<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ​​ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

Nimesi:

Lausahdus:

104 Käyttäjää paikalla! 0.0080718994140625

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
ASK_1917_II_vp_III | ASK_1917_II_vp_IV | ASK_1917_II_vp_I_II | ASK_1917_IV | ASK_1917_I_III | ASK_1917_V | HAK_1917 | HAK_1917_II_vp | Liite_1917_II_vp_I_XI_lisäliitel | Liite_1917_I_XII | PTK_1917_II_1 | PTK_1917_II_2 | PTK_1917_I_1 | PTK_1917_I_2 | PTK_1917_I_liite | 
1: TOISET VALTIOPÄIVÄT
2:               1917
3: 
4: 
5:        LIITTEET
6: 
7: 
8: 
9: 
10:         HELSINGISSÄ, 1918
11:     SUOMEN SENAATIN KIRJAPAINOSS.!\
12: ..
13:                             Sisällysluettelo.
14: 
15: 
16:                         1. Perustuslakivaliokunta.
17:                                                                                            Siv.
18: :l. llentola, Antti, edusk. ·esit. N :o 12: E·hdotus asetuk-
19:       seksi erinäisten 20 p. heinäkuuta 1906 annetun
20:       VMLlilain ikohtain muntt.ami•Siesta .. , . . . . . . . . . . .                         3
21: 2. ilfikkola, Antti, y. m., aruom. ehd.: Maan sotalaitoksen
22:       voimaansaattamisesta ja ·esity:k.s·en antrumi•sesta kan-
23:       sanmi,liisin aikaansaamiseksi . . . . . . .. . . . . . . . . . . . .                   7
24: 
25: 
26:                         II. Valtiovarainvaliokunta.
27:         A. Valtion tuloja ja omaisuutta koskevia edus-
28:             kuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
29: 1. Haapanen, Santeri, y. m., .anom. ehd. N :o 90: Vero·
30:       tusoloj€ll järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                13
31: 2. Juutilainen, Antti, y. m., edusk. ·esit. N :o 11: Ehdotus
32:       laiksi suur.ten maaomailsuuksi·en voerotta:mi•sesta . .                               15
33: 3. Haataja, Kyösti, y. m., edusk esit. N :o 47: Ehdotus
34:       laiksi suurten maaomaisuuksien verottami·sesrta . .                                   17
35: 4. Luopajärvi, Jlfikko, y. m., anom. ehd. N:o 89: Maan-
36:       arvon ansiotonta kohoamista koske·van V·er·otu:ksen
37:       aikaansaamis.esta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         23
38: o. 1 nbor1·, J., m. fl., pet. föi'slag N :o 88: Om avlyftande
39:       av doe på jo!'den vilande direkta •sikatterna . . . . . .                             24
40: 6. Haapanen, Santeri, y. m., anom. ehd. N:o 91: Val-
41:       tion tupa;kkamonopolin, toteuttami.sta . . . . . . . . . . .                          25
42: 7. Lohi, K. A., y. m., anom. ehd. N :o 95: Kruunun-
43:       metsätorppar·i·en y. m. vrupautt.ami,sesrta suoritta-
44:       masta varltiolle vuosi•lta 1917 ja 1918 m!l!ksettavaa
45:       vuokr.aa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    28
46:    IV
47: 
48: 
49:                                                                                              Siv.
50:          B. Määrärahoja sosialisiin ja sivistystarkoituksiin
51:                    koskevia auomusehdotuksia.
52:  8. La.ntto, Iv. Fr., y. m., anom. ehd. N:o 43: Määdrahan
53:        myöntämisestä maa l a iskansrukoul ujen rakentamL&t.a
54:        varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     33
55:  9. Wuokoski. K. W., JJ. m .. anom. ehd. N :o 47: Maalais-
56:        ikan!>a·koulujen opettajain palkkojen ja .elii,kkeiden
57:        1korottami1sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         34
58: 10. Päi1;änsalo. B. H., y. m .. anom ..ehd. N :o 48: Maa-
59:        1ai,skansakoulujen opettajien kalliilnajan pwlkrun-
60:        lisäyk·sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     37
61: n. Tanttu, A .. y. m ... anom. ehd. N:o 49: Eläkkeel·lä
62:        olevien kansakoulunopettajain däkkeiden korotta-
63:        misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    40
64: 12. H1tltin, Telrla, y. m., anom. ehd. N:o 12: Määrärahan
65:        myöntämisestä maahiskuntain kätilöjen ja kiertä-
66:        vien .sairaanhoitajien palkkaami•seksi . . . . . . . . . . . .                         4.t
67: 13. J oukahainen, 11ilkku_. !J. m., anom. ehd. N :o 103:
68:        ~aalaispostinkulj.ettajien ja -lkiT.jeenkantaji.en p·alk-
69:        kasuhtei,den järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   47
70: 14. Huotari, Anni, y. m ... anom. ehd. N:o 96: Apura:han
71:        myöntämi-ses,tä Helsingin PalveHj.at!l!ryhdistyk·s.eille                               49
72: 15. Takoi, Oskari, y. m., anom. ehd. N :o 120: Toimenpi-
73:        tei<stä ilmaantuneen työttömyyden johdosta . . . . . .                                 50
74: 
75:         C. Anomusehdotuksia jotka tarkoittavat korvausta
76:                    kärsityistä vahingoista.
77: 16. 1•on Rettig, Eric, m. fl., pet. förs'lag N :o 93: Angå-
78:        ende ersättning för de av militären åsamkade ska-
79:        dor, som drabbat enski.lda och kommuner . . . . . . . .                                57
80: 17. Sink'ko, E., y. m., auom. ehd. N :o 92: Sotatilan
81:        aiheuttamien ra,situsten korvaam~s·e.st-a . . . . . . . . . .                          60
82: 18. Sundblom, Julius.. m. fl., pet. förslag N: o 94: Om
83:        er·sättande av de förluster personalen vid den förra
84:        lots" och fyrimättningen lidit tilll följd av institu-
85:        tionens underordnande under marinministerium . .                                       63
86: 
87:       D. Anomusehdotuksia, jotka koskevat rautateitä
88:                              ja vesistöjä.
89: 19. Takoi, Oslca1··i, y. rn., anom. ehd. N :o 8: Rautateitä
90:       •koskevain lain~äädännösten uudistamisesta . . . . . .                                  73
91:                                                                                                V
92: 
93: 
94:                                                                                                Siv.
95: 20. Lahdensuo, Oskari, y. m., anom. tJhd. N :o 119: Komi-
96:        tean ·asettamisesta :vauta.tieverkon Ia,ajenta.misen tut-
97:        kimisek.si . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... . . . . . . .       76
98: 21. Arolcallio, G·ust., anom. ehd. N :o 118: Valtiora:utarei-
99:        d€!1 rakennu~:~kuSltannusten ·alentll!misesta . . . . . . . .                            78
100: 22. Sjöstedt-Jussila, Oslc. Ansh., y. m., anom. eilid. N :o
101:        110: Koneellisen ja taloudeoltlisen tutkimuksen toi-
102:        mittamis•esta rautatietä varten Ri·steen a.sernalta
103:        Loi:maan asemaLle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                81
104: 23. Puumala, Jussi, y. m., -anom. ehd. N:o 108: Normaali-
105:        raiteis€!1 radan rakentamisesta Porista Haapa-
106:        .mäen a.semalle ................... :. . . . . . . . . . . .                             82
107: 24. A1·onen, Nesto1·, y. m., anom. ehd. N :o 109: Rautatien
108:        rllllkentamisesta Porin kaupungista Hall!pamäen ase-
109:        malle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    85
110: 25. Juutilainen, Antti, y. m., anom. ehd. N:o 116: Viipu-
111:        rin-Koiviston radan taloudelli•sen ja koneelEsen
112:        tutkimn•klsen toimittami.sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                     86
113: 26. Arolcallio, Gust., anom. ·ehd. N:o 117: Rautatien ra-
114:        kentamiseSlta Karj·alan rad·an Koljolan asemalta
115:        Hiitolan-Raa.~:mEn radalle .................. ·. .                                       88
116: "27. Hahl, Eero, y. m., anam. ~hd. N:o 1G6: Töiden a1oit-
117:        cbamisesta Ylivieska:n-Ji.s:l!Jlmen radaJHa . . . . . . . . . .                          89
118: 28. Laine, Augusta, y. m., ·anom. ehd. N :o 107: Rautatien
119:        rakentamioosta Joensuusta Alapit,kän asemalle Sa-
120:         von radllilla ................................ : .                                      90
121: 29. Otielin, Karl, m. fl., pet. förshg N :o 111: Om hyg-
122:        gande av en jär.nväg fr-ån Toby station tili Woltti
123:        ,station och undevsö-kning av linjen Woltti-Savo-
124:        lax hanan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        92
125: 29 a. Ottelin, Karl y. m., ·an,om. ehd. N :o 111 a: Rautatien
126:         rakentamvses•ta Tuovilan (Tobyn) a·oomalta Voltin
127:         a•semal1e ja tutkimuksen toimeenpanemisesrt.a lin-
128:        jaHa Voitti-Savon rata . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                       1)6
129: 30. Talclcula, Edvard, y. m., wnom. ehd. N :o 112: Oulun-
130:        Kuusamon ratasuunnan tutkimisesta . . . . . . . . . . . .                               100
131: 31. Heikkinen, J. A., y. m., anom. ehd. N:o 113: Rro·an
132:        rakentamisesta Oulusta Vaalaan Oulunj,oen eteiä-
133:        puolitJSJe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    104
134: 3::!. Haapanen, Santeri, y. m., anom. ehd. N :o 114: Nor-
135:        m~alir,~~~eisen rautatien ra:kentam1oosta Kajaanista
136:        K1ant.oJarvel1e . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         106
137: 33. Arffman, Kusti, y. m., anom. ehd. N:o 115: Nurmek-
138:        ·sen-Vaalan ratalinjan tutkimisesta . . . . . . . . . . . .                             107
139:   VI
140: 
141: 
142:                                                                                         Siv.
143: 34. Sundblom, Jttlitts, pet. förslag N :o 105: Angående
144:       lö.sningen av Alands ooh Aho skärgårds trafikfråga 110
145: 35. Joukahainen, V1:llcku, y. m., runom ..ehd. N :o 104:.
146:       Säännöllisen höyryliikenteen järj.e•stäJmis.estä lin-
147:       jaHe Kotka-Ulko.saar·et.-Wiipuri . . . . . . . . . . . . . . 112
148: 36. Wuon:maa .. .A. 0., y. m., an•om. ehd. N :o 97: Ky;min-
149:       joen perokaami•sesta valtion kustannwk·s.ella . . . . . . 114
150: 37. Sinkko, E., y. m., anom. ehd. N:o 99: Ylä-Kivijärven
151:       tulvaveden pinnan alentami.s•esta . . . . . . . . . . . . . . . . 117
152: 38. Pttllinen, Erkki, annm. ehd. N :o 98: VuokJS<en vesistön
153:       l·aSikemi:sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118
154: 
155: 
156:                              111. Lakivaliokunta.
157:           A. Jä~jestyksenpitoa ja rikoslainsäädäntöä kos-
158:            kevia eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
159:  ~- .Airola, M. .A., -edus.k. -e-si.t. N :o 16: Ehdotus l'Mksi jär-
160:       jestykisenpidost.a kaupungeis.s·a . . . . . . . . . . . . . . . . . 123
161:  2. Wt·ede, R. .A., m. fl., pet. förslag N:o 3: Om åtgärder
162:       för upprättande av en stark, enda•st av ]ag>liga myn-
163:       digheter beroende ordningsmakt .................. 126
164:  3. Korhonen, Kaarlo, y. m., anom. ehd. N :o 1: Yliesen
165:       armahduks·en myöntämisestä suurlakon johdosta
166:        tehdyi.s:tä rrkotksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 129
167:  4. Aronen, N estor, y. m., edussk. esit. N :o 13: Ehdotus
168:       ·laiksi, joUa kumotaan Rikoslain 111uvun 1 ja 2 § :n
169:       1 momentti ja 131uku k·oilmnaisuudeSIS-aan ·sekä muu-
170:       tetaan erinäisiä Rikoslain keisaria ja suuriruhti-
171:       na•sta koskevia pykäliä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131
172:  5. Hakala, K., y. m., eduSik. esi<t. N :o 15: Ehdotus 1-ai:ksi.
173:       kuolemanrangaistuksen poistami•sesta. . . . . . . . . . . . 134
174:  6. Retulainen, Alfred, y. m., anom. ehd. N :o 9: Vanlrein
175:       •hoitoa ja ·kwlojetusta kos•loovien olojern. tntkituttami-
176:       sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139
177: 
178:         B. Osuustoimintalain muuttamista tarkoittavia
179:                        eduslmntaesityksiä.
180:   7. Lepäämään jätetty ehdotus laiksi Osuu-stoimintalain
181:        19 § :n- muuttamisesta ........................ .                                 143
182:   8. Leppänen, Paavo, y. m., .edusk. esit. N :o 14: Ehdotus
183:        laiksi Osnusto·imin-talakiin otettava•sta uudesta py-
184:        :källi!stä                                                                         145
185:                                                                                               VII
186: 
187: 
188:                                                                                              Siv.
189:        C. Erinäisiä, eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä
190:                           ja anomusehdotuksia.
191:  9.   Lagerlöf, A., ·edusk. esit. N :o 18: Ehdotus laiksi teos-
192:         .laina:kiinnityksestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 151
193: 10.   Palmgren, Axel, motion N :o 17: Fö~Silag tili 'lag, ·in-
194:          nahållande vissa för·eskrifter om betalning av
195:         finska obJigationer å utiärrdskt mynt . . . . . . . . . . . . 166
196: 11.   Kokko, J. P., y. m., anom. ehd. N:o 2: Vi·r'kamiesolo-
197:         jen mxdis.tami,s·esta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 170
198: 12.   Ottelin, Karl, m. fl., .pet. för.slag N :o 5: Om statsver-
199:         kets ansvarighet för •samtliga av dess tjäns•temän
200:          uti tjän·sten mottagna ens:kildas medel . . . . . . . . . . 171
201: 13.   Ottelin, Ka1·l, m. fl., 1pet. förslag N :o 7: Om ändring
202:         av stadgandena ang. stämnin:g . . . . . . . . . . . . . . . . . . 173
203: 14.   Ottelin, Karl, m. fl., pet. för.slag N :o 6: Om ii!ndring
204:         .av <S·tadgandena ang. delgivning av bevakat testa-
205:          mente . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 176
206: 
207: 
208:                              IV. Talousvaliokunta.
209:          A. Väkijuomalainsäädäntöä koskevia eduskunta-
210:                            esityksiä.
211:  L Savolainen, Anni, y. m., •edUJsk. esit. N :o 19: Ehdotus
212:       lai.kisi, jc&a si.sältä•ä väl.i•ai:kai,si.a säiiiJnn,öksiä a1ko-
213:       holipitoiS'ten aineiden valmi.stuks.esta, maa;hal1tuon-
214:       nista, myynnistä, kulj·etuksesta ja :varasrtossapidostl!)                               185
215:  2. Alkio, Santeri, y. m., edusk. esit. N :o 20: Ehdotus
216:       lai'ksi, joka sisäJltää viilliaikai.s•ia sä&nnöksiä ·I!J1ko-
217:       holipitoi.s.ten aineiden valmistuksesta, maakantuon-.
218:       ni.sta, myynnistä, kuljetu:ksesta ja v.arastossapidosta                                 192
219: 
220:          B. Maanomistusta ja asutustoimintaa koskevia
221:                 eduskuntaesityksiä ja anomnsehdotuksia.
222:  3. Haataja, Kyösti, y. m., edusk. esit. N:o 42: Ehdotus
223:      laiks.i ·erinäist:en pykälien muuttamiseksi 15 päi-
224:      ·Väinä tammikuuta 1915 annetuss.a asetukses•sa, joka
225:      koskee rajoituksia eräänli!Ja:tuisten yhtiöiden ja
226:      yhdistysten         oikeuteen kiinteis•tön                         hankintaan
227:      m!l!alla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   201
228:  t Juutilainen, Antti, y. m., anom. ehd. N :o 13: Puuta-
229:       varayhtiöiden la•invastaisen !kiinteistöjen :hankin-
230:      nan ehkäi.semisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              219
231:   VIII
232: 
233: 
234:                                                                                      Siv.
235:  3. Haataja, Kyösti, y, m., edusk. esit. N:o 43: Ehdotus
236:       r!IJjoituksista :yoksityisten oikeuteen kiinteistön han-
237:       kintaan ma,alla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 220
238:  6. Haataja, Kyösti, y. m., edusk. esit. N :o 44: Ehdotus
239:       laibi viljelyksi-en ja rakennuksien kunnossapidosta
240:       erinäi·siUä tiloilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,223
241:  7. IIaataja, Kyösti, y. m., edusk. esit. N:o 45: Ehdotus
242:       laiksi etuosto-oikeudesta eräissä tapauksis.sa kiin-
243:       teistöjä myytäessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 229
244:  8. Haataja, Kyösti, y. m., edusk. esit. N :o 46: Ehdotus
245:       laiksi ma.anluovutta;mis·esta uusien viljelmien pe-
246:        rustamista varten tilattomalle väestölle . . . . . . . . . . 237
247:  9. Haataja, Kyösti, y. rn., edusk. esit. N :o 48: Ehdotus
248:       laiksi asutu•slautakunn~sta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 247
249: 10. Lttapajärvi, M ilclco, y. rn., anom. ehd. N :o 62: Toi-
250:        menpiteistä varojen hankki,miseksi kuntien maan-
251:        hankinnan edistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 251
252: 
253: 
254:           C.    Sairashoitoa koskevia eduskuntaesityksiä ja
255:                            auomusehdotuksia.
256: 11. l'ärssinen, Hilja, y. m., edusk. .esit. N :o 21: Ehdotus
257:        lai!k.si kät.ilöi•stä ja •kätilöntoimen järjestäanisrtä
258:        ma.ass,a . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   255
259: 12. Aronen, N est01·, y. m., anom. ehd. N :o 10: Määrä-
260:        rahan myöntämisestä keuhk•otaut]parantalan raken·
261:        tamis.ta varten Satakuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    266
262: 13. Kotila, M. M., y. m., anom. ·ehd. N:o 11: Mielisairas-
263:        hoidon ·edistämi•sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             267
264: 14. Palmgren, Axel, y. m., motion N :o 22: Förslag till
265:        föro!'d;ning, angående droghandel, som omfattar
266:        .sådana ärnnen, vilka användas tili medicinskt bruk                                    270
267: 
268: 
269:          D. Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
270: 15. Laine, Augusta, y. rn., anom. ehd. N :o 38: Mää:rä-
271:       ·rahan myöntiilmi.sestä ka·svitarhaviljelyksen neuvon-
272:       tatyötä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          281
273: 16. Kokko, J. P., y. m., anom. ehd. N :o 29: Määrär.ahasta
274:       koski.voimi<:n tutkimista varten . . . . . . . . . . . . . . . .                        285
275: 17. Kokko, J. P., y. m., anom. ehd. N:o 28: Kuoletuslai·
276:       nojen myöntäminen pienteollisuuden y. m. voima-
277:        tarpeit•a tyydyttäviHe sähkölaitoksille . . . . . . . . . .                            287
278:                                                                                                                                                lX
279: 
280: 
281:                                                                                                                                                Siv.
282:                         V. Laki- ja talousvaliokunta.
283:          A. Teiden tekoa ja kunnossapitoa sekä kyytilaitosta
284:           koskevia eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
285:   1. Pennanen, Pekka, y. m., edusk. .esit. N:o 2: Ehdotus
286:        1aiiksi teiden tekemi•oostä ja kunnos·sapidost•a maalla
287:   2. Saari, E., y. m., edusk. o~~sit. N:o 4: Ehdotus a•setuk-
288:        sekSJi a) teiden t.ekemi·se·stä ja kunnossrupidos.ta
289:        maalla ja b) tiev.eron maksamisesta ja sen käyttä-
290:        misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                                     315
291:   3. Luopajärvi, Mikko, y. m., ·OOUis1k. esit. N :o 5: Ehdotus
292:        laiksi t.eitten tekem1sestä ja kunnos•s.wpidosta maalla                                                                                 341
293:   4. Tåg, .August, m. fl., pet. för·slag N :o 14: Om ve.rkstäl-
294:        lande av undersökning angående väglbyggmadsbe-
295:        sväret i hela dess vidd . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                                                 365
296:   u. Ottelin, K m·l, m. fl., pet. f·örslag N :o 15: Om •1agstift-
297:        ning 'angående byggande och underhåH av ägovägar                                                                                        368
298:   6. Saari, E., y. m., anorn. eihd. N :o 1·6: Määrärahan
299:        rnyöntäJrni.sestä enimmin msitettujen tientekola,hko-
300:        jen a vwstamisek·si . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                                           372
301:   7. Pennanen, Pekka, y. m., edusk. esit. N:o 3: Ehdotus
302:        laiksi kyytilaitok·si•s.ta, niiden perustamis·esta ja voi-
303:         mas.sapi tälmi•sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                                         37 4
304:   8. Saarelainen, Pekka, y. m., edusk. esit. N :o 6: Ehdotus
305:         kyyti.asetube<ksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                                          391!
306:   9. Gädda, Gustaf, m. fl., mot•ion N :o 7: Fö~sla:g tili för-
307:         ordning angående s•kjutS1vä1sendet . . . . . . . . . . . . . .                                                                         411
308:  10. Pullinen, Erkki, y. m., edusk. esit. N :o 8: Ehdotus
309:        kyytia,setukseksi ......... :. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                                                    429
310:  11. Hälvä, Pekka, y. m., anom. ehd. N:o 17: Toimenpi-
311:         teitä ka.lliim ajan .ai.heuttarni.en kyydinpitokustam-
312:        nusten •korvaamiseksi . o oo. oo. o       0.                               0       0   0   •   0.    0   ••     0.      0   0   0   0   447
313: 
314:            B. Vesioikeuslain muuttamista koskeva eduskuta-
315:                       esitys ja anomusehdotus .
316: • 120 Tanskanen, Pekka, yo mo, edus:k. esito N:o 9: Ehdotus
317:       ·a•setukse.IDs'i 8 § :ään heinäkuun 23 p :nä 1902 annet-
318:        tuun .asetukseen siitä, mitä vesioikeuslakia heinäk.
319:        23 P :Itä 1902 käytettäessä on noudatettava                                                                     0   •   •   •   •   •   451
320:  13. Kokko, J. P., y. mo, anom. ehdo N :o 27: Vesivo~malai­
321:        toosten vo~ma:määträn jakamhesta paiildnukunnan
322:        yleistä tarvetta varten                   0   0   0   0.   0   0   0   0       0   0   0   0   0   • • ·0   0   0   0   ••      0.      453
323:   X
324: 
325: 
326:                                                                                            Siv.
327:           C. Tilustenrauhoitusta koskeva eduskuntaesitys
328:                         ja enomusehdotus.
329: 14. 8aarelainen, Pelcka, y. m., edusk. esit. N :o 28: Ehdo-
330:       tus tilusr.auhoitusa,setukseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  457
331: 15. Lahdensuo, Oskari, y. m., !llnom. ehd. N :o 20: :Maan-
332:       om~stajain va:pautt,aminen rautateiden aitain ra-
333:       kentrumis·esta ja kunnossapidos·ta . . . . . . . . . . . . . . . .                   476
334: 
335: 
336:          D. Erinäisiä, eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä
337:                                ja anomusehdotuksia.
338: 16. Haataja, Kyösti, y. m., edusk. ·esit. N:o 49: Ehdotus
339:       laiksi manttaaliin pantua maata 1ja laitoksia koske-
340:       vien asian kälsitt.elystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            483
341: 17. Gylling, Edmrd, y. m., edusk. .esit. N :o 10.: Ehdotus
342:       laiksi kunnalli,s•verotuk!sessa verov·elvoHisten velvol-
343:       Ii;mudesta tulojensa ilmoittamiseen taks'Oitus·viran·
344:       ·oma]sille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   492
345: 18. Sundblom, Jttlius, m. fl., pet. fö•l'slag N :o 19: Angå-
346:       ende en rättvis fördelning av .ink·v.arteringstungan                                 497
347: 19. Pullinen, Erkki, y. m., anom. ehd. N :o 18: Majoitus-
348:        rasituksen .selvittelemis·estä ja korvaami•sesta "\"ab
349:       tion varoilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     499
350: 20. Arokallio, Gust., anom. ehd. N :o 25: Toimenpiteistä,
351:        joilla entisen ].ahjoi•tusmaan tilaHisllile helpoitettai-
352:       ·si.in kruunun puis·toiksi juliste.t:tu:j.en met.siimait-
353:        tenraa lunasta:minen yhtei,smetsik.si . . . . . . . . . . . . . .                    500
354: 21. Hästbacka, J. E., m. fl:, .pet. för,s.la;g N:o 24: Om af-
355:        skaffand·e af prästhostiillena å landet . . . . . . . . . .                          501
356: 
357: 
358: 
359:                             VI. Sivistysvaliokunta.
360:           A. Opetus- ja kasvatuskysymyksiä koskevia edus-
361:                kuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
362:   1. Sundblom, Julius, m. fl., motion N :o 25: För.slag tiU
363:        lag angående läropli1kt och till förordning .angående
364:        kostnaderna för folks:koleväsendet . . . . . . . . . . . . . .                       509
365:   2. Salmi, H1tlda, y. m., edusk. esit. N :o 26: Ehdotus
366:        Jaiksi a) oppiv.elvo.Uisuudesta ja h) kansakoulul•a·i-
367:        toksen kus.tannuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             530
368:                                                                                          XI
369: 
370: 
371:                                                                                             Siv.
372:  3. Lantto, h. Fr., y. m., anom. ehd. N :o 46: Kunnasta
373:       :kansakoulun·opettajills suorittavan p.a!<kan järjes·tä-
374:       misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 551
375:  4. Kokko, J. P., y. m., anam. ehd. N :o 42: K'ansakoulu-
376:       j.en ja :seminaarien opetwsohje1man uudisrta:misesta 55,2
377:  ö. Latvala, J. W., y. m., anom. ehd. N :o 44: Määrärahan
378:       myöntämi•sestä köyhien kansakouluoppHaiden ruo-
379:       ka·· ja vaatetus,a:vuksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 553
380:  6. Lantto, 1 v. Fr., y. m., anom. ehd. N :o 45: Määrärahan
381:       myöntäimises.tä kansakoulujen oppibsten ravinto-
382:       ja vaatetu,savuksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 554
383:  7. Alkio,· Santeri, y. m., .anom. ehd. N :o 39: Määrärahan
384:       myöntämisestä til.a•päiseksri avt~s:tukseksi kunnan ja
385:       :seurakunnan aLkukoulujen opetta.jiille . . . . . . . . . . . 556
386:  8. W alkama, W äinö, y. m., anom. ehd. N :o 40: Pw1kka-
387:        avwstuksesta kirkollisiUe alkukouluopettajille . . . . 557
388:  9. H edberg, A. R., pH. f•örslag N :o 41: Angående löne-
389:        bidr.ag åt lärare och lärarinnor vi.d fa:sta ooh •lrmbu-
390:       latoriska kommunaJla-, församlings- och privata
391:        småbarns.slwlor . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 559
392: lO. Löthman, Tilda, y. m., anom. ehd. N :o 34: Määrä-
393:        rahan myöntämis.estä kan:san:opistojen kannatta-
394:        mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 561
395: 11. Rentola, Antti, y. m., anom. ehd. N :o 35: MäJärä-
396:        rahan myöntä:mise•stä kunn.allisorpistojen järjestä-
397:       miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _.§67
398: 12. Pärssinen, Hilja, y. m., anom. ehd. N:o 30: Ai.sti-
399:        viwllis.ten hoidon ja hs·vatuks>en järjestämisestä
400:        lainsäädäntötoimenpit-een kautta . . . . . . . . . . . . . . . . 570
401: l3. Hahl, ·Eero, y. m., anom. ehd. N :o 36: J\fäärärahan
402:       myöntämisestä ruuarnllaiton ja kotitaloud-en ope-
403:        tlll>ta varten maaseudulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57l
404: 14. Yrjö-Koskinen, lida, y. m., anom. ehd. N:o 37: Koti-
405:     . talousopetuksen avustamis.ta varten myönnetyn
406:        määrärahan korottami,sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 572
407: 15. Relande1·, Laur·i K r., y. m., .anom. ehd. N :o 32: Maan-
408:        vi1jely>sly·seo1sta pääss.eiden ylioppilaiden opintojen
409:        Jatkamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 573
410: 16. Sundblom, Julius, m. fl., pet. för,slag N :o 33: Om
411:        mellam~kol.arn.s i Mariehamn övert-agande .av 6ltaten
412:        och ombildande till ett full.ständigt åttamlas.sigt,
413:        t.ill Universitetet ledande Iäroverk för gossar oC:h
414:        :flickor . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 576
415:   Xtl
416: 
417: 
418:                                                                                          Siv.
419:           ll. Erinäisiä sivistys- ja siveellisyyskysymyksiä
420:           koskevia eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
421: 17. Yirk,kunen, Paavo, y. m., anom. ehd. N:o 52: Määrä-
422:        rahan myöntäJmis.estä yle1sten kirjastojen perus-
423:        tamiseen ja y1läpitä:mi'S€en . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 583
424: 18. Wihersalo, Elviira, y. rn., anom. ehd. N:o 53: Määrä-
425:        r.a,han m;yöntäimi.sestä yleisten ki.l'ja,stojen perusta-
426:        miseen ja yllä,pitäm1seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 584
427: 19. Wihersalo, Elviira, y. m., anom. ehd. N:o 51: Suoonen
428:        KirjllJStova:ltuuskunnan ·rusettamises>ta ja keskuskir-
429:        ja:ston perustami•3·esta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 585
430: 20. Alkio, Sant~;ri, y. m., anom. ehd. N :o 50: Kirjrus·too.-
431:        hoitajain asettamis•esta kuntii·n ·sekä niiden p,a.lik-
432:        kauksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 586
433: 21. Lanne, K., y. m., anom. ehd. N :·o 54: Kifia,stonhoit.a-
434:        jaiu ammatilli•sesta kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . 588
435: 22. Johansson, Georg W. m. fl., pet. förslag N :o 55: An-
436:        .slag för understöcljande av populärt vetenB"kapliga
437:        föresläsning1a•r f·ör år 191.8 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . · 592
438: 23. Kaila, Erkki, anom. ,efud. N :o 31.: Määrärahan myön-
439:        tämi>sestä Yliopistolle matka-.a'purahoiksi nu-oriJ:le
440:        tutkijoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 593
441: 24. Linna, K. E., y. m., an.om. ehd. N :o 57: Määräralwn
442:        myöntämi.s•e,stä liikuntoharjoitus:ten .ed]stämi.seksi 595
443: 2.1. Alavirta, Toivo V., y. m., anom. ehcl. N :o 58: Määrä-
444:        rahan myöntämisestä lii:kuntohar'joitu·sten edus,tä-
445:        ·miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 597
446: :W. Rentola, Antti, y. m., anom. ehd. N :o 27: Ehdotll's
447:        Jai:ksi kinematografikuvi·en julkisen näyttämi•sen
448:        •ehdoista . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 598
449: 27. Furuhjelm, Annie, m. fl .. pet. förslag N:o 56: Om
450:        beviljande av understöd åt föreningar och koon-
451:        muner för inrättande och umderhål'l av skyddshem
452:        tili sedlighets.arbet.ets tjänst ............ : . . . . . . 602
453: 
454: 
455:                             VII. Pankkivaliokunta.
456:   J. Tantt·u, A ., y. m., edw>k. ·esit. N :o 23: Ehdotus ase-
457:        tuk,seksi säästöpankeista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            607
458:   2. Rantasalo, Onni, y. m., anom. ehd. N :o 87: Osuua·
459:        kas.sojen Keskuslaina:rahasto-Osrukeyhtiöu yhtiö-
460:        järjestyksen muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 620
461:                                                                                    VIII
462: 
463: 
464:                                                                                     Siv.
465: 
466:                       VUI. Maatalousvaliokunta.
467:         A. l\laanvuokraolojen järjestämistä koskevia edu!!-
468:                kuntaesityksiä ja anomusehllotuksia.
469: 
470:  1. Haataja, Kyösti, y. rn., edusk. esit. N:o 39: Ehdotus
471:        laiksi erinäisten vuokra-alueiden pysyttäJmi•s·estä
472:        erityisinä viljelminä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       635
473:   2. Haataja, Kyösti, y. rn., a:nom. ·ehd. N:o 64: Valtion
474:        takuun myöntämisestä vuokra-alueiden luna•stami-
475:        s·een tarvittaviUe obligationei,]le . . . . . . . . . . . . . . . .           677
476:   3. Haataja, Kyösti, y. rn., edusk esit. N:o 40: Ehdotus
477:        eräiden torpan, lrumpuotitilan ja .miikitwpa~ll!luoon
478:        vuokrauksesta 12 p :nä. maaEskuuta 1909 .annetun
479:        a.setuksen pykälien muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . .                 682
480:   4. Haataja, Kyösti, y. rn., edusk. •esit. N:o 41: Ehdotus
481:        laiksi 23 päivänä .syy•skuuta 1917 .annetun, mää-
482:        räyksiä erinäisistä maaliskuun 13 pä.ivänä 1916
483:        voimassa olleista torppaa, lampuot•itilaa ja mä:ki-
484:         tupa-aluetta kos:kevi:sta vuokrasopimuksista s.is·äl-
485:        tävän asetuksen kehittiiJmisestä . . . . . . . . . . . . . . . .              711
486:   5. Hakkinen, J. W., y. m., edusk. esit. N :o 3•2: Ehdotus
487:        asetuk&eksi , torpan, Iampuotitih11n ja mäkitwpa-
488:        aluoon vuokra•sta 1.2 p:nä maali,skuuta 1909 an-
489:        netun ·asetuksen 26 § :n kumoamisesta ja asetU!ksen
490:        erinäisten muiUen pykä:läin muutta.mrisesta toi•sin
491:        ·kuuluviksi ....... - .. -. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     714
492:   6. Linna, K. E., y. rn., anom. ehd. N :o 59: Torppari-
493:        kysym~·ksen ratikai.semisesta ........ - . . . . . . . . . . .                724
494:   7. lVuorimaa, A. O.J y. m-.J ·anon1. ehd. N:o 60: Maam-
495:        vnokraajien vapauttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             726
496:   8. Häklcinen, 8., y. m., anom. ehd. N :o 22: Virkataloj-en
497:        käyttöä koSJkevan awtnk·sen muuttamisesta . . . . . .                         730
498:   9. Antila, J. E., y. m., anom. ehd. N :o 23: Valtion viJ."ka-
499:        ta1ojen luovutta:misesta niiden viljelijöiden omiksi                          738
500: 10. Lohi, K. A., y. m., anom. ehd. N :o 63: Kruunun
501:        metsätorpparien aseman par.antamisesta . . . . . . . . .                      744
502: 1.1. .Arokallio, Gust., anom. ehd. N :o 26: Tutkij.a;kwnnan
503:        asettami.,;esta Suojäirven lahjoitu.smaalla asuvien
504:        lampuotien olojen tutkimista va:vten . . . . . . . . . . . .                  745
505:   XIV
506: 
507: 
508:                                                                                                   Siv.
509:           B. Maanviljelyksen ja sen sivuelinkeinojen edistä-
510:                   mistä tarkoittavia eduskuntaesityksiä ja
511:                              anomusehdotuksia..
512: 12. 1Vuorimaa, A. 0., y. rn., ·edusk. esit. N:o 29: Ehdotus
513:        asetwkseksi palkkioLainojen myöntiilmises.tä maanvil-
514:        jelystuotannon •edistä;misel"si 'Pienemmillä vi;Ijelyk-
515:        ·sillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   7 49
516: 13. Kairamo, A. Osu:., anom. ehd. N :o 65: Maanviljelys-
517:        tuotanno•n tehokkaammasta li·sääJmisestä . . . . . . . . . .                               755
518: 14. Sinkko, E., y. m., anom. ehd. N:o 68: Uu:tisvil,jely.slai-
519:        noik.si käytettävien valtiov.arojen Es·ääJmisestä . . . .                                  760
520: 15. Tanskanen, Pekka, y. m., anom. ehd. N :o 10·1: Määrä-·
521:        raihan myönt11mi·sestä R•oid.en ja rämeiden viljelyskel-
522:        poiseen kunt•oon Mattami•s.ta varten . . . . . . . . . . . .                               761
523: 16. Lantio, 1 v. Fr., y. m., anom. ehd. N :o 100: Määrärahan
524:        myöntämis·estä Pelson suon asuttamiseksi . . . . . . . .                                   764
525: 17. Wuokoski, K. W., y. m., ·anom. ehd. N:o 102: Erään
526:        Mikkelin lääni,s.sä o:lev.an su·ojak'Son tutkimi•s·esta v1l-
527:        j.elystarkoituks.ia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 767
528: :18. Kairamo, A. Osw., anom. ehd. N :o 66: Apulantojen
529:        maahansaanuin aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . .                             770
530: 19. Kairamo, A. Osw., a'nom ..ehd. N:o 67: Korottoman
531:        lainan hankkimis•esta o}ki·väkirehutehtaiden perus-
532:        tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             772
533: 20. Niukkanen, Juho, y. m., anom. ehd. N:o 69: Määrä-
534:        rahan myöntämisestä yleistä maanviijely,snäytte[yä
535:        varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       775
536: 21. Ni11kkanen, Juho, y. rn .. anom. ehd. ~:o 70: Määrä-
537:         rahan myöntälmi•s•estä pien vilJjelij äi<n. opin toret;keily-
538:         jen ja esitelmätilai.suuks,ien toimeenp·!l!nemista var-
539:        ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    776
540: 22. Wuolcoski, K. W., y. m., anom. e1hd. N:o 71.: Mäiärä~
541:         rahan myöntämisestä pi•envi•ljejäin ja maataloustyö-
542:         väen ·opintoretkeilyjen toimeenpa•nemista varten . .                                      777
543: 23. 1lfanner, A lbin, y. rn., an.om. ehd. N :o 72: MääräJrahan
544:        myöntämi.s,estä kiertävän maatalou·s:kur·ss•in toi-
545:         mee.l1p!l!ne•miseksi Viipurin läänissä . . . . . . . . . . . . . .                        779
546: 2c!. Relander, Lauri K r., y. m., anom. •ehd. N :o 73: Määirä·•
547:         rahan my·öntämisestii maatalomstutkimuksia ja t·ie-
548:        .demies•ten kehittämi,stä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . .                       782
549: 2ö. Manner, Albin, y. m., anom. ehd. N:o 74: Määrär,ahllln
550:         myöntämi•sestä kiel'tävien maamies·kurssien perusta-
551:         mi·seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      783
552:                                                                                                XV
553: 
554: 
555: 
556:                                                                                                Siv.
557: 26. Hahl, Eero, y. m., anom. ehd. N :o %: MääräJrahan
558:       myöntämisestä ma·atalousneuvo,jain .pa}kkaamiseksi                                       787
559: 27. Tukia, EUas, y. m., anom. ehu. N:o 76: Mllianv:iljelys-
560:        ja talousseurain määrärahojen korottamiJsesta . . . .                                   793
561: 28. Relander, Lauri K r., y. m., anom. ehd. N :o 77: Määrä-
562:       ra.han myöntämi,sestä si.emenviljelyksen edistämi-
563:       .seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    79!5
564: 29. Relander, Lau1·i Kr., y. ·m., anom. •ehd. N:o 78: M·a.a-
565:       t.alou.delli•sten •piiri<koe.llJsemaim perus•taJmi.se•sta . . . . .                      797
566: 30. Relander, Lauri K r., y. m., anom. ehd. N :o 79: Maa-
567:       talouskoneiden ja työa·seiden 1:a•l'lkastuslaitok,sen pe-
568:       rustam]sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         799
569: 31. Sjöstedt-Jussila, 0. A., y. m., anom. ehd. N:o 21: Mää-
570:       .rärahan myöntämisestä kuoletuslainojen antamista
571:       varten vi:rkataloi,sta muodostettavien vi.ljelmien ra·
572:       1kennuslainoiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           800
573: 32. Hahl, Eero, y. m., anom. ehd. N:•o 80: Määrärahan
574:       lillyÖntämi•sestä koulun 'peru,s.tamiseksi kananhoidon
575:       opettajain j.a neuV<Yjain valmi•stamisrta varten . . . .                                 801
576: 
577: 
578:                        IX. Työväenasiainvaliokunta.
579:           A. 'l'yöväenvakuutusta koskevia eduskuntaesitys
580:                        ja anomusehdotuksia.
581:  1. Furuhjelm, Annie, m. fl., motion N :o 38: Förslag till
582:        förordning o~ rsjukförsä:kring i Finland . . . . . . . .                                807
583:  2. Gylling, Edvard, y. m., .anOIID. ehd. N :o 83: Va111huus-
584:       .ja työkyvyttömyysvakuutuksen toteuttami,sesta . . .                                     836
585:  3. Ko7c7co, J. P., y. m., anom. ehd. N:o 84: Työkyvyttö-
586:       myys- ja vanhuusv.akuutu:k.sen toteuttami,sesta . . . .                                  838
587: 
588:              B. Työoloja koskevia eduskuntaesityksiä "ja
589:                                    anomusehdotuksia.
590:  4. Lantto, Iv. Fr., y. m., edusk. esit. N:o 33: Ehdotus
591:       ,laiksi työaj.llJsta maa- ja kotitaloudess.a . . . . . . . . . .                         843
592:  u. Leppänen, P., y. rn., ,edusk. esit. N :o 34: Ehdotus
593:       laiksi työ-.a:ja81ta maa- ja koti•tal-oud.essa . . . . . . . . . .                       848
594:  6. Puumala_. Jussi, y. rn., edusk. ·esit. N :o 31: Ehdotus
595:       laiksi pakollisista sovinto-oikeuksis•ta maanviijelys-
596:       töitä koskevLs·Sla työd.itaLsuuksissa . . . . . . . . . . . . . .                        858
597:  7. Takoi, Oskari ja Vatanen, J., edusk. esit. N :o 35: Eh-
598:       dotus laiksi työsopimuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                     863
599:     XVI
600: 
601: 
602: 0 ~::-o:;   -                                                                                                                                                                                                                Sitvo
603: . s_' H~hl, Eero, y. rn., edusk. esit. N :o 36: Ehd•otus laiiksi
604:       työsopimuksesta ...                     0   0   ••••••••••                                    0       •       •       •       •       •       •       •       •       •       •       •       •        •       •       884
605:  9. Pärssinen, Hilja, y. m., .edlilsk. esit. N :o 37: Ehdotus
606:       a•setukseksi työstä kauppa- ja kontt·oriliikkeissä . .                                                                                                                                                                 905
607: 10. Kiviniemi, W., ja Laaklconen, A., arnom. ehd. N :o 82:
608:       Tilastoili.sen tutkimuksen toimittamisesta maan
609:       metsä"' ja uittotyöläis,ten olojen parantamisesta . . . .                                                                                                                                                              91l
610: 
611:                 C. Erinäisiä eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä
612:                               ja anomusehdotuksia.
613: 11. W1torimaa, A. 0., y. m., ·edUI'lk. esit. N :o 30: E1hdotus
614:       asetukseksi palkkiolainojen myöntämisestä maan-
615:       viljelystyöväen as:ll'nt,o-ol.ojen •parantacmiseksi . . . . .                                                                                                                                                          915
616: 12. Takkula, Edvard, y. m., .anom. ehd. N :o 86: Komit.ean
617:       asettamisesta tukkityöläisten olojen järjestämistä
618:       .varten .......................                                                       0       0       •••                     0       •       •       •       •       •       •       •       •        •       •       921
619: 130 Puumala, Jussi, y. m., anom. •ehd. N:o 61: Ma.alais-
620:       työväen elinehtojen järjestämisestä                                                                   0       ••              0       •••••••••                                                                0       924
621: l4. Walkama, Wäi.nö, y. m., aruom. ehd. N:o 81: Työväen
622:       asunto-olojern parantamisesta .                                       0       •       •       •       •       •       •       •       •       •       •       •       •       •       •       •        •       •       927
623: 15. Forsten, Aino, y. m., anom. ehd. N:o 85: Toimenpi-
624:       teistä nu·orisotu;tkimuk•sen aikaansaamiseksi .                                                                                                                               0       •••                          o   928
625: 
626: 
627:                           X. Elintarveasiainvaliokunta.
628:    1. Takoi, Oskari ja Watanen, J., edusk esit. N :o 24: Eh-
629:                 dotus laiksi· eräiden pykälien muuU!I!mises•ta laiss.a,
630:                 joka koskee eräänlaisen omaisuuden käy·ttöä sodan
631:                 ai!heuttamis·sa poikkeube11isiSISa oloi,ssa . . . . . . . . . .                                                                                                                                              935
632: 
633: 
634:                     XI. Valiokuntaan lähettämättä jätetyt
635:                              eduskuntaesitykset.
636:    1. llfanner, K ullet·vo, y. m., edUJsk. esit. N :o 50: Ehdotus
637:          :laiksi 20 p :nä heinä•kuuta 1906 annetun v!l!ltiopäi-
638:          väjärjestyksten 5 § :n muuttamisesta toisin kuulu-
639:          vwksi ................                           0   0   •••   0   0           •       •       •       •       •       •       •       •       •       •       •       •   •           •       ••       •       •    943
640:    2. Mäkelä, Santeri, y. m.: Ehdotus lai:bi torpain ja mä-
641:          Jdtupa-.alueitten julis•tamisesta päätiloi:staan rUppu--
642:          mattomik·si ....           0   •••   0   •   0   0   •••••             0       •       0       •••••                                   0       ••••                            0       •       •        •       •   947
643: TOISET VALTIOPÄ.IVÄT
644:                  1917
645: 
646:            LIITTEET
647: 
648:  PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETTY
649:            EDUSKUNTAESITYS
650: 
651: 
652: 
653: 
654:             HELSINGISSÄ, 1918
655:         SUOMEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
656: 1
657: 
658: 1
659: 
660: 1
661: 
662:     1
663: 
664:     1
665: 
666:     1
667: 
668:         1
669: 
670:         1
671: 
672:         1
673: 
674:             1
675: 
676:             1
677: 
678: 
679: 
680: 
681:             .
682: 1, 1. -   Edusk. esit. N :o 12.
683: 
684: 
685: 
686: 
687:              RentoJa, Antti: Ehdotus asetukseksi erinäisten
688:                 20 p. heinäkuuta 1906 annetun Vaalilain koh-
689:                 tain muuttamisesta.
690: 
691: 
692:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
693: 
694:     Vuosi vuodelta on <käynyt sel-vemmäksi, että 20 p. heinä-
695: kuuta 1906 annettu Vaalilaki ei täytä niitä vaatimuksia,
696: mitä on asetettava suhteelliselle vaalitavalle. Vaalilakiehdo-
697: tuksen laatinut valtion komitea asetti tässä kohden ennen
698: kaikkea 'sen vaatimuksen, ettei ,mi,kään puolue tai ryhmä
699: saisi kohtuutonta etua muiden rinnalla, ~vaan että kukin kau-
700: ~assa liikkuva elinvoimainen pyrintö saisi edustajia oikeuden-
701: mukaisessa suhteessa". Yksi eduskunnanuudistamiskomitean
702: käyttrumistä asiantuntijoista, professori Th. Hom.en, asettui
703: juTkaimssa ,Suhteellisista vaaleista" sille kannalle, että puhe
704: yhtäläisestä äänioikeudesta on ,vilpillistä 'puhetta, ellei kai-
705: killa näillä äänillä ole saJIDaa voimaa", ja lausui edelleen:
706: ,Jos määrälukuinen joukko jonkun puolueen jäseniä saa yh-
707: den edustajan, niin täytyy saman määrän toiseen puolueeseen
708: kuuluvia henkilöitä saada niinikään yksi edustaja, sitä vaa-
709: tii alkeellisin oikeus". Yleisesti tunnettua on, että tämä suh-
710: teellisen vaalitavan ensimäinen ehto ei kuitenkaan ole tullut
711: täytetyksi tähänastisissa eduskuntavaaleissa. Tunnettua on
712: myöskin, mistä tämä oikeudenmukaisuuden sortaminen joh-
713: tuu. Kun maa on paloitettu siksi ~moneen vaalipiiriin, kuin
714: nykyään on asianlaita, on sattunut, että jossakin vaalipiirissä
715: joku 'puolue on jäänyt tykkänään edmtajaa vaille, vaikka
716: sillä on ollut paljoa enemmän äänestäjiä, kuin mitä toisessa
717: vaalipiirissä on tarvittu edustajan valituksi tulemiseen.
718: 4    I, 1. -   Erinäisten Vaalilain kohtain muuttaminen.
719: 
720:      E1>äko:hta tulisi tietysti varmiiJlllmin korjatuksi ja oikeu-
721: den ja kohtuuden periaate paraiten noudatetuksi, jos :koko
722: maa tehtäisiin yhdeksi ainoaksi vaalipiiriksi. Kun sitä kui-
723: tenkaan ei ole tehty, jää jälelle se keino, mihin ed. Homen
724: viittasi keskustelussa 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä, ni-
725: mittäin, että nykyisiä vaalipiirejä laajennettaisiin siten, että
726: niitä mahdollisuutta myöten yhdisteitäisiin koko läänin ;kä-
727: sittävi;ksi. Ed. Homeuin mielestä tuli lällinnä Hämeen, 'Tu-
728: run ja Porin sekä Vaasan läänien vaalipiirien yhdistely ky-
729: symykseen. Jo eduskunnanuudistamis'komitean vaalilakieh-
730: dotuksessa oli koko Hämeen lääni ehdotettu yhdeksi vaaii-
731: piiriksi ja Vaasan lääni jaettu vain kahteen vaalipiiriin. Tä-
732: ten aikaansaatu parannus olisi tosin vain .o:sittaista laatua,
733: mutta olisi kuitenkin askel eteenpäin ja osoittaisi Eduskun-
734: nan taholta hyvää tahtoa puheenalaisen, paljon katkeruutta
735: herättäneen jul;kivääryyden korjaamiseksi, jota paitsi 'Voitai-
736: siin saada uutta kokemusta vastaisiin uudistuksiin nähden.
737:      Valtiopäiväjärjestykseen koskematta ei vaalipiirien lukua
738: voida alentaa ka.htatoista vähemmäksi. Kun niiden luku
739: Vaalilain mukaan ny.kyään on kuusitoista, ei yhdistelyä voi-
740: taisi ulottaa edemmäksi kuin Turun ja Porin läänin molem-
741: pien vaalipiirien, Hämeen läänin eteläisen ja .pohjoisen vaali-
742: piirin, Viipurin läänin läntisen ,ja itäisen vaalipiirin sekä
743: koko Kuopion läänin vaalipiirien tai sopivarumin oloiltaan
744: enemmän yhteenkuuluvien Vaasan läänin eteläisen ja poh-
745: joisen vaalipiirin y hdistämis,een.
746:      Tällainen yhdistely vaatisi muutoksen ainoastaan Vaali-
747: lain 1 § :ään ja 'Pi~nen, ;puhtaasti muodollisen 'korjauksen sen
748:  2 § :ään, jotavas.toin, kuten- edellisestä käy s,elville, Valtio-
749: päiväjärjestykseen ei mitenkään kajotiaisi. Jo eduskunnan-
750: uudistawiskomiteassa huomatta'Va •vähemmistö piti mahdolli-
751: sena, että oleellistenkin muutosten tekeminen ehdotettuun
752: vaalilakiin ennen pitkää harvaitaan tarpeelliseksi, ja vastusti
753: m. m. sen 1 §:n s.äätämistä •perustuslain luontoiseksi, kuten
754:  enemmistö ehdotti. Kuten tunnettu, säädettiinkin sitten koko
755: Vaalilaki sellaiseksi, että sen muutta,misesta. ovat voimassa
756: ainoastaan ne. säännökset, .ioilka. koskevat tavallisten lainsää-
757:                         1, 1. -   Rentota.
758: 
759: däntökysymysten käsittelyä. Ehdotetun muutoksen aikaan-
760: saamisen ei näin ollen rpitäisi tuottaa mainittavia vaikeuksia.
761: Paitsi sitä, että se edistäisi oikeutta, olisi siitä suoranaisesti
762: taloudellistaki.n etua vaalintoimituskustannu:::ten vähen-
763: tyessä.
764:     Yllälesitetyn perusteella rohkenen kunnioittaen ehdottaa,
765: 
766:                  että Eduskunta eduskuntaesityksistä sääde-
767:              tyssä järjestyksessä hyväksyisi seur.aavan laki-
768:              ehdotuksen:
769: 
770: 
771:                           Asetus
772:     erinäisten 20 p. heinäkuuta 1906 annetun Vaalilain
773:                   kohtain muuttamisesta.
774: 
775:     Täten muutetaan 20 p. heinäkuuta 19.06 annetun Vaali-
776: lain 1 ja 2 §näin kuuluviksi:
777: 
778:                             ·1 §.
779:     Edustajain valitsemista varten va.ltiopäiville on" Suomen-
780: maa jaettu seuraaviin vaalipiireihin:
781:     1. Uudenmaan läänin vaalipiiri;
782:     2. Turun ja Porin läänin vaalipiiri;
783:     3. Häimeen läänin vaalipiiri;
784:     4. Viipurin läänin vaalipiiri;
785:     5. Mikkelin läänin vaalipiiri;
786:     6. Kuopion läänin läntinen vaalipiiri, joka käsittää Rau-
787: talammin, Kuopion ja Iisalmen .kihlakunnat;
788:     7. Kuopion läänin itäinen vaalipiiri, johon kuuluvat Li-
789: perin, Ilomantsin ja Pielisjärven kihlakunnat;
790:     8. Vaasan läänin itäinen vaalipiiri, joka käsittää Lau-
791: kaan ja Kuortaneen ikihlakunnat;
792:     9. Vaasan läänin läntinen vaalipiiri, johon kuuluvat Il-
793: majoen, Korsholman, Lapuan ja Pietarsaaren kihlakunnat;
794:     10. Oulun läänin eteläinen vaali!piiri, joka käsittää !Sa-
795: loisten, Haa1pajärven ja Kajaanin kihlakunnat seJkä Oulun
796: 6       1, 1. -   Erinäisten Vaalilain kohtain muuttaminen.
797: 
798: maalaiskunnan, Oulunsalon, Kempeleen, Lumijoen, Limin-
799: gan, T'emmeksen, Tyrnävän, Muhoksen ja Utajärven ,kunnat
800: Oulun kihlakuntaa;
801:    11. Oulun läänin pohjoinen vaalipih·i, johon kuuluvat
802: Keunin kihlalmnta sekä Kuivaniemen, Iin, Haukiputaan,
803: Kiimingin, Yliikiimingin, Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuu-
804: samon kunnat Oulun 'kihlakuntaa; sekä
805:    12. Lapin vaalipiiri, j.oka käsittää Lapin kihlakunnan.
806:     1
807: 
808: 
809: 
810:     Kaupunki luetaan kuuluvaksi si1heu vaalipiiriin, johon
811: sen ympärillä oleva maaseutukin.
812:    Ensinmainitussa yhdessätoista piirissä valitaan välittö-
813: millä ja suhteellisilla vaaleilla satayhdeksänk;ymmentäyhdek-
814: sän edustajaa, jotka jaetaan eri vaalipiirien kesken näiden
815: hengillepantujen asukkaiden lukumäärän mukaan. Jaon toi-
816: mittaa senaatti joka k;vmmenes vuosi, ja se julkaistaan a!se- ·
817: tuskokoelm~rssa.
818:    Lapin vaalipiiri valitsee yhden edustajan sillä tavoin,
819: kuin 53 § :ssä, sanotaan.
820: 
821:                              2 §.
822:     Jokaista vaalipiiriä varten on hyvissä ajoin ennen edus-
823: tajanvaalia asetettava viisijäseninen keskuslautakunta, joka
824: pitää kokouksensa siinä ,kaupungissa, jossa läänin hallitus
825: sijaitsee. Yhdennentoista vaalipiirin keskuslautakunta on
826: kuitenkin myös kahdennentoista piirin keskuslautakuntana.
827:      (2 ja 3 mom. samoin kuin nykyisessä Vaalilaissa.)
828: 
829: 
830:     Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1917.
831: 
832:                                               Antti Rentola.
833:                                                               7
834: 
835: I, 2. -   Anom. ehd. N :o 4.
836: 
837: 
838: 
839: 
840:              Mikkola, Antti, y. m.: Maan sotalaitoksen voi-
841:                maansaattamisesta ja esityksen antamisesta,
842:                kansanmiliisin aikaansaamiseksi.
843: 
844: 
845:                S u o m e'll E d u s kun n a l l e.
846: 
847:     Suomen kansan valtiollista ja kansal'lista olemassaoloa ja
848: vapautta ulkoa ja sisä,ltä uhkaavan välittömän vaaran tor-
849: jumiseksi olisi mielestämme kiireellisesti ryhdyttävä ~tehok­
850: kaisiin toimenpiteisiin. Maahan on saa!tava oma kansallinen
851: puolustuslaitos. Vieras sotaväki on viipymättä täältä 'POis-
852: tettava.
853:     Väliaikaisesti olisi maan sotalaitos voimassa olevain la-
854: kien mukaan pantava käytäntöön ~siksi !kunnes maan puolus-
855: tusta varten ehditään luoda yleiseen a:sev~elvoHisuut.een nojau-
856: tuva kansanmiliisi, josta asiantuntemukseen P·erustuva esitys
857: olisi annettava Senaatin valmistettavaksi.
858:     Ylläolevan nojalla saamme kunnioittaen anoa,
859: 
860:                  että Senaatille annettaisiin tehtäväksi viipy-
861:              mättä panna käytäntöön maan sotalaitos voimassa
862:              olevain lakien mukaan ja ryhtyä toimenpiteisiin
863:              venäläisen soooväen siirtämiseksi pois maasta,
864:              sekä
865:                  että Senaatti saisi tehtäväkseen valmistaa ja
866:              Eduskunnalle antaa esityksen yleiseen asevelvol-
867: 8     1, 2. -     1\laan sotalaitoksen voimaansaattaminen.
868: 
869:                 lisuuteen perustuvan kansanmiliisin aikaansaa-
870:                 miseksi.
871: 
872:     Helsingissä marraskuun 26 päivänä 1917.
873: 
874: 
875:      Antti Mikkola.               Aleksis Salovaara.
876:      K. E. Linna.                 J. A. Heikkinen.
877:      Erik Alopaeus.               Santeri Haapanen.
878:      Juho Snellman.               A. 0. Wuorimaa.
879:      Eemil W ekara.               Erkki Kaila.
880:      Pekka Hälvä.                 K. W. W uokoski.
881:      H. J. Linna.                 Lauri Kr. Relande1·.
882:      M. Kotila.                   Juho Niukkanen.
883:      J. P. Kokko.                 Viikim Joukahainen.
884:      S. Koivisto.                 Kusti Arffman.
885:      Wäinö Walkama.               Iv. Fr. Lantto.
886:      K. Lanne.                • Mikko Leinonen.
887:      Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila. Albin Manner.
888:      J. Oskari Peurakoski.        P. Saarelainen.
889:      Os:kari Lahdensuo.           Rertta Pykälä.
890:      P. Ahmavaara.                har Alanen.
891:      Erkki Pullinen.              Edvard Takkula.
892:      A. Tanttu.                   Oskar Nissinen.
893:      Kyösti Haataja.              T. Heimonen.
894:      Eric l', Rettig.             A. J. Bäck.
895:      S. Wilh. Roos.               A. R. Hedberg.
896:      E. Saari. ·                  Elias Sinllo.
897:      Emil Schybergson.            Otto Åkesson.
898:                       Axel Palmgren.
899: TOISET VALTIOPÄIVÄT
900:                  1917
901: 
902:            LIITTEET
903:                      II
904: V AI.TIOV ARAINV ALIOKUNTAAN LÄHETETYT
905:    EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUS-
906:                EHDOTUKSET
907: 
908: 
909: 
910: 
911:             HELSINGISSÄ, 1918
912:         SUOMEN SE~AATIN KIRJAPAINOSSA
913:                       A.
914: 
915: Valtion tuloja ja omaisuutta koskevia eduskunta-
916:          esityksiä ja anomusehdotuksia.
917:                                                             18
918: 
919: II, 1. -   Anom. ehd. N :o. 90.
920: 
921: 
922: 
923: 
924:              Haapanen, Santeri, y. m.: Verotusolojen järjes-
925:                 tämisestä.
926: 
927: 
928:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
929:      Jo vuonna 1898 julkai:si Lainvalmistelukunta mietinnön
930: välittömän verotuksen uudistami&esta. Mietinnössä osoitet-
931: tiin, että maan silloinen veroitus oli kykenemätön vastaa-
932: maan niitä tasaisen ja oikeudenmukaisen veronjaon vaati-
933: muksia, joita välittömälle veroitukselle valtiossa voidaan ja
934: tulee as-ettaa. Samalla Lainvalmistelukunta lausui eräitä
935: p-eriaatteita, joita verotuksen uudistuksessa tulisi noudattaa.
936: Sellaisia ovat m. m.
937:      että niin hyvin maa,verot, nimittäin vakinainen vero,
938: kruununkymmenykset sekä silta- ja. jahtivoudinkapat, lak-
939: kautetaan-olemasta valtion veroina ja annetaan kuntren kth-
940: tettäväksi;
941:      että objektiverot, kuten esim. elinkeinomaksut ja sent-
942: tonaalit ilman muub pois,tetaan; ja
943:      että valtion näin menettämien verojen sijaan pannaan
944: toimeen subjektiveroitus, joka järjestetään sellaiseksi, että
945: se kohtaa verovelvollisia heidän todellisen verokykynsä mu-
946: kaisesti.
947:      Tällainen oikeudenmukainen veroitus tapahtuisi Latinval-
948: mistelukunnan mielestä säätämällä yleinen tulovero sekä sitä
949: avustava ja täydentävä varallisuusvero. Kysymys olisi jär-
950: jestettävä erityisen verolain kautta. Samalla Lainvalmis-
951: telukunta. lähemmin määritteli ne periaatteet, joitten pohjalle
952:  verolaki olisi rakennettava .
953:     .Verotuksen uUJdistamistyötä jatka;ma;an asetti senaatti
954:  jouluk. 1 p :nä 1908 erityisen komikan, jonka tuli ,hyväk-
955: seen käyttäen asiassa siihen asti snÖritettuja. esitöitä, val-
956: 1.4          IT, 1. -   Verotusolojen järjestäminen.
957: 
958: mistaa yksityiskohtaiset ~ehdotukset yleisen tulo- ja varalli-
959: suusveron voimaanpanemisesta valtion verotukSiessa, jolloin
960: komitean myös olisi annet.tava la!llsunto siitä, mitä muutoksia
961: näiden uusien verojen säätämisen yhteydessä olisi tehtävä
962: maassamme nykyään voimassaolevaan verotusjärjestelmään."
963:     Komitea ryhtyi työhönsä. Sen toimesta on saatettu jul-
964: kisuuteen ,V erokomitean Julkaisuja,'' I, II ja III. Näissä
965: kosketeliaan kysymystä vasta pohjustavasti eli yleiseltä
966: kannalta., tehd-en selkoa nykyaikais>en vartiollisen tulo- ja
967: varallisuusverotuks:en muodosta Europan eri maissa. Lo-
968: pulliseen ehdotukseen siitä, miten asia olisi Suomessa jär-
969: jestettävä, ei komitea kuitenkaan päässyt, sillä - kuten tie-
970: d-etään - komitea ei voinut työtänsä loppuun suorittaa.
971: Kysymys veroituksen uudistamisesta on kuitenkin sellai-
972: nen, että sitä ei voida poistaa päiväjärjestyksestä ~ennenkuin
973: se on saanut oikeudenmukaisen ratkaisun. Kun asiass:a on
974: jo suoritettu runsaasti ja nähtävästi arvokkaita esitöitä, on
975: sen ratkaisuun sitä helpompi käydä. Nykyisessä vaihees-
976: saan näyttää kysymys voivan saada onnellisimmain ratkai-
977: sun siten, että Eduskunta jättää hallituksen asiaksi ryhtyä
978: ki1reellisiin toimenpiteisiin verotuskysymyksen uudelleen
979: järjestämiseksi.
980:     Edelläesitetyn p-erusteeHa pyydämme Eduskuntaa~ päät-
981: tämään,
982:                  että hallituksen on mahdollisimman pian jä-
983:              tettävä Eduskunnalle esitys valtion veroituksen
984:              järjestämisestä sellaiseksi, että se kohtaa jokaista
985:              verovelvollista hänen todellisen veronmaksuky-
986:              kynsä mukaan.
987:       Heh,ingissä marraskuun 27 päivänä 1917.
988:        Santeri Haapanen.        Antti Juutilainen.
989:        J. A. Heikkinen.         Kusti Arffman.
990:        Mikko Luopajärvi.        Pekka Saarelainen.
991:        Pekka 1fanskanen.         Juho Niukkanen.
992:        Iv. Fr. Lantto.           Vilkku Joukahainen.
993:                        Edvard Takkula.
994:                                                              16
995: 
996: II, 2. -   Edusk. esit. N :o 11.
997: 
998: 
999: 
1000: 
1001:              Juutilainen, Antti, y. m.: Ehdotus laiksi suurten
1002:                 maaomaisuuksien verottamisesta.
1003: 
1004:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
1005:    Viitaten v. 1917 ensimäisillä valtiopäivillä tehdyn esitys:
1006: ehdotuksen N :o 16 (Liitteet II, siv. 25-30) perusteluihin,
1007: kuitenkin sillä muuto.ksella, että siinä ~ehdotettu verotus al-
1008: kaisi jo 1,000 hehtaarin pinta-alasta, ehdotamme,
1009:                 että eduskunta hyt•äksyisi ja vahvistaisi seu-
1010:              raavan lakiehdotuksen: ·
1011: 
1012:                             Laki
1013:            suurten maaomaisuuksien verottamisesta.
1014:                              1 §.
1015:     Yhtiö, yhdistys, osuuskunta taikka yksityinen, joka
1016: omista~a maata enemmän kuin 1,000 hehtaaria, maksaa val-
1017: tiolle veroa vuosittain seuraavasti:
1018:    Tilusten yhteenlasketun pinta-alan ollessa
1019:  1,000-2,000 hehta,aria on vero hehtaa,rilta Smk.       --:25
1020:  2,000-3,000      "      "   "        "       .,        -:50
1021:  3,000-4,000      "      "   "        "                  1:--
1022:  4,000-5,000      "      "   "        "                   2:-
1023:                                               "           3:-
1024:  5,000-7,000      "      "   "        "       "
1025:  7,000-10,000     "      "   "        "                   4:-
1026:                                               "           5:-
1027: 10,000-20,000     "      "   "        "
1028:      yli 20,000   "      "   "        "       ,_"         6:-
1029:                               2 §.
1030:    Sama-n omistajan tilat ja. tilanosat koko maassa laske-
1031: taan yhteen ja nräin saatu kokonaispinta.-a_la verotetaan.
1032: 16     II, 2. -   Suurten maaomaisuuksien verottaminen.
1033: 
1034:    J akamattoman tilanosan .pinta-ala lasketaan suhil<J.elli-
1035: seksi koko tilan pinta-alaa.n.
1036:                               3 §.
1037:     1 § :ssä mainitusta verosta ovat kuitenkin vapaat:
1038:     a) yksityinen, joka itSie tiLalla asuen viljelee tilaa kuin
1039: myöskin sen kanssa väilittömässä yhdysviljelyksessä oleva•a
1040: toista tilaa;               .
1041:     b) maanviljelyksen ja sen sivuelinkeinojen ha.rjoitta-
1042: mista varten maamiesten perustamat osuuskunnat;
1043:     c) maanviljelijäin omistama.t jakotoimituksissa jätetyt
1044: y hteismetsät.
1045:                               4 §.
1046:      Jos joku petoshupalla, väärin ilmoittamalla tahi muu-
1047: t-en tahallisesti antaa verotusta vahingoittavia. tietoja, menet-
1048: täköön puolet tästä omaisuudesta sille kunnalle, jossa vero-
1049: tettava omaisuus sijaitsee.
1050:                               5 §.
1051:    Suomen Senaatin a,siana on antaa tämän lain toimeen-
1052: panosta ja sovelluttamisesta lähemmät määräykset.
1053:                            6 §.
1054:      Tämä laki astuu voimaan - -         -   -
1055: 
1056:      Helsingissä marraskuun 27 päivänä 1917.
1057: 
1058:       Antti J uutilainen.            K. A. Lohi.
1059:       Eero Hahl.                     P. Saarelainen.
1060:       Pekka Tanskanen.               I~dvard Takkula.
1061:       Sånteri Haapanen.              Kusti Arffman.
1062:       J. P. Kokko.                   Juho Niukkanen.
1063:       Aleksis Salovaara.             ..t\.lbin Manner.
1064:       Santeri Alkio.                 Oskari Lahdensuo.
1065:       Vilkku Joukahainen.            J. A. Heikkinen.
1066:       Iv. Fr. Lantto.                Bertta Pykälä.
1067:       A. 0. Wuorimaa.                Mikko Leinonen.
1068:       Lauri Kr. Relander.            Antti Rentola.
1069:                                                              17
1070: 
1071: II, s. -   Edusk. esit. N:o 47.
1072: 
1073: 
1074: 
1075: 
1076:              Haataja, Kyösti, y. m.: Ehdotus laiksi suurten
1077:                 rJ'UIIJomm-:suuksien verottamisesta.
1078: 
1079: 
1080:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
1081: 
1082:     Maanomisrtusol.ojen kehitys Suomessa on viimeis~n vuo-
1083: sikymmenien alilkana kuLkenut melkoista vauhtia siihen
1084: suuntaan, että maaomaisuuksia. on suurissa määrin siirtynyt
1085: maatavildelevältä talonpoikaisväestöltä yMiöiden ja tehdas-
1086: laitosten sekä yksityisteu liiikkoon'harjoittajain omiksi. Kun ·
1087: teollisuudooharjoitta.jat ovat olojen kehittymistä maailman
1088: markkinoilla seuraten voiuoot nähdä, että niinhyvin puuta-
1089: varan kuin muidenkin maantuotteiden hinnat tulevat lähi-
1090: tulevaisuudessa olojen 'Pakosta nousemaan, ovat he voineet
1091: tiloja ostaessaan malksaa niistä suurempia hintoja, kuin mi-
1092: hin maata omistava talonpoilm on paikallisia maanviljelys-
1093: o1oja silmällä pitäen voinut omaisuutensa arvioida. Usein
1094: on myös talonpojan kehittYllilättömyys ja kyvyttömyY'S ar-
1095: vostelemaan oikein edes. sitä arvoa, jok•a maaomaisuudella
1096: paikallisiin maan,viljelijöihin katsoen ·on, a,ntanut maanosta-
1097: jalle tilaisuuden saa.d•a maaomaisuus omakseen aivan mi-
1098: tättömästä hinna:sta.
1099:     Siitä, kuinka 'Palj.on tällaisia suuria maaomaisuuksia ny-
1100: kyään on, ei ole vielä täydellisiä tilastotietoja olemassa.
1101: Kerätyt tilastot osoittavat kuitenlkin, että on kuntia, joissa
1102: yksin yhtiöiden haUussa on yli puolet kunnan kaikista yksi-
1103: tyisille kuuluvista maoomaisuuksista.
1104:     Tästä maaomaisuuksien kerääntymisestä yksiin käsiin ja
1105: etenkin niiden joutumisesta suuris.sa. määrin yhtiöiden hal-
1106:                                                          2
1107: 18     '1, a. - Suurten maaomaisuuksien verottaminen.
1108: 
1109:  tuun on mootaloudellisten ja yhteiskunnallisten olojen !kehi-
1110:  tykselle monia haittoja, joista on tehty selkoa näille valtio-
1111:  päiville annetussa, yhtiöiden maanhankinnan rajoittamista
1112:  tarkoitta,vassa: esityksessä.
1113:      Nämät syyt ovat vakorttaneet ottamaan harkittavaksi ky-
1114: symy.ksen, millä toimenpiteillä kehityksen tällaisen suun-
1115: nan jatkuminen voitaisiin estää. Paitsi suoranaisesti estä-
1116: villä lainsäätdäntötoimilla, joista näille valtiopäiville on an-
1117:  nettu esitylksiä, voidaan tässä mohden saavuttaa tuloksia
1118: myös verottamalla suuria maaomaisuuksia tuntuvasti. enem-
1119: män kuin pienempiä. Tällainen vero,. jos se olisi yhtiöiden
1120: omistaman maapinta-alan mukaan ;r:enevä, voisi myös pa-
1121: ikottaa ne yhtiöt, joiHUI on laajimmat maaomai.suudet, luo-
1122:  vuttamaan ainakin vil·jelyskelpoisia ma~taa:n talonpoikais-
1123: väestölle viljelystarkoituks'!in, sekä mahdollisesti myös suh-
1124: teettoman laajoja metsämaitaan, joiden luovuttaminen voitai-·
1125: siin sU!oin järjestää tapahtuvaksi kunnille kunnallismetsien
1126: muodos•tamista varten.
1127:      Tällaisen veron säätämiseen näyttää nykyhetkellä olevan
1128: sitä suureffilpi syy, kun sen kautta valtion varastoon saatai-
1129: siin melkoinen tuloerä, juuri kun sellaisia erinomaisen ki-
1130: peästi kaivataan.
1131:      Tällainen verotus tällä hetkellä olisi myös sitä kohtuul-
1132: lisempi, kun suurten maaomaisuuksien arvot ja niistä saa-
1133: tavat tulot ovat sotatilan johdosta tuntuvasti nousseet.
1134:      Edellä ·on puhuttu varsinaisesti vain yhtiöiden omista-
1135: mista ma.aomaisuuksisia. Puheena oleva vero olisi kuitenkin
1136: samalla tavaUa ulotettava kaikkiin muihinkin suuriin maa-
1137: omai:suuksiin. Tämä on jo käytännölliseltä kannalta tär-
1138: keätä. Sillä usein henkilö, joka omistaa" jankuu yhtiön osak-
1139: keet tai ainakin suuremman osan niistä, omistaa myös yksi-
1140: tyisenä henkilönä suuria maaomaisuuksia, joita, hän ikäy·ttää
1141: samalla ta1valla kuiu yhtiön omistamia. tiloja. Edellisten jät-
1142: tämistä kokonaan verotuksen ulkopuolelle ei voida miten-
1143: kään puolustaa. Samaa on sanottava niistä suurist!ll maa-
1144: omaisuuksista, joita omistavat yksityiset teollisuudenhar-
1145: joittajat, jotka eivät ole muodostaneet mitään osaa yrityk-
1146:                     U, a. -   Haataja y. m.                   19
1147: 
1148: sestään yhtiöik:si. .Mutta lisäksi ei tällaisesta ver·osta voida
1149: jättää va,paiiksi niitäkään suuria maaomaisuuksia, joita yksi-
1150: tyiset suurviljelijät omistavat. Jo käytännöllisistä .syistä
1151: kävisi vaikeaksi erottaa puhtaat maanviljelystila.t teollisuu-
1152: denharjoittajain tiloista. Jos tällaiseen erottamiseen ryhdyt-
1153: täisiin, v·oitaisiin sinoin yhtä hyvällä syy ll:ä vaatia, että
1154: myös maan•viljelystä harj.oittavain yhtiöiden maaomaisuudet
1155: on erotettava verosta vapaiksi. Kuitenkin on ·tiedossa, että
1156: monet teollisuudenharjoittajat ovat viime vuosina perusta-
1157: neet teollisuusyhtiöiden rinnalle toisia yhtiöitä, jotka nimel-
1158: lisesti ovat ·perustetut maanviljely.ksen harjoittamista va·rten,
1159: mutta joiden tark•oituksena todellisuudessa on mahd·ollisuuden
1160: saaminen teollisuusyhtiön osakkaille maa·omaisuuksien hank-
1161: kimiseen, huolimatta niistä määräyk.sistä, joi:ta v. 1915 anne-
1162: tussa lainsäädännössä puutavarayhtiöiden maanhankinnan"
1163: rajoittamisesta on. Tällaisten yhtiöiden veros·ta. vapautta-
1164: minen ei sovellu niihin perusteisiin, joille veron ottaminen
1165:  on tarkoitettu rakoonetta!vaksi.
1166:      Kuitenkin on suurten maaomaisuuksien ra;ja alaspäin
1167:  asetet•tavw veromää,räy.ksissä niin, että varsinaiset talonpoi-
1168:  kaisviljelmät eivät joudu tällaisen verotuksen alaisiksi. Ku-
1169:  too pienempituloiset piirit yleensä, on talonp·oikainen väestö-
1170:  kin yleensä tarkemmin tuloistaan verotettu kuin suurtilal-
1171:  liset. Lisän.si niitä rasittaa erityisesti työpalkkojen kalleus,
1172:  ilman että he useinkaan ovat, kuten sunrtilallinen, tilaisuu-
1173:  dessa toottämää.n töitänsä torppa•reillansa. tai käyttämään
1174:  koneita siinä määrin kuin suurtilallinen, jota•paitsi monet
1175:  sota-ajan tuottamat rasitukset paina.vat heitä ·erityisen ras-
1176:  kaina. Lisäksi ei heillä useinkaan ole niitä etuja, joita laa-
1177:  jojen metsäalojen ·omistaminen suurtilaJliselle tuottaa. Ra-
1178:  jaksi o.n katsottu 2,000 hehtaarin pinta-alan olevan sove-
1179:  liaan. Siten m. :m. tilasto vuodelta 1901 osoitta.a, että sel-
1180:  laisia maanomistajia, joille kuulu~ 1,000 - alle 2,000 ha
1181:  maata, oli silloin 1,275, mutta sellaisia, joille kuului 2,000-
1182:  alle •3,000 ha, vain noin 227. Tämä jo osoittaa, että edelli-
1183:  seen ryhmään täytyy kuulua enimmäa.seen varsinaisia talon-
1184:   poikaisviljelmiä, jotavastoin jälkimäiseen voi kuulua vain
1185:   harvoja sellaisia.
1186:     20    II, s. -   Suurten maaomaisuuksien verottaminen.
1187: 
1188:         Otettavan veron määrä olisi lasketta-va sen vu<Jtuisen tu-
1189:     lon mukaan, joka maaomaisuudesta on kohtuullisen ,pääoma-
1190:     arvon mukaan pinta-alayksikköä kohti saatava, ja lukemalla
1191:     siitä verolksi eri·.piruta-alaryhmissä eri proseuttim.äärät. Nii-
1192:     hin suuriin pä:äomiin DJähden, joita suuret maaomaisuudet
1193:     edustavat, ei melkoisia veromääriä voi pitää kohtuuttomina.
1194:         Arviolaskujen mukaa.n voi puheena olevan veron edellyt-
1195:     tää tuottavan vuosittain noin neljä tai viisi miljoonaa
1196:     markkaa.
1197: •       Edellä esitetyillä perusteilla saavat allekLrjoittaneet kun-
1198:     kunnioit-taen ehdottaa,
1199: 
1200:                     että Eduskunta hyväksyisi seu!f'aavan lakieh-
1201:                  dotuksen:
1202: 
1203: 
1204:                                 Laki
1205:              suurten maaomaisuuksien verottamisesta.
1206: 
1207:                                   1 §,
1208:        J dkainen, joka omistaa maata yhdessä tai useammassa
1209:     kunnassa yhteensä vähintään 2,000 hehtaaria, on velvollinen
1210:     vuosittain suor1ttamaau valtiorahast<Jn hyväksi erityisen ve-
1211:     ron omistamains·a maa-alueiden yhteenlasketun pinta.-alan
1212:     mukaan.
1213:        Valtio, kunta ja julkiset laitokset eivät ol'e täanän vero-
1214:     tuksen ·a:laiset.
1215:                                  2 §.
1216:         V eroa, .i·osta säädetään 1 § :ssä, kannetaan seuraa vien
1217:     luokkien mukaan:
1218:         1 luokka käsittää verovelvolliset, jotka omistruvat maata
1219:     2,000-3,000 ha.
1220:         2 luokka käsittää verovelvolliset, jotka omistavat maata
1221:     yli 3,000-5,000 ha.
1222:         3 luokka käsittää verovelvolliset, jotka omista,vat maata
1223:     yli 5,000-10,000 ha.
1224:                   11, a. -- Ha.ataja y. m.                      21
1225: 
1226:     4 luokka käsittää verovelvollis.et, jotka omis·ta vat maata
1227: yli 10,000-20,000 ha.
1228:     5 luokka käsittää verovelvolliset, jotka omistavat maata
1229: yli 20,000-50,000 ha.
1230:     6 luokka käsittää verovehroms·et, jotka omistavat maata
1231: yli 50,000 ha.
1232: 
1233:   . V ero on 1 luokassa 300 mk. kultakin täydeltä 500 heh-
1234: taarifta.
1235:     Vero on 2 luokassa 450 mk. kult<~ki.n täydeltä 500 heh-
1236: taarilta.
1237:     Vero on 3 luokassa. 600 mk ..kultakin täydeltä 500 heh-
1238: taarilta.
1239:     Vero on 4 luokassa 800 mk. kultakin tä;ydeltä fiOO heh-
1240: taarilta.
1241:     Vero .on 5 luokassa 1,100 mk. kultakin täydeltä 500 heh-
1242: taarilta.
1243:     V.ero on 6 luokassa 1,500 mk. ikullakin täydeltä 500 heh-
1244: taarilta.                                               :t ~,: ~~~'
1245: 
1246: 
1247: 
1248:                                  3 §.
1249:     Tammikuussa kunakin vuonna on 1 § :ssä mainittuj€D
1250: verovelvollisten annettava sen läänin lääninhallitukseen.
1251: jossa heillä on asuntonsa ja kotinsa, tai jo.s•sa yhtiön hallitus
1252: sijaitsee, ilmoitukset saman• vuoden tammikuun 1 päivänä
1253: omistaniistaan maaomaisuuksista. Ilmoituksessa on mainit-
1254: tava lä:änittäin, 1pitäjittäi.n: ja kylittäin 1) missä maaomai-
1255: suus sijaitsee, 2) tilojen numerot ja nimet, 3) tilojen pinta-
1256: alat hehtaaT·eissa ja 4) ilmoitu.ksenteki.iän nimi ja osote.
1257:     Sitä, joka lyö la.imin edellä säädetyn veroilmoituksen
1258: antamisen määräajan kuluessa tai antaa virheellisen ilmoi-
1259: tuksen, verotetaan kaksinkertais·esti.
1260: 
1261:                               4 §.
1262:     Lääninhallituksen on toimitettava veron maksuunvano
1263: ja laadittava veroliput, j•otka sen jälkeen ovat toimitettavat
1264: verovelvollisilla heidän ilmoittamallaan osotteella.
1265: 22     n, a. -   Suurten maaomaisuuksien verottaminen.
1266: 
1267:                             5 §.
1268:     Jos tila on annettu vuokralle ja vuokrakirjassa on ehto,
1269: eitä vuokramiehen on maksettava kaikki tilalta menevät
1270: ulosteot, ·On tässä säädetty vero silloinkin tuollaisesta eh-
1271: dosta huolimatta maanomistajan suoritettava, ilman että hän
1272: saa sitä periä takaisin vuokramieheltä.
1273: 
1274:                             6 §.
1275:    Lähimmät määräykset veron kannosta, veroilmoitusten
1276: oikeellisuuden tarkastamisesta ja asetuksen muu:ota s·ovellut-
1277: tamisesta antaa. Senaatti.
1278: 
1279: 
1280: 
1281:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1917.
1282: 
1283: 
1284:       Kyösti Haataja.          Juuso Runtti.
1285:       Alfred Retulainen.       Osk. Ansb. Sjöstedt-Jussila.
1286:       Leonard Typpö.           A. Koivisto.
1287:       M. J{otila.              E. Tukia.
1288:       Jussi Puumala.           E. Ala-Ku]ju.
1289:       Erkki Pullinen.          Tuomas Wanhala.
1290:       K. W. 1-Vuokosld.        K. J,anne.
1291:       Wilb. Malmivaara.        Ivar Alanen.
1292:       J. E. Antila.            E. Sinkko.
1293:                                                              28
1294: 
1295: 
1296: II, 4, -   Anom. ehd. N :o 89.
1297: 
1298: 
1299: 
1300: 
1301:              Luopajärvi, Mikko, y. m.: Maanarvon ansiotonta
1302:                 kohoamista koskevan verotuksen aikaansaa-
1303:                 misesta.
1304: 
1305: 
1306:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
1307: 
1308:     Tämän vuoden ensimäisille valtiopäiville jiilttämäs-
1309: sämme anomusehdotuksessa oleviin perusteluihin (Liitteet
1310: II, N :o 8) viitaten ehdotamme Eduskunnan päätettäväksi,
1311:                   että· Hallitus jättäisi asiaatuntevien henki-
1312:              löiden laadittavaksi ehdotuksen ansiotonta maan-
1313:              arvon kohoamista koskevan verotuksen aikaan-
1314:              saamisesta meidän maassamme; ja
1315:                   että tämä ehdotus mahdollisimman pian jä-
1316:              tettäill.iin Eduskunnalle.
1317: 
1318:     Helsingissä marraskuun 26 päivänä 19,17.
1319: 
1320:       llikko Luopajärvi.           K. A. Lohi.
1321:       Albin Manner.                Vilkku Joukahainen.
1322:       Santeri Haapanen.            Aleksis Salovaara.
1323:       Oskari Lahdensuo.            J. P. Kokko.
1324: II, 1>, - - Pet. försl. N:o 88.
1325: 
1326: 
1327: 
1328: 
1329:             lnborr, J., m. fl.: Om avlyftande av de på jorden
1330:                 vilande di1·ekta skatterna.
1331: 
1332: 
1333:               T i ll F i n l a n d s La n t d a g.
1334: 
1335:     Hänvisande till den motiverin:g, smn förekommer i en
1336: till HH4 1\rs lantdag inlämnad petition n :o 34 (Liitt. II, 1,
1337: sid. 85~89), få vi vördsamt anhålla, att Lantdagen ville till
1338: Regeringen avlåta en petitiorr om åilgäro därhän,
1339: 
1340:                 att de på jorden vila,nde direkta g~dskat­
1341:             terna m.ed det .s:narast.e måtte avlyftas.
1342: 
1343:     Helsingfors den 26 november 1917.
1344: 
1345:      J. lnborr.                         Julius Sundblom.
1346:      Gustaf Gädda.                      August Tåg.
1347:                                                             26
1348: 
1349: II, 6. -   Anom. ehd. N:o 91.
1350: 
1351: 
1352: 
1353: 
1354:              Haapanen, Santeri, y. m.: Valtion tupakka-
1355:                 monopolin toteuttamista.
1356: 
1357: 
1358:               S u o m e n E d u s k u n n a II e.
1359: 
1360:     Viitaten viime valtiopäivillä Eduskunnalle jätettyyn
1361: anom~sehdotukseen valtion tupakkamonopolin toteuttamisesta
1362: (Liitteet II, 6), pyydämme siinä •esitettyjen näkökohtien
1363: lisäksi saman ·anomuksen uudistamiseksi vielä esittää seu-
1364: raavaa:
1365:     Täy•sin käsittäen tupakan sopivaisuuden veroitusesineeksi
1366: ovat eri valtiot jo pitemmän aikaa käyttäneet tupakkaveroi-
1367: tuksen muotona valtion yksinoikeutta tupakan jalostamiseen
1368: ja kauppaamiseen. Itävallassa säädettiin valtion tupakka-
1369: monopoli ensimäisen kerran jo 'VUonna 1701. (StiliAökset
1370: uudistettiin vuosina 1723 ja 1784. Nykyisin voimassaolev·a
1371: säädös on •siellä vuodelta 1835. Unkarissa otettiin täyd.elli- ·
1372: nen valtion tupakkamonopoli käytäntöön vuonna 1851.
1373: Rumaniassa ovat vastaa-vat säädökset vuosilta 1864, 1872
1374: ja nykyisessä lopullisessa muodossaan vuodelta 1881. Ser-
1375: biassa otettiin monopoli käytäntöön vuonna 1885 ja uudi-s-
1376: tetut määräykset vuodelta 1890. Bosniassa ja Hertzegovi-
1377: nassa säädettiin valtion tupakkamonopoli vuonna 1880.
1378: Kaikissa näissä ynnä eräissä toisissa Europan mai.ssa on siis
1379: jo pitempiaikainen kokemus valtion tupakkamonopolin toteut-
1380: tamisesta. Ja yleensä on siihen ·eri maissa oltu tyytyväisiä.
1381: Todennäköistä on ·että samoin tulisi käymään meilläkin.
1382:     Yleisin väite mikä valtion tupakkamonopolia vastaan on
1383: esitetty, on se että valtion ei pitäisi ruveta liiketoiminnan
1384:  16            II, 6. ~ Valtion tupakkamonopoli.
1385: 
1386:   harjoittajaksi. Nykyisin on tuo väite katsottava vanhentu-
1387:   neeksi ja edustaa vain yksityisliikemiespiirien katsomusta.
1388:   Sen vastapainoksi voidaan esittää useita liikemuotoja, joita
1389:   valtion toimesta on menestyksellä voitu harjoittaa. Vielä on
1390:   esitetty, että valtion monopoliviranomaiset eivät toimisi sillä
1391:   tarmolla kuin yksityiset liikemiehet. Sama ·väit.e luonnolli-
1392:   sesti voidaan ·esittää mitä valtion virkamiesryhmää vastaan
1393:   hyvänsä. Mutta valtiolla kyllä löytyy keinaja virkamiehis-
1394:   tönsä tarmokkaassa työssä pitämiseksi.
1395:        T·oisaalta valtion tupakkamonopolin puolesta puhuvat
1396:   syyt ovat niin painavia, etä vaativat sen nopeaan toteutta-
1397:   miseen. Edellämainitussa anomusesityks·essä on osoitettu
1398:   kuinka erinomaisen sopiva varoitusesine tupakka 'On ja että
1399:   s·en veroitusmuotona valtion monopoli johtaa kaikkein :par-
1400:   haimpaan varainhoidolliseen tulokseen, meilläkin 4-5 mil-
1401:   joonan markan sijasta useampaan kymmeneen miljoonaan
1402:   markkaan. Tupakkamonopolista lausuu m. m. saksalainen
1403:   tilasto- ja taloustieteilijä Georg von Mayr: ,Monopolivero
1404:   on oikeudenmukaisin. :Sikäli valtion monopoli käsittää koko
1405:   tupakkaliikkeen, ei erityistä sen ulkopuolella olevaa valvontaa
1406:   yksityistä liiketoimintaa vastaan tarvita. Monopolin avulla
1407:   voidaan myös verotulo nostaa suurimmilleen. Tullin ja
1408:   valmlSi'everon haitat valtion tupakkamonopoli kiertää". Ja
1409:   Ranskassa lausuttiin jo Napoleonin aikaisessa lainselityk-
1410:   sessä ·vuodelta 1810: ,Ennen valtion monopolia tuli vähin
1411:   osa tupakkatulosta valtiolle, jälelläoleva osa jakautui tehtai-
1412: . lijoiHe. Tähän epäkohtaan tuli lisäksi se, etä tupakan vil-
1413:   jelijät olivat tehtailijoitten vallassa. Kaikki asianhaarat,
1414:   myöskin maanviljelyksen etu, puhuvat sen puolesta, että
1415:   tupakan valmistamisen ja kauppaamisen tulee tapahtua
1416:   valtiorahaston l1yväksi".
1417:        Kaiken ·edelläesitet.yn perusteella ja viitaten alussamai-
1418:   nittuun viime valtiopäiville jätettyyn anomukseen, samoin
1419:   kuin vielä siihen, että valtion tupakkamonopolin toteutta-
1420:   mista varten on meillä jo valtion toimesta suoritettu tarvit-
1421:   tarvia esitöitä rohkenemme pyytää Eduskuntaa päättämään,
1422:               II, 6, -   Haapanen y. m.               a7
1423: 
1424:            että hallituksen on kiireellisesti ryhdyttävä
1425:        toimenpiteisiin valtion tupakkamonopolin toteut-
1426:        tamiseksi Suomessa.
1427: 
1428: Helsingissä marraskuun 24 päivänä 1917.
1429: 
1430: 
1431:  Santeri Haatlanen.         Mikko J. .uopajärvi.
1432:  J. P. Kokko.               Santeri Alkio.
1433:  Kusti Arffman.             Aleksis Salovaara.
1434:  Edvard 'l'akkula.          Pekka Saarelainen.
1435:  Pekka Tanskanen.           A. 0. Wuorimaa.
1436:  Uertta Pykälä.             J. A. Heikkinen.
1437:  Oskari I..ahdensuo.        Juho Niukkanen.
1438:  Vilkku J oukahainen.       Mikko I...einonen.
1439:                      Eero Hahl. \
1440: 28
1441: 
1442: II, 1. -   Anom. ehd. N:o 95.
1443: 
1444: 
1445: 
1446: 
1447:              JJOhi, K. A., y, m.: Kruununmetsätorpparien
1448:                 y. m. vapauttamisesta suorittamasta valtiolle
1449:                 vuosilta 1917 ja 1918 maksettavaa vuokraa.
1450: 
1451: 
1452:                S u o m en E d u s k u n n a 11 e.
1453: 
1454:     Viime valtiopäivillä jätti allekirjoittanut ed. Lohi y. m.
1455: eduskunnalle anomusehdotuksen kruununmetsätorppien,
1456: asuntotiloj·en ja mäkitupien asukkaid·en vapauttamisesta
1457: suorit1Jamasta valtiolle tulevaa vuokraa vuosilta 1917 ja
1458: 1918.     Tämä anomusehdotus ei kumminkaan ehtinyt
1459: tulla edus!runnassa loppuunkäsitellyksi. Valtiovarainvalio-
1460: kunta, jonka- valmisteltavaksi Eduskunta. asi,an lähetti,
1461: puolsi anomusta sillä rajoituksella, että mainittu vapaus
1462: myönnettäisiin niille, jotka asianomaisen metsänhoitajan,
1463: kunnallisvi.ranomaisen tahi muiden paikkakunnalla asuvien
1464: luotettujen henkilöiden todistuksella osoittavat olevan sel-
1465: laisia säälittäviä asiahaaroja, etteivät voi tätä vuokraa
1466: maksaa.
1467:     Olosuhteet näiden torppien ja mäkitupalaisten keskuu-
1468: dessa ova•t sit.temmin yhä huonontnneet. Kaikki elintar-·
1469: peet, vaaUeet y. m. ovat monin lmrroin kallistuneet, mikäli
1470: niitä ollenkaan on saataviss~. Metsätyöt kruununmetsissä,
1471: jotka ennen ovat olleet näiden asukasten pääasiallisimpana
1472: tulolähteenä, ovat nyt supistuneet aivan vähiin. Varsinkin
1473: maamme pohjoisosissa on monin paikoin puute ja hätä aivan
1474: surkuteltava.
1475:     Viittaamalla edellämainitun anomuksen perust·el uihin
1476: N:o 65 sekä valtiovarainvaliokunnan mietintöön N:o 17
1477: 
1478: 
1479: 
1480: 
1481:                                 •
1482:                      II, 7. -Lohi y. m.                     29
1483: 
1484: lienee oikeinta, että vapautuksen saamiseksi 'asetetaan ne eh-
1485: dot, jotka mainitussa mietinnössä on ehdotettu, jotta maksu-
1486: kykyiset eivät tulisi vapautusta saamaan.
1487:     Ehdotamme siis Eduskunnan päätettäväksi,
1488: 
1489:                 että kruununmetsätorppareille, mäkitupalai-
1490:             sille ja asuntotilojen haltijoille myönnetään va-
1491:             pautus vuosien 1917 ja 1918 vuokran suoritta-
1492:             misesta perustelu,issa mainituilla ehdoilla.
1493: 
1494:    Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1917.
1495:                            1
1496: 
1497: 
1498: 
1499: 
1500:      K. A. Lohi.              Edvard 'l.'akkula.
1501:      J. A. Heikkinen.         Santeri Haapanen.
1502:      A. 0. Wuorlmaa.          Kusti Arffman.
1503:      Aleksis Salovaara.       Santeri Alkio.
1504:                    Pekka Saarelaineu.
1505:                       B.
1506: 
1507: Määrärahoja sosialisiin ja sivistystarkoituksiin
1508:         koskevia anomusehdotuksia.
1509: II, s . - Anom. ehd. N:o 43.
1510: 
1511: 
1512: 
1513: 
1514:            Lantto, Iv. Fr., y. m.: Määrärahan myöntämi-
1515:               sestä maalaiskansakoulujen rakentamista var-
1516:               ten.
1517: 
1518:              S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
1519:    Viitaten tämän vuoden ensimäisille valtiopäiville jätet-
1520: tyyn anomusehdotukseen N:o 40 (Liitteet II, 12), joka koskee
1521: määrärahan myöntämistä maa'laiskansakoulujen rakentamista
1522: varten, pyydämme ehdottaa,
1523: 
1524:                että yleisistä valtiovaroista uusien maalais-
1525:            kansakoulujen rakentamista varten myönnetty
1526:            määräraha jo vuodelle 1918 tuntuvassa määrin
1527:            korotettaisiin, ja
1528:                että erikoisesti eristetyssä asemassa oleville
1529:            pienille maala.iskylille myönnettäisiin kansakou-
1530:            lujen rakentamisavuksi joko rahassa 4/ 5 niiden
1531:            rakennushinnasta tahi luovuttamalla vastaava
1532:            määrä rakennusaineita kruununmetsistä.
1533:    Helsingissä marraskuun 26 päivänä 1917.
1534: 
1535:       Iv. Fr. Lantto.                J. P. Kokko.
1536:       Vilkku Joukahainen.            Aleksis Salovaara.
1537:       Santeri Alkio.                 J. A. Heikkinen.
1538:       K. A. Lohi.                    Albin Manner.
1539:       Bertta Pykälä.               · A. 0. Wuorimaa.
1540:       Juho Niukkanen.                Antti Juutilainen.
1541:       Antti Rentola.                 Pekka Saarelainen.
1542: 
1543: 
1544:                                                           a
1545: II, 9, -   Anom. ehd. N:o 47.
1546: 
1547: 
1548: 
1549: 
1550:              Wuokoski, K. W., y. m.: Maalaiskansakoulujen
1551:                 opettajain palkkojen ja eläkkeiden korotta-
1552:                 misesta.
1553: 
1554: 
1555:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
1556: 
1557:     Se ahdas taloudellinEm asema, joka yhä vieläkin painaa
1558:  maamme kansakoulunopettajistoa, koituu tappioksi kansa-
1559:  koululaitoksen menestykselliselle toiminnalle. Milloin on
1560:  opettaja uhkaaviksi käyneiden taloudellisten huolien vuoksi
1561: joutunut hankkimaan rasittavatöisiä sivutuloja, milloin taas
1562: kokonaa;n luopunut opettajanraita ja siirtynyt taloudelli-
1563: sesti t-q.ottavam,mille aloille. On itsestään selvää, että rasit-
1564: tavat taloudelliset huolet ja niiden s€urauksena monet sivu-
1565: ansiotyöt hajottavat ja lamaannuttavat opettajiston harras-
1566: tusta ja voimia varsinaisessa kasvatustehtävässään. Se tun-
1567: nu.,tusta ansaitseva. harrastus, jota opettajat ovat osoittaneet
1568: valistustasonsa kohottamisessa, on viime aikoina taloudellis-
1569: ten vaikeuksien v,uoksi lamaantunut. Kuvaavana asianti-
1570: la5ta ovat ne numerot, joita on saatu seminaareista syksyllä
1571: v. 1917. Säännöllinen seminaarien ensi 1uokille otettava op-
1572: pilasmäärä on 30, jota määrä:ä on joskus korotettukin. Nyt
1573: pyrki Jyväskylän seminaariin 37 miestä, joista voitiin hy-
1574: väksyä ainoastaan 24, ja niistäkin 2 heti ·erosi. Sortavalan
1575: seminaariin pyrki vain 23, Rauman seminaariin pääsytut-
1576: kintoon saapui 24, Kajaanin seminaariin 20, joista hyväk-
1577: syttiin 18, ja Uudenkaarlepyyn seminaarin tutkintoon tuli
1578: 16 miestä. Naisia' saapui jonkunv€rran enemmän, mutta ei
1579: niitäkään läheskään sitä määrää, mikä muulloin oli tava'llista.
1580: Näin Q11Pn on seminaareilla ollut sangen vähän valinnan
1581:                     ti, 9 . - Wuokoski y. oi.
1582: 
1583:  varaa oppilaita ottaessaan, joten miesopettajia valmistavat
1584:  seminaarimme ovat saaneet alkaa ensi luokkansa vaillinaisella
1585:  oppilasmäärällä. Tämä osaltaan osoittaa myöskin pikaisen
1586:  korjauksen tarpeellisuutta, sillä onhan luonnollista, ettei sem-
1587:  moiselle aialle, jonka työstä yhteiskunta antaa heikon ta-
1588:  loudellisen tunnustuksen, mielellään antaudu ainakaan lah-
1589: .iakkaam.mat elämänuraansa valitessa.
1590:       Ne palkkojen niukat korottamiset, joita silloin tällöin on
1591:  tapahtunut, eivät ole vastanneet elintarpeiden hinnan nou-
1592: sua, vaan ova:t olleet omansa pitämään opettajain palkkaus-
1593:  kysymystä yhtämittaa päiväjärjesty:IDsessä. On välttämä-
1594: töntä, että tästä kiusallisen tukalaksi käylieestä asemasta
1595:  opettajisto vapautetaan ja vihdoinkin järjestetään heille
1596:  riittävän kohtuullinen toimeentulo. Se tekisi mahdolliseksi
1597:  opettajistolle pysyä aikansa ja tehtävänsä tasalla, sekä pois-
1598:  taisi opettajista jo monissa tapauksissa katkeraksi käyneen
1599:  tyytymättömyyden. Tätä vaatii kansanopetuksen etu ja
1600:  arvo.
1601:       Samoin kuin kansakoulunopettajain pa-lkat, vaativat
1602:  myös eläkkeet koJ;ottamista. Nykyiset eläkkeet, 1,000 mark-
1603:  kaa mies- ja 750 markkaa naisopettajaUe, järjestettiin v. 1897,
1604:  !liis jo 20 vuotta sitten. Ilman pitempiä perusteluja on sel-
1605:  vää, ·että nämä määrät rahanarvon nopean alenemisen vuoksi
1606:  ovat nykyään riittämättömät. Paitsi sitä, että opettajat,
1607:  jotka kansanopetuksen palveluksessa ovat elämäntyönsä
1608:  suorittaneet, ovat oikeutetut saamaan yhteiskunnalta koh-
1609:  tuullisen toimeentulon vanhuutensa päiviksi, koituu ja on jo
1610:  koitunut eläkkeiden riittämättömyydestä -vahinkoa kansa-
1611:  koulutyölle. Tätä nykyä on noin puolineljättä sataa eläke-
1612:  ikään tullutta opettajaa, jotka eivät ole voineet eläkkeelle
1613: -asettua, vaikka heissä on suuri joukko niitä, joilla ei enää ole
1614:  koulun kunnolliseen hoitoon tarpeellista työtarmoa.
1615:       Edellä mainittujen perusteiden nojalla ehdotamme, että
1616:  Edu.skunta päättäisi,
1617: 
1618:                  että maalaiskansakoulujen opettajaita ja opet·
1619:              tajatarten valtiolta tuleva peruspalkka korote.
1620: 36          11, 9. - Kansakoulunopettajain palkat.
1621: 
1622:             taan 2,400 .markkaan alemmassa ja 3,000 mark-
1623:             kaan ylemmässä palkkausluokassa, luettuna v.
1624:             1918 alusta;
1625:                 että palkankorotu-s 5, 10, 15 ja 20 vuoden
1626:             nuhteettomasta palveluksesta .määrätään 20 %:ksi
1627:             peruspalkasta kullakin kerralla;
1628:                 että niinhyvin maalais- kuin kaupunkikun-
1629:             tien kansakoulun opettajalle ja opettajattarelle
1630:             30 vuoden nuhteettoman· palvelul•sen jälkeen tu-
1631:             leva eläke vuoden 1918 alUJSta l;ukien korotetaan
1632:             2;400 markaksi alemmassa ja 3,000 markaksi
1633:             ylemmässä palkkausluokassa;
1634:                 että opettajalle ja opettajattarelle, joka en-
1635:             nen 30 vuoden palvelusta tulee kykenemättö-
1636:             mäksi virkaansa hoitamaan, maksetaan yksi nel-
1637:             jännes täysieläkkeestä 5 vuoden palveluksesta,
1638:             mutta siitä alkaen oikettltaa joka vuosi 1 / 20 :n
1639:             lisäyksen täysieläkkeestä, kunnes eläke 20 pal-
1640:             velusvuoden kuluttwa nousee täyteen määrään;
1641:             ja
1642:                 että yllä ehdotettu korotettu eläke maksetaan
1643:             myös nykyisille eläkettä nauttiville opettajille.·
1644: 
1645:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1917.
1646: 
1647:      K. W. Wuokoski.                   W ilh. Malmivaara.
1648:      Eero Erkko.                       Aleksis Salovaara.
1649:      Vilkku Joukahainen.               Tilda Löthman.
1650:      Eveliina Ala-Ku)ju.               K. Lanne.
1651:                                                               37
1652: 
1653: II, 10, -
1654:                  .
1655:             Anom. ehd. N:o 48.
1656: 
1657: 
1658: 
1659: 
1660:              Päivänsalo, B. H., y. m.: Maalaiskansakoulujen
1661:                 opettajien kalliinajan p.alkanlisäy ksestä.
1662: 
1663: 
1664:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
1665: 
1666:     Nykyinen sota-ajan tuottama kallis aika on saattanut
1667: maamme pikkupaikkaiset maalaiskansakoulunopettajat eri- .
1668: tyisen vaikeaan asemaan. Heidän toimeentulonsa nykyisissä
1669: oloissa on mahdollista vain suurta puutetta kärsien ja velkaa
1670: tehden. Välttämättömien menajen äärimmilleen tapa<htuva
1671: supistaminen jättää kuitenkin raskaat jäljet ei vain. opetta-
1672: jaan ja hänen perheeseensä henkilökohtaisesti, mutta tuntu-
1673: vat sen vaikutukset myös koulun hoidossa. Opettajan. on
1674: hankittava mahdollisimman monilta aloilta sivuansiota toi-
1675: meentullakseen, koulutyö pakostakin kärsii tästä, eikä opet-
1676: taja tunne sitä työtä kohtaan, joka vain osittain tuottaa hä-
1677: nelle toimeehtulon, sellaista siveellistäkään velvotusta kuin
1678: koulun kannalta katsoen välttämätöntä olisi. Hänen mielensä
1679: käy päinvastoin raskaaksi ja tarpeetonta lienee käydä ku-
1680: vailemaan niitä vahingollisia seurauksia, jotka nuoren suku-
1681: polven kasvattamiselle tästä katkerin mielin suoritetusta
1682: opettajan työstä koituvat.
1683:     Katkeruutta opettajien mieleen on ollut omiaan lisää-
1684: mään vielä sekin, että he huomaavat heidän työnsä arvos-
1685: telfavan vähäarvoisemmaksi kuin muiden yhteiskunnan jä-
1686: senten, nimittäin silloin, kun tätä työtä raha-arvoin punni-
1687: taan. Ja tämä käsitys on yhä levenemässä. Se tul-ee m. m.
1688: näkyviin niissä numeroissa, jotka osattavat seminaareihin
1689: 38    II, 10. -   Maalaiskansak.op. kalliinajanpalkanlisliys.
1690: 
1691: pyrkiväin lukumäärää knluvan lukuvuoden -:aluss~: kaikkien
1692: miesopettajia valmistavien seminaarien ensimäiset luokat
1693: saivat jäädä oppilasmäärältään melkoista pienemmäksi sään-
1694: nönmukaista määrää. Kansakoulunop-ettajan ala rupeaa jo
1695: olemaan sellainen, että sitä hyljeksitään. Kamanopetustyö
1696: tässä maassa arvostellaan nykyisin niin vähäarvoiseksi,
1697: ettei sen tekijäin katsota ansaitsevan sellaista palkkaa, jolla
1698: voisi toimeentul'la. Ei käyne kieltäminen, että tästä kaikesta
1699: on seurauksena kansakoululaitoksemme alaspäirn meno ja
1700: rappeutuminen.
1701:     Vuoden 1917 ensimäisillä valtiopäivillä ei ennätetty kä-
1702: sitellä kansanopetusmenosääntöä ja kansakoulunopettajain
1703: kalliinajan palkkiokysymyskin jäi sillä kertaa Eduskunnan
1704: puo'lelta sikseen. Senaatti on kuitenkin viime elokuussa
1705: määrännyt ennakkomaksuina suoritettavaksi maalaiskansa-
1706: koulujen opettajille kalliinajan palkanlisää 720 markan mu-
1707: kaan alemmassa ja 900 markan mukaan ylemmässä palkka-
1708: luokassa, lukien kuluvan vuoden huhtikuun 1 päivästä. Kun
1709: tämänsuuruiset palkkionlisät eivät likimainkaan vastaa niitä
1710: Iisämenoja, jotka moninkertaisesta elintarpeiden kallistumi-
1711: sesta ovat aiheutuneet, eikä liioin niitä lisäpalkkioeriä, joita
1712: kalliinajan johdosta on myönnetty yleensä kaikilla muilla
1713: sekä yksityisillä että valtion ja ,kuntain toimialoilla, vaatii
1714: sekä kansanop,etuksen etu, että kohtuus sen työntekijöitä koh-
1715: taan varaamaan maalaiskansakoulujen opettajille niin tun-
1716: tuvat kalliinajan palkanlisäykset, että ne riitfävät turvaa-
1717: maan heille kohtalaisen ·toimeentulon.
1718:     Edelläolevan perusteella rohkenemme ehdottaa,
1719: 
1720:                   että Eduskunta päättäisi ottaa vuoden. 1917
1721:               menoarvioon riittävän suuruisen määrärahan,
1722:               josta 'maalaiskansakoulujen opettajille suoritet-
1723:               taisiin kalliinajan lisäyksenä: ylemmässä palk-
1724:               kausluokassa oleville opettajille 1,080 markkaa
1725:               vuodessa ja alemma.<Jsa palkkausluokassa oleville
1726:               840 markkaa vuodessa, alkaen kulu·zmn mwden
1727:               huhtikuun 1 päivästä, sekä nämä summat koro-
1728:               II, 10. -   Päivinsalo y. m.            39
1729: 
1730: 
1731:         tettwina viime ~okakuun 1 päivästä lukien 2,000
1732:         ja 1,600 markkaan vuodessa.
1733: 
1734: Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1917.
1735: 
1736: 
1737: Il. H. Päivänsalo.                   Tilda Löthman.
1738: Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.         Augusta Laine.
1739: Tuomas Wanhala.                      Tekla Hultin.
1740: 40
1741: 
1742: H, u, _:__ Anom. ehd. N:o 49.
1743: 
1744: 
1745: 
1746: 
1747:             Taottu, A., y. m.: Eläkkeellä olevien kansa-
1748:                koulunopettajain eliikkeiden korottamisesta.
1749: 
1750: 
1751: '             S u o m e n E d u s k u n n a II e.
1752: 
1753:      Kansakoulunopettajain eläkkeet ovat 24 päivänä touko-
1754:  kuuta 1898 arinefulla asetuksella määrätyt 1,000 markaksi
1755:  mies- ja 750 markaksi naisopettajille 30-vuotisesta nuhteet-
1756:  tomasta palveluksesta kansakoulualalla. Niiden opettajain
1757:  eläke, jotka, sairauden tähden ovat olleet pakoitetut eroamaan
1758:  aikaisemmin virastaan, on vielä mainittuja summiakin alhai-
1759:  sempi. Tätä eläkettä ei Suomen kansakouluopettajakunta ole
1760:  mitenkään voinut pitää riittävänä. Yleisissä kansakoulu-
1761:  kokouksissa on kysymys muun muassa kansakoulunopettajain
1762:  eläkkeitten korottamisesta sentähden ollut jatkuvasti esillä
1763:  jo vuodesta 1902 alkaen. Myöskin Eduskunnassa. on asiaan
1764:  kiinnitetty huomiota. Niinpä vuoden 1913 valtiopäivillä ~lei­
1765:  sesti tunnustettiin eläkkeiden korottamisen tarpeellisuus,
1766:  vaikkei Eduskunnan asiassa tekemä päätös johtanutkaan suo-
1767:  tuisiin tuloksiin. Ja vuoden 1917 ensimäisille Valtiopäivilie
1768:  jättivät edustajat J. G. Hirvensalo y. m. anomusehdotuksen,
1769:  jossa m. m. anottiin, että kansakoulunopettajain täysi eläke
1770: .korotettaisiin 2,400 markkaan sekä ,että yllä ehdotettu ko-
1771:  rotettu eläke maksettaisiin myös nykyisin eläkettä nauttiville
1772:   opettajille". (Vaitiopäiväasiakirjat v. 1917, Anomusehd. N :o
1773:  43, Liitteet II, 10; siv. 51-56.) Viittaamalla tähän anomus-
1774:   ehdotukseen pyydämme, että Eduskunta ottaisi aivan erityi-
1775:  sesti huomioonsa nykyään jo eläkkeellä olevain kansakoulun-
1776:   opettajain taloudellisen ahdinkotilan. Näiden eläkkeennaut-
1777:                      II, 11. -   Tanttu y. m.                   41
1778: 
1779:  tijain joukossa on vielä niitäkin, jotka vuosina 1863-1867
1780:  olivat oppilaina Jyväskylän seminaarissa ja jotka siis kuu-
1781:  luvat maan ensimäisiin varsinah,iin kansakoulunopettajiin.
1782:  Suomen kansan kunniavelvollisuus on huolehtia siitä, että
1783:  näille kansanopetuksen esitaistelijoille myönnetään yleisistä
1784:  varoista edes niin suuri eläke, ettei heidän vanhuudenpäivi-
1785:  nänsä tarvitse kerjätä armoleipää itselleen ja perheilleen.
1786:       Vuonna 1916 nautti kaikkiaan 248 opettajaa eläkettä
1787:  suostuntarahastosta. Näistä eläkkeensaajista oli 97 miesopet-
1788:  tajalla täysi eläke, 1,000 markkaa, ja 90 nai&opettajalla niin-
1789:  ikään täysi eläke, 750 markkaa. Pienempiä eläkkeitä oli sen
1790:  lisäksi 34 mies- ja 27 naisopettajalla. Yhteensä nousi näitten
1791:  eläkkeitten &umma 197,975 markkaan eli siis tasaisin luvuin
1792:  noin 200,000 markkaan.
1793:       On aivan ilmeistä, e-ttä ainakin suurin osa näistä opetta-
1794:   jista elää nykyään mitä suurimma&sa kurjuudessa. Sillä he
1795:   ovat suorittaneet elämäntyönsä sellaisissa oloissa, ettei mikään
1796:   vanhanpäivänvaran säästäminen ole voinut tulla kysymyk-
1797:   seenkään, sitä vähemmän, koska heidän parhaimpana työaika-
1798: . naan ei ole ollut tuskin mitään mahdollisuuksia sivuansioiden
1799:   hankkimiseen, mikä menettely olisikin ollut täysin ristirii-
1800:   dassa opettajan korkean lmtsumuksen kanssa. Kaiken tar-
1801:   monsa ja kykynsä he ovat uhranneet isänmaan hyväksi.
1802:       On epäilemätöntä, että monet muutkin eläkettä. nauttivat
1803:  virkamiesryhmät ovat nykyisten olojen johdosta joutuneet
1804:  tukalaan asemaan. Mutta kun esim. eläkettä nauttivien ly-
1805:  seonlehtorien täysi e'läke on 4,500 markkaa ja kolleegojen
1806:  3,500 markkaa, niin täytynee myöntää, että heillä nykyi-
1807:  sissäkin oloissa on kuitenkin sellainen eläke, että se jossakin
1808:  määrin vastaa toimeentulominimiä. Samaa ei voi sanoa
1809:  eläkkeellä olevista kansakoulunopettajista. Yli kolme
1810:  vuotta kestäneen sodan aikana on heidän tilansa käynyt
1811:  päivä päivä'ltä yhä kurjemmaksi, monissa tapauksissa on
1812:  näiden vanhusten täytynyt suorastaan velkaautua tai sitten
1813:   myydä vähäistä irtainta omaisuuttaan. Yhteiskunta voi
1814:   täyttää velvollisuutensa heitä kohtaan ainoastaan siten, että
1815:  se kiireimmiten myöntää varsin tuntuvan kalliinajan lisäyk-
1816:  sen heidän nykyään nauttimiinsa .eläkkeisiin.
1817: 42        11,11. -   Kansakoulunopettajain ellikkeet.
1818: 
1819:      Kun anomme eläkkeellä olevien kansakoulunopettajien
1820: aseman parantamista kalliinajan lisäysten muodossa, teemme
1821: sen nimenomaan siinä mielessä, ettei tässä nyt ole kysymyk-
1822: sessä eläkejärjestelmän periaatteel·lin·en käsittely. Eläke-
1823: järjestelmä semmoisenaan tarvitsee kyllä uudistuksia, joilla
1824: voi olla kauas kantavakin merkitys. Mutta näillä uudistuk-
1825: silla ei voida parantaa nykyään ahdinkotilassa olevien yh-
1826: teiskunnan palvelijain asemaa. Sentähden onkin mieles-
1827: tämme myönnettävä eläkkeellä oleville kansakoulunopetta-
1828: jille ainoastaan kalliinajan lis.äystä lähinnä kuluvalta vuo-
1829: delta. Mutta tämän avustuksen tulisi olla siksi riittävän,
1830: että se todella tuottaisi lievitystä asianomaisten taloudellir
1831: seen ahdinkoon. Tätä lievitystä ei mie'lestämme voi miten-
1832:  kään saada aikaan vähemmällä kuin, että kaikkien eläkettä
1833: nauttivien kansakoulunopettajain eläkkeet tältä vuodelta'ko-
1834: rotetaan vähintäänkin 200 prosentilla. Käytännössä tämä
1835:  merkitsisi sitä, että täyttä eläkettä nauttiva. miesopettaja
1836: saisi tänä vuonna 1,000 markan asemasta 3,000 markkaa ja
1837: vastaavassa .asemassa oleva naisopettaja 750 markan ase-
1838:  masta 2,250 markkaa.
1839:       Siihen nähden, ettei tällainen lisäys kuitenkin voisi olla
1840:  riittävä, jos se myönnettäisiin vain yhtenä vnonna, katsomme
1841:  lisäksi välttämättömäksi, että vuoden 1918 Eduskunnalle
1842:  annettavaan suostuntarahasääntöehdotukseen olisi otettava
1843:  niin suuri määräraha, että siitä, sittenkun Eduskunta on eh-
1844:  dotuksen hyväksynyt, vuonna 1918 voitaisiin jakaa saman-
1845: suuruinen kalliinajan lisäys eläkkeellä oleville kansakoulun-
1846:  opettajille.
1847:       Tosin pitäisimme oikeudenmukaisimpana, että nämä kal-
1848:  liinajan lisäykset suoritettaisiin perhesuhteitten perustuk-
1849:  sella. Siinä tapauks·essa olisi huomioonotettava, että naimi-
1850:  sissa oleva eläkkeennauttija saisi tuntuvasti suuremman kal-
1851:  liinajan lisäyksen kuin yksinäinen henkilö. Samoin olisi
1852:  tietysti otettava huomioon alaikäisten lasten lukumäärä. Itse
1853:  kalliinajan lisäykset olisivat silloin sopivimmin määrättävät
1854:  Senaatin jaettaviksi Kouluylihallituksen esityksen perus-
1855:  tuksella. Emme kuitenkaan ole tahtoneet tässä suhteessa
1856:   tehdä mitään varsinaista ehdotusta syystä, että perhesuh-
1857:                     II, 11. -   Tanttu y. m.                43
1858: 
1859: 
1860: teilla ei yleensä katsoen ole puheenaoleviin henJ~ilöihin näh-
1861: den ratkaisevaa merkitystä, varsinkin koska naisopettajain
1862: eläke jo nykyään .on pienempi kuin miesopettajain ja koska
1863: eläkkeellä olevilla yleensä ei enää ole alaikäisiä lapsia.
1864:     Ehdotuksen toteuttaminen tietäisi suostuntarahastolle
1865: vuonna 1917 noin 400,000 markan suuruista lisämenoa ja
1866: jokseenkin samansuuruisen summan ottamista vuoden 1918
1867: suostuntarahasääntöehdotukseen. Siihen nähden, että eläk-
1868: keellä olevien kansakoulunopettajien lukumäärä vuonna 1917
1869: lienee jonkun verran suurempi kuin vuonna 1916 voisi mai-
1870: nittu summakin vastaavassa määrässä kohota yli mainitse-
1871: mamme summan. Missään tapaubessa ei tämä menoerä ko-
1872: hoaisi sanottavasti yli 400,000 markan.
1873:      ,Jatkuvan kalliinajan lisäyksen myöntäminen ja erittäin-
1874: kin näiden lisäysten suuruuden määrääminen jäisi tämän
1875: ehdotuksen mukaan riippuvaksi olosuhteitten vastaisesta
1876: kehityksestä.
1877:      Edelläolevan perustuksella ehdotamme kunnioittaen. että
1878:  Eduskunta päättäisi.
1879:                   että eläkkeelläolevat kansakoulunopettajat
1880:              saisivat nykyisiin eläkkeisiinsä 200 prosentin
1881:               s1wruisen kalliinajan li$äyksen vztodelta 1917 ja
1882:                   että vuoden 1918 Eduskunnalle annettuvaan
1883:              suostuntarahasääntöehdotukseen otettaisiin niin
1884:               suuri määräraha. että siitä mainittuna vuonna
1885:               voitaisiin jakaa samansuuruinen kalliinajan li-
1886:               säys eläkkeelli8 oleville kansakoulunopettajille.
1887:     Helsingissä marraskuun 23 1Jäivänä 19'17.
1888:        A. Tanttu.               Jussi Puumala.
1889:       1'. Heimonen.             J(. W. Wuokoski.
1890:       Elias Tukia.              .Hrkld Pullinen.
1891:       Iida Yrjö-Koskinen.       Elias Sinkko.
1892:       Augusta Laine.    ·       E. Ala-Kulju.
1893:       M. Kotila.                'l'ilda Lötbman.
1894:       Onni Rantasalo.           Tuomas Wanbala.
1895:                 Osk. Ansb. Sjöstedt-Jussila.
1896: 44
1897: 
1898: 
1899: II, 12, -   Anom. ehd. N:o 12.
1900: 
1901: 
1902: 
1903: 
1904:              Hultin, Tekla, y. m.: Määrärahan myöntämi-
1905:                 sestä maalaiskuntain kätilöjen ja kiertävien
1906:                 sairaanhoitajien palkkawmiseksi.
1907: 
1908: 
1909:               S u o m e n E d u s k u n n a 1 1 e.
1910:      Rahanarvon alentumistaan alentuessa elantokustannus-
1911: ten yhä lisääntyvä kallistuminen kohtaa raskaimmin niitä
1912: yhteiskunnan työntekijöitä, joiden kiinteät työpallrat tavalli-
1913: sissakin oloissa hädin tuskin vastaavat toimeentulon alimpia
1914: vaatimuksia, mutta jotka nykyisessä tilanteessa eivät riitä
1915: suojelemaan heitä suoranaiselta hädältä. Näihin tukalim-
1916: massa asemassa oleviin kuuluvat varmaan maalais:kunnissa
1917: työskentelevät kiertävät sairaanhoitajat ja kätilöt. Vakinaista
1918: rahapalkkaa näillä yleensä on 250 markasta 600 markikaan
1919: vuodessa. Tosin he ovat oikeutetut saamaan ravinnon niissä
1920: kodeissa, jotka heidän apuaan käyttävät, mutta kun ovat
1921:  velvolliset hoitamaan varsinkin vähävaraisia ja köyhiä, on
1922: luonnollista, etteivät he n;y~kyisenä puutteen aikana v·oi näiltä
1923: saada mitään elatusta, vaan on heidän päinvastoin pakko sel-
1924: laisissa tapauksissa ·parempiosaisten tai kunnan kautta hank-
1925:  kia apua. puutteessa oleville hoidokeilleen, jopa hädän vaa-
1926:  tiessa auttaa heitä omilla vähiUä varoillaan. Yhteiskunnan
1927:  oma tarve ja selvä velvollisuus ni_in ollen vaatii sitä pitä-
1928:  mään huolta siitä, että ne, jotka omistavat elämänsä laupeu-
1929:  dentyölle ja ihmiskunnan palvelukselle, eivät tässä taistelussa
1930:  kipua, hätää ja kuolemaa vastaan itse joudu hädän uhriksi.
1931:      Maaseuduilla työskentelevät kä:tilöt ovat pääasiallisesti
1932: kuntien palveluksessa. Tämän kuun 11--13 päivinä täällä
1933: pitämässään yleisessä kokouksessa maamme kätilöt ovat poh-
1934:  tineet keinoja ammatillisen sekä aineellisen asemansa paran-
1935:                     11, 12. -Hultin y. m.                     45
1936: 
1937: tamiseksi ja ovat tällöin päälttä:neet kirtokirjeillä kääntyä
1938: kunnan hallitusten puoleen vaatimuksena, että, kunnes val-
1939: mistuksen alaisena oleva asetus kätilötoimen järjestämisestä
1940: astuu voimaan, kunnan palveluksessa olevalle kätilölle mak-
1941: settaisiin palkkaa vähintäin 1,200 markkaa vuodessa.
1942:      Täytynee kaikkien myöntää, ettei tämä vaatimus nykyi-
1943: seen alhaiseen rahanarvoon nähden suinkaan ole liiallinen.
1944: Mutta sittenkin on syytä pelätä, etteivät kaikki kunnat,
1945: joille asetetaan muitakin samansuuntaisia. vaatimuksia, katso
1946: voivansa siihen suostua muulla ehdolla kuin, että saavat
1947: samaan tarkoitukseen käytettäväksi valtioapua. Edellisenä
1948: vuonna oli 'Valtion menosäännössä 47,000 markan määräraha,
1949: josta avustukseksi opinkäyneiden .kätilöjen palkkaamiseksi
1950: myönnettiin vähävaraisemmille kunnille 100, 200, korkeintaan
1951: 400 markan suuruisia apurahoja sillä ·ehdolla, että kunnat
1952:  maksoivat kätilöille omista varoistaan yhtä paljon. Tästä
1953: määrä:rahasta 172 kuntaa tuli osalliseksi. Jotta kätilöiden
1954:  palkkaus saataisiin edellämainitulla tavalla parannetuksi;
1955:  näyttää välttämättömältä, että mainittu märäraha melkoisesti
1956:  korotetaan.
1957:      Varsinainen sairaanhoito on useimmissa maalaiskunnissa
1958: vielä hyvin al'keellisella kannalla. On tosin kuntia, joissa
1959: on kohtuullisia vaatimuksia täyttävä sairaala, mutta monissa
1960:  on vain lhyvin vaillinainen sairastupa ja useissa -ei sitäkään.
1961: Kun parhaitenkin varustettu sairaala ei maaseudulla saata
1962:  täyttää harvassa asuvien asukkaiden tarvetta, ovat kiertävät
1963:  sairaanhoitajat osoittautuneet siellä välttä:mättömiksi. Monet
1964:  maalaiskunnat ovatkin käsittäneet tämän tarpeen ja ottaneet
1965:  palvelukseensa kiertäviä sairaanhoitajia. Toisilla paikkakun-
1966:  nilla seurakunta tai tarkoitusta varten perustettu yhdistys
1967:  on samallaiseen toimeen ryhtynyt. Tällaisten sairaanhoita-
1968:  jien palkkaamiseksi on myös valtioapua annettu, vuonna 1916
1969:  kaikkiaan noin 40,000 markkaa, yhteensä '127 kunnalle,
1970:  seurakunnalle ja yhdistykselle, jotka olivat anoneet avus-
1971:  tusta tähän tarkoitukseen. Avustus, :keskimäärin noin 300
1972:  markkaa, on yleensä myönnetty samoilla ehdoilla kuin apu-
1973:  rahat kätilöiden palkkaamiseksi, nimittäin, -että sairaanhoi-
1974: 46           Jt, 12. -   :Kätilöjen paikkaaminen.
1975: 
1976: tajan tulee olla sairaanhoitokurssin suorittanut ja toimessaan
1977: kunnan- tai piirilääkärin valvonnan alainen sekä .että kunta,
1978: seurakunta tai yhdistys suorittaa 'puolestaan palkkaukseksi
1979: vähintäin valtioapua vastaavan määrän.
1980:     Kiertävien sairaanhoitajien työ on yhtä raSlkasta ja edes-
1981: vastuullista kuin .kätilöiden ja työn korvaus yhtä riittä-
1982: mätön. Jotta kiertävien sairaanhoitajien palkkoja voitaisiin
1983: saada edes väliaikaisesti parannetuksi samassa. suhteessa
1984: kuin kätilöjen palkkojen su'hteen on ehdot~ttu, käynee joka
1985: tapauksessa välttärrnättömäksi kovottaa valtion myöntrumiä
1986: avustuksia ehdolla, että sairaanhoitajia palkkaavat kunnat,
1987: seurakunnat ja yhdistykset sitoutuvat vastaaviin uhrauksiin.
1988:     Yllä esitettyihin näkokohtiin viitaten rohkenemme eh.-
1989: duttaa,
1990:                ' että Eduskunta päättäisi tämän vuoden meno-
1991:              sääntöön ottaa 120,000 markan suuruisen määrä-
1992:              rahan jaettavaksi apurahoina maalaiskunnissa
1993:              toimivien kätilöjen palkkaamiseksi ja samoin
1994:              80,000 markkaa apurahoiks'i maaseudulla työs-
1995:              kentelevien kiertävien sairaanhoitajien palkkaa-
1996:              miseksi.
1997: 
1998:      Heh,ingissä marraskuun 27 päivänä 1917.
1999: 
2000:        Tekla Hultin.                         E. Sinllo.
2001:                          Augusta Laine.
2002:                                                               47
2003: 
2004: II, 13, -   Anom. ehd. N:o 103.
2005: 
2006: 
2007: 
2008: 
2009:              .Joukahainen, Vilk.ku, y, m.: Maalaispostinkul-
2010:                 jettajien ja -kirjeenkantajien. palkkasuhteiden
2011:                 järjestämisestä.
2012: 
2013: 
2014:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
2015: 
2016:     Ottaen huomioon nykyisen vaikean ajan ja kalliit elan-
2017: tokustannukset pyydämme kiinnittää Eduskunnan huomiota
2018: erääseen ryhmään yht-eiskunnan palvelijoita, joitten taloudel-
2019: linen asema olisi vilhdoinkin vakaannutettava. Tarkoitamme
2020: maalaispostinkuljettajia ja; -kirjeenkantajia. Jokainen tie-
2021: tää, miten raskait.a ja vastuunalaisia tehtäviä he joutuvat
2022: varsinkin nykyoloiss~ toimittamaan, vastaamaHa aina hen-
2023: keen saakka niistä suuremmista ja pienemmistä arvolähetyk-
2024: sistä, joita heidän kuljetettavakseen on uskottu; mutta sitä
2025: lienevät harvat tulleet ajatelleeksi, ·että kaiken tuon uuras-
2026: tuksen vastineena on vain huutokaupassa edeltäpäin. mää-
2027: rätty vuosipalkkio, joka nykyoloissa pyrkii aina laskemaan
2028: yhä nousevien kulutuskustannusten alle.
2029:     Tämä on väärin, kun ottaa. huomioon, että postipalvelijat
2030: kaupungeissa ja taajaväkisissä yhdyskunnissa nauttivat va-
2031: kinaista palkkaa j8! ovat oikeutetut eläkkeeseen. Ja kuiten-
2032: kin ovat maalaispostinkuljettajat ja -kirjeenkantajat yhtä
2033: tärkeitä ellei tärkeämpiäkin yhteiskunnan palvelijoita kufu
2034: nuo heidän parempiosais·et ammattitoverinsa. Elämä kau-
2035: kaisen~ maas·eudulla ei ole ilman heitä enää mahdollinen, ja
2036: ne rehellisyyden ja täsmällisyyden vaatimukset, joita maa-
2037: laisyleisö jo näille palvelijoilleen asettaa, eivät ole vähäiset.
2038: Ja sen lisäksi on maaseudun nouseva valistuskin osaltaan
2039: 48        II, 13. - Postinkuljettajain palkkaaminen.
2040: 
2041: nä:iden palkkauksessa lapsipuolen asemaan jääueiden an-
2042: siota. Heistä useinkin riippuu, miten täsmälleen sanoma,-
2043: lehti saapuu taloon ja miten larrastus muun maailman asioi-
2044: hin kestää vireillä. Sentähd-en on postiteitten verkkoa yhä
2045: laajennettava, ja sitä laajentamaan on saatava henkilöitä,
2046: jotka tuntevat tyytyväisyyttä työssään. Siksi pyydämme
2047: Eduskunnalle ehdottaa,
2048:                 että Edusku.nta antaisi Hallituksen toimeksi
2049:             järjestää maalaispostinkuljettajien ja -kirjeen-
2050:             kantajien palkkasnhteet samalle kannalle kuin
2051:             ne ovat vastaavissa ammateissa kaupungeissa.
2052: 
2053:      Helsingissä marraskuun 23 päivänä 1917.
2054: 
2055:       Vilkk.u Jo"!lkahainen.     Aleksis Salovaara.
2056:       Albin Manner.              Pekka Saarelainen.
2057:       Santeri Haapanen.          Antti Juutilainen.
2058:       A. 0. Wuorimaa.            Juho Niukkanen.
2059:       Mikko Luopajärvi.          Santed Alkio.
2060:                                                                 49
2061: 
2062: II, 14, -   Anom. ehd. N:o 96.
2063: 
2064: 
2065: 
2066: 
2067:              Huotari, Anni, y, m.: Apurahan myöntämisestä.
2068:                H eTsingin Palvelijataryhdisty kselle.
2069: 
2070: 
2071:               S u o m e n E d u s k u n n a r 1 e.
2072: 
2073:     Viitaten perusteluihin, jntka ovat v. 1913 valtiopäivien
2074: Liitteissä II si,v. 180 ja v. 1917 valtiopäivien Liitteissä II
2075: srv. 67, anomme kunnioittaen,
2076:                että Helsingin Palvelijataryhdistykselle myön-
2077:              nettäisiin v. 1917 aikana kodi;, laajentamista
2078:              varten 15,000 markkaa ja v. 1918 aikana 5,000
2079:              markan apuraha.
2080: 
2081:     Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1917.
2082: 
2083:       Anni Huotari.                      Hilja Pärs8inen.
2084:       Anni Savolainen.                   Juho Kirves.
2085:       J. A. Lankila.                     Juho Lehmus.
2086: 
2087: 
2088: 
2089: 
2090:                                                             4
2091: 50
2092: 
2093: 
2094: II, 15, -   Anom. ehd. N :o 120.
2095: 
2096: 
2097: 
2098: 
2099:              Tokoi, Oskari, y, m.: Toimenpiteistä ilmaantu-
2100:                 neen työttömyyden johdosta.
2101: 
2102: 
2103:                S u o m e n E d u s k u n n a.ll e.
2104: 
2105:       Nykyään ilmenevien vaikerden _yhteiskunnallisten kysy-
2106: myst·en j'oukassa on yhä ka,svava työttömyys kaikista huo-
2107: lestuttavimpia. Säännöllisissäkin oloissa on työttömyys
2108: aina erittäin vaikeasti ratka.istava kysymys ja nyt kuin sa-
2109: malla ·elintarvepula painaa kansaa, käy työttömyys entis,tä-
2110: kin vaikea'illmaksi ratkai·sta. Sitäpaitsi työttömyyden Jaa~
2111: juus näyttää nykyjään paisuvan aivan erikoisen suureksi.
2112: ruhumwttakaan ·s-iitä, että sota-aikana aletut varustelutyöt,
2113: joissa työskenteli useita kymmeniätuhansia työläisiä, ovat
2114: lopetetut, on lisäksi useiHa teollisuusaloilla vähennetty en-
2115: tis'!:ä työvoimaa erittäin tuntuvasti. Metalliteollisuus, joka
2116: viimevuosin~ on työskennellyt etupäässä n. s. sotakonjunk-
2117: J;uurit n alaisena, on muuttumassa, rauhanaikaiselle kannalle
2118: :ia tässä muutoksessa, joko pakosta tai pakotta, joutunut
2119:  vähentämään suurenosan työläisiään. Sahateollisuus on
2120:  niinikään suurimman osan työläisiään jättänyt joutilaaksi
2121:  ja on tässä teollisuudessa erittäin huomattava, että useilla
2122:  salwilla, varsinkin Pohjolassa, on työväki jätetty työttö-
2123:  mäksi vaikka sahoiolla '0ll kyl,lä nost,ettu suuret määrät tuk-
2124:  keja talvisahausta varten. Niinpä esim. Perä-pohjolan sa-
2125:  hoilla olisi tyä'tä 600-700 työläiselle, jos siellä maalle nos-
2126:  tetut puut sahaut€ttaisiin. Samallaisa ilmiöitä näkyy muil-
2127:  lakin sahateollisuuden alaisilla työlaitoksilla, joten näyttää
2128:  siltä kuin työnantajain keskuudessa, joko enemmän tai vä-
2129:                       II, 15. -   Tokoi y. m.                  51
2130: 
2131: 
2132:  hemmän· keinotekoisestikin lisättäisiin työttömyyttä suurem-
2133:  maksi kuin mitä sen vrulttämättä tarvitseisi olla. Metsätyöt
2134:  monestakin syystä taas kuluvana talvena eivät voi päästä
2135:  niin suureen käyntiin kuin esim. viimetalvena. Siihen on
2136:  syynä hevosilta ·puuttuva ruoka, varsinkin •suurusaine, jota
2137:  ilman raskaat metsäajot eivät voi kunnolla käydä :sekä lisäksi
2138: 'se, että edellisinä talvina on hakattu niin suuret määrät hal-
2139:  koja, ettei niiden tarve ole hetikään u.iin suuri kuin aikai-
2140:  semmin. Useilla muillakin :t<eollisuusaioilla on jo pitkän ai-
2141:  kaa ilmennyt yhä kasvavaa työttömy;yitä, varsinkin :kutoma-
2142:  teollisuudessa ja viimeaikoina myöskin paperiteollisuudessa.
2143:  1;\:a~kesta tuosta kehityksestä yhteensä on ollut seurauksena,
2144:  että työttömien Iuku monin paikoin on jo huolestuttavan
2145:  suuri, niinpä esim. Reisingin kaupungissa, lukuunottamatta
2146:  kunnan hätäaputöihin oiet.tuja, on viimeisten tietojen mukaan
2147:  yli 900 ko•konaan työtöntä .työläistä ja toisin paikoin kuten
2148:  esim. Rovaniemellä on kaksikolmatta osaa paikkakunnan
2149:  työväestä työttöminä.
2150:       Selvää onkin, että tällainen työ.ttömien yhä jatkuva li-
2151:  sääntyminen tällaisena aikana, jolloin elinkustannukset myös
2152:   yhä jatkuvasti nousevat, ei voi olla herättämättä mitä vaka-
2153:  vinta huolta. Hallitus kyllä aikoinaan jo viime kesänä asetti
2154:  n, s. Työttömyyskomitean, jonka twli välittömästi tehdä hal-
2155:  Etttkselle ehdotuksia toimenpiteiksi työttömyyden torjumi-
2156:   seksi ja varsinkin töiden varaamiseksi. Viime vuoden. lop-
2157:   puun mennessä olikin mainitun komitean toimesta ehdotettu
2158:   ja päät·etty myöntää avustusta tai valt.iolainoja, yksityisten
2159:   tai kuntain alkuunpanemien 41 kylä- ja 16 maantien tekoa
2160:   varten, kaikestaan 48 kunnalle yhteensä 1,209,289 markkaa
2161:  sekä teet.tää ·eräissä perä-P.ohjolan kunnissa maanteitä va.Ition
2162:   laskuun 148,000 markan määrärahaUa. Ehdotettujen maan-
2163:  teiden yhteenlaskettu pituus teki 486 1 / 2 km. Satamaraken-
2164:   nuksiin oli myön.netty 250,000 markkaa; kanavien laajennus-
2165:   töihin 1,500,000 markkaa; uusien kanavien rakennusta var-
2166:   ten jo viime vuoden menosää•ntöön 200,000 ja kokonaiskus.-
2167:   tannusten summa yli 6 milj. markan; jokien perkauksiin,
2168:   13 joen perkaukseen s.ekä soiden ja järvien kuiva:tuksiin avus-
2169:                      Jl, 15. -   Tyött6myys ..
2170: 
2171: tuksina ja 'lainoina yhteensä 2,101,273 markkaa; v~,~ltion kus-
2172: tannuksella perattavien jokien perkaukseen 650,000 markkaa;
2173: Mets&hallituksen johdolla toimitettaviin soiden kuivauksiin
2174: 3,410,000 markkaa; rautateiden laajennuksiin, lukuunotta-
2175: matta nudisrakennustöitä, 1,500,000 markkaa. Lisäksi on
2176: kuluvana vuonna mainitun komitean puolelta ·ehdotettu uusia
2177: hyvinkin suuria töitä. Kuten edellisestä selviää, olisi me1-
2178: koisen suuria hätäaputöitä jo valmiiksi päätetty ja määrä-
2179: rahat niitä varten myönnetty .ia Eduskunbkin jo viime vuo-
2180: den menosääntöön ottanut 42 milj. markan määrärahan työt-
2181: tömyyden torjumiseksi, mutta nyt rj o'l·e mitään varmaa tie-
2182: toa, missä määrin näitä töitä on jo pantu alulle ja missä mää-
2183: rin niitä edes lähitulevaisuudes,sa alulle pannaan, .ia kun
2184: työttömyys samaan aikaan yhä V!l!an lisääntyy, ntin on mie-
2185: lestämme vältämätöntä, että Eduskunta puolestaan kiinnit-
2186: tää tähän asiaan mitä pikaisinta. huomiota ja velvoittaa hal-
2187: lituksen ja sen alaiset virastot viipymättä panemaan jo pää-
2188: tetyt työt aluUe sekä kehoittaa uusia sellaisia viipymättä
2189: suunnittelemaan.
2190:      Asiain tällä kannalta ollen, ei kuitenkaan enään riitä se.
2191: että Eduskunta puolestaan kehoittaa töitä järjestämään, vaan
2192: on nyt JO kiinnitettävä huomiota työttömien suoranaiseen
2193:  rahalliseen avustukseenkin. Useat näistä töistä ovat nimit-
2194: täin sel·laisilla •seuduilla, ·että niissä ravinnon ja. asunnon
2195: saanti on kovin vaikeaa ja monet työläisistä pitkäaikaisen
2196: työttömyyden ja hlliinajan vaikutuksesta ovat jo joutuneet
2197: sellaisee!_l asemaan, etteivät vaatteidensa puolesta pysty talvi-
2198: töihin Iähtemäänkään. Samana kun olisi kiinnitettävä huo-
2199:  miota hätäaputöihin joutuneiden työläisten ravitsemiseen ja
2200: asuntojen järjestämiseen ja koetettava tässä suhteessa saada
2201: aikaan sopimuksia paikallisten elintarvelautakuntien kanssa.
2202: olisi myöskin •ha1litukselle varattava määräraha työttömien
2203: suoranaiseksi avustamiseksi.         Tähän tarkoitukseen voisi
2204: käyttää osan viime vuoden menosääntöön työttömyyden va•s-
2205: tustamiseksi otetusta määrärahasta, josta suuri osa, rajatto-
2206: mana siirtomäärärahana. on jäänyt tälle vuodelle.. Tätä tar:
2207: 'koitusta varten ehdottaisimme 3,000,000 markkaa.
2208:                      II, Ui. -   Tokoi y. m.
2209: 
2210:     Tämän avustu'ksen työttömille jakamisessa olisi mieles-
2211: tämme käytettävä työväen ammatillisia järjestöjä, jotka voi-
2212: vat sen parai.ten ja nopeimmin suorittaa ja, jotka tietenkin
2213: olisivat avustuksen jUJosta tilivelvolliset valtiolle. Avustuk-
2214: sen määrä kutakin työntekijää kohden täytyisi olla niin riit-
2215: tävä, että sillä hätätilassa ja toistaiseksi siksi kunnes työtä
2216: voidaan työttömille järjestää, voisi_ .tulla toimeen, mutta ei
2217: niin suuri, että se houkuttelisi väärinkäytöksiin. Ammatilli-
2218: set järjestöt olisivatkin v'elvolliset huolehtimaan, vointinsa
2219: mukaan, väärinkäytösten estämistä ja. mielestämme voivatkin
2220: työväen omat ammatilliset järjestöt sen kaikkein paraiten
2221: tehdä.
2222:     Edellä esitetyn nojalla ja viit&ten asian kiireellisyyteen
2223: nähden Eduskunnan työjärjestyksen 20 pykälän 3 mom. 1
2224: saamme täten kunnioittaen Eduskunnan päätettäväksi eh-
2225: dottaa,
2226:                  että Eduskunta kehoittaisi hallitusta huoleh-
2227:              timaan siitä, että työttömyyden vastustamista
2228:              varten päätetyt työt viipymättä pannaan aZulle
2229:              sekä että uusia sellaisia suunnitellaan;
2230:                  että vt'odelle 1917 työttömyyden torj1tmista
2231:              varten myönnetystä määrärahasta hallituksen
2232:              käytettäväksi ja työttömille avustuksina jaetta-
2233:              vaksi varataan 3,000,000 markkaa sekä
2234:                  että .tämä avustus jaetaan työväen ammatillis-
2235:              ten järjestöjen välityksellä.
2236: 
2237:    Helsingissä tammikuun 9 päivänä 1918.
2238: 
2239:         Oskari i'okoi.         E. Aromaa.
2240:         Jaakko Mäki.           Jalo Kohonen.
2241:         Aura Kiiskinen.        A. Mäkelin.
2242:         Emil Murto.            Juho Kirves.
2243:         Anni Huotari.          Osk. Jalava.
2244:                     Hanna Kohonen.
2245:                      c.
2246: Anomusehdotuksia jotka tarkoittavat korvausta
2247:           kärsityistä vahingoista.
2248:                                                                    57
2249: 
2250:      II. 16. - - Pet. försl. N:o 93.
2251: 
2252: 
2253: 
2254: 
2255:                  Yon Rettig, El'ic, m. fl.: Angående ersättning
2256:                       för de av militären åsamkade skador, som
2257:                     . drabbat enskilda och komm.uner.
2258: 
2259: 
2260:                   T i ll F i n l a n d s L a n d t d a g.
2261: 
2262:          Med stöd 81f den rätt krigstillståndet ger har rysk mili-
2263:      tär under :krigså:ren på en del orter betungat vår landsbe-
2264:      f.olkning i myckd hög ,grad. Stora skogsa.realer äro totalt
2265:      sköflade, åkrar dels genomdra:gna af löpgra:fvar, dels brand-
2266:      ska:ttade på matjo.rden, dels använda som upplagsplatser,
2267: .·   dels öfvertäckta med grus och sten, hägnader nedbrutna och
2268:      bytggnader illa medfarna. Det är omöjligt att nu uppgifva
2269:      exakta siffror, men ensa.mt för Nyland belöpa .de sig till
2270:      c:a 65 millioner mark, hvaraf på Helsinge kommun kommer
2271:      icke mindre än c:a 25 millioner. För hela landet kan skade-
2272:      görelsen uppslkattas till omkring c:a 500 millioner mark.
2273:      Mest torde Nyland, Åbotrakten, Åland och finska. Öster-
2274:      botten lidit.
2275:          Men icke n()g härmed'. Från lägenoheterna hafva utskrif-
2276:      vits folk och hästar i och ,för utförande af militärarbeten,
2277:      och hafva dessa of.ta blifvit sända. lån1ga väigar från hem-
2278:      orten. Då hvarken hostad eller stallrum stått att erhålla,
2279:      hafva både människor och djur slitit mycket ondt. Rekvisi-
2280:      tionerna hafva {)fta skett under bråd ti.d, hvilket yttterligare
2281:      betungat vederbörande, då därigenom egna arbeten blifvit
2282:      eftersatta. Då det va·rit omöjligt att själf utföra tvångs-
2283:      rekvisitionema, hafva en del lägenhetsinnehafvare nödgats
2284:      anlita legda arbetare och 'hiistar, hvilket åsa.mkat dem be-
2285: 58              II, 16. -   Sotatilan rasitukset.
2286: 
2287: tydande 1kostnader, enär ingen velat åtaga sig dessa. arbeten
2288: utan en betydande tillskottsafgift utöfver den ersättning,
2289: militären erlagt. Men icke uog med detta. Man har äfven
2290: tagit hästar och körredskap och för dessa erla·gt en betal-
2291: ning, som oot;ydligt understiger det pris ä;garim nädgats er-
2292: lägga för att erhålla n;}"a. Slutligen har befolkningen lidit
2293: oerhördt genom att militärens egna; arbetare oftast utgjorts
2294: af a.llehanda' löst folk för att ej tala om de af militären hit-
2295: hämtade kineserna. - Åfven trafiken har lidit häraf, ity
2296: att tillfälligru spårvägar för transport af virke utlagts [lå
2297: allanänna vägar.
2298:     Den skada skogssköflinrgen åstadk·ommit är svår att i
2299: penningar uppskatta, ty såsom den mångenstädes1 bedrifvits,
2300: kommer det att räcka mycket län:ge, innran ny skog upp-
2301: växer. På en del ställen kommer sådan aMrig till stånd
2302: utan kostsamma, planteringar. På en del liägenheter är sko-
2303: gen så illa medfa.ren, att brist på bränsle och byggnadsvirke
2304: uppstått.; mången jordägare har nödgats köpa ved, hvilket
2305: käntsr så mycket bittrare som någoru ersättning ej erhållits
2306: för den skog, han blifvit heröfvad, ja icke ens kändt är, om
2307: han någonsin kommer att erhålla godtgörelse. En försäm-
2308: ring i jordbruksförhållandena är också att emotse.
2309:     Den här nämnda tungan har själffallet dra.bbat landets
2310: innevånare synnerligen ojäJmnt, ·beroende af hvar de mili-
2311: tära myndirgheterna ansett lämpligt att verlkställa. sina ar-
2312: beten. - Nämnas bör ock, att af finsk myndighet påbjudna ·
2313: värderirugar af genom milit1ärarbeten anställda skador å
2314: sk·og och mark icke kunnat verkställas 11å grund af förbud
2315: från militärerus sida; mot slika värderingar.
2316:     Allt detta förpliktar statsverket att träda hj·älpande
2317: emellan, och syne~; det oss, att Landtdagen omedelbart bör
2318: skrida till åbgärder för bispringande af de lägenhetsinne-
2319: hafvare och öfriga, medborgare, hvilka uti anty.dt afseende
2320: blifvit lidande.
2321:     I hvad mån det definitiva bestridandet af här ifråga-
2322: varande militära onera åligger Finland eller Ryssland, bör
2323: i sinom tid komma under. pröfning.
2324:                   II, 1 6 . - von Rettig y. m.                59
2325: 
2326:     Med häll!syn till hvad ofvan anförts få vi vördsa.mt an-
2327: hålla, att Finland:s LandMag ville åt landets r~gering up,p-
2328: draga,
2329:                  att fordensamm.ast vidtaga. åtgärder för ut-
2330:             redning af frågan, hvem ersättningsskyldigheten
2331:              för de af miJlitäre.n åsamkade skadarna åligger,
2332:                  att skrida till lagstiftningsinitiativ och för-
2333:              valCnirngsåtgärder i syfte att den militära tun-
2334:              gan, som drabbat eller framgent drabbar en-
2335:              skilda medborgare och kommuner, blefve .utjäm-
2336:              nad och fördelad på samhället i dess helhet, srumt
2337:                  att förskottsvis ur finska statskassarn utbetala
2338:              skadeersättningar för de fffrluster enskilda
2339:               åsamkats.
2340: 
2341:       H€lsingfors den 26 november 1917.
2342: 
2343:        Eric v. Rettig.             Rafael Colliander.
2344:        Gustaf Gädda.               Julius Sundblom.
2345:        August Tåg.                 J. Inborr.
2346:        A. J. Bäck.                 A. R. Hedberg.
2347:        Axel Palmgren.              S. Wilh. Roos.
2348:        l(arl Ottelin.              J. E. Hästbacka.
2349: 
2350: 
2351: 
2352: 
2353:   •
2354: 60
2355: 
2356: ·n, 11. -   Anom. ebd. N :o 92.
