<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ​​ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

Nimesi:

Lausahdus:

105 Käyttäjää paikalla! 0.0053310394287109

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
ASK_1914_IV | ASK_1914_I_III | ASK_1914_V | HAK_1914 | Liite_1914_I_XI | PTK_1914_I | PTK_1914_II | 
1:                                     ... 1
2:                                     ·~. :: ~   .   '
3: 
4: 
5: 
6: 
7: VALTIOPÄIVÄT
8:               1914
9: 
10: 
11:     LIITTEET
12: 
13: 
14: 
15: 
16:         HELSINGISSÄ, 1914
17:   KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
18:                          Sisällysluettelo.
19: 
20:                        1. Perustuslakivaliokunta.
21:       Å. Nykyisen valtiollisen aseman johdosta tehtyjä
22:                      adressi- ja anomusehdotuksia.
23:                                                                                 Sivo
24: 10 Ahmavaara, Po, Yo mo, adro ehdo N:o 1: Nykyistä val-
25:      tiollista asemaa koskevan adressin lähettämisestä o 0                          5
26: 20 Sopanen, Eo Wo, yo mo, anomo ehdo N :o 29: No So yhden-
27:      vertaisuuslain nojalla tuomittujen Suomen kansa-
28:      laisten palauttamisesta laillisiin oikeuksiinsa ja sa-
29:      man lain toteuttamiseksi aijottujen enempien toi-
30:      menpiteitten lakkauttamisesta 0 o 0 0 o 00 0 00 o 0 o 0 0 0 o 0               12
31: 30 Mannermaa, JoAo ja Koivisto, Ao, anomo ehdo N:o 26:
32:      Venäjänkielen käytön laajentamista tarkoittavien
33:      toimenpiteitten lakkauttamisesta sekä voimassaole-
34:      vien kieliasetusten noudattamisesta o o o o o o o o o 0o 0 o 0                17
35: 4o N eovius, Arvid, mo flo, peto försl. N: o 27: Om den lag-
36:      liga ordningens återställande i landet o0 o0 o 0 0 0 0 0                      26
37: 5o Rantanen, Frans, Yo mo, anomo ehdo N :o 28: Laillisten
38:      olojen palauttami~esta ja Suomen oikeusjärjestyk-
39:      sen voimaansaattamisesta 0 0 0 0 o 0 o 00 . 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0            36
40: 
41:      B. Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
42: 60   Talas, Oo ja Lilius, Fo Oo, anomo ehdo N :o 1: Lainsää-
43:       däntötoimenpiteistä oikeuden myöntämiseksi naisille
44:       valtion virkoihin pääsemiseen o o o o o 0 o o o 0 o o o o o oo o 73
45: 7o   Hultin, Telcla, Yo mo, anomo ehdo N:o 2: Lainsäädäntö-
46:       toimenpiteestä hakukelpoisuuden tunnustamiseksi
47:       naisille valtion virkoihin o o o o o o o o. o o o o o o o o o o o o o o o 76
48: 80   Ahma vaara, Po ja Latva, Mo, anomo ehdo N :o 3: Halli-
49:       tuksen nimitysoikeuden lakkauttamisesta no So kei-
50:       sarinpitäjissä 0 0 0 o 0 . 0 o0 0 0 o0 o 0 o o o o o0 o o o o oo o . o oo o o 77
51: 9o   Hedberg, John, mo flo, peto försl. N:o 33: Om åtskil-
52:       jande af stat och kyrka o o o o o . 0 o o o o . o . o oo o o o . o o o 78
53:   IV
54:                           II. Valtiovarainvaliokunta.
55: A. Valtion tuloja ja omaisuutta koskevia auomusehdotuksia.
56:                                                                                               Siv.
57:  1.   Strömberg, Johan, m. fl., pet. försl. N :o 34: Om af-
58:         skaffande af de å jorden hvilande direkta grund-
59:         skatterna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    85
60:  2.   lVaarala, J. ja Lehtonen, Frans, anom. ehd. N :o 19:
61:         Kemijärven pitiijään muoclostettavain uudistalojen
62:         metsänsaantioikeuden rajoitusten poistamisesta                                         90
63: 
64: 
65: B. Valtion palveluksessa olevan työväestön a'leman paranta-
66:            mista tarkoittavia anomusehdotuksia.
67:  3.   Pärssinen, Hilja, y. m., anom. ehd. N:o 33: Rautateillä
68:         palvelevain työläisnaisten aseman parantamisesta . .                                   95
69:  4.   Jalat•a, Oskari, anom. ehd. N:o 37: Vankilapalvelijain
70:         taloudellisen aseman parantamisesta 7 p: nä elokuuta
71:         1906 annetun asetuksen muuttamisesta . . . . . . . . . . 100
72:  5.   Ikonen, 0., y. m., anom. ehd. N :o 9.~: Valtioavun
73:         myöntämisestä Suomen tie- ja vesirakennustyöläis-
74:         ten liiton sairausapurahaqtolle .................. 106
75:  6.   Annala, V., y. m ... anom. ehd. N :o 36: Komitean aset-
76:         tamisesta ehdottamaan muutoksia 24 p :nä huhti-
77:         kuuta 1903 annetun, rautateitten hallintoa koskevan
78:         asetuksen 24 ja 25 §:ään ........................ 108
79: 
80:        C. Erinäisiä, kulkulaitosten parantamista koskevia
81:                        anomusehdotuksia.
82:  7.   Arokallio, Gttst., anom. ehd. N :o 120: Erinäisten eh-
83:        tojen vahvistamisesta, joilla valtionrautateitten ra-
84:        kennuskustannuksia saataisiin alenemaan . . . . . . . . 111
85:  8.   Yrjö-Koskinen, E. S. ja Tulenheimo, Antti, anom. ehd.
86:        N :o 107: Tutkimuksen toimeenpanemisesta Lahdesta
87:        Päijänteen länsipuolitse Jyväskylään rakennettavaa
88:        rautatietä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 114
89:  9.   Partanen, Oskari, y. m., anom. ehd. N :o 95: Yhdys-
90:        liikkeen aikaansaamisesta Sotkamon ja Kuhmonie-
91:        men vesistöjen välille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115
92: 10.   Saalasti, Filip, y. rn., anom. ehd. N :o 96: Tutkimuksen
93:        toimittamisesta Siikajoen ja sen sivujokien perkans-
94:        ta varten, huomioonottaen maanviljelyksen, laut-
95:        tauksen ja mahdollisen höyryvenheliikkeen hyödyn 116
96:                                                                                         V
97: 
98:                                                                                           SiY.
99: 11.   Kallio, Kyösti ja Saalasti, Filip, anom. ehd. N:o 07:
100:         Määrärahan myöntämisestä Vääräjoen perkaamista
101:         varten ........................................ 117
102: 12.   K olcko, J. P. ;a Pykälä, K. K., anom. ehd. N :o 98:
103:         Määrärahan myöntämisestä Saijanjoen perkaukseen 118
104: 13.   Pykälä, K. K. ja Kokko, J. P., anom. ehd. N :o 99:
105:         Määrärahan myöntämisestä kulkuväylän syventämi-
106:         seksi Vuoksessa ................................ 120
107: 14.   Pullinen, Erkki, anom. ehd. N :o 100: Vuoksen vesis-
108:         tön laskemisesta ............................... 123
109: 15.   Sinlclco, E. ja Paavolainen, P., anom. ehd. N :o 102:
110:         Tutkimuksen toimittamisesta Ylä-Kivijärven tulva-
111:         veden pinnan alentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . 126
112: 
113: 
114: 
115: 
116:                                111. lakivaliokunta.
117: A. Rikoslain ja sen voimaanpanoasetuksen muuttamista tar-
118:     koittavia eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
119:  1.   Wiik, Karl H., y. m., edusk. esit. N:o 25: Ehdotus
120:         laiksi, jonka kautta kumotaan rikoslain 10 luvun 1,
121:         2, 3 ja 4 § . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 133
122:  2.   N eovius, Dagmar, m. fl., motion N :o 22: Förslag till
123:        förordning angående ändring af 3 § III kap. i för-
124:         ordningen om verkställighet af straff af den 19 dec.
125:        1889 ......................................... 13·1
126:  3.   N eovius, Dagmar, m. fl., motion N: o 23: Förslag tili
127:        förordning angående ändring af 6 § III kap. i för-
128:         ordningen om verkställighet ·af straff af den 19 dee.
129:        1889 .......................................... 137
130:  4.   Lindström, Ludvig, anom. ehd. N :o 23: Valtion- ja
131:         kansantarkastuksen aikaansaamisesta vankiloissa .. 140
132:  4.   Lindström, Ludvig, pet. försl. N:o 23: Ang. stats- och
133:         folkinspektion af landets fängelseväsende ........ 148
134:  5.   Hultin, Tekla, anom. ehd. N:o 39: Toimenpiteistä li-
135:         sätyn tarkastuksen ja valvonnan aikaansaamiseksi
136:        vankeinhoidossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 155
137:  6.   Huotari, Anton, y. m., anom. ehd. N:o 38: Vankiloissa
138:         käytettyjen vanhentuneiden rangaistusten poistami-
139:         sesta ja vankilain sisällisen järjestyksen muuttami-
140:         sesta ......................................... 162
141:  7.   Wiik, Karl H., y. m., edusk. esit. N:o 24: Ehdotus
142:         laiksi kuolemanrangaistuksen poistamisesta . . . . . . 163
143:  VI
144:       B. Erinäisiä, eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä ja
145:                         anomusehdotuksia.
146:                                                                                      Sivo
147: 80    Lista, Ao, edusko esito N :o 4: Ehdotus asetukseksi teos-
148:         lainakiinnityksestä 0 o 0 o 0 0 0 o 0 o . o 0 o o o 0 o 0 o 0 o 0 o 0 0 00 0 167
149: 90    Lista, Ao, Yo mo, anomo ehdo N :o 62: Luonnon muisto-
150:         merkkien suojelemisesta o 0 o 0 o 0o 0 o 0o 0 o 0 o 0 o oo 0 o 0 o 0 189
151: 
152: 
153: 
154: 
155:                             IV. Talousvaliokunta.
156:      A. Väkijuomalainsäädäntöä koskevia eduskuntaesityksiä
157:                     ja auomusehdotuksia.
158: 1o    Serlachius, Allan, edusko esito N :o 5: Ehdotus asetuk-
159:        seksi paloviinan ja muiden poltettujen tahi tislattu-
160:        jen väkiviinajuomien myymisestä, kuljetuksesta, ja
161:        varastossa pitämisestä 9 p :nä kesäkuuta 1892 an-
162:        netun armollisen asetuksen 10 § :n ja 28 § :u 1 mo-
163:        mentin muuttamisesta 0 o o 0 o o o o o o o0 0 0 0 0 o 0 o o 0 00 0 0 0 197
164: 20    Sopanen, Eo Wo, edusk esito N :o 15: Ehdotus asetuk-
165:        seksi paloviinan ja muiden poltettujen tahi tislattu-
166:        jen väkiviinajuomain myymisestä, kuljetuksesta ja
167:         varastossa pitämisestä 9 päivänä kesäkuuta 1892 an-
168:        netun Keiso asetuksen 10 § :n muuttamisesta toisin
169:        kuuluvaksi 0 0 0 0 o 0 o 00 0 o 0o 0 o 0 o 0 o 0 o 0 o 0 o oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 201
170: 30    Saari, Kaarlo, y. mo, anom. ehdo N :o 32: Eduskunnan
171:        15 oP :nä marraskuuta 1909 alkohoolipitoisten ainei-
172:        den valmist11ksesta y. mo hyväksymäin asetusten
173:        voimaan saattamisesta o 00 0 o 0o o o o o 0 0 0 o 0 o 0 0 0 0 o 0 0 0 0 205
174: 4o    Yrjö-Koskinen, Eo So ja Tulenheimo, Antti, anomo ehdo
175:        N ;o 40: Toimenpiteistä luvattoman väkijuomain
176:         myynnin ja anniskelun ehkäisemiseksi 0 o0 o0 o 0 0 0 o 209
177: 
178: 
179:            B. Sairashoitoa koskevia anomusebdotuksia.
180: 5o     Walkama, Wäinö, Yo m., anomo ehdo N:o 8: Varojen
181:         myöntämisestä mielisairashoidon järjestämiseksi o o 213
182: 6o     Kaskinen, Jo, Yo mo, anomo ehdo N:o 41: Valtioavun
183:         myöntämisestä kunnallisille piirimielisairaaloille o o 217
184: 7o     Lindström, Ludvig, mo fl., peto mem. N :o 5: Om åt-
185:         gärder för inrättande af sjukhem för obotliga roe-
186:         dellösa personer . 0 0..... 0 0 0 0 0. 0... o 0. . . . . . . . . . . . 218
187:                                                                                       VII
188: 
189:                                                                                            Siv.
190:  8.   Pullckinen, 8alorno, y. m., anom. ehd. N :o (j: Sairas-
191:        tuvan perustamisesta Hyrynsalmen kirkonkylään .. 221
192:  9.   N·urrnela, Kalle ja Lohi, K. A., anom. ehd. N:o 7:
193:        Sairastuvan perustamisesta Turtolan kuntaan .... 222
194: 
195: 
196:       C. Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdotnksia.
197: 10.   Pehkonen, E. Y., y. rn., anom. ehd. N :o 42: Määrärahan
198:        myöntämisestä valtion varoista kotiteollisuuden edis-
199:        tämistä tarkoittavaksi rahastoksi . . . . . . . . . . . . . . . . 225
200: 11.   Latva, M., y. rn., anom. ehd. N :o 9: Apurahan myön-
201:        tämisestä Suomen Yleiselle Palokuntaliitolle . . . . 226
202: 12.   Halonen, Yrjö, y. m., anom. ehd. N :o 84: Määrärahan
203:        myöntämisestä toimenpiteitä varten metsärajan ale-
204:        nemisen ehkäisemiseksi Lapin kihlakunnassa                        232
205: 
206: 
207: 
208: 
209:                         V. Laki- ja talousvaliokunta.
210: A. Teiden tekoa ja kunnossapitoa sekä kyytilaitosta koskevia
211:          eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
212:  1.   Pennanen, Pekka, y. m., edusk. esit. N :o 6: Ehdotus
213:        asetukseksi a) teiden tekemisestä ja kunnossapidosta
214:        maalla sekä b) tieveron maksamisesta ja sen käyttä-
215:        misestä .................................. , . . . . 245
216:  2.   Gädda, Gustaf, m. fl., motion N :o 16: Förslag tili för-
217:        ordning angående byggande och underhåll af vägar
218:        på landet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 273
219:  3.   Ahmavaara, P., y. m., edusk. esit. N :o 17: Ehdotus
220:        laiksi teiden tekemisestä ja kunnossapidosta maalla 296
221:  4.   Heiskanen, S., y. m., anom. ehd. N :o 48: Määrärahan
222:        myöntämisestä eräitten kuntain eniten rasitettujen
223:        tientekolahkojen avustamiseksi ................. , 320
224:  5.   Pykälä, K. K., y. m., anom. ehd. N :o 49: Määrärahan
225:        myöntämisestä eräitten kuntain enemmän rasitettu-
226:        jen tientekolahkojen avustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 322
227:  6.   Halonen, Yrjö, anom. ehd. N :o 47: Lappiin tehtäviä
228:        teitä varten myönnetyn määrärahan korottamisesta 325
229:  7.   Saarelainen, Pekka, y. m., anom. ehd. N:o 50: Avus-
230:        tuksen myöntämisestä erinäisille kunnille kyytira-
231:        situksen huojentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 326
232:   VIII
233: 
234: B. Vesioikeus- ja kalastuslainsälidännan muuttamista koske-
235:         via eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
236:                                                                                       Siv.
237:  R  Talas, Onni, y. m., anom. ehd. N :o 45: Vesioikeuslain-
238:       säädäntömme kehittämisestä siihen suuntaan, että
239:       yhteiskunnalle taattaisiin entistä suurempi mahdol-
240:       lisuus huolehtia vesivoiman käyttämiseen liittyvistä
241:       julkisista eduista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 331
242:  9. Aronen, N estor, y. m., edusk. esit. N :o 11: 23 päivänä
243:       heinäkuuta 1902 annetun Vesioikeuslain 2 luvun 18
244:       § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 339
245: 10. Ingman, Lauri ja von Weissenberg, Arthur, edusk. esit.
246:       N :o 18: Erinäisiä asetusehdotuksia kalastuslainsää-
247:       dännön uudistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 341
248: 11. Arokallio, G'ust., edusk. esit. N :o 13: Ehdotus asetuk-
249:       seksi, joka säätää Rakennuskaaren 17 luvun 5 § :n
250:       toisin kuuluvaksi .............................. 368
251: 12. Halonen, Yrjö, anom. ehd. N:o 10: J,apin, Kemin ja
252:       Dulun kihlakuntain asukkaitten kalastusoikeuden
253:       laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 373
254: 
255:   C. Metsästystä k9skeva eduskuntaesitys ja anomusehdotus.
256: 13.    Lohi, K. A., y. m., edusk. esit. N :o 7: Ehdotus asetuk-
257:         seksi lokakuun 20 päivänä 1898 metsästyksestä anne-
258:         tun asetuksen eräiden pykäläin muuttamisesta . . . . 379
259: 14.    Lylykorpi, Oskari, y. m., anom. ehd. N :o 52: Uuden
260:         metsästysasetuksen säätäruisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . 383
261: 
262: D. Merenkulkua koskeva eduskuntaesitys ja anomusehdotus.
263: 15.    Tulikoura, Juho, y. m., edusk. esit. N:o 14: Ehdotus
264:         merilain 31 § :n muuttamisesta .................. 387
265: 16.    Arokallio, Gust., anom. ehd. N:o 25: Määrärahan
266:         myöntämisestä merimieskoululaivan hankkimista ja
267:         ylläpitoa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 392
268: 
269:   E. Kunnallislainsäädännön uudistamista tarkoittava edus-
270:                kuntaesitys ja anomusehdotus.
271: 17.    Mäki, Jaakko, y. m., edusk. esit. N:o 19: Erinäisiä laki-
272:         ehdotuksia kunnallislainsäädännön uudistamiseksi 399
273: .18.   Lilius, F. 0., y. m., anom. ehd. N :o 44: Kuntaa laa-
274:         jempien yhdyskuntain itsehallinnosta ............ 465
275:                                                                                        IX
276: 
277:        F. Erinäisiä, eri oloja koskevia anomusehdotuksia.
278:                                                                                            SiY.
279: 19.    Kiuru, Yrjö, y. m., anom. ehd. N :o 51: Niiden lahjoi-
280:         tusmaa-alueitten tilallisten, joitten maista on mu~
281:         dostettu kruununpuistoja, oikeuttamisesta Junasta-
282:         maan ne yhteismetsiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 469
283: 20.    Arokallio, Gust., anom. ehd. N :o 24: Toimenpiteistä,
284:         joilla entisen lahjoitusmaan tilallisille helpoitettai-
285:         siin kruununpuistoiksi julistettujen metsämaittensa
286:         lunastaminen yhteismetsiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 470
287: 21.    Häkkinen, S., anom. ehd. N :o 53: Maatilojen ositta-
288:         misesta 12 p :nä kesäkuuta 1895 annetun asetuksen
289:         41 §:n muuttamisesta .......................... 475
290: 22.    Mannermaa, J. A., anom. ehd. N:o 46: Enontekiön
291:         Lapin porolaidunten suojelemisesta annettujen sään-
292:         nösten tehokkaammasta noudattamisesta . . . . . . . . . • 477
293: 
294: 
295: 
296: 
297:                               VI. Sivistysvaliokunta.
298: A. Opetus- ja kasvatuskysymyksiä koskevia eduskuntaesityksiä
299:                     ja anomuschdotuksia.
300:  1.    Virkkunen, Paavo, y. m., edusk. esit. N :o 12: Ehdotus
301:          asetukseksi kunnallisesta oppivelvollisuudesta ...• 483
302:  2.    Yrjö-Koskinen, Iida, y. m., anom. ehd. N:o 14: Määrä-
303:          rahan myöntämisestä uul.tka-apurahoiksi kotitalous-
304:          y. m. koulujen opettajattarille .................. 492
305:  3.    Yrjö-Koskinen, Iida, y. m., anom. ehd. N :o 13: Koti-
306:          talousopetuksen avustamiseksi myönnetyn määrära-
307:          han korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 493
308:  4.    Ala-Kulju, Eveliina, y. rn., anom. ehd. N:o 55: Apu-
309:          rahan myöntämisestä Kotikasvatusyhdistykselle sen
310:          toiminnan kannattamiseksi ja laajentamiseksi .... 495
311:  5.    J olcinen, Alma, y. m., anom. ehd. N :o 54: Kotien pe-
312:          rustamisesta turvattomia lapsia ja niiden äitejä
313:          varten ........................................ 500
314:  6.    Pärssinen, Hilja, y. m., anom. ehd. N:o 64: Aistivial-
315:          listen hoidon ja kasvatuksen järjestämisestä lainsää-
316:          däntötoimenpiteen kautta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 501
317:  '7.   Yrjö-Koskinen, E. S., y. m., anom. ehd. N:o 11: Hen-
318:          gellisen hoidon järjestämisestä mielisairasten hoito-
319:          laitoksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 507
320:    X
321: 
322:   B. Erinäisiä, sivistys- ja siveellisyyskysymyksiä koskevia
323:                              anomusehdotuksia.
324:                                                                                 Siv.
325:  8. Holsti, Rudolf, y. m., anom. ehd. N :o 63: Määrärahan
326:    " myöntämisestä erinäisille urheilu- ja voimistelu-
327:      liitoille ....................................... 511
328:  9. Yrjö-Koskinen, Iida, y. m., anom. ehd. N:o 58: Arm.
329:      esityksen antamisesta laiksi, joka kieltäisi kierte-
330:      levän eläinten näyttelemiE~en ..................... 514
331: 10. Yrjö-Koskinen, Iida, y. m., anom. ehd. N:o 60: Rau-
332:      hoitettujen lintujen suojelemista tarkoittavasta lain-
333:      säädäntötoimenpiteestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 515
334: 11. Halonen, Yrjö, anom. ehd. N:o 59: Määrärahan myön-
335:      tämisestä Suomen Eläinsuojelusyhdistykselle eläin-
336:      rääkkäyksen ehkäisemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 516
337: 12. Yrjö-Koskinen, E. S., y. m., anom. ehd. N:o 12: Va-
338:      rietee- ja elävienkuvien-näytäntöjen tuottaman pa-
339:      hennuksen vastuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 519
340: 13. Löthman, Tilda, y. m., anom. ehd. N:o 56: Toimen-
341:      piteistä siveellisyysolojen parantamiseksi . . . . . . . . 520
342: 14. Yrjö-Koskinen, E. S., y. m., anom. ehd. N:o 61:
343:      Musiikinneuvojien asettamisesta yleisen säveltaiteel-
344:      lisen kehityksen edistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 527
345: 
346: 
347: 
348: 
349:                           VII. Pankkivaliokunta.
350:  1.    Kallio, Kyösti, y. m.: edusk. esit. N:o 10: 10 päivänä
351:         toukokuuta 1886 annetun, yhtiön harjoittamaa
352:         pankkiliikettä koskevan armollisen asetuksen 8, 9 ja
353:         13 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 531
354: 
355: 
356: 
357: 
358:                         VIII. Maatalousvaliokunta.
359: A. Asutustoiminnan järjestiimistä koskevia eduskuntaesityksiä
360:                    ja 1 anomusehdotuksia.
361:  1.    Edusk. esit. N:o 1: V. 1911 lepäämään jätetty ehdotus
362:         asetukseksi pientiloista ja asetukseksi Suomen maa-
363:         laisväestön asutusrahastosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 543
364:                                                                                       XI
365:                                                                                           Siv.
366:  1.   Motion N:o 1: Förslag, som år 1911 lämnats hvilande,
367:        till förordning angående småbrukslägenheter och till
368:        förordning angående landtbefolkningens i Finland
369:        kolonisationsfond . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 554
370:  2.   Edusk. esit. N :o 2: TT. 1912 lepäämään jätetty ehdotus
371:        asetukseksi pientiloista ja . asetukseksi Suomen
372:        maalaisväestön asutusrahastosta . . . . . . . . . . . . . . . . . 566
373:  2.   Motion N:o 2: Förslag, som år 1912 lämnats hvilanrle,
374:        till förordning angående småbrukslägenheter och
375:        till förordning angående landtbefolkningens i Fin-
376:        land kolonisationsfond . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 578
377:  3.   Ahmavaara, P., y. m., anom. ehd. N :o 70: Valtiolainan
378:        ottamisesta ,Suomen maalaisväestön asutusrahaston"
379:        vahvistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 590
380:  4.   Brander, U., y. m., anom. ehd. N :o 73: Lainain myön-
381:        tämisestä maalaiskuntain tilattomun väestön laina-
382:        kassoille .......... , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 592
383:  5.   Saarelainen, Pekka, y. m., anom. ehd. N :o 72: Määrä-
384:        rahan myöntämisestä helppokorkoisiksi lainoiksi
385:        kuntain maatilain ostoa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 595
386:  6.   Saalasti, Filip, y. rn., anom. ehd. N :o 16: Kruunun
387:        metsämaiden asuttamisen järjestämisestä ......... 597
388:  7.   Ahma vaara, P. ja Latva, M., anom. ehd. N :o 15:
389:        Kruunun metsämaitten asuttamisen edistämisestä .. 598
390:  8.   Nurmela, Kalle, y. m., anom. ehd. N:o 85: Viljelys-
391:        kelpoisten kruununmaitten asuttamisesta . . . . . . . . 599
392:  9.   Luopajärvi, Mikko, y. m., anom. ehd. N:o 71: Obli-
393:        gatsionilainan ottamisesta kuntia varten, viljelys-
394:        kelpoisten maiden viljelyskelpoon saattamiseksi . , 606
395: 10.   Eloranta, Evert, y. m., anom. ehd. N :o 82: Yhtiöitten
396:        ja sellaisten yksityisten, jotka harjoittavat puu-
397:        tavaraa raaka-aineena kuluttavaa teollisuutta, vei-
398:        voittamisesta luovuttamaan viljelys- ja metsämaansa
399:        kunnille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 608
400: 11.   Halonen, Yrjö, anom. ehd. N:o 83: Rahaston perusta-
401:        misesta uudisasutusten edistämiseksi kruununmailla
402:        erinäisissä Oulun läänin kunnissa . . . . . . . . . . . . . . 609
403: 
404: 
405:         B. Torpparioloja koskevia eduskuntaesityksiä ja
406:                       anomusehdotuksia.
407: 12.   Marttila, Otto, y. m., anom. ehd. N:o 75: Määrärahan
408:        myöntämisestä Suomen Maanvuokraajain Liitolle
409:        maanvuokraajain oikeusavustusta varten . . . . . . . . . 613
410:   XII
411:                                                                                              SiY.
412: 13.   Gylling, Edvard, y. m., anom. ehd. N :o 78: Torppain,
413:        lampuotitilain ja mäkitupa-alueiden vapaaksiostosta
414:        sekä vuokralainsäädännön uudelleen järjestämisestä 616
415: 14.   Mäki, Jaakko, y. m., anom. ehd. 79: 12 p:nä maalis-
416:        kuuta 1909 annettujen maanvuokra-asetusten ulotta-
417:        misesta myöskin kirkollisviraston virkatalojen torp-
418:        pain ja mäkitupa-alueiden vuokraukseen . . . . . . . . . 629
419: 15.   Eloranta, E., y. m., anom. ehd. N :o 80: Esityksen
420:        antamisesta l2 p :nä maaliskuuta 1909 torpan y. m.
421:        vuokrauksesta annetun asetuksen soveltamisesta
422:        aikaisempiin vuokrasuhteisiin koskevan asetuksen
423:        5 § :n muuttamisesta ........................... 632
424: 16.   Eloranta, Evert, y. m., anom. ehd. N :o 81: Kruunun-
425:        puistoilla y. m. kruununmailla olevien vuokraajien,
426:        torpparien ja mäkitupalaisten oikeudellisen tilan
427:        parantamisesta ................................. 634
428: 17.   Eloranta, Evert, y. m., edusk. esit. N :o 20: Ehdotus
429:        asetukseksi torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-
430:        alueen vuokrasta 12 p:nä maaliskuuta 1909 annetun
431:        asetuksen 26 §:n kumoamisesta ja asetuksen eri-
432:        näisten muitten pykälien muuttamisesta toisin kuu-
433:        luviksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 638
434: 18.   Lohi, K. A., y. m., anom. ehd. N :o 17: Kruunun metsä-
435:        torpparien aseman parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . 656
436: 
437: 
438: C. Maanviljelyselinkeinon edistämistä tarkoittavia anomus-
439:                         ehdotuksia.
440: 19. Bredenberg, G. A., m. fl., pet. försl. N :o 65: Om
441:      anställande af fackbildad ombudsman för finska
442:      mejeriprodukters afyttring i Ryssland . . . . . . . . . . 665
443: 20. Tulenheimo, Antti, y. m., anom. ehd. N :o 66: Koti-
444:      maisen kylvösiemenkaupan suojelemisesta ja vakaan-
445:      nuttamisesta .................................. 668
446: 21. Kaskinen, J., y. m., anom. ehd. N :o 76: Valtioavun
447:      myöntämisestä maamieskoulujen rakennusavuiksi .. 672
448: 22. Latva, M., y. m., anom. ehd. N :o 67: Määrärahan
449:      myöntämisestä maanviljelys- ja talousseuroille eri-
450:      näisten sivuelinkeinojen edistämiseksi pienviljelijäin
451:      keskuudessa ................................... 675
452: 23 Saarelainen, Pekka, y. m., anom. ehd. N:o 74: Apu-
453:      rahan myöntämisestä maanviljdys- ja talousseuroille
454:      maatalousneuvojain palkkaamiseksi .............. 679
455:                                                                              XIII
456:                                                                                    Siv.
457: 24. Saalasti, Filip, y. m., anom. ehd. N :o 77: Määrärahan
458:       myöntämisestä maanviljelys- ja talousseuroille pien-
459:       viljelijäin opintoretkiä varten .................. 682
460: 25. Pullinen, Erkki, y. m., anom. ehd. N :o 101: Viipurin
461:       läänissä olevan n. k. Konnunsuon kuivattamisesta
462:       valtion kustannuksella .......................... 684
463: 26. Pullinen, Erkki, y. m., anom. ehd. N :o 68: Valtion
464:       maanviljelystarkoituksiin harjoittaman lainausliik-
465:       keen uudestaan järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 687
466: 27. Si:nklco, E., y. m., anom. ehd. N :o 69: Uudisviljelys-
467:       lainoiksi käytettävien valtiovarojen lisäämisestä . . . 688
468: 28. Kokko, P. J., y. m., anom. ehd. N:o 86: Nautakarja-
469:       tuberkuloosin vastustamisesta ja sen tuottaman va-
470:       hinkojen korvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 691
471: 29. Kokko, P. J. ja Pehli:onen, E. Y., anom. ehd. N:o 87:
472:       Tarttuvien kotieläintautien ehkäisemisestä ....... 693
473: 30. Pulkkinen, Salomo, y. m., anom. ehd. N :o 18: Määrä-
474:       rahan myöntämisestä maanviljelyksen ja karjan-
475:       hoidon elvyttämiseksi Kajaanin kihlakunnassa . . . . 696
476: 
477: 
478: 
479: 
480:                         IX. Työväenasiainvaliokunta.
481:    Å.    Työttömyyden lieventämistä tarkoittavia eduskunta-
482:                  esityksiä ja anomusebdotulrsia.
483:  1.     Walpas-Hänninen, Edvard, y. m., anom. ehd. N:o 4:
484:          Apurahan myöntämisestä, jaettavaksi Suomen Am-
485:          mattijärjestön kautta, työnpuutteen takia hätää
486:          kärsivien avustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 701
487:  2.     Paasi vuori, ltlatti, y. m,., edusk. esit. N :o 3: Ehdotus
488:           laiksi apurahan myöntämisestä työttömyyskassoille 709
489:  3.     Jalava, Oskari, y. m., anom. ehd. N:o 93: Valtion
490:           kannatusavun myöntämisestä niille työväen ammatti-
491:           järjestöille, jotka ensi talven aikana järjestävät
492:           työttömäin avustusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 718
493: 
494:         B. Työväenvakuutusta koskeva eduskuntaesitys ja
495:                        anomusehdotus.
496: 
497:   4.    Holsti, Rudolf, y. m., anom. ehd. N:o 94: Suomen
498:          Pankin hoitoon jätettävän rahaston perustamisesta
499:       XIV
500:                                                                                                 Siv.
501:         yleisen työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksen
502:         toteuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 731
503:   5.   Hallsten, Onni, y. m., edusk. esit. N :o 21: Ehdotus
504:         asetukseksi sairasvakuutuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 733
505: 
506: 
507: C. Työoloja koskevia eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
508:   6.Pärssinen, Hilja, y. m., edusk. esit. N :o 9: Ehdotus
509:        asetukseksi työstä kauppa- ja konttoriliikkeissä . . . . 773
510:  7. Saha, Isak, y. m., edusk. esit. N :o 8: Ehdotus asetuk-
511:       seksi teollisuusammattien oppilasoloista . . . . . . . . . . 779
512:  8. Kiiskinen, Aura, y. m., anom. ehd. N:o 89: Tilas-
513:       tollisen tutkimuksen toimittamisesta vaatetustyö-
514:       läisten työoloista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 794
515:  9. Törmä, Heikki ja Laakkonen, A., anom. ehd. N :o 90:
516:       Tilastollisen tutkimuksen toimittamisesta Suomen
517:       metsätyöläisten oloista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 797
518: 10. Ikonen, 0., y. m., anom. ehd. N :o 91: Tilastollisen
519:       tutkimuksen toimeenpanemisesta Suomen tie- ja
520:       vesirakennusten ylihallituksen alaisten rakenrmstyö-
521:       läisten palkoista y. m. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 800
522: 11. Kiiskinen, Aura, y. m., anom. ehd. N :o 88: Komitean
523:       asettamisesta kotiteollisuustyöväen aseman suojaa-
524:      miseksi tarvittavien toimenpiteiden tutkimista varten 802
525: 
526:        D. Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
527: 12.    Wallcama, Wäinö, y. m., anom. ehd. N :o 20: Toimen-
528:          piteistä työväen asunto-olojen parantamiseksi . . . . 805
529: 13.    Sillanpää, .Miina ja Pärssinen, Hilja, anom. ehd. N:o
530:          21: Apurahan myöntämisestä Helsingin Palvelijatar-
531:          kodille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 813
532: 14.    Inborr, J., m. fl., pet. försl. N:o 43: Om anställande
533:          af utredning angående emigrationen .............. 814
534: 15.    Lundström, W., y. m., anom. ehd. N:o 22: Sosialisen
535:          päätoimiston perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 815
536: 
537: 
538: 
539:                              X. Tulliasiainvaliokunta.
540:  1.    Neovius, Arvid, m. fl., pet. försl. N:o 30: Om laglig-
541:         hetens upprätthållande i landets tullangelägenheter
542:         och om skyddande af tullväsendets själfständighet 819
543:                                                                                         XV
544: 
545:                                                                                              Siv.
546:  2.   Railo, ,Jussi, y. m., anom. ehd. N :o 31: Suomeen tuo-
547:        tavan viljan jättämisestä edelleen tullivapaaksi      822
548: 
549: 
550: 
551: 
552:   XI. Eduskunnalle esittämättä jätetty eduskuntaesitys sekä
553:      valiokuntaan lähettämättä jätetyt anomusehdotukset.
554:       A. Eduskunnalle esittämättä jätetty eduskuntaesitys.
555:  1.   Pärssinen, Hilja, y. rn., edusk. esit. N :o 26: Ehdotus
556:        asetukseksi kätilöistä ja kätilötoirnen järjestämisestä
557:        maassa ........................................ 839
558: 
559:   B. Valiokuntaan lähettämättä jätetyt anomusehdotukset.
560:  2.   Grönvall, Reinh., y. m.. anom. ehd. N :o 103: Normaali-
561:         raiteisen rautatien rakentamisesta Porin kaupungista
562:         Kankaanpään kautta Haapamäen asemalle . . . . . . . . 867
563:  3.   Warvikko, K. J. ja Saari, E., anom. ehd. N :o 104:
564:         Rautatien rakentamisesta Kokkolan kaupungista
565:         Suolahteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 871
566:  4.   Linna, K. E., y. m.., anom. ebd. N :o 105: Rautatien
567:         rakentamisesta Kangasalan asemalta Lahden kau-
568:         punkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87 4
569:  5.   Yrjö-Koskinen, E. S., ja Tulenheimo, Antti, anom.
570:         ehd. N :o 106: Rautatien rakentamisesta Vilppulan
571:         asemalta Päijänteen rannalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 879
572:  6.   Kykkling, Martti, y. m., anom. ehd. N :o 108: Tutki-
573:         muksen toimeenpanemisesta rannikkoradan rakenta-
574:         mista varten Helsingistä Viipuriin . . . . . . . . . . . . . . 880
575:  7.   Isaksson, William, y. m., anom. ehd. N :o 109: Rauta-
576:         tielinjan tutkimisesta ja rautatie:rt rakentamisesta
577:         Riihimäeltä Auran asemalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 882
578:  8.   Kilpeläinen, E., y. m., anom. ehd. N :o 110: Rautatie-
579:         linjan tutkimisesta linjalla Salo-Riihimäki . . . . . . 890
580:  9.   Rannikko, Juho, y. m., anom. ehd. N :o 111: Rautatie-
581:         linjan tutkimisesta Paimion asemalta Riihimäelle ja
582:         armollisen esityksen antamisesta mainitun radan
583:         rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 894
584: 10.   W alkama, W äinö, y. m., anom. ehd. N :o 112: Rauta-
585:         tielinjan tutkimisesta suunnalla Järvenpää-Mänt-
586:         sälä-Pukkila-Orimattila-Elimäki-Koria ...... 896
587:    XVI
588:                                                                                           Siv.
589: 11. Strömberg, Johan, pet. försl. N :o 113: Om verkstäl-
590:       lande af en järnvägsundersökning å linjen Helsing-
591:       fors-Borgå-Koria . : . ......................... 897
592: 12. Sjöstedt-Jussila, Oslc. Ansh., y. m., anom. ehd. N :o 114:
593:       Koneellisen ja taloudellisen tutkimuksen toimitta-
594:       misesta rautatietä varten Risteen asemalta Loimaan
595:       asemalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 902
596: 13. Pullclcinen, Salama, y. m., anom. ehd. N :o 115: Rauta-
597:       tielinjan tutkimisesta Nurmeksesta Kuhmoniemen
598:       kirkolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 903
599: 14. Pullclcinen, Salama, y. m., anom. ehd. N :o 116: Rauta-
600:       tien rakentamise.sta Kajaanin kaupungista Ristijär-
601:       ven ja Hyrynsalmen kautta Kiantojärvelle Suomus-
602:       salmella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ~04
603: 15. Halonen, Yrjö, anom. ehd. N :o 117: Tutkimuksen
604:       toimeenpanemisesta rautateitä varten Rovaniemeltä
605:       Lappiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 905
606: 16. Hallsten, Onni, anom. ehd. N:o 118: Valtioavustuksen
607:       myöntämisestä Helsingistä Pusulaan rakennettavaa
608:       rautatietä varten .............................. 908
609: 17. Holsti, Rudolf, y. m., anom. ehd. N:o 119: Valtioavun
610:        ja valtiolainan myöntämisestä Hämeenlinnan kau-
611:       pungista Päijänteen rantaan mahdollisesti rakennet-
612:       tavaa yksityistä rautatietä varten . . . . . . . . . . . . . . . . 909
613: VALTIOPÄIVÄT
614:                   1914
615: 
616:          LIITTEET
617:                        1
618:  PERUSTUSLAKIVALIOKUHTAAH LI\HETETVT
619:     ADRESSI- JA AHOMUSEHDOTUKSET
620: 
621: 
622: 
623: 
624:               HELSINGISSÄ 1914
625:         K, F. PUROMIEHEN KIIUAPAINO O.·Y.
626:                      A.
627: 
628: Nykyisen valtiollisen aseman johdosta tehtyjä
629:        adressi- ja anomusehdotuksia.
630:                                                             5
631: 
632: 1, 1. -   Adr. ehd. N:o 1.
633: 
634: 
635: 
636: 
637:             Ahmavaara, P., y. m.: Nykyistä Paltiolllsta
638:               asemaa koskePan adressin lähettämisestä.
639: 
640: 
641:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
642: 
643:     Allekirjoittaneet täten kunnioittaen esittävät, että Edus-
644: kunta päättäisi Hänen Majesteetilleen Keisarilie ja Suuri-
645: rohtinaalle lähettää seuraavansisältöisen alamaisen ad-
646: ressin:
647: 
648: 
649:     Suuri v a 1taisin, Armo 11 isin Keisari ja
650:                   Suuriruhtinas!
651: 
652:     Uusien vaalien jälkeen kokoontuessaan lakimääräisille
653: valtiopäiville Suomen Eduskunta tuntee velvollisuudek-
654: sensa kääntyä Teidän Keisarillisen Majesteettinne puo-
655: leen alamaisella esityksellä.
656:     Eduskunnan tulee perustuslain mukaan edustaa Suo-
657: men kansaa, ottaen osaa lainsäädäntöön ja valtiotalouden
658: järjestelyyn sekä muutenkin esiintuoden kansan tarpeet
659: ja toivomukset. Kaiken tämän toiminnan perustuksena
660: on vaatimus, että se 'Valtiollinen itsehallinto ja oma oi-
661: keusjärjestys, jonka turvissa Suomen kansa on saavutta-
662: nut aineellisen ja henkisen kehityksensä, pidetään louk-
663: kaamatta voimassaan. Suomen valtiosääntö ja siinä kan-
664: salle ja yksityisille kansalaisille turvatut oikeudet, oikeus
665: 6             1, 1. -   Nykyinen valtiollinen asema.
666: 
667: omaan lainsäädäntöön, lainkäyttöön ja hallintoon sekä
668: henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen, ovat
669: kautta vuosisadan vaiheiden olleet perustuksena Suomen
670: kansan elämälle Venäjän Keisarikunnan yhteydessä. Niistä
671: täytyy tämän kansan järkähtämättä pitää kiinni myöskin
672: nykyisyyden ja tulevaisuuden elinehtona. Tämä kanta,
673: jonka Eduskunta ennen on Suomen kansan horjumatto-
674: mana vakaumuksena julkituonut, on myöskin nykyisen
675: Eduskunnan.
676:      Säännöksillä, joita on annettu syrjäyttämällä Suomen
677: perustuslakeja, ei ole lain pyhyyttä tässä maassa, ja yri·
678: tykset niiden toimeenpanemiseen tuottavat häiriötä, on-
679: nettomuutta ja katkeruutta, kuitenkaan viemättä tarkoi-
680: tetuille perille. Sen viime aikain kokemuksetkin todeksi
681:  vahvistavat. Niinpä kun elinkeino-oikeuksiin nähden on
682: tahdottu syrjäyttää voimassa olevaa Suomen lakia, eivät
683: Suomen viranomaiset ja kansalaiset laillista velvollisuut-
684: taan rikkomatta ole voineet olla siinä osallisina. Heitä
685: on sentähden joukottain väkivallalla viety venäläisiin tuo-
686:  mioistuimiin lainkuuliaisuudestaan rangaistaviksi vankeu-
687: <lella ja virkansa menettämisellä. Monen onni on siten
688:  tuhottu. Kaupunkien maistraatteja ja kokonainen hovi-
689:  oikeuskin on saatettu hajaannustilaan. Tällä Suomen
690:  kansan oikeudentuntoa syvästi lookkaavalla menettelyllä
691: .ei kuitenkaan ole voitu hankkia venäläisille elinkeinon-
692:  barjoittajille mitään sellaista etua, joka ei Suomen lakia
693:  noudattamalla olisi ollut saavutettavissa. Laillisesti, ilman
694:  vaikeuksia ja häiriöitä olisi heidän elinkeino-oikeuksiensa
695:  laajentaminen aikaansaatavissa, jos saisivat armollisen
696:  vahvistuksen ne tätä tarkoittavat päätökset, jotka Edus·
697:  kunta puolestaan viime valtiopäivillä on tehnyt.
698:      Yhtä turmiota tuottavia yhä laajemmilla aloilla tule-
699:  vat epäilemättä olemaan seuraukset, jos edelleenkin yri-
700:  tetään vastoin Suomen lakia sovelluttaa säännöksiä, joita
701:  annetaan Venäjällä vuonna 1910 säädetyssä järjestyksessä
702:  taikka muuten Suomen perustuslaista poiketen. Ja noi-
703:                     1, 1. -   Ahmavaara y. m.                7
704: 
705: -den seurauksien täytyy tuntua sitä aiheettomammilta, kun
706: Suomen kansa on osottanut olevansa valmis ottamaan
707: varteen valtiollisesta asemastaan johtuvat velvollisuudet,
708: ja kun oikeutettuja vaatimuksia ei olisi ollut mahdo-
709: ton saada tyydytetyiksi perustuslain mukaisessa järjes-
710: tyksessä.
711:      Huolta ja syvää surua herättävät koko Suomen kan-
712: sassa toimenpiteet, sekä toteutetut että suunnitellut, Suomen
713: oikeuden syrjäyttämiseksi. Niiden vaikutuksesta jää rau-
714: hallista kehitystä tarkoittava edistyslainsäädäntö pysäh·
715: dyksiin, tuomioistuinten toiminta häiriytyy, valtiotalous
716: joutuu epäjärjestykseen, hallinto tulee kykenemättömäksi
717: tehtäviinsä, kansan sivistystarpeet j_ätetään tyydyttämättä
718: ja siveellinen turmelus voittaa alaa, samalla kuin yksityi-
719: siltä kansalaisilta riistetään lain turva ja oikeus vastata
720: teoistaan laillisessa tuomioistuimessa. Mikä laittomuuden
721:  tila siten pääsee vallalle osottautuu räikeästi siinäkin, että
722: kansalaisia on mielivaltaisesti ilman tutkimusta ja tuo-
723: miota vastoin nimenomaista lain vakuutusta karkoitettu
724: asuinpaikoistaan ja rauhallisista toimistaan.
725:      Suomen kansan tuho, sen menestyksen hävittäminen
726: ja sen kehityksen ehkäiseminen, ei voi olla valtakunnan
727: etujen ja arvon vaatima. Se ei voi olla omansa lähentä-
728: mään Suomea valtakuntaan eikä omansa vahvistamaan
729: sitä luottamusta, jonka tulee vallita hallitsijan ja kansan
730:  kesken. Se ei myöskään voi olla Teidän Majesteettinne
731: tarkoitusten mukaista. Tuleehan Suomelle vahvistetun
732: Hallitusmuodon mukaan Hallitsijan oikeutta ja totuutta
733: vahvistaa, rakastaa ja varjella, mutta nurjuutta ja vää-
734: ryyttä kieltää, hävittää ja polkea. Suomen Suurirnbti-
735: naanmaan, Suomen kansan onni on ennenkin saanut tilaa
736:  hallitsijain korkeassa buolenpidossa Venäjän kansan me-
737:  nestyksen rinnalla.
738:      Suomen kansa ei voi olla edelleenkin lnottamatta
739:  asiansa oikeuteen, sen Eduskunta ei voi olla alamaisesti
740:  esiintuomatta kuinka välttämätöntä on, että Suomen oi-
741: 8               1, 1. -   Nykyinen valtiollinen asema.
742: 
743: keutta sortavat ja uhkaavat pyrkimykset pysäytetään ja
744: Suomen olot taas saatetaan oikeuden varmalle pohjalle.
745:    Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
746:    Helsingissä helmikuun 7 p:nä 1914.
747: 
748: 
749: 
750: 
751:                 T i 11 F i n l a n d s L a n t d a g.
752: 
753:     Undertecknade få härmed vördsamt föreslå att Lant-
754: dagen ville fatta beslut om avlåtande till Hans Majestät
755: Kejsaren och Storfursten av en underdånig adress av
756: följande innehåll:
757: 
758: 
759:     S t o r m ä k t i g s t e, A 11 e r n å d i g s t e K e j s a r e
760:                         och Storfurste!
761: 
762:      Finlands Lantdag, som efter nya val sammanträtt,
763: finner det vara sin plikt att vända sig till Eders Kej-
764: serliga Majestät med en underdånig framställning.
765:     Enligt grundlag tillkommer det Lantdagen att före-
766: träda det finska folket, taga del i lagstiftningen och
767: statshushållningen samt även i övrigt frambära folkets
768: behov och önskningar. Grunden för denna verksamhet
769: är, att den statliga självstyrelse och egna rättsordning, i
770: vilkas hägn Finlands folk materiellt och andligt utveck-
771: lats, oförryckta bibehållas. Finlands konstitution och de
772: rättigheter, som genom densamma blivit folket i gemen
773: och varje enskild medborgare tillförsäkrade, rätten tili
774: egen lagstiftning, lagskipning och förvaltning samt per·
775: sonlig frihet och oantastlighet hava under loppet av ett
776: sekel legat tili grund för det finska folkets liv i förenin-
777: gen med Kejsardömet Ryssland. Vid dem måste Fin-
778:                   1, 1. -   Ahmavaara y. m.               9
779: 
780: lands folk oryggligt fasthålla såsom livsvillkor även för
781: nutid och framtid. Denna uppfattning, vilken Lantda-
782: gen jämväl tidigare framburit såsom en orubblig över-
783: tygelse hos Finlands folk, omfattas ock av nu församlade
784: Lantdag.
785:     Stadganden, vilka utfärdats med åsidosättande av Fin-
786: lands grundlagar, hava icke helgd av lag i detta land,
787: och försök att bringa dem till verkställighet framkalla
788: störingar, olyckor och förbittring, utan att likvälleda tili
789: avsett ändamål. Detta bekräftas ock av den senaste tidens
790: erfarenheter. Sålunda hava, då beträffande rätten att
791: idka näring försök gjorts att åsidosätta i Finland gällande
792: lagar, finske tjänstemän och medborgare icke utan att
793: bryta mot sin i lag grundade plikt kunnat därtill låna
794: sin medverkan. De hava därför i mängd med våld förts
795: inför domstolar i Kejsardömet att för sin laglydnad straf-
796: fas med förlust av frihet och ämbete. Mången har så-
797: lunda fördärvats tili sin välfärd. Magistrater i städerna
798: och en hel hovrätt hava försatts i upplösningstillstånd.
799: Genom detta tillvitgagående, vilket djupt kränkt det fin-
800: ska folkets rättskänsla, har man dock icke kunnat be-
801: reda de ryska näringsidkarene någon sådan förmån, som
802: icke hade ernåtts med iakttagande av finsk lag. På lag-
803: lig väg, utan svårigheter och störingar kunde en utvidg-
804: ning av deras näringsrättigheter åstadkommas, om se-
805: naste Lantdags i sådant syfte fattade beslut vunne nå-
806: dig stadfästelse.
807:     Lika fördärvbringande inom allt vidsträcktare områ-
808: den bliva utan tvivel följderna, om även framdeles för-
809: sök göras att i strid mot finsk lag tillämpa stadganden,
810: vilka utfärdats uti den år 1910 i Ryssland påbjudna ord-
811: ning eller annoriedes med åsidosättande av Finlands
812: grundlagar. Och dessa följder måste kännas så mycket
813: mera opåkallade, som Finlands folk visat sig vara be-
814: rett att beakta av dess politiska ställning härflytande
815: 10            1, 1. -   Nykyinen valtiollinen asema.
816: 
817:  förpliktelser, och som det ej vore omöjligt att i grund-
818:  lagsenlig ordning få berättigade fordringar tillfreds-
819:  ställda.
820:       Bekymmer och djup sorg framkallas hos hela det
821:  finska folket av de åtgärder, som dels redan vidtagits,
822:  dels förberedas till kränkande av Finlands rätt. Tili följd
823:  av dem avstannar all samhällsnyttig lagstiftning, dom-
824:  stolarnas verksamhet utsättes för svåra störingar, stats-
825:  hushållningen råkar i oordning, administrationen blir
826:  oförmögen att fylla sina uppgifter, folkets bildningsbehov
827: lämnas otillfredsställda och sedlig förvirring griper om-
828:  kring sig, medan enskilda medborgare berövas lagens
829: ·skydd och rätten att inför laga domstol ansvara för aina
830:  handlingar. Det laglöshetstillstånd, ~om sålunda blir rå-
831:  dande, framträder bjärt även däri, att medborgare god-
832:  tyckligt, utan ransakning och dorn, i strid mot uttrycklig
833:  lag fördrivas från hem och fredlig verksamhet.
834:       Det finska folkets ofärd, hämmandet av dess utveck-
835:  ling kan ej påkallas av ryska rikets fördel och värdighet.
836:  Sådant kan ej vara egnat att närma Finland till riket
837:  eller stärka det förtroende, som bör råda mellan monark
838:  ocb folk. Ej heller kan det överensstämma med Eders
839:   Majestäts avsikter. Enligt Finlands högtidligt bekräftade
840:  Regeringsform åligger det ju Monarken att rätt och san-
841:  ning styrka, älska och skydda, men vrångvisa och orätt
842:  förbjuda, avskaffa och nedertrycka. Storfurstendömet
843:  Finlands, det finska folkets väl har även förut fått rum
844:   i monarkernas höga omvårdnad vid sidan av det ryska
845:  folkets bästa.
846:       Finlands folk kan ej upphöra att även framgent för-
847:  trösta på sin rättvisa sak; dess Lantdag kan ej under-
848:   låta att framhålla nödvändigheten av, att de strävanden,
849:   som gå ut på att förtrycka och hota lfinlands rätt, måtte
850:   stävjas, och förhållandena i landet åter ställas på rättens
851:   fasta grundval.
852:                 1, 1. -   Ahmavaara y. m.           11
853: 
854: Finlands Lantdag framhärdar etc.
855: Helsingfors den 7 februari 1914.
856: 
857:  P. Ahmavaara.                    Gösta Stenbäck.
858:  A. Koivisto.                     Kyösti Kallio.
859:  J. A. Mannermaa.                 Pekka Pennanen.
860:  Matti Poutiainen.                J. Storbjörk.
861: 12
862: 
863: 1, 2. -   Anom. ehd. N:o 29.
864: 
865: 
866: 
867: 
868:             Sopanen, E. W., y. m.: N. s. yhdenvertaisuus-
869:               lain nojalla tuomittujen Suomen kansalaisten
870:               palauttamisesta laillisiin oikeuksiinsa ja saman
871:               lain toteuttamiseksi aijottujen enempien toimen-
872:               piteitten lakkauttamisesta.
873: 
874: 
875:               S u o m e u E d u s k u n n a ll e.
876: 
877:     Eduskunta on tosin siinä alamaisessa adressikirjel-
878: mässä, jonka se on päättänyt Hallitsijalle lähettää, jo
879: kosketellut niitä turmiollisia seurauksia, joiden alaiseksi
880: Suomen viranomaiset ja kansalaiset ovat joutuneet sen
881: johdosta, että lainsäännöksiä on annettu muussa kuin
882: perustuslakien määräämässä järjestyksessä. Kuitenkin
883: katsomme olevamme pakoitetut erityisesti kiinnittämään
884: eduskunnan huomiota seuraavassa esitettyyn asiaintilaan.
885:     Suomen perustuslait, jotka Keisari Aleksanteri I Suo-
886: men tultua yhdistetyksi Venäjän valtakuntaan on julis-
887: tanut pysytetyiksi lujina ja järkähtämättöminä täydessä
888: voimassaan ja jotka kaikki hänen seuraajansa valtaistui-
889: mella ovat hallitsijavakuutuksillaan vahvistaneet, säätävät,
890: ettei uutta lakia saada tehdä eikä vanhaa kumota muu-
891: toin kuin Hallitsijan ja Eduskunnan yhtäpitävällä pää-
892: töksellä; että jokaisella Suomen miehellä on oikeus tulla
893: tuomituksi siinä tuomioistuimessa, jonka piiriin hän Suo-
894: men lain mukaan kuuluu, ja etteivät ketkään tuomarit
895: ylemmissä ja alemmissa oikeuksissa, eivätkä myös ket-
896: kään alhaisemmat virkamiehet, joilla ei ole luottamus-
897:                     1, 2. -   Sopanen y. m.              13
898: 
899: miehen arvoa tahi osaa lääninhallituksessa, ole laillisetta
900: tutkimuksetta ja tuomiotta virkojaosa menettävä, kuin
901: myöskin ettei ylimääräisiä tuomioistuimia, olkootpa Hallit-
902: sijan tai Kansaneduskunnan asettamia, saa olla, niitä kun
903: on pidettävä yksin- ja hirmuvallan edistyskeinona.
904:     Tästä huolimatta on 20 p. tammik. (2 p. helmik.) ,
905: 1912 hyväksytyllä, muiden Venäjän alamaisten saatta-
906: mista oikeuksiasaan yhdenvertaisikai Suomen kansalaisten
907: kanssa koskevalla lailla, joka on annettu Keisarikunnan
908: Duuman ja Valtakunnanneuvoston 17 Iso päivänä kesä-
909: kuuta 1910 hyväksymän lain määräämässä järjestyksessä,
910: säädetty, että Venäjän tuomioistuinten on tuomittava
911: Suomen viranomaisia ja kansalaisia teoistaan Suomessa.
912: Tätä näin säädettyä lakia, jolla laillisesti ei ole velvoit-
913: tavaa voimaa Suomessa, on sittemmin ryhdytty täällä
914: soveltamaan, ja siitä on ollut seurauksena, että useat
915: virka- ja luottamustoimissa olevat Suomen kansalaiset
916: ovat joutuneet raskaiden kärsimysten alaisiksi. Tuomarit,
917: virkamiehet ja kunnalliset viranomaiset, jotka ovat jou-
918: tuneet kosketuksiin sanotun yhdenvertaisuuslain kanssa,
919: eivät ole voineet tehdä muuta, kuin pitää kiinni Suomen
920: laeista ja siten noudattaa, mitä kansalaisvelvollisuus ja
921: virkavala on vaatinut. Mutta täten osottamastaan uskolli-
922: suudesta Suomen valtiosääntöä kohtaan ja kanaalaiskun-
923: nosta ovat he joutuneet alentavan pakkokohtelun alaisiksi.
924: Näitä lainkuuliaisia henkilöitä on rikollisten tavoin van-
925: gittu, viety Venäjälle ja siellä tuomittu pitkäaikaiseen
926: vapau&rangaistukseen, virkansa menettämiseen sekä julis-
927: tettu maan palvelukseen ja julkisiin luottamustoimiin
928: kelvottomiksi. Parhaillaan pidetään Venäjän vankiloissa
929: sellaista rangaistusta kärsimässä kaksikymmentä suoma-
930: laista tuomaria eli suurin osa Keisarillisen Viipurin hovi-
931: oikeuden jäsenistä, neljä kaupunkien maistraattien jäsentä
932: ja yksi kuntakokouksen esimies; minkä ohessa sama koh-
933: talo uhkaa useita muita Suomen kansalaisia.
934:     'l'ämä oikeuden ja ihmisyyden sekä siveellisen maa-
935: 14       1, 2. -    N. s. yhdenvertafsuuslain nojalla tuomitut.
936: 
937: ilmanjärjestyksen periaatteita vastaan sotiva asiaintila
938: velvottaa meidät kunnioittaen ehdottamaan että Eduskunta
939: erityisesti kiinnittäisi Hallitsijan huomiota siihen sekä
940: alamaisesti anoisi,
941: 
942:                   että Hallitsija käskisi ryhtymään sellaisiin toi-
943:               menpiteisiin, että Suomen laeille ja oikeusjärjes-
944:               tykselle uskolliset, Venäjän yhdenvertaisuuslain:
945:               nojaUa tuomitut Suomen kansalaiset jälleen pääse-
946:               vät perustuslain mukaisia oikeuksiaan nauttimaan,
947:               ja että kaikki sanotun lain voimaanpanoa tarkoit-
948:               tavat pakkotoimenpiteet viipymättä lakkautetaan ..
949: 
950:      Helsingissä, helmikuun 17 p:nä 1914.
951: 
952: 
953: 
954: 
955:                    T i ll F i n l a n d s L a n d t d a g.
956: 
957:     Landtdagen har väl allaredan i den underdåniga adress,
958: hvilken densamma beslutit att aflåta till Monarken, be-
959: rört de fördärfliga följder, för hvilka finska myndigheter
960: och medborgare utsatts därigenom, att lagstadganden ut-
961: färdats annorlunda än i grundlagsenlig ordning. Dock
962: hafva vi ansett oss vara pliktige att fästa Landtdagens
963: uppmärksamhet å nedan framställda förhål.lande.
964:     Finlands grundlagar, hvilka vid Storfurstendömets fö-
965: rening med ryska riket af Kejsar Alexander I förklarats
966: bibehållna fasta och oförryckta i sin fulla kraft och af
967: alla hans efterträdare å tronen i deras regentförsäkringar
968: bekräftats, stadga; att ny lag icke må göras eller gam-
969: ma! afskaffas annorlunda än genom samstämmigt beslut
970: af Monark och Landtdag; att hvar och en finsk man
971: njuter rätt att blifva dömd af den domstol, under hvilken
972: han enligt Finlands lag hör; att några domare i vare
973: sig högre eller lägre Rätter eller »mindre ämbetsmäm,
974:                     1, 2. -   Sopanen y. m.              IS
975: 
976: som icke innehafva tromans värdighet eller taga del i
977: landtregeringen, ej må utan laga ransakning och dom
978: sinn ämbeten förlustiga varda; äfvensom att några extra-
979: ordinarie domstolar, vare sig tillsatta af Monarken eller
980: Folkrepresentationen, icke må förekomma, såsom endast
981: egnade att utgöra befordringsmedel till envälde och ty-
982: rann1.
983:       Det oaktadt har den ryska lagen af den 20 januari
984: (2 februari) 1912, angående öfrige ryska undersåtars lik-
985: ställande i afseende å rättigheter med finska medborgare,
986: hvilken lag utfärdats enligt stadgandena i den af Kej-
987: sardömets Riksduma och Riksråd antagna lagen af den
988:     30 juni 1910, tillerkänt domstolar i Kejsardömet kom-
989: 17/
990: 
991: petens att döma öfver finska myndigheter rörande deras
992: i Finland vidtagna åtgärder. Denna sålunda tillkomna
993: lag, hvilken lagligen icke eger förpliktande kraft i Fin-
994: land, har sedermera här begynt tillämpas, hvara.f följt,
995:  att många med tjänste- eller förtroendeuppdrag beklädda
996:  finska medborgare utsatts för tunga pröfningar. De do-
997:  mare, tjänstemän och kommunala myndigheter, h vilka
998:  råkat i beröring med sagda likställighetslag, hafva icke
999:  kunnat annat än fasthålla vid Finlands lagar och sålunda
1000:  hörsamma hvad medborgarplikt och tjänsteed bjudit; men
1001:  för sin sålunda visade författningstrohet och medborger-
1002:  liga dygd hafva de fått röna en ovärdig tvångsbehandling.
1003:  Dessa lagtrogna personer hafva häktats likt brottslingar,
1004:  förts till Ryssland och därstädes dömts till långvariga
1005:  frihetsstraff och afsättning samt förklarats ovärdiga att
1006:  användas i landets tjänst och till förtroendeuppdrag af
1007:  offentligt-rättslig natur. Tili undergående af slikt straff
1008:  hållas för närvarande i ryskt fängelse tjugu finska do-
1009:   mare eller största delen af Kejserlige Viborgs Hofrätts
1010:  ledamöter, fyra medlemmar af magistraterna i landets
1011:   städer och en kommunalstämmoordförande, hvar.förutom
1012:   mången annan finsk medborgare hotas af samma öde.
1013:       Detta icke blott mot gällande rätt utan ock mot män-
1014: 16       1, 2. -   N. s. yhdenvertaisuuslain nojalla tuomitut.
1015: 
1016: niskovärde och en sedlig världsordnings grundsatser stri-
1017: dande sakläge förpliktar oss att vördsamt föreslå det ville
1018: Landtdagen särskildt fästa Monarkens uppmärksamhet
1019: härå samt underdånigst hemställa:
1020: 
1021:                   att Monarken måtte anbefalla vidtagandet af
1022:              åtgärder därhän, att de mot Finlands lagar och
1023:              rättsordning trogne, på grund af den ryska lik-
1024:              ställighetslagen dömde finska medborgarene dter
1025:              komme i d.tnjutande af sina grundlagsenliga rät-
1026:              tigheter . och att alla tvdngsdtgärder, hvilka dsyfta
1027:              sagda lags genomförande, blefve oförtöfvadt in-
1028:              ställda.
1029: 
1030:      Helsingfors den 17 februari 1914.
1031: 
1032:       E. W. Sopan en.                Kyösti Kanniainen.
1033:       Gösta Stenbäck.                Filip Saalasti.
1034:       William lsaksson.              A. J. Bäck.
1035:       Erkki Pullinen.                Mikko Iipponen.
1036:       P. Paavolainen.                Pentti Hiidenheimo.
1037:       K. K. Pykälä.                  K. V. Jäykkä.
1038:                                                           17
1039: 
1040: 1, s. -   Anom. ehd. N:o 26.
1041: 
1042: 
1043: 
1044: 
1045:             Mannermaa, J. A. ja Koivisto, A.:. Venäjän-
1046:               kielen käytön laajentamista tarkoittavien toi-
1047:               menpiteitten lakkauttamisesta sekä voimassa-
1048:               olevien kieliasetusten noudattamisesta.
1049: 
1050: 
1051:              S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
1052: 
1053:     Julistuskirjalla 20 {7) päivältä kesäkuuta 1900 maa·
1054: rättiin, että venäjänkieli oli astuva maan kielien sijalle
1055: asiain käsittelyssä Senaatin Talousosastossa sekä läänin-
1056: hallitusten ja keskusvirastojen kirjeenvaihdossa Kenraali-
1057: kuvernöörin ja Senaatin kanssa ; ja tuli Suomen Vaitio-
1058: sihteerinviraston ja Kenraalikuvernöörinkanslian sekä
1059: Pietarin kaupungissa olevan Suomen passitoimiston käsi-
1060: tellä asioita ja pitää kirjevaihtonsa yksinomaan venäjän-
1061: kielellä. Asetuksella 10 päivältä heinäkuuta 1902 mää-
1062: rättiin lisäksi, että Suomen lakien alkuteksti oli annettava
1063: venäjäksi ja oheen pantava suomen- ja ruotsinkielinen
1064: käännös. Tämän kielellisen muutoksen täydelliseen toi-
1065: meenpanemiseen oli määrätty lyhyt valmistusaika, ja
1066: tunnettua on, että se Senaatin Talousosastossa oli toteu-
1067: tettuna noin kahden vuoden ajan.
1068:      Kun Suomen Valtiosäädyt mainitun julistuksen jäl-
1069: keen ensiksi kokoontuivat 1904-05 vuoden valtiopäiville,
1070: tuli selvällä tavalla Hmi se huoli, jonka mainittu uudis-
1071: tus oli kansasaamme synnyttänyt. Talonpoikaissäädyssä
1072: tehtiin lukuisain Säädyn jäsenten allekirjoittama anomus-
1073: ehdotus, jossa pyydettiin Valtiosäätyjä tekemään Hallit-
1074:                                                          2
1075: 18           1, s. -   Venäjänkielen asema Suomessa.
1076: 
1077: sijalle alamainen anomus, että venäjänkielen virallinen
1078: käyttö Suomessa niin järjestettäisiin, että Senaatin Ta-
1079: lousosastosta kunnille ja yksityisille asiallisille menevät
1080: asiakirjat annettaisiin alkuperäisinä asianomaisen kunnan
1081: tai yksityisen kielellä, sekä että Senaatin Talousosaston
1082: ja sen toimituskuntien sekä sen alaisten virastojen väli·
1083: sessä kirjeenvaihdossa käytettäisiin kotimaisia kieliä, joita
1084: Senaatin Talousosastossa myöskin asiain suullisessa kä·
1085: sittelyssä ei olisi syrjäytettävä.
1086:      Samaan suuntaan kävi myöskin Pappissäädyssä tehty
1087: anomusehdotus.
1088:     Asiasta lausuivat Valtiosäädyt 31 päivänä joulukuuta
1089: 1904 päivätyssä alamaisessa anomuksessaan toimenpiteistä
1090: perustuslain mukaisen hallituatavan uudelleen voimaan
1091: saattamiseksi ja laillisen järjestyksen palauttamiseksi
1092: Suomeen pääasiassa seuraavaa:
1093:     Suomen kansan elämälle käännekohtana oleva työ
1094: suomenkielen kohottamiseksi ja s.en luonnollisiin oikeuk-
1095: siin saattamiseksi valtio- ja kultturielämän aloilla ruot-
1096: sinkielen rinnalla, jota varten oli annettu säännöksiä suo.
1097: menkielen käyttämisestä oikeuksissa ja virastoissa sekä
1098: ylempien oppilaitosten perustamisesta, oli tuskin ehtinyt
1099: päättyä, kun julkaistiin määräys, joka on hävittävä suu-
1100: rimman osan mainitun isänmaallisen uudistuksen hedel-
1101: mistä. Kesäkuun 20 (7) päivänä 1900 annetussa julis·
1102: tuekirjassa säädetään, että venäjänkieli ·on astuva kan-
1103: salliskielten sijaan asiain käsittelyssä Senaatin Talous.
1104: osastossa sekä keskusvirastojen ja lääninhallitusten kir-
1105: jeenvaihdossa Kenraalikuvernöörin ja Senaatin kanssa.
1106: Tämä määräys loukkaa Suomen kansan ehdotonta oikeutta
1107: omata kielellisessäkin suhteessa kansallisen valtiohallin-
1108: non eikä sitä voida voimaanpanna aikaansaamatta se-
1109: kaannusta ja seisahdusta asiain säännöllisessä menossa
1110: sekä epäluotettavaisuutta ja hämminkiä hallinnon hoi-
1111: dossa. Sillä kun noin 2,800,000 hengille kirjoitetusta
1112: Suomen asukkaasta ainoastaan noin 8,000 hengellä on
1113:                 1, a. -   Mannermaa ja Koivisto.           19
1114: 
1115: venäjä äidinkielenä, on tarkempi perehtyminen tähän
1116: kieleen tässä maassa harvinainen ja myös mahdoton saat-
1117: taa niin yleiseksi, että asiain käsittely maan tärkeimmissä
1118: hallinnollisissa laitoksissa voisi säännöllisessä järjestyk-
1119: sessä ja tarpeellisella asiantuntemuksella tapahtua venä-
1120: jäksi. Virastojen välisen kirjeenvaihdon esineenä ovat
1121: pääasiallisesti asiat, jotka koskevat kuntien ja yksityisten
1122: etuja. Kirjeenvaihto on jo tästäkin syystä toimitettava
1123: maan omilla kielillä. Venäjänkielen käytäntöön ottami·
1124: nen maamme virastoissa täytyy tuntua kansasta sitäkin
1125: loukkaavammalta, kun 1900 vuoden julistuskirjaan anne-
1126: tun Armollisen selityksen mukaan myöskin yksityisen
1127: asiallisen on Viipurin läänissä kahden ja m.aan muissa
1128: lääneissä viiden vuoden kuluttua 1 päivästä tammikuuta
1129: 1904 pakko asioissaan vastaanottaa Senaatista yksinomaan
1130: venäjänkielisiä toimituskirjoja, joita hän ei ymmärrä.
1131:     Heinäkuun 10 päivänä 1902 annetun asetuksen 12
1132: kohdassa oleva säännös, jonka mukaan Suomen lakien
1133: alkuteksti oli annettava venäjäksi ja oheen pantava suo-
1134: men- ja ruotsinkielinen käännös, oli myös vastoin perus-
1135: tuslakia. Koska nimittäin jokainen Valtiosäätyjen hy-
1136: väksymä laki, jonka Hallitsija vahvistaa, oli julkaistava
1137: sananmukaisesti yhtäpitävänä Valtiosäätyjan hyväksymän
1138: lakitekstin kanssa, saivat valtiopäivillä tarkastetut suomen-
1139: ja ruotsinkieliset lakitekstit vahvistuksen kautta alkuteks-
1140: tin voiman Hallitsijan venäjänkielisenä vahvistaman teks-
1141: tin rinnalla.
1142:     V altiosäädyt eivät arvostelleet liian vähäiseksi sitä
1143: hyötyä, että toimenpiteillä, joihin hallitus oli ryhtynyt
1144: ennen vuotta 1900, venäjänkieltä puhuvia virkamiehiä tai
1145: venäjän kielenkääntäjiä oli asetettu niihin Suomen val-
1146: tionlaitoksiin ja virastoihin, joihin Keisarikunnasta kotoi-
1147: sin olevien henkilöiden tarvitsi kääntyä. Niinikään oli
1148: aina tunnustettu tarpeelliseksi, että Valtiosihteerinviras-
1149: tossa ja Kenraalikuvernöörinkansliassa käytetään venäjän•
1150: kieltä siinä laajuudessa ja sillä taitavuudella, mikä vas-
1151: 20          1, a. -   Venäjänkielen asema Suomessa.
1152: 
1153: taa näiden virastojen erityisiä tehtäviä. Mitä Valtiosää-
1154: dyt asiasta lausuivat ei siis kohdistunut sellaisiin toimen-
1155: piteisiin, jotka tyydyttivät todellisia tarpeita, vaan kyllä
1156: sellaisiin määräyksiin, joiden kautta oli tahdottu hallin-
1157: nosta poistaa maan omia kieliä.
1158:     Niiden toimenpiteiden vahingolliset seuraukset, joihin
1159: oli ryhdytty venäjänkielen saattamiseksi hallinnossa käy-
1160: täntöön olivat koko maalle ilmeiset. Kun varsin lukui-
1161: sain ylempien ja alempien virkamiesten oli ollut pakko
1162: erota virastaan, oli heidän sijaansa enimmäkseen asetettu
1163: henkilöitä, joiden niukka venäjänkielen taito sai korvata
1164: heidän muutoin puutteellisen kelpoisuutensa. Mutta ei
1165: tässä kyllin. Pyrkimys hallinnon venäläistyttämisen jou-
1166: duttamiseksi oli vienyt siihen, että useihin virkoihin oli
1167: asetettu venäläisiä miehiä, joilta puuttui välttämättömiä
1168: edellytyksiä voidakseen tyydyttävästi harjoittaa virkatoi-
1169: mintaa Suomessa. Semmoiset virkanimitykset eivät olleet
1170: käyneet laillisiksi sen johdosta, että heinäkuun 31 päivänä
1171: 1902 annettiin erityinen asetus, jossa säädettiin, että en-
1172: nestään olevat rajoitukset, mitä tulee muiden kuin Suo-
1173: men kansalaisten oikeuteen päästä virkoihin Suomessa,
1174: eivät enää olleet voimassa syntyperäisiin venäläisiin näh-
1175: den. Sillä perustuslain säännöksiä, että Suomen kansalais-
1176: oikeus on ehtona pääsylle Suomen valtionvirkaan, ei voida
1177: Valtiosäätyjen suostumuksetta muuttaa, ja mainitulta hal-
1178: linnolliselta asetukselta puuttui niin ollen lain voima.
1179: Kuinka suuressa määrässä sekä yleisten että yksityisten
1180: etujen täytyi kärsiä mainitun asetuksen käyttämisestä,
1181: näkyi jo siitäkin, ettei se edes vaatinut, että venäläisten
1182: voidakseen päästä Suomen valtionvirkaan, oli sitä ennen
1183: opittava maan kieliä ja muutenkin suoritettava samallaiset
1184: opinnäytteet, kuin mitä vaaditaan Suomen kansalaisilta.
1185: Viimeisten vuosien kokemus vahvisti tämän lausunnon
1186: kaikin puolin oikeaksi.
1187:     Laillisen järjestyksen palauttamiseksi Suomessa oli siis
1188: tarpeen ja välttämätöntä, paitsi muuta, että julistuskirja
1189:                 1, a. -   Mannermaa ja Koivisto.          21
1190: 
1191:  20 päivältä kesäkuuta 1900 ja 10 päivänä heinäkuuta
1192:  1902 annetun asetuksen 12 kohta niin muutettaisiin, että
1193:  suomen- ja ruotsinkielet hallinnossa ja lainsäädännössä
1194:  saisivat niille luonnon- ja oikeudenmukaisesti tulevan
1195:  sijan.
1196:      Asetuksella 3 päivältä toukokuuta 1906 kumottiinkin
1197:  mainittu 1900 vuoden julistuskirja ja 1902 vuoden asetus
1198:  sekä annettiin uudet määräykset venäjänkielen käyttämi-
1199:  sestä asiain käsittelyssä Suomen hallintovirastoissa. Näi-
1200:  den määräysten mukaan kaikki Kenraalikuvernööriitä ja
1201: Kenraalikuvernöörinkansliasta lähtevät kirjelmät kirjoite-
1202: taan venäjänkielellä, mutta on Senaattiin ja muihin Suo-
1203:  men virastoihin sekä tässä maassa oleville virkamiehille
1204: meneviin kirjelmiin liitettävä suomalainen tai ruotsalai-
1205: nen käännös. Valtiosihteerinvirastossa on käytettävä ve-
1206: näjänkieltä kirjelmissä Kenraalikuvernöörilie ja hänen
1207: kanslialleen sekä Venäjän viranomaisille. Lait ja ase-
1208: tukset, jotka Hallitsija on vahvistanut, lähetetään Ken-
1209: raalikuvernöörille ja Senaattiin sekä venäjän- että suomen-
1210: ja ruotsinkielisinä, ja niihin kirjelmiin, joilla Hallitsijan
1211: päätökset annetaan tiedoksi, on liitettävä oikeaksi todis-
1212: tetut suomen- tai ruotsinkieliset käännökset. Suomen
1213: passitoimiston on käytettävä venäjänkieltä Kenraalikuver-
1214: nöörilie ja hänen kansliaansa sekä Venäjän viranomai-
1215: sille menevissä kirjelmissään, mutta muussa kirjeenvaih-
1216: dossaan suomen- tai ruotsinkieltä.
1217:      Senaatissa on käytettävä maan kieliä, mutta Hallitsi-
1218: jalle meneviin alamaisiin alistuksiin ja lausuntoihin sekä
1219: Kenraalikuvernöörille lähetettäviin kirjelmiin on liitettävä
1220: venäläinen käännös. Samoin on maan kuvernöörien me-
1221: neteltävä lähettäessään kirjelmiä Kenraalikuvernöörilie ja
1222: Venäjän viranomaisille.
1223:      Muuten jäi edelleen voimaan julistus 3 päivältä joulu-
1224: kuuta 1866, joka koskee Suomen tuomioistuinten ja vi-
1225: rastojen velvollisuutta ottaa vastaan venäjänkielisiä kir-
1226: joituksia ja asiakirjoja.
1227: 22           1, s. -   Venäjänkielen asema Suomessa.
1228: 
1229:      Kenraalikuvernöörinkanslialle täten annettu vapautus
1230:  maan kielien käyttämisestä näyttää osaltaan vaikuttaneen
1231:  sen, että tämän kanslian virat nyttemmin on täytetty
1232:  venäläisillä, joiden taito sekä suomen-· ja ruotsinkielissä
1233:  että maan lakien ja olojen tuntemisessa näkyy olevan
1234:  varsin puutteellinen. Yksinkertaistenkin asiain selvittele-
1235:  miseen täytyy kanslian tehdä tiedusteluja Senaatin Toimi-
1236:  tuskunnilta ja maan keskusvirastoilta, joiden ennestään-
1237:  kin runsas työ sen kautta on lisääntynyt. Ja vuosikausia
1238:  on laiminlyöty maan kielille laadittujen käännösten liittä-
1239:  minen Kenraalikuvernööriitä ja hänen kansliastaan Se-
1240:  naattiin tulleisiin kirjelmiin sekä niitä seuranneisiin asia-
1241:  kirjoihin, vaikka Kenraalikuvernöörinkanslialla on omat
1242:  vakinaiset kielenkääntäjänsä, jotenka tämä, edellä maini-
1243:  tussa 1906 vuoden asetuksessa kanslialle määrätty tehtävä
1244:  on siirtynyt Senaatin kielenkääntäjille. Asiain käyttely
1245:  Kenraalikuvernörinkansliassa, jossa virkamiesten lukumäärä
1246:  on varsin suuri ja niiden palkkaukseen tarvittavat varat
1247:  edustavat huomattavaa erää maan menosäännössä, on siis
1248:  joutunut tilaan, joka ei ole maalle edullinen.
1249:       Siitä alkaen, kuin Senaatin 'falousosaston jäsenten
1250:  paikkoja on vastoin perustuslakia ruvettu täyttämään ve-
1251:  näläisillä miehillä, on venäjänkielen käyttäminen Talous-
1252:  osastossa lisääntynyt, ja sittenkuin tämän Osaston vara-
1253:  puheenjohtajaksi viime vuonna nimitettiin venäläinen, on
1254:  asiain suullinen käsittely ja päättäminen Osaston istun-
1255:  noissa muuttunut kokonaan venäjänkieliseksi. Täten riko-
1256:  taan 6 §:ää asetuksessa 19 päivältä kesäkuuta 1902 suo·
1257:   men- ja ruotsinkielen käyttämisestä maan tuomioistui-
1258:   missa ja viranomaisissa, jonka mukaan .kollegisen viras-
1259:  ton jäsenellä on oikeus viraston keskusteluissa käyttää
1260: ·sitä kieltä, suomea tai ruotsia, jonka hän katsoo itselleen
1261:  soveliaimmaksi. Kun harvat Talousosaston virkamiehistä
1262:   tyydyttävästi osaavat venäjänkieltä ja useat virkamiehet
1263:  eivät tätä kieltä lainkaan ymmärrä, jäävät asiain esitteli-
1264:   jät useinkin tietämättömiksi siitä, mitä asiassa on puhuttu
1265:                 1, 3. -   Mannermaa ja Koivisto.           23
1266: 
1267: ja päätetty. Siitä huolimatta on heidän velvollisuutensa
1268: laatia päätöksistä johtuvat toimituskirjat maan kielelle ja
1269: nimikirjoituksellaan varmentaa ne Senaatin päätöksen
1270: kanssa yhtäpitäviksi. Tästä menettelystä on myöskin seu-
1271: rannut, että vaikka 69 ja 70 §:ssä Senaatin ohjesäännössä
1272: 13 päivältä syyskuuta 1892 on määrättynä, että Talous-
1273: osastossa käsiteltävät asiat esittelee, asianomaisessa toimi-
1274: tuskunnassa tapahtuneen valmistelun jälkeen, esittelijä-
1275: sihteeri tai muu Senaatin määrämä esittelijä, asiain suul-
1276: lisen esittelyn nykyään yleensä toimittavat toimituskun-
1277: tain päälliköt, joista useimmat ovat mami lakeihin ja oloi-
1278: hin perehtymättömät. Esittelijän mielipide tulee kuulu-
1279: viin ainoastaan lyhyenä merkintänä painettuun esittely-
1280: listaan. Kun esittelijä suuremmissa ja laajemmissa asi-
1281: oissa sekä valitusasioissa antaa kirjallisen lausunnon, on
1282: tästä toimitettava käännös venäjänkielelle, ennenkuin asia
1283: voidaan Senaatin käsiteltäväksi jättää. Että asiain käyt-
1284: telyssä täten syntyy epävarmuutta, hankaluutta ja viivy-
1285: tystä sekä että ne näkökohdat, joiden mukaan asiat ovat
1286: ratkaistavat, jos mieli päätösten tulla maalle parhaaksi
1287: hyödyksi, eivät voi tulla tarpeellisessa määrässä huomi-
1288: oon otetuiksi, on selvää. Tästä johtuu lisäksi se, että
1289: työhalun Talousosaston virkamiehissä täytyy lamautua,
1290: sekä että avonaisia virkoja täytettäessä, niinkuin erinäi-
1291: set nimitykset ovat osottaneet, taito, kokemus ja kunto
1292: on saanut väistyä vähemmän kelpoisuuden tieltä, jonka
1293: puolella on ollut taitoa käyttää venäjänkieltä.
1294:     Eikä siinä kyllin. Niinkuin julkisuudessa on ollut
1295: nähtävänä, suunnittelee Venäjän Ministerineuvosto paljon
1296: pitemmälle meneviä toimenpiteitä venäjänkielen käytän-
1297: töönsaattamiseksi Suomen sisällisessä virkatoiminnassa.
1298: Tätä varten on maan Kenraalikuvernööri, Ministerineu·
1299: voston käskystä, valmistanut ehdotuksen, jonka yksityis-
1300: kohtainen sisällys on pidetty salassa, vaan joka Ministeri-
1301: neuvostossa asiata syksyllä 1913 käsiteltäessä laaditusta
1302: pöytäkirjasta päättäen tarkoittaa uudestaan saattaa venä-
1303: 24          1, a. -   Venäjänkielen asema Suomessa.
1304: 
1305: jänkieli meillä viralliseen käytäntöön ainakin yhtä laa-
1306: jasti, kuin edellä mainitussa julistuskirjassa 20 päivältä
1307: kesäkuuta 1900 oli suunniteltu. Tämän uudistuksen
1308: toteuttamiseksi olisi heti ryhdyttävä toimenpiteisiin venä-
1309: jänkielen opetuksen lisäämiseksi maan oppilaitoksissa ja
1310: yliopistossa.
1311:     Puheena oleva kielimuutos, jonka laillisuudesta ja tur-
1312: miollisista vaikutuksista maallemme Suomen Valtiosäädyt
1313: vuonna 1904 jo Hallitsijalle lausuivat mielipiteensä, aio-
1314: taan nyt panna toimeen Valtakunnanduuman myötävaiku-
1315: tuksella kesäkuun 30 päivänä 19l0 annetun lain säätä-
1316: mässä järjestyksessä. Pääasiallisena syynä· tähän on.
1317: niinkuin Ministerineuvoston mainitusta pöytäkirjasta nä-
1318: kyy, huolenpito hankkia valtakunnankielelle sille kuuluva
1319: merkitys Suuriruhtinaskunnan virastojen virallisessa kir-
1320: jeenvaihdossa ja asiain käsittelyssä. Tämä , merkitys, on
1321: Ministerineuvoston ajatuksen mukaan siinä, että venäjän-
1322: kielen levittämistä Suomessa ja nimenomaan sen käytän·
1323: töön saattamista paikallisten virastojen asiainkäsittelyssä
1324: on. pidettii.vä yhtenä Venäjän valtiovallan vakavimpana
1325: tehtävänä tässä maassa, koska tämän tehtävän toteutta-
1326: misella varmimmin taataan Suomen luja liittäminen muu-
1327: hun valtakuntaan. Samalla on ministerineuvosto oletta-
1328: nut, että venäjänkieli, joka on Venäjän kansan henkisen
1329: voiman loistava ilmaus, Suomeen levitettynä myötävai-
1330: kuttaisi mitä tehokkaimmalla tavalla Suomen kulttuurin
1331: edistykseen ja heikentäisi sitä ahdasmielistä maakunta-
1332: isänmaalisuotta ja kiihkoisata suvaitsemattomuutta Ve-
1333: näjää kohtaan, jotka arvellaan olevan vallalla eräissä suo-
1334: malaisen yhteiskunnan kerroksissa.
1335:     Että yksistään Keisarikunnan edut, vaan ei Suomen,
1336: ovat puheena olevassa kysymyksessä Ministerineuvoston
1337: kannan määräjinä, on ilmeistä. Meidän nähdäksemme
1338: tulokset hankkeissa olevasta, pakollisesta uudistuksesta
1339: tulevat olemaan päin vastaiset kuin Ministerineuvosto odot-
1340: taa. Paitsi hämminkiä, viivytystä, epävarmuutta ja han-
1341:                1, a. -   Mannermaa ja Koivisto.              25
1342: 
1343: kaJuutta asiain käsittelyssä, tulee siitä syntymään yleistä
1344: tyytymättömyyttä kansassa, joka on näkevä äidinkielensä
1345: siten syrjäytetyksi ja omat kansalliset tarpeensa ja oi-
1346: keutensa alttiiksi pannuiksi vieraan virkavaltaisuuden hy-
1347: väksi, syvää epäluottamusta esivallan tarkoituksiin, sekä
1348: vahinkoa tässä maassa jo saavutetulle kansalaissivistyk-
1349: sel!e. Sellainen pakkotoimenpide tulee, uuden oikeudel-
1350: lisen ristiriidan synnyttäjänä monien entisten · lisäksi,
1351: epäilemättä syventämään sitä juopaa, joka estää Keisari-
1352: kunnan ja Suomen väestön keskinäistä lähentymistä
1353: luottamuksen ja myötätuntoisuuden pohjalla.
1354:     Tämän vuoksi saamme kunnioittaen ehdottaa, että
1355: Suomen Eduskunta tekisi Hallitsijalle alamaisen anomuk-
1356: sen, jossa pyydetään:
1357: 
1358:                että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi määrätä
1359:            lakkautettaviksi toimenpiteet venäjänkielen käytän-
1360:            nön laajentamiseksi virallisen toiminnan alalla
1361:            Suomessa; sekä
1362:                käskisi maan viranomaisia tarkoin noudatta-
1363:            maan mitä nykyään voimassa olevissa asetuksissa
1364:            on suomen-, ruotsin- ja venäjlinkielen kliyttämi-
1365:            sestä Suomessa määrättynä.
1366: 
1367:    Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1914.
1368: 
1369: 
1370:      J. A. Mannermaa.                      A. Koivisto.
1371: 26
1372: 
1373: 1, '· -   Pet. försl. N:o 27.
1374: 
1375: 
1376: 
1377: 
1378:             Neovius, Arvid, m. fl.: Om den lagliga ordnin-
1379:                gens återställande i landet.
1380: 
1381: 
1382: 
1383:               T i 11 F i n 1 a n d s L a n t d a g.
1384: 
1385:     Oaktat Lantdagen beslutit ingå till Hans Kejserliga
1386: Majestät med en underdånig adress, i viiken nödvändig-
1387: heten av lagliga förhållandens återinförande i landet på-
1388: visas, synes det vara önskvärt, att Lantdagen i en annan,
1389: vidlyftigare framställning närmare angiver och belyser de
1390: begångna olagligheterna och missriktningarna i landets
1391: förvaltning. Åven vid 1913 års lantdag förbereddes en
1392: sådan fullständigare framställning av de i landet begångna
1393: olagligheterna, men hann grundlagsutskottet då ej blifva
1394: färdigt med betänkande i saken. Atskilliga förarbeten
1395: hade likväl redan medhunnits. Dessa skulle sannolikt
1396: väsentligen underlätta utarbetandet av en liknande fram-
1397: ställning. vid innevarande lantdag, vilket i sin mån talar
1398: för, att det påbörjade arbetet nu måtte slutföras. På sam-
1399: ma sätt, som nu bleve förhållandet, var även den petition
1400: om laglighetens återställande, viiken rgrz års lantdag
1401: avlät, frukten av förarbeten utförda vid tvänne lantdagar.
1402:      För varje år som går träder det allt tydligare i dagen,
1403: att den politik, som inslagits emot Finland, åsyftar att helt
1404: tillintetgöra landets statliga bestånd och egna rättsordning.
1405: I statsmaktens väsen ligger, att densamma skall utövas i
1406: statens intresse och genom dess organ. Likväl har mak-
1407:                   1, 4. -   Arvid Neovius y. m.           27
1408: 
1409: tens utövning i Storfurstendömet på senaste tid bestämts
1410: av helt andra synpunkter än omtanken om landets bästa.
1411: Atgärder, genom vilka man trott sig kunna tillgodose dessa
1412: för Finlands intressen främmande synpunkter, hava vid-
1413: tagits i uppenbar strid mot Finlands högtidligen bekräf-
1414: tade grundlagar och utan varje,hänsyn till huru fördärvbrin-
1415: gande de varit för landet. Ledarne av denna politik hava
1416: därför ock sett sig nödsakade att hos främmande myndig-
1417: heter söka bistånd vid förstörelsevärket.
1418:     För denna samhällsupplösande värksamhet har man
1419: sökt stöd bl. a. i den ryska lagen av den 17 (30) juni 1910
1420: »angående ordningen för utfärdande av Finland berörande
1421: lagar av allmän riksbetydelse>f. Att denna akt icke har och
1422: icke kan hava kraft av lag i Finland har tidigare flere gån-
1423: ger med tillräcklig tydlighet påvisats. Likväl hava de ry-
1424: ska lagstiftande myndigheterna på grund av den antagit
1425: den s. k. likställighetslagen av den 20 januari (2 februari)
1426: 1912.
1427:     Försöken att tillämpa sistnämnda i Finland olagliga för-
1428: fogande hava främst satt sin prägel på densenaste tidens
1429: händelser. Början av räckan hithörande åtgärder var redan
1430: föremål för grundlagsutskottets uppmärksamhet vid se-
1431: naste lantdag. Sedan dess hava medlemmarna av ma-
1432: gistraterna i Tavastehus och Villmanstrand, kommunal-
1433: nämdsordföranden i Terijoki och kronofogden i Lappvesi
1434: av ryska domstolar >>dömts>> till svåra fängelsestraff; och
1435: rättegångar av samma slag hava inletts mot flera nya upp-
1436: sättningar av magistraterna i Viborg och Tavastehus även-
1437: som mot magistraterna i Helsingfors och St. Michel. Ut-
1438: över de tvänne ledamöter av Viborgs hovrätt och två med-
1439: lemmar av Nystads magistrat, vilka, redan tidigare inspär-
1440: rade, under året avslutat sin fängelsetid, befinna sig för
1441: närvarande i fängelset Kresty i Petersburg 20 av Viborgs
1442: hovrätts ledamöter och 4 medlemmar av Viborgs magistrat,
1443: en av dem redan andra gången, samt ovannämda kommu-
1444: nalnämdsordförande. Därutöver hava under denna tid en
1445: 28        1, 4. -   Laillisen järjestyksen palauttaminen.
1446: 
1447: medlem av Nystads magistrat och en medlem av magistra-
1448: ten i Tavastehus varit inspärrade i samma fängelse, den ena
1449: fyra och den andra tre månader. I detta sammanhang må
1450: ytterligare erinras om Viborgs hovrätts förstöring och om
1451: de olagligheter, som begåtts vid besättandet av de >>döm-
1452: des>> platser.
1453:     Lagstiftande makten i Kejsaredömet har ingen befogen-
1454: het att stifta lag för Finland. Den kan således ej häller
1455: under ryska myndigheters domvärjo hänskjuta finske med-
1456: borgares inom finska statens område vidtagna tjänste-
1457: åtgärder. Ett dylikt förfarande strider jämväl emot stad-
1458: gandena i § 2 av 1772 års regeringsform, att regenten ej må
1459: någon fördärva tillliv och ära, lem och välfärd utan han
1460: lagligen förvunnen och dömder är, samt § r6 av samma
1461: regeringsform, att alla extraordinarie domstolar, såsom
1462: befordringsmedel till envälde och tyranni, hädanefter äro
1463: avskaffade och att envar medborgare skall njuta rätten att
1464: bliva dömd av den domstol, under viiken han enligt landets
1465: lagar hör. Det bör därför fastslås, att de mot ovanberörda
1466: tjänstemän vidtagna åtgärderna icke innefatta rättskip-·
1467: ning utan utgöra våldsakter. De torde ock i sitt slag vara
1468: ensamstående i den civiliserade mänsklighetens historia
1469: under senaste århundraden.
1470:     Till olagligheter, som likställighetslagen haft till på-
1471: följd, höra ock de föreskrifter senaten utfärdat beträffande
1472: mantalsskrivning av ryska undersåtar och i synnerhet det i
1473: tidningarna omnämda cirkuläret om mantalspänningars
1474: uttagande av sålunda mantalsskrivna ryssar. Hit höra.
1475: vidare obehörliga anspråk på ryska språkets användning i
1476: ämbetsvärkens skriftväxling och särskilt i kommunernas
1477: skriftväxling med enskilda. Ett betecknande exempet
1478: härpå har innehavaren av viceordförandeposten i senatens
1479: ekonomiedepartement nyligen erbjudit, i det han fordrat
1480: att erhålla sin kommunala debetsedel avfattad på ryska.
1481: och därmed visat sig icke behärska de inhemska språken och
1482: sålunda även på denna grund vara obehörig för den befatt-
1483:                   1, 4. -   Arvid Neovius y. m.           29
1484: 
1485: ning han nu innehar, utan att vara· finsk medborgare.
1486: Särskilda tjänstemän hava ock inom landet blivit på ett
1487: olagligt sätt straffade för det de vägrat medvärka vid till-
1488: lämpningen av likställighetslagen eller reserverat sig mot
1489: av överordnad i sådant syfte vidtagen åtgärd.
1490:      Nya vittomfattande rättskränkningar synas för närva-
1491: rande förberedas i Kejsardömet. Sålunda har ryske justitie-
1492: ministem till ryska riksduman överlämnat ett lagförslag
1493: angående i Finland begångna politiska brott. Det behöver
1494: icke påpekas, huru uppenbart detta förslag strider mot
1495: förut åberopade § 16 av gällande regeringsform. Den 15
1496: maj offentliggjordes i Petersburg ett av ryska ministerrådet
1497: uppgjort och av Hans Majestät Kejsaren stadfäst förslag
1498: om utsträckande till fästningama i Finland av art. 72 i den
1499: ryska förordningen av den 28 september 1901 om förvalt-
1500: ningen av befästa platser, vilken artikel avser att till för-
1501:  mån för fästningskommendants makt inskränka egande-
1502: och dispositionsrätten över fastigheter inom ett vidsträckt
1503: område kring fästning, på ett sätt som strider mot finsk lag.
1504:  Under utarbetande har varit ett ryskt lagförslag om värk-
1505: ställighet i Finland av rysk domstols utslag i fordrings-
1506:  mål. Ryske justitieministern har uppgjort ett förslag till
1507:  lag om brott begångna i Finland och Ryssland. Likaså hava
1508:  i Kejsardömet förberetts bestämningar om ryska bankers
1509:  rätt att idka värksamhet i Finland. Därstädes synas ock
1510:  vara under beredning förslag till lagar om s. k. hästvär-
1511:  neplikt, fartygsvärneplikt och automobilvärneplikt, vilka
1512:  lagar man påtagligen tänker sig genom rysk lagstiftnings-
1513:  åtgärd utsträckta till Finland.
1514:      Att bestämningarna om användandet av trådlös tele-
1515:  graf på finska fartyg och i finska farvatten skola utfärdas
1516:  av ryska myndigheter synes man hava ansett såsom själv-
1517:  klart, ehuru på finskt område ingen annan lagstiftnings-
1518:  myndighet kan gälla än den finska. Frågan om ordnandef
1519:  av virkesflottningen i Torneå och Muonio älvar torde hava
1520:   blivit överlämnad åt ryske justitieministern. Under hösten
1521: 30         1, 4. -   Laillisen järjestyksen palauttaminen.
1522: 
1523: har generalguvernören härstädes kungjort tili kännedom
1524: en rysk förordning om utkallande av militär tili handräck-
1525: ning åt civil myndighet. Senaten har under årets lopp uti
1526: en av densamma utgiven enskild samling av olagliga för-
1527: fattningar dessutom offentliggjort en hei mängd ryska
1528: förordningar och förfoganden, i den sannolika avsikten att
1529: söka tillvinna dem något slags tillämplighet i Finland.
1530: Vid generalguvernörskansliet hava utarbetats förslag till
1531: bestämningar därom, att byggande av nya och reparation
1532: av gamla havshamnar i Finland ej skulle få företagas utan
1533: ryska krigs- och marinministrarnas tillstånd.
1534:     Enahanda strävan att kränka Finlands självständighet
1535: har förmärkts också i planerna att tili detta land utsträcka
1536: av Ryssland med andra Iänder avslutade traktater, utan
1537: hänsyn tili att de innehålla bestämningar, som strida mot
1538: finsk rätt, och utan iakttagande av de förfaringssätt, som
1539: för sådana fall äro föreskrivna av lag och hävd samt be-
1540: skaffenheten av Finlands statsrättsliga ställning. Såsom
1541: exempel må nämnas förberedelserna ti11 den rysk-tyska
1542: litterära konventionens utsträckande tili Finland med
1543: åsidosättande bl. a. av r88o års finska förordning om för-
1544: fattares och konstnärers eganderätt tili sina alster. I april
1545: 1913 inbegärde generalguvernören senatens utlåtande om
1546: ett förslag tili motsvarande ryska lags utsträckande tili
1547: Finland, vilket förslag senare enligt tidningarna varit före-
1548: mål för överläggningar inom ryska ministerrådet.
1549:     De på obehörigt håll väckta förslagen om tuli på spann-
1550: mål, som tilllandet införes, samt på mer eller mindre långt
1551: gående förryskning av vårt tullvärk hava fortfarande i
1552: strid med vår konstitution utom landet varit föremål för
1553: beredning av främmande myndigheter och kommissioner
1554: med tydligt syfte att få dem lösta i olaglig ordning med
1555: kränkning av Finlands grundlagsenliga självständighet.
1556: Lantdagen torde ej kunna underlåta att inlägga en bestämd
1557: gensaga emot dessa ödesdigra planer, vilka om de bleve
1558: förvärkligade, även skulle betydligt öka levnadskostnader-
1559:                   1, '· -   Arvid Neovius y. m.            31
1560: 
1561: nai landet och sålunda åvälva detsamma en börda, som i
1562: synnerhet för de mindre bemedlade samhällsklasserna
1563: bleve högeligen tryckande.
1564:      För det finska lotsvärkets återupprättande har ännu
1565:  intet tillgjorts, utan fortfar det olagliga tillståndet på
1566: detta område med alla dess svåra olägenheter.
1567:      Det har vid upprepade tillfällen högtidligen försäkrats
1568:  att de mot Finland vidtagna åtgärderna endast avse att
1569:  trygga Rysslands och ryssarnas oeftergivliga rätt i Finland,
1570:  ingalunda att kränka landets självstyrelse eller undertrycka
1571:  dess egenartade odling. Den dagliga erfarenheten talar
1572:  dock ett annat språk. Den visar nämligen, att man mål-
1573:  medvetet söker undergräva Finlands statliga och nationella
1574:  tillvaro. I det föregående har berörts den omständigheten,
1575:  att till viceordförande i senatens ekonomiedepartement
1576:  utnämts en rysk undersåte, som ej behärskar landets språk.
1577:  Särskilda andra utnämningar av ryssar till finska stats-
1578:  tjänster hava under denna tid egt rum, såsom utnämningen
1579:  av några ryska undersåtar till senatorer, av en rysk inge-
1580:  niörkapten till överdirektör vid överstyrelsen för allmänna
1581:   byggnadema, för att icke tala om tjänstema vid general-
1582:  guvernörskansliet och statssekretariatet. Även några lägre
1583:   tjänster vid senaten hava besatts med ryssar, och i syfte
1584: . att bereda sådana personer väg till slika tjänster, trots
1585:   det att de saknat lagstadgade betingelser härför, har i
1586:  särskilda fall monarkens dispensationsrätt använts på ett
1587:   sätt, som strider mot lagens mening och mot stadgad hävd.
1588:       Generalguvemören har offentliggjort en förteckning
1589:   angivande den behörighet att bestrida finska statstjänster,
1590:   som olika lärovärk i Kejsaredömet förmenas giva i jäm-
1591:   förelse med finska lärovärk. Blott såsom ett exempel, huru
1592:   långt man i detta hänseende ansett sig kunna gå, må näm-
1593:   nas, att personer, som genomgått juridisk kurs vid en
1594:   del handelshögskolor i Ryssland, uti nämda förteckning
1595:   blivit likställda med dem, som här i landet avlagt juriskan-
1596:   didatexamen. De erhölle sålunda företräde framför perso-
1597: ~32        1, 4. -   Laillisen järjestyksen palauttaminen.
1598: 
1599:   ner, somavlagt rättsexamen och därmed ernått de teoretiska
1600:   betingelserna för beklädande av domarämbeten i landet.
1601:       1 detta sammanhang bör särskilt erinras om de strävan-
1602:   den, som på senaste tid framträtt att öka utrymmet för
1603: .och användningen av ryska språket i våra skolor, att
1604:   delvis införa detsamma såsom undervisningsspråk vid
1605:   universitetet och att göra kunskap i sagda språk tili vill-
1606: .kor för beklädande av statstjänster. Medan i Karelen
1607:   pågår ett ivrigt förryskningsarbete, har inom generalguver-
1608:   nörskansliet och senaten fråga väckts om omorganisation
1609:   av Sordavala seminarium tili förekommande av den för
1610:   riket skadliga riktning arbetet vid seminariet förmenas
1611:   hava tagit. Ingen av de sålunda tiliämade åtgärderna
1612:   påkallas av ett värkligt behov, utan hava de påtagligen
1613:   endast tili syfte att hämma den kulturella utvecklingen i
1614:  Jandet och försvåra folkets nationella tilivaro.
1615:       Även tilllagskipningens område har strävan att förstöra
1616:   landets samhällsskick och rättsordning blivit utsträckt.
1617:   Sedan politiska synpunkter blivit bestämmande för sam-
1618:   mansättningen av landets högsta domstol, har dennai sär-
1619: -skilda fall i sin värksamhet vägletts av regeringsmaktens
1620: ·önskningar, men ej av landets lag. Förtroendet tili den
1621: :högsta rättsvården har tili följd härav betänkligen rubbats.
1622:   I detta sammanhang bör ock erinras, huru nyligen tilileda-
1623:   mot av justitiedepartementet utsetts en person, som saknar
1624:  den för beklädande av domarämbeten i Finland föreskrivna
1625: lagkunskap. Ett svårt ingrepp i domstolsväsendets okränk-
1626:   barhet och självständighet har ock skett genom de redan
1627: .nämda förföljelseåtgärder, som vidtagits mot särskilda
1628: · domare, i syfte att tvinga dem tili underkastelse under den
1629:  ·s. k. likställighetslagen.
1630:       Hos styrelsen har förmärkts en tydlig strävan att i
1631:   strid mot grundlagen av den 20 augusti 1906 resa svårig-
1632:   heterna för utövningen av yttrande-, församlings- och
1633:  ·föreningsfriheten. Regeringen har ej upphört att söka genom
1634: · olagliga viten, utsatta av guvernörerna, tvinga tryckeriegare
1635:                   1, 4. -   Arvid Neovius y. m.             33
1636: 
1637: att underkasta sig en föreskrift om pliktexemplars insän-
1638: dande till pressombudsmännen, viiken tillkommit i annan
1639: ordning än ovannämda grundlag angiver. Likaså har
1640: regeringen, trots det domstolsutslag upprepat gått den
1641: emot, missbrukat domstolarna och åklagaremyndigheten
1642: till åtal mot tidningar, vilka klandrat dess åtgärder för den
1643: s. k. likställighetslagens genomdrivande. I de talrika åtalen
1644: för s. k. majestätsbrott, vilka man under de senaste åren
1645: fått bevittna, har förmärkts en strävan att utöver rimliga
1646: gränser tänja ut detta begrepp, icke till gagn för upprätt-
1647: hållandet av aktningen för statens högsta värdighet, vilket
1648: hithörande lagstadganden egentligen avse.
1649:      Den missaktning för lag och laglig ordning, som regerin-
1650: gen lagt i dagen, har dels i anledning av styrelsens omedel-
1651: bara anvisningar och dels annoriedes spritt sig även till
1652: lägre myndigheter. Lantdagen har en särskild anledning att
1653: framhålla de ingrepp i valfrihetens viktiga grundsats, till
1654: vilka kronobetjäningen senaste sommar gjorde sig skyldig,
1655: i det att lantdagsmannakandidater t. o. m. genom att be-
1656: rövas friheten hindrades i sin grundlagsenliga rätt att för
1657: sina valmän framlägga sin ståndpunkt uti landets allmänna
1658: frågor. På många orter har polisen godtyckligt inblandat
1659: sig i fredliga möten, fordrat att program eller föredrag skola
1660: underställas dess godkännande samt hindrat hållande av
1661: möten eller tal och föredrag vid allmänna sammankomster. •
1662: Likaså har ordningsmakten opåkallat gjort sig skyldig till
1663: störande uppträdande vid de fredliga hyllningar, som med-
1664: borgare vid särskilda tillfällen egnat offren för den s. k.
1665: likställighetslagen. Slutligen har polismästaren i Kuopio
1666: utkallat militär för olagligt skingrande av en arbetarföre-
1667: nings sammankomst, varvid det lätt hade kunnat komma
1668: till blodsutgjutelse. A särskilda orter, såsom Viborg och
1669: Åbo, har polisen ock gjort sig skyldig till misshandel av
1670: häktade personer. Polisen i Viborg har efterkommit fäst-
1671: ningskommendantens olagliga befallningar ända därhän,
1672: att densamma värkställt hans föreskrift om utvisning av
1673:                                                         3
1674:   34        1, 4. -   Laillisen järjestyksen palauttaminen.
1675: 
1676:   särskilda personer från staden. Trots allt detta har i regeln
1677:   intet försports om åtgärder från regeringens sida att stävja
1678:   ordningsmaktens ofog, ställa de brottslige under åtal eller
1679:   avlägsna dem från platser, där de uppenbarligen äro en fara
1680:   för den allmänna säkerheten.
1681:        Bland andra yttringar av den rådande laglösheten må
1682:   här erinras om de expropriationsåtgärder, vilka med delvis
1683:   åsidosättande av lagliga former i en del fall påbjudits för
1684:   tillfredsställande av rysk militärs uppgivna behov av mark
1685:   för olika ändamål. Slutligen torde Lantdagen icke kunna
1686:   underlåta att också i detta sammanhang göra invändning
1687:   mot det förhållande, att alla dess underdåniga framställ-
1688:   ningar fortfarande underkastas en behandling, som uppen-
1689:   bart strider mot grundlag, i det att åt personer, som ej äro
1690:   finska medborgare, och åt annat lands myndigheter beretts
1691:   tillfälle att med dem taga befattning.
1692:        För generalguvernörsämbetet och generalguvernörs-
1693:   kansliet, besatt nästan uteslutande med personer, som
1694:   enligt lag ej äro behöriga att innehava finsk statstjänst,
1695:   eftersträvas synbarligen på bekostnad av senaten, landets
1696:   högsta styrelseorgan, en alltmera utvidgad myndighet,
1697:   som ej står i något förhållande till den plats, sagda kansli
1698:   enligt landets författning har att intaga bland landets äm-
1699:   betsvärk. Och samtidigt synes detta kanslis uppgift, under
1700: • generalguvernörens omedelbara ledning, hava blivit en
1701:   organiserad värksamhet till olaglig förändring av styrelse-
1702:   sättet i landet. På senaste tid, efter den nuvarande minis-
1703:   terstatssekreterarens utnämning, synes enahanda brottsli-
1704:   ga riktning även börjat tränga in i statssekretariatet.
1705:   Likväl hava inga åtgärder förmärkts till stävjande av den-
1706:   samma från regeringens sida, utan har senaten tvärtom
1707:   ådagalagt en anmärkningsvärd efterlåtenhet, icke sällan
1708:   övergående till direkt och nitisk medvärkan för sagda
1709:   strävandens befordrande.
1710:        Antydda förhållanden ådagalägga, att Hans Majestät
1711:   Kejsaren för närvarande är omgiven av rådgivare, vilka så
1712:                   1,4. -   Arvid Neovius y. m.             35
1713: 
1714: gott som alla genom sitt personliga intresse blivit bundna
1715: vid upprätthållandet av det olaglighetssystem, för vilket
1716: Finlands folk nu är offer. Hans Kejserliga Majestät kan ej
1717: av dem vänta sig sanningsenliga och opartiska råd eller
1718: bistånd för återgång tilllagliga förhållanden.
1719:     Vi underlåta att här närmare ingå på regeringens många
1720: olagligheter vid handhavandet av finansförvaltningen och
1721: dess slösaktiga användning av statens medel till ändamål,
1722: av vilka landet ej har något gagn, men ofta skada. Lant-
1723: dagen skall väli annat sammanhang bli i tillfälle att härom
1724: framställa sina anmärkningar på grundvalen av statsut-
1725: skottets beredning.
1726:      På grund av det ovansagda tillåta vi oss vördsammast
1727: föreslå, att Lantdagen måtte i en till Kejsaren och Storfur-
1728: sten stäld underdånig petition giva en fullständig fram-
1729: ställning a v det i landet rådande olaglighetstillståndet för
1730: att därmed ytterligare påvisa nödvändigheten av:
1731: 
1732:                att lagliga förhdllanden snarast möjligt måtte
1733:            återinföras i landet.
1734: 
1735:    Helsingfors, den 16 februari 1914.
1736: 
1737:      Arvid Neovius.      Gunnar Takolander.
1738:      Annie Furuhjelm.    John Hedberg.
1739:      S. Wilh. Roos.      Jenny af Forselles.
1740:      Julius Lindberg.    Gustaf Storgårds.
1741:      William Isaksson.   A. J. Bäck.
1742:      Gustaf Gädda.      J. Storbjörk.
1743:      Julius Sundblom.   J. lnborr.
1744:                  Dagmar Neovius.
1745: 36
1746: 
1747: 1, s. -   Anom. ehd. N:o 28.
1748: 
1749: 
1750: 
1751: 
1752:             Rantanen, Frans, y. m.: Laillisten olojen pa-
1753:                lauttamisesta ja Suomen oikeusjärjestyksen voi-
1754:                maansaattamisesta.
1755: 
1756: 
1757:              S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
1758: 
1759:     Siitä Suomen taloudelliselle, valtiolliselle ja sivistyk-
1760: selliselle kehitykselle niin turmiollisesta politiikasta, jota
1761: Keisarikunnan vallanpitäjäin taholta maatamme kohtaan
1762: on harjoitettu, ei ole luovuttu huolimatta Eduskunnan
1763: Hallitukselle tekemistä monista esityksistä, vaan on tätä
1764: politiikkaa päinvastoin viime vuosina yhä kiristetty.
1765: Pyrkiessään tavottelemaan yhä suurempaa valtaa ja suu-
1766: rempia taloudellisia etuja eivät Venäjän vallassaolevat
1767: luokat ole häikäilleet polkea Suomen kansan oikeutetuim-
1768: pia etuja, ja siten on Suomen perustuslain säännöksiä kerta
1769: toisensa perästä mitä räikeimmällä tavalla rikottu.
1770:      Näitä oikeuden loukkauksia ei olisi voinut jatkua, jollei
1771: hallitusvalta olisi antanut niihin suostumustaan ja niitä
1772: avustanut. Todellisuudessa onkin hallitusvalta, jonka
1773: velvollisuutena tulisi olla kansalaisten laillisten oikeuksien
1774: suojelemin~n,     asettunut Venäjän hallitsevan luokan
1775: käytettäväksi sen pyrkiessä omien pyyteittensä hyödyksi
1776: käyttämään Suomen kansaa.
1777: 
1778:                               I.
1779:     Venäjän ministerineuvosto, jolla ei ole minkäänlaista
1780: laillista oikeutta puuttua Suomen asioihin, on siitä huoli-
1781:                     1, 5. -   Rantanen y. m.                37
1782: 
1783: matta niihin takertunut, ryhtymällä antamaan Hallitsijalle
1784: neuvoja. Suomea koskevissa asioissa, joita neuvoja antaes-
1785: saan se useimmiten on puoltanut sitä, mikä on maalle
1786: vahingoksi ja turmioksi, mutta ehdottanut evättäväksi
1787: hyvän ja hyödyllisen. Kun Eduskunta viime vuosina on
1788: kääntynyt Hallitsijan puoleen maan lakien ja oikeusjär-
1789: jestyksen ylläpitämistä tarkoittavilla esityksillä, kuten
1790: luotsilaitoksen säilyttämisestä laillisuuden pohjalla, luopu-
1791: misesta Viipurin läänin silpomissuunnitelmista, kansan-
1792: edustajien loukkaamattomuuden noudattamisesta ja
1793: muusta sellaisesta, on ministerineuvosto asettunut esi-
1794: tyksiä vastustamaan, koettaen selittää Hallitsijalle, että
1795: laittomat asetukset muka olisivat päteviä sekä kieltäen
1796: vallitsevan hallitusjärjestelmän turmiolliset seuraukset.
1797: Suuri joukko Suomen asioita on näin ollen saanut maalle
1798: epäsuotuisan ratkaisun Venäjän ministerineuvoston se-
1799: kaantumisen johdosta, tältä neuvostolta kun ymmärrettä-
1800: västi puuttuu sekä kykyä että tahtoa toimia maamme tosi
1801: eduksi. Sitävastoin on ministerineuvosto ollut viime vuo-
1802: sina Suomen oikeuksia vastaan tähdättyjen suunnitelmien
1803: huomattavimpana alkuunpanijana, koskapa juuri sen
1804: toimesta on laadittu sellaisia lakiehdotuksia, jotka osittain
1805: jo ovat tuottaneet ja yhä edelleenkin uhkaavat tuottaa
1806: maalle onnettomuutta. Ja tällaista lainvastaista järjestel-
1807: mää toteuttamaan on ministerineuvosto houkutellut suo-
1808: malaisia virkamiehiä lupaamalla Hallituksen erityistä
1809: avustusta niille, jotka toimintansa johdosta vallitsevan
1810: järjestelmän palveluksessa kenties joutuvat maan asuk-
1811: kaitten >>vainom> alaisiksi.
1812:     Ministerineuvoston toiminnasta on ollut mitä turmiolli-
1813: simmat seuraukset, kun ei ministerivaltiosihteerinkään
1814: virassa ole sellaista miestä, joka Hallitsijalle esittäisi Suo-
1815: men kansan ajatukset ja tarpeet. Mikäli tiedetään ei mi-
1816: nisterivaltiosihteeri Markoff ainoassakaan tilaisuudessa
1817: -vaikkei sellaisia ole puuttunut - ole pannut vastalau-
1818: setta niitä laittomuuksia vastaan, joita Suomea kohtaan
1819: 38           1, 5. -   Laillisten olojen palauttaminen.
1820: 
1821: on suunniteltu. Sitävastoin tiedetään, että Markoff yliopis-
1822: ton v. t. kanslerina erään yliopistoa koskevan asetuksen
1823: muuttamiskysymyksessä on kääntynyt ministerineuvoston
1824: puoleen, siten koettaen vielä ulottaa sen lainvastaista
1825: toimintaa yhä laajemmalle Suomen asioihin.
1826:     Samaan suuntaan on edelleen maan kenraalikuvernööri
1827: pyrkinyt. Koettaessaan järjestelmällisesti vähentää kan-
1828: saneduskunnan merkitystä ja arvoa, ei kernaali Seyn
1829: ainoastaan häneltä vaadituissa lausunnoissä ole vastusta-
1830: nut Eduskunnan esityksiä laillisten olojen palauttamisesta
1831: ja säilyttämisestä, vaan on hän myöskin sen ohessa lain-
1832: vastaisella tavalla vaikeuttanut Eduskunnan valiokuntien
1833: tarvitsemien tietojen saantia sekä, kun Eduskunta on
1834: käyttänyt anomusoikeuttaan, rohjennut leimata Edus-
1835: kunnan esiintymisen Hallitsijan tahdon röyhkeäksi arvos-
1836: telemiseksi ja esittänyt ministerineuvoston harkittavaksi,
1837: eikö Eduskunnan anomusoikeutta voitaisi rajoittaa.
1838: Monissa enemmän tai vähemmän tärkeissä asioissa, sellai-
1839: sissakin, joiden asialliseen ja ymmärtäväiseen arvostelemi-
1840: seen kenraali Seyniltä on puuttunut edellytyksiä, on hän
1841: koettanut saada oman mielipiteensä voitolle Eduskunnasta
1842: huolimatta. Innolla, joka olisi paremman tarkoitusperän
1843: arvoinen, on hän edistänyt jo julkaistujen laittomien ase-
1844: tusten sovelluttamista, ilmiantaen Venäjän vallanpitäjille
1845: Viipurin hovioikeuden venäläisen yhdenvertaisuuslain vas-
1846: tustamisesta ja määräten alaisiaan virkamiehiä avusta-
1847: maan venäläisiä tutkintotuomareita. Eikä tässä kyllin.
1848: Vielä kenraali Seyn on tehnyt ehdotuksia uusista sorto-
1849: toimenpiteistä, m. m. ehdottamalla tulevan venäläisen
1850: painolain ulottamista Suomeen.
1851:     Ollen vapaan, uudistuksia luovan yhteiskunnallisen
1852: toiminnan vihollinen, on kenraali Seyn erittäin suurella
1853: vastenmielisyydellä katsellut sitä valistustyötä, jota maan
1854: työväenjärjestöt harjoittavat. Koetettuaan hylkäämällä
1855: arpajaisanomuksia vaikeuttaa näiden järjestöjen talou·
1856: dellista edistymistä, on hän yrittänyt sakkojen uhalla saada
1857:                     1, s. -   Rantanen y. m.               39
1858: 
1859: erinäisiä tietoja yhdistyksistä. Ja mikäli vuosi takaperin
1860: kerrottiin - eikä tätä tietoa ole peruutettu - lienee herra
1861: Seyn koettanut saada luvan, huolimatta perustuslaissa
1862: säädetystä yhdistysoikeudesta, hajottaa sosialidemokraat-
1863: tisia yhdistyksiä. Muutoinkin on herra Seyn koettanut
1864: hankkia itselleen laajennettuja valtuuksia, samanlaisia,
1865: joita on Venäjän kuvernööreillä poikkeussäännösten jul-
1866: kaisemiseen nähden, ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että
1867: tänne taaskin saataisiin samallaiset olot kuin kenraaliku-
1868: vernööri Bobrikoffin ajan viimeisinä vuosina, jolloin vallitsi
1869: sellainen oikeudettomuuden tila, jollaista tämän maan
1870: asukkaitten ei vuosisatoihin ole tarvinnut kärsiä.
1871:     Näissä vapaalle yhteiskuntaelämälle vihamielisissä
1872: pyrinnäissä on kenraalikuvernööriä avustanut osin hänen
1873: apulaisensa Lipskij, joka, vaikkakin ei ole Suomen kansa-
1874: lainen, on päässyt tähän virkaan, osin kenraalikuvernöö-
1875: rinkanslia, jonka virkamiehistöä-vaikka se jo ennestään-
1876: kin on ylenmäärin lukuisa- on äskettäin vielä huomatta-
1877: vasti lisätty.
1878:     Suomen senaatti, jonka maan hallituksena pitäisi har-
1879: rastaa kansan parasta, on myöskin jo pitkän aikaa ollut
1880: venäläistyttämispolitiikan aseena. Senaatissa tapahtuneis-
1881: sa nimityksissä on tätä tarkoitusperää jo kauan pidetty
1882: silmämääränä, ja sen tieltä ovat sekä lainmääräykset että
1883: maan asukkaitten edut saaneet väistyä. Niinpä on men-
1884: neenä vuonna Talousosaston varapuheenjohtajaksi nimi-
1885: tetty venäläinen mies, tod. valtioneuvos N. Borovitinoff,
1886: oikeustoimituskunnan päälliköksi niinikään venäläinen,
1887: nimittäin kolleegineuvos K. Kasanskij sekä oikeusosaston
1888: jäseneksi entinen kuvernööri Eugraf Nyman, vaikkei hän
1889: edes täytä tuomarin virkojen saamista varten säädettyjä
1890: ehtoja.
1891:     Myöskin useihin alempiin senaatin virkoihin on nimi-
1892: tetty henkilöitä, jotka ovat olleet taipuvaisia lainautu-
1893: maan aseiksi Suomen kansan elinehtojen vastustamistyö-
1894: hön, ja muutamia nimityksiä ratkaistaessa on jo edeltä-
1895: 40          1, o. -   Laillisten olojen palauttaminen.
1896: 
1897: pam hankittu varmuus siitä, että kysymyksessä oleva
1898: hakija on valmis alistumaan laittomuuksiin. Tavallisesti
1899: eivät näiden, useimmiten kenraalikuvernöörinkansliasta
1900: tulleiden, onnenonkijain laillinen pätevyys eikä kansalais-
1901: kunto ole täyttänyt alkeellisimpiakaan vaatimuksia.
1902: Mutta viimeksimainittua puutetta onkin nykyoloissa pi-
1903: detty pikemmin suosituksena, ja pätevyysehdoista on haki-
1904: joita vapautettu osin >>yhdenvertaisuuslakiim, osin varta-
1905: vasten tehtyihin päätöksiin perustuvien erikoisvapautusten
1906: nojalla.
1907:     Tällaisista oloista on senaatin työkelpoisuus kärsinyt
1908: niin suuressa määrin, että suuri joukko mitä tärkeimpiä
1909: asioita on jäänyt moneksi vuodeksi senaattiin ratkaisua
1910: odottamaan. Suurempaa työhalua osottaa sama halli-
1911: tus kuitenkin, kun on kysymyksessä vallassa olevien piirien
1912: toivomukset valtiollisen hävitystyön laadusta ja nopeu-
1913: desta. Tässä suhteessa voidaan m. m. mainita, ettei senaa-
1914: tilla ole ollut mitään muistuttamista kamalia viljatulli-
1915: suunnitelmia vastaan eikä sillä myöskään ole ollut sanaa-
1916: kaan vastalauseeksi ehdotusta vastaan venäläisen rikos-
1917: lain ulottamisesta Suomeen, vaikka molemmat kysymykset
1918: ovat olleet sen käsiteltävinä. Edelleen on se julkaissut
1919: lainvastaisen käskyn Venäjän alamaisten ottamisesta
1920: henkikirjoihin Suomessa. Useissa valtiollista luonnetta
1921: olevissa oikeusjutuissa, joissa alioikeus on antanut vapaut-
1922: tavan tuomion tahi tuominnut lieviin rangaistuksiin, on se-
1923: naatin Oikeusosasto antanut langettavan tuomion tahi
1924: huomattavassa määrin korottanut rangaistusta; se sään-
1925: nöllisyys, jolla tämä on tapahtunut, osottaa selvään, että
1926: tässäkin on nähtävänä vallitsevan hallitusjärjestelmän
1927: ilmaus ja että niin muodoin myöskin oikeudenkäyttö on
1928: saatu sen etuja palvelemaan. Painoasiain ylihallituksen
1929: vaatimuksille, että kirjapainojen on annettavan. k. pakko-
1930: kappaleita painoasiamiehille, on senaatti erinäisillä pää-
1931: töksillä antanut tukea. Kun Viipurin hovioikeutta lain-
1932: vastaisella tavalla vainottiin, ei maan korkein tuomioistuin
1933:                     1, 5. -   Rantanen y. m.                41
1934: 
1935: asiaa käsitellessään katsonut itsellään olevan syytä puo-
1936: lustaa sitä, vaan ilmiantoi Hovioikeuden lainkuuliaiset
1937: jäsenet kenraalikuvernöörille. Senaatti on itsekin useissa
1938: tapauksissa rangaissut lainkuuliaisia virkamiehiä sekä
1939: lähettänyt kuvernööreille ja ylihallituksille kiertokirjeen,
1940: jossa huomautetaan, että niitten, joita on tuomittu >>yhden-
1941: vertaisuuslain» nojalla, älköön sallittako hoitaa julkisia
1942: virkoja. Eduskunnan esityksiä Hallitsijalle on senaatti
1943: ehdottanut evättäviksi, ja sen yhteiskunnallisia uudistus-
1944: kysymyksiä koskevista lakiehdotuksista ei se edes ole
1945: antanut lausuntoaankaan, lukuunottamatta tiettävästi
1946: vain oppivelvollisuuslakia, jonka senaatti on ehdottanut
1947: hyljättäväksi. Sitävastoin on se itse, mikäli julkisuudessa
1948: on kerrottu, tehnyt aiotteen eräässä lainsäädäntökysymyk-
1949: sessä, esittämällä Venäjän ministerineuvostolle ampuma-
1950: tarpeitten kauppaa koskevan lain säätämistä.
1951:      Senaatin ohjesäännön 46 §:n mukaan on prokuraåttorin
1952: tehtävänä valvoa, >>että jokainen virkamies rehellisesti
1953: täyttää velvollisuutensa, niin ettei kukaan, ylhäinen eikä
1954: alhainen, ei rikas eikä köyhä, tule laillisessa oikeudessaan
1955: mitään kärsimään». Siitä huolimatta ovat ne henkilöt,
1956: jotka viime vuosina ovat hoitaneet prokuraattorin tointa,
1957: laiminlyöneet tehtävänsä ja kehottaneet muitakin virka-
1958: miehiä tekemään samoin, ja useain Suomen kansalaisten
1959: lailliset 'oikeudet ovat siitä joutuneet kärsimään. Nyttem-
1960: min kuollut prokuraattorinviranhaltija Al. Hosiainoff antoi
1961: sinä aikana, jona hän vastoin lakia hoiti sanottua virkaa,
1962: voimiensa mukaan tukea n. k. yhdenvertaisuuslain toi-
1963: meenpanemiselle. Kun Viipurin hovioikeus määräsi kuver-
1964: nööri von Pfalerin vapauttamaan erään Viipurin maistraa-
1965: tin jäsenen, joka oli >>yhdenvertaisuuslain» nojalla vangittu,
1966: kielsi Hosiainoff kuvernööriä noudattamasta hovioikeuden
1967: käskyä. Kun maassa ilmestyvät sanomalehdet yleisesti
1968: huomauttivat, että virkamiesten velvollisuus on noudattaa
1969: vain maan oikeita lakeja, leimasi Hosiainoff tämän yllytyk-
1970: seksi tottelemattomuuteen lakia vastaan ja käski nosta-
1971: 42          1, 5. -   Laillisten olojen palauttaminen.
1972: 
1973: maan kanteita noita sanomalehtiä vastaan, saaden aikaan
1974: tätä varten tarvitsemansa muutoksen ohjesääntöön, että
1975: prokuraattorille suotiin mahdollisuus lainkuuliaisen kau-
1976: punginviskaalin sijaan tarpeen tullen määrätä joku myön-
1977: tyväisempi henkilö kannetta ajamaan. Kun sittemmin
1978: raastuvanoikeudet vapauttivat syytetyt sanomalehdet,
1979: antoi Hosiainoff asianomaisissa hovioikeuksissa syyttää
1980: näiden raastuvanoikeuksien jäseniä virkavirheestä. Niitä
1981: yleisiä syyttäjiä, jotka kieltäytyivät ajamasta mainittuja
1982: kanteita sanomalehtiä vastaan, rangaistiin pitkäaikaisilla
1983: virastapidättämisillä. Toiselta puolen koetti Hosiainoff
1984: kaikin tavoin suojella niitä virkamiehiä, jotka lailliset
1985: velvollisuutensa unhottaen avustivat venäläistyttämis-
1986: politiikkaa. Siinä tarkoituksessa estettiin tahi vaikeutet-
1987: tiin kanteitten nostamista ilmeisistäkin lainrikkomuksista,
1988: kun niitä olivat tehneet vallitsevan hallitusjäjestelmän
1989: palvelijat. Sitävastoin piti Hosiainoff tarkkaa huolta siitä,
1990: että valtiollisista rikoksista nostetuita kanteita, joiden
1991: tarkoituksena oli rettelöiden tuottaminen yksityisille kan-
1992: salaisille, jatkettiin senaattiin saakka, koskapa siinä tapa-
1993: uksessa mahdollisimman ankara rangaistus oli odotetta-
1994: VIssa.
1995:     Vaikkakin ollen läsnä sellaisissa senaatin istunnoissa,
1996: joissa ilmeisesti laittomia päätöksiä tehtiin, ei Hosiainoff
1997: koskaan täyttänyt hänelle kuuluvaa velvollisuutta tehdä
1998: huomautusta, vaan vieläpä itse kannattikin lainvastaisia
1999: toimenpiteitä. Samoin Hosiainoff ottaessaan osaa Korevon
2000: komitean neuvotteluihin jätti huomauttamatta, että Suo-
2001: men asiain valmisteleminen venäläisissä komiteoissa oli
2002: laitonta, vieläpä hän itse esitti törkeihin lainrikoksiin
2003: ryhtymistä maatamme kohtaan suunnatun hävitystyön
2004: perille ajamiseksi. Hänen viimeinen julkinen tekonsa oli
2005: Suomessa tehtyjä valtiollisia rikoksia koskevan venä-
2006: läisen lakiehdotuksen kannattaminen.
2007:     Al. Hosiainoffin kuoleman jälkeen on prokuraattorin
2008: virkaa hoitanut suomalainen mies, prokuraattorinapulai-
2009:                     1, 5. -   Rantanen y. m.                43
2010: 
2011: nen Samuli Koski, ja sen toiminnassa on noudatettu sa-
2012: moja suuntaviivoja kuin hänen edeltäjänsäkin aikana.
2013:      Useimmissa ylihallituksissa on suomalaiset miehet,
2014: mikä seikka ei kuitenkaan ole estänyt muutamia niistä,
2015: etenkin painoasiain ja koulutoimen ylihallituksia, rupea-
2016: masta vallitsevan järjestelmän välikappaleiksi. Sitävastoin
2017: on yleisten rakennusten ylihallituksen päälliköksi nimitetty
2018: venäläinen mies, kapteeni Barmin, jonka aikaisempi toimin-
2019: ta ei ole voinut antaa sanotun toimen menestykselliseen
2020: hoitamiseen tarpeellista pätevyyttä.
2021:      Maan kuvernöörinvirat ovat jo kauan olleet täytetyt
2022: nykyisen vahingollisen hallitusjärjestelmän apureilla ja
2023: nämä ovat kukin omalla tahollaan pyrkineet panemaan
2024: käytäntöön laittomia käskyjä, eritoten >>yhdenvertaisuus-
2025: lakia>> ja mitä siihen kuuluu. Muitten edellä on kunnostau-
2026: tunut Viipurin läänin kuvernööri von Pfaler, joka m. m. on
2027: määrännyt rangaistuksen uhalla kuntia antamaan venäjän-
2028: kielisiä kirjelmiä, lähettämällä luettelon >>yhdenvertaisuus-
2029: laim> mukaan tuomituista virkamiehistä koettanut estää
2030: heitä saamasta toimia, sekä ilman laillista oikeutta koetta-
2031: nut pakolla tyrkyttää Viipurinkaupungille raatimiestä, joka
2032: valtiollisen esiintymisensä johdosta oli yleisesti halveksittu.
2033: Surullisen maineen on niinikään saavuttanut Turun ja
2034: Porin läänin kuvernööri Vuorinen, joka luottaen korkeihin
2035: suojelijoihinsa, on röyhkeydessä mennyt niin pitkälle, että
2036: on kieltäytynyt noudattamasta Turun hovioikeuden käs-
2037: kyä hankkia selvitystä tapahtuneitten väkivallantekojen
2038: johdosta ja pyytänyt, ettei häntä vastedes moisilla tehtä-
2039: villä vaivattaisi. Paitsi kuvernöörinvirkoja on myöskin
2040: muita virkoja lääninhallituksissa suuressa määrin täytetty
2041: miehillä, joilla vain vähän on ollut edellytyksiä siihen,
2042: lukuunottamatta sitä ansiota - heidän esimiestensä sil-
2043: millä katsottuna -että auliisti ovat palvelleet vallitsevaa
2044: järjestelmää.
2045:      Samaa on sanottava kaupunkien poliisikuntien nykyi-
2046: sestä johdosta, joka kauttaaltaan on uskottu taantumus-
2047: 44           1, o. -   Laillisten olojen palauttaminen.
2048: 
2049: järjestelmän palvelijoitten käsiin. Surullisen maineen ovat
2050: tässä suhteessa Viipurin, Turun, Tampereen, Kuopion,
2051: Helsingin, Hangon, Hämeenlinnan y. m. kaupunkien
2052: poliisilaitokset saavuttaneet. Lukuunottamatta poliisi-
2053: vallan ehtimiseen kansalaisoikeuksia vastaan tekemiä
2054: loukkauksia, valaisevat poliisilaitoksen rappiotilaa sem-
2055: moisetkin tapaukset, kuin että erinäisiä ylempiä poliisimie-
2056: hiä on saatu kiinni kavalluksesta tahi että runsaasti on
2057: sattunut juopumus- ja pahoinpitelytapauksia (jopa sellai-
2058: siakin, joista kuolema on ollut seurauksena) miehistön
2059: keskuudessa. Valaiseva on myös se aulius, jolla poliisivalta
2060: on antanut myötävaikutuksensa sellaisiin törkeihin lain-
2061: rikoksiin kuin lainkuuliaisten virkamiesten vangitsemi-
2062: seen. Poliisikuntien rappeutumista ei paranneta sillä,
2063: että yhä suurempia summia käytetään poliisivallan lisää-
2064: miseen. Sellaisillakin paikkakunnilla, joilla vielä muuta-
2065: mia vuosia takaperin ei tarvittu minkäänlaista poliisivoi-
2066: maa ja joilla rikollisuus senjälkeen ei sanottavasti ole kas-
2067: vanut, ylläpidetään nyttemmin kalliita poliisilaitoksia.
2068: Muutamilla paikkakunnilla ovat poliisimenot kasvaneet
2069: moninkertaisiksi, esim. Käkisalmessa 28-kertaisiksi vuo-
2070: den rgo6 jälkeen. Siten tuhlataan kansan varoja tarkoituk-
2071: siin, jotka ovat enemmän vahingollisia kuin hyödyllisiä.
2072: 
2073: 
2074:     Maan virkamieskunnan rappeutuminen on jatkunut
2075: sitä nopeammin, kun vallanpitäjät tahallaan ovat pyrki-
2076: neet poistamaan lainkuuliaisia virkamiehiä. · Monet ovat
2077: saaneet kärsiä ankaria kurinpitorangaistuksia osittain
2078: maaliskuun 22 p:nä rgn annetun laittoman asetuksen
2079: nojalla ja joita muutenkin on pikkumaisella tavalla vai-
2080: nottu. Tällaisen kohtalon alaisiksi ovat joutuneet monet
2081: lääninhallitusten esittelijät sentähden, että he ovat käyt-
2082: täneet laillista oikeuttaan vastalauseen panemiseen kuver-
2083: nöörien lainvastaisia päätöksiä vastaan. Parillekymmenelle
2084: kruununnimismiehelle on senaatti tuominnut rangaistuksen
2085:                   1, 5. -   Rantanen y. m.              45
2086: 
2087: sen johdosta, että he ovat kokoontuneet pohtimaan
2088: yhteisiä asioitaan.
2089:     Erikoisasemassa kaikista viime aikojen kostotoimen-
2090: piteistä ovat niiden virkamiesten vainoamiset, jotka ovat
2091: kieltäytyneet myötävaikuttamasta venäläisen )>yhden-
2092: vertaisuuslaim täytäntöönpanemiseen. Kostoksi tästä on
2093: tähän saakka Viipurin hovioikeuden 21 jäsentä, Viipurin,
2094: Uudenkaupungin, Helsingin, Hämeenlinnan ja Lappeenran-
2095: nan maistraattien jäsenet sekä Lopen kruununvouti ja
2096: Terijoen kunnallislautakunnan esimies tuomittu mai-
2097: nitun >>laim vastustamisesta ja suurimmaksi osaksi väki-
2098: valloin viety Pietariin rangaistusta kärsimään. Toisia
2099: taaskin on tieto pitkäaikaisesta vankeusrangaistuksesta
2100: saanut taipumaan ja siten myötävaikuttamaan >>yhden-
2101: vertaisuuslaim> tä ytäntöönpanemiseen. Lukuunottamatta
2102: senaattiaja kuvernöörejä, joitten toiminta tässä suhteessa
2103: on ollut jatkuva sarja lainrikkomisia, ovat Kajaanin ja
2104: Haminan maistraatit sekä muutamat maaseudun kruunun-
2105: voudit vastaanottaneet Venäjän alamaisten elinkeinoilmoi-
2106: tuksia, jonka ohessa Helsingin maistraatti silloisessa ko-
2107: koonpanossaan koetti kiertoteitä päästä määräämästä
2108: kantaansa tässä asiassa. Useat henkikirjoittajat ovat
2109: alistuneet noudattamaan senaatin määräystä Venäjän
2110: alamaisten ottamisesta henkikirjoihin ja siten lainvastai-
2111: sesti myötävaikuttaneet näiden saattamiseen kruunun-
2112: veroja maksaviksi.
2113:     Näin ollen eivät läheskään kaikki maan virkamiehet
2114: ole täyttäneet velvollisuuttaan järkähtämättä noudattaa
2115: maan oikeita lakeja, josta velvollisuudesta eduskunta mo-
2116: net kerrat on huomauttanut. Useat heistä ovat asettaneet
2117: vapautensa ja taloudellisen edun velvollisuuden käskyjen
2118: edelle, kun taaskin toiset vainosta ja henkilökohtaisista
2119: kärsimyksistä huolimatta ovat koettaneet omalta koh-
2120: daltaan maan oikeusjärjestystä vihollisen hyökkäyksiä
2121: vastaan puolustaa. Niiden tilalle, jotka lainkuuliaisuu-
2122: tensa takia ovat olleet pakotetut jättämään paikkansa,
2123: 46           1, 5. -   Laillisten olojen palauttaminen.
2124: 
2125: on useassa tapauksessa astunut arvottomia, selkärangatto-
2126: mia onnenonkijoita luottaen vallanpitäjien suojelukseen ja
2127: avoimesti osoitettuun tahi vaitiollen annettuun siveelli-
2128: seen kannatukseen puolueystäväinsä taholta.
2129:     Maan virkamiehistön rappeutumista on kieltämättä
2130: edistänyt se seikka, että Hallitus, sen sijaan että se lain-
2131: kuuliaisuutta terottaisi, on luvannut erikoisesti kannatus-
2132: taan niille virkamiehille, jotka myötävaikuttavat nykyisin
2133: maatamme kohtaan harjoitetun lainvastaisen politiikan
2134: edistämiseen. Tuollaista avustusta ovatkin vallitsevan
2135: järjestelmän palvelijat runsain 1 määrin saaneet. Koko
2136: sinä aikana, jona tämä järjestelmä on kukoistanut, on
2137: huomattavasti suurempia summia kuin aikaisemmin käy-
2138: tetty useitten osittain aivan tarpeettomien virkamiesten
2139: ylläpitämiseen, joitten pyrintöjen päämääränä on vahin-
2140: goittaa sitä kansaa, jonka rahoilla he elävät. Virkamiesten
2141: palkka- ja muut edut, jotka meidän maassamme vanhoista
2142: ajoista saakka ovat nousseet kohtuuttoman korkeihin mää-
2143: riin, ovat yhä kohonneet etenkin sen jälkeen, kun Venäjän
2144: alamaisia lukuisarumin on tunkeutunut Suomen hallintoon,
2145: ja kuten tavallista ovat ylhäisimmissä asemissa olevat
2146: varanneet itselleen enemmän kuin muut. Kenraalikuver-
2147: nöörinvirasta johtuvat menot ovat huomattavasti kohon-
2148: neet, osittain siitä syystä, että nykyiset vallanpitäjät ovat
2149: katsoneet sopivaksi valtionvarojen kustannuksella tyydyt-
2150: tää viranhaltijain nähtävästi täyttymättömiä henkilö-
2151: kohtaisen mukavuuden vaatimuksia. Myöskin kenraali-
2152: kuvernöörinkanslian menot ovat kasvaneet monin kerroin
2153: yli sen määrän, joka olisi tarpeellinen siinä tapauksessa,
2154: että kanslian tehtävät rajoittuisivat siihen, mikä maalle ja
2155: kansalle olisi hyödyllistä sekä että niitä laillisella tavalla
2156: hoitaisivat kykenevät Suomen kansalaiset. Vielä aivan
2157: hiljattain lisättiin kanslian jo sitä ennen sangen korkealle
2158: kohotettua menosääntöä.
2159:     Erikoista huomiota on herättänyt se seikka, että kaikki
2160: virastopäälliköt, joiden palkat ja palkkiot jo ennestään
2161:                    1, 5. -   Rantanen y. m.                47
2162: 
2163: ovat suuret, äskettäin ovat saaneet palkkionlisäyksiä,
2164: joiden yhteismäärä nousee JI,ooo markkaan. Mikäli kerro-
2165: taan, lienee aikomus korottaa samojen virkamiesten palk-
2166: koja vastaavalla summalla. Kun tällaista tapahtuu aikana,
2167: jona hallituksen politiikan tarkoituksena on kansamme
2168: kansallisen olemassaolon hävittäminen, niin näyttää tuol-
2169: laisissa palkankorotuksissa piilevän itsetietoinen pyrkimys
2170: yhä enemmän syventämään virkamiesten ja kansan välillä
2171: olevaa juopaa ja takaamaan hallitukselle virkamiesten
2172: myötävaikutus sen kansalle vihamielisten suunnitelmien
2173: toteuttamiseksi. Samaan suuntaan tähtäävänä pyrintänä
2174: ovat vielä mainittavat ne suunnitelmat, jotka tarkoittavat
2175: antaa päälliköille yksinmääräämisoikeuden niissä viras-
2176: toissa, joissa päätökset tähän saakka ovat tehneet päällikkö
2177: ja jäsenet yhteisesti. Tällaisen muutoksen kautta saatet'-
2178: taisiin päätösten tekeminen vallanpitäjien toivomusten
2179: mukaan yhä varmemmaksi, samalla kuin kansan edut ja
2180: toivomukset pääsisivät vielä entistäkin vähemmän kuulu-
2181: viin maan virastoissa.
2182:     Turmiollisesti on venäläistyttämispolitiikka jo vaikut-
2183: tanut maan hallintoon, sikäli kuin tätä politiikkaa on
2184: ehditty toteuttaa. Huolimatta varattavasta esimerkistä,
2185: jonka on tarjonnut luotsilaitos, joka venäläistyttämisen
2186: jälkeen on antanut aihetta alituisiin valituksiin, ei hallitus
2187: ainoastaan ole säilyttänyt tätä laitosta sellaisena, jollai-
2188: seksi se helmikuun 13/~& päivänä rgrz annetun arm. sää-
2189: döksen mukaan muodostettiin, vaan myöskin muissakin
2190: asioissa jatkanut pyrkimystään muodostamaan Suomen
2191: valtiohallinnon venäläisen mallin mukaiseksi. Tästä pyrki-
2192: myksestä on jo ollut se seuraus, että hallinnossa, etenkin
2193: korkeammassa, on ilmennyt turmelusta, jonka ohessa kan-
2194: san enemmistön etuja osin ehdoin tahdoin on loukattu ja
2195: syrjäytetty, osin ovat ne joutuneet kärsimään useitten
2196: virkamiesten velttouden ja kyvyttömyyden takia.
2197: 48           1, s. -   Laillisten olojen palauttaminen.
2198: 
2199: 
2200:                                  II.
2201:      Nykyinen hallitusjärjestelmä on sen lisäksi, mitä jo on
2202: mainittu, vaikuttanut turmiollisesti yhteiskuntaelämän
2203: eri aloille. Erittäinkin on se pyrkinyt tekemään tyhjiksi
2204: kansaneduskunnan yhteiskunnalliset uudistuspyrkimykset.
2205: Suomen kansan laajoissa kerroksissa, eritoten sen työläis-
2206: luokassa, joka on toivonut lainsäädäntötyön avulla voi-
2207: vansa parantaa elinehtojaan, on tämä herättänyt suuttu-
2208: musta ja katkeruutta.
2209:      Kansamme suuri enemmistö toivoi yleisen ja yhtäläi-
2210: sen äänioikeuden avulla saatavan aikaan laki, joka poistaisi
2211: kokonaanjuovutusjuomain valmistamisen, kaupan ja käyt-
2212: tämisen Suomesta ja siten parantaisi epäkohdan, joka
2213: suuresti estää työtätekevän luokan pyrkimystä korkeam-
2214: paan taloudelliseen ja henkiseen hyvinvointiin. Tätå.
2215: lakia ei ole saatettu voimaan, huolimatta siitä, että edus-
2216: kunta on sen kaksi kertaa hyväksynyt. Niinikään toivoi
2217: työläisluokka, että uusilla kunnallislaeilla saataisiin pois-
2218: tetuksi se epäkohta, että ainoastaan pieni osa asukkaista
2219: päättää kuntien asioissa, käyttäen hyväkseen valta-ase-
2220: maansa tyydyttääkseen omia etujaan kansan kustannuk-
2221: sella. Ei näitäkään lakeja, vaikkakin eduskunta on ne hy-
2222: väksynyt, ole saatu voimaan. Uusien työväensuojelus-
2223: lakien avulla tahtoi työväki rajoitettavaksi teollisuustyö-
2224: väestön ylenmääräistä riistämistä sekä valmistettavaksi
2225: sille tilaisuus elää ihmisarvoista elämää myöskin sen
2226: omaksi eikä vain työnantajan hyödyksi. Ei näitäkään
2227: lakeja ole saatettu voimaan, vaikkakin jo monta vuotta on
2228: kulunut siitä, kun eduskunta on työväensuojelusta tar-
2229: koittavat lait hyväksynyt. Oppivelvollisuuslain avulla on
2230: tahdottu kohottaa kansan tietotasoa ja siten parantaa ja
2231: vähempivaraisille lisätä kasvavan polven mahdollisuuksia
2232: aikanaan saavuttaa aineellista ja henkistä kehitystä; tä-
2233: män lain on Hallitsija senaatin esityksestä hyljännyt.
2234: Myöskin on eduskunta tehnyt anomuksia lasten suojeluk-
2235:                     1, s. -   Rantanen y. m.                  49
2236: 
2237: sesta ja koululääkäritoiminnan aikaansamisesta, kuiten-
2238: kaan saavuttamatta tarkoitettua tulosta; niinikään on
2239: tehty anomuksia työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuk-
2240: sesta, äitiysvakuutuksesta, palkollislainsäädännön uudis-
2241: tamisesta, parantolain perustamisesta keuhkotautisille,
2242: kruununtorpparien aseman parantamisesta, ammattisuoje-
2243: luksen ulottamisesta erinäisiin teollisuusammattityön ulko-
2244: puolella oleviin työaloihin ja muista tärkeistä kysymyk-
2245: sistä. ] os nämä olisivat vien,eet tuloksiin, olisi saavutettu
2246: se, että yhteiskunnallisessa suhteessa kovasti sorrettujen
2247: ja lapsipuolen asemassa olevien elinehtoja olisi edes rahtu-
2248: sen parannettu. Edelleen on tekemällä anomuksia hallituk-
2249: sen jäsenten vastuunalaisuudesta, virkamiesolojen uudis-
2250: tamisesta, juutalaisten aseman parantamisesta y. m. tah-
2251: dottu poistaa yhteiskuntaelämän eri aloilla ilmeneviä epä-
2252: kohtia. Ei yhdessäkään näistä tapauksista ole saavutettu
2253: eduskuntapäätöksen tarkastusta.
2254:     Syy siihen, että uudistuspyrinnöt täten ovat jääneet
2255: tuloksettomiksi, on etsittävissä suureksi osaksi siitä, että
2256: hallitus toiminnassaan ei ole asettanut kansan etuja ensi
2257: sijalle, vaan vallassa olevan yhteiskuntaluokan, joka tah-
2258: too itse hyötyä kansan kustannuksella.
2259:     Useasti ovat myöskin erinäiset ammatinharjoittajat
2260: ja muut kansalaisryhmät, jotka ovat huomanneet eduskun-
2261: nan tekemien päätösten uhkaavan omia itsekkäitä talou-
2262: dellisia harrastuksiaan, koettaneet vaikuttaa senaattiin,
2263: jotta. se vastustaisi eduskunnan toivomia uudistuksia,
2264: eivätkä heidän yrityksensä ole jääneet tuloksettomiksi.
2265: Edelleen on senaatti törkeästi laiminlyömällä velvollisuu-
2266: tensa jättänyt antamatta lausuntoja tärkeistä asioista,
2267: vaikka Hallitsija on sellaista vaatinut; m. m. ei ole vielä
2268: annettu lausuntoa toisesta kieltolaista, vaikka sellaista
2269: vaadittiin senaatilta jo vuonna Igro. Vielä useammassa
2270: tapauksessa ei eduskunnan päätöksiä ensinkään ole Hallit-
2271: sijalle esitetty, ja kun niitä on esitetty, on se tapahtunut
2272: Venäjän ministerineuvoston asiaan sekaantumalla, mikä
2273:                                                           4
2274: 50           1, s. -   Laillisten olojen palauttaminen.
2275: 
2276: seikka ei suinkaan ole edistänyt kysymysten ratkaisua
2277: Suomen kansalle edulliseen suuntaan. Hallitus itse on
2278: osottanut melkeinpä täydellistä kyvyttömyyttä ja halutto-
2279: muutta valmistaa ja eduskunnalle jättää lakiehdotuksia,
2280: paitsi niitä, jotka ovat välttämättömiä budjetin järjeste-
2281: lylle.
2282:     Muutenkin on hallitus suhteessaan eduskuntaan osotta-
2283: nut moitittavaa halua syrjäyttää velvollisuutensa sitä
2284: kohtaan. Ne kertomukset, joita eduskunta on saanut vas-
2285: taanottaa hallituksen toimenpiteistä eduskunnan päätösten
2286: johdosta, eivät ole antaneet riittäviä tietoja niistä, ja äsket-
2287: täin lienee tehty päätös, ettei tästä lähtien sellaisia kerto-
2288: muksia annetakaan. Ei hallitus myöskään ole noudattanut
2289: Valtiopäiväjärjestyksen 75 §:n määräystä että, jollei edus-
2290: kunnan päättämä lakiehdotus saavuta Hallitsijan hyväk-
2291: symistä, tämä on ilmoitettava eduskunnalle seuraavilla
2292: valtiopäivillä. Kaikki tämä, samoinkuin hallituksen kieltä-
2293: yminen tulla vastaamaan tehtyihin välikysymyksiin näyt-
2294: tää, että hallitus mahdollisimman tarkoin tahtoo välttää
2295: sitä, että eduskunta saisi tiedon sen teoista ja tilaisuuden
2296: niiden arvostelemiseen.
2297:     Aikaisemmin on jo mainittu kenraalikuvernöörin suun-
2298: nitelmat eduskunnan oikeuksien supistamiseksi. Myös
2299: sanomalehdessä >>Rossija>>, joka on lähellä Venäjän halli-
2300: tuspiirejä, on näkynyt lausuntoja, jotka viittaavat siihen,
2301: että Venäjän vallassaolevat piirit katselevat kierosti Suo-
2302: men kansanvaltaisesti valittua eduskuntaa ja tahtovat
2303: rajoittaa sen oikeuksia. Tällaisia yrityksiä vastaan täytyy
2304: eduskunnan järkähtämättä pitää kiinni oikeudestaan
2305: koettaa puolustaa Suomen kansaa ja sen menestystä kai-
2306: killa Valtiopäiväjärjestyksen tarjaomilla keinoilla.
2307:     Muuan ala, jolla hallitus jo monena vuotena häikäile-
2308: mättä on syrjäyttänyt lain määräykset, on valtionbudjetti.
2309: Venäjän taantumukselliset voimat, jotka määräävät nykyi-
2310: sen hallituksen politiikan, ovat katsoneet sopivaksi Suomen
2311: kansalta itseltään kiskoa sen kansallisen vapauden tuhoa-
2312:                     1, 5. -   Rantanen y. m.              51
2313: 
2314: miseen sortajain tarvitsemat varat. Hallituksen mielestä
2315: ovatkin sentähden tärkeimpinä valtion ruenoina ne, joiden
2316: tarkoituksena on sanottua tehtävää varten välttämättö-
2317: mien laitosten ylläpitäminen, jotavastoin kansan omat
2318: tarpeet ovat saaneet joutua toiseen sijaan tai jäädä koko-
2319: naan tyydyttämättä. Tämän katsantotapansa mukaan on
2320: hallitus katsonut tarpeelliseksi koettaa aikaansaada Suo-
2321: men valtiobudjetin kahtiajaon, sellaisen, että yksin halli-
2322: tuksella olisi oikeus määrätä yleisen valtiorahaston va-
2323: roista, jotavastoin Eduskunnalla olisi päätösvalta ainoas-
2324: taan sen päättämiin suostuntaveroihin nähden. Tällaisella
2325: vaatimuksena ei ole mitään tukea laissa. Tosin on halli-
2326: tuksella huomattava määrääruisvalta valtion varoihin
2327: nähden, mutta siitä ei vähene eduskunnan oikeus, kun
2328: pyydetään suostuntaveroja, tarkastaa niitä menoja, joita
2329: hallitus aikoo suorittaa, ja tämän tarkastelun nojalla myön-
2330: tää sikäli kuin se katsoo tarpeelliseksi joko koko pyydetyn
2331: määrän tahi jonkun osan siitä tahi myöskin kokonaan kiel-
2332: tää suostunta. Suostuntaveroja myönnettäessä on hallitus
2333: velvollinen valtiovarain hoidossa noudattamaan eduskun-
2334:  nan määräämiä ehtoja. Sellainen käsitys, että erinäisiä
2335: valtion tarpeita tulisi tyydyttää yksinomaan niillä varoilla,
2336: joita eduskunta erityisesti sitä tarkoitusta varten on myön-
2337: tänyt, on kokonaan vailla lain tukea.
2338:      Sitä lainvastaista menettelytapaa, jota hallitus tässä
2339: suhteessa jo monena vuotena on noudattanut, on se koet-
2340: tanut yhä vahvistaa elokuun I7 päivänä viime vuonna
2341: julkaistujen n. k. budjettisääntöjen avulla. Näiden kautta
2342: pyritään kumoamaan Suomen valtiobudjetin yhtenäisyys,
2343:  ja sen tilalle on tehty budjetteja eri rahastojen tulo- ja
2344: menosääntöjä varten.         Valtionrahaston menosääntöön
2345:  siten merkittäisiin määrärahat a) maksujen suorittamiseen
2346:  valtakunnan ränteriaan, b) hallituslaitosten ynnä virka-
2347:  ja palvelusmiesten ylläpitämiseen sekä c) muihin tarpeisiin,
2348:  jotka voimassaolevien säädösten tahi erityisten arm. käsky-
2349:  jen mukaisesti ovat tämän rahaston varoilla tyydytettä-
2350: 52           1, s. -   Lantisten olojen palauttaminen.
2351: 
2352: vät. Muut menot lykättäisiin eduskunnan käsiteltäviksi
2353: ja suoritetaan sikäli kun se myöntää määrärahoja niitä
2354: varten.
2355:     Nämä budjettisäännöt ovat laittomia syntyynsä näh-
2356: den, koskapa niitä, senjälkeen kun kenraali Seyn oli ne
2357: tehnyt, käsitteli >>erityinen neuvottelukunta>>, johon kuului
2358: venäläisiä, joilla ei ollut oikeutta puuttua Suomen asioihin.
2359: Sääntöjen sisällyksen lainvastaisuus ilmenee ylläsanotusta.
2360: Ne ovat sitäpaitsi kaunopuheisena todistuksena nykyisen
2361: hallituksen käsityksestä asemastaan, koskapa se, mikäli
2362: niiden nojalla voi päättää, pitää ainoastaan n. k. sotilas-
2363: miljoonien siirtämistä j. m. s. sekä virkamiesten ylläpitä-
2364: mistä välttämättöminä valtion menoina, jotavastoin se
2365: omasta puolestaan ei ehdota minkäänlaisten määrärahojen
2366: myöntämistä kansan aineellisen ja henkisen tilan paranta-
2367: miseksi.
2368:     Samalla kertaa kun budjettisäännöt julkaistiin myöskin
2369: määräys sotilas- ja sotilashuonerahastojen yhdistämisestä
2370: valtionrahastoon. Tämäkin toimenpide on lainvastainen,
2371: sillä eduskunnalla on tähän saakka ollut ja on yhäedelleen-
2372: kin päätösvalta näihin rahastoihin nähden, niin ettei niiden
2373: tarkoitusta tahi niiden keskinäistä suhdetta eikä myös-
2374: kään niiden suhdetta valtiorahastoon voida muuttaa ilman
2375: eduskunnan suostumusta.
2376:     Vuosi vuodelta on hallitus järjestellessään valtionbud-
2377: jettia yhä enemmän mennyt yli toimintavaltansa ja tun-
2378: keutunut eduskunnan määräämisvallan alueelle, ja ne
2379: huomautukset, joita eduskunta on tehnyt poistaakseen
2380: vallitsevia epäkohtia ja estääkseen uusien syntymistä,
2381: ovat kaikuneet kuuroille korville. Kerta toisensa perästä
2382: on hallitus käyttänyt valtion varoja rikkomalla niitä
2383: ehtoja, jotka eduskunta on asettanut suostuntaveroja
2384: myöntäessään, mikä menettely jos yksityinen henkilö te-
2385: kisi itsensä siihen syypääksi, tuottaisi ankaran rangaistuk-
2386: sen. Vaikka eduskunta monet kerrat on huomauttanut
2387: n. k. sotilasmiljoonien laittomuudesta ja myöskin suoma-
2388:                      1, r;, -   Rantanen y. m.               53
2389: 
2390: laisten viranomaisten velvollisuude·sta kieltäytyä niitä
2391: suorittamasta, on kuluneenakin vuotena hallitus määrän-
2392: nyt ne maksettavaksi ja Valtiokonttori on ne suorittanut.
2393:     Myöskin kuluvan vuoden budjettiin nähden on törkeitä
2394: laittomuuksia harjoitettu. Sen johdosta että eduskunta
2395: hallituksen budjettiehdotuksesta oli poistanut sotilas-
2396: miljoonat ja muut siinä esiintyvät laittomuudet, on senaatti
2397: ryhtynyt väittämään, että eivät varat riitä eduskunnan
2398: päättämiin määrärahoihin. Mikäli tunnetaan, lienee se-
2399: naatti lausunnossaan korkeimpaan paikkaan kierosti esit-
2400: tänyt eduskunnan päätöksen, väittäen että eduskunta on
2401: päättänyt joukon määrärahoja, mutta osottanut niiden
2402: suorittamiseen varoista, jotka ovat sen käytettävinä,
2403: riittämättömän summan ja määrännyt lopun suoritetta-
2404: vaksi valtiorahastosta. Edelleen on senaatti lausunnos-
2405: saan Hallitsijalle esittänyt ehdotuksensa tueksi sen seikan,
2406: että Hallitsija korkeimman omakätisessä huomautuksessa
2407: tammikuun 30 päivältä rgo8 on lausunut, että määräämis-
2408: valta valtio-, sotilas- ja muitten hallituksen rahastojen
2409: varoihin nähden kuuluu yksinomaan Hallitsijalle, ja on
2410: senaatti täten koettanut Hallitsijalle esittää, että hänen
2411: tekemänsä huomautus voisi muuttaa Suomen eduskunnan
2412: perustuslain mukaista budjettioikeutta.
2413:     Totuudenvastaisesti väittäessään, että varat eivät ole riit-
2414: täneet kaikkien eduskunnan päättämien määrärahain suo-
2415: rittamiseen, on hallitus niistä, nyt kuten monta kertaa en-
2416: nenkin, mielivaltaisesti vähentänyt suuren osan, etupäässä
2417: määrärahoja kaupunkien kansakouluja varten sekä koko-
2418: naan poistanut toisia, joiden joukossa määrärahoja kansa-
2419: koulu- ja kansanopistotalojen rakentamista varten, jatko-
2420: kurssien toimeenpanemista ja kuuntelua varten, opetus-
2421: välineitten hankkimiseen kansakoululapsille, vaatetus- ja
2422: ravintoavun antamiseen köyhille kansakoululapsille, köy-
2423: hien ja sairaitten lasten kesävirkistystä varten, oppilas-
2424: ja opettajakirjastoihin ja muihin sellaisiin, sekä myöskin
2425: kunnanlääkärien palkkaamiseen. Tämä hallituksen sivis-
2426: 54           1, s. -   Laillisten olojen palauttaminen.
2427: 
2428: tysmäärärahoihin nähden harjoittama hävitystyö on sitä
2429: alentavampaa hallitukselle, kun sen kautta etupäässä on
2430: loukattu köyhien lasten kipeimpiä tarpeita, jotta maan
2431: rahoja voitaisiin käyttää venäläisen sotalaitoksen ylläpitä-
2432: miseen, joka jo tarkoituksensakin takia on Suomen rauhalli-
2433: selle kansalle vastenmielinen ja jonka ylläpitämiseen kan-
2434: samme varmaankaan ei suostuisi, jollei sitä siihen laitto-
2435: malla tavalla pakotettaisi.
2436:     Tällä kertaa on hallitus tehnyt itsensä syypääksi sellai-
2437: seen lainrikokseen, joka tätä ennen ei ole tapahtunut,
2438: nimittäin kun se, voidakseen kulkulaitosrahastoon siirtää
2439: ne s,ooo,ooo markkaa, jotka eduskunta oli määrännyt
2440: jaettavaksi maalaiskuntain kesken, on rohjennut jakaa
2441: eduskunnan hyväksymän paloviinaveroa ja sen käyttä-
2442: mistä koskevan asetuksen siten, että paloviinaverosta
2443: annettu asetus sisältää vain eduskunnan hyväksymän
2444: asetuksen I §:n, jota vastoin 2 §,ja sekin muutettuna, muo-
2445: dostaa erikseen julaistun paloviinavarojen budjetin. Meillä,
2446: niinkuin muissakin perustuslaillisissa maissa, ennen kuulu-
2447: matonta on se, että hallitus tällä tavoin yksipuolisesti tekee
2448: muutoksia kansaneduskunnan hyväksymään asetukseen.
2449: Mikäli tiedetään on maan kenraalikuvernööri ennen muita
2450: suositellut tällaisen menettelyn käyttämistä. Sekä senaatti
2451: että kenraalikuvernööri ja ministerineuvosto ovat perus-
2452: telleet 5 miljoonan markan siirtämistä kulkulaitosrahas-
2453: toon sillä väitteellä, että paloviinavarojen suurin osa 2I
2454:  p:nä heinäkuuta I873 julaistun asetuksen nojalla muka
2455:  ehdottomasti kuuluu tähän rahastoon.
2456:      Vielä on mainittava, että hallit~s äskettäin kenraali-
2457:  kuvernöörinapulaisen Lipskijn alotteesta, on päättänyt
2458:  vastedes olla eduskunnalle ehdottamatta pelikorttisuos-
2459:  tunnan kantamista, aikoen sensijaan korottaa vuoden I859
2460:  asetuksen mukaan pelikorteista määrättyä leimamaksua.
2461:  Tämäkin suunnitelma todistaa hallituksen pyrkivän hoita.-
2462:  maan maan raha-asioita ilman eduskunnan myötävaiku-
2463:  tusta, ja samalla osottaa se sen kevytmielistä suhtautu-
2464:                     1, 5. -   Rantanen y. m.                55
2465: 
2466: mista lailliseen järjestykseen. Mainitun leimaveron korot-
2467: taminen olisi nimittäin katsottava uudeksi veroksi eikä
2468: sellaista siis voida päättää ilman eduskunnan suostumusta.
2469:     Mitä tulee hallituksen suhteeseen valtion raha-asioihin,
2470: on siitä siis sanottava samaa kuin sen suhteesta lainsää-
2471: däntötyöhön, nimittäin että se vallassaolevan vähemmis-
2472: tön eduksi tarkoituksellisesti ja järjestelmällisesti on syr-
2473: jäyttänyt eduskunnan ja kansan enemmistön oikeutetuim-
2474: pia vaatimuksia.
2475: 
2476: 
2477:     Vallalla olevan hallintotavan vaikutukset eivät ulotu
2478: ainoastaan lainsäädäntöön ja valtiotalouteen, vaan ne
2479: tuntuvat syvällä yhteiskuntaelämän mitä erilaisimmilla
2480: aloilla. Kaikkialla pyritään sitomaan oikeuksien nautti-
2481: mista, jotka jokaisen sivistyneen kansan keskuudessa
2482: katsotaan kuuluvan kansalaisten kalleimpiin. Kaikkialla
2483: yrittävät vallassa olijat hankkia itselleen tarpeellisia väli-
2484: kappaleita tarkoituksiensa täyttämiseksi, ja he ovat
2485: surkuteltavassa määrässä siinä onnistuneet. Samoinkuin
2486: virkavallan huipuilla ministerineuvostoja senaatti suuntaa-
2487: vat raskaat, turmiolliset iskunsa kansamme kulttuurielä-
2488: mää kohti, samassa hengessä toimii myös nimismies tai
2489: poliisiviranomainen, vaikkakin enemmän rajoitetussa toi-
2490: mintapiirissä, kun hän mielettömässä kiukussaan repii
2491: alas punaisen lipun lipputangosta tai yrittää estää puhujaa
2492: julkisesti leimaamasta vallassaolevaa järjestelmää sellai-
2493: seksi kuin se on. Tällaiselle järjestelmälle, joka tarkoittaa
2494: kansan orjuuttamista taloudellisesti ja henkisesti, on tie-
2495: tysti kaikki vapaa kansalaiselämä vihaa ja levottomuutta
2496: herättävää.
2497:     Oikeus vapaasti lausua ajatuksensa on Suomen kan-
2498: salaisille perustuslaeissa vakuutettu. Mutta juuri tämä
2499: oikeus on enemmän kuin muut huonolla omallatunnolla
2500: varustetun hallituksen silmätikkuna, ja senvuoksi onkin
2501: tämä kansalaisoikeus viime vuosina ollut monien loukka-
2502: 56           1, 6. -   Laillisten olojen palauttaminen.
2503: 
2504: uksien alaisena hallituksen tieten ja tahtoen. Painoyli-
2505: hallitus, tämä virasto, joka oikeastaan ei kuulu zo:lle vuosi-
2506: sadalle, on erinomaisella innolla yrittänyt käyttää kaikkia
2507: keinoja, selvästi lainvastaisiakin, vaikenttaakseen sanotun
2508: oikeuden käyttämistä. Perustuslakien täysin selvistä sa-
2509: noista huolimatta uskaltaa painoylihallitus pitää kiinni
2510: siitä, että sanomalehden julkaisemiseen. tarvitaan muka
2511: lupa, ja monia lehtiä on tämän tähden ahdistettu
2512: joutavilla kanteilla. Sama virasto on myöskin yrittänyt
2513: estää esittämästä näytelmäkappaleita, joita ei ole annettu
2514: tarkastettaviksi, vaikka mielipiteiden lausuminen, tapah-
2515: tukoonpa se sitten näyttelijän välityksellä näyttämöllä,
2516: on pidettävä yhtä suojattuna perustuslain kautta kuin jos
2517: se olisi tapahtunut millämuulla tavalla tahansa. Huomatta-
2518: van vahingon on painoylihallitus tuottanut maan sanoma-
2519: lehdistölle vaatimalla- senaatin ja prokuraattorin avus-
2520: tamana - lähetettäväksi jokaisesta kirjapainosta kaksi
2521: kappaletta jokaista painotuotetta, vaatimus, johon kirja-
2522: painot, koska sillä ei ollut mitään tukea laeissa, alistuivat
2523: vasta sitten kun ne korkeilla sakoilla siihen pakotettiin.
2524: Toimenpiteissään sanomalehdistöä vastaan on painoyli-
2525: hallitus saanut hyvää apua painoasiamiehiltä, jollainen
2526: uusi entisten lisäksi äskettäin on asetettu Tornioon.
2527:     Rettelöidäkseen sanomalehdistön kanssa ja saattaak-
2528: seen sen vaikeaan asemaan on osaksi painoylihallituksen,
2529: osaksi prokuraattorin, osaksi venäläisen sotaväen y. m.
2530: toimenpiteestä nostettu joukko kanteita, jonka ohessa
2531: kaikki mahdolliset pykälät rikoslaissa on otettu käytän-
2532: töön. Milloin on sotaväen kunniaa väitetty loukatuksi,
2533: milloin on asia koskenut jonkun asiakirjan julkaisemista,
2534: jonka viranomaiset ovat pitäneet salaisena, milloin on joku
2535: tuomiokapituli painoylihallituksen tiedustelusta auliisti
2536: todistanut, että joku määrätty sanomalehtiartikkeli tai
2537: muu julkaisu on sisältänyt Jumalan tai >>hänen pyhän
2538: sanansa>> pilkkaamista. Erikoista huomiota ansaitsevat
2539: ne kanteet >>kehoituksesta tottelemattomuuteen lakia vas-
2540:                     1, 6. -   Rantanen y. m.               57
2541: 
2542: taam, joita on nostettu useita sanomalehtiä vastaan siitä,
2543: että nämä ovat lausuneet, että virkamiesten velvollisuus
2544: on olla myötävaikuttamatta laittoman )>yhdenvertaisuus-
2545: laim voimaansaattamiseen. Nämä kanteet ovat päätty-
2546: neet vapauttavaan tuomioon. Että niitä ollenkaan on
2547: nostettu, riippuu nähtävästi halusta käytännössä osottaa
2548: Suomen rikoslain väitetty riittämättömyys ja siten perus-
2549: tella venäläisen rikoslain ulottamisen tarpeellisuutta Suo-
2550: meen.
2551:     Sanomalehdistön vainaarniseksi on edelleen käytetty
2552: majesteettirikoskanteita. Usein perusteettomina ovat nä-
2553: mä kanteet monissa tapauksissa tulleet hovioikeuksissa
2554: hylätyiksi, mutta siitä huolimatta on senaatti sellaisissakin
2555: tapauksissa antanut langettavan tuomion. Näistä rikoksis-
2556: ta ei ole ainoastaan syytetty sanomalehden toimittajia,
2557: vaan muitakin henkilöitä, joitten on väitetty suullisissa
2558: esityksissä loukanneen hallitsijaa. Tällaiset kanteet ja niitä
2559: johtavat ilmiannot ovat surullisia todistuksia siitä luon-
2560: teen turmeluksesta, jota vallallaoleva järjestelmä on ollut
2561: omiaan levittämään.
2562:     Yleisissä kokouksissa ja juhlatilaisuuksissa on poliisi-
2563: voima hyvin useissa tapauksissa loukannut lausuntovapa-
2564: utta. Usein on se vaatinut saada etukäteen nähdä kokous-
2565: ohjelman, vieläpä usein saada tietää edeltäpäin niiden
2566: puheiden sisällön, jotka tullaan pitämään, uhaten muussa
2567: tapauksessa kieltää kokouksen pidon. Usein on kielletty
2568: esittämästä näytelmäkappaleita, joita ei ole löytynyt
2569: painoylihallituksen laatimassa muka ))sallittujem kappa-
2570: leiden luettelossa, ja onpa jossakin tapauksessa poliisi
2571: vaatinut saada tarkastettavakseen konserttiohjelmiakin.
2572: Monessa tapauksessa on poliisivoima puuttunut paraillaan
2573: käyvän kokouksen menoon, kieltämällä jonkun runon
2574: lukemisen tai puheen pitämisen, jotka ovat aiheeltaan olleet
2575: poliittisia ja senvuoksi poliisin mielestä luvattomia.
2576:     Tällaisilla vaatimuksilla poliisivallan puolelta ei ole
2577: minkäänlaista tukea laissa ja ovat ne siis rankaistavia
2578: 58           1, s. -   Laillisten olojen palauttaminen.
2579: 
2580: mielivallan ilmauksia. Se seikka, että poliisi tällöin usein
2581: on sanonut toimivansa ylempien käskystä, ei vähennä sen
2582: edesvastuuta, joskin ylempi sellaisissa tapauksissa on osal-
2583: linen tapahtuneisiin oikeuden loukkauksiin. Todistuksena
2584: siitä, että nykyiset vallassaoHjat pitävät erittäin tärkeänä
2585: estää juuri työväenluokkaa sen pyrkimyksessä luoda pa-
2586: rempia oloja, on se, että tämä mielivalta on suurimmaksi
2587: osaksi kohdannut työväenjärjestöjä ja niiden valitsemia
2588: esitelmöitsijöitä, minkä vuoksi virkavallan menettelyllä,
2589: samalla kun se sisältää jatkuvan hyökkäyksen Suomen
2590: kansan kansallista olemassaoloa kohtaan, on sitäpaitsi eri-
2591: koisena leimana taistelu työtätekevää luokkaa vastaan
2592: vallassaolevan luokan hyväksi, jota nykyiset hallitusval-
2593: lanpitäjät edustavat.
2594:     Aikaisemmin on esitetty esimerkkejä siitä, mitenkä
2595: vallassaoHjat ovat yrittäneet erikoisesti mitä tulee virka-
2596: miehiin, supistaa eräitä oikeuksia, jotka ovat kaikille
2597: kansalaisille kuuluvia. Ansaitsee vielä mainita, että kou-
2598: luylihallitus kenraalikuvernöörin kehotuksesta rankaisi
2599: muuatta opettajaa Turussa, syystä että hän yleisessä työ-
2600: väen kokouksessa yritti lukea puhetta, jonka poliisi oli
2601: estänyt ruotsalaisen valtiopäivämiehen Hj. Brantingin
2602: pitämästä, pidättämällä virasta kolme kuukautta. Edel-
2603: leen on erästä Tilastollisen keskustoimiston aktuariota
2604: rankaistu virasta pidättämisellä, syystä että hän oli julais-
2605: sut Suomen oloja koskevia artikkeleita ulkomaalaisissa
2606: sanomalehdissä. Eivät edes kansaneduskunnan jäsenet-
2607: kään puhuessaan valitsijoilleen ole saaneet aina nauttia
2608: laillista lausuntovapauttaan.
2609:     Yhdistysvapaus on toinen kansalaisoikeus, jota vastaan
2610: virkavalta on tehnyt hyökkäyksiä, vaikka sekin oikeus on
2611: perustuslaeissa kansalaisille turvattu. Noin pari vuotta
2612: sitten rettelöittiin useitten työväenyhdistysten, nuoriso-
2613: seurojen y. m. kanssa, erikoisesti Uudellamaalla, mutta
2614: myöskin maan muissa osissa, tekemällä kyselyjä, joilla
2615: tarkoitettiin saada tietää niiden johtokuntien kokoon-
2616:                    1, 5. -   Rantanen y. m.              59
2617: 
2618: pano, johtokuntien jäsenten puoluekanta y. m. Kun näi-
2619: hin kysymyksiin, jotka olivat lähtöisin kenraalikuvernöö-
2620: ristä ja paikallisen poliisin välityksellä toimitettu yhdis-
2621: tyksille, vaadittiin sakon uhalla vastausta, ovat lukuisat
2622: porvarilliset seurat katsoneet olevansa pakoitetut alistu-
2623: maan ja antamaan kysymyksessä olevat tiedot. Työväen-
2624: yhdistykset ovat sitä vastoin, koska tietojen jättämis-
2625: vaatimuksella ei ole perustusta laeissa, kieltäytyneet niitä
2626: antamasta, tämän sitäkin suuremmalla syylläkun oli toden-
2627: näköistä, että kyselyjen kautta koetettiin koota jonkun-
2628: laista aineistoa, jota mahdollisesti käytettäisiin työväen
2629: järjestöjä ja niihin kuuluvia vastaan. Toiselta puolen
2630: Suomen työväenjärjestöjen toiminta on kaikessa julkista
2631: eikä missään suhteessa lainvastaista, jonka vuoksi niiden
2632: ei ole mitään syytä pitää salassa toimintatapaansa. Se
2633: seikka, että yllämainitut toimenpiteet ovat suunnatut
2634: etupäässä työväenjärjestöjä vastaan, todistaa yhä selvem-
2635: min nykyisten vallassaolijain kansalaisvapauksia vastaan
2636: tähdätyn politiikan luokkaluonnetta. Niiden järjestöjen
2637: joukossa, jotka ennenkaikkea ovat saaneet osakseen val-
2638: lassaolijain huomion, on Tie- ja vesirakennustyöläisten
2639: liitto, jonka osastot äskettäin ovat joutuneet samantapais-
2640: ten rettelöimisten alaisiksi, kuin muutamia vuosia sitten
2641: Rautatieläisten liitto. Millä innolla urkintaa yhdistyksiä
2642: kohtaan harjoitetaan, käy selville m. m. siitä, että, mikäli
2643: tiedetään, Viipurin poliisilaitoksessa on erikoinen toimisto
2644: tällaisen toiminnan harjoittamista varten.
2645:      Tietäen että työväenjärjestöt ovat jonkun verran talou-
2646: dellisesti riippuvaisia iltamista ja muista juhlista, joita
2647: niiden on tapana panna toimeen, ovat vallanpitäjät koetta-
2648: neet monella tavoin ehkäistä yhdistysten toimintaa tässä-
2649: kin suhteessa.      Ensin kenraalikuvernööri päätti sallia
2650: arpajaisten järjestämisen vain sillä ehdolla, että niissä ei
2651: pidettäisi mitään puheita, johon ehtoon työväenjärjestöt
2652: eivät kuitenkaan sen laittomuuden takia panneet huo-
2653: miota. Sittemmin kiellettiin arpajaislupa niiltä työväen-
2654: 60           1, 5. -   Laillisten olojen palauttaminen.
2655: 
2656: yhdistyksiltä, joista voitiin saada selville, että ne olivat
2657: avustaneet Ruotsin työläisiä sikäläisen suurlakon aikana
2658: vuonna rgog. Vihdoin kenraalikuvernööri tykkänään lak-
2659: kasi antamasta työväenyhdistyksille arpajaislupia. Sen
2660: jälkeen ovat nimismiehet ja poliisit useissa tapauksissa
2661: koettaneet estää yhdistyksiä myöskin järjestämästä ilta-
2662: mia, ja useita iltamia on väkivalloin hajoitettu, m. m. Kuo-
2663: piossa sotaväen avulla.
2664:     Kansalaisten yhdistymisoikeuden loukkauksista on
2665: vielä mainittava, että muutamia sähkölennätinlaitoksen
2666: palveluksessa olevia henkilöitä on erotettu syystä, että
2667: he kuuluivat sosiaalidemokraattiseen puolueeseen, jonka
2668: ohessa lausuttiin uhkaus että niitä, jotka edelleen kuuluisi-
2669: vat sanottuun puolueeseen, syytettäisiin Pietarin piiri-
2670: oikeudessa Ei myöskään virkamies, joka on ottanut vas-
2671: taan valtiopäivämiehen toimen, näytä olevan turvassa
2672: vallanpitäjien loukkauksilta, jos hän kuuluu heille vasten-
2673: mieliseen puolueeseen; tämä siitä päättäen, että kouluyli-
2674: hallitus viime vuonna riisti jo annetun valtakirjan eräältä
2675: koulunopettajalta, jonka sosialidemokraatit Turun läänin
2676: eteläisessä vaalipiirissä olivat valinneet valtiopäiville.
2677: Hymyilyä herättää sitäya.stoin se kouluylihallituksen
2678: käsky, jolla koulujen rehtoreita kehoitettiin pitämään
2679: silmällä, että koululapset eivät >>politikoi>>, samaten kuin
2680: myöskin se seikkaperäinen kuulustelu, jonka muuan koulu-
2681: ylihallituksen jäsen toimeenpani eräässä Turun koulussa
2682: saadakseen selville olivatko oppilaat ottaneet osaa niiden
2683: virkamiesten kunnioittamiseen, jotka olivat joutuneet
2684: >>yhdenvertaisuuslaim> uhreiksi.
2685:     Lausunto-, kokoontumis- ja yhdistymisvapauden ohes-
2686: sa on loukattu useita kansalaisille ihan itsestään kuuluvia
2687: oikeuksia. Kenraalikuvernöörin käskystä otti poliisi monin
2688: paikoin viime vuonna takavarikkoon työväenjärjestöjen
2689: vapunpäivänä myymiä juhlamerkkejä, väärin selittäen,
2690: että niiden myyminen muka olisi sama kuin rahankeräys.
2691: Turussa on poliisi kieltänyt rahankeruun työttömäin hy-
2692:                     1, 5. -   Rantanen y. m.                61
2693: 
2694: 
2695: väksi, ja eräs työväen lehti, joka on ottanut vastaan lah-
2696: joja lakontehneille työläisille, on joutunut syytteenalai-
2697: seksi. Turun ja Porin läänissä on kuvernööri koettanut
2698: kieltää yksityishenkilöitä valaisemasta ikkunoitaan juhla-
2699: tilaisuuksissa, ja useissa paikoin maatamme on poliisi koet-
2700: tanut estää liputtamista, eritoten punaisen lipun käyttä-
2701: mistä. Kaikki nämä ja näiden laatuiset toimenpiteet kii-
2702: hoittavat yleisöä vallallaolevaajärjestelmää vastaan ja teke-
2703: vät sen yhä vihatummaksi sekä sen kannattajat yhähalvek-
2704: situimmiksi.
2705:     Erikoisasema kaikkien viime vuonna Suomessa tapahtu-
2706: neiden oikeudenloukkausten joukossa on niillä, joihin on
2707: Viipurissa ryhdytty.        Sekä paikkakunnan venäläinen
2708: linnoituksenkomentaja että kuvernööri ja poliisimestari
2709: ovat jo tehneet itsensä surullisen kuuluisiksi sillä häikäile-
2710: mättömyydellä, jolla he ovat polkeneet Suomen lakia.
2711: Linnoituksenkomentaja on, nojaten asetukseen, jolla mei-
2712: dän maassamme ei ole laillista pätevyyttä, vieläpä osittain
2713: mennen yli sen toimivallan rajojen, jonka antamista hä-
2714: nelle tämä asetus tarkoittaa, karkottanut kaupungista
2715: yhden >>Työ>>-lehden toimittajan sekä kolme >>Viborgs
2716: Nyheten>-lehden toimittajaa ja erinäisiä muita henkilöitä,
2717: jotka valtiollisen ajatustapansa tähden ovat käyneet hä-
2718: nelle vastenmielisiksi, mutta joita ei ole voitu syyttää mis-
2719: tään lainvastaisista teoista. Kuvernöörin ja poliisimesta-
2720: rin sekä paikkakunnan rappeutuneen poliisikunnan uskolli-
2721: sella avulla on komentaja voinut menetellä tavalla, jolla
2722: kaikista muualla harj oitetuista laittomuuksista huolimatta
2723: ei ole vastinet taan maamme toisilla paikkakunnilla.
2724: 
2725:                                III.
2726:     Edellä on lyhyesti esitetty, miten Venäjän vallanpitä-
2727: jäin politiikka toistaiseksi on vaikuttanut Suomen elämään.
2728: Se pyrkii kuitenkin paljon kauemmas. Sitten kuin tämän
2729: politiikan tarkotusta varten säädetystä venäläisestä laista
2730: 62             1, 5. -   Laillisten olojen palauttaminen.
2731: 
2732: 17/ao:nneltäp:ltä kesäk. rgro, jonka mukaan kaikki asiat,
2733: joiden voi katsoa olevan luonteeltaan yleisvaltakunnalli-
2734: sia, joutuvat lopullisesti duuman ja valtakunnanneuvoston
2735: ratkaistaviksi, oli saatu Venäjällä pätevä muodollinen tuki
2736: maassamme harjoitetulle järjestelmälliselle sorto- ja venä-
2737: läistyttämispolitiikalle, on esitetty suuri joukko itsehallin-
2738: tomme rajoittamista tarkoittavia ja maallemme muutoin
2739: vahinkoa uhkaavia suunnitelmia. Yhdenvertaisuuslaki
2740: sekä laki sotilasmaksujen suorittamisesta ovat kaksi tä-
2741: män toiminnan näkyvää hedelmää.
2742:     Huomattava sija näiden kansallista vapauttamme vas-
2743: taan tähdättyjen toimenpiteiden joukossa on Venäjän
2744: oikeusministerin tekemällä lakiehdotuksella Suomessa teh-
2745: tyjen valtiollisten rikosten siirtämisestä venäläisten tuomio-
2746: istuinten käsiteltäviksi, josta ehdotuksesta äskenmainitun,
2747: kesäk. 17/ao p:nä rgro annetun lain mukaan vaadittiin
2748: myöskin Suomen eduskunnan lausuntoa, mikä tietysti
2749: jätettiin antamatta. Vaikka senaatinkaan enemmistö ei
2750: katsonut viisaaksi koettaa saattaa tätä lakia voimaan
2751: yleisvaltakunnallista lainsäädantötietä, lykättiin asia duu-
2752: maan, jossa se käsiteltiin kiireellisenä, hallituksen harjoit-
2753: taessa alituista painostusta.- Asiaa ei ole vielä duumassa
2754: ratkaistu, mutta ehkäpä ei tule kestämään kauan, ennenkuin
2755: se valmistettuna ja täydennettynä menee ministerineu-
2756: vostoon.
2757:     Tämän >>laim tarkotus on selvä. Ollen tarkotettu tykkä-
2758: nään tukehduttamaan kaiken valtiollisen elämän tässä
2759: maassa se suuntautuu ensi sijassa työväenluokkaa vastaan,
2760: jonka järjestöjävenäläinen hallitusvalta vihaa. Venäläisen
2761: mallin mukaan niitä todennäköisesti- jos lakia koetettai-
2762: siin sovelluttaa täällä- tultaisiin pitämään yhteiskunnalle
2763: vaarallisina valtiollisina järjestöinä ja sellaisina vaino-
2764: amaan.      Kysymyksessä olevalla laittomalla hankkeella
2765: aiotaan siis koettaa murtaa työväenluokan itsetoiminta
2766: sekä itsekasvatustyö, joka voimakkaasti virittää työväen-
2767: luokassa tietoisuutta sen asemasta yhteiskunnassa.
2768:                     1, s. -   Rantanen y. m.              63
2769: 
2770:     Tämän lakiehdotuksen ohella on mainittava kenraali-
2771: kuvernöörin ehdotus, että Suomen virkamiesten tekemät
2772: rikokset kesäk. 17/30 p:n lain mukaisesti erotettaisiin suo·
2773: malaisten tuomioistuinten tuomiopiiristä ja siirrettäisiin
2774: venäläisten tuomioistuinten käsiteltäviksi. Kun tietää,
2775: mitä venäläisen virkavallan taholla pidetään rikoksena,
2776: niin on selvää, ettei tällä tarkoteta mitään muuta kuin, että
2777: ne suomalaiset virkamiehet, jotka ovat kieltäytyneet nou-
2778: dattamasta laittoman hallitussuunnan viittauksia, jotka,
2779: toisin sanoen, ovat noudatta.neet virkavelvollisuuttaan ja
2780: Suomen lakia, tuomittaisiin siitä koviin rangaistuksiin.
2781:     Tämän ehdotuksen kuvaavana vastakohtana on Venä-
2782: jän oikeusministerin viime vuoden joulukuussa julkaisema
2783: lakiehdotus, jonka mukaan kenraalikuvernööri ja hänen
2784: apulaisensa, ministerivaltiosihteeri ja hänen apulaisensa,
2785: senaatin varapuheenjohtaja ja jäsenet, prokuraattori,
2786: kuvernöörit ynnä muut Suomen korkeammat virkamiehet
2787: joutuisivat Venäjän lain alaisiksi ja venäläisten tuomio-
2788: istuinten tuomittaviksi. Tämä merkitsee näet sitä, että
2789: näitä venäläisen virkavallan politiikkaa palvelemaan antau-
2790: tuneita henkilöitä ei voitaisi panna edesvastuuseen teois-
2791: taan edes silloin kuin ne olisivat ilmeisessä ristiriidassa
2792: Suomen lain kanssa. Oikeusministeri ei näy olleen sitä
2793: mieltä, että se suoja, jonka heille takaa maan korkeimman
2794: tuomioistuimen nykyinen kokoonpano, olisi heille kyllin
2795: turvallinen.
2796:     Ehdotus, joka ukkospilven tavoin kauan on häilynyt
2797: maamme yläpuolella, turmiota uhkaavana, on ehdotus
2798: kahden pitäjän, Kivennavan ja Uudenkirkon, erottami-
2799: sesta muusta Suomesta ja liittämisestä Pietarin kuverne-
2800: menttiin. Turhaan I9I2 vuoden eduskunta teki anomuksen
2801: tästä asiasta Hallitsijalle. Kenraalikuvernöörin ja senaatin
2802: ehdotuksesta ministerineuvosto jätti anomuksen huomi-
2803: oonottamatta. Vain epäily, eikö erottamisen pitäisi kos-
2804: kea koko Viipurin lääniä, aiheutti lykkäyksen, joka on
2805: pidentynyt niiden vaikeuksien johdosta, joita on huomattu
2806: 64           1, s. -   Laillisten olojen palauttaminen.
2807: 
2808: suunnitelman toteuttamisella olevan. Ei tiedetä kuinka
2809: kauan kestää, ennenkuin kysymys uudelleen duuman
2810: kansalliskiihkoisen enemmistön ja virkavallan hartaiden
2811: toivomuksien mukaisesti otetaan esille.
2812:     Aina syksystä 19II alkaen on Suomen Kenraalikuver-
2813: nööri järjestelmällisesti työskennellyt Suomen virastojen
2814: venäläistyttämiseksi. Alussa tosin hiukan varovaisesti,
2815: jättääkseen sitten viime vuoden alussa ministerineuvos-
2816: tolle ehdotuksen asetukseksi, jonka mukaan venäjän kieli
2817: tulisi kaikissa keskusvirastoissa aivan vallitsevaan asemaan.
2818: Mutta aiemmissakin virastoissa tahdotaan venäjä asettaa
2819: kotimaisten kielten edelle. Niinpä Kenraalikuvernööri on
2820: esittänyt, että alempiakin virkoja täytettäessä on venäjän-
2821: kieltä taitaville hakijoille annettava etusija, ja että 7 vuo-
2822: den kuluttua siitä kuin ehdotettu asetus on astunut voi-
2823: maan, ei ketään virkamiestä, joka ei osaa venäjää, nimi-
2824: tettäisi >>luokkavirkaam.      Senaatti, joka myöskin on
2825: ministerineuvostolle jättänyt ehdotuksen tätä kysy-
2826: mystä koskevaksi asetukseksi, on ollut pääasiassa aivan
2827: yhtä mieltä kenraalikuvernööri Seynin kanssa. Ministeri-
2828: neuvosto on sittemmin hyväksynyt kenraalikuvernöörin
2829: ehdotuksen. Ymmärrettävää on, että täten pyritään yhä
2830: enemmän laajentamaan vallitsevaa venäläistyttämispoli-
2831: tiikkaa.
2832:     Oppilaitos, joka erittäin suuressa määrin on saanut
2833: osakseen vallanpitäjäin vastenmielisyyttä, on Sortavalan
2834: seminaari. Väärin väittäen, että se on harjoittanut venä-
2835: läisvastaista agitatsionia, on kenraalikuvernööri ehdotta-
2836: nut, että se asetettaisiin hänen oman valvontansa sekä
2837: Suomen venäläisten koulujen johtajan alaiseksi. Jos tote-
2838: utettaisiin tämä toimenpide, jolla ei ole minkäänlaista
2839: tukea laissa ja joka ei voi nojata edes venäläiseen >>lakiin>>
2840: kesäk. 17/so p:ltä 1910, niin seminaarin arvo oppilaitok-
2841: sena epäilemättä olennaisesti vähenisi, kun siitä taas toi-
2842: selta puolen tulisi venäläistyttämispolitiikan edistämisväli-
2843: ne Raja-Karjalassa. Näitä toimenpiteitä on jo tähänkin
2844:                    1, ö. -   Rantanen y. m.                  65
2845: 
2846: saakka koetettu edistää perustamalla ylen paljon venäläi-
2847: siä kouluja sanottuun osaan maatamme, osittain semmoi-
2848: siinkin seutuihin, joista tuskin on voitu löytää ainoata-
2849: kaan kouluijässä olevaa venäläistä lasta.
2850:     Niiden Suomea vastaan suunniteltujen toimenpiteiden
2851: joukossa, jotka on tarkoitettu laittomassa järjestyksessä
2852: toteutettaviksi, huomataan edelleen hevos-, laiva- ja auto-
2853: mobiiliasevelvollisuuden ulottaminen maahamme. Ehdo-
2854: tusten mukaan, jotka ovat olleet käsiteltävinä erinäisissä
2855: venäläisissä hallintovirastoissa, velvoitettaisiin sanottujen
2856: liikevälineiden omistajat asettamaan ne venäläisen sota-
2857: väen käytettäviksi sota-aikaan, ja laivojen miehistöt pako-
2858: tettaisiin myöskin sellaisissa oloissa pysymään toimissaan.
2859: Tällaisia taakkoja ei voi asettaa Suomen kansan kannetta-
2860: viksi ilman eduskunnan suostumusta, ja eduskunnan mie-
2861: lestämme pitäisi tuntea velvollisuudekseen kansaa koh-
2862: taan, jonka etuja sen on valvottava, hylätä tätä tarkatta-
2863: vat mahdolliset esitykset, koska Suomen kansalla ei ole
2864: mitään hyötyä sotavoiman ylläpitämisestä.
2865:     Laittomaan toimenpiteeseen on jo ryhdytty venäläisen
2866: sotaväen toimintaan nähden Suomessa, kun näet Venäjän
2867: ministerineuvoston ehdotuksesta on julkaistu tiedonanto,
2868: että Venäjällä voimassaolevat säännökset sotaväen käyttä-
2869: misestä kansaa vastaan on ulotettu Suomeen.
2870:     Laiton on myöskin se tapa, jolla senaatti ja kenraali-
2871: kuvernööri ovat ehdottaneet järjestettäväksi kysymyksen
2872: venäläisten yksityispankkien oikeudesta saada avata haa-
2873: rakonttoreja Suomessa. Ehdotetaan, että Venäjän raha-
2874: ministeri saisi antaa luvan sellaisten avaamiseen, mutta
2875: Venäjän rahaministerillä ei ole mitään laillista oikeutta
2876: päättää Suomen asioista. Sitä vastoin Suomen kansalla ei
2877: voi olla mitään sitä vastaan, että venäläisille ja muille
2878: ulkomaalaisille pankeille valmistettaisiin laillista tietä
2879: mahdollisuus harjoittaa täällä toimintaa.
2880:     Lainvastainen on se ministerineuvoston käsitys, että
2881: sopimukset, jotka Venäjä on tehnyt vieraiden valtain kans-
2882:                                                          5
2883: 66           1, 5. -   Laillisten olojen palauttaminen.
2884: 
2885: sa, voidaan ulottaa Suomeen, vaikkapa ne sisällykseltään
2886: olisivat ristiriidassakin maamme lakien kanssa. Kun kui-
2887: tenkin Venäjä viimevuosina on tehnyteräiden ulkomaalais-
2888: ten valtojen kanssa kirjallisuutta koskevia sopimuksia, ei
2889: niitä laillisesti voi soveltaa Suomessa, mikäli ne ovat vas-
2890: toin Suomen lakia.
2891:     Lainvastainen on myöskin se käsitys, joka viime vuosi-
2892: na on lausuttu valtakunnanduumassakin, että Suomen
2893: valtiokassan suoritettaviksi voitaisiin eduskunnan suostu-
2894: muksetta määrätä lisämaksuja Venäjän ulkoministeriön
2895: menoihin.
2896:     Samaten on törkeästi lainvastainen myöskin se Venäjän
2897: sisäasiainministerin ehdotus, joka tarkottaa venäläisen,
2898: yleisiä kokouksia koskevan lain ulottamista Suomeen.
2899: Tähän ehdotukseen on liitetty se vallassaolevalle hallitus-
2900: suunnalle kuvaava perustelu, että vastaava Suomen laki
2901: antaa Suomen kansalaisille paljon suuremmat oikeudet
2902: kuin Venäjän lait Venäjän kansalaisille, mikä muka epä-
2903: kohta olisi sanotulla tavalla poistettava.
2904:     Niiden toimenpiteiden joukossa, joita suunnitellaan
2905: Suomen kansan, mutta varsinkin sen työväestön taloudelli-
2906: sesti riistämiseksi, on ensi sijassa mainittava ehdotustullien
2907: määrämisestä ulkomailta Suomeentuotavalle viljalle. Jos
2908: tämä ehdotus, jonka täytyy katsoa laadultaan olevan vas-
2909: toin Suomen kansan itseverotusoikeutta, tulee toteutetuksi,
2910: niin se hyvin suuressa määrin tulee vaikeuttamaan erittäin-
2911: kin vähävaraisten kansankerrosten pyrkimyksiä suurem-
2912: paan henkiseen ja aineelliseen hyvinvointiin.
2913:     Ylläesitetyn lisäksi on Venäjän hallituspiireissä suunm·
2914: teltu lukuisia muita maallemme vahingollisia ja sen perus·
2915: tuslaillisia oikeuksia vastaan sotivia toimenpiteitä, vaikka
2916: varsinaiset ehdotukset niiden toteuttamisesta eivät ole-
2917:  kaan vielä nähneet päivänvaloa.
2918:                     1, s. -   Rantanen y. m.                67
2919: 
2920:      Ylläsanotusta selviää, että nykyinen Venäjän vallassa-
2921: olijoiden harjoittama ja johtama politiikka tähtää tar-
2922: koitusperiin, jotka olennaisesti ovat ristiriidassa Suomen
2923: kansan etujen kanssa. Se vaino ja sorto, jonka alaisena
2924: kansamme on, sitä inhoittavampaa, kun sitä harjoitetaan
2925: sellaisten yhteiskuntaluokkien hyödyksi, jotka jo ennes-
2926: tään ovat vallanneet itselleen runsaasti etuoikeuksia työtä-
2927: tekevän kansan kustannuksella. Venäläiset teollisuuden-
2928: harjoittajat ja tilanomistajat ovat mitä räikeimmällä ta-
2929: valla verottaneet Venäjän kansaa, tavallisesti valtiomahdin
2930: avulla; nyt koettavat samanlaiset yhteiskuntaluokat sa-
2931: man valtiomahdin avulla panna myöskin Suomen talou-
2932: dellisen valtansa alle. Virkavalta taaskin, joka on Venäjän
2933: kansan yhtenä pahimpana vitsauksena, koettaa nyt saada
2934: haltuunsa lihavimmat virkapaikat Suomessa. Käyttämällä
2935: hyväkseen sitä valta-asemaa, mikä Venäjän taantumuk-
2936: sellisilla luokilla vielä toistaiseksi on, koettanut ne tämän
2937: valta-asemansa vahvistamiseksi saattaa Suomen kansan
2938: samaan sorronalaiseen tilaan, mihin ne jo ovat upottaneet
2939: Venäjän kansan.
2940:     Näistä syistä riistetään Suomen kansaa, ja sen aineel-
2941: lista ja henkistä kehitystä vaikeutetaan. Etenkin painaa
2942: tämä sorto kovin raskaasti työtätekevän luokan hartioita,
2943: jonka jo tähän saakka on täytynyt ylläpitää maansa ylä-
2944: luokkaa. Se on pakotettu maksamaan veroja, jotta kor-
2945: keita palkkoja voitaisiin maksaa semmoisillekin virkamie-
2946: hille, jotka vain pyrkivät vahingoittamaan kansaamme, ja
2947: samalla kun valtion varoja muutenkin suureksi osaksi tuh-
2948: lataan hyödyttömiin tai vahingollisiin tarkoituksiin, kieltä-
2949: ytyy hallitus luovuttamasta niitä välttämättömiin yhteis-
2950: kunnallisiin uudistuksiin. Kenties piilee vallanpitäjien kult-
2951: tuurinvastaisessa politiikassa tieto siitäkin, että sorrettu
2952: ja köyhdytetty kansa ei kykenisi puolustamaan kansallista
2953: vapauttaan niin hyvin kuin taloudellisesti ja henkisesti
2954: kehittynyt ja voimakas kansa.
2955: 68           1, 5. -   Laillisten olojen palauttaminen.
2956: 
2957:     Samalla kun täten hallituksen politiikka on kansallem-
2958: me vahingoksi, ei se myöskään toiselta puolen ole Venäjän
2959: kansan suurelle enemmistölle miksikään hyödyksi. Köyhä
2960: venäläinen talonpoika tahi työmies ei hyödy mitään siitä,
2961: että hänen suomalainen luokkatoverinsa painetaan entistä
2962: syvempään kurjuuteen.
2963:     Suomen kansa on, sikäli kuin se on oppinut tuntemaan
2964: Venäjän kansaa, myöskin oppinut antamaan arvoa sille
2965: ja sitä kunnioittamaan. Suomen kansa ymmärtää yhtey-
2966: tensä Venäjän kansan kanssa ei ainoastaan historillisesti
2967: välttämättömäksi, vaan myös historian voimain estäessä
2968: Venäjän vallassaolijain kansallisuussortopyyteitä itselleen
2969: lopultakin hyödylliseksi. Vieläpä on pidettävä vapaata
2970: läheistä valtiollista, taloudellista ja sivistyksellisiä vuoro-
2971: vaikutusta Venäjän työtätekevän kansanenmmistön kans-
2972: sa tulevissa, kansallisuus- ja luokkasorron jälkeisissä oloissa
2973: Suomen kansalle tärkeänä. Mutta samalla myös on selvästi
2974: lausuttava, että Suomen kansan enemmistö ei millään
2975: ehdolla suostu siihen, että sitä käytetään venäläisen ylä-
2976: luokan hyödyksi, yläluokan, jonka edut ovat olennaisesti
2977: ristiriidassa sekä Venäjän että Suomen työtätekevän kansan
2978: etujen kanssa, eikä lakkaa kansallista vapauttaan puolusta-
2979: masta, vaan vaatii, että se laittomuuden, kansallisuus-
2980: sorron ja taantumuksen politiikka, jota Venäjän hallitus ja
2981: sen Suomessa viranomaisina olevat apulaiset nykyään
2982: kansaamme kohtaan harjoittavat, tulisi tyyten lopetetuksi
2983: sekä Suomen sisäinen valtiollinen vapaus ja kaikinpuolinen
2984: edistyksen mahdollisuus vakavasti turvatuksi.
2985:     Ehdotamme kunnioittaen, että Eduskunta ylläolevan
2986: mukaisesti päättäisi anoa,
2987: 
2988:                  että sellaiset laittomuudet ja sortotoimenpi-
2989:             teet, joista edellä on puhuttu, tulisivat lopete-
2990:             tuiksi, ja
2991:                  että viranomaiset käskeitäisiin noudattamaan
2992:                1, 6. -   Rantanen y. m.           69
2993: 
2994:        sellaista politiikkaa, joka on sopusoinnussa
2995:        Suomen perustuslakien ja Suomen kansan etujen
2996:        kanssa.
2997: 
2998: Helsingissä, helmikuun r8 p:nä rgr4.
2999: 
3000:  Frans Rantanen.         Nestori Walavaara.
3001:  Anni Savolainen.        Heikki Jalonen.
3002:  Kaarle Mänty.           Armas Paasonen.
3003:  Hulda Salmi.            Mimmi Haapasalo.
3004:  Miina Sillanpää.        E. J. Paronen.
3005:  Anton Huotari.          Nestor Wäänänen.
3006:  Anni Huotari.           Elviira Wihersalo.
3007:  Albin Waljakka.         A. Laakkonen.
3008:  Alma Jokinen.           T. Lapveteläinen.
3009:  Kaarlo Saari.           0. W. Turunen.
3010:  Ilmari Tossavainen.     Aura Kiiskinen.
3011:  Oskari Lylykorpi.       Emil Wiljanen.
3012:  Frans Mustasilta.       K. Hakala.
3013:  Nestor Aronen.          Oskari Jalava.
3014:  Evert Eloranta.         P. W. Oksman.
3015:  Mikko Virkki.           Jussi Railo.
3016:  Aug. Watanen.           Ludvig Lindström.
3017:  Jaakko Mäki.            P. Huttunen.
3018:  Karl H. Wiik.           0. Orasmaa.
3019:  Juho Kujala.            0. Piisinen.
3020:  Hanna Karhinen.        J. Lumivuokko.
3021:  S. Kurkinen.            Konrad Lehtimäki.
3022:               Kullervo Manner.
3023:                       B.
3024: 
3025: Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
3026:                                                            73
3027: 
3028: 1, e. -   Anom. ehd. N:o 1.
3029: 
3030: 
3031: 
3032: 
3033:             Talas, 0. ja Lilius, F. 0.: Lainsäädäntötoi-
3034:               menpiteistä oikeuden myöntämiseksi naisille val-
3035:               tion virkoihin pääsemiseen.
3036: 
3037: 
3038:                S u o m en E d u s k u nn a 11 e.
3039: 
3040:     Varsin laajoissa piireissä kansasaamme on varmaankin
3041: se käsitys vakaantunut, että naisille myönnetty mahdollisuus
3042: päästä valtionvirkoihin on liian ahdas eikä vastaa niitä
3043: vaatimuksia, joita tätä nykyä siinä suhteessa täytyy aset-
3044: taa. Kaikki valtion virat eivät tosin enää ole naisilta sul-
3045: jetut. Naisen muuttunut asema yksityisoikeudellisissa suh-
3046: teissa, hänen yhä laajemmassa määrin käyttämä oikeutensa
3047: opintojen harjoittamiseen ja tutkintojen suorittamiseen
3048: sekä vihdoin ne oikeudet, jotka Suomen naiset ovat saa-
3049: vuttaneet julkisoikeudellisella alalla, ovat jossain mää-
3050: rin avanneet naisille pääsyn valtionvirkoihin. Mutta
3051: naisen virkakelpoisuus rajoittuu yleensä ainoastaan erään-
3052: laisiin alempiin virkoihin; muutamiin tärkeämpiinkin vir-
3053: koihin on nainen tosin nimitetty, mutta silloin miltei
3054: poikkeuksetta ainoastaan saavuttamansa erivapauden
3055: nojalla.
3056:     Erivapauden myöntämisen kautta on naisten virka-
3057: kelpoisuutta koskevan lainsäädännön kohtuuttomuutta
3058: edes jossain määrin saatu lievennetyksi, mutta kokonaan
3059: ei sanottua epäkohtaa voida poistaa erivapauden kautta.
3060: 74         1, s. -   Naisten kelpoisuus valtion virkoihin.
3061: 
3062: Sillä ensinnäkään ei erivapautta voida myöntää virkoihin,
3063: joitten hakukelpoisuusehdot ovat määrätyt eduskuntalain
3064: kautta ja toiseksi erivapaus luonteeltaan on katsottava
3065: vain hätäkeinoksi, jonka avulla eräissä yksityistapauksissa
3066: tosin saatetaan tilapäisesti poistaa lainsäädännössä ilmen-
3067: neitä puutteellisuuksia, mutta johon ei voida turvautua
3068: milloin pysyväinen parannus lainsäädännössä on tarpeen.
3069:     Naisen virkakelpoisuuden rajat ovat sent~hden lain-
3070: säädäunön kautta laajennettavat. Tätä laajennusta ei
3071: kuitenkaan soveliaasti voitane toteuttaa yhden yleisen
3072: eduskuntalain kautta, kuten toisinaan on ehdotettu. Pa-
3073: rannusta nykyisiin epäkohtiin voitanee helpommin saada
3074: aikaan, jos naisten virkakelpoisuutta voidaan laajentaa
3075: eri aloilla sitä myöten, kun se käypi mahdolliseksi, tar-
3076: vitsematta odottaa uudistusta, joka käsittäisi maan koko
3077: virkalaitoksen ja korvaisi osaksi perustuslaissa tahi ylei-
3078: sessä laissa, osaksi hallinnollisissa asetuksissa olevat, haku-
3079: kelpoisuutta koskevat säännökset.
3080:     Naisen virkakelpoisuuden laajentamista varten on kui-
3081: tenkin ensinnä poistettava se este, jonka nykyinen perus-
3082: tuslaki, lähinnä Yhdistys- ja Vakuuskirjan 1 §, asettaa
3083: naisten pääsemiselle valtionvirkoihin. Uudistusta, joka
3084: tarkoittaa naisen virkakelpoisuuden laajentamista, olisi
3085: sentähden mielestämme ulotettava sillä, että siinä järjes-
3086: tyksessä, joka perustuslain muuttamisesta on säädetty,
3087: poistettaisiin mainittu perustuslaissa oleva este. Tällä ta-
3088: voin on menetelty Norjassakin, jossa lailla maaliskuun 17
3089: päivältä 1901 poistettiin Norjan perustuslaissa ollut este
3090: naisten pääsemiselle valtionvirkoihin.
3091:     Sittenkun useinmainittu perustuslaissa oleva este olisi
3092: poistettu, voitaisiin naisen pääsyä valtionvirkoihin järjes-
3093: tää eduskuntalailla ja niihin virkoihin nähden, joiden
3094: hakukelpoisuusehdoista on mahdollista säätää hallinnolli-
3095: sella asetuksella, sellaisenkin asetuksen kautta.
3096:     Edellä esitetyn nojalla ja koska tätä perustuslakia kos-
3097: kevaa lain muutosta ei voida panna vireille eduskunta-
3098:                     1, s. -   Talas ja Lilius.                  75
3099: 
3100: esityksen kautta, rohkenemme kunnioittaen ehdottaa että
3101: eduskunta Keisarilliselta Majesteetilta alamaisesti anoisi,
3102:                että eduskunnalle annettaisiin armollinen esitys
3103:            laiksi, jonka kautta poistettaisiin perustuslaissa nais-
3104:            ten pääsylle valtionvirkoihin oleva este.
3105:    Helsingissä helmikuun 5 p:nä 1914.
3106: 
3107:      Onni Talas.                             F. 0. Lilius.
3108: 76
3109: 
3110: 1, 1. -     Anom. ehd. N:o 2.
3111: 
3112: 
3113: 
3114: 
3115:               Hultin, Tekla, y. m.: Lainsäädäntötoimenpiteestä
3116:                 hakukelpoisuuden tunnustamiseksi naiselle val-
3117:                 tion virkoihin.
3118: 
3119: 
3120:                  Suo m e n E d u s k u n n a 11 e.
3121: 
3122:      Uudistaen anomusehdotuksen, joka tarkoittaa lainsää-
3123: däntötoimenpidettä hakukelpoisuuden myöntämiseksi nai-
3124: sille valtion virkoihin ja joka vuodesta 1907 lähtien on
3125: ollut esitettynä jo seitsemillä valtiopäivillä, pyydämme,
3126: viitaten niihin perusteluihin, joita samasta asiasta olemme
3127: esittäneet 1912 vuoden valtiopäiville antamassamme ano-
3128: musehdotuksessa n:o 39 (Liitteet I, siv. 97 -103), kunnioit-
3129: taen eduskuntaa yhtymään alamaiseen anomukseen,
3130: 
3131:                  että eduskunnalle annettaisiin armollinen esitys,
3132:               sisältävä ehdotuksen laiksi, jolla naiselle myönne-
3133:               tään oikeus samoilla ehdoilla kuin mies päästä
3134:               valtion virkoihin ja nauttia niihin liittyviä palkka-
3135:               etuja.
3136: 
3137:      Helsingissä, 12 p:nä helmikuuta 1914.
3138: 
3139:           Tekla Hultin.            lida Yrjö-Koskinen.
3140:                           Tilda Löthman.
3141:                                                               77
3142: 
3143: 1, a. -   Anom. ehd. N:o 3.
3144: 
3145: 
3146: 
3147: 
3148:             Ahmavaara, P. ja Latva, M.: Hallituksen ni-
3149:               mitysoikeuden lakkauttamis.esta n. s. keisarin#·
3150:               täjissä.
3151: 
3152: 
3153:                Suomen Ed us kunnalle.
3154: 
3155:    Viitaten niihin perusteluihin, jotka ovat esitetyt 1907
3156: vuoden valtiopäivillä eduskunnalle jätetyssä anomusehdo-
3157: tuksessa n:o 28 (Liitteet V, siv. 163), pyydämme kunnioit-
3158: taen eduskuntaa tekemään sellaisen alamaisen anomuksen,
3159:                että hallituksen nimitysoikeus n. s. keisarinpitä-
3160:             jissä lakkautettaisiin.
3161: 
3162:     Helsingissä helmikuun 13 p:nä 1914.
3163: 
3164:     P. Ahmavaara.                                M. Latva.
3165: 78
3166: 
3167: 1, 9. -   Pet. försl. N:o 33.
3168: 
3169: 
3170: 
3171:             Hedberg, John, m. fl.: Om åtskiljande af stat
3172:                och kyrka.
3173: 
3174: 
3175:              Till Finlands Landtdag
3176: 
3177:     Frågan om fullständig religionsfrihet är icke någon
3178: ny fråga. Den har varit uppe på dagordningen ända
3179: från den tid, då samvetstvång och religionsförtryck först
3180: begynte utöfvas. Väl har den ofta under kortare eller
3181: längre tider varit mer eller mindre bortskymd, men så
3182: har den åter dykt upp och med förnyad styrka sökt göra
3183: sig gällande. På så sätt framskymtar den äfven i den
3184: stora rörelse, som vanligen benämnes reformationen.
3185: Visserligen kunde under denna upprörda tid religionsfri-
3186: hetens princip icke helt vinna erkännande, mfln den vann
3187: ändå ett ganska stort beaktande och har sedermera oaf-
3188: brutet och under olika former sökt komma tili sin fulla
3189: rätt. Resultatet af dessa sträfvanden har också blivit en
3190: allt större förståelse för samvetsfrihetens ide, hvilket också
3191: medfört småningom en friare religionslagstiftning.
3192:     Äfven i vårt land har samvetsfrihetens grundprincip
3193: under tidernas lopp vunnit allt mera erkännande. Detta
3194: har isynnerhet varit fallet efter återupplifvandet af vår
3195: statsskick medelst ståndsrepresentationens införande. Så
3196: bragtes frågan om utvidgad religionsfrihet inför ständerna
3197: redan vid 1863-64 års Landtdag i samband med behand-
3198: lingen af förslaget till ny kyrkolag. Sedermera förekom
3199: den under en eller annan form vid de flesta ståndslandt-
3200: dagar, tills den slutligen delvis fann sin lösning genom
3201: antagandet af den nu gällande dissenterlagen af den 11
3202: november 1889.
3203:     Utvecklingen af religionsfrihetens princip har likväl
3204:                     1, e. -   Hedberg y. m.               79
3205: 
3206: under den tid som gått, sedan dissenterlagen erhölls,
3207: ådagalagt att vår religionslagstiftning, sådan den nu är,
3208: icke motsvarar det behof eller den uppfattning, som med
3209: afseende å religionsfrihetsprincipens tillämpning i vida
3210: kretsar är rådande i vårt land. Ännu kvarstå, som för-
3211: åldrade kvarlefvor från en svunnen tid, lagbestämmelser,
3212: hvilka föranleda samvetstvång och ekonomiska uppoffrin-
3213: gar, särskildt för sådana, som hafva utgått från stats-
3214: kyrkan och bildat lagligen erkända trossamfund. Af
3215: dessa bestämmelser må här endast nämnas skyldigheten
3216: för dissenters att fortfarande erlägga afgifter till det lu-
3217: therska prästerskapets aflöning, de olämpliga bestämmel-
3218: serna angående öfvergång från ett kyrkosamfund till ett
3219: annat, samt de stränga straffbestämmelserna för öfver-
3220: trädelse af dessa bestämningar. Därtill kommer ännu,
3221: att ingen möjlighet till utträde från statskyrkan förefin-
3222: nes i de .fall, då den utgående icke önskar inträda i något
3223: annat trossamfund. Allt detta utvisar att vår religions-
3224: lagstiftning borde undergå en genomgripande förändring.
3225:      Detta behof har också såtillvida blifvit beaktadt, att
3226: senaten den 28 november 1906 beslöt tillsätta en ko-
3227: mite för att förbereda frågan om utvidgad religionsfrihet.
3228: Komiten fullgjorde också sitt nppdrag och afgaf under
3229: år 1908 betänkande i frågan. På grundvalen af detta
3230: betänkande utarbetades sedan förslag till religionsfrihets-
3231: lag, men har detta förslag ännu icke öfverlämnats till
3232: landtdagen.
3233:      Då förhållandet är sådant och det numera äfven kan
3234: ifrågasättas om religionsfrihetskomitens förslag kan anses
3235: tillfredsställa de fordringar utvecklingen nu ställer på
3236:  religionslagstiftningen, har tanken på en längre gående
3237:  utsträckning af religionsfrihetsprincipen, än den religions-
3238: frihetskomiten tänkt sig, allt mera vunnit anslutning.
3239: Utvecklingen synes också allt mer gå i den riktning, att
3240:  det för lagstiftningen blir nödvändigt att upptaga till om-
3241:  pröfning, huruvida det mest ändamålsenliga vore att taga
3242: 80           1, 9. -   Valtion ja kirkon erottaminen.
3243: 
3244: steget ut och helt upplösa sambandet mellan kyrkan och
3245: staten. Ett sådant tillvägagående blir så mycket mera
3246: nödvändigt, som de olägenheter och missförhållanden,
3247: hvilka härflyta från statskyrkosystemets upprätthållande,
3248: framdeles blifva allt mera kännbara och outhärdliga. I
3249: den mån som den allmänna folkupplysningen stiger, kom·
3250: mer också fordran på de mänskliga fri· och rättigheterna,
3251: icke allenast i socialt utan jämväl i religiöst afseende, att
3252: framställas och genomföras. Ett förberedande arbete är
3253: således af nöden för att möjliggöra en fredlig afveckling
3254: af denna mycket invecklade fråga. Underlåtes det att i
3255: tid vidtaga med denna åtgärd, så kunna däraf ganska
3256: betänkliga konsekvenser uppstå, konsekvenser, som med
3257: all sannolikhet icke skola bliva kyrkan eller kristendomen
3258: i allmänhet tili fromma.
3259:     Med afseende fäst på ofvan anförda omständigheter
3260: anse vi skäl föreligga, att frågan om utredning af på hvil-
3261: ket sätt som sambandet mellan kyrkan och staten bäst
3262: må kunna upplösas åter föreläggas Jandtdagen. I öfrigt
3263: bänvisande tili den motivering, som ingår i ett till senare
3264: landtdagen 1909 inlämnadt petitionsmemorial i detta ärende
3265: (se Toiset Valtiopäivät 1909, Liitteet I, sidd. 69-74)
3266: anhålla undertecknade vördsamt, att Landtdagen ville
3267: besluta hos Hans Kejserliga Majestät i underdånighet
3268: anhålla,
3269:                att utredning mdtte anställas rörande sättet, pd
3270:             hvilket sambandet mellan kyrkan och staten bäst
3271:             md kunna upplösas, samt
3272:               att pd grund af denna utredning måtte utarbetas
3273:             proposition i frågan för att sd snart möjligt är
3274:            framläggas för Finlands Landtdag.
3275:      Helsingfors den 17 februari 1914.
3276: 
3277:       John Hedberg.                              J. lnborr.
3278:                          J. Storbjörk.
3279: VALTJOPÄJVÄT
3280:                      1914
3281: 
3282: 
3283:              LJJTTEET
3284:                         ]]
3285: 
3286:   VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
3287:            ANOMUSEHDOTUKSET
3288: 
3289: 
3290: 
3291: 
3292:                 HELSINGISSÄ 191li
3293: SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURAN KIRJAPAINO 0.-Y.
3294:                  A.
3295: 
3296: VaJtion tuJoja ja omaisuutta koskevia
3297:          anomusehdotuksia.
3298:                                                             85
3299: 
3300: II, 1. - - Pet. försl. N:o 34.
3301: 
3302: 
3303: 
3304: 
3305:             Strömberg, Johan, m. 11.: Om afskaffande af de
3306:                 å jorden hvilande direkta grundskatterna.
3307: 
3308: 
3309:                 Till Finlands Landtdag.
3310: 
3311:     Obilligheten i de på jorden hvilande grund- eller jord-
3312: skatterna har redan en längre tid varit ett erkändt sak-
3313: förhållande. Detta framgår, icke allenast af de i särskilda
3314: delar af Jandet och under olika tider utförda skatteför-
3315: medlingarna, utan jämväl af andra på regeringens för-
3316: anstaltande vidtagna åtgärder i syfte att åstadkomma en
3317: förbättring af detta missförhållande.       Så uppdrogs åt
3318: Jagberedningen år 1892 att uppgöra förslag till omorgani-
3319: sation af vår direkta beskattning och år 1898 utkom äfven
3320: dess förslag, hvari bl. a. också föreslogs jordskatternas af-
3321: lyftande. Vid 1907 och 1908 års senare landtdag inläm-
3322: nades äfven petitioner i samma syfte. Och i det betän-
3323: kande, som statsutskottet vid sistnämnda Jandtdag afgaf
3324: i frågan om reform af skatteväsendet, föreslår äfven detta
3325: aflyftande af jordskatterna. Vidare har en af regeringen
3326: tillsatt kommitte behandlat frågan om en genomgående
3327: skattereform, men har denna kommitte, efter hvad det
3328: förspörjes, åtminstone tillsvidare inställt sitt arbete och
3329: således icke ännu afgifvit något betänkande i saken. Frå-
3330: gan har således på denna väg icke kommit något närmare
3331: sin lösning.
3332:     Af denna anledning anse vi, att frågan om de direkta
3333: grundskatternas aflyftande åter bör förelägges landtdagen.
3334: Detta synes vara så mycket mera berättigadt, som 1908
3335: 86              II, 1. - - Maaveron poistaminen.
3336: 
3337: års senar& landtdag i sin underdåniga petition om skatte-
3338: väsendets reformering uttryckligen säger, att >>jordskatten,
3339: som tili sin tillämpning är föråldrad, är orättvis både däri-
3340: genom, att särskilda privilegierade jordlägenheter och den
3341: värdefulla jord som tillhör städerna, äro därifrån befriade,
3342: som ock på grund af dess allmänt erkända ojämnhet>>. Och
3343: när förhållandet är sådant och då den tillämnade skatte-
3344: reformen fortfarande låter vänta på sig, anse vi att frå-
3345: gan om de direkta grund- eller jordskatternas aflyftande,
3346: oberoende af skattefrågans lösning i hela dess vidd, bör
3347: upptagas till ompröfning af landtdagen. Ett sådant för-
3348: farande synes oss hafva fullt skäl för sig.
3349:     Att jordskatten hvilar tungt på den jordbrukande be-
3350: folkningen och isynnerhet på småbrukarna, framgår äfven
3351: af den omständigheten, att förutom utskylderna till kro-
3352: nan, utgår också från jorden jämväl största delen af prä-
3353: sterskapets aflöning, tingsgästningen, tingshyran och af-
3354: gifterna till särskilda kappetagare, samt att flere allmänna
3355: besvär, af hvilka vägbyggnadstungan samt skjutshållnin-
3356: gen äro de viktigaste, fortfarande hufvudsakligen hvila
3357: på jorden. Tänker man sig vidare att jordegaren på samma
3358: sätt som andra medlemmar af landskommunerna, är un-
3359: derkastad beskattning till kommunen, och äfven dessa
3360: utskylder skola betalas af hans inkomster från jordbruket,
3361: skall man finna att en stor del af jordens afkastning måste
3362: auvändas till betalande af skatter och utgörande af onera.
3363:     Vi förbise icke att vissa lättnader i dessa bördor inträdt,
3364: dels genom afskaffandet af rotevakans- och passevolans-
3365: afgifterna, från år 1889, dels genom de förändringar, som
3366: med afseende å skjutsningsbesväret vidtagits. Men dessa
3367: lättnader uppvägas mångfaldt af nya och stegrade ut-
3368: skylder, som blifvit en följd af samhällets fortgående ut-
3369: veckling, och bland hvilka kommunalutskylderna varit
3370: stadda i ett jämt och starkt stigande. Öfverhufvud har
3371: därför jordbrukarens skattskyldighet ingalunda minskats,
3372:                     II, 1. -   Strömberg y. m.               87
3373: 
3374: utan tvärtom icke obetyelligt ökats, samt måste anses vara
3375: viela högre än rättvisan och samhällets väl skulle forelra.
3376:     Därjämte bör beaktas, att en utjämning af jorelskatten
3377: icke i likhet meel flere andra skatter, såsom skatterna på
3378: spritelrycker, tobak och andra njutningsmeelel meelelst en
3379: förhöjning af proelukternas pris öfverflyttas på konsumen-
3380: terna. ,J orelbrukaren kan icke goeltyckligt bestämma priset
3381: på sina varor, utan bestämmes eletta merenelels af omstän-
3382: eligheter, hvaröfver han icke har något nämnvärelt infly-
3383: tanele. Och elå priset på jorelbruksproelukter, på grunel af
3384: eletta förhållanele, icke kunnat stiga i lika hög grael, som
3385: proelukterna från andra näringar och som äfven elen för
3386: jordbrukets beelrifvanele erforelerliga arbetskraften och drift-
3387: kostnaeler i öfrigt stigit, så har därigenom förutsättnin-
3388: garna för jorelbrukets tielsenliga utveckling blifvit allt mera
3389: ogynsamma. Och ju längre eletta beklagliga förhållanele
3390: fortgår, elesto mera kommer jorelbruket att neeltryckas
3391: och blifva efter i elen allmänna utvecklingen; och deras
3392: antal, som vänela sig ifrån elet för att på annat håll söka
3393: sin utkomst, kommer allt mera att ökas.
3394:     Att krafvet på jordskattens aflyftanele är berättigaelt,
3395: framgår äfven eläraf, att ele skäl, hvilka till först betingat
3396: en såelan beskattning, numera väseneltligen hafva bort-
3397: fa1lit. I älelre tieler, elå andra näringar ännu voro out-
3398: vecklaele och tili följel eläraf ej i nämnvärd grael kunele
3399: utgöra föremål för beskattning, torele elet varit fullt berätti-
3400: gaelt, att jorelen tyngst beskattaeles. Men seelan hanelel och
3401: inelustri erhållit ett såelant uppsving och vunnit elen
3402: stadga dessa näringar nu inneha och stora kapital äro
3403: nedlagda i företag, hvilka gifva större afkastning än jord-
3404: bruket, finnes ej mera tillräcklig anleelning att beskatta
3405: den del af nationalförmögenheten, som jorden represen-
3406: terar, meelan elen anelra elelen eller kapitalet i det närmaste
3407: förblir obeskattadt. Ett sådant förfarande blir att gynna
3408: kapitalet på jordbrukets bekostnael.
3409:     Det är ju bekant, att under senare tid de skatter som
3410: 88              11, 1. - - Maaveron poistaminen.
3411: 
3412: va.rit la.gda. på a.ndra näringar än jordbruket, på få och
3413: obetydliga undantag när, afskaffats. Att så skett måste
3414: obetingat godkännas, ty dessa skatter, som inbragte täm-
3415: ligen obetydliga belopp, men utgjorde ett viktigt hinder
3416: för de ifrågavarande näringarnas utveckling, voro !!åledes
3417: i hög grad olämpliga. Men desto mer måste det framstå
3418: såsom obilligt att jordbruket, som dock fortfarande är den
3419: viktigaste näringen och till följd af landets nordliga läge
3420: arbetar under jämförelsevis ogynsamma förhållanden, fort-
3421: fa.rande skall bära dryga och illa anordnade skatter, hvilka
3422: hämma dess framsteg, samt att de s. k. allmänna besvären
3423: eller onera, hvilka Jikväl komma samhället i dess helhet
3424: tillgodo, allt ännu till hufvudsaklig del utgöras af jord-
3425: egarna i landet. Detta förhållande, som innebär en svår
3426: orättvisa mot landets jordbrukande befolkning, sträcker
3427: emellertid sina skadliga verkningar ej blott till denna befolk-
3428: ning, utan äfven tili Jandet i dess helhet. >>När en lem lider,
3429: så lider hela kroppem heter det med rätta, och isynnerhet
3430: måste detta hafva giltighet, då fråga är om landets hufvud-
3431: näring, jordbruket. Detta visar sig ock bl. a. i det beroende,
3432: hvari Finland kommit till utlandet genom en år för år
3433: stegrad import af spannmål och mjöl.
3434: 
3435:      Hvad sedan möjligheten för att få jordskatterna af-
3436: lyftade vidkommer, så borde detta icke möta oöfver-
3437: stigliga hinder. De medel, som genom dessa skatter inflyta
3438: till statskassan, äro af jämförelsevis ringa betydelse i för-
3439: hållande tili statens öfriga inkomster, så att äfven om dessa
3440: skatter aflyftas, så ersätta de år för år stegrade intäkterna
3441: från andra statens inkomskällor mer än väl den minskning
3442: i statsinkomsterna som dessa skatters aflyftande kommer
3443: a.tt förorsaka. För närva.rande utgöra de direkta grund-
3444: katterna omkring 3 1 12 million mark eller cirka 3 1 12 procent
3445: af statens ordinarie inkomster. Under sådana omständig-
3446: heter och då det äfven tidigare varit möjligt a.tt tillgodose
3447: berättiga.de kraf i Jikartade fall, så borde nu, äfven ur
3448:                   II, 1. -   Strömberg y. m.             89
3449: 
3450: statsfinanciell synpunkt sedt, grundskatternas aflyftande
3451: icke vara en omöj1ighet.
3452:     Uppenbart är, att om de direkta grundskatterna af-
3453: lyftas och det därefter blir nödvändigt för erhållande af
3454: medel till statsändamål att påföra landets befolkning nya
3455: skatter, att den jordbrukande befolkningen då icke skall
3456: undandraga sig en sådan beskattning, förutsatt likväl, att
3457: denna skatt då ordnas så, att a1la värden på ett rättvist
3458: och proportionerligt sätt blifva beskattade. En beskatt-
3459: ning, som träffar den skattebetalande i förhållande till
3460: hans ekonomiska bärkraft, hvarken vill eller kan den jord-
3461: brukande befolkningen undandraga sig.
3462:     På grund af ofvan anförda skäl få vi vördsamt hos
3463: Landtdagen föreslå, att Landtdagen ville tili Hans Kejser-
3464: liga Majestät aflåta en underdånig petition om åtgärd
3465: därhän,
3466: 
3467:                att de på jorden hvilande direkta grundskat-
3468:            terna med det snaraste måtte aflyftas.
3469: 
3470:    Helsingfors, den 17 februari 1914.
3471: 
3472: 
3473:           Johan Strömberg.    J. Storbjörk.
3474:           J. lnborr.          Gustaf Gädda.
3475:                      August Tåg.
3476: 90
3477: 
3478: II, 2. -   Anom. ehd. N:o 19.
3479: 
3480: 
3481: 
3482: 
3483:              Waarala, j. ja Lehtonen, Frans: Kemijärven
3484:                 pitäjään muodostettavain uudistalojen metsän-
3485:                 saantioikeuden rajoitusten poistamisesta.
3486: 
3487: 
3488:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
3489: 
3490:     Päätöksellä toukokuun 18 päivältä 1906 on Keisarillinen
3491: Senaatti määrännyt, että lukuisista Kemijärven pitäjässä
3492: sijaitsevista torppa- ja mäkitupatiloista on paikkakunnalla
3493: vireillä olevan isonjaon ja verollepanon yhteydessä teh-
3494: tävä itsekustakin itsenäinen uudistalo ja että kullekin
3495: uudistalolle on annettava määrätty manttaali, jota toi-
3496: mitusmaamittari kuitenkin olisi olosuhteitten mukaisesti
3497: oikeutettu vähemmässä määrin lisäämään tai vähentämään.
3498: Näille uudistaloille oli, mikäli mahdollista, muodostettava
3499: yhteismetsiä, vaan millekään niistä ei saisi antaa enempää
3500: kuin 35, korkeintaan 40 hehtaaria varsinaista metsää.
3501:     Viimeksimainittu määräys uudistalolle annettavan met-
3502: sämaan enimmästä alasta on laatuaan sellainen, että se
3503: asettaa nämä uudistalot metsämaihin nähden huonompaan
3504: asemaan, kuin muut jakokunnan osakkaat. Jos nimittäin
3505: uudistalon viljelykset ja etuudet jakotoimituksessa havai-
3506: taan sen veroisiksi, että uudistalolle isoajakoa koskevain
3507: säännösten mukaan tulisi lankeamaan enempikin metsä-
3508: maata kuin vastamainittu hehtaarimäärä, ei uudistalollinen
3509: sittenkään saa metsämaata enempää kuin 35 tai 40 hehtaa-
3510: ria, mikä noilla pohjoisilla seuduilla on pidettävä useim-
3511: missa tapauksissa uudistalollisille aivan riittämättömänä
3512: tuottamaan puuta edes kotitarpeeksi.
3513:                 II, 2. -   W aarala ja Lehtonen.            91
3514: 
3515:     Edellämainitulla Keisarillisen Senaatin päätöksellä il-
3516: meisesti on tarkoitettu edistää pienviljelysten syntymistä
3517: sanotulla paikkakunnalla. Mutta puheena oleva määräys
3518: uudistalolle annettavan metsämaan enimmästä alasta on
3519: omiansa vaikuttamaan sen, että useimmat samaisista uu-
3520: distaloista puuttuvan kotitarvemetsän takia jäävät var-
3521: maankin eduttomiksi ja voivat sentakia joutua piankin
3522: taas autioiksi; puhumattakaan siitä ahdingosta ja puutteen-
3523: alaisuudesta joka uudistalollista noilla perin vähäetuisilla
3524: tiloilla aina on uhkaamassa.
3525:     Rohkenemme siis nöyrimmästi kehoittaa eduskuntaa
3526: Keisarilliselta Majesteetilta alamaisesti anomaan,
3527: 
3528:                että hallitus piammiten ryhtyisi toimenpiteisiin
3529:            edellämainituille uudistaloille isossajaossa annet-
3530:            tavan metsämaan enintä alaa koskevan määräyk-
3531:            sen lakkauttamiseksi, ja
3532:                että puheena oleville uudistaloille Kemijärven
3533:            kunnassa siten suotaisiin samanlaatuinen oikeus
3534:            metsämaan saantiin kuin muillekin jakokunnan
3535:            osakkaille.
3536: 
3537:    Helsingissä, helmikuun 12 p. 1914.
3538: 
3539: 
3540:            J. Waarala.             Frans Lehtonen.
3541:                    B.
3542: 
3543: Valtion palveluksessa olevan työväestön
3544:     aseman parantamista tarkoittavia
3545:            a nom usehdotu ksia.
3546:                                                                95
3547: 
3548: II, a. -   Anom. ehd. N:o 35.
3549: 
3550: 
3551: 
3552: 
3553:              Pärssinen, Hilja, y. m.: Rautateillä palvelevain
3554:                 työläisnaisten aseman parantamisesta.
3555: 
3556: 
3557:                S u o m e n E d u s k u n n a 1 l e.
3558: 
3559:     Maamme valtion rautateillä on toimessa naispuolisia
3560: työntekijöitä, joiden ammattina on eri asemilla asemahuo-
3561: neustojen ja tavaratoimistojen puhtaana pitäminen sekä
3562: vaunujen peseminen ja siivoaminen. Sitäpaitsi on Helsin-
3563: gissä hallintorakennuksen siivoojat ja makuuvaunujen
3564: mukana kulkevat makuuvaunupalveJijat.
3565:     Näiden naisten työ ilman poikkeusta on raskasta ja voi-
3566: mia sekä huolellisuutta kysyvää, samalla kun se yleisön
3567: terveyden ja mukavuuden kannalta on mitäsuuriarvoisinta.
3568:     Saadaksemme jonkinmoisen käsityksen heidän työstään,
3569: tarvitsee meidän vaan ajate11a, miten asemahuoneiden puh-
3570: distus kaikkine yksityiskohtineen suurilla rautatienasemi1la
3571: vaatii joka päivä tekijältään uuvuttavaisuuteen saakka
3572: ruumiinponnistuksia ja vikkelyyttä. Missä yleisön liike on
3573: suuri, joutuu osa tästä työstä yöllä tehtäväksi, ollen sitäkin
3574: rasittavampaa. Vaunujen siivoojain toimi ei sekään ole
3575: rahtuakaan helpompaa. Heidän tehtävänsä on suurilla ase-
3576: mi1Ja jaettu siten, että toisi1Ja ovat paikallis-, toisilla pitkä-
3577: matkaiset junat puhdistettavina. Siivoojan osalle tulee
3578: päivässä 5-9 vaunua puhdistettavaksi.             Vaunut ovat
3579: kaikilta osiltaan pestävät sisältä ja metalliset osat kiiJlo-
3580: tettavat perusteellisesti sekä ovat ikkunl}t pestävät myös
3581: ulkoapäin; vielä on vesisäiliöt, jotka vetävät 10-12 ämpä-
3582: riä vettä, täytettävät. Työn raskauden lisäksi tulee sen
3583: epäterveellisyys ja vaarallisuus. Vaununsiivooja joutuu
3584: 96     II, 3. -   Rautateitten palveluksessa olevat työläiset.
3585: 
3586: puhdistaessaan vaunuja kaikenlaiselle taudin tartunnalle
3587: alttiiksi, hän lämpenee, hiostuu, tai saa jalkansa märäksi
3588: työssään, ollen kuitenkin pakotettu vähän väliä hakemaan
3589: vettä kylmästä ulkoilmasta, mistä johtuvat hyvin usein
3590: yskä, nuha, hammassärky ja reumatismi. Kun vesi suurilla
3591: asemilla on kantaen haettava usein etäältä kulkemalla rata-
3592: kiskojen yli, niin on aina tapaturman vaara tarjolla. Sa-
3593: moin on asian laita vaunujen ikkunoita ulkopuolelta pes-
3594: täessä. Vaunut nimittäin voidaan siivoojan huomaamatta
3595: laskea liikkeeseen. Niinikään voi emaljisista vaunussa ole-
3596: vista esineistä niitä puhdistaessa saada helposti verenmyr-
3597: kytyksen. Siivoojain työ rautateillä jo sinänsä vaatii voi-
3598: maperäisyyttä, mutta varsinkin suurien juhlien, koululuku-
3599: vuosien vaihteen, muuton ja markkinain aikana, jolloin
3600: ylimääräisiä vaunuja on paljon liikkeellä ja myöskin ase-
3601: mien huoneet likaantuvat tavallista suuremmassa mää-
3602: rässä, on niin hyvin asemien kuin vaunujen siivoojilla usein
3603: kaksinkertainen liikarasitus ja työ, sillä lisätyövoimaa ei
3604: niinäkään aikoina ole tapana ottaa. .Ja milloin pitkämat-
3605: kaiset junat syystä tai toisesta myöhästyvät, on siivoojain
3606: odotettava niitä sekä jatkuu heidän yötyönsä tavallista
3607: pitemmälle. Paikallisjunien siivoojilla taasen on kesäisin
3608: yleensä pyhien aikana tavallista enemmän työtä.
3609:     Paljosta työstä, joka kunkin rautatiellä työskentelevän
3610: naisen osalle on sälytetty, johtuu pitkä työpäivä, ollen se
3611: asemain, tavaratoimistojen ja vaunujen siivoojilla 9-12
3612: tuntiin vuorokaudessa. Tällä ajalla ei ole säännöllisiä ruo-
3613: kailuaikoja, jonka vuoksi, sekä myös näitten ammattilais-
3614: ten vähäisten tulojen tähden, heidän ravintonsa on säännö-
3615: töntä ja niukkaa. Tästä syystä vatsakatarri muun kivul-
3616: loisuuden lisäksi heitä usein vaivaa. Vapaapäiviäkään ei
3617: rautatien siivoojilla ole läheskään riittävästi. Niinpä Hel-
3618: singin aseman siiyoojilla on vain yksi yö kuukaudessa va-
3619: paata, pitkämatkaisten vaunujen siivoojilla on joka yhdek-
3620: säs päivä vapaata, mutta vapaana olevan työn tulee tois-
3621: ten silloin ylimääräisesti ilman lisämaksua suorittaa; pai-
3622: kallisjunien siivoojilla taasen on joka kahdeksas päivä vapaa.
3623:                    ll, 3. -   Pärssinen y. m.                 97
3624: 
3625:     :\lyöskin makuuva.unupalvelijattarien olosuhteet kai-
3626: pa*.wa,t suuressa määrin korjausta. Nykyään tulee heidän
3627: Helsingistä eri ratasuuntiin suorittaa matkansa yöjunien
3628: mukana. niin, että joutuvat olemaan 20 yötä kuukaudessa
3629: matkalla. Siitä huolimatta heille ei ole varattu minkään-
3630: laista makuusijaa kulkeva.n vaunun mukana, vaan on hei-
3631: dän vietettävä yönsä vetoisessa vaunun eteisessä suureksi
3632: turmioksi ruumiinsa terveydelle ja hermostolleen. Heidän
3633: matkoihinsa kuukaudessa keskimäärin kuluva aika on
3634: :130-400 tuntiin, ollen siis heidänkin työaikansakeskimäärin
3635: 11 a 12 tuntia, vuorokaudessa.
3636:     Liioittelematta voimme siis sanoa, että työläisnaisten
3637: työ rautatien palveluksessa on työn raskauteen, vaaran-
3638: alaisuuteen ja työpäivän pituuteen katsoen mitä vaiva-
3639: loisinht. Siitä huolimatta on heidän palkkansa hyvin pieni,
3640: kuten ilmenee seurc1avasta rautatiehaHitukselta saadusta
3641: eräiden suurempien kaupunkien rautatiellä palvelevain työ-
3642: läisnaisten palkkoja koskevasta tiedonannosta.
3643:     Ilmoitus naissiivoojien lukumäärästä ja palkkaeduista
3644: alla mainituilla valtionrautateitten asemilla:
3645:    Helsingissä: Rautatiehallituksessa:
3646:                            siivoojia 2 å 65 mk. kuussa
3647:                                      2 å 60
3648:                                      2 a 55
3649:                                      3 å 45
3650:                                     16 a 40
3651:                                      2 a 25
3652:                          Yhteensä 27
3653:    Helsingin asemalla:
3654:       makuuvaununsiivoojia .... 24 a 60 mk. kuussa
3655:       makuuvaununvarasiivoojia 3 a 60
3656:       vaununsiivoojia .......... 1 a 3
3657:                                                   *
3658:                                                 päivältä
3659:                        ..........      a 2: 75       )}
3660: 
3661: 
3662:                        .......... !t5 a 2: 50        ))
3663: 
3664:       asemasiivoojia .......... 1 a 60 mk. kuussa
3665:                        .......... 1 a 30
3666:                       0   ••••••••• 15 a 50       ))
3667: 
3668:       samoin tilapäisiä ........ 2 a 2          päivältä
3669:                         Yhteensä 102
3670:                                                       If, 2
3671: 98       II, 3. -   Raubtteitten palveluksessa olevat työliiiset.
3672: 
3673:      Riihimäellä:
3674:          asmnasiivoojifl .........    a 60 mk. kuussa
3675:                                                     2
3676:                                       a t.O
3677:                            ............             ']
3678:          vaununsiivoojia            1 a 55
3679:                          .......... 2 a '•5
3680:                          .......... 1 a 40
3681:                                   Yhteensä 7
3682: 
3683: 
3684:      Kouvolassa:
3685:         asemasii voojia ............   a 25 mk.                  kUUSS<J
3686:         asemasiivoojia ja vaununsii-
3687:            voojia ................     a 4.5
3688:         lepohuoneiden siivoojia .... t a 50
3689:                             Yhteensä 6
3690: 
3691:      Viipurissa: piirihallituksessa:
3692:         siivoojia ................    a '<0 mk. kuussa
3693:                     ................  a 20
3694:                                       '1                           !)
3695: 
3696:                                       a 2: 50 päivältä
3697:          asemalla vauuunsiivoojia .. 14
3698:          asemasiivoojia .......... 10 a 2: 50
3699:          lepohuoneiden siivoojia .. 3 a 60 mk. kuussa
3700:          seisahd uslai turien päiV,YS·
3701:              tyshuoneiden pesijöitä                 6 a 2.'5-'10 mk. kuussa
3702:                                Yhteensä 35
3703: 
3704:      'Turussa:
3705:          usemasii voojia   0          a 60 mk. kuussa
3706:                                •••••••••            2
3707:                            .......... a 50          '1
3708:                            •••••••    a 40 0   ••   '1
3709:                         ..........    a 10          1
3710:         vaununsiivoojia .......... 10 a 60
3711:         makuuvaunun siivoojia .. 3 a 60
3712:                                Yhteensä 18
3713: 
3714:      'Tampereella:
3715:          asemasih·oojia ............ 1 a 40 mk. kuussa
3716:                            ••••••    i a. 67: 50
3717:                                        0   •••••
3718: 
3719: 
3720: 
3721: 
3722:                         ............ 1 a. 50 mk.
3723:                            ••••   0  1 a. 30
3724:                                       •••••••
3725: 
3726: 
3727: 
3728: 
3729:                            ••••   0. 3 a 55
3730:                                        0   •••••
3731: 
3732: 
3733: 
3734: 
3735:                             Yhteensa 7
3736:                     II,"· -   Pärssinen y. m                  99
3737: 
3738:     Nikolainkaupungissa:
3739:        asemasiivoojia ........... . 1 a. 50 mk. kuussa
3740:               J)                    1 a. 40
3741:                                     1 a. 8
3742:        vaununsiivoojia              3 a. 60
3743:                      -~~---
3744:                           Yhteensä 6
3745: 
3746:      Pieni on siis jo sinänsä rautatiellä palvelevain naisten,
3747: sellaistenkin, jotka ovat täyspäiväpalkkalaisina, palkka,
3748: mutta tämän lisäksi tulee se epäkohta, että heillä ei ole,
3749: vaikka ovat toimessa useat kautta ikänsä, minkäänlaisia
3750: palkankorotuksia, ei korvausta sairauden tai tapaturman
3751: sattuessa, ei mitään kesälomaa eikä eläkettä vanhuuden
3752: päivinä. He ovat kokonaan ylempien viranomaisten mieli-
3753: vallasta riippuvia, sillä heitä ei ole laisinkaan asetettu vaki-
3754: naisten rautatiepalvelijain asemaan.
3755:      Tämä asian tila samoin kuin heidän palkkansa olisi
3756: heidän asemansa parantamiseksi muutettava siten, että h~i­
3757: dät asetettaisiin asemamiesten asemaa vastaavaan palkka-
3758: asteikkoon ja heidän toimensa tehtäisiin vakinaisiksi.
3759:      Sen perusteella, mitä ylempänä on esitetty pyydämme
3760: kunnioittavimmin, että eduskunta yhtyisi Hänen Keisa-
3761: rilliselta l\fajesteetiltaan anomaan,
3762:                 että mutatiellä palvelevat työläisnaiset asetet-
3763:             taisiin mutatien vakinaiseen henkilökuntaan kuu-
3764:             luviksi; sekä
3765:                 että heille turvattaisiin samat palkka- y. m.
3766:             edut kuin on nykyään asemamiehillä.
3767:    Helsingissä 17 p:nä helmikuuta 1914.
3768:            Hilja Pärssinen.          Armas Paasonen.
3769:            Miina Sillanpää.          Ida Aalle-Teljo.
3770:            Elviira Wihersalo.        Mimmi Haapasalo.
3771:            Sofia HjulgnSn.           Alma jokinen.
3772:            Hulda Salmi.              Anni Huotari.
3773:            Aura Kiiskinen.           Hanna Karhinen.
3774:            Mimmi Kanervo.            Anni Savolainen.
3775: 100
3776: 
3777: II, 4. -   Anom. ehd. N:o 37.
3778: 
3779: 
3780: 
3781: 
3782:              jalava, Oskari : Y ankilapalvelija'in taloudellisen
3783:                 aseman parantamisesta 7 p:nä elokuuta 1906
3784:                 annetun asetuksen muuttamisesta.
3785: 
3786:                Su om en     :E d u s k u n n a ll e.
3787: 
3788:     Nykyajan kehitys kaikissa sivistysmaissa pyrkii suo-
3789: maan yhä enemmän ja enemmän kehittymismahdollisuuk-
3790: sia kaikille yhteiskunnan jäsenille. Mutta tämän sivistys-
3791: t,ason ylläpitämiseksi vaaditaan ennen kaikkea kohtuullinen
3792: työpäivä sekä yhtä välttämättömästi myöskin kohtuullin(An
3793: palkka tekemästään työstä. Ilman näitä edellytyksiä on
3794: kaikki muutkin ponnistelut kerrassaan mitättömiä; sillä
3795: {msinnäkin liian pitkä työpäivä ei suinkaan anna minkään-
3796: laisia takeita hyvinvoinnille. Liiaksi pitkän työpäivän
3797: suorittavalla työntekijällä ei ole tilaisuutta seurustella
3798: perheensä kanssa, ei riittävästi aikaa lukemiseen eikä ajat-
3799: telemiseen; ei tilaisuutta nauttia luonnosta eikä ottaa
3800: osaa mihinkään edistysrientoihin. Pitkän työajan tuottama
3801: uupumus pitää ihmisen tylsänä ja välinpitämättömänä
3802: kaikille hyville ja jaloille harrastuksille. Jos tuosta pit-
3803: kästä työpäivästä huolimatta nauttii työstään vielä riittä-
3804: mättömän palkan, käy asia sitäkin arveluttavammaksi.
3805: Silloin luonnollisesti katoaa ei ainoastaan terveys ennen
3806: aikojaan, vaan samalla se väkistenkin riistää perheonnen
3807: ja ilon.
3808:     Silmäillessämme maamme vankilapalvelijain työpäivän
3809: pituutta, täytynee jokaisen myöntää sen olevan liian pit-
3810: kän, jopa siinä määrin, että toista ammattikuntaa tuskin
3811:                         H, 4. -   Jalava.                 101
3812: 
3813: löytynee, joka tässä vertoja vetäisi; ja kuitenkin on t11o
3814: ammatti siinä määrin rasittavaa ja vastuunalaista, että se
3815: ehdottomasti vaatisi ennen kaikkea kohtuullisen pitkän
3816: työpäivän. Keskimääräinen työajan pituus vartijoilla on
3817: 12 tuntia. arkipäivinä, lauantai- ja juhla-aattoina 11 1 / 2
3818: tuntia, sunnuntai- ja juhlapäivinä 10 1 / 2 tuntia. Tämä on
3819: siis varsinainen työaika päivillä, mutta kun otetaan huo-
3820: mioon alituiseen uusiintuvat yövalvomiset, joita vangin-
3821: vartijain on tehtävä, niin silloin vasta huomataan, miten
3822: pitkäksi se todella muodostuu. Yövalvomiset, joita taval-
3823: lisesti tulee joka 4:s-5:s ja toisissa vankiloissa 6:s yö,
3824: ovat kaksiosaisia, toinen ilta- ja toinen aamuyön; näihin
3825: valvouksiin on jäätävä heti päiväpalveluksen päätyttyä il-
3826: man edelläkäypää Jepohetkeä.. Tällöin venyy työpäivän pi-
3827: tuus jo 18 tuntiin saakka!
3828:      Vankilain ohjesäänön mukaan pitäisi vanginvartijalle
3829: kuulumaan yksi vapaapäivä viikossa, sekä joka toinen
3830: sunnuntai- ja juhlapäivä; mutta mitään täJJaista arki-
3831: vapaata he eivät tode1Jisuudessa tule saamaan ollenkaan.
3832: Ainoastaan tuosta edelläkerrotusta yövalvomisesta saavat
3833: he seuraavan päivän vapaaksi, jonka viranomaiset tulkit-
3834: sevat vastaavan juuri tuota ohjesäännön määräämää va-
3835: paapäivää. Mutta tällainen vapaapäivähän ei voi olla muuta
3836: kuin korvaus edellisen yön valvomisesta.
3837:     Edellisen lisäksi joutuva.t vanginvartijat vielä jolloi_n-
3838: kin suorittamaan vankien kuljetusmatkoja, joista tosin
3839: saavat erityisen matkarahan, 4 mk. päivältä. Näillä mat-
3840: koillaan joutuvat he useasti monenlaisten. kiusausten ja
3841: vaarojen alaisiksi; jopa siihen määrään saakka, että jou-
3842: tuvat taistelemaan oman benkensäkin puolesta.           Tätä
3843: todistaaksemme emme tarvinne muuta kuin viitata niihin
3844: lukuisiin sanomalehtiuutisiin törkeistä karkauksista ja pa-
3845: hoinpitelyistä, joissa vanginvartija aina joutuu myöskin
3846: osaansa näyttelemään. TäJJaisten koettelemusten alaiseksi
3847: joutuessaan voisi vartija. oJJa moninkerroin ne1·okkaampi ja
3848: 102      n.   4. -   Vankllapalvelijain taloudellinen asema.
3849: 
3850: kekseliäämpi sekä suoriutua niistä helpostikin voittajana,
3851: ellei häntä rasitettaisi ylettömän pitkillä työpäivillä.
3852:     Edellisestä siis selvinnee, että vankilapalvelijoilla on
3853: suhteettoman pitkä ja suuren edesvastuun alainen työpäivä;
3854: ja olisi tämä asetuksella määrättävä: että vankilapalveli-
3855: joille suodaan viikossa yksi arkipäivä vapaaksi, niin sovi-
3856: tettuna, että joka toinen pyhä- ja juhlapäivä on myöskin
3857: vapaa, sekä ettei vapaapäivän edellisenä yönä joudu yö-
3858: vuoroa palvelemaan; että vankilapalvelijain työaika mää-
3859: rätään 8 tunniksi vuorokaudessa, sekä yöpalvelus järjeste-
3860: tään kolmeen osaan, joista kukin osa vastaa 8 tunnin
3861: päivätyöpalvelusta, sekä ettei palveltujen työtuntien luku
3862: viikossa nousisi missään tapauksessa 50 tuntia suuremmaksi.
3863:     Vankilapalvelijoille tuleva palkka ja eläke on niinikään
3864: katsottava riittämättömäksi nykyisin elintarpeiden hin-
3865: tojen yhä kohotessa; sillä palkkaussääntö 7 p:ltä elok. 1906
3866: määrää että miesvartijain pohjapalkka on 1,200 mk. sekä
3867: naisvartijain palkka 800 mk. vuodessa, johon lisäksi tulee
3868: kolme palkkionkorotusta 5, 10 ja 15 vuoden palveluksesta
3869: miesvartijoille kuritushuoneissa 200 mk. ja lääninvanki-
3870: Joissa 150 mk. kerralta; sekä naisvartijoille 75 mk. Kun
3871: tällainen palkka tuskin riittää kaiken välttämättömimpiin
3872: menoihin, niin mistä silloin on otettava varat sivistyksen
3873: y. m. tietojen hankkimiseen, joita vartijatoimen omaajalta
3874: ehdottomasti vaaditaan. Jos tuokin palkka olisi kaikki
3875: käytettävissä elatukseen ja perheen ylläpitoon, olisi asia
3876: jotenkin ymmärrettävissä, mutta tästäkin vielä täytyy
3877: käyttää suurin osa asunnon ja lämmön hankkimiseen, sillä
3878: myönnetty vuokraraha ei vastaa kuin noin puolta asunto-
3879: jen todellisesta vuokrasta. Huomioonotettava seikka on:
3880: että vaikkakin edellämainittu palkkaussääntö on ollut
3881: voimassa vasta 8 vuotta, niin on samainen ammattikunta
3882: saanut tuonkin saavuttamiseksi taistella yli 10 vuoden
3883: ajan ennenkuin on saanut sitä hyväksytyksi, joka siis
3884: kieltämättä on pidettävä kokonaan vanhettuneena eikä
3885: missään tapauksessa vastaa nykyajan vaatimuksia.
3886:                        II, 4. -   Jalava.                 103
3887: 
3888:      Kun vartija-ammattikunta on anonut saada elinehtoi-
3889: hinsa, parannuksia, niin viranomaisten puolelta on huomau-
3890: tettu, että vartijain palkkaussääntö vasta vähän aikaa on
3891: ollut voimassa, sekä on vedottu siihenkin, ettei ole muilla-
3892: kaan valtion palveluskunnilla, kuten posteljooneilla ja polii-
3893: sPilla, sanottavasti paremmat palkkaedut. - Näidenkin
3894: taloudellinen asema kyllä ehkä kaipaisi korjausta, - mutta
3895: vieläkin huonommat edut ovat sittenkin vartijoilla, var-
3896: Rinkin työn laatuun ja työajan pituuteen nähden, eikä
3897: ole oikein se, että epäkohta jätetään korjaamatta sen
3898: vuokä ett.ä epäkohtia toisillakin aloilla on olemassa.
3899:     Edellä esitetyn perusteella toivovat vankilapalvelijat
3900: että heidän pohjapalkkansa korotetaan ainakin 25 %:lla
3901: vuodessa. sekä että lääninvankilain pa,lvelijain palkkion-
3902: korotukset kohotettaisiin samaan määrään kuin nykyisin
3903: on knritushuoneitten palvelijoilla; ja että kaikkien vankila-
3904: palvelijain palkkionkorotukset luettaisi 3:n, 6:n ja 9:n
3905: vuoden palveluksesta, sekä että korotuksia myönnettäessä
3906: otet;aan lukuun myöskin se aika, jonka vartija eri vankiloissa
3907: on suorittanut koepalvelusta tahi palvellut ylimääräisenä
3908: vartijana.
3909:     Bläke, jonka sumuus nykyisen palkkaussäännön mu-
3910: kaan on ainoastaan puolet siitä peruspalkkauksesta, jota
3911: he virastaan nauttivat, on myöskin liian pieni, ja sen saa-
3912:  vuttamiseksi vaaditaan 30 vuoden palvelus.         Tämän
3913: korottamiseksi onkin mainittu ammattikunta tehnyt se-
3914: naattiin alamaisen anomuksen, jossa ehdotetaan m. m.
3915: miesvartijain eläkettä korotettavaksi 1,000 markkaan sekä
3916: naisvartijain eläkettä 800 markkaan vuodessa, ja että
3917: nämät eläkkeet luettaisiin 25 vuoden palveluksesta, sillä
3918: :)0 vuoden palvelus vanginvartijan ammatissa on niinhyvin
3919: henkisesti kuin ruumiillisestikin niin väsyttävää, että sen
3920: saavuttaminen lopulta käy kerrassaan ylivoimaiseksi pon-
3921: nisteluksi. Tämänkin kohdan toivoisivat vartijat paran-
3922:  nettavaksi edellä esitetyn palkkauksen yhteydessä, sekä
3923: 104      n, 4. -   VankllapalveHjain taloudellinen asema.
3924: 
3925: 
3926: sillä tavalla kuin ovat mainitussa anomuksessaan esittä-
3927: neet.
3928:      Vuokra-apuraha, minkä vartijat saavat asuesaaan vuok-
3929: rahuoneissa, on myöskin niin pieni että se korvaa tuskin
3930: puolta siitä mitä täytyy vaatimattomimmastakin asun-
3931: nosta maksaa. Nykyisessä palkkaussäännössä sanotaan:
3932: »Palvelijat saavat asunnon lämpimän kanssa vankilan ra-
3933: kennuksissa tahi, missä ei asuntoa voida heille hankkia,
3934: vuokrarahoja seuraavan tariffin mukaan:
3935:      miest-en kuritushuoneitten sekä Turun ja Viipurin lää-
3936: ninvankilain vartijat 300 markkaa, Helsingin lääninvanki-
3937: lan vartijat 450 markkaa, Nikolainkaupungin lääninvanki-
3938: lan ja Lappeenrannan työvankilan vartijat 250 markkaa,
3939: sekä muiden lääninvankilain ja Hämeenlinnan kuritus-
3940: huoneen vartijat 200 markkaa.>> j. n. e. Tässä siis heti
3941: alussa pannaan painoa vapaille asunnoille lämpimän kanssa,
3942: mutta todellisuudessa tällaisia asuntoja ei vieläkään ole
3943: hankittu kuin ainoastaan hyvin pienelle osalle; useammissa
3944: vankiloissa ei löydy ainoatakaan asuntoa vartijoille. Tästä
3945: siis johtuu se, että vartijain on pakko pienistä paikoistaan
3946: panna se kallis lisä, mikä asunnon ja lämmön hankkimi-
3947: seen tarvitaan. Valtiotaloudelliselta kannalta katsottuna
3948: pitäisi oUa paljoa edullisempaa, jos valtio itse ryhtyisi
3949: hankkimaan vankilapalvelijoille asunnot, kun silJä samalla
3950: olisi myöskin palveJijakunnalle arvaamattoman suuri mer-
3951: kitys. Sillä vartijan, joka saapuu kotia yövalvonnasta,
3952: oJisi luonnollisesti saatava levätä, mutta mitenkä siinä voi
3953: levätä, kun koko perheen täytyy olla sullottuna yhteen
3954: ainoaan huoneeseen. Nykyinen kallis aika on vielä siitä-
3955: kin merkillinen että sellaisia. asuntoja - yksi huone ja
3956: keittiö, jollainen perheen asunto välttämättömästi tulisi
3957: olla - ei tahdo kaikinpaikoin saada ollenkaan, ja jos sel-
3958: laisen onnistuisi saama.ankin, niin on sillä aivan satumainen
3959: hinta, jota ei pienipaikkaiset perheet kykene itselleen kus-
3960: tantamaan. Tästä syystä rohkenemme t.oivoa arvoisan
3961: eduskunnan myötävaikutusta siihen, että vankilapalveli-
3962:                        II, 4. -   Jalava.                    105
3963: 
3964: joille rakennettaisiin valtion kustannuksella asunnot, ja
3965: että siksi, kunnes nämät on saatu, vuokrarahat korotettai-
3966: siin siihen määrään, mikä kullakin paikkakunnalla tode1li-
3967: suudessa tarvitaan huoneen ja keittiöön vuokraksi lämmön
3968: kanssa.
3969:     Kaiken sen perusteella, mitä edellä olen esittänyt, roh-
3970: kenen kunnioittaen ehdottaa, että eduskunta anoisi:
3971: 
3972:                että hallitus m'uuttaisi arm. asetuksen 7 p :ltä
3973:            elokuuta 1906, koskeva vankilapalvelijain talou-
3974:            dellisen aseman parantamista, ylläesitettyyn ta-
3975:            paan.
3976: 
3977:    Helsingissä 17 p:nä helmikuuta 1914.
3978: 
3979: 
3980:                                             Oskari jalava.
3981: 106
3982: 
3983: II, 5. -   Anorn. ehd. N:o 92.
3984: 
3985: 
3986: 
3987: 
3988:              Ikonen, 0., y. rn.:Valtioavun myöntämisestä
3989:                Suomen tie- ja vesirakennustyöläisten liiton
3990:                saimusapuraha.~tolle.
3991: 
3992: 
3993: 
3994:                S u o me n   E d u s kun n a II e.
3995: 
3996:     Kun nykyisessä yhteiskunnassa on ruumiillisten työn-
3997: tekijäin taloudellinen asema yleensä sietämättömän huo-
3998: noa ja kun toiselta puolen tiedämme, että tällainen asiain-
3999: tila johtuu yhteiskunnallisista epäkohdista, niin ei mikään
4000: ole luonnollisempaa, kuin että yhteiskunta myös pitäisi
4001: velvollisuutenaan jollain tavalla korvata ruumiilliselle työn-
4002: tekijälle epäkohdistaan johtuvia puutteellisuuksia.
4003:     Tällaisia puutteellisuuksia, joihin edellä on viitattu, on
4004: todistettavasti ei ainoastaan yksityisten työnantajain, vaan
4005: myöskin, ikävä mainita ja melkeinpä suuremmassa mää-
4006: rässä, valtion omistamien työmaiden työläisillä.
4007:     Katsellessamme esim. Suomen valtion tie- ja vesi-
4008: rakennustöissä olevien työläisten taloudellista asemaa, niin
4009: jo pintapuolinenkin silmäys heidän oloihinsa on kylliksi
4010: todistamaan, että asiat eivät ole niin kuin olla pitäisi ja,
4011: jos enemmän on tekemisissä heidän kanssaan, niin kerras-
4012: saan masentavan vaikutuksen saa heidän, valtion työläis-
4013: ten taloudellisesta asemasta.
4014:     Heidän huonosta taloudellisesta asemastaan myös joh-
4015: tuu se, että he usein sairastavat joko luonnontautia tai
4016: tapaturman aiheuttamaa. Sairaustapauksissa he tosin
4017: saavat vapaan lääkärin ja tapaturmasta vielä pahimmassa
4018: tapauksessa vähän korvanstakin, mutta sairastaessa tar-
4019:                    II, s. -   0. Ikonen y, m,             107
4020: 
4021: vitaan muutakin ja ennenkaikkea ruokaa, asuntoa y. m.,
4022: joita va.Itio ei ole ottanut huoltaakseen. Myöskin korvaus
4023: tapaturmasta on mitättömän alhainen.         Jos sairastava
4024: sitäpaitsi on perheellinen, on perheen toimeentulo kerras-
4025: saan mahdoton. Kyseessä olevat työläiset ovatkin sen
4026: takia yrittäneet asemataan turvata, perustamalla järjes-
4027: t.önsä yhteyteen sairausapurahaston, mutta, kun heidän
4028: ansionsa ovat huononpuoleiset, ei ole voitu tätäkään tietä
4029: suurta a-ikaansaada. Saadakseen käsityksen tuon rahaston
4030: kaikesta huolimatta hedelmällisestä toiminnasta mainit-
4031: semme tässä lyhyesti sen toiminta-aikanaan myöntämät
4032: avustukset:
4033:     Ensimäisenä toimintavuotenaan 1911 myönnettiin avus-
4034: tusta 49 hengelle, tehden avustus keskimäärin yhdestä sai-
4035: raudesta 41 mk. 97 p. Vastaavat luvut vuotena 1912: 141
4036: henkeä, keskim. avust. 41 mk. 43 p. ja vuotena 1913: 154
4037: henkeä, keskim. avustus 30: 52 mk. Koko avustus rahassa
4038: t.oiminta-ajalta tekee Smk. 12,598: 33. Siis alku on hyvä,
4039: auttakaamme vaan sen kehittymistä tarkoitustaan täysin
4040: vastaavaksi.
4041:     Edellä esitetyn perusteella siis anomme että eduskunta
4042: päättäisi Hänen Keisarilliselta Majesteetiltansa anoa,
4043: 
4044:                että Suomen tie- ja vesirakennustyöläisten lii-
4045:            ton sai1·a1tsapurahastolle myönnettäisiin avus-
4046:            tusta valtion varoista vuosittain vähintäin sellai-
4047:            nen summa, joka vastaa kolmasosaa kassav
4048:            omista t!a?·oistaan myöntämää at,ustussummaa.
4049:    HelRingissä, 13 p:nä helmikuuta 1914.
4050: 
4051:            0. Ikonen.                J. Fr. Tolonen.
4052:            J. W. Sainio.             S. Kurkinen.
4053: 108
4054: 
4055: II, e. -   Aoom. ehd. N:o 36•
4056: 
4057: 
4058: 
4059: 
4060:              .Annala, V., y. m.: Komitean asettamisesta eh-
4061:                 @tta.maan muutoksia 24 p :nä huhtikuuta
4062:                 1903 annetun, rauta.teitten ha.llintoa Tt-:oske-vm1.
4063:                 asetuksen 24 ja 25 § :ään.
4064: 
4065:                S u o m e n E d u s k u n n a l l e.
4066: 
4067:     Viitaten siihen perusteluun joka löytyy 1913 vuoden
4068: valtiopäivien asiakirjain Liitteissä III, siv. 323-326
4069: saamme kunnioittaen ehdottaa, että eduskunta ha.Jlitsi-
4070: jaJta anoisi:
4071: 
4072:                  että S1wmen valtion·rautateiden hall·intoa kos-
4073:              kevan asetuksen 24 päivältä htthtikuuta 1903 24
4074:              ja 25 § :n muuttamista oarten, perustel·u,~sa. mai-
4075:              nittuun suuntaan, asetettaisiin komitea ja että
4076:              siihen komiteaan rautateiden palvelijakunta saisi
4077:              puolestaan valita kolme sekä ·oirkamieRku.nta
4078:              kaksi jäsentä.
4079: 
4080:     Helsingissä, 11 päivänä helmikuuta 1914.
4081: 
4082: 
4083:              V. Aonala.              V. Mäkelä.
4084:              0. W. Turunen.          Arntas Paasonen.
4085:                   c.
4086: Erinäisiä, kulkulaitosten parantamista
4087:     koskevia anomusehdotuksia.
4088:                                                            111
4089: 
4090: II,'· - Anom. ehd. N:o 120.
4091: 
4092: 
4093: 
4094: 
4095:            Arokallio, Gust.: Erinäisten ehtojen vahvistami-
4096:               sesta, joilla valtionrautateitten mkennuskus-
4097:               tannuksia saataisiin alenemaan.
4098: 
4099:              S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
4100: 
4101:     Eduskunnan 1912 vuoden valtiopäiväin asettama rauta-
4102: tievaliokunta on mietinnössään n:o 3, samaten kuin se
4103: komitea, joka oli asetettu valmistelemaan kysymystä
4104: pakkoluovutuskustannusten supistamisesta rakennettaessa
4105: valtionrautateitä Suomessa, pitänyt suotavana, että val-
4106: tionrautateiden rakennushankkeista johtuvat pakkoluovu-
4107: tuskorvauskustannukset, jotka yleensä ovat nousseet, jopa
4108: toisinaan 1 f 10 :een rakennuskustannuksista, ja viimeisenä
4109: vuosikymmenenä alituisesti ovat kohonneet, olisivat saa-
4110: tavat alenemaan.
4111:     Viitaten näihin asiakirjoihin saan kunnioittaen ehdot-
4112: taa, että eduskunta Keisarilliselta Majesteetilta anoisi,
4113:                 että vastedes päätettäessä rautateitä mkennet-
4114:            tavaksi ·valtion kustannuksella, rakenn·ustyön alot-
4115:            tctrnisen ehdoksi määrättäisiin:
4116:     1 :ksi) että niiden kuntain tahi yksityisten henkilöiden,
4117: joille rautatiestä on lähinnä hyötyä, tulee edeltäkäsin
4118: sitoutua maksutta luovuttamaan valtiolle:
4119:     ainaiseksi
4120:     kaiken ratarakennukseen ynnä siihen kuuluvia ojia ja
4121: vesiviemäriä varten tarvittavan maan ynnä tarpeellisen
4122: vesialueen;
4123: 112       II, 1. -   Rautateitten rakennuskustannukset.
4124: 
4125:     kaiken maan, joka tarvitaan radanvartioimisalueita,
4126: asemia, pysäkkejä, lastaus- ja yhtymäpaikkoja, soranottoja
4127: sekä vesiasemia varten ynnä niihin kuuluvia johtoja varten;
4128:     metsämaissa 15 metriä leveän alan molemmin puolin
4129: radan keskilinjaa sekä, missä työn laatu vaatii, isompaa
4130: leveyttä, sen määrän kuin siihen tarkoitukseen tarvitaan;
4131:     kaiken maan, joka tarvitaan rautatien rakentamisen
4132: takia tehtäviä uusia teitä taikka vanhojen yleisten tahi
4133: yksityisten teiden siirtämistä varten sekä oikeuden järvistä
4134: ja vesistöistä tarpeen mukaan ottaa ratarakennukseen ja
4135: radalla harjoitettavaan liikenteeseen ynnä muuhun tarvit-
4136: tavan veden sekä tehdä ja vastaisesti kunnnossapitää veden-
4137: ottoa varten tarpeellisen johdon, missä ei katsota olevan
4138: hankittava aluetta sanottua tarkoitusta varten;
4139:     työn kestäessä
4140:     kaiken sivukaivauksia, kivien tahi maan kasanksia sekä
4141: kiven- ja soranottoja ynnä niihin kuuluvia teitä ja sivu-
4142: raiteita ynnä vedenottoa varten tarvittavan maan, työn
4143: päättyessä jätettäväksi takaisin silloisessa kunnossaan;
4144:     2:ksi) että kuntain tahi yksityisten samaten tulee sitou-
4145: tua antamaan korvausta huonerakennusten siirtämisistä,
4146: hankaluuksista vaikeutetun maan viljelemisen, pitennetty-
4147: jen teiden tahi muiden hankaluuksien takia, olkootpa ne
4148: minkä nimisiä tai laatuisia tahansa, joiden voidaan katsoa
4149: johtua rautatien rakentamisen johdosta aiheutuneista hai-
4150: toista, kuin myöskin ilmaiseksi täyttämään se;n velvo1li-
4151: suuden tehdä aitaa radan varrelle, joka voimassa olevan
4152: pakkoluovutuslain mukaan on rautatien omistajan asiana,
4153: paitsi mikäli se koskee asema-alueiden aitaamista;
4154:     3:ksi) että kaikki täyden omistusoikeuden saamiseksi
4155: luovutettuun maahan tarvittavat asiapaperit, kuten kartat
4156: y. m. valtiolle kustannuksia tuottamatta hankitaan ja
4157: annetaan Hallitukselle,
4158:     ollen asianomaiset kaiken tämän ohessa velvolliset kor-
4159: vaamaan valtiolle mitä tässä kohden mahdollisesti saattaa
4160: yhdessä tai toisessa suhteessa jäädä täyttämättä; sekä
4161:                        II, 7. -   ArokaJlio.                   113
4162: 
4163:     4:ksi) että kysymyksen alaisen avustusvelvollisuuden
4164: t.äyttämiseksi annettaisiin asianomaisille kunnille valtio-
4165: lainoja edullisilla ehdoilla ja että edellä olevista ehdoista
4166: voitaisiin joko kokonaan tai osaksi luopua, kun on kysy-
4167: myksessä maan yleisen edun kannalta tärkeän rautatien
4168: mkentaminen.
4169: 
4170:    Helsinki, 17 p:nä helmikuuta 1914.
4171: 
4172: 
4173:                                           Oust. Arokallio.
4174: 
4175:      Tähän yhtyy
4176:                                           Reinh. Grönvall.
4177: 
4178: 
4179: 
4180: 
4181:                                                        II, 3
4182: 114
4183: 
4184: II, s. -   Anorn. ehd. N:o 107.
4185: 
4186: 
4187: 
4188: 
4189:              Yrjö-Koskinen, E. S. ja Tulenheirno, Antti:
4190:                 Tutkirnuksen toimeenpooemisesta Lakdesta
4191:                 Päijänteen länsipuolitse Jyväskylään raken-
4192:                 nettavaa. rautatietä varten.
4193: 
4194:               S u o m e n E d u s k u n n a l l e.
4195: 
4196:    Viitaten valtiopäiville 1912 annetun anomusehdotuksen
4197: n:o 34 perusteluihin ehdotamme kunnioittavimmin edus-
4198: kunnan anotta vaksi,
4199: 
4200:                  että Päijänteen länsipuolitse kulkevan rauta-
4201:              tieradan, pääkohtina Jyväskylä ja Lahti, tai jo-
4202:              kin viimeksimainitun kaupungin läheisyydessä
4203:              oleva yhtymäkohta, koneellinen ja taloudellinen
4204:              tutkimus hallituksen toimesta suaritettaisiin.
4205: 
4206:     Helsingissä helmikuun 16 p:nä 1914.
4207: 
4208: 
4209:        E. S. Yrjö-Koskinen.           Antti Tulenheirno.
4210:                                                              115
4211: 
4212: 11, 9. -   Anom. ehd. N:o 95.
4213: 
4214: 
4215: 
4216: 
4217:              Partanen, Oskari, y. m.: Yhdysliikkeen ai-
4218:                  kaansaam·isesta Sotkamon ja Kuhmoniemen
4219:                 1)esistöjen välille.
4220: 
4221:               H u o m e n E d u s lr u n n a 1 J e.
4222: 
4223:    ViittaamaHa niihin perusteluihin, mitkä esitettiin edus-
4224: kunna.He 1910 vuoden valtiopäivillä anomusehdotuksessa,
4225: n:o 96 (Valtiopäpäivät 1910. Liitteet II, siv. 51) ja sa-
4226: masta asiasta tehtyihin anomusehdotuksiin 1911, 1912 ja
4227: 1913 vuoden va.Itiopäivillä, rohkenemme pyytää eduskun-
4228: taa a.Jamaisimmasti anomaan,
4229: 
4230:                  että asianmnainen tutkimus ja kustannus-
4231:              arvio toimitettaisiin siitä, millä tavoin voitaisiin
4232:              muodostaa parempi yhdysliikenne Sotkarnon ja
4233:              Kuhmoniemen vesistöjen välille siihen suuntaan,
4234:              kuin edellämainituissa perusteluissa tarkemmin
4235:              ma·initaan.
4236: 
4237:     Helsingissä, 14 p:nä helmikuuta 1914.
4238: 
4239: 
4240:              Oskari Partanen.     Salomo Pulkkinen.
4241:                         K. V. jäykkä.
4242: 116
4243: 
4244: II, 10. -   Anom. ehd. N:o 96.
4245: 
4246: 
4247: 
4248: 
4249:               Saalasti, Filip, y. m. T,utkimuksen toimittami-
4250:                  sesta Siikajoen ja sen s·ivujokien perkausta
4251:                  varten, huomioonottaen maanviljeltyksen, laut-
4252:                  tauksen ja mahdollisen h&yryvenheliikkeen
4253:                  hyödyn.
4254: 
4255:                S u o m e n E d u s k u n n a 1 1 e.
4256: 
4257:       Viitaten niihin perustelnihin, jotka ovat esitetyt vuoden
4258: 1910 valtiopäivillä anomusehdotuksessa n:o 22 (Liitteet II,
4259: siv. 54-57), pyydämme kunnioittaen ehdottaa, että edus-
4260: kunta Keisarilliselta Majesteetilta anoisi,
4261: 
4262:                     että koneellinen ja taloudellinen tutkimm,.~
4263:                  toimitettaisiin Siikajoen ja sen si·vujokien per-
4264:                  kausta vm·ten, huo,mioonottaen maanviljelyk-
4265:                  sen, lautta~tksen ja mahdollisen höy1·yvenhe-
4266:                  liikkeen hyöty.
4267: 
4268:       Helsingissä, helmikuun 12 p:nä 1914.
4269: 
4270: 
4271:               Filip Saalasti.       K. V. jäykkä.
4272:               Kyösti Kallio.        Oskari Partanen.
4273:                         Salomo Pulkkinen.
4274:                                                               117
4275: 
4276: II, 11. -   Anom. ehd. N:o 9'7.
4277: 
4278: 
4279: 
4280: 
4281:              Kallio, Kyösti ja Saalasti, Filip : 211äärärahan
4282:                 rn:yöntämi.Ye.Ytä Vääräjoen pe1·kaami8ta varten.
4283: 
4284: 
4285:               ~ u o m e n     B d u s k u n n a 1 l e.
4286: 
4287:    Viitaten niihin perusteluihin, jotka ovat esitetyt vuo-
4288: den 1913 valtiopäivillä jätetyssä anomusehdotuksessa n:o
4289: 20 (Uitteet II, siv. 135-145), pyydämme kunnioittaen eh-
4290: dottaa, että eduskunta Keisarilliselta 1\Iajesteetilta anoisi,
4291: 
4292:                 että   vuoden    1915   menosääntöön otetta,is'iin
4293:              200,000 markkaa Vääräjoen perkaami.Yta 'Varten.
4294: 
4295:     Helsingissä 17 p:nä helmikuuta 1914.
4296: 
4297: 
4298:              Kyösti Kallio.             Filip Saalasti.
4299: 118
4300: 
4301: II, 12. -   Anom. ehd. N:o 9tt
4302: 
4303: 
4304: 
4305: 
4306:              Kokko,   J. P. ja Pykälä, K. K.:     11/ää·rärahan
4307:                 myöntämisestä Saijanjoen perkaukseen.
4308: 
4309:               Suo m e n E d u s k u n n a II e.
4310: 
4311:     Joukko Valkjärven, Raudun ja Sakkolan pitäjien pien-
4312: viljelijöitä on ~!na vuouesta 1895 puuhannut näiden pitä-
4313: jien läpi juoksevan Saijanjoen perkaamista ja sen vesi-
4314: alueiden kuivattamista, sekä uhranneet siihen jo useita
4315: tuhansia markkoja, hankkineet kuivaamiseen viranomai-
4316: si1ta luvat, maanviljeiysinsinöörillä punnituttaneet ja teet-
4317: täneet aina työkarttoihin ja yksityisseikkoihin saakka ulot-
4318: tuvat työsuunnitelmat. :Mutta sitten hankkeen loppuun
4319: ajaminen on keskeytynyt syystä, että oloihin nähden vaatii
4320: yritys varoja sivu heidän maksukykynsä. Kustannusarvio
4321: vuonna 1905 teki tosin ainoastaan 105,400 markkaa, mutta
4322: nyt ovat olot niin muuttuneet, että siihen tarvittaisiin ehkä
4323: likemmä 200,000 markkaa. Ja tunnettuahan on, että näillä
4324: entisillä lahjoitusmaiden talonpoji1Ja on melkein elämän
4325: alkamista. Heillä maat ovat vielä Junastuksen alaisia, ja
4326: ovat maat jaetut pieniin palasiin ja yhäkin siellä monet
4327: maamittarit kesät läpeensä maita jakavat, joten pienille
4328: lohkoille vasta viime aikoina on voitu ruveta asuntoja
4329: rakentamaan ja viljelyksiä perustamaan.          Kuivauskus-
4330: tannukset, vaikka heidän maksukykyynsä nähden ovat
4331: suuret, eivät siihen nähden, että lähtisi vesialueesta 492,23
4332: hehtaaria maa.ta ja sen lisäksi tekisi mahdolliseksi sellaisten
4333: näiden vesialueiden yhteydessä olevien maiden viljelemi-
4334: sen, jotka nyt syys- ja. kevättulvien aikana ovat veden
4335:                    II, 12. -   Kokko ja Pykälä.             119
4336: 
4337: alla. Siis sen kautta saataisiin noin 150:1le näissä kolmessa
4338: pitäjässä asuvalle pientila11iselle maata ja siten annettai-
4339: siin uutta vauhtia alkaneelle maahengen heräämiselle ja
4340: kiinnitettäisiin heitä maanviljelykseen, jota elinkeinoa Kar-
4341: jalan kannaksella ei vielä täydellisesti rakasteta. Sen lisäksi
4342: saisi siitä työtä ja raha-ansiota seutukunnan työväestö,
4343: sillä näillä tehtaittomiJla seuduilla on työnkin puute pa-
4344: kottanut useita kulkurielämään, keinotteluun. ja rahdin-
4345: ajoon. Vieläkin suuremma1la syyllä ja kaikilla mahdolli-
4346: silla keinoilla olisi näiden tienoiden tilallisia nyt koetettava
4347: sitoa maahan kiinni, ennenkuin näiden tienoiden lähetty-
4348: ville tuleva Hiitolan-Raasulin rata tekee heistä kaiken-
4349: laisia keinottelijoita.
4350:      Pyydämme vielä ilmoittaa, että tähän tarvittavat lau-
4351: sunnot, kartat ja työsuunnitelmat olemme tilaisuudessa
4352: jättämään arvoisan valiokunnari käytettäviksi.
4353:      Kaiken edellä sanotun perusteena rohkenemme kun-
4354: nioittaen anoa että Eduskunta puolestaan päättäisi Keisa-
4355: rilliselta Majesteetilta anottavaksi,
4356: 
4357:                 että vuoden 1915 menosääntöön otettaisiin
4358:             200,000 Suomen markkaa Saijanjoen perkauk-
4359:             seen ja t:IJösuunnitelman mukaiseen k?tivaamiseen.
4360: 
4361:    Helsingissä helmikuun 16 p:nä 1914.
4362: 
4363: 
4364:             j. P. Kokko.               K. K. Pykälä.
4365: 120
4366: 
4367: 11, 13. -   Anom. ehd. N:o 99.
4368: 
4369: 
4370: 
4371: 
4372:              Pykälä, K. K. ja Kokko, J. P.: Määt·ämhan
4373:                 myöntämisestä kulkut,äylän syventämiseksi
4374:                 Vtwksessa.
4375: 
4376: 
4377:               ~ u o m e n   E d u s k u n n a l l e.
4378: 
4379:     ,Jo useampia vuosia ovat laivaliikkeen harjoittajat
4380: Vuoksen vinalla Antrean ja Kiviniemen välisellä osalla
4381: valittaneet, että toisin kohdin kulkuväylä matalan veden
4382: aikana on siksi matala, että se olisi laivaliikkeelle vaara]-
4383: lista. Myönnettävä on, kuten graafillinen esitys veden
4384: korkeussuhteista Vuoksen virrassa osoittaa, että vesi Paak-
4385: kolan kanavan ala-asteikoilla on ollut alimmillaan huhti-
4386: kuun puolivälissä 1911 ollen silloin 2.so metriä Paakkolan
4387: kanavan alasuulla ja viime joulukuun alkupuolella 2.75
4388: samassa paikassa, joten tällä veden korkeudella on vielä
4389: aivan esteetön kulku sellaisilla aluksilla, joita tarkoitusta
4390: varten on tehty matalassa kulkeviksi. Kuten tunnettua,
4391: on kulkuväylä tavattoman syvä Vuoksella paitsi n. k.
4392: Kasiniemen kanavassa Räisälän ja Sakkolan rajalla. Täällä
4393: kumminkin on siksi vähäinen liike ettei se suurta merkitse.
4394: Samoin matalan veden aikana Paakkolan kanavan ala-
4395: suulla ja itse kanavassa on vettä vähän ja pari kilometriä
4396: kanavalta ylöspäin vaihtelee vesi samoissa tasoissa kuin
4397: kanavassakin. Keväällä 1908 anoivat sahaliikkeitten omista-
4398: jat Vuoksen rannoilla, ett,ä yleisillä varoilla rakennettaisiin
4399: n. s. neulapato Kiviniemen koskenniskaan ja kohotettai-
4400: siin Vuoksen veden pintaa niin, että se alimman veden
4401: aikana olisi 3 metriä Paa.kkolan kanava.ssa. Tämän ano-
4402:                   II, 1a. -   Pykälä ja Kokko.           121
4403: 
4404: muksi:m johdosta päMti senaatti keväällä 1909 anotun
4405: padon rakennettavaksi. Tämä anomus jo sinään nosti
4406: suuren vastustuksen maataviljelevän väestön keskuudessa
4407: Vuoksen laaksossa ja senaatin päätöksen tultua tunnetuksi
4408: tehtiin eduskunnassa välikysely ja tämän välikyselyn joh-
4409: dosta padon rakentaminen lykkäytyi, eikä siitä sittemmin
4410: ole mitään kuulunut. Nyt kumminkin ovat anojat tänä tal-
4411: vena uudistaneet anomuksen Kiviniemen kosken patoami-
4412: sesta.    Kummallista on syrjäisestä, kun sahaliikkeiden
4413: omistajat 0.-Y. A. Ahlström, Hackman ja Kumpp. eivät
4414: ano kulkuväylän syventämistä, vaan veden pinnan kohot-
4415: tamista, sillä väylän syventäminen ei kenellekään tuottaisi
4416: vahinkoa kuten veden kohottaminen, joka asettaisi suuret
4417: viljelysseudut vaaralle alttiiksi Jaajoilla aloilla.
4418:     Toiselta puolelta väitetään, että Paakkolan kanavan sy-
4419: ventäminen tulisi kovin kalliiksi, mutta sekään ei saisi olla
4420: esteenä. Silloin kun Paakkolan kanava rakennettiin tuli se
4421: maksamaan vain 300,000 markkaa. Oli se ilmeinen erehdys,
4422: jonka nyt jo avoimesti myöntää insinööritkin, ruveta ra-
4423: kentamaan sulkua 30 sentimetrin putoukseen, jonka olisi
4424: voinut auttaa parin kymmenen tuhannen markan meno-
4425: erällä laajentamalla Paakkolan koskea itäiseltä rannalta
4426: perkaamalla irtonaiset kivet pois, joten putous olisi venynyt
4427: pitemmälle alalle ja tullut esteetön laivakulku ilman ka-
4428: navaa. Silloin olisi sivuutettu tuo väärä ja matala kaivettu
4429: kulkuväylä, kanavan alasuulla, joka kieltämättä on väy-
4430: län vaikein kohta kulkea ja samalla läpikulku kanavassa
4431: hidastuttaa ja maksuillaan rasittaa liikettä eikä sittenkään
4432: anna tuloja sitä vertaa kuin vuotuiset menot ovat. Nytkin
4433: voimakkaat hinaajalaivat voivat nousta koskesta ylös.
4434: Alaspäin mennessä poikkeaa kanavalle vain matkustaja-
4435: laivat, joilla on siihen asiaa, vaan kaikki muut kulkevat
4436: kosken kautta, syystä että sieltä on syvä ja suora väylä.
4437:     Kaiken tämän perusteella olisi Tie- ja vesirakennusten
4438: Ylihallituksen käytettäväksi osoitettava määräraha kul-
4439: kuväylän syventämiseksi. Perusteluja tukevia asiakirjoja
4440: 122       II, l:J. -   Kulkuväylän syventäminen Vuoksessa.
4441: 
4442: ja graafillisia tauluja olen valmis jättämään asianomaisen
4443: valiokunnan käytettäväksi pyydettäissä.
4444:    Edellä esitetyn perusteella pyydän kunnioittavimrnin
4445: eduskuntaa anomaan,
4446: 
4447:                    että tie- ja vesirakennusten ylihallit,uksen käy-
4448:                tettäväksi oso'itettaisiin vuodeksi 1915 25,000
4449:                markkaa kulkuväylän syventämiseksi Vuoksessa_
4450: 
4451:       Helsingissä, 18 p:nä helmikuuta 1914.
4452: 
4453: 
4454:                K. K. Pykälä.             J. P. Kokko.
4455:                                                            ]2.:
4456: 
4457: 11, 14. -- Anom. ehd. N:o 100.
4458: 
4459: 
4460: 
4461: 
4462:             Pullinen, Erkki: Y uoksen ves·istön laskemisesta.
4463: 
4464:              S u o m e n E d u s k u n n a 1 1 e.
4465: 
4466:     Vuoksen vedenpintaa laskettiin ensi kerran vuonna
4467: 1857 puhkaisemalla Kiviniemen kannas. Vesi laskeutui
4468: silloin 4 metriä ja on lasku myöhemmin toimitettujen puh-
4469: distus- ja tasoitustöiden kautta lisääntynyt aina 5,s metriin.
4470: Hyöty tästä laskusta on Vuoksen laakson asukkaille ollut
4471: varsin suuri. Suuret alat viljelysmaita vapautnivat alitui-
4472: sista tulvista ja runsaskasvuisia uusia lietemaita muodostui
4473: lähes 8,000 ha, jolta alalta saatu heinäsato on arvioitu keski-
4474: määrin 750,000 markan arvoiseksi vuodessa. Taloudellinen
4475: vaurastuminen ja yleinen hyvinvointi ovat tämän vuoksi
4476: päässeet suuressa määrässä kohoamaan kaikissa Vuoksen
4477: laakson pitäjissä. Vähitellen ovat kuitenkin vedenvaivaa-
4478: IDat maat ruvenneet sammaloitumaan ja vähentämään kas-
4479: vullisuuttansa ja ylävämmilläkin rantamilla on viljelys
4480: usein sattuvien ja monasti pitkäaikaistenkin tulvien vuoksi
4481: tullut yhä epävarmemmaksi, joten sadot koko lietealueelta
4482: ovat viime aikoina huomauttavasti pienentyneet.
4483:     Tämä on saattanut Vuoksen rannanomistajia ajattele-
4484: maan uutta Vuoksen laskua saadakseen alavat ranta-
4485: maansa vapautetuiksi vahingollisesta vedestä. Tarkoitusta
4486: varten pitivät .Antrean, Heinjoen, 1\'Iuolan, Valkjärven ja
4487: Räisälän kuntien valitsemat edustajat v. 1909 yhteisen
4488: kokouksen, jossa päättivät ryhtyä asiata ajamaan ja valit-
4489: sivat sitä varten erityisen toimikunnan. Tämä toimikunta
4490: jätti v. 1911 senaattiin anomuksen, että Vuoksen veden
4491: 124         II, u. -   Vuoksen vesistön laskeminen.
4492: 
4493: pintaa perkaama.Ua Kiviniemen ja Paakkolan koskia las-
4494: kettaisiin ainakin yhdellä metrillä. Anomuksen johdosta
4495: asetti senaatti seuraavana vuonna komitean, jonka tehtä-
4496: väksi jäi ottaa selkoa kyseessä olevasta laskuhankkeesta
4497: odotettavasta hyödystä ympäristön maanviljelyssuhteisiin
4498: nähden sekä antaa siitä arvostelunsa ja lausuntonsa. Viime
4499: kuussa on tämä komitea saanut valmiiksi mietintönsä ja
4500: selviää siitä, että anotun yhden metrin laskun kautta ny-
4501: kyisistä Jietteistä Vuoksen rantamilla vapautuisi haitalli-
4502: sesta vedestä 6,681,47 ha ja uusia lietteitä muodostuisi
4503: 5,416,5o ha. Yksistään laskusta aiheutuvan vuotuisen sadon
4504: lisäyksen yhteensä vanhoilla sekä uusilla lietemailla on ko-
4505: mitea aikaisemmasta laskusta saadun kokemuksen perus-
4506: teella arvioinut 484,343 markan arvoiseksi. Laskusta ai-
4507: heutuvan hyödyn suuruus ei kuitenkaan todellisuudessa tu-
4508: lisi rajoittumaan tähä,n arviosummaan, vaan tulisi se vas-
4509: taisen viljelemisen kautta tuntuvasti lisääntymään. Ny-
4510: kyisistä lietemaista on nimittäin suurin osa varsin hyväpoh-
4511: jaista ja sopiviin kosteussuhteisiin jouduttuaan erinomaista
4512: viljelysmaata. Kun tämän ohella ottaa huomioon, että
4513: halua lietemaiden viljelemiseen on nykyäänkin rannan-
4514: omistajissa kyllä olemassa ja että, puute viljelyskelpoisista
4515: maista asutuksen lisääntyessä ja tilojen jakaantuessa tulee
4516: yhä lisääntymään, niin voipi täydellä varmuudella ede11yt-
4517: tää, että vanhat Jietteet laskun jälkeen tulisivat verrattain
4518: pian viljelykseen otetuiksi. Hsäämällä viljelyksep_ kautta
4519: vanhoilta lietteiltä arvioimansa puhtaan hyödyn arviosum-
4520: maan uusilta Jietteiltä saatavan hyödyn arvoon on komitea
4521: lopulliseksi laskusta aiheutuvan vuotuisen hyödyn arvio-
4522: summaksi saanut 965,408 markkaa 90 penniä.
4523:      Kysymyksessä oleva Vuoksen laskuhanke on siis varsin
4524: huomattava taloudellinen yritys, joten olisi varsin tärkeätä,
4525: että laskukustannukset saataisiin viipymättä selviHe ja
4526: hanke läpiajetuksi. Havaintojensa sekä tie- ja vesiraken-
4527: nusten ylihallituksen tekemien enemmän ylimalkaisten
4528: laskelmien pen1steella on mainittu komitea katsonut voi-
4529:                      II, u. -   Pullinen.                     125
4530: 
4531: va.nsa lausua, että odotettava hyöty tulee kyllä vastaa-
4532: maan tarvittavat kulut ja että aijotun laskun merkitys
4533: tnlce laajalle maakunnalle suuriarvoiseksi ja taloudellinen
4534: vaurastuminen ja henkinen edistys, jotka aikaisemman
4535: laskun kautta ovat Vuoksen laaksossa ilahduttavasaa mää-
4536: rin kohonneet, pääsevät edelleen kehittymään.
4537:     Ottamalla huomioon, että Vuoksen laakson rannan-
4538: omistajat ovat hajallaan asuvia pientilallisia, ei voi edel-
4539: lyttää, että he omasta toimestaan saisivat näin laajan hank-
4540: keen läpiajetnksi, vaan olisi se valtion toimesta ja valtion
4541: varoilla suoritettava. Osansa kustannuksiin ovat rannan-
4542: omistajat kukin hyötynsä mukaan kyllä ilmaisseet ole-
4543: vansa valmiit suorittamaan, joskin laskusta johtuvan laiva-
4544: liikkeen vilkastumisen y. m. yleisen edun vuoksi on välttä-
4545: mätöntä, että valtio suorittaa tutkimus- sekä osan lasku-
4546: kuluista.
4547:     Edellisen nojalla kehotan kunnioittaen eduskuntaa ano-
4548: Jnaan,
4549: 
4550:                että Kiviniemen ja Paakkolan koskia sy,ven-
4551:            tämällä aijotusta Vuoksen laskusta aiheutuvat
4552:            kustannukset, viipymättä toimeenpantavan tut-
4553:            kimuksen kautta, selvitettäisiin, ja
4554:                että aijottu lasku valtion toimesta suoritet-
4555:            taisiin.
4556: 
4557:    Helsingissä 18 p:nä helmikuuta 1914.
4558: 
4559: 
4560:                                             Erkki Pullinen.
4561: 126
4562: 
4563: II, 15. -     Anom. ehd. N:o 102.
4564: 
4565: 
4566: 
4567: 
4568:                Sinkko, E. ja Paavolainen, P.: Tutkimuksen
4569:                   toimittamisesta  Ylä-Kivijärven tulvaveden
4570:                   pinnan alentamista varten.
4571: 
4572: 
4573:             S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
4574: 
4575:     Ylä-Kivijärvi, ollen pinta-alaltaan Suomen kartaston
4576: mukaan 122 km 2 , saaret siihen luettuna, sijaitsee Viipurin
4577: läänissä, r_,appeen, Lemin, Luumäen ja Savitaipaleen pitä-
4578: jien rajaseuduilla sekä laskee vetensä Huoposen virran
4579: (I.;uumäen pitäjässä) ja useampien eri järvien kautta
4580: Kymiin, josta vedet johtuvat Suomen lahteen.
4581:     Jo vuosikymmeniä on kuulunut valituksia siitä, että
4582: Ylä-Kivijärven rannoilla olevat hyvänlaatuiset niitty- ja
4583: suomaat, joiden pinta-ala nousee useampaan tuhanteen
4584: hehtaariin, kärsivät sanotun järven tulvavesistä siinä
4585: määrässä, ettei niitä voida ryhtyä järkiperäisesti viljele-
4586: mään. Tämä epäkohta on antanutkin aihetta edeJlämai-
4587: nittujen kuntien yhteisen kokouksen pitämiseen, jossa on
4588: neuvoteltu mainitun järven tulvaveden pinnan alentami-
4589: sesta y. m. sitä koskevista seikoista. Yhteisien neuvotte-
4590: lujen perusteella on sitten käännytty Viipurin läänin
4591: kuvernöörin puoleen, pyynnöllä, että tutkimus toimitet-
4592: taisiin valtion varoilla, mutta se ei ole johtanut minkään-
4593: ]aiseen tulokseen.
4594:     J\ifaammc hyvinvointi on välittömässä yhteydessä pää-
4595: elinkeinomme kehityksen kanssa. Taloudellinen tila koko
4596: maasRa kPhit.tyy aina. sen mukaan, miten olemme kyenneet
4597:                 II, n. -   Sinkko ja Paavolainen.
4598: 
4599: viljelyksemme valmistamaan, niitty- ja suomaamme pel-
4600: loiksi perkaamaan.      Useissa seuduissa maatamme on
4601: maamies kuitenkin ollut pakotettu laskemaan kuokkansa
4602: ja auransa kiviperäiseen, karu11n maahan, kun miltei
4603: voittamattomat esteet ovat olleet syynä edullisemman
4604: maan viljelemisessä. Tällaisessa asemassa elävät maamie-
4605: het katselevat kaihomielin peltojensa vierellä olevia niitty-
4606: ja suomaita, mutta heillä ei kuitenkaan ole varoja ryhtyä
4607: näiden järkiperäiseen viljelemiseen, koska kuivattaminen
4608: useinkin vaatii suuria kustannuksia.
4609:     Näin on myöskin Ylä-Kivijärven vesiperäisten ranta-
4610: maitten omistajien laita, joiden luku nousee useampiin
4611: satoihin. Kun he ovat vähävaraisia pikkuviljelijöitä ja
4612: kun heidän näin ollen on suorastaan mahdoton päästä
4613: alkuun paljon varoja ja voimia kysyvässä laskemishank-
4614: keessa, niin olisi varsin suotavaa, että yleisillä varoilla
4615: toimitettaisiin seikkaperäinen tutkimus, osoittava ne edut
4616: ja haitat, joita yllämainitun Ylä-Kivijärven laskemisesta
4617: saattaisi aiheutua ja valmistettaisiin suunnitelma ja kus-
4618: tannusarvio sanottua tarkoitusta varten.
4619:     Kaiken sen perusteella, mitä edellä olen esiintuonut,
4620: pyydän kunnioittaen ehdottaa että eduskunta alamaisesti
4621: anoisi,
4622: 
4623:                että tutkimus ja kustannusarvio toimitettaisiin
4624:            yleisillä Vat·oilla Ylä-Kivijärven tul'l'avedcn pin-
4625:            nan a,lcntamisesta.
4626: 
4627:    Helsingissä, 18 päivänä helmikuuta 1914.
4628: 
4629: 
4630:      E. Sinkko.                          P. Paavolainen.
4631: VALTIOPÄIVÄT
4632:                1914
4633: 
4634:         LIITTEET
4635:                  111
4636: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTA-
4637:     ESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
4638: 
4639: 
4640: 
4641: 
4642:            HELSINGISSÄ 1914
4643:          KIRJAPAINO-Oy. SANA
4644:                      A.
4645: 
4646: Rikoslain ja sen voimaanpanoasetuksen muutta-
4647:     mista tarkoittavia eduskuntaesityksiä ja
4648:                anomusehdotuksia.
4649:                                                          133
4650: 111,1. -   Edusk. eslt. N:o 25.
4651: 
4652: 
4653: 
4654: 
4655:             WIIk, Karl H., y. m.: Ehdotus laiksi,jonka kautta
4656:               kumotaan rikoslain 10 luvun 1, 2, 3 ja 4 §.
4657: 
4658: 
4659:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
4660: 
4661:     Niiden perustelujen nojalla, jotka ovat esitetyt vuoden
4662: 1913 valtiopäivillä jätetyssä eduskuntaesityksessä N:o 24
4663: (Liitteet III, siv. 225-231), ehdotamme kunnioittaen,
4664: 
4665:                että Eduskunta puolestaan tahtoisi hyväksyä
4666:             ja Keisarillisen Majesteetin vahvistettavakai lä-
4667:             hettää seuraavan lakiehdotuksen:
4668: 
4669:                             Laki,
4670: jonka kautta kumotaan 19 päivänä joulukuuta 1889
4671:    annetun Rikoslain 10:nnen luvun 1, 2, 3 ja 4 §.
4672:     Kumoamalla joulukuun 19 p:nä vuonna 1889 annetun
4673: Suomen Suuriruhtinaanmaan Rikoslain 10:nnen luvun 1,
4674: 2, 3 ja 4 §, määrätään tämän kautta, että uskontorikok~
4675: silla käsitetään ainoastaan sanotun luvun 5 ja 6 §:ssä
4676: mainitut rikokset.
4677: 
4678:     Helsingissä 18 p:nä helmikuuta 1914.
4679: 
4680:        Karl H. Wiik.                H. Jalonen.
4681:        Hulda Salmi.                 Ludvig Lindström.
4682:        Miina Sillanpää.             Aura Kiisklnen.
4683:        Oskari Jalava.               Kaarlo Saari.
4684:        Jussi Railo.                 Mimmi Haapasalo.
4685: 134
4686: 
4687: 111,2. -   Motlon N:o 22.
4688: 
4689: 
4690: 
4691: 
4692:             Neovlus, Dagmar, m. fl.: Förslag till för-
4693:               ordning angående ändring af 3 § Ill kap. i
4694:               förordningen om verkställighet af straff af
4695:               den 19 dec. 1889.
4696: 
4697: 
4698:              T i 11 F i n 1 a n d s La n d t d a g.
4699: 
4700:     Kap. III § 3 av gällande Förordning om verkställig-
4701: het av straff stadgar: ,Manliga tukthusfångar, hvilka i
4702: straffanstalten förhållit sig väl och icke förvaras i enrum,
4703: kunna under nödig bevakning användas till tvångsarbe-
4704: ten i fria luften, äfven utom anstalten, dock utan att
4705: sammanföras med frie arbetare."
4706:     Närmast föregående paragraf åter fastslår de ledande
4707: grundsatserna för tukthusfångarnas arbetsverksamhet med
4708: orden: , Tukthusfånge skall hållas till tvångsarbete för
4709: kronans räkning. Sådant arbete bör, såvidt möjligt är,
4710: lämpas efter fångens fallenhet och sannolika näringsfång
4711: efter frigifningen." Som synes utgör förstnämnda para-
4712: graf en komplettering av den senare genom att uttryck-
4713: ligen framhålla, att jämväl arbeten i fria luften, även ut-
4714: om anstalten äro att hänföra till de tvångsarbeten, vilka
4715: böra, såvitt möjligt, lämpas efter fångens fallenhet och
4716: sannolika näringsfång efter frigivningen.
4717:     Emellertid utesluter V. F. kap. Ill § 3 samtliga kvinn-
4718: liga tukthusfångar från arbeten i fria luften. Att denna
4719:                 111,2. -   Dagmar Neovius y. m.         135
4720: 
4721: bestämning iniördes på den tid, då ifrågavarande förord-
4722: ning tillkom, kan ej förvåna, om man tar i betraktande
4723: att med tukthusfångars arbete i fria luften då knappast
4724: avsågs annat än. väg- och kanalbyggnader, stenbokning
4725: och annat tungt arbete av samma slag. Dessutom skedde
4726: dylikt arbete ej vid kolonier, utan måste fftngarna tran-
4727: sporteras :från och tili sitt arbete.
4728:     Som bekant :fortskrider utvecklingen på :fångvårdens
4729: område överallt med snabba steg. Och den mera humana
4730: riktning gör sig allt mera gällande, som :fordrar att tukt-
4731: husstraffet skall verka upp:fostrande och ej hämmande.
4732: De som en :följd af denna tankegång överallt, och också
4733: i vårt land, uppstående :fångvårdskolonierna och de goda
4734: resultat de synes ernå, äro ett bevis :för att tanken är
4735: riktig.
4736:     Men då nu engång en mildare och humanare behand-
4737: ling av manliga tukthus:fångar, viiken dessutom gör dem
4738: dugliga för en :framtida verksamhet i jordbrukets tjänst,
4739: kan anses påkallad, kunna väl inga bindande skäl fram-
4740: hållas emot att en dylik behandling jämväl utsträckes till
4741: de kvinnliga tukthus:fångarna. Men på grund av ovan-
4742: nämnda paragra:f äro dessa :förhindrade att i en arbets-
4743: koloni åtnjuta :förmånen av det :förädlande in:flytande ar-
4744: betet ute i naturen måste hava samt att inhämta en ar-
4745: bets:färdighet i trädgårds-, hushålls- och ladugårdsskötsel,
4746: som gjorde det möjligt för dem att e:fter utståndet tukt~
4747: husstraff slå sig ned på landsbygden.
4748:     Den stora tillströmningen av mer eller mindre lösa
4749: element tili städerna, viiken på många håll väcker be-
4750: kymmer och på upplysningens väg motarbetas, borde för
4751: övrigt mana tili att underlätta bosättning på landet för
4752: här berörda kategori av samhällsmedlemmar, i stället för
4753: att driva dem tili städerna för sin bergning.
4754:     På grund av vad här ovan framhållits våga under-
4755: tecknade vördsamt anhålla,
4756: 136       111,2. -   Rikoslain Voimaanpanoas. 111 1. 3 §.
4757: 
4758:                  att Landtdagen 11ille för sin del antaga och
4759:              till överhetlig stadfästelse överlämna en så-
4760:              lydande
4761: 
4762:                             Förordning
4763: angående indrlng av 111 kap. 3 § 1 Förordnlngen om
4764:     verkstilllghet av straff av den 19 dec. 1889.
4765: 
4766:                                  § 3.
4767:    'l'ukthusfångar, vilka i straffanstalten förhållit sig
4768: väl och icke förvaras i enrum, kunna under nödig
4769: bevakning användas till tvångsarbeten i fria luften, även
4770: utom anstalten, dock utan att sammanföras med fria ar-
4771: betare.
4772: 
4773:       Helsingfors, den 18 februari 1914.
4774: 
4775:       Dagmar Neovius.                      Annie Furuhjelm.
4776:                         Jenny af Forselles.
4777:                                                        137
4778: 
4779: 111, 2. -   Motlon N:o 23.
4780: 
4781: 
4782: 
4783: 
4784:              Neovlus, Dagmar, m. fl.: Pörslag till förord-
4785:                ning angående ändring af 6 § III kap.
4786:                 i förordningen om verkställighet af straff
4787:                 af den 19 dec. 1889.
4788: 
4789: 
4790:                 Till Finlands: Landtdag.
4791: 
4792:     Gällande Förordning om verkställighet af straff stad-
4793: gar i kap. III § 6 bl. a. , Tukthusfånge, som hör till
4794: tvångsklassen, skall dygnet om hållas i enrum, efter tukt-
4795: husdirektionens pröfning, dock minst fyra månader."
4796:     Beträfbnde anförda stadgande om ensamhetsfängelse
4797: i strafftidens början erinrar n. propositionen tilll863-64
4798: års landtdag rörande allmänna grunder för ny straffverk-
4799: ställighetsförordning uttryckligen, att fångarnas inneslu-
4800: tande i cell icke afsåge deras fullkomliga isolerande från
4801: andra människor, utan allenast deras afskiljande från
4802: hvarandra till förekommande af den moraliska smitta,
4803: som umgänget fångarna emellan måste medföra, innan de
4804: blifvit väckta till ånger och bättring. Däremot vore me-
4805: nmgen ingalunda den, att de skulle lämnas i ostörd en-
4806: samhet i sina celler, utan tvärtom att de så ofta som
4807: möjligt skulle besök&s af tukthusets föreståndare, präst,
4808: läkare, skollärare, verkmästare och betjäning, äfvensom
4809: att tillträde till cellerna ej heller skulle förnekas andra
4810: välsinnade personer, som kunde intressera sig för deras
4811: undervisande.
4812:     Nyssagda synnerligen beaktansvärda grundsats går
4813: igen uti kap. II. § 8 mom. 1 af ofvannämnda förordning,
4814: 138       lll,s. -   Rikoslain Voimaanpanoas. 111 1. 6 §.
4815: 
4816: hvilket lagrum stadgar: ,Åt hvarje fånge skall ägnas
4817: jämn uppmärksamhet, och fånge i enrum bör flitigt be-
4818: sökas af straffanstaltens tjänstemän."
4819:     Af det sagda torde omedelbart framgå, att vår lag
4820: står främmande för och förkastar isoleringsfängelset. Men
4821: det oaktadt ha förhållandena å den finska fångvårdens
4822: område utvecklat sig i en riktning, som i strid med
4823: lagens anda och mening gifvit ensamhetsfängelset naturen
4824: af det vida strängare och för straffets ändamål otjänliga
4825: isoleringsfängelset.
4826:     Orsakerna härtill kunna vara många. Främst torde
4827: dock öfverbefolkningen i våra fängelser vara vållande
4828: till detta missförhållande. En blick på antalet tukthus-
4829: fångar i de olika straffanstalterna och antalet direktörer,
4830: präster, lärare m. fl. som vid desamma äro anställda, ger
4831: vid handen att dessa senare ej kunna göra tillräckligt
4832: täta besök i cellerna. Och då fria medborgare, som förut
4833: af varmt intresse för fångarnas undervisande besökt dem,
4834: numera nekas tillträde till cellerna, inses lätt, att ensam-
4835: hetsfängelset hos oss ofta i praktiken blir hårdare, än
4836: hvad lagen därmed afsett.
4837:     Men den påpekade öfverbefolkningen i våra fängelser
4838: medför äfven ett annat missförhållande, som likaledes har
4839: sina stora vådor. I vissa fall har det nämligen inträffat
4840: att ända till tre fångar sammanförts att utstå sitt s. k.
4841: ensamhetsfängelse i en cell, som till utrymme och luft-
4842: innehåll är afsedd för endast en fånge.
4843:     Bot för antydda missförhållanden erbjöde emellertid
4844: en sänkning af lagstadgad minimitid för ensamhetsfän-
4845: gelset från fyra månader till en månad, dock under förut-
4846: sättning att denna sänkning medförde inrättandet af flere
4847: :fångvårdskolonier. Försöket med kolouin i Ilmola, hvil-
4848: ket synes utfallit lyckligt, ger skäl att antaga att en dy-
4849: lik förutsättning är grundad.
4850:     För en ändring af ifrågavarande paragraf talar äfven
4851:                  Ill,s. -   Dagmar Neovius y. m.            139
4852: 
4853: det förhållande att man i praktiken allaredan nu frångått
4854: lagens uttryckliga stadgande om fyra månaders minimitid
4855: för ensamhetsfängelset i strafftidens början.
4856:     Slutligen må framhållas, att en lagförändring af före-
4857: slagen art så mycket hellre läte sig genomföras som den
4858: fortfarande lämnade stadgandet i V. F. kap. UI § 6 rö-
4859: rande tukthusdirektionens rätt att efter närmare pröfning
4860: fastställa tiden för fånges vistelse i enrum i dess fulla kraft.
4861:     På grund af hvad här ofvan framhållits våga under-
4862: tecknade vördsamt anhålla,
4863:                 att Landtdagen ville för sin del antaga och
4864:             till öfverhetlig stadfästelse öfverlämna en så
4865:             lydande
4866:                      Förordning,
4867: angående ändring af Förordningen om verkställighet
4868:      af straff af den 19 dec. 1889 kap. 111 § 6.
4869:                              § 6.
4870:     Tukthusfånge, som hör till tvångsklassen, skall dyg-
4871: net om hållas i enrum, efter tukthusdirektionens pröf-
4872: ning, dock minst en månad. Pröfvas fånge, som hör
4873: till tvångsklassen, ej kunna utan men för sin hälsa ut-
4874: härda ständig vistelse i enrum, eller kan han af annan
4875: orsak icke hållas i cell; bör han under ständig tillsyn
4876: arbeta i gemensamhet med andra fångar, men, såvidt
4877: möjligt är, tillbringa nätterna och längre fristunder i cell.
4878: Hör fånge, som ej fyllt aderton år, till tvångsklassen;
4879: ankomme å direktionen att bestämma tiden för hans
4880: vistelse i enrum. Ej må sådan fånge hållas 1 gemensam-
4881: het med äldre fångar af tvångsklassen.
4882: 
4883:    Helsingfors den 18 februari 1914.
4884:         Dagmar Neovius.    Annie Furuhjelm.
4885:                 Jenny af Forselles.
4886: 140
4887: 
4888: 111,4. -   Anom. ehd. N:o 23.
4889: 
4890: 
4891: 
4892: 
4893:             Lindström, Ludvig: Valtion- ja kansantarkas-
4894:                  tuksen aikaansaamisesta vankiloissa.
4895: 
4896: 
4897:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
4898: 
4899:     Virallisen tilaston mukaan osoittaa rikollisuus maas-
4900: samme: kammottavasaa määrässä lisääntymisen oireita.
4901: Kun: maassamme vuonna 1894 nykyisen rikoslain voi-
4902: maanastuessa oli yksi vanki 159 rankaisematonta henki-
4903: löä eli 6, 2 tuhatta asukasta kohti, nousi suhde vuonna
4904: 1911 yhteen vankiin 119 rankaisematonta henkilöä, s. o.
4905: aina 8, 4 tuhatta kohti. Tämän yhteydessä ovat luonnol-
4906: lisesti myöskin Suomen vankeinhoidon menot yhä kasva-
4907: neet, niin että niitä varten kuluvan vuoden budjetti-
4908: ehdotukseen otettiin 4,331, 700 markan erä.
4909:     Yhtenä syynä tähän suureen rikollisuuteen on epäile-
4910: mättä pidettävä vallitsevat huonot yhteiskunnalliset olot.
4911: Onhan siveellisyystilasto jo aikoja sitten täysin sitovalla
4912: tavalla todistanut, että on olemassa läheinen yhteys yh-
4913: teiskunnallisen hädän ja rikollisuuden välillä, eritoten sen
4914: rikollisuuden, joka ilmenee rikoksissa toisen omaisuutta
4915: vastaan. Toinen syy on varmastikin siinä, että meidän
4916: vanhentuneet lakimme eivät enää ole sopusoinnussa asu-
4917: jamiston vähitellen muuttuneen oikeustajunnan kanssa.
4918: Useitakin sellaisia tekoja, joita laajat yhteiskuntakerrok-
4919: set eivät enää pidä moraaliselta kannalta tuomittavina,
4920: rankaisevat empimättä meidän tuomioistuimemme, jotka
4921: pitävät itseään sidottuina lain tässä tapauksessa kuollee-
4922: seen kirjaimeen. Mutta varmaa on, etteivät nämä ole
4923:                      111,4. -   Lindström.               141
4924: 
4925: ainoat syyt, joitten takia suhdeluku rangaistujen ja ran-
4926: kaisemattomien henkilöiden välillä maassamme käy yhä
4927: epäsuotuisammaksi. Rikosten uusiutumisen suuri pro-
4928: senttimäärä, jonka voi laskea niiden tietojen perusteella,
4929: joita oikeustoimituskunta ja vankeinhoitohallitus vuosittain
4930:  antaa virallista tilastoa varten, johtaa välttämättä ajatuk-
4931: sen toiselle taholle, pakottaa meidät etsimään yhden tär-
4932: keimmistä syistä siihen, että vankiloisaamme vallitsee
4933: liika-asutus, meidän mm kutsutusta vankeinhoidos-
4934: tamme.
4935:      Huolimatta siitä, mikä on rangaistuskäsitteen synnyn
4936: perusteena, voi vankeusrangaistus meidän aikanamme
4937:  puolustaa paikkaansa ainoastaan siinä tapauksessa, että se
4938: täyttää yhteiskunnallisen tehtävän, s. o. että se pyrkii yh-
4939: teiskuntaa hyödyttäviksi kanaalaisiksi kasvattamaan niitä,
4940: jotka antisosialisten taipumusten nojalla tai sen tähden,
4941: että heiltä puuttuu käsitys suhteestaan yhteiskuntaan, ovat
4942: käyneet sille vaarallisiksi. Yhteiskunnallinen uudistus-
4943:  politiikka ja rangaistus täydentävät näin muodoin toi-
4944: siaan: 1msiksimainittu pyrkii mahdollisimman suuressa
4945: määrässä poistamaan rikollisuuden puhtaasti taloudellisia
4946:  syitä, rangaistuksen taas tulee kasvattaa niitä, jotka
4947: jo ovat joko näistä tahi muista syistä tehneet rikoksia.
4948: Mutta sellaisen vankilajärjestelmän, joka vaikuttaa sillä
4949: tavoin kuin meidän, niin että esimerkiksi vuonna 1912
4950: kokonaista 49,5 °/o törkeämmistä rikoksista rangaistuista
4951: miehistä ja 36,9 0Jo samallaisista rikoksista rangaistuista
4952: naisista jo aikaisemmin oli ollut vankiloissa törkeämmistä
4953: rikoksista, toisin sanoen tulleet osallisiksi siitä kasvatuk-
4954: sesta, jota meidän vankilamme ovat kyenneet antamaan,
4955: tahi, ottaaksemme vielä räikeämmän esimerkin, että kai-
4956: kista maamme kaupungeista kotoisin olevista mainittuna
4957:  vuonna rangaistuista törkeämpien rikosten tekijöistä ko-
4958: konaista 63,5 Ofo jo aikaisemmin oli ollut pitemmän aikaa
4959:  vankiloissa, sellaisen järjestelmän ei edes parhaimmalla
4960: 142    111,4. -   Valtion- ja kansantarkastus vankiloissa.
4961: 
4962: tahdollakaan voida sanoa täyttävän yhteiskunnallista teh-
4963: täväänsä.
4964:      Meidän vankiloitamme on toisinaan kutsuttu rikoksen-
4965: tekijäin kouluiksi. Tuo nimitys on herättänyt suurta
4966: suuttumusta vankeinhoitomiesten taholla, mutta on vai-
4967: keata väittää sen olevan olennaisesti harhaan johtavan.
4968:      Kun yllämainituista surullisista tosiseikoista on mei-
4969: dän vankeinhoitomiehillemme huomautettu, niin ovat he
4970: osoittaen tunnettua vastenmielisyyttään uuden ajan suu-
4971: ria aatteita ja syviä ihmisyyden vaatimuksia kohtaan ja
4972: niiden ymmärtämyksen puutetta koettaneet selittää syyn
4973: olevan , vankiainehiston huonontumisessa". Tuskinpa tar-
4974: vitsee todistaakaan, ettei tällainen selittely ole paikkansa
4975:  pitävä. Täytyyhän katsoa sellaisen väitteen olevan risti-
4976:  riidassa itsensäkin kanssa, että muka kohoavan kulttuurin
4977: ja yleisesti kasvavan yhteiskunnallisten kysymysten ym-
4978:  märtämyksen aikakautena olisi erityinen ryhmä ihmisiä,
4979: jonka kehitys sekä suhteellisesti että sinänsä kulkisi
4980:  taaksepäin ja alaspäin. Kaikenlainen puhe vankiaine-
4981:  histon huonontumisesta on siis ainoastaan noita veruk-
4982:  keita, joihin vanhentunut järjestelmä aina tarttuu, kun se
4983:  ei tahdo kaikesta huolimatta kuolla.
4984:      Emme voi olla tunnustamatta että meidän nykyinen
4985:  rangaistusjär:jestelmämme on sopimaton. Tahi selvemmin
4986:  sanottuna: meidän vankeinhoitomme, jonka periaattee(ker-
4987:  ran olivat sopusoinnussa ajan yleisen käsityksen kanssa,
4988:  ei ole voinut kulkea tasa-askelin muun kehityksen kanssa
4989:  ja on senvuoksi käynyt vaaralliseksi kansan-terveydelle
4990:  ja henkiselle varttumiselle.
4991:      Ei tarvitse suuriakaan tietoja vankeinhoidosta ymmär-
4992:  tääkseen missä pahan juuret ovat. Ne ovat etsittävät
4993:  vankeinhoidon täydellisestä eristymisestä muusta yhteis-
4994:  kunnasta, tahi käyttääksemme erään asiantuntijan lausun-
4995:  toa, siitä seikasta, että vankila oltuaan laitos, jonka tar-
4996:  koituksena. on ollut ohjata yhteiskuntamoraali oikeaan
4997:                     111,4. -   Lindström.               143
4998: 
4999: uomaan, on muuttanut erämaahan, jonne eivät paase ne
5000: ajan aatevirtaukset, jotka tiede ja moraali ovat luoneet.
5001:      Sellaisiksi kuin olot nyt ovat muodostuneet, on van-
5002: kila oma erityinen maailmansa, valtio valtiossa, jota hal-
5003: litaan omien periaatteiden mukaan, tahi oikeammin, jota
5004: hallitaan ilman periaatteita. Huomioon ei oteta edes niitä
5005: mahdollisuuksia, joita sisältää nykyinen asetus rangais-
5006: tusten sovelluttamisesta. Vankien kohtelusta puuttuu
5007: tyyten yksilöllistetty menettely, samoin kasvatusopilliseen
5008: psykologiseen ymmärtämykseen perustuva toiminta heidän
5009: parantamisekseen. Vankeinhoidon palvelijat ovat yksin-
5010: omaan virkamiehiä, joiden tehtävänä on valvoa, että van-
5011: keja kyllin tarkasti vartioidaan, että pikknmaisimpiakin
5012: säännöksiä heidän käyttäytymisestään noudatetaan ja että
5013: heidän pieninkin pyrkimyksensä oman yksilöllisyyden
5014: vaatimusten esiintuomiseen asianomaisesti tukahdutetaan.
5015: Meidän vankiloisaamme tahdotaan ylläpitää n. k. "hyvää
5016: järjestystä", ja tätä tehdessä unohdetaan, että vankilan
5017: toiminnalla täytyy olla päämäärä oman itsensä ulkopuo-
5018: lella, että vankilan on pyrittävä tekemään vankilat tar-
5019: peettomiksi ja että siihen tarvitaan muita toimenpiteitä
5020: kuin ne, jotka yksinomaan tarkottavat vankilajärjestyksen
5021: pienimpiin seikkoihin ulettuvien säännösten noudatta-
5022: mista.
5023:      Joulukuun 19 päivänä 1889 annettu asetus rangais-
5024: tusten toimeenpanosta neuvoo kahta keinoa vangin paran-
5025: tamiseksi: työtä ja opetusta, eritoten uskonnonopetusta,
5026: jolla jo vanhastaan on katsottu olevan yksinoikeus mo-
5027: raalin kohottamiseen. Ja kuitenkin käytetään näitä keinoja
5028: surkuteltavan vähäisessä määrässä. Mainitun asetuksen
5029: 5 §:n mukaan on vangille annettava opetusta "rangaistus-
5030: laitokselle sopivassa ammatissa, etupäässä sellaisessa, joka
5031: soveltuu hänen taipumukseensa ja siihen elinkeinoon,
5032: johon hän vapaaksi päästyään arvattavasti ryhtyy". Jos
5033: tämän pykälän tarkoitusta, niin, vaikkapa vain kirjain-
5034: 144    111,4. -   Valtion- ja kansantarkastus vankiloissa.
5035: 
5036: takin noudatettaisiin, silloin muodostuisi työstä se erin-
5037: omainen kasvatuskeino, jona se voi olla. Mutta nyky-
5038: oloissa sitä ei tapahdu. Mitä sanotaan esimerkiksi siitä,
5039: että vangit maan suurimman kuritushuoneen, Kakolan,
5040: n. k. päiväkoppiosastossa suorittavat sukankutomistyötä,
5041: tahi että sadat vangeista meidän lääninvankiloissamme val-
5042: mistavat käärönappuloita tahi ,muovailevat" surkean
5043: luonnottomia puuhevosia! Turhaan etsii tällaisesta työs-
5044: kentelystä pyrkimystä kasvatukseen. Työnteko jää par-
5045: haimmassa tapauksessa vain keinoksi jossakin määrin
5046: tappaa vangin ikävää ja liikaa aikaa.
5047:     Entä opetus'? Varsinainen opetus rajoittuu yksinker-
5048: taisimpien taitojen harjoittamiseen, lukemisen, kirjoitta-
5049: misen ja kokonaisluvuin laskemisen opettamiseen, jonka
5050: tähden se voi kiinnittää vain aniharvojen mieliä, eikä sillä
5051: edes näihin harvoihin nähden ole moraalin kehittämisen
5052: merkitystä. Uskonnonopetus, jolla ennen oli helvetti käy-
5053: tettävänään keinona vastahakoisten taivuttamiseksi uskon
5054: tottelevaisuuteen, on tämän valtin menetettyään kadotta-
5055: nut suuren osan vallastaan ihmisten mieliin. Hyvä van-
5056: kilapappi voi luonnollisesti kuitenkin tehdä opetuksestaan
5057: jotain, mutta, mikäli voi päättää tämän opetuksen usko-
5058: mattoman pienistä hedelmistä, lienevät tällaiset vankila-
5059: papit hyvin harvalukuisia. Sellaista opetusta, joka pyrkii
5060: ohjaamaan vankeja ymmärtämään suhdettåan yhteiskun-
5061: taan ja jokaisen kansalaisen velvollisuuksia ja oikeuksia,
5062: ei ole ensinkään olemassa.
5063:     Sen sijaan on käytettävissä aivan liiaksikin kurinpito-
5064: toimenpiteitä ja rangaistuksia teoista, joissa ei edes vangin
5065: mielikuvituskaan voi nähdä mitään rikollista, jollei oteta
5066: huomioon sitä, että ne ovat kielletyt, kielletyt perusteet-
5067: tomasti. Vangista tuntuu vankila koneistolta, jonka teh-
5068: tävänä on tuottaa hänelle tuskia ja rettelöitä ja tämän
5069: koneiston yläpuolella väikkyy vankeinhoitohallitus saa-
5070: vuttamattomassa majesteetissa. Kaikki tämä voi johtaa
5071:                      111, '· - Lindström.              145
5072: 
5073: vain yhteen tulokseen. Vangitun mielen täyttää katke-
5074: ruus ja viha sitä yhteiskuntaa kohtaan, joka on perustanut
5075: erityisiä suuria laitoksia hänen järkiperäiseksi kiduttami-
5076: sekseen, ja sen sijaan että hän vapaaksi tultuaan koet-
5077: taisi tulla todelliseksi kansalaiseksi, paremmaksi kuin hän
5078: oli ennen vangitsemistaan, on hän nyt aivan ala-arvoinen
5079: henkilö, jota paraimmassa tapauksessa ainoastaan pelko
5080: voi pidättää uudelleen rikkomasta niitä lakeja vastaan,
5081: joiden sovelluttamista hän on oppinut sydämestään vihaa-
5082: maan.
5083:     Jos mieli saada meidän vankilamme täyttämään yhteis-
5084: kunnallisen tehtävänsä, on niiden eristetystä asemasta
5085: yhteiskunnallisessa elämässämme tehtävä loppu. Yhteis-
5086: kunnalla itsellään tulee olla oikeus tarkastaa, ettei van-
5087: kilan toiminta saa muuttua luonteeltaan aivan kielteiseksi,
5088: vaan että sen avulla mahdollisimman monet niistä, jotka
5089: olojen pakosta ovat joutuneet vankilamuurien sisäpuolelle,
5090: tulevat sieltä ulos hyvinä kansalaisina eivätkä kuten nyt
5091: lisätyin taipumuksin uusiin rikoksiin. Ja tällainen pa-
5092: raimpienkin ohjesääntöjen sovelluttaminen on mahdollinen
5093: ainoastaan siinä tapauksessa, että saadaan aikaan täysin
5094: tehokas ja demokraattiselle perustukselle järjestetty van-
5095: kilaimme tarkastus.          ·
5096:     Erinomaisen esikuvan tällaiselle tarkastukselle saapi
5097: Englannista, jossa tarkastus on jaettuna kahteen osaan,
5098: toisen puolen suorittavat valtiontarkastajat, toisen komi-
5099: teat, jotka viranomaiset niillä paikkakunnilla, joilla van-
5100: kilat ovat, ovat asettaneet. Tämä on n. k. kansantarkastus.
5101:     Valtiontarkastajat ovat täydellisesti riippumattomia
5102: vankeinhoitoviranomaisista ja vastuunalaiset toiminnastaan
5103: ainoastaan lakien korkeimmalle edustajalle. Heidän teh-
5104: tävänään on valvoa, että lakeja ja ohjesääntöjä noudatetaan
5105: niiden hengen mukaan, niin että maan vankilalaitoksissa
5106: saadaan aikaan yhdenmukaisuutta. Heille saavat vangit
5107: esittää valituksiaan ja he puolestaan voivat asettaa van-
5108:                                                      m, 2
5109: 146     III, 4. -   Valtion- ja kansantarkastus vankiloissa.
5110: 
5111: kilaviranomaiset edesvastuuseen, jolleivät nämä täytä vel-
5112: vollisuuttaan, jonka mukaan heidän on tehtävä voitavansa
5113: vankien parantamiseksi ja kasvattamiseksi. Näin ollen
5114: täytyy niistä henkilöistä, joille vankilain johto on uskottu,
5115: hävitä suorastaan vahingoittava tunne siitä, että he ovat
5116: itsevaltiaita, samalla kuin vangit täyttää turvallisuuden
5117: tunne sen katkeruuden asemesta, jonka synnyttää tietoi-
5118: suus siitä, että on joutunut sellaisten henkilöitten valtaan,
5119: jotka osoittautuvat vihollisiksi.
5120:     Kansantarkastus, jota kuitenkin on pidettävä tärkeim-
5121: pänä, on järjestetty pääasiallisesti seuraavaan tapaan. Äs-
5122: ken mainittu paikallinen komitea, joka on kokoonpantu
5123: eri yhteiskunta-asemissa olevista henkilöistä, jotka luvul-
5124: taan oikeassa suhteessa edustavat niitä eri katsantotapoja,
5125: joita yhteiskunnassa on, kokoontuu vähintään kerran vii-
5126: kossa vankilaan käsittelemään kysymyksiä, joita vankilan
5127: virkamiehet, vangit tahi joku komitean jäsenistä on vi-
5128: reille pannut. Jokaisella komitean jäsenellä on sitäpaitsi
5129: oikeus niin usein kuin hän haluaa käydä vankilassa ja
5130: vankien puheilla. Viimeksimainittujen kanssa on heillä
5131: oikeus keskustella todistajitta. Komitean jäsenet ovat
5132: suoranaisessa yhteydessä lakien korkeimman edustajan
5133: kanssa ja ovat täydellisesti riippumattomia vankeinhoito-
5134: viranomaisista.
5135:     Kansantarkastuksen tärkeimpänä tehtävänä on toimia
5136: yhdyssiteenä yhteiskunnan ja vankilain onnettomien asuk-
5137: kaitten välillä, yhdyssiteenä, jota meillä ei ensinkään ole
5138: olemassa. Tällainen yhdysside olisi omiaan toiselta puolen
5139: vangeista poistamaan hylätyksi joutumisen tunteen ja
5140: rangaistukselta riistämään sen nykyisen yhteiskunnallisen
5141: koston luonteen, ja siten vankeihin luomaan edullisia pa-
5142: rantumisen edellytyksiä, ja toiselta puolen olisi tällainen
5143: yleisön vankeinhoitoon osaaottamiselle perustettu tarkas-
5144: tus omiaan kehoittamaan tätä yleisöä tutkimaan rikolli-
5145: suuden syvimpiä syitä ja sen kautta herättämään heissä
5146:                     111,4. -   Lindström.                147
5147: 
5148: tarpeen saada nämä syyt poistetuiksi. Ulkona vapaassa
5149: maailmassa vallitsevat aatevirtaukset pääsisivät tunkeutu-
5150: maan vankilain niin ummehtuneeseen ilmakehään ja pa-
5151: koittaisivat vankilaviranomaiset järjestämään toimintansa
5152: toisten ja inhimillisempien periaatteiden mukaan kuin ne,
5153: jotka nyt määräävät sen.
5154:     Ylläsanotun perusteella saan ehdottaa eduskunnalle
5155: että eduskunta tekisi Hallitukselle anomuksen,
5156: 
5157:               että valtiontarkastus ja kansanvaltaiselle
5158:           pohjalle rakennettu kansantarkastus mahdolli-
5159:           simman pian aikaansaataisiin maamme van-
5160:           kiloissa.
5161: 
5162:    Helsingissä, helmikuun 9 p:nä 1914.
5163: 
5164:                                      Ludvig Lindström.
5165: 148
5166: 
5167: 111, "· -   Pet. försl. N:o 23.
5168: 
5169: 
5170: 
5171: 
5172:               Lindström, Ludvig: A.ng. stats- och folkinspek-
5173:                    tion af landets fängelseväsende.
5174: 
5175: 
5176:                T i ll Finland s La n t d a g.
5177: 
5178:      Enligt den officiella statistiken visar brottsligheten i
5179: vårt land en tendens att ökas i förfärande grad. Medan
5180: landet år 1894, då den nuvarande straiflagen trädde i
5181: gällande kraft, räknade en fånge på 159 ostrai:fade eller
5182: 6,2 på tusen av landets invånare, steg detta tal år 1911
5183: till en fånge på 119 ostraffade, d. v. s. hela 8,, per tusen.
5184: I samband härmed ha naturligtvis utgi:fterna :för Finlands
5185: :fängelseväsen ständigt ökats, så att desamma i budget-
5186: förslaget :för innevarande år upptogos tili 4,331, 700 mark.
5187:      En av orsakerna till denna stora brottslighet står
5188: otvivelaktigt att söka i rådande dåliga sociala :förhållan-
5189: den. Moralstatistiken har ju för länge sedan på ett fullt
5190: bindande sätt bevisat det nära sambandet mellan den
5191: sociala nöden och brottsligheten, särskilt den, som tagit
5192: sig uttryck i brott mot annans egendom. En annan
5193: orsak ligger helt · säkert i den omständigheten, att våra
5194: föråldrade lagar icke mera stå i samklang med befolk-
5195: ningens småningom förändrade rättsmedvetande. Mycket,
5196: som av vida be:folkningslager icke mera betraktas som ur
5197: moralisk synpunkt :förkastligt, straffas ännu utan betän-
5198: kande av våra domstolar, som känna sig bundna av
5199: lagens i detta fall livlösa bokstav. Men dessa äro helt
5200: visst icke de enda orsakerna tili den år för år allt ogynn-
5201:                       111, 4. -   Lindström.              149
5202: 
5203: sammare proportionen mellan straffade och ostraffade i
5204: detta land. Den höga procenten av återfall i brott, som
5205: kan konstateras i de uppgifter, justitieexpeditionen och
5206: fångvårdsstyrelsen årligen lämna som bidrag till vår offi-
5207: ciella statistik, leder ofrivilligt tanken åt ett annat håll,
5208: tvingar oss att söka en av de viktigaste orsakerna tili
5209: överbefolkningen av våra fängelser i själva vår så kallade
5210: fångvård.
5211:     Oberoende av vad som ligger tili grund för straff-
5212: begreppets uppkomst kan fängelsestraffet i vår tid för-
5213: svara sin plats endast om detsamma utför en samhällelig
5214: mission, d. v. s. om det strävar tili att till samhällsnyttiga
5215: medborgare uppfostra dem, som på grund av antisociala
5216: böjelser eller bristande insikt om sin ställning tili sam-
5217: hället, blivit för detsamma farliga. Den sociala reform-
5218: politiken och straffet komplettera sålunda varandra; den
5219: förstnämnda vill så vitt möjligt undanrödja de rent eko-
5220: nomiska orsakerna till brottsligheten, straffet bör upp-
5221: fostra dem, som redan av dessa eller andra orsaker för-
5222: gått sig. Men ett fängelsesystem, som verkar så som
5223: vårt, att tili exempel under år 1912 icke mindre än
5224: 49,5 Ofo av för grövre brott straffade män och 36,9 °/o
5225: av för liknande brott straffade kvinnor redan tidigare
5226: suttit fängslade för svårare förbrytelser, det vill med
5227: andra ord säga blivit delaktiga av den uppfostran våra
5228: fängelser kunnat giva, eller, för att taga ett ännu mera
5229: drastiskt exempel. att av samtliga i vårt lands städer
5230: hemmahörande under nyssnämnda år straffade grövre
5231: förbrytare hela 63,5 Ofo tidigare suttit längre tid i fän-
5232: gelse, detta system kan ingalunda ens med bästa vilja
5233: påstås uppfylla sin sociala mission.
5234:     Man har stundom kallat våra fängelser en skola för
5235: förbrytare. Karaktäristiken har väckt synnerlig indigna-
5236: tion på fångvårdsmannahåll, men man har svårt att påstå
5237: den vara alltför missvisande.
5238: 150    111, 4. -   Valtion- ja kansantarkastus vankiloissa.
5239: 
5240:     När man påpekat ovanantydda sorgliga :förhållanden
5241: för våra fångvårdsmän, ha dessa med känd motvilja mot
5242: och bristande förståelse för det stora i den nya tiden
5243: och dess djupa mänsklighetskrav velat skylla desamma
5244: på en ,försämring av fångmaterialet". Att detta argu-
5245: ment icke håller sträck torde väl knappast behöva på-
5246: visas. Det måste ju anses ligga en självmotsägelse i ett
5247: påstående, att under en period av i övrigt stigande
5248: kultur och allmänt ökad förståelse för de samhälleliga
5249: spörsmålen en viss grupp av individer såväl relativt som
5250: även absolut taget skulle gå bakåt och nedåt i utveckling.
5251: Talet om fångmaterialets försämring är således nog endast
5252: ett av dessa svepskäl, som alltid ett överlevat system
5253: griper till, då det trots allt inte vill dö.
5254:     Vi kunna ej undgå att erkänna att vårt nuvarande
5255: straffsystem är olämpligt. Eller tydligare sagt: vår fång-
5256: vård, vars grundprinciper engång stodo i harmoni med
5257: tidsuppfattningen, har icke förmått hålla jämna steg med
5258: utvecklingen i övrigt och har därför blivit en fara för
5259: vår folkhälsa och andliga förkovran.
5260:     Det kräves icke synnerligen stora insikter i fångvård
5261: för att klart inse, var den djupaste roten till det onda
5262: ligger. Den står att söka i fängelseväsendets absoluta
5263: avskildhet från samhället i övrigt, eller för att använda
5264: ett yttrande, fällt av en sakkunnig, i att fängelset från
5265: att ha varit en institution med uppgift att verka :för
5266: samhällsmoralens utveckling i rätt fåra, fått vandra ut i
5267: en ödemark, otillgänglig för de tidens ideströmningar
5268: vetenskap och moral skapat. Så som förhållandena nu
5269: gestaltat sig är fängelset en värld för sig, en stat i sta-
5270: ten, styrd efter egna principer, eller rättare, styrd utan
5271: principer.
5272:     Ej ens de möjligheter, vilka rymmas i den nuvarande
5273: :förordningen om tillämpningen av straff, beaktas. Varje
5274: individualiserad behandling av fångarna saknas, varje på
5275:                      111, '· -   Lindström.             151
5276: 
5277: pedagogisk och psykologisk förståelse byggd värksamhet
5278: till deras förbättrande likaså. Fångvårdcns tjänare äro en-
5279: dast ämbetsmän, med uppgift att se till att fångarna
5280: tillräckligt noggrannt bevakas, att de mest småaktiga
5281: föreskrifter beträf:fande dera.s uppförande följas och att
5282: varje deras strävan till hävdande av sin individualitet
5283: tillbörligen undertryckes. Det är den s. k. ,goda ord-
5284: ningen" i våra fängelser man vill upprätthålla, och man
5285: glömmer under detta arbete, att fängelsets verksamhet
5286: bör ha ett mål utom sig själft, att fängelset bör sträva
5287: att göra fängelserna onödiga och att dädör krävas andra
5288: åtgärder än endast de, som sträva till :fängelseordningens
5289: minutiösa upprätthållande.
5290:      Förordningen om verkställighet av straff av den 19
5291: december 1889 känner två utvägar till fångens :förbättring:
5292: arbete och undervisning, främst religionsundervisning, som
5293: enligt gammal uppfattning ju ansetts ha monopol på att
5294: vara moralbefordrande. Och likväl utnyttjas dessa utvägar
5295: i sorgligt ringa grad. Enligt 5 § av nämnda förordning
5296: bör exempelvis fånge erhålla undervisning i sådant yrke,
5297: , vilket med straffanstalten är förenligt, :företrädesvis i
5298: sådant som överensstämmer med hans fallenhet och sanno-
5299: lika näringsfång efter frigivning". Skulle andemeningen,
5300: ja, även bokstaven av denna paragra:f :följas i våra fän-
5301: gelser, då kunde arbetet bli det utomordentliga upp-
5302: fostringsmedel, som det kan vara. Men som sakerna nu
5303: stå, sker detta icke. Vad säges tiH exempel därom, att
5304: fångarna i den s. k. dagcellflygeln i landets största tukt-
5305: hus, Kakola, syssla med strumpstickning, eller att hun-
5306: dradetal av fångarna i våra länsfängelser födärdiga pa-
5307:  ketpinnar eller ,skulptera" sorgligt vanskapliga trähästar!
5308: Man söker förgäves efter en strävan till uppfostran
5309: bakom slikt. Arbetet blir nu i bästa fall endast ett
5310: ruedel att i någon mån döda fångens ledsnad och över-
5311: flöd av tid.
5312: 152    111,4. -   Valtion- ja kansantarkastus vankiloissa.
5313: 
5314:     Och undervisningen. Den egentliga undervisningen
5315: inskränker sig tili inövandet av de enklaste färdigheter,
5316: att läsa, skriva och räkna med hela tal, varför densamma
5317: kan intressera endast ett fåtal och ej ens för detta fåtal
5318: ha betydelsen av moralbildande. Kristendomsundervisnin-
5319: gen, som ju fordom hade helvetet att tillgå som medel
5320: att tvinga de motspänstiga under trons lydno, har med
5321: denna trumf förlorat en stor del av sin gamla makt över
5322: sinnena. En god fängelsepräst kan självfallet dock av
5323: sin undervisning göra något, men att döma av de otro-
5324: ligt små frukterna av denna undervisning måtte sådana
5325: fängelsepräster vara synnerligen tunnsådda. En under-
5326: visning, som skulle sträva till att bibringa fångarna för-
5327: ståelse av deras ställning till samhället och av varje
5328: medborgares skyldigheter och rättigheter gent emot detta
5329: saknas fullständigt.
5330:     I stället har man ett överflöd av disciplinära åtgär-
5331: der och straff, som utdelas för handlingar, i vilka en
5332: fånges fantasi ens ej kan finna något brottsligt, om man
5333: undantager att de äro förbjudna, förbjudna utan motive-
5334: ring. För honom ter sig fängelset som en mekanism,
5335: vars hela funktion syftar till hans plågande och trakas-
5336: serande och över denna mekanism svävar fångvårdssty-
5337: relsen i oåtkomligt och oansvarigt majestät. Resultatet
5338: av allt detta kan ej bli mer än ett. Den fångne fylles
5339: av bitterhet och hat mot detta samhälle, som inrättat
5340: särskilda stora anstalter till hans rationella plågande, och
5341: i stället för att han efter frigivningen skulle försöka bli
5342: en värklig medborgare, bättre än den han var före sitt
5343: fängslande, är han nu en synnerligen underhaltig sådan,
5344: vilken endast fruktan i bästa fall kan avhålla från att
5345: ånyo bryta mot de lagar, vilkas tillämpare han lärt sig
5346: synnerligen hata.
5347:     Skola våra fängelser kunna bringas att fylla sin so-
5348: ciala mission, måste deras isolerade ställning i vårt sam-
5349:                     111, 4. -   Lindström.             153
5350: 
5351: hälleliga liv taga en ända. Samhället självt bör ha rätt
5352: kontrollera, att fängelsets verksamhet icke får bli av rent
5353: negativ art, utan att genom densamma så många som
5354: möjligt av dem, som av förhållandenas makt kommit inom
5355: fängelsernas murar, måtte komma därifrån som goda
5356: medborgare, icke så som nu är fallet med ökad disposi-
5357: tion för nya brott. Och en sådan tillämpning av även
5358: de bästa reglementen kan fås till stånd endast om en
5359: fullt effektiv och på demokratisk grund ordnad inspek-
5360: tion av våra fängelser kan åstadkommas.
5361:     En utomordentlig förebild för en sådan inspektion
5362: har man från England, där densamma sönderfaller i
5363: tvänne delar, den ena utförd av statsinspektörer, den
5364: andra av särskilda lokala komiteer, tillsatta av myndig-
5365: heterna å de orter, där fängelserna äro belägna. Detta
5366: är den s. k. folkinspektionen.
5367:     Statsinspektörerna äro fullständigt oberoende av fång-
5368: vårdsmyndigheterna och ansvara för sin verksamhet endast
5369: inför lagarnas högsta representant. Deras uppgift är att
5370: se till att lagar och reglementen verkställas i överens-
5371: stämmelse med deras andemening, så att enhetlighet i
5372: landets fängelseväsen därigenom kan vinnas. Till dem
5373: kunna fångarna framföra sina klagomål, och de å sin
5374: sida kunna ställa fängelsemyndigheterna till ansvar, där
5375: dessa icke fy.llt sin plikt, som måste vara att göra allt
5376: för de fångnas förbättrande och uppfostran. Den rent
5377: depraverande känslan av att vara självhärskare måste
5378: sålunda försvinna från dem, som fått sig fängelsernas
5379: ledning ombetrodd, samtidigt fångarna erfara en känsla
5380: av trygghet, j stället för den bitterhet, som födes av
5381: medvetandet att vara överlämnad på nåd och onåd åt
5382: dem, som visa sig såsom deras fiender.
5383:     Folkinspektionen, som likväl måste betraktas som den
5384: viktigare, är i huvudsak ordnad på följande sätt. Den
5385: nyssnämnda lokala komiten, som är sammansatt av per-
5386: 154    111, «. -   Valtion- ja kansantarkastus vankiloissa.
5387: 
5388: soner av olika samhällsställning och representerande de
5389: olika åskådningssätt, som i samhället göra sig gällande
5390: i rättvis proportion till deras styrka i detsamma, samman-
5391: träder minst en gång i veckan inom :fängelset för att
5392: handlägga :frågor, som av fängelsets tjänstemän, fångar
5393: eller komiteledamöter bringas inför densamma. V arje
5394: komiteledamot äger dessutom rätt att så o:fta han det
5395: önskar besöka :fängelset och fångarna. Med dessa ha de
5396: rätt att samtala utan vittnen. De kommunicera direkt
5397: med lagarnas högsta representant och stå fullkomligt
5398: oberoende av :fångvårdsmyndigheterna.
5399:      Folkinspektionens främsta uppgift är att utgöra den
5400: hos oss nu totalt saknade förbindelselänken mellan sam-
5401: hället och de olyckliga i fängelserna. Denna skulle å
5402: ena sidan hos. fångarna :förjaga känslan av övergivenhet
5403: samt beröva stra:f:fet dess nuvarande karaktär av sam-
5404: hällelig hämd, och sålunda hos dem skapa gynnsamma
5405: förutsättningar till förbättring, medan å andra sidan en
5406: sådan inspektion genom allmänhetens deltagande i fång-
5407: vården hos denna allmänhet måste väcka håg att forska
5408: e:fter de djupaste orsakerna till brottsligheten och där-
5409: med även ett behov att undanrödja dessa orsaker. De
5410: rådande ideströmningarna ute i den :fria världen skulle
5411: tränga in i fängelsernas nu så instängda atmosfär och
5412: där tvinga fängelsemyndigheterna att ordna sin verk-
5413: samhet e:fter andra och mänskligare principer, än de som
5414: nu bestämma densamma.
5415:      På grund av det ovan sagda får jag hos Finlands
5416: I..antdag föreslä det representationen måtte hos regeringen
5417: anhålla om åtgärder därhän,
5418:                 att en effektiv statsinspektion och en på de-
5419:             mokratisk grund fotad folkinspektion av landets
5420:             fängelseväsen snarast möjligt måtte fås till stånd.
5421:      Helsingfors den 9 februari 1914.
5422:                                       Ludvig Lindström.
5423:                                                          155
5424: 
5425: 111, 5. -   Anom. ehd. N:o 39.
5426: 
5427: 
5428: 
5429: 
5430:              Hultin, Tekla: Toimenpiteistä lisätyn tarkas-
5431:                tuksen ja valvonnan aikaansaamiseksi vankein-
5432:                hoidossa.
5433: 
5434: 
5435:                 Suomen Eduskunnalle.
5436: 
5437:      Nykyaikaisessa valtionhallinnossa on tarkastu stoimella
5438: erittäin tärkeä sija. Sen tarkoituksena ei ole ainoastaan
5439: valvoa valtion virkamiesten toimintaa, asetusten, ohje- ja
5440: johtosääntöjen noudattamista ja käytäntöön soveltamista
5441: hallinnon eri aloilla, vaan myöskin järjestyksen ja lailli-
5442: suuden valvominen monella yhteiskunnallisen toiminnan
5443: alalla, havaittujen epäkohtien ja puutteiden tutkiminen
5444: sekä parannustoimenpiteiden esittäminen niiden korjaa-
5445: miseksi. Samalla kuin julkinen tarkastus antaa hallinto-
5446: vallalle keinon kontrolleerata määräystensä toimeenpanoa
5447: sekä mahdollisuuden saada selkoa niiden tarkoituksen-
5448: mukaisuudesta tarjoo se toisaalta yhteiskunnalle jonkun-
5449: laisia takeita siitä, että mahdolliset väärinkäytökset viipy-
5450: mättä ja välittömästi saatetaan hallintovallan tietoon.
5451:     Meidänkin maassamme on vähitellen toinen hallinnon-
5452: haara toisensa perään asetettu asiantuntijain toimittaman
5453: säännöllisen tarkastuksen alaiseksi. Onpa tarkastus yleisen
5454: mielipiteen vaatimuksista ulotettu useille semmoisillekin
5455: kunnallisen, jopa yksityisenkin toiminnan aloille, joilla
5456: tärkeitä yhteiskunnallisia etuja tai inhimillisyyden ja koh-
5457: tuuden vaatimuksia on valvottava. Tällaisista syistä on
5458: perustettu esim. säästöpankkientarkastajan, vaivaishoidon-
5459: tarkastelijan, ammattientarkastajien y. m. samanaiset toimet.
5460: 156      111, 5, -   Vankeinhoidon tarkastus ja valvonta.
5461: 
5462:     Siitä johtuva hyöty on monessa suhteessa ollut tuntuva.
5463:     Tähän katsoen on outoa, ettei varsinaista tarkastajan-
5464: tointa vielä ole perustettu eräälle hallinnonalalle, jossa
5465: se, jos missään, näyttää asianlaidan vaatimalta, siinä kuin
5466: lainmukaisen järjestyksen ylläpito on mitä välttämättömin,
5467: nimittäin ·vankeinhoidon, joka oikeustieteen nykyaikaisen
5468: kannan mukaan ei tarkoita vain yhteiskunnan itsepuolus-
5469: tusta sen järjestyksen rikkojia vastaan, vaan joka lopul-
5470: liseksi päämääräkseen asettaa niiden palauttamisen ran-
5471: gaistusajan loputtua takaisin yhteiskuntaan sen lainkuu-
5472: liaina ja hyödyllisinä jäseninä. Toisaalta joutuu myös
5473: vapausrangaistuksen kärsijä niin suureen riippuvaisuuteen
5474: vankilaviranomaisista, että hänen oikeusturvallisuutensa
5475: suojaamiseksi vaaditaan erikoista huolenpitoa. V ankein-
5476: hoidon tehtävä on yhteiskunnan kannalta katsoen siksi
5477: tärkeä, luonteeltaan siksi monipuolinen ja vaikea, että
5478: kaikki, mikä suinkin on mahdollista, olisi tehtävä sen
5479: helpottamiseksi.
5480:     Yksi sellainen keino, ja helpoimmin toteutettavissa,
5481: olisi nähdäkseni vakinaisen tarkastajantoimen perustami-
5482: nen vankeinhoidon alalle. Tosin kuuluu vankeinhoito-
5483: hallituksen johtosäännön mukaan vuodelta 1881 myöskin
5484: vankiloiden tarkastus tämän hallituksen ja lähinnä sen
5485: ylijohtajan tehtäviin. Hänen tulee nimittäin senaatin joka
5486: vuosi edeltäpäin vahvistaman matkasuunnitelman mukaan
5487: myös käydä tarkastamassa maan vankiloita ja kuritus-
5488: huoneita sekä, mikäli tarpeelliseksi havaitaan, myös kihla-
5489: kunnan-, käräjä- ja kaupungin vankiloita.
5490:     Katsoen kuitenkin tämän viranomaisen moniin muihin
5491: virkatehtäviin ja ottaen huomioon näiden lisääntymisen
5492: johtosäännön julkaisemisesta kuluneena aikana, - mikä
5493: selviää yksistään jo siitä seikasta, että vankiloissa säily-
5494: tettyjen henkilöiden luku mainittuna aikana on kasvanut
5495: kahdenkertaiseksi - täytyy mainitun tarkastuksen pakos-
5496: takin jäädä sivutehtäväksi eikä se luonnollisesti voi tulla
5497:                        111, o. - Hultin.                 157
5498: 
5499: nnn säännölliseksi, perinpohjaiseksi eikä monipuoliseksi
5500: kuin olisi suotavaa ja asian laita vaatisi. Vielä vähem-
5501: män voidaan odottaa niiltä tilapäisiltä tarkastuksilta, joita
5502: kuvernöörin on läänissä korkeimpana järjestyksenvalvojana
5503: lääninvankiloita koskevan ohjesäännön mukaan 14 p:ltä
5504: tammik. 1891 ,ajoittain tai milloin erinäinen syy ilmaan-
5505: tuu" toimitettava näissä vankiloissa, koska mainitulla viran-
5506: omaisella yleensä ei voi edellyttää olevan erikoista asian-
5507: tuntemusta vankeinhoidon alalla. Tarkeimpää on, että.
5508: myöskin prokuraattori virkansa puolesta on velvollinen
5509: erikoisesti valvomaan, ettei vankien oikeutta missään suh-
5510: teessa loukata, mutta hänkään ei muiden laajojen tehtä-
5511: viensä takia voi omistaa riittävästi aikaa vankiloiden tar-
5512: kastukselle.
5513:     Näyttää selvältä, että tehokasta vankeinhoidon tarkas-
5514: tusta voidaan saada aikaan yksistään nimenomaan sitä
5515: varten asetetun viranomaisen kautta, joka on tietopuoli-
5516: aesti ja käytännöllisesti perehtynyt sekä oman maan että
5517: ulkomaitten rikosoikeuteen ja joka erityisesti on tutustu-
5518: nut niihin kokeisiin, parannuksiin ja iludistuksiin, joihin
5519: edistyneimmissä maissa on vankeinhoidon alalla ryhdytty.
5520: Tällaisen tarkastajan tehtävänä olisi käymällä tiheään van-
5521: kiloissa valvoa että asetuksien määräyksiä niissä tarkoin
5522: noudatetaan, eikä vain kirjaimen, mutta myös hengen
5523: mukaan, että rikollisuuden laadun ja asteen suhteen eri
5524: luokkiin kuuluvia vankeja ja varsinkin nuoria ja vähem-
5525: män turmeltuneita pidetään toisista erillään ja että ne
5526: saavat sen mukaan sovitetun kohtelun. Vankiloiden viran-
5527: omaisille tulisi tarkastajan olla rohkaisevana neuvonanta-
5528: jana heidän vaikeassa tehtävässään. Hänen välityksellään
5529: nämä voisivat tutustua parhaimpiin sekä kotimaassa että
5530: ulkomailla saavutettuihin kokemuksiin, jotka voitaisiin
5531: käytäntöön sovittaa. Eri laitoksen hallinto tulisi yhden-
5532: mukaisemmaksi ja parhaimmissa kohdissaan toisten mal-
5533: liksi. Toisaalta tulisi vangeilla olla oikeus esittää tarkas-
5534: 158       111, 5. -   Vankeinhoidon tarkastus ja valvonta.
5535: 
5536:  tajalle valituksia milloin luulevat kärsineensä oikeuden-
5537:  loukkauksen ja voisi tarkastaja sen johdosta paremmin
5538:  itse -paikalla suorittaa asian tutkimuksen kuin se nyt on
5539:  vankeinhoitohallitukselle kirjeenvaihdon nojalla mahdol-
5540:  lista. Tämän kautta tuntisivat vangit olevansa paremmin
5541:  suojatut mielivaltaa vastaan eikä heidän mieliinsä pääsisi
5542:  patoutumaan semmoista katkeruutta ja vihamielisyyttä
5543:  vartijoitansa vastaan, mikä nyt monasti johtaa epätoivoi-
5544:  siin rikoksentekoihin.
5545:       Niinkuin muidenkin tarkastusviranomaisten tulisi tie-
5546:  tysti vankeinhoidon tarkastajankin tehdä kirjallisesti tiliä
5547: toiminnastaan sekä esittää ehdotuksia havaitsemiensa puut-
5548: teiden ja epäkohtien korjaamiseksi. Loppuhuomautuksena
5549: on lisättävä, että välttämättömänä edellytyksenä sellaisen
5550: toiminnan menestymiselle luonnollisesti on, että siihen
5551: antautuva henkilö on todellisen asianharrastuksen ja ihmis-
5552: rakkauden elähyttämä.
5553:      Tarvitsee tuskin huomauttaa, että useissa muissa maissa
5554: vankeinhoito on tällaisen erikoisen tarkastuksen alainen.
5555: Englannissa esim. on tarkastus niin pitkälle kehittynyt,
5556: että tarkastajilta vaaditaan erikoisia ammattitietoja, yhdeltä
5557: lääkeopillisia, toiselta kasvatusopillisia ja kolmannelta,
5558: jonka erikoisalana on vankien työnteon valvominen, tek·
5559: nillistä sivistystä. Samassa maassa on kuusi miehistä
5560: vankeinhoidontarkastajaa ja yksi naistarkaataja naisvanki-
5561: loita varten. Meillä Suomessa täytynee toivomukset aluksi
5562: rajoittaa vain yhden tarkastajan asettamiseen, niin suo-
5563: tavaa kuin olisikin, että naisvankiloiden tarkastajakai jo
5564: kohta saataisiin nainen.
5565:      Paitsi valtiontarkastusta on Englannissa ja Skotlan-
5566: nissa vankiloiden suhteen vuodesta 1877 saakka olemassa
5567: vielä toisenkinlainen valvonta, joka on uskottu eräälle
5568: komitealle n. s. , Visiting committee'lle" sillä paikkakunnalla,
5569: jolla vankila sijaitsee. Tämän jäsenet ovat Englannissa
5570: oikeusistuimen, Skotlannissa kaupunginvaltuuston, valit-
5571:                        111, 5. -   Hultin.                159
5572: 
5573: semia yleistä luottamusta nauttivien vankeinhoitoa har-
5574: rastavien henkilöiden joukosta. Komitean toiminnan paa-
5575: piirteet ovat asetuksissa määrätyt. Komitean tulee ko-
5576: koontua itse vankilassa kerran kuukaudessa ja käsitellä
5577: kaikkia niitä asioita, joita vankilanviranomaiset, palvelus-
5578: väki tai vangit sen tutkittavaksi alistavat ja on sillä
5579: oikeus saada vankilanviranomaisilta kaikki tarvitsemansa
5580: tiedot. Komitean jokaisella jäsenellä on oikeus ja vel-
5581: vollisuus käydä kaikkialla vankilassa, tavata vankeja ja
5582: puhutella heitä kahden kesken. Havainnoistansa komitea
5583: pitää pöytäkirjaa ja ilmoittaa niistä oman mielipiteensä
5584: ohella vankeinhoitohallitukselle tai suorastaan hallitukselle,
5585: jotka myös saattavat vaatia komitealta muita tarvitse-
5586: miansa tietoja. Vankilan johtajan kurinpidollisen rankaisu-
5587: vallan käyttö on jossain määrin komitean suostumuksesta
5588: riippuvainen ja komitealla on oikeus erinäisten sellaisten
5589: helpotusten myöntämiseen, jotka eivät tuota häiriötä van-
5590: kilan järjestykselle.
5591:     Paikalliskomiteankin tarkoituksena on siis valvoa, että
5592: asetuksia ja sääntöjä vankiloissa noudatetaan varsinkin
5593: terveydenhoitoon, vankien työskentelyyn, opetukseen ja
5594: siveelliseen kasvatukseen nähden sekä ylipäänsä vaikuttaa
5595: vankeinhoidon parantamiseksi.
5596:     Näiden komiteain toiminnasta ilmoitetaan myös saa-
5597: vutetun erittäin suotuisia tuloksia. Vankilaviranomaisten
5598: auktoriteetti ei ole siitä vähimmässäkään määrässä kärsi-
5599: nyt, mutta sen sijaan yleisön luottamus vankilain hoitoon
5600: on lisääntynyt. Myöskin eräissä muissa maissa on ryh-
5601: dytty samansuuntaisiin toimenpiteisiin.
5602:     Näyttää siltä kuin meilläkin Suomessa jo voimassa-
5603: olevia kuritushuoneita ja lääninvankiloita koskevia ase-
5604: tuksia vuosilta 1886 ja 1891 laadittaessa olisi ollut ole-
5605: massa jonkunlainen käsitys yhteiskunnallistenkin apu-
5606: voimien, ellei suorastaan tarpeellisuudesta, niin kummin-
5607: kin hyödyllisyydestä vankeinhoidolle. Näissä asetuksissa
5608: 160     lll,s. -   Vankeinhoidon tarkastus ja valvonta.
5609: 
5610: on. nimittäin säädetty, että van.kilajohtokuntaan, johon
5611: kuuluu vankilan johtaja, pappi, lääkäri ja kirjanpitäjä ja
5612: jonka päätöksistä kaikki vankilan sisäiset asiat riippuvat,
5613: saattaa senaatti vankeinhoitohallituksen ehdotuksesta lisätä
5614: yhden tai kaksi sopivaa jäsentä vankilan ulkopuolelta.
5615: Johtokunnan jäseninä on näillä oikeus käydä kaikkialla
5616: vankilassa ja puhutella vankeja sekä velvollisuus harras-
5617: taa vankeinhoidon edistämistä.
5618:     Tämän säännöksen tarjoomaa mahdollisuutta ei kui-
5619: tenkaan lienee koskaan käytetty. Sitä omituisempaa on,
5620: että vaikka maassamme on vankeinhoidolta puuttunut sekä
5621: varsinainen ammatillinen tarkastaja että myöskin semmoi-
5622: nen järjestetty valvonta yhteiskunnan puolelta kuin on
5623: esim. Englannissa, niin on meillä kuitenkin suuriarvoinen
5624: kokemus siitä, mitä asianharrastuksen elähyttämä vapaa-
5625: ehtoinen toiminta saattaa vankeinhoidon hyväksi vaikuttaa.
5626:     Tästä kokemuksesta on meidän, kuten tietty, kiittä-
5627: minen erästä naista - henkilöä, jonka nimi ja jalo, uh-
5628: rautuva elämäntyö vankien keskuudessa on kunnioitettu
5629: ei ainoastaan omassa maassa, vaan myös sen ulkopuolella,
5630: kaikkialla missä vankeinhoidon siveelliselle puolelle anne-
5631: taan merkitystä ja arvoa - Mathilda W redeä. Se seikka,
5632: että hänen lähes kolmekymmentä vuotta jatkunut siunauk-
5633: sellinen työnsä on keskeytetty taholta, jolla sitä ennen
5634: kaikkea olisi odottanut kiitollisuudella tervehdittävän, ei
5635: ole ainoastaan herättänyt maassa yleistä paheksumista,
5636: vaan on myös entistä selvemmin paljastanut sen eristetyn
5637: aseman, jossa vankeinhoito meillä nykyään on ja niiden.
5638: yhteiskunnallisten apuvoimien puutteen, joiden myötävai-
5639: kutuksetta viralliset toimenpiteet jäävät vajanaisiksi.
5640:     Näissä oloissa on selvinnyt tarve myöskin sentapaisen
5641: yhteiskunnallisen valvonnan aikaansaamisesta, joka Eng-
5642: lannissa on toimessa. Kullekin paikkakunnalle, jolla si-
5643: jaitsee vankila, olisi meilläkin aikaansaatava eri kansan-
5644: luokkiin ja sukupuoliin kuuluvista vankeinhoidon edis-
5645:                        111, 5. -   Hultin.                   161
5646: 
5647: tämistä harrastavista luottamushenkilöistä kokoonpantu
5648: paikallinen komitea, jonka jäsenet sopivimmin olisivat
5649: paikkakunnan tuomioistuimen määräajaksi valitsemat, ja
5650: jonka tehtävä olisi annettavassa asetuksessa pääkohdissaan
5651: määrättävä vankeinhoidon valvontaa ja edistämistä sil-
5652: mällä pitäen. Komitean tulisi myös, samoin kuin Eng-
5653: lannissa, olla jonkunlaisena yhdyssiteenä yhteiskunnan ja
5654: siitä pakollisesti eristettyjen välillä. Sen tulisi pitää huolta
5655: siitä, etteivät vangittujen ja heidän perheittensä väliset
5656: siteet kokonaan katkea. Sen tulisi esim. vankeusyhdis-
5657: tyksen y. m. välityksellä auttaa vankien turvattomia per-
5658: heitä, helpottaa rangaistuksen kärsineiden palaamista ta-
5659: kaisin yhteiskuntaan ja tukea heidän siveellisiä parannus-
5660: pyrkimyksiään. Toiselta puolen noiden yhteiskuntaa edus-
5661: tavien valvojien kautta leviäisi yleisöön oikeampi käsitys
5662: rikollisuuden moninaisista syistä. Yhteiskunnan edesvas-
5663: tuutunne heräisi ja tämä vuorostaan herättäisi harrastusta
5664:  näiden syiden poistamiseen tai ainakin niiden vaikutuksien
5665:  vaimentamiseen.
5666:      Kaiken edellä mainitun nojalla rohkenen kunnioittaen
5667:  pyytää arvoisaa eduskuntaa yhtymään alamaiseen ano-
5668:  mukseen,
5669:                  että hallitus asiantuntevilla henkilöillä toi-
5670:              mituttaisi selvityksen siitä miten sellainen tar-
5671:              kastus ja valvonta kuin edellä on esitetty olisi
5672:              Suomessa vankeinhoidon alalla aikaansaatava.
5673: 
5674:     Helsingissä, helmikuun 17 päivänä 1914.
5675: 
5676:                                              Tekla Hultin.
5677: 
5678: 
5679: 
5680: 
5681:                                                          III, 3
5682: 162
5683: 
5684: 111, 6· -   Anom. ehd. N:o 38.
5685: 
5686: 
5687:              Huotari, Anton, y. m.: Vankiloissa käytettyjen
5688:                vanhentuneiden rangaistusten poistamisesta
5689:                ja vankilain sisällisen järjestyksen muutta-
5690:                misesta.
5691: 
5692:                  Suomen Eduskunnalle.
5693: 
5694:     Viitaten vuoden 1908 toisille valtiopäiville jätetyn
5695: anomusehdotuksen n:o 111 (Toiset Valtiopäivät 1908,
5696: Liitteet III, siv. 90-95) ja vuoden 1913 valtiopäiville
5697: jätetyn anomusehdotuksen n:o 38 perusteluihin (Vaitio-
5698: päivät 1913, Liitteet III, siv. 237-238), pyydämme
5699: eduskuntaa yhtymään hallitukselta anomaan toimenpiteitä
5700: anomusehdotuksessa esitettyjen epäkohtain k01jaamiseksi.
5701:     Ehdotamme, että eduskunta yhtyisi anomaan,
5702: 
5703:                  että eduskunnalle mahdollisimman pian an-
5704:              nettaisiin esitys lakien muuttamisesta siihen
5705:              suuntaan, että vanhentuneet ja epäinhimilliset
5706:              rangaistukset vankiloista tulisivat poistetuiksi;
5707:                  että vankilain sisällinen järjestys muutenkin
5708:              tulisi ajanmukaisemmalle kannalle; sekä
5709:                 että n. s. valtiollisista ja painorikoksista an-
5710:              nettujen tuomioiden täytäntö'ö'npanoa varten
5711:              säädettäisiin erikoinen rangaistuslaji, johon
5712:              sisältyisi ainoastaan vapauden menettäminen.
5713:     Helsingissä helmikuun 17 p:nä 1914.
5714: 
5715:       Anton Huotari.                   Matti Turkia.
5716:       J. A. Komu.                      Yrjö Mäkelin.
5717:       Jaakko Mäki.                     Otto Marttila.
5718:       W. Lundström.                    Oskari Jalava.
5719:                                                        163
5720: 111,1. -   Edusk. eslt. N:o 24.
5721: 
5722: 
5723: 
5724: 
5725:             Wiik, Karl H., y. m.: Ehdotus laiksi kuoleman-
5726:               rangaistuksen poistamisesta.
5727: 
5728: 
5729:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
5730: 
5731:    Viitaten vuoden 1911 valtiopäiville jätettyyn edus-
5732: kuntaeRitykseen N:o 14 (Liitteet III, siv. 109-116) eh-
5733: dotamme kunnioittaen,
5734:                   että eduskunta puolestaan hyväksyisi seu-
5735:                raavan lakiehdotuksen:
5736: 
5737: 
5738:                             Laki
5739:            kuolemanrangaistuksen poistamisesta.
5740: 
5741:                           1 §.
5742:     Kuolemanrangaistus poistetaan.
5743: 
5744:                              2 §.
5745:    Niissä tapauksissa, joissa kuolemanrangaistus tähän asti
5746: on ollut säädetty, olkoon rangaistus kuritushuonetta elin-
5747: kaudeksi tai vähintäin kahdekRan ja enintäin kaksitoista
5748: vuotta.
5749: 
5750:     Helsingissä, helmikuun 18 p:nä 1914.
5751: 
5752:     Karl H. Wiik.                 Ilmari Tossavainen.
5753:                         H. Jalonen.
5754:                        8.
5755: Erinäisiä, eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä
5756:               ja anomusehdotuksia.
5757:                                                              167
5758: 111, s. -   Edusk. esit. N:o 4.
5759: 
5760: 
5761: 
5762: 
5763:              Listo, A.: Ehdotus asetukseksi teoslainakiin-
5764:                  nityksestä.
5765: 
5766: 
5767:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
5768: 
5769:     Teoslainalla tarkoitettiin maamme laeissa alkuaan vuori-
5770: pajastojen tahi muiden sellaisten laitosten käyttämiseen
5771: annettua luottoa, joka tuotti etuoikeuden siihen, mitä si-
5772: ten hankituilla varoilla valmistettiin. Tämä luottojärjes-
5773: telmä, joka sitten laajennettiin koskemaan tehdas- ja käsityö-
5774: laitoksiin velaksi annettuja raaka-aineita, ruoka-aineita tai ra-
5775: haa, mitkä olivat takaisinmaksettavat yrityksen valmista-
5776: mana tavarana, on säännöstelty määräyksillä Kauppakaaren
5777: 17 luvun 7 §:ssä, teollisuusprivilegioissa 29 päivältä touko-
5778: kuuta 1739, asetuksessa teoslainoista 24 päivältä helmi-
5779: kuuta 1748 ja hallisäännössä 2 päivältä huhtikuuta 1770.
5780: Mutta mainitut säännökset, jotka aikanaankin lienevät ol-
5781: leet puutteelliset, ovat nykyään vanhentuneet, ne kun
5782: edellyttävät sellaista elinkeinojen ja yleensä taloudellisen
5783: toiminnan järjestelmää, jota ei enää ole meillä olemassa.
5784: Käytännön on sen takia täytynyt täydentää mitä noista
5785: säännöksistä on puuttunut tai käynyt oleviin oloihin so-
5786: veltumattomaksi. Alussa lainkäyttö asettui sellaista kehi-
5787: tystä vastustamaan ; mutta vähitellen on oikeuslaitok-
5788: semme siitä luopunut, ja ovat ylimmät oikeutemme etu-
5789: päässä käyneet tunnustamaan käytännön vaatimukset tällä
5790: alalla oikeutetuiksi. Yksityiskohdissa on kuitenkin epä-
5791: varmuutta teoslainavakuuden laadusta ja oikeudellisesta
5792: pätevyyd0stä edelleen olemassa.
5793: 168              111, s. -   Teoslainakiinnitys.
5794: 
5795:      Näin ollen, ja kun teoslainoja ja niiden vakuudeksi
5796: myönnettyä teoslainakiinnitystä on ruvettu lisääntyvässä
5797: määrässä maassamme käyttämään, on tätä alaa koskevan
5798: lainsäädännön uudistaminen käynyt yhä tuntuvammaksi
5799: tarpeeksi. Tämän johdosta annettiinkin, Suomen Valtio-
5800: säätyjen siitä tekemästä anomuksesta, 1882 vuoden valtio-
5801: päiville hallituksen esitys kiinnityksestä mekaanisiin ja
5802: teollisuuslaitoksiin sekä muihin niiden kanssa yhdenver-
5803: taisiin yrityksiin. Tätä ehdotusta Valtiosäädyt eivät kui-
5804: tenkaan voineet hyväksyä; minkä jälkeen, ja sittenkuin
5805: asia oli ollut eräiden valmistavain toimenpiteiden alaisena,
5806: Lainvalmistelukunta sai Senaatilta tehtäväkseen ottaa ky-
5807: symys teoslainakiinnityksestä koko laajuudessaan, muun
5808: ohessa myöskin teoslainaluotosta maanviljelystä varten,
5809: tutkittavakseen sekä valmistaa ehdotus tätä ainetta koske-
5810: vaksi valtiopäiväesitykseksi.
5811:      Maaliskuun 27 päivänä 1901 päivätyssä mietinnössä
5812: on Lainvalmistelukunta Senaattiin toimittanut valmista-
5813: mansa lakiehdotuksen teoslainakiinnityksestä ynnä siihen
5814: liittyvät ehdotukset asetukseksi konkurssisäännön 6 ja 46
5815: §:n muuttamisesta sekä asetukseksi 3 ja 20 §:n muutta-
5816: misesta 9 päivänä marraskuuta 1868 annetussa asetuk-
5817: sessa velkojain oikeudesta ja etuudesta keskenään maksun
5818: saamiseen omaisuudesta, joka on konkurssiin luovutettu.
5819:      Ensiksi mainitussa lakiehdotuksessa on teoslainajärjes-
5820: telmä säännöstelty koskevaksi lain!jllantoa tehtaan, sahan,
5821: vuorikaivoksen, ruukin, kirjapainon tai muun niihin ver-
5822: rattavan mekaanisen tai teollisuuslaitoksen tahi tehdas-
5823: maisesti käytetyn liikkeen perustamista tai käyttämistä
5824: varten, minkä lainan vakuudeksi voidaan myöntää kiinni-
5825: tys laitoksen rakennuksiin, koneisiip., kalustoon, työkalui-
5826: hin ja muuhun omaisuuteen, joka kuuluu laitoksen liik-
5827: keeseen, niinkuin raaka-aineisiin sekä täys- ja puolival-
5828: miisiin tuotteisiin. Teoslainan vakuudeksi hankittava
5829: kiinnitys olisi haettava, uudistettava ja kuoletettava asian-
5830:                          111, s. -   Listo.                   169
5831: 
5832:   omaisessa alioikeudessa sillä tavoin kuin lakiehdotuksessa
5833:   tarkemmin on määrättynä. ·
5834:        Lainvalmistelukunnan ehdottamat muutokset konkurssi-
5835:   sääntöön ja asetukseen velkojain etuudesta maksun saa-
5836:   miseen konkurssiin luovutetusta omaisuudesta johtuvat
5837:   teoslainakiinnitystä koskevan lakiehdotuksen sisällyk-
5838:   sestä.
5839:        Niinkuin edellisestä näkyy, on Lainvalmistelukunta jät-
5840:   tänyt ehdotuksensa ulkopuolelle kysymyksen teoslainajär-
5841:   jestelmän soveltamisesta myöskin käsityöliikkeen ja maan-
5842:   viljelyksen luotontarpeeseen. Tämän menettelynsä perus-
5843:   teluiksi esittää Lainvalmistelukunta pääasiallisesti seuraa·
5844:   vaa:
5845:        Ammatillinen toiminta liikkuu kyllä nykyään toisissa
5846:   ja vapaammissa muodoissa kuin ennen ja käsityön sijaan
5847:   astuu konetyö. Mutta sittenkin on olemassa erotus var-
5848:   sinaisen käsityöliikkeen sekä koneiden ja muiden laittei-
5849:   den avulla käytetyn teollisuuden välillä. Varsinkin pieni
5850: . käsityöläinen valmistaa tuotteensa joko kokonaan tai
5851:   osaksi tilauksesta, ja yleensä hän työskentelee pienillä
5852:    varastoilla ja vähillä apuneuvoilla. Se vähäinen realiva-
5853:   kuutus, jonka hän näin ollen tavallisesti voisi teoslainasta
5854:   antaa, kykenisi tuskin huomattavassa määrässä hänen
5855:   luotontarvettaan tyydyttämään. Kun kuitenkin eräät elin-
5856:    keinohaarat - niinkuin nahkurinliike melkoisessakin mi-
5857:   tassa käytettynä - usein ovat käsityön tapaisia, niin voi-
5858:   daan täydentää yleensä vaikeasti nähtävää rajaa tehdas-
5859:   liikkeen ja käsityöliikkeen välillä ottamalla lakiin mää-
5860:    räyksen siitä, että tehdasmaisesti käytetty liike voisi käyt-
5861:    tää teoslainakiinnitystä hyväkseen, ja silloin jäisi harkin-
5862:    nasta kussakin eri tapauksessa riippumaan sen kysymyk-
5863:    sen ratkaisu, käytetäänkö liikettä, jota ei tehtaaksi nimi-
5864:    tetä, tehdasmaisesti ja tehdasliikkeen edellytyksillä vai eikö.
5865:        Mitä taasen tulee maanviljelykseen, niin on huomat-
5866:    tava, että maanomistajana kiinteistöluotosaa on sovelias
5867: 170               111, s. -- Teoslainakiinnitys.
5868: 
5869:  luotonmuoto, joka huippuunsa asti käytettynä riittänee
5870:  hänen luotantarpeensa tyydyttämiseksi. Jos maanomis-
5871:  taja, sittenkuin hänen kiinteistönsä on kiinnitetty täy-
5872:  destä arvostaan, sen lisäksi on vierasten varojen tarpeessa
5873:  elinkeinonsa käyttämiseksi, on yleensä epäilyttävää, voi-
5874:  daanko niin velkaantunutta maataloutta toimessa pitää.
5875:  Sitä paitsi on muistettava, että ne syyt, jotka yleisen
5876:  luoton ja tavaranvaihdon turvaamiseen katsoen estävät
5877:  panemasta voimaan yleistä panttijärjestelmää irtaimeen
5878:  omaisuuteen nähden, jota ei ole velkojan haltuun annettu,
5879:  soveltuvat maatalouteen yhtä hyvin kuin käsitöihinkin,
5880:  varsinkin kun oikeutta kiinnityksen myöntämiseen teos-
5881:  lainasta täytyisi ulottaa pienimpiinkin kiinteistöihin, koska
5882:  sitä tällä alalla ei voitaisi muutoin kuin aivan mielival-
5883:  taisesti rajoittaa. Voidaan siis syystä epäillä, onko tar-
5884:  peellista tai tarkoituksenmukaista ulottaa teoslainakiinni-
5885:  tystä maatilain omistajille annetusta lainasta tilan viljele-
5886: mistä varten.
5887:      Toisin asettuu kysymys toisen omistaman maan vil-
5888: jelijöihin nähden. Eihän näillä ole kiinteistöä asettaa tar-
5889:  vitsemansa luoton vakuudeksi. Lainsäädäntö saattaa kui-
5890:  tenkin järjestelyllä, josta samalla tulee maanomistajaliekin
5891: hyötyä, tyydyttää viljelijän luotantarvetta sopivaromaHa
5892: tavalla kuin teoslainakiinnitysjärjestelmää käyttäen. Muis-
5893: sakin maissa, jossa maatalous on saavuttanut korkeamman
5894: kehityksen, on vuokravälipuheita, joilla maanomistaja vil-
5895: jelijälle luovuttaa viljeltävän maan ohessa sen voimassa-
5896: pitoon tarpeelliset eläimet, työkalut ja muuta irtaimistoa,
5897: lainsäädännön kautta edistet.ty ja turvattu. Ja tässä tar-
5898:  koituksessa on maanvuokralakiin meilläkin otettu säännös
5899: siitä, että jos vuokramies tekee itsensä syypääksi vuok-
5900: raamansa maan huonoon hoitoon tai hukkaa vuokranan-
5901: tajalta vuokratilan viljelemistä varten käytettäväkseen
5902: saamiaan eläimiä, työkaluja y. m., vuokranantajalla on oi-
5903: keus pidättää vuokramiehen vuokratilalla olevaa omai-
5904:                        111, s. -   Lfsto.               171
5905: 
5906: suutta, kunnes vuokramies on puutteen korjannut tai
5907: siitä vakuuden asettanut. Sitä paitsi on 6 §:ään asetuk-
5908: sessa etuoikeudesta otettu määräys, että maanomistajan
5909: etuoikeus saata valleen maksamattomasta maan vuokrasta
5910: sekä rakennusten ja maan rappiosta on ulotettu myöskin
5911: korvaukseen viljelijän vuokranantajalta vuokratilan vilje-
5912: lemistä varten käytettävikseen saamien eläinten, työka-
5913: lujen ja muun irtaimiston huonosta hoidosta tai hukkaa-
5914: misesta. Täten tyydytetään: toivomus lainsäännösten ai-
5915: kaansaamisesta pienten maanviljelijäin liikeluoton tarpeen
5916: tyydyttämistä varten tehokkaammin kuin ulottamalla
5917: teoslainakiinnitysjärjestelmä maatalouden alalle. Siihen
5918: tulee lisäksi, että sen vakuuden arvo, jonka maanvuokra-
5919: lainen irtaimistossaan voisi lainanantajalle tarjota, siihen
5920: nähden että maanomistajana on siihen pidättämis- ja etu-
5921: oikeus erinäisten vaatimustensa hyväksi, useissa tapauk-
5922: sissa tulisi vieläkin vähäpätösemmäksi kuin pienteolli-
5923: suuden alalla.
5924:     Tähän tapaan on Lainvalmistelukunta perustellut kan-
5925: tansa käsityöliikkeen ja maanviljelyselinkeinon jättämisestä
5926: ehdottaruansa teoslainajärjestelmän ulkopuolelle.
5927:     En ole saattanut mainituille syille myöntää ratkaisevaa
5928: merkitystä. Meidän luottojärjestelmämme kaipaa kaikilla
5929: aloilla kipeästi uusia muotoja, joiden kautta käy mahdol-
5930: liseksi asettaa kiinteätä ja irtainta omaisuutta velkasitou-
5931: muksien pantiksi. Pääasiassa tätä tietä on nim. mahdol-
5932: lista päästä meillä luoton vakuutena niin yleisesti käyte-
5933: tystä takausjärjestelmästä, joka on osottanut olevansa
5934: omiaan tuottamaan sekä aineellisesti että siveellisesti tur-
5935: miollisia seurauksia. Realiluottojärjestelmäin luomisessa
5936: on tärkeätä se, että niiden kautta arvokasta omaisuutta
5937: asetetaan luoton antajan vakuudeksi. Ja sellaista on epäi-
5938: lemättä sekä käsityöliikkeiden että maanviljelyksen alalla
5939: maassamme jo nykyään huomattavassa määrässä tarjona.
5940: Onhan yleisesti tunnettua, että kultasepät, kellosepät, rää-
5941: 172               111, s. -   Teoslainakiinnitys.
5942: 
5943: tälit, nahkurit, värjärit ja vaskisepät, joiden työskentely
5944: on kokonaan käsiammatin tapaista, varsinkin suurimmissa
5945: kaupungeissamme toimivat tuhansien markkojen arvoa
5946: vastaavilla omilla aine- ja valmiiden tuotteiden varastoilla,
5947: jotka säännöllisesti uusitaan sitä myöten kuin ennen han-
5948: kittu tulee tilaustöitä suorittamalla tahi myynnin kautta
5949: kulutetuksi. Niinikään tiedämme, että maanviljelijäin veto-
5950: juhdat, lypsykarja, voima- ja työkoneet, työkalut ja mai-
5951: toastiat nykyään edustavat melkoista raha-arvoa, varsinkin
5952: jos maanviljelystä käytetään jonkun verran suurenlaisessa
5953: mitassa, ja että kokonaisten talojen vuokraajilla, jos mieli
5954: menestyksellä täyttää vuokravälipuheensa, täytyy olla huo-
5955: mattavaa raha-arvoa edustava irtaimisto. Minusta siis
5956: näyttää tarkoituksenmukaiselta ulottaa teoslainajärjestelmä
5957: myöskin käsityöliikkeen ja maanviljelyksen luotontarpee-
5958: seen.
5959:     Alempana olevassa asetusehdotuksessa olenkin ottanut
5960: teoslainasta kiinnitettävän omaisuuden joukkoon sen, joka
5961: käsiammatin tapaisessa liikkeessä käytetään. Sitä vastoin
5962: en ole tarpeellisten alustavain töiden puutteessa voinut
5963: menetellä samoin kysymyksessä maanviljelystä varten tar-
5964: peellisen irtaimiston asettamisesta teoslainan vakuudeksi.
5965: Maanvuokralaisen suhde maanomistajaan näyttää nim. te-
5966: kevän puheena olevan kysymyksen siksi mutkalliseksi,
5967: että teoslainakiinnityksen toimeen paneminen tällä alalla
5968: vaatii edelläkäyvän asianymmärtävän harkinnan ja val-
5969: mistelun.
5970:     Sanotun perustuksella ja viitaten Lainvalmistelukunnan
5971: yllämainitussa mietinnössä oleviin perusteluihin rohkenen
5972: kunnioittaen ehdottaa:
5973: 
5974:                että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja
5975:            Hallitsijan vahvistettavaksi lähettäisi seuraavat
5976:            kolme asetusehdotusta:
5977:                         III,B. -   Listo.                173
5978: 
5979:        Ehdotus asetukseksi teoslainakiinnityksestä.
5980:     Kumoten, mitä Kauppakaaren 17 luvun 7 §:ssä ja
5981: asetuksessa 24 päivältä helmikuuta 1748 teoslainasta vuori-
5982: ja ruukintyötä varten sekä hallisäännössä 2 päivältä huh-
5983: tikuuta 1770 ynnä näihin asetuksiin tehdyissä muutoksissa
5984: on säädettynä teoslainoista, säädetään tämän kautta seu-
5985: raavaa:
5986: 
5987:                           1 LUKU.
5988:        Oikeudesta teoslainan kiinnitykseen.
5989: 
5990:                             1 §.
5991:     Jos joku haluaa ottaa teoslainan tehtaan, sahan, vuori-
5992: kaivoksen, ruukin, kirjapainon tai muun niihin verratta-
5993: van mekaanisen tai teollisen laitoksen tahi tehdasmaisen
5994: yrityksen tai käsityöliikkeen perustamista tai käyttämistä
5995: varten, ja jos hän tahtoo siihen yritykseen kuuluvan,
5996: alempana mainittavan irtaimen omaisuuden asettaa teos-
5997: lainan pantiksi tässä asetuksessa määrätyillä ehdoilla, kiin-
5998: nityttäköön lainan niinkuin 2 luvussa on säädettynä.
5999: 
6000:                             2 §.
6001:     Teoslainakiinnitys on sallittu teolliseen omaisuuteen
6002: seuraavaa lajia:
6003:     1) rakennuksiin, koneisiin, kalustoon, työkaluihin ynnä
6004: muuhun, joka kuuluu sen yrityksen käyttämiseen, jota
6005: kiinnitys koskee;
6006:     2) yritystä varten hankittuihin raaka-aineisiin; sekä
6007:     3) yrityksen täys- ja puolivalmiisiin tuotteisiin.
6008: 
6009:                            3 §.
6010:     Kun rakennus tai muu 2 §:n 1 kohdassa mainittu
6011: esine on kiinteistön osana tai sitä ei voida erottaa raken-
6012: nuksesta, joka kuuluu kiinteistöön tai laitokseen, minkä
6013: 174              111, s. -   Teoslainakiinnitys.
6014: 
6015: saa kiinteistönä kiinnittää, ilman että se osa, johonka ra-
6016: kennus tai esine on yhteen liitetty, siitä huomattavasti
6017: vahingoittuu tai käy puutteelliseksi, älköön sitä omaisuutta
6018: teoslainasta kiinnitettäkö.
6019:    Jos maapohja ja siihen tehty rakennus on joutunut
6020: saman henkilön omaksi sillä aikaa kuin teoslainakiinnitys
6021: rakennukseen on voimassa, on tämä kiinnitys siihen ra-
6022: kennukseen kuitenkin v01massa.
6023:                              4 §.
6024:      Jos kiinnitys teoslainasta on myönnetty, olkoon sellai-
6025: nen teoslainaomaisuus, johon kiinnitys on myönnetty, lai-
6026: nan valmutena niin kauvan kuin tämä omaisuus on asian-
6027: omaisen laitoksen alueella. Jos sellaista omaisuutta on
6028: viety sieltä pois, lakatkoon panttioikeus poisvietyyn, ellei
6029: sitä ole viety pois vastoin teoslainan antajan kieltoa tai
6030: muutoin hänen oikeuttaan ilmeisesti loukaten eikä toinen
6031: tätä omaisuutta hyvässä luottamuksessa hallitse.
6032:      Älköön teoslainan antajalla kuitenkaan olko valtaa
6033: kieltää teoslainaomaisuuden poisviemistä, jos se johtuu
6034: laitoksen säännöllisestä menekistä tai jos loput siitä omai-
6035: suudesta, joka on lainan panttina, kaikissa tapauksissa
6036: riittää hänen tyydyttämisekseen taikka teoslainanottaja
6037: aset,taa täyden vakuuden siitä, joka aiotaan poisviedä.
6038:                             5 §.
6039:     Sen kiellon antamiseen, joka 4 §:ssä mainitaan, saa-
6040: koon teoslainan antaja käyttää asianomaista poliisiviran-
6041: omaista sekä, milloin hänen oikeut~msa sitä vaatii, tämän
6042: avulla estää teoslainasta kiinnitetyn omaisuuden poisvie-
6043: mistä sekä siitä pidättämään, mitä hänen oikeutensa tur-
6044: vaamiseen enintään tarvitaan.
6045:     Jos teoslainan antaja tahtoo nyt mainittuihin toimen-
6046: piteisiin itse ryhtyä, olkoon hänelläkin siihen valta; ja
6047: vastatkoon teoslainan ottaja kustannuksista, olkoonpa vi-
6048: ranomaista käytetty tai ei.
6049:                         111, s. -   Listo.                175
6050: 
6051:                             6 §.
6052:     Jos teoslainasta kiinnitettyä omaisuutta on vastoin
6053: teoslainan antajan kieltoa tai muutoin hänen oikeuttaan
6054: ilmeisesti loukaten viety laitoksen alueelta pois, olkoon
6055: hänellä valta yhden kuukauden kuluessa siitä tiedon saa-
6056: tuaan laillisessa järjestyksessä nostaa kanne omaisuuden
6057: palauttamisesta, uhalla että panttioikeus siihen omaisuu-
6058: teen muutoin lakkaa. Jos teoslainasta kiinnitetyn omai-
6059: suuden haltija on saanut sen hyvässä luottamuksessa, äl-
6060: köön sellaista kannetta tehtäkö.
6061: 
6062:                             7 §.
6063:     Teoslainakiinnitys saadaan myöntää nimitetylle henki-
6064: lölle tai sen määräämälle taikka haltijalle asetetun velka-
6065: kirjan vakuudeksi.
6066: 
6067:                             8 §.
6068:     Vahvistettu teoslainakiinnitys on vmmassa siitä päi-
6069: västä, jona kiinnityksen aiheuttanut hakemus annettiin
6070: oikeuteen.
6071:     Kun samaan omaisuuteen on annettu teoslainakiinni-
6072: tys useamman saatavista, olkoon sillä etuoikeus, joka en-
6073: siksi kiinnitystä haki. Jos useammat ovat sellaista kiin-
6074: nitystä hakeneet samana päivänä, olkoon heillä yhtäläinen
6075: oikeus.
6076:                             9 §.
6077:     Jos useammat yhdessä omistavat laitoksen, älköön yk-
6078: sityisen henkilön osuutta siihen kuuluvassa irtaimistossa
6079: teoslainasta kiinnitettäkö.
6080:                            10 §.
6081:     Älköön useamman laitoksen teollista irtaimistoa kiin-
6082: nitettäkö samasta teoslainasta, ellei samalla määrätä, kuinka
6083: suuresta osasta lainaa kunkin laitoksen irtaimisto on pant-
6084: tina.
6085: 176              111, s. -   Teoslainakiinnitys.
6086: 
6087:                            11 §.
6088:    Kun laitos, jonka käyttämistä varten teoslaina on an-
6089: nettu, muutetaan toiseen paikkaan, säilyttäköön teoslainan
6090: antaja oikeutensa sellaiseen uudella alueella olevaan omai-
6091: suuteen, jota teoslainakiinnitys koskee, jos ilmoitus muu-
6092: tosta on tapahtunut niinkuin 23 §:ssä säädetään.
6093: 
6094:                            12 §.
6095:     Jos teoslainasta kiinnitetty omaisuus vahingoittuu,
6096: saakoon teoslainan antaja siihen vakuutusmäärään, joka
6097: siitä on omistajalle tuleva, yhtäläisen oikeuden kuin hä-
6098: nellä oli vahingoittuneeseen omaisuuteen; olkoon kuiten-
6099: kin omistaja, milloin sanottu omaisuus ei ole ulosmitattu
6100: tahi konkurssin tai hukkaamiskiellon alaisena, oikeutettu
6101: itse kantamaan mainitun vakuutusmäärän, jos hän asettaa
6102: vakuuden siitä, että se tulee käytetyksi vahingoittuneen
6103: uudistamiseksi.
6104:                            13 §.
6105:     Kun omaisuus, joka on teoslainan panttina, ulosmita-
6106: taan muusta velasta, saakoon teoslainan antaja omaisuu-
6107: den myyntihinnasta maksun niinkuin Ulosottolain 4 luvun
6108: 12 §:ssä ja 6 luvun 3 ja 5 §:ssä säädetään, ellei havaita,
6109: että jäännös teoslainasta kiinnitetystä omaisuudesta ilmei-
6110: sesti riittää hänen tyydyttämisekseen.
6111: 
6112:                                14 §.
6113:     Vaikka teoslainan antaja ei muutoin olisikaan oikeu-
6114: tettu maksua saamaan, joutuu teoslaina kuitenkin mak-
6115: settavaksi:
6116:     1) jos se laitos, jota varten teoslaina on annettu, lak-
6117: kautetaan, tai luovutetaan toiselle, tahi annetaan vuokralle;
6118:     2) jos teoslainasta kiinnitettyä omaisuutta siinä määrin
6119: on viety laitoksen alueelta pois muuta omaisuutta sijaan
6120: tuomatta, että varotaan jäännöksen ei riittävän teoslainan
6121:                       111, s. -   Listo.                  177
6122: 
6123: antajan tyydyttämiseksi tai vastaavan sitä määrää tai ar-
6124: voa, josta sopimus ehkä on tehty;
6125:    3) jos teoslainasta kiinnitetty omaisuus hoidetaan huo-
6126: nosti tai turmellaan, niin että teoslainan antajan vakuus
6127: huomattavasti vähenee; sekä
6128:    4) jos teoslainan saaja on laiminlyönyt tehdä 23 §:ssä
6129: säädetyn ilmoituksen laitoksen muuttamisesta.
6130: 
6131:                              15 §.
6132:     Jos teoslaina on joutunut maksettavaksi ja teoslainan
6133: antaja tahtoo periä saatavansa ainoastaan teoslainasta kiin-
6134: nitetystä omaisuudesta, hakekoon ulosotonhaltijalta siinä
6135: paikkakunnassa, missä laitos on, omaisuuden käyttämistä
6136: velan maksuksi.
6137:                              16 §.
6138:     Jos teoslainan saaja on kiinnitetyn teoslainasitoumuk-
6139: sen lunastanut tai se muulla tavoin on hänelle jälleen
6140: joutunut, älköön hän, jos kiinnitys vielä on voimassa,
6141: olko estetty antamasta teoslainasitoumusta uudestaan toi-
6142: selle, pysyttäen kiinnitysoikeuden edelleen voimassa.
6143: 
6144:                               17 §.
6145:     Jos sitoumusta, jonka vakuudeksi teoslainakiinnitys
6146: on myönnetty, ei ole täytetty, uudistuttakoon teoslainan
6147: antaja sen kymmenen vuoden kuluessa siitä päivästä eteen-
6148: päin, jona kiinnitys vahvistettiin, ja pysyköön hän sitten
6149: siinä oikeudessa, mikä hänellä alkuperäisen kiinnityksen
6150: nojalla oli. Sama oikeus johtuu kiinnityksestä senkin
6151: jälkeen niin kauvan kuin kiinnitys kymmenen vuoden
6152: kuluessa viime uudistuksen perästä jälleen uudistetaan.
6153:     Jos teoslainan antaja kiinnitystä äskensanotulla tavalla
6154: uudistamatta antaa kymmenen vuotta kulua, on kiinnitys
6155: joutunut tehottomaksi.
6156:                                                       III, 4
6157: 178             111, s. -   Teoslainakiinnitys.
6158: 
6159:                              2 LUKU.
6160: Teoslainakiinnityksen hankkimisesta, u u dis-
6161:         tamisesta ja kuolettamisesta.
6162:                             18 §.
6163:     Teoslainakiinnitys on kirjallisesti haettava sen paikka-
6164: kunnan yleisessä alioikeudessa, jossa asianomainen laitos
6165: on. Hakemukseen on liitettävä se asiakirja, jonka perus-
6166: tuksella kiinnitystä vaaditaan, sekä, jos laitoksen alueena
6167: ei ole tietty talonasema tai vuokrapaikka kaupungissa
6168: tai erotettu alue maalla, asemakartta ja selitys, jonka on
6169: valmistanut maanmittari tai muu asianymmärtäjä ja joka
6170: osottaa sen alueen rajat, missä omaisuuden tulee olla si-
6171: joitettuna ollakseen teoslainan panttina. Mainittu asia-
6172: kirja on oikeudessa julkiluettava ja erityiseen teoslaina-
6173: kiinnityspöytäkirjaan sanasta sanaan merkittävä sekä kartta
6174: ynnä selitys siihen liitettävä.
6175: 
6176:                             19 §.
6177:     Asiakirjaan, josta 18 §:ssä on mainittu, tulee olla
6178: merkittynä:
6179:     1) teoslainasaatava, määrättynä vissiksi summaksi ra-
6180: haa tai tavaroita tai, jos saatava perustuu liikkuvaan luot-
6181: toon, siksi rahamääräksi, joka tämän luoton nojalla enin-
6182: tään saadaan nostaa;
6183:     2) tunnustus, että velka on laadultaan teoslaina ilmoi-
6184: tettua laitosta varten;
6185:     3) ilmoitus siitä alueesta, jossa liikettä käytetään tai
6186: aiotaan käyttää;
6187:     4) teoslainan saajan allekirjoitus; sekä
6188:     5) todistajilla vahvistettu suostumus teoslainakiinni-
6189: tyksen ottamiseen.
6190:                             20 §.
6191:     Kun teoslainakiinnitystä vaaditaan, olkoon hakija, jos
6192: yrityksen käyttämiseen tarvitaan viranomaiselle tehty
6193:                        111, s. - Listo.                179
6194: 
6195: ilmoitus tai sen antama lupa, velvollinen antamaan oikeu-
6196: teen todistuksen siitä, että sellainen ilmoitus on tehty
6197: tai lupa saatu. Jos hakemus koskee teoslainaa jonkun
6198: laitoksen käyttämistä varten, on siihen myöskin liitettävä
6199: maistraatin, kruununvoudin tai nimismiehen todistus, että
6200: teoslainan saaja sitä liikettä harjoittaa.
6201: 
6202:                             21 §.
6203:     Kun teoslainan saajan sitoumus havaitaan tehdyksi
6204: niinkuin 19 §:ssä on säädetty ja tämän asetuksen muut-
6205: kin säännökset täytetyiksi, myöntäköön oikeus kiinnityk-
6206: sen teoslainan saajaa kuulematta; ja on todistus vahvis-
6207: tetusta kiinnityksestä teoslainasitoumukseen merkittävä ja
6208: siinä myöskin ilmoitettava, mistä päivästä alkaen kiinni-
6209: tys on voimassa.
6210:     Jos teoslainan saajan suostumus kiinnitykseen ei ole
6211: niin todistettu kuin mainitussa pykälässä sanotaan, tai
6212: jos hakijan vaatimus muusta syystä havaitaan ilmeisesti
6213: aiheettomaksi, hylättäköön hakemus heti.
6214: 
6215:                             22 §.
6216:     Jos syntyy epäilystä siitä, onko teoslainasitoumus
6217: oikea, tai jos teoslainakiinnityksestä tehtyä hakemusta
6218: vastaan ilmaantuu muu sellainen este, että oikeus katsoo
6219: asian riitaiseksi, on asiassa niin meneteltävä kuin kiinni-
6220: tyksestä kiinteään omaisuuteen sellaisen tapauksen va-
6221: ralta on säädettynä.
6222:                             23 §.
6223:     Jos teoslainan saaja haluaa toiseen paikkaan muuttaa
6224: laitoksen, jonka käyttämistä varten teoslainakiinnitys on
6225: myönnetty, ilmoittakoon sen kirjallisesti oikeudelle, joka
6226: kiinnityksen myönsi, tai sen oikeuden puheenjohtajalle
6227: viimeistään kuukautta ennen muuttoa ja antakoon samalla
6228: todistuksen siitä, että muutto tapahtuu teoslainan antajan
6229: tieten, sekä liittäköön sellaisen asemakartan ja selityksen
6230: 180               lll,s. -   Teoslainakiinnitys.
6231: 
6232: uudesta alueesta kuin teoslainakiinnityksen hakemisesta
6233: on määrätty, kaikki 14 §:ssä mainitulla uhalla. Tästä
6234: ilmoituksesta on todistus annettava tai merkittävä teos-
6235: lainasitoumukseen, jos se on esitetty, sekä tarpeelliset
6236: tiedot siitä lähinnä seuraavana oikeuden varsinaisena
6237: istuntopäivänä teoslainakiinnityspöytäkirjaan merkittävä.
6238:     Kun laitos muutetaan tuomiopiirin ulkopuolella ole-
6239: vaan paikkaan, lähettäköön oikeus tai sen puheenjohtaja
6240: viivyttelemättä toisen paikkakunnan tuomioistuimelle mai-
6241: nitun ilmoituksen ynnä asemakartan ja selityksen sekä
6242: teoslainan antajan todistuksen; ilmoittakoon myös otteella
6243: teoslainakiinnityspöytäkirjasta hakijan kustannuksella vii-
6244: meksi mainitulle tuomioistuimelle kaiken, mitä pöytäkirja
6245: teoslainakiinnityksestä sisältää. Nämä tiedot ottakoon
6246: tuomioistuin lähinnä seuraavana oikeuden varsinaisena
6247: istuntopäivänä teoslainakiinnityspöytäkirjaansa sekä anta-
6248: koon ilmoitustodistuksen niinkuin 1 momentissa on sa-
6249: nottu.
6250:     Jos teoslainan saaja laiminlyö nyt määrätyn ilmoituk-
6251: sen, olkoon teoslainan antajan vallassa, ennenkuin muutto
6252: on tapahtunut, sellaisella ilmoituksella teoslainan saajan
6253: kustannuksella valvoa oikeuttansa.
6254: 
6255:                                24 §.
6256:     Kun teoslainakiinnitys on uudistettava, näyttäköön
6257: teoslainan antaja sille oikeudelle; joka kiinnityksen myönsi,
6258: tai, jos kiinnitetty laitos on muutettu toisen tuomioistui-
6259: men piiriin, oikeudelle viimeksi mainitulla paikkakunnalla
6260: alkuperäisen kiinnitysasiakirjan, ja kirjoituttakoon oikeus
6261: siihen todistuksen uudistuksesta. Olkoon teoslainan anta-
6262: jalla kuitenkin oikeus esittää mainittu asiakirja muulle
6263: alioikeudelle, jonka silloin tulee teoslainakiinnityspöytä-
6264: kirjaansa lyhyesti merkitä asiakirjan sisällyksen ynnä päi-
6265: vän ja vuoden, jona se on annettu, mikä oikeus oli kiinni-
6266: tyksen myöntänyt ja milloin sekä, jos kiinnitys on uudis-
6267:                          111, s. - Listo.                  181
6268: 
6269: tettu, milloin se on tapahtunut; merkittäköön myös asia-
6270: kirjaan todistus siitä, että asiakirja on kiinnityksen uudista-
6271: mista varten esitetty. Hakija antakoon sitten 17 §:ssä
6272: mainitun ajan kuluessa pöytäkirjan tästä siihen oikeuteen,
6273: joka on asianomainen uudistamaan kiinnityksen; ja ol-
6274: koon se yhtä pätevä kuin jos asiakirja olisi alkuperäisenä
6275: esitetty.
6276:     Jos kiinnitysasiakirja on joutunut hukkaan, nouda-
6277: tettakoon mitä kiinteään omaisuuteen myönnetyn kiinni-
6278: tyksen uudistamisesta vastaavissa tapauksissa on mää-
6279: rättynä.
6280: 
6281:                              25 §.
6282:    Joka haluaa kuolettaa teoslainakiinnityksen joko koko-
6283: naan tai osaksi sen takia, että teoslainasitoumus on vas-
6284: taavaan määrään täytetty tai muutoin lakannut olemasta
6285: voimassa tahi että hakija on oikeutettu hallitsemaan sitou-
6286: musta, esittäköön kiinnitysasiakirjan alkuperäisenä sille
6287: oikeudelle, joka kiinnityksen myönsi, tai, jos asianomai-
6288: nen laitos on muutettu paikkakuntaan toisen tuomioistui-
6289: men piirissä, tämän paikkakunnan oikeudelle; ja merkit-
6290: köön oikeus, jos päätös kuolettamisesta on tehty, siitä
6291: todistuksen asiakirj aan.
6292:    Jos kiinnitysasiakirja on joutunut hukkaan ja se on
6293: kuoletettu niinkuin erikseen on säädettynä, merkittäköön
6294: mainittu todistus siihen kiinnitysasiakirjan jäljennökseen,
6295: joka kuolettamisen jälkeen käy alkuperäisestä.
6296: 
6297: 
6298:                              26 §.
6299: 
6300:     Jos joku haluaa siirtää teoslainakiinnityksen toisen
6301: jälelle, on siinä meneteltävä niinkuin teoslainakiinnityk-
6302: sen kuolettamisesta on sanottu.
6303: 182               111, s. -   Teoslalnakilnnitys.
6304: 
6305:                               3 LUKU.
6306:                 Erityisiä määräyksiä.
6307: 
6308:                          27 §.
6309:     Joka ei tyydy oikeuden päätökseen teoslainakiinni-
6310: tystä koskevassa asiassa, hakekoon siihen valituksella
6311: muutosta.
6312:                                 28 §.
6313:     Jos päätöstä, jolla alioikeus on kokonaan tai osaksi
6314: hylännyt hakemuksen teoslainakiinnityksestä, on ylem-
6315: mässä oikeudessa muutettu, olkoon hakija velvollinen
6316: kaupungissa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kuin muu-
6317: tospäätös on tullut lainvoimaiseksi, ja maalla viimeistään
6318: niillä lakimääräisillä käräjillä, jotka ensiksi pidetään mai-
6319: nitun ajan kuluttua, esittämään tämän päätöksen alioikeu-
6320: delle uhalla, että muussa tapauksessa päätöksen nojalla
6321: annettava teoslainakiinnitys on voimassa niinkuin jos sitä
6322: olisi haettu vasta sinä päivänä kuin päätös alioikeudelle
6323: esitetään.
6324:                                 29 §.
6325:     Teoslainakiinnitykseen nähden, joka on annettu ennen
6326: tämän asetuksen voimaan astumista, on noudatettava van-
6327: hempaa lakia, mutta on kiinnitys, pysyäkseen voimassa,
6328: vuoden kuluessa sen jälkeen uudistettava siinä oikeudessa,
6329: joka, jos uutta teoslainakiinnitystä silloin haettaisiin, on
6330: asianomainen ottamaan hakemuksen käsiteltäväkseen, sekä
6331: sittemmin sanotussa oikeudessa uudistettava niinkuin 17
6332: §:ssä on säädettynä. Tämän oikeuden tulee ottaa käsi-
6333: teltäväkseen senkin teoslainakiinnitysasian, josta 25 ja
6334: 26 §:ssä puhutaan.
6335:                           30 §.
6336:    Jos teoslainan antaja, jonka saatava kiinnitettiin en-
6337: nenkuin tämä asetus on astunut voimaan, siitä saatavas-
6338: taan haluaa saada sellaisen oikeuden kuin teoslainakiinni-
6339:                       111, s. -   Listo.              183
6340: 
6341: tys tämän asetuksen mukaan tuottaa, antakoon sen ajan
6342: kuluessa ja siihen tuomioistuimeen, joka 29 §:ssä maini-
6343: taan, v!tn.hemman saamistodistuksensa ynnä uuden, 19 §:n
6344: säännösten mukaan laaditun sitoumuksen sekä 18 ~:ssä
6345: mainitun selvityksen; ja vahvistettakoon, ellei laillista
6346: estettä ole, sitten kiinnitys olemaan voimassa siitä päi-
6347: västä, jolloin edellinen kiinnitys haettiin, sekä tuottaen
6348: tässä asetuksessa säädetyn oikeuden. Tästä on uuteen
6349: sitoumukseen merkittävä todistus ja edellinen, varustet-
6350: tuna merkinnällä että se on kaiken pätevyyden menettä-
6351: nyt, annettava teoslainan saajalle.
6352: 
6353:                         31 §.
6354:      Tämä asetus astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta
6355: 19 ....
6356: 
6357: 
6358: 
6359: 
6360: Ehdotus asetukseksi 9 päivänä marraskuuta 1868 annetun
6361:      konkurssisäännön 6 ja 46 §:n muuttamisesta
6362:                    toisin kuuluviksi.
6363: 
6364:    Tämän kautta säädetään, että 6 ja 46 § konkurssi-
6365: säännössä 9 päivältä marraskuuta 1868, sellaisina kuin
6366: nämä pykälät ovat asetuksessa 3 päivältäjoulukuuta 1895,
6367: muutetaan näin kuuluviksi:
6368: 
6369:                           6 §.
6370:     Paitsi mitä 5 §:ssä on myönnetty, olkoon myöskin
6371: velkojalla, joka selvän ja riidattoman saamisen näyttää,
6372: valta Oikeudessa hakea velallisen omaisuuden luovutta-
6373: mista konkurssiin seuraavissa tapauksissa:
6374:     a) jos yksi tahi useammat muut velkojat ovat pyytä-
6375: neet velallisen omaisuutta ulosmitattavaksi ja peljättävä
6376: 184              111, s. -   Teoslainakiinnitys.
6377: 
6378: on varoja puuttuvan hakijan tyydyttämiseksi siinä tapauk-
6379: sessa että ulosmittaus saatetaan loppuun;
6380:    b) jos velallinen, velkojainsa vahingoksi, hu"kkaa tai
6381: kätkee varojansa;
6382:    c) jos ulosmittaus velan tähden on velallisen luona
6383: tapahtunut ja varoja sen maksamiseen ei ole ollut; kui-
6384: tenkaan älköön sellaisen saamisen tähden, josta velallinen
6385: on tehnyt Ulosottolain 3 luvun 3 §:ssä mainitun valan,
6386: omaisuutta määrättäkö luovutettavaksi, ellei hyväksyttä-
6387: vää syytä näytetä, että velallinen salaa varoja, jotka hän
6388: sen jälkeen on saanut ja jotka ovat velan maksamiseen
6389: käytettävät;
6390:    d) jos velallista, joka on kauppias, julkisen notarion
6391: kautta tahi todistajain läsnä ollessa on kehotettu maksa-
6392: maan riidatonta ja maksettavaksi langenuutta velkaa, mutta
6393: hän on kahdeksan päivää tahi kauemmin laiminlyönyt
6394: velkojan tyydyttämistä;
6395:     e) jos velallinen ei ole kahdeksan päivän kuluessa ke-
6396: hoituksen saatuaan tyydyttänyt velkojaa teoslainasta, joka
6397: 14 §:n 2, 3 ja 4 kohdan mukaan asetuksessa teoslaina-
6398: kiinnityksestä on joutunut maksettavaksi;
6399:    f) jos jompikumpi velkaantuneen pesän aviopuolisoista
6400: on Oikeudessa vaatinut pesäeroa ja Oikeus ei ole vaati-
6401: musta hyljännyt.
6402:     Kun velkoja hakee velallisen veivoittamista omaisuu-
6403: tensa luovuttamiseen, ilmoittakoon hakija myöskin, mikäli
6404: hän tietää, velallisen muutkin saamamiehet, ja velallinen
6405: kutsuttakoon viipymättä, Oikeuden tahi sen puheenjohta-
6406: jan toimesta, määrättynä päivänä Oikeuteen hakemuksesta
6407: kuulustettavaksi. Jos hän ei heti saata näyttää voivansa
6408: tyydyttää hakijaa, taikka jos hän ei tämän saamisesta
6409: laita otollista takausta tahi muuta vakuutta, päättäköön
6410: Oikeus, että velallisen omaisuus on luovutettava. Ellei
6411:                        111, s. -   Listo.             185
6412: 
6413: velallinen, saatuansa kutsumuksen, tule saapuville, teh-
6414: köön Oikeus kuitenkin samanlaisen päätöksen, jos syytä on.
6415: 
6416:                             46 §.
6417:     a) Kaikki mitä velallinen petollisen menettelyn tahi
6418: muun viipillisyyden kautta, josta 86 §:ssä ja 87 §:n b
6419: kohdassa puhutaan, on velkojainsa vahingoksi konkurssi-
6420: pesästä toiselle luovuttanut, peräytyköön lunastuksetta
6421: pesään takaisin.
6422:     b) Jos velallinen on lahjoittamalla hukannut sen ar-
6423: voista omaisuutta, että velkojille on siitä tullut tuntuva
6424: vahinko, ja jos ennen konkurssin alkua ei ole kulunut
6425: enempää kuin kolmekymmentä päivää siitä, kuin irtaimen
6426: tavaran lahjaksi antaminen tapahtui, taikka kiinteän omai-
6427: suuden lahjoitukselle haettiin lainhuudatusta, peräyty-
6428: köön se lahja. Sama olkoon laki, milloin jostakin velal-
6429: lisen omaisuudesta on tehty myynti-, vaihto-, vuokra- tahi
6430: muu sellainen sopimus, ja esillä olevista asianhaaroista
6431: voidaan nähdä sopimuksen pääasiallisesti olevan lahjan
6432: laatuisen taikka tarkoittavan velkojain oikeuden louk-
6433: kaamista. Kun omaisuus täten takaisin saadaan, maksa-
6434: koon konkurssipesä siihen pannut tarpeelliset kustannuk-
6435: set, niin myös, jos toiselta puolelta on jotakin maksettu,
6436: mitä siten on ulosannettu tahi sen arvon.
6437:     c) Jos velallinen viimeisinä kolmenakymmenenä päi-
6438: vänä ennen konkurssin alkua on tehnyt välipuheen, jonka
6439: kautta hän, velkojien vahingoksi, on ruvennut johonkin
6440: sitoumukseen asianhaarain ollessa sellaisia, että sillä,
6441: jonka kanssa välipuhe tehtiin, on ollut perusteellinen syy
6442: otaksua velallisella olevan vilpillisen aikomuksen, pur-
6443: kautukoon sekin välipuhe.
6444:     d) Jos velallinen viimeisinä kolmenakymmenenä päi-
6445: vänä ennen konkurssin alkua on maksanut velan, joka
6446: ennen konkurssin alkua e1 ollut maksettavl).ksi lan-
6447: gennut, niin peräytyköön se maksu, saamamiehen kui-
6448: 186               lll,s. -   Teoslainaklinnitys.
6449: 
6450: tenkaan estymättä saamistansa konkurssissa vaatimasta.
6451: Kun on kysymys vekselistä, joka on tehty velallisen
6452: maksettavaksi, älköön kuitenkaan kannetta jo tapahtu-
6453: neen maksun takaisin antamisesta saatako tehdä muuta
6454: kuin sitä vastaan, jonka puolesta vekseli on tehty tahi,
6455: jos se on velallinen itse, ensimäistä vastaanottajaa vastaan.
6456:      e) Jos velallinen viimeisinä kolmenakymmenenä päi-
6457: vänä ennen konkurssin alkua on antanut pantin velasta,
6458: joka ei ole langennut maksettavaksi ennen konkurssin
6459:  alkua ja jota otettaessa semmoista vakuutta ei ole mää-
6460: rätty, olkoon panttaus mitätön.
6461:      :f) Jos viimeksi mainittuna aikana on jonkun velkoj an
6462: saamisesta ulosmitattu kiinteää omaisuutta, joka ei ole
6463: ollut sen velan panttina, tahi irtainta tavaraa, johon vel-
6464:  kojalla ei ole ollut panttioikeutta; niin peräytyköön ulos-
6465: mitattu omaisuus tahi mitä sen myymisellä on saatu,
6466:  mikäli se vielä on ulosottomiehen tallessa, konkurssi-
6467: pesään.
6468:      g) Jos omaisuus, johon velkojilla on takaisinsaanti-
6469: oikeus, on joutunut kolmannelle miehelle semmoisen saan-
6470: non kautta, että hän nähdään oikeutetuksi omaisuuden
6471: pitämään, taikka jos omaisuus muutoin on niin hukattu
6472: tahi hävitetty, ettei sitä voida takaisin antaa; saakoon
6473: konkurssipesä tavaran arvoa myöten vahingostansa pal-
6474: kinnon siltä, joka omaisuuden on velalliselta vastaanot-
6475: tanut.
6476:      h) Kiinnitys, joka viimeisinä kolmenakymmenenä päi-
6477:  vänä ennen konkurssin alkua on annettu velallisen kiin-
6478: teään omaisuuteen, olkoon mitätön, ellei kiinnitystä ole
6479:  perustettu velan syntyessä tehtyyn lupaukseen tahi mak-
6480:  samattoman kauppasumman oikeutta koskeviin säännök-
6481:  siin, taikka ennen nyt mainittua aikaa tehtyyn nau-
6482:  tinto- tahi muun oikeuden myönnytyksen tahi tuomio-
6483: istuimen määräykseen.         .Jos viimezstna kolmenakym-
6484:  menenä päivänä ennen konkurssin alkua on annettu teos-
6485:                         111, s. -   Listo.                 187
6486: 
6487: lainakiinnitys velallisen irtaimistoon velasta, jonka syn-
6488: tyessä sellaista vakuutta ei ole luvattu, olkoon teoslaina-
6489: kiinnitys mitätö"n. Kiinnitys, joka on annettu kuolleen
6490: miehen jälkeenjääneeseen omaisuuteen, olkoon, jos pesä
6491: laillisessa ajassa luovutetaan konkurssiin, pätevä ainoas-
6492: taan jos se on annettu tässä mainitulla perustuksella ja
6493: se perustus on saanut alkunsa ennen kuolemantapausta.
6494:      i) Jos havaitaan, että joku, jonka perillinen velallinen
6495: .on, testamentilla tahi lahjalla on loukannut jälkimäisen lail-
6496: lista oikeutta; olkoon tämän velkojilla valta, ellei sellaisen
6497:  toimen moittimisen aika ole päättynyt, ajaa moitekan-
6498: netta velallisen sijassa; ja menköön konkurssipesään, mitä
6499: sen kautta saadaan.
6500: 
6501: 
6502: 
6503: 
6504: Ehdotus asetukseksi 9 päivänä marraskuuta 1868 vet-
6505: kojain oikeudesta ja etuudesta toistensa edellä maksun
6506: saamiseen konkurssiin luovutetusta omaisuudesta anne-
6507:        tun asetuksen J ja 20 §:n muuttamisesta.
6508: 
6509:      Tämän kautta säädetään, että 3 ja 20 § 9 päivänä
6510: marraskuuta 1868 annetussa asetuksessa velkojain oikeu-
6511: ,desta ja etuudesta toistensa edellä maksun saamiseen kon-
6512:  kurssiin luovutetusta omaisuudesta, sellaisina kuin maini-
6513:  tut pykälät ovat asetuksessa 3 päivältä joulukuuta 1895,
6514: muutetaan näin kuuluviksi:
6515: 
6516:                               3 §.
6517:      Jolla irtain pantti on hallussansa, hän saakoon siitä
6518:  maksun ennen kaikkia muita. Sama oikeus olkoon käsi-
6519:  työläiselläkin siitä työstä, minkä hän on hallussaan vielä
6520: ,olevaan tavaraan pannut. Jos jollakulla muutoin on toi-
6521:  sen irtainta tavaraa hallussaan ynnä oikeus pitää se ta-
6522: 188               IJI,s. -   Teoslainakiinnitys.
6523: 
6524: kanaan saamisensa vakuutena, olkoon hänellä myös yhtä-
6525: läinen etuoikeus siihen.
6526:     Sama olkoon laki siihen omaisuuteen nähden, joka on
6527: teoslainan panttina.
6528:                             20 §.
6529:     Kun ulosmitattu kiinteä omaisuus, laiva tai laivassa
6530: oleva tavara myydään, on panttisaaminen sekä, kysymyk-
6531: sen ollessa kiinteästä omaisuudesta, ulosteko ja palkka-
6532: määrä, jolla on etuoikeus panttaamisen edellä, ensinnä
6533: maksettava, siinä keskinäisessä järjestyksessä ja sillä ta-
6534: valla kuin siitä on erittäin säädetty.
6535:     Muutoin olkoon velkoja myöskin ulosmittauksessa, jota
6536: toisen velkojan hyväksi toimitetaan, oikeutettu maksun
6537: saamiseen ulosmitatusta omaisuudesta samalla etuoikeu-
6538: della, mikä hänelle ylempänä olevain säännösten mu-
6539: kaan olisi konkurssissa tuleva, mutta ei kuitenkaan
6540: ulosteoista, saamisesta, joka on mainittu 4, 9 tahi 10 §:ssä,
6541: taikka korvauksesta tahi varoista, joista puhutaan 13 §:ssä,
6542: jos ei omaisuus ole siitäkin saamisesta ulosmitattu. Omai-
6543: suuden ulosmittaamisesta ja myymisestä sekä kauppahin-
6544: nan jakamisesta ja muusta ulosoton loppuun saattamista
6545: varfen määrätystä toimesta syntyvät kulut ovat ensinnä
6546: kauppahinnasta maksettavat, ellei jokin kulunki ole syn-
6547: tynyt vain erityisen saamisen eduksi, jossa tapauksessa
6548: sellainen kulunki on maksettava lähinnä sen saamisen
6549: edellä.
6550: 
6551: 
6552:       Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1914.
6553: 
6554:                                                    A. Llsto.
6555:                                                          189
6556: 111, 9. -   Anom. ehd. N:o 62.
6557: 
6558: 
6559: 
6560: 
6561:              Listo, A., y. m.: Luonnon muistomerkkien suo-
6562:                jelemisesta.
6563: 
6564: 
6565:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
6566: 
6567:     Julkisuudessa on usein tullut kuuluviin huolta siitä,
6568: että n. s. luonnon muistomerkit meillä ovat oikeudellista
6569: suojelusta vailla. Ei ole mahdollisuutta muulla keinoin
6570: estää metsänhävitystä esim. Kangasalan harjuilla, Punka-
6571: harjulla, Pyynikillä, Puijolla, Kolilla, Vuokatilla, Aava-
6572: saksalla taikka Imatran, Vallinkosken ja Pyhäkosken ran-
6573: noilla, kuin että nämä paikat ostaa valtio tai kunta tai
6574: joku yhdistys, joka ottaa paikan säilyttämisen sen luon-
6575: nollisessa tilassa ja kauneudessa huolekseen. Tästä onkin
6576: johtunut, että kruunun on täytynyt korkeasta hinnasta
6577: ostaa sellaisia säilytettäviä paikkoja itselleen. Kun kuiten-
6578: kin tämän keinon käyttäminen laajemmassa määrässä tus-
6579: kin lienee mahdollinen, se kun saattaa joutua hyvän val-
6580: tiotalouden kanssa ristiriitaan, ja kun sitä paitsi tarkoi-
6581: tusperän saavuttaminen ei useimmissa tapauksissa vaatisi
6582: niin perinpohjaista ja kallishintaista toimenpidettä, kuin
6583: suojeltavan alueen lunastamista, on tarpeen saada aikaan
6584: oikeudellinen menettely, jota noudattaen saadaan luonnon
6585: muistomerkeille riittävä rauhoitus toimeen. Sitä koskevia
6586: lainsäännöksiä on jo olemassa era1ssa muissa maissa.
6587: Ruotsissa astui puheena olevaa alaa järjestävä laki voi-
6588: maan vuoden 1910 alussa.
6589:     Periaate luonnon suojelemisesta ihmisten ja viljelyksen
6590: häikäilemättömältä anastamiselta ei ole meidänkään lain-
6591: säädännöllemme vieras. Meillä suojelee jo laki hävityk-
6592: 190            111,9. -   Luonnon muistomerkit.
6593: 
6594: seltä eräitä kesyttömäin eläinten lajeja, niinkuin hyödyl-
6595: listä metsänriistaa ja kaloja. Samoin kieltää laki metsän
6596: autioksi hävittämistä, kalarantojen paljastamista kasva-
6597: vista puista ja merenkulkijain opastuksena olevain puu-
6598: ryhmäin kaatamista, veden poisjohtamista luonnollisesta
6599: uomastaan y. m. Kaikki nämä suojelustoimenpiteet joh-
6600: tuvat taloudellisista näkökohdista, s. o. huolenpidosta säi-
6601: lyttää maan luonnollisia varoja.
6602:     Luonnon suojelemista ainoastaan mainittua periaatetta
6603: silmälläpitäen on kuitenkin ruvettu pitämään riittämättö-
6604: mana. Vaaditaan, että myöskin luonnontieteelliset ja es-
6605: teettiset tarpeet ovat suojeluspyrkimyksissä otettavat huo-
6606: mioon. Nykyään tunnustetaan yleisesti, että tieteelle on
6607: erinomaisen tärkeätä saada määrätyillä alueilla seurata
6608: luonnon kehitystä semmoisena kuin se tapahtuu, jos se
6609: saa olla aivan omassa vallassaan. Samoin on tieteelle
6610: tarpeen saada rauhassa tutkia harvinaisia eläimiä ja kas-
6611: veja sekä huomattavia kiinteitä luonnonesineitä ja pinta-
6612: muodostuksia. Monet eläin- ja kasvilajit ovat jo suku-
6613: puuttoon hävitet,yt, ja hävityksen vaara on tällä alalla
6614: edelleenkin suuri, koska juuri harvinaisemmat muodot
6615: ovat kokoojille erityisesti otollisia. Sellaisten luonnon-
6616: esineiden kauppa on kehittynyt laajaksi liikkeeksi, ja yk-
6617: sityinen kokoojakin saattaa sillä tavoin ansaita suuria
6618: summia. Myöskin vähemmän harvinaiset eläimet ja kas-
6619: vit saattavat eräissä paikoin joutua niin ahkeran kokoo-
6620: misen alaisiksi, että ne tulevat hävityksen vaaraan.
6621:     Rakkaus luontoon on ihmisissä hyvin yleinen. Se
6622: vaatii, samoin kuin tieteelliset tarpeetkin, luonnon suoje-
6623: lemista alkuperäisessä tilassaan. Tämän esteettisen tar-
6624: peen tyydyttämistä on eräissä maissa ulotettu niin pit-
6625: källe, että vaaditaan luonnonesineen rauhoittamista ei ai-
6626: noastaan kauneusarvonsa ja hauskuutensa tähden, vaan
6627: myöskin sen suojelemista toimenpiteiltä, jotka saattavat
6628: kauneustunnelmaa häiritä, niinkuin tapahtuu, jos esim.
6629:                       111,9. -   Listo, y. m.            191
6630: 
6631: ilmoitustauluja tai rumentavia rakennuksia smne SIJOI-
6632: tetaan.
6633:      Useassa paikassa on olemassa luonnonesineitä, joihin
6634: liittyy historiallisia muistoja, kansantarinoita ja -tapoja
6635: y. m. Ne eivät ole luonnon muistomerkkejä tavallisessa
6636: merkityksessä, mutta hyvällä syyllä voidaan näidenkin
6637: suojelemista vaatia, niiden merkitys kun on joko histo-
6638: riallinen tai sivistyshistoriallinen.
6639:      Vaatimukselle kaikkien mainittujen tarpeiden tyydyt-
6640: tämisestä voidaan yhteiskunnan puolelta, sitä varten so-
6641: vitetun lainsäädännön kautta, tunnustaa oikeutuksensa.
6642: Luonnon muistomerkkien suojeleminen voidaan saada ai-
6643: kaan laissa sitä varten säädetyn rauhoitusmenettelyn
6644: kautta, jonka erityiskohdat astuvat näkyviin Ruotsin
6645: yllämainitusta suojeluslaista, mikä suomenkielelle kään-
6646: nettynä on painettu vuoden 1910 valtiopäiväin Liitteisiin
6647: siv. 173-180.
6648:      Niin sanotun kansallispuiston perustamisesta sopivaan
6649: paikkaan maassamme on meillä myöskin ollut julkisuu-
6650: dessa puhetta. Tällaisen puiston tarkoituksena olisi, mi-
6651: käli mahdollista, aikaansaada luonnon ja eläimistön suo-
6652: jelemista puiston alueella luonnon alkuperäisessä tilassa.
6653: Kansallispuisto esiintyisi näin ollen suuripiirteisenä luon-
6654: non muistomerkkinä. Luonnollista on, että kansallispuisto
6655: meillä perustetaan kruunun maalle. Sitä varten tarvitta-
6656: vat järjestävät säännökset voitanee antaa hallinnollista
6657: tietä, ja lienee sellaisten valmistamiseksi eräässä hallituk-
6658: sen asettamassa komiteassa jo työskenneltykin. Saatamme
6659: sen tähden jättää kysymyksen kansallispuistosta tässä
6660: syrjään.
6661:      Puheenaolevasta asiasta tehtiin Eduskunnassa 1910
6662: vuoden valtiopäivillä anomusehdotus, joka valmistelua
6663: varten lähetettiin lakivaliokuntaan, mutta jäi siellä käsit-
6664: telemättä. Eräiden kotimaan luonnon- ja kansantiedettä
6665: harrastavien yhdistysten jäsenpiiristä lausuttujen toivo-
6666: 192             111,9. -   Luonnon muistomerkit.
6667: 
6668: musten johdosta saamme täten uudistaa mainitun aiotteen
6669: ja kunnioittaen ehdottaa, että eduskunta Keisarilliselta
6670: Majesteetilta alamaisesti anoisi toimenpidettä siihen,
6671: 
6672:              että valmistettaisiin ja eduskunnan hyväksyttä-
6673:              väksi annettaisiin ehdotus asetukseksi luonnon
6674:              muistomerkkien suojelemisesta Suomessa.
6675: 
6676:       Helsingissä 17 p:nä helmikuuta 1914.
6677: 
6678:        A. Lfsto.                           Eero Erkko.
6679:        Gustaf Storgårds.                   Filip Saalasti.
6680: VALTIOPÄIVÄT
6681:                     1914'
6682: 
6683:            LIITTEET
6684:                         IV
6685: TALOUSVALIOI<UHTAAH LAHETETVT EDUSI<UHTA-
6686:      ESITVI<SET JA AHOMUSEHDOTUI<SET
6687: 
6688: 
6689: 
6690: 
6691:                 HELSINGISSÄ 1914
6692:           K. F. PUROMIEHEN KIRJAPAINO 0.-Y.
6693:                       A.
6694: 
6695: Väkijuomalainsäädäntöä koskevia eduskuntaesityk-
6696:             siä ja anomusehdotuksia.
6697: 1
6698: 1
6699:  1
6700:   1
6701:   1
6702:    1
6703:     1
6704:     1
6705:      1
6706:       1
6707:       1
6708:        1
6709:         1
6710:         1
6711:          1
6712:           1
6713:           1
6714:            1
6715:             1
6716:             1
6717:              1
6718:               1
6719:               1
6720:                1
6721:                 1
6722:                                                            197
6723: 
6724: IV, 1. -   Edusk. esit. N:o 5.                                   •
6725: 
6726: 
6727: 
6728:            Serlachius, Allan: Ehdotus asetukseksi palo-
6729:              viinan ja muiden poltettujen tahi tislattujen vä-
6730:              kiviinajuomien myymisestä, kuljetuksesta, ja va-
6731:              rastossa pitämisestä 9 p:nä kesäkuuta 1892 an-
6732:              netun armollisen asetuksen 10 §:n ja 28 §:n
6733:              1 momentin muuttamisesta.
6734: 
6735: 
6736:              Suomen Eduskunnalle,
6737:     Silmäys maamme juovutusjuomakaupan kehitykseen
6738: viimeisten vuosien aikana osottaa, että n. s. monopolijär-
6739: jestelmä päivä päivältä voittaa yhä enemmän alaa ja
6740: kohtamaita alkaa olla toteutettuna ympäri koko Suomen.
6741: Jos jätetään lukuunottamatta oluenkauppa, jonka mono-
6742: polisoiminen ei voimassa olevan lain mukaan ole mah-
6743: dollinen, voipi sanoa, että juovutusjuomain vähittäiskauppa
6744: kokonaisuudessaan jo parin vuoden perästä tulee olemaan
6745: monopoliyhtiöiden hallussa miltei kaikissa kaupungeis-
6746: samme. Vähemmin täydellisesti on järjestelmä toistaiseksi
6747: pantu täytäntöön anniskeluliikkeeseen nähden, mutta silmin
6748: uähtävä on että se kieltämättömistä käytännöllisistä vaikeuk-
6749: sista huolimatta kulkee toteutumistausa kohti tälläkin alalla.
6750: Muistettava on kuitenkin, että juovutusjuomien monopo-
6751: lisoiminen on vain keino eikä suinkaan mikään päämäärä.
6752: Sen tulee olla keinona juovutusjuomain väärinkäyttämi-
6753: sen ehkäisemiseksi, eikä sen tarkotuksena senvuoksi suin-
6754: kaan saa olla suurien voittovarojen hankkiminen kau-
6755: punkikunnille vaan ennenkaikkea koko väkijuomaliikkeen
6756: mahdollisimman täydellinen keskittäminen yhteiskunnan
6757: omiin käsiin.
6758:     Tämän tarkotuksen toteuttamista ehkäisee suuressa
6759:      198         IV, 1. -   Paloviina-asetuksen 10 ja 28 §.
6760: 
6761: ..   määrin toiseltapuolen se seikka että kullakin yksityisellä
6762:      on lupa ulkomailta maahan tuoda väkijuomia, toiselta-
6763:      puolen taas se, että kokonaista 3/ 5 väkijuomakaupan
6764:      tuottamista runsaista voittovaroista nykyänsä menee kau-
6765:      punkikunnille.
6766:          On muodostunut sellainen tapa - onko se edes täy-
6767:      sin laillinen ei tässä ole paikka tutkia -- että ulkomaa-
6768:      laiset väkijuomakauppiaat varrantissa pitävät väkijuomia
6769:      varastossa, josta kukin yksityinen tekemällä tilauksen
6770:      heidän paikallisagentiltaan speditöörin välityksellä heti -
6771:      usein vielä samana päivänäkin - saapi tilaamansa tava-
6772:      rat valmiiksi tullattuina kotiinsa lähetetyksi. Kun täten
6773:      voipi »ulkomaalta» tilata miltei kuinka pienet määrät ta-
6774:      hansa ja saapi tilaamansa tavarat yhtä mutkattomasti ja
6775:      miltei yhtä piankin kuin tekemällä ostoksensa jossakin
6776:      väkijuomamyymälässä, ymmärtää helposti, että kaikki
6777:      kaupunkikuntain ponnistukset väkijuomien vähittäismyyn-
6778:      nin rajoittamiseksi tahi kieltämiseksi helposti käyvät ker-
6779:      rassaan tehottomiksi. Toistaiseksi, s. o. niin kauan kun
6780:      kunnat yleensä ovat rajottuneet väkijuomakaupan pelk-
6781:      kään monopolisoimiseen, ei tuollaisesta ulkomaalta tuo-
6782:      misesta ole ollut suurempaa haittaa, mutta asia muuttuu
6783:      varmaankin heti, kun väkijuomien vähittäismyyntiä tun-
6784:      tuvarumin rajotetaan. Lakiin on sen vuoksi ehdottomasti
6785:      saatava säännös, joka kieltää yksityisiä maahan tuomaata
6786:      väkijuomia muulla tavoin kuin monopoliyhtiöiden väli-
6787:      tyksellä.
6788:          Ne ylen runsaat voittovarat taas, mitkä monopoliyh-
6789:      tiöiden käsiin keskitetty väkijuomien kauppa yleensä on
6790:      kaupunkikunnille tuottanut, eivät nekään ole omiansa
6791:      edistämään väkijuomaliikkeen järkiperäistä järjestämistä.
6792:      Kunnat vietellään niiden kautta väkijuomaliikkeessä nä-
6793:      kemään vain tulolähteen eikä, kuten pitäisi, ainakin tois-
6794:      taiseksi välttämätöntä pahaa. Toiselta puolen ei myöskään
6795:      voida pitää oikeuden mukaisena, että väkijuomakaupan
6796:      tuottamat varat, jotka epäilemättä suurelta, kenties suu-
6797:                      IV, 1. -   Serlachius.                 199
6798: 
6799: rimmaltakin osalta, ovat maalai'3kunnista kertyneet, täten
6800: joutuvat yksinomaan kaupunkikuntien hyväksi. Että tässä
6801: ei ole kysymys vallan pienistä määristä, nähdään siitä,
6802: että esim. vuodelta 1912, jolloin monopolijärjestelmä
6803: useimmissa kaupungeissa ei vielä ollut läheskään täydel-
6804: lisesti toimeenpantuna, kulkulaitosrahaston osuus näistä
6805: voittorahoista jo teki lähes puolitoista miljoonaa. Vastedes
6806: kun järjestelmä saadaan täydellisesti toimeenpannuksi,
6807: tulot epäilemllttä vielä tuntuvasti suurenevat. Siihen näh-
6808: den, että kaupunkikunnat itse saavat pitää n. s. miedom-
6809: pien väkijuomien kaupasta kertyvän voiton kokonaisuu-
6810: dessaan, tarvitsematta siitä suorittaa mitään osuutta kul-
6811: kulaitosrahastollekaan, on sen vuoksi pidettävä kohtuulli-
6812: sena että varsinaisten väkijuomien kaupasta kertyvät
6813: voittovarat jaettaisiin kulkulaitosrahaston, maalaiskuntain
6814: ja kaupunkikunnan välillä siten että 2/ 5 kuten tähänkin
6815: asti menisi kulkulaitosrahastoon, 2/s jätettäisiin esim.
6816: Suomen Valtiokonttoriin jaettavaksi kaikkien maalaiskun-
6817: tien kesken asukasluvun mukaan ja jälellä oleva 1/ 6 lan-
6818: keaisi kaupungille itselleen.
6819:     Edellä sanotun nojalla pyydän kunnioittaen ehdottaa,
6820:                 että eduskunta puolestaan hyväksyisi ja armol-
6821:            lisesti vahvistettavaksi lähettäisi seuraavan asetus-
6822:            ehdotuksen:
6823: 
6824: 
6825:                           Asetus
6826: paloviinan ja muiden poltettujen tahi tislattujen vä-
6827: kiviinajuomain myymisestä, kuljetuksesta ja varas-
6828: tossa pitämisestä 9 p:nä kesäkuuta 1892 annetun
6829: armollisen asetuksen 10 §:n ja 28 §:n 1 momentin
6830:                   muuttamisesta.
6831:     Täten säädetään/-että 10 § ja 28 §:n 1 mom. armol-
6832: lisessa asetuksessa 9 p:ltä kesäkuuta 1892 paloviinan ja
6833: muiden poltettujen tahi tislattujen väkiviinajuomain myy-
6834: 200          IV, 1. -   Paloviina-asetuksen 10 ja 28 §.
6835: 
6836: misestä, kuljetuksesta ja varastossa pitämisestä muutetaan
6837: näin kuuluviksi:
6838:                                10 §.
6839:     1) Se puhdas voitto yhtiön liikkeestä, josta 9 §:ssä mai-
6840: nitaan on siten jaettava, että kaksi viidettä osaa menee
6841: kulkulaitosrahastoon, kaksi viidettä osaa jaetaan asukas-
6842: luvun mukaan maan maalaiskuntain kesken ja viides osa
6843: lankeaa sille kaupungille, jossa yhtiön liikettä harjo-
6844: tetaan.
6845:     2) Kulkulaitosrahastoon menevä osuus suoritetaan lää-
6846: ninrahastoon, maalaiskunnille menevä osuus Valtiokont-
6847: toriin ja kaupunkikunnalle menevä osuus rahatoimi-
6848: kamariin.
6849:     3) Mitä yhtiön näin tulee luovuttaa, on joka vuodelta
6850: seuraavan vuoden huhtikuussa yhtiön suoritettava asian~,
6851: omaiseen paikkaan.
6852: 
6853:                                28 §.
6854:     1) Paloviinan tuominen Suomeen on kielletty. Muita
6855: väkiviinajuomia saavat maahan tuoda ainoastaan 9 §:ssä
6856: mainitut vähittäismyynti- ja anniskeluyhtiöt. Sellainen
6857: yhtiö on velvollinen ilmoitetulta valmistajalta tahi kaup-
6858: piaalta tavanmukaista kauppavoittoa vastaan hankkimaan
6859: ostajan vaatimaa ulkomaan tavaraa. Paloviinan ja muiden
6860: väkiviinajuomien tuonnista venäläisen sotaväen tarvetta
6861: varten olkoon kuitenkin voimassa, mitä siitä erittäin on
6862: säädetty.
6863: 
6864:       Tämä asetus tulee noudatettavaksi
6865: 
6866: 
6867:       Helsingissä, 14 p. helmikuuta 1914.
6868: 
6869:                                           Allan Serlachius.
6870:                                                            201
6871: 
6872: IV, 2. -   Edusk. esit. N:o 15.
6873: 
6874: 
6875: 
6876: 
6877:            Sopanen, E. W.: Ehdotus asetukseksi paloviinan
6878:               ja muiden poltettujen tahi tislattujen väkiviina-
6879:               juomain myymisestä, kuljetuksesta ja varastossa
6880:               pitämisestä 9 päivänä kesäkuuta 1892 annetun
6881:               Keis. asetuksen 10 §:n muuttamisesta toisin
6882:               kuuluvaksi.
6883: 
6884: 
6885:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
6886: 
6887:      Vuoden 1891 valtiopäiville annetussa armollisessa esi-
6888: tyksessä asetukseksi paloviinan myymisestä oli ehdotettu,
6889: poiketen siihen asti voimassa olleesta määräyksestä, että
6890: kaikki vähittäismyynti- ja anniskeluyhtiöitten voittovarat
6891: tuli kaupunkien käyttää yleishyödyllisiin tarkoituksiin siten,
6892: että 1/ 2 voitosta meni kulkulaitosrahastoon, 1/ 4 kaupun-
6893: gille, 1/ 8 talous- ja maanviljelysseuroille sekä 1/ 8 yhtiön
6894: käytettäväksi yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Mutta valtio-
6895: päivillä, jossa kyllä lausuttiin se käsitys, mikä myöskin
6896: saavutti ritariston ja aatelin kannatuksen, että maalais-
6897: kunnatkin olivat periaatteellisesti oikeutetut saamaan osan
6898: näistä voittovaroista, tämä jakoperuste muutettiin siten,.
6899: että 2/ 5 menee kulkulaitosrahastoon ja 3/ 5 kaupungille käy-
6900: tettäväksi yleishyödyllisiin tarkoituksiin, ei kuitenkaan
6901: sellaisiin, joista kunnat itse jäseniään verottamalla olivat
6902: velvolliset pitämään huolta.
6903:      Naapurimaissamme Ruotsissa ja Norjassa on näiden
6904: voittovarojen jako kaupungin ja maaseudun välillä ollut
6905: sangen polttava kysymys ja siellä on lainsäännösten kautta
6906: tässä kohden vallinnutta epäsuhdetta tasoseltu. Niinpä
6907: Ruotsissa jaetaan näistä varoista 1905 vuoden jälkeen:
6908: 202            IV, 2. -   Paloviina-asetuksen 10 §.
6909: 
6910: 29/ 1ookaupungille, jäännös valtiokonttoriin, joka antaa
6911: niistä 1/ 100 osan käytettäväksi raittiuden edistämiseen ja
6912: juoppouden seurausten ehkäisemiseen, 1/ 5 maakäräjille ja
6913: kaupungeille, jotka niihin eivät ota osaa, 1/ 8 talousseuroille
6914: ja jäännöksen kaikille kunnille väkiluvun mukaan. Nor-
6915: jassa taas vuodesta 1904 lähtien jaetaan näistä voitto·
6916: varoista: 65% valtiolle erityiseen rahastoon, jonka käyttä-
6917: misestä myöhemmin päätetään, 15% kaupunkikunnalle,
6918: 10% yhtiön jaettavaksi raittiusyhdistyksille ja muille lai-
6919: toksille ja seuroille kaupungissa ja sen ympärillä olevalla
6920: maaseudulla, joiden päämääränä on edistää yleishyödylli-
6921: siä tarkoituksia, sekä jäännös 10% jaettavaksi amtiu
6922: kaikkien kuntien kesken väkiluvun perusteella.
6923:     Harkitessa, minkä perusteen mukaan näiden voitto-
6924: varojen käyttäminen oikeuden ja kohtuuden mukaan olisi
6925: järjestettävä, täytynee varteen ottaa, että paloviinan kauppa,
6926: oltuaan alkuaan maanviljelyksen sivuelinkeino, on muut-
6927: tunut alinkeinohaaraksi, josta tulo eri muodoissa pääasial-
6928: lisesti koituu kaupunkikuntain asukkaille, että näitä voitto-
6929: varoja on pidettävä suureksi osaksi nautintoverona, jota
6930: kannetaan siten, että myynti on tehty yksinoikeudeksi
6931: kaupungeissa, ja että siis tulo tästä verotuksesta ainakin
6932: suurimmaksi osaksi olisi tuleva yleisten valtiotarkoitusten
6933: hyväksi, että maaseutu melkoisessa määrässä kartuttaa
6934: yhtiöitten tuloja, että väkijuomien väärinkäyttö tuottaa
6935: haitallisia seurauksia ja kustannuksia maaseudullekin,
6936: jonka verokuorma, veronmaksukykyynkin nähden, ylei-
6937: sesti on rasittavampi kuin kaupunkilaisten, ja että maa-
6938: seudulla useimmiten puuttuu varoja tyydyttää yleishyö-
6939: dyllisiä tarpeita ja että useissa kaupungeissa voittovarojen
6940: määrä on ollut suurempi kuin samalta ajalta taksoitettu-
6941: jen tulojen. Ja lopuksi on se tapa, jolla näitä voitto-
6942: varoja on käytetty, etten sanoisi väärinkäytetty, ja josta
6943: Alkoholitilasto XXVII antaa räikeitäkin esimerkkejä, ol-
6944: lut omiaan antamaan aihetta väitteeseen, että tämä jär-
6945: jestelmä suosii kaupunkeja maaseudun edellä.
6946:                       IV, 2. -   Sopanen.                 203
6947: 
6948:     Näiden voittovarojen jakamiseen nähden voidaan tie-
6949: tysti asettaa eri perusteita, joilla kulla.kin voidaan katsoa
6950: olevan pätevät syyt puolellaan. Ja vaikkakin voisi olla
6951: perusteellista syytä jättää osottamatta kulkulaitosrahas-
6952: tolle sitä määrää, jonka se nyt saa, puoltavat kuitenkin
6953: toiset syyt tämän määräosan pysyttämistä ennallaan.
6954: Kaupunkikunnalle, jonka on kärsittävä erityisiä hanka-
6955: luuksia väkijuomain kaupasta m. m. suoranaisia kustan-
6956: nuksia järjestyksen ylläpidosta, näyttää taas kohtuus vaa-
6957: tivan säilyttämään jonkun osan voitosta. Sen ohessa
6958: että maaseudunkin tulee saada siitä osansa, tulisi jään-
6959: nös siitä parhaiten käytetyksi, jos se varattaisiin niiden
6960: kansankerrosten taloudellisen tilan turvaamiseksi, joiden
6961: talous enin kärsii väkijuomista. Ja näyttää tämän tar-
6962: koitusperän saavuttaminen tulevan parhaiten tyydytetyksi
6963: käyttämällä tätä voittoa pohjavaroiksi vanhuuden- ja työ-
6964: hönkykenemättömyyden vakuutuslaitokselle, jonka laitok-
6965: sen tarpeellisuudesta ei voine olla eriäviä mielipiteitä
6966: meillä enempää kuin muuallakaan ja jollaisen laitoksen
6967: varmuudella voidaan otaksua syntyvän meilläkin.
6968:     Edellä sanotun nojalla kunnioittavimmin jätän Edus-
6969: kunnan käsiteltäväksi eduskuntaesityksistä säädetyssä jär-
6970: jestyksessä seuraavan lainmuutosta sisältävän ehdotuksen:
6971: 
6972: 
6973:                        Asetus
6974: paloviinan ja muiden poltettujen tahi tislattujen väki·
6975:  viinajuomain myymisestä, kuljetuksesta ja varas-
6976:     tossa pitämisestä 9 päivänä kesäkuuta 1892
6977:         annetun armollisen asetuksen 10 §:n
6978:           muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
6979: 
6980:                            10 §.
6981:    1. Se puhdas voitto yhtiön liikkeestä, josta 9 §:ssä
6982: mainitaan, on siten jaettava, että kaksi viidesosaa menee
6983: kulkulaitosrahastoon, viidesosa sille kaupungille, jossa lii-
6984: 204             IV, 2. -   Paloviina-asetuksen 10 §.
6985: 
6986: kettä harjoitetaan, viidesosa kaikille maalaiskunnille asu-
6987: kasluvun mukaan lähinnä edellisen vuoden henkikirjoi-
6988: tuksen perusteella, ja viidesosa valtiolle erityiseen rahas-
6989: toon vanhuuden- ja työhönkykenemättömyyden vakuu-
6990: tuslaitoksen pohjavaroiksi.
6991:     2. Kulkulaitosrahastolle ja maalaiskunnille tulevat
6992: sekä vanhuuden- ja työhönkykenemättömyyden vakuu-
6993: tuslaitokselle varatut varat suoritetaan valtiokonttorille,
6994: joka, kunnes sellainen Eduskunnan hyväksymä laitos on
6995: perustettu, hoitaa viimeksi sanottuja varoja korkoa kan-
6996: tavalla tavalla ja jakaa muut varat tarkoituksiinsa. Kau-
6997: punkikunnalle määrätty osuus suoritetaan rahatoimi-
6998: kamariin.
6999:     3. Mitä yhtiön näin tulee suorittaa, on joka vuodelta
7000: seuraavan vuoden huhtikuussa yhtiön suoritettava asian-
7001: omaiseen paikkaan.
7002: 
7003:       Helsingissä, 17 päivänä helmikuuta 1914.
7004: 
7005:                                            E. W. Sopanen.
7006: 
7007: 
7008: Tähän yhtyvät:
7009: 
7010:        Johannes Laine.               K. E. Linna.
7011:        M. Latva.                     Kyösti Kanniainen.
7012:        J. G. Hirvensalo.             A. Tanttu.
7013:                                                           205
7014: 
7015: IV, s. -   Anom. ehd. N:o 32.
7016: 
7017: 
7018: 
7019: 
7020:            Saari, Kaarlo, y. m.: Eduskunnan 15 p:nä
7021:               marraskuuta 1909 alkohoolipitoisten aineiden
7022:               valmistuksesta y. m. hyväksymäin asetusten voi-
7023:               maan saattamisesta.
7024: 
7025: 
7026: 
7027:              S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
7028: 
7029:      Kuten tunnettua hyväksyi eduskunta lokakuun 31 p:nä
7030: 1907 suurella enemmistöllä kieltolain. Mainitun lain olisi
7031: siinä olevan määräyksen mukaan pitänyt osittain astua
7032: voimaan jo heinäkuun 1 p:nä 1909, mutta kun sitä ei
7033: ennen mainittua ajan kohtaa alistettu hallitsijan tutkitta-
7034: vaksi, niin katsoi eduskunta puheenalaisen lainsäädän-
7035: nön erinomaiseen tärkeyteen nähden tarpeelliseksi ottaa
7036: uudelleen eduskuntaesitystietä käsiteltäväksi ja hyväksyi
7037: marraskuun 15 p:nä 1909 uuden kieltolakiehdotuksen.
7038: Eduskunnan 1907 hyväksymä ehdotus esitettiin sittemmin
7039: joulukuun 4 p:nä 1909 hallitsijalle, joka sen epäsi, antaen
7040: senaatin toimeksi. tehdä mahdollisimman likei.sesti siihen
7041: liittyvän ehdotuksen asetukseksi samasta asiasta eduskun-
7042: nalle esitettäväksi. Sittemmin käskettiin senaatin myös
7043: antaa lausunto eduskunnan marraskuun 15 p:nä 1909
7044: hyväksymästä asetusehdotuksesta. Kumpaakaan näistä
7045: tehtävistä ei senaatti ole täyttänyt; eikä alistanut edes
7046: hallitsijan tutkittavaksi viimeksiiQainittua lakiehdotusta,
7047: vaikka sen hyväksymisestä eduskunnassa on jo kulunut
7048: aikaa viidettä vuotta.
7049: 206         IV, a. -   Kieltolain voimaan saattaminen.
7050: 
7051:      Tämä senaatin välipitämättömyys kieltolakiasiassa on
7052: herättänyt sangen oikeutettua mielipahaa Suomen kan-
7053: sassa ja erittäinkin työväenluokassa, joka tässäkin näkee
7054: yhden todistuksen nykyisen valtiollisen suunnan turmiolli-
7055: suudesta.
7056:      Mitä tulee senaatin toimiin juovutusjuomakysymyk-
7057: sessä, niin ovat ne menneet päinvastaiseen suuntaan, kun
7058: Suomen kansan valtava enemmistö pitää oikeana. Senaatti
7059: on yksinomaan toiminut niiden yhteiskuntakerrosten hy-
7060: väksi, jotka hyötyvät väkijuomaliikkeestä. Niinpä se ku-
7061: mosi senaatin tammikuun 23 p:nä 1909 tekemän päätök-
7062: sen, jolla kiellettiin juovutusjuomain kuletus valtionrauta-
7063: teillä, sekä on esittänyt tullihuojennuksien myöntämistä
7064: eräitä alkoholijuomia pulloissa maahan tuotaessa.
7065:      Vuonna 1911 toukokuun 11 p:nä päätti eduskunta
7066: taas kääntyä erityisellä anomuksella hallitsijan puoleen
7067: pyytäen toimenpidettä siihen, että eduskunnan marras-
7068: kuun 15 p:nä 1909 hyväksymät asetukset viivyttelemättä
7069: alistettaisiin Keisarillisen Majesteetin tutkittaviksi, mutta
7070: tämänkin esittämisen hallitsijalle on senaatti niinikään
7071: tähän asti laiminlyönyt.
7072:      Suomen kansa on jo aikaisin huomannut mikä mah-
7073: tava edistyksen este on alkoholipitoisten juomain väärin-
7074: käyttäminen. Sentähden onkin kieltolainlaadinta saanut
7075: mitä voimakkainta tukea kansan pohjakerrosten puolelta.
7076: Miespolven vaikuttanut raittiusliike ja viime vuosikym-
7077: meninä sosialidemokraattinen työväenliike ovat levittäneet
7078: yhä laajempiin piireihin Suomen kansan keskuudessa tie-
7079: toa siitä, kuinka väkijuomat jäytävät yksityisen terveyttä,
7080: hämmentävät siveellisyyskäsitteitä ja tuottavat yhteiskun-
7081: nalle melkoisia rasituksia vankeinhoito-, poliisi-, vaivais-
7082: hoito·, sairashoito- ja mielenvikaistenhoitokustannuksissa;
7083: sekä miten ne riistävät yhteiskunnalta suuren joukon
7084: kansalaisia, jotka juoppous vie rappiolle tai perikatoon.
7085: Etenkin on työväenluokka, joka etupäässä on saanut kär-
7086: siä yhteiskunnallisista epäkohdista, yhä selvemmin huo-
7087:                    IV, s. -   K. Saari y. m.                 207
7088: 
7089: mannut, että on välttämätöntä taistella tarmokkaasti myös-
7090: kin alkoholin väärinkäyttöä vastaan.
7091:     Ikäväkseen on kuitenkin työväki huomannut, miten
7092: porvaripuolueisiin kuuluvat kansalaiset yhä lukuisammin
7093: ovat viimeaikoina vetäytyneet syrjään kieltolakiperiaat-
7094: teesta, tyytyen väkijuomien väärinkäyttöä poistamaan
7095: ainoastaan rajoittelevaJla väkijuomalainsäädännöllä. Tä-
7096: hän asti on väkijuomaliikkeen yksi voimakkaimpia tuki-
7097: pylväitä ollut yksityinen voitonhimo; mutta tästä alkaen,
7098: kun aijotaan maalaiskunnatkin saattaa osallisiksi noitten
7099: turmelusta levittävien liikkeitten voitosta, astuu kunnalli-
7100: nen voitonhimo yksityisen voitonhimon tilalle. Tämä
7101: vieroittaa yhä useammat kansalaiset, erittäinkin varak-
7102: kaimmissa piireissä, kieltolakiperiaatteesta, luoden uutta
7103: maaperää väkijuomien pnoltajille kansalle turmioksi.
7104:      Kokemus on osoittanut, ettei rajoitteleva väkijuoma-
7105: Iainsäädäntö, eikä vakaumukseen vetoava raittiustyö ky-
7106: kene lähimainkaan ehkäisevästi vastustamaan alkoholin
7107: turmiollista vaikutusta. Pitkät ajat on sen takia Suomen
7108: kansan ja erittäinkin sen työväenluokan keskuudessa voi-
7109: makas mielipide vaatinut ja yhä edelleen vaatii täydel-
7110: listä väkijuomain kieltoa.
7111:      Edelläolevan perusteella kunnioittaen ehdotamme, että
7112: eduskunta päättäisi anottavaksi,
7113: 
7114: 
7115:                 1:si} että Keisari ja Suuriruhtinas käskisi ryh-
7116:            dyttäväksi semmoiseen toimenpiteeseen, että Suo-
7117:            men eduskunnan marraskuun 1S p:nä 1909 hyväk-
7118:            symä asetus alkoholipitoisien aineiden valmistuk-
7119:            sesta, maahan tuonnista, myynnistä, kuljetuksesta
7120:            ja varastossapidosta, sekä asetus denaturoitujen
7121:            alkoholipitoisien aineiden valmistuksesta, maahan
7122:            tuonnista ja myynnistä toimitettaisiin Keisarin ja
7123:            Suuriruhtinaan tutkittavaksi; ja
7124: 208          IV, a. -   Kieltolain voimaan saattaminen.
7125: 
7126:                  2:si) että sanotut asetukset mahdollisimman
7127:              pian armollisesti vahvistettaisiin ja saatettaisiin
7128:              noudatettaviksi.
7129: 
7130:       Helsingissä, 18 p:nä helmikuuta 1914.
7131: 
7132:        Kaarlo Saari.                  Nestor Wäänänen.
7133:        Anni Huotari.                  Anni Savolainen.
7134:        Miina Sillanpää.               Hilja Pärssinen.
7135:        Elviira Wihersalo.             Albin Koponen.
7136:        Sofia Hjulgren.                Mimmi Haapasalo.
7137:        Hulda Salmi.                   Anton Huotari.
7138:        Heikki Jalonen.                Albin Waljakka.
7139:        K. Hakala.                     Ilmari Tossavainen.
7140:        E. Eloranta.                   Aura Kiiskinen.
7141:        A. Laakkonen.                  H. Törmä.
7142:        Nestor Aronen.                 0. Orasmaa.
7143:        Jussi Railo.                   E. Käkelä.
7144:                                                             209
7145: 
7146: lV, 4. -   Anom. ehd. N:o 40.
7147: 
7148: 
7149: 
7150: 
7151:             Yrjö-Koskinen, E. S. ja Tulenheimo, Antti:
7152:               Toimenpiteistä luvattoman väkijuomain myynnin
7153:               ja anniskelun ehkäisemiseksi.
7154: 
7155: 
7156:                 Suomen Eduskunnalle.
7157: 
7158:      Voimassa olevat väkijuomia koskevat asetukset eivät
7159:  sisällä kyllin tehoavia säännöksiä, jotka estäisivät salakapa-
7160: koitsijaa jatkamasta ammattinsa harjoitusta senkin jälkeen
7161: knn järjestysvalta on puuttunut asiaan ja pannut hänet
7162: syytteeseen. Lievät rangaistusmääräykset sekä astiain ja
7163: tavarain menettämisen uhka eivät häntä peloita. Hän
7164: tietää että oikeudenkäynti voi venyä pitkäksi. Hänen
7165: elinkeinonsa on tuottava - ehkä tuottavin koko maail-
7166: massa - ja hän jatkaa huoletta sen harjoitusta, vaikka
7167: pienet sakot häntä odottavatkin. Erittäin on näin laita
7168: kiertävän kapakoitsijan, joka maalaiskunnissa, etenkin
7169: tehdas-alueilla, sahojen läheisyydessä ja tukkitöissä kau-
7170: pittelee tavaraansa, kulkien usein väärällä passilla. Sem-
7171: moisessa tapauksessa häntä vastaan nostettu juttu tavalli-
7172: sesti kest!lä kauan. Kun myyntitavara häneltä on otettu
7173: takavarikkoon, ilmestyy hän jo seuraavana päivänä uudel-
7174: leen, uutta tavaraa mukanaan, ja ryhtyy entiseen toi-
7175: meensa.
7176:      Kun niin ollen salakapakoitsija jatkaa elinkeinoansa
7177: haasteen saamisen jälkeen, kunnes rangaistus häntä vas-
7178: taan pannaan täytäntöön, eivätkä viranomaiset, milloin
7179:                                                         IV,2
7180: 210           IV, 4. -   Luvaton väkijuomain myynti.
7181: 
7182: yleiset vangitsemisesta annetut määräykset eivät käytet-
7183: täviksi sovellu, mahda asialle mitään, ja kun tuo aika
7184: usein sen kautta, että salakapakoitsija jää saapumatta oi-
7185: keuteen, voi maalla kestää melkeinpä vuoden, olisi tämän
7186: estämiseksi viranomaisille annettava oikeus pidättää luva-
7187: tonta väkijuomien kauppaa harjoittava henkilö, kunnes
7188: syyte häntä vastaan on johtanut toimenpiteeseen tuomio-
7189: istuimen puolelta. Jos kovennetut rangaistusmääräykset
7190: osaltaan jotakin voisivatkin saada aikaan, eivät ne yksis-
7191: tään kykene ehkäisemään puheenalaista, laatuaan mitä
7192: vaarallisinta lainrikosta.
7193:     Huomauttaen lopuksi, että mitä ahtaammalle väkijuo-
7194: mien lu vailista myyntiä ja anniskelua yhteiskunnassa su-
7195: pistetaan, sitä tarpeellisemmiksi käyvät luvatonta myyn-
7196: tiä ja anniskelua ehkäisevät lainmääräykset, pyydämme
7197: yllä esitetyn perustuksella kunnioittavimmin Eduskuntaa
7198: anomaan,
7199:                  että Hallitus valmistuttaisi arm. esityksen sem-
7200:             moisista lisäyksistä voimassa olevaan väkijuomien
7201:             valmistamista, kauppaa ja anniskelua koskevaan
7202:             lainsäädäntöön, joiden kautta, osittain kovenne-
7203:             tuilla rangaistusmääräyksillä, osittain eräissä tapauk-
7204:             sissa viranomaisille myönnetyllä pidättämisoikeu-
7205:             della, puheenalaisten aineiden luvaton kauppa ja
7206:             anniskelu voitaisiin tehokkaasti ehkäistä.
7207: 
7208:       Helsingissä helmikuun 17 p:nä 1914.
7209: 
7210:       E. S. Yrjö-Koskinen.             Antti Tulenheimo.
7211:                   B.
7212: 
7213: Sairashoitoa koskevia anomusehdotuksia.
7214:                                                                  213
7215: IV, s. -   Anom. ebd. N:o 8.
7216: 
7217: 
7218: 
7219: 
7220:                Walkama, Wäinö, y. m.: Varojen myöntämi-
7221:                  sestä mielisairashoidon järjestämiseksi.
7222: 
7223:                 S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
7224: 
7225:     N. k. mielisairashoitokomitea ilmoittaa v. 1909 ilmes-
7226: tyneessä mietinnössään, että komitean toimeenpaneroan
7227: tutkimuksen mukaan maassamme silloin löytyi kaikkiaan
7228: 11,710 mielisairasta, joista 1,886 asuivat kaupungeissa ja
7229: 9,824 maaseudulla. Nämä sairaat jakaantuivat eri lää-
7230: neille seuraavasti:
7231:       Lääni.                   Kaupungit     Maaseutu       Yhteensä
7232: Uudenmaan                        626            687          1,313
7233: Turun ja Porin .                 323          1,531          1,854
7234: Hämeen                           245          1,130          1,375
7235: Viipurin .                       262          1,095          1,357
7236: Mikkelin .                        45            738            783
7237: Kuopion .                         99          1,218          1,317
7238: Vaasan                           160          2,295          2,455
7239: Oulun .                          126          1,130          1,256
7240: 
7241:     Kaikista näistä mielisairaista oli 6,074 mies- ja 5,636
7242: naispuolta.
7243:     Mitä näiden mielisairaiden vaatimiin hoitomuotoihin
7244: tulee, oli komitea sitä mieltä, että yllämainituista 11,710
7245: mielisairaasta voitiin hoitaa :
7246: Omassa kodissa .                                              1,683
7247: Muissa yksityisissä kodeissa .                                2,225
7248: Vaivaistaloissa . . . .                                         574
7249: Perhehoidolla laitoksen yhteydessä                              727
7250: Avoimessa laitoksessa .                                       1,098
7251: Suljetussa laitoksessa .                                      5,403
7252: 214                IV, s. -   Mielisairashoito.
7253: 
7254:     Laitospaikkoja tarvitsee siis yhteensä 6,864 sairasta.
7255:     Komitean numerot ovat läpeensä suuremmat kuin pa-
7256: piston ja piirilääkärien lääkintöhallitukselle lähettämät
7257: tiedot osoittavat. Näitten tietojen mukaan oli v. 1912
7258: maalla 8,528 mielisairasta. Kaikessa tapauksessa ovat
7259: mielisairaskomitean numerot luotettavammat, koska ne
7260: ovat erityisesti kootut asiantuntevien lääkärien kautta.
7261:     Olisi siis lähdettävä siitä, että maassa löytyy vähin-
7262: tään 6,864 mielisairasta, jotka ovat laitoshoidon tarpeessa.
7263: Vuonna 1912 hoidettiin näistä sekä valtion- että yksityi-
7264: sissä laitoksissa 1,886 ja vaivaistaloissa 1,562, eli yh-
7265: teensä 3,448. 'l'ämän mukaan tarvittaisiin maassa laitos-
7266: paikkoja vielä saman verran kuin niitä nyt on valtion- ja
7267: yksityisten laitoksissa sekä vaivaistaloissa yhteensä.
7268:     Sairaspaikkojen luku valtion mielisairashoitolaitoksissa
7269: on tätä nykyä:
7270: Lapinlahden keskuslaitoksella                           130
7271: Niuvanniemen         »                                  330
7272: Pitkäniemen          »                                  520
7273: Käkisalmen turvalaitoksella                             1!;0
7274: Seilin             »                                     53
7275: Turun vastaanottolaitoksella                             48
7276: Mustasaaren      »                                       48
7277: Viipurin          ))                                     48
7278: Oulun            »                                       20
7279: Mikkelin         »                                       12
7280: eli siis yhteensä 1,389 paikkaa. Harjavallan piirimieli-
7281: sairaalassa on 32 paikkaa; vaivaistaloissa on noin 1,300
7282: mielisairaspaikkaa. Erityisten kaupunkien mielisairaa-
7283: loissa on noin 600 paikkaa.
7284:     Ylempänä olevasta selostuksesta käynee selville, että
7285: maassamme välttämättömästi tarvitaan useampia laitok-
7286: sia mielisairaille. Paikkojen tarvetta voitaisiin tyydyttää
7287: kahdella tavalla: sekä siten että valtio rakentaa uusia
7288: mielisairashoitolaitoksia, taikka niin, että kunnat perusta-
7289:                    IV, 5. -   Walkama y. m.             215
7290: 
7291: vat valtion kannattamina n. s. piirimielisairaaloita. Mitä
7292: ens1mmseen muotoon tulee, on eduskunta aikanaan jo
7293: päättänyt pyytää, että suurempi keskuslaitos mielisairaita
7294: varten perustettaisiin Oulun lääniin ja on lääkintöhalli-
7295: tuskin jo teettänyt täydelliset piirustukset ja kustannus-
7296: arvion sitä varten, ehdottaen, että se sijoitettaisiin Oulun
7297: kaupungin läheisyyteen. Valtion varoja ei kuitenkaan
7298: ole saatu aikeen toteuttamiseen. - Niinikään ovat useat
7299: maan kunnista - noin 100 kuntaa - yhtyneet eri paikka-
7300: kunnilla, rakentaakseen n. k. piirimielisairaaloita. Tällai-
7301: sia ehdotettuja piirimielisairaaloita on jo noin 10, joille
7302: on valtioapua pyydetty. Nämä käsittävät keskimäärin 60
7303: sairaspaikkaa. Lääkintöhallitus on antanut jo laittaa myös-
7304: kin mallipiirustuksia erisuurille mielisairaaloille, 30:lle,
7305: 46:lle ja 60:lle sairaalle. Lääkintöhallitus on myös puol-
7306: tanut tällaisille piirimielisairaaloille valtionapua seuraa-
7307: vasti: 1,000 markkaa rakennusapua vuodetta kohti, 150
7308:  markkaa vuodetta kohti sairaalan sisustamiseen ja 250
7309:  markkaa vuotuista avustusta ylläpitoon sairassijaa kohti.
7310:      Jos varoja saataisiin, kuten toivottavaa on, 5,000,000
7311:  markkaa hoidon hankkimiseksi mielisairaille, käytettä-
7312:  väksi 3 vuoden kuluessa siten, että kahtena ensimmäi-
7313: senä vuonna käytettäisiin 11/2 miljoonaa markkaa kum-
7314:  panakin vuotena ja kolmantena vuotena 2 miljoonaa, niin
7315:  näillä rahoilla voitaisiin saada aikaan edellä mainituiden
7316:  perusteiden mukaiset määrät sairashoitopaikkoja mielisai-
7317:  raille. Voitaisiin avustaa 12 piirimielisairaalaa, joissa
7318:  olisi jokaisessa 60 paikkaa, eli yhteensä 720 paikkaa ja
7319:  sitä paitsi voitaisiin J;akentaa ainakin osa Oulun lääniin
7320:  aijotusta suuresta ajanmukaisesta mielisairaalakeskuslai-
7321:  toksesta noin 450 paikkaa valmiiksi. Vielä voitaisiin
7322:  avustaa jonkun verran yksityisten kuntien perustamia
7323:  suurempia mielisairaaloitakin. Jos lähimmässä tulevai-
7324:  suudessa saataisiin 720 + 450, eli yhteensä 1,170 hoito-
7325:  paikkaa mielisaimille eri osiin maata, niin olisi välttä-
7326:  mättömin tarve poistettu. Kun nykyään on maassamme
7327: 216                 IV, 6· -   Mlelisairashoito.