2357: 
2358: 
2359: 
2360: 
2361:              Sinkko, E., y, m.: Sotatilan aiheuttamien rasi-
2362:                 tusten korvaamisesta.
2363: 
2364: 
2365:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
2366: 
2367:      ,Nurkumatta on Suomen kansa kantanut sen osalle moni-
2368: naisessa muodossa kohdistuneita, sotatilan aiheuttamia rasi-
2369: tuksia. Sotilasviranomaisten vaatimukset, koskivatpa pe
2370: majoitusta, hevosten, elukkain, kaluston ja metsän ottoa maa-
2371: tHain myllertämistä, linnoitustöitten tekoa j. n. e., on kaik-
2372:  kialla - vaikkakin ;vastenmielisesti - täytetty, mutta
2373: aivan yleinen sen sijaan on se käsitys, että maan hallinto
2374: aikais·emmin ei ole kyennyt eikä tahtonut ja myöhemmin ei
2375: ole mahdollisesti voinutkaan pitää huolta siitä, että mainitut
2376: rasitukset olisivat kohdanneet kansaa järjestelmällisesti, ta-
2377: saisesti ja siten niin lieventävästi kuin olosuhteet sen olisivat
2378: sallineet.
2379:      Voimassa olevia, sotatilaa koskevia lakej·a ja asetuksia,
2380: jotka silloisen hallituksen olisi pitänyt heti älytä nykyisiin,
2381: tavattorniin oloihin heikosti sov·eltuviksi ja siis perinpoh-
2382: jaisen uudistuksen tarpeessa oleviksi, on tulkittu yhdessä
2383:  läänissä niin, toisessa näin 'ja arvattavasti niitten nojalla
2384: annettuja käskyjä ja suoritettu korvauksiakin, saman läänin
2385:  eri kunnissa, jopa saman kunnan .eri kylissäkin eri tavalla,
2386:  riippuen useinkin siitä henkilökohtaisesta. käsityksestä, joka
2387: sanaa kuljettavalla poliisikonstaa~pelilla tahi muulla ,asiaa-
2388: hoitaneella viranomaisella kulloinkin on ollut.
2389:      Sotatilan aikana on eri seuduissa maatamme jouksu-
2390: hautoja 'kaivamalla raiskattu ei ·ainoastaan metsä, vaan
2391:                     II, 1 7 . - Sinkko y. m.                   61
2392: 
2393: myöskin viljelysmaita, puutarhoja, tontteja y. m. Raken-
2394: nuksia on hävitetty ja revitty. Metsän raiskaus näissä sotilas-
2395: töiden nimellä kulkevissa töissä on ollut suunnaton. Puhu-
2396: mattakaan siitä tavattomasta puumäärästä, jota on käytetty
2397:  varsinaisiin rakennustöihin ja juoksuhautoihin, on näiden
2398: rinnalla, varsinkin ·eteläosassa. maatamme, kaadettu laajat
2399: metsäalueet aivan puhtaiksi ja niistä saadut puumäärät
2400: kuletettu Venäjälle, ilman että maan omistaja on saan~t
2401:  pienintäkään korvausta tästä arvokkaasta omaisuudestaan.
2402:  Kun tällainen :pakkoverotus kohtaa sitäpaitsi varsin epä-
2403:  tasaisesti eri seutuja, jopa samankin seudun eri maanvilje-
2404:  lijö!tli, on sanomattakin selvää, että se, paitsi taloudellista
2405: tappiota, synnyttää vielä kärsimään joutuneissa oikeutettua
2406:  katkeruutta, jonka poistaminen on yhteiskunnan (valtion)
2407:  eittämätön velvollisuus. -Hallituksen on ehdottomasti huo-
2408: lehdittava siitä, etteivät yksityiset kansalaiset joudu joko
2409:  suorastaan taloudelliseen pulaan tahi ainakaan raskaan talou-
2410: dellisen taakan alaisiksi sen johdosta, että h-eidän omaisuu-
2411:  tensa on tavalla tahi toisella asetettu palvelemaan sotilaallisia
2412: tarkoituksia. Edellij. olemme jo todenneet, että näin on
2413: tapahtunut laajalla alalla maatamme ja sentähden olisi
2414: välttämätöntä, että kansan eduskunta heti antaisi hallituksen
2415:  tehtäväksi toimittaa mainittujen vahinkojen arvioimisen ja
2416:  korvaisi ne yleisillä varoilla. .
2417:      Missä määrin kyseessä olevien rasituksien lopullinen
2418:  korvaus kuuluu Su.omen valtiolle, on luonnollisesti eri asia,
2419:  jonka selvittäminen ei tarvitse tli!män yhteydessij. tapahtua,
2420:  vaan joka aikanaan laillisessa järjestyksessä tulee selvite-
2421:  tyksi.
2422:       Edellä· esitetyn perusteella kunnioittaen -ehdotamme,
2423: anomusehdotuksista sääd·etyssä järjestyksessä, käsiteltäväksi
2424:  ja hyväksyttäväksi seuraavaa:
2425: 
2426:                 että Eduskunta määräisi hallituksen heti toi-
2427:              mituttumaan tarkan arvioimisen kaikista edellä
2428:              mainituista vahingoista, sekä
2429: 62              II, 17. -   Sotatilan rasitukset.
2430: 
2431:                 että viipymättä valtionvaroilla korvattaisiin
2432:              sanotut vahingot, vaikkapa niiden lopullinen
2433:              suoritus kuuluukin Venäjän valtiolle.
2434: 
2435:      Heh;ingissä 27 päivänä marvaskuuta. 1917.
2436: 
2437: 
2438:       Elias Sinkko.                K. E. Linna.
2439:       Elias Tukia.                 Eemil W elrara.
2440:       T. Heimonen.                 W. K. Särkkä.
2441:       Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila. J. E. Antila.
2442:       Tekla Hultin.                Pekka Hälvä.
2443:                                                                63
2444: 
2445: II, 1s. -   Pet. försl. N :o 94.
2446: 
2447: 
2448: 
2449: 
2450:              Sundblom, Julius, m. fl.: Om ersättande av de
2451:                  förluster personalen vid den förra lots- och
2452:                  f yrinrättningen lidit till följd av institutio-
2453:                  nens underordnande ·1mder mdrinministerium.
2454: 
2455: 
2456:                T i ll F i n l a n d s La n t d a g.
2457: 
2458:     Enligt Finlands grundla.gar bör .statsstyrelsen i Finland
2459: handhavas av inhemska finska my·ndigheter på grundvalen
2460: av Finlands l.agar. I överensstämmel.se med denna rätts-
2461: princip namndes J.ots- och fyrinrättningen redan år 1809 i
2462: instruktionen för regeringskonseljen i Ftinland såsom en gren
2463: a;v Finlands styrelse och enligt samma. p.rincip var nämnda
2464: inrättning även -organiserad i den för densamma den 9 maj
2465: 1870 utfärdade instruktionen. Den 26 februari 1912 stad-
2466: fäste den dåvarande monarken ryska amixalitetskonseljens
2467: beslut, enligt vars första punkt ifrågavarande inrättning i
2468: såväl mil~itärt som administrativt hänse!mde sku1le underord-
2469: nas ryska marinministerium. Redan härförinnan hade Lant-
2470: dagen, i anledning av att det blivit känt, att ryska marin-
2471: ministeriet tillsatt en kommitte för organisation av F,inlands
2472: lotsverk, år 1910 beslutit anhålla, att försla.get angående det
2473: finska lotsverkets ombildning till en rysk inrättning måtte,
2474:  såsom stridande mot grundlag och jämväl i övrigt fördärvligt,
2475:  f& förfalla. Sedermera tinlade ~912 års Lantdag i en avlåten
2476:  adress sin protest mot ifrågavarande lagstridiga åtgärd och
2477:  i en skrivelse med anledning av propositionen angående an-
2478:  visande av medel till de behov, för villms bestridande de ordi-
2479: 64   II, 18, -   Konaus luotsilaitoksen henkilökunnalle.
2480: 
2481: narie statsinkomsterna ej förslå, anhöll Lantdagen ytterligare,
2482: att amiral<itetskonseljens ovananförda beslut icke skulle brin-
2483: gas i verkställi.ghet och att lots- och fyrinrättningen i Finland
2484: allt framgept skulle bibehålla ställningen av en på finsk lag
2485: grundad och under Storfurstendömets styrel.se stående in-
2486: stitution.
2487:      Då nämnda beslut, vars lagstridighet Lantda:gen även se-
2488: nare vid olika tillfällen framhållit, det oaktat bragtes Ii verk-
2489: ställighet, var den närmaste följden därav, att största delen
2490: av inrättningens officerare, tjänstemän och betjänte vägrade
2491: att medverka vid genomförandet av ifrågavarande grundlags-
2492: stridiga åtgärd och anhöUo om avsked från sina befattningar.
2493: Manskapets a.vskedsansökningar biföllos även, -varemot offi-
2494: cerarne och de civila tjänstemännen a.vskedades på grund av
2495: sina avskedsansökningar. Enligt inhämtaäe upplysningar var
2496: antalet av de i lots- och fyrinrättningens tjänst. ,anställda 'per-
2497: soner, vilka på detta sätt under tiden mellan den 1 mars 1912
2498: och den 1 juni samma år avskedades eller erhöllo avsked från
2499: sina befattningar, följande: 14 lotsofficerare, sekreteraren,
2500: kamreraren, biträdande sekreteraren, ingeniören, 2 biträdande
2501: ingeniörer och ingeniörkontorets ritare .vid överstyrelsen för
2502: lots- och fyrinrättningen, 1 eller 2 lotsuppsyningsmän samt
2503: 20 lotsåldermän, 123 äldre lotsa.r, 139 yngre lotsar, 151 lots-
2504: lärlingar, 5 fyrmästare och 3 fyrskeppare, 4 styrmän vid
2505: lotskuttrar, 5 äldre fyrväktare och 10 yngre fyrväktare.
2506: Pensioner erhöllo enO.ast de av manskapet, vilka hade fulla
2507: tjänsteår, nämligen: 4 lotsåldermän, 42 äldre lotsar och 7
2508: yngre lotsar. Däremot förvägrades alla officerare och civila
2509: tjänstemän pensioner. ·
2510:      Sedan lots- och fyrinrättningen förryskats, skulle den i
2511: dess tjänst anställda personalen bland annat underordnats
2512: ryskt befäl och förpliktats att iakttaga rysk lag, .varjämt·e
2513: den skulle förlorat den varj~ finsk medborgare i grundlag
2514: tillförsäkrade rättigheten att dömas av den domstol, som han
2515: enligt landets lag underlyder. Hänv,isande härtill ådagalade
2516: redan 1910 års Lantdag i sin ovannämnda petition på ett
2517: bindande sätt, att lotsverkets tjänstemän och övriga personai
2518:                     II, 1s. -   Sundblom y. m.                   65
2519: 
2520: 
2521:  icke mot sin vilja kunnat överföras i rysk tjänst. Å ven har
2522:  I..antdagen redan tidigare givit uttryck åt sin åsikt därom,
2523:  på vilket sätt i lot<S- och fyrinrättningens tjänst anställda per-
2524:  soners materiella existens vid .sagda inrättnings ombildning
2525:  tili ryskt ämbetsverk rättvist bort ordnas. I 1912 års Lant-
2526:  dags ovannämnda skrivelse säges i detta avseende bland an-
2527:  nat: ,Den förändring, S'OID påbjudits beträffande den finska
2528:  lots- och fyrinrättningens rättsliga .ställning, betyder det-
2529:  samma som en indragning av denna inrättning. Tjänstebe-
2530: fattningar kunna visserligen, sedan verket underordnats
2531:  marinministerium, hava likartade funktioner som härintills.
2532:  Men de äro då icke vidare finska utan ryska tjänstebefatt-
2533:  ningar, underlydande rysk lag och ryskt chefskap. Alla de
2534:  officerare och civila. tjänstemän samt lots- och fyrbetjänte,
2535:  som i anledning härav icke velat eller vilja förbliva i lots-
2536:  verkets tjänst, äro på grund av stadgandena i förordningen
2537:  av den 3 februari 1868 berättigade att varda. uppförda på
2538:  indragningsstat". Lantdrugen framhåHer vidare isin shivelse
2539:  ,att här icke är fråga om någon nådebevisning utan om upp-
2540:  f;vllandet av en statens skyldighet gentemot. envar av tjänste-
2541:  män och betjänte, som plötsligt sett sig berövad möjligheten
2542:  att på enahanda lagliga grunder, som förr, tjäna sitt land och
2543:  därigenom vinna sin utkomst". I överen.sstämmelse med den
2544: _här uttalade uppfattningen har Lantdagen· även sedermera
2545:  för officerarnes och de civila tjänstemännens vid lotsverket
2546:  samt lotsarnas och fyrpersonalens uppförande på indragnings-
2547:  stat i budgeten för vartdera året 1913 och 1914 upptagit ett
2548:  anslag av 500,000 mark. Överensstämmande med den dåva-
2549:  rande regeringens olaglighetropolitik var dock, at.t den icke
2550:  llppförde personalen i lots- och fyrinrättningens tjänst på
2551:  indragningsstat samt icke intog de nämnda anslagen i stats-
2552:  fötslaget.
2553:       Förenande sig om den åsikt angående uppförande på in-
2554:  dragningsstat av de vid tidpunkten för lot&- och fyrinrätt-
2555:  ningens förryskande därstädes tjänande personerna; viiken
2556:  Lantdagen på ovan anfört sätt omfattat, finna vi det vara
2557:  rättvist, att åt de personer, vilka, då sag~a- inrättni~g upp-
2558:                                                              5
2559: 66    II, 18. -   Korvaus luotsilaitoksen henkilökunnalle.
2560: 
2561: hörd~ att vara en finsk institution, utan pension avskedades
2562: eller på begäran erhöllo avsked från inrättningens. tjänst, till-
2563: delas de i förordningen av den 3 februari 1868 angående in-
2564: dragning~stat stadgade förmånerna ävenjör den redan för-
2565: flutna tiden. Likaså är det enligt vår mening naturligt, att
2566: för den händelse någon från lots- och -fyrinrättningens tjänst
2567: avskedad eller avgången person under tiden avlidit, den a.v-
2568: lidnes rättsinnehavare skall tillkomma indra.gningsstat för
2569: tiden mellan avgången från tjänsten och dödsfallet, och de
2570: övriga förmåner, till vilka de enligt lag varit berättigade,
2571: om ifrågavarande person vid sin död varit uppförd på in-
2572: dragningsstat. I 7 § av den tidigare nämnda förordning~n
2573: a.v den 3 februari 1868 sta.dgas, att därest på indragnings-
2574: stat uppförd tjänsteman anvisas eller erbjudes annan likartad
2575: och den förra icke underordnad tjänst, han äger sådan be-
2576: fattning tillträda- och i följd därav avstå anslaget på indrag-
2577: ningsstat., eller i fall lön och övriga. flirmåner vid den nya
2578: tjänsten äro mindre än vid den förut innehavda, från så stor
2579: del av indragningsstaten, som motsvarar den nya tjänstens
2580: lön och förmåner, men existerar härvid dock för vissa tjänste-
2581: mannakårer den förutsättningen, att den nya tjänsten bör
2582: vara på samma ort, där ifrågavarande person sin indragna be-
2583:  fattning utövat eller där han är bosatt. Vägrar person att
2584:  mottaga sådan tjänst, utan att därför kunna uppgiva giltig
2585: orsak, varde han ur statens tjänst avskedad med sådan pen-
2586: sion, vartill han då på grund av ålder och tjänstetid är be-
2587:  rättigad. Dessa bestämmelser borde enligt vår mening till-
2588: lämpas även på nu ifrågavarande fall. Härav skulle bland
2589:  annat följa, att därest åt ifrågavarande personer skulle an-
2590:  visas eller erbjudas med deras tidigare befattningar likartade
2591:  tjänster vid finska lots- och fyrinrättningen, som omedelbart
2592:  bör återupprättas, de vore skyldiga att emottaga sådan tjänst,
2593:  vid risk att, om de uta·n giltig <>rsak vägraQ.~. d.~· på ovan-
2594:  aämttt sätt skulle överfQras frå:tl ~ndragniugsst!!.t tiU P~llsions·
2595: $tat.
2596:      Såsom ovall framhållits hade Lantdagen \ budg~ten för
2597:  ~re~ lG13: oeh ltH·f&r Nf~~a,l~a vtd loW. oeh {ydnr~tt.uin·
2598:                    II, 18 • ...,.... Sundblom y. m.           67
2599: 
2600: 
2601: gen uppförande på indragningsstat upptagit anslag av
2602: 500,000 mark. Ifrågavarande utgiftsposts storlek är natur-
2603: ligtvis i betydande mån beroende därav, enligt viiken punld
2604: i ovannämnda förorclning av den 3 februari 1868 envar tjän-
2605: stemanna- och betjänteklass vid ifrågavarande inrättning
2606: skall anses berättigad att åtnjuta indragningsstat, i vilket
2607: avseende rum kan finnas för olika tollming. Vid beräkningen
2608: av utgiftsposten hava vi beräknat d·en officerarne vid lots-
2609: ooh fyrinrättningen tillkommanae indragningsstaten enligt
2610: sagda förordnings 4 §, som gäller tili militären hörande per-
2611: soners indragningsstat, och utgör den i a.vseende å storleken
2612:  hiilften av alla denas vid tjänsterna innehavda löne- och övriga
2613:  förmåner. Enär inrättningens civila tjänstemän, med undan-
2614:  ta,g av inrgeniörkoQntorets ritare och lotsuppsy.ningsmän, icke
2615:  utan laga rannsakan och dom torde kunna avskedas från sina
2616:  tjänster, anse vi, att dem, med undantag av nämnda t-vå
2617:  tjänstemannaklasser, i indragningsstat jämlikt tidigare
2618:  nämnda förordnings 2 § sku1le tillkomma under de första åren
2619:  alla deras vid tjänsten innehavda löne- och övriga förmåner,
2620:  samt därefter indragningsstat, motsv.arande full pension.
2621:  Däremot har det ansetts, att ritare vid ingeniörkontoret, lots-
2622:  uppsyningsmän samt lots- och fyrbetjänte kunna efter sitt
2623:  befäls prövning avskedas, varför vi beräknat dem tillkom-
2624:  mande indragningsstat enligt 1868 förordnings 3 §, vilket
2625:  lagrum även tidigare tillämpats beträffande personalens upp-
2626:  förande på indragningsstat. Enligt nämn~a stadgande skulle
2627:  sagda. personai omedelbart komma i åtnjutande av en indrag-
2628:  ningsstat, matsvaranele full pension. Betjänte vid lots~ och
2629:   fyrinrättningen skulle i enlighet härmed i indragningsstat
2630:   årli~en erhålla, lotsålderman 1,000 mark, äldre lots 700 mark,
2631:   yngre. lots 600 mark, lot.slärling 400 mark, fyrmästare ·och
2632:   fyr.skeppare 1,000 mark, styrman å lotskutter 700 mark,
2633:   äldre fytva.ktare 600 mark och yngre fyrvaktare 500 mark.
2634:       Enligt kalkyler, vilka utförts med tillämpning av ovan·
2635:   anförda grunder, skulie ifråga.varande utgiftspost för lots-
2636:   oeh fyrinrättningens officer11re stiga till 29,85{) mark i året
2637:   oeh för de civila tjuatemän till 44,000 ma.rk under de två
2638: 68   II, 18. -   Korvaus luotsilaitoksen henkilökunnalle.
2639: 
2640: första åren samt därefter årligen till 31,500 mark, ävensom
2641: för betjänte till 231,100 mark om året, vadan den årliga. ut-
2642: giftsJ)osten sålunda under första och andra året uppgår till
2643: 305,450 mark samt därefter till 292,450 mark. De utgifter.
2644: vilka sålunda borde erläggas intill utgången av senaste år,
2645: skulle sålunda enligt beräkning uppgå till 1,400,000 mark,
2646: vilket belopp i betrakt.ande av att några av ifrågavarande
2647: personai redan tidigare avlidit och några inträtt i d·en för-
2648: ryskade lots- och fyrinrättningens tjänst, varförutom möj-
2649: ligen någon erhållit annan st.atstjänst, enligt vår mening sna-
2650: rare kunde anses för högt än för lågt. Från ingången av in-
2651: nevarande år kunde utgiftsposten med beaktande av de fram-
2652: hållna omständigheterna beräknas stiga till högst 280,000
2653: mark om året.
2654:      Med stöd av vad ovan anförts få vi vördsamt föreslå, att
2655: J_,antdagen måtte besluta,
2656: 
2657:                  att officerare, civila tjänstemän och betjänte
2658:              vid lots- och fyrinrättningen, vilka i följd av
2659:              ryslfa amiralitetskonseljens den 13 (26) februari
2660:              1912 stadj'ästa beslut om den {inska lots- och fyr-
2661:              inrättningens underordnande undef· ryska marin-
2662:              ministerium avskedats el"ler på amökan a·vgått
2663:              från sagda inrättning utan att tillerkänn(J;S pen-
2664:              sion samt därefter icke inträtt i tjänst vid den
2665:              enligt nyssnämnda beslut omdarwde lots- och fyr-
2666:              inrättningen, måtte u.ppföras på indragningsstat,
2667:              sålunda att de, räknat från envars avgång, finge
2668:              åtnjuta de rättigheter och j'örmåner, vilka i för-
2669:              ordningen av den 3 februari 1868 tillförsäkras
2670:              de personer, vilkas befattningar indragas, med
2671:              beaktande av att, om dödsfall före ifrågavarande
2672:              persons uppförande på indragningsstat inträffat,
2673:              den avlidnes rättsinnehavare finge tillgodoräkna
2674:              sig indragningsstaten för tiden mellan avgången
2675:               från befattningen och frånfället samt övriga för-
2676:              måner, vilka skulle tillfallit dem, för den hän-
2677:              II, 18. -   Sundblom y. m.               69
2678: 
2679:        delse ifrågavarande person vid Bin död varit upp-
2680:        förd på indragning~stat.
2681: 
2682: Helsingfors den 26 november 1917.
2683: 
2684:  Julius Sundblom.         G. G. Rosenqvist.
2685:  Rafael Colliander.       Emil Schybergson.
2686:  Gustaf Gädda.            J. E. Hästbacka.
2687:  August Tåg.              Annie Furuhjelm.
2688:  S. Wilh. Roos.           Ernst Estlander.
2689:  Axel Palmgren.           Eirik Hornborg.
2690:  Eric v. Rettig.          Otto Åkcsson.
2691:  A. R. Redberg.           l{arl Ottelin.
2692:  J. Inborr.               Ragnar Furuhjelm.
2693:  A. J. Bäck.              M. V. Björk.
2694:                   R. A. Wrede.
2695:                     D.
2696: 
2697: Anomusehdotuksia, jotka koskevat rautateitä
2698:               ja vesistöjä.
2699:                                                            78
2700: 
2701: II, t 9 , - Anom. ehd. N:o 8.
2702: 
2703: 
2704: 
2705: 
2706:             Tokoi, Oskari, y. m.: Rautateitä koskevain lain-
2707:                säädännösten wudistamisesta.
2708: 
2709: 
2710:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
2711: 
2712:     Se virkavaltainen järjestelmä, joka kaikissa Suomen
2713: Valtion laitoksissa on suurena. haittana niiden kehitykselle,
2714: on erittäin huutava Suomen Valtion Rautateillä. Varsinkin
2715: alempi henkilö- ja palveluskunta. tuntee itsensä ja asemansa
2716: kovin sorretuksi ja uhathksi. Niin sanotuilla: kurinpitoran-
2717: gaistuksilla voidaan . kuka tahansa karkoittaa rautateiden
2718: palveluksesta;. Tätä rangaistusvaltaansa. käyttä·en voi ylempi
2719: virkakunta tukahuttaa kaiken vapauden alaistensa~ henkilö-
2720: ryhmien joukosta. Monilla ja ohäikäilemättömillä keinoilla
2721: onkin rautateiden henkilökunta onnistuttu pitämään sellai-
2722: sessa orjuudessa, jota vaan harvassa maassa enään tapaa.
2723:     Voidaksemme saada tässä suhteessa parannusta aikaan,
2724: olisi S. V. Rautateiden ohjesääntö uudistettava ja kaikki
2725: rautateitä koskevat asetubet ja säädökset koottavat yhteen
2726: esitykseen ja annettava se Eduskunnan hyväksyttäväksi.
2727:     Tä:.sä asetukses&a olisi myös säädettävä miten rautatei-
2728: den hallinto on vastaisuudessa järjestettävä. Korkeimmaksi
2729: hallinto-orgaaniksi, paitsi maan hallitusta ja eduskuntaa,
2730: olisi asettava n. s. Rautatieneuvosto, joUe Rautatiehallitus
2731: olisi ensikädessä vastuunalainen:.
2732:      Tämän mukaisesti olisi otetbwa lähtökohdaksi
2733:    että Suomen valtionrautateiden hallintoa koskevat ase-
2734: tukset ja säädökset kumotaan ja. tilalle laaditaan uudet,
2735: kaikkia aloja koskevat asetukset.
2736:    Näissä asetuksissa tulee ottaa l1 uomioon pääasiallisesti
2737: seuraav.aa:
2738: 74      II, 19. -   Rautatielainsäännösten uudistaminen.
2739: 
2740:        a) että Suomen vBJltionrautateiden hallintoa varten tu-
2741:   lee säätää: Suomen Valtion Rautat·eiden asioita hoitaa Rau-
2742:  tatiehallitus, joka sijaits.ee Helsingissä ja on vastuunalainen
2743:   mainitulle neuvostolle. Nämä taas yhteisesti ovat vastuussa
2744:   maamme hallitukselle ja eduskunnalle;
2745:        b) dtä Rautatiehallituksen jäsenet asettaa virkoihinsa
2746:   maamme hallitus ja tulee näitä asetettaessa ottaa huomioon
2747:   S. V. Rautateitä palvelevien henkilö- ja virkakunnan am-
2748:   mattillisten järjestöjen tekemät esitykset ja päätökset.
2749:        c) että ne asiat, jotka jäävät Rautatiehallituksen rat-
2750: , kaisuvaltaan, määrää lähemmin maamme eduskunta, joka
2751:   myös hyväksyy hallinnolle toimintaohjeet;
2752:        d) että kaikki rautatieliikennettä ja sen teknillisiä lait-
2753:   teita johtavat asettaa virkoihinsa senaatti rautatiehallinnon
2754:   ja neuvoston yhteisestä esityksestä;
2755:        e) että kaikki muut virkailijat asetetaan rautatieha1lin-
2756:   non toimenpiteeE.tä, kuitenkin myöhemmin mainittavan Rau-
2757:    tatieneuvoston esityks.estä.
2758:        2) Että kaikkien ramtatielaitosta palvelevien tulee, ol-
2759:   kootpa. he missä tehtävässä tahansa, nauttia yhtäläisiä
2760:   oikeuksia.
2761:        3) Että Rautatiehallituksen jäsenillä y. m. rautatieliiken-
2762:    nettä johtavina virkailijoilla ei ole määräämisvaltaa henki-
2763:    lökunnan oloja koskevissa .asioissa, vaan tulee järjestää siten,
2764:    että henkilökunta saa näissä asioissa määräämisvallan omiin
2765:    käsiinsä.
2766:      Tämän toteuttamiseksi ehdotamme:
2767:      että asetetaan erityinen, vähintäin 9 henkinen Rautatie-
2768:  n-euvosto, jok!li keskuudestaan valitsee puheenjohtajan, jonka
2769:  vaaliin Senaatti vahvistaa. Neuvoston jäsenet valitaan ylei-
2770:  sen, yhtäläisen ja salaisen äänestyksen kautta, johon saavat
2771:  ottaa osaa ainoastaan Rautatiehallituksen ja -neuvoston toi-
2772:  meensa asettamat henkilöt. Neuvoston sihteerinä tulee olla
2773:  lainoppinut henkilö.
2774:      Rautatieneuvostolla on oikeus ottaa palv·elukseensa tar-
2775:  vittavat virkailijat.
2776:                     II, 19. -   Tokoi y. m.                   75
2777: 
2778:     Neuvoston tehtävänä on:
2779:     a) tut.kia ja langettaa tuomio kaikissa rautatievirkaili-
2780: joita koskevissa. kurinpidollisissa asioissa;
2781:     h) alustavasti kuulustella S·ekä toimeenpann~ tutkintoja
2782: kaikissa rikkoumuksia Ja liikennehäiriöitä koskevissa
2783: asioissa;
2784:     c) tutkia ja ratkaista työvuorojen ja virantoimituksen
2785: suhteen sille tehdyt esitykset;
2786:     d) valvoa yleensä rautatieläisten työoloja;
2787:     e) antaa lausuntonsa rautatiehallinnon toimesta toimi-
2788: paikkaansa nimitettävien virkailijoiden sopivaisuudesta, sekä
2789: yleensä tehdä esitykset niiden nimittämisestä.
2790:     Neuvoston a) ja b) kohdissa mainituissa asioissa langetta-
2791: mista tuomioista olkoon jokaisella oikeus vedota laillisiin
2792: tuomioistuimiin.
2793:     4) Kaikilla virkailijoilla olkoon oikeus siirtyä ylempään
2794: toimeen virallisista koulutodistuksista. riippumatta, otta-
2795: malla huomioon palvelusvuodet, kunto, käytännöllin-en pä-
2796: tevyys ja ammattitaito.
2797:     5) Kaikkiin Raut8Jtiehallituksen asettamiin komiteoihin
2798: ja toimikuntiin, on rautatieläisten ammatillisten järjestöjen
2799: saatava valita suhteellis'esti edustajiaan.
2800:     Edellä esitetyn noja.lla ehdotoomme,
2801:                 että Eduskunta päättäisi kehoittaa senaattia
2802:             asettamaan komitean laatimaan ehdotusta ylem-
2803:             pänä mainitunlaisen rautateiden lainsäädännön
2804:  •          uudistamiseksi, sekä
2805:                 että tähän komitean rantatieläisten ammatil-
2806:             liset järjestöt saavat valita suhteellisesti ednsta-
2807:             jiaan.
2808:      Helsingissä marraskuun 27 päivänä 1917.
2809:       Oskari Tokoi.                   W. Annala.
2810:       Georg W. Johansson.             Armas Paasonen.
2811:       Toivo V. Alavirta.              Aatto Siren.
2812:       Aura Kiiskinen.                 Aino Forsten.
2813: 76
2814: 
2815: II, 20, -   Anom. ehd. N :o 119.
2816: 
2817: 
2818: 
2819: 
2820:              f,ahdensuo, Oskari, y, m.: Komitean asettami-
2821:                  sesta rautatieverkon laajentamista tutkimaan.
2822: 
2823: 
2824:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
2825: 
2826:        Tähän asti on yleensä noudatettu uusia rautateitä raken-
2827:   nettaessa sitä menettelyä, että kut;akin rauta.tiesuuntaa var-
2828:  ten on asetettu erityinen komitea tai määrätty tarpeelliset
2829:  tutkimuks.et toimitettaviksi vasta silloin, kun suunta on sa.a-
2830:   nut hallituksen tai eduskunnan taikka mo}empien hyväksy-
2831:   misen. Tätä menettelyä ei kuitenkaan voida pitää täysin
2832:   tyydytt-ävänä. Suunniteltaessa uusia rautatielinjoja on tu-
2833:   levaisuudeslsa enemmän kuin ennen otettava huomioon myös
2834:   s·e, mikä vaikutus uusilla radoilla on vanhaan rautatieverk-
2835:   koon ja sen kehitykseen, kuin myös uusien ratojen merkitys
2836:   liikenteen vähenemiseen tai lisääntymiseen. Nykyään jo
2837: · valmiita ratoja suunniteltaessa ja. rakennettaessa ei ole kyl-
2838:   liksi kiinnitetty huomiota liikenteen kasvamiseen tulevaisuu-
2839:   dessa ja niiden merkitykseen maan liikennepolitiikan kan-
2840:   nalta. Varsinkaan maanviljelyksen ja sen sivuelinkeinojen
2841:   etuja ei tällöin ole suurestikaan otettu huomioon, vaikka tä-
2842:    män elinkeinon kehittäminen ja vaura.stuttaminen hyvien lii-
2843:   kennevälineiden kautta on maalle mitä suurimmasta merki-
2844:    tyksestä. Tähän nähden olisi ehkä syytä asetta.a komitea
2845:    suunnittelemaan rautatieverkon kehittämistä ja laajenta-
2846:    mista vastaisuudessa sekä tutkimaan uusi•en r·autateid-en
2847:    mahdollista vaikutusta. entisiin ratoihin .ia koko maan talou-
2848:    teen, kiinnittäen •erityisesti huomiota maanviljelykseen ja
2849:    sen sivuelinkeinoihin. Komiteaan olisivat jäsenet määrät-
2850:                   II, 20.- Lahdensuo y. m.                  77
2851: 
2852: 
2853: tävät joko toistaiseksi tai siihen asti kun komitea on työnsä
2854: suorittanut ja olisi komitea oikeu'tettava its-elleen ottamaan
2855: ulkopuolelta asiantuntevan sihteerin kuin myös käyttämään
2856: tarpeen tullen apuvoimia.
2857:     Esitettyyn nähden saamme kunnioittaen ehdottaa, että
2858: Suomen Eduskunta ryhtyisi sellaisiin toimiin,
2859:                 että asetettaisiin erityinen komitea tutkimaan
2860:             rautatieverkon laajentamista ja ·UJW8ien ratojen
2861:             vaikutusta maan talouteen, erittäinkin maanvil-
2862:             jelykseen ja sen sivuelinkeinoihin.
2863: 
2864:    Helsingiosä marraskuun 26 päivänä 1917.
2865: 
2866:      Oskari Lahdensuo.            Mikko Leinonen.
2867:      J. P. Kokko.                 ViJkku Joukahainen.
2868:      Aleksis Salovaara.           Albin Manner.
2869:      Iv. Fr. Lantto.              Pekka Saarelainen.
2870:      Pekka Tanskanen.             Santeri Alkio.
2871:      Santeri Haapanen.            Juho Niukkanen.
2872:      Mikko Luopajärvi.            Rertta Pykälä.
2873: 78
2874: 
2875: II, 21, -   Anom. ehd. N:o 118.
2876: 
2877: 
2878: 
2879: 
2880:              Arokallio, Gust.: Valti011,rautateiden rakennus-
2881:                 kustannusten alentamisesta.
2882: 
2883: 
2884:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
2885: 
2886:       Eduskunnan 1912 vuoden valtiopäiväin as-etta:ma rauta-
2887: tievaliokunta on mietinnössään n :o 3, samaten kuin se ko-
2888: mitea, jalka oli asetettu valmistelemaan .kysymystä pakko-
2889: luovutuskustannusten supistamisesta rakennet,ta•essa valtion-
2890: rautateitä Suomessa, pitänyt suotavana, että vaitiomanta-
2891: teiden rakennushankkeis•ta johtuvat pakkoluovutuskorvaus-
2892: kustannukset, jotka yle(msä ovat nousseet jopa toisinaan
2893: 1
2894:   / 10 :oon rakennuskustannuksista, ja viimeisenä vuosikym-
2895: 
2896: menenä alituisesti ovat kohonneet, olisivat saatavat alene-
2897: maan.
2898:        Viitaten näihin asiakirjoihin, ,saan kunnioittaen ehdottaa
2899: anomusehdotuksista säädetyssä järjestyksessä käsiteltäväksi
2900: ja hyväksyttäväksi,
2901:                  että vastedes, päätettäessä rautateitä raken-
2902:              nettavaksi valtion kustannuksella, rakennustyön
2903:              alottamisen ehdoksi määrättäisiin:
2904: 
2905:     1 :ksi) että niiden kuntain tahi yksityisten henkilöiden,
2906: joille rautateistä on lähinnä hyötyä, tulee ed-eltäkäsin sitou-
2907: tua maksutta luovuttamaan valtiolle:
2908:      ainaiseksi
2909:      kaiken ratarakennukseen ynnä siihen kuuluvia ojia ja
2910:  \·esiviemäriä varten tarvittavan maan ynnä tarpeellisen vesi-
2911: alueen;
2912:                     II, 21. -   Arokallio.                 19
2913: 
2914:    kaiken maan, joka tarvitaan Tadanvartioimisalueita, ase-
2915: mia, pysäkkejä, lastaus- ja yhtymäpaåkkoja, •wrauottoja sekä
2916: vesiasemia varten ynnä niihin kuuluvia johtoja varten;
2917:    •metsämaissa 15 metriä leveän alan molemmin puolin
2918: radan keskilinjaa sekä, missä työn laatu vaatii isompaa
2919: leveyttä, sen määrän kuin siihen tarkoituks<een tarvitaan;
2920:     kaiken maan, joka tarvitaan rautatien rakentamisen ta-
2921: Ida tehtäviä uusia teitä taikka vanhojen ;yleisten tahi yksi-
2922: tyisten teiden siirtämistä vaxten sekä oikeuden järvistä ja
2923: vesistöisiä tanpeen mukaan ottaa ratarakennukseen ja radalla
2924: harjoitettavaan liikenteeseen ynnä muuhun tarvittavan ve-
2925: den sekä tehdä ja vastaisesti kunnossapitää vedenottoa var-
2926: ten tarpeellisen johdon, missä ei !katsota. olevan hankittava
2927: aluetta sanottua tarkoi·tusta varten;
2928:     työn kestäessä
2929:     kaiken sivukaivauksia, kivien ta·hi maan kasauksia sekä
2930: kiven- ja soranottoJa ynnä niihin kuuluvia t-eitä jru sivu-
2931: raiteita· ynnä vedenottoa varten ·tarvittavan maan, työn
2932: päättyessä jätettäväksi takaisin silloisessa ikunnossaan;
2933:     2 :ksi) että kuntain tahi yksityisten samaten tulee sitou-
2934: tua antamaan korvausta huonerakennusten siirtämisistä,
2935: hankaluuksista vaikeutetun maan viljelemisen, pitennettyjen
2936: teiden tahi muiden hankaluuksien takia, olkootpa ne minkä-
2937: nimisiä tai -laatuisia tahansa, joiden voidaan katsoa johtuvan
2938: rautatien rakentamisen ~ohdo&ta aiheutuneista haitoista,
2939: kuin myöskin ilmaiseksi täyttämään sen velvollisuuden
2940: tehdä aitaa. radan varrelle, j.oka voimassa olevan pakkoluo-
2941: vutuslain mukaan on rautatien omistajan asiana, paitsi mi-
2942: käli se !koskee asema-alueiden aitaamista;
2943:      3 :ksi) että kaikki täyden omistusoikeuden saamiseksi
2944:  luovutettuun maahan tarvittavat asiapaperit., kuten kartat
2945: y. m. valtioJle kustannuksia tu·ottamatta. hankintaan ja anne-
2946: taan hallitukselle,
2947:      ollen asianomaiset kailken tämän ohessa v·elvolliset kor-
2948:  vaamaan valtiolle mitä tässä kohden mahdollisesti saattaa
2949:  yhdessä tai toisessa· su'Meessa. jäädä täyttämättä; sekä
2950: 80       II, 21. -   Rautateiden rakennuskustannukset.
2951: 
2952:     4:ksi) että kysymyksenalaisen a.vustusvelvollisuuden
2953: täyttämiseksi annettaisiin asianomaisille kunniUe valtio-
2954: lainoja edullisilla ehd·oilla ja että edellä olevista ehdoista
2955: voitaisiin joko kokonaan tai osaksi luopua, kun on kysy-
2956: myksessä maan yleisen edun kannaUa tärkeän rautatien ra-
2957: kentaminen.
2958: 
2959:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1917.
2960: 
2961: 
2962:                                           Gust. Arokallio.
2963:                                                                 Sl
2964: 
2965: II, 22, -   Anom. ehd. N :o UO.
2966: 
2967: 
2968: 
2969: 
2970:              Sjöstedt-Jussila, Osk. Ansh., y. m.: Koneellisen
2971:                 ja taloudellisen tutkimuksen toimittamisesta
2972:                 rautatietä varten Risteen asemalta Loimaan
2973:                 asemalle.
2974: 
2975: 
2976:                S u o m e n E d u s k u u n a I ~ e.
2977: 
2978:     Viitaten niihin perustelui:hin, jotka ovat esitetyt 1907
2979: vuoden valtiopäiville jätetyssä anomusehdotuksessa ja jotka
2980: sittemmin ovat uusitut 1908 ja 1909 toisille, vuosien 1911.
2981: 1912, 1913 ja 1914 valtiopiiliville, S'ekä viimeksi 1917 vuoden
2982: tmimäisille valtiopäiville jätetyn anomusehdotuksen N :o 100
2983: perusteluissa j.a jotka löytyvät viimemainittujen valtiopäivien
2984: asiakirjojen Liitt.eissä II, siv. 75, saamme kunnioittaen ehdot-
2985: taa Eduskuntaa päättämään,
2986:                  että Hallitus ,toimeenpanisi taloudellisen ja
2987:              koneellisen tutkimuksen normaaliraiteista rauta-
2988:              tietä varten, joka Risteen asemalta Porin radalta
2989:              vezsz Huittisten-Lauttakylän kautta Loimaan
2990:              asemalle Turun-Toijalan radalla, sekä
2991:                  että Eduskunta sitä varten osattaisi tarvittfb.
2992:              vat varat.
2993: 
2994:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1917.
2995: 
2996:        Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.       Ivar Alanen.
2997:        Kyösti Haataja.                    Onni Rantasalo.
2998: 
2999: 
3000:                                                             6
3001: 82
3002: 
3003: 
3004: II, 2a. -   Anom. ehd. N :o 108.
3005: 
3006: 
3007: 
3008: 
3009:              Puumala, Jussi, y. m.: Normaaliraiteisen radan
3010:                 rakentamisesta Porista Haapamäen asemalle.
3011: 
3012: 
3013:                S u o me n E d u s k u n n a ll e.
3014: 
3015:      Useilla valtiopäivillä on tehty anomuksia Porin-Haapa-
3016: mäen rautatien rakentamisesta. 1912 vuoden valtiopäivien
3017: rautatievaliokunta jo ehdotti Eduskuntaa anomaan, ,,että
3018: Hallitus aikanaan 'antaisi armollisen esityksen Porin-Haapa-
3019: .mäen radan rak,entamisesta sitten kun rue kunnat, joiden hal!ki
3020: tämä rata tulisi kulkemaan, ovat hallitukselle jättäneet si-
3021:  toumukset kaikkien pakkolunastuskustannusten suorittami-
3022:  sesta, ja että armollinen esitys tämän ~r&dan rakentamisesta
3023:  annettaisiin niin hyvissä ajoin, että radan rakentamiseen
3024: voidaan ryhtyä heti kun eduskunnan aikaisemmin päättämät
3025:  radat ovat rakennetut". Samalla valiokunta katsoi asetta-
3026:  mansa ehdon jo tulleen täytetyksi, kun asianomaiset kunnat
3027:  olivat sitoutuneet antamaan ilmaiseksi kaiken rataa varten
3028:  tarvittavan metsämaan ja suurimman osan viljelysmaata sekä
3029: lisäksi maksamaan 460,000 ma,rkan rahamäärän. Valiokun-
3030:  nan mietintö jäi kuitenkin ajan lyhyyden takia käsittele-
3031:  mättä.
3032:      Sen jälkeen ovat radasta hyötymään tulevat kunnat
3033:  uudistaneet yllämainitut sitoumuksensa maiden ilmaiseksi
3034:  luovutta:misesta sekä nostaneet huomattavasti ennen lupaa-
3035:  miaan raha-avustuksia. Niinpä on Porin kaupunki kohotta-
3036:  nut entisen 300,000 markan suuruisen sitoumuksensa 500,000
3037:  markaksi. Kunnat ovat lisäksi toimituttaneet tutkimuben
3038:                   11, 23. -   Puumala y. m.                 83
3039: 
3040: 
3041: radan purun kuuluvien metsäalueiden suuruudesta ja rik-
3042: kauksista, kuten 1914 valtiopäivillä tehdyssä, samaa asiaa
3043: koskevassa edustaja Grönvallin y. m. anomuksessa maini-
3044: taan.
3045:      Kysymyksessä olevaa rataa on pidetty erikoisen tärkeänä
3046: sentähden, että se tuntuvasti lyhentäisi matkoja Keski- j'a
3047: Pohjois-Suomesta hyvään merisatamaan Mäntyluoto-Repo-
3048: saareen, josta on katsottu voitavan saada Hankoon täysin
3049: verrattava talvisatama. Nyt voidaan kokemukseen perustuen
3050: todeta, että täimä satama todella täyttää kaiken sen, mitä
3051: sen kelpoisuudesta talviliikenteeseen on sanottu. Vuonna
3052: 1914--1915 ja osittain sitä seuraavanakin ylläpidettiin Män-
3053: tyluodosta laivaliikettä Ruotsiin melkein koko talvi. Tava-
3054: ran kuljetus Mäntyluodon kautta onkin kuluneina sota;vuo-
3055: sina ajoittain ollut aivan tavaton. Porin kaupungin täytyi
3056: jo liikkeen paljouden takia ryhtyä moneUaisiin uhrauksiin
3057: sataman ja sen laitteiden laajentamisek.3i ja täydentämiseksi.
3058:      Parin-Haapamäen rata ·on viimeinen rakentamatta oleva
3059:  osa siitä suuresta yhdystiestä, joka Raasulista Venäjän ·ra-
3060: jalta alkaen tulee Savonlinn'an, Pieksämäen ja J yvä:skylän
3061:  kautta kulkien yhdistämään maamme itä- ja kaakkois-osat
3062:  länsirannikon kanssa. Tämän viimeisen osan, joka sitäpaitsi
3063:  täyttää huomattavan suuren, uudenaikaisia kulkureittejä
3064: puuttuvan maakunnan paikallistarpeeu, rakentamiseen olisi
3065:  nyt ryhdyttävä, varsinkin kun Eduskunnan ennen rakennet-
3066: taviksi päättämät radat alkavat valmistua. Vieläpä olisi erit-
3067: täin tärkeätä, että rakennustyöt voitaisiin alkaa jo kuluvan
3068: talven aikana, koska siten saataisiin työansiota seudulla,
3069:  jossa, metsätöiden oHessa kokona.an seisauksissa, työnpuute
3070:  tulee olemaan erittäin 'suuri.
3071:      Ylläolevan nojalla ja viitaten 1907, 1909, 19'11, 1912 ja
3072:  1914 tehtyihin anomuksiin sekä 1912 vuoden rautatievalio-
3073:  kunnan anomusmietinnössä N :o 12 esitettyihin perustelui-
3074:  hin, anomme kunnioittaen,
3075: 
3076:                että Eduskunta päättäisi normaaliraiteisen
3077:             rautatien rakennettavaksi Parista N oormarkun,
3078: 84         II, 23. -   Rautatie Porista Haapamäelle.
3079: 
3080:              Pomarkun, Kankaanpään, .J ämijä1·ven, Parkanon
3081:             :ia Virtain k1tntien kautta Haapamäen asemalle; ja
3082:                  että työt tällä tiellä alettaisiin jo kuluvan
3083:              talven aikana.
3084: 
3085:      Helsingissä marraskuun 27 päiviinä 1917 .
3086: 
3087: 
3088:      .Jussi Puumala.          Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.
3089:                        Mikko Luopajärvi.
3090: II, 24, -   Anom. ehd. N:o 109.
3091: 
3092: 
3093: 
3094: 
3095:              Aronen, Nestor, y, m.: Rautatien rakentamisesta
3096:                 Porin kaupungista Haapamäen asemalle.
3097: 
3098:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
3099:    Viittaamalla vuoden 1912 valtiopäiville jätettyihin ano-
3100: musehdotuksiin N :o 29 ja 30 (Liitteet VII sivuilla 13-18)
3101: sekä samoilla valtiopäivillä annettuun Rautatievaliokunnan
3102: mietintöön N :o 3 Eduskunnalle jätetyistä, uusia rautateitä
3103: koskevista anomusehdotuksista, siihen osaan joka koskee lau-
3104: suntoa anomusehdotuksista rautatien rakentamista Porin
3105: kaupungista Kankaanpään kautta Haapamäen asemalle
3106: (Asiakirjat V anomusmietintö N:o 12 sivuilla 7-11) saam-
3107: me kunnioittaen anoa,
3108:                 että Eduskunta päättäisi rakennettavaksi nor-
3109:             maaliraiteisen rautatien Porin kaupungista Kan-
3110:              kaanpään, Parkanon ja Virtain kautta Haapa-
3111:             •mäen asemalle; sekä
3112:                  että tähän rakennustyöhön on ryhdyttävä jo
3113:              ensi talven kuluessa.
3114:     Helsingissä 27 päivänä mal"raskuuta Hll 7.
3115: 
3116:       Nestor Aronen.             J. W. Hakkinen.
3117:       E. Aromaa.                 Juho Lautasalo.
3118:       Frans Rantanen.            Kaarlo Korhonen.
3119:       Aino Forsten.              Kaarle Mänty.
3120:       Oskari Jalava.             Kaarlo Saari.
3121:       S. Häkkinen.               Edvard Gylling.
3122:       J. 1. Nurminen.            EIYiira Wihersalo.
3123:                       Albert Raitanen.
3124: 86
3125: 
3126: II, 25. -   Anom. ehd. N :o 116.
3127: 
3128: 
3129: 
3130: 
3131:              Juutilainen, Antti, y. m.: Viipurin-Koi11iston
3132:                radan taloudellisen ja koneellisen tntkimuksen
3133:                 toimittamisesta.
3134: 
3135: 
3136:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
3137: 
3138:     Vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä päätti Eduskunta, että
3139: normaa.liraiteinen rautatie on rakennettav,a Viipurin kaupun-.
3140: gista Koiviston sa·tamaan 4 milj. markan arvioiduilla kustan-
3141: nuksilla ja että sen rakentamiseen ryhdyttäisiin ensimäisenä
3142: sikäli kuin työvoimia sopiva&ti vapautuu jo rakennettaviksi
3143: päätetyillä yhdysmdoilla sekä viipymättä ryhdyttäi·siin maa-
3144: ja vesiftlueen pakkolunastukseen riittävän laajan kauppasata-
3145: man aikaansaamiseksi Koivistolla.
3146:     Mainittu Eduskunnan päätös on kuitenkin jo kohta 10
3147: vuotta ollut kuolleena kirjaimena, sillä rakennettavaksi pää-
3148: tetyllä radalla ei ole toimitettu edes taloudellista enempiiji
3149: kuin koneellistakaan tutkimusta eikä ole tietoakaan koska se
3150: aiotaan toimittaa. Kun nyt Koiviston oivallinen satama on jo
3151: vedetty rautatieyhteyteen itään päin, olisi se viipymättä saa-
3152: tettava yhteyteen myös Itä-Suomen suurimman liikekeskuk-
3153: sen Viipurin kanssa rakentamalla jo aikoja sitten päätetty
3154: rautatie linjalla. Viipuri-Koivisto. Paitsi sitä, että Koiviston
3155: satama näin •sa:ataisiin oman maan liikenteen käytettäväksi,
3156: saataisiin tämän kautta verra.ttain helpoilla kustannuksilla
3157: toinen rautatie ulottuvaksi Viipurista aivan lähelle Pietaria,
3158: mikä helpottaisi rautatieliikennettä n•ykyisin ahtaaksi käy-
3159: neellä. pääradalla Viipuri-Pietari.
3160:              II, 2G. -   Juutilainen y. m.              87
3161: 
3162: Ylläolevaan V·edoten ehdotamme.
3163:             että Eduskunta määräisi v. 1918 valtion meno-
3164:         arvioon riittävän määrärahan V iipuri-Koivf,sto
3165:         radan taloudellista ja koneellista tutkimusta vm·-
3166:         ten, sekä
3167:             määrärahan radan rakennustöitten alottami.<tta
3168:         tJarten v. 1918 aikana.
3169: 
3170: Helsingissä marraskuun 27 päivänä 1917.
3171: 
3172: 
3173:  Antti Juutilainen.         Juho Niukkanen.
3174:  Vilkku Joukahaiuen.        J. P. Kokko.
3175:  Mikko Leinonen.            A. 0. Wuorimaa.
3176:                 Aleksis Salovaara.
3177: 88
3178: 
3179: II, 26, - - Anom. ehd. N :o 117.
3180: 
3181: 
3182: 
3183: 
3184:             Arokallio, Gust.: Rautatien mkentamisesta Kar-
3185:                jalan radan Koljolan asemalta Hiitolan--
3186:                Raa,<?ulin mdalle.
3187: 
3188: 
3189:               S n o m e n E c1 n s k u n n a ll e.
3190: 
3191:    Viitaten edellisten valtiopäiväin asiakirjoihin ~pyydän
3192: kunnioittaen ehdo1taa,
3193: 
3194:                 että EduskUinta päättäisi .talmtdellisen tutki-
3195:             rnisen toimitettavaksi rautatietä varten Karjalan
3196:             radan Koljolan asemalta Kasiniemen kautta
3197:             Hiitolan--Raasulin radalle, ja
3198:                 että ta:rpeeUiset rallavarat tätä varten osoitet-
3199:             taisiin.
3200: 
3201:      Helsingissii 27 päivänii marraskuuta 1917.
3202: 
3203: 
3204:                                            Gust. Arokallio.
3205:                                                            89
3206: 
3207: II, 21, -   Anom. ehd. N:o 106.
3208: 
3209: 
3210: 
3211: 
3212:              Hahl, Eero, y, m.: Töiden aloittamisesta Yli-
3213:                vieskan-Iisalmen radalla.
3214: 
3215: 
3216:               S u o m en E d u s k u n n a 11 e.
3217: 
3218:     Eduskunta on 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä päät-
3219: tänyt rakennettavaksi poikkiradan Pohjanmaan ja Savon ra-
3220: dan välille Ylivieskasta-Iisalmeen. Tämän radan raken-
3221: tamista varten on Eduskunta useilla valtiopäivillä ·ottanut
3222: menoarvioon määrärahan töiden aloittamista varten, vaan
3223: hallitus ei ole Eduskunnan tahtoa toteuttanut. Tänä kesänä
3224: on hallitus tutkituttanut tämän radan; ja on Tie- ja vesi~
3225: rakennus Ylihallituksen .puolelta tutkimukset ja valmistelu-
3226: työt valmistuneet niin pitkälle, että voidaan työt alottaa.
3227: Työväkeä onkin jo saapunut lukuisasti näille paikkakun-
3228: nille siinä luulossa, että työt pian alkavat. Töiden alka-
3229: minen onkin työn puutteen poistamiseksi välttämätön. Koska
3230: kumminkin tulo- ja menoarvion järjestäminen vie aikaa ja
3231: tämän asian ratkaisu täytyisi tehdä nopeasti, rohkenemme
3232: s·entä hdBn ehdottaa kiireellisena käsiteltäväksi,
3233:                  että Eduskunta päättäisi alottaa heti työt
3234:              radalla Ylivieska-Iisalmi ja määräisi tähän tar-
3235:              koitukseen varoja miljonan markkaa.
3236: 
3237:     Helsingissä 27 päiYänä marraskuuta 1917.
3238: 
3239:       Eero Hahl.                          Kyösti Kallio.
3240: 90
3241: 
3242: II, zs. -   Anom. ehd. N:o 107.
3243: 
3244: 
3245: 
3246: 
3247:              {;aine, Augusta, y. m.: Rautatien rakentamisesta
3248:                  Joensuusta Alapitkän asemalle Savon ra-
3249:                  dalla.
3250: 
3251: 
3252:               S u o m e n E d u s k u n n a. 11 e.
3253: 
3254:     Kysymys yhdysradan rakentamisesta Joensuun kaupun-
3255: gista Savon radalle on jo kauvan ollut vireillä. Sitä käsitteli
3256: 1898 vuoden rautatiekomitea ja se on sittemmin ollut esillä
3257: 1900, 1904-1905, 19·07, 1908 ja 1909 vuoden valtiopäivillä.
3258:     Joensuusta lähtevä yhdysrata, joka johdetaan Savon ra-
3259: dalle Eduskunnan 1909 vuoden valtiopäiville ·esittämää suun-
3260: taa, tulee vaikutuspiiriinsä sulkemaan viljavuudestaan kuu-
3261: lut Höytiäisen ja Wiinijärven rantamaisemat ja kokoomaan
3262: liikenteen kanavalla Suvasveteen yhdistettyjen Juojärven,
3263: Rikkaveden ja Kaavinjärven sekä J aantehtaan yläpuolella
3264: olevan W uotjärven ja Syvärin ympäristöiltä. Näin suunnattu
3265: yhdysrata, joka muutaman kilometrin päässä sivuuttaa Tai-
3266: paleen, Kuusjärven, Tuusniemen ja Kaavin pitäjäin kirkon-
3267: kylät, tulee sitäpaitsi olemaan luonnollisena jatkona kaak-
3268: koon päin 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä rakennettavaksi
3269: päätetylle Ylivieskan-Iis·almen radalle. Tätä tietä tulee
3270: viljankuljetus Pohjois-Suomeen Sermaksesta Sortavalan
3271: kautta lyhimmäksi ja huokeimmaksi.
3272:     Yhdysradan kannattavaisuus mahdollisuuksi·a mainitessa
3273: lienee vielä erikseen huomautettava että Outokummun Ku-
3274: pari OfY, jonka toiminnan laajuus selviää siitä, että yhtiö on
3275: sitoutunut maksamaan vuokrana kuparikaivoksesta sen omis-
3276:                     II, 28. -   Laine y. m.                 91
3277: 
3278: tajille vä:hintään kaksi miljoonaa markkaa vuodessa, riippuen
3279: kuparin vuosittaisesta valmistusmäärästä, ja joka tarvitsee
3280: kuparin eroittamiseen malmista 'paljon suuremman sähkö-
3281: voiman ,kuin kaivoksella on saatavissa, on suunnitellut varsi-
3282: naisen tehtaansa järjestämisen Tainiokosk,elle, Wuoksen ylä-
3283: juoksun va:rrelle, jonne kuparimalmi, ilmoituksen mukaan
3284: kahdeksankymmentä vaunulastia vuorokaudessa, on kuljetet-
3285: tava, ja ·että Juantehdas on ilmoittanut valmistusmääränsä
3286: nousevan kahteenkymmeneen vaunulastiin vuorokaudessa.
3287:     Niinikään ansainnee tässä tulla mainituksi että Nilsiässä,
3288: Alapitkän asemalle suunnatun yhdys!'adan läheisyydessä, on
3289: löydetty melkeinpä rajaton määrä arvokasta lasihiekkaa, jota
3290: nyt jo kuljetetaan hevosilla peninkulmamääriä läheisimmälle
3291: asemalle ja joka epäilemättä tulee saamaan suuren menekin
3292: ehdotetun rautatien valmistuttua.
3293:     Viitaten muuten niihin syihin ja perusteluihin, jotka ovat
3294: mainitut edellisten valtiopäivien tätä rataa koskevissa ·asia-
3295: kirjoissa, sekä tämän ratasuunnan taloudellisten ja teknillis-
3296: ten tutkimusten tuloksiin, saamme kunnioittaen anoa,
3297:                 että Eduskunta päättäisi normaaliraiteisen
3298:             rautatien rakennettavaksi Joensuun asemalta
3299:             Karjalan radalla Puntarikosken yli Taipaleen
3300:             kirkonkylään ja sieltä edelleen Outokummun ku-
3301:             parikaivoksen sivuitse, OMain salrnen poikki,
3302:             Tuusniemen pitäjän kautta ja .]uantehtaan lä-
3303:             hitse Alapitkän asemalle Savon radalla.
3304: 
3305:     Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1917.
3306:                                                                  •
3307:      Augusta Laine.                      Juho Snellman.
3308:                        Tilda Löthman.
3309: 92
3310: 
3311: II, 29, -   Pet. försl. N:o 111.
3312: 
3313: 
3314: 
3315: 
3316:              Ottelin, Karl, m. fl.: Orn byggande av en järn-
3317:                 väg från _Toby station till Woltti station och
3318:                 undersökning av linjen W oltti-Savolax-
3319:                 banan.
3320: 
3321:              T i ll F i n 1 a n d s L a n d t d a g.
3322:      Uti det hetänkande som år 1899 afgafs af Komiten för
3323: verkställande af ekonomisk undersökning af särskilda före-
3324: sl.agna järnviigssträckningar i landet, framhålles, hurusom
3325: W asa stad allt mera 1begynt dmga till sig trafiken från den
3326: mellan Wetil a och W asa hanan liggande landsbygd·en och
3327: tillägger Komiten att det vore onaturligt att söka leda denna
3328: trafik tili a:nnan punkt vid Bottniska vikens kust.
3329:      Med beaktande häraf inlämnad:e äJfven W a.sa stad till
3330: 1904---1905 års landtdag petition om
3331:      ,att teknisk och ekonomisk undersökning af en järnvUgs-
3332: Hnje från Wasa stad till Lappa.järvi och vidare mot Kuopio
3333: stad måtte med af ständerna anvisade medel med det första
3334: verkställas". Tyvärr vann icke förslaget det understöd som
3335: d·ess nationalekonomiska betydelse berättigat detsamma till
3336: utan fick motionen förfalla.
3337:      Wasa stad och dess Stadsfullmäktige läto emellertid icke
3338: tanken på frågans realiserande härmed förfalla; tvärtom
3339: ansågo Fullmäktige frågan vara af den betydelse att särskild
3340: järnvägskomite tiHsattes och ställd.es nödiga medel till Ko-
3341: mitens förfogande för verkställand•e a.f undersökningen i
3342: fråga.
3343:      Den 15 december 1911 hölls sålunda. gemensamt möte
3344: med ett flertal landskommuner belägna emellan och i när-
3345: heten af stambanesträckorna Seinäjoki-W asa och Seinä-
3346: joki-Nykarleby.
3347:                      II, 29. -   Ottelin y. m.                  93
3348: 
3349:      Vid detta möte, till hvilket ett flertal representailter från
3350: Mustasaari, Maksmo, Kveflaks, Lillkyrö, Ylihärmä, Wörå,
3351: Oravais, Lappajärvi, m. fl. kommun-er tillstädeskommit,
3352: framgick med vägande evidens, att kommunerna djupt &en-
3353: terade Wasa stads initiativ till sträfvandet för byggande af
3354: en normals·parig järnväg från någon lämplig punkt vid Wasa
3355: banan, hälst i närheten af Wasa stad till norra stam'banan
3356: med anslutning till denna i närhcten af Valtti -eller Härmä
3357: sta:tioner.
3358:      Att intresset härför dilderades af ett värkligen förelig-
3359: gande behof af en dylik kommunikationsled framgick, som
3360: redan nämnts, icke blott af d-e vid mötet framförda utta-
3361: landena utan måhända fastmer ·af d·en offervillighet som
3362:  kommunerna lade i dagen för projektets förverkligande -
3363: för så vidt i deras förmåga kunde stå; sålunda utlofvades
3364: att en instrum-ental undersökning finge företa~as utan vi-
3365: dare omgångar; kommunerna öfvertogo jämväl icke blott all
3366: ersättningsskyldighet för all på grund af und•ersökningen
3367: uppkommen skada såsom nedtrampad gröda, huggen skog
3368: m. m., m. m. utan utlofvades därjämte af ett flertal kOln-
3369: muner ytterligare su'bsidier tili undersökningens v·erkstä1-
3370: lande - blott frå~an fördes framåt.
3371:     Den instrumentala undersökningen af bansträckan 'Vasa
3372: - W altti kunde sålunda verkställas höstsommaren 1912 och
3373: utarbeta.des projekt-et påföljande vinter.
3374:     Det program stad-en förelagt sig var emellertid icke här-
3375: med afslutat ut.an innefattades däri äfvenså en utredning om
3376: möjligheterna för ·banans fortsättande tili hjärtat af inlan-
3377: det; staden iklädde sig nya utgifter och lät föransta.Ita en
3378: okulär undersökning af sträckan W oltti-Idensalmi.
3379:     Ett nytt möte med landskommunerna utlystes jämväl tiH
3380: den 7 december 1912 och varo härvid Lappajärvi, Kortes-
3381: järvi, Lestijärvi, W etil, Kivijärvi, Halsua, Perho, Pihtipudas
3382: och Vindala representera.de, och omfat.tades Wasa sta.ds ini-
3383: tiativ med lefvande intresse; att emeUertid bekosta en
3384: komplet.t undersökning a.f den mer än 230 kilometer långa
3385: bansträckan öfvergick dock intressenternas krafter hvarför
3386: 94            II, 29. -   Rautatie Tuovilasta Volttiin.
3387: 
3388: man äfven samstämmigt - såsom af bilagda kommunal-
3389: stämmoprotokoll närmare framgår - enades om att peti-
3390: tion hos inkommande 1andtdag bör framställas rörande sträc-
3391: kans närmare undersökning uti tekniskt och ekonomiskt hän-
3392: seende.
3393:      Årendet låg sålunda beredt att tiH förnyad handlägg-
3394: ning föreläggas 1913 års landtdag.
3395:      Vid denna tidpunkt hade emellertid den politiska ställ-
3396: ningen i landet inträdt i sådant läge att frågor af denna
3397: natur af princip icke upptogos tili behandling vare sig vid
3398: denna eUer den därpå följande l•andtdagen år 1914 hvarför
3399: äfven Stadsfullmäktige beslöto låta med frågan härom a.nstå
3400: tills lämpligare tider inträdt.
3401:      Tidsförhållandena synas numera inträdt i sådan utveck-
3402: ling att inlämnandet af ansökan i ärendet är at't anses lämp-
3403: lig hvadan sålunda härmed vördsamt hos nu sammanträ-
3404: dande Landtcla.g får hemställa om,
3405:                    att Landtdagen ville fatta beslut om ,bya-
3406:                gande af en norrnalspåt·ig järnväg från Toby sta-
3407:                tion å W asa banan till W oltti station å Uleå-
3408:                borgsbanan".
3409:     I detta hänseende får ä.fv<8llså meddela det Stadsfullmäk-
3410: tige i W asa ingått till Finlands Senat med enahanda ansö-
3411: kan hvartill bifogats kompletta und·ersökningshandl'ingar
3412: innefattande:
3413:     1. Plan och profil utförda i enlighet med Öfverstyrel-
3414: sens för Väg- och Vattenbyggnaderna normaHer för d·efini-
3415: tiva hanundersökningar.
3416:       2.   DetaJjritningar till broöfvergångar.
3417:       3.   Riktningstrubell öfver bansträckan.
3418:       4.   Uppgift öfver banans 1utningsförhållande.
3419:       5.   Uppgift öfver erforderliga jordarealer.
3420:       6.   Uppgift öfver terrasseringsal"beten.
3421:       7.   Uppgift öfver täckta trummor.
3422:       9.   Uppgift öfver vägöfvergångar.
3423:      10.   Situationsplan.
3424:                   II. 29   -   Ottelin y. m.
3425: 
3426:      Hvadan alltså samtliga uppgifter för a.rbetets realise-
3427: rande föreläggas.
3428:      Utom banans stora 1betydelse såsom trafikled, i hvilket
3429: abeende få hänvisa till närmare data uti äfvenså bilagda
3430: broschyr ,Wasa-Woltti-Idensalmi", anse sig StadsfuH-
3431: mäktige äfvenså böra framhålla arbetet i fråga såsom syn-
3432: nerligen lämpligt och af tidsförhållaudena påkalladt till
3433: lindrand'e af den dag för dag alltmera ökade arbetsbristen.
3434:      Visserligen har statsverket redan nu anslagit betydande
3435: belopp 'till anordnande af större allmänna byggnadsföretag
3436: bl. a. äfven järnvägsbyggnader, äfvensom förordnat om ome-
3437: delbar undersökning af dylika hvilka framd·eles lmnde be-
3438: läggas med arbete.
3439:     V eterligt beröra emellertid de härintills anvisade arbe-
3440: tena icke Österbotten eller i a.llmänhet mellersta Finland
3441: och torde man väl med full tillförsikt kunna emotse att äf-
3442: ve~ denna landsdel skall tilldelas samma möjlighet till ut-
3443: vidgad arbetsförtjänst för sina innebyggare som den öfriga
3444: deJ.en af landet redan vunnit, och detta så mycket mera som
3445: härvid samtliga förarbeten föreligga färdiga och tidsödande
3446: undersökningar sålunda icke kunna läggas till skäl för ett
3447: framskjutande af arbetets realisering.
3448:     Beträffande banans framtida utsträckande till lämplig
3449: punkt å Savolaks hanan- eX'emp·elvis Idensalmi (eller Kuo-
3450: pio) hänvisas äfvenså ti11 förutnämnda broschyr och får så-
3451: lunda hemställa om
3452:                ,att en teknisk och ekonomisk undersökning
3453:            af en normalspårig järnväg utgående från W oltti
3454:            station till lämplig anknytningspunkt å Savo-
3455:            lags banan Idensalmi (eller Kuopio) måtte på
3456:            Statsverkets bekostnad snarast möjligt verk-
3457:            ställas".
3458:    Wasa den,28 oktober 1917.
3459: 
3460:       Karl Ottelin.                       A. J. Bäck.
3461: II, 29 a. -   Anom. ehd. N :o 111 a.
3462: 
3463: 
3464: 
3465: 
3466:               Ottelin, Karl, y. m.: Rautatien rakentamisesta
3467:                  T·uovilan (Tobyn) asemalta Voltin asemalle
3468:                  ja tutkimuksen toimeenpanemisesta linjalla
3469:                  V oltti-Savon rata.
3470: 
3471:                S u o m e n E d u s k u n n a l 1 e.
3472:      Vuonna 1899 antamassaan mietinnössä ·esiint.oi ·erinäisten
3473: maassa ehdotettujen rauta~tiejaksojen taloud·ellist.a. tarkastelua
3474: varten asetettu komitea, kuinka Vaasan kaupunki yhä enem,
3475: män on ruvennut. puoleensa vetämään liikkeen V et elinjoen
3476: ja Vaasan mdan väliseltä maa-alueelta, ja lisää komitea, että
3477: olisi luonnotonta koettaa johtaa sanottu liike muuhun paik-
3478: kaan Pohjanlahden ranna'lla.
3479:      Tähän ka.tsoen jätti Vaasan kaupunki 1904-1905 vuoden
3480: valtiopäiville anomuksen, ,että teknillinen ja. taloud·elli-
3481: nen tutkimus toimeelliPant.aisiin Vaasasta Lappajärvelle ja
3482: edelleen Kuopioon päin menevää rautatielinjaa varten •ensi
3483: tila.ssa säätyjen os'Oittamilla varoilla"; mutta ei ehdotus, ikävä
3484: kyllä, saavuttanut sitä kannatusta, kuin sen kansallistalou-
3485: dellinen merkitys olisi oikeuttanut, joten ehdotelma sai
3486: raueta.
3487:      Vaasan kaupunki ja sen v·altuusto eivät kuitenkaan anta-
3488: neet aja.tuksen: asian toteuttamistJsta tähän !'aueta; päinvas-
3489: toin katsoi valtuusto asi•an olevan siitä merkityksest-ä, että
3490: erityinen rautatiekomitea asetettiin ja tarpeellisia varoja
3491: osoitettiin stJn käytettäviksi kyseessä olevan tutkimuksen
3492: toimeenpanemisb varten. Niilllpä pidettiin 1t\.päivänä joulu-
3493: kuuta 1911 yhteinen kokous useampain Seinäjoen-Vaasan
3494: ja Seinäjoen-Uudenkaarlepyyn päärata{)sien välillä ja lähis-
3495: töllä olevi-en maalaiskuntain ka~sa.
3496:                    If, 29 a. -   attelin y. m.                  97
3497: 
3498: 
3499:      Tässä kokouksessa, johon lukuisa määrä edustajia Musta-
3500: saaren, Maksarimaan, Koivulahden, Vähäkyrön, Oravaisten,
3501: La.ppajärven y. m. kuntien puolesta oli saapunu-t, selveni
3502: ilmeisesti, että kunnat täydelleen hyväksyivät Vaasan kau-
3503: pungin aiotteen siihen pyrkimykseen, että normaaliraiteinen
3504: rautatie ra·kennettaisiin jostakin sopivasta paika1sta Vaasan
3505: ~adalla, mieluimmin Vaasan kaupungin läheisyydestä, poh-
3506: joiselle pääradalle, johon se yhtyisi VoH:in tahi Härmän ase-
3507: mien .t.i~moilla.
3508:      Että tälla.is·en harrastuksen aiheutti kyseessä olevan laa-
3509: tuisen yhdistysreitin todellinen tarve, esiintyi, kuten jo mai-
3510: nit-tiin, ei ainoastaan kokouksessa esiintuoduista lauselmista,
3511: vaan ehkä vielä enemmän siitä uhraantumisha'lusta, jota kun-
3512: nat osoittivat ehdotuben toteuttamiselle - 1siinä määrin,
3513: mikäli heidän kykynsä myönsi; niinpä luvattiin, et·tä koneel-
3514: linen tutkimus saataisiin ilman muitta mutkit.ta. toimeen-
3515: panna; kunnat ottivat kohdalleen myöskin ei ainoastaan ·täy-
3516: den korvausvelvollisuuden kaikesta tutkimuksen kautta ·ai-
3517: heutuneesta va:hingosta, niinkuin tallatuista kylvöistä, haka-
3518: tusta metsästä y. m., y. m., vaan luvattiinpa useiden knntain
3519: puolesta sen lisäksi vielä avustust-akin tutkimuksen toimeen-
3520: panemiseen - kun vaan asiaa edistettäisiin.
3521:      Vaa1san-Voltin ratajakson ·koneellinen tutkimus voitiin
3522: niinmuodoin toimittaa syyskesällä 1912 ja valmistettiin suun-
3523: nitelma seuraavana talvena.
3524:      Se ·ohjelma, jonka kaupunki oli itselleen asettanut, ei kui-
3525: tenkaan ollut tällöin vielä valmis, vaan sisältyi siihen myös-
3526: kin radan sisämaan sydämeen jatkamisen mahdollisuuksien
3527: selville saaminen; kaupunki sitoutui suorittamaan vielä uusia
3528: kustannuksia ja antoi toimittaa silmämääräisen tutkimuksen
3529: Voltin ja Iisalmen välisellä jaksolla.
3530:      Uusi kokous maalaiskuntain kanssa kuulutettiin 7 päi-
3531: väksi joulukuuta 1912 ja oli siinä Lappajärven, Kortesjär-
3532: ven, Lestijärv~n, Vetelin, Kivijärven, Ha:lsuan, Perhon, Pihti-
3533: putaan ja Vintalan kunnat eaustettuina, jolloin V.aasan alote
3534: omattiin elävällä innolla.; tämän 230 kilometrin: pituisen
3535: ratajakson tä;YdeHiseh tutkimisen kustantaminen nousi kui-
3536:                                                             7
3537: 98         II, 29 a. -   Rautatie Tuovilasta V olttiin.
3538: 
3539: ·tenkin ·osanottajain voimain yli, jonka vuoksi myöskin -
3540: kuten oheenliitetystä kuntakokouspöytäkirjasta lähemmin
3541: selvenee - yksimielisesti suostuttiin siihen, että ensi valtio-
3542: päiville oli jätettävä anomusehdotus rataosan lähemmästä tut-
3543: kimisesta teknillisessä ja taloudellisessa suhteessa.
3544:      Asia oli niinmuodoin valmistettu uudistuvaa käsittelyä
3545:  varten 1913 vuoden valtiopäiville jätettäväksi.
3546:      Tähän aikaan oli IJoliittinen tilanne ma:assa kuitenkin
3547:  joutunut. siihen asemaan, että tämänluontoisia asioita ei peri-
3548: aatteen vuoksi otettu käsiteltäviksi näillä eikä vielä tulevilla-
3549: kaan valtiopäivillä vuonna 1914, jonka vuoksi myöskin val-
3550:  tuusto päätti jättää kysymyksen lepäämään, kunnes sopi-
3551:  vampi aika koittaisi.
3552:      OJasuhteet näyttävät nyttemmin saavuttaneen sellaisen
3553: kehityksen, että hakemuksen jättäminen asiasta on ka~sottava
3554:  sopivaksi, jonka ·vuoksi saamme nyt kokoontuvalta Edus-
3555:  kunnalta anoa,
3556:                  että Edusknnta päättäisi ,normaaliraiteisen
3557:              rautatien rakentamisesta Tuovilan (Tobyn) ase-
3558:              malta Vaasan radalla Voltin asemalle Oulun ra-
3559:              dalla".
3560: 
3561:     Siinä suhteessa saamme myöskin ilmoittaa., että Vaasan
3562: valtuusto on Suomen Senaattiin jättänyt samanlaisen ano-
3563: muk~en, johon oli liitetty täydelliset tutkimusasiakirjat,
3564: sisältäen:
3565:          1. Tie- ja vesirakennusten Ylihallituksen normaa-
3566:             lien mukaan, lopullisia ratatutkimuksia varten,
3567:             laaditut taso- ja profiilipiirustukset.
3568:          2. Erikoispiirustukset siltaylikäytäviä varten.
3569:          3. Suunnitustaulukon rataosaa varten.
3570:          4. Kertomuksen radan ka'ltevuussuhteista.
3571:          5.       ,        tarvittavista maa-alueisia.
3572:          6.                penkeretöistä.
3573:          7.       "        peitetyistä rummuista.
3574:          8.
3575:                   "        avonaisista rummuista.
3576:                      "
3577:                    II, 29 a. -   Ottelin y. m.             99
3578: 
3579:           9. Kertomuksen tieylikäytävistä.
3580:         10. Situationipiirroksen.
3581:     Joten siis kaikki tiedot työn täytäntöönpanoa varten ovat
3582: esitetyt.
3583:     Paitsi radan suurta merkitystä 'liikennetienä, jossa suh-
3584: teessa saamme lähemmin tietojen saantia varten viitata tähän
3585: liitettyyn kirjaseen , Vaasa-Voitti-Iisalmi", katsomme
3586: myöskin tarpeelliseksi viitata työn erityiseen sopivaisunteen
3587: nykyajan olosuhteiden vaatimana päivä päivältä yhä enem-
3588: män kasvavan työttömyyden lieventämiseksi.
3589:     Va'ltio on kyllä jo tällä haavaa määrännyt melkoisia
3590: rahamääriä suurempien yleisten rakennusyritysten järjestä-
3591: miseksi, m. m. myöskin rautatierakennuksien, sekä säätänyt
3592: sellaisten vastaisuudessa ~ehkä työn alle pantavien välittö-
3593: mästä tutkimisesta.
3594:      Tietääksemme eivät tähän asti o~oitetut. työt kuitenkaan
3595: koske Pohjanmaata eikä yleensä keski-Suomea ja voitanee
3596: kait täydellä luottamuksella toivoa, että myöskin tälle maan-
3597: paikalle jätetään sama mahdollisuus laajennettuun työansioon
3598: åsukkaitaan vavten kuin mitä muut maaseudut jo ovat saavut-
3599: taneet, sitäkin suuremmalla syy'llä, kun tätä ·vart.en kaikki
3600: alustustyöt ovat jo valmiit ja aikakuluttavia tutkimuksia
3601: niinmuodoin ei voida panna syyksi työn toteuttamisen viivyt-
3602: tämiselle.
3603:      Mitä tulee radan jatkami~seen vastaisuudessa sopivaan
3604: paikkaan Savon radalla- esimerkiksi Iisalmeen (tahi Kuo-
3605: pioon) - ni~n viitataan siinä suhtees,sa myöskin edellämai-
3606: nittuun kirjaseen ja saamme siis anoa,
3607:                että valtion kustannuksella toimeenpantaisiin
3608:            mahdollisimman pian Voltin asemalta sopivaan
3609:            yhdyspaikkaan Savon radalla lisalmelle (tahi
3610:            Kuopioon) rakennettavan normaaliraiteisen rau-
3611:            tatien teknillinen ja taloudellinen tutkiminen".
3612:    Vaasa lokakuun 29 päivänä 1917.
3613: 
3614:        Karl Ottelin.                         A. J. Bäck.
3615: 100
3616: 
3617: II, ao, -   Anom. ehd. N :o 112.
3618: 
3619: 
3620: 
3621: 
3622:              Takkula, Edvard, y. m.: Oulun-Kuusamon mta-
3623:                 sttunnan tutkimisesta.
3624: 
3625: 
3626:                S u o m e n E d u s k u n n a l 1 e.
3627: 
3628:     Yli kahdenkymmenen vuoden on ollut kysymyksenalai-
3629: sena rautatien rakentaminen jostain Oulun läheisyydestä
3630: halki laajan Itä-Pohjanmaan Kuusamon kirkonkylään.
3631:     Vuosina 1897, 1900 sekä 1904-05 valtiopäivillä Kemin
3632: tuomiokunnan edustajat talonpoikaissäädyssä ova!t tehneet
3633: anomuksia radan rakentamisesta Oulusta Kuusamoon. Jopa
3634: 1897 vuoden valtiopäivillä aina Valkeaa:nomereen saakka.
3635:     Nämä lukuisat anomuks-et eivät kuitenkaan saavuttanee1
3636: säädyissä riittävää kannatusta, joten koko ratakysymys jäi
3637: säätyvaltiopäiväin aikakautena 'J)e'lkäksi kysymykseksi.
3638:     Kun säätyvaltiopäivät lakkasivat olemasta ja tilalle tuli
3639: nykyinen yksikamarinen eduskunta, esitti taasen tuo met-
3640: sien takainen kansa uudelleen oikeutetun pyyntönsä, että
3641: ennemmin anottu rata Oulusta Kuusamoon rakennettaisiin.
3642:     Niinpä ensimäiselle yksikamariselle eduskunnalle v. 1907
3643: jättikin ed. August Hiltula yhdeksän muun edustajan
3644: kanssa ,anomusehdotuksen, jonka ponsi on näin 'kuuluva:
3645:     ,Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten rohkenemme
3646: kunnioittaen ehdottaa:
3647: 
3648:                  että Eduskunta alamaisimmasti anoisi Hä-
3649:               nen Keisarilliselta Majesteetiltansa armossa
3650:               määräämään taloudellisen ja koneellisen tutki-
3651:               muksen toimitettavaksi rautatien rakentamista
3652:                    II, 30. -   Ta.kkula .y. m.             101
3653: 
3654:             varten Oulun kaupungista Kiimingin, Pudas-
3655:             järven ja Taivalkosken kuntain kautta Kuusa-
3656:             mon Kirkonkylään, ja ~ttä armollinen esitys an-
3657:             nettaisiin tämän radan rakentamisesta maan
3658:             Eduskunnalle niin pian kuin mahdollista.
3659: 
3660:    Helsingissä toukokuun 27 p. 1917 ."
3661: 
3662:      Tämä anomusehdotus tuli loppuun käsitellyksi v. 1909
3663: toisilla valtiopäivillä, ja hyväksyi Eduskunta näin kuulu-
3664: van perustelun ponsilauselmineen:
3665:      ,Iin metsätarkastuspiiri, jonka huomattavimpiin metsä-
3666: seutuihin rata Oulusta Kuusamoon koskisi, on vesialueineen
3667: 1,893,643 hehtaaria, josta kuivaa metsämaata on 962,45:!
3668: hehtaaria, sisältäen 6,714.145 sahapuuta ja hirrenainetta.
3669: Metsähallituksen tilasto vuodelta 1907 osoittaa, että niistä
3670: tämän tarkastuspihin hoitoalueista, joita Kuusamon rata
3671: hyödyttäisi, valtion tulot sanottuna vuotena olivat 815,226
3672: markkaa 6 penniä.
3673:      Kun osa puheenaol·evia metsiä on sen• vesistön varrella,
3674: joka laskee Vienanmereen, eivät puuliikkeet hankaluuksia
3675: peljäten ole halukkaita sitä käyttämään. lijoki on taas epä-
3676: edullinen ·tukki·en uitolle, joten ainoastaan raut41tie voisi
3677: saattaa metsät korkeaan arvoonsa.
3678:      Metsähallitus onkin, niinkuin sen kertomus vuodelta 1907
3679: osoittaa, katsonut metsätaloud\m ka,niiLalta välttämättömäksi,
3680: että rautatie Pohjanlahden rannalta rakennetaan Kuusamoon.
3681:      Monet Iijoen ja sen syrjäjokien vesirunsaat kosket lu-
3682:  paavat, rautatien tultua, synnyttää niille s~uduille, missä
3683: raaka -ainetta on, viljalti laajan teollisuuden, jonka tuotteet
3684:  lisäisivät liikennettä Kuusamon radalla.
3685:      Vuoden 1907 Eduskunnan Rautatievaliokunnalle annettu
3686:  tilasto osoittaa, että tämän radan varrella vuotuinen tuonti
3687:  on noin 15,000,000 kilogrammaa, joka todennäköisesti nou-
3688:  sisi sen kautta, että ·entistä enemmän, rautatien tultua, luo-
3689:  vuttaisiin viljan viljelemisestä ja turvauduttaisiin tätä kan-
3690: oottavampaan k~danhoitoon. Väkiluku niissä kunmissa, joit-
3691: 102          II, so. -   Oulun-Kuusamon rautatie.
3692: 
3693: ten asukkaa't tulisivat käyttämään Kuusamon rataa, oli vuon-
3694: na 1907 noin 26,000 henkeä, jotapaitsi tuhansiin nouseva liik-
3695: kuva väestö on siellä ansiotyössä. Selvää on, että radan tul-
3696: tua rakennetuksi asutus ja. uudisviljelys sen varrella olevilla
3697: laajoilla viljelyskelpoisilla mailla, erittäinkin soilla, kas-
3698: vaisi, jot.en rata tulisi auttamaan väestöä vakavampaan ta-
3699: loudelliseen asemaan sekä siten osaltaan poistamaan sen yhä
3700: uusiutuvan hädän, joka hallavuosista välittömästi siellä joh-
3701: tuu, pakottaen valtion tuontuostakin ryhtymään avustus-
3702: toimenpiteisiin pahimman nälänhädän poistamiseksi.
3703:     Edellä esitetyn perustuksella Eduskunta saa alamaisesti
3704: anoa,
3705:                  että ta'loudellinen ja, jos tarve va,atii, osittain
3706:               koneellinen tutkimus toimitettaisiin ratasuun-
3707:              nalla Oulu-Kuusamo."
3708: 
3709:      Kuten melkein muutkin Eduskunnan anomus- ja esitys-
3710: ehdotukset ovat saaneet olla kymmeniä vuosia kuolleena
3711: kirjaimena, niin myös kysymyksessäoleva 1909 vuoden toi-
3712:                      •
3713: silla valtiopäivi'llä hyväksytty edellämainittu Oulun-Kuu-
3714: samon rataa koskeva tutkimuspäätös ei ole vieläkään joh-
3715: tanut käytännölliseen iulokseen.
3716:     Nyt taasen näyttää, että maaUemme on nousemassa uusi
3717: huomen, jolloin maamme Eduskunta voipi vaurastuttaa
3718: maamme taloudellista asemaa. Erittäinkin seuduilla, joissa
3719: taloudellinen asema tähän saakka on, esimerkiksi kulku-
3720: neuvojen puutteen taki!ll, pysynyt muuhun Suomeen nähden
3721: paljon jälessä.
3722:      Edellämai~itussa 1907 vuoden valtiopäivillä Eduskun-
3723: nalle jätetyssä anomuksessa on vedottu moniin eri rikkaus-
3724: lähteisiin, jotka makaavat kulkuneuvojen puutteen ·tähden
3725: mitään hyötyä tuottamatta. Nyt rohkenee taasen useihin
3726: kymmeniintuhansiin nouseva Itä-Pohjanmaan väestö kääntyä
3727: kauttamme t-ämän Eduskunnan puoleen, toteut1aaksensa
3728: useita kymmeniä vuosia sitten: alkamans·a, monta kertaa
3729: uudistamansa. pyynnön. Ehdotamme siis,
3730:               II, 30. -   Takkula y. m.                 103
3731: 
3732:           että Eduskunta kehoittaisi Senaattia ensi
3733:        kesän aikana toimitultamaan Eduskunnan 1909
3734:        vuoden toisilla valtiopäivillä hyväksymän tut-
3735:        kimuksen Oulun-Kuusamon ratasuunnalla; ja
3736:           että Eduskunta näillä valtiopäivillä osottaisi
3737:        mainittuun tarkoitukseen tarvittavat varat.
3738: 
3739: Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1917.
3740: 
3741:    Edvard Takkula.                        K. A. Lohi.
3742:                 Iv. Fr. Lantto.
3743: 104
3744: 
3745: II, :n. -   Anom. ehd. N :o 113.
3746: 
3747: 
3748: 
3749: 
3750:              Heikkinen, J. A., y. m.: Radan rakentamisesta
3751:                 Oulusta Vaalaan Oulunjoen eteläpuolitse.
3752: 
3753: 
3754:                S u o m ·e n E d u s k u n n a ll e.
3755: 
3756:     Vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä päätti eduskunta:
3757: Että normaaliraiteinen rautatie rakennettaisiin Oulusta Vaa-
3758: laan 8,000,000 markaksi arvioidulla kustannuksella.
3759:     Yllämainitun päätöksen mukaan rata tulisi rakennetta-
3760: vaksi Oulujoen pohjoispuolitse, mutta Oulun ja Kajaanin
3761: kaupunkien, Oulujoen, Tyrnävän, Muhoksen, Utajärven, Pal-
3762: tamon, Sotkamon, Kuhmoniemen, Ristijärven, Hyrynsalmen,
3763: Suomussalmen ja Puolangan kuntien edustajain neuvottelu-
3764: kokouksessa Paltamon kunnanhuoneGI.la Kiehimässä huhti-
3765: kuun· 2 päivänä 1917 oltiin sitä mielipidettä, että mainittu
3766: rata olisi edullisempi rakentaa Oulujoen eteläpuolitse, maan-
3767: puolustuksen ja taloudellisten •etujen vuoksi ja radan pitäisi
3768: kulkea mahdollisimman liki Oulujoen vartta, koska siten voi-
3769: taisiin hyväksi käyttää Oulujoen koskien, erittäinkin Suomen
3770: valtion suurimmaksi osaksi omistaman Pyhäkosken valtavaa
3771: voimaa, jonka edullinen käyttäminen ehdottomasti vaatii lä-
3772: heltä kulkevaa rautatietä.
3773:     Oulujoen eteläpuolitse kulkevasta rautatiestä olisi myös-
3774: kin hyötyä Pelsonsuon vilj·elyskuntoon saattamiselle, johon
3775: yritykseen Suomen valtion on pannut suuria rahasummia,
3776: jotka kyetäkseen tuottamaan todellista hyötyä tarvitseisivåt
3777: läheltä kulkevaa rautatietä ja sähkövoiman siirtämistä mai-
3778: nitusta Pyhäkoskesta.
3779:                  II, 31. -   Heikkinen y. m.                106
3780: 
3781:     Mainittu kokous ei katsonut tarpeelliseksi eikä mahdolli-
3782: seksikaan yksityiskohtaisesti määritellä niitä paikkoja, joi-
3783: den kautta rata tulisi kulkemaan, vaan jätti ne taloudellisen
3784: ja koneellisen tutkimuksen varaan.
3785:     Edellä {)levan perusteella ro.hkenemme kunnioittaen eh-
3786: d{)ttaa,
3787:                  että Eduskunta myöntäisi Oulutnjden etelä-
3788:             JJttolitse Oulusta 'Vaalaan kulkevan r'atasuunnan
3789:              taloudelliseen ja koneelliseen tutkimiseen sekä
3790:             radan rakentamiseen tarvittavat" varat; sekä
3791:                  että radan rakentaminen alotettaisiin jo vuo-
3792:              den 1918 kuluessa.
3793: 
3794:    Helsingissä marraskuun 27 p:nä 1917.
3795: 
3796: 
3797:    J.. A. Heikkinen.                    Iv. Fr. Lantto.
3798:    Kosti Arffman.                       Santeri Haapanen.
3799:                          H. J. Linna.
3800:                                                                   ..
3801: 106
3802: 
3803: II, sz. -   Anom. ehd. N:o 114.
3804: 
3805: 
3806: 
3807: 
3808:              Haapanen, Santeri, y. m.: Normaaliraiteisen
3809:                 rautatien rakentamisesta Kajaanista Kianto-
3810:                 järvelle.
3811: 
3812: 
3813:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
3814: 
3815:     Viitaten viime valtiopäiville jätettyyn anomusehdotuk-
3816: seen N :o 93 (Liitteet XI 1) pyydämme Eduskuntaa päättä-
3817: mään
3818:                 että vuonna 1908 toimitetun tutkimuksen pe-
3819:             rusteella rakennettaisiin norrnaaliraiteinen rauta-
3820:             tie Kajaanista Ristijärven ja Hyrynsalmen kautta
3821:             Kiantojärvelle Suomussalmen pitäjässä.
3822: 
3823:       Helsingissä marraskuun 24 p:nä 19'17.
3824: 
3825: 
3826:        Santeri Haapanen.                 J. A. Heikkinen.
3827:        Kusti .Arffman.                   H. J. Unna.
3828:                                                            107
3829: 
3830: II, 33 -   Anom. ehd. N :o 115.
3831: 
3832: 
3833: 
3834: 
3835:             Arffman, Kusti, y, m.:        Nut·meksen----Vaalan
3836:                ratalinjan tutkimisesta.
3837: 
3838: 
3839:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
3840: 
3841:     Vuosien 1907, 1908 ja 1909 II valtiopäivillä olivat Ka-
3842: jaanin seudun ja eräät toiset heihin yhtyneet edustaja.t ano-
3843: neet, että toimitettaisiin taloudellinen ja koneellinen tut-
3844: kimus Vaalan satamapaikasta Oulujärven pohjoispuolitse
3845: Sotkamon kautta N urmekseen rakennettavaa rautatietä var-
3846: ten. Vuoden 1909 II valtiopäivillä anomus tuli käsitellyk-
3847: si. Rautatievaliokunta puolsi anomusta, huomauttaen,
3848: että jo vuosien 1891 ja 1894 valtiopäivät olivat mainitun
3849: suunnan hyväksyneet. Mainituilla valtiopäivillä tulikin
3850: rautatievaliokunnan ehdotuksen mukaisesti päätetyksi,
3851: että ·taloudellinen ja, jos tarve vaatii, osittain koneellinen
3852: tutkimus toimitettaisiin 1injalla V aala,-Kajaani-Nur-
3853: mes.
3854:     Tuota. tutkimusta. ei kui•tenkaan ole vieläkään toimi-
3855: tettu. Eduskunnan päätöksen mukaisesti on se mahdolli-
3856: simman pian toimitettava. 8amaan tutkimukseen olisi
3857: kuitenkin vielä yhdistettävä rautatien suunnittelu Kuhmo-
3858: niemen laajaa ja luonnoneduista rikasta kulmakuntaa. var-
3859: ien. On näet todennäköistä, että alussamainittu Eduskun-
3860: nan päättämä ratasuunta ei tule sanottavasti, mahdollisesti
3861: ei ollenkaan, koskettamaan mainittua kuntaa. Tästä syys-
3862: tä on välttämätöntä, että samalla, kun toimitetaan edellä-
3863:  mainittu Eduskunnan päättämä tutkimus, samalla toimi-
3864: tetaan vastaava. tutkimus mainitulta linjalta Outojoen ve-
3865: 108       II, 33. -                 Nurmeksen-Vaalan rautatie.
3866: 
3867: sistön Vlartta Kuhmoniemen kirkolle. ·Tämän radan välit-
3868: tömään kosketukseen tulisivat Kuhmoniemen vesistön On-
3869: tojoen runsaat vesivoimat. Ne ovat seuraava.t:
3870: 
3871:         Kosken nimi.                                               Pituus    Korkeus.    Keskivesi-
3872:                                                                                           voima.
3873: Katermankoski          •   •    •   •    •   0   0       •••       980 m . ·2,,!~ m.     31233 hv.
3874: Suituakoski   ••   0   ••       0   •••••••                        900     8,2          10,605
3875:                                                                                          1,681 "
3876: ~ypäräkoski    ••••             0   •••••••                        220
3877:                                                                        " 1,s "
3878: Pitkäkoski                                                         600 " 1,6 "           2,069 "
3879:                                                                    240 " O,s "
3880:             •••••          0    0   •••          0       0   0.
3881: 
3882: 
3883: 
3884: 
3885: Murhikoski     •   0.          0.       0.   0.          0    ••                         1;035 "
3886: Iso ja pieni Kallioinen                              0       •••   580 " 2,6 "           3,363 "
3887: Siikakoski ...............                                         300 " O,s "           1,035 "
3888:                                                                          "         "            "
3889:     Näillten lisäksi tulev,at ylempänä olevat Pajakka- ja
3890: Saarikoski, molemmat jo ennestään käytetyt teollisuuden
3891: palvelukseen. Vielä on Kuhmoni.emen kirkon yläpuolella
3892: suuri määrä voima.kkaita koskia, m. m. Viekinjoessa Ko-
3893: nappa-, Kuurtoja- ja Viekinsuun kosket, yhteensä 4,7 m
3894: putouksella ja 720 hevosvoimaa keskiveden aikana.
3895:     Kuhmoniemen kirkolle rakennettava rata, yhdistäisi
3896: Kuhmoniemen 4,739 km2 laajan ja noin 9,000 asukasta si-
3897: sältävän kunnan muun Suomen liikeyhteyteen. Jos Nur-
3898: meksen-Vaalan rarta tulee kulkemaan Sotkamon v·esistön
3899: poikki Outojoen suun tienoilta, ·mikä näyttää välttämättö-
3900: mältä, jos radalle aiotaan - kuten hallituspiireissäkin on
3901: ajateltu - liikevoimaksi sähkö, tulisi ehdottamamme radan
3902: pituus ainoastaan noin 40 kilometriä. Samalla rata yhdis-
3903: täisi jo paljon käyt·etyn Outojoen suun satamapaikan Kuh-
3904: moniemen kirkon pohjoispuolelle jatkuvaan laajaan vesis-
3905: töön. Vanhastaan on tunnettu, että nämä vesistöt sisältä-
3906: vät runsaasti rautamalnria, jota 'aikaisemmin on jo osittain
3907: käytetty teollisuuden palvelukseen, mutta joka. liikeneuvo-
3908: jen puutteessa edelleen saa maata käyttämättömänä. Aivan
3909: samassa asemassa ovat mainitun seudun jo osittain tunnetut
3910: kivennäisrikkaudet. Kruunun metsien pienempi puutavara
3911: on myöskin nykyisin mahdoton saattaa tuottavalla tavalla
3912:                   II, 83. -   Arffman y. m.                109
3913: 
3914: kauppaan. Sen tekee mahdolliseksi ainoastaan rautatieyh-
3915: teyden saanti paikkakunnalle. Se vielä kääntäisi liikettä
3916: puoleensa laajalti Suomen :vajan itäpuoleltakin, Vienan Kar-
3917: jalasta, jonne jo vanhastaan käy ikivanha kauppatie mainit-
3918: tua suuntaa pitkin.
3919:     Kaiken edellä esitetyn· perusteella rohkenemme pyytää
3920: Eduskuntaa päättämään,
3921:                että samalla, kttn toimitetaan Eduskunnan
3922:            jo päättämä tutkimus Nurmeksen-Vaalan lin-
3923:            jalla Sotkamon vesistön ja Oulujärven pohjois-
3924:            puolitse, toimitettaisiin koneellinen ja taloudelli-
3925:            nen tutkimus rautatietä varten siitä, missä Nur-
3926:            meksen-Vaalan linja menee Sotkamon vesistön
3927:            poikki, Ontojoen vesistön vartta K uhmon{emen
3928:            kirkolle.
3929: 
3930:    Helsingissä marraskuun 26 p:nä 1917.
3931: 
3932:      Kusti Arffman.           l,ekka 'fanskanen.
3933:      J. A. Heikkinen.         Santeri Haapanen.
3934:      H. J. Linna.             Iv. Fr. I1antto.
3935:                     P. Saarelainen.
3936: 110
3937: 
3938: II, 34, -   Pet. försl. N:o 105.
3939: 
3940: 
3941: 
3942: 
3943:              Sundblom,   Julius: Angående lösningen          av
3944:                  Ålands och Åbo skärgårds trafikfråga.
3945: 
3946: 
3947:               T i 11 F i n 1 a n d s L a n d t d a g.
3948: 
3949:     Till Fin1ands Landilda•g in1ämnades år 1907 en petition,
3950: hva.ri b1and annat yttrades, att säkerställandet af Å1ands
3951: vintertrafik är så nära förbundet med Å1ands allsidiga. ut-
3952: veck1ing ·och förkofran, a•tt frågan härom under iuga om-
3953: ständigheter får betraktas som en underordnad ange1ägen-
3954: het, och föreslogo petitionärerna att Landtdagen v:He an-
3955: hålla det Regeringen måtte bevilja tillräcklig subvention för
3956: nämnda vintertrafik. Med an1edning af denna pet:tion be-
3957: slöt Landtda:gen hos Regeringen utverka tillsättandet af en
3958: af sakkunn;ga personer sammansatt lkommitte med uppgift
3959: att undersöka, hurultdes Ålands och Åbo skärgårds behof
3960: af rcgelbunden sjökommunikation året om kunde genom
3961: statsverkets bemedling tillgodoses äfvensom att utredning i
3962: ärendet i sinom tid skulle Landtdagen tillhandahållas. Den
3963: af Landtdagen föreslagna kommitten tillsattes af E>enaten
3964: den 20 maj 1908. Kommitten fullgjorde seder::nera. .sitt
3965: uppdra<g samt inlämMde i maj 1911 till Senaten sitt i saken
3966: afgifna betänkande.
3967:     Under ode ålr, hvilka: seclan dess förflutit, har, såvidt mig
3968: är bekant, intet som hälst från Regeringens s1da ·tillgjorts
3969: för att bringa den åländSika trafikfrågan till en lycklig lös-
3970: ning. •Samtidigt har emellertid förbindelsen sommar- och
3971: vintertid mellan Åbo och Åland samt mellan Å1and och
3972: S~kholm ytterligare försämrwts, och nödvändigheten af
3973:                       II, 34. -   Sundblom.                  111
3974: 
3975:  trafikfrågans skyndsamma lösning har tydligare än någon-
3976:  sin förut trädt fram i dagen. I sammanhang härmed för-
3977:  tjänar omnämnas, att af de fem vintergående ångare, hvilk~a
3978:  före kriget irafikerad.e linjen Abo-Mariehamn-Stockholm,
3979:  endast en numera återstår, hvilket sakförhållande efter kri-
3980:  gets slut 1på ett kännbart sätt kommer att drabba äfven
3981:  Ålands 'härads innebyggare, hvilka under krigsåren genom
3982:  militärinlkvartering och annorledes blifvit i högsta grad be-
3983:  tungade.
3984:       Då hela sex å1r förflutit sedan ofvanberörda kommitte-
3985:  betänkande från trycket utkom ,och förhåUandena nnder
3986:  denna tid undergått stora förändringar samt en del förut-
3987:  sättningar, på hvilh kommittens uttalanden ,och förslag
3988:   hvilad·e, icke längre äro till finnandes, &ynes mig välmoti-
3989: . veradt, att förenämnda af Senaten den: 20 maj 1908 till-
3990:   satta kommitte varder satt i tillfälle att revidem sitt pro-
3991:   gram för den åländska trafikfrågans fullt tidsenHga. lösning.
3992:   Att kommittens kostnadsberäkningar ej längre kunna tjäna
3993:   som underla'g vid fastställandet af de utgifter nämnda trafik
3994:   från statsverkets sida kommer att .kräfva, ligger uti öppen
3995:   dag.
3996:       Under hänvisning till oftanämnda kommittebetänkande,
3997:   hvari utförligt motiveras·det berättigade uti att staten tager
3998:   sig an Alands ,och Åbo skärgårds trafikfråga, samt med
3999:   framhållande af att hvarje upp:skof med dess slutliga, tidens
4000:   kraf motsvarande lösning utgör ett hinder för den i många
4001:   stycken vanlottade åländska befolkningens andliga och ma-
4002:   teriella utveckling, får vördsamt jag föreslå,
4003:                    att Finldnds Landtdag måtte kas Regeringen
4004:              anhålla, det Ålands och Åbo skärgårds trafik-
4005:               frtiga genmn statsverkets bemedling utan upp-
4006:              'Skof varder på ett tillfredsställande sätt löst.
4007:     Helsingforsden 27 november 1917.
4008:                                           Julius Sundblom.
4009: ·112
4010: 
4011: 
4012:  II, 35, -   Anon•. ebd. N :o 104.
4013: 
4014: 
4015: 
4016: 
4017:               .Joukahainen, Vilkku, y. m.: Säännöllisen höy-
4018:                   rylaivaliikenteen järjestämisestä linjalle Kot-
4019:                   ka--'--Ulkosaaret~ W iipuri.
4020: 
4021: 
4022: 
4023:                 S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
4024: 
4025:      Nykyaikana riippuu kunkin paikkakunnan taloudellinen
4026:  ja henkinen kehitys suureksi osaksi siitä, millainen on sen
4027:  kulkuyhteys muun maailman kanssa. Tästä ti-etoisina kii-
4028:  ruhtivat eri seutujen asukkaat parantamaan niitä keinoja,
4029:  jotka liittävät heidän kotinsa mahdollisimman kiinteästi si-
4030:  vistyneeseen yhteiskuntaan. Lukemattom:a:t. tämän suun-
4031:  taiset aiotteet entisiltä valtiopäiviltä puhuvat selvää kieltä
4032:  siitä, miten tärkeinä nykyajan ihmiset pitävät liikennesuh-
4033:  teitten parantamista. Ne aiotteet ovat ehkä jostain syystä
4034:  tulleet hyljätyiksi ja tuomituiksi kuolemaan; mutta siitä
4035:  huolimatta ovat ne pyrkineet yhä uudelleen esiin ja useasti
4036:  lopultakin voittaneet.. Ja niin on moni eristetty ja kehityk-
4037:  sessään takapajuUe jäänyt kulmakunta saanut maantien, rau-
4038:  tatien, kanavan t. m. s. ja alkanut elää ripeät.ä taloudellista
4039:  ja henkistä nousukautta.
4040:       Mutta vähimmäUe osalle näistä parannuksista lienee
4041:  jäanyt Suomenlahden ulkosaaristo, vaikka se sijaitseekin lä-
4042:  hellä, idän ja lännen valta väyliä. Ja seuraukset tästä lai-
4043:  minlyönnistä ovat selvästi huomattavat. Ankara leipätais-
4044:  telu meren keskellä, kaiukana muusta Suomesta, on lyönyt
4045:  leimansa tämän saariston henkiseen ja taloudelliseen elä-
4046:  mään'; Måhdottom:a1rsi käy ulkosaarten asukkaille pysyä
4047:   kehityksessään onnellisempien rannikkosaaristolaisten ta-
4048:                  11,811. -   Jonkahainen y. m.                 tta
4049: 
4050: salia, sillä yhteys mantereen kanssa on kovin hankal'aa ja
4051: satunnaista. Miesten aika kuluu :pitkillä pyynti- ja k~up­
4052: paretkillä, joiden onnistuminen riippuu etupäässä i1moista
4053: ja taivaan tuulista, ja naisten ja lasten yksitoikkoisissa koti-
4054: askareissa~ Elähyttäviä viestejä muusta maailmasta saapuu
4055: peräti harvoin. Jos siis tahdotaan, että nämäkin eristetyt
4056: ihmiset pääsevät vapaasti kehittämään rikkaita hengenlahjo-
4057:  jaan ja luomaan suurempaa taloudellista hyvinvointia kuin
4058: tähän saakka, on välttämätöntä, että kulkuyhteyttä heidän
4059: saaristonsa ja mantereen välillä parannetaan. Se tapahtuisi
4060: mielestämme parhaiten siten, että valtion toimesta järjestet-
4061: täisiin säännöllinen höyrylaivaliikenne linjalle: Kotka-
4062:  Ulkosaaret-Viipuri. Rohkenemme siis Eduskunnalle eh-
4063:  dottaa,
4064:                   että Eduskunta antaisi Hall#uksen toimeksi
4065:              järjestää säännöllisen höyrylaivaliikenteen lin-
4066:              jalle Kotka-Ulkosaaret~Viipuri.
4067: 
4068:     Helsingissä marraskuun 23 päivänä 1917.
4069: 
4070: 
4071:       Vilkku Joukahainen.          Aleksis Salovaara.
4072:       Antti Juutilainen.           A. 0. Wuorimaa.
4073: 
4074: 
4075: 
4076: 
4077:                                                            8
4078: 114
4079: 
4080: II, 36. -   Anom. ehd. N:o 97.
4081: 
4082: 
4083: 
4084: 
4085:              Wuorimaa, A. 0., y. m.: Kyminjoen perkaa-
4086:                misesta valtion kustannuksella.
4087: 
4088: 
4089:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
4090: 
4091:     Kautta Suomen ova:t tunnetut ne vauriot, joita tUlvavedet
4092: säännöllisesti ja-yhä enenevässä määrässä aikaansaavat Ky-
4093: minjoen varsilla. Usein ja monessa ·eri muodossa ovat ·laakso-
4094: kunnan asukkaat hädissään kääntyneet Hallituksen puoleen
4095: milloin minkinlaista a·pua pyytäen. Toistai•seksi ·ei kuitenkaan
4096: ole vielä sanottavasti muuta saatu kuin kaikkein tiukimpina
4097: a·ikoina niukkoja hätäapulainoja ja· sekä virattornia että vira:l-
4098: lisia ~tutkimusmatkueita.
4099:     Viimeksimainituista on mielihyvällä merkittävä, että ke-
4100: sällä 1906 lopetettiin Tie- ja Vesirakennusten Ylihallituksen
4101: määryksestä toimeenpannut, laajaperäiset tutkimukset K;r-
4102: minjoen tu'lvain syistä ja aiheuttamista vahingoista.
4103:     Tutkitun tulva-alueen yhteenlaskettu pituus käsittää noin
4104: 250 kilometriä Iitin, Jaalan, Valkealan, EHmäen, Anjalan,
4105: Sippulan, Kymin, Pyhtäiin ja1 Ruotsinpyhtään pitäjissä.
4106: Vesistön hydrografinen tutkimus ·osottaa, että Mankalan kos-
4107: kien luona, jossa ensimäiset ajate'llut perkaustyöt olisivat toi-
4108: mitettavat, on sade-alue 278 .neliöpenikulmaa, Pyhäjärven
4109: alapuolella taras, johon pääasiallisesti työt sa,ttuisivat, 340
4110: neliöpenikulmaa. Näi:ltä alueilta virtaavat v·edet ovat niin
4111: viljavat, että Kyminjoen purkautull7-isläpileikkaukset eivät
4112: ole läheskään riittävät alasjuoksevalle vedenpaljoudelle.
4113: Siinä syy vuotuisesti uusiintuviin tulviinr. Jos tämän lisäksi
4114: sattuu runsaita sateita ja. pieni veden haihtuminen niinkuin
4115: esim. v. 1898 ja 1899, on suurtulva valmis.
4116:                   11, 86. -   Wuorimaa y. m.                 116
4117: 
4118:      Mitä purkautumisläp:i:leikkausten pienuuteen tulee, josta
4119: säännöUisesti uusiutuvat vuositulvat aiheutuvat, niin on eri-
4120: tyis•esti huomioon otettavana seikkana merkille pantava, että
4121: asiaintuntijoilla ei kuulu olevan edes epäilystäkään siitä,
4122: että kyseenalainen epäkohta on Kyminjoessa käynyt vuosi
4123: vuodelta tuntuvammaksi. Joessa toimitetuista vedenpaljous-
4124: mitt.auksisfa havaitaan, että veden pinta näyttää verrattain
4125: lyhyen aj•an kuluessa kohonneen. Syitä tähän on us'eita.
4126: Yleisenä syynä mainittakoon, että joen edellämainittuj·a sade-
4127: alueita on ruvettu entistä voimakkaammin ojittamaan ja vil-
4128: jelemään sekä metsiä kaatamaan. Lisääntyneitten vesien
4129: juoksua sen sijaan ei ole Kyminjoessa yritetty kuin nimeksi
4130: edistää, vaan kyllä varsin voimaperäisesti estää rakentamalla
4131: uusia vesilaitospatoja sekä muita veden juoksua, ehkäiseviä
4132: laitteita, 'kalatokeita. y. m. useaan paikkaa.n joen lukuisissa
4133: suuhaarois.sa. Ja ellei pikaisiin järjestäruistoimenpiteisiin
4134: tässä suhteessa ryhdytä, niin tehdas- y. m. samantapaiset
4135: laitokset valtaavat Kyminjoen kerrassaan ja sen rantamilla
4136: asuvain maanviljelijäin vaikeudet, jotka nyt ovat monin pai-
4137: koin sietämättömät, tulevat mahdottomiksi kantaa.
4138:      Mikäli tehdyistä tutkimuksista on voitu havaita, Qll Ky-
4139: minjoen varsilla noin 7, 700 hehtaaria tulvain vaivaamia mai-
4140: ta, os~si peltoja, osaksi niittyjä ja. metsämaita. Maanomis-
4141:  tajain ilmoitusten mukaan voidaan se valh.inko, jonka tulvat
4142: kyseessä ·oleville maille aiheuttavat, a.rvata noin 340,000 mar-
4143: kaksi vuodessa. Tämä summa 5 % mukaan ·pääomaksi muu-
4144: tettuna antaa vuotuista vahinkoa vastaavaksi pääomaksi noin
4145:  7 miljoonaa markkaa. Voidaan •siis ymmärtää, että ylen ar-
4146:  vokbat edut ovat tässä kyseessä ja että Kyminjoen per-
4147: kauksien tuottama hyöty riittää korvaamaan suuretkin kus-
4148:  tannukset.
4149:      Tie- ja Vesirakennusten Ylihallituksen toimituttaman
4150: seikkaperäisen tutkimuksen mukaan tekisivät Kyminjoen
4151:  laskeruiskustannukset Smk. ·3,068,000: - ja sen tuottama
4152:  hyöty Smk. 4,932,077: - . On näin ollen aivan luonnollista,
4153: että Tie- ja Vesirakennusten Ylihwllitus on puoltanut ja Se-
4154:  naatille ehdottanut Kyminjoen juoksun j.ärkiperäiseUe kan-
4155:  nalle saattamista.
4156: 116             II, 36. -   Kyminjoen perkaaminen.
4157: 
4158:     Meillä ei ole ollut tilaisuutta seikkaperäisesti tutkia ja
4159: tarkastaa, onko Kyminjoen veden juoksu yksityiskoMlissaan
4160: järj€stettävä juuri sillä tapaa ja sellaista menoarviota :käyt-
4161: täen kuin Ti'e- ja vesirakennusten Ylihallitus ehdottaa, mutta
4162: siitä ei voi olla muuta kuin yksi mielipide, että puheenalainen
4163: työ on, ja pääasiallisesti valt~on toimen11iteitt€n kauHa, teh-
4164: tävä.                                                      .   t
4165:     Ensi tilaisuudessa olisi ainakin osa Kymijokea tai Hirvi-
4166: koskelta Pyhtään pitäjässä mereen asti, ensin perattava,
4167: koska ·tällä seudulla sijaitsee suurin osa tulvan arkoja maita
4168: ja 11erkaus täällä vaatisi vaan väihempiä summia.
4169:     Siihen nojaten, mitä edellä on esitetty, rohkenemme toi-
4170: voa, ,että Suomen K!ansaneduskunta ·laskee asiassa painavan
4171: sanansa vaakaan, niin €ttä Kymijoen säännöllisesti uusiutu-
4172: vien tulvien ehkäisemiseksi ryhdyttäisiin valtion puolelta
4173: muihinkin toimenpiteisiin kuin va,an kalli1sti suoritettuihin
4174: ja suoritettaviin tutkimustöihin. Valitsijaimme harrasta toi-
4175: voa noudattaen siis nöyrästi pyydämme ehdottaa Eduskun- ·
4176: nan päätettäväksi,
4177:                   että Kyminjokea valtion kustannuksella pe-
4178:               rattaisiin siinä määrässä kuin siitä koituva hyöty
4179:               vastaa töihin käytettäviä kustannuksia.
4180: 
4181:       Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1917 .·
4182: 
4183:         A. 0. Wuorimaa.              Antti J uutilainen.
4184:         Vilkku J oukabairien.        Antti Rentola.
4185:         Aleksis Salovaara.           J. P. Kokko.
4186:                                                               11"7
4187: 
4188: II, a1. -   Anom. ehd. N:o 99.
4189: 
4190: 
4191: 
4192: 
4193:              Sinkko, E., y. m.: Ylil-Kivijärven tul·vaveden
4194:                 pinnan alentamisesta.
4195: 
4196: 
4197:                S u o m e n E d u s k u n n a 1 l e.
4198: 
4199:     Viitaten vuo<len 1914 v'altiopäivillä tehdyn anomusehdo-
4200: tuksen N :o 102 (Liitteet II siv 126-127) perusteluihin,
4201: kunnioittaen ehdotamme,
4202:                  että tutkim'lts ja kustannusarvio toimitettai-
4203:              siin yleisillä varoilla Ylä:Kivijärven tulvaveden
4204:              pinnan alentamisesta.
4205: 
4206:     Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1917.
4207: 
4208: 
4209:      E. Sinkko.                                Elias Tukia.
4210:                         W. K. Särkkä.
4211: 118
4212: 
4213: II, ss. -   Anom. ehd. N :o 98.
4214: 
4215: 
4216: 
4217: 
4218:              Pullinen, Erkki: Vuoksen vesistön laskernisesta.
4219: 
4220: 
4221:                Suomen Eduskunnalle.
4222: 
4223:     Viittaamalla vuod€n, 1914 valtiopäivillä tekemäni -ja sil-
4224: loin käsittelemättä jääneen anomusehdotuksen N :o 100 perus-
4225: teluihin kunnioittaen esitän Eduskunnan päätettäväksi,
4226:                  että Kiviniemen ja Paakkolan koskia syventä-
4227:              mällä aiiotusta Vuoksen laskusta aiheutuvat kzts-
4228:              tannukset, viipymättä toimeenpantavan tutkimuk-
4229:              sen kautta, selvitettäisiin, ja
4230:                   että aijottu lasku valtion toimesta suoritettai-
4231:              siin.
4232: 
4233:       Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1917.
4234: 
4235:                                             Erkki Pullinen.
4236: TOISET VALTIOPÄIVÄT
4237:                  1917
4238: 
4239:             LIITTEET
4240:                     111
4241: LAHJVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTA-
4242:     ESITYKSET JA. ANOMUSEHDOTUKSET
4243: 
4244: 
4245: 
4246: 
4247:             HELSINGISSÄ, 1918
4248:         SUOMEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
4249:                       A.
4250: 
4251: Järjestyksenpitoa ja rikoslainsäädäntöä koskevia
4252:     eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
4253:                                                          128
4254: 
4255: 111, 1. -   Edusk. esit. N:o 16.
4256: 
4257: 
4258: 
4259: 
4260:              Airola, M. A.: Ehdotus laiksz~ järjestyksenpi-
4261:                 aosta kaupungeissa.
4262: 
4263: 
4264:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
4265: 
4266:     Viitaten n. s. suuremman poliisikomitean mietinnön ja
4267: sen mukaisesti viime valtiopäivillä tekemäni eduskunta-
4268: €sityksen N :o 26 perusteluihin (Liitteet XII, sivut 657-
4269: 671) sekä sen johdosta, että uudet kunnallislait astunevat
4270: pian voimaan, hiukan muuttaen sanotussa ·esityksessä mai-
4271: nitun järjestyslautakunnan _ kokoonpanosta ehdottamiani
4272: säännöksiä ehdotan,
4273: 
4274:                 että Eduskunta hyväksyisi, vahvistaisi ja
4275:             ju,lkaistavaksi määräisi seuraavan lakiehdotuk-
4276:             sen:
4277: 
4278: 
4279:                            Laki
4280:              järjestyksenpidosta kaupungeissa.
4281: 
4282:     Täten säädetään lakina voimassa olemaan seuraavoo:
4283: 
4284:                               1 §.
4285:     Järjestyksenpito kaupungeissa on kunnallinen åsia, jota
4286: kunkin kaupunkikunnan on hoidettava paikkakunnan tar-
4287: peitten vaatimalla tavalla sen mukaisesti, kuin kaupunki-
4288: kuntien järjestys- ja talousasioista on säädetty, sekä tässä
4289: laissa ja asiasta annettavissa asetuksissa säädetään.
4290: 124       III, 1. -   Järjestyksenpito kaupungeissa.
4291: 
4292:                              2 §.
4293:      Kaupunkien järjestysvallan tehtävänä on valvoa ja yllä-
4294:  pitää laillista järjestystä sekä hengen ja omaisuuden turvaa
4295:  kaupungissa ja siihen yhdistetyllä alueella.
4296:      Kunnallinen järjestysvalta toimii myöskin valtion polii-
4297:  sihallinnon elimenä.
4298:                                3 §.
4299:      Järjestyksen pitoa varten on kuhunkin kaupunkikuntaan
4300: ·asetettava jiiJrjestyslantaknnta, johon "Kuulun vähintään
4301:  kolme kaupunginvaltuuston valitsemaa jäsentä. Vaalikel-
4302:  poinen järjestyslautakuntaan on myöskin nainen.
4303:      Kaupunginvaltuusto vahvistakoon järjestyslantakunnalle
4304:  ohjesäännön.
4305:                                4 §.
4306:      Kaikkien järjestyslaitoksessa toimivien henkilöiden tulee
4307:  olla siveellisesti nuhteettomia Suomen kansalaisia, jotka ~
4308:  tuntevat maan ja sen olot sekä taitavat kotimaisen paikallis-
4309:  väestön kieltä ja muutenkin ovat toimeen s-oveliaita.
4310:                              1} §.
4311:     Kaupungeissa, joihin järjestyksenpitoa varten on perus-
4312: tettu erikoinen laitos, täytetään järjestyspäällikönvirka
4313: siten, että järjestyslantakunta julkipanolla sekä virallisissa
4314: ynnä paikkakunnan sanomalehdissä kolmasti jnlaistnlla
4315: knulntnksella julistaa viran järjestyslautakunnalta kirjalli-
4316: sesti haettavaksi 30 päivän kuluessa, minkä jälkeen. järjes-
4317: tyslautakunnan on hakijoista asetettav~a kolme ehdolle, siinä
4318: tapauksessa, että näin monta on virkaa hakenut. Kaupun-
4319: ginvaltuusto asettaa virkaan jonkun ehdolle pannuista.
4320:     Tässä mainitun viran ha.kijoille älköön asetettako muita
4321: pätevyysvaatimuksia, kuin edellisessä pykälässä on sää-
4322: detty.
4323:     Valt~uston asiana on myöskin erottaa järjestyspäällikkö.
4324:                             6 §.
4325:    Muitten järjestykseirpitoon tarvitta.vain virkailijain otta-
4326: mis~sta ja erottamisesta. on voimassa, mitä kaupunginval-
4327: tuusto siitä päättää.
4328:                      111, 1. -   Airola.
4329: 
4330:                                7 §.
4331:      Kaupunkien järjestyslaitoksen yllä.pitoon on valtion
4332: otettava osaa apumaksulla, jonka suuruus on vähintään 1/ 8
4333: laitoks-en kaikista menoista. Tätä varten lähettäköön kau-
4334: punginvaltuusto vahvistamansa järjest;yslaitoksen vuosiraha-
4335: säännön sekä ehdotuksen rahasäännön mukaan ·suoritetta-
4336: vien menojen jaosta valtion ja kaupungin kesken kuvernöö-
4337: rille, jonka on oman lausuntonsa kera toimitettava asiakir-
4338: jat Suomen Senaattiin.
4339:      Jollei kaupunginvaltuust·on pyytämää valtioapua myön-
4340: netä, olkoon valtuustolla oikeus alistaa asia sen viranomai-
4341: sen harkittavaksi, jonka viimeisenä oikeusasteena on käsi-
4342: teltävä hallinnolliset riita-asiat.
4343: 
4344:                            8 §.
4345:    Mitä tässä laissa on säädetty, on soveltuvissa kohdin
4346: noudatettava myöskin niissä kauppalaissa ja taajaväkisissä
4347: m&alaisyhdyskunnissa, joista Senaatti niin määrää. -
4348: 
4349:                               9 §.
4350:     Senaatti määrätköön erikoisella asetuksella järjestysval-
4351: lan yleiset toimivallan rajat ja sen yleiset velvollisuudet.
4352: 
4353:                             10 §.
4354:     Tämä laki astuu voimaan              kuun        päivänä
4355: 191 , jolloin kaikki tätä ennen annetut ja tämän lain kanssa
4356: ristiriidassa olevat säännökset lakkaavat olemasta voimassa.
4357: 
4358: 
4359: 
4360:     Helsingissä 26 p:nä marraskuuta 1917.
4361: 
4362: 
4363:                                            M. A. Airola.
4364: 126
4365: 
4366: Ill, 2, -   Pet. försl. ,N :o 3.
4367: 
4368: 
4369: 
4370: 
4371:             Wrede, R. A., m. fl.: Om åtgärdm· för upp-
4372:               rättande av en stark, endast av lagliga myn-
4373:               digheter beroende ordningsmakt.
4374: 
4375: 
4376:              T i 1 1 F i n l a n d s La n d t d a g.
4377: 
4378:     Vårt sam~älle befinner sig för närvarande i saknad af
4379: en på laglig grund organiserad, sin uppgift vu."'{en ordr:ings-
4380: makt. Detta förhållande har ägt bestånd sedan sistlidna mars
4381: månad, då i samband med den ryska revolutionen den ordi-
4382: narie polisen i flertalet af landets städer försattes ur verk-
4383: samhet och ersattes med en s. k. milis. Ifrågavarande miliser
4384: hafva nämligen hvarken i fråga om sättet att fatta sin upp-
4385: gift eller förmågan att upprätthålla ordningen visat sig fylla
4386: de fordringar, som böra ställas på ordningsmakten i ett lag-
4387: bundet samhälle. Och äfven i de städer, i hvilka polisinrätt-
4388: ningen befinner sig på enahanda fot som förut, samt på lands-
4389: by.gden, där den gamla ordningen fortbestår, har ordr..ings-
4390: ma.kten visat sig vara alldeles för svag.
4391:     Följden häraf har framträdt icke blott i en stark ökning
4392: af brotten, utan äfven i talrika uppresningar mot samhälls-
4393: ordningen, utförda af hela skaror våldsverkare. Visserligen
4394: ligger orsaken till dessa företeelser djupare; men om rätts-
4395: ordningen skyddats af en stark ordningsmakt, hade de icke
4396: kunnat blifva så svårartade som de verkligen blifvit. I friskt
4397: minne är ännu huruledes fredliga landtarbetare och jordägare
4398:                1
4399: 
4400: 
4401: 
4402: hindrats att förrätta sina arbeten, oförvitliga medborgare ut-
4403: satts för grof kränkning af hemfriden, plundring af sin egen-
4404: dom och i flere fall förlust af sin frihet, medan grofva brotts-
4405:                     111, 2. -   Wrede y. m.                 li7
4406:                                                         1
4407: 
4408: lingar försatts i frihet, domstolar och ämhetsverk hindrats i
4409: sin verksamhet, sta<ds- och landskommuners styrelser och
4410: representationer hållits inspärrade samt med våld och hot
4411: om våld tvungits att :utanordna penningar åt våldsmännen
4412: samt vi<dtaga andra af dessa påyrkade åtgärder, m. m. Sin
4413: höjdpunkt nådde v~Udet mot samhällsordningen ,genom den
4414: senaste s. k. st.orstrejken, under hvilken bandithopar, beväp-
4415: nade med ryska militärgevär, föröfvade mord, plundring och
4416: hemfridsbrott samt beröfvade hundratals aktningsvärda med-
4417: borgare, bland dem guvernören i detta län, deras frihet. En
4418: verkan af dessa händelser är ock att bristen på lifsmedel, som
4419: äfven annars varit kännbar, ytterligare försvårats, dels ome-
4420: delbart genom hindrandet af jordbruksarbetet under senaste
4421: sommar, dels medelbart genom oordningarna och afbrottet i
4422: kommunikationerna.
4423:      Under den första tiden efter revolutionen, då en laglig,
4424: af klassintressen oberoende ordningsmakt jämförelsevis lätt
4425: kunnat upprättas, blef på grund af senatens sammansättning
4426: med en socialistisk pluralitet någon verksam åtgärd i sådant
4427: syfte icke vidtagen. Man föredrog att låta ordningen, så
4428: godt sig göra lät, upprätthållas af de redan nämnda miliserna,
4429: hvilka stodo i beroende af arbetarorganisationerna och icke
4430: voro sin uppgift vuxna. Sedermera har det. socialdemokra-
4431: tiska partiet, som vid senaste landtdag hade pluralitet jämväl
4432: inom folkrepresentationen, enständigt motsatt sig bildandet
4433: af en mot alla samhällsldasser opartisk, endast af de lagliga
4434: myndigheterna beroende, ordningsmakt. Och slutligen har
4435: äfven den i landet förlagda odisciplinerade ryska militären,
4436: l)åverkad af anarkistiska element såväl i Ryssland som i Fin-
4437: land, med hot om våld motsatt sig ordningsmaktens upprät-
4438: tande ur dess förfall.
4439:      Att få till stånd en sin uppgift. vuxen laglig ordnings-
4440:  makt är därför under närvarande tid förenadt med< stora svå-
4441:  righeter. Utan en sådan makt kan emellertid ett civiliseradt
4442: samhälle icke äga bestånd. Om den lagliga ordningen icke
4443:  upprätthålles, utan våldet får föra spiran, upphäfvas såväl
4444:  säkerheten tili person och egendom som den medborgerliga
4445: 128            m, 2 •. -   Laillinen jlrjestyavalta.
4446: 
4447: och personliga friheten. Där ett sådant tillstånd är rådande
4448:  och där det i ett samhälle nödvändiga arbetet icke får fritt
4449: utföras, går såväl den materiella som den andliga odlingeu
4450:  tillbaka. Samhället glider oemotståndligt mot- anarki och
4451:  barbari. Tili detta tillstånd äro vi på väg att komma. Vårt
4452:  samhälle står för närvarande maktlöst inför våldet; tygel-
4453:  lösheten och anarkin taga alltmer öfverhand och lifsmedels-
4454:  krisen tillskärpes tili det yttersta.
4455:       På grund af det anförda få undertecknade vördsamt hem-
4456: .c;tälla                                                 · ; -' :1f~
4457:                                                                  .: ,
4458:                                                                 ~;.::
4459: 
4460: 
4461: 
4462:                   att. Landtdagen ville, med tillämpning af
4463:               landtdagsordningens stadganden angående peti-
4464:               tioners behandling, i en skrifvelse fästa senatens
4465:               ttppmärksamhet vid det oafvisliga behofvet af
4466:               en stark, endast af lagliga myndigheter beroende
4467:               ordningsmakt, samt uppmana senaten att vidtaga
4468:          •.   energiska åtgärder för upprättande, så snart som
4469:               möjligt, af en sådan ordningsmakt, äfvensom att
4470:               Landtdagen måtte bevilja de för ändamålet nö-
4471:               diga anslag ..
4472: 
4473:       Helsingfors den 26 november 1917.
4474: 
4475:           R. A. Wrede.          R.afael Colliander.
4476:           Ernst Estlander.      Gustaf Gädda.
4477:                       Eirik Hornborg.
4478:                                                            129
4479: 
4480: . III, 3. -   Anom. ehd. N :o 1.
4481: 
4482: 
4483: 
4484: 
4485:               Korhonen, Kaarlo, y. m.: Yleisen armahduksen
4486:                 myöntämisestä suurlakon johdosta tehdyistä
4487:                 rikoksesta.
4488: 
4489: 
4490:                 S u o m e n E d' u s k u n n a ll e.
4491: 
4492:      Jo kauvan aikaa maassa vallinnut levoton mieliala ja
4493:  suuri tyytymättömyys taloudellisten uudistusten hitauteen
4494:  ja yhä pahenevaan elintarvekurjuuteen puhkesi tämän kuun
4495:  puolivälissä koko maata käsi•ttäväksi suurlakoksi. Suomen
4496:  Ammattijärjestön IV ·edustajakokous hyväksyi suurlakko-
4497:  päätöksen yksimielisesti ja. ottivat sen järjestelyyn osaa
4498:  Ammattijärjestön toimikuuta ja Sos. dem. Puoluetoimi-
4499:  kunta.. Kaikkina aikoina on suurlakko verraton voiman-
4500:  purkaus, joka. tällaisina lEWottomiua aikoina muodostuu
4501:  sisäisen tyytymättömyyden painostuksesta tavallisuudesta
4502:  poikkeavaksi. Työväen järjestöt ·eivät milloinkaan eikä
4503:  nytkään ole hyväksyneet anarkistisia tekoja., ilkivaltaa
4504:  ja rikollista menettelyä. Mutta suurlakko jo itsessään
4505:  ja varsinkin sen täytäntöön saa.ttaminen ja tuohon liikkee-
4506:  seen osaaottaminenkin voidaan lain ankaruutta noudatt·a-
4507:  malla katsoa laillisten muotojen syrjäyttämiseksi ja siihen
4508:  osaaottaneet sekä varsinkin järjestöjen päätösten toimeen-
4509:  panijrut katsoa lainrikkojiksi. .Tos nyt kaikki tämänluon-
4510:  toiset rikkomukset saatetaan syytteeseen, vaikeutt'aisi se
4511:  mielestämme suuresti rauha.llisten olojen palautumista
4512:  maahan ja voisi johta~ entistä suurempiin 'Onnettomuuksiin
4513:  ja levottomuuksiin.
4514:                                                        9
4515: 
4516:                   .;
4517: 130      111, s. - Yleinen armahdus suurlakon johdosta.
4518: 
4519:     Asian oikea ymmärtämys ja rauhallisten olojen_ pala-
4520: uttamisen edellytykset vaativat, että sellaisille, jotka jär-
4521: jestöpäätösten tekijöinä ja toimeenpanijoina ovat joutuneet
4522: rikkoma:an lakia, annettaisiin yleinert armahdus. Se valio-
4523: kunta, joka kysymyks:en alustavasti valmistelee, voisi lä-
4524: hemmin määritellä tämän armahduksen rajat ja. laajuuden.
4525:     Kuri eduskunta nyt käyttää kaikkea vallan täydelli-
4526: syyttä, myöskin armahdusoikeuden myöntämistä, saamme
4527: edelläesitetyn nojalla kunnioittain ehdottaa,
4528:                                                         - _,
4529:                  että Eduskunta antaisi asianomaisen valio-
4530:              kunnan tehtäväksi laatia Eduskunnalle ehdotus
4531:              niinhyvin yleisen armahdulcsen myöntämisestä
4532:              niille henkilöille, jotka suurlakkoliikettä edistä-
4533:              essään jätjestöpäätösten tekijöinä ja toimeen-
4534:              panijoina ovat joutuneet rikkomaan lakia, kuin
4535:              myöskin suurlakkoon osaaottaneiden vainon ja
4536:              boikottauksen kiellosta.
4537: 
4538:       Helsingissä marraskuun 27 p. 1'917.
4539: 
4540:        Kaarlo Korhonen.          Armas Paasonen.
4541:        Kaarlo Saari.             E. Aromaa.
4542:        Kaarle Mänty.             Oskari Jalava.
4543:        Kalle Lepola.             Santeri Saarik:ivi.
4544:        Nestor Aronen.            Jalo Kohonen.
4545:        S. Häkkinen.              J. I. Nurminen.
4546:                       Elviira Wihersalo.
4547:                                                            131
4548: 
4549: 111, 4. ~ Edusk. esit. N:o 13.
4550: 
4551: 
4552: 
4553: 
4554:             Aronen, Nestor, y. m.: Ehdotus laiksi, jolla ku-
4555:                motaan Rikoslain 11 luvun 1 ja 2 § :n 1 mo-
4556:                mentti ja 13 luku kokonaisuudessaan sekä
4557:                muutetaan erinäisiä Rikoslain k'eisaria ja suu,:
4558:                riruhtinasta koskevia pykäliä.
4559: 
4560: 
4561:               S u .0 m .e n E d u s k u n n a l1 e.
4562: 
4563:       Kunkuiluvan vuoden ma,aliskuussa Venäjällä tapahtunut
4564:  vaJlankumous poisti Venäjän valtakunnan valtais-tuimelta. it-
4565:  sevaltiaan keisarin, poisti ·Se myös samalla 'Suomen Suuriruh-
4566:  .tinaan, Venäjän keisari kun Suomen perushslakien mukaan
4567:  ja niiden rajoissa oli oikeutettu käyttelemään Suomen kor-
4568:  keinta valtiovaltaa. Tämän mukaisesti onkin Suomen Edus-
4569:  kunta päätöksellään 18 päivältä heinäkuuta 1917 päättänyt
4570:   ottaa its·elleen sen oikeuden Suomen korkeimman valtiovallan
4571:   käyttämiseen, joka oli kuulunut V enäj.än keisarille Suomen
4572:  suuriruhtinaana. Tämän, korkeimman vaJlan käyttöä koske-
4573:   van päätöksen, on nykyään koossa oleva Eduskunta päätök-
4574:   sellään 15 päivältä marr~skuuta 1917 va.rmentanut.
4575:       Keisarin ja. suuriruMinaan kukistumisesta on luonnolli-
4576: , sena seurauksena muun muassa se, että erinäiset keisaria ja
4577:   suuriruhtinasta sekä häntä vastaan kohdistuneita rikoksia
4578:   koskevat kohdat Suomen Rikoslaissa 19 päivältä joulukuuta
4579:   1889 ova:t käyneet ta.rkoitustaan va,staamattomiksi. Oleelli-
4580:   sempia kohtia tässä suhteessa ovat Rikoslain 11 luvun 1 §;
4581:   sekä 2 §:n 1 momentti; 13 luku kokonaisuudess'aan; 14 luvun
4582:   4 §:n { mom. ja ·saman luvun 5 §; 24luvun 1 §:n 2 momentti'
4583:   ja saman luvun 3 § :n 2 momentti. Kun edellä ·maJnitsemam-
4584: 132           III, 4. -   Muutoksia Rikoslakiin.
4585: 
4586: me lainpaikat eivät enää vastaa muuttuneita olosuhteista,
4587: saamme kunnioittaen ehdottaa,
4588: 
4589:                ~ttä Eduskunta puolestaan päättäisi hyväksyä
4590:             seuraavan lakiehdotuksen:
4591: 
4592: 
4593:                            Laki,
4594:   jolla kumotaan Rikoslain i1 luvun· 1 § ja 2 §:n 1:n
4595:   momentti ja 13 luku kokonaisuudessaan sekä muute-
4596:   taan erinäisiä Rikoslain Keisaria ja Suurirwhtinasta
4597:                    koskevia pykäliä.
4598: 
4599:     Swmalla kun Rikoslain llluvun 1 § ja saman 'luvun 2 § :n
4600: 1 momentti sekä 13 lu:ku kokonaisuudessaan kumotaan, sää-
4601: detään, että saman lain 14 luvun 4 § :n 1 mom. ja saman lu-
4602: vun 5 § sekä 24 luvun 1 § :n 2 momentti ja. saman luvun
4603: 3 § :n 2 momentti muutetaan näin kuuluviksi:
4604: 
4605: 
4606:                           14 LUKU.
4607: 
4608:                              4 §.
4609:     Jos i)ahoinpitely taikka muu väkivalta. •taikka •kun:rnian-
4610: loukkaus tapahtuu vieraan valtion di'plomaatis'ta asiamiestä
4611: vastaan, olkoon rangaistu~ pahoinpitelystä tahi väkivallasta.
4612: vankeutta vä:hintään neljä kuukautta, ellei rikoksesta ole toi-
4613: sessa lain'Paikassa kovempaa. rangaistusta sääd·etty, sekä kun-
4614: ·nianloukkauks-esta vankeutta vähintään kaksi kuukautta. ja
4615: enintään kak5i vuotVa, taikka sakkoa väihintään sata _mark-
4616: Jma. (Toinen ja kolmaJS momentti kuten voimassa olevassa
4617: laissa.)
4618:                               5 §.
4619:    . Syytettä tämän luvun mukaan rangaistavasta rikoksesta
4620: älköön virallinen syyttäjä t.ehkö, ellei vieraan valtion hallitus
4621: pyydä syytettä tehtäväksi.
4622:                     111, 4. -   Aronen y. m.                 133
4623: 
4624:                            24 LUKU.
4625:                              1 §.
4626:     (E.nsimäinen momentti kuten voima,ss.a ol,evas.sa laissa1.)
4627:     Joka. vastasanotulla tavalla rikkoo rauhan siinä talossa,
4628: jossa maan Valtiopäivät tai valiokunta, valtiopäivillä pitävät
4629: kokousta, taikka virkahuoneessa ta·ildm. siinä huoneessa, jossa
4630: virkatoimitusta pidetään,, rangaistakoon sakolla taikka van-
4631: keud·ella k9rkeintaan yhdeksi ·vuodeksi.
4632:     (Kolmas momentti kuten, voimassa (}levassa la.iss:a~,)
4633: 
4634:                                 3 §.
4635:     (Ensimäinen momentti kute:tt voimassa olevassa laissa,.)
4636:     J.o:ka vastasanotu'lla· ta,vaUa rikkoo rauhan siinä talossa,   •
4637: jossa ma·an Valtiopäivät. tai valiokunta valtiopäivi.Uä pitäväit
4638: kokousta, taikka virka.huoneessa, taikka; siinä huoneessa, jossa
4639: virkatoimitusta pidetään, rangaistakoon sakoHa taikka van-
4640: 'keud~lla korkeintaan yhdeksi vuod·eksi.
4641: 
4642: 
4643:    Helsingissä 27 p:nä mana.skuuta 1917.
4644: 
4645: 
4646:      Nestor Aronen.               Jcdo Kohonen.
4647:      J. W. Hakkinj.'n.            Juho Lautasalo.
4648:      Oskari Jalava.               Kaarlo Korhonen.
4649:      Albert Raitanen.             Frans Rantanen.
4650:      A•p0, Forsten.               E. Aromaa.
4651:      Santeri Mäkelä.              K. Hakala.
4652:      Kaarle Mänty.                Anton Huotart.
4653:      :ialle Levola.               Jaa.kko Mäki.
4654:                         J. 1. Nurminen.
4655:     134
4656: 
4657:     111, 11, -   Edusk. esij. N :o 15.
4658: 
4659: 
4660: 
4661: 
4662:                  Hakala, K., y. m.: Ehdotus laiksi kuoleman-
4663:                      ran.qaistu-ksen prAstamisesta.
4664: 
4665: 
4666:                    S u o m e n E d u s k u n n a, H e.
4667: 
4668: •       Kysymys kuolemanra!Jl!gaistuksen >POistamis.esta Suomen
4669:     rangaistusjärjestelmästä on ollut vireillä jo useita vuosia.
4670:     Vuoden 1911 valtiopäiville jätettiin ed. Wiikin y. m. edus·-
4671:     kuntaesitys, jossa ehdotettiin, että eduskunta pu,ol.estaan
4672:     hyväksyisi erikoisen lain lkuolemanrangaistuksen poistami•
4673:     sesta" Tähän laki.ehdotukseen sisältyi määräykset: ,Kuo-
4674:     lemanrangaistus 'Poistetaan. Niissä tapauksissa, joissa kuo-
4675:     lemanrangais·tus tähän asti on ollut sääd.etty, .olkoon ran-
4676:     gaistus kuritushuon·etta. elinkaud,eksi tai vähintään kahdek-
4677:     san ja enintään kaJksitoista. vuotta". Vaikka ehdotuksen pe-
4678:     rusteeksi ·esitetyt syyt olivat sa.ngen pätevät, ka11isan oikeus-
4679:     tajunta täydelliS'e-Sti kuolemanrangaistuksen poistamisen
4680:     kannalla sekä eduS'kunnan eoommistökin näytti ehd,otetun
4681:     lakiuudistuksen •hyväiksyvän, ei asiata kuit•enkaan otettu
4682:     käsiteltäväksi vuoden 1911, eikä myöskään vuosien 1912,
4683:     1913 eikä 1914 valtiopäivillä, joilla sama ehdotus uudistet-
4684:     tiin, sen vuoksi - kuten enemmistön taholta selitettiin -
4685:     että lakie11dotukselle, jos se hyväksyttäisiinkin, ·ei olisi
4686:     saatu Venäjän .silloisen iknolemantuomioita suosivan hirmu-
4687:     halli tu.ksen vahvistusta.
4688:         Tämän vuoden ensimäisillä valtiopäivillä, keisarivallan
4689:     kukistumisen jälkeen, joutui ehdotus vihdoin käsittelynala.i-
4690:     seksi. Lakiva:liokunta asettui silloin yksimielis·esti puolta-
4691:     maan kuolemanrangaistuksen poistamista, mutta kaJtsoi,
4692:                     III, 5. -   Rtfkala y. m.                 136
4693: 
4694: 
4695: ettei sellainen lainsäädäntötoimenpide, mikä eduskuntaesi-
4696: ty.ksessä oli esitetty, ollut muodolliselta kannalta. ·tarkoituk-
4697: seen~ sovelias. Huomautettiin, että täytyisi kaikki ne rikos-
4698: lain kohdat, joissa kuol'OOI.anrangaistus on ollut sääd.ettynä,
4699: muuttaa siten, että mainitut rangaistukset niis.tä"';poistetaan,
4700: sekä että olisi ·tehtävä tarpeelliset muutokset rail!gaistust.en
4701: täytäntöön:pano- ja rikoslain •voimaan:panoasetukseen. Näistä
4702: sekä eräistä muista syistä ehdotti valiokunta, että .edus-
4703: kunt.aesityksen annettaisiin siltä kertaa raueta, mutta
4704: että eduskunta kehoittaisi hallitusta valmistuttamaaDJ ja
4705: eduskunnan hyväksyttäväksi jättämään ehdotuksen laiksi
4706: kuolemamangaistuksen poista;misesta sekä niirstä muista
4707: muutoksista. 'I'ikoslakiin, mitkä muuttuneiden valtiollist.en
4708: olojen johdosta sen yhteyd·essä käyvät tarpeellisiksi. Tämän
4709: ehdotuksen eduskunta hyväksyi.
4710:     Hallituksen taholla ei kuitenkaan liene vielä ryhdytty
4711: mihinkään toimenpiteisiin tämän eduskunnaDJ pää:töksren
4712: johdosta. Kun kuolemanrangaistuksen poistaminen: maam-
4713: me rikoslaeista• on eduskunnan eittämätön velvollisuus, eikä
4714: hallitukselta saatane ainakaan näille valtiopäi.ville siitä ·esi-
4715: tystä, näyi-tää tarpeelliselta saattaa asia eduskunta-esitys-
4716: tietä käsiteltäväksi. Hruomauttamalla', että tässä tarkoitetaan
4717: vain kuolemanrangaistuksen poistamista ja mahdollisesti
4718: seDJ johdos·ta tarpeellisia: muutoksia. rangaistusten järj-este-
4719: lyyn, mutta ei rangaistusten asiallista arvioimista, ja edel-
4720: lyttämällä, että keisariraja suuriruhtinasta koskevat säädökc
4721: set .kumotaan eri ('Sityksellä selkä viittaamalla asiasta aikai-
4722: semmin tehtyihin alotteisiin ja niiden käsittelyssä syntynei-
4723: siin asiakirjoihin, ehdotamme,
4724: 
4725:                 että ·eduskunta hyväksyisi, vahvisfJaisi ja. jul-
4726:             kaistavaksi määräisi seuraavan lakiehdotuksen;
4727: 136               III, 5.        -
4728:                              Kuolemanrangaistus.
4729: 
4730: 
4731: 
4732:                               Laki
4733:              kuolemanrangaistuksen poistamisesta.
4734: 
4735:     SamallaJ kun Rarugaistusten fäytäntöönpanoa.setuben 1
4736: luku ja Rikoslain 11 luvun 1 § 'kumotaan muutetaan seu-
4737: raa.vat kuol.emanranogaistusta koskevat l·ainkohdat näin kuu-
4738: luviksi:
4739: 
4740:                              Rikoslaki.
4741:                              2 LUKU.
4742:                                  1 §.
4743:       YJ.ei1siä rangaistuslajeja ovat:
4744:       1. Kuritushuone.
4745:       2. Vank.eus.
4746:       3. Sakko j. n. e.
4747: 
4748:                             10 §.
4749:    Jos virkami·es on tehnyt rikoksen, joElta tuomitaan kuritu~­
4750: huoneeseen elinkaudeksi, on hän julistettava myöskin viralta
4751: pannuksi j. n. e.
4752: 
4753:                              13 §.
4754:    Jos rangaistusvanki j. n. e.
4755:    Jos ka.tsotaan, ettei rikosta saa sakolla sovittaa, on asia
4756: oikeuteen jät-ettävä ja, yl<eistä lakia käy·t.ettäv.ä. Siinä ta-
4757: pauks·essa. on kuitenkin se, joka ennen on tuomittu kuritus-
4758: huoneeseen elinkaud-ek.si, uudesta rikoksest:a,an tuomittava
4759: pantavaks1 j. n.. e.
4760:                               14 §.
4761:     Kun rikoksesta lain mukaan seuraa j. n. e.
4762:     Kansalaisluottamuks-en menettämistä tuomitaan aini-
4763: aalksi, milloin rikoks.esta samalla pitää tulla O:ruritus:huon.etta
4764: elinkaudeksi j. n. e.
4765:                    ITI, 5. -   Hakala y. m.                 137
4766: 
4767:                           3 LUKU.
4768:                                 2 §.
4769:     Jos viisitoista va·alll ei kahdeksantoista vuotta täyttänyt
4770: ·tekee rikoksen, iuomii·1Jak~on, milloin rikoksesta olisi saat-
4771:  tanut tulla kuritushuouetta elinlkaudeksi, kuritmshuonetta
4772:  vähintään j. n. e.
4773: 
4774:                            7 LUKU.
4775:                             4 §.
4776:     Jos joku on vika.pää elinkautiseen kuritushuonerangais-
4777: tukseen, käsittää tämä rangaistus kaikM vapausran:gaistuk-
4778: set ja sakot.
4779: 
4780:                           1'2 LUKU.
4781:                             2 §.
4782:     Suomen mies twhi muu j. n. e. rangaistakoon maan-
4783: petoks·esta kuritushuoneella elink·audeksi tahi vähintään
4784: ·kuudeksi ja enintään kahdeksitoista vuodeksi.
4785: 
4786:                           14 LUKU.
4787:                             1 §.
4788:    Joka murhaa, tahallaan taikka muuten tappaa y.stä.vyy-
4789: dessä olevaru valtion päämiehen, tuomittakoon murhasta
4790: kuritushuoneeseen elinkaudek<si, talhallisesta tavosta ~uritus­
4791: huoneeseen ka1hdeksitoista vuodeksi, muusta taposta kuritus-
4792: huoneeseen vähintään neljäksi ja enintään ky;mmeneksi vuo-
4793: deksi j. n. e.
4794: 
4795:                           17 .LUKU.
4796:                             1 §.
4797:     Jos joku tahaUansa, vast.oin parempaa tietoansa j. n. e.
4798:     Jos lausuma tahi salaaminen osaltan.sa on vaiJkuttanut
4799: sen, että .syytön on tuomittu .kuritushuoneeseen; rangaista-
4800: koon vala:patto j. n. e.
4801: 138             UI, 5. -   Kuolemanrangaistus.
4802: 
4803:                               3 §.
4804:     Jos se, jota. tooistaja,na tahi asianymmärlävänä oru va-
4805: lansa nojalla kuulustettu j. n. e. Jos s.ellaine!lJ salaaminen
4806: on osaltaan vaikuttanut sen, että syytön on tuomittu kuri-
4807: tuiShuonooseen; olkoon rangaistus vankeutta j. n. e.
4808: 
4809:                            211 LUKU.
4810:                             1 §.
4811:     •Joka surmaamisen aikomuksess.a, vakain tuumin toiselta
4812: otta,a hengen, tuomittakoon murhasta kuritushuoneeseen
4813: elinbuMsi ja. kansia:laisluoirtamukEIEmsa menettäneeksi.
4814:      Yritys on rangaistava.
4815: 
4816: 
4817:             Asetus rikoslain voimaanpanemisesta.
4818: 
4819:                                46 §.
4820:      Alioikeuden tutkimus ja; tuomio on aliiStetta:va ·hovioikeu-
4821: den tarkastettavaksi, jos jotakuta on syytetty rikoksesta,
4822: .iosta sa~at•taa tulla kuritushuonetta elinkaudeksi j. n. e.
4823: 
4824: 
4825: 
4826:       Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1917.
4827: 
4828:         K. Hakala.                  J. 1. Nurminen~
4829:                       J. A. Tuomikoski.
4830:                                                          189
4831: 
4832: 111, o, -   Anom. ehd.. N:o 9.
4833: 
4834: 
4835: 
4836: 
4837:             Retutainen, Alfred, y. m.: V ankein hoitoa ja
4838:                kuljetusta koskevien olojen tutkituttami-
4839:                sesta.