7328: 
7329: työ- ja rahaoloissakin huono aika, tulisi näille suuressa
7330: määrässä lievitystä sen kautta, että kysymyksessä olevien
7331: rakennustöiden kautta leviäisi tuntuvasti rahaa maahan.
7332:     Koska edellämainittujen mielisairashoitolaitosten yh-
7333: teyteen voitaisiin järjestää myös n. k. perhehoitoa mel-
7334: koiselle luvulle sairaita, niin tulisi mielisairashoidon puute
7335: sitäkin enemmän poistetuksi.
7336:     Edellä esitetyn nojalla pyydämme kunnioittaen edus-
7337: kunnan kannatusta anomukselle,
7338: 
7339:                   että valtionvaroista myönnettäisiin 5,000,000
7340:              markkaa hoidon hankkimiseksi mielisairaille, käy-
7341:              tettäviksi vuosien 1914, 1915 ja 1916 kuluessa
7342:              Oulun lääniin perustettavan mielisairashoitokeskus-
7343:              laitoksen osittaiseen rakentamiseen ja n. k. piiri-
7344:              mielisairaalain sekä suurempien yksityisten kuntain
7345:              rakentamien mielisairaalain avustukseen.
7346: 
7347:       Helsingissä 14 p:nä helmikuuta 1914.
7348: 
7349: Wiinö Walkama.                 E. Kilpeläinen.
7350: Oskari Lahdensuo.              K. K. Py kili.
7351: J. P. Kokko.                   Juho Tulikoura.
7352: Yrjö Kiuru.                    Pekka Ikonen.
7353: Yrjö Halonen.                  Leonard Typpö.
7354: M. Tuomela.                    Erkki Pullinen.
7355: E. Saari.                      Mikko Jaskari.
7356: Iisakki Vahe.                  P. Ahmavaara.
7357: P. J. Hilvi.                   Mikko Iipponen.
7358: Akseli Nikula.                 Eveliina Ala-Kulju.
7359: Gustaf Storgårds.              Johan Strömberg.
7360: Juho Rannikko.                 Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.
7361:                                                              217
7362: 
7363: IV, s. -   Anom. ehd. N:o 41.
7364: 
7365: 
7366: 
7367: 
7368:             Kaskinen, J., y. m.: Valtioavun myöntämisestä
7369:               kunnallisille piirimielisairaaloille.
7370: 
7371: 
7372:                 Suomen Eduskunnalle.
7373: 
7374:     On jo kauan valitettu mielisairaalain puutetta maas-
7375: samme. Sairaspaikkojen luku valtion mielisairaaloissa on-
7376: kin ollut ja on edelleen niin pieni, että ainoastaan mitä-
7377: tön osa maan mielisairaista on voitu ja voidaan ottaa
7378: mielisairaaloissa hoidettaviksi. Mielisairasten hoito on
7379: sentähden kaikkea muuta kuin tyydyttävällä kannalla.
7380: Saadakseen parannuksia mielisairasten hoidossa aikaan,
7381: ovat kunnat useissa osissa maata liittyneet yhteen kun-
7382: nallisten piirimielisairaalain perustamista varten; mutta
7383: katsoen näitten mielisairaalain aiheuttamiin melkoisiin
7384: menoihin, on kuntien mahdöton ylläpitää niitä ilman apua
7385: valtion varoista. Saamme niin ollen, viitaten v. 1911 val-
7386: tiopäiväin talousvaliokunnan samasta asiasta laatimaan
7387: mietintöön, kunnioittaen ehdottaa, että eduskunta anoisi,
7388:                 että kuntien alotteesta perustettuja ja perustet-
7389:             tavia, tarkoituksenmukaisesti suunniteltuja piiri-
7390:             mielisairaaloita kannatettaisiin riittävällä valtio-
7391:             avulla.
7392:    Helsingissä, helmikuun 1ö p:nä 1914.
7393:       J. Kaskinen.                Heikki Ritavuori.
7394:       E. Sinkko.                  Martti Kykkling.
7395:       K. E. Linna.                J. E. Hirvensalo.
7396:                           M. Latva.
7397: 218
7398: 
7399: IV, 7. -   Pet. mem. N:o 5.
7400: 
7401: 
7402: 
7403: 
7404:             Lindströltl, Ludvig, m. ft.:  Om dtgärder för
7405:               inrättande af sjukhem för obotliga medellösa
7406:               personer.
7407: 
7408: 
7409:              T i ll F i n 1 a n d s La n t d a g.
7410: 
7411:      De ständigt ökade svårigheterna att i sjukhusen, sär-
7412: skildt dem i de större städerna, bereda plats för alla de
7413: patienter, som där söka inträ~e och hjälp, samt den även
7414: på bristande utrymme beroende omöjligheten att behålla
7415: dem där så länge de äro i behov a v vård har redan
7416: länge berett dem, som med sjukvården ha att skaffa,
7417: allvarliga bekymmer. Särskilt upprörande har det varit,
7418: att mau i många fall rent av varit tvungen att såsom
7419: obotade utskriva ett stort antal patienter, vilka lidit av
7420: krouiska, obotliga sjukdomar, endast för att kunna bereda
7421: plats för de akuta fallen, som erbjudit större hopp om
7422: tillfrisknande, upprörande särskilt därför att i så många
7423: fall de utskrivna därigenom i bokstavlig mening kastats
7424: ut att dö på landsvägen, då de saknat medel att själva
7425: bekosta sin vård och saknat anhöriga, som haft råd att
7426: taga vård om dem.
7427:      Enligt medicinalstyrelsens statistik av år 1911 utskre-
7428: vos detta år som obotade från landets samtliga sjukhus
7429: icke färre än 2,946 personer, d. v. s. 4,53 % av hela det
7430: under året å dessa sjukhus intagna antalet patienter.
7431: Huru många av dem som befunnit sig i så knappa eko-
7432:                    IV, 1. -   Lindström y. m.            219
7433: 
7434: nomiska omständigheter, att de icke kunnat söka sig på
7435: någon privat a:nstalt, är omöjligt att med bestämdhet
7436: säga, särskilt då medicinalstyrelsens statistik icke beaktar
7437: den sociala synpunkten. Tager man emellertid antalet
7438: av de till arbetarklassen hörande personer, som vårdats
7439: å våra större kommunala- och länesjukhus som beräk-
7440: ningsgrund, blir nog kontingenten av medellösa bland
7441: dessa som obotade utskrivna mycket betydande. Av samt-
7442: liga i nyssnämnda sjukhus under år 1911 vårdade sjuk-
7443: lingar tillhörde nämligen hela 78 % den arbetande klas-
7444: sen, vilket - om man antager att proportionen bland de
7445: som obotade utskrivna är densamma -- skulle utvisa att
7446: icke mindre än 2,297 mer eller mindre medellösa utskri-
7447: vits som obotade från landets sjukhus.
7448:       Nu är det ju utan vidare klart, att en hel hop av
7449: dessa av kroniska sjukdomar lidande kunnat återvända
7450: till sina hem, men lika säkert är att för ett betydande
7451: antal denna utväg varit stängd på grund av synnerlig
7452: medellöshet och andra vidriga omständigheter. I regeln
7453: försöker man väl att i dessa särskilt beklagliga fall er-
7454: hålla plats för de sjuka å hemkommunernas fattiggårdar,
7455: men är även detta ofta förenat med mycket stora svå-
7456: righeter och lidanden för patienterna, särskilt då i vårt
7457: land de stora avstånden och de mången gång ännu brist-
7458: fälliga transportmedlen, i ·hög grad försvåra förflyttandet
7459: av en svårt sjuk från den ort, .där sjukhuset är beläget,
7460: till hemorten. En sådan transport är ofta det samma
7461: som döden för den sjuke. Och kommer han engång till
7462: nämnda ort, bli hans sista dagar mången gång bittert
7463: plågsamma på grund av otillräcklig och icke sakkunnig
7464: vård å fattiggården. I endel särskilt upprörande fall har
7465: den privata hjälpsamheten lyckats förebygga denna soci-
7466: ala grymhet, men i de flesta fall har naturligtvis sådan
7467: hjälp uteblivit.
7468:     · Att här föreligger en samhällelig plikt att ingripa
7469: måste utan vidare vara klart, ty såsom förhållandena nu
7470: 220         IV, 7. -   Köyhät, parantumattomasti sairaat.
7471: 
7472: äro, kan även den bä8ta vilja från våra 8jukhusförestånda-
7473: re8 sida uträtta intet, eller åtmin8tone mycket litet tili av-
7474: hjälpande av det påpekade onda. I andra Iänder har
7475: denna plikt även observerats. I de katolska länderna
7476: har kyrkan härvid utfört ett betydande verk, i en del
7477: prote8tantiska har samhället direkt gripit hjälpande in.
7478: Så har man t. ex. i England uppfört särskilda sjukhu8
7479: just för dessa av kroniska sjukdomar lidande medellö8a,
7480: och har denna anordning visat sig vara av synnerligen
7481: välsignelsebringande verkan. Någonting liknande bör
7482: även ho8 088 fås tili 8tånd. Lämpliga8t kunde sådana
7483: sjukhem uppföras i eller i närheten av de städer, där de
7484: större centralsjukhu8en äro belägna, naturligtvis främst
7485: Helsingfors. Alltför betungande för staten böra de ej
7486: bli, då ju i de flesta fall möjligheter föreligga att av de
7487: kommuner, där de ofta nämnda sjuklingarna ha hemorts·
7488: rätt erhålla ersättning för de kostnader vården av dem
7489: kunnat draga.
7490:     På grund av det ovan framhållna få vi hos Finlands
7491: Lantdag föreslå, att Lantdagen hos Regeringen måtte an-
7492: hålla,
7493: 
7494:                att Regeringen ville så snart som möjligt inför-
7495:             skaffa utredning om behovet av sjukhem för obotligt
7496:             sjuka medellösa personer samt därejter skrida tili
7497:             åtgärder för inrättande av dylika sjukhem å där-
7498:             för lämpliga platser i landet.
7499: 
7500:       Helsingfors den 15 februari 1914.
7501: 
7502:       Ludvig Lindström.                    W. Lundström.
7503:       Karl H. Wiik.                        Hilja Pärssinen.
7504:                                                          221
7505: 
7506: IV, s. -   Anom. ehd. N:o 6.
7507: 
7508: 
7509: 
7510: 
7511:            Pulkkinen, Salomo, y. m.: Sairastuvan perus-
7512:              tamisesta Hyrynsalmen kirkonkylään.
7513: 
7514: 
7515:               Suomen Eduskunnalle.
7516: 
7517:     Viittaamalla niihin perusteluihin, jotka liittyvät vuo-
7518: den 1909 toisilla valtiopäivillä jätettyyn anomusehdotuk-
7519: seen n:o 17 (Liitteet IV, siv. 63-64) ja anomusehdotuk-
7520: siin vuosien 1912 ja 1913 valtiopäivillä, pyydämme edus-
7521: kuntaa yhtymään anomukseen.
7522: 
7523:               että valtion toimesta Hyrynsalmen kirkonkylään
7524:            rakennettaisiin sairastupa 10-1 5 sairastilalla,
7525:            joista riittävä määrä olisi kuntien vapaasti käy-
7526:            tettävänä varattomille potilaille.
7527:    Helsingissä, 14 päivänä helmikuuta 1914.
7528: 
7529:    Salomo Pulkkinen.                Oskari Partanen.
7530:                       K. V. Jäykkä.
7531: 222
7532: 
7533: IV, 9. -    Anom. ehd. N:o 7.
7534: 
7535: 
7536: 
7537: 
7538:              Nurmela, Kalle ja Lohi, K. A.: Sairastuvan
7539:                perustamisesta Turtolan kuntaan.
7540: 
7541: 
7542:                  Suomen Ed usku nn alle.
7543: 
7544:     Viitaten eduskunnalle vuoden 1911 valtiopäivillä jätet-
7545: tyyn anomusehdotukseen n:o 35 (Valtiopäivät 1911, Liit-
7546: teet IV, siv. 66-68), rohkenemme kunnioittaen pyy-
7547: tää, että eduskunta päättäisi Hänen Majesteetiltaan Kei-
7548: sarilta ja Suuriruhtinaalta anoa,
7549: 
7550:                 että Turtolan kuntaan perustettaisiin valtion
7551:              toimesta ja varoilla sairastupa vähintään viidellä
7552:              sairasvuoteella ja sen yhteyteen vastaanottosija kol-
7553:              melle mielisairaalle.
7554: 
7555:       Helsingissä, 10 päivänä helmikuuta 1914.
7556: 
7557:         Kalle Nurmela.                       K. A. Lohi.
7558:                 c.
7559: Erinäisiä, eri aloja koskevia anomus-
7560:               ehdotuksia.
7561:                                                             225
7562: 
7563: IV, 10. -   Anom. ehd. N:o 42.
7564: 
7565: 
7566: 
7567: 
7568:             Pehkonen, E. Y., y. m.: Määrärahan myöntä-
7569:               misestä valtion varoista kotiteollisuuden edistä-
7570:               mistä tarkoittavaksi rahastoksi.
7571: 
7572: 
7573:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
7574: 
7575:     Viittaamalla vuoden 1911 valtiopäiville jätettyyn perus-
7576: teltuun anomukseen (Liitteet IV, siv. 74. anomusehdotus
7577: n:o 39) pyydämme uudistaa sen ja siinä esitettyjen perus·
7578: telujen nojalla kunnioittaen kehoittaa Eduskuntaa yhty-
7579: mään anomukseen,
7580: 
7581:               että valtion varoista myönnettäisiin 200,000
7582:             markkaa kotiteollisuuden edistämistä tarkoittavaksi
7583:             rahastoksi, josta saataisiin lainata perusteluissa
7584:             mainitun suunnitelman mukaan.
7585: 
7586:    Helsingissä 18 p:nä helmikuuta 1914.
7587: 
7588:         E. Y. Pehkonen.              Kyösti Kallio.
7589:         Filip Saalasti.              K. V. jäykkä.
7590: 
7591: 
7592: 
7593: 
7594:                                                         IV, a
7595: 226
7596: 
7597: IV, n. -- Anom. ehd. N:o 9.
7598: 
7599: 
7600: 
7601: 
7602:            Latva, M., y. m.: Apurahan myöntämisestä Suo-
7603:              men Yleiselle Palokuntaliitolle.
7604: 
7605: 
7606:              S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
7607: 
7608:     Palosammutustoimella on sangen tärkeä yhteiskunnalli-
7609: nen merkitys. Onhan sen jalona tehtävänä koettaa estää
7610: tulen uhriksi joutumasta niinhyvin ihmishenkiä kuin myös-
7611: kin taloudellisen ja sivistyksellisen työn tuloksia. Sen
7612: vuoksi se epäilemättä onkin oikeutettu saamaan tukea ja
7613: kannatusta ei ainoastaan yksityisiltä kansalaisilta ja kan-
7614: salaisryhmiltä, vaan myöskin koko yhteiskunnan puolelta.
7615:     Tulipaloja sattuu sangen lukuisasti meidänkin maas-
7616: samme. Niissä hukkuu vuosittain useita ihmishenkiä sekä
7617: tuhoutuu suuret määrät omaisuutta.
7618:     Maamme palosammutustoimi yleisesti katsottuna ei
7619: ole kuitenkaan vielä saavuttanut sellaista kehitystasoa,
7620: joka kaikissa seuduissa takaisi sen kykeneväksi tyydyt-
7621: tävässä määrässä suojelemaan kansalaisten henkeä ja omai-
7622: suutta tulenvaaralta. Ammattipalokuntia on Helsingissä,
7623: Turussa, Tampereella ja Viipurissa sekä myöskin ainakin
7624: Vaasassa, Kuopiossa, Kotkassa, Hämeenlinnassa ja Pietar-
7625: saaressa. Näissä on myös sen lisäksi vapaaehtoiset palo-
7626: sammutuskunnat. Muissa kaupungeissa, tehdaspaikoissa ja
7627: muutamissa maalaiskunnissa on asiaa autettu yksinomaan
7628: vapaaehtoisilla palokunnilla. Eräissä kaupungeissa on
7629: vapaaehtoisen palokunnan lisäksi vielä jonkunlaiseen ylei·
7630:                     IV, n. -   Latva y. m.              227
7631: 
7632: seen velvollisuuteen perustuva n. s. yleinen palokunta.
7633: Suurimmassa osassa maalaiskuntia on ·palosammutustoimi
7634: kuitenkin vielä niin alkuperäisenä kannalla, ettei sillä ole
7635: juuri mitään merkitystä tulipalon sammuttamisessa. Uusia
7636: palokuntia tarvitsisi siis vielä lukuisasti .perustaa. Myös
7637: useata jo olemassa olevaa vapaaehtoista palokuntaa estää
7638: ammattitaidon puute järjestämästä toimintaansa kyllin
7639: tehokkaaksi. Ne kaipaisivat siis asianymmärtävää oh-
7640: jausta.
7641:     Vapaaehtoisten palokuntien luku Suomessa on nykyään
7642: noin 250 ja niiden yhteenlaskettu jäsenmäärä yli 20,000.
7643:     Tarpeellisen kehityksen ja parannuksen aikaansaami-
7644: seksi palosammutustoimen alalla perustettiin vuonna rgo8
7645: Suomen Yleinen Palokuntaliitto. Sen tarkotus käy ilmi
7646: liiton sääntöjen ensimäisestä pykälästä, joka kuuluu seu-
7647: raavasti:
7648:     >>Suomen Yleisen Palokuntaliiton tarkotus on edistää
7649: maan palotoimen kehitystä ja sen muodostumista yhtenäi-
7650: seksi, olla eri palokuntien välisenä yhdyssiteenä ja edistää
7651: uusien palokuntien perustamista sekä antaa avustusta
7652: sellaisille liittoon kuuluvien palokuntien jäsenille, joita
7653: tulipalaissa taikka harjoituksissa on kohdannut tapaturma
7654: taikka, jotka todistettavasti niissä ovat saaneet taudin»,
7655:      sekä 22:sta §:stä, jossa m. m. sanotaan:
7656:      >>Liiton kustannuksella perustetaan pääkaupunkiin tek-
7657: nillinen toimisto, jonka tehtävänä on avustaa tai välittää
7658: palokalujen ostoa ja koettelua, pyydettäessä avustaa palo-
7659: toimen järjestämistä jollakin paikkakunnalla sekä, mikäli
7660: mahdollista, lähettää neuvojia palokunnille ja esitelmän-
7661: pitäjiä perustamaan uusia palokuntia. Kaikki neuvot ja
7662: ohjaukset antaa toimisto maksutta. Sen esimieheksi ote-
7663: taan mieluimmin teknillisesti sivistynyt henkilö.>>----
7664: >>Toimisto hankkii sitä myöten kun varat sallivat ammatti-
7665: kirjallisuutta, kuvia ja malleja, jotka ovat välttämättömiä
7666: sen omalle toiminnalle tai voivat olla hyödyksi vastedes
7667: ehkä järjestettävissä palokuntalaisten oppikursseissa. Edel-
7668: 228          IV, 11. -   Palokuntaliiton avustaminen.
7669: 
7670: leen on toimisto velvollinen huolehtimaan liittoon kuulu-
7671: vien palokuntain tarkastuksesta, mikä työ suoritetaan kes-
7672: kushallinnon valmistaman kaavan ja vahvistettujen kus-
7673: tannusten mukaan.>>
7674:      Tarkotustansa toteuttaakseen on tämä liitto, johon
7675: nykyään kuuluu 93 palokuntaa, joista rz oli liittynyt vuo-
7676: den rgrz ja ro vuoden rgr3 kuluessa, toimittanut taitavia
7677: q.mmattimiehiä pitämään järjestelmällisiä tarkastuksia eri
7678: palokunnissa ja antamaan niille tarvittavia neuvoja ja
7679: ohjeita. Myöskin sellaisille palokunnille, jotka eivät vielä
7680: liittoon kuulu, on pyydettäessä annettu ja yhä vieläkin
7681: annetaan ohjeita ja neuvoja. Tarkastus koskee kullakin
7682: paikkakunnalla seuraavia seikkoja: Yleiset olosuhteet,
7683: hälyytyslaitos, vedensaanti, ruiskut, letkut, tikapuut ja
7684: pelastuskalut, erinäiset palosammutuskalut, kuljetusolot,
7685: palokunnan sammutusalue, palokalujen säilytyshuone,
7686: miehistön varusteet, vakuutus tapaturman varalta ja ter-
7687: veydenhoitotoimi, kokoushuoneistot, harjoitukset, palo-
7688: palveluksesta koituvat menot, paikkakunnan muut palo-
7689: suojeluslaitokset sekä kokonaisvaikutus paikkakunnan
7690: palotoimesta. Liitto on myöskin keskuuteensa perustanut
7691: apurahaston, josta tarkemmin tuonnempana. Joka kolmas
7692: vuosi pidetään yleisiä palokuntalaiskokouksia. Tähän-
7693: astisissa kokouksissa on käsitelty useita tärkeitä palosam-
7694: mutustoimen edistämistä tarkoittavia kysymyksiä ja siten
7695: saatu aikaan monia suuriarvoisia parannuksia, puhumatta-
7696: kaan siitä, että näillä kokouksilla on ollut suuri merkitys
7697: palokuntaharrastuksen herättämiseksi kansalaisten kes-
7698: kuudessa. Myöskin levitetään palokunta-asioita selvittä-
7699: vää kirjallisuutta.
7700:      Liittoon otetaan jäseneksi jokainen palokunta, joka sitä
7701: keskushallinnolta kirjallisesti anoo ja siten sitoutuu liiton
7702: sääntöjä ja ohjesääntöjä noudattamaan. Vapaaehtoisen
7703: vuosimaksun suorittamalla voi maassa työskentelevä palo-
7704: vakuutusyhtiö päästä liiton ulkojäseneksi. Sellaiseksi ote-
7705: taan myös palokuntalainen, joka ei enää ole toimessa.
7706:                     IV, n. -   Latva y. m.                229
7707: 
7708:     Liiton viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Kaikki tie-
7709: donannot annetaan molemmilla kielillä; saapuneihin
7710: kirjelmiin vastataan sillä kielellä millä ne ovat kirjoitetut.
7711:     Liiton asioita hoitaa liittoneuvosto ja keskushallinto.
7712: Liittoneuvostoon valitsee jokainen liittoon kuuluva palo-
7713: kunta yhden jäsenen. Palovakuutusyhtiöt valitsevat yhden
7714: edustajan kutakin maksettua 300 markan jäsenmaksua
7715: kohden. Liittoneuvosto valitsee keskushallinnon. Keskus-
7716: hallinnon toimihenkilöt ovat: puheenjohtaja, rahaston-
7717: hoitaja ja sihteeri.
7718:     Liiton menojen suorittamiseen, mikäli siihen eivät riitä
7719: valtionvaroista mahdollisesti saatava apuraha eivätkä
7720: ulkojäsenten maksut, kannetaan jokaiselta siihen kuulu-
7721: valta palokunnalta vuosimaksu, joka lasketaan IO markan
7722: mukaan kutakin alkavaa 100 jäsentä kohti.
7723:     Apurahaston, joka toimii erityisten, senaatin vahvista-
7724: main sääntöjen mukaisesti, tarkotus on avustaa niitä liit-
7725: toon kuuluvien palokuntien jäseniä, joita palokunnan
7726: tehtäviin kuuluvia töitä tehdessä tapaturma on kohdannut,
7727: taikka jotka todistettavasti muuten ovat sen johdosta sai-
7728: rastuneet ja siten lyhyemmäksi taikka pitemmäksi aikaa
7729: menettäneet työkykynsä, sekä sellaisista seuranneissa kuo-
7730: leman tapauksissa avustaa näiden jälkeenjääneitä omaisia.
7731: Tällaisen tapaturman taikka sairauden päättyessä kuole-
7732: malla tahi täydellisellä invaliditeetillä maksetaan vahin-
7733: gonkorvausta kaikkiaan 3,000 markkaa. Pienemmästä,
7734: lyhytaikaisesta vahingosta taikka sairauden tuottamasta
7735: samanlaisesta työhönkykenemättömyydestä, jota kestää 3
7736: päivää kauemmin, saapi vahingoittunut vahingonpalkkiota
7737: 3 markkaa päivältä siitä päivästä alkaen, jolloin hän tuli
7738: lääkärin hoitoon. Työhön kykenemättömyyden kestäessä
7739: zo viikkoa kauemmin taikka vahingoittuneen jäädessä
7740: kärsimään osittaista invaliditeettiä voidaan hänelle kerta
7741: kaikkiaan myöntää vastaava avustus, joka voi nousta puo-
7742: leen täydellistä invaliditeettiä vastaavaa määrää, taikka
7743: ostetaan hänelle vastaava elinkorko. Erittäin säälittävässä
7744: 230          IV, u. -   Palokuntaliiton avustaminen.
7745: 
7746: tapauksessa voi liittoneuvosto myöntää ylempänä sanottua
7747: suurempaakin avustusta. Lääkärin palkkio maksetaan
7748: apurahastosta.
7749:      Ne liiton palokunnat, jotka tahtovat nauttia apurahas-
7750: ton etuja, maksavat siitä vuosittain: maaseutulaiset 25
7751: penniä jäseneltä, kaupungissa toimivat yleiset ja vapaa-
7752: ehtoiset kunnat so p. ja vakinaiset ammattipalokunnat 3
7753: mk. kutakin jäsentänsä kohden. Keskellä vuotta rahastoon
7754: liityttäessä lasketaan maksu kuukausittain.
7755:      Rahaston varoja hoitaa keskushallinnon vastuulla tä-
7756: män vuosittain valitsema johtokunta.
7757:      Liiton käytettävänä olevat varat eivät kuitenkaan ole
7758: sallineet sen toimia niin tehokkaasti kuin olisi ollut välttä-
7759: mätöntä ja vaikkakin sangen paljo on tehty palkatonta
7760: työtä. Varsinkin tarkastus- ja neuvontatyö pitäisi saada
7761: säännöllisemmäksi ja laajaperäisemmäksi kuin tähän saak-
7762: ka. Niinikään olisi tuiki tarpeellista saada aikaan amma-
7763: tillisia opetuskursseja palokuntalaisille, varsinkin vapaa-
7764: ehtoisten palokuntien toimihenkilöille. Nuori apurahasto-
7765: kin tarvitsee luonnollisesti myöskin vielä kartuttamista,
7766: että siitä todella voitaisiin antaa tarkotettua, monestikin
7767: sangen kipeästi tarvittua avustusta. Liitolla on sitäpaitsi
7768: nykyään velkaakin noin r,soo markkaa.
7769:      Valtion olisi siis myöskin osaltaan raha-avustuksella
7770: tuettava tätä tärkeää kansalaisten hengen ja omaisuuden
7771: suojelemista tarkottavaa toimintaa. Ja vielä sitä enemmän
7772: kun valtio myös itsekin sangen paljo tarvitsee palosammu-
7773: tustointa oman suuren omaisuutensa suojelemiseksi, joka
7774:  valtion omaisuus, samoinkuin vielä suuri osa yksityistenkin
7775:  omaisuutta on kokonaan palovakuuttamaton.
7776:      Esimerkin vuoksi mainittakoon myös, että Ruotsin
7777:  palokuntaliitto, jonka toiminta on ollut suhteellisesti vähäi-
7778:  sempää kuin meikäläisen liiton, on vuosina rgrz ja I9I3
7779:  saanut avustusta maansa yleisistä varoista. Ja taasen vuo-
7780:  deksi rgrs on Ruotsin valtionmenosääntö-esityksessä eh-
7781:  dotettu määdirahaa myös palokuntaliitolle. Ehdotusta
7782:                    IV, 11.. -   Latva y. m.            231
7783: 
7784: 
7785: perustelee asianomainen departementin päällikkö m. m.
7786: seuraavasti: )>Väitetään, että tällaisen toiminnan pitäisi
7787: ensikädessä herättää asianomaisten paloapuyhdistysten ja
7788: kuntien mielenkiintoa. Onhan myöskin jossakin määrin
7789: olemassa tukea tälle mielipiteelle, mutta jos tarkastaa
7790: kysymystä sen koko laajuudessa, täytyy kuitenkin tulla
7791: siihen lopputulokseen, että yleisön mielenkiinto tässä on
7792: suurin. Ennenkaikkiahan on kyseessä suojella henkilö-
7793: kohtaista turvallisuutta. Tulipalojen tuottama aineellinen
7794: vaurio kohtaa aina viime kädessä yleisöä, jonka palovakuu-
7795: tusmaksut, joko ne otetaan taksoittamalla tai premioina,
7796: suuruudeltaan enemmän tai vähemmän riippuvat palo-
7797: vahinkoj ärj estel yn 1uon teesta. ))
7798:     Edelläesitetyn nojalla ehdotamme siis kunnioittavim-
7799: min anottavaksi,
7800: 
7801:                että yleisistä varoista vuodeksi I9I5 myön-
7802:            nettäisiin Suomen Yleiselle Palokuntaliitolle
7803:            Io,ooo markan suuruinen määräraha, josta
7804:            5,ooo markkaa olisi käytettävä palosammutusta
7805:            koskevan tarkastuksen ja neuvontatyön toimeen-
7806:            panemiseen liiton sääntöjen mukaisesti ynnä
7807:            palosammutus-oppikurssien järjestämiseen palo-
7808:            kuntalaisille, sekä 5,ooo markkaa liiton apu-
7809:            rahaston kartuttamiseen.
7810:    Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1914-
7811:    M. Latva.                    Martti Kykkling.
7812:    Rudolf Holsti.               Oskar Leivo.
7813:    S. W. Corner.                Isak Saha.
7814:    Kalle Nurmela.               J. P. Kokko.
7815:    Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila. N. Aronen.
7816:    Fr. Mustasilta.              Tekla Hultin.
7817:    Kust. Killinen.              Wäinö Walkama.
7818:                      Yrjö Kiuru.
7819: 232
7820: 
7821: IV, 12. -   Anom. ehd. N:o 84.
7822: 
7823: 
7824: 
7825: 
7826:             Halonen, Yrjö, y. m.: Määrärahan myöntämi-
7827:              sestä toimenpiteitä varten metsärajan alenemisen
7828:              ehkäisemiseksi Lapin kihlakunnassa.
7829: 
7830: 
7831: 
7832:             S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
7833: 
7834:     Metsärajan aleneminen Lapissa on varsinkin viime
7835: aikoina tullut yleisempään huomioon. Niinpä mäntypuun
7836: jätteitä tavataan Lapissa siellä ja täällä useita peninkul-
7837: mia pohjoisempana nykyään kasvuvoimassa olevia mänty-
7838: metsiä tai hajallaan kasvavia yksityisiä mäntypuita.
7839:     Syyt tähän metsärajan alenemisvaaraan, joka uhkaa
7840: pohjoisimpia maamme osia muuttaa eloHornaksi aavikoksi,
7841: voivat olla monenlaiset. Ei voi kieltää että säälimätön
7842: hakkuu tässä suhteessa on kylläkin turmiollisena tekijänä,
7843: kun uudestaan kasvamismahdollisuudet metsärajalla ovat
7844: vähäiset.
7845:     Tämä syy ei kumminkaan ole ainoana, eipä edes pää-
7846: tekijänä puheenaolevaan pelottavaan vaaraan.         Asian
7847: ymmärtävissä piireissä käsitetään hyvin että jatkuvat
7848: metsärajan alenemista edistävät luonnonmuutokset ovat
7849: päätekijänä.    Tunturialueen säännöllinen suistuminen,
7850: nuo vuosivuodelta kasvavat Lapin jänkät ja vuomat
7851: suunnattoman suurine ponnuineen (mättäineen), joista
7852: jänkistä ja vuomista ei kirsi kaikin paikoin koskaan sula,
7853: syyskesäHäkin vastaa kirsi useissa paikoissa muutamaa
7854: sentimetriä alempana maanpintaa - nämä ne ovat pää-
7855: syynä tuohon ikävään metsärajan alenemisilmiöön.
7856:                     IV, 12. -   Halonen y. m.              233
7857: 
7858:     Olisi siis koko maamme taloudelle suuri merkitys sillä,
7859: että tuota metsärajan alenemisen pääsyytä ryhdyttäisiin
7860: tarpeellisen tehokkaassa määrässä tutkimaan ja kirsivuo-
7861: mia voimalla ojittamaan kirsittymisen ehkäisemiseksi.
7862: Kruunulla on Lapissa suureromoisia rikkauksia tukki-
7863: metsissään. Metsähallituksen kertomuksen mukaan vuo-
7864: delta 1907 oli Lapin kihlakunnan kruununmetsissä luettu
7865: zg,65o,o6r valmista tai heti valmistuvaa tukkipuuta.
7866: Sehän on pääomaa, jonka lisäämiseksi kannattaa ja voipi
7867: uhrata. Eikä liene epäilemistäkään että siinä määrässä
7868: kun kirsivuomain kehittymistä ehkäistään, paranee myös-
7869: kin metsänkasvu ja siten kruunun pääoma yhä kasvaa.
7870: Lapin maataloudelle tulisi tästä samalla ääretön hyöty.
7871: Hallan turmiolliset seuraukset vähenisivät ja maata val-
7872: mistuisi heinän kasvulle ja näin ollen karjatalous, johon
7873: Lapin tulevaisuus on perustettava, saisi voimakasta tukea
7874: kehittyäkseen.
7875:     Tämän yhteydessä on mainittava että Suomen Suon-
7876: viljelysyhdistys, Lapin Maatalousseuran anomuksesta ja
7877: Keisarillisen Senaatin myöntämillä varoilla toimeenpani
7878: kesällä rgro koetutkimuksia muutamilla, pääasiallisesti
7879: kyläin lähellä sijaitsevilla jänkillä ja vuomilla Lapin kihla-
7880: kunnan eri osissa, niiden kuivattamista varten hallan-
7881: arkuuden vähentämiseksi ja viljelykseen ottamiseksi.
7882: Kun tarkotusta varten myönnetty apuraha oli aivan pieni,
7883: niin oli tutkimuksen laajuus ja perinpohjaisuus luonnolli-
7884: sesti hyvin supistettu. (Kts. >>Suomen Suoviljelysyhdis-
7885: tyksen Vuosikirja vuodelta rgrr, kolmas vihko).
7886:     Eräässä asiallisessa ja valaisevassa selostuksessa, jonka
7887: on laatinut Lapissa S}mtynyt ja kasvanut agronoomi
7888: F. E. Kariniemi, lausutaan tähän tapaan:
7889:     >>Metsärajan aleneminen eli siirtyminen pohjoisesta
7890: yhä etelämmäksi ylhäällä Lapissa, ja muutenkin metsien
7891: harveneminen ja väheneminen maamme pohjoisimmissa
7892: seuduissa on jo kauvan ollut tunnettu ja tunnustettu tosi-
7893: asia tiedemies- ja ammattimiespiireissä. Tämä huolestutta-
7894: 234        IV, 12. -   Metsärajan aleneminen Lapissa.
7895: 
7896: va ilmiö, jonka seurauksia on kauhulla ajateltu, on antanut
7897: tutkijoille ja viranomaisiHekin paljon päänvaivaa, sillä
7898: onhan pelättävissä, että jos metsärajan aleneminen saa
7899: esteettömästi jatkua, niin ennenpitkää Lappi muuttuu
7900: asumattomaksi erämaaksi.       On luonnollistakin, että on
7901: etsitty syitä tähän ilmiöön, ja samalla mietitty keinoa
7902: näiden syiden poistamiseksi. Niinpä vuonna 1907 hallituk-
7903: sen asettama erityinen komisioni, jonka puheenjohtajana
7904: on toiminut Lapin tarkastuspiirin ylimetsänhoitaja Gustaf
7905: Emil Wichmann sekä jäseninä professori Johan Evert
7906: Rosberg ja vanhempi komisionimaanmittari Olli Pajari,
7907: on mietinnössään toukokuun 20 p:ltä rgro julkaissut
7908: tutkimuksensa tulokset metsärajan alenemisen syistä, sekä
7909: samalla esittänyt keinoja samojen syiden poistamiseksi.
7910: Pääasiallisimpana syynä tähän ilmiöön mainitsee komi-
7911: sioni (mietinnön sivulla 26) lyhyesti sanottuna: asutuksen
7912: liiallisen metsänkulutuksen, jopa suorastaan haaskauksen,
7913: ja siihen lisäksi metsäpalot ja porohoidon. Ja näiden syi-
7914: den poistamiseksi esittää komisioni tehokkaimpana kei-
7915: nona n. s. suojelusmetsäalueiden muodostamisen eli mää-
7916: rittelemisen sekä asutuksen ja metsänkäytön rajoitta-
7917: misen näillä alueilla, kuin myöskin porohoidon supistami-
7918: sen. Tämän ohessa mainitsee komisioni kyllä vielä muita-
7919: kin alkusyitä, niinkuin ilmaston ja sääsuhteet, maanlaa-
7920: dun, geologiset ja maantieteelliset muutokset, myrskyt
7921: ja talviset lumentuhot y. m., mutta samalla huomauttaa
7922: ihan luonnollisena (mietinn. s. 26), >>että niitten syitten
7923:  poistaminen, jotka koskemattomissa metsissä aiheutta-
7924: vat metsävarojen vähenemisen, ja pohjoisten ja vertikalis-
7925: ten metsärajojen alenemisen, on semmoisenaan mahdoton».
7926:  >>Kun tämän ohella tahdotaan usealla taholla pitää var-
7927: mana, että nykyinen aikakausi maapallomme kehityk-
7928: sessä on ilmasto-oloihin nähden kasvullisuuden menesty-
7929: miselle edellistä epäsuotuisampi, on itsestäänkin selvää>>,-
7930: lausuu komisioni - >>että mainitut niinhyvin luonnon kuin
7931:  ihmisenkin metsälle tuottamat vauriot käyvät entistään
7932:                    IV, 12. -   Halonen y. m.              235
7933: 
7934: tuntuvaromiksi ja useissa tapauksissa mahdollisesti ainai-
7935: seksi korjaamattomiksi>>. (Katso mietinn. s. 12). Edellisen
7936: lisäksi toteaa vielä kerran komisioni (mietinn. s. 17), >>että
7937: niinhyvin koivun kuin erittäinkin männyn pohjoisin esiin-
7938: tymisraja on todistettavasti alenemassa ja että tähän ale-
7939: nemiseen täytyy ollaalkujaan syynäjokin suoranainen muu-
7940: tos näitten puulajien läheisimmissä menestymisen ehdoissa,
7941: ja että tällaisena voisi olla ilmaston yhtäjaksoinen kylme-
7942: neminen j. n. e.>> Näin pitkälle komisioni! Mutta mistä tä-
7943: mä ilmaston yhtäjaksoinen jähtyminen täällä ylhäällä
7944: Lapissa johtuu, siitä ei näy mainittu komisioni virkkavan
7945: mitään, yhtävähän kuin metsien soistumisesta. Ja kuiten-
7946: kin ovat nämä molemmat, sitä ei käy kieltäminen, pää-
7947: tekijöitä, jotka kulkevat käsikädessä ja tukevat toisiansa,
7948: ja varmaankin enemmän kuin mitkään muut ihmisten
7949: tai luonnon aiheuttamat syyt vaikuttavat ei ainoastaan
7950: metsärajan alenemiseen, vaan myöskin erittäin tuhoisasti
7951: metsien harvenemiseen ja vähenemiseen sekä pohjois-että
7952: etelä-Lapissa ja alempanakin. Ja niinkauvan kuin ei näitä
7953: kaksoissyitä, ilmaston jähtymistä ja metsien soistumista,
7954: s. o. kasvavien rahkasoiden vaikutusta metsiin ja ilmas-
7955: toon, tunneta - tai oikeammin ei tahdota tuntea, eikä
7956: keinoja niiden vuorovaikutuksen ehkäisemiseen, on turhaa
7957:  ja toivotonta muulla keinoin taistellakaan metsärajan ale-
7958: nemista vastaan. Suojelusmetsäalueiden muodostaminen
7959:  ja asutuksen ja metsänkäytön rajoittaminen on vain väli-
7960:  aikainen toimenpide, joka ainoastaan jonkunaikaa ja näen-
7961:  näisesti hidastuttaa tätä ilmiötä, mutta metsien soistu-
7962:  mista ei se ehkäise eikä ilmastoa lauhduta. Siihen täytyy
7963:  muita paljon tehoavampia keinoja keksiä. Ja onneksi
7964:  aletaankin meillä yleensä jo olla selvillä näistä keinoista
7965:  sekä tiede- että ammattimiespiireissä. Ja onpa suuren
7966:  yleisönkin huomio jo kiintynyt niihin. - Ne keinot ovat
7967:  lyhyesti sanottuna noiden kasvavien rahkasoiden kuivatta-
7968:  minen, auttamalla niiden vedenlaskua viemäri- eli lasku-
7969:  ja niskaojilla. Mutta siihen tarvitaan tietysti rahaa, pal-
7970: 236         IV, u. -   Metsärajan aleneminen Lapissa.
7971: 
7972:  jon rahaa. Ja rahaa saadaan valtion metsistä jo useita
7973: miljoonia markkoja, yksin Lapinkin metsistä vuosittain.
7974: Ei olisi ensinkään liikaa, että näistä miljoonista uhrattai-
7975: siin jokunen miljoona myöskin Lapin soiden kuivattami-
7976: seen, ja siten ehkäistäisiin näiden soiden yhä yltyvää ja
7977: ylenevää kasvamista, metsien soistumista, ja samalla
7978: edistettäisiin metsien nuorentumista suosaajoilla ja ranta-
7979: milla, jopa paikoin itse soillakin. Sitä vaatii kestävä metsä-
7980: talous jo valtionedun kannaltakin, jos mielimiljooniajatku-
7981: vasti Lapin kruununmetsistä vuosittain yhä edelleenkin
7982: korjata, ja samat tulot säilyttää vielä tuleviakin suku-
7983: polvia varten. -Olisipa siitä moninkertainen ja siunauk-
7984: sellinen hyöty vielä muutenkin kansantaloudelle tulevai-
7985: suudessa. Viljelyskelpoiset suot tulisivat siten pikemmin
7986: viljellyiksi ja toiset taas teknillisiin tarkoituksiin, esim.
7987: paperiteollisuuteen ja pohtoaineeksi käytetyiksi, mikä
7988: viimemainittu seikka puolestaan taas edistäisi metsien
7989: säästämistä ja kartuttaisi kansallisvarallisuutta.
7990:     Lapin suot ovat Maanselän eteläpuolella suunnattoman
7991: laajat. Ilmiö johtuu professori Rosbergin mukaan (Katso
7992: ]. E. Rosberg, Lappi, siv. r27) mahdollisesti siitä, että tääl-
7993: lä jääkauden viimeisellä ajalla oli ison maajään jäte, josta
7994: moreenipaljoudet levisivät ympäri seudun, estäen juok-
7995: sevan veden vapaata kulkemista. Kaikista Lapin kunnista
7996: on suorikkain Sodankylä; sitten seuraa järjestyksessä Kit-
7997: tilä ja, kihlakunnan alkupuolella Kuolajärvi. Rämeetty-
7998: neestä maasta pistävät moreeniselänteet esiin kukkuloina
7999: ja saa joina. Nämä saajat ovat milloin ymmyrkäisiä, milloin
8000: taas pitkähköjä samaan suuntaan, mihin jäätiköt ovat
8001: liikkuneet. Viimeisessä tapauksessa niitä sanotaan tieteelli-
8002: sellä nimellä drumlins'iksi. Metsänostaja tietää, että niillä
8003: kasvaa hyvää metsää, vaikka tienoota muuten luulisi
8004: kokonaan soistuneeksi. Mutta vaarassa männyt ovatkin
8005: tällaisilla saajoilla, sillä suon lasku voi pian tukkeutua,
8006: pintavesi nousee ja puitten juuret mätänevät maan sois-
8007: tuessa. Matkustaessaan Lapissa näkeekin tuhka tiheään
8008:                     IV, 12. -   Halonen y. m.              237
8009: 
8010: tuollaisia tapauksia, usein silmänkantamaita soistuneita
8011: metsäsaajoja ja soiden reunamia, joita osoittavat yhtenä
8012: harmaj ana vyöhykkeenä lukemattomat kelottuneet hongat,
8013: joukossa sangen paljon ennenaikaansa kuollutta ja kal-
8014: vennutta nuorta metsää. Jokien rannoilla on tavallisesti
8015: korkeampia törmiä kuin suon pinta, sillä joka tulva kasaa
8016: sinne hyvän määrän joen tuomasta lietteestä. Nämä
8017: törmät salpaavat soiden liikaveden niin että tulva peittää
8018: ne yhtenä järvenä ja ettei se pääse virtaamaan tulvan jäl-
8019: keen alenneeseen jokeen, vaan j ääpi pitkiksiajoiksi kosteutta
8020: ja märkyyttä ylläpitämään suossa, josta sammalenkasvu
8021: vain kiihtyy, mutta kaikki jalompi kasvullisuus, kuten
8022: esim. puut, täytyy kuoleutua, ja siten vain yhä lisäytyy
8023: seudun rämeisyys ja vähitellen soistuminen. Suomen
8024: suoviljelysyhdistyksen mukaan olisivat rämettyneet maat
8025: Lapissa 38.z%kokoalasta eli20,398 km 2 kihlakunnan alasta
8026: - 53,259 km 2 • Siitä olisi I6.5 %eli 8,788 km 2 suota ja
8027: 2I,8 % eli n,6IO km 2 turvesuota. Kuitenkin mainitta-
8028: koon, että suoksi on luettu myös vesiperäinen metsämaa.
8029: (Rosberg, Lappi, s. I28). Professori Rosbergmainitseemuu-
8030: ten merkillisyytenä, että haihtumisen vähäpätöisyyden
8031: vuoksi Lapissa usein näkee soita ja rämeitä vuorenrinteillä-
8032: kin. )>Kaukaa katsoen luulisi siellä olevan peltoja tai muita
8033: viljelysmaita aivan kuin esim. Saksan )>Keskivuoristossa)>,
8034: sillä eroituksella vain, ettei asuntoa näy. Mutta likem-
8035: mäksi tultua huomaa arvoUoman ja lohduttoman suon;
8036: aivankuin sadussa, joka kertoo, miten vuorten haltijat
8037: muuttivat kallion raossa kiiltävän kullan viheriäksi mu-
8038: daksi, kun voitonhimoinen ihminen lähestyh>.
8039:     Tunturialueet, Maanselän vedenjakaja ja Pohjois-
8040: Lappi ovat soista vähän köyhempiä. Mutta onhan siellä-
8041: kin kaikkialla pikkusoita n. s. jänkiä ja vuomia; ja omi-
8042: tuista on, että suomaa kiipee itse tunturien rinteitä ylös
8043: ainapa laellekin asti, niin että korkeimmat huiputkin
8044: voivat olla rämettyneitä, jos vain sopivia kalliokuoppia
8045: siellä on. Lapin rämeet ovat, kuten muuallakin puoli-
8046: 238        IV, u. -   Metsärajan aleneminen Lapissa.
8047: 
8048: arktisissa maissa, kolmea eri laatua: järvisoita, alankosoita
8049: ja rippuvia soita. Ensinmainitut ovat syntyneet siten,
8050: että turvekasvullisuus on kasvanut yli järven pinnan.
8051: Alankorämeet syntyvät >>kuivalla maalla>>, s. o. ilman mitään
8052: yhteyttä vesistöjen kanssa. Ne elävät ja kehittyvät ainoas-
8053: taan ilman kosteuspitoisuudella ja tämän kustannuksella,
8054: sillä turpeella, eritoten valkosammalturpeella, on se omi-
8055: naisuus, että se imee itseensä kosteutta sekä maasta että
8056: ilmasta. Nämä alankosuot ovat kerrassaan metsille tur-
8057: miollisia, sillä maa niiden ympärillä rämettyy pian kosteina
8058: aikoina ja puitten juuret kuolevat liiallisessa kosteudessa.
8059: Myös riippuvat suot levenevät yhä, jos vain niillä on sopi-
8060: vat olosuhteet. Ne saattavat hyviä metsiä ensiksi korviksi
8061: ja sitten rämemaiksi, ja on ruvettu metsänhoitomiestenkin
8062: kesken ajattelemaan, miten ehkäistäisiin niiden levene-
8063: minen.
8064:      Miten kaikki nämä Lapissa esiintyvät, erilaisella kehi-
8065: tysasteella olevat suot voitaisiin parhaiten ja tarkoituksen-
8066: mukaisimmasti käyttää ihmisellisen viljelyksen hyväksi,
8067: se on tietysti vastaisen jatkuvan tutkimuksen ja käytän-
8068: nöllisen kokemuksen ratkaistava, mutta varma vain se,
8069: että samalla kuin ne mahdollisesti kätkevät äärettömiä
8070: aarteita tuleville sukupolville, uhkaavat ne myöskin allensa
8071: haudata edellisten sukupolvien ahkeran työn hedelmät ja
8072: muuttaa asutun seudun autioksi erämaaksi, tundraksi,
8073: jollei sitä ajoissa riennetä ehkäisemään. Sillä vajaassa
8074: sadassa vuodessa, s. o. Jaakko Fellmannin ajoista asti on
8075: vuoden keskilämpö alentunut 4 astetta, tehden se silloin
8076: Lapissa + 2° C (Rosberg, Lappi s. ror), mutta nykyisin
8077: -2°C, (Lap. kom. miet. s. 8) mikä ei johdulämpöä uhkuvan
8078: Golf-virran suunnan muuttumisesta Pohjois-jäämerellä,
8079: yhtävähän kuin muistakaan luonnon satunnaisista oikuista,
8080: vaan on suoranainen ja välttämätöin seuraamus kasvavien
8081: rahkasoiden vuotuisesta turvekerroksen vahvumisesta.
8082: Sillä samassa suhteessa kuin se vahvuu, kasvaa myöskin
8083: maan routa- eli kirsikerros siksi, kunnes toinen jääkausi
8084:                   IV, 12. -   Halonen y. m.             239
8085: 
8086: on yllättänyt meidät näillä kovaosaisilla pohjolan peru-
8087: koilla>>.
8088:      Tähän kaikkeen nähden rohkenen kunnioittaen pyytää
8089: eduskuntaa Keisarilta ja Suuriruhtinaalta anomaan,
8090: 
8091:                että valtion varoista myönnettäisiin JOko
8092:            Maanviljelyshallituksen tai muun viraston käy-
8093:            tettäväksi tarpeeksi suuri vuotuinen määräraha
8094:            metsärajan alenemista edistäväin rahkasoiden
8095:            ja vuomain viljelyskelpoisuuden ja teknillisiin
8096:            tarkoituksiin sopivaisuuden tutkimista varten
8097:            Lapin kihlakunnassa ja, siinä määrässä kuin
8098:            tutkimukset edistyvät, niiden tehokasta kuivatta-
8099:            mista varten.
8100: 
8101:    Helsingissä, helmikuun 13 p:nä 1914.
8102: 
8103:                                         Yrjö Halonen.
8104:      Tähän yhtyvät:
8105: 
8106:      Filip Saalasti.                   j. Waarala.
8107:   VALTIOPÄIVÄT
8108:                     1914
8109: 
8110:             LIITTEET
8111:                           V
8112: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUS-
8113:     KUNTAESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
8114: 
8115: 
8116: 
8117: 
8118:                 HELSINGISSÄ 1914
8119:             RAITTIUSKANSAN KIRJAPAINO 0.-Y.
8120:                    A.
8121: 
8122: Teiden tekoa ja kunnossapitoa sekä kyyti~
8123:    laitosta koskevia eduskuntaesityksiä
8124:            ja anomusehdotuksia.
8125:                                                         245
8126: 
8127: 
8128: V, t . - Edusk. esit. N:o 6.
8129: 
8130: 
8131: 
8132: 
8133:             Pennanen, Pekka, y. m.: Ehdotus asetukseksi
8134:                a) teiden tekemisestä ja kunnossapidosta
8135:                maalla sekä b) tiePeron maksamisesta ja sen
8136:                käyttämisestä.
8137: 
8138: 
8139: 
8140: 
8141:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
8142: 
8143: 
8144:     Ne epäkohdat, jotka tientekorasituksen vanhentunut,
8145: epäoikeutettu jakoperuste aiheuttaa ja se epätasaisuus,
8146: jolla rasitus kohtaa eri paikkakuntien tientekovelvollisia,
8147: ovat seikkaperäisesti esitetyt jo monilla aikaisemmilla
8148: valtiopäivillä. Viittaamme tässä suhteessa 1911 vuoden
8149: valtiopäivien laki- ja talousvaliokunnan mietintöön n:o 1
8150: (Asiakirjat V, 1911, eduskuntaesitysmietintö n:o 2.)
8151:     Mainitut epäkohdat käyvät vuosi vuodelta yhä tuntu-
8152: vammiksi. Yleinen tarve on vaatinut maantieverkkoa
8153: edelleen laajentamaan. Kehittyneet kulkuneuvot ja kas-
8154: vava liikenne ovat lisänneet vaatimuksia teitten hyvyyden
8155: suhteen.     Tämä kaikki on, puhumattakaan luonnossa
8156: suori.tettavien päivätöiden arvonnoususta, tehnyt tienteko-
8157: rasituksen entistä painavammaksi. Epäkohta käy suu-
8158: remmaksi myös sitenkin, että maaomaisuuden ohella kas-
8159: vaa muiden tulolähteiden merkitys, tulolähteiden, jotka
8160: lisääntyvässä määrässä tarvitsevat teitä ja hyötyvät niistä,
8161: ollen kuitenkin toiset kokonaan vapaita tientekokustan-
8162:                      V, 1. -   Tienteko.
8163: 
8164: nuksista, toiset ainoastaan suhteettoman pienellä osalla
8165: niissä mukana. Niinpä on kauppaliike kokonaan vapaa
8166: tientekorasituksesta.   Teollisuuslaitokset ovat ottaneet
8167: osaa noin 4 %:lla.
8168:     Vaikkapa eduskunta 1911 vuoden valtiopäivillä hyl-
8169: käsi ehdotukset tientekorasituksen uudestaanjärjestämi-
8170: sestä, olemme edellämainituista syistä pitäneet velvolli-
8171: suutenamme uudelleen ehdottaa voimassaolevan tienteko·
8172: asetuksen uudistamista.
8173:     Esittämämme asetusehdotukset ovat pääkohdiltaan
8174: yhdenmukaiset niiden 1911 vuoden laki- ja talousvalio-
8175: kunnan ehdotusten kanssa, jotka eduskunta samoilla val-
8176: tiopäivillä hylkäsi. Ehdotuksemme eroaa niistä merkittä-
8177: värumin vain siinä, että ehdotuksemme mukaan on tie-
8178: äyrin perusteena oleva maalla 100 markan ja kaupungissa
8179: 200 markan tulo ja että verotus alkaa asteettaisen ylene-
8180: misen jälkeen, täydellä määrällään vaikuttaa maaomai-
8181: suuden tuloihin 2,000 markasta ylöspäin, muuhun tuloon
8182: 2,200 markasta ylöspäin maalla ja 4,400 markasta ylöspäin
8183: kaupungissa. Täten tulisi kaupunkien suoritettava osuus
8184: olemaan, 1911 vuoden laki- ja talousvaliokunp.an laskel-
8185: mia sovelluttaen, enintään noin 1 / 4 eli 25 %, sen sijaan
8186: että se 1911 vuoden ehdotusten mukaan olisi ollut noin
8187: 45 % kokonaiskustannuksista.
8188:     Esittämäimme asetusehdotusten sekä periaatteiden
8189: että yksityiskohtien lähempää perustelua varten viitaten
8190: jo edellämainitun, 1911 vuoden laki- ja talousvaliokunnan
8191: mietinnön n:o 1 perusteluihin, rohkenemme kunnioittaen
8192: ehdottaa eduskuntaesityksistä säädetyssä järjestyksessä
8193: käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi seuraavan asetusehdo-
8194: tuksen teiden tekemisestä ja kunnossapidosta maalla sekä
8195: siihen liittyvän ehdotuksen asetukseksi tieveron maksa-
8196: misesta ja sen käyttämisestä:
8197:                        V, 1. -    Pennanen y. m.                    2~7
8198: 
8199: 
8200: 
8201:                              Asetus
8202:       teiden tekemisestä ja kunnossapidosta maalla.
8203: 
8204:                                  1 LUKU.
8205: 
8206:   T i e n t e k e m i s e s t ä, l a k k a u t t a m i s e s ta t a i
8207:                       m u u t t a m i s e s t a.
8208: 
8209:                              1 §.
8210:     Tässä asetuksessa tarkoitettuja teitä maalla ovat asian~
8211: mukaisessa järjestyksessä kunnoss.apidettäviksi määrä-
8212: tyt maantiet ja paikallistiet. Mainittuihin teihin luetaan
8213: myöskin sillat, lossit, tienrummut ja kaiteet ynnä muut
8214: kulkuyhteydelle tarpeelliset laitokset.
8215:     Maantieksi sanotaan kesä- ja talviajotietä sekä jalka-
8216: miehiä ja ratsastajia varten aijottna polkutietä, joka vä-
8217: littää yleistä kulkuyhteyttä kaupunkien, läänien, kun-
8218: tain tai sellaisten paikkain välillä, missä tie katsotaan
8219: olevan yleisen hyödyn ja tarpeen vaatima.
8220:     Paikallistiellä tarkoitetaan sellaista ajo- tai polku-
8221: tietä, joka lähtee kylästä tai välittää kulkuyhteyttä ky-
8222: läin kesken taikka muuten on paikallisten olojen vaatima.
8223: 
8224:                             2 §.
8225:     Maantie on tehtävä sinne, missä se on tarpeellinen ja
8226: mihin se voidaan tasaisimmin ja muutenkin sopivimmin
8227: tehdä. Älköön tien nousu olko suurempi kuin kymmenen
8228: sadalle, elleivät erinomaiset luonnonesteet vaadi suurem-
8229: paa nousua sallittavaksi.
8230:                             3 §.
8231:     Kun herää kysymys uuden maantien tekemisestä, on
8232: siitä annettava hakemus kuvernööriin, jonka tulee hake-
8233: muksesta vaatia lausunnot asianomaisilta kunnilta; anta-
8234: koon myös määräyksen piiri-insinöörille, maanmittariihi
8235: tai muulle teknillisesti oppineelle henkilölle tutkimaan,
8236: paaluttamaan ja kartalle panemaan sopivin suunta ehdo-
8237: 2/oS                  V, t. -   Tienteko.
8238: 
8239: tettua tietä varten sekä tekemään sivupiirros siitä .ia
8240: laatimaan piirustukset ja kustannusarvio tien tekemisestä,
8241: niin myös ehdottamaan tien tekemistä ja kunnossapitoa
8242: varten tarpeelliset soran-, hiekan-, kiven- ja savenotto-
8243: paikat. Kuvernöörin on sen jälkeen hankittava asiasta
8244: tie- ja vesirakennusten ylihallituksen lausunto, sekä an-
8245: nettava päätös, jossa on myöskin määrättävä asian
8246: aiheuttamain kustannusten maksamisesta. Jos kuvernööri
8247: on määrännyt maantien tehtäväksi, on päätös ynnä asiasta
8248: kertyneet asiakirjat Keisarillisen Suomen Senaatin tut-
8249: kittavaksi alistettava:
8250:     Tässä pykälässä säädettyä järjestystä on soveltuvissa
8251: kohdin noudatettava käsiteltäessä asioita, jotka koskevat
8252: jo olemassa olevan tien muuttamista maantieksi, maan-
8253: tien laajentamista tai varustamist9 kalliimmalla päällys-
8254: rakennuksella, mäkisen tai muutoin epämukavan maan-
8255: tien siirtämistä, uuden sillan, lossin tai lautan rakenta-
8256: mista. taikka vanhan sillan uudistamista tai kalliimpaa
8257: korjaamista sekä maantien lakkauttamista.
8258: 
8259:                              4 §.
8260:     Maantien tulee, siinä tapahtuvan liikkeen la9dun mu-
8261: kaan, olla vähintään 5 metriä leveän. Talvi- ja polkutie
8262: on tehtävä niin leveäksi kuin tarve vaatii.
8263:     Jos jo tehdyllä maantiellä on muu kuin nyt määrätty
8264: vähin leveys, antakoon kuvernööri, missä asianhaarat
8265: sallivat, sen jäädä sillensä.
8266:     Samoin on kuvernöörin, asianomaista kuntaa kuulus-
8267: tettuaan, päätettävä, onko tie koko leveydeltään ajora-
8268: daksi tehtävä.
8269:                              5 §.
8270:     Sillalla tulee olla sellainen kantovoima ja levoyH,
8271: kuin tiellä oleva liikenne vaatii. Missä tien katkaisee
8272: sellainen vesistö, jonka yli siltaa ei katsota olevan raken-
8273: nettava, on kulkuyhteyttä lossilla tai lautalla siinä yllä-
8274: pidettävä.
8275:                    V, 1. -   Pennanen y, m.              249
8276: 
8277:    Maantiesillan, lossin ja lautan suuruuden ja kanto-
8278: voiman sekä muuten niiden laadun määrää kuvernööri
8279: hankittuaan asiasta tie- ja vesirakennusten ylihallituk-
8280: sen lausunnon; ja on kuvernöörin päätös sellaisessa asiassa
8281: Keisarillisen Senaatin tutkittavaksi alistettava.
8282:    Sillan, lossin tai lautan kantovoimasta on ilmoitus
8283: ylimenopaikalle julkipantava.
8284: 
8285:                             6 §.
8286:     Molemmin puolin maantietä on tehtävä riittävän
8287: leveät ja syvät ojat tarpeellisine viemäreineen, jollei 34
8288: §:ssä mainittu tiehallitus harkitse niitä tarpeettomiksi.
8289: 
8290:                             7 §.
8291:     Puut ja pensaat ovat hakattavat pois 2 metrin levey-
8292: deltä ojan ulkoreunasta tai, missä ojaa ei ole, 3 metrin
8293: leveydeltä tien syrjästä, elleivät ne ennen tämän asetuk-
8294: sen voimaan astumista ole istutetut tai erityiseen hoitoon
8295: otetut.
8296:                             8 §.
8297:     Aitaa ei saa maantien viereen panna lähemmäksi kuin
8298: O,s metrin päähän ojan ulkoreunasta tahi, missä ojaa
8299: ei ole, 1 metrin päähän tien syrjästä. Älköön sellaisen
8300: tien varrelle tästedes tehtäkö rakennusta lähemmäksi
8301: kuin 3 metrin päähän tien syrjästä tai 2 metrin päähän
8302: ojan ulkoreunasta.
8303:     Portista maantiellä olkoon voimassa mitä siitä on
8304: erittäin säädetty.
8305:                             9 §.
8306:     Tienviereen älköön tehtäkö senlaatuista kuoppaa tai
8307:  hautaa, että siitä on vaaraa tielle tai tienkulkijalle.
8308: 
8309:                            10 §.
8310:     Missä tie kulkee vesistön tai jyrkänteen ohi, joka tien-
8311: kulkijalle saattaa tuottaa vaaraa, on sopivia kaiteita
8312: laitettava.
8313: 250                   V, 1. -   Tlenteko.
8314: 
8315:                             11 §.
8316:     Maantie on mitattava kilometriluvuin ja jokainen kilo-
8317: metri merkittävä pylväällä. Rajapylväät läänien, kihla-
8318: kuntain ja kuntien välillä ovat maantien viereen ase-
8319: tettavat ja tarpeellisella kirjoituksella varustettavat. Kun
8320: maantie jakaantuu kahdelle tahi useammalle haaralle,
8321: asetettakoon tienviitta, osottava mihin tie viepi. Missä
8322: paikallistie tai polkutie lähtee maantiestä, pantakoon sii-
8323: henkin tienviitta, jos tiehallitus sen tarpeelliseksi katsoo.
8324: Jokaisen kyytilaitoksen kohdalle on pantava pylväs, jossa
8325: on kyytilaitoksen nimi.
8326:     Polkutien suunta on tarpeellisissa kohdissa sopivalla
8327: tavalla merkittävä.
8328:                           12 §.
8329:     Ellei sopimusta maanomistajan kanssa aikaansaada
8330: tarpeellisen alueen luovuttamisesta maantien tekemistä
8331: varten on alue pakkolunastettava.
8332:     Sama olkoon laki sellaisesta kummallakin puolen maan-
8333: tietä olevan maan nautinto-oikeuden supistuksesta kuin
8334: 7:ssä §:ssä tarkoitetaan.
8335:                           13 §.
8336:     Tientekoainetta älköön toisen maasta ilman maan-
8337: omistajan lupa,a otettako. Soran, hiekan, kiven tai saven
8338: ottamista varten tielle tarvittava maa-alue on lunastet-
8339: tava, ja noudatettakoon siinä lakia kiinteän omaisuuden
8340: pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen, jollei asiasta voida
8341: maanomistajan kanssa sopia.
8342:     Jos tientekoaineen kuljetukseen on tarve käyttää toi-
8343: sen yksityistä tietä tai siltaa, harkitkoon kihlakunnan-
8344: oikeus, jolleivät asianomaiset voi siitä sopia, onko se
8345: myönnettävä, sekä määrätköön siinä tapauksessa sen kor-
8346: vauksen, joka kohtuullisesti on mainitun oikeuden nautti-
8347: misesta suoritettava.
8348:                         V, 1. -    Pennanen y. m.                    25i
8349: 
8350:                                   2 LUKU.
8351: 
8352: T e i d e n t e k o- j a k u n n o s s a p i t o v e 1 v o ll i s i s ta.
8353: 
8354:                             14 §.
8355:      Maanteiden tekeminen ja kunnossapito tapahtuu val-
8356: tiovaraston kustannuksella, ja hankitaan siihen tarvitta-
8357: vat varat niinkuin erittäin säädetään.
8358:      Paitsi niitä maanteitä tai niiden osia, jotka liikkeen
8359: suuruuden tähden tai muista syistä ehkä harkitaan sove-
8360: liaiksi määrätä kruunun välittömään hoitoon otettaviksi,
8361: on huolenpito maanteiden kunnossapidosta oleva maa-
8362: laiskuntain toimena niinkuin tässä asetuksessa säädetään.
8363:      Kun maantien katkaisee vesistö, joka on rajana kah-
8364: den maalaiskunnan välillä, tulee kuvernöörin määrätä,
8365: kummanko kunnan huolenpitoon vesistön yli vievä silta,
8366: lossi tai lautta on kuuluva. Jos vesistö on rajana maa-
8367: lais- ja kaupunkikunnan välillä, on samalla tavoin mää-
8368: rättävä, onko sanottu laitos kruunun vaiko kaupunki-
8369: kunnan tahi molempain kustannettava, ja on kuvernöö-
8370: rin päätös tällaisessa asiassa Keisarillisen Senaatin tut-
8371:  kittavaksi alistettava.
8372:                             15 §.
8373:     Paikallistiet ovat, niinkuin 37--50 §:ssä tarkemmin
8374: säädetään, niiden tehtävät ja kunnossapidettävät, jotka
8375: sellaista tietä tarvitsevat tai siitä hyötyvät.
8376:     Jos kunta tahtoo ottaa paikallisteitä alueellaan teh-
8377: däkseen ja kunnossapitääkseen, olkoon se sallittu.
8378:     Missä maanteitä puuttuu tai asianhaarat muuten vaa-
8379: tivat, on paikallisteiden tekemistä ja kunnossapitoa, har-
8380: kinnan mukaan, valtion apurahalla avustettava:
8381: 252                        V, 1. -   Tlenteko.
8382: 
8383:                               3 LUKU.
8384: 
8385: Maantien kunnossapidosta ja sen aukipitä-
8386: m i s e s t ä t a l v i s a i k a a n s e k ä y 1 e i s e II e k u l k u-
8387:     y h t e y d e ll e t a r p e e ll i s i s t a t a l v i t e i s t ä.
8388: 
8389:                           16 §.
8390:     Maantien ynnä siihen kuuluvain siltain, rumpujen,
8391: pylväiden ja kaiteiden kunnossapito ~"kä lossien ja laut-
8392: tain kunnossapito ja hoito, niin myös lossiväylän auki-
8393: pitäminen, kun jää ei juhtia ja ajoneuvoja kannata, on
8394: mikäli ei kruunu välittömästi tehtävää suorita tiehalli-
8395: tuksen toimesta huutokaupalla tarjottava urakalle vä-
8396: hintään kolmen kalenterivuoden aj~:>ksi kerrallaan; ja tu-
8397: lee tien sitä varten olla jaettuna osiin, joiden pituuden
8398: tiehallitus määrää.
8399:     Huutokaupan toimittaa tiehallitus kesäkuun kuluessa
8400: sen edellisenä vuonna, jona urakka on alkava; ja on ilmoi-
8401: tus huutokaupasta julkaistava vähintään 30 päivää sitä
8402: ennen sillä tavoin kuin kunnallisista kuulutuksista paikka-
8403: kunnalla on määrätty.
8404:     Huutokauppatilaisuudessa tarjotaan myös yhtä pit-
8405: käksi ajaksi maanteiden aukipitäminen tElvisaikana ja eri-
8406: tyisten talviteiden viitoittaminen ja aukipitäminen.
8407:     Jos sanotun urakkakauden kuluessa uusi maantie val-
8408: mistuu, taikka jos muuten käy tarpeelliseksi suorittaa
8409: sellaista maantientekoon kuuluvaa työtä, jota yllämaini-
8410: tussa huutokaupassa ei ole edellytetty, on uuden tien
8411: kunnossapito saman ajanjakson loppuun asti tai maini-
8412: tun työn suorittaminen myöskin urakalle annettava.
8413: 
8414:                                  17 §.
8415:     Ohjeeksi 16 §:ssä mainittuja urakkatarjouksia varten
8416: tulee tiehallituksen hyvissä ajoin ennen huutokauppaa
8417: arvioida maantien ynnä siihen kuuluvain kaiteiden, silto-
8418: jen, lossien, lauttojen ynnä muiden laitosten vuotuiset
8419:                    v, .. - Pennanen y. m.               253
8420: 
8421: kunnossapitokustannukset; ja asetetaan sellaisen arvwt-
8422: misen perustukseksi päivätöiden sekä puutavaran ja mui-
8423: den rakennusaineiden paikkakunnalla käypä hinta.
8424: 
8425:                            18 §.
8426:     Huutokaupassa, joka 16 §:ssä mainitaan, saakoon tar-
8427: jouksia tehdä yksityinen henkilö, yhtiö tai osuuskunta,
8428: joka ennen huutokauppaa antaa pätevän vakuuden tehtä-
8429: vänsä asianmukaisesta täyttämisestä.
8430:     Sittenkun määrättyä tieosaa koskevat tarjoukset on
8431: tehty, ilmoittakoon tiehallitus ennen toimituksen päätty-
8432: mistä, minkä tarjouksen se katsoo hyväksyttäväksi, ja
8433: lähettäköön pöytäkirjan huutokaupasta siihen kuuluvine
8434: asiakirjoineen ynnä oman lausuntonsa kuvernöörille, joka
8435: asian ratkaisee yhdessä muiden läänissä toimitetuista
8436: samanaisista huutokaupoista kertyneiden asiain kanssa.
8437:     Useimmista urakkatarjouksista, joista vähintään kolme
8438: halvinta ovat huutokauppapöytäkirjaan merkittävät, on
8439: alin asianmukaisesti tehty hyväksyttävä, p~itsi milloin
8440: urakoitsijan tai hänen asettamansa vakuuden ei harkita
8441: antavan riittävää varmuutta tehtävän täyttämisestä
8442: taikka tarjous havaitaan olevan ilmeisesti korkeampi kuin
8443: kohtuullista ja kruunun edun mukaista on.
8444:     Jos jostakin tieosasta ei ole mitään hyväksyttävää
8445: tarjousta tehty, on kuvernöörin harkinnan mukaan joko
8446: uusi huutokauppa kuulutettava taikka tieosa muulla ta-
8447: valla kunnossapidettävä.
8448:                             19 §.
8449:     Maantie on pidettävä kulkuyhteydelle täysin tyydyt-
8450: tävässä kunnossa; ja ovat siihen tarvittavat täyteaineet
8451: otettavat sitä varten määrätyistä paikoista, ellei urakoit-
8452: sija ole itse sellaisia aineita muualta hankkinut.
8453: 
8454:                          20 §.
8455:     Maantien korjaamiseen älköön yleensä käskettäkö sel-
8456: laisina aikoina, jolloin seudulla kevät- tai syystoukoa
8457: 254                   V, 1. -   Tlenteko.
8458: 
8459: tehdään tai heiniä tai eloa korjataan, paitsi kun veden
8460: uurtamisen tai muun satunnaisen vahingon takia tien
8461: kuntoonpaneminen heti saattaa olla tarpeen vaatima.
8462: 
8463:                            21 §.
8464:     Kun katselmuksessa, jonka kruununnimismies ynnä
8465: kaksi tiehallituksen jäsentä keväällä ja syksyllä toimitta-
8466: vat, maantie havaitaan olevan epäkunnossa, velvoitetta-
8467: koon urakoitsija määräajan kuluessa korjaamaan viat.
8468: Jollei vikoja määrätyn ajan kuluessa ole asianmukaisesti
8469: korjattu, on työ maksua vastaan teetettävä ja sen kus-
8470: tannukset ulosotettavat urakoitsijalta.     Kustannukset,
8471: joita ei voida urakoitsijalta saada, ovat hänen takaus-
8472: miehiltään uloshaettavat tai muusta urakoitsijan pane-
8473: masta vakuudesta otettavat.
8474: 
8475:                            22 §.
8476:     Jos maantiesilta palaa tai vesitulva sen viepi, taikka
8477: jos muu tapaturma tai väkivallan tekijät sen hävittä-
8478: vät, on tiehallituksen toimesta siinä paikassa pidettävä
8479: varasiltaa, lossia tai lauttaa, kunnes uusi silta ennätetään
8480: rakentaa.
8481:                            23 §.
8482:    Joka tahtoo johtaa uuden ojan maantien alitse, hank-
8483: kikoon siihen luvan tiehallitukselta, ja missä oja on kai-
8484: vettu, rakentakoon sen yli sellaisen sillan tai rummun,
8485: joka maantien katselmuksessa voidaan hyväksyä.
8486: 
8487:                            24 §.
8488:     Maantielle älköön pantako muita kuin tien kunnossa-
8489: pitoon välttämättömästi tarvittavia ainevarastoja, äl-
8490: köönkä niitä niin asetettako, että kulkuyhteys sen takia
8491: haittaa kärsii.
8492:                            25 §.
8493:    Jos maantien ajorata on määrätty tehtäväksi leveäm-
8494: mäksi kuin ennen on ollut säädetty, taikka jos tiehen
8495:                    V, 1. -   Pennanen y. m.              255
8496: 
8497: tehdään sellainen silta tai rumpu kuin 23 §:ssä mainitaan,
8498: saakoon urakoitsija, jonka tien kunnnossapito täten vai-
8499: keutetaan, siitä kohtuullisen korvauksen.
8500:     Sama olkoon laki missä maanvieremä, veden tulva
8501: tai muu niihin verrattava tapaturma on maantielle saat-
8502: tanut sellaisen vian, että sen korjaaminen vaatii kustan-
8503: nusta, jota ei ole voitu edeltä arvata ja jota ei sovi ura-
8504: koitsijan suoritettavaksi panna.
8505: 
8506:                            26 §.
8507:     Milloin urakoitsija ja kuvernööri eivät voi sopi.a 25
8508: §:ssä mainitusta korvauksesta, jättäkööt asian kolmen
8509: uskotun miehen ratkaistavaksi, joista paikkakunnan tuo-
8510: mari, kuvernöörin ilmoituksesta, valitsee yhden, tiehalli-
8511: tus toisen ja urakoitsija kolmannen.
8512:     Jos tiehallitus tai urakoitsija ei ole valinnut uskottua
8513: miestä 14 päivän kuluessa todistettavan kehoituksen sii-
8514: hen saatuaan, tulee tuomarin, ilmoituksesta, valita us-
8515: kottu mies niskoittelevan puolesta.
8516:     Uskottujen miesten päätökseen älköön muutosta
8517: haettako.
8518:     Toimituksesta saavat uskotut miehet kohtuullisen palk-
8519: kion, ja on heidän pääasian yhteydessä määrättävä, kenen
8520: maksettava se on. Joka tähän on tyytymätön, saatta-
8521: koon palkkiota koskevan asian tuomioistuimen ratkais-
8522: tavaksi.
8523:                             27 §.
8524:     Maantie on lumiesteen sattuessa pidettävä auki lumi-
8525: reellä ja luomisella.
8526:     Lumireen suuruudesta ja sen laadusta antaa tiehalli-
8527: tus tarpeellisia, paikkakunnan liikeolojen mukaan sovi-
8528: tettuja määräyksiä.
8529:     Missä liike on vähäinen tai paikkakunnan olosuhteet
8530: muuten antavat siihen aihetta, saattaa kuvernööri, tie-
8531: hallitusta kuulusteltuaan, määrätä, että lumireen vetoa
8532: maantiellä ei tarvitse toimittaa.
8533: 256                   V, t. -   Tlenteko.
8534: 
8535:                            28 §.
8536:     Missä maantielle kokoontuu paljon lunta, niin että
8537: tietä ainoastaan vaivoin ja suuremmilla kustannuksilla
8538: voidaan kulkukelpoisena pitää, johdettakoon tie, kruu-
8539: nunnimismiehen harkinnan mukaan, sellaisen paikan sivu,
8540: jos se mukavasti ja maan omistajalle tahi haltijalle hait-
8541: taa tuottamatta käy päinsä tai jos tämä siihen muuten
8542: suostuu. Sellaista sivutietä varten tulee kruununnimis-
8543: miehen osottaa sopivin suunta, ja sanottua tietä on sit-
8544: ten pidettävä auki samalla tavalla kuin päätietä.
8545:     Joka talvisaikana lumireellä kunnossa pitää maan-
8546: tietä, saakoon, sittenkun pysyvä talvi on tullut, purkaa
8547: tien varrelle tehdyt aitaukset, jotka hänen tulee aikaisin
8548: keväällä jälleen panna entiseen kuntoon. Tämän laimin-
8549: lyöjä on velvollinen korvaamaan maan omistajalle tai
8550: haltijalle siitä syntyvän vahingon.
8551: 
8552:                            29 §.
8553:     Kuvernöörin asiana on, asianomaista kuntaa kuulus-
8554: teltuaan, määrätä missä erityinen talvitie on kulkuyhtey-
8555: den tarvetta varten pidettävä, sekä millä paikoin ja
8556: millä tavoin talvitie on johdettava vesistössä olevan ylei-
8557: sen kulkuväylän poikki.
8558:                             30 §.
8559:     Kun erityinen talvitie on yleistä tarvetta varten tehty,
8560: on se pidettävä kulkukelpoisessa kunnossa sekä, missä
8561: niin tarvitaan, sopivasti viitoitettava.
8562:     Jos sellaisen talvitien takia maantie on joksikin ai-
8563: kaa käynyt tarpeettomaksi, älköön sen aukipitämistä
8564: sanottuna aikana vaadittako; kuitenkin on maantie hy-
8565: vissä ajoin keväällä pantava kuljettavaan kuntoon.
8566: 
8567:                           31 §.
8568:     Yleistä tarvetta varten tehty talvitie on olosuhtei-
8569: den vaatiessa muutettava toiseen paikkaan sekä, missä
8570: tie menee jään yli, ne paikat merkittävät, joissa on avan-
8571:                    V,t. -   Pennanen y. m.               257·
8572: 
8573: toja tai railoja, ja tie johdettava niiden sivu taikka silta
8574: pantava niiden poikki. Joka tekee avannon sellaisen
8575: talvitien varrelle, olkoon velvollinen sen sopivalla tavalla
8576: merkitsemään.
8577: 
8578:                             32 §..
8579:      Kun kulkuyhteyttä maantiellä voimassa pidetään los-
8580: silla tai lautalla virtaveden poikki, jota ei talvella käy-
8581: tetä laivain kulkuväylänä, määrätköön kuvernööri tar-
8582: vittaessa, tiehallituksen ehdotuksesta ja läheisiä kuntia
8583: kuulusteltuaan sekä muun selvityksen hankittuaan, ajan,
8584: jolloin laivakulkua ei ~iinä saa harjoittaa jos ylimeno-
8585: paikka silloin on jään peittämä, ja ottakoon päätökseensä
8586: myöskin muut ehkä tarpeelliset määräykset sekä millä
8587: tavoin ja kuinka usein päätös on voimassa pysyäkseen
8588: yleisesti tiedoksi saatettava.
8589:      Jos talvitie, josta 29 §:ssä mainitaan, menee poikki
8590: vesistön, jota laivat käyttävät talvikulkuväylänä, on nii-
8591: hin paikkoihin, missä laivaväylä katkaisee tien, toimi-
8592: tettava sellainen silta, lautta tai lossi taikka muu laitos
8593: ynnä siihen ehkä tarvittava vahtitupa ja vahtipalvelus,
8594: kuin kuvernööri liikkeen laatuun ja vilkkauteen nähden
8595: harkitsee tarpeelliseksi.
8596:      Milloin laiva sattumalta on uurtanut auki vetojuh-
8597: tia ja ajoneuvoja kannattavalla jäällä olevan talvitien,
8598: on tiehallitus velvollinen viipymättä pitämään huolta
8599: siitä, että väliaikainen, liikkeen tarvetta vastaava laitos
8600: tehdään vesiväylän poikki sopivalla tavalla merkittävään
8601:  paikkaan; ja on ti?hallitus myöskin velvollinen, mi.lloin
8602: sellaisia satunnaisia liikkeen keskeytyksiä on pelättävissä,
8603: ryhtymään kaikkiin niiden pikaiseksi poistamiseksi tar-
8604: peellisiin valmistaviin toimiin. Sama olkoon laki jos liik-
8605:  keen keskeytys tapahtuu tämän pykälån 1 momentissa
8606:  mainitussa tapauksessa; ja hakekoon tiehallitus syyllisen
8607:  veivoittamista korvaamaan kruunulle siitä aiheutuneen
8608:  kustannuksen.
8609:                                                       V, 2
8610: 258                   V, 1. -   Tlenteko.
8611: 
8612:                            33 §.
8613:     Jollei urakoitsija toimita hänen velvollisuutenaan ole-
8614: vaa lumireen vetoa tai lumen luomista, taikka jollei
8615: yleistä talvitietä määrätyllä tavalla vlitoiteta, on kruu-
8616: nunnimismiehellä valta teettää työ, ja on maksu perittävä
8617: niinkuin 21 §:ssä sanotaan.
8618: 
8619: 
8620:                          4 LUKU.
8621: 
8622:                 T i e h a II i t u k s e s t a.
8623: 
8624:                           34 §.
8625:     Kuhunkin maalaiskuntaan, jossa on maantie, asete-
8626: taan tiehallitus, jossa on kolme jäsentä ja kaksi vara-
8627: jäsentä. Tiehallituksen valitsee kunta ennen lokakuun
8628: loppua seuraavaksi kolmeksi vuodeksi ja määrää, ke-
8629: nenkä tiehallituksen jäsenistä tulee olla puheenjohtajana
8630: ja varapuheenjohtajana. Vaalista on ilmoitus tehtävä
8631: kuvernöörille,joka määrää tiehallitukselle tulevan palkkion.
8632:     Kelpoisuudesta tiehallituksen jäseneksi sekä kieltäyty-
8633: misestä sellaisesta toimesta on noudatettava mitä kun-
8634: nanvaltuutetuista säädetään.
8635: 
8636:                            35 §.
8637:     Tiehallituksen velvollisuutena on tieasioista annettu-
8638: jen päätösten ja määräysten toimeen paneminen, lausun-
8639: tojen antaminen ja ehdotusten tekeminen maanteitä kos-
8640: kevissa asioissa, sekä muiden tämän asetuksen mukai-
8641: sesti tiehallitukselle kuuluvain tehtäväin toimittaminen.
8642:     Asian käsittelyssä ja päätösten tekemisessä on tie-
8643: hallituksen noudatettava mitä kunnallislautakunnasta
8644: säädetään.
8645:                            36 §.
8646:     Tiehallituksen on vuosittain ennen elokuun 15 päi-
8647: vää valmistettava ja kunnallishallitukselle annettava täy-
8648:                      V, 1. -    Pennanen y. m.                 259
8649: 
8650: dellinen menoarvio seuraavaksi vuodeksi kunnassa ole-
8651: vain maanteiden tekemisestä ja kunnossapidosta. Tähän
8652: arviolaskuun on otettava menot teetettävistä töistä hy-
8653: väksyttyjen urakkatarjousten taikka, mikäli töitä ei tee-
8654: tetä urakalla, laaditun kustannusarvion mukaan, niin
8655: myös tiehallituksen palkkaus sekä kaikki muut kustan-
8656: nukset. Edeltäkäsin laskettavissa olevain menojen lisäksi
8657: on arviolaskuun myöskin pantava kohtuullinen rahamäärä
8658: arvaamattomien menojen varalle.
8659:     Sittenkun kunta on tarkastanut menoarvion, on se
8660: ynnä kunnan lausunnon kanssa ennen syyskuun 15 päi-
8661: vää kuvernööriin lähetettävä, ja tulee kuvernöörin yh-
8662: dessä läänin muista kunnista tulleiden samallaisten arvio-
8663: laskujen kanssa antaa asiasta päätöksensä, joka on viipy-
8664: mättä Keisarillisen Senaatin tutkittavaksi alistettava.
8665: 
8666: 
8667:                                5 LUKU.
8668: 
8669: P a i k a 11 i s t i e n t e k e m i s e s t ä J a k u n n o s s a-
8670:                             p i d osta.
8671: 
8672:                              37 §.
8673:      Paikallistien tekemisestä ja kunnossapidosta on nouda-
8674: tettava mitä 15 §:ssä säädetään. Sellainen tie on suun-
8675: nattava niin, kuin useimmille osakkaille tai kunnalle
8676: harkitaan sopivimmaksi.
8677:      Kun kolme tai useammat tahtovat rakentaa paikal-
8678: listien, sopikoot sen suunnasta ynnä muista siihen kuulu-
8679: vista seikoista kirjallisesti keskenänsä ja tehkööt tarkan
8680: luettelon niistä, joiden katsovat sitä tietä tarvitsevan
8681: tai siitä hyötyvän. Hakekoot sitten kuvernööriitä lupaa
8682: tien tekemiseen ja ilmoittakoot samalla ne maanomista-
8683: jat, joiden tiluksille paikallistie on aijottu rakennetta-
8684: vaksi ja tientekoaineen ottopaikat määrättäviksi, sekä
8685: Jiittäkööt hakemuk~een, jos mahdollista, näiden suostu-
8686: 260                    V, '· -   Tienteko.
8687: 
8688: muksen siihen. Kuvernööri hankkikoon lausunnon niiltä,
8689: joiden maille tie tulisi tehtäväksi, ynnä muun ehkä tar-
8690: vittavan selvityksen, minkä jälkeen hän kuulutuksella
8691: kutsukoon tien osakkaiksi aijotut määräpaikkaan kokoon-
8692: tumaan hakemuksesta kuultaviksi ja tien tekemisestä
8693: sopimaan sekä tieyksikköjen suuruudesta ynnä muusta
8694: mitä asiaan kuuluu päättämään ja tiehallitusta valitse-
8695: maan; ja on kuvernöörin samalla määrättävä kokouk-
8696: selle puheenjohtaja sekä, jos kruunua on aijottu kiinteis-
8697: tönsä puolesta ottamaan osaa sellaiseen tiehen, asiamies
8698: kruunun etua valvomaan.
8699:      Jos sellflisessa kokouksessa ei tien tekemisestä yksi-
8700: mielisyyttä saavuteta, käyköön sopimuksesta se, jota
8701: kaksi kolmannesta kokouksen jäsenestä pääluvun mu-
8702: kaan on kannattanut. Sopimus on lähetettävä kuver-
8703: nöörin tutkittavaksi ja vahvistettavaksi, ja jollei sopi-
8704: mus ole vastoin lakia, on se vahvistettava, jos kaikki
8705: tienosakkaat ja ne muut, joiden etua asia koskee, ovat
8706: olleet yksimielisiä, mutta jollei yksimielisyyteen ole päästy,
8707: on sopimuksen vahvistaminen kuvernöörin harkinnan
8708: varassa.
8709:      Kun paikallistie on muutettava toiseen paikkaan, on
8710: siitä tehty päätös myöskin kuvernöörille tutkittavaksi ja
8711: vahvistettavaksi lähetettävä.
8712: 
8713:                           38 §.
8714:     Jos kunta ottaa valmiin paikallistien kunnossapitääk-
8715: seen, tehtäköön tien ynnä siihen kuuluvain siltain ja mui-
8716: den laitosten sekä tientekoaineen ottopaikkain luovutta-
8717: misesta tienosakasten ja kunnan välillä kirjallinen sopimus.
8718:     Kunnan, joka ottaa paikallistien tehdäkseen, on siitä
8719: päätettävä, sittenkun asianomaisten maanomistajain 37
8720: §:ssä mainittu suostumus tai lausunto, niin myös määräys
8721: kruunun asiamiehelle, jos kruunua aijotaan kiinteistönsä
8722: puolesta velvoittaa käymään tiehen osalliseksi, on han-
8723: kittu.
8724:                     V, 1. -   Pennanen y. m.              261
8725: 
8726:    Tässä pykälässä mainittu sopimus ja kunnan päätös
8727: on kuvernöörin vahvistetta.vaksi lähetettävä.
8728: 
8729:                           39 §.
8730:     Paikallistien kunnossapito on, elleivät tienosakkaat
8731: toisin päätä, urakalle määräajaksi annettava 45 §:ssä
8732: mainitun tiehallituksen määräämissä osissa; ja on tiehalli-
8733: tuksen asiana hyväksyä tehty urakkatarjous tai, ellei
8734: hyväksyttävää tarjousta ole tehty, määrätä uusi urakka-
8735: tarjous toimitettavaksi tai tieosa muulla tavoin kunnossa-
8736: pidettäväksi.
8737:                               40 §.
8738:      Jos paikallistien osakkaat päättävät tien kunnossa-
8739: pidon luonnossa suoritettavaksi, on tie sitä varten tie-
8740: yksikköjen perustuksella jaettava; ja on ennen jakoa
8741: toimitettavassa jyvityksessä huomioon otettava kaikki
8742: tien kunnossapitokustannuksiin vaikuttavat seikat.
8743:     Luonnossa suoritettavan kunnossapidon toimittavat
8744: ne tienosakkaat, jotka omistavat tai hallitsevat manttaa-
8745: liin pantua maata, tai omistavat vähintään viiden heh-
8746: taarin suuruisen ulkopalstan tai palstatilan, taikka hal-
8747: litsevat torppaa.
8748:     Ennen tämän asetuksen voimaan astumista paikallis-
8749: tien kunnossapidosta tehty sopimus olkoon kuitenkin
8750: noudatettavana, kunnes tienosakkaat toisin päättävät.
8751: 
8752:                               41 §.
8753:     Paikallistiehen kuuluvat sillat, lossit ja lautat ja muut
8754: kalliimmat laitokset ovat kunnossapidettävät niinkuin
8755: tienosakkaat, tiehallituksen ehdotuksesta, edullisimmaksi
8756: harkitsevat.
8757:                           42 §..
8758:     Tienosakasten tulee paikallistien ynnä siihen kuulu-
8759: vain siltain ja muiden laitosten rakentamista ja kunnossa-
8760: pitoa varten tierahastoon suorittaa vuosimaksunsa tie-
8761: 262                    V,t. -   Tienteko.
8762: 
8763: hallituksen kullekin osakimalle hänen paikallistien piiristä
8764: saamansa vuositulon ynnä hänelle tiestä arvioidun hyö-
8765: dyn perustuksella joka vuosi panemain tieyksikköjen mu-
8766: kaan, joiden suuruuden tienosakasten kokous määrää.
8767: Jos tie kunnossa pidetään luonnossa, tulee niiden osakas-
8768: ten, jotka sellaisen kunnossapidon suorittavat, maksaa
8769: tierahastoon ainoastaan sen verran, kuin heidän luon-
8770: nossa suorittamansa kunnossapito arvioidaan olevan hei-
8771: dän osakseen tulevaa vuosimaksua vähempi.
8772:     Luonnossa suoritettavan kunnossapidon kustannus on
8773: tiehallituksen arvioitava viideksi vuodeksi kerrallaan.
8774: Sama olkoon laki niistä tieyksiköistä, joista kruunun on
8775: kiinteistönsä puolesta vastattava, ja on tämä tieyksikkö-
8776: jenpano lähetettävä kuvernöörin vahvistettavaksi.
8777:     Tierahastoon suorittamatta jätettyjen maksujen etu-
8778: oikeuteen ja ulosottoon nähden on noudatettava mitä
8779: kunnallisveroista on säädetty.
8780:     Paikallistiellä olevan sillan, lossin tai lautan käyttä-
8781: misestä on kuvernöörillä valta, tieosakasten ehdotuksesta,
8782: määrätä kohtuullinen maksu tierahastoon kannettavaksi
8783: ja vahvistaa sitä varten taksa noud1tettavaksi.
8784: 
8785:                          43 §.
8786:    Kustannukset prjkallistiestä, jonka kunta on ottanut
8787: tehdäkseen ja kunnossapitääkseen, ovat suoritettavat kun-
8788: nan yhteisiin tarpeisiin kannetuista varoista.
8789: 
8790:                            44 §.
8791:     Jos, se, joka ei ole paikallistien osakas, tahtoo sitä
8792: säännöllisesti ajoihinsa käyttää taikka siihen yhdistää
8793: tien rakennuksiltaan tai tiluksiltaan, olkoon velvollinen,
8794: ennenkuin sen tekee, tiehallitukselle kirjallisesti ilmoittau-
8795: tumaan tien osakkaaksi. Tämän laiminlyöjää kehoitta-
8796: koon tiehallitus rupeamaan tien osakkaaksi ja pankoon
8797: häflelle tieyksiköt. Ellei hän siihen suostu, kieltäköön
8798: tiehallitus häntä paikallistietä ajoihinsa käyttämästä ja
8799:                    V, 1. -   Pennanen y. m.              263
8800: 
8801: hakekoon tuomioistuimessa hänen velvoittamistaan tien
8802: osakkaaksi rupeamaan.
8803:      Tienosakas, joka tahtoo paikallistien kunnossapito-
8804: velvollisuudesta irti päästä, antakoon siitä tiehallitukselle
8805: hakemuksen. Elleiosakasten kokous hakemukseen suostu,
8806: vaatikoon tiehallitukselle :mnetun haasteen jälkeen tuo-
8807: mioistuimessa vapautusta tien osallisuudesta; ja lakkaa
8808: osallisuus sen vuoden lopussa, jona päätös tienosakkaan
8809: vapauttamisesta on saanut lainvoiman.
8810:      Kun paikallistiehen halutaan yhdistää toinen paikal-
8811: listie, tehkööt molempia teitä varten valitut tiehallituk-
8812: set, lisättyinä kumpikin tienosakastensa siihen valitse-
8813: milla kolmella lisäjäsenellä, siitä keskenään kirjallisen
8814: sopimuksen ja päättäkööt samalla, onko jommankumman
8815: tien osakasten suoritettava toisen tien kunnossapitoon
8816: apumaksua ja minkä verran tai minkä perustuksen mu-
8817: kaan. Jos sopimusta ei kahden kolmanneksen äänten
8818: enemmistöllä saada toimeen, on asia jätettävä uskottu-
8819: jen miesten ratkaistavaksi, ja valitsee niistä kumpikin
8820: tiehallitus yhden sekä paikkakunnan tuomari, ilmoituk-
8821:  sesta, kolmannen.
8822:      Uskottujen miesten päätöksestä ja heille tulevasta
8823: palkkiosta on noudatettava mitä 26 §:ssä säädetään.
8824: 
8825:                          45 §.
8826:     Tienosakasten on asetettava paikallistietä varten tie-
8827: hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjoh-
8828: taja sekä yksi jäsen ja kolme varajäsentä. Niistä yksi
8829: varsinainen ja yksi varajäsen vuosittain eroaa, kahtena
8830: ensimäisenä vuotena arvan mukaan ja sitten vuoroonsa.
8831:     Jos kahden tai useamman paikallistien osakkaat tah-
8832: tovat sopia yhteisen tiehallituksen asettamisesta, olkoon
8833: se sallittu.
8834:     Paitsi 35 §:ssä säädettyjä tehtäviä, on tiehallituksen
8835: asiana maan paljaana ollessa vähintään kerran vuodessa
8836: kahden jäsenensä kautta yhdessä kruununnimismiehen
8837: 264                   V, 1. -   Tienteko.
8838: 
8839: kanssa toimittaa tiekatselmus. Tiehallituksen tulee tien-
8840: osakkaille jaotella ja niiltä ylöskantaa paikallistien teke-
8841: miseen ja kunnossapitoon tarvittavat maksut ja tehdä
8842: niiden käyttämisestä kultakin kalenterivuodelta ennen
8843: seuraavan maaliskuun loppua tili, joka on tienosakasten
8844: kokouksen hyväksyttäväksi ennen huhtikuun loppua an-
8845: nettava.
8846:     Tiehallitus on oikeutettu saamaan tierahastosta koh-
8847: t uuHisen palkkion.
8848:     Jos tienosakkaat päättävät, että paikallistietä koske-
8849: vat asiat ovat muulla tavoin kuin tiehallituksen kautta
8850: käyteltävät, olkoon se noudatettava, sittenkun kuver-
8851: nööri on päätöksen hyväksynyt.
8852: 
8853: 
8854:                            46 §.
8855:     Paik?.llistien osakasten kokous on pidettävä kerran
8856: vuodessa, viimeistään huhtikuulla, sekä tarpeen vaatiessa
8857: useamminki11. Sellainen kokous on tiehallituksen toimesta
8858: kutsnttava kokoon kuulutuksella, joka on julkaistava
8859: tienosakasten määräämällä tavalla ja jossa on ilmoitus
8860: niistä asioista, jotka siinä tulevat käsiteltäviksi. Kokouk-
8861: sessa johtaa asiain käsittelyä se, jonka osanottajat kes-
8862: kuudestaan valitsevat.
8863:     Äänet kokouksessa luetaan pääluvun mukaan.
8864:     Holhuunalaisen puolesta äänestäköön holhooja tahi,
8865: jos holhoojia on useampia, se heistä, jonka he siihen va-
8866: litsevat.
8867:     Yhteisen omaisuuden puolesta älköön useampi kuin
8868: yksi henkilö käyttäkö puhevaltaa tällaisessa kokouksessa.
8869: Yhtiön puolesta valitkoon edustajan yhtiö itse tahi sen
8870: hallitus ja jakamattoman pesän puolesta sen osakkaat.
8871: Konkurssipesän puolesta älköön äänestettäkö.
8872:     Se, joka on tullut tienosakkaaksi toisen tienosakkaaksi
8873: merkityn henkilön sijaan, saakoon, jos hän sen todeksi
8874: näyttää, käyttää äänivaltaa hänen sijastaan.
8875:                     V, 1. ---:- Pennanen y. m.            265
8876: 
8877:    Puhe- ja äänivaltansa käyttämisen saa äänivaltainen
8878: luovuttaa toiselle henkilölle. Älköön kuitenkaan kukaan
8879: valtakirjan nojalla käyttäkö puhe- ja äänivaltaa useam-
8880: man kuin kahden äänivaltaisen puolesta.
8881: 
8882:                             47 §.
8883:     Tieyksikköjenpanosta on tehtävä luettelo, joka on
8884: pidettävä 14 päivää tienosakasten nähtävänä sopivalla
8885: tavalla ilmoitetussa paikassa, ja on luettelo sen jälkeen
8886: tienosakasten kokouksessa tarkastettava ja vahvistet-
8887: tava. Tässä kokouksessa on jokaisella tilaisuus tehdä
8888: luetteloa vastaan, mikäli se koskee häntä kohdanuutta
8889: taksoitusta, ne muistutukset, joihin luulee olevansa oikeu-
8890: tettu, ja päättäköön kokous näistä muistutuksista heti,
8891: sekä kirjoituttakoon, jos muistutuksen hyväksyy, siitä
8892: aiheutuneen muutoksen luetteloon.
8893: 
8894:                             48 §.
8895:     Tienosakasten kokouksen päätöksestä, niin myös niistä
8896: tiehallituksen toimenpiteistä, jotka eivät ole osakasten
8897: kokouksen ratkaistavaksi alistettavat, saadaan. valittaa
8898: kuvernööriin 30 päivän, mutta Ahvenanmaan ja Lapin-
8899: maan kihlakunnissa 45 päivän kuluessa siitä tiedon saatua.
8900: 
8901:                          49 §.
8902:     Paikallistiehen nähden on soveltuvissa osissa nouda-
8903: tettava mitä tämän asetuksen 2 §:ssä, 5 §:n 1 mom. sekä
8904: 6, 8, 9, 10, 12 ja 13 kuin myös 16-26 §:ssä on säädet-
8905: tynä.
8906:                              50 §.
8907:     Ellei paikallistietä asianmukai.sesti kunnossapidetä, tu-
8908: lee tiehallituksen niin menetellä kuin 21 §:ssä on säädetty.
8909: 266                   V,'· -   Tlenteko.
8910: 
8911:                         6 LUKU.
8912: 
8913:   Edesvastauksesta tämän asetuksen
8914:             rikkomisesta.
8915: 
8916:                            51 §.
8917:     Urakoitsija tai tientekijä, joka jättää tien asianmu-
8918: kaisesti kunnossapitämättä maan ollessa paljaana, taikka
8919: täyttämättä, mitä hänellä lossiväylän aukipitämiseen sekä
8920: lumireen vetämiseen ja lumen luomiseen nähden on vel-
8921: vollisuutena, taikka kulkukelpoisessa kunnossa pitämättä
8922: erityisen, yleistä kulkuyhteyttä varten tehdyn talvitien,
8923: taikka määrätyllä tavalla merkitsemättä tien, rangaista-
8924: koon enintään 50 markan sakolla.
8925:      Joka luvattomasti sulkee tien, sakotettakoon enintään
8926: 100 markkaa. Sama edesvastaus kohtaa sitä, joka lai-
8927: minlyö rakentaa siltaa tai rumpua ojan yli, jonka hän
8928: on johtanut maantien tahi paikallistien alitse.
8929:     7, 8, 9, 10, 24 ja 44 §:ssä olevien määräysten rikko-
8930: misesta sakotettakoon syyllistä enintään 50 markkaa.
8931:      Jos lossi.mies tahi se, joka on otettu toimittamaan
8932: silta- tai lossirahan kantoa, ilman syytä on viivyttänyt
8933: matkustajaa, taikka häneltä ·vaatinut enemmän kuin
8934: määrätyn maksun, taikka jos lossimies jättää matkustajan
8935: kuljettamatta, rangaistakoon enintään 50 markan sakolla.
8936:     Matkustaja, joka, vaikka on saanut muistutuksen että
8937: silta- tai lossiraha on maksettava, sen laiminlyö ja jatkaa
8938: matkaansa, rangaistakoon enintään 100 markan sakolla.
8939:      Joka vie sillalle raskaamman kuorman, kuin minkä
8940: sillan kantovoima sietää, eikä ole ryhtynyt tarpeelliseen
8941: toimeen sillan vahvistamiseksi, sakotettakoon enintään
8942: 500 markkaa ja korvatkoon vahingon. Sama olkoon laki
8943: jos joku liian raskaalla kuormalla upottaa lossin tai lau-
8944: tan taikka sitä vahingoittaa.
8945:      Muutoin on voimassa mitä tämän laatuisista rikko-
8946:  muksista rikoslaissa on säädetty.
8947:                     V, 1. -    Pennanen y. m.             267
8948: 
8949:                               52 §.
8950:    Rikkomuksen, joka 51 §:n 1, 2, 3 ja 6 momentin mukaan
8951: on rangaistuksen alainen, olkoon jokainen oikeutettu
8952: ilmoittamaan syytteeseen pantavaksi.
8953: 
8954: 
8955:                               7 LUKU.
8956: 
8957:              E r i n ä i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
8958: 
8959:                         53 §.
8960:     Kuvernöörin päätökseen asioissa, jotka tässä asetuksessa
8961: mainitaan, saa muutosta hakea siinä järjestyksessä kuin
8962: valituksen tekemisestä kunnallisissa asioissa on määrätty.
8963: 
8964:                         54 §.
8965:     Tämän asetuksen toimeenpanemista varten tarvittavat
8966: tarkemmat määräykset ovat hallinnollista tietä annettavat.
8967: 
8968:                           55 §.
8969:     Tämä asetus astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta
8970: 1919. Sitä ennen on kuitenkin tämän asetuksen mu-
8971: kaan ryhdyttävä sen sovelluttamista varten tarpeelli-
8972: siin valmistaviin toimiin; ja kuvernöörien tulee, noudat-
8973: taen 14 §:n määräyksiä sekä asianomaisia kuntia kuulus-
8974: teltuaan, päätöksellä, joka on Keisarillisen Senaatin tut-
8975: kittavaksi alistettava, määrätä, mitkä tiet ovat maan-
8976: teinä kunnossa pidettävät, sekä myöskin pitää tointa
8977: tiehallituksen valitsemisesta.
8978: 
8979:                             56 §.
8980:      Kun maantien tai sellaiseksi tieksi julistetun paikal-
8981: listien kunnossapito siirretään kruunulle, ovat tie ynnä
8982: siihen kuuluvat sillat, rummut, lautat, lossit, kaiteet ja
8983: muut laitokset hyvässä kunnossa sekä maantien alue ja
8984:  tietä varten laillisesti eroitetut tientekoaineen ottopaikat
8985: kruunulle ilman lunastusta luovutettavat. Sama olkoon
8986: 268                   V,'· -   Tienteko.
8987: 
8988: laki niistä tientekoaineen ottopaikoista, jotka vanhuu-
8989: desta ovat maantiehen kuuluneet, siinä laajuudessa, kuin
8990: tiehallituksen ja maanomistajan sekä paikkakunnan tuo-
8991: marin asettamat uskotut miehet, erimielisyyden sattuessa,
8992: määräävät niinkuin 26 §:ssä säädetään.
8993:     Jos maantie tai siihen kuuluva silta tai muu laitos
8994: on ennen tämän asetuksen julistamista lainavaroilla tehty,
8995: on se osa lainasta, joka tämän asetuksen voimaan astuessa
8996: vielä on lainaehtojen mukaan maksamatta, menevä kruu-
8997: nun vastattavaksi. Sama olkoon laki urakkasummasta
8998: urakka-ajan loppuun asti, jos maantien kunnossapito on
8999: ennen tämän asetuksen j11listamista urakalla annettu.
9000:                           57 §.
9001:      Ne erityiset maksut, joita on kannettu erinäisten
9002: maanteiden ja siltain käyttämisestä maalla tai niiden kun-
9003: nossapitoa varten, tai joita on maalaiskunnissa tien- tai
9004: sillantekoa varten kaupungissa suoritettu, lakkaavat tä-
9005: män asetuksen voimaan astuessa. Sellaisista maksuista
9006: tai tientekovelvollisten keräyksistä aikaansaadut ja tien-
9007: tekolahkojen hallittavina olevat rahastot ovat jaettavat
9008: tientekolahkoon kuuluvain kuntain tai kunnanasain kes-
9009: ken niiden ti.emanttaalien mukaan sen edellisenä vuonna,
9010: jona tämä asetus astuu voimaan; ja ovat ne kuntain tie-
9011: menoihin käytettävät.
9012:     Lääninhallitusten hoidettaviksi määrätyt tie- ja silta-
9013: rahastot maaseutua varten siirretään kruunulle.
9014:                              58 §.
9015:     Tämän asetuksen kautta kumotaan Rakennuskaaren
9016: 25 luku mikäli se koskee tientekorasitusta maalla, 15 p:nä
9017: tammikuuta 1883 annettu asetus teiden ja siltain tekemi-
9018: sestä ja kunnossapitämisestä maalla sekä kaikki muut
9019: yleisessä laissa ja erinäisissä asetuksissa annetut määräyk-
9020: set, jotka ovat ristiriidassa tämän asetuksen kanssa.
9021:                    V, 1. -    Pennanen y. m.             269
9022: 
9023:                              Asetus
9024:       tieveron maksamisesta ja sen käyttämisestä.
9025: 
9026:                           1 §.
9027:     Kustannuksiin maanteitten ja yleisten polkuteitten
9028: rakentamisesta ja kunnossapidosta maalla on suoritettava
9029: tieveroa tässä asetuksessa olevain perusteitten mukaan.
9030: 
9031:                                2 §.
9032:    Tieveron suoritukseen ovat velvolliset:
9033:    å) kunnallisverotuksen alainen tulo manttaaliin pan-
9034: nusta maasta sekä kruunulle maakirjaveroa maksavista
9035: ulkopalstoista ja torpista;
9036:    b) muu kuin a) kohdassa mainittu kunnallisverotuk-
9037: sen alainen tdo maalla, joka on vähintään 800 markkaa
9038: vuodessa;
9039:    c) kunnallisverotuksen alainen tulo kaupungissa, joka
9040: on vähintään 1,600 markkaa vuodessa; sekä
9041:    d) kruununpuistot ja muut kruunun metsämaat.
9042: 
9043:                             3 §.
9044:     Kaikista 2 §:ssä mainituista verotusesineistä suori-
9045: tettava tievero on jaettava tieäyrien mukaan, ja on tie-
9046: äyrejä pantava: •
9047:     1. a) kohdassa ma.initulle tulolle, jo<> se ei nouse 800
9048: markkaan vuodessa, yksi tieäyri, täydElle 800 markalle
9049: kaksi tieäyriä, 1,100 markalle kolme tieäyriä, 1,1DO mar-
9050: kalle neljä tieäyriä, 1,600 markalle viisi tieäyriä, 1,800
9051: markalle kuusi tieäyriä, 2,000 markalle seitsemän tieäyriä
9052: ja siitä ylimenevästä tulosta mainittujen tieäyrien lisäksi
9053: yksi tieäyri jokaiselle täyden sadan markan tulolle;
9054:     2. b) kohdassa mainitulle tulolle yksi tieäyri täyden
9055: 800 markan, kaksi tieäyriä 1,100 markan, kolme tieäyriä
9056: 1,400 markan, neljä t1eäyriä 1,600 markan, viisi tieäyriä
9057: 1,800 markan, kuusi tieäyriä 2,000 markan, seitsemän
9058: 270                   V, 1. -   Tlenteko.
9059: 
9060: tieäyriä 2,200 markan sekä siitä suuremmasta vuositu-
9061: losta niinkuin edellä 1 kohdassa on sanottu;
9062:     3. c) kohdassa mainitulle tulolle yksi tieäyri täyden
9063: 1,600 markan vuositulolle, kaksi tieäyriä 2,200 markan,
9064: kolme tieäyriä 2,700 markan, neljä tieäyriä 3,200 markan,
9065: viisi tieäyriä 3,700 markan, kuusi tieäyriä 4,100 markan,
9066: seitsemän tieäyriä 4,400 markan ja. siitä yli nousevasta
9067: tulosta lisäksi yksi tieäyri kullekin täyden kahden sadan
9068: markan tulolle; sekä
9069:     4. d) kohdassa ma.inituille verotusesineille yksi tie-
9070: äyri jokaisesta täyden sadan markan tulosta, ja luetaan
9071: vuosituloksi kruununpuistoista ja muista kruunun met-
9072: sämaista niiden antama kokona.istulo.
9073:      Jos verot,3ttava saa yhdessä kunnassa vuosituloja 2 §:n
9074: sekä a) että b) kohdassa mainituista verotusesineistä, ovat
9075: nämä tulot laskettavat yhteen ja siten saatava.lle sum-
9076: malle pantava tieäyrejä niinkuin a) kohdan verotusesi-
9077: neistä säädetään.
9078:     Jos jollekulle yhdessä kunnassa edellä tässä pykälässä
9079: olevain määräysten mukaan pantujen tieäyrien luku yh-
9080: teensä nousee yli viidenkymmenen, on kuhunkin täyteen
9081: kymmeneen varsinaiseen tieäyriin siitä yli pantava. yksi
9082: lisä-äyri; jos varsinaisten tieäyrien luku nousee yli sadan
9083: lisättäköön kuhunkin täyteen kymmene~m tieäyriin siitä
9084: yli kaksi lisä-äyriä, ja jos varsinaisten tieäyrien luku-
9085: määrä on yli kolmensadan, on jokaiseen kymmeneen tie-
9086: äyriin siitä yli lisättävä kolme lisä-äyriä.
9087:     Sen erityisen hyödyn mukaan, joka veronalaisella
9088: arvioidaan maalla maantiestä olevan, on hänelle lisättävä
9089: tieäyrejä yli tässä säädetyn määrän, kuitenkaan ei enem-
9090: pää kuin korkeintaan viisikymmentä prosenttia siitä.
9091:                            4 §.
9092:     Tieäyrinpano on, paitsi tulolle 2 §:n d) kohdassa mai-
9093: nituista veroesineistä, toimitettava kunnallisverotuksen
9094: yhteydessä, soveltaen mitä kunnallisverojen taksoituk-
9095: sesta. on säädettynä.
9096:                   V, 1. -   Pennanen y. m.             271
9097: 
9098: 
9099:     Joka ei tieäyrinpanoon tyydy, hakekoon siihen muu-
9100: tosta kunnallisverojen taksoituksesta säädetyssä järjes-
9101: tyksessä.
9102:                              5 §.
9103:     Sittenkun tieäyrinpano on kunnassa loppuun toimi-
9104: tettu, on tieäyrien luvusta viipymättä, valituksia odot-
9105: tamatta lähetettävä ilmoitus kuvernöörille, jonka tulee
9106: Keisarilliseen Suomen Senaattiin toimittaa tieto läänissä
9107: pantujen tieäyrien yhteen lasketusta lukumäärästä; ja
9108: on Keisarillisen Senaatin, maanteistä tehtyjen kulunkiar-
9109: vioitten perustuksella sekä ottaen huomioon tarkoitusta
9110: varten saatavat muut tulot, niin myös mitä verorästeinä
9111: ehkä jää saamatta, määrättävä minkä verran samana
9112: vuonna on tieveroa täysissä rahayksiköissä kultakin tie-
9113: äyriltä kannettava, ja antaa Keisarillinen Senaatti siitä
9114: yleisesti julistettavan päätöksen sekä kuvernöörien kautta
9115: kullekin kunnalle erityisen tiedon.
9116: 
9117:                          6 §.
9118:    Kunnissa taksoitetun tieveron maksuunpano ja ylös-
9119: kanto on kuntain toimitettava kunkin piirissään.
9120: 
9121:                            7 §.
9122:     Kannetusta tieverosta suorittaa kunta maalla piiris-
9123: sään olevain maanteitten aiheuttamat menot; ja tulee
9124: kunnan ennen maaliskuun loppua seuraavana vuonna
9125: tästä tehdä ja kuvernöörille lähettää tili.
9126:     Jos kunnasta kannettu tievero ei riitä edellisessä mo-
9127: mentissa mainittujen kustannusten suorittamiseen, on
9128: puuttuva määrä kuvernöörin maksumääräyksellä läänin-
9129: rahastosta kunnalle lähetettävä. Jos ylijäämää syntyy,
9130: on se lääninrahastoon ennen maaliskuun loppua toimi-
9131: tettava.
9132:     Kaupungissa kannettu tievero on lääninrahastoon mak-
9133: settava ja tili siitä kuvernöörille lähetettävä vuosittain
9134: ennen joulukuun loppua.
9135: 272                     V, 1. -   Tienteko.
9136: 
9137:                              8 §.
9138:     Läheisiä kuntia sekä tie- ja vesirakennusten ylihaJli-
9139: tusta 'kuulustettuaan on kuvernöörillä valta määrätä
9140: onko ja minkä taksan mukaan suoritettava erityinen
9141: maksu lossin tai lautan tai suuremman maantiesillan
9142: taikka kalli.srakenteisen tien käyttämisestä; ja on kuver-
9143: nöörin päätöF> sellaisessa asiassa alistettava Keisarillisen
9144: Senaatin tutkittavaksi.
9145:     Vahvistettu taksa nyt sanotuista maksuista on nau-
9146: lattava julki näkyvään paikkaan tien tai ylimenopaikan
9147: vwreen.
9148:                              9 §.
9149:     Tämä asetus astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta
9150: 1919, ja on Keisarillisen Senaatin asiana antaa tieveron
9151: taksoitusta, ylöskantaa ja tilitystä varten ehkä tarvitta-
9152: vat tarkemmat määräykset.
9153: 
9154:       Helsingissä, helmikuun 11 p:nä 1914.
9155:       Pekka Pennanen.             Pekka Saarelainen.
9156:       K. A. Lohi.                 K. V. jäykkä.
9157:       Pekka Hälvä.                P. Kokko.
9158:       Kyösti Kallio.              Oskari Partanen.
9159:       Mikko Luopajärvi.           M. Iipponen.
9160:       Matti Latvala.              Johannes Laine.
9161:       Mikko Leinonen.             E. Sinkko.
9162:       Oskari Lahdensuo.           E. Y. Pehkonen.
9163:       Kalle Nurmela.              Filip Saalasti.
9164:       Leonard Typpö.              Matti Poutiainen.
9165:       K. j. Warvikko.             Salomo Pulkkinen.
9166:       j. Waarala.                 Yrjö Kiuru.
9167:       Iisakki Vahe.               Yrjö Halonen.
9168:       Eveliina Ala-Kulju.         Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.
9169:       Erkki Pullinen.             E. Saari.
9170:       6ust. Arokallio.            Mikko jaskari.
9171:       Rudolf Holsti.              Pekka Ikonen.
9172:       Tekla Hultin.               Wäinö Walkama.
9173:       Martti Kykkling.            P. Paavolainen.
9174:       S. Heiskanen.               Akseli Nikula.
9175:                                                         273
9176: 
9177: V, 2. -   Motion N:o 16.
9178: 
9179: 
9180: 
9181: 
9182:                Gädda, Gustaf, m. fl.: Förslag till förord-
9183:                   ning angående byggande och underhåll af
9184:                   (Jägar på landet.
9185: 
9186: 
9187:             T i 11 F i n 1 a n d s L a n d t d a g.
9188: 
9189:     De missförhållanden, hvi1ka uppkomma genom väg-
9190: byggnadsbesvärets förå1drade och orättvisa fördelning
9191: samt genom att detsamma ojämnt drabbar de vägbygg-
9192: nadssky1diga å olika orter, hafva redan vid flere tidigare
9193: landtdagar ingående påvisats. 1 detta afseende få vi
9194: hänvisa till Lag- och ekonomiutskottets vid 1911 års
9195: landtdag afgifna betänkande n:o 1 (1911 års landtdags-
9196: handlingar V, motionsbet. n:o 2).
9197:     Berörda missförhållanden blifva år för år allt mera
9198: kännbara. Det allmänna behofvet har kräft en ytterligare
9199: utvidgning af landsvägsnätet. Utvecklade kommunika-
9200: tioner och en växande trafik hafva skärpt fordringarna
9201: med afseende å vägarnas skick. Allt detta, för att icke
9202: tala om värdestegringen af dagsverken in natura, har
9203: bidragit till att göra vägbyggnadsbesväret allt mera be-
9204: tungande. Missförhållandet framträder ännu skarpare däri-
9205: genom att, förutom jordbruket, äfven andra näringar
9206: tillväxa i betydelse och i ökad grad äro i behof af vägar
9207: och draga nytta af desamma, ehuru en del af dessa äro
9208: helt och hållet befriade från vägbyggnadskostnader och
9209: andra åter deltaga i desamma med en oproportionerligt
9210: ringa andel. Så1unda är handelsrörelsen tota1t befriad
9211:                                                       V, 3
9212: 274                    v, •. - Tienteko.
9213: från vägbyggnadsbesväret.       De industriella inrättnin-
9214: garna hafva deltagit däri med endast cirka 4 %·
9215:     Ehuru 1911 års Landtdag förkastade förslaget om
9216: reformering af vägbyggnadsbesväret, hafva vi ändock
9217: ansett det vara vår skyldighet att ånyo föres1å en revision
9218: af gällande vägbyggnadsförordning.
9219:     Det af oss framställda författningsförs1aget är i öfrigt
9220: hufvudsak1igen öfverensstämmande med det af Lag- och
9221: ekonomiutskottet år 1911 uppgjorda, utom att förslaget
9222: om en särskild vägskatt är ute1ämnadt och i stället före-
9223: slås vägkostnadens utgående från kommunikationsfonden.
9224:     Vi få vördsamt föreslå, att den väckta motionen i
9225: föreskrifven ordning upptages till behandling och att
9226: nedanstående författningsförslag måtte godkännas.
9227: 
9228: 
9229:                        Förordning
9230: angående byggande och underhåll af vägar på landet.
9231: 
9232:                           1 KAP.
9233: 
9234: 0 m v ä g s a n 1 ä g g n i n g, i n d r a g n i n g e l 1 e r
9235:                     f ö r ä n d r i n g.
9236: 
9237:                             1 §.
9238:     De vägar på 1andet, hvi1ka i denna förordning afses,
9239: äro till underhåll i behörig ordning påbjudna landsvägar
9240: och bygdevägar. Under sagda vägar inbegripas ock broar,
9241: färjor, vägtrummor och 1edstänger samt öfriga för sam-
9242: färdseln nödiga anordningar.
9243:     Till landsväg hänföras sommar- och vinterfarvägar
9244: äfvensom för fotgängare och ryttare afsedda spångvägar,
9245: hvilka förmedla allmän samfärdsel mellan städer, län,
9246: kommuner eller sådana ställen, där vägen pröfvas vara af
9247: allmän nytta och nödvändighet.
9248:                      V, a. -   Gädda y. m.~             275
9249: 
9250:     Med hygdeväg förstås sådan far- eller spångväg, som
9251: tjänar tili utfarstväg för eller förmedlar samfärdseln mel-
9252: lan hyar eller eljest är af ortsförhållandena hetingad.
9253:                           2 §.
9254:     Landsväg skall läggas, där den hehöfves samt jäm-
9255: nast och äfven eljest lämpligast göras kan. Ej må stig-
9256: ning å väg göras större än tio procent, där ej synner-
9257: liga naturhinder påkalla större stigning.
9258:                             3 §.
9259:     Uppstår fråga om anläggning af ny landsväg, då
9260: skall ansökning därom göras hos guvernören, som äger
9261: däröfver höra vederbörande kommuner; meddele därjämte
9262: förordnande för distriktsingeniör, landtmätare eller annan
9263: tekniskt bildad person att undersöka, utstaka och å kar-
9264: ta affatta lämpligaste sträckningen för den föreslagna vä-
9265: gen samt att upprätta profil däröfver, uppgöra ritningar
9266: och kostnadsförslag för vägarbetets utförande äfvensom
9267: föreslå för vägens byggande och underhåll nödvändiga
9268: grus-, sand-, sten- och lertäktplatser. Guvernören skåll
9269: därefter inhämta öfverstyrelsens för väg- och vattenbygg-
9270: naderna utlåtande i saken samt meddela utslag, däri äf-
9271: ven skall bestämmas om erläggandet af de kostnader, frå-
9272: gan föranledt. Har guvernören förordnat att landsväg
9273: skall anläggas, bör utslaget jämte i saken tillkomna hand-
9274: lingar underställas Kejserliga Senatens för Finland pröf-
9275: ning.
9276:     Enahanda ordning, som i denna paragraf stadgas, skall
9277: i tillämpliga delar iakttagas vid handläggning af frågor
9278: om befintlig vägs förändring tili landsväg, om lands-
9279: vägens utvidgande eller förseende med kostbarare öfver-
9280: byggnad, rörande omläggning af backig eller i annat af-
9281: seende obekväm landsväg äfvensom då fråga är om byg-
9282: gande af ny bro, färja eller flotte, ombyggnad eller kost-
9283: sammare reparation af gammal bro samt om indragning
9284: af landsväg.
9285: 276                   V, 2. -    Tienteko.
9286: 
9287:                                 4 §.
9288:      Landsväg skall i förhållande till trafikens storlek vara
9289: minst 5 meter bred. Vinter- och spångväg bör läggas
9290: till den bredd, behofvet påkallar.
9291:      Har redan anlagd landsväg annan än nu fastställd
9292: minsta bredd, må guvernören, där förhållandena sådant
9293: medgifva, låta därvid bero.
9294:      Likaledes ankommer å guvernören att, efter veder-
9295: börande kommuns hörande, afgöra huruvida väg skall
9296: tili hela dess bredd tili körbana inrättas.
9297: 
9298:                             5 §.
9299:     Bro bör hafva sådan bärförmåga och bredd, som af
9300: trafiken å vägen betingas. Där väg afbrytes af sådant
9301: vattendrag, hvaröfver bro ej anses böra uppföras, skall
9302: samfärdseln uppehållas medelst färja eller flotte.
9303:     Angående storleken och bärförmågan samt beskaffen-
9304: heten i öfrigt af landsvägsbro, färja och flotte förordnar
9305: guvernören, efter öfverstyrelsens för väg- och vattenbygg-
9306: naderna hörande; och skall guvernörens beslut i dylikt
9307: ärende underställas Kejserliga Senatens pröfning.
9308:     Meddelande om bärförmågan hos bro, färja eller flotte
9309: skall vid öfverfartsstället anslås.
9310: 
9311:                              6 §.
9312:     Å båda sidor om landsväg skola diken till erforderlig
9313: bredd och djuplek med nödigt aflopp läggas, därest icke
9314: den i 34 § nämnda vägstyrelsen pröfvar att diken kunna
9315: undvaras.
9316:                              7 §.
9317:     Träd och buskar böra på ömse sidor om landsväg
9318: borthuggas till 2 meters bredd från yttre dikeskanten el-
9319: ler, där dike ej finnes, till en bredd af 3 meter från vä-
9320: gens kant, därest de icke blifvit planterade eller under
9321: särskild vård tagna innan denna förordning trädt i kraft.
9322:                     V, •· -   Gädda y. m.               277
9323: 
9324:                           8 §.
9325:     Stängsel mä vid landsväg icke inrättas närmare än
9326: O,s meter från" yttre dikeskanten eller 1 meter från vä-
9327: gens kant, där dike ej finnes. Ej må byggnad härefter
9328: uppföras utmed sådan väg på mindre afstånd än 3 meter
9329: från vägens kant eller 2 meter från yttre dikeskanten .
9330:     Angående grind å landsväg gäller hvad därom är
9331: särskildt stadgadt.
9332:                            9 §.
9333:     Invid väg må ej upptagas sådan grop eller graf, som
9334: för vägens bestånd eller vägfarande medför våda.
9335: 
9336:                             10 §.
9337:     Där väg går utmed vattendrag eller stup, som för
9338: vägfarande kan medföra våda, skola lämpliga ledstänger
9339: anbringas.
9340:                             11 §.
9341:     Landsväg bör uppmätas i kilometer samt hvarje kilo-
9342: meter utmärkas med en stolpe. Gränsstolpar mellan Iän,
9343: härad och kommuner böra invid landsvägen uppställas
9344: och med nödig påskrift förses. Där landsväg delar sig
9345: åt två eller flera håll, skall anbringas vägvisare, angif-
9346: vande orten, dit vägen leder. Utgår bygdeväg eller spång-
9347: väg från landsväg, skall vägvisare jämväl där utsättas,
9348: såframt vägstyrelsen finner sådant nödigt. Vid hvarje
9349: skjutsanstalt skall en stolpe, som utvisar skjutsanstaltens
9350: namn, uppsättas.
9351:     Spångvägs sträckning skall på lämpligt sätt å erfor-
9352: derliga ställen utmärkas.        ·
9353:                              12 §.
9354:     Där ej öfverenskommelse med jordägaren kan träffas om
9355: afstående af nödigt område för anläggning af landsväg,
9356: bör området exproprieras.
9357:     Lag samma vare beträffande sådan inskränkning i
9358: nyttjanderätt tili mark på ömse sidor om landsväg, som
9359: i 7 § afses.
9360: 278                 r1 V, s. - Tlenteko.
9361:                            13 §.
9362:     Ej må vägbyggnadsämne tagas från annans mark
9363: utan jordägarens tillstånd. Där behof uppstår af jord-
9364: område för grus-, sand-, sten- eller lertäkt, inlöses sådant
9365: område och skall, såframt öfverenskommelse med jord-
9366: ägaren ej kan träffas, lagen om expropriation af fast
9367: egendom för allmänt behof lända tili efterrättelse.
9368:     Skall för afhämtande af väglagningsämnen annans
9369: enskilda väg eller bro begagnas, pröfve häradsrätten, där-
9370: est vederbörande ej kunna därom öfverenskomma, huru-
9371: vida sådant medgifvas må, samt bestämme i ty fall den
9372: ersättning, som för tillgodonjutandet af nämnda rättighet
9373: skäligen bör erläggas.
9374: 
9375:                           2 KAP.
9376: 0 m v ä g b y g g n a d s - o c h u n d e r h å ll s s k y 1-
9377:                          d i g he te n.
9378:                             14 §.
9379:     Landsvägarna skola byggas och underhållas med stats-
9380: medel.
9381:     Kostnaderna härför utgå ur kommunikationsfondens
9382: disponibla tillgångar, och hvad därutöfver erfordras, be-
9383: täckes med medel, som för ändamålet blifvit af Landt-
9384: dagen anvisade.
9385:     Utom de landsvägar eller delar däraf, hvilka på grund
9386: af trafikens storlek eller annan orsak pröfvas lämpligen
9387: böra ställas under kronans omedelbara vård, åligger det
9388: landskommunerna att taga befattning med landsvägar-
9389: nas underhåll, på sätt i denna förordning stadgas.
9390:     Afbrytes landsväg af vattendrag, som bildar gräns
9391: emellan två landskommuner, skall guvernören bestämma,
9392: hvilkendera kommunen äger ornbesörja underhållet af bro,
9393: färja eller flotte öfver vattendraget. Utgör vattendraget
9394: gräns mellan lands- och stadskommun, bör i samma ord-
9395: ning bestämmas, huruvida bekostandet af sagda anstalt
9396:                      V, •· -   Gädda y. m.                 279
9397: 
9398: skall åligga kronan eller stadskommun eller dem hvarde-
9399: ra, och skall guvernörens heslut i sådant ärende under-
9400: ställas Kejserliga Senatens pröfning.
9401: 
9402:                           15 §.
9403:    Bygdeväg skall hyggas och underhållas, på sätt i
9404: 37-50 §§ närmare stadgas, af dem, som hafva hehof af
9405: den väg eller däraf draga nytta.
9406:    Vill kommun åtaga sig hyggande och underhåll af
9407: inom dess område hefintliga bygdevägar, vare det tillåtet.
9408:     I de orter, som äro i afsaknad af landsvägar eller där
9409: förhållandena eljest sådant påkalla, hör anläggning och
9410: underhåll af bygdevägar, enligt pröfning, med statsbi-
9411: drag understödas.
9412: 
9413:                            3 KAP.
9414: 
9415: 0 m l a n d s v ä g s u n d e r h å ll o c h d e s s ö p p en-
9416: hållande vintertid samt om vintervägar
9417:             för allmän samfärdsel.
9418: 
9419:                             16 §.
9420:     Underhållet af landsväg jämte därtill hörande broar,
9421: trummor, stolpar och ledstänger äfvensom underhållet
9422: och skötseln af färja eller flotte, så ock öppenhållandet af
9423: farled för färja, då isen icke här dragare och fordon,
9424: skall, för så vidt sådant icke omedelhart ombesörjes af
9425: kronan, genom vägstyrelsens åtgörande på entreprenad
9426: uthjudas för en tid af minst tre kalenderår; och skall vä-
9427: gen för sådant ändamål vara indelad i lotter, hvilkas
9428: längd vägstyrelsen hestämmer.
9429:     Auktion förrättas af vägstyrelsen inom juni månad
9430: året före det, då entrepenaden skall vidtaga; och hör
9431: meddelande om auktionen minst 30 dagar därförinnan
9432: bringas tili kännedom på sätt om korumunala kungörelser
9433: å orten är hestämdt.
9434:  280                   V, 2. -   Tlenteko.
9435: 
9436:      Vid auktionstillfället utbjudes för lika lång tid J<lm-
9437: . väl åtagandet att vintertid öppenhålla landsvägar samt
9438:   att utstaka och öppenhålla särskilda vintervägar.
9439:      Tillkommer under sagda entreprenadperiod ny lands-
9440:   väg eller uppstår eljest behof att utföra sådant vägbygg-
9441:   nadsarbete, som vid nämnda auktion ej förutsetts, skall
9442:   äfven underhållet af den nya vägen intill utgången af sam-
9443:   ma period eller arbetets utförande å entreprenad utbjudas.
9444: 
9445:                              17 §.
9446:      Tili ledning för de i 16 § nämnda entreprenadanbud
9447:  skall vägstyrelsen i god tid före auktionen uppskatta
9448:  landsvägarnas jämte därtill hörande ledstängers, stolpars,
9449:  broars, färjors och flottors samt öfriga anstalters under-
9450:  hållskostnader, och bör tili grund för dylik beräkning läg-
9451:  gas i orten gångbart pris på dagsverken samt virke och
9452:  annan byggnadsmateriel.
9453: 
9454:                             18 §.
9455:       Vid den i 16 § nämnda auktion må anbud göras af
9456:  enskild person, bolag eller andelslag, som före auktionen
9457:  för åtagandets behöriga fullgörande ställt fullgiltig sä-
9458:  kerhet.                                       ·
9459:       Sedan anbuden å viss väglott afgifvits, meddele väg-
9460:  styrelsen före förrättningens afslutande hvilket anbud
9461:  den anser böra godkännas samt insände auktionsproto-
9462:  kollet med därtill hörande bilagor jämte eget utlåtande
9463:  tili guvernören, som afgör ärendet i samband med öfriga
9464:  vid enahenda auktioner inom länet gjorda anbud.
9465:       Af flere anbud, af hvilka åtminstone de tre lägsta
9466:  skola antecknas i auktionsprotokollet, skall det lägsta,
9467:  behörigen afgifna, antagas, utan så är att entreprenören
9468:  eller den af honom ställda säkerheten pröfvas icke erbjuda
9469:  nödig garanti för åtagandets fullgörande, eller anbudet
9470:  befinnes vara uppenbart högre, än skäligt och med kro-
9471:  nans fördel förenligt är.
9472:                       V, s. -   Gädda y. m.               281
9473: 
9474:     Har å någon lott intet antagligt anbud gjorts, må, ef-
9475: ter guvernörens pröfning, antingen ny auktion utlysas el-
9476: ler väglotten annorlunda underhållas.
9477: 
9478:                              19 §.
9479:       Landsväg skall hållas i ett för samfärdseln fullt till-
9480:   fredsställande skick; och skola därtill erforderliga fyll-
9481:   nadsämnen tagas från för ändamålet bestämda platser,
9482: . såvida ej entreprenören själf anskaffat siika ämnen från
9483:   annat ställe.
9484:                             20 §.
9485:       Väglagning ma 1 allmänhet ej påbjudas under så-
9486:   dana tider, då vår- eller höstsådd eller höbärgnings- eller
9487:   skördearbeten å orten pågå, utom då, i följd af utskär-
9488:   ningar genom vatten eller annan tillfällig skada, vägens
9489:   oförtöfvade iståndsättande kan vara af nöden.
9490: 
9491:                             21 §.
9492:      Befinnes landsväg, vid därå vår och höst af krono-
9493:  länsmannen jämte tvenne vägstyrelsens medlemmar för-
9494:  rättad syn, vara bristfällig, skall entreprenören föreläg-
9495:  gas att inom viss tid behörigen afhjälpa bristerna. Hafva
9496:  bristerna ej inom denna tid afhjälpts, skall arbetet verk-
9497:  ställas emot lega och kostnaden härför hos entreprenö-
9498:  ren uttagas. Kostnader, som af entreprenör ej kunna
9499:  fås, skola utsökas hos dennes löftesmän eller uttagas ur
9500:  annan af entreprenören ställd säkerhet.
9501: 
9502:                              22 §.
9503:      Brinner landsvägsbro eller bortföres den af vatten-
9504:  flod eller varder den genom annat ofall eller af våldsver-
9505:  kare förstörd, åligga vägstyrelsen att å stället hålla pro-
9506:  visionell bro, färja eller flotte, tills ny bro hinner upp-
9507:  föras.
9508:                             23 §.
9509:      Vili någon leda nytt dike under landsväg, skall han
9510:  utverka sig tillstånd därtill af vägstyrelsen och, där dike
9511: 282                   V, •· -   Tlenteko.
9512: 
9513: blifvit lagdt, däröfver bygga sådan bro eller trumma,
9514: som vid landsvägssyn kan godkännas.
9515: 
9516:                           24 §.
9517:    Landsväg må ej inkräktas genon1 upplag af andra
9518: än för vägunderhållet oundgängligen erforderliga ämnen;
9519: och må ej heller dessa så uppläggas, att samfärdseln däri-
9520: genom försvåras.
9521:                            25 §.
9522:     Har förordnande meddelats om körbanas å landsväg
9523: inrättande tili större bredd, än förut varit stadgadt, eller
9524: bygges å väg sådan bro eller trumma, som i 23 § omför-
9525: mäles, njute den, hvars vägunderhåll härigenom försvå-
9526: ras, skälig ersättning.
9527:     Lag samma vare, där jordras, öfversvämning eller
9528: dylikt ofall å landsväg vållat skada, att dess afhjälpande
9529: kräfver opåräknad kostnad, som icke kan entreprenören
9530: åhvälfvas.
9531:                             26 §.
9532:     Kan i fråga om ersättning, som i 25 § omförmäles,
9533: öfverenskommelse emellan entreprenören och guvernören
9534: icke träffas, hänskjute desse frågan tili afgörande af tre
9535: gode män, hvilka utses, en, på guvernörens anmälan, af
9536: domhafvanden i orten, en af vägstyrelsen och en af en-
9537: treprenören.
9538:     Har vägstyrelse eller entreprenör icke utsett god man
9539: inorn 14 dagar efter bevislig tillsägelse därorn, äge dorn-
9540: hafvande efter anrnälan härorn utse god rnan för den
9541: tredskande.
9542:     I gode rnännens beslut rnå ändring ej sökas.
9543:     Gode rnännen äge upphära skäligt arfvode för förrätt-
9544: ningen och höra i sarnrnanhang rned hufvudsaken utlåta
9545: sig af hvern detsarnrna skall gäldas. Är någon härrned
9546: rnissnöjd, skall frågan orn arfvodet öfverlämnas tili afgö-
9547: rande af domstol.
9548:                     V, •· -   Gädda y. m.              283
9549: 
9550:                           27 §.
9551:     Landsväg skall vid snöhinder hållas öppen genom
9552: plogning och skottning.
9553:     Beträffande snöplogs storlek och beskaffenhet med-
9554: delar vägstyrelsen nödiga, efter trafikförhållandena å or-
9555: ten lämpade föreskrifter.
9556:     Där trafiken är ringa eller ortsförhållandena eljest
9557: sådant påkalla, kan guvernören, efter vägstyrelsens hö-
9558: rande, förordna att plogning af landsväg icke behöfver
9559: ifrågakomma.
9560: 
9561:                             28 §.
9562:     Där å landsväg mycken snö samlas, så att vägen
9563: endast med svårighet och större kostnad kan hållas far-
9564: bar, må efter pröfning af kronolänsmannen vägen ledas
9565: på sidan om sådant ställe, därest detta bekvämligen
9566: och utan olägenhet för ägaren eller innehafvaren af mar-
9567: ken låter sig göra, eller denne därtill samtyckt. Lämpli-
9568: gaste sträckningen för dylik biväg bör af kronolänsman-
9569: nen anvisas och vägen sedermera på enahanda sätt som
9570: hufvudvägen af vederbörande öppenhållas.
9571:     Den, som vintertid genom snöplogning underhåller
9572: landsväg, vare tillåtet att, sedan stadig vinter inträdt,
9573: nedtaga vid vägen inrättade hägnader emot skyldighet
9574: att tidigt om våren återställa dem i deras förra skick.
9575: Uraktlåtes nästnämnda föreskrift, vare den försumlige
9576: skyldig att ersätta ägaren eller innehafvaren af marken
9577: den skada, honom härigenom tillskyndas.
9578: 
9579: 
9580:                           29 §.
9581:     Å guvernören ankommer att, sedan vederbörande
9582: kommun blifvit hörd, afgöra hvarest särskild vinterväg
9583: för samfärdselns behof bör anläggas, samt å hvilka ställen
9584: och på hvad sätt vinterväg skall ledas öfver allmän farled
9585: i vattendrag.
9586: 284                   V, •· - Tienteko.
9587: 
9588:                           30 §.
9589:     Har särskild vinterväg blifvit för allmänt behof in-
9590: rättad, bör densamma hållas i fargillt skick samt, där så
9591: tarfvas, på tjänligt sätt utstakas.
9592:     Har genom tillkomsten af dylik vinterväg landsväg
9593: blifvit för någon tid obehöflig, vare dess öppenhållande
9594: under sagda tid ej nödigt; dock bör landsvägen i god tid
9595: om våren försättas i farbart skick.
9596: 
9597:                           31 §.
9598:     För allmänt behof inrättad vinterväg skall, så ofta
9599: förhållandena det påkalla, ändras samt, där vägen går
9600: öfver is, de ställen utmärkas, hvarest vakar eller vråkar
9601: finnas, och vägen ledas där förbi eller -ock bro läggas
9602: däröfver. Öppnar någon vak invid sådan vinterväg, vare
9603: skyldig att densamma på tjänligt sätt utmärka.
9604: 
9605:                            32 §.
9606:     Då samfärdseln på landsvåg upprätthålles med färja
9607: eller flotte öfver ström, som vintertid icke begagnas tili
9608: farled för fartyg, äge guvernören vid behof, på vägsty-
9609: relsens förslag och sedan närbelägna komm uner hörts
9610: samt annan utredning inhämtats, bestämma viss tid, då
9611: skeppsfart där icke får äga rum, såvida öfverfartsstället
9612: är tillfruset, och skall guvernören i sitt utslag därorn
9613: jämväl upptaga öfriga tilläfventyrs erforderliga bestäm-
9614: ningar samt på hvad sätt och huru ofta utslaget för att
9615: gälla skall bringas tili allmän kännedom.
9616:     Leder vinterväg, som i 29 § nämnes, öfver vatten-
9617: drag, som af fartyg begagnas till vinterfarled, skall å de
9618: ställen, där vägen korsas af farleden, inrättas sådan bro,
9619: färja eller flotte eller annan anstalt samt å platsen till-
9620: äfventyrs erforderlig vaktstuga och vakttjänst, som efter
9621: trafikens beskaffenhet och liflighet af guvernören pröfvas
9622: nödig.
9623:                      V, s. -   Gädda y. m.               285
9624: 
9625:      Har fartyg tillfälligtvis uppbrutit vinterväg å is, som
9626: bär dragare och fordon, åligger det vägstyrelsen att oför-
9627: dröjligen draga försorg om att provisionell anstalt, läm-
9628: pad efter trafikens behof, anbringas öfver isrännan å stäl-
9629: let, som bör på tjänligt sätt utmärkas; och vare väg-
9630: styrelsen jämväl pliktig att, där sådana tillfälliga afbrott
9631: i samfärdseln äro att befara, vidtaga alla för deras skynd-
9632: samma afhjälpande nödiga förberedande åtgärder. Lag
9633: sarnma vare om afbrott i samfärdseln sker i det i 1 mo-
9634: mentet af denna paragraf nämnda fall; och söke vägsty-
9635: relsen den skyldiges åläggande att ersätta kronan häraf
9636: tillskyndad utgift.
9637:                                33 §.
9638:     Brister entreprenör i fullgörandet af honom åliggande
9639: plognings- eller skottningsskyldighet, eller varder allmän
9640: vinterväg ej på föreskrifvet sätt utstakad, hafve krono-
9641: länsmannen makt att låta arbetet verkställa, och skall
9642: kostnaden uttagas såsom i 21 § säges.
9643: 
9644: 
9645:                            4 KAP.
9646: 
9647:                    0 m v ä g s t y r e 1 s e.
9648: 
9649:                           34 §.
9650:     Inom hvarje landskommun, där landsväg finnes, till-
9651: sättes en vägstyrelse, bestående af tre ledamöter jämte
9652: två suppleanter. Vägstyrelsen väljes af kommunen före
9653: oktober månads utgång för följande treårsperiod, och
9654: utser kommunen bland vägstyrelsens medlemmar dess
9655: ordförande och viceordförande. Valet skall anmälas hos
9656: guvernören, som fastställer vägstyrelsen tillkommande
9657: arfvode.
9658:     Angående valbarhet tili medlem af vägstyrelse samt
9659: om rätt att afsäga sig sådant uppdrag skall iakttagas,
9660: hvad om kommunalfullmäktige stadgas.
9661: 286                  V, •. -   Tien teko.
9662: 
9663:                             35 §.
9664:     Vägstyrelsen åligger verkställigheten af meddelade
9665: beslut och föreskrifter rörande vägärenden. Den äger ock
9666: afgifva utlåtanden samt framställa förslag i frågor angå-
9667: ende landsvägarna äfvensom vidtaga de öfriga åtgärder,
9668: som enligt denna förordning å vägstyrelsen ankomma.
9669:     Angående ärendenas behandling och fattande af be-
9670: slut gäller för vägstyrelse hvad om kommulnanämnd stad-
9671: gas.
9672:                            36 §.
9673:      Hvarje år skall vägstyrelsen före den 15 augusti upp-
9674: göra samt till kommunalstyrelsen ingifva fullständigt ut-
9675: giftsförslag öfver de inom kommunen befintliga lands-
9676: vägarnas byggande och underhåll under nästföljande år.
9677: Däri upptagas utgifterna för arbeten, som skola utföras
9678: enligt godkända entreprenadanbud, eller där arbete icke
9679: verkställes på entreprenad, enligt uppgjord konstnads-
9680: beräkning, äfvensom vägstyrelsens aflöning samt alla
9681: öfriga kostnader. Utöfver på förhand beräkneliga kost-
9682: nader skall skäligt belopp för oförutsedda utgifter i för-
9683: slaget jämväl upptagas.
9684:     Sedan kommunen granskat utgiftsförslaget, skall det
9685: jämte kommunens utlåtande före den 15 september in-
9686: sändas tili guvernören, och åligger det denne att däröfver
9687: i sammanhang med från öfriga kommuner i länet inkomna
9688: enahanda utgiftsberäkningar meddela utslag, som bör
9689: ofördröjligen underställas Kejserliga Senatens pröfning.
9690: 
9691:                           5 KAP.
9692: 
9693:       Om byggande och underhåll af
9694:                b y g d e v ä g.
9695: 
9696:                         37 §.
9697:    Angående byggande och underhåll af bygdeväg gäller
9698: hvad i 15 § stadgas. Sådan väg skall gifvas den sträck-
9699:                      V. •· -   6ädda y. m.               287
9700: 
9701: ning, som för flertalet delägare eller kommunen prövas
9702: lämpligast.
9703:     Vilja tre eller fyra bygga bygdeväg, må de skriftli-
9704: gen öfverenskomma om dess sträckning samt om andra
9705: därtill hörande omständigheter och upprätta noggrann
9706: förteckning öfver dem, hvilka af vägen anses hafva behof
9707: eller gagn. Söke sedan hos guvernören tillstånd till vä-
9708: gens byggande, och uppgifve tillika alla de jordägare,
9709: å hvilkas ägor vägen är afsedd att läggas samt täktplat-
9710: serna för väglagningsämnen u.tsättas, och bifoge, så vidt
9711: ske kan, deras tillstånd därtill. Serlan guvernören inför-
9712: skaffat deras utlåtande, å hvilkas mark vägen komme att
9713: läggas, jämte annan tilläfventyrs af behofvet påkallad
9714: utredning, skall han medelst kungörelse sammankalla
9715: de afsedda vägdelägarene tili utsatt ställe för att höras
9716: öfver ansökningen och öfverenskomma om vägens byg-
9717: gande och vägenheternas storlek samt hvad i öfrigt tili
9718: saken hörer, äfvensom för att utse vägstyrelse; och för-
9719: ordne guvernören tillika ordförande för mötet samt, där
9720: kronan komme att i sådan väg för dess fastighet deltaga,
9721: ombud för bevakandet af kronans rätt.
9722:     Enas ej sådant möte om vägens anläggning, gälle det
9723: som öfverenskommelse, hvarom två tredjedelar af mö-
9724: tesdeltagarena efter hufvudtalet sig förenat. Öfverens-
9725: kommelsen skall insändas tili guvernören i afseende å
9726: pröfning och stadfästelse, och skall aftalet, så vida det ej
9727: är stridande mot lag, stadfästas, där alla vägdelägare och
9728: andra, hvilkas rätt saken berör, därom enats, men ifall
9729: enighet icke ernåtts, beror aftalets stadfästelse å guver-
9730: nörens pröfning.
9731:     Skall bygdeväg flyttas tili annat ställe, bör därom
9732: fattad beslut jämväl tili guvernörens pröfning och fast-
9733: ställelse insändas.
9734:                            38 §.
9735:     Atager sig kommun underhållet af färdig bygdeväg,
9736: skall angående öfverlåtelse af vägen med broar och hvad
9737: 288                  V, z. -   Tfenteko.
9738: 
9739: i öfrigt därtill hörer samt täktplatserha för väglagnings-
9740: ämnen mellan vägdelägarena och kommunen uppgöras
9741: skriftlig öfverenskommelse.
9742:     Kommun, som åtager sig utförande af bygdeväg, skall
9743: därom fatta beslut, efter det vederbörande jordägares
9744: i 37 § nämnda begifvande eller utlåtande inhämtats äf-
9745: vensom förordnande för krono-ombud, därest kronan
9746: komme att för dess fastighet deltaga i vägen, utverkats.
9747:     1 denna paragraf nämnda öfverenskommelse och kom-
9748: munens beslut skola tili guvernören i afseende å stad-
9749: fästelse insändas.
9750: 
9751:                            39 §.
9752:     Underhåll af bygdeväg skall, där vägens delägare ej
9753: annorlunda besluta, å entreprenad utbjudas för en viss
9754: tid i lotter, som af den i 45 § nämnda vägstyrelsen be-
9755: stämts; och äger vägstyrelsen godkänna entreprenadanbud
9756: eller, därest antagligt anbud ej gjorts, utsätta ny entre-
9757: prenadauktion eller vidtaga åtgärd om väglottens under-
9758: håll på annat sätt.
9759: 
9760:                            40 §.
9761:     Besluta delägare i bygdeväg att själfva verkställa
9762: dess underhåll, skall vägen dem emellan i sådant afseende
9763: efter vägenheter skiftas; och bör vid den gradering, som
9764: föregår delningen, hänsyn tagas till alla de omständighe-
9765: ter, som inverka på kostnaden för vägunderhållet.
9766:     Det sålunda utgående underhållet åligger de vägdel-
9767: ägare, hvilka äga eller innehafva i mantal satt jord, äro
9768: ägare till utjord eller parcellägenhet af minst fem hek-
9769: tars vidd, eller innehafva torp.
9770:     Öfverenskommelse, som angående underhåll af bygde-
9771: väg ingåtts innan denna förordning trädt i kraft, vare
9772: dock gällande tills vägdelägarene annorlunda besluta.
9773:                      v, •. -    Gädda y. m.              289
9774: 
9775:                           41 §.
9776:    Tili bygdeväg hörande broar, färjor och flottar samt
9777: andra kostsammare anstalter skola underhållas efter hvad
9778: vägdelägarene, på vägstyrelsens förslag, finna lämpligast.
9779: 
9780:                                42 §.
9781:      Vägdelägarene skola för byggande och underhåll af
9782:  bygdeväg jämte därtill hörande broar och öfriga anstalter
9783: erlägga årsafgift till vägkassan enligt vägenheter, hvilka
9784: vägstyrelsen årligen pålägger hvarje delägare på grund af
9785: hans årsinkomst från bygdevägens område och det gagn,
9786: han af vägen pröfvas draga; och skall vägenheternas stor-
9787: lek af vägdelägarene å sammanträde fastställas. Verk-
9788:  ställes vägunderhållet af delägarene själfva, skola de del-
9789: ägare, hvilka sådant underhåll utgöra, tili vägkassan inbe-
9790: tala endast det belopp, hvarmed deras på detta sätt ut-
9791: gående underhåll pröfvas understiga dem tillbörande års-
9792: afgift.
9793:      Vägstyrelsen åligger att värdesätta den in natura
9794: utgående underhållskostnaden för fem år i sänder. Lag
9795: samma vare beträffande kronan för dess fastighet åsatta
9796: vägenheter, och skall vägenheternas åsättande å kronan
9797: underställas guvernörens fastställelse.
9798:      1 afseende å förmånsrätt för och utmätning af ogul-
9799: den afgift tili vägkassan gälle hvad om kommunalskatt
9800: är stadgadt.
9801:      För begagnande af bro, färja eller flotte å bygdeväg
9802: äger guvernören rätt att, efter det vägdelägarene därom
9803: gjort framställning, bestämma en vägkassan tillkommande
9804: skälig afgift samt fastställa för sådant ändamål upprättad
9805: taxa tili efterrättelse.
9806: 
9807:                        43 §.
9808:     Kostnaderna för bygdeväg, som kommun åtagit sig
9809: att anlägga och underhålla, skola utgå ur kommunens
9810: för dess gemensamma behof uppburna medel.
9811:                                               V, r.
9812: 290                   V, •· -   Tlenteko.
9813: 
9814:                             44 §.
9815:      Vill någon, som icke är delägare i bygdeväg, regel-
9816: bundet begagna vägen för sina körslor eller därtill leda
9817: väg från sina byggnader eller ägor, vare skyldig att där-
9818: förinnan skriftligen anmäla sig hos vägstyrelsen till del-
9819: ägare i vägen. Uraktlåtes detta, uppmane vägstyrelsen
9820: honom att taga del i vägen och pålägge honom vägen-
9821: heter. Atnöjes han ej därmed, förbjude vägstyrelsen ho-
9822: nom att till sina körslor begagna vägen och söke hos dom-
9823: stol hans förpliktande att ingå såsom delägare i den-
9824: samma.
9825:      Vill delägare i bygdeväg varda befriad från skyldig-
9826: heten att densamma underhålla, inlämne därom ansökan
9827: till vägstyrelsen. Bifalles icke ansökningen vid samman-
9828: träde med delägarene, anhålle han, efter vägstyrelsen
9829: ågången stämning, hos domstol om befrielse från del-
9830: aktighet i vägen; och upphör delaktighet vid slutet af det
9831: år, då utslag om vägdelägares befrielse vunnit laga kraft.
9832:      Framställes önskningsmål om bygdevägs förenande
9833: med annan bygdeväg, skola de för vägarna valda vägsty-
9834: relserna, förstärkta hvardera med tre af vägdelägarene
9835: utsedda ledamöter, därom sinsemellan uppgöra skriftlig
9836: öfverenskommelse samt tillika besluta, huruvida och med
9837: huru stort belopp eller enligt hvilka grunder den ena
9838: vägens delägare skola bidraga till den andra vägens under-
9839: håll. Kommer sådan öfverenskommelse ej till stånd med
9840: två tredjedelars röstöfvervikt, skall saken hänskjutas till
9841: gode mäns afgörande, af hvilka hvardera vägstyrelsen
9842: utser en och domhafvanden i orten, på anmälan, den_
9843: tredje.
9844:    Angående godemännens beslut och dem tillkommande
9845: arfvode gälle hvad i 26 § stadgas.
9846: 
9847:                          45 §.
9848:    Vägdelägarene skola för bygdeväg utse vägstyrelse,
9849: bestående af ordförande, viceordförande och en ledamot
9850:                     V, 2. -   Gädda y. m.              291
9851: 
9852: äfvensom tre suppleanter. Af dessa afgå årligen en ordi-
9853: narie medlem och en suppleant, de två första åren efter
9854: lottning och sedan i tur.
9855:     Vilja delägarene af två eller flere hygdevägar öfver-
9856: enskomma om tillsättande af gemensam vägstyrelse, vare
9857: sådant tillåtet.
9858:     Utöfver hvad i 35 § stadgas åligger det vägstyrelsen
9859: att vid har mark minst en gång årligen genom två dess
9860: medlemmar jämte kronolänsmannen förrätta vägsyn.
9861: Vägstyrelsen skall på vägdelägarene fördela och af dem
9862: upphära för hygdevägs hyggande och underhåll· erforder-
9863: liga afgifter äfvensom öfver medlens användning för
9864: hvarje kalenderår före utgången af mars månad påföljande
9865: år afgifva redovisning, som hör före april månads utgång
9866: föreläggas vägdelägarenes sammanträde till godkännande.
9867:     Ur vägkassan äger vägstyrelsen upphära skäligt arvode.
9868:     Besluta vägdelägarene att hygdevägs angelägenheter
9869: skola på annat sätt än genom vägstyrelse handhafvas,
9870: vare det gillt, sedan heslutet af guvernören godkänts.
9871: 
9872:                            46 §.
9873:     Delägare i hygdeväg skola sammanträda en gång
9874: årligen, senast inom april månad, eller oftare, där hehof-
9875: vet påkallar.     Sådant sammanträde äger vägstyrelsen
9876: sammankalla medelst kungörelse, som hör hringas till
9877: kännedom på sätt vägdelägarene bestämma och innehålla
9878: uppgift om de ärenden, hvilka där skola handläggas. Vid
9879: sammanträde ledas förhandlingarna af den, som deltaga-
9880: rene hland sig härtill utse.             '
9881:     Rösterna å stämman räknas efter hufvudtalet.
9882:     För omyndig må rösträtt utöfvas af förmyndare eller,
9883: om desse äro flere, af den, som de härtill utse.
9884:     För gemensam egendom må allenast en person föra
9885: talan vid dylikt sammanträde. Företrädare för holag utses
9886: af holaget själft eller dess styrelse och för oskiftadt ho
9887: af dess delägare. För konkursho må rösträtt ej utöfvas.
9888: 292                   V, e. -     Tlenteko.
9889: 
9890:     Den, som blifvit delägare i annan, såsom delägare
9891: upptagen persons ställe, må, därest han det styrker, ut-
9892: öfva rösträtt i dennes ställe.
9893:     Röstberättigad må öfverlåta talan och rösträtt åt an-
9894: nan person. Likväl må icke någon på grund af fullmakt
9895: föra talan och utöfva rösträtt för flere än tvenne röstbe-
9896: rättigade.
9897:                            47 §.
9898:    Öfver vägenheternas åsättande skall upprättas längd,
9899: som 14 dagar hålles för vägdelägarene tillgänglig å ställe,
9900: hvarom på lämpligt sätt tillkännagifvits, och skall läng-
9901: den därefter af vägdelägarene vid sammanträde granskas
9902: och stadfästas. Vid detta sammanträde vare en hvar obe-
9903: taget att mot längden, för så vidt den berör honom påförd
9904: taxering, göra de anmärkningar, hvartill han anser sig
9905: äga fog, och upptage stämman genast de gjorda anmärk-
9906: ningarna till pröfning samt låte, där anmärkning god-
9907: kännes, i längden inskrifva däraf föranledd ändring.
9908: 
9909:                           48 §.
9910:    Öfver beslut, som vägdelägare å sammanträde fattat,
9911: samt öfver vägstyrelses åtgärd, som icke underställes del-
9912: ägares sammanträde till afgörande, må besvär anföras hos
9913: guvernören inom 30 dagar, men i Ålands och Lappmar-
9914: kens härader inom 45 dagar efter däraf erhållen del.
9915: 
9916:                        49 §.
9917:    Beträffande bygdeväg gälle i tillämpliga delar hvad
9918:  2 §, 5 § 1 mom. samt 6, 8, 9, 10, 12 och 13 äfvensom
9919: 16~26 §§ af denna förordning är stadgadt.
9920: 
9921: 
9922:                                 50 §.
9923:    Varder bygdeväg icke behörigen vidmakthållen, äge
9924: vägstyrelsen förfara såsom i 21 § föreskrifves.
9925:                      V, 2. -   Gädda y. m.                293
9926: 
9927:                    6 KAP.
9928: Om ansvar för öfverträdelse af denna
9929:             f ö r o r d n i n g.
9930:                              51 §.
9931:     Entreprenör eller väghållare, som försummar att behö-
9932: rigen underhålla väg den tid marken är bar, eller att full-
9933: göra hvad honom åligger i afseende å färjeleds öppen-
9934: hållande samt plogning och skottning af landsväg, eller
9935: att i fargillt skick hålla särskild, för allmän samfärdsel
9936: inrättad vinterväg, eller ock att på föreskrifvet sätt märka
9937: ut väg, böte högst 50 mark.
9938:     Den som olofligen stänger väg, straffes med böter
9939: högst 100 mark. Enahanda ansvar drabbar den, som för-
9940: summar att inrätta bro eller trumma öfver dike, som han
9941: ledt under landsväg eller bygdeväg.
9942:     För öfverträdelse af föreskrifterna i 7, 8, 9, 10, 24
9943: och 44 §§ böte den skyldige högst 50 mark.
9944:     Har färjkarl, eller den, som blifvit utsedd att verk-
9945: ställa uppbörd af bro- eller färjafgift, utan skäl uppehållit
9946: vägfarande eller af honom fordrat mer än fastställd afgift,
9947: eller underlåter färjkarl <Jtt resande öfverföra, straffes med
9948: böter högst 50 mark.
9949:     Resande som, ehuru erinrad att erlägga bro- eller
9950: färjafgift, sådant uraktlåter och färden fortsätter, böte
9951: högst 100 mark.
9952:     Hvar som å bro framforslar fora i tyngd öfverstigande
9953: brons bärförmåga och ej vidtagit erforderlig anstalt för
9954: brons stärkande, böte högst 500 mark och ersätte skadan.
9955: Lag samma vare, där någon med alltför tung belastning
9956: sänker eller skadar färja eller flotte.
9957:     1 öfrigt gäller hvad om förseelser af ifrågavarande
9958: slag i strafflagen finnes stadgadt.
9959:                            52 §.
9960:     Förseelse, som enligt 51 § 1, 2, 3 och 6 mom. är med
9961: straff belagd, äge enhvar till åtal angifva.
9962: 294                   V, 2. -   Tienteko.
9963: 
9964:                           7 KAP.
9965: 
9966:             S ä r s k i l d a s t a d g a n d e n.
9967: 
9968:                            53 §.
9969:     I guvernörs utslag rörande fråga, som i denna för-
9970: ordning omförmäles, må ändring sökas i den ordning, som
9971: för anförande af besvär i korumunala ärenden är fastställd.
9972: 
9973:                            54 §.
9974:     De för verkställigheten af denna förordning erforder-
9975: liga närmare bestämningar utfärdas i administrativ väg.
9976: 
9977:                            55 §.
9978:    Denna förordning träder i gällande kraft den 1 ja-
9979: nuari 1919. Därförinnan skola dock de för förordningens
9980: tillämpning riödiga förberedande åtgärderna vidtagas en-
9981: ligt densamma; och åligger det guvernör ej mindre att,
9982: med iakttagande af föreskrifterna i 14 § och sedan veder-
9983: börande kommuner blifvit hörda, genom utslag, som skall
9984: underställas Kejserliga Senatens pröfning, bestämma hvilka
9985: vägar skola såsom landsväg underhållas, samt draga
9986: försorg om val af vägstyrelser.
9987: 
9988:                           56 §.
9989:     Då underhåll af landsväg eller af bygdeväg, som
9990: förklaras böra såsom landsväg anses, öfverflyttas på kro-
9991: nan, skall vägen med tillhörande broar, trummor, fär-
9992: jor, flottar och ledstänger jämte öfriga anstalter i godt
9993: skick äfvensom vägområdet och i laga ordning afskilda
9994: täktplatser för väglagningsämnen till kronan öfverlåtas.
9995: Lag samma vare beträffande de täktplatser, hvilka af
9996: ålder tillhört landsvägen, i den utsträckning som, där
9997: meningsskiljaktighet förekommer, af vägstyrelse och jord-
9998: ägare samt domhafvanden å orten utsedda gode män
9999: bestämma, såsom i 26 § stadgas.
10000:                     V; •· -   Gädda y. m.                   295
10001: 
10002:     Har landsväg eller bro eller annat hvad till vägen
10003: hörer före denna förordnings utfärdande byggts med upp-
10004: lånade medel, skall kronan ansvara för den del af lånet,
10005: som enligt lånevillkoren ännu är ogulden, då denna för-
10006: ordning träder i kraft. Lag samma vare angående entre-
10007: prenadsumman till entreprenadtidens utgång, där under-
10008: håH af landsväg å entreprenad utgifvits innan denna för-
10009: ordning utfärdats.
10010:                             57 §.
10011:     De särskilda afgifter, som uppburits för vissa lands-
10012: vägars och broars begagnande på landet eller för deras
10013: underhåll, eller hvilka från landskommunerna erlagts till
10014:  väg- eller brobyggnad i stad, skola upphöra då denna
10015:  förordning träder i kraft. Genom dylika afgifter samt
10016:  medelst de vägbyggnadsskyldiges bidrag hopbrakta och
10017:  af vägbyggnadslagen omhänderhafda fonder skola fär-
10018:  delas mellan de till vägbyggnadslaget hörande kommu-
10019:  nerna eller delar däraf enligt deras vägmantal året innan
10020:  denna förordning träder i gällande kraft; och böra medlen
10021:  användas tili kommunernas vägkostnad.
10022:      De för landsorterna afsedda väg- och brofonder, hvil-
10023:  kas vård ålegat länestyrelserna, öfverflyttas på kronan.
10024: 
10025:                          58§.
10026:     Genom denna förordning upphäfvas 25 kap. Bygg-
10027: ningabalken i fråga om väghållningsbesväret på landet,
10028: förordningen af den 15 januari 1883 angående vägars och
10029: broars byggande och underhåll å landet, samt alla öfriga
10030: i allmän lag och särskilda författningar meddelade före-
10031: skrifter, som strida emot denna förordning.
10032: 
10033:     Helsingfors den 17 februari 1914.
10034:       Gustaf Gädda.                         J. Storbjörk.
10035:       J. lnborr.                            August Tåg.
10036:                       Johan Strömberg.
10037: 296
10038: 
10039: V, s. -   Edusk. esit. N:o 17.
10040: 
10041: 
10042: 
10043: 
10044:               Ahmavaåra, P., y. m.: Ehdotus laiksi teiden
10045:                  tekemisestä ja kunnossapidosta maalla.
10046: 
10047: 
10048: 
10049: 
10050:              S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
10051: 
10052: 
10053:     Vaikka olemmekin periaatteellisesti sillä kannalla, että
10054: yleisten maanteitten teko ja kunnossapito olisi saatava
10055:  valtion velvollisuudeksi, jätämme kuitenkin alempana
10056: olevan eduskuntaesityksen, joka on sama kuin vuoden
10057: 1907 valtiopäiville annettu armollinen esitys, koska nykyi-
10058: sissä oloissa ei näytä olevan suurtakaan toivoa saada
10059: Eduskunnassa hyväksytyksi ja hallituksen puolesta vah-
10060: vistetuksi laajemmalle menevää, edellämainitulle peri-
10061: aatteelle rakennettua lakiehdotusta. Tämän teemme sitä-
10062: kin suuremmalla syyllä kun tämä esitys ei ole esteenä
10063: laajemmalle uudistukselle vastaisuudessa; sehän nimittäin
10064: astuu jo askeleen sitä päämäärää kohden, että yleisten
10065: maanteiden teko ja kunnossapito olisi tuleva valtion asiaksi.
10066:     Näin ollen saamme siis kunnioittaen ehdottaa Edus-
10067: kunnan hyväksyttäväksi seuraavan eduskuntaesityksen:
10068:                    V,a.- Ahmavaara y. m.                     297
10069: 
10070: 
10071:                      Ehdotus laiksi
10072:      teiden tekemisestä ja kunnossapidosta maalla.
10073: 
10074:                           1 LUKU.
10075: 
10076:  T i e n t e k e m i s e s t ä, 1 a k k a u t t a m i s e s t a
10077:               t a h i m u u t t a m i s e s t a.
10078: 
10079:                               1 §.
10080:     Tässä laissa tarkoitettuja teitä maalla ovat asian-
10081: mukaisessa järjestyksessä kunnossapidettäviksi määrätyt
10082: maantiet, kylätie~ ja polkutiet. Mainittuihin teihin sisäl-
10083: tyvät myös kulkuyhteydelle tarpeelliset sillat, lossit ja
10084: tienrummut.
10085:     Maantieksi sanotaan ajotietä, joka välittää yleistä
10086: kulkuyhteyttä kaupunkien, läänien, kuntien ja sellaisten
10087: paikkain välillä, missä tie katsotaan olevan yleisesti hyö-
10088: dyllinen ja tarpeen vaatima.
10089:     Kylätiellä tarkoitetaan sellaista ajotietä, joka lähtee
10090: kylistä tai kylänosista tahi välittää kulkuyhteyttä niiden
10091: kesken taikka muuten on paikallisten olojen vaatima.
10092:     Polkuteiksi luetaan ainoastaan jalkamiehiä tai ratsas-
10093: tajia varten aiotut tiet, jotka siellä, missä ajoteitä puut-
10094: tuu, välittävät kulkuyhteyttä kuntiin ja kyliin taikka nii-
10095:  den kesken.
10096: 
10097:                           2 §.
10098:     Maantie on tehtävä sinne, missä se on tarpeellinen
10099: ja mihin se voidaan tasaisimmin ja muutenkin sopivim-
10100:  min tehdä.
10101:     Kylätie on suunnattava niin, kuin useimmille osak-
10102: kaille harkitaan sopivimmaksi.
10103:    Polkutien tekemiseen nähden on noudatettava mitä
10104: 1 momentissa on maantiestä säädetty.
10105: 298                  V, •· -    Tienteko.
10106: 
10107:                                3 §.
10108:      Kun herää kysymys uuden maantien tekemisestä, on
10109: siitä, jollei Kuvernööri itse ole kysymystä nostanut, jä-
10110: tettävä hakemus Kuvernööriin, joka kuntakokouksessa
10111: kuulustuttaa asianomaisia tientekovelvollisia. Kuvernöö-
10112: rin on myös annettava määräys piiri-insinöörille, maan-
10113: mittarille tahi muulle teknillisesti oppineelle henkilölle
10114: tutkimaan, paaluttamaan ja 'kartalle panemaan sopivin
10115: suunta ehdotettua tietä varten sekä tekemään sivupiirros
10116: siitä ja laatimaan piirustukset ja kustannusarvio tien te-
10117: kemisestä, niin myös ehdottamaan tien tekemistä ja kun-
10118: nossapitoa varten tarpeelliset soran-, hiekan-, kiven- ja
10119: savenottopaikat. Jos tämän tutkimuksen on toimittanut
10120: joku muu kuin piiri-insinööri, on viimemainitunkin lau-
10121: sunto ehdotuksesta ja kustannuslaskuista hankittava. Ku-
10122: vernöörin on sen jälkeen jätettävä asia paikkakunnan
10123: Kihlakunnanoikeuden tutkittavaksi sekä, saatuaan sen
10124: lausunnon, annettava asiasta päätös.
10125:     Jos Kuvernööri katsoo erityistä, kalliimmanlaista ra-
10126: kennustapaa olevan käytettävä, taikka jos hän muusta
10127: syystä katsoo valtioapua tientekoa varten tarpeelliseksi,
10128: on päätös alistettava Senaatin Talousosastoon, joka asiata
10129: lopullisesti tutkiessaan määrää, onko ja minkä verran sii-
10130: hen tarkoitukseen annettava apua yleisistä varoista.
10131:     Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty maantiestä koskee
10132: myös kylätien tekemistä, kuitenkin niin ettäkysymyksen
10133: siitä nostakoon vain se, jonka on otettava osaa tien te-
10134: kemiseen ja kunnossapitoon, sekä että sivupiirrosta sel-
10135: 1aisesta tiestä ei tarvitse tehdä.
10136:     Tässä pykälässä säädettyä järjestystä on soveltuvilta
10137: kohdin noudatettava käsiteltäessä asioita, jotka koskevat
10138: jo olemassa olevan tien muuttamista maantieksi tai kylä-
10139: tieksi, maantien varustamista kalliimmalla päällysraken-
10140: nuksella, mäkisen tahi muutoin epämukavan tien siirtä:
10141: mistä sekä tien lakkauttamista.
10142:                    V, s. -   Ahmavaara y. m.             299
10143: 
10144:                            4 §.
10145:     Maantien tulee olla vähintäin 5 metriä ja kylätien
10146: ainakin 3,s metriä leveä.
10147:     Jos jo tehdyllä maantiellä tai kylätiellä on muu kuin
10148: nyt määrätty vähin leveys, antakoon Kuvernööri, missä
10149: asianhaarat sallivat, sen jäädä sillensä.
10150:     Samoin on Kuvernöörin asiana, tientekovelvollisia
10151: kuulusteltuansa, päättää, onko tie koko leveydeltään teh-
10152: tävä ajoradaksi vai onko siinä kohden suotava helpotusta
10153: joltakin osalta tien leveyttä.
10154: 
10155:                               5 §.
10156:     Sillalla tulee olla sellainen kantovoima ja leveys,
10157: kuin tiellä oleva liikenne vaatii. Ennenkuin Kuvernööri
10158: ratkaisee isompaa sillanrakennusta koskevan asian, on
10159: Tie- ja vesirakennusten ylihallituksen lausunto siitä han-
10160: kittava.
10161:     Missä tien katkaisee sellainen isompi vesistö, jonka
10162: yli siltaa ei katsota olevan rakennettava, on kulkuyhteyttä
10163: lossilla ylläpidettävä.    Kylätiellä olkoon kuitenkin sal-
10164: littu käyttää lauttaa lossin asemesta, jos tien osakkaat
10165: sitä mieluummin haluavat.
10166:     Silta, lossi ja lautta ovat varustettavat tarpeellisilla
10167: käsipuilla. Lossin ja lautan suuruuden sekä muuten nii-
10168: den laadun määrää Kuvernööri.
10169: 
10170:                             6 §.
10171:     Molemmin puolin maantietä ja kylätietä on tehtävä
10172: riittävän leveät ja syvät ojat tarpeellisine viemäreineen,
10173: jollei viranomainen harkitse haitatta voitavan tulla toi-
10174: meen ilman ojia.
10175:                             7 §.
10176:      Puut ja pensaat, joita ei ole kaunistukseksi istutettu
10177: tahi erityiseen hoitoon otettu ja säilytetty, ovat kummal-
10178: takin puolen maantietä hakattavat pois 1,s metrin le-
10179: veydeltä ojan ulkoreunasta tahi, missä ojaa ei ole, 3 met-
10180: 300                    V, •· - Tlenteko.
10181: 
10182: rin leveydeltä tien syrjästä. Tämä on tientekijän toi-
10183: meenpantava, ellei maanomistaja halua pitää siitä huolta.
10184: 
10185:                            8 §.
10186:     Aitaa ei saa maantien eikä kylätien viereen panna
10187: lähemmäksi kuin O,s metrin päähän ojan ulkoreunasta
10188: tahi, missä ojaa ei ole, 1 metrin päähän tien syrjästä.
10189:  Älköön tästedes maantien varrelle tehtäkö rakennusta
10190: lähemmäksi kuin 3 metrin päähän tien syrjästä.
10191:     Veräjästä maantiellä olkoon voimassa, mitä siitä on
10192: erittäin säädetty.
10193:                           9 §.
10194:     Tien viereen älköön tehtäkö senlaatuista kuoppaa tai
10195: hautaa, että siitä on vaaraa tielle tahi tienkulkijalle.
10196: 
10197:                             10 §.
10198:     Missä tie kulkee vesistön tai jyrkänteen ohi, joka
10199: tienkulkijalle saattaa tuottaa vaaraa, on sopivia käsipuita
10200: laitettava.
10201:                             11 §.
10202:     Maantie, jonka varrella on olemassa kyytilaitoksia,
10203: on mitattava kilometriluvuin ja jokainen kilometri mer-
10204: kittävä pylväällä. Rajapylväät läänien, kihlakuntien ja
10205: kuntien välillä ovat tien viereen asetettavat ja tarpeelli-
10206: sella kirjoituksella varustettavat. Missä maantie jakaan-
10207: tuu kahdelle tahi useammalle haaralle, tahi missä kylätie
10208: tai polkutie lähtee maantiestä, asetettakoon tienviitta, osot-
10209: tava mihin tie viepi; samoin pitää jokaisen kyytilaitoksen
10210: viereen pantaman pylväs, jossa on kyytilaitoksen nimi.
10211: 
10212:                            12 §.
10213:     Jos ei sopimusta maanomistajan kanssa aikaan saada
10214: tarpeellisen alueen luovustamisesta tien tekemistä varten,
10215: on alue pakkolunastettava.
10216:     Korvaus maantien tekemistä varten luovutettavasta
10217: alueesta suoritetaan kolmeksi neljännekseksi yleisistä va-
10218: roista.
10219:                     v, •. -    Ahmavaa~a   y. m.             301
10220: 
10221:    Sama olkoon laki korvaukseen nähden sellaisesta kum-
10222: mallakin puolen maantietä olevan maan nautintaoikeuden
10223: supistuksesta, kuin 7 §:ssä tarkoitetaan.
10224: 
10225:                             13 §.
10226:    Tientekoainetta älköön otettako toisen maasta ilman
10227: maanomistajan lupaa. Missä tarvitaan maa-aluetta soran-,
10228: hiekan-, kiven- tai savenottoa varten, Innastakoot tien-
10229: tekovelvolliset semmoisen alueen, ja, jollei maanomistajan
10230: kanssa voida asiasta sopia, noudatettakoon lakia kiinteän
10231: omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen.
10232:     Jos tientekijä tientekoaineita tuodakseen tahtoo käyt-
10233: tää toisen yksityistä tietä tai siltaa, harkitkoon kihla-
10234: kunnanoikeus, jolleivät asianomaiset voi siitä hyvällä so-
10235: pia, onko se hänelle myönnettävä, sekä määrätköön siinä
10236: tapauksessa sen korvauksen, joka tientekovelvollisten koh-
10237: tuullisesti on mainitun oikeuden nauttimisesta suoritettava.
10238: 
10239: 
10240:                               2 LUKU.
10241: 
10242:   T i e n t e k o l a h o s t a m a a n t i e t ä v a r t e n.
10243: 
10244:                            14 §.
10245:     Maantien tekemiseen ja kunnossapitoon nähden on
10246: kukin kunta erikseen tientekolahkona, ollen kahdella tahi
10247: useammalla kunnalla kuitenkin lupa liittyä yhteiseksi
10248: tientekolahoksi. Jos tätä lakia annettaessa kunta on jaet-
10249: tuna kahteen tahi useampaan tientekolahkoon, taikka jos
10250: kaksi tahi useampaa kuntaa tai kunnan osaa silloin on
10251: yhdistettynä yhdeksi tientekolahoksi, jääkööt ne sillensä,
10252: jos, edellisessä tapauksessa, kaikki kuntaan kuuluvat
10253: tientekolahot ja, jälkimäisessä tapauksessa, kaikki kun-
10254: nat, jotka kokonaan tahi osaksi kuuluvat tientekolahkoon,
10255: asiasta sopivat. Päätös tientekotahon laajuuden muutta-
10256: misesta on tientekovelvollisten alistettava Kuvernöörin
10257: tutkittavaksi, joka asiasta antaa päätöksen.
10258: 302                   V, •: -    Tienteko.
10259: 
10260:     Tientekolahko käyttää päättäruisoikeuttaan tienteko-
10261: velvollisten kuntakokouksessa. Sellaiseen kokoukseen
10262: nähden on soveltuvilta kohdin noudatettava mitä voi-
10263: massa olevassa maalaiskuntain kunnallishallintoa koske-
10264: vassa asetuksessa on määrätty. Tientekolahon asioita hoi-
10265: taa lähinnä tiehallitus; sen tulot menevät tierahastoon,
10266: josta tientekolahon menot suoritetaan.
10267:     Tientekolahko saa pyytää Kuvernööriä velvoitta-
10268: maan muita tientekolahkoja ottamaan osaa sellaisen sil-
10269: lan rakentamiseen ja kunnossapitoon, jonka kustannuk-
10270: set saattavat yhdelle tientekolaholle käydä liian rasitta-
10271: viksi. Asianomaisia hakemuksesta kuulusteltuaan, Kuver-
10272: nöörin tulee antaa päätös asiasta ja, jos on syytä suostua
10273: hakemukseen, samalla määrätä minkä tientekolahkojen ja
10274: minkä verran niiden on annettava apua sillan rakentami-
10275: seen ja kunnossapitoon, ottaen huomioon etupäi.issä sen
10276: hyödyn, joka niille sillasta koituu.
10277:     Jos maantien katkaisee vesistö, joka on rajana kah-
10278: den eri tientekolahon välillä, tulee niiden yhteisesti vas-
10279: tata vesistön yli vievän sillan tahi, missä kulkuyhteyttä
10280: on ylläpidettävä lossilla, sen rakentamisesta ja kunnossa-
10281: pidosta. Siitä johtuvat kustannukset jaetaan molem-
10282: pain tientekolahkojen kesken niille sillasta tahi lossista
10283: koituvan hyödyn mukaan. Jos ei voida sopia sellaisen
10284: jaon perusteista, on asia jätettävä Kuvernöörin tutkitta-
10285: vaksi ja ratkaistavaksi.
10286: 
10287:                                 15 §.
10288:     Kun maantien tahi sen osan kunnossapitovelvollisuus
10289: siirtyy toiselta tientekolaholta toiselle, tulee asianomai-
10290: sen kruununvoudin pitää itse paikalla katselmus, ja on
10291: luovuttajan asianmukaisesti korjaaminen siinä mahdolli-
10292: sesti huomatut puutteellisuudet kruununvoudin määrää-
10293: män ajan kuluessa 24 §:ssä mainitulla uhalla. Tiehen sen
10294: jälkeen syntyvistä vioista vastatkoon vastaanottaja.
10295:                     V, •· -    Ahmavaara y. m.                303
10296: 
10297: 
10298:                             16 §.
10299:     Missä eri rahasto yleisen sillan tai lossin rakenta-
10300: mista tai kunnossapitoa varten on koottuna, olkoon se,
10301: jos se on syntynyt matkustavaisilta kannetuista v:aroista,
10302: jätettävä tientekolahon tierahastoon. Jos se sitä vastoin
10303: on syntynyt tientekovelvollisten keräyksistä, olkoot he
10304: oikeutetut sitä käyttämään heidän velvollisuutenaan ole-
10305: vien tientekokustannusten suorittamiseen.
10306:     Mitä näin on säädetty älköön sovellutettako läänin-
10307: hallitusten hoidettavina oleviin rahastoihin erinäisten yleis-
10308: ten siltain rakentamista tahi kunnossapitoa varten, vaan
10309: on näihin ja muihin tällaisiin, vastedes ehkä perustetta-
10310: viin rahastoihin nähden noudatettava, mitä kutakin ra-
10311: hastoa varten on säädetty.
10312: 
10313:                           17 §.
10314:    Maksua maantiensillan tahi lossin tahi semmoisen tien
10315: käyttämisestä, johon on pantu tahi pannaan suurempia
10316: kustannuksia, kannettakoon tästälähin ainoastaan milloin
10317: Kuvernööri, tientekolahon tekemästä esityksestä ja asian-
10318: haarain vaatiessa, katsoo kohtuulliseksi siihen suostua.
10319:    Sitä tarkoitusta varten tehty taksa on Kuvernöörin
10320: vahvistettava, ja on se naulattava julki näkyvään paik-
10321: kaan tien tahi ylimenopaikan viereen.
10322: 
10323: 
10324:                               3 LUKU.
10325: 
10326: M a a n t i e n k u n n o s s a p i d o s t a j a s e n a u k i-
10327: pitämisestä talvisaikaan sekä yleiselle
10328: k u I k u y h t e y d e Il e t a r p e e II i s i s t a t a 1 v i-
10329:                             t ei s t ä.
10330: 
10331:                           18 §.
10332:    Maantien ynnä siihen kuuluvain siltain ja rumpujen
10333: kunnossapito sekä lossien kunnossapito ja hoito on tarjot-
10334: :304                  V, •· -   Tlenteko.
10335: 
10336: tava urakallekolmen vuoden ajaksi; ja tulee tien sitä var-
10337: ten olla jaettuna osiin, joiden pituuden tientekolahko
10338: määrää.
10339:     H untokaupan toimittaa tiehallitus syyskuun kuluessa
10340: sen edellisenä vuonna, jona urakka on alkava; ja on huuto-
10341: kaupasta vähintäin 14 päivää ennen annettava kuulutus,
10342: kunnanhuoneeseen julkipantavaksi ja kirkossa luettavaksi.
10343:     Huutokauppatilaisuudessa tarjotaan myös yhtä pit-
10344: käksi ajaksi teiden aukipitäminen talvisaikaan.
10345: 
10346:                               19 §.
10347:     Kun uusi tie, silta tai lossi on rakennettava tahi vanha
10348: silta rakennettava uudestaan tai saatettava kalliimman
10349: korjauksen alaiseksi, on tientekolahon vallassa päättää,
10350: onko työ annettava urakalle vai muussa järjestyksessä
10351: suoritettava.
10352:                              20 §.
10353:     Jos 18 §:ssä tarkoitetun kolrnivuotiskauden kuluessa
10354: uusi tie valmistuu, taikka jos muuten käy tarpeelliseksi
10355: suorittaa tientekolaholle kuuluvaa työtä, jota sanotussa
10356: pykälässä mainitussa huutokaupassa ei ole edellytetty, on
10357: tuon uuden tien kunnossapito saman ajanjakson loppuun
10358: asti tahi mainitun työn suorittaminen, jollei tästä 19 §:n
10359: mukaan ole toisin päätetty, annettava urakalle siinä jär-
10360: jestyksessä, kuin 18 §säätää.
10361: 
10362:                             21 §.
10363:     Huutokaupassa, joka 18 §:ssä mainitaan, saakoon tehdä
10364: tarjouksia yksityinen henkilö tai yhtiö, joka ennen huuto-
10365: kauppaa on antanut pätevän takauksen tehtävänsä asian-
10366: mukaisesta täyttämisestä.
10367:     Tientekovelvollisen tarjous saatettakoon ilman takaus-
10368: takin hyväksyä, milloin se harkitaan suunnilleen vastaa-
10369: van sitä apumaksua, jonka hän on velvollinen tierahastoon
10370: suorittamaan.
10371:                   V, •· -   Ahmavaara y. m.             305
10372: 
10373:     Sittenkuin jotakin määrättyä tieosaa koskevat tar-
10374: joukset on tehty, tutkii tiehallitus ne ja ilmoittaa sitten
10375: heti mikä tarjous on hyväksytty. Useammista tarjouk-
10376: sista on alin, asianmukaisesti tehty, hyväksyttävä, paitsi
10377: milloin urakoitsijan tai hänen takausmiestensä ei harkita
10378: tarjoavan tarpeellista vakuutta tehtävän täyttämisestä,
10379: taikka tarjous havaitaan olevan ilmeisesti korkeampi kuin
10380: kohtuullista ja tientekolahon edun mukaista on.
10381:     Jos jostakin tieosasta ei ole mitään hyväksyttävää
10382: tarjousta tehty, on, tiehallituksen harkinnan mukaan, joko
10383: uusi huutokauppa kuulutettava taikka tieosa tientekolahon
10384: puolesta muulla tavalla kunnossapidettävä.
10385:     Huutokauppatilaisuudessa on pidettävä pöytäkirjaa,
10386: johon merkitään sekä kaikki hyväksytyt tarjoukset että
10387: myöskin, jos nämä eivät ole olleet alimmat, kaikki niitä
10388: alemmat tarjoukset. Jollei alinta tarjousta ole hyväksytty,
10389: on syyt siihen merkittävä pöytäkirjaan.
10390:     Jos se, joka huutokaupassa on tehnyt tarjouksen, ei
10391: tyydy tiehallituksen siitä julistamaan päätökseen, olkoon
10392: oikeutettu saattamaan päätöksen tientekolahon tutkitta-
10393: vaksi kirjallisella muutoksen hakemuksella, joka neljän-
10394: toista päivän kuluessa huutokauppapäivästä, sanottua
10395: päivää kuitenkaan lukuunottamatta, on kuntakokouksen
10396: esimiehelle annettava.
10397:     Tällaisen asian käyttelyä varten on kuntakokous vii·
10398: pymättä kokoonkutsuttava.
10399:                           22 §.
10400:    Maantie on pidettävä kulkuyhteydelle täysin tyydyt-
10401: tävässä kunnossa.
10402:    Tällaisen tien kunnossapitoon tästälähin tarvittavan
10403: hiekan, soran, saven ja kivien hankkimisesta on 13 §:ssä
10404: oleva määräys noudatettavana.
10405:                           23 §.
10406:    Tienkorjaukseen älköön yleensä käskettäkö sellaisina
10407: aikoina, jolloin seudulla yleisesti kevät- tai syystoukoa
10408:                                                      V, 5
10409: 306                   V, a. -   Tienteko.
10410: 
10411: tehdään tai eloa korjataan, älköönkä muulloinkaan kesä-
10412: ajalla, paitsi kun veden uurtamisen tahi muun satunnaisen
10413: vahingon takia tien kuntoonpaneminen heti saattaa olla
10414: tarpeen vaatima.
10415:                             24 §.
10416:      Jos maantie kruununnimismiehen pitämässä katsel-
10417: muksessa on huomattu olevan epäkunnossa, velvoittakoon
10418: nimismies urakoitsijan määräajan kuluessa korjaamaan
10419: viat sekä antakoon samalla tästä tiedon tiehallitukselle.
10420:  Jollei vikoja määrätyn ajan kuluessa ole asianmukaisesti
10421: korjattu, olkoon kruununnimismiehellä valta maksua vas-
10422: taan teettää työ ja suorastaan ottaa sen kustannukset nis-
10423: koittelevalta, jollei tämä, neljän päivän kuluessa, toteen-
10424: näytettävästi käskyn saatuaan, ole niitä korvannut. Jos
10425: kustannuksia ei voida urakoitsijalta saada, vastatkoon
10426: tientekolahko niistä, ollen oikeutettu hakemaan korvausta
10427: urakoitsijalta ja tämän takausmiehiltä.
10428: 
10429:                             25 §.
10430:     Jos silta palaa tahi vesitulva sen viepi, taikka jos muu
10431: tapaturma tahi väkivallantekijät sen hävittävät, olkoon
10432: tientekolahko velvollinen siinä paikassa pitämään lossia
10433: tahi !auttaa, kunnes uusi silta ennätetään rakentaa.
10434: 
10435:                              26 §.
10436:     Jos joku tahtoo johtaa uuden ojan maantien alitse,
10437: tulee hänen hankkia lupa siihen tiehallitukselta ja, missä
10438: oja on kaivettu, sen yli rakentaa sellainen silta tahi rumpu,
10439: joka maantienkatselmuksessa voidaan hyväksyä, sekä pi-
10440: tää sitä kunnossa sen ajan loppuun asti, joksi tienteko-
10441: tahon maanteiden kunnossapito viimeksi on urakalle
10442: annettu.
10443:                              27 §.
10444:     Maantielle älköön pantako muita ainevarastoja kuin
10445: sellaisia, joita tien kunnossapitoon välttämättömästi tarvi-
10446:                    V, •· -   Ahmavaara y. m.             307
10447: 
10448: taan; älköönkä niitäkään niin asetettako, että kulkuyhteys
10449: senvuoksi haittaa kärsii.
10450:                               28 §.
10451:      Jos maantie siirretään tahi tehdään uudestaan, on se,
10452: kunnes uusi urakkahuutokauppa toimitetaan, niiden kun-
10453: nossapidettävä, jotka vanhaa tietä ennen olivat kunnossa-
10454: pitäneet. Josjotakuta täten rasitetaan entistä kalliimmalla
10455: tienkunnossapidolla, saakoon tierahastosta vastaavaa kor-
10456:  vausta.
10457:                             29 §.
10458:      Jos maantien ajorata on määrätty tehtäväksi leveäm-
10459:  mäksi, kuin ennen on ollut säädetty, saakoon se, jonka
10460: tienkunnossapito täten vaikeutetaan, kohtuullista korvaus-
10461:  ta tierahastosta.
10462:      Sama olkoon laki, missä maanvieremä, vedentulva tai
10463:  muu niihin verrattava tapahtuma on maantielle saatta-
10464:  nut sellaisen vian, että sen korjaaminen vaatii kustan-
10465:  nusta, jota ei ole voitu edeltä arvata ja jota ei sovi tien-
10466:  tekijän suoritettavaksi panna.
10467: 
10468:                            30 §.
10469:     Jos asianomaiset eivät voi sopia 28 ja 29 §:ssä mai-
10470: nitusta korvauksesta, jätetään asia kolmen uskotun mie-
10471: hen ratkaistavaksi, joista paikkakunnan tuomari valitsee
10472: yhden, tiehallitus toisen ja asianomainen tientekovelvol-
10473: linen kolmannen.
10474:     Jos asianosainen ei ole valinnut uskottua miestä nel-
10475: jäntoista päivän kuluessa toteensaatavan kehotuksen saa-
10476: tuansa, tulee tuomarin, ilmoituksesta, valita uskottu mies
10477: valvomaan niskoittelevan oikeutta.
10478:     Uskottujen miesten päätökseen älköön muutosta
10479: haettako.
10480:     Uskotut miehet saavat toimituksesta kohtuullisen
10481: palkkion, ja on heidän pääasian yhteydessä määrättävä,
10482: kenen maksettava se on. Jos joku on tähän tyytymätön,
10483: jätettäköön palkkiotakoskeva asia oikeuden ratkaistavaksi.
10484: 308                   V, •· -     Tlenteko.
10485: 
10486:                           31 §.
10487:     Maantie on lumiesteen sattuessa pidettävä auki lumi-
10488: reellä ja luomisella.
10489:     Lumireen suuruudesta ja sen laadusta antaa Kuver-
10490: nööri, tientekolahon ehdotuksesta, tarpeellisia, paikkakun-
10491: nan liikenneolojen mukaan soviteltuja määräyksiä.
10492:     Missä liikenne on vähäinen tahi paikkakunnan olo-
10493: suhteet muuten antavat siihen aihetta, saattaa Kuvernööri,
10494: hakemuksen johdosta, sallia että lumireenvetoa maantiellä
10495: ei tarvitse toimittaa.
10496:                                 32 §.
10497:     Missä maantielle kokoontuu paljon lunta, niin että
10498: tietä ainoastaan vaivoin ja suuremmilla kustannuksilla
10499: voidaan kulkukelpoisena pitää, johdettakoon tie, kruunun-
10500: nimismiehen harkinnan mukaan, sellaisen paikan sivu, jos
10501: se mukavasti ja maanomistajalle haittaa tuottamatta käy
10502: päinsä, tahi jos maanomistaja, vaikka sivutiestä syntyy
10503: hänelle haittaa, on siihen suostunut. Sellaista sivutietä
10504: varten tulee kruununnimismiehen osottaa sopivin suunta,
10505: ja on asianomaisten sittemmin sanottua tietä pidettävä
10506: auki samalla tavalla kuin päätietä.
10507:     Se, joka talvisaikana lumireellä kunnossapitää maan-
10508: tietä, saakoon, sittenkuin pysyvä talvi on tullut, purkaa
10509: sellaisen tien varrelle tehdyt aitaukset, ollen velvollinen
10510: aikaisin keväällä panemaan ne jälleen entiseen kuntoonsa.
10511: Jos vastamainittu määräys laiminlyödään, olkoon laimin-
10512: lyönyt velvollinen palkitsemaan maanomistajalle sen va-
10513: hingon, mikä hänelle siitä syntyy.
10514: 
10515:                            33 §.
10516:     Kuvernöörin vallassa on, tientekovelvollisia kuulus-
10517: teltuaan ja sittenkuin paikkakunnan kilhakunnanoikeu-
10518: dessa on asiaa tutkittu, harkita ja päättää, missä erityistä
10519: talvitietä yleisen kulkuyhteyden mukavuudeksi tarvitaan
10520: ja se on käytettäväksi annettava, sekä millä paikoin ja
10521:                   V,s. -   Ahmavaara y. m.               309
10522: 
10523: millä tavoin talvitie on johdettava vesistössä olevan ylei-
10524: sen kulkuväylän poikki.
10525:                             34 §.
10526:     Kun erityinen talvitie on yleistä tarvetta varten tehty,
10527: on se pidettävä kulkukelpoisessa kunnossa sekä, missä
10528: niin tarvitaan, sopivasti viitoitettava.
10529:     Jos sellaisen talvitien vuoksi maantie on pitemmäksi
10530: tahi lyhemmäksi ajaksi käynyt tarpeettomaksi, älköön
10531: sen aukipitämistä sanottuna aikana vaadittako; kuiten-
10532: kin on tientekolahon hyvissä ajoin keväällä pantava
10533: maantie kuljettavaan kuntoon.
10534: 
10535:                             35 §.
10536:     Yleistä tarvetta varten tehty talvitie on, niin usein
10537: kuin olosuhteet vaativat, muutettava sekä, missä tie me-
10538: nee jään yli, ne paikat merkittävät, joissa on avantoja tahi
10539: railoja, ja tie johdettava niiden sivu taikka silta pantava.
10540: niiden poikki. Jos joku tekee avannon sellaisen talvitien
10541: varrelle, olkoon velvollinen sen sopivalla tavalla merkit-
10542: semään.
10543:                               36 §.
10544:     Jos talvitie, josta 33 §:ssä mainitaan, menee poikki
10545: vesistön, jota höyrylaivat säännöllisesti käyttävät talvi-
10546: kulkuväylänä,olkoon tientekolahko velvollinen niihin paik-
10547: koihin, missä höyrylaivaväylä katkaisee tien, toimittamaan
10548: sellaisen sillan, lautan tahi muun laitoksen, kuin Kuver-
10549: nööri liikenteen laatuun ja vilkkauteen nähden harkitsee
10550: tarpeelliseksi. Ne kustannukset, jotka sellaisen laitoksen
10551: ja siihen kuuluvain kalujen hankkimisesta sekä ehkä tar-
10552: vittavan vahtituvan rakentamisesta koituvat tienteko-
10553: laholle, niin myös vahtipalvelijain paikkaamisesta ja yli-
10554: menopaikan valaisemisesta aiheutuvat menot ovat valtio-
10555: varoista suoritettavat. Laitoksen ja vahtituvan muu hoito
10556: ja kunnossapito sekä kustannukset kaluston uusimisesta
10557: kuuluu tientekolahon velvollisuuksiin.
10558: 310                       V, •· - Tienteko.
10559: 
10560:     Jos talvihöyrylaiva sattumalta murtaa auki tällaisen,
10561: vetojuhtia ja ajoneuvoja kannattavalla jäällä olevan tien,
10562: on tiehallitus velvollinen viipymättä pitämään huolta
10563: siitä, että väliaikainen, liikenteen tarvetta vastaava laitos
10564: tehdään vesiväylän poikki sopivalla tavalla merkittävään
10565: paikkaan; ja on tiehallitus myöskin velvollinen, milloin
10566: sellaisia satunnaisia liikenteen keskeytyksiä on pelättä-
10567: vissä, ryhtymään kaikkiin näiden pikaisesti poistamiseksi
10568: tarpeellisiin valmistaviin toimiin. Tästä johtuvat kustan-
10569: nukset suoritetaan tierahastosta ja voidaan yleisistä va-
10570: roista kokonaan tai joksikin osaksi, harkinnan mukaan
10571: kussakin eri tapauksessa, korvata.
10572:     1 momentissa mainittujen määrärahain hakemukseen
10573: on liitettävä piirustus ja erikohtainen kustannusarvio sekä
10574: 2 momentissa tarkoitetun kustannuksen korvaushakemuk-
10575: seen erikohtainen, asianomaisen kruununnimismiehen tahi
10576: muun uskottavan ja tunnetun henkilön oikeaksi todistama
10577: kustannuslasku. Kummassakin tapauksessa on hakemus
10578: jätettävä Kuvernöörille, joka lähettää asiakirjat ynnä
10579: oman lausuntonsa Senaatin Talousosastoon.
10580:                           37 §.
10581:     Jollei urakkamies toimita hänen velvollisuutenaan ole-
10582: vaa lumireenvetoa tahi lumenluomista, taikka jollei yleistä
10583: talvitietä määrätyllä tavalla viitoiteta, olkoon kruunun-
10584: nimismiehellä valta teettää työ ja maksu sitten laimin-
10585: lyöneeltä periä, kuten 24 §:ssä sanotaan.
10586: 
10587:                              4 LUKU.
10588:       M a a n t i e n t e k e m i s e s t ä j a k u n no s s a-
10589:        pidosta johtuvain kustannusten
10590:                      s u o r i t t a m i s e s t a.
10591:                            38 §.
10592:    Kustannuksiin maantien tekemisestä ja kunnossapitä-
10593: misestä ovat osallisina alempana säädettyjen perusteiden
10594: mukaan seuraavat verotusesineet:
10595:                   V, a. -   Ahmavaara y. m.             311
10596: 
10597:     a} kaikki manttaaliin pantu maa, lukuunottamatta
10598: kuitenkaan uudistaloja ja muita vapaavuosia nauttivia
10599: maatiloja, kunnes niistä on suoritettava täysi vero;
10600:     b) verotetut torpat ja ulkopalstat, joita omistusoikeu-
10601: della tai vakaalla asukasoikeudella hallitaan;
10602:     c) kruununpuistot ja muut kruununmaat, joita ei ole
10603: manttaaliin pantu;
10604:     d) kunnallisverotuksen alaiset teollisuusyritykset; sekä
10605:     e) muu kunnallisverotuksen alainen tulo, joka nousee
10606: vähintäin 800 markkaan vuodessa.
10607:                            39 §.
10608:     Kaikista 38 §:ssä mainituista verotusesineistä suori-
10609: tetaan tieveroa, joka jaetaan tieäyrien mukaan ja makse-
10610: taan tientekotahon tiekassaan.
10611:     Sanotun pykälän a), b), c) ja d) kohdissa luetelluille
10612: verotusesineille pannaan yksi tieäyri niiden koko vuosi-
10613: tulon jokaisesta täydestä sadasta markasta; e) kohdassa
10614: mainitulle 800 markan tai sen yli nousevalle tulolle pan-
10615: naan yksi tieäyri jokaisesta sen täydestä kahdesta sa-
10616: dasta markasta, kuitenkin niin että: 800 markan tulosta
10617: kolme tieäyriä on veronvapaata ja yksi maksava, 1,000
10618: markan tulosta kolme veronvapaata ja kaksi maksavaa,
10619: 1,200 markan tulosta kaksi veronvapaata ja neljä maksa-
10620: vaa, 1,400 markan tulosta kaksi veronvapaata ja viisi
10621: maksavaa, 1,600 markan tulosta yksi veronvapaa ja seit-
10622: semän maksavaa sekä 1,800 markan tulosta yksi veron-
10623: vapaa ja kahdeksan maksavaa, jota vastoin tulosta, joka
10624: nousee 2,000 markkaan tahi sen yli, veroa maksetaan kai-
10625: kilta tieäyreiltä.
10626:     Vuosituloksi saman pykälän c) kohdassa mainituista
10627: verotusesineistä luetaan kolme prosenttia niiden arvioi-
10628:  dusta pääoma-arvosta.
10629:                            40 §.
10630:     Tieäyrinpano toimitetaan kunnallisverotuksen yhtey-
10631: dessä, soveltaen mitä voimassa oleva asetus maalaiskuntain
10632: kunnallishallinnosta säätää taksoituksesta.
10633: 312                    V, •· -   Tienteko.
10634: 
10635:                              41 §.
10636:      39 §:n 3 momentissa mainittua kruununpuistojen ja
10637:  muun kruununmaan arvioimista varten tulee, maalaiskun-
10638: tain kunnallishallinnosta voimassa olevan asetuksen mu-
10639: kaan, kuhunkin kuntaan asetetun taksoituslautakunnan
10640: laatia ehdotus ja sitten jättää se kuntakokouksen tarkas-
10641: tettavaksi. Sellaisen arvioimisen johdoksi on Metsähalli-
10642: tuksen, asianomaisen Kuvernöörin kautta, toimitettava
10643: taksoituslautakunnalle tarpeelliset tiedot.
10644:      Mitä kuntakokous on asiasta päättänyt, on jätettävä
10645: Kuvernöörin tutkittavaksi, ja Kuvernöörin päätös on alis-
10646: tettava Senaatin Talousosaston tutkittavaksi ja vahvistet-
10647: tavaksi. Siten vahvistettu arvioiminen on voimassa kym-
10648: menen vuotta, jonka jälkeen se on uudistettava, ja on uusi
10649: taksoitus tehtävä sen edellisenä vuonna, jona kymmen-
10650:  vuotiskausi loppuu.
10651:                              42 §.
10652:      Joka vuosi, sittenkuin 18 ja 20 §:ssä mainittu huuto-
10653: kauppa on toimitettu, tulee tiehallituksen laatia täydel-
10654: linen meno- ja tuloarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi.
10655: Siihen otetaan menot tienkunnossapidosta ja muista tee-
10656: tettävistä töistä, joko hyväksyttyjen urakkatarjousten
10657: taikka, mikäli töitä ei teetetä urakalla, laaditun kustannus-
10658: arvion mukaan, niin myös tiehallituksen palkkaus sekä
10659: muut kustannukset. Edeltäkäsin laskettavissa olevain me-
10660: nojen lisäksi on ehdotukseen myöskin pantava kohtuulli-
10661: nen rahamäärä arvaamattomien menojen varalle.
10662:      Menoarvioon voidaan myöskin ottaa rahamäärä, kor-
10663: keintaan kymmenen prosenttia kaikista muista vuoden
10664: menoista, pantaval•si erityiseen vararahastoon, josta, ko-
10665: konaan tahi osaksi, on suoritettava kustannukset uusien
10666: tei.den tekemisestä taikka suurempain siltain uudestaan
10667: rakentamisesta tai kalliimmasta korjauksesta.
10668:      Jos edeltäkäsin huomataan, että paitsi edellä olevassa
10669: momentissa mainitun vararahaston jäännöstä, kuluvan
10670: vuoden lopulla jää tierahastoon säästöä, on se merkittävä
10671:                    V, •· -   Ahmavaara y. m.             313
10672: 
10673: ehdotuksen tulopuolelle ja niinikään muutkin tulot, joita
10674: ehkä on odotettavissa, kuten korot, siltarahat y. m. Jos
10675: jokin vuoden kuluessa tehtävä työ on aiottu suoritettavaksi
10676: vararahastosta, on sitäkin vastaava rahamäärä pantava
10677: tulopuolelle siirtona mainitusta rahastosta. Se määrä,
10678: minkä menojen summa on kaikkia näitä tuloeriä suurempi,
10679: kutsutaan tierahaston puhtaaksi menoksi siltä vuodelta.
10680: 
10681:                             43 §.
10682:     Sittenkuin tientekolahko on vahvistanut edellä ole-
10683: vain määräysten mukaan laaditun meno- ja tuloarvion,
10684: kuten 50 §:ssä sanotaan, lähettää tiehallitus sen tammi-
10685: kuun kuluessa asianomaisen kruununvoudin kautta läänin
10686:  K uvernöörille.
10687:                             44 §.
10688:     Teiden kunnossapitokustannusten helpottamiseksi ja
10689: tasaamiseksi antaa valtio, sen lisäksi että se 39 §:n mukai-
10690: sesti kruununpuistojen ja muun kruununmaan puolesta on
10691: osallisena sanottuun rasitukseen, enintään 10 prosenttia
10692: yhteenlasketuista puhtaista teiden kunnossapitomenoista
10693: koko maassa.
10694:                             45 §.
10695:     Sittenkuin 39 ja 40 §:ssä säädetty tieäyrinpano on
10696: toimitettu, lähettää tiehallitus asianomaiselle kruunun-
10697: voudille, hänen edelleen Kuvernöörilie toimitettavaksi,
10698: ilmoituksen tientekolahon yhteenlasketusta tieäyrien lu-
10699: vusta. Kuvernöörin tulee sitten Senaatin Talousosastoon
10700: lähettää näistä tiedoista laadittu yhdistelmä ynnä 42 §:ssä
10701: mainittujen meno- ja tuloarvioiden perusteella tehty yh-
10702: teenasetelma kunkin lääniin kuuluvan tientekolahon puh·
10703: taista tiemenoista.
10704:     Senaatin on maan tientekolahkojen kesken jaettava
10705: 44 §:ssä mainittu valtioapu. Jako toimitetaan siten että,
10706: edellämainittujen tietojen johdolla, lasketaan koko maan
10707: puhtaat tiemenot, jonka jälkeen lyhennetään valtioapu,
10708: kymmenen prosenttia. Jäännös jaetaan tasan maan yhteen-
10709:                        V, s. -   Tienteko.
10710: 
10711: lasketulle tieäyrien luvulle, jonka jälkeen kullekin tienteko-
10712: laholle lasketaan se määrä, mikä, tämän keskikustannuksen
10713: mukaan tieäyriltä, tulisi tientekolahon vastattavaksi.
10714: Valtioapu annetaan sitten niilletientekolahoille,joiden puh-
10715: taat menot ovat niin tavoin laskettuja menoja isommat,
10716: sekä jaetaan tientekolahkojen kesken suhteellisesti sen
10717: mukaan, minkä verran puhtaat menot ovat laskettuja
10718: isommat, kuitenkin niin että enempää kuin kolme neljän-
10719: nestä näiden menojen erosta älköön tientekolaholle an-
10720: nettako.
10721:     Tientekolahoille täten jaetut valtioavut saatetaan ylei-
10722: sesti tiedoksi ja maksetaan asianomaisen Kuvernöörin
10723: kautta tientekolahoille.
10724:                               46 §.
10725:     Sittenkuin tientekolaholle tuleva valtioapu siten on
10726: määrätty, tulee tiehallituksen lyhentää se meno- ja tulo-
10727: arviossa lasketusta puhtaasta menosta sekä kannettavaksi
10728: jakaa jäännös tientekovelvollisten kesken kunkin tieäyrien
10729: mukaan.
10730:                           5 LUKU.
10731:                  T i e h a ll i t u k s e s t a.
10732:                            47 §.
10733:     Kuhunkin tientekolahkoon asetetaan tiehallitus, jossa
10734: on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja vähintäin kolme
10735: jäsentä ynnä varajäsenet. Tiehallitus valitaan tienteko-
10736: velvollisista, joilla on äänivalta kuntakokouksessa sekä
10737: asuntonsa ja kotipaikkansa tientakoiahon piirissä, ja on
10738: tässä varteen otettava mitä on säädetty kunnallislauta-
10739: kunnan vaalista.
10740:     Tiehallituksen puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle
10741: ja jäsenille tulevan palkkion määrää tientekolahko.
10742:                           48 §.
10743:    Tiehallituksen velvollisuutena on tierahaston hoita-
10744: minen, asianomaisten tieasioista antamain päätösten toi-
10745:                   V, s. -   Ahmavaara y. m.            315
10746: 
10747: meenpaneminen sekä muiden tämän lain mukaisesti tie-
10748: hallitukselle kuuluvain tehtäväin täytäntöön saattaminen.
10749: Tierahastosta teettää tiehallitus täydelliset tilit, jotka
10750: päätetään kalenterivuodelta.
10751:     Asiain käsittelyssä ja päätösten tekemisessä on tie-
10752: hallituksen noudatettavana mitä kunnallislautakunnasta
10753: niissä kohdin on säädetty.
10754: 
10755:                            49 §.
10756:     42 §:n mukaan laadittu meno- ja tuloarvio on tie-
10757: hallituksen ennen lokakuun loppua jätettävä asianomai-
10758: selle kunnallislautakunnalle. Arvion mukana pitää silloin
10759: olla pöytäkirjat 18 ja 20 §:ssä mainituista urakkahuuto-
10760: kaupoista sekä tientekolahon 21 §:n 6 momentin mukaan
10761: tekemistä päätöksistä.
10762:                            50 §.
10763:     Meno- ja tuloarvion vahvistamisesta, tientekovelvol-
10764: listen 46 §:n mukaan suoritettavan tieveron maksunpanosta
10765: ja kannosta sekä tilin tekemisestä ja sen tarkastamisesta
10766: on soveltuvilta kohdin noudatettava mitä maalaiskuntain
10767: kunnallishallinnosta on säädetty.
10768: 
10769:                           51 §.
10770:     Tierahastoon kertyvät varat, joita ei heti tarvita
10771: käyttää, tulee tiehallituksen saattaa korkoa kasvaviksi
10772: tallettamalla ne varmaan pankkilaitokseen.
10773: 
10774: 
10775:                             6 LUKU.
10776: 
10777: Kylätien ja polkutien tekemisestä ja
10778:         k u n n o s s a p i t ä m i s e s t ä.
10779: 
10780:                           52§.
10781:     Kylätien tekemiseen ja kunnossapitoon ovat velvol-
10782: liset ne 38 §:n a), b), c) ja d) kohdissa mainitut tilat,
10783: maat ja teollisuuslaitokset, jotka tietä tarvitsevat tahi
10784: 316                   V, •· -   Tlenteko.
10785: 
10786: siitä hyötyvät; ja on niille sitä varten pantava tieyksiköt
10787: suuruutensa ja laajuutensa sekä kullekin tiestä olevan
10788: yhödyn mukaan.
10789:     Sanottu teiden osallisuus sekä asianomaisille tuleva
10790: tieyksikköjen luku määrätään sillä tavoin, kuin 3 §:ssä
10791: kylätien tekemistä koskevan asian käsittelystä säädetään;
10792: ja on Kuvernöörin asiasta antama päätös, sikäli kuin sillä
10793: on kruununmaata velvoitettu ottamaan osaa sellaiseen
10794: tiehen, alistettava Senaatin Talousosaston tutkittavaksi
10795: ja vahvistettavaksi. Jos niihin oloihin, jotka ovat olleet
10796: vaikuttavina tieyksikköjä määrättäessä, on tullut muutos,
10797: niin haettakoon samalla tavoin tasausta.
10798:                            53 §.
10799:     Kaikkien 52 §:ssä mainittujen tientekovelvollisten asia
10800: on, siinä osotetun perusteen mukaan, luonnossa toimittaa
10801: kylätien teko ja kunnossapito, elleivät he päätä sitä muulla
10802: tavoin toimitettavaksi, jolloin kuitenkin pätevän pää-
10803: töksen tekemiseen vaaditaan että siihen yhtyy ainakin
10804: kaksi kolmannesta, pääluvun mukaan.
10805:                             54 §.
10806:     Kylätie, jonka kunnossapidon tientekovelvolliset itse
10807: luonnossa suorittavat, on heidän keskensä sitä varten
10808: tieyksikköjen mukaan jaettava.
10809:     Kylätien jaon toimittaa maamittari säädetyssä järjes-
10810: tyksessä; ja on ennen jakoa toimitettavassa jyvityksessä
10811: otettava huomioon kaikki tien kunnossapitokustannuksiin
10812: vaikuttavat seikat.
10813:                             55 §.
10814:     Jos teollisuuslaitos seisautetaan käynnistä tai laitos
10815: ainaiseksi lakkautetaan, olkoon sen haltija seuraavasta
10816: vuodesta lähtien vapaa kylätien tekemisestä ja kunnossa-
10817: pidosta, edellisessä tapauksessa kuitenkin vain siksi kunnes
10818: laitos taas pannaan käyntiin. Jos tie on jaettu, on laitok-
10819: selle määrätty tieosa toisten tienosakasten yhteisesti kun-
10820: nossa pidettävä sillä aikaa, kuin käynti on seisauksissa,
10821:                    V, •· -   Ahmavaara y. m.              317
10822: 
10823: taikka, kun laitos on lakkautettu, aina siihen saakka kunnes
10824: uusi tienjako muusta syystä tehdään. Jos perustetaan
10825: teollisuuslaitos, jolle on hyötyä jo kunnossa pidettäväksi
10826: jaetusta kylätiestä, ja laitoksen osallisuus tiehen sekä sille
10827: kuuluvain tieyksikköjen luku ovat säädetyssä järjestyk-
10828: sessä määrätyt, pitää sanotun laitoksen, niin kauan kuin
10829: tienjako muutoin on voimassa, tien kunnossapitoa varten
10830: suorittaa vuotuinen rahamaksu, jonka Kuvernööri tien
10831: kunnossapitovelvollisten ehdotuksesta määrää.
10832: 
10833:                             56 §.
10834:     Mitä 22-30 §:ssä säädetään maantiestä, olkoon so-
10835: veltuvilta kohdin voimassa myöskin kylätiestä, kuitenkin
10836: niin että tiehallituksen velvollisuudet kuuluvat kylätien-
10837: osakkaille taikka heidän valitsemilleen uskotuille miehille
10838: sekä että, ellei tierahastoa ole, se korvaus, joka on mai-
10839: nittu 28 ja 29 §:ssä, onosakastensuoritettava tieyksikköjen
10840:  mukaan.
10841:                             57 §.
10842:     Sellaiset kylätien tekemistä ja kunnossapitämistä kos-
10843: kevat asiat, joista tässä laissa ei ole erittäin säädetty,
10844: päättävät tienosakkaat siten kuin he sopivimmaksi kat-
10845: sovat. Jos siitä ilmenee eri mieliä, ratkaistaan kysymys
10846: äänestyksellä, jossa äänet lasketaan tieyksikköjen mukaan,
10847: kuitenkin sellaisella äänilukujen rajoituksella, kuin maa-
10848: laiskuntain kunnallishallinnosta voimassa olevassa asetuk-
10849: sessa säädetään.
10850:                             58§.
10851:     Kuntain kesken keskuusliikettä välittävän polkutien
10852: tekemis- ja kunnossapitovelvollisuus on tientekolahon
10853: asiana. Muut polkutiet tehdään ja kunnossapidetään kylä-
10854: teistä voimassa olevain perusteiden mukaan. Polkutien
10855: suunta on tarpeellisissa kohdissa pilkkomisella taikka
10856:  muulla sopivalla tavalla merkittävä.
10857:     Ellei polkutietä asianmukaisesti voimassa pidetä taikka
10858:  merkitä, tulee asianomaisen kruununnimismiehen niin me-
10859:  netellä, kuin maantiestä 24 §:ssä on määrätty.
10860: 318                   V, •· - Tlenteko.
10861: 
10862:                          7 LUKU.
10863: 
10864: E desv a st a u k sest a t ä m ä n         1a i n   r i k k o-
10865:                     m i se s ta.
10866: 
10867:                               59 §.
10868:     Urakoitsija tahi tientekijä, joka jättää tien asian-
10869: mukaisesti kunnossapitämättä maan ollessa paljaana,
10870: taikka täyttämättä, mitä hänellä maantietä lumireen-
10871: vetämiseen ja lumenluomiseen nähden on velvollisuutena,
10872: taikka kulkukelpoisessa kunnossa pitämättä erityisen,
10873: yleistä kulkuyhteyttä varten tehdyn talvitien, taikka mää-
10874: rätyllä tavalla merkitsemättä tien, rangaistakoon enintään
10875: sadan markan sakolla.
10876:     Jos silta, tienrumpu, lossi tahi lautta on puutteellinen,
10877: vaaraa tuottamatta, sakotettakoon sitä, joka kunnossa-
10878: pidon on laiminlyönyt, enintään seitsemänkymmentä viisi
10879:  markkaa.
10880:       Jos tie luvattomasti suljetaan, olkoon siitä sakkoa
10881: enintään sata markkaa. Sama edesvastaus kohtaa sitä,joka
10882: laiminlyö rakentaa siltaa tahi rumpua ojan yli, jonka hän
10883:  on johtanut maantien tahi kylätien alitse.
10884:      7, 8, 9, 10 ja 27 §:ssä olevien määräysten rikkomisesta
10885: sakotettakoon syyllistä enintään viisikymmentä markkaa.
10886:      Jos lossimies tahi se, joka on otettu toimittamaan silta-
10887: tahi lossirahan kantoa, ilman syytä on viivyttänyt mat-
10888:  kustavaista, taikka häneltä vaatinut enemmän kuin mää-
10889:  rätyn maksun, taikka jos lossimies jättää matkustavaisen
10890:  kuljettamatta, rangaistakoon enintään viidenkymmenen
10891:  markan sakolla.
10892:     Matkustavainen, joka, vaikka on saanut muistutuksen
10893:  että silta- tahi lossiraha on maksettava, sen laiminlyö ja
10894:  jatkaa matkaansa, rangaistakoon enintään viidenkymme-
10895:  nen markan sakolla.
10896:      Muutoin olkoon voimassa mitä tämänlaatuisista rik-
10897:  komuksista Rikoslaissa on säädetty.
10898:                    V, •· -   Ahmavaara y. m.                  319
10899: 
10900:                           60 §.
10901:    Rikkomuksen, joka 59 §:n 1, 2, 3 ja 4 momentin mu-
10902: kaan on rangaistuksen alainen, olkoon jokainen oikeutettu
10903: ilmoittamaan syytteeseen pantavaksi.
10904:                            8 LUKU.
10905:             E r i n ä i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
10906:                           61 §.
10907:     Kuvernöörin päätökseen asioista, jotka tässä laissa
10908: mainitaan, saa muutosta hakea siinä järjestyksessä, kuin
10909: valituksen tekemisestä kunnallisissa asioissa on määrätty.
10910:                             62 §.
10911:     Tämä laki astuu voimaan           päivana
10912: kuuta 19       Sitä ennen on kuitenkin viipymättä tämän
10913: lain mukaan ryhdyttävä sen sovelluttamista varten tar-
10914: peellisiin valmistaviin toimenpiteisiin; ja Kuvernöörin tulee
10915: noudattaen 14 §:n määräyksiä ja asianomaisia kuntia kuu-
10916: lustettuaan, päätöksellä määrätä se alue, mikä minkin
10917: läänissä olevan tientekolahon tulee sisältää, sekä myöskin
10918: pitää tointa tientekolahon kokoonkutsumisesta ensi kerran
10919: tiehallituksen valitsemista varten.
10920:                             63 §.
10921:     Tämän lain kautta kumotaan Rak. K:n 25luku, mikäli
10922: se koskee tientekorasitusta maalla, 15 p:nä tammikuuta
10923: 1883 annettu asetus teitten ja siltain tekemisestä ja kun-
10924: nossapitämisestä maalla sekä kaikki muut yleisessä laissa
10925: ja erinäisissä asetuksissa annetut määräykset, jotka ovat
10926: ristiriidassa tämän lain kanssa. Sen vuoden alkuun asti,
10927: jolle tierahaston meno- ja tuloarvio ensi kerran on tehty,
10928: on kuitenkin tähän saakka voimassa olleita määräyksiä
10929: tientekorasituksen suorittamisesta maalla edelleenkin nou-
10930: datettava.
10931:    Helsingissä, helmikuun 18 päivänä 1914.
10932:       P. Ahmavaara                             M. Latva.
10933:       J. Kaskinen.                             K. E. Linna.
10934: 320
10935: 
10936: V, 4. -   Anom. ehd. N:o 48.
10937: 
10938: 
10939: 
10940: 
10941:               Heiskanen, S., y. m.: Määrärahan myöntämi-
10942:                 sestä eräitten kuntain eniten rasitettujen tien-
10943:                 tekolakkojen a(Justamiseksi.
10944: 
10945: 
10946: 
10947:              S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
10948: 
10949:      Nykyisen maantierasituksen aiheuttamat epäkohdat
10950: eivät tulisi lähivuosina korjatuiksi siinäkään tapauksessa,
10951: vaikka eduskunta päättäisikin uudistaa tientekoasetuksen
10952: ja eduskunnan päätös saisi mahdollisimman pian lopullisen
10953: vahvistuksen. Moniaita vuosia kuluisi järjestelyihin, siir-
10954: tyessä vanhasta uuteen.
10955:      Mielestämme olisi kuitenkin sekä aihetta että mahdolli-
10956: suutta tasoittaa edes pahimpia epäkohtia jo aivan ensi
10957: tilassa, osottamalla määrärahoja enimmin rasitettujen
10958: tientekolahkojen väliaikaista avustamista varten.
10959:     Mainitsemamme avustuksen jakoperusteena sopisi"käyt-
10960: tää kunkin tientekolahkon ylläpitämien yleisten maan-
10961: teitten pituutta, verrattuna lahkon asukaslukuun, kui-
10962: tenkin siten rajoitettuna, että avustusta saisivat etupäässä
10963: enimmin rasitetut tientekolahkot.
10964:      Kun maassamme on noin 10 km. maantietä kutakin
10965: 1,000 asukasta kohti, niin edellämainittu rajoitus saavutet-
10966: taisiin mielestämme kohtuullisimmin siten, että jätettäisiin
10967: lukuunottamatta 5 km. kutakin tielahkon täyttä 1,000
10968: asukasta kohti ja avustusta myönnettäisiin ainoastaan
10969: siitä lahkoon kuuluvain maanteitten osasta, joka edellisen
10970:                    V, •· -    Heiskanen y. m.                321
10971: 
10972: mukaan jää jälelle, kuitenkin enintään 50 markkaa avus-
10973: tettua kilometriä kohti.
10974:      Mainitsemiemme perusteiden mukaan myönnettävistä
10975: apurahoista olisi maalaiskuntien, edeltäpäin ilmoitettavan
10976: määräajan kuluessa, jätettävä anomukset aEianomaisille
10977: kuvernööreille, joiden tulisi lähettää hakemukset Kei~a­
10978: rilliselle Senaatille, jonka jälkeen, ja kun asian on tie- ja
10979: vesirakennusten ylihallitus valmistellut, Keisarillinen Se-
10980: naatti jakaisi ja kuvernöörien välityksellä asettaisi määrä-
10981: rahan eri tientekolahkojen käytettäväksi.
10982:      Edelläesitetyn nojalla pyydämme kunnioittavimmin
10983: eduskuntaa anomaan,
10984: 
10985:                  että kulkulaitosrahaston budjetissa ruonna
10986:               1915 osotetaan 1,000,000 markan suuruinen
10987:               määräraha, käytettäräksi edelläesitettyjen pe-
10988:               rusteiden mukaan enimmin rasitettujen tien-
10989:               tekolakkojen arustamiseksi.
10990: 
10991:     Helsingissä, helmikuun 18 p:nä 1914.
10992: 
10993:       S. Heiskanen.                       A. Taottu.
10994:       Pekka Pennanen.                     Martti Kykkling.
10995:       M. Latva.                           Pekk.a Hillvä.
10996:                              E. Sinkko.
10997: 
10998: 
10999: 
11000: 
11001:                                                          V, 6
11002: 322
11003: 
11004: V, 6. -   Anom. ebd. N:o 49.
11005: 
11006: 
11007: 
11008:               Pykälä, K. K., y. m.: Määrärahan myöntä-
11009:                  misestä eräitten kuntain enemmän rasitettu-
11010:                  jen tientekolakkojen avustamiseksi.
11011: 
11012: 
11013:              S u o m e···n
11014:                        ... E d u s k u n n a ll e .
11015: 
11016:      Maantien teko ja kunnossapito on varhaisesta men-
11017: neisyydestä kuulunut tässä maassa maataviljelevän väes-
11018: tön osan rasituksiin. Se olikin luonnollista aikana, jol-
11019: loin talonpoikien alkeellisella kannalla oleva viljelys,
11020: metsänkäynti ja kalastus olivat maan ainoat tuloläh-
11021: teet, joita verottamalla koko valtio ja yhteiskuntalaitos
11022: täytyi pystyssä pysyä.
11023:      Uudemman ajan kehitys on kummminkin löytänyt
11024: muita tulolähteitä, joilla valtiolaitosta ylläpidetään, mutta
11025: siitä huolimatta on nuo alkuperäiset rasitukset maata omis-
11026: tavan väestön osan kannettavana. Siitä huolimatta
11027: vaikka teollisuus ja muu moninainen liike-elämä on jo
11028: puolella maan väestöä elinkeinona tarjoten helpommalla
11029: vaivalla, vähemmällä työllä monta kertaa paremmat ole-
11030: misen ehdot kuin maanviljelys. Ja kumminkin tämä
11031: muu väestön osa on välittömistä veroista aivan vapaa kun
11032: sitä vastoin maanviljelijäväestö kantaa osansa yhteis-
11033: kunnan ylläpitämiseksi välillisten verojen muodossa.
11034:  Uudemman ajan kehitys on pakottanut maataomistavan
11035: väestön, oman ja yhteiskunnan edun tähden ottamaan
11036: yhä suurenevan taakan kantaakseen tienteko- ja kyyti-
11037: rasituksen muodossa.
11038:      Rautatieverkko joka on viimekuluneina vuosikym-
11039: meninä nopeasti kehittynyt ulottuen jo harvaan asut-
11040: tuihin sydänmaan perukoihin ja sisävesillä vilkastunut
11041:                     V, s. -   Pykälä y. m.              323
11042: 
11043: höyrylaivaliike on pakottanut rakentamaan samassa suh-
11044: teessa uusia maanteitä rautatieasemille ja laivasatamiin,
11045: jotka useinkin läpäsevät vaikeakulkuisia asumattomia
11046: seutuja, on tuo vero, jonka maantienteko ja kunnossa
11047: pito aiheuttaa, kohonnut jo niin huomattaviin summiin,
11048: että toinen puoli kunnallisveroista menee teiden ja sil-
11049: tojen sekä kyytilaitoksen ylläpitämiseen.
11050:      Ja aikanaan näytti siltä, että kun rautatiet ja lai-
11051: valiike välittävät kaiken keskusliikkeen ja painavam-
11052: mat kuormat, ei maanteiden kunto ole enään niin suu-
11053: resta merkityksestä. Vaan meidänaikaiset teknilliset saa-
11054: vutukset kulkuneuvojen kehityksessä ovat asettaneet
11055: uusia vaatimuksia maanteiden hyvään kuntoon. Auto-
11056: mobiililiike suurien kaupunkien ympäristöissä ja tiheään
11057: asutuilla maaseuduillakin on jo niin vilkas, että viran-
11058: omaiset ovat pakoittaneet tientekovelvo1lisia ei ainoas-
11059: taan levittämään vanhoja kapeita maanteitä laissa
11060: määrätyn 10 kyynärän levyiseksi, vaan vieläpä alenta-
11061: maan mäkiä, missä on tavallista äkkinäisempi nousu.
11062: Ainakin Viipurin läänin kuvernööri on antanut virka-
11063: kirjeen, jolla hän määrää maantiet levitettäviksi siten,
11064: että äkkinäiset mutkat samalla oikenevat ja jyrkät nou-
11065: sut, joita ei voi muuten sivuuttaa, ovat alennettavat.
11066: Tämä määräys on olojen pakottama. Karjalan kannak-
11067: sella on konevaunu niin yleinen, että niitä toisin pai-
11068: koin on tiellä yhtä paljon kuin hevosiakin. Ja kuu
11069: vanhemmat maantiet ovat yleensä kapeita, ei joka pai-
11070: kassa kaksi konevaunua voi sivuuttaa toisiaan, jopa tulee
11071: hevosen vetämillä ajopeleilläkin ahtaaksi sivuuttaa suurta
11072: konevaunua, joka on puolta leveämpi kuin tavalliset kärrit.
11073:      Ei ole kuin vain ajan kysymys milloin suuret kuor-
11074: ma-automobiilit kulkevat maanteillä. Silloin tulee ky-
11075: symykseen myöskin vahvarakenteiset sillat, joiden kanto-
11076: voima nyt vain on rakennettu hevosliikettä silmälläpitäen.
11077:      Useat kunnat Viipurin läänissä ovat jo ryhtyneet
11078: maanteitä levittämään. Antrean kunnassa on viime ke-
11079: 324          V, •· - Tlentekolahkojen avustamlnen.
11080: 
11081: sänä alotettu erään halki kunnan kulkevan maantien
11082: levitys, joka ensi kesänä valmistuu ja tulee maksamaan
11083: 53,000 markkaa. Tehtyjen laskelmien mukaan tulisi jä-
11084: lellä olevien maanteiden levittäminen ja kerta kaikkiaan
11085: kuntoonpaneminen maksamaan 197,000 markkaa.
11086:      Muolan, Heinjoen ja Kyyrylän kuntien yhteisen
11087: tientekolahkon viime vuonna levittämä eräs maantien
11088: osa on tullut maksamaan noin 10,000 markkaa.
11089:      Koska tällaiset maantien levittämiset ja kuntoon-
11090: panot ovat ajan ja tarpeen vaatimia ja taloudellisen
11091: kehityksen elinehto, katsomme, että tällaisia toimenpi-
11092: teitä varten, jotka käyvät yli tientekovelvollisten mak-
11093: sukyvyn ja oikeudentunnon, on valtion varoilla ruvet-
11094: tava avustamaan niitä tientekolahkoja, jotka suurem-
11095: massa määrin ovat rasitetut. Uusien maanteiden teolla,
11096: vanhojen maanteiden ajanmukaiseen kuntoon panolla,
11097: jyrkkien nousujen alentamisella tai jonkun tieosan suu-
11098: rentuneen liikkeen takia vahvemmalla, esimerkiksi kivi-
11099: sepelillä päällystämisellä sekä kalliimpien siltojen raken-
11100: tamista on yleisillä varoilla avustettava.
11101:      Edellä esitetyn nojalla pyydämme kunnioittavimmin
11102: eduskuntaa anomaan,
11103:                   että enimmän rasitettuja tientekolakkoja
11104:                arustettaisiin, ja
11105:                   että ensi ruoden menoarvioon tätä tar-
11106:                koitusta rarten otettaisiin 1,000,000 markan
11107:                suuruinen määräraha.
11108: 
11109:       Helsingissä, helmikuun 17 päivänä 1914.
11110: 
11111:        K. K. Pykälä.                  Pentti Hiidenheimo.
11112:        J. P. Kokko.                   Wäinö Walkama.
11113:        Matti Poutiainen.              Pekka Ikonen.
11114:        Yrjö Kiuru.                    Pekka Saarelaineo.
11115:        Juho Tulikoura.                Erkki Pullinen.
11116:                                                         325
11117: 
11118: 
11119: V, 6 . - Aoom. ehd. N:o 47.
11120: 
11121: 
11122: 
11123: 
11124:              Halonen, Yrjö: Lappiin tehtäviä teitä varten
11125:                 myönnetyn määrärahan korottamisesta.
11126: 
11127: 
11128:            S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
11129: 
11130:     Viittaamalla niihin perusteluihin, jotka löytyvät
11131: Lapin vaalipiirin silloisen edustajan A. Fräntin 1911
11132: vuoden valtiopäiville jättämässä anomusehdotuksessa,
11133: koskeva tientekomäärärahan korottamista Lappia var-
11134: ten (Liitteet II, 1911, siv. 54), rohkenen kunnioittavim-
11135: min pyytää arvoisaa eduskuntaa Keisarilta ja Suuri-
11136: ruhtinaalta alamaisesti anomaan,
11137: 
11138:                 että määräraha teiden tekemistä varten La-
11139:              pissa korotettaisiin sataantuhanteen (100,000)
11140:              markkaan vuosittain.
11141: 
11142:     Helsingissä, helmikuun 18 p:nä 1914.
11143: 
11144:                                         Yrjö Halonen.
11145: 326
11146: 
11147: V, 1 . - Anom. ehd. N:o 50.
11148: 
11149: 
11150: 
11151:              Saarelainen, Pekka, y. m.: Avustuksen myön-
11152:                 tämisestä erinäisille kunnille kyytirasituk-
11153:                 sen huojentamiseksi.
11154: 
11155: 
11156:            S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
11157: 
11158:      Vuoden 1913 valtiopäivillä päätti eduskunta bud-
11159: jetin järjestelyn vuodeksi 1914 yhteydessä ehdottaa
11160: asiasta tehdyn anomusehdotuksen perusteella otettavaksi
11161: 200,000 markan suuruisen määrärahan yleisistä valtion-
11162: varoista kyytirasituksen huojentamiseksi siitä enimmän
11163: kärsiville kunnille, sekä merkittäväksi tämän määrärahan
11164: budjetissa ylimääräisten menojen joukkoon, kulkulaitos-
11165: toimituskuntaan kohdistuvain hallinnonhaarain kohdalle.
11166:      Kuten julkisuudessa on näkynyt, ei tätä määrära-
11167: haa ole otettu Keisarillisen Majesteetin vahvistamaan
11168: kuluvan vuoden menosääntöön.
11169:      Koska ei vieläkään ole julkisuudessa näkynyt että
11170: hallitus olisi ryhtynyt toimenpiteisiin eduskunnan vuo-
11171: den 1910 valtiopäivillä, Keisarillisen Majesteetin armolli-
11172: sen esityksen johdosta hyväksymän asetuksen kyyti-
11173: toimesta armollista vahvistamista varten, on allekirjoit-
11174: taneiden mielestä sitä suurempi syy eduskunnalla uu-
11175:  destaan ryhtyä toimenpiteisiin tämän epäkohdan väli-
11176:  aikaiseksi järjestämiseksi.
11177:      Ne suuret epäkohdat, jotka voimassa olevan kyy-
11178:  ditysasetuksen johdosta ovat olemassa, on valaisevasti
11179:  osoitettu 1910 vuoden valtiopäivien asiaa koskevassa
11180: laki- ja talousvaliokunnan mietinnössä, johon tämän joh-
11181:  dosta pyydämme viitata. Sen jälkeen tämä yhden kan-
11182:  sanluokan, nim. maanviljelijäin, kannettavana oleva ra-
11183:                   V, 1. -   Saarelafnen y. m.           327
11184: 
11185: situs ei ainakaan ole vähentynyt vaan päinvastoin uusien
11186: kulkuteiden lisääntyessä yhä lisääntyy. Suurin epäkohta
11187: on vielä siinä että tämä rasitus jakaantuu kovin epä-
11188: tasaisesti eri kuntien osalle eri osissa maata.
11189:      Parhaana keinona tämän epäkohdan väliaikaiseksi
11190: korjaamiseksi pidämme edelleen sitä, että myönnettäisiin
11191: erityinen määräraha jaettavaksi tästä rasituksesta enim-
11192: män kärsiville kunnille. Jos tämä määräraha määrättäisiin
11193: 200,000 markaksi ensi vuodeksi, ei se liene liian suuri.