4840: 
4841: 
4842:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
4843: 
4844:      Vankien hoito ja kuljetus on Suomessa järjestetty hy-
4845: vien vanhojen säädösten mukaan. Keisarillinen kirje elo-
4846: kuun 11 päivältä 1812 lienee myöhäisin, ·joka ky,symystä
4847: vähänkään täydellisesti käsittelee. Myöhemmät määräyroset
4848: ovat vain uusien kulkuneuvojen takia tehtyjä lisäyksiä.
4849:      Yllämainitun kirjeen mukaan tarjotaan vankien kul-
4850: jetus kihlakunnanoikeudessa pidettävällä huutokaupalla
4851: vähimmän vaativan suori•t.tavaksi.      Huntajan velvolli-
4852: suutena on kuljettaa vangit, jotka hänen luQkseen tuodaan
4853: joko toisten kuljettajain tai kruununviranomaisten toi-
4854: mesta, tai jotka hän itse hakee piiristään, lähinnä olevan,
4855: samanlaisen kuljetiajan luo, käräjäpaikalle, rautatiease-
4856: malle tai vankilaan, sekä suorittaa vangin vartioim1nen,
4857: majoitus ja ruoka.
4858:      Paitsi huutokaupassa määräämäänsä korvausta, saavan-
4859: ginkuljettaja yleisistä va.roista maksun kuljetusmatkois-
4860: taan alhaisen taksan mukaan. Yleisistä varoista maksetaan
4861: myös hyvin alhainen päiväraha vangin ylläpidoksi. Van-
4862: ginkuljettajain päätulolähde on kuitenkin tuo yllä mainittu
4863:  huutokauppasumma. Sen suorittav·at maanomistajat eri puo-
4864:  lilla maata vaihtelevien perusteiden mukaan, taV'allisimmin
4865:  kumminkin manttaalin mukaan. Maksu tapahtuu toisissa
4866:  paikoissa rahassa, t,oisissa viljassa.
4867: 140           UI, 6. -   V ankeinhoito ja -kuljetus.
4868: 
4869:       Tällainen järjestelmä on ka.tsotta.va jo aikansa eläneeksi.
4870:   Määräyksien ylimalkaisuuden takia. on vankien hoito miten
4871:   milloinkin, useimmin huono. 'Säilyttäminen sekä vangin-
4872: . kuljettajan luona että matkoilla on hyvin epävarma, kuten
4873:   monet suurten rikollisten karka.a.miset ovat osottanwt.
4874:   Vankien ruokakin antaa tilaa moirtteille.
4875:       Järjestelmän aiheuttamat kustannukset ovat aivan
4876:   suotta säilytetyt manttaaliin pannun maan kannettaviksi,
4877:   joka ei suinkaan ole rikollisuuden aiheuttaja. Eikä siinä
4878:   kyllin, että ne rasittavat yksinomaan maata, epätasaisuus
4879:   rasituksen suuruudessa on vielä sittenkin kovin suuri eri
4880:   osissa maata. Voidaan esittää esimerkkejä, jonka mukaan
4881:   mant:taali toisessa. osassa maata on sa•anut maksaa. viisi jopa
4882:   useammankin kertaa enemmän kuin •toinen verrattain lähellä-
4883:   kin oleva paikkakunta.
4884:       Tällainen epätasaisuus rasituksien suorittamisessa ei
4885:   ole voinut alkuaan olla lainsäätäjän tarkoituksena. Van-
4886:   kien kuljetus ja. hoit.o olisi mielestämme koko yhteiskunnan
4887:   kannettava. Kun uuden järjestelmän luominen kumminkin
4888:    kysyy asian perinpohjaista. tuntemista, anomme kunnioittaen,
4889:                  että Eduskunta määräisi hallituksen tutki-
4890:              tuttamoon vankien hoitoa ja kuljetusta koske-
4891:              via oloja sekä aikanansa antamaan Eduskun-
4892:              n_alle sellaisen esityksen kysymyksen järjestä-
4893:              miseksi, joka takaisi vangeille kunnollisen hoi-
4894:              don ja kuljetuksen valtion kustannuksella.
4895: 
4896:       Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1917.
4897: 
4898:        Alfred Retulainen.           Jussi Puumala.
4899:        Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila. W. K. Särkkä.
4900:        Elias Tukia.                 K. W. Wuokoski.
4901:                    8.
4902: 
4903: Osuustoimintalain muuttamista tarkoittavia
4904:            eduskuntaesityksiä.
4905:                                                             143
4906: 
4907: 111, 7. -    Edusk. esit. N :o 1.
4908: 
4909: 
4910: 
4911: 
4912:               Lepäämään jätetty ehdotus laiksi Osuustoimin-
4913:                  talain 19 §:n muutta1nisesta.
4914: 
4915:     Eduskunnassa tehdyn edu'iS'kuntaesityksen johdosta. on
4916: eduskunta säädetyn käsittelyn jälkeen 1917 vuoden valtio-
4917: päivi'llä päättänyt jättää lepäämään ensimäisiin uusien vaalien
4918: jäiestä kokoontuviin valtiopäiviin seuraavan iakiehdotuksen
4919: semmoisena kuin se toisessa käsittelyssä hyväksyttiin 'eli
4920: näin kuuluvalla:
4921: 
4922:                             Laki
4923:             Osuustoimintalain 19 §:n muuttamisesta.
4924:     Täten muutetaan heinäkuun 10 ,P :nä 1901 annetun Osuus-
4925:  toimintalain 19 § näin kuuluvaksi:
4926:                                 19 §.
4927:       Kokoubessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Holhouksen
4928:   alaisen jäsenen äänestys<>ikeut.ta käyttää holhooja. Kuiten-
4929:   kin äänestää osuuskunnassa, jonka jäseni·stön muodostavat
4930:   asuus:kunnat, j.äsenosuus·kunta' :koko jäsenmääräänsä vas-
4931: . taavalla äänimäärä:llä. Jäsenosuuskunta päättä.köön, käyt-
4932:   tääkö sen äänivaltaa yksi vaiko useamp~ edustaja, jolloin
4933:   viimeksimainitussa tapauksessa kunkin edustajan äänimäärä
4934:   on niin suuri <>sa osuuskunnan äänimäärästä kuin hänen
4935:   valitsijainsa luku on valitsijain koko luvusta.
4936:       Muutoin olkoon äänestysoikeuden käyttämisestä ja pää-
4937:   töksen tekemisestä kokouksessa noudatettavana, ellei sään-
4938:   nöissä ole toisin määrätty:
4939:     - että äänestysoikeutta älköön asiamiehen kautta käytet-
4940:   täkö;                                  "
4941: 144           Itl, 7. -   Osuustoimintalain 19 §.
4942: 
4943:     että, äänten tasan sattuessa, vaali ratkaistaan arvalla,
4944: mutta muissa kysymyksissä tulee voimaan 'se mielipide, johon
4945: kokouben ·puheenjohtaja on yhtynyt;
4946:     että sääntöjen muutosta, joka suoranaisesti koskee jäsenen
4947: osuutta osuuskunnan omaisuuteen tai oikeutta voittoon, ei
4948: saa tehdä; sekä
4949:     .että !päätökseen, j·oka tarkoittaa muunkaltaista muutosta
4950: sääntöihin taikka osuuskunnan purkamista ilman lain.mää-
4951: räämää syytä, vaaditaan, että sen hyväksi annetut äänet vas-
4952: taavat vähintään kolmea ndjäs'osaa kokoukseen osaa:ottavain
4953: jäsenten koko äänimäärästä, ja että toinen kokous samalla
4954: äänten enemmistöllä hyväksyy päätöksen.
4955:     Jos osuuskunnan j&senet ovat lisämaksuun velvolliset, äl-
4956: köön osuuskuntaa toiseen osuuskuntaan liitettäkö, sen tarkoi-
4957: tusta olennaisesti muutettako, taikka toimintaa yli sen ajan,
4958: joksi osuuskunta on perustettu, jatkettako, e'lleivät kaikki jä-
4959: senet 'Ole siihen kirjallisesti suostuneet. Älköön myöskään
4960: ilman sellaista suostumusta jäseniä velvoitettako suoritta-
4961: maan ·suurempaa osuusmaksua taikka heidän vastuunalai-
4962: suuttaail muutoin kovennettako.
4963:     Jos ·säännöissä on jonkun päätöksen pätevyyd·en ehdoksi
4964: määrätty, että toinen kokous sen hyvä:ksyy, niin sitä nouda-
4965: tettakoon.
4966:      Mitä 1 momentissa on säädetty, noudattakoon myöskin
4967: osuuskunta, jonka säännöt tätä ennen on .vahvistettu.
4968: 
4969:       Viittaus : 1917 vuoden valtiopäiväin eduskunta~
4970:                  esitys n:o 9 (Liitteet III, siv. 133).
4971:                      Lakivaliokunnan mietintö n:o .2;
4972:                  Suuren valiokunnan mietinnöt n:o 5 ja 5 a
4973:                  (eduskuntaesitysmiet. n:o 2. Asiakirjat
4974:                  V: 1).
4975:                      Keskustelupöytäkirjat siv. 73, 327,
4976:                  331, 397, 424, 461, 494.
4977: 
4978:     H-elsingissä, Suomen Eduskunnan kansliassa, marraskuun
4979:  23 p:nä 1917.                             Vakuudelksi:
4980:                                                livar .Ahava.
4981:                                                                146
4982: 
4983: lll, s. -- Edusk. esit. N:o 14.
4984: 
4985: 
4986: 
4987: 
4988:              Leppänen, Paavo, y, m.: Ehdotus laiksi Osuus-
4989:                 to-imintalakiin otettavasta uudesta pykälästä.
4990: 
4991: 
4992:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
4993: 
4994:    Voimassaoleva Osuustoimintalaki heinäkuun 10 p:ltä
4995: 1901 on osoittautunut useassa kohdassa puutt-eelliseksi. Kun
4996: hallituksen puolelta ei ole ryhdytty toimenpiteisiin Eduskun-
4997: nalle annettavan esityks·en aikaansaamiseksi Osuustoiminta-
4998: lain uudistamisesta, on syytä eduskuntaesityksellä koettaa
4999: saada korjatuksi ainakin niitä osuustoiminnallisen lainsää-
5000: dännön puutteellisuuksia, jotka pahimmin ehkäisevät osuus-
5001: toimintaliikkeen kehitystä.
5002:     Lulmunottamatta nykyisen Osuustoimintalain äänioi-
5003: keutta koskevaa määräystä, jonka muuttamisesta viime ke-
5004: väänä kokoontuneelle Eduskunnalle jätettiin eduskuntaesitys,
5005: on osuustoimintalain suurin puute epäilemättä sen osuuskun-
5006: tien hallintoelimiä koskevissa määräyksissä. Voimassaole-
5007: van Osuustoimintalain 18 § :n mukaan voi jäsenten ylintä
5008: päättäruisoikeutta osuuskunnan asioissa käyttää yksistään
5009: osuuskuntakokmts. Tämä säännös on aikaa myöten muodos-
5010: tunut pahaksi esteeksi varsinkin suurten osuuskauppojen
5011: sisäisen elämän kehitykselle. Useat osuuskaupat ovat nimit-
5012: täin kasvaneet meidän maassamme niin suuriksi, että rriiden
5013: jäsenmäärä voi nousta jo useampiin tuhansiin. Sellaisessa
5014: osuuskunnassa ei voi enää toteutua ·osuuskuntien paikallinen
5015: itsehallinto, s. o. jäsenten oikeus määrätä osuuskunnan asiois-
5016: ta. On suorastaan fyysillisesti mahdotonta kysymyksessä
5017:  olwan ta~pa:isessa 1osuuskunnassa jä:rj;estää osuuskuntalw:kous-
5018:                                                           10
5019: 146      111, s.- Uusi pykälä Osuustoimintalakiin.
5020: 
5021: ta, j~.hon kailkk] jäsenet v.oisilvat .ottaa ·osaa. OsuUiskunnan
5022: asioista päättää niin ollen se vähäinen määrä jäseniä, mille
5023: kokoushuoneessa kullakin kertaa tilaa on. - Samaan tulok-
5024: seen johtaa myöskin osuuskuntien toimialueen huomattava
5025: laajentuminen. Tällainen ilmiö on viime aikoina oUut huo-
5026: mattavissa ennen kaikkea osuuskauppaliikkeessä. Useat
5027: osuuskaupat ovat alkaneet muodostua 'laaja-alaisiksi piiri-
5028: osuuskaupoi'ksi. Tällaisessa osuuskunnassa ne jäsenet, jotka
5029: asuvat etäällä osuuskuntakokousten paikasta, eti.vät pitkän
5030: matkan tähden usein lä•hde kokoukseen, jossa siis osuuskun-
5031: nan asioista käytännössä määräävät kokouspaikan läihistössä
5032: asuvat jäsenet.
5033:      On selvää, että siellä, missä osuuskunnan asioista päät-
5034: tää vain pieni osa osuuskunnan jäsenistöstä, yksi osuustoi-
5035: minnan kaikkein •tärkeimpiä tarkoitusperiä, vah.äväJkiSiten yh-
5036: teiskuntaryhmien kasvattaminen itsehallinnon kautta käsit-
5037: tämään taloudellista elämää, ei pääse toteutumaan. Sellai-
5038: sessa .osuuskunnassa useimpien jäs·enten tieto osuuskuntansa
5039: asioista ja harrastus niihin on pakostakin p•ieni. Sitäpaitsi
5040: se seikka, että osuuskuntakokouksissa asioista määräävän
5041: jäsenryhmän päätökset ja mielipiteet voivat olla kokonaan
5042:  vastakkaiset jäsenten suuren enemmistön tahdolle ja mieli-
5043:  piteille, on omiansa aiheuttamaan kahnauksia ja ristiriitoja
5044: jäsenkunnan keskuudBssa. Voi myöskin helposti sattua täl-
5045: laisissa osuuskunnissa, että iarpeellista jatlmvaisuutta Iiik-
5046: keen hallintoelimiä vali'ttaessa ei oteta huomioon.
5047:      Näistä ja muista syistä on välttämättömän tarpeellista
5048: ennen kaikkea maamme osuuskauppaliikkeen esteettömälle
5049: jatkuvalle kehitykselle, että suurjäseniset ja laaja-alaiset
5050: osnuskumiat voisivat siirtää osuuskuntakokousten tehtävät
5051: uudelle osuuskuntaelimelle, jonka kokoonpanoon kukin osuus-
5052: kunnan jäsen voi asuinpaikkaansa katsomatta yhtä hyvin
5053: vai:kuttaa ja jonka järjestäminen on riippumaton jäsenluvun
5054: kasvamisesta ja toiminta-alueen laajentumisesta. ·Tällainen
5055: cJin olisi edustajisto eli eduskunta, jonka osuuskunnan jäse-
5056: net valitsisivat määräajoittain yleisellä äänestyksellä. Tälle
5057: edustajistalle voisi osuuskunta päättää ·siirtää kaikki osuus-
5058:                    HI, s. -   Leppä.nen '1· m.               147
5059: 
5060: kuntakokouksen tehtävät. Osuuskuntakokouksen tilaUe as-
5061: tuisi siis edustajisto, jonka kokoonpanoon jokaisella jäs-enellä
5062: olisi käytännössäkin yhtälainen tilaisuus.
5063:     Tällaisen edustajiston etuna osuuskuntakokoukseen ver-
5064: rattuna olisi aikaisemmin sanotun lisäksi myöskin se, että
5065: edustajisto voisi, kun vaaliin voisivat ottaa o·saa kaikki jä-
5066: senet, paljoa tarkemmin kuvastaa osuuskunnan eri jäsenryh-
5067: mien mielipiteitä ja sen• toimialueen eri osien tarpeita kuin
5068: osuuskuntakokous. Sellainen latitos olisi epäilemättä omiansa
5069: koko jäsenkunnassa herättämään mielenkiintoa ja harras-
5070: tusta osuuskuntaa ja sen toimintaa kohtaan.
5071:     On luonnollista, että missä edustajisto päätetään ottaa
5072: käytäntöön, siellä sen vaal·eissa on käytettävä suhteellista
5073: vaalitapaa, niin -että 'kukin vaaleissa .esiintyvä ryhmä saa
5074: ehdokkaitaan valituiksi edustajistoon sen mukaan kuin nämä
5075: ovat ääniä äänestyksessä saaneet. Suhteellisen vaalitavan
5076: käytäntöön soveltamisesta tulisi osuuskunta:in itse ottaa sään-
5077: töihinsä yksityiskohtaiset määräykset.
5078:     Ylläoleviin perusteluihin viitaten pyydämme,
5079: 
5080:                 että Edu,skunta puolestaan hyväksyisi ja vah-
5081:             vistaisi voimassaolevaan Osuustoimintalakiin
5082:             otettavaksi uudeksi pykäläksi 19 §:n ja 20 §:n
5083:             väliin seuraavan lakiehdotuksen:
5084: 
5085:                               Laki
5086:     Osuustoimintalakiin otettavasta uudesta pykälästä.
5087: 
5088:                               20 §.
5089:     Osuuskunnan säännöissä olkoon lupa määrätä, että se
5090: päättäJtnisoikeus, m~hi tämän ilain mukaan osuuskunnan asi-
5091: oissa on osuuskunnan kokouksella, siirtyy jäsenten valitse-
5092: malle ·edustajisto'lle. Edustajiston jäsenten vaalissa on käy-
5093: tettävä suhteellista va11.litapaa, niin että vaaleihin osaaotta-
5094: vat eri ryhmät saavat edustajistoon valituiksi ehdokkaitansa
5095: suhteellisesti vaaleissa saavuttamaansa äänimäärään. Osuus-
5096: 148        III, 8. -   Uusi pykälä Osuustoiminta.lakiin.
5097: 
5098: kunnan sääntöjen tulee sisältää lähempiä määräyksiä vaalien
5099: toimittamisesta ja edustajain paikkojen jakamisesta eri ryh-
5100: mien kesken.
5101: 
5102: 
5103:       Helsingissä marraskuun 27 l)äivänä 1917.
5104: 
5105: 
5106:        Paavo Levpänen.               Anton Huotari.
5107:        Jalo Kohonen.                 F. E. Kellosalmi.
5108:        J. 1. Nurminen.               Aino Forsten.
5109:                       c.
5110: Erinäisiä, eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä
5111:                ja anomusehdotuksia.
5112:                                                           151
5113: 
5114: 111, 9. -   Edusk. esit. N:o 18.
5115: 
5116: 
5117: 
5118: 
5119:             Lagerlöf, A.: Ehdotus laiksi teoslainakiinnityk-
5120:                sestä.
5121: 
5122: 
5123:               Suomen Eduskunrual'le.
5124: 
5125:     Kuluvan vuoden edellisillä valtiopäivillä valmisti laki-
5126: valiokunta, Edusk~nna.ssa tehdyn esitysehdotuksen perustuk-
5127: sella, mietinnön N :o 13, joka sisälsi seuraavat kolme laki-
5128: ehdotusta: lain teoslainakiinnityksestä, lain 9 päivänä mar-
5129: raskuuta 1868 annetun konkurssisäännön 6 ja 46 § :n muutta-
5130: misesta sekä lain 9 päivänä marraskuuta 1868 velkojain oi-
5131: keudesta ja etuudesta toistensa edellä maksun saamiseen kon-
5132: kurssiin luovutetusta omaisuudesta annetun asetuksen 3 ja
5133: 20 §:n muuttamisesta. Lakivaliokunnan ehdotukset 'Bivät
5134: kuitenkaan ehtineet suurta valiokuntaa pitemmälle ja asia jäi
5135: siis keskeneräiseksi.
5136:      Siihen merkitykseen nähden, mikä teoslainavakuudella
5137: elinkeinojen alalla on, tuntuu suotavalta, että mei:Hä saatai-
5138: siin niin pian kuin suinkin toimeen ajanmukainen lainsää-
5139: däntö. Vaikka yllämainitun 'l'akivaliokunnan tä.stä laatima
5140: lakiehdotus ei kaikissa kohdin tunnukaan varsin fyydyttä-
5141: vältä, pyydän kuitenkin täten esittää sen Eduskunnan hy-
5142: väksyttäväksi, koska minun on pidettävä uskottavana, ettei
5143: nykyoloissa. meillä par·empatakaan ole aikaan •saatavissa.
5144: Kysymyk~essä teoslaina;kiinnityksen oikeuspaikasta täytyy
5145: minun kuitenkin poiketa lakivaliokunnan taantumukselli-
5146:  sesta kannasta, josta toteutettuna ei olisi vähintäkään käy-
5147: tännöllistä etua, mutta kyHä hankaluutta ja ajanhukkaa,
5148: kustannuksista puhumattaka'an. Ehdatuksessani olen sen
5149: i52         ITI, 9. -   Laki teoslainaldinnityksestil
5150: 
5151: vuoksi tässä kohdin rusettunut samalle kannalle kuin oli tä-
5152: män vuoden edellisillä valtiopäivillä asiasta tehty alote.
5153:    Sanotun perustuksella ja. viitaten asiasta aikaisemmin
5154: synJtyneisiin a.siakirjoihin saan kunnioittaen ehdottaa,
5155: 
5156:                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavat lakieh-
5157:              datukset:
5158: 
5159:                              Laki
5160:                     teoslainakiinnityksestä.
5161: 
5162: Suomen ·Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
5163: 
5164:                             1 LUKU.
5165:               Oikeudesta teoslainakiinnity kseen.
5166:                                   1 §.
5167:     Jos joku tehtaan, sahan, vuorikaivo'ksen, kirjaiJainon tai
5168: niihin verrattavan teollisen laitoksen tahi käsityöliikkeen
5169: perustamista tai käyttämistä varten ha,luaa ottaa teoslainan
5170: ja ta:li.too sen .pantiksi tässä raissa säädetyillä ehdoilla asettaa
5171: liikkeeseensä kuuluvaa irtainta omaisuutta, on lain'a kiinni-
5172: tettävä) niinkuin 2 ·luvuS'sa säädetään.
5173: 
5174:                               2 §.
5175:     Teoslainan vakuudeksi vahvistettu kiinnitys käsittää seu-
5176: raa vanlaatuisen irtaimen omaisuuden:
5177:     1) rakennukset, koneet, kaluston, työkalut ynnä muut
5178: liikkeen harjoittamiseen käytettävät esi~eet; kuin myös
5179:     2) raaka-aii_leet sekä valmiit ja keskentekoise.t tuotteet.
5180: 
5181:                               3 §.
5182:     Jos rakennus tai muu 2 § :n 1 kohdassa• mainittu esine on
5183: kiinteistön osana tahi semmoisessa yhteydessä kiinteistön
5184: tai sellaisen omaisuuden kanssa, joka. saadaan kiinteistönä
5185: kiinnittää, että se osa kiinteistöä tah~ mainittua omaisuutta,
5186: johon rakennus tai esine on yhdistetty, melkoisesti vahin-
5187: goittuu tai käy puutteelliseksi, jos ne toisistaan erotetaan,
5188:                       UI, 9. -   Lagerlöf.                    158
5189: 
5190: älköön sellainen rakennus tai es]ne olko teoslainatkiinnityksen
5191: alainen.
5192:     Jos maa ja ·sillä oleva rakennus, joka on teoslainasta kiin-
5193: nitetty, joutuvat saman henkilön omiksi, on kiinnitys raken-
5194: nukseen edelleenkin voima1ssa.
5195: 
5196:                                4 §.
5197:     Omaisuus, johon teoslainakiinnitys on vahvistettu, lak-
5198: kaa olema·s·ta 'Panttina lainasta, jos se viedään pois !Siitä pai-
5199: kasta, jossa sitä 16 ja 19 §:ssä olevien määräysten mukaisesti
5200: on ilmoitettu· säilytettävän.
5201:     PanttioikeUJs pysyy kuitenkin voimassa) jos omaisuus on
5202: viety pois teoslainanantajan luvatta, paitsi siinä tapauksessa,
5203:     että se, jonka hallussa omaisuus on, ·sen on saanut vilpit-
5204: tömäss.ä mielessä; taikka
5205:     että poisvieminen on johtunut ;laitoksen säännöllisestä ta-
5206: varanvaihdosta; taikka
5207:     ·että ·lairranottaja on asettanut täyden vakuuden siitä,
5208: minkä hän on vienyt pois.
5209: 
5210:                                5 §.
5211:     Jos teoslainasta ·kiinnitettyä omaisuutta. teoslainananta-
5212: jan luvatta viedään pois, olkoon teos'lainanantajaUa valta,
5213: milloin poisvieminen ei johdu liikkeen säännöHi:sestä ta·varan-
5214: vaihdosta tai lainanotta.ja. aseta vakuutta siitä, mikä I>Oisvie-
5215: dään, ulosotto- tai poliisiviranomaisen a,vulla estää omaisuu-
5216: den poisviemin€n, ja vastatkoon teoslainanottaja tästä johtu-
5217: neista kustannuksista. Jos omai!suutta jo on viety pois, on
5218: teoslainanottaja,lla edellä ma·inituin edellytyksin oikeus 'kuu-
5219: kauden kuluessa siitä tiedon saatuaan Ia.illisessa järjestyk-
5220: sessä nostaa kanne omaisuuden palauttamiseksi, uhalla, että
5221: panttioikeus siihen ·omaisuuteen muutoin lakkaa.
5222: 
5223:                             6 §.
5224:     Teoslainakiinnitys saadaan vahvistaa nimitetylle henki-
5225: lölle tai hänen määräämällensä taikka haltijalle a:setetun vel-
5226: kasitoumuks-en v~kuudeksi.
5227: 154        111, 9. -   Laki teoslainakiinnityksestli.
5228: 
5229:                              7 §.
5230:    Vahvistettu teoslainakiinnitys oikoon voimassa siitä päi-
5231: västä, jolloin kiinnityshakemus oikeuteen annettiin.
5232:    Jos oma~suus on kiinnitetty useammasta saatavasta, ol-
5233: koon a.ikaisemma1la kiinnityksellä etuoikeus myöhemmän
5234: edellä ja tsamanpäiväisillä kiinnityksillä sama oikeus.
5235: 
5236:                              8 §.
5237:     Älköön kahd€n tai useammanliikkeen omaisuutta, vaikka
5238: niillä olisikin sama om1si:aja., kiinnitettäkö ·samasta teoslai-
5239: nasta, ellei samalla määrätä, kuinka suuresta osasta lainaa
5240: kunkin liikkeen omaisuus on panttina.
5241: 
5242:                              9 §.
5243:     Jos liike, jonka käyttämi1seen teoslaina on annettu, siir-
5244: retään toiseen paikkaan, säilyy teosla~nanantajan oikeus sel-
5245: laiseen uudella paikalla olevaan omaisuuteen, jota teoslaina-
5246: kiinnitys koskee, jos ilmoitus siirtämisestä on •tehty niinkuin
5247: 19 § :ssä säädetään.
5248: 
5249:                              10 §.
5250:     Jos t€oslainasta kiinnitetty omaisuus, joka on vakuutettu,
5251: vahingoittuu, on teoslainana.ntajalla yhtäläinen ·oikeus omis-
5252: tajalle tulevaan varkuutussummaan kuin hänellä oli vakuu-
5253: tettuun omaisuuteen, ollen kuitenkin omistajalla, milloin sa-
5254: nottu omaisuus ei ole ulosmitattu tahi konkunssin tai hukkaa-
5255: miskiellon alaisena, oikeus itse kantaa mainittu vakuutus-
5256: summa, jos hän as-ettaa vakuuden siitä, etiä se käytetään ~a­
5257: hingoittuneen uudistamiseksi tai kuntoOill saattamiseksi.
5258: 
5259:                              11 §.
5260:     Jos teoslainasta kiinnitettyä omaisuutta; ulosmii;ataan
5261: muusta velasta,· saakoon teosl·ainanantaja omaisuuden myyn-
5262: tihinnasta maksun niinkuin Ulosottolain 4 luvun 12 § :tssä ja
5263: 6 luvun 3 ja 5 §:ssä säädetään, ellei se osa omaisuudesta,
5264: jota ei ole ulosmitattu, ilmeis€sti riitä hänen tyydyttämisek-
5265: seen.
5266:                       111, 9. -   LagerUif.                   155
5267: 
5268:                               12 §.
5269:      Vaikka teoslaina sopimuben mukaan ei olisi vielä mak-
5270: settavaksi erääntynyt, on se kuitenkin, jos lainanantaja. vaa-
5271: tii, heti maksettava:
5272:      1) jo$ se liike, jonka omaisuuteen teoslaina. on kiinni-
5273: tetty, lakkautetaan tahi luovutetaan toiselle tahi annetaan
5274: vuokra:Ue;          ·
5275:      2) jos teoslainasta kiinnitettyä omaisuutta on viety pois
5276: eikä muuta omaisuutta ole sijaan tuotu tai vakuutta ase-
5277: tettu, ja jos paikalla olevan omaisuud€n ei katsota riittävän
5278: teoslainanantajan tyydyttämiseksi ·tai va,staa.van lainaa an-
5279: netta-essa mahdollisesti sovittua määrää tai arvoa;
5280:      3) jos kiinnitettyä omaisuutta hoidetaan niin huonosti tai
5281: se siinä määrin turmeltuu, että teoslainanantajan vakuus
5282: huomattavasti vähenee; sekä
5283:      4) jos teoslainanottaja on jättänyt tekemättä 19 § :ssä sää-
5284: detyn ilmo!-tuksen liikkeen muuttamisesta.
5285: 
5286:                               13 §.
5287:     Jos teoslaina on maksettavaksi erääntynyt ja teoslainan- _
5288: antaja tahtoo maik;sua saatava:stansa ainoastaan teoslainan
5289: vakuudeksi kiinnitetystä omaisuudesta, hakekoon omaisuuden
5290: käyttämistä velan maksuksi sen paikka,kunnan ulosotonhal-
5291: tij8Jta, jossa kys-eenalainen liike on.
5292: 
5293:                              14 §.
5294:     Jos teoslainanottaja on kiinnitetyn teoslaina;sitoumuksen
5295: lunastanut tai se muulla tavoin on hänelle jälleen joutunut,
5296: olkoon hänellä oikeus antaa teoslaina·sitoumus toisel•le, kiin-
5297: nitysoikeuden pysyessä -entisellään, jos kiinnitys silloin vielä
5298: on voimassa.
5299:                              15 §.
5300:     Jos sitoumu~ta, jonka vakuudeksi teoslainakiinnitys on
5301: vahvistettu, ei ole ·lunastettu, uudi;stut'takoon -teuslainanan-,
5302: taja kiinnityksen kymmenen vuoden kuluessa sen va:hvista-
5303: misesta luki€n, ja pysyköön hänellä sitten se oikeus, mikä
5304: hänellä alkuperäisen kiinn~tyksen nqjalla oli. Saman oikeu-
5305: 156           tn, 9. -   Laki teoslainakiinnityksestll.
5306: 
5307: dentuottaa kiinnitys, niin kaua.n: kuin se edelleen kymmenen
5308: vuoden kuluessa uudistetaan.
5309:    Jos teoslainanantaja jäättää kiinnityksen kymmenen vuo-
5310: den kuluessa uudistama.tta, on 'kiinnitys rauennut.
5311: 
5312: 
5313:                              2 LUKU.
5314:       Teoslainakiinnityksen hakemisesta, U1tdistamisesta ja
5315:                          kuolettamisesta.
5316: 
5317:                               16 §.
5318:     'reoslainakiinnity·stä on kirjallisesti haettava sen paikka-
5319: kunnan yleisessä alioikeudessa, jossa kyseenalainen liike si-
5320: jaitsee. Ha!kemuksessa on: ilmoiiettava se tontti tai alue taik-
5321: ka ne rakennukset, miSJsä liikettä harjoitetaan, ja kiinnitettä-
5322: vän omaisuuden tul-ee olla; ja on hakemukseen liitettävä;
5323:      1) a.lkuperäinen si•toumuskirja; ja
5324:      2) maailmittarin tai muun asianymmärtävän henkilön
5325: laatima asemakartta ja selitys lirkkeen alueesta,, ellei tämä
5326: ole muuten tarkoin määrätty.
5327:      Mainittu sitoumuskirja on oikeudessa julkiluettava ja sa-
5328: nasta sana·an jä:ljoennettävä oikeudessa pidsitävään erityiseen
5329: teoslainakiinnitys'Pöytäkirjaan sekä ·edellämainittu kartta ja
5330: selitys, jos sellaisia on oikeuteen jätetty, liitettävä pöytä:kir-
5331: Jaan.
5332: 
5333:                               17 §.
5334:     Teoslainasitoumuskirjassa tulee olla merkittynä:
5335:     1) ilmoitus siitä, että velka on laadultaan t>eoslaina lsi.tou-
5336: mukses'Sa mää,rättyä liikettä varten;
5337:     2) velan suuruus tahi, jos velka perusiuu liikkuvaan luot-
5338: toon, suurin määrä, johon se saattaa nousta;
5339:     3) ilmoitus paika~ta, missä liikettä harjoitetaan tai minne
5340: se on aioitu perustettavaksi; sekä
5341:     4) teoslainanottajan . aUekirjoitus, todistajain vahvista-
5342: mana.
5343:                       111, 9, -   Lagerlöf.                  157
5344: 
5345:                               18 §.
5346:     Kun teoslainasitoumuskirja havaitaan tehdyksi, kuten
5347: 17 §:ssä säiildetään, ja 1ä:män a,setuksen muutkin säännökset
5348: täytetyiksi sekä teoslainanottaja on antanut tunnettujen ja
5349: uskottavain tod~stajain va<hvistaman kirjallisen suostumuk-
5350: sensa teoslainan kiinnittämiseen, vahvistakoen oikeus kiin-
5351: nityk<sen teosl.ainano.ttajaa kuulematta; ja on todistus vah-
5352: vistetusta kiinnityksestä sitoumuskirja-an merkittävä ja siinä
5353: ilmoitettava, mistä päivästä alkaen kiinnitys on voimassa.
5354:     Jollei sitoumuskirja ole niin laadittu kuin 17 § :ssä sano-
5355: taan, tai jos hakijan vaatimus on ilmeisesti perust.eeton, hyl-
5356: jättäköön hakemus heti.
5357:     Jos teoslainanottaja ei ole antanut kirjallista 'SUostumusta
5358: kiinnittämiseen, tai jos hakemusta vastaan ilmaantuu sellai-
5359: nen este, että oikeus katsoo asian riitaisebi, on asiassa niin
5360: meneteltävä kuin va,staavissa tapa.uksissa kiinnityksestä kiin-
5361: teään omaisuuteen on säädetty.
5362: 
5363:                               19 §.
5364:     Jos teoslainanottaja ha:luaa toiseen paikkaan siirtää liik-
5365: k-een, jonka käyttämistä varten teoslainakiinnitys on myön-
5366: netty, ilmoittakoon sen kirjallisesti oikeudelle, joka on kiin-
5367: nityksen va:hvistanut, tai oikeuden puheenjohtajalle viimeis-
5368: tään kuukautta ennen siirtoa ja oheenliittäköön samalla to-
5369: distuksen siitä, että siirto tapahtuu teoslainanantajan tieten,
5370: ynnä sellaisen :selvityksen siitä paikasta, johon liike siirre-
5371: tään, kuin 16 §:ssä säädetään, uhalla, että teoslaina muuten
5372: teoslainanantajan vaatimuksesta on heti maksettava. Tästä
5373: ilmoituksesta on todi<stus annettava ;taikka merkittävä sitou-
5374: muskirjaan, jos se on esitetty, sekä tarpeelliset tiedot siitä
5375: teoslainakiinnityspöytäkirjaan merkittävä. Jos ilmoitus on
5376: tehty puheenjohtajalle, tulee hakijan ensi istuntopäivänä
5377: tehdä asiasta ilmoitus oikeudelle.
5378:     Kun liike siirretään tuomiopiirin u~kopuolella olevaan
5379:  paikkaan, lähettäköön oikeus tai sen puheenjohtaja viipy-
5380: mättä sen paikkakunnan tuamioi.stuimelle mainitun ilmoi-
5381: tuksen siihen liitettyjne asia.kirjoineen ynnä hakijan kus-
5382:       •
5383:     158        l II, 9. -   Laki teoslainaldinnityksestä.
5384: 
5385:     tannu:ksella kirjoitettavan otteen kaikista tätä teoslainakiin-
5386:     nitystä koskevista pöytäkirjoi1sta. Nämä tiedot ottakoon
5387:     tuomioistuin lähimpänä oikeudenistuntopäivänä teoslaina-
5388:     kiinnityspöytäkirjaansa sekä antakoon siitä vaadittaessa to-
5389:     distuksen.
5390:         Jos teoslainanottaja la,iminlyö täs,sä pykä~lässä säädetyn
5391:     ilmditnksen tekemisen, olkoon teoslainanantajalla valta, en-
5392:     nenkuin siirtäminen on tapahtunut, tehdä sellainen ilmoitus
5393:     teosJ,ainanot'tajan kustannuksella.
5394: 
5395:                                   20 §.
5396:         Kun teoslaina:kiinnitys on uudistettava, näyt.täköön teos-
5397:     la,inanantaja sille oikeudelle, joka kiinnityk,sen on vahvista-
5398:     nut, tai, jos kyseenalainen liike on siirretty toisen tuomio-
5399:     istuimen piiriin, oikeudelle viimeksi ma,initulla 'Pai,kkakun-
5400:     nalla alkuperäisen teoslaina.sitoumuskirjan, ja merkittäk.öön
5401:     siihen todistus uudistuksesta. Olkoon teo'slainanautajalla
5402:     kuitenkin oikeus esittää mainittu sitoumuskirj-a muullekin
5403:     alioikeudelle, jonka tulee teosla,inakiinnityspöytäkirjaansa
5404:     lyhyesti merkitä sen sisällys ja sen antopäivä, missä oikeu-
5405:     dessa ja milloin kiinnitys on myönnetty sekä, jos kiinnitys
5406:     on uudistettu, millQin tämä on ta:pa>htunut; merkittäköön
5407:     myös sitoumuskirjaan todistus siitä, että se on kiinnityksen
5408:     uudistamista varten esitetty. Siitä tehdyn pöytäkirjan anta~
5409:     koon hakija sitten i5 § :ssä mainitun ajan kuluessa siihen
5410:     oikeuteen, joka on asianomainen uudistamaan kiinnityksen;
5411:     ja olkoon näin toimitetulla kiinnityksen uudistuksella sama
5412:     pätevyys kuin jos sitoumuskirja olisi siellä alkuperäisenä
5413:     esitetty.
5414:         Jos sitoumuskirja on joutunut hukkaan, noudatettakoon
5415:     mitä kiinteään omaisuuteen myönnetyn kiinnityksen uudis-
5416:     tamisesta on säädetty.
5417: 
5418:                                  21 §.
5419:        Jos ikiinnit.etyn omaisuuden omistaja haluaa kuolettaa
5420:     teoslainakiinnityksen jO'ko kokonaan tai osaksi sen takia, että
5421:     teoslaina on vastaavalta määräitä maksettu tai sitoumus
5422:                                                             •
5423: ,
5424:                      111, 9. -   Lagerlöf.                 1f)9
5425: 
5426: 
5427: muutoin lakannut olema•sta voimwssa tahi että hän on oikeu-
5428: tettu sitoumuksesta määräämään, esittäköön sitoumuskirjan
5429: alkuperäisenä sille oikeudelle, joka on kiinnityksen vahvis-
5430: tanut, tai, jos puheenaoleva liike on muutettu toisen tuomio-
5431: istuimen piiriin, tämän paikkakunnan oikeudelle; ja merkit-
5432: täköön siitä todistus sitoumuskirjaan.
5433:     Jos sitoumuskirja, on joutunut hukkaa·n ja se on kuole-
5434: tettu niinkuin asiakirjain kuolettamisesta on säädetty, mer-
5435: kittäköön mainittu todistus siihen sitoumuskirjan jäljennök-
5436: seen, joka kuolettamisen jälkeen käy alkuperäis.estä.
5437: 
5438:                             22 §.
5439:     Jos aikaisempi teoslainakiinnitys tahdotaan asettaa> etu-
5440: oikeuteen nähden myöhemmän ·teoslainakiinnityksen jälkeen
5441: ja aikaisemman kiinnityksen ha.ltija siihen s.uostuu, on siinä
5442: meneteltävä niinkuin 21 § :ssä teoslainakiinnityksen kuolet-
5443: tamisesta. on säädetty; ja merkitköön oikeus todistuksen sii-
5444: hen sitoumuskirjaan, jonka vakuudeksi aikaisempi kiinnitys
5445: oli vahvistettu.
5446:                             23 §.
5447:     Teoslainakiinnitysasia voidaan maana käsitellä myöSkin
5448: välikäräjissä. Kuitenkin on se ·siinä ta·pauksessa ensintule-
5449: vissa varsinaisissa käräjissä ilmoitettava Oikeudelle pöytä-
5450: kirjaan merkittäväksi. Jos se laiminlyödään, katsottakoon
5451: asia rauenneeksi
5452: 
5453:                           3 LUKU.
5454:                     Erinäisiä säännöksiä.
5455:                             "
5456:                            24 §.
5457:    Joka ei tyydy oikeuden päätökseen teoslainrukiinnitystä
5458: koskeva:ssa asiassa, hakekoon siihen muutosta valittamalla.
5459: 
5460:                            25 §.
5461:    Jos päätöstä, joUa alioikeus on kokonaan tai osaksi hy-
5462: lännyt hakemuksen teoslainakiinnityksestä, on ylemmässä
5463: 160           111, 9. -   Laki teoslainakiinnityksestä.
5464: 
5465: oikeudessa muutettu, olkoon ha·kija. velvollinen kau11ungissa
5466: kuukauden kuJnessa siitä, kun muutospää.tös on tullut
5467: lainvoimaiseksi, ja maalla viimeistään niillä la·kimääräi-
5468: sillä käräjillä, jotka kahden kuukaud•en kuluttua mainitusta;
5469: ajasta .lukien ensiksi pidetään, esittämällä muutospäätöksen
5470: ilmoittamaan asian uudelleen alioikeudessa. käsiteltäväksi,
5471: uhalla, että muussa tapauksessa tämän päätöksen •noja.Ua an-
5472: nettava teoslainakiinnitys on voima15sa siitä päivästä, jona
5473: päätös alioikeudelle esitettiin.
5474:     Jos päätös, jolla alioikeus on vahvistanut teoslainakiinui-
5475: tyksen, ylemmän oikeuden päätöksellä on muutettu, lähetet-
5476: täköön jäljennös päätöksestä alioikeudelle merkinnän teke-
5477: mistä varten teoslaina·kiinnityspöytäkirjaau.
5478: 
5479:                             26 §.
5480:     Teoslainakiinnitykseen nähden, joka on vahvistettu en-
5481: nen tämän asetuksen voimaan astumista, on noudatettava
5482: vanhempaa lakia, mutta on kiinnitys, pysyäkseen voimassa,
5483: vuoden kuluessa. sen jälkeen uudistetta.va siinä oikeu-
5484: dessa, joka, j.os uutta teoslainakiinnitystä silloin haettai-
5485: siin, olisi asianomainen ottamaan hakemuksen käsiteltäväk-
5486: seen, sekä sittemmin sanot'ussa oikeudessa edelleen uudistet-
5487: tava, niinkuin 15 § :ssä on sää·detty. Saman oikeuden tulee
5488: ottaa käsiteltäväks.een nekin teoslainakiinnitysasiat, joista
5489: mainitaan 21 ja 22 § :ssä.
5490: 
5491:                             27 §.
5492:     Tämä laki, jolla kumotaan mitä Kauppakaaren 17 lu-
5493: vun 7 § :·ssä sekä helmikuun '24 11äivänä 17 48 annetussa ase-
5494: tuksessa vuori- ja -ruukkiteollisuuteen annetusta •teoslainasta
5495: ja. Hallisäännössä huhtikuun 2 päivältä 1770 ynnä näihin
5496: a:setuksiin tehdyissä muutoksissa on •teoslainasta määrätty,
5497: astuu vorma.an 1 päivänä tammikuuta 19 ..
5498: 
5499: 
5500: 
5501: 
5502:           •
5503:                      III, 9. -   Lagerlöf.                     161
5504: 
5505: 
5506:                             Laki
5507: 9 päivänä marraskuuta 1868 annetun konkurssisäännön
5508:              6 ja 46 §:n muuttamisesta.
5509: 
5510:     Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään tä-
5511: ten, että 9 päivänä marraskuuta .1868 ·annetun konkurssi-
5512: säännön 6 ja 4>6 §, sellaisina kuin ne ovat aseiuksessa 3 päi-
5513: vältä joulukuuta 1895, muutetaan näin kuuluviksi:
5514: 
5515:                                 6 §.
5516:      Paitsi mitä 5 § :ssä on myönnetty, olkoon myöskin velko-
5517: jalla, joka selvän ja rii<dattoman saamisen näyttää, valta oi-
5518: keudessa hakea velall-is·en omaisuuden luovuttami·s·ta konkurs-
5519: siin seuraavissa- tapauksissa:
5520:      a) jos yksi tahi us.eammat muut velkojat ovat pyytäneet
5521: velallisen omaisuutta ulosmitattavaksi ja peljättävä on va-
5522: roja puuttuvan hakija.n tyydyttämiseksi siinä tapauksessa,
5523: että se ulosmittaus saatetaan loppuun;
5524:      b) jos velallinen, veTkojainsa. vahingoksi, hukkaa tai kät-
5525: kee varojansa;
5526:      c) jos ulosmittaus velan tähden on velallisen luona ta-pah-
5527: tunut ja varoja sen maksamiseen ei dle ollut; kuitenkaan
5528: älköön sellaisen saamisen tähden, josta velallinen on tehnyt
5529: Ulosottolain 3 luvun 33 § :ssä mainitun valan, omaisuutta
5530: määrättäkö luovutettavaksi, ellei hyväksyttävää syytä näy-
5531:  tetä, että velallinen salaa var.oja, jotka hän sen jälkeen on
5532:  saanut ja jotka. ovat velan maksamiseen käytettävät;
5533:      d) jos velallista, joka on kauppias, julkisen notarion
5534: kautta tahi todistajain läsnä ollessa on kehotettu maksamaan
5535:  riidatonta ja maksettavaksi langenuutta velkaa, mutta hän
5536:  on kahdeksan päivää tahi kauemmin laiminlyönyt velkojan
5537:  tyydyttämistä;
5538:       e) jos velallinen ei ole kahdeksan p.äivän kuluessa keho-
5539:  tuksen s·aatuaan tyydyttänyt velkajaa teoslaina:sta, joka 12
5540:  § :n 2, 3 ja 4 kohdan mukaan laissa teoslainakrinnitykses.tä
5541:  on joutunut maksettavaksi;
5542:                                                           11
5543: 162      ,   III, 9. -   Laki teoslainakiinnityksestil..
5544: 
5545:      f) jos jompikumpi velkaantuneen pesän aviopuolisoiS'ta
5546: on oikeudessa. vaatinu.t pesäeroa j.a oikeus ei ole vaatimusta
5547: hyljännyt.
5548:     Kun velkoja hak'3e velallisen veivoittamista omaisuutensa
5549: luovuttamiseen, ilmoittakoon hakija myöskin, mikäli hän
5550: tietää, velallisen muutkin saamamiehet, j,a velallinen kutsut-
5551: takoon viipymättä, oikeuden tahi sen puheenjohtajan toi-
5552: mesta, määrättynä IJäivänä oikeuteen hakemuksesta kaulus
5553: tetta vaksi. .Jos hän ei heti saata näyttää voivansa ·tyydyttää
5554: hakijaa, taikka jos hän ei tämän saa;misesta laita otollisia
5555: tak:m:sta tahi muuta vakuutta, päättäköön oikeus, että ve-
5556: lallisen omaisuus on luovutettava. Ellei vela.llinen, saatuansa
5557: lmtsumuksen, tule saapuville, tehköön oikeus kuitenkin sa-
5558: manlaisen päätöksen, .ios syytä on.
5559: 
5560:                                46 §.
5561:      a) Kai'kki, mitä velallinen petollisen menettelyn tahr muun
5562: viipillisyyden kautta, josta. 86 § :ssä ja 87 § :n b kohdassa
5563: puhutaan, on velkojainsa vahingoksi konkurssiiJ·esästä toiselle
5564: luovuttanut, ·peräytyköön lunas.tuksetta pesään takaisin.
5565:      b) Jos velallinen on lahjoittamalla. hukannut sen arvoista
5566: omaisuutta, että velkojille on siitä tullut tuntuva vahinko,
5567: .ia jos ennen konkurssin alkua ei ole kulunut enempää kuin
5568: kolmekymmentä päivää ,siitä, !kun ~rtaimen tavaran llah.:
5569: jaksi antaminen tapahtui taikka kiinteän omaisuuden lah-
5570: joitukselle haettiin lainhuudatusia, peräytyköön se 'lahja.
5571: Sama olkoon laki, milloin jostakin velallisen m;naisuudesta
5572: on tehty myynti-, vaihto-, vuokra- ta:hi muu sellainen soiJi-
5573:  mns, ja esillä olevista asianhaaroista voidaan nähdä sopi-
5574: muben pääasiallisesti olevan lahjan laatuisen taikka tar-
5575: koittavan vellwjain oikeuden loukkaamista. Kun omaisuus
5576: täten ta'kaisin saa,daan, maksakoon konkurs·sipoesä siihen pan-
5577: nut tarpeelliset kustannuks.et, niin myös, jos toiselta puolelta
5578:  on jotakin ma.ksdtu, mitä siten on ulosannettu, tahi sen
5579: arvon.
5580:      c) Jos velallinen viimeisinä kolmenakymmenenä päivänä
5581:  ennen konkmssin alkua on tehnyt välipuheen, jonka kautta
5582:                        tii, 9. -   LagerlUt.                    163
5583: 
5584: hän, velkojien vahingoksi, on ruvennut johonkin sitoumuk-
5585: seen asianhaarain ollessa sellaisia, että sillä, jonka kanssa
5586: välipuhe tehtiin, on oHut perusteellinen syy otaksua velalli-
5587: sella olevan vilpillisen aikomuksen, purkautukoon sekin väli-
5588: puhe.
5589:      d) Jos velallinen viimeisinä kolmenakymmenenä päivänä
5590: ennen konkurssin alkua on maksanut velan, joka ennen kon-
5591: kurssin alkua ei ollut maksettavaksi langennut, niin peräy-
5592: tyköön _se maksu, saamamiehen kuitenkaan estymättä saa-
5593: mistansa: konkurssissa vaatimasta. Kun on kysymys vekse-
5594: listä, jolm on tehty velallisen maksettavaksi, älköön kuiten-
5595: kaan kannotta jo tapahtuneen maksun takaisin antamisesta
5596: saa:tako tehdä muuta kuin sitä vastaan, jonka puoles.ta vekseli
5597:  on tehty tahi, jos se on velallinen itse, ensimäistä vastaan-
5598: otta.jaa vastaan.
5599:      e) Jos velallinen viimeisinä kolmenakymmenenä päivänä
5600:  ennen konkurssin alkua on antanut pantin velasta, joka ei
5601:  ole Iangennut makseUavaksi ennen konkurssin alkua ja jota
5602:  otettaessa. semmoista vakuutta ei ole määrätty, olkoon pant-
5603:  taus mitätön.
5604:      f) Jos viimeksi mainitt-una aika~a. on jonkun velkojan
5605:  saamisesta ulosmita:ttu kiinteää omaisuutta, joka ei ole ollut
5606:  s•en velan panttina, tahi irtainta ,tavaJ."aa, johon velkojalla ei:
5607:  ole ollut panttioikeutta, ·niin peräytyköön ulosmitattu omai-
5608:  suus tahi mitä sen myymisellä on saatu, mikäli se vielä on
5609:  ulosottomiehen iallessa, konkurssipesään.
5610:       g) Jos omaisuus, johon velkojilla on takaisinsa·antioikeus,
5611:  on joutunut kolmannelle mieheUe semmoisen saannon kantta,
5612:  että hän nähdään oikeutetuksi omaisuud·en pitämään, taikka
5613:  jos omaisuus muut~Yin on niin hnka:ttu tahi hävitetty, ettei
5614:  sitä voida takaisin antaa, saakoon konkurssipesä tavaran ar-
5615:  voa myöten vahingostansa pa1kinnon siltä, joka omaisuuden
5616:   on velalliselta vastaanottanut.
5617:       h) Kiinnitys, joka viimeisinä kolmenakymmen€nä päi-
5618:   vänä ·ennen kookurssin alkua on annettu vela·llisen kiinteään
5619:  .maisuuteen, olkoon mitätön, ellei kiinnitystä ole perustettu
5620:   velan syntyessä tehtyyn lupaukseen tahi maksa.mattoman
5621: 164         III, 9. -   Laki teoslainaJdinnityksestä.
5622: 
5623: kaup1J·asumman oikeutta koskeviin säännöksiin, taikka ennen
5624: nyt mainittua aikaa tehtyyn nautinto- tahi muun oikeuden
5625: myönnytykseen tahi tuomioistuimen määräykseen. Jos vii-
5626: meisinä kolmenakymmenenä 'Päivänä ennen konkurssin alkua
5627: on vahvistettu teosla:ina1kiinnitys velas·ta, jonka syntyessä
5628: sellaista vakuutta ei ole luvattu, olkoon teoslainakiinnitys
5629: mitätön. Kiinnity,s, joka on annettu kuolleen miehen jälkeen-
5630: jääneeseen omaisuuteen, olkoon, jos ·pesä laillisessa ajassa
5631: luovutetaan kon:km~ssiin, pätevä ainoastaan, jos' se on a!nnettu
5632: tässä mainitulla perustuhella j•a. se perustus on saanut al-
5633: kunsa ennen kuolemanta:pansta.
5634:     i) J·os havait<aan, että joku, jonka perillinen velallinen
5635: on, testamentiHa tahi lahjaUa on .loukannut jä;lkimäisen lail-
5636: lista oikeutta; olkoon tämän velkojilla valta, ellei sellaisen
5637: toimen moittimisen aika ole •päättynyt, ajaa moitekannetta
5638: velallisen sijassa; ja menköön konku~ssip.esään, mitä sen
5639: kautta saada·an.
5640: 
5641: 
5642: 
5643: 
5644:                               Laki
5645:   9 päh'änä marraskuuta 1868 velkojain oikeudesta ja
5646:   etuudesta toistensa edellä maksun saamiseen konkur8'-
5647:   siin luovutetusta omaisuudesta annetun asetuksen 3 ja
5648:                   20 §:n muuttamisesta.
5649:     Suomen Eduskunnan päätöksen mukaises.tr säädetään
5650: täten, että velkojain oikeud·esta ja etuudesta toistensa edellä:
5651: ma:ksun saamis·een konkurssiin luovutetusta omaisuudesta
5652: 9 päivänä ma.rra.skuuta; 1868 annetun asetuksen 3 ja 20 §,
5653: sella.isina kuin ne ovat asetuksessa 3 'Päivältä joulukuuta
5654: 1895, muutetaan näin kuuluviksi:
5655: 
5656:                              3 §.
5657:    Jolla irtai.n pantti on haUussansa, hän saa:koon siitä mak"
5658: sun ennen kaikkia muita.. Sama oikeus olkoon käsityöläisel-
5659:                       III, 9. -   Lagerlöf.                    165
5660: 
5661: läkin stiitä työstä, minkä hän on haHussaan vielä olevaan ta-
5662: varaan pannut. .Tos jollakulla muutoin on toisen irtainta ta-
5663: varaa. hallussa!an ynnä oikeus pitää se takanaan saamisensa
5664: vakuutena, olkoon hänellä myös yhtäläinen etuoikeus siihen.
5665:     Sama olkoon ·la:ki siihen omaisuuteen nähden, joka on
5666: teoslainan panttina. Kuitenkin on, ennenkuin teoslainan-
5667: antaja; saa ma:ksun kiinnitety.stä omaisuudesta, ~Siitä suoritet-
5668: tava velallisen palkoHisten ja työntekijäin maksetta.vaksi
5669: erääntyneet palkat kolmen viimeisen kuukauden ajalta.
5670: 
5671:                               20 §.
5672:     Kun ulosmitattu kiinteä omaisuus, laiva tai laivassa, oleva
5673: tavara. myydään, on panttisaaminen sekä, kysymyksen ollessa
5674: kiinteästä omaisuudesta,, ulosteko ja 'Paikkamäärä, jolla. on
5675: etuoikeus panttisaamisen edellä, ensinnä maks·etta.va, siinä
5676: keskinäisessä järjestyksessä ja sillä tavalla. kuin siitä on
5677: erittäin säädetty.
5678:     Muutoin olkoon velkoja myöskin ulosmitta.uksessa., jota
5679: toisen velkoja1n hyväksi toimitetaan, oikeutettu maksun saa-
5680: mis·een ulosmitatusta. omaisuudesta samalla etuoikeudella,
5681: mikä hänelle ylempänä 10levain 1säännösten ;mukaan olisi
5682: konkurssissa. tuleva, mutta ei kuitenkaan ulosteoista, saami-
5683: sesta, job. on mainittu 4, 9 tahi 10 § :ssä, taikka korvauk-
5684: sesta tahi varoista, joista puhutaan 13 § :ssä, jos ei omaisuus
5685: ole siitäkin saamisesta ulosmitattu. Omaisuuden ulosmittaa-
5686: misesta ja: myymisestä sekä kauppahinnan jakamisesta ja
5687: muusta ulosoton loppuun saat1amista varten määrätystä toi-
5688: mesta syntyvät kulut ovat ensinnä kauppahinnasta makset-
5689: tavat, ellei jokin kulunki ol·e syntynyt va.in erityisen saami-
5690:  sen eduksi, jossa •tapauksessa s·ellainoen kulunki on maksettava
5691:  lähinnä sen saamisen edellä.
5692: 
5693: 
5694:     Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1917.
5695: 
5696:                                                 A. Lagerlöf.
5697: 166
5698: 
5699: 111, 10. -   Motion N:o 17.
5700: 
5701: 
5702: 
5703: 
5704:              Palmgren, Axel: Förslag till lag, innehållande
5705:                 vissa föreskrifter om betalning av /'inska obli-
5706:                 gationer å utländskt mynt.
5707: 
5708: 
5709:              T i 11 F i n 1 a n d s La n d t d a g.
5710: 
5711:     Såsom kändt, hafva finska staten och finska kreditanstal-
5712: ter upptagit en stor mängd utländska lån mot obligation-er,
5713: hvi1ka lyda både å finskt. och utländskt mynt. Icke sällan
5714: lyda sådana obliga.tioner till och med å två eller flere utländ-
5715: ska myntslag. De olika myntslagens förhållande till hvar-
5716: andra är härvid :hestämdt på grundval•en af deras irubördes
5717: parivärde. Emellertid har det pågåendc världskriget vållat
5718: bl. .a. fullkomEg omstörtning af de normala kursförhål-
5719: landena, så att exernpelvis betalningen af Bn obligation eller
5720: kupong å finskt mynt och kronor, om den skail inlösas i
5721: Sverige, för tiden kostar obligationens utfärdare minst 150
5722: procent utöfver kronans parivärd-e i finska mark.
5723:      Då utgifvaren af ob1igat<ioner å finskt och utländskt
5724: mynt enliigt obligations1ånevillkoren måste hafv.a inlösnings-
5725: ställe för ob1igationerna och deras kuponger i en hvar af
5726: ele stater, å hvilkas mynt obligationerna lyda, har det
5727: ofvanantydda förhållandet till följd att obliga:tion-er ooh
5728: kuponger af ifrågavarande s1a.g, hvilka förfallit eller för-
5729: falla efter den 1 augusti 1914, i afseende å inkassering sän-
5730: das till clen af dess.a stater, hvars mynt har högsta. kurs, eller
5731: att personer därstädes, hvilka icke akta för orätt at.t ut-
5732: nyttja förhållandena för illojal spekulation i kursskillna.den,
5733: tillhand1a sig desamma i ett land, hvars mynt har låg kurs,
5734:                      111, 10.- Palmgren.                   167
5735: 
5736: och för ett ä!fven efter denna kurs lågt pris, men s-edan göra
5737: anspråk på betalning i det mynt, hvars kurs står högst.
5738:     Typiskt afse obligationer att tillgodose ·hehofvet af sta-
5739: digvarande .placering för sparadt ledigt kapital. Huruvida
5740: obligationer, hvill;;a emitteras, skola finna afnämare i ett
5741: visst land, det beror därpå, huruvida obligationerna där
5742:                  1
5743: 
5744: 
5745: 
5746: anses säkra, erbjuda tillräcklig ränta samt lyda å d-et mynt,
5747: som är gällande betalningsmedel i sagda land. Men fylla
5748: obligationerna dessa. villkor, så är det för köparen alldeles,
5749: likgiltigt, huruvida abligationen lyder jämväl å annat mynt-
5750: slag. Att de lyda å hans eget lands mynt är nämligen all-
5751: deles tillräckligt för att han :icke skaU beröras af förändrin-
5752: gar i andra myntslags värde; han erhåller städse betalning
5753: med det gifna beloppet i det mynt, som han påräknat. Köper
5754: han -en gång af obligationerna, så gör han det för att vinna
5755: en stadigvarande plaeering och tanken på spekulation, och
5756: än mer spekula.tion i kurs är för honom 'alldeles främmande.
5757: Om emitt.ent i ett land emitterar obliga.tioner, lydande å det
5758: egna och dessutom å två eller flere andra länders mynt, så
5759: sker detta uteslutande af det skäl, att ~mittenten, resp. det
5760: lånekonsort>ium, som i första hand öfvertager obligationerna,
5761: anser samtliga obligationer icke lnmna afsättas i ei!t enda
5762: land, utan söker afnämare i flere.
5763:     Någon anledning finnes emellertid icke att tillåta dylika
5764: illojala spekulationer. Materiellt v·ederfares obliga.tionernas
5765: egare icke minsta orätt, om de blott erhålla betalning för
5766: sina förfallna obligationer och kuponge.r i den stats i obliga-
5767: tionerna utsatta mynt, hvars undersåtar de den 1 augusti 1914
5768: voro. Men däremot vore det högsta orätt att åhvälfva obli-
5769: gationernas utgifvare att häl'a den till många millioner upp-
5770: gående kursskillnaden, blott för att denna skall kunna in-
5771: höstas af mer eller mindre samvetsömma. spekulanter.
5772:     Förutses måste, att äfven efter krigets slut år skola gå,
5773: innan skäligen normala kursförhällanden inträda. De åt-
5774: gärder, hvilka påkallas \,ör hindrande af den iUojala spekula-
5775: tionen, synas därför böra afse jämvä] någon tid efter krigets
5776: slut.
5777: 168        III, 10. -   Obligationit ulkomaan rahassa.
5778: 
5779:       På grund af det anförda hemställes förty,
5780: 
5781:                att landtdagen ville a:ntaga en sålydande
5782: 
5783: 
5784:                               La g.
5785:   innehållande vissa föreskrifter om betalning af finska
5786:              obliationer å utländskt mynt.
5787: 
5788:                                 1 §.
5789:     Har finsk dbligation, som lyder ibåde å finskt och ut-
5790: ländskt mynt och utgifvits före den 1 augusti 1914, för-
5791: fallit til'l 'betaJning efter nämda dag men före den 1 januari
5792: 1923, må innehafvaren ej fordra betalning med högre ä.n det
5793: belopp finskt mynt, hvarå obligationen lyder.
5794:     Önskar obligationsinnehafvaren betalning i det utländ-
5795:                                         1
5796: 
5797: 
5798: 
5799: ska mynt, hvarå obligationen lyder, skall betalningen väl
5800: erlägga'S i detta mynt, men endast dter )Jarikurs ..
5801:     Innehas sådiin ohHgation a.f unders:åte i främmandoe stat,
5802: å hvars mynt obliiationen lyder, och tillhörde obligationen
5803: redan före den 1 a.ugust.i 1914 och har däreft,er oa.fbrutet till-
5804: hört undersåte i denna stat, vare han berättig.ad att oerhålla
5805: full beta.lning i nämda stats mynt.
5806:     Hvad ofvan å. tredje stycket säiges eger dock icke till-
5807: lämpning, om obligationsinnehafvaren efter den 1 augusti
5808: 1914 blifvit sagda. stats undoersåt.e.
5809: 
5810:                              2 §.
5811:    Med finsk obligation förstås i denna. la.g dbligation, som
5812: utgifvits a:f finska stat.en eller finsk kreditanstalt eller
5813: Finland af finsk undersåte.
5814: 
5815:                                 3 §.
5816:      Äskas hetalning enligt 1 § tred~ stycket för obligation,
5817: som tillhör undersåte i främmande st•at, och förmår han ickoe
5818: till fullq visa, att 01bligationen redan före den 1 augusti 1914
5819:                     111, 10. -   Palmgren.                    169
5820: 
5821: och sedan dess oaf1brutet tillhört honom eller annan u.nder-
5822: såte i nämda stat, kan honom tillåtas att det med ed besanna.
5823: 
5824:                              4 §.
5825:     Hvad i 1 och 3 '§§ st.a.dgas om finsk obligation gäU.er Ii
5826: allo äfven kupong·er, hvilka 'höra till sådan obligation.
5827: 
5828:                              5 §.
5829:     Sta.dgandena i denna la,g ega icke tillämpning å obliga-
5830: tion eller kupong, .som redan härförinnan ibEfvit inlöst.
5831: 
5832: 
5833: 
5834:    Hel.singfor.s den 27 nov-em!ber 1917.
5835: 
5836: 
5837:                                              Axel Palmgren.
5838: 170
5839: 
5840: 
5841: 111,11. -    Anom. ehd. N:o 2.
5842: 
5843: 
5844: 
5845: 
5846:              Kokko, J. P., y. m.: Virkamiesolojen uudista-
5847:               . misesta.
5848: 
5849: 
5850:                S n o m e n E d u s k u n n a 11 e.
5851: 
5852:     Viitaten vuoden 1910 valtiopäiville jätettyihin anomus-
5853: ehdotuksiin. N :o 12, 79, 9·3 ja. 104, joissa ehdotetaan anot-
5854: tavaksi, että hallitus tutkituttaisi . virkamiesolot ja valmis-
5855: taisi suunnitelman niissä vallitsevain epäkohtain poistami-
5856: seksi, sekä samoilla valtiopäivillä asetetun Virkamiesvalio-
5857: kunnan mietintöön N :o 1 ja siihen liittyvään Suomen Edus-
5858: kunnan alamaiseen anomukseen (A.nomusmietintö N :o 10)
5859: kuin myös siihen tosiasiaan, ettei tarkoitettuja uudistusehdo-
5860: tuksia ole hallituksen puolelta vielä Eduskunnalle esitetty,
5861: pyydämme ehdottaa,
5862:                  että Eduskutnta kehoittaisi hallitusta ryhty-
5863:              mään vuoden 1910 valtiopäivien tekemän pää-
5864:              töksen mukaisiin toimenpiteisiin virkamiesolojen
5865:              uudistamiseksi maassamme.
5866: 
5867:       Helsingissä marraskuun 26 päivänä 1917.
5868: 
5869:        J. P. Kokko.                 Santeri AJkio.
5870:        Vilkku J oukahainen.         Juho Niukkanen.
5871:        Uertta Pykälä.               Santeri Haapanen.
5872:        Oskari Lahdensuo.            Eero Habl.
5873:        Mikko Leinonen.              Antti Juutilainen.
5874:                                                           171
5875: 
5876: Ill, 12. -   Pet. försl. N :o 5.
5877: 
5878: 
5879: 
5880: 
5881:              Ottelin, Karl, m. fl.: Om statsverkets ansvarig-
5882:                 het för samtliga av dess tjänstemän uti tjän-
5883:                 sten mottagna enskildas medel. ,
5884: 
5885: 
5886:               T i 11 F i n 1 a n d s La n d t d a g.
5887: 
5888:     I Finland råder icke, såsom i de flesta andra kulturlän-
5889: der en sådan tingens ordning, att staten ansvarar för dc me-
5890: del, som i tjänsten anförtrots dess tjänstemän. Häraf följer
5891: särskilda rättsvådor för den -enskilda medborgaren. Vi vilja
5892: framhålla ett par upplysande exempel.
5893:     Kronofogden R. afled efterlämnade en mindre balans,
5894: som väl hade kunnat hetäckas af hans nppbördsborgen. Sta-
5895: ten fordrade och fick jämväl sin fordran i bo-et utdömd med
5896: förmånsrätt ur !boets sa.mtliga egendom, och 'blef statens
5897: fordran sålunda till fullo tbetäckt. :Men en enskild med-
5898: borgare hade hos kronofogden innestående i kvarstad satta
5899: medel omkring 7,000 mark. Detta ibelopp ut.gick icke ur
5900: boet, hvarför egaren vände sig mot dem, som ingått upp-
5901: bördsborgen för den aflidne. Dessa svarade emellertid, att
5902: de ingått borgen nedast för den kronouppbörd, som kunnat
5903: den aflidn·e anförtros, men icke för de privat.a medel, som
5904: han törhända omhänderhaft. Domstolarna gåfvo ~borges­
5905: männen rätt, hvarför staten i detta fall gick fullkomligt
5906: skadelös men den enskilde förlorade större delen ·af sin
5907: egendom.
5908:      Kronofogden K. afl.ed efterlämnande en brist uti om-
5909:  händerhafda medel uppgående till öfver 40,000 mark. Om-
5910: kring fem veckor före sin död hade han till betäckande af en
5911:  omkring 1,200 marks fordran exekutivt försålt V. S:s egande
5912: h-emman tili ett pris af något öfver 15,000 mark, hvilken
5913: 172      III, 12. -   Virkamiesten vastaanottamat rahat.
5914: 
5915: köp-esumma till fullo edagts åt kronofogden ett par veckor
5916: före dennes död. Jämväl i detta fall fick kronan med för-
5917: månsrätt aU kronofogdens egendom och utsökte resten af
5918: borgesmännen, hvarigenom krona:n gick skadelös. Men
5919: V. S., som tidigare varit en 'hurgen man, enär han i1cke haft
5920: någon annan skuld än förenämnda 1,200 mark, och åt hvil-
5921: ken återstoden af hemmanspriset bordt tillfalla, fick ur
5922: kronofogd-ens bo <in:tet, hvarför ha.n såg sig ruinerad och hans
5923: st.ora familj är fullkomligt ui!blottad, hvilket är så mycket
5924: sorgligare, som familjefadr·en själf tagit sig så illa. af sak-
5925: förhållandet, att han nu är vansinnig.
5926:      Sådana händelser, s·om .alls icke äro sällsynta, äro egnade
5927: a.tt hos den stora .allmänheten väcka tvifvel om det af sta-
5928: ten etbjudna rä:ttsskydd·et och allmänheten kan icke annat
5929: förstå, än att densamma. af statsverket genom antydda miss-
5930: förhållande tillfogas den känn1barast.e nförrätt, helst stat.s-
5931: verket oftas't, liksom u~ti anförda. tvänne fall, har möjlighet
5932: att hålla sig skadelös, såsom det förefaller på d-en enskildes
5933: bekostnad. Ty hvem har sagt, att icke t. ex. just de 7,000
5934: mark resp. 15,000 mark, hvarom uti förenämnda tvänne fall
5935: varit tal, ingingo i den bokförda kassalbehållning, som vid
5936:                              1
5937: 
5938: 
5939: 
5940: kronofogdarnas död fanns hos dem innestående, och hvil-
5941: k-en behållning i hvardera. faUet betydligt. öfversteg balan-
5942: sens storlek.
5943:      På anförda grunder få vi vördsamt föreslå, att Landt-
5944: dagen mått.e hos landets regering anhålla om snabba åtgär-
5945: der till sådan lagstiftning,
5946:                    att statsverket ansvarar för samtliga af dess
5947:               t.jänstemän uti tjänsten mottagna enskildas me-
5948:               del.
5949:       Helsingfors den 5 november 1917.
5950: 
5951:        Karl Ottelin.                Gustaf Gädda.
5952:        A. J. Bäck.                  August Tåg.
5953:                            J. Hästbacka.
5954:                                                           173
5955: 
5956: 111, ta. -   Pet. försl. N:o 7.
5957: 
5958: 
5959: 
5960: 
5961:              Ottelin, Karl, m. fl.: Om ändring av stadgandena
5962:                 angående stämning.
5963: 
5964: 
5965:                T i ll F i n l ·a n d s L a n t d a g.
5966: 
5967:     lvled tredskodom förstås som bekant dom i ett mål, där
5968: svara:nden underlåtit. att, ehuru stämd, avgiva svaromål.
5969: Sådan dom kan enligt finsk rätt teoretiskt talat fås i alla
5970: tvistemål -- i pra.tiken dock @dast i klara fordringsmål -
5971: men aldrig i brottmål. Man har gått så långt i formalism,
5972: att tjänsteman, som rymt ur landet och varit borta, i många
5973: år, icke dömts till avsättning, emedan han icke kunnat med
5974: stämning anträffas, oaktat lagen uttryckligen stadgar, att
5975: tjänsteman, som avhållit sig fr. tjänsteutövning i två må-
5976: nader, vare tjänst.en förlustig. Anförda. ex•empel är en sak
5977: för sig; den stora allmänhetsn heröres mindre därav. Men i
5978: det borgerliga livet finnes fall, där omöjligheten att. vinna
5979: tredskodom i brottmål förefaller den stora allmänheten så-
5980: som den största orättfärdighet. Jag vill beröra ett par fall.
5981:      Tvänne granna.r K. och P., vardera, bönder och burgna
5982: män, hade av någon g~betydlig anledning råkat. i delo. K.
5983: begav sig med ett hemfostrat föl till marknaden i den när-
5984: belägna staden. På återvägen upphann K. grannen P., som
5985:  även var stadd på återväg från marknaden. I en backe steg
5986:  P. ned från sitt åkdon och närmade sig som det tycktes i all
5987:  vänskap K., men kommen i närheten av K:s häst ryckte P.
5988:  en kniv och avskar utan vidare strupen på K :s .unghäst.
5989:  Nidingsdådet åsågs. av vittnen. P. stämdes, men innan tin-
5990:  get •hade ·han rymt till Amerika. P:s hustru kunde vis.ser-
5991: 174                   tii, 13. -   Haaste.
5992: 
5993: ligen .sed-ermera, tack vare den utmärkta domaren CL G.
5994: Aminoff, förmås att ntgiva .skadestånd. Men detta skedde
5995: icke med lagens tillhjälp utan fastmer oaktat lagen fanns till.
5996:      Tvänne andra grannar I. och M. ägde ett sä:mjodelat hem-
5997: man. I. hadc skövlat sin skog, M. spa.rat sin. I hopp att
5998: komma sig ti 1l M :s skog söHe I. laga klyvning, men lant-
5999: mätaren var nog rättrådig att bibehålla M. Yid hans spa-
6000: rade skog. l<'örgrymmad häröfyer uppgjorde I. eld bland
6001:  avfaHet å siti skövlade skogsskifte för att såsom han påstod
6002: rödja ängsmark, men 1 verkligheten i uppenbart uppsåt att
6003: förstöra M:s \"ackra skog, vilket uppsåt jämväl lyckades så
6004: över förväntan, att icke blott }f:s utan äv-en hundratals
6005: hektar andra gra.nnars .skog förstördes. Intet tvivel kan råda
6006: om, att icke I. för sitt tilltag skulle ådömts icke blott straff
6007: utan även flere tusen marks skadeersättning. Innan tinget
6008: bade likväl I.. rymt till Amerika och några v-eckor senare
6009: begav sig jämväl familjen dit, sedan hustrun likväl därför-
6010: innan hunnit försälja hemmanet.
6011:      Att brottslingen i alla tider skall genom rymning söka
6012:  undgå sitt straff är väl något oundvikligt. Men däremot sy-
6013:  nes det vara den största orättfärdighet, att han även skall'
6014:  kunna undandraga sig alla andra påföljder av sitt brott.
6015:  För rättskänslan förefa:ller det rent av upprörande, at.t en
6016:  person, som förorsakat annan skada, kanske ekonomisk ruin,
6017:  sknll kunna mitt för den förorättades näsa borttaga. den
6018:  egendom, varmed den lidna skadan i all rättvisas namn bori
6019:  ersättas.
6020:      Uti de allra flest.a, om icke alla, kultursamhällens lag-
6021:  stiftning finnes dt så kallat contumåcialförfarande jämväl
6022:  i hrottmål; d. v. s. -ett förfarand·e gående ut på att en i laga
6023:  ordning inför domstol kallad brottsling skall kunna utan att
6024:  hava i målet avg-ivit svaromål ådömas straff eller åtminstone
6025:  ;;kadestånd. Lagen tillförsäkrar brottslingen tillfälle at.t
6026:  inför domstol försvara s:ig. Vill han icke därav begagna s.ig
6027:  är det hans ensak. En person, som avviker sin hemort utan
6028:  att göra reda för sina gärningar, må .sdälv bära risken; en
6029:                    tn, 1s. -- Ottelin y. m.
6030: 
6031: I'fll orätt.färdighet är det, att en lagl;ydig medborgare å henr-
6032: orten skall för den avviknes skull1bliva lidande.
6033:     Antagligen kommer regeringen tiH nu Slammanträdand-e
6034: lantda,g giva proposit.ion angående sådan 1agändring, att en
6035: tjänsteman, som avvikit hemorten och avhållit sig från
6036: tjänstentövning utöver två månad-er, skall knnna ka1las att
6037: svara genom offentlig stämning och förklaras sin tjänst för-
6038: lnstig även utan att hava avgivit svaromål, d. v. s. dömas
6039: in contumaciam. Denna. rättsnorm borde emellertid ntsträc-
6040: kas att gälla icke tmda,st med avseende å tjänsteförbrytelse
6041: av antytt ·slag, utan även alla andra brott över huvud, Pller
6042: åtminstone därhän, at;t skadeersättningsskyldighet. skall
6043:  kunna ådömas ~en brottsling genom tredskodom.
6044:     Vi våga på ovan antydda grunder föreslå, att Lantdagen
6045:  måtte
6046:                  hos landets regering anhårta om åstadkom-
6047:              mande av sådan lagändring, att bett·äffande r.i-
6048:              vila mål gällande stadganden angående .stdm-
6049:              nings delgivning samt :angående följclernrt a?J
6050:              parts förfallolösa utevaro fran domstol blev~ ui-
6051:              sträckta att gälla även för brottmlil eller ät-
6052:              minstone till mål ~angående utbekommande av
6053:              skadestånd fö1· begågna brott.
6054: 
6055:     Helsingfors den 5 november 19'17.
6056: 
6057:         Karl Ottelin.                    J. E. Hästbacka.
6058:                            A. J. Bäck.
6059: 176
6060: 
6061: 111, t4, -   Pet. försl. N:o 6.
6062: 
6063: 
6064: 
6065: 
6066:              Ottelin, Karl, m. fl.: Om ändring av st.adgandena
6067:                 angående delgivning av bevakat testamente.
6068: 
6069: 
6070:                T i ll F i 11 l a n d s L a 11 t d a g.
6071: 
6072:      E11ligt lag skall de11, Slom något genom t.estame11te fått,
6073: bevaka testame11te och delge detsa.mma de11 avlid11es när-
6074: maste arvin.ga.r genom att tillställa dem avskrif:t, därav.
6075: Delgivandet; är naturligtvis nödvändigt; men hur skaU det-
6076: samma ske, när arvingars vistels·eort är okänd?
6077:      Redan för långa tider e~edan medförde delgivningen åt. å
6078: utländsk okä11d ort vistande arvingar oöv·erstigliga svårig-
6079: het.er, vara.v följde stort förfång för rättssäkerheten. Därför
6080: utbildades reda11 tidigt, åtminsto11e i hörjan av 1800-taiet,
6081: en såda11 praxis, att domstolen tillät testame11tstagare11 delge
6082: testamentet åt å okänd ort vistande arvingar genom kungö-
6083: relse i de officiella tidni11gama. Denna praxis> fick ett slags
6084: bekräftels'e genom kungörelsen den 22 maj 1866, vari stad-
6085: gas, att uti landets officiella tidningar bl. a. borde införas
6086: annonser om bevakaiLe t>estamente11, då domstol tillåtit att
6087: kommunikation därav med testators arvingar får ske genom
6088: tidni11gar11a.
6089:      ·Allt syntes s:ålun:da vara ordnat på tillfredsställande sätt
6090: och den hävdvunna och öv·erhetligt gillade praxis följdes i
6091: årtionde11 till allmän helåtenhet, ä11da tills senate11 år 1900
6092: ogillade en sålunda skedd delgivni11g. Därefter hava samt-
6093: liga hovrätter förkla.rat, att testame11te11 som med av ·domstol
6094: beviljat tillstånd kommunicerats genom ku11görelsoe i a11-
6095: mä1111a tidningarna, icke varit laglige11 delgivna, varav föl-
6096:                    III; 14. -   Ottelin y. m.                 177
6097: 
6098: Jer .att dessa testamenten kunnat klandras tiota1 år efter
6099: kungöra.ndet. Av sådan orsak bevilja domstolarna numera
6100: aldrig tillstånd till sådan kommunicering, utan fordra att
6101: testamentet alltid o. ovillkorligen bör delges varje arvinge
6102: personligen, även om deras vistelseort icke på något sätt kan
6103: utrönas.
6104:      Som kä.nt befinner sig numera från så gott som var'je
6105: familj i Österbotten en eller annan medlem i Amerika,
6106: Australien eller Afrika. Ofta hava dessa emigranter bc-
6107: funnit sig tiotal år och mera borta utan att hava låtit höra
6108: av sig. I många faU ha.va de vissm·ligen för någon kortare
6109: tid s-edan skrivit, men därefter flyttat till annan ort utan att
6110: därom underrätta de hemmavarande. En personlig delgiv-
6111: ning blir av sådan orsak oftast omöjlig, alltid synnerligen
6112: kostsam.
6113:     Man har söH korrigera detta missförhållande genom att
6114: utverka förordnande för godman att bevaka den avviknes
6115: rätt. Men d·en allra största delen underdomstolar väg,rar ut-
6116: färda sådant förordnande, emedan de anse, att en godman
6117: endast lmn förordnas för att bevaka den ibortava.randes för-
6118: Jel, men ingalunda för att skada hans intressen. Sålunda
6119: förordnas godman at.t •bevaka en borbvarandes rätt, om
6120: d-enne genoni testamente tillagts. egendom, men om han
6121: tvärtom genom testamentet frånkännes en laga arvslott, kan
6122: förordnandet för godman icke utverkas. Denna åsikt, som
6123: för övrigt. synes vara nog så 'förldarlig, omfattas även av
6124: åtminstone V asa hovrätt.
6125:      Såsom en naturlig följd av omöjlig'heten att. få testa-
6126: ment-en clelgivna och sålunda lagstånclna har det missförhål-
6127: lande inträJfat, att många. tuSientals fastighetsägare i Öster-
6128: bott.en salma möjlighet att lagfara. med sin åtkomst. Och
6129: antalet växer år från år, småningom med allt större snaibb-
6130: het, sist en lavin. Härav blir rättssäkerheten lidancl-e.
6131:     Men ännu clirektare s·kada kan omöjligheten att del'g-e
6132: testamente åstaclkomma. Se här ett exempel bland många.
6133:     För några år sedan clog en älclre man barnlös. På ålder-
6134: clomen ·hade han skötts av en fa.ttig också till åren kommen
6135:                                                          12
6136: 178           111,14. -   Testamentin osananto.
6137: 
6138: brorsdotter, till viiken han för detta ba.rmhärtighetsverk
6139: testament·eradc sin kva.rlåtenskap, omkr. 3,000 mk depone-
6140: rade i bank. Förutom denna brorsdotter hade den avlidne
6141: såsom närmaste arvinga.r efterkommand·e till sex tidigare
6142: avlidna syskon, till ett antal av nära treitio, som varit bo-
6143: satta runt Österbotten. Den ailra största delen av dessa
6144: hade med hela sina familjer emigrerat, utan att någon kunde
6145: eller kan upgiva. iteras vistelseort. Det fåtal arvingar, som
6146: fanns i hemlandet, fick del av testamentet, klandrade det-
6147: samma och förlorade processoen. Men åt de arvingar, som
6148: emigrerat, har delgivning icke kunnat ske, emedan vistelse-
6149: orten är okänd och rätten icke tillåter delgivning genom tid-
6150: ningarna. Och banken vägrar att utgiva den andel av de-
6151: positionen, som lagenligen skulle skiftas åt de emigrerade,
6152: icke ens mot borgen, inna.n testanientet delgivits. Tili denna
6153: vägran har banken även skäl. Ty den mest vederhäftiga
6154: borgen gäller endast tio år, men de arvingar till testator,
6155: som icke fått del av testamentet, kunna återkomma efter
6156: kanske 50 år och återfordra depositionen av banken. Den
6157: fattiga: sköterskan går här kanske och svä.Iter, medan hen-
6158: nes rättmätiga egendom icke kan fås ut från banken. Och
6159: detta enbart för att hennes avlägsna släktingar, som aldrig
6160: brytt sig vark-en om henne eller den, som skall ärvas, be-
6161:  hagat begiva sig från landet tili okänd ort. Men även om
6162:  dessas vistelseort vore käRd, vore saken icke stort bättre.
6163:  För a'tt få testamentet delgivet åt så många på olika ort
6164: vistande släktingar i utlandet skulle delgivningskostnaderna
6165:  sluka hela arvet, enä:t: en delgivning på privat väg i Amerika
6166:  plägar dra.ga en kostn.ad av omkr. 150 mark.
6167:   . Ligger det något förnuft eller någon rättvisa i detta?
6168:  För vanligt förstånd synes det som om en person, som beger
6169:  sig ur land-et och blir längre tid borta utan att 'för sig å
6170:  hemorten hava ställt ombud, borde få skylla sig själv. Var-
6171:  för skall en laglydig medborgare, som i hemlandet knogar
6172:  för sitt dagliga bröd,_ bliva lidande för sådana, som utbytt
6173:  hem och härd, familj och fosterland mot främmande länder?
6174:  Och när stämningar, lagsökningar m. m. kunna genom offi·
6175:                   111, 14. -   Ottelin y. m.               179
6176: 
6177: ciella tidninga.r delgivas svarande, varför skall delgivning
6178: av t-estamente icke få ske på samma, sätt?
6179:     Vi föreslå förty, att Lantdagen måtte
6180:                 hos landets' regering anhålla om vidtagande
6181:            av lagstiftning i sådan riktning, att bevakat
6182:            testamente måtte kunna genom knngörelse i lan-
6183:            dets officiella tidningar delges åt ur landet farna
6184:            arvingar, vilka icke å hemorten lämnat tillför-
6185:            litlig uppgift orn sin vistelseort.
6186: 
6187:    Helsingfors den 5 novem ber 1917.
6188: 
6189:      Karl Ottelin.               AugustTåg.
6190:      Gusta,f Gädda.              J. E. Hästbacka.
6191:                          A. J. Bäck.
6192: TOISET VALTIOPÄIVÄT
6193:                1917
6194: 
6195:          LIITTEET
6196:                   IV
6197:   TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
6198:       EDUSKUNTAESITYKSET JA
6199:         ANOMUSEHDOTUKSET
6200: 
6201: 
6202: 
6203: 
6204:           HELSINGISSÄ, 1918
6205:       SUOMEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
6206:                    A.
6207: 
6208: Väkijuomalainsäädäntöä koskevia eduskunta~
6209:                  esityksiä.
6210: IV. 1. -   .   Edusk:. .esit. N :o 19.
6211: 
6212: 
6213: 
6214: 
6215:                 Savolainen, Anni, y.. m.: Ehdotus laiks.i, .joku
6216:                   sisältää väliaikaisia säännöksiä alkoholipi-
6217:                   toisten aineiden valmistuksesta, maahantuon-
6218:                   nista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossa-
6219:                   pidosta.
6220: 
6221: 
6222:                   S u o m e n E d u s k u n n a 1 l e.
6223: 
6224:     Laajat kansankerrokset jo viime valtiopäiväin aikana
6225: vaativat väliaikaisen kieltolain säätämistä maahamme, jota
6226: lakiehdotusta valmistamaan senaatti myöskin asetti kielto-
6227: lakikomitean. Komitea antoi mietintönsä viime huhtikuun
6228: 23 p :nä; 1siitä huolimatta senaatti ei antanut esitystä viime
6229: eduskunnaHe. Kun ei ole toivoa, että senaatin taholta tällä-
6230: kään istuntokaudella tultaisiin esitystä antama·an, niin asian
6231: tärkeyden vuoksi eduskuntaesityksen t.ekeminen on välttä-
6232: mätöntä.
6233:      Paitsi mainittuja. syitä vä!liaikaisen 1kieltolain joudutta-
6234: misen puolesta, on olemassa useita muita tärkeitä :seikkoja,
6235: jotka ovat kiirehtimässä väliaikaisen kieltolain .aikaansaa-
6236: mista.- Nykyhetkellä on :laajoissa piireissä, jopa viranomais-
6237: tenkin keskuudessa, epätietoisuutta. siitä, mikä on oikea~staan
6238: lakina pidettävä alko'holi1iikkeeseen nähden. .Näin ollen saa
6239: rikollinen juovutusjuomarliike paikoittain vapaa·sti .rehottaa.
6240: Selvää kuitenkin on, kuinka tärkeätä juovutusjuoma1iikkeen
6241: lopettaminen olisi nykyisinä rauhattomina aikoina, jolloin
6242:  järjestyksen ylläpito muutenkin on vaikeata. Jos olot saavat
6243: edelleen kehittyä samaan suuntaan, mihin on menty viimei-
6244: simpinä aikoina, kun ei ole ollut kyllin selviä lainmääräyksiä
6245: 186           IV, 1. -   Väliaikainen kieltolaki.
6246: 
6247: juovutusjuomaliikkeen harjoittajain toimintaa ehkäisemässä,
6248: saatetaan tulla siihen, että juovutusjuomalakjen noudll!tta-
6249: misesta ja valvomisesta ·ei välitetä millään taholla, ja silloin
6250: käy myöskin varsinaisen kieltolain täytäntöönpapo paljon
6251: vaikeammaksi, kuin se muuten olisi ollut. Kaike.~.. tämän
6252: huomioonottaen olemme katsoneet V(llvollisuudeksemme va-
6253: litsijaimme toivomusten mukaisesti tehdä väliaikaisesta kiel-
6254: tolaista eduskuntaesityhen. Eduskuntaesitys on pääasiassa
6255: kieltolakikomitean antaman mietinnön mukainen.
6256:      Edellä esitetyn nojalla ehdotamme,
6257:                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan laki-
6258:              ehdotuksen:
6259: 
6260: 
6261:                            Laki,
6262: sisältävä väliaikaisia säännöksiä alkoholipitoisten aineiden
6263:        valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä,
6264:              kuljetuksesta ja varastossapidosta.
6265: 
6266:     Suomen    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään
6267: täten:
6268:                                1 §.
6269:     Alkoholipitoisilla aineilla tarkoitetaan tässä •laissa kaik-
6270: kia aineita, jotka sisältävät enemmän kuin kaksi tilavuuspro-
6271: senttia etylialkoholia. eivätkä ole denll!turoituja.
6272:     Denaturoitujen alkoholipitoisien aineiden valmistuksesta,
6273: maahantuonnista ja myynnistä on voimassa, mitä siitä on
6274: erikseen sääcletty.
6275: 
6276:                                  2 §.
6277:     Alkoholipitoisten aineiden va;lmistus, maahantuonti ja
6278: myynti tai kaupaksi tarjoaminen olkoon sallittu ainoastaan
6279: 'lääkinnöllisiin', teknillisiin tai tieteellisiin ta.rpeisiin.
6280: 
6281:                              3 §.
6282:     Lääkinnöllisiin, telmillisiin tai tieteellisiin tarpeisiin
6283: tarvittavan paloviinan ynnä muiden poltettujen ta:hi tislat-
6284:                   IV, 1. -   Savolainen y. m.                 187
6285: 
6286: tujen väkiviinajuomien valmistukseen nähden olkoon sovel-
6287: tuvissa kohdissa voimassa, mitä 9 päivänä kesäkuuta 1892
6288: paloviinan va1mistamis,esta ja, tislaami:sesta annetussa ase-
6289: tuksessa on paloviinan valmistuksesta. säädetty.
6290:     Oikeud.en näiden ynnä muiden alkoholipitoisten aineiden
6291: maahantuontiin myöntää Senaatti, .ioka voi sen määräämil-
6292: lään ·ehdoilla. antaa yksinoikeutena erityisen järjestyssään-
6293: nön ja ta.rkastuksen alaiselle yhtiölle.
6294:     A:lkoholipitoisten aineiden myynnin järjestäminen tämän
6295: lain sallimiin tarkoituksiin ·on Senaatin afria.
6296: 
6297:                              4 §.
6298:     Ne, jotka aikaisemman lainsäädännön nojalla ovat itsel-
6299: leen hankkineet alkoholipitoisia aineita, saakoot tämän lain
6300: voimaan astuttua ne pitää, ottamalla kuitenkin huomioon,
6301: mitä tämän lain 5 § :ssä säädetään.
6302: 
6303:                                 5 §.
6304:      Tämän lain saliimien alkoholipitoisten aineiden kuljetuk-
6305: s-esta j.a va.rastossapidosta. olkoon soveltuvissa kohdissa. voi-
6306: massa, mitä 9 päivänä kesäkuuta 1892 paloviinan ja muiden
6307: poltettujen tahi tislattujen väkiviinajuomien myymisestä,
6308: kuljetuksesta ja varastossa pitämisestä annetussa asetuksessa
6309: on paloviinan kuljetuksesta ja. varastossa pitämisestä säädet-
6310: ty, kuitenkin niin, että se määrä, mikä sanotun as-etuksen
6311: f29 § :n 1 momentin mukaan saadaan passituksetta kuljettaa,
6312: ja se määrä, mikä 33 § :n 1 momentin mukaan saadaan ilman
6313: asianomaista lupaa varastossa pitää, ei saa kutakin ruoka-
6314: kuntaa koh.ti nousta kahta litraa ·suuremmaksi, sekä että var-
6315: muuskir,Jan asemasta on käytettävä passia. Varastossapito-
6316: luvan ja passin antaa Senaatin määräämä viranomainen.
6317:      Al:koholipitoisia aineita kuljetettaessa. kauttakulkutava-
6318: rana tai suomalaiseen satamaan poikkeavan ilaivan lastina
6319: noudatettakoon tulliasetusten määräyksiä.
6320: 
6321:                              6 §.
6322:    Senaatin asia ·On antaa tarpeellisiksi havaittuja tarkempia
6323: määräyksiä alkoholipitoisien aineiden valmistuksen, maa-
6324: 188           IV, 1. -   Väliaikainen kieltolaki.
6325: 
6326: hantuonnin ja myynnin estämiseksi muihin kuin lääkin-
6327: nöllisiin, teknillisiin tai tieteellisiin tarpeisiin sekä ryhtyä
6328: nii.Jlin toimenpiteisiin, joita maassa sallitun alkoholiliikkeen
6329: järjestämistä ja silmälläpitoa. var·ten katsotaan tarvittavan.
6330:      Tämän lain toimeenpanoa ja valvontaa johtaa sekä alko-
6331: holi-pitoisten aineiden hankkimisesta ·lain sallimiin tarkoituk-
6332: siin pitää huolta Alkoholiasiainhallitus-niminen keskusviras-
6333: to, jolle Senaat;ti hyväks;ry johtosäännön.
6334: 
6335:                              7 §.
6336:      Kaupungin- ta.! kunnanvaHuustolla tahi, missä näitä ei
6337: ol•e, raastuvan- tai kuntakokouksdla olkoon oikeus asettaa
6338: tämän 'lain noudattamista valv.omaan erityisiä henkilöitä ja
6339: valmistaa heiHe Senaatin antamain ohjeiden mukaan johto-
6340: sääntö, jolle on hankittava kuv·ernöörin vahvistus.
6341: 
6342:                              8 §.
6343:      Jos jotakuta todennäköisillä perusteina epäillään luvat-
6344: tomasia alkoholipitoisien aineitten valmistuksesta tahi myyn-
6345: nistä, pidettäköön hänen luonaan kotietsintä, jos se asian
6346: ilmisaamiseksi katsotaan tarpeelliseksi. Tällaisen kotietsin-
6347: nän toimittakoot 'kahden todistajan läsnäollessa kruunun-
6348: nimismies maalla, kaupunginviskaali tahi järjestysviran-
6349: omainen kaupungissa. tai 7· § :ssä mainitut kuntain tämä.n
6350: •lain noudattamista valvomaan a1settamat henkilöt. Toimi-
6351: tuksessa pidettäköön pöytäkirjaa.
6352: 
6353:                               9 §.
6354:     Tämä laki ei koske ulkomaan tai Suomen ja ulkomaan
6355: satamain välillä liikettä välittäviä suomalaisia ·laivoja, joita
6356: lain mukaan saa kuljettaa ainoastaan tutkinnon suorittanut
6357: päällik'kö, näiden laivojen kulkiessa Suomen aluevesien ulko-
6358: puolella.
6359:     Senaatilla on oikeus antaa tässä kohden tarpeen vaatimia
6360: rajoittavia määräy;ksiä.
6361:                   llV; 1. -   Savolainen y. m.                189
6362: 
6363:                              10 §.
6364:     Paloviinan valmistajille ja tislaajille, viinien ja muitten
6365: miedÖ'Illpain väkijuomain sekä väkeväin malla.sjuomain val-
6366: mistajille älköön tämän lain johdosta mitään korvausta suo-
6367: ritettako.
6368:     Kuitenkin on Senaatilla oikeus määräämänsä ajan kulu-
6369: essa lunastaa valtiolle valmistus- tai s~säänostokustannuksia
6370: vastaavasta hinnasta näiden jnomain myyntiin ja anniske-
6371: luun laillisesti oikeutettujen varastoista ~ellainen alkoholi-
6372: tavara, joka on hankittu ennen 1 päivää toukokuuta 1917 ja
6373: joka voidaan käyttää lääkinnöllisiin, teknillisiin tai tieteelli-
6374: siin tarkoituksiin.
6375: 
6376:                               11 §.
6377:      Tämän lain rikkojat tai rikkomuksen tavalla tai toisella
6378: avustajat rangaistaan ensi kerralla vähintään 500 sadan mar-
6379: kan sakolla ja rikkomusten uusiutuessa vähintään yhden
6380: vuoden vankeudella.
6381:     Joka ammattimaisesti tai tavanomaisesti harjoittaa 'luva-
6382: tonta. al'koholipitoisen aineen valmistusta, maa:hantuontia,
6383: myyntiä tai kaupaksi tarjoamista, rangaistakoon vankeudella
6384: vähintään yhdeksi vuodeksi.
6385:     Rikoksentekijä on myöskin joka. kerta tuomittava menet-
6386: täneeksi kaikki ne alkoholipitoiset aineet, jotka hänen hal-
6387: :lussaan tavataan ja. hänen varastoissaan tlöydetään, ynnä
6388: astiat, joissa n1itä säilytetään. Luvattomasti näitä aineita
6389: valmistettaessa olkoot puolivalmisteet sekä valmistus- ja
6390: tislauskojeet menetetyt.
6391: 
6392: 
6393:                              12 §,
6394:     Tämän lain määräyksiä vastaan tehtyjen rikkomusten il-
6395: misaamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä, luvattoman tava-
6396: ran taka varikoimisesta, rikkomu:sten syytteeseen panemisesta
6397: ja asian muusta kwsittely.stä on tämän lain 8 §:n ohell[!. sovel-
6398: tuvissa kohdissa voimassa, mitä 9· päivänä kesäkuuta 1892
6399: 190           IV, 1. -       Väliaikainen kieltolaki.
6400: 
6401: annetussa ai:'etuksessa pa:loviinan valmistamisesta ja tislaa-
6402: misesta sekä samana päivänä annetussa asetuksessa palovii-
6403: nan ja muiden poltettujen tahi tislattujen väkiviinajuomain
6404: myymisestä, kuljetuksesta ja varastossa pitämisestä on palo-
6405: viinaan nähden säädetty. Takavarikoimisoikeus on myös-
6406: kin 7 §:ssä mainituilla kuntien tämän lain noudattamista val-
6407: vomaan asettamilla henkilöillä.
6408: 
6409: 
6410:                              13 §.
6411:     Jos tämän lain säännösten rikkomisesta tavattu henkilö,
6412: saatuaan haasteen tällais-esta rikkomuksesta vastaamaan,
6413: vielä jatkaa rikollista toimintaansa, on hänet vangittava.
6414: 
6415: 
6416:                             14 §.
6417:     Menetetyksi tuomittu alkoholipitoinen aine toimitettakoo.r.
6418: valtion varastoon. Jos sen arvo kuitenkin ·on niin ·pieni,
6419: ettei sen katsota vastaavan valtion varastoon kuljettamisen
6420: kustannuksia, on aine todisteellisesti hävitettävä.
6421:     ~elan maksuksi ulosmitattua alkoholipitoista ainetta äl-
6422: köön tarjottako kaupaksi muille kuin niille, jotka tämän lain
6423: mukaan ovat oikeutetut sellaisen ta.varan myyntiin.
6424: 
6425: 
6426:                             15 §.
6427:     Paloviinan valmistaja, joka Suomen valtion kall'ssa teh-
6428: dyn, tämän lain tullessa noudatettavaksi vielä voimassa ole-
6429: van sopimuskirjan mukaan on sitoutunut paloviinan valmis-
6430: tukseen, on oikeutettu purkamaan tämän välipuheen.
6431: 
6432: 
6433:                            16 §.
6434:     Tämä laki, jolla kumotaan kaikki sen kanssa ristiriitai-
6435: set määräykset, tulee heti noudatettavaksi ja on voimassa
6436:                          1
6437: 
6438: 
6439: 
6440: kesäkuun 1 päivään vuonna 1919, jolloin toukokuun 29 päi-
6441: vänä vuonna 1917 annettu asetus alkoholipitoisten aineiden
6442:                 IV, 1. -   Sa-volainen y. m.          191
6443: 
6444: 
6445: valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta
6446: ja va.rastossapidosta. astuu voimaan.
6447: 
6448: 
6449: 
6450:    Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1917.
6451: 
6452: 
6453:      Anni Savolainen.            A. Laakkonen.
6454:      Aino l'orsten.              Hilja Pärssinen.
6455:      Anni Huotari.               Aura Kiiskinen.
6456:      Hilda Herrala.              Hanna Kohonen.
6457:      Alma ,"fokiuen.             Hulda Salmi.
6458:      Kaarle Mänty.               E. Aromaa.
6459:      Alb. Koponen.               H. Hurmevaara.
6460:      Elviira Wihersalo.          Kaarlo Saari.
6461:      Onni Tuomi.                 Juho Kirves.
6462: 192:
6463: 
6464: 
6465: IV, 2, -   Edusk. esit. N:o 20.
6466: 
6467: 
6468: 
6469: 
6470:             Alkio, Santeri, y, m.: Ehdotns laiksi, joka sisäl-
6471:                tää väliaikaisia säännöksiä alkoholipitoisten
6472:                aineiden valmistuksesta, maahantnonnista,
6473:                myynnistä, kuljetnksesta ja varastossapi-
6474:                dosta.
6475: 
6476: 
6477:               S u o m e n E d u s k ll n n a 1 1 e.
6478: 
6479:     Jo viime valtio·päiville luvattiin antaa haUituksen esitys.
6480: viHiaikaiseksi kieUolaiksi, joka pitäisi juovutusjuomaliikettä
6481: sulussa, siksikuin-varsinainen kielto'laki ennät-tää 1 päivänä
6482: kesäkuuta 1919 astua voimaan. Senaatti valmistikin 23 päi-
6483: vänä viime huhtikuuta asettamansa kieltolakikomitean teke-
6484: män ehdotuksen pohjalla esitysehdotuksen asiassa ja ·lähetti
6485: sen Pietariin väliaikaisen haJlituksen hyväksyttäväksi, mutta
6486: valtiollisen tilanteen muututtua jäi esity·s eduskunnalle an-
6487: tamatta. Eduskunnassa tehdyn aiotteen johdosta ennätettiin
6488: ta:lousvaliolmnnan jaostossa valmistaa lakiehdotus, sisältävä
6489: väliaikaisia säännöksiä alkoholipitoisten aineiden va'lmistuk-
6490: sesta, maahantuonnist·a, myynnistä, kuljetuksesta ja vara•s-
6491: tossa.pidosta, mutta. eduskunnan hajoituksen takia jäi asia
6492: loppuun käsittelemättä.
6493:     Kun väliaikaisen kieltolain aikaansaaminen ei nykyisissä
6494: rauhattomissa oloissa siedä •enää vä:hint.äkään viivyttelyä,
6495: olemme katsoneet asiaksemme te,hdä asiasta eduskuntaesityk-
6496: sen, joka on, paria alempana esitettyä kohtaa lukuuu otta-
6497: matta, yhdenmukainen mainitun, talousva.liokunnan jaostossa
6498: valmistetun ehdotuksen kanssa.
6499:     Nykyisissä kokonaan muuttuneissa olosuhteissa ei mie-
6500: lestämme ole mitään syytä tehdä väli·aikaisess•a kieltolaissa
6501:                       JV, 2. -   AJ.k,~o y. m.                    193
6502: 
6503: 
6504: poikkeusta kirkkoviineihin eikä venäiläisen sotaväen viina-
6505: ta varaan nähden.
6506:      Edellä mainitussa talousvaliokunnan osaston mietintö-
6507: luonnoksessa huomautettiin, kuinka tärkeätä on, että kielto-
6508: lain toteuttamiseksi käytännössä ryhdytään pikaisiin toimen-
6509: piteisiin. Lakiehdotuksen 3 § :n 3 momentin mukaan tulisi
6510: alk{)holipitoisten aineiden myynnin järjestäminen 'luvallisiin
6511: tarpeisiin senaatin asiaksi, ja. 6 § :n mukaan olisi, niinkuin
6512: varsinaisessa kieltolaissakin säädetään, senaatin asia myöskin
6513: antaa tarpeelilisiksi havaittuja tarkempia määräyksiä näiden
6514: aineiden valmistuksen, maahantuonnin ja. myynnin estämi-
6515: seksi m.uihin kuin lääkinnöllisiin, teknillisiin ja tieteellisiin
6516: tarpeisiin sekä ryhtyä niihin toimenpiteisiin, joita maassa
6517: sallitun alkoholilirkke.en jätjestfumistä ja si!lmäUäpitoa varten
6518: katsotaan tarvittavan. Senaatin asettama kieltolakikomitea
6519: f()n katsonut tarpeelli!seksi ·erityi®en alkoholiasiainhallitu,s-ni-
6520: misen keskusviraston perustamisen, joka toiselta puolen joh-
6521: taisi kieltolain valvontaa, ollen yhteistoiminnassa viranomais-
6522: ten ja kuntien asettamien raittiusvalvojien sekä tällä alalla
6523: työskenteleväin vapaiden kansalaisjärjestöjen kanssa, toiselta
6524: puolen pitäisi huolta sen alkoholitavaran hankkimisesta, mitä
6525:  maassa tarvitaan lääkinnöllisiin, teknillisiin ja tieteellisiin
6526: tarkoituksiin. Tätä varten olisi, mainitun alkoholitavaran
6527: hankinnan tullessa valtion yksinoikeudeksi, kun varsinainen
6528:  kieltolaki astuu voimaan, perustettava alkoholiasiainhallituk-
6529:  sen alainen yksi tai useampi tehdas sekä kauppa- ja välitys-
6530:  liike. Asiassa toimitettujen laskelmien mukaan tuottaisi tä:mä
6531:  liike ajan mittaan valtiolle niin paljon tuloja, että niillä voi-
6532:  taisiin suorittaa sekä mainitun viraston aiheuttamat kus-
6533:  tannukset että myöskin korvata kaikki ne muut menot,
6534:  mitä kieltolain toimeenpano ja valvonta valtiolle tuottavat,
6535:  jota paitsi puheena1aisesta liikkeestä tulisi nähtävästi vielä
6536:  1ylijää.määkin, t~ä varsinai,sen kieltolain 5 § :n mulkaisesti
6537:  menisi suostuntarahastoon. Kaiken todennäköisyyden mu-
6538:  kaan valtio siis ennen pitkää saisi takaisin ne varat, joita
6539:  yritykseen aluksi on kiinnitettävä. Kun varsinainen kielto~
6540:   laki ·säädettiin vuoden 19·09 toisiHa va1tiopäivillä, varattiin
6541:                                                              13
6542: 194            IV, 2. -Väliaikainen kieltolaki.
6543: 
6544: kaksi vuGtta lain vahvistuksesta sen v·oimaan astumiseen
6545: etupäässä sillä perustelulla, että olisi riittävästi aikaa lain
6546: edellyttämiin valmistaviin toimenpiteisiin. Valvontatoimen-
6547: piteitä tarvitaan yhtä hyvin väliaikaisen kuin. varsinaisen
6548: kieltolain aikana. Valtion monopoliliikkeen järjestäminen
6549: puheena olevalla alalla vaatii niinikään paljon va.lmistavaa
6550: työtä. Meidänkin mielestämme olisi viipymättä ryhdyttävä
6551: asianmukaisiin toiimen.piliieisi·in mainitun suunnitelman to-
6552: teuttamiseksi, jotta kieltolain valvonta a1lusta alka.en saadaan
6553: mahdollisimman tehokkaaksi. Näin ollen on 'lakiehdotuk-
6554: seen otettu 6 § :n 2 momentti.
6555:     Kaiken sen nojalla, mitä edellä on esitetty, ehdotamme
6556: kiunn]oittaen,
6557: 
6558:                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan laki-
6559:             ehdotuksen:
6560: 
6561: 
6562:                             Laki,
6563: sisältävä väliaikaisia säännöksiä alkoholipitoisten ainei-
6564:     den valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä,
6565:             kuljetuksesta ja varastossapidosta.
6566: 
6567:      Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään
6568: täten:
6569:                                   1 §.
6570:      AlkdholipitoilsiUa aineiila tarkoitetaan tässä laissa lkailk-
6571:  kia aineita, j-otka ,sisälltävät tmemmän kuin ·kaksi tilavuus-
6572: /Pl'OS•enttia etylialk10holra .eivätkä :ol,e denaturoituja.
6573:      Denaroitujen al'koholipitoisten ~aineiden valmistuksesta,
6574: maahantuonnista ja myynnistä on voimassa., mitä siitä on
6575: erikseen sääd·etty.
6576:                                2 §.
6577:     Alkoholipitoisten aineiden valmistus, maaihantuonti ja
6578: myynti tai ka1.1paksi tarjoaminen olkoon saHittu ainoastaan
6579: lääkinnöllisiin, teknillisiin tai tieteellisiin tarpeisiin.
6580:                        IV, 2 . - Alkio y. in.                     196
6581: 
6582:                                3 §.
6583:     Lääkinnöllisiin, teknillisiin ja tieteellisiin ta:rpeisiin tar-
6584: vittavan paloviinan ynnä muiden poltettujen tahi tisrlattujen
6585: väkiviinajuomien valmistukseen näihden olkoon soveltuvissa
6586: ,kohdissa voimassa, mit.ä 9 .päi:vänä kesäkuuta 1892 pal'OViinan
6587: valmistamis-esta ja tislaamisesta annetussa asetuksessa on pa-
6588: loviinan valmistukses'ta säädetty.
6589:     Oikeuden näiden ynnä muiden a.lkoholipit.oist·en aineiden
6590: maahantuontiin myöntää Senaatti, joka voi sen määräämil-
6591: lään ehdoilla antaa y:ksinoikeutena erityisen järjestyssäännön
6592: ja tarkastuksen alaiseHe yhtiölle.
6593:     Alkoholipitoisten aineiden myynnin järjestäminen tämän
6594: lain sallimiin tarkoituksiin on Senaatin asia.
6595: 
6596:                              4 §.
6597:      Ne, jotka aikaisemman lainsäädännön nojalla ovat itsel-
6598:  leen hankkineet alkoholipitoisia aineita, saakoot tämän lain
6599:  voimaan astuttua ne pitää, ottamalla kuitenkin huomioon,
6600:  mitä tämän lain 5 § :ssä säädetään.
6601: 
6602:                                    5 §.
6603:        Tämiln lain saliimien a:lkoholipitoisten aineiden ku1jet!ll-:-
6604:   sesta ja varastossapidos.ta. olkoon soveltuvissa kohdissa voi-
6605:   massa, mitä 9 päivänä kesäkuuta 1892 paloviinan ja. muiden
6606:   poltettujen taihi !tislwttujen väkiviinajuomien myymisestä,
6607:   kuljetuksesta ja varastossa pitämisestä annetus,sa asetuksessa.
6608: • on paloviinan kuljetuksesta ja varastossa pitämis-estä säädet-
6609:   .ty, !kuitenkin niin, että se moo.rä, milkä sanotun asetuksen 29
6610:   .§ :n 1 momentin mulkaan saadaan pa1srsituik•sretta kultiettaa, ja se
6611:    määrä, nllikä 33 §:n 1 m'omentin mukawn saadaan ilman asia'n-
6612:   omaista lupaa varastossa pitää, ei saa kutakin ruokakuntaa
6613:   kohti nousta kahta litraa suuremmaksi, sekä että varmuus-
6614:   kirjan asemasta on käytettävä passia. Varastossapitoluvan
6615:    ja pa.s1s.in antaa rSenaati:n 1mä.ä'rääimä viranomainen.
6616:        Alkoholipitoisia aineita kuljetettaessa kauttakulkutava-
6617:    ralla tai suomalaiseen satamaan poikkeavan 'laivan <lastina
6618:    noudatett.akoon tullias·etusten määräyksiä.
6619:                 IV, 2. -   Viliaikainen ki.ltolaki.
6620: 
6621:                                 6 §.
6622:     Sanaatin asia on antaa tarpeellisiksi havaittuja :ta.rkempia
6623: miiJi,räyksiä alkoholipitoisten aineiden valmistuksen, maahan-
6624: tuonnin ja myynnin estämiseksi muihin kuin lääkinnöllisiin,
6625: teknillisiin ja tieteellisiin tarpeisiin "Sekä ryhtyä niihin toi-
6626: menpiteisiin, joita ma:assa sallitun alkoholiliikkeen järjestä-
6627: mistä ja silmälläpitoa varten katsotaan tarvittavan.
6628:     Tämän lain toimeenpanoa ja valvonta'a johtaa sekä aJko-
6629: holipitoisten aineiden hankkimisesta lain sallimiin tarkoituk-
6630: siin :pitäJä huolta Alkoholiasiainihallitus-'llilmin.en kes:kusvi:ras- "
6631: to, joHe Senaatti hyväksyy johtosäännön.
6632: 
6633:                                7 §.
6634:     Kaupungin- tai kumianva1tuustolla tahi, missä näitä ei
6635: ole, raastuvan- tai kuntakokouksella olkoon oikeus asettaa
6636: tämän lain noudattamista valvomaan erityisiä henkilöitä ja
6637: valmistaa heii!e Senaatin antamain ohjeiden mukaan johto-
6638: sääntö, jolle on ihankitta:va kuvernöörin vahvis·tus.
6639:                              8 §.
6640:     Jos jotakuta todennäköisiltä 11erustei'lla epäilfään luvatto-
6641: masia alkoholipitoisien aineitten valmistuksesta tahi myyn-
6642: nistä, p~dettäköön hänen luonaan kotiet.sintä, jos .se asian ilmi-
6643: saamiseksi katsotaan tarpeelliseksi. Tällaisen kotietsinnän
6644: toimittakoot kahden todisiajan läsnäollessa kruununnimis-
6645: mies maaUa, kaupunginviskaali tahi järjestysviranomainen
6646: kaupungissa tai 7 § :ssä mainitut kuntain tämän 'lain noudat-
6647: tamista valvomaa;n asettamat henkilöt. Toimituksessa pidet-
6648: täköön pöytäkirjaa.
6649: 
6650:                                  9 §.
6651:      Tämä laki ei ikoske ulkomaan tai Suomen ja ulkomaan
6652: satamain välillä liikettä vrul,ittäviä suomalaisia laivoja, joita
6653: lain mukaan saa :kuljettaa ainoastaan tutkinnon suorittanut
6654: päällikkö, näiden ~laivojen ku'lkiessa Suomen alvevesien u'1ko-
6655: puolella .
6656:      .Senaatilla •OU 10ikeus antaa tässä kohd.en tarpeen vaatimia
6657: .ra,joittavia määräytksiJä.
6658:                      IV, 2. -'- Alldo y. m.
6659: 
6660:                                10 §.
6661:     Paloviina.n valm,istaji.Ue tai tislaajine, viinien ja muitten
6662: miedompain väkijuomain sekä väkeväin malla:sjuomain val""
6663: mistajil'le äJlköön tämän lain johdosta mitään korvausta suo-
6664: ritettako.
6665:     Kuitenkin on Senaati<lla oikeus määräämänsä ajan kulu-
6666: essa lunastaa valtiolle valmistus- tai •sisäänostokustannuksia
6667: .vastaavasta hinnasta näiJd,en juomain myyntiin ja annis:keluun
6668: laillisesti oikeutettujen varastoista s-e'llainen allkoholitavara,
6669: joka on hankittu ·ennen 1 päivää toukokuuta 1917 j•a joka voi-
6670: daan ·käyttää lääkinnöHisiin, teknillisiin ja tieteel'lisiin tar-
6671: koituksiin.
6672:                                11 §.
6673:     Rikkomukset tätä lakia vastaan rangaistaan ensi kerralla
6674: vähintään sadan markan sa,kolla ja. dkkomuks.en uusiutuessa
6675: vankeudella vähintään kolmeksi kuukaudeksi.
6676:     Joka ammattimaisesti tai tavanomaisesti harjoittaa luva-
6677: tonta alkoholipitoisen aineen valmistusta, maahantuontia,
6678: myyntiä tai k•aupaksi tarjoamista, rangaistakoon vankaudella
6679: vähintään kuudeksi kuukaudeksi.                           .
6680:   . Rikoksentekijä on myöskin joka kerta tuomittava menet-
6681: .täneeksi kaikki ne a•lkoholh>ito~set ainoot, j.otlka 'hämen hal-
6682: lussaan 'tavataan ja hänen varastoissaan ·löydetään, ynnä as-
6683: tiat, joissa niitä säilytetään. Luvattoma.sti näitä aineita val-
6684: mistetfa<essa olkoot puolivahnisteet sekä valmistus- ja tislans-
6685: kdje~t menetetyt.
6686: 
6687:                               12 §.
6688:     Tämän lain määräyksiä vastaan tehtyjen rik'komusten
6689: J.lmisaamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä, luvattoman tava-
6690: ran takavarikoimisesta, rikkomusten syytteeseen panemisesta
6691: ja asian muusta käsittely•stä on tämän lain 8 §:n ohella sovel-
6692: tuvissa kohdissa voimassa, mitä 9 päivänä kesäJkuuta 1892
6693: annetussa asetuksessa paloviinan valmi.stamisesta ja tislaa-
6694: misesta sekä samana päivänä annetussa asetuksessa pa.loviinan
6695: ja muiden poltettujen tahi tislattujen väkiviinajuomain myy-
6696: misestä, kuljetuksesta ja varas•tossa pitämisestä on paloviinaan
6697: 198            IV, 2. -Väliaikainen kieltolaki.
6698: 
6699: nähden säädetty. Takavarikoimisoikeus on myöskin 7 §:ssä
6700: mainituilla kuntien tämän lain noudattamista valvomaan
6701: asettamilla henkilöillä.
6702:                              13 §.
6703:     Jos tä~än lain säännösten rikkomuksesta tavattu henkilö,
6704: ''aatuaan haasteen tällaisesta rikkomuksesta vastaamaan,
6705: vielä jatkaa rikollista toimintaansa, on hänet vangittava.
6706:                              14 §.
6707:     Menetetyksi tuomittu alkoholipitoinen aine toimitettakoon
6708: valtion varastoon. .Jos sen arvo kuitenkin on niin pieni, ettei
6709: sen katsota vastaavan valtion varastoon kuUettamis·en kus-
6710:             ' aine todisteellisesti hävitettävä.
6711: tannU'ksia, on
6712:     Velan maksuksi ulosmitattua a;lkoholipitoista åinetta. äl-
6713: köön tarjottako kaupaksi muille kuin niille, jotka tämä:n lain
6714: mukaan ovat oikeutetut sellaisen tavaran myyntiin.
6715:                             15 §.
6716:     Paloviinan valmistaja, joka Suomen va:ltion kanssa teh-
6717: dyn, tä:män lain tullessa noudatettavaksi vielä voimassa ole-
6718: van sopimuskirjan mukaan on sitoutunut palloviinan valmis-
6719: tukseen, on oikeutettu purkama~an tämän välipuh.een.
6720: 
6721:                             16 §.
6722:     Tämä hki, jolla kumotaan kaikki sen kans,sa ristiriitaiset
6723: määräykset, tulee heti noudatettavaksi ja on voimassa kesä-
6724: kuun 1 päivään vuonna 1919, jolloin toukokuun 29 päivänä
6725: vuonna 1917 annettu asetus a'lkoholipitoisten aineiden valmis-
6726: tuksesta, maahantuonni,sta, myynnistä, kuljetuksesta ja va-
6727: rast·ossapidosta astuu voimaan.
6728: 
6729:       Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1917. _
6730: 
6731:        Santeri Alkio.             Santeri Haapanen.
6732:        Bertta Pykälä.             K. W. Wuokoski.
6733:        'rilda Löthman.            J. E. Antila.
6734:        Antti Rentola.             Elli Tavastähti.
6735:                    8.
6736: 
6737: Maanomistusta ja asutustoimintaa koskevia
6738:      eduskuntaesityksiä ja anomus-
6739:                ehdotuksia
6740:                                                              201.
6741: 
6742: 
6743: IV, 3, -   Edusk. esit. N:o 42.
6744: 
6745: 
6746: 
6747: 
6748:             Haata:ja, K-yösti, y, m.: Ehdotus laiksi erinäis-
6749:                ten pylcälien mwuttamiseksi 15 päivänä tam-
6750:                mikuuta 1915 annetussa asetuksessa, joka kos-
6751:                kee rajoituksia eräänlaatuistern yhtiöiden ja
6752:                yhdistysten oikeuteen kiinteistön hankintaan
6753:                maälla.
6754: 
6755: 
6756:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
6757: 
6758:      Viimeit>ten puolentoista vuosisadan kuluessa meid.än
6759: maatlomistueoikeudellisissa oloissamme vallinnut täydellinen
6760: vatJaus on osoittautunut muuttuneissa. oloissa johtavan epä-
6761: kohtiin, jotka ovat sekä taloudellis-e1ta että yhteiskunnalli-
6762: selta kannalta arvelui:tavia. Varsinkin viimeisten vuosikym-
6763: menien kehity& on tuonut tällaiset epäkohdat selvästi esille.
6764:      Viime vuosisadan jälkipuoliskolla Amerikasta tapahtunut
6765: erinomaisen runsas viljantuonti, joka painoi viljan hinnat
6766: Europassa ala·s, tuntui meidänkin oloissamme ja vähensi
6767: maanviljelyksestä saatavan puhtaan tulon tuntuva~ti siitä,
6768: mikä se muuten olisi ollut. Samalla met&ien arvo tuntuvasti
6769: nousi ja metsät kävivät yhä tärkeämmiksi ei ainoas•taan puu-
6770: ta:va.ra- va.a.n.muullekin teollisuudelle. Kun siis liike-elämä
6771: vilkastui ja pääomia. kasvoi, oli varsin luonnollista, että pää-
6772: omia ryndyttiin sijoittamaan myös maaomaisuuksiin. Kun
6773: maataloustuotteiden hinnat olivat alhaisia ja: kun niaanvil-
6774: j.elijävilestö ei voinut nähdä sitä suuntaa, johon k.e:hitys oli
6775: kulkemassa, olikin maaomaisuuksia huokeasta hinnasta saa-
6776: tavina. Näin rupesi maanoma.i·suuksia ·entistä enemmän siir-
6777: tymään m:aatalalist.uotannoHe ~ieraisiin käsiin. Kun maa-
6778: 202 IV, a. -Yhtiöiden y. m. oikeus kiinteistön hankintaan.
6779: 
6780: omaisuus oli haluttua,. muodostui monia. keinoHelijoita, jot'ka
6781: hankkivat maaomaisuuksia puhtaassa keinottelutarkoituk-
6782: sessa. Vähitellen ovat sitten maaomaisuuksien hinnat nous-
6783: seet. Varsinkin keinottelu oli niitä nostanut aina siihen mää-
6784: rään, että monessa tapauksessa on jo ollut oikeutettua aihetta
6785: epäilykseen, kannattaako niin kallista maata ollenkaan vil-
6786: jellä. Tähän epäilykseen on ollut sitä suurempi syy, kun
6787: samalla aikaa teollisuuden .kehittyminen ja työvoiman en-.
6788: tistä. suurempi kysyntä eri tarkoituksiin on kohottanut työ-
6789: väen palkat maanvilielystöissäkin tuntuvasti siitä, mitä ne
6790: ovat aikaisemmin olleet.
6791:      Tällaiset olot ovat tarjonneet yhtiöille ja teollisuuslaitok-
6792: sille sekä yksityisille pääomanomistajille mahdollisuuden
6793: hankkia omikseen laajoja maaomaisuuksia maanviljelykselle
6794: Yieraissa tarkoituksissa, samalla kun entinen maata vilielevä
6795: väestö on joutunut entisiltä, täten toisen yhteiskuntaluokan
6796: haltuun joutuneilta tilailtansa pois. Tämä kehitys on jatku-
6797: nut maailman sodan aikana entistä tuntuvampana ja on sii-
6798: hen ollut syynä osaksi se, että rahanarvon alituinen alene-
6799: minen on tehnyt pääomanomistajat entistä halukkaammiksi
6800: sijoiHamaan pääomansa maaomaisuuksiin, osaksi maatalous-
6801: tuotteiden ja met;sien arvon ennen kuulumaton kohoaminen
6802: ja siitä aiheutunut entistä suurempi keinottelu maaomaisuuk-
6803: silla.
6804:      Yhtiöiden omiksi joutuneiden tilo.ien luvusta antaa tietoja
6805:  vuonna 1901 kerätty maaomaisuustilasto. Sen mukaan oli
6806:  mainittuna vuonna maata omistavia yhtiöitä ja niille kuulu-
6807:  via tiluksia seuraavat määrät:
6808:                                                  Viljellyn    TiluRala
6809:                                          Luku.   maan ala    kaikkiaan
6810:                                                     ha.         ha.
6811: puuteollisuusyhtiöitä .....               35·6    26.250     572,739
6812: muita teollisuusyhtiöitä ..               236     19,077     311,822
6813: maanviljelysyhtiöitä          0   ••••    160     18,004      78,808
6814: muita maata omistavia yh-
6815:    tiöitä  •   0   0   ••••••••••••       115      2,105      20,583
6816:                            Yhteensä       867     65,446     983,95·2
6817:                             IV, s. -                     Haataja y. m.                                         203
6818: 
6819:      Nämä luvut osoittavat, että maata omistavia puuteolli-
6820: suusyhtiöitä jo v. 1901 oli vain 41 % maata omistavien yh-
6821: tiöiden koko luvus,ta ja että puuteollisuusyhtiöid-en viljellyn
6822: maan ala oli vain n. 40 % ja koko maa-ala n. 58 % vastaa-
6823: vista kaikkien yl!tiöiden omistamista aloista.
6824:       Selvityksen saamiseksi .yhtiöille nykyään kuuluvista
6825: maaomaisuuksista on s€naatin toimesta kerätty vuoden 19 17                                                      1
6826: 
6827: 
6828: 
6829: alussa iilastoa:ineisto, jonka käyttelyä paraikaa toimitetaan.
6830: Siitä on oltu tilaisuudessa saamaan muutamia -ennakkotie-
6831: to.ia, jotka ovat om:iansa valaisemaan asiain nykyistä tilaa.
6832:       Tilastoon on ollut merkittävä kaikki tilat, jot.ka 1 p :nä
6833: tammikuuta 1917 omisti yhtiö, minkälainen tahansa, tahi
6834: yksityinen puutavaraliikkeen tai teollisuuden harjoittaja,
6835: taikka muu omistaja, joka samassa tai eri kunnissa omisti
6836:  ~·hteensä vähintään 2,000 ha maata.
6837:       Kuntien luku, joista ennakkotietoja annettaessa oli tie-
6838:  dot saatu, ja niissä olleiden, tilastossa huomioon otettujen ti-
6839:  l'Ojen luku oli ,seuraava:
6840: !                   o· ~      cr.~     ?:;
6841:                            ~:s. ;=~         0 ~d                                                ><
6842:                                                                   "'"                          l>l"
6843: 
6844: i                          ~~;~             ~  ....
6845:                                             "'""'"
6846:                                             ,..,.,
6847:                                             t:+O
6848:                                                          ~
6849:                                                          !-olo
6850:                                                                  """"
6851:                                                                   ""'~·         .,,.:2....     ...i!J.
6852: 1
6853:          Lääni.
6854:                            ::::1 ~
6855:                            c:;·;J'
6856:                                    tt
6857:                                   0'2       ~
6858:                                             ~
6859:                                                 .
6860:                                                     ..
6861:                                                     tn""
6862:                                                          ~.
6863:                                                          0
6864:                                                                  "'"
6865:                                                                  ...g~.         ~.;.
6866:                                                                                 rf.t:'
6867:                                                                                               ':l.
6868:                                                                                                ~
6869:                            ~ttgS:           ~~s·
6870:                                                                  ~~
6871:                                                                       ~.
6872: 
6873:                                                                                 ......   "'
6874:                                                                                 "'"' - ! !."a;
6875:                                                                                                          1
6876: 1                          ;r.s;            :::.:o;~
6877:                                             2.8 0)               §.~.           !'"'
6878:                                                                                                          1
6879:                                                                                                          j
6880:                            ~ ;> ...
6881:                            !:1'~:-o.O   0
6882:                                             ~
6883:                                             . 0
6884:                                                     """·!-'•
6885: 
6886:                                                                  "'                 "
6887: ~--                    1
6888: 
6889:      Uudenmaan •... \                                 6               32
6890:      Turun ja Porin. . i           56                46               20          518         222              296
6891:      Hämeen ........ :             49                 1                1          923         322              601
6892:      Viipurin .•••.... '           27                10               21        1,036         109              927
6893:      Mikkelin .......              26                 1                      1
6894:                                                                                   933         173              760
6895:      Kuopion ...... .              33                                      3 2,280            293            1,987
6896:      Vaasan ....... .              53                 32                   3      924         171              753
6897:                                                                              1.
6898:      Oulun ........ .              54                 11                   5 1,374            276            1,098
6899:             Koko maa i           298                107               85        7,988        1,566           6,422
6900:         Tämän mukaan sii,s 107 kunnasta oli saatu ilmoitus, ettei
6901:     niissä löytynyt ollenkaan tilastossa huomioon ot-ettavia tiloja.
6902: 204 IV, 3, -Yhtiöiden y. m. oikeus kiintebtön hankintaan.
6903: 
6904: Kajkkiaan 8<5 kunnasta ei vielä oltu tietoja saatu, mutta ova,t
6905: ne kunnat kuitenkin katsottavat sellaisiksi, j.oi:ssa on ole-
6906: massa tilastossa huomioon otettavia tiloja. Kaikkiaan oli
6907: tietoja saatu 298 sellaisesta kunnasta, joi~;sa. tilastossa huo-
6908: mioon otettavia tiloja on. Näissä. kunnissa kuului yksityi-
6909: sille tilastossa huomioon otetta..ville maanomistajille 1,5•66
6910: tilaa ja yhtiöille 6,422 tilaa.
6911:      Näihin tiloihin kuului seuraavat määrät tiluksia:
6912: 
6913: !                                                       Niihin kunlnn
6914: 
6915: 
6916:          J,ltäni.                    . . lt lt ,. viljelys- [[varsinaistaiJ·onto-                 .
6917:                            <l       Vl 1Je Y kelpoistal metsä-                           Yhteensä i
6918:                            ~         maata 1 maata             maata 1 maata
6919:                                 1             :          1             i
6920: !                               1       ha    i    ha    !     ha          ha        1
6921:                                                                                             ha
6922: 
6923: !
6924: 1
6925: [ Uudenmaan .... [
6926:                        1-i
6927:                        1
6928:                               !
6929:                                               1
6930: 
6931:                                                                             -
6932:                                                                                     ·!
6933:                                                                                      [      · ··   1
6934: 
6935:                        1      1
6936:   Turun ja Porin.  518j 241481
6937:                        j                           3 7881     98 789! 10 759               137 484 ·
6938:                                                                                                    1
6939: 
6940:     Hämeen ........ : 9231            36 224•     15 4191    221 8641 21 7401              295 2471
6941:     Vi.ipu~ ....... ,1 036i            7 6081     19 6081    123 880jl 15 2871             166 383
6942:     Mikkelm ....... 1 933;            15 518      29 996     197 220 18 4871               2612211
6943:     Kuopion ....... ·1. 2 280/        35 738      53 588     598 688 183 6351              871 649~
6944:     Vaasan ........ : 924f            188401      19964      234424 80259j                 353487'
6945:     Oulun .......... 1374j
6946:                        1              31 603[     10 823     324 425[ 156 3061             523157
6947:            Koko maa 17 988j 169 67911531861 1 799 2901 486 4731 2 608 628
6948: 
6949:      Edelly-ttämäl%, -että niissä 85 kunnassa, joista edellä ole-
6950: vis-sa taulukoissa ei ole tietoja, on läänittäin tilastossa huo-
6951: mioOJJ. otettavia til uksia samassa suhteessa kuin niissä kun-
6952: nis<;;a, joista tiedot on saatu, saadaan kaikkien tilastossa huo-
6953: mioon otettavien tiluksien kokonaismääräksi noin kolme mil-
6954: joonaa. hehtaaria, josta n. 2.5 miljoonaa hehtaaria kuuluu yh-
6955: tiöille .ia loput yksityisille.
6956:      Kun koko Turun ja Porin lääni on vain n. 2.4 miljoonaa
6957:  hehtaaria sekä Uudenmaan ja Hämeen läänit yhteensä n. 3.2
6958: miljoonaa heht,aaria, osoittavat nämät tiedot, että yhtiöille
6959: kuuluu maata suunnilleen niin paljon kuin sitä on kaikkiaan
6960:                     IV, s. -   H~t~Qa .y. ~·
6961: 
6962: 
6963: Jro.ko ~urun ja Porin läänis.&ä, ja että tilastossa hu-QlJlioon
6964: otettaviin tiloihin kuuluu kaikkiaan melkein kok,o Uuden-
6965: maan ja Hämeen lääniä yhteensä vastaava tilusala.
6966:       Tämä maaomaisuuksien kerääntyminen yhtiöille ja muu-
6967: ten yhiin käsiin on suureksi osaksi ollut aiheena siihen, että
6968: maanviljelysväestöön kuuluvien maanomistajaperheiden luku
6969: :ei ole meillä päässyt viime vuosisadan jälkipuolis~olla juuri
6970:  nimeksikään kasvamaan. 'l'ilas,ton mukaan oli maassamme v.
6971:  1864 maanomistajia kaikkiaan n. 103,000. V. 1901.oli maata
6972: itse viljeleviä maanomistajia kaikkiaan vain lähes 106,000.
6973:  Näiden vuosien välillä ei siis maata itse viljelevien maan-
6974:  omisiJaj.ain luku ollut juuri nimeksikään kasvanut. Vuoden
6975:  19'10 väestötil;:t.sto ei tadoa numeroita, jotka olisivat edellä
6976:  esitettyihin numeroihin verrattavia. Tiedot omien v,iJjelmien
6977:  luvun muutoksista vuoden 1901 jälkeen osoittavat kuitenkin,
6978:  ettei kehityksen suunta ole vuoden 1901 jälkeen tässä kohden
6979:  sanottavasti muuttunut. Vuosien 1901 ja 19,10 välillä on
6980:  tosin omien viljelmi.en luku ka:svanut noin 15,000:lla. Mutta
6981:  tätä lukua arvosteltaessa on otetta:va huomioon, •että siinä
6982:  on kukin yhtiö ja suurtilallinen, joka omistaa maaomaisuuk-
6983:  sia useammassa kunnas:;a, luettuna kussakin kunnassa eri
6984:  maauomistajiksi, mikä luonnollisesti on kohottanut viimeksi
6985:  mainittua lukua. Lisäksi tähän lnkuun sisältyvät kaikki ne
6986:  lukuisat tapaukset, joissa useampien y hteis€sti omistama ja-
6987:  kamaton viljelmä on jaettu sen eri osakkaiden kes~en, jol-
6988:  laisia jakoja juuri puheena olleen kymmenvuotis.kaude:u ai-
6989:  kana on toimitettu erinomaisen paljon. Kun ottaa nämä seilrat
6990:  huomioon, vähenee myös viimeksi mainittujen, omien v'ljel-
6991:  mien lisäänt;ymistä viime aikoina osoittavien lukujen merki-
6992:  tys melkoisesti vielä siitä, mitä luvut sellaisinaan o.;;oittavat.
6993:       Virallisen väestötilaston mukaan oli meillä v. 1890 maa-
6994:   talousväestöä kaikkiaan n. 75 % vä:estön koko ~äärästä,
6995:   mutta v. 1910 oli vastaava luku vain n. 66 9~. Maatalous-
6996:   väe,.stön suhteellisessa luvussa oli siis tapahtunut tuntuva
6997:   vfi,heneminen. Maatalousväestön absolutinen luku oli mai-
6998:   nittujen kahden vuosikymmenen aikana lisääntynyt noin
6999:  _9 .% :lla, kun koko väestön lisäys oli noin 26 %.
7000: 206 IV, a. -Yhtiöiden y. m. oikeus kiinteistön hankintaan.
7001: 
7002:     Näiden lukujen ohella on mainittava vilj·ellyu maan alan
7003: lisääntymistä koskevia tietoja. Jo vuoden 1901 tilastoa val-
7004: mis·teltaessa todettiin, että viljellyn maan ala oli 1800-luvun
7005: alusta alkaen kasvanut väkiluvun lisäykseen verraten suh-·
7006: teellisen vähän. Vu~sien 1901-1910 välillä on pellon ala
7007: kasvanut n. 310,000 ha:lla elin n. 20% :lla, mutta kun luon-
7008: nonniityn ala on samalla vähentynyt 322,000:lla hehtaarilla
7009: eli n. 25 %:lla, pienenee peltoalan lisääntymisen vaikutus
7010: melkoisesti. Samalla on metsä- ja jputomaan ala lisääntynyt
7011: n. 11,000 :lla, hehtaa,rilla, ·etupäässä Mikkelin, Kuopion ja
7012: Oulun lääneissä, joissa siis viljeltyä maata on täytynyt muut-
7013: tua metsämaaksi.
7014:     Samalla aikaa on maamme viljantuotanto ulkomailta
7015: yhtämittaa kasvanut, ollen keskimäärin vuotta kohti
7016:        v. 1901-05 ......... . 66.7 milj. markkaa
7017:        " 19·07 ............. . 83.6
7018:         " 1909 ............. . 88.8
7019:                                      "      "
7020:         " 1911 ............. . 10l.o
7021:                                      "      "
7022:                                            "       "
7023:      Tosin on voita viety vuosittain n. 40 miljoonan markan
7024:  arvosta ulkomaille, mutta sen sijaan on samalla tuotu rehu-
7025:  ain·eita n. 15 miljoonan markan arvosta, niin että se riistää
7026:  mainitulta voin vientiä koskevalta' tiedolta melkoisen osan
7027: sen merkitystä.
7028:      Näiden meidän omia olojamme koskevien ilmiöiden ohella
7029:  on otettava huomioon muutamia tietoja niistä pyrkimyksistä,
7030:  jotka ulkomailla ovat olleet viime aikoina näiden kysymyk-
7031:  sien alalla havaittavissa.
7032:      Ruotsissa on n. s. Norrlannin laeilla pidetty huolta siitä,
7033: ~ettei puutavarayhtiöiden toiminta saa hävittää maata omis-
7034:  tavaa talonpoikaisluokkaa nii~;tä osista maata, joissa sellai-
7035:  nen hävittäminen on ollut 'Pelättävissä, ja että mikäli ti-
7036:  loja on niissä yhtiöiden omiksi joutunut, on näiden pidettävä
7037:  niillä olevat viljelykset ja rakennukset kunnossa. Samalla
7038:  on valtio uhrannut siellä vuosittain melkoisia summia oma-
7039:  kotiliikkeen hyväksi ja tämän toiminnan entistä laajemmaksi
7040:  sekä tarkoitubenmukaisemmaksi muodostaminen on siellä
7041:                    tv, s. - liaataja y. m.                   207
7042: 
7043: juuri tekeillä. Lisäksi on tullisuhteiden järjest·elyllä pidetty
7044: huolta siitä, että viljanviljelys on ulkomaisesta kilpailusta
7045: huolimatta kannlllttanut.
7046:     Norjassa on n. s. metsäkonsessionilailla 18 päivältä syys-
7047: kuuta 1909 pidetty huolta ~;iitä, että yhtiöt eivät saa laa-
7048: jempia maaomaisuuksia haltuunsa, ja kunnille on annettu
7049: etuosto-oikeus niihin maaomaisuuksiin, joita yhtiöt ovat lain
7050: mukaan tilaisuudessa omiks·een hankkimaan. Tätä lainsää-
7051: däntöä on myöhemmin kehitetty laeilla 13 päivältä elokuuta
7052: 1915 ja 26 päivält.ä heinäkuuta 1916. Samalla on valtion
7053: takaama pienviljelys- ja asuntopankki toiminut sisäisen asu-
7054: tu~;työn edistämiseksi, saaden valtion varoista melkoisia ra-
7055: hamääriä käytettävikseen. Tanskassa valtio alotti toimin-
7056: tansa uusien pienvilj·elmien aikaansaami~;eksi .lainsäädännön
7057: perusteella 24 päivältä maaliskuuta 1899, jota lainsäädän-
7058: töä on sittemmin useampia kertoja muutettu. Vuosittain tar-
7059: koitukseen myönnetyt lainamäärät ovat vaihdelleet 3 å 4 mil-
7060: joonan kruunun välillä. Tämän lainsäädännön kehittämisen
7061: yhteydes~;ä on siellä ollut ·esillä kysymys maanomistajain
7062: veivoittamisesta luovuttamaan maa-alueita uusien pienviljel-
7063: mien muodostamista varten arviöhinnasta.
7064:     Preussissa on valtion asutustoimintaa harjoitettu varsi-
7065: naisesti vuodesta 1886 ja käytetty siihen hyvin suuria mää-
7066: riä valtion varoja, yhteensä lähes 700 miljoonaa Saksan mark-
7067: kaa. Sitäpaitsi on Saksassa huomattavia yksityisiä yri-
7068: tyksiä asutustoiminnan edistämiseksi osaksi rahallisen toi-
7069: minnan k~utta, osaksi valistustyötä harjoittam~lla.
7070:     Englannissa ovat uusien pienviljelmien muodostamista
7071: tarkoittavat toimenpiteet johtaneet monien vaiheiden jälkeen
7072: maa-alueiden ottamiseen asutustarkoituksia varten pakko-
7073: lunastuksella ja pakkovuokralla. Maiden hankkiminen sitä
7074: haluaville on annettu paikallisten viranomaisten, n. s. kreivi-
7075: kuntaneuvostojen tehtäväksi. Elleivät asianomaiset maan pak-
7076: kolunastushinnasta sovi, on sellaiseksi määrättävä maan ta-
7077: vallinen käypä kauppahinta.
7078:     Nämä ·esimerkit osoittavat, kuinka mainituissa maissa on
7079: pantu erikoinen paino ja tärkeys maaomaisuuksien hankki-
7080: 208 IV, 3, -Yhtiöiden y. -OJ., oikeus kiinteistön hankintaan.
7081: 
7082: miseUe yhä suuremmalle osalle väestöä sekä maakysymyksen
7083: muulle järjestelylle. Ne osoittav.at myös, että missä maa-
7084: kysymyksien tyydyttävä järjestely ei ole voinut tapahtua
7085: vapaaehtoisuuden tietä, siellä ov.rut valtiov.allat turvautuneet
7086: asiassa pakkotoimiin. Ja samallaisia esimerkkejä voitaisiin
7087: luetella muista maista, Irlannista, muista Saksan valtioista,
7088: Amerikasta, A.ustrali\l.Sta ja V enäjältäkin.
7089:      On luonnoliista, etteivät valtiovallat ole ryhtyneet täl-
7090: laisiin laajakantoisiin ja paljon rahallisia sekä muita uh-
7091: rauksia vaativiin toimiin ilman erikoisen painavia sy.itä.
7092: Näiden syiden tarkastaminen Qil tärkeä, koska meidän oma
7093: maakysymy ksemme saa vasta niiden valossa oikean seli-
7094: tyksensä.
7095:     .On tultu vakuutetuiksi siitä, että puhtaasti taloudelliselta
7096: kannalta on maalle edullisempaa maan kuulup:tinen lukui-
7097: siin pieniin ja ke~kikolwisiin viljelmiin jaettuna useille, kuin
7098: sen kuuluminen suurina viljelminä muutamille harvoille. Si-
7099: ten saadaan vilj·ellyn maan ala laajennetuksi ja vil,iellyksi
7100: sellaisiakin alueita, jotka suurviljelmiin kuuluvina jäisivät
7101: viljelemättä, kuolleeksi pääomaksi. Siten saadaan myös vil-
7102: jelys intensiivisemmäksi ja kunkin maa-allan laadun muka·an
7103: sovelletuksi. 'l'äten siis maatalouden kokonaistuotto on maan
7104: ollessa lukuisiin viljelmiin jakautuneena paljon suurempi
7105: kuin päinvastais-essa tapauks~·sa ja on siis tällainen jakau-
7106: tuminen omiansa edistämään kansan kokonaisvarallisuuden
7107: kohoamista. Mutta lisäksi ovat viimeaikaiset tutkimukset
7108: johtaneet tuloksiin, joiden mukaan pien'Viljelys on 'myös yksi-
7109: tyisen vilj.elijän puhtaan tulon kannalta suurviljelystä edul-
7110: lisempi. Tässä kohden on viituttava vain saksalaistren Auha-
7111: genin ja Stumpfen tutkimuksiin sekä Tohtori Sunilan tutki-
7112: muksiin meillä.
7113:      Maan jakautuminen lukuisiin keskikokoisiin ja pieniin
7114: viljelmiin on lisäksi erityisen tärkeä maan oman elintarve-
7115: tuotannon ·kannalta. Varsinkin viimeiset ajat ovat opetta-
7116: neet, että kunkin maan on pyrittävä mikäli mahdollista saa-
7117: maan elintarpeita omalta alueeltaan. Tämän asianpuolen
7118: tärkeys käy vielä selvemmäksi, kun tarkastamme sitä suun-
7119:                    IV, a. -   Haataja y. m.                  209
7120: 
7121: taa, johon kehitys maailman viljamarkkinain alalla on kul-
7122: kemassa. Tähän saakka on viljan hintaan määräävästi vai-
7123: kuttanut viljan suuri vienti Amerikasta. Siellä oli 1800-lu-
7124: vun jälkipuoliskolla tapahtunut suuremmoinen uutisasutus-
7125: työ, joka yksin Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa oli 50 vuo-
7126: d·en kuluessa li&ännyt vilj.ellyn maan alaa 120 miljoonalla
7127: hehtaarilla. Tämän uutisasutustyön tuloksena oli amerika-
7128: laisen viljan tulvaaminen 1870-luvulla Europan markki-
7129: noille, jossa se sai aikaan viljan hinnan suuren laskeutumi-
7130: sen sekä agraaripulan. Uutisasutuksen edelleen jatkuminen
7131: Amerika&sa on sitten voinut jatkuvasti pitää viljan hinnat
7132: Europan markkinoilla suhteellisesti alhaisina. Nyt ovat kui-
7133: tenkin parhaimmat uutisasutusalueet siellä asutetut. ja sa-
7134: malla on yhä kasvava teollisuus lisännyt viljan menekkiä
7135: omassa maassa sekä tulee sitä edelleen jatkuvasti lisäämään.
7136: Näin ollen onkin odotetta.vissa, että viljan tuonti Amerikasta
7137: rttp·eaa vähitellen v.ähenemään. Sitä korvaa varsinaisesti vain
7138: Venäjän viljantuotannon lisääntyminen, jota on omiansa
7139: edistämään se suuremmoine!l agraarireformi, jota siellä oli
7140: ryhdytty jo ennen maailmansotaa toimeenpanemaan lainsää-
7141: dännön perusteella vuodelta 1910. Asiantuntijat ovat kuiten-
7142: kin va:kuuttaneet, että kun ottaa huomioon voostön lisäänty-
7143: misestä ja teollisuuden kohoamisesta aiheutuva.n menekin. li-
7144: sääntymisen omassa maassa, ei Venäjän viljantuotannon li-
7145: säys riitä korvaamaan sitä Amerika.sta ·tapahtuvan viljantuon-
7146: nin vähenemistä, joka jo lähia.ikoina on odotetta.vissa.. Tällai-
7147: sista syistä on kukin maa pakot.ettu pitämään huolta siitä, että
7148:  oma viljantuotanto tulee mahdollisimman suureksi. Ja siinä
7149: on tärkeänä tekijänä paitsi maanviljelyksen yleis•en intensi-
7150: teetin kohottamista myös lukuisain keskikokoisten ja pienten
7151:  viljelmien muodostaminen sinne, missä maa on ennestään
7152: suuriin viljelmiin jakautuneena,
7153:      Mutta paitsi näitä tuotannollisia puolia on taloudelliselta
7154:  kannalta myös tärkeätä se, että maa lukuisiin pieniin ja
7155: keskikokoisiin vilielmiin jaettuna antaa työansiota ja elatus-
7156:  mahdollisuuden lukuisammalle väestöjoukolle kuin päinvas-
7157:  taisessa. tapauksessa. Samalla tällainen jakautuminen myös
7158:                                                            14
7159: 210 IV, s..- Yhtiöiden y. Öl; oikeus kiinteistön hankintaan.
7160: 
7161: lisää varminta. oman maan kuluttajajoukkoa oman ma3JD. t.e!>l-
7162: lisu uden tU'ottei'lle. Ja 'näistä .seikoista, johtuu, että se tekee
7163: mahodollisek·si väestön vastaavassa määrässä lisääntyinisen.
7164:      Tällainen väestön luvun lisääntymismahdollisuus on luon-
7165: nollisesti ·erinomaisen tärkeä väestöpolitiselta. kannalta ja
7166: pannaan sille puolelle asiasta kaikissa maissa pienviljelys-
7167: liikettä ja asutuskysymyksiä arvostelta:essa suuri paino. Li-
7168: säksi lukuisa ja hyvinvoipa maanviljelysväestö antaa· par-
7169: haan takeen siitä, ettei kaupunkien ja tehJaspaikkojen väes-
7170: töä kuluttava vaikutus tule k.ansakunn~lle turmioksi, mikä
7171: myös on väestöpolitiselta kannalta tärkeätä.
7172:      Väestön lisääntymiselle on lisäksi kaikkialla pantu erikoi-
7173: nen paino siitä syystä, että se lisää kansakunnan voimaa toi·-
7174: sia kansakuntia vastaan, lisäten kansan veronmaksukykyäJ
7175: sen sotatoimiin kelpoisen väestön lukua sekä vaikuttaen jo
7176: välittömästi suuruudellaankin siihen asemaan, joka. kansa-
7177: kunnalle toisten kansakuntien joukossa annet.aan. Samalla
7178: kuin lukuisan ja voimakkaan maanviljelijäluokan luominen
7179: edistää. tämänsuuntaista kehitystä, on se myös valtioiden
7180: omassa keskuudes8a oleville eri kans-akunnille paras turva
7181: toisten kansakuntien ja heimojen sortoa vaoStaan .
7182:    . Naiden monien seikkain lisäksi on kaikkialla maakysy-
7183: myksien ja asutustoiminnan jä.rjestelyssä pantu erikoinen
7184: paino sille si.säisesti rakenta.valle ja koossa pitävälle wimä.lle,
7185: joka lulmisalla ja hyvinvaivalla maanviljelijäluokalla on ..
7186:      Täl'laisista. syistä ovat kan.sa;t kaikkialla, pyrkiessään suu~
7187: rempaan taloudelliseen ja valtiolliseen itsenäisyyteen tai en-
7188: tistä itsenäisyyttä suojaamaan, katsoneet maakysymyksen
7189: edellä esitettyyn suul\taan järjestämisen yhdeksi tärkeim-
7190: mistä toimenpiteistä, joihin heidän on ollut ryhdyttävä.
7191:      Tällaisten näkökohtien valossa eivät edellä esitetyt tie-
7192: dot meidän omista oloistamme anna niistä ooullista kuvaa.