11194:      Kulkulaitosrahaston varoja olisi mielestämme sove-
11195: liain käyttää tähän tarkoitukseen jo yksin siitäkin syystä,
11196: että kyytilaitoksen kustannukset sinänsä kuuluvat luon-
11197: teeltaan kulkulaitosrahaston menoihin.
11198:      Tasauksen eli jaottelun voisi mielestämme parhaiten
11199: toimittaa Keisarillisen Senaatin kulkulaitostoimituskunta
11200: yleisten ja helposti saatavien tilastojen ja laskelmien
11201: perusteeella sekä suorittaa rahamäärät kyytilahkoon kuu-
11202: luville asianomaisille kunnille läänien kuvernöörien vä-
11203: lityksellä.
11204:      Viitaten myöskin niihin perusteluihin, jotka ovat
11205: esitetyt 1913 vuoden valtiopäiväasiakirjoissa (Liitteet II,
11206: anom. ehd. n:o 13) rohkenemme kunnioittaen pyytää
11207:  eduskuntaa anomaan,
11208:                  että kulkulaitosrahaston budjetissa vuo-
11209:               deksi 1915 osoitetaan 200,000 markan määrä-
11210:               raha käytettäväksi perusteluissa mainitulla
11211:               tavalla enimmin kärsivien kuntien kyytira-
11212:               situksen avustamiseksi.
11213:     Helsingissä, 16 p:nä helmikuuta 1914.
11214:       Pekka Saarelainen.         K. A. Lohi.
11215:       J. P. Kokko.               Juho Tulikoura.
11216:       L. Typpö.                  J. Vaarala.
11217:       Yrjö Halonen.              Pekka Pennanen.
11218:       E. Y. Pehkonen.            Erkki Pullinen.
11219:                     Salomo Pulkkinen.
11220:                      B.
11221: 
11222: Vesioikeus- ja kalastuslainsäädännön muutta-
11223: mista koskevia eduskuntaesityksiä ja anomus-
11224:                  ehdotuksia.
11225: V,1s. -   Anom. ehd. N:o 45.
11226: 
11227: 
11228: 
11229: 
11230:               Talas, Onni, y. m.:       V estoikeuslainsäädän-
11231:                 tömme kehittämisestä siihen suuntaan että
11232:                 yhteiskunnalle taattaisiin entistä suurempi
11233:                 mahdollisuus huolehtia CJesiCJoiman käyttämi-
11234:                 seen liittyCJistä julkisista eduista.
11235: 
11236: 
11237:               Suomen Ed u s kunnalle.
11238: 
11239:      Viimeaikaiset keksinnöt sähköopin alalla, uusien sähkö-
11240: kemiallisten ja sähkömetallurgisten prosessien tuntemi-
11241: nen ja ennen kaikkea mahdollisuus johtaa sähkövoimaa
11242: hyvinkin pitkien matkojen päähän ovat antaneet kos-
11243: kille ennen aavistamattoman merkityksen. Missä vesi-
11244: voimaa on riittävästi saatavana, siellä on yksi suur-
11245: teollisuuden tärkeimpiä edellytyksiä olemassa. Meidän
11246: koskista rikkaan maamme teollisuus näyttää sentähden
11247: kulkevan kohti kaunista tulevaisuutta.
11248:      Teollisuuden suurta merkitystä maalle ei kukaan
11249: kieltäne. Lainsäätäjän velvollisuus on kumminkin huolehtia
11250: siitä, ettei teollisuuden edun vuoksi uhrata etuja, jotka
11251: saattavat olla vieläkin suurempiarvoisia. Niin kauan
11252: kun Suomen vesivoimasta ainoastaan sangen pieni osa
11253: oli teollisuuden palveluksessa saattoi ehkä kylläkin olla
11254: maalle kokonaisuudessaankin eduksi että vesioikeuslain-
11255: säädäntömme kehitettiin teollisuudelle mahdollisimman
11256: edulliseen suuntaan ja että lainsäätäjä ei varannut yh-
11257:  teiskunnalle erikoisetuja, milloin vesivoima otettiin teolli-
11258:  suuden palvelukseen. '
11259: 332      V, •· -   Vesioikeuslainsäädännön kehittäminen.
11260: 
11261:      Mutta olot ovat muuttuneet. Se rikkaus, mikä Suo-
11262: men koskissa piilee, on teollisuudenharjoittajille selvin-
11263: nyt. Koski kosken perästä ·otetaan teollisuuden palve-
11264: lukseen ja jos vesioikeutemme jätetään muuttamatta on
11265: pelättävää että valtiolla verrattain läheisessä tulevai-
11266: suudessa ei enää ole tilaisuutta saada yleisetuja huo-
11267: mioon otetuiksi vesivoimaa käytettäessä. Jollei vesi-
11268: oikeuteemme lähimmässä tulevaisuudessa muutoksia
11269: aikaansaada, niin on todennäköistä, että yksi Suomen
11270: suurimmista kansallisrikkauksista, sen vesivoima, jää
11271: miltei kokonaan yhteiskunnan määräysvallan ulkopuolelle.
11272:      Teollisuudenkin oma etu näyttää muuten eräissä
11273: tapauksissa vaativan että valtio pidättää itselleen sana-
11274: vallan vesivoiman käyttämisessä. Vesivoima ei näet ole
11275: tarpeellinen ainoastaan suurteollisuudelle, joka kyllä ky-
11276: kenee hankkimaan itselleen omistusoikeuden koskiin ja
11277: siten takaamaan itselleen verrattain halpaa vesivoimaa,
11278: vaan vesivoiman saanti saattaa tulevaisuudessa muuttua
11279: pienteollisuuden, jopa käsityönkin menestymisen elineh-
11280:  doksi. Toiselta puolen taasen vesivoima luonnollisesti
11281: varsin helposti saattaa joutua monipoliseerauksen esi-
11282:  neeksi. Vesivoiman määrä on rajoitettu, jota paitsi kil-
11283:  pailua eri vesiputousten omistajain kesken vesivoiman
11284:  tarjonnassa samalla paikkakunnalla ei useinkaan tulle
11285:  kysymykseen. On sentähden pelättävää, että jos maamme
11286:  vesivoima joutuu miltei yksinomaan yksityisten mää-
11287:  räysvallasta riippuvaksi, itse teollisuudeltakin, nim. pien-
11288:  teollisuudelta ja käsityöltä tulee puuttumaan tilaisuutta
11289:  vesivoiman käyttämiseen tahi suodaan tuo tilaisuus ai-
11290:  noastaan kovilla ehdoilla.
11291:      Tilaisuutta vesivoiman saamiseen kohtuullisella hin-
11292:  nalla näyttää myöskin olevan varattava kunnille niit-
11293:  ten moninaisten tarpeitten tyydyttämistä varten. Että
11294:  taasen valtiolle itselleen olisi suureksi eduksi, jos se
11295:  voisi hyväksyttävillä ehdoilla saada vesivoimaa eri osissa
11296:  maata, ei kukaan kieltäne.
11297:                     V, •· -   Talas y. m.             333
11298: 
11299:      Edellä varsin lyhyesti esitetyt syyt riittänevät to-
11300: distamaan, että vesioikeuslainsäädäntömme olisi kehi-
11301: tettävä siihen suuntaan että yhteiskunnalle taattaisiin
11302: suurempi mahdollisuus kuin tähän asti huolehtia vesi-
11303: voiman käyttämiseen liittyvistä julkisista eduista.
11304:      Niissä maissa - ja niihin kuuluvat Norjaa, Ruotsia
11305: ja Suomea lukuunottamatta miltei kaikki Euroopan
11306: valtiot - joissa omistusoikeus ainakin kaikkiin tärkeim-
11307: piin koskiin kuuluu valtiolle, on kysymys valtion osalli-
11308: suudesta vesivoiman käyttämisessä ollut varsin helposti
11309: ratkaistavissa. Milloin vesivoiman käyttämisen toimi-
11310: lupa on yksityiselle myönnetty, on se tapahtunut eh-
11311: doilla, jotka ovat taanneet julkisten etujen vaarinotta-
11312: misen. Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa ei kysymystä:
11313: voida yhtä helposti ratkaista. Näissä maissa se päin-
11314: vastoin muuttuu mitä vaikeimmaksi lainsäädännölliseksi
11315: tehtäväksi. Norjassa ja Ruotsissa on kysymys jo kauan
11316:  ollut vireillä ja ensiksimainitussa maassa se onkin jo
11317:  saavuttanut ratkaisunsa lainsäädännössä kahden lain
11318:  kautta syyskuun 18 p:ltä 1909 ja elokuun 4 p:ltä 1911.
11319:      Edellinen laki - lov om erhvervelse af vandfall -
11320:  säätää että 1,000 hevosvoimaa suurempiin koskiin voi-
11321:  vat ainoastaan valtio, kunnat ja oman maan kansalaiset
11322:  saada omistus- tahi käyttöoikeuden tarvitsematta siihen
11323:  hankkia kuninkaalta erityistä lupaa. Vieraan valtion
11324:  alamaiset samoinkuin osakeyhtiöt ja muut yhtymät ra-
11325:  joitetulla maksuvelvollisuudella, joitten kotipaikka on
11326:  Norjassa ja joissa hallituksen enemmistön muodostavat
11327:  Norjan kansalaiset, voivat saada kuninkaalta erikoisen
11328:  luvan kosken ostamiseen, jollei luvan myöntäminen näytä
11329:  olevan maan yleistä etua vastaan.
11330:      Lupa myönnetään ainoastaan määrätyillä ehdoilla.
11331:  Niinpä voidaan luvan saannin ehdoksi määrätä, että
11332:  norjalaiselle pääomalle tarjotaan tilaisuus ottaa yrityk-
11333:  seen osaa, että voimaa ei saada käyttää määrättyjen
11334:  teollisuushaarojen palvelukseen y. m. Estääkseen suur-
11335: 33t.    V, •· -   Vesioikeuslainsäädännön kehittäminen.
11336: 
11337: ten monopoliyhtiöitten syntyä, jotka koottaisivat saada
11338: valtaansa suurimman osan Norjan vesiputouksista, on
11339: säädetty, että milloin luvanhakija on yhtiö, voidaan
11340: lupaa myönnettäessä määrätä ehtoja, jotka tekevät tuol-
11341: laisten monopoliyhtiöitten synnyn mahdottomaksi. Sa-
11342: maa tarkoittaa myöskin säännös että luvansaaja, joka
11343: käyttää kosken voimaa sähkön valmistamiseksi, ei saa
11344: valtion viranomaisten luvatta tehdä sopimuksia toisten
11345: sähkön valmistajien kanssa sähkön hinnan koinotekoi
11346: seksi kohottamiseksi.
11347:     Lupaa myönnettäessä varataan myöskin kunnille
11348: etuja kosken voiman käyttämiseksi. Luvansaaja on vel-
11349: vollinen luovuttamaan kunnalle, jossa koski sijaitsee
11350: tahi valtion viranomaisen määräyksestä, toisellekin kun-
11351: nalle, korkeintaan 5 % saadusta sähkövoimasta, hinnasta,
11352: joka vastaa sähkön synnyttämiskustannuksia 20 % koro-
11353: tuksella. Tämän lisäksi voidaan myöskin valtiolle pi-
11354: dättää oikeus saada samoilla ehdoilla 5 % sähkövoimasta.
11355:      Lupa annetaan määräajaksi vähintään 60, enintään
11356: 80 vuodeksi. Kun aika on kulunut umpeen, saapi valtio
11357: ilman korvausta omistusoikeuden ei vain vesiputoukseen
11358: kaikkine veden johtamista varten rakennettuine laitoksi-
11359: neen vaan myöskin kaikkeen siihen maahan, jota vesi-
11360: laitosta varten on tt~rvittu. Vielä voidaan määrätä, että
11361: voima-asema koneineen ja muine tarpeineen joutuu kor-
11362: vauksetta valtiolle, joka sitäpaitsi on oikeutettu arvion
11363: mukaan Junastamaan lupa-ajan kuluttua kaiken sen,
11364: mikä ei edellä sanotun nojalla joudu valtiolle korvauk-
11365: setta.
11366:      Jälkimäinen laki - lov ·om vasdragsreguleringer i
11367: industrielt öiemed - säätää että vesistön järjestelyyn,
11368: milloin se tapahtuu teollisuustarkoituksessa, on han-
11369: kittava toimilupa, jos yritys tuottaa vahinkoa liiken-
11370: teelle, uitolle tahi kalastukselle vesistössä, jos viljel-
11371: tyä tahi viljelyskelpoista maata, luonnon niittyä tahi
11372: metsää niin suuressa määrin joutuu veden valtaan tahi
11373:                     V, s. -   Talas y. m.              335
11374: 
11375: muuten hävitetään, että se on paikallisten olosuhteiden
11376: mukaan katsottava yleisedulle vahingolliseksi, jos yritys
11377: muuten tuottaa vahinkoa tahi haittaa yleisedulle, jos
11378: yritys tarkoittaa veden nostamista tahi laskemista jär-
11379: vessä, johon yksityisillä ei kokonaan ole omistusoikeutta,
11380: sekä jos yrityksen toteuttaminen vaatii toisen henkilön
11381: maan käyttämistä, tahi tuottaa haittaa tällaiselle maalle,
11382: eivätkä kaikki maanomistajat ole suostuneet yrityksen
11383: toimeen panemiseen.
11384:      Kun mitään merkitsevämpää vesistön järjestelyä tus-
11385: kin on ajateltavissa, jota ei voitaisi lukea johonkin
11386: edellä mainittuun tapaukseen, joitten rajat sitäpaitsi
11387: osittain ovat epämääräiset, johtuu siitä, että kaikkien
11388: vähänkään suurempien järjestelyjen toimittaminen riip-
11389: puu kuninkaalta saatavasta luvasta.
11390:      Kun luvan myöntäminen voidaan tehdä ehdoista
11391: riippuvaksi, voidaan valtiolle ja kunnille pidättää edes
11392: osa siitä edusta, minkä vesistön järjestely tuottaa yksi-
11393: tyisille.
11394:      Ne ehdot, jotka lupaa myönnettäessä määrätään,
11395: ovat osittain samat kuin ne, joilla ulkomaalainen aikai-
11396: semmin mainitun 1909 vuoden lain mukaan voipi saada
11397: omistusoikeuden koskeen. Samoin kuin viimeksi maini-
11398: tussa tapauksessa voidaan 1911 vuoden lain mukaan
11399: määrätä, että kunnille on hinnasta, joka lasketaan sa-
11400: malla tapaa kuin 1909 vuoden laissa, luovutettava kor-
11401: keintaan 5 % ja valtiolle niinikään korkeintaan 5%
11402: siitä voiman lisäyksestä, joka järjestelyn kautta saadaan.
11403: Tämän lisäksi on niille kunnille, joitten etua järjestely
11404: koskee, suoritettava vuotuinen maksu, joka lasketaan
11405: siten, että kustakin järjestelyn kautta saadusta hevos-
11406: voimasta suoritetaan vähintään 10 äyriä, enintään yksi
11407: kruunu. Näitä maksuja eivät kunnat kumminkaan saa
11408: käyttää säännöllisiin menoihinsa, vaan on niistä muo-
11409: dostettava rahasto, joka on käytettävä estämään ja
11410: korvaamaan järjestelyn aiheuttamia vahinkoja, sikäli kun
11411: 336     V, s. -   Vesioikeuslainsäädännön kehittäminen.
11412: 
11413: niiden estäminen ei ole järjestelyn toimeenpanijain vel-
11414: vollisuus. Yhtä suuri maksu on myöskin suoritettava
11415: valtiolle ja muodostetaan näistä maksuista rahasto, joka
11416: eduskunnan antamain määräysten mukaan käytetään
11417: vesistöjen järjestelyistä valtiolle syntyväin kustannusten
11418: korvaamiseksi tahi apurahain maksamiseksi kunnille,
11419: joitten järjestelyrahastot eivät riitä vahinkojen korvaa-
11420: miseksi tahi joissa rahastoja ei ole. Jos koskea käyt-
11421: tää kunta tahi oman maan kansalainen hankkiaksensa
11422: itselleen tahi kunnan asukkaille voimaa, valoa,' lämpöä
11423: tahi pienteollisuutta varten, niin voipi kuningas vapaut-
11424: taa järjestelyn toimeenpanijat maksujen suorittamisesta
11425: sekä kunnille että valtiolle.
11426:      Koko lain ydin on kumminkin sen 13 §:ssä. Siinä
11427: säädetään, että lupa vesistöjen järjestelyyn yleensä an-
11428: netaan vain määräajaksi, vähintään 60 vuodeksi, enin-
11429: tään 80 vuodeksi. Määräämättömäksikin ajaksi voidaan
11430: kumminkin eräillä laissa lähemmin säädetyillä ehdoilla
11431: lupa järjestelyyn antaa, jos järjestelyn toimeenpanija on
11432: kunta, oman maan kansalainen tahi yhtiö tahi muu
11433: yhtymä, joka voi todistaa olevansa täysin norjalainen,
11434: mikä merkitsee, että hallituksen kotipaikka on Norjassa,
11435: kaikki sen jäsenet Norjan kansalaisia ja että koko sen
11436: pääoma kuuluu valtiolle, kunnille tahi oman maan
11437: kansalaisille. Jos näissä suhteissa jokin muutos tapah-
11438: tuu, niin muuttuu annettu lupa määräaikaiseksi.
11439:      Kun määräaika on kulunut umpeen, voidaan mene-
11440: tellä monella tavalla. Lainsäätäjä ei näet ole tahtonut
11441: sitoa valtion käsiä kaukaisessa tulevaisuudessa. Jos
11442: yleinen etu sitä vaatii, voidaan määrätä, että vesistön
11443: järjestelyä varten rakennetut laitokset poistetaan. Jos
11444: laitokset saavat jäädä paikoilleen, voidaan vesiputousten
11445: omistajille antaa uusi lupa niillä ehdoilla, mitkä sil-
11446: loin voimassa oleva lainsäädäntö määrää. Mutta jos
11447: siinä suhteessa ei saada sopimusta aikaan, niin valtio
11448: voipi ottaa haltuunsa sen vesivoiman, jonka järjes-
11449:                      V, s. -   Talas y. m.               337
11450: 
11451: tely on tuottanut, sekä maksua vastaan luovuttaa sitä
11452: toisille.
11453:      Jos vesistön järjestelyssä käytetään järveä, joka ei
11454: kokonaisuudessaan ole yksityisten omistama, niin on
11455: vielä valtiolle kerta kaikkiaan suoritettava hyvitys, kor-
11456: keintaan kaksi kruunua jokaisesta järjestelyn kautta
11457: saadusta hevosvoimasta. Tämä korvaus voidaan edus-
11458: kunnan päätöksen nojalla osittain tahi kokonaan luo-
11459: vuttaa järviä ympäröiville kunnille.
11460:      Vesistöjen järjestelystä annetussa laissa on eduskun-
11461: nalle pidätetty verrattain suuri vaikutus järjestelykysy-
11462: mysten ratkaisuun. Laissa on näet säädetty, että jos
11463: lupa pyydetään suurEn järjestelyihin, joissa huomatta-
11464: vat edut joutuvat ristiriitaan, niin on asia ennen luvan
11465: myöntämistä esitettävä eduskunnalle.
11466:      Missä määrin Norjan lainsäädännössä toteutettuja
11467: periaatteita voitaisiin säätää meillä noudatettaviksi, emme
11468: uskalla lausua, kysymys kun meillä vielä on vallan
11469: selvittämätön. Näyttää kumminkin siltä, että Suomessa
11470: voitaisiin lainsäädäntötietä pidättää valtiolle ja ehkäpä
11471: kunnillekin tuntuvia etuja, milloin vesivoima otetaan
11472:  teollisuuden palvelukseen, säätämällä että vedenjärjes-
11473: telyn toimilupaa teollisuustarkoituksia varten on annet-
11474:  tava ainoastaan laissa määrätyillä ehdoilla. Niinikään
11475:  näyttää siltä että voitaisiin samaa periaatetta sovittaa
11476:  myöskin myönnettäessä lupaa valtaväylän käyttämiseen.
11477:      Vihdoin olisi varmaankin täysi syy säätää että vesi-
11478:  voiman omistusoikeus saisi siirtyä ulkomaalaisten käsiin
11479:  ainoastaan määrätyillä ehdoilla. Ja jotta tätä mää-
11480:  räystä ei voitaisi kiertää olisi yhtiöitten oikeudesta omis-
11481:  taa Suomessa koskia annettava erikoissäännöksiä.
11482:      Minkälaisia ehtoja olisi säädettävä toimiluvan saantia
11483:  varten, emme katso mahdolliseksi vielä esittää. Kysy-
11484:  mys on, kuten edellä on lausuttu, vaikeimpia mitä lain-
11485:  säädännössä esiintyy ja olisi se sentähden saatava kai-
11486:  kinpuolisen selvittelyn alaiseksi, ennenkuin se lainsää-
11487:                                                        V,7
11488: 338       V, s. -   Vesioikeuslainsäädännön kehittäminen.
11489: 
11490: däntötietä ratkaistaan.     Eduskunta ei voine ryhtyä
11491: tällaiseen yksityiskohtaiseen selvittelyyn, jonka vuoksi
11492: kuonnioittaen ehdotamme Eduskunnan alamaisesti anot-
11493: tavaksi,
11494:                  että Keisarillinen Majesteetti antaisi Lain-
11495:              valmistelukunnan toimeksi hankittavan sel(!i-
11496:              tyksen nojalla (!almistaa asiasta yleisetuja
11497:              tur(!aavan lakiehdotuksen ja että sen nojalla
11498:              mahdollisimman pian annettaisiin Eduskun-
11499:               nalle armollinen esitys.
11500: 
11501:       Helsingissä helmikuun 18 p:nä 1914.
11502: 
11503:              Onni Talas.           E. W. Sopan en.
11504:              Eero Erkko.          J. Kaskinen.
11505:                        Kyösti Kallio.
11506:                                                          339
11507: 
11508: V, 9. -   Edusk. esit. N:o II.
11509: 
11510: 
11511: 
11512: 
11513:               Aronen, Nestor, y. m.:   23 päivänä heinä-
11514:                  kuuta 1902 annetun Vesioikeuslain 2 luvun
11515:                  18 §:n muuttamisesta.
11516: 
11517: 
11518:              S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
11519: 
11520:     Viitaten niihin perusteluihin, jotka ovat esitetyt vuonna
11521: 1911 eduskunnalle jätetyssä eduskuntaesityksessä n:o 25,
11522: koskeva Vesioikeuslain 2 luvun 18 §:n muuttamista (Val-
11523: tiopäivät v. 1911. Liitteet V, siv. 54) sekä samoin laki- ja
11524: talousvaliokunnan mietintöön n:o 4 vuoden 1913 valtio-
11525:  päivillä, (Valtiopäivät v. 1913, Asiakirjat V), saamme
11526: kunnioittaen ehdottaa,
11527: 
11528:                    että eduskunta puolestaan hyväksyisi sekä
11529:                  Keisarille ja Suuriruhtinaalle vahvistetta-
11530:                  vaksi lähettäisi seuraavan asetusehdotuksen:
11531: 
11532:                          Asetus
11533: jolla muutetaan 23 päivänä heinäkuuta 1902 vahvistetun
11534:               vesioikeuslain 2 luvun 18 §
11535: näin kuuluvaksi:
11536:                            18 §.
11537:     Uponnut tai uppoamaisillaan vedessä oleva puu, jota
11538: ei viipymättä oteta pois, saatakoon todistajain läsnä-
11539: ollessa viedä lähellä olevalle rannalle ja joutukoon puu
11540: ylösottajan omaksi, ellei sen omistaja julkisesti anne-
11541: tun ilmoituksen jälkeen viimeistään kolmen kuukauden
11542: 3~0              V, •· -   Vesioikeuslain 2 L 18 §.
11543: 
11544: kuluessa maksa ylösotto- ja ilmoituskuluja, sekä vie pois
11545: puuta.
11546:    Uponnut puu, jota omistaja ei ota ylös viimeistään
11547: ennen uittokauden kalenterivuoden loppua, katsotaan
11548: hyljätyksi.
11549: 
11550: 
11551: 
11552:       Helsingissä, 12 päivänä helmikuuta 1914.
11553:        Nestor Aronen.              Juho Lautasalo.
11554:        E. Aromaa.                 Fr. Mustasilta.
11555:        Matti Lonkainen.            H. Jalonen.
11556:        Osk. Jalava.               Oskar Leivo.
11557:        Jaakko Mäki.                Oskari Lylykorpi.
11558:        V. Annala.                  Pekka Huttunen.
11559:        Nestor Wäänänen.            V. Mäkelä.
11560:        Elias Käkelä.              Emil Saarinen.
11561:        P. W. Oksman.               Lauri Letonmäki.
11562:                        Kaarlo Saari.
11563: V, 10. -   Edusk. esit. N:o 18.
11564: 
11565: 
11566: 
11567: 
11568:                Ingman, Lauri ja von Weissenberg, Arthur:
11569:                  Erinäisiä asetusehdotuksia kalastuslainsää-
11570:                  dännön uudistamiseksi.
11571: 
11572: 
11573:              S u o m e n E d u s k u n n a II e.
11574: 
11575:     Erinäisten eduskunnalle jätettyjen kalastuselinkeinon
11576: edistämistä tarkoittavien anomusehdotusten johdosta anoi
11577: vuoden 1907 Eduskunta hallitukselta komitean asetta-
11578: mista valmistamaan asiasta ehdotuksen. Tähän anomuk-
11579: seen suostuttiin ja 4 päivänä joulukuuta 1908 Senaatti
11580: asetti komitean, jonka tuli
11581:     1) ehdottaa kalastuksesta voimassa oleviin asetuksiin
11582: sellaisia muutoksia, jotka kokemus oli osottanut tarpeen
11583: vaatimiksi;
11584:     2) ehdottaa toimenpiteitä tilattoman väestön kala-
11585: vedentarpeen tyydyttämiseksi;
11586:     3) toimittaa selvitys ja lausunto kalastuksessa käytet-
11587: täviä pyydyksiä ja aluksia käsittävän vakuutuksen aikaan-
11588: saamisen mahdollisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta;
11589: sekä
11590:     4) ehdottaa muita tarkoituksenmukaisiksi katsottavia
11591: toimenpiteitä kalastuselinkeinon edistämiseksi.
11592:     Sanotun komitean valmistamassa ehdotuksessa, joka
11593: saapui Senaattiin alussa vuotta 1911, käsitellään ensinnä
11594: tarpeelliseksi katsotut muutokset kalastusta koskeviin
11595: asetuksiin. Tässä tarkotuksessa ehdotetaan m. m. muutet-
11596: taviksi säännökset, jotka koskevat kalastusta yhteisissä
11597: Öq2      V, 10. -   Kalastuslainsäädännön uudistaminen.
11598: 
11599: eli jakamattomissa ~esissä. Ehdotuksen mukaan tulisi sel-
11600: laiset vedet, jotta kalaston häviäminen järjettömän kalas-
11601: tuksen johdosta estyisi, jakaa soveliaihin osuuksiin ja nämä
11602: antaa vuokralle semmoisin ehdoin, jotka takaisivat kalas-
11603: ton säilymisen. Muitakin tapoja yhteisten vesien käyttä-
11604: misessä saattaisi kuitenkin tulla kysymykseen.
11605:      Rauhotuspiirejä tulisi olla jokaisen kyläkunnan vesissä.
11606: Säännökset sellaisten piirien erilleen ottamisesta on komitea
11607: yksinkertaistanut.      Rauhotuspiirin sijottamisesta voisi
11608: vapautua rauhottamalla kutuajaksi kaikki paikkakunnan
11609: arvokkaammat kalalajit.
11610:      Kalastushoitoyhdistykset, joita, vaikka laissa edellyte-
11611: tyt, tähän asti ei ole saatu aikaan, tulisivat olemaan kala-
11612: veden omistajien vapaaehtoisia yhteenliittymiä. Niiden
11613: alueena olisi yleensä kunta tai useampia kuntia yhdessä.
11614:  Kalastushoitoyhdistysten hyväksymät säännöt täydentäi-
11615: sivät, paikallisolojen mukaan, koko maata käsittävää
11616: yleistä kalastussääntöä.
11617:      Eräiden kalalajien rauhottamisesta määräaikoina vuo-
11618: desta ehdotetaan erinäisiä muutoksia ja lisäyksiä siitä tätä
11619: nykyä voimassa oleviin määräyksiin. Säännökset krapu-
11620:  jen rauhottamisesta on taas kokonaan muutettu siinä tar-
11621: koituksessa, että krapujen vienti kävisi mahdolliseksi
11622: sinä aikana kun hinnat ulkomailla ovat korkeimmillaan.
11623:      Kalastuksessa käytettävistä pyydyksistä on muun
11624: muassa ehdotettu säännöksiä isorysien väärinkäytön eh-
11625:  käisemiseksi. Nuotan käyttäminen olisi yleensä sallittua
11626: vasta heinäkuun 15 päivän jälkeen, mutta useita poik-
11627:  keuksia kuitenkin myönnettäisiin, jotta kävisi mahdolli-
11628: seksi muuna aikana pyytää nuotalla muikkuja ja kuoreita
11629: sisämaassa, säynäviä meressä, siikoja ja muikkuja Lapin
11630: kihlakunnassa sekälohiaja taimenia Kemijoen suu puolessa.
11631:      Mietinnön toinen osa käsittelee tilaUoman ~äestön ka-
11632: lastusoikeutta. Tilattomain kalastustarvetta tulisi jo jos-
11633: sain määrin tyydyttämään ehdotettu järjestys kalastusta
11634:  varten yhteisissä vesissä, ammattikalastajat kun sen joh-
11635:               V, 10. -   Ingman ja v. Weissenberg.        343
11636: 
11637: dosta saisivat tilaisuuden vuokrata kalavesiosuuksia.
11638: Muuten ehdotetaan nykyisin sallittu yleinen koukkuka-
11639: lastus järjestettäväksi siten, että se kävisi kalavedenomis-
11640: tajille vähemmän rasittavaksi, ja sensijaan otettavaksi
11641: jossain määrin supistettuna käytäntöön aikaisemmin
11642: laissa tunnustettu yleinen silakanpyynti. Sitäpaitsi olisivat
11643: kruununmetsiin kuuluvat laajat kalavedet luovutettavat
11644: tilattoman väestön käytettäviksi erityisessä hallinnollisessa
11645: asetuksessa vahvistettavien periaatteiden mukaan. Kun-
11646: nille olisi myöskin valmistettava tilaisuus hankkia kalas-
11647: tuksia sanotun väestön kalastustarpeen tyydyttämiseksi.
11648: Tätä varten sekä kalanviljelyksen edistämiseksi olisi 1895
11649: vuoden maanositusasetusta siten muutettava, että tiloihin
11650: kuuluvat vedet voitaisiin yleisemmin kuin nykyään niistä
11651: erottaa. Erinäisiin muihinkin toimenpiteisiin olisi tilatto-
11652: main eduksi ryhdyttävä, kuten saaristotilain ostoon, lainain
11653: antamiseen varsinaisen merikalastuksen edistämiseksi y.m.
11654:      Kysymys~kalanpyydysten ()akuutuksesta olisi soveliaim-
11655: min jäävä kalastajain keskuudessa toimivien yhteenliitty-
11656: mäin ja maanviljelysseurain asiaksi. Ensi aluksi olisi pe-
11657: rustettava ainoastaan pienempiä paikallisia vakuutus-
11658: yhdistyksiä, joiden tulisi vararahastojen aikaansaamiseksi
11659: saada, niinkuin on laita Saksassa, avustusta yleisistä va-
11660: roista.
11661:     Kalastushallinto, jota nykyään hoitaa kalastusten-
11662: tarkastaja kahden avustajan kanssa, olisi uudestijärjestet-
11663: tävä. Siinä tarkoituksessa ehdotetaan:
11664:     1) että kalastustentarkastajan rinnalle asetettaisiin
11665: apulainen, jonka tulisi omasta alotteestaan ja omalla vas-
11666: tuullaan, mutta edellisen silmälläpidon alaisena hoitaa
11667: joko ne asiat, jotka koskevat järvikalastusta, taikka ne,
11668: jotka koskevat merikalastusta.
11669:     2) että asetettaisiin teknillisen sivistyksen omaava
11670: henkilö (kalastusinsinööri) osaksi avustamaan kalastusten-
11671: tarkastajaa ja tämän apulaista niiden moninaisten asiain
11672: valmistelussa, jotka edellyttävät sellaista sivistystä, niin-
11673: 3~~      V, 10. -   Kalastuslainsäädännön uudistaminen.
11674: 
11675: kuin kysymyksien teollisuuslaitosten perustamisesta, toi-
11676: menpiteistä sellaisten laitosten aiheuttaman vesistöjen
11677: saastutukse.n ehkäisemiseksi, puutavaran lauttauksen jär-
11678: jestämisestä y. m., osaksi itsenäisesti valvomaan, että ka-
11679: lastustalouden etua silmälläpitäen annettuja teknillisiä
11680: määräyksiä asianmukaisesti noudatetaan; sekä
11681:     3) että maa jaettaisiin viiteen konsulenttipiiriin ja
11682: jokaiseen sellaiseen asetettaisiin kalastuskonsulentti, jonka
11683: tehtävänä olisi maaseudulla edustaa kalastushallintoa.
11684:     Kalastusasetusten noudattamisen silmälläpitämiseksi
11685: ehdotetaan, että maa jaettaisiin 32 kaitsenta-alueeseen.
11686: Jokaiseen niistä asetettaisiin yleensä kaksi kaitsijaa,
11687: joiden tehtävänä olisi erityisen johtosäännön mukaan
11688: toimittaa kalastuskaitsentaa.
11689:     Muuten sisältää komitean ehdotus erinäisiä ehdotuksia
11690: kalanviljelyksen edistämisestä, kalastusopetuksen ja kala-
11691: kaupan järjestämisestä, palkintojen maksamisesta fJahinko-
11692: eläinten häflittämisestä, tehdasjätteiden aiheuttaman fJesis-
11693: töjen saastutuksen ehkäisemisestä y. m. Lopuksi ehdotetaan,
11694: että varojen saamiseksi kalastuselinkeinon aiottua uudis-
11695: tusta varten, puutavarain uitosta, joka tuottaa huomatta-
11696: vaa vahinkoa sanotulle elinkeinolle, olisi kannettava eri-
11697: tyinen maksu. Tämä olisi yksivuotisessa lauttauksessa
11698: 3/ penniä ja pitempiaikaisessa lauttauksessa 1 1/ penniä
11699:   4                                                 2
11700: tukilta sekä haloista, propsista ja muusta sellaisesta puu-
11701: tavarasta 2 penniä kuutiometriltä.
11702:     Mietinnön mukaan vaatisi komitean ehdotuksen to-
11703: teuttaminen yhdentoista eri asetuksen antamista, nimittäin
11704:  asetukset
11705: 
11706:     1) Rakennuskaaren 17 ja 18 luvun muuttamisesta
11707: toisin kuuluviksi;
11708:     2) kuntain oikeudesta hankkia kalastuksia;
11709:     3) maatilojen osittamisesta 12 päivänä kesäkuuta
11710: 1895 annetun asetuksen 2, 3, 5 ja 31 §:n muuttamisesta
11711: toisin kuuluviksi;
11712:              V, 10. -   Ingman ja v. Weissenberg.        345
11713: 
11714:     4) erinäisten vesioikeuslain pykälien muuttamisesta
11715: toisin kuuluviksi;
11716:     5) kalastuskaitsijain kelpoisuudesta todistaa vesistön
11717: luvatonta käyttämistä koskevassa asiassa 23 päivänä heinä-
11718: kuuta 1902 annetun asetuksen muuttamisesta toisin kuulu-
11719: vaksi;
11720:     6) sisältävä Suomen Suuriruhtinaanmaan kalastus-
11721: säännön;
11722:     7) kalastuksesta kruununpuistoon tai käyttämättö-
11723: mään kruununmaahan kuuluvassa vedessä;
11724:   · 8) siitä mitä vesioikeuslakia käytettäessä on nouda-
11725: tettava, 23 päivänä heinäkuuta 1902 annetun asetuksen
11726: 30 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi;
11727:     9) Suomen kalastushallinnon uudestijärjestämisestä;
11728:     10) kalastuskaitsennan järjestämisestä Suomessa; sekä
11729:     11) sisältävä kalastuskaitsijain ohjesäännön.
11730: 
11731:     Sanotuista asetusehdotuksista vaativat viisi ensikfi-
11732: mainittua Eduskunnan myötävaikutusta, kun taas muut
11733: koskevat ainoastaan hallinnollisia kysymyksiä.
11734:     Siihen nähden, että jo vuoden 1907 Eduskunta edellä-
11735: kerrotulla anomuksenaan on lausunut välttämättömäksi,
11736: että maan kalastustalous uudistetaan, katsomme tarpeet-
11737: tomaksi tässä enää esiintuoda ne syyt, jotka vaativat sel-
11738: laista uudistusta, varsinkin kun nuo syyt on laajasti esi-
11739: tetty kalastuskomitean ehdotuksen perusteluissa. Saamme
11740: senvuoksi vain kunnioittaen ehdottaa,
11741: 
11742:                että Eduskunta puolestaan kalastuskomitean
11743:              ehdotuksen mukaisina hyPäksyisi asetukset:
11744:                1) Rakennuskaaren 17 ja 18 lupun muutta-
11745:              misesta toisin kuuluC!iksi,
11746:                2) kuntain oikeudesta hankkia kalastuksia,
11747:                3) maatilojen osittamisesta 12 päiPänä kesä-
11748:              kuuta 1895 annetun asetuksen 2, 3, 5 ja 31 § :n
11749:              muuttamisesta toisin kuuluPiksi,
11750: 3~6      V, 1o. -   Kalastuslainsäädännön uudistaminen.
11751: 
11752:                   4) erinäisten resioikeuslain pykälien muut-
11753:                tamisesta toisin kuuluriksi, sekä
11754:                   5) kalastuskaitsijain kelpoisuudesta todis-
11755:                taa resistön luratonta käyttämistä koskerassa
11756:                asiassa 23 päiränä heinäkuuta 1902 annetun
11757:                asetuksen muuttamisesta toisin kuuluraksi;
11758:                   sekä että Eduskunta Keisarilliselta Majes-
11759:                teetilta alamaisesti anoisi annettaraksi sel-
11760:                laiset asetukset, kuin Kalastuskomitean eh-
11761:                dotus asiassa tarpeellisista hallinnollisista
11762:                säännöksistä tietää, ja ryhdyttäräksi mui-
11763:                hin komitean esittämiin hallituksen asiana
11764:                oleriin toimenpiteisiin kalastuselinkeinon edis-
11765:                tämiseksi.
11766: 
11767:    Eduskunnan hyväksyttäviksi esitetyt asetusehdotukset
11768: ovat näin kuuluvat:
11769: 
11770: 
11771:                     Armollinen asetus,
11772: joka säätää Rakennuskaaren 17 ja 18 luvun toisin kuulu·
11773:                        vaksi.
11774: 
11775:                            17 LUKU.
11776: 
11777:          K a l a v e d e n k ä y t t ä m i s e s t ä.
11778: 
11779:                           1 §.
11780:     Kun kylän kalavettä ei ole jaettu, muodostavat sen
11781: osakkaat kalastuskunnan; ja on kalastukseen nähden yhtei-
11782: sessä kalavedessä noudatettava mitä alempana 2-13 §:ssä
11783: säädetään.
11784:                            2 §.
11785:     Osakkaat jakakoot yhteisen kalaveden keskenään
11786: osuuksiin, niin että kukin saa niistä yhden, jos he voivat
11787:               V, to. -   Ingman ja v. Welssenberg.
11788: 
11789: siitä sekä kalastamistavasta sopia. Sellainen jaottelu toimi-
11790: tetaan vähintään kymmeneksi ja enintään kahdeksikym-
11791: meneksiviideksi vuodeksi erällään.
11792:     Jos osakkaat haluavat pidättää jonkun osan kalavettä
11793: erillään antaakseen sen vuokralle yhteiseksi hyväksi, ol-
11794: koon heillä siihen oikeus.
11795: 
11796:                              3 §.
11797:      Ellei kalastusta yhteisessä vedessä järjestetä 2 §:ssä
11798: säadetyllä tavalla, on vesi jaettava sopiviin osuuksiin ja
11799: oikeus kalastukseen kullakin osuudella annettava vuok-
11800: ralle vähintään kymmeneksi ja enintään kahdeksikym-
11801: meneksiviideksi vuodeksi erällään. Kullakin osakkaana
11802: ja hänen talonväellään olkoon kumminkin valta harjoittaa
11803: yhteisessä vedessä onkimista matosyötillä, ellei vuokrat-
11804: taessa ole toisin määrätty.
11805:      Älköön useampia osuuksia vuokrattako samalle henki-
11806: lölle, jos joku osakkaista sitä vastustaa; älköönkä myös
11807: vuokramies, saamatta siihen osakasten suostumusta, luo-
11808: vuttako osuuttaan toiselle.
11809: 
11810:                             4 §.
11811:     Asianhaarain vaatien, voidaan kalastus yhteisessä ve-
11812: dessä eri luvalla järjestää toisinkin kuin 2 ja 3 §:ssä on
11813: sanottu.
11814:     Sellainen lupa haetaan kuvernööriltä, ja hankkikoon
11815: hän lausunnon siltä viranomaiselta, jonka valvonnan alai-
11816: sena maan kalastustoimi on. Jos tämä ehdottaa anomuk-
11817: sen hyljättäväksi tai esittää siihen sellaisia muutoksia,
11818: joita osakkaat eivät hyväksy, hyljättäköön anomus; ja
11819: tulee osakasten, vaikka valitus tehtäisiinkin, viipymättä
11820: noudattaa 2 ja 3 §:n säännöksiä.
11821: 
11822:                            5 §.
11823:    Jos alueeltaan tuhatta hehtaaria pienempi järvi kuuluu
11824: kahdelle tai useammalle kylälle eikä vettä ole jaettu, niin
11825: aq,s      V, 1o. -   Kalastuslainsäädännön uudistaminen.
11826: 
11827: muodostavat sellaisen järven osakkaat niinikään yhteisen
11828: kalastuskunnan; ja on kalastuksen järjestämisestä siinä
11829: voimassa, mitä yhteisestä vedestä on sanottu.
11830: 
11831:                             6 §.
11832:    2 ja 3 §:ssä mainittu kalaveden jaottelu pysyy määrä-
11833: aikansa voimassa kylään kuuluvan tilan omistajan vaih-
11834: tumisesta ja sillä välin tapahtuneesta veden jaosta huoli-
11835: matta. Olkoon kumminkin viimemainitussa tapauksessa
11836: toimenpiteet, joihin 2 §:n 1 kohdan nojalla on ryhdytty,
11837: mitättömiä, sittenkun jako on saanut lain voiman.
11838: 
11839:                                 7 §.
11840:      3 §:ssä mainittujen osuuksien tulee, mikäli mahdollista,
11841: olla sellaisia, että järjestetty kalastustalous kullakin osuu-
11842:  della voidaan panna toimeen.
11843:      Kalavedenjaottelun, jota 3 § tarkoittaa, toimittaa kun-
11844:  nallislautakunta kalastusvirkamiehen tai maanmittarin
11845:  avulla.
11846:                                8 §.
11847:      3 §:ssä mainittu kalaveden vuokraaminen toimitetta-
11848:  koon osakasten kokouksessa pidettävässä julkisessa huuto-
11849: kaupassa. Tällaisesta kokouksesta kuuluttaa kuntakokouk-
11850: sesta säädetyllä tavalla kunnallislautakunnan esimies,
11851: joka 'myöskin toimittaa huutokaupan.
11852:      Huutokaupassa hyväksyttäköön korkein tarjous, jos
11853: vuokramies, osakasten sitä vaatiessa, samalla antaa tyy-
11854: dyttävän vakuuden. Kyläkunnassa asuvalle henkilölle
11855: voivat osakkaat kumminkin antaa etusijan, vaikka hänen
11856: tarjouksensa olisikin toista alempi.
11857:      Huutokaupasta saa viidentoista päivän kuluessa kir-
11858: jallisesti valittaa kunnallislautakuntaan, joka lopullisesti
11859: ratkaisee tällaisen asian.
11860:                                 9 §.
11861:    Ehkäistäkseen kalaston hävittämistä sopikoot yhteisen
11862: kalaveden osakkaat keskenään kalastusta harjoitettaessa
11863:               V, 10. -   Ingman ja v. Weissenberg.        3lo9
11864: 
11865: noudatettavista järjestyssäännöistä. Näiden järjestys-
11866: sääntöjen muusta sisällöstä ja niiden valmistamisesta
11867: säädetään erikseen.
11868:                             10 §.
11869:     Ellei kalastusta yhteisessä kalavedessä ole ylempänä
11870: säädetyllä tavalla järjestetty ka'hden vuoden kuluessa siitä,
11871: kun tämä laki astui voimaan, tulee kuvernöörin, saatuaan
11872: tästä ilmoituksen osakkaalta, yleiseltä syyttäjäitä tai 4 §:n
11873: 2 kohdassa mainitulta viranomaiselta, kieltää osakkaita,
11874: määrätyn sakon uhalla, kalastamasta muilla kuin koukku-
11875: pyydyksillä.
11876:                             11 §.
11877:    Yhteisen kalaveden osakkaat käyttäkööt äänivaltaa
11878: kalastuskunnan asioissa kylänosuutensa mukaan ja saa-
11879: koot saman perusteen mukaan osansa kalaveden tuotta-
11880: mista yhteisistä tuloista.
11881:     5 §:ssä mainitussa tapauksessa on osakkaana äänivalta
11882: ja osansa yhteisistä tuloista hänelle vesialueesta kuuluvan
11883: osuuden mukaan.
11884: 
11885:                            12 §.
11886:     Osakkaat valitkoot kalastuskunnalle esimiehen kol-
11887: meksi vuodeksi erällään; ja on esimies tehtävissään saman
11888: vastuun alainen kuin virkamies.
11889:     Elleivät osakkaat valitse esimiestä, nimittää hänet
11890: kunnallislautakunta, joka silloin samalla määrää esimie-
11891: helle tulevan palkkion.
11892:     Kunnallislautakunnan jäsenille 7 ja 8 §:ssä mainituista
11893: tehtävistä tulevasta palkkiosta on erikseen säädetty.
11894: 
11895:                             13 §.
11896:     Mitä ylempänä on säädetty kalastuksesta yhteisessä
11897: vedessä koskee myöskin kravunpyyntiä, vaan ei silakka-,
11898: kilohaili- ja turskakalastusta.
11899: 350      V, to. -   Kalastuslainsäädännön uudistaminen.
11900: 
11901:                             14 §.
11902:     Jos tilanomistajat, joiden yksityiset vesialueet ovat
11903: rajatusten, haluavat saada niissä yhteisesti aikaan järjes-
11904: tetyn kalastustoiminnan, tehkööt siitä vähintään kym-
11905: meneksi ja enintään kahdeksikymmeneksiviideksi vuodeksi
11906: kirjallisen, tunnettujen ja luotettavien henkilöiden oike-
11907: aksi todistaman sopimuksen.
11908:     Ellei sellaisessa sopimuksessa ole mitään lain vastaista,
11909: vahvistakoon sen oikeus. Sitten olkoon sopimus voimasse,
11910: vaikka omistajat vaihtuisivatkin.
11911:     Oikeuden tulee pitää kunnittain laadittavaa luetteloa
11912: näistä sopimuksista ja antaa siitä otteita jokaiselle, joka
11913: niitä haluaa.
11914:                             15 §.
11915:     Jos jakokunnan tai useampain samassa tai eri kunnissa
11916: olevain jakokuntain osakkaat haluavat yhteistä kalas-
11917: tuksen hoitoa varten perustaa kalastushoitoyhdistyksen,
11918: tulee heidän aluettaan varten hyväksyä sellaiset säännöt
11919: kalanpyydyksistä, kalastusajasta, kalastustavasta, kalo-
11920: jen rauhoituksesta, kalaväylien laittamisesta ja muusta
11921: kalastuksenhoidon huolenpidosta, jotka lain säätämien
11922: määräysten lisäksi havaitaan tarpeellisiksi.
11923:     Päätöksen kalastushoitoyhdistyksen perustamisesta ja
11924: sen sääntöjen hyväksymisestä tekevät kunnankokouksessa
11925: osakkaat tai heidän valitsemansa valtuusmiehet, sillä
11926: tavoin kuin kunnan tai useain kuntain yhteisesti ratkaista-
11927: vista asioista on säädetty.
11928:     Säännöt, joissa tulee olla myöskin tarpeelliset mää-
11929: räykset yhdistyksen hallintoneuvostosta ja korkeintaan
11930: kahdensadan markan sakkorangaistuksesta sääntöjen rik-
11931: komisesta, alistetaan Keisarillisen Senaatin tutkitta-
11932: viksi ja vahvistettaviksi.
11933:     Kun säännöt on vahvistettu, pidetään kalastushoito-
11934: yhdistys lopullisesti perustettuna; ja on sen asioita käsitel-
11935: täessä, mikäli ne eivät kuulu hallintoneuvostolle, ylempänä
11936: olevia 2 kohdan säännöksiä noudatettava.
11937:               V, 10, -   Ingman ja v. Weissenberg.        351
11938: 
11939:                               16 §.
11940:     Kalaston säilyttämiseksi tulee kunkin kylän kala-
11941: vedessä, olkoonpa se yhteinen tai jaettu, olla yksi tahi, tar-
11942: peen vaatien, useampia rauhoituspiirejä, ja on niiksi valit-
11943: tava sellaisia paikkoja, joissa ne arvokkaammat kalalajit,
11944: joiden sikiytymistä ei turvaa lain tai kalastushoitoyhdis-
11945: tyksen sääntöjen määräämä rauhoitusaika, kutevat, kalan-
11946: poikaset tavallisesti oleksivat taikka kalain suojeleminen
11947: muutoin on tärkeää. Rauhoituspiirejä ei kumminkaan ole
11948: pakko asettaa silakoita eli haileja varten.
11949:     Rauhoituspiiriä sijoitettaessa otettakoon muuten huo-
11950: mioon, että piiriin sen alueen ohessa, jota etupäässä on tar-
11951: koitus rauhoittaa, otetaan niin suuri ala ympäröivää vettä,
11952: että kalat esteettömästi voivat nousta mainitulle pääalu-
11953: eelle ja ettei niitä siinä häiritse ulkopuolella olevan veden
11954: käyttäminen.
11955:     Rajatusten olevia kalavesiä varten laitettakoon yhtei-
11956: nen rauhoituspiiri, jos tämä soveliaaksi havaitaan.
11957:     Rauhoituspiiriin älköön, mikäli se on vältettävissä,
11958: otettako malmiperäistä järven osaa älköönkä myöskään
11959: savenottoon tarvittavaa paikkaa.
11960:     Mitä tässä on säädetty kylästä, koskee myöskin yksinäis-
11961: tilaa, jonka vesialue on viittäsataa hehtaaria laajempi.
11962: 
11963:                               17 §.
11964:     Kun yhteinen vesialue on jaettu ja sittemmin havaitaan
11965: tarpeelliseksi laittaa siihen rauhoituspiiri, tulee kalaveden-
11966: omistajan, joka tästä joutuu kärsimään, saada muilta
11967: kohtuullinen vuosittain suoritettava korvaus.
11968: 
11969:                            18 §.
11970:     Rauhoituspiiristä älköön otettako malmia, kiviä, savea,
11971: hiekkaa tai muuta sellaista, älköönkä siitä vesirehua kor-
11972: jattako ennen heinäkuun 15 päivää.
11973:     Samoin olkoon kielletty rauhoituspiirissä lauttaamasta
11974: puutavaraa taikka kulkemasta höyryaluksella tai kudun
11975: 352       V, 10. -   Kalastuslainsäädännön uudistaminen.
11976: 
11977: aikana muullakaan aluksella, milloin lauttaus- tai kulku-
11978: väylää muutoinkin on riittävästi.
11979:     Yhteisalueen osakasten tulee pitää rauhoitusalueen
11980: rajat merkittyinä niin kuin siitä erikseen on säädetty.
11981: 
11982: 
11983:                             19 §.
11984:    Jos kalaveden omistajat ovat laiminlyöneet sijoittaa
11985: rauhoituspiirejä taikka jos näitä piirejä ei ole tarkoituksen
11986: mukaisesti sijoitettu tai liiari. pieni määrä, ilmoittakoon
11987: 4 §:n 2 kohdassa mainittu viranomainen, kalastushoito-
11988: yhdistys, kruununnimismies tai kalaveden osakas siitä
11989: kuvernöörille, joka määrää maanmittarin sijoittamaan
11990: rauhoituspiirin, johon silloin otettakoon korkeintaan vii-
11991: destoista osa koko vesialueen pinta-alasta.
11992:     Kun tällaisen toimituksen johdosta 17 §:n mukaisesti
11993: on suoritettava korvausta kalavenedomistajalle määrätään
11994: korvaus toimituksessa.
11995:    Rauhoituspiirin sijoitus olkoon heti noudatettavana,
11996: vaikka toimituksesta valitettaisiinkin.
11997: 
11998: 
11999:                             20 §.
12000:     Kun kylän vesialue on niin pieni, ettei siinä sanotta-
12001: vasti voida kalastusta harjoittaa, älkööt osakkaat olko
12002: velvollisia laittamaan rauhoituspiirejä.
12003:     Jos jollakin paikkakunnalla kaikki sellaiset kalalajit,
12004: joita varten rauhoituspiirin laittaminen voisi tulla kysy-
12005: mykseen, ovat rauhoitettuja vähintään kuusi viikkoa
12006: kutuaikanaan, ei rauhoituspiirejä ole pakko asettaa eikä
12007: ylläpitää, ellei niitä tarvita muuta varten kuinkalain sikiy-
12008: tymisen turvaamiseksi.
12009:     Vapautusta rauhoituspiirien laittamisesta tahi ylläpitä-
12010: misestä haetaan kuvernööriltä, jonka tulee anomuksen
12011: johdosta hankkia 4 §:n 2 kohdassa mainitun viranomaisen
12012: lausunto.
12013:               V, 10. -   Ingman ja v. Weissenberg.       353
12014: 
12015:                            21 §.
12016:    Kalastuksesta sellaisessa vedessä, joka yksityisesti
12017: kuuluu käyttämättömään kruununmaahan tai kruunun-
12018: puistoon, ja rauhoituspiireistä sellaisessa vedessä olkoon
12019: voimassa mitä niistä erikseen säädetään.
12020:                             22 §.
12021:     Valtaväylä pidettäköön kalaväylänä, kuin myös meren
12022: tai järven vedessä valtaväylän päässä sen kolminkertainen
12023: leveys aina siihen asti, missä syvä vesi alkaa.
12024:     Valtaväylä ja muu kalaväylä on aina pidettävä va-
12025: paana kalatokeista ja kaikista muista seisovista kalan-
12026: pyydyksistä; älköönkä siinä liikkuvallakaan pyydyksellä
12027: toisin kalastettako, kuin että puolet kalaväylän leveydestä
12028: aina on avoinna.
12029:     Älköön muutoinkaan tokeita niin rakennettako tahi
12030: seisovilla kalanpyydyksillä niin kalastettako, että kala
12031: suljetaan toisen vedestä tai rauhoituspiiristä, tahi että
12032: kalan nousu koskessa tehdään mahdottomaksi.
12033:     Rysää tai muuta pohjalla varustettua pyydystä, joka
12034: osaltakaan on puoltatoista metriä korkeampi, älköön ase-
12035: tettako lahden tai selän ainoana tai pääasiallisena vesi-
12036: reittinä olevaan salmeen, älköönkä sen ulkopuolelle kahta-
12037: sataa metriä lähemmäksi.
12038:                            23 §.
12039:     Jos joku on tätä ennen laillisesti saanut oikeuden kala-
12040: tokeilla salvata valtaväylää toisin kuin 22 §:ssä mainitaan,
12041: nauttikoon tätä oikeuttansa, vaan olkoon kuitenkin vel-
12042: vollinen, jos kruunu taikka ylä- tai alapuolisten kalavesien
12043: omistajat sitä vaativat, lunastusta vastaan luopumaan
12044: semmoisesta oikeudesta, niinkuin kiinteän omaisuuden
12045: pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen on säädetty.
12046:     Kun erityiset asianhaarat sitä vaativat, voidaan vast-
12047: edeskin myöntää lupa toistaiseksi määrättynä vuoden-
12048: aikana kalatokeilla sulkea kymissä, virrassa ja joessa_aina
12049: kolme neljännestä vedestä.
12050:                                                       V, 8
12051: 3M       V, 10. -   Kalastuslainsäädännön uudistaminen.
12052: 
12053:                                24 §.
12054:     Seisovaa pyydystä, joka on aijottu lohen tai siian pyyn-
12055: tiä varten tai muuten on siihen erityisesti sopiva, älköön
12056: laskettaka viittä kilometriä lähemmäksi Kemijoen, Iijoen,
12057: Oulujoen, Kokemäenjoen ja Kymijoen sekä Sakkolan pitä-
12058: jään päättyvän Vuoksen haaran suusta ulospäin eikä kum-
12059: mallekaan puolelle.
12060:     Muualla olkoon samanlainen rauhoitus lohi- tahi siika-
12061: pitoisen kymin tai joen edustalla voimassa, meressä koko
12062: vuoden kolmen kilometrin matkalla niiden suulta sekä
12063: järvessä elokuun alusta huhtikuun loppuun yhden kilo-
12064: metrin matkalla niiden lasku- ja alkusuulta.
12065:     Sellaiseen salmeen tai lahteen, joka on lohen tai siian
12066: ainoana tai pääasiallisena nousureittinä, taikka sellaisen
12067: salmen tai lahden suun läheisyyteen älköön myöskään
12068: asetettako sellaisia pyydyksiä, joita 1 kohdassa tarkoite-
12069: taan, jos siitä olisi oleellista haittaa kalan nousulle.
12070:     Keisarillisella Senaatilla on oikeus, kun se tarpeel-
12071: liseksi katsotaan, ulottaa 1 kohdassa mainittu kielto
12072: sikäli kuin se koskee isoa rysää tahi muuta samanlaatuista
12073: pohjalla varustettua kalan pyydystä, olemaan voimassa
12074: aina kymmenen kilometrin etäisyydelle ulottuvalla alu-
12075: eella.
12076:     Loheksi luetaan myöskin muunniminen lohensukuinen
12077: kala paitsi nieriäinen.
12078: 
12079:                           25 §.
12080:     Jos se tarpeelliseksi havaitaan, merkityttäköön se
12081: viranomainen, joka kalastustointa maassa valvoo, 24 §:n
12082: 1 ja 2 kohdassa mainitussa tarkoituksessa, kymin tai
12083: joen suun.                                        '
12084: 
12085:                            26 §.
12086:    Vartavasten laitetussa kalatiessä sekä sadan metrin
12087: matkalla sen ala- ja yläsuusta olkoon kaikkinainen kalastus
12088: kielletty; eikä sitä myöskään ole lupa harjoittaa sadan
12089:               V,10. -   Ingman ja v. Weissenberg.         355
12090: 
12091: metrin matkalla koko vesistön poikki rakennetun padon
12092: ylä- tai alapuolella, ei vesikourussa eikä vesijohdossa.
12093:     1 kohdassa säädetty kielto ei koske tätä ennen lail-
12094: lisesti rakennettuja kalatokeita eikä myöskään ankeriaan
12095: pyyntiä varten tehtyjä tokeita.
12096: 
12097:                            27 §.
12098:     Jos kylään tai tilaan kuuluvalla vedellä ei ole mitään
12099: yhteyttä toisen veden kanssa tahi ainoastaan sellainen,
12100: jossa kalat eivät sanottavasti pääse nousemaan eivätkä
12101: laskemaan, ja jos kaikki osakkaat ovat kalastustavasta
12102: yhtä mieltä, älköön sellainen umpinainen vesi olko tässä
12103: luvussa olevain kalastusta yhteisessä vedessä ja rauhoitus-
12104: piirejä koskevain säännösten alainen.
12105:     Tässä säädetty poikkeus ei koske sellaista vettä, joka
12106: ainoastaan sulkurakennuksella on toisen vedestä erotettu.
12107:     Umpinaiseen veteen ei saa omistajan suostumuksetta
12108: kalatietä johtaa.
12109:                              28 §.
12110:     Järven, jota toiseen veteen yhdistää ainoastaan puro,
12111: saa, erityisellä luvalla, sulkea kalanviljelystä varten, ellei
12112: siitä ole toiselle mainittavaa vahinkoa. Sama olkoon voi-
12113: massa puron taikka puron osan sulkemisesta mainitussa
12114: tarkoituksessa.
12115:     Lupa, josta tässä on puhe, haetaan kuvernööriltä; ja
12116: hankkikoon hän lausunnon anomuksen johdosta siltä viran-
12117: omaiselta, jonka asiana vesistön kaitsenta on.
12118:     Jos sittemmin havaitaan, että ylempänä mainittua
12119: laatua oleva sulkeminen tuottaa toiselle mainittavaa
12120: vahinkoa, määrätköön tuomioistuin sulun poistettavaksi;
12121: oikeus vahingonkorvauksen saantiin olkoon myös aina
12122: suotu.
12123:                              29 §.
12124:      Kalastusoikeuden haltijalla ja hänen apulaisenansa on
12125: valta kalanpyydyksien laskemista, nostamista ja koke-
12126:  356       V, to. -   Kalastuslainsäädännön uudistaminen.
12127: 
12128:  mista varten astua toisen rannalle, ei kuitenkaan tontille,
12129:  puutarhaan eikä kylpypaikkaan, sekä panna pyydyksiään
12130:  kuivamaan rannalle muualla, paitsi vastamainituilla alu-
12131:  eilla, varastopaikalla, puistossa tai viljellyillä tiluksilla.
12132:  Jos rannanomistaja on osoittanut puheenaolevaan tarkoi-
12133:  tukseen sopivan paikan, älköön muuta aluetta siihen käy-
12134:  tettäkö; ja saakoon rannanomistaja, arvion mukaan, täy-
12135:  den korvauksen kaikesta kärsimästään vahingosta ja
12136:  haitasta.
12137:       Rannanomistajan tulee osoittaa kalastusoikeuden hal-
12138:  tijalle kulkutie kalavedelle, ellei tämä muutoin voi sinne
12139:  soveliaasti päästä. Samoin osoittakoon maanomistajapyyn-
12140:  nöstä paikan kalastuksen harjoittamista .varten välttä-
12141:  mättömästi tarvittavalle rakennukselle, ellei sellainen
12142:  rakennus tulisi tuottamaan maanomistajalle mainittavaa
12143:  haittaa. Hänellä olkoon kumminkin oikeus, jos haluaa,
12144:  itse rakentaa sellainen rakennus.
12145:       Maanomistaja olkoon oikeutettu saamaan korvauksen
12146:  2 kohdassa mainitusta kiinteimistön käyttämisestä.
12147: 
12148:                                30 §.
12149:        Jos jollakin on oikeus kalastukseen toisen kalavedessä,
12150:   olkoon kalaveden omistajana valta lunastaa se täydestä
12151:   arvosta. Ellei sen arvoa muulla tavoin voida saada luotet-
12152:   tavasti selville, laskettakoon sen vastaavan kalastuksesta
12153:   viitenä lähinnä edellisenä vuotena saatujen vuotuisten
12154:   tulojen keskiarvon kahdenkymmenenkertaista määrää,
12155:   siitä vähennettyä korvaus ajasta, jonka olisi pitänyt kulua
12156:   kalastettaessa, sekä kaikki muut menot. Kun arvosta on
12157:   riita, tulee oikeudessa määrättäväin uskottujen miesten
12158:   toimittaa syyni ja arvioiminen, enenkuin asiassa päätös
12159:   annetaan. Tällainen lunastamisoikeus ei kumminkaan käsitä
12160:   kruunun lohi- tahi siikakalastuksia, kunnan kalastuksia,
12161:   laillisesti merkittyjä lohi- tai siikanuotta-apajia eikäkala-
12162:   tokeita, joilla erityisen oikeuden nojalla saadaan kalastaa
12163: • lohia, siikoja tai nahkiaisia.
12164:               V, 1o• -   Ingman ja v. Weissenberg.       357
12165: 
12166:                             31 §.
12167:     Jos joku tavataan verekseltä kalastamassa vedessä,
12168: jossa hänellä ei ole sellaiseen pyyntiin oikeutta, saakoon
12169: kalastusoikeuden omistaja tai haltija tai hänen kalastuk-
12170: sensa hoitaja taikka väkensä tahi kalastuskunnan esimies
12171: kalastavalta ottaa veneen, pyydykset tahi muuta tunnus-
12172: todisteeksi. Sama oikeus olkoon poliisivirkamiehelläkin,
12173: kun sellaista kalastusta harjoitetaan 18 luvussa mainitussa
12174: vedessä.
12175:                             32 §.
12176:     Jos valta- tai muuhun kalaväylään laittomasti on
12177: pantu kalanpyydys, olkoot ulosottomies, poliisiviranomai-
12178: nen ja kalastuksenkaitsija velvolliset poistamaan pyydyk-
12179: sen rikollisen kustannuksella.
12180:                           33 §.
12181:     Jos joku arvelee rauhoituspiirin sijoittamisen Iouk-
12182: kaavan oikeuttaan, hakekoon muutosta oikeudessa kuuden-
12183: kymmenen päivän kuluessa. Jos syntyy riita kalaväylän
12184: oikeasta asemasta ja aukipitämisestä, ratkaiskoon sellai-
12185: senkin asian Oikeus; ja hankkikoon, milloin tarpeelliseksi
12186: näkee, lausunnon 4 §:n 2 kohdassa mainitulta viranomai-
12187: selta.
12188:                                34 §.
12189:     Keisarillisella Senaatilla on oikeus kalanviljelyksen
12190: tarpeita varten myöntää poikkeuksia 24 §:n 1, 2 ja 3 koh-
12191: dan säännöksistä.
12192: 
12193:                            18 LUKU.
12194: Kruunun yksityisistä kalastuksistaja
12195:       y l e i s e s t ä k a l a s t u k s e s t a.
12196:                               1 §.
12197:     Kruunun yksityiset kalastukset meressä, kymeissä,
12198: virroissa, joissa ja järvissä pysytetään kruunulle, missä ne
12199: vanhastaan ovat olleet ja edelleen ovat sen hallussa.
12200: 358       V, 1o, -   Kalastuslainsäädännön uudistaminen.
12201: 
12202:                             2 §.
12203:     Järvenselällä kylänrajan ulkopuolella olkoon kukin
12204: siihen ulottuvan kunnan asujain oikeutettu harjoittamaan
12205: kalastusta; ja tulee kuntain kalastuksen harjoittamista
12206: varten hyväksyä säännöt, joissa on määrättävä sakkoja
12207: korkeintaan kaksisataa markkaa, niiden rikkomisesta.
12208:     Säännöt ovat alistettava Keisari1lisen Senaatin tar-
12209: kastettaviksi ja vahvistettaviksi.
12210: 
12211:                              3 §.
12212:      Jokaisella maan asujamella olkoon oikeus harjoittaa
12213: meressä kylänrajan ulkopuolella kalastusta niillä rajoituk-
12214: silla, jotka ovat säädettyinä 17luvun 24 §:ssä kalastuksesta
12215: lohipitoisen kymin tahi joen suun edustalla.
12216:      Viittä kilometriä lähempänä Tytärsaaren, Lavansaaren
12217: ynnä Penisaaren sekä Seiskarin ulkosaaria älkööt kummin-
12218: kaan, meren ollessa jäässä, muut harjoittako kalastusta
12219: kuin näiden ulkosaarien asukkaat.
12220:      Sellaista oikeutta kalastamiseen, josta 1 kohdassa on
12221: puhe, saatakoon myös käyttää kruunulle kuuluvilla meren-
12222: rannoilla sekä sellaisten meren saarien ja luotojen luona,
12223: jotka eivät ole minkään tilan omia eivätkä erityisillä eh-
12224: doilla kenenkään hallussa, paitsi mi.käli johonkuhun kalas-
12225: tuspaikkaan nähden on tehty tai vastedes tehdään poikkeus.
12226: 
12227:                             4 §.
12228:     Meren rinteessä olkoon jokaisella maan asujamella valta
12229: kalastaa koukkupyydyksillä.
12230:     Samoin olkoon jokaisella, jolla on kylässä asunto ja
12231: kotipaikka, lupa myöskin ulkosaaristossa kylän vesi-
12232: alueella harjoittaa onkimista sekä sadan metrin päässä
12233: maasta kalastusta pitkäsiimalla eli velalla.
12234:     Se, mitä ylempänä on sanottu, on voimassa niin yhtei-
12235: siin kuin jaettuihinkin vesiin nähden.
12236:     Onkimiseen, josta ylempänä 2 kohdassa puhutaan, ei
12237: sisälly kalanpyynti kela- eikä heitto-ongella.
12238:               V,to. -   Ingman ja v. Welssenberg.        359
12239: 
12240:                            5 §.
12241:     Silakanpyyntiä verkolla saakoon kylän vesialueelia
12242: ulkosaaristossa ja meren rinteessä harjoittaa jokainen,
12243: jolla on kylässä asunto ja kotipaikka, kumminkin ainoas-
12244: taan heinäkuun 1 päivästä alkaen maaliskuun loppuun;
12245: ja olkoon tähänkin kalastukseen nähden voimassa 4 §:n
12246: 3 kohdassa oleva säännös.
12247: 
12248:                            6 §.
12249:     4 ja 5 §:ssä mainittua yleistä kalastusta älköön har-
12250: joitettako niin että nuotaoveto sen kautta estyy tai häi-
12251: riintyy.
12252:                             7 §.
12253:     Keisari ja Suuriruhtinas vahvistuttaa ulko- ja sisa-
12254: saariston rajalinjan ja antaa sitä varten tarvittavat mää-
12255: räykset. Kun tällainen raja on lopullisesti vahvistettu,
12256: olkoon se pysyväisesti noudatettavana.
12257: 
12258:                             8 §.
12259:     Kalastuksen harjoittajilla olkoon oikeus 3 §:n 3 koh-
12260: dassa mainituilla kruunun rannoilla, luodoilla ja saarilla
12261: maksutta saada, mikäli riittää, maata käytettäväksensä
12262: kalastamiseen tarvittavain asuinhuoneitten, aittain ja val-
12263: mistushuoneitten rakentamista varten. Kuvernööri osot-
12264: takoon sitä varten tarpeelliset alat.
12265:     Kalastuksen harjoittaja saakoon myös, kun se on vält-
12266: tämätöntä kalastukselle, käyttää yksityiselle kuuluvaa,
12267: paitsi 17luvun 29 §:n 1 kohdassa mainitulla alueella olevaa
12268: rantaa maakiinnikkeenä sekä tilapäisenä veneen maalle-
12269: veto- ja pyydysten kuivaus-paikkana, kun se käy päinsä
12270: tuottamatta haittaa omistajalle; mutta vastatkoon kum-
12271: minkin kaikesta vahingosta.
12272:     Meren rinteessä oleville saarille on kalastuksenharjoit-
12273: tajalla lupa rakentaa suoja 17 luvun 29 §:n 2 ja 3 kohdassa
12274: mainituilla ehdoilla ja edellytyksillä.
12275:  360        V, 10. -   Kalastuslainsäädännön uudistaminen.
12276: 
12277:                              9 §.
12278:      Mitä tässä edellä ja 17 luvussa on säädetty sovelletta-
12279:   koon sellaiseen kymeen tahi jokeen, joka on rajana toista
12280:   maata vastaan, sekä sen lisäjokiin ja sen suun ulkopuolella
12281:   olevaan mereen ainoastaan mikäli ei toisin ole määrätty
12282:   tahi vastedes määrätä.
12283:                              10 §.
12284:      Jos joku tämän jälkeen perkaa uuden nuotta-apajan
12285: • mereen kylänrajan ulkopuolelle, saakoon nauttia sitä hyvä-
12286:   nään kaksikymmentä vuotta.
12287: 
12288:                            11 §.
12289:        Tämä asetus astuu voimaan
12290: 
12291: 
12292:                        Armollinen asetus
12293:            kuntain oikeudesta hankkia kalastuksia.
12294: 
12295:                              1 §.
12296:      Jos vesialueen omistaja taikka yhteisen veden osakkaat
12297:  haluavat myödä kunnalle kalastusoikeutensa taikka oikeu-
12298:  den pyytää määrättyä kalalajia, olkoon se sallittua.
12299:      Jos kruununtalolla, virkatalolla taikka muulla kruunun
12300:  maalla on osaa yhteiseen veteen, älköön tämä olko esteenä
12301:  myynnille, jos asianomaisten suostumus siihen saadaan.
12302:     Sopimus, josta tässä on puhe, on tehtävä kirjallisesti
12303:  todistajain läsnä ollessa.
12304:                                   2 §.
12305:      Kun 1 §:ssä mainittu myynti on tapahtunut, on kauppa-
12306:  kirja ynnä selvitys myyjän taikka myyjäin omistusoikeu-
12307:  desta ja, yhteisiin vesiin nähden, siitä millä tiloilla on osaa
12308:  veteen sekä muut sopimusta koskevat asiakirjat jätettävä
12309:  kuvernöörille, jonka tulee, asiaa tutkittuaan, antaa pää-
12310:  töksellään määräys luovutuksen merkitsemisestä maa-
12311:  rekisteriin.
12312:                 V, 1o. -   Ingman ja v. Weissenberg.              361
12313: 
12314:      Kun sellainen merkintä on tapahtunut, olkoon luovutus
12315: voimassa myöskin uutta omistajaa vastaan sellaisella
12316: tilalla, johon kalastus on kuulunut tai jolla siinä on ollut
12317: osuutensa.
12318:                              3 §.
12319:      Kun kiinteimistö, josta kalastus edellämainituin tavoin
12320: on myyty, on kiinnitetty taikka muuten velan panttina,
12321: olkoon kiinnityksen ja pantin haltijalla sama oikeus kaup-
12322: pasummaan kuin itse kiinteimistöönkin.
12323: 
12324:                             4 §.
12325:    Jos kalastuksen tultua tilasta erotetuksi on syytä alen-
12326: taa tilan manttaalia ja veroa, anokoon omistaja tätä
12327: Keisarilliselta Senaatilta.
12328: 
12329:                              5 §.
12330:     Kunnan tulee valmistaa säännöt sellaisen kalastuksen
12331: käyttämisestä, jota tämä asetus tarkoittaa, määräämällä
12332: korkeintaan kahdensadan markan sakon uhka sääntöjen
12333: rikkomisesta.
12334:     Säännöt ovat alistettavat Keisarillisen Senaatin tutkit-
12335: taviksi ja vahvistettaviksi.
12336:     Tämä asetus astuu voimaan ..................................... .
12337: 
12338: 
12339:                     Armollinen asetus,
12340: joka säätää 12 päivänä kesäkuuta 1895 maatilojen ositta-
12341: misesta annetun asetuksen 2, 3, 5 ja 31 §:n, seJlaisina
12342:   kuin ne ovat asetuksessa 23 (10) päivältä heinäkuuta
12343:                 1902, toisin kuuluviksi.
12344: 
12345:                              2 §.
12346:    Maa tiloja, jotka ovat 1 §:ssä mainittua luontoa ja laatua,
12347: olkoon niinikään lupa, siinä säädetyllä rajoituksella, määrä-
12348: alan tahi määräaloja erilleen ottamalla, niinkuin alempana
12349: 362      V, 10. -   Kalastuslainsäädännön uudistaminen.
12350: 
12351: määrätään, lohkoa useampiin itsenäisiin tiloihin, joista
12352: kullakin on vastaava manttaali ja vero.
12353:     Maakappaleita tai saaria, jotka kuuluvat vissiin tilaan,
12354: vaan ovat vanhastaan olleet toisen tilan rajojen sisällä,
12355: saatakoon lohkomaila murtaa itsenäisiksi tiloiksi, vaikka
12356: niillä ei olekaan 1 §:ssä mainittua suuruutta.
12357:      Samaten olkoon sallittu rälssi- ja perintötilasta, jonka
12358: 1 §:n mukaan saa halkoa, lohkomaila murtaa tilan yksityi-
12359: nen, vähintään sadan hehtaarin laajuinen vesialue ynnä
12360: tontiksi tarpeellinen maa-alue sekä tilalle yksinään kuuluva
12361: koski tonttipaikkoineen, itsenäiseksi omamanttaaliseksi
12362: tilaksi. Kahdesta tai useammasta sellaisesta tilasta olkoon
12363: niinikään lupa lohkomaila murtaa näiden yhteinen, edellä-
12364: mainittua suuruutta oleva vesialue sekä myöskin näille
12365: yhteisesti kuuluva koski, joko sen vieressä olevan tontin
12366: kanssa tai ilman tonttia, omalla maakirjanumerolla ja
12367: manttaalilla varustetuksi eri tilaksi.
12368:      Älköön lohkomaila muodostettu uusi tila käsittäkö
12369: useampaa kuin kolme eri tiluskappaletta, pienempiä
12370: saaria lukuun ottamatta.
12371: 
12372:                              3 §.
12373:      Rälssi- tai perintötilasta, jonka saa halkoa, olkoon
12374: myöskin sallittu, manttaalia ja veroa jakamatta, alempana
12375: säädetyssä järjestyksessä erottaa määrättyä maata emä-
12376: tilalle palkintovero!l suorittavaksi palstatilaksi, jos emä-
12377: tila, palstatilaa lukuunottamatta, nousee itsenäiselle tilalle
12378: 1 §:ssä myönnettyyn vähimpään suuruuteen; kuitenkaan
12379: ei palstatilaksi saa erottaa maa-aluetta, jonka veronkan-
12380: nattavat tilukset tekevät enemmän kuin kymmenen heh-
12381: taaria, jos tämä voidaan 2 §:n mukaan itsenäiseksi maa-
12382: tilaksi erottaa.
12383:      Niinikään saatakoon tilasta palstatilaksi erottaa tilalle
12384: yksityisesti kuuluva koski ynnä sen viereinen tontti. Tilan
12385: muun yksityisen vesialueen, joka on erityinen palsta, saa
12386: myöskin, joko tontin kanssa tai ilman tonttia, eroittaa
12387:               V, 10. -   Ingman ja v. Weissenberg.         363
12388: 
12389: palstatilaksi, niin myös sellaisen alueen kokonaisuudes-
12390: saankin, jos sen pinta-ala on sataa hehtaaria pienempi.
12391: Sahan tai muun laitoksen tarvetta varten sekä laiturin
12392: tai senlaatuisen laitoksen rakentamiseksi saatakoon eri-
12393: tyisen palstan osakin eroittaa.
12394:     Palkintoveron pitää vastata mitä emätilan yleisistä
12395: ulosteoista ja rasituksista palstatilan osalle tulee kumpa-
12396: sellekin osittamisessa maakirjatalon suhteen vahvistetun
12397: suuruusmitan mukaan. Vuotuisen palkintoveron määrä
12398: lasketaan ja määrätään rahassa niinkuin 27 ja 28 §:ssä
12399: sanotaan.
12400:     Älköön palstatila käsittäkö useampia tiluskappaleita,
12401: ellei erinomaisia syitä siihen ole.
12402: 
12403: 
12404:                              5 §.
12405:     Palstatilan saapi osittaa useammiksi palstatiloiksi,
12406: joista kustakin on suoritettava vastaava palkintovero
12407: emätilalle tai, 4 §:ssä mainituissa tapauksissa, kruunulle
12408: tahi kunnalle.
12409:     Jos itsenäisenä tahi palstatilana on koski, olkoon
12410: sen osittaminen sallittu ainoastaan niillä ehdoilla, jotka
12411: ovat säädetyt kosken osittamiselle.
12412:     Muusta itsenäiseksi tilaksi erilleen otetusta vesialueesta
12413: saapi erottaa sellaisen osan, joka on erityinen palsta, mutta
12414: älköön sellaista aluetta halkaistako tahi lohkaistako, ellei
12415: jokainen täten syntyvä osa ole vähintään sadan hehtaarin
12416: laajuinen.
12417:     Erotetun vesialueen osittaminen olkoon kokonaan
12418: kielletty, paitsi 3 §:n 2 momentissa sanotuissa poikkeus-
12419: tapauksissa.
12420: 
12421:                             31 §.
12422:     Maatilaa ositettaessa on jokaiselle siten syntyvälle
12423: tilalle pantava eri nimi ja rekisterinumero.
12424:      Kun koski tahi muu vesialue lohkomaila erotetaan
12425: 364        V, 10. -   Kalastuslainsäädännön uudistaminen.
12426: 
12427: useammista tiloista, joista joku on perintö- tai kruunun-
12428: luontoinen, tulee uusi tila perintöluontoiseksi.
12429:    Tämä asetus astuu voimaan ..................................... .
12430: 
12431: 
12432:                       Armollinen asetus,
12433:  jolla erinäiset vesioikeuslain pykälät muutetaan toisin
12434:                         kuuluviksi.
12435: 
12436:                              2 LUKU.
12437: 
12438:                             2 §.
12439:     Lauttauksen aikana olkoon lupa pitää vedessij. johto-
12440: puomia ja puominkiinnikkeeksi lyödä rannalle paaluja
12441: tahi käyttää siellä luonnonesineitä, jotka eivät voi siitä
12442: vanhigoittua, kuin myös laskea lauttatavaraa rantaan ja
12443: lauttauksen harjoittamiseksi astua rannalle, kumpaisessa-
12444: kin tapauksessa ei kuitenkaan tontilla, puutarhassa, puis-
12445: tossa, kylpy- eikä varastopaikassa, jos sitä lauttauslait-
12446: teen avulla voidaan siellä estää tahi muutoin välttää.
12447:     Älköön kuitenkaan johtopuomia asetettako niin, että
12448: keskusliike estyy tahi kala pidätetään pääsemästä kutu-
12449: tahi kalastuspaikalle; ja pitää kiinnikkeen käyttämisen
12450: ja rannallemenon mikäli mahdollista tapahtua paikalla,
12451: missä siitä on vähin haitta, eikä lauttatavaraa saa pidät-
12452: tää rannassa kauemmin kuin tarve vaatii.
12453:     Koskessa, jossa lohi kutee, saa, sittenkun viisi vuotta
12454: on kulunut tämän asetuksen voimaan astumisesta, syys-
12455: kuun 15 päivän jälkeen harjoittaa puutavarain lauttaa-
12456: mista ainoastaan sellaista kourua pitkin, joka on niin
12457: rakennettu, ettei lauttaus häiritse kutua.
12458: 
12459:                             6 §.
12460:     Jos on pelättävää, että lauttauksesta kallis omaisuus
12461: vahingoittuu, on lauttaussäännössä myöskin määrättävä,
12462: että sellaisen vahingon korvaamisesta on annettava vakuus.
12463:               V, 10. -   Ingman ja v, Weissenberg.        365
12464: 
12465:                               19 §.
12466:     Vahingosta ja haitasta, mikä rannalle astumisella
12467: matkaansaatetaan taikka lauttaustavaroista tahi muuten
12468: lauttauksesta tai sen johdosta koituu maan, veden, kalas-
12469: tuksen, sillan, laitoksen tahi muun laitteen omistajalle
12470: tahi haltijalle ja joka ei sisälly ennen määrättyyn hyvi-
12471: tykseen, kuin myös vahingosta, joka uponneen tai uppoa-
12472: maisillaan olevan puun taikka vedenalaisen tilapäisen
12473: lauttauslaitteen kautta saatetaan alukselle, on lauttaus-
12474: tavaran omistajan annettava korvaus; älköön kuitenkaan
12475: sellaisen korvauksen vaatimusta saatako tehdä lähinnä
12476: seuraavan:; kalenterivuoden loputtua.
12477:     Jos vesilaitoksen omistaja on 1 luvun 7 §:n mukaan
12478: velvollinen itse suojaamaan sitä, olkoon korvausta laitok-
12479: selle ja sille mitä siihen kuuluu tulleesta vahingosta suori-
12480: tettava ainoastaan silloin, kun vahinko on saatettu tahalli-
12481: sesti taikka huolimattomuudella tahi varomattomuudella
12482: lauttausta toimitettaessa taikka tuotettu siten, että toinen
12483: henkilö on laiminlyönyt määrätyn lauttaus- tahi suoja-
12484: laitteen kunnossapidon.
12485:      Kuukauden kuluessa sen jälkeen kun puutavarat on
12486: lauttausta varten vesistöön laskettu, tulee omistajan kirjal-
12487: lisesti ilmoittaa kuvernöörille puutavarain laatu ja määrä
12488: sekä onko otaksuttavaa että puutavaramäärän lauttaus
12489: voidaan suorittaa loppuun samana vuonna vai ei. Samalla
12490: on lääninrahastoon suoritettava lauttausmaksu, laskettuna
12491: edellisessä tapauksessa kolmen neljänneksen ja jälkimäi-
12492: sessä tapauksessa yhden ja puolen pennin mukaan tukilta,
12493: sekä haloista, propsista ja muista samanlaisista puutava-
12494: roista, lauttausaikaan katsomatta, kahden pennin mukaan
12495: kuutiometriltä. Maanomistaja, joka harjoittaa kotitarve-
12496: puitten lauttausta, olkoon kumminkin vapaa tästä vel-
12497: vollisuudesta.
12498:     Jos vuoden lauttauksen päättyessä havaitaan, että
12499: tukkien uitto, joka on ilmoitettuvoitavan loppuunsuorittaa
12500: 366        V,1o. -   Kalastuslainsäädännön uudistaminen.
12501: 
12502: sen vuoden kuluessa, ei ole päättynyt, on lääninrahastoon
12503: kolmen kuukauden kuluessa, lauttauksen päättymisestä,
12504: suoritettava lisämaksu edelläolevaa laskuperustetta nou-
12505: dattaen.
12506:    3 kohdassa mainittuja varoja on hoidettava erityisenä
12507: rahastona sekä käytettävä yksinomaan kalastuselinkeinon
12508: edistämiseksi.
12509: 
12510: 
12511:                              7 LUKU.
12512: 
12513: 
12514:                                  3 §.
12515:     Jos joku lauttaa puita kuorimattomina milloin se ei
12516: ole luvallista, vetäköön sakkoa enintään neljätuhatta
12517: markkaa.
12518:     Jos joku muutoin toimittaa lauttausta toisin kuin
12519: määrätty on tai luvattomasti lauttaa vesistössä tai jos
12520: puidenomistaja, päällysmies tai lauttausmiehistö tahallaan
12521: taikka huolimattomuudesta tai varomattomuudesta tekee
12522: haittaa toiselle puutavaranomistajalle tahi päällysmiehelle
12523: tai 2 luvun 19 §:ssä mainituilla oikeudenomistajille, tuo-
12524: mittakoon sakkoa enintään kaksituhatta markkaa.
12525:     Jos puidenomistaja jättää ennen vuoden lauttausajan
12526: loppua ottamatta pois puun, joka on jäänyt uppoamaisil-
12527: leen veteen, rangaistakoon enintään viidensadan markan
12528: sakolla.
12529:     Jos puiden omistaja laiminlyö 2 luvun 19 §:n 3 tahi
12530: 4 kohdassa määrätyn ilmoittamisen taikka säädetyn laut-
12531: tausmaksun suorittamisen, rangaistakoon vähintään sadan
12532: ja enintään kahdeksansadan mark;m' sakolla ja olkoon sen
12533: ohessa velvollinen suorittamaan niin suuren maksun, kuin
12534: kuvernööri, saatavana olevan selvityksen nojalla, määrää.
12535:     Tämä asetus astuu voimaan ....................................... .
12536:                 V, 10, -   Ingman ja v. Weissenberg.             367
12537: 
12538:                     Armollinen asetus,
12539: jolla 23 (10) päivänä heinäkuuta 1902 kalastuskaitsijan
12540: kelpoisuudesta todistamaan vesistiin Iuvatonta käyttämistä
12541:    koskevassa asiassa annettu asetus muutetaan toisin
12542:                        kuuluvaksi.
12543: 
12544:     Kalastushoidon valvomista varten maassa asetettu
12545: virkamies sekä kalastuskaitsija, kalastuskunnan esimies
12546: ja yksityinen kalastuksen hoitaja, joka on tehnyt valan
12547: tointansa varten, saakoon sellaisessa asiassa, joka _koskee
12548: kalastuksesta ja muusta veden käyttämisestä annettujen
12549: säännösten rikkomista ja jonka hän ilmiantaa, itse todis-
12550: taa, kuten Oikeudenkäymiskaaren 17 luv. 11 § kruunun-
12551: palvelijoille sallii.
12552:     Tämä asetus astuu voimaan ..................................... .
12553: 
12554: 
12555:     Helsingissä, 18 p. helmikuuta 1914.
12556: 
12557:        Lauri Ingman.                    A. v. Weissenberg.
12558: 368
12559: 
12560: V, 11. -   Edusk. esit. N:o 13.
12561: 
12562: 
12563: 
12564: 
12565:                Arokallio, Gust.:    Ehdotus asetukseksi, joka
12566:                  säätää Rakennuskaaren 17 lu1,1un 5 §:n
12567:                  toisin kuulu1,1aksi.
12568: 
12569: 
12570:              S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
12571: 
12572:      Heinäkuun 23 päivänä 1902 annetut kalastusta kos-
12573:  kevat lait ja asetukset sisältävät säännöksiä, joiden tar-
12574:  koituksena on aikaansaada perinpohjainen muutos maamme
12575:  kalastusoloissa ja kieltämätöntä on että niiden uudistusten
12576:  toteuttaminen, joiden pohjana mainitut lait ovat, on oleva
12577: .omiaan kohottamaan maamme kalastuselinkeinon siitä
12578:  alkuperäisestä tilasta, jossa se vielä suurimmassa osassa
12579:  maatamme on, tärkeäksi tekijäksi kansamme taloudessa.
12580:  Mainitut lait eivät kumminkaan ehtineet olla useitakaan
12581:  vuosia voimassa, ennenkuin kokemus osoitti niiden kaipaa-
12582:  van muutoksia. Erittäinkin muutamat kalanpyydyksiä ja
12583:  kalastusaikaa koskevat rauhoitusmääräykset osoittautui-
12584:  vat sellaisiksi, että niiden sovelluttaminen herätti monissa
12585:  paikoin maata oikeutettua tyytymättömyyttä.
12586:      Huolimatta siitä että kalastoon vaikuttavat ilmasto-
12587: suhteet eri osissa maatamme ovat varsin erilaiset, on vuo-
12588:  den 1902 kalastussääntöön otettu eräitä koko maata
12589:  koskevia rauhoitusmääräyksiä, jotka ovat osoittautuneet
12590: muutamiin vesiin nähden joko kokonaan tarkoitustaan
12591: vastaamattomiksi tai suorastaan haitallisiksi.
12592:      Tämä kalastussäännössä esiintyvä eräissä kohdin liian
12593:  yksityiskohtainen säännöittely on sitäkin tarpeettomampi
12594:                       V, 11. -   Arokallio.               369
12595: 
12596: kuin Rakennuskaaren 17 lukuun ja mainittuun kalastus-
12597: sääntöön on otettu säännöksiä n. k. kalastushoitoyhdis-
12598: tyksistä, joiden tarkoituksena on laatia eri vesistöjä tai
12599: vesistön osia varten sellaisia paikkakunnan luonnonsuh-
12600: teiden mukaisia määräyksiä m. m. kalastusajasta, kalan-
12601: pyydyksistä, ja kalastustavoista, jotka lain säätämäin
12602: yleisten määräysten lisäksi havaitaan tarpeellisiksi.
12603:     Verratessa kalastuslakejamme vastaaviin lainsäädän-
12604: töihin muissa maissa, kiintyy huomio ensi sijassa siihen
12605: että yhtenäiset kalastusta koskevat määräykset muualla
12606: kohdistuvat aivan pieniin alueisiin. Niinpä esimerkiksi
12607: Itävallassa on voimassa ainoastaan muutamia harvoja
12608: yleisiä koko maata koskevia määräyksiä, jotavastoin
12609: Galizialla, Görzillä, Krainilla, Mährillä, Salzburgilla ja
12610: muilla Itävallan osilla on kullakin oma erikoinen kalastus-
12611: asetuksensa vesialuettaan varten, joka usein on mitättö-
12612: män pieni meidän päävesistöihimme verraten. Saksan eri
12613: valtioilla on niinikään kullakin oma kalastusasetuksensa.
12614: Koko valtakuntaa koskevat säännökset supistuvat muu-
12615: tamiin pykäliin. Tanskassa taasen on esim. yksin Lim-
12616: fjordenia varten voimassa erityiset määräykset, samoin
12617: meri- ja sisämerikalastusta varten.
12618:     Kuten jo edellä on mainittu, tarjoo tosin meidänkin
12619: kalastuslainsäädäntömme säännöksillään kalastushoito-
12620: yhdistyksistä tilaisuuden sellaisten paikallisten määräys-
12621: ten laatimiselle, jotka vastaavat kunkin vesistöjen erikoisia
12622: tarpeita, mutta kun yleinen koko maata koskeva kalastus-
12623: sääntömme samalla sisältää sellaisia rauhoitus- y. m.
12624: määräyksiä, jotka eivät sovellu noudatettaviksi kaikkiin
12625: vesistöihin nähden ja joihin kalastushoitoyhdistykset
12626: eivät voimassaolevien määräysten nojalla voi aikaansaada
12627: muutoksia, olisi kalastusta koskeviin lakeihimme säädet-
12628: tävä lisäys, joka tekisi mahdolliseksi vapaammin järjestää
12629: kalastusolot kunkin eri paikkakunnan tarpeen mukaan.
12630:     Kalastuslainsäädännöstämme aiheutuvat epäkohdat
12631: olisivat sen vuoksi helpoimmin korjattavissa siten että
12632:                                                        V, 9
12633: 370           V, u . - Rakennuskaaren 17 1. 5 §.
12634: 
12635: Rakennuskaaren 17 lukuun lisättäisiin säännös, jonka
12636: kautta erinäisiin vesistöihin tai vesistön osiin nähden voi-
12637: taisiin kalastushoitoyhdistyksen alotteesta aikaansaada
12638: sellaisia poikkeuksia kalastussäännön koko maata kos-
12639: keviin määräyksiin, joita eri vesien paikalliset kalastus-
12640: olot näyttävät vaativan.
12641:      Sitäpaitsi olisi hallituksen puolelta ryhdyttävä niihin
12642: toimenpiteisiin kalastushoitoyhdistysten aikaansaamiseksi,
12643: joita Rakennuskaaren 17 luku ja vastaavat kohdat kalas-
12644: tussäännössä edellyttävät, jotta kalastushoito eri vesis-
12645: töissä saataisiin järjestetyksi panemalla toimeen kalastus-
12646: hoitoyhdistyksille myönnettyyn itsehallintaoikeuteen pe-
12647: rustuva voimassaolevan kalastuslainsäädännön edellyttä-
12648: mä toiminta kalastuselinkeinomme edistämiseksi.
12649:      Hallitus on kyllä eduskunnan siitä vuoden 1907 valtio-
12650: päivillä tekemän anomuksen johdosta vuonna 1908 aset-
12651: tanut komitean, jonka tehtävänä paitsi muuta oli ehdot-
12652: taa voimassaoleviin kalastusta koskeviin asetuksiin sel-
12653: laisia muutoksia, jotka kokemus oli osoittanut tarpeen vaa-
12654: timiksi, mutta kun tämä komitea vuonna 1910 valmistu-
12655:  neessa mietinnössään on ehdottanut että vuoden 1902
12656:  kalastusta koskevat lait ja asetukset perin pohjin muutet-
12657:  taisiin niissäkin kohdin, joihin nähden korjaukset eivät
12658:  ole tarpeen vaatimiksi osoittautuneet, ja kun yleensä ei
12659:  ole suotavaa että lain muuttamiseen ryhdytään wnenkuin
12660:  kokemus on osottanut sen tarpeelliseksi, ja kun puheena
12661:  olevia lakeja, joiden säätämiä tärkeimpiä uudistuksia
12662:  kuten esim. kalastushoitoyhdistyksen perustamista, ei
12663:  vielä ole toteutettu, niin on aiheetonta asettaa tätä ko-
12664:  mitean mietintöä pohjaksi voimassaolevan kalastuslain-
12665:  säädännön alalla olevien epäkohtien poistamiseksi, vaan
12666:  olisi tyydyttävä, eduskunnan vuoden 1907 valtiopäivillä
12667:  lausumaa mielipidettä noudattaen, sellaisten muutosten
12668:  tekemiseen, jotka kokemus todella on osoittanut tarpeen
12669:  vaatimiksi, sitäkin suuremmalla syyllä kun liian usein
12670:  tapahtuvat muutokset suuresti vaikeuttavat lakienlnou-
12671:                       V, n. -   Arokatuo.                   371
12672: 
12673: dattamisen valvontaa, joka kalastukseen nähden muutoin-
12674: kin on vaikeata.
12675:     Tässä yhteydessä on kuitenkin viitattava mainittuun
12676: ainehistonsa ja muotonsa puolesta ansiokkaaseen komitean
12677: mietintöön, koska siihen liittyvät kalastusasetusten muut-
12678: tamista koskevat ehdotukset monine poikkeuksineen ovat
12679: omiaan todistamaan kuinka monimutkaiseksi kalastus-
12680: sääntö tulisi, jos siihen tahdottaisiin koota mahdollisim-
12681: man paljon erikoissäännöksiä, jotka kylläkin voivat olla
12682: tarkoitustaan vastaavia, mutta paremmin ovat paikallaan
12683: kalastushoitoyhdistysten säännöissä, kuin maan yleisessä
12684: kalastussäännössä.
12685:     Edellä esitetyillä perusteilla saan kunnioittaen ehdottaa
12686: 
12687:                 että eduskunta puolestaan hyfJäksyisi ja
12688:               Keisarillisen Majesteetin fJahfJistettafJaksi lä-
12689:               hettäisi seuraafJan asetusehdotuksen:
12690: 
12691: 
12692:                         Asetus
12693: joka säätää Rakennuskaaren 17 luvun 5 §:n, sellaisena
12694: kuin se on muutettuna 23 päivänä heinäkuuta 1902 anne-
12695:             tussa laissa, toisin kuuluvaksi.
12696: 
12697:                             5 §.
12698:     Jos armollisella säännöksellä on määrätty, että kalastus-
12699: hoito samassa tai eri vesistöissä tahi vesistöjen tai meren
12700: osissa on oleva yhteisenä, muodostavat kalaveden kaikki
12701: omistajat tällä alueella yhdistyksen, jonka tulee aluettaan
12702: varten laatia sellaisia määräyksiä kalanpyydyksistä, ka-
12703: lastusajasta ja kalastustavasta sekä rauhoituspiirien ja
12704: kalaväylien laittamisesta ynnä muusta kalastushoidon
12705: huolenpidosta, joita lain säätämien määräysten lisäksi
12706: havaitaan tarpeellisiksi.
12707:     Sen ohessa voi kalastushoitoyhdistys, kun paikkakun-
12708: nan luonnonsuhteet sitä vaativat tai kun muutoin on erin-
12709: 372            V, u. -   Rakennuskaaren t7 L 5 §.
12710: 
12711: omaisia syitä, laatia aluettaan tai jotakin sen osaa varten
12712: sellaisiakin määräyksiä ka.lanpyydykeistä, kalastusajasta
12713: ja. kalastustavasta, jotka poikkeavat vastaavista yleiseen
12714: kalastussääntöön otetuista lainsäännöksistä.
12715:     Kalastushoitoyhdistyksen asioita käsittelevät osaksi
12716: sen jäsenet kuntakokouksessa, osaksi niiden valitsema
12717: hallintokunta, sillä tavoin kun kunnan tai knntain yhtei-
12718: sesti ratkaistavista asioista on säädetty.
12719:     Yhdistyksen laatimat määräykset kalastuksen hoita-
12720: misesta ovat alistettavat ylemmän viraston tutkittaviksi
12721: ja vahvistettaviksi, kuten siitä erittäip. määrätään.
12722: 
12723:       Helsinki, helmikuun 16 päivänä 19H.
12724: 
12725:                                           Gust. Arokallio.
12726:                                                       373
12727: 
12728: V, 12. -   Anom. ehd. N:o 10.
12729: 
12730: 
12731: 
12732: 
12733:               Halonen, Yrjö:     Lapin, Kemin ja Oulun
12734:                 kihlakuntain asukkaitten kalastusoikeuden
12735:                 laajentamisesta.
12736: 
12737: 
12738:              S u o m e n E d u s k u n n a II e.
12739: 
12740:      Heinäkuun 23 päivänä 1902 annetun kalastussäännön
12741: 10 §:n mukaan on kaikki kalastus liikkuvilla rihmapyydyk-
12742: sillä, paitsi haavilla, kielletty jäitten lähdön aikana ja
12743: sen jälkeen aina heinäkuun 1 päivään.
12744:     Tällä määräyksellä on nähtävästi tahdottu estää kevät-
12745: kutuisten kalojen, kuten särjen, säynävän y. m. s. pyytä-
12746: mistä niiden kutuaikana.
12747:     Tuo säännös saattaa olla suurimmassa osassa maa-
12748: tamme kenties paikallaan, missä kevätkutuista kalaa
12749: järvissä pääasiallisesti on.
12750:     Mutta olosuhteet tässäkin suhteessa ovat eri osissa
12751: maatamme jyrkästi poikkeavia toisistaan, niin etteivät
12752: !'lamat määräykset kalastukseen nähdenkään sovellu maam-
12753: me kaikissa osissa.
12754:     Sen sijaan että maassamme on paljon järviä, joissa
12755: keväällä kutevat kalalajit ovat valtaavana, on suhde
12756: Lapinmaassa päinvastainen. Kaikissa Lapin huomatum-
12757: missa järvissä on siika ja muikku -jotka kutevat joulu-
12758: ja tammikuulla - miltei yksinomainen kalalaji. Ahvenia
12759: ja haukia on jonkunverran. Aivan pienissä järvissä, joissa
12760: ei nuottaa koskaan vedetä, on yksistään haukia ja ahvenia.
12761: Särki on Lapissa harvinainen. Aivan useimmissa järvissä
12762: 374   V, u. -   Lapin, Kemin ja Oulun kihlak. kalastusoikeus.
12763: 
12764: sitä ei laisinkaan ole olemassa. Muut kevätkutuiset kalat
12765: ovat vieläkin harvinaisempia.
12766:      Näin ollen on nuotanvetokielto keväällä Lappiin nähden
12767: täydellisesti hyödytön ja asukkaille, jotka tarvitsisivat
12768: toimeentullakseen kalastaa, peräti turmiollinen.
12769:     Miten sopimaton puheenaoleva säännös Lappiin nähden
12770: on, osoittaa se seikka, että Lapin asukkailla on kesäiseen
12771: aikaan kalastus paras - suurelle osalle yksinomainen -
12772: turva toimeentullakseen. Aika jäidenlähdöstä alkaen olisi
12773: sopivin ja tärkein kalastukselle. Nuotalla silloin saisi
12774: siikoja ja osaksi muikkuja, mutta nuotanveto on kielletty.
12775: Seisovilla verkoilla ei tähän aikaan saa, kun Lapin vedet
12776: ovat kjrkkaat ja ilma yöllä ja päivällä hohtavan valoisa,
12777: aurinko kun on ylhäällä yötä, päivää, joten kala hyvin
12778: näkee kiertää seisovaa pyydystä. Kevätaika olisi sopivin
12779: kalastukselle siitäkin syystä, että maatyöt, kuten niityn
12780: perkkuu ja muut sellaiset, eivät siihen aikaan luonnista,
12781: sillä maa on vielä kirren vallassa. Heinäkuun alussa on
12782: kirsi siihen määräänj sulannut että maatöihin olisi ryh-
12783: dyttävä, mutta silloin täytyy ruveta nuotanvetoon kun
12784: koko keväänä ei ole saanut kalastaa. Näin tavoin jäävät.
12785: maatyöt syrjään. Jaakonpäivän aikana alkaa heinänteko,
12786:  jota, kun niityt ovat pienissä kappaleissa hajallaan, palanen
12787: siellä, toinen täällä, kestää miltei lumeutumiseen asti.
12788:  Joskin parhaimmassa tapauksessa jäisi joku viikko heinän-
12789: teosta kalastussäännön määräämään rauhoitusajan alkuun,
12790: niin on se tyysten käytettävä nuotanvetoon. Maatyöt jää-
12791:  vät siis pakostakin tekemättä.
12792:      Muutoin pyydän saada viitata niihin perusteluihin
12793: jotka löytyvät kalastusta koskevassa, vuoden 1908 toi-
12794: sille valtiopäiville jättämässäni anomusehdotuksessa (Liit-
12795: teet IV, siv. 51-55).
12796:      Lapin kihlakunnan asukkaat samoin kuin asukkaat
12797: Kemin ja Oulun kihlakunnissakin, - joissa olosuhteet
12798: kaipaisivat myöskin tässä suhteessa korjausta, -toivovat
12799: hartaasti että puheenaoleva nuotanvetokielto keväällät
12800:                       v, 12. -   Halonen.                   375
12801: 
12802: tarkoitustaan vastaamattomana, poistettaisiin näissä kihla-
12803: kunnissa.
12804:      Kun Lapissa miltei kaikki kalavedet sijaitsevat kruu-
12805: nunmaalla ja siten kalastus, - jos sen harjoittamista es-
12806: tettäisiin kruununmaiden ympäröimissä vesissä, joissa
12807: maan asukkaat ikivanhoista ajoista ovat saaneet vapaasti
12808: kalastaa - kävisi mahdottomaksi, niin olisi toivottavaa
12809: että Lapin kihlakunnan asukkaille myönnettäisiin lupa
12810: laillisen kalastuksen harjoittamiseen mainituissa vesissä.
12811: Ja kun Kemin ja Oulun kihlakunnissakin suhteellisesti
12812: suurin osa kalavesiä sijaitsee kruununmailla, niin olisi
12813: tarpeen että tällainen lupa ulotettaisiin niihinkin.
12814:      Sen nojalla mitä edellä olen esittänyt, rohkenen kun-
12815: nioittaen pyytää eduskuntaa anomaan,
12816: 
12817:                  että Lapin, Kemin ja Oulun kihlakuntain
12818:               asukkaille annettaisiin lupa kalastaa liikku-
12819:               villa rihmapyydyksillä jäiden lähdöstä alkaen
12820:               sekä harjoittaa laillista kalastusta kruunun-
12821:               puistoissa ja kruununmetsämailla sijaitse-
12822:               vissa vesissä.
12823: 
12824: 
12825:     Helsingissä, helmikuun 13 päivänä 1914.
12826: 
12827:                                             Yrjö Halonen.
12828:    Tähän yhtyy:
12829:                                              J. Waarala.
12830: 1
12831: 1
12832:     1
12833:     1
12834: 
12835: 
12836: 
12837: 
12838:         1
12839:         1
12840:             1
12841:             1
12842: 
12843: 
12844: 
12845: 
12846:                 i
12847:                     1
12848:                       c.
12849: Metsästystä koskeva eduskuntaesitys ja anomus~
12850:                    ehdotus.
12851:                                                           379
12852: 
12853: V, u. -   Edusk. esit. N:o 7.
12854: 
12855: 
12856: 
12857: 
12858:               Lohi, K. A., y. m.: Ehdotus asetukseksi loka-
12859:                 kuun 20 päiPänä 1898 metsästyksestä an-
12860:                 netun asetuksen eräiden pykäläin muutta-
12861:                 misesta.
12862: 
12863: 
12864:              S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
12865: 
12866:     Vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä hyväksyi eduskunta
12867: eduskuntaesityksen johdosta alamaisen ehdotuksen ase-
12868: tukseksi lokakuun 20 päivänä 1898 metsästyksestä anne-
12869: tun asetuksen eräiden pykäläin muuttamisesta. Tämän
12870: eduskunnan alamaisen ehdotuksen on Keisarillinen Ma-
12871: jesteetti jättänyt huomioon ottamatta.
12872:     Koska metsästyksellä kuitenkin on varsinkin maamme
12873: pohjoisissa osissa, vähävaraisen kansan tärkeänä elinkei-
12874: nona, suuri taloudellinen merkitys ja voimassa oleva met-
12875: sästysasetus muutamilta osiltansa on ilmeisesti ristiriidassa
12876: olevain olojen sekä kansan oikeustajunnan kanssa, pyy-
12877: dämme eduskunnan huomiota uudestaan kiinnittää tähän
12878: asiaan.
12879:     Viitaten niihin perusteluihin, jotka löytyvät vuoden
12880: 1909 toisten valtiopäivien laki- ja talousvaliokunnan mie-
12881: tinnössä n:o 2 sekä mietintöön liitetyssä vastalauseessa,
12882: rohkenemme kunnioittaen ehdottaa,
12883: 
12884:                 että eduskunta hyPäksyisi ja Keisarillisen
12885:               Majesteetin PahPistettavaksi lähettäisi seuraa-
12886:               pan asetusehdotuksen:
12887: 380         V, 1a. -   Muutoksia metsästysasetukseen.
12888: 
12889:                            Asetus
12890: lokakuun 20 patvana 1898 metsästyksestä annetun ase-
12891:         tuksen eräiden pykäläin muuttamisesta.
12892:    Muuttaen lokakuun 20 päivänä 1898 metsästyksestä
12893: annetun asetuksen 5, 14, 21, 23 ja 33 §:lää, säädetään, että
12894: mainittujen pykäläin tulee kuulua näin:
12895:                               5 §.
12896:      Kruununpuistoissa ja kruunun käyttämättömillä mailla
12897: älköön kukaan olko oikeutettu harjoittamaan metsästystä
12898: ilman asianomaista lupaa. Kuitenkin olkoon metsästys
12899: sanotuilla kruunun alueilla Lapin, Kemin ja Kajaanin
12900: kihlakunnissa, sekä Kuusamon, Taivalkosken, Pudas-
12901: järven, Kiimingin ja Ylikiimingin kunnissa Oulun kihla-
12902: kuntaa kunkin mainitun paikkakunnan omille asukkaille
12903: sallittu, siitä erittäin annettavia järjestyssääntöjä nou-
12904: dattaen.
12905:                              14 §.
12906:     Muut hyödylliset otukset ovat rauhoitetut ja niiden
12907: metsästäminen tässä pykälässä mainituin poikkeuksin
12908: luvaton allamainittuina aikoina, nimittäin:
12909:     1 :ksi heinäsorsa, haapana, jouhisorsa, tavi, heinätavi,
12910: ristisorsa ja lapasorsa, telkkä, kolso eli pilkkasiipi, meri-
12911: teeri, jouhisotka, tunturisotka ja alli, naarashaahka, jout-
12912: sen, hanhi, lehtokurppa eli kyntölintu, heinäkurppa eli
12913: taivaanvuohi, ruisrääkkä, kuovi, tunturikurmitsa, kaikki
12914: viklalajit ja suokulainen eli suokukko maaliskuun 1 päivän
12915: alusta elokuun 14 päivän loppuun saakka;
12916:     2:ksi koirashaahka maaliskuun 1 päivän alusta touko-
12917: kuun 31 päivän loppuun saakka;
12918:     3:ksi peltopyy marraskuun 1 päivän alusta elokuun 31
12919: päivän loppuun saakka;
12920:     4:ksi naarasmetso eli koppelo ja naarasteeri tammikuun
12921: 1 päivän alusta elokuun 31 päivän loppuun saakka;
12922:     5:ksi koirasmetso ja koirasteeri, pyy, metsäkana ja muut
12923: kuin edellä luetellut kanalinnunlajit, joita vastedes maassa
12924:                      V,ta. -Lohi y. m.                   381
12925: 
12926: ehkä ilmaantuu kesyttöminä, maaliskuun 1 päivän alusta
12927: elokuun 31 päivän loppuun saakka;
12928:     6:ksi jänis maaliskuun 1 päivän alusta elokuun 31 päi-
12929: vän loppuun saakka; sekä
12930:     7:ksi peura helmikuun 1 päivän alusta lokakuun 31 päi-
12931: vän loppuun saakka.
12932:     Lennon aikana ja kuvilta olkoon lupa rauhoitusaikana-
12933: kin saaristossa, Lapin kihlakunnassa ja Suojärven pitä-
12934: jässä Salmin kihlakuntaa ampua telkkiä, kolsoja, meri-
12935: teeriä, jouhisotkia, tunturisotkia ja alleja sekä Ahvenan-
12936: maan saaristossa myös valkeita koirashaahkoja.
12937: 
12938:                            21 §.
12939:     Maaliskuun 1 päivän alusta syyskuun 1 päivään saakka
12940: älköön koiraa metsästykseen käytettäkö muutoin kuin:
12941:     karhua, sutta, ilvestä tahi ahmaa metsästettäessä, kun
12942: sellainen otus seudulla oleskelee,
12943:     ketun ottamiseen pesästä, sekä
12944:     linnunammuntaan elokuun 15 päivän alusta.
12945:     Eri hakemuksesta antakoon kuitenkin kuvernööri luo-
12946: tettavalle henkilölle luvan, vuodeksi kerrallaan, rauhoitus-
12947: aikana, kun maa on lumen peitossa, ei kumminkaan
12948: kauemmin kuin huhtikuun 1 päivään, käyttää ajavaa
12949: koiraa ketun metsästämiseen.
12950: 
12951:                            23 §.
12952:    Alempana mainituin poikkeuksin olkoon tästälähin
12953: kielletty hyödyllisten otusten pyyntiin käyttämästä louk-
12954: kuja, ansoja tahi muita satimia, olkootpa minkälaatuisia
12955: hyvänsä. Jänistä saa kaikkialla pyytää ansalla joulukuun
12956: 1 päivän alusta maaliskuun 1 päivään.
12957:     Lapin, Kemin ja Kajaanin kihlakunnissa, sekä Kuusa-
12958: mon, Taivalkosken, Pudasjärven, Kiimingin ja Ylikiimin-
12959: gin kunnissa Oulun kihlakuntaa olkoon lupa syyskuun 1
12960: päivän alusta joulukuun 1 päivään asti käyttää sanottuja
12961: pyydyksiä kaikkien metsälintujen ja myös senjälkeen
12962: 382          V, ••· -   Muutoksia metsästysasetukseen.
12963: 
12964: rauhoitusajan alkuun) metsäkanan pyyntiin. Asianomai-
12965: silla kunnilla olkoon kuitenkin oikeus alueeltaan kieltää
12966: yllämainittujenj pyydysten käyttäminen, joko kokonaan
12967: tahi osaksi.
12968:      Katiska olkoon niin rakennettu, että sen suu, veden
12969: alimmallaankin ollessa on umpinainen ylhäältä aina veden
12970: pintaan saakka.
12971:                              33 §.
12972:      Jos koira kuljeskelee vieraalla metsästysmaalla, olkoon
12973: metsästysmaan omistajana tahi haitialla oikeus ottaa se
12974: kiinni ja ilmoittakoon siitä heti omistajalle, jos tiedetään
12975: kuka omistaja on, tahi muussa tapauksessa kuuluttakoon
12976: kiinniotosta seuraavana sunnuntaina seurakunnan kirkossa
12977: ja pankoon iirootuksen siitä kunnanhuoneeseen; ja olkoon
12978: omistaja velvollinen Junastamaan koiran kolmella mar-
12979: kalla, siihen lisäten viisikymmentä penniä kultakin päi-
12980: vältä, jolloin koiraa on kiinni pidetty. Jollei koiraalunas-
12981: teta s~itsemän päivän kuluessa siitä kuin kiinniottaminen
12982: on omistajalle ilmoitettu tahi viidentoista päivän kuluessa
12983: kuulutuksen julistamisesta, olkoon koira menetetty sille,
12984: joka sen otti kiinni. Kuitenkin olkoon omistajana oikeus,
12985: niin kauvan kuin koira on kiinniottajan hallussa, lunastaa
12986: se nyt mainittujen perusteiden mukaan.
12987:      Enintään viidenkymmenen markan sakkoon olkoon se
12988: vikapää, jolla on tapana antaa koiransa kuljeksia metsissä
12989: ja hakamailla aikana maaliskuun 1 päivän alusta lokakuun
12990: 31 päivän loppuun tahi sellaisten vesijaksojen rannoilla,
12991: joissa otuksia olekselee, ensinmainitun päivän alun ja syys-
12992: kuun 31 päivän lopun välisenä aikana.
12993:      Mitä ylempänä on sanottu ei sovellu paimenkoiraan,
12994: joka seuraa porokarjaa tahi muuta karjaa.
12995: 
12996:       Helsingissä, 8 päivänä helmikuuta 1914.
12997:          K. A. Lohi.                   Kalle Nurmela.
12998:          Yrjö Halonen.                 J. Waarala.
12999:                          Frans Lehtonen.
13000:                                                         383
13001: 
13002: V, a. -   Anom. ehd. N:o 52.
13003: 
13004: 
13005: 
13006: 
13007:               Lylykorpi, Oskari, y. m.: Uuden metsästys-
13008:                 asetuksen ·säätämisestä.
13009: 
13010: 
13011:             S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
13012: 
13013:     Kaikilla maamme kansalaisilla on aikoinaan .ollut
13014: oikeus itselleen pyytää metsänriistaa sieltä, missä sitä oli
13015: parhaiten saatavissa. Tämän kaikille kansalaisille kuulu-
13016: van oikeuden valtasi sittemmin omistava luokka itselleen
13017: säätämällä lain, jonka mukaan ainoastaan maanomistajilla
13018: on oikeus metsänriistan pyydystämiseen. Näin riistettiin
13019: tilattomaan väestöön kuuluvilta henkilöiitä oikeus pyy-
13020: dystää metsänriistaa ravinnokseen. Mutta kansaan, var-
13021: sinkin sen pohjakerroksiin, on syvälle juurtunut se käsitys,
13022: että vapaudessaan elävää ja paikasta toiseen siirty-
13023: vää kesyttämätöntä metsänriistaa ei voi kukaan omis-
13024: taa eikä sitä voida minkäänlaisilla raja-aidoilla kytkeä
13025: kiinni maahan, vaan katsotaan se yhä edelleen kansan
13026: yhteiseksi omaisuudeksi, jota niin hyvin maanomistajat
13027: kuin tilattomatkin kilvan pyydystävät. Vaikka siis lokak.
13028: 20 p:nä 1898 annettu metsästysasetus yhä edelleen jätti
13029: metsästysoikeuden maanomistajain yksinoikeudeksi, niin
13030: käytännössä se jäi kuolleeksi kirjaimeksi. Jotta mainitun
13031: asetuksen ja kansan oikeuskäsityksen välillä oleva risti-
13032: riita saataisiin poistetuksi, on tuo asetus muutettava yhtä-
13033: pitäväksi kansan oikeuskäsityksen kanssa ja niin ollen
13034: metsästysoikeus tehtävä kaikkien kansalaisten oikeudeksi,
13035: huomioon ottaen ainoastaan ne rajoitukset, jotka havaitaan
13036: tarpeellisiksi metsänriistan vastaiselle sikiämiselle.
13037: 38t.          V, u. -   Metsästysasetuksen uudistaminen.
13038: 
13039:     Vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä hyväksyi edus-
13040: kunta ylläesitetyn periaatteen ja anoi hallitukselta uutta
13041: metsästyslakiesitystä, jossa yleisen metsästysoikeuden peri-
13042: aate olisi otettu huomioon. Mutta tätä kansan oikeuskäsi-
13043: tykseen perustuvaa eduskunnan anomusta ryhtyivät
13044: herrasmetsästäjät ja jotkut suurtilalliset kiivaasti vastus-
13045: tamaan, jättämällä v. 1910 Suomen Metsästysyhdistyksen
13046: nimessä anomuksen, jossa pyydettiin senaattia ehdotta-
13047: maan eduskunnan anomusta hylättäväksi. Tulos oli se,
13048: että hallitsija jätti v. 1912 senaatin ehdotuksesta edus-
13049: kunnan anomuksen metsästysoikeuden yleistyttämisestä
13050: huomioon ottamatta.
13051:     Mutta vaikka eduskunnan ensimäinen yritys metsästys-
13052: oloissa vallitsevien epäkohtien poistamiseksi onkin jäänyt
13053: tuloksia vaille, niin tilattoman väestön kärsimä vääryys
13054: on siksi suuri, jotta katsomme kohtuulliseksi esittää, että
13055: eduskunta yhtyisi anomaan,
13056:                     että metsästyksestä lokakuun 20 p:nä 1898
13057:                  annettu asetus perinpohjin tarkastettaisiin ja
13058:                  eduskunnalle mitä pikemmin annettaisiin esi-
13059:                  tys uudeksi metsästysasetukseksi, joka olisi
13060:                  rakennettu sille periaatteelle, että kaikenlainen
13061:                  metsästys tulisi maanomistuksesta riippumat-
13062:                  tomaksi, kaikkien kansalaisten oikeudeksi niillä
13063:                  rajoituksilla, mitkä katsotaan tarpeellisiksi
13064:                  metsänriistan rauhoittamiseksi ja lisääntymi-
13065:                  sen turpaamiseksi.
13066:        Helsingissä, helmikuun 18 p:nä 1914.
13067:         Oskari Lylykorpi.          J. Lumivuokko.
13068:         Juho Kujala.               0. W. Turunen.
13069:         S. Häkkine!l.              K. Hakala.
13070:         M. Lonkainen.              Kaarlo Saari.
13071:         E. Eloranta.               Anton Huotari.
13072:         E. Aromaa.                 Mikko Virkki.
13073:                        Jaakko Mäki.
13074:                  D.
13075: 
13076: Merenkulkua koskeva eduskuntaesitys ja
13077:            anomusehdotus.
13078: 
13079: 
13080: 
13081: 
13082:                                     V, 10
13083:                                                        387
13084: 
13085: V, tö. -   Edusk. esit. N:o 14.
13086: 
13087: 
13088: 
13089: 
13090:                Tulikoura, Juho, y. m.:    Ehdotus merilain
13091:                  31 § :n muuttamisesta.
13092: 
13093: 
13094:              S u o m e n E d u s k u n n a II e.
13095: 
13096:     Maamme asema merien sivuamana on kehoittanut ja
13097: karu luonto rantamilla ja saaristoissa pakottanut näiden
13098: asukkaita jo ammoisista ajoista hakemaan toimeentulonsa
13099: merenkululla. Tätä toimialaa on kuitenkin aikojen vaih-
13100: teissa rajoitettu eri tavoilla.
13101:     Vanhempi katsantokanta turvasi kaupungeille yksin-
13102: oikeuden, ei ainoastaan kaupanvälitykseen, vaan myöskin
13103: tavarain kuletukseen merellä. Maalaiset saivat aluksillaan
13104: kulettaa ainoastaan veroon menevät tuotteensa määrä-
13105: paikkaan.     Sittemmin laajennettiin purjehdusoikeutta
13106: siten, että he olivat oikeutetut kulettamaan tuotteitaan
13107: jo kaupaksikin. Kuitenkin määrättiin tarkoin laivan suu-
13108: ruus ja laatu sekä satamat, mihinkä saivat purjehtia, sekä
13109: myöskin etteivät he muka kaupunkien porvarien vahin-
13110: goksi saaneet takaisin tullessaan ottaa lastia. Kaikkia
13111: näitä rajoituksia maalaisten oli noudatettava sillä uhalla,
13112: että jos niitä rikkoivat, menettivät laivansa. Pienempiä
13113: laajennuksia aikojen kuluessa kyllä tehtiin, mutta pää-
13114: asiassa pysyivät maalaisten oikeudet ahtaasti rajoitettuna
13115: viime vuosisadan puoliväliin saakka.
13116:     Kun sota oli hävittänyt maassamme kaupunkien kaup-
13117: palaivaston, niin antoi hallitus säännöksellä toukokuun
13118: 27 p:nä 1846 maalaisille oikeuden kulettaa !aivoillaan
13119: 388                 V, u. -   Merilain 31 §.
13120: 
13121: kauppatavaraa aina Hollantiin sekä Englannin ja Skot-
13122: lannin itärannikoilla oleviin satamiin saakka ja sieltä
13123: takaisin. Mutta kun kaupunkien kauppalaivasto kehittyi
13124: uudelleen, niin supistettiin maalaisten purjehdusoikeutta
13125: maaliskuun 2 p:nä 1859 ja vielä lisäksi tammikuun 21 p:nä
13126: 1863 annetuilla hallinnollisilla säännöksillä.
13127:     1873 vuoden merilaki myöntää maalaislaivoille saman
13128: oikeuden kuin kaupunkilaislaivoillekin purjehtia ulko-
13129: merillä, mutta samalla säätää, että niillä laivoilla, joilla ei
13130: ole määrättyä opinnäytettä suorittanutta päällysmiestä,
13131: on oikeus välittää liikennettä ainoastaan sisävesillä, Laa-
13132: tokalla, Suomenlahdella, Pohjanlahdella, Ahvenanmerellä
13133: ja Venäjän satamiin Itämerellä sekä Tukholmaan. Tämä
13134: laki, jos kohtakin näytti laajentavan, kuitenkin itse asiasEa
13135: supisti rannikkolaivojen purjehdusaluetta, sillä vähän tuot-
13136: tavaisuutensa tähden ei niiden kannattanut palkata sel-
13137: laisen opinnäytteen suorittanutta päällysmiestä, jolla sano-
13138: tun lain mukaan olisi ollut oikeus purjehtia laajemmalle
13139: alueelle. 1872 vuoden valtiopäivillä edustaja J. E. Rosen-
13140: berg mietintöön liittämässään vastalauseessa kyllä puolsi
13141: säilytettäväksi oikeuden niillekin rannikkolaivureille, jotka.
13142: eivät omaa teoreettista ammattisivistystä purjehtia Itä-
13143: merellä Saksan ja Tanskan satamiin saakka, perustellen
13144: vastalausettaan sillä, että päällikkö, joka kykenee ohjaa-
13145: maan aluksensa Suomenlahdella ja Pohjanlahdella, hel-
13146: pommin sen kulettaa aavalla Itämerellä. Samalla kannalla
13147: oli joukko muitakin edustajia, muiden muassa kapteeni
13148:  Juho Klami, joka kyllä tunsi nämät vesistöt, sekä rannikko-
13149: laivurien kykeneväisyyden. Mutta ajan vanhoillinen, ja
13150: yksinomaan teoriaan perustuva henki, löi leimansa meri-
13151: lakiin, mikä on raskaana taakkana painanut rannikko-
13152: purjehtijoita ja suhteellisesti vähentänyt maamme meri-
13153: liikettä ulkomaalaisten eduksi.
13154:     Ruotsissa marraskuun 27 p:nä 1888 annettu kunin-
13155: kaallinen asetus ja lokakuun 5 p:nä 1906 annettu kunin-
13156: kaallinen kuulutus säätävät, että jokainen 21 vuotta täyt-
13157:                    V, u. - Tulikoura y. m.                389
13158: 
13159: tänyt Ruotsin mies ilman tutkintoa saapi kulettaa laivaa
13160: kaikkiin Itämeren satamiin, vieläpä Norjaan saakka. Sa-
13161: moin Tanskan laki merielinkeinosta, annettu maaliskuun
13162: 25 p:nä 1892, myöntää' n. s. >>Sretterskipparien>> kulettaa
13163: 100 rek.-tonnin suuruisia laivoja Itämerellä. Venäläinen
13164: laivuri lyhyen kuulustelun suoritettuaan saa purjehtia
13165: kaikkiin Itämeren satamiin.
13166:      Kun Itämeri, paitsi Venäjän satamia, on maamme
13167: rannikkopurjehtijoilta sulettuna ja on vapaa samallaisen
13168: tietomäärän omaaville ruotsalaisille, venäläisille ja tanska-
13169: laisille, on siitä luonnollinen seuraus, että ulkomaalaiset
13170: ovat vieneet ja yhä vievät ne tulot, mitä omat kansalai-
13171: semme olisivat ansainneet ja voisivat ansaita, jos ei lakim-
13172: me estäisi.
13173:      Ettei rannikkopurjehtijain lukumäärä maassamme ole
13174: varsin vähäinen todistaa jo sekin, kun v. 1907 löytyi yksin
13175: Itä-Suomessa 379 rannikkolaivaa, joiden kantavuus yh-
13176: teensä teki 25,734 rek.-tonnia ja arvo kolme miljoonaa
13177: markkaa. Tämä laivasto, joka on vähävaraisen saaristo-
13178: lais- ja rannikkoväestön omaisuutta, on lisääntynyt viime-
13179: kuluneina vuosina suuressa määrässä, josta ei meillä kui-
13180: tenkaan nyt ole tarkkaa tilastoa esitettävänä. Rannikon
13181: ja saariston asukkaat ovat rannikkopurjehduksella, pää-
13182: asiallisesti kivien ja puuaineiden kuletuksesta Venäjälle
13183: ansainneet toimeentulonsa. Mutta nyt ovat nekin tulo-
13184: lähteet kuivuneet, minkä osoittavat seuraavat numerot:
13185: V. 1896 vietiin kiviä 855,373 markan arvosta ja v. 1906
13186: ainoastaan 328,754 markan arvosta; puuaineilla saatiin v.
13187: 1887 755,085 markkaa, v. 1897 349,019markkaaja v.1907
13188: ainoastaan 171,884 markkaa. Ja kun nykyään puuaineiden
13189: hinta on korkeampi entistä, sekä kivien kokoomispaikoista
13190: tulee maksaa rannanomistajille palkkiota, mitä ennen ei
13191: tarvinnut maksaa, niin supistuu kuletuspalkka hyvin pie-
13192: neksi. Sitäpaitsi uhkaa purjehdusalueen rajoituskin vielä.
13193: On nimittäin hankkeissa säännös, etteivät vieraat laivat
13194: saa kulettaa rahtia kahden Venäjän sataman välillä.
13195: 390                    V, 15, -   Merilain 31 §.
13196: 
13197:     Että 1873 vuoden merilaki supisti rannikkolaivurien
13198: purjehdusoikeutta, p(:)rustuu otaksuttvasti siihen, että
13199: tämän kautta varmentuisi suurempien kauppalaivojen
13200: kehitysmahdollisuus ja lisääntyisi tietopuolisen ammatti-
13201: sivistyksen omaavia laivojen ohjaajia, sekä merenkulku
13202: siten tulisi turvatummaksi. Käytäntö on kuitenkin todis-
13203: tanut selvästi ja välttämättömästi, etteivät nämät perus-
13204: telut pidä paikkaansa. Suomi ei kykene hallitsemaan
13205: rannikkopurjehdusta Itämerellä ja sen lahdelmissa. Huoli-
13206: matta meidän rannikkolaivuriemme supistetusta purjehdus-
13207: alueesta, ovat ulkomaalaiset rannikkopurjehtijat vapaam-
13208: pien lakiensa nojalla olleet kyllin voimakkaat kilpailuun,
13209: ja ehkäisemään sen mitä edellä sanotulia Suomen meri-
13210: lain säädännöllä on tarkoitettu. Lopputulokseksi meille
13211: on jäänyt suoranainen tappio meriliikenteessämme.
13212:      Kuten edellä olevasta selviää, eivät ahtaasti rajoitetut
13213: säännökset merenkulussa tuota meille etuja, ja koska ran-
13214: nikkopurjehtiamme ovat vaaratta ohjanneet aluksensa
13215: Suomenlahden, Ahvenanmeren ja Pohjanlahden karisilla
13216: väylillä sekä Itämerellä aina Lihaun satamaan asti, niil).
13217: ei löydy asiallista syytä jatkuvasti rajoittaa heidän vapaut-
13218: taan, vaan todellisuus ja kansan taloudellisen tilan kehitys
13219: vaatii myöntämään heille tilaisuuden kilpailuun ulkomaa-
13220: laisten kanssa.
13221:     Viitaten edellä oleviin perusteluihin saamme kunnioit-
13222: taen ehdottaa:
13223:                   että eduskunta puolestaan hyCJäksyisi ja
13224:                 Keisarilliselle M ajesteetille CJahCJistettaCJaksi eh-
13225:                 dottaisi seuraaCJan asetusehdotuksen:
13226: 
13227:                              Asetus
13228:                 Merilain 31 §:n muuttamisesta.
13229:                           31 §.
13230:    Ylipäällikkyys suomalaisessa laivassa, jolla matkusta-
13231: vaisia kuljetetaan taikka kauppakulkua merellä harjoite-
13232:                    V, 1s. -   Tulikoura y. m.           391
13233: 
13234: taan, uskottakoon ainoastaan suomalaiselle kansalaiselle,
13235: joka on suorittanut opinnäytteen ja osottanut kokemusta
13236: ammatissa, siitä erikseen säädetyllä tavalla. Velvollisuu-
13237: desta näyttää todistusta semmoisesta opista ja kokemuk-
13238: sesta vapautetaan kuitenkin päällysmiehet veneissä ja
13239: purjelaivoissa, joita käytetään oman maan rantavesillä ja
13240: järvillä taikka purjehdukseen Suomenlahden, Itämeren ja
13241: Laatokan rannoilla oleviin Venäjän satamiin, sekä Ruotsin
13242: satamiin Pohjanlahden ja Ahvenanmeren rannoilla ja
13243: myöskin Tukholmaan.
13244:     Päällysmiehenä purjelaivoilla, joita käytetään edelli-
13245: sessä momentissa sanottuihin satamiin sekä kaikkiin sata-
13246: miin Itämeren, Skagerrakin ja Kattegatin rannoilla Kris-
13247: tianiaan saakka, oikeutetaan olemaan mainittua opinnäy-
13248: tettä suorittamatonkin Suomen kansalainen, joka voi näyt-
13249: tää vähintäin kolmen vuoden aikana purjehtineensa tällä
13250: alueella, sekä asianymmärtäväisen antaman todistuksen
13251: siitä, että tuntee lokin, luodin, karttakortin ja kompassin
13252: käytön, sumusignaalit ja kansainväliset merenkulku-
13253:  säännöt.
13254:      Hätätilassa kuitenkin laivan kuljetus matkan jatka-
13255:  mista varten uskottakoon ulkomaalaiselle päällysmiehelle.
13256: 
13257: 
13258:     Helsingissä, helmikuun 17 p:nä 1914.
13259: 
13260:       Juho Tulikoura.              Martti Kykkling.
13261:       M. Tuomela.                  Yrjö Kiuru.
13262:       P. Saarelainen.              K. K. Pykälä.
13263:                     Matti Poutiainen.
13264: 392
13265: 
13266: V, ta. -   Anom. ehd. N:o 25.
13267: 
13268: 
13269: 
13270: 
13271:               Arokallio, Gust.:     Määrärahan myöntämi-
13272:                 sestä merimieskoululai<,Jan hankkimista ja
13273:                 ylläpitoa <,Jarten.
13274: 
13275: 
13276:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
13277: 
13278:     Perusteellisesti asiaa pohdittuaan ja hankittuaan lau-
13279: suntoja muilta maamme laivanpäällikköyhdistyksiltä anoi
13280: Helsingin Laivanpäällikköyhdistys hallitukselta, että sille
13281: merimies-oppilaskoulun perustamista varten annettaisiin
13282: kerta kaikkiaan 75,000 markan määräraha koululaivan
13283: ostamiseen, sekä koulun kannattamiseksi aluksi kolmen
13284: vuoden aikana vuotuinen 86,500 markan apuraha. Halli-
13285: tus ei tosin asettunut tähän anomukseen nähden epäävälle
13286: kannalle, mutta myöntämättä varoja valtiorahastosta,
13287: jätti arm. esityksestä huhtikuun 7 p:ltä 1911 varojen hank-
13288: kimiseksi niihin tarpeisiin, johon vakinaiset valtion tulot
13289: eivät riitä, eduskunnan päätettäväksi, olisiko suostunta-
13290: rahastosta vuonna 1912 tarkoitukseen osotettava anottu
13291: määrä. Yhtyen valtiovarainvaliokunnan ehdotukseen edus-
13292: kunta kuitenkin, koska sen mielestä puheena olevan määrä-
13293: rahan käyttämissuunnitelma ei ollut vielä riittävästi selvi-
13294: tetty, jätti määrärahan lukuunottamatta.
13295:     1912 ja 1913 vuosien valtiopäivillä tehdyt anomusehdo-
13296: tukset samassa asiassa eivät ehtineet tulla eduskunnan kä-
13297: sittelyn alaisiksi.
13298:     Asian näin päättyminen ei kuitenkaan saa peloittaa
13299: uudestaan vetoamasta eduskuntaan.
13300:     Merimieskouluajatus on siksi luonnollinen, ettei kansa-
13301: kuntamme,jonka maan sekä laajat merirannat että lukuisat
13302:                       V, 16. -   Arokallio.               393
13303: 
13304: purjehduskelpoiset sisävedet käskemällä käskevät luon-
13305: nollisena elinkeinona harjoittamaan merenkulkua, voi
13306: ainakaan asiata perinpohjin harkittuaan, eduskuntansa
13307: kautta sitä hylätä.
13308:      Tarpeellista ei liene numeroin todistaa merenkulun
13309: kansantaloudellista merkitystä maallemme eikä sitä ikä-
13310: vää tosiasiaa, että Suomen laivasto yhä vähenevässä mää-
13311: rässä näkyy kykenevän ottamaan osaa maamme kasvavaan
13312: merenyliseen liikeyhteyteen ulkomaitten kanssa. Nämät
13313: yleisesti tunnustetut ja tunnetut tosiasiat jo kehottavat
13314: vakavasti huolehtimaan merenkulku-elinkeinon kehitystä.
13315:      Merimieskoulun tarpeellisuus johtuu siitä merenkulun
13316: yleisestä kehityksestä, jonka höyryn yhä suurempi käyttö
13317: liikevoimana on mukanaan tuonut. Höyrylaivat työntävät
13318: kilpailusta yhä enemmän syrjään purjelaivat. Mailman
13319: purjelaivatonniluku vähenemistään vähenee, ja sen mu-
13320: kaan käy myös merimiehille vaikeammaksi saada purje-
13321: laivoilla sitä opetusta ja harjaantumista, mikä heidän kehi-
13322: tykselleenon välttämätön. Asiantuntijain yksimielisen lau-
13323: sunnon mukaan ei merimiestä synny merille antautuvasta,
13324: jos hän heti rupeaa höyrylaivalla palvelemaan saamatta
13325: sitä ennen harjaantumista purjelaivalla. Jo nyt on maas-
13326: samme käynyt kauppalaivastonemme tarjona olevan
13327:  ammattitaitoisen miehistön tarve tuntuvaksi ja lisääntyy
13328: se lisääntymistään. Paitsi varsinaista merimiesharjaantu-
13329:  mista vaaditaan nykyajan merimiehiltä myös alkeissivis-
13330:  tystä suuremmassa määrin kuin ennen. Voidakseen toi-
13331:  meentulla ja ammatissaan kehittyä myös muilla kuin
13332:  suomalaisilla laivoilla on merimies-alottelijalle tärkeä jon-
13333:  kinlainen englanninkielen taito, varsinkin mikäli se koskee
13334:  tavallisimpia meritermejä. Näistä viittauksista jo ilmenee,
13335:  että meripojillemme, joista odotamme suomalaisen meri-
13336:  miesnimen kunnian ylläpitämistä ja vastaista siunauksel-
13337:  lista työtä maallemme tärkeän merenkulkuelinkeinon
13338:  alalla, on tärkeä menestymisen edellytys, jonkinlaisen al-
13339:  keellisen ammattisivistyksen saaminen, ennenkuin hän
13340: 39~               V, 1a. -   Merimieskoululaiva.
13341: 
13342: valtamerillä, vieraissa oloissa ja ehkä vierailla laivoilla
13343: suurempaa ammattikehitystä tavottelee.
13344:     Myöskään ei saa huomioonottamatta jättää, että järjes-
13345: tetty ammattisivistyksenjakaminen yhdessä käytännöllisen
13346: harjaantumisen kanssa kotimaassa sekä erityisesti perehty-
13347: neitten ja sopivasti valittujen henkilöitten ohjauksen ja
13348: valvonnan alaisina olisi siveellisessäkin suhteessa siunauk-
13349: sellinen niille seikkailuhaluisille ja uljasluontoisille nuoru-
13350: kaisille, joita sisäinen tarve houkuttelee merimiehen am-
13351: mattiin antautumaan. Yleensä valitetaan, että koulun-
13352: käynnin loputtua syntyy nuorukaisille vaarallinen aika-
13353: kausi, jolloin, ellei heille ole tarjona sopivaa työtä tai tilai-
13354: suutta ammattisivistykseen, siveelliset vaarat ovat mitä
13355: lähimpänä uhkaamassa. Tämä on yleensäkin totta, mutta
13356: se pitää paikkansa varsinkin mitä juuri sellaisiin luon-
13357: teisiin tulee kuin niiden nuorukaisten, joita luonteenomai-
13358: suudet vetävät merille.
13359:     Näistä syistä onkin Skandinavian kaikissa maissa,
13360: Saksassa, Englannissa jopa J apanissakin ryhdytty asiaan
13361: järjestämällä merimiesoppilaillel erityisiä koululaivoja,
13362: joilla opetusta monille merimiehille tarpeellisimmissa ai-
13363: neissa annetaan ja heitä opetetaan laivalla välttämättö-
13364: mään järjestykseen.
13365:     Samallaisen merimieskoululaivan aikaansaamista ja
13366: ylläpitämistä tarkoitti yllämainitsemani Helsingin Laivan-
13367: päällikköyhdistyksen anomus. Vakuutettuna siitä, että
13368: näin järjestetystä alkeisammattiopetuksesta tulisi suurta
13369: hyötyä kauppalaivastollemme, merenkulkuelinkeinonem-
13370: me ja sadoille merille autautuville nuorukaisille, rohke-
13371: nen luottaen siihen, että Eduskunta on antava tunnustuk-
13372: sensa merenkulun suurelle kansalliselle merkitykselle ja
13373: oikean merimiesalkeisopetuksen tärkeydelle, esittää Edus-
13374: kunnan anottavaksi,
13375: 
13376:                  että valtiMaroista myönnettäisiin Helsingin
13377:                Laivanpäällikköyhdistykselle 75,000 markkaa
13378:                  V, 1e. -   ArokalUo.                      395
13379: 
13380:          merimieskoululaiflan hankkimista ja parusta-
13381:          mista flarten sekä senjälkeen fluosittain 86,250
13382:          markkaa aluksi kolmeksi fluodeksi sanotun
13383:          laiflan ylläpitämiseksi.
13384: 
13385: Helsinki, 16 p. helmikuuta 1914.
13386: 
13387:                                         Gust. Arokallio.
13388: 1
13389: 
13390: 1
13391: 
13392: 
13393: 
13394: 
13395:     1
13396: 
13397:     1
13398:                      E.
13399: 
13400: Kunnallislainsäädännön uudistamista tarkoit~
13401:   tava eduskuntaesitys ja anomusehdotus.
13402:                                                          399
13403: 
13404: V, 17. -   Edusk. esit, N:o 19.
13405: 
13406: 
13407: 
13408: 
13409:                Mäki, Jaakko, y. m.: Erinäisiä lakiehdotuk-
13410:                  sia kunnallislainsäädännön uudistamiseksi.
13411: 
13412: 
13413:              S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
13414: 
13415:     Ne luonnottomat äänioikeusolot, jotka ovat vallitse-
13416: vina kunnallisella elämän alalla ja joiden perusteella maam-
13417: me harvalukuinen yläluokka pitää kunnallisen määräämis-
13418: vallan käsissään, on synnyttänyt oikeutettua katkeruutta
13419: kansamme syvien rivien keskuuteen. Kunnallisten ääni-
13420: oikeusolojemme kurjuus on niin tunnettua ja niistä joh-
13421: juvat epäkohdat niin räikeästi nähtävinä, että on tar-
13422: peetonta sanoja tuhlata niiden esittämiseen. Sanomatta-
13423: kin on selvää, että nykyisten kunnallisten äänioikeusolojen
13424: yhä edelleen säilyttäminen on suureksi vahingoksi kansam-
13425: me enemmistölle ja häpeäksi kansamme kulttuurille.
13426:     Laajojen kansankerrosten keskuudessa vuosi vuodelta
13427: yhä kasvanut katkeruus ja viha nykyisiä kunnallisia ääni-
13428: oikeusoloja ja niiden säilyttämistä puoltavaa yläluokkaa
13429: vastaan on kasvanut niin valtavaksi, että yläluokka on
13430: ollut pakotettu kiinnittämään huomiotaan niihin. Osa
13431: yläluokasta on täytynyt ryhtyä ainakin näyttelemään
13432: kunnallisolojen uudistushaluisen osaa, siten rauhoittaak-
13433: seen uudistuksia vaativia joukkoja. Sitä todistaa ne edus-
13434: kuntaesitykset, joita vuosina 1907 ja 1908 kunnallisten
13435: äänioikeusolojen uudistamiseksi Eduskunnalle esitettiin.
13436: Vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä Eduskunta hyväksyi
13437: uudet kunnallisasetukset ja vaikka ne sisälsivätkin pit-
13438: ltOO     V, n. -   Kunnallislainsäädännön uudistaminen.
13439: 
13440: källe meneviä kansanvaltaisuuden rajoituksia, niin olisi-
13441: vat nekin paistaneet pahempia epäkohtia kunnallisen elä-
13442: män alalla, jos ne olisivat tulleet vahvistetuiksi. Mutta
13443: kun nykyiset äänioikeusolot ovat vallassaolevalle Iuokalle
13444: paljon edullisemmat kuin ne eduskunnan hyväksymät,
13445: niin ei vallassaolevan luokan taholta niiden vahvistamista
13446: ole erikoisesti kiirehditty, mutta sen sijaan annettu heidän
13447: taholtaan ymmärtää, ettei niiden vahvistamisella ole väliä.
13448: Niinpä nyt jo on ennättänyt kulua kuudetta vuotta, siitä
13449: kun eduskunta hyväksyi ne kunnallisasetukset, mutta vie-
13450: läkään niitä ei ole vahvistettu ja tuskinpa ne vallassa ole-
13451: van luokan virkaherrat ovat oikein todenteolla edes aja-
13452: telleet niitä vahvistettaviksi esittää, sillä niiden vahvista-
13453: minenhan tulisi supistamaan heidän oman luokkansa
13454: kunnallista valtaa.
13455:     Kun on selvää, että kunnallisolojen uudistusta on koh-
13456: dannut luja vastarinta ja kun sen murtamiseksi tarvittaisi
13457: saada koko kansamme pohjakerrokset entistä sitkeämpään
13458: ja yhä voimakkaampaan taisteluun, ja koska käsityksem-
13459: me mukaan uusien vielä kansanvaltaisempien kunnallis-
13460: asetusten hyväksyminen, kuin mitä eduskunnassa 1908
13461: saatiin läpiajetuksi, kohottaisivat kansamme syvien rivien
13462: taisteluhalua ja saattaisi ne yhä tarmokkaammin vaati-
13463: maan niiden vahvistamista, niin rohkenevat allekirjoitta-
13464: neet täten esittää eduskunnalle sen suuntaiset kunnallis-
13465:  asetukset kuin vuoden 1908 eduskunnan hyväksyttäväksi
13466: esitetyn kunnallisvaliokunnan mietintöön liitetty sosiali-
13467:  demokratien vastalause sisälsi.
13468:     Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kunnioittaen edus-
13469:  kuntaesityksistä säädetyssä järjestyksessä käsiteltäviksi
13470: seuraavat asetusehdotukset:
13471:                      V, u. -   Mäki y. m.               ~01
13472: 
13473: 
13474: 
13475:         Maalaiskuntain kunnallisasetus.
13476:                           1 LUKU.
13477: 
13478:                Y l e i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
13479: 
13480:                              1 §.
13481:     Kukin maaseurakunta, jolla on oma alue, on itsekseen
13482: eri kunta, jonka jäsenten tulee tämän asetuksen mukaan
13483: ja niiden rajain sisässä, jotka laki muuten määrää, hoitaa
13484: yhteiset järjestys- ja talousasiansa, mikäli ne voimassa
13485: olevien lakien tai asetusten mukaan eivät ole julkisen
13486: viranomaisen käyteltäviä.
13487: 
13488:                              2 §.
13489:     Jos useammilla maaseurakunnilla on yhteinen kunnallis-
13490: hallinto, pysyköön se edelleenkin sillänsä, niin kauvan kun
13491: seurakunnat siitä sopivat. Jos joku niistä tahtoo erota,
13492: tahi jos useampi samaan kihlakuntaan kuuluvia maaseura-
13493: kuntia haluaa yhdistyä yhteiseen kunnallishallintoon, ol-
13494: koon sekin luvallista, jos kaikkien yhtymistä tai eroamista
13495: haluavain kuntain jäsenten enemmistö sitä kansanäänestyk-
13496: sessä puoltaa. Tämänlaisesta yhtymisestä tai eroamisesta
13497: on läänin kuvernöörille tehtävä kirjallinen ilmoitus, jonka
13498: näiden kuntain valtuutetut allekirjoittavat kokouksessa,
13499: joka on pidettävä viimeistään kolmenkymmenen päivän
13500: kuluttua siitä päivästä kuin päätös tehtiin. Ensimmäisen
13501: yhteisen valtuutettujen kokouksenkutsuu kokoon ja mää-
13502: rää kokouspaikan sen kunnan valtuuston puheenjohtaja,
13503: jonka puolelta eroamis- tai yhtymiskysymys on pantu
13504: alkuun.
13505:     Maa- ja kaupunkiseurakuntaa älköön yhdistettäkö
13506: yhteiseen kunnallishallintoon. Milloin kuitenkin yhteisyys
13507: yhdessä tahi toisessa suhteessa katsotaan olevan aikaan-
13508: saatava, olkoon asianomaisilla kunnilla valta yhteisessä
13509: edustajakokouksessa siitä päättää.
13510:                                                     V,H
13511: ~02      V, t7. -   Kunnallislainsäädännön uudistaminen.
13512: 
13513:     Missä_,,poikkeustapauksissa kunta voidaan erityisiä
13514: tarkoituksia varten jakaa piireihin, jotka toisessa tahi toi-
13515: sessa suhteessa ovat riippumattomat kunnan yhteisestä
13516: hallinnosta, siitä säädetään muualla.
13517: 
13518:                             3 §.
13519:     Maalaiskunnan jäsen on jokainen, jolla kunnassa on
13520: asunto ja kotipaikka; joka siellä omistaa tai viljelee maata
13521: tahi hallitsee muuta kiinteätä omaisuutta; taikka joka siellä
13522: harjoittaa elinkeinoa, liikettä tahi ammattia.
13523: 
13524:                                4 §.
13525:    Maalaiskunta käyttää päättämisvaltaansa valitse-
13526: mainsa kunnanvaltuutettujen ja äänestysalueittain toi-
13527: meenpantavan kansanäänestyksen kautta.
13528:    Toimeenpano ja hallinto on kunnallislautakunnan ja
13529: muiden sitä varten valittujen lautakuntain, hallituskuntain
13530: tahi henkilöiden tehtävä, kaikki niinkuin tässä asetuksessa
13531: tahi muualla tarkemmin säädetään.
13532: 
13533:                                5 §.
13534:     Kunnan yhteistä omaisuutta, olkoonpa se tuloa kiin-
13535: teästä omaisuudesta, liikkuvaa pääomaa tahi jotain tuloa
13536: tuottava oikeus, samoin myöskin valtion kunnalle myön-
13537: tämiä varoja, on, jollei jonkin tapauksen varalta ole toisin
13538: säädetty, pidettävä varoina, joilla kunnan yhteisiä menoja
13539: suoritetaan, ja hoidettava niinkuin tässä jälempänä sano-
13540: taan.
13541:     Niihin menoihin, joihin varoja edellä mainittujen lisäksi
13542: tarvitaan kunnan yhteiseksi hyödyksi tahi sen erityisiin
13543: tarpeisiin, määrätköön kunta veroja kannettavaksi voi-
13544: massaolevain tai vastaisuudessa säädettävien perusteiden
13545: mukaan.
13546:                       V, 11. -   Mäki y. m.               403
13547: 
13548:                           . 2 LUKU.
13549: 
13550:              K u n n a n v a l t u u s t o s t a.
13551: 
13552:                           6 §.
13553:     Kunnanvaltuutettuja valitaan kunnassa, jonka väki-
13554: luku henkikirjan mukaan on 1,000 tahi vähemmän, 12,
13555: ja kunnassa, jonka väkiluku on
13556:     enemmän kuin       1,000, vaan e1 yli 2,000, 15
13557:                        2,000,             4,000, 18
13558:          "        "    4,000,  "   "  "   6,000, 21
13559:          "        "    6,000,  "   "  "   8,000, 24
13560:          "        "                   "
13561:                        8,000, " .," " 10,000, 27
13562:          "        "   10,000, "       " 15,000, 30
13563:          "        "   15,000, " " " 20,000, 36
13564:          "        "            " "
13565:                       20,000 ................    40
13566:          "        "
13567:     Varajäseniä valitaan niin monta kuin asetuksessa kun-
13568: nallisista vaaleista säädetään.
13569: 
13570:                               7 §.
13571:      Kunnanvaltuutetut valitaan välittömillä ja suhteelli-
13572: silla vaaleilla.
13573:     Lapin kihlakuntaan kuuluvat kunnat käyttäkööt kui-
13574: tenkin enemmistövaaleja, ellei kunta, ennenkuin tämä
13575: asetus astuu voimaan, ole päättänyt, että suhteellista vaali-
13576: tapaa on käytettävä. Jos kunta myöhemmin tahtoo ottaa
13577: käytäntöön suhteellisen vaalitavan tai siirtyä takaisin
13578: enemmistövaaleihin, olkoon semmoinen asia kansan-
13579: äänestyksellä ratkaistava.
13580:      Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen ääni-
13581: oikeus. Älköön vaalioikeutta valtamiehen kautta käytet-
13582: täkö.
13583:      Vaalien toimittamisesta säädetään asetuksessa kunnalli-
13584: sista vaaleista.
13585: 40/o     V, u. -   Kunnallislainsäädännön uudistaminen.
13586: 
13587:                              8 §.
13588:      Kunnanvaltuutetut valitaan kolmeksi vuodeksi. Kui-
13589: tenkin eroaa ensi kerta valituista ensimäisen vuoden lo-
13590: pussa kolmannes ja toisen vuoden kuluttua toinen kol-
13591: mannes siinä järjstyksessä kuin asetuksessa kunnallisista
13592: vaaleista on säädetty.
13593:      Enemmistövaalitapaa käytettäessä päättyy valtuu-
13594: tettujen toimikausi kolmen vuoden kuluttua, jolloin uudet
13595: vaalit ovat toimitettavat.
13596:      Jos valtuuston jäsen kuolee, muutta pois tahi muun
13597: laillisen syyn takia eroaa ennen toimiaikansa loppumista,
13598: astuu varajäsen hänen sijaansa, kuten kunnallisessa vaali-
13599: laissa on säädetty tai, jos kunnassa käytetään enemmistö-
13600: vaalitapaa, samasta vaalipiiristä valittu varajäsen; ja on
13601: tämä toimessa sen ajan, mikä eronneelia olisi ollut jälellä.
13602: 
13603:                            9 §.
13604:    Oikeus valita kunnanvaltuutettuja ja tilintarkastajia
13605: sekä ottaa osaa yleiseen kansanäänestykseen on jokaisella
13606: kunnan jäsenellä, sekä miehellä että naisella, jolla on Suo-
13607: men kansalaisoikeus ja joka ennen vaalivuotta on täyt-
13608: tänyt kaksikymmentä vuotta ja joka viimeksi toimite-
13609: tussa henkikirjoituksessa on kuntaan hengille kirjoitettu.
13610: 
13611:                           10 §.
13612:     Vaalikelpoinen kunnanvaltuutetuksi on jokainen, joka
13613: on oikeutettu sellaisia valtuutettuja valitsemaan.
13614:     Mitä vaalikelpoisuudesta kunnanvaltuutetun toimeen
13615: on sanottu, olkoon voimassa myös muihin kunnallisiin
13616: luottamustoimiin nähden, joista ei ole erittäin säädetty.
13617: 
13618:                             11 §.
13619:     Kunnanvaltuuston on keskusteltava ja päätettävä
13620: seuraavista asioista, nimittäin:
13621:    1) kansakoulujen perustamisesta ja kansansivistyksen
13622: edistämisestä;
13623:                       V,n. -Mäki y. m.                     405
13624: 
13625:     2) elinkeinojen kohottamisesta ja ammattitaidon edis-
13626: tämisestä;
13627:     3) niistä toimenpiteistä, joita siveellisyyden sekä yleisen
13628: järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi ehkä katsotaan
13629: tarpeellisiksi;
13630:     4) kunnallisesta terveyden- ja sairaanhoidosta;
13631:     5) työttömiksi, työkyvyttömiksi ja muutoin turvatto-
13632: miksi joutuneitten avustamisesta;
13633:     6) tuotantolaitosten perustamisesta ja jo perustettujen
13634: ottamisesta kunnan haltuun;
13635:     7) työttömyysrahastojen perustamisesta;
13636:     8) köyhäin asianajotoimesta;
13637:     9) kunnallisen ammattien tarkastajan asettamisesta;
13638:    10) työnvälitystoimistojen perustamisesta;
13639:    11) työväen asunto-olojen järjestämisestä;
13640:    12) kunnan rakennuksista ja laitoksista;
13641:    13) laina- ja apumakasiinien sekä senlaatuisia tarkoi-
13642: tuksia varten aijottujen rahastojen perustamisesta ja
13643: hallinnosta;
13644:     14) yleisten varranttia antamaan oikeutettujen talletus-
13645: makasiinien perustamisesta;
13646:     15) metsästyksestä ja otuksenpyynnistä sekä kalastuk-
13647: sesta, niin myös vahinkoeläinten hävittämistä tarkoitta-
13648: vista toimenpiteistä;
13649:     16) tulipalon ja kulovalkean estäruisestä ja ehkäise-
13650: misestä sekä paloapuyhdistysten perustamisesta;
13651:     17) varojen hankkimisesta kunnan yhteisiin tarpeisiin
13652: taksoittamalla tahi lainan ottamisella sekä kunnan rahas-
13653: tojen ja muun yhteisen omaisuuden hallinnosta ynnä
13654: tilinpäästön antamisesta;
13655:     18) kuntain edustajain kokoukseen lähetettävien edus-
13656: tajain sekä kunnallislautakunnan puheenjohtajan, vara-
13657: puheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten vaalista;
13658:     19) keskus- ja vaali- sekä taksoitus- ja tutkijalauta-
13659: kuntien ynnä sellaisten lautakuntien, hallituskuntien ja
13660: henkilöiden valitsemisesta, joita kunnallislautakunnan
13661: 406      V, u. -   Kunnallislainsäädännön uudistaminen.
13662: 
13663: lisäksi ehkä katsotaan tarpeelliseksi toimeenpanoa ja hal-
13664: lintoa varten;
13665:     20) kuntain välisestä yhteistoiminnasta; sekä
13666:     21) muista asioista, jotka saattavat kuulua 'kunnan yh-
13667: teiseen toimialaan.
13668:     Kunnanvaltuusto voi sitäpaitsi neuvotella ja antaa
13669: lausuntonsa sellaisista asioista, jotka kuvernööri tahi muut
13670: viranomaiset lähettävät valtuustolle lausuntoa saadakseen.
13671:     Ne asiat, jotka erinäisten lakien tahi asetusten mukaan
13672: ovat kuntakokouksen käsiteltäviä, tulevat tämän asetuksen
13673: voimaanastuttua kunnanvaltuuston käsiteltäviksi.
13674:     Kirkonkokouksen käsiteltävistä asioista on erikseen
13675: säädetty.
13676:                              12 §.
13677:      Kunnan valtuustolla on oikeus, jos se havaitsee syytä
13678:  olevan:
13679:     1) kunnalle lainan ottamiseen pitemmäksikin ajaksi
13680:  kuin seuraavan tilivuoden kuluessa maksettavaksi;
13681:      2) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymiseen,
13682:  panttaamiseen tahi vaihtamiseen, joka lahjan, testamentin
13683:  tahi muun laillisen saannon kautta on tullut kunnan omaksi:
13684:      3) kiinteän omaisuuden ostamiseen.
13685: 
13686:                            13 §.
13687:     Jos kunnanvaltuusto päättää hyväksyä sääntöjä si-
13688: veellisyyden, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tahi
13689: terveydenhoidon edistämiseksi kunnassa, olkoon sillä
13690: myös oikeus niiden sääntöjen rikkomisesta määrätä sopivia
13691: uhkasakkoja, ei kuitenkaan viittäkymmentä markkaa
13692: suurempia. Sellaiset päätökset ovat alistettavat kuvernöö-
13693: rin vahistettaviksi. Jos valtuusto katsoo sellaisen uhka-
13694: sakon riittämättömäksi, pyydettäköönkihlakunnanoikeutta
13695: sitä korottamaan.
13696:     Tällaiset säännöt ja uhkasakkomääräykset ovat saa-
13697: tettavat yleisön tiedoksi samalla tavalla kuin muutkin
13698: kunnalliset tiedonannot.
13699:                      V,t7. ---:Mäki y. m.                 ~07
13700: 
13701: 
13702:                             14 §.
13703:     Kunnanvaltuutetuksi valittu älköön kieltäytykö siitä
13704: toimesta, ellei hän ole täyttänyt kuuttakymmentä vuotta.
13705:  Joka kolmena lähinnä edellisenä vuotena on toiminut
13706: kunnanvaltuutettuna taikka kunnallislautakunnan pJ-
13707: heenjohtajana tai jäsenenä tahi muun senlaatuisen, kunnan
13708: asiain toimeenpanoa ja hallintoa varten asetetun hallitus-
13709: kunnan puheenjohtajana, on oikeutettu kolmen seuraavan
13710: vuoden kuluessa nauttimaan vapautta kunnanvaltuutetun
13711: toimesta. Jos valittu sellaisesta syystä kieltäytyy, astuu
13712: varajäsen hänen sijaansa.
13713:     Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kovanlainen
13714: kivulloisuus taikka sivili-, sotilas- tahi kirkollisvirka tai
13715: -palvelus, perheolot tahi jokin muu syy, tutkikoon kun-
13716: nanvaltuusto ilmoitetun esteen. Jos kieltäytyminen hy-
13717: väksytään, astuu varajäsen eroavan sijaan.
13718:     Kunnanvaltuutetut saavat korvausta menetetystä työ-
13719: ajasta valtuuston harkinnan mukaan korkeintaan kolme
13720: markkaa päivältä sekä, jos matka heidän kotoaan kokous-
13721: paikalle on viiden tai useamman kilometrin pituinen, sitä-
13722: paitsi korkeintaan yhden hevosen kyytirahan edestakaisin
13723: taikka, jos rautateitä tahi höyrylaivaa saattaa matkalla
13724: käyttää, maksun halvimmasta sijasta junalla tai höyry-
13725: laivalla.
13726:                             15 §.
13727:     Kunnanvaltuutetut valitsevat. vuosittain puheenjohta-
13728: jan ja varapuheenjohtajan keskuudestaan. Älköön valittu
13729: kieltäytykö, ellei hän lähinnä edellisenä vuotena ole ollut
13730: samassa toimessa.
13731:     Älköön niiksi valittako kruununvuotia, kruununimis-
13732: miestä eikä alempaa kruununpalvelijaa.
13733:     Jos puheenjohtaja tahi varapuheenjohtaja kuolee,
13734: muutta pois tahi muun laillisen syyn takia eroaa ennen
13735: toimiaikansa loppumista, valittakoon toinen henkilö hänen
13736: sijaansa jälellä olevaksi ajaksi.
13737: t.08     V, u. -   Kunnallislainsääd~nnön   uudistaminen.
13738: 
13739:    Kunnanvaltuuston asiana on puheenjohtajan palkkion
13740: määrääminen.
13741:    Toimitetusta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan
13742: vaalista antakoon valtuusto kuvernöörille kirjallisen ilmoi-
13743: tuksen.
13744:                             16 §.
13745:     Jos tehdään valitus puheenjohtajan tahi varapuheen-
13746: johtajan vaalista tahi siitä, että niistä toimista kieltäyty-
13747: mistä ei ole hyväksytty, hoitakoon valittu kuitenkin tointa
13748: kunnes valitus on lopullisesti ratkaistu ja toinen puheen-
13749: johtaja tahi varapuheenjohtaja, jos uusi vaali määrätään
13750: toimitettavaksi, on valittu ja voipi toimeensa ryhtyä.
13751: 
13752:                           17 §.
13753:     Kunnanvaltuuston kokous on pidettävä kunnan-talossa
13754: tahi muussa soveliaasa paikassa, jonka valtuusto on mää-
13755: rännyt. Kokoukset olkoot julkisia, ellei valtuusto johonkin
13756: erityiseen tapaukseen nähden siitä toisin päätä.
13757: 
13758:                             18 §.
13759:     Kunnanvaltuutetut kutsuu kokouksen puheenjoh-
13760: taja, ja tulee siinä kutsumuksessa olla ilmoitus kokouksen
13761: ajasta ja paikasta ynnä niistä asioista, jotka siinä tulevat
13762: käsiteltäviksi, ollen kutsumus pantava julki kunnantaloon
13763: tahi muuhun valtuuston määräämään soveliaaseen paik-
13764: kaan sekä ilmoitettava valtuutetuille muulla valtuuston
13765: määrättävällä tavalla.
13766:     Jos jäävi tahi muu syy estää puheenjohtajaa anta-
13767: masta kutsumusta, niin antakoon sen varapuheenjohtaja
13768: tahi, jos hänelläkin on este, kunnallislautakunnan puheen-
13769: johtaja.
13770:     Valtuuston kokous pidetään aikaisintaan neljäntenä-
13771: toista päivänä lukien sen päivän alusta, jona kutsumus on
13772: julkipantu, mutta jos asia on tavallista kiireellisempi eikä
13773: koske uutta verotusta tahi veron korotusta, saa sen ottaa
13774:                     V,u. -Mäki y. m.                   ~09
13775: 
13776: 
13777: 
13778: käsiteltäväksi aikaisintaan kahdeksantenä päivänä kutsu-
13779: muksen julkipanosta.
13780:                            19 §.
13781:     Valtuuston kokouksia on pidettävä niin usein kuin
13782: asianhaarat vaativat, mutta ainakin neljä kertaa vuodessa
13783: ja paraiten seuraavina aikoina: huhtikuussa, jolloin pääte-
13784: tään siitä vuosikertomuksesta ja tilinteosta, minkä kun-
13785: nallislautakunta antaa edellisen vuoden hallinnosta, sekä
13786: tilintarkastajain sen johdosta antamasta lausunnosta;
13787: kesäkuussa, jolloin valitaan jäsenet keskuslautakuntaan
13788: ja vaalilautakuntiin kunnan yleisiä vaaleja ja kansan-
13789: äänestystä varten; syyskuussa, jolloin valitaan virka-
13790: miehet niihin kunnan toimiin, jotka vuoden lopussa tule-
13791: vat avonaisiksi, sekä jäsenet taksoitus- ja tutkijalauta-
13792: kuntiin; ja marras- tai joulukuussa kunnan meno- ja tulo-
13793: arvion määräämistä varten tulevaksi vuodeksi.
13794: 
13795:                            20 §.
13796:     Jos virkamies taikka yksityinen henkilö tahtoo val-
13797: tuustoa kokoonkutsuttavaksi ilmoittamaansa asiaa varten,
13798: anokoon sitä kirjallisesti puheenjohtajalta, jonka tulee
13799: tutkia anomus. Jos hän anomuksen hylkää, antakoon,
13800: jos vaaditaan, kirjallisesti päätöksensä perusteineen ja
13801: samalla myös semmoisen osotuksen valituksen tekemiseen,
13802: kuin 70 §:ssä sanotaan.
13803:                            21 §.
13804:     Kunnanvaltuusto älköön asiaa käsiteltäväksi ottako,
13805: älköönkä päätöstä tehkö, ellei vähintään kaksi kolmannesta
13806: valtuutettujen koko lukumäärästä ole saapuvilla.
13807: 
13808:                            22 §.
13809:     Jos valtuuston kokouksessa jotakin asiaa ei saada
13810: määräpäivänä loppuun käsitellyksi, esittäköön puheenjoh-
13811: taja ennen kokouksen hajaantumista päätettäväksi toisen
13812: päivän asian·. käsittelyn jatkamiseksi. Siitä ei tarvitse
13813: erittäin ilmoittaa.
13814:  410      V,11. -   Kunnallislainsäädännön uudistaminen.
13815: 
13816:                               23 §.
13817:       Puheenjohtajan tulee valtuuston kokouksessa esitellä
13818:   asiat ja johtaa keskustelua sekä katsoa, ettei muita kuin
13819:   ilmoitettuja asioita päätetä. Jos siinä nostetaan kysymys
13820:   jostakin uudesta asiasta, älköön sitä lopullisesti ratkaistako,
13821:   ennenkuin uudessa kokouksessa, edelläkäyneen ilmoitta-
13822:   misen jälkeen.
13823:       Puheenjohtaja pitäköön kokouksessa myös huolta
13824:   järjestyksestä ja saakoon, varoitettuansa, toimittaa pois
13825:   kuuntelijan, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy
13826:   semmoinen epäjärjestys, jota hän ei voi ehkäistä, hajoitta-
13827:   koon kokouksen.
13828:       Jos puheenjohtaja on poissa, astuu hänen sijaansa vara-
13829:   puheenjohtaja. Jos viimemainittukin on poissa, valitsee
13830:   valtuusto siksi kerraksi puheenjohtajan.
13831:       Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tahi
13832:   kutsumuksen saanut varajäsen ilman pätevää estettä jää
13833:   tulemasta määrättyyn kokoukseen, taikka jos hän ilman
13834:   sellaista syytä lähtee pois kesken kokouksen, maksakoon
13835:   kunnan yleiseen kassaan sakkoa, puheenjohtaja ja vara-
13836:   puheenjohtaja kuusi sekä jäsen kolme markkaa. Jos ko-
13837:   kous läsnäolevien vähälukuisuuden vuoksi jää pitämättä
13838:   tahi on lopetettava, olkoon sakko poissaoleville kaksin-
13839:   kertainen.
13840:       Kunnanvaltuuston kokouksissa pitää kunnallislauta-
13841: . kunnan puheenjohtajan tahi sen, jonka lautakunta siihen
13842:   keskuudestaan valitsee, olla saapuvilla antamassa val-
13843:   tuustolle tarpeellisia tietoja; ja on hänellä oikeus ottaa
13844:   osaa keskusteluihin, mutta ei päätöksiin, ellei häntä myös
13845:   ole valtuutetuksi valittu. Lautakunnan puheenjohtajan
13846:   tahi hänen sijaisensa poissaolo ei estä asioita käsittelemästä
13847:   eikä päätöksiä tekemästä.
13848: 
13849:                             24 §.
13850:      Sittenkuin asiasta on valtuuston kokouksessa keskus-
13851:  teltu ja puheenjohtaja julistanut keskustelun päättyneeksi
13852:                       V, t7. -   Mäki y. m.
13853: 
13854: tehköön hän semmoisen äänestysesityksen, että vastaus
13855: >>jaa~> taikka >>ei>> ilmaisee valtuuston päätöksen. Kun vas-
13856: taus on annettu, ilmoittakoon puheenjohtaja, mikä hänen
13857: käsityksensä mukaan on tullut päätökseksi, ja vahvista-
13858: koon sen, ellei muuta äänestystä vaadita, vasaranlyönnillä.
13859: Jos äänestystä vaaditaan, toimitettakoon se julkisesti ja
13860: nimenhuudolla.
13861:     Kunnanvaltuuston sekä kunnallislautakunnan, tak-
13862: soituslautakunnan ynnä muiden kunnallisten hallituskun-
13863: tain toimitettavat vaalit, jos valittavia on kaksi tai useam-
13864: pia, tapahtukoot suhteellista vaalitapaa noudattamalla,
13865: jos neljännes vaaliin osaaottavista sitä vaatii.
13866:     Jos yksi on valittava tai milloin enemmistövaalitapaa
13867: muuten käytetään, ratkaisee vaalin yksinkertainen äänten
13868: enemmistö. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
13869: 
13870:                             25 §.
13871:     Se mielipide, jonka puolesta enimmät äänet on annettu,
13872: tulkoon valtuuston päätökseksi. Jos äänet jakautuvat
13873: tasan eri mielipiteiden kesken, käyköön se mielipide voi-
13874: maan, johon puheenjohtaja yhtyy.
13875:     Kun äänestyksen tulos on saatu selville, julistakoon
13876: puheenjohtaja päätöksen.
13877: 
13878:                            26 §.
13879:     Pöytäkirjan kirjoittaa valtuuston kokouksessa puheen-
13880: johtaja tai hänen johdollansa valtuuston sitä varten valit-
13881: sema henkilö.
13882:     Pöytäkirja on, milloin se käy päinsä, tarkistettava
13883: heti; muuten antakoon valtuusto vähintään kahden aina
13884: kerraksi sitä varten valitun jäsenen toimeksi pöytäkirjan
13885: tarkistamisen valtuuston määrättävänä päivänä.
13886:     Jos pöytäkirjan tarkistajista yksi tahi useammat kiel-
13887: täytyvät allekirjoittamasta pöytäkirjaa, väittäen, ettei se
13888: sisällöltään vastaa sitä, mitä valtuuston kokouksessa on
13889: tapahtunut, merkitköön puheenjohtaja sen pöytäkirjaan
13890: ~1.2     V, u. -   KunnaUislalnsäädännön uudistaminen.
13891: 
13892: ja lykätköön pöytäkirjan tarkistamisen seuraavaan val-
13893: tuuston kokukseen.
13894:     Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja sekä vähin-
13895: tään kaksi valtuutettua. Jos muu kun puheenjohtaja on
13896: tehnyt pöytäkirjan, kirjoittakoon hänkin sen alle.
13897:     Tarkistettu pöytäkirja on julkipanolla kunnan talossa
13898: ilmoitettuna päivänä valtuuston kokoushuoneessa julki-
13899: luettavana.
13900:     Sillä, joka on ollut valtuuston kokouksessa käsiteltyä
13901: asiaa päättämässä, olkoon oikeus heti tai viimeistään pöytä-
13902: kirjaa tarkistettaessa, ilmoittaa vastalause tehtyä päätöstä
13903: vastaan. Jos vastalauseen tekijä tahtoo saada vastalau-
13904: seensa perusteltuna pöytäkirjaan liitetyksi, antakoon sen
13905: kirjallisesti pöytäkirjantekijälle viimeistään pöytäkirjan
13906: julkilukemispäivänä ennen sen julkilukemista.
13907: 
13908:                            27 §.
13909:     Jos kunnanvaltuuston päätös koskee jotakin henkilöä
13910: yksityisesti, on se todistettavasti annettava hänelle tie-
13911: doksi kokouksen pöytäkirjanotteella, johon on liitettävä
13912: osotus, miten päätökseen haetaan muutosta. Sen, joka
13913: tiedonannon toimitti, tulee otteeseen merkitä päivä, jolloin
13914: se annettiin, sekä nimensä ja kotipaikkansa.
13915: 
13916:                               28 §.
13917:     Jos kunnanvaltuuston päätöksen kiireellinen täytän-
13918: töönpano havaitaan jossakin tapauksessa tarpeelliseksi,
13919: on se päätöksessä nimenomaan mainittava, ja silloin älköön
13920: täytäntöönpanoa estäkö se, ettei päätös ole saanut lain
13921: voimaa, ellei muutoksen hakeminen sen kautta kävisi
13922: hyödyttömäksi tahi kuvernööri näe olevan syytä täytän-
13923: töön panemista kieltää.
13924:                              29 §.
13925:      Puheenjohtaja pitäköön huolta siitä, että valtuuston
13926:  päätös pöytäkirjasta joutuisasti kirjoitetaan ja toimitetaan
13927:  kunnallislautakunnan tahi niiden viranomaisten ja henki-
13928:  löiden tiedoksi, joiden asiana sen täytäntöönpaneminen on.
13929:                       v.u. -Mäki y. m.
13930:                           3 LUKU.
13931: 
13932:     K u n t a i n e d u s t a j a i n k o k o u k s i s t a.
13933: 
13934:                              30 §.
13935:     Semmoiset asiat, jotka lain mukaan voidaan ottaa
13936: kunnanvaltuuston kokouksessa käsiteltäviksi, ovat seu-
13937: raavissa tapauksissa käsiteltävät ja ratkaistavat kuntain
13938: Bdustajain kokouksessa tässä jälempänä säädetyllä tavalla,
13939: nimittäin:
13940:     1) kun asia on katsottava yhteiseksi eri kunnille tahi
13941: niiden osille;
13942:     2) kun eri kunnat ovat keskenään sopineet, että yhtei-
13943: sesti neuvottelevat ja päättävät asiasta; sekä
13944:     3) kun kuvernööri on lykännyt asian kuntain edusta-
13945: jain kokoukseen lausunnon antamista varten.
13946: 
13947:                             31 §.
13948:     Kuntain edustajain kokous pidetään"paikassa ja aikana,
13949: josta kunnanvaltuustot ovat keskenään sopineet, tahi jonka
13950: kuvernööri, niiden ollessa eri mieltä, ilmoituksen saatuaan
13951: on määrännyt.
13952:                             32 §.
13953:     Kunnanvaltuuston kokouksessa, joka pidetään vähin-
13954: tään seitsemää päivää ennen määrättyä kuntain edusta-
13955: jain kokousta, tulee valtuuston kunnan vaalikelpoisista
13956: jäsenistä valita edustajia yhteiseen kokoukseen niin monta,
13957: että niiden lukumäärä on kuudennes valtuuston jäsenten
13958: luvusta. Milloin näiden lukumäärä ei ole jaollinen kuudella,
13959: on edustajain lukua lisättävä yhdellä.
13960:     Samalla kertaa on myös valittava varaedustajia, joita
13961: pitää olla vähintäänkin kolmannes edustajain luku-
13962: määrästä.
13963:     Näin toimitetusta edustajain ja varaedustajain vaalista
13964: ei saa valitusta erikseen tehdä.
13965: 
13966: 
13967: 
13968: 
13969:                                                     .
13970: ~11.     V, 11. -   Kunnallislainsäädännön uudistaminen.
13971: 
13972:                              33 §.
13973:     Edustajain ja varaedustajain vaalista on eri kuntien
13974: valtuustojen pöytäkirjanotteilla hyvissä ajoin annettava
13975: tieto edustettujen kuntien yhteiselle toimikunnalle, jos
13976: sellainen on olemassa, mutta muussa tapauksessa sen
13977: kunnan valtuuston puheenjohtajalle, jonka piirissä kun-
13978: tain edustajain kokous pidetään; ja olkoot nämä pöytä-
13979: kirjanotteet siten valituille valtakirjoina.
13980: 
13981:                             34 §.
13982:     Jos edustaja tahi kutsumuksen saanut varaedustaja
13983: ilman laillista estettä jää kuntain edustajain kokoukseen
13984: tulematta, maksakoon sen kunnan yleiseen kassaan, jota
13985: hänen olisi pitänyt edustaa, sakkoa neljäkymmentä mark-
13986: kaa. Sama olkoon laki, jos edustaja ei voi näyttää, että
13987: hän, laillisen esteen sattuessa, on ajoissa kutsunut vara-
13988: edustajan kokoukseen, taikka jos edustaja ilman laillista
13989: syytä lähtee pois kesken kokouksen. Sakottamisesta päät-
13990: tää sen kunnan valtuusto, jonka kassaan sakko on mak-
13991: settava.
13992:                             35 §.
13993:     Kuntain edustajain kokous on päätöksenvoipa, kun
13994: vähintään kolme neljännestä siihen valituista edustajista
13995: on tullut saapuville.
13996:     Sellaisen kokouksen avaa edustettujen kuntien yhteisen
13997: toimikunnan määräämä henkilö tai sen kunnan valtuuston
13998: puheenjohtaja, jonka piirissä yhteinen kokous pidetään;
13999: ja siinä on puheenjohtajana se, jonka edustajat keskuudes-
14000: taan valitsevat.
14001:     Äänestys on julkisesti toimitettava ja siinä on kullakin
14002: edustajalla yksi ääni; vaaleissa olkoon suljetuilla lipuilla
14003: äänestäminen luvallista. Jos äänet jakautuvat tasan eri
14004: mielipiteiden kesken, tulkoon päätökseksi se mielipide,
14005: johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa, joissa
14006: arpa ratkaiskoon.
14007:                       V, 11. -   Mäki y. m.
14008: 
14009:                               36 §.
14010:     Pöytäkirjan kirjoittaa kuntain edustajain kokouksessa
14011: puheenjohtaja tai hänen johdollansa se, jonka hän siihen
14012: valitsee, ja siinä tulee olla mainittuna kaikki kokouksessa
14013: saapuvilla olevat sekä siitä poisjääneet edustajat. Pöytä-
14014: kirja tarkistetaan heti ja sen allekirjoittavat puheenjohtaja
14015: sekä, jollei kokous ole toisin määrännyt, yksi edustaja kusta-
14016: kin kunnasta, ja sitä on asiakirjoineen säilytettävä sen
14017: kunnan valtuuston puheenjohtajan luona, jonka piirissä
14018: yhteinen kokous on pidetty.
14019: 
14020:                             37 §.
14021:     Neljäntoista päivän kuluessa pöytäkirjan tarkistami-
14022: sesta on siitä lähetettävä oikeaksi todistettu jäljennös kul-
14023: lekin kokouksessa edustetulle kunnalle, asianomaisen val-
14024: tuuston puheenjohtajan toimesta viivyttelemättä julki-
14025: pantavaksi 18 §:ssä säädetyllä tavalla.
14026: 
14027:                             38 §.
14028:     Kuntain edustajain kokouksen päätös saatetaan täy-
14029: täntöön, niinkuin kokous tämän asetuksen perusteiden
14030: mukaisesti on määrännyt, jollei jossakin erityisessä laissa
14031: tahi asetuksessa ole toisin säädetty. Jos kunnat sopivat,
14032: että ne määräajaksi jättävät eri henkilöiden tai toimi-
14033: kuntien toimeksi pöytäkirjanpidon tai muun tehtävän,
14034: olkoon se sallittu, ja saakoot kunnat siten valitsemilleen
14035: henkilöille ja toimikunnille hyväksyä ohjesääntöjä.
14036: 
14037:                            39 §.
14038:      Palkan määrää Ja maksaa edustajalle se kunta, jota
14039:   hän edustaa.
14040:      Muut kuntain edustajain kokouksesta johtuvat kus-
14041: . tannukset suoritetaan kokouksen päätöksen mukaan.
14042:                           40 §.
14043:    Jos kuvernööri vaatii kuntain edustajain kokoukselta
14044: lausuntoa jostakin asiasta, määrätköön myös kokouksen
14045: U6       V, n. -   KunnaiUslalnsäädännön uudistaminen.
14046: 
14047: pitämisen ajan ja paikan ja antakoon siitä kunnille tiedon
14048: niin aikaiseen, että edustajat ennätetään siihen valita
14049: tässä luvussa sanotulla tavalla, jos asianomaiset kunnat
14050: katsovat kuvernöörin esittämän asian antavan aihetta
14051: yhteisen kokouksen pitämiseen.
14052:     Jos kunnilla, joita asia koskee, on yhteinen toimikunta,
14053: joka on saanut toimekseen edustajain kokousten kokoon-
14054: kutsumisen ja valmistelun, ilmoittaa kuvernööri asian
14055: tälle toimikunnalle, ja se sopikoon kuntien kanssa kokouk-
14056: sen pidosta.
14057:                              41 §.
14058:     Muuten olkoon kuntain edustajain kokoukseen nähden
14059: soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä tässä asetuksessa
14060: on säädetty kunnanvaltuuston kokouksessa ja mui'lta
14061: siihen kuuluvista asianhaaroista.
14062: 
14063: 
14064:                            4 LUKU.
14065: 
14066:            K u n n a 11 i s l a u t a k u n n a s t a.
14067: 
14068:                             42 §.
14069:     Kussakin maalaiskunnassa pitää olla kunnallislauta-
14070: kunta, joka tässä asetuksessa olevain säännösten ja niiden
14071: määräysten mukaan, joita kunnanvaltuusto tahi muu
14072: viranomainen laillisesti voipi noudatettaviksi käskeä, pitää
14073: hallintoa kunnassa, valvoo sen yhteisiä etuja sekä panee
14074: täytäntöön valtuuston päätökset ja määräykset.
14075:     Kunnallislautakunnan asiana on olevaan hallintoon
14076: nähden jakaa valtuusto kunnan piireihin, joista jokainen
14077: on lautakunnan jonkun jäsenen valvonnan alainen.
14078: 
14079:                           43 §.
14080:    Kunnallislautakunnan tulee valmistella ne asiat, jotka
14081: kunnanvaltuusto tahi sen puheenjohtaja sitä varten lauta-
14082: kunnalle jättää tahi jotka lautakunta valtuuston käsitel-
14083:                      V, n. -   Mäki y. m.                U7
14084: 
14085: täviksi lykkää; se antakoon myös vaadittuja mietintöjä
14086: kuntaa koskevista asioista.
14087: 
14088:                             44 §.
14089:    Kunnallislautakunnan on pidettävä huolta kunnan
14090: vaivaishoidosta ja jäsentensä kautta, kunkin piirissänsä,
14091: pidettävä silmällä apua tarvitsevia, ellei kunta ole usko-
14092: nut sitä tointa erityiselle vaivaishoitohallitukselle.
14093: 
14094:                             45 §.
14095:     Kunnallislautakunnan asia on, ellei valtuusto ole aset-
14096: tanut erityistä terveyslautakuntaa, valvoa yleistä tervey-
14097: ~entilaa kunnassa kuin myös, mitä tulee terveyden- ja
14098: sairaanhoitoon sekä sen yhteydessä oleviin, niinkuin roko-
14099: tusta, kätilöitä, kulku- ja tarttumatauteja ihmisissä ja
14100: kotieläimissä ynnä muuta sellaista koskeviin asioihin,
14101: noudattaa, mitä niistä erikseen säädetään.
14102:  · Kunnallislautakunnan tulee erittäin pitää huolta siitä,
14103: että semmoiselle henkilölle, joka on joutunut mielenvikaan,
14104: hankitaan soveliasta hoitoa ja että ne köyhät, jotka ovat
14105: tulleet mielenvikaan tahi muuten sairaiksi, kunnan kus-
14106: tannuksella saavat tarpeellista hoitoa ja huolenpitoa.
14107:     Samoin tulee lautakunnan valvoa, että sokeille, kuuro-
14108: mykille ja viallisille henkilöille, jotka eivät voi itseänsä
14109: hoitaa ja joilla ei ole sukulaisia heistä huolta pitämässä,
14110: toimitetaan tarpeellista hoitoa ja, mikäli mahdollista,
14111: tarpeenmukaista opetusta.
14112: 
14113:                            46 §.
14114:     Kunnallislautakunnan velvollisuuksista, mikäli ne kos-
14115: kevat holhoustointa ja sen kanssa yhteydessä olevia asioita,
14116: on erikseen säädetty.
14117:                            47 §.
14118:     Kunnallislautakunnan tulee sekä kokonaisuudessaan
14119: että jäsentensä kautta, itsekunkin piirissään, valvoa jär-
14120: jestystä kunnan alueella ja estää ilkivaltaa ja yleisen lain
14121:                                                      V, t2
14122: 418      V, 17. -   Kunnallislainsäädännön uudistaminen.
14123: 
14124: tahi vahvistettujen järjestyssääntöjen rikkomista sekä
14125: sitä varten vaatia apua ja tukea sellaisilta henkilöiltä,
14126: jotka 55 §:n mukaan sitä varten on asetettu, tahi muilta
14127: kunnan jäseniltä siinä järjestyksessä ja sillä tavalla kuin
14128: kunnanvaltuusto saattaa määrätä.
14129:     Mainittuja tehtäviä toimittaessaan tulee lautakunnan
14130: myös saada tarpeellista apua paikkakunnan kruunun-
14131: palvelijoilta, samoin kuin lautakuntakin puolestaan on
14132: velvollinen toimimaan yhdessä näiden kanssa, milloin
14133: kruununpalvelijat yksinään eivät voi ehkäistä ilkivaltaa
14134: tahi epäjärjestystä taikka palauttaa järjestystä.
14135: 
14136:                               48 §.
14137:      Kunnallislautakunnan tulee jäsentensä kautta, kunkin
14138:  piirinsä puolesta, olla saapuvilla kunnassa pidettävässä
14139:  henkikirjoituksessa ja katsoa että, jos siinä tehdään todel-
14140:  lisuudesta poikkeavia ilmoituksia, ne tulevat oikaistuiksi.
14141:      Lautakunnan tulee myöskin olla viranomaisille avul-
14142:  lisena tilastollisten tietojen kokoamisessa niiden määräys-
14143:  ten ja kaavakkeiden mukaan, joita asianomaiset lauta-
14144:  kunnalle ovat antaneet tahi vasta antavat.
14145: 
14146:                              49 §.
14147:       Kunnallislautakunta pitää lähinnä huolta kunnan yh-
14148:   teisen, niin kiinteän kuin irtainienkin omaisuuden hoi-
14149:   dosta ja hallinnosta, josta omaisuudesta lautakunnan on
14150:   pidettävä tarkkoja luetteloja; ja lautakunnan tulee siinä
14151:   toimessaan erittäin katsoa, ettei kunnan maaomaisuutta
14152:   päästetä rappeutumaan sekä että sen huoneita ja raken-
14153:   nuksia kelvollisesti rakennetaan ja pidetään kunnossa,
14154:   kuin myös että kunnan makasiineja ja muita laitoksia,
14155:   kassoja, rahastoja, lahjoituksia sekä muita rahoja ja va-
14156: . roja asianmukaisesti turvataan ja voimassa pidetään sekä
14157:   tarkoin niistä ,voimassa olevain määräysten mukaisesti
14158:   hoidetaan ja käytetään.
14159:                       V, 11. -    Mäki y. m.              419
14160: 
14161:                                  50 §.
14162:       Kunnallislautakunta hoitaa myös kunnan raha-asioita
14163:   ja suorittaa oikeassa järjestyksessä määrättyjä tai myön-
14164: . nettyjä, kunnalta meneviä maksuja, jollei erityisessä
14165:   laissa tai asetuksessa ole toisin säädetty.
14166:       Kunnan yhteisiin tarpeisiin määrättyjen rahojen mak-
14167:   sunpanossa ja kannossa sekä tilinteossa on lautakunnan
14168:   vaarinottaminen mitä siitä nykyään on voimassa tai vas-
14169:   taisuudessa säädetään.
14170:       Niistä sakoista, joita kunnallisviranomainen on poissa-
14171:   olasta määrännyt, tulee kunnallislautakunnan tehdä yksi-
14172:   tyiskohtainen luettelo, jonka mukaan lautakunnan sitten
14173:   tulee kantaa sakot ja tehdä niistä tili.
14174: 
14175:                             51 §.
14176:      Ne erityiset, 4 §:ssä mainitut lautakunnat, hallitus-
14177:  kunnat tai henkilöt, joita kunnanvaltuusto on asettanut
14178:  kaikenlaisia toimeenpano- tai hallintotoimia varten, ovat
14179:  lähinnä kunnallislautakunnan katsannon ja tarkastuksen
14180:  alaisia, ja niiden tulee sitä varten ennen helmikuun 15
14181:  päivää kunnallislautakunnalle antaa hallinnostansa vii-
14182:  meksi kuluneelta kalenterivuodelta kertomukset, jotka
14183:  ovat laadittavat valtuuston antamain määräysten mukaan.
14184: 
14185:                              52 §.
14186:      Jos kunnallislautakunta huomaa, että 52 §:ssä maini-
14187:  tut lautakunnat, hallituskunnat tai henkilöt jättävät vel-
14188:  vollisuutensa täyttämättä tahi ovat saattaneet itsensä
14189:  syypäiksi virheisiin, laiminlyöntiin tai huolimattomuuteen,
14190:  ilmoittakoon asian kunnanvaltuustolle, jollei ojennusta
14191:  muuten voida saada aikaan.
14192: 
14193:                            53 §.
14194:      Toimestansa tulee kunnallislautakunnan ennen maalis-
14195:  kuun 15 päivää antaa kunnanvaltuustolle kertomus vii-
14196:  meksi kuluneelta kalenterivuodelta, valtuuston tarkem-
14197:  rrian määräyksen mukaan.
14198: 420      v.u. - Kunnallislainsäädännön uudistaminen.
14199:                             54§.
14200:    Avuksensa saapi kunnallislautakunta, milloin kunnan-
14201: valtuusto katsoo sen tarpeelliseksi, ottaa erityisen rahaston-
14202: hoitajan sekä katsastajia ja muita sellaisia henkilöitä.
14203: Nämä apulaiset, jotka palkataan valtuuston harkinnan
14204: mukaan, toimivat lautakunnan vastuulla ja niiden mää-
14205: räysten mukaan, joita se antaa. Satunnaisiin tarpeisiin
14206: ja kiireellisissä tapauksissa saakoon kunnallislautakunta
14207: kuitenkin ottaa tarvittavia apulaisia, mutta olkoon vel-
14208: vollinen ilmoittamaan asian lähinnä seuraavan valtuuston-
14209: kokouksen harkittavaksi.
14210: 
14211:                             55 §.
14212:    Kunnallislautakunnassa on puheenjohtaja ja vara-
14213: puheenjohtaja sekä kunnanvaltuuston päätöksen mukaan
14214: vähintään kolme jäsentä, jotka kaikki valtuusto valitsee
14215: kunnan vaalikelpoisten joukosta vuodeksi kerrallaan. Sa-
14216: malla kertaa valitaan heille tarpeellinen määrä varajäseniä.
14217: 
14218:                            56 §.
14219:     Älköön tuomari, kruununvouti, kruununnimismies tai
14220: alempi kruununpalvelija, ei myöskään kunnallislautakun-
14221: nan tai muun kunnan hallintoa varten asetetun hallitus-
14222: kunnan virka- tai palvelusmies, joka on velvollinen toi-
14223: mestaan tekemään tiliä, olko vaalikelpoinen mihinkään
14224: 55 §:ssä mainittuun toimeen.
14225:     Näihin toimiin valitun kieltäytymisoikeudesta ja niistä
14226: kuoleman kautta taikka muuton tai muun laillisen syyn
14227: takia eroamisesta olkoon voimassa mitä kunnanvaltuute-
14228: tuista 8, 14 ja 15 §:ssä on säädetty.
14229:     Virka- ja palvelusmiestä älköön vastoin tahtoaan vel-
14230: voitettako ottamaan vastaan tointa kunnallislautakun-
14231: nassa.
14232:                            57 §.
14233:     Jos kunnallislautakunnan puheenjohtaja, varapuheen-
14234: johtaja tahi jäsen on valittu kunnanvaltuuston puheen-
14235:                      V, u. -   Mäki y. m.                421
14236: 
14237: johtajaksi tahi varapuheenjohtajaksi, tulee hänen luopua
14238: lautakunnasta.
14239:                             58§.
14240:    Toimitetusta kunnallislautakunnan puheenjohtajan ja
14241: varapuheenjohtajan vaalista antakoon valtuusto kuver-
14242: nöörille kirjallisen ilmoituksen.
14243: 
14244:                            59 §.
14245:    Asianomaisen papin ja lääkärin oikeudesta erityisiä
14246: kysymyksiä käsiteltäessä ottaa osaa kunnallislautakunnan
14247: tahi muun kunnallista tarkoitusta varten asetetun hallitus-
14248: kunnan toimintaan olkoon voimassa mitä siitä muualla
14249: on säädetty.
14250:                            60 §.
14251:     Kunnallislautakunta kokoontuu niinä aikoina ja siinä
14252: paikassa kuin se itse määrää, mutta muuten aina milloin
14253: puheenjohtaja katsoo tarpeelliseksi tahi lautakunnan jä-
14254: senten enemmistö tekee siitä puheenjohtajalle esityksen.
14255: Kokouksen kutsuu kokoon puheenjohtaja lautakunnan
14256: päättämällä soveliaalla tavalla.
14257: 
14258:                             61 §.
14259:     Jos puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja Jaavm tahi
14260: muun pätevän syyn takia ovat estetyt saapumasta mää-
14261: rättyyn kokoukseen tahi osaa ottamasta jonkin asian kä-
14262: sittelyyn, tulee lautakunnan valita omista jäsenistään joku
14263: toinen siksi kertaa puhetta johtamaan. Semmoisessa ta-
14264: pauksessa, niin myös silloin, kun jäsenelle on sattunut este,
14265: tulee sen, joka siten on estetty, kutsua varajäsen kokouk-
14266: seen.
14267:                             62 §.
14268:     Mitä tulee kunnallislautakunnan päätöksenteko-oikeu-
14269: teen, puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, jäsenen tahi
14270: kutsutun varajäsenen kokouksesta poissaoloon, kuin myös
14271: äänestysesityksen tekemisen ja päätöksen tekemisen"'jär:..
14272: jestykseen, on soveltuvilta kohdin noudatettava mitä_21
14273: 422       V, u. -   Kunnalllslainsäädännön uudistaminen.
14274: 
14275: ja 23 §:ssä, 24 §:n 1 momentissa sekä 25 §:ssä kunnan-
14276: valtuustosta on säädetty.
14277:      Kunnallislautakunnan päätös, kun se koskee henkilöä
14278: yksityisesti, on annettava tiedoksi niinkuin 27 §:ssä on
14279: säädetty, mutta muussa tapauksessa on päätös, milloin
14280: lautakunta asian laatuun nähden harkitsee tarpeelliseksi
14281: siitä kuntalaisille ilmoittaa taikka jotta päätös saisi lain-
14282: voiman, saatettava kuntalaisten tiedoksi 18 §:ssä sääge-
14283: tyllä tavalla.
14284:                               63 §.
14285:     Kunnallislautakunnan kokouksessa tekee puheenjoh-
14286: taja P.öytäkirjan tai katsoo, että se tulee asianmukaisesti
14287: kirjotetuksi. Hän pitää myöskin huolta kirjeenvaihdosta,
14288: kirjoittaa kirjekonseptit, asiapäiväkirjat ja luettelot anta-
14289: mistansa todistuksista, vastaanottaa lautakunnalle oso-
14290: tetut kirjoitukset ja esitykset, katsoo, että tilikirjain pito
14291: käy säännöllisesti, hoitaa lautakunnan asiakirjoja ja laatii
14292: niistä luettelot, saaden kaikesta siitä sen kohtuullisen palk-
14293: kion, jonka kunnanvaltuusto tarkoitusta varten määrää.
14294: 
14295:                               64 §.
14296:    Pöytäkirja ja päätös on tarkistettava heti tahi viimeis-
14297: tään seuraavassa lautakunnan kokouksessa. Lautakunta
14298: saakoon kuitenkin erikseen joka kerralla uskoa tarkistuk-
14299: sen kahdelle tahi useammalle jäsenellensä puheenjohtajan
14300: kanssa määräpäivänä toimitettavaksi.
14301:                            65 §.
14302:     Kunnallislautakunnan puheenjohtaja antaa niiden tie-
14303: tojen nojalla, joita hänellä on ollut tilaisuus saada kun-
14304: nassa asuvien kuntalaisten tilasta ja oloista, tarvittaessa
14305: täysivaraisuuden- tahi köyhyydentodistuksia; ja on sel-
14306: lainen todistus lautakunnan sinetillä vahvistettava.
14307:                               66 §.
14308:    Kunnan rahain ja muiden varain sekä muun kunnalli-
14309: sen hallinnon hoidosta vastaavat kunnallislautakunnan
14310: puheenjohtaja ja jäsenet yleisen lain mukaan.
14311:                        V, 11. -   Mäki y. m.                      423
14312: 
14313:                            67 §.
14314:     Se, joka kunnassa asuu tai oleskelee, olkoon velvollinen
14315: saapuroaan kunnallislautakunnan eteen, kun hänen kuu-
14316: lustamistansa järjestysasioissa tahi asioissa, joista hän on
14317: velvollinen lautakunnalle tekemään tiliä, pidetään tar~
14318: peellisena ja hän kunnallislautakunnan jäsenen tahi jon-
14319: kun muun, lautakunnan siihen määräämään henkilön
14320: kautta, on todistajain läsnä ollessa vähintäänkin neljää
14321: päivää ennen saanut kutsumuksen. Jos hän jää tulematta
14322: eikä näytä laillista estettä, maksakoon kunnan yleiseen
14323: kassaan sakkoa kolme markkaa ja olkoon kuuden markan
14324: sakon uhalla velvollinen uutena määräpäiväJilä tulemaan
14325: saapuville. Jos niskoittelevalle on tästä lautakunnan pää-
14326: töksestä todistettavasti annettu tieto eikä hän sittenkään
14327: ole saapunut, anokoon lautakunta paikkakunnan kruu-
14328: nunnimismieheltä virka-apua poisjääneen noutamiseen.
14329: 
14330: 
14331:                              5 LUKU.
14332: 
14333:      I l m o i t t a m i s e s t a j a v a l i t u k s e s t a.
14334: 
14335:                               68 §.
14336:     Kunnanvaltuuston tai kansanäänestyksen kautta syn-
14337: tyneestä päätöksestä on tieto annettava Senaatin Talous-
14338: osastolle silloin kuin se koskee sellaisen kiinteän omaisuuden
14339: tahi oikeuden myymistä, panttaamista tahi vaihtamista,
14340: joka lahjan tahi testamentin kautta on tullut kunnan omaksi
14341: ja on määrätty käytettäväksi sen yhteiseksi hyödyksi jota-
14342: kin erityistä tarkoitusta varten, niin myös kun se koskee
14343: sellaista välipuhetta tahi sopimusta, joka vaikuttaisi sen
14344: oikeuden muuttamista tahi supistamista, mikä kunnalla
14345: on sellaiseen kiinteistöön tahi etuun.
14346:     Senaatin Talousosastolle lähetettävä ilmoitus on jätet-
14347: tävä kuvernöörin virastoon, jonka tulee toimittaa asia-
14348: kirjat mainittuun osastoon.
14349: 424      V, ... -   Kunnalllslainsäädännön uudistaminen.
14350: 
14351:                            69 §.
14352:     Kuvernöörin tarkastettavaksi on alistettava sellaisista
14353: asioista tehdyt kunnanvaltuuston päätökset, jotka tässä
14354: laissa erittäin määrätään, sekä sitäpaitsi päätökset palo-
14355: apuyhdistyksen perustamisesta.
14356:     Kuvernöörin hyväksyttäväksi lähetetty päätös on,
14357: jos kuvernööri havaitsee siinä lainvastaista, palautettava
14358: lausuntoineen kunnanvaltuustolle, jonka tulee asiaa har-
14359: kittuaan ottaa huomioon kuvernöörin huomautus tai ve-
14360: dota lausunnon johdosta asia Senaatin Talousosaston rat-
14361: kaistavaksi, kuten 73 §:ssä sanotaan .
14362:              •
14363:                              70 §.
14364:     Joka ei tyydy siihen päätökseen, jonka o:ri tehnyt kun-
14365: nanvaltuusto, kunnallislautakunta tai tutkijalautakunta
14366: taikka 20 §:ssä säädetyssä tapauksessa valtuuston puheen-
14367: johtaja, saapi siitä tehdä kirjallisen valituksen, joka ynnä
14368: valituksenalainen päätös on valittajan itsensä tai hänen lail-
14369: lisesti valtuuttamansa asiamiehen annettava kuvernööriin
14370: kolmenkymmenen, mutta Ahvenanmaalta ja Lapinmaasta
14371: neljänkymmenenviiden päivän kuluessa, joka luetaan:
14372: 1) jos päätös on julkiluettu 26 §:ssä sanotussa järjestyk-
14373: sessä taikka julkipantu 37 ja 63 §:ssä säädetyllä tavalla,
14374: siitä päivästä, jona sellainen julkilukeminen taikka julki-
14375: pano on tapahtunut; 2) jos kunnanvaltuuston tahi kun-
14376: nallislautakunnan päätös koskee jotakuta henkilöä yksi-
14377: tyisesti sekä 20 §:ssä mainitussa tapauksessa, tiedonanto-
14378: päivästä, tätä päivää kuitenkaan lukuunottamatta; sekä
14379: 3) kun valitus koskee tutkijalautakunnan päätöstä, siitä
14380: päivästä, jona se julistettiin. Jos valittaja laiminlyö mitä
14381: tässä on määrätty, olkoon puhevaltansa päjitöstä vastaan
14382: menettänyt.
14383:                             71 §.
14384:     Kun asianomaisia määrätään valituksen johdosta kuu-
14385: lusteltaviksi, lähettäköön kuvernööri niin pian kuin suin-
14386: kin asiakirjat kunnanvaltuuston, kunnallislautakunnan
14387:                       V, u. -   Mäki y. m.                 425
14388: 
14389: tahi tutkijalautakunnan puheenjohtajalle, aina sen mu-
14390: kaan, onko valtuusto tai mikä mainituista viranomaisista
14391: milloinkin päätöksen tehnyt; ja puheenjohtajan tulee ku-
14392: vernöörin asettaman kohtuullisen määräajan kuluessa lä-
14393: hettää kuvernöörille asianomaisen selitys tahi lausunto.
14394:  Jos asianomaisia määrätään kuulusteltaviksi kuntain edus-
14395: tajain kokouksen päätöksestä tehdyn valituksen johdosta,
14396: kutsukoon kokouksen puheenjohtaja asianomaiset edusta-
14397: jat kokoontumaan siihen paikkaan ja sinä aikana, k{i'ii;'
14398: hän määrää, vaadittua selitystä antamaan. Sellainen
14399: kutsumus on toimitettava julkipanolla eri kunnissa 18
14400: §:ssä säädetyllä tavalla.
14401:     Sittenkuin kuvernööri on ratkaissut asian, on päätös
14402: asianmukaisessa järjestyksessä toimitettava valittajalle ja
14403: siitä kirjoitettava siihen todistus, jota paitsi jäljennös pää-
14404: töksestä on annettava sille edellä mainituista puheenjoh-
14405: tajista, jolle asia kuuluu ja samalla siihen merkittävä,
14406: milloin valittaja on saanut päätöksen sekä niinikään mil-
14407: loin jäljennös on annettu mainitulle puheenjohtajalle; ja
14408: on päätös sitten viivyttelemättä esitettävä kunnanval-
14409: tuuston tahi asianomaisten kunnallisviranomaisten ko-
14410: kouksessa ja pidettävä silloin kuntalaisten tahi asianomai-
14411: sen viranomaisen tiedoksi saatettuna.
14412: 
14413:                           72 §.
14414:     Jos valitus tehdään siitä, ettei päätös ole laillisessa
14415: järjestyksessä syntynyt tahi että se on ristiriidassa ylei-
14416: sen lain tai asetuksien kanssa tahi muuten menee pä'ät"":
14417: täjäin toimivaltaa ulommaksi, saapi kuvernööri, jos nä-
14418: kee olevan syytä kieltää päätöksen täytäntöönpanon.
14419:     Jos valitus perustuu siihen, että jonkun yksityinen
14420: oikeus on päätöksen kautta tullut loukatuksi, ja se vali-
14421: tus hyväksytään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka valitti,
14422: ja jääköön päätös muilta kohdin voimaan, jollei sen huo-
14423: mata olevan ristiriidassa yleisen lain tahi asetuksien
14424: kanssa, jolloin kuvernööri määrätköön päätöksen koko-·
14425: nansakin kumotuksi.
14426: ~26       V, n, -   Kunnallislainsäädännön uudistaminen.
14427: 
14428:                            73 §.
14429:      Kuvernöörin päätökseen saapi, jos ei erityisten asiain
14430: varalta ole nimenomaan toisin säädetty, hakea muutosta
14431: Senaatin Talousosastossa ennen kello kahtatoista kuu-
14432: >dentenakymmenentenä päivänä tiedoksisaamisesta, tie-
14433: donsaantipäivää kuitenkaan lukuunottamatta; ja olkoon
14434: silloin noudatettava, mitä muutoksen hakemisesta yleensä
14435: on säädetty.
14436:                             6 LUKU.
14437: 
14438:  Manttaaliin pantua maata ja laitoksia
14439:   ,k o s k e v a i n a s 1 a 1 n k ä s i t t e l e m i s e s t ä.
14440: 
14441:                               74 §.
14442:      Semmoisiin tätä ennen kuntakokouksessa käsiteltyihin
14443:  asioihin, jotka koskevat ainoastaan manttaaliin pantua
14444:  maata tai sellaisia tiloja ja laitoksia, jotka on manttaaliin
14445:  pantu olemaan osallisina erityisissä yleisissä rasituksissa,
14446:  älköön kunnanvaltuusto puuttuko, vaan jääkööt ne niitten
14447:  kuntalaisten kokouksissa käsiteltäviksi, jotka semmoisia
14448:  maita, tiloja tai laitoksia omistavat tai hallitsevat ja ovat
14449:  Suomen kansalaisia.
14450:      Jos sellainen asia koskee yksinomaan jossakin kunnan
14451:  osassa olevaa maata ja laitoksia, niin ottakoot sen käsit-
14452:  telyyn osaa ainoastaan ne, jotka siinä piirissä sellaista
14453:  maata tai laitoksia hallitsevat.
14454: 
14455:                            75 §.
14456:       Kokouksen, josta 74 §:ssä säädetään, kutsuu ja avaa
14457:   kunnanvaltuuston puheenjohtaja, ja siinä johtaa asiain
14458:   käsittelyä se, jonka osanottajat keskuudestaan valitsevat,
14459:   elleivät he valitse määräajaksi puheenjohtajaa näitä ko-
14460:   kouksia kokoonkutsumaan ja asiain käsittelyä niissä joh-
14461:   tamaan.
14462:       Kullakin kokoukseen oikeutetulla on yhtäläinen ääni-
14463: . oikeus ja älköön äänioikeutta valtamiehen kautta käy-
14464:   tettäkö.
14465:                      V, 11. -   Mäki y. m.              ii27
14466: 
14467:                           76 §.
14468:    Tässä luvussa mainittuihin kokouksiin nähden olkoon
14469: muuten soveltuvilta kohdin noudatettavana, mitä kunnan-
14470: valtuustoista ja kuntain edustajain kokouksista on sää-
14471: detty.
14472: 
14473:                           7 LUKU.
14474:               E r i t y i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
14475: 
14476:                             77 §.
14477:     Kauppala, jolla on oma hallitus, olkoon kuntana itsek-
14478: sensä tahi yhdessä sen maalaiskunnan kanssa, jonka pii-
14479: rissä kauppala on. Jos kysymys nostetaan maalaiskun-
14480: nan kanssa yhdessä olevan kauppalan muodostamisesta
14481: eri kunnaksi, tulee kuvernöörin sellaisesta asiasta kuu-
14482: lustaa kauppalaa ja sitä maalaiskuntaa, jossa kauppala
14483: on, sekä alistaa asia Senaatin Talousosaston tutkittavaksi.
14484: Siihen asti kuin asiasta lopullisesti määrätään, jäävät olot
14485: sellaisiksi kun ennen sitä ovat olleet.
14486:     Kauppalan yhteisten asiain hoidosta olkoon soveltu-
14487: vilta kohdin noudatettavana mitä kaupunkien, kunnallis-
14488: asetuksessa säädetään, kuitenkin niin, että jos kauppala
14489: ei ole kuntana, kauppalanvaltuusto älköön määrätkö
14490: kauppalan asukkailta kannettavaksi sen lisäksi, mitä he
14491: kunnan yhteisiin menoihin suorittavat, tuloveroa, mikäli
14492: kauppalalla voimassa olevain määräysten mukaan on oi-
14493: keus sen kantamiseen, enempää kuin kaksi prosenttia
14494:  maksuvelvollisten verotettavista tuloista viimeisen tak-
14495:  soituksen mukaan.
14496:                             78 §.
14497:      Jos joku kunnan osa on kansakoulu- tai vaivaishoito-
14498:  asioita taikka muuta yleistä tarkoitusta varten erinäisten
14499:  asetusten nojalla erotettu eri piiriksi, käsiteltäköön sen
14500:  asiat piirin yhteisissä kokouksissa, joissa piirin jäsenet
14501:  ovat oikeutetut käyttämään äänivaltaa niiden perustei-
14502:  den mukaan, joilla kunnanvaltuutettuja valitaan.
14503: 428      V, u. -   Kunnalllslainsäädännön uudistaminen.
14504: 
14505:     Tällaiset kokoukset kutsuu ja avaa ensi kerralla kun-
14506: nanvaltuuston puheenjohtaja tahi se, jonka valtuusto
14507: siihen määrää, ja siinä johtaa puhetta !;Ie, jonka piirin
14508: jäsenet keskuudestaan vähintään yhdeksi ja enintään kol-
14509: meksi vuodeksi siihen toimeen valitsevat. Älköön näin
14510: valittu puheenjohtaja tästä toimestansa erotko, ennen-
14511: kun uusi puheenjohtaja on hänen sijaansa valittu.
14512:     Jos piirin erityisiä tarpeita varten kannettava. vero
14513: yhteenlaskettuna kunnan yleisen tuloveron kanssa nou-
14514: see yli kolmen prosentin maksuvelvollisten verotuksen-
14515: alaisista tuloista viimeisen taksoituksen mukaan, on veron
14516: kantamista koskeva ehdotus otettava käsiteltäväksi kah-
14517: dessa peräkkäin seuraavassa kokouksessa ja katsottava
14518: hyväksytyksi, jos jälkimäisessä kokouksessa, josta erik-
14519: seen on ilmoitettava, vähintään kolme neljännestä läsnä-
14520: olevista sitä kannattaa.
14521:     Muutoin olkoon soveltuvilta kohdin noudatettavana,
14522: mitä kunnanvaltuuston kokouksesta on säädetty.
14523: 
14524:                             79 §.
14525:     Jos kahdella tahi useammalla maaseurakunnalla on
14526: yhteinen kunnallishallinto, ja joku asia koskee ainoastaan
14527: yhden seurakunnan oikeutta, ottakoot sen asian käsitte-
14528: lyyn osaa ainoastaan siihen seurakuntaan kuuluvat val-
14529: tuutetut.
14530:     Jos kysymys nostetaan sellaisen maaseurakunnan eroa-
14531: misesta yhteisestä kunnallishallinnosta, otettakoon asia
14532: ratkaistavaksi kansanäänestyksellä kuten 2 §:ssä sano-
14533: taan aikaisintaan vuoden kuluttua siitä kuin kysymys
14534: nostettiin. Jos kansanäänestyksen tulos kustakin seura-
14535: kunnasta erikseen osottaa; että kaikki nämä seurakunnat
14536: tai joku niistä haluaa erota yhteisestä kunnallishallinnosta,
14537: pantakoon päätös toimeen siten kuin 2 §:ssä sanotaan.
14538: Eroavain kuntain yhteiset taloudelliset asiat, ellei niistä
14539: voida sopia, ratkaistaan sovinto-oikeudessa. Jos sovinto-
14540: oikeuden puheenjohtajasta ei voida sopia, niin pyydettä-
14541: köön kihlakunnanoikeutta määräämään se.
14542:                      V, u. -    Mäki y. m.               429
14543: 
14544:     Milloin kaksi tai useampia itsenäisellä kunnallishallin-
14545: nolla varustettua seurakuntaa haluaa yhdistyä yhteiseen
14546: kunnallishallintoon, meneteltäköön siten kuin 2 §:ssä sää-
14547: detään.
14548: 
14549:                                80 §.
14550:     Jos sen lisäksi, mitä 54 §:ssä säädetään, havaitaan
14551: muuten tarvittavan eri apu- tahi virkamiehiä kunnallis-
14552: hallintoa tahi kunnan yhteisiä tarpeita varten, olkoon
14553: kunnanvaltuuston vallassa päättää, onko ja millä ehdoilla
14554: sellaisia henkilöitä kunnan kustannuksella palvelukseen
14555: otettava, ja valtuuston tulee myöskin tarpeen vaatiessa
14556: antaa näin otetuille tarvittavat johtosäännöt.
14557: 
14558:                             81 §.
14559:     Kunnanvaltuuston sekä kunnallislautakunnan ja val-
14560: tuuston valitsemain erityisten hallituskuntain puheen-
14561: johtajain tulee säilyttää pöytäkirjat asiakirjoineen ja liit-
14562: teineen]ynnä niistä tehdyt luettelot sillä tavalla ja siinä
14563: paikassa, kuin valtuusto määrää, ja .pitää niitä kunta-
14564: laisten saatavilla sekä toimesta erotessansa jättää ne
14565: seuraajallensa.                   ~
14566:     Jos kunnan jäsen pyytää oikeaksi todistettua jälj;n~
14567: nöstä sellaisista asiakirjoista tahi otetta mainittujen vi-
14568: ranomaisten kokouksissa tehdyistä pöytäkirjoista, älköön
14569: sitä kiellettäkö; ja on valitusasioissa toimituskirja annet-
14570: tava joutuisasti ja ainakin ennen kuin kunkin tapauksen
14571: varalta säädetty määräaika on puoleksi kulunut. Lunas-
14572: tusta on toimituskirjasta suoritettava sen verran kuin
14573: valtuusto on määrännyt. Sitä maksua älköön kuitenkaan
14574: otettako niistä asiakirjoista jotka annetaan kunnan yh-
14575: teisiä tarpeita varten tai asianomaisille virkamiehille tahi
14576: yleisille asiamiehille, älköönkä silloinkaan, kun kunnan-
14577: valtuuston tahi kunnallislautakunnan päätös on pöytä-
14578: kirjanotteella tiedoksi annettava yksityiselle henkilölle,
14579: jota päätös koskee.
14580: 430     V, 11. -   Kunnallislainsäädännön uudistaminen.
14581: 
14582:                            82 §.
14583:     Missä määrin kirjoitukset ja hakemukset, jotka anne-
14584: taan kunnanvaltuustolle tahi kunnallislautakunnalle, sekä
14585: niiltä lähtevät toimituskirjat ovat leimasuostunnasta va-
14586: pautetut, ja missä määrin sanotut viranomaiset kunnan
14587: asioita koskevassa kirjevaihdossa nauttivat vapautusta
14588: postimaksuista, siitä säädetään muualla.
14589: 
14590:                           83 §.
14591:     Ne sakot, joita kunnanvaltuusto tahi valtuuston valit-
14592: semat lautakunnat tämän asetuksen nojalla poissaolasta
14593: määräävät, menevät kunnan yleiseen kassaan ja ulosote-
14594: taan, ellei niitä hyvällä makseta, sillä tavoin kuin on
14595: kunnallisveroista säädetty.
14596:     Niihin sakkoihin, joihin joku muuten tämän asetuksen
14597: nojalla annettujen järjestyssääntöjen ja määräysten rik-
14598: komisen tähden voipi olla vikapää, tuomitsee yleinen
14599: oikeus.
14600:                             84 §.
14601:     Jos joku loukkaa edellämainittujen kunnallisviran-
14602: omaisten puheenjohtajaa, varapuheenjohtajaa, jäsentä,
14603: tahi varajäsentä tai erittäin valittua pöytäkirjantekijää
14604: tahi muuta kunnanvirkamiestä hänen toimensa tähden,
14605: olkoon sellaisen edesvastauksen alainen kuin yleisessä
14606: laissa on säädetty sitä vastaan tehdystä rikoksesta, joka
14607: on valittu tahi määrätty julkista virka-asiaa toimittamaan
14608: tahi muuta yleistä tointa hoitamaan.
14609: 
14610:                               85 §.
14611:     Syytteet kunnallisviranomaisia sekä kunnan palveluk-
14612: seen asetettuja hallituskuntia ja henkilöitä vastaan käsi-
14613: tellään yleisessä oikeudessa. Jos kunnallisessa luottamus-
14614: toimessa tahi palveluksessa oleva on tässä toimessaan
14615: tavattu varojen hukkaamisesta,vilpillisyydestä tahi muusta
14616: epärehellisyydestä, on kunnanvaltuustolla oikeus pidät-
14617: tää hänet virantoimittamisesta, jonka ohessa asia on vii-
14618: vyttelemättä jätettävä tuomioistuimen käsiteltäväksi ja
14619: siitä ilmoitus tehtävä kuvernöörille.
14620:                      V, u. -   Mäki y. m.              431
14621: 
14622:                           86 §.
14623:     Jos kunta haluaa saada ohjesäännön kunnallishallin-
14624: nossa noudatettavaksi, on se kunnanvaltuuston vahvis-
14625: tettava. Älköön sellaiseen ohjesääntöön otettako mitään
14626: tämän asetuksen tahi muiden lainsäännöksien vastaista.
14627: 
14628:     Tämä asetus, jonka kautta kumotaan maalaiskuntain
14629: kunnallishallinnosta 15 p:nä kesäkuuta 1898 annetun ase-
14630: tuksen 1, 2, 3, 4, 5, 7 ja 8 luku sekä tämän asetuksen
14631: 83 §:n 2 momentti, astuu voimaan 1 päivänä tammi-
14632: kuuta 19-. Kuitenkin pysyvät paikki ne määrättyinä
14633: aikoina tapahtuvat kunnalliset vaalit ja toimitukset joi-
14634: hin nyt noudatettavan, kunnallishallintoa maalla koske-
14635: van asetuksen mukaan on ryhdyttävä, kunnanvaltuutettu-
14636: jen vaalia lukuunottamatta, voimassa senkin jälkeen kuin
14637: uusi asetus on tullut noudatettavaksi, kunnes yhtäläiset,
14638: viimemainitun asetuksen mukaan suoritettavat vaalit ja
14639: toimitukset pääsevät voimaan.
14640:     Kunnanvaltuutettujen vaalit on kuitenkin ensi kerta
14641: toimitettava 19-- vuoden kuluessa ja siinä noudatettava,
14642: mitä tässä asetuksessa sekä asetuksessa kunnallisista vaa-
14643: leista säädetään.
14644: 
14645: 
14646:           Kaupunkien kunnallisasetus.
14647:                          1 LUKU.
14648: 
14649:               Y 1 e i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
14650: 
14651:                             1 §.
14652:     Kukin kaupunki siihen kuuluvine alueineen on itsek:
14653: seen eri kunta, jonka jäsenten tulee tämän asetuksen mu-
14654: kaan ja niiden rajain sisässä, jotka laki muuten määrää,
14655: hoitaa yhteiset järjestys- ja talousasiansa, mikäli ne voir
14656: massa olevain lakien tai asetusten mukaan eivät ole julki-
14657: sen viranomaisen käyteltäviä.
14658: 432      V,u. -   Kunnalllslainsäädännön uudistaminen.
14659: 
14660:                             2 §.
14661:     Kaupunki- ja maalaiskuntaa älköön yhdistettäkö yh-
14662: teiseen kunnallishallintoon. Milloin kuitenkin yhteisyys
14663: toisessa tai toisessa suhteessa katsotaan olevan aikaan-
14664: saatava, olkoon asianomaisilla kunnilla oikeus asiasta
14665: päättää, samoin kuin asettaa tarvittaessa yhteisiä toimi-
14666: kuntia ja hyväksyä niille ohjesääntöjä.
14667:                            3 §.
14668:     Kaupunkikunnan jäsen on jokainen, jolla kaupungissa
14669: taikka sen alueella on asunto ja kotipaikka; taikka siellä
14670: harjoittaa elinkeinoa, liikettä tahi ammattia.
14671:                               4 §.
14672:     Kaupunkikunta käyttää päättämisvaltaansa valitse-
14673: mainsa kaupunginvaltuutettujen sekä äänestysalueittain
14674: toimeenpantavan kansanäänestyksen kautta.
14675:     Toimeenpano ja hallinto on, maistraatin valvonnalla,
14676: rahatoimikamarin ja niiden lautakuntain, hallituskuntain
14677: tai henkilöiden tehtävä, jotka kaupunginvaltuusto sitä
14678: varten valitsee.
14679:                              5 §.
14680:      Kaupungin yhteistä omaisuutta, olkoonpa se tuloa
14681: kiinteästä omaisuudesta, liikkuvaa pääomaa tahi jokin
14682: tuloa tuottava oikeus, samoin myöskin valtion kaupun-
14683: gille myöntämiä varoja, on, jollei jonkin tapauksen va-
14684: ralta ole toisin säädetty, pidettävä varoina, joilla kau-
14685: pungin yhteisiä menoja suoritetaan, ja hoidettava niin-
14686: kuin tässä jälempänä mainitaan.                           ...
14687: -Omaisuutta, joka on jonkun erityisen kaupunkilais-
14688: luokan oma, on hoidettava ja käytettävä siitä voimassa
14689: olevain sääntöjen mukaan.                            .
14690:     Niihin menoihin, joita]1 momentissa mainittujen v~rojen
14691: lisäksi tarvitaan kaupungin yhteiseksi hyödyksi tahi sen
14692: erityisiin tarpeisiin, määrätköön kaupunki veroja kannetta-
14693: vaksi nykyään voimassaolevain tai vast'edes säädettävien
14694: perusteiden mukaan.
14695:                        V,11. -Mäki y. m.                                  433
14696: 
14697:                            6 §.
14698:     Tämä asetus ei mitenkään muuta niitä kunnallisia
14699: oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka perustuslaissa taikka
14700: erioikeuksissa, joilla on perustuslain pyhyys, ovat erik-
14701: sensä joillekuille kaupunkikunnan jäsenille määrätyt; jota
14702: vastoin kaikki muut kunnalliset oikeudet ja velvollisuu-
14703: det, jotka tähän saakka ovat kuuluneet porvaristolle ja
14704: talonomistajille yhteensä taikka kummallekin erikseen,
14705: tästä lähin tulevat kaikkien kaupunkikunnan jäsenten
14706: yhteisiksi.
14707: 
14708:                             2 LUKU.
14709: 
14710:              K a u p u n g i n v a l t u u s t o s t a.
14711: 
14712:                         7 §.
14713:    Kaupunginvaltuutettuja valitaan kaupungissa jonka
14714: väkiluku on 2,000 tai vähemmän, 15, ja kaupungissa
14715: jonka väkiluku on
14716:     enemmän kuin         2,000, vaan ei yli 6,000,                      24
14717:                          6,000,             10,000,                     30
14718:          "         "    10,000, "    " " 20,000,                        36
14719:          "         "    20,000, ",,  " " 50,000,                        42
14720:          "         "    50,000,      " "" 100,000,                      48
14721:          "         "   100,000, "     " " 150,000,                      54
14722:          "         "   150,000   "   "                                  60
14723:                    "
14724:                                    •   0.   0.   0   •••••••••••   0
14725: 
14726: 
14727:          "
14728:      Varajäseniä valitaan niin monta kuin kunnallisessa
14729: vaalilaissa säädetään.
14730:                                8 §.
14731:      Kaupunginvaltuutetut valitaan välittömillä ja suh-
14732: teellisilla vaaleilla, niinkuin asetuksessa kunnallisista vaa-
14733: leista säädetään.
14734:      Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen ääni-
14735: oikeus. Älköön äänioikeutta valtamiehen ·kautta käy-
14736:  tettäkö.
14737:                                                                        V, 13
14738: 434      V, 11. -   Kunnallislainsäädännön uudistaminen.
14739: 
14740:                             9 §.
14741:      Kaupunginvaltuutetut valitaan kolmeksi vuodeksi.
14742: Kuitenkin eroaa,ensi kerta valituista ensimäisen vuoden
14743: lopussa kolmannes ja toisen vuoden kuluttua toinen kol-
14744: mannes siinä järjestyksessä kuin kunnallisessa vaalilaissa.
14745: on säädetty.
14746:      Jos valtuuston jäsen kuolee, muuttaa pois tai muun
14747: laillisen syyn takia eroaa ennen toimiaikansa loppumista,
14748: astuu varajäsen hänen sijaansa, kuten asetuksessa kun-
14749: nallisista vaaleista on säädetty; ja on tämä toimessa sen
14750: ajan, mikä eronneelia olisi ollut jälellä.
14751: 
14752:                           10 §.
14753:     Oikeus valita kaupunginvaltuutettuja ja tilintarkas-
14754: tajia sekä ottaa osaa kansanäänestykseen on jokaisella
14755: kunnan jäsenellä, sekä miehella että naisella, jolla on Suo-
14756: men kansalaisoikeus ja joka onnen vaalivuotta on täyttä-
14757: nyt kaksikymmentä vuotta sekä viimeksi toimitetussa
14758: henkikirjoituksessa kuntaan hengille kirjoitettu.
14759: 
14760:                            11 §.
14761:     Vaalikelpoinen kaupunginvaltuutetuksi sekä muihin
14762: kunnallisiin luottamustoimiin on jokainen, joka on oi-
14763: keutettu kaupunginvaltuutettuja valitsemaan.       Älköön
14764: niiksi kuitenkaan valittako kuvernööriä, lääninsihteeriä,
14765: lääninka mreeria, varalääninsihteeriä, varalääninkamreeria
14766: maistraatin jäsentä, maistraatin ja poliisikamarin virka-
14767: tai palvelusmiestä, yleistä syyttäjää, kaupungin rahatoi-
14768: milaitoksen tai muun sen hallituskunnan virka- tai palve-
14769: lusmiestä, joka on toimestansa tilintekoon velvollinen.
14770: 
14771:                          12 §.
14772:    Kaupunginvaltuustolla on oikeus, jos se havaitsee
14773: syytä olevan:
14774:    1) kunnalle lainan ottamiseen pitemmäksikin kuin
14775: seuraavan tilivuoden kuluessa maksettavaksi;
14776:                      V, 11. -   Mäki y. m.               435
14777: 
14778:    2) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymiseen, pant-
14779: taamiseen tahi vaihtamiseen, joka lahjan, testamentin
14780: tahi muun laillisen saannon kautta on tullut kunnan
14781: omaksi; ja
14782:    3) kiinteän omaisuuden ostamiseen.
14783: 
14784:                            13 §.
14785:     Kaupunginvaltuutetuksi valittu älköön kieltäytykö
14786: siitä toimesta, ellei hän ole täyttänyt kuuttakymmentä
14787: vuotta. Joka kolmena lähinnä edellisenä vuotena on
14788: toiminut kaupunginvaltuutettuna tahi kaupungin asiain
14789: toimeenpanoa ja hallintoa varten asetetun hallituskunnan
14790: puheenjohtajana, on oikeutettu kolmen seuraavan vuo-
14791: den kuluessa nauttimaan vapautta kaupunginvaltuutetun
14792: toimesta. Jos valittu sellaisesta syystä kieltäytyy, astuu
14793: varajäsen hänen sijaansa.
14794:     Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kovanlai-
14795: nen kivulloisuus taikka sivili-, sotilas- tahi kirkollisvirka
14796: tai -palvelus, perheolot tahi jokin muu syy, tutkikoon
14797: kaupunginvaltuusto ilmoitetun esteen. Jos kieltäytymi-
14798: nen hyväksytään, astuu varajäsen eroavan sijaan.
14799: 
14800:                            14 §.
14801:     Kaupunginvaltuusto valitsee vuosittain puheenjohta-
14802: jan ja varapuheenjohtajan keskuudestaan. Älköön valittu
14803: kieltäytykö, ellei hän kahtena lähinnä edellisenä vuotena
14804: ole ollut samassa toimessa.
14805:     Toimitetusta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan
14806: vaalista antakoon valtuusto maistraatin kautta kuver-
14807: nöörille kirjallisen ilmoituksen.
14808: 
14809:                          15 §.
14810:     Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat julkisia, ellei
14811: valtuusto johonkin erityiseen tapaukseen nähden siitä
14812: toisin päätä.
14813: ~36      V,u. -   KunnaiHslainsäädännön uudistaminen.
14814: 
14815:                            16 §.
14816:    Kaupunginvaltuuston tulee kokoontua puheenjohtajan
14817: kutsumuksesta, milloin hän sen katsoo asian käsittele-
14818: mistä varten tarpeelliseksi, taikka kun vähintään neljän-
14819: nes valtuutetuista häneltä sitä pyytää tahi jos kuver-
14820: nööri tai maistraatti sitä vaatii.
14821: 
14822:                             17 §.
14823:      Kutsumus kaupunginvaltuuston kokoukseen on val-
14824: tuuston määräämällä sopivalla tavalla julkaistava ja val-
14825: tuutetuille ilmoitettava, ja sisältäköön se mikäli mahdol-
14826: lista myöskin lyhyen ilmoituksen niistä asioista, jotka
14827:  siinä tulevat käsiteltäviksi.
14828:      Kutsumus sellaiseen kokoukseen, jossa valitaan jäse-
14829:  niä kaupungin taksoitus- ja tutkijalautakuntaan sekä
14830:  määrätään taksoituslautakunnan jäsenten luku, tai tar-
14831:  kastetaan kaupungin meno- ja tuloarvio seuraavaa vuotta
14832:  varten, tai tutkitaan kaupungin tilintarkastajain anta-
14833:  maa kertomusta, on annettava vähintään neljätoista päi-
14834:  vää ennen kokousta. Kutsumus kaikkiin muihin valtuus-
14835: ton kokouksiin voidaan antaa viimeistään kokouksen
14836: ,edellisenä päivänä.
14837:      Kokousten ajasta on kirjallinen ilmoitus maistraatin
14838: ja rahatoimikamarin puheenjohtajalle annettava.
14839: 
14840:                           18 §.
14841:     Kaupunginvaltuusto älköön asiaa käsiteltäväksi ot-
14842: tako, älköönkä päätöstä tehkö, ellei vähintään kaksi kol-
14843: mannesta valtuutettujen koko lukumäärästä ole saapu-
14844: villa.
14845:     Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tahi kut-
14846: sumuksen saanut varajäsen ilman pätevää estettä jää
14847: tulematta määrättyyn kokoukseen, taikka jos hän ilman
14848: sellaista syytä lähtee pois kesken kokousta, maksakoon
14849: kaupunginkassaan sakkoa, puheenjohtaja ja varapuheen-
14850: johtaja kaksitoista sekä jäsen kuusi markkaa. Jos kokous
14851:                     V,17. -   Mäki y. m.               ~37
14852: 
14853: 
14854: Msnäolevien vähälukuisuuden vuoksi jää pitämättä tahi on
14855: lopetettava, olkoon sakko poissaoleville kaksinkertainen.
14856: 
14857:                               19 §.
14858:     Kaupunginvaltuuston kokouksissa saakoon kukin val-
14859: tuutettu tehdä ehdotuksia kaupungin yhteisistä asioista;
14860: mutta mitä näin ehdotellaan, älköön kuitenkaan otettak(}
14861: kohta ratkaistavaksi, vaan on asia jätettävä rahatoimi-
14862: kamarin tai muun valtuuston asettaman toimikunnan
14863: selvitettäväksi, johon asia laatunsa puolesta kuuluu,
14864: taikka myös erityisesti valitun valmistusvaliokunnan poh-
14865: dittavaksi.
14866:                                20 §.
14867:      Maistraatin ja rahatoimikamarin puheenjohtajat
14868: taikka, jos heille sattuu este, se jäsenistä, jonka maist-
14869: traatti tai rahatoimikamari on siihen määrännyt, ovat
14870: velvolliset olemaan saapuvilla kaupunginvaltuuston ko-
14871: kouksessa antamassa tarpeellisia tietoja; ja on heillä
14872: oikeus ottaa osaa keskusteluihin, mutta ei päätöksiin.
14873:  Heidän poissaolonsa ei estä keskustelemasta eikä pää-
14874: töksiä tekemästä.
14875:                                21 §.
14876:      Sittenkuin asiasta on valtuuston kokouksessa keskus-
14877: teltu ja puheenjohtaja julistanut keskustelun päätty-
14878: neeksi, tehköön hän semmoisen äänestysesityksen, että vas-
14879: taus »jaa» taikka >>ei>> ilmaisee valtuuston päätöksen. Kun
14880: vastaus on annettu, ilmoittakoon puheenjohtaja, mikä
14881: hänen käsityksensä mukaan on tullut päätökseksi, ja
14882: vahvistakoon sen, ellei muuta äänestystä pyydet.ä, vasa-
14883: ranlyönnillä. Jos äänestystä vaaditaan, toimitettakoon
14884: se julkisesti ja nimenhuudolla. Päätöksen määrää yksin-
14885:  kertainen äänten enemmistö. Jos avonaisessa äänestyk-
14886:  sessä yhtä monta ääntä kumpaakin mielipidettä puoltaa,
14887:  pidettäköön päätöksenä se mielipide, jota puheenjohtaja
14888:  kannattaa.
14889: 438      V, 11. - - KunnaiHslainsäädännön uudistaminen.
14890: 
14891:     Kaupunginvaltuuston toimitettavat vaalit, jos valit-
14892: tavia on kaksi tai useampia, tapahtukoot suhteellista
14893: vaalitapaa noudattamalla, jos neljännes valtuuston jäse-
14894: nistä sitä vaatii. Jos yksi on valittava tai milloin enem-
14895: mistö-vaalitapaa muuten käytetään, ratkaisee vaalin yk-
14896: sinkertainen äänten enemmistö. Äänten mennessä tasan
14897: ratkaisee arpa.
14898:                              22 §.
14899:     Kaupunginvaltuuston kokouksissa kirjoittaa pöytäkir-
14900: jan puheenjohtajan valvonnan alaisena valtuuston sitä
14901: varten valitsema henkilö. Pöytäkirja on heti tahi lähinnä
14902: seuraavassa valtuuston kokouksessa tarkistettava. Val-
14903: tuusto voi kuitenkin antaa puheenjohtajan ja vähintään
14904: kahden aina kerraksi sitä varten valitun jäsenen toimeksi
14905: pöytäkirjan tarkistamisen valtuuston määrättävänä päi-
14906: vänä.
14907:    Tarkistettu pöytäkirja on sitten edeltäpäin ilmoitet-
14908: tuna päivänä julkiluettava.
14909:     Lähetettävät toimituskirjat, joista pöytäkirjantekijä
14910: pitää huolta, allekirjoittaa puheenjohtaja.
14911: 
14912: 
14913:                             23 §.
14914:     Sillä, joka on ollut valtuuston kokouksessa käsiteltyä
14915: asiaa päättämässä, olkoon oikeus heti ilmoittaa vastalause
14916: tehtyä päätöstä vastaan. Jos vastalauseen tekijä tahtoo
14917: saada vastalauseensa perusteltuna pöytäkirjaan liitetyksi,
14918: antakoon sen kirjallisesti pöytäkirjantekijälle viimeistään
14919: pöytäkirjan julkilukemispäivänä ennen sen julkilukemista ..
14920: 
14921: 
14922:                            24 §.
14923:     Kaupunginvaltuuston päätös ratkaistussa asiassa on
14924: niin pian kuin se on tarkistettu, maistraatille kirjallisesti
14925: ilmoitettava. Jokaisella, joka sitä tahtoo, on valta ottaa
14926: pöytäkirjasta jäljennös ja saada se oikeaksi todistettuna.