7193: Ne osoittavat, että samalla kun muissa maissa pyritaän tar-
7194: mokkaallä toiminnalla pitäJnliän huolta maanomaisuuden ja-
7195: kautumisesta yhteiskuniNllle ·edullisimmaJla tavä.Ila sekä maa-
7196: taloustuotannon lisäämisestä ja maata itse vilj'eleväl1 talon~
7197: poihislnokan turvaamisesta, ja samalla kun tiedot osöittav~.t
7198:                    IV1 a. -   Haataja y. 11t.                211
7199: 
7200: muissa maissa saatavan tässä kohden melkoisia tuloksia ai-
7201: kaan, samalla meillä kehitys käy päinvastaiseen suuntaan..
7202: Viime vuosikymmenien .kokemuks·ei osoitta.vat myös ilmei-
7203: sesti, ettei näissä suhteissa voida saavuttaa edullisia tuloksia,
7204: ellei valtiovalta käy tarmokkaasti lainsäädäntötöimilla kehi-
7205: tykseli kulkua ohjaamaan.
7206:     Kysymys maaomaisuuksien kerääntymisestä yhtiöille ja
7207: muuten suurina maaomaisuuksina yksiin käsiin on jo aikai-
7208: semmin ollut meillä lainsäätäjän huomion esineenä. Asiassa
7209: ei ole kuitenkaan aikaisemmin saatu aikaan muuta lopullista
7210: tulosta knin ·vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä tehty päätös
7211: puutavarayhtiöiden ma,anhankinnan rajoitt.amisesta, joka pää-
7212: tös tuli lopullisesti vahvistetuksi 15 päivänä tammikuuta
7213: 1915. Tällä lainsäädännöllä siis Eduskunta jo omisti sen
7214: periaatteellisen kannan, että maaomaisuuksien yhtiöille siir-
7215: tyminen on vain asetuksessa lähemmin mainitussa rajoite-
7216: tussa muodossa sallittava. Mutta asetus ei silloin tullut sel-
7217: laiseksi, ettei se olisi pääkohdissaankin antanut erilaiselle
7218: tulkinnalle aihetta j.a jättänyt monia aukkoja sen kiertämi-
7219: selle. Asetusta onkin julkisuudessa yleisesti kierretty. Kun
7220: asetus sallii muiden paitsi puutavarayhtiöitten hankkia omik-
7221: seen mäaomai·sunksia rajattomasti, ovat puntavarayhtiöitten
7222: osakkaat perustaneet apuyhtiöitä, joiden nimellisenä tarkoi-
7223: tuksehn, on ollut maanviljelyksen harjoittaminen t. m. s. toi-
7224: minta, ja sitten ov·at he tällaisen apuyhtiön nimiin hankkineet
7225: maaomaisuuksia, vaikka. hankkimisessa on varsinais:ena tar-
7226: koituksena oU ut maaotnaisuuksien, saaminen heidän omista-
7227: miensa puut:warayhtiöitten käytettäviksi. Kun samalla muut
7228: yhtiöt ovat edelleen hankkineet entistä enemmän maaomai-
7229:                                                                     '
7230: snuksia, on v. 1915 aikaansaadun lainsäädännön voimaan-
7231: astnttuakin yhtiöiden maa.öma.isuuksien määrä jatkuvasti
7232: ka~anut.
7233:     Samalla on suurien maaomaisuuksien kunltttnisesta yh-
7234: t~öille osoittautunut olevan monia sellaisia paikallisia e-pä·
7235: kohtia, jotka edellä esitettyjen kehityksen yleisten suunta·
7236: viivojen lisäksi vnativat järjestäviä toimenpiteitä.
7237: 212 IV, a.- Yhtiöiden y. m. oikeus kiinteistön hankintaan.
7238: 
7239:      Kokemus on os,oitta.nut, että yhtiöiden tiloilla olevat vil-
7240: jelykset säännöllisesti joko annetaan tila'Päisesti vuokralle
7241: taikka jäävät torv!Ja.rien tai 'lampuotien viljeHäviksi. Mo-
7242: lemmissa tapauksissa tavallisesti pellot jaävät heinänkasvulle
7243: ja karja tilalta joko vähenee aivan pieneksi taikka kokonansa
7244: katoaa. Täten siis tilan maataloustuottoon perustuva kun-
7245: nallinen verotus myös pienenee ja supistuu varsinaisesti vain
7246: siihen, mitä tilalla asuvaa vuokramiestä voidaan verottaa,
7247: kun taas y.htiöitä voidaan tilan tuotosta verotta.a varsinaisesti
7248: vain silloin kun yhtiö hakkaa tilalta met·sää, mikä luonnol-
7249: lisesti tavahtuu va.in .suhteellisesti harvoin. Siten yhtiöiden
7250: tiloilta saatavien kunnallisverojen määrä supistuu yleensä
7251: varsin pieneksi ja verot s·eilaisissa kunnissa, joissa yhtiöillä
7252: on enemmän maaomaisuuksia, k-erääntyyät sitä raskaampina
7253: muiden kuntalaisten hartioille.
7254:      Sellaisissa kunnissa, joissa yhtiöillä on laajempia maa-
7255: omaisuuksia, ovat yhtiöt myös osoitta<neet sekautuvansa arve-
7256: luttavalla tavalla paikkakunnan kunnalliseen elämään ja
7257: paikk.akuntalaisten yrityksiin. Milloin niissä paikkakunta-
7258: laisten ja yhtiön edut ovat olleet ristiriidassa, ovat yhtiöt
7259: luonnollisesti asettuneet omia etujansa valvomaan ja paikka-
7260:  kuntalaisten monet hyödyllisetkin yritykset ovat siten jou-
7261: tuneet kärsimään.
7262:      Lisäksi on mainittava niista kunnista, joissa yhtiöillä ·on
7263: laajempia ma.aomaisuuksia, tilattornan v·äestön luvun kasva-
7264:  minen ja siitä johtuva vaivaishoito- sekä koulumaksujen ko-
7265:  hoaminen, kunnan yleisten -luottamustoimien joutuminen en-
7266: tistä harvempien kuntalaisten niskoille, sekä kunnallisen toi-
7267:  minnan ja maata viljelevän väestöluokan joutuminen enem-
7268:  män ja enemmän yhtiöistä riippuviksi.
7269:     ··Useiden tällaisten haittojen .laadusta tulee se tilasto, joka
7270:  yhtiöiden ma.aomaisuuksista on kerätty, antamaan yksityis-
7271:  kohtaisia tietoja. J onkunlais-eksi osoitukseksi niistä on en-
7272:  nakkotietoina valmistettu muutamia yksityiskohtaisia nume-
7273:  roita viidestä eri kunnasta, nim. 'Ikaalisten, Viljakkalan,·
7274:  Pieksämäen, Iisalmen ja Viitasaaren kunnista..Täten valmis-
7275:  tetut numerot osoittavat näistä kunnista seuraavaa:
7276:                               IV, a. -        Haataja y. m.                               213
7277: 
7278: 
7279: 
7280: 
7281:     Vuosi, jolloin
7282:     tilan siirtymi-
7283:     nen yhtiölle on
7284:       tapahtunut.
7285: 
7286: 
7287: 
7288: 
7289: i                     i        1          !   1
7290:                                                   1      -   ; -          !       i   1
7291: 
7292:                                     1         1
7293: ) Ennen v.1900181 -'173                  2', 5 39i 31   5401       486 5 56 -11' -_
7294: 1v. 1900-1909 94 - 81                    1 1 5 42 35    5171       396 11 43
7295: !v. 1910-1914 41 -! 31                   1 1 23 8       2221       177 4, 20 -l ~
7296:                                                              1                    1
7297: !V; 1915 tai sen          J    i'   1.        1    1         1                •
7298:                                                                                     1 '
7299:                                                                                       1
7300: J     jälkeen • • . • 561 2 401 2             2 371-5   490        362 16,18 --.:..: 11
7301:     tuntematon ... 117 -113 1                 21 12      41 1      142 3 11 - 1 -i
7302:          Yhteensä 2891 2/238i            7[ 15fl53l 791 1 8101 15631 39[1481 11 1!
7303: 
7304: 
7305:      Taulukko osoittaa, kuinka varsinkin niiden tilojen vil-
7306: jely:;kunto, jotka ovat pitemmän aikaa olleet yhtiöiden hal-
7307: lussa, on käynyt huonommak,si kuin mitä se paikkakunna;n
7308: maanviljelystiloilla yleensä on. Siitä 011 merkkinä myös tau-
7309: lukon osoittama naut-aeläinten luvun väheneminen, mikä on
7310: sitä huomattavampi, kun nautaeläinten luku maanviljelys-
7311: tiloilla on ;yleensä melkoisesti kohonnut.
7312:      'Taulukko ,osoittaa myös, että n. ;1'! ?6 :ssa tiloista asuu
7313: vuokramies, että n. 15 96 on autioina ja että n. 20 5'6 on
7314: metsätiloja.
7315:      On vielä huomattava, että edellä olevat numerot ovat las-
7316: ketut kaikkien tilastossa huomioon otettujen tilojen 11erus-
7317: teella. Jos siinä .otettaisiin huomioon ainoastaan yhtiöiden
7318: tilat, kävisivät tulokset vielä räikeämni.iksi.
7319:       Edellä esitettyjen näkökohtien lisäksi ansaitsee vakavaa
7320: lmomiota se mahdollisuus, joka ulkomaalaisilla on maaomai-
7321: suuksia koskevan määräämisvallan saamiseen· ilman mitään.
7322: rajoituksia hankkimalla maata omistav1en yhtiöiden osa.k-.
7323: keita. Meidänkin lainsäätäjämme on katsonut ma-hdolliseksi
7324:  ~allia. nlkoman laisille maaomaisuuksien hankkimisen vain
7325: ~U   IV, s.- Yhtiöidenr. rn. eikeus kiinteistön hankintaan.
7326: 
7327: erityisellä luvalla. Yhtiöiden -osakkeiden edellä mainitulla
7328: tavalla hankkiminen tarjoaa_ kuitenkin tilaisuuden siihen
7329: ilman tuollaista lupaa. Tällaisen mahdollisuuden laajassa
7330: mitassa käyttäminen voi johtaa erinomaisen vakaviin seu-
7331: rauksiin. Niin J?ian kuin ulkomaalaiset ovat saaneet täten
7332: haltuunsa huornattavamman määrä'n tiloistamme, voi tarpeel-
7333: listen parannuksi.en aikaansaaminen maakysymyksen alalla,
7334: mikäli n~ tulisivat näitä tiloja koskemaan, käydä varsin ky-
7335: symyksenalaiseksi ja helposti johtaa vakaviin ,politisiin selk-
7336: kauk&iin, vieläpä tehdä kokonaan mahdottomaksi monet m~­
7337: kysymyksen alalla vallan välttämättömät parannukset.
7338:      On 'Väitetty, että yhtiöiden maanhankintaa ei olisi valtio-
7339: valtain toimenpiteillä rajoitettava, koska on sanottu, että
7340: puutavaraliikkeet ainoastaan siten voivat varata itsellen.sji.
7341: varmuuden välttämätt<imän raakatavaran saannista vastai-
7342: suudessakin ja siis liikkeensä menestymisestä, ja koska ne
7343: säännöllisesti hoitavat metsän:sä paremmin kuin yksityiset.
7344:      Se lainsäädäntö, jolla yhtiöiden maanhankintaa on tah-
7345: dottu rajoittaa, ei kuitenkaan tarkoitakaan yhtiöiden maan-
7346: hankinnan kokonaan estämistä, vaan ainoastaan sen estä-
7347: mi,stä, etteivät yhtiöt saa hankkia omikseen metsäalueita,
7348: jotka ovat tiloilla olevien ja niille vastedes ehkä perustet-
7349: tavien viljelmien kotitarvemetsä-ksi tarpeellisia. Sitäpaitsi
7350: kokemus on näyttänyt, että erikois-esti juuri ne yhtiöt, jotka
7351: jo ,ennestään omistavat hyvin laajoja m'aaomaisuuksia, ovat
7352: pyrkineet sellaisia edelleen hankkimaan. Näyttää siis, että
7353: yhtiöiden tarpeella tässä kohden ei ole initään rajaa. Ja sitä-
7354: paitsi on luonnollista, että vaikka yhtiöillä ei oHsikaan -omia
7355: metsäpääomia, täytyy meidän metsästämme vuosittain hakata
7356: määrätyt puumäärät. Ne siis ovat yhtiöiden saatavina hin-
7357: nast~, jonka vapaa kilpailu määrää. Kun sitäpaitsi yhtiöillä
7358: on laajoja metsäalueita hallussaan ja kun myös valtio voi
7359: myöntämällä hakkuuoikeuksia kruununmetsissä vaikuttaa
7360: järjestävästi yhtiöiden metsäntuott~iden saantiin ja kun myös
7361: yhtiöillä käytettävissä olevat kymmenen vuoden hakkuu-
7362: oikeudet yksityisten metsissä antavat mahdollisuuden suun-
7363: nitella. raaka-al.neen saannin J_O pitkiä aikoja etukäteen, ei
7364:                    IV, s. ...-. Uaate..ia. f· .a.                   •
7365: 
7366: näytä olevan oikeutettup, ;;~ihetta pelkoon, että yhtiöiden
7367: maanhankinnan rajoittaminen estä~si ne saamasta raaka-
7368: aineita j1J, tietäisi vaara~t koko puutavarateollisuudelle.
7369:     Yksityisten tilojen metsien hoito on tosin antanut tO'ivo-
7370: muksil1e aihetta. Yhä leviävä käsitys metsien todellisesta ar-
7371: vosta, metsäJ;t hävittämisen estämistä tarkoittavan uuden
7372: l~:tinsäädännön aikaansaaminen, jonka lain eduskU!nta jo on
7373: hyväksynyt ja joka jo on vahvistettukin, sekä metsänhoitaja-
7374: kunnan kehittyminen ja lisääntyminen sekä sen toiminnan
7375: ulottaminen entistä enemmän yksityismetsätalouden alalle
7376: tul,evat kuitenkin asiain tilaa tässä kohden tuntuvasti paran-
7377: tamaan. Lisäksi ovat pahimmat rikkomukset tässä kohden
7378: tapahtuneet viime aikoina k€-inottelun esineeksi joutuneilla
7379: tilqilla. Tällainen keinottelu voidaan ainakin .suurimmaksi
7380: osaksi sopivilla )aiusäädäntötoimilla estää. Mikäli taas met-
7381: sät pyritään saamaan suuriin alueisiin ja sellaisi•na järjes-
7382: telmällisen metsänhoidon alaisiksi, ei siihen tarvita metsä-
7383: maiden ja vielä vähemmin viljelysmaiden siirtymistä yhtiöi~
7384: den omiksi, vaan voidaan kehityksen kulkua ohjata siihen
7385: suuptaan, että metsämaita saadaan Imutien omiksi, jolloin
7386: sama metsänhoidollinen pä:ämäärä saavutetaan, mutta väl-
7387: tetään ne epäkohdat, joita maaomaisuuksien joutumisesta
7388: puutavarayhtiöiden omiksi aiheutuu.            ·
7389:      Yhtiöiden on myös sanottu maiden hankkimisella pyr-
7390: kivän pääsemään osallisiksi maanarvon noususta. Tämä epäi-
7391: lemättä on yksi tärkeimpiä perusteita yhtiöille maaomaisuulr-
7392: sien !hankkimiseen. On kansanta.loudel'listen j.a maailman-
7393: markkinoilla vallitsevien ilmiöiden perusteella todistettavissa,
7394: että niinhyvin maatal'Oustuotteiden kuin metsruntruotteidenkin
7395: hint.ojen täytyy nousemista.an nousta. Tätä hintojen ja siitä
7396: johtuvaa maanarvon nousua silmällä pitäen on ollut edullista
7397:  hankkia maaomaisuuk,sia niin kaua'n kuin niiden hinnat ovat
7398: olleet suhteelli~n 1;1lhaiset, ja suurille, pääomarikkaille yh-
7399: tiöille on tällainen hankinta ollut helpompi kuin yksit;yisille.
7400: Tällä hankintaperusteella ei kuitenkaan ole mitään tehtävää
7401:  teollisuuden ja sen tarpeiden kanssa sellaisinaan, vaan osoittaa
7402: se, että yhtiöt ovat va.rsina·iseen ta.rkoitukseensa yhdis·tänoot
7403:  tarkoituksen puhtaasti kejnotella maaomaisuuksilla.
7404:                                                                1
7405: '   216 IV, 3. -   ~htiöiden y. m. oikeus kiinteistön hanki~taan.
7406: 
7407: 
7408:           Näyttää siltä, .että yhteiskunnalla ei ole aihetta antaa täl~
7409:      laisen keinottelun edelleen jatkua, varsinkin kun sen tueksi
7410:      tuodut metsänhoidollisiin ja teollisuusnäkökohtiin perustuvat
7411:      syyt eivät näytä sitä riittäv.ästi tukevan ja kun päinvastoin
7412:      monet painavat syyt vaativat 'Sen lakkauttamista.
7413:          ~Riittävänä toimenpiteenä tässä kohd.en näyttää olevan
7414:      asiassa v. 1915 aikaansaadun lainsäädännön laajentaminen
7415:      niin, että se tulee koskemaan kaikkia yhtiöitä, sekä rajoi-
7416:      tuksien ulottaminen erityisellä lainsäädännöllä eräissä ta-
7417:      pauksis>sa myös yk\Sityisiin henkilöihin.
7418:          Ruotsissa on, kuten edellä on jo mainittu, kaikenlaisten
7419:      yhtiöiden oikeus hankkia omikseen maaomaisuuksia eräissä
7420:      Pohjois-Ruotsin osissa rajoitettu lailla 4 päivältä tokokuuta
7421:      19 06. Tämän lain vaikutuksesta on siellä Hallituksen toi-
7422:        1
7423: 
7424: 
7425: 
7426:      mesta v. 1913 julkaistu tutkimus, joka antaa siitä monia mer-
7427:      kille pantavia tietoja.
7428:          Vastaukseksi kysymykseen, onko lakia kierretty, osoittaa
7429:      tutkimus, .että sitä ovat kiertäneet vai'n yksityiset yhtiöiden
7430:      osakkaat ja osaksi niiden palvelusmiehet, hankkimalla maa-
7431:      omaisuuk\Sia omiin nimiinsä, jota laki ei ole rajoittanut. Kui-
7432:      tenkaan ei tämäkään kiertäminen ole saanut sellaista laa-
7433:      juutta, ettei voisi sanoa lain alkuperäisen tark{)ituksen tulleen
7434:      siitä huolimatta saavutetuksi.
7435:          Tutkimuksessa on myös kiinnitetty huomi'Ota ruotsalais-
7436:      ten puutavarayhtiöitten taholta esitettyyn väittees,een, .että
7437:      puutavarain hinnat tulisivat nousemaan siihen määrään, että
7438:      sahalaitokset, joilla ei olisi omia metsiä, eivät enää kannat-
7439:      taisi. Tämän johdosta huomautetaan tutkimuksessa, ettei
7440:      tuollaiseen p·elkoon ole syytä. 8illä kruunun laajoista met-
7441:      sistä saadaan niin paljon puutavaraa, että sillä tulee olemaan
7442:      määräävä vaikutus puutavarain hintoihin. Kruunu taas on
7443:      pakotettu muodostamaan hintapolitiikkansa puutavarain
7444:     hintain mukaan m&ailmanmarkkinoilla eikä voi pitää niitä
7445:      korkeampina kuin mitä teollisuus pystyy kantamaan. Näihin
7446:     ·hintoihin tulevat yksityiset metsänomistajatkin pakoitetuiksi
7447:      tyytymään. Tälläkin alalla tulee siis kysyntä ja tarjonta
7448:      lopullisesti tasottamaan hinnat. ·
7449:                      IV, s. -   Haataja y. m.                     217
7450: 
7451:     Tutkimuksessa sangen tehokkaasti painostetaan tuollais-
7452: ten rajoittavien määräyksien tarpeellisuutta ja ehdotetaan
7453: niiden ulottamista muutamiin sellaisiinkin osiin maata, joita
7454: ne aikaisemmin eivät ole koskeneet.
7455:     Täten siis Ruotsissa saadut kok·emukset varsin pätevällä
7456: tavalla tukevat vaatimusta. sellaisen lainsäädännön aikaan-
7457: saamisesta, josta edellä on mainittu.
7458:     Kun sisäinen asutustyö nyttemmin on tullut keskitetyksi
7459: Asutushallitukseen, olisi myös asirusta 15 päivänä tammi-
7460: kuuta 1915 annetun asetuksen 6 § samalla muutettava niin,
7461: että siinä mainittua lupaa olisi haettava Asutushallitukselta,
7462: jonka päätökseen tällaisessa asiassa saisi hakea muutosta
7463: Senaatissa.
7464:     Sen noja.lla., m1tä edellä on es•i:lle tuotu, saava,t a1lekirjoit-
7465: taneet kunnioittaen ehdottaa,
7466:                    että. Eduskunta hyväksuisi seuraavan laki-
7467:              ehdotuksen:
7468: 
7469:                                 Laki
7470: erinäisten pykälien mupttamisesta 15 päivänä tammikuuta
7471: 1915 annetussa asetuksessa, joka koskee rajoituksia erään-
7472: laatuisten yhtiöiden ja yhdistysten oikeuteen kiinteistön
7473:                     hankintaan maalla.
7474:     Täten säädetään, että 1, 6 sekä 9·-11 §:t 15 päivänä
7475: tammikuuta 1915 annetussa asetuksessa, joka koskee rajoi-
7476: tuksia eräänlaatuisten yhtiöiden ja yhdistysten oikeuteen
7477: kiinteistön hankintaan maalla, muutetaan näin kuuluviksi:
7478:                             1 §.
7479:     Yhtiö saakoon ainoastaan alempana mainituilla rajoituk-
7480: silla ja ehdoilla hankkia omakseen maalla olevaa maata.
7481:                              6 §.
7482:     Jos yhtiö tahtoo hankkia omakseen toisenlaatuista maalla
7483: olevaa kiinteätä omaisuutta taikka muissa tapauksissa, kuin
7484: 2 ja 4 §:ssä sanotaan, taikka erottamattoman osan sellaisesta
7485: kiinteistöstä, hakekoon siihen lupaa Asutushallitukselta.
7486: Sellainen hakemus on annettava kuvernöörille. Asutushalli-
7487: tuksen päätökseen tällaisessa asiassa saa hakea muutosta Se-
7488: 218 IV, s. - Yhtiöitlen y. m. oikeus kiinteistön hankintaan.
7489: 
7490: na.atin Talousosastossa kolmenkym·menen päivä!! kuluessa
7491: päätöksen antamisesta lukien.
7492:     Yhtiöllä olkoon oikeus lohkomisen tai erottamisen kautta
7493: hankkia omaheen kiinteistön OIS3., joka pääasiallisesti on tar-
7494: koitettu tontik:si, varastopaikaksi, kaivosalueeksi, hiekan-,
7495: soran- tai savenottopåikaksi taikka joka on vesialue tahi
7496: koskitila. Lainhuudatusta hakiessaan on yhtiön näyt·ettävä,
7497: että lohko taikka palsta on senlaatuinen kuin nyt sanotaan.
7498:                              9 §.
7499:     Mitä tässä asetuksessa on säädetty yhtiön kiinteist-öhan-
7500: kinna,s·ta., dl1won myös noudatettava, kun maana olevaa kiin-
7501: teätä omaisuutta tahtoo omakseen hankkia osuuskunta taikka
7502: yhdistys, joka harjoittaa taloudellista toimintaa.
7503:                                 10 §.
7504:      Se, mi:tä täissä ·asduksessa. on säädetty, ·ei koske maanvil-
7505: j-elyksen ja sen sivuelinkeinojen edistämi1stä varten perustet-
7506: tuja maanviljelijäin osuuskuntia. ,
7507:                                11 §.
7508:     Tarkemmat mä.äräykset sen selvityksen laadusta, joka on
7509: esitettävä tässä asetuksesE;'a mainituissa a,sioissa, sekä asetuk-
7510: sen s.oveltamisesta muutoin antaa Senaatti.
7511: 
7512:     Helsingissä 2·6 päivänä marraskuuta 1917.
7513:                  1
7514: 
7515: 
7516: 
7517: 
7518:   Kyösti Haataja.                  K. J.anne.
7519:   Alfred Retulainen.               Ivar Alan en.
7520:   Leonard Typpö.                   E. Ala-Kulju.
7521:   Wilb. Malmivaara.                W ald. Bergroth.
7522:   •J. E. Antila.                   J. Oskari Peurakoski .
7523:   Juuso Runtti.                    Jussi Puumala.
7524:   M. Kotila.                       K. R. Häkkinen.
7525:   Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.     Onni Rantasalo.
7526:   A. Koivisto.                     Erkki Pullinen.
7527:   E. 'l'ukia.                      P. Ahmavaara.
7528:   Tuomas Wanbala.                   K. W. Wuokoski.
7529:                        E. Sinklro.
7530: IV, 4. -   Anom. ehd. N:o 13.
7531: 
7532: 
7533: 
7534: 
7535:             Juutilainen, Antti, y~ m.: Puutavarayhtiöiden
7536:                lainvastaisen kiinteistöjen hankinnan ehkäise-
7537:                misestä.
7538: 
7539: 
7540:               S u o m e n E d u s k u n n a 1 'l e.
7541: 
7542:    -Niihin perusteluihin viitaten, jotka. löytyvät v. 1917 ensi-
7543: mäisillä valtiopäivillä jätetyssä ·anomusehdotuksessa N :o 60
7544: (Liitteet 4, siv. 193), ehdotamme,
7545:                 eMä Eduskunta päättäisi kehottaa Senaattia
7546:             viipymättä ryhtymään kaikkiin sellaisiin toimen-
7547:             piteisiin, että puutavarayhtiöitten taikka näitten
7548:             apuyhtiöitten lainvastaisessa järjestyksessä tapah-
7549:             tuneet kiinteistöjen hankinnat maalla tulisivat
7550:             viipymättä peruutetuiksi sikäli kun asianosaisten
7551:             omasta toimenpiteestä niin ei ole tapahtunut ja
7552:             että sellaiset lainvastaiset maanhankinnat vast-
7553:             edes estettäisiin.
7554:     Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1917.
7555: 
7556:      Antti Juutilainen.             Pekka Saarelainen.
7557:      Eero Hahl.                     K. A. Lohi.
7558:      Pekka Tanskanen.               Edvard 1.'a.kkula.
7559:      Santeri Haapanen.              Kosti Arffman.
7560:      Aleksis Salovaara.             Juho Niukkanen.
7561:      Mikko Leinonen.                Albin Manner.
7562:      Lauri Kr. Relander.            J. P. Kokko.
7563:  220
7564: 
7565:  IV, 5. -   Edusk. esit. N:o 43.
7566: 
7567: 
7568: 
7569: 
7570:              Haataja, Kyösti, y. m.: Ehdotus laiksi raJat-
7571:                  tuksista yksityisten {)ikeuteen kiitnteistön han-
7572:                  kintaan maaUa.
7573: 
7574:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
7575: 
7576:      Jo 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä on Eduskunta, hy-
7577:  väksyessään asetuksen rajoituksista eräänlaatuisien yhtiöi-
7578:  den ja yhdistysten oikeuteen kiinteistön hankintaan maalla,
7579:  omaksunut. sen kannan, että maaomaisuuksien siirtyminen
7580:  puutavarayhtiöiden omaksi on asetuksessa mainitulla tavalla
7581:  rajoitettava. Silloin. tehdyn Eduskunnan päätöksen perus~
7582:  teella on sittemmin saatu voimaan asetus 15 päivältä tammi-
7583:  kuuta 1915, jolla puutavarayhtiöiden oikeuksia maaomai-
7584:  suuksien hankkimiseen on rajo!tettu asetuksessa lähemmin
7585:  säädetyllä tavalla. Tämän asetuksen laajentamisesta ulottu-
7586:  maan muihinkin kuin puuteollisuusyhtiöihin on näillä: valtio-
7587:  päivillä ·tehty eduskuntaesitys jonka perusteluissa on esille
7588:  tuotu syyt tällaiseen toimenpiteeseen.
7589:      Mainitun esityksen perusteluissa on jo viitattu siihen, että
7590:  meillä on viime aikoina maa:keinottelu kehittynyt arvelu;tta-
7591:  van pitkälle ja että se on ollut suurena syynä maiden hinto-
7592:  jen luonnottoman suureen kohoU~mis·een sekä maanviljelyksen
7593:  ja metsätalouden raJ)piolle joutumiseen keinottelun esineeksi
7594:  joutuneilla tiloilla. Tilakeinottelijat ovat hankkineet omik-
7595:  seen maatiloja, joko myydäksensä ne sellaisinaan toisille kor-
7596:  keasta hinnasta tai hakataksem,a niiltä ensin metsän ja sitten
7597:  myydäksensä ne joko kokonaisina taikka pientiloina, jolloin
7598:  aina varsinainen maataviljelevä. väestö ja usein pienviljelijät
7599: ~ja tilattomat ovat saaneet tilan haltuunsa enemmän tai vä-
7600:  hemmän raiskattu~a ja joutuneet ma.ksamaan ne voitot, jotka
7601:  keinottelijat ovat täten osanneet hankkia, sekä monet väli-
7602:                    IV, 5. -   Haataja y. m.                 221
7603: 
7604: tyspalkkiot. Tällain~m kehi·tyksen suunta ei ole yhteiskun-
7605: nan terveen kehityksen mukainen.
7606:      Lisäksi tällainen yksityisten vapaa maanhankintaoikem;
7607: tarjoaa yhtiöille mahdollisuuden osakkaiden ja toimihenki-
7608: löittensä nimiin hankkia maaomaisuuksia silloinkin, kun laki
7609: niiden hankkimisen yhtiöiden nimiin kieltää, ja siten mah-
7610: dollisuuden lain rajoittavi.en määräyksien kiertämiseen.
7611: Maan kuulumises•ta toisissa kunnissa asuvillB yksityisille hen-
7612: kilöille, jotka ovat ne hankkineet maataloustuotannolle vie-
7613: raassa tarkoituksessa, aiheuttaa sitäpaitsi samallaisia talou- .
7614: dellisia ja yhteiskunnallisia haittoja kuin maaomaisuuksien         ..
7615: kuulumisesta yhtiöille.
7616:      Tällaisia yksityisten maanhankinnasta aiheutuvia epä-
7617: k'Ohtia voidaan estää rajoittamalla yksityisten maanhankinta-
7618: oikeutta sellaisissa tapauksis~;a, joissa he tulisivat omistamaan
7619: maaomaisuuksia siellä täällä useammissa eri kunnissa.
7620:      Tällaisten rajojen ei luonnollisesti tulisi saada estää maa-
7621: omaisuuksien joutumista kunnan ulkopuolella asuville Jl,ksi-
7622: tyisille silloin, kun saanto tapahtuu perimällä tai testamen-
7623: tilla tahi avioehdon tai naimaoikeuden perusteella eikä myös-
7624: kään, kun luovutus tapa.htuu aivan läheisessä sukulaisuudessa
7625: olevien kesken. Määrääväksi tässä voisi panna sen, onko avio-
7626: liitto niin läheisessä sukulaisuudessa olevien kesken luvalli-
7627: nen vai ei.
7628:      Edellä olevan perusteella saavat allekirjoHtaneet kunnioit-
7629: ta(m ehdottaa,
7630:                   että Edu,skunta päättäisi kehoWaa Senaattia
7631:               anlarnn.an EduskunnalLe tähän liitetyn lakiehdo-
7632:               tuksen tapaan laaditun esityksen yksityisten
7633:               oikeudesta kiinteistön hankinfoan maalla.
7634: 
7635:                         Ehdotus
7636:   laiksi rajoituksista yksityisten oikeuteen kiinteiStön
7637:                     hankintaan maalla.
7638:                              1 §.
7639:     Kukaan, ·joka omistaa maata yhdessä kunnassa, älköön
7640: siinä kunnassa sijaits.evien ja niiden kanssa ~~dysviljelyk-
7641: 2!22       IV, 5, -Rajoituksia kiinteist~n hankintaan.
7642: 
7643: sessä olevien tilojen lisäksi toisissa kunnissa hankkiko sitä
7644: omaksensa muuten kuin niillä ehdoilla, kuin yhtiöstä sääde-
7645: tään 15 päivänä tammikuuta 19'15 annetussa asetuks-essa,
7646: joka koskee rajoituksia eräänlaatuisten yhtiöiden ja. y hdis-
7647: tyst.en kiinteistön hankintaan maalla, sellaisena kuin tämä
7648: asetus kuuluu muutettuna tänä päivänä annetulla asetuksella.
7649:                                 2 §.
7650:     8e, mitä edellä on säädett.y, älköön koskeko saantoa. joka
7651: tapahtuu perimällä tai testamentilla taikka avioehdon tai nai-
7652: maoikeuden perusteella, eikä myöskään silloin, kun luovutus
7653: tapahtuu niin läheisessä sukulaisuudessa olevien henkilöid·en
7654: kesken, jossa avioliitto -ei ole sallittu.
7655:     Älköön se myöskään kaskeko yksityistä silloin, kun tämä
7656: saannon tapahduttua hakee laissa määrätyn ajan kuluessa
7657: saantonsa laillistusta ja silloin antaa kihlakunnanoikeud·en
7658: edessä vakuutuksen, että hän on asettunut hankkimallensa
7659: tilalle. asumaan tai et.tä hän tulee sen tekemään vuoden ku-
7660: luessa saannosta lukien. Ellei hän asetu tilalle asumaan
7661: taikka asuu siinä vain korkeintaan kaksi vuotta, olkoon an-
7662: netusta vakuutuksesta huolimatta saanto mitätön, .ios siitä
7663: kannetaan.
7664:                                 3 §.
7665:     Tarkemmat määräykset sen selvityksen laadusta, joka on
7666: esitettävä ·tässä laissa mainituissa asioissa, sekä lain sovelta-
7667: misesta muutoin antaa S~naatti.
7668: 
7669:        Helsingissä ·26 päivänä marraskuuta 1917.
7670: 
7671:         Kyösti Haataja.                'l'uomas Wanhala.
7672:         Alfred Retulainen.             Ivar Alanen.
7673:         J,eonard Typpö.                J. Oskari Peurakoski.
7674:         Wilh. Malmivaara.              Jussi Puumala.
7675:         J. E. Antila.                  J{. R. Häkkinen.
7676:         Juuso Runtti.                  K. Lanne.
7677:         M. Iiotila.                    E. Ala·Kulju.
7678:         Osk. Ansh. Sjöstedt·Jussila.   Onni Rantasalo.
7679:         A. K oivi.Sto,                 K. W. Wnokoski.
7680:         E. Tukia.                      E. Sinkko,
7681: IV, 6. -   Edusk. esit. N:o 44.
7682: 
7683: 
7684: 
7685: 
7686:             Haataja, Kyösti, y. m.: 'Ehdotus laiksi viljelyk-
7687:                sien ja rakennuhien kunnossapidosta erinäi-
7688:                siltä tiloilla.
7689: 
7690: 
7691:               S u o m e n E d u s k u n n a 11-e.
7692: 
7693:     Yksi niistä toimenpiteistä, joihin maassamme on ryh-
7694: dyttävä maamme oman elintarvetuotannon lisäämiseksi, on
7695: huolenpito siitä, että maaomaisuuksia, jotka ovat joutuneet
7696: maata, itse viljelervältä väes:töltä teollisuus- y. m. yhtiöille
7697: taikka muuten kuolleeseen käteen, hoidetaan kunnollisesti
7698: ja niin, että ne päämäärät, jo~hin maapolitiikassamme on
7699: pyrittävä, tulevat, mikäli mahdollista, saavutetuiksi, vaikka
7700: y;htiöid•en omiksi aikaisemmin joutuneet maaomaisuudet edel-
7701: leenkin jäävät niiden omiksi. Näiden maaomaisuuksien ny-
7702: kyinen hoito on omiansa antamaan monessa kohden aihetta
7703: huolestumise~n. On tunnettua, että kun maatila j.outuu yh-
7704: tiön O'Iha:ksi, niin sen viljelykset useimmiten joko annetaan
7705: vuokralle tai pannaan heinänkasvuun, jonka sato sitten vuo•
7706: sittain myydään. Molemmissa tapauksi,ss.a tietää menettely
7707: usein viljelyksien joutumista rappiolle, maan laihduttamista
7708: ja. niiden pääoma-arvojen häviämistä, jotka. maahan ovat ai-
7709: kaisemman viljelysty,ön muodossa sijoitetut. Eivätkä ole ai-
7710: van harvinaisia nekään ta~paukset, joissa viljelykset on kyl-
7711: vetty metsäksi. •Tämän lisäksi jäävät säännöllisesti viljele-
7712: mättä ne usein hyvinkin laajat viljelyskelpoiset alueet, jotka
7713: tällaisiin yhtiöiden tiloihin kuuluvat.
7714:     Siitä merkityksestä, joka asian tällä puolella. on, saamme
7715: jonkunlaisen käsityksen, kun tarkastamme y•htiqide:p, maa-
7716: 224 IV, 6 . - Viljelyksien y. m. kunnossapito erin. tiloilla.
7717: 
7718: omaisuuksiin kuuluvien viljeltyjen • maiden aloja.l Vuoden
7719: 1901 tilaston mukaan kuului yhtiöiden tiloihin viljeltyä
7720: maata yhteensä n. 65,000 ha. Kun tiedetään, kuinka valtaava
7721: yhtiöiden rmaaomaisuuksien laajeneminen on mainitun vuoden
7722: jälkeen ollut, voi huoletta ~katsoa silloisen pinta-~alamäärän
7723: tulleen nyt jo useampikertaiseksi. Nykyään voidaan yhtiöi-
7724: den omistama koko maa-ala arvioida. n. 2.5 miljoonaksi -
7725: hehtaariksi. Lisäksi {)Soittavat puuta-varaliikkeiden maan-
7726: ostoja tutkimaan asetetun 'komitean hankkimat tilastotiedot,
7727: jotka ovat julkaistut v. 1906, että puutavarayhtiöiden tiloista
7728: oli n. 65.6 % annettu vuokralle ja. että omistajan omassa
7729: hoidossa olevilla tiloilla oli 47 % :ssa tapauksista :pellot
7730: jätetty heinälle ja 9.5 %:ssa tapauksista tilat jätetty koko-
7731: naan -rappiolle. Kaikkiaan vain n. 15 % :ssa kaikista tapa-
7732: uksista oHvat viljelykset niiden omistajain omassa hoidossa
7733: olevia kunnossa 'Pidettyjä viljelyksiä. Tämä riittää osoitta-
7734: maan, kuinka tärkeätä takeiden saaminen yhtiöille kuuluvien
7735: maaomaisuuksien kunnollisesta viljelemisestä on jo maan elin-
7736: tarvetuotannon ·kannalta, 'PUhumattakaan siitä vaikutuksesta,
7737: joka sillä muuten on niihin pää:rnääriin nähden, joihin meidän
7738: on maapolitiikkamme alalla 'PYrittävä.
7739:     Tällaiset syyt ovat saaneet Ruotsissa säätämään lain
7740: viljelyksien ja rakennuksien pa·kollisesta. !kunnossapidosta
7741: maan 'Pohjoisosissa olevilla yhtiöiden tiloilla. Vaatimus sa- -
7742: mallaisen lainsäädännön aikaansaamisesta myös meillä on
7743: ollut jo avkaisemmin Edus'kunnassa esillä, vaikka siinä ei
7744: olekaan saatu lopullista tulosta aikaan. Viime aikojen koke-
7745: mukset elintarvekysymyksen alalta ovat niin ilmeisesti osoit-
7746: taneet tällaisen lainsäädännön tarpeellisuuden, että •sen
7747: aikaansaamista ei voi <enää viivytellä.
7748:     :Siihen nähden, mitä edellä on esille tuotu, saamme kun-
7749: nioittaen ~ehdottaa,
7750: 
7751:                 että Eduskunta päättäisi hyväksyä näin kuu-
7752:              luvan lain;                         ·
7753:                             .Ehdotus
7754:    J~ijrsi vAU!'.'I3lks_ieJI ja .-!lll~~nllbi~Jl k't.l~UQS~~&.»iflol!!ta
7755:                           erinii-i~iUii -tUoUIA.
7756: 
7757: 
7758:                                    1 :~-
7759:       Yhtiö olkoon velvollinen pitämään kunnossa omistamal-
7760: Iaan tilalla olmat sellaiset viUelykset, jotka voidaan tilalla
7761: en~1estään oleviin viljelmiin 'kuuluvina järkiperäisesti ja
7762: tar].roitukseprn\lkaisesti vJljellä, ja sell~i$et ra,kennukset, jotka
7763: ovat viljely]rsen ·h&rjoit.tamista varten tällaisilla viljehnillä
7764: tarpeelljsia.
7765:     · :Mitä täs,sä asetuksessa säädetään yhtiöstä, rollraon myös
7766: voin:Htssa :QS@S:)rugp.a.sta ja yhqistykse:.tä, niin myös yksi-
7767: tyisestä, jq.ka ,pa,itsi maaomais11-uksia y,hdt;n .k11nnan alueella
7768: omistaa sellaisia myös toisissa kunnis~, tällaisiin toisissa
7769: kunnissa oleviin maaomaisuuksiin nähden, jotka eivät ole
7770: yhdysviljelyksessä ensiksi mainitussa kunnassa olevien maa-
7771: oml;l-iSu1lk$ien ka~ssa.
7772: 
7773:                                     2 §.
7774:      Kunnossapitovelvollisuus on katsottava laiminlyödyksi,
7775: jos viljelykset ja r!tkennukset ovat tulleet :huonompaan kun-
7776: toon Jq~jn mitä ne paikkakunn;m tarvaumukaan hyvin hoide-
7777: tuillj1 talonpoikaisviljelyksillä yleensä ovat.
7778:     ':Dällaiseksi laiminly-ömiseksi ei kuitenkaan ole katsottava
7779: sellaisep. .vilj~llyn rn,aa~alan viljelemättä jä.ttämistä, joka
7780: QP. sen laat1lillen ia sijaitsee niin, että sen vilMemättä jättä-
7781: minen on kfl.b>ottava -edulliS()ksi viljelmää 'haUitse-valle tav_al-
7782: lisell.e talollpoi)r.aisviljelijälle.
7783: 
7784:                                ,3 §.
7785:      ,Jos ,asia·nomaisen ·kunnan .asutnslautakunta katsoo, että
7786: edellä •säädetty kunnossa,pitovelvollisuus on laiminlyöty, il-
7787: moitta:koon siitä as~anomaiselle asutustarkastajalle, jonka
7788: t-ulee yhdes~ asutuslautakunnan puheenjohtajan ja kahden -
7789: sen jäsenen kanssa pitää paikalla katselmus.
7790:                                                                       lö
7791: 226 IV, 6 , - Viljelyksien y. m. kunnossapito erin. tiloilla.
7792: 
7793:                               4·§.
7794:      Ka.tselmuksen ajasta on katselmuksen toimittajan annet-
7795:  tava hyvl.ssä ajoin maanomistajalle tieto. Ilmoitus siitä on
7796:  katsottava asianmukaisesti annetuksi, jos se on vähintään
7797: ·kolme viikkoa ennen katselmustilaisuutta kirjallisena ja posti-
7798:  kirjoihin merkittynä jätetty postin kuljetetta.vaksi.
7799: 
7800:                              5 §.
7801:      Katselmuslautakunnan tulee tarka~staa tilan viljelykset
7802:  ja 1 § :ssä mainitut rakennukset sekä antaa niiden kunnosta
7803:  lausuntonsa. J.os kunnossrupitovelvollisuus havaitaan laimin-
7804:  lyödyksi, ehdottakoon katselmuslautakunta ne toimenpiteet,
7805:  jotka rappion korjaamiseksi ovat tarpeen. Ka:ts.elmuksesta on
7806:  tehtävä katselmuskirja, johon merkitään, mitä katselmuksessa
7807:  on havaittu, sekä katselmusmiesten lausunto, ja tulee asutus-
7808:  tarkastajan lähettää katselmuskirja asutushallitukselle.
7809: 
7810:                                16 §.
7811:      .Jos asutushallitus >katselmuksen johdosta havaitsee, että
7812:  ·kunnossapitovelvollisuus on laiminlyöty, tehköön maan-
7813:  omistajan kanssa kirjallisen sopimuksen laiminlyönnin kor-
7814:  jaamisesta.
7815:      Ellei sopimusta saada aikaan, pitäköön asutushallitus
7816:  huolta asian saattamisesta tuomioistuimen käsiteltäväksi.
7817: 
7818:                               7 §.
7819:      !Sen valvominen, että rappion korjaamisesta tehdyn sopi-
7820:  muksen tai siitä annetun tuomioistuimen päätöksen mää-
7821: -räyksiä noudatetaan, kuuluu asutus lautakunnalle: Jos se
7822:  havaitsee niitä rikottavan, ilmoittakoon siitä asutushallituk-
7823:  selle.
7824:                                8 §.
7825:      Jos tuomioistuin havaitsee, että kunnossapitovelvollisuus
7826:  on laiminlyöty, määrätköön ne toimenpiteet, jotka laimin-
7827:  lyönnin korjaamiseksi ovat tarpeen, sekä velvoittakoon maan-
7828:  omistajan määräajan, korkeintaan kolmen vuoden, kuluessa
7829:  korjaamaan puutteet.
7830:                   IV, 6. -   Haataja y. m.                227
7831: 
7832:                               9 §.
7833:     Ellei asutushallituksen ja maanomistajan kesken tehdyssä
7834: sopimuksessa tai' tuomioistuimen pä:ätöksessä määrättyjä toi-
7835: menpiteitä ole määräajan kuluessa tehty, antakoon asutu&hal-
7836: litus niiden tekemiseen uuden määräajan.
7837: 
7838:                               10 §.
7839:     Ellei ·sovittuja tai· tuomioistuimen maaraamiä toimen'Pi-
7840: teitä rappion korjaamiseksi edellisen pykälän mukaan asete~
7841: tun määräajan kuluessa suoriteta, olkoon wsut.uslautakunta
7842: oikeutettu maanomistajan kustannuksella ne suorittamaan.
7843: Langetettakoon laiminlyöntiin rvika·pää myös vähintään Mdan
7844: markan sakkoon.
7845:     J ds maan omis.taa yhtiö tai yhdistys, olkoon mainittuun
7846: sakkoon vikapää jokainen, joka 9 § :ssä mainitun määr~ajan
7847: kuluessa on laillisesti tällaisessa asiassa yhtiötä tai yhdis-
7848: tystä edustanut, ellei hän voi selvästi näyttää, ettei häntä
7849: voida laiminlyöntiin vikapääksi katsoa.
7850:     Jos laiminlyönti on vähäinen, olkoon tuomioistuimella
7851: valta tuomita sakkoa myös alle sadan markan, taikka antaa
7852: laiminlyöntiin vika.päälle vain varotus.
7853: 
7854:                              1'1 §.
7855:     Maanomistaja olkoon velvollinen vastaamaan edellä sää-
7856: detystä kunnossapitovelvollisuudesta silloinkin, kun viljelmä,
7857: jota kunnossapitov.elvolilsuus koskee, on vuokralle annettuna.
7858:     Jos maanomistaja· on luovuttanut maansa toisen omaksi
7859: sen· jälkeen kun kunnossapitovelvollisuuden laiminlyönnin
7860: korjaamisesta on sovittu tai tuomioistuin on siitä mää·rännyt,
7861: vastatkoon kuitenkin entinen omistaja edelleenkin sen täyt-
7862: tämisestä, ellei velvollisuutta ole a•sutushallituksen luvalla
7863: uudelle omistajalle siirretty. Olkoon tila myös panttina lai-
7864: minlyönnin korjaamisesta 10 §:n nojalla aiheutuvista kus-
7865: tannuksista.
7866:     Maan haltija on velvollinen sallimaan sen, jolle rappion
7867: korjaaminen kuuluu, ryhtyä sitä rvarten tarpeellisiin toimiin.
7868: 2i8 IV, 6. -   Viljelyksien y. m. kunnossapito erin. tiloilla.
7869: 
7870:                             12 §.
7871:     'Tässä asetuksessa säädettyä kannetta ajakoon tuomio-
7872: istuimessa asutushallituksen määräiilmä henkilö tai :asutus-
7873: hallituksen ilmoituksesta virallinen syyttäjä.
7874: 
7875:                               13 §.
7876:      Jos .kunnoss81pitovelvollisuus on laiminlyöty, korvat.koon
7877: maanomistaja myös katselmnksen pitämisestä aiheutuneet
7878: kulut, sen mukaan kuin siit.ii erittäin lähemmin säädetään,
7879: ja liittäköön katselmuslautaJmnta lausunnon niistä katselmus-
7880: päätökseensä.
7881: 
7882:                           14 §.
7883:    Lä:hemmät määräykset .tämän asetuksen sovelluttamisesta
7884: antaa Senaatti.
7885: 
7886: 
7887:     Helsingissä 26 päivänä marraskuuta l9il7.
7888: 
7889: 
7890:       Kyösti Haataja.                 K. Lanne.
7891:       Alfred Retulainen.              Ivar Alanen.
7892:       J,eonard Typpö.                 E. Ala-Kulju.
7893:       Wilh..Malmivaara.                J. Oskari Peumkoski.
7894:       ,.J. E. Antila.                  Jussi Puumala.
7895:       Juuso Runtti.                    K..R. Hikkiaen.
7896:       H.Kotila.                       OnnLRa.ntasalo.
7897:       Osk.. Ansh. Siöstedt-J.ussila. . Erkki PulliiWI.
7898:       A. ·Koivisto.                    P. .Ahmavaara.
7899:       1~. Tukia.                      K. W. Wuokoski.
7900:       11uomas Wanbala.                 E. Sinkko.
7901:                                                                229
7902: 
7903: IV, 1. -    Edusk. esit. N:o 4=5,
7904: 
7905: 
7906: 
7907: 
7908:             Haataja, J{yösti, y. m.: Ehdotus laiksi etuosto-
7909:                 oikeudesta eräissä tapauksissa kiinteistöjä
7910:                 myytäes:sii.
7911: 
7912: 
7913:                S u o m en Ed u s k u n n a 11 e.
7914: 
7915:      Yhtiöiden maanhankintaa rajoittavia määräyksiä vas-
7916: taan on .iul'kisuudessa tuotu esille ·sekin väite, ettei yhtiöiden
7917: maanhankintaa ole katsottava turmiolliseksi, koS'ka yhtiöt
7918: hoitavat metsiänsä paremmin kuin yksityiset talolliset ja
7919: koska myös metsä yksiin käsiin koottuna voidaan yleensä
7920: hoitaa paremmin kuin sen kuuluessa pieniin palstoihin jaet-
7921: tuna useammille. Näiltä näkökohdilta ei voi kieltää ka·ikkea
7922: oikeutust·a. Kuiten'kaan ne eivät,sellaisinaan vaadi maaomai-
7923: suuksien joutumista yihtiöille, koska metsäalueiden yksiin
7924: käsiin kokoaminen voidaan saada aikaan muuteniin, pysytc
7925: tämällä maaseudun laajoi'Ila kan:sankerroksiUa se voitto, joka
7926: metsien tuotosta lankeaa itse metsämaan omistamisen osalle.
7927: Tämä voi tapahtua satattamalla metsät yhtiöille joutumisen
7928: sijasta kuntien omiksi. Se taas voi tapahtua myöntämällä
7929: kunnille etuosto-oikeuden maaomaisuuksia yhtiöille myy-
7930: täessä, samaan tapaan 'kuin Norjassa on: myönnetty metsä-
7931: konsessionilaillå 18 päivältä syyskuuta 1909·. Samaan a-se-
7932: maan kuin yhtiöt olisivat tässä kohden asetettavat myöB yk-
7933: sit'yiset silloin kun he hankkivat omikseen laajoja maaomai-
7934: suuksia siellä täällä ·eri kunnissa, joka ta:pahtuu useimmiten
7935: joko yhtiöitä varten, joissa he ovat osakkaina, tai 1\einottelu-
7936: tarkoitnksessa.
7937:      Kunnallismetsäasia on jo saanut melkoista huomiota puo-
7938: leensa. Kunnat ovat omasta alotteestaan, ny>kyisin tarjolla
7939: 230   IV, 7 . - Etuosto-oikeus erin. kiinteistöjä myytäessä.
7940: 
7941: olevia 'keinoja käyttäen, hankkineet omikseen melkoisia met-
7942: säaloja. Myös on eduskunnassa tehty alotteita kunnallis-
7943:  metsäasian edistämiseksi. Edellä ehdotettu lainsäädäntötoi-
7944: menpide näyttäisi viev'än tä.tä as~ata melkoisesti ,eteenpäin.
7945: Ja samalla pidettäisiin sen kautta 'huolta, että kuntien käsiin
7946:  joutuisivat juuri ne metsäalat, jotka muutenkin joutuisivat
7947: maata viljelevältä väestöluokalta pois.
7948:     Kuntien metsäalojen tuntuvampi lisääntyminen tulee to-
7949: dennäköisesti va,atimaan valtiovaltain huolenpitoa siitä, että
7950: näitä metsäaloja tarkoituksenmukaisesti hoidetaan, sekä eri-
7951: tyistä sitä tarkoittavaa lainsäädäntöä. Riittävät syyt eivät
7952: kuitenkaan vaadi puheenaolevan toimenpiteen jättämistä täl-
7953: laisen lainsäädännön aikaansaamista odottamaan, vaan voi-
7954: daan tällaiseen toimenpiteeseen siitä riippumatta ryhtyä.
7955: KunnalHsmetsien hoitoa koskeva lainsäädäntökysymys voi-
7956: daan sitten aikanaan ottaa eri kysymyksenä käsittelynalai-
7957: seksi.
7958:     Tällainen kunnallismetsien aikaansaaminen tulisi ole-
7959: maan hyvin suurena tekijänä maalaisväestömme voim1s-
7960: tuttamisessa, kun ne takaisivat sen melkoisen tulon, mikä
7961: metsämaiden omistamisen osalle metsän tuotosta tulee, kun-
7962: nan kaikkien kansankerrosten hyväksi ja olisivat kuntien-
7963: rahataloudessa erinomaisena tu:kena. Tä;llainen tuki olisi
7964: erikoisen tarpeellinen juuri sellaisissa kunnissa, joissa maan
7965: tavallista karumpi laatu tekee maanviljelyksen vaikeaksi
7966: ilman tukea metsän tuotosta, mutta joissa se voisi menestyä
7967: ja pitää pystyssä melkoista väestöluokkaa metsämaista saa-
7968: dun tuoton tullessa maanrviljelystuottoon lisäksi. Juuri täl-
7969: laisissa kunnissa ovatkin yhtiöt olleet valmiimpia maaomai-
7970: suuksian'Sa laajentamaan ja uhkaamaan koko maataviljelevän
7971: väestön olemassa oloa.
7972:     Sellaisissa tapauksissa, joissa kunta ei tahdo etuosto-
7973: oikeuttaan käyttää, olisi sellainen lan.iempien metsäalojen ol-
7974: lessa kysymyksessä. myönnettävä valtiolle,
7975:     Sen perusteella, mitä edellä on esille tuotu, saavat allekir-
7976: joittaneet kunnioittaen ehdottaa,
7977:                       IV, 7. -_ Haataja y. m.                   231
7978: 
7979:                   että Eduskunta päättäi.si hyväksyä näin kuu-
7980:               lun:m lakiehdotuksen:
7981: 
7982: 
7983:                            Ehdotus
7984:    laiksi etuosto-oikeudesta eräissä tapauksissa kiinteistöjä
7985:                           myytäessä.
7986: 
7987:                                 1 §.
7988:       Kun yhtiö hankkii omakseen maaomaisuuksia, olkoon se
7989:   kunta, jonka alueella kiinteistö on, oikeutettu lunastamaan
7990:   itsellensä maaomaisuuden kaikkineen, mitä siihen kuuluu, sa-
7991:   masta hinnasta, jolla yhtiö on sen saanut.
7992:       Tällainen lunastam~soikeus älköön 'kuitenkaan koskeko
7993:   maaomaisuuhia siinä kunnassa, jossa yhtiöllä on kotipaikka
7994:   taikka jossa tehdasteollisuutta harjoittavalla yhtiöllä on koti-
7995:   paikkansa tai päätehtaansa. Älköön sitä myöskään sovel-
7996:   lettako silloin, kun omaisuus on pääasiallisesti tarkoitettu
7997:   iontiksi, varastopaikaksi, kaivosalueeksi, hiekan-, soran- tai
7998:   savenottopaikaksi taikka joka , on vesialue tahi koskitila,
7999:   taikka kun se on hankittu asutushallituksen tai senaatin
8000:   luvalla.
8001:                                 2 §,
8002:      Jos 'kiin tei.stö, jota etuosto-oikeus koskee, on useammassa
8003:   kunnassa, ja jos nämät eivät voi etuosto-oikeudesta sopia,
8004:   kuulu:koon ·sellainen oikeus sil'le kunnalle, jonka edut sitä
8005:   painavammin vaativat. Riitaisuudet etuosto-oikeuden käyt-
8006: - tämisestä ratkaisee asutushallitus.
8007: 
8008:                                 3 §.
8009:       Jos kiinteistön ohella, jota, etuosto-oikeu's koskee, on luo-
8010:   vutettu myös irtainta omaisuutta, olkoon kunta, jdka etuosto-
8011:   oikeutta käyttää, velvollinen lunasta:maan myös sen, jos se,
8012:   jolta lunastaminen ·tapahtuu, sitä vaatii.
8013:       Jos tilaa, joka on etuosto-oikeuden alainen, koskee met-
8014:   sänhakkuusopimus, joka on tehty tilaa luovutettaessa tai vuo-
8015:                  •
8016: 
8017: 232   IV, 7 . - Etuosto-oiketts erin~ kiinteistöjä myytäessä.
8018: 
8019: den kuluessa sitä ennen, olkoon kunta oikeutettu etuosto-oike-
8020: utta käyttäessään siirtämään myös metsänhakkuusopimuksen
8021: itselleen sopimuksessa määrätystä hinnasta; jos sopimuksen
8022: perusteel'la. on metsää jo hakattu, vähennettiköön siitä hin-
8023: nasta se arvo, joka ha.katuilla puilla sopimuksen mukaan on.
8024: 
8025:                               4 §.
8026:     Jos kiinteistön ohella, joka tulee etuosto-oikeudella lunas-
8027: tettavaksi, on luovutettu myös muuta, jota lunastaminen ei
8028: koske, ja molemmille on määrätty yhteinen kaupp.asumma,
8029: on arvion perusteella määrättävä, kuiwka suuri osa siitä on
8030: kummankin omaisuuden osalle luettava, elleivät asianosaiset
8031: siitä sovi.
8032:                               5 §.
8033:    Jos kiinteistö, jota etuosto-oikeus koskee, on annettu koko-
8034: naan tai osaksi lahjana, on saantoa koskevassa ilmoituksesM
8035: mainittava lahjoitetun kiinteistön tai sen osan arvo. Ellei
8036: kunta katso sille määrättyä arvoa kohtuulliseksi, olkoon oi-
8037: keutettu toimituttama.an sen arvion sillä tavalla kuin jäJem-
8038: pänä säädetään.
8039: 
8040:                                6 §.
8041:    Joka etuosto-oikeutta käyttää, tulee alkuperäisen ostajan
8042: oikeuksiin ja vel v'öllism1ksiin. Jos osa kauppasummasta on
8043: määrätty suoritettavaksi muuten kuin r!l:hana, on sekin ra-
8044: haksi arvioita:va. Sama olkoon voimas1sa eh.do>stä, jokå ei ole
8045: etuosto-oikeuden käyttäjän täytettävissä ja joka voidaan ta-
8046: haksi arvioida. Mikäli ehtoa tai suorituksen osaa ei voi raha-
8047: arvoksi muuttaa, olkoon sitä koskeYa sopimus etuosto-oikeu-
8048: den käyttäjään nähden voimaltön, niin myö:s muu sellainen
8049: ehto, jota tämä ei voi kohtuuden mukacan täyttää.
8050: 
8051:                              7 §.
8052:     Edellä säädetty arvio on, ellei siitä sovi1la, jätettävä väli-
8053: miesten toimitettavaksi. Sitä varten on kummankin asian-
8054: osaisen valittava paikkakunnan ulosottomiehen edessä väli-
8055:                    IV, 7. -   Haataja y. m.                  238
8056: 
8057: 
8058: mies ja tulee näiden siten välittujen valita kolmas, jo·ka sa-
8059: malla on puheenjohtaja.
8060:     Ellei asianomainen ole kolmessa päivässä sen jälkeen, kun
8061: häntä on kirjallisen tunnustuksensa muikaan tahi halflstemie-
8062: hen kautta siihen kehoitettu, antanut tiedoksi välittäjän
8063: vaaliaau, taikka jos ei kolmessa päivässä sa.ada toimeen pu-
8064: heenjohtajan vaalia, olkoon toisella riitapuolella tahi, jälki-
8065: tnäisessä tapauksessa, kumma'llakin asianosaisella oikeus
8066: pyytää tuomaria ta:hi, kaupungissa, oi'keuden puheenjohtajaa
8067: tai järjestysmiestä valitsemwan sellainen välittäjä. Ellei tuo-
8068: mari asu paikkakunnalla, olkoon kruununvouti tai nimis-
8069: mies oikeutettu sellaisen vaalin toimittamaan.
8070: 
8071:                              8 §.
8072:     Joka ei edellä säädettyjen välimiesten arvioon tyydy, ol-
8073: koon oikeutettu kahden kuukauden kuluessa siitä lukien kun
8074: välimiehet ovat asiassa lausuntonsa antaneet, saattamaan
8075: asian haasteen n'Ojalla oikeuden, ratkaistavaksi.
8076: 
8077:                              9 §.
8078:     Etuosto-oikeuden alaista kiinteistöä älköön ostaja l·askeko
8079: rappiolle älköönkä 1siitä mitään erottako tai lU'Ovutta'ko, niin
8080: kauan kun etuosto-oikeus on voimassa, sen uhalla mitä t<>i-
8081: sen metsän ja maan oikeudettomasia käyttämisestä on sää-
8082: detty.
8083: 
8084:                             lD §.
8085:     Kuukauden kuluessa siitä kun yhtiö on saanut omakseen
8086: sellaisen maaomaisuuden, joka on etuosto-oikeuden alainen,
8087: on sen ilmoitettåva saannostaan asianomaisen kunnan asutus-
8088: lautakunnalle.
8089:                               11 §.
8090:     Saatuaan edellisessä pykälässä mainitun ilmoituksen on
8091: a'Sutuslantakutman pidettävä huolta, että etunsto-oikeuden
8092: käyttämisestä tehdään päätös siinä järjestyksessä kuin pää-
8093: töksen teosta tällaisissa asioissa on erittäin säädetty.
8094: .. 234    IV, 7 . - Etuosto-oikeus erin. kiinteistöjä myytäessä .
8095: 
8096:                                 12 §.
8097:        Jos kunta on päättänyt etuosto-oikeutta käyttää, on sen
8098:    suoritettava lunastussumma ostajalle tai talletettava se hä-
8099:    nen hyväkseen julkiseen rahalaitokseen sekä siitä hänelle il-
8100:    moit.ettava kolmen kuukauden kuluessa siitä lukien kun os-
8101:    taja maaomaisuuden omakseen sai. Niissä tapauki:issa, joissa
8102:    kunta toimituttua 5 § :ssä säädetyn arvion, Juettakpon kolmen
8103:    kuukauden aika siitä kun tällainen arvio on lainvoimaisesti
8104:    toimitettu.
8105: 
8106:                                 13 §.
8107:       Ellei se Haista. ilmoitusta, kuin 10 § :ssä säädetään, ole
8108:    määräajan kuluessa annettu, olkoon kunta oikeutettu milloin
8109:    ~ahausa etuosto-oikeuttaan käyttämään. Jos· ilmoitus tehdään
8110:    määräajan jälkeen, olkoon 12 § :ssä mainittu kolmen kuukau-
8111:    den aika luettava siitä kun ilmoitus kunnalle saapui.
8112: 
8113: 
8114:                                  14 §.
8115:        Se, jolta kunta kiinteistön etuosto-oikeudella lunastaa, ol-
8116:    koon velvollinen luovuttamaan kiinteistön heti kun lunastus-
8117:    summa on sille suoritettu tai sen 'hyväksi talletettu. Lunas-
8118:    taja on lunastussumman suoritbmis- tai talletta;mispäivästä
8119:    katsottava kiinteistön omistajaksi.
8120: 
8121: 
8122:                                   15 §.
8123:       ·Ellei kunta määräajan kuluessa etuosto-oikeuttaan käytä,
8124:    olkoon valtio siihen oikeutettu samalla tavalla kuin kunta,
8125:    jos kiinteistöön kuuluu vähintään 500 hehtaaria maata, ollen
8126:    valtion siitä ennen määräajan loppua ilmoitettava samalla
8127:    tavalla kuin kunnasta on säädetty.
8128:        Ellei kunta tai valtio ole määräajan kuluessa lähettänyt
8129:    yhtiölle ilmoitusta Eiitä, että se tahtoo etuosto-oikeutta käyt-
8130:    tää, taikka maksanut lunastussumma•a tahi sitä tallettanut,
8131:    olkoon oikeus etuosto-oikeuden käyttämiseen ramnnut.
8132:                     IV, 7. -   Haataja y. m.                  235
8133: 
8134:                               16 §.
8135:     Kiinteistölle, joka on etuosto-oikeuden alainen, älköön
8136: annettako lainhuutoa, ennenkuin ostaja on näyttänyt ilmoit-
8137: taneensa ostosta J,ais-sa säädetyn ajan kuluessa asutuslauta-
8138: kunnalle.
8139: 
8140: 
8141: 
8142:            .               17 § .
8143:    Mitä tässä laissa on sääd'ltty yhtiöstä, olkoon myös voi-
8144: massa osuuskunnasta, sekä yhdistyksestä, joka harjoittaa ta-
8145: loudellista toimintaa. Niinikään olkoon se voimassa, kun ;yksi-
8146: tyinen, joka omistaa maata yhdessä kunnassa, hankkii siinä
8147: kunnassa sijaitsevien ja niiden kanssa yhdysviljelyksessä ole-
8148: vien tilojen lisäksi maaomaisuuksia toisissa kunnissa, paitsi
8149: jos saanto tapahtuu perimällä tai testamentilla tai naimaoi-
8150: keuden perusteella taikka niin läheisessä sukulaisuudessa ole-
8151: valta henkilöltä, että avioliitto siinä ei ole sallittu, tahi jos
8152: yhityinen asettuu tilalle asumaan, sen mukaan kuin siitä on
8153: erikseen säädetty.
8154: 
8155: 
8156:                                18 §.
8157:      Sellainen etuosto-oikeus, josta tässä laissa säädetään, ol-
8158: koon kunnalla myös kaikkeen sellaiseen maaomaisuuteen,
8159: joka aikaisemmin lainsäädännön mukaan on tullut yhtiön,
8160: osuuskunnan tai yhdistyksen omaksi, kun sellainen maaomai-
8161: suus luovutetaan toiselle yhtiölle, osuuskunnalle tai yhdis-
8162: tykselle, taikka yksityiselle henkilölle niissä tapauksissa,
8163: joi:;ta edellisessä pykälässä säädetään.
8164: 
8165: 
8166:                             19 §.
8167:     Jos kunta on maksua vastaan luopunut etuosto-oikeudes-
8168: taan, olkoon se mitätön ja olkoon kunta menettänyt suoritta-
8169: mansa maksun valtiolle.
8170: 286     IV, 7 . - Etuosto-oikeus erin. kiintristöjä myytäessä.
8171: 
8172:                                20 §.
8173:    Lähemmät määräykset tämän lain sovelluttamisesta antaa
8174: Senaatti.
8175: 
8176: 
8177:       Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1917.
8178: 
8179: 
8180:        Kyösti Haataja.               'ruomas "\Vanhala.
8181:        Alfred Retulainen.            K. IJanne.
8182:        Leonard Typpö.                Ivar Alanen.
8183:        Wilh. Malmivaara.             E. Ala-Kulju.
8184:         J. E. Antila.                Jussi Puumala.
8185:        •Juuso Ru.ntti.               K. R. Häkkinen.
8186:        1'1. Kotila.                  Onni Rantasalo.
8187:         Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila. Erkki Pullinen.
8188:         A. Koivisto.                 P. Ahmavaara.
8189:         E. Tukia.                    K. W. ·Wuokoski.
8190:                           E. Sinkko.
8191:                                                              ..
8192: 
8193:  l.N:, s. -   .Edusk.• esit. N1o 46.
8194: 
8195: 
8196: 
8197: 
8198:                Haataja, Kyösti, y. m.: Ehdotus laiksi .maan
8199:                    lltovuttamisesta nus~en vilj.elmien ·perusta-
8200:                   .mista varten tilattomalle väestölle.
8201: 
8202: 
8203:                  Suomen Ed u.s kun n.a ll e.
8204: 
8205:       .Snomflssa .on:sunret joukot maata omalkseen ha!luavaa ti1a-
8206:   tDnta väestöä, joille .nykyään tarjolla olevat toimenpiteet .ei-
8207:   vät xiitä maata hankkimaan. Se on jo mahdotonta .siitä
8208:   syystä, :että "DJ.aanomistajat eivät ole useinkaan halukkaita
8209:   tilojansa tai niiden osia luovuttamaan. Kun myöskään kruu-
8210:   nun ,a-mistR'mia alueita asuttamalla ei voida asutustarvetta
8211:   tarpeellisessa :määrässä. tyydyttää, käy maan 'han'kinta tilwt-
8212:   t.oma['le väestölle :mahd<~ttoma'ksi useissa sellaisissaikin ta-
8213:   pauksissa, joissa tarpeelliset vara:t ~a muut edellytykset o:man
8214:   v.iljelmän hankkimiseen ovat olemassa. Kuitenikin :pa:kotta-
8215: . vat syyt ~aativat tällaisissakin tapauksissa :pitämään huolta,
8216:   että m:aaia on sitä haluavien saataNana. Vilje'lmien harikkimi-
8217:   t>een :niitä haluaviltle on tälllaisissa tapauksissa >Sitä suurempi
8218:   syy, 1kun melkoiset alat maaomaisuuksia ovat nykyään yh-
8219:   tiöiden omistwmia tai muuten kuolleessa kädessä, jolloin ne,
8220:   siinäkin tapauksessa, että ne hyvin hoidetaan, eivät ole omis-
8221:    tusoikeudellisesti niin järjestettyjä_ kuin voidaan vaatia, jos
8222:    tahdotaan saada maapolitiikkamme johdetuksi siihen suun-
8223:    taan •kuin yleinen tarve vaatii. S1llä vaikka tä[•laiset ·maa-
8224:    omaisuudet hoidettaisiin kuinka hyvin tahansa, eivät ne kui-
8225:    tenkaan ylläpidä omaa ma;atansa itse viljelevää vä,estöluok-
8226:    kaa, vaan ta:pahtuu viljeleminen vuokramiesten, muonaren-
8227:    kien ja .opa.likkatyöv.äen avulla, viljelyksestä saatavan voiton
8228:   ~38   IV, s. ~Maan hankkiminen tilattomalle väestölle.
8229: 
8230:   joutuessa tiloille ja niiden hoidoUe kO'konaan vierastan os~k­
8231:   keenomistajain taskuun. Lisäksi tällaisten tilojen viljele-
8232:   misen kokonaistuotto on joka tapauksessa suurempi, jos ne
8233:   ovat, ~ientiloilhin jaettuina, useampien pienviljelijäin v:iljele-
8234:   miä, kuin niiden kuuluessa laajoina maaomaisuuksina yh-.
8235:   tiöille. Ja sitä paitsi kokemus on osoittanut, että yhtiöiden
8236:   tilat ovat vain suhteelllisesti harvoissa tapauksissa kelvolli-
8237:   sesti hoidettuja.
8238:        Näin ollen näyttää tarpeelliselta ja tarkoituksenmukai-
8239:   selta järjestää lainsäädäntötietä asia niin, että miHoin maata
8240:   haluaville tilattomiNe ei muuten voida maaomaisuuksia
8241:   hal):kkia, niin voidaan niihin tarpeellliset maa-alueet ottaa
8242:   pakkolunastuksella yhtiöiden omistamista sekä muuten kuol-
8243:   leessa kädessä olevista maaomaisuuksista.
8244:        On tosin myönnettävä, että pakkolunastusperiaatteen
8245:   soveltamisessa tulee yleensä menetellä suurella varovaisuu,
8246:   della ja ·on sitä sovellettava vain missä pakottavat, yleistä
8247:   laatua olevat syyt sen sovelluttamista vaativat. Mutta o.n
8248:   katsottava, että tässä ovat sellaiset syyt olemassa. Ne. tar-
8249:    peet, jotka vaativat uusien viljelmien luomista, ovat niin pa...
8250:    kottavat, että niiden tyydyttämiseksi on •pBikkolunastuspe-
8251:    riaatteenkin sovelluttaminen katsottava oikeutetuksi, missä
8252: , muuten ei asiassa ole tulqksia saavutettavissa ja missä se. ei
8253:   kohdistu omaa maatansa itse viljelevän väestön oikeuksiin ja
8254:    asemaan. Sen sovelluttaminen tässä ehdotetussa ..muodossa
8255:    on sitä oikeutetumpi, ·kun se kohdistuisi varsinaisesti. vain
8256:    pakkolunastettaville alueille vieraid·en ja niistä säännölli-
8257:   ,sesti kaukana olevien osakikeenomistajain oikeuksiin.
8258:        Sellaisessa pakkolunastuksessa, jota tässä on ehdotettu,
8259:    ei kohtuuden mukaan voisi vaatia korkeinta !käypää .hintaa
8260:    soveHettavaksi. Kokemus on osoittanut; että se tavalliSessa
8261:    pakkolunastuksessakin nousee säännöllisesti suhteettorniin
8262:    summiin. Lisäksi on tässä kysymys elinvoimaisten pien-
8263:    tilojen muodostamisesta, joiden elinvoimaisuuden ehtona on,
8264:    etteivät perustamiskustannukset nouse ainakaan tavallisia
8265:    käypiä hintoja lkorkeammiksi. Sitäpaitsi yht:ölle usein täl-
8266:    laiset viljelysa'lueet ovat vain suhte~llisesti vähän tuotta-
8267:                     IV; s. -   Haataja y. m.                   239
8268: 
8269: via osia, joista ne itsekin ovat mQnessa tapauksessa osoit-
8270: taneet olevansa halukkaita pää'semään. Kun vielä ottaa huo-
8271: mioon, että yhtiöt maatiloja ostaessaan ovat säännöllisesti
8272: ottaneet hintaa Iaskiessaan määrääviksi vain metsäalueet ja
8273: että ainakin suurin osa niiden maaomaisuuksista on hankittu
8274: hinnasta, joka ei ole kuin pieni osa maiden nykyisestä ar-
8275: vosta, täytyy maan tavallisen käyvän hinnan määrääminen
8276: pakkolunastushinnaksi nyt puheena 1llevassa pakkolunastuk-
8277: s-es&a katsoa oikeaksi. Mainittakoon, että tämän mukainen
8278: säännös on yhdenmukainen va·staavan säännöksen kanssa
8279: vastaavassa Englannin ·pakkolunastuslaissa vuodelta 1907~
8280:   . Jotta tällainen maan hankinta tilattomalle väestölle voisi
8281: tulla ta·rpeeksi tehokkaaksi, olisi valtion käytävä tä1llaisissa
8282: tapauksissa väilittämään ainakin suurin osa lunastussum-
8283: maa suorittamalla sen maanomi·stajille sekä velkomalla sen
8284: pitemmän ajan kuluessa takaisin uusien viljelmien omista-
8285:  jilta. V altiovarain tila on , tosin nykyään sellainen, ettei
8286: &e salli käyttää tähän tarkoitukseen suurempia määriä
8287: käteistä rahaa. Puheena dlevissa tapauksissa voitaisiin kui-
8288: tenkin kohtuudella~ velvoittaa maiden luovuttajat tyytymään
8289: valtion varoista maksettavan lunastussumman osan suoritta-
8290:  miseen obligatioina, joiJka valtio takaisi ja joiden korkokan-
8291: nan määräisi tavallinen taJletuskorko. Lunastamismenettely
8292:  voitaisiin tassä kohd-en järjestää samaan tl!lpaan kuin torp-
8293:  pien lunastamisesta vuokramiesten omiksi on valtion maan-
8294:  vuokrakomitea ehdottanut.
8295:       Itse lunastustoim'inta olisi järjestettävä taiJahtuvaksi
8296:  asutushallituksen johdolla, asutuslautakuntain ollessa pai-
8297:  kallisina viranomaisina.
8298:       Viitat!W siihen, mitä edellä on esille tuotu, saavat allekir-
8299:  joittaneet kunnioittaen ehdottaa,
8300: 
8301:                  että Eduskunta päättäisi kehottaa Senaattia
8302:              valmistamaan ja EduskunnalZe antamaan seuraa-
8303:              vaan tapaan laaditun esityksen maan hankkimi-
8304:              sesta tilattomalle väestölle:
8305: 240   IV, 8: -Maan haJikkimineu tilattomalle väestölle.
8306: 
8307: 
8308:                          ·ehdotus
8309:  laiksi ·maan luovuttamisesta uusien viUelmien perusta-
8310:             mista varten tilattomalle väestölle.
8311: 
8312:                               1 :§.
8313:     Yhtiö, osuuskunta tai yhdistys olkoon ·velvollinen luo-
8314: vuttamaan tilattomaan väestöön kuuluville •henkilöille ·itse-
8315: näisten viljelmien perustamis·een sapivia maa-alueita om:i.sta-
8316: mistaan tiloista s·en mukaan kuin alempana ma.initaaJl.
8317:     Jos yksityinen, joka omistaa maaomaisuuksia. yhden kun-
8318: nan alueella, omistaa niiden ja niiden kanssa yhdysvilje'lyk-
8319: sessä olevien tilojen lisäksi sellaisia myös toisissa kunnissa,
8320: olkoon laki sama tällaisiin toisissa kunnissa oleviin maaomai-
8321: suuksiin ·nähden.
8322: 
8323:                                2 §.
8324:     Oikeutettu viljelmän saamiseen tämän lain mukaan on
8325: jokainen tilattomaan väestöön kuuluva mieshenkilö, vuokra-
8326: miehet niihin luettuina, joka. on täysi-ikäinen ja hyvämai-
8327: neinen, itse <halllitsee omaisuuttaan, ei ole syytteenalainen ri-
8328: koksesta, josta saattaa seurata kansalaisluotta;Jnuksen me-
8329: nettäminen, eikä ole kiinni kunnalle tekemättömästä tilistä,
8330: omaa tuntemusta maat~louden hoidossa, harkitaan voivan
8331: mrnestyksellä itsenäistä vi1jelmää hoitaa ja ei ole viittäkym-
8332: mentä vuotta täyttänyt.
8333: 
8334:                              3 §.
8335:     Joka tahtoo saada viljelmän tämän lain mukaan omak-
8336: seen, hakekoon sitä kirjallisesti asutuslautakunnalta.
8337:     Tämän tulee hakemuksen saatuaan ilroettaa saada vap&a.-
8338: ehtoisella kaupalla hankituksi hakijaUe viljelmä. Jos se saa
8339: myyntitarjouksen aikaan sellais:i'lla ehdo~lla, joihin <hakijan
8340: tulee kohtuuden mukaan tyytyä, mutta ~iha.kija kieltäytyy
8341: viljelmää niillä ·ehdoilla vrustaanottama'Sta, olkoon asutus-
8342: lautakunta oikeutettu jättämään enemmät toimenpiteet ha-
8343: kemuksen johdosta si'kseen.
8344:                     IV, s. ~ Haataja y. m.                     ~1
8345: 
8346: 
8347:                               ·4 §.
8348:     Asutuslautakunnan on ku.nakin vuonna syyskuun ku-
8349: luessa kokoonnuttava suunnittelemaan maan 'hankkimista
8350: niiden sille kerääntyneiden hakemuksien perusteella, jotka
8351: eivät ole johtaneet maan vapaaehtoiseen hankkimiseen ja
8352: joihin nähden toimenpiteet eivät ole ·edellisen mukaan jääneet
8353: sikseen, sekä laadittava siitä suunnitelma.
8354: 
8355:                              5 §.
8356:     Suunnitelman tulee sisältää tiedot siitä, min•kälaisia
8357: uusia viljelmiä on-hankittava ja :}{uinka :paljon maata niihin
8358: tarvitaan sekä mistä niihin tarvittavan maan hankkiminen,
8359: niin myös miten hankitun maan viljelmiin ja·kaminen ja vil-
8360: jelmäin iluovuttaminen ehd.otetaaru tapahtuva:ksi. Lisäksi
8361: on siinä mainittava lunastettavan alueen summittain arvioitu
8362: lunastushinta.
8363:                                6 §.
8364:     Asiassa edellisen mukaan tehty suunnitelma on annettava
8365: tiedo'ksi niille maanomistajille, joilta siinä ehdotetaan alueita
8366: lunastettava:ksi, niin myös niirLle, jotka ovat viljelmien hank-
8367: kimista pyytäneet, sekä sitten, ennen vuoden loppua, lähe-
8368: tettävä a:sutushallitukselle. Asianosaisilla olkoon oikeus lä-
8369: hettää huomautuksensa suunnitelman johdosta asutushalli-
8370: tukseen ennen seuraavan tammikuun 15 päivää.
8371:     Jos maanomistaja ei itse _asu paikkakunnalla, saa edellä
8372: säädetyn ilmoituksen antaa paikalla olevalle hänen tilansa
8373: hoitajalle.
8374:                               7 §.
8375:     Tarka'Stettuaan edellä mainitun suunnitelman on asutus-
8376: ha'llituksen se vahvistettava niissä osissa, joissa se sen lain-
8377: ja tarkoituksenmukaiseksi 1katsoo.
8378:     Asutuslautakunnan on viipymättä ryh'dyttävä toimeen-
8379: panemaan asutuslhallituksen päätöstä.
8380:                               8 ;§.
8381:    Maata edellisen mukaan asutustarkoituksiin lunastet-
8382: taessa on otettava huomioon:
8383:                                                           l6
8384: 242   IV, s.- Maan hankkiminen tilattornalle väestölle.
8385: 
8386:     että lull!astetaan vain alueita, jotka paikkansa, alansa ja
8387: laatunsa perusteella ovat itsenäisen villjelmän perustamiseen
8388: sopivia;
8389:     että uusiin vi:ljelyksiin luetaan niin pa1lj.on viljeltyä tai
8390: vi1jelyskelpoista maata, että <kullakin uudella viljellmällä
8391: voida-an harjoittaa itsekannattavaa maanviljelystä, ei kui-
8392: tenkaan viittätoista hehtaaria enempää, eHeivät erikoiset
8393: syyt toisin vaadi;
8394:     että kuhunkin viljelmään luetaan niin .paljon metsämaata,
8395: että tila voi siitä saada vällttämättömän kotitarpeensa;
8396:     että sellaisia alueita ei lunasteta, jotka ovat luovuttrujalle
8397: tarpeellisia tontiksi, varastopaikaksi, puutarhaksi, kaivos-
8398: alueeksi tahi hiekan-, soran- tai savenottopaikaksi, taikka
8399: jatka tarvitaan teollisuuslaitoksen tai muun laitoksen pai-
8400: kaksi tahi joiden lunastaminen muuten tuottaa omistajalleen
8401: erikoista haittaa.
8402: 
8403:                              9 §.
8404:     Edellisen mukaan lunastettava maa-alue on jaettava eri
8405: viljelmiin, joiden rajat on maalle paa'lutettava. Sen jälkeen
8406: on määrättävä koko luovutettavan alueen lunastushinta, ellei
8407: siitä ole sovittu, sekä myös miten tämä hinta jakautuu eri
8408: viljelmien osalle.
8409: 
8410:                              10 §.
8411:     Elleivät maa-alueen luovuttaja ja asutuslautakunta sovi
8412: luovutettavan alueen lunastushinnasta, on se arvidlautakun-
8413: nan määrättävä.
8414:     Arviolautakuntaan kuuluu kolme henkilöä, joista luo-
8415: vuttaja ja vastaanottaja kumpikin valitsevat yhden ja nämät
8416: yhdessä ·kolmannen puheenjohtajaksi. Elleivät valitut sovi
8417: puheenjohtajan valitsemisesta, on oikeuden se heidän 'PYYn-
8418: nöstään valittava.
8419:     Valittu äl'köön ilman pätevää syytä toimesta kieltäytykö.
8420:     Jos jompikumpi asianosainen on jättänyt vaalin toimit-
8421: tamatta viikon kuluessa siitä kun häntä on siihen kehoitettu,
8422: toimitta'koon oike11s vaalin hänen 'Puolestaan.
8423:                     IV, s. -   Haataja y. m.                    248
8424: 
8425:                              11 §.
8426:     Lunastushinta on määrättävä sen arvon mukaan, mikä
8427: samal'laisella maalla rpaikkakunnalla yleensä on.
8428:      Asutuslautakunta tai maanomistaja, jolka on tyytymätön
8429: toimitettuun lunastushinnan arvioon, olkoon oikeutettu saat-
8430: tama~n kysymyksen siitä maanjako-oi'keuden ratkaistavaksi
8431: va'lituksella, joka on kuvernööril1e jätettävä kuudenkymme-
8432: nen päivän kuluessa siitä lukien kun arviolautakunnan pää-
8433: tös asiassa on annettu. Maanjako-oikeuden päät<1ksestä va-
8434: littamisesta olkoon voimassa, mitä siitä maanjakaja 'koske-
8435: vissa asioissa on såä!detty.
8436: 
8437:                               12 §.
8438:    Jos luovutettavan alueen 'lunastushinta on jaettava useam-
8439: pien viljelmien 'kesken, on sellainen ja;ko myös edell'lä 10 § :ssä
8440: mainitun arviolautakunnan määrättävä niinhyvin silloin, kun
8441: koko lunastn&hinnasta ei ole sovittu, kuin myös-silloin, kun
8442: koko lunastushinnasta on sovittu, mutta vastaanottajien kes-
8443: ken ei saada sopimusta aikaan sen jaJkamisesta eri viljelmien
8444: kesken.
8445: 
8446:                              13 §.
8447:     Se, jO'ka on vilj~lmän 'hankkimista asutuslautakunnalta
8448: pyytänyt, olkoon oikeutettu 'kdlmenkymmenen päivän ku-
8449: lue&sa sen jälkeen, kun maanjako-oikeuden tuomio lunastus-
8450: hinnasta on annettu tai kun hinnasta on sovittu, ilmoittamaan,
8451: ettei hän tahdo vi1jelmää arviohinnasta lunastaa.
8452:     Ellei edellä säädettyä ilmoitusta määräajan kuluessa
8453: tehdä, olkoon hakija velvol'linen viljelmän 'lunastamaan siitä
8454: hinnasta, joka lain;voimai'sesti vahvistetaan.
8455: 
8456:                             14 §.
8457:     Siitä lunastushinnasta, joka tämän asetuksen mukaan
8458: luuastettavasta alueesta on suoritettava, maksaa valtio neljä
8459: viidettä osaa maanomistajalle joko rahassa tai viiden prosen-
8460: tin korkoa kantavissa obligatioissa. Muu osa on hakijan
8461: suoritettava 'lunastuksen tapahtuessa maanomistajalle          ra-
8462: 844   IV, s.- Maan hankkiminen tilattomalle väestölle.
8463: 
8464: hassa, ellei maanomistaja suostu antamaan sitä hänelle
8465: velaksi.
8466:     Jos havaitaan, ettei lunastettava alue anoo kohtuullii!en
8467: harkinnan mukaan vrul"'lluutta neljästä viidesosasta lunastus-
8468: summaa, sovitettakoon etukäteen maksettava osa sen mukaan.
8469: 
8470:                             15 §.
8471:     Se, jolle uusi viljelmä luovutetaan, olkoon velvollinen
8472: suorittamaan valtiolle tämän suorittaman osan vilje'lmän
8473: lunastussummasta sekä viljelmän itsenäiseksi tilaksi erotta-
8474: misesta j.ohtuvat kulut ja muut rperustamiskustannukset
8475: kuuden prosentin vuotuismaksuilla, joista. viisi prosenttia
8476: kulloinkin ma'ksamatta olevalle pääomalle 'luetaan 'koroksi
8477: ja jäännös· pääoman kuoletukseksi. Kuitenkin olkoon hän
8478: oikeutettu yhdellä kertaa lyhentämään 'Pääomaa suuremmal-
8479: la'kin summalla taikka myös maksamaan sen kerta kaikkiaan.
8480: 
8481:                            16 '§.
8482:     Edellä säiLdetyn valtion saataNan vakuudeksi voidaan
8483: uuteen tilaan saada kiinnitys sen omistajaa kuulematta, ja
8484: olkoon saatavalla sama oikeus kuin maksamattomalla kaup-
8485: pahinnalla sekä etuoikeus ennen sitä lunastussumman osaa,
8486: joka on 14 § :n mukaan j1äänyt velaksi suoraan maanomis-
8487: tajalle.
8488: 
8489:                              17 §.
8490:     Ennen erottami·S'Päätöksen antamista on 'kuvernöörin han-
8491: kittava s<eivitys siitä, kuinka -suuri osa lunastussummasta
8492: suoritetaan etukäteen 14 §:n 1 momentin mukaan.
8493:     Erottamispäätöksessä on, sen 'li:;äksi, mitä sen muuten
8494: lain mukaan tulee sisältää sekä mitä 18 §:ssä •siinä mainitun
8495: tapauksen varalta säädetään, mainittava lunastussumman
8496: suuruus, sensuorittamistapaja tallettaminen 21 §:n mukaan
8497: sekä uuden tilan omistajan velvollisuus maksaQ. !korkoa ja
8498: kuoletusta siitä osasta lunastussummaa, joka 14 §:n 1 mo-
8499: mentin mukaan etukäteen annetaan, sekä mui•sta kustannuk-
8500: sista, niin myös se etuoikeus, joka valtion saatavalla on.
8501:                    IV, 8. -   Ha.ataja y. m.                 245
8502: 
8503: 
8504:     Mit.ä ·erottamispäätös lunastussummasta tai muuten si-
8505: sältää, olkoon sitten, kun päätös on voittanut lain voiman,
8506: laillisena todistuksena osta;jan ja Iunastussumman suoritta-
8507: jan velvoituksista.
8508: 
8509:                              18 §.
8510:     Jos ehtona 14 §:ssä mainitun valtion avustuksen saami-
8511: seen on määrätty sovellettavaksi sellaisia omistus- ja käyttö-
8512: oikeuden rajoit.uksia, joista mainita;an 11ientiloista annetun
8513: asetuksen 20 § :ssä, hanJkkikoon kuvernööri tilan uuden omis-
8514: tajan suostumuksen niihin, mikäli sitä ei ole annettu jo
8515: aikaisemmin.
8516:     Jos suostumus on saatu, ovat rajoitukset otettavat 17 § :ssä
8517: mainittuun rpäätö·kJleen; päinvastaisessa tapauksessa on asia
8518: kokonaisuudessaan katsottava ra uenneeksi.
8519: 
8520:                             19 §.
8521:     Jos maaomaisuus sen jälk'Elen, kun sen omistaja on saanut
8522: 6 § :n mukaisesti suunnitelmasta tiedon, on siirtynyt uudelle
8523: omistajalle, joka ei ole tässä laissa sääJdetyn Iuovuttamis-
8524: velvollisuuden alainen, älköön se luruastamista estä'kö.
8525: 
8526:                                20 §.
8527:     Jos 'kiinteistö, josta alue on kiinnityksen johdosta taikka
8528: maksamattoman kauppahinnan oi1keutta koskevien säännök-
8529: sien nojalla vastaamassa saamisesta taikka määrätyn I"aha-
8530: tai tavaratulon 'kantamisoikeudesta, olkoon erotettu tila sel-
8531: laisesta vastuusta vapaa.
8532:     Velkojalla olkoon sen si~aan sama oiJreus lunastussum-
8533: maan kuin hänellä on aikaisemmin ollut kiinteimistöön.
8534: 
8535:                             21 §.
8536:     Se osa lunastussumm111sta, jonka valtio edellisen mukaan
8537: maanomistajalle suorittaa, on siinä trurkoituksessa, kuin 20 '
8538: § :n 2 momentissa säädetään, toistaiseksi pidätettävä ja kat-
8539: sottava asianomaisessa rahalaitoksessa maanomistajan nimeen
8540: talletetuksi.
8541: 246      IV, s. -1\laaB hankkiminen tilattomalle väestölle.
8542: 
8543:    Täten tal'letetut v8!rat ovat saatettavat maanomistajan
8544: hyvä:ksi korkoa kasvamaan.
8545:                                22 §.
8546:      Jos tila, josta edellisen mukaan lunastetaan alueita asu-
8547: tustarkoituksiin, on velasta panttina silloin, kun lunastus ta-
8548: pahtuu, ja kiinnityksenhaltija sittemmin sanoo sellaisen velan
8549: irti, olkoon velvollinen ottamaan velan maksuksi vastaan sel-
8550: laisia obligatioita, kuin 14 §:ssä mainitaan, niiden nimellis-
8551: arvo&ta, ei kuitenkaan, jos irtisanominen tapahtuu enemmän
8552: kuin kaksikymmeiJtä vuotta lunastuksen ta'pahtumisesta lu-
8553: kien, eikä suurempaa määrää .kuin obligatioita on lunastuksen
8554: tapahtuessa maanomistajalle lunastushintana annettu.
8555:                            23 §.
8556:     Tila, joka on tämän lain mukaan luovutettu, olkoon
8557: luovutuksen tapahduttua niid·en määräyiksien alainen, jotka
8558: säädetään asetuksessa pientiloista . . päivältä ...... kuut.a
8559: 19 ....
8560:                            24 §.
8561:     Lähemmät määräykset tämän lain sovelluttamisesta antaa
8562: Senaatti.
8563: 
8564:        Helsingissä 26 päivänämarraskuuta 1917.
8565: 
8566:       J{yösti Haataja.              Tuomas Wanhala.
8567:       Alfred Retulainen.            K. Lanne.
8568:       Leonard Typpö.                1var Alanen.
8569:       Wilh. Malmivaara.             E. Ala-Kuiju.
8570:       J. E. Antila.                 J. Oskari Peurakoski.
8571:       Juuso Runtti.                 Jussi Puumala.
8572:       ~I. Kotila.                   K. R. Häkkinen.
8573:       Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.  Onni Rantasalo.
8574:       A. Koivisto.'                 Erkki Pullinen.
8575:       E. Tukia.                     K. W. Wuokoski.
8576:                            E. Sinkko.
8577:                                                             247
8578: 
8579: 
8580: IV. 9. -   Edusk. esit. N:o 48.
8581: 
8582: 
8583: 
8584: 
8585:             Haataja, Kyösti, y. m.: Ehdotus laiksi OJSUtus-
8586:               lautakunnista.
8587: 
8588: 
8589:               S u o m e n E d u s k u n n a l 1 e.
8590: 
8591:      Niiden toimenpiteiden suorittaminen, jotka meillä ovat
8592: sisäisen asutustyön alalla tarpeen, ei voi tapahtua ilman, että
8593: sitä varten on olemassa erityisiä paibillisia viranomaisia suo-
8594: rittamassa toimenpiteiden alaan kuuluvia tehtäviä. Tällais-
8595: ten paikallisten orgaanien tarpee'llisuutta osoittaa sekin, että
8596: kuluneina vuosina kunnat ovat omasta alotteestaan ryhtyneet
8597: monin paikoin perustamaan kunnallisia asutuslautakuntia
8598: sen vallan rajoissa, jonka kunnallisasetus niille tässä kohden
8599: myöntää. Asian jättwminen tässä kohden kuntien vapaaeh-
8600: toisten toimenpiteiden varaan ·ei kuitenkaan riitä, vaan on
8601: lainsäädäntötoimilla pidettävä huolta siitä, ebtä jokaisessa
8602: kunnassa on tä:Uainen asutustehtäviä suorittava orgaani ole-
8603: massa. Sen kokoonpano ja toiminnan pääpiirteet ovat myös
8604: lain määräyksiMä :soonnösteltävät tarpeellisen yhdenmukai-
8605:  suuden aikaa.nsaamiseksi ja jotta olisi takeita niiden tar:koi-
8606:  tnksenmukaisesta järjestelystä.
8607:      Asutuslautakunta olisi säädettävä asetettavaksi ja ko-
8608:  kooniJantavaksi samaan tapaa.n kuin vuokrahutakunnista on
8609:  säädetty. Kuitenkin seuraa asian luonnosta, että niiden vaa-
8610:  liin tulisi saada ottaa osaa kaikkien kunnan maanomistajien
8611:  sekä tilattomien. Koska asutuslautakunnaHa tulisi olemaan
8612:  tehtävänään melkoisen laajoja raha-a•siaJlisia toimia, ei sen
8613:  puheenjohtajaa voisi jättä'ä yksinomaan jäsenten määrättä-
8614:  väksi, vaan tulisi näiden toimittamaan vaaliin saada kuntako-
8615:  kouksen hyväksyminen. Sellainen ei ·luonnollisesti olisi tar-
8616:                  IV, 9. -   Asutuslautakunnat.
8617: 
8618: peen silloin, kun puheenjohtaja olisi kihlakunnanoikeuden
8619: määräJttävä.
8620:     Asutuslautakuntain toiminna:sta olisi annettava lainsää-
8621:                                                          1
8622: 
8623: 
8624: 
8625: däntötietä samansuuntaisia yleisiä määräyksiä, kuin sisältyy
8626: siihen 1uonnoks€en asutuslautakuntain ohjesäännöksi, jonka
8627: valtio~ asutustarkastaja on kesällä v. 1916 lähettänyt kai-
8628: kille maalaiskunniUe. LähemmM määräykset olisivat jätei-
8629: tävät erityisen johtosäännön varaan, jonka kuntakokous laa-
8630: tisi ja asutushallitus vahvistaisi. Asutuslautakuntain tulisi
8631: olla a:sutushallituksen valvonnan alaisina.
8632:      Sen nojalla, mitä edellä on esille tuotu, saavat allekirjoit-
8633: taneet kunnioittaen ehdottaa,
8634:                  että Eduskunta päättäi.si hyväksyä näin kuu-
8635:              luvan lain:
8636: 
8637:                          Ehdotus
8638:                  laiksi asutuslautakunnista.
8639:                               1 §.
8640:     Jokaiseen maalaiskuntaan on asetettava asutus1autakunta.
8641:     Senaatilla on kuitenkin valta määrätä, että kunnissa,
8642: joissa asutustehtävät ovat vähäiset, asutus;lau:takunnan otoi-
8643: m€t ovat kunnallislautakunnan hoidettavat toistaiseksi. Jos
8644: vähintään kaksikymmentä kunnan äänivaltaista jäs,entä vaa-
8645: tii kirjallisesti kunnan esimieh€ltä erityisen a:sutuslautakun-
8646: nan asettamista., on sellainen lähinnä seuraavien kunnallisten
8647: vaalien aikaan kuntaan aset~ttava.
8648:                               2 §.
8649:     Asutuslautakunnassa tulee oHa })aitsi esimiestä ka.ksi tai
8650: neljä jäs€ntä ja niiden varamiehet, jotka ka~kki valittakoon
8651: kolmen ka.Ienterivuoden ajaksi kerrallaan.
8652:     Kuntakokouksen asiana on päättää, kuinka monta jäsentä
8653: asutuslautakuntaan valitaan.
8654:                              3 §.
8655:     Asutuslaubkunnan jäsenistä tulee puolet olla maanomis-
8656: tajain ja puolet tilattomaan måa;laisväestöön kuuluvien knu-
8657: talaisten valitsemia.
8658:                    IV, 9. -   Haataja y. m.
8659: 
8660:     Vaali toimitetaan kuntakokouksessa. Vaaliin ovat oikeu-
8661: tetut osaaottamaan kaikki ne kunnan maanomistajat sekä
8662: tilattomaan maalaisväestöön kuuluvat henkilöt, joilla on
8663: kunnallinen äänioikeus. J okai:soeHa valitsijaHa ·on vaalissa
8664: yksi ääni; jos ääriet jakautuvat tasan, ratkaistaa~ vaali ar-
8665: vaUa.
8666:                               4 §.
8667:     Asutuslautakunnan valitut jäsenet valitsevat, vanhimman
8668: jäsenen toimitusta johtaessa, ulkopuoleltansa puheenjohtajan
8669: ja varapuheenjohtajan, ollen valitut kuntakokouksen toimeen
8670: hyväksyttäväit. Jos vaaE:ssa kukaan ei saa kaikkia ääniä tai
8671: äänten enemmistöä, ovat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
8672: kihlakunnanoikeuden määrättävät. Sitä varten on toimitusta
8673: johtaneen lautakunnan jäJsenen asiasta vii:pymättä tehtävä il-
8674: moitus oikeuden puheenjohtajalle.
8675:      Niin pian kuin puheenjohtaja. on va.littu, on hänen annet-
8676: tava asutushallitukselle tieto sekä omasta että jäsenten vaa-
8677: lista.
8678:                                5 §.
8679:     Asutuslautakunnan tulee toimia uusien itsenäisten maan-
8680: viljelys- ja asutustilojen aikaansaamiseksi kuntaan sekä muu-
8681: ten edistää ti:lattoman väestön asuttamista niiden lruhempien
8682: määräyksien mukaan, jotka Senaatti niiden toiminnasta
8683: antaa.
8684:                             6 §.
8685:     Asutuslautakunnan esimiehen tulee valvoa, että asutus-
8686: lautakunta suorittaa sille kuuluvat tehtävält ja noudattaa
8687: muuten, mitä Senaatti erikseen määrää.
8688: 
8689:                              7 §.
8690:     Asutuslautakunnan ·palveluks·een valitsee kun,ta asutus-
8691: neuvojan arvioiden ja katselmuksien toimittamista ja neu-
8692: vojen antoa sekä muita asutustoimia varten. Ellei erityistä
8693: asutusneuvojaa va.lita, tulee jonkun asutuslautakunnan jäse-
8694: nen, jonka asutuslautakunta on siihen valinnut, suorittaa asu-
8695: tusneuvojan tehtävät.
8696: 250              IV, 9 •. -   Asutuslautakunnat.
8697: 
8698:                              8 §.
8699:     Asutuslautakunnan esimies ja asutusneuvoja saavat palk-
8700: kiota kuntakokouksen siitä erikseen tekemän päätöksen mu-
8701: kaan. Asutuslautakunnan menojen peittämis·eksi kannetaan
8702: asutuslautakunnan toimesta tilattomille myydyistä tiloista
8703: tilan hinnan mukaan laskettu määrämaksu.
8704:     Joka tahtoo käyttää asutusneuvojan apua palstoitusyri-
8705: tyksiä suunniteltaessa tai arviomiehenä, suorittakoon hänelle
8706: määrätyn päivärahan.
8707:     Sikäli kuin edellämainitut a•sutuslautakunnan tulot eivät
8708: riitä peittämään sen menoja, ovat ne kunnan yleisistä varoista
8709: suoritettavat.
8710:                              9 §.
8711:     Asutuslautakunta on asutusha-llituksen valvonnan alai-
8712: nen. Lähinnä •sen toimintaa valvoo kunnan valtuusto tai,
8713: missä sellaista ei ole, kunnaUislautakunta.
8714:                            10 §.
8715:    Ehdotuksen asutuslautakunnan ja asutusneuvojan ohje-
8716: säännöksi laatii kuntakokous ja on se :lähetettävä asutushalli-
8717: tuksen vahvistettavaksi. Ohjesäännössä on myös määrät-
8718: tävä 7 §:ssä mainittujen maksujen suuruus.
8719: 
8720: 
8721:       Helsingissä 2'6 päivänä marraskuuta 1917.
8722:        l\yösti Haataja.             Ivar Alanen.
8723:        Alfred Retulainen.           W ald. Bergroth.
8724:        I,eonard Typpö.              Onni Rantasalo.
8725:        Wilh. Malmivaara.            Jussi Puumala.
8726:        ,J. E. Antila.               K. R. Häkkinen.
8727:        Juuso Runtti.                Eveliina Ala-Kulju.
8728:        M. Rotila.                   E. Tukia.
8729:        Osk: Ansh. Sjöstedt-Jussila. K. Lanne.
8730:        A. Koivisto.                 P. Ahmavaara.
8731:        Tuomas Wanhala.              K. W. Wuokoski.
8732:                           E. Sinkko.
8733:                                                              261
8734: 
8735: IV, 1o. -   Anom. ehd. N:o 62.
8736: 
8737: 
8738: 
8739: 
8740:             I.uopajärvi, Mikko, y. m.: Toimenpiteistä varo-
8741:                 jen hankkimiseksi kuntien maanhankinnan
8742:                 edistämiseksi.
8743: 
8744: 
8745:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
8746: 
8747:     Viitat•en niihin perusteluihin, jotka ovat ·ed. Alkion y. m.,
8748: vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä (Liitteet II, Anom. ehd.
8749: N:o 145) ja ed. Luopajärven y. ~.,vuoden 1917 ensimäisillä
8750: valtiopäivillä (Liitteet IV,o-Anom. ehd. N :o 61) tekeminä
8751: tätä kysymy.stä koskevissa anomnsehclotuksissa, kunnioittaen
8752: py;ydetään että Eduskunta päättäisi,
8753: 
8754:                 että Hallituksen on ryhdyt~ävä toimenpiteisiin '
8755:             riittäväin varojen varaamiseksi kuntien maapoli-
8756:             tiikan toteutt·amista varten, jossa tarkoitttksesS<a
8757:             olisi harkittava eikö jonkinbaisen kotimaisen obli-
8758:             gationilainan hankkiminen olis1: tähän tarkoituk-
8759:             senmukaisin keino.              ·
8760: 
8761:     Helsingissä 2·6 päivänä marraskuuta 19·17.
8762: 
8763:      Mikko Luopajärvi.             Aleksis Salovaara.
8764:      K. A. Lohi.                   Santeri Haapanen.
8765:      Oskari Lahdensuo.             Antti Juutilainen.
8766:                     c.
8767: Sairashoitoa koskevia eduskuntaesityksiä ja
8768:              anomusehdotuksia.
8769:                                                            255
8770: 
8771: IV, 11, -   Edusk. esit. N:o 21.
8772: 
8773: 
8774: 
8775: 
8776:             Pärssinen, Hilja, y, m.: Ehdotus laiksi kätilöistä
8777:                ja kätilöntoimen iärjestämistä maassa.
8778: 
8779: 
8780:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
8781: 
8782:    Viitaten vuoden 19M valtiopäiväin Liitteessä XI, sivuilla
8783: 839'-844, oleviin perusteluihin saammr kunnioittaen anoa,
8784: 
8785:                että eduskunta hyväksyisi ja vahvistaisi näin
8786:             kuuluvan lakiehdotuksen:
8787: 
8788: 
8789: 
8790:                            Laki
8791:    kätilöistä ja kätilöntoimen järjestämisestä maassa.
8792: 
8793:                      Yleisiä määräyksiä.
8794:                              1 §.
8795:     Oikeutettu kätilöntointa harjoittamaan on se, joka tämän
8796: asetuksen määräämällä tavalla on suorittanut hyväksytyt
8797: opinnäytteet ja säädetyn vakuutuksen annettuaan on kätilön-
8798: toimeen laillistettu.
8799:     Muuten kuin hätätilassa tai milloin lääkäriä tai kätilöä
8800: ei voida saada, älköön kukaan muu henkilö ryhtykö 'synnytys-
8801: apua antamaan.
8802:                             2 §.
8803:    Kätilö on velvollinen noudattamaan, mitä kätilöntoimesta
8804: tässä asetuksessa säädetään tai vast'edes säii,dettänee.
8805:                      IV, 11. -   Kätilötoimi.
8806: 
8807:                              3 §.
8808:  . Kätilöt ovat lääkintöhallituksen ~'livalvonnan ja suoje-
8809: luksen alaiset. Kätilöiden esimiehenä ja heidän toimintansa
8810: lähimpänä valvojana on maalla asianomainen kunnan- tai
8811: aluelääkäri tai, missä sellaista 'ei ole, piirilääkäri s·ekä
8812: kaupungissa kaupunginlää:käri tai, missä on useampia, ensi-
8813: mäinen kaupunginlääkäri; ·kuitenkin tulee muidenkin lää-
8814: kärien, joiden toiminta siihen antaa aihetta, ·kunkin kohdas-
8815: taan valvoa kätilöitä heidän ammattinsa harjoittamisessa.
8816:    Jos kätilön mielestä lääkäri tai paikka.kunnan viran-
8817: omaiset ovat häntä hänen oilmuksissa:m loukanneet, valitta-
8818: koon siitä piirilääkärille tahi, milloin valitus koskee piiri-
8819: lääkäriä, lääkintöhallitukselle.
8820: 
8821:                Maalaiskuntien velvollisuuksista.
8822:                                 4 §.
8823:   . .Jokaisen kunnan palveluksessa tulee olla asukasluvun
8824: mukaån opinkäyneitä kätilöitä niin monta kuin alempana
8825: säädetään.
8826:                                :h >§.
8827:      Kunnassa, jonka asukasluku ei ole yli kolmentuhannen
8828: viidensadan, tulee olla vähintään yklli kätilö. Jos kttnnan
8829: väkiluku on yli kolmentuhannen viidensadan, mutta ei yli
8830: seitsemän tuhannen, ·(}n kunnan ·palkattava rvähintään kaksi
8831: kätilöä, ja edelleen aina yksi kätilö lisäksi jokaiselta kolmelta-
8832: tuhannelta viideltäsadalta asukkaalh yli vastamainitun
8833: määrän.
8834:      Sellaiset .p~enet naapurikunnat, j.oiden yhteenlaskettu
8835: väkiluku ei ole yli kolmentuhannen viidensadan, olkoot
8836: oikeutetut palkkaamaan yhteisen kätilön.
8837: 
8838:                               6 ~-
8839:     Jos kunnassa on yksityisen tai yhteisön palveluksessa
8840: oleva kätilö eikä estettä panna hänen käyttämiselleen kunnan-
8841: kätilönä, niin on tämä kätilö laskettava. kunnan kätilöiden
8842: lukumäärään kuuluva.ksi ja katsottava olevan samassa a&e·
8843:                   IV, 1 1 . - Pärssinen y. m.                  257
8844: 
8845: massa kuin kunnan kätilö mitä virkavuosiin ja eläkkeeseen
8846: tulee.
8847:                                 7 §.
8848:     Kunnankätilöä varten on laadittava säännöt, joissa
8849: lähemmin määritellään, mrkäli kunta on -oikeutettu niistä
8850: päättämään, ne. oikeudet ja velv-ollisuudet, jotka kätilölle
8851: kuuluvat, ja on säännöille, sittenkun piirilääkäri on niistä
8852: lausunnon antanut, hankittava lääkintöhallituksen vahvistus.
8853:     Näiden sääntöjen tulee sisältää:
8854:     1) määräyksen kunnan mahdollisesta jakamisesta kätilö-
8855: piireihin;
8856:     '2) lä;hempiä määräyksiä kätilön palkasta ja sen suoritus-
8857: tavasta sekä kätilön asuinpaikasta ja asunnosta;
8858:     3) määräyksen, että maksuton kätilönåpu on annettava
8859: kaikilLe la;psensynnyttäjille, joiden omat tahi perheen vuosi-
8860: tulot ovat alle 2,000 Suomen markan;
8861:      4) kätilönt.aksan sekä määräykset siitä korvauksesta,
8862: jonka kätilö saa kolmannessa kohdassa määrätystä synnytys-
8863: avusta joko kunnalta tai sairaskassaHa tai vakuutuslaitok-
8864: selta, missä sellaisia on;
8865:      5) määräyksiä kätilön loma-ajasta; sekä
8866:      6) siitä, onko kätilö oikeutettu tai ve1vollinen kätilön-
8867: toimensa ohessa toimimaan rokottajan.a;
8868:      7) määräyksiä kätilön tehtävästä äitien ja lastenhoidon
8869: neuvomisessa.
8870:                                 8 §.
8871:      Desinfisioimisaineet ja lääkkeet tulee kunnan 7 pykälän
8872: 3 kohdassa mainittuja henkilöitä va;rten käytettäväksi kus-
8873: tantaa, elleivät he niitä saa jonkun sairaskassan tai vakuutus-
8874: laitoksen toimesta.
8875:      Kunnan toimesta tulee kätilön käytettäväksi olla riittävä
8876: määrä liinavaatetta tarpeen vaatiessa käytettäväksi varatto-
8877: mille synnytysavustusta annettaessa.
8878:      Myöskin on kunnan hankittava äitien ja pienten lasten
8879: hoidosta 'kirjasia, joita kätilön on jokaiselle lapsen synnyttä-
8880: jälle, varattomille ilmaiseksi ja ~varakkaille maksua vastaan,
8881: annettava.
8882:                                                           17
8883: 258                 IV', 11. -   Kätilötoimi.
8884: 
8885:                               9 §.
8886:     Kätilö, joka tämän asetuksen mukaan on kunnan palve-
8887: luksessa, saakoon ·vähintään kahdeksansataa markkaa'palkkaa
8888: vuodessa ja sen lisäksi kunnollisen asunnon ja tarpeelliset
8889: polttopuut, tahi korvaukseksi tästä vä·hintään karksisataa
8890: markkaa vuodessa. Kunnat nauttivat yleisistä varoista apu-
8891: rahana kätilöiden paikkaamista varten viisisataa markkaa
8892: vuodessa kutakin kätilöä kohti, joka tämän asetuksen mukaan
8893: tulee kunnan palveluksessa olla.
8894:     Sitäpaitsi saavat kunnankätilöt, palveltuaan kunnan-
8895: kätilöinä viisi, kY'mmenen, viisitoista ja ka;ksikymmentä
8896: vuotta, siitä lääkintöhallitukselle ilmoitettuaan ja todennet-
8897: tuaan palvelusaikansa kunnankätilöinä, <palkkionkorotusta
8898: valtion varoista 20 % pohjapalkasta kullakin kerralla.
8899: 
8900:                              10 §.
8901:      Paitsi vakinaista palkkaa on kunnankätilöllä oikeus saada
8902: jokaisesta toimituksesta korvaus taksan mukaan. Taksassa
8903: oil sama palkkio määrättävä siihen katsomatta, onko synnytys
8904: ollut pitkällinen vai pikainen, helppo vai vaikea, taikka
8905: onko koneita käytetty vai eikö. Maksutonta apua nauttivien
8906: avustamisesta saakoon kätilö kunnalta korvausta vähintään
8907: viisi markkaa synnytykseltä.
8908:      Vahvistetun tai sovitun korvauksen lisäksi tulee kätilölle
8909: avunsaajan toimesta vapaa kyyti toimituspaikkaan ja sieltä
8910: takaisin sekä ravinto toimituspaikassa ollessaan, ellei avun-
8911: saajan varattomuus sitä estä .. Tällaisessa tapauksessa on
8912: kunnan maksettava kätilön kyytikustannukset.
8913: 
8914:                              11 §.
8915:     Kunnan palveluksessa olevan kätilön tulee vähintään
8916: joka kymmenes vuosi ottaa osaa vanhemmille kätilöille ylei-
8917: sessä synnytysopissa toimeenpantaviiu kertausoppijaksoihin,
8918: jota varten kätilöille voidaan antaa apurahoja opiston meno-
8919: sääntöön sitä varten ot·ettavasta, vähintään neljäntuhannen
8920: markan suuruisesta määrärahasta.
8921:                   IV, 11. -   Pärssinen y. m.              259
8922: 
8923:                              12 §.
8924:    Kuu kunnankätilö on tullut 60 vuoden ikään, on hän
8925: velvollinen luopumaan toimestaan.
8926:     Kätilö, joka on palvellut kunnankätilönä 30 vuotta, olkoon
8927: toimesta erotessaan oikeutettu saamaan valtion varoista
8928: kuudensadan markan suuruisen vuotuisen tllinkautisen
8929: eläkkeen.
8930:     Jos käitilö, palveltuaan vähintään 20 vuotta, tulee paran-
8931: tumattoman sairauden tähden työhön kykeuemättömäksi, on
8932: hän oikeutettu •saamaan täyden eläkkeen.
8933:     Jos kätilö aikaisemmin kuin edellä on sanottu, tulee
8934: työhön kykenemättömäksi, on hän oikeutettu saamaan edellä
8935: mainitusta eläkesummasta suhteellisen ·osan, jonka Suomen
8936: Senaatin Talousosasto lähemmin päättää.
8937: 
8938:                 K ätilöiden velvollisuuksista.
8939:                               13 §.
8940:     Kun kätilö on asettunut johonkin kuntaan ammattiaan
8941: harjoittamaan, tulee hänen, joko hän on kunnan palveluk-
8942: sessa tai ei, viipymättä ja viimeistään kahden viikon kuluessa
8943: ilmoittautua esimiehellensä ja hänelle näyttää kätilökirjansa.
8944: Asunnon muutos on niinikään ilmoitettava ·esimiehelle ja
8945: sitäpaitsi terveydenhoitolautakunnan puheenjohtajalle. Jos
8946: virkatoimi, jota kätilö hoitaa, lakkaa, tai jos kätilö haluaa
8947: lakata ammattiaan harjoittamasta, tulee hänen siitä' tehdä
8948: ilmoitus esimiehellensä.
8949:     Poistuessaan asunnostaan tulee kätilön jättää sinn:e tieto,
8950: missä hän on tavattavissa tai koska hän todennäköisesti palaa
8951: kotia. Tällainen ilmoitus •voi myöskin tapahtua ovelle pan-
8952: tavalla tiedonannolla.
8953:                              14 §,
8954:     Kätilön tulee merkitä kaikki avustamansa synnyttäjät
8955: synnytyspäiväkirjaan, joita läakintöha,llituksen on pidettävä
8956: esimiesten kautta saatarvissa. Milloin synnyttäjä on haluton
8957: antamaan tietoa itsestään, on tiedustelu häneen nähden suori-
8958: tettava synnytyksen jälkeen siten, ettei se järkytä hänen
8959: 260                lV • 11. -   Kätilötoimi.
8960: 
8961: terveyttään. Kun päiväkirja on tuilut täyteen, tai kun kätilö
8962: muuttaa pois paikkakunnalta tahi lakkauttaa toimintansa,
8963: on päiväkirja jätettävä esimiehen arkist<>on säilytettäväksi.
8964: Kun kätilö kuolee, tulee esimiehen niinikään ottaa päiväkicrja
8965: huostaansa.
8966:     Pä-iväkirjasta on kätilön vuosittain tammikuussa jätettävä
8967: esimiehelleen vahvistetun kaa;van mukaan laadittu summit-
8968: tainen ote, joka käsittää viimeksikuluneen kalenterivuoden.
8969:                               15 §.
8970:     Kätilön on pyydettäessä viipymättä lähdettävä •synnyt-
8971: täjän luo, eUei hän ole antamassa synnytysapua toiselle
8972: synnyttäjälle tahi ellei oma sairaus tai muu laillinen syy
8973: häntä siitä ·estä. Jos häntä samaan aikaan pyydetään kahden
8974: synnyttäjän luo, lähtekcöön hän sen luo, jonka hän arvostelee
8975: olevan suuremmassa avuntarpeessa.
8976:     Jos kätilö on häntä haettaessa synnyttäjän luona apua
8977: antamassa eikä hän voi sieltä po1stua, tahi ·edellisessä koh-
8978: dassa mainituista syistä ei pääse apuaan antamaan, olkoon
8979: hän kuitenkin velvollinen neuvomaan hakijaa toisen kätilön
8980: luo, sekä, otettuaan asianhaaroista tarkan selon, antamaan
8981: tarpeellisia ohjeita noudatettaviksi, kunnes toinen kätilö tai
8982: hän itse ehtii saapua. '
8983:                              16 §.
8984:     Kun kätilö lähtee synnyttäjän luo, tulee hänen ottaa
8985: mukaansa tarvittavat koneet, sellaisia desinfisioimisaineita,
8986: lääkkeitä ja liinavaatteita, joita 'Voidaan tarvita ja joita'
8987: kätilö on oikeutettu käyttämään, sekä puhdas, pestävä puku.
8988:                            17 §.
8989:     Kun synnytys on alkanut, tulee kätilön jäädä synnyttäjän
8990: luo, kunnes sekä lapsi että jälkeiset ovat syntyneet eikä
8991: verenvuotoa enää ole peljättävissä, älköön missään ta:Pauk-
8992: sessa poistuko ennenkuin vähintää)l 4 tunrtia on kulunut
8993: synnytyksestä. Jos synnyttäjä ta.htoo kätilön jäämään
8994: häntä ja lasta vielä jälkeen hoitamaan, on kätilön siihen
8995: suostuttava, jollei hänen apuansa tarvita toiseen synny-
8996: tykseen.
8997:                   IV, 11. -   Pärssinen y. m.                2&1
8998: 
8999:    Kätilön on, •missä se suinkin on mahdollista, kymmenenä
9000: vuorokautena synnytyks·en jälkeen kä~-iävä kerta päivässä
9001: synnyttä:jän ja lapsen terveyden tilaa tutkimassa.
9002: 
9003:                                  18 §.
9004:     Jos synnyttäjä tai joku hänen lähe~sensä pyytää 1äålkäriä
9005: kutsuttavaksi, tulee kätilön siihen suostua, vaikkei vaaraa
9006: näkyisi olevankaan.
9007:     Jos kätilö huomaa, että synnytyksen aikana. tai sen
9008: jälkeen vaara uhkaa äidin tai sikiön henkeä, tulee hänen,
9009: samalla kuin itse ryhtyy kaikkiin ma.hdollisiin toimenpitei-
9010: siin uhkaavan vaaran torjumiseksi, siitä ajoissa varovaisesti
9011: todistajain kuullen ilmoitettava äidin omaisille ja kehottaa
9012: lääkäriä kutsuttavaksi tai, jollei Jääkäriä .ole saatavissa,
9013: pyytää saada neuvotella toisen lähellä olevan. kätilön kanssa.
9014: Lääkäriä kutsuttaessa tulee kätilön, mikäli mahdollista,
9015: läihettää tälle 'lyhyt kirjallinen ilmoitus synnytyksen menosta.
9016: Sama olkoon laki sellaisten tautien suhte·en, jotka saattavat
9017: kohdata äitiä tai lasta sinä aikana lahinnä synnytyksen jäl-
9018: keen, jolloin nämä vielä ovat kätilön pitkitetyn ja suoranaisen
9019: hoidon alaisina.
9020:     Kun lääkäri on kutsuttu, on kätilö velvollinen kaikess·a
9021: mukaautumaan hänen määräyksiinsä ja olemaan hänelle
9022: avU:lli~na sekä jää1mään synnyttäjän luo synnytyksen jälkeen
9023: niin pitkäksi aikaa kuin lääkäri määrää.
9024: 
9025:                                19 §.
9026:     Kätilön tulee antaa raskauden tilassa oleville naisille
9027: ohjeita heidän ruumiinsa hoidossa sekä neuvoa heitä valmis-
9028: tuksien tekemisessä syntyvän lapsen varalta.
9029:     Kätilön tulee 'hellästi ja huolellisesti hoitaa synnyttänyttä
9030: äitiä ja vastasyntynyttä lasta. Kun kätilön apua ei enää
9031: tarvita, tulee hänen antaa neuvoja äidin ja lapsen hoidosta
9032: sekä teroittaa imettämisen tärkeyttä ja neu'Voa, miten äiti
9033: voi parhaiten kehittää ja säilyttää imettämiskykyään.
9034:     Älköön kätilö muuten kuin niissä ta.pauksissa, ja sillä.
9035: tavoin, kuin hyväksytty oppikirja neuvoo tai lääkäri kus-
9036: 262                 IV, 11. -   Kätilötoimi.
9037: 
9038: sakin tapauksessa määrää, käyttäkö tai määrätkö lää:kkeitä,
9039: älköönkä tehkö leikkauksia.
9040: 
9041:                              20 §.
9042:     Kätilön tulee noudattaa erityistä huolellisuutta ja mitä
9043: suurinta varovaisuutta varjellakseen synnyttäjää tarttuvilta
9044: taudeilta, kuten la'Psivuodekuumeelta, kurkkumädältä, tuli-
9045: rokolta tai ·ruusukuumeelta.
9046:     Jos synnyttajään ilmaantuu la;psivuodekuume tai muu
9047: tarttuva tauti, tahi jos tarttuva tauti sattuu kätilön koton:a
9048: tai hänessä itsessään taikka jos muuten on aihetta epäillä,
9049: että kätilö virantoimitukses:saan voi levittää tautia, niin on
9050: hänen viipymättä ilmoitettava asiasta esimiehelleusä ja nou-
9051: datettava tämän antamia määräyksiä tartunnan leviämisen
9052: ehkäisemiseksi. Jos lääkäri ·katsoo vältt-ämättömäksi, että
9053: kätilö toistaiseksi pysyy kokonaan erillään synnyttäjien
9054: hoidosta, tulee hänen tähän mukautua.
9055:     Jos kätilö hwvaitsee lrupsensynnyttiiljä:ssä tai V!listasynty-
9056: neessä lapsessa olevan veneristä tautia, tehköön siitä heti
9057: ilmoituksen asianomaiselle lääkärille.
9058: 
9059:                             21 §.
9060:     Jos lapsi on syntynyt kuolleena tai ennenaikaisena, mutta
9061: elinkykyisenä, on kätilö velvollinen antamaan tä~ä todis-
9062: tuksen ja neuvomaan lapsen omaisia ilmoittamaan kuollut
9063: asianomaiselle virastolle luetteloon pantavaksi. Jos sikiö
9064: ei ole ollut elinkykyinen, antakoon kätilö pyydettäessä
9065: tästäkin todistuben.
9066:                             22 §.
9067:     Jos kätilö katsoo imE;ttäjän hankkimi·s-en vältfumättö-
9068: mäksi, älköön siihen neuvoko ottamaan ketään, joka ei ole
9069: saanut lääkä:riHä asianmukaista terveystodistusta.
9070: 
9071:                            23 §.
9072:    Kätilö, joka on suorittanut tutkinnon koneellisessa syn-
9073: nytystaidossa, saa käyttää koneita ainoastaan, milloin lää-
9074: kärinapua ei voida oikeaan aikaan saada joko .siitä syystä,
9075:                    IV, 11. -   Pärssinen y. m.               263
9076: 
9077:  että lääkäri asuu liian etäällä tai että apua tarvitaan niin
9078:  pian, ettei lääkärin tuloa voida odottaa. Terävien koneiden
9079:  käyttäminen olkoon sallittu vasta sitten, kun kaikki hel-
9080:  pommat toimenpiteet ovat osottautuneet riittämättömiksi sekä
9081:  kun sikiö Qll kuollut. Tällaiset toimitukset ovat, mikäli
9082:  mahdollista, suoritettavat todistajain läsnä ollessa.
9083:                                24 §.
9084:       Kätilön, joka on suorittanut koneellisen synnytyksen, on
9085:   viipymättä laadittava siitä kirjallinen kertomus kaavakkeelle,
9086:   jonka lääkintöhallitus on vahvistanut ja joita on saatavissa
9087:   asianomaiselta ·esimieheltä. Kertomus on toimitettava esi-
9088:   miehelle viimeistään kahdeksantena päivänä synnytyksen
9089:   jälkeen.
9090:       Kahden viikon kuluttua synnytyksestä on kätilön annet-
9091:   tava esimiehelle uusi ilmoitus äidin ja lapsen terveyden-
9092: . tilasta.
9093:       Ylempänä mainituille kaavakkeille kirjoitettu kertomus
9094:   on kätilön annettava myöskin silloin, kun hän on suorittanut
9095:   synnytyksen toimittamalla sikiön jalkaeteiseen tilaan (sisä-
9096:   käännöksen) tai käsin ottanut ulos jälkeiset.
9097:                             25 §.
9098:      Jos oikeus ·vaatii kätilöltä selvitystä johonkin !Siellä
9099:  vireillä olevaan asiaan, on hän velvollinen antamaan siitä
9100:  kirjallisen totuudenmukaisen selostukr:ren.
9101:                                26 §.
9102:      Älköön kätilö ilmaisko yksityisen t~i perheen salaisuutta,
9103:  josta hän ammattitoimessaan on saanut tiedon, älköön lausuko
9104:  varomattomasti mielipidettään arkaluontoisista asioista.
9105:  Epäilyttävissä tapauksi•ssa tulee kätilön kysyä esimieheltään
9106:  neuvoa, •ennenkuin asian ilmaisee. Tämä vaitiolovelvollisuus
9107:  älköön kuitenkaan vapauttako häntä 25 §:ssä säädetystä
9108:  velvollisuudesta.
9109:                               27 §.
9110:      Kätilö, jolla ei ole oikeutta synnytyshuoneen pitämiseen,
9111:  älköön ottako synnyitrujää kotiinsa synnyttämään paitsi tila-
9112: 264                  IV, 11. -.,. KätilötoiiJli.
9113: 
9114: päisesti sellaisen, joka on hädänalaisessa tilassa tai kiireellisen
9115: avun tarpeessa.
9116: 
9117:                       Synnytyslaitoksista.
9118:                               28 §.
9119:     Kuntien tulee taajaväkisempiin paikkakuntiin varojensa
9120: mukaan perustaa synnytyslaitoksia, joiden :kannatukseksi on
9121: myönnettävä valtioapua.
9122:     Valtioapua voidaan myös yksityisille synnytyslaitoksille
9123: määräajaksi myöntää, milloin ne täyttävät tässä laissa sää-
9124: detyt, synnytyslaitoksia koskevat ehdot, ja kunnat niille
9125: sellaista apua puoltavat.
9126:                               29 §.
9127:     Kun synnytyslaitos perustetaan, tulee asianomaisen
9128: piiri- tai kaupunginläakäriill antaa Uausuntonsa ilaitoben
9129: terveydellisestä ·järjestelystä. Tämä lausunto on valtioavun
9130: hakemukseen liitettävä.
9131:     Sairasavun antamisen valvominen tulee tällaisessa lai-
9132: toksessa olla erityisen lääkärin asiana.
9133:                               30 §.
9134:     Jos yksityinen kätilö tahtoo asunnossaan tai muussa
9135: huoneistossa a:mmattimaisesti yitää synnyttäjille tarjolla
9136: asuntoa ja hoitoa, anokoon siihen lupaa terveydenhoitolauta-
9137: kunnalta ja liittäköön anomukseensa esimiehensä lausunnon
9138: synnytyshuoneen tai -laitoksen terveydellisestä järjestelystä
9139: sekä, jos vuoteiden luku on suurempi kuin kaksi,, lähellä
9140: asuvan lääkärin kirjallisen sitoumuksen 'lääkärinhoidon
9141: antamisesta.
9142:     Annettu lupa voidaan yeruuttaa, milloin pätevä aihe
9143: siihen ilmaantuu.
9144:                              31 §.
9145:     Synnytysapua älköön synnytyslaitoksessa antako muu
9146: kuin laillistettu kätilö tai lääkäri.
9147:     Synnytyslaitoksessa ·on pidettävä lääkintöhallituksen
9148: lähempien määräysten mukaista yäiväkirjaa, ja on yhteen-
9149: veto edellisen vuoden päiväkirjasta sekä kertomus laitoksen
9150:                          IV, 11. -   Pärssinen y. m.                266
9151: 
9152:       toiminnasta joka vuosi ennen maaliskuun loppua lähetettävä
9153:       piiri- tar kaupunginlääkärin kautta lääkintöhallitukselle.
9154:                                      32 §.
9155:            Synnytyslaitos on maan lääkintövi~anomaisten ja lähinnä
9156:      · asianomaisen ·piiri- tai kaupunginlääkärin valvonnan alainen.
9157:            Synnytyslaitosta ei saa avata ennenkuin se on tarkoituk-
9158:        seensa hyväksytty •
9159:            .Jos laitos lopettaa toimintansa, on siitä viipymättä ilmoi-
9160:        tettava asianomaiselle piiri- tai 1 aupunginlääkärille.
9161: 
9162:                            Erinäisiä mää!'äyksiä.
9163:                                  33 §.
9164:          Kätilöjen opetuksesta olkoon voimassa, mitä siitä Suomen
9165:       Senaatti on säätänyt tai vastedes säätää.
9166:                                     34 §.
9167:           Kätilö on toimessaan lääkintöhallituksen valvonnan
9168:       alainen, jonka tulee kätilön tehdessä itsensä vikapääksi tämän
9169:       lain rikkomiseen, saattaa tämä Senaatin antamain lähempien
9170:       määräysten mukaan edesvastuuseen.
9171:                                 35 § .
9172: \·       .Jos joku muu kuin kätilö rikkoo tätä asetusta vastaan
9173:       eikä siitä muualla ole ankarampaa rangaistusta säädetty,
9174:       rangaistakoon enintään viidensadan markan sakolla.
9175:                                36 §.
9176:          Tämä asetus astuu voimaan puoli Yvotta sen jälkeen kun
9177:       se on vahvistetta.
9178: 
9179:           Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1917.
9180:            Hilja Pärssinen.               Aura Kiiskinen.
9181:            Hanna Kohonen.                 Elviira Wihersalo.
9182:            Anni Huotari.                  Aino Forsten.
9183:            Hilda Herrala.                 Alma Jokinen.
9184:            Hulda Salmi.                   Anni Savolainen.
9185: 266
9186: 
9187: IV, 12, -    Anom. ehd. N:o 10.
9188: 
9189: 
9190: 
9191: 
9192:              Aronen, Nestor, y, m.: Määrärahan myöntä-
9193:                 misestä keuhkotautiparantolmn rakentamista
9194:                 varten Satakuntaan.
9195: 
9196: 
9197:                S u o m ~ n E d u s k u n n a ll e.
9198: 
9199:    Viitaten vuoden 1917 valtiopäiville jätettyyn anomus-
9200: ehdotukseen N :o 23 (Liitteet IV sivut 254-256) ehdotamme
9201: kunnioittaen,
9202:                 että Eduskumta kehottaisi Hallitusta myön-
9203:             tämään Satakunnan keuhkotauUpamntola Osake-
9204:             yhtiölle valtioapua keuhkotautiparantolan ra-
9205:             kentamista varten Satakuntaan viisisataatuhatta
9206:             (500,000) markkaa, ja
9207:                 että Eduskunta kehottaisi Hallitusta myön-
9208:             tämään Satakunnan keuhkotautiparantola Osake-
9209:             yhtiölle, parantolan perustamisesta alkaen niin
9210:             suuren vuotuisen valtioavun, että sillä voidaan
9211:             ylläpitää neljäkymmentä vapaapaikkaa ·pamn-
9212:             tolassa kautta vuoden.
9213: ~·~
9214:       Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1917.
9215: 
9216:        Nestor Aronen.              Frans Rantanen.
9217:        Juho Lautasalo.             Oliver Eronen.
9218:        Albert Raitanen.            Kaarlo Saari.
9219:        E. Aromaa.                  J. W. Hakkinen.
9220:                                                               267
9221: 
9222: 
9223: fV, t;;, -   Anom. ehd. N:o 11.
9224: 
9225: 
9226: 
9227: 
9228:              Kotila, M.. M., y. m.: lrlielisairashoidon edistämi-
9229:                 sestä.
9230: 
9231: 
9232:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
9233: 
9234:     Mielisairashoidon edistämiseen maassamme on Eduskun-
9235: nankin taholta jo annettu osittaista huomiota. Viime Edus-
9236: kunnassa saatiin jo tosin aikaan päätös, ,että valtion toimes-
9237: ta ryhdyttäisiin rakentamaan mielisairaitten hoitoa varten
9238: tarkoitettua keskuslaitosta Oulun Iääniin ja vastaanaHolai-
9239: tosta Mikkelin lääniin sekä laajentamaan Pitkäniemen kes-
9240: kuslaitosta; että vuoden 1918 menosääntöön otettaisiin
9241: 1,500,000 markan suuruinen määräraha. keskuslaitoksen ra-
9242: kentamista varten Oulun lääniin; että kuntayhtymien alot-
9243: teesta. · keskuslaitosten yhteyteen perustettavien mielisairas-
9244: osas'tojen sekä tarkoituksenmukaisesti suunniteltujen piiri-
9245: mielisairaalain rakentamis- j.a ylläpitokustannuksia varten
9246: myönnettäisiin valtion varoista riittävän suurta avustusta,
9247: sekä että tarkoitukseen käytettäväksi vara.ttaisiin v. 1918
9248: menosääntöön 500,'000 markan määräraha, ja että Hallitus
9249: vara.isi kuntayhtymille ·tilaisuuden edullisten kuoletuslai-
9250: nain saantiin mainittujen laitosten rakentamista. varten". -
9251: Eduskunnan päätöksen mukaan tulee kuitenkin lopullisen
9252: päätöksen teko näistä rahallisista kysymyksistä tapahtu-
9253: maan ensi vuoden tulo- ja menosäännön käsittelyn yhteydes-
9254: sä, - ja kuten tunnettua, on meillä budjettiasiat vieläkin
9255: kokonaisuudessaan jä.rjestämättä.
9256:     Mutta koska mielisairashoidon edistäminen tulee mie-
9257: lestämme olla Eduskuntam'me tärkeimpiä toimenpiteitä, niin
9258:                   IV, 13. -   Mielisairashoito.
9259: 
9260: olemme kll!tsoneet tarpeelliseksi tälläkin kertaa kääntyä
9261: Eduskunnan puoleen tässä asiassa.
9262:     Jo 11 vuotta takaperin oli mielisairashoito komitean
9263: tutkimusten mukaan meidän maassamme kaikkiaan 11,710
9264: mielisairasta, joista noin 7, 000 laitoshoidon tarpeessa. Ja
9265: kun voidaan pitää todennäköisenä, että tämän jälkeen on
9266: mielisairaitten luku lisääntynyt suhte·ellisesti väkiluvun
9267: kasvamisen mukaan, niin olisi tätä nykyä mielisairaitten
9268: luku 13 a 14· tuhatta. Vaivaishoidon tarkastelijan anta-
9269: mien tietojen mukaan oli v. 1916 alussa yksistään kun-
9270: tain köyhäinhoidon huolehdittava.na ainakin 5,277 mieli-
9271: sa.irasta, joille ·ainoastaan 105 oli saatu paikka. valtion
9272: laitoksissa ja. piirimielisairaaloissa.
9273:     On tunnustettua, että sellaisillek:aan. mielisairaille, joi-
9274: den paranemises•ta tarpeellista hoitoa saataessa. olisi hy-
9275: vinkin suuria toiveita, ei voida. saad•a paikkoja mielisai-
9276: raaloissa ennenkuin vasta monien kuukausien, joskus vasta
9277: vuosienkin perästä; ja tähän mennessä on sairaus jo ehti-
9278: nyt kehittyä sille asteelle, että kaikki pa.ranemistoiveet ovat
9279: jo turhia. Ja mikä pahempi, ovat useat potilaat tällä välin
9280: joutuneet kaikenlaisten puoskarien ja pappamiesten hoidet-
9281: taviksi; ja useassa tapauksessa. sillä tuloksella, että lievästil
9282: mielisairaudesta on kehittynyt parantumaton tauti, usein-
9283: kin raivohulluus.
9284:      Näiden vakavien tosiasiain pakoiiltamana ovat kunnat
9285: kautta. maamme ryhtyneet toimenpiteisiin kunnallisten pii-
9286: rimielisairaalain perustamiseksi; ja on sittemmin kaikkiaan
9287: 14 eri kuntayhtymän ja kahden yksityisen kunnan puolesta
9288: anottu Senaatilta •avustusta 921 sairassijaa käsittäv;ien
9289: ku~mallisten mielisa.ira:alain a vusta.:miseksi ra~ennuskustan­
9290: nuksiin 1,000:- markkaa ja. kll!luston ja vaa·bevara,stw
9291: hankkimiseksi 150:- markkaa kutakin laitoste-n sairassijaa
9292: kohti. Tämän lisäksi olivat nämät kuntayhtymät anoneet
9293: erisuuruisia vuotuisia avustuksia lail.tos·ten ylläpitämiseksi
9294: ja hoitohenkilökunnan palkkaamiseksi, sekä myöskin riit-
9295: tävän suuria kuoletusla.inoja mahdollisimman edullisilla
9296: ehdoilla.- Nämät anomukset oli kuitenkin Senaatti valtion
9297:                      IV, 13. : - Kotila y. m.
9298: 
9299:   varain tilaan katsoen hyljännyt. Ja näin ollen ei näiden
9300:   kunnallisten toimell'piteitten kautta, tarpeellisten varojen
9301:   puutt.ee&sa, ole voitu hyvää tarkoittavia yrityksiä to-
9302:   teuttaa.
9303:       Tämän tä:hden pi,täisimme siis ·erittäin suotavana., että
9304:   Eduskunta ryhtyisi piirimielisairaalain a.vus·tamiseen näh-
9305:   den ratkaiseviin toimenpiteisiin ja ottaisi jo ensi vuoden
9306:   menösääntöön tätä tarkoitusta varten riittävän suur·en mää-
9307:   rära-han. Ja kun niitä 4 å 5 vuotta vanhoja kustannusarvi-
9308:   oita, joihin edellä viittaamamme anomukset ovat perustu-
9309:   neet, ei voida enään katsoa nykyise·en kalliiseen aikaan näh-
9310:   den paikkansa pitäviksi, niin pitäisi mielestämme määrä-
9311:   rahan suuruutta. arvioitaessa jo ottaa tämä huomioon.
9312:       Edellä esitetyn nojalla. saamme siis kunnioittaen Edus-
9313: . kunnan päätettäväksi ehdottaa,
9314:                    että valtion toimesta ryhdyttäisiin tehokkai-
9315:               siin toimenpiteisiin mielisairashoidon edistämi-
9316:               seksi, ja että eritoten valtion avustuksella ryhdyt-
9317:                täisiin edistämään kunnallisten piirimielisairaa-
9318:                lain perustamista;
9319:                    että kuntayhtymien alotteesta perustettavien
9320:                piirimielisairaalain avustamista varten jo v. 1918
9321:                menosääntöön otetaan 1,500,000 markan määrä-
9322:               raha; ja
9323:                    että varattaisiin mahdollisuuksia näille kunta-
9324:                yhtymille edullisten kuoletuslainain saamiseksi
9325:                piirimielisairaalain rakentamista varten.
9326:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1917.
9327:       M. M. Kotila.                       }I. R. Häkkinen.
9328:       K. Lanne. ·                         J. E. Antila.
9329:       E. Saari.                           T. Heimonen.
9330:       Oskari Lahdensuo.                   A. Koivisto.
9331:       A. Tanttu.                          'J.1uomas W auhala.
9332:       K. W. Wuokoski.                     Eveliina Ala-KuUn.
9333:       Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.        n. H. Päivänsalo.
9334:       Alfred Retulainen.                  Erkki Pullinen.
9335: ~70
9336: 
9337: 
9338: IV, 14. -   Motion N:o 22.
9339: 
9340: 
9341: 
9342: 
9343:             Palmgren, Axel, m. fl.: Förslag till förordning
9344:                angående droghandel, som omfattar sådana
9345:                amnen, vilka användas till medicinskt bruk.
9346: 
9347: 
9348:              ':Pill Finhnds Lantd-ag.
9349: 
9350:     Redan länge har med skäl den uppfattning varit rådande
9351: att föreskrifterna uti Kejserliga förordningen av den 24 ja-
9352: nuari 1888 angående drogerihandel, som omfatta.r sådana
9353: ämnen, vilka användas till mediciniskt bruk, äro i högsta
9354: grad föråldrade samt att en revision av stadgandena an-
9355: gående droghandeln är nödvändig. För detta ändamål till-
9356: satte Senaten den 22 december 1906 en kommitte, viiken i
9357: april måna.d 1910 avgav sitt betänkande. Kommittens be-
9358: t.änkande tillfrerusställde emellertid ej Senaten, v~rför det-
9359: samma ej ledde till någon lagstiftningsåtgärd. Ej helle.r hava
9360: senare försök att få dmna fråga ordnad i administrativ väg
9361: krönts med framgång. Vid sådant förhållande och då en
9362: reform å detta område nära berör de mindre bemedlades in-
9363: tresse, hava vi uppgj,ort nedanstående förslag till ny drog~
9364: handelsförfattning.
9365:     Rätt.ighet att idka droghandel tillkommer enligt gällandt
9366: författning envar, som enligt förordningen om näringarna är
9367: berättigad att idka handel i öppen bod. Då detta ,emellertid
9368: lett därhän att personer, som erhållit rätt att idka droghan-
9369: del, antagit tili föreståndare för sin affär provisorer och apo-
9370: tekare, vilka endast tili namnet förestå affärerna, men ej
9371: taga någon aktiv del i s.kötseln av dessa, det såkallade ,bul-
9372: vansystemet", hava vi för undvikande av slikt missbruk och
9373:                    IV, 14. -   Palmgren y. m.                271
9374: 
9375: i betra:ktande av de utvidgade rättigheter idkarene av drog·
9376: handel genom vårt förslag erhålla, ansett OSS· böra inskränka
9377: rättigheten att idka droghandel sålunda, att ~dan rätt bn
9378: tillerkän:nas endast den, som avlagt drogist- eller provisors-
9379: examen. Enär i landet numera utvecklat sig ett drogistskrå,
9380: anse vi det nödigt att en särskild drogistexamen inrätt::..s för
9381: personer, som vilja ägna sig åt drogistbanan, och att Fin-
9382: lands Senat för denna examen fastställer de närmare fordrin-
9383: garna. Emedan drogistba:Iian förutsätter särskilda kunska-
9384: per, ingår i lagförslaget bestämning därom, att provisor,
9385: innau honom kan tilldelas rätt att idka droghandel, bör hava
9386: under minst ett års tid praktiserat å droghandel. Enär Me-
9387: dicinalstyrelsen enligt vårt förslag kommer att utöva en
9388: effektiv kontroll över droghandelsrörelsen, ihar bestämning
9389: intagits därom att ansökan om rätt att idka droghandel in-
9390: lämnas till Medicinalstyrelsen, vars prövning dock endast
9391: bör gå ut på att avgöra huruvida formella förutsättningar
9392: föreligga. Medicinalstyrelsen får således, om sagda förut-
9393: sät.tningar äro fö.rhanden, ej avslå inlämna.d ansökan. Den
9394: nya författningen bör givetvis ej kunna betaga de personer,
9395: bolag och aktiebolag, vilka härförinnan erhållit rätt att idka
9396: droghandel, denna rätt, ut~n skola de ostört få f.ortsätta sin
9397: verksamhet, dock sålunda, att de underordna sig i cvrigt
9398: bestämmelserna uti den nya författningen.
9399:      Då rättigheten att idka droghandel förutsätter drogist-
9400:  eller provisorsexamen, hava vi ej kunnat förbise den omstäu-
9401: dighet.en, att det SJkulle led'a till ekonomisk förlust, om av-
9402:  liden droghandlandes sterbhus ej vore berättigat att fort-
9403: sätta rörelsen, utan tvunget att omedelbart efter dödsfallet
9404:  överlåta densamma åt annan kvalificerad p·erson. Vi hava
9405:  därför i lagförslaget intagit bestämning därom, att enka
9406:  och omyndiga barn må fortsätta rörelsen under högst fem
9407:  år och andra rättsinnehavare under hög<lt ett år efter döds-
9408:  fallet nnder vilkor att de till föreståndare antaga behörigen
9409:  kvalificerad person.
9410:      Enligt gällande bestämningar får droghandel öppnas en-
9411:  dast i stad. Denna rätt bör emellertid utsträckas till köpin-
9412: 2?2               IV, 14. -   Rohdoskaupat.
9413: 
9414: gar och orter med sammanträng1d befolkning, ty samhällen av.
9415: berörda :slag, vilkas befolkning ofta till antalet överstiger
9416: innevånareantalet i de mindre städerna, äro i stort behov av ,
9417: att erhålla billiga medikamenter, vilket endast kan ske där-
9418: igenom att drogeriaffärer få uti desamma inrättas.
9419:       Droghandlandens rätt att försälja medicinalier är i hög
9420: grad inskränkt genom det monopol landets apotekare i detta
9421: a vf':eende innehaH. Detta gäller särskilt beträffande fahriks-
9422: mässigt tillverkade mediciner eller· s. k. patentmedicin, Denna
9423: insh:ränkning, som tydligen beror därpå, att olika medicine~
9424: ej ännu i större utsträckning förekommo vid tiden för ut-
9425: färdandet av gällande droghandelsförordning, och saknar
9426: allt skäl, anse vi ej vidare behöva iakttagas, utan böra drog-
9427: handlandena vara berättigade att försälja i minut och parti
9428: alla slag av enkla mediciner, droger och kemikalier samt
9429: fabriksmässigt tillverkade mediciner, dessa sistnämnda för-
9430: såvitt de äro i originaHörpackning och till försäljning i
9431: landet tillåtna. Härigenom blir det möjligt för allmänheten
9432: att framdeles erhålla de.ssa fahriksmässigt tillverkade •medi-
9433: ciner för IJris, vilka betydligt understiga de pris, som lan-
9434: dets apotekare på grund a:v sitt monopol åsätta desamma.
9435: A pntekarenas rätt kan ej anses förnärmad genom denna ut-
9436:  Yidgning, ty dem är ju förbehållet att ensam försälja den
9437: medicin, som av dem tillredas, och droghandlandena få ej
9438: tillreda, utan endast försälja fabriksmässigt tillverkade me-
9439: Jieiner i originalförpackning, vilka fått karaktären av vari.-
9440: lig handelsvara. I detta sa.mmanhang vilja vi påpeka att vi
9441: från vårt förslag ut1ämnat den uti gällande droghandelsför-
9442:  fattning ingående bestämningen, att droger och kemiska pre-
9443: parat ej få i droghandel försäljas i mindre kvantitet än 150
9444: gTam. Berörda stadgande saknar allt skäl och utgör, då få
9445:  personer hava behov av så stor kvantitet som 150 gram,
9446: ett hinder för allmänheten att vid inköp a:v droger och kemi-
9447:  kalier begagna sig av drogaffärerna. Härigenom betages
9448: allmänhete..n möjligheten att erhålla varorna till droghandels-
9449:  pris, som hetydligt understiger apotekspriset.
9450:                    IV, 1 4 . - Palmgren y. m.                   275
9451: 
9452:      För att allmänheten skall vara säker om att den vara den
9453: erhåller från droga:ffärerna är jämngod med apoteksvara och
9454: -ej bli lidande, ingår i för.slaget bestämning därom, att medi-
9455: ciniska ämnen, som i droghandel försäljas, skol'a med av-
9456: seerude å renlighet motsvara finska farmakQpåns fordriugar
9457: sarnt a:tt bestämningarna i farmakopen i övrigt skola iakt-
9458: tagas av droghandlande. Detta gäller frärnst läkemedlens
9459: förvaring, förpackning m. m. Bestämningen därom, att
9460: expedit å droghandel bör innehava viss bildningsgrad avser
9461: jämväl att säkerställa den köpande allmänheten. Denna be-
9462: stämning har även ett annat syfte, nämligen det, att drog-
9463: handelsexpedit skaU hava nödiga förkunskaper för att, se-
9464: dan expediten tjänstgjort visst antal, t. ex. fem, år å drog-
9465: handel, kunnavidtaga med studierna å drogistexamen.
9466:      Den kontroll, sorn för närvarande utövas över drogaffä-
9467:  rerna, är ytterst bristfä]lig. För att avhjälpa denna brist 'Och
9468:  möjliggöra en effektiv kontroll över drogaffärerna har i
9469: lagförslaget inrymts bestämning därom, att visitation uti
9470:  desamma skall ·med lämpliga mellantider verkställas· av en
9471: särskild drogerivisitator, som äger praktik å området. In-
9472: rättandet av en särskild tjänst är nödvändigt, ty drogaffä-
9473:  rerna i Jandet äro ·redan ISextiofem till antalet. I samband
9474:  härmed synes det oss nödigt att ärendena rörånde droghan-
9475:  deln i Medicinalstyrelsen skola beredas o{!h föredragas av en
9476:  för deHa ändamål anställd medlem av Medicinalstyrelsen,
9477:  viiken ledamot bör hava drogist.utbildning och grundliga in-
9478: sikter å området. Därigenom komma droghandelsärendena
9479: att underkastas en mera allsidig prövning än nu är fallet.
9480:      De i förslaget ingående straffbestärnningarna äro i hu-
9481:  vudsak enahanda som de, vilka förekomma i den nu gällande
9482:  droghandelsförordningen, förutom att vi ansett skäl föreligga
9483:  att i betydlig mån höja bötesbeloppen för att straffen där-
9484:  igenom måtte bliva verksammare. Bestämnin.gen därom att
9485: domstol, .då mål angoonde brott emot droghandelsförfattnin-
9486:  gen handläggas, bör anmäla till Medicinalstyrelsen, avser att
9487:  Medicinalstyrelsen skall vara i tillfälle att följa med hand-
9488:  läggningen av .sådana mål och i anledning av desf\lmma vid-
9489:  taga nödiga åtgärder,
9490:                                                            18
9491: 274               IV, 14. -   Rohdoskaupat .
9492: 
9493:    .Med bänvisning tili ovanstående framställning få vi förty
9494: härmed vördsamt föreslå,
9495:                att Lantdagen med upphävande av tidigare
9496:            stadganden i ämnet ville antaga ()ch till faststäl-
9497:            lelse befordra en sålydande    '.l
9498: 
9499: 
9500: 
9501:                       f'örordning
9502: angående droghandel, som omfattar sådana ämnen, vilka
9503:             användas tili medicinskt bruk.
9504:                              1 §.
9505:     Rättighet att under de i denna förordning stadgadP. vill-
9506: kor idka droghandel, avsedd att omfatta sådana ämnen,
9507: vilka användas till medicinskt bruk, må i nedanföreskriven
9508: ordning förvärvas av envar finsk medborgare, som under-
9509: gått drogist- eller provisorsexamen och enligt förordningen
9510: ~m näringarna är behörig att efter anmälan handla i öppen
9511: hod.
9512:     Rättighet att idka drogh'andel innefattar även rätt att
9513: handla med arsenik och andra giftiga ämnen, vilka användas
9514: tili medicinskt bruk, och komma föreskrifterna i särskilda
9515: författningar och allmän lag om ,giftei's försäljning och
9516: handhavande att i tillämpliga delar gälla för droghandel så-
9517: lunda, att den, som idkar sådan handel eller ~ensamma före-
9518: står, i förekommande fall likställes med apotekare.
9519:                           2 §.
9520:     Droghandel får idkas endast i stad och köping samt å
9521: orter med sammanträngd befolkning.
9522:                             3 §.
9523:     Den, som önskar öppna droghandel, skall därom ansöka
9524: hos Medicinalstyrelsen samt därvid uppgiva den ort, å viiken
9525: handeln är ämnad att drivas, ävensom styrka att sökandeil
9526: i föreskriven ordning undergått drogist- eller 'Provisorsexa-
9527: men, samt provisor dessutom utreda att han under minst ett
9528: års tid praktiserat å droghandel. Metlicinalstyrel.sen prövar
9529:                   IV; 1 4 . - Palmgren y. m.               :a7o
9530: 
9531: sedan huruvida det begärda tillståndet må beviljas eller ej.
9532: Över MedicinalstY.relsens åtgärd i dylikt mål kan besvär
9533: inom sextio dagar efter delfåendet anföras i Senatens Eko-
9534: nomiedepartement.
9535:     Den, som llndfått ovän omförmält tillstånd, bör iooan rö-
9536: relsen vidtager därom anmäla hos Medicinalstyrelsen även-
9537: som göra vederbörlig firmaanmälan.
9538:     ldkar någon droghandel på grund av härförinnan med-
9539: delat tillstånd, må handeln fortsättas, utan att nytt till-
9540: stånd i ovan stadgad ordning utverkas, men vare i övrigt un-
9541: derkastad föreskrifterna i denna förordning.
9542:                              4 §.
9543:     A vlider droghandlande, äge hans änka eller omyndiga
9544: barn under en tid av högst fem år från dödsfallet fortsätta
9545: rörelsen, men bör omedelbart tili föreståndare för dens'amma
9546: untagas legitimerad drogist eller provisor samt därom forder-
9547: sammast anmälas hos Medicinalstyrelsen. Efterlämnar av-
9548: liden droghandlande ej änka eller omyndiga barn, må hans
9549: rättsinnehavare under de i denna paragraf föreskrivna vill-
9550: kor fortsätta rörelsen under en tid av högst ett år efter döds-
9551: fallet .
9552:     .År den, som erhållit tillstånd att idka droghandel, hin-
9553: drad ntt densamma sköta, bör han senast inom fjorton dagar
9554: anställa annan legitimerad person såsom föreståndare för
9555: affären samt därom anmäla på sätt i mom. 1 av denna
9556:                        }"
9557: paragraf föreskrives.
9558:                             5· §.
9559:     Dömes 'den, som enligt 3 § vunnit rätt att idka drog-
9560: handel, för brott, som medför förlust av medborgerligt för-
9561: troende, må han ej vidare sådan näring driva.
9562: 
9563:                             6 §.
9564:      I droghandel må såväl i minut s:om j parti försäljas
9565: enkla medicinska ämnen, droger och kemikalier ävensom
9566: fabriksmässigt tillverkade läkemedel i originalförpackning,
9567: dessa sistnämnda. försåvitt de äro till försäl.ining i Jandet
9568: tillåtna.
9569:                    IV, 1•; -   Rohdoskaupat.
9570: 
9571:                               7 §.
9572:      )iedicin:ska ämnen, vilka i droghandel till salu hållas,
9573: slrola. till renhet motsvara. de uti gällande farmakope in-
9574: gående fordringar, varjämte droghandlande jämväl i övrigt
9575: äro underkastade föreskrifterna uti densamma.
9576:                                8 §.
9577:     Droghandlande må icke med,els vilseledand·e skylt, annons
9578: -eUer på anD'at sätt bibringa allmänheten den föreställning att
9579: han driver apoteksrörelse.
9580:                            9 '§.
9581:    För handhavandet av expeditionen i drolhandel erfordras
9582: femldassig kurs i lyceum eller fruntimmersskola eller där-
9583: emot svarande bildningsgrad.
9584:                              10 §.
9585:     Visitation å droghandel verkställes med lämpliga mel-
9586: lantider av en för ändamålet tillsatt vi:sitator, som bör äga
9587: praktik och insikter å droghandel1lområdet.
9588:     V ederbörande droghandlande eller föreståndare hör be-
9589: redas tillfälle att närvara vid visitationen. Över förrättilin-
9590: gen föres protokoll enligt. av Medicinalstyrelsen fastställt
9591: formulär. Förekommer vid granskningen skäl tili ailmärk-
9592: ning, anmäle visita.torn därom ofördröjligen hos Moo.icinal-
9593: styrelsen.
9594:     I Medicinalstyrelsen beredas och, föredra.gas äreilden rö-
9595: rande .droghandel av särskild ledamot med drogistutbildning
9596: och grundlig erfarenhet å området.
9597:                            11 §.
9598:    Droghandlimde och affärsföreståndare är skyldig att un-
9599: der tiden för affärens öppenhållande tillstädja visitation, att
9600: vid densamm'a biträda samt att kostnadsfritt för gransknin-
9601: gen av varornas beskaffenhet upplåta nödiga prover.
9602: 
9603:                           12 §.
9604:    Var, som olovligen driver droghandel, eller därulider in-
9605: begripen handel med medicinsh ämnen, böte från och med
9606:                    IV, 14,·- Palmgren y. ni.                  277
9607: 
9608: femhundra till och med ettusen mark. Varan eller dess värde
9609: så ock kärl eller omslag, vari d.en förvaras, vare i såd'ant fall
9610: förbruten.
9611:                              13 §.
9612:     Droghandlande, som försäljer eller håller till salu läke-
9613: medel, vilka ej må ;v droghandlande till salu hållas, böte
9614: från och med ·etthundra till och med ettlliSen mark, och äro
9615: alla i handeln ·överkomna förbjudna ämnen förbrutna.
9616: 
9617:                              14 §.
9618:    Försummar någon den i 3 och 4 §§ föreskrivna anmäl-
9619: ningsskyldighet, böte från och med tio till och med etthundra
9620: mark.
9621:                              15 §.
9622:    Var, S,QID underlåter att antaga i 4 § föreskriven sakkun-
9623: nig föreståndare eller brY'ter emot stad.ganden'a i 7 och 8 §§,
9624: böte från och med etthundra till och med femhundra mark.
9625:                             16 §.
9626:     Vid bot av tio till och med etthundra mark skall minst
9627: ett exemplar av denna förordning finnas tillgängligt för
9628: allmä.nheten i droghandlandes försäljningslokal.
9629:                            17 §.
9630:     Har droghandlande blivit straffad för överträdelse av
9631: denna förordning och vardex ytterligare beträdd med ·ena:
9632: handa eller likartad förbrytelse, må han, om brottsligheten
9633: därtill föranleder, jämväl döma•s förlusti.g den honom be-
9634: viljade rätten att idka droghandel samt förklaras ovärdig
9635: att sådan rätt vidare undfå. Begås sådan upprepad förbry-
9636: telse av den, som eljes förestår droghandel, varde hrun, om
9637: skäl därtill förekommer, även förklarad olämplig, att i dy-
9638: lik befattning framdeles användas.
9639:                            18 §.
9640:     V ederbörande allmänna åklagare skola vaka över dter-
9641: levnaden av · denna förordning och beivra förbrytelser emot
9642: densamma samt verkställa beslag å sådana varor, vilka äro
9643: beslag underkastade.
9644:                    IV, 14, -   Rohdoskaupat.
9645: 
9646:                             19 §.
9647:     G.ods, som på grund av denna förordning tagits i beslag,
9648: skall under beslagarens sigill förvaras inom 1ås å säkert
9649: ställe. Om beslaget ·och de för godsets förvarande vidta.gna
9650: åtgärderna bör beslagaren ofördröjligen anmäla- hos Ma-
9651: gistrat, Ordningsrätt eller Polismyndighet, å viiken det an-
9652: kommer att meddela de närmare föreskrifter, vilka kunna
9653: befinnas nödiga.
9654:     Dömes varan förbruten, skall den, sedan utslaget vunnit
9655: faga kraft, genom vederbörande exekutiva myndighets för-
9656: sorg fordersammast försäljas. Gifter må ·dock föryttras ·en-
9657: dast tili sådana personer, vilka äro berättigade att innehava
9658: gift av ifrågavarande slag, och skola, om så ej ske kan, under
9659: iakttagande av nödig försiktighet, förstöras eller göras oskad-
9660: liga.
9661:                              20 §.
9662:     Då mål angående överträdelser av föreskrifterna i denna
9663: förordning handlägges vid underdomstol, bör Medicinalsty-
9664: relsen därom underrättas.
9665:                              21 §.
9666:     På Finlands Senat ankommer att utfärda närmare be-
9667: stämningar angående drogistundervisningen och fordringarna
9668: för drogistexamen.
9669:                              22 §.
9670:     I avseende å droghandel, vartill tillstånd i behörig ord-
9671: ning meddelats, lände för övrigt i tillämpliga delar till efter-
9672: rättelse föreskrifterna i gällande näringslag.
9673:                          23 ~.
9674:    Denna förordning träder i kraft den
9675: 
9676:     Helsingforsden 26 november '1917.
9677: 
9678:      Axel Palmgren.              G. G. Rosenqvist.
9679:      Eric v. Rettig.             Karl Ottelin.
9680:                      Annie Furuhjelm.
9681:                       D.
9682: 
9683: Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
9684:                                                              281
9685: 
9686: IV, 15, --:-- Anmu. ehd. N:o 38.
9687: 
9688: 
9689: 
9690: 
9691:             Laine, Augusta, y. m.: Määrärahan myöntä~
9692:                misestä kasvitarhaviljelyksen neuvontatyötä
9693:                varten.
9694: 
9695: 
9696:               S u o m e n E d u s k u n n a. ll e.
9697: 
9698:     Se taloudellinen pula, minkä maailmansota myöskin Suo-
9699: melle on aiheuttanut, on räikeästi osoittanut, kuinka elintarve-
9700: tuotantomme on ollut heikkoa ja Tiittämätöntä. .Myöskin on
9701: tuHut nakyviin, että kansamme suuren enemmistön ruoka-
9702: talous on arveluttavan yksipuolista ja keh1ttämätöntä. Tähän
9703: epäkohtaan onviimeksi koolla ollut Eduskuntakin kiinnittä-
9704: nyt huomiota, päät-täen tehdyn anomuksen johdosta ja sitten-
9705: kuin ma.atalousvaliokunta oli asiaa valmistanut, varata koti-
9706: taloudellista neuvontatoimintaa va.rten 300,000 markkaa, joka
9707: olisi jätettävä tarkoitusta varten asetettavan keskuskomitean
9708: käytettäväbi·. Eduskunnan •päätöksellä 1~ausutun ajatuksen
9709: mukaisesti asettikin senaatti jo ·heinäkuulla elintarvekeskus-
9710: komitean alaiseksi erikoisen ravintojaoston, joka. sittemmin
9711: muodostui itsenäiseksi komiteaksi, nimeltä Valtion kotitalous-
9712: toimikunta. Komitean käytettäväksi on ·eri tarkoituksia var-
9713: ten myönnetty kaikkiaan Min 200,000 markkaa. Tämä toimi-
9714: kunta on muun ohessa järjestänyt eri puolilla maata ohjaus-
9715: kursseja hätäajan kiertäviä kotitalousneuvojia varten, joita
9716: sitten syys-, loka- ja marraskuuHa on ollut toiminnaS'sa kaik-
9717: kia.an yli 200. Va.ltion kotita:loustoimikunnan järjestämät
9718: toimen:piteet ovat osoittautuneet sekä kipeän yleisen tarpeen
9719: vaatimiksi että samalla myöskin tarkoituS'taan vastaaviksi.
9720: Kun hätäaja·n neuvoji·en työ ma.rraskuun kuluessa. on päät-
9721: 282       IV, 15. -   Kasvitarhaviljelyksen neuvonta.
9722: 
9723: tynyt, on eri tahoilta sa.atettu ·toimikunnan tietoon ja muu-
9724: toinkin on käynyt ilmeiseksi, että toimintaa. tarvittaisiin vält-
9725: tämättömästi jatkaa, koska pulakausi ei suinkaan ole lopussa
9726: ja kun monilla •seuduina, missä tällainen neuvontatyö naisten
9727: keskuudessa on aikaisemmin ollut melkein turutematonta, on
9728: vasta päästy alkuun ja harrastus asiaan saatu herätetyksi.
9729: Jos toimintaa niin pitkrulle päästyä järjes.telmällisesti jatket-
9730: taisiin, olisivat tulokset varmastikin huomattavasti suurem-
9731: mat, kuin jos toiminta .ny·t joutuisi kokonaan ta ukoamaan.
9732: Useissa marukunnis·sa on hätäajan neuvontatyön suorittajat
9733: saaneet kokea ja on heille nimenomaan ha:rtaana ja yleisenä
9734: toivomuksena esi:tetty, että erityis,esti kasvitarhavi'ljelyksen
9735: edistämis·eksi olisi ensi kesäkauden ajaksi saatava sitä vaJ:'ten
9736: päteviä neuvojia liikkeelle. Kasvitarhaviljelyksen arvo ja
9737: sen tuotteiden edullisuus ruokataloudessa aletaan nyt myön-
9738: tää sielläili:in, missä aikaisemmin asiaan on suhtauduttu välin-
9739: pitämättömästi, jopa. epä:luu'loisesti ja. va.stustavastikin. Juuri
9740: tästä syystä olisi tähän neuvontatyöhön eUJSi kesän aikana
9741: aivan ·erikoi·sesti huomiota. kiinn~tettävä.
9742:      Neuvontatyöstä kasvitarha.viljelyben alaUa ovat tähän
9743: asti huolehtineet osittain maanviljely•s.- ja talousseurat, osit-
9744: tain erinäiset taloudellista edistystoimintaa harjoittavat nais-
9745: järjestöt. Näiden tarkoitusta varten nauttimat apurahat ylei-
9746: ·sistä varoista ovat kuit.enkin olleet niin perin niukat, tehden
9747:  maanviljelysseura-aluetta ·kohti, jossa on useita kymmen[ä
9748: kuntia, keskimäärin ainoastaan viiihän yli 3,000 markkaa,
9749: ·etteivät ne tarpeeseen nähd·en ole riittäneet muuhun kuin
9750:  aivan vaatimatt()Jilaan alkuun. Näitä määrärahoja olisi sen-
9751: tähden' ehdottomasti lisättävä. Tar koituksenmuka.isinta näyt-
9752: täisi olevan, että missä entistä kokemus.ta jo· on s.aavutettu
9753: kasvitarhaneuvonaJ.an järjestämis.essä, siellä mainitut järjestöt
9754: edelleenkin tätä toimintaansa jatkaisivat, kuitenkin vuoro-
9755:  vaikutuksessa senaatin a•settaman kotitaloustoimikunnan
9756:  kanssa, niin kauan kun sen toiminta elintarvepulan lieven-
9757:  tämiseksi ja kotitaloustoiminna.n a1ustavaksi järjestämi-
9758:  seksi katsotaan tarpeelliseksi. Missä taas kokemusta ja
9759: paikallista toimintaa kyseessä olevalla neuvonnan alalla tähän
9760:                      IV, Hi • .-Laine y. m.                      283
9761: 
9762: asti on vähän olem3issa., olisi suotavinta, että suuren yleisön
9763: -luottamuksen yleisesti saavuttanut Valtion kotitaloustoimi-
9764: ·kuuta saisi asian ainakin to1staiseksi huollettavakseen. Mi-
9765: käli tietoomme on tullut, suunnitte1eekin kotitalous·toimikunta
9766: ka.svitarhaviljelyksen edistämistoimenpiteitä ensi kesäkauden
9767: varaHe. ·                                                   ~1
9768: 
9769: 
9770:      Jos mieli saada kasvita:rhaviljelyksen neuvontatyötä suo-
9771: ritetuksi juuri siellä, missä sitä kipeimmin kaivataan, se on
9772: maamme lukuisain vähävä;kisten perheiden, pientilallisten,
9773: torppain, mäkitupi·en ja työväenasm~tojen haltijain keskuu-
9774: d.essa eivät nreuvojain toimintapiirit saa olla, liian 'laajoja.
9775: On näet huomattava, ettei riitä yksi käynti keväällä kylvön
9776: aikana, vaan tarvitaan välttämättömästi käyntejä kasvien
9777: hoidon ja niistä saatavan sadon korjuunkin j.a säilöönpanon
9778: aikana. Tältä kannaJta katsoen eivM neuvontapiirit saisi
9779: olla keskisuuruista maalaispitäjää suurempia. Otaksumalla,
9780:  että erä;itä pienempiä kuutia voitaisiin liittää yhdeksi neu-
9781: vontapiiriksi ja ottamalla huomioon, että. kehittyueimmil·lä
9782: seuduilla jotkut kunnat mahdollisesti jäisivät ulkopuolelle
9783:  nyt kyseessä olevan hätäajasta a~heutuvan neuvontatyön,
9784:  tarvittaisiin kuitenkin vähintäin 300 neuvojaa. Laskemaila
9785:  neuvojan toiminta-ajan 5 kuukaud·eksi ja. palkan kuukau-
9786:  dessa 200 markaksi, edellyttämällä, että paikkakunnat huo-
9787: lehtivat kyytimenoista, nousisivat kustannukset neuvojaa
9788: kohti i,OOO.markkaan. TM·en tarvittaisiin 300 neuvojan palk-
9789:  kamkseen yhteensä 300,000 ma·rkkaa. Tod·ennäköistä kui-
9790: ·tenliin on, että eräissä oloissa voitaisiin neuvonta-aika supis-
9791:  taa 2 å 3 kuukaudeksi. Tästä aiheutuva säästö tarvittaisiin
9792:  sellaist•en ohjauskurssien toimeenpanemiseen, jotka kaikesta
9793:  päättäen käyvät :tarpeellisiksi, jotta neuvojat kehitettäisiin
9794: mahdollisimman päteviksi suorittamaan juuri ·sella.ista työtä,
9795:  jota nykyaika erityisesti kysyy. Kyseessä olevien ohjaus-
9796:  kurssien suunnittelu, kuin myöskin muu neuvontatoiminnan
9797:  yksityiskohtainen järjestely olisi tietenkin jätettävä asian-
9798:  tuntijain lähemmin valmistEJltavaksi.
9799:       Kaiken sen nojalla, mitä meillä edellä on o1lut kunnia
9800:  esittää, ehdotamme sentähden,
9801:       IV, 15. -   Kasvitarhaviljelyksen neuvonta.
9802: 
9803:             että Eduskunta päättäisi varat.a vuodeksi 1918
9804:         kasvitarhaviljelyksen neuvontatyötä varten yh-
9805:         teensä 300,000 markkaa käytettäväksi tarkoituk~
9806:         seensa Valtion kotitaloustoimikunnan ja taloudel-
9807:         listen järjestöjen kautta.
9808: 
9809: Helsingissä 2'6 päivänä ·marraskuuta 19,17.
9810: 
9811: 
9812:  Augusta Laine.                Bertta Pykälä.
9813:  Iida Yrjö-Koskinen.           H. J. Linna.
9814:  Erkki Pullinen,               Annie Furuhjelm.
9815:  Eveliina Ala-Kulju.           Tilda Löthman.
9816: TV. 16, -    Anom. ehd. N:o 29•
9817: 
9818:                                •
9819: 
9820: 
9821: 
9822:             Kokko, J. P., y. m.: Määrärahasta koskivoimien
9823:               tutkimista varten.
9824: 
9825: 
9826:                S u o m e n E d u s k u n n a. 11 e.
9827: 
9828:      Sähkövoiman hankkiminen myöskin maataloustuottajain,
9829: maaseudun käsi- sekä pienteollisuuden harjoittajain voiman-
9830: tarpeisiin on osoittautunut ·ajan vaatima'ksi, ·taloudellisen elä-
9831: mämme edistysehdoksi. Todisteena tästä voimme pitää m. m.
9832: sitä seikkaa, että Pellervo-seuran Sähköteknillisen Neuvon-
9833: tatoimiston tehtäväksi on jo yli lOO:n maalaiskuntamme puo-
9834: lesta annettu yleispitäjällisten sähkölaitosten suunnitelmien
9835: la.a,dinta kustannusarvioineen ja ta'loudellisine kannattavai-
9836: suuslaskelmineen. Tätä työtaakkaa, joka nopeasti lisääntyy,
9837: päättäen siitä, että mainitut aiotteet ovat maalaiskuntien ja
9838: mainitun toimiston välisen vuorovaikutuksen tuloksena otetut
9839: noin puolentoista vuoden aikana, täytyy pitää siksi yhteis-
9840: kunnallisena, asiana, että valtion olisi riittävästi ryhdyttävä
9841: varoillaan tätä kauastähtäävää tekniHis-ta;loude1lista selvit-
9842: telytyötä tukemaan. Anomme siis:
9843: 
9844:                  1) että Eduskunta ottaisi olevat olot tässäkin
9845:              suhteessa -huomioon ja määräisi perustettavaksi
9846:              valtion varoilla kustannettuja virkoja, joiden hal!
9847:             tijat olisivat velvolliset joko ilmaiseksi tai halvem-
9848:              paa korvausta vastaan opastamaan erikoisesti
9849:              yllämainittuja y hteiskuntaluokkiamme:
9850:                  a) koskivoimiemme tutkimisessa ja käyttöön
9851:              otossa,·
9852: 286               IV, 16. -   Koskivoimien käyttö.
9853: 
9854:                    b) polttoturvesuovoimiemme käyttömahdolli-
9855:               suuksissa ja käyttöön otossa;
9856:                    c) sähkövoimalaitosten perustamis-, ?miman-
9857:               siirto- ja käyttösuunnitelmien laadinnassn ja jä1·-
9858:               jestelyssä;
9859:                    2) etta Eduskunta osoittaisi riittävästi valtion
9860:               varoja yllämainituista toiminnoista aiheutuvien
9861:               kulujen peittämiseksi.
9862: 
9863:        Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1917.
9864: 
9865: 
9866:       J. P. Kokko.                Mikko Leinonen.
9867:       Albin Manner.               Aleksis Salovaara.
9868:       Iv. Fr. Lantto.             Antti Juutilainen.
9869:                         Oskari Lahdensuo.
9870:                                                               287
9871: 
9872: 
9873: lV, 11. -   Anom. ehd. N :o 28.
9874: 
9875: 
9876: 
9877: 
9878:             Kokko, J. P., y, m.: Kuoletuslainoien myöntä-
9879:               minen pienteollisuuden y. m. voimatarpeita
9880:               tyydyttäville sähkölaitoksille.
9881: 
9882:                S u o m e n E d u s k u n n a 1 ·1 e.
9883: 
9884:     Useilla paikoin maaseudulla sähkölai·toksia perustettaessa
9885: tuottaa vaikeuksia. riittävän ja helposti saatavan pääoman
9886: puute. Kun maaseudun sähkökysymys ehdottomasti on as-
9887: tunut :tulevaa taloudellista edistyselämää suunnitellessamme
9888: politavaksi päivä,nkysymyks·eksi ja kun ulkomailla on tätä
9889: tärkeätä kysymystä eteenpäin ajettaessa tultu suotuisiin tu-
9890: loksiin, m. m. sit·en, että va'ltio myöntää määrätyt taloudelliset
9891: kannattavaisuused·ellytykset, jotka ovat pätevien ammatti-
9892: miesten toteamia, täyttäville hankkeille kuoletuslainoja, olisi
9893: suot&vaa, että meilläkin vesistöjemme koskivoimia voitaisiin
9894: sä~1könä käyttää mitä us·eammalla tavalla myöskin ma.atalou-
9895:  dFn palvelukseen ja ehdotamme,
9896:                  Pttä Eduskunta osattaisi valtion rahastosta
9897:              varoja, Joista myönnetään tyydyttäviä taloudelli-
9898:              siJa kannattavaisuusedellylyksiä omaaville maa-
9899:              talous-, käsityöläis- ja pienteollisuuden voima-
9900:              tarpeita tyydyttäville sähkölaitoksille edullisia
9901:              kuoletuslainoja.
9902:     Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1917.
9903: 
9904:       J. P. Kokko.                 Osliari Lahdensuo.
9905:       Albin Manner.                Mikko Leinonen.
9906:       Iv. Fr. Lantto.              Aleksis Salovaara.
9907:                         Antti Juutilainen.
9908: TOISET VALTIOPÄIVÄT
9909:                   1917
9910: 
9911:            LIITTEET
9912:                       V
9913: LAIU- JA TALOUSV AUOKUNTAAN LÄHETETYT
9914:     EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUS-
9915:                EHDOTUKSET
9916: 
9917: 
9918: 
9919: 
9920:              HELSINGISSÅ, 1918
9921:         SUOMEN SENAATIN KIRJAJ:'AINOSSA
9922:                                           19
9923:                       A.
9924:  -
9925: Teiden tekoa ja kunnossapitoa sekä kyytilaitosta
9926:     koskevia eduskuntae,sityksiä ja anomus-
9927:                   ehdotuksia.
9928: V, i. -   Edusk. esit. N:o 2.
9929:                                                             -
9930:             Pennanen, Pekka, y. m.: Ehdotus laiksi teiden
9931:                tekemisestä ja kunnossapidosta maalla.
9932: 
9933: 
9934:               S u o m e n E d u s k u n n a 1 1 e.
9935: 
9936:     Ne epäkohdat, jotka aiheutuvat tientekorasituksen van-
9937: hentuneesta jakoperusteesta, ja se epäta.saisuus, jolla mainittu
9938: rasitus kohtaa ·eri paikkakuntien tientekovelvollisia, ovat tul-
9939: leet jo useampaan kertaan valtiopäiväasiakirjoissa esi:tetyiksi.
9940: Viittaamme tässä 1911 vuoden va'ltiopäiväin ·laki- ja talous-
9941: valiokunnan mietintöön N:o 1. (Asiakirjat V. 1911; edus-
9942: kuntaesitysmietintö N :o 2.)
9943:     Mainitut epäkohd·a,t käyvät vuosi vuodelta yhä tuntu-
9944: vammiksi. Yleinen tarve on vaatinut maantievevkkoa edel-
9945: leen laajentamaan. Uudenaikaiset kulkuneuvot ja kasvava
9946: liikenne ovat lisänneet vaatimuksia teiden hyvyyden suhteen
9947: ja eneutäneet kunnossapi•tokustannuksia, puhuma:ttakaan työ-
9948: voiman arvonnoususta. Epäkohta käy yhä suuremmaksi sen-
9949: kin takia, että rasitusta p.ääasia:l'lisesti kantavan maanomai-
9950: suuden rinnalla ka.sva·a muiden tulolähteiden merkitys, tu'lo-
9951: lähteiden, jotka lisääntyvässä määrässä tarvitsevat teitä ja
9952: hyötyvät niistä, ollen kuitenkin toiset, kuten kauppaliike,
9953: kokonaan vapaita maantierasituksesta, toisten, kuten teolli-
9954: suuslaitosten, ollessa mukana vain suhteettoman pienellä
9955: osalla.
9956:     Mielestämme o'lisi tientekorasitus 13arhaiten ja oikeuden-
9957: mukaisimmin järjestettävissä ja tasoiteHavissa nyt vihdoin-
9958: kin siten, että valtio ottaisi kustantaakseen Iliaanteiden teke-
9959: misen ja kunnossapidon. Erityistä tieveroa emme nyt, muut-
9960: tuneissa oloissa, pidä tarpeellisena.
9961: 194                     V, 1 . - Tienteko.
9962: 
9963:    Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunnioittaen edus-
9964: kuntaesityksistä säädetyssä järjestyksessä käsiteltäväksi ja
9965: hyväksyHäväksi seuraavan lakiehdotuksen:
9966: 
9967: 
9968: 
9969:                             Laki
9970:         teiden tekemisestä ja kunnossapidosta maalla.
9971: 
9972:                             1 LUKU.
9973:       Tien tekemisestä, lakkauttamisesta tai muuttamisesta.
9974: 
9975:                                 1 §.
9976:      Tässä laissa tarkoi·tettuja teitä ma:alla. ovat asianmukai-
9977: sessa järj·estyksessä kunnossapidsttäviksi määrätyt maan-
9978: tiet ja paikaHistiet. ·Mainittuihin teihin luetaan myöskin sil-
9979: lat, lossit, tienrummut ja kaiteet ynnä muut kulkuyhteydelle
9980: tarpeelliset 'laitokset.
9981:     Maantieksi •sanotaan kesä- ja talviajotietä sekä jalkamie-
9982: hiä ja ratsa.stajia varten aiottua polkutietä, joka välittää
9983: yleistä kulkuyhteyttä kaupunkien, läänien, kuntain tai sel-
9984: laisten paikkain välillä, missä tie •katsotaan olevan yleisen
9985: hyödyn ja t·a.rpe€ll vaatima.
9986:      Paikallisti-ellä tarkoitetaan sellaista ajo- tai po·lkuti·etä,
9987: joka lähtee kylästä tai vä:littää kulkuyhteyttä kyläin kesken
9988: taikka muuten on paikailisten olojen vaatima.
9989: 
9990:                              2 §.
9991:      Maantie on tehtävä sinne, missä se on ta.rpeellinen ja mi-
9992: hin se voidaan tasaisimmin ja muutenkin sopivimmin tehdä.
9993: Älköön tien nousu olko suurempi ·kuin kymmenen sadalle,
9994: elleivät erinomaiset ·!uonnonesteet vaadi suurempaa nousua
9995: sa'llittavaksi.
9996:                              3 §.
9997:      Kun ·herää kysymys uuden maantien tekemisestä, on siitä
9998: ann~ttava hakemus kuvernööriin, jonka tulee hakemuksesta
9999:                    V, 1 . - Pennanen y. m.                  296
10000: 
10001: vaatia lausunnot asianomaisilta kunnilta; antakoon myös
10002: määräyksen piiri-insinöörille, maanmittarille tai muulle
10003: teknillisesti oppineelle henki'lölle tutkimaan, paalutt:amaan
10004: ja kartalle panemaan sopivin suunta ehdotettua tietä varbn
10005: sekä tekemään sivupiirros siitä ja laatimaan piirustukset ja
10006: kustannusarvio tien teke_mises•tä, niin myös ehdottamaan tien
10007: tekemistä ja. kunnossapitoavarten tarpeelliset soran-, hiekan-,
10008: kiven- ja savenottopaikat. Kuvernöörin on sen jälkeen han-
10009: kittava asia.sta tie- ja vesirakennusten ylihallituksen lau-
10010: sunto, sekä annettava päät{is, jossa on myöskin määrättävä
10011: asian aiheuttamain !kustannusten maksamisesta. Jos kuver-
10012: nööri on määrännyt maantien tehtäväksi, on päätös ynnä
10013: asiasta kertyneet asiakirjat Suomen Senaatin tutkittavaksi
10014: alistettava.
10015:     Tässä pykä:lässä säädettyä järjesty:stä on soveltuvissa
10016: kohdin noudatettava käsiteltäessä asioita, jotka koskevat jo
10017:  olemassa olevan tien muuttamista maantieksi, maantien laa-
10018: jentamista tai varustamista kalliimmalla · päällysrakennuk-
10019: sella, mäkisen tai muutoin epämukavan maantien siirtämistä,
10020: uuden siHan, lossin tai 'lautan rakentamista taikka vanhan
10021: sillan uudistamista tai ka.lliimpaa korjaamista sekä maantien
10022: lakkauttamista.
10023:                                4 §.
10024:     Maantien tulee, siinä tapahtuvan liikkeen laadun mukaan,
10025: olla vähintään 5 metriä leveän. Talvi- ja. po'lkutie on teh-
10026: tävä niin leveäksi kuin tarve vaatii.
10027:     Jos jo tehdyHä maantiellä on muu kuin nyt määrätty
10028: vähin leveys, antakoon kuvernööri, missä asianha·arat salli-
10029: vat, sen jäädä sillensä.
10030:      Samoin on kuvernöörin, asianomaista kuntaa kuulustet-
10031: tuaan, päätettävä, onko ti>e koko leveydeltään ajora.daksi
10032: tehtävä.                                /
10033:                                5 §.
10034:     Sillalla tulee oHa sellainen kantovoima ja leveys, kuin
10035: tiellä oleva liikenne vaatii. Missä tien katkaisee sellainen
10036:  vesistö, jonka yli siltaa ei katsota olevan ra:kennettava, on
10037: ku'lkuyhteyttä lossilla tai lautalla siinä ylläpidettävä.
10038:                       V, 1. -   Tienteko.
10039: 
10040:     Maantiesillan, lossin ja lautan suuruuden ja kanto-
10041: voiman sekä muuten niiden laadun määrää kuvernööri han-
10042: kittuaan asiasta tie- ja vesirakennusten ylihallituksen lausun-
10043: non; ja on kuvernöörin päMös sellaisessa asiassa Senaatin
10044: tutkittavaksi alistettava.
10045:     Sillan, lossin tai ·lautan kantovoimasta on ilmoitus yli-
10046: menopaikalle julkipantava.
10047: 
10048:                               6 §.
10049:     .Molemmin puolin maantietä on tehtävä rii·ttävän leveät
10050: ja syvät ojat tarpeellisine viemäreineen, jollei 34 §:ssä mai-
10051: nittu tiehaUitus harkitse niitä tarpeettomiksi.
10052: 
10053:                               7 §.
10054:     Puut ja. pensaat ovat hakattavat pois 2 metrin rleveydeltä
10055: ojan ulkoreunasta tai, missä ojaa ei ole, 3 metrin leveydeltä
10056: tien syrjästä, elleivät ne ennen tämän lain voimaan astumista
10057: ole istutetut tai erityiseen hoitoon otetut.
10058: 
10059:                                8 §.
10060:      Aitaa ei -saa maantien viereen panna lähemmäksi kuin
10061: 0.5 metrin päähän ojan ulkoreunasta tahi, missä ojaa ei ole,
10062: 1 metrin päähän tien syrjästä. Älköön sellaisen tien varrelle
10063: tästedes tehtäkö rakennusta lähemmäksi kuin 3 metrin pää-
10064: hän tien syrjästä tai 2 metrin päähän ojan ulkoreunasta.
10065:      Portis•ta maantiellä olkoon voimassa mitä siitä on erittäin
10066: säädetty.
10067:                                9 §.
10068:      Tien viereen älköön tehtäkö senlaatuista kuoppaa tai hau-
10069: ta~a, että siitä on vaaraa tielle tai tienkulkijalle.
10070: 
10071:                             10 §.
10072:     Missä tie kulkee vesistön ·tai jyrkänteen ohi, joka tien-
10073: ~ulkijalle saattaa tuottaa vaaraa, on sopivia kaiteita laitet-
10074: tava.
10075:                             11 §.
10076:     Maantie on mitattava kilometriluvuin ja jokainen kilo-
10077: metri merkittävä pylvääl'lä.     Rajapylväät läänien, kihla-
10078:                     V, 1. -'- Pennanen y; m.
10079: 
10080: kuntain ja kuntien välillä ovat maantien viereen aseoot-
10081: tavat ja tarpeellisella kirjoituksella. varustettavat. Kun
10082: maantie jakautuu kahdelle tahi useammalle haaralle, ase-
10083: .tettakoon tienviitta, osattava mihiti 1ie viepi.           Missä
10084: paikallistie tai polkutie lähtee maantiestä, pantakoon sii-
10085: henkin tienviitta, jos tiehallitus sen tarpeelliseksi katsoo.
10086: Jokaisen kyytilaitoksen kohdaHe on pantava pylväs, jossa on
10087: kyytilaitoksen nimi.
10088:      Polkutien suunta on tarpeellisissa. kohdissa sopivalla ta~
10089: valla merkittävä.
10090:                                 12 §.
10091:      EHei sopimusta maanomistajan kanss·a aikaansaada tar-
10092:  peellisen alueen Iuovuttamisesta maantien tekemistä varten,
10093:  on alue pa.kkoluna.s'tettava.
10094:       Sama olkoon laki sellaisesta kummallakin puolen maan-
10095:  tietä olevan maan nautinto-oikeuden supistuksesta. kuin 'l :ssä
10096:  § :ssä tarkoitetaan.
10097:                                 13 §.
10098:      Tientekoainetta älköön toisen maasta ilman maanomista-
10099:  jan lupaa oiettako. Soran, hiekan, kiven tai saven ottamista
10100:  varten ti·e'lle tarvittava maa-alue on lunast·ettava, ja nouda-
10101:  tettakoon siinä lakia kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta
10102:  yleiseen ta·rpeeseen, jollei asiasta voida maanomis,tajan kanssa
10103:  sopia.
10104:       Jos tientekoaineen kuljetukseen on tarve käyttää toisen
10105:  yksityistä tietä tai siltaa, harkitkoon kihlakunnanoikeus,
10106:  jolleivät asian.omaiset voi ·siitä sopia, onko se myönnettävä,
10107:  sekä määrätköön siinä tapauksessa sen korvauksen, joka
10108:  kohtull'llisesti on mainitun oikeuden nauttimisesta' suori-
10109:  tettava.
10110: 
10111:                            2 LUKU.
10112:           Teiden teko- ja kunnossapitovelvollisista.
10113:                                14 §.
10114:     Maanteiden tekemisestä ja kunnossapidosta johtuvat me-
10115: tlot suoritetaan valtio-varoista.
10116:                       V, 1 . - Tienteko.
10117: 
10118:     Paitsi niitä ma-anteitä tai niiden osia, jotka liikkeen
10119: suuruuden tähden tai muista syistä ehkä harkitaan ·sove-
10120: liaiksi määrätä kruunun välittömään hoitoon otettaviksi, on
10121: huolenpito maanteiden kunnossapidosta oleva maalaiskuntain
10122: toimena niinkuin tässä laissa säädetään.
10123:     Kun maantien ka·tkaisee vesistö, joka on rajana kahden
10124: maalaiskunnan välillä, tulee kuvernöörin määrätä, kummanko
10125: kunnan huolenpitoon vesistön yli vievä silta., lossi tai lautta
10126: on kuuluva. Jos vesistö on rajana maalais- ja kaupunkikun-
10127: nan välillä, on samaHa tavoin määrättävä, onko sanottu laitos
10128: kruunun vaiko kaupunkikunnan tahi molempain kustannet-
10129: tava, ja on kuvernöörin päätös tällaisessa asiassa S.enaatin
10130: tutkittavaksi alistettava.
10131: 
10132:                                15 §.
10133:     Paikallistiet ovat, niinkuin 37-50 § :ssä tarkemmin sää-
10134: detään, niiden tehtävät ja kunnossapidettävät, jotka sellaista
10135: tietä tarvitsevat tai siitä hyöty-Vät.
10136:     Jos kunta tahtoo ottaa paikallisteitä alueellaan tehdäk-
10137: seen ja kunnossapitääkseen, olkoon se sallittu.
10138:     ·Missä maantietä puuttuu tai asianhaarat muuten vaativat
10139: on paika1listeiden tekemistä ja kunnossapitoa, harkinnan mu-
10140: kaan, valtion apurahalla avustettava.
10141: 
10142: 
10143:                           3 LUKU.
10144: Maantien kunnossapidosta ja sen aukipitämisestä talvisaikaan
10145:  sekä yleiselle kulkuyhteydelle tarpeellisista talvitei~tä~
10146: 
10147:                             16 §.
10148:     Maantien ynnä siihen kuuluvain siltain, rumpujen, pyl-
10149: väiden ja ,kaiteiden kunnossapito sekä lossien ja lauttain
10150: kunnossapito ja hoito, niin myös 'lossiväy'län aukipitäminen,
10151: kun jää ei juhtia ja ajoneuvoja kannata, on, mikäli ei kruunu
10152: väliHömästi tehtävää suorita, tiehallituksen toimesta huuto-
10153: kaupalla tarjottava urakalle vähintään ikoimen kalenterivuo-
10154:                     V, 1. -Pennanen y. m.                     199
10155: 
10156: den ajaksi kerrallaan; ja tulee tien ·sitä varten o'l'la jaettuna
10157: osiin, joiden pituuden tiehallitus määrää.
10158:     Huutokaupan toimittaa tiehallitus kesäkuun ku'lu~ssa
10159: sen edellis·enä vuonna, jona ura1rka on ·alkava; ja on ilmoitus
10160: huutokaupasta julkaistava vähintään 30 päivää sitä ennen
10161: sillä tavoin kuin kunnallisista kuulutuksista paikkakunnalla
10162: on määrätty.
10163:     Huutokauppatilaisuudessa tarjotaan myös yhtä pitkäksi
10164: ajaksi maanteiden aukipitäminen talvisaikana ja e.rityis·ten
10165: talviteiden viitoittaminen ja aukipitäminen.
10166:     Jos sanotun urakkakauden kulues•sa uusi maantie va'lmis-
10167: tuu, taikka jos muuten käy tarpeelliseksi suorittaa sellaista
10168: maantientekoon kuuluvaa työtä, jota yllämainitussa huuto-
10169: kaupassa ei ole edellytetty, on uuden tien kunnossapito saman
10170: ajanjakson loppuun as.ti tai mainitun työn suorittaminen
10171: myöskin urakalle ·annettava~
10172: 
10173:                             17 §.
10174:     Ohjeeksi 16 § :ssä mainittuja urakkatarjouksia varten tu-
10175: lee tiehaUituksen hyvissä ajoin ennen huutokauppaa arvioida
10176: ma:antien ynnä siihen kuuluvain kaiteid·en, siltojen, lossien,
10177: lauttojen ynnä muiden laitos·ten vuotuiset kunnossa.pitokus-
10178: tannukset; ja asetetaan sellaisen a.rvioimis•en perustukseksi
10179: päivätöiden sekä puutavaran ja muiden rakennusaineiden
10180: paikka•knnnalla käypä hinta.
10181: 
10182:                             18 §.
10183:     Huutokaupassa, joka 16 § :ssä mainitaan, saakoon tar-
10184: jouksia tehdä yksityinen henkilö, yhtiö tai osuuskunta, joka
10185: ennen huutokauppaa antaa pätevän va:kuuden tehtävänsä
10186: asianmukaisesta täyttämisestä.
10187:     SHtenkun määrättyä 1tieosaa koskevat tarjoukset on tehty,
10188: ilmoittakoon ti•ehallitus · ennen toimituksen päättymistä,
10189: minkä tarjouksen •se katsoo hyväksyttäväksi, ja lähettäköön
10190: pöytäkirjan huutokaupasta siih€n kuu'luvine asiakirjoineen
10191: ynnä oman 'lausuntonsa kuvernöörille, .ioka asian ratkaisee
10192:                        V, 1; "'-"' Tieateko.
10193: 
10194: yhdessä muiden läänissä toimitetuista samanaisista huuto-
10195: kaupoista kertyneiden asiain kanssa.
10196:     Useammista urakkatarjouksista, joista vähintään 'kolme
10197: halvinta ovat huutokauppapöytäkirjaan merkittävät, on alin
10198: asianmukaisesti tehty hyväksyttävä, paitsi milloin urakoitsi-
10199: jan tai hänen asettamansa vakuud•en ei harkita antavan riit-
10200: tävää varmuutta tehtävän tä;yttämisestä taikka tarjous havat-
10201: taan olevan ilmeisesti korkeampi kuin ·kohtuuTlista ja kruunun
10202: edun ·mukaista on.
10203:     Jos jostakin tieosa.sta ei ole mitään hyväksyttävää tar-
10204: jousta tehty, on, kuvernöörin harkinnan mukaan joko uusi
10205: huutokauppa kuulutettava taikka tieosa muuna tavalla kun-
10206: nossapidettävä.
10207:                              19 §.
10208:     Maantie on pideMävä kulkuyhteydelle täysin tyydyttä-
10209: vässä kunnossa; ja ovat siihen tarvittavat täyteaineet otet-
10210: tavat sitä varten määrätyi&tä paikoista, ellei urakoitsija ole
10211: itse se'Haisia aineita muualta hankkinut.
10212: 
10213:                                 20 §.
10214:     Maantien korjaamiseen älköön yleensä käskettäkö se·llai-
10215: sina aikoillil, jolloin !'endulla kevät- tai syystaukoa tehdään
10216: tai heiniä tai eloa korjataan, paitsi kun veden uurtamisen tai
10217: muun satunnais-en vahingon takia tien kuntoonpaneminen
10218: heti •saattaa olla tarpeen vaatima.
10219: 
10220:                                 21 §.
10221:      Kun •katselmuksessa, jonka ikruununnimismies ynnä; kaksi
10222: tiehallituksen ,jäsentä kevää'llä ja syksyllä toimittavat, maan-
10223: tiP havaitaan olevan epäkunnossa, velvoitE>tta.koon urakoitsi.i·a
10224:  määräajan kuluessa korjaamaan viat. Jollei vikoja määråltyn
10225:  ajan kuluessa ole asiamnukaisesti korjattu, on työ maksua
10226:  vastaan 'bef>tettävä .ia sen kustannukset ulosotettava:t urakoit-
10227: sijalta. Kustannuikset, :ioita ei voida urakoitsi.ia.Ita saada,
10228: ovat hlinen takausmiehiltään uloshaettavat tai• muusta ura-
10229: 'koitsi,ian paniemasta vakuudesta otettavat.
10230:                     V, 1 . ...,.-. Penuanen 1· m.
10231: 
10232:                                22 §.
10233:     Jos maantiesrlta pa:laa. .tai vesitulva sen viepi, taikka. ~
10234: muu tapaturma tai väkivallan tekijät sen hävittävät,
10235: on tiehallituksen toimesta siinä paikassa pidettävä va-
10236: rasiltaa, lossia tai lauttaa, kunues uusi silta ennätetään
10237: rakentaa.
10238:                                23 §.
10239:     Joka tahtoo johtaa. uuden ojan maantien alitse, hankki-
10240: koon siihen luvan tiehallitukselta, ja missä oja on kaivettu,
10241: rakentakoon sen yli se'llaisen sillan tai rummun, joka maan-
10242: tien katselmuksessa voidaan hyväksyä.
10243: 
10244:                             24 §.
10245:     Maantielle älköön pantako mui·ta kuin ti-en kunnossapitoon
10246: välttämättömästi tarvittavia ainevarastoja, .älköönkä. niitä
10247: niin asetettako, että kulkuyhteys sen takia haittaa •kär.sii.
10248: 
10249:                               25 §.
10250:      Jos maantien ajorata on määrätty tehtäväksi leveämmäksi
10251: kuin •ennen on ollut säädetty, rtaikka jos tiehen tehdään sellai-
10252: nen silta tai rumpu kuin 23 § :ssä mainitaan, saakoon urakoit-
10253: sija, jonka tien kunnossapito täten vaikeutetaan, •siit~ koh-
10254: tllul'lisen korvauksen.
10255:      Sama olkoon laki missä maanvioeremä, veden tulva ta1
10256: mu)l niihil). verra.ttava tapaturma on maantielle saattanut
10257: sellaisen viap., että sen korjaaminen vaatii kustannusta, jota
10258: ei ole voitu edeltä arvata ja. jota ei sovi urakoitsijau suoritet~
10259: tavaksi panna.
10260:                               26 §.
10261:     Milloin urakoitsija ja kuvernööri eivät voi sopia 2•5 §:ssä
10262: mainitusta ·korvauks-esta, jättäkööt asian kolmen uslrotun
10263: miehen ratkaistavaksi, joista paikkakunnan tuomari, kuver-
10264: nöörin i·lmoituksesta, valitsee yhden, tiehallitus toisen ja ura-
10265: koitsija kalmannen.
10266:     Jos tiehalHtus tai urakoitsija ei ole valinnut uskottua
10267: miestä 14 päivän iJmlues.~n toc1istettavan kehoituks~m siihen
10268: 302                   V, 1. -   Tienteko.
10269: 
10270: .saatuaan, tulee tuomarin, ilmoituksesta, valita uskottu mies
10271: niskoittelevan puolesta.
10272:     Uskottujen miesten päätökseen älköön muutosta haet-
10273: tako.
10274:     Toimituksesta saavat uskotut miehet kohtuullisen palk-
10275: kion, ja on heidän pääasian yhteydessä määrättävä, kenen
10276: maksettav·a se on. Joka •tähän on tyytymätön, saatia-
10277: koon pa:lkkiota koskevan asian tuomioistuimen ratkais-
10278: tavaksi.
10279: 
10280:                                27 §.
10281:      Maantie on •lumiesteen sattuessa pidettävä auki lumireellä
10282: ja. :luomisella.
10283:       Lumireen suuruudesta ja sen laadusta antaa tiehallitus
10284: tarpeelli-sia, paikkakunnan liikeolojen mukaan sovitettuja
10285: määräyksiä.
10286:       Missä liike on vähäinen tai paikkakunnan o'losuhteet muu-
10287: ten antava·t siihen aihetta, saattaa kuvernö6ri, tiehallitusta
10288: kuulusteltuaan, määrätä, että lumireen vetoa maantiel'lä ei
10289: tarvitse toimittaa.
10290: 
10291:                                28 §.
10292:      Missä maantielle kokoontuu paljon lunta, niin että tietä
10293: ainoastaan vaivoin ja suuremmilla kustannuksil'la voidaan
10294: kulkukelpoisena pitää, johdettakoon tie, kruununnimismiehen
10295: harkinnan mukaan, sellaisen paikan sivu, jos se mukavasti
10296: ja maan omistajalle tahi haltijalle haittaa tuottamatta käy
10297: päinsä tai jos tämä siihen muuten suostuu. Sellaista sivu-
10298: tietä varten tulee kruununnimismiehen osottaa sopivin suun~
10299: ta, ja. sanottua tietä on sitten pidettävä auki sama:lla tavalla •
10300: kuin ·päätietä.
10301:      Joka talvisaikana lumireellä kunnossa pitää maantietä,
10302: c:;aakoon, sittenkun pysyvä talvi on tuHut, purkaa tien var-
10303: relle tehdyt aitaukset, jotka hänen tulee aikaisin keväällä
10304: jälleen panna entiseen kuntoon. Tämän laimirrlyöjä on vel-
10305: vollinen korvaamaan maan' omistajaHe tai haltijalle siitä
10306: syntyvän vahingon.
10307:                      V, 1. -   Pennanen 7· m.                   308
10308: 
10309:                               29 §.
10310:     Kuvernöörin a.siana on, asianomaista kuntaa kuulustel-
10311: tuaan, määrätä missä erityinen talvitie on kulkuyhteyden
10312: tarvetta varten pidettävä, seU mil'lä paikoin ja millä tavoin
10313: talvitie on johdettava v'esistössä olevan yleisen kulkuväylän
10314: poikki.
10315:                               30 §.
10316:     Kun erityinen talvitie on yleistä tarvetta varten tehty,
10317: on se pidettävä kulkukelpoisessa kunnos;a sekä, missä niin
10318: tarvitaan, sopivasti viitoitettava.
10319:     Jos sellaisen •talvit~en takia maantie on joksikin aikaa
10320: käynyt tarpeettomaksi, älköön sen aukipitämistä sanottuna
10321: aikana va.adi:ttako; kuitenkin on maantie hyvissä ajoin ke-
10322: väällä pantava kuljettava.an kuntoon.
10323: 
10324:                               31 §.
10325:     Yleistä tarvetta varten tehty talvi<tie ·On dlosuhteiden
10326: vaatiessa m~utettava toiseen paikkaan sekä, missä •tie menee
10327: jään yli, ne paikat merkittävät, joissa on avantoja tai rai-
10328: loja, ja tie johdettava niiden sivu taikka silta pantava niiden
10329: poikki. Joka. tekee avannon sellaisen talvitien varrelle, ol-
10330: koon velvollinen sen sopivana tavalla merkitsemään.
10331: 
10332:                                 32 §.
10333:     Kun kulkuyhteyttä maantiellä voimassa pidetään 'lossilla
10334: tai lautalla virtaveden poikki, jota ei talvel'la käytetä ·laiv:ain
10335: kulkuväylänä, määrätköön kuvernööri tarvittaessa, tiehalli-
10336: tuksen ·ehdotuksesta. ja läheisiä kuntia kuulusteltuaan s·ekä
10337: muun s~lvityksen hankittuaan, ajan, joHoin 'laivakulkua ei
10338: siinä •saa harjoittaa, jos ylimenopaikka. silloin on jään peit-
10339: tämä, ja ottakoon päätökseensä myöskin muut -ehkä tarpeel-
10340: liset määräykset sekä millä tavoin ja kuinka usein päätös on
10341: voimassa pysyäkseen: yleisesti tiedoksi saatettava.
10342:     Jos talvitie, josta 29 § :ssä mainitaan, menee poikki vesis-
10343: tön, jota laivat käyttävät talvikulkuväylänä, on niihin paik-
10344: koihin, missä •laivaväylä katkaisee tien, toimitettava sellai-
10345: !len silta, lautta tai lossi taikka muu lai.tos ynnä siihen ehkä
10346:                        V, 1. _, Tionteko.
10347: 
10348: tarvittava vahtitupa ja vahtipalvelus, kuin kuvernööri liik-
10349: keen laatuull ja vrlkkauteen nähden harkitsee tarpeelliseksi.
10350:     Milloin laiva sattumal,ta on uurtanut auki vetojuhtia ja
10351: ajoneuvoja kannattavaUa jääl!ä olevan 'talvi,tien, on tiehalli-
10352: tus velvoNinen viipymättä pitämään huolta. siitä, että väli-
10353: aikainen, 'liikkeen tarvetta vastaava laitos tehdään vesiväy-
10354: län poikki sopivalla tavalla merki<ttävään paikkaan; ja on tie-
10355: hallitus myöskin velvollinen, mil'loin sellaisia satunnaisia
10356: liikkeen keskeytyksiä on pelättävissä, ryhtymään kaikkiin
10357: niiden pikaiseksi poistamiseksi tarpeellisiin valmistaviin toi-
10358: miin. Sama olkoon laki, jos liikkeen keskeytys tapahtuu tä-
10359: män pykälän 1 momentissa maini·tussa tapauksessa.; ja hake-
10360: koon tiehaaitus syyllisen veivoittamista korvaamaan kruu-
10361: nulle siitä aiheutuneen kustannUJksen.
10362: 
10363:                              33 §.
10364:     Jollei urakoitsija toimita 'hänen velvollisuutenaan olevaa
10365: lumireen vetoa ~tai lumen luomista, 'taikka joHei yleistä tal-
10366: vitietä määrätyllä tavalla viitoiteta, on kruununnimismie-
10367: hellä valta teettää työ, ja on maksu perittävä niinkuin 21
10368: § :ssä sarwtaan.
10369: 
10370:                            4 LUKU.
10371:                        Tiehallituksesta.
10372: 
10373:                              34 §.
10374:     Kuhunkin maa!laiskuntaan, jossa on maantie, asetetaan
10375: tiehaHitus, jossa Dll kolme jäsentä ja kaksi va.rajäsen·tä. Tie-
10376: hallituksen va:litsoo kunta ennen lokakuun loppua seuraa-
10377: viksi kolmeksi vuodeksi ja määrää, kenenkä tiehallituksen
10378: jäsenistä tulee olla puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana.
10379: Vaalista on i'lmoitus tehtävä kuvernööriHe, joka määrää tie-
10380: hallitukseHe tulevan palkkion.
10381:     Kelpoisuudesta tiehallituhen jäseneksi sekä kieltäyty-
10382: misestä sellaisesta toimesta on noudat-ettava mitä kunnanval-
10383: tuutetuista sä.ädetään.
10384:                     V, 1 . - P-ennanen y. m.                 305
10385: 
10386: 
10387:                              35 §.
10388:     Tiehalllituksen velvollisuutena on tieasioista annettujen
10389: päätösten ja määräysten toimeen paneminen, lausuntojen an-
10390: taminen ja ehdotusten tekeminen maanteitä koskevissa
10391: asioissa, sekä muiden tämän lain mukaisesti tiehallitukselle
10392: kuuluvain tehtäväin 'toimittaminen.
10393:     Asian käsittelyssä ja päätösten tekemisessä on tieha-lli-
10394: tuksen noudatettava mitä kunnallislautakunnasta säädetään.
10395: 
10396:                                 36 §.
10397:     Tiehalli:t_uksen on vuosittain ·ennen elokuun 15 päivää val-
10398: mistettava ja kunnallishallitukselle annettavå täydellinen
10399: menoarvio seuraavaksi vuodeksi kunna.ssa olevain maanteiden
10400: tekemisestä ja kunnossaiJidosta. Tähän arviolaskuun on otet-
10401: tava menot teetettävistä töistä hyväksyttyjen urakkatarjous-
10402: ten taikka, mikäli töitä ei teetetä urakalla, laaditun kustan-
10403:  nusarvion mukaan, niin myös tiehallituksen pa'lkkaus sekä
10404: kaikki muut kustannukset. Edeltäkäsin laskettavissa ole-
10405: vain menojen lisäksi on arviolaskuun. myöskin pantava koh-
10406: tuullinen rahamäärä arvaamattomien menojen varalle.
10407:     Sittenkun kunta on tarkastanut menoarvion, on se ynnä
10408: kunnan lausunnon kanssa ennen syyskuun 15 päivää kuver-
10409: nööriin 'lähetettävä, ja. tulee kuvernöörin yhdessä läänin muis-
10410: ,ta kunnista tulleiden sam~llaisten arviolaskujen kanssa an-
10411: taa asiasta päätöksensä, joka. on viipymättä Senaatin tutkit-
10412: tavaksi alistettava.
10413: 
10414: 
10415:                           5 LUKU.
10416:         Paikallistien tekemisestä ja kunnossapidosta.
10417: 
10418:                              37 §.
10419:     Paikallistien tekemisestä ja kunnossapidosta on noudatet-
10420: tava mitä 15 § :ssä säädetään. Sellainen tie on suunnattava
10421: niin, kuin useimmille osakkail'le tai kunnalle hrkitaa:n sopi-
10422: vimmaksi,
10423: 806                   V, 1. -   Tienteko.
10424: 
10425:     Kun kdlme tai useammat tahtovat rakentaa paikallistien,
10426: sopikoot sen suunnasta ynnä muish siihen kuuluvista sei-
10427: koista kirjallisesti keskenänsä j,a tehkööt tarkan luettelon
10428: niistä, joiden katsovat sitä tietä tarvitsevan tai siitä hyöty-
10429: vän. Hakekoot sitten kuvernööriitä lupaa tien tekemiseen ja
10430: ilmoittakoot samaHa ne maanomis·tajat, joiden tiluksiUe pai-
10431: kallistie on aiottu rakennettavaksi ja tientekoaineen otto-
10432: paikat määrättäviksi, sekä 'liittäkööt hakemukseen, jos mah-
10433: dollista, näiden suostumuksen siihen. Kuvernööri han:kki-
10434: koon lausunnon niiltä, joiden maille tie tulisi tehtäväksi,
10435: ynnä muun ehkä tarvittavan selvityksen, minkä jälkeen hän
10436: kuulutuksella kutsukoon tien osakkaiksi aiotut määräpaik-
10437: kaan kokoautumaan hakemuksesta kuultaviksi ja tien teke-
10438: misestä sopimaan sekä tieyksikköjen suuruudesta ynnä
10439: muusta, mitä asiaan kuuluu, päättämään ja. tiehallitusta valit-
10440: semaan; ja on kuvernöörin samalla määrättävä kokoukselle
10441: puheenjohtaja sekä, jos kruunua on aiottu kiinteistönsä puo-
10442: lesta ottamaan osaa sellaiseen tiehen, asiamies kruunun etua
10443: valvomaan.
10444:     Jos sellaisessa kokouksessa ei tien t.ekemisestä yksimie-
10445: lisyyttä saavuteta, käykään sopimuksesta se, jota kaksi kol-
10446: mannesta kokouksen jäseni•stä pääluvun mukaan on kannat-
10447: tanut. Sopimus on 'lähe•tettävä kuvernöörin ·tutkittavaksi ja
10448: vahvistettavaksi, ja jo-llei sopimus ole yastoin lakia, on se
10449: vahvistettava,jos kaikki tienosakkaat ja ne muut, joiden etua
10450: asia koskee, ovat olleet yksimielisiä, mut·ta jollei yksimieli-
10451: syyteen ole päästy, on .sopimuksen vahvistaminen kuvernöö-
10452: rin harkinnan varassa.
10453:     Kun paikallistie on muutettava toiseen paikkaan, on siitä
10454: tehty päätös myöskin kuvernöörille tutkittavaksi ja vahvis-
10455: tettavaksi 'lähetettävä.
10456: 
10457:                             38 §.'
10458:     Jos kunta ottaa valmiin paikallistien kunnossapitääk-
10459: seen, tehtäköön tien ynnä siihen kuu·luvain siltain ja muiden
10460: laitosten sekä tientekoaineen ottopaikkain luovuttamisesta
10461: tienosakasten ja kunnan välillä-kirjallinen sopimus.
10462:                     V, 1. '-' Pcm.naruJn y. m.
10463: 
10464:     Kunnan, joka {)cttaa paikallistien tehdäkseen, on f!i~tä pää-
10465: tettävä, sittenkun asianomaisten maanomistajain 37 §:ssä
10466: mainittu suostumus tai lausunto, niin myös määräys kruu-
10467: nun asiamiehelle, jos kruunua aiotaan kiinteistönsä puolesta
10468: velvoittaa käymään tiehen ·Osalliseksi, on 'hankittu.
10469:     Tässä pykälässä mainittu sopimus ja kunnan päätös on
10470: kuvernöörin vahvistettavaksi lähetettävä.
10471:                              39 §.
10472:     Paikal'listien kunnossapito on, ellei väJt tienosakkaat toisin
10473: päätä, urakaHe määräajaksi annettava 45 § :ssä mainitun tie-
10474: hallituksen määräämissä osissa; ja on tiehallituksen asiana
10475: hyväksyä tehty urakkatarjous tai, eHei hyväksyttävää tar-
10476: jousta ole tehty, määrMä uusi urakkatarjous toimitettavaksi
10477: tai tieosa muulla tavoin kunnossapidettäväksi.
10478:                               40 §.
10479:     Jos paibllistien osakkaat p~ättävät tien kunnossapidon
10480: luonnossa suoritettavaksi, on tie sitä varten tieyksikköjen pe-
10481: rustukseUa jaettava; ja on ennen jakoa toimitettavassa jyvi-
10482: tyksessä huomioon otettava kaikki 'tien kunnossapitokustan-
10483: nuksiin vaikuttavat seikat.
10484:     Luonnossa 'Suoritettavan kunnossapidon toimittavat ne
10485: tienosakkaat, jotka omistavat tai hallitsevat manttaaliin pan-
10486: tua maata, tai omistavat vähintään viiden 'hehtaarin suurui-
10487: sen ulkopalstan tai pal-statilan, taikka hallitsevat torppaa.
10488:     E.nnen tämän lain voimaan astumista paikallistien kun-
10489: nossapidosta tehty sopimus olkoon kuitenkin noudate.ttavana,
10490: kunnes tienosakkaat toisin päättävät.
10491:                              41 §.
10492:      Paika'llistiehen kuuluvat sillat, lossit ja ·Jautet ja muut
10493: ka'l'liimmat laitokset ovat kunnossapidettävät niinkuin tien-
10494: osakkaat, tiehallituksen ehdotuksesta, edullisimmaksi har-
10495: ki~evat.
10496:                              42 §.
10497:     Tienosakasten tulee paikallistien ynnä siihen kuuluvain
10498: siltain ja mniden laitosten rakentamista ja kunnossa.pitoa
10499: 808                     V,1.- Tienteko.
10500: 
10501: varten tierahastoon suorittaa vuosimaksunsa tieh~llituksen
10502: kullekin osakkaa·l'le hänen paikallistien piiri:s,tä saamansa
10503: vuositulon ynnä hänelle tiestä a.rvioidun hyödyn perustuksella
10504: joka vuosi panemain tieyksikköjen mukaan, joiden suuruu-
10505: den tienosakasten ·kokous määrää. Jos tie kunnossa pidetään
10506: luonnossa, tulee niiden osakasten, jotka sellaisen kunnossa-
10507: pidon suorittavat, maksaa tierahastoon ainoastaan sen verran,
10508: kuin heidän •luonnossa suorittamansa kunnossapito arvioi-
10509: daan olevan heidän osakseen tulevaa vuosimaksua vähempi.
10510:     Luonnossa suoritettavan kunnossapidon kustannus on tie- '
10511: haHituksen arvioitava viideksi vuodeksi kerrallaan. Sama ol-
10512: koon laki niistä ti.eyksiköistä, joista kruunun on kiinteis.tönsä
10513: puolesta vastattava, ja on tämä tieyksikköjenpane lähetet-
10514: tävä kuvernöörin vallvistettavaksi.
10515:     Tierahastoon suo~ittamatta jätettyjen maksuj•en etuoikeu-
10516: teen ja ulosottoon nähden on noudatettava mitä kunnallisve-
10517: roista on säädetty.
10518:     Paikallistiellä olevan sillan, lossin tai_ lautan käyttämi-
10519: sestä on kuvernöörillä valta, tienosakasten ehdotuks'esta, mää-
10520: rätä kohtuullinen maksu tierahastoon kannettavaksi ja vah-
10521: vistaa sitä varten taksa noudatettavaksi.
10522: 
10523:                              43 §.
10524:     Kustannukset paikaHistiestä, jonka kunta on ottanut teh-
10525: däkseen ja kunnossapitääkseen, ovat suoritettavat kunnan yh-
10526: teisiin tarpeisiin kannetuista varoista.
10527: 
10528:                                44 §.
10529:     Jos se, joka •ei ol·e paika'llistien osakas, tahtoo sitä sään-
10530: nöllisesti ajoihinsa käyttää taikka siihen ;yhdistää tien raken-
10531: nuksi'ltaan tai tiluksiltaan, olkoon velvollinen, ennenkuin sen
10532: tekee, tiehallitukselle kirjallis·esti ilmoittautumaan tien osak-
10533: kaaksi. Tämän laiminlyöjää kehoiHakoon tiehalEtus rupea-
10534: maan tien osakkaaksi ja pankoon hänelle tieyksiköt. Ellei
10535: hän siihen suostu, kieltäköön tiehallitus häntä paikallistietä
10536: ajoihinsa käyttämästä ja hakekoon tuomioistuimessa hänen
10537: velvoittamistaan tien osakkaaksi rupeamaan.
10538:                     V, 1. -Pennanen J• m.
10539: 
10540:     Tienosakas, joka tahtoo paikallistien kunnossapitov~vol­
10541: lisuudesta irti päästä, antakoon siitä tiehallitukselle hake-
10542: muksen. Ellei osakasten ko~ous hakemukseen suostu, vaati-
10543: koon tiehallitukselle annetun haasteen jälkeen tuomioistui-
10544: messa vapautusta tien osalllisuudesta; ja lakkaa osallisuus
10545: sen vuoden lopussa, jona päätös tienosakkaan vapauttamisesta
10546: on saanut lainvoiman.
10547:     Kun paikallistiehen halutaan yhdistää toinen paikallistie,
10548: tehkööt mo·lempia teitä varten valitut tiehallitukset, lisät-
10549: tyinä kumpikin tienosakastensa siihen valitsemilla kolmella
10550: lisäjäsenellä, siitä keskenään kirjallis.en .sopimuksen ja päät-
10551: täkööt samalla, onko jommankumman tien osakasten suori-
10552: tettava toisen tien kunnossapitoon apumaksua ja minkä ver-
10553: ran tai minkä perusteen mukaan. Jos sopimusta ·ei ka,hden
10554: kolmanneksen äänten .enemmistöllä saada toimeen, on asia
10555: jätettävä uskottujen miesten ratkaistavaksi, ja valitsee niistä
10556: kumpikin tiehallitus yhden sekä paikkakunn~n tuomari, i1-
10557: moitukses·ta, kolmannen.
10558:     U skottujen miesten päätöksestä ja heille tulevasta palk-
10559: kiosta on noud.atettava mitä 26 §:ssä säädetään.
10560: 
10561:                                45 §.
10562:     Tienosakasten on asetelltava paikaHistietä varten tiehal-
10563: litus, johon kuU'luu tJUheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä
10564: yksi jäsen ja kolme varajäsentä. Niistä yksi varsinainen ja
10565: yksi varajäsen vuosittain eroaa, kahtena ·ensimäisenä vuo-
10566: tena arvan mukaan ja sitten vuoroonsa.
10567:     Jos ,kahden tai useamman paikallistien osakkaat ·tahtovat
10568: sopia yhteisen tiehallituksen asettamisesta, olkoon •se sai-
10569: l~tu.                                               ·
10570:     Paitsi 35 § :ssä 'Säädettyjä tehtäviä, on tiehallituksen asia-
10571: na maan paljaana oHessa vähintään kerran vuodessa kahden
10572: jäsenensä kautta yhdessä kruununnimismiehen kanssa toimit-
10573: taa tiekatselmus. Tiehallituksen tulee tienosakkaille jao-
10574: tella ja niiltä ylöskantaa paikallistien tekemiseen ja kunnos-
10575: sapitoon tarvittavat maksut ja tehdä niiden käyttämisestä
10576: kultakin kalenterivuodelta ennen seuraavan maaliskuun lop-
10577:                        V, 1. -     Tientek~.
10578: 
10579: 
10580: pua tili, joka on tioenosrukasten kokoukstm hyvä:ksyttäväksi en-
10581: nen huhtikuun loppua annettava.
10582:     TiehaUitus on oikeutettu saamaan tierahastosta kohtuul-
10583: 1isen palkkion.
10584:     Jos tienosakkaat päättäväit, että paikallistietä koskeva..t
10585: asiat ovat muulla tavoin kuin tiehallituksen kautta käyteltä-
10586: vät, olkoon se noudatettava, siHenkun kuvernööri on päMök-
10587: sen hyväksynyt.
10588: 
10589:                               46 §.
10590:      Paikallistien osakasten kokous on pidettävä kerran vuo-
10591: dessa, viimeistään huhtikuulla, sekä tarpeen, vaatiessa useam-
10592: minkin. Sellainen kokous on 'tiehaHi,tuksen toimesta kutsut-
10593: tava kokoon kuulutuksella, joka on julkaistava tienosakasten
10594: määräämällä tavalla ja jossa on ilmoitus niistä asioista, jotka
10595: siinä tuLevat käsiteltäviksi. Kokouksessa johtaa asiain käsit-
10596: telyä se, jonka osanottajat keskuudestaan valitsevat.
10597:     Äänet kokouksessa 1luetaan pääluvun mukaan.
10598:     Ho'lhuunalaisen puolesta äänestäköön holhooja tahi, jos
10599: holhoojia on useampia, se heistä, jonka he siihen valitsevat.
10600:     Yhteisen omaisuuden puolesta älköön useampi kuin yksi
10601: henkilö hyttäkö puhevaltaa tällaisessa kokouksessa. Yh-
10602: tiön puolesta valitkoon edustajan yhtiö itse tahi sen haUitus
10603: ja jakamattoman pesän puolesta sen osakkaat. Konkurssi-
10604: pesän puolesta älköön äänestettäkö.
10605:     'Se, joka on tu'llut tienosakkaaksi toisen tienosakkaaksi
10606: merkityn henkilön sijaan, saakoon, jos hän sen, todeksi näyt-
10607: tää, käyttää äänivaltaa hänen sijastaan.
10608:     Puhe- ja äänivaltansa käyttämisen saa äänivaltainen luo-
10609: vuttaa toiselle henkilölJle. Älköön kuitenkaan kukaan val-
10610: takirjan nojalla käyttäkö puhe- ja äänivaltaa useamman kuin,
10611: kahden ääniva'ltaisen puolesta.
10612: 
10613:                                  47 §.
10614:    Tieyksikköjenpanosta on tehtävä luettelo, joka on pidet-
10615: tävä 14 päivää tienosakasten nähtävänä sopivalla tavalla. il-
10616: moitetussa paikassa, ja on ~nettelo sen jälkeen tien<>sakasten
10617:                     V, 1. -   PeWlanen y. m.                 311
10618: 
10619: kokouks-essa tarkastettava ja vahvistettava. Tässä kokouk-
10620: sessa on jokaisella tilaisuus tehdä luetteloa vastaan, mikäli
10621: se koskee häntä kohdanuutta taksoitusta, ne muistutukset,
10622: joihin luulee olevansa oikeutettu, ja päättäköön kokous näistä
10623: muistutuksista heti, sekä kirjoituttakoon, jos muistutuksen
10624: hyväksyy, siitä aiheutuneen muutoksen luetteloon.
10625: 
10626:                             48 §.
10627:     Tienosakasten .kokouksen päätöksestä, niin myös niistä
10628: tiehallituksen toimenpiteistä, jotka eivät ole osakasten ko-
10629: kouksen ratkaistaviksi alistettavat, saadaan valittaa kuver-
10630: nööriin 30 päivän, mutta Ahvenanmaan ja Lapinmaan kih-
10631: Jakunnissa 45 päivän kuluessa siitä tiedon saatua..
10632: 
10633:                             49 §.
10634:     Paikallistiehen nähd·en on soveltuvissa. osissa noudatet-
10635: tava mitä tämän lain 2 §:ssä, 5 §:n 1 mom. sekä 6, 8, 9, 10,
10636: 12 .ia 13 kuin myös 16-26 § :ssä on säädettynä.
10637: 
10638:                               50 §.
10639:     Ellei paikallistietä asianmukaisesti kunnossapidetä, tulee
10640: tiehallituksen niin menetel'lä kuin 21 § :ssä on säädetty.
10641: 
10642: 
10643: 
10644:                               6 LUKU.
10645: 
10646:          Edesvastauksesta tämän lain rikkomisesta.
10647: 
10648:                                51 §.
10649:     Urakoitsija tai tient.ekijä, joka jättää tien asianmukaisesti
10650: kunnossapitämättä maan ol'lessa paljaana, taikka täyttämättä,
10651: mitä hänellä lassiväylän aukipitämiseen sekä lumir-een vetä-
10652: miseen ja lumen luomiseen nähden on velvoHisuutena, taikka
10653: kulkukelpoisessa kunnossa pitämättä eri-tyisen, yleistä kulku-
10654: yhteyttä varten tehdyn talvitien, taikka määrätyllä tavalla
10655: merkitsemättä tien, rangaistakoon enintään 50 markan sa-
10656: kolla.
10657: 812                    V,1.- Tienteko.
10658: 
10659:       Joka 'luvattoma•sti sU'lkee tien, sakotettakoon enintään 100
10660: markkaa. Sama edesvastaus kohtaa sitä, joka laiminlyö ra-
10661: kentaa siltaa tai rumpua ojan yli, jonka hän on johtanut
10662: maantien tahi paikallisti@ alitse.
10663:       7, 8, 9, 10, 24 ja 44 § :ssä o'levien määräyshm rikkomisesta
10664: sakotettakoon syyllistä ·enintään 50 markkaa.
10665:       Jos lassimies tahi se, joka on otettu toimittamaan si'lta-
10666: tai lassirahan kantoa, ilman ·syytä on viivyttänyt matkusta-
10667: jaa, taikka häneltä vaatinut enemmän kuin määrätyn maksun
10668: taikka jos lassimies jättää matkustajan kuljettamatta, ran-
10669: gaistakoon enintään 50 markan sakoHa.
10670:       Matkustaja, joka, vaikka. on saanut muistutuksen, että
10671: silta- tai l()ssiraha on maksettava, sen laiminlyö ja jatkaa
10672: matkaansa, rangaistakoon enintään 100 markan sakolla.
10673:       Joka vie siHalle raskaamman, kuorman, kuin minkä sil-
10674: •lan kantovoima sietää, eikä ole ryhtynyt tarpeelliseen toi-
10675: meen sillan vahvi.stamiseksi, sakotettakoon enintään 500
10676: markkaa ja korvatkoon vahingon. Sama olkoon laki, jos joku
10677: liian raskaal'la kuormalla upQttaa lossin tai 'lautan taikka
10678: sitä vahingoittaa.
10679:       Muutoin on voimassa mitä tämänlaatuisista rikkomuk-
10680: ;;;isba rikoslaissa on säädeHy.
10681: 
10682:                             52 §.
10683:    Rikkomuksen, joka 51 §:n 1, 2, 3 ja. 6 momentin mukaan
10684: on rangaistuksen alainen, ·olkoon jokainen oikeutettu ilmoit-
10685: tamaan syytteeseen pantavaksi.
10686: 
10687: 
10688: 
10689:                            7 LUKU.
10690:                      Erinäisiä säännöksiä.
10691: 
10692:                             53 §.
10693:     Kuvernöörin päätökseen asioissa, jotka tässä la~ssa mai-
10694: nitaan, saa muutosta ~akea siinä järjestyksessä kuin vali-
10695: tukcsen tekemisestä kunnallisissa asioissa on määrätty.
10696:                    V, 1. -   Pennanen y. m.
10697: 
10698:                            54 §.
10699:    Tämän lain toimeenpanemista varten tarvittavat tarkem-
10700: mat määräyrkset ovat hallinnol'lista tietä annettavat.
10701: 
10702:                             55 §.
10703:     Tämä laki astun voimaan 1 päivänä tammikuuta 1920.
10704: Sitä ennen on kuitenkin tämän lain mukaan ryhdyttävä sen
10705: sovellut1Jamista varten tarpeellisiin va'lmistaviin toimiin; ja
10706: kuvernöörien tulee, noudattaen 14 § :n määräyksiä sekä asian-
10707: omaisia kuntia kuulusteltuaan, päätöksel'lä, joka on Senaatin
10708: tutkittavaksi alistettava, määrätä, mitkä tiet ovat maanteinä
10709: kunnoss'a pidettävät, sekä myöskin pitää tointa tiehallituk-
10710: sen valitsemisesta.
10711: 
10712:                               56 §.
10713:     Kun maantien tai sellaiseksi tieksi julistetun paikallistien
10714: kunnossapito siirretään kruunul'le, ovat tie ynnä siihen kuu-
10715: luvat sillat, rummut, 'lautat, lossit, kaiteet ja muut laitokset
10716: hyvässä kunnossa sekä maanti,en alue ja tietä varten 'lailli-
10717: sesti eroitetut tientekoaineen ottopaikat kruunulle ilman lu-
10718: nastusta luovutettavat. Sama olkoon laki niistä t.ientekoai-
10719: neen ottopaikoista, jotka vanhuudesta ovat maantiehen kuu-
10720: luneet, siinä laajuudessa, kuin tiehallituksen ja maanomista-
10721: jan sekä paikkakunnan tuomarin asettamat uskotut miehet,
10722: erimielisyyden sattuessa, määräävät niinkuin 26 § :ssä sää-
10723: detään.
10724:      Jos maantie tai siihen kuu'luva silta taci muu laitos on
10725: ennen tämän 'lain jul1stamista lrainavaroilla tehty, on se osa
10726:  lainasta, joka tämän. asetuksen voimaan astuessa vielä on lai-
10727:  naehtojen mukaan maksamatta, menevä kruunun vastatta-
10728:  vaksi. Sama olkoon laki urakkasummasta urakka-ajan lop-
10729: .!mun asti, jos maantien kunnossapito on ennen tämän lain
10730:  julistamista U:rakalle annettu.
10731: 
10732:                              57 §.
10733:      Ne erityiset mak~sut, joita on kannettu erinäisten maan-
10734:  teiden ja siltain käyttämises-tä maalla tai niiden kunnossa-
10735:                       V,1. -   Tienteko.
10736: 
10737: pitoa varten, tai joita on maa'laiskunnissa tien- tai sillante-
10738: koa varten kaupungissa suoritettu, lakkaavat tämän lain voi-
10739: maan astuessa. Sellaisista maksuista tai tientekovelvollisten
10740: keräyksistä aikaansaadut ja tientekolahkojen hallittavina ole-
10741: vat rahastot ovat ja,ettavat tientekolahkoon kuuluvain kun-
10742: tain tai kunnanasain kesken niiden tiemanttaali-en mukaan
10743: sen edellisenä vuonna, jona tämä laki astuu voimaan; ja ovat
10744: ne kuntain tiemenoihin käytettävät.
10745:     Lääninhallitust@ hoidettaviksi määrätyt tie- ja silta-
10746: rahastot maaseutua varten siirretään kruunulle.
10747: 
10748:                              58 §.
10749:      Tämän lain kautta kumotaan Rakennuskaaren 25 luku
10750: mikäli se koskee tientekorasitusta maaHa, 15 p :nä tammikuu-
10751: ta 1883 annettu asetus teiden ja si'ltain t-ekemisestä ja kun-
10752: nossapitämisestä maalla sekä kaikki muut yleisessä laissa ja
10753: erinäisissä asetuksissa annetut määräykset, jotka ovat risti-
10754: riid,assa tämän lain kanssa.
10755: 
10756: 
10757: 
10758:     Helsingissä marraskuun 22 päivänä 1917.
10759: 
10760:       Pekka Pennanen.            Oskar Nissinen.
10761:       Juho Snellman.             Gust. Arokallio.
10762:       Tilda Löthman.             T. Kaitila.
10763:       Elias Sinkko.              K. E. Linna.
10764:       H. 1. Linna.               W. K. Särkkä.
10765:       P. Ahmavaara.              Rudolf Holsti.
10766:       Pekka Hälvä.               P. Paavolainen.
10767:       Eemil W ekara.             Augusta Laine.
10768:                      Erik Alotmeus.
10769: V, 2. -   Edusk. esit. N:o 4.
10770: 
10771: 
10772: 
10773: 
10774:             Saari, E., y, m.: Ehdotus asett~.kseksi a) teiden
10775:                tekemisestä ja kunnossapidosta maalla ja b)
10776:                tieveron 'maksamisesta ja sen k(iyttämisestä.
10777: 
10778: 
10779:              S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
10780: 
10781:     'rientekorasituksen vanhentunutia ja epäoikeutettua jako~
10782: perustetta vastaan on korjausyrityksiä tehty hyvinkin mo-
10783: nilla aikaisemmilla valtiopäivillä (Huom. Laki- ja talous-
10784: valiokunnan mietintö N :o 1. Valtiopäivät 1911. Asia.kirjat
10785: V. Eduskuntaesitysmietintö N :o 2.). Nämä yritykset eivät
10786: ole kuit.enkaan onnistuneet siinä määrin, että yhteiskun-
10787: tamme olisi palannut vanhemman lainsäädännön kannalle,
10788: jossa sanotaan, että ,kaikki ovat velvolliset siltaa rakenta-
10789: maan j.a tietä raivaamaan--- j. n. e."
10790:     Teiden ja siltain tekemisestä ja kunnossapitämisestä joh-
10791: tuvat rasitukset käyvät maata-omista.valle väestölle yhä tun-
10792: tuvammiksi. Maantieverkkoa on ollut ja edelleenkin on mel-
10793: koisesti laajennettava, jos tahdotaan kehitys siinäkin suh-
10794: teessa ·pysyttää ajan tasalla. Lisääntynyt lii~enne ja
10795: uudenaikaiset kulkuneuvot rasittavat maantietä entistä enem-
10796: män. Rasitusten kantaminen tulee maanomistajille sitä tus-
10797: kallisemmaksi, kun ·monin paikoin on teollisuus ja liike-
10798: elämä y. m. s. kehittyneet maanteiden käyttöön ja tarpee-
10799: seen nähden maanviljelyksen tasalle ja usein sen edelleki:ri,
10800: ja tällaiset tekijät ovat kuitenkin joko kokonaan tai suurim-
10801: ma,ksi osaksi kysymyksenalaisista rasituksista vapaita. Pu-
10802: huma,ttakaa·n siitä, että maanteiden käyttö ja ra.situs lii-
10803: kenteen vaatimusten mukaisest~ kasvaa eri paikkakunnilla
10804: 816                     V, 2 . - Tienteko.
10805: 
10806: eri tavalla ja m_aanomistajienkin osallisuus kustannusten jaos-
10807: sa käy yhä epäta.saisemma.ksi. Epäkohta on siis kaikin puolin
10808: käynyt ·entistä huutavammaksi ja tekee perinpohjaisen uu-
10809: distuksen silläkim alalla. aivan välttämättömäksi.
10810:     Esittämämme ehdotukset asetuksiksi teiden tekemisestä
10811: ja kunnossa.pidosta maalla sekä tieveron maksamisesta. ja sen
10812: käyttämisestä ovat pääkohdiltaan yhdenmukaiset Laki- ja
10813: talousvaliokunnan ehdotusten kanssa 1911 vuoden valtiopäi-
10814: villä. Jälkimäisen as-etuksen 2 § :n .a) kohdassa mainitun
10815: verotusesineen edelleen säilyttäminen on tosin meidän puo-
10816: leltamme tapahtunut melkoisin epäilyksin. Täydellisen
10817: oikeudenmuka.isuuden saavuttamiseksi olisi kenties siinä
10818: määritelty erityisesti manttaalinomistajiin kohdistuva vero-
10819: velvollisuus ollut poistettava. Olemme sen kuitenkin pysyt-
10820: täneet, ·jättäen a.sian siinä suhteessa asianomaisen valiokun-
10821: nan harkinnan varaan.
10822:      Viitaten edellämainitun 1911 vuoden valtiopäivien: Laki-
10823: ja talousvaliokunnan mietinnön N :o 1 sekä periaa.tteiden että
10824: Y'ksityiskohtien lähempiin perusteluihin ehdotamme,
10825:                   että Eduskunta eduskuntaesityksistä sääde-
10826:               tyssä järjestyksessä käsittelisi ja hyväksyisi seu-
10827:               r·aavat asetusehdotu.kset:
10828: 
10829: 
10830:                           Asetus
10831:         teiden tekemisestä ja kunnossapidosta maalla.
10832: 
10833:                             I LUKU.
10834:       Tien tekemisestä, lakkauttamisesta tai muuttamisesta.
10835:                               1 §.
10836:    Tässä a·setuksessa tarkoitettuja teitä maalla ovat asian-·
10837: mukaisessa. järjestyksessä kunnossapidettäviksi määrätyt
10838: maantiet ja paikallistiet. Mainittuihin teihin luetaan myös-
10839: kin sillat, lossit, tienrummut ja kaiteet ynnä muut kulkn-
10840: yhteydeHe ta.rpeelliset laitokset.
10841:                       V, 2. -   Saari y. m.                  817
10842: 
10843:     Maantieksi sanotaan kesä- ja talviajotietä sekä jalka-
10844: miehiä ja ratsastajia varten a.iottua polkutietä, joka välit-
10845: tää yleistä kulkuyhteyttä ka.upunkien, läänien, kuntain tai
10846: sellaisten paikkain välillä,• missä tie katsotaan olevan ylei-
10847: sen hyödyn ia tarpeen vaatima.
10848:     Paikallistiellä tarkoitetaan sellaista ajo- ta.i polkutietä,
10849: joka lähtee kylästä tai välittää kulkuyhteyttä kyläin kes-
10850: ken 'taikka muuten on palikallisten olojen vaatima.
10851: 
10852:                               2 §.
10853:     Maantie on tehtävä sinn-e, missa se on tarpeellinen ja mi-
10854: hin se voidaan tasaisimmin ja muutenkin sopivimmin tehdä.
10855: Älköön tien nousu olko. suurempi kuin kymmenen sadalle,
10856: elleivät erinomaiset luonnonesteet vaadi suurempaa nousua
10857: sallittavaksi.
10858:                               3 '§.
10859:     Kun herää kysymys uuden maantien tekemisestä, on
10860: siitä _annettava hakemus kuvernööriin, jonka tt1lee hakemuk-
10861: sesta vaatia lausunnot a.sia.nomaisilta 'kunnilta; antakoon
10862: myös määräyksen piiri-insinöörille, ma'an~ittarille tai
10863: muulle teknillisesti oppineelle henkilölle tutkimaan, paalut-
10864: ta.maa~ ja kartalle pa.~emaan sopivin suunta ehdotettua
10865: tietä varten sekä tekemään sivupiirros siitä ja laatimaan
10866: piirustukset ja kustannusarvio tien tekemisestä niin myös
10867: ehdottamaan tien tekemistä ja kunnossa.pitoa varten tarpeel-
10868: liset soran-, hiekan-, kiven- ja savenottopaikat. Kuvernöö-
10869: rin on sen jälkeen hankittava asiasta tie- ja vesirakennusten
10870: ylihallituksen la-usunto, sekä annettava päätös, jossa on myös-
10871: kin määrättävä asran aiheuttamain lmsiannusten maksami-
10872: sesta. Jos kuvernööri on määrännyt maantien tehtäväksi,
10873: on päätös ynnä asiasta kertyneet asiakirjat Senaatin tutkit-
10874: ta.vaksi alistettava.
10875:     Tässä pykälässä säädettyä järjestystä on soveltuvissa
10876: kohdin noudatettava käsiteltäessä asioita, jotka koskevat jo
10877: olemassa olevan tien muuttamista maantieksi, maantien laa-
10878: jentamista ta,i varustamista kalliimmalla päällysrakennuk-
10879: sella, mäkisen tai muutoin epämukava·n maantie.n siirtämistä,
10880: uuden sillan, lossin tai lautan rakentamista taikka vanhan
10881: siUan uudistamista tai kalliimpaa korjaamista sekä maan-
10882: tien lakkauttamista.
10883: 
10884:                              4 §.
10885:     Maantien tul~e, siinä tapahtuvan liikkeen laadun mu-
10886: kaan, olla vähintään 5 metriä leveän. Talvi- j~ polkutie on
10887: tehtävä niin Qeveä:ksi kuin tarve vaatii.
10888:     Jos jo tehdyllä maantiellä on muu kuin nyt määrätty
10889: vähin leveys, antakoon kuvemööri, missä asianhaarat salli-
10890: vat, sen j&ädä sillensä.
10891:     Samoin on kuvernöörin, asianomaista kuntaa kuulustet-
10892: tuaan, päätettävä, onko tie koko leveydeltään ajoradaksi
10893: tehtävä.
10894:                               l) §.
10895:     Sillalla tulee olla sellainen kantovoima ja l-eveys, kuin
10896: tiellä liikenne vaatii. Missä tien katkaisee sellainen ve-
10897: sistö, jonka yli siltaa ei katsota olevan rakennettava,, on
10898: kulkuyhteyttä lossilla tai lautalla siinä ylläpidettävä.
10899:     Maantiesillan, lossin ja lautan suuruuden ja kantovoiman
10900: sekä muuten niiden laadun määrää kuvernööri hankittuaan
10901: asiasta tie- ja vesirakennusten ylihallituksen lausunnon; ja
10902: on kuvernöörin päätös sellaisesS'a asiassa Senaatin tutkitta-
10903: vaksi alistettava.
10904:      Sillan, lossin tai lautan kantovoimasta on ilmoitus yli-
10905:                                                             /
10906: 
10907: menopaikalle julkipantava.
10908: 
10909:                                6 §.
10910:     Molemmin puolin maantietä on tehtävä riittävän leveät
10911: ja syvä:t ojat tarpeellisine viemäreineen, jollei 34 § :ssä mai-
10912: nittu tiehallitus harkitse niitä tarpeettomiksi.
10913: 
10914:                              7 §.
10915:     Puut ja p-ensaat ovat hakattavat pois 2 metrin leveydeltä
10916: ojan ulkoreunasta tai, missä oja,a ei ole~· 3 metrin leveydeltä
10917:                      V, 2.-... Saari y. m.
10918: 
10919: tien syrjästä, elleivät ntl ennen tämän asetuksen voimaan
10920: astumista ole istutetut tai erityis-een hoitoon otetut.
10921: 
10922:                             8 §.
10923:     Aitaa ei saa maantien viereen panna lähemmäksi kuin
10924: 0.5 metrin päähän ojan ulkoreunasta tahi, missä ojaa ei ole,
10925: 1 metrin päähän tien syrjästä. Älköön ,sellaisen tien var-
10926: relle tästedes tehtäkö rakennusta lähemmäksi kuin 3 metrin
10927: päähän tien syrjästä tai 2 metrin päähän ojan ulkoreunasta.
10928:     Portista maantiellä olkoon voimassa mitä siitä on erit-
10929: täin säädetty.
10930:                             9 §.
10931:     Tien viereen älköön tehtäkö senlaatuista kuoppaa tai
10932: hautaa, että siitä on varaa tielle tai tienkulkijalle.
10933: 
10934:                               10 §.
10935:     Missä tie kulk-ee vesistön tai jyrkänteen ohi, joka tien-
10936: kulkijalle saattaa tuottaa vaaraa, on sopivia kaiteita lai-
10937: tettava.
10938:                                11 §.
10939:     Maantie on mitattava kilometriluvuin ja jokainen kilo-
10940: metri merkittävä pylväällä. Rajapylväät läänien, kihla-
10941: kuntain ja kuntien välillä ovat maantien viereen asetettavat
10942: ja tarpe-ellisella kirjoituksella varustettavat. Kun maantie
10943: jakaantuu kahdelle tahi useammalle haaralle, asetettakoon
10944: tienvjitta, osattava mihin tie viepi. Missä paikallistie tai
10945: polkutie lähtee. maant1estä, pantakoon siihenkin tienviitta,
10946: jos tiehallitus s•en tarpeelliseksi katsoo. Jokaisen kYYtilai-
10947: toksen kohdalLe on pan.ta.va pylväs, jossa on kyytilaitoksen
10948: nimi.
10949:     Polkutien suunta on tarpeellisissa kohdissa sopivalla
10950: tavalla merkittävä.
10951: 
10952:                            12 §.
10953:    Ellei sopimusta maanomistajan hnssa aikaansaada tar-
10954: peellisen alueen luovuttamisesta maantien tekemistä varten,
10955: on alue pakkolunastettava.
10956:                         V, 2. -   TJenteko.
10957: 
10958:     Sama olkoon laki sellaisesta kummallakin puolen maan-
10959: tietä olevan maan nautinto-oikeuden supistuksesta kuin 7 :ssä
10960: tarkoitetaan.
10961:                              13 §.
10962:     Tient·ekoainetta älköön toisen maasta ilman maanomista-
10963: jan lupaa otettako. Soran, hiekan, kiventai saven ottamista
10964: varten tielle tarvittava. maa-alue on lunastettava, ja nouda-
10965: tettakoon siinä lakia kiinteän omaisuuden pakkolunastuk-
10966: sesta yleiseen tarpeeseen, jollei asiasta voida maanomistajan
10967: kanssa sopia.
10968:     Jos tientekoaineen kuljetukseen on tarve käyttää toisen
10969: yksityistä tietä tai siltaa, harkitkoon kihlakunnanoikeus,
10970: jolleivät asianomaiset voi siitä sopia, onko se myönnettävä,
10971: sekä määrätköön siinä tapauksessa sen korvauksen, joka koh-
10972: tuullisesti on mainitun oikeuden nauttimisesta suoritettava.
10973: 
10974: 
10975:                            II LUKU.
10976:           Teiden teko- ja kunnossapitovelvollisista.
10977:                                14 §.
10978:       Maanteiden tekeminen ja kunnossapito tapahtuu valtio-
10979: varaston kustannuksella, ja· hankitaan siihen tarvittavat
10980: varat niinkuin J:)rittäin säädetään.
10981:       Paitsi niitä maanteitä tai niiden osia., jotka liikkeen suu-
10982: ruuden tähden tai muista syistä ehkä harkitaan soveliaiksi
10983: määrätä kruunun välittömään hoitoon otettåviksi, u!l huo-
10984: lenpito maanteiden kunnossapidosta ·o1eva maalaiskm:rtain
10985: toimena niinkuin tässä asetuksessa sää-detään.
10986:       Kun maantien katkaisee vesistö, joka on rajana kahden
10987: maalaiskunnan välillä, tulee kuvernöörin määrätä, ·kmn-
10988: nianko kunnan huolenpitoon vesistön yli vievä silta, 1ossi tai
10989: lautta on kuuluva. Jos v·esistö on rajana maalais- ja kau-
10990: punkikunnan välillä, ön samalla ·tavoin määrättävä, onk()
10991: sr.t:.ottu laitos kruunun vaiko ka.upunkikunnan tahi molem-
10992: pnin kustannettava, ja on kuvernöörin päätös tå.:l&isess.1.
10993: asias&a Senaatin tutkittavaksi alistettava.
10994:                      V, 2. -    Saari y. m.                 821
10995: 
10996:           .                    15 §.          .
10997:     Parikallistiet ovat, niinkuin 3 7-50 § :ssä tarkemmin ;;åä-
10998: detään, niiden tehtävät ja kunnossapidettävät, jotka selbista
10999: tietä tarvitsevat tai siitä hyötyvät.
11000:     Jos kunta tahtoo ottaa paikallisteitä alu-eellaan tehdäk-
11001: seen ja kunnossapitääksem, olkoon se sallittu.
11002:     Missä maanteitä puuttuu tai asianhaarat muuten vaati-
11003: vat~ on paikallisteiden tekemis.tä ja kunnossapitoa, harkinnan
11004: mukaan, valtion apurahallll! avustettava.
11005: 
11006: 
11007:                          III LUKU.
11008: Maantien kunnossapidosta ja sen aukipitämisestä talvisaikaan
11009:  sekä yleiselle kulkuyhteydelle tarpeellisista talviteistä.
11010: 
11011:                               16 §.
11012:     Maantien ynn&. siihen kuuluvain siltain, rumpujen, pyl-
11013: väiden ja kaiteiden kunnossapito s.ekä lossien ja lauttain
11014: kunnossapito ja hoito, niin myös lassiväylän aukipitäminen,
11015: kun jää ei juhtia ja ajoneuvoja kannata, on mikäli ei kruunu
11016: välittömästi tehtävää suorita tiehallituksen toimesta huuto-
11017: kaupalla tarjottava urakalle vähintään kolmen kal·enterivuo-
11018: den ajaksi kerrallaan; ja tulee tien sitä varten olla jaettuna
11019: osiin, joiden pituuden tiehallitus määrää.
11020:     HuUltakaupan toimittaa <tiehallitu'S .kesäkuun 'kuluessa
11021: sen edellis·enä vuonna, jona urakka on alkava; ja on ilmoitus
11022: huutokaupasta julkaistava vähintään 30 päivää sitä enn'2.n
11023: sillä tavoin kuin kunnallisista kuulutuksista paikkakunnalla
11024: on määrätty.
11025:     Huutokauppa•tilaisuudessa tarjotaan myös yhtä pitkäksi
11026: ajaksi maanteiden aukipitäminen talvisaikana ja erityisten
11027: talviteiden viitoittaminen ja aukipitäminen.
11028:      Jos sanotun urakkakauden kuluessa uu.'i maantie valmis-
11029: tuu, taikka jos muuten käy tarp·eelliseksi S,lOrittaa sellaista
11030: maantientekoon kuuluvaa työtä, jota. yllämainitussa huuto-
11031:  kaupassa ·ei ole _edellytetty, on uud·en tien kunnos.sap~to sa-
11032:                                                           21
11033:                       V, 2. -   'Pienteko.
11034: 
11035: man ajanjakson loppuun asti tai mainitun työn suorittami-
11036: nen myöskin urakalle annettava.
11037:                              17 §.
11038:     Ohjeeksi 16 § :ssä mainittuja urakkatarjouksia varten
11039: tulee ti-ehallituksen hyvissä ajoin ennen huutokauppaa ar-
11040: vioida, ma-antien ynnä siihen kuuluvain kaiteiden, siltojen,
11041: lossien, lauttojen ynnä muiden laitosten vuotuiset kunnossa-
11042: pitokustannukset; ja asetetaan sellaisen arvioimisen perus-
11043: tukseksi päivätöiden sekä puutavaran ja muiden rakennus-
11044: aineiden pa.ikkakunnalla käypä hinta.
11045:                              18 §.
11046:      Huutokaupassa, joka 16 § :ssä mainitaan, saakoon tar-
11047: jouksia tehdä yksityinen henkilö, yhtiö tai osuuskunta, joka
11048: ·ennen huutokauppaa antaa. pätevän valmuden tehtävänsä
11049: asianmukaisesta täyttämisestä.
11050:      Sitenkun määrättyä tieosaa koskevat tarjoukset on tehty,
11051: ilmoittakoon tiehallitus ennen toimituksen päättymistä,
11052: minkä tarjouksen se katsoo hyväksyttäväksi, ja lähettäköön
11053: pöytäkirja·n huutokaupasta siihell: kuuluvine. asiakirjoineen
11054: ynnä oman. lausuntonsa kuvernöörille; joka asian ratkaisee
11055: yhdessä muiden läänissä toimitetuista samanaisista huuto-
11056: kaupoista kertyn>eiden asiain kanssa..
11057:      Useimmista urakkatarjouksista, joista vähintään kolme
11058: halvinta ovat huutoka.uppapöytäkirjaan merkittävät, on alin
11059: asianmukaisesti tehty hyväksyttävä, paitsi milloin. urakoit-
11060: sijan tai .hänen as-ettamansa vakuuden ei harkita antavan
11061: riittävää varmuutta tehtävän täyttämisestä taikka tar;jous
11062: havaita.an olevan ilmeisesti korkeampi kuin kohtuullista. ja
11063: kruunun edun mukaista on.
11064:     Jos jostakin tieosasta ·ei ole mitään hyväksy·ttävää. tar-
11065: jousta tehty, on kuvernöörin harkinnan mukaan joko uusi
11066: huutokauppa. kuulutettava taikka. tieosa muulla, tavalla knn-
11067: nossapidettävä.
11068:                              19 §~
11069:     Maantie on pidettävä kulkuyhteydelle täysin tyydyttär
11070: vässä kunnossa; ja ovat siihen tarvittavat täyteaineet otet-
11071:                       V, 2'. -   Saari y. m.
11072: 
11073: t&vat sitä varten niäärätyistä paikoista, ell-ei urakoitsij·a ole
11074: itse .sellaisia aineita muualta hankkinut.
11075: 
11076:                               20 §..
11077:     Maantien korjaamiseen älköön yle€nsä käskettäkö sellai-
11078: sina aikoina., jolloin seudulla kevät- tai syystoukoa. tehdään
11079: tai heiniä tai eloa korjataan, paitsi kun veden uurta.misen tai
11080: muun satunnais·en vahingon takia tien kuntoonpaneminen heti
11081: saattaa olLa tarpoon vaatima.
11082: 
11083:                             21 §..
11084:     Kun katselmuksessa, jonka kruununnimismies ynnä kaksi
11085: tiehallituksen jäsentä keväällä ja syksyllä toimittavat, maan-
11086: tie havaitaan ol·evan epäkunnossa, velvoitettakoon urakoit-
11087: sija määräajan kuluessa korjaamaan viat. Jollei vikoja
11088: määrätyn ajan kuluessa ole asianmukaisesti korjattu, on työ
11089: maksua vastaan teetettävä ja sen kustannukset ulosotettava
11090: urakoitsijalta. Kustannukset, joita ei voida urakoitsijalta
11091: saada, ovat hänen takausmiehiltään uloshaettavat ta,i muusta
11092: urakoitsija.n panemasta va.kuudesta otettavat.
11093: 
11094:                              22 §.
11095:     Jos maantiesilta palaa tai vesitulva sen viepi, taikka
11096: jos muu tapaturma tai väkivallan tekijät sen hävittävät, on
11097: tiehallituksen toimesta siinä pailmssa pidettävä varasiltaa,
11098: lossia tai !auttaa, kunn€s uusi silta ·ennätetään rakentaa.
11099: 
11100:                               23 §.
11101:     Joka tahtoo johtaa uuden ojan maantien alitse, hankki-
11102: koon siih-en luvan tieha.llitukselta, ja m1ssä oja on. kaivettu,
11103: rakentakoon sen yili sellai&en sillan tai rummun, joka maan-
11104: tien ka.tselmuksessa voidaan hyväksyä.
11105:  '
11106:                             24 §.
11107:     Maantielle älköön .panta.ko muita kuin tien kunnossapi-
11108: toon välttrumättömästi tarvittavia ain\nnarastoja, älköönkä
11109:                         V, 2 . - Tienteko.
11110: 
11111:  niitä niin asetettako, että kulkuyhteys S•en takia. haittaa
11112:  kärsii.
11113:                                25 §.
11114:      Jos maantien ,a,jora.ta on määrätty tehtäväksi leveäm-
11115:  mäksi kuin ennen on ollut säädetty, taikka jos tiehen teh-
11116:  dään sellainen silta tai rumpu kuin 23 § :.ssä mainitaan,
11117:  saakoon urakoitsija, jonka tien kunnossapito täten vaikeute-
11118:  taan, siitä kohtuullisen korvauksen.
11119:      Sama olkoon laki missä maanvieremä, v·eden tulva tai
11120:  muu niihin verrattava tapaturma on maantielLe 'Saattanut
11121:  sel1a.isen vian, että sen korjaaminen vaatii kustannusta, jota
11122:  ei ole voitu edeltä arvata ja jota ei sovi urakoitsi.ian suori-
11123:  tettavaksi panna..
11124:                                26 §.
11125:      Milloin urakoitsija ja. kuvernööri eivät voi sopia 25 § :ssä
11126:  mainitusta korvauks·esta, jättäkööt asian kolmen uskotun
11127:  miehen ratkaistavaksi, joista paikkakunnan tuom\lri, kuver-
11128:  nöörin ilmoituksesta, valitsee yhden, tiehallitus toisen ja
11129:  urakoitsija kolmannen.
11130:      Jos tiehallitus tai urakoitsija ·ei ole valinnut uskottua
11131:  miestä 14 päivän kuluessa todistettavan kehoituksen siihen
11132:  saatuaan, tulee tuomarin, ilmoituksesta, valita. uskottu mies
11133:  niskoittelevan puolesta..
11134:      Uskottujen miesten päätökseen älköön muutosta ha:ettako.
11135:      Toimituksoesta saavat uskotut miehet kohtuullisen palk-
11136:  kion, ja on heidän pääasi·an yhteydessä määrättävä, kenen
11137:  maksettava se on. Joka tähän on tyytymiiltön, saattakoon
11138:  palkkiota koskevan asian tuomioistuimen ratkaistavaksi.
11139: 
11140:                               27 §.
11141:       Maantie on lumiesteen sattuessa. pidettävä auki lumi-
11142:   reellä ja luomisella.
11143:       I.1umireen suuruudesta ja sen laadusta. antaa tiehallitus
11144: . tarpeellisia, paikka.kunnan liikeolojen mukaan sovitettuja
11145:   määräyksiä.
11146:       Missä liike on vähäinen tai pai.kkakunnan olosuhteet
11147:   muuten antavat siihen aihetta, saattaa kuvernööri, tiehalli-
11148:                      V, 2. -   Saari y. m.
11149: 
11150: tusta kuulusteltuaan, määrätä, että lumireen v·etoa. maan-
11151: tiellä ei tarvitse toimittaa.
11152: 
11153:                              28 §.
11154:     Missä maantielle kokoontuu paljon lunta, niin että tietä
11155: ainoastaan vaivoin ja suuremmilla kustannuksilla voidaan
11156: kulkukelpoisena pitää, johdettakoori tie, kruununnimismie-
11157: hen harkinnan mukaan, sellaisen paåkan sivu, jos se muka-
11158: vasti ja ~aan omistajalle .tai haltijalle haittaa tuottamatta
11159: käy päinsä ta.i jos tämä siihen muuten suostuu. Sellaista
11160: sivutietä varten tulee kruununnimismiehen osottaa sopivin
11161: suunta, ja sanottua tietä on sitten pidettävä auki samalla
11162: tavalla kuin päätietä.
11163:     Joka talvisaikana lumireellä kunnossa. pitää maantietä,
11164: saakoon, sittenkun pysyvä ta.lvi on ·tullut,·. purkaa tien var-
11165: relle tehdyt aitaukset, jotka hänen tulee aikaisin keväällä
11166: jälleen panna entiseen kuntoon. Tämän laiminlyöjä on vel-
11167: vollinen korvaamaan maan omistajalle tai haltijalle siitä
11168: syntyvän vahingon.
11169:                              29 §.
11170:     Kuvernöörin asiana on, asianomaista kuntaa kuulustel-
11171: tuaan, määrätä missä erityinen talvitie on kulkuyht-eyden
11172: tarvetta varten pidettävä, sekä millä paikoin ja. millä tavoin
11173: talvitie on johdettava vesistössä olevan yleisen kulkuväylän
11174: poikki.
11175:                              30 §.
11176:     Kun erityinen talvitie on yleistä tarvetta varten tehty,
11177: on se pidettävä kulkukelpoisessa kunnossa sekä, missä niin
11178: tarvitaan, sopivasti viitoitettava.                    /
11179:     Jos sellaisen talvitien takia maantie on joksikin aika1a
11180: käynyt tarpeettomaksi, älköön sen aukipitämistä sanottuna
11181: aikana vaadittako; kuitenkin on maantie hyvissä ajoiru ke-
11182: väällä pantava kuljettavaan kuntoon.
11183: 
11184:                             31 §.
11185:    Yleistä tarvetta varten tehty talvitie on olosuhteiden
11186: vaatiessa muutetta,va toiseen paikkaan sekä, missä tie menee
11187:                        V, .2. -   llienteko.
11188: 
11189: jään yli, ne paikai merkittävä~, joissa on a-vantoja tai r.ai-
11190: loja, ja tie johdettava niiden sivu taikka silta pantava. niiden
11191: poikki. Joka tekee avannon s·ellaisen talvitien varrelle, ol-
11192: koon velvollinen sen sopivalla tavalla merkitsemään.
11193:                                32 §.
11194:      Kun kulkuyhteyttä maantiellä voimassa pidetään lossilla
11195: ta,i lautalla virtaveden poikki, jota ei talvella käytetä la:i-
11196: vain kulkuväylänä, määrätköön kuvernööri tarvitta,essa, tie-
11197: hallituksen ehdotuksesta ja läheisiä kuntia kuulusteltuaan
11198: sekä muun s'elvityben hankittuaan, ajan, jolloin laivakul-
11199: kua ei siinä saa, harjoittaa, jos ylimenopaikka silloin on jään
11200: peiitämä, ja ottakoon päätökseensä myös·kin muut ·ehkä taT·
11201: peellis·et määräykset sekä millä tavoin ja kuinka usein pää-
11202: tös on voimassa pysyäkseen yleisesti tiedoksi saatettava.
11203:      Jos talvitie, josta. 29 § :ssä mainitaan, 'menee poikki ve-
11204: sistö-n, jota. laivat käyttävät talvikulkuväylänä, on niihin
11205: paikkoihin, missä laivaväylä katkaisee tien, toimitettava
11206: sella,inen silta, lautta tai lossi ta,ikka muu laitos ynnä .siiben
11207: ehkä tarvittava vahtitupa ja: va:htipalvelus, 'kuin kuvernööri
11208: liikkeen laatuun ja vilkkauteen nähden harkitsee tarpeelli-
11209: seksi.
11210:      Milloin laiva. sattumalta on uurtanut auki vetojuhtia ja
11211:  ajoneuvoja kannattava.lla jäällä olevan talvitien, on tiehalli-
11212: tus velvollin-en viipymättä pitämään huolta siitä, että väli-
11213: aikainen, liikkeen tarvetta vastaava laitos tehdään vesiväy-
11214: län poikki sopivalla tavalla merkittävään paikkaan, ja on
11215: tiehallitus myöskin velvollinen, milloin sellaisia sa•tunnaisia
11216: liikkeen keskeytyksiä on pelättävissä, ryhtymään kaikkiin
11217: niiden pikaiseksi poistamiseksi tarpeellisiin valmistaviin toi-
11218: miin. Sama olkoon laki, jos liikkeen keskeytY'S tapabtuu
11219: ~ämän 1)ykälän 1 momentissa mainitussa tapauksessa; ja
11220:  hakekoon tiehallitus syyLlisen veivoittamista korvaamaa1n
11221: kruunulle siitä aiheutumeen kustannnksen.
11222:                             3:3 '§.
11223:    Jollei uralkaitsija toimita hänen velvoillisuuten:aan ole-
11224: vaa Jumi:reen vetoa tai lumen luomista, taikka jollei yleistä
11225:                      v~a. -6aat'i y. m.
11226: 
11227: 
11228: iial1vitietä määrätyllä tavalla viitoiteta, :on kruununnimis·
11229: miehellä v.alta teettää työ, ja, on maksu perithvä niinkuin
11230: 2.1 ;§ :ssä sanotaan.
11231: 
11232: 
11233: 
11234:                          IV LUKU.
11235:                       Tiehallituksesta.
11236: 
11237:                              34 §.
11238:     Kuhunkin maalaiskuntaan, j.ossa on maantie, asetetaan
11239: tiehallitus, jossa on kolme jäsentä ja kaksi varajäsentä.
11240: Tiehallituksen valitsee kunta ennen lokakuun loppua seu-
11241: raaviksi kolmeksi vuod-eksi ja määrää, kenenkä tiehallituk-
11242: sen jäs-enistä tu:lee olla puheenjohtajana ja varapuheenjoh-
11243: tajana. Vaalista on ilmoitus tehtävä kuvernöörille, joka
11244: määrää tiehallitukselle tulevan palkkion.
11245:     Kelpoisuudesta tiehallituksen jäseneksi sekä kieltä;yty-
11246: misestä sellais-esta toimesta on noudatettava mitä kunnan-
11247: v.altuutetuista säädetään.
11248: 
11249:                             35 §.
11250:     Tieha:Uituksen velvollisuutena on tiea:sioista anneiltojen
11251: päätösten ja määräysten toimeen paneminen, lausuntojen
11252: antamin-en ja ehdotusten tekeminen maanteitä koskevissa
11253: asioissa, sekä muiden tämän a.setuksen mukaisesti tiehalli-
11254: tukselle kuuluvain tehtäväin toimittaminen.
11255:     Asian käsittelyssä ja päätösten tekemisessä on tiehalli-
11256: tuksen noudatettava mitä k~nnallislautakunnasta .sääd-e·tään.
11257: 
11258:                              36 §.
11259:     ·Tiehallitnksen on vuosittain ennen elokuun 15 pa1vaa
11260: valmistettava ja kunna1lishallitukselle annettava täydelli-
11261: nen menoarvio seuraavaksi vuodeksi kunnassa olevain maan-
11262: teiden tekemisestä ja kunnossapidosta. Tä·hän arviolaskuun
11263: on otettava w.euot teetettävistä töistä hyväksyttyjen urakka-
11264: tarjousten taikka, mikä.li töitä ei teetetä urakalla, laaditun
11265: 828                   V, 2 . - Tienteko.
11266: 
11267: kustannusarvion mukaan, niin myös tiehallituksen palkkaus
11268: sekä kaikki muut kustannukset. Edeltäkäsin laskettavissa
11269: ol-evain menojen lisäksi on arviolaskuun myöskin pantava
11270: kohtuuHin·en rahamäärä a.rvaamattomien menojen varalle.·
11271:     Sittenkun kunta on tarkastanut menoarvion, on se ynnä
11272: kunnån lausunnon kanssa ennen syyskuun 15 päivää kuver-
11273: nööriin lähetettävä, ja tulee kuvernöörin yhdessä läänin
11274: muista kunnista tulleid·en samaUaist€n arviolaskujen kanssa
11275: antaa asiasta päätöksensä, joka on viipymättä Senaatin tut-
11276: kittavaksi alistettava,,
11277: 
11278: 
11279: 
11280:                           V LUKU.
11281:        Paikallistien tekemisestä ja kunnossapidosta.
11282: 
11283:                               37 §.
11284:      Paikallistien tekemisestä ja kunnossapidosta on noudatet-
11285: tava. mitä 15 § :ssä säädetä;än. Sellainen tie on suunn•attava
11286: niin, kuin useimmille osakkaill-e tai kunnaUe harkitaan so-
11287: pivimmaksi.
11288:      Kun kolme tai useammat tahtovat rakentaa paikallistien,
11289: sopikoot sen s~unnasta ynnä muista siihen kuuluvista sei-
11290: koista. kirjallisesti keskenänsä ja tehkööt tarkan luettelon
11291: niistä, joiden katsovat sitä tietä tarvitsevan tai siit.ä hyöty-
11292: vän. Hakekoot sitten kuv·ernööriiltä lupaa tien tekemiseen
11293: ja ilmoittakoot samalla ne maa·nomistaj.at, joiden tiluksille
11294: paikallis<tie on aiottu rakennettavaksi ja tientekoaineen
11295: ottopaikat määrättäviksi, sekä liittäkööt hakemukseen, jos
11296: mahdollista, näiden suostumuksen siihen. Kuvernööri hank-
11297: kikoon lausunnon nii1tä, joid-en maiUe tie tulisi tehtäväksi,
11298: ynnä muun ehkä tarvittavan selvityksen, minkä jä[keen hän
11299:  kuulutuks.ella kutsu:koon tien osakkaiksi aiotut määräpaik-
11300:  kaan kokoontumaan hakemuksesta kuultaviksi ja tien teke-
11301:  misestä sopimaan sekä tieyksikköjen suuruudesta ynnä
11302:  muusta mitä asiaan kuuluu päättämään ja tiehallitusta va-
11303:  litsemaan; ja on kuvernö·örin samalla määrättävä kokouk-
11304:                       V, 2. -   Saari y. m.                 829
11305: 
11306: selle puheenjohtaja sekä, jos kruunua. on. aiottu kiinteistörrsä
11307: puolesta ottamaan osaa sellaiseen tiehen, asiamies kruunun
11308: etua valvomaan.
11309:     Jos seillaisessa kokouksessa ei Hen tekemisestä yksimieli-
11310: syyttä saavuteta, käyköön sopimuksesta se, jota kaksi kol-
11311: mann-e·s.ta kokouksen jäsenis1tä pääluvun mukaan on kannat-
11312: tanut. Sopimus on lähetettävä kuvernöörin tutkittavaksi ja
11313: vahvistettavaksi, ja jollei sopimus ole vastoin lakia, on se
11314: vahvistettava., jos kaikki tienosakkaat ja ne muut, joiden
11315: etua asia koskee, ovat olleet yksimielisiä, mutta jollei yk-
11316: simielisyyte-en ole päästy, on sopimuksen vahvistaminen ku-
11317: vernöörin harkinnan varassa.
11318:     Kun paikallistie on muutettava toiseen paikkaan, on siitä
11319: tehty päätös myöskin kuvernöörille tutkittavaksi ja vahvis-
11320: tettavaksi lähetettävä.
11321: 
11322:                             38 §.
11323:      Jos kunta ottaa va.lmiin pa:ikallistien kunnossapitääk-
11324: seen, tehtäköön tien ynnä siihen kuuluva.in siltain ja muiden
11325: laitost-en sekä Hentekoaineen ottopaikkain luovuttamisesta
11326: tienosakasten ja kunnan välillä kirjallinen sopimus.
11327:      Kunnan, joka ottaa paikallisti-en tehdäkseen, on siitä pää-
11328: tettävä, sittenkun asianomaisten maanomisrtajain 37 § :ssä
11329: mainittu suostumus tai lausunto, niin myös määräys kruu-
11330: nun asiamiehelle, jos kruunua aiotaan kiint·eistönsä puo-
11331: lesta velvoittaa käymään tiehen osalliseksi, on hankittu.
11332:      Tässä pykälässä mainittu sopimus ja kunnan päätös on
11333:  kuvernöörin vahvist-ettavaksi lähetettävä.
11334: 
11335:                             39 §.
11336:     Paikallistien kunnossapito on, elleivät tienosakkaat toi-
11337: sin päätä, urak.aJlle määräajaksi annettava 45 § :ssä maini-
11338: tun tiehallituksen määräämissä osissa; ja on tiehallituksen
11339: asiana hyväksyä tehty urakkatarjous tai, elilei hyväksyttä-
11340: vää .tarjousta ole tehty, määrätä UU!si urakkatarjous toimi-
11341: tettavaksi tai tieosa muulla tavoin kunnossapidettäväksi.
11342:                        V, 2. -   Dien.teko.
11343: 
11344:                                4:0 §.
11345:     J.os .paika.llistien osakkaat päättävät tti-en kunnossapidon
11346: luonnossa suoritettavaksi, on tie sitä varten .tie,yksikköjen
11347: perustuksella jaettava,; ja on ennen jakoa toimitettavassa jy-
11348: vityksessä huomioon otettava kaikki tien kunnossapitokustan-
11349: n,uksiin vaikuttavat seikat.
11350:     Luonnossa >Suoritetta.van kunnossapidon toimittavat ne
11351: tienosakkaat, jotka omistavat tai hallitsevat ma·fiittaaliin pan-
11352: tua maata, tai omistavat vähintään viid-en hehtaarin suurui-
11353: sen ulkopalstan tai palstatilan, taikka hallittsevat torppaa ..
11354:     Ennen tämän asetuksen voimaan astumista. paikallistien
11355: kunnossa:pidosta tehty sopimus olkoon kuitem:kin noudatet-
11356: t.avana, kunll'es tienosakkaat toisin poottävät.
11357: 
11358:                                41 §.
11359:      Paika:Uistiehen kuuluvat sillat, lossit ja lautat ja. muut
11360: kalliimma.t laitokset ovat kunnossapidettävät niinkuin tien-
11361: osakkaat, tieha.llituksen ehdotuksesta, edullisimmaksi 'har-
11362: kitsevat.
11363:                                42 §.
11364:      Tienosakasten tulee paikallistien ·ynnä siihen kuuluvain
11365: silta.in ja muiden 1aitosten rakenta:mista ja. knnnossapitoa
11366: vaTilen tiera,hastoon suorittaa vuosimaksunsa tiehaUitn1rsen
11367: kullekin osak'k:aalle 'hänen paikallistien piiristä saamansa
11368: vuositulon ynnä hänel1e tiestä arvioidun hyödyn. perustuk-
11369: se:Ua joka vuosi pa.nemain tieyksikköjen mukaan, joiden suu-
11370: ruuden tienosalrasten lmkous määrää. Jos tie kunnossa pi-
11371: aetään luonnossa, tulee niiden osakasten, jotka S·sllais·en kun-
11372: nossapidon suoritta:vat, maksaa tierahastoon ainoastaan sen
11373: verran, kuin ·heidän luonnossa suorittamansa kunnossapito
11374: arvioidaan olevan heidän osrukseen tulevaa vuosimaksua
11375: v&he:mpi.
11376:      Luonuoesa suoritettavan kunnossa.pidolt kustannus nu
11377: t.iooallituksen arvioit~va viideksi vuodeksi 'keirallaa:n. Sama
11378: oJ.Iroon laki niistä :t,ieyksiköistä, joista kruunun on kiinteis-
11379: tönSä puol:es.ta vastattava, ja on tämä tieyksikk0je11,:pano lä-
11380: hetettävä kuvernöörin v.ahvistettavaksi.
11381:                        V, 11. -Baari -,. -..
11382: 
11383:     Tieraha:stoon suorittamatta j.ätettrjen maksujen €Cfat..
11384: oikeuteen ja ulosottoon nähden on .n0ndatettava mitä .kun-
11385: nallisveroista on .säädetty.
11386:     Paikallistiellä olevan ·sillan, lossin tai lautan :käyttämi-
11387: sestä on kuvernöörillä valta, tienosakasten e'hddtn:ksesta,
11388: määrätä kohtun1lin:en malmu tierahastoon kMtnettavaksi ,ja
11389: vahvistaa sitä varten taksa noudatettavaksi.
11390: 
11391:                              43 §.
11392:    Kustannukset paikallistiestä, jonka ku11tta 011 ottanut
11393: tehdäkseen ja. kunnossarpitääkseen, ovat suoritettavarl; Jmnnan
11394: yhteisiin tarpeisiin kaMetuista varoista.
11395: 
11396:                                 44 ,§.
11397:      J.os se, joka ei olle paikallistien osakas, tahtoo sitä sään-
11398: nöllisesti ajoihinsa käyttää taikka siihen yhdistää 'tien Ta-
11399: kennuk.silta.an tai tiluksilta.an, olkoon velvolli.noo, e:nn:enkuin
11400: sen tekee, tiehallitukselle ldrjallise<rti ilmoittautumaan tien
11401: osakkaaksi. Tämän laimia.Jlyöjää kehoittakoon tiehsJli<tm;
11402: rupeamaan tien osakkaaksi ja pankoo.n hänelle tieyk;:;iköt.
11403: Ellei hän siihen suostu, kieltäköön tiehallitus häntä paikal-
11404: listielä .a.joihinsa käyttämä;stä ja ha.kekoon toimioi.sbuime.ssa
11405: hänen velvoittamistaan tien .osakkaruksi .rU:pea.maan.
11406:      Tienosakas, joka tahtoo paikallistien kunness;apiiovelvol-
11407: lisuudesta irti pä;ä.stä, a1ntakoon siitä tieha.lJlitu:kselle hake-
11408: muksen. .Ellei osalm.sten .kokoUJs !hakemukseen suostu, vaa-
11409: tikoon tiehallitukselle ann-etun haasteen jälkeen tuamiQistui-
11410: messa vapautusta tien osallisuudesta.; ja lakkaa. osallisuus
11411: ~n vuoden 'lopussa, j0na pää.too tienosakksan vapaJ;tttwni-
11412: sesta .on Ba<mut la.i:nvoimaJl.
11413:      ·Kun paikalilistiehen halutaan yhdistää .toinen pai.ka.Jlis-
11414: tie, tehkööt molempia teitä varten valitut tiehallitukset, li-
11415: sättyinä kumpikin tienosak!lshmsa siihen valitsemilla kol-
11416: mella .lisä.iäsenellä, siitä keskenään .kirjallisen IStlpimn:ksen
11417: ja päättäköut samaJla;, onko jomma.nkumman tinn· .osakast.en
11418: 'suoritettava toisen tien kunnossapitoon :a.p:wnaksua ja .mliltkä.
11419: verr.a<n tai minkä per.ustu:ksen mukmn. -ifOil -sop.muwta ei
11420:                        V, 2. -   Tienteko.
11421: 
11422: kahden kolmannekisen äälllten -enemmistöllä saada toimeen,
11423: on !llsia jätettävä uskottujen miesten ratkai·stavaksi, ja- valit-
11424: see niistä kumpikin tiehallitus yhden sekä paikkakunnan
11425: tuomari, ilmoituksesta, kolmannen.
11426:     Uskottujen miesten päätöksestä ja heill€ tulevasta palk-
11427: kiosta on noudat?ettava mitä 26 §:ssä säädetään.
11428: 
11429:                              45 §.
11430:     Tienosakasten on asetettava paikallistietä varten tiehal-
11431: litus, johon kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä
11432: yksi jäsen ja kollm-e varajäsentä. Niistä yksi varsinainen ja
11433: yksi varajäsen vuosittain eroaa, ka.htena ensimäisenä vuotena
11434: arvan mukaan ja sitten vuoroonsa.
11435:     Jos kahden tai useamman paikallistien osakkaat ta.hto-
11436: vat sopia yhteisen tiehallituksen asettamisesta, olkoon se
11437: sallittu.
11438:     Pa.itsi 35 § :ssä sii.ädettyjä 1.ehtäviä, on ti-ehallituksen
11439: asiana maan paljaana ollesrsa vähintään kerran vuodessa kah-
11440: den jäsenensä kautta yhdessä kruununnimismiehen kanssa
11441: toimittaa· tiekatselmus. Tiehallituksen tulee tienosakkaiHe
11442: jaotella ja niiltä ylöskantaa paikallisti-en tekemiseen ja kun-
11443: nossapitoon tarvittavat maksut ja tehdä niiden käyttämisestä
11444: 'kultakin kalenterivuodelta ennen seuraavan maaliskuun
11445: loppua tili, joka on tienosakasten kokouksen hyväksyttäväksi
11446: ennen huhtikuun 'loppua annettava.
11447:     Ti·ehallitus on oikeutettu saamaan tierahastosta kohtuul-
11448: lisen palkkion.
11449:     Jos tienosakkaat päättävät, että paikallistietä koskevat
11450: asiat ovat muulla tavoin kuin tiehallituksen .kautta käytel-
11451: 'tävät, olkoon se noudatettava, sittenkun kuvernööri on pää-
11452: töksen hyv.äksynyt.
11453: 
11454:                              46 §.
11455:     Paikallistien osaka,sten kokous on pidettävä kerran vuo-
11456: dessa, viimeistään huhtikuulla, sekä tarp•e-en vaatiessa useam-
11457: minkin. Sellainen kokous on tiehallituksen toimesta kut-
11458: suttava kokoon kuulutuksella, joka on julkaistava tienosa~
11459:                       V, 2. -   SaJ~.ri y. m.
11460: 
11461: 
11462:  kasten määräämällä tavaUa ja jossa on ilmoitu'S niistä
11463:  asioista, jotka siinä tulevat käsiteltäviksi. Kokouksessa
11464: 'johtaa asiain käsittelyä se, jonka osanottajat keskuudestaan
11465: valitsevat.
11466:      Ään-et kokouksessa luetaan 'päJäluvun mukaan.
11467:      Holhunalaisen puolesta -äänestäkÖön holhooja tahi, jos
11468:  holhoojia on useampia, se heistä, jonka he siihen valitsevat.
11469:      Yhteisen omaisuuden puolesta älköön useampi kuin ;yksi
11470:  henkilö käyttäkö puh.evaltaa tällaisessa kokouksessa. Yh-
11471:  tiön puolesta ·valitkoon -edustajan yhtiö itse tahi sen hallitus
11472:  ja jakamattoman pesän puoleBta sen osakkaat. Konkmssi-
11473:  pesän puolesta älköön äänestettäkö.
11474:      Se, joka on tUJllut tienosakkaaksi toisen tienosakkaaksi
11475:  merkityn henkilön sijaan, saakoon, jos hän sen todeksi näyt-
11476:  tää, käyttää äänivaltaa hänen sijastaan.
11477:      Puhe- ja äänivaltansa. käyttämisen saa äänivaltainen
11478:  luovuttaa toiselle henkilölle. Älköön kuitenkaan kukaan
11479:  valtakirjan nojalla käyttakö puhe- ja äänivaitaa. useamman
11480:  kui:n kahden äänivaltaiJSen puolesta..
11481: 
11482:                              47 §.
11483:     Tieyksikköjenpanosta on tehtävä luette•lo, joka on pi-
11484: dettävä 14 päivaä tienosakasten nähtävänä ·sopiva.Ua tavalla
11485: ilmoitetussa paikassa, ja on h,~ettelo sen jälkeen tienosakasten
11486: kokouksessa tarkastetta.va ja vahvistettava. Tässä kokouk-
11487: sessa on jokaisella tilaisuus tehdä luetteloa vastaan, mikäli
11488: se kos.kee häntä kohdannutta. taksoitusta, ne muistutukset,
11489: joihin luul-ee olevansa oikeutettu, ja päättäköön kokous
11490: näistä muis~utuksista heti, sekä kirjoituttakoon, jos muistu-
11491: tuksen hyväksyy, siitä aiheutuneen muutoksen !luetteloon.
11492: 
11493:                              48 1§.
11494:     Tienosakasten kokouksen päätöksestä, niin myös niistä
11495: tiehallituksen toip1enpiteistä, jotka eivät ole osakasten ko-
11496: kouksen ratkaistavaksi· alistettavat, saadaan valittaa kuver-
11497: nööriin 30 päivän, mutta Ahvenanmaan ja Lapinmaan kih-
11498: lakunniss~. 45 päivän kuluessa siitä iiedon saatua. -
11499:                         T, : t - Tienteko.
11500: 
11501:                              49 §.
11502:     hika:llistiehen nähtten on sov-eltuviSISa osissa noudatet-
11503: t'ava mitä tä-män a-setuksen 2 §:ssä, 5 §:n 1 mom. sekä 6, &,
11504: 9, 10, 12 ja 13 kuin myös 16-26 § :ss:ä on säädettynä.
11505: 
11506:                                 5& §.
11507:     Ellei pai'lmlilistietä asianmukaisesti kunnossapidetä, tulee
11508: tiehallituksen niin m•enetelllä kuin 21 § :ssä on säädetty.
11509: 
11510: 
11511: 
11512:                            VI LUKU.
11513:       Edesvtl$1;awksesta tämän asetuksen ri·kkom~w. -
11514: 
11515:                                51 §.
11516:     "Urakoitsija tai tientekijä, joh jättää tien asianmukaisesti
11517: kunnossa.pitämättä maa:n ollessa paljaa.n.a, taika tä;y-ttämättä,
11518: mitä hänellä lassiväylän au:kipitämiseen sekä lumireen vetä:~
11519: miseen ja lumen luomiseen nähden on vel'vo1'Iisuutena, taikka.
11520: knlkukelpoisessa kunnossa pitämättä erityisen, yleistä kul-
11521: kuyhteyttä va.rten tehdyn ilalvitien, taikka määrätyllä ta-
11522: valla merkits•emättä tien, rangaistakoon enrintään 50 markan
11523: saltolla..
11524:     Joka luvattomasti sulk-ee tien, sakotettakoon enintään
11525: 100 markliaa. Sama ed•esvasta.us kohtaa sitä, joKa; laiminlyö
11526: rakentaa siTtaa tai rumpua ojan yli, jonka hän on johtanut
11527: maantien tahi paikallistien alitse.
11528:      7, 8, 9, 10, 24 ja 44 §:ssä olevien määräysten rikkomi-
11529: sesta sakotettakoon SYYllistä .enintään 50 markkaa.
11530:     .Jos' lossimies tahi se, joka on otettu toimittamaan silta-
11531: tai lassirahan kantoa, ilman syytä on viivyttänyt matkusta-
11532: jaa, taikka häneltä vaatinut enemmän kuin määrätyn mak-
11533: sun, taikka jos lossimies jättää matkustaja,n kuljettamatta,
11534: rangaista.kuon enintäiän 50 markan sa.kolla.
11535:      Matkustaja., joka, vaikla on saanut mui'slti:ttuiD.""en, ·-että
11536: silta- tai rossiraha on maksettava, sen laiminilyö· ja jatkaa
11537: matkaail'sa, rangaistakoon enintään 100' marlian sa1kol1a.
11538:                        V,~ -    Saari y. m.
11539: 
11540:        Joka vie .sillalle raskaamman~ kuorman, kuin minkä sillan
11541: · kantovoima sietää, eikä ole ryhtynyt tarpeelliseen toimeen
11542:   sillan' vahvistam-iseksi, sakotettakoon enintään 500 markkaa
11543:   ja korvatkoon vahingon. Sama olkoon :laki, jos joku .Jiian
11544:   raskaalla kuormalla upottaa Jossin tai lautan taikka sitä
11545:   va.hingoi ttaa.
11546:        Muutoin on1 voimassa mitä Mmänlaa,tuisista rikkomuk-
11547:   sista rikoslaissa on säädetty.
11548: 
11549:                                52 f.
11550:     R'i:kiomuksen, joka 51 §:n 1, 2, 3 ja 6' mom-entin mukaan
11551:  on rangaistuks·en alainen, olkoon jokainen oikeutettu: ilmoit--
11552:  tamaan syytteeseen pantavaksi.
11553: 
11554: 
11555: 
11556:                           Vll LUKU.
11557:                      Erinäisiä säännöksiä,
11558: 
11559:                             53 §.
11560:      Kuvernöörin päätökseen asioissa, jotka tässä asetuk.sessa
11561:  mainitaan, saa: muutosta hakea siinä järjestyksessä, :kuin
11562:  valituksen tekemis-estä kunnallisissa asioissa Qn määrä-tty.
11563: 
11564:                           54 §.
11565:      Tämän asetuksen toimeenpall'emi'Sia varten tarvittavat
11566:  tarkemmat määräykset ovat halEnnOllista tietä. annet1ilvv~.
11567: 
11568:                                55 §.
11569:      Tämä asetus astuu voin:man ....................... .
11570:  Sitä ennen on kuitenkin tämän asetuksen mukaan ryhdyt-
11571:  tävä sen sov-elluttamista varten tarpeellisiin vaJmistaviin
11572:  toimiin; ja krrvernööri<en tulee, noudattaen 14 §:ii määräyk-
11573:  siä sekä asianomaisia kuntia kuulusteltuaan, päätöksellä,
11574:  joka on Senaatin tutkittavtl'ksi alistettav~, määräiä, mitkä
11575:  tiet o-vat maant'einä kunnossa pidettävät, sek~ myÖSkin. pitää
11576:  tointa tiehallituksen valitsemisesta;.
11577:                       V, 2 . - Tienteko.
11578: 
11579:                               56 §.
11580:      Kun maantien tai s·emaiseksi tieksi juli•stetun paikallis-
11581: tien kunnossapito siirretään kruunulle, ovat tie ynnä siihen
11582: kuuluvat sillat, rummut, lauta•t, lossit, kaiteet ja. muut lai-
11583: tokset hyvässä kunnossa sekä maantien alue ja tietä varten
11584: laillisesti eroitetut tientekoaine-en ottopaikat kruunulle il-
11585: man ·lunastusta !luovutettavat. Sama olkoon laki niistä tien-
11586: tekoaineen ottopaikoista, jotka vanhuudesta ovat maantiehen
11587: kuuluneet, siin!ä laajuudessa, kuin tiehallituksen ja maan-
11588: omistajan sekä paikka.kunna.n tuomarin asettamat uskotut
11589: miehet, erimielisyyden sa.ttuessa, märuräävät niinkuin
11590: 26 § :SISä säädetään.
11591:      Jos maantie tai siihen kuuluva silta. tai muu laitos on
11592: ennen tämän asetuksen julistamista. lainavaroilla tehty, on
11593: se osa lainasta, joka tämän asetuksen voimaan astuessa vielä
11594: on laina.ehtojen mukaan maksamatta, menevä kruunun vas-
11595: .tattavaksi. Sama olkoon !laki urakkasummasta urakka-ajan
11596: -loppuun asti, jos maantien kunnossapito on ennen tämän ase-
11597: tuksen julistamista urakalla annettu.
11598: 
11599:                              57 §.
11600:     Ne erityiSJet maksut, joita on kannettu erinäisten maan-
11601: teiden ja siltain käyttämisestä maalla tai niiden kunnossa-
11602: pitoa varten, tai joita on maalaiskunnissa tien- tai sillantekoa
11603: varten kaupungissa suoritettu, lakkaavat tämän asetuksen
11604: voimaan a.stuessa. Sellaisista maksursta tai tientekovelvol-
11605: listen keräyksistä aikaansaadut ja tientekolahkoj-en ha:llit-
11606: tavina olevat rahastot ova.t jaettavat tientekolahkoon kuulu-
11607: vain kuntaiu tai kunnanasain kesken niiden .tiemanttaalien
11608: mukaan .sen edellisenä vuonna, jona. tämä asetus astuu voi-
11609: maan; ja ovat ue kuntain tiemenoihin käytettävät.
11610:     Lääninhallitusten hoidettaviksi määrätyt tie- ja silta-
11611: rahastot maaseutua varten siirretään kruunulle.
11612: 
11613:                           58 §.
11614:    Tämän a-setuksen kautta kumotaan Rakennuskaa.ren
11615: 25 luku mikäli se koskee tientekoraoSitusta. maalla, 15 p :nä
11616:                       V, ~. - @aari y ..m.
11617: 
11618: tammikuuta 1883 ann'llttu asetus teiden ja siltain tekemisestä
11619: ja kunnossapitämis•estä maalla sekä kaikk1 muut yleisessä
11620: laissa ja erinäisissä asetuksissa annetut määräykset, jotka
11621: !ilVa.t ristiriidassa tämän asetuksen kanssa.
11622: 
11623: 
11624: 
11625: 
11626:                          Asetus
11627:        tieveron maksamisesta ja sen käyttämisestä.
11628: 
11629:                               1 §.
11630:     Kustannuksiin maanteitten -ja yleisten polkuteitten ra-
11631: kentamisesta ja kunnossa.pidosta maalla ·on suoritettava tie-
11632: v-eroa tässä. asetuksessa olevain perusteitten mukaall.
11633: 
11634:                               2 §.
11635:      Tieveron suoritu:kseen ovat velvolliset:
11636:      a) kunnallisverotuksen alainen tulo manttaaliin pannustlt
11637: maasta sekä kruunulle maakirja.veroa. maksavista ulkopa:ls-
11638: toista ja torpista.;
11639:     .b) mu~ kuin a) kohdassa. mainittu kunnallisverotuksen
11640: alainen tulo maalla, joka. on vähintään 800 markkaa vuo-
11641: dessa;
11642:    · c) kunnallisve:rotuksen alainen tulo kaupungissa, joka on
11643: vähintääu 1,500 ma.rkka vuodessa; s-ekä
11644:      d) kruununpuistot ja. muut kruunun metsämaat.
11645: 
11646:                              8 §.
11647:     Kaikista 2 § :ssä mainituista verotusesineistä suoritet-
11648: tava tievero on jaetilava tieäyrien mukaan, ja on tieäyrejä
11649: pa-ntava•
11650:     1. a) kohdassa mainitulla tulolae, jos se ei n1ouse 800
11651: markkaan vuodessa, yksi tieäyri, täyd.elle 800 markalle kaksi
11652: tieäyriä, 1,100 markalle kolme tieäyriä, 1,400 maåalle neljä
11653: tieäyriä, 1,600 markalle viisi tieäyriä, 1;800 markallle kuusi
11654: tieäyriä, 2,000 .m~kalle sei~emä.iin tieäyriä ja. siitä ylimene-
11655:                                                            22
11656: 338                    V, 2 , - Tienteko.
11657: 
11658:  västä tulosta mainittujen ti-eäyri-en lisäks~ yksi tieäyri jo-
11659:  kaiselle täyden sadan markan tulolle;                         .
11660:       2. b) kohdassa. mainitulle tulolle yksi tieäyri täyden 800
11661:  markan, kaksi tieäyriä 1,100 markan, kolme tieäyriä 1,400
11662:  markan, neljä tieäyriä 1,600 markan, viisi tieäyriä 1,800
11663:  markan, kuusi tieäyriä 2,000 ma.rkan, seitsemän tieäyriä
11664:  2,200 markan s·ekä siitä suur-emmasta vuositu1osta niinkuin
11665:   edellä 1 kohdassa on sanottu;
11666:       3. c) kohdassa mainitulle tulolle yksi tieäyri täyden
11667:   1,500 markan vuositulolle, kaksi tieäyriä 1,800 markan,
11668:  kolme tieäyriä 2,100 markan, neljä tieäyriä 2,300 markan,
11669:  viisi tieäyriä 2,500 ma.rkan, .kuusi tieäyriä 2, 700 markan,
11670:  seitsemän tieäyriä 2,900 markan ja siitä yli nousevasta tu-
11671:   losta lisäksi yksi tieäyri kullekin täyden sadan markan tu-
11672:   lolle; sekä
11673:       4. d) kohdassa mainituille verotusesineille yksi tieäyri
11674:   jokaisesta täyden sadan markan tulosta, ja luetaan vuositu-
11675:   loksi kruununpuistoista ja muista kruunun metsämaista nii-
11676:   den antama kokonaistulo.
11677:       Jos verotettava saa yhdessä kunnassa vuosituloja 2 § :n
11678:   sekä a) että b) kohdassa mainituista verotusesii;Jeistä, ovat
11679:   nämä tulot laskettavat yhteen .ia siten saa tavalle summalle
11680:   pantava tieäyrejä niinkuin a) kohdan v-erotusesineistä sää-
11681:   detään.
11682:       Jos jollekulle yhdessä kunnassa edellä tässä pykälässä
11683:   olevain määräysten mukaan pantujen tieäyrien luku yhteensä
11684: · nousee yli viidenkymmenen, on kuhunkin täyteen kymme-
11685:   neen varsinaiseen tieäyriin siitä yli pantava yksi lisä-äyri;
11686:   jos varsinaisten tieäyrien luku nousee yli sadan, lisättäköön
11687:   kuhunkin täyteen kymmeneen tieäyriin siitä yli kaksi lisä-
11688:   äyriä, ja jos varsinaisten tieäyrien !lukumäärä on yli kol-
11689:   mensadan, on jokaiseen kymmeneen tieäyriin siitä 'li lisät-
11690:   tävä kolme lisä-äyriä.
11691:        Sen erityisen hyödyn mukaan, joka veronalaisella ar-
11692:   vioidaan maalla maantiestä olevan, on hän-eHe lisättävä tie-
11693:   äyrejä yli tässä säädetyn määrän, kuitenkaan ei enempää
11694:   'kuin korkeintaan viisikymmentä prosenitil;l> siitä.
11695:                       V, 2, -   Saari y. m.                 839
11696: 
11697:                                 4 §.
11698:     Tieäyrinpane on, paitsi tulolle 2 § :n d) kohdassa maini-
11699: tuista veroesineistä, toimitettava kunnallisverotuksen yhtey-
11700: d·essä, soveltaen mitä kunnaUisverojen taksoituk:sesta on sää-
11701: dettynä.
11702:     Joka ei tieäyrinpanoon tyydy, hakekoon siihen muutosta
11703: kunuallisverojen taksoituksesta säädetyssä järJestyksessä
11704:                              5 §.
11705:     Sittenkun tieäyrinpane on kunnassa loppuun toimitettu,
11706: on tieäyrien luvusta viipymättä, valituksia odottamatta, lä-
11707: hetettävä ilmoitus kuvernöörille, jonka tulee Senaattiin toi-
11708: mittaa tieto läänissä pantujen tieäyrien yhteen lasketusta
11709: lukumäärästä; ja <on Senaatin, maanteistä. tehtyjen kulunki-
11710: arvioitten perustuksclla sekä ottaen huomioon tarkoitusta
11711: varten saatavat muut tulot, niin myös mitä verorästeinä ehkä
11712: jää saama.tta, määrättävä minkä verran samana vuonna. on
11713: tiev•eroa täysissä rahayksiköissä kultakin tieäyriltä kannet-
11714: tava, ja antaa Senaatti siitä yleisesti julisteHavan päätök-
11715: sen sekä kuvernöörien kautta kullekin kunnalle erityisen
11716: tiedon.
11717:                              6 §.
11718:     Kunnissa taksoitetun tieveron maksuunpane ja ylöS'kanto
11719: on kuntain toimitettava kunkin piirissään.
11720:                               7 §.
11721:     Kannetusta tieverosta suorittaa kunta. maalla piirissään
11722: olevain maanteitten aiheuttamat menot; ja tulee kunnan en-
11723: nen maaliskuun loppua seuraavana. vuonna tästä tehdä ja
11724: kuvernöörille läheutää tili.
11725:     Jos kunnasta kannettu tievero ei riitä ed€llisessä momen-
11726: tissa mainittujen kustannusten- suorittamiseen, on puuttuva
11727: maara kuvernöörin maksumääräyksellä lääninrahastosta
11728: kunnalle lähetettävä. Jos ylijäämää syntyy, on se lääninra-
11729: hastoon ennen maaliskuun loppua. toimitettava.
11730:     Kaupungissa. kannettu tievero on lääninrahastoon mak- ·
11731: settava ja tili siitä kuvernöörille 1-ähetettävä vuosittain ennen
11732: joulukuun loppua.
11733:                       V, 2. -    :l'ienteko.
11734: 
11735:                              8 §.
11736:     Läheisiä kuntia sekä tie- ja vesirakewmste.n ylihallitusta
11737: kuulustettua'an on kuvernöörillä valta määrätä onko ja minkä
11738: taksan mukaan •suoritettava erityinen ma.ksu los.sin tai lau-
11739: tan tai suuremman maantiesillan taikka. kallisraken•teisell
11740: tien käyttämisestä; ja on kuvernöörin päältös sellais·essa
11741: asiassa alistettava Senaatin tutkittavaksi.
11742:     Vahvistettu taksa nyt sanotuista maksuista on naulat-
11743: iava julki näkyvään paikkaan tien tai ylimenopaikan vie-
11744: reen.
11745:                                 9 §.
11746:    Tämä asetus astuu voimaan - päivänä --kuuta - - ;
11747: ja on Senaatin asiana antaa tieveron taksoitusta, ylöskan-
11748: taa ja tilitystä varten ehkä tarvittavat tarkemmat mää-
11749: räykset.
11750: 
11751: 
11752:     Helsingissä marraskuun 24 päivänä 1917.
11753: 
11754:    E. Saari.                               K. Lanne.
11755:    M. Kotila.                              Elias Tukia.
11756:    A. Koivisto.                            J. E. Antila.
11757:    K. W. Wuokoski.                         1'uomas Wanhala.
11758:    Osk. Ansh. Sjöstedt-J-ussila.           A. Tanttu.
11759:    Alfred Retulainen.                      Eveliina Ala-Ku)ju.
11760:    Wilh. Malmivaara.                       Jussi PnulllR>la.
11761:    Erkki Pu:llineu.                            T. H-ei monen..
11762:    Onni llantasalo.                            1var _Alanen.
11763:                                                              Ml
11764: 
11765: V, a. -   Edusk.. esii. N:a 6.
11766: 
11767: 
11768: 
11769: 
11770:             LoopajäFVi, Mikko, y. m.: Ehdotus laiksi teit-
11771:                ten tekemisestä ja kunno~pidosta maalla.
11772: 
11773: 
11774:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
11775: 
11776:      Kysymys maanomista.jain rasituksena olevan maanteiden
11777: rakentamista ja kunnossapitoa kos·kevan velvollisuuden siir-
11778: tämisestä laajempien yhteiskuntapiirien kannettavaksi on
11779: ~llut käsittelyn alaisena hyvin pitkän ajan. Niinpä se on
11780: tretääksemme ainakin jossain muodossa. ollut esillä kaikilla
11781: säätyvaltiopäivililä aina vuodesta 1863 alkaen. Tästä huoli-
11782: mattll· on asiassa kuitenkin parannusta saatu aikaan ainoas-
11783: iaan hyvin vähäisessä määrässä, johtuen siitä, että niiden
11784: yhteiskunta-ainesten puoleilta, joiden etuja rasituksen jaka-
11785: minen olisi tullut koskemaan, on aina asetuttu vastustavalle
11786: kannaUe. Senpä vuoksi asia toistaiseksi onkin jäänyt nii-
11787: den vä;häpätöist-en kmjausten varaan, jotka Asetus 15 p :Itä
11788: tammikuuta. 1883 teiden ja stliain tekemisestä ja kunnossa-
11789: pidosta sisältää.
11790:      Sen jälkeen, kun eduskuntalaitobemme tuli uudistetuks.i
11791: nykyise:lle yksikamariseHe kannalle, on asian ajaminen ra-
11792: sitettuj.en puolelta 'Saanut uutbta vauhtia.
11793:      Yhä yleisemmin on myöskin alettu tunnustaa se peri-
11794:  aate, .että maantiet olisi saatava kokonaan valtion ylläpi-
11795:  toon. Toiselta puolen on vastustajain kuitenkin edelleen
11796:  onnistunut estää kysymyksen onnellinen ratkaisu, pää-
11797:  asiaS'Sa sen s&lityksen nojalla, että ratkaisu olisi siirrettävä
11798:  siksi, kun yleinen valtion verouudistus saadaan aikaan.
11799:      Kun olomme ja lainsäädäntömme yleensä nyt ovat ke-
11800:  hittyneet sille kannalle, että valtion verouudistusta on ryh-
11801: 842                     V, s. -   Tienteko.
11802: 
11803: dytty jo käytännössä toteuttamaan ja siis sekin este, johon
11804: edellä viitattiin, on poissa, ja kun yhteiskunnallinen uudis-
11805: tustyö nähdäksemme muutenkin on joutunut aivan uuteen
11806: vaiheeseen, niin on mi€1lestämme syytä tähänkin -asiaa:n pa-
11807: lata si1lä tavalla, että se vihdoinkin ·saadaan ·lopulliseen rat-
11808: kaisuunsa.
11809:     Sen vuosikymmeniä kestäneen vähätuloksellisen taistelun
11810: aikana, joka maantierasitukS'enalaisella kansanluokalla on
11811: ollut suorikettavana, on heissä vähitellen .k·ehittynyt yhä suu-
11812: rempi vastenmielisyys niinhyvin maanteiden yilläpitämiseen
11813: kuin varsinkin uudestarakentamiseen tahi suuremp.ia vaati-
11814: muksia .vastaavaan kuntoon saattamiseen.