14927:                      V, 11. -    Mäki y. m.              -i39
14928: 
14929: 
14930:                                 25 §.
14931:     Kaupunginvaltuutetuilla on oikeus maistraatilta saada
14932: kaikki ne asiakirjat ja tiedot, joita he tarpeellisiksi kat-
14933: sovat.
14934:                            26 §.
14935:     Kaupunginvaltuusto saakoon, milloin tarpeelliseksi
14936: havaitsee, asettaa erityisiä valiokuntia asioita valmis-
14937: tamaan.
14938:                            27 §.
14939:     Puheenjohtaja pitäköön kaupungin valtuuston kokouk-
14940: sessa huolta järjestyksestä ja saakoon, varoitettuansa,
14941: toimittaa pois kuuntelijan, joka käyttäytyy sopimatto-
14942: masti. Jos syntyy semmoinen epäjärjestys, jota hän ei
14943: voi ehkäistä, hajoittakoon kokouksen.
14944: 
14945: 
14946:                             3 LUKU.
14947: 
14948:                     M a i s t r a a t i s t a.
14949: 
14950:                                 28 §.
14951:     Maistraatin tulee, kaupungin hallituksena, ylinnä pi-
14952: tää silmällä kaupungin yhteistä omaisuutta, tuloja, etuja
14953: ja oikeuksia sekä valvoa, että erinäisiä tarkoituksia var-
14954: ten asetetut lautakunnat, hallituskunnat tai henkilöt,
14955: joiden asiana toimeenpano on, panevat täytäntöön kau-
14956: punginvaltuuston laillisesti tekemät päätökset.
14957:     Jos maistraatti havaitsee, että joku kaupunginvaltuus-
14958: ton tekemä päätös on lakia, voimassa olevia aEetuksia tai
14959: asianomaisen viranomaisen antamia määräyksiä vastaan,
14960: taikka että ilmoittaminen on laiminlyöty, milloin sen olisi
14961: pitänyt tapahtua, olkoon velvollinen kieltämään apuansa
14962: tämmöisen päätöksen toimeenpanemiseen.          Sellaisessa
14963: tapauksessa tulee maistraatin kirjallisesti ilmoittaa kau-
14964: punginvaltuustolle, ettei päätöstä käy toimeenpaneminen,
14965: esiintuoden myöskin syyt siihen. Asianomaisilla on valta
14966: 440     V, u. -   Kunnalllslainsäädännön uudistaminen.
14967: 
14968: semmoisesta kiellosta valittaa siinä järjestyksessä, joka
14969: on säädetty muutoksen hakemisesta maistraatin pää-
14970: töksiin.
14971:                           29 §.
14972:     Maistraatti saa tehdä kaupunginvaltuustolle ehdotuk-
14973: sia kaupungin yhteisissä asioissa.
14974: 
14975:                           30 §.
14976:     Esitykset ja lausunnot, joita kaupunginvaltuusto tai
14977: eri tarkoituksia varten asetetut toimikunnat ylemmälle
14978: virastolle antavat, ovat maistraatin kautta lähetettävät.
14979: 
14980:                            31 §.
14981:     Maistraatin kokoonpanosta, velvollisuuksista ja tehtä-
14982: vistä julkisena viranomaisena sekä tuomioistuimena ta-
14983: lous- ja järjestysasioissa kuin myös muiden virka- ja
14984: palvelusmiesten asettamisesta kaupungin ja kunnallis-
14985: hallinnon tarpeita varten olkoon voimassa, mitä siitä
14986: erikseen on säädetty.
14987: 
14988:                             32 §.
14989:     Kaupungissa, jossa ei ole maistraattia, olkoot kaikki
14990: ne tehtävät, jotka sanottu viranomainen tämän asetuksen
14991: kautta on saanut toimeksensa, semmoiseen kaupunkiin
14992: erityisesti asetetun hallituksen hoidettavina.
14993: 
14994: 
14995:                           4 LUKU.
14996: 
14997:            R a a s t u v a n k o k o u k s e s t a.
14998: 
14999:                            33 §.
15000:    Raastuvankokous pidetään pormestarin-, raatimiehen-
15001: ja maistraatinsihteerin-vaaleja varten.
15002:    Sellainen kokous pidetään maistraatin edessä, por-
15003: mestarin tai hänen sijaisensa puheenjohdannolla.
15004:                         V, 11. -   Mäki y. m.
15005: 
15006:                            34 §.
15007:     Vaalioikeus raastuvankokouksissa on niillä kunnan
15008: jäsenillä, jotka ovat oikeutetut ottamaån osaa kaupungin-
15009: valtuutettujen vaaliin; ja on kaikilla vaalioikeutetuilla
15010: yhtäläinen äänioikeus.
15011:     Älköön vaalioikeutta valtamiehen kautta käytettäkö.
15012: 
15013:                             35 §.
15014:     Raastuvankokouksen ääniluettelona käytetään asetuk-
15015: sessa kunnallisista vaaleista mainittua vaaliluetteloa.
15016:     Vaali toimitetaan suljetuilla lipuilla; äänten jakaan·
15017: tuessa tasan ratkaisee arpa.
15018: 
15019:                             36 §.
15020:     Kutsumus raastuvankokoukseen on vähintään neljä-
15021: toista päivää sitä ennen maistraatin annettava sekä ilmoi-
15022: tettava julkipanolla ja muulla kaupungin ilmoitusten jul-
15023: kaisemisesta säädetyllä tavalla. Kutsumus sisältäköön
15024: myöskin ilmoituksen siitä, mitä tarkoitusta varten kokous
15025: pidetään.
15026:                              37 §.
15027:     Ennenkuin raastuvankokous päätetään, ilmoittakoon
15028: maistraatti minä pävänä ja hetkenä kokouksessa pidetty
15029: pöytäkirja tulee julkisesti tarkistettavaksi. Tarkistukseen
15030: ei tarvita muuta kutsumusta.
15031: 
15032: 
15033:                              5 LUKU.
15034: 
15035: 1 l m o i t t a m i s e s t a, a l i s t a m i s e s t a   Ja   v a-
15036:                         1 i t u k s e s t a.
15037: 
15038:                          38 §.
15039:    Senaatin Talousosastoon ovat ilmoitettavat sellaiset
15040: kansanäänestyksellä syntyneet ja valtuuston tekemät pää-
15041: tökset, jotka koskevat:
15042: 442      V, 11. -   Kunnalllslainsäädännön uudistaminen.
15043: 
15044:     a) ~emmoisen kaupungille kuuluvan kiinteän omaisuu-
15045: den myymistä, panttaamista tai vaihtamista, joka lahjan
15046: tai testamentin kautta on joutunut sen omaksi ja on mää-
15047: rätty erinäiseen, kaupungin yhteistä hyötyä tarkoittavaan
15048: tarpeeseen, kuin myös välipuhetta tai sovintoa, joka vai-
15049: kuttaisi kunnalla sellaiseen kiinteään omaisuuteen olevan
15050: oikeuden muuttamista tahi supistamista;
15051:     b) semmoisen lainan ottamista, jonka takaisinmaksu-
15052: aika on pitempi kuin kaksi vuotta; ja
15053:     c) ehdotuksia uusiin tai lisättyihin maksuihin yleisestä
15054: liikkeestä, niinkuin tie-, silta-, satama- ja lauttarahoihin
15055: y. m.
15056:     Sellaiset ilmoitukset ovat jätettävät kuvernöörin vi-
15057: rastoon, jonka tulee ne toimittaa Senaatin Talousosastoon.
15058: 
15059:                                39 §.
15060:     Kuvernöörin tarkastettavaksi on alistettava ne pää-
15061: tökset, jotka koskevat:
15062:     yleisiä määräyksiä siveellisyyden, terveydenhoidon
15063: sekä järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi kaupun-
15064: gissa.
15065:                            40 §.
15066:     Päätös, joka on kuvernöörille ilmoitettava, lähetetään
15067: maistraatin kautta. Jos kuvernööri huomaa päätöksessä
15068: lainvastaista, tehköön siitä perustellun huomautuksen
15069: kaupunginvaltuustolle, jonka tulee sen johdosta tehdä
15070: tarpeelliset muutokset päätökseensä tai vedota asia Se-
15071: naatin Talousosaston ratkaistavaksi.
15072: 
15073:                               41 §.
15074:     Kaupunkikunnan jäsenellä, joka ei tyydy valtuuston
15075: kaupungin yhteisistä asioista tekemään päätökseen, on
15076: oikeus, jos hän luulee voivansa todeksi näyttää, että pää-
15077: tös loukkaa hänen yksityistä oikeuttansa, tahi ettei sitä
15078: ole tehty laillisessa järjestyksessä, tahi että se sotii yleistä
15079: lakia tai asetuksia vastaan, taikka että kaupunginvaltuusto
15080:                      V, 11. -   Mäki y. m.
15081: 
15082: muulla tavoin on mennyt toimivaltaansa ulommaksi, hakea
15083: muutosta siihen valituksella, joka ynnä valituksenalainen
15084: päätös on annettava kuvernööriin kolmenkymmenen päi-
15085: vän kuluessa siitä päivästä, jona valittaja sai tiedon pää-
15086: töksestä, tätä päivää kuitenkaan lukuunottamatta; ja
15087: tulee valittajan samalla valitukseen liittää todistus päi-
15088: västä, jona päätös hänelle tiedoksi annettiin, sekä myös,
15089: ennenkuin neljätoista päivää on kulunut siitä kuin valitus-
15090: aika loppui, maistraatille jättää diaaritodistus valituksen
15091: tekemisestä.
15092:     Jos valittaja laiminlyö jotakin siitä, mitä tässä on
15093: määrätty, saatettakoon päätös panna täytäntöön.
15094:     Valittajan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä sinä
15095: päivänä, jona se 22 §:n mukaan julkiluetaan.
15096: 
15097:                             42 §.
15098:     Jos siitä valitetaan, ettei päätös ole laillisessa järjes-
15099: tyksessä tehty, taikka että se on ristiriidassa yleisen lain
15100: tai asetuksen kanssa taikka muuten menee kaupungin-
15101: valtuuston toimintavaltaa ulommaksi, saapi kuvernööri,
15102: jos näkee syytä olevan valituksen hyväksymiseen, kiel-
15103: tää päätöksen toimeenpanon.
15104:     Jos valitus perustuu siihen, että valittajan yksityinen
15105: oikeus on päätöksellä tullut loukatuksi, ja semmoinen
15106: valitus hyväksytään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka on
15107: valittanut; mutta muutoin pysyy päätös voimassa, ellei
15108: sen havaita olevan ristiriidassa yleisen lain tai asetusten
15109: kanssa, jolloin kuvernööri määrätköön päätöksen koko-
15110: nansakin kumotuksi.
15111:                             43 §.
15112:     Jos joku tahtoo valittaa toimitetusta raatimiehen-tahi
15113: maistraatinsihteerinvaalista, tehköön sen kirjallisella va-
15114: lituksella, joka viimeistään kolmantenakymmenentenä päi-
15115: vänä sen jälkeen, kuin vaalitoimituksesta tehty pöytäkirja
15116: tarkistettiin, on läänin kuvernöörille jätettävä.
15117:     Valituksista pormestarinvaalista on erikseen säädetty.
15118: '-44     V, 11. -   Kunnallislainsäädännön uudistaminen.
15119: 
15120:                                44 §.
15121:      Kuvernöörin päätökseen saapi hakea muutosta Senaa-
15122: tin Talousosastossa viimeistään ennen kello kahtatoista
15123: kolmantenakymmenentenä päivänä tiedoksisaamisesta, sitä
15124: päivää kuitenkaan lukematta, ja noudatettakoon dinä,
15125: mitä sellaisesta muutoksen hakemisesta yleensä on sää-
15126: detty.
15127:                             45 §.
15128:      Niitten toimi- ja johtokuntain, jotka osaksi yleisten
15129: lakien tahi asetusten perusteella, osaksi jollekulle kaupun-
15130: gille annettujen erinäisten sääntöjen johdosta hoitavat
15131: yhteiseen kunnallishallintoon kuuluvia asioita, tulee jat-
15132: kaa siten määrättyä toimintaansa kunnes ne muutokset,
15133: jotka saatetaan tarpeellisiksi havaita, asianmukaisessa
15134: järjestyksessä aikaansaadaan. Kuitenkin tulee kaupungin-
15135: valtuuston asettaa nämä toimi- ja johtokunnat, ja ovat ne
15136: hallintonsa puolesta maistraatin lähimmän valvopnan
15137: alaisina.
15138:                                46 §.
15139:    Syyte kaupunginvaltuutettuja tahi niitä viranomaisia
15140: vastaan, jotka valtuusto on asettanut, tehdään yleisessä
15141: oikeudessa.
15142: 
15143:    Tämä asetus, jonka kautta kumotaan kunnallishallin-
15144: nosta kaupungissa 8 päivänä joulukuuta 1873 annetun
15145: asetuksen 1, 2, 3, 4 ja 6 luku sekä osittain muuttava asetus
15146: 15 päivältä elokuuta 1883, mikäli se koskee edellämainit-
15147: tuja lukuja, ja samoin osittain muuttava asetus 15 päi-
15148: vältä joulukuuta 1897, astuu voimaan 1 päivänä tammi-
15149: kuuta 19-. Kuitenkin pysyvät kaikki ne määrättyinä
15150: aikoina tapahtuvat kunnalliset vaalit ja toimitukset, joi-
15151: hin nyt noudatettavan, kunnallishallintoa kaupungissa
15152: koskevan asetuksen mukaan on ryhdyttävä, kaupungin-
15153: valtuutettujen vaalia lukuunottamatta, voimassa senkin
15154: jälk~en kuin uusi asetus on tullut noudatettavaksi, kunnes
15155:                      V, 17. -   Mäki y. m.
15156: 
15157: yhtäläiset, viimemainitun asetuksen mukaan suoritetut
15158: vaalit ja toimitukset pääsevät voimaan.
15159:     Kaupunginvaltuutettujen vaali on kuitenkin ensi kerta
15160: toimitettava 19- vuoden kuluessa ja siinä noudatettava,
15161: mitä tässä asetuksessa sekä asetuksessa kunnallisista vaa-
15162: leista säädetään.
15163: 
15164: 
15165: 
15166:           Asetus kansanäänestyksestä.
15167:                             1 §.
15168:     Jos vähintään kymmenes osa kunnan kaikista ääni-
15169: valtaisista jäsenistä vaatii valtuutettujen tekemän pää-
15170: töksen kumoamista, on kysymyksessä olevan päätöksen
15171: kumoaminen tai voimassa pysyttäminen alistettava kan-
15172: sanäänestyksellä ratkaistavaksi.
15173:     Yleinen kansanäänestys on niinikään toimitettava mil-
15174: loin maalaiskuntain kunnallisasetuksen 2 ja 7 §§:ssä mai-
15175: nitut asiat ovat ratkaistavat.
15176: 
15177:                              2 §.
15178:      Äänestys toimitetaan äänestysalueittain ja on kunnal-
15179: lisia vaaleja varten asetettu vaalilautakunta velvollinen
15180: toimittamaan sen kunnanvaltuuston antamien ohjeitten
15181: mukaan.
15182:      Äänestys on toimitettava ainoastaan lainmääräämänä
15183: vapaapäivänä, alkaen klo 8 aamulla ja jatkuen, jos tarve
15184: vaatii, klo 9:ään illalla.
15185:      Toimitushuoneeseen on äänestyslautakunnan toimesta
15186: hankittava äänestyslippuja, joihin on painettu sanat >>jaa>>
15187: ja >>ei,>, kuin myöskin kirjeenkuoria äänestyslipun sisään-
15188: sulkemista varten.
15189:      Äänestyslautakunta pitäköön myös huolen siitä, että
15190: äänestys on salainen, ja noudattakoon tässä kohden kun-
15191: nallisen vaalilain määräyksiä.
15192: 446      V, 11. -   Kunnalllslainsäädännön uudistaminen.
15193: 
15194:                            3 §.
15195:    Äänestysluettelosta on voimassa se, mitä kunnallisen
15196: vaalilain 5 §:ssä on vaaliluettelosta säädetty.
15197: 
15198:                             4 §.
15199:     Äänestys saa tapahtua ainoastaan myöntävän ja hyl-
15200: käävän ehdotuksen välillä ja siten, että 2 §:n 3 momentissa
15201: mainitusta äänestyslipusta äänestäjä pyyhkii toisen siinä
15202: olevan sanan ylitse.
15203:                             5 §.
15204:     Kun äänestäjä tahtoo käyttää äänestysoikeuttaan,
15205: pyytäköön äänestyslautakunnalta äänestyslipun, pyyhki-
15206: köön toisen siellä olevan sanan ylitse, taittakoon lippunsa
15207: ja sulkekoon sen kuoreen, vieköön sen leimattavaksi ja
15208: senjälkeen uurnaan sekä merkitköön äänestyslautakunta
15209: luetteloon, että hän on äänestänyt.
15210: 
15211:                              6 §.
15212:     Äänestystoimituksen keskeyttämisestä, uudestaan al-
15213: kamisesta, päättymisestä, äänestyslippujen laskemisesta,
15214: pöytäkirjasta ja lippujen kuoreen sulkemisesta sekä keskus-
15215: lautakunnalle lähettämisestä noudatettakoon, mitä kun-
15216: nallisessa vaalilaissa on näistä sanottu.
15217: 
15218:                              7 §.
15219:     Keskuslautakuntana on kunnallisia vaaleja varten ase-
15220: tettu keskuslautakunta ja kokoontuu se heti kun jonkun
15221: äänestysalueen äänestysliput ovat sille saapuneet, mene-
15222: tellen kuten vaalilain 30 §:ssä säädetään.
15223: 
15224:                             8 §.
15225:     Jos äänestäjä on lippuunsa merkinnyt nimikirjoituk-
15226: sensa tai jonkun muun asiaan kuulumattoman merkin tai
15227: jos toista siinä olevaa sanaa ei ole pyyhitty ylitse tai jos
15228: lippu on leimaamaton, on sellainen lippu mitätön.
15229:                     V, 17. -   Mäki y. m.               447
15230: 
15231:                                9 §.
15232:     Sittenkuin keskuslautakunta on kaikki sille saapuneet
15233: äänestysliput jakanut jaa- ja ei-ryhmiin, laskekoon ne ja
15234: merkitköön kumpasenkin ryhmän luvun pöytäkirjaan
15235: sekä lähettäköön pöytäkirjan asianmukaisesti allekirjoi-
15236: tettuna kunnanvaltuustolle.
15237: 
15238:                            10 §.
15239:    Päätöksenä pidetään sitä ehdotusta, jonka hyväksi
15240: yksinkertainen äänten enemmistö on annettu. Päätös on
15241: saatettava kuntalaisten tietoon sillä tavalla kuin m]lutkin
15242: kunnan ilmoitukset ja tiedonannot.
15243: 
15244:                          11 §.
15245:     Kansanäänestyksellä syntyneestä päätöksestä m ole
15246: valitusoikeutta.
15247: 
15248: 
15249:          Asetus kunnallisista vaaleista.
15250:                          1 LUKU.
15251: 
15252:      Äänestysalueista ja vaaliviran-
15253:                omaisi s ta.
15254: 
15255:                             1 §.
15256:     Maalaiskuntain kunnalliasetuksen 7 §:ssä ja kaupun-
15257: kien kunnallisasetuksen 8 §:ssä säädetty valtuutettujen
15258: vaali on alotettava 3 päivänä joulukuuta ja loppuun toimi-
15259: tettava samana tai, jos valtuusto niin määrää, seuraavana
15260: päivänä.
15261:                             2 §.
15262:     Kunta on yhtenä vaalipiirinä, ja jakakoon valtuusto
15263: sen äänestysalueisiin samojen perusteiden mukaan kuin
15264: valtiopäiville toimitettavaa edustajain vaalia varten. Tätä
15265: jakoa noudatettakoon, vaikka päätöksestä olisikin vali-
15266: ft48     V, u. -   Kunnallislainsäädännön uudistaminen.
15267: 
15268: tettu, kunnes valituksen johdosta annettu päätös on saanut
15269: lain voiman.
15270:                             3 §.
15271:     Vaalia toimittamaan valitsee valtuusto joka kolmas
15272: vuosi kesäkuussa kunnan vaalikelpoisista henkilöistä keskus-
15273: lautakunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja neljä jäsentä
15274: ynnä neljä varajäsentä, sekä, jos kunta on jaettu äänestys-
15275: alueisiin, erikseen kutakin äänestysaluetta varten vaali-
15276: lautakunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja kaksi jäsentä
15277: ynnä kolme varajäsentä, ja kestää heidän toimikautensa
15278: kunnes uudet lautakunnat on valittu.
15279:     Jos keskuslautakunnan tahi vaalilautakunnan puheen-
15280: johtaja, jäsen tai varajäsen kuolee tahi poismuuton tai
15281: muun laillisen syyn tähden eroaa ennen toimikautensa
15282: päättymistä, on täydennysvaali toimitettava.
15283: 
15284:                             4 §.
15285:     Jos Lapin kihlakuntaan kuuluvassa kunnassa käyte-
15286: tään enemmistövaaleja, tulee kunnanvaltuuston jakaa
15287: kunta niin moneen vaalipiiriin, että niiden lukumäärä on
15288: vähintäänkin kolmannes valtuutettujen koko lukumäärästä.
15289:     Jokainen vaalipiiri valitsee kolmeksi vuodeksi kerral-
15290: laan niin monta valtuutettua ja varajäsentä kuin kunnan-
15291: valtuusto kuhunkin vaalipiiriin kuuluvain vaalioikeutet-
15292: tujen luvun perusteella on määrännyt.
15293:     Tilintarkastajain vaalia varten pidettäköön kunta
15294: yhtenä vaalipiirinä.
15295: 
15296:                              2 LUKU.
15297: 
15298:                    V a a 1 i l u e t t e l o s t a.
15299: 
15300:                            5 §.
15301:    Vaaliluettelon kullekin äänestysalueelle tehköön alueen
15302: vaalilautakunta syyskuun kuluessa. Vaaliluetteloon on
15303: otettava sen vuoden henkikirjan mukaan kaikki ne äänes-
15304:                          V, 11. -   Mäki y. m.
15305: 
15306:     tysalueella asuvat kunnan jäsenet, jotka ennen.. kuluvan
15307:     vuoden alkua ovat täyttäneet kaksikymmentä vuotta.
15308:      Jos sellainen syy on tietty, jonka vuoksi jollakulla luette-
15309:     loon merkityllä henkilöllä ei ole vaalioikeutta, on se mer-
15310:      kittävä luetteloon hänen nimensä kohdalle. Vaalilauta-
15311:      kunta allekirjoittakoon vaaliluettelon.
15312:          Kaupungissa tehköön maistraatti tarpeellisen vaali-
15313:     luettelon kullekin äänestysalueelle.
15314:          Asianomainen papisto ja seurakuntain johtajat sekä
15315:      kruununnimismies ja kaupunginviskaali ovat velvolliset
15316:     ,antamaan vaalilautakunnalle tarpeelliset tiedot.
15317: 
15318:                                 6 §.
15319:         Vaaliluettelon pitää lokakuun 1 päivästä alkaen sa-
15320: •    man kuun 15 päivän loppuun asti olla, asianmukaisella
15321:      valvonnalla, tarkastettavaksi esille pantuna sopivassa pai-
15322:      kassa äänestysalueella, mistä on tieto annettava siinä
15323:     järjestyksessä kuin kunnallisista ilmoituksista on määrätty.
15324: 
15325:                                  7 §.
15326:         Jos joku äänioikeutettu kunnan jäsen on jätetty pois
15327:     vaaliluettelosta ja jos hän tahtoo pyytää oikaisua, tehköön
15328:     sen kirjallisesti tai suullisesti vaalilautakunnan kokouk-
15329:     sessa 2 päivänä marraskuuta tai antakoon sen kirjallisesti
15330:     sitä ennen vaalilautakunnan puheenjohtajalle. Jos joku
15331:     arvelee, että toinen henkilö oikeudettomasti on vaaliluet-
15332:     teloon otettu, ja tahtoo pyytää oikaisua, onoikeisuvaati-
15333:     mus tehtävä kirjallisesti viimeistään lokakuun 20 päivänä
15334:     vaalilautakunnan puheenjohtajalle.
15335:         Jos kirjoitus sisältää vaatimuksen, että joku vaali-
15336:     luetteloon otettu on siitä poistettava, antakoon puheen-
15337:     johtaja viimeistään lokakuun 24 päivänä hänelle siitä tie-
15338:     don, ilmoittaen että hänellä on tilaisuus osotetussa pai-
15339:     kassa ottaa selkoa kirjoituksesta ja viimeistään lokakuun
15340:     .kuluessa antaa vaalilautakunnalle kirjallinen selityksensä.
15341:         Sellainen tiedonanto jätetään kuoressa, johon vastaan-
15342:                                                           V, 1~
15343: (150     V,11. -   Kunnalllslalnsäädännön uudistaminen.
15344: 
15345: ottajan nimi ja asuinpaikka on merkitty, postin kautta
15346: toimitettavaksi; kuitenkin on vaalilautakunnalla valta toi-
15347: mittaa se hänelle muullakin tavoin. Tiedonanto on sitä
15348: paitsi julkipantava sopivaan paikkaan maalla valtuuston
15349: kokoushuoneeseen ja kaupungissa raatihuoneeseen.
15350:     Vaaliluetteloa vastaan tehdyt muistutukset esitellään
15351: ja ratkaistaan vaalilautakunnan kokouksessa marraskuun
15352: 2 päivänä.
15353:     Joka ei tyydy vaalilautakunnan ratkaisuun, hake-
15354: koon ennen marraskuun 15 päivää siihen muutosta kuver-
15355: nööriltä, jonka tulee viipymättä käsitellä asia ja antaa
15356: päätöksestään tieto vaalilautakunnalle ja toimittakoon
15357: lautakunta päätöksestä tiedonannon julkipanolla kuten 3
15358: momentissa on säädetty. Kuvernöörin päätökseen saa
15359: hakea muutosta Senaatin Talousosastolta viimeistään kol-
15360: menkymmenen päivän kuluessa päätöksen antamispäi-
15361: västä, sitä päivää kumminkaan lukuunottamatta.
15362:     Senaatin Talousosasto toimituttaa kuvernöörin kautta
15363: vaalilautakunnalle asiasta antamansa päätöksen.
15364: 
15365:                             8 §.
15366:     Ellei vaatimusta vaaliluettelon muuttamisesta ole
15367: säädetyn ajan kuluessa vaalilautakunnalle annettu, mer-
15368: kitköön tämä luetteloon todistuksen siitä, että luettelo
15369: on lainvoimainen.
15370:     Jos muutosta on vaadittu, tulee lautakunnan, sitten-
15371: kun sen vaatimuksen johdosta antama päätös on saanut
15372: lain voiman taikka lopullinen päätös tehtyihin valituksiin
15373: on vaalilautakunnalle saapunut, merkitä vaaliluetteloon
15374: mainituista päätöksistä johtuvat oikaisut, minkä jälkeen
15375: luetteloon on kirjoitettava todistus, että sitä näin oikais-
15376: tuna on vaalissa noudatettava. Ja älköön vaalin toimitta-
15377: mista estäkö taikka sen kumoamista aiheuttako se seikka,
15378: ettei lopullista päätöstä vaaliluettelon oikaisemisesta teh-
15379: tyyn vaatimukseen ole ennen vaalipäivää ehditty antaa
15380: tai vaalilautakunnan tietoon saattaa.
15381:                       V,11. ~Mäki y. m.
15382: 
15383:                            3 LUKU.
15384: 
15385:            V a 1 i t s i j a y h d i s t y k s i s t ä.
15386: 
15387:                            9 §.
15388:     Kun muutamat vaalipiirin vaalioikeutetuista allekir-
15389: joittamanaan asiakirjalla ovat sopineet määrätyssä vaa-
15390: lissa äänestämään yhtä tai useampaa kirjoituksessa mai-
15391: nittua henkilöä, on sellainen valitsijayhdistys oikeutettu
15392: keskuslautakunnalta pyytämään yhdistyksen ehdokaslistan
15393: julkaisemista sekä sen ottamista siihen vaalilippuun, jota
15394: vaalissa on käytettävä. Asiakirjan allekirjoittajia tulee
15395: olla vähintään niin monta kuin kunnassa on valtuutettuja,
15396: älköönkä sama henkilö allekirjoittako useampaa kuin yh-
15397:  den sellaisen asiakirjan.
15398: 
15399:                              10 §.
15400:     Asiakirja, jolla valitsijayhdistys perustetaan, olkoon
15401: päivätty ja sisältäköön valtuutuksen yhdelle yhdistyksen
15402: jäsenelle olemaan sen asiamiehenä sekä ehdokaslistan,
15403: jossa saa olla enintään niin monta nimeä kuin vaalissa
15404: on valittava valtuutettuja ynnä kolmannes viimemaini-
15405: tusta luvusta, ja on ehdokkaitten nimi sekä ammatti tahi
15406: toimi selvästi mainittava.
15407: 
15408:                             11 §.
15409:     Pyyntö valitsijayhdistyksen ehdokaslistan julkaisemi-
15410: sesta tulee asiamiehen kirjallisesti jättää keskuslautakun-
15411: nalle viimeistään 5 päivänä marraskuuta ennen kello kah-
15412: tatoista päivällä. Hakemukseen on liitettävä asiakirja,
15413: jolla valitsijayhdistys on perustettu. Hakemuksessa tulee
15414: asiamiehen vakuuttaa että ne henkilöt, joiden nimet ovat
15415: allekirjoituksina sanotussa asiakirjassa, ovat kunnassa
15416: vaalioikeutetut ja että he omakätisesti ovat sen alle-
15417: kirjoittaneet.
15418:  452       V, u. -   Kunnatlislainsäädännön uudistaminen.
15419: 
15420:                              4 LUKU.
15421: 
15422:  K e s k u s 1 a u t a k u n n a n v a 1 m i s t a v i s t a t o i-
15423:  m e n p i t e i s t ä v a a 1 i a v a r t e n s e k ä v a a 1 i-
15424:                            1 i puista.
15425: 
15426:                            12 §.
15427:     Keskuslautakunta antakoon hyvissä aJom tiedoksi,
15428: kuka vastaanottaa asiakirjat sekä milloin ja missä se
15429: tapahtuu. Ilmoitus on julkaistava sillä tavalla kuin muista
15430: kunnan viranomaisten ilmoituksista on määrätty, sekä
15431: julkipanolla keskuslautakunnan kokoushuoneessa.
15432:     KeskuslautakuntlJ, kokoontuu ainakin marraskuun 5
15433: Ja 12 sekä vielä vaalin jälkeisenä päivänä.
15434: 
15435:                             13 §.
15436:      Maarraskuun 5 päivänä keskuslautakunta tarkastaa
15437:  ne hakemukset, jotka valitsijayhdistysten puolesta ovat
15438:  jätetyt, ja saattaa ne vaalioikeutettujen tietoon sillä ta-
15439:  valla kuin muut kunnan viranomaisten ilmoitukset sekä
15440:  sitäpaitsi julkipanolla keskuslautakunnan kokoushuo-
15441:  neessa. Jos havaitaan, ettei hakemus ole asianmukaisesti
15442:  tehty tai valitsijayhdistys laillisesti perustettu, annetta-
15443:  koon asiamiehelle tieto, ettei hakemukseen ole suostuttu,
15444:  ja ilmoitettakoon samalla hylkäämisen syyt. Asiamiehellä
15445:  on kuitenkin oikeus vielä seitsemän päivän kuluessa sen
15446:  jälkeen oikaista ne kohdat, jotka aiheuttivat hakemuksen
15447: hylkäämisen.
15448:      Marraskuun 12 päivänä tarkastetaan ne muutokset,
15449: jotka asiamies 1 momentissa mainitun oikeuden nojalla
15450:  on tehnyt.
15451:      Tämän jälkeen laaditaan vaalissa käytettävä vaali-
15452: lippu, joka on saatettava vaalioikeutettujen tietoon, samal-
15453: la tavoin kuin 1 momentissa säädetään sekä sitäpaitsi julki-
15454: panolla kunkin äänestysalueen vaalihuoneustossa. Sel-
15455: laisia vaalilippuja, keskuslautakunnan toimesta kelpaa-
15456:                      V,u. -Mäki y. m.
15457: 
15458: mattomiksi leimattuina, annettakoon myös, mikäli mah-
15459: dollista, jokaisen valitsijayhdistyksen asiamiehelle yhtä-
15460: monta kappaletta, kuin siinä asiakirjassa, jolla valitsija-
15461: yhdistys on perustettu, on allekirjoittajia. ·
15462:    Vaalien jälkeisenä päivänä alotetaan äänten laskemi-
15463: nen, joka on niin pian kun mahdollista loppuun saatettava.
15464: 
15465:                              14 §.
15466:     Vaalilippuun otetaan laillisesti perustettujen valitsija-
15467: yhdistysten ehdokaslistat, siinä järjestyksessä kuin ne ovat
15468: jätetyt, kukin varustettuna järjestysnumeronaan sekä ero-
15469: tettuina toisistaan selvillä viivoilla.
15470:     Vaalilipussa ei saa olla mitään muuta kuin yhteinen
15471: otsakirjoitus, josta käy selville, mitä vaalia varten vaali-
15472: lippu on laadittu, sekä kaikki ehdokaslistat järjestysnume-
15473: roineen.
15474:                              15 §.
15475:     Keskuslautakunta monistuttakoon sen jälkeen joutui-
15476: sasti vaalilipun ja lähettäköön vaalilippuja kunkin äänes-
15477: tysalueen vaalilautakunnalle tarpeellisen määrän kuoressa,
15478: johon on merkittävä tieto niiden luvusta.
15479: 
15480:                          5 LUKU.
15481: 
15482:                       V a ale i s ta.
15483: 
15484:                            16 §.
15485:    Vaalitoimitus alkaa kullakin .äänestysalueella vaali-
15486: päivänä kello yhdeksän aamulla sekä jatkuu kello kah-
15487: deksaan illalla tai kauemminkin jos vaalilautakunta katsoo
15488: sen tarpeelliseksi, keskeytyen kerran päivässä enintään
15489: kahden tunnin väliajaksi, vaalilautakunnan määräyksen
15490: mukaan.
15491:    Työnantajan tulee järjestää työnsä niin, etteivät hä-
15492: nen palveluksessaan olevat henkilöt tule estetyiksi käyt-
15493: tämästä vaalioikeuttaan.
15494: 454      V, u. -   Kunnalllslainsäädännön uudistaminen.
15495: 
15496:                              17 §.
15497:     Äänestysalueen vaalilautakunnan asiana on ryhtyä
15498: kaikkiin vaalien toimittamista varten tarpeellisiin toimiin
15499: sekä valvoa, että vaalihuoneustossa on nähtävänä riittävä
15500: määrä vaalilipun jäljennöksiä.
15501:     Erittäin tulee siitä olla huolta pidetty, ettei kukaan
15502: saa vaalilippua, ennenkuin hän on havaittu vaalioikeute-
15503: tuksi, sekä että valitsija saattaa täysin säilyttämällä vaali-
15504: salaisuuden vaalippuunsa merkitä, miten hän äänestää, ja
15505: että tätä varten tarpeelliset apuneuvot ovat saatavissa.
15506:     Vaalilautakunta katsokoon myöskin, että kyllin tilava
15507: paikka vaalihuoneen vieressä on tarjona niille valitsijoille,
15508: jotka odottavat vuoroansa vaalihuoneeseen päästäkseen,
15509: ja että tämä paikka suljetaan kellonlyömällä, jolloin
15510: vaalitoimitus on ilmoitettu illalla keskeytettävän tahi
15511: lakkautettavan. Milloin toimitus päivällä keskeytetään,
15512: suljetaan odotuspaikka, jos vaalilautakunta sen tarpeelli-
15513: seksi katsoo.
15514:                               18 §.
15515:     Älköön vaalihuoneustossa taikka sen vieressä pidet-
15516: täkö puheita, älköönkä painettuja tai kirjoitettuja keho-
15517: tuksia julkipantako tahi valitsijoille jaettako.
15518: 
15519:                            19 §.
15520:    Vaalitoimituksessa tulee äänestysalueen vaalilautakun-
15521: nan puheenjohtajan, juuri ennen äänestyksen alkua, näyt-
15522: tää läsnäolijoille, että vaaliuurna on tyhjä, sekä sitten
15523: avata se kuori, jossa lautakunnalle lähetetyt vaaliliput
15524: ovat.
15525:                            20 §.
15526:    Valitsija, joka haluaa vaalioikeuttansa käyttää, ilmoit-
15527: tautukoon äänestysalueen vaalilautakunnalle saadakseen
15528: vaalilipun.
15529:                            21 §.
15530:    Vaalissa merkitköön valitsija viivalla sen ehdokaslis-
15531: tan, jota hän tahtoo äänestää. Hänellä olkoon oikeus tästä
15532:                       V, u. ~ Mäki y. m.                    455
15533: 
15534: ehdokaslistasta pyyhkiä pois yksi tahi useampi nimi sekä
15535: muuttaa ehdokkaiden järjestys kirjoittamalla numeron 1
15536: sen nimen eteen, jonka hän asettaa ensi sijaan, numeron 2
15537: sen nimen ete~n, jonka hän asettaa toiseen sijaan, numeron
15538: 3 sen nimen eteen, jonka hän asettaa kolmanteen sijaan
15539: j. n. e. Jos järjestysnumeroita ei ole asetettu kaikkien
15540: nimien eteen, ovat muut nimet luettavat siinä järjestyk-
15541: sessä, missä ne ovat valitsijayhdistyksen laatimassa ehdo-
15542: kaslistassa.
15543:     Äänestäjällä ei ole oikeutta kirjoittaa uusia nimiä sii-
15544: hen ehdokaslistaan, jota hän äänestää.        ·
15545: 
15546:                           22 §.
15547:     Tehtyään äänestysmerkin vaalilippuunsa vieköön va-
15548: litsija sen kokoontaitettuna vaalilautakunnalle leimatta-
15549: vaksi ja pankoon leimatun vaalilipun vaaliuurnaan.
15550: 
15551:                               23 §.
15552:     Sittenkuin valitsija on pannut vaalilipun uurnaan,
15553: merkittäköön vaaliluetteloon, että hän on käyttänyt
15554: vaalioikeuttansa.
15555:                               24 §.
15556:     Milloin vaalitoimitus keskeytetään, on vaaliuurna sul-
15557: jettava vaalilautakunnan puheenjohtajan ja vähintään yh-
15558: den jäsenen sinetillä sekä pantava varmaan talteen. Kun
15559: toimitusta sitten jatketaan, tulee lautakunnan ennen
15560: sinettien poistamista tarkastaa, että ne ovat ehjät.
15561:     Kaikilla niillä valitsijoilla, jotka ovat tulleet saapuville
15562: ennen vaalitoimituksen keskeyttämiseen tai äänestyksen
15563: lopettamiseen määrättyä kellonlyömää, olkoon oikeus an-
15564: taa äänensä, ennenkuin toimitus keskeytetään tai äänestys
15565: julistetaan päättyneeksi.
15566: 
15567:                           25 §.
15568:    Niinpian kuin äänestys on päättynyt, otetaan annetut
15569: vaaliliput uurnasta ja lasketaan aukaisematta. Samaten
15570: ((56    V, u. -   Kunnallislainsäädännön uudistaminen.
15571: 
15572: lasketaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka vaali-
15573: luetteloon tehtyjen merkintöjen mukaan ovat vaalioikeut-
15574: taan käyttäneet.
15575:     Kaikki annetut vaaliliput pannaan sen jälkeen kestä-
15576: vään kuoreen, jonka vaalilautakunnan puheenjohtaja ja
15577: vähintään yksi jäsen sinetillään huolellisesti sulkevat.
15578:     Kuoreen kirjoitetaan sitten osote keskuslautakun-
15579: nalle ja merkitään tieto lähetyksen sisällyksestä.
15580: 
15581:                             26 §.
15582:     Jos annettuja vaalilippuja ei voida heti laskea, sentäh-
15583: den että aika on pitkälle kulunut, menetellään vaaliuurnan
15584: suhteen kuten 24 §:ssä on sanottu, ja toimitetaanannettujen
15585: vaalilippujen laskeminen ja kuoreen paneminen seuraa-
15586: vana päivänä.
15587:                             27 §.
15588:     Vaalitoimituksessa tekee joku äänestysalueen vaali-
15589: lautakunnan jäsenistä pöytäkirjan, johon merkitään toimi-
15590: tuspäivä, lautakunnan läsnäolevat jäsenet, kellonlyömätt
15591: jolloin toimitus alkoi ja keskeytyi sekä äänestys julistet-
15592: tiin päättyneeksi, sekä annettujen vaalilippujen ja vaali-
15593: oikeuttaan käyttäneiden lukumäärä, minkä ohessa kuo-
15594: reen sulkemisessa käytettyjen sinettien painoskuvat pan~
15595: naan pöytäkirjaan.
15596:     Toimitus lopetetaan siten, että pöytäkirja julkilue-
15597: taan ja vaalilautakunnan puheenjohhtaja siihen merkit-
15598: see, että pöytäkirja on oikea, minkä jälkeen tämä pan-
15599: naan keskuslautakunnalle osoitetulla päällekirjoituksella
15600: varustettuun kuoreen.
15601: 
15602:                            28 §.
15603:    Äänestysalueen vaalilautakunnan puheenjohtajan ja
15604: jonkun jäsenen tulee yhdessä niin pian kun mahdollista
15605: joko itse viedä tai postin kautta toimittaa sekä 25 §:ssä
15606: mainitut vaaliliput että vaalipöytäkirja eri kuorissa kes-
15607: kuslautakunnalle.
15608:                      V, u. -   Mäki y. m.                457
15609: 
15610:                               29 §.
15611:     Niissä Lapin kihlakuntaan kuuluvissa kunnissa, joissa
15612: enemmistövaalitapa on käytännössä, äänestäköön kukin
15613: vaalioikeutettu enintään niin monta ehdokasta kuin
15614: kunnanvaltuusto on määrännyt valtuutettuja ja vara-
15615: jäseniä yhteensä vaalipiiristä valittavaksi ja käyttäköön
15616: hän tällöin sellaista vaalilippua kuin hän itse haluaa. Muu-
15617: toin on enemmistövaaleihin nähden soveltuvissa kohdin
15618: voimassa, mitä tässä asetuksessa säädetään.
15619: 
15620: 
15621:                           6 LUKU.
15622: 
15623: Äänten laskemisesta ja vaalin tuloksen
15624:            m ä ä r ä ä m i s e s t ä.
15625: 
15626:                             30 §.
15627:    Niinpian kuin jonkun äänestysalueen vaaliliput ovat
15628: saapuneet keskuslautakunnalle, ovat kuoret avattavat ja
15629: vaaliliput laskettavat sekä saatu luku verrattava äänestys-
15630: alueen vaalilautakunnan pöytäkirjassa mainittuun.
15631:    Sen jälkeen ovat vaaliliput avattavat ja järjestettävät
15632: ääniä saaneiden ehdokaslistojen mukaan.
15633: 
15634:                             31 §.
15635:     Jos joku niistä, joita valitsija on äänestänyt, ei ole
15636: vaalikelpoinen tahi ei ole selvästi nimitetty, olkoon kuiten-
15637: kin valitsijan ääni voimassa toisiin nähden.
15638:     Jos valitsija on äänestämäänsä ehdokaslistaan tehnyt
15639: 21 §:ssä mainittuja muutoksia sillä tavalla, ettei hänen
15640: tarkoituksensa käy selvästi ilmi, olkoon hänen äänensä
15641: voimassa ääniryhmän äänimäärää 32 §:n nojalla lasket-
15642: taessa, mutta jätettäköön se huomioonottamatta 34 §:n
15643: määräyksiä sovellettaessa.
15644:     Jos valitsija on vaalilipussaan merkinnyt useampia
15645: kuin yhden ehdokaslistan,
15646: 458      V, u. -   Kunnalllslalnsäädännön uudistaminen.
15647: 
15648:     tahi tehnyt merkitsemäänsä ehdokaslistaan muullaiset
15649: kuin 21 §:ssä mainitut muutokset,
15650:     tahi pannut vaalilippuun nimikirjoituksensa tai muun
15651: asiaankuulumattoman merkin,
15652:     tahi käyttänyt muuta kuin vaalilautakunnalta saatua
15653: vaalilippua,
15654:     tahi jos vaalilippu havaitaan leimaamattomaksi, olkoon
15655: sellainen vaalilippu mitätön.
15656: 
15657:                           32 §.
15658:     Kaikki hyväksytyt vaaliliput, jotka ovat annetut sa-
15659: man valitsijayhdistyksen ehdokaslistan hyväksi, joko sitä
15660: muuttamatta tahi siihen tehden 21 §:ssä mainitut muutok-
15661: set, pidetään yhtenä ääniryhmänä.
15662:     Ääniryhmän äänimäärä on sen vaalilippujen luku.
15663: 
15664:                            33 §.
15665:     Kunkin ääniryhmän äänimäärä jaetaan vuoroonsa
15666: yhdellä, kahdella, kolmella j. n. e., korkeintaan valitsija-
15667: yhdistyksen asettamain ehdokkaiden luvulla.
15668:     Näin saadut osamäärät kirjoitetaan perätysten sar
15669: jaan suuruutensa mukaan, suurimmasta alkaen, ja merki-
15670: tään kunkin osamäärän kohdalle, minkä ääniryhmän osa-
15671: määristä se on otettu. Yhtä suurien osamäärien keski-
15672: näisen järjestyksen ratkaisee arpa.
15673:    Tämän sarjan alusta erotetaan niin monta osamäärää,
15674: kuin vaalissa on valittava valtuutettuja.
15675: 
15676:                             34 §.
15677:     Kustakin samaan ääniryhmään kuuluvasta vaalilipusta
15678: luetaan äänestäjän määräämässä järjestyksessä niin monta
15679: nimeä, kuin tämän ääniryhmän osamääriä on 33 §:n 3
15680: momentin mukaan erotettu.
15681:     Sille ehdokkaalle, jota valitsija äänestää ensi sijassa,
15682: tulee yksi ääni, toiselle järjestyksessä puoli, kolmannelle
15683: kolmannes, neljännelle neljännes, viidennelle viidennes ja
15684:                     V, u. -   Mäki y. m.               "59
15685: 
15686: jokaiselle seuraavalle kuudennes ääntä. Kunkin ehdok-
15687: kaan saamien äänien summa on hänen äänimääränsä siinä
15688: ääniryhmässä.
15689:     Ääniryhmän ehdokkaitten nimet, jotka 1 momentin
15690: mukaan ovat luetut, järjestetään heidän äänimääräinsä
15691: suuruuden mukaan, alkaen suurimman äänimäärän saa-
15692: neen ehdokkaan nimestä, ja kirjoitetaan kunkin nimen
15693: kohdalle ehdokkaan äänimäärä. Jos kahdella ehdokkaalla
15694: on sama äänimäärä, annetaan etusija sille, jonka nimi
15695: valitsijayhdistyksen laatimassa ehdokaslistassa käy toisen
15696: edellä.
15697:     Tämän nimisarjan alusta erotetaan yhtä monta nimeä,
15698: kuin niitä on 1 momentin mukaan luettu ääniryhmän
15699: kustakin vaalilipusta.
15700: 
15701:                            35 §.
15702:     Jos eri ääniryhmien yhteinen ehdokas, jonka mm1
15703: 34 §:n 4 momentin nojalla on erotettu jonkun ääniryhmän
15704: nimisarjasta, on saanut ääniä muussakin ääniryhmässä,
15705: on kaikkien hänelle annettujen äänien summa hänen
15706: lopullinen äänimääränsä.
15707:     Jos ehdokas, jonka nimi on luettu, mutta ei erotettu
15708: minkään ääniryhmän nimisarjasta, on eri ääniryhmissä
15709: saanut ääniä ja näiden summa on suurempi kuin pienin
15710: äänimäärä, minkä 34 §:n mukaan on saanut joku niistä
15711: >€hdokkaista, joiden nimet saman §:n 4 momentin mukaan
15712: on erotettu, kirjoit~taan hänen nimensä erityiseen luet-
15713: teloon ja nimen kohdalle hänen ääniensä summa.
15714: 
15715:                             36 §.
15716:     Silloin kuin eri ääniryhmien yhteisen ehdokkaan nimi
15717: on 34 §:n 4 momentin nojalla erotettu kahden tahi useam-
15718: man ääniryhmän nimisarjasta, säilytetään hänen nimensä
15719: sen ääniryhmän nimisarjassa, jonka ensimäinen 33 §:ssä
15720: mainittu erottamatta jäänyt osamäärä on pienin, ja pois-
15721: tetaan se kaikista muista.
15722: 460      V, 11. -   Kunnallislalnsäädännön uudistaminen.
15723: 
15724:                            37 §.
15725:     Jos jonkun ääniryhmän nimisarjasta on 36 §:n nojalla
15726: poistettu yksi tahi useampi nimi, erotetaan valitsijayhdis-
15727: tyksen asettamasta ehdokaslistasta sen alusta alkaen jär-
15728: jestyksessä yhtä monta nimeä kuin poistettujen luku,
15729: sivuuttamaila ainoastaan ne nimet, jotka 34 §:n 4 mo-
15730: mentin mukaan tahi tämän §:n määräyksiä sovellettaessa
15731: jo ovat erotetut jonkun ääniryhmän puolesta. Erotet-
15732: tavat nimet kirjoitetaan, noudattaen ehdokaslistan jär-
15733: jestystä, ääniryhmän puolesta ennen erotettujen nimien
15734: jälkeen ja kunkin nimen kohdalle ehdokkaan äänimää-
15735: räksi se luku, joka on saman ääniryhmän puolesta viimei-
15736: senä erotetun ehdokkaan äänimäärä, laskettuna 34 §:n
15737: 2 momentin mukaan. Jos joku näistä ehdokkaista on jo
15738: 35 §:n 2 momentin nojalla saanut sitä suuremman aam-
15739: määrän, on tämä viimeksi mainittu luku hänen ääni-
15740: määränsä.
15741:     Jos nämä määräykset ovat sovellettavat useampaan
15742: kuin yhteen ääniryhmään, käsitellään ensin se ääniryhmä,
15743: jonka äänimäärä on suurin, ja sen jälkeen muut ääni-
15744: määräin suuruuden mukaan.
15745:     Jos ehdokkaan nimi, joka tämän §:n 1 momentin
15746: nojalla on tullut erotetuksi jonkun ääniryhmän puolesta,
15747: ennen on otettu 35 §:n 2 momentissa mainittuun erityiseen
15748: nimiluetteloon, poistetaan se sieltä.
15749: 
15750:                             38 §.
15751:      Kaikki 34 §:n 4 momentin ja 37 §:n 1 momentin no-
15752: jalla erotetut sekä 35 §:n 2 momentissa mainitussa erityi-
15753: sessä nimiluettelossa jälellä olevat nimet kirjoitetaan jär-
15754: jestykseen ehdokkaitten lopullisten äänimäärien suuruu-
15755: den mukaan, alkaen suurimman äänimäärän saaneesta.
15756: Jos kahdella tahi useammalla ehdokkaalla on sama ääni-
15757: määrä, ratkaisee arpa heidän keskinäisen järjestyksensä,
15758: ellei heidän nimensä ole saman ääniryhmän puolesta ero-
15759: tetut, jolloin säilyttävät sen keskinäisen järjestyksen,
15760:                      V, u. -    Mäki y. m.                ~61
15761: 
15762: 
15763: jonka ovat saaneet 34 §:n 3 momentin ja 37 §:n 1 momen-
15764: tin nojalla.
15765:     Valtuutetuiksi pidetään valittuina, säädettyyn luku-
15766: määrään saakka, ne ehdokkaat, joiden nimet ovat tämän
15767: nimisarjan ensimäiset.
15768:     Ellei edellisten määräysten nojalla ole saatu valituksi
15769: niin monta valtuutettua kuin laissa säädetään, täytetään
15770: jälellä olevat paikat järjestyksessä ensimäisellä valitse-
15771: matta jääneellä ehdokkaalla kustakin niistä ääniryhmistä,
15772: joiden osamäärät 33 §:ssä mainitussa sarjassa .lähinnä
15773: seuraavat saman §:n 3 momentin mukaan erotettuja osa-
15774: määriä.
15775:                                39 §.
15776:     Valtuutettu, jonka nimi on jonkun ääniryhmän eroi-
15777: tettujen ehdokkaiden nimisarjassa, katsotaan valituksi
15778: siitä ääniryhmästä.
15779:     Valtuutettu, jonka nimi on säilynyt 35 §:n 2 momen-
15780: tissa mainitussa erityisessä nimihiettelossa, katsotaan vali-
15781: tuksi siitä ääniryhmästä, jossa hän on saanut suurimman
15782: äänimäärän.
15783:                                40 §.
15784:    Valtuutettujen varajäseniksi valitaan kustakin ääni-
15785: ryhmästä kolmannes siitä valittujen valtuutettujen lu-
15786: vusta tahi, jos siten syntyy murto-osia, lähinnä suurempi
15787: kokonaisluku, ja erotetaan tätä varten kunkin ääniryhmän
15788: ehdokaslistasta, sen alusta alkaen, niin monta nimeä, kuin
15789: ääniryhmä saa valita varajäseniä, sivuuttamaHa ainoas-
15790: taan niiden ehdokkaiden nimet, jotka 38 §:n 2 ja 3 mo-
15791: mentin mukaan ovat valitut valtuutetuiksi.
15792: 
15793: 
15794:                             41 §.
15795:     Kun laskeruistoimitus keskeytetään, pitää kaikki vaali-
15796: liput ja laskelmat niin säilytettämän, ettei kukaan keskus-
15797: lautakuntaan kuulumaton saa niitä käsiinsä.
15798: 462     V, u. -   Kunnallfslalnsäädännön uudistaminen,
15799: 
15800: 
15801:                           42 §.
15802:     Keskuslautakunnan laskemistoimituksessa tehdään
15803: pöytäkirja, jossa erikseen on mainittava mitättömien
15804: vaalilippujen luku kussakin äänestysalueessa, sekä valitut
15805: henkilöt ja kustakin ääniryhmästä valitut varajäsenet
15806: järjestyksensä mukaan. Pöytäkirjaan on liitettävä kaikki
15807: vaalin tulosta laskettaessa syntyneet laskelmat, jotka.
15808: keskuslautakunnan puheenjohtajan tulee sinettisiteellä
15809: toisiinsa yhdistää.
15810:                              43 §.
15811:     Keskuslautakunnan kokouksissa, joita pidetään vaali-
15812: lippujen laskemista ja vaalin tuloksen määräämistä var-
15813: ten, ovat valitsijayhdistysten asiamiehet oikeutetut ole-
15814: maan saapuvilla.
15815:                           44 §.
15816:     Milloin enemmistövaalitapa on käytännössä, erotetaan
15817: enin ääniä saaneista ensin määrätty luku valtuutetuiksi
15818: ja sen jälkeen lähinnä ääniä saaneista varajäsenet.
15819: 
15820:                           45 §.
15821:    Vaalin tulos julkaistakoon samalla tavalla kuin muut-
15822: kin kunnan tiedonannot.
15823: 
15824: 
15825:                           7 LUKU.
15826: 
15827:              E r i t y i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
15828: 
15829:                              46 §.
15830:     Kun joku valtuuston jäsen kuolee tai muusta syystä
15831: luopuu, taikka on estetty saapumasta valtuuston kokouk-
15832: seen, astuu hänen sijalleen ensimäinen vielä käyttämättä
15833: oleva varajäsen siitä ääniryhmästä, jonka puolesta pois-
15834: tunut tai estetty on valittu.
15835:                      V, u. -   Mäki y. m.               463
15836: 
15837:     Ellei ääniryhmässä ole varajäsentä, astuvat sijaan
15838: pienimmän ääniryhmän varajäsenet, jos sellaisia on, jär-
15839: jestyksessä, sen jälkeen lähinnä pienimmän j. n. e.
15840: 
15841:                           47 §.
15842:     Jos joku tahtoo valittaa valtuutettujen vaalista, teh-
15843: köön sen samassa järjestyksessä, kuin valitetaan valtuus-
15844: ton päätöksistä. Valitusaika luetaan vaalin tuloksen
15845: julkaisupäivästä.
15846:                           48 §.
15847:     Jos valitus hyväksytään ja uusi vaali määrätään, tulee
15848: keskuslautakunnan viipymättä ryhtyä uuden vaalin toi-
15849: mittamiseen. Valitut pysykööt kuitenkin toimessaan, kun-
15850: nes uusi vaali on toimitettu.
15851: 
15852:                             49 §.
15853:      Kunnan tilien ja taloudellisen hallinnon tarkastajat
15854: valitaan samalla kertaa kuin valtuutetut, ja on vaalissa
15855: noudatettava tätä asetusta, kuitenkin niin, että valitsija-
15856: yhdistyksen ehdokaslistassa saa olla enintään niin monta
15857: nimeä kuin vaalissa on valittava tilintarkastajia ja vara-
15858: tarkastajia yhteensä.
15859:                             50§.
15860:      Valtuuston ja lisävaltuuston toimitettavissa suhteel-
15861: lisissa vaaleissa jätetään ehdokaslistat valtuuston puheen-
15862: johtajalle valtuuston määräämänä aikana, ja on muuten
15863: soveltuvissa kohdin noudatettava tämän asetuksen 14, 15,
15864: 21 ja 22 §:ää, 30 §:n 2 momenttia, 31, 32, 33, 34, 35, 36,
15865: 37, 38, 39, 40 ja 46 §:ää. Keskuslautakuntana toimii val-
15866: tuuston valitsema vaalilautakunta.
15867: 
15868:                             51 §.
15869:     Kun kunnassa ensi kerta tämän asetuksen mukaan va-
15870: litaan valtuutetut, asettaa maistraatti kaupungissa ja kun-
15871: nallislautakunta maalla keskuslautakunnan ja äänestys-
15872: alueiden vaalilautakunnat, jotka pysyvät toimessa kunnes
15873: 464        V, 11. -   Kunnallislainsäädännön uudistaminen.
15874: 
15875: valtuusto on uudet lautakunnat valinnut. Muutkin tässä
15876: asetuksessa valtuustolle vaaliin nähden määrätyt tehtävät
15877: toimittaa maistraatti ja kunnallislautakunta.
15878:     Näissä vaaleissa valitaan niin monta valtuutettua kuin
15879: maalaiskuntain ja kaupunkien kunnallisasetuksissa sää-
15880: detään.
15881:     Ensimäisen vuoden lopussa eroavat toimestaan ne
15882: valtuutetut, joiden nimet muodostavat viimeisen kolman-
15883: neksen, ja toisen vuoden lopussa ne, joiden nimet muo-
15884: dostavat sitä edellisen kolmanneksen 38 §:n 1 momentissa
15885: mainitusta nimisarjasta, johon on liitetty saman §:n 3
15886: momentin mukaan täydennykseksi erotetut nimet.
15887:     Ensimäisessä valtuutettujen vaalissa valitut varajäse-
15888: net pysyvät kaikki toimessaan kolmen vuoden aikana.
15889: 
15890:                                  52 §.
15891:    Keskuslautakunnan ja vaalilautakunnan jäsenten
15892: palkkiot sekä muut vaalista johtuvat menot suorittaa
15893: kunta.
15894: 
15895:       Helsingissä 17 p:nä helmikuuta 1914.
15896: 
15897:        Jaakko Mäki.                       Otto Marttila.
15898:        Heikki Jalonen.                    E. Eloranta.
15899:                                                                (..65
15900: 
15901: V, 1s. -   Anom. ehd. N:o 4:4.
15902: 
15903: 
15904: 
15905: 
15906:                Lilius, F. 0., y. m.: Kuntaa laajempien yh-
15907:                   dyskuntain itsehallinnosta.
15908: 
15909: 
15910:              S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
15911: 
15912:     Niiden perustelujen nojalla, joita on esitetty vuo-
15913: den 1912 valtiopäivillä tehdyssä anomusehdotuksessa
15914: n:o 46 (Liitteet V, siv. 191), rohkenemme jälleen kun-
15915: nioittaen ehdottaa eduskunnan anottavaksi,
15916: 
15917:                    että hallitus i,Jalmistuttaisi ja läheisessä tu-
15918:                lei,Jaisuudessa eduskunnalle jättäisi esityksen
15919:                laiksi kuntaa laajempien yhdyskuntien itse-
15920:                hallinnosta.
15921: 
15922:      Helsingissä, 17 p:nä helmikuuta 1914.
15923: 
15924:        F. 0. Lilius.                   U. Brander.
15925:        E. W. Sopan en.                 K. E. Linna.
15926:        Martti Kykkling.                Rudolf Holsti.
15927: 
15928: 
15929: 
15930: 
15931:                                                            V, 15
15932:                       P.
15933: 
15934: Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
15935: V, 19. - - Anom. ehd. N:o 5I.
15936: 
15937: 
15938: 
15939: 
15940:               Kiuru, Yrjö, y. m.: Niiden lahjoitusmaa-
15941:                  alueitten tilallisten, joitten maista on muo-
15942:                  dostettu kruununpuistoja, oikeuttamisesta
15943:                  luna.stamaan ne yhteismetsiksi.
15944: 
15945: 
15946:              S u o rn e n E d u s k u n n a 11 e.
15947: 
15948:     Viitaten 1911 vuoden lakimääräisillä valtiopäivillä teh-
15949: dyn anomusehdotuksen perusteluihin, jotka löytyvät laki-
15950: ja talousvaliokunnan liitteitten siv. 35-44, saamme kun-
15951: nioittaen pyytää Eduskuntaa alamaisesti anomaan,
15952: 
15953:                  että niille lahjoitusmaantilallisille, joitten
15954:               maista on muodostettu kruununpuisto ja, myön-
15955:               nettäisiin oikeus lunastaa ne yhteismetsikseen
15956:               alituiseen metsänhoitoon käytettäfJäksi sillä
15957:               kauppasummalla, millä ne Mat fJaltiolaitok-
15958:               selle pidätetyt, jos ()ähintään toinen puoli
15959:               osakkaista sitä anoo ja sitoutuu lunastussum-
15960:               rnasta fJastaamaan siten, että fJuosittain kan-
15961:               netaan 6% korkoa, josta 1 1 / 2 % on kuole-
15962:               tusta ja 4 1 12 % luetaan pääoman koroksi.
15963: 
15964:    Helsingissti 18 p:nä helmikuuta 1914.
15965: 
15966:         Yrjö Kiuru.           K. K. PykilUl.
15967:         Mikko Leinonen.       J. P. Kokko.
15968:         ~\att1 Poutiainen.    P. Saarelainen.
15969:                      Juho Tulikoura.
15970: ~70
15971: 
15972: 
15973: V, »e. -   Anom. ehd. N:o 24.
15974: 
15975: 
15976: 
15977: 
15978:               Arokallio, Gust.: Toimenpiteistä, joilla enti-
15979:                  sen lahjoitusmaan tilallisille helpoitettaisiin
15980:                  kruununpuistoiksi julisteetujen metsämait-
15981:                  tensa lunastaminen yhteismetsiksi.
15982: 
15983: 
15984:              S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
15985: 
15986:     Jo 1863-64 vuoden Valtiopäivillä oli lahjoitusmaa-
15987: olojen parantaminen Valtiosäätyjen huomion esineenä ja
15988: 1867 vuoden Valtiopäivillä päätettiin että lahjoitusmaat
15989: olivat Suomen Valtiolle lunastettavat ja perintöluontoi-
15990: sina sekä täydellä omistusoikeudella luovutettavat tilojen
15991: omistajille, niinkuin sitä ennen osaksi jo oli tehty halli-
15992: tuksen käyttövaroilla. 1877 vuoden valtiopäivät käsitteli-
15993: vät lahjoitusmaide~ lunastamista samassa mielessä, hy-
15994: väksyen hallituksen toimenpiteet tässä suhteessa.
15995:     Lahjoitusmaiden lunastukseen liittyi lisäksi myös huo-
15996: lenpito näillä alueilla elävän väestön hyvinvoinnin tur-
15997: vaamisesta. 1882 vuoden valtiopäiväin toivomuksen joh-
15998: dosta asetti senaatti vuonna 1883 komisionin tutkimaan
15999: oloja· entisillä lahjoitusmailla, jonka väestön ahdinkotilasta
16000: valituksia oli kuulunut. Tämä komisioni, jonka antama
16001: mietintö on monessa suhteessa kaukonäköinen ja mieltä-
16002: kiinnittävä, ehdotti muun ohessa että metsärikkaissa
16003: lahjoitusmaakunnissa olisi muodostettava kunnallismetsiä
16004: ja että valtion tulisi yhteismetsien osakkaille määrätyillä
16005: ehdoilla luovuttaa kokonaan tai osaksi ne kruununpuistot,
16006: jotka se oli itselleen lahjoitusmaista pidättänyt. Komisio-
16007:                       V, ao. -   ArokaiUo.                47t
16008: 
16009: nin ehdotus kunnallis- ja yhteismetsien perustamisesta
16010: joutui hallituksen esityksestä 1885 vuoden Valtiopäiväin
16011: seikkaperäisen käsittelyn alaiseksi. Tunnustaen asian
16012: tärkeyden jättivät Valtiosäädyt hallituksen huoleksi va-
16013: paan välipuheen kautta ja sopivia etuja myöntämällä
16014: toimia kunnallismetsien aikaansaamiseksi. Uuteen metsä-
16015: lakiin, joka sittemmin julaistiin 3 p. syyskuuta 1886, sovit-
16016: tivat Valtiosäädyt määräyksiä, jotka olivat omiaan hel-
16017: poittamaan yhteismetsien muodostamista.             Hallitsija
16018: hyväksyi Valtiosäätyjen päätöksen ja senaatti valtuutet-
16019: tiin toimimaan kunnallis- ja yhteismetsien aikaansaami-
16020: seksi myöntämällä lampuodeille entisillä lahjoitusmailla
16021: erityisiä helpoituksia ja etuja. Tämän johdosta teki senaat-
16022: ti toukokuun 6 p:nä 1887 sen yhteismetsien aikaansaamista
16023: valtion Junastarnilla lahjoitusmailla koskevan päätöksen,
16024: jonka kautta on määrätty, että entisten lahjoitusmaiden
16025: lampuodeilla oli oikeus, vielä viisi vuotta sen jälkeen
16026: kun perintömaksu heidän tilailtaan on lakannut, lunastaa
16027: itselleen yhteismetsiksi ne lahjoitusmaatiloista liikamaina
16028: lohkaistut metsämaat, jotka silloin eivät vielä olleet kruu-
16029:  nunpuistoiksi julistetut, yhtäJäisillä takaisinmaksuehdoilla
16030:  kuin heidän tiloistaan olivat vahvistetut ja sillä hinnalla,
16031:  jolla valtiovarasto on ne haltuunsa ottanut tahi johon ne
16032: lohkaisuaikana kohtuullisesti voidaan arvata, lukemalla
16033:  kumminkin pois sen summan, jolla sanottujen puistojen
16034: tulot, valtiovaraston niitä hoitaessa, nousevat niistä ollei-
16035:  den menojen yli.
16036:      Niinä 27 vuonna,jotka ovat kuluneet siitä kun tuo laaja-
16037:  kantoinen senaatin päätös vuodelta 1887 julaistiin, ovat
16038:  olot maassamme suuresti muuttuneet. Monet ennakko-
16039:  luulot ovat hävinneet, valistus on kohonnut, osuustoiminta
16040:  on yleinen ja yhteismetsienkin perustaminen on tullut
16041:  päiväjärjestykseen. Niinpä 1913 vuoden valtiopäivät ovat
16042:  vasta päättäneet anottavaksi että maalaiskunnille ylei-
16043:  sistä varoista myönnettäisiin edullisia kuoletuslainoja kun-
16044:  nallismetsien hankkimista varten. Viipurin läänin entisten
16045: ~72             V, 2o. -   Lahjoitusmaan tllalllset.
16046: 
16047: lahjoitusmaiden tilojen nykyiset viljelijät ovat ryhtyneet
16048: hekin yhteismetsien perustamispuuhiin mainitun senaatin
16049: päätöksen nojalla toukok. 6 p:ltä 1887, jonka suurta kan-
16050: tavuutta he varsin hyvin nyt käsittävät, ollen kiitolliset
16051: valtiosäätyjen ja hallituksen kaukonäköisestä huolen-
16052: pidosta heihin nähden. Mutta he ovat samalla huomanneet
16053: että se kansantaloudellisesti järkevä kanta, joka oli val-
16054: lalla 1880 luvulla lahjoitusmailla perustettavista yhteis-
16055: metsistä ja johon hallitus kaikella tavalla silloin kehoitti,
16056: ei enään olekaan yleinen. Viipurin läänin kuvernöörin-
16057: virastossa on kyllä entisten lahjoitusmaiden tilallisten
16058: anomuksia yhteismetsien aikaan saamisesta puolustettu,
16059: mutta metsähallitus sitä vastoin on tähän saakka tehnyt
16060: kaiken voitavansa estääkseen lahjoitusmaiden tilallisille
16061: joutumasta nekin metsämaat, jotka jälkeen toukok. 6 p:n
16062: 1887 ovat kruununpuistoiksi julistetut. Niinpä metsä-
16063: hallitus esim. lausunnossaan lokak. 1 p:ltä 1908 Pyhäjärven
16064:  Kuoppalammin ja Lohijoen kruunupuistojen yhteismet-
16065:  säksi lunastamisesta pitää välttämättömänä ~ttä jos nuo
16066:  aikasemmin annetut lupaukset kruununpuistojen luovut-
16067:  tamisesta katsottaisiin sitovaksi, valtion tulisi käteisellä
16068:  rahalla ostaa itsensä irti näistä sitoumuksista ennenkuin
16069:  ryhdytään siihen maamme vastaiselle kehitykselle tur-
16070:  miolliseen tekoon, jonka puheenalainen kruununpuistojen
16071:  luovuttaminen sisältää>>. - Huolimatta metsähallituksen
16072:  vastalauseista on keis. senaatti kuitenkin myöntänyt luvan
16073:  kruununpuistojen yhteismetsiksi lunastamiseen milloin
16074:  lahjoitusmaahan kuuluvat kaikkien tilojen omistajat ovat
16075:  olleet sitä pyytämässä.
16076:      Tähän asti ovat tässä onnistuneet ainoastaan Muolan
16077:  Ventelän, Jaakkiman Besborodkon eli Lumivaaran sekä
16078:  Valkjärven Dosukkalan lahjoitusmaa-alue, syystä että
16079:  suurissa lankakunnissa on käytännöllisistä syistä miltei
16080:  mahdotonta saada jokaiselta tilallise]ta ensinnäkin valta-
16081:  kirjaa itse anomukseen ja sittemmin uudestaan taas jokai-
16082:  selta tilalliselta suostumus kaupan tekemiseen ja myynti-
16083:                       V, 110. -   Arokallto.
16084: 
16085: ehtoihin suostumiseen kuin myöskin tilojen viljelijäin
16086: omistusoikeuskirjat täydelliseen kuntoon, jonka lisäksi
16087: vielä tulee, että yhden ainoan tilallisen vastalause voi koko-
16088: naan tyhjäksi tehdä monisatalukuisen yksimielisen yhteis-
16089: metsäkauppahankkeen, niinkuin vasta oli tapahtua J aak-
16090: kiman Lumivaaran yhteismetsäostossa. Kolmella viimei-
16091: sillä valtiopäivillä onkin tämän tähden tehty anomus-
16092: ehdotuksia, joiden tarkoituksena on ollut yhteismetsien
16093: perustamista kohdanneiden suurimpien vaikeuksien pois-
16094: taminen. 1913 vuoden valtiopäiväin laki- ja talousvalio-
16095: kunta, johon eduskunta valmistelevaa käsittelyä varten
16096: lähetti tässä suhteessa tehdyt kaksi anomusehdotusta,
16097: antoi asiasta mietinnön, jonka perusteluissa huomaute-
16098: taan m. m. että >>Senaatin kirjeessä 6 p:ltä toukok. 1887
16099: antamat määräykset lahjoitusmaista erotettujen kruunun-
16100: puistojen luovuttamisesta yhteismetsiksi eivät kuitenkaan
16101: nimenomaan estä luovutuksia siinäkin tapauksessa etteivät
16102: kaikki lankakunnan tilalliset ole sitä anoneet» ja että
16103: >>yhteismetsän tarkoituksenmukaiselle käyttämiselle ja
16104: hoitosuunnitelman vaivonnalle voi olla hyödyksi, jos valtio,
16105: siinä tapauksessa että joku tahi jotkut tilalliset syystä tai
16106: toisesta eivät ole joutuneet osallisiksi yhteismetsään, olisi
16107: siinä osallisena näiden tilojen osalta», mutta tämä laki- ja
16108: talousvaliokunnan mietintö, joka vasta valtiopäiväin viime
16109: päivinä joutui eduskunnalle esitettäväksi, ei ehtinyt tulla
16110: eduskunnan käsiteitä väksi.
16111:      Kysymys yhteismetsien aikaansaamisesta Viipurin lää-
16112: nissä on kuitenkin kansallistaloudelliselta kannalta niin
16113: tärkeä, että se ansaitsee saada osakseen kaiken huomion
16114: ja kannatuksen. Viipurin läänissä on vielä seuraavat
16115: kruununpuistot, jotka ovat julistetut kruununpuistoiksi
16116:  jälkeen toukokuun 6 päivän 1887 ja sentähden ovat usein
16117: mainitun senaatin kirjeen mukaan yhteismetsiksi lunas-
16118: tettavia, nimittäin: Miehikkälä, Sakkola, Valkjärvi (Nur-
16119:  mijärvi), Pyhäjärvi (Kuoppalampi, Lohijoki) ja Kiven-
16120:  napa (Lintula), ja kun yhteismetsien aikaan saaminen
16121:                 V, ••· - Lahjoitusmaan tllalllset.
16122: 
16123: juuri näillä seuduilla on erittäin suotavaa, olisivat sellaiset
16124: tässä edellä mainitut muodolliset esteet poistettavat,
16125: jotka sitä vaikeuttavat, jopa voivat mahdottomaksikin
16126: tehdä.
16127:     Edellä esitetyn perusteella saan kunnioittaen ehdottaa
16128: eduskunnan anottavaksi,
16129: 
16130:                  että hallitus sallisi niiden entisen lahjoitus-
16131:               maan tilallisten, jotka Keisarillisen Senaatin
16132:               päätöksen mukaan toukokuun 6 päivältä 1887
16133:               arat oikeutetut jakokunnan yhteismetsäksi lu-
16134:               nastamaan kruununpuistoksi julistetut metsä-
16135:               maat, päästä heille tässä suhteessa myönnet-
16136:               tyyn oikeuteen, silloinkin kun jakokunnan joku
16137:               tilallinen ei ota osaa yhteismetsän perustami-
16138:               seen, ja että Suomen Valtio yhteismetsän pyyn-
16139:               töön ja ostoon yhtymättömien osalta rupeaa
16140:               osalliseksi yhteismetsään.
16141: 
16142:    Helsinki, helmikuun 16 p. 1914.
16143: 
16144:                                             Gust. Arokallio.
16145:    Tähän yhdyn:
16146:                                              P. Paavolainen.
16147:                                                          ~75
16148: 
16149: 
16150: V, u. -   Anom. ebd. N:o i3.
16151: 
16152: 
16153: 
16154: 
16155:               Häkkinen, S.:  Maatilojen osittamisesta 12
16156:                  p:nä kesäkuuta 1895 annetun asetuksen
16157:                  41 §:n muuttamisesta.
16158: 
16159: 
16160:             S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
16161: 
16162:     Vuoden 1908 ensimäisillä valtiopäivillä eduskunnalle
16163: jätetyn anomusehdotuksen n:o 195, koskeva maatilojen
16164: osittamisesta kesäkuun 12 p:nä 1895 annetun asetuksen
16165: 41 §:n muuttamista siten, että n. k. perintötorpan al11eitu
16166: sen nojalla edelleenkin kävisi muodostaminen itsenäi-
16167: siksi tiloiksi tai palstatiloiksi, perusteella saan kunnioit-
16168: taen ehdottaa eduskunnan anottavaksi,
16169: 
16170:                  että hallitus fJuoden 1915 valtiopäi!Jillä
16171:               eduskunnalle antaisi Armollisena esityksenä
16172:               näin kuulufJan lakiehdotuksen:
16173: 
16174:                          Asetus
16175: maatilain osittamisesta kesäkuun 12 p:nä 1895 annetun lain
16176:   41 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi ja edelleen
16177:                  voimaan saatettavaksi.
16178: 
16179:                             41 §.
16180:     Jos ennen tammikuun 1 päivää 1914 määrä-ala
16181: senlaisesta tilasta, kuin 1 §:ssä on sanottu, on perintö-
16182: osan vastikkeeksi tahi muutoin ainaiseksi joilenkin luo-
16183: "'6        V, u. - MaatiloJen oslttamlsaaetuk.en 41 §.
16184: 
16185: vutettu, olkoon tällä tahi hänen oikeutensa omistaja.lla
16186: oikeus saada se ala lohkaisemalla tahi palstatilaksi
16187: eroittamisella tämän asetuksen mukaan erilleen otetuksi;
16188: hakekoon kuitenkin, jos hän senlaista etua nauttia tah·
16189: t.oo, sita. kuvernööriltä.
16190: 
16191: 
16192:       Helsingiiaä, helmikuun 18 p:nä 1914.
16193: 
16194:                                               S. Häkkinen.
16195:                                                         417
16196: 
16197: V, u. -   Anom. ehd. N:o 46.
16198: 
16199: 
16200: 
16201: 
16202:              Mannermaa, J. A.: Enontekiön Lapin poro-
16203:                 laidunten suojelemisesta annettujen sään-
16204:                 nösten tehokkaammasta noudattamisesta.
16205: 
16206: 
16207:             S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
16208: 
16209:     Porojen laidunsuhteet Venäjän ja Norjan välillä on
16210: järjestetty, mitä Suomeen tulee, armollisella kirjeellä elo-
16211: kuun 23 p:ltä 1852. Samoin sisältää armollinen julistus
16212: annettu kesäkuun 20 p. 1888 säännökset ruotsalaisten poro-
16213: karjain retkistä suomalaisella alueella Enontekiössä, Ruot-
16214: sista Norjaan ja sieltä takaisin.
16215:     Enontekiön Lapissa, johon kuuluu koko se alue Suo-
16216: mea, mikä käsivarren tavoin ojentuu muusta Suomesta
16217: länttä kohden Ruotsin ja Norjan valtakuntien väliin, on
16218: kansalle elinehto, että pidetään tarkoin voimassa sano-
16219: tuissa armollisissa julistuksissa säädetty Suomen poro-
16220: laidunten suojelus ruotsalaisten ja norjalaisten porokar-
16221: joilta. Kun maanviljelys noissa pohjoisissa seuduissa ei
16222: elinkeinona merkitse mitään ja karjanhoito suhteellisesti
16223: vähän, ja metsästys ynnä kalastus ovat huonontumassa,
16224: on poronhoidon merkitys kansan pääelinkeinona korvaa-
16225: maton; ja se vaatii välttämättä menestyäkseen, että vieraat
16226: porokarjat eivät saa lopettaa jäkälää Suomen Lapin poro-
16227: karjoilta.
16228:     Valvonta, mikä yllämainituissa armollisissa julistuk-
16229: sissa tässä suhteessa säädetään, on kuitenkin osoittautu-
16230: nut aivan riittämättömäksi, kun yksi nimismies muutama.n
16231: •78         V,u. - Lapin porolaldunten suojeleminen.
16232: 
16233: poliisikonstaapelin kanssa ei mitenkään voi valvoa kym-
16234: meniä peninkulmia pitkää rajaa. On tullut aivan tavalli-
16235: seksi, että monituhatlukuiset vierasmaalaisten porokarjat
16236: kuukausimääriä laiduntavat Enontekiön jäkälämailla joka
16237: vuosi. Mikä vahinko tästä tulee, käy kyllin selväksi, kun
16238: otetaan huomioon, että kerran syötetty jäkälämaa vaatii
16239: vuosikymmenittäin aikaa kasvaakseen uuden jäkälän.
16240: Kansa Enontekiössä tuntee kipeästi tässä kosketelluu
16241: epäkohdan, mutta on voimaton sitä auttamaan. Valtio
16242: voisijotenkin vähillä kustannuksilla, lisäämällä asianomaista
16243: suomalaista valvoja-henkilökuntaa, saada tehokkaan val-
16244: vonnan toimeen ja tuntuvan epäkohdan korjatuksi.
16245:     Saan siis kunnioittavimmin ehdottaa Eduskunnan ala-
16246: maisesti anottavaksi,
16247: 
16248:                     että CJoimassa oleCJat säännökset Enontekiön
16249:                 Lapin porolaidunten suojelemisesta saatettai-
16250:               . siin tehokkaiksi panemalla toimeen lisätty ja
16251:                 riittäCJä sanottujen säännösten noudattamisen
16252:                 PalPonta.
16253: 
16254:       Helsingissä, helmikuun 18 p:nä 1914.
16255: 
16256:                                       J. A. Mannermaa.
16257: V ALTIOPAIVAT
16258:                      1914
16259: 
16260:              LIITTEET
16261:                         VI
16262: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTAESI-
16263:          TYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
16264: 
16265: 
16266: 
16267: 
16268:                 HELSINGISSÄ 1914
16269:         HELSINGIN UUSI KIRJAPAINO-OSAKEYHffb
16270:                      A.
16271: 
16272: Opelus- ja kasvatuskysymyksiä koskevia edus-
16273:      kuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
16274:                                                         ~83
16275: 
16276: 
16277: VI, 1. -   Edusk. esit. N:o 12.
16278: 
16279: 
16280: 
16281: 
16282:              Virkkunen, Paavo, y. m.: Ehdotus asetukseksi
16283:                knnnallisesta op p iPel()ollisuudesta.
16284: 
16285: 
16286:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
16287: 
16288:      Keisarillinen Majesteetti on joulukuun 3 p:nä 1913
16289: suvainnut armossa määrätä, että Suomen 1910 vuoden
16290: määräaikaisen eduskunnan oppivelvollisuudesta ja kansa-
16291: koululaitoksen kustannuksista tekemä alamainen esitys
16292: ynnä siihen liittyvät asetusehdotukset jätetään huomioon-
16293: ottamatta ja yleisen oppivelvollisuuden säätäminen Suo--
16294: messa lykätään tuonnemmaksi, kunnes valtiovaraston tila.
16295: ja maan taloudellinen vaurastuminen tekevät tämän toi-
16296: menpiteen mahdolliseksi, sekä että ne menot, jotka mai-
16297: nitusta toimenpiteestä saattavat koitua valtiolaitokselle,
16298: kaikessa tapauksessa määrätään suoritetta.viksi eduskun-
16299: nan myöntämistä varoista eikä valtiorahastosta.
16300:      Kun täten vuoden 1910 eduskunnan alote oppivelvol-
16301: lisuuden toteuttamisesta, joka eduskunnan omien sanojen
16302: mukaan oli luettava lähitulevaisuuden ensimäisiin tehtä-
16303: viin, on saanut tällaisen kielteisen ratkaisun, herää kysy-
16304: mys, onko tämä sivistyksellinen toimi nyt jätettävä lepääT
16305: mään epämääräiseen tulevaisuuteen, vai eikö päinvastoin
16306: nykyisissäkin epäedullisissa oloissa olisi yritettävä toi-
16307: silla, ehkä paremmin onnistuvilla toimenpiteillä edistää
16308: sit~ pyrkimystä, joka tarkoittaa saada koulunkäyntiä
16309: lainsäädännön avulla yleiseksi tahi ainakin nykyistä pal-
16310: joa yleisemmäksi. Ollen tätä jälkimäistä mielipidettä kat-
16311: somme, että vaikkakin yleinen oppivelvollisuus on oleva
16312: tt84        VI, 1. -   KunnaiUnen oppivelvollisuus.
16313: 
16314: se päämäärä, jota kohti kansakoululaitoksemme kehitystä
16315: on suunnattava, on nykyhetkenä pakko ajatella toisia
16316: keinoja, joiden toteuttamisella tätä päämäärää asteettain
16317: lähennellään. Näiden keinojen joukossa vaatii suurinta
16318: huomiota koulunkäynnin edistäminen k u n n a II i s e n
16319: o p p i v e l v o II i suu d en avulla.
16320:      Kunnallinen oppivelvollisuus sisältää sen, että kun-
16321: nalle lainsäädännön kautta myönnetään oikeus määrätä
16322: koulunkäynti pakolliseksi koulun läheisyydessä lapsille,
16323: jotka asuvat määrätyllä alueella koulun ympärillä, esi-
16324: merkiksi kolmen kilometrin läheisyydessä. Kunnallinen
16325: oppivelvollisuus voi samalla olla alueellinen, joten kun-
16326: nalla on oleva oikeus päättää koulunkäynnin pakollisuu-
16327: desta erikseen kuhunkin sen alueella olevaan kouluun
16328: nähden sitä myöten, kuin kunnan mielestä edellytyksiä
16329: sellaiseen kussakin koulupiirissä on olemassa.
16330:      Kunnallisen ja alueellisen oppivelvollisuuden ajatus
16331: ei ole mikään uusi, ei suurissa sivistysmaissa eikä meillä-
16332: kään. Englannissa esim. on kehitys yleiseen oppivelvolli-
16333: suuteen kulkenut .tätä rajoitetun, kunnallisen oppivelvol-
16334: lisuuden tietä. Meillä on useissa aikasemmissa, sääty-
16335: valtiopäivillä esitetyissä anomuksissa lausuttu kunnallisen
16336: oppivelvollisuuden ajatus, mutta tässä yhteydessä mer-
16337:  kitsemme erittäin, että se sisältyy myöskin edellä mainit-
16338: tuun vuoden 1910 eduskunnan ehdotukseen asetukseksi
16339: oppivelvollisuudesta, joka nyt on rauennut. Siinähän
16340:  m. m. ehdotettiin, että harvaan asutuissa seuduissa otet-
16341:  taisiin käytäntöön alueellinen oppivelvollisuus kuntien
16342:  perustamien koulujen ympäristössä. Tällainen toimen-
16343:  pide, jota aikaisempi eduskunta ehdotti poikkeustapauk-
16344: sissa käytäntöön otettavaksi, näyttää nykyisissä oloissa
16345:  olevan se, joka lähinnä tulevana aikana olisi saatava mah-
16346:  dollisimman yleiseksi, jottei harrastus ja toiminta pysäh-
16347:  tyisi yleisen ja yhtäläisen oppivelvollisuuden päämäärään
16348:  johtavalla tiellä.
16349:      Kunnallisen oppivelvollisuuden säätämisessä on mie-
16350:                  Y[.1. -   P. Yirkkunea y. m.
16351: 
16352: lestämme kahta periaa~etta seurattava. Sen toteuttami-
16353: seksi ei lainsäädännön kautta tarvitse luoda uusia koulu-
16354: muotoja eikä myöskään varsinaisesti uutta koululain-
16355: säädäntöä. Molempiin, sekä kouluihin että lainsäädän-
16356: töön, nähden olisi nykyään asetuttava olevien olojen poh-
16357: jalle. Mutta tälläkin pohjalla kunnallinen oppivelvolli-
16358: suus antaisi terveellisen sysäyksen koulu- ja koulunkäynti-
16359: kehitykselle, erittäinkin kehittyneemmissä oloissa, kuten
16360: kaupungeissa ja tiheämmin asutuissa maaseutupaikoissa.
16361: Epäilemättä saavutettaisiin suuria etuja tämänkin, rajoi-
16362: tetun oppivelvollisuuden avulla. Ensinnäkin saataisiin
16363: suurempi määrä lapsia jo toimiviin ja vuosittain perus-
16364: tettuihin uusiin kansakouluihin, kuin mitä niissä nykyisin
16365: on; onhan tunnettua, että hyvin moniin kouluihin voitai-
16366: siin ottaa vastaan enemmän oppilaita, kuin mitä niihin
16367: vapaaehtoisesti tulee. Toinen etu olisi yhtä tärkeä. Of!
16368: yhtä tunnettua, että varsin suuri osa kansakoulua alotta"
16369: neista oppilaista jättää koulunkäyntinsä kesken; tämä on
16370: yleinen, valitettava ilmiö kaikissa kouluissa. Kunnallinen
16371: 0ppivelvollisuus vaikuttaisi sen, että entistänsä paljoa
16372: suurempi oppilasmäärä todella suorittaisi kansakoulun
16373: koko oppimäärän, jopa monissa seuduissa tämän kautta
16374: saataisiin kansakoulun läpikäyminen yleiseksi.
16375:      Kun Keisarillisen Majesteetin päätöstä vuoden 1910
16376: eduskunnan hyväksymän oppivelvollisuuslain hylkäämi-
16377: sestä perustellaan viittaamalla sen vaatimiin suuriin kus-
16378: tannuksiin, joita maan taloudellinen tila ei sietäisi, niin
16379: lienee syytä huomauttaa, että kunnallisen oppivelvolli-
16380: suuden toteuttaminen ei tietäisi erityisten, uusien rasi-
16381: tusten sälyttämistä ei kunnalle eikä hallitukselle yli niiden,
16382: joita nykyinen lainsäädäntö kummallekin määrää. Kun-
16383: :nallinen oppivelvollisuus asettuu kokonaan kunnallisen
16384: itsehallinnon perustukselle. Kunnalla on oleva, ennen-
16385: kuin se ryhtyy sille myönnettyä oikeutta käyttämään,
16386: tilaisuus punnita mahdollisuutensa myöskin taloudellisessa
16387: suhteessa. Kansakoululaitoksen kehitystä ei tarvitsisi
16388:             VI, 1. ~ Kunnallinen oppivelvollisuus.
16389: 
16390:  kiiruhtaa nopeammin, kuin mitä kunnan talous sallisi.
16391:  Joskin alueellisen oppivelvollisuuden toteuttaminen jos-
16392: sakin kunnan kansakoulupiirissä vaatisi pian ehkä lisä-
16393: rakennuksen suorittamisen tahi apuopettajan asettamisen,
16394:  nijn onhan kunnalla täysi mahdollisuus ennakolta tehdä
16395: laskelmia suorituskykyisyydestään, luonnollisesti otta-
16396: malla huomioon, että valtio tällaista kansakoulutoiminnan
16397: laajentamista nykyisenkin lainsäädännön mukaan tuntu-
16398: vasti avustaa. Jotta kunnalla olisi tilaisuus kaikinpuoli-
16399: sesti ja mahdollisimman vapaasti harkita asiaa, olisi ehkä
16400: tarpeen sisällyttää lakiin sellainen määräys, että oppivel-
16401: vollisuus pannaan toimeen, vasta kun siitä kahdessa kunta-
16402: kokouksessa on tehty päätös. Mitä toiseksi köyhien oppi-
16403: lasten koulunkäynnin avustamiseen tulee, niin lasten kyy-
16404: ditsemis- ja majoittamisvelvollisuutta, jonka vuoden 1910
16405: eduskunnan lakiehdotus erinäissä tapauksissa kunnalle
16406: teki pakolliseksi, tuskin tarvitsisi ajatella, kun välimat-
16407: kat tässä tapauksessa olisivat varsin lyhyet. Sitä vastoia
16408: näyttää tarpeelliselta, että kunta velvoitettaisiin anta-
16409: maan välttämätöntä koulunkäynnin avustusta köyhille
16410: lapsille vapaiden opetusvälineitten sekä myöskin koulu-
16411: paikalla saatavan ravinnon ja vaatetuksenkin muodossa.
16412: Mutta ovathan tällaisetkin avustamismuodot jo nykyisin
16413: laajalti käytännössä ja ovathan ne muodostuneet suureksi
16414: osaksi myöskin yksityisten asianharrastajien sekä valtio-
16415: apua nauttivien järjestöjen toimialaksi, joten kuntien
16416: lisärasitusta näissäkään kohdissa ei tarvitsisi peljätä. Ja
16417: kaikkien tämän- tai muunlaisten yllätysten torjumiseksi
16418: voitaisiin lakiin sisällyttää kunnalle oikeus myöskin pe-
16419: räytyä alottamansa oppivelvollisuuden toteuttamisesta,
16420: mutta toisaalta olisi tämänkin mahdollisuuden varalta
16421: huolehdittava tällaiselle hankkeelle tarpeellisen yhden-
16422: jaksoisuuden säilyttämisestä määräämällä, että aiotetua
16423: kunnallisen oppivelvollisuuden tulee jatkua määrätty aika,
16424: esimerkiksi viisi vuotta.
16425:     Tätä asiaa valmistaessamme on näyttänyt tarpeeHi-
16426:                 VI, 1. -    P. Virkkunen y. m.           lt87
16427: 
16428: 
16429: seksi, että kunnallistakin oppivelvollisuutta koskevaan
16430: eduskuntalakiin otettaisiin nyt hyljätyn, yleistä oppi-
16431: velvollisuutta koskevan lakiehdotuksen ne pykälät, jotka
16432: edelliseenkin soveltuvat, mutta että muutoin pysyteltäi-
16433: siin nykyisen koululainsäädännön puitteissa, kuten tähän
16434: anomusehdotukseen liittyvä asetusehdotus tarkemmin
16435: osottaa.
16436:     Sen nojalla, mitä edellä on esiintuotu, saamme kun-
16437: nioittaen ehdottaa,
16438: 
16439:                että eduskunta puolestaan hyYäksyisi ja Kei-
16440:            sarillisen Majesteetin "ahyistettaYaksi lähettäisi
16441:            seuraaYan asetusehdotuksen kunnallisesta oppi-
16442:            velYollisuudesta:
16443: 
16444: 
16445:                             Asetus
16446:         kunnallisesta oppivelvollisuudesta.
16447: 
16448:                            I LUKU.
16449: 
16450: Kunnallisesta               oppivelvollisuudesta
16451:                            yleensä.
16452: 
16453:                               1 §.
16454:     Jokaisella kunnalla olkoon oikeus alempana olevain
16455: määräysten mukaisesti velvoittaa kunnan alueella asuvat,
16456: kouluiässä olevat lapset käymään kansakoulua sen tieto-
16457: ja taitomäärän saavuttamiseksi, joka koulussa asetusten
16458: mukaan annetaan.
16459: 
16460:                               2 §.
16461:    Oppivelvollisuuden voi kunta asianomaisen piiritar-
16462: kastajan ja koulutoimen ylihallituksen valvonnan alaisena
16463: toimeenpanna, tehtyään asiasta päätöksen kahdessa ko-
16464: 488          VI, 1. -   KUJUlalUnen oppivelvolHsuus.
16465: 
16466: kouksessa alueettain niissä koulupiireissä, yhdessä tahi
16467: useammassa, joiden se harkitsee tarjoavan siihen tarpeel-
16468: lisia edellytyksiä.      ·
16469: 
16470: 
16471:                            II LUKU.
16472: 
16473: K u n n a II i s e n o p p i v e 1 v o ll i s u u d e n t ä y t-
16474:                      t ä m i se s t ä.
16475: 
16476:                                3 §.
16477:     Kunnallisen oppivelvollisuuden alainen on lapsi, jonka
16478: matka kansakouluun ei ole kolmea kilometriä pitempi.
16479: Oppivelvollisuus alkaa, missä alempi kansakoulu jo ol\
16480: toimessa, syyslukukauden alusta sinä kalenterivuonna,
16481: jonka kuluessa lapsi täyttää seitsemän vuotta; missä taas
16482: kansakoulun oppimäärä on nelivuotinen, syyslukukauden
16483: alusta sinä kalenterivuonna, jonka kuluessa lapsi täyttää
16484: yhdeksän vuotta, ja päättyy kummassakin tapauksessa
16485: sinä vuonna, jonka kuluessa hän täyttää kolmetoista
16486: vuotta.
16487:     Edellisessä kappaleessa mainitut oppivelvollisuusajat
16488: siirtykööt, jos vanhemmat tai kansakoulun johtokunta
16489: lapselle edulliseksi harkitsevat, yhtä vuotta myöhem-
16490: mäksi.
16491:     Ikään katsomatta pidettäköön lapsi oppivelvollisuu-
16492: tensa täyttäneenä niin pian kuin hän on läpikäynyt kansa-
16493: kou]un taikka muuten suorittanut vastaavan oppimäärätt.
16494: 
16495:                               :4 §.
16496:     Vapautuksen oppivelvollisuudesta saakoon lapsi ruu-
16497: miinvian tai heikon terveyden takia siinä määrin kuin
16498: lääkäri on katsonut tarpeelliseksi. Jollei lääkärin todis-
16499: tusta ilman suuria vaikeuksia voida hankkia, riippukoon
16500: vapautus kansakoulunjohtokunnan harkinnasta, mikäli va-
16501: pautus ei koske koko koulunkäyntiä lukukautta pitem-
16502:                 VI, 1. -    P. Virkkunen y. m.
16503: 
16504: pänä aikana, jossa tapauksessa lapsi on kunnan kustan-
16505: nuksella toimitettava lääkärin tarkastettavaksi.
16506:     Heikon käsityskyvyn vuoksi vapauttakoon johtokunta
16507: kansakouluntarkastajan suostumuksella lapsen oppivel-
16508: vollisuuden täyttämisestä siinä määrin, kuin välttämä-
16509: töntä on.
16510:     Muun erinomaisen syyn takia saakoon johtokunta
16511: vanhempain pyynnöstä myöntää vapautusta oppivelvolli-
16512: suudesta enintään kuukaudeksi tai kansakouluntarkas-
16513: tajan luvalla korkeintaan yhdeksi lukukaudeksi.
16514: 
16515:                               5 §.
16516:     Varattomille lapsille olkoon kunta velvollinen anta-
16517: maan siksi riittävää avustusta, että heidän koulunkäyn-
16518: tinsä tulee mahdolliseksi.
16519: 
16520: 
16521:                            III LUKU.
16522: 
16523: Kunailisen      oppivelvollisuuden                  val-
16524:         v o n n a n t ä y t t ä m i s e s t ä.
16525: 
16526:                               6 §.
16527:     Huolenpito kunnallisen oppivelvollisuuden täyttämi-
16528: sestä kuuluu asianomaiselle kansakoulunjohtokunnalle.
16529: Tämän huolenpidon on kunta oikeutettu joissakin kohdin
16530: jättämään erityisen lautakunnan tai muun kunnallisen
16531: viranomaisen asiaksi.
16532: 
16533:                               7 §.
16534:     Kansakoulunjohtokunnan on pnrm oppivelvollisista
16535: lapsista pidettävä luetteloa, mitä varten asianomainen
16536: papisto ja seurakuntain johtajat ovat velvolliset antamaan
16537: tarpeelliset tiedot.
16538: 400         VI, 1. -   Kunnallinen oppivelvollisuus.
16539: 
16540:                               8 §.
16541:     Jos vanhemmat laiminlyövät velvollisuutensa saan-
16542: nöllisesti käyttää lastansa koulussa tai eivät toimita hä-
16543: nelle vastaavaa opetusta, tulee johtokunnan kehoittaa
16544: vanhempia täyttämään sanottu velvollisuus sekä, elleivät
16545: siitä ota ojentuakseen, viralliselle syyttäjälle ilmoittaa
16546: heidät syytettäviksi tuomioistuimessa.
16547:     Kun tuomioistuin havaitsee vanhemmat syypäiksi
16548: sellaiseen laiminlyöntiin, tuomitkoon heidät enintäin vii-
16549: denkymmenen markan sakkoon.
16550:     Jos laiminlyöjä edelleen niskoittelee, sittenkun syyte
16551: häntä vastaan on nostettu, on rangaistus siitä yhdistettävä
16552: rangaistukseen ensin ilmiannetusta laiminlyönnistä.
16553:     Joka uusii sellaisen laiminlyönnin, tuomittakoon kor-
16554: keintaan sadan markan sakkoon.
16555: 
16556:                               9 §.
16557:     Kunnan viranomainen, joka jättää täyttämättä hä-
16558: nelle tämän asetuksen 6, 7 ja 8 §:n mukaan kuuluvan vel-
16559: vollisuuden, rangaistakoon niinkuin virkarikoksesta rikos-
16560: laissa säädetään.
16561: 
16562:                              10 §.
16563:     Kansakoulunjohtokunta on oikeutettu niiltä vanhem-
16564: milta, jotka lapsilleen hankkivat opetusta muualla, kuin
16565: kunnan kansakoulussa, vaatimaan kunkin lukuvuoden
16566: lopussa pätevän henkilön antaman todistuksen lapselle
16567: annetun opetuksen laadusta ja laajuudesta. Hyväksyttä-
16568: vän todistuksen puutteessa on johtokunta oikeutettu kuu-
16569: lustuttamaan lasta. Kuulustelun toimittakoon lapsen
16570: opettaja johtokunnan määräämän pätevän henkilön läsnä-
16571: ollessa. Pätevällä henkilöllä tarkoitetaan tässä pykälässä
16572: kansakoulun virkakelpoista opettajaa.
16573:     Jos havaitaan, ettei kotiopetus, muistutuksesta huoli-
16574: matta, vastaa tarkoitustaan, velvoittakoon johtokunta
16575:                VI, 1. -    P. Virkkunen y. m.
16576: 
16577: vanhemmat määräajan kuluessa panemaan lapsen kansa~
16578: kouluun.
16579:     Vanhemmilla, jotka eivät johtokunnan päätökseen
16580: tyydy, olkoon valta jättää asia kansakouluntarkastajan
16581: ratkaistavaksi.
16582: 
16583:                              11 §.
16584:     Kunnan toimeenpaneroa alueellinen oppivelvollisuus
16585: <Jlkoon voimassa vähintäin viisi vuotta.
16586: 
16587: 
16588: 
16589:    Helsingissä helmikuun 16 p:nä 1914.
16590: 
16591: Paavo Virkkunen.                        Isak Saha.
16592: Wäinö Walkama.                          lida Yrjö-Koskinen.
16593: Juho Rannikko.                          Akseli Rauanheimo.
16594: Antti Tulenheimo.                       Onni Halls ten.
16595: J. A. Mannermaa.                        Mikko Jaskari.
16596: J. Oskari Peurakoski.                   Mikko Iipponen.
16597: Reinh. Grönvall.                        M. Tuomela.
16598: E. Kilpeläinen.                         A. v. Weissenberg.
16599: Pekka Ikonen.                           Akseli Nikula.
16600: Johannes Laine.                         Kust. Killinen.
16601:                           M. Latva.
16602: VI, 2. -   Anom. ehd. .N:o 14.
16603: 
16604: 
16605: 
16606: 
16607:             Yrjö-Koskinen, Iida, y. m.:         Määrärahan
16608:                myöntämisestä matka-apurahoiksi kotitalous-
16609:                y. m. konlujen opettajattarille.
16610: 
16611: 
16612:              S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
16613: 
16614:     Viitaten perusteluihin, joita on esitetty viime vuoden
16615: valtiopäiville annetussa anomusehdotuksessa n:o 84 (Liit-
16616: teet VI, siv. 589), pyytävät allekirjoittaneet eduskuntaa
16617: anomaan_,
16618: 
16619:                 että hallitus myöntäisi 4,000 markan Puo-
16620:             tuisen rahamäärän jaettaPaksi matkarahoina
16621:             maan kotitalous-, keitto- ja emäntäkouluissa
16622:             toimiPille opettajattarille.
16623: 
16624:     Helsingissä, helmikuun 13 p:nä 1914.
16625: 
16626:       Iida Yrjö-Koskinen.       Eveliina Ala-Kulju.
16627:       Tekla Hultin.            Tilda Löthman.
16628:       J. G. Hirvensalo.        E. Y. Pehkonen.
16629:                       Onni Hallsten.
16630: Yl, !!. -   A110111. ebd. K:o ta.
16631: 
16632: 
16633: 
16634: 
16635:               Yrjö-Koskinen, Iida, y. m.: Kotitalousopetuk-
16636:                 sen aPustamiseksi myönnetyn määrärahan
16637:                 korottamisesta.
16638: 
16639: 
16640:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
16641: 
16642:     Eduskunta anoi viime vuoden valtiopäivillä >>että
16643: talouskoulujen ja -kurssien avustamiseen vuodeksi 1914
16644: myönnettäisiin 150,000 markan suuruinen määräraha>>.
16645: Minkä verran mainitut koulut ja kurssit tänä vuonna
16646: avustusta saavat, ei vielä tiedetä. V. 1913 niitä kaikkiaan
16647: oli 28; näille oli myönnetty yhteensä 94,200 markkaa.
16648: Kun menosäännössä tätä tarvetta varten oli käytettävänä
16649: ainoastaan 20,000 markkaa (joka summa riitti vain viidelle
16650: koululle), oli pakko lisäksi käyttää 74,200 markkaa meno-
16651: sääntöön otetusta 150,000 markan suuruisesta yleisestä
16652: määrärahasta, jonka varsinaisena tarkoituksena on tyy-
16653: dyttää tilapäisesti esiintyviä tarpeita maanviljelyksen ja
16654: sen sivuelinkeinojen alalla. Siinä arm. esityksessä taas
16655: varain hankkimisesta vuodeksi 1915 niihin tarpeisiin,
16656: joihin valtion vakinaiset tulot eivät riitä, on maanviljelys-
16657: toimituskuntaan kohdistuvien hallinnonhaarain >>erinäisiin
16658: määrärahoihin•> merkitty 10,000 markan summa sen lisäksi,
16659: mitä ennen on puheen-alaiseen tarkoitukseen ollut käy-
16660: tettävissä. Kun niin ollen tämä tärkeä puoli kansamme
16661: taloudellisen elämän kohottamista yhä edelleen näyttää
16662: jäävän suurimmalta osalta tilapäisten avustusmäärärahain
16663: varaan, rohkenevat allekirjoittaneet uudelleen pyytää
16664: eduskuntaa anomaan,
16665: 494         VI, n. -   Kotitalousopetuksen avustaminen.
16666: 
16667:                  että kotitalousopetuksen avustamista varten
16668:               myönnetty määräraha korotettaisiin 200,000 mar-
16669:               kaksi vuosittain.
16670: 
16671:       Helsingissä, 13 p:nä helmik. 1914.
16672: 
16673:         Iida Yrjö-Koskinen.              J. G. Hirvensalo.
16674:         Eveliina Ala-Kulju.               E. Y. Pehkonen.
16675:         Tekla Hultin.                     M. Latva.
16676:         TUda Löthman.                     Onni Hans ten.
16677:                                                           ~95
16678: 
16679: 
16680: 
16681: VI, 4 . - Anom. ehd. N:o 55.
16682: 
16683: 
16684: 
16685: 
16686:             Ala-Kulju, Eveliina, y. m: Apurahan myöntä-
16687:                misestä Kotikasratusyhdistykselle sen toimin-
16688:                nan kannattamiseksi ja laajentamiseksi.
16689: 
16690: 
16691:              S u o m e n E d u s k u n n a II e.
16692: 
16693:     Suuri oli usko kansamme tulevaisuuteen ja ihanat
16694: olivat toiveet siitä valtiollisen heräämisemme aikoina.
16695: Mutta nyt täytyy jokaisen, joka haluaa ympärillensä
16696: katsoa, vaikkei erityisesti vikoja hakisikaan, nähdä, että
16697: kansamme ja varsinkin sen nuoriso on monessa suhteessa
16698: niin alhaalla, ettei se koskaan ole ollut sellaisessa tilassa.
16699: Kansamme rappeutumisesta kuuluu ääniä kaikkialta.
16700: Viime aikoina on ulkonainen, opillinen sivistys maas-
16701: samme paljon noussut ja kuitenkin suuri osa nuorisosta
16702: elää aatteetonta, suorastaan huonoa elämää, sanomatto-
16703: maksi onnettomuudeksi itselleen ja kansalleen.
16704:     Olemme luottaneet liiaksi yksinomaan koulujen tarjoa-
16705: maan ulkonaiseen sivistykseen, unohtaen kotikasvatuksen
16706: suuren tärkeyden, joten kasvatus on jäänyt vajavaiseksi,
16707: jättäen sydämen osattomaksi. Sydän terveeksi! kuuluu
16708: sentähden nyt huuto kautta maan. - Kodit ovat kan-
16709: samme sydämet. Niiden terveydestä ja voimasta riippuu
16710: kansan voima. Sillä henkisellä ja siveellisellä ryhdillä
16711: mikä kotona saadaan, on läpi elämän vaellettava. Ja sen
16712: tien viitoittaa kasvattaja. Kasvattajat on saatava huo-
16713: maamaan työnsä tärkeys. Heidän on liityttävä suureen
16714: yhteistyöhön omia, lastensa ja kansansa etuja valvomaan.
16715:                                                          VI, 2
16716: 496     VI, 4. -   Kotikasvatusyhdistyksen avustaminen.
16717: 
16718:      Koteja ja kasvatusta kodeissa on kotikasvatusyhdistys
16719: tahtonut ruveta nostamaan. Yhdistys perustettiin jo
16720: suurlakon aikana, sillä uuden Suomen rakennus oli alettava
16721: kivijalasta - kodista alkaen. Ajan suuressa humussa
16722: ei kuitenkaan kukaan joutanut pontevasti tekemään niin
16723: vähäiseltä näyttävää työtä.
16724:      Lähes kaksi vuotta sitten pantiin Kotikasvatusyhdis-
16725: tyksen työ suurempaan vauhtiin. Peläten lähtivät yhdis-
16726: tyksen työntekijät puhumaan, aluksi kaupunkeihin. Saa-
16727: daanko kuulijoita? Ymmärtävätkö kasvattajat tehtä-
16728: vänsä suuruuden, huomaavatko sen monet vaikeudet?
16729: Nämä epäilykset mieltä ahdistivat. Mutta kaikkialla ovat
16730: valtavat ihmisjoukot näihin tilaisuuksiin kerääntyneet.
16731: Suurimmatkin kokoushuoneet ovat usein käyneet liian
16732: ahtaiksi. Ja ilta illan jälkeen kokoonnutaan kuulemaan
16733: näitä vanhoja, yksinkertaisia, unohdettuja, kotikasva-
16734: tuksen suurta merkitystä selvitteleviä totuuksia. Hätä
16735: ja tuska on heidät koonnut .. Monet heistä ovat nähneet
16736: lastensa ja nuorisonsa aivan läpi käsien menevän turmion
16737: teille. Tämän nähden nuoremmat kasvattajat vavisten
16738: ajattelevat: Tuollainenko on meidän ja lastemme tule-
16739: vaisuus! Eikö missään pelastusta näy?
16740:      Kotikasvatusyhdistyksen työ on ulotettu myöskin
16741: maaseudulle, Suomen syrjäisimpiin soppiin asti. Ja lähes
16742: kaikkialla yhtä hyvällä menestyksellä. On merkillistä
16743: nähdä, miten tämmöisenä aikakautena niin vanha ja joka-
16744: päiväinen asia pystyy kokoamaan kaikenmielisiä ihmisiä
16745: ja kuinka näissä kokouksissa mielet lämpiävät. - Eräässä
16746: suuressa liikeseudussa ennustettiin, että >>Kodin päiville>>
16747: ei tule kuin muutamia kymmeniä ihmisiä. Heti ensi-
16748: mäisenä iltana saapui kumminkin yli 700 ja uskollisesti
16749: istuttiin joka ilta lähes viikon päivät. K:n pienessä kau-
16750: pungissa oli kuutena iltana 600-800 henkeen. Siinä
16751: istui oppinut tohtori työmiehen rinnalla ja hieno rouva
16752: yksinkertaisen tehtaalaisnaisen vieressä. Muutamilla teh-
16753: dasseuduilla on kuulijain määrä noussut tuhanteen, isännät
16754:                   VI, 4. -   Ala-Kulju y. m.            497
16755: 
16756: 
16757: usein työväkensä joukossa istuen. On ollut oikein liikut-
16758: tavaa nähdä miten tämä asia näinä erimielisyyden aikoi-
16759: nakin on pystynyt ihmisiä yhdistämään. Mutta eipä
16760: ihmekään, sillä onhan kotikasvatusyhdistyksen tarkoitus
16761: herättää kaikissa kansalaisissa harrastusta tärkeään ja
16762: vastuunalaiseen kotikasvatustyöhön.
16763:     Kotikasvatusyhdistys tahtoo tulla kasvattajille avuksi.
16764: Se tahtoo yhdistää heidät, koota heidät keskustelemaan
16765: näistä asioista, neuvottelemaan, yhdessä keksimään oikeita
16766: menettelytapoja.
16767:     Tässä mielessä on yhdistys lähes 2-vuotisella työ-
16768: ajallaan toimittanut noin 600 esitelmätilaisuutta, joissa
16769: on pidetty yli 900 esitelmää noin 95,000 kuulijalle, sekä
16770: levitetty hyvää kasvatuskirjallisuutta. Yhdistys itse on
16771: toimittanut julkisuuteen viisi eri kasvatuskysymyksiä
16772: käsittelevää kirjasta. Vanhempien työn helpottamiseksi
16773: on koetettu nuorisossa herättää pyrkimyksiä itsekasva-
16774: tukseen. Sille on pidetty eri kokouksia ja melkoinen määrä
16775: itsekasvatus- ja tietokirjallisuutta on saatu levenemään.
16776: - Monin paikoin on perustettu paikallisia kasvatusyhdis-
16777: tyksiä, joilla on tahdottu voimakasta harrastusta ja suora-
16778: naista toimintaa jatkuvaksi ylläpitää. Kotikasvatus-
16779: yhdistyksellä on oma kerran kuussa. ilmestyvä lehtensä
16780: >>Koti>>. Se yhdistää kasvattajia heidän suuressa työssänsä.
16781: Tässä saavutettuja kokemuksia vaihdetaan, neuvoja ja
16782: ohjeita toisilleen annetaan. Ensimäisenä ilmestymis-
16783: vuonna lehteä levisi 5,000 vuosikertaa, toisena eli viime
16784: vuonna 18,000 ja tänä vuonna tilaajamäärä vielä kasvaa.
16785:  Lehden harvinaisen suuri leveneminen on osotuksena siitä,
16786: että yhdistyksen työtä tarvitaan ja että sitä koetetaan
16787: seurata. Sen levittämistä onkin pidetty yhtenä työn
16788: tärkeimmistä puolista, koska se säännöllisesti koteihin
16789: saapuen aina muistuttaa kasvatustyötä ja siihen mieliä
16790: kiinnittää.
16791:     Kysytään: millä varoilla näinkin laajaa työtä on tehty?
16792:     Kun puhujia on yhdistykseltä jollekin paikkakunnalle
16793: 498     VI, 4. -   Kotikasvatusyhdistyksen avustaminen.
16794: 
16795: pyydetty, on asianomaisessa seudussa myöskin varat
16796: kerätty. Moni köyhä on tähän työhön roponsa kantanut.
16797: Ja pitäjän alueelle on tavallisesti järjestetty kokouksia
16798: joka kylään, usein 30-50 kokousta saman kunnan alueella.
16799: Esimerkkinä esiteimien luvusta määrätyllä alueella mainit-
16800: takoon, että Kivennavalla ja Terijoella pidettiin 116 esi-
16801: telmää. Yksityiset henkilöt sekä liikkeet ovat myös
16802: antaneet varoja tähän tarkoitukseen. Tällaisten varojen
16803: käytölle on lahjoittaja useimmiten paikan määrännyt.
16804: Niinpä antoi Kajaanin puutavarayhtiö Kainuun kihla-
16805: kunnan hyväksi 500 mk., Vuojoen osakeyhtiö 500 mk.
16806: Länsi-Suomea varten, A. Ahlström'in osakeyhtiö Porin
16807: ympärillä olevilla alueillaan tehtävään työhön 500 mk.,
16808: Kymi-yhtiö tehtailiaan pidettyihin •>Kodin päiviin•> yli
16809: 400 mk., Helsingin kaupunkikunta omaa aluettaan varten
16810: 3,000 mk. ja joukko maalaiskuntia pienempiä summia
16811: kukin omia kyliänsä varten. Näin on työ voitu melkoisen
16812: laajalle ulottaa. Mutta sitä on voitu, kuten yllä olevasta
16813: käy selville, tehdä ainoastaan varakkaammilla, valistu-
16814: neimmilla seuduilla, missä kaikenlaista sivistystyötä muu-
16815: tenkin voimakkaammin tehdään. Köyhemmät, karum-
16816: mat, enemmän takapajulle jääneet seudut, jotka tätä työtä
16817: kipeimmin tarvitsisivat, ovat jääneet siitä melkein koko-
16818: naan osattomiksi ja yksinomaan varojen puutteesta. Sillä
16819: Kotikasvatusyhdistyksellä on ollut käytettävänään sel-
16820: laisia varoja, joita ei millekään erikoiselle paikkakunnalle
16821: ole määrätty, ainoastaan Koti-lehdestä saatu vähäinen
16822: voitto - paljoa se ei voi tuottaa, kun lehden hinta leviä-
16823: mistä silmällä pitäen täytyy asettaa mahdollisimman
16824: vähäksi (mk. 1: 50 vuodessa) -, Kansakoulunopettajain
16825: Osakeyhtiö Valistuksen antama 1,500 mk. sekä Keisa-
16826: rillisen Senaatin viime vuonna ensi kerran myöntämä apu
16827: 2,000 mk.
16828:      Näillä varoilla on tähänastinen toiminta kustannettu.
16829: Kotikasvatusyhdistykselle saapuu runsaasti pyyntöjä eri
16830: osista maata: lähettäkää joku puhuja tännekin päin.
16831:                    VI, 4. -   Ala-Kulju y. m.              ~99
16832: 
16833: 
16834: 
16835: Useimpiin täytyy vastata kieltävästi, koska ei ole varoja.
16836:  Ja tämä epääminen on vaikeaa varsinkin silloin, kun
16837: pyyntö on tullut sellaiselta seudulta, jossa herätystyötä
16838: ei omin voimin voida suorittaa. Perä-Pohjolassa esim.
16839: valitetaan: Tulkaa, auttakaa meitä, kotimme ja nuori-
16840: somme hukkuvat liikkuvan väestön huonoon elämään!
16841:     Edellä kuvatut tosiasiat silmäin edessä ja ottaen huo-
16842: mioon sen erinomaista menestystä saavuttaneen tavan,
16843: jolla Kotikasvatusyhdistys on työnsä tehnyt, sen harvi-
16844: naisen innostuksen, mikä sen järjestämissä esitelmätilai-
16845: suuksissa on vallinnut, on ehdottomasti myönnettävä,
16846: että sen ajama työ, kodeissa suoritettavan kasvatustyön
16847: oikeaan ohjaaminen, ansaitsee tukea yhteisistä varoista,
16848: varsinkin kun näillä varoilla työtä tehtäisiin sellaisilla
16849: seuduilla, jotka kaikinpuolin ovat vähimmälle osalle jää-
16850: neet, varakkaammat paikkakunnat pitävät edelleenkin
16851: itse huolen siitä, että niillä tätäkin työtä tehdään.
16852:     Näin ollen allekirjoittaneet pyytävät eduskuntaa
16853: yhtymään anomukseen,
16854: 
16855:                 että myönnettäisiin ()Uosittainen 10,000 mar-
16856:            kan suuruinen apuraha Kotikas()atusyhdistyk-
16857:            selle sen toiminnan kannattamiseksi ja laajenta-
16858:            miseksi.
16859: 
16860:    Helsinki, 17 päivänä helmikuuta 1914.
16861: 
16862:      Eveliina Ala-Kuiju.            Tilda Löthman.
16863:      Wäinö Walkama.                 Pekka Ikonen.
16864:      E. Kilpeläinen.                J. Waarala.
16865:      M. Latva.                      M. Tuomela.
16866:      E. Saari.                      Pentti Hiidenheimo.
16867:      A. Koivisto.                   Mikko Jaskari.
16868:      P. Saarelainen.                Mikko Luopajärvi.
16869:      K. A. Lohi.                    E. S. Yrjö-Koskinen.
16870: 500
16871: 
16872: 
16873: VI, 5. -   Anom. ehd. N:o 54;
16874: 
16875: 
16876: 
16877: 
16878:              Jokinen, Alma, y. m.: Kotien perustamisesta
16879:                 turPattomia lapsia ja niiden äitejä Parten.
16880: 
16881: 
16882:               S u o m e n E d u s k u n n a 1 1 e-
16883: 
16884:    Viitaten vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä edus-
16885: kunnalle jätetyn anomusehdotuksen n:o 78 perusteluihin
16886: {Toiset Valtiopäivät 1909, Liitteet VI, siv. 180) sekä vuo-
16887: den 1913 valtiopäiväin sivistysvaliokunnan mietintöön
16888: n:o 5 liitetyn vastalauseen perusteluihin (Valtiopäivät
16889: 1913, Asiakirjat V, 2, Anomusmietintö n:o 15), saamme
16890: kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta anoisi,
16891: 
16892:                   että hallitus Palmistuttaisi eduskunnalle
16893:              jätettäPäksi esityksen yhteiskunnallista lasten-
16894:              hoitoa järjestäPäksi laiksi, jonka mukaan kun-
16895:              tien on, Paltion runsaasti apustamina, perus-
16896:              tettaPa ja ylläpidettäPä koteja parattomia orpoja
16897:              ja yleensä turPattomia lapsia sekä niitä Piime-
16898:              mainittujen äitejä Parten, jotka haluaPat itse
16899:              hoitaa lastaan sen ensi ikäPuotena.
16900:       Helsingissä, 17 p:nä helmikuuta 1914.
16901: 
16902:        Alma Jokinen.                 Elviira Wihersalo.
16903:        Hilja Pärssinen.              Sofia Hjulgren.
16904:        Hulda Salmi.                  Anni Huotari.
16905:        Miina Sillan pää.             Mimmi Haapasalo.
16906:        Aura Kiiskinen.               Ida Aalle-Teljo.
16907:                                                          501
16908: 
16909: 
16910: VI, 6. -   Anom. ehd. N:o 64.
16911: 
16912: 
16913: 
16914: 
16915:             Pärssinen, Hilja, y. m.: Aisti{)iallisten hoidon
16916:                ja kas{)atuksen järjestämisestä lainsäädäntö-
16917:                toimenpiteen kautta.
16918: 
16919: 
16920:              S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
16921: 
16922:     Kansamme keskuudessa elää suuri ryhmä kärsiviä
16923: ihmisiä, jotka vaillinaisten aistimien, ruumiinvioittumain
16924: tai puuttuvaisen ymmärryksen vuoksi eivät koskaan voi
16925: ruumiinrakenteeltaan terveitten tapaan suhtautua elä-
16926: mään ja siinä vallitsevaan olemisen taisteluun. Tällaisia
16927: abnormeja ovat sokeat, kuurot, tylsämieliset, kaatuva-
16928: tautiset ja raajarikkoiset. Heille on ominaista tila, missä
16929: ovat ikäänkuin sairauden ja terveyden rajalla. Heiltä
16930: on tavallisesti poissa kaikki toivo tulla terveeksi, mutta
16931: kuitenkaan ei heidän viallisuutensa kiusaa samalla tavalla
16932: kuin kipua tuottava tauti, vaan sen sijaan pysyväisesti
16933: rajoittaa heidän kykyään liikkua ja työskennellä.
16934:     Tämä asiaintila tekee varattomain abnormisten ihmis-
16935: ten elämän erittäin vaivaloiseksi. On jo itsestään selvää,
16936: ettei varallisuus ja huoleton hoivan saanti voi korvata
16937: vialliselle niitä kärsimyksiä, jotka puuttuva ruumiinterveys
16938: tuo. Mutta kun viallisuuden lisäksi tulee lapsuuden ja
16939: nuoruuden aikana laiminlyöty kehitys ja elinikäinen puute,
16940: niin jo pelkästään yleinen ihmisyys vaatii tässä tilassa
16941: olevain kärsimyksiä lieventämään.
16942:     Ryhdyttäessä pohtimaan kysymystä abnormien ihmis-
16943: ten auttamisesta, on ensiksi perehdyttävä abnormisuuden
16944: 502        VI, 6. -   Aistiviallisten hoito ja kasvatus.
16945: 
16946: 
16947: laatuun, koska se eri tapauksissa on hyvin erilainen, joten
16948: eri abnormit yksilöt ovat hyvin eri asteella kykyjensä
16949: ja kehitysmahdollisuuksiensa puolesta.          Abnormisuus
16950: saattaa olla suurempi tai pienempi, ilmetä joko aivan
16951: tärkeässä tai vähemmän tärkeässä ruumiinosassa, olla
16952: peräisin syntymästä tahi tulee vasta myöhemmin.
16953:     Myöskin abnormisuuden syitä olisi tutkittava, että
16954: voitaisiin taistella sellaisia ilmiöitä vastaan, joista se on
16955: seurauksena, sekä samalla päättää kenellä tässä on suu-
16956: remmat huolenpitovelvollisuudet. Ja tätä asian puolta
16957: tutkittaessa ilmenee, että suurin osa kyseessä olevista
16958: ihmisistä on saanut vammansa vaikuttimista, joissa perin-
16959: näisenä tekijänä on yhteiskunnallinen kurjuus. Milloin
16960: he ovat synnynnäisesti vaivaisia, on usein juuri äidin
16961: aseman kurjuus tai puuttuva apu synnytyksessä saattanut
16962: aiheuttaa sikiön viallisuutta. Toisissa tapauksissa taasen
16963: on vamma kotoisin lapsen ensi-ikävuosilta. Köyhälistön
16964: keskuudessa on pienten lasten hoito vanhempain puut-
16965: teellisen taloudellisen aseman vuoksi kovin vajavaista.
16966: Monen lapsen korva- ja näkövammat ovat pahentuneet
16967: elinikäisiksi puutteellisen tai liian myöhäisen lääkärin
16968: avun tähden. Tapahtuu nimittäin, varsinkin maaseudulla,
16969: jossa lääkäreitä on harvassa ja vanhemmilla huonot kulje-
16970: tusneuvot, että lapsen sairastaessa aistivioittumaa, lääkä-
16971: rinapuun turvaudutaan vasta silloin, kun tämä voi enää vain
16972: todentaa aistiviallisuuden jäävän pysyväiseksi. Myöskin
16973: lapsena saatu raajarikkoisuus on enimmäkseen seurauksena
16974: sellaisista lasten taudeista, kuten riisi- ja tuberkuloosi,
16975: jotka ovat etupäässä köyhälistön vitsauksena. Ja lopuksi
16976: on lukuun otettava tapaturmain aiheuttamat ruumiin-
16977: viat. Tapaturmia taasen enin määrä sattuu ruumiillisen
16978: työn teossa, tuottaen siten varattornia raajarikkoisia.
16979: Näin ollen suurin osa puheena olevista kärsivistä on etu-
16980: päässä köyhiä ihmisiä, jotka ilman omaa syytään ovat
16981: tähän tilaan joutuneet, saaden kuitenkin varattomuutensa
16982: vuoksi kaksinkertaisesti tuntea onnettomuuttaan.
16983:                   VI, 6. -   Pärssinen y. m.            503
16984: 
16985: 
16986:     Jo edellä viittasimme siihen, että pelkistä ihmisyys-
16987: syistä on näiden abnormien ihmisten tilaa yritettävä tehdä
16988: paremmaksi. Ja että heidän huolenpitonsa ei jää pelkän
16989: vapaaehtoisen lähimmäisten hyväntahtoisuuden varaan,
16990: on asiaan yhteiskunnan puolelta tehoisalla lainlaadinnalla
16991: ja sen määräämillä toimenpiteillä kajottava. Tämä on
16992: paitsi varmojen käytännöllisten tulosten saavuttamisen
16993: kannalta, tärkeää myös siltä oikeusnäkökannalta, että
16994: kys·eessä olevat abnormisuudet, suurimmaksi osaksi joh-
16995: tuvat, kuten yllä viittasimme yhteiskunnallisista syistä.
16996:     Siirtyessämme sitten tarkastamaan, miten abnormien
16997: huolenpitoa olisi järjestettävä, näemme asian vaativan
16998: sangen monipuolista toimintaa. Ensiksikin näyttäytyy
16999: heidän kasvatuksensa ja kehittämisensä kaikkein välttä-
17000: mättömimmiltä. Pitkäaikainen työ nimittäin tällä alalla
17001: osottaa, että viallisten lasten hoidon, kouluutuksen ja
17002: lääketieteellisen tukimenettelyn avulla onnistutaan suu-
17003: ressa määrin kehittää heidän liikunta- ja toimintakykyään
17004: tai korvaamaan puuttuvien aistien synnyttämää vaja-
17005: vaisuutta. Siten voidaan invaliideille hankkia osittaista
17006: työkykyä sekä vetää heitä, vaikkakin rajotetusti, yleisen
17007: ihmistoiminnan ja harrastusten piiriin.
17008:     Nykyään toimii maassamme valtion ylläpitäminä 2
17009: sokeainkoulua ja 8 kuuromykkäkoulua sekä 1 oppilaitos
17010: tylsämielisiä varten. Yhtään kokonaan valtion ylläpitä-
17011: mää laitosta ei ole raajarikkoisille eikä kaatuvatautisille.
17012: Ne 3 laitosta, jotka ovat olemassa raajarikkoisia varten,
17013: ovat erinäisten yhdistysten ylläpitämiä, saaden vähäisen
17014: valtioavun. Olisi siis saatava maahamme riittävä määrä
17015: kyseessäolevia laitoksia sekä niiden valtion kannatus niin
17016: järjestetyksi, että varattomat hoidokkaat saisivat niissä
17017: vähäisemmällä maksulla olla. Siten varattomain hoi-
17018: dokkien kouluutuskustannukset eivät tulisi kovin rasitta-
17019: maan kuntia, joille sensijaan olisi säädettävä pakko pitää
17020: huoli heidän laitokseen toimittamisestaan ja kustantami-
17021: sestaan. Tällaista pakkoa ei ole nykyään maassamme,
17022: 504        VI, s. -   Aistiviallisten hoito ja kasvatus.
17023: 
17024: 
17025: mistä johtuukin, että usein jää hoidokin laitokseen lähettä-
17026: minen tekemättä. Tätä asiain tilaa kuvaa jonkun verran
17027: vuosikymmen sitten koottu tilasto: V:na 1901 oli maas-
17028: samme 3,088 kuuromykkää, 2,297 sokeaa ja 3,494 tylsä-
17029: mielistä. Näistä 11-19 vuoden välillä eli koulu- ja kehi-
17030: tysijässä 732 kuuromykkää, 143 sokeaa, 711 tylsämielistä.
17031: Koulua kävi lukuvuonna 1903-1904 524 kuuromykkää,
17032: 112 sokeaa ja 62 tylsämielistä. Miten tärkeänä koulu-
17033: pakkolakia asiaa tuntevalla taholla pidetään, osottaa
17034: sekin, että Suomen aistivialliskoulujen opettajain kokous
17035: v. 1906 päätti anoa tälle alalle ulottuvaa koulupakkoa ja
17036: riittävää määrää valtion laitoksia.
17037:     Toisena pääkohtana esiintyy kysymys, miten varatto-
17038: main abnormien elämisenehtoja olisi helpotettava. Varat-
17039: tomain ihmisten ainoa tuki on heidän lihasvoimansa ja
17040: terve elimistönsä. Kuta paremmassa kunnossa he ruu-
17041: miillisesti ovat, sitä paremmin kelpaa heidän tarjoomansa
17042: työvoima työmarkkinoilla. Näin ollen on viallisen mah-
17043: dotonta kilpailla työn kysynnässä terveitten kanssa.
17044: Heidän rajotetut kykynsä vaikka ovat ammattiopetustakin
17045: saaneet, pakottavat heidän etsimään toimeentuloaan
17046: määrätystä, enimmäkseen hyvin huonosti tuottavasta
17047: työstä, jonka suoritus sitäpaitsi heillä, hyvin ymmärrettä-
17048: västi, sujuu paljon hitaammin kuin terveillä.
17049:      Käsitys, että viallinen ei voi työllään hankkia elantoon
17050: riittävää toimeentuloa, on jo periaatteellisesti nykyisessä
17051: lainlaadinnassa oikeaksi tunnustettu, velvottamalla työn-
17052: antajia pitämään huolta työntekijäinsä tapaturmavakuu-
17053: tuksesta. Esimerkkinä siitä, millainen invaliditeetti pitäisi
17054: oikeuttaa täyteen eläkkeeseen, esitettäköön, että eräät
17055: tapaturmavakuutusyhtiöt katsovat täydelliseksi invalidi-
17056: teetiksi kummankin käden tai molempien jalkojen tai
17057: molempain silmäin näkövoiman menettämisen. Olevissa
17058: oloissa ei kuitenkaan ole yhteiskunnan puolelta tehty
17059: mitään invaliidien eläkkeen järjestämiseksi, paitsi jo mai-
17060: nittua kylläkin kehnoa tapaturmavakuutuslakia. Ainoa
17061:                   VI, n. -   Pärssinen y. m.              505
17062: 
17063: 
17064:  turva on ollut vaivaishoito, jonka turviin joutuminen on
17065:  näille onnettomille sekä nöyryyttävää että tarkoitustaan
17066: vastaamatonta. Sitäpaitsi ovat kunnat tässä kohdin
17067: anteeksi antamattoman kylmäkiskoisuuden ja kitsauden
17068: vuoksi jättäneet lukuisia viallisia oman onnensa nojaan.
17069:      Kovin surkeat ovatkin köyhien abnormien elinehdot.
17070: Sentähden ovat he ja heidän asemansa parantumista har-
17071: rastavat henkilöt esittäneet vaatimuksen, että heille myön-
17072:  nettäisiin elinkautinen eläke. Esimerkkinä mainittakoon
17073: että eräissä Pohjois-Amerikan Yhdysvaltojen valtioissa
17074: on sellaisia eläkkeitä valtion puolesta säädetty. Viallisten
17075: '(lläkkeiden järjestäminen on mahdollinen osaksi yleisen
17076: vanhuus- ja invaliditeettivakuutuksen kautta. Mutta
17077:  kuitenkin on paljon tällaisia tapauksia, kuten synnynnäiset
17078: abnormit, joiden turvaaminen yleisellä vanhuus- ja invali-
17079:  diteettivakuutuksella näyttää vaikealta. Senvuoksi vaatii
17080: tämä kysymys, kuten muukin viallisten huolenpito, täy-
17081:  dellistä tutkimukselle nojautuvaa valaistusta, jonka poh-
17082: jalle voidaan asiaa koskeva lainlaadinta rakentaa.
17083:      Katsoen siihen, että kysymyksessä olevat yhteiskunnal-
17084: lisen avun tarvitsijat ovat kaikki jossain määrin terveisiin
17085: verraten samassa asemassa, näyttää tarkotuksen mukai-
17086: semmalta että heidän huolenpitoosa järjestetään yhte-
17087:  näisellä lailla, jossa niin hyvin heidän kehityksensä kuin
17088: eläkeasiansa säännöstellään. Tämä tietysti ei estä osaan
17089:  heistä soveltamasta vanhuus- ja invaliditeettivakuutusta,
17090:  kuten jo osa heistä kuuluu tapaturmavakuutuksen piiriin.
17091:      Edellä esitetyn perusteella saamme kunnioittaen
17092:  pyytää eduskuntaa anomaan,
17093: 
17094:                että hallitus asettaisi aistifliallisten yhdis-
17095:            tysten ehdottamista jäsenistä komitean, joka
17096:            tutkittuaan abnormien henkilöjen asemaa yhteis-
17097:            kunnassa flalmistaisi yhtenäisen lakiehdotuksen
17098:            heidän asemansa parantamisesta, ja
17099: 506          VI, s. -   Aistiviallisten hoito ja kasvatus.
17100: 
17101: 
17102:                  että tässä lakiehdotuksessa säädettäisiin
17103:              heille yleinen koulu(Je[(Jollisuus ja kunnille pakko
17104:              kustannuksellaan huolehtia (Jarattomain abnor-
17105:              mien kouluuttamisesta, samalla kun heille tur-
17106:              (Jattaisiin täydellistä in(Jaliditeettia (Jastaa(Jan
17107:              (Jiallisuuden nojalla (JUOtuinen 350 markan
17108:              suuruinen ja muussa tapauksessa suhteellinen
17109:              eläke.
17110:       Helsingissä, 18 p:nä helmikuuta 1914.
17111: 
17112:        Hilja Pärssinen.                 Kaarlo Saari.
17113:        Ludvig Lindström.                Adam Laakkonen.
17114:        Ilmari Tossa vainen.             Aug. Watanen.
17115:        V. Annala.                       Mimmi Kanervo.
17116:        Hulda Salmi.                     Elviira Wihersalo.
17117:        Anni Huotari.                    Aura Kiiskinen.
17118:        Sofia Hjulgren.                  Ida Aalle-Teljo.
17119:        Anni Savolainen.                 Mimmi Haapasalo.
17120:                                                            507
17121: 
17122: 
17123: VI, 7 . - Anom ehd. N:o 11.
17124: 
17125: 
17126: 
17127: 
17128:            Yrjö-Koskinen, E. S., y. m.: Hengellisen hoi-
17129:              don järjestämisestä mielisairasten hoitolai-
17130:              toksiin.
17131: 
17132: 
17133:             S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
17134: 
17135:     Viitaten perusteluihin, joita tuotiin esiin 1907 vuoden
17136: valtiopäiville annetun ja sitte kaikilla seuraavilla valtio-
17137: päivillä uudistetun anomus-ehdotuksen tueksi (Vaitio-
17138: päivät 1907, Liitteet VI, siv. 83) pyydetään uudelleen
17139: eduskunnan kannatusta anomukselle,
17140: 
17141:                että yleisistä Paroista määrättäisiin matka-
17142:            apuraha mielisairasten hengellisen hoidon tutki-
17143:            miseksi ulkomaiden etepimmissä houruinhoito-
17144:            laitoksissa, ja
17145:                että johonkin Paltion ylläpitämistä houruin-
17146:            hoitolaitoksista sitte asetettaisiin mielisairasten
17147:            hengelliseen hoitoon riittäPästi Palmistunut hen-
17148:            kilö, joka kykenisi toisia samanlaiseen toimeen
17149:            opastamaan.
17150: 
17151:    Helsingissä, helmikuun 12 p:nä 1914.
17152: 
17153:       E. S. Yrjö-Koskinen.      Reinh. Grönvall.
17154:                  Wilh. Malmivaara.
17155:                      B.
17156: 
17157: Erinäisiä, sivistys- ja siveellisyyskysymyksiä
17158:         koskevia anomusehdotuksia.
17159:                                                         511
17160: 
17161: 
17162: VI, s . - Anom. ehd. N:o 63.
17163: 
17164: 
17165: 
17166: 
17167:            Holsti, Rudolf, y. m.: Määrärahan myöntä-
17168:              misestä erinäisille urheilu- ja (JOimistelu-
17169:              liitoille.
17170: 
17171: 
17172:             S u o m e n E d u s k u n n a l l e.
17173: 
17174:      Nykyään monissakin yksityiskohdissaan vajanainen
17175: ja puutteellinen urheilu tarjoaa ennen aavistamattomia
17176: mahdollisuuksia nuorisomme ruumiillisen, älyllisen ja
17177: siveellisen säilyttämisen ja kohottamisen välikappaleena,
17178: mahdollisuuksia, jotka ovat ominaisia vain luonnonvoi-
17179: mille. Ei ole kuitenkaan kylliksi tunnettua, miten ahtaissa
17180: oloissa urheilujärjestömme työskentelevät näiden mahdolli-
17181: suuksien toteuttamiseksi. Samalla kuin ne ovat saaneet
17182: kestää valistuneenkin mielipiteen kylmäkiskoista arvos-
17183: telua, on niiden ponnistuksia kehittymättömälle urheilu-
17184: elämälle ominaisten terveydellisien epäkohtien korjaa-
17185: miseksi lamauttanut masentava aineellisten apuvarojen
17186: puute, jonka auttaminen pelkästään pääsymaksullisia
17187: kilpatilaisuuksia järjestämällä pyrkii antamaan urheilu-
17188: elämälle keinottelusävyn ja tuo mukanaan siveellisiä
17189: vaaroja.
17190:      Jotta siis maamme urheiluelämä pääsisi terveesti kehit-
17191: tymään, olisi suotava, että myönnettäisiin vuosittain
17192: Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton hoidettavaksi ja osaksi
17193: välittömästi sen itsensä, osaksiSuomenNaisten Voimistelu-
17194: liiton, Suomen Uimaliiton ja Suomen Palloliiton kautta
17195: käytettäväksi 50,000 mk. vuosittain. Tämä määrä on
17196:                                                       VI, 3
17197: 512    VI, s. ~ Urheilu- ja voimisteluliittojen avustaminen.
17198: 
17199: 
17200: aivan vaatimaton sen rinnalla, minkä valtio uhraa· mai-
17201: nittuun tarkoitukseen muissa sivistysmaissa. Tanskan
17202: ja Norjan urheilujärjestöt ovat jo vuosikausia nauttineet
17203: suurempaa kannatusta, Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa
17204: ja Unkarissa uhrataan suhteellisesti vieläkin enemmän.
17205: Niitä määriä, jotka Amerikassa ja Englannissa käytetään
17206: kasvatusopillisiin urheilutarkoituksiin on mahdoton arvioi-
17207: dakaan. Että VenäjäHäkin on äskettäin perustettu eri-
17208: tyinen urheiluasioitten hallintolaitos, osoittaa, miten
17209: urheilun ohjaaminen on ajantehtävä kaikkialla.
17210:     Mainitun summan käyttämisestä esitämme seuraavan
17211: arviolaskelman:
17212: 
17213: 
17214:  I.  Suomen Naisten Voimisteluliitto:
17215:      Sihteerin palkkaamiseksi ja kesä-
17216:         kurssien järjestämiseksi ... . Smk.                10,000:-
17217:  II. Suomen Uimaliitto ......... .      >)                  4,000:-
17218: 111. Suomen Palloliitto ......... .     >)                  3,000: --
17219:                                        Smk.                17,000:-
17220: 
17221: IV.   Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto:
17222:       Sihteerin palkkaamiseksi . . . . . . Smk.                 5,000:-
17223:       Ruotsinkielisen sihteerin palkkaa-
17224:           miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . .      >>   2,000:-
17225:       Edellisten matkoihin yhteensä . .                    >>   2,000:-
17226:       Kanslia-, painatus- y. m. menoi-
17227:           hin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  >>   5,000:-
17228:       Urheilukonsulentin               palkkaami-
17229:           seksi ................... .                      >)   5,000:-
17230:       Urheilukonsulentin matkoihin                         >)   2,000:--
17231:       Painiohjaajan palkkaamiseen ..                       >)   4,000:-
17232:          >>              matkoihin ..... .                 >)   2,000:-
17233:       Urheiluohjaajain palkkaamiseen                       >)   4,000:-
17234:          '>                  matkoihin ....                >)   2,000:-
17235:                                                           Smk. 33,000:-
17236:                    VI, s. -   Holsti y. m.                  513
17237: 
17238: 
17239:    Edellä esitettyjen näkökohtien nojalla ehdotamme
17240: kunnioittaen Suomen eduskunnalle anottavaksi,
17241: 
17242:               että Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton
17243:           hoidettaCJaksi ja osaksi CJälittömästi sen itsensä,
17244:           osaksi SuomenNaisten Voimisteluliiton, Suomen
17245:            Uimaliiton ja Suomen Palloliiton käytettäCJäksi
17246:           myönnettäisiin CJiisikymmentätuhatta Smk. CJUO-
17247:           sittain.
17248: 
17249: 
17250:    Helsingissä, helmikuun 17 p:nä 1914.
17251: 
17252:      Rudolf Holsti.                          K. E. Linna.
17253:                       Akseli Nikula.
17254: 514
17255: 
17256: 
17257: VI, 9 . - Anom. ehd. N:o 58.
17258: 
17259: 
17260: 
17261: 
17262:              Yrjö Koskinen, lida, y. m.: Arm. esityksen
17263:                 antamisesta laiksi, joka kieltäisi kiertele(.Jän
17264:                 eläinten näyttelemisen.
17265: 
17266: 
17267:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
17268: 
17269:     Nojaten perusteluihin joita esitettiin 1911 vuoden
17270: valtiopäiville annetussa anomuksessa (Liitteet VI, siv.
17271: 51-53) pyydämme edelleen eduskuntaa anomaan,
17272: 
17273:                  että hallitus laadituttaisi ja eduskunnan
17274:              hy(.Jäksyttä(.Jäksi antaisi esityksen laiksi, joka
17275:              kieltää kaikenlaisen kiertele(.Jän eläinten näytte-
17276:              lemisen.
17277: 
17278:       Helsingissä, helmikuun 13 p:nä 1914.
17279: 
17280:   Iida Yrjö-Koskinen.          Eveliina Ala-Kulju.
17281:   Tilda Löthman.               P. J. Hälvä.
17282:   Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila. Pekka Ikonen.
17283:   Kyösti Kallio.               A. Tanttu.
17284:                     K. V. Jäykkä.
17285:                                                           5t5
17286: 
17287: VI, 10. -   Anom. ehd. N:o 60.
17288: 
17289: 
17290: 
17291: 
17292:              Yrjö-Koskinen, Iida, y. m.: Rauhoitettujen
17293:                 lintujen suojelemista tarkoittavasta lainsää-
17294:                 däntötoimenpiteestä.
17295: 
17296: 
17297:               S u o m e n E d u s k u n n a II e.
17298: 
17299:     Sen nojalla mitä 1911 vuoden valtiopäiville annetussa
17300: eduskuntaesityksessä n:o 15 (Liitteet V, siv. 58-63) on
17301: esiintuotu, rohkenemme edelleen pyytää eduskuntaa
17302: anomaan,
17303: 
17304:                  että hallitus valmistuitaisi ja eduskunnan
17305:              hyväksyttäväksi antaisi lakiehdotuksen, jossa
17306:              kokonaan tai määräajaksi rauhoitettujen lintujen
17307:              nahkain, ruumiinosien ja sulkien maahan~
17308:              tuonti ja kaupaksi pitäminen sopivien rangais-
17309:              tusten uhalla kiellettäisiin.
17310:     Helsingissä, helmikuun 13 p:nä 1914.
17311: 
17312:      lida Yrjö-Koskinen.            Eveliina Ala-Kulju.
17313:      TUda Löthman.                  Pekka Ikonen.
17314:      Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.   A. Tanttu.
17315:      K. V. Jäykkä.                  P. J. Hälvä.
17316: 5$6
17317: 
17318: 
17319: VI, n. -   Anom. ehd. N:o 59.
17320: 
17321: 
17322: 
17323: 
17324:             Halonen, Yrjö: Määrärahan myöntämisestä
17325:                Suomen Eläinsuojelusyhdistykselle eläin-
17326:                rääkkäyksen ehkäisemiseksi.
17327: 
17328: 
17329:              S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
17330: 
17331:     Jokainen, ken tuntee oloja tukkienhakkuu- ja veto-
17332: paikoilla, ei voine olla huomaamatta miten suuressa mää-
17333: rässä siellä useinkin harjoitetaan eläinrääkkäystä, osittain
17334: siten, ettei anneta tukkien vetoon käytettäville hevosille
17335: tarpeellista lepoa tai riittävää ravintoa, tai, kuten hyvin
17336: usein tapahtuu, pannaan kohtuuttoman raskaita kuormia,
17337: joiden vetämiseen hevosrukat saavat alituiseen yli voi-
17338: mainsa ponnistella. Henkensä uhalla täytyy hevosrukan
17339: panna viimeisetkin voimansa. Armoton ajaja komentaa
17340: ruoskalla tai vitsalla - ja viimein kun kuorma ei tahdo
17341: paeta paikasta toiseen - kangilla, kaikki tämä vielä päälli-
17342: seksi mitä raakamaisimman kirouksen ja sadatuksen höys-
17343: tämänä. Ja aivan usein tätä jatkuu kunnes hevosrukasta
17344: ei ole enää jälellä muuta kun luu ja nahka. Moni hevonen
17345: täytyy tämän johdosta lopettaa ennen aikaansa tai, mikä
17346: vielä surullisempaa, myydään se miltei nahan hinnasta
17347: jollekin toiselle, yhä edelleen rääkättäväksi.
17348:     Puolustukseksi tuollaiseen julmuuteen kuulee usein
17349: sanottavan, että tukkiyhtiö puristaa ajopalkat niin pie-
17350: niksi, ettei kohtuullisella ajolla voi edes toimeen tulla.
17351: Tuossa väitteessä on valitettavasti paljon ja hyvin usein
17352: perää, että tukkiyhtiöt, milloin huonoja kauppojaan korva-
17353:                       VI, 11. -   Halonen.               517
17354: 
17355: 
17356: takseen, milloin suoranaisesta voitonhirnosta asettavat
17357: vetopalkat niinkin alhaisiksi, että tarmokkaimmatkin
17358: hakkuu- ja ajomiehet jäävät yhtiölle velkaan - mikä
17359: seikka sietäisi lähimmässä tulevaisuudessa tulla korjatuksi,
17360: jos sitä jollain tavalla korjata voisi. Mutta kyllä yhtä
17361: julmaa eläinrääkkäystä harjoitetaan silloinkin kun työ-
17362: palkat sattumalta ovat kohtuulliset tai hyvinkin korkeat.
17363:      Kristillisen yhteiskunnan velvollisuus on koettaa niin
17364: paljon kuin mahdollista estää tuollaista julmuutta ja
17365: ryhtyä toimiin noiden puhumattomain puolesta. Kau-
17366: punkipaikoissa, vieläpä maaseuduillakin valtateitten var-
17367: silla, koetetaan, milloin paremmalla ja milloin huonom-
17368: malla tuloksella, estää eläinrääkkäystä, vaikka siinäkin
17369: on hyvin paljon toivomisen varaa, mutta sydänmailla ei
17370: ole liioin mitään esteitä tuollaista julmuutta vastaan.
17371:      Nykyaikaan harjoitetaan maassamme tukkiliikettä
17372: verrattain suuressa määrässä. Yksinomaan kruunun-
17373: metsistä hakataan vuosittain miljoonamääriä tukkipuita.
17374: Milt'ei kaikki nämä, samoin kuin yksityisten metsistä
17375: otettavat tukkipuut, vedätetään hevosvoimalla, lukuun-
17376: ottamatta aivan vähäistä osaa, jotka kuljetetaan veto-
17377: koneilla. On siis syytä ryhtyä toimiin tukinvetoon käy-
17378: tettäväin vetoeläinten suojelemiseksi suoranaiselta jul-
17379: muudelta, sikäli kuin sellainen on estettävissä.
17380:     Tukkienvetotyö on kyllä luonnoltaankin raskasta.
17381: Mutta siinäkin voipi noudattaa kohtuutta. Ja tietysti
17382: on tukkien vedättäjissä paljon - enin osa tunnollisia,
17383: jotka noudattavat kohtuutta. Mutta että suoranaista
17384: julmuutta vetoeläimiä kohtaan tukkimailla usein harjoi-
17385: tetaan, sitä ei voine kukaan kieltää.
17386:      Kun Suomen Eläinsuojelusyhdistyksellä on haara-
17387: osastoja ja asiamiehiä hyvinkin syrjäisillä seuduilla ja
17388: sellaisia yhä edelleen perustetaan, niin olisi mainitulle
17389: yhdistykselle myönnettävä valtion varoista sopiva vuo-
17390: tuinen apuraha erityisesti eläinrääkkäyksen ehkäisemi-
17391: seksi tukkienvetopaikoilla maamme eri osissa. Mainittu
17392: 518      VI, 11. -   Eläinsuojelusybdistyksen avustaminen.
17393: 
17394: yhdistys voisi parhaiten haaraosastojensa kautta ja poliisi-
17395: viranomaisten avulla tässä suhteessa tehokkaimmin
17396: toimia.
17397:     On sanomattakin selvää, ettei eläinsuojelusyhdistyksen
17398: edustaja saa sekaantua häiritsemään tukinvetotyötä
17399: muussa tapauksessa kuin milloin suoranaista julmuutta
17400: vetoeläintä kohtaan harjoitetaan.
17401:     Sen nojalla mitä edellä on esitetty rohkenen kunnioit-
17402: taen pyytää eduskuntaa yhtymään sellaiseen anomukseen,
17403: 
17404:                   että Suomen Eläinsuojelusyhdistykselle myön-
17405:               nettäisiin tarpeeksi suuri ()uotuinen apuraha
17406:               eläinrääkkäyksen ehkäisemistä ()arten tukin-
17407:               ()etopaikoilla.
17408:       Helsingissä, helmikuun 18 p:nä 1914.
17409: 
17410:                                             Yrjö Halonen.
17411:                                                               519
17412: 
17413: 
17414: VI, 12. -   Anom. ehd. N:o 12.
17415: 
17416: 
17417: 
17418: 
17419:              Yrjö-Koskinen, E. S., y. m.: Varietee- ja
17420:                 elä(.Jienku(.Jien-näytäntöjen tuottaman pahen-
17421:                 nuksen (.Jastustamisesta.
17422: 
17423: 
17424:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
17425: 
17426:     Viitaten perusteluihin joita esitettiin 1912 ja 1913
17427: vuosien valtiopäiville annetuissa anomuksissa (1912 Liit-
17428: teet IV, siv. 74-:-75; 1913, VI, siv. 615), rohkenemme
17429: edelleen kunnioittavimmin ehdottaa anottavaksi,
17430: 
17431:                   että hallitus ryhtyisi tarkoituksenmukaisiin
17432:              toimenpiteisiin n. s. (.Jarietee-näytännöissä ja
17433:              elä(.Jissä ku(.Jissa esiinty(.Jäin pahennusta synnyt-
17434:              tä(.Jäin epäkohtain korjaamiseksi.
17435: 
17436:     Helsingissä, helmikuun 14 p:nä 1914.
17437: 
17438:       E. S. Yrjö-Koskinen.       Reinh. Grönvall.
17439:                   Wilh. Malmi vaara.
17440: 520
17441: 
17442: VI, l i l . - Anom. ehd. N:o 56.
17443: 
17444: 
17445: 
17446: 
17447:             Löthman, Tilda, y. m.: Toimenpiteistä siileel-
17448:                lisyysolojen parantamiseksi.
17449: 
17450: 
17451:              S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
17452: 
17453:     Vaikka meidän maassamme ohjesääntöinen siveettö-
17454: myys periaatteessa lakkautettiin senaatin toukokuun 16
17455: p:nä 1907 tekemällä päätöksellä, niin samana päivänä
17456: annettujen veneristen tautien vastustamista tarkoittavien
17457: uusien ohjesääntöjen kautta .muodostui olotila, joka ei
17458: ole suurestikaan aikaisempaa parempi. Vielä on nim.
17459: olemassa naisia alentava pakkotarkastus kaikkine tuhoisine
17460: seurauksineen. Ainoa ero entisen ja nykyisen tarkas-
17461: tuksen välillä on, että se tehtävä, mikä ennen oli poliiseilla
17462: on nyt siirtynyt terveystoimiston jäsenille, joko poliisin
17463: avulla tai ilman.
17464:     Uusissa ohjesäännpissä, joiksi ehdotus tehtiin jo muu-
17465: tamia vuosia ennen niiden toimeenpanoa ja jotka nojau-
17466: tuivat Armolliseen asetukseen 28 päivältä toukokuuta
17467: 1894 kuppataudin vastustamisesta sekä samana päivänä
17468: annettuun julistukseen, jotka sisältävät määräyksiä ohje-
17469: sääntöisyydestä, on ristiriitaisia määräyksiä.       Niinpä
17470: sanotaan terveystoimiston ohjesäännön 1 pykälässä, että
17471: sen tulee tehdä kaikille ammattihaureuteen vajonneille
17472: mahdolliseksi siveelliseen elämään palautuminen sekä
17473: toisten estäminen siihen joutumasta. Terveystoimiston
17474: lääkärien ja apulaisten ohjesäännön 4 § mukaan voi-
17475: daan se, jonka epäillään levittävän venerisiä tauteja,
17476:                   VI, 13. -   Löthman y. m.               521
17477: 
17478: kutsua terveystoimistoon tarkastettavaksi. Tämä viime-
17479: mainittu pykälä tekee ensinmainitun pykälän toteutta-
17480: misen mahdottomaksi niinkuin seuraavasta selviää: Nai-
17481: nen saa kutsun pelkän epäilyn perusteella, häntä voidaan
17482: >>epäillä>> jos hän jonakuna iltana kävelee ulkona, varsinkin
17483: jos hän silloin tapaa jonkun tuttavan, joka on ollut taikka
17484: on prostituoitu. Hänet voidaan sinne kutsua myöskin
17485: ilmiannettuna. Jos ei hän kutsuttuna tule toimistoon,
17486: voi poliisi hänet sinne tuoda - jos hän taas tulee, niin
17487: hänen nimensä ja osotteensa merkitään toimiston luette-
17488: loihin ja joskin hän tällöin on terve - voidaan hänet
17489: jälleen käskeä määrättynä viikon päivänä tulemaan --
17490: siis määrättyyn tarkastukseen niinkuin ennen. Toimiston
17491: odotushuoneessa tapaa kuitenkin tämä usein nuori, vielä
17492: kokematon tyttö, vanhoja paatuneita prostituoituja, jotka
17493: pian opastavat häntä kaikkiin tämän elämän >>etuihin>>,
17494: ja kun hän samalla heiltä saa kuulla, että koska hän nyt
17495: kerran on siellä ollut ja siten tullut toimistossa tunnetuksi,
17496: niin ei hänen enää edes kannata hakea työtä, sillä hänen
17497: yhä edelleen säännöllisesti on käyminen tarkastuksissa ja
17498: että, jos hänellä on työtä, niin hän kohta taas sen menettää;
17499: >>kuka tahtookaan palveluksessaan pitää sellaista, joka käy
17500: terveystoimistossa>>, - silloin hän ei välita mistään, hän
17501: antautuu prostitutsiooniin, ammattihaureuteen.
17502:     Selvää on, ettei ammattihaureuteen joutuneita edellä
17503: esitetyn menettelyn kautta palauteta ja ettei toisiakaan
17504: siten estetä siihen vajoomasta. Tämä nähdään siitäkin,
17505: että joka kuukausi koko joukko uusia nimiä merkitään
17506: toimistoluetteloihin. Ensimäinen kaupunginlääkäri Hel-
17507: singissä, professori Sw·ksdorff lausuu: •>Yhteistunteen
17508: ja ammattijulkeuden lujittamista edistävät vielä säännöl-
17509: liset ammattitoverien tapaamiset tarkastustoimiston odo-
17510: tushuoneissa sekä myöskin yhteiset parannusajat syfili-
17511: osastojen suurissa sairassaleissa>>.      Tarkastuslääkärikin
17512: vuosikertomuksessaan v. 1895 sanoo muun muassa: >>Jos
17513: noita nuoria tyttöjä pakotetaan säännölliseen tarkastuk-
17514: 522        VI, 13. -   Siveellisyysolojen parantaminen.
17515: 
17516: seen, niin heitä siten myöskin pakotetaan elättämään
17517: itseään ammattihaureudella ja syystä voidaan sentäh-
17518: den kysyä, tuottaako tämä hyötyä yleiselle tervey-
17519: delle>>.                 ·
17520:      Norjassa lakkautettiin prostitutsionin ohjesääntöisyys
17521: jo v. 1887. Tanskassa samoin v. 1906. Jo ennen sanottua
17522: toimenpidettä oli molemmissa maissa yhteiskunnan puo-
17523: lelta ryhdytty auttamiskeinoihin, joilla pyrittiin ihmis-
17524: arvoon ja säännölliseen elämään kohottamaan ne onnetto-
17525: mat, jotka prostitutsionin uhreina, halveksittuna parias•
17526: luokkana, olivat karkoitetut sen yhteiskunnan yhteydestä,
17527: jonka surkeat olot ja käsitteiden hämmennys olivat suu-
17528: reksi osaksi syypäät heidän onnettomuuteensa.
17529:      Pelko lisääntyvästä · tartuntavaarasta pakkotarkas-
17530: tuksen poistettua osottautui liioitelluksi jopa aiheetto-
17531: maksikin. Useat etevät lääkärit ovat lausuneet, että
17532: säännöllinen tarkastus on ainoastaan näennäinen tervey-
17533: dellinen toimenpide, jonka hyöty on hyvin epäilyttävä,
17534: ja jos se kohtaa ainoastaan naista, tehdään häntä kohtaan
17535: veristä vääryyttä. Köpenhaminassa ei ohjesääntöisyyden
17536: poistettua ole perustettu tarkastus- tai terveystoimistoja,
17537: kuten meillä tehtiin, vaan 12 Köpenhaminan lääkäriä,
17538: niiden joukossa naisiakin, palkattiin antamaan maksutonta
17539: lääkärinapua venerisille potilaille. Tämän johdosta käy-
17540: vät sairaat vapaaehtoisesti lääkärin luona ja sairaskäynnit
17541: ovat lisääntyneet. Lääkärien vaitiolovelvollisuus rau-
17542: hottaa potilaita; niinkuin muissakin tarttuvissa taudeissa
17543: ilmoitetaan sukupuoli ja ikä, mutta ei nimeä eikä ammattia
17544: ja tuo menettelytapa helpottaa palaamista kunnialliseen
17545: elämään. Pakkotarkastus voi tapahtua vain laillisen
17546: tuomion jälkeen.
17547:      Useimmissa muissakin sivistysmaissa käydään paraikaa
17548: ankaraa taistelua n. s. ~valkoista orjakauppaa>> vastaan.
17549: Niinpä Naisten Kansainvälisessä äänioikeuskongressissa
17550: Budapestissa viime kesänä päätettiin kehoittaa siellä
17551: edustettujen maiden hallituksia asettamaan kansain-
17552:                   VI, 1a. -   Löthman y. m.              523
17553: 
17554: välinen komitea tutkimaan kaupanalaisen paheen syitä
17555: ja laajuutta. Sitä paitsi lausuttiin toivomus, että jokai-
17556: sessa maassa asetettaisiin samaa tarkoitusta varten eri-
17557: tyinen tutkimuskomitea, johon myöskin olisi kutsuttava
17558: naisia.
17559:      Suomen naisten saavutettua valtiollisen ääni- ja vaali-
17560: oikeuden ovat sukupuoltaan edustavat eduskunnan jäsenet
17561: samasta asiasta tehneet anomusehdotuksen vuoden 1909
17562: toisilla valtiopäivillä. Asianomainen valiokunta, johon
17563: anomus lähetettiin, ei kuitenkaan ehtinyt asiaa käsitellä.
17564:      Sittemmin yhdistys •>Valkonauha•> on jättänyt senaat-
17565: tiin perustellun anomuksen samanlaatuisen komitean
17566: asettamisesta. Anomuksessa määritellään komitean ko-
17567: koonpano ja tehtävät seuraavasti:
17568:      •>että asetettaisiin komitea asiaa tuntevista miehistä
17569: ja naisista valmistamaan ehdotusta niiden olosuhteiden
17570: järjestämiseksi, joita veneristen tautien vastustamiseksi
17571: asetetun terveystoimiston sekä lääkärin ja mainitun lai-
17572: toksen johtajan ohjesäännöt 16 päivältä toukokuuta
17573: vuonna 1907 tarkoittavat; että tämä komitea muun muassa
17574: saisi toimekseen tarkastaa Keisarillinen asetus 28 päivältä
17575: toukokuuta 1894 kuppataudin vastustamisesta sekä sa-
17576: mana päivänä annetun julistuksen ynnä veneristen tautien
17577: vastustamiseksi asetetun terveystoimiston lääkärien ja
17578: mainitun laitoksen johtajan 16 p. toukokuuta 1907 hyväk-
17579: sytyt ohjesäännöt ja tehdä uusi ehdotus siihen suuntaan,
17580:      1) että näissä ohjesäännöissä säädetty naisille alentava
17581: ohjesääntöisyys kokonaan poistettaisiin;
17582:      2) että veneriset taudit asetettaisiin yleisen, myöskin
17583: näitä tauteja varten muodostetun kulkutautiasetuksen
17584: alaiseksi;
17585:      3) että maksutonta lääkärinhoitoa annettaisiin veneri-
17586: sille potilaille ja että näitä, niinkuin 28 p. toukokuuta
17587: 1894 annetun Armollisen julistuksen 7 § määrää, tutkit-
17588: taisiin siinä asunnossa, missä lääkäri muutoin vastaan-
17589: ottaa potilaita;
17590: 52'•        VI, w. -   Siveellisyysolojen parantaminen.
17591: 
17592:     4) että myöskin perustetaan poliklinikoita näiden
17593: tautien hoitamiseksi ja ne järjestetään niin, ettei >>häveliäi-
17594: syyttä, hyvää tapaa ja säädyllisyyttä loukata>> sekä että
17595: eri sukupuolta olevia henkilöitä hoidetaan eri aikoina ja
17596: eri poliklinikoissa niinkuin edellämainitussa 28 päivänä
17597: toukokuuta 1894 annetussa julistuksessa määrätään;
17598: sekä
17599:     5) että nainen samoin kuin mies edellä mainituissa
17600: taudeissa on oikeutettu kääntymään minkä laillisen lää-
17601: kärin puoleen tahansa, jonka lääkärivaiansa nojalla tulee
17602: pitää salassa ainakin potilaan nimi ja sääty.
17603:     Koska on otaksuttavaa, että komitean työ tulee suuren-
17604: laiseksi ja ettei se aivan läheisessä tulevaisuudessa saa
17605: työtään loppuun suoritetuksi ja kun on sangen kipeän
17606: tarpeen vaatima, että nykyinen järjestelmä niin pian kuin
17607: mahdollista muutetaan, jotta estettäisiin satojen nuorten
17608: naisten joutumista siveellisesti rappiolle, niin yhdistys
17609: lisäksi ehdottaa, että Keisarillinen senaatti heti ja siksi
17610: kun toisin määrätään, vahvistaisi noudatettavaksi sove-
17611: liaat väliaikaiset määräykset, joiden tulisi olla jotenkin
17612: seuraavansuuntaiset:
17613:     1) että poliisin, jonka suojeluksessa prostitutsionia
17614: ohjesääntöisyyden aikana harjoitettiin, tulisi kutsua koolle
17615: nykyiset poliisin ja terveystoimiston kirjoissa olevat prosti-
17616: tuaidut ja vaatia heitä määräaikana -- esim. yhden tai
17617: parin kuukauden kuluessa - hankkimaan työtä, jo1la
17618: todistettavasti voivat elättää itsensä taikka myöskin
17619: määrättynä aikana toimituttamaan itsensä turvakotiin;
17620:     2) että kun he sanovat olevansa työssä, tästä nais-
17621: polisit sopivalla tavalla ottavat selvää ja että niitä, joilla
17622: ei määrätyn ajan kuluessa ole varmaa hyväksyttävää
17623: toimeentuloa, pidetään irtolaisina;
17624:     3) että vanhemmat naisjuomarit, jotka kuuluvat
17625: prostituoituihin ja muut sellaiset, jotka eivät mitenkään
17626: voi elättää itseään, otetaan työlaitoksiin taikka köyhäin-
17627: taloon;
17628:                    VI, 13. --- Löthman y. m.               525
17629: 
17630:     4) että ne prostituoidut, jotka nykyään ovat vangitut
17631: taikka jotka ovat venerisessä parantolassa, saisivat tietoa
17632: uusista määräyksistä ja kohta heidän päästyään maini-
17633: tusta laitoksesta, tulisi heidän kutsumuksesta tulla teke-
17634: mään selvää toimintasuunnitelmistaan;
17635:     5) että niitä, joilla paikkakunnalla ei ole kotiseutu-
17636: oikeutta ja jotka eivät määrättynä aikana ole hankkineet
17637: hyväksyttyä työtä ja jos eivät voi päästä turvalaitokseen,
17638: vaadittaisiin matkustamaan kotiinsa omalla kustannuk-
17639: sellaan taikka varojen puutteessa myönnettäisiin heille
17640: vapaalippu, tahi lähetetään heidät kotiin, jolloin kir-
17641: jallisesti kehotetaan viranomaisia, yksityisiä tunnettuja
17642: henkilöjä taikka yhdistyksiä kotiseudulla hankkimaan ko-
17643: tiinlähetetylle työtä sekä tarvittaessa lääkärinapua;
17644:     5) että jos polisin mielestään tulee ottaa huostaansa
17645: nainen siveellisyysrikoksesta, ei rikokseen osallinen mies-
17646: kään saisi olla vapaana;
17647:     7) että naisia, joita yöllä pidätetään polisiasemilla,
17648: naispolisit vartioivat;
17649:     8) että poliseja varotettaisiin, etteivät niinkuin tähän
17650: asti lähettäisi tarkastettavaksi kiinniotettuja naisia, koska
17651: heidän palaamistaan kunnialliseen elämään siten vaikeu-
17652: tetaan, vaan tulisi väliaikaisesti palkata yksityinen nais-
17653: lääkäri, joka tarpeen vaatiessa voisi hoitaa sairasta;
17654:     9) että sivistyneitä naisia ainakin kaikissa isommissa
17655: kaupungeissa otettaisiin polisin palvelukseen, niinkuin
17656: nyt on Helsingissä, Turussa, Viipurissa ja Tampereella,
17657: sekä että näille naispoliseille annettaisiin tehtäväksi, paitsi
17658: yleensä naisten ja lasten hoivaaroista nykyoloissa, prostitu-
17659: oitujen naisten tukeminen ja auttaminen, alaikäisten suo-
17660: jeleminen sekä erityisesti nuorten työttömien naisten
17661: hoivaaminen, siten estäen heitä joutumasta harhateille;
17662:     10) että palkattaisiin naistarkastaja, joka koko maas-
17663: samme valvoisi ja järjestäisi siveellisyysasioita erittäinkin
17664: naisiin nähden.>>
17665:     Sanottu yhdistys ei kuitenkaan ole tähän päivään
17666: asti saanut anomukseensa asianomaista vastausta. Vie-
17667:     526         VI, 13. -   Siveellisyysolojen parantaminen.
17668: 
17669:     läpä olemme kuulleet, että lääkintöhallitus, jolta on vaa-
17670:     dittu lausuntoa pyydetyn komitean asettamisesta, on
17671:     pitänyt sitä tarpeettomana. Tämä uutinen on omiaan
17672:     herättämään hämmästystä. Onhan niin monenlaisten
17673:     asioiden tutkimista ja järjestämistä varten aikaisemmin
17674:     komiteoja asetettu. Eikö kysymy~sessä oleva asia, joka
17675:     niin syvästi koskee ei vaan yksityisten kansalaisten, vaan
17676:     koko yhteiskunnan ruumiillista ja siveellistä terveyttä,
17677:     ole sen arvoinen, että sen selvittämiseksi ja oikeaan suun-
17678:     taan johtamiseksi kannattaa tehdä edes sen verran kun
17679:     komitean asettaminen tarkoittaa? Puhuvathan kuivat
17680:     numerotkin jo tässä asiassa pelottavaa kieltään, osottaen
17681:     esim. että maalta suurempiin kaupunkeihin muuttavat
17682:     nuoret tytöt laumottain joutuvat kaupanalaisen paheen
17683:     uhriksi.
17684:         Koska kiireelliset toimenpiteet tässä ovat tarpeen,
17685:     olemme sitä mieltä, että komitean, jonka asettamista
17686:      Eduskunnalle vuonna 1909 (Liitteet VI, siv. 169-178)
17687:      jätetty anomusehdotus tarkoitti ja jonka täten uudis-
17688:     tamme, ensi kädessä tulisi käsitellä >>Valkonauha>>-yhdis-
17689:     tyksen anomuksessa lueteltuja asioita.
17690: •       Sen nojalla mitä edellä olemme esittäneet, pyydämme
17691:     kunnioittavimmin ehdottaa, että eduskunta yhtyisi
17692:     anomaan,
17693:                      että hallitus asettaisi komitean tutkimaan
17694:                  yhä lisääntyCJien sipeysrikosten ja peneristen
17695:                  tautien leCJenemisen syitä sekä ehdottamaan kei-
17696:                  noja siCJeysolojen parantamiseksi maassamme,
17697:                  ja että tälle komitealle annettaisiin tehtäCJäksi
17698:                  käsitellä niitä kysymyksiä, jotka >> Valkonauha'-
17699:                  yhdistyksen senaattiin jättämässä anomuksessa
17700:                  luetellaan.
17701:           Helsingissä, helmikuun 18 p:nä 1914.
17702:             Tilda Löthman.               Tekla Hultin.
17703:                        Iida Yrjö-Koskinen.
17704:                                                             527
17705: 
17706: 
17707: VI, u. -   Anom. ehd. N:o 61.
17708: 
17709: 
17710: 
17711: 
17712:             Yrjö-Koskinen, E. S., y. m.: Musiikinneuvo-
17713:                jien asettamisesta yleisen säveltaiteelb:sen ke-
17714:                hityksen edistämiseksi.
17715: 
17716: 
17717:              S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
17718: 
17719:     Viitaten niihin laajoihin perusteluihin joita esitettiin
17720: 1909 vuoden toisille valtiopäiville annetun, alempana mai-
17721: nittua asiata koskevan anomusehdotuksen tueksi (Toiset
17722: valtiopäivät 1909, Liite VI) pyydetään kunnioittavimmin,
17723: että eduskunta, katsoen erityisten kiertäväin musiikin-
17724: neuvojain toimintaa kansamme säveltaiteelliselle kehi-
17725: tykselle hyödylliseksi, alamaisesti anoisi,
17726: 
17727:                että hallitus asettaisi tuntijoista kokoon-
17728:             pannun komitean asiata seikkaperäisesti val-
17729:             mistamaan.
17730:    Helsingissä, helmikuun 12 p:nä 1914.
17731: 
17732:       E. S. Yrjö-Koskinen.  Wllh. Malmivaara.
17733:                   Wälnö Walkama.
17734: 
17735: 
17736: 
17737: 
17738:                                                           VI, 4
17739: VALTIOPÄIVÄT
17740:                 1914
17741: 
17742:            LIITTEET
17743:                    VII
17744: PANKKIVALIOKUNTAAN LÄHETETTY EDUSKUNTA-
17745:                  ESITYS
17746: 
17747: 
17748: 
17749: 
17750:              HELSINGISSÄ 1914
17751:       HELSINGIN SENTRAALIKIRJAPAINO.
17752:                                                              531
17753: 
17754: VII, 1 -   Edusk. esit. N:o 10.
17755: 
17756: 
17757: 
17758: 
17759:             Kallio, Kyösti, y. m.: 10 päi,vänä tottkokuuta
17760:               1886 annetu.n, yh#ön harjoittamaa pankki-
17761:               liikettä koskevan armollisen asetuk$en 8, 9 ja
17762:               13 §:n muuttamisesta.
17763: 
17764: 
17765:                 S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
17766: 
17767:        Toukokuun 10 päivänä 1886 annetun, yhtiön harjoitta-
17768: rnaa pankkiliikettä koskevan asetuksen 8 §:ssä säädetään:
17769:        »V aarinpito siitä, että pankki asianmukaisesti täyttää
17770: voimassa olevat lainsäännökset ja oman yhtiöjärjestyksensä
17771: määräykset kuuluu Senaatin Talousosastolle, jota varten erään
17772: Senaatin asettaman, julkisen asiamiehen, joka ei saa olla pan-
17773: kin osakas, pitää olla oikeutettu ei ainoastaan läsnä olemaan
17774: pankin hallituksen kokouksissa niin myös tilintarkastuksessa
17775: ja yhtiökokouksessa, sekä siinä pöytäkirjaan pantavaksi teke-
17776: mään ne muistutukset, joihin syytä lienee, vaan myöskin,
17777: niin usein kuin tarpeelliseksi katsoo, tarkastelemaan pankin
17778: kirjoja, kassoja sekä laina- ja muita asiakirjoja, niin pankin
17779: pääkonttoorissa kuin sen haarakonttooreissakin. Senaatti antaa
17780: johtosäännön julkiselle asiamiehelle, jonlm palkkaukseen pan-
17781: kin tulee, Senaatin määräämisen mukaan, apulisä maksaa.»
17782:        Jo kolmekymmentä vuotta sitten, kun nykyistä pankki-
17783: lakia laadittiin, oli eri mieliä siitä vastaisiko tällainen tar-
17784: kastus tarkoitustaan. Se komitea, joka vuonna 1884 val-
17785: misti tätä kysymystä, puolsi yksityispankeille yhteisen pankin-
17786: tarkastelijan asettamista, jotta saataisiin yhtenäisyyttä tarkas-
17787: tuksessa. Sama käsitys näkyy olleen sillä maamme etevistä
17788: ja erittäin rahalaitostamme hoitoa ja valvontaa tuntevista hen-
17789: 5:12        VII, 1. -   Pankkiasetuksen muuttaminen.
17790: 
17791: kilöistä kokoonpannulla komitealla, joka . v. 1896 asetettiin
17792: asiaa tutkimaan.
17793:        Vuoden 1897 valtiopäiville antoikin hallitus annollisen
17794: esityksen, jossa ehdotettiin kaikille yksityispankeille asetetta-
17795: vaksi yhteinen pankkitarkastaja.
17796:        Siitä huolimatta, että kokemus oli jo osoittanut puut-
17797: teellisel{si tarkastuksen ja asiantuntijatldn olivat muutosta
17798: ehdottaneet, hylkäsivät aatelis- ja porvarissääty tämän ehdo-
17799: tuksen.
17800:        Sittemmin on kumminkin saatu katkeria kol{emuksia pank-
17801: kitarkastuksen kelvottomuudesta. Tunnettua on miten aikoinaan
17802: Maanviljelyspankki päättömän luotonannon kautta joutui
17803: konkurssitilaan ja säästöönpanijat menettivät noin 3 miljoo-
17804: naa markkaa. Yhdyspankin kavallusten kautta eivät tosin
17805: säästöönpanijat kärsineet, vaan kuvaa sekin tarkastuksen
17806: puutteellisuutta ja viimeiseksi on Uudenkaarlepyyn pankki-
17807: huijauksissa ilmennyt tämä puute entistä räikeämpänä. Sii-
17808: näkin lienee osakepääoma hukattu ja menettänevät säästöön-
17809: panijat suurimman osan säästöistään. Tällaiset tapaukset
17810: osoittavat, että nykyään käytännössä oleva julkinen asiamies-
17811: järjestelmä on täydellisesti arvoton. Senaatin antama johto-
17812: sääntö edellyttää tosin julkiselle asiamiehelle ehdoksi, että
17813: hänellä tulee olla tarpeelliset tiedot pankkioloista, vaan käy-
17814: tännössä on näihin tehtäviin asetettu aivan toisilla aloilla
17815: toimivia henkilöitä, joilla ei ole ollut mitään pankkiolojen
17816: tuntemusta, ja jotka varsinaisten virkatehtäviensä ohessa eivät
17817: ole asiamiestointaan ottaneet muuna kuin hyvin palkattuna
17818: sivutoimena, johon on uhrattu mahdollisimman vähän aikaa.
17819:        Asetuksen määräykset ja johtosääntö antavat tosin jul-
17820: kiselle asiamiehelle tilaisuuden kunnolliseenkin tarkastukseen
17821: ja sentähden yleisö, jonka varoja ja säästöjä pankit keräävät,
17822: varsinkin maaseutuväestö, ei ole selvillä siitä, että yksityis-
17823: pankkien valtiotarkastus on pelkkä muodollisuus. Maaseu-
17824: dulla yleisesti luotetaan siihen, että yksityispankkien valtio-
17825: tarkastus on ainakin yhtä tehoisa kuin säästöpankkien.
17826:        Kun valtio on ollut synnyttämässä sitä luottamusta
17827: yksityispankkeihin, jota pankit nauttivat, on sen velvollisuus
17828:                       VII, 1. -   Kallio y. m.                 533
17829: 
17830: pitää huolta siitä, että pankkien valtiotarkastus todella on
17831: sellainen) joksi se käsitetään.
17832:        Nykyinen asiamiesjärjestelmä on osoittautunut mahdot-
17833: tomaksi. Senvuoksi olisi se poistettava ja järjestettävä tar-
17834: kastus tarkoitustaan vastaavaksi. Aivan samalla tavalla kuin
17835: valtio on ryhtynyt suojaamaan tallettajien oikeuksia järjestä-
17836: mällä tehokkaan säästöpankkien tarkastuksen, on sen myös
17837: suojattava pankkitallettajien oikeuksia järjestämällä tehokas
17838: pankkitarkastus.
17839:        Edellä on jo viitattu, että asiaa tutkimaan asetetut ko-
17840: miteat ja hallituskin vuoden 1897 valtiopäiville annetussa
17841: armollisessa esityksessä ovat ehdottaneet asetettavakai vaki-
17842: tuisen, toimeensa täysin kypsyneen, ammattitaitoisen ja oloi-
17843: hin perehtyneen pankintarkastajan apulaisineen.
17844:        Täten tulisi pankkitarkastus keskitetyksi yksiin käsiin.
17845: Kun toimeen asetettaisiin ammattitaitoisia henkilöitä, joiden
17846: varsinaiseksi tehtäväksi tämä toimi tulisi, niin voitaisiin asetuk-
17847: sessa ja johtosäännössä määrätä tarkastajille enempi velvol-
17848: lisuuksia ja oikeuksia tarkastukseen nähden kuin nykyään.
17849:        Kun nykyinen järjestelmä on ollut voimassa jo lähes
17850: kolmekymmentä vuotta ja ainoastaan vähäisempiä muutoksia
17851: on sen jälkeen tehty pankkilakiin, niin olisi paikallaan, että
17852: asetettaisiin komitea tutldmaan asiaa ja ehdottamaan muita-
17853: kin ajan vaatimia parannuksia. Perinpohjaisen tutkimuksen
17854: kautta voitaisiin pankkitarkastus järjestää mahdollisesti Suo-
17855: men-Pankin johdon valvonnan alaiseksi, vaan kun asiaa ei
17856: ole laisinkaan tähän suuntaan ennen tutkittu ja kun koke-
17857: mus on osoittanut komiteatöiden viipyvän kauan, jopa rau-
17858: keavan sikseenkin, ja kun tarkastuksen uudestaan järjestä-
17859: misen pidämme kiireellisenä ja välttämättömänä, niin kat-
17860: somme sen paraiten saatavan aikaan 10 p:nä toukokuuta
17861: 1886 annetun pankkilain 8 §:n muuttamisella siten, että
17862: määrätään vakinainen panlikitarkastaja ja sille ainakin kaksi
17863: apulaista.
17864:        Jos julkinen asiamies katsottaisiin sen ohessa tarpeel-
17865: liseksi säilyttää obligatsionioikeutta nauttivien pankkien obli-
17866: gatsionien valmuden tallentajana, niin tulisi sekin asettaa
17867: 534          VII, 1. -   Pankkiasetuksen muuttamiaen.
17868: 
17869: pankkitarkastajan valvonnan alaiseksi, josta johtuisi muutos
17870: 11 p:nä huhtikuuta 1901 annetun asetuksen 9 ja 13 §:ään•
17871:      Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioittavim-
17872: min,
17873:                   että eduskunta puolestaan hyväksyisi ja
17874:               J(eisarillisen Majesteetin tutkittavaksi ja vah-
17875:               1''istl3ttavaksi toimiitaisi seuraat•an rtsetusehd<J-
17876:               tuksen:
17877: 
17878: 
17879:                              Asetus
17880: 10 päivllnll toukokuuta 1886 ja 11 pitivänä huhtikuuta
17881: 1901 annetun yhtiön hat:joittamaa pankkiliikettll kos-
17882:       kevan armollisen asetuksen 8, 9 ja 13 §:u
17883:                     muuttamisesta.
17884:       Täten säädetään, että toukokuun 10 p:nä 1886 anne-
17885: tun, yhtiön harjoittamaa pankkiliikettä koskevan armollisen
17886: asetuksen 8 §, sekä saman lain 9 ja 13 §, jotka on annettu
17887: 11 päivänä huhtikuuta 1901, muutetaan näin kuuluviksi:
17888: 
17889:                                 8 §.
17890:        Senaatin Talousosaston asia on valvoa sitä, että pankki
17891: asianmukaisesti täyttää voimassa olevat lainsäännökset ja
17892: oman yhtiöjärjestyksensä määräykset. Tätä valvontaa tar-
17893: kemmin toimittamaan Senaatti asettaa kaikille yksityispan-
17894: keille yhteisen pankintarkastajan ja sille vähintään kaksi apu-
17895: laista sekä myöskin sellaista pankkia varten, jolle on myön-
17896: netty oikeus antaa obligatsionia pitkäksi maksuajaksi, erityi-
17897: sen julkisen asiamiehen annettua hypoteekkia haltuunsa otta-
17898: maan ja tallettamaan. Pankintarkastaja tahi hänen apulai-
17899: sensa on oikeutettu olemaan läsnä tilintarkastuksessa ja yhtiö-
17900: kokouksessa sekä pankin hallituksen ja hallintoneuvoston
17901: kokouksissa ja niissä pöytäkiljaan pantavaksi tekemään ne
17902: muistutukset, joihin syytä lienee; niin usein kuin tarpeelli-
17903: seksi katsoo, tarkastelemaan pankin kirjoja, lmssoja, arvo-
17904:                        Yli, 1. -   Kallio y. m.                535
17905: 
17906: papereita sekä laina- ja muita asialdrjoja niin panldn pä!i-
17907: konttoorlssa kuin sen haarakonttooreissakin kuin myöskin
17908: yhtiökokouksessa sekä pankin hallintoneuvoston ja hallituk-
17909: sen kokouksissa laadittnja pöytäkii:joja. Sama oikeus on jul-
17910: kisella asiamiehellä siinä pankissa, joka antaa obligatsioneja.
17911:        Pankin pitää tilintarkastuksesta ja yhtiökokouksesta eri-
17912: tyisesti antaa tieto pankintarkastajalle sekä julkiselle asia-
17913: miehelle, kun sellainen on asetettu. Senaatti antaa johto-
17914: säännön pankintarkastajalle ja hänen apulaisilleen, sekä jul-
17915: ldselle asiamiehelle. Pankintarkastaja ja apulaisensa älköön
17916: olko pankin osakas älköönkä julkinen asiamies sen pankin
17917: osakas, jota hänen toimintansa koskee.
17918:        Pankintarkastajan ja hänen apulaistensa palkkaamiseen
17919: ja kaikkiin muihin pankkitarkastuksesta johtuviin menoihin
17920: tarvittavat varat suorittavat pankit Senaatin määräämän jako-
17921: peruateen mukaan.
17922: 
17923:                                 9 §.
17924:        Jos pankinhallitus tahi pankkitarkastaja kuluvana tilinteko-
17925: vuonna huomaa olevan syytä otaksua, että pankin varat sat-
17926: tuneiden tappioiden kautta ovat niin suuressa määrin vähen-
17927: neet, että ne, kun velkain määrä on luettu pois, eivät vastaa
17928: yhdeksääkymmentä prosenttia sen säädetystä pohjarahastosta,
17929: tulee pankinhallituksen viivyttelemättä teettää tilinpäätös ja
17930: kutsua viimeisen yhtiökokouksen valitsemat tilintarkastajat
17931: tarkastamaan sitä.
17932:        Jos pankin tilinpäätös osoittaa, ettei mainittua prosentti-
17933: lukua pohjarahaston säädetystä määrästä ole jälellä, tulee
17934: pankinhallituksen ilmoittaa se pankkitarkastajana ja heti kut-
17935: sua kokoon ylimääräinen yhtiökokous ensimäiseksi päiväksi,
17936: jolloin se yhtiöjärjestyksen mukaan voidaan pitää. Jos yhtiö-
17937: kokous päättää, että se lisämaksu, mikä tarvitaan pohjara-
17938: hastoon tulleen vajauksen korvaamiseen, on ennen kolmen
17939: kuukauden kulumista suoritettava, saapi pankin liikettä jat-
17940: kaa; ja on päätetyn lisämaksun suhteen voimassa, että yhtiö-
17941: mies, joka ei tahdo sitä suorittaa, ei ole siihen velvollinen,
17942: mutta että niillä yhtiörniehillä, jotka ovat lisämaksun mak-
17943: 536         VII.t. - Pankkiasetuksen muuttamitum.
17944: 
17945: saneet, on oikeus pankin vastaisista puhtaista voittovaroista,
17946: ennenkuin niistä mitään muuta jaetaan, saada takaisin mitä
17947: he ovat lisää suorittaneet ynnä kuusi prosenttia vuotuista
17948: korkoa siitä. Jos lisämaksun päätöstä ei synny tahi jos
17949: semmoista maksua ei suoriteta ylempänä sanotussa ajassa,
17950: tulee pankinhallituksen sulkea pankki ja asettaa se selvitys-
17951: ja hajoitustilaan.
17952:       Jos pankin varat ovat niin vähenneet, että ainoastaan
17953: viisikahdeksatta prosenttia pohjarahaston säädetystä määrästä
17954: on jälellä, tulee pankinhallituksen heti sulkea pankki.
17955:    .. Jos pankinhallitus laiminlyö edellä olevain määräysten
17956: noudattamisen, tulee pankldtarkastajan viivyttelemättä ilmoit-
17957: taa se Senaatin Talousosastolle, joka määrää pankin suljet-
17958:  tavaksi ja asetettavaksi selvitys- ja hajoitustilaan.
17959: 
17960:                               13 §.
17961:       Jos kaikkien jonkunlaisista obligatsioneista annettujen
17962: panttien yhteenlaskettu määrä on vähennyt alle sen, mikä
17963: tässä asetuksessa, yhtiöjärjestyksessä tahi obligatsioniehdoissa
17964: on säädetty senlaisten lunastamattomien obligatsionien vakuu-
17965: deksi, tulee julkisen asiamiehen antaa tieto siitä pankkitar-
17966: kastajalle, joka, jollei pankki kahden viikon kuluessa anna
17967: siiädettyä panttia puuttuvasta määrästä, ilmoittaa asia Senaa-
17968: tin Talousosastolle.
17969:        Jos pankki, jolla on ollut oikeus antaa lainaobligatsio-
17970:  neja, joutuu konkurssitilaan taikka muuten vuosihaasteen
17971: antamisen jälkeen hajoitetaan, niin Senaatin Talousosasto,
17972: siitä ilmoituksen saatuaan, yleisellä kuulutuksella käskeköön
17973: jokaista, jonka hallussa pankin obligatsioneja on, kaiken
17974: enemmän maksusaantioikeuden menettämisen uhalla, kahden
17975: vuoden kuluessa kuulutuksen antopäivästä, edellisessä tapauk-
17976:  sessa tuomaan ne sen henkilön kirjaanpantaviksi ja päälle"
17977: kirjoitettaviksi, joka konkurs!:!ituomioistuimen on sitä varten
17978: määrättävä, ja jälkimäisessä tapauksessa, eli kun vuosihaaste
17979: on annettu, näyttämään ne pankissa lunastettaviksi. Mainittu
17980: kuulutus on sanottuina vuosina, vähintäänkin kahdesti kum-
17981: paisenakin, yhtiön kustannuksella julkaistava, paitsi viralli-
17982:                      VII, 1, -   Kallio y. m.             537
17983: 
17984: sissa sanomalehdissä, kolmessa sanomalehdessä maan toisella
17985: ja kolmessa sen toisella kielellä.
17986:       Kun konkurssi on olemassa, valitsee Senaatti sitä paitsi
17987: eri asiamiehen, jonka tulee yhdessä konkurssihoitokunnan
17988: kanssa valvoa, että pankin varat viivyttelemättä muutetaan
17989: rahaksi ja obligatsionit asianmukaisesti lunastetaan. Tämän
17990: asiamiehen palkkion määrää Senaatti ja se maksetaan kon-
17991: kurssipesän varoista.
17992: 
17993: 
17994: 
17995:      Helsingissä, 12 p:nä helmikuuta 1914.
17996: 
17997:      KyUsti Kallio.                  Oskari Partanen.
17998:      Filip Saalasti.                 Matti Poutiainen.
17999:      K. A. Lohi.                     Pekka Saarelainen.
18000:      Kalle Nurmela.                  J. P. Kokko.
18001:      Salomo Pulkkinen.               YrjU Kiuru.
18002:      K. V. Jäykkä.                   Oskari Lahdensuo.
18003:      K. K. Pykälä.                   Juho Tulikoura.
18004:      .Matti Latvala.                 E. Y. Pehkonen .
18005:      Mikko Leinonen.                 Mikko Luopajärvi.
18006: VAL TIOPÄIVAT·
18007:                1914
18008: 
18009:          LIITTEET
18010:                 VIII
18011: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUS-
18012:  KUNTAESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
18013: 
18014: 
18015: 
18016: 
18017:            HELSINGISSÄ 1914
18018:         TYÖVÄEN KIRJAPAINOSSA
18019: 1
18020:                        A.
18021: 
18022: Asutustoiminnan järjestämistä koskevia eduskunta-
18023:          esityksiä ja anomusehdotuksia.
18024:                                                         543
18025: 
18026: VIII, 1. -   Edusk. esit. N:o 1.
18027: 
18028: 
18029: 
18030: 
18031:              Lepäämään jätetty ehdotus asetukseksi pien-
18032:                 tiloista ja asetu,kseksi Suomen maalaisväes-
18033:                 tön asutusrahastosta.
18034: 
18035: 
18036:     Eduskunnassa tehtyjen eduskuntaesitysten johdosta on
18037: eduskunta säädetyn käsittelyn jälkeen 1911 vuoden valtio-
18038: päivillä päättänyt jättää lepäämään ensimäisiin uusien vaa-
18039: lien jäiestä kokoontuviin valtiopäiviin seuraavat kaksi ase-
18040: tusehdotusta sanamuodoltaan semmoisina kuin ne toisessa
18041: käsittelyssä hyväksyttiin eli näin kuuluvina :
18042: 
18043: 
18044: 
18045: 
18046:                   Asetus pientiloista.
18047:                            1 luku.
18048:                   Yleisiä määräyksiä.
18049:                             1 §.
18050:     Tiloja, jotka tilaUoman maalaisväestön maanhankinnan
18051: edistämiseksi valtion tai kunnan toimesta muodostetaan tai
18052: joiden hankkimiseen samassa tarkoituksessa valtiolta tai
18053: kunnalta lainaksi saatuja varoja käytetään, olkoon oikeus
18054: asettaa sellaisten sanottujen tilojen omistus- ja käyttöoi-
18055: keutta koskevien rajoitusten alaisiksi kuin tämän asetuksen
18056: 2 ja 3 luvussa sanotaan.
18057: 544      VIII, 1. -   Tilattoman väestön maan hankinta.
18058: 
18059:                               2 §.
18060:     Ensimäisessä §:ssä mainitut tilat voivat olla tarkotettuja
18061: joko itsenäisen, perheen toimeentuloon riittävän maanvilje-
18062: lyksen harjoittamiseen tai pääasiallisesti olemaan tilan omis-
18063: tajan ja hänen perheensä asuntona. Älköön sellainen tila
18064: olko suurempi kuin että omistaja voi sitä pääasiallisesti
18065: omilla ja perheensä työvoimilla viljellä.
18066:     Tiloja muodostettaessa on noudatettava mitä maatilojen
18067: osittamisesta on säädetty.
18068: 
18069:                               3 §.
18070:     Älköön tilaa pidettäkö tämän asetuksen alaisena pien-
18071: tilana, ennenkun kihlakunnanoikeus on sen lainhuudatusta
18072: myöntäessään alempana 19 §:ssä mainitun asutuslautakun-
18073: nan lausunnon nojalla sellaiseksi julistanut. Tästä on mer-
18074: kintä tehtävä lainhuudatuspöytäkirjaan sekä kiinnekirjaan,
18075: jos sellainen annetaan.
18076:     Yllämainittu merkintä on tehtävä myös maarekisteriin,
18077: minkä vuoksi kiklakunnantuomarin toimesta on ilmoitus
18078: pientilaksi julistamisesta annettava maarekisteriä pitävälle
18079: viranomaiselle.
18080:     Kun alempana toisessa luvussa säädetyt pientilan omis-
18081: tus- ja käyttöoikeutta koskevat rajoitukset ovat lakanneet
18082: voimassa olemasta, on omistajan siitä tehtävä ilmoitus kihla-
18083: kunnanoikeudelle, ja on se tuomarin toimenpiteestä mer-
18084: kinnän tekemistä varten maarekisteriin ilmoitettava 2 mo-
18085: mentissa mainitulle viranomaiselle.
18086: 
18087:                               4 §.
18088:     •Jos pientila joutuu pakkohuutokaupalla myytäväksi saa-
18089: tavasta, josta tila ennen sen pientilaksi muodostamista synty-
18090: neen pantUoikeuden nojalla on vastaava, kadottaa se pien-
18091: tilaominaisuutensa. Ulosotontoimittaja antakoon siitä ilmoi-
18092: tuksen sekä tuomarille että maarekisteriä pitävälle viran-
18093: omaiselle.
18094:         VIII, 1. -   V. 1911 lepäämään jätetty ehdotus.    545
18095: 
18096:                               2 luku.
18097:      Pientilojen omistus- ja käyttöoikeudesta.
18098:                                5 §.
18099:     Pientilat, joista 1 §:ssä on säädetty, ovat niin kauan
18100: kuin ne ovat kiinnitetyt sellaisen valtion rahaston, kunnal-
18101: lisen lainakassan tai muun valtion tarkastuksen alaisen
18102: luottolaitoksen antamasta lainasta, joka on muodostettu
18103: tuollaisten tilojen haltijain tarvetta varten, niiden rajoitus-
18104: ten alaisia, kuin alempana tässä luvussa sanotaan.
18105: 
18106:                                6 §.
18107:     Ilman asutuslautakunnan lupaa älköön sama henkilö
18108: omistako useampaa kuin yhden pientilan.
18109:     Ilman asutuslautakunnan myönnytystä älköön pientilaa
18110: tai osaa siitä viljeltäkö yhdysviljelyksessä muun maan kanssa
18111: tai sitä toiselle vuokrattako.
18112: 
18113:                                7 §.
18114:      Asutuslautakunnan suostumuksetta älköön pientilaa osi-
18115: tettako älköönkä sellaisesta tilasta lohkaisematonta osaa
18116: myytäkö tahi maata vapaaehtoisella tilustenvaihdolla tilasta
18117: luovutettako.
18118:      Pientilan osittaminen sallittakoon, milloin kunnan asu-
18119: tusolot tahi muut tärkeät yleistaloudelliset asianhaarat teke-
18120: vät sen suotavaksi.
18121:      Vapaaehtoista tilustenvaihtoa älköön kiellettäkö, mil-
18122: loin pientilan tilukset vaihdon kautta käyvät sopivammiksi
18123: viljellä.
18124: 
18125:                                8 §.
18126:     Pientilaa älköön kiinnitettäkö muusta saatavasta kuin
18127: sellaisen valtion rahaston, kunnallisen lainakassan tai muun
18128: valtion tarkastuksen alaisen luottolaitoksen antamasta lai-
18129: nasta, joka on muodostettu tuollaisten tilojen haltijain tar-
18130: 546      VIII, 1. -   Tilattoman väestön maanhankinta.
18131: 
18132: vetta varten; lainasta, joka asutuslautakunnan antaman to-
18133: distuksen mukaan on käytetty tai sen valvonnan alaisena
18134: käytetään tarpeelliseen uudisrakennukseen tai vanhan ra-
18135: kennuksen parantamiseen tilalla tai tarpeelliseen uutisvilje-
18136: lykseen siipä ; pesän osakkaille suoritettavasta lunastuksesta
18137: sekä tilan maksamattomasta kauppahinnasta, ja olkoon vii-
18138: meksi mainituissa kahdessa tapauksessa kiinnitys luvallinen,
18139: paikka saaruisoikeus on toiselle siirretty.
18140:     Pientilaa älköön ulosmitattako tai konkurssin johdosta
18141: myytäkö muusta kuin kiinnitetystä saamisesta tai sellai-
18142: sesta saamisesta, josta tila on muutoin panttina, taikka ve-
18143: lasta osuuskassalle, jossa omistaja on jäsenenä, tai osuus-
18144: kunnan jäsenyydestä johtuvasta sitoumuksesta, taikka ve-
18145: roista tai muista maksuista, jotka lain mukaan näiden saa-
18146: misten edellä ovat kauppahinnasta suoritettavat.
18147: 
18148:                               9 §.
18149:     Jos pientilan omistaja rikkoo 6 §:ssä olevia määräyksiä,
18150: olkoon lupa sanoa irti laina, josta 5:ssä §:ssä on mainittu.
18151: 
18152: 
18153:                              3 luku.
18154:        Yhteisestä metsästä ja muusta yhteis-
18155:                   omaisuudesta.
18156:                              10 §.
18157:     Metsämaata, joka, pientiloja muodostettaessa, on niiden
18158: yhteiseksi tarpeeksi erotettu, on hoidettava ja käytettävä
18159: metsänhoitosuunnitelman mukaan, joka on vahvistettu sillä
18160: tavalla kuin 3 päivänä syyskuuta 1886 annetun metsälain
18161: 7 §:ssä on säädetty taikka vastedes säädetään.
18162:                               11 §.
18163:     Yhteismetsän ja muun yhteisomaisuuden välitön hoito-
18164: ja valvontatoimi uskotaan osakasten valitsemalle hallinto-
18165: lautakunnalle.
18166:        VIII, 1. -   V. 1911 lepäämään jätetty ehdotus.   547
18167: 
18168:                              12 §.
18169:     Hallintolautakuntaan kuuluu vähintään kolme osakas-
18170: ten keskuudestaan vuosikokouksessa pääluvun mukaan kol-
18171: meksi vuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä. Paitsi vaki-
18172: naisia jäseniä valitaan kaksi varajäsentä. Vakinaiset jäse-
18173: net valitsevat keskuudestaan hallintolautakunnan esimiehen.
18174:     Kunnallislautakunnan esimiehen asia on kutsua jäsenet
18175: ensimäiseen kokoukseen.
18176: 
18177:                              13 §.
18178:     Pientilan osuus yhteisessä metsämaassa ja muussa yh-
18179: teisomaisuudessa määrätään tilan muunnetun pinta-alan
18180: mukaan.
18181:     Jos pientila on tarkotettu pääasiassa asunnoksi harkit-
18182: takoon ositussuunnitelmaa valmistettaessa, onko sille an-
18183: nettava osuutta yhteiseen metsämaahan tai muuhun yhteis-
18184: omaisuuteen.
18185: 
18186:                              14 §.
18187:     Ohjesäännön yhteismetsän ja muun yhteisomaisuuden
18188: hallinnosta ja käyttämisestä vahvistaa, sittenkun osakkaille
18189: on annettu tilaisuus tehdä ehdotus asiasta ja asutuslauta-
18190: kunta on siitä antanut lausuntonsa, se viranomainen, jonka
18191: tehtävänä 10 §:ssä mainitun metsänhoitosuunnitelman vah-
18192: vistaminen on.
18193:     Jos poikkeaminen metsänhoitosuunnitelmasta jonakin
18194: vuonna erityisistä syistä katsotaan välttämättömäksi, on sii-
18195: hen hankittava sanotun viranomaisen lupa.
18196:     Tarkemmat määräykset nyt mainitun ohjesäännön sisäl-
18197: lyksestä annetaan hallinnollista tietä.
18198: 
18199:                              15 §.
18200:    Jos yhteismetsän osakas tekee itsensä syypääksi metsän
18201: haaskaukseen yhteisellä metsämaalla taikka muuten käyttää
18202: 548      VIli, 1. -   Tilatloman väestön maan hankinta.
18203: 
18204: sitä vastoin metsänhoitosuunnitelmaa taikka ohjesääntöä,
18205: olkoon rangaistus ja muu seuraamus niinkuin rikoslain 33
18206: luvun 7 §:ssä säädetään.
18207:     Tällaisesta rikoksesta saa myös yleinen syyttäjä tehdä
18208: syytteen.
18209: 
18210:                               16 §.
18211:     Yhteismetsää voidaan käyttää laitumena, ellei sellainen
18212: käyttäminen ole metsänhoitosuunnitelmassa kielletty tahi
18213: osakkaat pitämässään kokouksessa ole sitä kieltäneet. Osak-
18214: kailla on valta määrätä, onko laidunmaksua ja miten pal-
18215: jon suoritettava jokaiselta yhteisellä metsämaalla käyvältä
18216: eläimeltä.
18217: 
18218:                               17 §.
18219:     Jos maatilaan, josta on muodostettu pientiloja, kuuluu
18220: vettä ja jos kalastamisella siinä on jotakin merkitystä, on
18221: vettä käytettävä yhteiseksi hyödyksi sillä tavalla kuin ku-
18222: vernööri, osakkaiden sekä asutuslautakunnan mielipidettä
18223: kuulusteltuaan ja asianomaisen ammattiviranomaisen lau-
18224: sunnon hankittuaan, määrää.
18225:     Yhteinen koski on, elleivät osakkaat tahdo sitä yhtei-
18226: seksi tarpeekseen käyttää, vuokrattava joko osakkaalle
18227: taikka jollekin toiselle.
18228: 
18229:                               18 §.
18230:     Osakkaana ei ole oikeutta saada osuuttaosa yhteisestä
18231: metsämaasta eikä muusta yhteisomaisuudesta jaon kautta
18232: murretuksi senkään jälkeen kuin edellä 2 luvussa säädetyt
18233: pientilan omistus- ja käyttöoikeutta koskevat rajoitukset
18234: ovat lakanneet voimassa olemasta.
18235:         VIli, 1. -   V. 1911 lepäämään jätetty ehdotus.    549
18236: 
18237:                              4 luku.
18238:                      Erityisiä säännöksiä.
18239:                               19 §.
18240: 
18241:       Jokaisessa maalaiskunnassa, missä se on tarpeen, ase-
18242: tettakoon asutuslautakunta avustamaan niissä toimissa,
18243: joihin tilaUoman väestön hyväksi ryhdytään.
18244:       Asutuslautakunnassa on esimies ja tarpeellinen määrä
18245: jäseniä, joista vähintäin puolet tulee olla pientilan omis-
18246: tajia tai tilattomaan maalaisväestöön kuuluvia henkilöitä.
18247: Esimiehen ja jäsenet valitsevat kolmeksi kalenterivuodeksi
18248: eräitään kunnan valtuusmiehet tahi, jos niitä ei ole, kunta-
18249: kokous, jolloin soveltuvilta kohdin noudatetaan mitä laissa
18250: on säädetty kunnallislautakunnasta. Esimies ja jäsenet saa-
18251: v:~ t palkkiota kunnalta.
18252:       Asiain käsittelyn järjestyksestä asutuslautakunnassa on
18253: soveltuvilta kohdin voimassa, mitä kunnallislautakunnasta
18254: on säädetty.
18255:       Miten asutuslautakunnan päätöksistä ja muista toimen-
18256: piteistä on valitettava, siitä säädetään hallinnollista tietä.
18257: 
18258:                               20 §.
18259: 
18260:      Paitsi niitä omistus- ja käyttöoikeuden rajoituksia, jotka
18261: tässä asetuksessa ovat säädetyt, voidaan lainaa myönnet-
18262: täessä sellaisesta valtion rahastosta tai kunnallisesta laina-
18263: kassasta tai muusta valtion tarkastuksen alaisesta luotto-
18264: laitoksesta, joka on perustettu tuollaisten tilojen haltijain
18265: tarvetta varten, sopia muistakin rajoituksista tilain viljele-
18266: miseen ja niillä olevain rakennusten kunnossapitoon sekä
18267: tilain kolmannelle henkilölle luovuttamiseen nähden, tahi
18268: muusta sellaisesta, olemaan lainan irtisanomisen uhalla
18269: voimassa laina-aikana.
18270:      Sellaiset välipuheet ovat kolmatta miestä vastaan pä-
18271: tevät, jos ne ovat säädetyssä järjestyksessä kiinnitetyt.
18272: 550      VIII, 1. -   Tilattoman väestön maanhankinta.
18273: 
18274:                             Asetus
18275: 
18276:    ,Suomen maalaisväestön asutusrahastosta".
18277: 
18278:                               1 §.
18279:     TilaUoman maalaisväestön maanhankinnan edistämiseksi
18280: perustetaan rahasto, nimeltä ,Suomen maalaisväestön asu-
18281: tusrahasto".
18282:    Siitä missä järjestyksessä ja millä tavalla varoja tähän
18283: rahastoon hankitaan, määrätään erikseen.
18284: 
18285: 
18286:                               2 §.
18287: 
18288:     Rahastosta myönnetään kunnille lainoja tilattomaan
18289: väestöön kuuluvien henkilöiden avustamiseksi saamaan etu-
18290: päässä itsenäisen maanviljelyksen harjoittamiseen soveltuvia
18291: pientiloja. Siinä tarkoituksessa on kunta oikeutettu lai-
18292: naksi saamillaan varoilla joko ostamaan tiloja tai tilanosia
18293: ositettuina luovutettaviksi tilattomilletaikka antamaan niistä
18294: suoranaisia lainoja sanottuun kansanluokkaan kuuluville
18295: henkilöille pientilojen hankkimiseksi tai välttämättömien
18296: rakennusten rakentamiseksi ynnä uutisviljelysten tekemi-
18297: seksi sellaisilla tiloilla. -Näiden varojen avulla muodostettu-
18298: jen tilojen tulee omistus- ja käyttö-oikeuteen nähden olla
18299: niiden määräysten alaisia, kuin pientiloja koskevassa Arm.
18300: asetuksessa säädetään. Milloin kysymyksessä on muullaisen
18301: kuin itsenäisen maanviljelyksen harjoittamiseen soveltuvan
18302: pientilan muodostaminen, olkoon asutuslautakunnalla kui-
18303: tenkin oikeus harkita, onko laina myönnettävä ilman että
18304: sen avulla muodostettava tila tulee sanotun asetuksen
18305: alaiseksi.
18306:     Rahaston varoista olkoon sen ohella lupa antaa kor-
18307: keintaan kaksi miljoonaa markkaa lainoina kunnille käy-
18308: tettäväksi.
18309:         VIII, 1. -   V. 1911 lepäämään jätetty ehdotus.    551
18310: 
18311:      a) tilojen tahi tilanosien ostamiseen siinä tarkoituksessa
18312: että niistä luovutetaan tilattomaan väestöön kuuluville henki-
18313: löille vuokra-alueita ja laidunmaata, sekä
18314:      b) viljelys- ja rakennuslainojen antamiseen yksityisille,
18315: jotka tällaiseen maahan ovat itselleen hankkineet pitkä-
18316: aikaisen ja turvatun käyttöoikeuden.
18317: 
18318:                                3 §.
18319:     Tilattomaan maalaisväestöön kuuluviksi luetaan tämän
18320: asetuksen mukaan Suomen kansalaiset, jotka elättävät
18321: itseänsä kokonaan tai pääasiallisesti ruumiillisella maa-
18322: taloustyöllä tahi ovat torppareita tahi heidän vertaisiansa
18323: toisen maan viljelijöitä taikka maalais-käsityöläisiä tahi kuu-
18324: luvat irtonaiseen, tilapäisellä työllä elävään maalaisväestöön.
18325: 
18326:                                4 §.
18327:     Kunnille myönnettävien lainojen vuotuismaksut ovat
18328: asetettavat niin suuriksi, että ne vastaavat rahaston vah-
18329: vistamiseksi otetun valtiolainan obligatsionien korkoa ja
18330: kuoletusta. Mikäli lainavaroja käytetään pientiloista anne-
18331: tun Arm. asetuksen alaisten, maanviljelyksen harjoittami-
18332: seen soveltuvien uutistilojen perustamiseen viljelemättömälle
18333: maalle, olkoon alempana 5 §:ssä mainitulla rahaston johto-
18334: kunnalla kuitenkin valta myöntää vapautta koron maksusta
18335: ja lykkäystä kuoletuksen suorittamisesta enintäin kuudeksi
18336: vuodeksi.
18337:     Ennenkuin kunta saa nostaa sille myönnetyn lainan,
18338: on johdoksi lainavarojen käyttämisessä laadittava ohjesääntö,
18339: jolle on hankittava vahvistus siinä järjestyksessä kuin "Tilat-
18340: toman väestön lainarahaston" säännöistä on määrätty tai
18341: vastedes määrätään. Ennen ohjesäännön vahvistamista on
18342: rahaston johtokunnan annettava siitä lausunto.
18343:     Lainat myöntää kunnallisesta lainakassasta se kunnal·
18344: Iinen lautakunta, jolle kunta on lainakassan hallinnon us-
18345: 552    VIli, 1. -   Tilatloman väestön maan hankinta.
18346: 
18347: konut. Lainan myöntämistä koskevaan lautakunnan pää-
18348: tökseen älköön muutosta haettako.
18349:    Tarkemmat lainausliikettä koskevat määräykset antaa
18350: rahaston johtokunta.
18351:                               5 §.
18352:      Suomen maalaisväestön asutusrahastoa hoitaa johtokunta,
18353: jossa on puheenjohtaja ja kaksi jäsentä.
18354:      Puheenjohtajan nimittää Keisari ja Suuriruhtinas Keisa-
18355: rillisen Senaatin esityksestä.
18356:      Johtokunnan jäsenet asettavat Suomen Pankin valtuus-
18357: miehet neljäksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenistä eroaa arvan
18358: nojalla ensimäisten kahden vuoden kuluttua toinen ja jäl-
18359: leen kahden vuoden kuluttua toinen.
18360:      Jos johtokunnan puheenjohtaja tarvitsee virkavapautta,
18361: on sen myöntäminen ja viransijaisen määrääminen Keisa-
18362: rillisen Senaatin asia. Johtokunnan jäsenille myöntävät
18363: virkavapautta ja viransijaisen määräävät pankkivaltuus-
18364: miehet.
18365:      Tarpeelliset virka- ja palvelusmiehet ja muut apulaiset
18366: ottaa rahaston joht.okunta.
18367:                               6 §.
18368:     Johtokunta kokoontuu, kun se asiain käsittelyä varten
18369: on tarpeen, ja on päätösvaltainen, jos kaksi jäsentä puheen-
18370: johtaja niihin luettuna, on saapuvilla ja he ovat asiasta
18371: yksimieliset.
18372:     Puheenjohtajan tai jäsenen ollessa estettynä ottamasta
18373: osaa asiain käsittelyyn voi johtokunta, jos se on tarpeen,
18374: ottaa apujäseneksi jonkun virkamiehistään.
18375:     Jäävin tai muun esteen sattuessa puheenjohtajalle täyt-
18376: tää hänen tehtävänsä vanhempi jäsen.
18377: 
18378:                               7 §.
18379:      Menosäännön rahaston johtokunnalle vahvistaa Keisa-
18380: rillinen Senaatti pankkivaltuusmiesten ehdotuksesta.
18381:        VIII, 1. -   V. 1911 lepäämään jätetty ehdotus.         553
18382: 
18383:                                8 §.
18384:     Rahaston tilejä ja hallintoa tarkastaa neljä tilintarkas-
18385: tajaa, joista Keisarillinen Senaatti valitsee kaksi ja Suomen
18386: Pankin tilintarkastajat keskuudestaan tai tilintarkastajain
18387: varamiesten joukosta toiset kaksi.
18388:     Kertomus rahaston toiminnasta on annettava sekä Halli-
18389: tukselle että Eduskunnalle.
18390: 
18391:                                9 §.
18392:     Rahastosta annettujen lainojen käyttämisen tarkastuk-
18393: sesta annetaan määräyksiä hallinnollista tietä.
18394: 
18395:                               10 §.
18396:     Johtokunta antaa vaadittaessa Hallitukselle lausuntoja
18397: tilaUoman väestön maan hankkimista koskevista ynnä muista
18398: sen yhteydessä olevista asioista.
18399:     Johtokunta tekee myös Hallitukselle näistä asioista ehdo-
18400: tuksia, jotka se katsoo tarpeellisiksi.
18401: 
18402: 
18403:    Viittaus:        1911 vuoden valtiopäiväin eduskuntaesi-
18404:                     tykset n:ot 27 ja 28 (Liitteet VIII, siv. 5
18405:                     ja 22).
18406:                         Maatalousvaliokunnan mietintö n:o 1 ;
18407:                     Yhdistetyn Maatalous- ja Valtiovarainvalio-
18408:                     kunnan mietintö n:o 1 ja Suuren valiokun-
18409:                     nan mietintö n:o 5 (eduskuntaesitysmie-
18410:                     tintö n:o 5 ja 5 a. Asiakirjat V).
18411:                         Keskustelupöytäkirjat siv. 317; 392;
18412:                     564; 588; 642; 677; 766; 792 ja 848.
18413: 
18414: 
18415:    Helsingissä, Suomen Eduskunnan kansliassa 11 p:nä
18416: helmikuuta 1914.
18417:                                      Vakuudeksi :
18418: 
18419:                                               Iivar Ahalt'a.
18420: 554
18421: 
18422: VIII. 1. -   Motion N:o 1.
18423: 
18424: 
18425: 
18426: 
18427:              Förslag, som lämnats hvilande, till fiir-
18428:                ordning angående småbrukslägenheter och till
18429:                förordning angående landtbefolkningens i
18430:                Pinland kolonisationsfond.
18431: 
18432: 
18433:      Med anledning af i landtdagen väckta motioner har
18434: landtdagen år 1911 efter stadgad behandling beslutit, att
18435: till första landtdag efter det nya val ägt rum skola läm-
18436: nas hvilande följande tvenne författningsförslag i deras vid
18437: andra behandlingen godkända lydelse eller så lydande :
18438: 
18439: 
18440: 
18441: 
18442: förordning angående småbrukslägenheter.
18443:                       I KAPITLET.
18444:                A llmänna bestämningar.
18445:                             1 §.
18446:     Lägenhet, hvilken till befrämjande af den obesuttna
18447: landtbefolkningens jordförvärf genom statens eller kommuns
18448: försorg bildas eller till hvilkens förvärfvande användas
18449: medel, som i samma syfte erhållits genom lån af staten
18450: eller kommun, må med afseende å ägande- och nyttjande-
18451: rätt kunna underkastas sådana inskränkningar, som i 2
18452: och 3 kapitlen af denna förordning omförmälas.
18453:        VIII, 1. -   V. 1911 lepäämään jätetty ehdotus.    555
18454: 
18455:                               2 §.
18456:    1 1 § nämnd lägenhet kan vara afsedd antingen för
18457: idkande af själfständigt jordbruk, som lämnar familjen till-
18458: räcklig utkomst, eller att i hufvudsak utgöra bostad för
18459: ägaren och hans familj. Sådan lägenhet må ej vara större
18460: än att den af ägaren kan häfdas hufvudsakligen med egna
18461: och familjens arbetskrafter.
18462:     Vid bildande af lägenheter skall iakttagas hvad om del-
18463: ning af jordlägenheter är stadgadt.
18464: 
18465:                              3 §.
18466:     Ei må lägenhet anses såsom denna förordning under-
18467: kastad småbrukslägenhet, innan häradsrätten vid medde-
18468: landet af lagfart med stöd af utlåtande utaf den nedan i
18469: 19 § omförmälda kolonisationsnämnd förklarat den för så-
18470: dan. Anteckning härom skall göras i lagfartsprotokollet
18471: samt å fastebrefvet, ifall sådant utfärdas.
18472:     Här nämnda anteckning skall jämväl göras i jordregi-
18473: stret, hvarför underrättelse om lägenhetens förklarande för
18474: småbrukslägenhet skall genom domhafvandens försorg med-
18475: delas den myndighet, som för jordregistret.
18476:     Då nedan i 2 kap. stadgade inskränkningar i ägande-
18477: och nyttjanderätten tili småbrukslägenhet upphört att gälla,
18478: skall häradsrätten härom af ägaren underrättas, och bör
18479: meddelande genom domhafvandens försorg göras åt den i
18480:  2 momentet omförmälda myndighet för införande af an-
18481: teckning i jordregistret.
18482: 
18483:                                4 §.
18484:     Försäljes småbrukslägenhet å exekutiv auktion för for-
18485: dran, för hvilken lägenheten på grund af före dess bil-
18486: dande tili småbrukslägenhet uppkommen panträtt häftar,
18487: förlorar den egenskapen af småbrukslägenhet. Utmätnings-
18488: man anmäle därom såväl hos domhafvanden som den myn-
18489: dighet, som för jordregistret.
18490:                                                          VIII, 2
18491: 556      VIII, 1. -   Tilatloman väestön maanhankinta.
18492: 
18493:                         II KAPITLET.
18494: Om ägande- och nyttjanderätt tili småbruks-
18495:                 lägenhet.
18496:                                5 §.
18497:     Småbrukslägenhet, hvarom stadgats i 1 §, vare så länge
18498: den är intecknad för lån ur sådan staten tillhörig fond,
18499: kommunal lånekassa eller annan statens kontroll under-
18500: kastad kreditanstalt, som inrättats för innehafvares af dy-
18501: lika lägenheter behof, underkastad de inskränkningar, som
18502: nedan i detta kapitel säges.
18503: 
18504:                                6 §.
18505:     Ej må samma person utan kolonisationsnämndens till-
18506: stånd äga flere än en småbrukslägenhet.
18507:     Ej heller må småbrukslägenhet eller del däraf utan
18508: kolonisationsnämndens tillstånd häfdas i sambruk med an-
18509: nan jord eller upplåta~ mot lega åt annan.
18510: 
18511:                                7 §.
18512:     Utan kolonisationsnämndens samtycke må småbruks-
18513: lägenhet icke delas, ej heller outbruten del af sådan lägen-
18514: het föryttras eller mark genom frivilligt ägobyte lägenhe-
18515: ten afhändas.
18516:     Delning af småbrukslägenhet må tillåtas, där kolonisa-
18517: tionsförhållandena inom kommunen eller andra viktiga all-
18518: mäntekonomiska omständigheter göra sådant önskvärdt.
18519:     Frivilligt ägobyte vare icke förbjudet, då genom bytet
18520: häfden af småbruklägenhetens ägor underlättas.
18521: 
18522:                            8 §.
18523:     Småbrukslägenhet må ej intecknas för annan fordran
18524: än för lån ur sådan staten tillhörig fond, kommunal låne-
18525: kassa eller annan statens kontroll underkastad kreditan-
18526: stalt, som inrättats för innehafvares af dylika lägenheter
18527:         VIII, 1. -   V. 19ll lepäämään jätetty ehdotus.    557
18528: 
18529: behof; för Iån, som enligt intyg af kolonisationsnämnden
18530: användts eller under dess tilisyn användes tili erforderlig
18531: nybyggnad eller förbättring af gammal byggnad å Iägenhe-
18532: ten eller tili nödig nyodling därstädes ; för utlösen tili del-
18533: ägare i bo samt för obetald köpeskilling för lägenheten,
18534: och vare i sistnämnda två fall inteckning tillåten äfven om
18535: fordringsrätten blifvit tili annan öfverlåten.
18536:    Småbrukslägenhet må icke utmätas eller säljas i följd af
18537: konkurs för annan än intecknad fordran eller fordran, för
18538: hvilken lägenheten eljest utgör underpant, eller för skuld
18539: tili andelskassa, uti hvilken ägaren är delägare, eller för
18540: förbindelse, som härflyter från medlemskap i andelslag,
18541: eller för utskylder eller andra afgifter, hvilka enligt lag
18542: utgå ur köpeskillingen framom dessa.
18543: 
18544:                                9 §.
18545:    Bryter ägare af småbrukslägenhet mot bestämningarna
18546:  6 §, må lån, som nämnes i 5 §, kunna uppsägas.
18547: 
18548: 
18549: 
18550:                        III KAPITLET.
18551:      Om samfälld skog och annan samfälld
18552:                   egendom.
18553:                                10 §.
18554:     Skogsmark, som vid bildandet af småbrukslägenheter
18555: blifvit för deras samfällda behof afskild, skall vårdas och
18556: nyttjas enligt skogshushållningsplan, som godkänts på sätt
18557: i 7 § skogslagen af den 3 september 1886 är stadgadt
18558: eller framdeles stadgas.
18559: 
18560:                            11 §.
18561:     Den omedelbara vården och uppsikten öfver samfälld
18562: skog och annan samfälld egendom är uppdragen en af
18563: delägarene vald förvaltningsnämnd.
18564: 558    VIli, 1. -   Tilattoman väestön maanhankinta.
18565: 
18566:                              12 §.
18567:     Förvaltningsnämnden består af minst tre ledamöter,
18568: valda enligt hufvudtalet bland delägarene på årsstämma
18569: för tre år i sänder. Förutom ordinarie ledamöter väljas
18570: tvenne suppleanter. De ordinarie ledamöterne utse bland
18571: sig förvaltningsnämndens ordförande.
18572:     Det tillhör kommunalnämndens ordförande att samman-
18573: kalla ledamöterna till första sammanträdet.
18574: 
18575: 
18576:                              13 §.
18577:    Småbrukslägenhets andel i samfälld skogsmark och an-
18578: nan samfälld egendom bestämmes efter lägenhetens för-
18579: vandlade areal.
18580:    År småbrukslägenhet hufvudsakligen afsedd till bostad,
18581: må vid uppgörandet af delningsplan pröfvas, huruvida lä-
18582: genheten skall tilläggas andel i samfälld skogsmark eller
18583: annan samfälld egendom.
18584: 
18585: 
18586:                              14 §.
18587: 
18588:     Reglemente angående förvaltningen och användningen
18589: af den samfällda skogen och annan samfälld egendom
18590: fastställes, sedan delägarene beredts tillfälle att inkomma
18591: med förslag i ärendet och kolonisationsnämnden däröfver
18592: afgifvit utlåtande, af den myndighet, hvilken faststäl-
18593: landet af den i 10 § omförmälda ·skogshushållningsplan
18594: åligger.
18595:     Anses afvikelse från skogshushållningsplan något år
18596: på grund af särskilda orsaker oundgänglig, bör därtill ut-
18597: verkas sagda myndighets tillstånd.
18598:     Närmare föreskrifter angående innehållet af nu nämnda
18599: reglemente meddelas i administrativ väg.
18600:        VIII, 1. -- V. 1911 lepäämään jätetty ehdotus.    559
18601: 
18602:                             15 §.
18603:     Har delägare i samfälld skog gjort sig skyldig tili åver-
18604: kan å den samfällda skogsmarken eller eljest nyttjat den-
18605: samma i strid med skogshushållningsplan eller reglemente,
18606: vare straff och annan påföljd såsom i 7 § 38 kapitlet
18607: sb·afflagen säges.
18608:     Sådant brott må åtalas äfven af allmän åklagare.
18609: 
18610: 
18611:                             16 §.
18612:     Samfälld skog må tili betesmark användas, där sådant
18613: ej i skogshushållningsplan är förbjudet eller af delägarene
18614: vid stämma förbjudits. Delägarene äga bestämma, huruvida
18615: och tili hvilket belopp betesafgift skall erläggas för hvarje
18616: å den samfällda skogsmarken betande kreatur.
18617: 
18618: 
18619:                             17 §.
18620:     Hör ·tili fastighet, hvaraf bildats småbrukslägenbeter,
18621: vatten och är fisket däri af någon betydenhet, skall vatt-
18622: net användas tili gemensamt gagn, på sätt guvernören
18623: efter delägarenes och kolonisationsnämndens hörande och
18624: inhämtadt utlåtande af vederbörande fackmyndighet be-
18625: stämmer.
18626:     Samfälldt strömfall skall, där delägarene ej vilja det-
18627: samma tili gemensamt behof använda, på lega upplåtas
18628: antingen tili delägare eller annan.
18629: 
18630: 
18631:                             18 §.
18632:   ;nelägare hafve ej rätt att få sin andel i samfälld
18633: skogsmark eller annan samfälld egendom genom skifte ut-
18634: bruten ens efter det de ofvan i 2 kap. stadgade inskränk-
18635: ningar i ägande- och nyttjanderätten tili småbrukslägenhe-
18636: ten upphört att gälla.
18637: 560     VIli, 1. -     Tilattoman väestön maan hankinta.
18638: 
18639:                            IV KAPITLET.
18640:                      S ä r s k i 1 d a s ta d g a n d en.
18641: 
18642:                                    19 §.
18643:      Inolli hvarje landskollimun, där sådant finnes nödigt,
18644: skall tilisätttas en kolonisationsnällid för att lliedverka vid
18645: de åtgärder, solli vidtagas tili den obesutta befolkningens
18646: frollima.
18647:      Kolonisationsnällind~n består af ordförande och nödigt
18648: antal ledalliöter, af hvilka lliinst hälften bör vara ägare af
18649: slliåbrukslägenheter eller höra tili den obesuttna landtbe-
18650: folkningen. Ordföranden och ledamöterne utses för tre
18651: kalenderår i sänder af kollimunalfullmäktige eller, där så-
18652: dana ej finnas, af kollilliunalställillia, hvarvid iakttages i
18653: tillällipliga delar hvad i lag är stadgadt Olli kollilliUnal-
18654: nällind. Ordföranden och ledalliöterna åtnjuta ersättning
18655: af kOllilliUnen.
18656:      Angående ordningen för ärendenas behandling i koloni-
18657: sationsnällinden gäller i tiliämpliga delar hvad Olli kollimu-
18658: nalnällind är stadgadt.
18659:      Olli besvär öfver kolonisationsnällindens beslut och an-
18660: dra åtgärder stadgas i adlliinistrativ väg.
18661: 
18662:                                    20 §.
18663:     Utöfver de inskränkningar i ägande- och nyttjande-
18664: rätten, solli i denna förordning äro stadgade, lliå vid be-
18665: viljande af lån ur sådan staten tillhörig fond eller kom-
18666: lliunal Iånekassa eller annan statens kontroll underkastad
18667: kreditanstalt, solli bildats för innehafvares af dylika lägen-
18668: heter behof, jämväl andra inskränkningar beträffande lägen-
18669: heternas odlande och de å desallillia befintliga byggnader-
18670: nas hållande i stånd äfvensolli angående lägenheternas
18671: öfverlåtande till tredje person, eller dylikt, kunna aftalas
18672: att gälla under lånetiden vid äfventyr af lånets uppsäg-
18673: ning.
18674:        VIli, 1. -   V. 1911 lepäämään jätetty ehdotus.   561
18675: 
18676:     Dylika aftal äga giltighet mot tredje man, där de blif-
18677: vit i behörig ordning intecknade.
18678: 
18679: 
18680: 
18681:                           förordning
18682: angående ,Landtbefolkningens                Finland koloni-
18683:                 sationsfond".
18684: 
18685:                                1 §.
18686:     För befrämjandet af den obesnttna landtbefolkningens
18687: jordförvärf grnndas en fond nnder namn af "Landtbefolk-
18688: ningens i Finland kolonisationsfond".
18689:     Angående ordningen och sättet för anskaffande af me-
18690: del till denna fond stadgas särskildt.
18691: 
18692:                                2 §.
18693:      Ur fonden beviljas åt kommnnerna lån i syfte att för-
18694: hjälpa personer, hörande till den obesnttna befolkningen,
18695: tili erhållande af småbrnkslägenheter, . som företrädesvis
18696: lämpa sig för bedrifvande af själfständigt jordbrnk. För
18697: detta ändamål är kommnnen herättigad att med de till
18698: låns erhållna medlen inköpa lägenheter eller delar af så-
18699: dana, för att såsom delade öfverlåtas åt obesnttna, eller ock
18700: ntgifva dessa medel såsom direkta lån åt personer, hö-
18701: rande till sagda folkklass, för anskaffande af småbrukslä-
18702: genheter eller till uppförande a~ nödvändiga byggnader
18703: jämte verkställande af nyodlingar å sådana lägenheter.
18704: Lägenhet, som med sagda medel bildats, skall beträffande
18705: ägande- och nyttjanderätt vara underkastad de bestämnin-
18706: gar, som i Nåd. förordningen angående småbrukslägenhe-
18707: ter stadgas. Då fråga är om bildande af annan än till
18708: bedrifvande af själfständigt jordbruk lämpad småbrukslä-
18709: genhet, vare kolonisationsnämnden likväl berättigad att
18710: pröfva, huruvida lån må beviljas utan att den lägenhet,
18711: 562    VIII, 1. -- Tilattoman väestön maanhankinta.
18712: 
18713: som med lånet skall bildas, kommer att varda underkastad
18714: sagda förordning.
18715:      Af fondens medel vare därjämte tillåtet att utgifva
18716: högst två miljoner mark såsom lån åt kommunerna att
18717: användas till
18718:      a) inköp af lägenheter eller delar af sådana i syfte
18719: att af desamma åt personer, hörande till den obesuttna
18720: befolkningen, öfverlåta arrendeområden och betesmark,
18721: samt
18722:      b) utgifvande af odlings- och byggnadslån åt enskilda,
18723: hvilka förskaffat sig långvarig och tryggad nyttjanderätt
18724: till dylik jord.
18725:                            3 §.
18726:     Till den obesuttna landtbefolkningen räknas enligt
18727: denna förordning finska medborgare, hvilka helt och hål-
18728: let eller hufvudsakligen lifnära sig med kroppsarbete vid
18729: jordbruk eller ock äro. torpare eller med dem likställda
18730: brukare af annans jord eller handtverkare på landsbyg-
18731: den eller höra till den lösa landtbefolkningen, som lifnär
18732: sig med tillfälligt arbete.
18733: 
18734:                            4 §.
18735:     Annuiteterna å de lån, som beviljas kommunerna, böra
18736: sättas så - höga, att de motsvara ränta och amortering å
18737: obligationerna till det för fondens förstärkande upptagna
18738: statslånet. För så vidt lånemedel användas till grundande
18739: af sådana för bedrifvande af jordbruk lämpade nybygges-
18740: lägenheter å obrukad mark, hvilka äro underkastade före-
18741: nämnda nådiga förordning angående småbrukslägenheter,
18742: hafve dock nedan i 5 § nämnda direktionen för fonden
18743: rätt att bevilja lånen frihet från ränta och uppskof med
18744: erlägggande af amortering för högst sex år.
18745:     Innan kommun äger lyfta densamma beviljadt lån,
18746: skall till ledning för lånemedlens användande uppgöras ett
18747:         VIII, 1. -   V. 1911 lepäämään jätetty ehdotus.   563
18748: 
18749: reglemente, å hvilket stadfästelse bör utverkas i den ord-
18750: ning, som beträffande stadgarna för den "Obesuttna be-
18751: folkningens lånefond" är föreskrifvet eller framdeles före-
18752: skrifves. Före fastställandet af reglementet skall fondens
18753: direktion afgifva utlåtande.
18754:     Lånen beviljas ur den kommunala lånekassan af den
18755: kommunala nämnd, åt hvilken kommunen anförtrott låne-
18756: kassans förvaltning. 1 nämndens beslut angående bevil-
18757: jande af lån må ej ändring sökas.
18758:     Närmare föreskrifter angående lånerörelsen meddelas af
18759: fondens direktion.
18760: 
18761:                               5 §.
18762:     Landtbefolkningens i Finland kolonisationsfond förval-
18763: tas af en direktion, bestående af ordförande och tvenne
18764: ledamöter.
18765:     Ordföranden utnämnes af Kejsaren och Storfursten på
18766: förslag af Kejserliga Senaten.
18767:     Ledamöterna i direktionen tillsättas af Finland Banks
18768: fullmäktige för fyra år i sänder. Af ledamöterna afgår
18769: på grund af lottning efter de två första årens förlopp den
18770: ena och likaledes efter två år den andra.
18771:     Är ordförande i direktionen i behof af tjänstledighet,
18772: ankommer det å Kejserliga Senaten att den bevilja samt
18773: om ställföreträdare förordna.      Bankfullmäktige meddela
18774: tjänstledighet åt direktionsledamot och utse ställföreträdare.
18775:     Nödigt antal tjänstemän och betjänte samt öfriga biträ-
18776: den antagas af fondens direktion.
18777: 
18778:                               6 §.
18779:    Direktionen sammanträder, då sådant för ärendenas
18780: behandling är af nöden, och är beslutför, där två med-
18781: lemmar, ordföranden inberäknad, äro närvarande och om
18782: beslutet ense.
18783:     Är ordförande eller ledamot förhindrad att deltaga i
18784: 564       VIII, 1. -   Tilattoman väestön maan hankinta.
18785: 
18786: ärendenas handläggning, kan direktionen, där sådant fin-
18787: nes nödigt, adjungera någon af tjänstemännen.
18788:     Vid jäf eller förfall för ordföranden handhafves hans
18789: åligganden af äldste ledamoten.
18790: 
18791:                                  7 §.
18792:     Utgiftsstaten för fondens direktion fastställes af Kejser-
18793: liga Senaten på förslag af bankfullmäktige.
18794: 
18795:                                8 §.
18796:     Fondens räkenskaper och förvaltning granskas af fyra
18797: revisorer, af hvilka Kejserliga Senaten utser tvenne och
18798: Finlands Banks revisorer bland sig eller bland revisors-
18799: suppleanterna de två andra.
18800:     Berättelse öfver fondens verksamhet skall afgifvas så-
18801: väl till regeringen som till landtdagen.
18802: 
18803:                              9 §.
18804:      Angående kontrollen öfver användningen af de frå.n
18805: fonden utgifna lånen utfärdas föreskrifter i administrativ
18806: väg.
18807:                             10 §.
18808:      Direktionen afgifver vid anfordran till regeringen utlå-
18809: tanden i ärenden, som angå den obesuttna befolkningens
18810: jordförvärf, äfvensom i andra frågor, som därmed hafva
18811: samband.
18812:      Direktionen äger äfven beträffande dessa ärenden ingå
18813: till regeringen med förslag, hvilka den anser vara af be-
18814: hofvet påkallade.
18815: 
18816: 
18817: 
18818:       Hän v i s n i n g:   Motionerna n:ris 27 och 28 (Liitteet
18819:                            VIII, sidd. 5 och 22).
18820:                                Agrarutskottets betänkande n:o 1;
18821:                            Sammansatta Agrar- och Statsutskot-
18822:     VIII, 1. -- V. 1911 lepäämään jätetty ehdotus.       565
18823: 
18824:                   tets betänkande n:o 1 och Stora ut-
18825:                   skottets betänkande n:o 5 (motions-
18826:                   betänkande n:ris 5 och 5 a Handlin-
18827:                   gar V).
18828:                       Diskussionsprotokollet sidd. 317;
18829:                   392; 564; 588; 642: 677; 766; 792 och
18830:                   848.
18831: 
18832: 
18833: Helsingfors å Landtdagens kansli, den 11 februari 1914.
18834: 
18835:                                            In fidem:
18836:                                          livar· Ahava.
18837: 566
18838: 
18839: VIII, 2. -    Edusk. esit. N:o 2.
18840: 
18841: 
18842: 
18843: 
18844:              Lepäämään jätetty ehdotus asetuleseksi pien-
18845:                tiloista ja asetukseksi s~wmen maalaisväestön
18846:                aButusrahastosta.