11815:     Seurauksena tästä on ollut, että, kun taloudellisen elä-
11816: män kehittyessä ja liikenteen kasvaessa maantiet ovat jou-
11817: tuneet entistä paljon raskaamman, rasituksen alaisiksi, ~yös­
11818: kin niiden kunnollisuus on laskeutunut, puhumattakaan siitä,
11819: että uusien teiden ra~entaminen olisi jaksanut s·eurata li-
11820: sääntynyttä iliikkumistarvetta, eipä edes rautatielaitoksen
11821: vastaavaa kehitystä. Kun tähän 1lisäksi otetaan kulkuneu-
11822: vojen, varsinkin koneellisten, nopea kehitys ja käytäntöön
11823: ottamisen tarve myöskin maantieliikenteessä, niin on ka.i pi-
11824: dettävä selvänä, että maantielait~ksemme puutteellinen kun-
11825: toisuus ja myöskin maanteiden riittämättömyys jo nykyään-
11826: kin, mutta. varsinkin lähitulevaisuudessa tulevat maamme
11827: taloudelliseen jopa yhteiskun:nalliseenkin kehitykSf'en vai-
11828: kuttamaan sangen ehkäisevästi, jos perinpohjaista, pikaista
11829: uudistusta ei saada aikaan. Si!llä paitsi sitä. merkitystä, mikä
11830: rc.aantieolaitoksella. on liikenteelliseltä kan:nalta, on sille mie-
11831: lestämme annettava ehkä yhtä suuri merkitys maamme
11832: maanviljelyks•en ·kehityksen, varsinkin asutussuhteiden la.a-.
11833: jentumisen ja parantumisen kannalta. Kun viimeksi mai-
11834: nittuihin näkökohtiin tietääksemme ei ole tähän asti tämiin
11835: kysymyksen yhteydessä kiinnitetty ainakaan suurempaa
11836: lmomiota, niin katsomme olevan syytä tässä saada maini-
11837: tuksi, että kaikkiaUa, mihin uusi maantie rakennetaan, jos
11838: sen varsl.lla vähänkin on mahdollisuuksia, uutisasutus hy-
11839: vin nopeasti seuraa mukana ja entinen asutus elpyy. Paik-
11840:                    V, 3. -   Luop~jiirvi y. m.               843
11841: 
11842: 
11843: kakunta, joka sitä ennen on tuntenut olevansa syrjäytdty
11844: ja unhotettu, saa ikäänkuin uutta verta suoniinsa päästyänsä
11845: välittömämpään yhteyteen muun maailman kanssa. Maan-
11846: vilj·elys alkaa nop·easti virkistyä ja taloudellinen taso kohota.
11847:      Siihen nähden, mitä edellä olemme esiintuoneet, ei mie-
11848: Qestämme maamme maantiekysymystä siis ol-e käsiteltävä
11849: ainoasta•an siltä kannalta, mitenkä sen aiheuttama rasitus on
11850: yhteiskunnan kannettavaksi jaettava., vaan myöskin maan-
11851: teiden suuren kansantaloudellisen ja yhteiskuntataloudellisen
11852: merkityksen kannalta. Nykyisissä oloissa, jotloin kaikki
11853: tekijät taloudellisten ja. yhteiskunnallisten olojemme no-
11854: peasti ja tehokkaasti kehittämiseksi ov.at otettavat huomioon,
11855: on siis mielestämme entistä _monink-ertaisempi syy maantie-
11856: kysymyksemmekin nopeaan ja perinpohjaiseen ratkaisemi-
11857: seen.
11858:      Edellä lausutun p-erusteella ja uudistaen sen, mitä kysy-_
11859: myksen puolesta aikaåsemmin on esiintuotu, pyydämme eh-
11860:  dottaa,
11861: 
11862:                   että Eduskunta säädetyssä järjestyksessä kä-
11863:               siteltäväkseen ottaisi ja hyväksyisi seumavan
11864:             . lakiehdotuksen teitten tekemisestä ja kunnossa-
11865:               pitämisestä maalla sekä yleisistä valtion varoista
11866:               osoittaisi lain noudatettavaksi tulemisesta aiheu-
11867:               tuvat varat.
11868: 
11869: 
11870:                              Laki
11871:       teitten tekemisestä ja kunnossapidosta maalla.
11872: 
11873:                              I LUKU.
11874:    Tien tekemisestä, lakkauttamisesta tai muuttamisesta.
11875:                               1 §.
11876:     Tässä laissa ta.rkoitettuja teitä maalla ova.t asianmukai-
11877: sessa järj·estyksessä kunnossa pidet~ävik~i määrätyt maan-
11878:                         V, ~t. """"! Tieuteko.
11879: 
11880: tiet ja. paikallistie:t. Mainittuihin teihin luetaan myöskilf
11881: sillat,. lossit, tiemumm·ut ja kaiteet ynnä mmrl kulkuyMey-
11882: delle tarpeelliset :laitokset.
11883:      Maantieksi sanotaan kesä- ja tahiajotietä sekä jalkamie-
11884: hiä ja rat.sastajia varten aiottua poilkuteitä, joka, välittää
11885: yleistä kulkuyhteyttä kaupunkien, läänien, kuntain ta,i sel-
11886: laisten paikkain välillä, missä tie katsotaan olevan y1leise'n
11887: hyödyn ja tarpeen vaatima.
11888:      ·Paikallistiellä tarkoitetaan sellai'lta 1ajo- tai polkutietä,
11889: joka lähtee kylästä tai välittää kulkuyhteyttä kyläin kes~
11890: ben taikka muuten Olli paik~1llisten olojen vaatima.
11891: 
11892:                                2 §.
11893:     Maantie on tehtävä sinne, missä se on tarpeellinen ja
11894: mihin se voidaan tasaisimmin ja muutenkin sopivimmin
11895: tehdä. Älköön ti•en1 nousu olko suurempi kuin seitsemän
11896: sadalle, elleivät eri1110maiset luonnonesteet vaadi suurempaa
11897: nous-qa sallittavaksi.
11898: 
11899:                               3 §.
11900:     Kun herää kysymys uuden maantien tekemis.estä, on
11901: siitä annettava hakemus kuvernööriin, jonka tulee hakemuk-
11902: sesta vaatia lausunnot asianomaisilta kunnilta; antwkoon
11903: myös määräyksen piiri-insinööriUe, maanmittaritUe tai
11904: muulle teknillisesti oppineelle henkilölle tutkia, paalut-
11905: taa ja kartalle panna sopivin suunta ehdotettua tietä
11906: varten sekä tehdä sivupiirros siitä ja laatia piirustuk-
11907: set ja kustaimusarvia tien tekemisestä, niin myös ehdot-
11908: taa tien tekemistä ja· kunnossapitoa varten tarpeelliset
11909: soran-, hiekan-, kiven- jaJ savenottopaikat. Kuvernöörin on
11910: sen jä:lkeen hankittava asiasta tie- ja vesirakennusten yli-
11911: hallituksen lausunto, sekä annettava päätös, jossa on myös-
11912: kin määrättävä asian aiheuttamain kustannusten maksami-
11913: sesta. Jos kuvernööri on määrännyt maanti-en tehtäväksi,
11914: on päätös ynnä asiasta kertyneet asiakirjat Senaatin tut-
11915: kittaviksi alistettava.
11916:     Tässä pykälässä säädettyä järjestystä on soveltuvissa
11917: koihdin noudatettava käsiteltäeSISä asi<>ita, jotka koskevat
11918: jo olflmassa <>levan· ti'el'il muuttamista maantieksi, m-aantien
11919: laajentamista ta;i varusta;mista kalliimmalla päällys·rakea-
11920: nuksella, mäkisen tai muutoin epämukavan maantien siir-
11921: tämistä, uuden sillan, iossin tai lautan raken•tamista taikka
11922: vanha:n sillan uudistamista tai kalliimpaa korjaamista, sekä
11923: maantien lakkauttamista.
11924: 
11925:                              4 §.
11926:     Maantien tulee, siinä tapahtuvan liikkeen laadun mukaan
11927: olla vähintään 5 metriä leveän. Talvi- ja, p()lku.:tie on· teh-
11928: tävä niin lev-eäksi kuin tarve vaatii.            .
11929:     Jos jo tehdy:llä maantiellä on muu :kuin nyt määrätty
11930: vähin leveys, antakoon kuvernööri, missä asianhaarat sal-
11931: livat, sen jäädä sillensä.    ·
11932:     Samoin on kuvernöörin, asianomaista kuntaa. kunlustet-
11933: tuaau, päibt.ettävä, onko tie koko leveydeltään aJoradaksi
11934: nehtävä.
11935:                                5 §.
11936:     'Sillalla tulee olla sellainen kantovoima ja leveys, kuin
11937: tie-llä oleva liikenne vaatii. Missä tien katkaisee sellainen
11938: vesistö, jonka yli siltaa ei katsota o'levan raken~etta.va,
11939: on kulkuyht,eyttä lossilla ta.i lautalla siinä yl:läpidettävä.
11940: Maaut~esillan, lossin ja lautan suuruuclen ja kantovoiman
11941: sekä muuten niitten laadun määrää kuv-ernööri, hankit-
11942: tuaan asiasta tie- ja ·vesirakennus-teru ylihallituksen lau-
11943: sunnon; ja on kuvernöörin päätös sellaisessa. asiassa Senaa-
11944: tin tutkittavaksi alistettava.
11945:      SiUan, lossin tai lautan J>:antovoimasta on ilmpitus yli-
11946: menopaikalle j.ulkipan ta va.
11947: 
11948:                                6 §,
11949:     Mol;emmin puolin maantietä on tehtävä riittävän leveät
11950: ja syvät ojat tarpeellisina v.iemäreineen, jollei tiehallitus har-
11951: kitse niitä tarpeettomiksi.
11952:                        V, a. ,_ Tieateko.
11953: 
11954:                           7 §.
11955:     Puut ja pensaat ovat hakattavat pois 2 metrin levey-
11956:  deltä ojan ulkoreunasta tai, missä ojaa ei ole, 3 metrin levey-
11957:  detltä tien syrjästä, elleivät ne ennen tämän lain voimaan
11958:  astumista ole istutetut tai erityiseen hoitoon otetwt.
11959: 
11960:                               8 §.
11961:       Aitaa ei saa maanti,en viel'een panna lähemmäksi kuin
11962:  0,5 metrin päähän ojan ulkoreunasta tahi, missä ojaa ei ole,
11963:  1 metrin päähän tien syrjästä. Älköön sellaisen tien var-
11964:  relle tästedes tehtakö rakennusta lähemmäksi kuin 3 metrin
11965:  pää!hän t~en syrjästä.
11966:       Portista maantiellä olkoon voimassa mitä siitä on erit-
11967:  tä-in säädetty.
11968: 
11969:                                9§.
11970:      Tien viereen älköön tehtäkö senlaatuista kuoppaa tai
11971: · hautaa, ett.ä siitä 'on vaaraa tielle tai t.ienku'lkijoille.
11972: 
11973:                              10 §.
11974:      Missä tie kulkee vesistön tai jyrkänteen ohi, joka tien-
11975:  kulkijalle saattaa tuottaa vaaraa., on sopivia kaiteita laitet-
11976:  tava.
11977:                               11 §.
11978:      Maan,tie, jonka varrella on olemassa kyytilaitoksia, on
11979:  mitattava kilometriluvuin ja jokainen kilometri merkittävä
11980:  pylvääillä. RajapyLväät läänien, kihlakuntien ja kuntien vä-
11981:  lillä ovat maantien viereen asetettavat ja tarpeellisella kir-
11982:  joituksella varust·ettavat. Kun maantie jakaantuu kahdelle
11983:  tahi usea.mmaH~ haaralle, asetttakoon tienviitta, osoittava,
11984:  'mihin tie viepi. Missä paika1listie tai polkutie lähtee maan-
11985:  tiestä, pantakoon ·siihenkin tienviitta, jos tiehallitus sen tar-
11986:  peelliseksi katso. Jokaisen kyytilaitoksen kohdalle on pan-
11987:  tava pylväs, jossa on kyyti,laitoksen nimi.
11988:       Polkutien suunta on tarpeellisissa kohdissa sopivalla ta-
11989:  valla merkittävä.
11990:                   V, s. - Luopajärvi y. m.                   347
11991: 
11992:                             12 §.
11993:     Jos ei sopimusta maanomistajan kanssa: aikaan saada
11994: tarpeellisen alueen luovuttamisesta maantien tekemistä va.r-
11995: ten, on alue pakkolunastettava.
11996:     Sama olkoon !lwki sellaisesta kummallakin puolen maan-
11997: tietä olevan maan nautinto-oikeuden supistuksesta, kuin 7
11998: § :ssä tarkoitetaan.
11999: 
12000:                              13 §.
12001:     Tientekoainetta älköön toisen maasta ilman' maanomis-
12002: tajan lupaa otettako. Soran, hiekan, kiven tai saven otta-
12003: mista varten tielle tarvittava maa-alue on lunastettava, ja
12004: noudatettakoon siinä lakia kiinteän ·omaisuuden pakkolu-
12005: nastuksesta yleis·een tarpeeseen, jollei asiasta voida maan-
12006: omistajan kanssa sopia.
12007:     Jos tientekoaineen kuljetU:kseep. on tarve käyttää toisen
12008: yksityistä tietä tai siltaa, harkitkoon kihlakunnanoikeus,
12009: jolleivät asianomaiset voi siitä sopia, onko se myöimettä.vä,
12010: sekä määrätköön siinä tapauksessa sen korvauksen, joka
12011: kohtuullisesti on mainitun oikeuden nauttimisesta suorJ-
12012: tettava.
12013: 
12014: 
12015:                           II LUKU.
12016:          Teitten teko- ja kunnossapitovelvollisista.
12017: 
12018:                              14 §.
12019:     Maanteitten tekeminen ja kunnos,sapito on valtiovaroilla
12020: suoritettava.
12021:     Paitsi niitä maanteitä tai niitten osia, jotka liikkeen suu- ,
12022: ruuden tähden tai muista syistä ehkä harkitaan soveliaiksi
12023: määrätä kruunun välittömään hoitoon 10tettaviksi, on huo-
12024: lenpito maanteitten kunnossapidosta oleva maalaiskuntain
12025: toimena niinkuin tässä laissa säädetään.
12026:     Jos maanti€n katkaisee vesistö, joka on rajana kahden
12027: maalaiskunnan väEllä, tulee kuvernöörin määrätä, kum-
12028: manko kunnan huolenpitoon vesistön yli vievä -silta, lossi tai
12029:                        Y, lt. -   Ttertteko.
12030: 
12031: lautta on. kuuluva. Jos v·esisitf) {)n rajana maa;lais- ja kau-
12032: punkiku:&nan viililla, on samalla taV'Oin määrättävä, onko nyt
12033: sanottu laitos kruunun vaiko kaupunkikunnan tahi molem-
12034: pain kustannettava, ja on k1'lverni5ö'rtn päätös tä:lhtisessa
12035: a~ senaatin tutkitta.vaksi alist~ttava.
12036: 
12037: 
12038:                               15 §.
12039:     Paikallistiet ovat, niinkuin 37-50 §:ssä tarkemmin sää-
12040: detään, niitten tehtävät ja kunnos.sapidettävät, jot'ka sellaista
12041: tietä tarvits.evat tai siitä hyötyvät.
12042:     Jos ·lmnta. tahtoo ottaa paikaHisteitä alueellaan tehdäk-
12043: seen ja kunnossapitääkseen, -olkoon se sallittu.
12044:     Missä maanteitä puu·ttuu tai asianhaarat muuten vaati-
12045: vat, on vaikallisteitten tekemistä ja kunnossa.pitoa., li.arkin-
12046: nan mukaan, va~ti•on apurahalla avustettava.
12047: 
12048: 
12049:                           III LUKU.
12050: Maantien kunnossapidosta ja Slm aukipitämisestä talvisai-
12051:       kaan sekä yleiselle kulkuyhteydel!e tarpeellisista
12052:                           talviteistä.
12053: 
12054:                                16 §.
12055:       Maanti-en ynnä siiheft 1muluvain siltain, rumpujen, pyl-
12056:  väitten ja. kaiteitten kunnossa.pito sekä lossien ja lauttain
12057:  kunnossapit.o ja hoito, niin myös lassiväylän aukipitäminen,
12058:  kun jää ei jithtia eikä ajoneuvoja kannata, on, mikäli ei kruunu
12059:  välittömästi tätä tehtävää suorita, ·tie-hallituksen toimesta
12060: huutokaupalla. tarjottava urakaJle vähintään koilmen kalen-
12061: terivuoden ajaksi 'kerra.llaan; ja. tulee tien sitä varten olla
12062:  jaettu!'f& osiin, jo1tteu pituuden tieha:llitus määrää.
12063:       Huutokaupan toimittaa tiehallitns k-esäkuun kuluesda
12064: sen ed€llisenä vuonna, jona urakka on alkava; ja on huuto-
12065: 'kaupasta kuulutus jul,kaistava vähintään 14 päivää sitä en-
12066: nen sillä t~tvoin kuin kunnallisista kuulutuuista cm sää-
12067: detty ta.i säädetääa.
12068:                     V, s. - LapaJärvi ,-. m.
12069:                                                                -
12070:      Huuiok&up,p.a.tuaisuudessa ta:rjotft.ail .myö.tl yhtä pitkäksi
12071: aja:ksi maan.Witten atr-kipitä.~i~n talvisaikana ja erityisten
12072: talviteitten viitoittamin~n ja ttukipitämi'Hn.
12073:      Jos sanotun urakkakauden kuluessa uusi ,m~tie vaJ.-
12074: mistuu, taikka jos muuten käy tarpeelliseksi suorittaa sel-
12075: laista maantien~koon kuulavaa työtä, jota yllämainitussa
12076: huutokaupassa ei ole edellytetty,- on uuden tien kunnossa-
12077: pito sa.man a.janjsk:stJn loppuun Mti tai mainitun 'työn stio-
12078: ritt!\tnin:en myöskin unt'kaHe annettava.
12079:                               17 §.
12080:     Ohjeeksi ·edellisessä pyk~-ssä mainittuja urak'kartar-
12081: joubia varten tU!loo tiehallituksen hyvissä ajoi~a, ennen
12082: huutokauppaa. arvioida malmtien ynnä -siihen kuul·uvain
12083: -kaiteitten, siltojen, lossien, laattojen ynnä muitteQ lai1Jos-
12084: tea vuotuiset kunnossapitokustannukset; ja asetetaan sel-
12085: laisen arvioimisen p-erustuks-eksi päivätöitten, ,puut-avaran
12086: ja muitten rakennusaineitten .pajkkakunnalla käypä hinta.
12087:                              18 §.
12088:     Huutokaupassa, j~'k:a. 16 § :ssä mainritaan, saakooll tar-
12089: jouksia tehdä yksityinen ihenkilö, yhtiö tai osuuskunta,
12090: joka. ennen huutokauppaa antaa pätevän vakuuden tehtä-
12091: vänsä asianmukaisesta täyttämisestä.
12092:     Sittenkun jotakin määrättyä tieosaa koskevat tarjouk-
12093: set on tehty, ilmoiHakoon tiehallitus ennen' toimituksen
12094: päättymistä, minkä tarjouksen se katsoo hyvä'ksyttävliksi,
12095: ja lähettäköön pöytäkirjan huutokaupasta. siihen kuuluvine
12096: asiakirjoineen ynnä oman lausunrt:onsa kuvernööril[e, joka
12097: asian ratkaisee yhdessä_ muitben läänissä toimitetuista sa-
12098: mallaisista huutokaupoista ker~yneitten a.siai11 kanssa.
12099:      Useimmista urakkatarjouksista, joista ·vähintään: kolme
12100: halvinta ovat huutoka:uppa.pöytä'kirjaan merki±täv.ät, on alin
12101: asianmukaisesti tehty hyväksyttävä, paitsi milloi.Jll urakoit-
12102: sijan tai hänen asettamansa vakuuden ei harkita antavan
12103: riittävää varmuutta tehtävln 'täyttämisestä taikka tarjvus
12104: havaitaan olevan ilmeisesti korkea.utpi kuin l'ohtm1llista ja
12105: kru\UlUJl; OO.n lhuk&ista ML
12106: 350                   V, a. ·- Tienteko.
12107: 
12108:    Ji>s jostakiri tieosasta ei ole mitään hyväksyttävää tar-
12109: jousta tehty, on .kuvernöörin harkinnan mukaan jo'ko uusi
12110: huutokauppa kuulutetta.va taikka tieosa muuLla tavalla kun~
12111: nossapid-ettävä.
12112:                              19 §.
12113:     Maantie on pidettävä kulkuyhteydelle täysin tyydyttä-
12114: vässä kunnossa; ja ovat siihen tarvittavat ·täyteaineet otet-
12115: tavat sitä varten mää~ätyistä paikoista, ellei uralmitsija ole
12116: itse sellaisia aineitru muuaHa hankkinut.
12117: 
12118:                                20 §.
12119:      Maantien korjaamiseen älköön yleensä käskettäkö sel-
12120: laisi.oo aikoina, jolloin seuduLla kevät- tai syystaukoa tehdään
12121: tai heiniä tai eloa korjataan, paitsi kun veden uurtamisen
12122: tai muun satunnaisen vahingon takia tien kuntoonpanemi-
12123: nen heti saattaa olla ·tarpeen vaatima.
12124: 
12125:                              21 §.
12126:     Jos katselmuhessa, jonka kruununnimismies ynnä kaksi
12127: tiehallituksen jäsentä 'keväällä ja syksyllä toimittavat, maan-
12128: tie havaitaan olevan epäkunnossa, velvoitettakaon urakoi't-
12129: sija määräajan kuluessa korjaamaan viat. J olil.ei vikoja
12130: määriiltyn ajan kuluessa ole asianmukaisesti korjattu, on
12131: työ maksua vastaan teetettävä ja sen kustannuks-et ulos-
12132: otettavat urakoitsijalta. Jos kustannuksia ei voida urakoit-
12133: sijalta saada,. ovat ne hänen takausmiehiltään ulosotettavat
12134: tai muusta ura:koitsijan panemasta va'kuudesta ot_ettavat.
12135: 
12136:                             22 §.
12137:     Jos maantiesil~a palaa tai vesitulva. sen viepi, taikka jos
12138: muu tapaturma tai väkiva1lantekijät sen hävittävät, on tie-
12139: hallituben toimesta siinä paikassa pidettävä varasilta, ~ossia
12140: tai lauttaa, kunnes uusi silta ennätetään rakentaa.
12141: 
12142:                           23 §.
12143:    Jos joku tahtoo johtaa uud-en ojan maantien alitse, tulee
12144: hänen hankkia lupa sii!hen tiehallitukseilta ja, missä oja on
12145:                    V, a. -   Luopajärvi y. m.                 861
12146: 
12147: kaivettu, sen yli ra.kentaa sellainen silta tai rumpu, joka
12148: maantien katselmuksessa voidaan :hyväksyä.
12149: 
12150:                               24 §.
12151:     Maantielle ållköön pantako muita kuin tien kunnossapi-
12152: toon välttämättömästi tarvittavia ainevarastoja, älköönkä
12153: niitä niin asettako, ~ttä kulkuyhteys sen ta.kia hai'ttaa kärsii.
12154:                              25 §.
12155:     Jos maantien ajorata on määrätty tehtäväksi leveäm-
12156: mäksi kuin ennen on ollut säädetty, taikka jos tiehen teh-
12157: dään sellainen silta tai ruropu kuin 23 § :ssä mainitaan, saa-
12158: koon urakoitsija, jonka tien kunnossa.pito täten vaikeutetaan,
12159: siitä kohtuullisen korvauksen.
12160:     Sama olkoon laki missä maanvieremä, vedentulva tai
12161: muu niihin verrattava tapaturma Qn maantielle saa.ttanut
12162: sellaisen vian, että sen korjaaminen vaatii kustannusta, jota
12163: ei ole voitu -edeltä arvata ja jota ei sovi urakoitsijan suori-
12164: tettavaksi panna.
12165:                              26 §.
12166:     Jos urakoitsija ja kuvernööri eivät voi sopia 25 §:ssä
12167: mainitusta korvauksesta, jätetään asia kolmen uskotun mie-
12168: hen råtkaistavaksi, joista paikkakunnan tuomari, kuvernöö-
12169: rin Hmoi'tuksesta, valits·ee yhden, tiehallitus toisen ja ura-
12170: koitsija kdmannen.
12171:      Jos tiehallitus tai urakoitsija ei dle valinnut uskottua
12172: miestä 14 päivän kuluessa todistetta.van kehoituksen siihen
12173: saatuaan, tulee tuomarin, ilmoituksrsta, valita uskottu mies
12174: valvomaan n.iskoittelevan oikeutta.
12175:      uskottujen miesten päätökseen älköön muutosta haettako.
12176:      Toimituksestry saavat uskotut miehet kohtuullisen palk-
12177: kion, ja on heidän pääasian yhteydessä määrättävä, kenen
12178: maksettava se on. Jos joku on tähän tyytymätön, saatta-
12179: koon palkkiota koskevan asian .tuomioistuimen ratkaistavaksi.
12180:                          27 §.
12181:     Maantie on lumiesteen sattuessa pidettävä auki lumi-
12182: reellä ja. luomisella.
12183:                         V, Bo -     Tieateko.
12184: 
12185:     Lumireen nurtm.d·esta ja fin laadusta antaa. kuvernööri
12186: tarpeellisia, paikkaklmnan liilreolloj.ea mukaan sKJVi~tuja
12187: määräyksiä.
12188:     Missä liike on vähäin:ett ui paikkakunnan olosuhteet
12189: rintuten anlj;a-va.t siihen aihetta, saattaa kuvernööri määrätä,
12190: että lumireen vetoa n'raantiellä '6i tarvitse toimittaa.
12191: 
12192:                                   28 §.
12193:     ~Iissä maantielle kokoo!rluu paljon lunta, niin että tietä
12194:  ainoastaan vaivoin ja suurilla kustannuksilla voidaan
12195: ltulknkelpoisena pitää, johd.ettakoon tie, kruununnimismie-
12196: hcen harkinnan mukaan, sellai&en paikan :sivu, jos se muka-
12197:  vasti ja maanomistajal1e haittaa tuottamatta käy päinsä tai
12198: jos maanomistaja siihen muuten suostuu. Sellaista sivutietä
12199:  varten tul~e kruununnimismi-ehen osoittaa sopivin snunta, ja
12200: sa:tH>ttu:a tietä on sitten pidettävä auki samalia tavalla kuin
12201: päMietä.
12202:       Joka talvisaikana lumireellä kunnossa piltää maantietä,
12203:  saakoon, sittenkun pysyvä talvi on tullut, tmrkaa tien var-
12204:  relle tehdyt aitauks~t, jotka ihli:nen tulee aikaisin keväällä'
12205: jälleen panna entiseen kuntoon. Tämän laiminlyöjä on vel-
12206: vollinen korvaamaan maanomistajalle siitä syntyvän va-
12207:  hingon.                                                   ·
12208:                                29 §.
12209:       Kuvernöörin asiana on, asianomais<ta knmaa kutFhtS'tel-
12210: tuaan, määrätä mi~sä llrityistä ta:lvitietä yl-ei:s:en kulkuyh-
12211: teyden mukavuudeksi ta.rvitaan ja ~ on. käytettäväksi ntm'et-
12212: ta'\l'a, sekä millä paikoin ja millä tavmn ta:lvitie on johdatta\ll\
12213: vesistössä olevan yleisen Jtulku-viylän ·poikki.
12214:                                   30 ~.
12215:     ·Kun erityinen talvitie on yleistä tarvetta var'ten tehty,
12216: on se pidettävä kulkukelpoisessa. kunnossa sekä, missä niin
12217: tarvitaan, sopivasti viitoitettava..
12218:     Jos sellaisen talvitien takia. maantie on joksikin aikaa
12219: k,äynyt tarpeettomaksi, älkö6n. ~en aukipitämistä sanottuna
12220: a.ikana \Taadittako; kuitenkin Gn .maan;tie hyvissä ~o.in ke-
12221: vääl[ä pantava kuljettavaan !kuntoon.
12222:                    V, s.- Luopajärvi y. m.
12223: 
12224:                               31 §.
12225:     Yleistä tarvetta varten tehty tatvitie Olli olosuht€itten
12226: vaatiessa muutettava tois·een paikkaan sekä, missä tie menee
12227: jään yli, ne paikat merkitävä, joissa Dn avantoja tai rai-
12228: loja, ja tie johdettava niitten sivu taikka silta pantava niit-
12229: ten poikki. Jos joku tekee avannon sellais·en talvitien var-
12230: relle, olkoon velvollinen sen sopivalla tavalla merkitsemään .
12231: 
12232:                             . 32 §.
12233:     Kun kulkuyhteyttä maantiellä voimassa pidetään lossilla
12234: tai lautalla virtav-edeu poi'kki, jota ei talvella käytetä laivan
12235: kulkuväylänä, määrä!tköön kuvernööri tarvittaessa, tiehalli-
12236: tuksen ehdotuksesta ja läheisiä kuntia kuulustettuaan sekä
12237: muun selvityksen hankittuaan, aJan, jolloin laivakulkua ei
12238: siinä saa harjoittaa, jos ylimeoopaikka silloin on jään peit-
12239: tämä, ja ottakoon päätökseensä myöskin muut ehkä ttarpeel-
12240: liset määräykset sekä kuinka usein ja millä tavoin päätös
12241: on voimassa pysyäkseen yleisesti ti·edoksi saa'tettava.
12242:     Jos talvitie, josta 29 §:ssä mainitaan, menee poikki ve-
12243: sistön, jota !laivat kä'yttävät talvikulkuväylänä, on niihin
12244: paikkoihin, missä laivaväylä katkaisee tien, toimitettava sel-
12245: lainen silta., lautta tai lossi taikka muu laitos ynnä siihen
12246: ehkä tarvittava vaihtitupa ja vahtipalv-elus, kuin kuvernööri
12247: liikkeen laa'tuun ja villrkauteen nä!hden harkitsee tarpeelli-
12248: seksi.
12249:     Jos laiva sattumalta uurtaa auki tällaisen, vetojuhtia
12250: ja a.joneuvoj>a kannattavalla jäällä olevan tien, on tieha1llitus
12251: velvollinen viipymättä pitämään huolta siitä, että väliaikai-
12252: n-en, liikkeen tarvetta vastaava laitos tehdään vesiväylän
12253: poikki sopiva:lla! tavalla merkittävään pa~kkaan; ja on1 tie-
12254: ha:llitus myöskin velvollin-en, milloin sellaisia sa,tunn•aisia
12255: liikkeen keskeytj;yksiä on pelättävissä, ryhtymäan kaikkiin
12256: niitten pikaiseksi poistamiseksi tarpeellisiin valmistaviin
12257: toimiin. Sama olkoon laki, jos liikkeen keskeytys tapahtuu
12258: tämän pykälän 1 momentissa mainitussa tapauksoessa; ja
12259: h:akekoon tiehallitus syyllisen v·elvoittamista korvaamaan
12260: kruunulle siitä ·aiheutuneen 1kustannuksen.
12261: 854                   V, &. -    Tienteko.
12262: 
12263:                                33 §.
12264:      Jollei urakoitsija toimita hänen velvollisuutenaan olevaa
12265: lumireen vetoa tai lumen luomista, taikka jollei yl-eistä talvi-
12266: tietä määrätyllä tavalla viitoiteta, on kruununnimismiehellä
12267: v.alta. teettää työ, ja on maksu siten laiminlyöneeltä perittävä
12268: niinkuin 21 § :s·sä sanota~an.
12269: 
12270: 
12271: 
12272:                           IV LUKU.
12273:                        Tiehallituksesta .
12274:          ..
12275:                               34 §.
12276:     Kuhunkin maalaiskuntaan, jossa. on maantie, asetetaan
12277: tiehallitus, jossa on kolme jäsentä ja kaksi varajäsentä. Tie-
12278: ihallituksen valitsee kunta ennen lokakuun loppua seuraa-
12279: viksi kolmeksi vuodjeksi ja määrää kenenkä tiehallituksen
12280: jäsenistä tulee olla puheenjohtajana ja. varapuheenjohtajana.
12281: Vaalista on ilmoitus tehtävä kuvernöörill-e, joka määrää tie-
12282: :hallitukselle tulevan palkkion.
12283:     Kelpoisuudesta. tiehallituksen jäseneksi sekä kieltäyty-
12284: mi;:estä sellaisesta toimes'ta on noudatettava mitä kunnan-
12285: v:iltuu.tttuista säädetään.
12286: 
12287:                              35 §.
12288:     Tiehallituksen v·elvollisuutena on tieasioista annettujen
12289:  päätösten ja, määräysten toimeen paneminen, lausun1ojen an-
12290: taminen ja ehdotusten tekeminen maanteitä koskevissa
12291: asioissa, sekä muitten tämän lain mukaisesti tiehallitukselle
12292: 'kuuluvain tehtäväin toimittaminen.
12293:     Asiain käsittelyssä ja päätösten tekemisessä on tiehalli-
12294: tuksen noudatettava mitä kunnallislautakunn.asta säädetään.
12295: 
12296:                                 36 §.
12297:    TiehallitU'ksen on vuosittaip ennen elokuun 15 päivää va1-
12298: mistettava ja kunnallishallitukselle annettava täyd·ellinen
12299: menoarvio seJiraavaksi vuodeksi kunnassa olevain maanteit-
12300:                    V, s. -   Luopajärvi y. m.
12301: 
12302: ten tekemisestä ja kunnossapi•dosta. T~hän arviolaskuun
12303: on otettava menot teetettävistä töistä hyväksyttyjen urak-
12304: katarjousten taiklka, mikäli töitä ei teetetä urakalla, laaditun
12305: kustannusarvion mukaan, niin myös tiehallituks-en palkkaus
12306: sekä kaikki muut kustannukset. Edeltäkäsin laskettavissa
12307: ol·eva.in menojen lisä:ksi on arviolaskuun myöskin •pantava
12308: kdhtuullinen rahamäärä arvaamattomien menojen varalle.
12309:      Sittenkun kunta on tarkastanut menoarvion, on se ynnä
12310: kunnan lausunnon kanssa ennen syyskuu 15 päivää kuv·er-
12311: nööriin lähetettävä, ja tul-ee kuvernöörin yhdessä. läänin
12312: muista kunnista tulleiden samanaisten arvi'()'laskujen kanssa
12313: antaa asiasta päätöbensä, joka on viipymättä senaatin tut-
12314: kittavaksi alistettava..
12315: 
12316: 
12317: 
12318:                              V LUKU.
12319:        Paikallistien tekemisestä ja kunnossapidosta.
12320: 
12321:                               37 §.
12322:      Paikkallistien tekemisestä ja. kunuossapidosta on nouda-
12323: tettava mitä 15 § :ssä säädetään. Sellaiuen ti-e on suunnattava
12324: niin, ·kuin U'seimmille osakkaille tai kunnille harkitaan
12325: sopivimmaksi.
12326:      Jos kolme tai useammat tahtovat rakentaa paikaUistien,
12327: sopikoot sen suunnas1ta ynnä muista siihen kuuluvista sei-
12328: koista kirjallisesti keskenänsä ja tehkööt tarkan luettelon
12329: niistä, joiUen katsovat sitä tietä tarvitsevan tai siitä 'hyöty-
12330: vän. Hak-ekoot sitten kuvernöörilt.ä lupaa tien tekemiseen
12331: j•a ilmoittakoot samalla ne maanomistajat, joitten tiluksille
12332: paikallistie on aiottu rakennettavaksi ja tientekoaineen
12333: ottopaikat määrättäviksi, sekä liittäkööt hahmuks-een, jos
12334: mahdollista, näitten suostumuksen siihen. Kuvernööri hank-
12335: kikoon rammnnon niiltä, joitten maille tie tulisi tehtäväksi,
12336: ynnä muun ehkä tarvittavan selvityksen, minkä. jälkeen
12337: 'hän kuulutuksella kutsukoon tien osakkaiksi aiotut määrä:-
12338:  paikkaa:n kokoonrtumaan ha1kemuksesta kuultaviksi ja tien
12339:                          V, &..... Tieateko.
12340: 
12341:   tekemisestä sopiimaan sekä tieyk-sikköjen suuruudesta ynnä
12342:   muU~Sta, mitä asia~n kuuluu, päättämään ja tiehalllitusta va·
12343:   litsemaan; ja on kuvernöörin sama.Ua määrättävä. 'kokouk-
12344:   sella puheenjohtaja sekä, jos kruunua. on a-iottu kiinteisrtiönS'ä
12345:   ·puolesta ottamaa,n osaa sellaiseen tiehen, asiamies kruunun
12346:   ·etua val vomaa·n.
12347:       Jos sellaisessa kokouksessa ei tien tekemisestä y·ksimie-
12348:   lisyyttä saavut,eta, käy'köön sopimuksesta se, jota kaksi koi-
12349: . mannesta, kokouksen jäsenistä IJääluvun mukaan on kannat-
12350:   tanut. Sopimus on lähetettävä kuvernöörin tutkittava.ksi ja
12351:   vahvistettavaksi, ja on se va1hvistettava, jos ·kaikki tien-
12352:   <Jsakkaat ja ne muut, joitten etua asia koskee, ·ovalt olleet yk-
12353:    simielisiä eikä sopimus ole vastoin la:ki8,J.
12354:        J osr paikallistie on muutettava toiseen paikkaan, ron siitä
12355:   tehty päätös myöskin kuvernööril>le tutkittavaksi ja valhvis-
12356:   tettavaksi lähetettävä.
12357: 
12358:                               38 §.
12359:      Jos kunta ottaa valmiin paikaUist~en kunnoss'apitääk-
12360:  seen, treMäköön tien ynnä siihen. kuuluvain siltain ja muit-
12361:  ten laitosten sekä tientekoaineen ottopaikkain, luovuttami-
12362:  &esta tienosakas·ten ja kunnan väJlillä kirjallisen sopimuksen.
12363:      Jos kunta ottaa paikallisHen tehdäkseen, on kunnan siiiä
12364:  pää;tettävä, sittenkun asianomaisten maanomista;jain 37 § :ssä
12365:  mainittu suostumu.s tai lausunto, niin myös määräys •kruu-
12366:  nun asiamieheUe, jos kruunua aiotaan kiinteistönsä puolesta-
12367:  velvoittaa käymään tien osaUiseksi, on 'hankittu.
12368:      Tässä pykälä>ssä mainittu sopimus ja kunnan päätös on
12369:  kuvernöörin vahvistettavaksi lähetettävä.             ·
12370: 
12371:                              39 §.
12372:     Paikallistien kunnossapit·o on, elleivät tienosakkaat toisin
12373:  päätä, ura'kalle määräajaksi annettava. tiehallituksen määrää-
12374:  missä osissa; ja on t~ehallituksen asiana hyvä}rsyä tehty
12375:  urakkatarjous tai, ellei hyväksyttävää tarjousta o<le tehty,
12376:  määrätä uusi urakkatarjous toimitettavaksi tai tieosa. muulla
12377:  tavoin kunnossapideitäväksi.
12378:                    V, 8. -   Luopajirvi j. m.                 M7
12379: 
12380:                                  40 §.
12381:     Jos paikallistieru osa:k kaat päättävät tieru kun nos•sapidon
12382: luonnossa suoritettava1ksi, on tie sitä varten tieyksikköjen
12383: perustuksella j11ettava; ja on ennen jakoa toimitettavassa
12384: jyvityksessä huomioon ote1ita!Va kaik'ki tien kunnossapito-
12385: kustannuksiin vaikuttavat seikat.
12386:     Luonnossa suoritettavan kunnossapidon toimitta:vat ne
12387: tienosakkaat, jotka omistavat tai hall~tsevat mantta:aliin pan-
12388: tua maata, tai omistavat vähintään viiden hehtaarin suurui-
12389: sen ulko.pa.lstan tai" pa·lstatilan, taikka hamitsevat torppaa.
12390:     Ennen tämän lain voimaan astumista paikallistien kun-
12391: nossapidosta tehty &O'pimus olkoon ·kuitenkin noudatetta.vana,
12392: kunnes tienosa.kkaat toisin päättävät.
12393: 
12394:                              41 §.
12395:      Paikallistiehen kuuluvat sillat, lossit ja. lautat ja muut
12396: kalliimmat laitokset ovat kunnossapidettävät niinkuin tien-
12397: osakkaat, tiehallituksen ehdotu'ks.esta, e·dullisimma:ksi har-
12398: kitsevat.
12399:                              42 §.
12400:      Tienosakasten tulee ·paikallistien ynnä siihen kuuluvain
12401: siltain ja muitten laitosten rakentamista ja kunnossapitoa
12402: varten tierahastoon suorittaa. vuasimaksunsa: tiehallituksen
12403: •kullekin osakkaalle hänen paikallistien 'Piiristä saamansa vuo-
12404: situl.cm ynnä hänelle tiestä arvioidun hyödyn perustuksella
12405: joka vuosi panemain tieyksikköjen mukaan, joitten suuru.u-
12406: den tienosakåsten kokous määrä•ä. Jos tie kunnossapide-
12407: tään luonnossa, tulee niitten osakasten, jotka sellaisen kun-
12408: nossapidon suorittavat, maksaa tierahastoon ainoastaan sen
12409: verran, kuin heidän luonnossa suorittamansa kunnossapito
12410: arvioidaan olevan 'heidän osakseen tulevaa vuosimaksua vä-
12411: hempi.
12412:      Luonnossa suoritettavan kunnossapidon kustannus on tie-
12413: hallituksen arvioitava viideksi vuodiksi kerrallaan. Sam·a
12414: olkoon laki niistä t~eyksiköistä, joista kruunun on kiinteis-
12415: tönsä puolesta vastattava,. ja tämä tieyksikköjenpano lähe-
12416: tettävä kuvernöörin vahvistettavaksi.
12417:                        V, 11.- Tienteko.
12418: 
12419:     Tierahastoon suorittamatta jätettyjen maksujen etu-
12420: oikeuteen ja ulosottoon nähden on noudatettava: mitä kunnal-
12421: lisveroista on säädetty.
12422:     Paikallistiellä olevan sillan, lossin tai lautan käyttämi-
12423: sestä! on 'kuvernöörillä valta, tienosaka.sten ehdotuksesta,
12424: määrätä kohtuullinen maksu tierahastoon kannettavaksi ja
12425: vahvistaa sitä varten taksa noudatettavaksi.
12426: 
12427:                            43 §.
12428:  • Jos. 'kunta. on ottanut paikallistien tehdäkseen ja kun-
12429: nossapitääkseen, ovat siihen tarvittavat kustannukset suori-
12430: tettavat kunnan yhteisiin tarpeisiin kannetuista, varoista.
12431: 
12432:                                44 §.
12433:     Jos se, joka ·ei ole paika:llistien osakas, tahtoo sitä sään-
12434: nöllisesti ajoi'hinsa käyttää tai'kka siihen yhdistää tie!l ra-
12435: kennuksiltaan tai tiluksiltaan, olkoon velvollinen, ennenkuin
12436: sen tekee, tiehallitukselle kirjallisesti ilmoittautumaan tien-
12437: osakkaaksi. Jos joku tämän laiminlyö, }H!hoiiltakoon tie-
12438: hallitus häntä rupeamaan tienosakkaaksi ja pankoon hänelle
12439: tieyksiköt. Ellei hän siihen suostu, kieltäköön tiehallitus
12440: häntä paikallis.tietä ajoihinsa käyttämästä ja hakekoon tuo-
12441: miois•tuimessa hänen vei voittamistaan tienosakkaaksi rupea-
12442: maan.
12443:     Tienosakas, joka. hhtoo paikallistien kunnossa'Pit~vel­
12444: vollisuudesta irti päästä, anta'koon siitä tiehanitukselJ.e hake-
12445: muksen. Ellei Osakasten kokous hakemu'kseen suostu, vaati-
12446: koon tiehallitukseHe annetun haasteen jälkeen tuomioistui-
12447: messa vapautusta. tien osallisuudesta; ja lakkaa osallisuus
12448: sen vuoden lopussa, jona päätös tienosakkaan vapauttamisesta
12449: on saanut lain voiman.
12450:     Kun paikallistiehen hrulutaan yhdis.tää toinen paikallis-
12451: tie, tehkööt molempia teitä vart·en valitut tieha.llitukset,
12452: lisättyina kumpikin tienosa'kasten siihen valitsemalla kol-
12453: mella lisä.iäsenellä, siitä keskenään kirjallisen sopimuksen ja
12454: päättäkööt sama;lla, onko jommankumman tien. osakasten
12455: suoritettav'a toisen tien kunnossarpitoon apumaksua ja minkä
12456: 
12457: 
12458:                                                ..
12459:                   V, s.- Luopajärvi y. m.                   859
12460: 
12461: verran tai minkä perustuksen mukaan. Jos sopimusta ei
12462: kahden kolmanneks·en äänten enemmistöllä s-aada toime-en,
12463: on asia jätettävä uskottujen miesten ratkaistavaksi ja valitsee
12464: niistä kumpikin tiehallitus yhden sekä paikka.kunnan tuo-
12465: mari, ilmoituksesta, kolmannen.
12466:     Usko,ttuin miesten päätöksestä ja heill-e tulevasta palk-
12467: kiosta on noudatettava mitä 26 § :ssä säädetään.
12468: 
12469:                              45 §.
12470:     Tienosakasten on aseteHava paikallistietä varten tiehal-
12471: litus, johon'ka kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
12472: s·ekä yksi jäsen ja kolme varajäsentä. Niis1ä y'ksi varsinai-
12473: n.en ja yksi varajäsen. vuosittain eroaa, kahtena ensimäisenä
12474: vuotena a.rvan mukaan ja· sitten vuoroonsa.
12475:     Jos kahden tai useamman paikallistien osakkaat tahto-
12476: vat sopia y•hteisen tieh.~Jlituksen asettamises'ta, olkoon se
12477: sallittu.
12478:     Paitsi 35 § :ssä säädettyjä tehtäviä, on tiehallituksen
12479: asiana maan paljaana ollessa vähintään kerra_:g., vuodessa
12480: kahden jäsen·ensä kautta yhdessä kruununnimismiehen
12481: kanssa 1oimittaa tiekatselmus. Tiehallituksen tulee tien-
12482: osakkaille jaotella ja niiltä ylöskantaa ·paikallistien teke-
12483: miseen ja kunnossapitoon tarvittavat maksut ja tehdä niit-
12484: ten käyttämisestä kultakin kalen1.erivuod·elta ennen seuraa-
12485: van maaliskuun loppua tili, joka on tienosakasten kokouksen
12486: hyvä:ksyttävä'ksi ennen huhtikuun loppua annettava.
12487:      Tiehallitus on oikeutettu saamaan tierahas'tosta kohtuul-
12488: lisen palkkion.
12489:      Jos tienosakkaat päättävät, että paikallistietä koshvat
12490:  asiat ovat muulla tavoin kuin iiehallituksen kautta ·käytel-
12491:  tävä, olkoon se noudatettava, jos kuvernööri on sen päätök-
12492: sen hyväksynyt.
12493: 
12494:                              46 §.
12495:    :Paikallistien osa'kasten kokous on pidettävä kerran vuo-
12496: dessa, viimeistään huhtikuulla, sekä tarpeen vaatirssa useam-
12497: minkin. Sellainen kok.ous on tiehallituks-en toimesta kut-
12498: 360                   V, s.- Tienteko.
12499: 
12500: suttava ·kokoon kuulutuksella, joka on julkaistava 16 § :n
12501: 2 kohdassa sää,detyllä tavalla ja jossa on ilmoitus niistä
12502: asioista, jotkf!, siinä tulevat käsiteltäviksi. Ko'koukstessa
12503: jdhta.a asiain käsittelyä se, jonka. osanottajat keskuudestaan
12504: valitsevat.
12505:     Äänet kokouksessa< luetaan pääluvun mukaan.
12506:     Holhunalaisen ·puolesta äänestäköön holhooja tahi, jos
12507: holhoojia on useamiJia, se h-eistä, jonka he siihen valitsevat.
12508:     Yhteisen omaisuuden puolesta älköön useampi kuin yksi
12509: henkilö käyttä'kö puhevaltaa :tällaisessa 'kokouksessa. Yh-
12510: tiön puolesta valitkoon ed_ustajan yhtiö itse tahi sen haUitus
12511: ja ~akamattoman pesän puolesta s-en osakkaat. Konkurssi-
12512: pesäru puolesta älköön ää·nest-ettäkö.
12513:     Se, joka on tullut tienosakkaaksi toisen tienosakkaaksi
12514: mer.kityn •henkilön sijaan, saaik'koon, -jos hän sen todeksi
12515: näyttää, käyttää äänivaltaa !hänen sijastaan.
12516:     Puhe- ja. äänivaltansa käyttämisen saa. ään,ivaltainen
12517: luovuMaa toiselle äänivaltaiselle henkilölle. Älköön kuit-en-
12518: kaan kukaan valtakirjan nojalla käyttäkö puhe- ja äänival-
12519: taa useamman kuin 'kahden ääniva.ltai•sen puolesta.
12520:                             47 §.
12521:     Tieyksikköjenpanosta on tehtävä luettelo, jo'ka on •pidet-
12522: tävä, 14 päivää tienosa'kasten nähtävänä kuulutuksella kir-
12523: kossa Hmoitetussa paikassa, ja on lu-ettelo sen jälkeen tien-
12524: osakasten ·kokouksessa tarka·steitava ja vahvistettava. Tässä
12525: kokouksessa on jokaisella tilaisuus tehdä luetteloa vastaa~,
12526: mi'käli se koskee hä.ntä kohdannutta. taksoitusta, ne muistu-
12527: tukset, joihin luulee olevansa ·oikeutettu, ja päättä:köön ko-
12528: kous näistä muistutuksista heti, s-e,kä kirjoituttakoon, jos
12529: muistutuksen hyväksyy, siitä aiheutuneen muutoksen luet-
12530: teloon.
12531:                             48 §.
12532:     Tienosakasten kokouksen päätöksestä, niin myös niistä
12533: tiehallituksen toimenpiteistä, jotka eivät ole osakasten ko-
12534: kouksen ratkaistaviksi alistettavat, saa'daa.n1 valittaa kuver-
12535: nööriin 30 päivän, mutta Ahvenanmaan ja Lapinmaan. kih-
12536: lakunnissa 45 päivän kuluessa siitä tiedon saatua.
12537:                    V, s.- Luopajärvi y. m.
12538: 
12539:                              49 §.
12540:     'Paikallistiehen näJhden ·on soveltuvissa osissa noudatet-
12541: tava mitä tä:män lain. 2 § :ssä, 5 § :,n, 1 mom. sekä 6, 8, 9,
12542: 10, 12 ja 13 kuin myös 16-26 § :ssä on säädettynä.
12543: 
12544:                              50 §.
12545:     Ellei paikallistietä asia'nmukaisesi:i kunnossa.pidetä, tu-
12546: lee tiehallituksen llliin menetellä kuin 21 §:ssä on säädetty.
12547: 
12548: 
12549:                           VI LUKU.
12550: 
12551:          Edesvastauksesta tämän lain rikkomisesta.
12552: 
12553:                               51 '§.
12554:     Urakoitsija tai tierrtekijä, joka jättää tien asianmukai-
12555: sesti kunnossa pitämättä maan ollessa paljaana, tai!kka täyt-
12556: tämättä, mitä hänellä lossiväylän aukipitämiseen sekä >lumi-
12557: reen vetämis-e·en. ja lumenluomiseen nähden on velvollisuu-
12558: tena, taikka kulkukelpois,essa kunnoS'Sa pitämättä erityisen,
12559: yleistä kulkuyhteyttä varten tehdyn ta1vi!tien, taik'ka •mää-
12560: rätyllä tavalla merkitsemättä tien,· rangaistalko0011 enintään
12561: Wm~~~~~                                                  .
12562:     Jos ti·e luvattomastti suljetaan, olk"oon siitä saklkoa enin-
12563: tään lOÖ markkaa. Sama ed•esvastaus kohtaa sitä, joka lai-
12564: minlyö rakentaa siltaa tahi rumpua ojan yli, jonka hän ·on
12565: johtanut maantien tahi pai,kallistien alitse.
12566:     7, 8, 9, 10, 24 ja 44 §:ssä olevien määräysten rikkomi-
12567: sesta sako:tetta'koon syyllistä enintään 50 markkaa.
12568:     Jos lossimies tahi se, joka on otettu toimittamaan silta-
12569: tai lossira'hin ,kantoa, ilman syytä on viivyttänyt matkus-
12570: tavaista, taikka häneltä vaatinut enemmän !kuin määrätyn
12571: maksun, taikka, jos ;lossimies jättää matkustavaisen kuljet·
12572: tamatta, rangaistakoon ·enintään 50 markan sakolla.
12573:     Matkustavain€n, joka, vaikka on saanut muistutu'hen
12574: että silta·- tai lossimha on maksettava, sen laiminlyö ja jat-
12575: kaa matkaansa, rangaistak!oon enintään 100 markan sakolla.
12576:              •
12577: 862                    V, s. -   Tienteko.
12578: 
12579:     Jos joku vie sillalle raskaamman kuorman kuin minkä
12580: sillan kantovoima. sietää, eikä ole ryhtynyt tarpeelliseen
12581: toimeen ·sillan vahvistamiseksi, sakotettakoon enintään 500
12582: markkaa. ja korvatkoon vahingon. Sama. olkoon laki, jos
12583: joiku liian raskutla, kuormalla up.ottaa lÖssin tai l:autan
12584: taikka sitä vruhingoittaa.
12585:     Muutoin on voimassa mitä tämänlaatuisista rikkomuk-
12586: sista rikoslaissa on säädetty.
12587: 
12588:                            52§.
12589:    RikkomU:ksen, joka 51 §:n 1, 2, 3 ja 6 momentin mukaan
12590: on rangaistuksen. alainen, olkoon jokainen oikeutettu il-
12591: moittamaan syytteeseen pantavaksi.
12592: 
12593: 
12594:                          VII LUKU.
12595:                     Erinäisiä säännöksiä.
12596: 
12597:                             53§.
12598:     K"-vernöörin })ääiökseen asioissa, j-oiJka. tässä laissa mai-
12599: nitaan, saa muutosta hakea siinä järjestyksessä, kuin vali-
12600: tuksen tekemis.estä kunnallisissa asioissa on määrätty.
12601: 
12602:                          54§.
12603:    Tämän lain toimeenpanemista varten tarvittavat tarkem-
12604: mat määräykset ovat senaatin annettavat.
12605: 
12606:                              55§.
12607:      Tämä laki astuu varmaan - - - - - - - - .
12608:    . Sitä ennen on kuitenkin tämän lain mukaan ,.ryhdyttävä
12609: sen sovelluottamista varten ta,rpeellisiin valmistaviin toi-
12610: miin; ja kuvernöörin tulee noudattaa 14 §:n määräyksiä
12611: sekä asianomaisia kuntia kuulusteltua.an, päätaksellä, joka
12612: on senaatin tutkittavaksi alistettava, määrätä, mitkä tiet
12613: ovat maanteinä kunmossapidettävät, sekä. myöskin pitää
12614: tointa tiehallitusten valitsemisesta.
12615:                   V, a.- Luopajärvi y. m.                 • 863
12616: 
12617:                                56§.
12618:      Kun maantien tai sellaiseksi tieksi julistetun paikallis-
12619: tien kunnossapito siirretään kruunulle, ovat tie ynnä siihen.
12620: kuuluvat sillat, rummut, lautat, lossit, kaiteet ja muut lai-
12621: tokset hyviissä kunnossa sekä maalllti€n alue ja t~etä varten
12622: laillisesti erotetut tientekoaineen ottopaikat krnnnulle ilman
12623: lunastusta luovutebtavat. Sama olkoon laki niista tienteko-
12624: aineen ottopaikoista, jotka vanhuudesta ovat maantiehen
12625: kuuluneet, siinä laajuudessa, kuin ti-ehallituksoo. ja maan-
12626: omistajan sekä paikkakunnan tuomarin asettamat uskotut
12627: miehet, erimielis;yyden sattuessa, määräävät niinkuin 26
12628: § :ssä säädetään.
12629:      Jos maantie tai siihen :kuuluva silta tai muu laitos on
12630: ennen täJmän lain julistamista lainavaroilla tehty, on se osa
12631: lainasta., joka tämän lain voimaan astuessa vielä 'On laina-
12632: ehtoj-en mukaan maksamatta, menevä k'ruunun vastatta-
12633:  vaksi. Sama ·olkoon laki urakkasummasta urakka-ajan lop-
12634:  puun as.ti, jos maantien kunnossa.pito ·on ·ennen tämän lain
12635:  julistamista urakalle annettu.
12636: 
12637:                               57 §.
12638:     Ne erityiset maksut, joita on kannettu erinäisten maan-
12639: teitten ja siltain käyttämisestä maalla tai niitten kunnossa-
12640: pitoa varten, tai joita on maalaiskunnissa tien- ja. sillantekoa
12641: va.rten kau'Pungissa suoritetttu, lakkaavat tämän lain voimaan
12642: astuessa. Sellaisista maksuista tai tientekovelvollisten ke-
12643: räyksistä aikaansaadut ja tientekolahkojen hallittavina ole-
12644: vat rahastot ovat jaettavat tientekolah1kaoo kuuluvain kun-
12645: tain tai kwnnanosain kesken niitten tiemanttaalien mukaan
12646: vuonna--, ja ovat ne kuntain tiemenoihin käytett~vät.
12647:     Lääninhallitusten hoidettavaksi määrätyt tie- ja silta-
12648: rahastot maaseutua varten siirretään kruunulle.
12649: 
12650:                           58§.
12651:    Tämän lain kautta kumotaan Rakennuskaaren• 25 luku
12652: mikäli se koskee tientekorasitusta maalla, 15 p :nä tammi•
12653: kuuta 1883 annettu asetus teitten ja. siltain teikemisestä ja
12654:                       V, a. - Tieuteko.
12655: 
12656: kunnossapitämisestä maalla sekä kaikki muut yleisessä
12657: laissa ja ·erinäisissä asetuksrssa alliDJetut määräyket, jotka
12658: ov&t ristiriidassa tämän lain kanssa.
12659: 
12660: 
12661: 
12662:    Helsingissä marraskuun 2~7 päivänä 1917.
12663: 
12664: 
12665:      Mikko Luopajärvi.           Oskari Lahdensuo.
12666:      Santeri Haapanen.           Antti J uutilainen.
12667:      K. A. Lohi.      .          Kusti Arffman.
12668:      J. P. Kokko.                Aleksis Salovaara.
12669:      Vilkku Joukahainen.         IJertta Pykälä.
12670:      Iv. Fr. Lantto.             Albin Manner.
12671:      Pekka Tanskanen.            Pekka ~aarelainen;
12672:      Juho Niukkanen.             Antti Rentola.
12673:      J. A. Heikkinen.            A. 0. Wuorimaa.
12674: V, 4, -   Pet. försl. N:o U.
12675: 
12676: 
12677: 
12678: 
12679:             Tåg, August, m. fl.: Om verkställande av under-
12680:                 sökning angående vägbyggnadsbesväret i hela
12681:                 dess vidd.
12682: 
12683: 
12684:              T i!ll Finland ,s La n d t d u g.
12685: 
12686:      De missförhållanden, som föranledas a:f doen föråldrade
12687: orättvisa förd.elningsgrunden för välgbyggnadiSihesväret, och
12688: den ojämnhet, hvarmed denna tunga drahbar de vägbygg-
12689: nardsskyldiga, 1haJfva allaredan vid f1lere låndtdagar fram-
12690: lagts. Vi hänvisa i detta alfseende till J..ag. och ekOID.omi-
12691: utskottets betänkande N :o 1 vid 1911 års landtda,g (Hand-
12692: lingar 1911, motions,betänkande N :o 2).                     .
12693:      Nämnda miss1förhållanden ha år för år blifvit alltmer
12694: känrrbara. Det allmännas behof ha.r kräft ett fortgående ut-
12695: vidga.nde a:f la1nrdsvägsnätet. Den växande traJfiken har ökat
12696: fordringarna på välgarnas godhet. En allmän stegring af-
12697: arbet:;lönerna har gjort vägbyggnadsbesväret mer tryckande
12698: än tilHör-e:n1e. M~ssförhållandet blir år 1för år <större därige-
12699: nom, att vid sidan af jordegendomen en ökad betydclse till-
12700: för·es andra inkomstkällor, som i 'hög grad äro i behof af
12701: vägar och draga nytta af dem, medan en del gå fullkom-
12702: ligt fria från vägbyggnadskostnader, andra åter ~ i högst
12703: obetydlig grad deltaga i desammas utgörande. Så'lunda. går
12704: t. ex. handelsrörelsen fullkomHgt fri från denna, tunga. De
12705: industriella. inrättningarna hafva deltagit med sammanlagdt
12706: omkring 4 %.
12707: 366                    V, 4. -   Tienteko.
12708: 
12709:        H viiken lbetydelse en möjligast stor utsträckning a.f
12710:   landsvägsnätet ägde för odlingens och bosättningens hefräm-
12711:   jande i de glesare lbelbodda trakterna i vårt 1land, är själf-
12712:   klart. Ehuru målngenst.ä:des t. o. m. goda förutsättwingar
12713:   finnes för nyodling, är denna af bristen på vägar myoket
12714:   svår, för att ej säga omöjlig.
12715:        En ledsam följd af gällande system är, att nya vägar i
12716: . 8i~l synnerhet under senaste tid icke i tillräeklig grad kom-
12717:   mit till utförande. Detta missförhållande yppas mest up-
12718:   penbart i glJJst bebodda trakter. Det är hegripligt, att kom-
12719:   munerna så godt som al.ltid mot.sätta sig byggandet aJf nya
12720:   vägar på grund af de öfvermäktiga kostnader, som vägarna
12721:   draga, så länge de uppehållas af en enda samhällsklass,
12722:   ehuru vägen i öfrigt vore oafvisligen nödvändig.
12723:        Redan i årtionden har denna vägfråga så godt som vid
12724:    alla landtdagar varit föremål för behandling; och har det
12725:   erkänts, att · ett missförhållande förelUgger, men menings-
12726:   skiljaktigheter därom, 'huru saken borde ordnas, har vållat
12727:   att någon reform icke kommit till stånd.
12728:        Enär den undersökning som för 20 år sedan verkställdes
12729:    för utrönande af vägtungans faktiska storlek, och den därpå
12730:    u:ppgjorda statistiken, genom ändrade förhållanden måste
12731:   anses för gamma:l, borde ny undersökning komma till stånd,
12732:   hvarå vägbyggnadsfrågan kunde ordnas som rättvisa och
12733:   billighet kräfver.
12734:        Enligt vår up,pfattning är den princip riktig, hvartill
12735:    vid frågans tidigare behandling sträfvats, eller att, de af
12736:   väigbyggnadsbesväret rföranl€d,da kostnaderna helt och hål-
12737:   let borde bäras af ~statsverket.
12738:        På grund af det anförda föreslå vi, att Landtdagen ville
12739:    ingå med en petition därom,
12740: 
12741:                 att Regeringen måtte låta verkställa under-
12742:              sökning angående viigbyggnadsbesväret i hela
12743:              dess vidd, ävensom
12744:                  att Landtdagen måtte på grund af sådan un-
12745:              dersökning föreläggas lagförslag, byggdt på den.
12746:                  V,4.- Tåg y. m.                     867
12747: 
12748:        prznctp, att de af vägbyggnadsbesväret föran-
12749:        ledda kostnaderna måtte af statsverket be~tridas.
12750: 
12751: Helsingforsden 26 november 1917.
12752: 
12753: 
12754:  August Tåg.                Julius Sundblom.
12755:  Gustaf Gädda.              J. Inborr.
12756: V, e;. -   Pet. försl. N:o 1ö.
12757: 
12758: 
12759: 
12760: 
12761:              Ottelin, Karl, m. fL: Om lagstiftning angående
12762:                 byggande och underhåll av ägovägar.
12763: 
12764: 
12765:              T i 11 F i n 1 a n d s L a n d t d a g.
12766: 
12767:     Den lättast up·på.rbetrude odlingsmarken i Österbotten är,
12768: såsom naturligt, belägen utefter långsträckta älv- och ådalar.
12769: Vattendelarna utgöras av mer .eHer miDJdre s.terubundna saud-
12770: åsar, tjänliga huvUJdsakligen till skogshruk, men finnas
12771: bland åsarna synnerligast där bäckar eller sjöar förekomma
12772: större eUer mindre odlingsbara kärrängar. Härav har med
12773: naturnödvändighet följt, a;tt bosruttningen till 'huvudsaklig
12774: del skett utefter ådalarna samt bolåkerskiftet placerats nära
12775: flodstranden, skogen lä!llgre borta nära vattendelaren; ängs-
12776: ma.rk har bi1dats genom upprödjning av <de inom skogsskif-
12777: t-ena belägna kärrmarkerna, delv]s äJven å floderna•S över-
12778: svämningsområJden (Ilmola och Lap:po älvdalars Alajokiän-
12779: gar, dels slutligen vid havskusten å s. k ,flador" vid älvs-
12780: mynningar eUer rent av å under historisk tid uppgrundade
12781: havsvikars• botten. Icke ens vid tde allra nyaste skiftena i
12782: Österbotten har en sådan rugoplacering, 'Som antydd-es, kunnat
12783: un<dvikas. Sålunda 1har v~d nyskiftet i La~hela endast Qmkr.
12784: en fjärdedel av hemmauen kunnat få 1 a 2 skiften; alla de
12785: ö'vriga ·ha iillagts 3 t. o. m. 6 skiften. Med äldre skiftes-
12786: förrättningar är förhållandet vrda sämre. För uppodling
12787: av dessa mer eller mindre avlägset f.rån varand.ra Eggande
12788: skiften liksom oc'k ,för up·podling av. kärrmarker, som äro
12789: belägna· inom de oftast långsmala skogsskiftena, äro ägovä-
12790: gar behövliga. Vid skiftes'förrättningar ha.r man väl på en
12791:                      V, 5, _,. Ottelin y. m.                    $69
12792: 
12793: senare tid av gemensam mark utbrutit ma.rk för dessa ägo-
12794: vägar, ja t. o. m., som i Laihela, delvis iståndsatt dem. Men
12795: oftast hava ägovägarna ell'dast utritats 11å ·ka,rtan och om de
12796: verkligen, såsom t. ex. med avs. å vissa vägar i Laihela blivit
12797: iståndsatta, har man icke dragit försorg om deras framtida
12798: underhåll. Hä:mv har blivit en följd, att 'dessa ägovälgar ef-
12799: ier någ.ra års begagnande äro egnad'e nästan enda.st till
12800: fädrift. En del hemmansägare, de driftigaste, önska 'hål1a
12801: vägarna i skick; men andra finnas alltid, som tredska, emedan
12802: und-erhål1et icke är la.gligen påbjudet. Härav följer ett evigt
12803: processande. Enva.r med ortsförhållandena förtrog·2.n känner
12804: till, a'tt knappt ett enda ting i Österbotten förrättas, där icke
12805: ett eller f1ere mål ·angående undel'håll av ä<govägar i "En dler
12806: annan form f·örekommer. Oeh med grämelse måste anteek-
12807: nas, att den, som tredskats att underhålla ·ä<goväg, oftast går
12808: som vinna.nd-e part ur rättegången - ~emedan •han ick~ har
12809: sig ålagd en laglig underhållsplikt.
12810:      Lagen känner icke and,ra till uruderhåll påbjudn;a vägar
12811: än landsväg och byaväg. Till byavägar kunna ägovägar
12812: of'ta icke eru.s fås förklarade, emedan någon <bosättning vid
12813: dem icke fövekommer. Man ha.r sökt genom frivillig över-
12814: enskommel<s.e jordäga.rne emellan säkerstä.lla, un,derhållet, t.
12815: o. m. har man låtit lantmätare skifta ett sådant vägaunder-
12816: håll, och vägen har någon ti!d unde.rhållits. Men när någon
12817: av de hemman, som behöva vägen, bytt om ägare, är den nya
12818: ägaren icke vidare bumden av över€nsk_ommelsen, och på så-
12819: dan grund vägra.r han törhända att i underhållet deltaga.
12820: Efter ett eller annat tiotal
12821:                         .     år hava 'de flesta av de lhemmans-
12822:                                                           .
12823: ägare, som ingått övereruskommelsen, försvunnit, och däref-
12824: ter har vägen fått förblla. Härigenom har ett tid,senligt
12825: jordbruk på de ägor, som äro belägna vid vägen, omöjlig-
12826: gjorts. Ty icke ens gödningsämnen, än mindre .nut~da åker-
12827: bruksredskap kunna till dessa. avlägsna. marker forslas. In-
12828: gen vill bosätta sig på ·dessa, ofta nog särdeles fruktbara och
12829: för odling v'äl egnade marker, emEdan de sakna trafikled.
12830: Många tuJs.ental hektar till odling fulli tjänli'g mark få i
12831: avsa.knad av väg ligga för fäfot.
12832:                                                            24
12833: 370                     V, 5. -   Tienteko.
12834: 
12835:      För jordJbru'kets i Osterbotten höjanide är det ett ound-
12836:  vikligt villkor, att åS'tadkomma ren effektiv lag angå-e111de
12837:  ägovägarnas underhåH. Vid 1897 års lantdag petitionerade
12838:  en österbottnisk representant uti antyt.t syfte, och remitte-
12839: ra:des pe'titionen till utskott, som li'kväL offici-ellt icke med-
12840:  hann fråga.ns behand1ling. Enskilt har man emellertid er-
12841:  farit, att utskottet:s icke österbottniska medlemmar alls ick-e
12842: förstått de öster1bottniska ägovägarnas betydels-e. Förhållan-
12843:  dena i det övriga Finland, där mångskifte n;tera säUan .före-
12844:  kommer ·och där skiftena i allmänhet icke hava. den lång-
12845: sträckta form som i Osterbotten, äro sådana,, att en gem€n-
12846: sam ägoväg endast i unda.nttagsfall är av behovet påkallad,
12847: och även i desrsa undantagsfall är·det fråga om endast ett par
12848:  rågrannar, vilka dock lätt kunna enas om vägens underhåll.
12849: I Osterbotten däremot är d-et alls icke ovanligt, att samma
12850: ägoväg nyttjas av hundrartal och fler jordägare. Men redan
12851: mellan några tiotal är det svårt att få enighet till stånd, och
12852: även om överensk•ommelse kund·e träffas emellan dem, binder
12853: d•ensamma idke deras efterträdare.
12854:      En rättvis och effektiv lagstifrtning angående ägoväga1
12855: kuwde syne1s det oss lättdigen fås till st:1nd genom att med
12856: avseende å sådana vägar tillämpa de normer, som nu tvinga
12857: grannar att deltaga i dikningsföretag, som medför nytta åt
12858: närboende. Sålunda kund·e lagen inn·ehålla att plan för
12859: arbetets utförande skulle genom sakkunnig tjäns1eman upp-
12860: göras vid ägovägssammanträde, varvid jämväl skulle upp-
12861: göras för:slag till arbetets och underhållets fördelning; att
12862: envar vore rpliktig att ·deltaga i arhetet och underhållet efter
12863: den nytta vägen bereder hans ma·rk genom att möjliggöra
12864: dess uppodling; om sakägar-ene genast härom enas, lände så-
12865: dant omedelbart tiU efterrättelse; tvist, som uppstår angående
12866: ägoväg, ankomme å ihäradsrätt; underlåter någon att enligt
12867: plan för vägabyggnaden sin andel av ä:goväg iståndsätta,
12868: vare anna.n sakägare obetruget att verkställa arbetet med rätt
12869: till full gottgörelse av den förre, så vitt vägabyggnadsskyl-
12870: dighet varder denne av domstol alagd; o. s. v. allt normer,
12871: som tidigare ingå i ~attenrättslagen angårende dikning.
12872:                       V, 5. -   Ottelin y. m.                371
12873: 
12874:     Vi äro förvissa•de om, att en i antydd riktniug gaende
12875: lagS'tiftning sknUe motta:gas med tac:ksamhet av ili.cla Öster-
12876: bottens ·la•Illdsbefolkning, ober.oende a v partistä-llning. Med
12877: sä.kerhet skuUe den bidra,ga till ökat ekonomiskt välstånd i
12878: hela landska.pet.
12879:     Med a·nledning av ovanståend•e få vi vördsamt ho~ Fin-
12880: lands folkrGl1reseut.ation föreslå, att clensamma
12881: 
12882:                  måtte hos landets re,qering anhålla om åtgärd
12883:             till åstadkommande av en snar och effektiv lag-
12884:             stiftning om byggamde och nnderhåll am ägo-
12885:             vägar.
12886: 
12887:    Helsingfors den 5 november 1917.
12888: 
12889: 
12890:      J{arl Ottelin.                August Tåg.
12891:      Gustaf Gädda.                 J. E. Hästbacka.
12892:                            A. J. Bäck.
12893: S72
12894: 
12895: V, n.    Anom. ehd. N :o Hi.
12896: 
12897: 
12898: 
12899: 
12900:             Saari, E., y. m.: Määrärahan 'myöntämisestä
12901:                enimmin rasitettnjen tientekolahkojen avus-
12902:                tamiseksi.
12903: 
12904:               S ~ o m e n E d u s k u n n a ll e.
12905:     Nyt, niinkuin usein aikaisemminkin, ·on Eduskunnalle jä-
12906: tetty alote lainsäädäntöä varten, jonka tarkoituksena olisi
12907: saattaa. teiden ja siltain tekemisestä ja kunn.ossapitämise.stä
12908: maalla johtuvat rasitukset muidenkin yhteiskuntaluokkien
12909: kuin maanomistajien kannettavaksi. Mutta vaikka kysy-
12910: myksenalainen alote johtaisikin jo tällä istuntokaudella toi-
12911: vottuun tulobeen, niin .epäilemättä kuluisi joltisenkin paljon
12912: aikaa ennenkuin uusi järjestelmä voitaisiin saattaa käytän-
12913: töön.
12914:     Maanteiden tekemis- ja varsinkin niiden kunnossa;pitokus-
12915: tannukset ovat kuitenkin juuri viime vuosina huoma.tta.v~sti
12916: kohonneet. Lisääntynyt liikenne on useilla paikkakunnilla
12917: saattanut maantiet ja. sillat yhä suuremman rasituksen alai-
12918: siksi. Kuorma-automobiilien ja muiden sella.isf.en kautta käy-
12919: täntöön ·saatettu entistä suurempi kuormitus kysyy yhä
12920: enemmän niiden kestävyyttä. Ja vielä on viime aikoina
12921: maanteiden käyttöä melkoises·ti lisännyt sotajoukkojen kule-
12922: tus ja. sotilasmajoitus. Ainakin muutamilla paikkakunnilla
12923: on viimeksi mainitusta seikasta johtunut, että maantiet ovat
12924: joutuneet perin kurjaan tilaan. Tarvitaan ai.van tavattomia
12925: ponnistuksia ja kustannuksia, ennenkuin ne tällaisilla ~Paikka­
12926: kunnilla tulevat saatetuiksi entiseen kuntoon.
12927:     Luonnollisesti tällä tavoin syntyneet lisääntyneet kustan-
12928: mlkset iuntuvat maanomistajien mielestä sitäkin enemmän
12929: kohtuuttomilta, kun niiden siirtäminen koko yhteiskunnan
12930:                      V, 6. -   Saari y. m.                  373
12931: 
12932: 
12933: kannettavaksi on kylläkin periaatteessa tunnustettu oikeaksi,
12934: vaikka. kysymyksen ratkaisu on eräin-ä tahoilla tahdottu
12935: kytkeä yhteen erinäisten muiden asiain, kuten esim. koko
12936: verotusolojemme uudistamisen y. m. s. kanssa. Kun sen li-
12937: säksi liikenteen lisääntymises,tä erinäisillä paikkakunnilla
12938: johtuvat kustannusten kasvamiset tekevät rasitusten epäta-
12939: saisen jaon maanomistajienkin kesken yhä räikeämmäksi,
12940: kasvaa tyytymättömyys' nykyiseen asiaintilaan yhä suurem-
12941: maksi ja tämä seikka tulee myöskin enemmän taikka, vähem-
12942: män maanteiden yleistä kuntoisuutta a,lentamaan.
12943:      Yhä huutavammaksi käyvää epäkohtaa olisi senvuoksi
12944: koetettava lieventää väliaika.isten toimenpiteiden kautta
12945: käyttämällä valtion varoja eniten rasiteUujen tientekolah-
12946: kojen hyväksi. Jakoperusteisiin nähden saattaiSii olla mah-
12947: dollista esim. sellainen menettelytapa kuin on esitetty _Laki-
12948: ja. talousvaliokunnan mietinnössä N :o 2 sekä sitä koskevassa
12949: Snuren valiokunnan mietinnössä N :o 19 vuoden 1914 valtio-
12950: päivillä (Valtiopäivät 1914. Asiakirjat V. Eduskuntaesitys-
12951: mietintö N :o 7.) .
12952:      'Edellä olevan perusteella ehdota,mme kunnioittaen,
12953:                 että Eduskunta valtuuttaisi Hallituksen
12954:             myöntämfiän enimmin rasitettu;jen tientekolakko-
12955:             Jen avu.stami.seksi 2,000,000 mm·kkaa ja tätä vat'-
12956:             ten osoittaisi mainitun summan ensi vuoden me-
12957:             noarviossa.
12958:     Helsingissä marraskuun 24 päivänä 1917.
12959: 
12960:      E. Saari.                    K. I,anne.
12961:      E. Tukia.                    M. Kotila.
12962:      K. W. Wuokoski.              A. l(oivisto.
12963:      Tuomas Wanhala.              J. E. Antila.
12964:      Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila. A. Tanttu.
12965:      Alfred Retulainen.           Eveliina Ala-Ku)ju.
12966:      :Erkki Pullinen.             Wilh. Malmivaara.
12967:      T. Heimonen.                 Jussi Puumala.
12968:                       Ivar Alan en.
12969: 874.
12970: 
12971: V, 7, -   Edusk. esit. N:o 3.
12972: 
12973: 
12974: 
12975: 
12976:             Pennanen, Pekka, y. m.: Ehdotus laiksi kyyti-
12977:                 laitoksista, niiden perustamisesta ja voi-
12978:                 massapitämisestq.
12979: 
12980: 
12981:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
12982: 
12983:      Eduskunta on jo kahdesti, nimittäin 1908 vuoden toi-
12984: silla valtiopäivillä ja sittemmin 1910 vuoden va'ltiopäivillä,
12985: hyväksynyt asetuksen kyytitoimen uudistam~sesta.          Siitä.
12986: huolimatta on asia. jäänyt ennalleen. Ensinmainittu Edus-
12987: kunnan päätös silloisessa korkeimmassa paikassa ja jälki-
12988: mäinenkin on jäänyt vahvistamista vaille. Kun 1910 vuo-
12989: den valtiopäivillä Eduskunnan hyväksymän kyytiasetuk
12990: sen olisi pitänyt, asetusehdotuksen 48 § :n mukaan,, astua. voi-
12991: maan tammikuun 1 päivänä 1916 ja 'kun sitä ei ole saatu
12992: mainittuun aikaan mennessä vahvistetuksi, lienee se katsot-
12993: tava. rauenneeksi.
12994:     Se este, johon asia aika·i,semmin sortui, on nyt poistunut.
12995: Allekirjoittajart pyytävät. n1in ollen tällä aiotteelia saattaa
12996: kyytitoimen uudistamisen uudelleen Eduskunnan käsiteltä-
12997: väksi ja päätettäväksi. Esittämämme lakiehdotus on asi-
12998: alliselta sisällöltään yhtäläinen 1910 vuoden valtiopäivillä
12999: hyväksytyn asetusehdotuksen kanssa. Ehdotuksemme mu-
13000: kaan astuisi uusi kyytilaki voimaan tammikuun 1 päivänä
13001: 1919.     Nykyiset maja.talonpito- ja kyydityssopimukset
13002: olisi katsottava lakanneiksi sanotusta päivästä ja uudet so-
13003: pimukset s!l!atava tehdyksi 1918 vuoden kuluessa.
13004:     Esittämämme lakiehdotus edellyttää määräyksiä kyyti-
13005: rahan suuruudesta, jota kyytitoimen itse kanna.ttavaisuutta
13006: silmälläpitäen pitäisi saada sovittaa kulloinkin vallitsevien
13007:                    V, 7.· -    Pennanen y. m.               876
13008: 
13009: olojen ja eri paikkakuntien olosuhteiden mukaan. Samoin
13010: tarvittaisiin määräyksiä majablojen tarkastuksesta ja päivä-
13011: kirjanpidosta sekä erinäisiä ohjeita ajajia varten. Nämä
13012: kaikki olisivat mielestämme annettavat hallinnollisina ase-
13013: tuksina. Viittaamme vain niihin luonnoksiin hallinuoUi-
13014: siksi asetuksiksi, jotka liittyivät 1910 vuoden valtiopäiville
13015: annettu.un hallituksen esitykseen n :o 2, ja siihen lausuntoon,
13016: jonka Eduskunta vastauksessaan hallituksen esitykseen mai-
13017: nituista luonnoksista antoi. (1910 vuoden valtiopäivät. Asia-
13018: kirjat I.)
13019:     Edellä ~sitetyn perusteella ehdotamme kunnioittaen
13020: eduskuntaesityksistä säädetyssä järjestyksessä käsiteltä-
13021: väksi ja hyyäksyttäväksi seuraavan lakiehdotuksen:
13022: 
13023: 
13024: 
13025:                        Kyytilaki.
13026: 
13027:                               1 LUKU.
13028:   Kyytilaitoksista, niiden pemstamisesta ja voimassapitä-
13029:                           misestä.
13030: 
13031:                               1 §.
13032:     Ma tkustajain ja postin kuljetusta varten Suomessa
13033: pitää olla tarpeelliset kyytilaitokset, jotka ovat joko kesti-
13034: kievaritaloja, kyytiasemia tai kyytipysäkkejä.
13035:     ·Sen mukaan kuin alempana tässä laissa tarkemmin sää-
13036: detään tulee matkustajain määrätystä maksusta saada:
13037:     kestikieva.ritalosta varsinainen ja; ylimääräinen kyyti
13038: sekä majaa ja ravintoa;
13039:     kyytiasemalta vars.inainen ja ylimääräinen kyyti; sekä.
13040:     kyytipysäkiltä ylimääräinen kyyti.
13041: 
13042:                           2 §.
13043:    Kyytilaitokset määrätään ja kyydinpito ·niissä järjeste-
13044: tään vähintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
13045: 871J                V, 7. -'- Kyytilaitos.
13046: 
13047:    Kyytilaitosten voimassapitäminen Ja kyyditys tarjo-
13048: taan urakalle samaksi ajanjaksoksi.
13049: 
13050:                                3 §.
13051:     Syyskuun kuluessa &en edellisenä vuonna, jona kyydin-
13052: pitokausi päättyy, pitää kruununvoudin yhdessä iokaisen
13053: kihlakunta.an kuuluvan kunnan .tai kunnan osan valitse-
13054: man edustajan ja. asia:n.omaisten kruununnimismiesten
13055: kanssa kokoontua aikana ja paikassa, jotka kuvernööri
13056: määrää ja kullekin kunnalle todistettavasti ilmoitetaan
13057: viimeistään kuukautta ennen kokouksen pitämistä, teke-
13058: mään ehdotusta kyytilaitosten sijoittamisesta, ja kyydityk-
13059: sen järjestämisestä.
13060:     Edellä mainittua ehdotusta valmistettaessa on vaarin-
13061: otettava, että kyytitoimi, mikäli mahdollista, saadaan itse-
13062: kannattavaksi. Ehdotukseen on merkittävä:
13063:     1) ne tiet, joiden varrella kyytilaitoksia, on pidettävä;
13064:     2) kunkin tien varrelle tarvittavain kyytilaitosten luku
13065: ja laatu sekä ilmoitus niiden välisestä likimääräisestä mat-
13066: kasta, ynnä niistä kylistä tai yksinäisistä taloista, joihin
13067: kyytilaitoksia, mikäli mahdollista, on sijoitettava,, vaarin-
13068: ottaen, ettei kyytilaito;;:ten välinen matka ole pitempi kuin
13069: kaksikolmatta kilometriä, elleivät erityiset asianhaarat an-
13070: na aihetta tästä poikkeamaan;
13071:     3) niiden asuin- ja ulkohuoneiden luku, joita kussakin
13072: kyytilaitoksessa on pidettävä saatavana.;
13073:     4) niiden varsinaisten kyytien luku, mitkä vuorokau-
13074: dessa kustakin kyytilaitoksesta ov,a,t tehtävät, sekä kuinka.
13075: monta hevosta sitä tarkoitusta varten on pidettävä; ja on
13076: kyytien luvun perustukseksi pantava se kyytimäärä, joka
13077: kolmena edellisenä vuotena on keskimäärin vuorokaudessa
13078: tehty, lisättynä korkeintaan viidelläkolmatta pro~entilla.
13079: elleivät paikkakunnan liikenneolot rakennetun rautatien
13080: vuoksi tai muista syistä anna, aihetta poiketa tästä perus-
13081: tuksesta;      .
13082:     5) niiden ylimääräisten kyytien luku, mitkä tarpeen
13083: vaatiessa kyytilaitoksista ovat vuorokaudessa tehtävät, se-
13084:                   V, 7. ~ Pennanen y. m.
13085: 
13086: kä minkä ajan kuluessa matkustaja on oikeutettu saamaan
13087: sellaisen kyydin; älköönkä tätä aikaa määrättäkö kahta
13088: tuntia 'lyhemmäksi, luettuna siitä kun kyytihevosta on
13089: pyydetty;
13090:     6) hevoskyytimaksun suuruus;
13091:     7) ne kyytilaitokset,
13092:                      \
13093:                            mistä venekyytiä on tehtävä, sekä
13094: vuorokaudessa suoritettavien v"enekyytien luku ynnä kyy-
13095: timaksun suuruus kussakin tällaisessa kyytilaitoksessa;
13096:     8) ne kyytilaitokset, joista talvisaikaan porokyytiä ja
13097: kesätaikana kantajia on •saatava, sekä kuinka monta kyytiä
13098: ja kantajaa vuorokaudessa tulee oUa saatavana. ja mitä sel-
13099: laisesta kyydityksestä on maksettava;
13100:     9) mihin hintaan majaa. jas muita 15 §:ssä mainittuja
13101: tarpeita kestikieva,rita.lossa on måtkustajaUe annetta:va;
13102: sekä
13103:     10) ne eri vaatimukset, jotka toimituksessa esitetään.
13104:     Jos kyytilautosta. tarvitaan ainoastaan jonakin vuoden-
13105: aikana tahi jos tehtyjen kyytien luku on eri vuodenaikoina
13106: melkoisesti vaihdellut, on ehdotus sen mukaan sovitettava.
13107:     Yhden tai useamman kokoukseen kutsutun poissaölo ei
13108: estä ehdotuksen tekemistä.
13109:     Se, joka haluaa. jäljennöksen ehdotuksesta, saakoon sen
13110: kruununvoudilta IunastustaJ vastaan neljäntoista . päivän
13111: kuluessa.
13112:     Kaupungissa on ehdotus kyytitoimen järjestämisestä
13113: maistraatin tehtävä noudattama.lla soveltuvissa kohdin
13114: edellä olevia määräyksiä.
13115: 
13116:                              4 §.
13117:     Neljänkymmenenviiden paiVan kuluessa 3 § :ssä maini-
13118: tun kokouksen jälkeen on siinä tehty ehdotus asiakirjoineen
13119: lähetettävä kuvernöörille. Saman aja.n kuluessa on myös-
13120: kin kunnilla, oikeus kirjallisesti tehdä kuvernöörille ehdo-
13121: tusta vastaan muistutuksia.
13122:     Sen jälkeen ja, mikäli tarpeelli·sta, sovittuansa läänin
13123: rajakyydeistä asianomaisten kuvernöörien kanssa, tutkii
13124: kuvernööri yhdellä kertaa ehdotukset kyytilaitosten sijoitta-
13125: 878                  V, 7. -   Kyytilaitos.
13126: 
13127: misesb, kyydityksen järjestämisestä ja kyytimaksun suu-
13128: ruudesta läänin eri osissa samoin kuin myös ehdotukset kes-
13129: tikievaritalojen taksoiksi ja antaa asiassa päätöksensä, josta
13130: viipymättä on kullekin kunnalle toimitettava tieto, mikäli
13131: päätös koskee kyytitoimen järjestämistä siinä kunnassa.
13132: 
13133:                              5 §.
13134:     Sittenkun kuvernöörin päätös on saanut lainvoiman
13135: taikka, jos valitus on tehty, Senaatti on asian ratkaissut,
13136: on kyytilaitosten voimassa.pitäminen ja kyyditys kussakin
13137: kunnassa. viimeistään kesäkuun kuluessa sen edellisenä
13138: vuonna., jona. urakka on alkava, huutokaupalla maalais-
13139: kunnassa kruununnimismiehen ja kaupungissa maistraatin
13140: toimesta urakalle tarjottava..
13141: 
13142:                               6 §.
13143:     Huutokaupassa tarjotaan jokaisen eri kyytilaitoksen voi-
13144: massapitäminen sekä varsinainen ja ylimääräinen .kyyditys
13145: siellä, ensin kukin erikseen ja sitten kaikki yhteisesti.
13146:     Ennen huutokauppaa pitää halullisten saada täydellinen
13147: tieto urakkaehdoista. Näihin kuuluu, että urakoitsija. on tä-
13148: män asetuksen määräyksien alainen, että hän asettaa täyden
13149: vakuuden tehtäviensä täyttämisestä, sekä että, jos urakka-
13150: kauden päättyessä joko tehdyn valituksen takia tai muusta
13151: syystä ei ole ehditty lopullisesti järjestää kyytilaitoksen
13152: voimas.sapitämistä tai kyyditystä seuraavaksi kyytikau-
13153: deksi, urakoitsija on velvollinen edelleen ylläpitämään kyy-
13154: tilaitosta ja kyyditystä enintään kuusi kuukautta urakka-
13155: ajan päätyttyä.
13156:     Kruununpalvelija älköön tehkö ta.rjousta.
13157: 
13158:                             7 §.
13159:     Sittenkun huutokauppa on pidetty, tulee huutokaupan
13160: toimittajan vaatia kunnan lausuntoa tehdyistä tarjouksista
13161: määräajan kuluessa hänelle annattavaksi ja sitä varten nel-
13162: jäntoista. päivän kuluessa huutokaupan jälkeen asianomai-
13163: selle kunnalliselle viranomaiselle lähettää jäljennös huuto-
13164:                     V, 7. -   Pennanen y, m.                  871
13165: 
13166: ka.upassa tehdystä pöytäkirjasta., johon kaikki siinä tehdyt
13167: .tarjoukset ovat otettavat.
13168: 
13169:                              8 §.
13170:     Lausunnon antamista varten määrätyn ajan umpeen ku-
13171: luttua lähettäköön huutokaupan toimittaj~ maalla huuto-
13172: kaupassa pidetyn pöytäkirjan ja kunnalta saapuneen lau-
13173: sunnon ynnä oman lausuntonsa kruununvoudille, jonka tu.
13174: lee laatia, yhteenveto kaikista kihlakunnassa tehdyistä tar-
13175: jouksista ja. lähettää asiakirjat ynnä oma lausuntonsa ku-
13176: vernöörille. Kaupungissa lähettäköön maistraatti huuto-
13177: kaU:ppapöytäkirj&,n sekä kaupunkikunna,n lausunnon ja
13178: oman lausuntonsa. suorastaan kuvernöörille. Tutkittuansa
13179: urakkatarjoukset, ottaa kuvernööri kyytilaitoksiin hoitajat
13180: ja kyytiurakoitsijrut sen mukaan kuin urakkatarjouksia voi-
13181: daan h;yväksyä, ollen tässä kumminkin huomioon otettava,
13182: ettei korkeampaa tarjousta saa hyväksyä, ellei alemman tar-
13183: jouksen tekijä ole sopimaton.
13184: 
13185:                                 9 §.
13186:      Jos kuvernööri ei ole hyväksynyt kyytilaitoksen voi-
13187: •massapitämi·sestä taikka varsinaisen tai ylimääräisen kyy-
13188:  dityksen suorittamisesta jostakin kyytilaitoksesta tehtyä
13189:  tarjousta taikka jos sellaista tarjousta ei ole ensinkään tehty,
13190:  tul€e kuvernöörin ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin hy-
13191:  väksyttävän tarjouksen hankkimiseksi tahi tehtävän. muulla
13192:  tavoin suorittamiseksi.
13193: 
13194:                               10 §.
13195:      Kyytilaitoksista ja kyydityksestä johtuvat menot suori-
13196:  tetaan valtiovaroista.
13197:      Jollei maalla kyytilaitokseen tarpeellisia asuin- ja ulko-
13198:  huoneita muuten ole saatavissa, on kuvernöörin, hankit-
13199:  tuansa kustannusarvion ja muun asian ratkaisemista varten·
13200:  tarpeellisen selvityksen, Senaatin päätettäväksi alistettava,
13201:  ovatko huoneet yleisillä varoilla rakep.nettav!l!t.
13202:                     v. 7. -   Kyytilaitos.
13203: 
13204:     Maanomistaja tai -haltija olkoon velvollinen antamaan
13205: siihen tarvittavan maan, niinkuin kiinteän omaisuuden pak:
13206:                                                    \
13207: koluovutuksesta on säädetty.
13208: 
13209:                            11 §.
13210:    Kyytilaitoksen isännalle ja. kyytiurrukoitsijalle tulevat
13211: korvaukset on maalla. kruununvoudin sekä kaupungissa
13212: maistraatin puolivuosittain asianomaisille toimitettava.
13213: 
13214:                            12 §.
13215:     Yleisestä kyytilaitoksesta kaukana ja syrjässä olevan
13216: teollisuuslaitoksen omistaja saakoon omalla kustannuksel-
13217: laan toimeen panna ja voimassa pitää kyytilaitoksen, jos
13218: kuvernööri asianomaista. kuntaa kuulusteltuansa siihen
13219: suostuu.
13220: 
13221: 
13222:                           2 LUKU.
13223: Kyytilaitoksen isännän sekä kyyditsijäin ja matkustajain
13224:               oikeuksista ja velvollisuuksista.
13225: 
13226:                             13 §.
13227:     Kyytilaitosta varten 10 §:n mukaan rakennetut liuoneet
13228: ovat, sittenkun ne täysin valmiina on kyytilaitoksen isännän
13229: haltuun annettu, hänen omalJa kustannuksellaan kunnossa
13230: pidettävät. Jos ne vanhuudesta ja käyttämisestä, vaan ei
13231: kyytilaitoksen isännän huolima.ttomuudesta, ovat joutuneet·
13232: rappiolle eikä muulta sopivalta paikalta ole huoneita kyyti-
13233: laitosta varten saatavissa, ilmoittakoon kruununnimismies
13234: siitä kuvernöörille, jonka on rakennusten korjaamisesta tai
13235: uudestaan rakentamisesta päätettävä.
13236: 
13237:                            14 §.
13238:    Jos kyytilaitoksen isäntä päästää huoneet rappeutumaan
13239: eikä käskyn saatuaan pane niitä kuntoon, tulee kruununni-
13240: mismiehen kahden uskotun miehen kanssa, joista kun,nallis-
13241:                    V, 7 • ...,... Pennanen y. m.
13242: 
13243: lautakunta valitsee toisen ja kyytilaitoksen isäntä toisen, pi-
13244: tää huoneiden katselmus. Jollei kyytilaitoksen isäntä kah-
13245: deksan päivän kuluessa kehoituksen saatuaan valitse katsel-
13246: musmiestä, kutsukoon hänen puolestaan paikkakunnan tuo-
13247: mari soveliaan jäävittömän henkilön katselmusmieheksi.
13248:     Sittenkun huoneiden rappio ja sen poistamiseksi tar-
13249: peelliset työt on ka;tselmuksessa. selville saatu, tulee kruu"
13250: nunnimismiehen, jollei kyytilaitoksen isäntä ka.tselmuslau-
13251: takunnan määrättävän ajan kuluessa ole korjannut rappio-
13252: ta, hänen kustannuksellaan katselmuskirjan mukaan kor-
13253: jauttaa huoneet. Siitä aiheutuvat kustannukset ovat ilman
13254: oikeudenkäyntiä laimilyöneeitä ulosotettavai tai, jos niitä
13255: ei voida häneltä saada, hänen takausmieheltään uloshaetta-
13256: vat.
13257:     Kyytilaitoksen isännällä on oikeus tuomioistuimessa ha- -
13258: kea omaansa takaisin, jos katsoo syytä siihen olevan.
13259: 
13260:                               15 §.
13261:     Kestikievaritalossa pitää matkusta.jain tarpeeksi aina
13262: olla varalla siistit ja lämpimät sekä ilmanvaihtolaitoksilla
13263: vaxustetut huoneet, sänkyjä makuuvaatteineen, liinavaat-
13264: teita ja pöytäkaluja ynnä muita tarvittavia talouskaluja,
13265: ruoka-aineita, kynttilöitä ja, polttopujta, kauroja tai ohria,
13266: heiniä ja olkia, sekä talli ja liiteri. 'Taksa ma.tkustajan suo-
13267: ritettavista hinnoista on pidettävä vierashuoneessa julki-
13268: pantuna.
13269:                               16 §.
13270:     Kyyditsevillä tulee kyydityksen toimittamista varten
13271: olla tarvittava määrä kelvollisia linjaalirattaita, tyynyjä ja
13272: jalkapeitteitä, rekiä lämpimine vällyineen sekä muita ajo-
13273: kaluja ja, mistä venekyytiä tehdään, kelvollisia veneitä.
13274: 
13275:                            17 §.
13276:    Jokaisella olkoon oikeus määrätystä kyytimaksusta saa-
13277: da kyytilaitoksesta kyyditys itsellensä ja. matkatavaroitansa
13278: varten kulkeakseen joko samaan tai seuravaan kyytilaitok-
13279: seen, niinikään muuhun paikkaan, jonne tie on kulkukun-
13280:                       V, 7. -   Kyytilaitos.
13281: 
13282:   toinen eikä ma:tka kyyditsijälle tule olemaan enemmän kuin
13283:   kolme kilometriä sitä pitempi, mikä ensinmainitusta. kyyti-
13284:   laitoksesta on siitä cläisempänä olevaan kyytilaitokseen, jo-
13285:   hon kyyditystä on suoritettava... Jos kyydittävä vaatii, on
13286:   kyyditsijä velvollinen kyyditsemään häntä kolmen kilomet-
13287:   rin matkan seuraavan kyytilaitoksen ohi, kuitenkaan ei yh-
13288:   teensä pitempää matkaa kuin äsken sanottiin.
13289:       Kaupunkilainen ei ole oikeutettu saamaan kyyditystä
13290:   kulkeakseen kaupungista, ellei hän matkusta maalla olevaan
13291: · kyytilaitokseen tarkka virka-asioissa.
13292:       Yksinomaan tavar.ain kuljettamiseen älköön kyyditystä
13293:   a.nncltako; älköön myöskään juopuneella henkilöllä olko
13294:   oikeutta sitä saada.
13295:       Jos matkustaja lähtee matkalle muualta. kuin kyytilai-
13296:   toksesta ja hänen kulkemansa matka, on lyhempi kuin väli-
13297:   matka kyytilaitoksen ja sen paikan välillä, jonne matkus-
13298:   taja kyyditään, lasketaan kyytimaksu kyytilaitoksesta, mut-
13299:   ta vastaisessa tapauksess8! noutopaikasta saakklll.
13300: 
13301:                           18 §.
13302:     Varsinainen kyyti on matkustiajalle viipymättä annet-
13303:  tava.
13304:     Ylimääräisen kyydin on matkustaja oikeutettu saamaan
13305:  kuvernöörin määräämän ajan kuluessa.
13306:     Ylimääräisestä kyydistä suoritetaan sama kyytimaksu
13307:  kuin varsinaisesta.
13308: 
13309:                              19 §.
13310:      Kun kestikievaritalosta tai kyytiasemalta vuorokaudessa
13311:  tehtäviksi määrätyt varsinaiset kyydit ovat suoritetut tai
13312:  vakinaiset hevoset ovat kyydissä, on matkustajalla oikeus 18
13313:  §:n 2 momentissa määrätyn odotusajan kuluttua saada yli-
13314:  määräinen kyyti, jos sellainen on kyytilaitoksesta tehtäväksi
13315:  määrätty ja vielä sinä vuorokautena on tekemättä.
13316:      Matkustaja saakoon myös uudestaan kyytiin ottaa kyy-
13317:  ditsemiseen jo käytetyn hevosen vähintään kahden tai keli-
13318:  rikon aikana: kolmen tun111in kuluttua siitä kun se viime
13319:                   V, 7. -   Pennanen y. m.
13320: 
13321: kyytimatkalta palasi, ellei hevosella sinä vuorokautena jo
13322: ole tehty kyytiä enempää. kuin 17 §:n 1 momentissa maini-
13323: taan.
13324:                             20 §.
13325:     Sen, joka ensin on tullut kyytilaitokseen j3J viipymättä
13326: matkaansa jatkaa, tulee sieltä ensin saada kyyditys. Kui-
13327: tenkin on postin vientiä varten, kun sitä odotetaan, kyydi-
13328: tystä kaikin ajoin vuorokautta heti oleva saatavana.
13329:     Jos matkustaja kyytilaitoksesta tai matkalla viivyttää
13330: kyyditsijää, tulee hänen maksaa korvausta jokaisest3J täy-
13331: destä puolesta tunnista yhden markan. Kyyditsijän ei tar-
13332: vitse jäädä ma.tkustajaa odottamaan enempää kuin yhden
13333: tunnin ajan.
13334:                             21 §.
13335:     Jos matkustaja palaa takaisin samaan paikkaan, josta
13336: hän on lähtenyt, on hän oikeutettu käyttämään kyytilaitok-
13337: sesta saamaansa kyyditystä myös paalumatkalla.. Kyydit-
13338: sijä on silloin velvollinen odottamaan matkustajaa kaksi
13339: tuntia, ensimäisen tunnin korvauksetta., mutta sen jälkeen
13340: viidenkymmenen pennin maksusta jokaiselta täydeltä puo-
13341: lelta tunnilta.
13342:                              22 §.
13343:     Tuotuaan matkustajan kyytilaitokseen, on kyyditsijä
13344: tarvittaessa ja kyytilaitoksen isännän vaatimuksesta velvol-
13345: linen ottamaan paalukyydin, ollen kuitenkin oikeutettu le-
13346: puuttamaan hevostaan yhden tunnin ajan.
13347: 
13348:                            23 §.
13349:     Kyytimaksu kyydistä suoritetaan sen kyytilaitoksen
13350: taksan mukaan, josta. kyyditys otetaan. 21 §:ssä mainitusta
13351: paluukyydistä maksetaan sama kyytimaksu kuin menokyy-
13352: distä.
13353:     Matkustaja suorittakoon, paitsi säädettyä kyytimaksua,
13354: myös tie- ja siltamaksut ynnä lauttarahat, missä niitä
13355: vahvistettujen taksain mukaan on maksettava,. sekä meno-
13356: matkalta että kyyditsijän paaluma.tkalta.
13357:                     V, 7. -.- Kr:rtilaitoa.
13358: 
13359:     Matkustaja on velvolline'll suorittamaan kyytimaksua
13360: yhden markan, vaikka .;;e kuljetulta matkalta ei nousisikaan
13361: siihen määrään.
13362:      Kyytimaksua ·ei tarvitse maksaa enna.kolta, vaan siinä
13363: pai:krussa, mihin Dn kyyditty. Uutta kyydity,stä älköön mat-
13364: kustajalle a.nnetta:ko, ennenkuin hän on enti·sestä kyytimak-
13365: sun suorittanut seka päiväkirjaan merkinnyt nimensä ja
13366: mitä muuta siihen on säädetty merkittäväksi.
13367: 
13368:                               24 §.
13369:      Jos kyytihevonen väsyy tai muusta syystä ei voi viedä
13370: matkustajaa määrättyyn paikkaan, on ·lähinnä asuva hevo-
13371: sen omistaja velvollinen a.ntama.an tarpeellista apua matkan
13372: ja.tkamiseksi, ja. sakoon hän matkustajalta siitä kaksinker-
13373: tais-en kyytimaksun.. Mitään ma.ksua ensin kuljetusta mat-
13374: kasta ei ta.rvitse sellaisessa tapauksessa suorittaa.
13375:      Jos ajoneuvot matkalla menevät rikki, tulee niinikään
13376: lähimmän hevosenomistajan antaa tarpeellista apua koh-
13377: tuullista korvausta vasta.an.
13378: 
13379:                              25 §.
13380:     Kyyditsijänä älköön kahdeksaatoista vuotta nuorempaa
13381: henkilöä käytettäkö, ellei ma•tkustaja siihen suostu. Kyy-
13382: tilaitoksen isännän tulee myös katsoa, ettei ketään juopu-
13383: neena panna kyyditsemään. Jos ma,tkustaja, joka kulkee
13384: omilla ajoneuvoillaan, tahtoo itse ajaa ·tai käyttää omaa ajo-
13385: miestä, älköön sitä kiellettäkö.
13386:     Ellei matkustajan ajoneuvoilla kyyditystä suoritettaessa
13387: käytetä useampaa kuin kolmea hevosta, älköön matkustajan
13388: tahtoa vastaan hevosten mukana olko useampi kuin yksi
13389: kyyditsijä.
13390:                              26 §.
13391:     Matkustajain ja matkatavarain kuljetuksessa on nouda-
13392: tettava seuraavia määräyksiä:
13393:     Kyyditsijän ajoneuvoilla kuljetettakoon yhdellä hevo-
13394: sella korkeintaan sataneljäkymmentä kilogrammaa, johon
13395: painoon saapi lisätä sama.n verran jokaista sitä useam.pa;a
13396:                   V, 7. -   Pennanen y. m.                  385
13397: 
13398: 
13399: hevosta kohti. Yhden täysikasvuisen henkilön katsotaan
13400: tällöin va·staavan kahdeksankymmenen kilogramman sekä
13401: puolikasvuisen henkilön kolmenkymmenen kilogramman
13402: painoa. Kuitenkin saakoon kaksi täysikasvuista henkilöä,
13403: noudattaen 27 ·§:n 1 momentissa mainittua vähempää kul-
13404: kunopeutta ja mukanaan korkeintaan kymmenen kilogram-
13405: maa matkatavaroita, kulkea yhdellä hevosella.
13406:     Jos matkustaja käyttää omia nelipyöräisiä avonaisia
13407: ajoneuvoja tai kuomirekeä, kuljetettakoon yhdellä hevosdla
13408: korkeintaan satakaksikymmentä kilogrammaa ja täysikas- _
13409: vuisia henkilöitä matkustakoon sillä ainoastaan yksi. Puo-
13410: likatteisia k-eveämmänlaatuisia vaunuja varten älköön mat-
13411: kustaja, kun kuljetettava. paino ei ole suurempi kuin edelli-
13412: sessä momentissa on määrätty, olko velvollinen käyttämään
13413: useampaa. kuin kahta hevosta; mutta raska.ampain puolikat-
13414: teisten, niin myös täysikatteisten vaunujen eteen pitää, jos
13415: kyyditsijä sitä vaj.tii ja se matkustajain luvun tai matkata-
13416: varain painon vuoksi on tarpeen, valjasta·a kolme tahi neljä
13417: hevosta.
13418:     Puolikasvuiseksi henkilöksi luetaan neljän ja kahden-
13419: toista vuoden välillä oleva lapsi. Neljää vuotta nuorempia
13420: lapsia ei otetaan lukuun.
13421:     Edellä määrättyyn korkeampaan pain{)on ja henkilö-
13422: lukuun luetaan matkustajan mukana oleva ajomies, mutta
13423: ei kyyditsijää.
13424:     Senaatti saa.ttaa, hakemuksesta, antaa yllämainituista
13425: säännöksistä poikkea.via rajoittavia määräyksiä, jos paikka-
13426: kuD,Jlalliset olot sitä vaativat.
13427: 
13428: 
13429:                              27 §.
13430:     Matkustajalla älköön olko oikeutta kyydillä kulkea no-
13431: peammin kuin kymmenen kilometriä tunnissa, tähän luke-
13432: matta sitä aikaa, mikä hevosten muuttoon tarvitaan. Jos,
13433: paitsi kyyditsijää, kaksi täysikasvuista henkilöä kulkee yh-
13434: dellä hevosella., on nopeus rajoitettava kahdeksaksi kilomet-
13435: riksi tunnissa. Huonolla kelillä vähennettäköön nopeutta
13436:                                                        25
13437: 386                 V, 7. -   Kyytilaitos.
13438: 
13439: kelin mukaan, niin ettei kyytihevosta kohtuuttomasti vm-
13440: vata.
13441:     Jos kyytilaitosten väli on ylen pitkä taikka tie mäkine:n
13442: tai muuten vaikea kulkea, voi kuvernööri määrätä joko kul-
13443: kunopeuden vähemmäksi, kuin 1 momentissa on sanottu,
13444: taikka että matkustajan tulee yhdessä tai useammassa. mää-
13445: räpaikassa antaa kyytihevosen levätä puoli tuntia tai pitem-
13446: mänkin ajan.
13447: 
13448:                               28 §.
13449:     Jos hevonen on kyydittäessä vikaantunut tai kuollut, on
13450: se, ennenkuin matkustaja k;yytilaitoksesta lähtee, matkusta-
13451: jan ja hevosen omistajan tai, jos omistaja ei ole saa1mvilla,
13452: k;\cyditsijän läsnä olles3a kahden paikalle lmtsutun uskotun
13453: miehen katsast.ettava ja vahinko arvattava. Jos silloin havai-
13454: taan matkustajan ·o'lleen vahinkoon syypään, maksakoon hän
13455: mitä kohtuu!Hseksi harkitaan taikka pankoon siitä otollisen
13456: vakuuden, ennenkuin hänelle toinen kyytihevonen anne-
13457: taan.
13458:     Matkustaja, joka on syypää kyyditsijän ajoneuvojen vi-
13459: kaantumiseen, älköön myöskään saako hevosta matkaa jat-
13460: kaaksensa kyytilaitoksesta, ennenkuin on vahingon korvan-
13461: nut tai tarpeellisen vakuuden siitä pannut.
13462:     Jos matkustajan ajoneuvot kyyditsijän syystä turmeltu-
13463: vat, korvatkoon tämä vahingon arviomiesten lausunnon mu-
13464: kaan.
13465:     Kaikissa näissä tapauksissa alkoon tyytymättömällä lupa
13466: haastattaa asia oikeuden tutkittavaksi.
13467: 
13468: 
13469:                              29 §.
13470:     Kyyti·laitoksen isäntä ja kyytiurakoitsija vastatkMn hse
13471: siitä vahingosta, jonka heidän väkensä matkusta.ialle tuot-
13472: taa. Samoin vastatkoon kyy·tilaitoksen isäntä kaikesta mitä
13473: matkustaja hänen taiteensa antaa. Jos siitä jotakin katoaa
13474: tai turmeltuu hänen tai hänen talonväkensä syy.stä, korvat-
13475: koon hän vahingon.
13476: 
13477: 
13478: 
13479: 
13480:         .
13481:                    V, 7. -   Penllftllen :Y· m.            387
13482: 
13483: 
13484:                             30 §.
13485:     Jos kyytilaitoksen isäntä tai kyytiurakoitsija jättää teh-
13486: tävänsä asianmukaisesti täyttämättä ja sen vuoksi tai muusta
13487: syystä toimestaan joko toistaiseksi tai kokonaan erotetaan,
13488: eivätkä hänen takausmiehensä ota tehtävää täyttääksensä,
13489: on maalla kruununnimismiehen sekä kaupungissa maist-
13490:  raatin pidettävä huolta siitä, että kyytilaitoksenpito ja
13491: kyJ>-ditys tu'lee kedwymättä suoritetuksi. Tästä kruunulle
13492: aiheutuvat lisäkustannukset ovat ulosotettavai urakoitsijalta
13493: tai, jos niitä ei voida häneltä saada, takausmiehiltä ulos-
13494: haettavat.
13495: 
13496: 
13497:                              3 LUKU.
13498:                Kyytilaitosten silmälläpidosta.
13499: 
13500:                             31 §.
13501:     MaaHa tulee asianomaisen kruununpalvelijan ja kaupun-
13502: gissa maistraatin tarkasti valvoa, että kyytrlaitoksia ja kyy.
13503: ditystä kunnollisesti ja liikentem tarvetta vastaavalla ta-
13504: val'la voimassa pidetään, jonka vuoksi leidän on aika-ajoin
13505: kyytilaitoksissa pidettävä katsastuksia.
13506: 
13507:                              32 §.
13508:     Jos 31 § :t>sä mainitussa katsastuksessa tai muutoin ha-
13509: vaitaan muistutuksen syytä kyytilaitoksen isäntää tai muuta
13510: urakoitsijaa vastaan, on se viipymättä ilmoitettava kuver-
13511: nöörille, joka antakoon syyllisme varotuksen maalla asian-
13512: omaisen kruununvoudin ja kaupungissa maistraatin kautta.
13513: tahi jos laiminlyöminen on pahemmanlaatuinen taikka syyl-
13514: linen ei ole ottanut varotubesta ojentuaksensa, jättä:köön
13515: asian oikeuden käsiteltäväksi. Sitä paitsi o}koon kuvernöö-
13516: rillä valta toistaiseksi erottaå 'laimin•lyömiseen syypää toi-
13517: mestansa ja pitäköön kiireesti huolta siitä, että kyytilaitok-
13518: sen voima~·sapitäminen ja. !kyyditys asianmukaisessa järjes-
13519: .tyksessä toimitetaan, niinkuin .3.0 § ~ssä o.n .sanottu.
13520: 388                  V, 7. -   Kyytilaitoe.
13521: 
13522:                              33 §.
13523:     Jokaiseen kyytilaitoks-een on 1kuvernöörin toimesta val-
13524: tiovaroilla 'hankittava sellainen päiväkirja, kuin erittäin on
13525: säädetty.
13526:     Päiväkirja on kyytilaitoksen isännän pidettävä huostas-
13527: ~aan sekä vaatimatta annettava matkustajalla säädettyjen
13528: merkintäin tekemistä varten.
13529:     Matkustajalla, jolla on syytä muistutukseen kyyti-laitok-
13530: sen isäntää tai kyyditsijää vastaan, on oikeus kirjoittaa se
13531: päiväkirjaan. Jos kyytilaitoksen isäntä ei IJidä päiväkirjaa
13532: matkustajan saatavana muistutuksen kirjoittamista varten,
13533: on matkustajan lupa kirjoittaa muistutus lähimmän kyytilai-
13534: toksen päiväkirjaan
13535: 
13536:                             34 §.
13537:     Kun päiväkirjaan on tehty mui,stutus, on maalla kruunun-
13538: nimismiehen sekä kaupungissa maistraatin, siitä tiedon saa-
13539: tuansa, toimitettava asiasta tutkinto, ja ellei muistutusta
13540: havaita kokonaan aiheettomaksi, lähetettävä siitä laatimansa
13541: pöytäkirja kuvernöörille. Jos on syytä 'laiHiseen syytteeseen,
13542: jättäköön kuvernööri asian oikeuden kärsiteltävä;ksi, ja on
13543: oikeuden päätös hänelle ilmoitettava. Tutkinnossa ei mat-
13544: kustajan kuulustaminen ole tarpeen, ellei hän ole pidättänyt
13545: itselleen oikeutta siihen tai erinäiset asianhaarat muutoin
13546: siihen aihetta anna.
13547:     Matkustajalla, joka on merkinnyt muistu~uksen ]Jäivä-
13548: kirjaan, olkoon itselläänkin valta ajaa asiasta syytettä tuo-
13549: mioistuimessa.
13550: 
13551: 
13552:                            4 LUKU.
13553: 
13554:          Edesvastauksesta tämän lain rikkomisesta.
13555:                              •
13556:                              35 §.
13557:    Jos rkyyti'laitoksessa ei ole asianomaisesti vahvist,etussa
13558: taksassa määrättyjä tarvetavaroita tai kelvollisia hevosia Ja
13559:                   V, 7, -   Pennanen y. m.                 389
13560: 
13561: 
13562: ajoneuvoja taikka jos siinä havaitaan muuta pahemman-
13563: laatuista epäjärjestystä, tuomittakoon kyytilaitoksen isäntä
13564: tai kyytiurakoitsija enintään sadan markan sakkoon tai ero-
13565: tettavaksi toimestaan.
13566: 
13567:                              36 §,
13568:     Kyytilaitoksen isäntä, joka ilman syytä kieltää matkus-
13569: tajalta majaa tai ravintoa, sekä kyytilaitoksen isäntä,
13570: k;~.rytiurakoitsija tai kyyditsijä, joka ei toimita mat~
13571: Jmstajalle kyyditystä taikka muuten syyttä estää häntä jat-
13572: kamasta matkaansa, rangaistakoon enintään sadan markan
13573: sakolla.
13574:     Jos kyytilaitoksen isäntä, kyytiurakoitsija tai kyyditsijä
13575: vaatii majasta, ravinnosta tai kyydityksestä enemmän maksua
13576: kuin häneHe on tuleva, rangaistakoon enintään viidenkym-
13577: menen markan sakolla ja maksakoon takaisin mitä on liikaa
13578: ottanut.
13579:                              37 §.
13580:     Jos kyytilaitoksen i·säntä päästää juopuneen kyyditse-
13581: mään, rangaistakoon korkeintaa.u viidenkymmenen markan
13582: sakolla.
13583:                             38 §.
13584:     Kyytilaitoksen isäntää tai kyytiura'koitsijaa, joka tekee
13585: muutoksia tai lisäyksiä I>äiväkirjaan, sakotettakoon enintään
13586: sata markkaa.
13587:                             39 §.
13588:     Jos kyyditykseen käytettävä vene ei ole kunnossa, sako-
13589: tettakoon sen 'kunnossapitoon velvol·lista enintään viisikol-
13590: matta markkaa, jollei 'hän kahden päivän ku1luessa käskyn
13591: saamisesta vikaa korjaa. Kruunun1>alvelijalla tai maistran-
13592: tilla olkoon valta maksua vastaan panettaa vene kuntoon;
13593: ja on tästä aiheutuva kustannus laiminlyöneeltä- U'los-
13594: otettava.
13595:                             40 §,
13596:      Jos venemies on huolimaton tai jättää matkustajan
13597: perille viemättä tahi jos muu kyydit~ijä viivyttäii. mat-
13598: kustajaa tiellä kauemmin aikaa kuin on säädetty taikka
13599:   890 '                  V, 7. -   Kyytilaitos.
13600: 
13601:   muuten laiminlyö mitä hänen velvollisuutenaan tämän aSe-
13602:   tuksen mukaan on, rangaistakoon enintään viidenkymmenen
13603:   markan sakolla.
13604: 
13605:                                41 §,
13606:      Hevosen omistajaa, joka ilman pätevää syytä on anta-
13607:   matta matkustajalle sellaista apua kuin 24 §:ssä on säädetty,
13608:   sakotetta.koon enintään viisikolmatta markkaa.
13609: 
13610: 
13611:                                42 §.
13612:       Matkustajaa, joka jättää korvauksen majasta ja ravinnosta
13613:   tai kyytimaksun tahi maksettavansa 1lautta- tai siltarahan
13614:   suorittamatta, taikka ilman syytl:i viivyttämällä sellaista
13615:   suoritusta tuottaa muille ajanhukkaa, raugaistakoon enintään
13616:   sadan markan sakolla.
13617:       Jos matkustaja kyyditsijän suostumuksetta kulkee kyyti-
13618:   hevosella nopeammin kuin on säädetty tai ei anna hevosen
13619:   levätä sitä varten määrätyssä paikassa, niinkuin 27 §:n 2
13620:   momentiss11 on sanottu, taikka käyttää kyytihevosta etem-
13621:   mäksi kuin hänellä on oikeus, sakotettakoon häntii enintään
13622:   viisikymmentä markkaa.
13623:       Jos matkustaja kieltäytyy säädettyä merkintää päivä-
13624:   kirjaan tekemästä, tai tekee siihen aiheettoman merkinnän,
13625: • olkoon ·sakko enintään viisikolmatta markkaa.
13626: 
13627: 
13628:                                  43 §.
13629:       Jos kyytilaitoksen isänti:j., kyyti urakoitsija., kyyditsijä tai
13630:   matkustaja tekee itsensä syypääksi rikokseen, mistä Rikos-
13631:   laissa on ·säädettynä rangaistus, olkoon sitä noudatettava.
13632: 
13633: 
13634:                                44 §.
13635:        Joka rikkoo, niinkuin tässä luvussa on sanottu, on myös-
13636:   kin velvollinen korvaamaan vahingon. Jollei kyyditsijä 40
13637:   § :ssä mainitussa tapaukses·sa kykene vahinkoa maksamaan,
13638:   korvatkoon sen kyytilaitoksen isäntä tai kyytiurakoitsija.
13639:                    V, 7. -   Pen.nanen y. m.                  391
13640: 
13641: 
13642:                              5 LUKU.
13643:                      Erinäisiä säännöksiä.
13644: 
13645:                              45 §.
13646:     Kuvernöörin päätökseen asioissa, jotka tässä laissa. maini-
13647: taan, saa muutosta hakea siinä järjestyksessä kuin valituksen
13648: tekemisestä kunnal'lisissa asioissa on määrätty.
13649: 
13650:                             46 §.
13651:     Niihin toimiin, jotka tämän lain mukaan kaupungissa
13652: kuuluvat maistraatin tehtäviin, ryhtyy kauppalahaUitus eri-
13653: tyisenä kuntana olevassa kauppa.lassa,.
13654:     M.ilä 3 luvussa on sääd·etty maistraatin tehtäväksi, voi-
13655: daan niissä kaupungeissa, joissa on poliisilaitos, jättää poliisi-
13656: laitoksen toimitettavaksi.
13657:                             47 §.
13658:    Jos matkustajain ja postin kuljetusta varten jossakin
13659: kyytilaitoksessa otetaan käytäntöön automobii'li, noudatetta-
13660: koon sellaiseen kyyditykseen nähden soveltuvissa kohdi:p. mitä
13661: hevoskyydistä on tässä laissa säädetty.
13662: 
13663:                             48 §.
13664:     'l'ämä 1aki tulee voimaan tammikuun 1 päivänä 1919.
13665: Sitäkin .ennen on kuitenkin kyydinpitoa sanotusta päivästä
13666: alkavaksi kyytikaudeksi järjestettäessä tätä lakia soveltuvissa
13667: kohdissa noudatettava.
13668:                           49 §.
13669:    Ne rahavarat ja muu omaisuus, joita kyytilahkoilla tä-
13670: män lain voimaan astuessa ehkä on kyytitoimen suorit-
13671: tamista varten hankittuna, ovat siirrettävät kyytilahkoon
13672: kuuluville kunnille niiden kyytivelvollisten marittawlien
13673: mukaan.
13674:                           50 §.
13675:    Kun tämä laki tulee noudatettavaksi, kumotaan vielä voi-
13676: massa ()levat Rakennuskaaren 28 luvun :säännökset, asetus
13677: 392                   V, 7. -   Kyytilaltos.
13678: 
13679: 12 päivältä marraskuuta 1883 kyydinpidosta ja kestikievari-
13680: taloista, asetus 20 päivältä jou'lukuuta 1888, joka sisältää
13681: muutoksia äskenmainittuun asetuks-een, kestikievarisääntö
13682: 12 päivältä jou'lukuuta 1734 ja sen selitys 11 päivältä joulu-
13683: kuuta 1766 sekä mitä muutoin on säädetty siitä, mistä tässä'
13684: laissa on määräyksiä.
13685: 
13686: 
13687: 
13688:       Helsingissä marraskuun 2·2 päivänä 1917.
13689: 
13690: 
13691:       Pekka Pennane~.                     Oskar Nissinen.
13692:       Juho Snellman.                      Gust. Arokallio.
13693:       Tilda Löthman.                      T. Kaitila.
13694:       Elias Sinkko.                       If. E. Hnna.
13695:       H. 1. Linna.                        W. K. Särkkä.
13696:       P. Ahmavaara.                       Rudolf Holsti.
13697:       Pekka Hälvä.                        P. Paavolainen.
13698:       Eemil W ekara.                      August Laine.
13699:                         Erik Alopaeus.
13700:                                                             393
13701: 
13702: 
13703: V, s. -   Edusk. esit. N:o 6.
13704: 
13705: 
13706: 
13707: 
13708:             Saarelainen, Pekka, y, m.: Ehdotus kyyti-
13709:                asetukseksi.
13710: 
13711:               S u o m e n E d u s k n n n a 11 e.
13712:     Vuonna 1914 kesäkuun 26 ,p:nä taiJaihtuneessa esittelyssä
13713: entinen Suomen Suuriruhtinas Su0men Senaatin ehdotuk-
13714: sen mukais·esti oli suvainn'U't määrätä, että Eduskunnan 1910
13715: vuoden valtiopäivillä hyväksymä kyytiasetus oli jätettävä
13716: vahvistamatta. Tämän joh~osta vuoden 1917 ensimäisillä
13717: va.ltiopäivillä oli tehty uusi esitys ky;ytiasetukseksi, mutta
13718: se on Edusikunnassa jäänyt käsittelemättä. Asian näin ollen
13719: ja kun kyytitoimen järjestäminen ajanmukaisemmalle, oi-
13720: keud·en ja kohtuuden vaatimuksia vastaavalle kannalle on
13721: erittäinkin nyt käynyt välttämättömäksi, rohkenemme, viit-
13722: taamalla niihin .perusteluihin, joista ·On kerrottu lakivalio-
13723: kunnan mainituilla   v.  1910 valtiol)äivillä asiasta antamassa
13724: mietinnössä, kunnioittaen ehdottaa,
13725:                 että Ed~kunta hyväksyisi ja vahvistaisi
13726:             steuraavan asetusehdotuksen kyytitoimesta:
13727: 
13728:                     K VVt i a s etu s.
13729:                           I LUKU.
13730:      Kyytilaitoksista, niiden perustamisesta ja voimll$sa
13731:                          pitämisestä.
13732:                               1 §.
13733:     Matkustajain ja postin kuljetusta varten .Suomessa ·pitää
13734: olla tarpeelliset kyytilaitokset, jotka ovat joko kestikievari-
13735: taloja, kyytiasemia tai kyy·tipysälkkejä.
13736:                          V, s. ~ Kyytilaitos.
13737: 
13738:         Sen mukaan, kuin alempana tässä asetuksessa tarkemmin
13739:     sääd-etään, tul-ee matkustajain määrätystä maksusta saada:
13740:         kesti.kievaritalosta: varsi.nainen ja, ylimääräinen kyyti
13741: •   s-ekä majaa ja ravintoa;
13742:         kyytiasemalta. varsinainen ja ylimääräinen kyyti; selkä
13743:         kyytipysäkiltä ylimääräin-en kyyti.
13744: 
13745:                                2 §.
13746:        Kyytilaitokset mä.ärätään ja kyydinpito niissä järjeste-
13747:     tään vähintään kolm-eksi vuodeksi kerrallaan.
13748:        Kyytilaitosten voimassa pitäminen ja kyyditys tarjotaan
13749:     urakalle samaksi ajanjaksoksi.
13750: 
13751:                                  3 §.
13752:         Syyskuun kuluessa, sen edellisenä vuonna, jona kyydin-
13753:     pitokausi päättyy, pitää kruuimnvoudin yhdessä jokaisen
13754:     kihlakuntaan kuuluvan ku.nnan tai kunnan osaru valitseman
13755:     edustajan ja asianomaisten lkruununnimismiesten kanssa
13756:     kokoontua aikana ja paikassa, jotka kuvernööri määrää ja
13757:     kullekin: kunnaHe todistetta.vasti ilmoitetaan viimeistään
13758:     kuukautta ennen kokouksen pitämistä, tekemään ehdotusta
13759:     kyytilaitosten sijoittamisesta ja kyydityksen järjesti\..lni-
13760:     sestä.
13761:         Edellä mainittua ehdotusta valmistettaessa on vaann-
13762:     otettava, että kyytitoimi, mikäli mahdollista, saadaan itse-
13763:     kannattavaksi. Ehdotukseen on merkittävä:
13764:         1) ne tiet, joiden varrella kyytilaitoksia on pidettävä;
13765:         2) kunkin tien varrelle tarvittavain kyytilaitosten luku
13766:     ja laatu stJkä ilmoitus niiden välis•estä likim.ääräisestä mat-
13767:     kasta ynnä niistä kylistä. tai yksinäisistä taloista, joihin
13768:     kyytilaitoksia, mikäli mahdollista, on sijoitettava, vaarin-
13769:     ottaen, ettei kyytilaitosten välinen matlka ole 11item.pi kuin
13770:     kaksikolmatta kilometriä, elleivät erityiset asianhaarat anna
13771:     aihetta tästä poikkeamaan;
13772:         3) niiden asuin- .irr ulkohuoneiden luku, joit(l. :]russakin
13773:     kyytilaitoksessa on pidettävä saatavana;
13774:                    V, s. -   Saa.relainen y. m.              395
13775: 
13776: 
13777:     4) niid·en varsinaisten kyytien luku, mitkä vuorokaudessa
13778: kustakin kyytilaitoksesta ovat t-ehtävät, s-ekä kuinlka JUionta
13779: hevosta sitä tarkoitusta varten on pidettävä; ja 011 kyytien
13780: luvun 'Perustuks-eksi pantava s-e kyY'timäärä, joka: kolmena
13781: vuotena on keskimäärin vuorokaudessa tehty, lisättynä kor-
13782: k-eintaan viidelläk·olmatta :pros-entilla, elleivät paikkakunnan
13783: liikenneolot rakennetun rautatien n10ksi bi muista syistä
13784: anna aihetta P'oiketa tästä perustuksest1a;
13785:      5) niiden ylimääräisten kyytien luku, mitkä tarp-een vaa-
13786: tiessa kyytilait.oksista ovat vuorokaudessa tehtävät, sekä
13787: minkä ajan kuluessa matkustaja on oikeutettu s'aa:maan sel-
13788: laisen kyydin; äliköönkä tätä aikaa määrättäkö kahta tuntia
13789: lyhemmäksi, luettuna siitä, kun kyytil1cvosta on pyydetty;
13790:      6) hevoskyytimaksun suuruus;
13791:      7) ne kyytilaitokset, mistä venekyytiä on tehtävä, sekä
13792: vuorokaudessa suoritettavieri venekyytien luku ynnä kyyti-
13793: maksun suuruus kussakin iällaisessa kyytilaitoksessa;
13794:      8) ne kyytilai.tokset, joista talvisaikana porokyytiä ja
13795: kesäaikana kantajia on saatava, sekä kuinka monta kyytiä ja
13796: kantajaa vuorokaudessa tulee olla saatavana ja mitä sellai-
13797: ses,ta kyydi tylksestä on maksettava;
13798:      9) mihin hintaan majaa ja muita 15 § :ssfi mainittuja; tar-
13799: peita kestikievaritaloossa on matkustajalle annettava; sekä
13800:      10) ne eri vaatimukset, jotka toimituksessa esitetään.
13801:      Jos kyytilaitosta tarvita&n ainoastaan .ionl:!kin vuoden-
13802: aikana tahi jos tehtyjen kyytien luku on -eri vuodenaikoina
13803:  melkoisesti vaihdellut, on ehdotus sen mukaan sovitettava.
13804:      Yhden tai useamman kokoukseen kutsutun 'Poissaolo ei
13805: estä ehdotuksen tekemistä.
13806:     Se, joka haluaa jäljennöks·en -ehdotuksesta, saakoon sen
13807: kruununvoud.ilta lunastusta vas·t'aau neljänt•oista ,päivän ku-
13808: lue'Ssa.
13809:      Kaupungissa on ohdotus kyytitoim-en järjestämisestä
13810: maistraatin tehtävä noudaitamalla soveltuvissa kohdin -edellä
13811: olevia määräy>ksiä.
13812: 896                  V, s.- Kyytilaitos.
13813: 
13814:                              '4 §.
13815:     Neljänkymmenenviiden päivän kuluessa 3 §:ssä mainitun
13816: kokouksen jälkeen on siinä tehty ehdotus' asiakirjoineen lähe-
13817: tettävä kuvernöörille. Saman ajan kuluessa on myöskin k1un-
13818: nilla oikeus kirjallisesti tehdä kuvernöörille ehdotusta vas-
13819: taan muistutuksia.
13820:     Sen jälke.en ja, mikäli tarpeellista, sovittuansa läänin ra-
13821: jakyydeistä asianomarsten kuvernöörien kanssa, ·tutkii ku-
13822: vernööri yhdeLlä kertaJa ehdotukset kyytilaitosten sijoittami-
13823: sesta, kyydityksen järjestämisestä ja kyytimaksun suuruu-
13824: desta läänin eri •osissa samoin :kuin myö·s ehdotukset kesti-
13825: kievaritalojen taksoiksi ja antaa asiassa päätöksensä, josta
13826: viipymättä on kullekin kunnalle toimitettava tieto, mikäli
13827: päätöp; koskee kyytitoimen järjestämistä siinä kunna·s·sa.
13828: 
13829:                               5 §.
13830:     Sittenkun kuvernöörin päätös on saanut lainvoiman
13831: ta~kka, jos valitus siitä on t.ehty, Suomen <Senaatti on asian
13832: ratkaissut, on kyytilaitosten voimassa .pitäminen j'a kyyditys
13833: kus'sakin kunnassa viimei,stään kesäkuun kuluessa, sen edel-
13834: lisenä vuonna, jona urakka on alkava, huutokaupalla maa-
13835: laiskunnassa kruununnimismi'"hen ja kaupungissa. maistraa-
13836: tin toimesta urakalle tarjottava.
13837: 
13838:                               6'§.
13839:     HuutokaJupassa tarj•otaan jokaisen eri kyytilaitoksen voi-
13840: massa pitäminen s-ekä varsinainen ja ylimääräinen kyyditys
13841: siellä, ensin kukin erikseen j-a sitten. kaikki yhteisesti.
13842:     Ennen huutokauv'Paa ,pitää rha.lullisten sa/ada täydellinen
13843: tieto urakkaehdoista. Näihin kuuluu, että urakoitsija on tä-
13844: män asetuksen määräyksien a,lainen, että hän asettaa täyden
13845: vakuuden tehtäviensä täyttämisestä, sekä että, jos urakkakau-
13846: den ,päättyessä joko tehdyn valituksen takia tai muust~
13847: syystä ei ole ehditty lopullisesti järjestää kyytilaitoksen voi-
13848: massa pitämistä tai kyyditystä seuraavåksi kyytikaudeksi,
13849: urakoitsija. on velvollinen edelleen ylläpitämään kyytilaitosta
13850:                   V, 8, -   Saarelainen y. m.                 !l97
13851: 
13852: 
13853: ja kyyditystä enintään kuusi kuukautta urakka-ajan .pää-
13854: tyttyä.
13855:     Kruununpalvelija älköön tehkö tarjousta.
13856: 
13857:                              7 §.
13858:     Sittenkun 'hnutokaup.pa on pidetty, tulee huutoka'llpantoi-
13859: mittajan vaatia kunnan lausunt·oa tehdyistä tarjouksista. mää-
13860: räajan kuluessa hänelle annettavaksi ja sitä varten neljän-
13861: toista päivän kulues:,a huutoka111pan jälkeen asianomaiselle
13862: kunnalllselle viranomaiselle lähettää jä]jennös huutokau-
13863: passa tehdystä pöytäkirjasta., joh<ln kaikki siinä tehdyt tar-
13864: jouks.et <lvat {)tettavat.
13865: 
13866:                               8 §.
13867:     Lausunnon antamista varten määrätyn ajan umpeen kn-
13868: hittua lähettäköön huutokaupan toimittaja ma•alla huuto-
13869: kaupassa ,pidetyn pöytäkirjan ja kunnalta saa.puneen lausun-
13870: non ynnä oman lausuntonsa kruununvoudille, j{)nka tulee
13871: batia yhteenveto kaikista kihlalkunnassa tehdyistä tarj{)uk-
13872: sista ja lähettää asiakirjat ynnä oma lausuntonsa kuvernöö-
13873: riUe. Kau11ungissa läh.ettäköön maistraatti huutokaup.papöy-
13874: täkirjan sekä kaupmnkikunna.n lausunnon :ia •oman lausun-
13875: tonsa. suDrastaan kuvernöörille. Tnt!kittuansa urakkatarjouk-
13876: set, ottaa kuvernööri kyytilaitoksiin hoitajat ja kyytiura-
13877: koitsijat sen mukaan kuin urakkaltarjouksia voidaan hyväk-
13878: syä, ·ollen tässä kumminkin huomi•oon otettava, ettei k<lrkeam-
13879:                                                        1
13880: 
13881: 
13882: 
13883: paa tarjousta saa hyvä.ksyä, ellei alemman tarjouksen tekijä
13884: ole sopimaton.
13885: 
13886:                                9 §.
13887:     ,Jos kuvernööri ei ole hyväksyny.t kyytilaita ksen voimassa
13888: pitämisestä taikka varsinaisen tai ylimääräisen kyydityksen
13889: suorittamisesta j•ostakin kyytilaitoksesta tehtyä . tarjousta
13890: taikka jos sellaista tarj{)usta ei ole ensinkään tehty, tulee ku-
13891: vernöörin ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisii-n hyväksyttävän
13892: tarjouksen hankkimiseksi tahi tehtävän muulla tavoin suo-
13893: rittamiseksi.
13894: 398                   V, s. - Kyytilaitos.
13895: 
13896:                                10 §.
13897:     Kyytila.itoksista ja kyydityksestä johtuvat m{lnot suori-
13898: tetaan valti·ovaroista.
13899:     J oll{li maalla 1kyytilaitokseen tarpeellisia asuin- ja ulko-
13900: huoneita muuten ole saatavis•sa, on kuvernöörin, hamkitbuansa
13901: kustannusarvion ja muun asian ratkaisemista varten tarpeel-
13902: lisen selvityksen, Sentaatin päätettäväksi alistettava, ovatko
13903: huoneet yleisillä varoilla rakennettavat.·
13904:     lVIaanomistaja tai -haltija olkoon velvollinen antamaan
13905: siih€n tarvitta:van ma·an, niinkuin kiinteän omaisund€n IJak-
13906: koluovutuksesta on säädetty.
13907: 
13908:                             11 §.
13909:    Kyytilaitoksen isännäUe ja kyytiurakoitsijalle tul{lvat
13910: korvamkset on maalla kruununvoudin sekä kaupungissa
13911: maistraatin .puolivuosittain asianomaisille toimiwtta:va.
13912: 
13913:                             12 §.
13914:     Yleisestä kyytilaitoksesta kaukana ja syrjässä ol€van
13915: teollisuuslaitoksen omistaja, saakoon omana. kustannuksel-
13916: laan toimeen panna. ja voimassa ritää kyytilaitr.tksen, jos ku-
13917: v€ruööri asianomaista kuntaa kuulusteltnansa. siihen suostuu.
13918: 
13919: 
13920:                           II LUKU.
13921: Kyytila.itoksen isännän sekä kyyditsijäin ja matku:stajain
13922:                oikeuksista ja velvollisuuksi.r;;ta.
13923: 
13924:                              13 §.
13925:     Ky;ytilaitosta varten 10 §:n mukaan rakenMtut huoneet
13926: ov<Lt, sittenkun ne täysin valmiina on kyyti1ait~tksen isännän
13927: haltunm anoottu, hänen omalla kustannuksellaan kunnossa
13928: pidettävät. Jos ne van•huudesta ja käyttämisestä, mutta. ei
13929: kyytilait-oksen isännän huolimattomuu,desta, ovat jout.uneet
13930: rap_pioUe eikä muulta sopivalta Daikalta oJ.e ·huoneita kyyti-
13931: laitosta varten saatavissa, ilmoittakoon kruununnimismies
13932:                     V, s. -   Saa.relainen y. m.
13933: 
13934: siitä lmvernöörille, joka on rakennusten korjaamisesta tai
13935: uudestaan rakentamisesta 'Päättävä.
13936: 
13937:                              14 §.
13938:     Jos kyytillaitoksen isäntä päästää huoneet ra,ppeutumaa.n
13939: eikä käskyn saatuaan pane niitä kuntoon, tulee kruunUinni-
13940: mismi-ehmli kahd-en uskotun miehen kanssa, joista kunnallis-
13941: lauta·kunta valitsoo toisen ja. 1kyytilaitoksen isäntä toisem,
13942: pitää huoneiden katselmus. Jollei kyytilaitoksen isäntä kah-
13943: deksan päivän ku)uessa kehoituksen saatua'ln valitse katsel-
13944: musmiestä, kutsukoon: hänen .puol-estaan paikkaikunnarr1 tuo-
13945: ma.ri soveliaan jäävittömän h-enkilön katselm:usmieheksi.
13946:     Sittenkun huoneiden ra•ppio ja sen poistamiseksi tar.peel-
13947: liset työt ·on katselmuksessa selville saatu, tulee kruunun:ni-
13948: mismiehen, jollei kyytilaitoksen isäntä lkats.elmusliautakun-
13949: nan· määrättävän ajan kuluessa ole korjannut rappiota, hä-
13950: oon kustannuhel1aam katselmuskirjan mukaan korjauttaa
13951: huoneet. Siitä aiheutuvat kustannukset ovat ilman ·oikeuden-
13952: käyntiä laiminlyöneeltä ulosotethvat tai, jos niitä ei voi-da
13953: häneltä saada, hänen ta1kausmiehiltään uloshaettavat.
13954:     Kyytilaitoksen isärrmällä on oikeus tuomioistuimessa
13955: hakea omaansa takaisin, jos katsoo s;yytä siihen olevan.
13956: 
13957:                                15 §.
13958:      Kestikievaritalossa pitää matkustajain tarpeeksi aina
13959: olla· varalla siistit ja lämpimät sekä ilmanvaihtolaitoksilla
13960: varustetut huoneet, sänky.iä makuuvaatteineen, liinavaatteita
13961: ja .pöytäkaluja ynnä muita tarvittavia talouskaluja, ruoka-
13962: aineita, kynttilöitä ja .polttopuita, kauro,ia tai {)hria, heiniä
13963: ja olkfa s-ekä talli ja liiteri. Taksa: matkustaja!IL suoritetta-
13964: vista hinnoista on 'Pidettävä vierashuon-eessa julkipantuna.
13965: 
13966:                               lo §.
13967:     Kyydit~evillä    tul-ee kyy-dityksen toimittamista varten
13968: olla tarvittava määrä kelvollisia linjaalirattaita, tyynyjä ja
13969: jalhpeitteitä, rekiä lämpimine vällyineen selkä muita ajo-
13970: kaluja ja, ,mistä ·venekyytiä tellilään, ~lv{)llisia veneitä.
13971: 400                 V, s. - Kyytilaitos.
13972: 
13973:                              17 §.
13974:      Jokaisella olkoon oikeus määrätystä kyytimaksusta
13975: saada kyytilaitoks~sta kyydity-s its~l1oon ja, matlmtavaroi-
13976: ta'llsa varten kulkeakseen joko samaan tai seuraavaan kyyti-
13977: laitokseen, niinikään muuhun paikkaan, j·onne ti~ on kulku-
13978: kuntoinen -eikä matka kyyditsijälle tule olemaan enemmän
13979: kuin kolme kilometriä sitä pitempi, mikä ensinmai'llitusta
13980: kyytilaitoksesta on siitä etäisimpänä olevaan kyytilaitok-
13981: seen, johon kyyditystä on -suoritettava. Jos kyydittävä vaa-
13982: tii, on kyyditsijä vehollinen kyyditsemään häntä kolmen
13983: kilometrin matkan seura•avran kyytilaitoksen ohi, kuitenkaan
13984: ei yhteensä pitempää matkaa kuin äsken sanottiin.
13985:      Kaupunkilainen ei ole oikeutettu saamaan kyyditystä
13986: kulkeakseen kaupungista, ellei hän matkusta ma·alla <>levaan
13987: kyytilaitokseen taikka virka-asioissa.    ·
13988:      Yksinomaam tavarain kuljettamiseen älköön kyyditystä
13989: annettako; älköön myöskään juopuneella. henkilöllä olko
13990: oikeutta sitä saada.
13991:      Jos matkustaja lähtee matkalle muualta kuin kyytilai-
13992: toksesta ja 'hänen kulkemansa matka on lyhempi kuin väli-
13993: matka: kyytilaitoksen ja sen paikan välillä, jonne matkus-
13994: taja kyyditääm, lasketaan kyytimaksu kyytilaitoks:esta,
13995: mutta, vastaisessa tapaukses·sa nautapaikasta saakk:a.
13996: 
13997:                            18 §.
13998:     Varsinainen kyyti on rnatkust;ajalle viipymättä annet-
13999: tava.
14000:    Ylimääräisen kyydin on matkustaja oikeutettu ·saamaan
14001: kuvernöörin määräämän ajan kuluessa.
14002:     Ylimääräisestä kyydis.tä suoritetaan: sama kyytimaksu
14003: kuin V'arsin.aisesta.
14004:                              19 §.
14005:     Kum kestikievaritalosta. tai kyytiasemalta vuorokaudessa
14006: tehtäviksi määrätyt va.rsinaiset kyydit ovat suoritetut tai
14007: vakinaiset hevoset ovat kyydissä, on matkustajalla oikeus
14008: 18 §:n 2 momentissa määrätyn odotmsajan' kuluttua saada
14009:                   V, 8 . - Saarelainen y. m.                  40i
14010: 
14011: ylimääräinen kyyti, jos sellainen on kyytilaitoksesta tehtä-
14012: väksi· määrätty ja vielä sinä vuorokautena on tekemättä.
14013:      Matkustaja saakoon myös uudestaan !kyytiin ottaa kyy-
14014: ditsemise€llli jo~käytetyn hevosen vähintään kahden tai keli-
14015: rikon aikana kolmen tunnin kuluttua siitä, knn se viime kyy-
14016: timatkalta ,palas'i, ellei hevosella sinä vuorokautena jo ole
14017: tehty kyytiä enempää ikuin !7 § :n 1 momenti~1sa mainitaan.
14018: 
14019:                               20 §.
14020:     Sen, joka ensin on tullut kyytilaitokseen ja viipymätt~
14021: mathanS'a jatkaa, tulee sieltä saada kyyditys. Ku~tenkin on
14022: postin vientiä varten, k'lln sitä odotetaan, kyyditystä kaikin
14023: ajoin vuorokautta heti oltava saatavana.
14024:     Jos matkustaja ikyytilaitokses•s:a tai matkalla viivyttää
14025: kyyditsijää, tulee hänen maksaa konausta jokaisesta täy-
14026: destä puolesta. turmista. kaksi markkaa. Kyyditsijän ei tar-
14027: vitse jäädä matkustajaa odottamaa.n enempää kuin yhden
14028: tunnin ajan.
14029:                                21 §.
14030:     Jos matkustaja palaa takaisin samaan paikikaan, josta
14031: hän on lähtenyt, on hän oikeutettu käyttämään kyytilaitok-
14032: sesta saama,aillSia kyyditystä myös paluumatkalla.. Kyyditsijä ·
14033: on silloin velvollinen odottamaan matkustajaa kaksi tunt.ia,
14034: ensimäisen tunnin korvauksetta, mutta, sen jälkeen yhden
14035: markan maksusta. jokaiselta tä.ydeltä puolelta tunnilta.
14036: 
14037:                              22 §.
14038:     Tuotuaan matkustajan kyytilaitokseen, on kyyditsijä tar-
14039: vittaessa ja kyytila.itoiksen isännän vaatimuksesta velvolli-
14040: nen ottamaan 'Paluukyydin, ollen kuitenkin oikeutettu le-
14041: puuttamalan hevostaan yhden twnnin ajan.
14042: 
14043:                            23 §.
14044:     Kyytimaksu kyydistä suoritetaan sen kyytilaitoksen tak-
14045: san mukaan, josta kyyditys otetaan. 21 §:ssä. mainitusta: pa·
14046: luukyydistä maksetaan sama kyytimaksu kuin meookyy-
14047: distä.
14048:                                                          26
14049: 402                  V, 8. -   Kyytilaitos.
14050: 
14051:     Matkustaja suorittakoon, paitsi säädettyä kyytimaksua,
14052: myös tie- ja. siltamaksut ynnä lauttarahat, missä niitä vah-
14053: vistettujen taksailn mukaan on makse.ttava, sekä menomat-
14054: kalta että kyyditsijän paluumatkalta.
14055:     Matkustaja on velvollinen suorittamaan kyytimaksua
14056: kaksi markkaa, vaikka se kuljetulta matkalt-a ei nousisi<kaan
14057: siihen määrään.
14058:     Kyytimaksua ei ta•rvitse maksaa enna,kolta, vaan siinä
14059: pailmssa, mihin on kyyditty. Uutta kyydity·stä älköön ma•t-
14060: )mstajalle anuettako, ennenkuin hän on entisestä kyyti-
14061: maksun suorittanut sekä .päiväkirjaan merkinnyt nimensä ja
14062: mitä mnuta siihen on o;ää.detty merkittäväksi.
14063: 
14064:                               24 §.
14065:      ,Jos kyytihevonen väsyy trui muusta syystä ei voi viedä
14066: matkustajaa määrä.ttyyn paikkaan, on lähinnä a.su'va hevosen-
14067: omista,ja velvollilnen antamaan tarpeellista a,pua matkan jat-
14068: k1amiseksi, ja saakoon hän: matkustaja.lta siitä kaksinkertai-
14069: sen kyytimaksun. Mitään maksua. ensin kuljetusta matkasta
14070: ei tarvitse sellaisess•a ta<paulksessa suorittoo .
14071:      •Tos ajoneuvot matkalla menevät rikki, tulee niinikään
14072: lähimmän hevosenomistajan antaa tarpeellista apua lwhtunl-
14073: lista korvausta vasta:an.
14074:                               25 §.
14075:      Kyy.ditsijä!llä älköön kahdeksaatoista vuotta nuorempaa
14076: henkilöä käytettäkö, ellei matkustaja. siihen suostu. Kyyti-
14077: laitoksen isännän tulee myös ka,tsoa, ettei ketään juopuneena
14078: panna kyyditsemään. Jos matkustaja, joka kulkee omilla
14079: ajoneuvoillaan, ta:htoo itse ajaa ta1i käyttää omaa ajomiestä,
14080: älköön sitä kiellettäkö .
14081:    . Ellei matkustajan adoneuvoilla kyyditystä suoritettaessa
14082: kä;ytetä useampaa kuin kolmea hevosta, älköön matkustajan
14083: tahtoa vastaan hevosten mukana olko nseam.pi kuin yk·si' kyy-
14084: ditsijä, •
14085:                               26 §.
14086:      Matkusta.jain ja m.atkata~arain kuljetukses.ta on nouda-
14087: tettava seuraavia määräyksiä:
14088:                    V, s.- Saarelainen y. m.                 403
14089: 
14090:      Kyydits ijän ajoneuvoilla kuljetettakoou yhdellä hevo-
14091:             1
14092: 
14093: 
14094: 
14095: sella korkeintaan sata neljäkymmentä kilogrammaa, johon
14096: painoon saapi lisätä .s,aman verran iokaista sitä useampaa
14097: hevosta kohti. Yhden täysikasvuis~m henkilön katsotaan täl-
14098: löin vastaavan kahdeksankymmenen kilogramman sekä puoli-
14099: kasvuisen heukilön kolmenkymmenen kilogramman paimoa.
14100: Kuitenkin saakoon kaksi täysikasvuista henkilöä, noudat-
14101: taen 27 § :n 1 momentissa mainittua vähempää kulkunopeutta
14102: ja mukana.run korkeintaalll kymmenen kilogrammaa matka-
14103: tavaroita, kulkea yhdellä hevosella.
14104:     Jos ma tkmsrtaja käyttää omia nelipyöräisiä avonaisia
14105: ajoneuvoja tai kuomirekeä, kuljetettakoon yhdellä 'hevosella
14106: korkeintaan sata kaksikymmentä kilogrammaa ja täysikas-
14107: vuisia henkilöitä matkustakoon sillä ainoastaan yksi. Puoli-
14108: katteisia keveämmänlaatuisia vaunuja varten älköön mat- •
14109: kustaja, kun kuljetettava paino ·ei ole suurempi kuiu edelli-
14110: sessä momentis·sa on määrätty, olko velvollinen käyttämään
14111: useampaa kuin kahta hevosta; mutta raskaampain puolikat-
14112: teisten, niin myös täysikatt.eist.en vaunujen eteen pitää, jos
14113: kyyditsijä sitä vaatii ja se matkustajain luvun tai matka-
14114: tavar.ain painon vuoksi on tar.peen, valjastaa kolme tahi neljä .
14115: hevosta.