18847: 
18848: 
18849:     Eduskunnassa tehtyjen eduskuntaesitysten johdosta on
18850: eduskunta säädetyn käsittelyn jälkeen 1912 vuoden valtio-
18851: päivillä päättänyt jättää lepäämään ensimäisiin uusien vaa-
18852: lien jäiestä kokoontuviin valtiopäiviin seuraavat kaksi ase-
18853: tusehdotusta sanamuodoltaan semmoisina kuin ne toisessa
18854: käsittelyssä hyväksyttiin eli näin kuuluvina:
18855: 
18856: 
18857: 
18858: 
18859:                   Asetus pientiloista.
18860:                          1 LUKU.
18861:                   Yleisiä määräyksiä.
18862:                              1 §.
18863:     Tiloja, jotka tilaUoman maalaisväestön maanhankinnan
18864: edistämiseksi valtion tai kunnan toimesta muodostetaan tai
18865: joiden hankkimiseen samassa tarkoituksessa valtiolta tai
18866: kunnalta lainaksi saatuja varoja käytetään, olkoon oikeus
18867: asettaa sellaisten omistus~ ja käyttöoikeutta koskevien ra-
18868: joitusten alaisiksi kuin tämän asetuksen 2 ja 3 luvussa sa-
18869: notaan.
18870:        VIII, 2. -   V. 1912 lepäämään jätetty ehdotus.     567
18871: 
18872:                               2 §.
18873:     Ensimmäisessä §:ssä mainitut tilat voivat olla tarkotet-
18874: tuja joko maanviljelyksen harjoittamiseen tai pääasiallisesti
18875: olemaan tilan omistajan ja hänen perheensä asuntona. Äl-
18876: köön sellainen tila olko suurempi kuin että omistaja voi
18877: sitä pääasiallisesti omilla ja perheensä työvoimilla viljellä.
18878:     Tiloja muodostettaessa on noudatettava mitä maatilojen
18879: osittamisesta on säädetty.
18880: 
18881:                               3 §.
18882:     Älköön tilaa pidettäkö tämän asetuksen alaisena pien-
18883: tilana, ennenkuin kihlakunnanoikeus on sen lainhuudatusta
18884: myöntäessään 19 §:ssä mainitun asutuslautakunnan lausun-
18885: non nojalla sellaiseksi julistanut. Tästä on merkintä teh-
18886: tävä lainhuudatuspöytäkirjaan sekä kiinnekirjaan, jos sel-
18887: lainen annetaan.
18888:     Yllämainittu merkintä on tehtävä myös maarekisteriin,
18889: minkä vuoksi kihlakunnantuomarin toimesta on ilmoitus
18890: pientilaksi julistamisesta annettava maarekisteriä pitävälle
18891: viranomaiselle.
18892:     Kun toisessa luvussa säädetyt pientilan omistus- ja käyttö-
18893: oikeutta koskevat rajoitukset ovat lakanneet voimassa ole-
18894: masta, on omistajan siitä tehtävä ilmoitus kihlakunnan-
18895: oikeudelle, ja on se tuomarin toimenpiteestä merkinnän te-
18896: kemistä varten maarekisteriin ilmoitettava 2 momentissa
18897: mainitulle viranomaiselle.
18898: 
18899:                               4 §.
18900:     Jos pientila joutuu pakkohuutokaupalla myytäväksi saa-
18901: tavasta, josta tila ennen sen pientilaksi muodostamista syn-
18902: tyneen pantUoikeuden nojalla on vastaava, kadottaa se
18903: pientilaominaisuutensa. Ulosotontoimittaja antakoon siitä
18904: ilmoituksen sekä tuomarille, että maarekisteriä pitävälle
18905: viranomaiselle.
18906: 568     Vlll,t. - Tilattoman väestön maanhankinta.
18907: 
18908:                          2 LUKU.
18909: Pientilojen       omistus- ja käyttöoikeudesta.
18910:                             5 §.
18911:    Pientilat, joista 1 §:ssä on säädetty, ovat niin kauan
18912: kuin ne ovat kiinnitetyt valtion rahaston tai tilaUoman
18913: maalaisväestön maanhankinnan avustamiseksi muodostetun
18914: kunnallisen lainakassan antamasta lainasta niiden rajoitus-
18915: ten alaisia, kuin alempana tässä luvussa sanotaan.
18916: 
18917:                               6 §.
18918:     Ilman asutuslautakunnan lupaa älköön sama henkilö
18919: omistako useampaa kuin yhden pientilan.
18920:     Ilman asutuslautakunnan myönnytystä älköön pientilaa
18921: tai osaa siitä viljeltäkö yhdysviljelyksessä muun maan kanssa
18922: tai sitä toiselle vuokrattako.
18923: 
18924:                              7 §.
18925:     Asutuslautakunnan suostumuksetta älköön pientilaa osi-
18926: tettako älköönkä sellaisesta tilasta lohkaisematonta osaa
18927: myytäkö tahi maata vapaaehtoisella tilustenvaihdolla tilasta
18928: luovutettako.
18929:      Pientilan osittaminen sallittakoon milloin kunnan asu-
18930: tusolot tahi muut tärkeät yleistaloudelliset asianhaarat te-
18931: kevät sen suotavaksi.
18932:      Vapaaehtoista tilustenvaihtoa älköön kiellettäkö, milloin
18933: pientilan tilukset vaihdon kautta käyvät sopivammiksi vil-
18934: jellä.
18935:                              8 §.
18936:     Pientilaa älköön kiinnitettäkö muusta saatavasta kuin
18937: sellaisen valtion rahaston, kunnallisen lainakassan tai muun
18938: valtion tarkastuksen alaisen luottolaitoksen antamasta lai-
18939: nasta, joka on muodostettu tuollaisten tilojen haltijain tar-
18940: vetta varten; lainasta, joka asutuslautakunnan antaman to-
18941:        VIII, 2. -   V. 1912 lepäämään jätetty ehdotus.                569
18942: 
18943: distuksen mukaan on käytetty tai sen valvonnan alaisena
18944: käytetään tarpeelliseen uutisrakennukseen tai vanhan ra-
18945: kennuksen parantamiseen tilalla tai tarpeelliseen uutisvilje-
18946: lykseen siinä; pesän osakkaille suoritettavasta lunastuksesta
18947: sekä tilan maksamattomasta kauppahinnasta; ja olkoon vii-
18948: meksi mainituissa kahdessa tapauksessa kiinnitys luvalli-
18949: nen, vaikka saaruisoikeus on toiselle siirretty.
18950: 
18951:                                  9 §.
18952:    Jos pientilan omistaja rikkoo 6 §:ssä olevia määräyksiä,
18953: olkoon lupa sanoa irti laina, josta 5 §:ssä on mainittu.
18954: 
18955: 
18956:                             3 LUKU.
18957:    Y h t e i s e s t ä m e t s ä s t ä j a m u u s t a y h t e i s-
18958:                         o m a i s u u d e s ta.
18959:                                 10 §.
18960:     Metsämaata, joka, pientiloja muodostettaessa, on niiden
18961: yhteiseksi tarpeeksi erotettu, on hoidettava ja käytettävä
18962: metsänhoitosuunnitelman mukaan, joka on vahvistettu sillä
18963: tavalla kuin 3 päivänä syyskuuta 1886 annetun metsälain
18964: 7 §:ssä on säädetty taikka vastedes säädetään.
18965: 
18966:                                 11 §.
18967:     Yhteismetsän ja muun yhteisomaisuuden välitön hoito•
18968: ja valvontatoimi uskotaan osakasten valitsemalle hallinto·
18969: lautakunnalle.
18970:                                 12 §.
18971:     Hallintolautakuntaan kuuluu vähintään kolme osakasten
18972: keskuudestaan pääluvun mukaan kolmeksi vuodeksi kerral-
18973: laan valitsemaa jäsentä. Paitsi vakinaisia jäseniä valitaan
18974: kaksi varajäsentä. Vakinaiset jäsenet valitsevat keskuudes-
18975: taan hallintolautakunnan esimiehen.
18976: 570     VIli, 2. -   Tilattoman väestön maanhankinta.
18977: 
18978:                             13 §.
18979:     Pientilan osuus yhteisessä metsämaassa ja muussa yh-
18980: teisomaisuudessa määrätään tilan muunnetun pinta-alan
18981: mukaan.
18982:     Jos pientila on tarkotettu pääasiallisesti asunnoksi har-
18983: kittakoon ositussuunnitelmaa valmistettaessa, onko sille an-
18984: nettava osuutta yhteiseen metsämaahan tai muuhun yhteis-
18985: omaisuuteen.
18986:                               14 §.
18987:     Ohjesäännön yhteismetsan hallinnosta ja käyttämisestä
18988: vahvistaa, sittenkun osakkaille on annettu tilaisuus tehdä
18989: ehdotus asiasta ja asutuslautakunta on siitä antanut lau-
18990: suntonsa, se viranomainen, jonka tehtävänä 10 §:ssä mai-
18991: nitun metsänhoitosuunnitelman vahvistaminen on.
18992:     Jos poikkeaminen metsänhoitosuunnitelmasta jonakin
18993: vuonna erityisistä syistä katsotaan valttämättömäksi, on
18994: siihen hankittava sanotun viranomaisen lupa.
18995:     Tarkemmat määräykset nyt mainitun ohjesäännön sisäl-
18996: lyksesta annetaan hallinnollista tietä.
18997: 
18998:                               15 §.
18999:      Jos yhteismetsän osakas tekee itsensä syypääksi metsän
19000:  haaskaukseen yhteisellä metsämaalla taikka muuten käyttää
19001:  sitä vastoin metsänhoitosuunnitelmaa taikka ohjesääntöä,
19002: .olkoon rangaistus ja muu seuraamus niinkuin rikoslain 33
19003: luvun 7 §:ssä säädetään.
19004:      Tällaisesta rikoksesta saa myös yleinen syyttäjä tehdä
19005:  syytteen.
19006:                           16 §.
19007:    Yhteismetsää voidaan käyttää laitumena, ellei sellainen
19008: käyttäminen ole metsänhoitosuunnitelmassa kielletty tahi
19009: osakkaat pitämässään kokouksessa ole sitä kieltäneet.
19010: Osakkailla on valta määrätä, onko laidunmaksua ja miten
19011:         VIli, 2. -   V. 1912 lepäämään jätetty ehdotus.     571
19012: 
19013: paljon suoritettava jokaiselta yhteisellä metsämaalla käy-
19014: vältä eläimeltä.
19015:                            17 §.
19016:     Jos maatilaan, josta on muodostettu pientiloja, kuuluu
19017: vettä ja jos kalastamisella siinä on jotakin merkitystä, on
19018: vettä käytettävä yhteiseksi hyödyksi sillä tavalla kuin ku-
19019: vernööri, osakkaiden sekä asutuslautakunnan mielipidettä
19020: kuulusteltuaan ja asianomaisen ammattiviranomaisen lau-
19021: sunnon hankittuaan, määrää.
19022:     Yhteinen koski on, elleivät osakkaat tahdo sitä yhtei-
19023: seksi tarpeekseen käyttää, vuokraHava joko osakkaalle
19024: taikka jollekin toiselle.
19025:                                 18 §.
19026:     Osakkaana ei ole oikeutta saada osuuttansa yhteisestä
19027: metsämaasta eikä muusta yhteisomaisuudesta jaon kautta
19028: murretuksi senkään jälkeen kuin 2 luvussa säädetyt pien-
19029: tilan omistus- ja käyttöoikeutta koskevat rajoitukset ovat
19030: lakanneet voimassa olemasta.
19031: 
19032: 
19033: 
19034:                            4 LUKU.
19035:                  E r i t y i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
19036:                                 19 §.
19037:     Jokaisessa maalaiskunnassa, missä se on tarpeen, ase-
19038: tettakoon asutuslautakunta avustamaan niissä toimissa, joi-
19039: hin tilaUoman väestön hyväksi ryhdytään.
19040:     Asutuslautakunnassa on esimies ja tarpeellinen määrä
19041: jäseniä, joista vähintään puolet tulee olla tilattomaan maa-
19042: laisväestöön kuuluvia henkilöitä tai pienten maatilojen omis-
19043: tajia. Esimiehen ja jäsenet valitsevat kolmeksi kalenteri-
19044: vuodeksi eräitään kunnan valtuusmiehet tahi, jos niitä ei
19045: ole, kuntakokous, jolloin soveltuvilta kohdin noudatetaan
19046: mitä laissa on säädetty kunnallislautakunnasta. Esimies ja
19047:                                                           VIII,3
19048: 572     VIII, 2.   -   Tilattoman väestön maanhankinta.
19049: 
19050: jäsenet saavat palkkiota kunnalta. Määrärahan myöntä-
19051: misestä yleisistä varoista asutuslautakunnan esimiehen ja
19052: jäsenten palkkaamiseksi on erittäin säädetty.
19053:     Asiain käsittelyn järjestyksestä asutuslautakunnassa on
19054: sovelluviita kohdin voimassa, mitä kunnallislautakunnasta
19055: on säädetty.
19056:     Miten asutuslautakunnan päätöksistä ja muista toimen-
19057: piteistä on valitettava, siitä säädetään hallinnollista tietä.
19058: 
19059:                               20 §.
19060:     Paitsi niitä omistus- ja käyttöoikeuden rajoituksia, jotka
19061: tässä asetuksessa ovat säädetyt, voidaan lainaa myönnet-
19062: täessä valtion rahastosta tai tilaUoman maalaisväestön maan-
19063: hankinnan avustamiseksi perustetusta kunnallisesta laina-
19064: rahastosta sopia muistakin rajoituksista, jotka koskevat
19065: tilan viljelemistä ja niillä olevain rakennusten kunnossa-
19066: pitoa sekä tilan kolmannelle henkilölle luovuttamista tai
19067: muuta sellaista, olemaan lainan irtisanomisen uhalla voi-
19068: massa laina·aikana.
19069:     Sellaiset välipuheet ovat kolmatta miestä vastaan päte-
19070: vät, jos ne ovat säädetyssä järjestyksessä kiinnitetyt.
19071: 
19072: 
19073: 
19074:                              Asetus
19075:       Suomen maalaisväestön asutusrahastosta.
19076:                                1 §.
19077:     TilaUoman maalaisväestön maanhankinnan edistämiseksi
19078: perustetaan rahasto, nimeltä ,Suomen maalaisväestön asu-
19079: tusrahasto".
19080:     Siitä missä järjestyksessä ja millä tavalla varoja tähän
19081: rahastoon hankitaan, määrätään erikseen.
19082:         VIII, 2. -   V. 1912 lepäämään jätetty ehdotus.    573
19083: 
19084:                                2 §.
19085:     Rahastosta myönnetään kunnille lainoja tilattomaan maa-
19086: laisväestöön kuuluvien henkilöiden avustamiseksi saamaan
19087: etupäässä itsenäisen, perheen toimeentuloon riittävän maan-
19088: viljelyksen harjoittamiseen soveltuvia pientiloja.
19089:      Lainaksi saamillaan varoilla on kunnan etupäässä ostet-
19090: tava kokonaisia tiloja tai suurempia maa-alueita ositetta-
19091: viksi ja vuotuismaksuja vastaan tai muilla ehdoilla tilatto-
19092: mille luovutettaviksi. Myöskin olkoon kunnalla valta an-
19093: taa suoranaisia lainoja sanottuun kansanluokkaan kuulu-
19094: ville henkilöille pientilojen hankkimiseksi, missä pientilan
19095: muodostuminen, hintaan ynnä muihin asianhaaroihin näh-
19096: den, paikalla toimitetun arvioimisen kautta havaitaan tule-
19097: van edulliseksi, sekä välttämättömien rakennusten raken-
19098: tamiseksi sellaisilla tiloilla.
19099:     Milloin kunta on saanut lainan kokonaisen tilan tai suu-
19100: remman maa-alueen ostamiseen ositettavaksi ja luovutetta-
19101: vaksi tilattomille, on ositussuunnitelma 7 §:ssä mainitun
19102: johtokunnan tarkastettava ja hyväksyttävä.
19103:      Rahaston varoista olkoon sen ohella lupa antaa kun-
19104: nille lainoja käytettäviksi
19105:      a) tilojen tahi tilanosien ostamiseen siinä tarkoituksessa
19106: että niistä luovutetaan tilattomaan maalaisväestöön kuulu-
19107: ville henkilöille vuokra-alueita ja laidunmaata, sekä
19108:      b) viljelys- ja rakennuslainojen antamiseen sanottuun
19109: kansanluokkaan kuuluville henkilöille, jotka tällaiseen maa-
19110: han ovat itselleen hankkineet pitkäaikaisen ja turvatuo
19111: käyttö oikeuden.
19112: 
19113:                             3 §.
19114:     Edellisessä §:ssä mainittujen varojen avulla muodostet-
19115: tujen tilojen tulee omistus- ja käyttöoikeuteen nähden olla
19116: niiden määräysten alaisia, kuin pientiloja koskevassa ar-
19117: mollisessa asetuksessa säädetään. Kuitenkin olkoon asu-
19118: tuslautakunnalla, milloin on kysymyksessä muullaisen, kuin
19119: 57 4    VIII, 2. -   Tilattoman väestön maanhankinta.
19120: 
19121: itsenäisen maanviljelyksen harjoittamiseen soveltuvan tilan
19122:  muodostaminen, oikeus harkita, onko laina myönnettävä
19123: ilman että sen avulla muodostettava tila tulee sanotun ase-
19124: tuksen alaiseksi.
19125:     Älköön lainaa kunnallisesta lainakassasta, joka on pe-
19126: rustettu edellisessä §:ssä sanotuista varoista, myönnettäkö,
19127: älköönkä kunnan sellaisilla varoilla ostamaa tilaa ositet-
19128: tuna tilattomille luovutettako, ennenkuin tilaan muusta,
19129: kuin sanotussa §:ssä mainitusta velasta mahdollisesti vah-
19130: vistettu kiinnitys on kuoletettu, ellei Asutusrahaston joh-
19131: tokunta asutuslautakunnan esityksestä ole sellaisen kiinni-
19132: tyksen edelleen voimassa pysyttämiseen suostunut.
19133: 
19134:                               4 §.
19135:      Tilattomaan maalaisväestöön kuuluviksi luetaan tämän
19136: asetuksen mukaan Suomen kansalaiset, jotka elättävät it-
19137: seänsä kokonaan tai pääasiallisesti ruumiillisella maata-
19138: loustyöllä, torpparit ja heidän vertaisensa toisen maan vil-
19139: jelijät niihin luettuina, taikka ovat maalais-käsityöläisiä tahi
19140: kuuluvat irtaimeen tilapäisellä työllä elävään maalais-
19141: väestöön.
19142: 
19143:                             5 §.
19144:     Kunnille myönnettäväin kuoletuslainain vuotuismaksut
19145: määrää Asutusrahaston johtokunta sellaisia perusteita nou-
19146: dattaen, että rahaston lainanantoliikettä, vaikkei se tarkoi-
19147: takaan voittoa, käy harjoittaminen ilman korkotappiota.
19148: Annettaessa lainoja pientiloista voimassa olevan armollisen
19149: asetuksen alaisten, maanviljelyksen harjoittamiseen sovel-
19150: tuvien uutistilojen perustamiseen viljelemättömälle maalle,
19151: olkoon johtokunnalla kuitenkin valta myöntää vapautta
19152: koron maksusta ja lykkäystä kuoletuksen suorittamisesta
19153: enintään kuudeksi vuodeksi.
19154:     Kunnan, joka haluaa rahastosta lainaa 2 §:ssä mainit-
19155: tuihin tarkoituksiin, on johdoksi lainavarojen käyttämisessä
19156:        VI11,2. -   V. 1912 lepäämään jätetty ehdotus.   575
19157: 
19158: laadittava ohjesääntö, joka lähetetään rahaston johtokun-
19159: nalle ja jonka johtokunta oman lausuntonsa kera antaa
19160: Keisarillisen Senaatin Talousosaston vahvistettavaksi.
19161:     Lainat myöntää kunnallisesta lainakassasta se kunnalli-
19162: nen lautakunta, jolle kunta on lainakassan hallinnon us-
19163: konut. Lainan myöntämistä koskevaan lautakunnan pää-
19164: tökseen älköön muutosta haettako.
19165:     Tarkemmat l~inausliikettä koskevat määräykset antaa
19166: rahaston johtokunta.
19167: 
19168:                              6 §.
19169:    Johtokunta myöntäköön, milloin sen tarpeelliseksi nä-
19170: kee, Asutusrahaston varoista kunnille määrärahoja käytet-
19171: täväksi asutuslautakuntien esimiesten palkkioiksi. Sama
19172: oikeus olkoon johtokunnalla myös asutuslautakunnan jä-
19173: senten palkkioihin nähden.
19174: 
19175: 
19176:                              7 §.
19177:      Suomen maalaisväestön Asutusrahastoa hoitaa johto-
19178: kunta, jossa on puheenjohtaja ja kaksi jäsentä.
19179:      Puheenjohtajan nimittää Keisari ja Suuriruhtinas.
19180:      Johtokunnan jäsenet asettavat Eduskunnan valitsemat
19181: Pankkivaltuusmiehet neljäksi vuodeksi kerrallaan. Kuiten-
19182: kin eroaa arvan mukaan kahden vuoden kuluttua siitä,
19183: kun ensiksi määrätyt jäsenet toimeensa ryhtyivät, toinen
19184: heistä, ja on hänen sijaansa uusi jäsen neljäksi seuraa-
19185: vaksi vuodeksi määrättävä.
19186:      Jos johtokunnan puheenjohtaja tarvitsee virkavapautta,
19187: on sen myöntäminen ja viransijaisen määrääminen Keisa-
19188: rillisen Senaatin asia. Johtokunnan jäsenille myöntävät
19189: virkavapautta ja viransijaisen määräävät pankkivaltuus-
19190: miehet.
19191:      Tarpeelliset virka- ja palvelusmiehet ja muut apulaiset
19192: ottaa rahaston johtokunta.
19193: 576    VIII, 2. -   TilaUoman väestön maan hankinta.
19194: 
19195:                               8 §.
19196:     Johtokunta kokoontuu, kun se asiain käsittelyä varten
19197: on tarpeen, ja on päätösvaltainen, jos kaksi jäsentä pu-
19198: heenjohtaja niihin luettuna, on saapuvilla ja he ovat asiasta
19199: yksimieliset.
19200:     Puheenjohtajan tai jäsenen ollessa estettynä ottamasta
19201: osaa asian käsittelyyn voi johtokunta, jos se on tarpeen,
19202: ottaa apujäseneksi jonkun virkamiehistään.
19203:     Jäävin tai muun esteen sattuessa puheenjohtajalle täyt-
19204: tää hänen tehtävänsä vanhempi jäsen.
19205: 
19206:                             9 §.
19207:      Menosäännön rahaston johtokunnalle vahvistaa Keisa-
19208: rillinen Senaatti pankkivaltuusmiesten ehdotuksesta.
19209: 
19210:                              10 §.
19211:    Rahaston tilejä ja hallintoa tarkastaa neljä tilintarkas-
19212: tajaa, joista Keisarillinen Senaatti valitsee kaksi ja Suomen
19213: Pankin tilintarkastajat keskuudestaan tai tilintarkastajain
19214: varamiesten joukosta toiset kaksi.
19215:     Kertomus rahaston toiminnasta on vuosittain annettava
19216: sekä Hallituksen että Eduskunnan tarkastettavaksi.
19217: 
19218:                           11 §.
19219:   Rahastosta annettujen lainojen käyttämisen tarkastuk-
19220: sesta annetaan määräyksiä hallinnollista tietä.
19221: 
19222:                              12 §.
19223:     Johtokunta antaa vaadittaesaa Hallitukselle lausuntoja
19224: tilatloman väestön maan hankkimista koskevista ynnä
19225: muista sen yhteydessä olevista asioista.
19226:     Johtokunta tekee myös Hallitukselle näistä asioista ehdo-
19227: tuksia, jotka se katsoo tarpeellisiksi.
19228:       VIII, 2. -   V. 1912 lepäämään jätetty ehdotus.       577
19229: 
19230:    Viittaus: 1912 vuoden valtiopäiväin eduskuntaesityk-
19231:             set n:ot 26, 27 ja 36 (Liitteet VIII, siv. 5;
19232:             18 ja 30).
19233:                Maatalousvaliokunnan mietintö n:o 1 ja
19234:             Suuren valiokunnan mietintö n:o 15 (edus-
19235:             kuntaesitysmietintö n:o 14. Asiakirjat V).
19236:                Keskustelupöytäkirja siv. 456; 54 7; 564;
19237:             678; 684; 892 ja 911.
19238: 
19239: 
19240: 
19241:    Helsingissä, Suomen Eduskunnan kansliassa 11 p:nä
19242: helmikuuta 1914.
19243:                                      Vakuudeksi:
19244: 
19245:                                              Iivw· Akava.
19246: 578
19247: 
19248: VIII, 2. -   Motion N:o 2.
19249: 
19250: 
19251: 
19252: 
19253:              Förslag, som lämnats hvilande, till {ör--
19254:                ordning angående småbrukslägenheter och till
19255:                {örordning angående landtbefolkningens i Fin-
19256:                land kolonisationsfond.
19257: 
19258: 
19259:     Med anledning af i landtdagen väckta motioner har
19260: landtdagen år 1912 efter stadgad behandling beslutit, att
19261: tili första landtdag efter det nya val ägt rum skola läm-
19262: nas hvilande följande tvenne författningsförslag i deras vid
19263:  andra behandlingen godkända lydelse eller så lydande:
19264: 
19265: 
19266: 
19267: 
19268:  förordning angående småbrukslägenheter.
19269:                             1 KAP.
19270: 
19271:               A ll mä n n a b estä m n i n g a r.
19272: 
19273:                             1 §.
19274:     Lägenhet, som tili befrämjande af den obesuttna landt-
19275: befolkningens jordförvärf genom statens eller kommuns
19276: försorg bildas eller till hvars förvärfvande användas me·
19277: del, som i samma syfte erhållits genom lån af staten eller
19278: kommun, må med afseende å ägande- och nyttjanderätt
19279: kunna underkastas sådana inskränkningar, som i 2 och 3
19280: kap. af denna förordning omförmälas.
19281:        VI11,2. - V. 1912 lepäämään jätetty ehdotus.    579
19282: 
19283:                            2 §.
19284:    I 1 § nämnd lägenhet kan vara afsedd antigen för id-
19285: kande af jordbruk eller att i hufvudsak utgöra bostad för
19286: ägaren och hans familj. Sådan lägenhet må ej vara större
19287: än att den af ägaren kan häfdas hufvudsakligen med egna
19288: och familjens arbetskrafter.
19289:    Vid bildande af lägenheter skall iakttagas hvad om del-
19290: ning af jordlägenheter är stadgadt.
19291: 
19292:                            3 §.
19293:     Ej må lägenhet anses såsom denna förordning under-
19294: kastad småbrukslägenhet, innan häradsrätten vid medde-
19295: landet af lagfart med stöd af utlåtande utaf den i 19 §
19296: omförmälda kolonisationsnämnd förklarat den för sådan.
19297: Anteckningen härom skall göras i lagfartsprotokollet samt
19298: å fastebrefvet, ifall sådant utfärdas.
19299:     Här nämnda anteckning skall jämväl göras i jord-
19300: registret, hvarför underrättelse om lägenhetens förklarande
19301: för småbrukslägenhet skall genom domhafvandens försorg
19302: meddelas den myndighet, som för jordregistret.
19303:     Då i 2 kap. stadgade inskräkningar i ägande- och nytt-
19304: janderätten till småbrukslägenhet upphört att gälla, skall
19305: härom af ägaren hos häradsrätten göras anmälan och ge-
19306: nom domhafvandens försorg den i 2 momentet omförmälda
19307: myndighet underrättas om förhållandet för införande af
19308: anteckning i jordregistret.
19309: 
19310:                            4 §.
19311:     Försäljes småbrukslägenhet å exekutiv auktion för for-
19312: dran, för hvilken lägenheten häftar på grund af före dess
19313: bildande till småbrukslägenhet uppkommen panträtt, för-
19314: lorar lägenheten egenskapen af småbrukslägenhet. Utmät-
19315: ningsman anmäle därom såväl hos domhafvanden som den
19316: myndighet, som för jordregistret.
19317: 580     VIII, 2. -   Tilattoman väestön maanhankinta.
19318: 
19319:                             2 KAP.
19320: 
19321:       Om ägande- och nyttjanderätt tili
19322:             små bruks l äg enh et er.
19323:                               5 §.
19324:     Småbrukslägenhet, hvarom stadgas i 1 §, vare så länge
19325: den är intecknad för lån ur staten tillhörig fond eller
19326: kommunal lånekassa, som inrättats för understödjande af
19327: den obesuttna befolkningens jordförvärf, underkastad de
19328: inskränkningar, som nedan i detta kapitel stadgas.
19329:                               6 §.
19330:     Ej må samma person utan kolonisationsnämndens till-
19331: stånd äga flere än en småbrukslägenhet.
19332:     Ej heller må småbrukslägenhet eller del däraf utan ko-
19333: lonisationsnämndens tillstånd häfdas i sambruk med annan
19334: jord eller upplåtas mot lega åt annan.
19335:                               7 §.
19336:     Utan kolonisationsnämndens samtycke må småbruks·
19337: lägenhet icke delas, ej heller outbruten del af sådan lägen-
19338: het föryttras eller mark genom frivilligt ägobyte lägenheten
19339: afhändas.
19340:    Delning af småbrukslägenhet må tillåtas, där bosätt-
19341: ningsförhållandena inom kommunen eller andra viktiga all-
19342: mäntekonomiska omständigheter göra sådant önksvärdt.
19343:    Frivilligt ägobyte må icke förbjudas, då genom bytet
19344: häfden af småbrukslägenhetens ägor underlättas.
19345:                               8 §.
19346:     Småbrukslägenhet må ej intecknas för annan fordran
19347: än för lån ur sådan staten tillhörig fond, kommunal låne-
19348: kassa eller annan statens kontroll underkastad kreditan-
19349: stalt, som inrättats för innehafvares af dylika lägenheter
19350: behof; för lån, som enligt intyg af kolonisationsnämnden
19351: användts eller under dess tillsyn användes till erforderlig
19352:         VIII, 2.. -   V. 1912 lepäämään jätetty ehdotus.   581
19353: 
19354: nybyggnad eller förbättring af gammal byggnad å lägen-
19355: heten eller till nödig nyodling därstädes, för utlösen tili
19356: delägare i bo samt för obetald köpeskilling för lägenheten;
19357: och vare i sistnämnda tvenne fall inteckning tillåten äfven
19358: om fordringsrätten blifvit till annan öfverlåten.
19359: 
19360:                                 9 §.
19361:    Bryter ägare af småbrukslägenhet mot bestämningarna
19362:  6 §, må lån, som nämnes i 5 §, kunna uppsägas.
19363: 
19364: 
19365: 
19366:                               3 KAP.
19367: 
19368:    Om samfälld skog och annan samfälld
19369:                  egendom.
19370: 
19371:                                10 §.
19372:     Skogsmark, som vid bildandet af småbrukslägenheter
19373: blifvit för deras samfällda behof afskild, skall vårdas och
19374: nyttjas enligt skogshushållningsplan, som godkänts på sätt
19375: uti 7 § i skogslagen af den 3 september 1886 är stadgadt
19376: eller framdeles stadgas.
19377: 
19378:                                11 §.
19379:     Den omedelbara vården och uppsikten öfver samfälld
19380: skog och annan samfälld egendom skall anförtros åt en af
19381: delägarene vald förvaltningsnämnd.
19382: 
19383:                                12 §.
19384:     Förvaltningsnämnden består af minst tre medlemmar,
19385: hvilka delägarene bland sig utse efter hufvudtalet för tre
19386: år i sänder. Förutom ordinarie medlemmar väljas tvenne
19387: suppleanter. De ordinarie medlemmarne utse bland sig
19388: förvaltningsnämndens ordförande.
19389: 582     VIII, 2. -   Tilattoman väestön maanhankinta.
19390: 
19391:                               13 §.
19392:     Småbrukslägenhets andel i samfälld skogsmark och an-
19393: nan samfälld egendom bestämmes efter lägenhetens för-
19394: vandlade areal.
19395:     Är småbrukslägenhet i hufvudsak afsedd till bostad
19396: må vid uppgörandet af delningsplanen pröfvas, huruvida
19397: Iägenheten skall tilldelas andel i samfälld skogsmark eller
19398: annan samfälld egendom.
19399: 
19400:                               14 §.
19401:     Reglemente angående förvaltningen och användningen
19402: af den samfällda skogen fastställes, sedan delägarene be-
19403: redts tillfälle att inkomma med förslag i ärendet och kolo-
19404: nisationsnämnden däröfver afgifvit utlåtande, af den myn-
19405: dighet, hvilken fastställandet af den i 10 § omförmälda
19406: skogshushållningsplanen åligger.
19407:     Anses afvikelse från skogshushållningsplan något år på
19408: grund af särskilda orsaker oundgänglig, bör därtill utver-
19409: kas tillstånd af sagda myndighet.
19410:     Närmare föreskifter angående innehållet af nu nämnda
19411: reglemente meddelas i administrativ väg.
19412: 
19413:                               15 §.
19414:     Har delägare i samfälld skog gjort sig skyldig tili åver-
19415: kan å den samfällda skogsmarken eller eljest nyttjat den-
19416: samma i strid med skogshushållningsplan eller reglemente,
19417: vare straff och annan påföljd såsom i 7 § 33 kapitlet i
19418: strafflagen säges.
19419:     Sådant brott må åtalas äfven af allmän åklagare.
19420: 
19421:                               16 §.
19422:     Samfälld skog må tili betesmark användas, där sådant
19423: ej i skogshushållningsplan är förbjudet eller af delägarene
19424: vid stämma förbjudits. Delägarene äga bestämma, huru-
19425:        VIII, 2. -   V. 1912 lepäämään jätetty ehdotus.   583
19426: 
19427: vida och till hvilket belopp betesafgift skall erläggas för
19428: hvarje å den samfällda skogsmarken betande kreatur.
19429: 
19430:                                17 §.
19431:     Hör till fastighet, hvaraf bildats småbrukslägenheter,
19432: vatten och är fisket däri af någon betydenhet, skall vatt-
19433: net användas till gemensamt gagn, på sätt guvernören
19434: efter delägarenes och kolonisationsnämndens hörande och
19435: inhämtadt utlåtande af vederbörande fackmyndighet be-
19436: stämmer.
19437:     Samfälldt strömfall skall, där delägarene ej vilja det-
19438: samma till gemensamt behof använda, på lega upplåtas
19439: antingen till delägare eller annan.
19440: 
19441:                                18 §.
19442:    Delägare hafve ej rätt att få sin andel i samfälld skogs-
19443: mark eller annan samfälld egendom genom skifte utbru-
19444: ten ens efter det de i 2 kap. stadgade inskränkningar i
19445: ägande- och nyttjanderätten till småbrukslägenheten upp-
19446: hört att gälla.
19447: 
19448:                               4 KAP.
19449: 
19450:                 S ä r s k i 1 d a s t a d g a n d e n.
19451: 
19452:                                19 §.
19453:     Inom hvarje landskommun, där sådant finnes nödigt,
19454: skall tillsättas en kolonisationsnämnd för att medverka vid
19455: de åtgärder, som vidtagas till fromma för den obesuttna
19456: befolkningen.
19457:     Kolonisationsnämnden består af ordförande och nödigt
19458: antal ledamöter, af hvilka minst hälften bör höra till den
19459: obesuttna landtbefolkningen eller vara ägare af små jord-
19460: lägenheter. Ordföranden och ledamöterna utses för tre
19461: kalenderår i sänder af kommunalfullmäktige eller, där så-
19462: dana ej finnas, af kommunalstämma, hvarvid i tillämpliga
19463: 584    VIII, 2. -   Tilattoman väestön maanhankin ta.
19464: 
19465: delar iakttages hvad i lag är stadgadt om kommunalnämnd.
19466: Ordföranden och ledamöterna åtnjuta ersättning af kom-
19467: munen. Om beviljande af anslag ur allmänna medel för
19468: aflönande af ordförande och ledamöter i kolonisationsnämnd
19469: är särskildt stadgadt.
19470:     Angående ordningen för ärendenas behandling i kolo-
19471: nisationsnämnden gälle i tillämpliga delar hvad om kom-
19472: munalnämnd är stadgadt.
19473:     Om besvär öfver kolonisationsnämndens beslut och an-
19474: dra åtgärder stadgas i administrativ väg.
19475: 
19476:                               20 §.
19477:     Utöfver de inskränkningar i ägande- och nyttjanderät-
19478: ten, som i denna förordning äro stadgade, må vid bevil-
19479: jande af lån ur staten tillhörig fond eller kommunal låne-
19480: kassa, som inrättats för understödjande af den obesuttna
19481: landtbefolkningens jordförvärf, jämväl andra inskränknin-
19482: gar beträffande lägenheternas odlande och de å desamma
19483: befintliga byggnadernas hållande i stånd äfvensom an-
19484: gående lägenheternas öfverlåtande tili tredje person, ellet"
19485: dylikt, kunna aftalas att gälla under lånetiden vid äfven-
19486: tyr af lånets uppsägning.
19487:     Dylika aftal äga giltighet mot tredje man, där de blif-
19488: vit i behörig ordning intecknade.
19489: 
19490: 
19491:                          förordning
19492:       angående landtbefolkningens              Finland
19493:                kolonisationsfond.
19494: 
19495:                               1 §.
19496:     För befrämjande af den obesuttna landtbefolkningens
19497: jordförvärf grundas en fond under namn af "Landtbefolk-
19498: ningens i Finland kolonisationsfond".
19499:        VIII, 2. -   V. 1912 lepäämään jätetty ehdotus.   585
19500: 
19501:     Angående ordningen och sättet för anskaffandet af me-
19502: del till denna fond stadgas särskildt.
19503: 
19504: 
19505: 
19506: 
19507:                               2 §.
19508: 
19509:     Ur fonden beviljas åt kommuner lån i syfte att för-
19510: hjälpa personer, hörande till den obesuttna landtbefolknin-
19511: gen, till erhållande af småbrukslägenheter, hvilka företrä-
19512: desvis lämpa sig för bedrifvande af själfständigt jordbruk,
19513: som lämnar familjen tillräcklig utkomst.
19514:     Med de till låns erhållna medlen bör kommunen före-
19515: trädesvis inköpa hela lägenheter eller större jordområden
19516: för att delas och mot annuiteter eller på andra villkor öf-
19517: verlåtas åt obesuttna. Kommun vare äfven berättigad att
19518: omedelbart utgifva lån åt personer, hörande till sagda folk-
19519: klass, för anskaffande af småbrukslägenheter, där små-
19520: brukslägenhets bildande, med afseende å pris och andra
19521: omständigheter, genom å stället verkställd värdering befin-
19522: nes förmånligt, äfvensom för uppförande af nödiga bygg-
19523: nader å sådana lägenheter.
19524:     Då kommun erhållit lån för inköp af hei lägenhet eller
19525: större jordområde för att delas och öfverlåtas åt obesuttna,
19526: skall delningsplanen granskas och godkännas af den i 7 §
19527: nämnda direktion.
19528:     Ur fondens medel må därjämte åt kommunerna bevil-
19529: jas lån
19530:     a) för inköp af lägenheter eller delar af sådana i syfte
19531: att från desamma åt personer, hörande tili den obesuttna
19532: landtbefolkningen, öfverlåta legoområden och betesmark,
19533: samt
19534:     b) för utgifvande af odlings- och byggnadslån åt till
19535: sagda folkklass hörande personer, hvilka förvärfvat sig
19536: långvarig och tryggad nyttjanderätt till sådan jord.
19537: 586    VIII, 2. -   Tilattoman väestön maanhankinta.
19538: 
19539:                               3 §.
19540:     Lägenhet, som med i föregående paragraf omförmälda
19541: medel bildats, skall beträffande ägande- och nyttjanderätt
19542: vara underkastad de bestämningar, som i nådiga förord-
19543: ningen angående småbrukslägenheter stadgas. Då fråga
19544: är om bildande af annan än till bedrifvande af själfstän-
19545: digt jordbruk Iämpad lägenhet, vare kolonisationsnämnden
19546: likväl berättigad att pröfva, huruvida lån må beviljas utan
19547: att den lägenhet, som med tillhjälp af lånet bildas, skall
19548: underkastas sagda förordning.
19549:     Lån ur kommunal lånekassa, som bildats med i före-
19550: gående paragraf omförmälda medel, må icke beviljas, ej
19551: heller må af kommun med dylika medel inköpt lägenhet
19552: delas och till obesuttna öfverlåtas, innan inteckning, som
19553: till äfventyrs blifvit fastställd i lägenheten för annan än
19554: i sagda paragraf nämnd gäld, dödats, såframt icke Koloni-
19555: sationsfondens direktion på framställning af kolonisations-
19556: nämnden samtyckt tili sådan intecknings bibehållande i
19557: gällande kraft.
19558:                               4 §.
19559:     Till den obesuttna landtbefolkningen räknas enligt
19560: denna förordning finska medborgare, hvilka helt och hål-
19561: Iet eller hufvudsakligen lifnära sig med kroppsarbete vid
19562: jordbruk, torpare och med dem Iikställda brukare af an-
19563: nans jord häri inberäknade, eller äro handtverkare på lands-
19564: bygden eller höra tili den lösa landtbefolkningen, som Iif-
19565: när sig med tillfälligt arbete.
19566: 
19567:                               5 §.
19568:    Annuiteterna å de amorteringslån, som beviljas kommu-
19569: nerna, fastställas af Kolonisationsfondens direktion enligt
19570: sådana grunder, att fondens utlåningsrörelse, ehuru icke
19571: åsyftande vinst, må kunna bedrifvas utan ränteförlust.
19572: Vid utgifvande af lån till grundande af sådana för bedrif-
19573:         VIII, 2. -   V. 1912 lepäämään jätetty ehdotus.     587
19574: 
19575: vande af jordbruk lämpade nybyggeslägenheter å obrukad
19576: mark, hvilka äro underkastade nådiga förordningen an-
19577: gående småbrukslägenheter, hafve dock direktionen rätt att
19578: bevilja frihet från ränta och uppskof med erläggande af
19579: amortering för högst sex år.
19580:     Kommun, som önskar ur fonden upptäga lån för de i
19581: 2 § omförmälda ändamål, skall till ledning för lånemed-
19582: lens användande uppgöra reglemente, hvilket insändes till
19583: fondens direktion och af direktionen jämte eget utlåtande
19584: öfverlämnas i afseende å stadfästelse till Kejserliga Sena-
19585: tens Ekonomiedepartement.
19586:     Lånen beviljas ur den kommunala lånekassan af den
19587: kommunala nämnd, åt hvilken kommunen anförtrott låne-
19588: kassans förvaltning. I nämndens beslut angående bevil-
19589: jande af lån må ej ändring sökas.
19590:     Närmare föreskrifter angående lånerörelsen meddelas af
19591: fondens direktion.
19592:                               6 §.
19593:     Direktionen må, där den finner sådant nödigt, ur kolo-
19594: nisationsfondens medel bevilja kommuner anslag till arf-
19595: vode åt ordföranden i kolonisationsnämnden. Samma rätt
19596: äge direktionen äfven med afseende å ledamöternas i ko-
19597: nisationsnämnden arfvoden.
19598: 
19599:                                7 §.
19600:     Landtbefolkningens i Finland kolonisationsfond förval-
19601: tas af en direktion, bestående af ordförande och tvenne
19602: ledamöter.
19603:     Ordföranden utnämnes af Kejsaren och Storfursten.
19604:     Ledamöterna i direktionen tillsättas af de utaf Landt-
19605: dagen utsedde Bankfullmäktige för en tid af fyra år i sänder.
19606: Likväl afgår på grund af lottning, två år efter det de först
19607: utsedde vidtogo med sin befattning, den ene af dem, och
19608: skall i hans ställe ny ledamot för följande fyra år utses.
19609:                                                           VIII,4
19610: 588     VIII, 2. -   Tilattoman väestön maanhankinta.
19611: 
19612:     Är ordförande i direktionen i behof af tjänstledighet,
19613: ankommer det å Kejserliga Senaten att den bevilja samt
19614: om ställföreträdare förordna. Bankfullmäktige meddela
19615: tjänstledighet åt direktionsledamot och utse ställföreträdare.
19616:     Nödigt antal tjänstemän och betjänte samt öfriga biträ-
19617: den antagas af fondens direktion.
19618: 
19619:                               8 §.
19620:     Direktionen sammanträder, då sådant för ärendenas be-
19621: handling är af nöden, och är beslutför, där två medlem-
19622: mar, ordföranden inberäknad, äro närvarande och om be-
19623: slutet ense.
19624:     Är ordföranden eller ledamot förhindrad att deltaga i
19625: ärendenas handläggning, kan direktionen, där sådant fin-
19626: nes nödigt, adjungera någon af tjänstemännen.
19627:     Vid jäf eller förfall för ordföranden handhafvas hans
19628: åligganden af äldste ledamoten.
19629: 
19630:                               9 §.
19631:     Utgiftsstaten för fondens direktion fastställes af Kejser-
19632: liga Senaten på förslag af bankfullmäktige.
19633: 
19634:                               10 §.
19635:     Fondens räkenskaper och förvaltning granskas af fyra
19636: revisorer, af hvilka Kejserliga Senaten utser tvenne och
19637: Finlands Banks revisorer bland sig eller bland revisors-
19638: suppleanterna de två andra.
19639:     Berättelse öfver fondens verksamhet skall i afseende å
19640: granskning afgifvas såväl till Regeringen som till Landt-
19641: dagen.
19642:                               11 §.
19643:    Angående kontrollen öfver användningen af de från
19644: fonden utgifna lånen utfärdas föreskrifter i administrativ
19645: väg.
19646:         VIII, 2. -   V. 1912 lepäämään jätetty ehdotus.     589
19647: 
19648:                            12 §.
19649:     Direktionen afgifver vid anfordran till Regeringen ut-
19650: låtanden i ärenden, som angå den obesuttna befolkningens
19651: jordförvärf, äfvensom i andra frågor, som därmed hafva
19652: samband.
19653:      Direktionen äger äfven beträffande dessa ärenden ingå
19654: till regeringen med förslag, hvilka den anser vara af be-
19655: hofvet påkallade.
19656: 
19657: 
19658: 
19659:    H ä n v i s n i n g:   Motionerna n:ris 26, 27 och 36 vid
19660:                           1912 års landtdag (Liitteet VIII, sidd.
19661:                           5, 18 och 30). Agrarutskottets be-
19662:                           tänkande n:o 1 och Stora utskottets
19663:                           betänkande n:o 15 (motionsbetänkande
19664:                           n:o 14, Handlingar V).
19665:                               Diskussionsprotokollet sidd. 456;
19666:                           547; 564; 678; 684; 892 och 91J.
19667: 
19668: 
19669:     Helsingfors å Landtdagens kansli den 11 februari 1914.
19670: 
19671:                                                    In fidem:
19672:                                                 Ii11m· Akava.
19673: 590
19674: 
19675: VIli, s. -   Anom. ehd. N:o 70.
19676: 
19677: 
19678: 
19679: 
19680:              Ahmavaara, P., y. m.: Valtiolainan ottam1:-
19681:                 sesta »Suomen maalaisväestön asutusrahas-
19682:                 ton» vahvistamiseksi.
19683: 
19684: 
19685:                 S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
19686: 
19687:      Samalla kun 1912 vuoden valtiopäivillä ehdotukset ase-
19688: tukseksi pientiloista ja asetukseksi Suomen maalaisväestön
19689: asutusrahastosta jätettiin lepäämään, raukesi muun ohessa
19690: silloisen maatalousvaliokunnan eduskunnalle tekemä ja suu-
19691: ren valiokunnan osaltaan hyväksymä ehdotus, että hallitus
19692: valtuutettaisiin Suomen maalaisväestön asutusrahaston vah-
19693: vistamiseksi koti- tai ulkomaalta ottamaan määräajan kuluessa
19694: kuoletettava valtiolaina, laskemalla tarpeen mukaan liikkeeseen
19695: korkeintain 4 1/ 2 prosentin korkoa kasvavia obligatsioneja yh-
19696: teensä enintään 25 miljoonan markan määrä. Eduskunta on to-
19697: sin samoilla 1912 vuoden valtiopäivillä päättänyt siirtää Suo-
19698: men Pankin voittovaroista 2 miljoonaa markkaa mainitunlaisen
19699: asutusrahaston pohjapääomaksi. Mutta asutustoiminnan laa-
19700: juuteen ja erinomaisen suureen tärkeyteen nähden on täten
19701: alkuunsaatu tai vasta kokoonsaatava pääoma aivan liian
19702: pieni. Ja vaikkapa lisäksi syntyykin, kuten erittäin toivotta-
19703: vaa on, erityinen luotto-osakeyhtiö asutustoimintaa varten,
19704: jollaisesta 1913 vuoden valtiopäivillä on ollut puhe, niin
19705: käy kuitenkin välttämättömäksi, että täysin riittäviä pääomia
19706: varataan myöskin ylempänä mainitulla maalaisväestön asu-
19707: tusrahastolle, joka tulisi toimimaan eri puolilla maata kun·
19708: tain välityksellä.
19709:                  VIli, s. -   Ahmavaara y. m.            591
19710: 
19711:    Viittaamalla tätä kysymystä 1912 vuoden valtiopäivillä
19712: käsiteltäessä syntyneisiin asiakirjoihin, rohkenemme sentäh-
19713: den kunnioittaen ehdottaa, että eduskunta anoisi,
19714: 
19715:                että »Suomen maalaisväestön asutusrahas-
19716:            ton» vahvistamiseksi koti- tai ulkomaalta otet-
19717:            tm'siin määräajan kuluessa kuoletettava valtio-
19718:            laina, laskemalla tarpeen mnkaan liikkeeseen
19719:            korkeintaan 4 1/ 2 prosentin korkoa kasvavia obli-
19720:            gatsioneja yhteensä enintään 25 miljoonan mar-
19721:            kan määrän; sekä                      ·
19722:                että eduskunta päättäisi valtuuttaa hallituk-
19723:            sen ottamaan mainittu laina.
19724:    Helsinki, helmikuun 18 p:nä 1914.
19725: 
19726:      P. Ahmavaara.                 J. 0. Hirvensalo.
19727:      Filip Saalasti.            A. Tanttu.
19728:      Kyösti Kallio.             E. V. Pehkonen.
19729:                         u. Brander.
19730: 592
19731: 
19732: VIli, 4. ~ Anom. ehd. N:o 73.
19733: 
19734: 
19735: 
19736: 
19737:            Brander, U., y. m.: Lainain myöntämisestä
19738:                maalaiskuntain tilattoman 'l)äestön lainakas-
19739:                soille.
19740: 
19741: 
19742: 
19743:                Suomen Eduskunnalle.
19744: 
19745:     Tilattoman väestön maanhankinnassa on tätä tarkoitusta
19746: varten maalaiskuntiin perustetuilla lainakassoilla tullut ole-
19747: maan yhä tärkeämpi merkitys. Vuosi vuodelta on lainakas-
19748: sain lukumäärä kasvanut, yhä useampi kunta on täten tullut
19749: asutustoiminnassa mukaan. Kun v. 1905 tilattoman väestön
19750: lainakasaoja oli 102 kpl., oli niitä v. 1910 jo 245 ja v. 1913
19751: yhteensä 307. Joskin tämä kuntien lainakassainsa avulla
19752: suorittama avustustoiminta onkin ollut, varsinkin alkuaikoina,
19753: joissakin suhteissa puutteellista, niin osoittautuu kuitenkin
19754: todeksi, että saavutetut kokemukset, tultuaan tunnetuiksi, ei
19755: ainoastaan kunkin kunnan omassa piirissä vaan laajemmalti-
19756: kin, varmantavat menettelytapoja huomattavasti. Niinikään
19757: on oletettavissa, että eduskunnassa jälleen vireillä oleva
19758: ~Asetus pientiloistu laiksi toivottavasti tultuaan ja sovellet-
19759: tuna lainakassain välityksellä syntyneisiin pientiloihin, tulee
19760: osaltaan myöskin vakiinnuttamaan näiden oloja. Luottamuk-
19761: sen ja jatkuvan harrastuksen kasvamista maalaiskuntaimme
19762: keskuudessa tähän toimintaan osoittavat, paitsi ylempänä
19763:                     VIII, 4. -   Brander y. m.             593
19764: 
19765: mainittu kassain luvun lisääntyminen, myöskin anottujen
19766: lainamääräin suuruus. Tätä nykyä lienee Keisarillisessa Se-
19767: naatissa ratkaisua odottamassa 42 eri lainakassan anomukset
19768: saada yleisistä varoista lainoja. Näistä lainakassoista on 10
19769: uutta, jotka eivät ennen ole lainoja nauttineet ja ovat niiden
19770: anomat määrät yleensä suurimmat. Muut tarkoittavat lisä-
19771: määräin saantia, sittenkuin ennen valtiolta saadut varat ovat
19772: tulleet lainatuiksi. Mainittujen 42 kassan anomain lainain
19773: määrä tekee yhteensä 2,275,000 markkaa. Määrä olisi vie-
19774: läkin suurempi, ellei olisi monellakin kassalla ollut epäilyk-
19775: siä siitä, että rahain saanti nykyään on perin epävarmaa.
19776: Kuu tätä nykyä myönnettävä vuotuinen rahamäärä lienee
19777: ainoastaan 300-400,000 markkaa, eli siis noin seitsemäsosa
19778: mainitusta anotusta määrästä, niin on luonnollisesti pettymys
19779: suuri niiden kuntien keskuudessa, jotka saavat huomattavasti
19780: vähemmän kuin ovat anoneet ja arvioineet tarvitsevansa tai
19781: jäävät kokonaan ilman lainaa. Näyttää sentähden hyvin
19782: tarpeelliselta, että niitä varoja, joista lainoja kuntien laina-
19783: kassoilla myönnetään, tuntuvasti lisätään. Se seikka, että
19784: muita toimenpiteitä ja ehdotuksia tilattoman väestön maan-
19785: hankinnan edistämiseksi eduskunnassakin on ollut ja on vi-
19786: reillä, ei mitenkään aiheuta ristiriitaa nyt kyseessä olevan
19787: asian kanssa, osaksi sentäbden, että laaja ja tärkeä maan
19788: hankinta tilattomille kaipaa useampiakin eri toimenpiteitä ja
19789: eri toimintamuotoja, osaksi sentähden, että voi kulua jonkun-
19790: verran aikaa, ennenkuin myöhemmin suunnitellut yritykset
19791: joutuvat valmiiksi ja täyteen toimintaansa. Ja kun kuntain
19792: paikallisolojen tuntemukseen ja kansan itsehallintoon nojaa-
19793: valla avustustoiminnalla joka tapauksessa tulee olemaan var-
19794: sin suuriarvoinen tehtävänsä, olisi jo hyvässä vauhdissa ole-
19795: vaa lainakassain toimintaa tehokkaasti tuettava ja edistet-
19796: tävä.
19797:      Sen nojalla mitä edellä on esitetty ehdotamme kunnioit-
19798: taen anottavaksi,
19799: 594     VIII, 4. -   Kuntain tilattoman väestön lainakassat.
19800: 
19801:                    että maalaiskuntain tilattoman ?Jäestön laina-
19802:                kassoille lainoina jaettat•aksi varattaisiin vuo-
19803:                deksi 1915 yhteensä yksi miljoona markkaa.
19804: 
19805:       Helsinki, helmikuun 18 p:nä 1914.
19806: 
19807:         U. Brander.                   J. 0. Hirvensalo.
19808:         Pekka Pennanen.                E. Sinkko.
19809:        A. Tanttu.                      P. J. Hälvä.
19810:         Johannes Laine.                K. E. Linna.
19811:       , P. Ahmavaara.                  Filip Saalasti.
19812:         Kyösti Kallio.                 E. V. Pehkonen.
19813:                                                              595
19814: 
19815: VIII, o, -   Anom. ehd. N:o 72.
19816: 
19817: 
19818: 
19819: 
19820:              Saarelainen, Pekka, y. m.: Määrärahan
19821:                 myöntämisestä helppokorkm'siksi         lainoiksi
19822:                 kuntain maatilain ostoa t:arten.
19823: 
19824: 
19825:                 Suomen Eduskunnalle.
19826: 
19827:      Tunnettua on, mitenkä maamme kunnissa kansakoulujen,
19828: vaivaishoidon y. m. kautta menot ovat vuosi vuodelta suu-
19829: resti kasvaneet. Siitä syystä ovat kunnat ryhtyneet suunnit-
19830: telemaan keinoja, joitten kautta ne saisivat tuloja ulkopuo-
19831: lella varsinaisen verotuksen huojentaakseen sitä. Monet, kun-
19832: nat ovat tähän nähden jo saaneet hyvän kokemuksen maa-
19833: tilojen ostamisesta kunnille. Siitä on monipuolista hyötyä.
19834: Tilojen viljelys- ja viljelyskelpoiset maat voitaisiin antaa so-
19835: pivalla tavalla tilattomille viljeltäviksi. Toimeenpantava järki-
19836: peräinen metsänhoito olisi hyvänä esimerkkinä yksityisille
19837: metsän omistajille samalla kuin sen kautta saataisiin kun-
19838: nalle tuloja. Tilojen oston kautta voisivat kunnat myöskin
19839: estää hyviä viljelystiloja joutumasta tukkiyhtiöitten haltuun
19840: ja estää siten kehityksen kulkua tähän yhteiskunnallisesti
19841: epäterveelliseen suuntaan, jonka vaikutuksesta viljelyksen ke-
19842: hitys hidastuu samalla kuin irtolaisväestön luku kasvaa.
19843:      Toiselta puolen on tämä kuntain pyrkimys estynyt pää-
19844: oman puutteessa, kun kunnilla ei ole ollut tarkoitukseen saa-
19845:  tavana sopivaa luottoa. Herää näin ollen kysymys, eikö ylei-
19846: sistä varoista tulisi muodostaa erityinen lainausrahasto, josta
19847: kunnat voisivat saada mainittuun tarkoitukseen lainoja sopi-
19848: 596            VIli, 5. - Kuntain maatilain osto.
19849: 
19850: villa ehdoilla. Kun tämän rahaston kautta ei valtiolle tulisi
19851: mitään varsinaisia menoja, rahat vaan sijoitettaisiin lainana
19852: yhteiskuntaa hyödyttävään tarkoitukseen, rohkenemme kun-
19853: nioittavimmin ehdottaa, että eduskunta päättäisi anoa,
19854: 
19855:                  että yleisistä valtion varoista perustettaisiin
19856:              lainausrahasto helppokorkoisten laino}en anta-
19857:              miseksi kunnille maatilojen ostoa varten, sekä
19858:                  että rahaston poh(javaroiksi siirrettäisiin
19859:              aluksi valtion varoista 2 miijoonaa markkaa }a
19860:              sitten rahastoa kartutettaisiin sen tuottamilla
19861:              koroUla.
19862: 
19863:       Helsingissä helmikuun 18 p:nä 1914.
19864: 
19865:        Pekka Saarelainen.      K. A. Lohi.
19866:        Filip Saalasti.         Yrjö Kiuru.
19867:        K. V. jäykkä.           Oskari Partanen.
19868:        Kyösti Kallio.          E. Y. Pehkonen.
19869:        Oskari Lahdensuo.       Salomo Pulkkinen.
19870:        Matti Poutiainen.       Mikko Leinonen.
19871:                        K. K. Pykälä.
19872:                                                                597
19873: 
19874: VIli, 6. -   Anom. ehd. N:o 16.
19875: 
19876: 
19877: 
19878: 
19879:              Saalasti, Filip, y. m.: Kruunun metsämaiden
19880:                 asuttamisen J·ärjestämisestä.
19881: 
19882: 
19883:                 S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
19884:     Viitaten niihin perusteluihin, jotka ovat esitetyt vuoden
19885: 1912 valtiopäivillä anomusehdotuksessa n:o 95 (Liitteet VIII,
19886: aiv. 52- 55) ja valtiovarainvaliokunnan mietintöön n:o 13
19887: samalta vuodelta, siv. 25-27, pyydämme kunnioittaen edus-
19888: kuntaa anomaan,
19889:                  että k:ruununpuistoiksi julistaminen keskey-
19890:              tettäisiin siksi, kunnes entistä perinpoh(jaisempia
19891:              tutkimuksia on suoritettu kruununmetsämaiden
19892:              sisällä löyty'l.'ien 't'iijelyskelpoisten maiden viije-
19893:              lysmahdollisuuksista, ja
19894:                  että Ylisimon hoitoalueesta tutkijalautakun-
19895:              nan ehdotlaman ja lääninkornissionin pt.toltaman
19896:              alueen asutuksen täydellistä järjestämistä 'varten
19897:              asetettaisiin erityinen asutuslautakt.tnta, jossa
19898:              maatalouden ja asuJustoiminnan eri puolet oli-
19899:              sivat niin voimakkaasti edustettuina kuin se
19900:              meidän oloissa on mahdollista.
19901:     Helsingissä, helmikuun 12 p:nä 1914.
19902:       Filip Saalasti.                  Kalle Nurmela.
19903:       Kyösti Kallio.                   K. A. Lohi.
19904:       Mikko Luopajärvi.                K. V. jäykkä.
19905:       Pekka Saarelainen.               j. P. Kokko.
19906:       Oskari Lahdensuo.                E. Y. Pehkonen.
19907: 598
19908: 
19909: VIli, 7. -   Anom. ehd. N:o 15.
19910: 
19911: 
19912: 
19913: 
19914:              Ahmavaara, P. ja Latva, M.:           Kruunun
19915:                  metsämaitten asuttamisen edistänn"sestä.
19916: 
19917: 
19918:                  Suomen Eduskunnalle.
19919: 
19920:     Viittaamalla niihin perusteluihin, jotka liittyvät v. 1908
19921: ensimäisille valtiopäiville jätettyyn anomusehdotukseen n:o
19922: 79 (Liitteet VIII, siv. 15-20) pyydämme kunnioittaen edus-
19923: kuntaa hallitsijalta anomaan,
19924: 
19925:                  että eduskunnalle annettaisiin mahdollisim-
19926:              man pian armollinen esitys kruununmetsämai-
19927:              den asuttamisesta sekä samalla sen ohessa vii-
19928:              pymättä ryhdyttäisiin semmoisiin toimenpitei-
19929:              siin, joiden kautta kruununmetsämaiden vil:je-
19930:              lyskelpoiset maat tätä asutustarkotusta varten
19931:              tulisit'at joutuisasti tutkituik.~i ja laillisesti ero-
19932:              tetuiksi kruununmetsistä.
19933: 
19934:       Helsingissä, helmikuun 13 p:nä 1914.
19935: 
19936:         P. Ahmavaara.                           M. Latva.
19937:                                                              599
19938: 
19939: VIli, s. -   Anom. ehd. N:o 85.
19940: 
19941: 
19942: 
19943: 
19944:              Nurmela, Kalle, y. m.:            Viljelyskelpvisten
19945:                kruununmaitten asuttam~·sesta.
19946: 
19947: 
19948:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
19949: 
19950:      Kruununmaitten asuttamiskysymys, joka niin läheisesti
19951: liittyy päivämme polttavimpaan kysymykseen maan hankki-
19952: misesta tilattomalle väestölle, on nykyisin joutunut sellaiseen
19953: luonnottomaan olotilaan, että se hallituksen puolelta kaipaa
19954: pikaista uudistusta. Koska kerran niinhyvin hallituksen kuin
19955: eduskunnankin puolelta on ryhdytty suuriin, valtion varoja
19956: kysyviin toimenpiteisiin oman maan hankkimiseksi tilattu-
19957: mille, ostamalla ja jakamalla tähän tarkoitukseen sopivia
19958: maatiloja, niin ei silloin ole ensinkään paikallaan, jos samaan
19959: aikaan vaikeutetaan, jopa kokonaankin estetään kruunun vil-
19960: jelyskelpoisten maitten luovuttaminen tilattomille, maitten,
19961: jotka sinänsä eivät valtiolle juuri mitään tuota. Juuri näitä
19962: maita olisi ensi sijassa luovutettava viljeltäväksi, ennenkuin
19963: uhrataan suuria rahasummia ostamalla maata samaan tar-
19964: koitukseen yksityisiltä maanomistajilta.
19965:      Onhan kuikkina aikoina koetettu lainsäädännöllä edistää
19966: ja auttaa Suomen kruununmaitten asuttamista, ja sitä mitä
19967: tehokkaimmin tarkoittaa myöskin voimassa oleva Armollinen
19968: Asetus kruununmaitten asuttamisesta ja viljeltäväksi luovut-
19969: tamisesta 13 päivältä lokakuuta 1892. Tällä asetuksella tar-
19970: koitetaan, että kaikki viljelyskelpoinen kruununmaa on ero-
19971: 600        VIII, s. -   Kruununmaitten asuttaminen.
19972: 
19973: tettava lähemmin määrätyllä tavalla ja senjälkeen jaettava
19974: viljelystiloihin ja palstoihin, jotka kuvernöörin toimesta ovat
19975: tarjottavat asuttaviksi ja viljeltäviksi. Näillä säädöksillä ei
19976: kumminkaan ole saavutettu tarkoitettua tulosta, joka johtu-
19977: nee etupäässä siitä, että valmistavat työt on järjestetty liian
19978: monimutkaisiksi ja kovin yksipuolisiksi, ja aikaa vieviksi,
19979: ennenkun ensinkään voipi varsinaisia uudistiloja muodostaa.
19980: Sodankylän, Kuolajärven, Kittilän, Enontekiön, Inarin ja Uts-
19981: joen pitäjiä lukuunottamatta, joissa uudisasutuksesta on erit-
19982: täin säädetty, ei vuoden 1892 jälkeet;t voi juuri osottaa kruu-
19983: nunmaitten asuttamistyön tuloksiin.
19984:      Että näin on käynyt vastoin asutuksen selvää tarkoitusta
19985: selviää seuraavasta.
19986:      13 p:nä lokakuuta 1892 annetussa asetuksessa määrä-
19987: tään, että missä kruunun metsämaita on, yllälueteltuja pitä-
19988: jiä lukuunottamatta, sinne tulee kuvernöörin määrätä tar-
19989: peeksi monta tutkimuslautakuntaa, johon kuuluu maamittari,
19990: metsänhoitaja ja kaksi paikkakunnan oloja tuntevaa, maan-
19991:  viljelystä ymmärtävää henkilöä, joitten tulee määräyksessä
19992: mainittu alue tutkia, minkä verran siinä on viljelystarkoituk-
19993: siin sopivia maita. Senaatin vahvistamilla useilla eri ohje-
19994: säännöillä on näitten tutkimuslautakuntien työjärjestys tar-
19995: koin määrätty. Niinpä lautakunnan tulee ainoastaan tutkia,
19996:  mitkä maat ovat viljelyskelpoisia ja mitkä näistä olisi ehdo-
19997:  tettava erotettavaksi viljelystarkoituksiin siten, että sitä metsä-
19998:  maan osaa, joka katsotaan hyödylliseksi pidättää kruunulle,
19999:  ei vahingoitettaisi. Täten on tutkimuslautakunta estetty te-
20000:  kemästä kruunun viljelyskelpoisten maitten asuttamiseksi
20001:  täydellistä alustavaa asutussummitelmaa, vaikka tämä olisi
20002:  erittäin tärkeä asiaa edelleen käsiteltäessä. Työtä vaikeuttaa
20003: lisäksi aina tuo kysymys, mikä metsämaan osa olisi kruu-
20004:  nulle pidätettävä, mikä taas viljelyskelpoisten maitten yhtey-
20005:  dessä luovutettava, sillä tavallisesti metsänhoitajat vastusta-
20006:  vat maitten viljeltäväksi luovuttamista, varsinkin, kun he
20007:  ovat tulleet näkemään, että asiaa edelleen käsiteltäessä hei-
20008:                    VIII, s. -   Nurmela y. m.               601
20009: 
20010: dän yksipuoliset vastalauseensa vaikuttavat paremmin kuin
20011: lautakunnan enemmistön ehdotukset.
20012:      Näinollen on tutkimuslautakunnan työn tulos hyvin vail-
20013: linainen, siellä täällä on ehdotettu erotettavaksi viljelyspals-
20014: toja ja maa-aloja, ilman tarkempaa asutussuunnitelmaa, ja
20015: tavallisesti vielä varustettuna metsänhoitajan vastalauseilla
20016: siitä, että milloin missäkin näistä ehdotuksista on kruunun
20017: metsänhoidon etu tullut loukatuksi.
20018:      Kun sitten kruununmaitten tutkimuslautakunta lähettää
20019: tällaisen kertomuksensa ja ehdotuksensa ynnä kartat läänin-
20020: komisionille, johon kuuluu kuvernööri puheenjohtajana sekä
20021: lääninmaamittari, lääninagronoomi ja piirikunnan ylimetsän-
20022: hoitaja jäseninä, niin silloin useinkin siitäkin vähästä mitä
20023: tutkimuslautakunta on ehdottanut erotettavaksi, ehdotetaan
20024: jätettäväksi kruununmaahan, metsänhoitajain vastalauseitten
20025: perusteella, sekä yksipuolisesti vaan pitämällä huolta kruu-
20026: nun metsämaitten vähentymättömyydestä. Tämä ehdotus tu-
20027: lee kuvernöörin toimesta jättää Senaatin tarkastettavaksi ja
20028: vah vistetta vaksi.
20029:      Senaatin suhtautuminen useinmainitun asetuksen nou-
20030:  dattamiseen tulee parhaiten näkyviin seuraavasta tilastosta:
20031:      Vuosina 1897-1907 on Senaatti antanut lopulliset pää-
20032: töksensä 300,639.so hehtaarin kruununmaan käyttämisestä
20033:  siten, että 245,727.86 ha eli 81.7 °/o on julistettu kruunun-
20034:  puistoksi, 32,050.ss ha eli 10 7 Ofo jätetty kruunun liikamaaksi
20035: ja :.:2,86l.o6 ha eli 7.6 Of0 määrätty erotettavaksi viljelystar-
20036: koituksiin. Kolmivuotiskautena 1908-1910 on 700,397u
20037: hehtaarin kruununmaan käyttämisestä annettu lopullinen
20038:  päätös, jolla 67 4,721.99 ha eli 96.s Oj0 on julistettu kruunun-
20039:  puistoiksi ja jäännös 25,675.2 ba eli 3.7 Ofo kokonaan jätetty
20040: toistaiseksi kruunun liikamaaksi, eikä ensinkään viljelystar-
20041: koituksiin suorastaan erotettavaksi. Tämä Senaatin, asetuk-
20042: sen vastainen menettely ei suinkaan johdu siitä, että viljelys-
20043:  kelpoisia kruununmaita ei olisi ollut, vaan siitä omituisesta
20044: 602        VIII, s. -   Kruununmaitten asuttaminen.
20045: 
20046: menettelytavasta, jonka Senaatti vuodesta 1908 näyttää otta-
20047: neen käytäntöön.
20048:      Vuoden 1892 asetuksen mukaan alkaa varsinainen uudis-
20049: tilaiksi ehdottelu vasta senjälkeen, kun Senaatti on yllävii-
20050: tatut päätöksensä antanut. Kuvernöörin tulee nimittäin mää-
20051: rätä maamittari tekemään jakoehdotuksen siitä alueesta, jonka
20052: Senaatti on suvainnut tähän tarkoitukseen jättää. Tällaisia
20053: alueita ei viimeaikoina ole kumminkaan ensinkään jätetty
20054: (1908-1910).
20055:      Saatuaan määräyksen, tekee maamittari jako- ja veron-
20056: panoehdotuksen, ja jättää ne sitten kuvernöörin päätettä-
20057: väksi. Kuvernöörin päätös on lykättävä Senaatin tutkitta-
20058: vaksi ja vahvistettavaksi.
20059:      Uudistilat, jotka tällä tavalla on muodostettu, tarjoaa
20060: kuvernööri asuttaviksi sitä varten säädetyllä tavalla.
20061:      Tämän asetuksen perusteella saavutetut tulokset supistu-
20062: vat todellisuudessa hyvin vähiin. Nekin harvat isojakotoi-
20063: met, jotka täten on määrätty tehtäviksi, ovat vielä kesken-
20064: eralsla. Sensijaan on tällä asetuksella saavutettu aivan ar-
20065: vaamattomia esteitä vastaiselle kruunun viljelyskelpoisten
20066: maitten asuttamiselle siten, että on julistettu asutukseen so-
20067: pivatkin maat kruununpuistoiksi, joihin ei saa uudistiloja
20068: perustaa, jollei tässä suhteessa voimassa olevia lakia muuteta.
20069:      Asetuksen tarkoitus on ollut edistää uudisasutusta, mutta
20070: käytännössä se on vaikuttanut aivan päinvastoin siitä yksin-
20071: kertaisesta syystä, että tätä asetusta eivät viranomaiset nou-
20072: data. Menettelyiän perustelevat he monilla syillä, joista joi-
20073: takin olkoon tässä mainittu.
20074:      Kun nykyaikoina valtion metsätalous puitten arvonnou-
20075: sun kautta on alkanut tuottamaan valtiolle tuloja, on Halli-
20076: tuksen suurimpana huolenpitona säilyttää kruunulle miltei
20077: kaikki se maa, jota ei ennemmin ole pois Juovutettu. Tä-
20078: män rinnalla ei saa täyttä tunnustusta se tärkeä toimenpide,
20079: jota jokaisen todella maansa parasta tarkoittavan hallituksen
20080: tulisi huoltaa, nimittäin edistää ja vaurastuttaa maan asutusta~
20081:                     VIII,s. - Nurmela y. m.                   603
20082: 
20083: missä siihen sopivaa tilaisuutta on. Kieltämättä on kyllä
20084: kruunun metsämailla suuriakin alueita; jotka ovat erittäin
20085: soveliaita edelleenkin säilyttää valtiolle, ja niin ollen julistaa
20086: kruununpuistoiksi; kumminkin voitaisiin, suurestikaan vä-
20087: hentämättä valtion tuloja, laajojakin aloja luovuttaa uudis-
20088: asutukselle.
20089:      Jos tarkastelemme kruununmetsistä saatuja tuloja, niin
20090: huomaamme, että jo nykyisinkin menee enempi kuin kolmas
20091: osa metsien hoito- y. m. kustannuksiin, vaikka suurin osa
20092: puutavaroista vaan leimattuna myödään puutavaraliikkeille.
20093: Niinpä vuoden 1912 aikana oli kokonaistulot noin-16 mil-
20094: joonaa markkaa, vaan kun menot tästä vähennetään, jääpi
20095: valtiolle tästä puhtaaksi tuloksi vajaa 10 miljoonaa markkaa.
20096: Kun kruununmetsien pinta-ala on yli 12 miljoonaa hehtaa-
20097: ria, niin ei tulo hehtaaria kohti tee edes täyttä markkaa-
20098: kaan. Ja koska viljelyskelpoiset maat ovat tietysti kaukai-
20099: siin verrattuna vieläkin huonompia metsänkasvuun, supistu-
20100: nee niistä valtiolle tuleva puhdas tulo hyvinkin vähiin. Jos
20101: juuri tällaisille maille asutusta edistetään, tulisi tästä tietysti
20102: valtion muut tulot kasvamaan, ja ehkäpä silloin myöskin
20103: jäisi tarpeettomiksi nuo ainaiset ehdotukset metsänhoito-
20104: alueitten uusista jakamisista, ja siten säästettäisiin niihinkin
20105: ehdotetut rahamäärät.
20106:      Muutoin on aivan väärin asutuskysymyksen yhteydessä
20107: asiaa yksistään valtion tulojen kannalta arvostellakaan, sillä
20108: maan hankinta tilattomille on yhteiskunnallinen velvollisuus.
20109:      Toisena syynä vä~ttävät metsänhoitajat olevan sen, että
20110: uudisasutuksella edistettäisiin metsäkeinottelua, vaan kun
20111: nykyistenkin asetusten mukaan voidaan jo käyttää hyvinkin
20112: pieniä manttaali-osia, vältettäisiin täten liiallisten metsämait-
20113: ten luovuttaminen yksille, ja silloin myöskin metsäkeinotte-
20114: luun johtava aihe. Ja missä tiheämpi uudisasutus on mah-
20115: dollinen, ei nytkään ole olemassa esteitä siihen, että tiloille
20116: tulevista metsistä muodostettaisiin yhteismetsiä. Voitaisiin-
20117: han tämän lisäksi edelleenkin myödä valtion toimesta tiloille
20118:                                                             VIII,5
20119: 604       VIII, s. -   Kruununmaitten asuttaminen.
20120: 
20121: tullut kookkaampi havumetsä, mikäli sitä ei rakennuspuiksi
20122: tarvita.
20123:      Kuten edelläolevasta selvityksestä käypi ilmi, niin ei
20124: enää 13 päivänä lokakuuta 1892 annettu asetus kruu-
20125: nun viljelyskelpoisten maitten asuttamisesta vastaa tarkoi-
20126: tustaan koska sitä ei enää noudateta. Ne syyt jotka tä-
20127: män ovat aiheuttaneet, ovat osaksi näennäisiä ja osaksi sel-
20128: laisia, että ne olisi helposti poistettavissa. Tässä suhteessa
20129: olisi siis mainittu asetus uudistettava.
20130:      Ensiksikin olisi tutkimuslautakuntien tehtävä laajennet-
20131:  tava siten, että ylimalkaisen tutkimisen sijasta tulisi lauta-
20132: kunnan tehdä täydellinen seikkaperäinen asutussuunnitelma
20133: viljelyskelpoisten maitten asuttamiseksi, jolloin kartalle, vaan
20134: ei vielä maan päälle, tulisi merkitä kunkin ehdotetun tilan
20135: rajat. Kaiken metsäkeinottelun välttämiseksi ei tiloista saisi
20136: tehdä suurimanttaalisia, ja metsämaat, paitsi välttämättömin
20137: kotitarvemetsä, olisi yhteismetsiksi ehdotettava. Ja jotta
20138: asutussuunnitelmasta tulisi mahdollisimman täydellinen, olisi
20139: tutkimuslautakunnalle annettava oikeus tarpeen vaatiessa
20140: kutsua jokin maanviljelysammattimies asiantuntijaksi.
20141:      Näin laadittu asutussuunnitelma olisi täydellisen veron-
20142: panoehdotuksen kera lähetettävä tarkastettavaksi ja vahvis-
20143: tettavaksi siinä järjestyksessä kuin isostajaosta on säädetty.
20144:      Tällä uudella järjestelyllä tulisi poistetuksi nykyinen
20145: pitkäveteinen alkutyö, joka suureksi osaksi on ollut esteenä
20146: uudisasutukselle, ja sensijaan saataisiin heti seikkaperäinen
20147:  ehdotus, josta kaikki ne viranomaiset, joitten lausuntoja
20148: asiasta pyydetään, voisivat samoin perustellun lsusuntonsa
20149: antaa.
20150:       Koska uudistilain metsistä edelleenkin valtion toimesta
20151:  olisi suuremmat havupuut myötävät, niin olisi näin kerty-
20152: neet varat koottavat undisasutusrabastoksi kunkin läänin
20153: lääninrahastoon, kuvernöörin käytettäväksi erikoisena ra-
20154:  hastona uudisasukkaitten maanviljelyksen edistämiseksi sillä
20155:  tavalla kun tästä rahastosta erHtäin säädettäisiin. Tämä toi-
20156:                  VIli, s. -   Nurmela y. m.             605
20157: 
20158: menpide olisi sentähden välttämätön, koska pienemmillä
20159: uudistiJoilla ensialusta on mahdoton saada aikaan itsensä-
20160: kannattavaa maanviljelystä.
20161:     Kruunun metsämailla asuu nykyisin noin 4,200 kruunun-
20162: metsätorpparia, jotka, samoin kuin muukin maaseudun tila-
20163: ton väestö, haluavat päästä oman tilan haltijaksi. Se mo-
20164: nessa suhteessa oikeudeton asema, mikä heillä nykyisin vil-
20165: jelyksiinsä on, ei ole omansa innostamaan heitä suurempiin
20166: ponnistuksiin maanviljelyksen kohottamiseksi. Ja koska
20167: eduskunnan tärkeimpiä tehtäviä edelleenkin on tilattomalle
20168: väestölle maan hankkimisen helpottaminen, jota tämäkin
20169: anomus tarkoittaa, niin robkenemme täten ehdottaa edus-
20170: kuntaa Hänen Keisarilliselta Majesteetiltaan anomaan,
20171: 
20172:                että kruunun viijelyskelpoisten maitten asut-
20173:            taminen tehtäisiin mahdolliseksi muuttamalla
20174:            .Armollista Asetusta kruununmaan antamisesta
20175:            viijeltäväksi ja uudistilain perustamiseksi 13
20176:            päi11ältä lokakuuta 1892 siihen suuntaan kuin
20177:            perusteluissa on lähemmin ehdotettu, ja
20178:                että liikamaitten kruununpuistoiksi julista-
20179:            minen heti keskeytettäisiin siihen saakka kun
20180:            edelläehdotettu uudistus on toimeenpant1t.
20181: 
20182:    Helsingissä, 17 p. helmikuuta 1914.
20183: 
20184:  Kalle Nurmela.         K. A. Lohi.
20185:  Kyösti Kallio.         E. V. Pehkonen.
20186:  Mikko Luopajärvi.     Filip Saalasti.
20187:  Oskari Lahdensuo.     Oskari Partanen.
20188:  Yrjö Kiuru.           Salomo Pulkkinen.
20189:  K. K. Pykälä.         Matti Poutiainen.
20190:  Juho Tulikoura.       j. P. Kokko.
20191:  Mikko Leinonen.       K. V. jäykkä.
20192:               Pekka Saarelai nen.
20193: 606
20194: 
20195: V111,9. -   Anom. ehd. N:o 71.
20196: 
20197: 
20198: 
20199: 
20200:             Luopajärvi, Mikko, y. m.: Obligatsionilai-
20201:                 nan ottamisesta kuntia varten, m:ljelyskel-
20202:                 poisten maiden 1:il(jelyskelpoon saattamiseksi.
20203: 
20204: 
20205:                 S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
20206: 
20207:      Vuoden 1909 valtiopäiville jättivät edustajat S. Alkio
20208: y. m. anomusehdotuksen, että valtion toimesta hankittaisiin
20209: obligatsionilaina, jonka avulla saatuja varoja kunnat voisivat
20210: valtiolta vuorostaan lainata maanostamistarkoituksiaan var-
20211: ten. Kun sanottu anomusehdotus ei silloin johtanut mihin-
20212: kään tuloksiin, on se sittemmin uudistettu kaikilla seuraa-
20213: villa valtiopäivillä. Tulos kuitenkin on aina ollut sama:
20214: asianomainen valiokunta ei ole ehtinyt anomusta käsitellä.
20215:      Koska kuitenkin se tarkoitus, johon jatketussa anomuk-
20216: sessa on pyritty, on kunnallisen elämän voimakkaammalle
20217: kehitykselle erittäin suuriarvoinen, ovat allekirjoittaneet kat-
20218: soneet olevan syytä pitää asiaa edelleen vireillä.
20219:      Viitaten alkuperäisessä anomuksessa oleviin laajempiin
20220: perusteluihin (Liitteet II, 1909, siv. 7, anom. ehd. n:o 145),
20221: katsomme tällä kertaa olevan syytä ainoastaan todeta, että
20222: ni.iden vuosien kuluessa, jotka ovat kuluneet alkuperäisen
20223: anomuksen jättämisestä, tämän laatuinen tarve on tullut yhä
20224: suuremmaksi. Voidaksensa täyttää yhä lisääntyviä velvolli-
20225: suuksia kuntain alkaa olla suorastaan pakko etsiä uusia
20226: tulolähteitä ja toimintamuotoja. Yksi suurta tunnustusta
20227: saanut on juuri se, johon tällä anomuksella pyritään.
20228:                  VIIJ, 9. -   Luopajärvi y. m.             607
20229: 
20230:     Robkenemme sen vuoksi toivoa, että näillä valtiopäivillä
20231: vihdoinkin asia voitaisiin jouduttaa käsittelynalaiseksi. U u-
20232: distaen anomuksen senvuoksi ehdotamme eduskunnan anomaan,
20233: 
20234:                että metsämaiden t'iijelys- Ja· teknillisiin
20235:            tarkoituksiin kelvollisten neuvojen sekä t'i'ijelys-
20236:            maiden kuntien haltuun ostamisen edistämiseksi
20237:            hallitus ryhtyisi toimeen niin suuren obUgat-
20238:            sionilainan hankkimiseksi kuin asianhaaroihin
20239:            katsoen harkitsee soveliaaksi, sekä
20240:                että hallitus antaisi viipymättä laatia ja
20241:            esittäisi ne ehdot, joilla kunnat tulisivat tähän
20242:            tarkoitukseen lainoja saamaan.
20243: 
20244:    Helsingissä helmikuun 18 p:nä 1914.
20245: 
20246:      Mikko Luopajärvi.              Oskari Lahdensuo.
20247:      Salomo Pulkkinen.              K. V. jäykkä.
20248:      Matti Poutiainen.              Yrjö Kiuru.
20249:      Juho Tulikoura.                Mikko Leinonen.
20250: 608
20251: 
20252: VIli, 10. -    Anom. ehd. N:o 82.
20253: 
20254: 
20255: 
20256: 
20257:               Eloranta, Evert, y. m.: Yhtiöitten ja sel-
20258:                  laisten yksityisten, jotka harjoittavat puu-
20259:                   tavaraa raaka-aineena kuluttavaa teolli-
20260:                  suutta, veivoittamisesta luovuttamaan vil-
20261:                  jelys- ja metsämaansa kunnille.
20262: 
20263: 
20264:                  S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
20265: 
20266:     Viitaten vuoden 1912 valtiopäivillä tehdyn anomusehdo-
20267: tuksen n:o 51 (Liitteet IV, siv. 38-41) perusteluihin, saamme
20268: ehdottaa hyväksyttäväksi anomuksen,
20269: 
20270:                    että hallitus niin pian kuin mahdollista
20271:                valmistaisi eduskunnalle hyväksyttäräksi ehdo-
20272:                tuksen laiksi, jonka mukaan yhtiöt ja sellaiset
20273:               yksityiset, jotka harjoittavat puutavaraa raaka-
20274:               aineena kuluttavaa teollisuutta, tJelvoitettaisiin
20275:               aina kahdenkymmenen'oiiden t uoden kuluttua,
20276:                                                   1
20277: 
20278: 
20279:               ostopäivästä lukien, luovuttamaan kunnille vil-
20280:               jelys- ja metsämaansa ilman erityistä korvausta.
20281: 
20282:       Helsingissä 18 p:nä helmikuuta 1914.
20283: 
20284:        Evert Eloranta.                0. Eronen.
20285:        Jaakko Mäki.                   Juho Lautasalo.
20286:        Otto Marttila.                 Sofia Hjulgren.
20287:        Pekka Huttunen.                Kaarlo Saari.
20288:        Anni Savolainen.               Nestor Aronen.
20289:        Heikki Jalonen.                Ilmari Tossavainen.
20290:                                                          609
20291: 
20292: VIli, u. -   Anom. ehd. N:o 83.
20293: 
20294: 
20295: 
20296: 
20297:              Halonen, Yrjö:      Rahaston perustamisesta
20298:                uudisasutuksen edistämiseksi kruununmailla
20299:                erinäisissä Oulun läänin kunnissa.
20300: 
20301: 
20302:                Suomen Eduskunnalle.
20303: 
20304:      Viittaamalla niihin perusteluihin, jotka löytyvät Lapin
20305: vaalipiirin silloisen edustajan A. Fräntin 1909 vuoden toi-
20306: sille valtiopäiville jättämässä anomusehdotuksessa, joka kos-
20307: kee uudisasutuksen avustaruisrahaston perustamista maamme
20308: pohjoisimpia seutuja varten (Liitteet VIII, siv. 85-87), roh-
20309: kenen kunnioittavimmin pyytää arvoisaa eduskuntaa Keisa-
20310: rilta ja Suuriruhtinaalta alamaisesti anomaan,
20311: 
20312:                että niistä tuloista, mitä valtio saapi La-
20313:            pin kihlakunnassa olevain uudistalojen metsistä,
20314:            perustettaisiin Oulun läänin ktwernöörin hoi-
20315:            dettavaksi rahasto, josta annettaisiin mahdolli-
20316:            simman huokeita lainoja ja palkkioavustuksia
20317:            saman kihlakunnan uudistalokkaille ja muille-
20318:            kin uudisasukkaille.
20319:    Helsingissä, helmikuun 18 p:nä 1914.
20320: 
20321:                                        Yrjö Halonen.
20322:                      8.
20323: 
20324: T orpparioloja koskevia eduskuntaesityksiä ja
20325:               anomusehdotuksia.
20326:                                                              613
20327: 
20328: VIli, 12. -   Anom. ehd. N:o 75.
20329: 
20330: 
20331: 
20332: 
20333:               Marttila, Otto, y. m.: Määrärahan myön-
20334:                 tämisestä Suomen Maanvuokraajain Liitolle
20335:                 maanvuokraajain oikeusavustusta varten.
20336: 
20337: 
20338:                 S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
20339: 
20340:     Jo pitemmän aikaa on maassamme toiminut maatalou-
20341: dellinen järjestö nimeltä »Suomen Maanvuokraajain liitto».
20342: Se perustettiin Tampereella maanvuokraajain yleisessä kokouk-
20343: sessa vuonna 1910. Liiton tarkoituksena sääntöjensä mu-
20344: kaan on »olla yhdyssiteenä Suomen maanvuokraajain kesken
20345: ja työskennellä heidän asemansa kohottamiseksi ja etujensa
20346: valvomiseksi kaikilla sivistyksellisen, valtiollisen ja taloudel-
20347: lisen toiminnan aloilla». Tämän tarkoituksensa saavuttami-
20348: seksi liitto »julkaisee, mikäli varat sallivat, aikakauslehteä
20349: ja muita julkaisuja, joissa selvitellään maanvuokraajain oi-
20350: keudellista asemaa, taloudellisia oloja ja rientoja sekä vilje-
20351: lys- ja yhteistoimintatapoja y. m.; järjestää taloudellista yh-
20352: teistoimintaa maanvuokraajain kesken>.
20353:     Tällaisen järjestön perustamisen katsoivat maanvuokraajat
20354: tarpeelliseksi voidakseen sen avulla valvoa ja ohjata talou-
20355: dellisia olojaan sopeutumaan muuttuneisiin ja yhä muut-
20356: tuviin maatalousoloihin. Kun yhteiskunnallisen kehityk-
20357: sen nopea edistyminen maaseudulla on jo huomattavassa
20358: määrässä muuttanut maanomistajain jokapäiväisiä oloja, aset-
20359: tamalla heille uusia vaatimuksia, on siitä ollut luonnollisena
20360: 614      VIII, 12. -   Maanvuokraajain oikeusavustus.
20361: 
20362: seurauksena, että myöskin vuokramiesten suhde vuokran-
20363: antajiin on muuttunut ja yhä muuttuu. Tämä koskee sekä
20364: oikeudellista että taloudellista puolta.
20365:      Muuttaminen vanhoista uusiin muotoihin on alkanut äk-
20366: kiä ja uuden maanvuokralainsäädännön verrattain yksityis-
20367: kohtaisten määräysten soveltaminen vanhoihin, useassa tapauk-
20368: sessa kahdenkeskisten suostumosten varassa oleviin vuokra-
20369: suhteisiin, on aiheuttanut asianosaisten kesken myöskin epä-
20370: selvyyttä ja etujen ristiriitaa. Toiminta-aikanaan on Suomen
20371: Maanvuokraajain liitto näistä seikoista aiheutuneitten eri-
20372: mielisyyksien sovitteluun ottanut vuokramiesten puolelta
20373: osaa. Tämll on suurimmaksi osaksi tapahtunut ilman kor-
20374: vausta asianomistajain puolelta. Liiton varat, jotka pää-
20375: asiassa karttuvat siten, että jäsenet suorittavat yhden mar-
20376: kan viisikymmentä penniä vuodessa jäsenmaksuna liiton kes-
20377: kustoimikunnan ja sen taholta annettavan avustus- ja neu-
20378: vontatyön kustannusten peittämiseksi, eivät ole sen vuoksi
20379: riittäneet liiton laajan tehtävän kaikinpuoliseen täyttämiseen.
20380: Olosuhteiden muuttuminen on asettanut maanvuokraajat ver-
20381: rattain vaikeaan asemaan. Jotta nämä vaikeudet olisi hel-
20382: pompi voittaa, onkin Suomen Maanvuokraajain liitto opas-
20383: tanut vuokramiehiä yhteistoimintaan, perustamalla liiton pai-
20384: kallisosastojen yhteisostokuntia, jotka jäsenilleen hankkivat
20385: kehittyneempien maatalousolojen vaatimia viljelystarpeita.
20386: Liitolla oli tämän vuoden alussa 123 paikallisosastoa eri
20387: puolilla maata ja niissä jäseniä 2,300.
20388:      Kun liitto omien vähäin varainsa vuoksi ei kykene kyl-
20389: lin laajasti suorittamaan sen ohjelmaan kuuluvaa maanvuok-
20390: raajain oikeusavustustoimintaa, pyydämme kunnioittaen, että
20391: Eduskunta puolestaan myöntäisi valtionvaroista vuotuisen
20392: avustuksen Suomen Maanvuokraajain liitolle ylempänä mai-
20393: nittuun tarkoitukseen.
20394:      Edellä olevan perusteella rohkenemme kunnioittaen eh-
20395: dottaa, että Eduskunta anoisi Hallitsijalta,
20396:               VIli, 12. -   Marttila y. m.       615
20397: 
20398:            että vuoden 1915 menosääntöön otettat:siin
20399:        viidentm:statuhannen markan avustusmäärä-
20400:        raha Suomen Maanvuokraajain liitolle käy-
20401:        tettäväksi mamwuokraaJ"ain oikettsavustuksem.
20402: 
20403: Helsingissä helmikuun 18 p:nä 1914.
20404: 
20405: Otto Marttila.      H. Jalonen.
20406: Mikko Virkki.       Onni Tuomi.
20407: Oskari Lylykorpi.   Anton Huotari.
20408: Anni Savolainen.    0. Eronen.
20409: Juho Lautasalo.     K. Hakala.
20410: Emil Witjanen.      P. Huttunen.
20411: E. j. Paronen.      Sofia Hjulgren.
20412: Ilmari Tossavainen. Mimmi Haapasalo.
20413: Nestor Wäänänen.    Aug. Watanen.
20414: Frans Mustasitta.   T. Lapveteläinen.
20415: Nestor Aronen.      Aura Kiiskinen.
20416: E. Eloranta.        Frans Rantanen.
20417: Jaakko Mäki.        Emil Saarinen.
20418: 616
20419: 
20420: VIli, 1s. -    Anom. ehd. N:o 78.
20421: 
20422: 
20423: 
20424: 
20425:               Gylling, Edvard, y. m.: Torppain, lampuoti-
20426:                  tilain ja mäkitnpa-alueiden vapaaksiostosta
20427:                  sekä 'IFttokralainsäädännön uudelleen jäJ:jes-
20428:                  tämisestä.
20429: 
20430: 
20431: 
20432:                  S uoQ me n Ed u s kun n a 11 e.
20433: 
20434:      Vuoden 1912 valtiopäiville jättämässämme anomusehdo-
20435: tuksessa (Anomusehdotus n:o 60, Liitteiden VIII osa, siv.
20436: 74-101), joka koski samaa asiaa kuin tämä anomusehdo-
20437: tuksemme, olemme osottaneet että viimeisten vuosikymme-
20438: nien taloudellinen kehitys ja porvarillinen lainsäädäntö käsi-
20439: kädessä ovat pyrkineet horjuttamaan sitä asumisoikeutta, joka
20440: torpparilla halki vuosisatain tosiasiallisesti oli ollut ja päin-
20441: vastoin muuttamaan sen välipuheesta riippuvaksi määräaikai-
20442: seksi vuokrasuhteeksi. Esitimme samalla kuinka oli mahdo-
20443: ton vuokramiehen asemaa paremmin turvaavilla vuokralaeilla
20444: tukea torppariluokan asemaa ja suojata heidän asumisoikeuk-
20445: siaan. Taloudelliset olot nykyään ja niiden vaatimukset ovat
20446: niin toisenlaiset kuin ne, joiden vallitessa torpparilaitos maa-
20447: han on kehittynyt, että torpparien asema myöskin muussa
20448: suhteessa kaipaa perinpohjaisia muutoksia ja uudistuksia.
20449: Siitä syystä olemmekin esittäneet torpparien täydellistä va-
20450:                     VIli, ts. -   Gylling y. m.               617
20451: 
20452: pauttamista heidän alustalaisasemastaan ja heidän saattamis-
20453: taan riippumattoman maanviljelijän asemaan tarkottavia eh-
20454: dotuksia molemmissa niissä anomusehdotuksissa, jotka vuo-
20455: sien 1912 ja 1913 valtiopäiville olemme tästä asiasta jättä-
20456: neet.
20457:      Senlaatuiset maanomistajaan kohdistuvat pakkotoimen-
20458: piteet, jotka torpparien tuollainen vapautus sisältää, ovat tie-
20459: tysti maanomistajille epämieluisat. Niiden välttämiseksi ovat
20460: he viime vuosina sekä Eduskunnassa että sen ulkopuolella
20461: yrittäneet saada aikaan sellaista torppariolojen järjestelyä, joka
20462: heidät laajakantoisemmasta torpparien vapauttamisesta pääs-
20463: täisi. Mutta toistaiseksi ei heidän ole onnistunut ainakaan
20464: Eduskunnassa suuremmassa määrin saada aikeitaan toteute-
20465: tuksi. Tämän vuoksi onkin eräissä porvarien johtavissa maa-
20466: talouspoliittisissa piireissä vähitellen näyttänyt alkavan va-
20467: kiintua tietoisuus siitä, että heidänkin kannaltaan täytyy kek-
20468: siä keinoja torpparikysymyksen järjestämiseksi.
20469:      Myöskin hallituksen asettama maanvuokrakomitea on nyt-
20470: temmin toisessa lukemisessa hyväksynyt asetusehdotuksen,
20471: joka tarkoittaa eräänlaista pakkolainsäädännön kautta toimitat-
20472: tavaa torpparivapautusta. Tämä torpparien vapautus tulisi
20473: tuon ehdotuksen mukaan kuitenkin toimitettavaksi verrattain
20474: ahtaissa rajoissa, koskien vain osaa torppareita, ja torppa-
20475: reille varsin epäedullisella tavalla ja heille kuristavilla eh-
20476: doilla. Tästä syystä olemme tässä anomusehdotuksessamme
20477: uudelleen katsoneet välttämättömäksi esittää, miten kyseessä
20478: oleva torpparien vapauttaminen mielestämme olisi toimitettava,
20479: toivossa että eduskunta tällä kertaa anomuksemme johdosta
20480: päättäisi lausua mielipiteensä, mihin suuntaan ja minkä pe-
20481:  rusteiden mukaisesti komitean on laadittava lopullinen ehdo-
20482:  tuksensa torppariolojen järjestämiseksi.
20483: 618        VIII, ta. - Torppain vapaaksiosto y. m.
20484: 
20485:      Siirtyminen alustalaisasemasta itsenäisen nykyaikaisen
20486: maanviljelijän asemaan merkitsee suurelle osalle torppareista
20487: heidän taloutensa järjestämistä aivan uudelle pohjalle. Torp-
20488: paritalous, joka tähän saakka on suureksi osaksi ollut luon-
20489: taistaloudellisella pohjalla, seuraus jo siitä, että maanvero on
20490: ollut enimmäkseen Juontaistuotteissa ja päivätöissä suoritet-
20491: tava, on nyt saatava rahatuloja tuottavaksi ja kannattavaksi.
20492: Jo yksin tämä seikka vaatii maatalouden aivan uudenlaista.
20493: hoitoa entiseen verraten ja edellyttää useinkin sellaisia maan-
20494: viljelysteknillisiä tietoja, joita torppariluokka ainakin koko-
20495: naisuutena katsottuna vain verrattain vähitellen voi hankkia.
20496: Sitäpaitsi vapauttamisen yhteydessä nähtävästi usein tar-
20497: peellisiksi käyvät maanjiirjestelyt, metsänkäyttö ja Jaidunolo-
20498: jen muutokset y. m. vielä vain lisäävät tämän murrosajan
20499: itsessään kyllä välttämättömiä vaikeuksia torppareille. Näistä
20500: syistä on aivan välttämätöntä, että torpparien vapautus jär-
20501: jestetään sillä tavoin, ettei murroskauden vaikeuksien johdosta
20502: suistu taloudelliseen turmioon liian monia.
20503:      Kaikkeen tähän nähden näyttää luonnolliselta, että torp-
20504: parien omasta päätöksestä jätetään pääasiassa riippuvaksi tah-
20505: tovatko he, ja milloin, lunastaa torppansa vapaaksi omaisuu-
20506: dekseen. Päinvastaisessa tapauksessa, antamalla maanomis-
20507: tajalle oikeus pakottaa torppareita lunastukseen, koko toimen-
20508: pide useinkin tulisi suoranaisesti aiheuttamaan, että torppari
20509: tulisi vapautetuksi maastaan samalla kuin alustalaisasemas-
20510: taankin. Tällä tavoin toimeenpantuna koko uudistus johtaisi
20511: torppariluokan hävittämiseen, ei sen vapauttamiseen. Koh-
20512: tuudenmukaista kuitenkin on, että säädetään jokin lyhyt ylös-
20513: sanomisaika, jonka kuluessa torpparin isäntä puolestaan on
20514: tilaisuudessa järjestämään torpparin vapaaksioston vuoksi hä-
20515: nen talondessaan välttämättömiksi käyvät muutokset.
20516:      Se torpparien vapautuslaki, jossa heille edellä kosketeltu va-
20517: paaksiosto-oikeus myönnettäisiin, olisi muutenkin laadittava sil-
20518: mällä pitäen sitä, ettei vapautuksen kautta torpparien asemassa
20519: itsessään johtuvat muutokset käy tarpeettoman mullistaviksi.
20520:                    VIII, ts. - Oylling y. m.               619
20521: 
20522: Erityisesti tämä koskee niitä määräyksiä, jotka sanotussa laissa
20523: välttämättä täytyisi olla vapaaksiostohinnan perusteiden mää-
20524: räämisestä. Tässä suhteessa on porvarilliselta taholta ehdo-
20525: tettu arvioimisen perusteeksi sitä vuotuisen vuokran ja luon-
20526: nontuotteissa tapahtuvain suoritusten määrää, joka vuokra-
20527: tilalta suoritetaan. Se pääoma, jonka vuotuista korkoa kuu-
20528: den prosentin mukaan vuotuinen vuokra vastaisi, muodos-
20529: taisi vuokratilan ostohinnan. Tällaista vapaaaksiostohinnan
20530: arvioimista vastaan on kuitenkin painavia muistutuksia teh-
20531: tävä. Vuokramiesten nykyiset suoritukset ovat hyvin vaih-
20532: televia, usein niin korkealle kiristetyt, että vapaaksiostohin-
20533: nan määrääminen niiden perusteella tulisi nostamaan osto-
20534: hinnan aivan liian suureksi. Jo 30 markan vuotuinen vero
20535: hehtaarin alaa kohden, mikä länsi- ja etelä-Suomessa sunrii-
20536:  takin torpilta suoritettuna nähtävästi on keskimäärää alhai-
20537: sempi, johtaisi tämän laskutavan mukaan 500 markan osto-
20538: hintaan hehtaarilta. Eivätkä kaksin- jopa kolminkertaiseen-
20539: kin määrään nousevat vuotuiset vuokramaksut suinkaan ole
20540: harvinaiset. Vapaaksiostohinnan määrääminen yksistään ny-
20541: kyisen vuokramaksun perusteella johtaisi sitäpaitsi siihen, että
20542: ne maanomistajat, jotka ovat alustalaisiltaan korkeimmat ve-
20543: rot kiskoneet niiden vuokramiehinä ollessa, myöskin tulisivat
20544: saamaan suuremman ostohinnan, kuin sellaiset maanomista-
20545: jat, jotka ovat hiukan kobtuullisempiin vuokramaksuihin tyy-
20546:  tyneet.
20547:       Tämän lisäksi on otettava huomioon, että ainakin länsi-
20548:  ja etelä-Suomessa muodostaa työvelvollisuus vuokramiesten
20549:  suoritusten pääosan. Jos työpäivän raha-arvo lasketaan ny-
20550:  kyisten työpäiväin hintain mukaan, nousee vapaaksiostohinta
20551:  epäilemättä myöskin tästä syystä aivan yleisesti kohtuutto-
20552:  man korkeaksi. Nykyiset veromäärät, joskin niitä varmain
20553:  sopimusten puutteessa usein on mielivaltaisesti myöhemmin
20554:  korotettu, ovat kuitenkin pääosaltaan jo vuokramiehen tiluk-
20555:  silleen tullessa määrätyt, siis useimmiten jo aikoja sitten,
20556:  jolloin työpäivien hinta oli paljoa alhaisempi kuin nykyisin.
20557:                                                           VIII,6
20558: 620         VIli, ts. ~ Torppain vapaaksiosto y. m.
20559: 
20560:  Mainittakoon vain, että verohintamääräin mukaan miehen päivä-
20561:  työn keskiverohinta v. 1870 oli Smk. 1: 20, kun se sitävastoin
20562:  v. 1910 oli keskimäärin Smk. 2:88. Hevospäivätyöhön nähden
20563:  olivat vastaavat luvut ~mk. 2: 40 ja 5: 63. Aivan kohtuu-
20564:  tonta olisi, jos vuokramiehen kannettavaksi korotetun va-
20565: paaksiostohinnan muodossa jäisi tämä suuri työpäivän raha-
20566: arvon kasvaminen. Kun useampain maataloustuotteiden hin-
20567: nat samana aikana joko eivät ole kasvaneet tai ovat kasva-
20568: neet vain vähässä määrin, on selvää, .että vuokramies maan-
20569: viljelyksestään ei voisi saada sellaista rahatuloa, joka tekisi
20570: tuollaisen korotetun ostohinnan korkojen ja kuoletusten mak-
20571: samisen edes mahdolliseksikaan.
20572:      Tästä syystä vapaaksiostohinnan perusteita ei kohtuu-
20573: den mukaan voidakaan määrätä vuokramiesten nykyisten
20574: vuotuisten suoritusten mukaan, sillä tavoin kun ylempänä
20575: on esitetty, vaan olisi välttämätöntä saada aikaan sellaisia
20576: täydentäviä säädöksiä, että vapaaksiostohinnan perusmäärä ei
20577: missään tapauksessa saisi nousta vuokratilan keskimääräistä
20578: tuotantoarvoa vastaavaa määrää korkeammaksi. Tuotanto-
20579: arvon määräämisestä olisi lakiin mielestämme otettava yksi-
20580: tyiskohtaiset perusteet, koska ainoastaan tällaisten perusteiden
20581: mukaan tuotantoarvon arvioiminen voi tapahtua puolueetto-
20582: masti. Työpäiväsuoritusten y. m. vuokramaksuun sisältyvien
20583: luonnontuotteiden raha-arvon laskemisen perusteeksi olisi
20584: myöskin määrättävä, ei niiden nykyinen käypä arvo, vaan
20585: niiden silloinen arvo, kun vuokramaksu määrättiin. Olisiko
20586: mahdollisesti muitakin ja toisenlaisia säännöksiä vapaaksi-
20587: ostohinnan määräämiseksi tarpeen, jäänee harkittavaksi Edus-
20588: kunnalle jätettävää esitystä torpparien vapauttamiseksi laa-
20589: dittaessa.
20590:     Se vapaaksiostohinnan perusmäärä, joka yleisten perus-
20591: teiden mukaan tällä tavoin laskettaisiin, tulisi luultavasti vain
20592: aniharvoissa tapauksissa vuokramiehen kokonaisuudessaan suo-
20593: ritettavaksi. Vapauttaruistoiminnassa tulisi nimittäin tarkoin
20594: pitää huolta, ettei vuokramies tulisi maksamaan lunastusta
20595:                   VIli, 13. -   Gylling y. m.              621
20596: 
20597: siitä, mikä jo entisestään on hänelle kuuluvaa. Tässä suh-
20598: teessa olisi ensinnäkin se osa vuokratilan arvoa, mikä on
20599: vuokramiehen työntulosta tai johon hänellä perinnön, oston
20600: tai muun laillisen saannin nojalla on oikeus, arvioitava ja
20601: ostohinnan perusmäärästä vähennettävä. Myöskin milloin
20602: vuokramiehellä jo alusta saakka on perinnön tai oston kautta
20603: tai muulla tavoin hankittu parempi oikeus tiluksiinsa, olisi
20604: tämä maksettavaa ostohintaa määrättäessä otettava huomioon.
20605: Erinäisissä tapauksissa on katsottava vuokramies oikeutetuksi
20606: saamaan tiluksensa ilman ostohinnan suoritustakin omakseen
20607: lohkaistuksi. Tämä periaate on jo hyväksytty vuoden 1895
20608: asetuksessa maatHain ostamisesta, jonka 41 §:ssä säädetään,
20609: että jos ennen joulukuun 19 päivää 1864 määräala sellaisesta
20610: tilasta, kuin kysymyksessä olevan lain 1 §:ssä on sanottu, on
20611: perintöosan vastikkeeksi tai muuten ainaiseksi jollekin luo-
20612: vutettu, on tällä tai hänen oikeutensa omistajalla oikeus se
20613: ala lohkomisella tai palstatilaksi erottamisella saada erilleen
20614: otetuksi. Tiettyä kuitenkin on, että sen kymmenvuotisajan
20615: kuluessa, jonka aikana vaatimus tuollaisesta erottamisesta sa-
20616: notun lain mukaan oli esitettävä, melkoinen osa kyseessä ole-
20617: via vuokramiehiä ei ole, lain tuntemattomuuden vuoksi tai
20618: muista syistä, tullut tilaisuuteen oikeuttaan hyväkseen käyt-
20619: tämään. Kohtuullista on sen vuoksi, että tällaisille vuokra-
20620: miehille vuokramiesten yleisen vapauttamisen yhteydessä
20621: tämä menettelyoikeus saada korvauksetta tiluksensa erote-
20622: tuksi, annetaan takaisin. Tällainen oikeus olisi myös annet-
20623: tava niille vuokramiehille, jotka jälkeen joulukuun 19 päi-
20624: vän 1864 ovat perintöosan vastikkeeksi tai muuten ainai-
20625: seksi saaneet tiluksensa. Vaikkakin lainsäädäntö on tällai-
20626: silta vuokramiehiltä koettanut riistää heidän vakinaisen hal-
20627: linta-oikeutensa, tunnustamalJa heille vain 50 vuotta kestä-
20628: vän vuokraoikeuden, ei mielestämme voida katsoa kohtuul-
20629: liseksi vuokramiesten yleisen vapautuksen yhteydessä riistää
20630: näiltä vuokramiehiltä oikeuksia, joita he vapaasti maanomis-
20631: tajan kanssa sopimaila ovat saavuttaneet. Samanluontoiseen
20632: 622       VIII, ts. - Torppain vapaaksiosto y. m.
20633: 
20634: asemaan kuin varsinaiset perintötorpparit olisivat niinikään
20635: asetettavat sellaiset kruununtilojen torpparit ja muut vuokra-
20636: miehet, joiden aseman turvaamisesta Eduskunta vuoden 1908
20637: toisilla valtiopäivillä teki alamaisen anomuksen.
20638:     Mutta näiden vuokramiesryhmien ulkopuolellakin on ole-
20639: massa suuret joukot vuokratilojen haltijoita, jotka, joskaan
20640: heille ei muodollisesti ole yhtä varmasti vakuutettu jatkuvaa
20641: hallinto-oikeutta tiluksiinsa, kuitenkin ovat tällaisen oikeuden
20642: nauttimiseen täysin oikeutetut. Tällaisessa asemassa ovat ne
20643: vuokramiehet, joiden esivanhemmat sukupolvesta sukupolveen
20644: ovat vuokratiloilla asuneet ja siinä raivaustyötä suorittaneet.
20645: Tällaisen jatkuvan tai ainaisen asumisoikeuden on myöskin
20646: katsottava olevan olemassa milloin vuokrasopimus on tehty
20647: vuokramiehelle ja hänen lapsilleen, vaikkakaan pitempää jat-
20648: kuvaisuutta sopimuksessa nimenomaan ei ole määrätty. Niin-
20649: ikään sellaiset vuokrasopimukset, joissa vuokra-ajan umpeen
20650: kuluttua myönnetään vuokramiehelle, tavallisesti syynin kautta
20651: määrättyä veroa vastaan, annattavaksi uusi kontrahti, tosi-
20652: asiassa ovat katsottavat perustavan jatkuvan asumisoikeuden.
20653: Ja vihdoin on otettava huomioon, että sen jälkeen kuin lain-
20654: säädäntö ei ole tunnustanut pitempää vuokra-aikaa kuin 50
20655: vuotta, tästä syystä silloinkin kun vuokramiehelle on tarko-
20656: tettu myöntää jatkuva asumisoikeus, tämä on puettu 50-vuo-
20657: tisen vuokrasopimuksen muotoon. Tästä syystä, varsinkin
20658: Pohjanmaalla, 50-vuotisen sopimuksen muodossa piileekin ta-
20659: vallisesti jatkuva asumisoikeus. Vuokramiesten vapauttamista
20660: toimitattaessa on mielestämme tällaisetkin seikat otettava huo-
20661: mioon ja tunnustettava edellämainitunlaiset asumisoikeudet,
20662: joiden laillinen pätevyys suureksi osaksi juuri vuokramiehiä
20663: kiristävän lainsäädännön kautta on tullut epätietoiseksi. Useim-
20664: missa tapauksissa oiisi tällaisetkin vuokramiehet oikeutetta-
20665: vat lunastuksetta saamaan tiluksensa omiksensa erotetuksi ja
20666: niissä harvoissa tapauksissa, missä tämä mahdollisesti ei voi
20667: tulla kysymykseen, olisi ostohinta joka tapauksessa määrät-
20668: tävä aivan alhaiseksi.
20669:                    VIII, 1s. -   Gylling y. m.              623
20670: 
20671:      Erityiseen asemaan vapaaksiostossa olisi mielestämme koh-
20672: tuuden mukaisesti myös sellaiset vuokramiehet asetettava,
20673: jotka ovat maanomistajille suorittaneet keskimäärää suurem-
20674: pia vuokramaksuja. Tämän ylenmääräisen veron kokoon-
20675: haaliminen on tietysti hyvin tuntuvasti ehkäissyt vuokramie-
20676: hiä parannuksia vuokratilalla tekemästä ja toiselta puolen on
20677: katsottava, että nämä vuokramiehet kohtuuttoman suuria
20678: vuokramaksuja suorittamalla todellisuudessa jo etukäteen ovat
20679: kuolettaneet melkoisen osan tilusten vapaaksiostohinnan pe-
20680: rusmäärästä.
20681:      Paitsi edellämainittuja seikkoja tulisivat vapaaksiostohin-
20682: nan lopullista määrää kutakin vuokramiestä kohden määrät-
20683: täessä eräät toisenluontoisetkin seikat välttämättömyyden pa-
20684: kolla huomioon otettaviksi. Samalla kun vuokramiehestä teh-
20685: dään maanomistaja, on selvää, että myöskin kaikki vuokra-
20686: miehen ja maanomistajan yhteinen nautinto, siis etenkin
20687: vuokramiehen metsänkäyttö ja laidunoikeus talon mailla, lo-
20688: petetaan. Missä vuokramiehellä on erityinen metsäkappale
20689: näitä nautinto-oikeuksia varten sopimuksen mukaisesti va-
20690: rattu, on sen lohkaiseminen vuokramiehen omaksi verrattain
20691: yksinkertainen tehtävä. Missä taas näin ei ole asianlaita,
20692: vaan vuokramiehelle kuuluu määrätty nautinto-oikeus talon
20693: metsään ja laitumiin, olisi tietysti myös etusijassa pyrittävä
20694: siihen, että näitä nautinto-oikeuksia vastaava kappale metsä-
20695: maata vuokramiehelle vapaaksioston yhteydessä erotetaan.
20696: Todenmukaista kuitenkin on, että tapauksia tulee esiintymään,
20697: jolloin tämä käy vaikeaksi, jopa mahdottomaksikin, m. m.
20698: syystä, että sen kautta sopimattomasti pirstottaisiin talon
20699: maita. Tällaisissa, samoin kuin muissakin tapauksissa, jolloin
20700: vuokramies vapaaksioston tapahtuessa menettää entisiä nau-
20701: tintajaan talon mailla ja tiluksilla, olisi menetettyjen etujen
20702: arvo vapaaksiostohmnan perusmäärästä vähennettävä.
20703:     Vihdoin on mielestämme kohtuullista, että se osa pää-
20704: tilan vuotuisesta maaverosta, sekä muista maata seuraavista
20705: rasituksista, mikä vapaaksioston tapahtuessa jäisi vapautetun
20706: 624        VIII,1s. - Torppain vapaaksiosto y. m.
20707: 
20708: vuokramiehen osalle, niinikään kapitaliseerattuna olisi vapaaksi-
20709: oston perushinnasta vähennettävä.
20710:      Sen lopullisen vapaaksiostohinnan, joka edellä mainitulla
20711: tavalla laskettuna jäisi vuokramiehen suoritettavaksi, olisi
20712: tämä oikeutettava, jollei hän kykene summaa heti suoritta-
20713: maan, kuolettaruaan vuotuismaksuilla pitemmän ajan kuluessa.
20714: Tällöin olisi maksamatta olevalle osalle vapaaksiostohintaa
20715: suoritettava kohtuullinen, esim. 4 1/ 2 Of0 korko. Suuressa mää-
20716: rin olisi tietysti omiaan koko vapaaksiostoa edistämään, jos
20717: valtio ryhtyisi sitä välittämään, laskemalla liikkeeseen obligat-
20718: sioneja, joilla se heti suorittaisi maanomistajalle heille tulevan
20719: vapaaksiostohinnan, kantaen puolestaan obligatsionien korkoa
20720: ja kuoletusta varten tarvittavat varat vuokramiehiltä, joiden
20721: vuotuismaksut kannettaisiin valtiolle. Kun maanomistajat sai-
20722: sivat vapaaksioston tapahtuessa käsiinsä rahanarvoisia tai hel-
20723: posti rahaksi muutettavia arvopapereita, tulisi heidän entis-
20724: ten alustalaistensa vapauttaminen heillekin vähemmän vasten-
20725: mieliseksi. Voisipa heille usein olla siitä etuakin voidessaan
20726: saamillaan vuokramiesten lunastussummilla maksaa tilojaan
20727: rasittavia kiinnityslainoja.
20728:      Ne monet ja osittain vaikealuontoiset tehtävät, jotka ai-
20729: heutuvat vapaaksioston perushinnan määräämisestä, osittain
20730: taas vähennysvaatimusten ratkaisemisesta ja arvioimisesta,
20731: olisi mielestämme jätettävä puolueettomain lautakuntain teh-
20732: täväksi. Tällaisina voisivat mahdollisesti toimia nykyiset
20733: vuokralautakunnat, jotka toimintansa kautta jo ovat pakote-
20734: tut perehtymään tämän laatuisiin kysymyksiin ja joilla myös-
20735: kin on riittävä paikallisolojen tuntemus, mikä tietysti tällai-
20736: sille lautakunnille on erikoisen tarpeellista.
20737:      Vuokramiehen asiaksi olisi jätettävä päättää haluaako hän
20738: ja milloin ostaa tiluksensa tässä ehdotetulla tavalla vapaaksi
20739: omaisuudekseen. Voidaan nimittäin hyvin ajatella, että osa
20740: heistä kenties ei tällaista muutosta haluaisikaan. Jos pien-
20741:  viljelys osottautJ.IiSi huonosti kannattavan tai jos vuokratilan
20742: tilukset joko asemansa tai maanlaadun vuoksi olisivat epäedul-
20743:                     VIII, 1s. -~ Gylling y. rn.             625.
20744: 
20745: liset, olisi hyvin luultavaa, että ainakin se osa vuokramie-
20746: histä, joille vapaaksioston ehdot eivät tulisi olemaan erittäin
20747: edulliset, mieluummin pysyisi yhä edelleen vuokramiehen
20748: asemassa, kuin ryhtyisi vakinaisesti sitomaan itseään vuokra-
20749: tilaan ostamalla sen itselleen. Myöskin se seikka, että vuokra-
20750: mies vapaaksiostosaa useinkin voisi menettää osittain tai ko-
20751: konaan laidun- tai metsänkäyttöoikeutensa talon mailla, saat-
20752: taisi moniaissa tapauksissa hänelle tuollaisen vapaaksio~:~ton
20753: vähemmän edulliseksi. Muitakin syitä voi epäilemättä esiin-
20754: tyä, jotka vaikuttaisivat, että moni vuokramies edelleen yhä
20755: pysyisi entisessä asemassaan, jos hänen olonsa voisi tässä
20756: muodostua riittävän vapaaksi ja turvalliseksi.
20757:      Tästä syystä näyttää mielestämme välttämättömältä, että
20758: vuokramiesten vapaaksioston yhteydessä ryhdytään toimen-
20759: piteisiin vuokramiesten turvaamiseksi heidän nykyisessä ase-
20760: massaan.
20761:      Tärkeimmät toimenpiteet tässä suhteessa olisivat epäile-
20762: mättä ne, jotka koskisivat vuokramaksun järjestelyä. Niinpä
20763: olisi nimenomaan säädettävä, että vuokramiehen siirtyessä
20764: rahaveroa suorittamaan, työpäivän raha-arvon laskemisen pe-
20765: rusteeksi olisi säädettävä sen raha-arvo sopimusta tehtäessä,
20766: eikä työpäivän nykyinen käypä hinta, kuten kyseessä olevaa
20767: lain kohtaa nykyisin tulkitaan. Rahaveroilla siirryttäessä olisi
20768: vuokramies niinikään oikeutettava jättämään vuokramaksunsa
20769: vuokralautakunnan tarkastettavaksi, jolle olisi annettava oi-
20770: keus alentaa se kohtuulliseksi. Samalla olisi vuokramiehen
20771: hallintaoikeutta, ennenkaikkea hänen oikeuksiaan vapaasti vil-
20772: jellä tiluksiaan ja siirtää niitä vieraalle, laajennettava, jopa
20773: sitenkin, että vuokramiehelle kävisi mahdolliseksi kiinnittää
20774: vuokratilansa velan vastikk:eeksi. Jos vuokramies jättää ti-
20775: lansa, olisi hän oikeutettava saamaan korvausta kaikista pa-
20776: rannuksista vuokratilalla, jotka hän itse on tehnyt tai joihin
20777: muuten voi toteennäyttää oikeutensa.
20778:      Vuokramiesten vapautusta toimitattaessa lienee erinäisissä
20779: poikkeustapauksissa sekin mahdollisuus ajateltavissa, että
20780: · 626       VIli, 1s. - Torppain vapaaksiosto y. m.
20781: 
20782:  maanomistajalle jätettäisiin oikeus lunastaa vuokratila itsel-
20783:  leen. Torpat, lampuotitilat ja osittain ruäkituvatkin ovat usein
20784:  syntyneet aikoja sitten, joten toisinaan on hyvin mahdollista,
20785:  että päätilan järkiperäinen taloudenhoito nykyisin vaatisi tor-
20786:  paHe jätettyjä tiluksia. Samoin on mahdollista, että torppa
20787:  edelleen olisi tarpeellinen talolle esim. metsäovartijoiden asun-
20788:  noksi. Myöskin voi sattua, että torpan erottaminen itsenäi-
20789:  seksi pahasti pirstoaisi talon maita. Tällaisissa tapauksissa,
20790:  joiden laissa tulisi olla tarkoin määriteltyinä, voisi maan-
20791:  omistajalle jättää tuollaisen lunastusetuoikeuden. Myöskin
20792:  olisi kohtuullista, että vuokramiehelle tällaisissa tapauksissa
20793:  suoritettaisiin korotettu korvaus omaisuudestaan ja oikeuk-
20794:  sistaan.
20795:       Toimitettavan torpparivapautuksen tulisi näin ollen, edellä
20796:  esitettyjen seikkain mukaisesti, käsittää seuraavat pääkohdat:
20797:       1) Nykyiset torpparit, mäkitupalaiset ja päätilan alaiset
20798:  låmpuodit on oikeutettava laissa säädetyn irtisanomisajan ku-
20799:  luttua saamaan viljelemänsä tilukset ja kaikki mitä niihin
20800:  kuuluu vapaaksi omaisuudekseen erityisessä laissa säädetyillä
20801:  perusteilla.
20802:       2) Vapaaksiostossa on torpparille erotettava hänen ennen
20803:  viljelemänsä tilukset, tai jollei tämä käy edullisesti päinsä,
20804:  mahdollisuuden mukaan vastaava määrä muita samanarvoisia
20805:  tiluksia.
20806:        3) Jos torpparilla on ennen ollut oikeus käyttää tilan
20807:   metsää puutarpeensa tyydyttämiseksi tai hänellä on ollut lai-
20808:  dunoikeus päätilan maalla, on hänelle annettava, kun vuokra-
20809:  tila hänen omakseen luovutetaan, näitä oikeuksia vastaava
20810:   määrä metsä- ja laidunmaata. Jos torpparilia ennen on ol-
20811:  lut yksinomaisesti käytettävänään määrätty metsä-alue, on
20812:   hänelle tämä alue luovutuksessa erotettava.
20813:        4) Perintötorppareille ja muille samanluontoisilla torp-
20814:  pariryhmille on oikeus myönnettävä ilman vapaaksiosto-
20815:   hinnan suorittamista saada tiluksensa itsenäiseksi tilaksi eroi-
20816:   tettua.
20817:                    VIII, ta. - Gylling y. m.                 627
20818: 
20819:     5) Se vapaaksiostohinnan perusmäärä, joka muiden kuin
20820: edellisessä kohdassa mainittujen torpparien ja mäkitupalais-
20821: ten on vapaaksiostossa maanomistajalle suoritettava, on mää-
20822: rättävä vuokratilalta nykyisin suoritettavan vuokramaksun
20823: pääomamäärää vastaavaksi, kuitenkin siten, ettei vapaaksi-
20824: ostohinta missään tapauksessa saa nousta vuokratilan tuo-
20825: tantoarvoa korkeammalle. Vuokramaksun raha-arvoa lasket-
20826: taessa on päivätöiden hinta määrättävä vuokrasopimusta teh-
20827: täessä vallinneiden hintasuhteiden mukaan.
20828:      6) Edellä mainitusta vapaaksiostohinnasta on torpparin
20829: eduksi vähennettävä pois niiden vuokratilalla tehtyjen paran-
20830: nusten arvo, joihin torppari voi toteen näyttää oikeutensa.
20831:     7) Entiselle isännälle suoritettavan vapaaksiostohinnan
20832: osuuden on torppari oikeutettu kuolettamaan vuotuismaksuilla
20833: pitemmän ajan kuluessa, jolloin maksamatta olevalle osalle
20834: vapaaksiostohintaa on suoritettava kohtuullinen korko.
20835:      8) Torpparien vapauttamisesta aiheutuvien riitaisuuksien
20836: ratkaiseminen on jä.tettävä sellaisen oikeuden käsiteltäväksi,
20837: jossa maanomistajia ja vuokramiehiä on yhtä monta edus-
20838: tettuna.
20839:      9) Torpparilla olkoon oikeus, jos hän sitä vaatii, edelleen-
20840: kin hallita tiluksiaan vuokrasuhteen parustuksella, ja on sltä
20841: varten nykyistä maanvuokra-asetusta niin muutettava ja pa-
20842: rannettava, että torpparin asumisoikeus tulee pysyvästi
20843: turvatuksi.
20844:      Kaikkeen siihen, mitä edellä olemme esittäneet, viittaa-
20845: malla ehdotamme, että Eduskunta päättäisi anoa:
20846: 
20847:                 että ensi kokoontuvalle Eduskunnalle anne-
20848:             taan armollinen esitys laiksi torppain, lam-
20849:             puotitilain ja mäkitupa-alueiden 'oapaaksios-
20850:             tosta, rakentuen edellä esitetyille perusteille,
20851:             sekä
20852:                 että samalle Eduskunnalle annetaan armol-
20853:             linen esitys edellä esitettyjen n:äkökohtain mu-
20854: 628           VIli, 1s. - Torppain vapaaksiosto y. m.
20855: 
20856:              kaisest-i tJUokraoloJen uudelleen Järjestämisestä
20857:              niillä vuokratiloilla, Joiden haltiJat eivät tulisi
20858:              käyttämään '/)apaaksiosto-oikeuttaan.
20859: 
20860:       Helsingissä 18 p:nä helmikuuta 1914.
20861: 
20862:         Edvard Oylling.               0. Tokoi.
20863:        Wäinö jokinen.                 P. Paunu.
20864:        Oskari Lylykorpi.              Juho Lautasalo.
20865:        Jaakko Mäki.                   Pekka Huttunen.
20866:        Oliver Eronen.                 0. W. Turunen.
20867:        Otto Marttila.                 Nestor Aronen.
20868:        Heikki Jalonen.                Evert Eloranta.
20869:        Anni Savolainen.                Ilmari Tossavainen.
20870:        Frans Mustasilta.              Kaarlo Saari.
20871:        Karl H. Wiik.                  Frans Rantanen.
20872:                                                              629
20873: 
20874: VIli, 14. -    Anom. ehd. N:o 79.
20875: 
20876: 
20877: 
20878: 
20879:               Mäki, Jaakko, y. m.: 12 p:nä rnaaliskunta
20880:                  1909 annettujen maanvuokra-asetusten ulot-
20881:                  tarnisesta myöskin kirkolhsviraston virkata-
20882:                  lojen torppain ja mäkitupa-alueiden tmok-
20883:                  raukseen.
20884: 
20885: 
20886:                  S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
20887:                                           •
20888:     Tunnettua on, miten maassamme kirkollisviraston virka-
20889: talojen torpparit ja mäkitupalaiset, joiden lukumäärä kohoaa
20890: noin 2,600, ovat epäoikeutetussa asemassa, sekä suuressa
20891: määrin virkatalojen haltijain mielivallan varassa, jonka täh-
20892: den erityinen, sanottua torppariluokkaa suojaava lainsäätä-
20893: mistoimenpide olisi mielestämme välttämätön ja tarpeenvaa-
20894: tima.
20895:     Edellä sanotun lainsäätämistoimenpiteen tarpeellisuus on-
20896: kin jo kauvan aikaa sitten tunnustettu. Jo vuoden 1900
20897: valtiopäivillä anoivat valtiosäädyt erinäisten virkatalojen torp-
20898: parien saattamista soveltuvilta kohdin silloin säädetyn maan-
20899: vuokralain alaiseksi. Vuoden 1908 valtiopäivillä asia tuli
20900: taasen esiin. Armoliisan esityksen n:o 13 perusteluissa,
20901: koskeva maanvuokrausta maalla, esitettiin, että edellä sano-
20902: tut torpparit ja mäkitupalaiset jätettäisiin silloin säädettävän
20903: maanvuokralain ulkopuolelle, mutta huomautettiin kuitenkin
20904: erityisen lainsäätämistoimenpiteen tarpeellisuudesta sanotussa
20905: asiassa. Lainaamme tähän edellä sanotun armollisessa esi-
20906: tyksessä olleen sitä tarkoittavan perustelun:
20907: 630        VIII, 14. -   Kirkollisvirkatalojen torpat.
20908: 
20909:      :.Tämän lakiehdotuksen periaatteita ei voida ilman muo-
20910: dostaluja ja lähempiä määräyksiä sovelluttaa vastamainitun-
20911: laisiin vuokrasopimuksiin, jonka tähden erityinen lainsää-
20912: däntötoimenpide niistä käy tarpeelliseksi, niin pian kuin
20913: uusi maanvuokra-asetus on astunut voimaan.»
20914:      Edellä sanotun armollisessa esityksessä esitetyn periaat-
20915: teen, että virkatalojen alainen torppariluokka jätettiin jo
20916: edellä sanotuilla valtiopäivillä säädetyn ja vuonna 1909 voi-
20917: maan astuneen, torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen
20918: vuokrausta koskevan asetuksen ulkopuolelle, hyväksyi edus-
20919: kunnan silloinen enemmistö. Kuitenkin sama.ssa yhteydessä
20920: päätettiin anoa, »että hallitus ottaisi harkittavaksi olisiko
20921: torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrausta koske-
20922: vassa asetuksessa olevia säännöksiä soveltuvilta kohdin ulo-
20923: tettava myöskin kruununtilojen, kuninkaan kartanoiden, so-
20924: tilas-, siviili- ja kirkdllisvirkakunnan virkatalojen, sekä näi-
20925: hin tiloihin kuuluvain torppain ja mäkitupa-alueiden vuok-
20926: raukseen; ja että eduskunnalle annettaisiin armolliset esityk-
20927: set niistä kyseenalaisista lainsäätämistoimenpiteistä, joihin
20928: tarvitaan eduskunnan myötävaikutusta, sekä että eduskunta,
20929: mikäli tarvittavat muutokset kuuluvat hallinnollisen lainsää-
20930: dännön alalle, saisi tilaisuuden niistä antaa lausuntonsa».
20931:      Kuten edellä sanotusta selviää, ovat jo aikoinaan valtio-
20932: säädyt, hallitus, sekä myöskin eduskunta lausuneet käsityk-
20933: sensä olevan, että nyt kyseessä olevat torpparit ja mäkitupa-
20934: laiset olisi saatava samojen, tai vastaavien samanlaatuisten
20935: lakisäännösten alaiseksi, kuin yksityisten maalla olevat torp-
20936: parit ja mäkitupalaiset ovat, mutta asiassa ei ole kuitenkaan
20937: toivottuun tulokseen päästy, syystä kun hallitus ei ole ryh-
20938: tynyt sitä tarkottaviin toimenpiteisiin, että eduskunnalle olisi
20939: annettu armollinen esitys asiasta, niin sen nojalla mitä edellä
20940: olemme esiintuoneet ehdotamme, että eduskunta päättäisi anoa,
20941: 
20942:                että 12 p:nä maaliskuuta 1909, torpan, lam-
20943:             puotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta,
20944:                 VIII, 14. -   Mäki y. m.             631
20945: 
20946:        sekä samana päivänä, torpan lampuotitilan ja
20947:        mäkitupa-alueen 'Vuokrausta koskevan asetuksen
20948:        so'veltamisesta aikaisemmin syntyneisiin vuokra-
20949:        suhteisiin annetun asetuksen määräyksiä ulo-
20950:        tettaisiin myöskin kirkollisvilraston virkatalojen
20951:        torppain ja mäkitupa-alueiden vuokraukseen, ja
20952:            että ensitilassa eduskunnalle annetaan sitä
20953:        tarkoittavat m·molliset esitykset asiasta.
20954: 
20955: Helsingissä 18 p:nä helmikuuta 1914.
20956: 
20957:  Jaakko Mäki.           Pekka Huttunen.
20958:  Evert Eloranta.       Oskar Leivo.
20959:  Juho Lautasalo.       Sofia Hjulgren.
20960:  Otto Marttila.         0. Eronen.
20961:                Kaarlo Saari.
20962: 632
20963: 
20964: VIII, 15. -    Anom. ehd. N:o 80.
20965: 
20966: 
20967: 
20968: 
20969:               Eloranta, E., y. m.: Esityksen antamise.<;ta
20970:                  12 p:nä maalisk. 1909 torpan y. m. vuok-
20971:                  rauksesta annetun asetuksen soveltamisesta
20972:                  qikaisempiin vuokrasuhteisiin koske·IJan ase-
20973:                  tuksen 5 §:n muuttam1:sesta.
20974: 
20975: 
20976:                   S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
20977: 
20978:     Viitaten vuoden 1912 valtiopäivillä tehdyn anomusehdo-
20979: tuksen n:o 91 (Liitteet VIII, siv. 105-107) perusteluihin,
20980: saamme ehdottaa Eduskunnan hyväksyttäväksi anomusehdo-
20981: tuksen,
20982: 
20983:                   että hallitus 1J. 1915 valtiopäi1'ille 1Jalmis-
20984:               taisi esityksen 12 päivänä maaliskuuta 1909
20985:               annetun) torpan) lampuotitilan Ja mäkitupa-
20986:               alueen vuokrau._<;ta koskevan asetuksen sovelta-
20987:               misesta aikaisemmin syntyneisiin vuok:rasuhtei-
20988:               siin) 5 §:n muuttamisesta siten) että siinä)
20989:               päi1'ätyöveroa rahamaksuksi muutettaessa sel-
20990:               vään määrättäisiin verotyöpäivän hinnaksi se
20991:               arvo m1:kä päivätyöllä vuokrasopimuksen teko-
20992:               aikana oli ja jos sitä ei ole vuokrakirjassa mai-
20993:               nittu ja erimielisyyttä syntyy) jäisi vuokra-
20994:               lautakunnan t:elvollisuudeksi sen huolellinen
20995:               tutkiminen ja arrim:minen; Ja jos vuokra lauta-
20996:               VIII, 15. -   Eloranta y. m.         633
20997: 
20998:        kunnan toimittamassa artJioimisessa ei ole tJir-
20999:        hettä tehty, ei päivätyöveron raha-arvoa saisi
21000:        vuokrakauden ajalla wudelleen määrätä.
21001: 
21002: Helsingissä, 18 päivänä helmikuuta 1914.
21003: 
21004:    Evert Eloranta.     Jaakko Mäki.
21005:    Pekka Huttunen.     0. Eronen.
21006:              Juho Lautasalo.
21007: 634
21008: 
21009: VIli, 16. -    Anom. ehd. N:o 81.
21010: 
21011: 
21012: 
21013: 
21014:               Eloranta, Evert, y. m.: Kru1tnunpuistoilla
21015:                 y. m. kruununmailla olevien vuokraa;"ien,
21016:                 torpparien ;"a mäkitupalaisten oikeudellisen
21017:                 tilan parantamisesta.
21018: 
21019: 
21020:                  Suomen Eduskunnalle.
21021: 
21022:      Vuoden 1910 valtiopäivillä hyväksyi eduskunta kruunun-
21023: tiloilla ja metsämailla olevien torpparien ja mäkitupalaisten
21024: oikeudellisten olojen parantamista tarkoittavan anomuksen,
21025: joka päättyi ponteen, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
21026: menpiteisiin kuninkaankartanoilla, sotilas- ja siviiliviraston
21027: virkataloilla y. m. sellaisilla kruunun omistamilla tiloilla ja
21028: kruununtaloilla olevien torpparien ja mäkitupalaisten sekä
21029: kruununpuistoissa ja metsämailla olevien kruununmetsätorp-
21030: parien oikeudellisen tilan parantamiseksi;
21031:      että sanottuja vuokrasuhteita valtion edellämainituilla
21032: virkataloilla järjestettäessä noudatetaan perinnöllistä vuokra-
21033: periaatetta;
21034:      että kruununtalojen sekä kruunun puistoissa ja metsä-
21035: mailla olevien kruununmetsätorpparien oikeusoloja järjestet-
21036: täessä sovellutetaan edelläsanottuja periaatteita, kuitenkin
21037:  myöntämällä heille oikeus lunastaa torppansa perinnöksi; sekä
21038:      että Eduskunnalle annetaan . armolliset esitykset edellä-
21039: sanotuista lainsäätämistoimenpiteistä.
21040:      Tämän anomuksen on senaatti 22 p:nä toukokuuta 1912
21041: tekemällään päätöksellä ehdottanut hylättäväksi. Hylkäävään
21042:                    VIII, 16. - , Eloranta y. m.               635
21043: 
21044: ehdotukseen yhtyi Venäjän ministerineuvosto ja näiden eh-
21045: dotuksien mukaisesti on hallitsija 22 p:nä elokuuta 1912
21046: tapahtuneessa esittelyssä anomuksen hylännyt. Hallituksen
21047: hylkäävä ehdotus tuntuu omituiselta, sillä eihän kotimaiselle
21048: hallituksellekaan pitäisi olla tuntematonta kyseessäolevien
21049: vuokraajaryhmien oloissa vallitseva oikeuskurjuus. Sitäpaitsi
21050: on eduskunnan taholta jo vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä
21051: maanvuokra-asetuksen yhteydessä tehdyllä anomuksella asiaan
21052: hallituk.-en huomiota kiinnitetty; samoin valtiosäädyt v. 1900
21053: valtiopäivillä samantapaisella anomuksella pyysivät hallituksen
21054: toimenpiteitä asiassa.
21055:      Kysymys niiden maanvuokraajaryhmien,joita edellämainittu
21056: eduskunnan v. 1910 hyväksymä anomus tarkottaa, oikeudellisten
21057: olojen järjestelystä ja parantamisesta on mielestämme siksi tärkeä
21058: ja suurimerkityksellineo, että eduskunnan tulisi, hallituksen
21059: ylempänä sanotuista toimenpiteistä huolimatta, kääntyä uudella
21060: aiotteelia hallituksen puoleen. Tosin on hallituksen toimesta
21061: valmisteltu virkatalojen käyttöjärjestelmän muutosta, joka
21062: muutos, jos siitä totta tulee, jonkunverran muuttaa virka-
21063: talojen torppain ja mäkitupain oikeudellisia oloja, tekemättä
21064: silti tarpeettomaksi jälempänä esitettävää lainsäädäntötoimen-
21065: pidettä. Mutta ne muut vuokraajaryhmät, joita mainittu v.
21066: 1910 anomus tarkottaa, jäisivät edelleenkin entiselleen, s. o.
21067: kaikkea heidän vuokraolojaan säännöstelevää lainsäädäntöä
21068: vaille, ja näitäkin vuokraajia on viidettätuhatta perhekuntaa,
21069: eli yhteensä noin 20,000 kenkilöä.
21070:      Näiden kruununpuistoissa ja metsämailla olevien maan-
21071: vuokraajien asema on monessa suhteessa hyvin epävarma.
21072: Torpparin vuokraoikeus perustuu nimittäin kulloinkin käy-
21073: tännössä oleviin vuokravälikirjoihin, joita hallinnollista tietä
21074: saatetaan muuttaa milloin tahansa ja minkälaiseksi tahansa,
21075: riippuen se siitä, mikä suunta ja näkökanta on milloinkin
21076: virastoissa vallalla. Nykyisissäkin vuokravälikirjoissa on
21077: määräyksiä, jotka ovat useimmiten mahdottomia täyttää, ja
21078: kumminkin sanotaan vuokrak1rjassa, että, jos torppari niitä
21079:                                                            VIII,7
21080: 636                VIII, 1s. -   Kruununtorpat.
21081: 
21082: laimiinlyöpi, »hänet laillisessa järjestyksessä käsketään muut-
21083: tamaan torpasta». Yleensä on viranomaisille jätetty verrat-
21084: tain laaja häätämisen oikeus ja se seikka on omiaan vaikut-
21085: tamaan haitallisesti vuokramiesten toimintaan. Myöskin ny-
21086: kyään käytännössä oleva vuokra-aika, 25 vuotta, on pidet-
21087: tävä liika lyhyenä ja järkiperäisen maanviljelyksen edistymi-
21088: selle esteenä. Useissa paikoissa ei myöskään viljelysnautin-
21089: not ole tarkemmin määrätyt. Samoin on käytännössä oleva
21090: verotustapakin vanhentunut ja kaipaa pikaista korjausta.
21091:      Kyseessäolevain vuokraajaryhmäin oikeudellisten olojen
21092: parantamista on omiaan kiirehtimään sekin, että yksityisten
21093: tilojen mailla olevien vuokraajien oikeusoloja on entisestään
21094: parannettu v. 1909 vahvistetulla maanvuokra-asetuksella, jota-
21095: vastoin valtio, jonka uudistuksiin nähden tulisi kulkea yk-
21096: sityisten edellä, on tässäkin suhteessa jäänyt pahasti jälelle.
21097:      Yleisesti on maanvuokrauksessa tunnustettu edullisem-
21098: maksi se vuokramuoto, mikä kestää kauemmin; sillä maan-
21099: viljelys usein vasta vuosikymmenien kuluttua työntekijänsä
21100: palkitsee. Sen vuoksi olisi kyseessäolevien vuokratilojen
21101: vuokraukseen sovellettava perinnöllisen vuokran periaatetta,
21102: koska se muoto parhaiten edistäisi näiden vuokra-alueiden
21103: viljelystä ja vuokramiesten sekä samalla koko yhteiskunnan
21104: hyvinvointia.
21105:      Suuremman yhtenäisyyden saavuttamiseksi kaikkien kruu-
21106: nun mailla olevien vuokraajien oikeusoloissa, olisi kaikkien
21107: näiden vuokraolot järjestettävä yhtenäisellä, kaikkia vuok-
21108: raajaryhmiä, olkootpa ne sitten kruunun puistoissa ja metsä-
21109: mailla olevia torppia ja mäkitupia, kruunun taloja ja niiden
21110: alaisia torppia taikka sotilas- ja siviiliviraston virkataloja ja
21111: niiden alaisia torppia ja mäkitupia, koskevalla lainsäädän-
21112: nöllä. Se seikka, että hallituksen asettama komitea on edus-
21113: kunnan anomuksen mukaisesti ehdottanut virkatalojen ja nii-
21114: den alaisten torppien käyttöjärjestelmän muuttamista, ei mie-
21115: lestämme ole esteenä näiden kaikkien edellälueteltujen vuok-
21116: raajaryhmien alistamiselle saman lain alaisiksi.
21117:                   VIli, 16. -   Eloranta y. m.            637
21118: 
21119:     Edelläviitattuja seikkoja silmälläpitäen saamme ehdottaa,
21120: että eduskunta päättäisi anoa,
21121: 
21122:                että hallitus 1·yhtyisi kiireellisiin toimenpi-
21123:            teisiin kruunun l'uistoissa ja metsämailla, soti-
21124:            las- ja si'vil:tiviraston virkataloilla y. m. kruu-
21125:            nun om'istamilla tiloilla ja kruununtaloilla ole-
21126:            vien vuokraajien, torppar,ien ja mäldhtpalaisten
21127:            oikeudellisen tilan parantamiseksi sanottuja
21128:            vuokraoloja järjestävän, perinnöllt"sen vuokra-
21129:            ol:keuden perusteella rakennetun lain a'vulla, ja
21130:                että mahdolli,imman pian eduskunnalle an-
21131:            netaan armoUinen esitys edelläsanotusta laiu-
21132:            säätämistoimenpiteestä.
21133: 
21134:    Helsingissä 18 p:nä helmikuuta 1914.
21135: 
21136:      Evert Eloranta.        Juho Lautasalo.
21137:      Jaakko Mäki.           Pekka Huttunen.
21138:      Otto Marttila.         Sofia Hjulgn!n.
21139:      Oliver Eronen.         Kaarlo Saari.
21140:      Anni Savolainen.       Nestor Aronen.
21141:      Ilmari Tossavainen.    Heikki Jalonen.
21142:      Emil Viljanen.         Albin Valjakka.
21143:                 Oskari Lylykorpi.
21144: 638
21145: 
21146: VIII, n -    Edusk. esit. N:o 20.
21147: 
21148: 
21149: 
21150: 
21151:             Eloranta, Evert, y. m.: Ehdotus asetuksek~·i
21152:                torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen
21153:                vuokrasta 12 p:nä maaliskuuta 1909 anne-
21154:                tun asetuksen 26 §:n kumoamisesta ja ase-
21155:                tuksen erinäisten muitten pykälien m·uutta-
21156:                misesta toisin kuuluviksi.
21157: 
21158: 
21159: 
21160:                 S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
21161: 
21162:      Maamme suurilukuisen maanvuokraajaluokan oikeudel-
21163: lisen ja taloudellisen aseman turvaaminen ja varmentami-
21164: nen on yksi niitä tehtäviä, joihin eduskunnan etupäässä
21165: tulisi huomiotaan kiinnittää. Vuoden 1909 maanvuokra-
21166: asetuksella vuokramiesten oikeudellisia oloja jonkun verran
21167: parannettiinkin, mutta monia vuokramiehille haitallisia koh-
21168: tia siihen asetukseen sittenkin jäi. Asetusta käytäntöön
21169: sovellettaessa on jo saatu koko joukon todistuksia siitä,
21170: että vuokramiesten oikeudet eivät ole sanotun asetuksen
21171: säännöksillä o~;apuillekaan riittävästi turvatut. Sosialidemo-
21172: kraattien taholta tämä seikka julkilausuttiinkin jo asetusta
21173: säädettäessä ja koetettiin aikaansaada vuokramiehiä parem-
21174: min suojaava laki. Tehdyt parannusehdotukset silloisen
21175: eduskunnan enemmistö kumminkin hylkäsi ; samoinkuin sen
21176: porvarillinen enemmistö on hylännyt sosialidemokraattien
21177: eduskunnassa myöhemminkin tekemät maanvuokra-asetuk-
21178: sen parantamista tarkoittavat esitysehdotukset
21179:     Kyseessäolevan v. 1909 maanvuokra-asetuksen useat
21180:                   VIII,t7. -   Eloranta y. m.           639
21181: 
21182: kohdat ovat vuokramiehille siksi haitallisia, että torppari-
21183: luokan turvallisuuden ja yhteiskunnan edun nimessä on,
21184: aikaisemmasta vastustuksesta huolimatta, yritettävä uudel-
21185: leen siinä kohdin parannuksia aikaansaada.
21186:      1 §. Ensimäisenä asetuksen lukuisien epäkohtien jou-
21187: kossa ovat 1 §:n toisen momentin säännökset, jotka sulke-
21188: vat asetuksen ulkopuolelle verrattain suurilukuisen ryhmän
21189: vuokraajia, jotka taloudellisen asemansa puolesta ovat torp-
21190: parien ja 1 §:n toisessa momentissa mainittujen lampuoti-
21191: tilain vuokramiesten vertaisia. Nämät metsäyhtiöitten y. m.
21192: sellaisten omistamien tilojen lampuodit, ovat oikeudelliseen
21193: ja siten myöskin taloudelliseen tilaansa nähden usein sangen
21194: epävarmassa asemassa. Huolestuttavammaksi käy asia sen
21195: kautta, ett_ä näiden vuokraajain lukumäärä näyttää yhä vaan
21196: nopeasti kasvavan, käsittäen se jo nykyäänkin useita tuhan-
21197: sia perhekuntia. Epäkohdan poistamiseksi olisi edellä sano-
21198:  tut vuokraajat asetettava samojen säännösten alaisiksi kuin
21199: muittenkin lampuotitilojen vuokraajat, laajentamalla asetuk-
21200: sen vaikutusalaa 1 §:n toisen momentin muuttamisella alem-
21201: pana ehdotettuun muotoon. ·
21202:       6 §. Epäkohta, joka on jo käytännössäkin räikeitä esi-
21203: merkkejä näyttänyt, on asetuksen 6 §:n vuokrakirjan vah-
21204: vistusta koskeva määritelmä. Usein sattuu, että vuokramies,
21205:  vuokrattuaan maanomistajalta jonkun maa-alueen ja tehtyään
21206:  siitä kirjallisen sopimuksen, hyvässä uskossa oikeuteensa
21207:  ryhtyy heti siihen rakentamaan tai sitä viljelemään ennen-
21208:  kuin vuokralautakunta on vuokravälikirjan vahvistanut. Jos
21209:  sitten sattuu, että vuokralautakunta - usein vahvistustoimi-
21210:  tusta tarpeettomasti viivytettyään -- ei katso voivansa
21211:  vuokrakirjaa vahvistaa, esim. korkean vuokran tai muun
21212:  syyn takia, raukee vuokrasopimus, jos ~i maanomistaja
21213:  suostu vuokraehtoja muuttamaan, mikä erittäinkin silloin
21214:  kun on kyseessä vuokran alennus on m·aanomistajasta vas-
21215:  tenmielinen. Kun nyt vuokralautakunnalla ei ole oikeutta
21216:  oikaista vuokrakirjaa lailliseen 'muotoon ja, milloin vuokra
21217: 640   VIII, t7. --- Maanvuokra-asetuksen muuttaminen.
21218: 
21219: on liian korkea, alentaa vuokramaksua kohtuulliseksi, jää
21220: vuokramies lain suojaa vaille ja maanomistaja voi hänet
21221: häätää tai kiristää mielin määrin vuokraehtoja. Sellaisen
21222: epäkohdan korjaamiseksi on välttämätöntä muuttaa edellä-
21223: sanotun 6 §:n määräykset sellaisiksi, että vuokralautakun-
21224: nalle varataan oikeus, maanomistajan saamatta silti sopi-
21225: muksesta peräytyä, muuttaa vuokrakirja lailliseen muotoon,
21226: milloin sillä sitä ei ole ja, jos vuokramaksu on liian korkea
21227: tai vuokraehdot kohtuuttomat, saattaa vuokraa alentamalla
21228: ja ehtoja muuttamalla ne asetuksen määräysten kanssa sopu-
21229: sointuun. Siinä tarkotuksessa olemme ehdottaneet muutok-
21230: sen asetuksen 6 §:ään.
21231:      7 §. Kun vielä v:n 1909 asetuksenkin voimassaoloai-
21232: kana epäilemättä syntyy koko joukko suullisia vuokrasopi-
21233: muksia, joita sittemmin tullaan oikeudessa saattamaan kir-
21234: jallisiksi, on siinä suhteessa olemassa se vaara tarjolla, että
21235: 7 §:n väärä viittaus 2 §:n toiseen momenttiin tulisi käytän-
21236: töön sovelletuksi. Siten nuo suulliset sopimukset, vastoin
21237: asetuksen tarkotusta, vahvistettaisiin olemaan voimassa vain
21238: viisi vuotta. Tälle otaksumalle antaa tukea eräässä laki-
21239: miesten yhdistyksen kokouksessa tehty omituinen päätös,
21240: jonka mukaan tuo väärä viittaus päätettiin sovelluttaa kir-
21241: jaimen mukaan käytäntöön. Tällaisen vuokramiehille tur-
21242: miollisen ja asetuksen tarkotukselle vastaisen laintulkinnan
21243: ajoissa ehkäisemiseksi olemme ehdottaneet 7 §:ään vastaa-
21244: van muutoksen.
21245:      Kuudenteen §:ään ehdottamamme muutoksen johdosta
21246: on tähän 7 §:ään ehdotettu uusi toinen momentti.
21247:      17 §. Seitsemännentoista pykälän säännösten mukaan
21248: on vuokramiehen velvollisuudeksi asetettu sellaistenkin ra-
21249: kennusten rakentaminen, jotka ovat ja tulevat edelleenkin
21250: olemaan vuokranantajan omaisuutta ja jotka ilman vuokra-
21251: miehen tuottamusta, kuten tulipalon kautta j. n. e., ovat
21252: hävinneet; samoin on vanhuuttaan rappeutuneen, mutta
21253: maanomistajan omistaman rakennuksen rakennusvelvolli-
21254:                    VIII, 17. -   Eloranta y. m.             641
21255: 
21256: suus sälytetty vuokramiehen velvollisuudeksi. Kun sellai-
21257: sissa vuokrasopimuksissa, joihin sisältyy vuokranantajan
21258: rakennukset, on vuokramaksu aina korkeampi, on lwhtuu-
21259: tonta asettaa vielä vuokramiehen velvollisuudeksi maanomis-
21260: tajan omistamien huoneiden rakentaminenkin, olemme eh-
21261: dottaneet 17 §:ään sellaisen muutoksen, että tuo kohtuuton
21262: rasitus vuokramieheltä poistetaan.
21263:     19 §. Asetuksen 19 §:n toisessa momentissa on vero-
21264: työpäivän piiuudeksi määrätty "enintään yksitoista tuntia
21265: kuutena kesäkuukautena ja keskimäärin yhdeksän tuntia
21266: muina kuukausina, ruoka-aikoja lukuunottamatta". Tämän
21267: määritelmän mukaan on veropäivätyö liian pitkä, vallankin
21268: sellaisille vuokramiehille joiden vuokratilat sijaitsevat kau-
21269: kana päätilasta ja joiden siitä syystä - veropäiviään suo-
21270: rittaessa -- aamuin illoin täytyy kulkea pitkät matkat ja
21271: viipyä niillä tuntikausia. Siten muodostuu vuokramiehelle
21272: veropäivien suorittaminen kohtuuttoman rasittavaksi.
21273:      Kun kaikilla aloilla, terveydellisistä- ja kulttuurisyistä,
21274: pyritään lainsäädännön avulla työpäivää kohtuulliseen mää-
21275: rään lyhentämään, ei mielestämme ole mitään estettä vuokra-
21276: miesten liian pitkän verotyöpäivän lyhentämiselle, vallan-
21277: kin kun kokemus on sangen monilta maanviljelystyöaloilta-
21278: kin osottanut työpäivän lyhemiyksen tuottavan hyötyä sekä
21279: työntekijälle että työnantajalle.
21280:     Maanvuokraajain verotyöpäivän pituudesta ovat koko
21281: maata käsittäneet vuokramiesten edustajain kokoukset selit-
21282: täneet, että verotyöpäivän pituus, ollakseen kohtuullinen,
21283: ei saa olla kuutena kesäkuukautena kymmentä ja muina kuu-
21284: kausina seitsemää tuntia pitempi. Sellaiseksi eduskunnan
21285: vähemmistö, maanvuokra-asetusta laadittaessa, veropäivän
21286: pituutta ehdottikin, mutta eduskunnan enemmistö sen sil-
21287: loin sangen kehnoilla perusteilla hylkäsi. Kun kuitenkin
21288: kehitys edelleen on kulkenut työpäivän lyhennystä kohti,
21289: on tällä eduskunnalla velvollisuutena lainsäädäntötoimen-
21290: pitein säätää pisimmäksi verotyöpäiväksi edelläsanottu 10
21291: 642    VIII, 17. --- Maanvuokra-asetuksen muuttaminen.
21292: 
21293: ja 7 tunnin työpäivä ja siten osaltaan toteuttaa kaikissa
21294: maissa tunnustettua työväen suojeluksen periaatetta.
21295:      25 §. Asetuksen 25 §:n mukaan saa vuokramies korvausta
21296: vuokratilalla tekemistään parannuksista, "ei kuitenkaan sitä
21297: kustannusta enempää kuin työn suorittamiseen vuokra-ajan
21298: lopussa tai vuokrasuhteen muuten päättyessä olisi mennyt".
21299: Kun oikeuden ja kohtuuden mukaan kaikki se arvon li-
21300: säys, mikä vuokratilalle on vuokramiehen tekemien paran-
21301: nusten ·kautta tullut, on vuokramiehen omaisuutta, tulee
21302: hänen saada vuokrasuhteen päättyessä lyhentämättömänä
21303: korvauksen muodossa tuo omaisuutensa haltuunsa. Sen-
21304: vuoksi olemme ehdottaneet asetuksen 25 §:ään sellaisen
21305: muutoksen, että vuokramies olisi oikeutettu vuokrasuhteen
21306: päättyessä saamaan tekemistään parannuksista täyden kor-
21307: vauksen.
21308:      26 ja 27 §§. Asetuksen 26 §:ssä vuokranantajalle
21309: myönnetyt helpotukset korvauksen maksamisen velvollisuu-
21310: desta ovat omiaan käytännössä aiheuttamaan riitoja ja an-
21311: tavat maanomistajalle tilaisuuden keinotelia itsensä vapaaksi
21312: korvauksen maksamisesta, minkävuoksi koko pykälä olisi
21313: poistettava. Samasta syystä on 27 §:n loppuosa ehdotettu
21314: poistettavaksi.
21315:      32 ja 34 §§. Pikaista muutosta vaativat myöskin
21316: asetuksen 32 §:n toisessa ja neljännessä momentissa olevat
21317: vuokraoikeuden siirtoa rajoittavat määräykset. Mainittujen
21318: lainkohtien mukaan ei ensinnäkään se siirtosumma, minkä
21319: vuokraoikeuden ostaja saa myyjälle suorittaa, saa nousta
21320: sitä korvausta suuremmaksi, minkä vuokramies olisi ase-
21321: tuksen 25 §:n mukaan oikeutettu saamaan, jos vuokrasuhde
21322: silloin päättyisi. Sanottu korvaus taas riippuu siitä, onko
21323: ja m1ssa maarm vuokra-aikana parannuksia vuokratilalla
21324: tehty sekä suurelta osalta siitä, onko vuokramiehen tilalle
21325: tullessa tulokatselmus toimeenpantu, mikä eräissä tapauk-
21326: sissa kirjallisen ja aina suullisen - jollaisia epäilemättä
21327: vieläkin syntyy -- sopimuksen varassa olevalta vuokramie-
21328:                    VIII, 17. -- Eloranta y. m.             643
21329: 
21330: heltä on jäänyt tekemättä. Sen lisäksi on suuri joukko
21331: sellaisia vuokratiloja, joilla mitkään viljelyksien laajennuk-
21332: set y. m. semmoiset korvausta edellyttävät toimenpiteet eivät
21333: voi tulla kysymykseenkään.
21334:     Kun lukuisilla vuokratiloilla ei korvaus voi tulla kysy-
21335: mykseen, syntyy tästä mitä kiusallisin asiaintila vuokra-
21336: miehelle, joka tahtoisi esimerkiksi vanhuuden tai sairauden
21337: takia siirtää vuokraoikeutensa toiselle, jolla olisi halua mak-
21338: saa hänen vuokraoikeudestaan joku summa. Mutta nyt
21339: astuu asetus väliin, kieltäen vuokraoikeuden luovuttajaa
21340: vastaanottamasta siirtosummaa, mikä olisi hänelle tavallaan
21341: pienenä eläkkeenä ja minkä useassa tapauksessa ostaja olisi
21342: halukas suorittamaan. Siirto näin ollen on oikeutensa il-
21343: maiseksi tai sitten varsin mitättömästä summasta toiselle
21344: luovuttamista. Kiusallisemmaksi muodostuu asia silloin kun
21345: vuokramiehellä ei ole sukulaisia, joita 32 §:n 4:ssä mo-
21346: mentissa edellytetään ja joille hän voisi vuokraoikeutensa
21347: siirtää, jolloin vuokraoikeus tulisi siirrettäväksi kaukaisem-
21348: malle sukulaiselle tai tykkänään vieraalle henkilölle. Sel-
21349: laisessa tapauksessa saisi maanomistaja lunastaa vuokra-
21350:  oikeuden haltuunsa 30 päivän kuluessa siirrosta tiedon saa-
21351: tuaan. Tämä lunastus tapahtuisi tuota varsin pientä tai
21352: kokonaan olematonta siirtosummaa vastaan. Tällaiset sään-
21353: nökset tekevät melkein kaiken vuokraoikeuden siirron mah-
21354: dottomaksi. Tunnettuahan on miten maanomistajat viime
21355: aikoina ovat joukotlain tehneet häätöyrityksiä saadakseen
21356: entiset vuokramiehet pois, voidakseen uusille veroja korottaa
21357: ja kun laki heille siihen vuokraoikeutta siirtäessä tarjoo
21358: hyvän tilaisuuden, niin tulevat he myöskin sitä käyttämään.
21359: Jos mikään niin on tämä kohtuutonta maanomistajan etu-
21360: jen puoltamista vuokraajain kustannuksella. Se on sitä-
21361: paitsi eräänlaista maaorjuutta, koska se pakottaa vanhuu-
21362: den heikkojakin pysyttelemään viimeiseen asti vuokratilan-
21363: haltijana, koska heidän oikeutensa muuten menisi ilmaiseksi
21364: maanomistajalle. Tällaisten orjuuttavien ja kierojen koh-
21365: 644    VIII, 17. -   Maanvuokra-asetuksen muuttaminen.
21366: 
21367: tien poistaminen maanvuokra-asetuksesta on sen vuoksi
21368: välttämätön ja kiireellinen.
21369:     32 §.ään ehdottamamme poistot aiheuttavat myöskin
21370: ehdottamamme 34 §:n 4 momentin poistamisen.
21371:     36 ja 39 §§. Epäkohta on asetuksessa myöskin siinä,
21372: että, milloin maanjaossa vuokra-alue osittain joutuu pois
21373: entiseltä omistajalta ja uusi omistaja vaatii osaltaan vuokra-
21374: sopimusta purettavaksi, ei vuokramies, enempää kuin sil-
21375: loinkaan jos hän vuokra-alueen muun muutoksen takia on
21376: pakotettu vuokrasta luopumaan, saa korvausta hänelle
21377: vuokrasopimuksen ennenaikaisen päättymisen takia tulleesta
21378: vahingosta. Tämän epäkohdan poistamiseksi on ehdotettu
21379: asetukseen vastaavat muutokset 36 ja 37 §:iin.
21380:     41 §. llmenneiden väärinkäytösten estämiseksi, on ase-
21381: tuksen 41 §:ään ehdotettu sellainen muutos, että vuokra-
21382: maksun velaksi jäämisestä olisi oikeus vaatia takaus vasta
21383: jos vuokramaksu on jäänyt velaksi vuoden taikka sitä pi-
21384: temmällä ajalta.
21385:     60 §. Tasapuolisuuden saavuttamiseksi vuokralauta-
21386: kunnan kokoonpanossa, olisi lautakunnan puheenjohtaja ja
21387: varapuheenjohtaja valittava yleisessä kuntakokouksessa, sil-
21388: loin, kun ei lautakunnan jäsenet ole päässeet yksimieli-
21389: syyteen tai 60 §:n 1 momentissa sanottuun määräenemmis-
21390: töön puheenjohtajia valitessaan. Vaalissa olisi samanlai-
21391: sella oikeudella äänioikeutettu jokainen kunnan asukas,
21392: joka ennen vaalivuotta on täyttänyt 20 vuotta.
21393:     65 §. Kun vuokralautakunnan jäsenten velvollisuu-
21394: deksi on asetuksen 65 §:n mukaan jäänyt koko joukko
21395: palkatonta työtä, on se seikka oikaisua vaativa. Tämän
21396: mukaisesti olemmekin ehdottaneet muutosta, jonka kautta
21397: vuokralautakunnan jäsenille maksettaisiin palkkio niistäkin
21398: kokouksista, joista nykyään ei mitään palkkiota makseta.
21399:     6S §. Lukuisia esimerkkejä on olemassa siitä, että
21400: vuokralautakunnat, määrätessään rahamaksukannalle muu-
21401: tetun päivätyövuokran arvoa rahaksi, ovat asetusta väärin
21402:                   VIII, 17. -   Eloranta y. m.             645
21403: 
21404: tulkinneet. Kun tässä suhteessa 68 §:n 1 momentin mu-
21405: kaan vuokralautakunnan päätös on lopullinen, on se estä-
21406: nyt vääryyttä kärsineitten vuokramiesten hakemasta kihla-
21407: kunnanoikeudessa oikaisua tällaisten tapausten sattuessa.
21408: Vuokralautaku11tien kokoonpanosta päättäen tulee saman-
21409: suuntaisia tapahtumia edelleenkin lukuisasti esiintymään,
21410: joten näyttää välttämättömältä varata vääryyttä kärsineille
21411: tilaisuus kihlakunnanoikeudessa hakea vuokralautakunnan
21412: päätöksien oikaisemista. Siinä tarkoituksessa ehdotamme
21413: muutosta 68 §:n 1 momenttiin, poistamalla viittauksen ase-
21414: tuksen 3 §:n 3 momenttiin.
21415:      7' 3 ja 7' 4 §§. Hyvin yleisesti ovat maanomistajat koet-
21416: taneet kiertää voimassaolevan asetuksen säännöksiä sillä
21417: tavoin, että uusia vuokrasopimuksia tehdessään vuokraa-
21418: vat samalle vuokramiehelle maata useammissa erissä. Asunto-
21419: alueeksi vuokraavat vaan pienen maatilkun ja sitten varsi-
21420: naiset viljelysmaat eri sopimuksilla, jotka aina yritetään
21421: saada vuoden 1902 maanvuokralain alaisiksi. Kun ei v.
21422: 1909 maanvuokra-asetuksessa ole riittävän selvästi tuollaista
21423: lainkiertämistä ehkäisty, olemme ehdottaneet asetuksen 73
21424: §:ään sellaisen muutoksen, joka pahimman lainkiertämisen
21425:  estäisi ja turvaisi vuokramiehille ne edut, joita 1909 vuo-
21426: den asetus edellisiin verraten vuokramiehille myöntää. Tämä
21427: lisäys aiheuttaa pienen muutoksen myöskin 7 4 §:ään.
21428:      Sen nojalla mitä edellä on esiintuotu, saamme kunnioit-
21429:  taen ehdottaa,
21430: 
21431:                 että eduskunta hyräksyisi ja hallitsijan vah-
21432:             m:stettavaksi liihettä.isi seuraavan asetusehdotuk-
21433:             sen:
21434: 646   VIII, 17. -   Maanvuokra-asetuksen muuttaminen.
21435: 
21436:                             Asetus
21437: 
21438: torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuok-
21439:  rasta 12 p:nä maaliskuuta 1909 annetun ase-
21440:    tuksen 26 §:n kumoamisesta ja asetuksen
21441:       erinäisten muitten pykälien muutta-
21442:             misesta toisin kuuluviksi.
21443: 
21444:    Täten säädetään, että 12 p:nä maaliskuuta 1909 torpan,
21445: lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrasta annetun asetuk-
21446: sen 26 § kumotaan ja että 1, 6, 7, 17, 19, 25, 27, 32,
21447: 34, 36, 39, 41, 60, 65, 68, 73 ja 74 §:ät muutetaan näin
21448: kuuluviksi:
21449: 
21450:                               1 §.
21451:     Torppana on pidettävä määrätty maatilan alue, joka
21452: maanviljelyksen harjoittamista varten vuokralle annetaan
21453: ja joka on varustettu siihen tarkotetuilla rakennuksilla tai
21454: aijottu niillä varustettavaksi.
21455:     Lampuotitilalla tarkotetaan tässä asetuksessa semmoista
21456: vuokralla hoidettua tai vuokrattavaksi aijottua, kokonaista,
21457: manttaaliin pantua maanviljelystilaa, jonka omistaa yhtiö
21458: tahi sellainen yksityinen, jolla on kaksi tai useampia tiloja
21459: ja jonka vuokramies on taloudelliseen asemaansa nähden
21460: torpparin vertainen.
21461:     Mäkitupa-alueella tarkoitetaan maa-alaa, joka annetaan
21462: vuokralle maanv~ljelys- tai teollisuustyöväestöön kuuluvan
21463: taikka muun taloudellisesti samanvertaisen henkilön tai per-
21464: heen asunto-alueeksi.
21465: 
21466:                               6 §.
21467:     Vuokrakirja on alistettava vuokralautakunnan tutkitta-
21468: vaksi. Vuokraehtoja tutkiessaan tulee vuokralautakunnan
21469: pitää silmällä ettei pienten vuokraesineitten vuokramaksu,
21470: mikäli ei sen suuruuteen vaikuta vuokra-alueen erilainen
21471:                 VIII, 17. -   Eloranta y. m.             647
21472: 
21473: maan arvo ja asema ole samalla seudulla sijaitsevista suu-
21474: remmista vuokraesineistä suoritettavaa vuokramaksua suh-
21475: teellisesti korkeampi. Jos lautakunta huomaa vuokrakirjan
21476: laillisesti tehdyksi ja että vuokraehdot eivät tasapuolisen
21477: arvostelun mukaan fole vuokramiehelle kohtuuttomat, niin
21478: vahvistakoon sen, pidettyään katselmuksen, jos se havaitaan
21479: tarpeelliseksi. Mutta jos vuoralautakunta harkitsee, että
21480: vuokramiehen vuokramaksu on hänelle myönnettyihin eh-
21481: toihin nähden liian korkea, olkoon vuokralautakunnalla oi-
21482: keus alentaa vuokramaksua, kuin myös muissa kohdin oi-
21483: kaista vuokrakirja lailliseen muotoon, ilman että vuokran-
21484: antaja saa peräytyä tekemästään sopimuksesta. Vahvistuk-
21485: sesta on sekä kummankin asianosaisen, että vuokralauta-
21486: kunnan vuokrakirjan kappaleeseen heti tehtävä merkintä,
21487: jossa myös on mainittava aika milloin vuokrakirja vahvis-
21488: tettiin.
21489:      Vuokrasopimus katsotaan lopullisesti tehdyksi, kun
21490: vuokralautakunta on vuokrakirjan vahvistanut .
21491:    . .Jos asianosaiset vastedes haluavat muuttaa vahvistettua
21492: vuokrakirjaa, tai panna siihen lisäyksen, tehkööt siitä sopi-
21493: muskirjan ; ja olkoon siihen nähden soveltuvilta kohdin voi-
21494: massa mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty.
21495: 
21496:                                 7 §.
21497:     Jos joku suullisen välipuheen tai sellaisen vuokrakir-
21498: jan nojalla, jota ei ole 6 §:ssä määrätyssä järjestyksessä
21499: vahvistettu, vuokramaksua vastaan on alkanut viljellä toisen
21500: maata tai siihen rakentaa rakennusta, saakoon vuokramies,
21501: vuokrananlajalle toimittamaosa haasteen nojalla, kihlakun-
21502: nanoikeudesssa vaatia välipuhetta vahvistettavaksi. Oikeus
21503: merkitköön pöytäkirjaan mitä asianosaisten ilmoitust_en tai
21504: muun saatavissa olevan selvityksen mukaan heidän keskensä
21505: on sovittu sekä kuulustakoon asiassa vuokralautakuntaa, jos
21506: katsoo sen tarpeelliseksi. Jos saadaan selvitys sen alueen
21507: rajoista, jonka vuokraamista sopimus koskee, sekä vuokra-
21508: 64H   VIII, 17. -- Maanvuokra-asetuksen muuttaminen.
21509: 
21510: maksusta, vahvistakoon oikeus sopimuksen olemaan voi-
21511: massa asianosaisten kesken, huomioon ottamalla vuokra-
21512: aikaan nähden mitä 2 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään.
21513: Täten vahvistettu vuokrasopimus olkoon yhtä pätevä kuin
21514: laillisesti tehty kirjallinen vuokrasopimus.
21515:      Jos oikeus, asiaa harkittuaan, havaitsee että vuokra-
21516: maksu on liian korkea tai vuokraehdot muuten kohtuutto-
21517: mat, palauttakoon asian vuokralautakunnalle, jonka tulee
21518: viipymättä oikaista sopimus 6 §:n 1 momentin mukaiseksi.
21519: Tämän jälkeen oikeus vahvistakoon sopimuksen 1 momen-
21520: tin määräysten mukaan.
21521:      Jos vuokramies vuokranantajan kehotuksesta huolimatta
21522: ei tee kirjallista vuokrasopimusta, ja jos hän kuuden kuu-
21523: kauden kuluessa sen jälkeen ei ole myöskään pannut vi-
21524: reille semmoista oikeudenkäyntiä kuin 'ensi momentissa sa-
21525: notaan, olkoon vuokranantajana oikeus irtisanoa hänet.
21526: 
21527:                            17 §.
21528:     Jos vuokraesineeseen kuuluva, sen viljelemiseen tarpeel-
21529: linen rakennus, joka on vuokranantajan oma, on tulipalon
21530: kautta tai muuten ilman vuokramiehen luottamusta hävin-
21531: nyt tai niin vahingoittunut, että se on uudestaan raken-
21532: nettava, on vuokranantajan toimitettava uudestarakenta-
21533: minen.
21534:     Jos semmoinen rakennus, kuin tässä edellä on mainittu,
21535: on vanhuuttaan rappeutunut ja katselmuksessa julistettu
21536: kelpaamattomaksi, niin on vuokranantajan se uudestaan
21537: omalla kustannuksellaan rakennettava vuokralautakunnan
21538: määräämän ajan kuluessa. Ellei hän sitä tee, rakennutta-
21539: koon vuokramies sen hänen kustannuksellaan.
21540:     Mitä 2 momentissa on säädetty, noudatettakoon myös-
21541: kin sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen nähden,
21542: joka paikkakunnalla yleisesti käytäntöön tulleen muuttu-
21543: neen viljelystavan tai vuokra-alueen viljelysten laajentumi·
21544: sen takia havaitaan tarpeelliseksi.
21545:                   VIII, 17. --- Eloranta y. m.            649
21546: 
21547:    1 momentissa mainittujen rakennusten kunnossapitoon
21548: on maanomistaja velvollinen hankkimaan rakennustarpeet;
21549: korjaustyön suorittakoon vuokramies.
21550: 
21551:                              19 §.
21552:     Jos vuokramaksu on suoritettava päivätöinä, määrättä-
21553: köön vuokrakirjassa niiden jako vuotta kohti semmoiseksi,
21554: ettei vuokramies esty omaa maanviljelystään hoitamasta.
21555: Jos välikirjassa ei ole tällaista määräystä, jaettakoon päivä-
21556: työt tasan pitkin vuotta.
21557:     Vuokrasopimuksen nojalla suoritettava päivätyö älköön
21558: olko pitempi kuin enintään kymmenen tuntia kuutena kesä-
21559: kuukautena ja seitsemän tuntia muina kuukausina, ruoka-
21560: aikoja lukuunottamatta.
21561:     Jos vuokramies ilmarr laillista estettä jättää päivätyö-
21562: velvollisuuttaan määrättynä aikana suorittamatta, korvat-
21563: koon vuokranantajan vahingon.
21564: 
21565:                              25 §.
21566:     Torpan tai lampuotitilan vuokramies, joka on paranta-
21567: nut vuokraesinettä maan tahi sellaisten rakennusten ja mui-
21568: den laitosten puolesta, jotka ovat viljelykseen tarpeelliset,
21569: on oikeutettu vuokra-ajan lopussa tahi vuokrasuhteen muu-
21570: ten päättyessä saamaan vuokranantajalta täyden korvauk-
21571: sen siitä arvon lisäyksestä, _mikä vuokraesineelle on näiden
21572: parannusten kautta tullut.
21573:     Samanaisen korvauksen olkoon mäkitupa-alueen vuokra-
21574: mies oikeutettu saamaan vuokramaalle rakentamistaan huo-
21575: neista sekä vuokramaalla toimeenpanemistaan viljelysparan-
21576: nuksista. Älköön kuitenkaan huoneista maksettavaa kor-
21577: vausta määrättäkö suuremmaksi kuin mitä sellaisen per-
21578: heen, jota 1 §:n 3 momentissa tarkoitetaan, paikkakunnalla
21579: tavalliset asuinhuoneet välttämättömine ulkohuoneineen ar-
21580: vioidaan maksavan.
21581: 650      VIli, 17. -   Maanvuokra-asetuksen muuttaminen.
21582: 
21583:                                26 §.
21584:       (Kumottu.)
21585: 
21586:                                27 §.
21587:      Vuokranantaja on vapaa suorittamasta korvausta vuokra-
21588: miehen tekemistä parannuksista, jos hän katselmuksen ta-
21589: pahduttua tarjoutuu entisillä ehdoilla jatkamaan vuokra-
21590: sopimusta niin pitkäksi ajaksi kuin, jolleivät asianosaiset
21591: siitä sovi, vuokralautakunta tehtyjen parannusten arvon
21592: mukaan määrää.
21593:      Jos vuokranantaja haluaa, vapautuaksensa suorittamasta
21594: korvausta vuokramiehen pitennettynä vuokra-aikana toimit-
21595: tamista parannuksista, 1 momentissa määrätyllä tavalla vie-
21596: läkin uudistaa vuokrasopimuksen, hankkikoon siihen vuokra-
21597: miehen suostumuksen.
21598:      Siinä katselmuksessa, joka 4 7 §:n 8 momentin mukaan
21599: pidetään, on tehtävä erikohtainen lasku, joka osottaa vuokra-
21600: miehelle kuluneelta vuokrakaudelta tulevan korvauksen ra-
21601: haksi laskettuna.
21602:      Vuokramiehen omista rakennuksista, jotka 25 §:n mu-
21603: kaan ovat vuokranantajan korvattavat, älköön vuokramies
21604: olko oikeutettu korvausta vaatimaan niin kauan kuin vuokra-
21605: esine, joko alkuperäisen tai yhden tai useamman kerran
21606: uudistetun vuokrasopimuksen nojalla, on vuokramiehen hal-
21607: lussa. Jos vuokranantaja vuokra-ajan umpeen kuluttua ei
21608: tahdo uudistaa vuokrasopimusta sellaisilla ehdoilla, kuin
21609: vuokralautakunta hyväksyy, vaan haluaa ottaa vuokraesi-
21610: neen haltuunsa, suorittakoon korvauksen mainituista raken-
21611: nuksista niiden silloisen arvon mukaan.
21612: 
21613: 
21614:                                32 §.
21615:      Vuokraoikeutensa saa vuokramies siirtää toiselle henki·
21616: lölle, johon vuokranantaja kohtuuden mukaan voipi tyytyä.
21617: Ellei vuokranantaja uutta vuokramiestä hyväksy, eikä vuokra·
21618:                    VIII, 17. -    Eloranta y. m.           651
21619: 
21620: kirjassa ole sanottu, että vuokramies ilman maanomistajan
21621: suostumusta saa siirtää vuokraoikeutensa, on asia vuokra-
21622: lautakunnan tutkittava ja päätettävä.
21623:     Jos mäkitupa-alueen vuokramies siirtää vuokraoikeu-
21624: tensa muulle henkilölle kuin 1 §:n S momentissa sanotaan,
21625: olkoon vuokrasopimus edelleen tämän asetuksen määräys-
21626: ten alainen.
21627: 
21628:                                  34 §.
21629:     Jos vuokramies kuolee vuokrakauden kestäessä, saakoot
21630: hänen leskensä ja rintaperillisensä nauttia hyväksensä vuok-
21631: rasopimusta vuokrakauden loppuun.
21632:     Ellei vuokramieheltä ole jäänyt leskeä tai rintaperillistä,
21633: olkoon hänen vanhemmillaan tai jollakin hänen sisaruksis-
21634: taan samallainen oikeus kuin 1 momentissa sanotaan, jos
21635: sitä vaativat kuuden kuukauden kuluessa vuokramiehen
21636: kuolemasta ja jos vuokralautakunta harkitsee vuokrananta-
21637: jan voivan uuteen vuokramieheen tyytyä.
21638:     Muu vuokramiehen oikeuden omistaja olkoon oikeutettu
21639: ainoastaan 32 §:ssä mainituilla ehdoilla saamaan vuokra-
21640: oikeuden.
21641: 
21642:                                  36 §.
21643:     Jos vuokra-alue taikka osa siitä moitekanteen tai rajan-
21644: käynnin takia on joutunut pois siltä, joka sen on vuokralle
21645: antanut, tai hänen oikeudenhaltijaltaan, olkoon sillä, jolle
21646: alue on joutunut, oikeus vaatia sopimusta purettavaksi.
21647:     .Jos vuokra-alueeseen kuuluvat edut metsän myynnin,
21648: taikka tulvan, maanvieremän, kolovalkean tai muun tapa-
21649: turman kautta melkoisesti vähenevät taikka huononevat,
21650: saakoon vuokramies vuokramaksun vähennetyksi sen mu-
21651: kaan kuin katselmuksessa kohtuulliseksi harkitaan. Jos
21652: vuokramies mieluummin tahtoo luopua vuokrasta ja syystä
21653: voidaan otaksua, että hän, jos vuokra-alueen pois joutumi-
21654: nen tahi tapaturma olisi ennalta arvattu, ei olisi vuokra-
21655:                                                         VIII, 8
21656: 652    VIII, 17. - Maanvuokra-asetuksen muuttaminen.
21657: 
21658: sopimusta tehnytkään, olkoon hänellä oikeus sanoutua irti
21659: sopimuksesta.
21660: 
21661:                             39 §.
21662:      Kun vuokrasopimus 35 §:ssä, 36 §:n 1 momentissa ja
21663: 37 §:n 1 momentissa mainituissa tapauksissa kokonaan
21664: taikka osittain lakkaa, olkoon vuokramiehellä oikeus saada
21665: korvaus uudelta omistajalta.<;:tekemistään parannuksista sekä
21666: tilan entiseltä omiatajalta siitä vahingosta, jonka hän vuokra-
21667: sopimuksen tai sen osan ennenaikaisen päättymisen takia
21668: on kärsinyt.
21669:     Jos vuokrasopimus on maanjaon takia rauennut, saa·
21670: koon vuokramies vuokranantajana korvauksen vahingosta
21671: ja parannuksista.
21672:     Vuokramies, joka 16 §:n 3 momentin ja 36 §:n 2 mo-
21673: mentin nojalla on luopunut vuokrasta, olkoon oikeutettu
21674: saamaan korvausta ainoastaan tekemistään parannuksista.
21675: 
21676: 
21677:                             41 §.
21678:      Jos vuokramies, joka on velkaa vuokramaksua, yhden
21679: vuoden taikka sitä pitemmältä ajalta tahi joka vuokra-ajalla
21680: on velvoitettu korjaamaan vuokraesineen hoidossa olevia
21681: puutteita tai korvaamaan 19 §:n 3 momentissa tai 40 §:n
21682: 3 momentissa mainitun vahingon, ei täytä velvollisuuttaan
21683: taikka jos vuokramiehen omaisuus on luovutettu konkurs·
21684: siin, eikä vuokrakirjassa ole määräystä, että vuokraoikeu-
21685: den saa maanomistajaa kuulematta toiselle luovuttaa, ol-
21686: koon vuokranantaja oikeutettu vaatimaan hänen tai vuokra-
21687: lautakunnan hyväksymää vakuutta vuokraehtojen täyttä-
21688: misestä.
21689:     Jos sellaista vakuutta ei anneta kolmen kuukauden ku·
21690: luessa siitä kuin sitä pyydettiin, olkoon vuokranantajana
21691: valta sanoa irti vuokrasopimus.
21692:                   VIII, 17. -    Eloranta y. m.          653
21693: 
21694:                                 60 §.
21695:      Vuokralautakunnan jäsenet valitsevat, vanhimman jäse-
21696: nen toimitusta johtaessa, ulkopuoleltaosa puheenjohtajan ja
21697: varapuheenjohtajan. Jos vaalissa -ei kukaan saa kaikkia
21698: ääniä taikka äänten enemmistöä, on puheenjohtaja ja vara-
21699: puheenjohtaja valittava ennen saman vuoden marraskuun
21700: loppua pidettävässä kuntakokouksessa ja on tätä varten
21701: toimitusta johtaneen lautakunnan jäsenen asiasta viipymättä
21702: kuntakokouksen puheenjohtajalle ilmoitettava. Vaalissa on
21703: kullakin vallitsijana yksi ääni ja on vaalissa äänioikeutettu
21704: jokainen kunnan asukas, joka ennen vaalivuotta on täyttä-
21705: nyt 20 vuotta.
21706:      Niin pian kuin vuokralautakunnan puheenjohtaja on va-
21707: littu, on hänen läänin kuvernöörille sekä paikkakunnan kihla-
21708: kunnanoikeudelle annettava tieto sekä omasta että vuokra-
21709: lautakunnan jäsenten vaalista.
21710: 
21711:                                 65 §.
21712:      Vuokralautakunnan puheenjohtajan palkkio, jonka suu-
21713: ruudesta senaatti antaa tarpellisia määräyksiä, suoritetaan
21714: valtion varoista.
21715:     Palkkiot tulo- ja lähtökatselmuksista niin myös muusta
21716: kun alempana mainitusta vuokralautakunnan kokouksesta
21717: suorittaa etukäteen kunta, jonka jälkeen ne kunnallisvero-
21718: jen takaotuksen mukaan jaetaan sanotun taksatuksen alais-
21719: ten, 59 §:n 1 momentissa mainittujen vuokranantajain ja
21720: vuokramiesten maksettaviksi ja peritään seuraavana vuonna
21721: kunnallisverojen kannossa.
21722:     Kun katselmuksia pidetään muissa tapauksissa, harkit-
21723: koon katselmuksen toimittanut lautakunta, ovatko kustan-
21724: nukset jommankumman asianomaisen vai molempain yh-
21725: teisesti maksettava. Sama olkoon laki, kun vuokralauta-
21726: kunta kokoontuu käsittelemään vuokranantajan ja vuokra-
21727: miehen välistä riitakysymystä.
21728: 654    VIII, 17. -   Maanvuokra-asetuksen muuttaminen.
21729: 
21730:   Vuokralautakunnan katselmustoimituksista on suoritet-
21731: tava palkkio ja asiakirjain lunastusmaksu lasketaan taksan
21732: mukaan, jonka kihlakunnanoikeus kuntakokouksen esityk-
21733: sestä tutkii ja noudatettavaksi vahvistaa.
21734: 
21735:                               68 §.
21736:     Vuokralautakunnan päätökseen älköön 31 §:n 2 momen-
21737: tin ja 41 §:n 1 momentin mainitsemissa tapauksissa muu-
21738: tosta haettako.
21739:     Joka on tyytymätön vuokralautakunnan päätökseen tai
21740: joka tahtoo valittaa siitä, että vuokralautakunnan jäsen on
21741: ollut jäävillinen tai muuten toimeensa oikeudeton, tahi että
21742: vuokralautakunnan toimituksessa on tapahtunut muu virhe,
21743: hakekoon oikaisua kihlakunnanoikeudessa haasteen nojalla,
21744: joka on vastapuolelle toimitettava kuudenkymmenen päivän
21745: kuluessa siitä kun vuokralautakunnan päätös annettiin.
21746: 
21747:                               73 §.
21748: 
21749:     Jos vuokranantaja on saman tilan alueelta antanut maata
21750: vuokralle samalle vuokramiehelle kahdella taikka useam-
21751: malla eri vuokrasopimuksella, ovat ne tämän asetuksen
21752: säännösten alaisina kuin olisivat ne yhtenä kokonaisuutena
21753: vuokrattu.
21754:     Jos joku antaa vuokralle maata, joka ennen on vuok-
21755: rattu toiselle, on jälkimäinen luovutus mitätön.
21756: 
21757:                               74 §.
21758: 
21759:      Jos maanomistaja on rasittanut tilaa, joka kokonaan tai
21760: osaksi on vuokralle annettu, luovuttamalla toiselle henki-
21761: lölle oikeuden, jonka käyttäminen riistää vuokramieheltä
21762: hänelle sopimuksen mukaan kuuluvan nautinto-oikeuden,
21763: olkoon laki niinkuin 73 §:n 2 momentissa sanotaan. Jos
21764: vuokramiehen nautinto-oikeus ainoastaan supistuu myö-
21765:                 VIII, 17. -   Eloranta y. m.          655
21766: 
21767: hemmin myönnetyn oikeuden kautta, olkoon tämän oikeu-
21768: den haltija velvollinen jättämään sen käyttämättä, mikäli
21769: se loukkaa vuokramiehen nautinto-oikeutta.
21770: 
21771: 
21772: 
21773: 
21774:    Helsingissä, 18 p:nä helmikuuta 1914.
21775: 
21776:      Evert Eloranta.              Pekka Huttunen.
21777:      Jaakko Mäki.                 Oskar Leivo.
21778:      Juho Lautasalo.              Sofia Hjulgren.
21779:      Otto Marttila.               0. Eronen.
21780:      Ilmari Tossavainen.          Yrjö Mäkelin.
21781:      Heikki Jalonen.              Anni Savolainen.
21782:      Nestor Aronen.               Kaarlo Saari.
21783:      Albin Valjakka.              Oskari Lylykorpi.
21784: 656
21785: 
21786: VIII, 1s. -   Anom. ehd. N:o 17
21787: 
21788: 
21789: 
21790: 
21791:               Lohi, K. A., y. m.:   Kruurnm metsätorppa-
21792:                 rien aseman p(lrantamisesta.
21793: 
21794: 
21795:                 S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
21796: 
21797:     Vuoden 1910 valtiopäivillä päätti eduskunta anoa Kei-
21798: sarilliselta Majesteetilta, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
21799: toimenpiteisiin m. m. kruununpuistoissa ja metsämailla ole-
21800: vain kruunun metsätorpparien oikeudellisen aseman paran-
21801: tamiseksi, että näiden torpparien oikeusoloja järjestettäessä
21802: sovellettaisiin perinnöllisen vuokran periaatetta, kuitenkin
21803: myöntämällä heille oikeus lunastaa torppansa perinnöksi
21804: sekä, että eduskunnalle annettaisiin armolliset esitykset
21805: näistä lainsäätämistoimenpiteistä.
21806:     Tämän eduskunnan alamaisen anomuksen on Keisarilli-
21807: nen Majesteetti, Keisarillisen Senaatin ehdotuksen mukai-
21808: sesti, jättänyt huomioon ottamatta. Kun julkisuudessa ei
21809: ole näkynyt tietoja siitä, millä perusteilla senaatti on eh-
21810: dottanut tämän eduskunnan alamaisen anomuksen hyljät-
21811: täväksi, tehtiin eduskunnassa 1913 vuoden valtiopäivillä
21812: senaatille tästä välikysymys. Tähän välikysymykseen ei
21813: kuitenkaan saatu mitään vastausta.
21814:     Koska näiden lukuisien torpparijoukkojen asema on yhä
21815: edelleen sellainen, että he ovat suuressa määrin oikeus-
21816: turvaa vailla, ovat allekirjoittaneet katsoneet velvollisuu-
21817: dekseen pyytää eduskuntaa uudestaan kiinnittämään huo-
21818: miota tähän asiaan. Kruunun metsätorpparien lukumäärä
21819:                    VIII, 1s. -   Lohi y. m.                657
21820: 
21821: on jo nykyään siksi suuri, että näiden asema vaatii osak-
21822: seen erittäin vakavaa huomiota.
21823:     Miten epäoikeassa ja turvattomassa asemassa nämä torp-
21824: parit ovat, käynee parhaiten ilmi nykyään käytännössä ole-
21825: vasta ,torpan kontrahti" kaavasta, jonkalaiseen kontrahtiin
21826: torpparit ovat pakoitetut alistumaan. Tämä asiakirja kuu-
21827: luu näin:
21828: 
21829:                   ,Torpan kontrahti.
21830: 
21831:      Metsähallitukselle 6 päivänä huhtikuuta 1908 annetun
21832: johtosäännön nojalla luovutetaan täten -- - - kruunun
21833: metsätorpan hallintaoikeus, joka torppa on -- - - pitä-
21834: jässä olevalla - - - kruununmaalla - - - hoitoalueessa
21835:  - - - tarkastuspiiriä ja - - - lääniä, viidenkolmatta
21836: vuoden ajaksi, lukien - - -lle seuraavilla ehdoilla:
21837:      1:ksi. Torpan haltijalla on hallintaoikeus kaikkiin torp-
21838: paan kuuluviin pellon, niityn ja kytömaan ynnä muihin
21839: viljelyksiin, ja on hänen siitä vuoden - alusta lukien suo-
21840: ritettava kruunulle vuotuista veroa joko rahassa vuoden vero-
21841: hinnan mukaan tahi luonnontuotteissa - - - joka vero
21842: on ennen joulukuun loppua kunakin vuonna kuulutettuna
21843: määräaikana suoritettava -- - - taikka jos kruunu vaa-
21844: tii, omin ruuvin tehtävillä päivätöillä, Keisarillisen Senaatin
21845: 12 päivänä joulukuuta 1905 vahvistaman laskun mukaan,
21846: lukien -- - - kultakin miespäivätyöltä, sekä - -- -
21847: kultakin juhtapäivätyöltä.
21848:      2:ksi. Edellämainittujen päivätöiden suorittamista var-
21849: ten tulee torpparin ainakin - - - päivää aikaisemmin
21850: saatuansa sanan, sekä odottamattoman ja pakollisen tar-
21851: peen sattuessa heti asianomaisen kutsun tultua, varus-
21852: tettuna sellaisilla kelvollisilla työaseilla kuin kansa paikka-
21853: kunnalla tavallisimmin käyttää, saapua siihen paikkaan
21854: hoitoalueessa, kuin hänelle osoitetaan, tekemään juhta- tahi
21855: miespäivätöitä, sekä ellei urakkatyötä hänelle voida mää-
21856: 658           VIli, 1s. -- Kruunun metsätorpat.
21857: 
21858:  rätä, tehdä tarkasti ja ahkerasti työtä niin monta tuntia
21859:  päivässä kuin vuodenaika ja paikkakunnan tapa myöntä-
21860: vät. Jokaisesta tehdystä päivätyöstä saapi torppari leimalla
21861:  merkityn poletin, ja päivätyöt luetaan sitten veronkannossa
21862: hänelle hyväksi sen luettelon mukaan, minkä hoitoalueen
21863: hoitaja, poletit tälle takaisin annettua, kultakin vuodelta
21864: toimittaa - -- - .
21865:      3:ksi. Ulosteot ja verorasitukset tulee torpparin suorit-
21866: taa niinkuin laki ja asetukset säätävät.
21867:      4:ksi. Torpanbaltian tulee pitää torpan huoneet ja ra-
21868: kennukset asianmukaisessa kunnossa, hyvin hoitaa sen tiluk-
21869: set sekä vuosina -- -- - raivata ja viljelykseen panna
21870: - - - niittymaata - - - peltoa ja - - - kytö-
21871: maata. Karjanruokaa, lantaa, pehkuja ja tarvepuita taikka
21872: muita sellaisia aineita ei saa viedä pois torpasta. Kuitenkin
21873: saatakoon olkia ja viljellyn niityn heiniä, jollei torpan ti-
21874: luksille tarpeellisen lannoituksen puutetta siitä tule, viedä
21875: pois torpasta, kun se vaan ilmoitetaan metsänhoitajalle ja
21876: hän siihen hankkii ylimetsänhoitajan luvan. Metsää omiin
21877: tarpeisiin rakennus- ja polttopuiksi, käsitöihin tahi karjan-
21878: alusiksi y. m. älköön otettako muualta kuin niistä paikoista,
21879: mitkä metsänhoitaja sitä varten osoittaa. Mullan ottami-
21880: seen ja karjanlaitumeksi saapi käyttää ainoastaan niihin
21881: määrättyjä paikkoja, jota vastoin kruununmaan piirissä ei
21882: saa metsästää eikä myöskään kalastaa, nuotalla, verkolla,
21883: rysällä tahi muulla samanlaatuisella pyydyksellä ilman eri-
21884: tyistä lupaa. Luvan edellämainitussa tarkoituksessa saat-
21885: taa metsänhoitajalta pyytää suullisestikin.
21886:      5:ksi. Torppari, joka on hyvin hoitanut torppaa ja myös
21887: muutoin kontrahdin mukaan velvollisuutensa oikein täyttä-
21888: nyt, on vuokrakauden kuluttua oikeutettu uuden, yhtä pit-
21889: käksi ajaksi tehtävän kontrahdin nojalla ja siinä määrättä-
21890: villä ehdoilla pitämään torpan hallussaan ja viljeltävänään-
21891:      6:ksi. Irtisanonta ja poismuutto tapahtukoot lainmukai-
21892: sesti; ja on, jos torpanhaltia kuolee, laillinen kontrahti teh-
21893:                     VIII, 1s. -   Lohi y. m.                 659
21894: 
21895: tävä hänen leskensä tahi lastensa holhoojan kanssa. Tor-
21896: pan hallintaoikeutta älköön sen haltia siirtäkö toiselle hen-
21897: kilölle hankkimatta ylimetsänhoitajan suostumusta.
21898:      Jos torppari luvattomasti käyttää metsää tahi laskee
21899: torpan rappiolle, pitää luonansa huonomaineisia henkilöitä,
21900: vaikka häntä on siitä varoitettu, joutuu syylliseksi tulen
21901: varomattomaan pitelemiseen, josta kulovalkea on päässyt
21902: irti, taikka jos, taloudellista katselmusta torpassa pidettäessä,
21903: hänen huomataan laimiinlyöneen niitä velvollisuuksia, joita
21904: täyttämään häntä edellisessä katselmuksessa on muistutettu,
21905: on Metsähallituksen tutkittava pitääkö torpparin luopua tor-
21906: pasta, jossa tapauksessa hänellä kumminkin, ellei erittäin
21907: raskauttavia seikkoja ole, on oikeus saada hyväkseen lail-
21908: linen lähtöpäivä sekä palkkiota niistä torpalla toimitetuista
21909: viljelyksistä, mitkä hän ehkä on tehnyt yli sen mitä kon-
21910: rahdissa on määrätty, mikäli hänen ei katsota hallinta-
21911: aikanaan niiden tuloista io saaneen niitä korvatuksi.
21912:      7:ksi. Torppari on velvollinen, heti kun hän on saa-
21913: nut tiedon kruununmetsässä tapahtuneesta vahingonteosta
21914: taikka siellä syntyneestä kulovalkeasta, viipymättä ilmoit-
21915: tamaan sen asianomaiselle hoitoalueen hoitajalle tahi lä-
21916: hinnä asuvalle metsänvartialle, uhalla että, jos hän tämän
21917: laiminlyöpi, hänet laillisessa järjestyksessä käsketään muut-
21918: tamaan torpasta.
21919:      8:ksi. Jos torppari rikkoo jotakin siitä, mitä tässä
21920: edellä muutoin on säädetty taikka tekee muuta semmoista,
21921: joka on yleistä lakia vastaan, pantakoon hänet siitä syyt-
21922: teeseen.
21923:       9:ksi. Jos torppari tuomitaan törkeämmästä rikoksesta,
21924: olkoon hän velvollinen, laillisen irtisanomisen jälkeen, muut-
21925: tamaan torpasta ensitulevana puolipaastona.
21926:       lO:ksi. Torppaan kuuluu seuraavat tilukset
21927: 
21928: 
21929:     11 :ksi.   Torppari on velvollinen alistumaan      sellaisen~
21930: 660            VIli, 1s. -   Kruunun metsätorpat.
21931: 
21932: uudisasutusta kruununmailla koskevan asetuksen alle, joka
21933: ehkä voi astua voimaan torpparin vuokra-aikana.
21934:     Tämä kontrahti lähetetään Metsähallituksen tarkemmin
21935: tutkittavaksi ja vahvistettavaksi. - -kuun - p:nä 19-
21936: 
21937:                                                N. N.
21938:                                             Metsänhoitaja.
21939: 
21940:     Edelläolevaan kontrahtiin olen tyytyväinen ja otan vil-
21941: pittömästi täyttääkseni kaikki siinä minulle määrätyt vel-
21942: vollisuudet. Aika ja paikka kuin yllä.
21943:                                                 N. N.
21944:                              Todistavat
21945:                                                     "
21946:     Edellä olevasta asiakirjasta käynee jo selville miten epä-
21947: <Qikeita säännöksiä se sisältää, joten siihen ei tarvinne lä-
21948: hemmin kosketella. Kuitenkin on otettava vielä huomioon,
21949: että näiden torpparien isäntinä useinkin voipi olla nuoret,
21950: kokemattomat, vasta koulun penkiltä päässeet ja siis kan-
21951: san elämään ja tarpeisiin aivan perehtymättömät metsän-
21952: hoitajat, niin voipi torppari joutua aivan mahdottoman tu-
21953: kalaan asemaan, koska hänen asemansa on tällaisen kon-
21954: trahdin mukaan, miltei kokonaan metsänhoitajan mielijoh-
21955: teista riippuva.
21956:     Valtion velvollisuus olisi käsityksemme mukaan noudat-
21957: taa kruununmailla olevain torpparien oikeusoloja järjes-
21958: täessä samoja oikeusperiaatteita, mitä yksityisten maan-
21959: omistajain maanvuokrasta on säädetty. Tuskin mitään pä-
21960: tevää syytä on olemassa, joka pakottaisi valtiota asetta-
21961: maan kruununmailla olevat torpparit oikeudettomampaan
21962: asemaan, kuin yksityisten torpparit.
21963:     Käsityksemme mukaan on kuitenkin maa sellainen esine
21964: ja maanviljelys sellainen toiminta-ala, jossa vuokrajärjes-
21965: telmä ei voi koskaan olla täysin sopiva, eikä hyödyllinen,
21966:                    Vll1,1s. -   Lohi y. m.                661
21967: 
21968: ei yksityisille torppareille, eikä myöskään yhteiskunnalle.
21969: Tästä syystä olisi kysymyksessä oleville torppareille han-
21970: kittava tilaisuus saada torppansa itsenäisiksi perintötiloiksi
21971: täydellä omistusoikeudella. Tämä pyrkimys onkin aivan
21972: yleinen tämän torppariväestön keskuudessa. Täydelliseen
21973: omistusoikeuteen ja toisista riippumattomuuteen pyrkii ih-
21974: mismieli, sillä siinä on vapaus ja itsenäisyys täydellisim-
21975: min saavutettavissa. Omalla maalla viljelyksen raivaami-
21976: nen on sellainen työala, joka on omansa innostamaan te-
21977: kijää ahkeraksi työssä, sillä silloin on hänen työnsä tulok-
21978: set varmimmin turvattu, hänen itsensä ja perillistensä hy-
21979: väksi.
21980:      Valtion metsätaloudenkaan kannalta tuskin lienee edul-
21981: lista säilyttää nykyistä torpparijärjestelmää. Metsähallituk-
21982: sen vuosikertomukset osoittavat että nämä torpat kulutta-
21983: vat puita enemmän arvosta kuin mitä heidän veronsa te-
21984: kevät. On aivan luonnollista että torppari, jolla ei ole
21985: metsään omistusoikeutta, ei metsänkäytössäkään harjoita
21986: ollenkaan säästäväisyyttä. Metsänhoitajain, joiden yhtenä
21987: tehtävänä on kruununmetsätorpparilaitoksen valvominen,
21988: palkkoihin kuluu suuret rahamäärät. Päästyään tästä va-
21989: pautumaan voisivat he suuremmassa määrin kohdistaa työnsä
21990: metsänhoidollisiin tehtäviin, eikä niin ollen tarvitseisi aina
21991: uudestaan jakaa hoitoalueita pienemmiksi. Tältäkin kan-
21992: nalta katsottuna torpparien itsenäisiksi pääseminen olisi siis
21993: valtiolle edullista.
21994:      Ettei tätä omistusoikeuteen pääsemistä voitaisi käyttää
21995: metsäkeinotteluun, lienee tarpeellista että täten syntyneiltä
21996: uudistiloHta myydään tukkipuut valtion toimesta. Täten
21997: saaduista varoista olisi muodostettava rahasto, jota käytet-
21998: täisiin uudisasutuksen ja viljelyksen edistämiseksi.
21999:      Edellä olevan perusteella pyydämme eduskunnan kan-
22000: natusta anomukselle:
22001: 662            VIII, 18. -   Kruunun metsätorpat.
22002: 
22003:                  että hallitus ryhtyisi kiir·eellisiin toimenpi-
22004:              teisiin kruununmetsätorpparien oikeudellisen ase-
22005:              man t1trvaamiseksi, sovelluttamalla samoja peri-
22006:              aatteita, kuin yksityisten omistaman maan vuok-
22007:              rauksesta on säädetty;
22008:                  että mainituille torppareille annettaisiin ti-
22009:              laisuus saada torppansa itsenäisiksi perintö-
22010:              tiloiksi; ja
22011:                  että, mikäli näistä toimenpiteistä johtuvan
22012:              lainsäädännön aikaansaamiseksi tarvitaan edus-
22013:              kunnan myötävaikutnsta, eduskunnalle annet-
22014:              taisiin ensi tilassa armollinen esitys.
22015: 
22016:       Helsingissä, 12 päivänä helmikuuta 1914.
22017: 
22018:        K. A. Lohi.        Kalle Nurmela.
22019:        Kyösti Kallio.     Yrjö Kiuru.
22020:        j. P. Kokko.       Salomo Pulkkinen.
22021:        Oskari Partanen.    Pekka Saarelainen.
22022:        K. V. jäykkä.      Filip Saalasti.
22023:        Matti Latvala.     Juho Tulikoura.
22024:        Matti Poutiainen.  E. j. Pehkonen.
22025:                   Mikko Luopajärvi.
22026:                       c.
22027: Maanviljelyselinkeinon edistämistä tarkoittavia
22028:               anomusehdotuksia.
22029:                                                             665
22030: 
22031: VIII, 19 -   Pet försl. N:o 65.
22032: 
22033: 
22034: 
22035: 
22036:              Bredenberg, 0. A., m. fl.: Om anställande
22037:                 af fackbildad ombudsman för finska mejeri-
22038:                 produkters afyttring i Ryssland.
22039: 
22040: 
22041:                T i 11 F i n 1a n d s L a n d t d a g.
22042: 
22043:      Ett lands ekonomiska lif beror i hög grad af i hvilket
22044: förhållande dess export och import stå till hvarandra. Vårt
22045: lands importsiffor visa en alltför tydlig tendens att stiga, me-
22046: dan exportsifforna icke synas hålla jämna steg med desamma.
22047: På grund häraf är det af en utomordanHig vikt, att vi öf-
22048: verallt, där vårt lands produkter finna köpstarka afnämare,
22049: följa marknadens växlande fordringar, söka tillfredsställa
22050: desamma samt sträfva till att utvidga rayone:tl för export-
22051: möjlighetern a.
22052:      Under det senaste decenniet hafva vi haft att glädja oss
22053: åt en betydande, ständigt stigande omsättning af mejeripro-
22054: dukter på Ryssland. Så hafva under änsagda tidsperiod siff-
22055: rorna för smör, ost samt mjölk och grädde år för år gått
22056: uppåt. Från att afyttringen var:
22057: 
22058:                 år 1903   226,000 kg. smör,
22059:                 »     })  509,000 » ost och
22060:                ))
22061:                     "   2,710,000  » mjölk och grädde.
22062:   utgjorde den år 1913    678,000 » smör,
22063:       »     »   »  »    1,219,000 » ost och
22064:       ))    »    >)»   16,574,000 » mjölk och grädde.
22065: 666     VIli, 19. -   Meijerituotteitten levitt. Venäjälle.
22066: 
22067:      Det är alltså ost- och speciellt mjölkomsättningen, som
22068: visat sig för vår mjölkhushållning vara synnerligen fördelaktiga.
22069:      Att sådana betydande kvantiteter kunnat omsättas, har
22070: närmast berott på det egna, privata initiativet. Härvid hafva
22071: dock anmärkniogsvärda svårigheter förekommit. Kännedo-
22072: men om förhållandena i den ryska metropolen har varit
22073: alldeles för ringa, likaså har språkkunskapen trutit då den
22074: som bäst varit af nöden; härtill kommer bristande kännedom
22075: om kundkretsens kapitalstyrka, hvilket i hög grad gjort sitt
22076: tili att försvåra försäljningen af mejeriprodukterna o. s. v.;
22077: allt omständigheter, hvilka åstadkommit, att det ekonomiska
22078: utbytet icke varit så fördelaktigt, som det under gynnsamma
22079: förhållanden kunnat vara. Detta sakernas läge torde också
22080: medverkat till att ryska mellanhandlare begynt uppträda på
22081: våra produktionsställen och till och med exploaterat en del
22082: mejerier för sina ändamål. Att de häraf beräknat sig re-
22083: veny är påtagligt, och detta så mycket mer, som de finska
22084: producenterna icke kunnat allsidigt - icke ens i önskvärd
22085: grad - uppträda på den ryska marknaden. Härtill kom-
22086: mer visserligen att järnvägsstyrelsen, trots ifriga initiativ
22087: från landtbrukssällskapens och enskildas sida, icke velat
22088: förmå sig att ställa gynnsamma fraktsatser och transport-
22089: möjligheter till allmänhetens förfogande.
22090:      Såsom synnerligen olämpligt måste nogsamt stämplas
22091: mottagningstället eller - perrongen i Petersburg; den är all-
22092: deles för liten för den stora mängd mejeriprodukter, hvilka
22093: dagligen anlända till staden; dessutom är den oskyddad och
22094: icke tidsenlig. Huru sedan varorna komma konsumenten
22095: tillhanda är på långt när icke kändt. Att produkternas
22096: renome under alla förhållanden skall kunna bevaras utan
22097: att förvanskas, kan man med fullgoda skäl draga i tvifvels-
22098: mål.
22099:      På grund häraf och för att åstadkomma en förändring
22100: till det bättre få undertecknade vördsamt föreslå, att landtda-
22101: gen ville hos styrelsen hemställa om,
22102:              VII!, 19. -· Bredenberg y. m.              667
22103: 
22104:            att en fackbildad ombudsman för de finska
22105:        rne;'eriprodu,kternas afyttring i Ryssland, speciellt
22106:        Petersburg och Moskva blefve omedelbart anställd.
22107: Helsingfors, den 16 februari 1914.
22108: 
22109:  0. A. Bredenberg.    J. Storbjörk.
22110:  Oustaf Oädda.        J. lnborr.
22111:  John Hedberg.        P. Paavolainen.
22112:  Erkki Pullinen.      Oustaf Storgårds.
22113:  Johan Strömberg.      Filip Saalasti.
22114:              Oust. Arokallio.
22115: 
22116: 
22117: 
22118: 
22119:                                                       VIII, 9
22120:  668
22121: 
22122:  VIII, 20. - - Anom. ehd. N:o 66.
22123: 
22124: 
22125: 
22126: 
22127:              Tulenheimo, Antti, y. m.:            Kotimaisen
22128:                 kylvösiemenkaupan suoJ·ezemisesta ja vakaan-
22129:                 nuttamisesta.
22130: 
22131: 
22132:                 S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
22133: 
22134:       Jo kauan on niin hyvin maanviljelijäin keskuudessa kuin
22135:  liikemaailmassa oltu selvillä siitä, että Arm. asetus 8 p:ltä
22136:   elok. 1901 keinotekoisten lannoitusaineitten ja valmistettujen
22137:  rehutavarain sekä siementavarain kaupasta ynnä sitä täyden-
22138:  tävä Arm. julistus samalta päivältä eivät ole kyenneet täyt-
22139:  tämään tarkoitustaan suojella maamiestä hänen ostaessaan
22140:   näitä tuiki tärkeitä tarvikkeita. Varsinkin on tämä ollut
22141:   huomattavissa siemenkauppaan nähden, jossa, niinkuin Pel-
22142:  lervo-seuran viime vuoden kuluessa julaistut tutkimukset
22143:  selvästi osottavat, epäkohdat yhä edelleen näyttävät olevan
22144:  laajalti levinneitä ja maanviljelykselle erittäin turmiollisia.
22145:       Maataloudellisten seurojen v. 1907 tekemän anomuksen
22146:  johdosta asetti senaatti v. 1909 komitean laatimaan ehdotusta
22147:  tarpeellisiksi muntoksiksi edellä mainittuun asetukseen vuo-
22148:  delta 1901. Komitean mietintö, joka on päivätty helmi-
22149:  kuulla 1911, ei kuitenkaan sisällä sellaisia ehdotuksia että,
22150:  jos ne otettaisiin huomioon, yleisen ja oikeutetun tyytymät-
22151:  tömyyden syyt sen kautta tulisivat poistetuiksi. Tämän to-
22152:  distavat ne lukuisat huomautukset, jotka mietinnön ilmesty-
22153:  misen jälkeen ovat täysin päteviltä tahoilta kohdistetut sitä
22154: ·vastaan.
22155:                 VIII, 20. -   Tulenheimo y. m.             669
22156: 
22157:      Niinpä on Uudenmaan ja Hämeen läänien maanviljelys-
22158: seuran asettama komitea kahdessa eri mietinnössä vuosilta
22159: 1911 ja 1913 esittänyt hyvinkin eriäviä mielipiteitä siemen-
22160: kaupan järjestämisestä lainsäädäntötietä ynnä yksityiskohtai-
22161: sesti suunnitellun ehdotuksen maan siementarkastuslaitoksen
22162: järjestämiseksi.
22163:      Viime vuoden lopulla on Maataloudellisten seurojen
22164: keskusliitto antanut lausuntonsa edellämainitun valtionkomi-
22165: tean mietinnön johdosta, sekä siinä puolestaosa tehnyt var-
22166: Rin painavia, jos kohta vaan yksityiskohtaisia muistutuksia.
22167:      Vihdoin on Keskusosuusliike »Hankkijan» toimesta näinä
22168: päivinä julaistu kylvösiemenkauppaa koskeva laajanpuolineo
22169: tutkimus, jossa niinikään osotetaan useinmainitun mietinnön
22170: riittämättömyys sekä esitetään tärkeitä, mielestämme huo-
22171: miota ansaitsevia ehdotuksia siemenkauppaa koskevan lain-
22172: säädännön uudistamiseksi.
22173:      Koska toiselta puolen ei meidän tietääksemme valtion-
22174: komitean mietintöä ole julkisuudessa puolustettu, vaan se
22175: päinvastoin kauppiaidenkin taholta on saanut ankaraa arvos-
22176: telua osakseen, lienee kieltämätön tosiasia, että se kaikissa
22177: asiantuntevissa piireissä yksimielisesti katsotaan epäonnistu~
22178: neeksi ja tarkotustaan vastaamattomaksi.
22179:      Näin ollen ja koska Suomen maanviljelys suuresti kai-
22180: paa ajanmukaisen lainsäädännön suojelusta tunnottornia vä-
22181: littäjiä vastaan, jotka alituisesti levittävät suuria määriä ar-
22182: votont~ siementä ja tekevät itsensä syypäiksi monenlai·,iin
22183: väärinkäytöksiin maanviljelijäin vahingoksi, olisi mielestämme
22184: tärkeätä, että samalla kun 1909 v. komitean useinmainittu
22185: mietintö jätettäisiin varteen ottamatta, mitä pikemmin ryh-
22186: dyttäisiin toimenpiteisiin uuden tarkoituksen mukaisemman
22187: lainsäädännön aikaansaamiseksi siemenkaupan alalla.
22188:      Ryhtymättä tässä yhteydessä seikkaperäisesti esittämään
22189: niitä perusteita, joille uuden lainsäädännön tulisi rakentua,
22190: pyydämme saada viitata ylläkerrottuihin, asiantuntijain laa-
22191: timiin julkaisuihin, toivossa että asianomainen valiokunta,
22192: 670      Vm, 20. -   Kotimainen kylvösiemenkauppa·
22193: 
22194: johon Eduskunta lähettänee tämän anomuksemme, niistä ot-
22195: taa huomioon mitä se tarkoitukseen tarpeelliseksi havaitsee.
22196:      Ainoastaan seuraavista näkökohdista pyydämme saada
22197: lyhykäisesti huomauttaa, koska ne mielestämme ovat sen
22198: laatuisia, että ne ehdottomasti ovat huomioonotettavat, jos
22199: on mieli todella turvata maamiehiä siemenkaupoissa.
22200:      Viranomaisten, varsinkin siementarkastuslaitosten toiminta
22201: olisi siten laajennettava, että ne velvoitettaisiin omasta alot-
22202: teestaan säännöllisesti tarkastamaan sellaisia siemen varas-
22203: toja, joita pidetään kaupan, sopivalla tavalla julkaisemaan
22204: tutkimuksensa tulokset ja seikkaperäisiä selostuksia ja huo-
22205: mautuksia siemenmarkkiuain tilasta ja havaitsemistaan epä-
22206: kohdista sekä lopulta yleiselle syyttäjälle hänen virkatoimen-
22207: pidettään varten ilmoittamaan sellaiset väärinkäytökset, jotka
22208: ovat rangaistuksen alaiset.
22209:      Siementarkastuslaitosten tila olisi tuntuvasti nykyisestään
22210: korotettava, hankkimalla niille täysin päteviä, ainoastaan val-
22211: tion palkkaa nauttivia johtajia sekä tarpeellisia, nykyaikaisia
22212: apuneuvoja.
22213:      Kun nykyisten säännösten mukaan vahingonkorvauksen
22214: saanti, siinä tapauksessa että myyjän tiedonannot ovat olleet
22215: ostajan vahingoksi] väärät, on riippuva erittäin monimutkai-
22216: sesta menettelystä ja todellisuudessa on osottautunut mah-
22217: dottomaksi toteuttaa, olisivat ne perusteet, joiden nojalla sie-
22218:  menmyyjä voitaisiin velvoittaa suorittamaan vahingonkor-
22219: vausta, tehtävät helpommin todistettaviksi, sekä oikeuden-
22220:  käyntiä muutenkin tehtävä yksinkertaisemmaksi, m. m. sen
22221:  kautta, että tuomioistuin saisi vapaasti harkita kaikki asian-
22222:  haarat ja sen mukaan määrätä korvauksen suuruuden.
22223:      Sen nojalla mitä ylempänä olemme esittäneet, saamme
22224:  kunnioittavimmin ehdottaa että Eduskunta yhtyisi Keisarilli-
22225:  selta Majesteetilta anomaan
22226: 
22227:                että hallitus mitä pikemmin asiantuntevien
22228:             henkilöitten kautta uudestaan tutkituttaisi mitä
22229:                                                               ..
22230:             VIII, 20. --- Tulenheimo y. m.             671
22231: 
22232:         voitaisiin tehdä kotimaisen kylvösiemenkaupan
22233:         suojelemiseksi ja vakaannuttamiseksi, ja
22234:             että Eduskunnalle 'm:in pian kuin mahdol-
22235:         lista annettaisiin Arm. esitys sellaisista, mah-
22236:         dollisesti tarpeellisiksi hm;aituista säännöksistä
22237:         tässä kohdin, jotka 'Vaativat Edu._<;kttnnan myötä-
22238:         1:aikutusta.
22239: 
22240:  Helsinki, helmikuun 18 p:nä 1914.
22241: 
22242: Antti Tulenheimo.                  Iisakki Vahe.
22243: Osk. Ansh. Sjöstedt-jussila.       Juho Rannikko.
22244: j. G. Hirvensalo.                  0. A. Bredenberg.
22245: Filip Saalasti.                    K. V. jäykkä.
22246: Salomo Pulkkinen.                  Pekka Pennanen.
22247: 672
22248: 
22249: VIII, 21. -   Anom. ehd. N:o 76.
22250: 
22251: 
22252: 
22253: 
22254:               Kaskinen, j., y. m.:    Valhoavun myöntäml:-
22255:                  sestä maamiesko11lujen rakennusavuiksi.
22256: 
22257: 
22258:                 S u o m e n E d u s k u n n a II e.
22259: 
22260:      Viimeisen vuosikymmenen kuluessa on varsinaisen maan-
22261: viljelysopetukseu alalla tapahtunut sellainen uudistus, että
22262: useimmat käytännöllistietopuoliset maanviljelyskoulut ovat la-
22263: kanneet ja sijaan perustettu yksitalvisia tietopuolisia maa-
22264: mieskouluja, joita nykyään on 19. Edelliset olivat sijoih
22265: tut joko valtion tai erittäinkin yksityisten omistamille suu-
22266: rille maatiloille. Viimemainituista eli maamieskouluista eräät
22267: kyllä ovat valtion omistamilla tiloilla olematta kuitenkaan
22268: enää niitten maanviljelykseen kytketyt, oppilaat niissä kun
22269: eivät ole koulutilan työväkenä, vaan hoitavat vapaasti opiu-
22270: noitaan. Monet maamieskoulut sijaitsevat enemmän tai vä-
22271: hemmän tilapäisissä yksityisten omistamissa vuokrahuoneus-
22272: toissa. Muutamille maamieskouluille ovat niiden perustajat,
22273: erityiset kannatusyhdistykset tahi seurat rakentaneet omat
22274: tarkoituksenmukaiset huoneustonsa ja toisille kouluille suun-
22275: nittelevat niiden kannatusyhdistykset omia huoneustoja ja
22276: ryhtyvät niitä rakennuttamaan sikäli kuin rahalliset olot sal-
22277: livat.
22278:      Selvää on. että jokaisen koulun menestyksellinen toiminta
22279: suuresti riippuu siitä, miten tarkoituksenmukainen huoneusto
22280: sillä on käytettävänään. Tilapäisessä, ahtaassa tai muuten
22281: soveltumattomassa huoneustossa kärsii opetus melkoisessa
22282:                   VIII, 21. -   Kaskinen y. m.               673
22283: 
22284: maarassa, v01p1 sellaisessa oppilaitten terveyskin olla vaaran-
22285: alaisena. Kun ylempänä mainitut maamieskoulut ovat kaikki
22286: yksitalvisia, kestäen kurssi vain noin 6 kuukautta eli 24 ope-
22287: tusviikkoa, täytyy niissä, jotta oppimäärät ennätettäisiin kun-
22288: nollisesti läpikäydä, opetus siten järjestää, että kullekin päi-
22289: välle on varattava paljon enemmän tunteja kun esim. alkeis-
22290: ja oppikouluissa. Tämän takia on tunteja sekä aamu- että
22291: iltapäivällä yleensä 7-8 tuntia. Haitatta eivät oppilaat voi
22292: asua kauempana koulusta. Sen takia on näihin kuten kan-
22293: sanopistoihin tarvis perustaa oppilaskoteja. Sellaisia on tois-
22294: taiseksi vain aniharvoilla maamieskoulnilla. Vaatimatonkin
22295: kouluhuoneusto ilman opettaja-asuntoja tulee maksamaan noin
22296: 20,000 markkaa, oppilaskoti 30 oppilaalle vähintäin saman-
22297: verran. Nykyiset, kyseessä olevat tietopuoliset maamieskou-
22298: lut eivät hyödytä koulun omistajaa ja siksi ei yleensä ole
22299: odotettavissa, että yksityiset ryhtyisivät koulurakennuksia kus-
22300: tantamaan. Kannatusyhdistyksille, joiden tulee huolehtia siitä,
22301: että koulu saa tarpeelliset varat sen lisäksi, mitä valtion avus-
22302: tuksena tulee, käy koulurakennusten ja oppilaskotien aikaan-
22303: saaminen myöskin raskaaksi. Tuntuu sentähden luonnolli-
22304: selta, että kyseessä olevia kouluja varten, jotka ovat muo-
22305: dostuneet pääelinkeinomme harjoittajain enemmistön suosi-
22306: tuimmaksi koulumuodoksi, myönnettäisiin yleisistä varoista
22307: riittävät määrärahat rakennusavustuksina. Ettei mitään vää-
22308: rinkäytöksiä tarvittaisi pelätä, voitaisiin rakennusavustuksia
22309: myönnettäessä menetellä siten, että niitä annettaisiin ainoas-
22310: taan sellaisille kouluille, jotka omistaa kannatusyhdistys tai
22311: yleishyödyllinen seura. Avustusta anottaessa olisi hankittava
22312: lausunto niinhyvin paikalliselta maanviljelysseuralta kuin am-
22313: mattikeskusvirastolta. Avustuksen saannin ehtona tulisi myös-
22314: kin olla se, että koululla on joko mieluummin oma laillisesti
22315: erotettu maakiinteistö, tai poikkeustapauksissa vähintäin 50
22316: vuodeksi vuokrattu ja oikeudessa kiinnitetty alue. Avustuk-
22317: sen suuruus riippuisi rakennusten tarkoituksenmukaisuudesta
22318: ja arvosta sekä myöskin siitä, onko koululla myöskin oppi-
22319: 674        VIII,21. -   Maamieskoulujen rakennusapu.
22320: 
22321: laskoti ja opettaja-asunnoita. Edellyttäen että koulujen pe-
22322: rustajat ja ylläpitäjät muilla keinoin myöskin varoja tarkoi-
22323: tusta varten hankkisivat, voitaisiin tarpeellisten avustusten
22324: suuruus arvioida vaihtelemaan 20,000 markasta 40,000 mark-
22325: kaan eli keskimäärin 30,000 markkaa koulua kohti. Paljon
22326: olisi autettu jos aluksi avustusta voitaisiin myöntää esim.
22327: 3-4 koululle ja myöhemmin tarpeen mukaan useammille.
22328:      Kaikkeen edellä esitettyyn nojaten rohkenemme kunnioit-
22329: taen ehdottaa anottavaksi,
22330: 
22331:                 että maamieskoult~;jen rakennusmntiksi vuotta
22332:              1915 va1·tpn varattaisiin 120,000 markkaa.
22333: 
22334:       Helsinki, helmikuun 17 p:nä 1914.
22335: 
22336:        J. Kaskinen.               Reinh. Grönvall.
22337:         E. V. Pehkonen.           Kyösti Kanniainen.
22338:         Erkki Pullinen.           E. Sinkko.
22339:                                                             675
22340: 
22341: Vlll,~2.   -    Anom. ehd. N:o 67.
22342: 
22343: 
22344: 
22345: 
22346:                Latva, M., y. rn.: Määrärahan myöntämisestä
22347:                  maanviljelys- ja talousseuroille erinäisten
22348:                  siz•uelinkeinojen edistämiseksi pienviljelijäin
22349:                  kesknwlessa.
22350: 
22351: 
22352:                   S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
22353: 
22354:      On tunnettu tosiasia, että pienviljelijät meillä yleensä
22355: elävät ahtaammissa taloudellisissa oloissa kuin vastaavan-
22356: kokoiset viljelijät monissa muissa maissa. Joskin syyt täl-
22357: laiseen asiantilaan lienevät haettavat nseammaltakin taholta,
22358: varsin painavaksi sittenkin jää se, että meikäläinen pienvil-
22359: jelijä ei ole tottunut hankkimaan itselleen lisätuloja useilla
22360: maatalouden aloilla, jotka hänen ulkomaiselle ammattiveljel-
22361: leen samantapaisissa olosuhteissa tuovat tuntuvaa apua toi-
22362: meentuloon. Tällaisia maatalouden haaroja ovat esim. sian-,
22363: kanan-, mehiläis-, kaniinin- ja vuohenhoito. Monien näitten
22364: harjoittaminen tuloa tuottavasti ei vaadi suuria pääomia eikä
22365: kysy laajoja maa-aloja, ollen ne juuri sen takia omiansa
22366: pieneläjille.
22367:      Tarkastaessa mainittujen maatalouden haarojen tilaa maas-
22368: samme ja erikoisesti pienviljelijöitten keskuudessa huomaa
22369: esim. sianhoidon olevan yleensä varsin alkuperäisellä asteella,
22370: mikä ilmenee käytettyjen rehnaineiden yksipuolisuudessa ja
22371: kalleudessa, puutteellisessa hoidossa ja ennen kaikkea siinä,
22372: että monelta pienviljelijäperheeltä tykkänään puuttuu sikaa.
22373: Virallisesta tilastosta voi laskea, että 100 ha viljeltyä maata
22374: 676   Vlll,22. - Maanviljelyksen sivuelinkeinojen avust.
22375: 
22376: kohti. on meillä vain 6 sikaa, kun vastaava luku Ruotsissa
22377: on 18, Tanskassa 52 ja Saksassa 54. Seurauksena tästä on,
22378: että maahamme, kuten tnnnettua, tuodaan ulkomaista, etu-
22379: päässä ameriikkalaista silavaa huomattavat määrät samalla
22380: aikaa kuin naapurimaamme lähettävät Englantiin miljoonien
22381: markkojen - Tanska n. 150 miljoonan - arvosta sianlihaa.
22382: Tämä merkitsee, että suomalainen pienviljelijä ostaa sianlihaa
22383: kymmenien markkojen arvosta vuodessa, tanskalainen hus-
22384: mandi myy sianlihaa :;.atojen markkojen arvosta vuodessa.
22385: Ei ole niin, ettei sianhoito meillä ja nimenomaan pienvilje-
22386: lijäin harjoittamana kannattaisi, päinvastoin järkiperäisen
22387: sianhoidon voidaan katsoa olevan hyvinkin tuloa tuottavaa.
22388:      Kananhoidon nykyisestä merkityksestä maallemme voi-
22389: daan sanoa jotenkin samaa kuin sianhoidonkin ja juuri se
22390: väestönosa, joka parhaiten kaipaa tämänkin maataloushaaran
22391: tuottamia tuloja, liian vähäksi arvioi koko kananhoidon.
22392: Siitä johtuu, että tähänkin alaan kuuluvia tuotteita maa-
22393: hamme ostetaan ulkomaalta useamman miljoonan markan
22394: arvosta, kun taas esim. Tanska vuosittain saa kananmonilla
22395: n. 30 miljoonaa markkaa. Järkiperäisellä kananhoidolla saa-
22396: daan siihen kiinnitettävään pääomaan ja hoitokustannuksiin
22397: nähden parhaita maataloudessa saavutettavissa olevia tuloja.
22398: Niinpä voisi esittää kokemuksia maastamme, jolloin pienvil-
22399: jelijäperhe on saanut satojen markkojen tulon vuodessa ka-
22400: noistaan. Ei pitäisi olla mahdotonta yleistyttää tällaisia ta-
22401: pauksia.
22402:      Järkiperäinen mehiläishoito on Suomessa jotenkin nuorta,
22403: mutta lyhytkin kokemus jo osottaa, miten pienviljelijä-, käsi-
22404: työläis- tai työmiesperhe voi helposti ansaita satojen mark-
22405: kojen, jopa tuhannenkin sivutulon tällä kevyttöisellä alalla,
22406: missä toiminta rajoittuu verrattain lyhyeen aikaan vuodesta.
22407:      Kaniininhoitoa, joka meillä on vielä varsin vähän tun-
22408: nettua, mutta joka sekin kysyy aivan vähäpätöisiä pääomia,
22409: voitanee Suomessa harjoittaa kaikkialla luonnon sille liioin
22410: esteitä panematta. Paitsi hyvin tervetullutta ravinnonlisää
22411:                     VIII, 22. -- Latva y. m.               677
22412: 
22413: harjoittajansa omalle perheelle, voi tämä vaatimaton elinkei-
22414: nonhaara tuottaa varsin huomattavia lisätuloja. Niinpä esim.
22415: pienestä Belgiasta viedään teuraskaniineja Englantiin 50-60
22416: milj. markan arvosta vuosittain.
22417:       Vuohenhoitoa harjoitetaan maassamme vanhastaan esim.
22418: Satakunnassa, eräissä Mikkelin läänin pitäjissä y. m., mutta
22419: on se sellaisenaan sangen laajaperäistä ja huonosti kannatta-
22420: vaa. Kuitenkin oikein järjestettynä voisi vuohenhoidollakin
22421: olla merkitystä toimeentuloa helpoittavana elinkeinona eri-
22422: koisesti tehdasalueilla ja sellaisten pieneläjien keskuudessa,
22423: jotka eivät voi lehmää pitää.
22424:       Mikäli edellä mainittuja maatalouden haaroja saadaan
22425: kotiutumaan pienviljelijöittemme keskuuteen, sikäli tulisi
22426: epäilemättä suuresti karjautumaan siellä vallitsevat yksipuo-
22427: lisuutensa takia epäterveelliset ja monesti niukatkin ravinto-
22428: suhteet. Tämän rinnalla ei ole vähäksi arvattava sitä rahal-
22429:  lista tuloa, minkä tarkoitettujen elinkeinonhaarojen harjoitta-
22430:  minen pienviljelijäperheille voi tuoda, siten varmentaen hei-
22431: .dän taloudellista asemaansa. Pienviljelijöitä on Suomessa jo
22432:  enne,.;tään varsin paljon ja valtion sekä kuntien asutustoi-
22433: minmm kautta pyritään heidän lukuaan yhä edelleen lisää-
22434:  maan. Välttämätöntä mielestämme on, että rinnan asutus-
22435:  toiminnan kanssa ryhdytään tehokkaasti kehittämään ja avus-
22436: tamaan sellaisia elinkeinonhaaroja, jotka juuri pienviljelijä-
22437:  väestölle ovat erityisesti soveltuvia.
22438:       Paitsi varsinaisille pienviljelijöille soveltuvat useimmat
22439:  edellä kosketelluista n. s. pikkuelinkeinoista myöskin maalla
22440: sekä liike- ja teollisuuskeskuksien läheisyydessä asuville työ-
22441:  läisperheille, jotka näitä sivuelinkeinoina harjoittamalla voi-
22442:  sivat tarjota lapsilleen kevyttä, huvittavaa ja hyödyllistä
22443:  työtä, mikä epäilemättä tulisi kehittämään lapsien siveellistä
22444:  kuntoa.-
22445:       Siihen nähden, että paikallinen edistystoiminta maatalou-
22446:  den alalla yleensä on jätetty maanviljelys- ja talousseurojen
22447: asiaksi, jotka sitä varten nauttivat erikoista, käyttöön nähden
22448: 678      VIli, 22. -   Maanviljelyksen sivuelinkeinojen avust.
22449: 
22450: määriteltyä avustusta yleisistä varoista, katsomme, että toi-
22451: menpiteet mainittujen maatalouden haarojenkin kohottami-
22452: seksi pienviljelijöitten keskuudessa olisi jätettävä samojen
22453: järjestöjen huollettaviksi. Näin sitäkin suuremmalla syyllä,
22454: koska sanotut seurat osittain ovat jo toimineetkin tällä alalla,
22455: vaikkakaan tarkoitukseen myönnettyjen määrärahojen puut-
22456: teessa toiminta ei ole voinut päästä tehokkaaksi.
22457:     Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, ehdotamme, että
22458: eduskunta anoisi,
22459: 
22460:                    että maan,viljelys- ja talousseuroille myönnet-
22461:                täisizn aluksi 50,000 mkan suttruinen vuotuinen
22462:                määräraha käytettät:ä!t"Si sian-, kanan-, mehi-
22463:                läis-, kaniimin- ja vuohenhoidon edistämiseksi
22464:                pienvil;jeb(jöitten keskuudessa.
22465: 
22466:       Helsingissä, 17 p:nä helmikuuta 1914.
22467: 
22468:         M. Latva.                      J. 0. Hirvensalo.
22469:         E. Sinkko.                     U. Brander.
22470:         P. J. Hälvä.                   Johannes Laine.
22471:         K. E. Linna.                   A. Taottu.
22472:                                                             679
22473: 
22474: VIII, 2s. -    Anom. ehd. N:o 74.
22475: 
22476: 
22477: 
22478: 
22479:               Saarelainen,    Pekka, y. m.: Apurahan
22480:                 myöntämisestä maanviljelys- Ja talousseu-
22481:                 roille maatalousneuvoJain palkkaamiseksi.
22482: 
22483: 
22484:                 S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
22485: 
22486:     Maassamme on vakiintunut viime vuosien kuluessa se käsi-
22487: tys, että pienemmät viljelmät antavat yleensä edullisemman
22488: sekä kansantaloudellisen että yksityistaloudellisen tuloksen.
22489: Lähtemättä lähemmin koskettelemaan niitä tekijöitä, jotka tä-
22490: män vaikuttavat, viittaamme vain siihen, että yleinen pyrki-
22491: myskin käy tähän suuntaan. Onhan valtion toimestakin
22492: avustettu yhä uusien pienviljelystilojen syntymistä asutus-
22493: toiminnan kautta. Kuntain välityksellä on jo lukuisa joukko
22494: muodostunut uusia pienviljelyksiä. Mutta yhtä paljon kuin
22495: valtio ja kunnat ovat toimineet tähän suuntaan, on varmaan
22496: yksityisen yritteliäisyyden kautta uusia pienviljelystiloja syn-
22497: tynyt. Ja tilasto osoittaa, että meillä jo ennestäänkin maa-
22498: talous suuressa osassa maatamme perustuu varsinaisiin pien-
22499: viljelyksiin.