14116:     Puolikasvuiseksi henkilöksi luetaan neljän ja kahden-
14117: toista vuoden välillä oleva lapsi. Neljää yuotta nuorempLa
14118: la,psia ei oteta lukuun.
14119:     'Edellä määrättyyn korkeimpaan painoon ja henkilölru-
14120: kuun 'luetaan matkustajan mukana oleva ajomies, mutta' ei
14121: kyyditsijää.
14122:     Senaatti saattaa, hakemuksesta, antaa ylläma;inituista
14123: säännöksistä poikkeavia määräyksiä, jos,.paikkakunnalliset
14124: olot sitä vaativat.
14125:                              27 §.
14126:     Matkust.adalla älköön olko oikeutta kyydillä kulkea no-
14127: peammin kuin kymmenen kilometriä tunnissa, tähän luke-
14128: matta sitä aikaa, mikä hevosten muuttoon tarvitaan. Jos,
14129: paitsi kyyditsijää, kaksi täysikasv;uista henkilöä kulkee yh-
14130: dellä hevosella, OJI1 nopeus rajoitettava kahdeksaksi kilo-
14131: 404                  V, s. -   Kyytilaitos.
14132: 
14133: metriksi tunnissa. Huonolla k~lillä vähennettäköön nopeutta
14134: k~lin mukaan, niin ettei kyyti·hevosta kohtuuttomasti vaivata.
14135:     Jos kyytilaitosten väli on ylen pitkä taikka ti~ mäkinen .
14136: tai muuten vaikea 'kulkea, voi kuvernööri määrätä joko
14137: kulkunopeuden vähemmäksi 'kuin 1 momentissa on sanottu,
14138: taikka että matkustajan tulee yhd~ssä tai useammassa määrä-
14139: paikassa antaa kyytihevosen levätä puoli tuntia. tai pitem-
14140: mänkin ajan.
14141: 
14142:                             28 §.
14143:      Jos h~vonen on kyydittäessä vikaantunut tai kuollut,
14144: on se, ennenkuin matkus.taja kyytilaitohesta lähtee, matkus-
14145: taja.n ja hevosen omista:jan tai, jos omis.taja ei ole saapu-
14146: villa, kyyditsijän läsnä oll~ssa kahden paikalle kutsutun
14147: uskotun miehen katsastettava ja va.hinko arvattava. Jos
14148: silloin havaitaan matkustajan olleen vahinkoon syy.pään,
14149: maksakoon hän mitä kohtuulliseksi harkitaan taikka pan-
14150: koon siitä otollisen vakuud~n, enii,enkuin hänelle toinen
14151: kyytihevonen annetaan.
14152:      Matkustaja, joka on syypää kyyditsijän ajon~uvojen
14153: vikaantumiseen, älköön myöskään saako hevosta matkaa jat-
14154: kaaksensa kyytilaitoksesta, ennenkuin on vathinlgon korvan-
14155: nut tai tarpeellisen vakuuden siitä pannut.
14156:      Jos matkustajan ajoneuvot kyyditsijän syystä turmeltu-
14157: va:t, korvatkoon tämä vahingon arvi·omiesten lausunnon mu-
14158: kaan.
14159:     Kaikissa näissä tapauksissa olkoon tyytymättömällä lupa
14160: haastattaa asia oikeuden tutkittavaksi.                     ~
14161: 
14162: 
14163:                               29 §.
14164:     Kyytilaitoksen isäntä ja, kyytiurakoitsija vastatkoon itse
14165: siitä v.ahingosta, jonka. heidän väkensä matkustajaHe tuottrua.
14166: Samoin vastatkoon kyytrlaitoksen isäntä kaikesta mitä mat-
14167: kustaja hänen taiteensa antaa. J·os siitä jotakin' katoaa tai
14168: turmeliuu hän~n tai hänen talonväkensä syystä, korvat'koon
14169: hän vahingon.
14170:                    V, s. -   Saarelainen y, m.                40f)
14171: 
14172: 
14173:                                30 §.
14174:     Jos kyytilaitoksen isäntä tai kyytiurakoitsija jättää teh-
14175: tävänsä .asianmuka.isesti täyttämättä ja sen vuoksi tai mu'Usta
14176: syystä toimestaan joko toistaiseksi tai kokonaan erotetaan.
14177: eivätkä hänen t.a,kausmiehensä ota tehtävää täyttääksensä,
14178: on maalla kruununnimismiehen sekä kaupungissa> maistraa-
14179: tin pidettävä huolta ·siitä, että kyytilaitoks-enpito ja kyyditys
14180: tulee keskeymättä suoritetuksi. Tästä kruunulle aiheutuvat
14181: lisäkustannukset ovat ulos'Otettavat ura.koitsijalta tai, jos
14182: niitä ei voida häneltä saada., takausmiehiltä ulos·haettavat.
14183: 
14184: 
14185: 
14186:                          III LUKU.
14187:                 Kyytilaitosten silmäUäpidosta.
14188: 
14189:                              31 §.
14190:     Maalla. tulee asianomaisen kruununpalvelijan ja katupun-
14191: gissa maistraatin tarkasti vahoa, että kyytilaitoksia ja kyy-
14192: ditystä kunnollisesti ja liitkenteen tarvetta. vastaavalla ta-
14193: valla voimassa ,pidetään, jonka vuoksi heidän on aiika.·a.join
14194: kyytilaitoksissa pidettävä katsastuksia.
14195: 
14196:                               32 §.
14197:     Jos 31 §:ssä mainitussa katsastuks>essa tai muutoin ha-
14198: vaitaan muistutuksen syytä kyytilaitoksen isäntää tai muuta
14199: urakoitsijaa vastaan, on se viipymättä ilmoitettava ik'Uver-
14200: nöörille, joka antakoon syylliseUe varoituksrn maalla asian-
14201: omaisen kruununcvoudin jw kaupungissa maistraatin kautta,
14202: tahi jos laiminlyöminen on pahemmanlaatuinen taikka syyl-
14203: linen ei ole ottanut varoituksesta ojentuaksensa, dättäköön
14204: asian oikeuden käsiteltävä!ksi. 'Sitä paitsi olkoon kuvernöö-
14205: rillä valta toistaiseksi eroittaa laiminlyömiseen syypää toi-
14206: mestansa ja pitäköön kiireesti huolta siitä, että kyytilaitok-
14207: sen voimassa pitäminen ja kyy.ditys asianlDJUkaisessa järjes-
14208: tyksessä toimitetaan, niinkuin 30 § :ssä on sanottu.
14209: 406                   V, s. - Kyytilaitos.
14210: 
14211:                              33 §.
14212:     Jokaiseen kyytilaitokseen on kuv·ernöörin toimesta val-
14213: tiovaroilla han!kittava sellainen päiväkirja, kuin erittäin .{)n
14214: säädetty.
14215:     Päiväkirja, on kyytilaitoksen isännän .pidettävä huostas-
14216: saan sekä: vaatimatta annettava' matkustajalle säädettyjen
14217: merkintäin' tekemistä. varten.
14218:     Matkustajalla, jolla on syytä muistutukseen kyytilaitok-
14219: sen isäntää tai kyyditsijää vastaan, on oikeus kirjoitta.a. se
14220: päiväkirjaan. Jos kyytilait.oksen isäntä ei pidä päiväkirjaa
14221: matkustajan saatavana muistutuksen kirjoittamista' varten,
14222: on matkustajan l.upa kirjoittaa muistutus lähimmän kyyti-
14223: laitoksen päiväkirjaan.
14224:                               34 §.
14225:     Kun päiväkirja.an on tehty muistutus, on maalla kruu-
14226: nunnimismi·ehen sekä kaupungissa maistraatin, siitä tiedon
14227: saatuansa, toimitettava .asiasta tutkinto, ja ellei muistutusta
14228: havaita kokonaan aiheettomaksi, lähetettävä siitä laatimansa
14229: pöytäkirja kuvernööriHe. Jos on s.yytä 1ai11iseen syyttee-
14230: seen, jättäköön kuvernööri .asian oihuden käsiteltä:väksi, ja
14231: on oikeud•en päätös hänelle ilmoitettava. Tutldnnossa .,j
14232: matkustajan kuulustaminen ole t.ar.peen, ellei hän ole pidät--
14233: tänyt itselleen oikeutta siihen: tai ·erinäiset, asianhaarat muu-
14234: toin siihen aihettru anna.
14235:     Matkustajalla, jalka on merkinnyt muistutuksen päivä-
14236: kirjaan, olkoon itselläänkin vaita ajaa1 a1siasta syytettä tno-
14237: mioistuimes,sa.
14238: 
14239: 
14240:                           IV LUKU.
14241:       Edesvastctukse.sta tämän asetuksen rikkomisesta.
14242: 
14243:                              35 §.-
14244:     Jos kyytilaitoksessa ei ole asianomaisesti vahvistetussa
14245: taksassa määrättyjä tarvetavaroita• tai kelvollisia: hevosia
14246: ja a1ioneuvoja taikika jos siinä havaitaan muuta pahemman-
14247:                   V, 8. -   Saarelainen y. m.              407
14248: 
14249: laatuista epäjärjestystä, tuomittakoon kyytilaito~sen isäntä
14250: tai kyytiurakoitsija •enintään sadan markan sakkoon tai ero-
14251: tettavakai toimestaan.
14252: 
14253:                             36 §.
14254:     Kyytila,itoksen isäntä, joka ilman syytä kieltää mat-
14255: ikustajalta majaa tai ravintoa, sekä kyytilaitoksen isäntä,
14256: kyytiurakoitsija tai kyyditsijä, joka ei toimita matkustajalle
14257: kyyditystä taikka muuten syyttä estää häntä jai!kamasta
14258: matkaansa, rangaistakoon enintään sadan ma:rkan sakolla.
14259:     Jos kyytilaitoksen isäntä, kyytiurakoitsija tai kyydit-
14260: sijä vaatii majasta, ravinnosta' tai kyy.dityksestä enemmän
14261: maksua kuin hänelle on tuleva, rangaistakoon enintään vii-
14262: denkymmenen markan sakolla ja maksakoon takaisin mitä
14263: on liikaa ottanut.
14264: 
14265:                           37 §.
14266:    Jos kyytilaitdksen isäntä päästää juopuneen kyyditse-
14267: mään, rangaistakoon korkeintaan viidenkymmenen markan
14268: sakolla.
14269: 
14270:                           38 §.
14271:    Kyytilaitoksen isäntää tai kyytiurakoitsijaa., joka tekee
14272: muutoksia tai lisäyksiä i>äiväJkirjaan, •sakotettakoon sata
14273: ma.rkkaa.
14274: 
14275:                              39 §.
14276:     Jos kyyditybeen käytettävä vene ei ole kunnos,sa, sako-
14277: tettakoon sen kunnossapitoon velvollista enintään viisikol-
14278: matta markkaa, jollei hän kahden päivän kuluessa käskyn
14279: saamisesta vikaa korja;,a;. Kruununpalvelijalla tai maistraa-
14280: tilla olkoon valta makSIU!li vastaan ,panett.aa veM kuntoon;
14281: ja on tästä aiheutuv.a kustannus laiminlyöneeltä ulosotettava.
14282: 
14283:                          40 §.
14284:    Jos venemies on huolimaton tai jättää matkustajan tielle
14285: kauemman aikaa kuin on säädetty taikka muuten laiminlyÖ
14286: 408                   V, s. - Kyytilaitos.
14287: 
14288: mitä hänen velvollisuutenaan tämän asetukse.DJ mukruan. on,
14289: rangaistakoon -enintään viidenkymmtmoen markan sakolla.
14290: 
14291:                              41 §.
14292:    Hevosen omistajaa, joka. ilman pätevää syytä on anta-
14293: matta mwtkustaj~lle sella.ista apua kuin 24 §:ssä on säädett;v,
14294: sakotettakoon enintään viisikolmatta markkaa.
14295: 
14296:                             42 §.
14297:     Matkustajaa, joka jättää korvauks-en majasta ja ra!Vin~
14298: nosta. tai kyytimaksun tahi maksettavansa lauttai- tai silta-
14299: rahan 8uorittamatta, taikka ilman syytä viivyttämällä sel-
14300: laista suoritusta. tuottaa muille ajanhukkaa, ranga.istakoon
14301: enintään snadan markan sakolla .
14302:     •Tos matkustaja kyyditsijän suostumuksetta kulkee kyyti-
14303: hevosella nopeammin kuin ~n säädetty tai ei anna ·hevosen
14304: levätä sitä varten määrätyS'sä. paikassa, niinkuin 27 § :n 2
14305: momentissa on sanottu, taikka käyttää kyytihevosta etem-
14306: mäksi :kuin hänellä on oikeus, sakotettakoon häntä enintään
14307: viisikymmentä markkaa.
14308:      Jos matkustaja. kieltäytyy sää,dettyä merkintää päivä-
14309: kirjaan tekemästä, tai tekee si.ihen aiheett.oman merkinnän,
14310: olkoon >"akko enintään viisikolmatta markkaa.
14311: 
14312: 
14313:                                43 §.
14314:      Jos kyytilaitoksen isäntä, kyyti urakoitsija, kyyditsijä
14315:  tai matkustaja. tekee itsensä syypääksi rikokseen, mistä Ri-
14316:  koslaissa on •säiLdettynä rangaist.us, olikoon :-itä noudatettava.
14317: 
14318:                             44 §.
14319:     Joka rikkoo, niinkuin tässä luvus·sa on sanottu, on myös-
14320:  kin velvollinen korvaamaan vahingon. J o1lei kyyditsijä 40
14321:  §:ssä mainitussa1 tapauksessa kykme vahinkoa mahamaan,
14322:  korvatkoon sen kyyt.ilaitoksen isäntä tai kyytiurakoitsija.
14323:                     V, s. -   Saarela.inen y. m.
14324: 
14325: 
14326:                               V LUKU.
14327:                       Erinäisiä säännöksiä.
14328:                            45 §.
14329:      Kuvernöörin päätökseen asioissa, jotka tässä asetuksessa
14330:  mainitaan, saa muutosta hakea siinä järjestyksessä kuin va-
14331:  lituksen tekemisestä kunnallisissa asioissa on määrätty.
14332: 
14333:                                46 §.
14334:       Niihin toimiin, jotka tämän asetuks·en mukaan :kaupun-
14335:   gissa kuuluvat maistraatin tehtäviin, ryhtyy kauppalahalli-
14336:   tus erityisenä kuntana olevassa. kauppalassa.
14337: ·      Mitä III luvussa on sää-detty maistraatin tehtäväksi, voi-
14338:   daan niissä kaupungeissa, joissa on poliisilalitos, jättää po-
14339:   liisilaitoksen toimitettavaksi.
14340: 
14341:                               47 §.
14342:      Jos ma tkustajain ja. postin kuljetusta. varten jossakin
14343:  lkyytila.itoksessa otetaan käytäntöön automobiili, noudatetta-
14344:  koon sellaiseen kyydityk~en nähden soveltuvissa kohdin .
14345:  mitä hevoskyydistä on tässä asetuksessa säädetty.
14346: 
14347:                             48 §.
14348:     ·Tämä asetus tulee voimaan tammikuun 1 .päivänä 1921.
14349:  Sitakin ennen on kuitenkin kyydinpitoa sanotusta päivästä
14350:  alkavaksi kyyt~kaudeksi järjestettäessä tätä asetusta sovel-
14351:  tuvissa kohdissa noudatettava.
14352: 
14353:                              49 §.
14354:      Ne rahavarat ja muu omaisuus, joita kyytilalhkoilla tä-
14355:  män as·etuks~m voimaan astuessa ehkä on kyytitoimen suo-
14356:  rittamista varten hankittuna, ovat siirrettävät ky;ytilahkoon
14357:  kuuluville kunnille niiden kyytivelvollisten manttaalien mu-
14358:  kaan.
14359:                              50§.
14360:      Kun tämä asetus tulee noudatettavaksi, kumotaan vielä
14361:  voimassa olevat Rakennuskaaren 28 luvun säännökset, a.s-e~
14362:                               '
14363: 410                   V, s.- Kyytilaitos.
14364: 
14365: tus 12 päivältä marralikuuta 1883 kyydinpidosta ja, kesti-
14366: kievaritaloista, asetus 20 päivältä joulukuuta 1888, joka si-
14367: sältää muutoksia äskenmainittuun asetukseen, kestikievari-
14368: sääntö 12 päivältä joulukuuta 1734 ja sen selitys 11 päivältä
14369: joulukuuta 1766 sekä mitä muutoin' on säädetty siitä, mistä
14370: tässä asetmksessru on määräyksiä.
14371: 
14372: 
14373: 
14374:       Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1917.
14375: 
14376: 
14377:        Pekka Saarelainen.      Antti Juutilainen.
14378:        K. A. Lohi.             Santeri Haapanen.
14379:        Eero Hahl.              Mikko Leinonen.
14380:        Pekka Tanskanen.        A. 0. Wuoritnaa.
14381:        Kusti Arffman.          Iv. Fr. Lantto.
14382:                      Edvard Takkula.
14383:                                                            41l
14384: 
14385: V, 9, -   Motion N:o 7.
14386: 
14387: 
14388: 
14389: 
14390:             Gädda, Gustaf, m. fl.: Förslag till förordninu
14391:                angående skjutsväS:endet.
14392: 
14393: 
14394:             T i 11 F i n 1 a n d s L a n d t d a g.
14395: 
14396:     Vid 1910 års landtdag antogs, på grund af öfverlämnad
14397: proposition,. förordning angående skjutsväsendct, som likväl
14398: icke erhöll vederbörlig stadfästelse. Då revision af nu gäl-
14399: lande lagstiftning angående skjutsväsendet -varit länge på'
14400: dagorclningen och ordnandet af denna angelägenhet på ett
14401: tidsenligt, med rättvisa och billi,ghet öfverensstämmande sätt
14402: är af behofvet påkalladt, och då en vid senaste landtdag in-
14403: lemnad mot.ion icke hann behandlas, hafva vi ansett nödigt
14404: att hos innevarande landtdag väcka nytt för~lag i saken. För
14405: vinnande af tid för förberedelsen till skjutshållningens ord-
14406: nande en1igt ny förordning tili utgången a,f år 1920, då den
14407: nu pågående skjutshållningsperioden utgår, är det, äfven nö-
14408: digt att frågan hehandlas vid denna landtdag.
14409:     Det af oss framställda författningsförslaget är hufvud-
14410: sakligen öfverensstämamnd.e med den förordning, som antogs
14411: vid 1910 års landtdag.
14412:     Vi få vördsamt föreslå,
14413: 
14414:                att den väckta motionen i föreskr,ifven ord-
14415:            ning upptages till behandling och nedanstående
14416:            förslag till fö,·ordning godkännes:
14417: 412                  V, 9. -   Kyytilaitos.
14418: 
14419: 
14420:                        f'örordning
14421:                   angående skjutsväsendet.
14422: 
14423:                            I KAP.
14424:  Om skjutsanstalter, deras inrättande och upprätthållande.
14425:                                       \
14426: 
14427:                                1 §.
14428:     :För frambefordrande af resande och post i Finland skola
14429: finnas nödiga skjutsanstalter, som böra vara antingen gäst-
14430: gifverier, skjutsstationer eller skjutshaltpunkter.
14431:     I enlighet med hvad nedan i denna förordning närmare
14432: stadgas bör resande emot fastställd betalning erhålla:
14433:     å gäst·gifv·eri ordinarie och extra skjuts samt härbärge
14434: och förplägning;
14435:     å skjutsstation ordinarie och extra skjuts; samt
14436:     å skjutshalpunkt extra skjuts.
14437: 
14438:                              2 §.
14439:     Skjutsans.talterna bestämmas och· skjutshållningen vid de-
14440: summa ordnas för minst tre år i sänder.
14441:     U pprätthållande af skjutsanstalterna och ombesörjande
14442: af skjutsningen utbjudas på entreprenad för enahanda tids-
14443: period.
14444:                              3 §.
14445:     Inom september månad året före det, då skjutshållnings-
14446: period tilländagår, skall kronofogde, tillika med utsedt om-
14447: bud för hvarje .till häradet hörande kommun eller del af
14448: kommun samt med vederbörande kronolänsmän sammanträda
14449: å tid och ort, som af guvernören bestämmes och som senast
14450: en månad före sammanträdet hvarje kommun bevisligen med-
14451: delas, för att uppgöra förslag till inrättande af skjutsanstal-
14452: terna och ordnande af skjutsningen.
14453:     Vid uppgörandet af sagda förslag skall iakttagas, a.tt
14454: skjutsväsendet anordnas så att det, så vidt möjligt, ekono-
14455: miskt bär sig. Förslaget skall upptaga:
14456:                       V, 9. -   Gädda y. m.                  413
14457: 
14458:     1) de vägar, vid hvilka skjutsanstalter böra upprätt-
14459: hållas;
14460:     2) antalet och beskaffenheten af de vid hvarje väg er-
14461: forderliga..skjutsanstalterna samt ungefärliga afståndet emel-
14462: 1an dcsamma äfv.ensom de byar eller enstalm gårdar, där
14463: skjutsanstalter, så vidt ske kan, böra förläggas, hvarvid till-
14464: ses, att afståndet emellan skjutsanstalterna icke öfverstiger
14465: tjugutvå kilometer, därest icke särskilda omständigheter .för-
14466: anleda undantag;
14467:     3) antalet boningsrnm och uthus, som vid hvarje skjuts-
14468: anstalt bör finnas att tillgå;
14469:     4) antalet ordrnarie skjutsar, som i dygnet bör från
14470: hvarje skjutsanstalt utgöras, (.eh hästar, som för ändamålet
14471: skall hållas; och :;kall till grund för skjutsarnas antal läggas
14472: medeltalet af de skjutsa_r', som nnder de tre föngående åren
14473: i dygnet utgått, ökadt med högst tjugufem procent, såframt
14474: ej trafikförhållandena å orten genom tillkomsten af järnväg·
14475: eller af andra orsakn föranleda afvikdse från sagda grund;
14476:     5) antalet extra skjutsar, som vid behof bör från skJuts-
14477: anstalterna i dy1gnet utgöras, samt tiden, inom hvilken re-
14478: sande är berättigad att erhålla e.ådan skjuts; och må sagda
14479: tid ej ·bestämmas kortare än till två timmar, räknadt från
14480: det anhållan om skjutshäst blifvit gjord;
14481:     6) hästskjutsl·egans helopp för kilometern;
14482:     7) de skjutsanstalter, vid hvilka båtskjuts bör äga rum,
14483: samt antalet håtskjutsar, som i dygnet bör utgöras, äfven-
14484: som skjutslegans belopp vid hvarje sadan ansta1lt;
14485:     8) de skjutsanstalter, från hvilka vintertid skjuts med
14486: ren och sommartid bärare böra erhållas, samt antalet skjutsar
14487: och bärar.e, som i dygnet skola stå tili buds, äfv.ensom hvad
14488: för sådan skjutsning bör erlägga:;;
14489:     9) de pris, tili hvilka rum och ö~riga i 15 § uppräknade
14490: förnödenheter skola å gästgifveri resande tillhandahållas;
14491: samt
14492:     10) de olika yrkanden, som vid förrättningen framställas.
14493: 414                  V, 9. -   Kyytitaitos.
14494: 
14495:     Där skjutsanstalt endast under någon del af året är be-
14496: höflig eller betydligt olika antal skjutsar under olika års-
14497: tider erfordraB, bör förslaget därefter lämpas.
14498:     Frånvaron af en eller fl.ere af de till sammanträd·et lml-
14499: lade hindrar icke förslagets npprättande.
14500:     Den sådant. äskar, skall inom fjorton dagar af kronofog-
14501: (len emot lösm erhålla afskrift af förslaget.
14502:     Uti stad skall förslag till skjutsväsendets ordnande upl:J-
14503: rättas af magistraten med iakttagande i tillämpliga delar af
14504: ofvanstående bestämningar.
14505: 
14506: 
14507:                               4 §.
14508:     Inom fyratiofem dagar efter det i 3 § nämnda samman-
14509: trädet skall det därvid uppgjorda förslaget jämte de till saken
14510: hörand.e handlingar till guvernörell' insändas. Före utgången
14511: af samma tid äga jämväl kommunerna med skriftliga an-
14512: märkningar ·emot förslaget till guvernören inkomma.
14513:     Härå och efter att, så vidt nödigt är, i fråga om skjuts-
14514: ningen vid länegränsen hafva enats med vederbörande ,gu-
14515: vernörer, pröfvar g·uvernören i ett sammanhang de inkomna
14516: förslagen till inrättande af skjutsanstalter, ordnande af
14517: skjutsningen och skjutslegans belopp inom länets olika delar
14518: äfvensom f•örslagen tjl,l gästgifveritaxor samt gifver i saken
14519: utslag, som utan dröjsmål skall delgifvas hvarje kommun, till
14520: den d·el utslaget angår skjutsväsendets ordnande inom ifråga-
14521: varande kommun:
14522: 
14523:                              5 §.
14524:     Sedan guvernörens uts.la.g vunnit laga kraft eller, därest
14525: besvär öfver detsamma anförts, ärendet af Senaten afgjorts,
14526: skall upprätthållandet af .skjutsanstalterna i ~warje kommun
14527: och skjutsningen vid desamma s-enast inom juni månad året
14528: före det, då entreprenadtiden vidtager, i land,kommun genom
14529: kronolänsmannens och i stad genom magistratens försorg å
14530: auktion på entreprenad utbjudas.
14531:                      V, 9. -   Gädda y. m.                  4io
14532: 
14533:                               6 §.
14534:     Vid auktionen utbjudes upprätthållandet af hvarje sär-
14535: skild skjutsanstalt samt ordinarie och extra skjutsningen där-
14536: städes, först hvar för sig och .sedan alla gemensamt.
14537:     Före auktionen bör SI>ekulanterna meddelas fullständig ·
14538: und-errättelse om entreprenadvillkoren. Till dessa. hör, a.tt
14539: entreprenör är underkastad föreskrifterna i denna förordning,
14540: att han ställer fullgod säkerhet för fullgörandd af sitt åta-
14541: gande, samt att, därest vid entreprenadtidens utgång i följd
14542: af anförda besvär eller af annan orsak upprätthålland·e a;f
14543: skjutsanstalt eller skjutsningen under påföljande skjutsnings-
14544: period icke hunnit slutligen ordnas, entreprenör är skyldig
14545: att fortfarande upprätthålla skjutsanstalten och skjutsningen
14546: högst under sex månader, räknadt från entrepr~nadti,dens
14547: ntgång.
14548:     Kronobetjänt må e,j göra anbud.
14549: 
14550:                              7 §.
14551:     Sedan auktionen försiggått, skall auktionsförrättaren af
14552: kommunen infordra yttrande öfver de gjorda anbuden att
14553: inom viss tid till honom afgifvas och i sådant afseende inom
14554: fjorton d'agar efter auktionen tillsända veoerbörande kom-
14555: munala niyndighet afskrift. af det vid auktionen förda proto-
14556: kollet, upptagande alla därvid gjorda anbud.
14557: 
14558:                              8 §.
14559:      Sedan tiden för afgifvande af yttrande ·tilländalupit, in-
14560: sände auktionsförrättare å landet auktionsprotokollet äfven-
14561: som det yttrande kommunen afgifvit, jämte eget utlåtande
14562: till kronofogden, som äger u.pprätta sammandrag af alla de
14563: inom häradet gjorda anbud·en och insända handlingarna jämt€
14564: eget yttrande till guvernören. I stad ins'ände magistraten
14565: auktionsprotokollet samt yttrande af stadskommunen jämte
14566: eget utlåtande omedelbart till guvernören. Efter pröfning af
14567: entreprenad,anbuden antager guvernören föreståndare för
14568: skjutsanstalterna och skjutsentreprenör€r för så vidt entre-
14569: prenada~buden kunna godkännas, och skall härvid likväl
14570: 416                  V, 9, -   Kyytilalto!l.
14571: 
14572: ia.kttagas att högre anbud ej får godkännas, såframt icke den,
14573: som gjort läJgre anbud, är olämplig.
14574: 
14575: 
14576:                              9 §.
14577:     Har anbud å upprätthållandet af skjutsanstalt eller å full-
14578: görande af ordinarie eller extra skjuts vid någon skjutsanstalt
14579: af guvernören icke godkänts eller har sådant anbud icke
14580: gjorts, skall guvernören vidtaga erforderliga åt.gärder för in-
14581: förskaffande af antagligt anbud eller för åliggandets be-
14582: höriga fullgörande på annat sätt.
14583: 
14584: 
14585:                              10 §.
14586:      Kostnaderna för skjutsanstalt.ernas vidmakthållande och
14587: skjutshållningen bestridas nr sta tsmedel.
14588:      Kunna för skjutsanstalt på landet hehöfliga boniugsrum
14589: och uthus ej annoriedes erhållas, ankommer å guvernören att,
14590: efter anskaffande af kostnadsförslag och annan för sakens
14591: pröfning nödig utredning, till Senatens afgör.ande hemställa,
14592: huruvida byggnaderna skola med allmänna medel uppföras.
14593:    Ågare eller innehafvare af jord vare pliktig att afstå där-
14594: till erforderlig mark, i enlighet med hvad om expropriation
14595: af fast egendom är stadgadt..
14596: 
14597: 
14598:                             11 §.
14599:     Föreståndare för skjutsanstalt och skjutsentr.eprenör till-
14600: kommande ersättningar äger på land·et kronofogde och i stad
14601: ma~gistrat halfårsvis vederbörande tillhandahålla.
14602: 
14603: 
14604: 
14605:                              12 §.
14606:    Ägare af industriell inrättning, som är från allmän skjuts• '
14607: anstalt aflägset belä.gen, må på egen hekostnad inrätta ·och
14608: uppr.ätthålla skjutsanstalt, såframt guvernören efter veder-
14609: börande kommuns hörande därtill bifaller.
14610:                      V, 9, -   Glidda y. m.                    417
14611: 
14612:                          • II KAP.
14613:   Om föreståndares för sl~jutsanstalt samt skjutsawtdes och
14614:           resandes rättigheter och skyldigheter.
14615:                                13 §.
14616:     Hus, som för skjutsanstalt enligt 10 § u:ppförts, skola,
14617: sedan de blifvit i fullfärdigt skick till skjutsanstaltens före-
14618: ståndare öfverlämnad.e, a:f honom på egen bekostnad vidmakt-
14619: hållas. Hafva de af ålder ooh bruk, men ej af föreståndarens
14620: vanvård förfallit och ·kan hus för skjutsanstalten å annat
14621: lämpligt ställe icke erhållas, anmäle kronolänsmannen därom
14622: hos guvernören, som äger bestämma om deras r.eparation eller
14623: återuppbyggand·e.
14624:                                14 §.
14625:     Låter föreståndare för skjutsanstalt husen förfalla och
14626: försummar, ehuru därom tillsagd, att försätta dem i skick,
14627: bör kronolänsman j•ämte tvenne gode män, af hvilka den ene
14628: utses af kommunalnämnden ooh den andra vä]jes af förestån-
14629: daren, å husen anställa syn. U nderlåter skjut~anstaltens före-
14630: ståndare att inom åtta dagar eft.er erhållet förständigande
14631: välja syneman, äger domhafvanden å orten att i förestånda-
14632: rens ställe därtill kalla l.ämplig ojäfvig person.
14633:     Sedan vid syn utredning vunnits om bristfälligheterna å
14634: byggnaderna och om de arbeten, som för deras afhjälp&nde
14635: äro nödiga, tillkommier det kronolänsmannen att, därest före-
14636: sMndaren för skjutsanstalten icke inom viss af synenämnden
14637: utsatt tid a:fhjälpt bristerna, ·på dennes bekostnad låta utföra
14638: förbättringarna i .enlighet med ·syneinstrumentet. Kostna-
14639: derna: härför skoll} utan rättegång 'hos den försumlige ut-
14640: tagas eller, därest. de icke kunna af honom utfås, hos hans
14641: löftesman utsökas.
14642:     Föreståndare för skjutsanstalt äge rätt att vid domstol
14643: söka sitt åter, om han anser.skäl därtill förefinnas.
14644: 
14645:                                15 §.
14646:     A gästgifveri bör för de resandes behof alltid finnas
14647: snygga och varma samt med inrättning för luHväxling för-
14648:                                                           27
14649: 418.                      V, 9. ,...-- KYJtil~itos.
14650: 
14651: s·edda rum, sängar med sängkläder, linne och bordty.g jämte
14652: annat nödigt husgeråd, matvaror, lj~s och Yed, hafre eller
14653: korn, hö och halm äfvensom stallrum och lider. Taxa oiver
14654: de pris resande bör erlägga skall finnas i gästrummet an·
14655: slagen.
14656: 
14657:                             16 §.
14658:    Skjntsande bör för skjutsningens fullgörande vara för·
14659: se~da med nödigt antal dugliga linealkärror, dynor och fot-
14660: mantlar, s1ädar med varm fäll samt öfriga körredskap och,
14661: där båtskjuts utgöres, dugliga båta:r.
14662: 
14663:                                  17 §.
14664:     Enhvar äge rätt att mot fastställd lega från skjutsanstalt
14665: erhålla skjuts för sig och sina re.seffekter för resa till sagda
14666: eller följande skjutsanstalt, så Dck till annat ställe, dit vägen
14667: är farbar och färden för. den skjutsande ej blir längre än tre
14668: kilometer utöofver a fståndet emellan förstnämnda skjutsan-
14669:                       1
14670: 
14671: 
14672: 
14673: stalt och den däJri;från Jängst belägna skjutsaiThStalt, till hviiJ. ·
14674: Jten skju'bsnin!g 1bör ut1göras. Där resoande såda;nt påyrkar, vare
14675: den skjutsande skyldig at.t skjutsa honom tre kilometer förbi ,
14676: följande skjutsanstalt, dock att hela vägsträckan icke må
14677: blifv:a längre än nyss sagdt är.
14678:     lnvånare i stad vare ej berättigad att för resa från staden
14679: erhålla skjuts, såframt ej resan sker till skjutsanstalt på lan-
14680: det eller verkställes i' tjänsteangelägenheter.
14681:     Enbart för transport af varor må skjnts icke utgifvas·;
14682: ej heller vare drucken 'per-son !berätt~gad att sådan erhålla.
14683:     Anträdes resa från annat ställe •än från skjutsanstalt och
14684: är vägen, som af den resande tillryg.galägges, kortare än af-
14685: ståndet emellan skjutsanstalten och d.et ställe, dit den resande ·
14686: s.kjutsas, beräknas skjutslegan från skju}sanstalten, men i
14687: motsatt fall från afhämtningsstället.
14688: 
14689:                           18 §.
14690:     Ordinarie skjuts bör utan dröjsmål resande tillhanda-
14691: hållas.
14692:                       V, 9. -   Glldda y. m.                   41"9
14693: 
14694:     Extra skjuts vare den resande berättigad att erhålla inom
14695: tid, som af guvernören i såd!lllt afS€ende faotställts.
14696:     För extra skjutsning erlägges lega till samma belopp sorn
14697: för ordi_narie skjutsning.
14698:          /
14699: 
14700: 
14701: 
14702:                               19 §.
14703:      Har under något dygn det föreskrifna antalet ordinarie
14704: skjutsar från gästgifveri eller skjutsstation redan verkställts
14705: eller äro de härför afsedda hästarna för tillfället tagna i an-
14706: språk för skjutsning, vare re:sande berättigad att efter för-
14707: loppet af den i 2 rrrom. 18 § stadgade tid .bekomma extra
14708: skjuts, orn sådan ~är föreskrifven att från skjutsanstalten ut-
14709: göra;s och ännu icke under dygnet utgått.
14710:     ·ResaiJ!de vare jämväl berättigad att till skjuts erhålla där-
14711: till redan använd häst, sedan minst två eHer vid menföre tre
14712: timmar förflutit efter det hästen frl\n senaste skjutsfärd åter-
14713: kommit, om hästen under i,frågavarande dygn icke användts
14714: till skjuts en längre vägsträcka än i 1 mom. 17 § omförmäles.
14715: 
14716: 
14717:                              20 §.
14718:     Den, som först till skjutsanstalt ankommit och resan utan
14719: dröjsmål fortsätter, bör därifrån först erhålla skjuts. Dock
14720: skall för fortskaffande af post, då sådan inväntas., skjuts alla
14721: tider af dygnet finnas att strax tillgå.
14722:     Resande, som fördröjer skjutskarl vid skjutsanstalt eller
14723: nnder resa, skall i ersättning för hvarje full ha.lftimme er-
14724: lägga en mark. >Skjutskarl vare icke s.kyidig att vänta på d·en
14725: resande längre äri en timme.
14726: 
14727: 
14728:                               21 §.
14729:     Resande, s~om återvänder till samma ställe, hvarifrån han
14730: afrest, vare berättigad att använda från skjutsanstalt erhållen
14731: skjuts jämväl för återfärden. I sådant fall åligger det skjuts-
14732: karl att invänta den resand·e i två timmar, dAn första timmen
14733: utan godtgörelse, men därefter emot en ersättning af femtio
14734: penni för hvarje full halftimme.
14735: 420                  V; 9. -   Kyytilait011.
14736: 
14737:                              22 §.
14738:     Skjutskarl, sorn rned resande anländt till skjutsansta.lt,
14739: vare skyldig att vid behov och på anfordran af föreståndaren
14740: för skjutsanstalten ernottaga skjuts för återfärden; dock vare
14741: skjutskarl berättigad att låta sin häst hvila en tirnme.
14742: 
14743:                                23 §.
14744:     Betalning för skjuts erlägg€s efter den lega, sorn gäUer
14745: för skjutsanstalten, därifrån skjutsen tages. För återfärd,
14746: hvarorn i 21 § ornförrnäles, betalas enahanda skjutslega sorn
14747: för frarnfärd.
14748:     Resande erläg1ge, förutorn stadgad skjutslega, äfven väg-
14749: och broafgifter sarnt färjpenningar, där sådana. enligt fast-
14750: ställda taxor böra utgå, såväl för frarnfärden sorn för skjuts-
14751: kadens återresa.
14752:     Resande vare skyldig att i skjutslega erlägga en rnark,
14753: äfven orn legan för den befarna sträckan ieke uppgår tili så
14754: högt belopp.
14755:     Skjutslegan hehöfver icke erläggas på förhand, utan å det
14756: ställe, dit skjutsningen ·slrett. Ny skjuts rnå till den resande
14757: icke utgifvas, förrän han skjutslegan för den förra betalt
14758: sarnt sitt narnn och öfriga föreSikrifna ant·eckningar i dag-
14759: boken inskrifvit.
14760:                                24 §.
14761:     Tröttnar skjutsh..äst eller rnäktar den af annan orsak icke
14762: frarnbefordra den resande til:l 'bestämd ort, åligger det när-
14763: rnast boende hästägare att lärnna resanden eriorderlig hjälp
14764: för färdens fortsättande, och uppbäre han af den resande här-
14765: för duhber skjutslega. Någon betalning för d~t först tillryg-
14766: galagda vägstycket behöfver i sådant fall ej erläggas.
14767:     Går körredska}) under färden sönder, skall närrnast boende
14768: hästägare järnvä:l ernot skälig ersättning }ämna erforderlig
14769: hjälp.
14770:                                25 §;
14771:     Till körsven rnå person under fernton år icke användas,
14772: orn ej den resande det rnedgifver. Föreståndare för skjuts-
14773: anstalt äger järnväl tillse att icke aågon i drucket tillstånd
14774:                      V, 9. -   Gädda y. m.                  421
14775: 
14776: sändes att skjutsa. Önskar resande, so~ färdas med eget åk-
14777: don, själf köra eller begagna. egen kusk, må såda-nt ic'ke för-
14778: vägras.
14779:     Användas vid skjutsning med resandes åkdon ej flere än
14780: tre hästar, må emot den resandes vilja hästarna icke åtföljas
14781: af flere •än en skjutskarl.
14782:                             26 §.
14783:     Vid frambefordrande af resande och resgods böra följand·e
14784: bestämningar lända till efterrättel&e:
14785:     Med den skjutsande tillhörigt åkdon må efrter -en häst
14786: frambefordras högst etthundrafyratio kilograms vikt, hvil-
14787: km vi·kt för hvarje ~äst därutöher får ökas med samma be-
14788: lopp. En fullvuxen person anses ·härvid motsvara åttio kilo-
14789: grams samt en halfvuxen person trettio kilograms vikt. Dock
14790: må, under iakttagand·e af den mindre. färdhastighet, hvarom
14791: i 1 mom. 27 § nämnes, efter en hä&t färdas två fullvuxna
14792: personer med resgods af högst tio kilograms vikt.
14793:     Begagnar den resande eget fyrhjuligt öppet åkdon eller
14794: täcksläde, må efter en häst frambefordras högst etthundra-
14795: tjugu kilogram och ej färdas flere än ·en fullvuxen person.
14796: För haHtäckt lättare vagn vare resande, då den vikt, s.om
14797: frambefordras, ej öfverstiger hvad i föregående moment be-
14798: stämts, icke pliktig begagna flere än två hästar; men för
14799: tyngre halftäckt lik&om ock för heltäckt vagn böra., där den
14800: skjutsande det påyrkar och Cle resandes antal eller resgodsets
14801: vikt sådant erfordrar, tre eller fyra hästar spännas.
14802:     Såsom halfvuxen person anses barn från fyra till tolf år.
14803: Barn under fyra år tagas ej i beräkning ..
14804:     I ofvan bestämda högsta vikt och persontai medräknas
14805: kusk, som åtföljer den resande, men ej skjutskarl.
14806:     Där ortsförhållandena sådant påkalla, må Senaten, på
14807: ansökan, utfärda från förestående stadganden afvikande in-
14808: skränkande bestämningar.
14809:                              27 §.
14810:     Resande vare ej berättigad att med skjuts färdas med
14811: större hasti.ghet än tio kilometer i timmen, dcn tid, som för
14812:  422                   V, 9. -   Kyytilaitos.
14813: 
14814:   hästombyte erfordras, däri icke inberälrnad. Där, utom
14815:   skjutskarlen, två fullvuxna personer åka efter en häst, skall
14816:   hastigheten inskränkas till åtta kilometer i timmen. Vid men-
14817: - före minskas denna hastighet efter väglag·ets heskaffenhet,
14818:   så att skjutshäst ej utöfver hvad skäligt är anstränges.
14819:        Ar afståndet emellan skjutsanstalterna öfverhöfvan långt
14820:   Eiller vägen 1backig eller eljest svår att befa,ra, äger guvernör
14821:   förordna antingen om mindre hastighet än i 1 mom. sa.gts
14822:   eller att den resande bör på ett eller flere ]Jestämda ·ställen
14823:   låta skjutshllsten hvila en· half timme eller jämväl längre tid.
14824: 
14825: 
14826:                                  28 §.
14827:       Har skjutshäst under resa tagit skada eller störtat, bör
14828:  hästen, innan den resande begifvit :;ig från skjutsanstalten,
14829:  i närvaro af resande och hästens ägare eller skjutskarlen,
14830:  om ägaren ej är tillstädes, af två tillkallade gode män he-
14831:  siktigas och skadan mätas. Erfares härvid, att den resande
14832:  va.rit till olyckan vållande, utbetale han hvad skäligt pröfvas
14833:  eller ställe därför antaglig säkerhet, förrän annan skjut:;häst
14834:  till honom utlämnas.
14835:       Resande, som vållat skada å den skjuisandes åkdon eUer
14836:  resetyg, må ej heller erhålla häst för resans fortsättande från
14837:  skjutsanstalten, förrän han skadan godtgjort eller för den-
14838:  samma nödig :;äkerhet ställt.
14839:       Skadas resandes åkdon eller resetyg g~nom den skjut-
14840:  sandes vållande, ersätte denne skadan efter mätismannaord.
14841:       I alla dessa. fall st.ånde den missnöjde fritt att saken tili
14842:  pröfning vid domstol instämma.
14843: 
14844: 
14845:                             29 §.
14846:     Föreståndare för skjutsanstalt och skjutsentreprenör svare
14847: själfve för skada, som af 'deras folk tillfogas den resande.
14848: Föteståndare för skjutsanstalt ansvare likaledes för allt, som
14849: af resande i hans vård anförtros .. Förkommer eller förfares
14850: något däraf genom hans eller hans hm,:folks vål!ande, bör
14851: skadan af honom ersättas.
14852:                        V, o. -   Gädda y. 1n.                  423
14853: 
14854:                              30 §.
14855:     Brister föreståndare för skjutsanstalt eller skjutsentre-
14856: 'prenör i åtagandets behöriga fuUgörande och varder i följd
14857: däraf eller af annan orsak från befattningen antingen tills-
14858: vidare eUer helt och hållet skild, och åtaga sig ej hans löftes•
14859: män att sysslandet ombesörja, skaWkronolänsman på landet
14860: och magistrat i stad foga anstalt om att upprätthållandet af
14861: skjutsanstalten och skjutsningen utan afbrott fullgöras, De
14862: ökade kostnader, som härige,p.om tillskyndas kronan, skola
14863: uttagas af entreprenören eller, om de icke kunna af honom
14864:               "
14865: utfås, hos hans löfrtesmän utsökas.
14866: 
14867: 
14868:                             III KAP.
14869: 
14870:               Om inseende öfver skjutsanstalterna.
14871: 
14872:                                31 §.
14873:      V ederbörande kronobetjäning på landet och magistraten
14874:  i stad åligger att noggrannt öfvervaka, att skjutsanstalterna
14875:  och skjutsnilllgen orde·ntligt och på eit trafiken tillfredsstäl-
14876:  lande sätt upprätthållas, och bör i sådant afseende besikt-
14877:  ning å skjutsanstalt af dem tid efter annan anställas.
14878: 
14879:                                32 §.
14880:       Finnes vid den besiktn~ng, som i 31 § omförmäles, eller
14881:   eljest skäl till anmärkning emot föreståndare för skjuisan-
14882:   stalt •eller annan entreprenör, skall därom utan dröjsmål an-
14883:   mälas hos guvernören, som äger låta genom vederbörande
14884:   kronofogde å landet och magistraten i stad meddela den: fe-
14885:   lande va:rning, eller om försummelsen är af svårare beskaf-
14886:   fenhet eller den skyldi'ge · icke låtit af varning sig rätta.
14887:   öfv·erlämna saken till domstols behandling. Därjämte äge
14888:   guvernören makt att. den skyldige från utöfvandet af be-
14889: , fattningen tillsvidare skilja och foge skyndsamt anstalt där-
14890:   om, att upprätthålland·et. af skjutsanstalrten och 5kjutsningen
14891:   varda i behörig ordning ombesörja, på sätt i 30 § är sagdt.
14892: 424                  V, 9. -   Kyyt:Haitos.
14893: 
14894:                              33 §.
14895:     Genom guvernörens försorg skall hvarj.e 10kjutsanstalt på
14896: statsverkets bekostnad förses med dagbok, så beskaffad som
14897: särskildt föreskrifvet är.
14898:     Dagboken bör föreståndare för skjutsanstalt hafva i sin
14899: vård samt opåmindt framlämna till den resande för införande
14900: af föreskrifna anteckningar i densamma.
14901: , Förekomlner skäl till anmärkning emot föreståndare för
14902: sk'jutsanstalt eller skjutsande, vare den resande berättigad
14903: att därom göra anteckning i dagboken. Därest föreståndare ·
14904: för skjutsanstalt icke för anmärknings anteckminde tillhanda-
14905: håller resande dagboken, äger den resande att anmärkningen
14906: i dagboken å nästa :,kjutsanstait införa.
14907: 
14908:                              34 §.
14909:     Ar anmärkning i dagbok införd, bör kronolänsman å
14910: landet samt magistra.t i stad, ~fter erhållen kunska;p d.<ärom,
14911: i saken anställa undersökning samt, i fall anmärkningen icke
14912: finnes vara fullkomligt obefogad, insända sitt därvi:d förda
14913: protokoll till guvernören. Om skäl tilllaga åtal förekommer,
14914: förvise guv·ernören saken till domstol, hvars utslag bör ho-
14915: nom meddelas. Vid undersökningen vare den resandes hö-
14916: rande icke nödi:gt, med mindre han själf därom gjort förbe-
14917: håll eller sär,-,kilda omständigheter ·eljest därtill föranleda.
14918:     Resande, som i da.gbok gjort anmärkning, vare obetaget
14919: att vid domstol jämväl själf utföra åtal i- saken.
14920: 
14921: 
14922:                           IV KAP.
14923: 
14924:       Om ansvar för öfver~rädelse af doona förordning.
14925: 
14926:                             35 §.
14927:     Finnas ej å skjutsanstalt att tillgå de i behörigen fast-
14928: ställd taxa upptagna förnödenheter eUer dugliga hästar,
14929: åkdon och resetyg eller förekommer där annan oordning af
14930: sV1årare beskaffenhet, varde föreståndaren för skjut,-,anstalten
14931:                  \
14932: 
14933: 
14934:                      V, 9. -   Gädda y. m.                   42li
14935: 
14936: eller skjuts·entreprenören dömd att böta högst etthundrru mark
14937: eller att från befattningen skiljas.
14938: 
14939:                               3,6 ~
14940:     Iföreståndare för skjutsanstalt, som utan ekäl vägrar den
14941: resande härbärg,e eller förtäring, samt föreståndare för skjuts~
14942: am,talt, skjutsentreprenör eller skjutsande, som icke tillhanda-
14943: håller den resande skjuts eller eljest utan skäl hindrar honom
14944: att fortsätta resan, straffes med böter högst etthundra mark.
14945:     Fordrar föreståndare för skjutsanstalt, skjutsentreprenör
14946: eller skjutsande för härbärge, förtäring eller skjutsning högre
14947:                                .
14948: betalning än honom tillkommer, böte hög&t femtio mark och
14949:                                    '
14950: återgälde hvad han för mycket uppht~rit.
14951: 
14952:                              37 §.
14953:     Tillåter föreståndare för skjutsansta.lt drucken person att
14954: skjutsa, böte högst femtio mavk.
14955: 
14956:                           38 §.
14957:    Föreståndare för skjutsanstalt eller skjutsentreprenör,
14958: som gör ändringar eller tillägg i dagbok, böte högst ett-
14959: hundra mark.
14960:                              39 ·§.
14961:     Är båt, som för skjutsning underhållas bör, i bri&tfälligt
14962: skick,' böte den, som underhållet åligger, högst tjugufem
14963: mark, om han ej inom två dagar efter erhållen tillsägelse
14964: bristfälligheten afhjälpt. -Kronohetjänt eller magistrat äge
14965: makt att låta emot betalning båten iståndsätta; och skall
14966: kostnaden härför af den försumlige uttagas.
14967: 
14968:                             40 §.
14969:     Är håtroddare försumlig eller uraktlåter han att resand·e
14970: öfverföra eller uppehåller annan skjut&ande den resande å
14971: väg längre tid än stadgadt är eller åsidosätter hvad honom
14972: i öfrigt enligt denna förordning åligger, straffes med böter
14973: högst femtio mark.
14974: 426                   V, 9. -   Kyytilaitos.
14975: 
14976:                            41 §.
14977:    Underlåter hästä'gare utan giltig orsak att lämna resande
14978: sådan hjälp, som i 24 § föreskrifves, böte högst tjwgufem
14979: mark.
14980: 
14981: 
14982:                              42 §.
14983:      U nderlåter resande att utgifva ersättning för härbärge
14984: och förtäring eller skjutslega eller att betala färje- eller bro-
14985: penningar, eller vållar han andra tid•sutd:r.wkt genom att utan
14986: skäl fördröja slik betalning, straffes med böter högst ett-
14987: hundra mark.
14988:      Om resande utan den skjutsandes samtycke färdas med
14989: större hastighet, än föreskrifvet är, eller icke låter hästen
14990: hvila å därför bestämd plats, på sätt i 2 mom. 27 § är stad-
14991: gadt, eller använder skjutshäst för längre sträcka än han
14992: är berättigad, böte högst femtio mark.
14993:      Vägrar resande att i dagbo'k göra: före1;krifven anteck-
14994: nilllg eller gör harn däri onödi!g a:llit·eckning, vare bot högst
14995: tjugufem mark.
14996: 
14997: 
14998:                                 43 §.
14999:      Har föreståndare för skjutsanstalt, skjutsentreprenör,
15000: s•k.iutsande eller resaJ:!de gjort sig skyldig till brott, för hvil-
15001: ket straff finnes i Strafflagen utsatt, länder denna tili ef-
15002: terrättelse.
15003: 
15004: 
15005:                              44 ·§.
15006:     Hvar, som förbryter sig på sätt i d·etta kapitel är sagdt,
15007: vare jämväl skyldig att ersätta skadan. Kan skjutsande icke
15008: i fall, som i 40 § omförmäles, gälda skadan, bör densamma
15009: a.f skjutsansta.ltens föreståndare eller skjutsentreprenör er-
15010: sättas.
15011:                      V, 9. -   Gädda y. m.
15012: 
15013:                            V KAP.
15014:                     Särskilda stadganden.
15015:                           45 §.
15016:    Uti guvernörs utslag rörande fråga, som i denna förord-
15017: ning omförmäles, må ändring sökas i den ordning, som för
15018: anförande af besvär i korumunala ärenden är fast.ställd.
15019: 
15020:                             46 §.
15021:    De åtgärder, hvil'ka enli,gt. d~nna förordning i stad an-
15022: komma å magist.rat, vidtagas uti köping, som utgör särskild
15023: kommun, af köpingsstyrelsen.
15024:    I stad, där polisinrättning finnes, må åt. denna anförtros
15025: sådana åligg.anden, som jämlitkt. stadgandena i rn kapitlet
15026: ankomma å magistrat.
15027:                             47 §.
15028:      Tages vid skjutsanstalt automobil i, bruk för frambe-
15029: fordrande wf resa,nde och post, gäUG. för dylik sk.iutsning i
15030: tillämpliga delar hvad om skjutsning med häst i d~>nna för-
15031: ordning är stad,gadt.
15032:                            48 §.
15033:    Denna förordning träder i gällande kraft den 1 januaa-i
15034: 1921. Jämväl därförinnan skall vid ordnandet a.f skjutshåll-
15035: ningen för den sagda dag vidtagande skjutsningsperiod denna
15036: förordning i tiHämpli1ga delar län da tiH efterrättelse.
15037:                                     1
15038: 
15039: 
15040: 
15041: 
15042:                                49 §.
15043:     Penningmedel och annan egendom, som vid tidpunkten
15044: för denna förordnings trädande i gällande kraft för skjuts-
15045: ningens fullgörande tilläfventyrs af skjutslagen innehafvas,
15046: skolru tilifalla de till skjutslaget hörande kornmunerna i för-
15047: hållande tili dessas skjutsning underkastade mantal.
15048: 
15049:                           50 §.
15050:     Då denna förordning träder i kraft, upphäfvas iinnu
15051: gällande stadganden uti 28 kap. Byggningabalken, förord-
15052: 428                  V, 9. -   Kyytilaitos.
15053: 
15054: ningen den 12 november 1883, angående skjutshållningen
15055: och gästgifverierna, förordningen den 20 december 1888,
15056: innefattande ändringar i nyssnämnda förordning, gästgif-
15057: vareordningen den 12 december 1734 och förklaringen där-
15058: till af den 11 december 17,6,6 äfvensom hvad för öfrigt är
15059: stadgadt angående sådant, hvarom denna förordning inne-
15060: håller föreskrifter.
15061: 
15062: 
15063:       Helsingfors den 23 november 1917.
15064: 
15065:        Gustaf Gädda.               August Täg.
15066:        Julius Sundblom.            J. Inborr.
15067:        A. R. Hedberg.              A. J. Bäck.
15068:        J. E. Hästbacka.            l{arl Ottelin ..
15069:                                                             429
15070: 
15071: V, 10. -   Edusk. esit. N:o 8.
15072: 
15073: 
15074: 
15075:            Pullinen, Erkki, y. m.: Ehdotus kyytiasetukseksi.
15076: 
15077:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
15078:       Voimassa o1eva't säännökset kyydinpidosta ja kestikie-
15079:  varita1oista meillä ovat vanhentuneet ja niiden mukaan on
15080:  kyytirasitus varsin kohtuuttomasti sälytetty yhden kansan-
15081: luokan - maanomistajain - kannettavaksi. Tämän vuoksi
15082:  sääsikin Eduskunta vuoden 1910 v,altiopäivillä uusille pe-
15083:  rusteille rakennetun kyytiasetuksen. Suomen entinen Suu-
15084:  riruhtinas suvaitsi kuitenkin vuonna 1914 tapahtuneessa
15085:  \)Sittelyssä määrätä, että tämä uusi kyytiasetus oli jätettävä
15086:  vahvistamatta. 'Kun ei sittemmin ole Hallituksen taholta
15087:  annettu uutta esitystä asiassa ja kun kyytitoimen järjestä-
15088:  minen .ajanmukaiselle, oikeuden ja kohtuuden vaatimuksia
15089:  paremmin vastaavalle kannalle on varsinkin nyt kalliin so-
15090: .ta..,aja.n vuoksi käynyt välttämättömäksi, niin rohkenemme
15091:  viittaamalla mainittujen 1910 vuoden valtiopäiväin laki- ja
15092:  talousvaliokunnan asiasta. antaman mietinnön perusteluihin
15093:  kunnioittaen eshtää,
15094:                    että Eduskunta hyväksyisi, vahvistaisi ja
15095:                voimaan saateltavaksi päättäisi seuraavan ase-
15096:                tusehdotuksen kyytitoimesta:
15097: 
15098:                       Kyytiasetus.
15099:                            ILUKU.
15100:    · Kyytilaitoksista, niiden perus.tamisesta ja voimassa
15101:                           pitämisestä.
15102:                               1 §.
15103:      Matkustajain ja postin kuljetusta varten !Suomessa pitää
15104: olla tarpeelliset kyytilaitokset, jotka ovat joko kestikievari-
15105: ta.loja, kyytiasemia tai kyytipysäkkejä.
15106:                        V, 10. -   Kyytilaitos.
15107: 
15108:     Sen mukaan kuin alempana tässä asetuksessa tarkemmin
15109:  säädetään, tulee ma,tkustajain määrätystä maksusta saada:
15110:     kestikievaritalosta varsinainen ja ylimääräinen kyyti
15111:  sekä majaa ja ravintoa; ~-
15112:      kyytiasemalta varsinainen ja ylimääräinen kyyti; sekä
15113:     kyytipysäkiHä ylimääräinen kyyti.
15114: 
15115:                             2 §.
15116:     Kyytilaitokset määräitään ja kyydinpito niissä järjeste-
15117:  tään vähintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
15118:     Kyytilaitosten voimassa pitäminen ja kyyditys tarjotaan
15119:  urakaUa samaksi ajanjaksoksi.
15120: 
15121:                                   3 §.
15122:       Syyskuun kuluessa sen edellisenä vuonna, jona kyydin-
15123:   pitokausi päättyy, pitää kruununvoudin ypdessä jokaisen
15124:   kihlakuntaan kuuluvan kunnan tai kunnan osan valitseman
15125:   edustajan ja asianomaisten kruununnimismiesten kanssa ko-
15126:   koontua aikana ja paikassa, jotka kuvernööri määrää ja kul-
15127:   lekin kunnalle todistettavasti ilmoitetaan viimeistään kuu-
15128:   kautta. ·ennen kokouksen pitämistä, tekemään ehdotusta kyy-
15129:   tilaitosten sijoittamisesta. j,a kyydityk&en järjestämisestä.
15130:       Edellä mainit,tua ehdotusta valmist•ettaessa on vaarin-
15131:   otettava, 'että kyytitoimi, mikäli mahdollisia, saadaan itse.-
15132: "'kannattavaksi. Ehdotukseen on merkiiltävä:
15133:       1) ne tiet, joiden varrella kyytilaitoksia on pidettävä;
15134:       2) kunkin tien varrella tarvittavain kyytilaitosten luku
15135:   ja laatu sekä ilmoitus niiden välisestä likimääräisestä mat-
15136:   kasta ynnä niistä kylistä tai yksinäisistij. taloista, joihin kyy-
15137:   tilaitoksia, mikäli mahdollista, on sijoitetta.,va., vaarinottaen,
15138:   ettei kyytilaitosten välinen matka ole pitempi kuin kaksi-
15139:   kolmatta kilometriä, elleiväit erityiset asianhaar.at anna ai-
15140:   hetta tästä poikkeamaan;
15141:        3) niiden asuin- ja. ulkohuoneiden luku, joita kussakin
15142:   kyytilaitoksessa on pidettävä s.aatavina;
15143:        4) niiden varsinaisten kyytien luku, mitkä vuorokau"
15144:   d~essa kustakin kyytilaitoksesta ovat tehtävät, sekä kuinJ;:a
15145:                    V, 10 • ..,- Pullinen y. m.             481
15146: 
15147: monta hevosta sitä tarkoitusta vaxten on pidettävä; j'a. on
15148: kyytien luvun perustukseksi pantava se kyytimäärä, joka
15149: kolmena. ·edellisenä vuotena on k-eskimäärin vuorokaudessa
15150: tehty, lisättynä korkeintaan viidelläkolmatta prosentilla,
15151: elleivät paikkakunnan liikenneolot rakennetun rautatien
15152: vuoksi ·tai muista syistä anna aihetta poiketa tästä perus-
15153: tuksesta;                   .
15154:      5) niiden ylimääräisten kyytien luku, m~tkä tarpeen vaa-
15155: tiessa kyytilaitoksista ov,at vuorokaudessa tehtävät, sekä
15156: minkä ajan kuluessa mrutkustaja on oikeutettu saamaan sel-
15157: laisen kyydin; älköön tätä aikaa määräi!täkö kahta tuntia
15158: lyhemmäksi, luettuna siitä kun kyytihevosta on pyydetty,
15159:      6) hevoskyytimaksun suuruus;
15160:      7) ne kyytilaitokset, mistä v.enekyytiä on tehtävä, sekä
15161: vuorokaud-essa suoriteitavien v·enekyytien luku ynnä kyyti-
15162: maksun suuruus kussakin tällaisessa kyytilaitoksessa;
15163:      8) ne kyytilaitokset, joista talvisaika.an porokyytiä ja
15164:  kesäaikana. kantajia on saa<tava, sekä kuinka monta kyytili
15165:  ja kantajaa vuorokaudessa. tulee olla s.aatavina ja mitä sel-
15166:  laisesta kyydityksestä on ma.ksettava;
15167:      9) mihin hintaan majaa ja muita 15 §:ssä mainittuja tar-
15168:  peita kestikievaritalossa on matkust•a.jaUe annettava; sekä
15169:      10) ne eri vaatimukset, jotka toimituksessa esitetään.
15170:      Jos kyytilaitosta ~taxvitaan ainoastaan jonakin vuoden-
15171:  aikana tahi jos tehtyjen kyytien luku on ·eri vuod·enaikoina
15172:  melkoisesti vaihdellut, on ehdotus sen mukaan sovitettava.
15173:      Yhden tai useamman kokoukseen kutsutun poissaolo ei
15174:  estä ehd:otuks·en tek·emistä.
15175:      Se, joka haluaa jäljennöks·en ehdotuksesta, sa·akoon sen
15176:  kruununvoudilta lunastusta vastaan neljäntois•ta. päivän
15177:  kuluessa.
15178:      Kaupungissa on ehdotus kyytitoimen järjestämisestä
15179:  maistraatin tehtävä noudatta.malla. soveltuvissa kohdin edellä
15180:  olevia määräyksiä.
15181:                                4 §.
15182:      Neljänkymmenen viiden päivän kuluessa 3 §:ssämainitun
15183:  kokouksen jälkeen on siinä ~ehty ehdotus asiakirjoineen lä-
15184: 482                  V, 10. -   Kyytilaitos.
15185: 
15186: hetettävä kuvernöörille. Saman ajan kuluessa on myöskin
15187: kunnilla oikeus kirjallisesti tehdä kuvernöörille ehdotusta
15188: vastaan muistutuksia.
15189:     !Sen jälkeen ja, mikäli tarpeellista, sovittuansa läänin
15190: rajakyyd·eistä asianomaisten kuvernöörien kanssa, tutkii ku-
15191: vernööri yhdellä kertaa ehdotukset kyytilaitoste.n sijoitta-
15192: misesta, kyydityksen järjest.ämisestä ja kyytimaksun suu-
15193: ruudesta läänin eri osissa samoin kuin myös ehdotukset kes-
15194: tikievaritaloj-en taksoiksi j.a antaa asiassa päätöksensä, josta
15195: viipymättä on kullekin kunnalle toimitettava tieto, mikäli
15196: päätös koskee kyytitoimen järjestämistä siinä kunnassa.
15197: 
15198: 
15199:                               5 §.
15200:     Sittenkun kuvernöörin päätös on saanut lainvoiman
15201: taikka, jos valitus siitä on tehty, Suomen Senaatti on" asian
15202: ratkaissut, on kyytilaitosten voimassa pitämi~ren ja kyyditys
15203: kussakin kunnassa viimeistään kesäkuun kuluessa. sen edelli-
15204: senä vuonna, jona. urakka on alkava, huutokaupalla maalais-
15205: kunnassa kruununnimismiehen j.a ka.upungissa maistraatin
15206: toimesta urakalle tarjottava.
15207: 
15208:                                6 §.
15209:     Huutokaupassa tarjota,an jokaisen eri kyytilaitoksen voi-
15210: massa pitäminen sekä varsinainen ja ylimääräin~n kyyditys
15211: siellä, ensin kukin erikseen ja sitten kaikki yhteisesti.
15212:     Ennen huutokauppaa pitää halullisten saada iäydellinen
15213: tieto urakkaehdoista. Näihin kuuluu, että urakoitsija on tä-
15214: män asetuksen määräyksien alainen, että hän asettaa täyden
15215: vakuuden tehtäviensä täyttämisestä, sekä että, jos urakka-
15216: kauden päättyessä joko tehdyn valitukse:a takia tai muusta
15217: syystä ei ole ·ehditty lopullisesti järjestää kyytilaitoksen voi-
15218: massa pitämistä tai kyyditystä seuraavaksi kyytikaudeksi,
15219: urakoitsija on velvollinen edelleen ylläpitämään kyytilaitosta
15220: ja kyyditystä enintään kuusi kuukautta urakka-ajan pää-
15221: tyttyä.     1
15222:     Kruununpahelija Mköön tehkö tarjousta.
15223:                     V, 10. -.Pullinen y. m.
15224: 
15225:                               7 ~.
15226:     Sittenkun ,huutokauppa. on pidetty, tuloo huutokaupa.n
15227: toimittajan vaatia kunnan lausuntoa tehdyistä tarjouksista
15228: määräajan kuluessa hänelle annettavaksija, sitä va.rten nel-
15229: jäntoista päivän kuluessa huutokau.pan jälkeen asianomai-
15230: selle .kunnalliselle vir.a.nomaiselle lähebtää jäljennös hlmto-
15231: kaupa.ssa tehdystä pöytäkirjasta, johon kaikki siinä ·tehdyt
15232: ta.rjoukset ovat otettavat.
15233: 
15234:                              8 §.
15235:     Lausunnon antamista varten· määrätyn ajan umpeen ku-
15236: luttua lähettäköön huuto,kanpan toimittaja maalla huuto-
15237: kaupassa pid·etyn pöytäkirjan ja kunnalta saap.uneen lau-
15238: sunnon ynnä oman lausuntonsa kruununvoudille, jonka. tu-
15239: lee laatia yhteenveto kaikista kihlakunnassa tehdyistä tar-
15240: jouksista ja lähettää asiakirjat ynnä oma. lausuntonsa ku-
15241: vernöörille. Kaupungissa lähettäköön maistraatti huuto-
15242: kauppapöy·täkirj.an sekä kaupunkikunnan lausunnon ja
15243: oman lausuntonsa. suorastaan kuvernöörille. Tutkittua~sa
15244: urakkatarjoukset, ottaa kuvernööri kyytilaitoksiin hoitajat
15245: ja kyytiurakoitsijat sen mukaan kuin urakkatarjouksia voi-
15246: daan hyväksyä, ollen iässä kumminkin huomioon otettava,
15247: ettei korkeampaa. tarjoust~ saa hyväksyä, ·ellei alemman tar-
15248: jouksen tekijä ole sopimaton.
15249: 
15250:                                 9 §.
15251:     Jos kuvernööri ei ole hyväksynyt kyytilaitoksen voi-
15252: massa pitämisestä taikka varsinaisen tai ylimääräisen kyy-
15253: dityksen suorittamisesta. jostakiln kyytilaiioksesta tehtyä
15254: tarjousta< taikka jos. sellaista tarjousta ei ole ensinkään tehty,
15255: tulee kuvernöörin ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin hy-
15256: väksyttävän tarjouksen hankkimiseksi tahi ·tehtävän muulla
15257: tavoin suorittamiseksi.
15258: 
15259:                            10 §.
15260:     Kyytilaitoksista ja kyydityksestä johtuvat menot suori-
15261: tetaan valtiovaroista.
15262:                                                             28
15263:                                                                      •
15264:     434                 V, 10. -   Kyytilaitos.
15265: 
15266:         Jollei maalla kyytilaitokseen tarpeellisia asuin- ja ulko-
15267:     huoneita muuten ole saatavissa, on kuvernöörin, hankit-
15268:     tuansa kustannusarvion ja muun asian ratkaisemista varten
15269:     tarpeellisen selvityksen, Senaatin päätettäväksi alistettava,
15270:     ovatko huoneet yleisillä varoilla rakennettavat.
15271:         Maanomistaja tai -haltija olkoon: velvollinen antamaan
15272:     siihen tarvittavan maan, niinkuin kiinteän omaisuuden pak-
15273:     koluovutuksesta on säädetty.
15274: 
15275:                                11 §.
15276:        Kyytilaitoksen isännälle ja kyytiurakoitsijalle tulevat
15277:     korvaukset on maalla kruununvoudin sekä kaupungissa
15278:     maistraatin puolivuosittain asianomaisille
15279:                                  1'
15280:                                                toimitettava.
15281: 
15282:                                 12 §.
15283:         Yleisestä kyytilaitoksesta kaukana ja syrjässä olevan
15284:     teollisuuslaitoksen omistaja saakoon omalla kustannuksel-
15285:     lan toimeen panna ja voimassa pitää kyytilaitoksen, jos ku-
15286:     vernööri asianomaista kuntaa kuulusteltuansa siihe'n suos-
15287:     tuu.
15288: 
15289:                              II LUKU.
15290:      Kyytilaitoksen isännän sekä kyyditsijäin ja matkustajain
15291:                   oikeuksista ja velvollisuuksista.
15292: 
15293:                                   13 §.
15294:         Kyytilaitosta varten 10 §:n mukaan rakennetut huoneet
15295:     ovat, sittenkun ne täysin vah,niina on kyytilaitoksen isännän
15296:     haltuun annettu, hänen omalla kustannuksellaan kunnossa
15297:     pidettävät. Jos ne vanhuudesta ja käyttämisestä, mutta ei
15298:     kyytilaitoksen isännän huolimattomuudesta., ova•t joutuneet
15299:     rappiolle .eikä muulta sopivalta paikalta ole huoneita kyyti-
15300:     laitosta varten sa!litavissa, ilmoittakoon kruununnimismies
15301:     siitä kuvernöörille, jonka on rakennusten korjaamisesta tai
15302:     uudestaan rakentamisesta päätettävä.
15303: 
15304: •
15305:                     V, 10. ~ Pullinen y. m.                   43ö
15306: 
15307:                             14 §.
15308:     Jos kyytilaitoksen isäntä päästää huoneet ra_QPeutumaan
15309: eikä käskyn saa,tuaan pane niitä kuntoon, tulee kruununni-
15310: mismiehen kahd·en uskotun miehen kanssa, joista kunnallis-
15311: lautakunta valitsee toisen ja kyytilaitoksen isäntä toisen, pi-
15312: tää huoneiden katselmus. Jollei kyytilaitoksen "isäntä kah-
15313: deksan päivän kuluessa kehoituksen saatuaan valitse ka·tsel-
15314: musmiestä, kutsukoon hänen puolestaan paikkakunnan tuo-
15315: mari soveliaan jäävittömän henkilön katsclmusmieheksi.
15316:     Sittenkun huoneiden: ra.ppio ja sen poistamiseksi tar-
15317: peelliset työt on katselmuksessa selville saatu, tulee kruu-
15318: nunnimismiehen, jollei kyytilaitoksen isäntä katselmuslau-
15319: takunnan määrättävän ajan kuluessa ole korjannut rappiota,
15320: hänen kustannuksellaan katselmuskirjan mukaan korjauttaa
15321: huoneet. Siitä aiheutuvat kustannukset ovat ilman oikeuden-
15322: käyntiä laiminlyöneeltä ulosotettavat •tai, jos niitä ei voida
15323:  häneltä saada, hänen takausmiehiltään ulosha,ettavat.
15324:     Kyytilaitoksen isännällä on oikeus tuomioistuimessa ha-
15325: kea omaansa takaisin, jos, katsoo syytä siihen olevan.
15326:                              15 §.
15327:      Kestikievaritalossa pitää matkustajain tarpeeksi aina
15328: olla varalla siistit ja lämpimät sekä ilmanvaihtolaitoksilla
15329: _var11stetut huoneet, sänkyjä makuuvaartteineen, liinavaat-
15330: teita ja pöytäkaluja. ynnä muita tarvittavia t'alouskaluja,
15331: ruoka-aineita, kynttilöitä ja polttopuita, ka.uroja tai ohria,
15332: heiniä ja olkia sekä talli ja liiteri. Taksa matkustajan suo-
15333:  ritettavista hinnoista on pidettävä vierashuoneessa julki-
15334: pantuna.
15335:                              16 §.
15336:      Kyyditsevillä tul.ee kyydityksen toimittamista varten
15337:  olla ·tarvittava määrä kelvollisia linja81lira.ttaita, tyynyjä ja
15338: jalkapeitteitä, rekiä lämpimine vällyineen sekä muita ajo-
15339:  kaluja ja, mistä venekyytiä tehqään, kelvollisia veneitä.
15340:                             17 §.
15341:    Jokaisella olkoon' oikeus määrätystä kyytimaksusta sa,a-
15342: da kyytilaitoksesta kyyditys itsellensä ja matbtavaroitansa
15343:                     ;V ,10. -   Kyytilaitos.
15344: 
15345:  varten kulkeakseen joko samaan tai seur.aavaan kyytilaitok-
15346:  seen, niinikään muuhun paikkaan, jonne tie on kulkukun-
15347:  toinen eikä matka. ·kyyditsijälle tule olemaan enemmän kuin
15348:  kolme kilometriä sitä pitempi, mikä ensiJ.liWiinitusta kyyti-
15349:  laitoksessa on siitä etäisempä.näi olevaan kyytilaiwkseen, jo-
15350:  hon kyyditystä on suoritettava;. Jos kyydittä.vä vaatii, on'
15351:  kyyditsijä v·elvollinen kyyditsemään ·häntä kolmen kilomet-
15352:  rin matkan seuraavankyytilaitoksen <Jhi, k~tenkaan ei yh·
15353:  teensä pitempää matkaa kuin äsken sanottiin.
15354:      Ka,upunkilainen ei <~ole oikeuMttu saamaan kyyditystä
15355:  kulkeakseen kaupungista, ellei hän· matkusta· ma>a1la olevaan
15356:  kyytilai•tokseen taikka virka-asioissa.
15357:      Yksinomaan tavarain kuljettamiseen älköön kyyditystä
15358:  annettako; älköön myöskään juopuneella henkilöllä olko 'Oi-
15359:  keutta sitä saada.
15360:       Jos matkustaja lähtee matkalle muualta kuin kyytilai-
15361:  toksesta ja hänen kulkemansa ma,tka on lyhyempi kuin väli-
15362: ·matka kyytilaitoksen ja sen paikan välillä, jonne matkus-
15363:  taja kyyditään, lasketaan kyytimaksu kyytilwitoksesta, mut-
15364:  ta vastaisessa ta.pauksessa noutopaikasta saakka.
15365: 
15366:                           18 §.
15367:     VaTsinainen kyyti on matkust.ajalle vii-pymättä ann~­
15368: tava.
15369:    Ylimääräisen kyydin on matkustaja oikeutettu, saamaan
15370: kuvernöörin määräämän ajan kuluessa.
15371:    Ylimääräisestä kyydistä ··suoritetaan sama kyytimaksu
15372: kuin varsinaisesta:. Yökyy.distä suoritetaan kaksink.ertai- 1
15373: nen kyytimaksu.
15374:                             19· §.
15375:     Kun kestikievaritalosta rtai kyytiasemalta vuorokaudessa
15376: tehtäviksi määrätyt varsinaiset ky:ydit ovat suoritetut tai
15377: vakinaiset hevoset ovat kyydissä, on matkustajalla oikeus lS
15378: § :n 2 momentissa määrätyn odotusajan kuluttua saada yli-
15379: määräinen kyyti, jos sellainen on kyytilaitoksesta tehtäväksi
15380: määrätty ja vielä sinä vuorokautena on tekemättä.
15381:                    V, 10. -   Pullinen Y• m.
15382: 
15383:     Matkustaja saakoon: myös uudestaan kyytiin ottaa kyy-
15384: ditsemiseen jo käytetyn hevosen vähintään kahden tai keli-
15385: rikon aikana kolmen tunnin kuluttua siitä kun se viime
15386: kyytimatkalta palasi, ellei hevosella sinä vuorokautena jo
15387: ole tehty kyytiä enempää kuin 17· §:n 1 momentissa maini-
15388: ta:an.
15389:                              20 §.
15390:     Sen, jolm ensin on tullut kyytilaitokseen ja. viipymättä
15391: matkaansa jatkaa, tuloo sie1tä ensin saada kyyditys. Kui-
15392: tenkin on postin vientiä varten, kun sitä odotetaan, kyydi-
15393: tystä kaikin ajoin vuorokautta heti oleva saatavana.
15394:     Jos matkustaja kyytilaitoksessa tai matkalla, viivyttää
15395: kyyditsijää, tulee hänen maksaa korv·austa jokaisesta täy-
15396: destä puolesta tunnista •ta:ksassa määrätty maksu. Kyy-
15397: ditsijän ei .tarvitse jäädä matkustajaa odottamaan enempää
15398: kuin yhden tunnin ajan.
15399: 
15400:                             21 §.
15401:     Jos matkustaja palaa ta'kaisin samaan paikkaan, josta
15402: hän on lähtenyt, on hän oikeutettu käyttämään kyytilaitok-
15403: sesta · saamaansa kyyditystä myös paluumatkalla. K~dit­
15404: sijä on silloin v.elvollinen odortta,ma'an matkustajaa kaksi
15405: tuntia, ollen kuit.enkin oikeutettu sa.amaan Jtaksassa määrä-
15406: tyn maksun odotusajan jokaiselta täyd.eltä puolelta. tunnilta.
15407: 
15408:                              22 §.
15409:     Tuotua,an matkus:ta.jan kyytilaltokseen, on kyyditsijä
15410: tarvittaessa ja, kyytilaitoksen isännän vaatimuksesta velvol-
15411: linen ottamaan paluukyydin, ollen kuitenkin oikeutettu le-
15412: puuttamaan hevostruan yhden tunnin ajan.
15413: 
15414:                            23 §;
15415:   ' Kyytimaksu kyydistä suoritetaan sen kyy.tilai•toksen
15416: ·taksan mukaan, josta kyyditys otetaan. 21 §:ssä mainitusta
15417: paluukyydistä maksetaan sama kyytimaksu kuin menokyy-
15418: distä.
15419: ta8                 V, 10. -   Kyytilaitos.
15420: 
15421:     Matkustaja suorittakoon, paitsi säädettyä kyytimaksua,
15422: myös tie- ja siltamaksut ynnä lautt811'ahat, missä niitä vah-
15423: vistettujen taksain mukaan on maks~tltava sekä menomat-
15424: kalta ·että kyyditsijän paluumatkalta.
15425:     'Matkustaja on velvollinen suorittamaan kyytimaksu~;t
15426: kaksi markka;a, vaikka se kuljetulta matkalta ei nousisikaan
15427: siihen määrään.
15428:     Kyytimaksua ei tarvitse maksaa ennakolta, vaan siinä
15429: paikassa, mihin on kyyditty. Uutta kyyd~tystä älköön mat-
15430: kustajalle annettako, ennenkuin hän on entisestä kyytimak-
15431: sun suorittanut sekä päiväkirjaan merkinnyt nimensä ja mitä
15432: muuta siihen on säädetty merkittäväksi.
15433:                                24 §.
15434:     Jos kyytihevonen väsyy tai muusta syystä ei voi viedä
15435: matkustajaa määrättyyn paikkaan, on lähinnä asuva. hevo-
15436: sen omistaja velvollinen antamaan tarpeellista apua. matkan
15437: jatkamiseksi, ja saakoon hän mattkustajalta siitä kaksinker-
15438: taisen kyytimaksun. Mitään maksua ensin kuljetusta. mat-
15439: kasta ei tarvitse sellaisessa. ta.pauksesslli suorittaa.
15440:     Jos ajoneuvot mattkalla menevät rikki, tulee niinikään
15441: lähimmän hevosenomistajan antaa tarpeellista. a.pua koh-
15442: tuullista korv·austa vastaan.
15443:                              25 §.
15444:     Kyyditsijänä älköön kahdeksaatoista vuotta nuorempaa
15445: henkilöä käytettäkö, ~llei matkustaja siihen suostu. Kyy-
15446: tilaitoksen isännän tul·ee myös katsoa, ·ettei ketään juopu-
15447: neena panna kyyditsemään. Jos matkustaja., joka kulkee
15448: omilla 3'joneuvoillaan, tahtoo itse ajaa tai käyiltää omaa ajo-
15449: miestä, älköön sitä kiellettäkö.
15450:     Ellei ma.tkustajan ajoneuvoilla kyyditystä suoritettaessa
15451: käytetä useampaa kuin kolmea hevosta, älköön matkustajan
15452: tahtoa vastaan hevosten mukana olko useampaa kuin yksi
15453: kyyditsijä.
15454:         /
15455:                              26 §.
15456:     Ma.tkustajain ja matkatavarain kuljetuksessa on noud·a-
15457: tettava seuraavia määräyksiä:
15458:                    V, 10. -   Pullinen y. m.                439
15459: 
15460:     Kyyditsijän ajoneuvoilla kuljetettakoon yhdellä hevo-
15461: sella korkeintaan sata neljäkymmentä kilogrammaa, johon
15462: painoon saapi lisätä saman verran jokaista sitä useampaa
15463: hevosta kohti. Yhdoen täysikasvuisen henkilön katsotaan
15464: tällöin vastaavan kahdeksankymmenen kilogramman sekä
15465: puolikasvuisen henkilön kolmenkymmenen kilogramman
15466: painoa. Kuitenkin saakoon kaksi ·täysikasvuista henkilöä,
15467: noudattaen 27 §:n 1 momentissa mainittua vähempää kul-
15468: kunopeutta ja mukanaan korkeintaan kymmenen kilogram-
15469: maa matkatavaroita, kulkea yhdellä hevosella.
15470:     Jos matkustaja käyttää omia nelipyöräisiä avonaisia
15471: ajoneuvoja tai kuomir.ekeä, kuljetettakoon yhdellä hevosella
15472: korkeintaan sata kaksikymmentä kilogrammaa ja täysikas-
15473: vuisia henkilöitä matkustakoon sillä ainoastaan yksi. Puo-
15474: likatteisia. kev·eämmänlaatuisia vaunuja varten älköön mat-
15475: kustaja, kun kuljetettava. paino ei ole suurempi kuin edel-
15476: lisessä momentissa on määrätty, olko velvollinen käyttämään
15477: useampaa kuin kahta hevosta; mutta raskaampain puolika.t-
15478: teisten, niin myös täysikatteisten vaunujen eteen pitää, jos
15479: kyyditsijä sitä vaatii ja se matkustajain luvun tai matkata-
15480: varain painon vuoksi on .tarpeen, valjastaa kolme tahi neljä
15481:  hevosta.
15482:     Puolikasvuiseksi henkilöksi luetaan neljän ja kahden-
15483: toista vuoden välillä oleva lapsi. Neljää vuotta nuorempia
15484: lapsia ei oteta lukuun.
15485:     Edellä määrättyyn korkeimpaan painoon ja. henkilö-
15486: lukuun luetaan m&tkustajan mukana oleva. ajomies, mutta
15487: ei kyyditsijää.
15488:     Sen:aatti saattaa, hakemuksesta, antaa yllämainituista
15489:  säännöksistä poikkeavia rajoittavia; määräyksiä, jos paikka-
15490:  kunnalliset olot sitä vaativat.
15491: 
15492:                              27 §.
15493:     Matkustajalla älköön olko oikeutta kyydillä kulkea no-
15494: peammin kuin kymmenen kilometriä tunnissa, tähän lu'k!e-
15495: matta sitä aikaa, mikä hevosten muuttoon tarvitaan. Jos,
15496: paitsi kyyditsijää, kaksi täysi'k!a.svuista henkilöä kulkee yh-
15497: 449                  V, 10. -   Kyytilaitos.
15498: 
15499: dellä hevos·ella, on nopeus rajoitettava kahdeksaksi kilomet-
15500: riksi tunnissa. Huonolla kelillä vähennettäköön nopeutta
15501: kelin mukaan,-niin ettei kyytihevosta kohtuuttomasti vai-
15502: vata.
15503:     Jos kyytilaitosten väli on ylen pitkä taikka tie mäkinen
15504: tai muuten vaikea kulkea, voi kuvernööri määrätä joko kul-
15505: kunopeuden vähemmäksi kuin 1 momentissa on sanottu,
15506: taikka että matkustajan tulee yhdessä ·tai useammassa mää-
15507: räpaikassa antaa kyytihevosen levätä puoli tuntia tai pitem-
15508: mänkin aja.n.
15509:                              28 §.
15510:     Jos hevonen on kyydittäessä vikaantunut tai kuollut,
15511: on se, ennenkuin ma·tkustaja kyytilaitoksesta lähtee, mat-
15512: kustajan ja. hevosen omistajan tai, jos omista.ja ei ole· sa,a-
15513: puvilla; kyyditsijän läsnä ollessa. kahden paikalle kutsuun
15514: uskotun miehen katsastettavw ja va.hinko · arvattava.. Jos
15515: silloin havaitaan matkustajaa olleen vahinkoon syypään,
15516: maksakoon hän mitä kohtuullisesti harkitaan taikk8! pan-
15517: koon siitä otollisen vakuuden, .ennenkuin hänelle toinen kyy-
15518: tihevonen annetaanJ
15519:     Matkustaja, joka on syypää kyyditsijän .ajoneuvojen vi-
15520: kaJantumiseen, älköön myöskään saako hevosta matkaa· ja't-
15521: kaaksensa kyytilaitoksesta, ennenkuin on vahingon korvan-
15522: nut tai .tarpeellisen vakuuden siitä pannut.
15523:     Jos matkustajan ajoneuvot kyyditsijän syystä turmeltu-
15524: vat, korvatkoon iämä v·ahingon arviomiesten lausunnon mu-
15525: kaan.
15526:     Kaikissa. näissä tapauksissa olkoon tyytymättömällä lupa
15527: haasta:ttaa asia oikeuden tutkittavaksi.
15528: 
15529:                             29 §.
15530:     Kyytilaitoksen isäntä ja kyytiurakoitsija vastatkoon itse
15531: siitä vahingosta, jonka heidän väkensä matkustajalle tuot-
15532: taa. Samoin va.statkoon kyytilaitbksen isäntä• kaikesta."ll).itä
15533: matkustaja hänen taiteensa Mliaa. Jos siitä• j~Jrl.akin katoaa
15534: tai turmeltuu hänen tai hänen talonväkensä syystä; korv.at-
15535: koon hän vahingon.
15536:                     V, 10~ -Pullinen y. m.                   441
15537: 
15538:                               30 § .
15539:      •Jos kyytilaitoksen isäntä tai kyytiurakoitsija jättää teh-
15540: tävänsä asianmukaisesti täyttämättä ja sen vuoksi tai muus-
15541: ta syystä toimestaan joko toistaiseksi tai kokonaan erote-
15542: taan; eivätkä hänen takausmiehensä ota tehtävää täyttääk-
15543:  sensä, on maalla kruununnimismiehen sekä kaupungissa
15544: maistraatin pidettävä huolta. siitä, että kyYtilaitoksenpito ja
15545: kyyditys tulee keskeymättä suoritetuksi. Tästä kruunulle
15546:  aiheutuvat lisäkustannukset ovat uiosotettavat urakoitsi-
15547: ja:lta tai, jos niitä .ei voida häneltä saada, takausmiehiltä
15548: ulosha·ettava t.
15549: 
15550: 
15551:                           UI LUKU.
15552:                 Kyytilaitosten silmälläpidosta.
15553: 
15554:                              31 §.
15555:     Maalla tulee asianomaisen kruununpalvelijan ja kaupun-
15556: gissa. maistraatin tarkasti valvoa, että kyytilaitoksia ja. kyy-
15557: ditystä kunnollisesti ja liikenteen tarv·etta vastaavalla ta-
15558:                            1
15559: 
15560: 
15561: 
15562: valla voimassa pidMään; jonka. vuoksi heidän on aika-ajoin
15563: kyytilaitoksissa pidettävä katsastuksia.
15564: 
15565:                              32 §,
15566:     Jos 31 §:ssä' mainitussa k81tsastuksessa tai muutoin ha-
15567: vaitaan muistutuksen syytä kyytilaitoksen isäntää tai muuta
15568: urakoitsijaa vastaan, on se viipymättä ilmoit.ettava. kuver-
15569: nöörille, jok·a .antakoon syylliselle varoituksen maalla asian-
15570: omaisen kruununvoudin ja kaupungissa.maistraatin kautta,
15571: tahi jos laiminlyöminen on pahemmanlaatuinen taikk11 syyl-
15572: linen ei ole ottanut varoituksesta ojentuaksensa, jättäköön
15573: asian oikeuden käsiteltäväksi. Sitä paitsi olkoon kuvernöö-
15574: rillä valta toistaiseksi eroittaa laiminlyömiseen syypää toi-
15575: mesta.nsa ja pitäköön kiireesti h11olta siitä, että kyytilait.ok-
15576: sen voimassa pitäminen ja kyyditys asianmukaisessa järjes-
15577: tyksessä toimitetaan, niinkuin 30 §:ssä on sanottu.
15578: 442                 V, 10. -   Kyytilaitos.
15579: 
15580:                              33 §.
15581:      J-okaiseen kyytilaitokseen on kuvernöörin toimesta val-
15582: tiovaroilla hankittava sellainen päiväkirja, kuin erittäin on
15583: säädetty.
15584:      Päiväkirja on kyytilaitoksen isännän pi<dettävä huos-
15585: tasa.an sekä vaatimatta annettava matkustajille säädetty-
15586: jen merkintäin tekemistä varten.
15587:    , Matkustajalla, jolla on syy.tä muistutukseen kyytilai-
15588: toksen isäntää tai kyyditsijää vastaan', on oikeus kirjoittaa
15589: se päiväkirjaan. Jos kyytilaiioksen isäntä ei pidä päivä-
15590: kirjaa maikustajan saatavana muistutuksen kirjoittamista
15591: varten, on matkustajan lupa kirjoittaa muistutus lähimmän
15592: kyytilaitoksen päiväkirjaan.
15593: 
15594:                              34 §.
15595:     Kun päiväkirjaan on tehty muistutus, on maalla kruu-
15596: nunnimismiehen sekä kaupungissa maistraatin, siitä tiedon
15597: saatuansa, toimitettava asiasta tutkinto, ja ellei muistu-
15598: tusta havaita kokonaan aiheettomaksi, lähettävä siitä laa-
15599: timansa pöytäkirja kuvernöörille. Jos on syytä lailliseen
15600: syytteeseen, jättäköön kuvernööri asian oikeuden käsiteltä-
15601: väksi, ja on oikeuden päätös hänelle ilmoitettava. Tutkin-
15602: nossa ei maiikustajan kuulust.aminen ole tarpeen, ellei hän
15603: ole pidättänyt itselleen oikeutta siihen tai erinäiset asian-_
15604: haarat muutoin siihen aihetta anna.
15605:     Matkustajalla, joka on merkinnyt muistutuksen päivä-
15606: kirj•aån, olkoon itselläänkin valta aja-a asiasta syyt€1ttä tuo-
15607: mioistuimessa.
15608: 
15609: 
15610: 
15611:                          IV LUKU.
15612:       Edesvastauksesta tämän asetuksen rikkomisesta.
15613: 
15614:                            35 §.
15615:    Jos kyytilaitoksessa ei ole asianomaisesti vahvistetussa
15616: taksassa määrättyjä tharvetavaroita tai kelvollisia hevosia
15617:                    V, a. -   Pullinen y. m.                 448
15618: 
15619: ja ajoneuvoja taikka jos siinä havaitaan muuta pahemman-
15620: laatuista epäjärjestystä, tuomittakoon kyytilaitoksen isäntä
15621: tai kyytiurakoitsija enintään sadan markan sakkoon tai ero-
15622: tettavakai toimestaan.
15623: 
15624:                               36 §.
15625:     Kyytilaitoksen isäntä, joka ilman syytä kieltää matkus-
15626: tajalta' majaa tai ravintoa, sekä kyytilaitoksen isäntä, kyyti-
15627: urakoitsija tai kyyditsijä, joka ei toimita matkustajalle kyy-
15628: ditystä taikka muuten syyttä estää häntä jatkamasta ma.t-
15629: kaansa., rangaistakoon enintään sadan markan sakolla.
15630:     Jos kyytilaitoksen isäntä, kyytiurakoitsija tai kyyditsijä
15631: vaatii majasta, ravinnosta tai kyydity'ksestä enemmän mak-
15632: sua kuin hänelle on tuleva, raugaistakoon enintään viiden-
15633: kymmenen markan sakolla ja maksakoon takaisin mitä on
15634: liikaa ottanut.
15635:                               37 §.
15636:     Jos kyytilaitoksen isäntä päästää juopuneen kyyditsa-
15637: mään, rangaistakoon korkeintaan viidenkymmenen markan
15638: sakolla,.
15639:                               38 §.
15640:     Kyytilaitoksen isäntää tai kyytiurakoitsija.a, joka te-
15641: kee muutoksia tai lisäyksiä päiväkirjaan, sakotettakoon enin-
15642: tään sata markkaa.
15643: 
15644:                            39 §.
15645:     Jos kyyditykseen käytettävä vene ei ole kunnossa, sako-
15646: tettakoon sen kunnossa pitoon velvollista enintään viisikol-
15647: matta markkaa, jollei hän kahden päivän kuluessa käskyn
15648: saamisesta vikaa korjaa. Kruununpalvelijana tai maistraa-
15649: tilla olkoon valta maksua vastaan panettaa vene kuntoon;
15650: ja on tästä aåheutuva kustannus l.aiminlyöneeltä ulos-
15651: otettava.
15652:                            40 §.
15653:     Jos venemies on huolimaton tai jättää matkustajan pe-
15654: rille viemättä tahi jos muu kyyditys viivyttää matkusta-
15655: jaa tiellä ka.uemman aikaa kuin on säädetty taikka ·muuten
15656: 444                   V, 10. -    K7ytilaitos.
15657: 
15658: laiminlyö mitä hänen velvollisuutenaan tämän asetuksen
15659: mukaan on, rangaistakoon enintään viidenkymmenen mar-
15660: kan sakolla.
15661:                              41 §.
15662:    Hevosen omistajaa, joka ilman pätevää syytä on anta-
15663: matta ma tkustajalle sellaista apua kuin 24 §: ssä on säädetty,
15664: sakotettakoon enintään viisikolmatta markkaa.
15665: 
15666: 
15667:                             42 §.
15668:       Matkustajaa~,
15669:                   joka jättää korvauksen majasta ja ravin-
15670: nosta tai kyytimaksun tahi maksettav:ansa;' lautta- ·tai silta-
15671: rahan suorittamatta, taö.kk~ ilman syytä viivyttämällä sel-
15672: laista suoritusta tuattaai muille aj.anhukkaa, rangaistakoon
15673: enintään sadan ma•rkan sakolla.
15674:     Jos matkustaja kyyditsijän suostumuksetta kulkee kyyti-.
15675: hevosella nopeammin kuin on säädetty t·ai ei anna hevosen
15676: levätä sitä varten määrätyssä paikassa, niinkuin 2.'7 §:n 2
15677: momentissa on sanottu, taikka käyttää kyytihevosta etem-
15678: mäksi kuin hänellä on oikeus, sakotettakoon häntä eninitään
15679: viisikymmentä markkaa.
15680:     Jos matkustaj.a kieltäytyy sääideiltyä merkintää päivä-
15681: kirjaan tekemästä, tai tekee siihen aihoottoman merkinnän,
15682: olkoon sakko enintään viisikolmatta markkaa..
15683: 
15684: 
15685:                             43 §.
15686:     Jos kyytilaitoksen isäntä, kyyti urakoitsija, kyyditsijä tai
15687: matkustaja tekee itsensä syypääksi rikokseen, mistä Rikos-
15688: laissa on säädettynä rangaistus, olkoon sitä noudatettava,
15689: 
15690:                                  44 §,
15691:     Joka rikkoo, niinkuin tässä luvussa on sanottu, on myös-
15692: kin velvollinen korvaamaan vahingon. Jollei kyyditsijä 40
15693: §:ssä mainitussa tapauksessa kykene vahinkoa maksamaan,
15694: korv:aJtkoon sen kyytilai·toksen isäntä tai kyy,tiurakmtsija.
15695:                    V, 10. -   Pullinen y. m.               446
15696: 
15697: 
15698:                           V LUKU.
15699:                     Erinäisiä säännöksiä.
15700:                             45 §.
15701:     Kuvernöörin päätökseen a-sioissa, jotka. tässä asetuksessa
15702: m.ainttaan, saa muutosta hakea Senaatissa 60 päivän kulu-
15703: essa päätöksestä tiedon saatua.
15704: 
15705:                               46 §.
15706:      Niihin toimiin, jotka- tämän asetuksen mukaan kaupun-
15707: gissa kuuluvat maistraatin tehtäviin, ryhtyy kauppalahal-
15708: litus erityisenä kuntana olevassa kauppalassa.
15709:      Mitä III luvussa on säädetty maistraatin tehtäväks~, voi-
15710: daan niissä kaupungeissa, joissa on poliisilaitos, jättää po-
15711: liisilaitoksen toimitettavaksi.
15712: 
15713:                            47 §.
15714:    Jos matkustrujain ja postin kuljetusta varten jossakin
15715: kyytilaitoksessa otetaan käytäntöön automobiili, noudatet-
15716: takoon sellaiseen kyyditykseen nähden soveltuvissa kohdin
15717: mitä hevoskyydistä on tässä asetuksessa säMetty.
15718: 
15719:                          48 §.
15720:    Tämä asetus tulee voimaan tammikuun 1 päivänä 1921.
15721: 
15722:                             49 §.
15723:     Ne rahavarat ja muu omaisuus, joita kyytilahkoilla tä-
15724: tämän asetuksen voimaan astuessa ehkä on kyytitoimen suo-
15725: rittamista varten hankittuina, ovat siirrettävät kyytilahkoon
15726: kuuluville kunnille niiden kyytivelvollisten manttaalien mu-
15727: kaan.
15728:                               50§.
15729:     Kun tämä asetus tulee noudatettavaksi, kumotaan vielä
15730: voimassa olevat Rakennuskaaren 28 luvun säännökset, ase-
15731: tus 12 päivältä marraskuuta 1883 kyydinpidosta ja kestiHe-
15732: varitaloista-, asetus 20 päivältä joulukuuta 1888, joka sisäl-
15733: 446                  V, 10. -    Kyytilaitos.
15734: 
15735: tää muutoksia äskenmainittuun asetukseen, kestikiev.ari-
15736: sääntö 12 päivältä joulukuuta 1734 ja sen selitys 11 päi-
15737: vältä joulukuuta 1766 sekä mitä muutoin on säädetty siitä,
15738: mistä tässä asetuksessa op. määräyksiä.
15739: 
15740: 
15741: 
15742:       Helsingissä 22 päivänä marras·kuuta 1917.
15743: 
15744: 
15745:        Erkki Pullinen.          A. Koivisto.
15746:        K. W. Wuokoski.          T. Heimonen.
15747:        M. M. Kotila.            Elias Tukia.
15748:        Onni Rantasalo.          B. H. Päivänsalo.
15749:        E. Saari.                Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.
15750:        Jussi Puumala.           Wilh. Malmivaara. ·
15751:        K. Lanne.                A. 'l,anttu.
15752:                                                           447
15753: 
15754: V, 11. -   Anom. ehd. N:o 17.
15755: 
15756: 
15757: 
15758: 
15759:              "
15760:             Hälvä, Pekka, y. m.: Toimenpiteitä kalliin ajan
15761:                aiheuttamien kyydinpitokustannusten kor-
15762:                vaamiseksi.
15763: 
15764: 
15765:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
15766: 
15767:     Viimeaikainen nopea raha-arvon laskeutuminen ja siitä
15768: aiheutunut kallis aika on tuottanut maamme kestikievareille
15769: sangen tuntuvia tappioita. Kyydinpito kuluvaa kyydinpito-
15770: kautta varten tarjottiin urakalle yleensä 1914 vuoden lo-
15771: pussa tai 1915 vuoden alussa, ja oli siihen ryhdyttävä 1 p:stä
15772: tammikuuta, 1916. Sopimusten tekoaikana maksoivat hei-
15773:  nät 8-9 ja kaurat 14--15 penniä kg, kun ne nykyään mak-
15774: savat, heinät 1:- kg ja kaurat 1: 50 kg. Samassa suhteessa
15775: ovat yleensä kohonneet hevosen ja kyytimiehen ylläpitokus-
15776: tannukset. Ajokalujen ja valjaiden hinnat omt ainakin kol-
15777: minkertaiset entiseen verraten. Vaikeampaan a.semaan jou-
15778: tuvat luonnollisesti ne kestikievarit, jotka. ovat vilkkaam-
15779: milla liikeseuduilla ja joissa ta.rvitaan runsaampi kyytihe-
15780: vosten luku. Valjaiden ja ajokalujen kulutus 'On myöskin
15781: vastaavasti suurempi. Yhä ikävämpään asemaan ovat tul-
15782: leet ne kestikievarit, joilla ei 'Omaa maanviljelystä ole ja
15783: soenvuoksi täytyy ostaa rehuvarat. Kun urakkasopimukset
15784: kyydinpidosta ovat tehdyt toisenlaisissa olosuhteissa, kuin
15785:  mitkä nyt vallitsevat, on käsittääksemme valtion v·elvolli-
15786:  suus ryhtyä ilmenneitä epäkohtia järjestämään, sitäkin suu-
15787: remmalla syyllä, kun Eduskunta on aikaisemmin ·tunnusta-
15788: nut kyytirasituksen maan yhteiseksi asiaksi.
15789:     Vaikeata. lienee kumminkin määrätä vissiä rahamäärää
15790:  korvaukseksi kyytihevosta kohden yli koko maan, mutta voi-
15791:      448                  V, 11. -   Kyytilaitos.
15792: 
15793:      nevat kussakin erikoistapaukse:;osa avustuksen SUUTUUden tar-
15794:      kemmin arvioida esim. läällien kuvernöörit asianomaisia kun-
15795:      nallislautakuntia kuultuaan. Epäkohtia tuntuvasti helpot-
15796:      taisi myös.kin kyytimaksun korotus nykyisestään, varsinkin
15797:      yökyydistä. Olisiko kyytisopimukset kokonaan majatalon
15798:      pitäjäin ja kyytilahkojen välilla purettava J'a· järjest-ettävä
15799:      uusien sopimusten pohjalle, kuten maamme majatalon pitäjät
15800:      ovat kokoustensa toivomuksena lausuneet, se jääköön asian·
15801:      omaisen valinkunnan ha.rkinnan varaan. Kaikessa tapauk-
15802:      sessa on jo väliaikaisesti, ennenkuin kyytiolot ovat lopulli-
15803:      sesti uudelle kannalLe järjestetyt, jotakin tehtävä, että jo
15804:      monin paikoin selkkauksen asteelle kehittyneet kyytiolot
15805:      voita.isiin säännölliselle toialle palauttaa..
15806:          Edellä esitety:n nojalla kunnioittaen ehdotamme Edus-
15807:      kunnan pää-tettäväksi anomuksista säädetyssä järjestyksessä,
15808: 
15809:                       että kalliin ajan kyydinpitokustannusten
15810:                   loor-vrmkseksi kyytiJmaksu korotetaa:n ·L markktaan
15811:                   kilometriltä;
15812:                       että yökyydistä suoritettaisiin 50 % korotus;
15813:                       että valtio suorittaisi korvauksen · majatalon
15814:                   pitäjälle sen . mukaan kuin läänin kuvernööri
15815:                   asianomaista kunnallislawtakwnbaa ku.ultu&An
15816:                   kohtuulliseksi kat800; ja
15817:                       että nämä määräykset pysyisivät voimassa,
15818:                   alkaen tammikuun 1 p:stä 1918, siihen asti kun-
15819:                   nes kyytiolot ovat vakinaiselle kannalle järjes-
15820:                   tetyt.
15821: 
15822:            Helsingissä marraskuun 27 päivänä 19•17.
15823: 
15824: ..             Pekka· Hälvä•                T. Kaitila.
15825:                W. K. Särkkä.                K. 'E. Linna.
15826:                              Erik Alopaeus.
15827:                      8.
15828: 
15829: Vesioikeuslain muuttamista koskeva eduskunta-
15830:            esitys ja ,anomusehdotus.
15831:                                                            t51
15832: 
15833: V, 12. -   Edusk. esit. N:o 9.
15834: 
15835: 
15836: 
15837: 
15838:             '11anskanen, Pekka, y. m.: Ehdotus asetukseksi
15839:                  8 §:ään heinäkuun 23 p:nä 1902 annettuun
15840:                 asetukseen siitä, mitä vesioikeuslakia heinäk.
15841:                  23 p:ltä 1902 käytettäessä on noudatettava.
15842: 
15843: 
15844:               S u <> m e n E d u .s k u n n a 11 e .
15845: 
15846:     .Kun vanhentunut, ristiriitainen ja hämärä vesioikeuslaki
15847: 23 :päivältä heinäkuuta 1902 ja sen hallinnollinen täytäntöön-
15848: panolåki samalta päivältä moninkertaistuttavat valmistavai
15849: toimenpiteet soitten ja vesilperäisten maitten kuivattamiseksi
15850: ja vaikka lait olisivat kokonaan uudestaan tehtävät noudat-
15851: tamalla kansanvaltaisempia, maanviljelykselle ja teollisuu-
15852: delle yksinkertaistuttavampia ja nopeampia toimintatapoja,
15853: mutta semmoinen lain perinpohjainen muutos vaatii enem-
15854: män aikaa kuin minkä vaHion varoilla toimeenpantava laaja-
15855: piirteisempi vesiperäisten maitten kuivattamisen kiireellinen
15856: toimeenpano edellyttää, niin olisi toistaiseksi muutettava vain
15857: .se monimutkainen tutkimustapa ja valmistustyö, jota maini- ,
15858: tut lait määräävät, ja prosedyyri tehtävä yksinkertaisem-
15859:  maksi lisäämällä hallinnollisen lain 8 §:ään momentti, joka
15860: ehkäisisi saman lain 4 § :n 2 momentin määräystä, että ku-
15861:  vernöörin on lähetettävä maanviljelysinsinöörin tekemät
15862:  työsuunnitelmat tie- ja vesirakennusten ylihallitukseen uutta
15863:  suunnitelmantekoa varten.
15864:      Sen johdosta, mitä edellä on esitetty, saamme anoa,
15865: 
15866:                että Eduskunta hyväksyisi ja vahvistaisi
15867:             seumavan momentin lisäämisen K. aselttkseen
15868: 
15869: 
15870: 
15871: 
15872:                                                            •
15873:                   V, 12. -   Vesioikeuslaki.
15874: 
15875:            siitä, mitä heinäku-un 23 päivänä 1902 annettua.
15876:            vesioikeuslakia käytettäessä on noudatettava,
15877:            sen 8 §:ään.
15878: 
15879: 
15880:                         Asetus,
15881: joka sisältää lisäyksen 8 §:ään heinäkuun 23 päivänä 1902
15882: annettuun asetukseen siitä, mitä vesioikeuslakia heinäkuun
15883:       23 pähältä 1902 käytettäessä on noudatetta"4·
15884: 
15885:                             § 8.
15886:    Mom. 3. Jos maaruvilj.elysinsinööri oru tehnyt täydellisen
15887: kuivau.ssuunnitelman, jossa on vaarinotettu myöskin se vai-
15888: kutus, minkä kuivans saattaa alla olevissa vesissä, älköön
15889: kuvernööri enää vaatiko Tie- ja vesiralkennusylihallituksen
15890: lausuntoa.
15891: 
15892:     Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1917 .
15893: 
15894: 
15895:      .Pekka 'fanskanen.              Edvard Takkula.
15896:      A. 0. Wuorimaa.                 Aleksis Salovaara.
15897:       Antti Rentola.                 Hertta Pykälä.
15898:       Antti Juutilainen.             J. A. Heikkinen.
15899: 
15900: 
15901: 
15902: 
15903: •
15904: V, 1a. -   Anom. ehd. N:o 27.
15905: 
15906: 
15907: 
15908: 
15909:             Kokko, J. P., y. m.: Vesivoimalaitosten voima-
15910:                maaran jakamisesta paikkakunnan yleistä
15911:               tarvetta varten.
15912: 
15913:               rS u Q m e n E d u s k u n n a 11 e.
15914:     Kun sähkövoiman käyttö maaseud·ulla saa yhä suurem-
15915: man merkityksen sekä valaistuksessa että voimalähteenä
15916: maataloutta ja pienteollisuutta varten ja kun tekniikan ny-
15917: kyisellä asteella vesiputouksista saatavissa oleva, sähkövQi-
15918: man synnyttämiseen edullinen vesivoima voidaan siirtää
15919: kokonaan pQis paikkakunnalta tai käyttää yksityisiin tar-
15920: koituksiin, sev.tukunnan yleisen tarpeen jäädessä kokonaan
15921: tyydyttämättä sekä koska maatalouden ja pienteollisuuden
15922: kehittämiseksi mainittuun yleisen tarpeen tyydyttämiseen
15923: meiHä, kuten Skandinavian maissakin, olisi kiinnitettävä jo
15924: ajois·sa va:ka vaa huomiota, saamme edelläesitetyn nQjalla
15925: kunnioittaen Eduskunnan päätettäväksi ehdotta.a,
15926:                  että laaditaan voimassaolevaan Vesioikeus-
15927:             lakiin semmoinen lisäys, että vesila.Uosten raken-
15928:             tamiseen lwpaa myönnettäessä rakentaja velvoite-
15929:             ta.an kohtuullisella hinnalla jättämään riittävän
15930:             osmt vesivoim,alaitosten voimamäärästä asian-
15931:             omaisten kuntien harkinnan mukaan jaettavaksi
15932:             paikkakun~nan yleistä' tarvetta varten.
15933: 
15934:     Helsingissä marraskuun 27 päivänä 1917.
15935: 
15936:      J. P. Kokko.                     Mikko Leinonen.
15937:      Albin Manner.                    Aleksis Salovaara.
15938:      Iv. },r. Lantto.                 Vilkku Joukahaiuen.
15939:      Antti Juutilainen.               Oskari Lahdensuo.
15940:                     c.
15941: Tilustenrauhoitusta koskeva eduskuntaesitys
15942:              ja anomusehdotus.
15943: V, u. -    Edusk. esit. N:o 28.
15944: 
15945: 
15946: 
15947: 
15948:              Saarelainen, Pekka, y. m.: Ehdotus. tilusrauhoi-
15949:                 tusasetukseksi.
15950: 
15951:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
15952:      Vanhemmilta ajoilta ~äilynyt periaate, että jokaisen tuli
15953: suojella maassa s-ekä omien että toisten kotieläinten vahin-
15954: gonteolta, on pohjana tilusten rauhoittamista koskeville
15955: säännöksille 1734 vuoden laissa. Tämän periaatteen säilyt-
15956: täminen ei kuitenkaan yksinomaan johtunut perinnäisestä
15957: tavasta, vaan oli se lainsäätäimisen aikana luonnollinen ja
15958: oikeudenmukainenkin. Niin kauvan kun laidunmaat ja
15959: metsät olivat alaltaan laajoja, viljellyt tilukset sen sijaan
15960: pieniä, oli luonnollista, että viljelyksiw suojeleminen koti-
15961: eläimiitä määrättiin maanomistajan velvollisuudeksi, eikä
15962: sen, jolla on kotieläimiä. V !lirhaisemman katsantokannan
15963: mukaan oli se oikeudenmukaistakin, koska maa alkuaan oli
15964: ollut kaikille yhteistä, ja se, joka siitä viljelykseensä eroitti
15965: kappaleen, teki sen yhteisomistuksen kustannuksella, jonka
15966: vuoksi hänen myös tuli muilta suojella valtaa;maansa aluetta.
15967:      Lainmukainen aitausvelvollisuus oli kuitenkin rajoitettu.
15968: Sitä ei vaadittu metsään nähden, vaan katsottiin maanomis-
15969: tajan oikeudet riittävästi turvatuiksi m&initun lain säännök-
15970: sillä, ettei kukaan saanut toisen yks1tyisen metsään taikka
15971: yksityiselle maalle ajaa tai siellä paimentaa eläimiään. Mutta
15972: kaikkia viljeltyjäkään tiluksia ei ollut pakko aidalla ympä-
15973: rliidä. 1734 vuoden lain säätämisen aikana ei vielä pidetty
15974: tärkeänä, että talon kaikki viljelykset tarkkaan olisivat eroi-
15975: tetut muista tiloista. Ei edes kyläkuntien välillä aina. kat-
15976: sottu tarpeelliseksi ylläpitää varmaa rajaa, ainakaan mitä
15977: 
15978: 
15979: 
15980:       •
15981: 468                V, 14. -   'filusrauhoitus.
15982: 
15983: tuli metsään ja ulkotiluksiin. Kyläkunnan-kesken olivat to-
15984: sin pellot ja niityt suurimmalta osaltaan jaetut eri taloille,
15985: mutta niissä ja.oissa oli ennen kaikkea ollut p·eriaatteena se,
15986: että joka talo sai osansa niin paremmassa kuin huonommas-
15987: sakin maassa, ja otettiin tällöin huomioon sekä maanlaatu
15988: että tilusten asema ja ·etäisyys kylätontista. Seurauksena
15989: tästä oli, että kaikilla kyläkunnan taloilla oli pelto- ja niitty-
15990: osuutensa siroiteltuna hajallaan oleviin palasiin.
15991:     Aitauksen rakentaminen ja ylläpitäminen kunkin tällai-
15992: sen tiluskappaleen ympärille olisi maar.omistajalle muodos-
15993: tunut varsin vaivaloiseksi ja suuria kustannuksia kysyväksi.
15994: Senvuoksi onkin aitausvalta tai oikeus velvoittaa rajanaapuri
15995: osaaottamaan aidan tekoon ja kunnossapitoon vielä 1734 vuo-
15996: den laissa siten rajoitettu, että naapurit eivät voineet siihen
15997: pakottaa toisiaan, kun oli kysymyksessä ait.aaminen yksi-
15998: tyisten tiluskappaleiden välillä kylässä, vaan olipa yksityisen
15999: kylänosakkaankin oikeus aidalla eroittaa tiluspalstansa tois-
16000: ten maasta tehty siitä riippuvaksi, ettei tällainen toimenpide
16001: muodostunut toisille haitaksi. Tästä säädetään Rakennusk.
16002: 5 l. 2 § :ssä, että ,jos joku tahtoo osastans~ jotakin erilleen
16003: aidata ja siitä ei ole toisille haittaa, pitäköön aidan yksi-
16004: nänsä". Sen sijaan ·oli ky läkunnanosakasten yhdessä jak·
16005: sossa oleva koko viljelty tilusala ympärysaidalla eroitettava
16006: siihen rajoittuvasta maasta, jota tavallisesti käytettiin yh-
16007: teiseksi laitumeksi. Vastamainitussa lainpaikassa määrätään
16008: tästä, että ,samassa kyläkunnassa olevat naapurit ovat vel-
16009: volliset piiriaidalla sulkemaan yhteiset tiluksensa, kyläosuu-
16010: tensa mukaan". -Tällaiseksi oli aitausvelvollisuus muodos-
16011: tunut jo pitkän ajanjakson kuluessa ~nnen vuotta 1734 ja
16012: sellaisena otettiin se yleiseen lakiinkin. Huomattava on,
16013: ettei se täten järjestettynä tuottanut erittäin suuria rasituk-
16014: sia maanomistajalle.
16015:     Maatalousolojen kehittyessä laaj~nivat vähitellen vilje-
16016: lykset ja metsille alettiin antaa entistä suurempi arvo. Sa-
16017: malla ulotettiin se harrastus taloudellisen elämän kohotta-
16018: miseksi yleensä, joka lainsäädännössä 1700-luvun lappupuo-
16019: liskolla on havaittavissa maanviljelyksenkin alalla. Ensi-
16020: 
16021: 
16022: 
16023:                                                            •
16024:                    V, 14. -   Saarelainen y. m.                 469
16025: 
16026:  mäisiin toimenpiteisiin kuului <Vanhan sarkajaon lakkautta-
16027:  minen ja siitä johtuvan tilusten epätarkoituksenmukaisen si-
16028: joituksen korjaaminen. Tehokkaimmaksi keinoksi tässä koh-
16029:  den osoittautuu isojaon toimeenpanemmen. Jotta tilusten
16030: rauhoittamista koskevat säännökset olisivat tulleet yhdenmu-
16031:  kaisuuteen isojaon kautta vähitellen muuttuneiden maanjako-
16032:  olojen kanssa, annettiin asiassa uusia määräyksiä asetuksella
16033:  9 päivältä helmikuuta 1802. Siinä säilytettiin tosin entinen
16034:  periaate, että maanomistajan tuli varjellå tiluksensa koti-
16035:  eläinten vahingolta, mutta laajennettiin samalla aitausvalta
16036: ehdottomaksi. Sen sijaan, että ennen vain kyläkunnat, sil-
16037: loin kun niiden viljellyt tilukset kohtasivat toisensa, olivat        •
16038:  velvolliset .,vhteisesti ·rakentamaan ja ylläpitämään piiriaitaa
16039: näiden välillä, laajennettiin aitausvaltaa sikäli, ·että maan-
16040: omistajakin, jonka tilusosa oli isojaon kautta eroitettu, voi
16041: pakottaa naapurinsa määrätyn perusteen mukaan ottamaan
16042:  osaa raja-aidan rakentamiseen pellon, niityn ja metsämaan
16043:  ympärille.                        ·
16044:      Asetuksen yksityiskohtaiset määräykset aitausvallan
16045: käyttämisestä sekä siitä pemsteesta, jonka mukaan aitaus-
16046:  rasitus ·oli osanottajien kesken jltettava, voitanee tässä si-
16047:  vuuttaa. Huomautettakoon sen sijaan, että se tarkoitnsperä,
16048:  johon näillä uusilla säännöksillä pyrittiin, nim. aitausrasi-
16049:  tusten helpottaminen ja sen oikeudenmukaisempi jakautumi-
16050: nen maanomistajien kesken jäi suurimmalta osaltaan saavut-
16051:  tamatta. Asetuksen säätämällä aitausvaHalla oli seurauk-
16052:  sena, että aitoja ruvettiin käyttämään sielläkin, missä niitä
16053: ehdottomasti ei tarvittu, minkä ohella asetuksen tarkat mää-
16054:  räykset aitojen laadusta osoittautuivat eri paikkakuntain tar-
16055: peisiin nähden epätarkoituksenmukaisiksi. Sitä .parannusta
16056:  tilusrauhoitusoloissa, jo~a asetus tarkoitti aikaansaada, ei lä-
16057:  heskään vastannut aitauksiin uhrattu työ ja kustannukset.
16058:      Jotta tässä esitetyt haitat olisivat tulleet poistetuiksi, oli
16059:  tarpeen kääntyä kokonaan toisen periaatteen kannalle. Ny-
16060:  kyisin voimassa olevassa tilusrauhoitusasetuksessa v. 1864
16061:  onkin johtavana säännöksenä lausuttu, että jokainen, jolla on
16062:  kotieläimiä, olkoon velvollinen niitä aitauksella, paimenta-
16063:                    V, H. -   'filUSl'auhoitu8.
16064: 
16065:  misella, taikka muulla hoidolla. niin. varjelemaan, etteivät ne
16066: pääse toisen tiluksille. Seurauksena tämän uuden neriaatteen
16067: ottamisesta lakiin on ollut, että aitausvalta on mainitussa
16068: asetuJ;:sessa ·entistääil. rajoitatummassa muodossa, kun sen mu- ·
16069: kaan ei ole muut kuin ne, joilla on ja jotka pitävä;t kotieläi-
16070: miä, velvolliset panemaan ja ylläpitämään raja-aitoja, jos he
16071: ei'Vät muuten voi ·eläimiään suojella toisen ·rajanaapurin ti-
16072: luksille menemästä. Siis se tilallinen, jolla ei ·ole kotieläimiä,
16073: ei ole lain mukaan velvollinen panemaan ja ylläpitämään
16074: raja-aitaa, vaikka hänelle kotieläimiä ·pitävän rajanaapurin
16075: ylläpitämästä aidasta saattaa useissa tapauksissa olla suurta-
16076: kin hyötyä. Onhan esim. isojaon aikana ympäri maata tois.
16077: ten tilain niitty- ja viljelysnalstoja sijoitettu toisen tilan si-
16078: sälle niin, ·että tilan maat ympä:röivät mainittuja niitty- ja
16079: viljelyspalstoja. Jos näiden palstain omistajat, kuten on
16080: yleistä, eivät käytä näillä palstoilla kotieläimiänsä, niin he
16081: ovat va'P.aat raja-aitakustannuksista, ja näin ollen tilan hal-
16082: tija, jonka tilan sisällä palstat sijai,tsevat, ja joka pitää koti-
16083: eläimiä, on velvollinen usein suurillakin uhrauksilla pitä-
16084:  määrr yllä raja-aitaa toisten tilain mainitunlaisten palstojen-
16085: kin ympärillä. Mutta kun rajanaapuri, tai pa.lstojen haltij~,
16086: sen hyödyn mukaan, joka aidasta saattaa hänelle olla, vel-
16087: voitettaisiin yhteisesti rajanaa•purin kanssa raja-aitaa yllä-
16088:  pitämään, kuten muun muassa tämän asetusehdotuksen tar-
16089:  koitus on, olisi tämäkin epäkohta poistettu.
16090:      Tässä ehdotuksessa uudeksi tilusrauhoitusasetukseksi,
16091: jossa tällä alalla ·vallitsevia puutteita ja epäkohtia on koe-
16092: tettu korjata, on asetuttu nykyisen asetuksen johtavan peri-
16093: aatteen kannalle, että jokaisen on varjeltava kotieläimiään
16094: pääsemästä toisen tiluksille. Kehittäessämme tämän asetus-
16095: ehdotuksen yksityiskohtaisia säännöksiä, olemme sillä. kan-
16096: nalla, ettei uudella asetuksella tarkoitettua parannusta tilus-
16097: rauhoitusoloissa ole aikaansaatavissa, ellei lainsäädännössä
16098: meillä vanhastaan -tunnettua ja yksityisissä sopimuksissa
16099: edelleenkin säilynyttä velvollisuutta ottaa osaa raja-aidat.
16100: tekoon ja ylläpitoon uudessakin asetuksessa eräin edellytyk,
16101: sin oteta käytäntöön. ·Tämän mukaisesti on nykyisin V{)i-
16102:                    V, 1:4, -   Sa'ltl'ektinen y. m.
16103: 
16104: massoa olevan asetuksen 1:6 §:ssä säädetty aitausvalta säily-
16105:  tetty 'tässä asetusehdotuksessa, jonka 3 §:ään on otettu sitä
16106:  tarkoittava :säännös. Käsityksemme mukaan ei siis muuten
16107: vojtaisi välttää sitä yleisesti tunnettua suurta epäkohtaa, että
16108:  ne tilanomistajat, kuin myös tiloja omistavat yhtiöt, jotka
16109:  ovat tilansa järjestäneet metsäviljelykselle, kuin myös edellä
16110:  mainitunlaisten palstojen omistajat, sanovat irti aitaus-
16111:  velvollisuutensa ja siten saattavat naapurinsa ei ainoastaan
16112:  raja-aitojen ylläpitämisestä suuriin kustannuksiin, vaan vie-
16113:  läpä edesvastaukseen siitä, kun nämä eivät voi ·estää koti·
16114: eläimiänsä käymästä metsä- ja pa1statilain maalla.
16115:      Tässä asetusehdotuksessa. on myöskin kiinnitetty huo-
16116:  miota siihen, että :maataloudessa voitaisiin tulla vähemmällä
16117: aitauksella toimeen, niiden rakentaminen ja ylläpitäminen
16118:  kun käy yhä kalliimmaksi sitä mukaa kuin aitaustarpeiksi
16119: käytettävät metsäntuotteet ka.llistuva·t ja työn hinta myös-
16120:  kin kohoaa. Tähän. voitaisiin päästä, jos kotieläinten hai-
16121: tijoille tehdään mahdolliseksi kylä- ja jakokunnittain tai
16122:  yleensä pienemmissä ryhmissä ryhtyä sopimuksiin oloihin
16123: soveltuvista aitausjärjestelmistä, tai n. k. tilusrauhoitusyh-
16124:  distysten perustaminen. Vaikkakin nykyinen asetus edel-
16125: lyttää sopimuksia kotieläinten hoid·on helpoittamiseksi, sekä
16126: rajanaapurien välillä että myös ·tilanomistajien kesken kihla-
16127: kunnittain, käräjäkunnittain tai kirkkokunnittain, asettavat
16128:  asetuksen säännökset toisaalta siksi suuria vaikeuksia täl-
16129: laisten sopimusten aikaansaamiselle ja muutenkin ovat niin
16130:  puutteelliset, että yritykset sopimusten tekemiseen usein ovat
16131: rauenneet. Vaikuttavimpana esteenä sellaisten tilusrauhoi-
16132: tussopimusten syntymiselle, jotka edellä mainituin tavoin
16133: määrätyillä laajemmilla aLoilla järjestäisivät kotieläinten hoi-
16134: toa ja varjelusta koskevat seikat, on ollut se, että on osoitt-au-
16135: tunut mahdottomaksi saada kokoukseen niin suurta tilallisten
16136: lukua, kuin asetuksen 23 § :ssä sitä varten on määrätty. Mitä
16137: taas tulee säännöksiin aitaussopimuksista rajanaapurien kes-
16138: ken, ovat ne siksi kehittämättömät ja epäselvät, -että väli-
16139: puheiden tekeminen niiden nojalla ei nle helppoa, niistä kun
16140: puuttuu määräyksiä sopimuksen aika:1nsaamista tarkoittavan
16141:                   V, 14. -    Tilmrrauhoitus.
16142: 
16143: menettelyn alotteesta, sekä siitä, 'velvoittaako aitaussopimus
16144: kestämisaikansa loppuun asti niitäkin, jotka sen ajan ku-
16145: luessa oston tai muun luovutuksen kautta tulevat sopimuksen
16146: tekijäin tilojen omistajiksi. Näistäkin syistä olisi voim~sa
16147: olevien lainsäännösten uudestaan laatiminen siihen suuntaan,
16148: että edellä kosketellut puutteet tulisivat korjatuiksi, erittäin
16149: kipeän tarpeen vaatima.
16150:     Edellä esitetyn johdosta, viittaamalla niihin perustelui-
16151: hin, jotka löytyvät 1914 vuoden tilusrauhoituskomitean mie-
16152: tinnössä, rohkenemme kunnioittaen ehdottaa,
16153:                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16154: 
16155: 
16156:             Tilusrauhoitusasetuksen:
16157:                              ·1 LUKU.
16158: Tilusten rauhoittamisesta, ja aitaus·velvollisuudesta yleensä .
16159: 
16160:                             .1 §.
16161:     Jokainen, joka pitää kotieläimiä, olkoon velvollinen niitä
16162: niin varjelemaan, etteivät ne pääse toisen tiluksille.
16163: 
16164:                                2 §,
16165:     Jos rajanaapurit kotieläintensä varjelemisen helpottami-
16166:  seksi yhteisesti tahtovat tehdä ja kunnossa pitää aitaa, suos-
16167: tukoot ,siitä keskenään ja täyttäköön kukin, mitä sovittu on.'
16168: 
16169:                              3 §.
16170:     Ellei rajakkain olevain tilain tai pa lstatilain omistajista
16171: tai haitijoista jompikumpi voi ilman suurenlaista kustannusta
16172: tai hankaluutta muuten varjella kotieläimiään pääsemästä
16173: toisen tiluksille kuin tekemällä tilusrajalle aidan, ottakoon
16174: naapuri osaa aitausrasitukseen sen hyödyn perusteella, mikä
16175: aidasta on katsottava hänelle olevan, huolimatta siitä, käyt.
16176: tääkö jompikumpi heistä tilaansa tai palstaansa laiduntami-
16177: seen tai ei.'
16178:                   V, 14. -   Saarelaiuen y. m.
16179: 
16180:                               4 §.
16181:     Jos jompikumpi naapureista sitä vaatii, on kummankin
16182: aitausvelvollisuus määrättävä paikalla pidettävässä jaossa,
16183: jonka naapurit saavat itse toimittaa. Siinä on otettava huo.
16184: mioon sen maan laatu, johon aita on pantava, niin että aidan
16185: pituutta kohtuullisesti vähennetään, missä sen tekeminen ja
16186: voimassa pitäminen tuottaa suurempia kustannuksia.
16187:      Sama olkoon laki, jos useammat naapurit ovat jaossa osal-
16188: lisia.
16189:      Jaosta on laadittava toimitus kirja, josta kullekin asialli-
16190: selle on annettava kappaleensa.
16191:                               5 §.
16192:      Kun kymmenen vuotta on kulunut siitä kun jako on saa-
16193: nut lainvoiman, on uusi jako toimitettava, jos jompikumpi
16194: naapureista sitä vaatii. Milloin jaossa on ollut useampia osal-
16195: lisia, kaskekoon uusi jako sen ·osuutta, joka jakoa vaati.
16196:                               6 §.
16197:      Elleivät naapurit aitauksen jaosta sovi, tai jos syntyy
16198: riita siitä perusteesta, jonka mukaan aitausvelvollisuus hei-
16199: dän keskensä on jaettava, ratkaiskoon asian jakolautakunta,
16200: johon kumpikin riitapuoli valitsee yhden jäsenen ja nämä
16201: sitten kolmannen. Milloin riitapuolet siitä suostuvat, voi-
16202: daan jakolautakunnan tehtävä antaa yhdellekin henkilölle:
16203:      Jos jompikumpi riitapuolista ei valitse jakolautakuntaan
16204: jäsentä kahden viikon kuluessa kehoituksen saatuaan tai el-
16205: leivät valitut jäsenet mainitussa ajassa sovi kolmannen vaa-
16206: lista, toimittakoen kunnallislautakunnan esimies tai joku sen
16207:  jäsenistä vaalin.
16208:                               7 §.
16209:      J akola~takunnan päätokseen tyytymättömällä olkoon
16210:  valta hakea siihen muutosta kihlakunnanoikeudessa haasteen
16211:  nojalla, joka on vastapuolelle toimitettava kuudenkymmenen
16212:  päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatua, mutta menkÖön
16213:  päätös siitä huolimatta täytäntöön. Jos joku t~män johdosta
16214:  on aitaa tehnyt enemmän kuin mihin hänet oikeuden päätök-
16215:  sellä on velvoitettu, saakoon siitä toiselta korvauksen oikeu·
16216:  den harkinnan mukaan.
16217:                    V, 14. -   Tilusrauhoitus.
16218: 
16219:                               8 §.
16220:     Joka tahtoo velvoittaa naapuriaan sellaiseen aidantekoon
16221: kuin ylem]>änä on säädetty, ilmoittakoon siitä enneri loka-
16222: kuun loppua, ja täyttäköön viimemainittu aitausvelvollisuu-
16223: tensa viimeistään kesäkuun kuluessa seuraavana vuonna.
16224:     Kun joku aidantekoon velvollinen ei aitaa enää tarvitse,
16225: ilmoittakoon siitä toisille osallisille ·ensiksimainitun ajan ku-
16226: luessa ja olkoon seuraavan toukokuun alusta aitausvelvolli-
16227: suudesta vapaa. Ellei irtisanomista hyväksytä, ratkaiskoon
16228: asian jakolauta\.unta, johon nähden on voimassa mitä 6 §:ssä
16229: sanotaan .
16230:     .Älköön tässä ~arkoitettuun irtisanomiseen kuitenkaan
16231: ry.hdyttäkö ennenkb 'n viisi vuotta on kulunut aidan jaosta.
16232:                             9 §.
16233:     Jos se, jonka maan yli yhteinen karjatie käy tai jonka
16234: maa siihen raJoittuu, vaatii tietä aidalla ·eroitettavaksi, tai
16235: jos yhteisen karjatien käyttäjät äänten enemmistöllä päättä-
16236: vät tien aidattavaksi, ottakoon kukin tien käyttäjistä osaa
16237: aitausvelvollisuuteen sen hyödyn perusteella, joka hänellä
16238: tiestä on.
16239:     E3ellisessä momentissa mainituissa asioissa olkoon jokai-
16240: mm äänioikeutettu sen kotieläinten luvun mukaan, joita var-
16241: ten hän tietä käyttää.
16242:     Aidanjaosta sekä aitausvelvollisuudesta vapautumisesta
16243: on noudatettava mitä ylempänä tässä luvussa säädetään.
16244:                              10 §.
16245:     Aidan tulee olla sellaisen, ·että se- vastaa tarkoitustaan.
16246: Ellei siitä ole sopimusta tehty, noudatettakoon aidan laatuun
16247: nähden mitä kullakin paikkakunnalla on tavallista.
16248:                             11 §.
16249:     Kun aita rappeutuu, on .vika niin pian kuin mahdollista
16250: kOJjattava. Jos aidantekoon velvollinenlaiminlyö korjaami-
16251: sen, sitten kun häntä puutteellisuudesta on todistettavasti
16252: muistutettu, kutsukoon se, jolla siitä voi olla vahinkoa, kaksi
16253: jäävitölrlä henkilöä määräpäivänä, josta laiminlyöneelle on
16254: annettava tieto, arvioimaan mitä puutteellisuuden korjaa:mi-
16255:                   V, H. -    Saarelainen y. m.
16256: 
16257: nen maksaa, ja korjauttakoon itse sitten aidan. Kaikki siitä.
16258: johtuvat kustannukset pitää aidantekoon velvollisen maksaa
16259: sekä niiden lisäksi vielä kymmenesosan.
16260: 
16261:                             2 LUKU.
16262:                   Tilusrauhoitusyhdistyksistä.
16263:                                 12 §.
16264:         Kotieläinten varjelemisen helpottamiseksi sekä aitausten
16265:  vähentämiseksi voidaan muodostaa tilusrauhoitusyhdistyk-
16266:   siä., noudattamalla mitä alempana säädetään .
16267:        .Yhdistyksen jäsenistä on jokainen vastuunalainen yhdis-
16268:  tyksen sitoumuksista.
16269:                                 13 §.
16270:         Manttaaliin pannun maan omistaja, joka haluaa aikaan-
16271:   saada tilusrauhoitusyhdistyksen, jättäköön kuntalrokouksen
16272:   esimiehelle siinä kunnassa, jonka alueella yhdistys tulisi toi-
16273:   mimaan, kirjallisen kutsumuksen perustavaan kokoukseen
16274:   kaikille niille, jotka tarkoitetaan saada yhdistyksen jäse-
16275:   niksi, sekä liittäköön kutsumukseen suunnitelman tilusrau-
16276: . hoitussopimukseksi. Jos tilusrauhoitusyhdistys on aiottu kä-
16277:   sittämään osia useammasta kuin yhdestä kunnasta, annetta-
16278:   koon kutsumus ja tilusrauhoitussuunnitdma kuntakokouksen
16279:   esimiehelle siinä kunnassa, jossa aiotteen tekijällä on tilansa,
16280:  tai jos useampia on yhtyny.t alotteeseen, siinä, missä useam-
16281:   pain tilat sijaitsevat.
16282:         Tässä tarkoitettu aloteoikeus olkoon myös sillä, joka hal-
16283:   litsee kruunun tilaa vakaalla asukasoikeudella, taikka virka-
16284:   taloa, niin myös kruunulla sen välittömässä hallussa olevan
16285:   tilan tai metsämaan puolesta.
16286:                             14 §.
16287:      Kuntakokouksen esimiehen asiana on hyvissä ajoissa en-
16288:  nen kokousta toimittaa kutsumuksesta ja suunnitelmasta to-
16289:  distettava tieto kutsumuksessa mainituille henkilöille, ja ol-
16290:  koon hän oikeutettu sitä varten käyttäillään kruununpalveli-
16291:  jain apua.
16292:                                                             30
16293:                   V, 14. -   Tilusrauboitus.
16294: 
16295:      Esimiehen tulee myös, sillä tavoin kuin kunn.allisista
16296:  kuulutuksista on määrätty, jokaisessa kunnassa, jonka
16297:  alueella yhdist;ys tulisi toimimaan, ilmoittaa, minkä ajan
16298: kuluessa ennen kokou:sta kutsumus ja tilusrauhoitussuunni-
16299: telma ovat hänen ntäärättävässään sopivassa paikassa nähtä-
16300: vinä.
16301:                              15 §,
16302:      Aiotteentekijä olkoon velvollinen, jos kuntakokouksen
16303:  esimies sitä vaatii, asettamaan vakuuden niistä kustannuk-
16304: sista, jotka aiheutuvat 14 § :ssä mainituista tiedoksitoimitta-
16305: misista.
16306:                              1'6 ·§.
16307:     Mitä 13 ja 14 §:ssä on säädetty, ei tarvitse noudattaa, jos
16308: kaikki ne, jotka tulevat olemaan perustettavan yhdistyksen
16309: jäseniä, muulla tavalla keskenään sopivat kokouksen pitä-
16310: misestä.
16311:                              17 §.
16312:     Kokouksessa, jonka puheenjohtajana toimii kuntakokouk-
16313: sen esimies, voidaan tilusrauhoitusyhdistys päättää perustet-
16314: tavaksi, jos kolme neljännestä niistä :saapuville tulleista,
16315: joilla 13 § :n mukaan on aloteoikeus, sitä vaatii.
16316:      Jos tilusrauhoitusyhdistys on päätetty perustettavaksi,
16317: on kokouksessa. :valittava puheenjohtaja seuraavaa kokousta
16318: varten sekä asetettava lautakunta ääniluetteloa laatimaan.
16319: Ääniluettelossa on mainittava jokainen yhdistyksen jäsen
16320: sekä se äänimäärä, jota hän on oikeutettu yhdistyksen ko-
16321: kouksissa käyttämään.
16322:      Äänioikeuden perusteeksi on otettava. laiduntamisyksikkö
16323: eli se kunkin jäsenen yhdistyksen piiriin kuuluva maa-ala,
16324: jolla laiduntamiskautena voidaan elättää yksi nautaeläin.
16325: Jos kaikki perustavassa kokouksessa saapuvilla olleet Jrhdis-
16326: tykseen aiotut henkilöt suostu'<:at muusta äänioikeusperus-
16327: teesta, noudatettakoon sitä.
16328:                           18 §.
16329:    Ääniluettelo on tarkastusta varten pantava nähtäville
16330: kahdeksan päivän ajaksi perustavassa kokouksessa mäiilri.t-
16331: tyyn paikkaan.
16332:                   V, u. -·- Saarelahien y. w.
16333: 
16334:    Valitukset ääniluetteloa vastaan ratkaisee kokouksessa
16335: asetett~va tarkastuslautakunta, johon osaksi on .valittava
16336: 17 § :ssä mainitun lautakunnan jäseniä.
16337:      Tarkastuslautakunnan päätökseen älköön muutosta haet-
16338: tako.
16339:                               19 §.
16340:      åi.k:aisintaan· kahden viikon kuluttua perustavasta ko-
16341: kouksesta on tilusrauhoitussopimuksen käsittelyä varten
16342: pid~ttävä uusi k9kous, josta on tieto annettava sillä tavalla
16343: kuin kunnallisista kuulutuksista on määrätty, ·ellei perusta-
16344: vassa kokouks-essa· ole siitä toisin päätetty.
16345:      Kokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa, niinkuin kunta-
16346: kokouksesta on säädetty; ja ovat kdkouksessa osalliset pöytä-
16347: ]f.irjaan merkittävät.
16348:      Lopullisesti hyväksytty iilusrauhoitussopimus on pu-
16349: heenjohtajan toimesta viipymättä tiedoksi saatettava. sil.Jä ta-
16350: valla kuin kunnallisista kuu.lutuksista i()n määrätiy.             .
16351:                                20 §.
16352:      Tilusrauhoitussopimuksessa, jonka tulee sisältää yhdistyk-
16353: sen toimintaa järjestävät määräykset, tulee olla mainittuna:
16354:      1) yhdistyksen nimi ja kotipaikka, sekä jos yhdistys
16355: käsittää osia useamman kuin yhden tuomiopiirin alueesta,
16356: se kihlakunnanoikeus, jonka asiana on vahvistaa rauhoitus-
16357: sopimus ja käsitellä siitä aiheutuvåt riitaisuudet;
16358:      2) ne tilat, palstatilat tai muut määrätyt alueet, jotka
16359: kuuluvat tilusrauhoitusyhdistyksen piiriin;
16360:      3) mitä kotieläimiä sopimus tarkoittaa;
16361:      4) miten yhdistyksen yhteistä la.idunta on varjeltava ja
16362: hoidettava;
16363:      5) •Se ·peruste, jonka mukaan on määrättävä kukin jäse-
16364:  nen oikeus käyttää eläimiään yhteisellä laitumella;
16365:      6) millä ehdoilla uusia jäseniä voidaan ottaa yhdistykseen;
16366:       7) kuinka usein ja minä aikoina varsinaisia kokouksia
16367:  on pidettävä ja mitä asioita niissä on käsiteltävä;
16368:       8) millä tavoin kutsumus yhdistyksen kokouksiin on
16369:  jäs·enten tietoon saatettava;
16370: 468               V, 14. -   'filusrauhoitu.-..
16371: 
16372:      9) millä tavoin yhdistyksen menojen suorittamiseksi tar-
16373: vittavat rahavarat ovat hankittavat sekä miten ja milloin
16374: tili niistä on tehtävä ja tarkastettava;
16375:      10) millä tavoin ja kuinka pitkäksi ajaksi yhdistyksen
16376: hallitus on järjestetty;
16377:      11) miten yhdistyksen sitoumukset ovat täytettävät ja
16378: ylijäämävarat käytettävät, kun yhdistys 'lopettaa toimin-
16379: tansa; sekä
16380:      12) miten muutokset tilusrauhoitussopimukseen ovat
16381: aikaan saatavat.
16382:                              21 §.
16383:      Tilusranhoitussopimus on tehtävä vähintään kymmeneksi
16384: vuodeksi,
16385:      Ellei sopimusajan viimeisessä varsinaisessa kokouksessa
16386: erityisesti päätetä, että yhdistys on lakkautettava, on sen
16387: toimintaa edelleen jatkettava kymmenen vuoden ajan. Yhdis-
16388: tys on lakkautettava, jos neljäsosa kokouksessa ·edustetusta
16389: äänimäärästä. sitä vaatii.
16390:      Ehdotus yhdistyksen lakkauttamisesta on kirjallisesti
16391: tehtävä asiamiehelle viimeistään kuusikymmentä päivää
16392: ennen tässä pykälässä mainittua kokousta, ja on siitä ko-
16393: koukseen kutsumisessa erityisesti ilmoitettava.
16394:      Jos yhdistys päätetään lakkauttaa, on päätös uudistettava
16395: kokouksessa, jota ei saa pitää ennenkuin kolmenkymmenen
16396: päivän kuluttua ensinmainitusta kokouksesta.
16397:                             2•2 §.
16398:                              1
16399: 
16400: 
16401: 
16402:     Tilusrauhoitussopimus on kihlakunnanoikeuden vahvis:
16403: tettava. Jos sopimukseen tehdään muutoksia, on oikeuden
16404: vahvistus niillekin hankittava.
16405:     Tilusrauhoitusyhdistyksen lakkauttamisesta on kihla-
16406: kunnanoikeudelle ilmoitettava.
16407:     Rauhoitussopimuksista on kihlakunnanoikeudessa pidettä-
16408: vä Suomen Senaatin vahvistaman kaavan mukaista luetteloa.
16409:                            23 §.
16410:     Tilusrauhoitusyhdistys olkoon oikeutettu laajentamaan
16411: aluettaan ottamalla uusia jäseniä, ja on siitä viipymättä
16412: kihlakunnanoikeudelle tai sen p~heenjohtajalle Hmoitettava.
16413:                   V, H. -   Saarelainen y. m. ·               ~69
16414: 
16415: 
16416:     Yhdistys saakoon myös yksityisten henkilöiden tai toisten
16417: rauhoitusyhdi.stysten kanssa .tehdä sopimuksia kotieläinten
16418: varjelemisesta.
16419:                             24 §.
16420:     Yhdessä lohkossa olevia tiluksia älköön ilman omistajan
16421: tai haltijan suostumusta määrättäkö kuulumaan useampaan
16422: kuin yhteen tilusra uhoitusyhdisty kseen.
16423:     Älköön sitä, joka on jäsenenä kahdessa tai useammassa
16424: tilusrauhoitusyhdistyksessä, vasten kieltDaan valittako toimi-
16425: henkilöksi useampaan kuin yhteen yhdistykseen .
16426: 
16427:                              . 25 §.
16428:      Älköön ketään vasten kieltoaan velvoitettako tilusrau-
16429: hoitusyhdistykseen kuulumaan, jos hänen taloudelleen siitä
16430: on tuntuvaa haittaa, ·eikä muutenkafln suure~malla osalla
16431: maastaan kuin yhdistyksen toiminnalle on välttä:mättömän
16432: tarpeellista.
16433:                                26 §.
16434:     Joka ilman ·suostumustaan on määrätty tilusrauhoitus-
16435: yhdistykseen kuulumaan, mutta tahtoo siitä vapautua, ilmoit-
16436: takoon 'kieltäytymisensä 33 § :ssä mahlitulle yhdistyks·en
16437: asiamiehelle kuudenkymmenen päivän kuluessa kokouksen
16438: päätöksestä tiedon saatuaan. Jos yhdistys siitä huolimatta
16439: haluaa hänet jäsenekseen velvoittaa, hakekoon sitä kihla-
16440: kunnanoikeudessa •haasteen nojalla, joka -on asianomaiselle
16441: toimitet~ava kuudenk;ymmenen päivän kuluessa siitä, kun
16442: edellämainittu ilmoitus asiamiehelle tehtiin.
16443:      Älköön tässä tarkoituksessa kieltäytyminen estäkö kihla-
16444: kunnanoikeutta tilusrauhoitussopimusta muussa osassa käsit-
16445: telemästä.
16446:                               27 §.
16447:      Jos yhdistyksen jäsen sopimusajan kuluessa haluaa va-
16448: pautua yhdistyksestä, päät.täköön kokous, onko hänen pyyn-
16449: töönsä suostuttava. Kokouksen päätökseen tyytymättömällä
16450: olkoon valta siihen hakea muutosta kihlakunnanoikeudessa.
16451:      Täliaista pyyntöä ei tarvitse ottaa varteen, ellei vähintään
16452:  viisi vuotta ole kulunut ~rhdistyksen perustamisesta.
16453:                   \!, 14. ~ Tilti:Sl'auhoittts . .
16454: 
16455:                             28 §.
16456:     Jos yhdistyksen jäsen haluaa rakennustontiksi tai pellon
16457: tahi niityn viljelykseen taikka puutaimiston ,suojaamiseksi
16458: tahi muuhun sellaiseen tarkoitukseen ai.dalla eroittaa tarpeel-
16459: lisen alueen, sopikoon asiamie-hen kanssa. stitä, mihin aita
16460: on pantava, sekä muista tähän kuuluvista seikoista, ja otta-
16461: koon yhdistys aidantekoon siinä määrin osaa kuin asiamieis
16462: kohtuulliseksi havaitsee.
16463:     Asiamiehen päätökseen tyytyunättömällä iölkoon valta
16464: siihen hak'ea muutosta 32 § :ssä main,itussa sovinto1auta-
16465: kunna:ssa.
16466:                             29 §.
16467:     Yhdistyksen alueella olevia kiviaitoja tai istutettuja
16468: aitoja älköön ilman omistajan suostumusta 'hävitettäkö tai
16469: rikottako. Muut tällä alueella olevat aidat, joita yhdistys
16470: tarvitsee, olkoon yhdistys velvollinen lunastamaan, ellei
16471: omistaja halua niitä viedä pois.
16472:                              30 §.
16473:     Tilusrauh10itusyhdistys vastatkoon jäsenensä puolesta
16474: niiden ennen yhdistyksen perustamista syntyneiden velvoi-
16475: tusten täyttämisestä, jotka koskevat yhdistyksen alueeseen
16476: otetun maan aitaamista tai ,laiduntamista. Ne yhdistyksen
16477: alu:eeseen kuuluvaan maata koskevat aitaamis- ja laidunta-
16478: missopimukset, joihin yhdistyksen jäsen sen jälkeen ryhtyy,
16479: ovat, oHa:kseen pätevät, yhdistyksen kokouksessa hyväksyt-
16480: tävät.
16481:                              311 §.
16482:      Jos j,ollekin velvollisuuksistaan yhdistyksen jäsenenä
16483:  koituu enemmän kustannuksia tai vahinkoa kuin hänelle
16484: siitä on hyötyä, saakoon siitä korvauksen yhdistykseltä.
16485:                           . 32 §.
16486:     Ennenkuin rauhoitussopimu;ksesta johtuvat riitaisuudet
16487: yhdistyksen jäsenten kesken tai näiden Ja yhdistyksen välillä
16488: voivat tulla kihlakunnanoikeudessa käsitellyiksi, ,ovat ne
16489: ratkaistavat sovintolautakunnassa, jonka jäsenet valitaan
16490: yhdist;yksen kokouksessa vuodeksi kerrallaan.
16491:                   V, 14. -'- Saarelainen y. m.
16492: 
16493:     J'os tilusrauhoitussopimuksessa on sovintolautakunnan
16494: kokoonpanosta määrätty, noudatettakoon sitä.
16495:    Sovintolautakunnassa on pidettävä pöytäkirjaa, joka on
16496: oikeuteen ann-ettava asiaa siellä käsiteltäessä.
16497:                            33 §.
16498:     Yhdistystä edustaa ja sen asioita "lwitaa as1am1es, jolle ·
16499: voidaan asettaa yksi tai useampia apulaisia.
16500:    Asiamiehelle kuuluvia toimia varten olkoop. yhdistys
16501: oikeutettu asettamaan johtokunnan sekä jakamaan t-ehtävät
16502: sen jäsenten kesken.
16503:    Asiamies valitaan yhdistyksen kokouksessa, joka hänelle
16504: myös vahvistaa johtosäännöh.
16505:                               34 §.
16506:     A·siamiehen velvollisuutena on:
16507:     valvoa, ·että rauhoitussopimuksen määi'äyksiä ja yhdis-
16508: tyksen kokouksissa tehtyjä päätöksiä noudatetaan sekä että
16509: yhdistyksen jäsenet täyttävät jäsenvelvollisuutensa;
16510:      kantaa ja vastata yhdistyksen puolesta;
16511:     hoitaa yhdistyksen rahavarat, kantaa jäseniltä menevät
16512: maksut ja ne tilittää sekä laatia tulo- ja menoarvioehdotus
16513: yhdistyksen kokouksessa hyväksyttävä:ksi; ·                    ,
16514:     kokouksen päätettäväksi esittää ehdotus, miten yhteisen lai-
16515: tumen hoito on järjestettävä, onko ja mitä alueita erittäin suo-
16516: jeltava kuin myös valmh,taa muut kokouksissa esiintyvät asiat;
16517:      ellei rauhoitussopimuksessa ole toisin määrätty, toimittaa
16518: arviot;
16519:     syytteeseen saatettavaksi ilmoittaa tämän asetuksen alaan
16520: kuuluvia rikkomuksia, joita hän yhdistyksen alueella ha-
16521: vaitsee tapahtuneen.
16522:                              35 §.
16523:     Asiamies on oikeutettu, jos jäsen jättää suorittamatt-a
16524: yhdistykselle menevät tttaksunsa tai täyttämättä n·e velvolli-
16525: suudet, jotka hänelle rauhoitussopimuksenmukaa:n kuuluvat,
16526: panemaan sopimuksen määräykset voimaan jäsenen kustan-
16527: nuksella, ja olkoot siitä aiheutuvat kustannukset ilman tuo-
16528: miota tai päätöstä ulosotonalaiset.