22500:     Samoinkuin aikaisemmin etusijalle asetettu suurempi ja
22501: varsinainen suurviljelys on voinut nousta ja antaa kannatta-
22502: via tuloksia sen kautta, että sitä on hoidettu ammattitaitoi-
22503: sesti, on myöskin pienemmän ja varsinaisen pienviljelyksen
22504: perusehtona ammattitaitoinen talouden hoito. Nähdäksemme
22505: tämän tarvitsemme vain kiinnittää huomiota siihen yksipuoli-
22506: suuteen, joka on niille vielä ominaista. Nehän perustuvat
22507: 680      VIII, 23. -   Maatalousneuvojan paikkaaminen.
22508: 
22509: vain totuttuun maanviljelykseen ja karjanhoitoon; sianhoito,
22510: kananhoito, puutarhanhoito y. m. sellaiset tuloa tuottavat
22511: sivuelinkeinot ovat vielä kehdossaan, jonka ohessa maanvilje-
22512: lyskin on vielä aivan liiaksi yksipuolista ja senkautta heik-
22513: koakin. Vaikkakin on myönnettävä, että pienviljelijältä puut-
22514: tuu yleisesti varoja uudistusten rohkeampaan toimeenpane-
22515: miseen, on saatujen lukuisain esimerkkien perusteella kui-
22516: tenkin ilmeistä, että juuri vähävaraiselle pienviljelijälle sit-
22517: tenkin tuntuu ammattitaidon puute raskaimpana.
22518:      Ennen kaikkea suuntautuvat ajatukset tässä maatalous-
22519: opetukseemme. Sehän on aikaisemmin ollut sovitettu suu-
22520: rempien viljelysten vaatimuksia vastaavaksi. Viime vuosi-
22521: kymmenellä on kuitenkin tässä tapahtunut voimakas muutos,
22522: ja jos maamieskoulujemme hyväksi olisi käytettävässä riit-
22523: tävä määräraha, voisimme toivoa pienviljelijäinkin ammatti-
22524: taidon nopeaa kohoamista. Mutta kun maanviljelyselinkei-
22525: nomme on vielä sillä kannalla, että se ei kykene sitomaan
22526: maaseutuväestöä siirtymästä liikekeskuksiin ja kaupunkeihin,
22527: joihin sitä keinotekoisesti näennäisten etujen kautta houku-
22528: tellaan, ja siten lisätään näiden keskuksien työttömäin lukua
22529: ja kurjuutta, silloin ei voida jäädä odottamaan parannuksia
22530: nousevan polven kautta, vaan yhteiskunnan velvollisuutena
22531: voinee pitää välillisiin toimenpiteisiin ryhtymistä. Sellaisena
22532: on maassamme jo olemassa kokemusta pienviljelijäin neuvo-
22533: jatoiminnasta. Kun pienviljelijä ei voi hankkia itselleen
22534: suuremmissa määrin ammattitaitoa, on neuvojain kautta an-
22535: nettava ohjausta kunkin kotona pellolla, suolla, navetassa
22536: j. n. e. Sellaisena neuvonta onkin paikallaan. Sellaista asu-
22537: tustoiminnan kautta syntyneet pienviljelyksetkin ehdottomasti
22538: tarvitsevat voidakseen menestyksellisesti kehittyä.
22539:      Vuosi vuodelta syntyy meillä yhä uusia pienviljelijäin luotto-
22540: laitoksia, osuuskassoja. Jos on tärkeätä että omat käyttöva-
22541: rat ja työvoima tulevat mahdollisimman oikealla tavalla ja
22542: suurinta hyötyä tuottavasti käytetyiksi, sitä tärkeämpää on,
22543: että lainavarat saadaan hyötyä tuottavasti käytetyksi. Tä-
22544:                   VIII, 23. -   Saarelainen y. m.          681
22545: 
22546: hän nähden onkin osuuskassoissa pyritty lainojen suunnitte-
22547: lussa ja tarkastuksessa yleensä käyttämään maanviljelys- ja
22548: maamiesseurain neuvoJam apua. Ovatpa muutamat kunnat-
22549: kin viljelyslainarahastosta otettujen lainain käytän suunnitte-
22550: lemisessa käyttäneet jo neuvojain apua. Käytännöllisten
22551: maatalousneuvojain kysyntä siten kasvaa vuosi vuodelta.
22552:     Se avustus, jota seurat nykyisin nauttivat, ei vastaa tätä
22553: laajentunutta toimintaa. Seurat ovat nimittäin voineet käyt-
22554: tää vuosittain käytännöllisten maatalousneuvojain palkkauk-
22555: seen ainoastaan n. 70,000 mk. eli n. 3,500 mk. seuraa koh-
22556: den. Ja knitenkin silloin kun neuvojatoimintaa tahdotaan
22557: suunnata yhä enemmän vähävaraisten pienviljelijäin keskuu-
22558: teen, täytyy neuvojain palkkauksen tapahtua vielä pääasiassa
22559: yleisillä varoilla.
22560:     Luottaen siihen, että eduskunta tahtoo auttaa pienviljeli-
22561: jäin talouden kehitystä, rohkenemme kunnioittavimmin eh-
22562: dottaa, että eduskunta ryhtyisi toimenpiteisiin ja Keisari1li-
22563: selta Majesteetilta anoisi,
22564: 
22565:                että maanviljelys- ja talous-seuroille käy-
22566:            tännöllisten maatalousneuvojain palkkaamiseksi
22567:            pienvif:jelijöitä varten myönnettäisiin 150,000
22568:            markan suuruinen tJuotuinen apuraha.
22569:    Helsingissä 18 p:nä helmikuuta 1914.
22570: 
22571:      Pekka Saarelainen.   E. Y. Pehkonen.
22572:      K. A. Lohi.           Salomo Pulkkinen.
22573:      Mikko Luopajärvi.     Kyösti Kallio.
22574:      Oskari Lahdensuo.     K. V. jäykkä.
22575:      Matti Poutiainen.    j. P. Kokko.
22576:                  Mikko Leinonen.
22577: 682
22578: 
22579: VIII, 24. -- Anom. ehd. N:o 77.
22580: 
22581: 
22582: 
22583: 
22584:             Saalasti, Filip, y. m.: Määrärahan myöntä-
22585:                 misestä maanviljelys- ja talousseuroille pien-
22586:                 viljelijäin opintoretkiä varten.
22587: 
22588: 
22589:                 S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
22590: 
22591:      Ahtaissa taloudellisissa oloissa työskentelevä pienviljelijä
22592: on harvoin tilaisuudessa kartuttamaan ammattitietojaan ajan
22593: vaatimuksia vastaavalle kannalle. Hänen täytyy ahertaa
22594: aamusta iltaan kotikonnullaan hankkiakseen edes niukan toi-
22595: meentulon perheelleen ja rahoja pakollisiin yhteiskunnallisiin
22596: rasituksiin. Tällaisissa oloissa Jaonistuu ahertajan innostus
22597: ja taloudellisten uudistusten toimeenpaneminen käy hänelle
22598: vastenmieliseksi. Ammattikirjallisuuden lukeminenkin on
22599: vielä pienviljelijäpiireissä jokseenkin harvinaista, joten heidän
22600: käsityskantansa ja viljelysolojen tuntemuksensa ei ulotu pal-
22601: joakaan kotikylää kauemmaksi.
22602:     Vähälukuisat ovat vielä nekin pienviljelijät, jotka olisivat
22603: kartuttaneet tietojaosa varsinaisissa ammattikouluissa. Tai-
22604: pumus vanhoillisuuteen ja väbävaraisuns ovat olleet suurim-
22605: pana vaiknttimena tähän ikävään tosiasiaan.
22606:      Matkustalemisen paremmin viljeltyihin pienviljelijäsentui-
22607: hin on huomattu vaikuttavan herättävästi, sillä omin silmin
22608: näkeminen panee vanhoillisenkin vertailemaan oman talou-
22609: tensa eri puolia ja miettimään, mitä parannuksia hänenkin
22610: olisi mahdollista panna kotonaan toimeen ilman suurempia
22611: kustannuksia.
22612:                    VIII, 24. -   Saalasti y. m.              683
22613: 
22614:      Melkein kaikki maassamme toimivat maanviljelys- ja ta-
22615: lousseurat ovatkin järjestäneet pienviljelijäin opintomatkoja,
22616: mutta rahojen vähyyden tähden on retkeilyjä voitu toimeen-
22617: panna epäsäännöllisesti ja pitkien väliaikojen perästä.
22618:      Varojen hankkimiseksi tähän tarkoitukseen on eduskun-
22619: nallekin tehty anomusehdotuksia vuodesta 1907 alkaen.
22620:      Vuoden 1911 valtiopäivät päättivätkin anoa, että maan-
22621: viljelys- ja talousseurain käytettäväksi yleisistä varoista myön-
22622: nettäisiin 30,000 markan suuruinen vuotuinen määräraha
22623: pienviljelijäin opintoretkeilyjen toimeenpanemista varten.
22624:      Eduskunnan anomus ei ole kumminkaan johtanut mihin-
22625: kään tulokseen, koska valtion menoarvioon ei ole otettu
22626: määrärahaa tätä tarkoitusta varten.
22627:     Eddlä olevan perusteella ja viittaamalla asian käsittelyä
22628: koskeviin eduskunnan asiakirjoihin, pyydämme kunnioittaen
22629: eduskuntaa anomaan,
22630: 
22631:                  että maanviljelys- ja talousseurain käytet-
22632:             täväksi yleisistä varoista myönnettäisiin 50,000
22633:             markan suuruinen vuotuinen määräraha pien-
22634:             ~·il(jeli(jäin opintoretkeilyjen toimeenpanemista
22635:             varten.
22636: 
22637:     Helsingissä helmikuun 18 p:nä 1914.
22638: 
22639:      Filip Saalasti.     Kyösti Kallio.
22640:      K. K. Pykälä.        K. V. jäykkä.
22641:      K. A. Lohi.         Salomo Pulkkinen.
22642:      Mikko Luopajärvi. Oskari Partanen.
22643:      Matti Poutiainen.   Oskari Lahdensuo.
22644:      Yrjö Kiuru.         J. P. Kokko.
22645:      Juho Tulikoura.     Mikko Leinonen.
22646:                 Pekka Saarelainen.
22647: 
22648: 
22649:                                                          VIII, 10
22650: 684
22651: 
22652: VIli, 25. -    Anom. ehd. N:o 101.
22653: 
22654: 
22655: 
22656: 
22657:               Pullinen, Erkki, y. m.:  Viipurin läänissä
22658:                 olevan n. k. Konnunsuon kuivattamisesta
22659:                 mltion kustannuksella.
22660: 
22661: 
22662:                 Suomen Eduskunnalle.
22663: 
22664:     Joutsenon, Jääsken, Lappeen ja Nuijamaan pitäjien raja-
22665: mailla Viipurin läänissä sijaitsee noin 15 kilometriä pitkä
22666: Konnunsuo, jonka kokonaispinta-ala vesiperäisine niitty- ja
22667: korpimaineen on 3,696.72 hehtaaria. Enemmän kuin puolet
22668: suosta eli 2,152.oo hehtaaria omistaa valtio ja loppu kuuluu
22669: ympäristökylissä asuville yli 200 talolliselle.
22670:      Kysymys tämän laajan suon kuivattamisesta on vuosi-
22671: kymmenien kuluessa ollut useita kertoja esillä ja sen toteut-
22672: tamiseksi on laadittu useita suunnitelmia. Ensimmäinen
22673: kuivatusehdotus tehtiin vuonna 1844, jolloin oli tarkoitus
22674: kuivattaa ainoastaan valtiolle kuuluva osa suota. Sittemmin
22675: v. 1871 laadittiin seikkaperäisempi suunnitelma, joka käsitti
22676: sekä valtion suoalueen että yksityisten omistamat rantamaat.
22677: Kustannusarvio tässä suunnitelmassa nousi 1,180,000 mark-
22678: kaan, jonka vuoksi yritys liian kalliina raukesi. Pari ker-
22679: taa senjälkeen on asia ollut esillä hallituksessa samalla tu-
22680: loksella. Eduskunnassa herätettiin vuoden 1907 valtiopäi-
22681: villä kysymys varojen myöntämisestä puheena olevan suon
22682: kuivatukseen, mutta raukesi asia silloinkin etupäässä kuivaus-
22683: suunnitelmien vanhentumisen vuoksi.
22684:      Tämän jälkeen ovat paikkakunnan maamiesseurat ja suon
22685:                    VIII, 25. -   Pullinen y. m.              685
22686: 
22687: rantamilla asuvat talolliset ruvenneet asiata ajamaan ja pitä-
22688: neet useita yhteisiä kokouksia. Tuloksena näistä kokouksista
22689: on Viipurin läänin kuvernöörille kesäkuusl:la 1908 jätetty
22690: useiden kymmenien tilallisten allekirjoittama kirjelmä, jossa
22691: anotaan, että suo valtion varoilla seikkaperäisesti tutkittaisiin
22692: ja että sen kuivattamiseksi laadittaisiin täydellinen suunni-
22693: telma. Tähän anomukseen onkin suostuttu ja Senaatin mää-
22694: räyksestä on maanviljelysinsinööri nyt suorittanut anotun
22695: tutkimuksen.
22696:     Tutkimuksen johdosta annetusta lausunnosta selviää, että
22697: koko suoalue on hyötymaa ta. Veden vaivaamia peltoja ja
22698: niittyjä sekä viljelyskelpoisia muita soita on yhteensä 1,910.66
22699: ha ja loput eli 1,786.os ha on rahkasuota. Edellisistä kuu-
22700: luu valtiolle 695.96 ha ja yksityisille maanomistajille 1,214.7o
22701: ha. Rahkasuosta omistaa valtio 1,456.o4 ha ja yksityiset
22702: 330.o2 ha. Pelto- ja niittymaat sekä mutasuot ovat laadultaan
22703: parhaita viljelysmaita, mutta rahkasuolta valuva vesi tekee
22704: niiden viljelemisen mahdottomaksi. Rahkasuolla, jösta myös-
22705: kin Suoviljelysyhdistys on antanut lausuntonsa, on laajoja
22706: alueita, jotka sopivat turvepehkun valmistamiseen. Myöskin
22707: polttoturpeeksi sopivaa turvetta löytyy paljon. Pohjamaa-
22708: laatuunsa nähden on rahkasuo hyvää, joten senkin viljelemi-
22709: nen täydellisesti kuivattuna ja liian sammalen poistettua on
22710: kyllä mahdollista.
22711:      Kustannukset kuivatuksesta on arvioitu nousevan 312,179
22712: markkaan, josta yksityisten maanomistajain osalle tulisi 43,682
22713: markkaa 12 penniä ja loput jäisi valtion suoritettavaksi.
22714: Hehtaaria kohti tekisivät kustannukset 84 markkaa, jota
22715: maanlaadun hyvyyteen nähden on katsottava hyvin alhai-
22716: seksi ja lausuukin tutkimusinsinööri, että hanke kannattavai-
22717: suuteensa nähden on pidettävä ))sangen puollettavana».
22718:      Kuivatusyrityksen edullisuutta takaa lisäksi se seikka,
22719: että suon asema liikesuhteisiin nähden on mitä edullisin.
22720: Se sijaitsee kahden rautatielinjan - Imatran ja Lappeen-
22721: rannan radan - lähistöllä ja vesireitin - Saimaan kanavan
22722: 686         VIII,25, -   Konnansuon kuivattaminen.
22723: 
22724: - varrella, joten maan tuotteiden pois kulettaminen on mitä
22725: helpoin. Myöskin on otettava huomioon, että suon ympäris-
22726: töt ovat tiheästi asuttuja seutuja, joten voipi varmuudella
22727: edellyttää, että suo kuivattuna tulee kyllä viljelykseen ote-
22728: tuksi.
22729:      Edellisen ohella on lisäksi pantava painoa sille seikalla,
22730: että suon ympäristön asukkaat ovat vähävaraisia pikkuvilje-
22731: lijöitä, jotka omasta alotteestaan ja omasta toimestaan eivät
22732: saa näin suurta yritystä läpiajetuksi, vaan että koko työ olisi
22733: valtion toimesta suoritettava ja yksityisten osuus kustannuk-
22734: sista vasta jälkeenpäin hyötynsä mukaan kultakin kannettava.
22735:      Ylläolevan nojalla saamme kunnioittaen kehottaa Edus-
22736: kuntaa anomaan,
22737: 
22738:                 että Konnunsuo viipymättä raltion toimesta
22739:              kuivattaisiin ja että tarkoitusta varten en~i vuo-
22740:              den menoa1-vioon otettaisiin 312,179 markan
22741:              menoerä.
22742: 
22743:       Helsinki, helmikuun 17 p:nä 1914.
22744: 
22745:         Erkki Pullinen.                     E. Sinkko.
22746:                     Pekka Ikonen.
22747:                                                                   687
22748: 
22749: VIli, 26. -    Anom. ehd. N:o 68.
22750: 
22751: 
22752: 
22753: 
22754:               Pullinen, Erkki, y. m.: Valtion maanviljelys-
22755:                  tarkoituksiin harjoittaman            lainausliikkeen
22756:                  uudestaan järjestämisestä.
22757: 
22758: 
22759:                  S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
22760: 
22761:     Viittaamalla niihin perusteluihin, jotka löytyvät v. 1907
22762: valtiopäiville jätetyssä anomusehdotuksessa (Liitteet VIII, siv.
22763: 209-212) sekä nojautumalla 1909 toisten valtiopäiväin val-
22764: tiovarainvaliokunnan valtiovarain tilaa koskevassa mietinnös-
22765: sään valtion lainausliikkeen johdosta antamiin lauselmiin,
22766: saamme eduskunnalle kunnioittaen ehdottaa anottavaksi,
22767: 
22768:                  että valtion maanviljelystarkoituksiin harjoit-
22769:               tama lainausliike enemmän kuin tähän saakka
22770:               kohdistettaisiin pienviljelijöihin, ja
22771:                  että lainausvaroja nykyisestään lisättäisiin.
22772: 
22773:    Helsingissä, 17 p:nä helmikuuta 1914.
22774: 
22775:       Erkki Pullinen.        Reinh. Grönvall.
22776:       Pekka Ikonen.          M. Tuomela.
22777:       Akseli Rauanheimo.     E. V. Pehkonen.
22778:                  j. G. Hirvensalo.
22779: 688
22780: 
22781: VIli, 21. -        Anom. ehd. N:o 69.
22782: 
22783: 
22784: 
22785: 
22786:               Sinkko, E., y. m.: Uudisviljelyslainoiksi käy-
22787:                     tettävien valtio1.:arojen lisäämisestä.
22788: 
22789: 
22790:                     S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
22791: 
22792:     Suomen Valtiokonttorin maanviljelyslainavaroista annetaan
22793: erinäisten säännösten mukaan yksityisille maanviljelijöille 3 If 2
22794: Of0 vuotuista korkoa vastaan lainoja, jotka vaihtelevat suuruu-
22795: deltaan 1,500-10,000 markkaan, mitkä lainat ovat takaisin
22796: maksettavat vuotuisilla kuoletusmaksuilla noin 20 vuoden ku-
22797: luessa.
22798:     Vuoteen 1907 ei maksamatta olevien lainojen määrä saa-
22799: nut nousta yli 400,000 markan. Armollisella määräyksellä
22800: 31 päivältä heinäkuuta 1907 siirrettiin kuitenkin tähän ra-
22801: hastoon entisten lisäksi 200,000 markkaa, joten Valtiokontto-
22802: rin käytettäväksi viljelyslainoihin tuli kaikkiaan 600,000 mark-
22803: kaa, jota summaa suuremmaKsi maksamatta olevien lainojen
22804: yhteinen summa ei nykyään saa nousta.
22805:     Vuoden 1910 kesäkuun loppuun on näitä lainoja annettu
22806: seuraavat määrät:
22807: 
22808:               V. 1891                   Smk. 39,600: --
22809:               » 1892                      »  25,650:-
22810:               » 1893                     »   38,000:-
22811:               ,. 1894                     »  94,600:-
22812:               )) 1895                     »  89,:WO:-
22813:                » 1896                    »   33,500:-
22814:               )) 1897                    ))  34,700:-
22815:               )) 1898                    ))  17,000:-
22816:                    VIII, 21. -   Sinkko y. m.              689
22817: 
22818:             V. 1899                Smk.7,000: --
22819:             » 1900                    14,000:-
22820:                                      ))
22821: 
22822: 
22823: 
22824:             » 1901               »     8,500:-
22825:             » 1902               »    38,300:-
22826:             ))  1903                  29,450:-
22827:                                      ))
22828: 
22829: 
22830:             ))  1904                  62,500:-
22831:                                      ))
22832: 
22833: 
22834:             ))  1905             »    59,900:-
22835:             ))  1906             »    36,100:-
22836:             » 1907               ,.   93,950:-
22837:              )) 1908                  88,850:-
22838:                                      ))
22839: 
22840: 
22841:             ))  1909             »    84,150:-
22842:             ))  1910                  2--1.000:-
22843:                                      ))
22844: 
22845: 
22846: 
22847: 
22848:                        Yhteensä Smk. 918,950:-
22849: 
22850:     Näiden lainojen avulla, jotka annetaan ainoastaan määrätyn
22851: viljelyssuunnitelman toteuttamiseksi ja joiden tarkoitukseensa
22852: käyttämistä tarkoin valvotaan, on laajoja aloja viljelykselle
22853: valmistettu ja saatu niistä todellista hyötyä, vaikka suhteelli-
22854: sesti pienet varat ovatkin olleet käytettävissä. Kokemus on
22855: myöskin osoittanut, että tämä lainausliike ei ole tuottanut
22856: valtiolle minkäänlaista tappiota.                       '
22857:      Voimassa olevien säännösten mukaan voidaan kysymyk-
22858: sessä oleviin lainoihin käyttää ainoastaan lainojen kuoletus-
22859: maksut, jotka vuosittain tekevät noin 35,000 markkaa, mutta
22860: ei kertyneitä korkovaroja. Olisi erittäin suotavaa ja maan-
22861: viljelykselle suureksi hyödyksi, jos vastaisuudessa saataisiin
22862: käyttää uusiin lainoihin ne korkovarat, jotka lainoista kerty-
22863: vät, niinkuin on asianlaita meijeri- ja kansakoululainoihin
22864: nähden. Täten tulisi vuosittain lainaukseen käytettäviä va-
22865:  roja olemaan noin 65,000 markkaa, joten hyödyllistä lainaus-
22866: liikettä voitaisiin suuremmassa määrässä harjoittaa.
22867:      Kuten edelläolevista numeroista käy selville, on lainoja
22868: 20 vuoden kuluessa annettu kaikkiaan 918,950 markkaa, jo-
22869: ten vuotuinen keskimäärä tulee olemaan noin 45,947 mark-
22870: kaa.
22871: 690              VIII, 21. -   Uudisviljelyslainta.
22872: 
22873:     Vuonna 1910 valtiokonttori alisti senaattiin 200,000 mar-
22874: kan siirtämisestä tähän rahastoon ja että myöskin lainoista
22875: kertyneet korkovarat saataisiin vast'edes käyttää lainaukseen,
22876: koska entiset varat olivat jotensakin loppuun käytetyt ja
22877: useampia kymmeniä anomuksia oli silloin valtiokonttoriin
22878: jätetty. Yllämainitun valtiokonttorin alistuksen senaatti kui-
22879: tenkin hylkäsi v. 1912.
22880:     Asian näin ollen on valtiokonttori ollut pakotettu huo-
22881: mattavassa määrin supistamaan näiden lainojen myöntämistä.
22882:     Koska lainojen kysyntä on edelleen lisääntynyt, joten
22883: niiden luku saattaa nyt nousta useampiin satoihin ja kun
22884: lainan anojista sangen moni, vähävaraisena maamiehenä, on
22885: lainahankkeissaan tuottanut itselleen melkoisia kustannuksia
22886: odottaessaan kyseeliisiä lainoja vuosikausia, tietämättä voi-
22887: vatko toivottua tulosta laisinkaan saavuttaa, niin kaiken sen
22888: perusteella mitä edellä olemme esiintuoneet kunnioittaen eh-
22889: dotamme anottavaksi,
22890: 
22891:                  että valtiokonttorin hoidossa olevasta lai-
22892:              nausrahastosta edelleen uutisviijelyslainoja yksi-
22893:              tyisille maanviijelijözlle myönnettäisiin ja mai-
22894:              nittuja lainavaroja mahdollisuuden mukaan li-
22895:              sättäisiin, sekä
22896:                  että ennen myönnetyistä lainoista kertyneet
22897:              komt myöskin kyseessä olevit:n tarkoituksiin käy-
22898:              tettäisiin.
22899: 
22900:       Helsingissä 16 p:nä helmikuuta 1914.
22901: 
22902:         E. Sinkko.                  K. E. Linna.
22903:         M. Latva.                   j. Kaskinen.
22904:         Heikki Ritavuori.           Pekka Hälvä.
22905:         S. Heiskanen.               P. Paavolainen.
22906:         Martti Kykkling.            Kyösti Kanniainen.
22907:         Pekka Pennanen.             P. Ahmavaara.
22908:                                                            691
22909: 
22910: VIli, 28. -    Anom. ehd. N:o 86.
22911: 
22912: 
22913: 
22914: 
22915:               Kokko, P. j., y. m.: Nautakarjatuberkuloo-
22916:                 sin vastustamisesta ja sen tuottamain vahin-
22917:                 kojen ko1·vaamisestcz.
22918: 
22919: 
22920:                 S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
22921: 
22922:      Kun viime vuosina on nautakarjoissamme ruvettu ylei-
22923: semmin toimittamaan tuberkuliinitarkastuksia, on saatu sel-
22924: ville, että karjat muutamilla seuduilla ovat olleet arvelutta-
22925: vassa määrin nautakarjatuberkuloosin saastuttamia. Tauti
22926: esiintyy runsaammin yleensä seuduilla, mihin aikaisemmin
22927: on tuotu, tavallisesti ensin johonkin hoviin, ulkolaista karjaa
22928: ja siitä levitetty sitä ympäristöön. Niinpä on tutkituista
22929: karjoista muutamilla seuduin, esim. osissa Käkisalmen ja
22930: Äyräpään kihlakuntia, enemmän kuin puolet olleet taudin
22931: saastuttamia, kuten ne tiedot osoittava~ jotka olemme tilai-
22932: suudessa asianomaiselle valiokunnalle esittämään.
22933:      Kun asiantila on tällainen, täytyy silloin näihin seutui-
22934: hin nähden toivoa voimakkaampia toimenpiteitä vaitionkin
22935: puolelta taudin levenemisen ehkäisemiseksi, sillä jos tauti
22936: saa edelleenkin levitä, voi se tuottaa yhä laajemmilla aloilla
22937: suuria vaurioita yksityisille karjanomistajille sekä kansanta-
22938: loudellista tappiotakin. Kun tauti tuhoisana esiintynee vielä
22939: rajotetummilla alueilla, eivät nämä erikoistoimenpiteet tuot-
22940: tane suurempia vaikeuksia eikä kustannuksiakaan.
22941:     Ensinnäkin olisi saatava toimitetuksi tarkka tutkimus tau-
22942: din saastuttamista karjastoista ja taudin levenemisestä. Tämä
22943: 692           VIli, 28. -   Nautakarja tuberkuloosi.
22944: 
22945: kaivannee ssianomaisen eläinlääkärin avuksi paikallista asian-
22946: harrastusta, koska nykyisin voimassa oleva asetus ei oikeuta
22947: tutkimuksen toimittamista ilman, että karjanomistaja on siihen
22948: suostunut. Kun perinpohjainen desinfisioiminen vaatii suurta
22949: huolellisuutta, eikä voine ajatella, että eläinJääkäri ehtii kysy-
22950: myksessä olevissa tapauksissa sen toimittamista riittävästi
22951: valvomaan, olisi hänelle saatava siinä apua. Samoin olisi
22952: desinfisioimisaineet ja välineet annettava valtion puolesta.
22953: Kun näillä paikkakunnilla tulisi varmaankin moni vähäva-
22954: rainenkin karjanomistaja tutkimusten perusteella pakoitetuksi
22955: teurastamaan ehkä suurimman osan karjaansa, ja kun se
22956: korvaus, jonka valtio nykyisen asetuksen mukaan tällaisissa
22957: tapauksissa antaa, ei voi vastata syntynyttä vahinkoa, olisi
22958: valtion puolesta erikoishakemuksesta rhyönnettävä näille vähä-
22959: varaisemmille ja suurempaa tappiota kärsinaiHe karjanomista-
22960: jille ylimääräistä korvaustakin.
22961:      EdeHä olevan johdosta rohkenemme kunnioittavimmin eh-
22962: dottaa että eduskunta Keisarilliselta Majesteetilta anoisi,
22963: 
22964:                  että sellaisilla seuduilla, missä nautakarja-
22965:              tuberkuloosia esiintyy suuremmassa määrin, olisi
22966:              valtion kustannuksella pantava toimeen perus-
22967:              teellinen tarkastus sekä korvattava tartunnan
22968:              takia hävitettäviksi määrätyt elukat.
22969:       Helsingissä, helmikuun 18 p:nä 1914.
22970: 
22971:        J. P. Kokko.                   Erkki Pullinen.
22972:                             Yrjö Kiuru.
22973:                                                              693
22974: 
22975: VIli, 29.    Anom. ehd. N:o 87.
22976: 
22977: 
22978: 
22979: 
22980:             Kokko, P. j. ja Pehkonen, E. Y.: Tarttu-
22981:                 vien kotieläintautien ehkäisemisestä.
22982: 
22983: 
22984:                 S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
22985: 
22986:      Maataloutemme vakavaraisuus riippuu nykyaikana suu-
22987: resti karjataloudesta ja sen tuottavaisuudesta. Sikäli kuin
22988: karjataloudessa sattuu häiriöitä, tuntuvat niiden seuraukset
22989: maataloudessa kokonaisuudessaankin. Varsin yleiseksi ovat
22990: käyneet viime vuosina vauriot karjatalouksissarume sen kautta,
22991: että muutamat tarttuvat taudit ovat päässeet, varsinkin toi-
22992: silla seuduilla, suuresti leviämään.
22993:      Asetukset, jotka koskevat näitten tautien ehkäisemistoi-
22994: menpiteitä, ovat vuodelta 1904. Jo v. 1903 oli Keisarilli-
22995: nen Senaatti asettanut komitean valmistamaan ehdotusta sel-
22996: laiseksi asetukseksi tahi sellaisiksi toimenpiteiksi, joihin olisi
22997: ryhdyttävä niiden tarttuvien kotieläintautien torjumiseksi,
22998: joita ei oltu käsitelty niissä asetusehdotuksissa, jotka olivat
22999: v. 1904 asetuksen perusteena. Kun tämän komitean teke-
23000: mästä ehdotuksesta oli v. 1906 pyydetty eri tahoilta lausun-
23001: toja, huomattiin niiden johdosta tarpeelliseksi asettaa uusi
23002: komitea tekemään ehdotusta muutoksiksi v. 1904 annettuun
23003: asetukseen ja tarkastamaan aikaisemmin komitean laatimia
23004: ehdotuksia. Tämän komitean mietintö on valmistunut v.
23005: 1908 ja on siitäkin erinäisiä lausuntoja pyydetty, mutta siinä
23006: esitettyä asetusehdotusta ei ole vielä vahvistettavaksi esitetty.
23007:      On näin ollen itsestään selvää, että eläinlääketieteen no·
23008: 694           Vlll,29. -   Tarttuvat kotieläintaudit.
23009: 
23010: pean kehityksen vuoksi osa niistä säädöksistä, jotka tällöin
23011: katsottiin tieteen viimeisten ennätysten kanssa täysin sopu-
23012: sointuisiksi, nykyään jo vaatii muovailua ja muutoksia. Sillä
23013: menestyksellisen taistelun onnistuminen näitä tauteja vastaan
23014: edellyttää luonnollisesti, että niitä koskevat asetukset tarkoin
23015: kulkevat tieteen kehityksen ja käytännössä saadun kokemuk-
23016: sen tasalla. Olisi senvuoksi sangen suotavaa, että ennenkuin
23017: kyseessä oleva asetusehdotus voittaa lain voiman, sen eri
23018: tauteja koskevat määräykset joutuisivat uuden harkinnan
23019: alaisiksi, jotta mahdolliset vajanaisuudet ja puutteet tulisivat
23020: ajoissa korjatuiksi. Etupäässä tarkoittaa tämä nautakarjatu-
23021:  berkuloosia koskevia säädöksiä. Viime vuosien järjestelmäm-
23022: sestä taistelusta tätä tautia vastaan lienee nimittäin saatu
23023: siksi paljon uusia kokemuksia ja näkökohtia, että olisi suo-
23024: rastaan virhe, jos ne jätettäisiin huomioonottamatta uutta
23025: asetusta tarttuvista kotieläintaudeista laadittaessa. Veisi
23026: liian pitkälle yksityiskohtaisemmin kajota kaikkiin edellä
23027: viitattuihin seikkoihin. Mainitkaamme vain yhtenä esimerk-
23028: kinä tuo tärkeä kysymys korvauksen myöntämisestä tuberku-
23029: loosin takia teurastetuista eläimistä, minkä seikan onnelli-
23030: sella ratkaisulla on sekä valtion että karjanomistajain talou-
23031: den kannalta suuri merkitys. Lisäksi on joukko muita ky-
23032: symyksiä, jotka sekä talouteen että itse taudin vastustami-
23033: seen nähden ovat siksi tärkeitä, että niiden selvittely ja ase-
23034: tuksella määrääminen on tuiki välttämätöntä.
23035:      Toinen suurta tuhoa tuottava karjatauti on tarttuva luo-
23036: mistauti. Sitä koskeva asetus on voimassa tosin vasta vuo-
23037: delta 1910, mutta kokemus on osottanut, että senkin mää-
23038: räykset ovat jo pikaisen ja perinpohjaisen tarkistuksen tar-
23039: peessa.
23040:     Asian näin ollen olisi sangen suotavaa, että ennen kuin
23041: komitean mietintöön vuodelta 1908 sisältyvä ehdotus uudeksi
23042: asetuksi tarttuvista kotieläintaudeista voittaa lain voiman, siinä
23043: olevat säädökset eri tauteihin nähden otettaisiin uuden har-
23044: kinnan alaiseksi.
23045:              VIII, 29. -   Kokko ja Pehkonen.           695
23046: 
23047:    Kaiken tämän perusteella rohkenemme kunnioittavimmin
23048: pyytää eduskuntaa anomaan,
23049: 
23050:               että hallitus ottaisi uudelleen harkittavaksi
23051:           komitean v. 1908 t•almistaman ja tarttuvien
23052:           kotieläintautien ehkäisemistä Suomessa tarkoit-
23053:           tavan asetusehdotuksen sekä että eduskunnalle
23054:           annettaisiin ensi tilassa tästä armollinen esitys.
23055:    Helsingissä 17 p. helmikuuta 1914.
23056: 
23057:     J. P. Kokko.                   E. V. Pehkonen.
23058: 696
23059: 
23060: VIli, ao. -    Anom. ehd. N:o 18.
23061: 
23062: 
23063: 
23064: 
23065:               Pulkkinen, Salomo, y. m.: Määrärahan
23066:                  myöntämisestä maanviljelyksen ja karjanhoi-
23067:                  don elvyttämiseksi KaJaanin kihlakunnassa.
23068: 
23069: 
23070:                  S u o m e n E d u s k u n n a II e.
23071: 
23072:     Viittaamalla niihin perusteluihin, jotka liittyvät vuoden
23073: 1911 valtiopäivillä jätettyyn anomusehdotukseen n:o 79 (Liit-
23074: teet Vlli, siv. 65), joka anomusehdotus uudistettiin vuosien
23075: 1912 ja 1913 valtiopäivillä, rohkenemme ehdottaa että edus-
23076: kunta päättäisi anoa,
23077:                   että Kajaanin kihlakunnan maanviljelyksen,
23078:               karjanhoidon sekä näitten sivuelinkeinojen el-
23079:               vyttämiseksi ensitilassa perustettaisiin erityinen
23080:               500,000 markan rahasto, josta kunnille myön-
23081:               nettäist:in lainoja kahdenkymmenen vuoden ta-
23082:               kaisinmaksuvelvollisuudella; sekä
23083:                    että Kajaanin maanviljelys.<;euralle myönnet-
23084:               tät".siin kahdenkymmenen vuoden aikana erityi-
23085:               nen 10,000 markan määräraha yhden agronoo-
23086:               min ja useamman maanviljelysneuvojan palk-
23087:               kaamiseksi.
23088:       Helsingissä, 14 päivänä helmikuuta 1914.
23089:         Salomo Pulkkinen.    Oskari Partanen.
23090:                    K. V. jäykkä.
23091:  VALTIOPÄIVÄT
23092:                   1914
23093: 
23094:             LIITTEET
23095:                     IX
23096: TYÖVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUS-
23097:    KUNTAESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
23098: 
23099: 
23100: 
23101: 
23102:              HELSINOISSA 1914
23103:           TYÖVÄEN KIRJAPAINOSSA.
23104:                         A.
23105: 
23106: Työttömyyden lieventämistä tarkoittavia eduskunta-
23107:          esityksiä ja anomusehdotuksia.
23108:                                                            701
23109: 
23110: IX, 1. -   Anom. ehd. N:o 4.
23111: 
23112: 
23113: 
23114: 
23115:             Walpas-Hänninen, Edvard, y. m.: Apura-
23116:                han myöntämisestä, ;"aettavaksi Suomen Am-
23117:                mattijär;"estön kautta, työnpuutteen takia hä-
23118:                tää kärsivien avustamiseksi.
23119: 
23120: 
23121:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
23122: 
23123:     Suuret määrät Suomen kansalaisia on pakotettu hank-
23124: kimaan toimeentulonsa palkkatyöllä. Osalla heistä on pi-
23125: tempiaikaisia toimia, mutta suuri osa on työn kestävyyteen
23126: nähden hyvin epävarmassa asemassa. Heitä erotetaan töistä
23127: milloin sattuu, otetaan taasen johonkin työhön, kunnes taas
23128: erotetaan ehkä jo viikon, päivän tai jonkun tunnin kulut-
23129: tua. Eräinä aikoina voi työttömiksi pakotettujen luku-
23130: määrä kohota yhdellä ja samalla paikkakunnalla satoihin
23131: ja jopa tuhansiinkin. Samaan aikaan saattaa olla Suomen
23132: toisilla paikkakunnilla liikaa työvoimaa. Työmarkkinoista
23133: ei anneta edes riittäviä tietoja työtä etsiville. He joutuvat
23134: usein kiertelemään seudulta toiselle, kaupungista kaupun-
23135: kiin tai kylästä kylään ja talosta taloon tiedustellen tur-
23136: haan työtä, tai odottelevat he joillakin paikkakunnilla, joissa
23137: luulevat tulevan töitä.
23138:     Siitä, kuinka paljon Suomessa eri kuukausina, vuosi-
23139: neljänneksinä, vuosina tai erityisinä aikoina on työttömiä,
23140: ei viitsitä valtion eikä kuntain toimesta hankkia edes osa-
23141: puilleenkaan tyydyttävää tilastoa. Eräissä kaupungeissa on
23142: 702           IX, 1. -   Työttömäin avustaminen.
23143: 
23144: sentään kunnallisia työnvälitystoimistoja, joiden selostuk-
23145: sissa on vaillinaisia viittauksia työmarkkinain tilasta. Vuonna
23146: 1911 jätettiin sellaisiin toimistoihin 22,086 työhakemusta,
23147: mutta paikkoja täytettiin ainoastaan 9,388, joten enin osa
23148: noista työhakemuksista oli tehty turhaan. Vuonna 1912
23149: oli työhakemusten ja täytettyjen paikkojen suhde seuraa-
23150: vissa kunnallisissa työnvälitystoimistoissa seuraava:
23151: 
23152:                                                          Sadasta
23153:                                   Työhake-   Täytettyjä
23154:                                                         hakijasta
23155:                                    muksia     paikkoja sai työtä
23156: 
23157: Helsingin                          12,815     6,231        49
23158: Turun                               1,995       446        22
23159: Tampereen.                          1,932       689        36
23160: Viipurin.                           3,036       873        29
23161: Porin                                 261       122        47
23162: Vaasan                              1,525       736        48
23163: Oulun                                 532       296        55
23164: 
23165:     Siis paras tulos oli, että Oulussa voitiin toimittaa vain
23166: 55 paikkaa 100 työnhakua kohti, mutta Turussa sen sijaan
23167: ainoastaan 22. Helsingin toimistossa turhaan tehtyjen ha-
23168: kemusten määrä oli 5,574, eli siis pelottavan suuri. Raken-
23169: nusteollisuuden miespuolisten työläisten 1,633 hakemuksesta
23170: johti siellä vain 431 työn saantiin, miespuolisten apurityö-
23171: läisten 3, 726 hakemuksesta 2,121 ja kauppa-alalla olevien
23172: miespuolisten 136 hakemuksesta ainoastaan 5. Talous-
23173: toimissa olleet naiset olivat jättäneet 3,333 työhakemusta,
23174: mutta vastaavia toimia oli täytetty vain 1,943. Hätä koski
23175: myös nuoriin; oppilaiden ja apulaisten 122 työhakemusta
23176: vastaan oli paikkoja annettu ainoastaan 18.
23177:     Vuonna 1913 oli Suomessa alituisesti työn puutetta.
23178: Siten kesäkuukausinakin. Sitä osottavat hiukan kunnallis-
23179: ten työnvälitystoimistojen selostelut esim. sen kolmannelta
23180: neljännekseltä eli heinä-, elo- ja syyskuulta.
23181:               IX, 1. -   Walpas-Hänninen y. m.               703
23182: 
23183:                                                       Sadasta
23184:                                  Työhake- Täytettyjä hakijasta
23185:                                   muksia työpaikkoja sai työtä
23186: Helsinki .                        3,616     2,169       60
23187: Turku                               316        76       24
23188: Tampere.                            465       207       45
23189: Viipuri                             619       231       37
23190: Vaasa.                              465       223       48
23191:     Noista 3,616 Helsingin toimistoon jätetystä hakemuk-
23192: sesta oli syyskuulla jätettyjä 1,661, joista vain 870 oli täy-
23193: tetty. Siis yhden kuukauden ajalla oli jo silloin tehty pää-
23194: kaupungin toimistoon 791 työhakemusta turhaan. Jouluun
23195: mennessä lisääntyi siellä ja muualla Suomessa työttömien
23196: lukumäärä. Lukuisat perheet ja yksityisetkin kärsivät ko-
23197: vaa puutetta. Helsingin rakennustyöväen järjestöjen täytyi
23198: asettaa Työttömyyskomitea, joka ryhtyi ottamaan vastaan
23199: ilmotuksia työttömistä ja toimittamaan hätää kärsiville avus-
23200: tusta. Vuoden 1914 tammikuun 24 päivään mennessä oli
23201: tuolle komitealle ilmotettu 1,093 työnpuutteessa olevaa,
23202: joista 277 oli naisia ja 816 miehiä. Timotettujen perheen-
23203: jäsenten lukumäärä oli yhteensä 3,222. Helsingin kunnan
23204: toimesta oli järjestetty saman kuun 29 päiväksi työttömien
23205: lasku, siten että oli levitetty erityisiä kyselykaavakkeita ja
23206: ilmotettu, missä määrätyissä paikoissa otettiin täytettyinä
23207: vastaan niitä ja samalla uusia työttömyyden ilmotuksia.
23208: Tämäkin ainoastaan vapaaehtoiseen ilmottautumiseen pe-
23209: rustuva tietojen keräys antoi tuloksen: Helsingissä ilmot-
23210: tautui 215 työtöntä naista ja 1,184 työtöntä miestä eli
23211: yhteensä 1,399 työtöntä. Kun perheellisten ilmottautunei-
23212: den muut perheenjäsenet ja muut työttömien elätettävät
23213: lisätään tuohon määrään, kohoaa luku jo suureksi. Ei-
23214: vätkä siinä ole suinkaan kaikki sanottuna keräyspäivänä
23215: Helsingissä työttöminä olleet, sillä mainitunlaisella keräys-
23216: tavalla ei saada yleensäkään kaikkia työttömiä luetteloihin,
23217: vielä vähemmän sitä ensi kertoja käytettäessä.
23218: 704           IX, 1. -   Työttömiin avustaminen.
23219: 
23220:      Suomen useista muista kaupungeista saadut tiedot osot-
23221: tavat, että niissäkin on runsaasti työttömiä. Maaseuduilta
23222: on samanlaisia viestejä. Pakollisesta työn puutteesta kär-
23223: sivien määrä on Suomessa kaikesta päättäen nykyään pe-
23224: lottavan suuri. Melkoinen määrä heistä on ollut puolen
23225: vuoden ajalla joko yhtä mittaa tai pienillä keskeytyksillä
23226: viikkokausia ilman ansiota, monet yli kolmekin kuukautta.
23227: Jotkut ovat läpäisseet vanhoilla säästöillään, myömällä tai
23228: panttaamalla tarpeelliset kotitavarat, ehjät vaatteet ja työ-
23229: kalutkin. Lukuisat työttömiksi joutuneet ovat kuitenkin
23230: ennen töissä ollessaan saaneet niin perin pieniä palkkoja,
23231: että säästäminen huonon ajan varakai on ollut kerrassaan
23232: mahdoton. Hätä on ahdistanut heitä melkein kohta, kun
23233: he ovat joutuneet työnpuutteeseen.
23234:       Yhteiskunnan velvollisuutena olisi toki turvata jäsen-
23235:  tensä elämisoikeutta. Suomen kunnissa ovat kuitenkin
23236:  vääryyteen perustuvan äänioikeusjärjestelmän nojalla val-
23237:  lassa varakkaat kansankerrokset. Katkeroittava kokemus
23238:  on osottanut, että he eivät välitä hätää kärsivien työläisten
23239:  kohtalosta paljon ensinkään. Osaksi siitä on ollut seuraus,
23240:  että kunnat joko eivät ole ollenkaan tai ovat ainoastaan
23241:  perin vähässä määrässä käyttäneet niitä keinoja, joilla voisi
23242:  ehkäistä ja vähentää pakollista työttömyyttä tai lieventää
23243:  sen seurauksia.
23244:       Suomen Eduskunnalta olisi voinut odottaa enemmän,
23245:  syystä että se on valittu laajahkolla äänioikeudella. Vuo-
23246:  den 1908 toisilla valtiopäivillä päätti se anoa, että valtion
23247:  töitä koetettaisiin entistä enemmän järjestää eri vuosille ja
23248:  vuodenajoilla siten, ettei työttömyys lisääntyisi niiden kautta,
23249:  vaan päinvastoin vähenisi, ja että niissä valtion töissä, joita
23250:  erityisesti toimeenpannaan työttömyyden johdosta, makset-
23251:  taisiin, mikäli mahdollista, vastaavassa työssä paikkakun-
23252:  nalla kulloinkin tavallinen työpaikka. Valtion töissä voi-
23253:   taisiin epäilemättä panna tuossa anottua töiden järjestelyä
23254:   käytäntöön. Niin ei ole huomattavassa määrässä tehty.
23255:               IX, 1. -   Walpas-Hänninen y. m.            705
23256: 
23257: Päinvastoin on valtion varojen hoidossa esiintyneiden epä-
23258: säännöllisyyksien ynnä muiden valtiokoneistossa olleiden
23259: epäkohtain takia usein tapahtunut niin, että valtion töistä
23260: on huonoina työn saannin aikoinakin, kuten esim. tänä
23261: talvena, syösty melkoisia määriä työläisiä pois ja jätetty
23262: pitkiksi väliajoiksi kiertelemään tai odottamaan työttöminä.
23263: Mainittujen valtiopäivien vielä tekemä anomus, että milloin
23264: kunta suuremmassa määrin panisi toimeen työttömyyden
23265: aiheuttaman hädän lieventämiseksi tarpeellisia, sopivasti
23266: järjestettyjä aputöitä, niihin valtion varoista myönnettäisiin
23267: tarvittava avustus, aiheutti sen verran toimenpidettä, että
23268: hallitus kyseli kaupunginvaltuustojen, kunnallislautakun-
23269: tien, kuvernöörien ja vaivaishoidon viranomaisten mieltä
23270: sen johdosta. Useat vastauksia lähettäneet kuitenkin vas-
23271: tustivat valtion varojen käyttämistä mainitulla tavalla työt-
23272: tömien avustamiseen, vaikkakin se tapa oli mitä vaatimat-
23273: tomin. Vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä päätti edus-
23274:  kunta, että valtion kulunkiarvioon on otettava 200,000
23275:  markan määräraha työttömyyden vähentämiseksi ja työttö-
23276:  myydestä aiheutuvan hädän lieventämiseksi. Valitettavasti
23277:  liitti eduskunnan porvarillinen enemmistö tuohon päätök-
23278:  seen ehdon, että myönnetty määräraha oli käytettävä kun-
23279:  tien välityksellä. Hallitus pahensi sitä vielä lisäyksellä,
23280:  että sanotusta määrärahasta olisi annettava kunnille lai-
23281:  noja, jos ne anoisivat niitä, ja että niillä varoilla toimeen-
23282:  pantaviin töihin ei saisi ottaa työläisiä, jotka olivat otta-
23283:  neet osaa työlakkoihin. Mainitut ehdot ja kuntien vallassa
23284:  olevien haluttomuus vaikuttivat, että työttömät eivät liene
23285:  hyötyneet mitään koko tuosta määrärahasta. Vielä vuo-
23286:  den 1910 valtiopäivillä asetti eduskunnan enemmistö kun-
23287:  tien välityksen ehdoksi työttömyysavun valtiolta saamiselle.
23288:  Vuoden 1911 eduskunnan päätöksessä anotaan, että 1912
23289:  vuoden valtion menoarvioon otetaan 300,000 markan määrä-
23290:  raha hallituksen käytettäväksi osittain apurahoina kun-
23291:  nille, jotka joko tilapäistä työttömien avustusta tai pysy·
23292: 706          IX, 1. -- Työttömäin avustaminen.
23293: 
23294: väisen työttömyysrahaston perustamista tai jo olemassa
23295: olevien avustamista varten sellaisia anovat, osittain avus-
23296: tuksina, joita määrätyssä suhteessa myönnettäisiin sellai-
23297: sille, työväen keskuudessa perustetuille, julkiseen tarkas-
23298: tukseen alistuville kassoille, joista työttömyysavustuksia
23299: kassojen osakkaille jaetaan. Kun tuossa edellytettyjä kas-
23300: soja ei ollut montakaan työväellä vuonna 1911 ja kun
23301: tiedettiin, ettei niitä voi pistää yhtäkkiä pystyyn vuodeksi
23302: 1912, niin oli tuokin jälkimäinen ehto suora este valtion
23303: avun saamiselle työttömyystapauksissa. Samat esteet asetti
23304: eduskunnan enemmistö yhä vielä vuodeksi 1913 usein
23305: mainittuun tarkoitukseen myöntämiensä varojen käyttämi-
23306: selle hyljäten silloinkin taasen työväen edustajien tekemät
23307: ehdotukset. Eduskunnan porvarillisen enemmistön myön-
23308: nytykset työttömien avustamiseksi ovat siis olleet maini-
23309: tuilla valtiopäivillä ainoastaan näennäisiä, kun on vain
23310: osotettu varoja, mutta pantu ne samalla sellaisten ehtojen
23311: taa, ettei ole voinut ajatellakaan työttömien hyötyvän
23312: niistä paljon mitään. Hallitus on mennyt vielä pitem-
23313: mälle. Se ei ole ottanut viime vuosina noita näennäisesti
23314: myönnettyjä määrärahoja edes valtion menosääntöehdotuk-
23315: seen. Se ei ole ryhtynyt huomattavasti muullakaan ta-
23316: valla lieventämään työttömyyden takia hätään joutuneiden
23317: kovaa kohtaloa, vaan on siinäkin suhteessa lyönyt laimin
23318: maan hallitukselle kuuluvan velvollisuuden.
23319:      Kuntien ja valtion jätettyä työttömät melkein oman on-
23320: nensa nojaan on ollut täytymys sitä enemmän vedota yk-
23321: sityisten kansalaisten avuliaisuuteen. Siellä täällä on ase-
23322: tettu avustuskomiteoita. Ne ovat laittaneet liikkeelle avus-
23323: tuksen keräyslistoja, asettaneet joskus kaduille ja toreille
23324: keräyspatoja sekä panneet toimeen huveja, joista voitto on
23325: langennut avustusrahastoon. Lisäksi ovat työväenjärjestöt
23326: koonneet apua keskuqdestaan ja antaneet sitä rahastois-
23327: taan. Noilla ja muilla toimenpiteillä on saatu eräitä tulok-
23328: sia. Esim. jo mainittu Helsingin rakennustyöväen järjestöjen
23329:                IX, 1. -   Walpas-Hänninen y. m.          707
23330: 
23331: Työttömyyskomitea on näihin päiviin asti saanut kootuksi
23332: noin 20,000 markkaa Helsingin työttömille jaettavaksi.
23333: Semmoiset esimerkit ovat ilahuttavia. Mainittu komitea on
23334: kuitenkin voinut jakaa ensimmältä 5 markkaa perheelle
23335: viikossa ja 25 penniä lisää jokaista elätettävää lasta kohti,
23336: sitten 4 markkaa perheen kahta aikuista kohti viikossa ja
23337: lisäksi 75 penniä samassa ajassa kunkin lapsen osalle. Tä-
23338: täkin avustusta oli vähennettävä siten, että aika miksi nuo
23339: erät jaettiin, pitennettiin viikosta yhdeksäksi päiväksi.
23340: Eräälle perheelle, jossa on 2 aikuista ja 10 lasta tekisi
23341: siis avustus yhteensä 11 markkaa 50 penniä 9 päivältä
23342: eli 10,6 penniä henkeä kohti päivältä. Suuresta säästeliäi-
23343: syydestä huolimatta ei tuo komitea, joka on pelastanut
23344: eräitä ilmeisestä nälkätaudista, ole voinut avustaa lähes-
23345: kään kaikkia tarvitsevia. Perheettömille on se voinut an-
23346: taa vain suurimmassa hädässä oleville, niillekin jonkun
23347: markan eriä.
23348:     Sellaiset kokemukset osottavat, että yksityistä avustusta
23349: ei saada parhaillakaan ponnistuksilla riittäväksi. Se pyr-
23350: kii sitäpaitsi vähenemään keräyksen kestäessä kauvan. Ny-
23351: kyisinkin on se vaara. Työttömyyden loppumista sitä vas-
23352: toin ei voida odottaa vielä pitkään aikaan. Yhä kovem-
23353: paan hätään joutuvia tarvitsevia tulee olemaan paljon maa-
23354: liskuulla ja melkoisesti huhtikuullakin.
23355:     Suomen Eduskunnan ensimäisiin velvollisuuksiin kuu-
23356: luisi myötävaikuttaa, että tuhansia niin vaikeaan asemaan
23357: joutuneita uutteria ja kelvollisia kansalaisia avustetaan.
23358: Sen olisi vaadittava, että hallitus antaisi valtion varoista
23359: ensi hätään jonkun isohkon summan ja ryhtyisi myös jär-
23360: jestämään sopivia töitä. Rahat olisi annettava sillä tavalla,
23361: että ne tulisivat nopeasti ja tarkotuksenmukaisesti jaetuiksi
23362: pakollisen työnpuutteen takia todella hätää kärsiville. Suo-
23363: men Ammattijärjestö voisi epäilemättä suorittaa parhaiten
23364: avustuksen jakamisen. Sillähän on osastoja joka taholla
23365: Suomessa ja niillä toimi- ja valiokuntia jo valmiina, jota
23366: 708            IX, 1. -- Työttömäin avustaminen.
23367: 
23368: ·paitsi useat osastot ovat jo asettaneet erityisiä avustustoi-
23369:  mikuntia ja voivat pian asettaa niitä ellei jo ole. Sellaiset
23370:  toimikunnat ovat työläisten itsensä valvonnan alaisia ja
23371:  vastuuvelvollisia tehtävistään heille. Ammattijärjestön toi-
23372:  mikunta on vastuuvelvollinen osastoilleen ja niiden valitae-
23373:  malle edustajakokoukselle. Siten olisi moninkertaiset ta-
23374:  keet, että puheena oleva avustus tulisi jaetuksi mahdolli-
23375:  simman hyvin sekä että sitä voitaisiin ruveta jakamaan
23376:  pian sen saatua. Juuri avunannon joutuisuus on välttä-
23377:  mättömästi tarpeen, kun hätä riehuu ylen uhkaavana.
23378:      Pyydämme kunnioittaen eduskunnan anomaan oikein
23379:  kiireisesti,
23380: 
23381:                  että Suomen valtion varoista annetaan mah-
23382:             dollisimman pian 250,000 markkaa pakollisen
23383:             työnpuutteen takia hätää kärsimään y"outunei-
23384:             den m•ustamiseen, ja
23385:                  että tuo summa annetaan Suomen Ammatti-
23386:             y"äry"estön y"aettavaksi mainituille hätää kärsiville
23387:              Suomen eri osissa.
23388: 
23389:      Ehdotamme myös, että eduskunta huomioonottaen, mitä
23390:  V. J:n 72 §:ssä Keisarin ja Suuriruhtinaan esityksistä sano-
23391:  taan, päättäisi edellä olevan anomuksen käsitellä kiireelli-
23392:  senä, ennen muita alotteita.
23393: 
23394:       Helsingissä, helmikuun 12 p:nä 1914.
23395: 
23396:  Edvard Walpas-Hänninen.      Matti Paasivuori.
23397:                 Oskari Tokoi.
23398:                                                         709
23399: 
23400: IX, 2. -   Edusk. esit. N:o 3.
23401: 
23402: 
23403: 
23404: 
23405:            Paasivuori, Matti, y. m.: Ehdotus laiksi ap1t-
23406:               rahan myöntämisestä työttömyyskassoille.
23407: 
23408: 
23409:               S u o m e n Ed u s k u n n a ll e.
23410: 
23411:     Viitaten vuoden 1912 valtiopäivillä tehdyn eduskunta-
23412: esityksen n:o 48 perusteluihin (Liitteet XI, sivut 3 -12)
23413: sekä lisäämällä lakiehdotukseen uuden 21 §:n, ehdotamme,
23414: että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen Majesteetin vah-
23415: vistettavaksi lähettäisi seuraavan lakiehdotuksen:
23416: 
23417: 
23418:                            Laki
23419:   apurahan myöntämisestä työttömyyskassoille.
23420:                               1 §.
23421:     Työttömyyskassalla tarkoitetaan tässä laissa sellaista
23422: palkkatyöntekijäin apukassaa, joka työttömyyden kohda-
23423: tessa osakkailleen myöntää avustusta ja sitä varten heiltä
23424: kantaa määrätyt maksut.
23425:     Työttömyyskassan toiminta-alue on joko koko maa tai
23426: sen osa, ja voi kassa olla jaettuna paikallisiin osastoihin.
23427: Sellainen kassa voi myöskin olla yhdistettynä yhdistykseen
23428: tai yhdistysten liittoon, jolla on muitakin tarkoituksia, jos
23429: työttömyyskassan toiminta on tarkkaan erotettu yhdistyksen
23430: tai liiton muusta toiminnasta ja kassan toiminnasta tehdään
23431: erityiset tilit.
23432: 710       IX, 2. -   Työttömyyskassain avustaminen.
23433: 
23434:    Työttömyyskassa voi saada apurahaa yleisistä varoista
23435: alempana olevain määräysten mukaan.
23436: 
23437:                               2 §.
23438:     Työttömyyskassalla tulee olla asianomaisen viranomai-
23439: sen vahvistamat säännöt, joissa määrättäköön:
23440:     1) kassan nimi, joka sisältää sanan "työttömyyskassa"
23441: joko erikseen tahi liitettynä muuhun sanaan;
23442:     2) se alue ja se ammatti tai ne ammatit, joihin kassa
23443: ulottaa toimintansa, sekä kassan kotipaikka, jossa sen hal-
23444: litus sijaitsee ;
23445:     3) kassan osakkaaksi pääsemisen ehdot ja mistä syystä
23446: osakas voidaan kassasta erottaa;
23447:      4) kassalle suoritettavat maksut, niiden laskemisen pe-
23448: rusteet ja niiden kantotapa;
23449:     5) osakkaalle kuuluvat oikeudet;
23450:     6) mitä osakkaan tulee noudattaa avustusta hakies-
23451: saan;
23452:      7) miten kassan hallitus, jossa tulee olla vähintään kolme
23453: jäsentä ja tarpeeksi monta varajäsentä, on järjestettävä sekä
23454: kuinka pitkäksi aikaa sen jäsenet ovat valittavat;
23455:     8) kassan toimintavuosi ja sen varain hoitotapa, jolloin
23456: ou erikseen määrättävä vararahaston muodostamisesta ja
23457: käyttämisestä sekä miten varat saatetaan korkoa tuotta-
23458: maan ja kuinka kassan omistamat vakuuskirjat säilytetään
23459: ja katsastetaan ;
23460:     9) kassan hallinnon ja tilien vuotuinen tarkastaminen
23461: sekä päätöksen tekeminen kunakin vuonna hallituksen vas-
23462: tuunvapaudesta;
23463:     10) minkä ajan kuluessa säännöissä määrättävän toi-
23464: mintakauden päätyttyä ja miten on pidettävä kassan var-
23465: sinainen kokous, jossa esitetään hallituksen selonteko kas-
23466: san hallinnosta ja tilasta ynnä muut sellaisen kokouksen
23467: käsiteltäviksi säännöissä määrätyt asiat sekä valitaan h~­
23468: lituksen jäsenet ja varajäsenet niiden sijaan, jotka ovat
23469:                   IX, 2. -   Paasivuori y. m.          711
23470: 
23471: eroaruisvuorossa taikka jotka muusta syystä ovat eronneet,
23472: ynnä tilientarkastajat ja varatarkastajat;
23473:      11) kassan kokousten kokoonkutsuminen sekä tarpeel-
23474: listen tiedonantojen toimittaminen sen osakkaille;
23475:     12) missä järjestyksessä päätös sääntöjen muuttamisesta
23476: on tehtävä ; sekä
23477:      13) missä tapauksessa ja miten kassan saa purkaa sekä
23478: mihin sen säästyneet varat silloin ovat käytettävät, huo-
23479: mioon ottaen ettei niitä saa jakaa kassan osakasten kesken.
23480: 
23481:                               3 §.
23482:     Oikeus päästä työttömyyskassan osakkaaksi on jokai-
23483: sella työntekijällä, joka täyttää kassan säännöissä määrä-
23484: tyt ehdot.
23485:                             4 §.
23486:     Osakkaaksi työttömyyskassaan otettakoon ainoastaan
23487: työntekijä, joka on täyttänyt kuusitoista, vaan ei kuutta-
23488: kymmentä ikävuotta. Vanhempikin henkilö voidaan kui-
23489: tenkin ottaa kassan osakkaaksi, jollei ole kulunut enempää
23490: kuin kolmekymmentä päivää siitä, kun hän erosi toisesta
23491: työttömyyskassasta, jolla on oikeus saada apurahaa ylei-
23492: sistä varoista.                             1
23493:     Sellaisia osakkaita, joille ei tule oikeutta avustuksen
23494: saamiseen, voi kassa vastaanottaa 1 momentissa säädetty-
23495: jen rajoitusten estämättä.
23496:                            5 §.
23497:    Työttömyyskassan osaka!J älköön samaan aikaan olko
23498: osakkaana toisessa työttömyyskassassa, jolla on oikeus
23499: saada apurahaa yleisistä varoista. Tämä määräys ei kui-
23500: tenkaan koske osakasta, jolla ei ole oikeutta avustuksen
23501: saamiseen.
23502:                             6 §.
23503:    Työttömyyskassalla on oikeus ryhmittää osakkaansa am-
23504: matin, työpaikan, perheolojen, asuinpaikan tahi muiden sa-
23505: 712      IX, 2. -   Työttömyyskassain avustaminen.
23506: 
23507: maokaltaisten perusteiden mukaan sekä eri ryhmille mää-
23508: rätä eri suuret osakasmaksut ja avustukset.
23509: 
23510:                              7 §.
23511:     Osakasmaksut ovat niin määrättävät, että ne ynnä tä-
23512: män lain mukaan yleisistä varoista myönnettävä apuraha
23513: todennäköisesti riittävät kassan sitoumusten täyttämiseen.
23514:     Kassan säännöissä on sille varattava oikeus osakasmak-
23515: sujen korottamiseen tahi avustuksen vähentämiseen, jos
23516: tämä osottautuu tarpeelliseksi.
23517: 
23518:                              8 §.
23519:    Työttömyyskassan osakas, joka ei säännöissä määrättä-
23520: vän ajan kuluessa suorita osakasmaksujaan, katsottakoon
23521: kassasta luopuneeksi, älköönkä hänellä olko oikeutta saada
23522: takaisin ennen suorittamiansa maksuja.
23523: 
23524:                               9 §.
23525:    Työttömyyskassan myöntämä avustus suoritettakoon
23526: päiväavustuksena, vuokra-avustuksena tahi matka-avustuk-
23527: sena.
23528:     Avustus annettakoon joko rahassa tahi luonnossa.
23529: 
23530:                              10 §.
23531:     Työttömyyskassan osakas älköön olko oikeutettu saa-
23532: maan avustusta, ennenkuin hän on ollut osakkaana sellai-
23533: sessa työttömyyskassassa, jolla on oikeus saada apurahaa
23534: yleisistä varoista; vähintäin kuusi lähinnä edellistä kuu-
23535: kautta ja siltä ajalta suorittanut säädetyt maksunsa, älköönkä
23536: myöskään ennenkuin hänen työttömyytensä on kestänyt
23537: säännöissä määrättävän odotusajan, joka ei saa olla kol-
23538: mea päivää lyhempi, eikä viittätoista päivää pitempi. Matka-
23539: avustusta voidaan kuitenkin myöntää sellaisellekin osak-
23540: kaalle, joka ei täytä mainittuja ehtoja.
23541:                  IX, 2. -   Paasivuori y. m.             713
23542: 
23543:                              11 §.
23544:     Päivittäistä avustusta kassan säännöissä älköön määrät-
23545: täkö viittäkymmmentä penniä vähemmäksi eikä kolmea
23546: markkaa enemmäksi.
23547:     Säännöissä älköön myönnettäkö päiväavustusta kahden-
23548: toista peräkkäin seuraavan kuukauden aikana maksetta-
23549: vaksi enemmältä kuin yhdeksältäkymmeneltä päivältä.
23550: 
23551:                              12 §.
23552:     Avustus, jonka työttömyyskassa myöntää osakkaalleen
23553: kahdentoista peräkkäin seuraavan kuukauden aikana, älköön
23554: kaikkiaan nousko enempään kuin mitä kassa olisi saman
23555: ajan kuluessa voinut hänelle maksaa päiväavustuksena.
23556: 
23557:                              13 §.
23558:    Työttömyyskassan osakas, jolle kolmena peräkkäin seu-
23559: raavana vuotena on maksettu suurin säännöissä sallittu
23560: avustus, älköön olko oikeutettu saamaan avustusta, ennen-
23561: kuin on kulunut kaksitoista kuukautta ja hän siltä ajalta
23562: on säännöllisesti suorittanut osakasmaksunsa.
23563: 
23564:                              14 §.
23565:     Jos työttömyysavustukseen oikeutettu osakas ottaa suo-
23566: rittaakseen lyhytaikaisen tilapäisen työn, josta hän saa pie-
23567: nemmän työansion kuin se avustus on, minkä hän on oikeu-
23568: tettu kasaalta saamaan, voi kassa myöntää hänelle niin suu-
23569: ren osan tästä avustuksesta, että se ynnä hänen työansionsa
23570: vastaa täyttä avustusta.
23571:                               15 §.
23572:     Työttömyyskassa älköön antako avustusta:
23573:     1) työlakon taikka työsulun aikana osakkaalle, joka on
23574: siihen osallinen ;
23575:     2) sairaalle tai työkyvyttömälle osakkaalle ;
23576:                                                         IX, 2
23577: 714        IX,2. -   Työttömyyskassain avustaminen.
23578: 
23579:     3) osakkaalle, joka kassan hallituksen harkinnan mu-
23580: kaan on pätevättä syyttä eronnut työstään taikka pätevästä
23581: syystä siitä erotettu; älköönkä
23582:     4) osakkaalle, joka ilman kassan hallituksen hyväksy-
23583: mää syytä kieltäytyy vastaanottamasta sen tarjoamaa, hä-
23584: nen kykyänsä vastaavaa työtä, josta maksetaan joko tarif-
23585: fin mukainen tai muuten kohtuullinen palkka.
23586: 
23587:                              16 §.
23588:     Osakkaalle suoritettavan avustuksen laadun ja suuruu-
23589: den määrätköön kussakin tapauksessa työttömyyskassan
23590: hallitus, noudattaen mitä kassan säännöissä siitä on sää-
23591: detty.
23592: 
23593:                           17 §.
23594:     Työttömyyskassalle myöntää Keisarillinen Senaatti ha-
23595: kemuksesta oikeuden saada yleisistä varoista apurahan,
23596: joka tekee kaksi kolmasosaa kassan osakasten lähinnä edel-
23597: lisenä puolenvuoden aikana kassalle suorittamista osakas-
23598: maksuista.
23599:                              18 §.
23600:      Jos työttömyyskassa on myöntänyt avustusta osakkaal-
23601: leen, joka asuu paikkakunnalla, missä on kunnan työn-
23602: välitystoimisto, maksetaan tämän avustuksen nojalla apu-
23603: rahaa yleisistä varoista ainoastaan, jos kassa näyttää, että
23604: työnvälitystoimisto ei ole voinut sinä aikana, jolta avustus
23605: on maksettu, hankkia avustuksen saaneelle hänen ammatti-
23606: työtään, josta olisi maksettu tariffisopimuksen mukainen
23607: palkka tahi, jos ei tariffisopimusta ole, niin muuten avus-
23608: tuksen saaneen ammatissa paikkakunnalla tavallinen palkka.
23609:     Kuitenkaan älköön 1 momentissa mainittua ehtoa apu-
23610: rahan maksamiselle asetettako kassalle, jos tämä itse tai se
23611: järjestö, jonka yhteyteen kassa on perustettu, omia jäse-
23612: niään varten on järjestänyt maksuUoman työnvälityksen.
23613:                   IX, 2. -   Paasivuori y. m.            715
23614: 
23615:                               19 §.
23616:     Työttömyyskassalle 17 §:n mukaan yleisistä varoista tu-
23617: leva apuraha suoritetaan kassan toimintavuoden kummal-
23618: takin puoliskolta erikseen, ja saa kassa hakemuksesta nos-
23619: taa tämän apurahan sen läänin rahastosta, jossa kassan
23620: kotipaikka on.
23621:                             20 §.
23622:     Apurahaa yleisistä varoista älköön maksettako työttö-
23623: myyskassalle siltä ajalta, jona sen avustukseen oikeutettu
23624: osakasluku on viittäkymmentä pienempi, älköönkä vuosi-
23625: puoliskolta, jona kassalle suoritetut osakasmaksut eivät vas-
23626: taa yhtä kolmattaosaa kassan tuloista. Tuloihin ei silloin
23627: lueta yleisistä varoista saatua apurahaa eikä sellaisia lah-
23628: joituksia, joiden pääomaa ei saa käyttää kassan menoihin.
23629:                               21 §.
23630:     Kun työttömyyskassalle on 17 §:n mukaan yleisistä va·
23631: roista maksettu apuraha sellaisen avustuksen nojalla, jonka
23632: kassa on osakkaalleen myöntänyt, suorittakoon valtiolle
23633: puolet tästä apurahasta se kunta, missä avustuksen saanut
23634: osakas lähinnä edellisten kahden vuoden aikana on vii-
23635: meksi asunut kuusi kuukautta yhteen jaksoon, iukien en-
23636: simäisestä päivästä, jolta puheena oleva avustus on mak-
23637: settu. Siten kunnan suoritettavaksi tulevat apurahan osuu~
23638: det ovat kerran vuodessa asianomaisen läänin kuvernöörin
23639: vaatimuksesta läänin rahastoon toimitettavat.
23640:     Apurahan osuutta, josta 1 momentissa säädetään, äl-
23641: köön kunnalta vaadittako, jollei voida selvästi näyttää, että
23642: kunta sanotun momentin mukaan on velvollinen osuuden
23643: maksamiseen, taikka jos avustuksen saanut on oleskellut
23644: kunnassa valtiota varten suoritetuissa töissä.
23645: 
23646:                                22 §.
23647:     Työttömyyskassalla on oikeus vastaanottaa lahjoituksia
23648: ja testamentteja.
23649: 716      IX,2. -   Työttömyyskassain avustaminen.
23650: 
23651:                             23 §.
23652:     Työttömyyskassan hallituksen tulee kassan puolesta
23653: kantaa ja vastata, pitää huolta kassan toiminnan mukai-
23654: sesta kirjanpidosta, kultakin toimintavuodelta laatia tilin-
23655: päätös ja kertomus kassan hallinnosta, ryhtyä kaikkiin hal-
23656: lintotoimiin, joihin kassan sääntöjen mukaan ei tarvita eri
23657: valtuutusta, sekä kokoonkutsua kassan kokoukset.
23658:     Kassan säännöissä voidaan määrätä, saavatko ja missä
23659: määrin yksi tai useammat hallituksen jäsenistä, ilman tois-
23660: ten myötävaikutusta, toimia kassan puolesta, taikka saako
23661: hallitus jollekulle jäsenelleen tai muulle henkilölle antaa
23662: toimeksi juoksevain asiain hoidon tai määrätyn osan hal-
23663: linnosta.
23664:     Haaste tai muu julkisen viranomaisen tiedonanto on
23665: pidettävä hallituksen tietoon saatettuna, kun joku hallituk-
23666: sen jäsenistä on sen saanut säädetyssä järjestyksessä.
23667: 
23668:                              24 §.
23669:      Työttömyyskassan osakkaan yksityisen velan maksami-
23670: seksi ei voida ulosottaa hänelle kassasta tulevaa avustusta.
23671:      Jos kassa on yhdistettynä yhdisty]s:seen tai yhdistysten
23672: liittoon, jolla on muitakin tarkoituksia, voidaan kassan va-
23673: rat panna takavarikkoon tahi ulosottaa ainoastaan kassan
23674: omasta velasta.
23675:                             25 §.
23676:     Laillinen tuomioistuin työttömyyskassaa vastaan noste-
23677: tussa jutussa on kassan kotipaikan alioikeus.
23678:     Valitus kuvernöörin toimenpiteestä sellaista kassaa kos-
23679: kevassa asiassa tehdään siinä järjestyksessä, mikä talous-
23680: asioista yleensä on säädetty.
23681: 
23682:                             26 §.
23683:     Työttömyyskassa on Keisarillisen Senaatin määräämän
23684: tarkastusviranomaisen silmälläpidon alainen.
23685:                  IX, 2. -   Paasivuori y. m.           717
23686: 
23687:                              27 §.
23688:     Keisarillisen Senaatin asia on antaa ne tarkemmat mää-
23689: räykset, jotka tämän lain soveltamista varten huomataan
23690: tarpeellisiksi.
23691:                             28 §.
23692:      Työttömyyskassalle, joka on toiminut vähintään kuusi
23693: kuukautta, ennenkuin tämä laki astuu voimaan, voi Keisa-
23694: rillinen Senaatti myöntää oikeuden saada apurahaa ylei-
23695: sistä varoista vuoden ajaksi, vaikka kassan säännöt eivät
23696: täytä mainittua oikeutta varten tässä laissa säädettyjä eh-
23697: toja. Sellaista oikeutta on haettava vuoden kuluessa lain
23698: voimaan astuttua.
23699:                              29 §.
23700:    Tämä laki astuu voimaan
23701: 
23702: 
23703: 
23704:    Helsingissä, 13 päivänä helmikuuta 1914.
23705: 
23706:     Matti Paasivuori.          Oskari Tokoi.
23707:     E. Pohjaväre.              j. Lumivuokko.
23708:     Miina Sillanpää.           E. Walpas-Hänninen.
23709: 718
23710: 
23711: IX, s. -   Anom. ehd. N:o 93.
23712: 
23713: 
23714: 
23715: 
23716:            jalava, Oskari, y. m.: Valtion kannatusavun
23717:                myöntämisestä niille työväen ammattijärjes ..
23718:                töille, jotka ensi talven aikana 1"ärjestävät
23719:                työttömäin avustusta.
23720: 
23721: 
23722:                S u o me n E d u s k u n n a ll e.
23723: 
23724:     Pakollinen työttömyys johtuu yleensä nykyisestä talous-
23725: ja yhteiskuntarakenteesta, eikä työttömyyttä ja sen aiheut-
23726: tamia vaurioita voida kokonaan poistaa, vaan ainoastaan
23727: lieventää. Työttömyyden tuottama tuho on poistettavissa
23728: vasta sen kautta, että poistetaan koko kapitalistinen yhteis-
23729: kunta- ja talousjärjestelmä. Työttömyys on koko työväen-
23730: luokan onnettomuus, sillä siitä kärsii muutkin, eivätkä ai-
23731: noastaan ne, jotka ovat työttöminä. Työnantajat käyttävät
23732: työntekijäin hädänalaista tilaa hyväkseen, alentaen toisten
23733: työssä olevien palkkoja, pidentäen työaikaa j. n. e. Tällä
23734: ja monella muullakin tavalla vaikuttaa työttömyys ja siitä
23735: johtuva nälkäkurjuus tuhoisasti koko työväen luokkaan.
23736:     Yleensä jo myönnetäänkin, että työttömyys on seurauk-
23737: sena nykyisen yhteiskunnan talousrakenteesta ja että oi-
23738: keutetulla syyllä voidaan vaatia, että valtio raha-avustusta
23739: myöntämällä tukee työttömyyden ehkäisemistä ja sen seu-
23740: rausten lieventämistä tarkoittavaa toimintaa. Niinpä onkin
23741: eri maissa valmisteltu useita erilaisia ehdotuksia, jotka kui-
23742: tenkin ovat jääneet toimeenpanematta. Tärkeimmät sitä-
23743: vastoin avustuskeinoista ovat työntekijäin ammattiyhdistys-
23744: ten perustamat työttömyyskassat, jotka muutamissa maissa
23745: saavat rahallista avustusta kunnan ja vaitionkin varoista.
23746:                      IX, s. - jalava y. m.                                                719
23747: 
23748:     Viime aikoina on maassamme joka vuosi, varsinkin
23749: talvikuukausina, ilmennyt varsin laajalti työnpuutteesta joh-
23750: tuvaa työttömyyttä. Työttömyyden laajuutta valaisevaa ti-
23751: lastoa ei meillä ole olemassa. Kunnallisten työnvälitystoi-
23752: mistojen kertomuksissa olevat tilastotkaan eivät ole tark-
23753: koja, johtuen monista erilaatuisista syistä, mutta ovat ne
23754: kuitenkin jossain määrin asiain tilaa valaisevia.
23755:     Mainittuna aikana oli eri toimistoissa seuraavat määrät
23756: työnhakijoita:
23757: 
23758: 
23759: 
23760:                                 Miehiä                   Naisia               Yhteensä
23761:                                                          1-'J                    1-'J
23762:                            !3'<
23763:                                1-'J   "01-'J
23764:                                       ~ $>0:
23765:                                       ..... «:       !3~        "':;;'l
23766:                                                                  e;.~
23767:                                                                               s«          "':;;'l
23768:        Paikkakunta         s::o:
23769:                            :o:;=      :>:;" ......   ==         :>:;"~
23770:                                                                               s::§'       ~~
23771:                                       :>:;"~         :>:;::!'   :o:;....,.    :>:;"::!'   :>:;"~
23772:                            .....
23773:                            rn='
23774:                              ~
23775:                            $>0:>:;"
23776:                                       o ......
23777:                                       '""·'<
23778:                                                      "'~"
23779:                                                      """:>:;"   .9.q 1'0'1'   rn c:o
23780:                                                                         """:>:;           0 ......
23781:                                                                                           C..o~
23782:                                        1'0'-•        !»~        ~»'-•                      !» S~>i
23783:                                '1'          ~~''                   $:0:
23784: 
23785: 
23786: 
23787: 
23788:     Helsinki
23789: V. 1918:
23790: Tammikuu                 1,309   631   435                      206          1,744   837
23791: Helmikuu.                  752   226   381                      178          1,133   404
23792: Maaliskuu.                 658   237   396                      193          1,054   430
23793:                 Yhteensä 2,719 1,094 1,212                      577          3,931 1,671
23794: 
23795: 
23796: V. 1912:
23797: Tammikuu                 1,538   840                    358     185          1,896 1,025
23798: Helmikuu.                  802   366                    295     162          1,097   528
23799: Maaliskuu                  801   205                    285     164          1.086   369
23800:                 Yhteensä 3,141 1,411                    938     511          4,079 1,922
23801: 
23802: 
23803: V. 1911:
23804: Tammikuu                 1,308   548                    332     188          1,640   736
23805: Helmikuu.                  793   310                    308     153          1,101   463
23806: Maaliskuu.                 774   190                    355     198          1.129   388
23807:                 Yhteensä 2,875 1,048                    995     539          3,870 1,587
23808: 720            IX, s. -   Työttöttömäin avustaminen.
23809: 
23810:                                   Miehiä                    Naisia               Yhteensä
23811:                                   ...,                      ...,                  ...,
23812:                               El~        'i~            El~        -c""'
23813:                                                                    ~.~       El~          -c""'
23814:                                                                                           !'>~
23815:                                                                                           .........
23816:         Paikkakunta           c:: = ;.;-~
23817:                               l>i'CS"
23818:                                          -·'<
23819:                                           ;.;"'""       c:: ::s
23820:                                                         ;.;"CS"    ~![       c::::s
23821:                                                                              ;.;"CS"      l>i'a>
23822:                                                                                           ;.;-.-..
23823:                               "'  1'>
23824:                               ""':>;'
23825:                               l»q>
23826:                                           O'""
23827:                                          ....... '<
23828:                                            !» .......
23829:                                                         ;.~         o'""
23830:                                                                    ~-:::9.
23831:                                                                              l'lll»
23832:                                                                              .....
23833:                                                                              l»q>
23834:                                                                                    ;.;-   s.g
23835:                                                                                           l'>f'i
23836:                                                 1»=         q>       -1'0:
23837:       Turku:
23838: V. 1913:
23839: Tammikuu.                 203             14                6                  209           14
23840: Helmikuu .                194             17              11                   205           17
23841: Maaliskuu .               308            149              29           4       337          153
23842:                  Yhteensä 705            180              46           4       751          184
23843: V. 1912:
23844: Tammikuu.                 314             26               5                    319          26
23845: Helmikuu .                339            138              12           8        351         146
23846: Maaliskuu .               159             21              10           1        169           2~
23847: 
23848:                  Yhteensä 812            185              27           9        839         194
23849: V. 1911:
23850: Tammikuu.                 242             74               4                    246          74
23851: Helmikuu .                184             51               3                    187          51
23852: Maaliskuu.                142             31               7                    149          31
23853:                  Yhteensä 568            156              14                    582         156
23854: 
23855:          Pori:
23856: V. 1913:
23857: Tammikuu.                      45           26            20           4           65          30
23858: Helmikuu .                      2            2            15           3           17            5
23859: Maaliskuu .                     5                          11          6           16           6
23860:                  Yhteensä      52           28            46          13           98          41
23861: V. 1912:
23862: Tammikuu.                      44           52             14         11         58          63
23863: Helmikuu .                     21           15             20          6         41          21
23864: Maaliskuu .                    25           12             16          4         41          16
23865:                   Yhteensä     90           79             50         21        140         100
23866: V. 1911:
23867: Tammikuu.                   91              17              9          2         100           19
23868: Helmikuu .                  80              16             15          8          95           24
23869: Maaliskuu .                 29               4             27          8          56           12
23870:                   Yhteensä 200              37             51         18         251           55
23871:                      IX,s. -Jalava y. m.                                                721
23872: 
23873:                              Miehiä                   Naisia                Yhteensä
23874:                              1-:3                     1-:3
23875:                                                             "d ~
23876:                                                                              1-:3
23877:                        =~            'El~         a«         e:. ~         s«          "d~
23878:                                                                                         e:. '<
23879:     Paikkakunta        ~t:l          ~~           ~ g:       ;>;"et>
23880:                                                                            ~ 0:        ;>:;" .....
23881:                                                                            ;>;"t:l
23882:                        ;>;"::r'      :>;"~        :>;'"::r'                             :>:;'~
23883:                        UJ
23884:                        ~·
23885:                        IX>
23886:                              IX>
23887:                              :>:;'
23888:                              cp
23889:                                       0 .....
23890:                                      ..... '<
23891:                                       IX> .....
23892:                                                   ;. cp~     ;>:;" .....
23893:                                                              0 -
23894:                                                              ~-~.
23895:                                                                            UJ
23896:                                                                            ;· ~
23897:                                                                                 ::r'
23898:                                                                                         0 .....
23899:                                                                                        ..... '<
23900:                                                                                         IX> .....
23901:                                                                                 q>
23902:      Tampere:
23903:                                            ""                      ""                         ""
23904: V. 1918:
23905: Tammikuu.              278           148           83          24           361           172
23906: Helmikuu .             143            29           62          30           205            59
23907: Maaliskuu .            106            19           65          30           171.           49
23908:               Yhteensä 527           196          210          84           737           280
23909: V. 1912:
23910: Tammikuu.              252            66           30          18           282            84
23911: Helmikuu .             123            55           52          21           175            73
23912: Maaliskuu .             82            16           39          16           121            32
23913:               Yhteensä 457           137          121          55           578           189
23914: V. 1911:
23915: Tammikuu.              342            107          32          13            374          120
23916: Helmikuu .             474            211          47          16            521          227
23917: Maaliskuu .            429             23          42          21            471          104
23918:             Yhteensä 1,245            401         121          50          1,366          451
23919:       Viipuri:
23920: V. 1918:
23921: Tammikuu.              154               9        239         65            393              74
23922: Helmikuu               105               8        192         67            297            7fl
23923: Maaliskuu               65               6        183         55            248            61
23924:             Yhteensä 324                23        614        187            938           210
23925: V. 1912:
23926: Tammikuu.               86               4        211         56            297            60
23927: Helmikuu .             118               9        196         59            314            fi8
23928: Maaliskuu .             80               6        155         66            235            72
23929:               Yhteensä 284              19        562        181            846           200
23930: V. 1911:
23931: Tammikuu.               95                2       196         52            291             54
23932: Helmikuu .              69                 3      165         57            234              60
23933: Maaliskuu .             95              11        192         60            287            71
23934:               Yhteensä 259              16        553        169            812           185
23935: 722             IX, s. - Työttömäin avustaminen.
23936: 
23937:                              Miehiä                 Naisia               Yhteensä
23938: 
23939:                          s«>-3 '0~
23940:                                  e:.
23941:                                                   >-3
23942:                                              sa: ~.~                 s«>-3 l~
23943:       Paikkakunta        =   01
23944:                          :>;"=
23945:                                       '<
23946:                                  :>;" .....
23947:                                              = = ~~     :>;" .....   = :>;"~
23948:                                                                      :>;"=
23949:                                                                           01   :>;" .....
23950:                          "' ::r 0:>;"~
23951:                          ~· ~          .....
23952:                                              i'<'::;r
23953:                                              2:.    ~                ~.;       0 .....
23954:                          ~ rr
23955:                                 '-'•'<
23956:                                     ~ .....
23957:                                         ~=
23958:                                                ~  :>;"
23959:                                                   cp
23960:                                                        .2.«:
23961:                                                            ~ .....   ~   :>;"
23962:                                                                          cp
23963:                                                                               '-'•'<
23964:                                                                                   ~ .....
23965:                                                                                        1'0'
23966:                                                                 ~·
23967:        Vaasa:
23968: V. 1913:
23969: Tammikuu.              205           41          35             5     240              46
23970: Helmikuu •             193           76          30             7     223              83
23971: Maaliskuu .            111           55          22            10     133              65
23972:               Yhteensä 509          172          87            22     596             194
23973: V. 1912:
23974: Tammikuu.                150         70          20             7     170              77
23975: Helmikuu                 137         64          20             9     157              73
23976: Maaliskuu                141         68          18             7     159              75
23977:                 Yhteensä 428        202          58            23     486             225
23978: V. 1911:
23979: Tammikuu.            196             66            13           4     209              70
23980: Helmikuu .           167             96            15           4     182             100
23981: Maaliskuu .          128             77            28          11     156              88
23982:             Yhteensä 491            239            56          19     547             258
23983:        Oulu:
23984: v. 1918:
23985: Tammikuu.            111             74            11          2      122              76
23986: Helmikuu .            79             38             5                  84              38
23987: Maaliskuu .           57             51             5          4       62              55
23988:             Yhteensä 247            163            21          6      268             169
23989: V. 1912:
23990: Tammikuu.            105            106            17           6     122             112
23991: Helmikuu              32             23             7           5      39              28
23992: Maaliskuu .           38             20            11           6      49              26
23993:             Yhteensä 175            149            35          17     210             166
23994: V. 1911:
23995: Tammikuu.             80             44            17           3        97            47
23996: Helmikuu .            65             48             7           4        72            52
23997: Maaliskuu .           38             15            16           7        54            22
23998:             Yhteensä 183            107            40          14     223             121
23999:                       IX, s. - Jalava y. m.                 723
24000: 
24001:     Tammikuun kuluessa tänä vuonna oli työnhakijoista
24002: ilmoittautunut Helsingin kunnan työnvälitystoimistoon 1,853
24003: miestä ja 744 naista. Yhteensä 2,597. Näistä sai toimis-
24004: ton välityksellä työtä 520 miestä ja 299 naista. Yhteensä
24005: 819. Työttöminä oli siis vielä 1,333 miestä ja 445 naista,
24006: yhteensä 1, 778, näistä sitten sai hätäaputyötä 486 miestä
24007: ja 11 7 naista, yhteensä 603, joten aivan työttömiksi jäi
24008: 847 miestä ja 328 naista, yhteensä 1,175.
24009:     Helsingin kaupungin toimeenpaneroa työttömäin lasku
24010: viime tammikuun lopulla osoittautui seuraavaksi: Lasku-
24011: kanslioissa ilmoittautui työttömiä henkilöitä yhteensä 1,399,
24012: joista 1,184 miestä ja 215 naista.
24013:     Paitsi näitä, lienee työttömiin luettava myöskin kau-
24014: pungin työlaitoksessa nykyään olevat miehet, yhteensä 158,
24015: jotka kuitenkin ovat erikoisasemassa siihen nähden, että
24016: useimpain heistä voidaan katsoa olevan työttömiä, joilla
24017: on tilapäistä työtä. Jos heidät luetaan mukaan, on työttö-
24018: mäin koko lukumäärä 1,557, joista 1,342 miestä ja 215
24019: naista. Selvää kuitenkin on, että nämä loppusummat osoit-
24020: tavat vain työttömyyden alirajaa, sillä lasku perustuu, ku-
24021:  ten tunnettu, vapaaehtoiseen ilmoittautumiseen.
24022:     Miten työttömät ryhmittyivät ammattiryhmien mukaan,
24023:  näkyy seuraavista luvuista:
24024:                                                  ~    z
24025:                                                  et>  ~-   -<
24026:                                                            ::r'
24027:                                                  s: ;·"'
24028:                                                  ::r'      r"
24029: 
24030:  Maanviljelys ja metsänhoito .                     1   1       2
24031:  Metalli- ja koneteollisuus .                   30    1     30
24032:  Savi-, kivi- ja lasiteollisuus                   7    1       8
24033:  Nahka- ja karvateollisuus .                    10          10
24034:  Kutomateollisuus .                                    1        1
24035:  Vaatetusteollisuus .                              6 20     26
24036:  Paperiteollisuus                                  2   6        8
24037:  Puutavarateollisuus                            36     3    39
24038:  Rakennusteollisuus (talo-, tie-, rautatie-
24039:      ja satamarakennustyöt)                    840 99 939
24040: 724           IX, s. - Työttömäin avustaminen.
24041: 
24042: Ravinto- ja nautintoaineteollisuus                  8 13     21
24043: Valaistus-, voimansiirto- ja vesijohtoteolli-
24044:    suus   .                                         9         9
24045: Graafillinen teollisuus                             4   2     6
24046: Muu teollisuus- ja käsityö                              2     2
24047: Teollisuus- ja käsityöntekijöitä, joita ei ole
24048:    viety edelläoMviin ryhmiin                      13   1     14
24049: Konttori-, kauppa- ja makasiinihenkilök.            4   4      8
24050: Hotelli- kahvila- ja ravintolaliike                 2   1      3
24051: Maankulkuneuvot.                                   10         10
24052: Vesikulkuneuvot                                    42         42
24053: Taloustoimet                                            42    42
24054: Muut ammatit .                                     150 19 169
24055:                                    Yhteensä      1,184 215 1,399
24056: 
24057:     Kuten ylläolevista luvuista näkyy, kuului ilmoittautu-
24058: neiden työttömäin valtaava enemmistö, noin 67 °/o kai-
24059: kista rakennustyöväen ryhmään. Lähinnä seurasi ryhmä
24060: ,muut ammatit", enimmäkseen ulkotyöntekijöitä, eli 12 °/0
24061: kaikista ilmoittautuneista, kun taas muista ammattiryhmistä
24062: m. m. varsinaiseen tehdasteollisuuteen kuuluvista, verrat"
24063: tain harvoja työttömiä ilmoittautui.
24064:     Kun rakennusteollisuuden alalla vallitseva suuri työttö-
24065: myys on omiaan kiinnittämään erityisesti huomiota puo-
24066: leensa, annetaan alempana tietoja työttömäin luvusta kai-
24067: kissa niissä ammateissa jotka ovat luetut tähän ryhmään.
24068: 
24069: 
24070: 
24071: 
24072: Kivenhakkureita .                                  24        24
24073: Porareita                                          11        11
24074: Karkeakivityömiehiä .                               7         7
24075: Kadunlaskijoita                                     2         2
24076: Sementti- ja betonkityöntekijöitä                  49        49
24077: Asfalttityöntekijöitä .                            14   1    15
24078:                     IX,s. - Jalava y. m.                    725
24079: 
24080: Muita tie- ja satamarakennustyöntekijöitä        4            4
24081: Muurareita                                     181          181
24082: Tiilenkantajia ja muurarinapulaisia              5 20        25
24083: Rappareita                                      31           31
24084: Kirvesmiehiä                                   197          197
24085: Tilkitsijöitä .                                  6            6
24086: Maalareita                                      75           75
24087: Uunintekijöitä .                                28           28
24088: Lasinleikkaajia                                  2              2
24089: Kipsityöntekijöitä .                             4            4
24090: Muita talonrakennustyöntekijöitä               200 78       278
24091:                                 Yhteensä       840 99       939
24092: 
24093:     Koottu ainehisto tarjoo myös tietoja siitä, miten monta
24094: henkilöä työttömillä oli elätettävänä. Kanslioissa ilmoit-
24095: tautuneet työttömät ryhmittyivät heidän elätettävänään ole-
24096: vien henkilöiden luvun mukaan seuraavasti:
24097: 
24098:                                       Miehiä   Naisia   Yhteensä
24099: Yksinäisiä                            372       86        458
24100: Elätett. paitsi itseään, 1 henkilö .. 209       54        263
24101:                          2-3 henk. 373          57        430
24102:    "      "    "       4-6             198      15        213
24103:    "     "     "               "
24104:                        7 tai enem-
24105:    " män "henkeä.
24106:                "                     32          3         35
24107:                          Yhteensä 1,184        215      1,399
24108: 
24109:     Jos taas ilmoittautuneet työttömät ryhmitetään sen kun-
24110: nan mukaan, jossa olivat henkikirjoissa, saadaan seuraava
24111: tulos:
24112:                                      Miehiä    Naisia      Yht.
24113: Henkikirjoissa Helsingin kaup ..     1,134      209       1,343
24114: Henkikirjoissa muualla                  50        6          56
24115:                        Yhteensä      1,184      215       1,399
24116: 726          IX, a. - Työttömiin avustaminen.
24117: 
24118:      Ylläolevista luvuista siis voi pitää varmana, että
24119: työttömyys varsin suuresti on laajentunut maassamme tä-
24120: män talven aikana ja hyvin luultavaa on, että vieläkin
24121: enemmän työttömyyttä ilmenee ensi talvena.
24122:      Eduskunnalle on jätetty työttömäin avustamista valtion
24123: varoilla tarkoittavia anomuksia jo useilla edellisillä, vii-
24124: meksi 1913 vuoden valtiopäivillä. On anottu, että myön-
24125: nettäisiin valtion varoista 500,000 markan määräraha työt-
24126: tömäin työläisten avustamiseksi ensitalven aikana, jonka
24127: hallitus tarpeen mukaan jakaisi avustuksena niille työväen
24128: ammattijärjestöille, jotka suorittavat omille jäsenilleen työt-
24129: tömyysa vustusta, samoin kuin niille ammattijärjestöille tahi
24130: näiden valitsemille avustuskomiteoille, jotka määrätyllä
24131: paikkakunnalla ottavat järjestääkseen ammattijärjestöihin
24132: kuulumattomien työttömien avustamisen.
24133:      Eduskunta hyväksyi anottavaksi 300,000 markkaa, josta
24134: avustuksia annettaisiin osittain työväen keskuudessa pe-
24135: rustetuilla, julkiseen tarkastukseen alistuville keskinäisille
24136: työttömyyskassoille, osittain apurahoina kunnille, jotka py-
24137: syväisen työttömyysrahaston perustamista tai jo olemassa
24138: olevan kehittämistä tahi muunlaista työttömäin avustamista
24139:  varten sellaista anovat.
24140:      Olemme sitä mieltä, että myöskin kuntain velvollisuus
24141:  olisi huolehtia ja varoillaan tukea työttömyyden ehkäise-
24142: mistä ja työttömäin avustamista, mutta kokemus on osot-
24143: tanut, etteivät kunnat yleensä näistä tehtävistä välitä, eikä
24144: ole suurta toivoa, että kuntain toiminta tässä asiassa tulisi
24145: paranemaan sillä että ne saisivat jonkun verran valtion
24146:  varoja työttömien avustamista varten. Meidän käsityk-
24147: semme asiassa on edelleenkin se, että työväen ammatti-
24148: järjestöt ovat kaikkein sopivimmat välittämään valtion puo-
24149:  lesta työttömille myönnettävää avustusta. Nehän ovat itse
24150:  monina vuosina jakaneet työttömyysavustusta ja niissä
24151:  tunnetaan aina parhaiten työläisten olot ja puutteet ja voi-
24152:  vat ne myös parhaiten valvoa, ettei avustusta väärinkäytetä.
24153:                 IX,s. -jalava y. m.                   727
24154: 
24155: Ylläolevan perusteella pyydämme Eduskuntaa anomaan,
24156:             että työttömien työläisten avustam1"seksi ensi
24157:         talven m:kana valtion varoista annetaan raha-
24158:        avustusta:
24159:             l:ksi niille työväen ammattijärjestöille,jotka
24160:         omille jäsenilleen suorittavat työttömyysavus-
24161:         tusta, kaksi kolmannesta siitä määrästä, minkä
24162:        ne osattavat kunakin kuukautena yllämainittuna
24163:        aikana tuollaista avustusta suorittaneensa, ja
24164:              2:ksi niille työväen ammattijärjestöille tahi
24165:        sellaisten järjestojen valitsemille avustuskomi-
24166:         teoille, jotka määrätyllä paikkakunnalla ottavat
24167:        järjestääkseen amma Uijärjestöihin kuulumatto-
24168:        mien työttömyysavun tar1;itsijain avustamisen,
24169:        jaettavaksi näille työttömille siten, että täydel-
24170:         listä työttömyyttä kärsi,vä avunhak1ja, jolle ei
24171:        voida toimittaa mitään sopivaa työtä, saa päi-
24172:        vää kohti m'ustusta vähintään puolet paikka-
24173:        kunnalla twvallisesta ammattinsa päiväpalkasta
24174:        ja osittaista työttömyyttä kärsi1•ä saa niin pal-
24175:        jon, että palkka ja avustus yhteensä teke1·ät
24176:        'l'äMntään kaksi kolmannesta twvallisesta päivä-
24177:        palkasta; sekä
24178:             että 1•uoden 1915 valtion kulunkiarvioehdo-
24179:        tukseen otetaan 500,000 markan määräraha
24180:        hallituksen käytettäväksi esiintyvän tarpeen mu-
24181:        kaan yllämainittuun tarkoitukseen.
24182: Helsingissä 16 p:nä helmikuuta 1914.
24183:  Osk. jalava.                  Hilja Pärssinen,
24184:  Edvard Oylling.               Aura Kiiskinen.
24185:  0. Ikonen.                    Vihtori Huhta.
24186:  Karl H. Wiik.                 W. Lundström.
24187:  Ludvig Lindström.             Miina Sillanpää.
24188:                      8.
24189: 
24190: Työväenvakuutusta koskeva eduskuntaesitys Ja
24191:               anomusehdotus.
24192: 
24193: 
24194: 
24195: 
24196:                                           IX, 3
24197:                                                            731
24198: 
24199: IX, "· -   Anom. ehd. N:o 94.
24200: 
24201: 
24202: 
24203:             Holsti, Rudolf, y. m.: Suomen Pankin hoi-
24204:               toon jätettävän rahaston perustamisesta ylei-'
24205:               sen työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksen
24206:               toteuttamiseksi.
24207: 
24208: 
24209:                Suo m en Ed u s kun n alle.
24210: 
24211:      Kysymys työväen vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutuk-
24212: sen aikaansaamiseksi nostettiin ensi kerran Suomen Edus-
24213: kunnassa jo v. 1888 valtiopäivillä. Hallituksen sen johdosta
24214: asettaman komitean enemmistön puoltaessa kysymyksen rat-
24215: kaisua ilman valtion välitöntä rahallista avustusta, katsoi ko-
24216: mitean vähemmistö sitä vastoin välttämättömäksi, että val-
24217: tio suoranaisesti edistäisi työväen työkyvyttömyys- ja van-
24218: huusvakuutusta suomalla sille rahallista kannatusta valtion
24219: varoista. (Arbetarförsäkringskomitens betänkande III, Hel-
24220: singfors, 1892.) Toukokuun 5 päivänä v. 1904 asetettu
24221: invaliditeettivakuutuskomitea tuli samoin mietinnössään, 5
24222: päivältä toukokuuta 1908, siihen tulokseen, että valtion oli
24223: ryhdyttävä melkoisilla summilla vuotuisesti avustamaan pa-
24224: kollista työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutusta. (Komitean
24225: miet. sivut 7, 36 seur., 52-63, 96-99, 127-133, sekä
24226: liite N:o 1, siv. 29-32.)
24227:      Koska yllä sanotun nojalla voidaan pitää varmana, että
24228: kysymys yleisen työkyvyttömyys- ja van\luusvakuutuksen
24229: aikaansaamisesta Suomessa voidaan, niinkuin muissakin
24230: maissa,· tyydyttävästi saada ratkaistuksi vain valtion lain-
24231: säädäntötoimenpiteellä ja rahallisella kannatuksella, on vält-
24232: tämätöntä, että, riippumatta välittömästi itse vakuutusta
24233: koskevan lakiehdotuksen asianomaisesta valmistumisesta
24234: 732    IX, 4, -   Työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutus.
24235: 
24236: eduskunta ryhtyy hetimiten toimenpiteisiin vakuutuksen to-
24237: teuttamiseen tarvittavien valtiovarojen säännölliseksi varaa-
24238: miseksi. Niinpä on Ruotsissa viime vuonna voitu vuosi-
24239: kymmenien pitkän valmisteluajan jäiestä vihdoinkin saada
24240: voimaan tätä pakollista kansanvakuutusta koskeva laki, kun
24241: valtiopäivät hylätessään v. 1895 kuninkaallisen esityksen
24242: työkyvyttömyysvakuutuksesta siitä huolimatta varasivat lain
24243: vastaisen toteuttamisen helpoittamiseksi 1,400,000 kruunua
24244: sekä ovat sittemmin kunakin seuraavana vuotena vielä
24245: osoittaneet samaan tarkoitukseen yhtä suuren määrän, jo-
24246: ten kuluvan vuoden alussa, eli lain voimaan astumisen
24247: hetkellä, valtiolla oli tähän tarkoitukseen koossa 35,848,000
24248: kruunun suuruinen rahasto. (Kungl. Maj:ts Nåd. Proposi-
24249: tion Nr. 126~ 1913; Saml. I. Band. 5.) Kieltämättä Suo-
24250: messakin joudutettaisiin tämän suuren yhteiskunnallisen
24251: parannuksen aikaansaamista, jos jo hyvissä ajoin ennen
24252: lopullisen lain valmistumista eduskunta olisi ryhtynyt tar-
24253: vittavien varojen määräämiseen tähän tarkoitukseen. Voi-
24254: tanee ajatella että varat jäisivät Suomen Pankin hoidetta·
24255: vaksi ja korkoa tuottavalla tavalla kartutettaviksi.
24256:     Edellä esitettyjen näkökohtien nojalla ehdotamme kun-
24257: nioittaen anottavaksi,
24258: 
24259:                 että tällä varainhoitokaudella määrättäisiin
24260:             vähintään kalu,;i miljoonaa Smk. Suomen Pan-
24261:             kin hoidossa pysyväksi rahastoksi aikoinaan käy-
24262:             tettäväksi yleisen työkyvyttömyys- ja t•anhttus-
24263:             vakuutuksen toteuttamiseksi.
24264: 
24265:    Helsingissä, helmikuun 17 p:nä 1914.
24266: 
24267:       Rudolf Holsti.           Eero Erkko.
24268:       M. Latva.                Kyösti Kanniainen.
24269:       Akseli Nikula.           Pekka Hälvä.
24270:       P. Ahmavaara.            Onni Hallsten.
24271:                                                        733
24272: 
24273: IX, 5. -   Edusk. esit. N:o 21.
24274: 
24275: 
24276: 
24277: 
24278:             Hallsten, Onni, y. m.: Ehdotus asetukseksi
24279:                sairrasvakuutuksesta.
24280: 
24281: 
24282:               S u o m e n Ed u s k u n n a 11 e.
24283: 
24284:     Työväen lainsäädäntöä tarkastamaan asetettu komitea
24285: antoi vuonna 1911 mietintönsä sairasvakuutuksen järjestä-
24286: misestä. Koska olisi suotava että mainittu vähävaraisten
24287: kansalaisten toimeentulon turvaamista sairauden aikana
24288: tarkoittava ehdotus niin pian kuin mahdollista saataisiin
24289: toteutetuksi eikä ole luultavaa että hallitus lähimpänä ai-
24290: kana antaa asiasta armollista esitystä, rohkenemme täten
24291: pyytää eduskunnan myötävaikutusta suotuisan ratkaisun
24292: jouduttamiseksi.
24293:     Asetusehdotus on pääkohdiltaan sama kuin edellä mai-
24294: nitun komitean laatima ehdotus, joten emme katso tarpeel-
24295: liseksi uudistaa niitä perusteluja, jotka tavataan komitean
24296: mietinnössä. Olemme myöskin ottaneet huomioon edus-
24297: kunnan vuonna 1912 päättämän tapaturmavakuutusasetuk-
24298: sen säännöksiä ja koettaneet muodostella käsillä olevan
24299: asetusehdotuksen siten, että nämä molemmat vakuutushaa-
24300: rat vastaisen työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksen
24301: ohella voisivat muodostaa yhtenäisen sosialivakuutuksen,
24302: vaikka sitä koskevat säännökset tavataan eri asetuksissa.
24303: Viittaamme tässä kohden 1913 vuoden valtiopäivillä teke-
24304: mämme työväentapaturmavakuutusta koskevan esitysehdo-
24305: tuksen perusteluihin (Liitteet IX, siv. 10 ja 12.)
24306: 734               IX, 5. -   Sairasvakuutus.
24307: 
24308:     Sairasvakuutuksen ala on ehdotettu yleensä jonkun
24309: verran laajemmaksi kuin tapaturmavakuutuksen. Olisi tie-
24310: tysti oikeinta saada sairasvakuutus yleisesti pakolliseksi,
24311: mutta kun vakuutusmaksujen kantoa silloin todennäköisesti
24312: ei voida järjestää tapahtuvaksi muulla tavalla, kuin veron-
24313: kannon yhteydessä, kuten Ruotsinkin uusi vanhuusvakuu-
24314: tuslaki osottaa, eikä tämä ainakaan vielä tunnu mahdolli-
24315: selta, on mielestämme vastaiseksi tyydyttävä vakuutusvel-
24316: vollisuuden ulottamiseen sellaisiin vähävaraisiin, jotka ovat
24317: toisen työssä. Jos tähän pakolliseen vakuutukseen liite-
24318: tään yhtäJäisillä ehdoilla mahdollisuus vapaaehtoiseen va-
24319: kuutukseen, eivät ne muut vähävaraiset kansalaiset, jotka
24320: tahtovat pienillä maksuilla hankkia itselleen puheena olevan
24321: edun, joudu muita huonompaan· asemaan. Tätä tarkoitusta
24322: silmällä pitäen olemme tehneet komitean asetus-ehdotuk-
24323: seen sellaisen muutoksen, että valtio, eikä vakuutettu itse,
24324: suorittaa vapaaehtoisesti vakuutettujen puolesta sen vakuu-
24325: tusmaksujen osan, joka vakuutusvelvollisten maksuista jou-
24326: tuu työnantajan maksettavaksi.
24327:     Vakuutusvelvollisiin olemme myöskin lukeneet palkolli-
24328: set, koska ne syyt, jotka komitea tätä vastaan esittää, ei-
24329: vät tunnu vakuuttavilta. Kun suurin osa maalaisten pal-
24330: velijoista ovat maanviljelystyöläisiä, jäävät he tekemämme
24331: ehdotuksen mukaan sittenkin vakuutusvelvollisuuden ulko-
24332: puolelle. Olisi tietysti suotava, että maanviljelystyöväki
24333: yleensä joutuisi vakuutusvelvollisuuden alaiseksi, koska se
24334: vallan yhtä hyvin kuin teollisuustyöväki ovat avun tar-
24335: peessa sairauden sattuessa. Mutta sangen monella paikka-
24336: kunnalla on asutus vielä niin harva sekä lääkärin ja lääk-
24337: keiden saanti niin vaikea ja kallis, että maanviljelyksessä
24338: toimivan työväen pakollinen vakuuttaminen sairauden va-
24339: ralta aiheuttaisi ylen suuria kustannuksia, ja siten antaisi
24340: aihetta sen poikkeusmääräyksen liialliseen käyttämiseen,
24341: jonka mukaan voidaan myöntää vapautusta sairaskassan
24342: perustamisesta. Maaseudulla toimiva teollisuustyöväki taas
24343:                    IX,&. -   Hallsten y. m.               735
24344: 
24345: asuu yleensä paljon tiheärumin asutuilla rintamailla, joten
24346: heidän vakuuttamisensa ei tuota yhtä suuria vaikeuksia.
24347: Eduskunnan päättämässä tapaturmavakuutusasetuksessa ole-
24348: van maanviljelystyöväkeä koskevan säännöksen kaltainen
24349: määräys ei myöskään ole tuntunut mahdolliselta, jonka
24350: vuoksi olemme, vaikka vastenmielisesti, katsoneet välttä-
24351: mättömäksi tällä kertaa jättää maanviljelyksessä toimivan
24352: työväen vakuutusvelvollisuuden ulkopuolelle. On vielä
24353: otettava huomioon että, jos kokemus osottaisi mahdolli-
24354: seksi, nykyoloissakin ulottaa pakollista sairasvakuutusta vii-
24355: meksi mainittuun työväen ryhmään, tähän tarvittava lain-
24356: muutos on helpommin aikaansaatava kuin päinvastaiseen
24357: suuntaan käyvä.
24358:      Lapsensynnyttäjälie annettavan avustuksen aika on,
24359: vuonna 1912 Zilrichissä pidetyssä, lainsäätämän työväen-
24360: suojeluksen kansainvälisen liiton yleisessä kokouksessa lau-
24361: sutun toivomuksen mukaan, pidennetty kahdeksaksi vii-
24362: koksi. Yhtä pitkä aika määrätään Saksan uudessa työ-
24363: väenvakuutuslaissa. Toiselta puolen on kuitenkin myön-
24364: nettävä, että useimpien maiden lainsäädännössä, jossa vas-
24365: taava määräys tavataan, aika on säädetty kuudeksi viikoksi,
24366: kuten komitean ehdotuksessa.
24367:      Sisäänkirjoitusmaksun vaatiminen sotii oikeastaan pa-
24368: kollisen vakuutuksen periaatetta vastaan eikä sitä silloin
24369: myöskään sovi vaatia yksistään vapaaehtoisesti vakuutuk-
24370: seen liittyviltä. Näin ollen olemme asetusehdotuksesta pois-
24371: taneet tätä määräystä tarkoittavat kohdat.
24372:      Yleisenä sääntönä on pidettävä että kaikkien sairaskas-
24373: sojen vakuutusmaksut ovat yhtä suuret. Kuitenkin on
24374: tässä kohden myönnetty poikkeuksen tekemisen mahdolli-
24375: suus. Lienee vallan turha siinä kohden rajoittaa Yleisen
24376: Vakuutuslaitoksen hallituksen harkintavaltaa siitä, milloin
24377: sillä on oikeus ryhtyä vakuutusmaksujen joko yleiseen tahi
24378: yksityishohtaiseen muuttamiseen. Mutta tärkeätä on että
24379: 736               IX, 5, -   Sairasvakuutus.
24380: 
24381: asetuksessa säädetään mihin ylimpään ja alimpaan määrään
24382: vakuutusmaksut täten voidaan saattaa.
24383:      Komitea on laskenut että yleensä noin 2 °/0 työtuloista
24384: riittäisi vakuutusmaksuksi. Laskut perustuvat nykyisistä
24385: sairaskassoista saatuun tilastoon sekä jossakin määrin Hel-
24386: singin terveydenhoitolautakunnan vuosikertomuksissa ole-
24387: viin tiedonautoihin ja muuhun yleiseen tilastoon, mutta
24388: käytetty aines on, kuten komitea huomauttaa, monessa
24389: kohden riittämätön. Mainitulla perustuksella on saatu sai-
24390: rauspäivien luku vakuutettua kohti vuodessa 5.9:ksi, joka
24391: verrattuna Saksan ja Itävallan vastaaviin lukuihin tuntuu
24392: pieneltä, etenkin kun komitea ei ole ehdottanut varsinaista
24393: karenssiaikaa. Saksassa on sairauspäivien luku, johon sil-
24394: loin luetaan lapsensynnyttäjien avustuspäivät, viimeisinä
24395: aikoina ollut noin 8 päivää .vuodessa vakuutettua kohti, ja
24396: oli tämä luku vuonna 1906 7.ö, 1910 8.1 ja vuonna 1912
24397: 8.ö päivää, mutta varhempina aikoina se oli pienempi, esim.
24398: v. 1888 ainoastaan 5.5 päivää. Itävallassa on se tavalli-
24399: sesti ollut hiukan suurempi kuin 8.ö päivää, nousten jos-
24400: kus lähes 9:ään. Jos, kuten olemme ehdottaneet, määrä-
24401: tään kahden päivän karenssiaika, tulee niiden sairauspäi-
24402: vien luku, joista on elatusapua maksettava, vakuutettua
24403: kohti todenmukaisesti tuskin nousemaan komitean laske-
24404: maa lukua suuremmaksi, ei ainakaan ensi aikoina. Toi-
24405: selta puolen tulisi suurempi rahamäärä kuin komitean eh-
24406: dotuksen mukaan tarpeelliseksi lapsensynnyttäjäin avusta-
24407: miseksi, mutta nämä kustannukset muodostavat, kuten
24408: Saksan tilasto osottaa, ainoastaan pienen osan koko kus-
24409: tannussummasta, eivätkä siis vaikuta lopputulokseen. Voi-
24410: daan näin ollen katsoa että komitean puolesta toimitettu-
24411: jen laskujen tulos, jos määrätään kahden päivän karenssi-
24412: aika, sattuu oikeaan, sen verran kuin sitä voidaan laskea
24413: saatavana olevan tilaston perustuksella, ja että siis rahassa
24414: maksettaviin avustuksiin tarvittaisiin 1.96 Ofo työpaikoista.
24415: Erilaisten näkökohtien perustuksella, joiden oikeutus täytyy
24416:                   IX, 5. -   Hallsten y. m.             737
24417: 
24418: myöntää, katsoo komitea kuitenkin voivansa olettaa todel-
24419: lista tarvetta rahassa annettaviin avustuksiin jonkun verran
24420: pienemmäksi eli ainoastaan 1.76 Of0 :ksi työpaikasta. Lää-
24421: kärinhoidosta ja lääkkeistä lisätään sitten 0.25 Ofo samasta
24422: työpaikasta. Jos edellytetään vakuutettujen keskimääräinen
24423: työpalkka vuodessa niinkin suureksi kuin 900 markaksi eli
24424: noin 50 mk. pienemmäksi kuin tapatormaa varten vakuu-
24425: tetun vuosityöntekijän keskimääräinen vuosipalkka viimei-
24426: sinä vuosina on ollut, tulisi keskimäärin kutakin vakuutet-
24427: tua kohti käytettäväksi mainittuihin tarkoituksiin ainoas-
24428: taan 2: 25 mk. vuodessa eli noin 28 penniä sairaspäivää
24429: kohti. Tämä ei voi olla riittävä määrä, varsinkin kun on
24430: otettava huomioon, ettei sen suuruus riipu sairastuneen
24431: työpaikasta, vaan yleensä on sama, olkoon työntekijällä
24432: enemmän tahi vähemmän tuloja. Silloin ei myöskään ole
24433: laskettu mitään hautausapuun, lapsensynnyttäjän lääkärin-
24434: hoitoon ja lääkkeisiin eikä perheen jäsenille lakiehdotuk-
24435: sessa luvattuun lääkärinapuun. Nämä tosiasiat osottavat,
24436: että sairasvakuutuksen kustannukset tulevat suuremmiksi
24437: kuin komitea on laskenut, ja että siis kannettavaksi ehdo-
24438: tettu 2 Of0 palkasta ei tule riittämään. Samaan suuntaan
24439: viittaavat myöskin muiden maiden sairasvakuutustilastot,
24440: etenkin Saksan ja Itävallan, vaikka säännösten erilaisuus
24441: tietysti suuresti vaikeuttaa tämänkaltaisen vertailun teke-
24442:  mistä. Asian valaisemiseksi mainitsemme, kuinka suuri
24443: osa Saksan sairaskassojen maksamista korvauksista vuonna
24444: 1912 sekä yhteisesti vuosina 1885-1910 on käytetty eri
24445: tarkoituksiin. Verratessa näitä lukuja meillä odotettaviin
24446: on kuitenkin muistettava että Saksan sairaskassat maksa-
24447:  vat osan niistä apurahoista, jotka meillä on ehdotettu ta-
24448:  paturmavakuutuksen asiaksi.
24449: 738                IX, 5. -   Sairasvakuutus.
24450: 
24451:                                          v. 1912    v. 1885-1910
24452: Lääkärin palkkiot .                      23.8 °/o     21.a Ofo
24453: Lääkkeet .                               15.2 "       15.s .,
24454: Sairasapua jäsenille ja perheille        41.8 ,       45.8 "
24455: Lapsensynnyttäjille .                    2.o ,         1.6 ,,
24456: Hoitoa sairaalassa ja parantolassa .    15.0 "        13.o ,
24457: Hautausapua .                            2.2 "         8.o ,
24458:                                        100.o 0/o     100.0 Ofo
24459: 
24460:      Tästä näkyy ettei Saksassa maksettava sairasapu ole
24461: muodostanut täysin puolta määrää kaikista avustuksista, ja
24462: että, jos siihen lisätään hoitokustannukset sairaalassa ja
24463: parantolassa, summa on vuonna 1912 noin 57 °/0 apumak-
24464: suista. Lääkärinpalkkiot ja lääkkeet olivat v. 1912 noin
24465: 39 Ofo apumaksuista ja osattavat yhä nousevansa. Vuonna
24466: 1912 olivat Saksassa lääkärinhoito ja lääkkeet yhteensä
24467: sairauspäivää kohti 1.25 Rmk. ja vuosina 1885-1910 yh-
24468: teensä keskimäärin 0.94 Rmk. Koska meillä moni suuri
24469: teollisuuslaitos palkkaa lääkärin, joka sitten maksutta antaa
24470: laitoksen työväelle lääkärinapua, ja tämä asiain tila ehkä
24471: aluksi jonkun aikaa tulisi jatkumaan, on luultavaa etteivät
24472: lääkärinkustannukset tulisi meillä ainakaan aluksi nouse-
24473: maan yhtä suuriksi kuin Saksassa, mutta kuitenkin huo-
24474: mattavasti suuremmiksi kuin komitea on laskenut. Kat-
24475: somme siis todennäköiseksi, että valtion varoilla tulee suo-
24476: ritettavaksi paljon enemmän kuin se 1/ 10 vakuutusmaksuista,
24477: jonka komitea ehdottaa, ja että vakuutusmaksujen rajoitta-
24478: minen 2 0/o:iin näin ollen ei ole asianmukainen, vaan että
24479: sen vastainen korottaminen tätä määrää jonkun verran
24480: suuremmaksi on sallittava.
24481:     Kysymystä onko asetuttava niin sanotun kassalääkärin
24482: vai vapaan lääkärivalinnan kannalle, emme ole katsoneet
24483: tarpeelliseksi ratkaista asetusehdotuksessa, vaan on tämä
24484: kysymys tahalla jätetty auki. Tapaturmavakuutusasetuk-
24485: sessa on eduskunta tosin täydellisesti asettunut vapaan
24486:                     IX, 5. -   Hallsten y. m.               739
24487: 
24488: valinnan kannalle, määräämällä että on vahingoittuneelle
24489: maksettava ,korvausta lääkärinhoidosta", pienimmässäkään
24490: määrässä rajoittamatta vakuutuslaitoksen velvollisuutta mak-
24491: saa sille esitettyä laskua annetusta lääkäritthoidosta. Tämä
24492: määräys tulee, käsityksemme mukaan, sangen tuntuvasti
24493: suureotamaan lääkärinhoidon kustannuksia tapaturmavakuu-
24494: tuksen alalla, ja sairasvakuutuksen alalla samanainen mää-
24495: räys nostaisi kustannukset sellaiseen summaan, joka toden-
24496: mukaisesti tekisi sairasvakuutuksen toteuttamisen mahdot-
24497: tomaksi. Kysymyksen paras ratkaisu lienee se, johon tämä
24498: asia nykyään näyttää Saksassa kehittyvän eli siten, että
24499: kassat sallivat vakuutettujen vapaasti, oman valintansa
24500: mukaan, kääntyä niiden lääkärien puoleen, jotka ovat si-
24501: toutuneet hoitopalkkoja ja lääkkeitä määrättäessään nou·
24502: dattamaan eräitä sairaskassojen asettamia ehtoja. Tämän-
24503: kaltainen menettely soveltuu hyvin siihen sanamuotoon,
24504: jota käytetään tähän liitetyssä asetusehdotuksessa.
24505:     Luonnottomalta tuntuu komitean ehdotus että Vakuutus-
24506: hallitus, eli kuten komitea sen nimittää, Keskushallitus,
24507: saisi ratkaista vakuutetun tekemän valituksen sairaskassan
24508: johtokunnan päätöksestä, koska sellainen ratkaisu saattaa
24509: läheltäkin koskea yleisen vakuutuslaitoksen etua. Sen
24510: vuoksi on puheenaoleva ratkaisu annettu, samoin kuin
24511: eduskunnan hyväksymässä tapaturmavakuutusasetuksessa,
24512: erikoiselle viranomaiselle, ,Vakuutusneuvostolle". Sen jä-
24513: senistä voivat johtaja, lääkäri ja kolmas Keisarillisen Se-
24514: naatin määrättävä jäsen olla samat kuin tapaturmavakuu-
24515: tusta varten asetettavassa vak\lutusneuvostossa, ja tulisi
24516: siihen sen lisäksi kuulua kolme jäsentä työnantajain ja sa-
24517: man verran työntekijäin puolesta. Näiden jäsenten ja heidän
24518: varajäsentensä vaali voidaan sopivasti uskoa sairaskassojen
24519: johtokuntien tehtäväksi. Vaalissa olisi käytettävä jotakin yk-
24520: sinkertaista suhteellista menettelyä ja vaaliliput tuloksen las-
24521: kemiseksi lähetettävät Vakuutushallitukselle, joka siis toimii
24522: vaalilautakuntana, ja lähettää ilmoituksen vaalin tuloksesta
24523: 740               IX,5. -   Sairasvakuutus.
24524: 
24525: Senaatille. Jos tapaturmavakuutuksen ja sairasvakuutuk-
24526: sen alaisiksi joutuvat lähes samat työntekijäryhmät, voi-
24527: sivat nämä työnantajain ja työntekijäin edustajat toi-
24528: mia kumpaistakin vakuutusta koskevissa kysymyksissä,
24529: mikä asian yhdenmukaisen käsittelyn kannalta olisi
24530: suotavinta. Mutta ellei äsken mainittu ehto ole täytetty,
24531: käynee välttämättömäksi että vakuutusneuvoston työ-
24532: hön, kun neuvosto käsittelee sairasvakuutusta koskevia
24533: kysymyksiä, ottavat osaa työnantajien ja työntekijäin erik-
24534: seen näitä asioita varten valitut edustajat, jotka silloin
24535: yleensä olisivat toiset, kuin ne, jotka käsittelevät tapatur-
24536: mavakuutusta koskevia kysymyksiä. Tämä tietysti ei es-
24537: täisi, että sama henkilö saattaa saada molemmat tehtävät.
24538: Näin jäijestettynä syntyisi luonnollinen yhteisvaikutus pu-
24539: heena olevien vakuutusalojen kesken, eikä sairasvakuutusta
24540: koskevain asiain ratkaisu täten jäisi kokonaan asianomais-
24541: ten työnantajain ja työntekijäin luottamusmiesten vaiku-
24542: tuksen ulkopuolelle, kuten komitean ehdotuksen mukaan
24543: tapahtuu. Vakuutusneuvoston päätöksistä pitäisi sitten
24544: saada valittaa Senaatin oikeusosastoon, mikäli päätös kos-
24545: kee oikeutta sairasavustuksen saamiseen, mutta mikäli se
24546: koskee avustuksen määrää, tulisi päätöksen olla lopullisen,
24547: samoin kuin eduskunnan päättämässä tapaturmavakuutus-
24548: asetuksessa asia on järjestetty.
24549:      Eduskunnan puolelta tapahtuvan valvonnan voivat riit-
24550: tävässä määrässä suorittaa sen valitsemat Yleisen Vakuu-
24551: tuslaitoksen tilintarkastajat, joten erityisten vakuutusval-
24552: tuusmiesten asettaminen tuntuu tarpeettomalta, etenkin
24553: koska sairasvakuutuksessa ei kartu vallan suuria pääomia.
24554:      Olisi myöskin tärkeätä koettaa laskea, missä määrin
24555: ehdotettu sairasvakuutus todennäköisesti tulisi vaatimaan
24556: valtion varoja. Tarkka lasku on kuitenkin tässä mahdo-
24557: ton, koska ei tunneta vastaisten vakuutusvelvollisten lukua,
24558: heidän paikkojaan eikä sairasprosenttia, mutta voidaan kui-
24559: tenkin tehdä muutamia arviolukuja asian valaisemiseksi.
24560:                   IX, 5. -   Hallsten y. m.            741
24561: 
24562: Jos sairasvakuutus koskisi yksinomaan niitä henkilöitä, lu-
24563: vultaan noin 123,000, jotka tätä nykyä ovat tapaturma-
24564: vakuutetut, olisi 0.2 °/0 heidän vuonna 1912 noin 112 mil-
24565: jonaan markkaan nousevasta todellisesta palkastaan 224,000
24566: mk. Jos edellytetään, kuten katsomme luultavaksi, että
24567: valtion osuus kustannuksista, hoitokustannuksia lukuun ot-
24568: tamatta, tulee olemaan ainakin kaksi vertaa suurempi kuin
24569: komitea on laskenut, ja kun vakuutettujen luku tulee ole-
24570: maan ehkä noin 3 vertaa niin suuri, kuin nykyisen tapa-
24571: turmavakuutuksen alaisten luku, eli siis noin 375,000 hen-
24572: keä, olisivat valtiorahaston vastattaviksi joutuvat menot~
24573: kun hoitokustannukset myöskin otetaan huomioon, ainakin
24574: noin 1,500,000 markkaa vuodessa. Silloin ei ole otettu
24575: erikseen huomioon että vapaaehtoisesti vakuutettujen puo-
24576: lesta on maksettava suurempi osuus kuin muiden, mutta
24577: tästä aiheutuva lisäys on arvattavasti vallan vähäinen.
24578: Edellisessä lasketut kustannukset nousevat yleensä samassa
24579: suhteessa kuin vakuutettujen luku, riippumatta heidän pal-
24580: kastaan, koska valtion osuuden suuruus, kuten edellisessä
24581: on huomautettu, pääasiassa tulisi riippumaan lääkärinhoidon
24582: ja lääkkeiden tuottamista menoista.
24583:     Sen nojalla, mitä edellä on esiintuotu, saamme täten
24584: kunnioittaen ehdottaa, .
24585: 
24586:                että eduskunta puolestaan hy11äksyisi ja lä-
24587:            hettäisi armollisesti vahvistettavaksi näin kuu-
24588:            luvan asetusehdotuksen:
24589: 742                IX,5. - Sairasvakuutus.
24590: 
24591:                            Asetus
24592:                   sai rasvaku utuksesta.
24593:                            1 LUKU.
24594: 
24595:                 Y l e i s i ä m ä är ä y k s i ä.
24596: 
24597:                               1 §.
24598:     Sairasvakuutusvelvollisuuden alainen tämän asetuksen
24599: mukaan on jokainen kuusitoista vuotta täyttänyt henkilö,
24600: joka palkkaa, palkkiota tai luontaisetuja vastaan on toisen
24601: työssä, mikäli hän asuu alueella, jossa harjoitetaan tämän
24602: asetuksen mukaista vakuutusta.
24603:     Tämän vakuutusvelvollisuuden alaisena ei ole:
24604:     a) henkilö, jonka vuotuiset palkkaedut nousevat yli
24605: 3,000 markan;
24606:     b) maanviljelyksessä työskentelevä henkilö;
24607:     c) metsänhakkuu- ja tukkien kuljetustöissä työskente-
24608: levä henkilö;
24609:     d) lauttaustöissä työskentelevä henkilö, paitsi kun laut-
24610: taosta harjoittaa lauttausyhdistys, jonka säännöt ovat asian-
24611: omaisesti vahvistetut ;
24612:     e)· tilapäisesti toisen työssä oleya henkilö;
24613:     f) se, jolle muulla tavalla on taattu vähintään yhtäläi-
24614: set edut sairaustapauksessa kuin tämä laki tarjoaa; sekä
24615:     g) henkilö, jolla on oikeus saada sairaustapauksessa
24616: niin suurta palkkaa ja niin pitkältä ajalta, että se vastaa
24617: niitä etuja, mitä hän tämän lain mukaan muutoin voi saada.
24618:     Työssä tilapäisesti olevana pidettäköön henkilö, joka ei
24619: jatkuvasti ole saman työnantajan työssä vähintään kuusi
24620: päivää.
24621: 
24622:                               2 §.
24623:    Oikeus vapaaehtoisesti liittyä tämän asetuksen mukai-
24624: seen sairasvakuutukseen on jokaisella kuusitoista vuotta
24625:                    IX, 5. -   Hallsten y. m.            743
24626: 
24627: täyttäneellä henkilöllä, joka asuu alueella, missä sairas-
24628: vakuutusta harjoitetaan.
24629:     Vapaaehtoiseen vakuutukseen ei oteta:
24630:     a) henkilöä, joka on täyttänyt neljäkymmentä vuotta;
24631: kuitenkin siten että viitenä ensimäisenä vuotena tämän
24632: lain voimaanastumisesta ikärajana on täytetty viidenkym-
24633: menen vuoden ikä;
24634:     b) henkilöä, jonka tulot koko vuodelta laskettuna nou-
24635: sevat yli 3,000 markan; sekä
24636:     c) henkilö, ioka potee pitkällistä tai parantumatonta
24637: tautia, taikka jolla on usein uudistuvia taudinkohtauksia
24638: aiheuttava vamma.
24639: 
24640:                                3 §.
24641:     Vakuutettu, joka luopuu työstä, missä hän on vakuu-
24642: tusvelvollisuuden alainen, on oikeutettu, jos hän on jatku-
24643: vasti ollut vakuutusvelvollisuuden alaisena kolme vuotta,
24644: edelleen pysymään vakuutuksessa vapaaehtoisesti vakuutet-
24645: tuna siinä tahi sitä alemmassa luokassa, mihin hän viimein
24646: nauttimiensa palkkaetujen nojalla kuuluisi. Hakemus tästä
24647: on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa vakuutusvelvolli-
24648: suuden lakkaamisesta lukien.
24649:     Sairaskassan hallitus olkoon kuitenkin oikeutettu har-
24650: kintansa mukaan epäämään pääsyn vapaaehtoiseen vakuu-
24651: tukseen, ellei vakuutettu, joka tämän asetuksen astuessa
24652: voimaan oli täyttänyt kuusitoista vuotta, silloin ollut va-
24653: kuutusvelvollinen.
24654:                               4 §.
24655:     Vapaaehtoinen vakuutus lakkaa:
24656:     a) jos vakuutettu muuttaa sellaisella alueella olevaan
24657: paikkaan, missä tämän asetuksen mukaista vakuutustoi-
24658: mintaa ei harjoiteta, eikä vakuutusta muuttuneissa oloissa,
24659: sairaskassan hallituksen harkinnan mukaan, käy pysyttä-
24660: minen voimassa;
24661: 744                   IX,5. -   Sairasvakuutus.
24662: 
24663:       b) jos vakuutettu muuttaa ulkomaalle; sekä
24664:     c) jos vakuutetun vuotuiset tulot nousevat 3,000 mark-
24665: kaa suuremmiksi eikä hallitus harkitse tämän asiantilan
24666: aiheutuneen ohimenevistä seikoista.
24667: 
24668: 
24669:                                   5 §.
24670:     Jos vapaaehtoinen vakuutus on keskeytynyt 4 §:ssä
24671: mainituista syistä, saatakoon vakuutus uudistaa, vaikkakin
24672: vakuutettu on saavuttanut 2 §:p. a-kohdassa mainitun ikä-
24673: rajan, jos hakemus siitä annetaan asianomaiselle sairas-
24674: kassalle kuuden kuukauden kuluessa lukien keskeytyksen
24675: aiheen lakkaamisesta. Muista syistä keskeytynyttä vapaa-
24676: ehtoista vakuutusta uudistettaessa ovat kaikki 2 §:n mää-
24677: räykset uudesta vapaaehtoisesta vakuutuksesta huomioon
24678: olettavat.
24679: 
24680:                                   6 §.
24681:     Työnantaja on se, jonka työssä tai palveluksessa va-
24682: kuutusvelvollisuuden alainen henkilö on.
24683:     Jos joku on luovuttanut määrätyn työn tekemisen toi-
24684: selle, joka ammattinaan harjoittaa sellaisten töiden toimit-
24685: tamista, katsottakoon tämä henkilö työnantajaksi.
24686: 
24687: 
24688:                                 II LUKU.
24689: 
24690:          Va k u u t u k s e n t u o tt a m i s ta e d ui s t a.
24691: 
24692:                                   7 §.
24693:    Tämän asetuksen mukainen vakuutus turvaa vakuute-
24694: tulle:
24695:     a) avustusta sairaustapauksessa;
24696:     b) avustusta Iapsensynnyttäjälie synnytysaikana; sekä
24697:     c) hautausapua kuolemantapauksessa.
24698:                   IX,&. -   Hallsten y. m.              745
24699: 
24700:                             8 §.
24701:    Sairaustapauksessa annettavana avustuksena on
24702:    a) sairashoito ja
24703:    b) elatusapu.
24704:                           9 §.
24705:     Sairashoitoon on työntekijä oikeutettu sairasturuispäi-
24706: västä alkaen siihen asti kunnes sairaus on lakannut, ei
24707: kuitenkaan kauemmin kuin satakaksikymmentä päivää.
24708:     Sairashoitoon luetaan maksuton lääkärinhoito, lääkärin
24709: määräämät lääkkeet ja sidetarpeet sekä erityisten tarvitta-
24710: vien sidosttm ja muiden samantapaisten apuneuvojen, kuten
24711: tekojalkojen, kohjuvöiden ynnä muiden sellaisten ensimäi-
24712: nen hankkiminen, joita sairaan tila saattaa vaatia terveeksi
24713: tulemisenkin jälkeen.
24714:                            10 §.
24715:     Elatusavun saamiseen on vakuutettu henkilö oikeutettu
24716: kultakin päivältä, jonka hän sairauden takia on estetty
24717: tavallista työtään toimittamasta, sunnuntai- ja juhlapäivät
24718: niihin luettuina, kolmannesta päivästä tämän työkyvyttö-
24719: myyden alkamisen jälkeen, sairastumispäivää lukuun otta-
24720: matta. Elatusapua on maksettava niin kauan kuin tätä
24721: työkyvyttömyyttä kestää, ei kuitenkaan kauemmin kuin
24722: sadalta kahdeltakymmeneltä päivältä, edellä mainittu kah-
24723: den päivän odotusaika lukuun otettuna.
24724: 
24725:                             11 §.
24726:     Jos sama sairaus uusiintuu yhden tai useamman ker-
24727: ran yhden vuoden kuluessa siitä päivästä lukien, jolloin
24728: sairaus ensimäisen kerran alkoi, pidetään sairauskohtauksia
24729: yhtenä ainoana sairautena, josta avustusta on annettava
24730: enintään sadaltakahdeltakymmeneltä päivältä, siten luet-
24731: tuna kuten 9 ja 10 §:ssä säädetään.
24732:     Jos tauti on seuraavan vuoden kuluessa siitä lukien,
24733: jolloin sairaus ensin alkoi, uusiintunut yhden tai useam-
24734:                                                        IX, 4
24735: 746                IX,5. - Sairasvakuutus.
24736: 
24737: man kerran, suoritetaan näiden uusiintumisien takia avus-
24738: tusta sen vuoden aikana siten, että kahden vuoden aikana
24739: tulee annetuksi avustusta yhteensä korkeintaan sadalta-
24740: kahdeksaltakymmeneltä päivältä. Ellei sitä vastoin toisen
24741: vuoden kuluessa satu yhtään sairauskohtausta, pidetään
24742: myöhempi kohtaus uutena sairaustapauksena. Jos uusiin-
24743: tumisia on ollut ja avustusta sairauden johdosta tämän
24744: vuoksi on kahden vuoden kuluessa annettu yhteensä sa-
24745: daltakahdeksaltakymmeneltä päivältä, myönnetään saman
24746: sairauden vuoksi avustusta ainoastaan, jos voidaan näyt-
24747: tää toteen, että vakuutettu vähintään kaksi vuotta on ollut
24748: työssä saman sairauden sitä estämättä.
24749: 
24750:                             12 §.
24751:     Vakuutusvelvollisen henkilön elatusapu on kaksi kol-
24752: mannesta hänen keskipäiväpalkastaan. Milloin näin ar-
24753: vioitu elatusapu on pienempi kuin yksi markka, on se
24754: korotettava tähän määrään, ei kuitenkaan enemmäksi kuin
24755: yhdeksäksi kymmenesosaksi keskipäiväpalkasta. Jos elatus-
24756: apu sitä vastoin nousisi kolmea markkaa suuremmaksi,
24757: olkoon tämä määrä päivän korkein elatusapu.
24758:     Keskipäiväpalkka on laskettava siten, että vakuutetun
24759: kaikki palkkaedut sen vuoden aikana, joka päättyi päivänä
24760: ennen sairastumispäivää, jaetaan kolmellasadallakuudella-
24761: kymmenellä, tahi, jos vakuutettu on ollut työssä lyhem-
24762: män ajan, siten, että hänelle siltä ajalta tulevat palkka-
24763: edut jaetaan niiden päivien luvulla, mitkä hän on maini-
24764: tussa työssä ollut, sunnuntai- ja juhlapäivät niihin luettuina.
24765:     Jos vakuutettu on työskennellyt sellaisessa liikkeessä
24766: tai yrityksessä, jossa toiminnan laadun vuoksi työtä pää-
24767: asiallisesti tehdään ainoastaan jonakin aikana vuodesta, on
24768: se keskipäiväpalkka, jonka hän on sairauden takia me-
24769: nettänyt, arvioitava kohtuullisen' harkinnan mukaan.
24770:     Luonnossa saadut palkkaedut ovat rahassa arvioitavat
24771: paikkakunnan keskihintojen mukaan. Urakka- ja kappale-
24772:                    IX, 5. -   Hallsten y. m.              747
24773: 
24774: työhön nähden on työansio arvioitava sellaiseen työhön
24775: tavallisesti menevän ajan mukaan.
24776:     Henkilölle, joka työstään saa palkkana ainoastaan va-
24777: paan asunnon ja ylläpidon, suoritetaan elatusapua kor-
24778: keintaan yksi markka päivässä.
24779: 
24780:                            13 §.
24781:     Vapaaehtoisesti vakuutetulle henkilölle suoritettava ela-
24782: tusapu arvioidaan sen tuloluokan mukaan, mihin hän seu-
24783: raavan luokituksen mukaan keskimääräistulonsa nojalla
24784: kuuluu ; kuitenkin saakoon vakuutettu ottaa alemman
24785: palkkaluokan mukaisen vakuutuksen, kuin mihin hän tu-
24786: lonsa mukaan olisi oikeutettu.
24787:   Tulo-              Keskimääräistulot              Elatusapu
24788: luokka.         vuodessa            pa1vassa         päivältä.
24789:   1      korkeint. 450 mk korkeint. 1:21 mk.          1:-
24790:  II          450--900          1: 25--2: 50           1:50
24791: III          900--1,200 "
24792:                          "     2: 50--3: 25   "       2:-
24793: IV         1,200-1,500"        3: 25- 4:00 "          2:50
24794:  V         1,500-- 3,000 "     4:00-8: 33 "           3:-
24795:                                                "
24796:     Jos toinen samassa kodissa asuvista aviopuolisoista on
24797: vapaaehtoisesti vakuutettu, olkoon toinen, siinäkin tapauk-
24798: sessa, ettei hänellä ole tuloja tai että hänen työnansionsa
24799: mukaan olisi velvollinen ottamaan vakuutuksen alemmassa
24800: luokassa, pikeutettu saamaan vapaaehtoisen vakuutuksen
24801: samassa luokassa kuin hänen aviopuolisonsa, jolloin kui-
24802: tenkin otettakoon huomioon 2 §:ssä säädetyt ehdot.
24803:     Se, jolla ei ole omia tuloja, voi saada vapaaehtoisen
24804: vakuutuksen elättäjänsä määräämässä luokassa, ei kuiten-
24805: kaan ylemmässä kuin siinä, missä elättäjä itse on tulo-
24806: jensa mukaan oikeutettu vakuutuksen ottamaan.
24807: 
24808:                            14 §.
24809:    Erittäin säälittävissä tapauksissa ja kun avustuksen
24810: suorittamisajan pidentäminen lääkärin antaman todistuksen
24811: 748               IX, 5. -   Sairasvakuutus.
24812: 
24813: mukaan on vakuutetun työkykyiseksi tulemiseksi ehdotto-
24814: masti tarpeen, saakoon sairaskassan hallitus tarkan harkin-
24815: nan jälkeen ja hankittuaan Vakuutushallituksen suostu-
24816: muksen päättää kassan annettavia avustuksia seuraavalla
24817: tavalla laajennettaviksi ja korotettaviksi:
24818:     a) Sairasavustusta voidaan myöntää pitemmältäkin ajalta
24819: kuin sadaltakahdeltakymmeneltä tai . sadaltakahdeksalta-
24820: kymmeneltä päivältä, ei kuitenkaan missään tapauksessa
24821: pitemmältä ajalta kuin yhdeltä vuodelta ;
24822:     b) elatusavun määrä voidaan korottaa, ei kuitenkaan
24823: suuremmaksi kuin kolmeksi neljännekseksi keskipäivä-
24824: palkasta;
24825:     c) elatusavun suorittamisajan ja sairashoidon myöntä-
24826: misen ajan umpeenkuluttua voidaan parantuva vakuutettu
24827: sijoittaa johonkin lepokotiin tai hänelle muulla tavalla
24828: hankkia sopivaa hoitoa.
24829:                              15 §.
24830:      Jos vakuutettu sairauden aikana saa muuta laissa mää-
24831: rättyä avustusta, on elatusapu niin vähennettävä, että sen
24832: ja mainitun avustuksen yhteenlaskettu määrä ei nouse 12
24833: ja 13 §:n mukaan suoritettavaa määrää suuremmaksi, taikka
24834: kokonaan jääpä pois, milloin muu avustus saavuttaa mai-
24835: nitun rajan.
24836:      Jos havaitaan sairauden ainoastaan osittain vähentä-
24837: neen 13 §:n 2 ja 3 momentissa mainitun henkilön taval-
24838: lista työkykyä, suoritettakoon elatusapuna tämän vähenty-
24839: misen mukaan sovellettu osa täydestä elatusavusta, sairas-
24840: kassan hallituksen harkinnan mukaan.
24841: 
24842:                              16 §.
24843:     Sairastunut vakuutettu olkoon, jos lääkäri sen harkitsee
24844: tarpeelliseksi, velvollinen, kunnes hän on parantunut, tässä
24845: asetuksessa säädetyn elatusavun sijasta tyytymään sairaa-
24846: lassa annettavaan hoitoon ja elatukseen.
24847:                    IX, 5. -   Hallsten y. m.              749
24848: 
24849:     Siltä ajalta, jonka hoito sairaalassa kestää, suoritetta-
24850: koon aviopuolisolle kaksi viidennestä ja jokaiselle kuutta-
24851: toista vuotta nuoremmalle lapselle yksi viidennes siitä ela-
24852: tusavustusta, joka olisi 12 tahi 13 §:n mukaan tullut sai-
24853: raalle, jos häntä olisi kotona hoidettu, kuitenkin siten, että
24854: kaikki yhteensä saavat korkeintaan neljä viidennestä viime-
24855: mainitusta määrästä.
24856:     Ellei vakuutettu noudata 1 momentissa mainittua vel-
24857: voitusta, älköön hänelle annettako sairasavustusta, mutta
24858: aviopuolisolle ja lapsille annettakoon kuitenkin 2 momen-
24859: tissa mainittu elatusavun osa.
24860: 
24861:                               17 §.
24862:     Vakuutetun aviovaimolle ja kotona oleville lapsille, jotka
24863: eivät ole saavuttaneet kuudentoista vuoden ikää, samoin-
24864: kuin aviomiehelle, jonka elättäjä vakuutettu on, taataan
24865: maksuton lääkärinhoito. Tähän ei lueta lääkkeitä eikä
24866: muuta 9 §:ssä vakuutetulle itselleen taattua etua.
24867: 
24868:                               18 §.
24869:     Sekä vakuutusvelvollinen että vapaaehtoisesti vakuutettu
24870: nainen, joka synnyttää lapsen, saa, jos hän on ollut va-
24871: kuutettuna vähintään kuusi kuukautta yhden vuoden ku-
24872: luessa ennen synnytystä, synnytyspäivästä lukien, maksu-
24873: tonta kätilön avustusta sekä siltä ajalta, minkä hän on
24874: pakotettu olemaan työstä poissa, elatusapua niinkuin tässä
24875: laissa sairastapauksesta säädetään, ei kuitenkaan pitem-
24876: mältä ajalta kuin kahdeksalta viikolta.
24877:     Synnyttäjän sairastuessa astuvat voimaan määräykset
24878: sairausavustuksesta.
24879: 
24880:                               19 §.
24881:    Vakuutetun kuoltua suorittaa sairaskassa kerta kaikkiaan
24882: hautausapua neljänkymmenen päivän elatusavun, kuitenkin
24883: vähintään viisikymmentä markkaa.
24884: 750               IX,s. -   Sairasvakuutus.
24885: 
24886:     Kuolemantapauksen sattuessa vakuutetun perheessä suo-
24887: ritetaan aviopuolison kuoltua hautausapuna kaksikolman-
24888: nesta ja kuusitoista vuotta nuoremman lapsen kuoltua puo-
24889: let siitä hautausavusta, mikä vakuutetun itsensä kuoltua
24890: olisi maksettu.
24891:      Hautausapu suoritetaan vainajan kuolinpesälle tai sille,
24892: joka vainajata hänen viime aikoinaan oli hoitanut ja pitä-
24893: nyt huolta hänen hautaamisestaan. Ellei sellaista ole, pitä-
24894: köön sairaskassa huolta hautaamisesta, käyttäen tähän enin-
24895: tään 1 momentissa mainitun hautausavun.
24896: 
24897:                              20 §.
24898:     Vakuutusvelvollinen työntekijä nauttii hyväkseen tässä
24899: asetuksessa säädettyjä etuja siitä saakka, jolloin hänen
24900: työnsä vakuutusvelvollisuuden aiheuttavassa toimessa alkoi,
24901: ja säilyttää ne kolmekymmentä päivää siitä päivästä lu-
24902: kien, jona hän mainitusta työstä eroaa.
24903:     Vapaaehtoisesti vakuutettu tulee osalliseksi vakuutuk-
24904: sen tuottamista eduista siitä päivästä lukien, jolloin ensi-
24905: mäinen vakuutusmaksu maksetaan, ja pysyy vakuutettuna
24906: sen ajan, minkä vakuutusmaksusuoritus vakuutusehtojen
24907: lähempien määräysten mukaan käsittää.
24908: 
24909: 
24910:                             III LUKU.
24911: 
24912: Vakuutusmaksuista ja valtion apurahasta.
24913: 
24914:                               21 §.
24915:    Vakuutusmaksut suoritetaan viitenä ensimäisenä vuo-
24916: tena tämän asetuksen voimaan astumisesta seuraavan las-
24917: kelman mukaan :
24918:     a) kaksi prosenttia vakuutusvelvollisen henkilön pal-
24919: kasta; jos hänen palkkaetunsa ovat niin suuret, että keski-
24920: päiväpalkkansa on neljää markkaa viittäkymmentä penniä
24921: suurempi, pannaan tämä määrä vakuutusmaksujen suoritta-
24922:                   IX,5. - Hallsten y. m.              751
24923: 
24924: misen pohjaksi; jos työpalkkana on ainoastaan vapaa asunto
24925: ja ylläpito, arvioidaan keskipäiväpalkka korkeintaan mar-
24926: kaksi viideksikymmeneksi penniksi;
24927:    b) vapaaehtoisessa vakuutuksessa kultakin viikolta:
24928: 
24929:                    1 luokassa 20 penniä.
24930:                   II          30
24931:                  111    ,"    40    ,"
24932:                  IV           50
24933:                         "           "
24934:                   V           60
24935:                         "           "
24936:     Sen ajan kuluessa, jolloin tämän asetuksen mukaista
24937: avustusta paraikaa suoritetaan, ei makseta vakuutusmak-
24938: suja.
24939:                            22 §.
24940:     Vakuutusvelvollisen henkilön vakuutusmaksuista suorit-
24941: taa työnantaja yhden kymmenesosan, valtio myöskin yh-
24942: den kymmenesosan ja vakuutettu itse kahdeksan kymme-
24943: nesosaa. Henkilön puolesta, joka palkkana saa ainoastaan
24944: vapaan asunnon ja ylöspidon, suorittaa työnantaja yhdek-
24945: sän kymmesosaa ja valtio yhden kymmenesosan vakuutus-
24946: maksuista.
24947:     Vapaaehtoisesti vakuutetun puolesta suorittaa valtio
24948: sairaskassalle kaksi kymmenesosaa vakuutusmaksusta.
24949: 
24950:                             23 §.
24951:      Viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaan as-
24952: tuttua, ja sen jälkeen joka viidentenä vuotena, voi Keisa-
24953: rillinen Senaatti Vakuutushallituksen esityksestä seuraa-
24954: vaksi viiden vuoden ajaksi korottaa tahi alentaa 21 §:ssä
24955: määrätyt vakuutusmaksut Täten korotetut vakuutusmak-
24956: sut olkoot korkeintaan kaksikymmentäviisi prosenttia suu-
24957: remmat, ja alennetut kaksikymmentäviisi prosenttia pienem-
24958: mät kuin 21 §:ssä määrätyt vakuutusmaksut.
24959:      Yksityisenkin sairaskassan vakuutusmaksut voi Vakuu-
24960: 752                IX,5. -   Sairasvakuutus.
24961: 
24962: tushallitus, jos erityistä syytä ilmaantuu, samassa järjestyk
24963: sessä hakemuksesta korottaa tahi alentaa.
24964:                               24 §.
24965:     Vakuutusvelvollisen vakuutetun vakuutusmaksut, paitsi
24966: valtion suoritettavaa osuutta, maksaa työnantaja, ja vä-
24967: hentäköön hän vakuutetun osuuden tämän työpaikasta,
24968: paitsi 21 §:n 2 momentissa mainitussa tapauksessa. Jos
24969: vakuutusvelvollinen henkilö samalla kertaa on useamman
24970: eri työnantajan työssä, ovat nämä kaikki yhteisesti vas-
24971: tuunalaiset vakuutusmaksun suorittamisesta.
24972:     Vakuutusmaksut suoritetaan sairaskassalle kerran vii-
24973: kossa, mutta työnantaja voi ne maksaa määrätyltä ajalta
24974: etukäteenkin, työntekijäin luvun ja palkkain likimääräisen
24975: arvion mukaan. Sellaisessa tapauksessa olkoon työnantaja
24976: velvollinen, siinä järjestyksessä ja sillä ajalla kuin sairas-
24977: kassan hallitus lähemmin määrää, suorittamaan sen lisä-
24978: maksun sekä periköön takaisin sen ylijäämän, minkä va-
24979: kuutusmaksujen lopullinen laskelma osottaa.
24980:     Suorittamatta olevilla vakuutusmaksuilla on työnantajan
24981: konkurssissa yhtäläinen etuoikeus kuin palkkaerillä K. A.
24982: etuoikeudesta, marraskuun 9 päivältä 1868, 4 §:n mukaan.
24983:                               25 §.
24984:     Vapaaehtoisesti vakuutetulle on varattava tilaisuus kerran
24985: viikossa suorittaa vakuutusmaksunsa edeltäkäsin seuraa-
24986: valta viikolta. Olkoon myöskin sallittu suorittaa maksut
24987: yhdellä kertaa pitemmältä ajalta.
24988: 
24989:                              IV LUKU.
24990:           V a k u utu k s en i ä r j e s t ä m i s e s t ä.
24991:                             26 §.
24992:     Tämän asetuksen säätämää vakuutusliikettä harjoittavat
24993: sairaskassat, jotka yhdessä muodostavat Suomen Yleisen
24994: Vakuutuslaitoksen sairasvakuutusosaston.
24995:                    IX, 5. -- Hallsten y. m.              753
24996: 
24997:    Suomen Yleisen Vakuutuslaitoksen toimintaa hoitaa Va-
24998: kuutushallitus ja sen sitoumukset takaa valtio, joka myös-
24999: kin suorittaa kaikki Vakuutushallituksen ja Vakuutusneu-
25000: voston kustannukset.
25001:    Vakuutushallituksen ja Vakuutusneuvoston kotipaikka
25002: on Helsingin kaupunki.
25003:                                27 §.
25004:     Suomen Yleisen Vakuutuslaitoksen tilit ovat vuosittain
25005: tarkastusta varten annettavat eduskunnan valitsemille tilin-
25006: tarkastajille, joita tulee olla vähintään kolme.
25007:                             28 §.
25008:     Vakuutushallituksen muodostaa johtaja ja kaksi jäsentä,
25009: joista toinen on lakimies ja toinen lääkäri. Johtajan nj...
25010: mittää Keisari ja Suuriruhtinas Keisarillisen Senaatin esi-
25011: tyksestä ja jäsenet määrää Senaatti, vakuutusneuvoston an-
25012: nettua asiasta lausuntonsa.
25013:                             29 §.
25014:      Vakuutushallituksen tehtävänä on tämän asetuksen sään-
25015: nösten ja niiden lähempäin määräysten mukaan, joita Kei-
25016: rillinen Senaatti saattaa antaa, hoitaa Yleisen Vakuutus-
25017: laitoksen johtoa ja hallintoa sekä valvoa ja ohjata sairas-
25018: kassojen toimintaa.
25019:                             30 §.
25020:      Vakuutusneuvostossa on esimies, jonka tulee olla tuo-
25021: marintoimiin perehtynyt, sekä kahdeksan jäsentä ja kulle-
25022: kin jäsenelle kaksi varajäsentä.
25023:      Esimiehen ja kaksi jäsentä, joista toinen olkoon lääkäri
25024: ja toinen nainen, sekä heidän varajäsenensä määrää Keisa-
25025: rillinen Senaatti kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
25026:      Kolme jäsentä ja heidän varajäsenensä valitsevat sai-
25027: raskassojen hallitusten työnantajajäsenet niiden keskuudesta,
25028: jotka työnantajina suorittavat maksuja jollekin sairaskas-
25029: salle, ja samoin kolme jäsentä ja heidän varajäsenensä
25030: 754               IX,5. - Sairasvakuutus.
25031: 
25032: vakuutettujen puolesta valitut kassojen hallitusten jäsenet
25033: sairaskassojen jäsenten keskuudesta.
25034:     Vaalissa noudatettakoon Vakuutushallituksen~määrättä­
25035: vää suhteellista vaalimenettelyä.
25036:                              31 §.
25037:     Kuntaan, jossa on vakuutusvelvollisia henkilöitä, on
25038: kuntakokouksen toimesta perustettava sairaskassa.
25039:     Vakuutushallitus olkoon kuitenkin oikeutettu päättä-
25040: mään, onko kunnan laajuuden tai väkiluvun vuoksi kun-
25041: taan perustettava useampia sairaskassoja kuin yksi sekä
25042: myöskin onko jonkun sairaskassan toiminta ulotettava
25043: kunnan rajojen ulkopuolelle.
25044:     Jos sairaskassan toiminta-alue käsittää osan kunnasta
25045: tai jos kassa on aijottu toimimaan useammassa kunnassa,
25046: on kassaa perustettaessa määrättävä rajat sen toiminta-
25047: alueelle.
25048:     Vakuutushallituksen esityksestä määrää Keisarillinen Se-
25049: naatti, missä maalaiskunnassa tahi sen osassa sairaskassan
25050: perustaminen toistaiseksi saa jäädä sikseen, ja on tämä
25051: myönnettävä ainoastaan, jos vakuutusvelvollisten henkilöi-
25052: den harvalukuisuus sekä lääkärinhoidon ja muun sairastu-
25053: neille henkilöille soveliaan sairashoidon puute suuresti vai-
25054: keuttavat sairasvakuutuksen järkiperäistä hoitamista.
25055:                             32 §.
25056:    Kassan sitoumuksista vastaavat ensi sijassa kassan omat
25057: varat. Elleivät ne riitä, suorittaa Vakuutushallitus puuttu-
25058: van määrän 45 §:n mukaan.
25059:    Sairaskassa voi omassa nimessään hankkia itselleen
25060: oikeuksia ja mennä sitoumuksiin Vakuutushallituksen suos-
25061: tumuksella sekä kantaa ja vastata oikeusjutuissa.
25062:                             33 §.
25063:    Sairaskassan jäsen on jokainen, joka itse maksaa va-
25064: kuutusmaksuja omasta vakuutuksestaan.
25065:                   IX, 5. -   Hallsten y. m.           755
25066: 
25067:     Oikeutettu ottamaan osaa kassan kokouksiin sekä niissä
25068: vaalioikeutettu ja puhevaltaa käyttämään on :
25069:     1) kaksikymmentäyksi vuotta täyttänyt kassan jäsen;
25070: sekä
25071:     2) kaksikymmentäyksi vuotta täyttänyt työnantaja, joka
25072: maksaa kassalle tässä asetuksessa määrättyjä vakuutus-
25073: maksuosia hänen työssään olevien henkilöiden puolesta.
25074:     Vaalikelpoinen kassan hallitukseen ja Vakuutusneuvos-
25075: toon on kohdissa 1) ja 2) mainittu henkilö, joka nauttii
25076: kansalaisluottamusta.
25077:     Jäsen on oikeutettu käyttämään äänioikeutta ja on
25078: vaalikelpoinen siinä kassassa, missä on vakuutettuna sil-
25079: loin, kun kassan kokous pidetään; työnantaja siinä, mihin
25080: suorittaa vakuutusmaksuosia.
25081:     Kullakin kassan kokouksiin osaa ottamaan oikeutetulla
25082: henkilöllä on yksi ääni.
25083:     Sairaskassan kokouksissa älköön kukaan käyttäkö puhe-
25084: valtaa, älköönkä äänestäkö tahi ottako osaa vaaliin valta-
25085: kirjan nojalla useamman kuin yhden poissa olevan puo-
25086: lesta.
25087:     Työnantaja saakoon kuitenkin edustajanaan sairaskas-
25088: san kokoukseen lähettää palveluksessaan olevan henkilön,
25089: ja olkoon tämmöisellä edustajalla sama puhe- ja äänivalta
25090: kokouksissa kuin työnantajana itsellään.
25091: 
25092:                              34 §.
25093:     Sairaskassan hallituksena on puheenjohtaja sekä neljä
25094: jäsentä ja neljä varajäsentä.
25095:     Puheenjohtajan nimittää Vakuutushallitus kolmeksi vuo-
25096: deksi kassan varsinaisessa kokouksessa yksinkertaisella
25097: äänten enemmistöllä ehdolle asetetuista kolmesta vaalikel-
25098: poisesta henkilöstä.
25099:     Hallituksen jäsenet ja niiden varamiehet valitaan kah-
25100: deksi vuodeksi varsinaisessa kokouksessa siten, että va-
25101: kuutetut valitsevat keskuudestaan kolme jäsenistä varajä~
25102: 756               IX,5. - Sairasvakuutus.
25103: 
25104: senineen ja työnantajat keskuudestaan yhden jäsenen vara-
25105: jäsenineen.
25106:     Vaali tapahtuu suljetuilla lipuilla, ja on siinä kullakin
25107: valitsijana yksi ääni; jos äänet jakaantuvat tasan, ratkais-
25108: taan vaali arvalla. Ensimäisen toimivuoden kuluttua eroaa
25109: arvan nojalla kaksi jäsentä ja kaksi varajäsentä.
25110: 
25111:                             35 §.
25112:     Sairaskassan hallituksen jäsen voidaan toimikauden ku-
25113: luttua valita uudelleen.
25114:     Henkilö, joka lakkaa olemasta vaalikelpoinen, erotkoon
25115: hallituksen jäsenyydestä. Ennen toimikauden päättymistä
25116: eroavan hallituksen jäsenen sijaan astuu varajäsen.
25117: 
25118:                             36 §.
25119:     Sairaskassan hallituksen jäsenyydestä on oikeutettu
25120: kieltäytymään:
25121:     1) joka jo kahden toimintakauden aikana on ollut halli-
25122: tuksen jäsenenä;
25123:     2) joka on yli kuudenkymmenen vuoden vanha; sekä
25124:     3) joka voi esittää muun pätevän esteen, minkä kassan
25125: hallitus harkitsee voitavan kyväksyä.
25126: 
25127:                           37 §.
25128:    Sairaskassan puheenjohtaja ja jäsenet saavat kohtuulli-
25129: sen palkkion, sairaskassan varsinaisen kokouksen päätök-
25130: sen mukaan, ellei kassan säännöissä toisin määrätä.
25131: 
25132:                           38 §.
25133:    Sairaskassan hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsu-
25134: muksesta vähintäin kerran kuukaudessa.
25135:     Hallituksen tehtävänä on hoitaa sairaskassaa ja sen
25136: asioita tämän asetuksen, kassan sääntöjen ja niiden lähem-
25137: pien ohjeiden mukaan, joita Vakuutushallitus ehkä antaa.
25138:                    IX, 5. -   Hallsten y. m.              757
25139: 
25140:     Varsinkin tulee hallituksen:
25141:     1) valmistaa ne asiat, jotka yleisessä kokouksessa käsi-
25142: tellään; sekä
25143:     2) ottaa sairaskatsastajat ja muut tarvittavat toimihenki-
25144: löt kassalle ja määrätä heidän tehtävänsä ja palkkionsa.
25145: 
25146:                               39 §.
25147:    Sairaskassalle on laadittava säännöt, joissa noudattaen
25148: tämän asetuksen säännöksiä, on määrättävä:
25149:     1) kassan nimi, kotipaikka ja toiminta-alue;
25150:     2) avustusten laatu ja suuruus;
25151:     8) vakuutusmaksujen suuruus ja maksuaika;
25152:     4) hallituksen velvollisuudet ja oikeudet;
25153:     5) miten kassan kokous on kokoonkutsuttava, sen teh-
25154: tävä ja toimivalta sekä päätösten laatimistapa;
25155:     6) mitä tilinpäätökseen ja tilien tarkastukseen nähden
25156: on huomioon otettava;
25157:     7) miten kassan varat ovat hoidettavat ja kirjat pi-
25158: dettävät;
25159:     8) miten päätös sääntöjen muuttamisesta on pätevästi
25160: tehtävä; sekä
25161:     9) miten päätös kassan lakkauttamisesta on pätevästi
25162: tehtävä ja miten semmoinen päätös on täytäntöön pantava.
25163: 
25164:                               40 §.
25165:     Sairaskassan sääntöehdotus on annettava Vakuutushalli-
25166: tuksen vahvistettavaksi, joka antaa päätöksensä asiasta
25167: neljän viikon kuluessa ehdotuksen saapumisesta. Vahvis-
25168: tus voidaan evätä ainoastaan, jos säännöt eivät ole synty-
25169: neet asianomaisessa järjestyksessä, eivät täytä tämän ase-
25170: tuksen määräyksiä tai sisältävät säännöksiä, jotka ovat sai-
25171: rasvakuutuksen tarkoitusperälle vieraita taikka ovat lain-
25172: vastaisia; ja on Vakuutushallituksen päätöksessä mainit-
25173: tava, mitkä sääntöehdotuksen osat on muutettava. Ellei
25174: ehdotusta ole hyväksytty, laadittakoon uusi ehdotus, joka
25175: 758               IX, s. -   Sairasvakuutus.
25176: 
25177: yllämainitussa järjestyksessä alistetaan Vakuutushallituksen
25178: harkittavaksi.
25179:     Sääntöjen tultua vahvistetuiksi, on yleinen kokous kut-
25180: suttava valitsemaan kassan hallituksen jäseniä ja sen pu-
25181: heenjohtajan ehdokkaita, jonka jälkeen kassan toiminta
25182: viipymättä on alettava, niinpian kuin Vakuutushallitus on
25183: kassalle puheenjohtajan nimittänyt.
25184:     Sairaskassan sääntöjen muutokselle hankitaan vahvis-
25185: tus 1 momentissa säädetyllä tavalla. Muutosta älköön
25186: täytäntöön pantako ennenkuin vahvistus on saatu.
25187: 
25188:                               41 §.
25189:     Sairaskassan yleinen kokous hoitaa kassan asioita, mi-
25190: käli ne kassan sääntöjen ja tämän asetuksen mukaan ei-
25191: vät kuulu kassan hallitukselle.
25192:     Varsinainen kokous on pidettävä vuosittain helmikuussa
25193: puheenjohtajan kutsumuksesta. Ylimääräisiä kokouksia pi-
25194: detään niin usein kuin sairaskassan hallitus sen katsoo
25195: tarpeelliseksi tai kun kassan säännöissä mainittu luku
25196: äänioikeutettuja jäseniä tai työnantajia sitä anoo ilmoit-
25197: taen käsiteltävät asiat.
25198:     Ylimääräinen kokous on pidettävä silloin, kun Vakuu-
25199: tushallitus jonkun määrätyn kysymyksen käsitteleiDiseksi
25200: niin määrää.
25201:     Sairaskassan säännöt saattavat määrätä, että kokouksen
25202: oikeudet voidaan siirtää kassan äänivaltaisten jäsenten kes-
25203: kuudestaan ja työnantajain samoin keskuudestaan valitse-
25204: mien edustajain kokoukselle.
25205: 
25206:                              42 §.
25207:     Varsinaisessa kokouksessa on:
25208:     1) esitettävä hallituksen vuosikertomus ja tilintarkasta-
25209: jain lausunnot;
25210:     2) päätettävä hallituksen vastuuvapaudesta ja niistä toi-
25211:                     IX, 5, -    Hallsten y. m.              759
25212: 
25213: menpiteistä, joihin kassan hallinto tilivuotena saattaa antaa
25214: aiheen;
25215:     3) laadittava ehdotus kassan puheenjohtajan nimittämi-
25216: seksi ja valittava hallituksen jäsenet varajäsenineen niiden
25217: sijaan, joiden toimiaika päättyy ennen seuraavaa varsinaista
25218: kokousta; sekä
25219:     4) valittava vähintäin kaksi tilintarkastajaa ja heille tar-
25220: peelliset varamiehet kuluvan toimivuoden tilejä tarkasta-
25221: maan, huomioonottamalla, että työnantajat ovat oikeutetut
25222: valitsemaan yhden tilintarkastajan sekä hänelle varamiehen.
25223:     Sitä paitsi otetaan varsinaisessa kokouksessa käsiteltä-
25224: väksi asiat, mitkä erittäin on mainittu kassan säännöissä
25225: tai kokouksen kutsumuksessa.
25226:     Ylimääräisessä kokouksessa otettakoon ainoastaan ne
25227: asiat käsiteltäviksi, joista kutsumuksessa on mainittu.
25228:     Kokouksessa on tehtävä pöytäkirja. Oikeaksi todistettu
25229: jäljennös siitä sekä kokoukselle esitetyistä kertomuksista
25230: tai muista asiakirjoista toimitettakoon kahden viikon ku-
25231: luessa kokouksesta Vakuutushallitukselle, joka on oikeu-
25232: tettu ryhtymään kaikkiin niihin toimenpiteisiin, mihin saa-
25233: puneet asiakirjat vakuutettujen turvallisuuden vuoksi saat-
25234: tavat antaa aihetta.
25235: 
25236: 
25237:                                V LUKU.
25238: 
25239:     Vara i n hoidosta, kirjan p i d osta ja tili n-
25240:                  t a r k a s t u k s e s t a.
25241:                                 43 §.
25242:     Vakuutettujen maksujen ja vakuutuksen aiheuttamien
25243: tai laitoksen toiminnasta muuten johtuvien maksujen peri-
25244: misestä pitää jokaisen sairaskassan hallitus toimintapiiris-
25245: sään huolen, noudattaen kassan sääntöjen määräyksiä, taikka
25246: mitä Vakuutushallitus vakuuteen, kirjanpitoon ja hallintoon
25247: nähden muuten määrää.
25248: 760                IX,5. - Sairasvakuutus.
25249: 
25250:                             44 §.
25251:     Sairaskassan tulot ovat etusijassa käytettävät tämän
25252: asetuksen ja kassan sääntöjen mukaisten avustusten sekä
25253: kassan hallintokustannusten suorittamiseksi. Ylijäämästä on
25254: muodostettava vararahasto siten, että siihen siirretään vuo-
25255: sittain enintään kymmenesosa mainitusta ylijäämästä. Jään-
25256: nös annetaan Vakuutushallituksen käytettäväksi, joka mää-
25257: rää, onko erä kokonaan tahi osaksi siirrettävä kassan vara-
25258: rahastoon vaiko lähetettävä Yleiselle Vakuutuslaitokselle.
25259:      Siirto vararahastoon lakkaa rahaston noustua kassan
25260: kolmena viimeisenä vuotena kantamien vakuutusmaksujen
25261: keskimäärän suuruiseksi, ellei kassan säännöissä ole toisin
25262: sanottu. Kuitenkaan älköön vararahastoa missään tapauk-
25263: sessa kartutettako mainitun erän kaksinkertaista määrää
25264: suuremmaksi.
25265:      Sairaskassan varat ovat sijoitettavat pankkiin tai säästö-
25266: pankkiin taikka tehtävät korkoa kasvaviksi sillä tavalla kuin
25267: elokuun 19 päivänä 1898 annetun holhouslain 43 §:ssä
25268: säädetään holhotin rahavarojen sijoittamisesta.
25269: 
25270:                              45 §.
25271:     Elleivät kassan vuositulot riitä menojen korvaamiseksi,
25272: on puuttuva määrä otettava vararahastosta; jollei vararahas-
25273: toa ole tai jos sen varat eivät riitä, ilmoittakoon kassan
25274: hallitus asian Vakuutushallitukselle, joka kassalle toimittaa
25275: puuttuvan määrän.
25276: 
25277:                              46 §.
25278:     Sairaskassan hallituksen on neljä kertaa vuodessa an-
25279: nettava Vakuutushallitukselle sen vahvistaman kaavan mu-
25280: kaan laadittu ilmoitus kassan vakuutustoiminnasta ja tilasta.
25281:     Näiden ilmoitusten perusteella lähettää Vakuutushallitus
25282: kullekin sairaskassalle sen osan vakuutusvelvollisten vakuu-
25283: tettujen vakuutusmaksuista, mikä 22 §:n mukaan on val-
25284: tion suoritettava.
25285:                       IX, 5. -    Hallsten y. m.                    761
25286: 
25287:                                   47 §.
25288:    Sairaskassan tilien ja hallinnon tarkastus on toimitettava
25289: vuosittain tammikuussa.
25290:    Vakuutushallitus voi sen lisäksi milloin haluaa, lähettää
25291: jonkun jäsenensä tai erityisesti tätä varten määräämänsä
25292: henkilön tarkastamaan kassan tilejä ja toimintaa.
25293: 
25294:                                   48 §.
25295:     Yleisen Vakuutuslaitoksen tilivuotena on kalenterivuosi.
25296: Tilinpäätöksen tulee olla v!llmiina seuraavan vuoden huhti-
25297: kuussa ja on Eduskunnan valitsemien tilintarkastajien tar-
25298: kastettava se toukokuussa.
25299:     Tilintarkastuksen päätyttyä antakoon Vakuutushallitus
25300: Keisarilliselle Senaatille kertomuksen vakuutustoiminnasta
25301: kuluneena vuonna ja katsauksen Yleisen Vakuutuslaitoksen
25302: taloudelliseen asemaan.
25303: 
25304:                                  VI LUKU.
25305:   V a k u u t u k s e n p ä ä t t ä m i s e s t ä, a v u s t u k s e n
25306:    määräämisestä ja suorittamisesta sekä
25307:      a v u s t u s v a a t i m u k s e n v a l v o m i s a j a s ta.
25308:                                    49 §.
25309:     Työnantaja pitäköön huolta tämän asetuksen mukaan
25310: vakuutusvelvollisten henkilöiden vakuuttamisesta, jotka ovat
25311: hänen työssään.
25312:     Vakuutussopimus on tehtävä sen paikkakunnan sairas-
25313: kassan kanssa, jonka toimintapiirissä se yritys sijaitsee,
25314: missä vakuutettu työskentelee.
25315:     Työnantajan on sairaskassan laatiman kaavan mukaan
25316: annettava kassalle ilmoitus siitä, milloin vakuutettu ryhtyi
25317: hänen työhönsä ja siitä erosi, hänen palkastaan ynnä muista
25318: seikoista, jotka voivat vaikuttaa sairasvakuutussopimukseen,
25319: ja on työnantajan täytettävä tämä velvollisuutensa siinä
25320: ajassa, minkä sairaskassan hallitus kohtuudella voi määrätä.
25321:                                                                    IX, 5
25322: 762                IX, 5. -   Sairasvakuutus.
25323: 
25324:                               50 §.
25325:     Hakemus vapaaehtoisesta vakuutuksesta annetaan sai-
25326: raskassan hallitukselle ja ilmoittakoon hakija silloin ikänsä,
25327: tulonsa ja muut vakuutuksen päättämiseen vaikuttavat seikat.
25328:     Sairaskassan hallitus voi, jos katsoo syytä siihen olevan,
25329: hakijalta vaatia lääkärintodistuksen hänen terveydentilas-
25330: taan. Lääkärin tutkimuksen toimittaa kassan kustannuk-
25331: sella hallituksen määräämä lääkäri.
25332: 
25333: 
25334:                               51 §.
25335:      Ilmoitus tämän asetuksen mukaisesta vakuutusvelvolli-
25336: suudesta ja hakemus vapaaehtoisesta vakuutuksesta on sai-
25337: raskassan hallituksen viipymättä otettava tutkittavaksi ja on
25338: päätös annettava, ellei vakuutusta voida heti hyväksyä, vii-
25339: meistään viikon kuluessa lukien ilmoitus- tahi hakemuskir-
25340: jan saapumisesta.
25341:     Jos sairaskassan hallitus havaitsee, ettei vakuutusta voida
25342: päättää, on syy siihen kirjallisesti ilmoitettava ilmoituksen
25343: tekijälle tahi hakijalle, joka on oikeutettu neljäntoista päi-
25344: vän kuluessa päätöksen antamisesta, antamispäivää lukuun-
25345: ottamatta, sairaskassan hallitukselle antamaan kirjallisen
25346: Vakuutusneuvostolle osotetun valituksen. Sairaskassan hal-
25347: litus lähettäköön valituksen oman lausuntonsa ohella viipy-
25348: mättä Vakuutusneuvostolle, joka ensi tilaisuudessa lopulli-
25349: sesti ratkaisee asian.
25350: 
25351:                               52 §.
25352:     Jos vakuutettua henkilöä on kohdannut sairaus taikka
25353: tapaturma, jonka johdosta saatetaan tehdä tämän asetuk-
25354: sen mukainen avustusvaatimus, on ilmoitus siitä ynnä sai-
25355: raskassan säännöissä edellytetyt todistukset vakuutetun puo-
25356: lesta viivyttelemättä annettava jollekin kassan hallituksen
25357: jäsenelle taikka hänen osottamalleen sairaskatsastajalle. Sa-
25358: mallainen ilmoitus on mahdollisimman pian tehtävä myös-
25359:                   Xl,s. -   Hallsten y. m.               763
25360: 
25361: kin synnytystapauksessa. Kuolemantapauksesta, josta hau-
25362: tausapua on maksettava, ilmoitettakoon kassan hallituk-
25363: selle viimeistään kahdentenakymmenentenäensimäisenä päi-
25364: vänä kuoleman jälkeen, kuolinpäivää lukuunottamatta.
25365:     Kun 1 momentissa mainittu ilmoitus on tehty, määrätköön
25366: sairaskassan hallitus viivyttelemättä avustuksen määrän ja
25367: suorittakoon sen viipymättä.
25368: 
25369:                             53 §.
25370:     Sairaskassan aYustusmäärän myöntämisestä ja suuruu-
25371: desta tai muusta tämän asetuksen aiheuttamasta seikasta
25372: syntyvät erimielisyydet, paitsi 51 §:ssä mainitut asiat, saa-
25373: takoon, jos avustukseen oikeutettu ja sairaskassan hallitus
25374: niin sopivat, jättää välimiesten ratkaistavaksi. Välimiehiksi
25375: valitsee kumpikin riitapuoli kaksi esteetöntä, kansalaisluot-
25376: tamusta nauttivaa henkilöä ja nämä yhteisesti puheenjoh-
25377: tajan. Elleivät välimiehet voi keskenään sopia puheenjoh-
25378: tajan valitsemisesta, nimittää puheenjohtajan Vakuutus-
25379: neuvosto.
25380:     Välimiesten päätös on riitapuolia sitova.
25381: 
25382:                             54§.
25383:     Vakuutettu tai muu tämän asetuksen mukaisen avus-
25384: tuksen kantamiseen oikeutettu henkilö, joka ei tyydy kas-
25385: san hallituksen päätökseen avustuksen myöntämisestä ja
25386: sen suuruudesta, saattaa hakea siihen muutosta Vakuutus-
25387: neuvostolta, sille osotetulla kirjallisella valituksella, joka
25388: sairaskassan hallitukselle on annettava kolmenkymmenen
25389: päivän kuluessa siitä, kun sairaskassan _hallituksen päätös
25390: annettiin, tätä päivää lukuun ottamatta. Sairaskassan hal-
25391: litus lähettäköön valituksen oman lausuntonsa ohella viipy-
25392:  mättä Vakuutusneuvostolle, joka ensi tilaisuudessa ratkais-
25393:  koon valituksen.
25394:      Mikäli Vakuutusneuvoston antama päätös koskee sitä,
25395:  oikeuttaako sairaustapaus avustukseen vai eikö, hakekoon
25396: 764                    IX,5.     Sairasvakuutus.
25397: 
25398: siihen tyytymätön muutosta Keisarillisen Senaatin Oikeus-
25399: osastossa kolmenkymmenen päivän kuluessa päätöksen ju-
25400: listamispäivästä, sanottua päivää lukuun ottamatta, anta-
25401: malla valituskirjansa Vakuutusneuvoston puheenjohtajalle,
25402: joka sitten toimittaa kaikki jutussa kertyneet asiakirjat ja
25403: oman lausuntonsa sanottuun virastoon.
25404:     Puhevalta Vakuutusneuvoston päätöstä vastaan on säi-
25405: lytetty, kun valitus mainitun ajan kuluessa on pantu pos-
25406: tiin sisäänkirjoitetussa, Vakuutusneuvostolle osotetussa kir-
25407: jeessä.
25408:      Senaatin Oikeusosaston päätös on toimitettava virkateitse
25409: asianosaisille.
25410: 
25411:                                  55 §.
25412:     Jos valitetaan sairaskassan hallituksen antamasta paa-
25413: töksestä, joka koskee 52 §:n 1 momentissa mainittuja asioita,
25414: on se avustusmäärä maksettava, minkä sairaskassan halli-
25415: tus on päättänyt suorittaa.
25416:     Samoin menköön valituksista huolimatta täytäntöön Va-
25417: kuutusneuvoston päätös, jolla tuomitaan maksettavaksi avus-
25418: tus, jota sairaskassan hallitus ei ole myöntänyt. Kuitenkin
25419: on avustuksen saaja velvollinen, jos Vakuutusneuvoston
25420: päätös kumotaan tai muutetaan, korvaamaan sairaskassalle
25421: sen, mitä liiaksi on suoritettu.
25422: 
25423: 
25424:                                VII LUKU.
25425: 
25426: E d e s v a s t a u k s e s t a t ä m ä n 1 a i n r i k k o m i s e s t a.
25427: 
25428:                                   56 §.
25429:     Jos työnantaja tai se, joka on ottanut vastatakseen työn-
25430: antajalle kuuluvasta hänen työssään olevien henkilöiden va-
25431: kuuttamisen velvollisuudesta, laiminlyö tämän tehtävänsä,
25432: rangaistakoon vähintään viidenkymmenen markan sakolla,
25433: ja velvoittakoon oikeus, määräten soveliaan uhkasakon, hä-
25434:                    IX, 5. -   Hallsten y. m.            765
25435: 
25436: net täyttämään velvollisuutensa määrätyn ajan kuluessa,
25437: joka ei saa olla kolmeakymmentä päivää pitempi.
25438:     Syyllinen vapautettakoon sakosta, jos oikeus katsoo hä-
25439: nellä olleen syytä olettaa, ettei yritys ole tämän asetuksen
25440: määräysten alainen.
25441:     Kysymyksen ollessa siitä, onko yritys yllä mainittua
25442: laatua, hankkikoon tuomioistuin, jos tarpeelliseksi havait-
25443: see, Vakuutusneuvoston lausunnon.
25444: 
25445:                               57 §.
25446:     Työnantaja tai hänen sijaisensa, joka muulla tavalla
25447: kuin 56 §:ssä on sanottu, laiminlyö tämän lain mukaisen
25448: velvollisuutensa, rangaistakoon enintään kahdensadan mar-
25449: kan sakolla.
25450:     Työnantaja tai hänen sijaisensa, joka tahallisesti antaa
25451: väärän tiedon, rangaistakoon vähintään viidenkymmenen ja
25452: enintään viidensadan markan sakolla, ellei kovempaa ran-
25453: gaistusta ole yleisessä laissa säädetty.
25454: 
25455:                            58 §.
25456:     Vakuutettu, joka tahallisesti taikka pettämisen tarkoi-
25457: tuksessa sairautta teeskennellen on antanut vakuutusmak-
25458: suun tai vakuutuksen tuottamaan etuun vaikuttavan vää-
25459: rän ilmoituksen, menettäköön kaiken oikeutensa avustuk-
25460: sen saamiseen vakuutuksen nojalla ja olkoon velvollinen
25461: suorittamaan takaisin sen osan mahdollisesti jo kannetusta
25462: avustuksesta, mikä petoksella on saatu. Kaikki suoritetut
25463: vakuutusmaksut olkoon sairaskassalle menetetyt.
25464: 
25465:                               59 §.
25466:    Asianosainen, joka viranomaisen käsitellessä asiata vas-
25467: tahakoisuudenaan tahi muuten aiheettomasti viivyttämällä
25468: sen ratkaisemista on tuottanut viranomaiselle kuluja, voi-
25469: daan velvoittaa ne korvaamaan.
25470: 766               IX, 5. -     Sairasvakuutus.
25471: 
25472:                              VIII LUKU.
25473:                 Y l e i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
25474:                                60 §.
25475:     Työnantaja, jonka työntekijät ovat tämän asetuksen sää-
25476: tämän vakuutusvelvollisuuden alaisia, pitäköön palkasta ja
25477: muista eduista, jotka työntekijä on saanut, semmoista kir-
25478: jaa, että siitä, siinä tarkoituksessa kuin 12 §:ssä on sää-
25479: detty, selvästi saadaan tieto työansiosta, jonka työntekijä
25480: on häneltä saanut. Vaadittaessa on tämä kirja näytettävä
25481: sen sairaskassan hallitukselle, jossa työnantajan työssä ole-
25482: vat vakuutusvelvolliset henkilöt ovat vakuutetut, ja asian-
25483: mukainen ote annettava Vakuutusneuvostolle.
25484: 
25485:                              61 §.
25486:     Työnantaja saattaa asettaa toisen henkilön hänen puo-
25487: lestaan toimittamaan vakuutuksesta hänelle johtuvia tehtä-
25488: viä, mutta vastatkoon kuitenkin itse siitä, mitä toinen vel-
25489: vollisuuksistaosa laiminlyö.
25490: 
25491:                                 62 §.
25492:    Työnantaja tai henkilö, jonka hän on sijaisekseen aset-
25493: tanut, älköön minkään syyn varjolla pidättäkö vakuutetun
25494: palkasta vakuutusmaksuksi enempää kuin 22 §:ssä sanotaan.
25495: 
25496:                               63 §.
25497:     Älköön kukaan, joka tässä asetuksessa säädetyn toi-
25498: mensa kautta saa tietoja yksityisen suhteista sairaskassaan
25499: tai hänen liikesalaisuuksistaan, kuten työnantajan taloudel-
25500: lisesta tilasta, työtavoista tai muista liikettä koskevista eri-
25501: koisuuksista, niitä ilmaisko, älköönkä hyödykseen käyttäkö.
25502: 
25503:                                 64 §.
25504:     Joka tämän asetuksen mukaan on avustusta saanut, ol-
25505:  koon kuitenkin oikeutettu yleisen lain nojalla vaatimaan
25506:                     IX, 5. -- Hallsten y. m.               767
25507: 
25508: sairausapua taikka hyvitystä häntä kohdanneen sairauden
25509: seurauksista. Älköön kuitenkaan sillä tavoin kannettako
25510: enempää, kuin minkä verran sellainen hyvitys on tämän
25511: asetuksen mukaan myönnettyä sairasavustusta suurempi.
25512: 
25513:                              65 §.
25514:     Sopimus, joka tarkoittaa tämän asetuksen nojalla sa-a-
25515: vutetun avustusoikeuden supistamista ja kumoamista, tahi
25516: toiselle siirtämistä, olkoon mitätön.
25517:     Annettua avustusta ja hautausapua älköön ulosmitattako,
25518: pantattako tai toiselle siirrettäkö muussa tapauksessa, kuin
25519: jos työnantaja, saisaskassan hallitus tai hallituksen jäsen
25520: on etukäteen antanut avustukseen oikeutetulle apurahoja,
25521: ennenkuin avustus oli ehditty maksettavaksi määrätä. ·
25522: 
25523:                              66 §.
25524:     Ellei avustusta koskevan riidan käsitteleruisestä ole tässä
25525: asetuksessa toisin säädetty, on riita pantava vireille siinä
25526: alioikeudessa, jonka tuomiopiirissä se yritys sijaitsee, missä
25527: vakuutusvelvollinen henkilö on työssä, taikka jossa sairas-
25528: kassa tahi työnantaja on velvollinen vastaamaan velka-
25529: asioissa.
25530: 
25531:                              67 §.
25532:     Kaikki sairasvakuutusta koskevissa asiOissa käytettävät
25533: asiakirjat ja todistukset ovat leimamaksuista vapaat. Sa-
25534: moin ovat vakuutusviranomaisten ja Keisarillisen Senaatin
25535: päätökset sekä todistukset sairasvakuutusasioissa vapaat
25536: sekä leima- että muista maksuista.
25537: 
25538:                          68 §.
25539:    Vakuutusmaksuvaade vanhenee kahden vuoden kuluessa
25540: sen kalenterivuoden päättymisestä lukien, jolloin vaade
25541: syntyi.
25542: 768                IX, 5. -   Sairasvakuutus.
25543: 
25544:     Tämän asetuksen mukainen avustusvaade vanhenee kol-
25545: men vuoden kuluessa siitä päivästä lukien, jolloin se syn-
25546: tyi, tätä päivää lukuun ottamatta.
25547: 
25548:                               69 §.
25549:     Tämän asetuksen nojalla käsiteltävissä avustusasioissa
25550: on sen viranomaisen, joka asiassa tuomitsee, vapaasti har-
25551: kittuaan kaikki esille tulleet asianhaarat, päätettävä, mitä
25552: asiassa on todeksi katsottava.
25553: 
25554:                               70 §.
25555:      Sairaskassa lopettakoon toimintansa, jos sen jäsenten
25556: luku vähenee alle kassan säännöissä ehkä määrätyn vä-
25557: himmän määrän eikä sitä kolmessa kuukaudessa saada tä-
25558: hän lukuun kohoamaan. Sen jälellä olevat jäsenet ovat
25559: silloin Vakuutushallituksen suostumuksella siirrettävät toisen
25560: sairaskassan jäseniksi.
25561:      Jos sairaskassan toiminta lakkaa 1 momentissa maini-
25562: tusta tahi muusta syystä, käytettäköön sen varat etusijassa
25563: juoksevien avustusten ja kassan velkojen maksamiseen. Yli-
25564: jäämän käyttämisestä määrää Vakuutushallitus ottaen huo-
25565: mioon, että tämä ylijäämä on annettava sille sairaskassalle,
25566: jonka jäseniksi lakanneen kassan vakuutetut ovat liittyneet,
25567: tai, jos vakuutetut ovat liittyneet useampiin kassoihin, jaet-
25568: tava näiden kesken suhteellisesti siirtyneiden vakuutettujen
25569: lukuun.
25570: 
25571:                               71 §.
25572:     Keisarillisen Senaatin asiana on antaa lähempiä maa-
25573: räyksiä tämän vakuutusvelvollisuuden täyttämisen silmällä-
25574: pidosta sekä sellaisia tarkempia ohjeita, jotka ehkä ovat
25575: tarpeen tämän asetuksen noudattamiseksi.
25576: 
25577:                               72 §.
25578:       Armollisen asetuksen mukaan syyskuun 2 päivältä 1897
25579:                  IX,&. -   Hallsten y. m.         769
25580: 
25581: perustettu työväenapukassa ei ole tämän asetuksen mää-
25582: räysten alainen.
25583:                          73 §.
25584:    Tämä asetus astuu voimaan
25585: 
25586: 
25587: 
25588: 
25589:    Helsingissä 17 p:nä helmikuuta 1914.
25590: 
25591:      Onni Hallsten.       Rudolf Holsti.
25592:                Wäinö Walkama.
25593:                       c.
25594: 
25595: Työoloja koskevia eduskuntaesityksiä ja anomus-
25596:                   ehdotuksia.
25597:                                                              773
25598: 
25599: IX, 6. -    Edusk. esit.. N:o 9.
25600: 
25601: 
25602: 
25603: 
25604:                  Pärssinen, Hilja, y. m. ~ Ehdotus ase-
25605:              tukseksi työstä    kauppa- ja konttoriliikkeissä.
25606: 
25607: 
25608:                 S u o m e n E d u s kun n a ll e.
25609: 
25610:    Viitaten v. 1911 valtiopäivillä eduskunnalle jätetyn
25611: anomuksen perusteluihin (Liitteet IX, siv. 49-53) pyydämme,
25612: 
25613:                  että eduskunta puolestaan hyväksyisi ja
25614:              Hallitsijalle 'vahvistettavaksi lähettäisi näin kun-
25615:              lu?Jan asetusehdotuksen:
25616: 
25617: 
25618:                           Asetus
25619:            työstä kauppa- ja konttoriliikkeissä.
25620: 
25621:                                1 §.
25622:     Tämän asetuksen alaisia ovat kaikki kauppa- ja kont-
25623: toriliikkeet Liikeapulaisella tarkotetaan tässä laissa henki-
25624: löä, joka niiden palveluksessa työskentelee.
25625: 
25626:                                2 §.
25627:     1. Kauppa ja konttoriliikettä saadaan harjoittaa ai-
25628: noastaan arkipäivinä k:lo 8:sta aamulla k:lo 7:ään illalla.
25629: Maito-, leipä- ja kukkakauppain aukioloista noudatettakoon
25630: niitä määräyksiä, joita kuntain valtuustot, tai missä niitä
25631: ei ole, kunnallislautakunnat antavat. Kuitenkaan ei nii-
25632: 774         IX, s. -   Kauppa- ja konttoriliikkeet.
25633: 
25634: den aukioloa sunnuntai- ja juhlapäivinä saa asettaa kahta
25635: tuntia pitemmäksi.
25636:     2. Mitä edellisessä momentissa sulkemisajasta on sää-
25637: detty, ei koske apteekissa tapahtuvaa eikä paloviinan, vii-
25638: nan ja oluen myyntiä, ei ulkosalla harjoitettua virvoitusjuo-
25639: main ja sanomalehtien myyntiä, ei myöskään rautatien- tahi
25640: höyrylaiva-asemilla, rautatievaunuissa tai höyrylaivoilla ta-
25641: pahtuvaa matkustajille tarkoitettua myyntiä, vaan on tähän
25642: nähden noudatettava, mitä ennestään on säädettynä tahi
25643: vastedes säädetään.
25644: 
25645:                               3 §.
25646:     Sinä aikana, jolloin määrätynlaatuista myymälää ei saa
25647: pitää avoinna, älköön myöskään tavaraa, jolla sellaisessa
25648: myymälässä kauppaa harjoitetaan, ulkosalla pidettäkö kau-
25649: pan.
25650: 
25651:                               4 §.
25652:     Alle viidentoista vuoden ikäistä lasta älköön pidettäkö
25653: työssä semmoisessa liikkeessä tai yrityksessä, johon tämä
25654: asetus on soveltuva.
25655: 
25656:                               5 §.
25657:     Lapsella tarkotetaan tässä asetuksessa sitä, joka ei ole
25658: täyttänyt seitsentätoista vuotta ja nuorella henkilöllä, nuo-
25659: rukaisella ja nuorella naisella sitä, joka on täyttänyt seit-
25660: semäntoista, mutta ei yhdeksäätoista vuotta.
25661: 
25662:                               6 §.
25663:     Raskaita taakkoja ja kuormia älköön annettako lasten
25664: tahi nuorten henkilöiden kannettavaksi, nostettavaksi, vedet-
25665: täväksi tai lykättäväksi, älköönkä heillä teetettäkö muita-
25666: kaan sellaisia töitä, jotka ovat omansa vahingoittamaan hei-
25667: dän terveyttään ja ehkäisemään heidän ruumiinkehitystään.
25668: Keisarillisen Senaatin on tästä annettava erityisiä ohjeita.
25669:                   IX, 5. -   Pärssinen y. m.            775
25670: 
25671:                               7 §.
25672:    Ennenkuin lapsi tai nuori henkilö otetaan työhön, on
25673: hänen ikänsä selviteltävä papin tail muun julkisen viran-
25674: omaisen todistuksena, joka annetaan lunastuksetta.
25675: 
25676:                               8 §.
25677:    Lasta, joka on liikkeen palveluksessa, älköön pidettäkö
25678: työssä enempää kuin viisi tuntia vuorokaudessa.
25679: 
25680: 
25681:                             9 §.
25682:     1. Seitsemäntoista vuotta täyttänyttä liikeapulaista äl-
25683: köön säännöllisesti pidettäkö työssä enempää kuin yhteensä
25684: neljäkymmentäkahdeksan tuntia viikossa eikä kahdeksaa
25685: tuntia kauvemmin vuorokaudessa.
25686:     2. Tämän työajan lisäksi saa sattuneesta syystä pitää
25687: työssä yhdeksäntoista vuotta täyttänyttä työntekijää enin-
25688: tään kymmenen tuntia kuukaudessa, jos hän tällaiseen yli-
25689: työhön suostuu. Tästä ylityöstä on maksettava vähintään
25690: viidelläkymmenellä prosentilla korotettu palkka.
25691: 
25692: 
25693:                              10 §.
25694:    Työnantaja olkoon kielletty pidentämästä 8 ja 9 §:issä
25695: säädettyjä työaikoja antamalla työtä kotona tehtäväksi.
25696: 
25697: 
25698:                              11 §.
25699:     1. Jos työaika on kahdeksan tuntia vuorokaudessa, on
25700: työntekijälle työaikana annettava ainakin yksi säännöllinen
25701: vähintään tunnin kestävä lepohetki, jonka aikana saakoon
25702: esteettömästi poistua työpaikalta.
25703:     2. Lapselle on viimeistään kahden ja puolen tunnin
25704: sekä nuorelle henkilölle viimeistään neljän tunnin kuluttua
25705: heidän työnsä alkamisesta annettava sellainen lepohetki,
25706: josta 1 momentissa puhutaan.
25707: 776         IX,s. - Kauppa- ja konttoriliikkeet.
25708: 
25709:                            12 §.
25710:     1. Sunnuntain ajaksi on työntekijälle annettava vähin-
25711: tään neljäkymmentä tuntia kestävä vapaus työstä.
25712:     2. Työstä, joka suoritetaan sunnuntaina tai kirkolli-
25713: sena juhlapäivänä, on maksettava vähintään kaksinkertai-
25714: nen palkka.
25715:     3. Työnantaj~ ei saa kauppa- tai konttoriapulaista pi-
25716: tää työssä ensinkään joulupäivinä, pitkänäperjantaina, pää-
25717: siäisenä, vapunpäivänä, helluntaina ja juhannuksena eikä
25718: muina sunnuntai- ja juhlapäivänä yli kahden tunnin.
25719:     4. Työntekijää, joka kieltäytyy sunnuntaina tai kirkol-
25720: lisena juhlapäivänä työtä suorittamasta, älköön millään ta-
25721: valla koetettako työhön pakottaa.
25722: 
25723:                            13 §.
25724:     1. Liikeapulaisena toimivalle naiselle, joka synnyttää
25725: lapsen, on ennen ja jälkeen synnytyksen annettava va-
25726: pautta työstä kaikkiaan vähintään neljätoista viikkoa, jol-
25727: loin ainakin kahdeksan viikkoa jälkeen synnytyksen.
25728:     2. Siltä ajalta, jona naista edellä mainitusta syystä ei
25729: saa käyttää työhön, on hän saava valtion toimesta vähin-
25730: tään 2 mk. 50 p. avustuksen päivää kohti.
25731: 
25732:                            14 §.
25733:     Liikeapulaisen tulee saada keskeytymätöntä lepoaikaa
25734: vähintäänkin kaksitoista tuntia vuorokaudessa. Lapsella
25735: tulee tämän Iepoajan olla neljätoista tuntia.
25736: 
25737:                            15 §.
25738:    Liikeapulaisen tulee kerran vuodessa kesän ajalla saada
25739: ainakin kahden viikon loma.
25740: 
25741:                            16 §.
25742:     Liikkeenharjoittajan tulee toimittaa niin, että hänen
25743: työssään olevat lapset ja nuoret työntekijät pääsevät mak-
25744:                    IX, s. -   Pärssinen y. m.               777
25745: 
25746: sutta käymään kauppa-apulaiskoulua taikka muuta heidän
25747: kehitykselleen soveliasta oppilaitosta paikkakunnalla.
25748: 
25749:                                17 §.
25750:     1. Työhuone, jossa liikeapulaisen tulee palvella, on
25751: järjestettävä niin, ettei siinä tehty työ tuota apulaisen ter-
25752: veydelle haittaa.
25753:     2. Kauppaliikkeessä on kullekin liikeapulaiselle varat-
25754: tava istumasija hänen käytettäväkseen silloin kun hän ei
25755: palvele yleisöä tai muuten ole kauppatoimessa.
25756: 
25757:                            18 §.
25758:    1. Liikkeenharjoittaja on velvollinen apulaisilleen ja
25759: työntekijöilleen maksamaan sovitun rahapalkan maan käy-
25760: vässä rahassa, ja sen asemesta älköön rahan tai tavaran
25761: osotuksia käytettäkö.
25762:     2. Sovittu rahapalkka on työntekijöille maksettava vä-
25763: hintään joka toinen viikko.
25764: 
25765:                               19 §.
25766:     1. Liikkeenharjoittaja on velvollinen niille apulaisil-
25767: leen ja työntekijöilleen, jotka sitä haluavat, antamaan ero-
25768: todistuksen, joka sisältää tiedonannon, kuinka kauvan ja
25769: missä toimessa he ovat hänen työssään olleet.
25770:     2. Liikkeenharjoittaja älköön panko edellisessä momen-
25771: tissa mainittuun todistukseen mitään merkkejä tai antako
25772: sitä sellaisessa muodossa, jonka tarkoitus on antaa apulai-
25773: sesta tai työntekijästä muita tietoja, kuin mitä todistuksen
25774: sananmuodosta käy ilmi.
25775: 
25776:                               20 §.
25777:     Liikkeenharjoittaja on velvollinen pitämään työssänsä
25778: olevista lapsista ja nuorista henkilöistä luetteloa, jossa mai-
25779: nitaan heidän nimensä, kotipaikkansa ja ikänsä ynnä kun-
25780:                                                            IX, 6
25781: 778           IX, 6. -   Kauppa- ja konttoriliikkeet.
25782: 
25783: kin koulunkäynnin aika ja lasten holhoojain nimet ja koti-
25784: paikat. Samoin on työnantajan yli- ja sunnuntaityöstä
25785: sekä korotetusta palkasta pidettävä kirjaa, johon tehdyt
25786: merkinnät tulee liikeapulaisten nimellään varmentaa. Tämä
25787: kirja on vaadittaessa näytettävä 22 §:ssä mainituilla yiran-
25788: omaisille.
25789:                                 21 §.
25790:     Jokaiseen liike- ja konttorihuoneistoon: on työnantajan
25791: toimesta sopivaan paikkaan julkipantava tämä asetus ja
25792: Keisarillisen Senaatin antamat erityiset ohjesäännöt, ilmoi-
25793: tus siitä, milloin lasten ja nuorten henkilöiden työ alkaa ja
25794: loppuu ja milloin heillä on lepohetkensä sekä ilmoitus kau-
25795: pungissa poliisipäällikön ja maalla kruununnimismiehen ni-
25796: mestä ja asuinpaikasta.
25797:                          22 §.
25798:   Tämän asetuksen noudattamista valvovat järjestysviran-
25799: omaiset kaupungissa ja maalla.
25800: 
25801:                                23 §.
25802:     1. Joka rikkoo tämän asetuksen säännöksiä, rangais-
25803: takoon vähintään kymmenen ja enintään kahdentuhannen
25804: markan sakolla.
25805:     2. Jos työnantajan edustaja havaitaan syypääksi tämän
25806: asetuksen rikkomiseen eikä työnantajan syyksi samalla
25807: voida lukea mitään luottamusta, rangaistakoon ainoastaan
25808: edustajaa rikoksesta.
25809: 
25810:       Helsingissä 16 p. helmikuuta 1914.
25811:        Hilja Pärssinen.                 Anni Huotari.
25812:        Ida Aalle-Teljo.                 Alma jokinen.
25813:        Elviira Wihersalo.               Mimmi Haapasalo.
25814:        Miina Sillanpää.                 Hulda Salmi.
25815:        Hanna Karhinen.                  W. Lundström.
25816:                                                           779
25817: 
25818: IX, 1. - - Edusk. esit. N:o 8.
25819: 
25820: 
25821: 
25822:            Saha, lsak, y. m.: Ehdotus asetukseksi teolli-
25823:                suusammattien oppilasoloista.
25824: 
25825: 
25826:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
25827: 
25828:      Vuonna 1908 asetti Keisarillinen Senaatti komitean, joka
25829: sai tehtäväkseen laatia ehdotuksen tietopuolisen ja käytän- ·
25830: nöllisen ammattikasvatuksen uudestaanjärjestämiseksi.
25831:    ::Tämä! Ammattikasvatuskomitea sai vuonna 1912 val-
25832: miiksi mietintönsä lakiehdotuksineen ja perusteluineen ja
25833: lähetti Keisarillinen Senaatti sen Teollisuushallitukselle, joka
25834: puolestaan pyysi maan virallisten ammattiyhdistysten lau-
25835: suntoa tästä ehdotuksesta.
25836:      Näissä lausunnoissa yksimielisesti kaikkeen pääasiaan
25837: nähden kannatettiin mainitun komitean mietinnössä esitet-
25838: tyjä perusteluja ja lakiehdotusta. Viitaten niihin peruste-
25839: luihin, jotka Ammattikasvatuskomitean mietinnössä n:o 1
25840:  on esiintuotu, saamme kunnioittaen ehdottaa,
25841: 
25842:                 että eduskunta hyväksyisi ja lähettäisi armol-
25843:             lisesti vahvistettavaksi näin kuttluvan lakiehdo-
25844:             tuksen:
25845: 
25846:                       Asetus
25847:          teollisuusammattien oppilasoloista.
25848:                              1 LUKU.
25849:                   Yl e i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
25850:                                 1 §.
25851:    Tämä laki on sovellettava käsityö- ja tehdasliikkeisiin
25852: sekä muihin teollisuusliikkeisiin ja -ammatteihin. Kuiten-
25853: 780       IX, 7. -   Teollisuusammattien oppilasolot.
25854: 
25855: kin sovelletaan lakia ainoastaan niillä paikkakunnilla, joissa
25856: on asetettu ammattivaltuusto huolehtimaan teollisuusam-
25857: matteja koskevia asioita.
25858: 
25859:                                2 §.
25860:     Oppilaaksi käsitetään tässä laissa henkilöä, joka on am-
25861: matinharjoittajan työssä saadakseen opetusta sellaisessa
25862: ammatissa tai ammatinhaarassa, jossa yleensä vähintään
25863: kahden vuoden oppiaika vaaditaan. Jos oppilas on työssä
25864: isänsä tai äitinsä luona, ei tämän lain sovelluttaminen kui-
25865: tenkaan ole pakollinen.
25866:     Jos syntyy riita siitä, onko ammattityössä olemista pi-
25867: dettävä oppilassuhteena vai ei, on asia ammatinvaltuuston
25868: päätettävä ottamalla huomioon työehdot, työn laatu ja
25869: muut asiaan vaikuttavat seikat.
25870:     Jos valtion, kunnan tai seurakunnan tiliin harjoitetaan
25871: sellaista liikettä tai ammattia, johon tämä laki on sovellet-
25872: tava, olkoon työnjohtaja ammatinharjoittajasta annettujen
25873: määräysten alainen.
25874: 
25875:                                3 §.
25876:     Älköön ammatinharjoittaja ottako ketään oppilaaksi
25877: tekemättä siitä kirjallista oppisopimusta 6 §:ssä säädetyn
25878: ajan kuluessa. Sellainen sopimus on laadittava Teollisuus-
25879: hallituksen vahvistaman kaavan mukaan ja on siinä ilmoi-
25880: tettava:
25881:     1) se a~matti tai ammatinhaara, jota oppilaalle on ope~
25882: tettava:
25883:     2) oppiajan pituus;
25884:     3) se tai ne oppilaitokset, joita alaikäisen oppilaan tulee
25885: tämän lain mukaan ammattikasvatuksekseen käydä, ope-
25886: tuksen laajuus ja ammattinäytteen suorittamistapa ; sekä
25887:     4) palkkaehdot, erittäin mainitsemaHa minä aikoina
25888: maksu on suoritettava ja onko oppilas ammatinharjoittajalta
25889: saapa asunnon ja ravinnon.
25890:                      IX, 7. -   Saha y. m.               781
25891: 
25892:     Sopimukseen saadaan muistakin seikoista ottaa maa-
25893: räyksiä, jotka eivät ole lain eivätkä hyvän tavan vastaisia.
25894: Älköön sopimukseen tehdyillä ehdoilla rajoitettako amma-
25895: tinharjoittajalle ja oppilaalle tämän lain mukaan kuuluvia
25896: oikeuksia ja velvollisuuksia.
25897:     Oppisopimuksen kaavoja on Teollisuushallituksen toi-
25898: mesta pidettävä maksutta ammattivaltuustoilta saatavissa.
25899: 
25900:                                 4 §.
25901:    Oppiaikaa älköön määrättäkö pitemmäksi kuin mitä
25902: sopimuksessa tarkoitetun ammatin tai ammatinhaaran oppi-
25903: misen voidaan katsoa vaativan; älköön oppiaika kuitenkaan
25904: missään tapauksessa olko viittä vuotta pitempi.
25905:    Oppiajan kuusi ensimäistä kuukautta ovat koetusaikaa,
25906: jonka kuluessa on molemmin puolin valta purkaa sopimus
25907: noudattamalla kolmen päivän irtisanomisaikaa.
25908: 
25909:                                 5 §.
25910:     Vajavaltaisella, joka on täyttänyt viisitoista vuotta ja
25911: työllään elättää itsensä, on valta itse tehdä oppisopimus.
25912: Muun vajavaltaisen puolesta tekee holhooja sellaisen sopi-
25913: muksen; mutta jos sopimus ulotetaan yli vajavaltaisuuden
25914: ajan, vaaditaan siihen vajavaltaisen kirjallinen suostumus.
25915: 
25916:                                 6 §.
25917:     Neljäntoista paiVan kuluessa oppilaan ottamisesta oppiin
25918: on siitä tehtävä ilmoitus ammattivaltuustolle. Saman ajan
25919: kuluessa koetusajan päättymisestä on oppisopimus kirjalli-
25920: sesti tehtävä ja kolmin kappalein, liitteinä oppilaan ikää ja
25921: koulutietoja koskevat todistukset, rekisteröitäväksi ammatti-
25922: valtuustolle annettava.
25923: 782      IX, 7. -   Teollisuusammattien oppilasolot
25924: 
25925: 
25926:                           II LUKU.
25927:  Oppisopimuksesta johtuvista oikeuksista
25928:           j a v e l v o lli s u u k s i s t a.
25929:                              7 §.
25930:     Ammatinharjoittajan on koetettava antaa oppilaalle sel-
25931: laista sopimuksessa tarkoitetun ammatin tai ammatinhaa-
25932: ran opetusta, että oppilas oppiajan päättyessä voi suorittaa
25933: hyväksytyt ammattikokeet
25934:     Jos ammatinharjoittaja liikkeen laajuuden, puuttuvan
25935: ammattitaidon tähden tai muusta syystä ei itsekohtaisesti
25936: voi täyttää opetusvelvollisuuttaan, tulee hänen ammatti-
25937: taitoisen sijaisen kautta pitää huolta asianmukaisesta ope-
25938: tuksesta.
25939:                              8 §.
25940:     Jos paikkakunnalla on käsityöläiskoulu tai muu alaikäi-
25941: sen oppilaan ammattikasvatuksen täydentämiseen soveltuva
25942: julkinen oppilaitos, tulee ammatinharjoittajan varata sel-
25943: laiselle oppilaalle tarpeellinen aika opetuksen saamiseen
25944: mainitunlaisessa oppilaitoksessa ja samalla valvoa, että hän
25945: asianmukaisesti suorittaa koulunkäyntinsä.
25946:      Kolmena ensimäisenä oppivuonna ei ammatinharjoitta-
25947: jalla ole oikeutta vähentää oppilaan palkkaa siltä osalta
25948: työaikaa, jonka kahdeksaatoista vuotta nuorempi oppilas
25949: on, aina kuuteen tuntiin saakka viikossa, koulunkäyntiin
25950: käyttänyt.
25951:                               9 §.
25952:     Ammatinharjoittajan tulee totuttaa oppilasta ahkeruu-
25953: teen ja hyviin tapoihin. Hän ei saa ruumiillisesti kurit-
25954: taa oppilasta eikä käyttää häntä työhön, joka ilmeisesti
25955: on vahingollinen hänen terveydelleen tai käy yli hänen
25956: voimainsa tai on katsottava hänen toimeensa soveltumat-
25957: tomaksi.
25958:                      IX,7. -    Saha y. m.                783
25959: 
25960:     Jos oppilaalle on luvattu palkkaa, olkoon voimassa mitä
25961: siinä kohden on säädetty tai säädetään teollisuusammattien
25962: työntekijöistä.
25963:     Työohjesääntöjen antamisesta on erikseen säädetty.
25964: 
25965:                                10 §.
25966:     Jos oppilas on ammatinharjoittajan talossa ja ruoassa,
25967: tulee ammatinharjoittajan antaa hänelle terveellinen asunto
25968: sekä kelvollinen ja riittävä ravinto. Jos sellainen oppilas
25969: sairastuu tai saa tapaturmaisen ruumiinvamman, tulee am-
25970: matinharjoittajan toimittaa hänelle tarpeellinen hoito ja
25971: huoli. Kuitenkin on oppilaan holhoojan, jos hän asuu paik-
25972: kakunnalla, otettava hoito huolekseen, niin pian kuin sairas
25973: voidaan muuttaa ammatinharjoittajan kodista. Jos sairas-
25974: tuneelia tai vamman saaneella oppilaalla ei ole holhoojaa
25975: paikkakunnalla, on ammatinharjoittajan hoidettava sairasta
25976: ensimäiset neljätoista päivää tai kunnes siirto voidaan toi-
25977: mittaa vaaratta oppilaan hengelle tai terveydelle ja toinen
25978: voi ottaa hoidon huolekseen.
25979:     Jos oppilas tahallisesti on hankkinut itselleen taudin tai
25980: vamman, korvatkoon hän ammatinharjoittajalle, mitä tämä
25981: on hänen hoidostaan ja huolenpidostaan suorittanut.
25982: 
25983:                                11 §.
25984:     Jos oppilas sairauden tai ruumiinvamman johdosta tu-
25985: lee työkyvyttömäksi eikä ammatinharjoittajan ole ollut
25986: pakko ryhtyä sairasta hoitamaan ja huoltamaan, tulee oppi-
25987: laan kuitenkin saada sopimuksenmukainen palkka enintään
25988: neljältätoista päivältä, ellei hän tahallaan ole itselleen tau-
25989: tia tai vammaa hankkinut.
25990:     Jos oppilas on lainnojaisesti oikeutettu saamaan kor-
25991: vausta työssä tapaturmaisesti häntä kohdanneesta rumiin-
25992: vammasta tai avustusta sairauden sattuessa, voidaan kui-
25993: tenkin palkasta vähentää määrä, joka vastaa hänelle mai-
25994: nitulta ajalta tulevaa avustusta. Sama on laki sellaisesta
25995: 784      IX, 7. -   Teollisuusammattien oppilasolot.
25996: 
25997: sairausapukassasta tulevaan avustukseen nähden, johon
25998: ammatinharjoittaja osaltaan vapaaehtoisesti suorittaa vähin-
25999: tään kolmanneksen vuosimaksuista.
26000:     Ammatinharjoittajan oikeudesta vaatia sopimuksen pur-
26001: kamista oppilaan tultua työkyvyttömäksi säädetään 18 §:ssä.
26002: 
26003:                              12 §.
26004:    Ellei oppisopimuksessa ole toisin sovittu, on sekä am-
26005: matinharjoittaja että oppilas työnsulun, työlakon tai boi-
26006: kottauksen kohdatessa sitä työpaikkaa tai sellaisen osaa,
26007: missä oppilas työskentelee, oikeutettu purkamaan oppisopi-
26008: muksen. Jos oppilassuhde työnseisauksen päätyttyä jat-
26009: kuu, tulee oppiajan pitkittyä yhtä pitkällä ajalla, kuin mikä
26010: kului työnseisaukseen.
26011: 
26012:                            13 §.
26013:     Oppiajan päättyessä tulee oppilaan suorittaa ammatti-
26014: kokeet, jotka osottavat hänen tietonsa ja taitonsa siinä
26015: ammatissa tai ammatinhaarassa, jota hänelle on opetettu.
26016:     Jos kokeisiin kuuluu näytekappaleen valmistaminen, on
26017: ammatinharjoittajan annettava oppilaalle tilaisuus suorittaa
26018: siihen tarvittava työ niin hyvissä ajoin ennen Oppiajan
26019: päättymistä, että se voidaan sitä ennen lopettaa. Työn
26020: suorittamisesta johtuvat kustannukset ovat ammatinharjoit-
26021: tajan maksettavat, mutta oppilaalla on oikeus lunastaa näy-
26022: tekappale ammatinharjoittajan omien kustannusten hinnasta.
26023:     Lähempiä määräyksiä ammattikokeiden suorittamista-
26024: vasta antaa Keisarillinen Senaatti.
26025: 
26026:                              14 §.
26027:     Kun oppilas on suorittanut oppiaikansa, on ammatin-
26028: harjoittaja velvollinen oppilaalle antamaan oppitodistuksen,
26029: joka sisältää tiedon siitä, kuinka kauan oppilas on toimes-
26030: saan ollut, sekä arvolauseet hänen työtaidostaan, ahkeruu-
26031: destaan ja käytöksestään, ollen ammatinharjoittajalla kui-
26032:                        IX, 7. -    Saha y. m.                  785
26033: 
26034: tenkin oikeus siinä tapauksessa, että oppilas ei ennen op-
26035: piajan päättymistä ole ammattikokeita suorittanut, jättää
26036: hänen työtaitonsa arvostelematta.
26037:     Jos oppilas on ennen oppiajan päättymistä laillisessa
26038: järjestyksessä työpaikastaan vapautunut, on hänelle annet-
26039: tava sellainen erotodistus, kuin oppitodistuksesta edellä on
26040: sanottu.
26041:                                   15 §.
26042:     Oppilas on velvollinen osottamaan ammatinharjoittajalle
26043: tai tämän sijaiselle kunnioitusta, uskollisuutta ja kuuliai-
26044: suutta, ahkerasti ja huolellisesti täyttämään tehtävänsä
26045: sekä tunnollisesti suorittamaan lain ja sopimuksen mukai-
26046: sen koulunkäynnin.
26047:                                   16 §.
26048:     Jos alaikäinen oppilas koetusajan päätyttyä luvatta pois-
26049: tuu toimestaan ja ellei hän viimeistään seuraavana päi-
26050: vänä poistumisen jälkeen alempana säädetyssä järjestyk-
26051: sessä ole vaatinut sopimuksen purkamista tai jos ammatti-
26052: valtuusto on hylännyt tätä tarkoittavan hakemuksen, on
26053: ammatinharjoittajalla oikeus asianomaisen poliisiviranomai-
26054: sen toimesta saada oppilas työhön takaisin palautetuksi,
26055: jos tästä tehdään hakemus kahdeksan päivän kuluessa siitä,
26056: kuin oppilas poistui tai valtuusto antoi päätöksensä. Jos
26057: oppilaalla on paikkakunnalla asuva holhooja, on poliisivi-
26058: ranomaisen kuitenkin ensin annettava tälle käsky viipymättä
26059: toimittaa oppilas takaisin toimeensa.
26060: 
26061: 
26062:                             III LUKU.
26063:         0 p p i s o p i m u k s e n p u r k a m i s e s t a.
26064:                                17 §.
26065:     Jos koetusajan päätyttyä herää kysymys oppilassuhteen
26066: lakkaamisesta ja asianosaiset molemmin puolin haluavat
26067: 786      IX, 7. -   Teollisuusammattien oppilasolot.
26068: 
26069: oppisopimuksen purkamista, on tästä ilmoitettava ammatti-
26070: valtuustolle, joka siinä tapauksessa purkaa sopimuksen.
26071: Ellei vapaaehtoisesti ole asiasta sovittu, on se ammattival-
26072: tuuston päätettävä alempana säädettyjen perusteiden nojalla
26073: ja hakemuksen johdosta, josta vastapuolta on kuultava.
26074: 
26075:                              18 §.
26076:      Ammatinharjoittaja voi vaatia oppisopimuksen purka-
26077: mista:
26078:      1) jos sopimusta tehdessä oppilaan puolelta on vedottu
26079: väärään todistukseen tai muihin vääriin tiedonantoihin,
26080: joilla ammatinharjoittajaa on oleellisesti johdettu harhaan;
26081:      2) jos oppilas lainvoiman voittaneella päätöksellä on
26082: tuomittu sakoilla sovittamattomaan rangaistukseen;
26083:      3) jos oppilas tahallisesti turmelee koneita, työaseita,
26084: työaineksia, työntuotteita tai muuta ammatinharjoittajan
26085: omaisuutta, luvattomasti ilmaisee ammatinharjoittajan liike-
26086: salaisuuksia, tai työpaikalle tuo, siellä nauttii väkijuomia
26087: tai esiintyy päihtyneenä ;
26088:      4) jos oppilas oleellisessa määrässä laiminlyö lainmu- •
26089: kaisia ja oppisopimuksesta johtuvia velvollisuuksiaan am-
26090: matinharjoittajaa kohtaan tai muistutuksesta huolimatta lai-
26091: minlyö koulunkäyntinsä;
26092:      5) jos oppilas on kuutta viikkoa kauemmin ollut kyke-
26093: nemätön työtään suorittamaan;
26094:      6) vaikeanlaisen työnpuutteen sattuessa; sekä
26095:      7) jos ammatinharjoittaja lakkauttaa liikkeensä tai siir-
26096: tää sen toiseen kuntaan.
26097:      Älköön kuitenkaan ammatinharjoittaja tämän pykälän
26098: soveltamiseksi vedotko seikkaan, joka on ollut hänen tie-
26099: dossaan kauemmin kuin neljätoista päivää, ennenkuin hän
26100: vaati sopimuksen purkamista ; eikä hänellä ole oikeutta
26101: vaatia 5 kohdan soveltamista myöhemmin kuin neljätoista
26102: päivää sen jälkeen, kuin oppilas on työhön palannut.
26103:      Niinpian kuin joku tässä pykälässä mainittu asiaintila
26104:                      IX, 7. -    Saha y. m.               787
26105: 
26106: on alkanut, on ammatinharjoittaja oikeutettu heti pidättä-
26107: mään oppilaan työstä.
26108:                                 19 §.
26109:      Oppilas tahi hänen holhoojansa voi vaatia oppisopimuk-
26110: sen purkamista :
26111:      1) jos ammatinharjoittaja lainvoiman voittaneella pää-
26112: töksellä on julistettu kansalaisluottamuksensa menettäneeksi
26113: tai muuten tuomittu edesvastaukseen törkeästä rikoksesta;
26114:      2) jos ammatinharjoittaja tai hänen sijaisensa väkival-
26115: taisesti kohtelee tai törkeästi solvaa oppilasta tai koettaa
26116: johdattaa häntä lainvastaiseen tekoon, juopotteluun tai si-
26117: veettömyyteen;
26118:      3) jos ammatinharjoittaja lainvoiman voittaneella pää-
26119: töksellä on tuomittu edesvastuuseen oppilaan opetuksen
26120: laiminlyömisestä ;
26121:      4) jos ammatinharjoittaja muuten oleellisessa määrin
26122: laiminlyö oppisopimuksesta johtuvia velvollisuuksiaan;
26123:      5) jos työn jatkaminen lääkärin todistuksen mukaan on
26124: oppilaan terveydelle vahingollinen ;
26125:      6) jos ammatinharjoittajan liike lakkautetaan tai siirre-
26126: tään toiseen kuntaan ; sekä
26127:      7) jos naisoppilas menee naimisiin.
26128:      Älköön kuitenkaan tämän pykälän soveltamiseksi ve-
26129:  dottako seikkaan, joka on ollut tunnettu kauemmin kuin
26130: neljätoista päivää, ennenkuin sopimuksen purkamista vaa-
26131:  dittiin; ei myöskään voida 7 kohdan soveltamista vaatia
26132:  ennen avioliittoon menoa.
26133:      Niin pian kuin joku tässä pykälässä mainittu asiaintila
26134:  on todettu, on oppilas oikeutettu heti lopettamaan työnsä.
26135:                                 20 §.
26136:    Kun ammatinharjoittaja kuolee, katsotaan oppisopimus
26137: ilman muuta lakanneeksi, ellei siitä toisin sovita.
26138:    Sama olkoon laki, jos ammatinharjoittaja joutuu kon-
26139: kurssitilaan.
26140: 788       IX, 7. -   Teollisuusammattien oppilasolot.
26141: 
26142:                             21 §.
26143:      Oppilassopimus on, ellei oppilassuhde sitä ennen ole
26144: lailJisesti lakannut, katsottava päättyneeksi sinä päivänä,
26145: jolloin ammattivaltuusto on siitä antanut päätöksensä.
26146: 
26147:                            22 §.
26148:     Jos ammatinharjoittaja, alaikäisen oppilaan poistuttua
26149: toimestaan, ei säädetyn ajan kuluessa ole ryhtynyt toi-
26150: menpiteeseen oppilaan palauttamiseksi työhön, pidetään so-
26151: pimus rauenneena.
26152: 
26153: 
26154:                             IV LUKU.
26155:       Ammattivaltuuston tehtävistä oppilas-
26156:                 o l o i h i n n ä h d e n.
26157: 
26158:                              23 §.
26159:     Ammattivaltuuston on toiminta-alueellaan valvottava tä-
26160: män lain noudattamista; ja tulee valtuuston tässä suhteessa
26161: erittäinkin:
26162:     1) valvoa, että oppisopimukset tulevat tehdyiksi ja re-
26163: kisteriin ilmoitetuiksi, sekä tarkastaa ilmoitetut sopimukset;
26164:      2) huolehtia ammattikokeiden säännönmukaisesta suo-
26165: rittamisesta sekä muutenkin erikoisesti valvoa oppilasoloja;
26166:      3) harkita oppisopimuksen purkamista koskevia vaati-
26167: muksia;
26168:      4) jos ammatinharjoittaja tai oppilas on syypää rikko-
26169: mukseen, joka tämän lain mukaan on jätettävä virallisen
26170: syyttäjän syytteeseen pantavaksi, siitä tehdä asianomainen
26171: ilmoitus .
26172:      •Jos oppisopimuksessa on sovittu tai ammatinharjoit-
26173: taja ja oppilas muuten ovat sopineet siitä, että muu oppi-
26174: lassuhteesta johtava riitaisuus kuin ylläsanotut on ammatti-
26175: valtuuston ratkaistava, on valtuusto velvollinen ottamaan
26176: sellaisen riidan harkitakseen.
26177:                      IX, 7. -    Saha y. m.               789
26178: 
26179:                                 24 §.
26180:     Ammattivaltuustossa on pidettävä valtuuston hyväksy-
26181: mäin oppisopimusten rekisteriä. Teollisuushallitus vahvis-
26182: taa rekisterin kaavan.
26183:                                 25 §.
26184:     Oppisopimusta älköön rekisteriin merkittäkö :
26185:     1) jos se tarkottaa tointa, johon tätä lakia ei ole so-
26186: vellettava;
26187:     2) jos sovittu oppiaika on ilmeisesti pitempi kuin mitä
26188: oppilaan ammattikasvatuksen voidaan katsoa vaativan;
26189:     3) jos siinä tapauksessa, että sopimukseen on sisältyvä
26190: määräys oppilaan koulunkäynnistä, tämä määräys puuttuu
26191: tai jos oppilaan koulunkäynnistä on sovittu niin, ettei sen
26192: voida katsoa takaavan oppilaalle tyydyttävää ammattikas-
26193: vatusta;
26194:     4) jos sovittua ammattinäytteen suorittamistapaa ei kat-
26195: sota tarkoituksenmukaiseksi;
26196:     5) jos muuten ei ole noudatettu tämän lain säännöksiä;
26197:     6) jos ammatinharjoittaja lainvoiman voittaneella pää-
26198: töksellä on julistettu menettäneeksi oikeutensa pitää oppi-
26199: laita.
26200:                                 26 §.
26201:     Jos sopimus hyväksytään rekisteriin merkittäväksi, on
26202: yksi kappale sopimusta otettava ammattivaltuuston arkis-
26203: toon ja kumpaankin toiseen, ammatinharjoittajan ja oppi-
26204: laan kappaleeseen merkittävä rekisteröimistodistus.
26205:     Jos rekisteriin merkitseminen evätään on päätös perus-
26206: teluineen viipymättä kirjallisesti sopimuksentekijöille ilmoi-
26207: tettava.
26208:     Oppisopimus, jonka rekisteröiminen on evätty, on mi-
26209: tätön.
26210:                                 27 §.
26211:    Ammattivaltuuston tulee yhdeksi tai enintään kolmeksi
26212: 79Q      IX, 7. -   Teollisuusammattien oppilasolot.
26213: 
26214: vuodeksi . kerrallaan joko keskuudestaan tai sen ulkopuo-
26215: lelta valita yksi tai useampi sovelias henkilö oppilasoloja
26216: tarkastamaan. Tarkastusmies saakoon kohtuullisen palk-
26217: kion, jonka valtuusto määrää.
26218:     Ammattivaltuuston määrämä tarkastusmies on velvolli-
26219: nen säilyttämään ammattisalaisuuden, jonka hän toimes-
26220: saan saa tietoonsa, sen mukaisesti kuin ammattientarkas-
26221: tajan vaitiolovelvollisuudesta sellaisissa tapauksissa on sää-
26222: detty.
26223: 
26224:                              28 §.
26225:     Tarkastusmiehen tulee käymällä työpaikoissa, joihin hä-
26226: neltä ei saa kieltää pääsyä, valvoa tämän lain noudatta-
26227: mista, mikäli mahdollista yhteistoimin ammattientarkastuk-
26228: sen kanssa, sekä asianomaisilta koulunjohtajilta hankkia
26229: tietoja oppilasten koulunkäynnistä. Jos tarkastusmies täl-
26230: löin havaitsee ·olevan syytä muistutuksiin, on hänen ilmoi-
26231: tettava ne ammattivaltuustolle.
26232:     Tarkastusmies toimii ohjesäännön mukaisesti, jonka
26233: Teollisuushallitus ammattivaltuuston ehdotuksesta vahvistaa.
26234: 
26235:                                29 §.
26236:     Jos tarkastusmiehellä on ollut muistuttamista ammatin-
26237: harjoittajaa vastaan eikä asiaa hyvällä sovita, tulee am-
26238: mattivaltuuston, tarkastusmiehen siitä ilmoitettua, ottaa asia
26239: käsiteltäväkseen ja, ellei ammatinharjoittaja anna tyydyttä-
26240: vää selitystä, asian laadun mukaan joko antaa hänelle va-
26241: roitus ja vakava kehoitus tarkoin täyttämään velvollisuu-
26242: tensa tai myös ryhtyä toimenpiteisiin hänen saattamisek-
26243: seen syytteeseen asianomaisessa oikeudessa.
26244:     Jos havaitaan oppilaan laiminlyöneen sopimuksen mu-
26245: kaista koulunkäyntiään ja jos ammatinharjoittaja ei ole syy-
26246: pää koulusta pois jäämiseen, vaan on se johtunut oppilaan
26247: omasta huolimattomuudesta ja tottelemattomuudesta, tulee
26248: ammattivaltuuston ankarasti varoittaa oppilasta tai julistaa
26249:                         IX, 7. -    Saha y. m.                    791
26250: 
26251: hänet menettäneeksi palkastaan tai työansiostaan vähin-
26252: tään viisi ja enintään kaksikymmentä markkaa; määrä on
26253: ammatinharjoittajan pidettävä ja jätettävä valtuustolle hoi-
26254: dettavaksi yhdessä samanlaisten varojen kanssa etevien
26255: oppilasten palkintorahastona.
26256: 
26257:                                    so §.
26258:     Valitukset ammattivaltuuston päätöksestä sellaisessa
26259: asiassa, joka on käsitelty tämän lain säännösten mukai-
26260: sesti, tehtäköön Teollisuushallitukselle kolmenkymmenen päi-
26261: vän kuluessa tiedon saamisesta. Mainitun viraston asiassa
26262: antamasta päätöksestä ei saa valittaa.
26263: 
26264: 
26265:                               V LUKU.
26266:  E d e s v a s t u u s t a j a v a h i n g on k o r v a u k se s t a.
26267: 
26268:                                    31 §.
26269:     Ammatinharjoittaja, joka tekee itsensä syypääksi 6 §:ssä
26270: mainittujen velvollisuuksiensa laiminlyömiseen, vetäköön
26271: sakkoa vähintään kymmenen ja enintään sata markkaa;
26272: ja on tuomioistuimen, siinä tapauksessa, että ammatinhar-
26273: joittaja on laiminlyönyt oppisopimuksen rekisteriin ilmoitta-
26274: misvelvollisuutensa, käskettävä laiminlyöjän sakon uhalla
26275: täyttämään tämä velvollisuutensa.
26276: 
26277:                                    32 §.
26278:     Jos ammatinharjoittaja tahallisesti rikkoo oppilaan ter-
26279: veyden ja työkyvyn suojelemisesta tässä laissa annettuja
26280: määräyksiä, vetäköön sakkoa vähintään kaksikymmentä-
26281: viisi ja enintään kaksisataa markkaa.
26282: 
26283:                                    33 §.
26284:    Jos ammatinharjoittaja laiminlyö opetusvelvollisuutensa,
26285: saakoon hän varoituksen ammattivaltuustolta. Ellei hän
26286: 792      IX, 7. -   Teollisuusammattien oppilasolot.
26287: 
26288: kahdesti varoitettuna ole saamiaan varoituksia huomioon-
26289: ottanut, voidaan hänet julistaa menettäneeksi joko määrä-
26290: ajaksi tai ainiaaksi oikeutensa pitää oppilaita.
26291: 
26292:                             34 §.
26293:     Jos ammatinharjoittaja ilman laillista syytä kieltäytyy
26294: antamasta oppiialle tilaisuutta ammattikokeiden suorittami-
26295: seen, vetäköön sakkoa vähintään kymmenen ja enintään
26296: sata markkaa.
26297:     Sama on laki, jos ammatinharjoittaja ilman laillista
26298: syytä kieltäytyy antamasta oppilaalle asianmukaisesti laa-
26299: dittua, totuudenmukaista oppi- tai erotodistusta. Sellaisen
26300: todistuksen saamista tarkoittava kanne on nostettava 14
26301: päivän kuluessa oppisopimuksen päättymisestä.
26302: 
26303:                             35 §.
26304:     Jos oppisopimus on purettu 18 §:n 1, 3 tai 4 kohdassa
26305: mainitun seikan perusteella, on oppilas velvollinen korvaa-
26306: maan ammatinharjoittajan vahingon.
26307:     Jos sopimus puretaan 19 §:n 2, 3 tai 4 kohdassa mai-·
26308: nitusta syystä tai jos oppisopimus on rauennut sen joh-
26309: dosta, että ammatinharjoittaja muusta syystä kuin sairau-
26310: den tai muun pätevän syyn tähden on lakkauttanut liik-
26311: keensä tai siirtänyt sen toiseen kuntaan tai luovuttanut
26312: sen toiselle, tai jos hänet on 34 §:n nojalla julistettu me-
26313: nettäneeksi oikeutensa pitää oppilaita, on oppilas oikeutettu
26314: saamaan ammatinharjoittajalta vahingonkorvauksen.
26315: 
26316:                              36 §.
26317:     Jos ammatinharjoittaja ennen oppiajan päättymistä lu-
26318: vattomasti erottaa oppilaan toimestaan, v~täköön sakkoa
26319: vähintään kymmenen ja enintään kaksisataa markkaa ja
26320: olkoon velvollinen korvaamaan oppilaan vahingon.
26321:     Oppilas, joka luvattomasti on jättänyt toimensa, vetä-
26322: köön siinä tapauksessa, ettei häntä ole noutamalla työhön
26323:                        IX, 7. -   Saha y. m.                    793
26324: 
26325: palautettu, sakkoa vähintään kymmenen ja enintään vnsi-
26326: kymmentä markkaa ja olkoon velvollinen korvaamaan am-
26327: matinharjoittajan vahingon.
26328:     Jos ammatinharjoittaja ottaa töihinsä oppilaan, jolla ei
26329: ole asianmukaista todistusta entisestä työpaikastaan, vetä-
26330: köön sakkoa vähintään viisikymmentä ja enintään viisi-
26331: sataa markkaa ja olkoon velvollinen korvaamaan entisen
26332: työnantajan vahingon.
26333:     Jos joku tahallisesti houkuttelee ammatinharjoittajaa
26334: tai oppiiasta tässä pykälässä mainittuun rikkomukseen,
26335: vetäköön sakkoa vähintään kymmenen ja enintään kolme-
26336: sataa markkaa ja vastatkoon samoin kuin sopimuksenrik-
26337: koja siitä vahingonkorvauksesta, mikä tämän on asian-
26338: omistajalle suoritettava.
26339: 
26340:                           37 §.
26341:    Virallinen syyttäjä älköön panko syytteeseen rikka-
26342: musta tätä lakia vastaan, ellei asianomistaja, ammattival-
26343: tuusto tai ammattientarkastaja ole rikkomusta syytteeseen
26344: pantavaksi ilmoittanut.
26345:    Asioissa, jotka koskevat tämän lain rikkomista, on oi-
26346: keuden, vapaasti harkiten kaikki esilletulleet seikat, va-
26347: kaumuksensa mukaan todettava, mitä asiassa on totena
26348: pidettävä.
26349: 
26350:     Tämä laki, joka kumoaa 31 päivänä maaliskuuta 1879
26351: elinkeinoista annetun lain 39 §:n ja muutenkin muuttaa sa-
26352: nottua lakia, mikäli se koskee oppisopimuksia teollisuus-
26353: ammateissa, astuu voimaan -----· päivänä __________ ,kuuta 19 _____ .
26354:     Helsingissä, 13 päivänä helmikuuta 1914.
26355: 
26356:       lsak Saha.                 Wäinö Walkama.
26357:       M. Latva.                  Vera Hjelt.
26358:                       Annie Furuhjelm.
26359: 
26360:                                                                IX, 7
26361: 794
26362: 
26363: IX, s. -   Anom. ehd. N:o 89.
26364: 
26365: 
26366: 
26367: 
26368:             Kiiskinen, Aura, y. m.: Tilastollisen tutki-
26369:                muksen toimittamisesta miatetustyöläisten työ-
26370:                oloista.
26371: 
26372: 
26373:                Suomen Ed us kunnalle.
26374: 
26375:     Työtilastollisten tutkimuksien toimeenpaneminen tulee
26376: meidänkin maassamme taloudellisten olojen kehittyessä vä-
26377: hitellen yhä tärkeämmäksi. Vuosi vuodelta lisääntyvä palkka-
26378: työläisten luku ja työläisten elämänehtojen epäsäännöllis-
26379: tyminen pakoittaa yhteiskunnan enemmän kuin tähän asti
26380: kiinnittämään huomiotansa niihin seikkoihin mistä aiheutu-
26381: vat nämä yhteiskunnalle ja erittäinkin työväenluokalle epä-
26382: edulliset ilmiöt, kuten työväen keskuudessa tavattomassa
26383: määrin ilmenevä työttömyys, sairaus, ennenaikainen kuol-
26384: leisuus j. n. e.
26385:      Muutamilla ammattialoilla onkin jo teollisuushallituksen
26386: puolesta toimitettu enemmän tai vähemmän täydellisiä työ-
26387: tilastollisia tutkimuksia. Tähänastiset tutkimukset kummin-
26388: kin ovat etupäässä suoritettu tehdasteollisuustyöväeJl työ-
26389: oloista, syrjäyttäen miltei kokonaan käsiteollisuuden, vaikka
26390: muutamilla käsiteollisuuden, kuten esim. vaatetusteollisuu-
26391: den alalla mitä kipeimmin kaivattaisiin edellämainitunlaista
26392: tutkimusta. Vaatetusteollisuuden alalla sitäkin suuremmalla
26393: syyllä, että ammattikunta on huomattavan suuri ja elää
26394: taloudellisen murrosaikansa kynnyksellä, muuttuen vuosi
26395: vuodelta yhä enemmän käsiteollisuudesta tehdasmaiseksi
26396: tuotannoksi ja aiheuttaen siten työläisten työoloissa huo-
26397:                    IX,s. -   Kiiskineo y. m.               795
26398: 
26399: mattavia muutoksia. Vaikkapa onkin, kuten edellä on mai-
26400: nittu, tällä ammattialalla pikkutuotannosta suurtuotantoon
26401: siirtymistä huomattavissa, niin kumminkin on tavattoman
26402: suuret määrät vielä työlaisiä, jotka työskentelevät pikku-
26403: verstaissa tai itsenäisinä työläisinä. Nämä n. s. "nurkka-
26404: liikkeitten" ja itsenäisten työläisten työolot ovat kaikkein
26405: kurjimmat. Näihin työläisiin ei ylety mitkään työväensuo-
26406: jeluslait ammattitarkastuksineen, kuten sentään jossain mää-
26407: rin suuremmissa liikkeissä on asianlaita. Nämä työläiset
26408: ovat siten tavallaan kaiken yhteiskunnallisen huolenpidon
26409: ulkopuolella ja se ei suinkaan ole ollut lamauttavasti vai-
26410: kuttamatta heidän omintakeiseenkin yritteliäisyyteensä, esim.
26411: järjestymisen kautta parantaa työolojansa.
26412:      Työtilastollisien tutkimuksien toimittaminen, joka on tär-
26413: keätä yhteiskunnallisenkin kehityksen tähden, olisi se myös-
26414: kin omiansa kiinnittämään työläisten huomiota oleviin oloi-
26415: hin; se kehittäisi aina kunkin ammattikunnan yhteiskun-
26416: nallisen maailmankatsomuksen laajentumista ja kiihottaisi
26417: työläisiä itsenäiseen toimintaan taloudellisen asemansa pa-
26418: rantamisessa. Ottaen huomioon edellä esitettyjä näkökan-
26419: toja on vaatetustyöntekijäin liittotoimikunta kaksi kertaa
26420: anonut Suomen teollisuushallitukselta työtilastollisen tutki-
26421: muksen toimittamista vaatetustyöläisten työoloista, vaan on
26422: se aina jätetty teollisuushallituksen puolesta huomioon otta-
26423: matta. On käsittämätöntä, miksi teollisuushallitus on aina
26424: tämän suurilukuisen ammattikunnan anomuksen hyljännyt.
26425:      Vaatetustyöläisten liiton toimittaman tilaston mukaan
26426: työskentelee naisten pukimoissa 5,189, miesten pukimoissa
26427:  2,809, varastotöissä 1,636 eli yhteensä 9,634 työläistä. Tässä
26428: mainittu tilasto jo käsittää liki kymmenentuhatta työläistä,
26429: vaan todellisuudessa työläisten luku tällä ammattialalla on
26430: paljon suurempi. Liiton toimikunta m. m. ilmoittaa, että
26431: seitsemän liiton osastoa ei ole palauttanut tilastokaavak-
26432: keita ja sen lisäksi on useita paikkakuntia, missä on am-
26433: mattityöläisiä löytymättä kumminkaan ammattiosastoja.
26434: 796           IX, s. -   Vaatetustyöläisten työolot.
26435: 
26436:     Kun tässä edellämainittua tutkimusta toimitetaan, niin
26437: olisi otettava etupäässä huomioon työttömyys, työaika, yli-,
26438: yö- ja pyhätyö, palkat, työhuoneolot, terveyssuhteet y. m.
26439: ammattilaa koskevat seikat.
26440:     Ehdotamme kunnioittaen eduskunnan anomaan,
26441:                  että hallitus viipymättä veivoittaisi Suomen
26442:              teollisuushallituksen toimittamaan työtilastollisen
26443:              tutkimuksen vaatetustyöläisten työoloista.
26444:       Helsingissä 18 p:nä helmikuuta 1914.
26445: 
26446:         Aura Kiiskinen.     Hanna Karhinen.
26447:         Anni Savolainen.    Anni Huotari.
26448:         Hilja Pärssinen.    Ida Aalle-Teljo.
26449:         Emil Wiljanen.      H. Jalonen.
26450:         Mimmi Haapasalo. Ilmari Tossavainen.
26451:         Hulda Salmi.        Kaarlo Saari.
26452:                       Jussi Railo.
26453:                                                            797
26454: 
26455: IX, 9. -   Anom. ehd. N:o 90.!
26456: 
26457: 
26458: 
26459: 
26460:             Törmä, Heikki ja Laakkonen, A.: Tilas-
26461:                tollisen tutkimuksen toimittamisesta Suomen
26462:                metsätyöläisten oloista.
26463: 
26464: 
26465:                S u o m en E d u s k u n n a ll e.
26466: 
26467:      Useilla ammattialoilla maassamme on toimitettu tilastol-
26468: lisia tutkimuksia työntekijäin olosuhteista ja siten on han-
26469: kittu perusteellisia tietoja siitä, minkälaisissa oloissa työn-
26470: tekijät kullakin ammattialalla elävät. Kun eduskunnan
26471: hyväksymä työväensuojeluslaki ulottuu etupäässä tehdas-
26472: maisen teollisuuden alalla työskenteleviin työläisiin, jättäen
26473: suuret joukot työläisiä lain ulkopuolelle, niin olisi välttä-
26474: mätöntä ryhtyä hankkimaan tilastollisia tietoja näin lain
26475: ulkopuolelle jääneistä työläisryhmistä, että' hankittujen tie-
26476: tojen perusteella voisi lainsäädännön kautta näitten työläis-
26477: ryhmäin hyväksi jotain tehdä.
26478:      Yksi sellainen ammattiala, jonka palveluksessa työsken-
26479: televät työläiset ovat jääneet edellämainitun työväensuoje-
26480: luslain ulkopuolelle, on maamme laajoissa metsissä työs-
26481: kentelevien metsätyöläisten suuri joukko.
26482:      Liioittelematta voidaan sanoa, että metsätöissä, etenkin
26483: maamme pohjoisissa osissa, työskentelevien metsätyöläisten
26484: asema on niin kurjaa kaikin puolin, ettei sitä voi tavalli-
26485: seen ibmiselämään verrata ja että sitä on mahdoton tämän
26486: yhteydessä kuvata. Kuitenkin mainittakoon sivumennen,
26487: että palkat, mitkä noissa metsätöissä maksetaan, eivät usein-
26488: 798             IX, 9. -   Metsätyöläisten olot.
26489: 
26490: kaan vastaa alkeellisimpiakaan elämänvaatimuksia. Eipä
26491: ole sekään lainkaan harvinaista, että työläinen tehdessään
26492: yhtiön kanssa lopputiliä jää vielä velkaa yhtiölle. Täm-
26493: möinen asiantila johtuu siitä, että yhtiö, joka useimmiten
26494: toimittaa ruokatavaran hankinnan työläisilleen, perii usein
26495: aivan ala-arvoisista tavaroistaan kohtuuttoman korkean hin-
26496: nan, ja kun palkat työläisten keskinäisen kilpailun vuoksi
26497: ovat alhaiset, on useinkin seurauksena se, mitä edellä mai-
26498: nittiin. Tulkoon tämän selvittämiseksi mainituksi, että
26499: maamme pohjoisosissa yhtiöt itse, tai heidän luvanaan joku
26500: yksityinen, hankkivat elintarpeet työläisilleen, eivätkä salli
26501: minkäänlaista kilpailua yksityisten alueillaan harjoittaa, jo-
26502: ten yhtiöllä on rajattomat hintain määräämismahdollisuudet.
26503:      Minkälaiset ovat metsätyöläisten asunto-olot varsinkin
26504: Pohjois~Suomen laajoilla saloilla? Jos missään niin tässä
26505: suhteessa ilmenee mitä huutavimmat epäkohdat. Sellaisia
26506: asunnoita kuin mitä kohtuuden mukaan tulisi ihmisillä olla,
26507: lienee muutamissa seuduissa vaikea saada, sen ymmärtää
26508: jokainen, mutta jotain tälläkin alalla voidaan varmaankin
26509: saada aikaan, jos vaan lainsäätäjä ottaa asian korjatakseen.
26510:      Yksi maamme suurimmista vientitavaroista on puutavara.
26511: Siitä jo voidaan päättää, että maamme metsätöissä työs-
26512: kentelee kymmeniä tuhansia työläisiä, jotka kaikki elävät
26513: mitä kurjimmissa olosuhteissa.
26514:      Että eduskunta voisi ryhtyä toimenpiteisiin sanottujen
26515: työläisten aseman parantamiseksi, olisi ensin toimitettava
26516: tilastollinen tutkimus työläisten olojen kaikinpuoliseksi va-
26517: laisemiseksi. Tosin eduskunta on vuoden 1912 valtiopäi-
26518: villä, käsitellessään valtiovarain tilaa koskevaa hallituksen
26519: kertomusta, "tuloja kruunun metsistä" koskevaa kohtaa,
26520: ottanut puheeksi kruunun metsissä työskentelevien työläis-
26521: ten oloissa vallitsevat epäkohdat ja lausuu tätä asiaa kos-
26522: kevassa ponnessa: "että edellä mainittujen epäkohtain puo-
26523: lueeton tutkimus olisi viipymättä toimeenpantava sekä sen
26524: perustuksella tehokkaisiin toimenpiteisiin työntekijäin hy-
26525:                IX, s. -   Törmä ja Laakkonen.
26526: 
26527: väksi ryhdyttävä ja tarpeellinen määräysten noudattamisen
26528: valvonta järjestettävä". Tämän eduskunnan päätöksen toi-
26529: meenpanemiseksi ei liene hallitus ryhtynyt mihinkään toi-
26530: miin. Mielestämme on aivan välttämätöntä, että tilastolli-
26531: nen tutkimus ulotetaan kaikkiin metsätyöläisiin, eikä ai-
26532: noastaan kruununmetsissä työskenteleviin.
26533:     Kun näinä vuosina on toimitettu tilastollinen tutkimus
26534: sahateollisuudessa työskentelevien työläisten oloista, niin
26535: on johdonmukaista, että myöskin metsätöissä työskentele-
26536: väin työläisten oloista samanlaatuinen tutkimus toimitetaan,
26537: sitenhän saadaan selville työläisten asema koko puutavara-
26538: liikkeen alalta.
26539:     Lopuksi mainittakoon, että Ruotsissa on äskettäin toi-
26540: mitettu samanlaatuinen tutkimus kuin mitä tällä tarkoite-
26541: taan.
26542:     Edellä esitetyn perusteella saamme kunnioittaen pyytää
26543: eduskuntaa anomaan,
26544: 
26545:               että hallitus toimituttaisi tilastollisen tutki-
26546:            muksen maamme metsätyöläisten olojen kaikin-
26547:            puoliseksi valaisemiseksi.
26548: 
26549:    Helsingissä 18 p:nä helmikuuta 1914.
26550: 
26551:       Heikki Törmä.                   A. Laakkonen.
26552: 800
26553: 
26554: IX, to. -   Anom. ehd. N:o 91.
26555: 
26556: 
26557: 
26558: 
26559:             Ikonen, 0., y. m.: Tilastollisen tutkimuksen
26560:                toimeenpanemisesta Suomen tie- ja ?Jesi-
26561:                rakennusten ylihallituksen alaisten rakennus-
26562:                työläisten palkoista y. m.
26563: 
26564: 
26565:                S u o m en E d u s k u n n a ll e.
26566: 
26567:      Jo vuoden 1912 valtiopäivillä kiintyi eduskunnan huo-
26568: mio tie- ja vesirakennustyöläisten oloissa ilmeneviin epä-
26569: kohtiin, mutta ne toimenpiteet, joita Eduskunta silloin mää-
26570: ritteli, eivät ole tulleet käytännössä toteutetuiksi sen vas-
26571: tustuksen johdosta, joka ehdotetuille uudistuksille on ilmaan-
26572: tunut. Kun nyt asiassa on olemassa tällainen ristiriita,
26573: niin silloin on selvintä, että kyseessä olevista seikoista on
26574: jollain tavalla yritettävä päästä varmuuteen. Asia on siksi
26575: tärkeä, että sen eteen kannattaa jotain tehdä. Väestö-
26576: luku, joka kyseessä olevilla aloilla työskentelee ja toimii,
26577: nousee useihin tuhansiin ja on siis kylliksi suuri tullakseen
26578: osalliseksi yhteiskunnan huolenpidosta.
26579:      Kyseessä olevissa tilastollisissa selonteoissa olisi otet-
26580: tava selkoa työläisten työpalkoista ja ei ainoastaan keski-
26581: arvoa, vaan myöskin ylin- ja alin palkka, asunto-oloista,
26582: elintarvehinnoista, perhesuhteista ja mikä on tärkeintä -
26583: työttömyydestä. Tähän kun vielä huomautamme, että ky-
26584: seessä olevista seikoista on helppo saadakin selkoa, jos
26585: tämän tehtävän suorittaminen annettaisiin Suomen tie- ja
26586:                    IX, 10. -   0. Ikonen y. m.              801
26587: 
26588: vesirakennusten ylihallituksen tehtäväksi, kun sillä on jo
26589: entuudestaankin hallussaan aineksia useista edellä luetel-
26590: luista seikoista, kun vaan ne järjestettäisiin tarkoituksen-
26591: mukaisesti. Mainitsemamme ylihallituksen tehtäväksi näi-
26592: den tilastojen hankkiminen nähtävästi sopinee sitä suurem-
26593: malla syyllä, kun se ei salli alaisiltaan työmailta muiden
26594: tilastoja kerätä. Viittaamme tässä suhteessa vaan ylihalli-
26595: tuksen kieltoon 7 päivältä toukokuuta 1913. Kuitenkin
26596: olisi tilastotyö järjestettävä siten, että tiedot tulisivat luo-
26597: tettavat, eivätkä olisi puolueellisesti laadittuja.
26598:      Edellä esitetyn perusteella rohkenemme siis ehdottaa,
26599: että eduskunta yhtyisi Hänen Keisarilliselta Majesteetiltaan
26600:  anomaan,
26601:                 että Hallitus antaisi Suomen tie- ja t'esi-
26602:             rakennusten ylihallituksen tehtäväksi toimittaa
26603:             tilastollisia tutkimuksia tie- }a vesirakennus-
26604:             työläisten palkoista, työa}asta, elantokustannuk-
26605:             sista, asunto-oloista, työttömyydestä y. m. työ-
26606:             läisten oloja valaiserista seikoista.
26607: 
26608:     Helsingissä 14 p:nä helmikuuta 1914.
26609: 
26610:       0. Ikonen.                 Armas Paasonen.
26611:       J. W. Sainio.              Albin Waljakka.
26612:                        Miina Sillanpää.
26613: 802
26614: 
26615: IX, 11. -    Anom. ehd. N:o 88.
26616: 
26617: 
26618: 
26619: 
26620:              Kiiskinen, Aura, y. m.: Komitean asettami-
26621:                 sesta kotiteollisuustyöväen aseman suojaami-
26622:                 seksi tartrittavien toimenpiteiden tutkimista
26623:                 varten.
26624: 
26625: 
26626:                 S u o m en E d u s k u n n a ll e.
26627: 
26628:    Viitaten 1912 vuoden valtiopäivillä eduskunnalle jätet-
26629: tyyn anomukseen (katso liitteet IX, siv. 57-63) kotiteolli-
26630: suustyöntekijäin olojen tutkimisesta ja suojelemisesta, pyy-
26631: dämme eduskuntaa anomaan,
26632:                  että hallitus viipymättä asettaisi miehistä ja
26633:              nais'ista kokoonpannun komitean, kutsuen siihen
26634:              ainakin puolet jäseniä työcäen luokasta, jonka
26635:              komitean, tutkittuaan kotiteollisuustyöntekijäin
26636:              olo- ja palkkasuhteita, tulisi valmistaa heidän
26637:              suojelemisestaan ja palkkalautakuntain asettami-
26638:              sesta ehdotus, minkä nojalla eduskunnalle an-
26639:              nettaisiin armollinen esitys.
26640:       Helsingissä, 18 p:nä helmikuuta 1914.
26641:        Aura Kiiskinen.              Hanna Karhinen.
26642:        Anni Savolainen.             Anni Huotari.
26643:        Ida Aalle-Teljo.             Miina Sillanpää.
26644:        Mimmi Haapasalo.             Elviira Wihersalo.
26645:        Hulda Salmi.                 Kaarlo Saari.
26646:        Jussi Railo.                 Juho Lautasalo.
26647:                      0.
26648: 
26649: Erinäisiä, en aloja koskevia anomusehdotuksia.
26650:                                                            805
26651: 
26652: IX, 12. -   Anom. ehd. N:o 20.
26653: 
26654: 
26655: 
26656: 
26657:             Walkama, Wäinö, y. m.: Toimenpiteistä työ-
26658:                väen asunto-olojen parantamiseksi.
26659: 
26660: 
26661:              S u o m e n E d u s k u n n a l l e.
26662: 
26663:      Asunnosta, kodista riippuu suuressa määrässä kunkin
26664: yksilön ja yksilöiden kautta koko kansankin tulevaisuus ja
26665: onni. Siksipä onkin asuntokysymys perheelle sekä ter-
26666: veelle yhteiskuntaelämälle sangen tärkeä, ollen osa suurta
26667: n. k. yhteiskunnallista kysymystä.
26668:      Työväen asuntokysymys on pulmallisimpia niistä yhteis-
26669: kUnnallisista kysymyksistä, jotka odottavat ratkaisua. Se
26670: ei olekaan yksistään työväenkysymys, vaan koskettelee se
26671: jotenkin läheltä kaikkia yhteiskuntakerroksia, ainakin vä-
26672: lillisesti, ja siksi ei ole paikallaan, että pysytään tälle ky-
26673: symykselle vieraana, koska työväelle yksin jääneenä sen
26674: onnellinen ratkaisu käy ylivoimaiseksi.
26675:      Parikymmentä vuotta on tämä kysymys meillä jo ollut
26676: esillä, vaikkei vieläkään ole sanottavasti näkyviä tuloksia
26677: saavutettu, joka kyllä käy ilmi, jos tarkastaa nykyaikaisia-
26678: kin työväen asuntosuhteita, varsinkin maamme suuremmissa
26679: kaupungeissa.
26680:      Jo 1891 vuoden valtiopäivillä tehtiin porvarissäädyn
26681: puolelta asunto-olojen parannusta tarkoittava anomus,
26682: vaikka se silloin raukesi. Mutta 1897 vuoden valtiopäi-
26683: vät hyväksyivät anomuksen, jonka mukaan yksityiset tai
26684: yhtiöt, joiden tarkoituksena on rakentaa työväelle terveellisiä
26685: 806             IX, 12. -   Työväen asunto-olot.
26686: 
26687: asuntoja, saavat yksityisiltä saamainsa lainain lisäksi valtio-'
26688: lainoja noin 1/s osan kiinteistön arvosta siinä tapauksessa,
26689: että lainat eivät nouse 75 °/0 korkeammaksi kiinteistön
26690: koko arvosta. Täten on päästy pieni käytännöllinen askel
26691: eteenpäin.
26692:     Edellämainituista toimenpiteistä olikin seurauksena, että
26693: Helsinkiin ja muutamiin muihinkin maamme kaupunkeihin
26694: perustettiin työväen rakennusosakeyhtiöitä, jotka ovat jon-
26695: kun verran asuntopulaa korjanneet. Näissä osakeyhtiöissä
26696: lienee kuitenkin useissa liikevoitto myöskin ollut tekijänä,
26697: joten niiden aatteellinen puoli, varata työväelle varmoja,
26698: halpoja ja terveellisiä asuntoja, ei olekaan täyttänyt niihin
26699: pantuja toiveita. Näiden lisäksi on myös muodostunut joi-
26700: takuita asunto-osakeyhtiöitä työmiesten omassa keskuu-
26701: dessa, jotka kyllä vastaavat paremmin tarkoitustaan, mutta
26702: rahallisten esteiden tähden ovat olleet ainoastaan aniharvo-
26703: jen saavutettavissa. Ne varat, mitä hallitus on käyttänyt
26704: lainojen myöntämiseen ja asuntojen rakentamiseen, eivät
26705: yleensä ole riittäneet tyydyttämään kysyntää. Niinpä m. m.
26706: Porvoon, Oulun ja Viipurin kaupungit ovat saaneet pitkän
26707: odotuksen jälkeen lainapyyutiinsä kieltävän vastauksen ja
26708: parastaikaa vallitsee haitallinen seisahdus tässäkin suhteessa.
26709: Yhä edelleen kituvat siis työväestön sankat parvet ahtaissa
26710: ja epäterveellisissä asunnoissa ja odottavat hetkeä, jolloin
26711: yhteiskunta välittää heille edes siedettävän ihmisasunnon.
26712:     Lienee varmaa että, jos moni parempiosainen voisi väli-
26713: aikaisesti tyytyäkin työmiehen yksinkertaiseen, usein keh-
26714: noon ravintoon, aniharvat suostuisivat asumaan työmiehen
26715: ahtaassa likaisessa asunnossa.
26716:     Myönnettävää kyllä, että likaisuus on korjattavissa ja
26717: että siihen on syynä huolimattomuus, mutta voitanee sitä
26718: haluttomuutta myöskin ymmärtää, jos muistetaan, että huo-
26719: neessa, johon juuri täysikasvanut henkilö mahtuu pitkäk-
26720: seen, sittenkin asustaa kymmenenkin henkeä. Eikö se ole
26721: yhteiskunnallista ivaa, että kansalaisten pitää näin sullou-
26722:                    IX, 12. -   Walkama y. m.              807
26723: 
26724: tua, vaikka terveysopin vaatimuksia noudattaen pitäisi jo-
26725: kaista ihmistä varten huoneessa olla ilmaa noin 10 m 3 ja
26726: lattiaa kullekin 4 m 2 ja korkeutta valoisassa huoneessa 2,6
26727: ja pimeässä 3 m.
26728:     Onhan kansan velvollisuus valvoa, että sen kaikki jä-
26729: senet kasvavat terveiksi, vankoiksi ja hyviksi, siveiksi kan-
26730: salaisiksi. Ja jos mitkä, niin juuri kehnot ja kurjat asunto-
26731: olot tekevät kansan sekä ruumiillisesti että henkisesti hei-
26732: koksi. Usein näemme tuommoisissa kodeissa kalpeita, kuih-
26733: tuneita vaimoja ja lapsia, eikä ole ihmettelemistä, että sel-
26734: laiset vaipuvat ennenaikaiseen hautaan. Kuolleisuus on
26735: tämmöisissä oloissa suurempi kuin parempiosaisten joukossa.
26736: Niissä oloissa on myös tarttuvilla taudeilla ja juopottelulla-
26737: kin suotuisa tyyssijansa ja varsinkin tuo kamala keuhko-
26738: tauti tekee tiheästiasutuissa köyhälistön esikaupungeissa ja
26739: tehdasseuduilla hihoisaa hävitystään. Melkein 50 Ofo kai-
26740: kista kuolleista on täällä meillä keuhkotaudin uhreja näissä
26741: kurjimmissa piireissä. kun taas parempiosaiset sen useim-
26742: min välttävät.
26743:      On yleensä valitettu sitä, että kansamme siveellinen kat-
26744: santokanta on kovin suuressa määrässä alentunut. Ja on-
26745: han se totta, sillä tuon tuostakin on meillä tilaisuus kuulla
26746: tapauksista, joissa viattomat lapsetkin ovat joutuneet si-
26747: veettömyyden uhriksi. Kaikkialla on siinä suhteessa mä-
26748: tää, rappeutumista, mutta ei suinkaan vähin työväen pii-
26749: rissä. Ahtaissa huoneissa ovat eri sukupuolet vaarassa jou-
26750: tua luvattomaan kosketukseen ja varsinkin silloin, kun täm-
26751: möisessä pienessä asunnossa vielä vuokralaisina on vieraita
26752: miehiä tai naisia. Nuoria tyttöjä ja poikia tämmöinen
26753: asukkijärjestelmä johtaa harhateille. Näin voi heidän elä-
26754: mänsä turmeltua ikipäiviksi.
26755:      Tarkastaessamme, mitkä syyt ovat aiheuttaneet nykyi-
26756: sen asuntopulan, täytynee kai ottaa ensinnäkin huomioon,
26757: että suurteollisuuden keskittyessä muutamiin paikkoihin on
26758: myöskin irtainta väestöä sinne tulvannut maaseudulta. Näin
26759: 808            IX, 12. -   Työväen asunto-olot.
26760: 
26761: esim. kaupungeissa työväenasuntojen kysyntä on tullut liian
26762: suureksi, eikä vastaavassa määrässä ole syntynyt uusia ra-
26763: kennuksia, jotka olisivat tarpeen tyydyttäneet. Tästä on
26764: ollut seurauksena, että vuokrat ovat kohonneet tuotuvassa
26765: määrässä, ja on tämä korotus rasittanut etupäässä työväkeä
26766: ja pienien huoneistojen vuokraajia. Vieläpä eivät talon·
26767: omistajat usein ole lainkaan halukkaita työväkeä taloonsa
26768: ottamaan. Jos sitte sattuu olemaan lapsia perheessä, niin
26769: hyvä on jos he saavat asuntoa ollenkaan, sillä kaupungissa
26770: ei saisi kellään olla lapsia, koska ne häiritsevät aikuisten
26771: rauhaa. Joku uskalikko talonomistaja on kuitenkin halu-
26772: kas ottamaan työväkeäkin lapsineen, huolimatta siitä, että
26773: hän parempiosaiset vuokralaiset menettää, sillä hän on las-
26774: kenut että yhden huoneen vuokralaiset ovat hänelle aina
26775: edullisemmat kuin huoneistojen vuokraajat: suurempi vuokra
26776: ja pienemmät hoitokustannukset. Tilasto näet todistaa, että
26777: pienipaikkaiset saavat maksaa huoneestaan kolme kertaa
26778: niin paljon kuin suurien tulojen omistajat kustakin huo-
26779: neestaan. Toisin sanoen: työmies maksaa melkein sään-
26780: nöllisesti huonekuutiometristä enemmän kuin suurempien
26781: huoneostojen vuokraaja. Vuokrat ovat suuremmissa kau-
26782: pungeissa meillä nykyään niin suuret, että pienipaikkainen
26783: työmies saa vähäisestä asunnostaan maksaa kolmannen osan
26784: koko palkastaan, kun parempipaikkaiset maksavat ainoas·
26785: taan 1/5- 1/to·
26786:      Maaseuduillammekin asuu 28 Oj0 väestöstä asunnoissa,
26787: jotka käsittävät vain yhden huoneen. Kaksi huonetta kä-
26788:  sittävissä asunnoissa asuu 26 °/o väestöstä. Nämä luvut
26789: koskevat itsenäisiä asunnon omistajia, mutta kun otamme
26790: huomioon n. k. loiset, joita on maassamme 8,5 °/o asukas-
26791: luvusta, asuu 60 °/0 väestöstämme tällaisissa asunnoissa.
26792:  Itä-Suomessa varsinkin ovat epäkohdat tällä alalla suuret.
26793:      Kaupungissa taas on yhden huoneen asukkaita keski-
26794:  määrin 53,s 0 /o koko asukasluvusta ja Helsingissä se nou-
26795:  see jopa 67,7 Ofo koko asukasluvusta. Vertauksen vuoksi
26796:                   IX,12. -   Walkama y. m.               809
26797: 
26798: mainittakoon että Tukholmassa asuu yhden huoneen asun-
26799: noissa vain 17 °/o kaupungin asukasmäärästä. Ulkomailla
26800: ovat yleensä työmiesten vuokramaksut alhaisemmat kuin
26801: meillä, sillä siellä eletään jo tässäkin suhteessa edistyneem-
26802: missä oloissa. Saksassa on tullut vaatimukseksi, että per-
26803: heellä tulee olla kaksi huonetta ja keittiö ennenkun asunto
26804: katsotaan ihmisarvoa vastaavan. Englannissa on kunnolli-
26805: silla työläisperheillä yieensä hallussa 3 huonetta ja keittiö.
26806: Itävallassa on v. 1910 annettu laki valtion lainarahaston
26807: perustamisesta kunnallisen rakennustoiminnan edistämi-
26808: seksi.
26809:      Paitsi edellämainittuja asunto-osakeyhtiöitä, jotka ovat
26810: koettaneet työväen vuokramaksuja tasottaa ja alentaa, on
26811: myös työväki itse koettanut välttää tuota yletöntä kisko-
26812: mista siten, että n. s. esikaupunkeihin ovat rakentaneet
26813: joko tyydyttäviä tai aivan alkuperäisiä asuntohökkeleitä,
26814: jotka eivät useinkaan vastaa asunnon välttämättömiäkään
26815: vaatimuksia. Kiitettävää innostustp. on kuitenkin työväki
26816: tässä "oman tuvan" hankkeessa osottanut, mutta ikävää
26817: on, että he ovat jääneet tässä yrityksessään sekä ilman
26818: apua että ilman asianmukaista ohjausta. Kaupungeissa
26819: kalliit tontit vaikuttavat sen, että työväenkin asuntoyhtiöt
26820: ovat rakentaneet etukaupunkeihinkin suuria taloja, joissa
26821: asuu kymmeniä perheitä. Nämä tällaisena eivät ole muuta
26822: kuin työväen kasarmeja. Siitä syystä olisi yhdistettävä
26823: asuntokysymys mitä likeisimpään yhteyteen valtion ja kun-
26824: tain liikennepolitiikan kanssa. Sopivien ja mukavien lii-
26825: kenteiden avaaminen, erityisten halpahintaisten junien jär-
26826: jestäminen lähimpään maaseutuun on tässä suhteessa erin-
26827: omaisen tärkeä. Erityisesti olisi siis huomio kiinnitettävä
26828: siihen, että tehdas- ja kaupunkiseutujen läheistölle muo-
26829: dostuisi yhden ja kahden perheen asuntoja. Tällaisilla
26830: perheillä olisi mahdollisuus rakennuksen ympärillä olevalle.
26831: tonttimaalle muodostaa pientä viljelysaluettakin, joka an-
26832: taisi hyödyllistä ja terveellistä puuhaa kotiväelle. Varsin-
26833:                                                         IX, 8
26834: 810             IX, 12. -   Työväen asunto-olot.
26835: 
26836: kin lapset joutilaina ja toimettomina kaupungeissa juoksen-
26837: nallen oppivat laiskuutta ja paheita.
26838:     Miten on edelleen meneteltävä, että työväen asunto-olot
26839: lopultakin järjestäytyisivät?
26840:     Kuntien tulisi entistä enemmän omistaa huomiotaan
26841: työväen olojen parantamiselle rakentamalla helppovuokrai-
26842: sia työväen asuntoja, eikä ainoastaan kunnan omassa
26843: työssä oleville, vaan muillekin. Mitä enemmän kunnat
26844: uhraavat varojaan tämän kysymyksen hyväksi, sitä enem-
26845: män kuntien vaivaismaksut tulevat tulevaisuudessa alene-
26846: maan.
26847:     Kokemus, mihin ulkomailla on asuntokysymyksen rat-
26848: kaisussa tultu, on se, että edullisinta on työväen perustaa
26849: säästö- ja rakennusosuuskuntia, joihin pitäisi toisiinkin yh-
26850: teiskuntaluokkiin kuuluvien henkilöiden yhtyä. Osuuskun-
26851: nat keräävät jäseniltään maksut joko viikottain tai kuukau-
26852: sittain ja ryhtyvät rakennushommiin vasta sitten kun tar-
26853: peellinen pääoma on koottu ja tarvittavat lainatkin ovat
26854: varmasti tiedossa. Asunnot jaetaan sitte arvalla, ellei niistä
26855: ole muuten sovittu, ja jos eivät kaikki jäsenet saisi heti
26856: asuntoa, niin odottaneilla on oikeus seuraavassa vedossa
26857: useampaan arpaan.
26858:     Tämmöisillä osuuskunnilla on jäseniinsä nähden kas-
26859: vattavakin merkitys, sillä siinä ne omilla ponnistuksillaan
26860: saavat itselleen kunnollisen kodin. Jos taas osuuskunnan
26861: jäsen eroaa osuuskunnasta, niin hän on oikeutettu saamaan
26862: rahansa takaisin.
26863:      Osuuskunta pitää myös huolen vararahastosta, josta
26864: työttömyyden aikana ja työselkkauksien sattuessa annetaan
26865: vuokramaksuapua. Säästöillä rakennetaan yhä uusia asun-
26866: toja, kunnes kaikki osuuskunnan jäsenet ovat saaneet asun-
26867: non itselleen.
26868:      Vakinainen ja tehokas asuntojen tarkastus myös meillä
26869: kokonaan puuttuu. Asuntojen tarkastaminen kylläkin kuu-
26870: luu terveydenhoitolautakunnille, mutta se on jäänyt näille
26871:                   IX, 12. -   Walkama y. m.              811
26872: 
26873: vain sivutehtäväksi. Erityinen pakollinen tarkastus olisi
26874: tässä suhteessa määrättävä ainakin tiheimmin asutuille
26875: maaseuduille ja kaupunkeihin.
26876:    ·Ranskassa, Belgiassa ja Englannissa on sen ohessa an-
26877: nettu pakollinen määräys sellaisten lautakuntien perusta-
26878: misesta, joiden tehtävänä on huolehtia asunto-olojen pa-
26879: rantamisesta. Saksassakin on tällaisia lautakuntia ole-
26880: massa, vaikka ei siihen laki pakotakaan.
26881:     Lailla olisi ankarammin määrättävä, ettei epäterveeliisiä
26882: ja ihmisasunnoksi sopimattomia rakennuksia saisi asuntona
26883: käyttää. Olisi myös määrättävä, kuinka monta kuutio-
26884: metriä ilmaa vähintään pitää jokaisen henkilön osalle tulla,
26885: ja nämä määräykset asuntotarkastajan toimesta tulisi panna
26886: täytäntöön siellä, missä huoneostoja on kyllin saatavissa.
26887: Missä taas huoneostoja puuttuu, siellä pitäisi hänen huo-
26888: mauttaa asiain tilasta hallitukselle.
26889:     Asuntoja koskevat asetukset ovat meillä sangen vanhat.
26890: Niinpä mitä asunnon vuokrasuhteisiin tulee ovat ne vielä
26891: 1 734 vuoden lain säännösten kannalla, jotka ovat sovitetut
26892: oloihin lähes 200 vuotta sitten. Nämäkin säännökset koske-
26893: vat asunto-oloja vain kaupungeissa, mutta esim. asunto-
26894: vuokrasuhteet maalla ovat vailla järjesteleviä määräyksiä
26895: voimassa olevassa laissa. Olisi sentähden suotavaa, että
26896: ryhdyttäisiin tutkimaan asiaa asunto- ja vuokrasuhteita
26897: koskevan lainsäädännön kehittämiseksi ja täydentämiseksi.
26898:     Viitaten siihen, mitä edellä on lausuttu, saamme kun-
26899: nioittaen anoa eduskunnan myötävaikutusta sellaiseen ala-
26900: maiseen anomukseen,
26901: 
26902:                että valtion raroista myönnettäisiin kun-
26903:            nille huokeakorkoisia kuoletuslainoja työt·äen-
26904:            asuntojen rakentamista varten;
26905:                että niinikään valtio myöntäisi amtstustaja
26906:            huokeakorkm:sia kuoletuslainoja asuntopulan pois-
26907:            tamiseksi perustettaville asunto-osuuskunnille;
26908: 812            IX, 12. -   Työväen asunto-olot.
26909: 
26910:               että laissa määrättäisiin sellaisten asunto-
26911:           lautakunt-ien asettaminen kaupunkeihin ,ja maa-
26912:           seud1tn tiheimmin asuttuihin pm"kk01:hin, joi-
26913:           den lautakuntien tehtävänä ohsi huolehtia
26914:           asunto-olojen parantam1:sesta, sekä asuntojen
26915:            tarkastuksesta;
26916:                että laissa määrättäisiin se ilman kuutio-
26917:           tila, joka vähintäin pitää olla jokaisen huoneen
26918:           asukkaan osalle ; sekä
26919:                että asetettaisiin komitea, J·oka koko lavea-
26920:           dessaan ryhtyisi tutkimaan työ~,äen asunto-oloja
26921:           ja wlmistm:si t'altiopäiville t,ljöväen aswnto-olo-
26922:           jen parannusta tarkoittavan asetusehdotuksen.
26923:       Helsingissä 13 p:nä helmik. 1914.
26924: 
26925:       Wäinö Walkama.           E. Kilpeläinen.
26926:       Akseli Rauanheimo.        S. W. Corner.
26927:       E. S. Yrjö-Koskinen.      Eveliina Ala-Kulju.
26928:                      lsak Saha.
26929:                                                           813
26930: 
26931: IX, 1s. -   Anom. ehd. N:o 21.
26932: 
26933: 
26934: 
26935: 
26936:             Sillanpää, Miina ja Pärssinen, Hilja:
26937:                 Apurahan rnyöntäm·isestä Helsingin Palveli-
26938:                jatarkodille:
26939: 
26940: 
26941:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
26942: 
26943:    Viitaten valtiopäivillä v. 1913 jätettyyn anomusehdo-
26944: tukseen n:o 53, saamme kunnioittaen ehdottaa, että Edus-
26945: kunta anoisi Keisarilliselta Majesteetilta,
26946: 
26947:                 että Helsingin Palvelijataryhdistykselle myön-
26948:             nettäisiin Pah;eli(jatarkodin kannatusta varten
26949:             seuram;aksi vuodeks·i viidentuhannen (5,000)
26950:             markan apumha.
26951: 
26952:     Helsingissä, 10 p:nä helmikuuta 1914.
26953: 
26954:       Miina Sillanpää.                Hilja Pärssinen.
26955: 814
26956: 
26957: IX, 14. -   Pet försl. N:o 43.
26958: 
26959: 
26960: 
26961: 
26962:             lnborr, j., m. fl.: Om anställande af utred-
26963:                ning angående emigrationen.
26964: 
26965: 
26966:               T i II F i n l a n d s L a n d t d a g.
26967: 
26968:    Hänvisande till den motivering som ingår i ett tilllandt-
26969: dagen 1910 inlämnadt petitionsmemorial (se Valtiopäivät
26970: 1910, Liitteet IV, sidd. 233--235) anhålla undertecknade
26971: vördsamt att Landtdagen ville hos Hans Kejserliga Majestät i
26972: underdånighet anhålla,
26973: 
26974:                 att en grundlig utredning angående emi-
26975:             grationen, dess innebörd, orsaker oeh verkningar
26976:             med det snaraste måtte verkställas.
26977:    Helsingfors, den 16 februari 1914.
26978: 
26979:       j. lnborr.         j. Storbjörk.
26980:       Gustaf Gädda.      Johan Strömberg.
26981:                   August Tåg.
26982:                                                           815
26983: 
26984: IX, 16. - - Anom. ehd. N:o 22.
26985: 
26986: 
26987: 
26988: 
26989:            Lundström, W., y. m.: Sosiaalisen päätoimis-
26990:                ton perust(J;misesta.
26991: 
26992: 
26993:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
26994: 
26995:     Viitaten siihen perusteluun, joka löytyy 1907 v. valtio-
26996: päivien Liitteissä IX, siv. 57 ss., rohkenemme ehdottaa Suo-
26997: men eduskunnalle, että eduskunta Hänen Keisarilliselta
26998: Majesteetiltansa anoisi,
26999:                 että Hänen Keisarillinen MaJesteettinsa, kuu-
27000:            lusteltuansa asiantuntevia henkilöitä, suvaitsisi
27001:            asettaa vakinaisen Ja itsenäisen sosiaalisen pää-
27002:             toimiston, Jonka varsinaisena toimena olisi työ-
27003:            väen hytJinvointia Ja edistymistä tarkoittavien
27004:             lakiehdotttsten 1'al1nistaminen Ja samaa alaa kos-
27005:            kevien voimassa olevien lakien tarkastaminen
27006:            joko omasta tai hallituksen alotteesta, sekä eri-
27007:             tyisessä vakinaisessa osastossaan mainittuJa laki-
27008:            ehdotuksia varten tm·vittavien Ja muitakin työ-
27009:            väen elämää koskevien tilastollisten tutkt:musten
27010:            toimittaminen.
27011:    Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1914.
27012:      W. Lundström.                     Yrjö Mäkelin.
27013:      Hilja Pärssinen.                  Otto Piisinen.
27014:      Hulda Salmi.                      Oskari Lylykorpi.
27015:      Ludvig Lindström.                 Karl H. Wiik.
27016: VALTIOPÄIVÄT
27017:                  1914
27018: 
27019:         LIITTEET
27020:                       X
27021:  TUlLJASIAIHVALJOKUHTAAH lÄHETETYT
27022:           ANOMUSEHDOTUKSET
27023: 
27024: 
27025: 
27026: 
27027:              HELSINGISSÄ 1914
27028:        K, F. PUROMIEHEN KlfUAPAINO 0.-Y.
27029:                                                            819
27030: 
27031: X, 1. -   Pet. försl. N:o 30.
27032: 
27033: 
27034: 
27035: 
27036:             Neovius, Arvid, m. ft.: Om laglighetens upprätt-
27037:                 hållande i landets tullangelägenheter och om
27038:                 skyddande af tullväsendets själftändighet.
27039: 
27040: 
27041:                Till Finlands Landtdag.
27042: 
27043:      Bland de finska angelägenheter, som kejsardömets re-
27044: gering och myndigheter med kriinkning af Finlands stat-
27045: liga själfstyrelse på senaste tid tagit under sin beband-
27046: ling, har tullfrågan spelat en framstående roll. Såsom
27047: kändt har denna främmande inblandning i våra tullan-
27048: gelägenheter åsyftat dels Finlands indragning inom det
27049: ryska tullområdet, d. v. s. utsträckande af den ryska tull-
27050: tari:ffens giltighet till Finland och afska:ffande af en sär-
27051: skild finsk tulltari:ff, dels införande i den finska tulltarif-
27052: fen af tull på spannmål till samma belopp som i Ryssland.
27053: Oafsedt den helt säkert mycket stora skada förverkligan-
27054: det af dessa planer, vare sig det skedde i den större el-
27055: ler mindre utsräckningen, skulle medföra för Finlands
27056: ekonomiska lif, är med afseende å dem främst att märka
27057: den svåra kränkning, de innebära af vårt lands grund-
27058: lagsenliga själfständighet, och de svåra konsekvenser de
27059: i följd häraf kunde komma att hafva för grundsatsen, att
27060: Finlands förvaltning bör vara själfständig utåt och hafva
27061: i sikte detta lands och dess folks väl, men ej andra in-
27062: tressen.
27063:      Visserligen tillkommer Finlands monark, på grund af
27064: en missriktad häfd, rätten att vidtaga ändringar i den
27065: 820       X, 1· -   Tullilaitoksen laillisuus ja itsenäisyys.
27066: 
27067:  fi.nska tulltaxan, men detta är naturligtvis fallet endast
27068:  inom de allmänna gränserna för hans myndighet som
27069:  fi.nsk monark, sådana de utstakas af våra grundlagar.
27070:  Detta betyder främst, att han också i fråga om denna
27071:  rätts utöfning har att iakttaga budet, att han vid allt sitt
27072:  handhafvande af landets styrelse äger följa endast finsk
27073:  lag, att han härvid får anlita endast finska mäns och fin-
27074:  ska myndigheters biträde, äfvensom att syftemålet med
27075:  hans styrelseåtgärder bör vara landets gagn och bästa,
27076:  men således ej t. ex. befordrandet af anspråk eller intres-
27077:  sen, som framträda inom ett annat land. Han får så-
27078:  ledes ej heller, icke ens om det syntes honom öfverens-
27079:  stämma med Finlands fördel, af egen maktfullkomlighet
27080:  påbjuda, att någon ett annat lands lag, t. ex. dess tull-
27081:  tariff, framdeles borde härstädes gälla, icke heller att nå-
27082:  gon gren af Finlands själfständiga förvaltning, t. ex. dess
27083:  tullväsende, borde underordnas myndighet i annat land.
27084:  Alla dylik åtgärder innebure ändringar i landets konsti-
27085:  tution och förutsatte finska lagstiftningsåtgärder, icke
27086:  möjliga annorlunda än med Finlands Landtdags medver-
27087: kan och samtycke.
27088:       Enahanda invändningar gälla ock beträffande planerna
27089: på att i Finland införa tuli på spannmål mot alla andra
27090: länder förutom Ryssland. Till och med om afsikten vore
27091: att förverkliga dem i finsk administrativ väg - och ej,
27092: såsom meningen af allt att döma i själfva verket är, i
27093: rysk lagstiftningsordning - skulle en sådan åtgärd kna p-
27094: past kunna bringas i öfverensstämmelse med vår konstitu-
27095: tions kraf. Tanken på denna tulltaxeförändring har näm-
27096: ligen uppkommit på ryskt håll samt förberedts och drif-
27097: vits fram genom ryska verk och kommitteer, såsom ett
27098: s. k. riksärende, ett begrepp alldeles främmande för vår
27099: författning. Vid frågan om Finlands gagn och bästa har
27100: härvid alls ej fästats något verkligt afseende. Man har
27101: knappast ens försökt dölja, att syftet med i fråga varande
27102: tulltaxeförändring vore, dels att taga första steget till upp-
27103:                  X, 1. -   Arvid Neovlus y. m.               821
27104: 
27105: häfvandet af det finska tullväsendets själfständighet, dels
27106: att befordra vissa ryska näringsidkares fördel på bekost-
27107: nad af Finlands hela brödätande allmänhet, således till
27108: Finlands skada.
27109:     Det sagda torde vara nog för att erinra om, i huru
27110: hög grad de antydda planerna mot vår tulltariffs och vårt
27111: tullväsendes själfständighet hota vår grundlagsenliga själf-
27112: ständighet öfverhufvudtaget och landets välfärd. Det torde
27113: ock tillräckligt motivera vårt förslag om, att Landtdagen
27114: ville tili Hans Kejserliga Majestät ingå med en uttöm-
27115: mande framstälining af ofvan antydda synpunkter samt
27116: af nödvändigheten,
27117:                att lagligheten mdtte noggrannt upprätthdllas
27118:            också i jrdga om behandlingen af landets tullan-
27119:            gelägenheter, samt den finska tulltarijfens och tull-
27120:            väsendets själfständighet lämnas orubbade.
27121:    Helsingfors, den 14 februari 1914.
27122: 
27123:    Arvid Neovius.                      Gösta Stenbäck.
27124:    A. j. Bäck.                         Julius Sundblom.
27125: 822
27126: 
27127: X, 2. -   Anom. ehd. N:o 31.
27128: 
27129: 
27130: 
27131: 
27132:             Railo, Jussi, y. m.:      Suomeen tuotavan viljan
27133:                jättämisestä edelleen tullivapaaksi.
27134: 
27135: 
27136:             Suomen         E d u s k u n n a 11 e.
27137: 
27138:      Ne sortotoimenpiteet joita Venäjän nykyinen hallitus-
27139: valta maassamme on jo toimeenpannut ja joita se edelleen
27140: paraillaan lisää valmistelee maatamme vastaan, tarkoitta-
27141: vat ei yksin Suomen itsenäisen valtiollisen ja kansallisen
27142: olemassaolon tuhoamista vaan yhtä suuressa määrässä
27143: myös Suomen kansan taloudellista riistämistä. Venäläi-
27144: sille kapitalisteille ovat hyvin edullisia jo Suomen ja keisari-
27145: kunnan väliset nykyisetkin kauppasuhteet, jotka ovat
27146: omiaan jättämään Suomen Venäjän kapitalismin helposti
27147: voitettavaksi saalistusalueeksi niinpian kun vain Venäjän
27148: kapitalismi nykyisestään hieman voimistuu. Tämä nykyis-
27149: ten kauppasuhteitten edullisuus venäläiselle kapitalismille
27150: johtuu siitä, että tuonti Venäjältä Suomeen on pääasiassa
27151: tullivapaa, mutta sitävastoin vienti Suomesta Venäjälle
27152: on tullimääräysten alainen, määräysten jotka enimmäk-
27153: seen vain rajoitettuun vientimäärään nähden tarjoovat
27154: Suomen kapitalisteille muutamia etuja ulkomaisten kapi-
27155: talistien rinnalla.
27156:      Venäjän kapitalistit ovat siis jo nykyisinkin suureksi
27157: osaksi turvatut Suomen kapitalismin kilpailulta. Mutta
27158: Venäjän kapitalismia ei tämä tila kuitenkaan vielä näytä
27159: tyydyttävän. Venäläinen kapitalismi on ryhtynyt yhä
27160:                      X, 2. -   Railo y. m.                823
27161: 
27162: kiivaammin vaatimaan Venäjän nykyisen suomisorto~
27163: politiikan sovelluttamista erikoisesti juuri Venäjän kapi~
27164: talismin etujen mukaiseksi. Se näyttää yhä enemmän
27165: vaativan venäläiseltä suomisortopolitiikalta juuri sellaisia
27166: toimenpiteitä, joiden kautta venäläiselle kapitalismille
27167: Suomessa turvattaisiin aivan erikoinen monopooliasema
27168: ja vapaa oikeus Suomen kansan taloudelliseen nylkemi-
27169: seen.
27170:     Näistä toimenpiteistä on seurauksiltaan kansallemme
27171: turmiollisin vireilläoleva viljatullihanke. Se on turmiolli-
27172: sin senvuoksi, että sillä tavalla aiheutettu uusi vero tulisi
27173: suhteellisesti raskaimmin painamaan Suomen työväestöä
27174: niinhyvin maalla kuin kaupungeissa ja tehdaskeskuksissa.
27175: Se tulisi siis raskaimmin kohdistumaan siihen yhteiskunta-
27176: luokkaan, joka on tuotannollisen toimintansa, arvoa
27177: luovan työnsä kautta yhteiskuntaamme pystyssä pitävä
27178: kansan osa; se tulisi kallistuttamaan tämän yhteiskuntaa
27179: pystyssä pitävän kansanosan ehdottomasti välttämättä~
27180: män elämäntarpeen, leivän, estämään työväenluokkaa
27181: kohottamasta sivistystasoaan ja siten siis painaisi sen
27182: aineellista ja henkistä elintasoa alemmaksi, heikontaisi
27183: yhteiskuntaa ylläpitävää kansanluokkaa ja senkautta koko
27184: yhteiskuntaamme.
27185:     Tämmöistä Suomelle, erittäinkin Suomen työväen-
27186: luokalle, turmiollista hanketta valmistamaan asetettiin
27187: Venäjän kauppa- ja teollisuusministeriön alotteesta,
27188: syksyllä rgrz Pietarissa n. k. Langovoin komitea. Sen
27189: asettaminen oli tulos Venäjän mahtavan maanomistaja-
27190: luokan vaatimuksista viljatullin aikaansaamiseksi. Tämän
27191: komitean tehtäväksi tuli ehdotuksen laatiminen tullin
27192: määräämiseksi Suomeen ulkomailta tuodulle jauhetulle
27193: ja jauhamattomalle viljalle sekä yleensä sen kysymyksen
27194: pohtiminen, kuinka venäläinen viljakauppa Suomen mark-
27195: kinoilla jälleen voittaisi aikaisemman asemansa, jonka se
27196: oman kauppateknillisen takapajuisuutensa takia on alka-
27197: nut menettää saksalaisille. Tähän komiteaan on ollut
27198: 824         X, 2. -   Viljan jättämisestä tullivapaaksi.
27199: 
27200: kutsuttuna jäseniksi suomalaisiakin edustajia ja tällaisiksi
27201: senaatti v. 1912 elokuun 23 päivänä valitsi kuusi suoma-
27202: laista viljakaupan alalla toimivaa suurkapitalistia, jota-
27203: paitsi Senaatti katsoi välttämättömäksi, että Suomen
27204: maanviljelyselinkeinokin tulisi komiteassa edustetuksi,
27205: minkä vuoksi jäseneksi komiteaan valittiin myös maan-
27206: viljelyshallituksen ylitirehtööri R. E. Gripenberg. Venä.,.
27207: läiseltä taholta oli komiteassa edustettuna etupäässä vilja-
27208: kaupan alalla toimivia suurkapitalisteja ja osaksi muitakin
27209: kapitalistiryhmiä. Komitea kokoontui ensi kerran 9 päi-
27210: vänä marraskuuta 1912 ja sanomalehdissä olleiden tietojen
27211: mukaan komitean päätökseksi hyväksyttiin, että jauha-
27212: mattomalle viljalle Suomeen tuotaessa olisi asetettava 30
27213: kop. tulli puudalta (Smk 4: 90 roo kilolta) ja Suomeen tuo-
27214: taville jauhoille 45 kop. puudalta (Smk. T 35 roo kilolta).
27215: Viljan ja jauhojen Venäjältä tuonti olisi oleva tulivapaa.
27216:     Näin alkunsa saanut viljatullin puuhaaminen Suomeen
27217: ulkomailta tuotavalle viljalle on sitten edelleen jatkunut.
27218: Tuloksena tästä jatkuvasta viljatullin puuhaamisesta
27219: Suomelle on ollut, että viimekuussa on Venäjän kauppa- ja
27220: teollisuusministeri valtakunnanduumalle jättänyt ulko-
27221: mailta, mutta ei Venäjältä, Suomeen tuotavalle viljalle
27222: tullin asettamista tarkattavan lakiehdotuksen, jossa
27223: Venäjän kauppa- ja teollisuusministeri ehdottaa:
27224:     että tulli asetettaisiin Suomeen ulkomailta tuotavalle
27225: viljalle:
27226:     rukiille, ohralle, kauralle, vehnälle ja tattarille;
27227:     a) jyville sekä myös herneille ja hiirenherneille roo
27228: kilolta brutto 4 mk. 30 p. ja
27229:     b) jauhoille ja ryyneille roo kilolta brutto 6 mk. 50 p.
27230:     Viljatavaran, sekä jauhetun että jauhamattoman tuonti
27231: Suomeen on ollut tullivapaa aina siitä saakka kuin ase-
27232: tuksella 12 päivältä joulukuuta r864 vapaasta jyväkau-
27233: pasta vuoden r865 alusta alkaen kaikki tullimaksut oli
27234: poistettu Suomeen tuoduista jyvistä, jauhoista, ryyneistä;
27235: herneista ja perunoista.
27236:                      X, 2. -   Railo y. m.               825
27237: 
27238:     Historiallisesti tämä viljatullin poistaminen sattuu nii-
27239: hin aikoihin, jolloin maamme kapitalistinen kehitys alkaa
27240: vaurastua ja sen lähes puolivuosisataa kestäneen ajan
27241: kuluessa, jona viljan tuonti on tullivapaana pysynyt, on
27242: tämä asiantila jo sinänsä niin suuressa määrin syöpynyt
27243: maan koko talouselämän rakenteen perusteisiin, että sen
27244: horjuttaminen jo sinänsä, asettamalla korkea tulli viljalle
27245: tulisi mukanaan tuomaan sangen laajakantoisia seurauk-
27246: sia. Sitäpaitsi ulkomaisen viljan tuonnin vapaus on kat-
27247: sottava olevan, niin kuin se kuluneen puolivuosisadan ajan
27248: on ollutkin, välttämätön edellytys tämän maan elinkeino-
27249: jen ja tuotantovoimien kehittämiseksi. Se puunjalostus-
27250: teollisuuden kehitys, joka maassamme on tapahtunut, ja
27251: jonka tuotteiden viennin varassa maan koko talouselämä
27252: niin melkoisessa määrin on, olisi tuskin ollut mahdollinen,
27253: jos ulkomaista viljan tuontia olisi estetty korkeilla tulli-
27254: rajoilla. Suomen oma viljan tuotanto oli tosin entisinä
27255: aikoina, jolloin maatalous oli miltei yksinomaisena maan
27256: elinkeinona, kyennyt, jollei kato maata kohdannut, tyy-
27257: dyttämään maan viljatarpeen ja jopa hyvinä vuosina
27258: tuottamaan viljaa ulkomaille vietäväksi. Mutta jo silloin,
27259: kun »Vapaa jyväkauppa>> vuonna r864 säädettiin, oli viljan
27260: tuonti muodostunut jokavuotiseksi, säännölliseksi ilmiöksi
27261: ja oman maan viljanviljelyksen merkitys Suomen viljatar-
27262: peen tyydyttämiseksi on sen jälkeen säännöllisesti pienen-
27263: tynyt vielä siitäkin syystä, että maatalouden pääalaksi
27264: on kehittynyt karjanhoito, millä alalla meidän maan-
27265: viljelyksemme edes jossain määrin on kyennyt kilpaile-
27266: maan ulkomaiden kanssa. Nykyisin varsin vähässä määrin
27267: maassamme tuotetaan viljaa myytäväksi ja suuri osa
27268: maanviljelijöistäkin tyydyttää viljatarpeensa ostoviljalla
27269: ainakin osaksi ja vain osa keskikokoisista ja suurviljeli-
27270: jöistä kykenee tuottamaan viljaa myytäväksi.
27271:     Nämä seikat esiintyvät hyvin kouraantuntuvalla taval-
27272: la tilastonkin luvuissa. Viljantuontiarvo on jatkuvasti
27273: lisääntynyt, nousten viisivuotiskauden 1906-ro aikana
27274: 826        X, 2. -   Viljan jättämisestä tulllvapaaksi.
27275: 
27276: keskimäärin noin 82 miljoonaan markkaan vuodessa ja
27277: vuonna I9II oli viljatavarain tuonnin yhteenlaskettu
27278: arvo IOI miljoonaa markkaa. Maassa kulutettu vehnä
27279: luonnollisesti melkein yksinomaan on ulkomailta tuotua,
27280: ollen vehnän tuonti v:na 1906-ro keskimäärin vuodessa
27281: 85,884 tonnia vastaten 26.7 miljoonan markan arvoa.
27282: Suomessa kulutetusta rukiista on viime aikoina noin puo-
27283: let ulkomailta tuotua, nousten rukiin tuonti v:na 1906-10
27284: 212,900 tonniin keskimäärin vuodessa, mikä taas vastaa
27285: noin 49 miljoonan markan tuontiarvoa. Muiden viljalajien
27286: käyttö syömäviljana ei Suomessa ole verrattava rukiin ja
27287: vehnän käyttöön, mutta tuotetaan näitäkin viljalajeja
27288: melkoisessa määrin ulkomailta. Näin ollen voidaan panna
27289: tosiasiana merkille, että Suomessa kulutetusta syömävil-
27290: jasta suurempi osa nykyisin on ulkomailta tuotua. Työ-
27291: väestö, sekä maaseuduilla että kaupungeissa samoinkuin
27292: kaupunkilaisväestö yleensä, on miltei kokonaan ulko-
27293: mailta tuotetun syömäviljan varassa.
27294:     Nämä seikat ovat asetettavat taustaksi arvosteltaessa
27295: niitä hankkeita tullin asettamisesta ulkomailta tuodulle
27296: viljalle, joita Venäjän viljakapitalistien taholta nykyisin
27297: ajetaan. Näiden toimenpiteiden tarkoituksena tietysti on
27298: toiselta puolen ylen korkealla tullilla kokonaan estää ulko-
27299: mainen vilja pääsemästä Suomen markkinoille ja toiselta
27300: puolen tämän tullin suojassa korottaa viljan hintoja Suo-
27301: messa, että venäläisille viljakauppiaille viljavienti Suo-
27302: meen tuottaisi suurempia voittoja kuin nykyisin, nykyisten
27303: hintojen vallitessa kun venäläiset kauppiaat eivät ole
27304: kyenneet pääasiassa kauppateknillisen takapajuisuutensa
27305: vuoksi ulkolaisten kanssa kilpailemaan. Niin täydelleen
27306: riippuva kuin Suomi syömäviljaan nähden on ulkomai-
27307: sesta tuonnista, onnistuisi heille epäilemättä viljan hintain
27308: korottaminen lähes koko ehdotetun tullin määrällä.
27309: Rukiiseen nähden tietäisi tämä hinnan korotusta yli neljäs-
27310: osalla nykyisestä ja ruisjauhoihin nähden korotusta yli
27311: kolmasosalla niiden nykyisestä tasosta. Vehnään nähden
27312:                      X, 2 . - Railo y. m.                 827
27313: 
27314: korotus suhteellisesti olisi jonkun verran vähempi, mutta
27315: korotuksen saavuttaminen sitä varmempi, kun kaikki
27316: tällainen vilja olisi yksistään Venäjältä tuotettava.
27317:     Seurauksena tällaisesta ehdotuksesta viljatullista tulisi
27318: epäilemättä ennen pitkää olemaan samanlainen asiaintila
27319: kuin nykyään jo on sokeriin nähden, jonka tuonti varsin-
27320: kin viimeksi r8go-luvulla tapahtuneen Suomen ja Venäjän
27321: kaupf1asuhteiden järjestelyn jälkeen on siirtynyt Venäjän
27322: sokeritehtailijain haltuun.
27323:     Että kyseessä on tässä tullipuuhassa Venäjän kapitalis-
27324: min saalistusetujen turvaaminen Suomessa, käy selville
27325: niistä perusteluistakin, joita Venäjän kauppa- ja teolli-
27326: suusministeriö tälle lakiehdotukselle on esittänyt. Näissä
27327: perusteluissa lausutaan Suomen viljantuonnista, että pää-
27328: asiallisesti tuodaan Suomeen rukiita, ruis- ja vehnäjauhoja
27329: ja kaikki nämät tuotteet saa tuoda maahan tullivapaasti
27330: eikä venäläisten tuotteiden tuonti Suomeen ole ensinkään
27331: turvattu ulkomaalaiselta kilpailulta.
27332:     Kuitenkin näyttää, selitetään noissa perusteluissa edel-
27333: leen, aivan luonnolliselta, että Suomi ostaisi viljatuotteet
27334: etupäässä keisarikunnasta.       Niin melkein tapahtuikin
27335: aina vuoteen rgo6 asti. Tämän vuoden jälkeen kohosi
27336: saksalaisen rukiin tuonti Suomeen heti erittäin nopeasti,
27337: tullen melkein yhtä suureksi kuin tuonti keisarikunnasta-
27338: kin, viimeksimainitun kustannuksella.        Viime vuosien
27339: numerot osoittavat jo selvästi, että saksalainen ruis alkaa
27340: työntää tieltään venäläisen ja että edellisen tuonti on
27341: suurempi kuin venäläisen rukiin vuosina rgo8--rgrz.
27342:     Tämä kehitys asetetaan Venäjän viljakapitalistien
27343: taholla yksinomaan tullivapauden syyksi ollenkaan tun-
27344: nustamatta sitä, että siihen on suureksi osaksi ollut syynä
27345: myöskin heidän oma kauppateknillinen takapajuisuutensa
27346: ja kykenemättömyytensä kestämään saksalaista kilpailua.
27347: Tätä kykenemättömyyttään kestämään kilpailua suoja-
27348: takseen tahtovat Venäjän viljakapitalistit tullisuojelusta
27349: nykyiseltä suomisortopolitiikalta.
27350: 828          X, 2. -   Viljan jättämisestä tullivapaaksi .
27351: 
27352:    • Kauppa- ja teollisuusministerin tälle tullilakiehdotuk-
27353: selle laatimissa perusteluissa myös koetetaan väittää, että
27354: suunniteltu tullin asettaminen Suomeen ulkomailta tuota-
27355: ville jauhoille ja viljalle ei voi tuottaa vahinkoa Suomen
27356: väestölle, varsinkaan köyhemmälle väestölle, vaikka
27357: viljan hinta, kuten noissa mainituissa perusteluissa myön-
27358: netään, mahdollisesti nouseekin. Kieltämätön tosiasia kui-
27359: tenkin on, että tällainen suunniteltu viljatulli juuri raskaim-
27360: min tulisi toteutettuna rasittamaan Suomen köyhälistöä.
27361: On jo edellä viitattu siihen, miten suuresti viljan hinnat
27362: Suomessa tuon suunnitellun tullin kautta kohoaisivat.
27363: Tosin eivät aivan heti tuon tullin voimaan astuttua nuo
27364: kamalat seuraukset ehkä tulisi täysin selvästi esiintymään.
27365: Aluksi saattaisi kotimainenkin kilpailu ehkä hiukan estää
27366: hintojen nousua. Mutta kun ulkomainen kilpailu on poissa,
27367: niin kotimainenkin kilpailu pian muuttuu. Tuotanto ja
27368: kauppa kyseessä olevalla alalla luovat järjestön, joka jär-
27369: jestö joko vastl;lstaa kilpailua tai poistaa sen ja siten tulevat
27370: syömäviljan hinnat nousemaan joko melkein tai tyyten
27371: koko tuolla tullin määrällä. Tämän kehityksen tuloksena
27372: olisi meillä että tuommoisen viljatullin kautta viljanhinta
27373: jonkun ajan kuluttua tullin asettamisesta tulisi kohoamaan
27374: 6 a 7 pennillä kilolta, s. 0. noin kolmanneksella nykyisestä,
27375: Venäjän myllyteollisuuden harjoittajain hyväksi. Sen-
27376: lisäksi mitä edellä on esitetty tuommoisen viljatullin ylei-
27377: sistä vaikutuksista on vielä otettava huomioon sen vaiku-
27378: tukset erikoisesti työtätekevään väestöön.
27379:      Meillä tehdyt tilastolliset tutkimukset työläisten tulois-
27380: ta ja elintarvekustannuksista ovat yleensä puutteelliset,
27381: mutta niihin nojautuen meidän kuitenkin täytyy tarkas-
27382: tuksemme suorittaa. Tällaisissa tutkimuksissa ovat porva-
27383: rillisetkin tutkijat sellaisiin tuloksiin tulleet, että työläinen,
27384: jolla on I,Joo mk:n vuositulot-ja sellainen työläinen on
27385: jo taloudellisesti työväenluokan enemmistön yläpuolella,-
27386: käyttää 55 %tuloistaan elintarpeisiin. Leipäravintoon hän
27387: käyttää 14 %eli 220 mk. Ja tällaiset työläiset ovat, kuten
27388:                       X, 2. -   Railo y. m.                829
27389: 
27390: sanottu jo paremmassa asemassa olevia kuin työläisten
27391: suuri enemmistö. Tällaisen työläisryhmänkin menoissa
27392: tekisi tullista johtuva leivänhinnan korotus jo huomatta-
27393: van suuren erän. Mutta on tultu tuollaisissa tutkimuksissa
27394: myöskin tuloksiin, että tavallisissa keskitasolla olevissa
27395: työläisperheissä vuosittain käytetään leipäravintoon vaan
27396: noin 150 mk. Ja jokseenkin samanlaiseen tulokseen pääs-
27397: tään myöskin kiertoteitse muutamien tilastollisten laskel-
27398: mien kautta, nimittäin tarkastamaHa maamme vuotuista
27399: leipäviljan kulutusta. Jos otetaan laskuihin vain molem-
27400: mat varsinaiset leipäviljalajit, nimittäin ruis ja vehnä, niin
27401: saadaan seuraava tulos.
27402:     Vuosina rgo6-ro käytettiin maassamme keskimäärin
27403: vuosittain 154 milj. kg vehnää ja 550 milj. kg. ruis ta lei-
27404: pään. Jos lasketaan vehnäkilohinnaksi 20 p. ja ruiskilon
27405: 15 p., mikä on hieman korkeampi markkinahintoja, niin
27406: saadaan vehnänkulutus nousemaan 31 milj. mk. ja rukiin-
27407: kulutus 82 milj. mk., yht. II3 milj. mk. Tämä väestön luku-
27408: määrällä jaettuna antaa keskimääräksi noin 37 mk. asu-
27409: kasta kohti vuodessa. Viisihenkisen perheen leivän hin-
27410: naksi tulisi siten noin 185 mk. Tulos siis osapuilleen sama
27411: kuin edellämainituissa tilastotutkimuksissakin.
27412:     Tällaisten köyhien työläisperheitten leipäravintoon tar-
27413: vittava osuus on kuitenkin perheenelättäjän vuosituloista
27414: suhteellisesti paljon suurempi kuin sama osuus suurituloi-
27415: semmissa yhteiskuntaluokissa. Leipä on ravintoaine, jota
27416: ilman ei köyhäkään elä. Leipäravinto vaatii siis välttä-
27417: mättömän osuutensa köyhimmänkin työläisen tuloista.
27418: Ja kun näiden köyhimpien työläisten vuositulot ovat
27419: pienimmät, tulee heidän leipäravintoon tarvitsemansa
27420: osuus olemaan suhteellisesti suurin verrattuna muihin yh-
27421: teiskuntaluokkiin. Yläluokka ei käytä esim. tuota 14 %
27422: vuosituloistaan leipään, minkä sanoimme keskinkertaista
27423: paremmassa asemassa olevan työläisen käyttävän, koska
27424: sen tulot ovat tavattomasti suuremmat. Mutta tuollainen
27425: keskitasolla elävä työläinen on .pakotettu käyttämään jo
27426: 830         X, 2. -   Viljan jättämisestä tullivapaaksi.
27427: 
27428: tuntuvasti enemmän kuin 14 % vuosituloistaan leipä-
27429: ravintoon, koska hänen vuositulonsa ovat kovin pienet.
27430: Tullista johtuva viljan hinnan korotus juuri noista syistä
27431: tuleekin siis kaikkein raskaimmin koskemaan pientuloisia,
27432: koko suurta työväenluokkaa.
27433:     Huomioon on vielä otettava, että leipäravinnolla maa-
27434: seudulla on vielä suurempi merkitys kuin kaupungeissa,
27435: joissa esim. lihan käyttö ravintoaineena on suurempi kuin
27436: maaseudulla.      Maaseudulla ennenkaikkea on leipä, ja
27437: työväenluokan keskuudessa toisinaan melkein yksinomaan
27438: leipä, tärkein ravintoaine. Tästä on seurauksena, että
27439: tullin aiheuttama hintakorotus koskee ainakin yhtä kovasti
27440: kuin kaupunkien työväestöä, myös maaseudun työväestöä.
27441:     Edelläesitetyt seikat todistavat, että Suomen sellaisella
27442: työväestöllä, joka vuosittain käyttää leipäravintoon noin
27443: 150 markkaa, riistettäisiin tullin aiheuttamaila hinnan
27444: korotuksella tämän työväestön vuosituloista noin 50 mk
27445: nykyistä enemmän sen leipäravintoon.           Venäjän vilja-
27446: kapitalistit riistävät sen siltä tullivälityksellä omaksi hy-
27447: väkseen. Tämä osottaa selvästi sen, että vireillä oleva
27448: tullipuuha toteutettuna vaikuttaisi Suomen työväen elä-
27449: mistä suuresti vaikeuttavasti ja on siis sentakia Suomen
27450: työväenluokalle mitä suurimmassa määrässä taloudellisesti
27451: vahingollinen.
27452:     Ne vaikeat seuraukset, joita viljatullin aikaansaaminen
27453: toisi Suomen työtätekevälle kansanluokalle taloudellisesti,
27454: kallistamaila sen tärkeimmän elämisen välineen, leivän
27455: hintaa siten kuin edellä olemme osottaneet, eivät kuiten-
27456: kaan ole ainoat seuraukset tästä toimenpiteestä. Yhtä
27457: haitallisesti kuin tällainen uusi vero vaikuttaa työväen-
27458: luokan taloudelliseen toimeentuloon, yhtä haitallisesti
27459: ja vahingollisesti vaikuttaa se myöskin työväenluokan
27460: sivistyspyrintöihin.
27461:     Työväestön sivistystarpeet tulevat tyydytetyiksi aina
27462: sikäli kuin välttämättömien leipärahojen yli jää varoja.
27463: Jos nämä menot suurenevat ilman vastaavaa tulojen lisäys-
27464:                     X, 2. -   Railo y. m.               831
27465: 
27466: tä, täytyy sivistystarpeitten tyydyttämisen kärsiä. Ja
27467: siten on suuressa määrässä pelättävissä tapahtuvan, JOS
27468: suunniteltu leipävero tulee käytäntöön.
27469:     Työväestön palkkojen tarvitsisi tuntuvasti kohota,
27470: jotta se leipäveron aikanakin pystyisi tyydyttämään edes
27471: ne sivistystarpeet, mitkä työväestö nykyisin voi tyydyttää.
27472: Ja kovin vaikeaksi työväelle käy silloin sivistystarpeisiin
27473: käytettävän rahaerän lisääminen, siis sivistyksensä kohot-
27474: taminen, joka kuitenkin olisi aivan välttämätöntä sekä
27475: työväenluokan itsensä, että koko yhteiskunnan kehityksen
27476: kannalta katsoen.
27477:     Se työväen omintakeinen, itsenäinen sivistysliikekin,
27478: joka jo maassamme on alulla, tulisi tavattomassa mää-
27479: rässä tuon viljatullilla keinotelluu leipäravinnon hinnan
27480: korotuksen takia kärsimään.
27481:     Tunnustettua on, että työpalkat yleensä nousevat
27482: varsin hitaasti. Siis tulisi tämä leipäviljanhinnan nousu
27483: kohtaamaan työläisten taloutta ilman, että heillä olisi
27484: täyttä mahdollisuutta vastaavaan tulojen lisäämiseen.
27485: Näin koko tämä toimenpide tietäisi siis työväenluokan
27486: aseman kurjistamistoimenpidettä, sen nykyisen elintason
27487: ja sivistystason alentamista, sen aineellista ja henkistä
27488: sortamista. Suomen köyhälistölle viljatulli toteutettuna on
27489: aineellisia ja henkisiä vauriota tuottava hanke.
27490:     On myös puhuttu siitä kansantaloudellisesta muka hyö-
27491: dystä, joka viljatullin välityksellä koituisi Suomelle.
27492: Huomioonottaen kuitenkin se asema, joka kotimaisella
27493: maanviljelyksellä on maan syömäviljantarpeen tyydyttä-
27494: misessä, voidaan katsoa ilman muuta varmaksi, ettei Suo-
27495: men maanviljelys, vaikka korkean tullinkin suojassa, kui-
27496: tenkaan tulisi kykenemään kaikkea tarvittavaa viljaa
27497: tuottamaan tai edes mainittavassa1 määrin nykyistä tuo-
27498: tantoa laajentamaan. Vehnän viljelykseen nähden koti-
27499: maisella tuotannolla yleensä ei ole merkitystä ja rukiin
27500: viljelykseenkään nähden tuskin voidaan mitään suuri-
27501: suuntaista viljelysalan laajentamista katsoa todennäköi-
27502: 832         X, 2. -   Viljan jättämisestä tullivapaaksi.
27503: 
27504: seksi. N. s. kansantaloudellinen hyötykin viljatulleista
27505: siis epäilemättä tulisi olemaan varsin vähäinen.
27506:      Kaikki edelläesitetty osottaa, että Valtakunnanduu-
27507: malle jätetyn Suomea koskevan viljatullilakiehdotuksen
27508:  perusteluihin sisältyvä väite, että viljatulli ei voi olla Suo-
27509: melle vahingollinen, on väärä ja valheellinen niinhyvin eri-
27510: koisesti työväenluokan kuin n. s. kansantaloudellisen hyö-
27511: dynkin kannalta katsottuna.
27512:      Viljatullin asettaminen tietäisi näin ollen vain tämän
27513: elintarpeen suunnatonta kallistumista aikana, jona viljan-
27514: hinnat muutenkin pikemmin ovat nousemassa kuin laske-
27515: massa ja siis kuluttajain, meillä työtätekevän köyhälistön,
27516: ylenmääräistä verottamista siten kuin edellä on esitetty ja
27517: samalla tavoin kuin nykyisin jo esim. sokeritullin avulla
27518: tapahtuu. Osan tästä työväeltä kiskotusta verotuksesta
27519: korjaisivat ylimääräisenä tulona oman maamme maan-
27520: viljelijät taskuunsa, pääosan nähtävästi saisivat osalleen
27521: venäläiset viljakauppiaat ja melkoisia määriä kantaisi
27522: valtiokin tullimaksuna siitå ulkomaisesta viljasta, jota
27523: epäilemättä ainakin alkuvuosina yhä edelleen maahan
27524: tuotettaisiin, ennenkuin venäläiset viljak;1pitalistit ovat
27525: ennättäneet käyttämään hyväkseen heille myönnettyä
27526:  uutta etua.
27527:     Se uusi verotus, joka viljatullin aiheuttaman viljan.
27528: hintain korotuksen kautta tulisi kuluttajien kannetta-
27529: vaksi on tietysti vaikea täsmälleen arvioida. Jos lasketaan
27530: viljan tuonnin vastaisuudessa pysyvän niin suurena kuin
27531: se keskimäärin oli viisivuotiskautena rgo6-ro ja jos viljan
27532: hinta lasketaan nousevan "ehdotetun tullimaksun koko
27533: määrällä tulisi yksistään maahantuodun viljan hinta kallis-
27534: tumaan noin 22 miljoonalla entisestään. Aivan näin kor-
27535: kealle kenties ei annistuttaisi viljanhintoja korottaa, mutta
27536: toiselta puolen on otettava huomioon, että myöskin koti-
27537: maassa tuotetun viljan hinta tulisi nousemaan samassa suh-
27538: teessa.
27539:     Juuri tuosta äskenmainitusta syystä, nimittäin että
27540:                       X, 2. ~ Railo y. m.                   833
27541: 
27542: 
27543: myöskin kotimaassa tuotetun viljan hinta tämän tullin
27544: välityksellä pääsisi kohoamaan, johtuukin että viljan hin-
27545: tain korottamisella tullin avulla onkin myös Suomessa ny-
27546: kyisin puoltajia keskikokoisen- ja suurmaanviljelyksen
27547: harjoittajain piireissä. Nämä viljatullin puoltajat tosin
27548: tahtonevat tulleja myös venäläistä tuontia vastaan, mutta
27549: jos ja sikäli kuin yksistään ulkomaalaista viljantuontia
27550: vastaan asetettu tulli aiheuttaisi viljanhintojen kohoami-
27551: sen yleensä, näillä kotimaisilla viljatullien puoltajilla tuskin
27552: voi olla mitään tämänsuuntaista toimenpidettäkään vas-
27553: taan. Tähän suuntaan tähtääviä lausuntoja on porvariston
27554: taholta julkisuudessa esitetty.
27555:     Se seikka, että venäläisten viljatullihankkeilla täten on
27556: Suomessa ainakin osittain kannattajia, tekee välttämättö-
27557: mäksi että Eduskunta lausuu julki käsityksensä viljatulli-
27558: hankkeitten turmiollisuudesta, ettei näissä hankkeissaan
27559: venäläiset voi vedota kannatukseen, mikä heidän pyyteil-
27560: lään on Suomessa.
27561:     Viitaten siihen, mitä edellä olemme esittäneet, ehdo-
27562: tamme kunnioittaen, että eduskunta päättäisi anoa,
27563: 
27564:                  että vireillä olevat Suomen kansan enemmis-
27565:             tölle tavattoman suurta vahinkoa uhkaavat hank-
27566:             keet tullimaksun asettamisesta ulkovalloista Suo-
27567:             meen tuolavalle ia~thetulle ia fauhamattomalle
27568:             vilialle saisivat raueta.
27569: 
27570:     Helsingissä, helmikuun r8 p:nä 1914.
27571: 
27572:    Jussi Railo.                  0. W. Turunen.
27573:    Edvard Gylling.               Emil Wiljanen.
27574:    Frans Rantanen.               Oskari Lylykorpi.
27575:    Aura Kiiskinen.               Heikki Jalonen.
27576:    Elviira Wihersalo.            E. J. Paronen.
27577:    Hilja Pärssinen.              Nestor Wäänänen.
27578:    Miina Sillanpää.              Aug. Watanen.
27579: 834       X, 2. -   VIljan jättämlsestä tulllvapaaksl.
27580: 
27581:   Oskari Orasmaa.        Anton Huotari.
27582:   Mikko Virkki.          Ilmari Tossavainen.
27583:   Karl H. Wiik.          K. Hakala.
27584:   Jaakko Mäki.           Kaarlo Saari.
27585:   E. Kä.kela.            Oskari Jalava.
27586:   Juho Kujala.           S. Häkkinen.
27587:   Nestori Walavaara.     Otto Marttila.
27588:   Ludvig Lindström.      P. Huttunen.
27589:   E. Eloranta.           Juho Lautasalo.
27590:   Armas Paasonen.        Anni Savolainen.
27591:   Nestor Aronen.         Mimmi Haapasalo.
27592:   Albin W aljakka.       Konrad Lehtimäki.
27593:   Anni Huotari.          Kullervo Manner.
27594:                  J. Lumivuokko.
27595:    VALTIOPÄIVÄT
27596:                    1914
27597: 
27598:             LIITTEET
27599:                      XI
27600: 
27601: EDUSKUNNALLE ESITTÄMÄTTÄ jÄTETTY EDUSKUNTA-
27602:    ESITYS SEKÄ VALIOKUNTAAN LÄHETTÄMÄTTÄ
27603:           JÄTETYT ANOMUSEHDOTUKSET
27604: 
27605: 
27606: 
27607: 
27608:                HELSINGISSÄ 1914
27609:              LILIUS & HERTZBERG
27610:                               •
27611:               A.
27612: Eduskunnalle esittämättä jätetty
27613:        eduskunta esitys.
27614: XI, 1.. -- Edusk. eslt. N:o 26.
27615: 
27616: 
27617: 
27618: 
27619:          Pärssinen, Hilja, y. m.:        Ehdotus asetukseksi
27620:             kätilöistä ja kätilötoimen järjestämisestä maassa.
27621: 
27622: 
27623:             S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
27624: 
27625:     Maamme kätilöolojen uudistamisen tarpeellisuus on jo
27626: v. rgo7 eduskunnassa ollut käsiteltävänä sekä tullut tun-
27627: nustetuksi. Silloin tehtiin eduskunnassa anomus, että
27628: kysymys kuntien velvottarnisesta hankkimaan riittävä
27629: määrä kätilöitä sekä näiden palkkausetujefl täydellinen
27630: järjestäminen viipymättä otettaisiin valrnistettavaksi ja
27631: sen perusteella annettaisiin asiasta arrnollinen esitys.
27632:     Tämän johdosta on hallituksen kätilöolojen uudistusta
27633: pohtimaan asettama komitea tehnyt tutkimuksensa ja v.
27634: rgrz julaissut asiasta mietinnön ja lakiehdotuksen. Kui-
27635: tenkaan ei siitä hallituksen esitystä ole eduskunnalle saa-
27636: punut, joten katsoen asian tärkeyteen sen esille ottaminen
27637: eduskuntaesityksen muodossa käy välttämättömäksi.
27638:     Saadaksemme käsitystä kätilöolojen kehityksestä rnaas-
27639: sarrrne on tarpeen mainitun komitean julkaisernain tieto-
27640: jen mukaan hiukan valaista asiaa.
27641:     Tutkinnon suorittaneitten kätilöitten tarvetta on vasta
27642: viime vuosikymmeninä alettu laajemmissa piireissä ym-
27643: märtää. Vielä I700-luvun keskivälillä maassamme lienee
27644: niitä tuskin lainkaan ollut. Ohjesääntö v. I779 jo asettaa
27645: heidät tutkinnon suorittamattorniin verraten etuoikeu-
27646: tettuun asemaan, mutta vielä kauan kesti ennenkuin
27647: heitä alettiin yleisemmin käyttää.
27648:                     XI, 1. -- Kätitl$tolml.
27649: 
27650: 
27651:     Vuodesta r833 alkaen alettiin sitten tutkinnonsuorit-
27652: taneita kätilöitä valmistaa yliopiston klinillisen laitoksen
27653: yhteyteen perustetussa synnytyslaitoksessa. Hallitus puo-
27654: lestaan antoi kehotuksen seurakunnille ottamaan palve-
27655: lukseensa maksamaansa palkkaa vastaan tutkinnon suo-
27656: rittaneita kätilöitä.
27657:     V. r872 oli kuitenkin vielä neljäsosa Suomen kuntia
27658: kokonaan vailla kätilöitä ja yleensä näiden ammattitaito
27659: oli puutteellinen. V. r879 sitten annettiin vieläkin voi-
27660: massa oleva uudistettu ohjesääntö maamme kätilöille.
27661:     Mutta yhä ovat monissa maamme etenkin maalais-
27662: kunnissa kätilöolot peräti puutteelliset. Samalla kun
27663: kyllä on asiaa harrastaneiden lääkärien puolesta huoleh-
27664: dittu kätilöjen ammattitaidon parantamisesta, ei ole
27665: kuntien puolelta pidetty huolta siitä, että kaikki, myös
27666: vähävaraiset, voisivat saada kätilöapua. Myöskin val-
27667: tiolta on vähän riittänyt huomiota asiaan. Nykyään on
27668: kunnille annettu kätilöjen palkkaukseen 40,000 mk. val-
27669: tion apurahaa, mikä määrä on aivan riittämätön.
27670:     Kätilöjen lukumäärää kuvaa seuraava kätilöolojen
27671: uudistamista pohtimaan asetetun komitean mietinnön
27672: kohta:
27673:     l>Vuonna 1909 oli kätilöiden lukumäärä maalla ssr,
27674: joista sor oli kuntain palkkaamia, r6 tehdasten ja synny-
27675: tyslaitosten palveluksessa olevia ja 34 vapaasti ammat-
27676: tiaan barjoittavia. Kehitys on kumminkin ollut hyvin
27677: epätasaista. On vieläkin kuntia, joissa ei ole yhtään
27678: kätilöä ja monissa suurissa kunnissa on yksi ainoa kätilö,
27679: vaikka synnytysten luku nousee 400-500 vuodessa.
27680: Toisiin kuntiin taas on palkattu useampia kätilöitä ja
27681: kunta jaettu kätilöpiireihin. Muutamilla kunnilla on
27682: paitsi omaa kätilöä toinen kätilö yhteisesti jonkun muun
27683: kunnan kanssa. Muutamilla pienillä kunnilla, joiden ei
27684: kannata erityistä kätilöä palkata, on ainoastaan yksi
27685: yhteinen kätilö. Synnytyslaitoksiakin on jo joissakuissa
27686: kunnissa.
27687:                   XI, 1. -   Pärssinen y. m.
27688: 
27689: 
27690:      Ne kunnat, jossa ei vielä ole kätilönvirkaa perustettu,
27691: voimme jakaa kahteen ryhmään. Ensimäiseen ryhmään
27692:  kuuluvat pienet, vähävaraiset kunnat, joissa asukas- ja
27693: synnytysten luku on niin pieni, ettei kätilö tule niissä toi-
27694: meen ilman suurempaa vakinaista palkkaa, toiseen ryh-
27695: mään taas ne kunnat, joissa ainoastaan tavallisen kätilöpal-
27696: kan suorittaminen tulisi kysymykseen. Molempiin ryh-
27697: miin kuuluu kuntia, jotka nähtävästi siitä syystä eivät ole
27698: omaa kätilöä palkanneet, että osiksi saavat 1-:ätilöntar-
27699: peensa tyydytetyksi lähellä olevista kaupungeista.>>
27700:     Edelliseen ryhmään voidaan lukea 8 kuntaa, joiden yh-
27701: teinen asukasluku on 7,275 henkeä ja vuosittainen synny-
27702: tysten luku 234. Jälkimäiseen ryhmään lukeutuu 13 kun-
27703: taa, joiden yhteinen asukasluku on 55,958 henkeä ja vuo-
27704: tuinen synnytysten määrä r,864.
27705:     Sitäpaitsi on joitakin kuntia, joilla on yhteinen kätilö
27706: jonkun naapurikunnan kanssa sekä kuntia, joihin on käti-
27707: lövirka perustettu ja jotka nauttivat valtioapua, mutta ei-
27708: vät vielä ole saaneet pysyväistä kätilöä. Myös toisissa.
27709: äsken perustetuissa kunnissa ei ole vielä kätilötointa
27710: asetettu.
27711:     Saman mietinnön mukaan avustivat kätilöt v. 1909
27712: maalla 22,423 synnytystä samaan aikaan kun synnytysten
27713: luku oli 83,331. Siis noin 3/ 4 synnytyksistä tapahtui ilman
27714: kätilön apua. Tosin komitea osoittaa noin parina kym-
27715: menenä viime vuotena tapahtuneen melkoista edistystä
27716: kätilöjen käyttämiseen nähden. Kun kätilöjen lukumäärä
27717: kasvoi v. r892-1909 174:stä 544:ään eli kolminkertaisesti,
27718: kasvoi heidän avustustensa luku 5,283:sta 22,423:een eli
27719: enemmän kuin nelinkertaisesti. Mutta katsoen siihen,
27720: miten paljon vielä synnytäjistä jää kokonaan vaille tut-
27721: kinnon suorittaneen kätilön apua, antaa tuo edistys paljon
27722: toivomisen varaa.
27723:     Miten suuri merkitys kätilöavun järjestämisellä on,
27724: siitä jo mainittu komitean mietintäkin antaa todisteita.
27725: )>Lapsensaantiim> kuolleitten luku on ylempänä mainittuna
27726:                      XI, 1. -   Kätllö~oiml.
27727: 
27728: 
27729: 
27730: aikana vähennyt melkein puoleen. V. r882 oli 506 sellaista
27731: kuolemantapausta, v. 1909 vain 340. Kuolleena synty-
27732: neisyys ei ole mainittavasti vähentynyt, mutta siihen
27733: ilmiöönhän onkin paljon muita syitä, etupäässä köyhälistö-
27734: äitien huonot olosuhteet ja synnytykseen saakka jatkuva
27735: ansiotyö.
27736:     Puuttuvasta kätilöavusta on monia arveluttavia seu-
27737: rauksia. Maassamme eivät ole harvinaisia tapaukset, jois-
27738: sa joko äidin tahi lapsen, vieläpä molempienkin henki on
27739: mennyt puuttuvan kätilöavun tähden. Ja siellä missä asiaa
27740: on tilastolla valaistu, kuten Saksassa, on laskettu että noin
27741: puolet lapsivuoteeseen kuolleista surmaa lapsivuodekuume.
27742: Tämä tauti on kuitenkin hoidolla torjuttavissa. Suurena
27743: syynä sen ilmenemiseen on likaisuus, minkä vuoksi hoito
27744: ja puhdistus tulee tapahtua tarkasti ja asiantuntijan
27745: avulla. Lapsivuodekuume esiintyykin harvoin varakkaissa
27746: kodeissa, mutta köyhien ahtaissa ja sopimattomissa
27747: asunnoissa, puutteellisen hoidon ohella, on se helposti
27748: uhkaamassa.
27749:     Kätilöavun hankkiminen on ei ainoastaan äidin vaan
27750: myös lapsen elämän vuoksi aivan välttämätön. Avuton,
27751: äsken syntynyt lapsi tarvitsee asian ymmärtävää hoitoa.
27752: Se joutuu yhtäkkiä jyrkän olojen vaihtelun alaiseksi.
27753: Ilma verraten äidin kohtuun on parikymmentä astetta kyl-
27754: mempää, silmät kohtaavat pimeyden asemesta valoa. Sen
27755: elimistössä tapahtuu mullistuksia, kun sen on alettava
27756: omintakeista elämää erillään äidistä. Veri, joka ennen oli
27757: äidin verenkiertoon yhdistetty, alkaa nyt kulkea omaa
27758: uomaansa. Vähäpätöinenkin lapsen elintoiminnan häiriö
27759: voi tällöin tulla sille kuolettavaksi, sentähden täytyy tieto-
27760: puolisesti kouluuntuneen henkilön olla sitä maailmaan
27761:  vastaanottamassa.
27762:     Silmällä pitäen näitä vaatimuksia, pyritään tässä teh-
27763:  dyssä ehdotuksessa kätilöistä ja kätilötoimen järjestä-
27764:  misestä maassamme toteuttamaan seuraavia perusaja-
27765:  tuksia:
27766:                   XI, 1. -   Piraslnen y. m.
27767: 
27768: 
27769:     Kätilöjen ammattivalmistusta olisi entisestään täy-
27770: dennettävä, jonkun verran korottamalla kätilöopiston
27771: sisäänpääsyvaatimuksia ja pitentämällä oppiaikaa. Va-
27772: rattomain kätilöoppilaiden koulunkäyntiä olisi helpotet-
27773: tava, myöntämällä vapaasijoja oppilaitoksessa. Kätilö-
27774: jen jatko-opintojen järjestämiseksi olisi erikoisia kurs-
27775: seja toimeenpantava ja apurahoja kursseihin pyrkiville
27776: valtion varoista annettava.
27777:     Kätilöopistojen toiminnasta ja sen opettajakunnasta
27778: olisi asetuksessa säädettävä.
27779:     Kätilötointa olisi ainoastaan koulunkäyneiden käti-
27780: löjen sallittava ammattina harjoittaa. Kunnat olisi pa-
27781: koitettavat asetuksessa määrätyn asukasluvun mukaan
27782: palkkaamaan kätilöitä, saaden kutakin kätilövirkaa kohti
27783:  säädetyn valtioavun. Kunnat, joissa on asukkaita yli
27784: 3,500 hengen, olisi jaettava kahteen tai useampaan kätilö-
27785: piiriin asukaslukunsa mukaan. Näin tulisi kätilöjen
27786:  lukumäärä nykyisestään melkoiesti lisääntym:i.än.
27787:      Kätilöjen velvollisuudet ja oikeudet olisi asetuksella
27788:  määriteltävä ja varattomille turvattava ilmainen synny-
27789:  tysapu. Tämä apu olisi hyvin laajoihin kerroksiin ulotetta-
27790:  va, sillä juuri varattomuuden vuoksi siirtävät monet kätilö-
27791:  avun hakemisen viime hetkeen, jolloin annettu apu jää
27792:  vaillinaiseksi ja synnyttäjä on saanut kärsiä kauheita
27793:  tuskia, joita ajoiss:1, annettu apu olisi voinut lievittää.
27794:  Sitäpaitsi olisi kätilöjä velvoitettava ohjaamaan lapsen-
27795:  synnyttäjiä oman ja lapsensa terveyden hoidossa.
27796:      Myöskin kätilöjen palkkausoloja olisi asetuksella kor-
27797:  jattava, sillä nykyään ovat ne useissa kunnissa aivan huo-
27798:  not. Mahdotonta on vuodessa pari tai kolmesataa markkaa
27799:  nauttivan kätilön elää vähänkään siedettävästi, voidak-
27800:  seen säilyttää mielialansa reippaana ja ystävällisenä ja
27801:  kyetäkseen edes pukeutumaan puhtaasti, kuten hänen
27802:   ammattinsa vaatii. Samassa yhteydessä olisi myös käti-
27803:  löjen eläkeolot järjestettävä, sillä heillä jos kenellä, käy-
27804:  tettyään koko elämänsä arkaluontoiseen ja suuriarvoi-
27805:                     XI, 1. -        Kätllötolml.
27806: 
27807: 
27808: seen työhön, on oikeus saada· jonkun verran aineellista
27809: turvaa vanhuutensa päivinä.
27810:     Tähän saakka ovat synnytyslaitokset olleet enimmäk-
27811: seen yksityisten omia. Asetuksen tulisi edistää kunnallis-
27812: ten, valtion avulla kannatettavien synnytyslaitosten
27813: perustamista, samalla kun kuitenkin yksityisen synny-
27814: tyslaitoksen perustaminen ja toiminta edelleen sallit-
27815: taisiin.
27816:     Edellisten asiain lisäksi tulisi asetuksen sisältää sen
27817: rikkomista koskevia rangaistusmääräyksiä.
27818:     Viitaten edellä esitettyihin perusteluihin sekä osal-
27819: taan nojautuen kätilöolojen uudistusta pohtimaan asete-
27820: tun komitean mietintöön saamme kunnioittaen pyytää:
27821:               että eduskunta puolestaan hyväksyisi ja hal-
27822:          litsijalle vahvistettavaksi lähettäisi näin kuulu-
27823:           van . asetusehdotuksen:
27824: 
27825: 
27826:                           Asetus
27827: kätilöistä ja kätilöntoimen järjestämisestä maassa.
27828: 
27829:               Y 1 e i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
27830:                                 I    §.
27831:     Oikeutettu kätilöntointa harjoittamaan on se, joka
27832: tämän asetuksen määräämällä tavalla on suorittanut hy-
27833: väksytyt opinnäytteet ja säädetyn vakuutuksen annet-
27834: tuaan on kätilöntoimeen laillistettu.
27835:    Muuten kuin hätätilassa tai milloin lääkäriä tai käti-
27836: löä ei voida saada, älköön kukaan muu henkilö ryhtykö
27837: synnytysapua antamaan .
27838:                                . 2   §.
27839:    Kätilö on velvollinen noudattamaan, mitä kätilöntoi-
27840: mesta tässä asetuksessa säädetään tai vast'edes säädet-
27841: tänee.
27842:                    XI, 1. -   Pärssinen y. m.
27843: 
27844: 
27845:                                3 §.
27846:     Kätilöt ovat lääkintöhallituksen ylivalvonnan ja suoje-
27847: luksen alaiset. Kätilöiden esimiehenä ja heidän toimin-
27848: tansa lähimpänä valvojana on maalla asianomainen kun-
27849: nan- tai aluelääkäri tai, missä sellaista ei ole, piirilääkäri
27850: sekä kaupungissa kaupunginlääkäri tai, missä on useam-
27851: pia, ensimäinen kaupunginlääkäri; kuitenkin tulee mui-
27852: denkin lääkärien, joiden toiminta siihen antaa aihetta,
27853: kunkin kohdastaan, valvoa kätilöitä heidän åmmattinsa
27854: harj ottamisessa.
27855:     Jos kätilön mielestä lääkäri tai paikkakunnan viran-
27856: omaiset ovat häntä hänen oikeuksissaan loukanneet, va-
27857: littakoon siitä piirilääkärille tahi, milloin valitus koskee
27858: piirilääkäriä, lääkintöhallitukselle.
27859: 
27860: 
27861:            K ä t i 1 ö i d e n o p e t u k s e s t a.
27862: 
27863: 
27864: 
27865:    Opetusta ja harjoitusta kätilötaidossa annetaan Hel-
27866: singin kätilöopistossa, joka laitos toimii lääkintöhallituk-
27867: sen ylivalvonnan alaisena. Opetus on maksuton.
27868: 
27869:                                5 §.
27870:    Opetustointa kätilöopistossa hoitavat yliopettaja, joka
27871: samalla on laitoksen johtaja, apulaisopettaja ja vähin-
27872: tään kaksi ohjaajakätilöä lääkintöhallituksen vahvista-
27873: man opetussuunnitelman ja hyväksymäin oppikirjain
27874: mukaan.
27875:                           6 §.
27876:     Yliopettajan tulee olla lääketieteen ja kirurgian toh-
27877: tori, joka on lapsenpäästötaitoon erityisesti valmistautu-
27878: nut. Hänet nimittää lääkintöhallitus, viidenkymmenen-
27879: kuuden päivän hakuajan jälkeen.                          ,
27880:                     XI, 1. -   KitliiStolml.
27881: 
27882: 
27883:     Yliopettaja, jolla on virka-arvo arvojärjestyksen seit-
27884: semennessä luokassa, nauttii palkkaa kuusituhatta mark-
27885: kaa ja palkkiota kolmetuhatta markkaa sekä virasta ~rot­
27886: tuaan eläkettä lääkäreille säädettyjen perusteiden mu-
27887: kaan, jonka ohessa hän on osallinen siviilivirkakunnan
27888: leskien- ja orpoinkassaan.
27889:     Virkamatkojen korvaukseen nähden luetaan yliopet-
27890: taja matkustussäännön kuudenteen luokkaan.
27891:     Yliopett~ja on oikeutettu vuosittain nauttimaan vir-
27892: kalomaa täysillä palkkaeduilla yhden kuukauden, siitä
27893: lääkintöhallitukselle ilmoitettuaan.
27894: 
27895:                           7 §.
27896:    Apulaisopettajan tulee olla lääketieteen lisensiaatti ja
27897: nimittää hänet lääkintöhallitus kolmenkymmenen päi-
27898: vän hakuajan jälkeen, yliopettajan annettua lausuntonsa
27899: hakijain sopivaisuudesta.
27900:    Apulaisopettaja, jolla on virka-arvo arvojärjestyk-
27901: sen kahdeksannessa luokassa, nauttii palkkiota viisitu-
27902: hatta markkaa ja on velvollinen asumaan opistossa, jossa
27903: hänellä on vapaa asunto, lämpö ja valo.
27904:    Yliopettajan nauttiessa virkalomaa on apulaisopettaja
27905: velvollinen hoitamaan hänen virkatehtäviään.
27906: 
27907:                            ,8 §.
27908:     Ohjaajakätilöt, joiksi otetaan kätilöitä, joilla on kii-
27909: tettävät arvolauseet yleisessä synnytysopissa, ja ovat
27910: suorittaneet oppijakson koneellisessa synnytystaidossa
27911: sekä toimineet kätilöinä vähintään kaksi vuotta, määrää
27912: toimeensa lääkintöhallitus kolmenkymmenen päivän ha-
27913: kuajan kuluttua ja yliopettajan annettua lausuntonsa
27914: hakijain sopivaisuudesta.
27915:     Ohjaajakätilö saa palkkiota kaksituhatta markkaa vuo-
27916: dessa sekä vapaan asunnon, lämmön, valon ja pesun ynnä
27917: ruoan, jonka ohessa ohjaajakätilö on oikeutettu viran-
27918: toimituksessa käyttämään laitoksen pukua.
27919:                   XI, 1, -   Plirsslnen y. m.
27920: 
27921: 
27922:    Viisi, kymmenen, viisitoista ja kaksikymmentä vuotta
27923: nuhteettomasti palveltuaan saa ohjaajakätilö palkkion-
27924: korotusta kolmesataa markkaa kullakin kerralla.
27925:    Ohjaajakätilö olkoon oikeutettu nauttimaan vuosit-
27926: tain loma-aikaa yhden kuukauden.
27927:     Täytettyään viisikymmentä ikävuotta ja palveltuaan
27928: vähintään kaksikymmentä vuotta nuhteettomasti toi·
27929: messaan on ohjaajakätilö virasta erotessaan oikeutettu
27930: saamaan vuotuista eläkettä kaksituhatta markkaa. Kui-
27931: tenkin voi Keisarillisen Senaatin Talousosasto, jos ohjaaja-
27932: kätilö aikaisemmin kuin tässä edellä on sanottu tulee
27933: työhön kykenemättömäksi, suoda hänelle tarpeellisen
27934: eläkkeen.
27935:                               9 §.
27936: 
27937:     Yliopettajan ja apulaisopettajan velvollisuuksista ja
27938: tehtävistä niinhyvin opetukseen kuin laitoksen johtoon ja
27939: sairaiden hoitoon nähden määrätään lähemmin lääkintö-
27940: hallituksen, opettajia siitä kuultuaan, laadittavassa ja
27941: vahvistettavassa ohjesäännössä.
27942:     Ohjaajakätilöiden tehtävät määrätään yliopettajan
27943: vahvistamassa ohjesäännössä.
27944: 
27945:                               IO   §.
27946: 
27947:     Opistossa annetaan opetusta:
27948:     I) yleisessä synnytysopissa ja pie:utenlasten ja äitien
27949: hoidossa, ja
27950:     II) koneellisessa synnytystaidossa.
27951:     Sitäpaitsi annetaan:
27952:     III) kertausoppijaksoja vanhemmille kätilöille, sekä
27953:     IV) toistaiseksi oppijaksoja koneellisessa synnytys-
27954: taidossa etupäässä niille kätilöille, jotka eivät siinä ennen
27955: ole opetusta saaneet.
27956:     Paitsi sitä, mikä kuuluu varsinaiseen synnytysoppiin
27957: ja pientenlasten hoitoon, tulee oppilaan myöskin saada
27958:                     XI, 1. -   ICitll&tolmi,
27959: 
27960: 
27961: opetusta suojelusrokotuksessa sekä tietoa veneeristen
27962: tautien tuntomerkeistä ja tarpeellisista varovaisuustoi-
27963: menpiteistä.
27964:                          I I §.
27965: 
27966:    Oppijaksot yleisessä synnytysopissa ja pientenlasten
27967: hoidossa alkavat kahdesti vuodessa, tammi- ja heinä-
27968: kuun I5 päivänä, ja kestävät 15 kuukautta.
27969:    Yliopettajalla olkoon kuitenkin oikeus myöntää hei-
27970: kommille oppilaille oppiaj an pidennystä korkeintaan kolme
27971: kuukautta.
27972:                             I2 §.
27973: 
27974:       Opetusta koneellisessa synnytystaidossa annetaan 3
27975:   kuukautta edellisessä §:ssä mainitun oppijakson jatkona,
27976:   ja tulee tämän opetuksen sisältää sekä tietopuolista ope-
27977:   tusta että käytännöllistä harjoitusta. Jokaiselle oppi-
27978: ; laalle on, mikäli mahdollista, oppijakson kestäessä val-
27979:   mistettava tilaisuus koneellisen synnytysavun toimitta-
27980:   miseen.
27981:                              I3 §.
27982:     Kertausoppijaksot vanhempia kätilöitä varten jär-
27983: jestetään vuosittain ja kestävät ne vähintään 4 viikkoa
27984: sekä alkavat aikana, jonka lääkintöhallitus, yliopettajaa
27985: kuultuaan, määrää ja josta lääkintöhallituksen on hyvissä
27986: ajoin ennen oppijaksojen alkamista piirilääkärien kautta
27987: toimitettava tieto kuntain kätilöille.
27988:     Näillä oppijaksoilla, joiden lähempi järjestäminen on
27989: yliopettajan asia, on annettava sekä tietopuolista opetusta
27990: ajanmukaisessa synnytysopissa kertaamaHa osanottaj ain
27991: aikaisemmin läpikäymä kätilöoppijakso, jolloin erityistä
27992: huomiota on kiinnitettävä tieteen ja käytännön uusim-
27993: piin saavutuksiin, että käytännöllistä opetusta sekä ope-
27994: tusta äitien ja lasten hoitokysymyksessä.
27995:     Osanottajiksi näille oppijaksoille otetaan etusijassa
27996: kuntain palveluksessa olevia kätilöitä.
27997:                   XI, 1. -   Firsslnen '1· m.
27998: 
27999: 
28000:                              14 §.
28001:     Opetusta koneellisessa synnytystaidossa vanhemmille
28002: kätilöille annetaan joka vuosi yliopettajan määräämällä.
28003: ajalla, ja kestää oppijakso kaksi kuukautta.
28004:     Ilmoitus opetuksen ajasta annettakoon edellisessä §:ssä
28005: määrätyllä tavalla.
28006:     Oppilaiksi näille oppijaksoille otetaan etupäässä kun-
28007: tain palveluksessa olevia kätilöitä. ·
28008: 
28009:                              15 §.
28010:     Hakemus kätilöoppilaaksi pääseruisestä on omakäti-
28011: sesti kirjoitettuna lähettävä lääkintöhallitukselle ennen
28012: joulu- tai kesäkuun 15 päivää,· ja on siihen liitettävä:
28013:     r) todistus siitä, että hakija on 21 vaan ei 30 ikävuotta
28014: täyttänyt ja myöskin hakijan maineesta;
28015:     2) lääkintöhallituksen vahvistaman kaa':an mukai-
28016: nen lääkärintodistus hakijan terveydentilasta;
28017:     3) todistus suoritetusta ylemmän kansakoulun oppi-
28018: määrästä tai vastaavista tiedoista;
28019:     4) todistus 3 kuukautisen sairashoitokurssin suori-
28020: tuksesta; sekä
28021:     5) kahden luotettavan henkilön todistus hakijan va-
28022: rallisuussuhteista.                                   ·
28023:     Sittenkun yliopettaja on antanut lausuntonsa hake-
28024: muksista ja siitä oppilasluvusta, mikä voidaan vastaan-
28025: ottaa, lähettää lääkintöhallitus niille hakijoille, jotka se
28026: katsoo ansiokkaimmiksi, kutsumuksen saapua määräai-
28027: kana opistoon. Oppilaat otetaan aluksi kuuden viikon
28028: koeajaksi, minkä kuluttua yliopettaja lopullisesti mää-
28029:  rää, kutka saavat jäädä oppilaiksi laitokseen.
28030:      Oppilaille, jotka ovat harjoitusvuorollaan oppilaitok-
28031: sessa, tulee olla laitoksen puolesta asunto ja ravitseva
28032: ruoka. Ruoan tulee olla lämmintä ja vaihtelevaa myös
28033:  yövuorolla harjoitteleville. Oppilaat ovat velvolliset lai-
28034:  toksen ruokaa käyttämään ja on siitä ainoastaan varak-
28035:                     XI, 1. -    Kätll&tolml.
28036: 
28037: 
28038: kaampien suoritettava maksu; varattomille on oppilai-
28039: toksessa varattava vapaasijoja vähintään 50 prosentille
28040: koko luvusta. Maksun suuruuden määrää lääkintöhalli-
28041: tus, yliopettajaa kuultuaan, ja on se mainittava oppilaalle
28042: lähetettävässä kutsumuskirjeessä.
28043: 
28044:                                16 §.
28045:    Vanhemmat kätilöt, jotka haluavat päästä kertaus-
28046: oppijaksoille tahi koneelliselle synnytysoppijaksolle, lä-
28047: hettäkööt vähintään kahta viikkoa ennen ilmoitettua
28048: määräpäivää yliopettajalle hakemuksensa, johon on liitet-
28049: tävä seuraavat todistukset:
28050:    I) todistus hakijan iästä, asuntopaikasta ja maineesta;
28051:    2) vahvistettu jäljennös hakijan kätilökirjasta;
28052:    3) todistus siitä, että hän oppiaikanaan on toimestaan
28053: vapaa.
28054:    Hakemusajan päätyttyä lähettäköön yliopettaja viipy-
28055: mättä niille hakijoille, jotka oppijaksoille otetaan, kutsu-
28056: muksen saapua määrä-aikana opistoon.
28057:    Kätilö, joka tahtoo päästä nauttimaan apurahaa ker-
28058: tausoppijaksoa varten opiston menosääntöön otetusta
28059: määrärahasta, jättäköön siitä lääkintöhallitukselle eri
28060: anomuksen.
28061:                              IJ §.
28062:     Kätilöoppilaat ovat opiston valvonnan ja suojeluk-
28063: sen alaiset, ja ovat he samoin kuin kertausoppijaksoihin
28064: ja koneellisiin synnytysoppijaksoihin osaa ottavat käti-
28065: löt velvolliset tarkoin noudattamaan opistoa varten vah-
28066: vistettua järjestys- ja ohjesääntöä.
28067:     Jos kätilöoppilas on huolimaton toimessaan tai rikkoo
28068: järjestystä vastaan, tulee yliopettajan antaa hänelle va-
28069: roitus. Jollei hän siitä ojennu tai, jos rikos on törkeäm-
28070: pää laatua, on siitä tehtävä ilmoitus lääkintöhallitukselle,
28071: jolla on valta eroittaa oppilas opistosta kokonaan tai joksi-
28072: kin ajaksi.
28073:                   XI, 1. -   Pärsslnen y, m,
28074: 
28075: 
28076:                              r8 §.
28077:     Kun oppijakso yleisessä synnytysopissa ja pienten-
28078: lasten ja äitien hoidossa on päättynyt, on julkinen lähtö-
28079: kuulustelu yhden lääkintöhallituksen jäsenen läsnä ollessa
28080: pidettävä.
28081:     Hyväksytylle oppilaalle annettakoon lääkintöhallituk-
28082: sen vahvistaman kaavan mukaan laadittu kätilökirja,
28083: jossa oppilaan sekä tiedot että käytännöllinen harjaantu-
28084: minen arvostellaan jollakin arvosanoista: kiitettävä (5-6),
28085: kiitoksena hyväksytty (3-4) ja hyväksytty (r-2).
28086:     Kätilönoikeudet saadakseen tulee oppilaan kätilökir-
28087: jansa lääkintöhallitukselle näyttää ja sen edessä antaa
28088: seuraava kätilövakuutus: )>Minä N. N. vakuutan kunnian
28089: ja omantuntoni kautta, että vakaa ja vilpitön tahtoni on
28090: kaikissa kätilöntehtävissäni tarkasti ja huolellisesti sekä
28091: parhaan kykyni ja taitoni mukaan täyttää ne velvollisuu-
28092: det, jotka lakien ja asetusten sekä laillisten määräysten
28093: nojalla minulle kätilönä ja kansalaisena kuuluvat», ja on
28094: todistus tästä merkittävä kätilökirjaan.
28095:     Jokaiselle oppilaalle on lääkintöhallituksessa ilmai-
28096: seksi annettava kappale tätä asetusta ynnä lääkintöhalli-
28097: tuksen vahvistaman kaavan mukainen synnytyspäivä-
28098: kirja.
28099:     Oppilaille, jotka osoittavat ahkeruutta ja erikoista
28100: kyvykkyyttä, voi lääkintöhallitus, yliopettajan ehdo-
28101: tuksesta, jakaa apurahoja opiston menosääntöön sitä tar-
28102: koitusta varten otetusta määrärahasta.
28103: 
28104:                              19 §.
28105:     Koneellisessa synnytystaidossa pidetyn oppijakson
28106: päätyttyä, toimeenpankoon yliopettaja kuulustelun jon-
28107: kun lääkintöhallituksen jäsenen läsnä ollessa. Hyväksy-
28108: misestä merkittäköön kätilökirjaan todistus, joka ollak-
28109: seen pätevä, on näytettävä lääkintöhallitukselle, joka
28110: tästä tehköön merkinnän kätilökirjaan.
28111:                                                      XI, 2
28112:                       XI, 1. -   Kätllötolml.
28113: 
28114: 
28115:     Kertausoppijakson yleisessä synnytysopissa päätyttyä
28116: merkitsee yliopettaja oppijaksoon osaa ottaneiden kätilö-
28117: kirjoihin tästä todistuksen; ja ovat kätilökirjat tämän jäl-
28118: keen lääkintöhallitukselle merkintäD varten näytettävät.
28119: 
28120:                                  20   §.
28121:     Kätilö, joka on muualla kuin Helsingin kätilöopis-
28122: tossa suorittanut kätilötutkinnon, jättäköön, jos hän tah-
28123: too maassa kätilöntointa harjoittaa, todistuksen suoritta-
28124: mastaan tutkinnosta lääkintöhallitukselle, joka päättää.
28125: voidaanko hänet suorastaan tahi jonkun lyhyemmän
28126: oppiajan jälkeen kätilöopistossa julistaa ammatin har-
28127: joittamiseen oikeutetuksi. Jos hän näin havaitaan tähän
28128: päteväksi ja antaa kätilövakuutuksen, antakoon lääkintö-
28129: hallitus hänelle lupakirjan, jolla olkoon sama voima kuin
28130: kätilökirjalla.
28131: 
28132: 
28133:    J\I a a 1 a i s k u n t i e n v e 1 v o 11 i s u u k s i s t a.
28134: 
28135:                                  21   §.
28136:    Jokaisen kunnan palveluksessa tulee olla asukasluvun
28137: mukaan opinkäyneitä kätilöitä niin monta kuin alempana
28138: säädetään.
28139:                                  22 §.
28140: 
28141:     Kunnassa, jonka asukasluku ei ole yli kolmentuhan-
28142: nen viidensadan, tulee olla vähintään yksi kätilö. Jos
28143: kunnan väkiluku on yli kolmentuhannen viidensadan,
28144: mutta ei yli seitsemän tuhannen, on kunnan patkattava ·
28145: vähin~än kaksi kätilöä, ja edelleen aina yksi kätilö lisäksi
28146: jokaiselta kolmeltatuhanneltaviideltäsadalta asukkaalta
28147: yli vastamainitun määrän.
28148:     Sellaiset pienet naapurikunnat, joiden yhteenlaskettu
28149: väkiluku ei ole yli kolmentuhannenviidensadan, olkoot
28150: oikeutetut palkkaamaan yhteisen kätilön.
28151:                    XI, 1. -   Pårssinen y. m.
28152: 
28153: 
28154:                               23 §.
28155:     Kunnankätilöä varten on laadittava säännöt, joissa
28156: lähemmin määritellään, mikäli kunta on oikeutettu niistä
28157: päättämään, ne oikeudet ja velvollisuudet, jotka kätilölle
28158: kuuluva t,j a on säännöille,sittenkun piirilääkäri on niistä lau-
28159: sunnon antanut, hankittava lääkintöhallituksen vahvistus.
28160:     Näiden sääntöjen tulee sisältää:
28161:     r) määräyksen kunnan mahdollisesta jakamisesta käti-
28162: löpiireihin;
28163:     2) lähempiä määräyksiä kätilön palkasta ja sen suori-
28164: tustavasta sekä kätilön asuinpaikasta ja asunnosta;
28165:     3) määräyksen, että maksuton kätilönapu on annet-
28166: tava kaikille lapsensynnyttäjille, joiden omat tahi per-
28167: heen vuositulot ovat alle 2,000 Suomen markan;
28168:     4) kätilöntaksan sekä määräykset siitä korvauksesta,
28169: jonka kätilö saa kolmannessa kohdassa määrätystä syn-
28170: nytysavusta joko kunnalta tai sairaskassaha tai vakuu-
28171: tuslaitokselta, missä sellaisia on;
28172:     5) määräyksiä kätilön loma-ajasta; sekä
28173:     6) siitä, onko kätilö oikeutettu tai velvollinen kätilön-
28174:  toimensa ohessa toimimaan rokottajana;
28175:     7) määräyksiä kätilön tehtävästä äitien ja lastenhoi-
28176:  don neuvomisessa.
28177:                                24 §.
28178:    Desinfisioimisaineet ja lääkkeet tulee kunnan 23 py-
28179: kälän 3 kohdassa mainittuja henkilöitä varten käytettä-
28180: väksi kustantaa, elleivät he niitä saa jonkun sairaskas-
28181: san tai vakuutuslaitoksen toimesta.
28182:    Kunnan toimesta tulee kätilön käytettäväksi olla riit-
28183: tävä määrä liinavaatetta tarpeen vaatiessa käytettä-
28184: väksi varattomille synnytysavustusta annettaessa.
28185:    Myöskin on kunnan hankittava äitien ja pienten las-
28186: ten hoidosta kirjasia, joita kätilön on jokaiselle lapsen
28187: synnyttäjälle, varattomille ilmaiseksi ja varakkaille mak-
28188: sua vastaan annettava.
28189:                     XI, 1. -    Kätllötolml.
28190: 
28191: 
28192:                                25 §.
28193:     Kätilö, joka tämän asetuksen mukaan on kunnan pal-
28194: veluksessa, saakoon vähintään kuusisataa markkaa palk-
28195: kaa vuodessa ja sen lisäksi kUnnollisen asunnon ja tarpeelli-
28196: set polttopuut, tahi korvaukseksi tästä vähintään kaksi-
28197: sataa markkaa vuodessa. Kunnat nauttivat yleisistä
28198: varoista apurahana kätilöiden paikkaamista varten nel-
28199: jäsataa markkaa vuodessa kutakin kätilöä kohti, joka
28200: tämän asetuksen mukaan tulee kunnan palveluksessa
28201: olla.
28202:     Sitäpaitsi saavat kunnankätilöt palveltuaan kunnan-
28203: kätilöinä viis1, kymmenen, viisitoista ja kaksikymmentä
28204: vuotta, siitä lääkintöhallitukselle ilmoitettuaan ja toden-
28205: nettuaan palvelusaikansa kunnankätilöinä, palkkionkoro-
28206: tusta valtion varoista 20% pohjapalkasta kullakin ker-
28207: ralla.
28208:                             26 §.
28209:     Paitsi vakinaista palkkaa on kunnankätilöllä oikeus
28210: saada jokaisesta toimituksesta korvaus taksan mukaan.
28211: Taksassa on sama palkkio määrättävä siihen katsomatta,
28212: onko synnytys ollut pitkällinen vai pikainen, helppo vai
28213: vaikea, taikka onko koneita käytetty vai eikö. Maksu-
28214: tonta apua nauttivien avustamisesta saakoon kätilö kun-
28215: nalta korvausta vähintään kolme markkaa synnystykseltä.
28216:     Vahvistetun tai sovitun korvauksen lisäksi tulee käti-
28217: lölle avunsaajan toimesta vapaa kyyti toimituspaikkaan
28218: ja sieltä takaisin sekä ravinto toimituspaikassa ollessaan,
28219: ellei avunsaajan varattomuus sitä estä. Tällaisesessa
28220: tapauksessa on kunnan maksettava kätilön kyytikustan-
28221: nukset.
28222:                             27 §.
28223:     Kunnan palveluksessa olevan kätilön tulee vähintään
28224: joka kymmenes vuosi ottaa osaa vanhemmille kätilöille
28225: yleisessä synnytysopissa toimeenpantaviin kertausoppi-
28226: jaksoihin, jota varten kätilöille voidaan antaa apura-
28227:                    XI, 1. -   Pärsslnen y. m.                 855
28228: 
28229: hoja opiston menosääntöön sitä varten otettavasta, vä-
28230: hintään neljäntuhannen markan suuruisesta määrära-
28231: hasta.
28232:                         28 §.
28233:    Kun kunnankätilö on tullut 55 vuoden ikään, on hän
28234: velvollinen luopumaan toimestaan.
28235:    Kätilö, joka on palvellut kunnankätilönä 25 vuötta, ol-
28236: koon toimesta erotessaan oikeutettu saamaan valtion
28237: varoista kuudensadan markan suuruisen vuotuisen elin-
28238: kautisen eläkkeen.
28239:    Jos kätilö, palveltuaan vähintään 20 vuotta tulee pa-
28240: rantumattoman sairauden tähden työhön kykenemättö-
28241: mäksi, on hän oikeutettu saamaan täyden eläkkeen.
28242:    Jos kätilö aikaisemmin kuin edellä on sanottu, tulee
28243: työhön kykenemättömäksi, on hän oikeutettu saamaan
28244: edellä mainitusta eläkesummasta suhteellisen osan, jonka
28245: Keisarillisen Senaatin Talousosasto lähemmin päättää.
28246: 
28247: 
28248:       K ä t i 1 ö i d e n v e 1 v o 11 i s u u k s i s t a.
28249: 
28250:                               29 §.
28251:     Kun kätilö on asettunut johonkin kuntaan ammattiaan
28252: harjoittamaan, tulee hänen, joko hän on kunnan palve-
28253: luksessa tai ei, viipymättä ja viimeistään kahden viikon
28254: kuluessa ilmoittautua esimiehellensä ja hänelle näyttää
28255: kätilökirjansa. Asunnon muutos on niinikään ilmoitet-
28256: tava esimiehelle ja sitäpaitsi terveydenhoitolautakunnan
28257: puheenjohtajalle. Jos virkatoimi, jota kätilö hoitaa,
28258: lakkaa, tai jos kätilö haluaa lakata ammattiaan harjotta-
28259: masta, tulee hänen siitä tehdä ilmoitus esimiehellensä.
28260:     Poistuessaan asunnostaan tulee kätilön jättää sinne
28261: tieto, missä hän on tavattavissa tai koska hän todennä-
28262: köisesti palaa kotia. Tällainen ilmoitus voi myöskin
28263: tapahtua ovelle pantavalla tiedonannolla.
28264:                     XI, 1. -    Kätllötolmi.
28265: 
28266: 
28267:                                30 §.
28268:     Kätilön tulee merkitä kaikki avustamansa synnyttä-
28269: jät synnytyspäiväkirjaan, joita lääkintöhallituksen on
28270: pidettävä esimiesten kautta saatavissa. Kun päiväkirja
28271: on tullut täyteen, tai kun kätilö muuttaa pois paikka-
28272: kunnalta tahi lakkauttaa toimintansa on päiväkirja jätet-
28273: tävä esimiehen arkistoon säilytettäväksi. Kun kätilö
28274: kuolee, tulee esimiehen niinikään ottaa päiväkirja huos-
28275: taansa.
28276:     Päiväkirjasta on kätilön vuosittain tammikuussa jä-
28277: tettävä esimiehelleen vahvistetun kaavan mukaan laa-
28278: dittu summittainen ote, joka käsittää viimeksikuluneen
28279: kalenterivuoden.
28280:                                31 §.
28281:     Kätilön on pyydettäessä viipymättä lähdettävä syn-
28282: nyttäjän luo, ellei hän ole antamassa synnytysapua toi-
28283: selle synnyttäjälle tahi ellei oma sairaus tai muu laillinen
28284: syy häntä siitä estä. Jos häntä samaan aikaan pyydetään
28285: kahden synnyttäjänluo, lähteköön hän sen luo, jonka hän
28286: arvostelee olevan suuremmassa avuntarpeessa.
28287:     Jos kätilö on häntä haettaessa synnyttäjän luona apua
28288: antamassa eikä hän voi sieltä poistua, tahi edellisessä koh-
28289: dassa mainituista syistä ei pääse apuaan antamaan, ol-
28290: koon hän kuitenkin velvollinen neuvomaan hakijaa toi-
28291: sen kätilön luo, sekä otettuaan asianhaaroista tarkan se-
28292: lon, antamaan tarpeellisia ohjeita noudatettaviksi, kun-
28293: nes toinen kätilö tai hän itse ehtii saapua.          ·
28294: 
28295:                                32 §.
28296: 
28297:    Kun kätilö lähtee synnyttäjän luo, tulee hänen ottaa
28298: mukaansa tarvittavat koneet, sellaisia desinfisioimisaineita,
28299: lääkkeitä ja liinavaatetta, joita voidaan tarvita ja joita
28300: kätilö on oikeutettu käyttämään, sekä puhdas pestävä
28301: puku.
28302:                   XI, 1. -   Pärsslnen y. m.
28303: 
28304: 
28305:                              33 §.
28306:     Kun synnytys on alkanut, tulee kätilön jäädä synnyt-
28307: täjän luo kunnes sekä lapsi että jälkeiset ovat syntyneet
28308: eikä verenvuotoa enää ole peljättävissä, älköönkä missään
28309: tapauksessa poistuko ennenkuin vähintään 4 tuntia on
28310: kulunut synnytyksestä. Jos synn:yttäjä tahtoo kätilön
28311: jäämään häntä ja lasta vielä jälkeen hoitamaan, on käti-
28312: lön siihen suostuttava, jollei hänen apuansa tarvita toiseen
28313: synnytykseen.
28314:     Kätilön on, missä se suinkin on mahdollista, kymme-
28315: nenä vuorokautena synnytyksen jälkeen käytävä kerta
28316: päivässä synnyttäjän ja lapsen terveyden tilaa tutki-
28317: massa.
28318:                               34 §.
28319:     Jos synnyttäjä tai joku hänen läheisensä pyytää lää-
28320: käriä kutsuttavaksi, tulee kätilön siihen suostua, vaikkei
28321: vaaraa näkyisi olevankaan.                    •
28322:     Jos kätilö huomaa, että synnytyksen aikana tai sen
28323: jälkeen vaara uhkaa äidin tai sikiön henkeä, tulee hänen,
28324: samalla kuin itse ryhtyy kaikkiin mahdollisiin toimenpi-
28325: teisiin uhkaavan vaaran torjumiseksi, siitä ajoissa varo-
28326: vaisesti ilmoitettava äidin omaisille ja kehottaa lääkäriä
28327: kutsuttavaksi tai, jollei lääkäriä ole saatavissa, pyytää
28328: saada neuvotella toisen lähellä olevan kätilön kanssa.
28329: Lääkäriä kutsuttaessa tulee kätilön, mikäli mahdollista,
28330: lähettää tälle lyhyt kirjallinen ilmoitus synnytyksen
28331: menosta. Sama olkoon laki sellaisten tautien suhteen,
28332: jotka saattavat kohdata äitiä tai lasta sinä aikana
28333: lähinnä synnytyksen jälkeen, jolloin nämä vielä ovat
28334: kätilön pitkitetyn ja suoranaisen hoidon alaisina.
28335:      Kun lääkäri on kutsuttu, on kätilö velvollinen kai-
28336:  kessa mukaautumaan hänen määräyksiinsä ja olemaan
28337:  hänelle avullisena sekä jäämään synnyttäjän luo syn-
28338:  nytyksen jälkeen niin pitkäksi aikaa kuin lääkäri
28339: .määrää.
28340:                     XI, 1. -    Klitllötolml.
28341: 
28342: 
28343:                                35 §.
28344:     Kätilön tulee antaa raskauden tilassa oleville naisille
28345: ohjeita heidän ruumiinsa hoidossa sekä neuvoa heitä val-
28346: mistuksien tekemisessä syntyvän lapsen varalta.
28347:     Kätilön tulee hellästi ja huolellisesti hoitaa synnyttä-
28348: nyttä äitiä ja vastasyntynyttä lasta. Kun kätilön apua
28349: ei enää tarvita, tulee hänen antaa neuvoja äidin ja lapsen
28350: hoidosta sekä teroittaa imettämisen tärkeyttä ja neuvoa,
28351: miten äiti voi parhaiten kehittää ja säilyttää imettämis-
28352: kykyään.
28353:     Älköön kätilö muuten kuin niissä tapauksissa ja sillä
28354: tavoin, kuin hyväksytty oppikirja neuvoo tai lääkäri kus-
28355: sakin tapauksessa määrää, käyttäkö tai määrätkö lääk-
28356: keitä, älköönkä tehkö leikkauksia.
28357:                              36 §.
28358:     Kätilön tulee noudattaa erityistä huolellisuutta ja mitä
28359: suurinta v1l.rovaisuutta varjellakseen synnyttäjää tarttu-
28360: vilta taudeilta, kuten lapsivuodekuumeelta, kurkkumä-
28361: dältä, tulirokolta tai ruusukuumeelta.
28362:     Jos synnyttäjään ilmaantuu lapsivuodekuume tai
28363: muu tarttuva tauti, tahi jos tarttuva tauti sattuu kätilön
28364: kotona tai hänessä itsessään taikka jos muuten on aihetta
28365: epäillä, että kätilö virantoimituksessan voi levittää tautia,
28366: niin on hänen viipymättä ilmoitettava asiasta esimiehel-
28367: lensä ja noudatettava tämän antamia määräyksiä tartun-
28368: nan leviämisen ehkäisemiseksi. Jos lääkäri katsoo välttä-
28369: mättömäksi, että kätilö toistaiseksi pysyy kokonaan eril-
28370: lään synnyttäjien hoidosta, tulee hänen tähän mukautua.
28371:     Jos kätilö havaitsee lapsensynnyttäjässä tai vasta-
28372: syntyneessä lapsessa olevan veneeristä tautia, tehköön
28373: siitä heti ilmoituksen asianomaiselle lääkärille.
28374: 
28375:                                37 §.
28376:   Jos lapsi on syntynyt kuolleena tai ennenaikaisena,
28377: mutta elinkykyisenä, on kätilö velvollinen antamaan tästä
28378:                   XI, 1, -   Pärsslnen y. m.
28379: 
28380: 
28381: todistuksen ja neuvomaan lapsen omaisia ilmoittamaan
28382: kuollut asianomaiselle virastolle luetteloon pantavaksi.
28383: Jos sikiö ei ole ollut elinkykyinen, antakoon kätilö pyy-
28384: dettäessä tästäkin todistuksen.
28385: 
28386:                              38 §.
28387:     Jos kätilö katsoo imettäjän hankkimisen välttämättö-
28388: mäksi, älköön siihen neuvoko ottamaan ketään, joka ei
28389: ole saanut lääkäriltä asianmukaista terveystodistusta.
28390: 
28391:                              39 §.
28392:     Kätilö, joka on suorittanut tutkinnon koneellisessa
28393: synnytystaidossa, saa käyttää koneita ainoastaan, mil-
28394: loin lääkärinapua ei voida oikeaan aikaan saada joko siitä
28395: syystä, että lääkäri asuu liian etäällä tai että apua tarvi-
28396: taan niin pian, ettei lääkärin tuloa voida odottaa. Terä-
28397: vien koneiden käyttäminen olkoon sallittu vasta sitten
28398: kuin kaikki helpommat toimenpiteet ovat osottautuneet
28399: riittämättömiksi sekä kun sikiö on kuollut. Tällaiset toi-
28400: mitukset ovat, mikäli mahdollista, suoritettavat todista-
28401: jain läsnä ollessa.
28402:                            40 §.
28403:     Kätilön, joka on suorittanut koneellisen synnytyk-
28404: sen, on viipymättä laadittava siitä kirjallinen kertomus
28405: kaavakkeelle, jonka lääkintöhallitus on vahvistanut ja
28406: joita on saatavissa asianomaiselta esimieheltä. Kerto-
28407: mus on toimitettava esimiehelle viimeistään kahdeksan-
28408: tena päivänä synnytyksen jälkeen.
28409:     Kahden viikon kuluttua synnytyksestä on kätilön an-
28410: nettava esimiehelle uusi ilmoitus äidin ja lapsen tervey-
28411: dentilasta.
28412:     Ylempänä mainitulle kaavakkeelle kirjoitettu kerto-
28413: mus on kätilön annettava myöskin silloin kun hän on suo-
28414: rittanut synnytyksen toimittamalla sikiön jalkaeteiseen
28415: tilaan (sisäkäännöksen) tai käsin ottanut ulos jälkeiset.
28416: 86o                  XI, 1. -    Kitll~tolml.
28417: 
28418: 
28419: 
28420:                                 41 §.
28421:     Jos oikeus vaatii kätilöltä selvitystä johonkin siellä
28422: vireillä olevaan asiaan, on hän velvollinen antamaan siitä
28423: kirjallisen totuuden mukaisen selostuksen.
28424: 
28425:                                 42 §.
28426:     Älköön kätilö luvattomasti ilmaisko yksityisen tai per-
28427: heen salaisuutta, josta hän ammattitoimessaan on saa-
28428: nut tiedon, älköönkä lausuko varomattomasti mielipi-
28429: dettään arkaluontoisista asioista. Epäilyttävissä tapauk-
28430: sissa tulee kätilön kysyä esimieheltään neuvoa, ennen-
28431: kuin asian ilmaisee. Tämä vaitiolovelvollisuus älköön
28432: kuitenkaan vapauttako häntä 41 §:ssä säädetystä vel-
28433: vollisuudesta.
28434: 
28435:                                 43 §.
28436:     Kätilö, jolla ei ole oikeutta synnytyshuoneen pitämiseen,
28437: älköön ottako synnyttäjää kotiinsa synnyttämään paitsi
28438: tilapäisesti sellaisen, joka on hädänalaisessa tilassa tai
28439: kiireellisen avun tarpeessa.
28440: 
28441: 
28442:               S y n n y t y s 1 a i t o k s i s t a.
28443: 
28444:                                 44 §.
28445:    Kw1tien tulee taajaväkisempiin paikkakuntiin varo-
28446: jensa mukaan perustaa synnytyslaitoksia, joiden kanna-
28447: tukseksi on myönnettävä valtionapua.
28448: 
28449:                                 45 §.
28450:     Kun synnytyslaitos perustetaan, tulee asianomaisen
28451: piiri- tai kaupunginlääkärin antaa lausuntonsa laitoksen
28452: terveydellisestä järjestelystä. Tämä lausunto on valtion-
28453: avun hakemukseen liitettävä.
28454:                   XI, 1. -   Pärssinen y. m.           86r
28455: 
28456:     Synnytysapua älköön laitoksessa antako muu kuin lail-
28457: listettu kätilö tai lääkäri; ja tulee sairaanhoidon laitok-
28458: sessa, jossa vuoteitten luku on suurempi kuin kaksi, olla
28459: erityisen lääkärin huolena.
28460:     Yksityisen synnytyslaitoksen perustamiseen haetta-
28461: koon I kohdassa mainittujen lausuntojen perusteella lupa.
28462: 
28463:                            46 §.
28464:     Jos yksityinen kätilö tahtoo asunnossaan tai muussa
28465: huoneistossa ammattimaisesti pitää synnyttäjille tarjolla
28466: asuntoa ja hoitoa, anokoon siihen lupaa terveydenhoito-
28467: lautakunnalta ja liittäköön anomukseensa esimiehensä
28468: lausunnon synnytyshuoneen terveydellisestä järjestelystä
28469: sekä, jos vuoteiden luku on suurempi kuin kaksi, lähellä
28470: asuvan lääkärin kirjallisen sitoumuksen lääkärinhoidon
28471: antamisesta.
28472:     Annettu lupa voidaan peruuttaa, milloin pätevä aihe
28473: siihen ilmaantuu.
28474:                            47 §.
28475:     Synnytyslaitoksessa on pidettävä lääkintöhallituk-
28476: sen lähempien määräysten mukaista päiväkirjaa, ja on
28477: yhteenveto edellisen vuoden päiväkirjasta sekä kerto-
28478: mus laitoksen toiminnasta joka vuosi ennen maaliskuun
28479: loppua lähetettävä piiri- tai kaupunginlääkärin kautta
28480: lääkintöhallitukselle.
28481:                            48 §.
28482:     Synnytyslaitos on maan lääkintöviranomaisten ja lä-
28483: hinnä asianomaisen piiri- tai kaupunginlääkärin valvon-
28484: nan alainen.
28485:     Synnytyslaitosta ei saa avata ennenkuin se on tarkoi-
28486: tukseensa hyväksytty.
28487: 
28488:             E ri n ä i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
28489:                           49 §.
28490:    Jos kätilö tekee ammatissaan vähemmän virheen, on
28491: esimiehen annettava hänelle varoitus. Jollei kätilö ojennu
28492: 862                X!, 1. -    Kätllötolmi,
28493: 
28494: 
28495: varoituksesta, taikka jos hän tekee vaikeammanlaatuisen'
28496: virheen tai laiminlyö tehtäviään, ilmoittakoon esimies
28497: tästä lääkintöhallitukselle, jonka tulee, tutkittuaan asiaa,
28498: ryhtyä sen johdosta tarpeellisiin toimenpiteisiin.
28499: 
28500:                               50 §.
28501:     Jos kätilö muulla tavoin rikkoo tätä asetusta vastaan
28502: eikä rikoksesta muualla ole ankarampaa rangaistusta sää-
28503: detty, rangaistakoon, ellei virhe ole niin vähäinen että
28504: hänen katsotaan voivan päästä ainoastaan varoituksena,
28505: enintään kahdensadan markan sakolla.
28506: 
28507:                           5I §.
28508:     Kun kätilöä on syytetty ammattinsa harjoittamisessa
28509: tehdystä virheestä, älköön häntä tästä tuomittako ennen-
28510: kuin lääkintöhallitus on antanut lausuntonsa.
28511:     Jos tuomioistuin on kätilön tuominnut rangaistuk-
28512: seen häpeällisestä rikoksesta, julistakoon lääkintöhalli-
28513: tus, asiaa harkittuaan, hänet määräajaksi tai ainiaaksi
28514: oikeutensa kätilöntoimen harjoittamiseen menettäneeksi.
28515: 
28516:                               52 §.
28517:     50 §:n 2 kohdassa mainitussa tapauksessa ja kun kä-
28518: tilö on tuomittu rangaistukseen tämän asetuksen rikko-
28519: misesta, on syyttäjän lähetettävä asian käsittelyä koskeva
28520: ote oikeuden pöytäkirjasta lääkintöhallitukselle.
28521: 
28522:                           53 §.
28523:     Jos joku muu kuin kätilö rikkoo tätä asetusta vastaan
28524: eikä siitä muualla ole ankarampaa rangaistusta säädetty,
28525: rangaistakoon enintään viidensadan markan sakolla.'
28526: 
28527:                               54 §.
28528:     Syyte tämän asetuksen säännösten rikkomisesta on
28529: yleisen syyttäjän toimesta pantava vireille asianomaisessa
28530:                  XI, 1. -   Pärsslnen y. m.
28531: 
28532: 
28533: oikeudessa; älköön syytettä kumminkaan nostettako rikok-
28534: sesta 42 §:n säännöksiä vastaan, ellei asianomistaja ole
28535: ilmoittanut asiaa syytteeseen pantavak1>i.
28536: 
28537:                             55 §.
28538:    Tämä asetus on tuleva noudatettavaksi __ .... ! ..... .
28539: kuun . . . . päivänä 19 ....
28540: 
28541: 
28542: 
28543: 
28544:    Helsingissä helmik. 17 p. 1914.
28545: 
28546:    Hilja Pärssinen.                  Anni Huotari.
28547:    Miina Sillanpää.                  Alma Jokinen.
28548:    Sofia Hjulgren.                   Mimmi Haapasalo.
28549:    Hulda Salmi.                      Elviira Wihersalo.
28550:    Aura Kiisklnen.                   Hanna Karhinen.
28551:    Oskari Lylykorpi.                 V. Annala.
28552:    V. Mäkelä.                        Juho Lautasalo.
28553:    Ida Aalle-Teljo.                  J. W. Sainio.
28554:    Mimmi Kanervo.                    Emil Saarinen.
28555:    Johan Kautto.                     Heikki Kääriäinen.
28556:    Heikki Jalonen.                   E. J. Paronen.
28557:                B.
28558: Valiokuntaan lähettämättä jätetyt
28559:        anomusehdotukset.
28560: XI, 2. -   Anom. ehd. N:o 103.
28561: 
28562: 
28563: 
28564: 
28565:            Grönvall,   Reinh., y. m.:   Normaaliraiteisen
28566:               rautatien rakentamisesta Porin kaupungista
28567:               Kankaanpään· kautta Haapamäen asemalle.
28568: 
28569: 
28570:              Suomen      E d u s k u n n a 11 e.
28571: 
28572:     Rautatien rakentamisesta Porin kaupungista Kan-
28573: kaanpään y. m. kuntien kautta Haapamäen asemalle
28574: Vaasan radalla on tehty anomuksia sangen monilla val-
28575: tiopäivillä. Vuoden 1912 valtiopäiväin rautatievalio-
28576: kunta täysin tunnustikin radan tarpeellisuuden ja, hy-
28577: väksyen Porin-Haapamäen radasta tehdyt anomukset,
28578: ehdotti Eduskunnalle, >>että hallitus aikanaan antaisi ar-
28579: mollisen esityksen Porin-Haapamäen radan rakenta-
28580: misesta sittekun ne kunnat, joiden halki tämä rata tulisi
28581: kulkemaan, ovat hallitukselle jättäneet sitoumukset kaik-
28582: kien pakkolunastuskustannusten suorittamisesta ja että
28583: armollinen esitys tämän radan rakentamisesta annettai-
28584: siin niin hyvissä ajoin, että radan rakentamiseen voidaan
28585: ryhtyä heti kun eduskunnan aikaisemmin päättämät ra-
28586: dat ovat rakennetut.
28587:     Ajan lyhyyden vuoksi ei tämä valiokunnan ehdotus
28588: kuitenkaan ehtinyt tulla käsiteltäväksi valtiopäivillä.
28589:     Samalla kun rautatien tarpeellisuudesta Parista-
28590: Haapamäen asemalle viittaamme vuosina 1907, 1909,
28591: 19II ja 1912 tehtyjen anomusten sekä 1912 rautatieva-
28592: liokunnan anomusmietinnössä n:o 12 esitettyihin perus-
28593: teluihin, esitämme tässä vielä eräitä lisäsyitä, jotka
28594:                                                      XI, 3
28595: 868               Xl,{s. -   Uuela rautatelti.
28596: 
28597: 
28598: todistavat tämän radan tarpeellisuuden ja puolustavat
28599: sen rakentamista.
28600:     Metsänhoitaja Niilo Kivalon laatiman tutkimuksen
28601: mukaan on kysymyksen alaisen radan piirissä sijaitse-
28602: vissa Noormarkun, Pomarkun, Kankaanpään, Honka-
28603: joen, Jämijärven, Ikaalisten, Karvian, Parkanon ja Vir-
28604: tain pitäjissä yksityisten hallussa olevaa metsämaata
28605: yhteensä- noin 3II,300 hehtaaria, josta noin 238,500 ha
28606: on kasvullista. Siinä löytyvä nykyinen puumäärä on
28607: seuraava: sellaisia sahapuita, jotka 14 jalan päästä täyt-
28608: tävät 7 tuumaa ja enemmän, I0,54g,8oo kpl., hiomopuita
28609: 2,679,300 m 3 , kaivospölkk.yjä 5,681,300 m 3 sekä koivu-
28610: halkometsää 5,420,850 m3 , joiden yhteenlaskettu raha-
28611: arvo tekee alhaisenkin arvion mukaan noin 40 miljoonaa
28612: markkaa. Radan piirissä olevissa Kankaanpään, Kar-
28613: vian, Parkanon ja Virtain hoitoalueiden kruununmetsissä,
28614: joiden yhteisestä 164,468 hehtaarin suuruisesta pinta-
28615: alasta 76.471 ha on varsinaista kasvuisaa metsämaata,
28616: nykyisin löytyvän järeämmän puutavaran raha-arvo on
28617: niiden hintojen keskiarvon mukaan, joita kolmena viime
28618: vuonna on näiden alueiden puista saatu, noin n,6oo,ooo
28619: markkaa. Tähän ei ole lukuunotettu pienempää puuta-
28620: varaa eikä lehtimetsää.
28621:     Erittäin tärkeänä tekijänä Porin-Kankaanpään-
28622: Haapamäen ratakysymyksessä on tämän radan sopivai-
28623: suus talviliikenteen välittäjänä laajoilta osilta maatam-
28624: me. Sen päätepisteenä meren rannalla tulisi olemaan
28625: Mäntyluoto-Reposaaren satama, joka tehtyjen tutki-
28626: musten mukaan on, Maarianhaminan läntistä satamaa
28627: lukuunottamatta, jääsuhteisiin nähden maamme edulli-
28628: sin talvisatama. Myöskin n. s. eteläisessä Merenkurkussa
28629: ovat jääsuhteet siksi edulliset, että meriliike talvisinkin
28630: olisi sen läpi mahdollinen. Tarkkojen ilmasto- ja jää-
28631: suhde-tutkimusten mukaan, jotka tutkimukset perustu-
28632: vat havainnoille aina vuodesta 1870 alkaen, olisi laivaliike
28633: sekä eteläisessä Merenkurkussa että Säpin majakan seu-
28634:                    XI, 2. -   Gr6nv•ll y. m.            86g
28635: 
28636: tuvilla tavallisilla ilman erityistä jäänmurtovarustusta
28637: ?levilla hyötylaivoilla voinut tapahtua hyvin suotuisina
28638: talvina koko vuoden läpeensä.
28639:      Kun vuonna 1898 rakennettiin Mäntyluodon satama-
28640: rata, oli se mielipide yleinen hallituspiireissä ja valtio-
28641: päivillä, että Mäntyluodosta olisi saatava Pohjanlahden
28642: rannalle talvisatama Pohjois- ja Keski-Suomea varten.
28643: Tässä tarkoituksessa käytettiin Mäntyluodon satama-
28644: rakennuksiin 56o,ooo mk. valtionvaroja ja Porin kaupunki
28645: uhrasi samaan tarkoitukseen r,6o4,3II markkaa.
28646:      Silmäiltäessä Suomen rautatiekarttaa, huomataan hel-
28647: posti, mikä suuri merkitys tulisi olemaan Porin-Haapa-
28648: mäen rautatiellä kauttakulkuratana Pohjois-, Keski- ja
28649: Itä-Suomelle. Elisenvaaran asemalta Karjalan radalla
28650:  menee poikkirata Savonlinnaan; siitä on rata vastikään
28651:  valmistunut Pieksämäelle ja siitä rakennetaan nyt rauta-
28652:  tietä Jyväskylään, josta tie jatkuu suoraan Haapamäelle.
28653:  Tässä anottu, Parin-Haapamäen tie, tulisi kulkemaan
28654:  suorana jatkona näille radoille, halki sen suuren alueen,
28655:  joka on Vaasan ja Porin ratojen keskivälissä, ja missä
28656:  lähes Io,ooo neliökilometrin alalla ei ole pienintä palasta-
28657: kaan rautatietä. Näin muodostuisi emärata halki Suo-
28658:  men aina Karjalan radalle saakka; ja kun Raasuli-Hiito-
28659:  lan rata valmistuu, aukenisi tällä tiellä suora rautatieyh-
28660:  teys Pietariinkin, joka tie olisi lyhin Pohjanlahden ran-
28661:  nikolle, Mäntyluodon mahdollisimman jäättömään sata-
28662:  maan. Rahti Venäjältä tuodusta tavarasta alenisi tä-
28663:  män tien kautta tuntuvasti.
28664:      Todistaaksemme edellämainitut väitteemme, otamme
28665:  tähän muutamia numeroita matkojen pituudesta eri osista
28666:  maata nykyisiin talvisatamiin ja Mäntyluotoon, jos sinne
28667:  nyt ehdotettu rautatie kulkisi. Torniosta olisi Mänty-
28668:  luotaan 797 kilometriä, Turkuun 866, Hankoon 975, Suo-
28669:  lahdelta Mäntyluotoon 333 kilometriä, Turkuun 402, Han-
28670:  koon 5II, Jyväskylästä Mäntyluotoon 291 kilometriä,
28671:  Turkuun 360, Hankoon 469, Kuopiosta Mäntyluo-
28672:                  XI, 2. -   Uusia rautateitä.
28673: 
28674: 
28675: toon 475, Turkuun 544, Hankoon 555· Matka lyhe-
28676: nisi siis, jos Mäntyluotoon päästäisiin, 178 kilometrillä
28677: useista seuduista, toisista vähemmällä, mutta ainakin
28678: 6o a 70 kilometrillä. Selvää on mitenkä tämän mat-
28679: kan lyhennys edullisesti vaikuttaisi rahteihin ja tuottaisi
28680: varsin tuntuvaa hyötyä etäälläkin oleville seuduille.
28681: Kustannukset suuremmista vientitavaroista, voista ja
28682: puutavaroista laskisivat tuntuvasti ja tavarat pääsisi-
28683: vät nopeasti laivoihin.
28684:     Alussa mainitsemissamme anomuksissa ja vuoden
28685: 1912 rautatievaliokunnan mietinnössä esitettyjen syi-
28686: den ja tässä esittämäimme perustelujen nojalla pyydämme
28687: kunnioittaen eduskuntaa anomaan,
28688:              että hallitsija aikanaan antaisi armollisen
28689:          esityksen normaaliraiteisen rautatien rakentami-
28690:          sesta Parista Kankaanpään y. m. kuntien kautta
28691:          Haapamäen asemalle Vaasan radalla sitte kun
28692:          ne kunnat, joiden halki tämä rata tulisi kulke-
28693:          maan, ovat hallitukselle jättäneet sitoumukset
28694:          kaikkien pakkolunastuskustannusten suoritta-
28695:          misesta.
28696:    Helsingissä, helmikuun 13 päivänä 1914.
28697: 
28698: M. latva.                                  Reinh. Grönvall.
28699: F. 0. Lilius.                              lsak Saha.
28700: Osk. Ansh. Sjöstedt-jussila.               Oskar Leivo.
28701: Juho lautasalo.                            N. Aronen.
28702: Kaarle Mänty.                              Emil Wiljanen.
28703: Lauri Ingman.                              K. T. Wänniä.
28704: Eveliina Ala-Kulju.                        A. Koivisto.
28705: Antti Tulenheimo.                          Mimmi Kanervo.
28706: E. S. Yrjö-Koskinen.                       E. Aromaa.
28707: Kyösti Kanniainen.                         K. E. linna.
28708: XI, 3. -   Anom. ehd. N:o 104.
28709: 
28710: 
28711: 
28712: 
28713:            Warvikko, K. J. ja Saari, E.:Rautatien raken-
28714:               tamisesta Kokkolan kaupungista Suolahteen.
28715: 
28716: 
28717:              S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
28718: 
28719:     Viittaamalla aikaisemmin, aina vuodesta 1897 al-
28720: kaen, kaikilla varsinaisilla valtiopäivillä tehtyihin Suo-
28721: lahden-Kokkolan rautatien rakentamista koskeviin ano-
28722: muksiin pyydämme näiden anomusten peru?teluihin viita-
28723: ten edelleen eduskunnalle kunnioittaen uudistaa tämän
28724: anomuksen.
28725:     Tämä ratasuunta, jonka rakentaminen on ollut yhtä-
28726: mittaa kyseenalaisena 20 vuotta, on jo hallituksen puo-
28727: lesta valmiiksi tutkittu. Radan rakentamista on vastus-
28728: tettu ja viivytetty sillä perusteella ettei se muka saisi
28729: tulla kysymykseen ennenkuin Karjalan, Savon ja Keski-
28730: Suomen radat tulisivat yhdysradoilla yhdistetyiksi. Sit-
28731: tenkun rakenteella oleva Pieksämäen Jyväskylän rataosa
28732: nyt tulee valmiiksi, eikä enää tätä estettä ole olemassa,
28733: ovat edellytykset Suolahti-Kokkolan radan rakenta-
28734: misesta melkoisesti lisääntyneet.
28735:     Hallituksen piireissä on suoraa yhdysrataa Pietarista
28736:  Jyväskylän kautta Vaasaan erityisen tärkeänä harras-
28737: tettu, mutta Jyväskylän Haapamäen matka tekee tä-
28738: män linjan epäsuoraksi. Ja ottaen edelleen huomioon
28739:  sen tosiasian, että Jyväskylän-Haapamäen rata, vielä
28740:  nykyäänkin erinomaisen huonosti kannattava, on niin
28741:  rakennettu, ettei se voi ilman suurempia ja perinpohjaisia
28742:                  XI, s. -   Uusia rautateitä.
28743: 
28744: 
28745: korjauksia suurempaa liikettä tyydyttää, eikä todennä-
28746: köisesti tule suuriakin uhrauksia sen perinpohjaiseen kor-
28747: jaukseen kustantamana kannattamaan, niin näin ollen
28748: olisi meistä yleisen edun ja kannattavaisuuden kannalta
28749: järkevämpää ajatella sittenkin Pietari-Jyväskylän ra-
28750: dan luonnolliseksi jatkoksi rakentaa Suolahti-Kokko-
28751: lan rautatie, joka olisi omansa tyydyttämään Suolahti-
28752: Kokkolan radan varrella olevien, kulkuneuvoista osatto-
28753: mien seutujen huutavata kulkuneuvojen tarvetta kuin
28754: myöskin suurilla edellytyksillä lisäämään valtion rauta-
28755: tieverkon kannattavaisuutta. Tämä suora linja ei to-
28756: sin siten päättyisi Vaasaan, vaan tunnetusti hyvään Yks-
28757: pihlajan satamaan Kokkolassa.
28758:     Näin ollen ei ole nähdeksemme mitään syytä kiduttaa
28759: Suolahti-Kokkolan ratasuunnan varrella olevia maa-
28760: kuntia ja eteenpäin pyrkiviä asukkaita kauvemmin kul-
28761: kuneuvojen puutteessa, kun tämä rata lisäksi vielä kai-
28762: ken todennäköisyyden mukaan tulee varmaan kannatta-
28763: maan, kuten siitä tehty piiri-insinööri R. Thulinin teke-
28764: mä taloudellinen tutkimus osoittaa.
28765:      Uusia rautateitä suunnitellessa on myöskin otettu ja
28766: otettava lukuun se hyöty, minkä rautatie tuottaa lähei-
28767: syyteen sattuvien kruununmaitten ja metsien arvon nou-
28768: suun, kuin myöskin se hyöty minkä kruununmetsien lähei-
28769: syydestä on itse rautatielle. Näissäkin suhteissa tarjoaa
28770: Suolahti-Kokkolan rata melkoisia etuja kruunulle ja
28771: rautatielle, sillä Suolahti-Kokkolan rata tulisi kulke-
28772: maan osaksi läpi, osaksi lähite Saarijärven, Karstulan
28773:  ja Salamajärven hoito-alueitten metsämaita. Metsä-
28774: hallitukselta saatujen tietojen mukaan on näitten kol-
28775: men tämän ratasuunnan varrelle sattuvien kruununmait-
28776: ten pinta-ala: Saarijärven hoitoalueen 26,260 ha, Kars-
28777: tulan hoito-alueen 23,868 ha ja Salamajärven hoito-alueen
28778: 83,247 ha eli yhteensä 133,375 ha, joista on kruununpuis-
28779: toiksi julistettu 76,26r ha.
28780:      Ratasuunnalla Suolahti-Kokkola on sitäpaitsi, var-
28781:                XI, s. -   Warvlkko ja E. Saari.
28782: 
28783: 
28784: sinkin radan itäpäässä, siksi runsaasti käyttämätöntä
28785: vesivoimaa, että hallitukselle avautuisi tilaisuus, jos niin
28786: tahtoisi, käyttämään sähköä radan sähkövoimana.
28787:     Radan rakentamisen yhteydessä olisi välttämätöntä
28788: rakentaa samalla Saarijärven Kalmarista haara- eli imu-
28789: rata suuren Kivijärven vesistön yhteyteen Kannonkos-
28790: kelle.
28791:     Kaiken tämän perusteella kunnioittavimmin pyy-
28792: dämme, että eduskunta päättäisi anoa:
28793: 
28794:               että rautatie ensitilassa rakennettaisiin jo en-
28795:          nen tutkittua ratasuuntaa Suolahdesta Saarijär-
28796:          ven, Karstulan, Perhon, Vetelin y. m. kuntien
28797:          kautta Kokkolaan, rakentamalla samalla haara-
28798:          eli imurata Saarijärven Kalmarista Kannonkos-
28799:          kelle1 sekä
28800:               että eduskunta osoittaisi sitä varten tarvittavat
28801:          varat .
28802: 
28803:    . Helsingissä 17 p:nä helmikuuta rgr4.
28804: 
28805:             K. j. Warvlkko.              E. Saari.
28806: XI, 4. -   Anom. ehd. N:o 105.
28807: 
28808: 
28809: 
28810: 
28811:            Linna, K. E., y. m.: Rautatien rakentamisesta
28812:               Kangasalan asemalta Lahden kaupunkiin.
28813: 
28814: 
28815:              S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
28816: 
28817:     Vuoden rgoo säätyvaltiopäivillä tehtiin jo anomus
28818: normaaliraiteisen rautatien rakentamisesta Kangasalan
28819: asemalta Tampereen-Vaasan radalla Lahden kaupun-
28820: kiin Riihimäen-Pietarin radalla. Siitä alkaen, siis jo
28821: 14 vuotta on anomus tämän radan rakentamisesta sännöl-
28822: lisesti tehty kaikilla sekä neli- että yksikamarisilta val-
28823: tiopäivillä. Tämäkin seikka osoittaa miten tärkeänä
28824: uutta rataa pitävät sekä sen alueeseen kuuluvat kunnat,
28825: että Tampereen ja Lahden kaupungit. Eikä syyttäkään.
28826: Sillä tulisihan uusi rata, kulkien koko matkan Hämeen
28827: viljeltyimpien seutujen läpi, yhdistämään nämä kaksi pää-
28828: rataa jotenkin suoralla linjalla lyhentäen matkaa pohjoi-
28829: sesta päin 72:lla ja länsi Suomesta 46:lla kilometrillä. It-
28830: sestäänkin on selvää miten suuri merkitys tällaisella mat-
28831: kan lyhennyksellä on kaikelle itäänpäin Suuntautuvalle
28832: liikenteellemme. Jo rahdissa saatava alennus tekee mo-
28833: nellekin vientitavarallemme kilpailun Pietarin ja Venä-
28834: jän markkinoilla mahdolliseksi, puhumattakaan siitä,
28835: että lyhentynyt matka edistää tavarain pikaisempaa pe-
28836: rille toimittamista ja näin ollen tuntuvasti laajentaa vienti-
28837: mahdollisuuksia.
28838:      Maamme vientitavaroista on paperiteollisuuden tuot-
28839: teilla hyvin huomattava sija. Ehdotteleroamme uust
28840:                     XI, 4. -   Linna y. m.
28841: 
28842: 
28843: rata tulisi itäänpäin välittämään maamme huomatuim-
28844: pain paperi- ja puuhiomotehtaitten tuotteet. Näistä
28845: mainittakoon Tampereen, Nokian, Kyröskosken, Mäntän
28846: ja Valkeakosken tehtaat. Sen lisäksi on Tampereelle
28847: paraillaan rakenteilla suuri suUiittitehdas ja uutta, suurta
28848: paperitehdasta siellä paraillaan suunnitellaan. Uusia
28849: tämän laatuisia tehtaita tulee epäilemättä myöskin syn-
28850: tymään radan läheisyydessä oleviin koskiin, jotka nyt
28851: ovat joko varsin vapaina tai käyttävät pienempiä teolli-
28852: suuslaitoksia, sillä raaka-aineita tälle teollisuudelle tulee
28853: alueella riittämään pitkiksi ajoiksi. Kauttakulkuliiken-
28854: teelle tulee runsas tulolähde muodostumaan myöskin siitä
28855: elintarpeitten ja heinien viennistä, jota länsi- ja pohjois-
28856: Suomesta jo nyt itä-Suomeen ja Venäjälle harjoitetaan
28857: ja joka siten yhä lisääntyisi ja vilkastuisi. Itsestään on
28858: selvää, että länsi- ja pohjois-Suomeen idästä päin tapah-
28859: tuva tuonti tulisi uutta rataa myöden kulkemaan. Kaut-
28860: takulkuliikenne onkin tulo- ja menoarviossa laskettu
28861: 7 ,soo,ooo tonnikilometriksi.
28862:      Mutta ei ainoastaan kauttakulkuliikenteelle ole rata
28863: tärkeä. Yhtä suuri merkitys sillä on paikallisliikenteelle
28864:  ja yksinään jo sekin liikenne tulisi tekemään radan kyke-
28865: neväksi kilpailemaan useimpain vanhempien ratojemme
28866: kanssa. Siitä on todisteena se, että ensinnäkin asukas-
28867:  luku tekee 459 henkeä ratakilometriä kohden, siis määrä,
28868:  joka on sama kuin maamme tiheimmin asutuilla seuduilla.
28869: Edellä on jo mainittu, että rata tulisi kulkemaan koko
28870:  matkan viljeltyjen, vauraassa taloudellisessa asemassa
28871:  olevien seutujen halki, joten tavaraliikenne pakostakin
28872:  muodostuisi vilkkaaksi lisäten radan kannattavaisuutta.
28873:  Niinpä maamme pellavan viljelysalue on kokonaan tä-
28874:  män radan liikepiirissä ja sen sijan, että kaikki tuotteet
28875:  nyt täytyy hevosella kuljettaa 70 a 8o kilometriä, ne voi-
28876:  taisiin kussakin kunnassa saada~rautatiellä heti, joka seikka
28877:  epäilemättä suuresti edistäisi "tämän tärkeän teollisuus-
28878:  kasvin viljelemistä.
28879:                  XI, 4. -   Uusia rautateitä.
28880: 
28881: 
28882:     Vielä on radan läheisyydessä useita suurempia ja pie-
28883: nempiä tehtaita, joiden valmistusmäärä jo nyt nousee
28884: melkoisiin summiin ja jotka epäilemättä tulisivat liiket-
28885: tään laajentamaan samalla kun uusia sellaisia peruste-
28886: taan, kunhan liikeneuvot saadaan näitä laitoksia tyydyt-
28887: tävälle kannalle. Paikallisliikenne onkin, käyttämällä
28888: samoja laskuperusteita kun vanhoillakin radoilla, arvioitu
28889: g,818,ooo tonnikilometriksi. Tämä laskelma on siksi
28890: varovaisesti tehty, että se varmasti tulee jo heti alussa
28891: nousemaan paljoa korkeampaan summaan. Matkusta-
28892: jaliikenne taasen on arvioitu 16,6o7,ooo henkilökilomet-
28893: riksi.
28894:      Radan aikaansaamiseksi ovat asianomaiset kunnat ja
28895: Tampereen sekä Lahden kaupungit tehneet melkoisia
28896: uhrauksia. Niinpä kustansivat ne koneellisen ja talou-
28897: dellisen tutkimuksen v. 1909 ja tuli se maksamaan 17,000
28898: markkaa. Kun radan rakentaminen kumminkin viiväs-
28899: tyi ja taloudelliset olosuhteet olivat siitä lähtien melkoi-
28900: sesti muuttuneet, tehtiin kuntien toimesta uusi kustan-
28901: nusarvio viime vuonna. Sen laati ratainsinööri 0. Sund-
28902: berg ja päättyy n,ooo,ooo Smk:n suuruiseen summaan.
28903: Huolimatta siitä että kustannusarvio on pikemmin liian
28904: korkea kuin alhainen, osoittavat laskelmat kumminkin,
28905: että rata tuottaisi jo alussa korkoa 3,12 % pääomalle,
28906: siis suuremman määrän kuin useat vilkasliikenteisistä-
28907: kään vanhoista radoistamme.
28908:      Vielä edullisemmaksi muuttuu asia niiden uhrausten
28909: vuoksi, joita kunnat ja yksityiset ovat sitoutuneet teke-
28910:  mään radan rakentamiseksi. Niinpä on Kangasalan kunta
28911: sitoutunut suorittamaan 15,000 mk; Hollolan kunta 1o,ooo
28912:  mk; Lammin kunta 1o,ooo mk, 1,000 päivätyötä ja kulta-
28913:  kin kiinteistöäyriltä 1 ratapölkyn; Kosken kunta mel-
28914:  kein kaiken tarvittavan maan ilmaiseksi ja lisäksi 1,225
28915:  ratapölkkyä, 500 syltää hirttä ja 240 päivätyötä; Saha-
28916:  lahden~kunta 100 mk manttaalilta ja 1 mk jokaiselta ei-
28917:  kiinteistöäyriltä. Tampereen ja Lahden kaupungit ei-
28918:                      XI, 4. -   Linna y. m.                877
28919: 
28920: vät vielä ehtineet määrätä avustuksensa suuruutta. Ei-
28921: vät myöskään ne kunnat, jotka jo avustusta myönsivät,
28922: vielä ehtineet sopia maanomistajain kanssa maan ilmai-
28923: seksi saannista, mutta mikäli tiedetään, tultanee suurin
28924: osa rataa varten tarvittavasta maasta saamaan joko koko-
28925: naan ilmaiseksi tai perin pienellä lunastusmaksulla. Kun
28926: rataa varten tarvittavan maan pakkolunastussumma
28927: päättyy Smk. r,o65,g8o ja tämä summa suureksi osaksi
28928: lahjoitetaan valtiolle, huomaa selvään, miten suuriin
28929: uhrauksiin asianomaiset ovat valmiit saadakseen radan,
28930: joka on heille elinehto. Mutta se myöskin mielestämme
28931: jossain määrin velvoittaa eduskuntaa suomaan anojille,
28932: mitä he pyytävät, koska he itsekin ovat valmiit suuriin-
28933: kin uhrauksiin, eikä ainoastaan valmista pyytämään.
28934:     Melkein ainoana väitteenä uutta rataa vastaan on
28935: esitetty, että se liian lähellä yhdensuuntaisesti tulisi kulke-
28936: maan nykyisen Tampere-Riihimäki-Lahden radan
28937: kanssa. Nyt on kumminkin huomattava, että liikenne
28938: sanotulla rataosalla on vuosi vuodelta vilkastunut, joten
28939: nykyisin on jo ollut pakko rakentaa kaksoisraide rata-
28940: osalle Lahti-Riihimäki, eikä ole muuta kuin hetken ky-
28941: symys milloin raidetta on jatkettava Tampereelle. Täl-
28942: löin on mielestämme paljo luonnollisempaa, samalla kun
28943: se varmasti on taloudellisesti edullisempaa, rakentaa koko-
28944: naan uusi rautatie, joka, samalla kun se täyttää erään
28945: maamme viljavimman seudun kulkuneuvojen tarpeen,
28946: samalla on koko länsi- ja pohjois-Suomen liikenteelle ar-
28947: vaamattoman tärkeä ja uusia vientimahdollisuuksia au-
28948: kaiseva.
28949:     Tämän nojalla rohkenemme pyytää eduskuntaa ano·
28950: maan,
28951: 
28952:              että ennenkuin kaksoisraidetta Riihimäeltä
28953:          Tampereelle iatketaan, uusi taloudellinen tutki-
28954:          mus ennen tutkitulla yhdysradalla toimitettai-
28955:          siin, ja
28956:              XI, 4. -   Uusia rautateitä.
28957:                                 '
28958:          että eduskunnalle heti sen jälkeen annettai-
28959:      siin hallituksen esitys normaaliraiteisen rauta-
28960:      tien rakentamisesta Kangasalta Lahteen.
28961: 
28962: Helsinki, helmikuun 17 p:nä 1914.
28963: 
28964:   K. E. Linna.               Kyösti Kanniainen.
28965:   M. Latva.                  Penna Paunu.
28966:   Emil Wiljanen.             Anton Huotari.
28967:   Anni Huotari.              Otto Marttila.
28968:   Akseli Nikula.             Rudolf Holsti.
28969:   F. 0. Lilius.              E. S. Yrjö-Koskinen.
28970:   Martti Kykkling.           Antti Tulenheimo.
28971:                                                         879
28972: XI, 5. ~ Anom. ehd. N:o 106.
28973: 
28974: 
28975: 
28976: 
28977:         Yrjö-Koskinen, E. S. ja Tulenheimo, Antti:
28978:             Rautatien rakentamisesta V ilppulan asemalta
28979:             Päifänteen rannalle.
28980: 
28981: 
28982:            S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
28983: 
28984:    Viitaten rgro v:n valtiopäiville annetun anomusehdo-
28985: tuksen n:o 19 perusteluihin ehdotamme kunnioittavim-
28986: min eduskunnan anottavaksi,
28987: 
28988:             että hallituksen toimesta koneellinen fa talou-
28989:         dellinen tutkimus toimitettaisiin rautatielinfalla,
28990:         foka V ilppulan aseman kohdalla yhdistäisi Poh-
28991:         janmaan radan Päifänteeseen.
28992: 
28993:    Helsingissä helmikuun 16 p:nä 1914.
28994: 
28995:      E. S. Yrjö-Koskinen.       Antti Tulenheimo.
28996: 88o
28997: 
28998: XI, 6. -   Anom. ehd. N:o 108.
28999: 
29000: 
29001: 
29002: 
29003:            Kykkling, Martti. y. m.:    Tutkimuksen toimeen-
29004:               panemisesta rannikkoradan rakentamista var-
29005:               ten Helsingistä Viipuriin.
29006: 
29007: 
29008:              S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
29009: 
29010:     Viitaten Eduskunnalle vuoden 1912 valtiopäivillä teh-
29011: tyyn anomusehdotukseen n:o 84 (Liitteet VII, siv. 25)
29012: saamme anomuksemme entistään suuremmalla syyllä esille
29013: tuoda, koskakansainvälistä liikettä on molemmanpuolisissa
29014: naapurimaissamme suurella kiireellä; ryhdytty ajamaan ja
29015: juuri Suomen kautta ja katsoen siihen tosiseikkaan, että
29016: matka Turusta-Viipuriin tulisi kaikkein lyhyimmäksi
29017: juuri Helsingin kautta kulkevaa rannikkorataa ja kun
29018: epäilemättä tuon kansainvälisen liikkeen kautta tulisi
29019: rautatiemme suuresti hyötymään, niin ei olisi enää viivy-
29020: teltävä tässä kyseessä olevan radan tutkimista ja sen jä-
29021: lestä heti siihen tilaisuuden tultua rakentamista.
29022:     Tosi seikka on myöskin, että liike lisääntymistään li-
29023: sääntyy rataosalla Riihimäki-Viipuri, niin että siihen
29024: piankin tarvitsee ryhtyä asettamaan toisia raiteita. Koska
29025: meidän köyhä maamme kuitenkaan ei sietäisi sellaista
29026: menettelytapaa, että alettaisiin yleisemmin kaksirai-
29027: teisia ratoja valmistaa vaikka vielä on kehittyneitä ja vil-
29028: kasliikkeisiäkin seutuja ilman rautateitä, niin olisi, ennen-
29029: kuin tuota kiskottamista aletaan, tutkittava rannikko-
29030: rataa varten seutu Helsinki-Porvoo-Lovisa-Kotka-
29031: Hamina-Viipuri, sillä epäilemättä tämän radan raken-
29032:                    XI, 6. -   Kykkllna y. m.             88r    \
29033: 
29034: 
29035: 
29036: nettua ei pitkiin aikoihin olisi tarvis ajatellakaan kaksois-
29037: raiteita Riihimäen-Viipurin väliselle rataosalle.
29038:     Kunnioittaen eduskunnan anottavaksi ehdotetaan,
29039: 
29040:              että Helsingin fa Viipurin kaupunkien välisen
29041:          rannikkoradan koneellinen fa taloudellinen tutki-
29042:          mus lähimmässä tulevaisuudessa hallituksen puo-
29043:          lelta toimeenpannaan, sekä
29044:               että Eduskunta osoittaa tähän tarkoitukseen·
29045:          tarvittavat varat.
29046: 
29047:    Helsingissä 13 p:nä helmikuuta 1914.
29048: 
29049:      Martti Kykkllng.                  Tekla Hultin.
29050:      E. Sinkko.                        Juho Tullkoura.
29051:      M. Tuomela.                       K. E. Linna.
29052:                           T. Typpö.
29053: 88z
29054: 
29055: XI, 7. -   Anom. ehd. N:o 109.
29056: 
29057: 
29058: 
29059: 
29060:            lsaksson, William, y. m.: Rautatielinjan tutkimi-
29061:               sesta ja rautatien rakentamisesta Riihimäeltä
29062:               Auran asemalle.
29063: 
29064: 
29065:              S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
29066: 
29067:     Jo useita kertoja on anomustietä herätetty eduskun-
29068: nassa kysymys uudesta rautatieyhteydestä Riihimäen
29069: aseman ja Turun kaupungin välillä tarkoituksessa ei ai-
29070: noastaan lyhentää näiden kahden paikkakunnan väliseen
29071: matkaan menevää aikaa, vaan myöskin hankkia niille
29072: väkirikkaille ja viljaville seuduille, joiden kautta tämä
29073: uusi rata tulisi kulkemaan, parannetut kulkuneuvot.
29074:     Sittenkun Turku nyttemmin on kehittynyt tärkeäksi
29075: talvisatamaksi, joka Tukholman kautta on jokapäiväi-
29076: sessä yhteydessä Länsi- ja Keski-Europan kanssa, on
29077: näet tarve mahdollisimman nopean, mukavan ja helpon
29078: kulkuyhteyden saamisesta Pietarin ja Tukholman välille
29079: vuosi vuodelta käynyt yhä huomattavammaksi; ja voi-
29080: tanee tämän tarpeen tyydyttäminen Suomen puolella
29081: Ahvenanmerta sitä vähemmin lykätä määrättömään tule-
29082: vaisuuteen kun Ruotsin kuningaskunnan valtiopäiville
29083: äskettäin on jätetty esitys rautatien rakentamisesta Tuk-
29084: holmasta Kapellskäriin mainitun meren rannalla kansain-
29085: välisen henkilö- ja transitoliikevaatimusten tyydyttämi-
29086: seksi lisättyyn nopeuteen ja hintain helppouteen nähden.
29087:     Päästäkseen selville siitä, että Riihimäeltä jollekin
29088: Turkua lähellä olevalle asemalle joko Turun-Toijalan
29089:                   XI, 7. -   lsaksson y. m.
29090: 
29091: 
29092: tai Turun-Karjan radalla vedetty rata huomattavassa
29093: määrässä edistäisi ylläviitattua tarkoitusta, tarvitsee
29094: vain vilkaista kysymyksessäolevan maamme osan kart-
29095: taan; siihen katsoen, että on vireillä kysymys raiteitten
29096: painon lisäämisestä niinhyvin rataosalla Turku-Toijala
29097: -Riihimäki kuin linjalla Turku-Karja-Helsinki suu-
29098: remman nopeuden aikaansaamiseksi näillä radoilla, pi-
29099: dämme luonnollisena, että Turun-Riihimäen rata, kun
29100: sitä aletaan rakentaa, rakennetaan niin, että sillä voivat
29101: junat kulkea korkeimmalla tässä maassa sallitulla nopeu-
29102: della, jonka ohella aika, joka nyt tarvitaan matkoihin vii-
29103: meksimainittujen kahden paikkakunnan välillä, suhteelli-
29104: sesti yhä vähenisi.
29105:    ~·Aivan varmaa on, että kysymyksessä oleva uusi kulku-
29106: reitti tulisi saamaan osakseen yhä enemmän ja enemmän
29107: kannattavan henkilöliikenteen ja lisääntyvän transito-
29108: tavarain lähettämisen, ennenkaikkea sellaisten, jotka
29109: kuten tuore kala eivät siedä pitkälle venyvää ja kallista
29110: kuletusta. Ei myöskään voi olla kuin yksi mielipide siitä,
29111: että jokainen kansantaloudellisesti merkitsevä tulolähde
29112:  on niin pian kuin mahdollista otettava huomioon ja sitä
29113: kehitettävä. Kuten yllä sivumennen viitattiin, ei, ottaen
29114: huomioon yllämainitut kaksi Turusta lähtevää rautatie-
29115: linjaa, kumminkaan juuri voi tulla kysymykseen asettaa
29116: uuden radan päätepistettä itse Turun kaupunkiin.
29117:     Tämän kohdan määräämisessä on otettava huomioon,
29118: että rata vedetään niin, että se samalla tulee palvelemaan
29119: mahdollisimman suurta paikallisliikennettä, mikäli se
29120: käy päinsä, ilman että rata sen kautta huomattavimmin
29121: pidentyy. Ratainsinöörin K. 0. Rejmanin Turun kau-
29122: punginvaltuuston määräyksestä v. rgr3 toimeenpane-
29123: roan silmämääräisen tutkimuksen perusteella voidaan
29124: jotakin seuraavasta kolmesta vaihtoehtoisesta suunnasta
29125: ajatella uudelle radalle, nim.:
29126: 
29127: 
29128:                                                       XI, 4
29129:                 XI, 7. -   Uusia rautateitä.
29130: 
29131: 
29132:    r) Paimio-Iloniemi-Somero-Riihimäki 132 km,
29133:    2) Paimio-Marttila-Jurvala-Riihimäki 137 km,
29134:    3) Aura-Marttila-Jurvala-Riihimäki 135 km.
29135: 
29136:    Koko matka Turusta Riihimäelle tulisi taasen:
29137: 
29138:    r:n vaihtoehdotuksen mukaan ........                     r6o km,
29139:    2:n         ))          ))  ........                     165 ))
29140:    3:n         »           ))        0   •••   0   ••   0   r6s ))
29141: 
29142:     Vaikkakin siis matka r:n vaihtoehdotuksen mukaan,
29143: jonka kustannukset insinööri Rejmanin likimääräisen, pi-
29144: kaiseen tarkastukseen perustuvan laskelman mukaan
29145: nousisivat Smk. r5,65o,ooo: -, tulisi lyhimmäksi, pitäisi
29146: mielestämme kuitenkin antaa etusija ehdottomasti vaihto-
29147: ehdotukselle 3, koska uusi rata tämän vaihtoehdotuksen
29148: mukaan, jonka on laskettu tulevan maksamaan r6,5oo,ooo
29149: mk, tulisi kulkemaan väkirikkaimpien ja paraiten vil-
29150: jeltyjen seutujen kautta nykyisten Turun ja Riihimäen
29151: välillä kulkevien ratojen välisellä alalla, mikä taaskin
29152: selviää vilkaisulla karttaan, kun sen sijaan rata r:n ja
29153: 2:n vaihtoehdotusten mukaan tulisi kulkemaan asumat-
29154: tomien takamaiden kautta rataosalla Somerolta Pai-
29155: mioon. Huolimatta 3:n vaihtoehdotuksen mukaan ra-
29156: kennettavalle radalle likimääräisesti lasketuista kor-
29157: keammista perustamiskustannuksista tultanee kummin-
29158: kin siihen lopputulokseen, että rata viimeksimainitun
29159: vaihtoehdotuksen mukaan tulisi kannattavimmaksi, erit-
29160: täinkin kun voidaan olettaa, että sitä poikkeamaHa
29161: insinööri Rejmanin sille ehdottamasta suunnasta, voi-
29162: daan muutamia kilometrejä lyhentää ja muutenkin ve-
29163: tää se niin, että kaksi siltaa Paimion joen yli käy tar-
29164: peettomaksi. Tiedämme kyllä, että insinööri Rejman jo
29165: vuonna rgn on silmämääräisesti tutkinut myös kaksi
29166:  vaihtoehtoista suuntaa Riihimäen ja Salon välillä, mutta
29167:  ottaen huomioon, että radan pituus Riihimäen ja Turun
29168:                     XI, 7. -   ls•ksson y. m.              sss
29169: välillä Salon kautta nousisi 171 a 174 km., ei mielestämme
29170: näitä vaihtoehtoja juuri voi ottaa vakavasti harkitta-
29171: vaksi kun on kysymyksessä rata, jonka pääasiallisena
29172: tarkotuksena on palvella kansainvälistä liikennettä, kun
29173: on muistettava, että insmoon Rejmanin Smk:aan
29174: 1J,OOO,OOO: - a Smk:aan 14.740,000: - päättyvät kus-
29175: tannuslaskelmat huomattavasti kohoavat, syystä että on
29176: välttämätöntä uudelleen rakentaa Turun ja Salon vä-
29177: linen rataosa koko pituudeltaan.
29178:     Edellä esitetyn perusteella rohkenemme eduskunnalle
29179: kunnioittaen ehdottaa alamaisen anomuksen tekemistä
29180: siitä,
29181:               että hallituksen toimesta ensi tilaisuudessa toi-
29182:           mitettaisiin valtion kustannuksella taloudellinen
29183:           ja koneellinen tutkimus normaaliraiteista rauta-
29184:           tietä varten, mikä suurinta maassamme myönnet-
29185:           tyä kulkunopeutta käyttäen tulisi Hausjärven,
29186:           Lopen, Tammelan, Someron, Kosken, Marttilan,
29187:           Tarvasjoen ja Pöytyän kuntien kautta yhdistä-
29188:           mään Riihimäen ja Auran rautatieasemat toi-
29189:           siinsa; ja
29190:               että Hänen Keisarillinen Majesteettinsa, sit-
29191:           tenkuin tutkimus on toimitettu, antaisi eduskun-
29192:           nalle armollisen esityksen mainitun radan ra-
29193:           kentamisesta.
29194: 
29195:    Helsingissä, helmikuun 16 p:nä 1914.
29196: 
29197: 
29198:            T i 11 F i n 1 a n d s L a n d t d a g.
29199: 
29200:     Redan särskilda gånger har fråga i petitionsväg vid
29201: landtdagen väckts om åstadkommande af ny järnvägs-
29202: förbindelse mellan Riihimäki station och Åbo stad i syfte
29203: icke allenast att förkorta den tid, som för närvarande ta-
29204: ges i anspråk för färder emellan dessa tvenne orter, utan
29205: 886              XI, 7. -   Uusia rautateitä.
29206: 
29207: 
29208: ock att förskaffa de folkrika och bördiga trakter, som kom-
29209: me att genomskäras af den nya banan, förbättrade kom-
29210: munikationet.
29211:      Sedan Åbo numera utvecklats till en viktig vinter-
29212: hamn, som eger via Stockholm daglig förbindelse med vä-
29213: stra och mellersta Europa, har nämligen behofvet af en
29214: möjligast snabb, bekväm och billig kommunikationsled
29215: mellan St. Petersburg och Stockholm år för år gjort sig
29216: allt mera märkbart; och torde detta behofs tillgodoseende
29217: så mycket mindre kunna å den finska sidan af Ålands haf
29218: uppskjutas till en obestämd framtid som till konungari-
29219: ket Sveriges riksdag nyligen inlämnats motion om byggande
29220: af järnväg från Stockholm till Kapellskär invid nämnda
29221: haf för tillmötesgående af den internationella person- och
29222: transitotrafikens kraf å ökad snabbhet och prisbillighet.
29223:      Till konstaterande däraf att en järnväg, dragen från
29224: Riihimäki till någon nära Åbo belägen station antingen å
29225: Åbo-Toijala eller å Åbo-Karis-banan, skulle i mycket
29226: afsevärd grad befrämja nyssantydda syftemål, är en enda
29227: blick å kartan öfver nu ifrågakomna del af landet fullt
29228: tillräcklig; och med hä.nsyn därtill, att fråga är å bane om
29229: ökande af skenvikten såväl å bansträckan Åbo-Toijala-
29230: Riihimäki som å linjen Åbo-Karis-Helsingfors i och
29231: för möjliggörande af större farhastighet å dessa banor,
29232: taga vi för gifvet, att Åbo-Riihimäki banan, då den-
29233: samma komme till utförande, varder så byggd, att tågen
29234: därå kunna färdas med den här i landet tillåtna högsta
29235: farhastigheten, hvadan den tid, som nu är erforderlig
29236: för hvarje resa mellan nästnämnda två orter, ytterligare
29237: komme att proportionsvis minskas.
29238:      Att omordade nya kommunikationsled sålunda komme
29239: att genom landet draga en allt mer och mer lönande per-
29240: sontrafik och ökad befordran af transitovaror och främst
29241: bland dem sådana, som i likhet med färsk fisk icke tåla en
29242: långsam och dyr transport, står utom allt tvifvel, liksom
29243: ju heller ej mer än en mening kan råda därom, att hvarje
29244:                     XI, 7. -   lsaksson y. m.            BBr
29245:   inkomstkälla af nationalekonomisk betydelse bör snarast
29246:   möjligt tillvaratagas och utvecklas. Såsom redan ofvan i
29247:   förbigående antydts, kan det emellertid ej gärna med hän-
29248:   syn till förefintligheten af förenämnda två från Åbo ut-
29249:   gående järnvägslinjer ifrågakomma att förlägga den nya
29250: · banans ena slutpunkt till själfva staden Åbo.
29251:        Vid bestämmandet af denna punkt bör afseende fä-
29252:   stas därvid, att banan varder så dragen, att densamma
29253:   tillika kommer att betjäna den möjligast största lokal-
29254:   trafik, såvidt sådant kan ske, utan att banans längd däri-
29255:   genom afsevärdt ökas. Enligt okulär af baningeniören
29256:   K. 0. Rejman på uppdrag af stadsfullmäktige i Åbo un-
29257:   der år 1913 verkställd besiktning kunde någon af följande
29258:   tre alternativa sträckningar tänkas för den nya banan,
29259:   nämligen:
29260: 
29261:     1) Pemar-Iloniemi-Somero-Riihimäki om 132 km,
29262:     2) Pemar--8t. Mårtens-Åvik-Riihimäki om 137 km,
29263:     3) Aura-St. Mårtens-Åvik-Riihimäki om 135 km.
29264: 
29265:     Hela afståndet emellan Åbo och Riihimäki blefve
29266:  åter enligt:
29267: 
29268:     Alternativ 1                                  160 km,
29269:         >>      2                                 165 >>
29270:         >>      3 ....................... .       r6s ~
29271: 
29272:     Ehuruväl afståndet således enligt alternativ I, somenligt
29273:  ingeniören Rejmans approximativa, på en flyktig besikt-
29274:  ning grundade beräkning komme att draga en kostnad af
29275:  Fmk., 15,65o,ooo: - , blefve kortast, måste dock enligt vår
29276:  tanke företräde otvifvelaktigt gifvas åt alternativ 3, emedan
29277:  den nya banan enligt detta alternativ, som beräknats med~
29278:  föra en totalutgift af Fmk. r6,soo,ooo, komme att genom-
29279:  löpa de folkrikaste och bäst odlade trakterna af det om-
29280:  råde, som faller inom de nu existerande linjePna mellan
29281: 888              XI, 7, -   Uusia rautateltli.
29282: 
29283: 
29284: Åbo och Riihimäki, på sätt återigen utrönas kan genom
29285: en enda blick å kartan, medan banan enligt såväl alternativ
29286: 1 som 2 blefve dragen genom obebyggda utmarker å sträc-
29287: kan mellan Somero och Pemar. Oafsedt den approximativt
29288: beräknade högre anläggningskostnaden för en bana enligt
29289: alternativ 3 torde man förty vara berättigad till den slut-
29290: sats, att banan enligt sistnämnda alternativ blefve mest
29291: rentabel, helst antagas kan, att densamma i afvikelse
29292: från dess af ingeniören Rejman föreslagna sträckning kunde
29293: med några kilometer förkortas och för öfrigt så dragas,
29294: att tvenne broar öfver Pemar å bortfölle. Väl hafva vi
29295: oss bekant, att ingeniören Rejman redan år 19II okulärt
29296: besiktigat äfven tvenne alternativa sträckningar mellan
29297: Riihimäki och Salo, men i betraktande däraf att banans
29298: längd emellan Riihimäki och Åbo via Salo komme att
29299: uppgå till 171 a 174 km., synes OSS dessa alternativ så
29300: mycket mindre kunna tagas under allvarligt öfvervägande
29301: i fråga om en bana, hvilken har tili hufvudsakligt ända-
29302: mål att betjäna den internationella trafiken, som ihågkom-
29303: mas måste, att ingeniören Rejmans å Fmk. 13,ooo,ooo: -
29304: a Fmk. 14,74o,ooo:- slutande kostnadsberäkningar an-
29305: senligt komme att ökas i följd af nödvändigheten att
29306: ombygga den nuvarande bansträckan mellan Åbo och
29307: Salo i hela dess längd.
29308:     På grund af hvad ofvan anförts våga vi hos landtdagen
29309: vördsamt föreslå en underdånig petition därom,
29310: 
29311:              att ekonom·isk och instrumental undersökning
29312:          genom regeringens försorg måtte på statsverkets
29313:          bekostnad verkställas rörande en normalspår{g
29314:          järnväg, hvilken, under anlitande af den största i
29315:          vårt land tillåtna farhastighet och dragen genom
29316:          Hausjärvi, Loppis, Tammela, Somero, Koskis,
29317:          St. Mårtens, Tarvasjoki och Pöytis kommuner,
29318:          komme att med hvarandra sammanbinda Riihi-
29319:          tnäki och Aura stationer; och
29320:               XI, 7, -   lsakason y. m.
29321: 
29322: 
29323:         att Hans Keiserliga Maiestät, efter det under-
29324:      sökningen utförts, täcktes tilt landtdagen aflåta
29325:      nådig proposition om sagda banas byggande.
29326: 
29327: Helsingfors, den 16 februari 1914.
29328: 
29329: 
29330:  William lsaksson.             John Hedberg.
29331:  Alfred Retulainen.            J. Kaskinen.
29332:  Heikki Ritavuori.             Kyösti Kanniainen.
29333:  Rudolf Holsti.                G. A. Bredenberg.
29334:  Akseli Nikula.                Ludvig Lindström.
29335: 8go
29336: 
29337: XI, s. -   Anom. ehd. N:o uo.
29338: 
29339: 
29340: 
29341: 
29342:            Kilpeläinen, E., y. m.: Rautatielinjan tutkimi-
29343:               sesta linfalla Salo-Riihimäki.
29344: 
29345: 
29346:              S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
29347: 
29348:     Senjälkeen kun jokapäiväinen laivaliikeyhteys on ai-
29349: kaansaatu Turun ja Tukholman kaupunkien välille, ja
29350: syytä sentähden on toivoa että läpikulkuliike idän ja län-
29351: nen välillä, enemmän kuin tähän asti on ollut asianlaita,
29352: tulee käyttämään tätä tietä, on myöskin kysymys lyhim-
29353: män, mukavimman ja huokeimman rautatieyhteyden
29354: aikaansaamisesta Turun ja Pietarin kaupunkien välille
29355: käynyt polttavaksi. Asiaa ymmärtävissä piireissä ei sen-
29356: tähden olekaan olemassa muuta kuin yksi mielipide siitä
29357: että Turun kaupunki on mahdollisimman pian sopivalla
29358: tavalla yhdistettävä rautatiellä Riihimäen asemaan, josta
29359: jo valmis rautatie johtaa Pietariin. Eri mieltä on olemassa
29360: ainoastaan siitä, mitä kautta mainittu yhdistämisrata olisi
29361: kulkeva.
29362:     Kun valtiopäivillä vuonna 1904 ja 1907 tehtiin anomus-
29363: ehdotuksia Turun ja Riihimäen yhdistämisestä suoralla
29364: rautatielinjalla, ajateltiin radan lähtöpisteeksi Turkua tahi
29365: jotakin asemaa s~n lähimmässä naapuruudessa. Tällaista
29366: yhdistämistä vastaan voi kuitenkin syyllä tehdä sen muis-
29367: tutuksen, että siten melko osa radasta tulisi kulkemaan -
29368: halkaisten Turun-Toijalan ja Turun-Karjan ratojen
29369: muodostaman terävän kulman- niin lähellä jompaakum-
29370: paa tahi kumpaakin mainittua rataa, että liikenteen li-
29371:                   XI, a. -   Kllpelllnen y. m.            891
29372: 
29373: säystä tältä osalta täytyisi pitää perin vähäisenä. Tämä
29374: muistutus on helposti vältettävissä, jos radan päätepisteeksi
29375: ei valita Turkua tahi jotain muuta sen lähellä olevaa paik-
29376: kaa, vaan Salon kauppala. Rautatie Salosta Riihimäelle
29377: tulisikin, samalla kun se kulkisi pitkien matkojen päässä
29378: Turun-Toijalan ja Turun-Karjan radoista, halkaisten
29379: näiden ratojen välisen alueen kutakuinkin keskeltä, kul-
29380: kemaan taajasti asuttujen, hyvin viljeltyjen ja teollisuu-
29381: delle erittäin otollisten seutujen halki. Aivan varmaan
29382: tulisi se, samalla kun se runsaan paikallisliikenteen avulla
29383: hyödyttäisi edistyskelpoisia ja mahdollisia seutuja maas-
29384: tamme, tuomaan runsasta tavaraliikenteen, varsinkin puu-
29385: tavaraliikenteen, lisäystä jo oleville rautateille, jå on siis
29386: kaikin puolin täyttä huomiota ansaitseva ratasuuntaeh-
29387: dotus.
29388:     Ratainsinööri K. 0. Rejmanin tällä rautatielinjalla
29389: vuonna 19II toimittaman silmämääräisen tutkimuksen
29390: mukaan tulisi rautatie Salosta Riihimäelle, mennen Uske-
29391: lan joen itärantaa, kulkemaan Uskelan, Perttelin, Kii-
29392: kalan, Somerniemen, Kärkölän ja Lopen pitäjien kautta.
29393: Sen pituus tulisi olemaan II5 kilometriä ja rakennus-
29394: kustannukset, tutkimuksen jälkeen tarpeellisiksi havait-
29395: tuine lisäkustannuksineen, arvion mukaan yhteensä noin
29396: 13 milj. markkaa.
29397:     Vertauksen vuoksi mainittakoon että nyt puheenalai-
29398: sen kysymyksen ratkaisemiseksi rakennettavaksi ehdote-
29399: tut rautatielinjat Riihimäki-Paimio ja Riihimäki-Aura
29400: tulisivat olemaan edellinen 132 ja jälkimäinen 135 kilo-
29401: metriä pitkät sekä maksamaan arvion mukaan edellinen
29402: 15,6 milj. ja jälkimäinen 16,5 miljoonaa markkaa.
29403:     Kun otetaan huomioon että matka Salon kautta Riihi-
29404: mäeltä Turkuun ei tulisi olemaan kuin II kilometriä
29405: pitempi kuin Paimion kautta ja 6 kilometriä pitempi kuin
29406: Auran kautta, mutta rakennuskustannukset Paimion
29407: kautta noin 2,5 milj. ja Auran kautta noin 3,6 milj. suu-
29408: remmat kuin Salon kautta, niin huomataan että rautatien
29409: 8g2                XI, s. -   Uusla'"rautateltli.
29410: 
29411: 
29412: rakentaminen Salosta Riihimäelle osoittaa siksi suurta
29413: taloudellista säästöä, ettei sitä aivan vähäisten matka-
29414: eroavaisuuksien takia nopeakulkuisessa liikenteessä voida
29415: mitättömänä pitää eikä merkityksettömänä sivuuttaa.
29416:     Todistuksena siitä että asiaa ymmärtävissä piireissä
29417: ollaan täysin selvillä siitä, että maamme edun mukaista
29418: on saada aikaan parannettu liikeyhteys Turun ja Pietarin
29419: kaupunkien välillä, tahdomme mainita että on vireillä
29420: ehdotus Turun-Karjan-Helsingin sekä Turun-Toija-
29421: lan-Riihimäen linjain uudestaan kiskoittamiseksi 40 kg.
29422: kiskoilla ja radan vahvistamiseksiraskaampiaja nopeam-
29423: pia junia varten.
29424:     Tällåinen uudistus, johon on aikomus piakkoin ryhtyä,
29425: on laskettu maksavan, jos mainituilla radoilla nykyään
29426: olevia kiskoja voidaan käyttää muihin ratarakennuksiin
29427: 12,000 mk. kilometriltä, ja ellei vanhoja kiskoja voida
29428: käyttää 30 a 36,ooo mk. kilometriltä. Kun Turun-Toi-
29429: jalan-Riihimäen radan pituus on 204 km., tulisi uudistus
29430: ainoastaan tällä radalla maksamaan edellisessä tapauk-
29431: sessa noin 2 1/ 2 milj. markkaa ja jälkimäisessä tapauksessa
29432: 6,1 a 7,3 miljoonaa markkaa. Tällainen uudistusmaksu
29433: käy tarpeettomaksi, jos suoranaisella linjalla yhdistetään
29434: Turku-Karja rata Riihimäkeen.
29435:     Huomioon ottaen tässä edellä kerrotut tosiseikat teh-
29436: tiinkin 1912 vuoden valtiopäivillä muun!muassa anomus
29437: siitä, että rautatielinja Salosta Riihimäelle tutkittaisiin
29438: taloudellisesti ja koneellisesti valtion kustannuksella, ja
29439: ehdottikin asianomainen rautatievaliokunta mietinnös-
29440: sään n:o 3 eduskunnalle että mainitulla radalla toimitet-
29441: taisiin taloudellinen ja, jos tarve vaatii, koneellinen tutki-
29442: mus. Valtiopäiväin päättymisen takia eiltätä rautatie-
29443: asiaa kuitenkaan ehditty valtiopäivillä käsitellä, joten se
29444: sillä kertaa raukesi.
29445:      Kun mielestämme mainitun radan rakentaminen kui-
29446: tenkin on maallemme ja siitä hyötyä saavalle paikkakun-
29447: nalle erittäin tärkeä, eikä ratalinjaa toistaiseksi ole tutkittu
29448:                   XI, 8. -    KllpeUIInen y. m.
29449: 
29450: 
29451: muuta kuin silmämääräisesti, niin rohkenemme eduskun-
29452: nalle kunnioittaen ehdottaa, että eduskunta alamaisesti
29453: anoisi,
29454:             että ensi tilassa koneellisesti ja taloudellisesti
29455:         tutkittaisiin rautatielinja Salo-Riihimäki.
29456: 
29457:    Helsingissä, helmikuun 13 p:nä 1914.
29458: 
29459:       E. Kilpeläinen.                        j. Kaskinen.
29460:                              V. Annala.
29461: XI, 9. -    Anom. ehd. N:o 111.
29462: 
29463: 
29464: 
29465: 
29466:            Rannikko, Juho, y. m.: Rautatielinjan tutkimi-
29467:              sesta Paimion asemalta Riihimäelle ja ar-
29468:              mollisen esityksen antamisesta mainitun radan
29469:              rakentamisesta.
29470: 
29471: 
29472:              S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
29473: 
29474:     Viitaten niihin perusteluihin, jotka on esitetty 1904-
29475: 1905 vuosien valtiopäivillä porvarissäädylle jätetyssä ano-
29476: musehdotuksessa n:o 57 (Porvarissäädyn Pöytäkirjat I, siv.
29477: 378-383) sekä eduskunnalle jätetyissä anomusehdotuk-
29478: sissa valtiopäivillä 1907 n:o 190 (Liitteet VII, siv. 103-
29479: 106) ja valtiopäivillä 1912 n:o 85 (Liitteet VII, siv. 31-
29480: 33) ja viimeksi valtiopäivillä 1913 n:o 72 (Liitteet X, siv.
29481: 823), rohkenemme täten eduskunnalle kunnioittaen ehdot-
29482: taa alamaisen anomuksen tekemistä siitä,
29483: 
29484:                että hallituksen toimesta ensi tilaisuudessa toi-
29485:            mitettaisiin valtion kustannuksella taloudellinen
29486:            ja koneellinen tutkimus normaaliraiteista rauta-
29487:            tietä varten, mikä suurinta Suomessa myönnettyä
29488:            kulkunopeutta käyttäen tulisi Hausjärven, Lopen,
29489:            Tammelan, Someron, Kosken, Marttilan ja Pai-
29490:            mion kuntien kautta yhdistämään Paimion ja Riihi-
29491:            mäen rq,utatieasemat toisiinsa, ja
29492:                 että Hänen Keisarillinen Majesteettinsa, sitten-
29493:            kun tutkimus on toimitettu, antaisi Eduskunnalle
29494:              XI, 9. -    Rannikko y. m.            sgs
29495:      armollisen esityksen mainitun radan rakentami-
29496:      sesta.
29497: 
29498: Helsingissä 16 p:nä helmikuuta 1914.
29499: 
29500: Juho Rannikko.          Osk. Ansh. Sjöstedt-jussila.
29501: K. T. Vänniä.           lida Yrjö-Koskinen.
29502: XI, 10. -'- Anom. ehd. N:o 112.
29503: 
29504: 
29505: 
29506: 
29507:         Walkama, Wäinö, y. m.: Rautatielinjan tutkimi-
29508:             sesta suunnalla J ärvenpää-Mäntsälä-Puk-
29509:             kila--Orimattila-Elimäki-Koria.
29510: 
29511: 
29512:            S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
29513: 
29514:    Viitaten eduskunnalle vuoden 1907 valtiopäivillä teh-
29515: tyyn anomusehdotukseen n:o 132 (Valtiopäivät 1907, I,iit-
29516: teet VII, sivu rro) pyydämme eduskunnan myötävaiku-
29517: tusta anomukseen,
29518: 
29519:             että hallituksen toimesta ja varoilla taloudelli-
29520:         sesti ja koneellisesti tutkittaisiin ratasuunta .färven-
29521:         pään asemalta Mäntsälän, Pukkilan, Orimattilan
29522:         ja Elimäen kuntien kautta Korian asemalle.
29523: 
29524:    Helsingissä 12 p:nä helmikuuta 1914.
29525: 
29526:      Wäinö Walkama.      Pentti Hiidenheimo.
29527:                  Onni Hallsten.
29528: XI, u. -    Pet. försl. N:o 113.
29529:                                                               •
29530: 
29531: 
29532:            Strömberg, Johan: Om verkställande af en färn-
29533:               vägsundersökning å linfen Helsingfors-Borgå
29534:               -Koria.
29535: 
29536: 
29537:             T i 11 F i n 1 a n d s L a n d t d a g.
29538: 
29539:    Detstora behovet af järnvägar till trakter, hvilka ännu
29540: totalt salma dylika, hafva i förening meq vårt lands starkt
29541: begränsade resurser verkat hämmande på förbättringen
29542: af redan existerande förbindelser. Och dock matsvara
29543: dessa icke nutida fordringar på snabbhet och tidsbesparing.
29544:    Af dessa anledningar har tills dato icke häller frågan
29545: om förbättrandet af vår viktigaste förbindelse Helsing-
29546: fors-St. Petersburg kunnat tränga sig fram på dagordnin-
29547: gen, hvilket under andra förhållanden skulle varit helt
29548: naturligt, ty 6ien sträckning som allt ännu användes är
29549: ingalunda den kortaste, ej häller i ekonomiskt hänseende
29550: den fördelaktigaste.
29551:    Frågan om åstadkommandet af snabbare förbindelser
29552: mellan Helsingfors och de västliga samt sydliga delarna å
29553: ena sidan samt Savolaks, Viborg, Petersburg och östra
29554: Finland å andra sidan göra det dock nödvändigt att spörs-
29555: målet därom tages upp, på hvilket för landet fördelakti-
29556: gaste sätt de ökade krafven kunde tillgodoses. Utgår
29557: man endast från hufvudtrafiken, nämligen den mellan
29558: Helsingfors och St. Petersburg, så borde en direkt kustbana
29559: Helsingfors-Viborg få försteget, men såsom här redan an-
29560: tyddes, spela äfven andra rätt viktiga trafikintressen in,
29561: 8g8              XI, u. -   Uusia rautateitä.
29562: 
29563: 
29564: och tala dessa i förening med de hegränsade resurserna för
29565: en annan lösning.
29566:     Med heaktande af frågans mångsidiga heskaffenhet har
29567: från enskildt håll uppställts förslaget om hyggandet af en
29568: ny normalspårig järnväg från Malm station i närheten af
29569: Helsingfors såsom kusthana till Borgå och därifrån i
29570: möjligast rak sträckning fram till Koria station nära
29571: Kouvola.
29572:      Detta projekt synes erhjuda många heaktansvärda för-
29573: delar för staten och för ordnandet af de viktigaste förhin-
29574: delserna i de sydliga delarna af landet.
29575:      Om hanan hyggdes för stor farhastighet, så skulle,
29576: emedan korsningarna i H yvinge och Riihimäki med däraf
29577: följande tidsförluster hortfölle, samt emedan vägen skulle
29578: förkortas med inemot 50 km, resetiden från Helsingfors
29579: till Koria kunna minskas med närmare 2 timmar, hvilket
29580: ensamt för sig utgjorde en afsevärd vinning, desto mera
29581: som däraf hlefve delaktiga icke allenast trafiken från
29582: Petershurg och östra Finland västeritt, utan dessutom hela
29583: Savolaks. Tidsvinsten hlefve rätt hetydande och inhespa-
29584: ringen i fraktkostnader icke mindre. Savolaks och de
29585: viktigaste industriella inrättningarna från Kymmene norrut
29586: komme genom hanan närmare vinterhamn, i synnerhet
29587: om vintertrafik etahlerades på Helsingfors,
29588:      Staten hade all anledning att redan nu taga frågan om
29589: anläggandet af denna nya järnväg under ompröfning, ty
29590: såsom hekant pågår ju för att möta de ökade krafven på
29591: snahhhet ett kostsamt förstärkande af stamhanan. Dessa
29592: dryga kostnader kunde inhesparas på sträckan Riihimäki
29593: -Koria och de därför nödiga penningarna reserveras för
29594: den nya hanan.
29595:     Om så förfares så hlefve det för staten relativt lätt
29596: att rå med den nya anläggningen, desto hällre, som hanan
29597: ensamt för sig hör hlifva ett synnerligen räntahelt företag.
29598: I det föregående har redan påvisats, att den stora genom·
29599: gående trafiken skulle komma att af naturliga skäl hetjäna
29600:                     XI 11. -   Strömbcrc.                8gg
29601: 
29602: sig af den nya hanan och tillföra densamma inkomster.
29603: Men äfven lokaltrafiken hlefve med all sannolikhet hety-
29604: dande. På sträckan fram till Borgå hlefve lokaltrafiken
29605: helt säkert stor, därom vittnar redan den enormt ökade
29606: trafiken på kusthanan, hvilken dock ej har att uppvisa
29607: ett stadssamhälle på flera tusen invånare på 50 kilometers
29608: afstånd från hufvudstaden. Från Borgå framåt komme
29609: hanan återigen att gå genom hördiga, folkrika och utveck-
29610: lingskraftiga landskommuner, hvilkas såväl landtmanna-
29611: som skogsprodukter finge fri marknad såväl åt väster som
29612: öster. Att detta skulle hetyda ett stort uppsving för det
29613: nu tillhakasatta Östra Nyland hehöfver väl knappast vidare
29614: framhållas. Banan skulle häraf få inkomster och det all-
29615: männa framåtskridandet erhålla nya impulser.
29616:      På andra håll planeras nya hanor med tanke på att
29617: underlätta den internationella trafiken. Denna är dock
29618: för oss ännu ny och vi känna ej dess utveckling!:>möjlig-
29619: heter. Det är därför ännu alldeles för tidigt att låta sådana
29620: synpunkter hlifva för oss afgörande, utan måste våra egna
29621: intressen gå främst. Till dessa höra då väl i första rummet
29622: våra förhindelser med hufvudstaden- med hjärtat, hvil-
29623: ket på det mest direkta och ekonomiska sätt hör hringas i
29624: kommunikation med de perifera delarna. En sådan för-
29625: hindelselänk komme hanan Helsingfors-Koria att utgöra.
29626: Men samtidigt skulle genom densamma nog äfven den
29627: internationella trafiken underlättas, ty den afsevärda för-
29628: kortningen i resetid skulle säkert gifva främlingsströmmen
29629:  anledning att uppoffra något af tid för att lära känna lan-
29630:  dets hufvudstad. Resetiden är i öfrigt icke heroende en-
29631:  hart af sträckans längd utan minst lika mycket af tåg-
29632:  komhinationerna. Dessa låta sig alltid lättare anordna
29633:  och hlifva mera räntahla, om trafiken går öfver en större
29634:  ort, där de egna trafikhehofven äro betydande.
29635:      En ytterligare bekvämlighet i förkortad resetid kom-
29636:  me framdeles att erbjudas den internationella trafiken om
29637:  förbindelsen mellan Helsingfors och Åbo finges snabbare.
29638:                                                         XI, 5
29639: goö               XI, 11. -   Uusia rautateitä.
29640: 
29641: 
29642: Detta är en fråga som ensamt för sig fordrar en lösning, ty
29643: öfverallt i världen är förbindelsen mellan ett lands tvänne
29644: största städer den tänkbarast bästa. Redan Helsingfors
29645: stads eget behof af förbättrade kommunikationer med Sve-
29646: rige och kontinenten nödvändiggöra ett upptagande af
29647: äfven detta spörsmål.
29648:    . Utvecklas den internationella trafiken och medgifva
29649: våra tillgångar att för densammas underlättande göra några
29650: direkta uppoffringar, så återstår oss ännu möjligheten att
29651: bygga en kustbana fram till Viborg. I denna komme då
29652: Helsingfors-Koriabanan att till en stor del af sin sträck-
29653: ning ingå såsom en färdig länk, medan den återstående
29654: d'elen alltid hade sitt berättigande såsom lokalbana för
29655: Östra Nyland och såsom en rakare väg till Savolaks.
29656:      Föregående korta antydningar torde till fylles hafva klar-
29657: gjort, att tanken på en normalspårig järnväg för stor far-
29658: hastighet från Helsingfors till Koria i sig innesluter många
29659: beaktansvärda fördelar. Kunna vi alls tänka på att i de
29660: sydliga delarna af landet bygga nya bredspåriga järnvä-
29661: gar, så bör i ingen händelse ett ensidigt lokalt intresse få
29662: blifva det bestämmande, utan frågan bör pröfvas i hela
29663: dess vidd. Alla på saken verkande omständigheter, däri-
29664: bland äfven den internationella trafiken, men främst ba-
29665: nans möjligheter att blifva räntabel och dess betydelse
29666: såsom ekonomisk faktor för landet i dess helhet böra brin-
29667: gas i vågskålen. Tages frågan ur allmän ekonomisk syn-
29668: punkt, bör Helsingfors-Koriabanan vara förtjänt af att
29669: komma under ompröfning.
29670:      Det lokala intresset för denna hana är synnerligen stort,
29671: ech torde staten, därest banans byggande senare skulle
29672: beslutas, kunna räkna med, att inlösen af jord icke mycket
29673: komma att betunga anläggningskostnaderna.
29674:      På grund af hvad jag i det föregående haft äran anföra
29675: vågar jag därför vördsamt föreslå, det ville Landtdagen
29676: till Hans Kejserliga Majestät aflåta en petition om vid-
29677: tagande af åtgärd, ledande därhän,
29678:                 XI, 11. -   Strömberg.              gor
29679: 
29680:          att fullständig ekonomisk och teknisk undersök-
29681:      ning måtte på statsverkets bekostnad föranstaltas
29682:      för en normalspårig färnväg från Helsingfors via
29683:      Borgå till Koria och att denna undersökning måtte
29684:      slutföras, innan vidare utvidgningar af stambanan
29685:      Helsingfors-Viborg verkställas.
29686: 
29687: Helsingfors, den r8 februari 1914.
29688: 
29689:                                 Johan Strömberg.
29690: 902
29691: 
29692: XI, 12. -    Anom. ehd. N:o 114.
29693: 
29694: 
29695: 
29696:             Sjöstedt-Jussila, Osk. Ansh., y. m.; Koneellisen
29697:                ja taloudellisen tutkimuksen toimittamisesta rau-
29698:                tatietä varten Risteen asemalta Loimaan ase-
29699:                malle.
29700: 
29701:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
29702:     Viitaten niihin perusteluihin, jotka ovat esitetyt 1907
29703: vuoden valtiopäiville jätetyssä anomusehdotuksessa ja
29704: jotka sittemmin ovat uusitut 1908 ja 1909 toisille, vuosien
29705: I9II ja 1912 valtiopäiville, sekä viimeksi 1913 vuoden
29706: valtiopäiville jätetyn anomusehdotuksen n:o 77 peruste-
29707: luihin ja jotka löytyvät viimemainittujen valtiopäivien
29708: asiakirjojen Liitteissä X, siv. 829, sekä 1912 vuoden valtio~
29709: päiväin rautatievaliokunnan mietinnön n:o 3 siv. 17,
29710: jossa valiokunta ehdottaa, että taloudellinen ja, jos tarve
29711: vaatii, koneellinen tutkimus toimitettaisiin tällä ratalin-
29712: jalla, mutta joka mietintö, ajan lyhyyden tähden, jäi kui-
29713: tenkin käsittelemättä eduskunnassa, saamme kunnioittaen
29714: ehdottaa anottavaksi,
29715:                  että valtion kustannuksella toimitettaisiin ta-
29716:             loudellinen ja koneellinen t~ttkimus normaalirai-
29717:             teista rautatietä varten, joka Risteen asemalta Porin
29718:             radalta veisi Huittisten-Lauttakylän kautta Loi-
29719:             maan asemalle Turun-Toijalan radalla, sekä
29720:                  että eduskunta sitä varten osottaisi tarvittavat
29721:             varat.
29722:       Helsingissä 16 p:nä helmikuuta 1914.
29723:       Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.        Juho Rannikko.
29724:       K. T. Vänniä.                       M. Latva.
29725:       F. 0. Lilius.                       lsak Saha.
29726:       Reinh. Grönvall.                    Lauri Ingman.
29727: XI, 13. -    Anom. ehd. N:o 115.
29728: 
29729: 
29730: 
29731: 
29732:             Pulkkinen, Salomo, y. m.: Rautatielinjan tutki-
29733:                misesta Nurmeksesta Kuhmoniemen kirkolle.
29734: 
29735: 
29736:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
29737: 
29738:    Viittaamalla niihin perusteluihin, mitkä esitettiin edus-
29739: kunnalle 1912 vuoden valtiopäivillä anomusehdotuksessa
29740: n:o 14 (Valtiopäivät 1912, Liitteet VII, siv. 34-36) ja
29741: anomusehdotukseen n:o 29 1913 vuoden valtiopiiivillä
29742: (Liitteet II, siv. 147) saamme eduskunnan anottavaksi
29743: kunnioittaen ehdottaa,
29744: 
29745:                 että mahdollisimman ensi tilassa ja joka tapauk-
29746:             sessa ennenkuin pohjoisemmasta yhdysradasta Suo-
29747:             men rautateiden välillä päätetään, toimitettaisiin
29748:             taloudellinen fa koneellinen tutkimus rautatielinjaa
29749:             varten Nurmeksesta Kuhmoniemen kirkolle.
29750: 
29751:     Helsingissä 14 p:nä helmikuuta I9I4·
29752: 
29753:       Salomo Pulkkinen.      Oskari Partanen.
29754:                 Pekka Saarelainen.
29755: XI, 14. -    Anom ehd. N~o 116.
29756: 
29757: 
29758: 
29759: 
29760:             Pulkkinen, Salomo, y. m.: Rautatien rakentami-
29761:                sesta Kajaanin kaupungista Ristijärven ja
29762:                Hyrynsalmen kautta Kiantojärvelle Suomus-
29763:                salmella.
29764: 
29765: 
29766:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
29767: 
29768:     Viitaten niihin perusteluihin, mitkä esitettiin edus-
29769: kunnalle rgo8 vuoden valtiopäivillä (Liitteet II, siv. 63-
29770: 64) ja toisilla valtiopäivillä vuonna rgog (Liitteet VII,
29771: siv. 77-78) sekä perusteluihin samasta asiasta rgrr vuo-
29772: den valtiopäivillä (Liitteet II, siv. 7-8), anomusehdotuk-
29773: seen vuoden rgrz valtiopäivillä (Liitteet VII, siv. 37) ja
29774: myöskin anomusehdotukseen vuoden rgr3 valtiopäivillä
29775: (Liitteet X,siv. 803), rohkenemme kunnioittaen ehdottaa
29776: anottavaksi,
29777:               että normaaliraiteinen rautatie rakennettaisiin
29778:           Kajaanin kaupungista Ristijärven ja Hyrynsal-
29779:           men pitäjien kautta Kiantojärvelle Suomussal-
29780:           mella; sekä                           ·
29781:               että eduskunta määräisi tähän tarkoitukseen
29782:           tarvittavat varat.
29783:    Helsingissä, I4 p:nä helmikuuta rgr4.
29784: 
29785:      Salomo Pulkkinen.              Oskari Partanen.
29786:                        K. V. jäykkä.
29787: XI, 15. -    Anom. ehd. N:o 117.
29788: 
29789: 
29790: 
29791: 
29792:             Halonen, Yrjö;    Tutkimuksen toimeenpanemista
29793:               rautateitä varten Rovaniemeltä Lappiin.
29794: 
29795: 
29796:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
29797: 
29798:     Vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä päätti eduskun:ta
29799: anoa taloudellisen ja, mikäli tarvitaan, osittaisen koneel~i­
29800: sen tutkimuksen toimeenpanemista maamme pisimmän
29801: emäradan jatkamista varten Rovaniemeltä Lapinmaahan.
29802:     Tuon päätöksen toteuttamista odottaa eristetyssä ja
29803: monessa suhteessa unhotetussa asemassa oleva Lapin
29804: kansa mitä suurimmalla jännityksellä.
29805:     Tämä niin ajan vaatima kuin luonnollinen toimenpide
29806: on kuitenkin vielä toteuttamatta vaikka jo viidettä vuotta
29807: on kulunut siitä kuin eduskunta asiassa teki päätöksensä.
29808:     Vuosi vuodelta etelä-Lapissa, se on Kittilän, Sodanky-
29809: län ja Muonion kuntain alueella kasvavat ja laajenevat
29810: tukkiliikkeet kruununmetsissä kaipaisivat rautatietä liik-
29811: keen helpottamiseksi. Kuta likemmäs tukkimetsäalueita
29812: rautatie ulottuisi, niin siinä määrässä lisääntyisi metsäin
29813: arvo, joka tuottaisi kruunulle verrattain suurta hyötyä.
29814: Myöskin Inarin kunnan alueella on, kuten tietty, kruunulla
29815: suuret tukkimetsävarastot, joiden kaupaksi käymiseen
29816: nähden rautatie olisi ratkaisevasta merkityksestä.
29817:     Ja vaikkakaan Lapin tunturiseutujen metallipitoi-
29818: suuden tutkiminen ei vielä ole johtanut pysyväisempiin
29819: tuloksiin Lapin malmirikkauksista, kaipaavat nuo suu-
29820: reromoiset tutkimukset jo sellaisenaankin rautatien apua
29821:                  XI, 15. -   Uusia rautateitä.
29822: 
29823: 
29824: siitä johtuvan liikenteen paisumisen tähden, johon myös-
29825: kin kuuluu tarvittavain koneiden ja malminäytteiden kul-
29826: jetus. On kieltämättä koko maamme taloudelle suuresta
29827: merkityksestä ja maamme arvonkin vaatimaa kaikin
29828: tavoin edistää niiden aarteiden ilmi saamista, joita Suo-
29829: men Lappi luultavasti poveensa kätkee.
29830:     Rautatien vaikutus, vedettynä aluksi Lapin maan
29831: eteläosiin, olisi Lapin kihlakunnan talouteen luonnollisesti
29832: suuremmoinen. Elintarpeistaan saavat Lapinmaan asuk-
29833: kaat pitkien kuljetusmatkojen takia maksaa suhteetto-
29834: man suuria hintoja, missä suhteessa rautatien jatkami-
29835: nen Rovaniemeltä ylös Lappiin tuottaisi suuren huojen-
29836: nuksen. Ja vaikkapa oltaisiinkin sitä mieltä, ettei varsi-
29837: naisen maanviljelyksen kannattavaisuudelle siellä ole
29838: edellytyksiä, tulisi kumminkin karjataloudella olemaan
29839: verrattain suuri tulevaisuus, kun vaan kansa saapi edel-
29840: leen aina suuremmassa määrässä kehitystä järkiperäiseen
29841: heinämaiden viljelykseen ja karjanhoitoon. Mutta kaikki
29842: tämä kehitys ei voi päästä eteenpäin niinkauvan kun tar-
29843: peellisia kulkuneuvoja puuttuu.
29844:     Mainitakseni vielä Lapin malmitutkimuksista on mi-
29845: nulle asianomaiselta taholta ilmotettu, että m. m. insi-
29846: nööri Norrman'in valtaukset Kittilän ja Sodankylän raja-
29847: mailla sijaitsevassa Porkosessa, Jänisvaarassa y. m. kä-
29848: sittävät noin 6o km2 • alan ja että nämä vuoret on huo-
29849: mattu sisältävän 49-58 prosenttia rautaa. Samalla
29850: ilmoitetaan, että jos olisi varmuutta siitä että Suomen
29851: valtio rakentaisi rautatien Lappiin, niin kaivostyöt oitis
29852:  alkaisivat.
29853:      Kaiken tämän nojalla ja viittaamalla siihen mitä tä-
29854: män rautatiekysymyksen suhteen on ennen eduskunnalle
29855: esitetty ja koska maamme hallitus ei ole tiettävästi vielä
29856: ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin eduskunnan edellä-
29857: mainitun päätöksen toteuttamiseksi, niin rohkenen kun-
29858: nioittavimmin pyytää eduskuntaa Hänen Keisarilliselta
29859: Majesteetiltaan alamaisesti anomaan,
29860:                  XI, 15. -   Halonen.
29861: 
29862: 
29863:          että taloudellinen fa tarpeen vaatiessa osittai-
29864:      nen koneellinen tutkimus rautatien fatkamista
29865:      varten Rovaniemeltä Lapinmaahan eduskunnan
29866:      ennen tekemän päätöksen mukaan niin pian kuin
29867:      mahdollista toimeenpantaisiin.
29868: 
29869: Helsingissä, helmikuun 13 p:nä 1914.
29870: 
29871: 
29872:                                         Yrjö Halonen.
29873: go8
29874: 
29875: XI, 16. -    Anom. ehd. N:o 118.
29876: 
29877: 
29878: 
29879: 
29880:             Hallsten,   Onni;     Valtionavustuksen myöntä-
29881:                misestä Helsingistä Pusulaan rakennettavaa
29882:                rautatietä varten.
29883: 
29884: 
29885:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
29886: 
29887:     Viitaten edustaja Eero Erkon ja allekirjoittaneen Hall-
29888: stenin rgr2 vuoden valtiopäiville annettuun anomusehdo-
29889: tukseen n:o Bo (Valtiopäivät rgro, Liitteet VII) ja siinä
29890: esitettyihin perusteluihin, rohkenen kunnioittaen ehdottaa
29891: että eduskunta alamaisessa anomuksessa pyytäisi,
29892: 
29893:                 että, jos muodostuu osakeyhtiö, joka ottaa raken-
29894:             taakseen kapearaiteisen rautatien H etsingin kau-
29895:             pungista tahi Sörnäisten satamasta Helsingin ja
29896:             Vihdin pitäjien kautta Pusulan Hyönölän kylään,
29897:             valtio avustaisi tätä yritystä 750,000 markalla.
29898: 
29899:    Helsingissä, helmikuun 13 p:nä 1914.
29900: 
29901:                                          Onni Hallsten.
29902:    Tähän yhtyvät:
29903:       Pentti Hiidenheimo.             Wäinö Walkama.
29904:                                                            909
29905: XI, 17. -    Anom. ehd. N:o 119.
29906: 
29907: 
29908: 
29909: 
29910:             Holsti, Rudolf, y. m.:     Valtioavun fa valtiolai-
29911:                nan myöntämisestä Hämeenlinnan kaupungista
29912:                Päifänteen rantaan mahdollisesti rakennettavaa
29913:                yksityistä rautatietä varten.
29914: 
29915: 
29916:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
29917: 
29918:       Viime aikoina on meilläkin ruvettu yhä enemmän kiin-
29919:  nittämään huomiota kapearaiteisten yksityisrautateiden
29920:  rakentamiseen sellaisiin seutuihin, joihin valtion rautatietä
29921:  ilmeisesti ei läheisessä tulevaisuudessa saada. Kokemus on
29922:  jo todistanut, että keveitä rautateitä voidaan Suomessakin
29923:  rakentaa ja hoitaa sillätavoin, että ne vastaavat kohtuul-
29924:  lisia vaatimuksia niin hyvin kannattavaisuuden kuin pai-
29925:  kallisen liikenteen tyydyttämisen kannalta.
29926:      Erityisiä vaikeuksia liikealojemme kehitykselle mainit-
29927:  tuun suuntaan tuottaa kuitenkin ehkä. useimmissa tapauk-
29928: sissa tarpeellisen liikepääoman hankinta. Tässä yhtey-
29929: dessä ansaitsee huomiota se tosiasia että yksityisradat,
29930: samalla kun ne palvelevat paikallisia liiketarpeita, ovat
29931: suuriarvoisia myöskin valtion rautatietaloudelle, tuntu-
29932: vasti korottaen sen kannattavaisuutta.
29933:      Valtiolla lienee senvuoksi aina syytä pontevasti tukea
29934: yksityisten rautatieyrityksiä sellaisissa tapauksissa, joi-
29935: join rakennettava rata ei kilpaile jonkun valtion rautatien
29936: kanssa, vaan päinvastoin muodostuu sille huomattavaa
29937: lisäliikettä tuottavaksi imuradaksi ja milloin yritykseen on
29938: sijoitettu niin paljon yksityistä pääomaa, että se antaa
29939: tarpeelliset takeet liikkeen asianmukaisesta hoidosta.
29940: 910              XI, 17. -   Uusia rautateitä.
29941: 
29942: 
29943:      Hankkeissa oleva n. k. Keski-Hämeen rautatie, joka
29944: kulkisi H'åmeenlinnan kaupungista Päijänteen länsiran-
29945: taan, näkyy hyvin vastaavan viimeksi mainittuja ehtoja.
29946:     Se laaja alue, jota idässä rajoittaa Päijänne ja lännessä
29947: Riihimäen-Tampereen rautatie, on kulkuneuvojen puo-
29948: lesta varsin huonossa asemassa. Ollen ikivanhaa asutusta
29949: on se kuitenkin verrattain hyvästi viljeltyä ja kansa on
29950: sitkeää maanviljelysväestöä, joka on hartaasti kiintynyt
29951: maamme pääelinkeinoon. Uutisviljelykseen kelpaavaa
29952: maata löytyy runsaasti vielä. Ajanmukaisten kulku-
29953: neuvojen puute vaikuttaa kuitenkin ehkäisevästi niin-
29954: hyvin varsinaiseen maanviljelykseen ja karjanhoitoon
29955: kttin metsätalouteen.
29956:     Paikkakunnanluontaiset apulähteet jäävät siten osaksi
29957: käyttämättä, osaksi merkitystä vaille. Esimerkkinä mai-
29958: nittakoon että pienen puutavaran hinta on siksi alhainen,
29959: että tavallinen metsän vuokra metriseltä halkosyleltä on
29960: ainoastaan 1: 50 a 2 markkaa.
29961:     Isompia koskia ei täällä tavata. Täydellisyyden vuoksi
29962: mainittakoon kuitenkin alueen tärkeimmät kosket, ynnä
29963: niille lasketut hevosvoimat keskiveden aikana:
29964: 
29965: Kukkian ja Vähäroineen välillä:      korkeus         hevosv.
29966:   Vihavuosi ..................... . 1,6 m              149
29967: Lummeneen ja Päijänteen välillä:
29968:   Koski ......................... . 13,8               IIO
29969:                                           "
29970:   Ala-Myllykoski ................. . 8,5 "              6o
29971: Vesijaon ja Päijänteen välillä:
29972:  Kaukelan koski ............... . 6,1                   81
29973:                                           "
29974:  Arrakoski ..................... . 19,8 "              264
29975: 
29976:     Näistä on Arrakoski etäisin, noin 7 km. päässä linjasta.
29977:     Säätyvaltiopäivien aikana tehtiin useita anomuksia
29978: rautatien rakentamisesta valtion varoilla Keski-Hämee-
29979: seen. Niinpä anottiin vuoden 1904 valtiopäivillä kaksikin
29980: linjaa: toinen Orivesi-Järvelä, toinen Kangasala-Lahti.
29981:                      XI, 17. Holsti y. m.              9II
29982: 
29983: Molemmat tarkoittivat m. m. matkan lyhentämistä Poh-
29984: jois- ja Itä-Suomen välillä.
29985:     Aivan toisenlaiseksi muuttuu Keski-Hämeen rautatie-
29986: kysymys, jos ajatellaan suuntaa, josta syntyisi valtion
29987: emäradalle imurata. Koska seudulla ei ole erityisiä edel-
29988: lytyksiä suurteollisuuden harjoittamista varten, lienee
29989: sitäpaitsi varmaa, että uusi rata kapearaiteisenakin kyke-
29990: nee pitkiksi ajoiksi tyydyttämään paikkakunnan kohtuul-
29991: liset vaatimukset liikenteen suhteen.
29992:     Edellä mainittuja näkökohtia huomioon ottamalla
29993: on Hämeenlinnan kaupungin alotteesta ryhdytty toimen-
29994: piteisiin kapearaiteisen rautatien rakentamiseksi Keski-
29995: Hämeeseen ja on sitä varten kesällä I9II toimeenpantu
29996: koneellinen tutkimus ja laadittu kustannusarvio. Rata
29997: on suunniteltu kulkemaan Hämeenlinnan kaupungista
29998: ensin koillista kohden Hauhon kirkolle, jatkuu tästä poh-
29999: joiseen Luopioisten pitäjään Kukkiajärven länsirannalle,
30000: kääntyy sitten itäänpäin kierrettyään Haltian selän ja
30001: kulkee Vehka- ja Vesijako järvien välitse Padasjoen pitäjän
30002: Taritun kylään, josta se jatkuu Päijänteen rannalle Pa-
30003: dasjoen ja Kuhmoisten pitäjien rajalla olevaan Näpin
30004: lahteen. Linjan koko pituus on 9I km. Raide leveys on
30005: suunniteltu 75 sentimetriksi ja kustannusarvio nousee
30006: tasaluvuin 3,640,000 markkaan, tehden 40,000 mk. rata-
30007: kilometriä kohti. Rakentamisaika on ajateltu 4 vuodeksi
30008: siten, että alkaen Hämeenlinnasta, vuosittain valmistuisi
30009: 1f radasta.
30010:   4
30011:     Linja kulkee verrattain väkirikkaitten seutujen läpi.
30012: Keskimääräinen asukastiheys radan varrella on, Hämeen-
30013: linnan kaupunkia lukuunottamatta, I2,2 henkilöä neliö-
30014: kilometriä kohti, kun vastaava luku koko Hämeen läänissä,
30015: kaupungit siihen luettuna, on Ig,L
30016:     Asukasluku radan varsinaisella vaikutusalueella on
30017: noin 55,000. Mutta toistaiseksi voidaan tähän lukea jos-
30018: sain määrin vielä Sysmän, Luhangon ja Hartolan pitäjät
30019: Päijänteen itärannalla (I9-2o,ooo henkeä). Näpinlah-
30020: 912               XI, 17. -   Uusia rautateitä.
30021: 
30022: 
30023: desta on ainoastaan 20 km. Sysmään ja uuden radan val-
30024: mistuttua ulottuisi sen vaikutus todennäköisesti mainit-
30025: tuihin Päijänteen itäpuolisiin pitäjiin, joihin laivaliike syk-
30026: syllä tavallisesti voidaan ylläpitää kauemmin kuin Päi-
30027: jänteen muissa osissa.
30028:     Kyseessä oleva rautatiehanke on jo paikkakuntalais-
30029: ten keskuudessa saanut osakseen ei ainoastaan sitä yksi-
30030: mielistä harrastusta, jota oman rautatien hankkim.inen
30031: tavallisesti maaseudulla synnyttää, vaan tehokasta ai-
30032: neellistakin kannatusta. Tästä on todistuksena radan jo
30033: edellämainittu, verrattain kallisarvoinen koneellinen tut-
30034: kimus. Sen lisäksi ovat melkein kaikki maanomistajat
30035: radan varrella sitoutuneet osakkeita vastaan luovutta-
30036: maan tarpeellisen maa-alueen sekä tekemään radalle
30037: tarpeelliset aitaukset, jotka sitoumukset alhaisen arvion
30038: mukaan vastaavat noin 300,000 markkaa.
30039:      Rahalla luuastettavien osakkeiden merkintä on vasta
30040: alussa, mutta on maaseudulla tuottanut II4,ooo markkaa.
30041: Hämeenlinnan kaupunki ottanee yritykseen osaa 300,000
30042: markalla, ehdolla, että kaikki pakkoluovutuskustannuk-
30043: set, jotka kustannusarvion mukaan nousevat 38o,ooo mark
30044: kaan, voidaan suorittaa perustamisosakkeilla.
30045:     Tähän asti paikkakunnalla merkitty radan kannatus
30046: raukee siis noin 70o,ooo markkaan. Koneellisen tutkimuk-
30047: sen perusteella tehdyt piirustukset, kustannusarvio- ja kan-
30048: nattavaisuuslaskelmat sekä muut yritystä koskevat asia-
30049: kirjat asetetaan asianomaisen valiokunnan käytettäviksi.
30050:     Huolimatta siitä, että Hämeenlinnan kaupunki sekä
30051: radan läheisyydessä asuvat yksityiset kansalaiset ovat
30052: merkinneet radalle verrattain runsaasti aineellista kan-
30053: natusta, on tuskin luultavaa, että hanke voidaan toteut-
30054: taa, ellei valtio puolestaan ratkaisevalla tavalla sitä tue.
30055: Useimmat yleistä liikennettä palvelevat yksityiset rauta-
30056: tiet maassamme ovat nauttineet tuntuvaa valtion avus-
30057: tusta, osaksi edullisen kuoletuslainan, osaksi suoranaisen
30058: avustuksen muodossa. Valtiopäivillä on omalla pää-
30059:                    XI, 17. -   Holsti y. m.
30060: 
30061: 
30062: omalla varustettuja yksityisratoja aina kohdeltu suurella
30063: myötätuntoisuudella. Niinpä ehdotti rautatievaliokunta,
30064: jonka mietintöä säädyt eivät kuitenkaan ehtineet käsi-
30065: tellä, 1904-1905 vuoden valtiopäivillä, aiotulle Oulun-
30066: Vaalaan rautatielle avustusta 35 pros. rakennuskustan-
30067: nuksista ja sitäpaisti noin 40 pros. samoja kustannuksia
30068: '\{astaavan valtiolainan.
30069:     Edellyttäen että samat näkökohdat, joiden nojalla
30070: tähän asti on myönnetty valtion kannatusta yksityis-
30071: radoille, edelleenkin tunnustetaan paikkansa pitäviksi,
30072: sekä viitaten edellä esitettyyn selvitykseen, rohkenemme
30073: kunnioittavimmin ehdottaa, että eduskunta päättäisi Kei-
30074: sarilliselta Majesteetilta alamaisesti anoa,
30075: 
30076:              että, ios tarpeellisella osakepääomalla varus-
30077:         tettu yhtiö saa myönnytyksen kapearaiteisen ra-u-
30078:         tatien rakentamiseen Hämeenlinnan kaupungista
30079:         Päiiänteen rantaan, valtio avustaisi tätä hanketta
30080:         I,2oo,ooo markan suuruisella summalla sekä etta
30081:         sen lisäksi samaa tarkoitusta varten myönnettäi-
30082:         siin I,2oo,ooo markan suuruinen valtiolaina.
30083: 
30084:    Helsingissä helmikuun 16 p:nä 1914.
30085: 
30086:      Rudolf Holsti.              Akseli Nikula.
30087:                  Alfred Retulainen.
30088: l .
30089:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025