16529: 472               V, 14. -   Tilusrauhoitus.
16530: 
16531:      Jos jäsen muuten rikkoo rauhoitussopimusta vastaan,
16532: tai jos laitumelle lasketaan pahantapainen tai tarttuvaa tautia
16533: poteva eläin, taikka jos muut seikat antavat siihen· aihetta,
16534: eikä asianomainen ota noudattaakseen asiamiehen sen johdosta
16535: hänelle antamaa. määräystä, olkoon asiamiehellä valta kieltää
16536: hänen käyttämästä elukoitaan yhdistyksen alueella, tai ottaa
16537: ne talteen h~omioonottamalla mitä tässä asetuksessa säädetään.
16538:      Asiamiehen toiomenpiteistä voidaan valittaa kihlakunnan-
16539: oikeuteen.
16540:                          3 LUKU.
16541:            ·Yhteisen metsämaan laiduntamisesta.
16542:                             36 §.
16543:     Sellaisen yhteisen metsämaan osakkaiden, joita on käy-
16544: teltävä pysyvään metsänhoitoon, tuloee keskenään sopia, mi-
16545: ten yhteismaata on laidunnettava.
16546:      Kukin osakas olkoon laiduntamiseen oikeutettu osuutensa
16547: mukaan yhteismetsään, ja olkoon hän-ellä saman perusteen
16548: mukaan äänivalta yhteistä. laidunmaata koskevissa asioissa.
16549:                   V, 14. """"""" Sitarelainen y. m.          478
16550: 
16551:                             4 LUKU.•
16552:       Tämän asetuksen rikkomisesta sekä kotieliiimen
16553:                    talteen ottamisesta.
16554:                              38 §.
16555:      Jos kotieläin luvattomasti on päässyt syötälle toisen tiluk-
16556: siile, rangaistakoon syyllinen niinkuin Rikoslaissa säädetään.
16557:      Ne, joiden kotieläimet yhdessä käyvät laitumella, vastat-
16558: koot kaikki yhteisesti eläinten tekemästä vahingosta.
16559:      Jos luvattomaan syöttöön on syypää paimen tai joku
16560: muu, jonka vartioita:vana kotieläin on ollut, vastatkoon eläi-
16561: men omistaja syöttövahingosta ja hakekoon siitä korvauksen
16562: paimenelta.          ·
16563:      Mitä tässä asetuksessa on säädetty eläimen omistajasta,
16564: olkoon voimassa 'lllyös henkilöön nähden; jolla eläin on ruo-
16565: kolla tai muuten käytettävänä.
16566:                            39 §.
16567:    Joka toisen kotieläimeltä on vahinkoa 'kärsinyt, arvioit-
16568: takoon sen viipymättä kahdella jäävittömäl1ä ja asian-
16569: ymmärtävällä henkilöllä sekä kutsukoon siihen eläimen
16570: omistajan, jos hän on tunnettu ja lä'hellä asuva ja kutsumus
16571: hänelle voidaan hankaluudetta toimittaa.
16572:                              40 §.
16573:     Jos joku tiluksiltaan tapaa toisen kotieläiJllen, joka sinne
16574: luvattomasti on päässyt, ottakoon sen talteen ja antakoon siitä
16575: viipymättä eläimen o.mistajalle tiedon. Ellei tämä ole tun-
16576: nettu eikä tietoa h~nestä saada naapureilta, lmuluttakoo_n tai-
16577: teenoHaja siitä seuraavana sunnuntaina lähimmässä kirkossa.
16578:     Joka toisen kotieläimen on talteen ottanut, säilyttäköön,
16579: hoitakoon ja käyttäköön sitä huolellisesti.
16580:                            41 §.
16581:    ·Talteenotettua kotieläintä älköön sen omistajalla olko
16582: oikeutta saada takaisin ennenkuin hän korvaa eläimen teke-
16583: män vahingon ynnä ne kustannukset, joita vahingon arvioi-
16584: minen sekä eläimen hoito ja ela.tus jäävittömäin henkilöiden
16585: arvion mukaan ovat tuottaneet, taikka niistä asettaa täyden
16586:                    V, 14. ~ Tilusrauhoitus.
16587: 
16588: vakuuden. Vähennettäköön kuitenkin korvauksen määrästä
16589: se hyöty, joka taltoonottaja:lJa. eläimestä on ollut.
16590:                                 42 §.
16591:      Ellei kotieläimen talteenottaja sellaisen arvion perustuk-
16592: sella, josta 39 § :ssä mainitaan, näytä mitä vahinkoa eläin
16593: on tehnyt, olkoon hän, ellei eläimen omistajan kanssa siitä
16594: muuten sovita, velvollinen eläimen luovuttamaan saamatta
16595: siitä muuta korvausta kuin ne kustannukset eläimen hoidosta
16596: ja· elatuksesta, joista 41 ·§ :ssä puhutaan.
16597:      Jos se, joka eläimen on talteen ottanut, on laiminlyönyt
16598: siitä. ib:noittaa tai kuuluttaa kuten 40 §:ss~säädetään, luovut-
16599: takoon korvauksetta ·eläimen omistajalleen ja palkitkoon sen
16600: vahiugon, mikä viimemainitulle on aiheutunut siitä, ·ettei
16601: hän ole voinut eläintä sillä aikaa käyttää.
16602:      Tässä pykälässä mainituissa tapauksissa olkoon kuitenkin
16603: se, joka. eläimen on talteen ·ottanut, oikeutettu tuomioistui-
16604: messa erikseen hakemaan korvausta eläimen tekemästä va-
16605: hingosta. Sama oikeus olkoon silläkin, joka on kärsinyt
16606: vahinkoa toisen kotieläimeltä, mutta ei ole ~;itä talteen ottanut
16607:                             43 §.
16608:    Ellei omistaj.a neljäntoista päivän kuluessa siitä, kun
16609: hänelle on ilmoitettu, lunasta .eläintä, myytäköön se huuto-
16610: kaupalla ja saakoon talteenottaja myyntihinnasta korvauksen
16611: vahingoistaan ja kulnistaan.
16612:     Ellei omistajaa ilmaannu yhden vuoden kuluessa kuulut-
16613: tamisen jälkeen, meneteltäköön talteenotetun eläimen kanssa
16614: niinkuin löytökalusta on sää-detty.
16615: 
16616:                           5 LUKU.
16617:                      Erinäisiä säännöksiä.
16618:                              44 §.
16619:      Jos oikeuden •vahvistaman tilusrauhoitussopimuksen voi-
16620: massaollessa joku rauhoitnssopinmksen käsittämä tila, palstå.-
16621: tila tai maa-alue vaihtaa omistajaa tai haltijaa, olkoon sopittn1s
16622: häntä vastaan sitova. Sama olkoon laki, mitä tulee 4 § :ssä
16623:                   V, H. - - Saarelainen y. m.                  471i
16624: 
16625: mainittuun raja-aidanjakoon tai sellaiseen sopimukseen yh-
16626: teisen metsämaan laiduntamisesta, josta 36 §:ssä puhutaan.
16627:                               45 §.
16628:     Tilusrauhoitusasioita ratkaistessaan päättäköön oikeus,
16629: va:paa.sti lharkittuaan kaikki ·esille tulleet asianhaarat, vakau-
16630: muksensa mukaan mitä asiassa on tod·eksi katsottava.
16631:                            46 §.
16632:     Hovioikeuden tilusrauhoitusasioissa antamaan tuomioon
16633: älköön muutosta haettako.
16634:                              47 §.
16635:      Niillä, jotka talven aikana vedäitävät lumiauraa maan-
16636: tiellä, olkoon oikeus, sittenkun pysyvä talvi on aolkanut,
16637:  purkaa sellaisten teiden varsille tehdyt aidat, mutta olkoot
16638:  velvolliset aikaisin kevääll~ panemaan ne entiseen kuntoon.
16639: 
16640:                           48 §.
16641:     Porojen laiduntamiseen nähden on noudatettava, .rnirtä
16642: siitä erittäin säädetään.
16643:                             49 §.
16644:     Tämä asetus astuu voimaan ....................... .
16645: jolloin joulukuun 1_9 päivänä 1864 annettu asetus tilusten
16646: rauhoittamisesta vahinkoa vastaan kotielärmiltä sekä muutkin
16647: säännökset, mikäli ne ovat tämän asetuksen määräysten vas-
16648: taisia, lakkaavat olemasta voimassa.
16649:     Ne sopimukset ja yhdistykset, jotka ovat syntyneet yllä-
16650: maini·tun asetuksen 23 §:n nojalla, lakkaavat, kun kolme
16651: vuotta on kulunut tämän asetuksen voima.an astumisesta.
16652: 
16653: 
16654:     Helsingissä marraskuun 26 päivänä 1917.
16655: 
16656:      Pekka Saarelainen.                      P. Tanskanen.
16657:                           K. A. Lohi.
16658: V, 1 5 . - Anom. ehd. N:o 20.
16659: 
16660: 
16661: 
16662: 
16663:             Lahdensuo, Oskari, y. m.: lJfaanomistajain va-
16664:                 pauttaminen rautateiden aitain rakentami-
16665:                 sesta ja kunnossapidosta.
16666: 
16667: 
16668:               S u () m e n E d u .s k u n n a 11 e.
16669: 
16670:     Heinäkuun 14 :päivänä 1898 kiinteän omaisuuden 'P"'kko-
16671: lunastuksesta yl-eiseen ta.rpeeseen annetun lain 17 § :ssä sano-
16672: taan, että rau~tienomistaja; on velvollinen ,panemaan ja
16673: kunnossapitämään aitaa mikäli ja missä sitä ehkä tarvitaan
16674: estämään toisten kotieläimiä pääsemästä rautatien alueelle",
16675: sekä lisätään: ,S.ellainen . aitausvelvollisuus siirrettäköön
16676: kuitenkin, kun rautatienomistaja vaatl:ii, täydestä korvauk-
16677: sesta maanomistajalle". Saman lain 70 § :n mukaan on tätä
16678: määräystä noudatettava semmo!seenkin rautatiehen nähden,
16679: joka ·on syntynyt ennen tämäm lain voimaanastumiS'ta.
16680:     Rautateitä rakennettaessa ja maata lunastettaessa on
16681: rautatielaitoksen ta:holta maanomistajille maksettu korvaus
16682: myöskin 'PUheenaolevasta aitausvelvollisuudesta, vaikkakin
16683: korvaus toisinaan on ollut sangen vähäinen ja vaikka nykyi-
16684: nen maanomistajapolvi ei us.ein ehkä ole tästä velvollisuudes-
16685: taan selvillä. Taloj-en muuttaessa omistajaakaan ei tämä ti-
16686: laan liittyvä rasitus käy aina asiakirjoista ilmi. Mutta se
16687: kaikki ei tee tyhjäksi; että asianomaisella tilammistajalla
16688: yllälainatun lainkohdan mubam ·todella on tämä aidanhoito-
16689: velvolFsuus, milloin rautatiehallitus häneltä sitä vaatii. Ja
16690: sellaisella tilalla, jolle tuo velvollisuus kerran on korvausta
16691: vastaan määrätty, pysyy se myöskin seuraavain omistajain
16692:  aikana, vaikka nämä puolestaan eivät olisika.an sitoutuneet
16693:                    V, 1 5 - Lahdensuo y. m.                  477
16694: 
16695: mihinkään sellaiseen aitausvelv<>llisuut.een tai saaneet sen
16696: täyttämisestä korvausta.
16697:      Rautatiehallitulkisen taholta on tuota velvollisuutta mo-
16698: nissa tapauksissa ·kuit.en:kin ulotettu aivan liian pitkälle.
16699: Ylläolevassa laissa luetut )lanat, että aitaa 001 pantava ja
16700: kunnosswpidEJttävä ,mikäli ja. missä sitä ehkä tarvitaan estä-
16701: mään kotieläimiä pääs·emästä rautatien alueelle", osoittavat
16702: nekin.. että a1unpitäen on rautatielaitokselle jätetty tässä
16703: kohden väljä harkinnan tilaisuus. Maanomistajain oma etu
16704: vaatii heitä epäilemättä elukkain suojelemiseksi usein aitaa-
16705: maan rautatiehen rajoittuvat viljelys- ja laidunmaansa. Sillä
16706: jos juna siellä, mis:sä aitawsvelvollisuus on siirretty pois rau-
16707: tatienomistajalta, ajaa radalle laskettujen hevosten tai leh-
16708: mäin ylitse, eivät näiden omistajat saa rautatieltä mitään
16709: korvausta vahingostansa.. Mutta rautatielaitoksen kannalta
16710: on varsinainen vahingon vaara harVIemmin uhkaamassa.
16711: Tuskin on Suomes•sa sattunut ainoata:kaan tapausta, että .ra-
16712: dalla ollut ja yliajettu elukka olisi aiheuttanut junaUe va-
16713: hinkoa. Rautatiehallitus on kuitenkin viime vuosina eri
16714: osissa maata oikeude•nkäynnin kautta vaatinut maan:omista-
16715: jia: ilman ·poikkeusta tekemään aitoja sopiviin ja sopimatto-
16716: miin paikkoihin, ja missä aitoja on, niitä ei tahdo saada
16717: viranomaisia tyydyttävään kuntoon parhaallakaan tahdolla.
16718: Kansan oi)keustajun•ta /Sanoo, että aitaa ei pidä tehdä siihen,
16719: missä sitä ei ensin:kääm tarvita. Mutta rautatieviranomaiset
16720:  ovat päinvastaista. mieltä: aita ·pitää tehdä siihenkin, missä
16721:  sillä ei ole muuta tekemistä kuin mahdollises·ti osoittaa, missä
16722:  rautatiearlueen raja kulkee. Tilallisilla ·on metsätpalstoja ja
16723:  soita, joissa ei iki•nä käy kotieläimiä. Mutta aita pitää vain
16724:  näissäkin tapauksissa ra.kentaa ja pitää kunnossa. Eräissä ta-
16725:  pauksissa kulkevat -rauta:tie ja maantie pitkiä matkoja rin-
16726:  natusten, mutta maantien ja rautatien välillä on muutaman
16727:  metrin levyinen kaistale yksityisen maata. 'I'ämä yksityine.n
16728:  on oman tarpeensa vuoksi pannut aidan maantien· ulommai-
16729:  selle puolelle ja jättänyt tuon kap-ean maakaistaleen oman
16730:  oUJUensa nojaan, kasvamaan jotain pensaikkoa. Mutta. nyt
16731:  saat.taa tulla. ankarat vaatimukset, että tuo arvoton maa-
16732: 478                  V, Hi. -- Rautateiden a.idat.
16733: 
16734: kaista.le ·on aidattava eriH:een rautaiiealueesta. Taikka, mikä
16735: vielä useammin ta1pa:htuu, katkaisee rautatie jonkun tilan
16736: metsä;pal,stasta tpienen pa,lan eril1een. Naapurit ovat tehneet
16737: oman tarpeensa ttähden aidan tuon maapala•n ympärille.
16738: Mutta tuon ·palan omistaja pakotetaan kuitenkin panemaan
16739: aita rautatiealueen rajalle. Näi'n syntyy pieniä, aidattuja
16740: karsirnoita, joita ei ajatellakaan kä:yttää laitnmiks.i. Tämän-
16741: tapaiset vaatimukset eivät liene ra:utateiden eduDJ kannaHa
16742: välttämättömiä eipä edes tarpeen vaatimia.
16743:     Jokainen asioita tunteva tietää, että aitaUJS.velvollisuus
16744: on kiusallisimpia ja kalliimpia rasituhia, mitä maanomista-
16745: jilla on vaJrsinkiu muutamissa tpai:koin maatamme. Ja ylei-
16746: nen pyrkimys on niin .pa]don kuin mahdollista huojentaa
16747:                  1
16748: 
16749: 
16750: tuota rasitusta.
16751:      Rautartieaitaiu rakeDJta:mises'ta ja vastais.esta kunn·OISsa-
16752: pitämisestä suoritettu korvaus on lisäksi niin pieni, ettei se
16753: riitä muuta kuin nimeksi peittämään siitä johtuvia 'kustan-
16754: nuksia. Vaasan radalla oli tuo korvaus pruikoittain ainoas-
16755: taan 25 penniä aitasyleltä. Oulun rrud·alla on maksettu 60
16756: ja 65 penniä syleltä. Karjalassa se oli 50 'Penniä metriltä.
16757: Kaikkein uusimmi1la r.adoill:a on korvausmäärä ollut jonkun
16758: verran suurempi. Kun jo aidan ensimäiseen rakentami&een
16759: on. useassa tapauksessa kulunut tämä mää.rä tai aina.kin
16760: suurin osa siitä, jää aidan ikui,DJen kunnossapito ja uusimi-
16761: nen maanomi·stajalle rasitukseksi, josta hän ei ole saRnut
16762: mitään lmrvausta tai ainoastaa1n m~tättömän pienen '];:orvauk-
16763: scn. Joka tapauklSlessa ovat ne tilaHiset, jotka oYat joutuneet
16764: tilojensa omisttajiksi vasta pakkolunastustoimitusten .iälkeen,
16765: jääneet aivan osattomiksi su:oritetuista aitarahoista. .Tos aja-
16766: tellaan, että Pohjanmaalla, joS'sa monella tila.Jla ei ole edes
16767: polttopuiksi riittävästi metsää, on maatilalle rautatien var-
16768: rella annettu kiliOmetri aitausta. Tä.<:;tä on s-en 'Pakkolun:as-
16769: tuksen aikaiselle omistajalle siis maksettu, 60 pennin mu-
16770: kaan syleltä, korvausta yhteen,s-ä 336 markkaa 81 penniä.
16771: Vaikkei tästä määrästä olisi_ käytetty pen1uiäkään aidan
16772:  ensimä!iseen ra,ken·tamis,een, vaan koko mä:ärä pa_ntu korkoa
16773: kasvamaan, .tuottaisi se vuotuisesti kor.ltein1tat3.n 20 markkaa
16774:                    V, 15 .,_. Labdensuo y . .n.
16775: 
16776: 21 penniä,. Ei suinkaan k;uka,~n. v;oine kuvitella mieles~ään,
16777: että hän tiillä wij,ärällä voi pitää kunnossa ja, tarpeen tul-
16778: len rakentaa uu.destaaill aitaa, joka vanJmuttaan on lahonut.
16779: Mutta joo tuo alkup.eräinen aita rakenn-ettiin seMaiseksi kuin
16780: aita on rakennettava, ·ei siitä mitään sä:ästöä ole voinut jää-
16781: da korkoa kasvamaa.n. Pakkolunastukse.$sa suoritettu lmr-
16782: vaus ei riittäisi siinäkään tapauksessa,' että hintasuhteet oli-
16783: sivat samat kuin ue olivat ennen nykyi,stä sotaa. Kun Ra.u-
16784: t.~tie~hallitukse:.n vaatimukset aitain suhteen ovat niin perin
16785: ·kohtuuttom.a.t kuin edellä on osoit-ettu, on hwnnollista, että
16786: tämä rasitus on maanomistajissa ·synnyttänyt oikeutettua
16787: katkeruutta. Asia muuttuisi jonkun verran toiseksi, vaikkei
16788: suinkaan tyydyttäväklsi, jos asetuttaisiin olevien olojen ja to-
16789: dellisen tarpeen rajoihin, niinkuin tietysti silloin yritettiin
16790: asettua, kun, aitaus•velvollisuudesta korvaus arvosteHiin.
16791:      Maanomistajat ovat vanhemmilla radoilla ehtineet jo mo-
16792: neen kertaan ra!kentaa aidat ja kustantaa niidt>n kunnossa-
16793: pidon, joten rautati·elaitos ·on saanut kerran suorittamistaan
16794: aitarahoista monenkertaisen hyvityksen. Maanomistaji.en ra-
16795: siiltaminen kauemmin puheenala.isella aitausvelvollisuudella
16796: olisi sula vääryys. Asia ka.ipaa sen vuoksi pikaista pa-
16797: rannusta.
16798:      Ta.louJd.elliselta kan:ualta on asia suuresta merkityksestä
16799: iilse rautatielaitoksellekin. Aitoihinhan menoo nuoria, kes-
16800: kenkasvuisia puita summattomat määrät, ja jota suurempi
16801: on tämä puunkulutus, sitä kalliimmaksi tulee rautateille
16802: poltto- ja muut tarvepuut. On pyrittävä siihen, .että maamme
16803:  metsruvar?stoa käytetään va:in tositarpeisiin, ja että kansan
16804: työvoimaakin käytetään h;yödyn ja tositarpeen palvelukseen.
16805: Jos aitain ra.kentaminen ja kunnossapito olisi rautatielai-
16806: toksen omana huolena, niin varmaa olisi, ettei aitoja raken-
16807: nettaisi sellaisiin paikkoihin, joissa niitä ei tarvita, ja toi-
16808: saalta tulisivat aidoista johtuvat vuotuiset korjauskustaiil~
16809: nukset yhteisen johd·on alaitSena tehtyinä olemaan paljon vä-
16810: häis_emmät kuin yksityisten maanamista,iain ollessa aitain
16811: kunnossa,pitäjinä.
16812:                     V, 1 ö •.-   Hauta teiden aidat.
16813: 
16814:     :Maanomistajien va:pauttaminen tästä rasituksesta ja s~n
16815: siirtäminen takaisin rautatielaitokis.elle on ainoa keino, jonka
16816: kautta voidaan kysymyksessä oleva asia järjestää sekä maan-
16817: omrstajia että rautatielaitosta tyydyttävällä tavalla.
16818:     Edellä esitettyj-en näkökdhtien ill.ojalla ehdotamme kun-
16819: nioittaen, että Suomen Eduskunta ryhtyisi sellaisiin toimiin,
16820: 
16821:                 että Edwskunnalle mahdollisimman pian an-
16822:             nettaisiin esitys lakien muuttamisesta siihen
16823:             suuntaan, että maanomistajat, joille pakkolunas-
16824:             tustoimituksetAsa on ikuisiksi ajoiksi siirretty
16825:                                          '
16826:             rautateiden aitain rakentaminen    ja kunnossapitä-
16827:             minen, vapau.tettaisiin tästä rlf8ituksesta, ja ettei
16828:             sanotunlaista aitausvelvollisuutta ·Doitaisi vast-
16829:             edeskään rautatienomistajan vaatimuksesta siir-
16830:             tää maanomistajille.
16831: 
16832:    HelsinguS>sä marraskuun 27 päivänä 1917.
16833: 
16834: 
16835:      Oskari Lahdensuo.               Mikko Leinonen.
16836:      J. P. Kokko.                    Albin Manner.
16837:      Juho Niukkanen.                 Vilkku Joukahainen.-
16838:      Aleksis Salovaara.              1v. Fr. Lantto.
16839:      Pekka Saarelainen.              Pekka Tanskanen.
16840:      l\likko Luopajärvi.             Rertta Pykälä.
16841:                       D.
16842: 
16843: Erinäisiä, eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä
16844:                ja anomusehdotuksia.
16845: 
16846: 
16847: 
16848: 
16849:  -   .
16850:                                            31
16851: V, 1a. -   Edusk. esit. N :o 49.
16852: 
16853: 
16854: 
16855: 
16856:              Haataja, Kyösti, y. m.: Ehdotus laiksi mant-
16857:                taaliin pantua- maata ja laitoksia koskevien
16858:                 asiain käsittelystä.
16859: 
16860: 
16861:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
16862: 
16863:     Manttaaliin pantua maata j111 laitoksia koskevat asiat,
16864: jotka nykyisen kunnallislainsäädännön mukaan ovat kunta-
16865: kokouksen käsiteltäviä, koskevat säännöllisesti manttaalin
16866: mukaan. suoritettavia yleisiä rasituksia, kuten teiden ja sil-
16867: tain rakentamista, lumireen v€toa, kyydintekoa y. m. s., jota-
16868: paitsi niihin ovat luettavat sellaiset asiat kuin-esim. kysy-
16869: mys pitäjän yleismaan käytöstä sekä kunn.an_tilanomistajain
16870: yhteisen lainajyvästön hoidosta. Aikaisempina aikoina on
16871: tällaiset asiat tavallisesti käsitelty ckihlakunnankäräjillä.
16872: Kun sittemmin kunnallinen toiminta järjestettiin kunnallis-
16873: lainsäädännöllä, otettiin näiden asiain käsittelyä koskevat
16874: määräykset kunnallislainsäädäntöön ja asetettiin samaan
16875: asemaan kuin varsinaiset kunnalliset asiat. Tämä menet-
16876: tely oli silloin luonnollinen siitäkin syystä, että silloin
16877: maanomistajan varallisuus eli siis ainakin epäsuorasti hänen
16878: omistamansa manttaalin suuruus määräsi hänen vaikutus-
16879: valtansa varsinaisissa kunnallisissa asioissa ja siis niiden
16880: hoito siten oli keskitettynä manttaalinomistajain käsiin.
16881:     Sen kunnallislainsäädännön uudistuksen mukaan, josta
16882: Eduskunta jo on kaksi eri kertaa tehnyt päätöksen, tulevat
16883: varsinaiset kunnalliset asiat kaikkialla kunnanvaltuustojen
16884: käsiteltäviksi ja entisten kuntakokooksien tehtävät niihin
16885: nähden siis lakkautetaan. Kunnallisia vaalejakaan varten
16886:                Y. H \ , - lUanttaaliil1 pantu mna.
16887: 
16888: ei enää tulla pitämään kuntalaisten yleisiä kokouksia, vaan
16889: toimitetaan vaalit vaalipiirittäin valtiollisten vaalien ta-
16890: paan. Myös tulee varallisuus sananvallan perusteena kun-
16891: nallisissa asioissa lakkaamaan ja tulee kaikilla kunnan
16892: asukkailla olemaan niissä yhtä suuri määräämisvalta. Tä-
16893: ten siis koko se ·pohja, 'joka aikaisemmin teki luonnolliseksi
16894: manttaaliin pantua maata koskevien asiain käsittelyn sa-
16895: malla tavalla kuin kunnallisten asiain käsittelystä oli sää-
16896: detty, tulee ehdotetun u:ud·en kunnallislainsäädännön kaut-
16897: ta poistumaan.
16898:     Lisäksi manttaaliin pantua maata koskevien rasituksien
16899: muuttaminen sekä muidenkin manttaalia koskevien kysy-
16900: mysten· järjestely on nykyään päiväjärjestyksessä. Tällai-
16901: set muutokset voivat helposti aiheuttaa muutoksia myös
16902: määräyksiin manttaaliin pantua maata koskevien asiain kä-
16903: sittelystä. Puheena olevien asiain saattamiseen erikoislain-
16904: säädännön alaisiksi on aihetta siitäkin syystä, ettei täl-
16905: laisten muutoksien takia tarvitsisi aina muuttaa kunnallis-
16906: lainsäädäntöä, jonka alaan tällaiset asiat luonteeltaakaan ei-
16907: vät varsinaisesti kuulu.
16908:     Näistä syistä ja kun tähän saakka voimassa olleen kun-
16909: nallislainsäädännön määräykset tarvitsevat monissa kohdin
16910: muutoksia, on katsottu tarpeelliseksi ryhtyä alotteeseen nii-
16911: den muutami.seksi erityisellä lailla, sen mukaan kuin tähän
16912: liitetty lakiehdotus osoittaa.
16913:     Lakiehdotuksen mukaan olisivat tällaiset asiat edelleen-
16914: kin manttaalinomistajain yhteisissä kokouksissa käsiteltäviä.
16915: Jos asia koskisi yhteisesti manttaaliin pantua maata eri
16916: kunnissa, olisi se tällaisten maiden edustajain ratkaistava
16917: kunnittain valittujen edustajain kokouksessa.
16918:     Äänivaltaa tällaisissa asioissa ei kohtuuden mukaan voi
16919: jättää entiselleen eli siis äänestystä edelleen manttaalin mu-
16920: kaan tapahtuvaksi. Monin paikoin, missä suuria maaomai-
16921: suuksia on kerääntynyt yhtiöille taikka muuten yksiin kä-
16922: siin, ovat nämät nykyisen lainsäädännön mukaan tilaisuu-
16923: dessa yksin määräämään tällaisissa asioissa ja tulee silloin
16924: usein paino pannuksi näkökohdille, joiden ratkaiseviksi
16925:                       ,., w. -   Haataja y. m.
16926: 
16927: asettaminen ei ole kunnan väestöpiirien etujen mukaista.
16928: Toiselta puolen on kuitenkin huomatta-va, ·että puheena ole-
16929: vat asiat koskevat säännöllisesti manttaalin mukaan suori-
16930: tettavia rasituksia, niiden lisäämistä tai muuta järjestä-
16931: mistä. Kun nykyisen lainsäädännön mukaan voidaan muo-
16932: dostaa kuinka pieniä manttaalitiloja tahansa ja siis tontti-
16933: alueetkin muodostaa sellaisiksi, voisi manttaalinomistajain
16934: yleinen yhtäläinen äänioikeus johtaa siihen, että henkilöt,
16935: joilla ei ole varsinaisesti mitään osaa rasituksissa, päättäi-
16936: sivät uusista lisämenoja aiheuttavista toimenpiteistä, samal-
16937: la lnin tois·et saisivat ne vain suorittaa, voimatta vaikuttaa
16938: ra:tkaisevasti rasituksien määrään ja jakoon. Samalla kun
16939: siis on näyttänyt tarpelliselta, että suurten manttaalinomis-
16940: tajain vaikutusvalta manttaaliin pantua maata koskevissa
16941: asioissa rajoitetaan samanlaiseksi kuin se on pienten ja kes-
16942: kikokoisten tilojen omistajilla, on näyttänyt tarpeelliselta,
16943: että aivan pienten manttaalitilojen omistajain vaikutus· sel-
16944: laisista uusista yrityksistä tai muista toimenpiteistä mää-
16945: rättäessä, jotka voivat aiheuttaa uutta lisämenoa, järjeste-
16946: tään niin, että se on suhteessa heidän velvollisuute.ensa olla
16947: noiden rasituksien suorittamisessa osallisena ja että se tuo-
16948: hon velvollisuuteen katsoen on yhtä suur1 kuin hiukan suu-
16949: r.empien tilojm omistajilla.
16950:     Manttaaleja ja niitä vastaavia peltoaloja on nykyään eri
16951: lääneissä seuraavat määrät:
16952:                                                               Yhtä manttaa-
16953:                                                   Viljeltyä   lia l<ohti vil-
16954:            I,ää n i              Manttaalia
16955:                                                   maata ha     jeltyll maata
16956:                                                                      ha
16957: 
16958: 
16959:                                               -
16960:   Uudenmaan .•..........           2,297           225,447            98
16961:   Turun ..................         4,999           392,4:30           78
16962:   Hämeen ••.....•...•..•.          2,421           247,976           102
16963:   Viipurin ....•.•.........        1,U64           241.717           123
16964:   Mikkelin ...............         UW6             114,591            9~
16965:   Kuopion .••.•••.....•..          1.631           136.365            83
16966:   Vaasan .........••..••••         2.6-U           409.347           155 -
16967:   Oulun •..••••...•.•.••.•.        2.220           110,50H            50
16968:                  Koko.ma.a.        19,381         1,878,381           96
16969:  486            V, u;.·- i\lanttaaliin pantu nuu1.
16970: 
16971:       Nämät numerot osoittavat, ·että yhtä manttaalia kohti on
16972:   koko maassa keskimäärin 96 ha viljeltyä maa.ta, luonnon-
16973:   niittyä lukuunottamatta. Tämän mukaan siis sellainen
16974: · pientila, johon kuuluu viisi hehtaaria viljeltyä maata, vastaa
16975:   keskimäärin n. O,o5 manttaalia.
16976:       On näyttänyt siltä, että äänestettäessä niissä manttaaliin
16977:    pantua maata koskevissa asioissa, joissa äänioikeus on rajoi-
16978:   tettu, olisi kullekin, joka omistaa vähintään O,o5 manttaalia,
16979:   annettava yksi ääni. Siten tulisi vain vallan pienten viljel-
16980:   mie.Q. omistajain äänioikeus rajotetuksi siitä, mitä se yleen-
16981:   sä olisi, ja tällaisia viljelmiä on vain suhte-ellisen pieni osa
16982:   viljelmien koko luvusta. Kun manttaalit nykyään merki-'
16983:   tään kymmenmurtoluvuissa., saadaan myös täten helposti
16984:   havaittava raja, Niiden äänimäärät, jotka omistavat vähem-
16985:   män kuin viisi sadasosaa manttaalia, olisi laskettava siten,
16986:   että heille kuuluvat manttaaliosat laskettaisiin yhteen ja
16987:   summan kunkin viisi sadasosaa katsottaisiin vastaavan yhtä
16988:   ääntä.
16989:       Lakiehdotuks·een on myös ote.ttu määräyksiä tällaisten
16990:   asiain käsittelyä varten pidettävien kokouksien menosta,
16991:   asian käsittelystä silloin, kun ne koskevat yhteisesti eri
16992:   kunnissa olevia til~a, päätöksien toimeenpanosta sekä muu-
16993:   toksen hakemisesta tehtyihin päätöksiin.
16994:        Sen nojalla, mitä edellä on tuotu, saavat allekirjoit-
16995:   taneet kunnioittaen ehdottaa,
16996:                 että Eduskunta hyväksyi-si seumavan laki-
16997:              ehdotuksen:
16998: 
16999:                              Laki
17000:        manttaaliin pantua maata ja laitoksia koskevien
17001:                      asiain käsittelystä.
17002: 
17003:                               1 §.
17004:    Asioihin, jotka koskevat ainoastaan manttaaliin pantua
17005: maata tai tiloja ja laitoksia, jotka on manttaaliin pantu ole-
17006: maan osallisina yleisissä rasituksissa, älköön kunnan val-
17007:                     V, 1 6, -   Haataja ;v. ru.             487
17008: 
17009: tuusto puuttuko, vaan käsiteltäköön ne niiden kuntalaisten
17010: kokouksissa, jotka semmoisia maita, tiloja ja laitoksia. omis-
17011: tavat tai hallitsevat.
17012:      Äänivalta. on maan haltijalla, olkoonpa maa kruunun,
17013: yleisen laitoksen tahi yksityisen hmkilön oma, elhi. omis-
17014: taja. asu kunnassa ja ole itselleen pidättänyt äänivaltaa 'sekä
17015: ilmoittanut sitä ääniluetteloon merkittäväksi tahi ellei erit-
17016: täin ole toisin säädetty.
17017:     -Jos asia koskee y ksinomaau jossakin kunnan osassa ole-
17018: vaa maata ja laitosta, niin ottakoot sen käsittelyyn osaa ai-
17019: noastaan ne, jotka. sitä maata tai laitosta. hallitsevat.
17020: 
17021:                             2 §.
17022:     Kokouksen, josta 1 §:ssä säädetään, kutsuu ja avaa val-
17023: tuuston puheenjohtaja, ja' siinä johtaa asiain käsittelyä se,
17024: jonka osanottajat keskuudestaan valitsevat, elleivät he ole
17025: valinneet määräajaksi puheenjohtajaa näitä kokouksia ko-
17026: koonkutsumaan ja asiain käsittelyä niissä johtamaan.
17027: 
17028:                             3 §.
17029:     Kullakin kokoukseen osaa ottamaan oikeutetulla olkoon
17030: yhtäläinen äänioikeus.
17031:     Kun on kysymys uudesta yrityksestä tai toimenpiteestä,
17032: joka aiheuttaa kokoukseen osaa ottamaan oikeutetui1le uusia
17033: lisämenoja, äänestettäköön kuitenkin niin, että kullakin, jo-
17034: ka omistaa vähintään viisi sadasosaa manttaalia, on yksi
17035: ääni, ja että niiden äänimäärät, jotka omistavat vähemmän
17036: kuin viisi sadasosaa manttaalia, lasketaan yhteenlaskemalla
17037: heille kuuluvat manttaalimäärät ja lukemalla kunkin viisi
17038: sadasosaa manttaalia näin saadusta summasta yhtä ääntä
17039: vastaavaksi.
17040:                             4 §.
17041:     Holhunalaisen puolesta äänestäkööu holhooja, tahi, jos
17042: holhoojia. on useampia, se heistä, jonka he siihen valitsevat.
17043:     Yhteisen omaisuuden puolesta älköön useampi kuin yksi
17044: henkilö käyttäkö puhevaltaa tällaisessa kokouksessa:- Yh-
17045:   488            V, 1 6 . - Manttaaliin pantu maa.
17046: 
17047:   tiön puoesta valitkoon edustajan yhtiö itse tahi sen halli-
17048:   tus ja jakamattoman pesän puolesta sen osakkaat.
17049:       Konkurssipesän puolesta älköön äänestettäkö.
17050:        Se, joka on tullut sellaisen kiinteistön haltijaksi, jonka
17051:   haltijaksi toinen henkilö on ääniluetteloon merkitty, saako.on
17052:   käyttää äänivaltaa hänen sijastaan, jos kokouksessa hallin-
17053:   to-oikeutensa ilmoittaa ja sen todeksi näyttää.
17054:       Äänioikeuden käyttö valtuutetunkin kautta olkoon sal-
17055:   littu.
17056:                                 5 §.
17057:       Äänioikeutta älköön käytettäkö sen manttaalinomistajan
17058:   puolesta,                                   ·
17059:        joka lainvoimaisen tuomion nojalla. on kansalaisluotta-
17060:   musta vailla taikka on kelvoton maan palvelukseen tai toi-
17061:   sen asiaa ajamaan;
17062:        joka on todistettu syypääksi siihen, että hän kunnalli-
17063:   sissa vaaleissa on ostanut tai myynyt ääniä, aina. kolmannen
17064:   kal·enterivuoden loppuun siitä lukien kun lopullinen tuo-
17065:   mio asiassa annettiin;
17066:        joka muun syyn kuin varattomuuden tähden on jättänyt
17067:   suorittamatta manttaalin mukaan kannetut maksut lähinnä
17068:   edellisen vuoden ajalta;
17069:        joka ei ole Suomen kansalainen, paitsi jos hänelle erityis-
17070: , ten -määräyksien mukaan kuuluvat kunnalliset oikeudet.
17071: 
17072:                                 6 §.
17073:       Kun joku asia lain tai asetuksen mukaan yhteisesti kos-
17074:   kee ma.nttaaliin pantua· maata eri kunnissa tahi sellaisia eri
17075:   kunnissa olevia tiloja ja laitoksia, joita 1 §:ssä tarkoitetaan,
17076:   on se ratkaistava tällaisten maiden, tilojen ja laitosten hal-
17077:   tijain edustajain yhteisessä kokouksessa, jollei sellaisen asi-
17078:   an ratkaisemiseen lain tai asetuksien mukaan tarvita- kun-
17079:   tain yksinmielistä päätöstä tahi yksityisen kunnan suostu-
17080:   musta. Näitä edustajia valitsevat kussakin kunnassa ne
17081:   tällaisten maiden, tilojen ja laitosten haltijat, jotka ovat
17082:   oikeutetut siinä asiassa äänestämään, siten että kun halti-
17083:   joita on
17084:                      V, 1 6 . - Haataja y. m.                        489
17085: 
17086:   100 tai vähemmän, valitaan .......... 2 edustajaa
17087:   101, vaan e1 yli 200,      .......... 3
17088:   201,       , , 300      "  .......... 4 "
17089:   301, ,"    n   , 400    "  .......... 5
17090:                                                   "
17091:   401,           ,. 600   "
17092:                           ,                     6
17093:                                                   "
17094:         "
17095:                                      •   0   •••   0   0   •••
17096: 
17097: 
17098: 
17099: 
17100:   601, ,     ,       800     .......... 7 .,"
17101:                  "
17102: 
17103:   801 tai sii,tä yli
17104:                          ·"  . . . . • . • • 0. 8
17105:                               "                                  "
17106:     Samalla kertaa on myös valittava vara·edustajia, joita
17107: pitää olla vähintään kolmannes edustajajn lukumäärästä.
17108:     Näin toimitetusta edustajain ja varaedustajain vaalista
17109: ei saa erikseen valitusta tehdä.
17110: 
17111:                             7 §.
17112:    Eri kuntain manttaalinomistajain yhteisessä kokouksessa
17113: on kullakin osanottajalla yksi ääni.
17114: 
17115:                               8 §.
17116:     Manttaalia koskevien asioiden toimeenpanon, tulo- ja
17117: menoarvion laatimis·en, rahojen hoidon ja tilityksen voi 1
17118: §:ssä mainittu kokous jättää joko valtuuston luvalla kun-
17119: nallislau:takunnalle tai valita sitä varten erityisen toimikun-
17120: nan enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
17121:     Valtuusto määrätköön, minkälainen korvaus manttaalin-
17122: omistajain on tällaisista kunnallislautakunnan toimista
17123: suoritettava.
17124:                               9 §.
17125:      Tässä laissa mainittuihin kokouksiin nähden olkoon muu-
17126: ten soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä kunnanvaltuus-
17127: tosta ja kuntain edustajain kokouksesta on säädetty.
17128:      Kokouksia pidettäköön kuitenkin vain silloin, kun edel-
17129: linen kokous on päättänyt tai kokoon kutsuja katsoo tar-
17130: peen sitä vaativan tahi vähintään kymmenen äänivaltaista
17131: mant.taalinomistajaa sitä kokoonkutsujalta kirjallisesti yaa-
17132: tii. Kokous olkoon päätösvaltainen, jos paitsi puheenjohtajaa
17133: vähintä:än k:ymm'(lnen äänivaltaista jäsentä on saapuvilla.
17134:  490            V, 111. - - l\lanttaaliinrpantu maa.
17135: 
17136:                               10 §.
17137:     Jos 8 §:ssä säädetty toimikunta valitaan, olkoon 1 §:ssä
17138:  mainittujen maan, tilan tai laitoksen omistajain tai haltijain
17139:  oikeudesta toimesta kieltäytymiseen voimassa, mitä, kun-
17140:  nanvaltuuston jä~enyydestä on vastaavassa tapauksessa sää-
17141:  detty; älköön niihin myöskään -valittako kruununvoutia,
17142:  nimismiestä, poliisia eikä ulosottoapulaista.
17143: 
17144:                                11 §.
17145:       Yhteisten rahavarojen hoidon tarkastamista varten on
17146:   1 §:ssä säädetyn kokouksen valittava enintään kolmeksi vuo-
17147:   deksi kerrallaan tilintarkastajia, joiden tulee olla toimessaan
17148: · siksi kunnes uusi kokous on uudet heidän sijaansa valinnut
17149:   sekä toimittaa vuosittain tilien tarkastaminen.
17150:                               12 §.
17151:       Joka ei tyydy päätökseen, jonka 1 §:ssä mainittu kokous
17152:  on tehnyt, valittakoon siitä kirjallisesti läänin kuvernöö-
17153:  rille kolmenkymmenen sekä Ahvenanmaan ja Lapin kihla-
17154:  kunnissa neljänkymmenen viiden päivän kuluessa. Sama
17155:  olkoon laki siitä, joka ei tyydy päätökseen tai muuhun toi-
17156:  menpiteeseen, johonka kunnanvaltuusto tai 8 §:ssä säädetty
17157:  toimikunta on mainitun pykälän mukaan ryhtynyt. Vali-
17158:  tusaika on luettava siitä päivästä; jolloin päätös julki luet-
17159:  tiin tai toimenpiteeseen ryhdyttiin, taikka, jos ne koskevat
17160:  vain yksityistä henkilöä, tämä sai päätöksestä tai toimen-
17161:  piteestä tiedon.
17162:      Valittajan tulee samalla valitukseensa liittää selitys
17163:  siitä, mistä päivästä valitusaika on luettava.
17164: 
17165:                              13 §.
17166:      Sittenkun kuvernööri on ratkaissut asian, on päätös
17167:  asianmukaisessa järjestyksessä toimitettava valittajalle ja
17168:  siitä kirjoitettava päätökseen todistus, jota paitsi jäljennös
17169:  päätöksestä on annettava sille edellä mainituista puheen-
17170:  johtajista, jolle asia kuuluu, ja samalla siihen merkittävä,
17171:  milloin valittaja on saanut päätöksen; sekä niinikään, mil-
17172:  loin jäljennös on annettu mainitulle puheenjohtajalle; .ja on
17173:                    Y. 1n.- Haat.aja y. m.
17174: 
17175: tämän sitten päätös esitettävä 1 §:ssä mainitussa taikka
17176: kunnallislautakunnan tai 8 §:ssä säädetyn toimikunnan ko-
17177: kouksessa, sen mukaan, 'mikä niistä on valituksen alaisen
17178: päätöksen tehnyt, ja on päätös pidettävä silloin kuntalais-
17179: ten tahi asianomaisen viranomaisen tietoon saatettuna.
17180:                              14 §.
17181:     Kuvernöörin päätökseen asioissa, joista tässä laissa sääde-
17182: tään, saa hakea muutosta Senaatin Talousosastossa ennen
17183: kello kahtatoista kuudentenakymmenentenä päivänä päätök-
17184: sen tiedoksisaamisesta lukien, sitä päivää kuitenkaan lukuun-
17185: ottamatta; ja olkoon silloin noudatettava, mitä muutoksen
17186: hakemisesta yleensä on säädetty, kuitenkin niin, että vali-
17187: tuksen myös saa. valitusajan kuluessa antaa läänin kuver-
17188: nöörinvirastoon sieltä perille toimitettavaksi.
17189:                            15 §.
17190:     Tällä lailla kumotaan maalaiskuntain kunnallishallin-
17191: nosta 15 päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen määrä-
17192: ykset manttaaliin pantua maa:ta koskevien asiain käsitte-
17193: lystä.
17194:                            16 §.
17195:     Tämä laki as·tuu voimaan - päivänä - - - - kuuta
17196: 19-.
17197: 
17198:     Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1917.
17199: 
17200:       Kyösti Haataja.        Juuso Runtti.
17201:       Alfred Retulainen.     M. Kotila.
17202:       Leonard Typpö.         Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.
17203:       W ilh. Malmivaara.     A. Koivisto.
17204:       J. E. Antila.          K. R. Häkkinen.
17205:       Erkki Pullinen.        E. Tukia.
17206:       P. Ahmanara.           '1'uomas W anhala.
17207:       K. W. Wuokoski.        K. IJanne.
17208:       E. Sinkko.             Ivar Alanen.
17209:                       Onni Rantasalo.
17210:  V, 11. -   Edusk. esit. N:o 10.
17211: 
17212: 
17213: 
17214: 
17215:               Gylling, Edvard, y. m.: Ehdotus laiksi kunnal-
17216:                  lisverotuksessa_ verovelDollisten velvolli.<;uu-
17217:                  desta tttlojensa ilmoittamiseen taksoitusviran-
17218:                  omaisille.
17219: 
17220: 
17221:                 S u o m e n E d u s k n n n a 1 1e.
17222: 
17223:        Kunnallinen tuloverotus on ollut jo kauan perusteellisen
17224:   uudistuksen tarpeessa, ja aivan välttämättömäksi tämä uudis-
17225:   tus. käy niin pian kuin valtiokin kuntien ohella järjestää
17226: · yleisen tuloveron. Tämä uudi~tus vaatii kuitenkin perus-
17227:   teellista selvittelyä ja siihen liittyy ainakin os.aksi sekä val-
17228:   tion että kunnallisen verotuslaitok;;en uudistus muiltakin
17229:   os.iltaan. Näin ollen on ilmeistä, ettei näin laajoihin yri-
17230:   tyksiin vielä ensi vuoden varalle voida päästä käsiksi.
17231:        Erityi~·esti tuntuva puutteellisuus kunnallisen tuloveron
17232:   järjestelyssä on kuitenkin se seikka, etteivät verovelvolliset
17233:   ole velvolliset antamaan taksoitusviranomaisille ilmoitusta
17234:   tulojensa suuruudesta. Tulojen taksoitukselta puuttuu näin
17235:   ollen luotettava pohja. Käytännössä tämä johtaa siihen, että
17236:   palkkatulot, joiden suuruus yleensä on tietty, tulevat ver-
17237:   raten tarkoin v•erotetuksi, jota vastoin elinkeinosta ja liik-
17238:   keP.stä saadut tulot verotetaan verraten ylimalkaisesti ja
17239:   yleensä liian alhaisiksi. Tätä kohtuuttomuutta olisi sitäkin
17240:   kiireellisemmin käytävä auttamaan, kun kunnallisen tulove-
17241:   ron taksoitusluettelot myöskin nyttemmin ovat valtiolle kan-
17242:   netun suurt•en tulojen veron perustana.
17243:       Näitä näkökohtia silmällä pitäen on laadittu seuraava
17244:   ehdotus laiksi ilmoitusvei vollisuudesta kunnallisen tuloveron
17245:                     V, 17. ~ Gyllinr y. m.                   498
17246: 
17247: taksoitusta varten. IlmoitusveJ.vollisuus oli määrätty kun-
17248: nallisessa tulove-rotuksessa käytäntöön otettavaksi jo niissä
17249: ehdotuksissa kunnallislaiksi, jotka eduskunta vuoden 1908
17250: toi~Z>illa valtiopäivillä hyväksyi. Samaa periaatetta soveltwen
17251: on myötäliitetyssä lakiehdotuksessa ilmoitusvelvollisuus ulo-
17252: tettu kaikkiin verovelvollisiin, joiden tulot edellisenä vuon-
17253: na ovat nousseet 3,000 markkaan tai siitä yli. - Kun ilmoi-
17254: tusveJvollisuus olisi ensi vuoden taksoituksessa jo saatava
17255: käytäntöön, olisi asia eduskunnassa käsiteltävä kiireellisenä..
17256:      Ehdotamme näin ollen kunnioittaen,
17257: 
17258:                 että Edusktmta säätäisi seuraavan lain:
17259: 
17260: 
17261:                             Laki
17262:  kunnaJlisverotuksessa verovelvollisten velvollisuudesta
17263:    tulojensa ilmoittamiseen taksoitusviranomaisille.
17264: 
17265:                               1 §.
17266:     Jokaisen kunnalle verovelvollisen, jota edellisen vuoden
17267: taksoituksessa on verotettu vähintään kolmentuhannen mar-
17268: kan tuloista, tulee taksoituslautakunnalle, lautakunnan mää-
17269: räämän ajan kuluessa, antaa senaa·tin sitä varten vahvista-
17270: main kaavakkeiden ~ukaan tehty ilmoitus tuloistansa vero-
17271: teHavaita vuodelta. Kunnanvaltuustolla tai kunnalliskokouk-
17272: sel!a on kuitenkin oikeus ulottaa mainittu ilmoitusvelvolli-
17273: suus sellaisiinkin verovelvollisiin, joita edellisen vuoden tak-
17274: soituksessa on verotettu kolmeatuhatta markkaa pienemmis-
17275: täkin tuloista.
17276: 
17277:                            2 §.
17278:    Avoin yhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta, toiminimi ja yhdis-
17279: tys on velvollinen vuosittain taksoituslautakunnalle anta-
17280: maan tilikertomuksensa ja vuositilinpäätöksensä sekä niitä
17281: koskevat yhtiökokousten päätökset senaatin antamaiil lähem-
17282: päin määräysten mukaan.      ·
17283: 494   V, 17. -   V erovelvollisten ilmoittamisvelvollisuus.
17284: 
17285:                               3 §.
17286:     Ed·ellämainittuja ilmoituksia älköön jätettäkö ·nähtäväksi
17287: muille, kuin taksoituslautakunnan jäsenille sekä, jos tak-
17288: soituksesta valitetaan, niille viranomaisille, joiden tutkittava
17289: valitus on.
17290: 
17291:                                 4 §.
17292:     Sen, joka ei anna hänelle kuuluva.a veroilmoitusta sääde-
17293: tyn määräajan ·kuluessa, tulee suorittaa hänelle lopullisesti
17294: määrätyn veron lisäksi 5 % siitä. Menettäköön sen lisäksi
17295: valitusoikeutensa mikäli taksoitetun tulon määrään tulee,
17296: ellei voi näyttää olleensa laillisesti estetty ilmoitusta teke-
17297: mästä.
17298:      Sen, jo:IDa ·ei anna veroilmoitusta viimeistään kahden vii-
17299: kon kuluessa hänelle osotettavan uudistetun erityisen kehoi-
17300: tuksen jälkeen, on tämän lisäksi vielä suoritettava 25 %:n
17301: veronkorotus.
17302: 
17303:                             5 §.
17304:     Taksoituslautakunnan päätöksestä on verovelvollisen lau-
17305: takunnan nähtäväksi ja tutkittavaksi esitettävä talous- ja
17306: liikekirjansa, sopimukset, velkasitoumukset, korkokuitit tai
17307: muut hänen hallussaan olevat asiakirjat, jotka voivat olla
17308: apuna taksoitukselle olennaisten tosiseikkain ~elvittämiseksi.
17309: 
17310:                              6 §.
17311:    Jos verovelvollisella kolmen lähinnä edellisen vuoden
17312: aikana on ollut verotettava tuloerä, jota ei aikaisemmin ole
17313: veroäyrejä asetettaessa ilmoitettu~ tai arvioitu, otettakoon se-
17314: kin tuloja ilmoitettaessa ja veroäyrejä pantaessa huomioon.
17315: 
17316:                             7 §.
17317:     Joka väärällä ilmoituksella tai muulla vilpillä yrittää pi-
17318: dättää kunnalta puheenalaista veroa, rangaistakoon niinkuin
17319: rikoslaissa sanotaan ja olkoon sen ohessa velvollinen suo-
17320:                   V,t7. -Gylling y. m.                 495
17321: 
17322: rittamaan kolmenkertaisena sen veromäärän, jota hän yritti
17323: pidättää.
17324:                        8 §.
17325:    Tämä laki astuu vmmaan tammikuun 1 päivänä 1918.
17326: 
17327: 
17328: 
17329:    Helsingissä marraskuun 27 päivänä 1917.
17330: 
17331: 
17332:        Edvard Gylling.      J. A. Lehtosaari.
17333:        Armas Paasonen.      Juho Kirves.
17334:        Anni Huotari         Anton Huotari.
17335:                    Emil Saarinen.
17336: 
17337: 
17338: 
17339: 
17340:                                              •
17341: V, 18. -   Pet. försl. N:o 19.
17342: 
17343: 
17344: 
17345: 
17346:             Sundblom, Julius, m. fl.: AngO.ende en rättvis
17347:                 fördelning av inkvarteringstungan.
17348: 
17349:              T i 11 ]' i n 1 a n d s L a n d t d a g.
17350: 
17351:     År 1719 utfärda•des d-en senaste stänilerlagen arrgående
17352: inkvarteringssky1dighet. å 1andet. Däri stadgad·es att under
17353: fredstid 1ägenheterna i riket, med sä•rski1da undantag, voro
17354: skyldiga att prestera in'kvartering; ty under krigstid ,bör
17355: och kan ingen vara frikallad''. Redan år 1810 utta1as i en
17356: skrifvelse från ordföranden i kommitten för finska ärenden
17357: i Petersburg 1 att inkva.rteringsbesväret är obilligt fördeladt,
17358: men att H. K. M. ej utan ständernas hörande velat vidtaga
17359: ändring häri. Någon stände.rlag i ärendet har icke tillkom-
17360: mit, merr1. vällhafva Here a'dministrativa förord'ningar utfär-·
17361: dats, hvilka alla inm!hålla, aht inln·art.eringsskyldigheten
17362: åligger 1andets kommuner och innevånare en1igt samma
17363: grullider som förut.
17364:     Under tidernas 1opp har irrkvarteringss.kyMigheten ut-
17365: gjorts efter mycket olika grnnd·er: d·els har mantalet oah dels
17366: mat1ag-et utgjort fördelningsg'!'und, dels ha.r kommunen an-
17367: skaffat bostäder och v.ed samt bestridt omkostnaderna här-
17368: för ur sin gemensamma kassa, dels har militären helt enkelt
17369: tagit sig bostad i byggna.der, som behagat den, utan att nå-
17370: gon ersättning kommit i fråga. Tyvärr har detta sistnämnda
17371: förfa.rande hos oss. varit det vanliga.ste.
17372:     År 1882 gjorde Finlands dåvaran·d-e generalguv-ernör en
17373: fra;mställning om sammarrbringande af en statsfond, ur hvil-
17374: ken godtgöre1s'e för militärinkvarterim.g kunde bestridas.
17375: På Senatens framställning fick förslaget emellertid förfa1la.
17376:     Vid flere 1andt.dagar ihar inkvarteringsfrågan varit före.
17377: dock utan att leda tHl något resultat .
17378:             •
17379:                     V, 18, -   Sundblom y, m.
17380: 
17381:      Det s~dan mer än tre år tillba.ka i Jandet rådande krigs-
17382: tillståndet ·har mcd allsköns tydlighet påvisat det orättvisa
17383: i nu gällande ordning. Enskilda persouer hafva lidit stora-
17384: förluster, och särskildt k·ommuner, hvilka betungats med
17385: inkva.rtering, hafva åsamkats mycket kännbara kostnader,
17386: så till exempel Helsinge kommun i Nylauds Iän, som fått
17387: vidkännas en kostnad uppgåend-e till 200,000 maTk, samt
17388: några. kommuner på Åland, hvilka med en sammanlagd folk-
17389: mängd af 9,000 personer nödgats för militärinkvartering ut-
17390: betala. mer än 350,000 mark.
17391:      Det torde af ingen bestridas, att det är i högsta grad orätt-
17392:  vist, att denna tunga dralbbar enskilda lägenheter eller en-
17393: skilda kommuner. Att militär i 'krigstid inkvarterats i en-
17394: skiJ.da hus torde väl icke kunna förhindras, åtminston.e ick·e
17395:  på landet, men detta förpliktar så mycket mer landets öfriga
17396:  medborgare att i g·emen ersätta nämnda omak och förluster.
17397:      Med hänsyn till, hvad ofvan anförts, få vi vördsamt an-
17398:  hålla, att Finlands Landtdag ville anmoda Regeringen,
17399:                  att fodersammast till kommuner och enskilda
17400:              ur statsmedel utbetala ersättning fö1· inkvarte-
17401:              ringskostnaderna under d,en tid krigstillståndet
17402:              varit i landet rådande;
17403: 
17404:     samt uppmana Regeringen,
17405:                  att skrida till n~diga lagstiftningsinitiativ
17406:              för ernående i framtiden af en rätt·vis fördelning
17407:              af inkvarteringstungan.
17408:     Helsingfors den 26 november 1917.
17409: 
17410:       Julius Sundblom.                 Rafael Colliander.
17411:       August Tåg.                      0 ustaf Gädda.
17412:       A. R. Hedberg.                   J. Inborr.
17413:       Eric v. Rettig.                  A. J. Bäck.
17414:       Axel Palmgren.                   S. Wilb. Roos.
17415:       Karl Ottelin.                    J. E. Hästbacka.
17416: 
17417:                                                             32
17418: V, 19, -   Anom. ehd. N:o 18.
17419: 
17420: 
17421: 
17422: 
17423:             Pullinen, Erkki, y. m.: Majoitusrasituksen sel-
17424:                 vittelemisestä ja korvaamisesta valtion va-
17425:                 roilla.
17426: 
17427: 
17428:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
17429: 
17430:     Sotaväen majoitus on nyt sodan aikana muutamin paikoin
17431: maassamme käynyt varsin raskaaksi. Kun tämän ohella ase-
17432: tukset majoituksen· suorituksesta ja tasoituksesta ovat epä-
17433: selvät ja puutteelliset, niin on tämä rasitus muutamissa kun-
17434: nissa tullut varsin sietämättömäksi. Lisäksi ovat kuver-
17435: nöörinvirastot eri lääneissä näitä puutteellisiakin asetuksia
17436: tulkinneet eri tavoilla, toiset selittäen majoituksen kuuluvan
17437: kunnille, ·toiset taas jättäen koko rasituksen yksityisten
17438:  kannettavaksi. Tällaisesta sekavuudesta on 'aiheutunut
17439: sekä yksityisten ,että kuntien kesken oikeutettua tyytymät-
17440: tömyyttä. Näin ollen olisi ollut varsin välttämätöntä, että
17441: hallitus olisi ajoissa ryhtynyt toimenpiteisiin ja alotteisiin
17442: tällaisen yleisluontoisen rasituksen tasoittamiseksi, sillä on-
17443: han suorastaan kohtuutonta, että yksityiset kansalaiset tu-
17444: levat yksityisesti kärsimään sen johdosta, että heidän kotinsa
17445: joutuvat. palvelemaan sotilaallisia tarkoituksia. Kun ei
17446: näin ole kuitenkaan tapahtunut, niin on välttämätöntä, että
17447: eduskunta ryhtyy ottamaan selkoa. mainitun rasituksen suu-
17448:  ruudesta ja saat·taa sen, mikäli mahdollista, koko kansan kan-
17449: nettavaksi.
17450:     Aikaisempi lainsäädäntö osottaakin tämän olleen lain-
17451:  säätäjän tarkoi:tuksen, vaik.ktakaan se ei ole voimassa olevissa
17452: asetuksissa selvä.sti ja tarkalleen sanottu. Vuoden 1812
17453: majoitussäännön 9 §:ssä ~anotaan nimittäin, ,että niiden til~l-
17454:                    V, 19, -   Pullinen y. m.                499
17455: 
17456: Iisten, joita majoitus enin rasittaa, tulee saada korvausta
17457: maaseudun muilta majoitusvelvollisilta asukkailta", samoin
17458: sanotaan vuoden 1867 valtiopäiville annetussa. hallituksen
17459: esityksessä, että milloin sotatilan johdosta runsaammin so-
17460: taväkeä on maahan koottu, oli senaatin mant.ta.alin mukaan
17461: ja·ettavat maaseudun majoituskustannukset koko maan kaik-
17462: kien majoitusvelvollisten kesken. Myöskin vuodelta 1876
17463:  majoitusohjesäännössä määrätään, että kruununpalvelijain
17464: on maalla valvottava, että rasitus säädettyjen perusteiden
17465: ja kohtuud€n mukaan tasoitetaaan ja jaetaan. Sodanaikai-
17466: sesta majoituksesta. nykyisin määräyksenä voimassa ole-
17467:  van, vuonna 1882 annetun asetuksen 7 §:ssä sanota,an: ,Maan
17468: kunna-t j,a asukkaat ovalt yhä edelleen velvolliset sodan ai-
17469: kana ilman korvausta pitämään huolta maan puolush:ksel,si
17470: koottujen Suomen ja VenäjU,n sotajoukkojen majoitr ldi-
17471: sesta". Tässä löytyvä määräys ,yhä edelleen" epätark-
17472: kuudestaan huolimatta. ·epäilemättä ·tarkoittaa sitä, että ra.-
17473: situs kohtaa kuntia ja asukkaita entisten perusteiden mu-
17474: kaan eli siis tasaisesti kaikkia maan asukkaita ja kuntia.
17475:     ViittaamaHa edelliseen sekä nojaamalla. siinä mainit-
17476: tuihin lainpaikkoihin rohkenemme ehdottaa Eduskunnan
17477: päätettäväksi,
17478:                  että majoitusrasituksen suuruus nykyisen so-
17479:              dan aikana eri puolilla maata on viipymättä otet-
17480:               tava selville, ja
17481:                  että tämä rasitus on sitä kärsineille kunnille
17482:              ja yksityisille valtion varoista korvattava.
17483:     Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1917.
17484: 
17485:       Erkki Pullinen.              K. Lanne.
17486:       J. E. Antila.                1{. W. Wuokoski.
17487:       Elias Sinkko.                Erik Alopaeus.
17488:       Elias Tukia.                 K. E. Linna.
17489:       Tuomas Wanhala.              T. Kaitila.
17490:       H. J. Linna.                 T. Heimonen.
17491: 5.00
17492: 
17493: v. 20. -    Anom. ebd. N:o 25.
17494: 
17495: 
17496: 
17497: 
17498:              Arokallio, Gust.: Toimenpiteistä, joilla entisen
17499:                  lahjoitusmaan tilallisille helpoitettaisiin kruu-
17500:                  nun puistoiksi julisteitujen metsämaittensa
17501:                  luna.staminen y hteismetsiksi.
17502: 
17503: 
17504:                S u o m e n E d u ,s k u n n a 11 e.
17505: 
17506:    Viitaten vuoden 1914 valtioiJäiväin asiakirjoissa o~evaan
17507: anomusehdotuheen N :o 24 saan kunnioittaen ehdottaa ano-
17508: musehdotuhista säädetyssä järjestyksessä käsiteltäväksi ja
17509: hyväksyttäväksi,
17510:                   että sallittaisiin niiden entisen lahjoitusma.an
17511:               tilallisten, jotka Keisarillisen Sena.atin päätök-
17512:               sen mukaan tookokuun 6 päivältä 1887 arvat oi-
17513:               ketutetut jakokunnan yhteismetsäksi luna.stama.an
17514:               kruununpuistoksi julistetut mets.äma.at, päästä
17515:               heille tässä suhteessa myönnettyyn oikeuteen,
17516:               silloinkin kun jakokunnan joku tilallinen ei ota
17517:               osma yhteismetsän perustamiS'een, ja että Suomen
17518:               valtio yhteismetsän pyyntöön ja ostoon yhty-
17519:               mättömien osalta rupeaa osalliseksi yhteismet-
17520:               sään.
17521: 
17522:        Helsingissä marraskuun 27 päivänä 1917.
17523: 
17524:                                             Gust. Arokallio.
17525: V, 21. -   Pet. försl. N:o 24.
17526: 
17527: 
17528: 
17529: 
17530:              Hästbacka, J. E., m. fl.: Om afskalfande af
17531:                  prästboställena å landet.
17532: 
17533: 
17534:              T i 11 F i n 1 a n d s La n d t d a g.
17535: 
17536:      De. stora jordbruksläigenh-eter, soin för närvarande äro
17537: anslagna till präs.tboställen i land-et, äro i regeln b-elägiia i
17538: den centrala·st-e de:en af resp. socknar, hvarjämte de oftast
17539: bestå af de å hvarj-e ort. bördigast-e markerna. Detta oaktadt        •
17540: är a:fkastningen af de allra flesta, •Prästboställen ytt-erst ringa
17541: eller ingen. För mången innehafvare är bostället t. o. m.
17542: en orsak till direkt förlust. Tidi·ga.re var för.hållandet ett
17543: annat. Förutom att det äfven ·extensivaste jordbruk för·
17544: några tiotal år s-edan gaf en efter dåtida förhållanden nöj-
17545: aktig afkastning, hade boställsinnehafvaren att från försain~
17546: lingen påräkna en mäng<d dagsv·erken, hvilka afsevärdt för-
17547: minskade ko.8tnaderna särskildt för inbärgning af grödan.
17548: J u mera jordbruket emellertid blifvit intensivt, desto mera
17549: fackkunskaper fordras af dess utöfvare och skötandet af så
17550: stora jor.d,bruikslägenheter, som de flesta prästgårdar äro, ta-
17551: ger för visso i anspråk sin man he] och hållen. Men prästen
17552: -'-- boställsinnehafvaren- saknar likväl i de allra flesta fall
17553: fackinsikter till int-ensivt jordbruk och alltid tid att helt
17554: egna sig åt boställets förvaltning. Följd·en häraf har blifvit,
17555: a.tt såsom ofvan antydts, behållningen från bo.ställenas jord-
17556: bruk icke b~ott blifvit ringa eller ingen, utan att t: o. m.
17557: I)långeii präst· af sitt storä boställe å.rligen å.samkas en afse-
17558:  Vätd förlust. Bonden .eller småbrukaren, som å si~t Iilla hem-
17559:                   V, 21.- Pappien virkatalot.
17560: 
17561: man väl försörj·er sig ·och sin ofta talrika famili, kan icke
17562: annat förstå, än att prästen å sitt mångdubbelt större bostä1le
17563: är i ståntd att inbärga en mångdubbelt större afkomst. Och
17564: då bonden därtill är skyldig att från sitt Iilla hemman ut-
17565: göra dryga uts·kylder åt prästerska:pet, är ett sådant förhål-
17566: landoe egnadt att framkalla missäm.ia emellan försa.mlingen
17567: och dess lärare, hvaraf kyrkan icke kan hafva annat än skada.
17568:      De flesta prästgårdar representera. ett p.enningevärd-e
17569: u.ppgående tilll50,000-250,000 mark och därutöfver. Präst-
17570: boställen finnas, hvi1ka vid en ev.entnell försäl.ining ~kulle
17571: ootinga sig ett försäljnin•gspris· af en rniljon och mera. Och
17572: dock kan prästen me-d möda. nu få inkomsten af jordbruiret
17573: och utgifterna för de-tsamrna att gå ihop. .Skulle därernot
17574: prästgården vara enski'd egendorn, så skulle dess a:fkastning
17575: förvisso kunna skänka bä!'lgnin•g åt kanske ett par ti·otal srnå-
17576: brukarfarniljer.
17577:      För prästen och hans famil.i ·borde förty enligt vår åsigt
17578: anslås enda•st nödiga bonin•gs- och uthus sarnt jord tillräck-
17579: ligt att f.öda en häst samt ett antal k{)r, äfvensorn skog till
17580: vedbran<d. Det öfriga af bo&-tället borde föryttras sarnt köpe-
17581: skillill'gen förräntas, i hviiket fall räntorna förvisso skulle
17582:  förslå icke- blott til.l att bereda rrästen en t. o. rn. rikligare
17583: aflöning, än han nu af försarnlingen upp·bär, utan äfven tili
17584:  fyllande af flere andra försarnlingens kyrkliga oohof.
17585:      Vi få f.örty vördsamt föreslå,
17586: 
17587:                   att Lwndtdag.en, måtte hos la:ndets regering
17588:              anhålla om åtgärd till sådan lagändring, att de
17589:             för närvaru.nde å landsbygden till präJstboställen
17590:              anslagna la:ndtbrukslägenheterna måtte afskaffas,
17591:              sålu,nda att för präste:ns behof reserveras e.ndast
17592:              nödi.Qa bonings- och uthus samt mark tillräckligt
17593:              att föda ett oundgångligen nödigt antal husdjur,
17594:              iifvensom skog till vedbramd, mM att det öfriga
17595:             ·af prästbostället försäljes och det erhdllna priset
17596:              förränto..<r främst till aflön:ande af församling6M
17597:              prästerskap och, mn af rämteinkomJJten ntigol
17598:              V, 21. -   Hästbacka y. m.             508
17599: 
17600:        därutöfver återstår,    till församlingens andra
17601:        kyrkliga behof.
17602: 
17603: Helsingfors den 16 november 1917.
17604: 
17605: 
17606:  J. E. Hästbacka.               Karl Ottelin.
17607:  Gustaf Gädda.                  Julius Sundblom.
17608:  J. Inborr.                     August 1.'åg.
17609: TOISET VALTIOPÄIVÄT
17610:                  1917
17611: 
17612:           LIITTEET
17613:                      VI
17614:   SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
17615:        EDUSKUNTAESITYKSET JA
17616:          ANOMUSEHDOTUKSET
17617: 
17618: 
17619: 
17620: 
17621:             HELSINGISSA, 1918 -
17622:        SUOMEN SENAATIN KI.RJAPA.IN.PSSA
17623:                      A.
17624: 
17625: Opetus- ja kasvatuskysymyksiä koskevia edus-
17626:      kuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
17627:                                                            009
17628: 
17629: 
17630: VI, 1, -   Motion N:o 25.
17631: 
17632: 
17633: 
17634: 
17635:             Sundblom, Julius, m. fl.: Förslag till lag aft-
17636:                gående läroplikt och till förordning angående
17637:                kostnaderna för folkskolväsendet.
17638: 
17639: 
17640:             T i ll F i n l a n d s L a n d t d a g.
17641: 
17642:      Rrafvet på lagstadgad läroplikt i Finland framstår i när-
17643: varande stund mer oafvisligt och berättigadt än någonsin
17644: tillförFne, och de invändningar, hvilka på grund af med
17645: läropliktens genomförande förenade kostnader för staten och
17646: kommunerna kunna göras, få icke tillmätas den betydelse,
17647: att läropliktens införande härigenom äfventyras eller på en
17648: längre tid uppskjutes. Den motivering, som ingår uti Fin-
17649: lands landtdags år 1910 gjorda framställning om fa»tstäl-
17650: lande af den af landtdagen samma år antagna läroplikts-
17651: lagen, hvilken sedermera blef af regeringen förkastad, är så
17652: uttömmande och oemotsäglig, att det synts oss öfverflödigt
17653: att här närmare utve_clda de grundprinciper, på hvilka denna
17654: motivering hvilar.
17655:      Det förslag till lag angående införande af allmän läro-
17656: plikt, som af oss uppgjorts, är i allt väsentligt öfw•rens-
17657: stämmande med förenämnda år 1910 utarbetade lagförslag,
17658: bland annat därutinnan, att den tidrymd af 15 år, inom
17659: hYilken läroplikten enligt 1910 års landtdags beslut bör vara
17660: i landet fullständigt genomförd, måste anses vara alltför
17661: dr;ygt tillmätt, hvarför den af oss föreslagits tiU 10 år.
17662: Likaså hafva starkt ökade lefnadskostnader betingat en
17663: högst betydande ökning af folkskollärarpersonalens löneför-
17664: måner.
17665: ato              VI, 1. -   Oppivelvollisuus.
17666: 
17667:     Men oberoende af den förhöjning af grundlBn och pen-
17668: sion, hvarom närmare bestämmelser ingå uti förslaget till
17669: ,Förordning angående kostnaderna för folkskoleväsendet",
17670: anse vi oss böra kraftigt betona, att så länge den af kriget
17671: framkallade dyrtiden förblir rådande, högre och lägre folk-
17672: skolans lärarpersonal bör tillförsäkras ett så rundligt dyr-
17673: tidstillägg, att löneförmånerna komma i riktigt förhållande
17674: till de oerhördt ökade lefnadskostnaderna. Vi våga också
17675: förutsätta, att det berättigade häri skall vid undervisnings-
17676: budgetens uppgörande af Landtdagen beaktas.
17677:      På grund af det anförda få vi vördsamt hemställa,
17678:                 att Landtdagen ville underkasta bilagda lag-
17679:             förslag grundlagsenlig behandling.
17680: 
17681: 
17682:                    f'örslag tili lag
17683:                     angående läroplikt.
17684: 
17685:                             1 KAP.
17686:                  Om läroplikt i all1nänhet.
17687: 
17688:                              1 §.
17689:     Finska medborgares barn, hvilkas modersmål är finska
17690: el!er svenska, äto underkastade läroplikt enligt denna lag,
17691: och träder läropiikten i kraft i nedan stadgad ordning.
17692:     ]'rån läroplikt äro befriade:
17693:     barn, hvilka till närmaste folkskola hafva längre än 5
17694: kilometers väg, i sådana kommuner, där antalet invånare i
17695: ~edeltal understiger 3 per kvadratkilometer; samt
17696:     andesvaga barn.
17697:                               2 §.
17698:     Läroplikten afser inhämtande af det kunskapsmått, som
17699: i folkskola meddelas i religion, modersmålet jämte dess
17700: skriftliga begagnande, . geografi, historia, räknfng och geo-
17701: metri samt naturkunnighet, äfvensom vinnande af färdighet
17702:                   VI. 1. -   Sundblom y. m.
17703: 
17704: i de öfningsämnen, hvilka undervisningen i folkskola om-
17705: fattar; dock skall barn på ·målsmans anhållan befrias från
17706: deltagande i religionsundervisningen, i fall barnet på annat
17707: sätt erhåller undervi&ning i religion eller i morallära och
17708: religionshistoria.
17709:      I afseende å befrielse från religionsundervisning gälle i
17710: öfrigt hvad därom särskildt är eller framdeles varder stad-
17711: gadt.
17712:      Undervisningen skall i folkskola meddelas på elevernas
17713:  modersmål.
17714:                               3 §.
17715:      Läroplikten inträder vid höstterminens början det ka-
17716:  lenderår, under hvilket barnet fyller sju år, och upphör vid
17717:  vårterminens slut det år, under hvilket barnet fyller fjor-
17718:  ton år.
17719:      Den i föregående stycke nämnda tiden för läropliktens
17720:  fullgörande må, där föräldrarna eller folkskoldirektionen ·
17721:  pröfva det vara för barnet nyttigt, ett år framskjutas.
17722:      Barn skall, utan afseende å dess ålder, anses hafva full-
17723:  gjort sin läroplikt, så snart detsamma genomgått folkskola
17724:  eller annoriedes inhämtat mots:varande kunskapsmått och
17725:  därutöfver Mnjutit undervisning under ett års tid.
17726: 
17727:                              4 §.
17728:     Befrielse från läroplikt må beviljas barn för kroppslyte
17729: eller svag hälsa i den mån, som af läkare pröfvas nödigt,
17730: Kan intyg af läkare ej utan större svårighet anskaffas, vare
17731: medgifvandet af befrielse beroende på folkskoldirektionens
17732: pröfning, för så vidt befrielsen icke afser skolgången i dess
17733: helhet under längre tid än en läsetermin, i hvilket ·fall bar-
17734: net bör på kommunens bekostnad underkastas liikarunder-
17735: sökning.
17736:     Barn med bristande fattningsförmåga må af direktionen
17737: med vederbörande folkskolinspektors bifall befrias från läro-
17738: pliktens fullgörande i den utsträckning nödigt är. Där kom-
17739: mun för sådana barn anordnat särundervisning, på sätt
17740: 17 § stadgas, vare dessa dock pliktiga att däri taga del.
17741: 512.              VI, 1. -   Oppivelvollisuus.
17742: 
17743:    För andra synnerliga orsaker vare direktionen berätti-
17744: gad att, på anhållan af barnets föräldrar, medgifva befrielse
17745: från läroplikten, dock icke för längre tid än en månad e]ler,
17746: med folkskolinspektors bifall, för högst en läsetermin.
17747: 
17748:                              5 §.
17749:     Läroplikten fullgöres i folkskola, därest icke barnet er-
17750: håller motsvarande undervisning i annan ::.kola eller i hem-
17751: met; och bör barnet åtnjuta undervisning såsom i 2 § är
17752: stadgadt.
17753:     Fortsättningsklassens kurs är obligatorisk för barn, som
17754: ett år före läropliktstidens utgång med godkännande betyg
17755: fullständigt genomgått högre folkskola; i annat fall stånde
17756: det dock målsman fritt att efter läropliktstidens förlopp låta
17757: barn taga del af nndervisningen i fortsättningsklas:,en.
17758: 
17759: 
17760:                              II KAP.
17761:                 Om läropliktens fullgörande.
17762: 
17763:                               6 §.
17764:     I hvarje kommun skall för läropliktens fullgörande fin-
17765: nas ett tillräckligt antal folkskolor, så förlagda, att barnen
17766: i allmänhet icke hafva från hemmet längre väg tili folkskola
17767: i eget distrikt än fem kilometer. I enlighet härmed bör, då
17768: så finnes nödigt, landskommunernas indelning i folkskol-
17769: distrikt underkasta:, reglering, och bör därvid tagas i betrak-
17770: tande, att af sådant till två eller flere kommuner hörande
17771: bosättningsområde, som icke lämpligen kan fördelas å öfriga
17772: skoldistrikt inom vederbörande kommuner, skall bildas ett
17773: särskildt skoldistrikt.
17774:     Uti kommun, hvars invånarantal icke uppgår till i medel-
17775: tal tre personer per. kvadratkilometer, ankommer inrättandet
17776: af folkskolor å kommunens pröfning. Dock ä.r kommunen
17777: skyldig att utan dröj:,mål vidtaga åtgärd för inrättande af
17778: folkskola i distrikt, där för intagning i skola frivilligt an-
17779: mäles minst det antal i distriktet bosatta eller vistande barn,
17780:                    VI, 1. -   Sua.dW.om y. m.                 518
17781: 
17782: som enligt denna förordning förpliktar kommun till inrät-
17783: t~;~nde af folkskola. Likaledes bör skola inrättas, om inom
17784: kommun finnes ett enhetligt område, till storleken mo1sva-
17785: rande det i föregående stycket. för skoldistrikt fastställdh,
17786: med minst det antal där bosatta eller vistande barn, som
17787: enligt denna förordning för kommun medför skyldighPt att
17788: inrätta skola. Distriktsindelningen i dessa kommuner skall
17789: regleras i enlighet härmed.
17790: 
17791:                              7 §.
17792:     Fullständig folkskola omfattar sju årsklasser, af hvilka
17793: de tvenne första bilda den lägre och de fyra följande den
17794: högre folkskolan; den sjunde utgör en fortsättningsklass med
17795: hufvudsakligen praktisk undervisning. Utvidgad lägre folk-
17796: slwla omfattar sex årsklasser.
17797:     Den högre folk&kolan är alltid fast. I densumma är läro-
17798: tiden under året trettiosex veckor; clock kunna eleverna på
17799: grund af kommunens beslut befrias från skolgång för högst
17800: två veckor under den vid jordbruket bråclaste arbetstiden.
17801:     Den lägre folkskolan är antingen fast eller flyttande, och
17802: är flyttande folkskola i verksamhet å två orter inom skol-
17803: distriktet. Lärotiden i lägre folkskola är under året minst
17804: adel'ton och högst trettiosex veckor.
17805:     Den .utvidgade lägre folkskolan är alltid fast; i densamma
17806: är lärotiden minst aderton veckor under året.
17807: 
17808:                                8 §.
17809:     I d1strikt, där antalet barn, hvilka böra i hög:e folkskola
17810: intagas, uppgår till minst trettio, skall högre folkskola in-
17811: rättas äfvensom i anslutning till denna fast eller flyttande .
17812: lägre :folkskola, därest antalet barn, hvilka böra i l,ägre folk-
17813: skola intagas, uppgår tili minst fem.
17814:     Där antalet barn, som böra i högre folkskola intagas; un-
17815: derstiger trettio samt fullständig fast folkskola eller fast
17816: högre och flyttande lägre folkskola icke af kommunen fri-
17817: villigt i distriktet inrättats, skall undervisning meddelas 1
17818: utvidgad lägre folkskola.
17819:                                                          88
17820: 1)14              VI, 1. -   Oppivelvollisuu&.
17821: 
17822:     År antalet barn, hvilka böra i högre och lägre folkskola
17823: intagas, sammanlagt mindre än tio eller antalet barn, hvilka
17824: böra i lägre folkskohi. intagas, mindre än fem, vare kommun
17825: likväl icke pliktig att för dem bekosta undervisning i deras
17826: eget distrikt, men åligge densamma att i enlighet med de i
17827: 13 och 14 §§ stadgade grunder understödja deras skolgång
17828: i annat distrikts folkskola.
17829: 
17830:                                9 §.
17831:      Föräldrar vare berättigade att för sit.t barns undervisning,
17832: tills detsamma fullgjort. sin läroplikt, utan afgift anlita folk-
17833: slwlan i det distrikt, hvarest de äro bositta eller i öch för
17834: arbetsförtjänst vistas.
17835:      Vilja föräldrar hafva sitt barn intaget i annat distrikts
17836: folkskola inom egen eller främmande kommun, ankomme dy-
17837: lik anordning å öfverenskommelse mellan vederbörande. Lag
17838: samma vare, där kommun vill öfverflytta barn till folkskola
17839: inom främmande kommun.
17840:      Vill kommun öfverföra barn till närliggande distrikts
17841: folkskola inom egen kommun, vare därtill berättigad uti det
17842: i tredje stycket af 8 § omnämnda fall samt jämväl eljest,
17843: såvida barnets väg till skolan icke blir längre än fem kilo-
17844: meter, meni annat fall erfordras för öfverföringen föräldrar-
17845: nas samtycke.
17846:                                10 §.
17847:      I folkskoldistrikt, där befolkningen har olika språk, skall
17848: för de läroplikt underkastade barn, hvilka hafva minorite--
17849: tens språk till modersmål, på yrkande af barnens föräldrar
17850: folkskola af kommunen inrättas i enlighet med de i 8 § om-
17851: nämnda grunder. Lag samma vare med afseende å sådana
17852: i tvenne eller flere till hvarandra gränsande folkskoldistrikt
17853: inom samma kommun bosatta barn.
17854:      Då den språkliga minoriteten i kommunen bor så spridd,
17855: att densamma enligt föregående stycke icke erhölle skolor
17856: med sitt modersmål såsom undervisningsspråk, bör kommun,
17857: med afseende å skyldigheten att inrätta skolor för minorite-
17858: tens barn, betraktås såsom ett distrikt.
17859:                    VI, 1. -   Sundblom y. m.                515
17860: 
17861:     Därest antalet barn, hvilka hafva minoritetens språk til1
17862: modersmål, är så litet, att skola för dem ej behöfver inrättas,
17863: äro dessa barn underkastade läroplikt i skola, som inrättats
17864: för majoritetens behof på dennas språk, såvida icke barnens
17865: föräldrar på annat sätt draga försorg om barnens undervis-
17866: ning.
17867:                            11 §.
17868:     Flere än femtio barn må icke tillsamman undervisas.
17869:     Om antalet barn, som skola tillsamman underv!sas, öfver-
17870: stiger femtio, beslute kommun huruvida distriktet skall delas
17871: eller skolan utvidgas genom ökande af lärarkrafterna.
17872: 
17873:                             12 §.
17874:     Elev i folkskola erhålle utan ersättning läroböcker samt
17875: öfriga skoltillbehör med äganderätt.
17876: 
17877:                              13 §.
17878:     Där yngre och svagare barns frambefordrande tili skolan
17879: eller härbärgerande i närheten af densamma befinnes nöd-
17880: vändigt på grund af skolans aflägsenhet eller vägens besvär-
17881: lighet, vare kommun pliktig att efter egen pröfning taga. del
17882: i de utgifter, hvilka härigenom tillskyndas föräldrarna. Om
17883: vägen till närmast belägna folkskola är längre än fem kilo-
17884: meter, deltage kommunen i kostnaderna för frambefordrandet
17885: eller härbärgeringe~, utan afseende å barnets ålder.
17886: 
17887:                             14 §.
17888:    Det åligger kommun att jämväl på annat sätt än i före-
17889: gående paragrafer är sagdt lämna medellösa barn tillräckligt
17890: understöd, så att deras skolgång möjliggöres.
17891: 
17892:                             15 §.
17893:     Om statsverkets delaktighet i kommuns kostnader för
17894: folkskola stadgas särskildt uti förordningen angående kost-
17895: naderna för folkskolväsendet, utfärdad denna dag i samman-
17896: hang med denna lai.
17897:                          III KAP.
17898:                     Om särundervisniny.
17899: 
17900:                              16 §.
17901:     Döfstumma och blinda barn fullgöra sin Uiroplikt, så.vida
17902: icke om deras undervisning drages försorg på annat sätt, i
17903: af staten upprätthållna läroanstalter, i hvilka barnen, utan
17904: afseende å deras ålder, må kvarhållas så länge lärotiden vid
17905: anstalten varar.
17906:     Ofver dylika i läropliktsåldern varande barn skall af
17907: kommunalnämnd på landet och magistrat i stad förteckning
17908: insändas till öfverstyrelsen för skolväsendet, som bestämmer,
17909:   hvilken anstalt hvarje barn skall intagas.
17910: 
17911:                           17 §.
17912:     Stadskommun med ett invånarantal af minst tiotusen vare
17913: pliktig anordna särundervisning · för de i andra stycket af
17914: 4 § omnämnda barn.
17915: 
17916: 
17917:                          IV KAP.
17918:        Om öfvervakande af läroplikten:s fullgörande.
17919: 
17920:                            18 §.
17921:                                           .
17922:    A folkskoldirektionen ankommer att, under vederbörande
17923: folkskolinspektors oeh öfverstyrelsens för skolväsendet in-
17924: seende, vaka öfver läropliktens fullgörande inom distriktet
17925: i enlighet med hvad i denna lag stadgas.
17926:      Kommunen äge rätt att i vissa delar öfverlämna denna
17927: tillsyn åt särskHd nämnd eller annan kommunal myndighet.
17928: 
17929:                            19 §.
17930:    Folkskoldirektionen åligger att uppgöra förteckning öf-
17931: ver läroplikt underkastade barn inom distriktet, för hvilket
17932: ändamål vederbörande prästerskap och församlingsförestå.n-
17933: dare äro skyldig~ att aflämna nödiga upygiftu.
17934:                    VI, 1. ~ S.1Jllfbl&m 1'· a.               117
17935: 
17936:                             20 §.
17937:     Försumma föräldrar skyldigheten att låta sitt barn regel-
17938: hundet besiika skola eller åt detsamma ombesörja motsva-
17939: rande undervisning, tillkomme det folkskoldirektionen att
17940: uppmana föräldrarna att fullgöra sagda. skyldighet samt att,
17941: i händelse de icke låta sig däraf rätta, anmäla dem hos all-
17942: män åklagare till åtal inför ·domstol.
17943:     Finner domstol föräldrarna förvunna om sådan försum-
17944: lighet, döme dem till böter högst femtio mark.
17945:     Framhärdar den försumlige i sin tredska, sedan åtal mot
17946: honom väckts, skall straffet härför sammanläggas med ~>traf­
17947: fet för den först angifna försumligheten.
17948:     Gör någon sig ånyo förfallen till sådan försumlighet,
17949: dömes till böter högst etthundra mark.
17950: 
17951:                             21 §.
17952:    Kommunal tjänsteman, som underlåter att fullgöra å ho-
17953: nom enligt 13 och 14 §§ af denna lag ankommande ålig-
17954: ganden, straffes för tjänstefel såsom i strafflagen stadgas.
17955: 
17956:                              22 §.
17957:      Öfverstyrelsen för skolväsendet äger öfvervaka, att. en-
17958: .skild persons, förenings, bolags eller kyrko- eller cmnat sam-
17959:  funds skola, hvari jämlikt hos öfverstyrelsen gjord anmälan
17960: meddelas för läropliktens fullgörande erforderlig und~rvis­
17961: ning, i sådant afseende uppfyller sitt ändamål.
17962: 
17963:                              23 §.
17964:     För öfvervakandet af ändamålsenligheten af den under-
17965: visning, som i och för läropliktens fullgörande meddelas i
17966: skola, beträffande hvilken den uti föregåf nde paragraf om-
17967: förmälda anmälan hos öfverstyrelsen för skolväsendet icke
17968: gjorts, äfvensom af hemundervis'ning äro barnets föräldrar
17969: pliktiga att vid slutet af hvarje läseår till folkskoldirektionen
17970: aflämna intyg af behörig person öfver arten och omfånget af
17971: bamet meddelad undervisning. I brist på intyg, som kan
17972: godkännas, åligger det direktionen att i sådant afseende låta
17973:        1
17974: 518               VI, 1. -   Oppivelvollisuus.
17975: 
17976: anställa förhör med barnet. Där direktionen anser sådant
17977: erforderligt, vare berättigad att låta anställa sådant förhör
17978: vid slutet af hvarj·e läsetermin. Förhöret verkställes af bar-
17979: nets lärare i närvaro af en utaf direktionen utsedd b~hörig
17980: perE>on. Med behörig person afses uti denna paragraf den,
17981: som innehar kompetens till lärarbefattning vid högre folk-
17982: skola, samt, om barnet är på lägre folkskolas lärostadium
17983: jämväl den, som är kompetent tilllärartjänst vid lägre folk-
17984: skola.
17985:      Befinnes hemundervisningen, ehuru anmärkning däremot
17986: gjorts, ej matsvara sitt ändamål, ålägge direktionen föräld-
17987: rarna att inom viss tid låta barnet i sko1a intagas.
17988:      Föräldrar, hvilka icke åtnöjas med direktionenE. beslut,
17989: ii.ge rätt att hänskjuta ärendet tili folkskolinspektors af-
17990: görande.
17991: 
17992:                              V KAP.
17993:                   Särskilda bestämningaL
17994:                             24 §.
17995:     Hvarje landskommun skall inom sitt-område så anordna
17996: folkskolundervisningen, att beE.tämningarna i denna lag äro
17997: bragta i verkställighet inom loppet af tio år efter det den-
17998: samma trädt i gällande kraft.
17999:     I stadskommun skull läroplikt enligt denna lag vara in-
18000: förd inom tre år efter det lagen trädt i gällande kraft.
18001: 
18002:                             25 §.
18003:     I landskommun bör i denna. lag stadgad läroplikt inom
18004: den i 24 § bestämda tid gradvis införas i följande ordning:
18005:     Från höstterminens början det år lagen träder i kraft äro
18006: i hvarje distrikt de barn i skolåldern läropliktiga, hvilka
18007: icke hafva längre än tre kilometers väg tili i verksamhet
18008: varande folkskola. Har skola förutom för frivilliga elever
18009: icke utrymme för alla dessa barn, äro de barn, som bo när-
18010: mare skolan, i främsta rummet läroplikt underkastade. Läro-
18011: plikten blir allmä:n för alla läropliktiga barn i distriktet i
18012:                    VI, 1. -'- Sundblom y. m.                519
18013: 
18014: den mån folkskolväsendet i kommunen ordnas enligt den i .
18015: 26 § omnämnda plan.
18016:      Inom fyra år efter det denna lag trädt i gällande kraft
18017: bör ungefär en tredjedel, under följande treårsperiod den
18018: andra tredjedelen och under de tre sista. åren återstoden af
18019: ytterligare erforderliga folkskolor &amt lärarplatser inrättas.
18020:      Kommun vare dock obetaget att jämväl under kortare tid
18021: genomföra läroplikten.
18022:                              26 §.
18023:    · Inom två år efter det denna lag utfärdats bör hvarje
18024: landskommun, efter att hafva rådgjort med vederhörande
18025: distriktsinspektor, uppgöra och till öfverstyrelsen för skol-
18026: väsendet i afseende å fastställelse insända i öfverensstäm-
18027: melse med denna lag uppgjord plan angående ordningen och
18028: tiden under verkställighetsperioden för inrättandet af folk-
18029: skolor, för ökandet af antalet lärare samt för läropliktens
18030: genomförande.
18031:      KommuBens beslut i ärendet bör arf öfverstyrelsen oför-
18032: ändradt fastställas eller förkastas, i hvilket senare fall öfver-
18033: styrelsen skall, med angifvande af skälen för förkastandet
18034: samt med nödiga anvisningar, återförvisa ärendet i och för
18035: uppgörande inom viss tid af ny ändamålsenlig plan. Den, som
18036: icke nöjes med öfverstyrelsens åtgärd, äger rätt att däri söka
18037: ändri~g i Senatens ekonomiedepartement.
18038:      Anser sig öfverstyrelsen icke kunna oförändradt fast-
18039: ställa kommunens i ärendet fattade nya beslut på den grund,
18040: att detta uppenbart innebär sträfvan att fritaga sig från de
18041: i lagen stadgade skyldigheter, uppgöre i möjligast noggrann
18042: öfverensstämmelse med kommunens beslut förslag till plau
18043: samt underställe ärendet ekonomiedepartementets i Senaten
18044: afgörande, som efter det att kommunen blifvit öfver förslaget
18045: hörd fastställer en lagenlig plan.
18046: 
18047:                            27 §.
18048:    Anses afvikelse från bestämningarna angående distrikf:s-
18049: indelningen vara i följd af lokala eller andra förhållanden
18050: i enskilda fall nödvändig, må kommun därom i:ngifva an-
18051: 620                VI, 1 . - OppinlvolUsuus. ·
18052: 
18053: sökning till nfv€rstyrelsen för skolväsend€t, som jämte eget
18054: yt.trande öfverlämnar ärendet tili pröfning och afgörande af
18055: Senatens elwnomiedepartement.
18056: 
18057:                              28 §.
18058:    På särskild ansökan kan Senatens ekonomiedepartement
18059: medgifva glestbefolkade kommuner anstånd med genomfö-
18060: randet af läroplikten, .dock icke för längre tid än fem år.
18061: 
18062:                              29 §.
18063:     Hvarje stadskommun äger uppgöra och till öherstyrelsen
18064: för skolväsendet i/ afseende å fastställelse insända förslag till
18065: sådan ändring af sitt folkskolreglemente, hvartill läroplik-
18066: tens genomförande gifver anledning.
18067:                            30 §.
18068:    Öfverstiger i folkskola med flere lärare elevantalet två-
18069: hundra, däraf minst etthundra gossar, bör för undervisnin-
18070: gen i slöjd af kommunen anställas en särskild ,lärare.
18071: 
18072:                              31 §.
18073:     Hvad i denna lag stadgas om föräldrar, afser den, hvilken
18074: det ·enligt lag tillkommer att hafva vård om barnets upp-
18075: fostran.
18076:                              32 §.
18077:     H vad på grund af härförinnan utfärdade stadgariden är
18078: gällande angående högre folkskolor~ skall i tillämpliga delar
18079: lända till efterrättelse jämväl med afseende å lägre och ·ut-
18080: vidgade lägre folkskolor.
18081:                              33 §.
18082:     Denna lag träder i kraft den 1 augusti 19-; dock skola
18083: de för dess tillämpning nödiga förberedande åtgärder vid-
18084: tagas så snart lagen vunnit stadfästelse.
18085:                             34 §.
18086:     Tidigare utfärdade författningar och föreskrifter rö~ande
18087: Jo1kskolväsendet upphä:f:vas genom denna lag, för sA vidt de
18088: äro stridande mot bestämningarna uti densamma.
18089:                                                                Ml
18090: 
18091: 
18092: 
18093: 
18094:                         Pörordning
18095:         angående kostnaderna för folkskolväsendet.
18096: 
18097:                             I KAP.
18098:                      A llmiin.na stadganden.
18099: 
18100:                              ·1 §.
18101:     Den i förordningen angående läroplikt af denna dag fö.re-
18102: skrifna folkskolinrättningen grunda,s. och unde.rhålles af kom-
18103: n~un i dess helhet, som jämväl ansvarar för de a.f läropliktens
18104: införande härflytande kostna.der, och erhåller korumun för
18105: sagda ändamål understöd ur allmänna medel på sätt nedan
18106: stadgas. Då skoldistrikt omfattar delar af <>lika kommuner.
18107: taga vederbörande kommuner del i kostnaderna för skolan -1
18108: förhållande till det antal inom distriktet bo.satta i Ui.roplikt.s-
18109: åldern varande barn, som hör till hvarje kommun.
18110: 
18111:                            2 §.
18112:    Folkskolinrättuiugen underlyder komm.unens ge_mensa.m-
18113: ma förvaltning. Skola, som af två ell~r flere kommU;Ue:r ge-
18114: mensamt underhålles, underl;yder den koromu.us förva.ltning,
18115: inom hvars område skolan är belägen.
18116: 
18117:                                                                       {
18118:                             II KAP ..
18119:           Om folkskolväsendet i lanås'kommunerna.
18120: 
18121:                                3 ~.
18122:      För hvarje hGgre :folkskola sk3ll egen lokal anskaf:fas.
18123: För lägre och utvidgade lägre folkskolo:r skall egen 1okru an-
18124: l!kaiffas eller läm:plig lokal upphyras.
18125: 522               VI, 1. -   Oppivelvollisuus.
18126: 
18127:     Kommun vare dock tillåtet att med öfverstyrelsens för
18128: skolväsendet begifvande provisionellt inrymma högre folk-
18129: skola i ändamålsenlig hyrd lokal äfvensom, där sådant utan
18130: större olägenhet ske kan, förlägga lägre folkskola i högre
18131: folkskolas lokal, antingen i slöjd- €ller i klassrum, på sådan
18132: tid, då desamma icke för annan undervisning användas.
18133: 
18134:                              4· §.
18135:     Landskommun är berättigad att för anskaffande af egna
18136: lokaler för högre folkskola ur allmänna medel erhålla i form
18137: af såväl understöd som lån byggnadskostnadernas samman·
18138: lagda belopp, doc'k icke utöfver 18,000 mark för skola med
18139: en lärare och 9,000 mark för hvarje lärarplats därntöfver,
18140: på följande grnnder enligt Senatens pröfning:
18141:     såE.om understöd för skola med en lärare 4,000-9,000
18142: mark och för hvarje lärarpla.ts, som i skolan ytterligare in-
18143: rättas, 2,000-5,000 mark, hvilka understödsbelopp dock i
18144: särskildt ömmande fall få af Senaten yttermera höjas; samt
18145:     såsom amorteringslån mot kommunens gemensamma an-
18146: svarighet högst 14,000 mark för skola med en 1ärare och
18147: högst 9,000 mark för hvarje vid E>kolan ytterligare inrättad
18148: lärarplats.
18149:     För anskaffandH af egen skollokal för fast lägre folk-
18150: skola erhålle kommun ur allmänna medel såsom understöd
18151: och lån sammanlagdt byggnadskostnadernas hela belopp,
18152: dock icke utöfver 7,000 mark, af hvilket belopp enligt Se-
18153: natens pröfning 2,000-4,.000 mark skall utgöra understöd
18154: samt högst 5,000 mark lån för hvarje skola.
18155:     I undantagsfall må kommun beviljas understöd ur all-
18156: männa medel för anskaffande af egna lokaler jämväl för
18157: utvidgade lägre och flyttande lägre folkskolor, och ankomme
18158: understödets beviljande och dess helopp å Senatens pröfning.
18159:     Tili understödets högre belopp är kommun berättigad i
18160: de uti andra stycket af 6 § i förordningen om läroplikt om-
18161: ,förmälda fall samt då kommun önskar i stället för utvidgad
18162: lägre folkskola, hvilkm författningsenligt borde inrättas ~
18163: något distrikt, grunda en högre och därmed förenad lägre
18164: folkskola.
18165:                     VI, 1·. -   Sundblom y. m.                 523
18166: 
18167: 
18168:                             5 ·§.
18169:     För bestridande af utgifterna för undervisningsmateriel
18170: samt böcker och öfriga skoltillbehör, hvilka böra. afgiftsfritt
18171: åt eleverna gifvas, skall kommun erhålla understöd ur all-
18172: männa medel.
18173:     Statsverket tage jämväl del i de utgifter, hvilka föran-
18174: ledas af det uti 13 och 14 §§ i förordningen angående läro-
18175: plikt omförmälda understöd åt barnen.
18176: 
18177:                               6 §.
18178:     Lärare vid högre folkskola bör, förutom andra på kom-
18179: munens pröfning beroende förmåner, af kommun erhålla fri
18180: bosta.d om minst två rum och kök samt nödiga uthus, värme
18181: och lyse samt foder och bete för åtminstone en ko. Dess-
18182: utom bör åt lärare, som förestår skolan, anskaffas minst en
18183: hektar uppodlad jord i skolans närhet.
18184:     Där icke bostad kan i sammanhang med skolan upplåtas,
18185: vare lärare berättigad att i ersätt.ning för bostad, värme och
18186: lyse på anfordran uppbära minst 300 mark om året.. Kan
18187: uppodlad jord, foder och bete icke till fullo eller all:;, icke
18188: utan betydligare olägenhet in natura anska.ffas, bör åt lärare
18189: utbetalas årlig ersättning, som icke må understiga. för jord-
18190: området 200 mark för hektar samt för foder och bete för
18191: en ko 300 mark.
18192:                              7 §.
18193:     Såsom aflöningsbidrag erhålle lärare vid högre folkskola
18194: ur allmänna medel 2,000 mark om året, men höjes denna
18195: allmär.na grundlön tili 2,400 mark för lärare, som är eller
18196: varit gift och å hvilken familjens försörjning hufvudsakligen
18197: ankommer och som har ett eller flere omyndiga barn.
18198: 
18199:                                8 §.
18200:      Lärare vid högre folkskola erhåller efter fem års tjänst
18201: ur allmänna medellöneförhöjning tili ett belopp af 400 mark,
18202: ,efter tio års tjänst 400 mark och efter 15 års tjänst ytterligare
18203: 200 mark om grundlönen, enligt de i 7 § stadgade grunder,
18204:                   VI, :1. -   :()ppwebollisooa.
18205: 
18206: är 2,000 mark och resp-ektive 480, 4'80 och 240 mark, om
18207: grundlönen är 2,400 mark.
18208:                              9 §.
18209:     Den i 7 § omnämnda högre grundlönen beräknas från
18210: och med månaden näst .efter den, under hvilken ansökning
18211: därom, åtföljd af intyg om söka.nd·ens rätt till s.agda förmån,
18212: blifvit gjord, och höjas samtidigt enligt stadgandena i 8· §
18213: det eller de lönetillskott för tjänsteår, som sökanden där-
18214: förinnan erhållit.
18215:                              10 ·§.
18216:      Lärare vid lägre folkskola bör af kommunen erhålla fri
18217: bostad om minst ett rum och kök samt nödiga uthm., värme
18218: och lyse samt minst 25 ar uppodlad jord.
18219:      Där icke bostad kan i sammauhang med f:ast skola upp-
18220: låtas, vare lärare berättigad ait på anfordran i ersättning
18221: fö,r bostad, värme och lyse uppbära minst 200 mark om året.
18222: Kan uppodlad jord icke utan betydligare olägenhet i skplans
18223: närhet anskaffas, bör åt lärare vid fast skola utbetalas en
18224: årlig ersättning af 1:00 mark.
18225:      Vid lägre flyttande folkskola anställd lärare, åt hvilken
18226: erbjudes bostad i hyrd lokal, vare berättigad att på an-
18227: fordran utbekomma uti föregående stycke fastställd penning-
18228: godtgörelse för bostadsförmåner och uppodlad jord.
18229: 
18230:                             11 -§.
18231:     I årligt lönebidrag erhå1le lärare vid lägre folkskola ur
18232: a:llmänna medel 1,200 ma.rk.
18233: 
18234:                             12 §.
18235:     Vid lägre folkskola anställd lärare erhåller efter fem och
18236: tio års tjänst ur allmänna medellöne!örhöjning hvarje gång
18237: 240 mark samt efter femton ån; tjänst ytterligare 120 mark.
18238: 
18239:                              13 §.
18240:    -ura:re vid uhridgad iägre folkskola åtnjuter e.nabanda
18241: löne.f-ör:rnber se~m sådan vid högre folk§lkola auställd läral'e,
18242:                      VI, t. - 8tnftttl&m y. 11t.
18243: 
18244:   som tillika är skolans föreståndare; dock vare lärare, åt hvi:l-
18245:   ken erbjudes bostad i hyrd lokal, berättigad att. på anfordran
18246:   utbekomma uti andra stycken af 6 ·§ fastställd penninggodt-
18247: ' görelse för bostadsförmåner och uppodlad jord äfVensom för
18248:   foder och bete.
18249:                                   14 §.
18250:        Vid lägre fl;yttande eller utvidgad lägre :lolkskola an--
18251:   ställd lärares flyttning från ett skolställe till annat bör af
18252:   kommunen bekostas.
18253:                                   15 §.
18254:        Lärare vid lägre folkskola vare berättigad att vid öfver-
18255:   gång tili lärartjänst vid högre eller utvidgad lägre :folkskola
18256:   i afseende å löneförhöjning i sin nya tjänst tillgodoräkna sig
18257:   den tid han eller hon efter vunnen lwmpetens till lärartjänst
18258:   vid högre folkskola därförinnan i s.tadgad ordning tjänst-
18259:   gjort.
18260:                                   16 §.
18261:        Ordinarie lärare vare efter 30 års lärartjänst vid afgång
18262:   från tjänsten oerättigad att för sin återstående lifstid erhMlrr
18263:   årlig pension ur allmänna medel enligt följande grunder:
18264:        lärare vid högre eller utvidgad lä.gre folkskola. 2;400
18265:    mark, samt
18266:        lärare vid läg:re folkskola 1,200 mark.
18267:        Har sådan lärare därförinnan drabbats af obotlig s:juk-
18268:    dom eller befinnes han eller hon eljest utan eget förvålland&
18269:    ofärmögen att sin tjänst handhafva, tilldelas den afgående
18270:    ett årligt !Jllderstöd för lifstiden, motsvarande för d·en, som
18271:   tjänat i 20 år eller däröfver, ofvanuppgifna fulla pensions•
18272:    belopp och för d'en, som tjänat i 5 år, 25 procent däraf Eamf.
18273:    för hvarje år mellan dessa tidsgränser ytterligare 5 procent
18274:    af samma belopp.
18275:        Varder lärare af annan anledning entledigad, vare ej be--
18276:    rättigad tili p.ension eller understöd.
18277: 
18278:                               17 §.
18279:      .LäraTe, som från lägre folkskola. öfvergått tili högre eller
18280:   utvidgad lägre folksk-ol&, vare vid afgång från tjänsten he-
18281: 526               VI, 1. -    Oppivelvollisuus.
18282: 
18283: rättigad att i afseende å pension tillgodoräkna sig den tid,
18284: hvarunder han eller hon efter vunnen kompetens till lärar-
18285: tjänster vid högre folkskola i stadga.d ordning tjänstgj,ort vid
18286: lägre folkskola.
18287:                              18 §.
18288:     Slöjd- oeh handarbetslärare ethåller i arfvode minst 400
18289: mark om året, i hvilken aflöning statsverket deltager med
18290: tre fjärdedelar.
18291:     Lärare i slöjd, som anställts på grund af stadgandet uti
18292: 30 § af förordningen angående läroplikt, åtnjute- enahanda
18293: löne- .och pensionsförmåner som lärare vid högre folkskola.
18294: 
18295: 
18296:                              III KAP.
18297:           Om folkskolväsendet i stadskommunerna.
18298:                              19 §.
18299:     Städerna böra i sitt folkskolreglemente bestämma an-
18300: gående sättet för förvaltningen af folkskolinrättningen, sko-
18301: lornas organisation och utrustning samt lärarpersonalens a.f-
18302: lönande.                       .
18303:                              20 §.
18304:     Såsom bidrag till underhåll af sitt folkskolväsende erhålla
18305: städerna ur allmänna medel i understöd minst 25 proc~mt af
18306: sina verkliga utgifter {ör folkskolväsendet, och räknas till
18307: dessa utgifter: kontanta aflöningar, hyresvärdet af egna skol-
18308: lokaler och hyresbeloppen för sådana upphyrda skollokaler,
18309: hvilka befinnas matsvara sitt ändamål, äfvensom utgifterna
18310: för värme och lyse, skolinventarier, undervisningsmateriel,
18311: läroböcker jämte andra skoltillbehör, hvilka eleverna afgifts-
18312: fritt böra erhålla, böcker till bibliotek för folkskollärarper-
18313: sonalen samt stipendier för auskultering och stndieresor.
18314: 
18315:                              21 §.
18316:     Ordinarie lärare vid folkskola i stad samt på grund af
18317: 30 § i förordningen ang~ende läroplikt antagen lärare i slöjd
18318: va:re berättigad till pension efter ena:handa tjän:oteårsberäk·
18319:                     VI, 1. -    Sundblom y. m.                527
18320: 
18321: ning och i öfrigt enligt enahanda grunder, som jämlikt 16
18322: .och 17 §§ bort följas i händelse han eller hon innehade folk-
18323: skollärartjänst i landskommun.
18324:      Lärare vid lägre folkskola, hvilken innehar kompetens
18325: till lärartjänster vid högre folkskola, vare dock berättigad
18326: tili enahanda pension som lärare vid högre folkskola, meu
18327: äger för erhållande af denna högre pension tillgodoräkna sig
18328:  endast den tid han eller h{)n tjänstgjort ·efter att hafva vun-
18329:  nit berörda kompetens.
18330:      Lärare vid lägre folkskola, som vid tiden för denna för-
18331:  ordnings trädande i kraft innehar ordinarie anställning och
18332: som icke är kompetent till lärartjänster vid högre folkskola,
18333:  vare berättigad till det honom eller henne enligt senast. gäl-
18334:  Iande förordning tillförsäkrade pensionsbelopp.
18335:                               22 §.
18336:     Hvarje stad är skyldig att tili den i 21 § omförmälda pen-
18337: sioneringen bidraga med en årlig inbetalning, motsvarande
18338: fem procent af .ofvannämnda fulla pensionsbelopp för enhvar
18339: i dess tjänst anställd ordinarie och biträdande lärare, som kan
18340: vara till pension berättigad.
18341:                               23 §.
18342:     Uti statsverkets folkskolbudget skall upptagas ett lika
18343: stort belopp, som det, hvilket af städerna ·enligt i 22 § stad-
18344: gade grunder årligen erlägges, och jämte städernas bidrag
18345: öfverlämnas till Finlands statskontor, som äger förränta
18346: d:essa medel till den del desamma ej för pensioneringen er-
18347: f.ordras. Varda sagda tillgångar tili pensionernas bestridande
18348: otillräckliga, utgifves härtill nödigt tillskott från de för folk-
18349: skolväsendet anslagna medel.
18350: 
18351:                                IV KAP.
18352:                     Särskilda bestämningar.
18353:                              24 §.
18354:    Lärare, som från folkskola i stad öfvergår tili folkskola
18355: på landet och · tvärtom eller från folkskola i stad till folk-
18356:                    VI, 1. -   Oppmdvollisuu.
18357: 
18358: skola i annan stad, är berättigad att i afseende å löneförhit;i-
18359: ning i sin nya tjänst tillgodoräkna sig sin föregående tjänste-
18360: tid sålunda:
18361:      att lärare vid öfvergång från stad till landet omedelbart
18362: kommer i åtnjutande af löneförhöjning på grund af sina
18363: tjänsteår;
18364:      att lärare vid öfvergång från land·et till stad skall, intill
18365: dess staden jämlikt sin ai'löningsstat är pliktig att erlägga
18366: löneförhöjning och denna förhöjning uppgår till samma eller
18367: högre belopp än lärare förut af statsmedel nppburit, bibe-
18368: hållas vid sin rätt till löneförhöjning enligt de för läraTe på
18369: landet gällande grunder, docldck·e till högre oolop-p, än hvar-
18370: till lä:rare enligt den stads aflöningsstat, i hvars tjänst ha-n
18371: eller hon öfvergått, för samma tjänstgöringstid vore berätc
18372: tigad;
18373:      att lärare vid öfveigång från en stad tili en annan är,
18374: intill dess den stad, i hvars tjänst han öfvergår, .iämlikt siu
18375: aflöningsstat är pliktig att erlägga löneförhöjning och denna,
18376: förhöjning uppgår till samma belopp som eller högre än
18377: lärare förut uppburit, berättigad tili enahanda löneförhöj-
18378: ning, dock icke tili högre belopp, än hvartill läraren enligt
18379: den stads aflöningsstat, i hvars tjänst. han eller hon öfver-
18380: gått; för samma tjänstgöringstid v.ore berättigad; &amt
18381:      att lärare, som från la.gre folkskola öfvergår · till högre
18382: eiler utvidgad lägre folkskola, likväl icke är berättigao att.
18383: i afseende å löneförhöjning tillgodoräkna sig längre tid än
18384: han eller hon efter vunnen kompetens tili lärar+.jänst vid
18385: högre folkskola tjänstgjort.
18386: 
18387:                               25 J
18388:     Stadskommnn är pliktig att under. årets förlopp utbetala
18389: den jämlikt 24 § lärare tillkarnmande löneförhöjning och får
18390: vid utgången af året, på grund af räkning, tili riktigheten
18391: bestyrkt af folkskolinspektor, ur allmänna medel uppbära
18392: det penningbelopp, hvarmed den åt lärare erlagda. löneför-
18393: häjningen öfverstiger d·et belopp, staden enligt sin aflönings-
18394: sta:t ålegat att åt läraren utbetala.
18395:                    VI, 1. - Sundblom y. m.                    529
18396: 
18397:                              26 §.
18398:     Lärare, som från folkskola i stad öfvergår tili folkskola
18399: på landet eller tvärtom, vare berättigad att för erhållande
18400: af pension tillgodoräkna sig den tid, hvarunder han eller hon
18401: i stadgad ordning därförinnan i stad eller på landet tjänst.-
18402: gjort.
18403:                              27 §.
18404:     Såsom ersättning för elevernas skolafgifter, hvilka vid
18405: förordningens angående läroplikt trädande i gällande kraft
18406: upphöra, bör korumun åt då i ordinarie tjänst varande före-
18407: ståndare för högre folkskola på landet årligen, så länge han
18408: eller hon i samma befattning _kvarstår, erlägga det be1opp,
18409: hvartill föreståndares andel i berörda afgifter under näJ;maste
18410: fem år före denna förordnip.gs trädande i kraft i medeltal
18411: uppgått.
18412:                              28 §.
18413:     Med lärare och föreståndare förstås i denna förordning
18414: såväl manlig som kvinnlig lärare eUer föreståndare.
18415: 
18416:                             29 §.
18417:    Denna förordning träder i kraft den 1 augusti 19---. Ge-
18418: nom densamma upphäfvas tidigare utfärdade författningar
18419: och föreskrifter i ämnet, för så vidt desamma äro stridande
18420: mot bestämningarna i denna förordning.
18421: 
18422: 
18423: 
18424:     Helsingfors den 27 november 19<17.
18425: 
18426: 
18427:      Julius Sundblom.         Gustaf Gädda.
18428:      J. Inborr.               August Tåg.
18429:      S. Wilh. Roos.           A. J. Bäck.
18430:                     Eirik Hornborg.
18431: 
18432: 
18433: 
18434:                                                          3t
18435: VI, 2. -   Edusk. esit. N :o 26.
18436: 
18437: 
18438: 
18439: 
18440:             Salmi, Hulda, y. m.: Ehdotus laiksi a) oppi-
18441:                velvollisuudesta ja b) kansakoululaitoksen
18442:                kustannuksista.
18443: 
18444: 
18445:               S u o m e <n E d u s k u n n a 1 1 e.
18446: 
18447:    Viitaten vuoden 1909 toisille valtiopäiviUe jätetyn edus-
18448: kuntaesityksen N:o 7 IJerusteluihin (Liitteet VI, siv. 5-7)
18449: sekä vuoden 1910 valtiopäivien Sivistysvaliokunnan mietin-
18450: töön N :o 1 ja ,erikoisesti siihen liitetyn II vastalauseen
18451: perusteluihin, anomme,
18452:                että Eduskunta hyväksy'isi ja vahvistaisi seu-
18453:             raavat oppivelvollisuuden täytäntöön saamista
18454:             tarkoittavat ehdotukset:
18455: 
18456: 
18457:                             Laki
18458:                     oppivelvollisuudesta.
18459: 
18460:                            I LUKU.
18461:                  Oppivelvollisuudesta yleensä.
18462: 
18463:                             1 §.
18464:     Suomen kansalaisten lapset, joidsn äidinkieli on suomi
18465: tai ruotsi, ovat oppivelvolli,set tämän asetuksen mukaan,
18466: ja astuu oppivelvollisuus voimaan aiempana sä,ädetyssä
18467: järjestyksessä.
18468:                      VI, 2. -   Salmi y. m.                  681
18469: 
18470:     Oppivelvollisuudesta ovat vapautetut:
18471:     lähimmästä kansakioulusta viittä kilometriä kauvempa,n.a
18472: asuvat la:pset niissä kunnissa, joiden keskimääräinen a:subs-
18473: luku neliökilometriä kohti ei nouse kolmeen;
18474:     la'Pset, joilla on koulupiirin vähemmistönä olevan väestön
18475: kieli äidi:nkielenä, 10 §:n kolmann€ssa ka'Ppaleessa ma:initussa
18476: tapauksessa'; sekä
18477:     tylsämieli:set la:pset.
18478:                                2 §,
18479:     Oppivelvollisuus tarkoittaa: sen tieto- ja taitomäärän
18480: saavuttamista, joka kansaikoulussa annetaan äidinkielessä ja
18481: sen kirjoitta:mis·essa, maanti,edos,sa, historiassa, laskennassa
18482: ja mittausopissa, luonnontiedossa sekä kansakoulussa ope-
18483: tettavissa harjoitusaineissa.
18484:     Sen lisäksi on oppikursseihin otettava siveysoppia, yhteis-
18485: kuntatietoa ja ha,rjoitusaineena taloudenhoitoa' ja työopetusta.
18486:     Opetusta on kansakoulussa annettava oppilaiden äidin-
18487: kielellä.
18488:                                3 §.~
18489:      Oppivelvoll]suus alkaa .syyslukukauden aiusta sinä ka-
18490: lenterivuonna, jonka kuluessa lapsi täyttää ~·eitsemän vuotta,
18491: ja päättyy kevätlukukauden loppuun sinä vuonna, jonka
18492: kuluessa hän täyttää kolmeiloista vuotta. Tämän lisäksi on
18493: lapsi oppivelvollinen kahden vuoden ajan ja sawkoon sen
18494: tkuluessa, jos hän .on kansa;koulun läpikäynyt eikä muulla
18495: truvalla ·opintojaan jatka, 7 § :ssä ma,inittua jatko-opetusta.
18496:      Edellis•essä kappaleessa mainittu oppivelvollisuusaika
18497: siirtyköön, jos vanhemmat tai kansakoulun johtokunta lap-
18498: selle edulliseksi harkitsevat, yhtä vuotta myöhemmäksi.
18499:      Ikään katsomatta 'Pidettäköön lapsi oppivelvollisuutensa
18500: täyttäineenä, niin pian kuin h:än on läpikäynyt ka.nsak.oulun
18501: ja siihen liittyvän jatkokoulun taikka muuten suorittanut
18502: vastaavan ·oppimäärän.
18503:                            4 §.
18504:    Vapautusta oppivelvollisuudesta saakoon lapsi ruumiin-
18505: vian tai heikon terveyden takia siinä määrin kuin lääkäri
18506:                   VI, 2. -    Oppivelvollisuus.
18507: 
18508: 9lli katsonut tarpeelliseksi. Jos lääikärin todistusta ei VIOida
18509: hankkiru ilman suuria va~keu:ksia, riippukoon vapautus
18510: :kans·a!koulunjvhtokunnan harkinnasta, mikäli vapautus ei
18511: koske koko koulunkäyntiä lukukautta pitempänä aikana,
18512: jossa ta:pauks·essa la.psi on kunnan kustrunnuksella toiJmitet-
18513: tava lääkärin tarkastettavaksi.
18514:      Heikon käsityskyvyn vudksi vapauttakoon johtokunta
18515: kansakouluntarkastrujan suostumuksella laps·en oppivelvolli-
18516:  suuden täyttämisestä siinä määrin kuin on välttäJmätöntä.
18517: Missä kunta on t.ällaisia lapsia varten 17 § :n mukaan järjes-
18518: ,tänyt erityis·opeiusta, ovat he kuiten ki;n velvollis•et siihen
18519:                                           1
18520: 
18521: 
18522: 
18523:  ottamaam: osaa.
18524:      :Muun erinomaisen syyn taki·a saakoon johtokunta van-
18525: hempain pyynnöstä myöntää vapautusta oppivehnomsuudes•ta
18526: ·enintään kuukaudeksi tai kanisakouluntarkastajan luvalla
18527: korkeintaan yhteensä yhdebi 1ukukaudeksi.
18528:                              5 §.
18529:     Oppivelvollisuuden 'täyttämiseksi on lapsi, elle1,hän saa
18530: :vastaavaa opetusta 1muussa koulussa tai kvtona, pantava
18531: kansakouluun.
18532: 
18533:                              II LUKU.
18534:               Oppivelvollisuuden täyttämisestä.
18535:                               6 §.
18536:     Jokaisessa kunnassa tulee oppivelvollisuuden täyttälhistä
18537: varten olla riittävä määrä kansakouluja ni·in sijoitettuina,
18538: ettei lapsilla yleensä ole kod1staan oman piirinsä kanlsakou-
18539: ~uun enemmän måtkaa kuin viisi kilometriä. .Sen mukalisesti
18540: tarkistettakoon, tarpeen va,atiessa, kansakoulujen piirijak'Oa
18541: maalaiskunnissa ja tällöin otettakoon huomioon, että sellainen
18542: !kahteen tai useampaan kuntaan kuuluva asutusalue, jota ei
18543: sopivasti voida jakaa asia·nomaisten kuntien muihin koulu-
18544: piireihin, on tehtävä eri koulupiiriksi.
18545:     Kunnassa, jonka keskimääräinen asukasluku neliökilo-
18546: metriä kohti ei nouse kolmeen, jää kansakoulujen perustami-
18547:                       VI, 2. -   Salmi y. m.
18548: 
18549: nen kunnan harkinnasta riippuva'ksi; kuitenkin on kunta vel-
18550: vdllinen viivyttelemättä ryhtymään toimiin kansakoulun pe-
18551: rustamiseksi piiriin, kun kouluun pantavaksi vapaaehtoisesti
18552: ilmoitetaan vahintään 1se määrä piirissä,; asuvia. tai oleskelevia
18553: lapsia, jotka. .tämän lain mukaan velvoittaa kuntaa.
18554: rkoulun .perustamiseen; nmnikään: 10n koulu perustettava., jos
18555: Jrun:nassa on yhtenäinen, suuruudeltaan edellisessä 1kappa-
18556: leessa määriteltyä koulupiiriäJ vastaava alue, jolla. on v•ähin-
18557: tää:n se määrä alueella asuvia ta:i oloskelevia lapsia, joka
18558: tämän lain mukaan velvoittaa kuntaa koulun perustamiseen.
18559: Piirijako näissä kunnissa tarkiste~takoon tämän mukaisesti.
18560: 
18561:                                7 §.
18562:      Kansakooulussa on kuusi vuosiluokka.a, joista ka~ksi alinta
18563: muodostaa alemman ja. neljä ylempää vuosiluokkaa ylemmän
18564: ,kansaikoulun; näiden luokkien lisäksi tulee koulun yht.eydessä
18565: .Qlla siiheu liittyvä pääasiaillisesti käytännöUis•eiJn ·elämään
18566: .vaJm:Vstava kaklsivuotinen jatkoluokka:.
18567:      Ylempi !kansakoulu on: aina kiinteä. Sen oppiaika on
18568:  kolmekymmentäkuusi viikkoa vuodessa.                         .
18569:      Alempi kansakoulu on jok!o kiinteä tai kiertävä, kiertä-
18570:  vänä toimien. kahdessa paikassa koulupiirin .sisällä. Sen
18571:  vuotuinen oppiaika on vähintä:än kahd·eksantoista ja: enin-
18572: tään kolmekymmentäkuusi viikkoa.
18573: 
18574:                               8 §.
18575:     Piiri•ssä, joSisa ylempään kansakouluun pautavien lasten
18576: luku nousee vähintään viiteentoista, tulee olla ylempi kwnsa-
18577: koulu sekä, jos alempaan kansakouluun pantavia lapsia on
18578: kymmenen, siihen liittyvä kiinteä tai kiertävä alempi kansa-
18579: lroulu.
18580:     Mis:sä ylempään ja al•empa.an kansak'Ouluun pa:nlt.avien
18581: lasten lukumäärä on 1 momentissa mainittua määrää ·pie-
18582: nempi, on !kunta velvomnen avustamaan näiden 'koulun-
18583: käyntiä jonkun muun piirin kansa.koulus·sa 13 ja 14 §:ssä
18584: mainittujen perusteiden mukaan.
18585:                    VI, 2. -   Oppivelvollisuus.
18586: 
18587:                                9 §.
18588:      Vanhemmat •ovat oik~mtetut maksutta käyttämään bp-
18589: sensa s-en piirin kansa'lwulussa, jossa asuvat rtaikka työan-
18590: siolla oleskelevat, kunnes lapsi •on nppivelvollisuutensa, suo-
18591: rittamut.
18592:      Jos vanhemmat tahtovat panna lapsensa toisen ·piiTin
18593: kansa:1wuluun oma.ssa ta:hi vieraassa kunna.ssa, riii)pukoon
18594: asian järjestäminen a•sianomaisten 'keskinäiiSestä sopi.mubesta.
18595: Sama olkoon laki, jos 'kunta ta.htoo sii1ltää laiJsia käymään
18596: vieraan kunnan kansakoulua.
18597: 
18598:                                  10' §.
18599:      Kansakoulupiiriin, j-ossa asuu erikielis,täJ väestöä, on
18600: kunnan niitä oppivelvollisila la,ps~a varlen, joilla on vä:hem-
18601: mistön kieli äidi:n!kielentä, heidä:n vanhempa·insa vaatimuk-
18602: sesta. perustettava kansakoulu 8 § :ssä mainittujen: Jlerus-
18603: teiJden mukaisesti. Sama olkonn laki tällaisiin 1kahdesrsra tai
18604: uselamma.ssa, samaan 'kuntaan kuuluvassa yhteensattuvassa
18605: piirissä arsuviin laipsiin nähden.
18606:    · Milloin kunnan er~kielinen vähemmistö asuu niin hajal-
18607: laan, ettei se edellis•en kappalreen mukaan saisi omakielisiä
18608: kouluja, -on kunta, katsoen koulujen Jlerustamisvelvollisuu-
18609: teen vähemm~1stön larpsåla ·varrten, pidettävä yhtenä koulu-
18610: piirrinä.
18611:      Jos vähemmistön lasten lukumäärä on niin 'Pieni, ettei
18612: koulua heitä va.rten ole Jl-erustettava, ·ovat nämä lapset oppi-
18613: velv.ollisuudesta vapaat.
18614:      La'Pset, joilla on vähemmistön kieli äidinlkielenään, olkoot
18615: kuitenkin oikeutetut nauttimaan ·opetusta. väes.tön enemmistöä
18616: val!'ten ·perustetus·Sia !koulussa sen kielellä.
18617: 
18618:                             11 §.
18619:     Äl'köön useram11aa kuin Mljäkymmentä O!'Pilasta yhdessä
18620: opetettako.
18621:     Jos yhdessä opetettuvien lasten luku nousee yli nelj·än-
18622: kymmenen, päättäköön kunta, onko 'Piiri jaettava vaiko 'koulu
18623: laajennettava opefta,javoimia lisäten.
18624:                       VI, 2 . - Salmi y. m.
18625: 
18626:     Missä opettajavoimain li1säyben tarve näyttää olevan
18627: tilapäistä laatua, voidaan ylä!kansakoulun ali'mman osa.ston
18628:  oppilaista siirtää alako'U'lun ;yht·eytew 'Jwrustetituun 1i~ä­
18629: luokkaan, jonka .o.ppikurssiaaan tulee vastata yleruman kansa-
18630: koulun alin ta os.wstoa.
18631: 
18632:                            12 §.
18633:    Ka1liSalkoulun oppilaine annettakoon ma'ksutta Oimiksi
18634: oppikirjat ja muut kouluta:rpeet.
18635: 
18636:                                13 §.
18637:     ·Missä koulumrutkoj~;n pituuden tai vaikeuden katsotaan
18638: tekevän välttämättömäksi nuorempain ja heikompain lasten
18639: saattamisen kouluun tahi majoittamisen koulun läheisyyteen,
18640: järjestäköön kunta vähävaraisille ilmaisen avustuksen tässä
18641: suhteessa. J,os. matkia lä:himpään kansakou'luun on viittä
18642:  kilometriä ·pite'mpi, tulee !kunnan antaa tämä avustus• lapsen
18643:  ikään katsomatta.
18644: 
18645:                               14 §.
18646:     1Vähävaraisille lapsiUe tulee kunnan muilla•kin kuin
18647: edellisissä pykälissä mainituillta ilatvoilla antaa siksi riittävää
18648: avustusta, eiflä ·'heidän koulunkä.yntinsä tulee mahdolliseksi.
18649:     Siinä tarkoituksessa on kunnan toimesta koululapsille
18650: koulUJaikana annettava <kerran päivässä ateria lämmintä
18651: ruokala, josta varakkaammat suorittavat kohtuullis.en .kor-
18652: vauksen. Y.ä:häJvaraisille koulula,psille tulee kunnan toimesta
18653: ilmaiseksi tarpeen mukaan antaa lämpimät, siistit vaatteet
18654: ja jalkineet.
18655:     KodiJttomiHe koululapsille ·perustettakoon oppil'ask.oti
18656: koulun yhteyteen tai hankit.talkoon heille kunnan toimesta
18657: muuten täysihoito.
18658:     Vähävaraisella lapsella tarkotetaan tässä ja edelli&essä
18659:  pykälässä lasta, jonka vanhemmat ovat kunnallisveroista
18660: vapaita tat.i 'maksavrut kunnallisveroja v:äh·emmistä kuin vä-
18661:  hintään 1,000 markan wosti.tuloista ma8!laiskunnissa tai
18662: vähemmistä kuin vähintään 1,800 markan tul10iSita kaupun-
18663: 536                VI, 2. -    Oppivelvollisuus.
18664: 
18665: geissa, riippuen alimman rajan taTk-etmpi määräämin-en kun-
18666: nan har kinnasta.
18667:                              15 §.
18668:     Vialtion osallisuudesta kunnan kan.sa!kouhikustannuksiin
18669: säädetään ·erikseen tämän lain yhteydessä tänään annetussa
18670: laissa kansakoululaitoksen kustannuksista.
18671: 
18672:                               III LUKU.
18673:                        Erityisopetuksesta.
18674:                               16 §.
18675:     Aistivialliset lapset •suorittavat 01Jpivelvolli·suutens.a, ellei
18676: heidän opetuksestansa muuLla tavoin huolta pidetä, valtion
18677: ylläpitämis.sä oppilaitoksi•ssa, joissa laps·et pidettä:köön, ikään
18678: katsomatta, niin kauvan kuin lait.oksen oppiaika kestää.
18679:     Oppivelvollisunosijäs·sä oLevista aistiviallisista lapsista
18680: tulee kunnallislautakunnan maalla ja maistraatin kaupun-
18681: gissa. -antaa luettelo koulutoimen ylihallitukselle, joka mää-
18682: rää, mihin oppi.laito;kseen 'kukin lapsista on toimitettava.
18683: 
18684:                              17 §.
18685:    Kaupunkikunna•n, jossa on vähintään kymmenen:tuhatta
18686: asukasta, tulee järjestää erityisopetusta 4 §:n 2 kappaleessa
18687: mainit.tuja 1ap-sia. varten.
18688: 
18689: 
18690:                               IV LUKU.
18691:         Oppivelvollisuuden täyttämisen valvonnasta.
18692:                               18 §.
18693:     Kan.sakoulunjohtolkmnnan tulee asianoma:is·en piirita,rkas-
18694: tajan ja lwulutoimen ylihallituksen valvonnan alai·sena pitää
18695: huolta, ·että sen piirissä oppilv.ellvollisuus täytetään tämän
18696: asetuksen mukaan.
18697:     Tärrnän huolenpidon on kunta oikeutettu joissakin k.ohdin
18698: jättämään erityi•sen lant111kunnan tai muun kunnallisen viran-
18699: omaisen rusi<alksi ..
18700:                        VI, 2 • ..,.._ Salmi y. m.                 537
18701: 
18702:                                19 §.
18703:     · Kansakoululll.iohltokunnan on pnrm oppivelvollisista
18704: lapsista pidettävä luettelo"<l, mmä ·varten asianomainen pa-
18705: pisto ja seurakuntain joh,tajat 10vat v·elvoll.iset a'Illtamaa•n
18706: tarp.etelliset tiedot.
18707:                                20 §.
18708:       Jos vanhemmat la!iminilyövät ve•lv.ollisuutens•a säännölli-
18709: s•esti käyttää lastansa ]mulussa tai .eivät toimita hänelle
18710: vastaava.a opetusta, tulee johtamunnan keh oitba vanhempia
18711:                                                     1
18712: 
18713: 
18714: 
18715: täyttämään sanottu velvollisuus sekä, elleivät siitä ota ojen-
18716: tuakseen, viralliselle syyttäjälle ilmoittaa. heidät syytettä-
18717: viksi !tuomioistuimessa.
18718:       Jos hell[ttäviä asianhaar·oija .ei .o.le ja tuomioistuin ha-
18719:  vaitsee va•nhemmat syypäilksi salliais•een laiminlyön<tå.in, •tuo-
18720: mitkoon .heidät enintään viidenkymmenen markan sakkoon.
18721:       Jlos sakkoon tuomittu edelleen niskoittelee, ilmoittakoon
18722:  kansakoulunjohtokun:ta siiltä vlirltllis·el'l.e syy1ttäjällie, j<onka
18723:  nostaman syytteen johd.osta ·ruiskoitt.eleva, vaikkei aika.is.empi
18724:  s•aklwpäätös olisikaan päässyt l•a1~Il1Voimaiseksi, tuomittak.oon
18725:  uuteen, enintään .sadan markan s>akkoon.
18726:                               21 §.
18727:     Jos· 'kunta tai kunnan viranomainen tekoo itse(l}!Sä syy-
18728: pääksi siihen, e.ttä lapseUe jää antamatta .riittävästi :s1e1laist:a
18729: avustusta kuin tämän lain 13 ja 14 §§:ssä määrätään,
18730: rangaå.stakoon salwlla, j•oilca !kutakin tapaustla ko~ti on vä-
18731: hintruän vi~sikymmentä ja enintläJän sata mall"kkaa.
18732:                               22 §.
18733:     Koulutoimen yl•ihallitus va'~vok.oon, e.ttä sellainen "Yksi-
18734: tyisen henkilön, yhdi~yk•sen, yhti:ön tai 'kirkollisen tJaik'ka
18735: muun yhdyskunnan 1omislt:ama koulu, jossa ylihaJ.Litukselle
18736: tehdyn i•lmoituks1en muka13.n ann.eiaan oppivelvollisuuden
18737: suorittamiseksi vaadittavaa opetusta, täyttää tämän tarkoi-
18738: tuksensa.
18739:                               23 §.
18740:     Sellaisessa koulussa, josta 1ei ole 'koulutoimen yli.halli-
18741: tuks.elle tehty •oo'e!HseSisä pykälässä mainittua ilmoitusta,
18742: 688                 VI, 2. -    Oppivelvollisuus.
18743: 
18744: opi>i:v~l~v.olHsuuden ·täiyttätmireklsd~ oannetu'Il <>petuksen 1selk.ä
18745: samoin kotiopetuks.en .ta.r'ko·i1uksenmu:Kaisuuden valvomista
18746: varten ovat lai>sen vanhemmat velvolliset kunkin lukuvuoden
18747: lopussa kansakoulunjohtokunnalle toimittamaan pätevän
18748: henkilön anrbaman todistuksen ,l,wpserlle annetun opetukslen
18749: laadll'>ta ja, Laajudeslta. ;Hyv·älks.yttävän todistuksen puut-
18750: teessa on johtokun:ta v·elv.oUinen s~tä va,rten 'kuulustl:amaan
18751: la&ta. J O'S johtokunta koa.~tsoo iJa:rpeelliseksi, on s-e oikeutettu
18752: toimitutt.amaan 'kuulustellun j,oka lukukand'en lopussa.. Kuu-
18753: lusite!lun toimittakoon la:psren opettaja j.ohtokunnan määrä'ä-
18754: mä'Il ·pälte'Vän henllcilön ,läsnä oJil•essa. Päte'"ällä henkilöllä
18755: tarkoit.etaan .täiSsä pYkälässä yle'm1J·ää;n kans·akouluun sek"å,
18756: jos la·psi on alemman kansakoulun asteella, myöskin alempaan
18757: kansakouluun rvi·rkakelpoista. opert.tacia·a.
18758:      Jos hava.i.taan, ·ett<ei kotio'P'etus, muis\tu>tukBesta huoli-
18759: matta, vasltJaa .t.arkoii'tm:rba:an, ve:lv!oiUakoon johtokunta van-
18760: hemmat mäJälräajan kuluessa pa·nemaan lai>sen kouluun.
18761:      Vanhemmilla,, jort.ka eivät johtoikunnan päMkseen tyydy,
18762: olkoon ·valta jruttää .asia kiaallsa'IDouluntarkas.tajan rafkai~Sila­
18763: valksi.
18764: 
18765:                                V LUKU.
18766:                       Erinäisiä määräyksiä.
18767:                               24 §.
18768:     Jokailllen m&al<aiskunta. on '"elv•ollinen niin järjestämään
18769: kansakouluopetuksen alueellansa, että se tämän lain mukaan
18770: on täytäntöön pantu kymmenen vuoden kuluessa lain voi-
18771: maan~stumisesta.
18772:    Kaupunkikunnissa. on oppivelvollisuus tämän lain mukaan
18773: täytäntöön pantava kolmen vuoden kuluessa lain voimaan-
18774: astumisesr!Ja.
18775: 
18776:                            25 §.
18777:     Maalaiskunnissa on tämän lain mukainen oppivelvolli-
18778: suus 24 §:ssä säädetyn ajan kuluessa pantava toimeen
18779: asteettain seureavassa järjestyksessä:
18780:                          VI, 2. -    Salmi y. m.
18781: 
18782:      Sen vuoden syyslukukauden alusta as~i, jolloin laki
18783: astuu voimaan .ovat oppil\nelvoni's~a ne kunkin ,piirin koulu-
18784: ikäiset lapset, joiden ma.tka toime•S<Sia olevaan kansalkiouluun
18785: ei .o.le lw1mea kil01metr,iä pitempi. J o!llei koulUissa vap!aa-
18786: ehtoisten oppilaiden oheHa ole kaikille tilaa, ovat ensi sijassa
18787: appiVie1volli'Sielt ne llll•ps•et, jdt.lm asuvat lah•empänä koulu,a.
18788: Oppivel.Vlo11lisuus ·kä.ypi yleiSiektsi piirin ka.ikille oppivelvolli-
18789: si1lte lapSii1l'e, .sikälli kuin krunna'n ;kla·nsalkioululaitos• jäJtjestyy
18790: 2i6 § :.ssä unaini•tun suunnit.e~man mukJaise:sti.
18791:      Neljän vuoden kuluessa tämän lain voimaan astumi-
18792: sesta on perustettava suunniHeen kolmasosa, seuraavan
18793: kolmivuotisjakson kulu-essa toinen kolmasosa ja viimeisinä
18794: kollmeua vuotena loput ltisäk.si :tMVIittwvista karusakonluista
18795: ja opett.ajapailmista.
18796:      Kunnalla ·olkoon lktummiinkin oikeus l'y·hemm'ä,s!Säkin
18797: a'jas:sa panna oppive'J.v.o11 i.s,uru.s ~täytäntöön.
18798: 
18799:                                      26 §.
18800:      Kahden vuoden kuluessa tämän lain antamisesta tulee
18801: joroaisen maalaiskunnan, asianomaisen piiritarkastajan
18802: k&nssa ueuvotel:tuaa.n, v,a,,ll!nistaa ja 1lmululhoi1men yltiha:lli-
18803: tuksen vahvistettav.aksi lähettää tämän lain mukainen
18804: suunni.'teltma. ·siitä, ·missä järjestyksl€\ss·ä j•a millä ajoin täytän-
18805: töönpanokaudeu kuluesrsa kansl!l~ouluja on •perustettava, OfP•e!t-
18806: ta.jien luktUa. lisäJtMvä..Sie'ki"å .orppivte!l!Vlollisuus voimaatn saatava.
18807:      !Kunruan pälätös asiasta tulee yE·hallitukfs,eJn muuttam'atta
18808: hyväiksyä tahi hylätä, jossa. jalkimäisessä taiJauksessa yli-
18809: ha,Ililtruksen on, hyl'käätmi:sen syyit ilimoitta,en ja tarpeelli.sira
18810: ohj.ei!ta. anltaen p.alaute.tta.va a!si'a uuden 1larlmi'·tuksenmukaiSien
18811: suunnite~m•an laaiimis•eksi määräajla:n ku'lmiesrsa. Ylihallituik-
18812: sen 'toimenrpiteeseern tyytym'ätön S'lla siihern haiJma •muutosta
18813: Senaatin talousosastossa.
18814:      ELltei ylihralliltus Jmltso 'VIoivan:sa muut1Ja1maftta hyväksyä
18815: kunnan 11sias1sa lte'kemälä uutta pälätöstä ;S-en vuokrSi, että rsiinä
18816: on ilmeisesti pyritty vapautumaan tämän l.ain mukaisista
18817: velvollisuuksista, valmistakoon se, pysyen madollisimman
18818: tark•a.sti kunnan päätöksessä, ehdotuksen suunnitelmakai
18819: 540                VI, 2. -   Oppivelvollisuus.
18820: 
18821: sekä alistakoon asian Suomen Sena.atin talousosaston rat-
18822: kaistavaksi, joka, kuultuaan kunltaa ehdotuksesta, vahvista.a
18823: lainmukaisen suunnitelman.
18824: 
18825:                               27 §.
18826:      ·Jos yksityisiSISä fupauksissa katsotaan .paikallis.ten ;l;ai
18827:                                       1
18828: 
18829: 
18830: 
18831: muiden .olosuhiteidem. vu10ksi rol1ewan .poikiettatvan piitriåakoo
18832: 'kosllreviSita l~RÖ.nmääräyklsistä, jäftäköön .kiUnlta siitä 'ha:ke-
18833: muksen koulutoimen :vliha:llitu'kseUe, joka asian toimittaa
18834: oman lausuntonsa keralla Suomen Senaatin talousosaston
18835:  tultkitta.vruksi ja rooflraisitalvaksi.
18836: 
18837:                                 28 §.
18838:     Erityisestä hakemuksesta voi Suomen Senaatin ta-
18839: lousosas,to harVIaan asutuil11e kunnille myöm.'tää lykkiäystä
18840: oppiVleUvoUiiSIUIUdlen to<imeenlpan~emise'Ssa, :ei 'kuiten1man pi-
18841: temmäksi a,jak~i kuin <Viidelksi 'VUrodeksi.
18842: 
18843:                               29 §.
18844:     Jokaisen ka.upunkikunnan tulee kansakoululaito-ksensa
18845: ohje:säänitöoo !tehdä ja lwu•lutoimen ylihallitu:kisen •vahvistet-
18846: tavaksi liährettää me muuttokSiet, j.oi1JBI oppirvelwllisuuden tm-
18847: meernpano ruihreuttaa.
18848: 
18849:                                   30 § .
18850:       .Milloin usrerumpiopeftaijaisen kansakolll'lrun oppilasmäät'ä
18851: ll!O'US•ee yli kahdeks.ansardan, ja t'ästä poikaoppilaita on vä~
18852: hintään s!B.Ita, 10n lkunn~Rn o1Jettlava veirsito;n ja piirustuksen
18853: operttami<Siba va:rtJen erity<irnen o,p-elt:taja.
18854: 
18855:                           31 §.
18856:      Tämän Lain määräykset vanhemmista tarkoittavat sitä
18857: henkilöä, jonka on la.in mukaan pidettävä huolta lapsen
18858: lmrs'Vlartu kses ta.
18859:                                32 §.
18860:    Mi<tä 1ä-bä enn.en •a·nn.eiltujen !määräysten nojalla on voi-
18861: massa y.1emmäsitä ika'lliS1a!loouluSJta, on tSovel.tuvissa kohdin
18862:                          VI, 2. ~ Salmi y. Dl.                            Ml
18863: 
18864: ooudaitlettava; myöskin: al!€1mp!iin ja la.ajenncltullihin aleml'piri:n
18865: kan:sakou~uihin lUi!hden.
18866: 
18867: 
18868:                              33 §.
18869:     Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä elokuuta 19 .. ,
18870: mutta orn sem 'SO'Veillulttamist.a varten tall'poolli•siin va1m.is-
18871: taviin toimenpiteisiin ryhdyttävä heti kun laki on vahvis-
18872: tettu.
18873:                              34 §.
18874:     Aikaisemmin amneltut, kiansakouluJaitosta 1kosl1evat ase-
18875: tukset ja määräykset kumotaan tämän lain kautta mikäli
18876: ne ovat vastoin sen säännöksiä.
18877: 
18878: 
18879: 
18880:     Samalla ipyydälnunie,
18881: 
18882:                    että Eduskunta, tehden tarvittavaksi havait-
18883:                tavia muutoksia kustannusten suuruuteen ja
18884:                poistaen laajennettua alempaa kansakoulua kos-
18885:                kevat kohdat, käsittelisi ja hyväksyisi se1traavan
18886:                lakiehdotuksen:
18887: 
18888: 
18889:                                   Laki
18890:               .kansakoululaitoksen .kustannuksista.
18891: 
18892:                                 I LUKU.
18893:                           Yleisiä määräyksiä.
18894:                                       1 §.
18895:      Oppivelvollisuud·esta tänä päivänä anneiussa laissa
18896: säädetyn kansakoululaitoksen perustaa ja ylläpitää sekä oppi-
18897: velivollLsnlJUdelll rui}heutta.mista menoisibru vastaa kunta kiokio·
18898: n1aisuudessaan-, saaden yktrsisiliä varoista avustusrba, kuten
18899: a•lem.pana määrätään. Kmn kiou1upi.iri käsilttää oså.a eri kun-
18900: nista., ot.taNillt asilanomaruSJelt lku:nna.t osal8 ikou'lullllkustannuksi~lll
18901:                     VI, 2. -    Oppivelvollisuus.
18902: 
18903: siinä ·suhtoossa, missä 'kuhunkin k:.untaau 'kuulluvlia oppivel-
18904: vollisia la.psra lmulupiilr.issä on.
18905: 
18906:                                 2 §.
18907:    ·Eansakoululairl:.os on tlmnnan yhteis1en ha:1linnon ~Rlai!Illelll.
18908: Ka.hoon taå useamman ktunna:n yhteisesti ka:nntatbtauna koulu
18909: on tSen kunnatn hatlli.n:noss'a, jonka alueella !koulu s.ijaitSJele.
18910: 
18911: 
18912: 
18913:                                II .LUKU.
18914:              llfaalaiskuntain kansakoululaitoksesta.
18915:                                 3 §.
18916:     Jokaista ylempää kansakoulua varten on hankittava. oma
18917: huoneisto. Al,eanpaa ja 1aajennettua ,ale1mpaa 'ktaniSa.ko~ua
18918: varten on <Jffia huoneisto .hanlktittaiVa !tai sopiva huonei..sto
18919: vuokra:tta!Va.
18920:     Kunta sa:a:koon kuitenkin .klou1utoi.!men y1ihalliituben
18921: suostum uktsel1a väliaikaisesti sij.oittaa y ltemrn:än kanstakouJ. un
18922: tarkoituksenmukaise~ vuokrahuoneistoon. S:amoiln <Sillalkoon
18923: kunta, mi.s.sä ilman suurempa.a hailttaa niin saa:ttaa t.rupahtua,
18924: sijoittaa ·alernma:n ,kansakoulun y1e:mmän kansakioulun huo-
18925: neistoon jok:o Vle~sto- ta.i luoklm:huoneeseen, niinä aikoina,
18926: jolloin tnä:itä ei IIDU!ulmn opetukseen käy.tettä.
18927: 
18928:                                    4 §.
18929:       M•aal·ai.skun:ta on omien huonetist01j.oo hankkimi,~ksi ylean-
18930: pii>ä 'kan.sak1oulua varten ylei,si,srt:tä yaroista oikeutettu ·Siaamaan
18931: sekä avustusta €\ttä 'lainaJa: yhteoosä ra.klenlllusikllstanoosrtJen
18932: kiolko määräm, ei kuiitenJmam tetnempä:ä kuin 15,000 ma.rkka•a
18933: yhden opetbtaj.run koulua varten ja 8,000 markkaa. joikaista
18934: lis:älop.ettad1a!pa.ikka·a• kohti, :seura;a.v]en perusteiden ruoj·alla
18935: Suomen Senaatin harkinnan mukaan:
18936:       avustusta yhd•En op.etta:j.an 'koUilua varten 3,000-7,000
18937: markkaa ja jokaista lisäopettajapaikkaa kohti 1,000-4,000
18938: mrur:k'ka.a, paitsi .eriittäin sä:ällittävissä ta,pauksissa, joissa
18939: Suom-en Senaatti voi suurempiakin avustuksia myöntää; sekä
18940:                        VI, 2. - Salmi y. m.
18941: 
18942:      ku<~letusliainaoo kuu111:an yhtetisetllä .v:a,stuulla enintään
18943: 12,000 markkaa yhden opettajan koulua varten ja: enio.tään
18944: 7,000 <ma.rkkaa jokalista lirs·äJo,petta:japaikkaa klohti.
18945:      Otnain huon,ei!Stojen hank.kimiSieksi kiint,eää aLempaa
18946: kansakoulua varten sa,aruOi@ kumina yl,e~sisrt.få va-voi1sta avus-
18947: tuarsena ja lainana. yhteerusä r.atk,enruuskustannusten koko
18948: mää.rän, ·ei kuitenkruan en1empää kulin 6,000 1markkaa, josta
18949: summasta Suomen Sena,rutin ha.rk,innan •mukaan ,a,vust~a.
18950: on oleva 1,000-3,000 1mal'kkaa ISiekä lainaa '€1U:inttää.n 5,000
18951: markk,aa koU'lua 'kohti.
18952:      Bo~kkeusta:pauksissa avwstlettaJwon ,_k;u,ntaa yleisirrl<ä v'a-
18953: roilla ,omain huoUJeistojen haruk:hmiseksi rrn:yöski.u liaajen-
18954:  nettuja alempia ja. :kiiert~viä aiLemvi,a kansamouluja vwrilen,
18955:  ja riippukoou avustuksen myö•n:bäminen ja Sleill määrä Suomen
18956:  Senaatin harkinn,asta.
18957:       A vUJStUJktsen 'lwr.k,eampiiu :määTiJin 01n kunta ,o.ikeu tettu
18958:  oppivelvollisuudesta annetun lain 6 §:n toisessa. kappaleessa
18959:  mainituissa tapauksissa sekä silloin kun. kunta haluaa
18960:  johonkin piiriin la.in mukaisesti perustett<a,van laajennetun
18961:  a1etnman kansakoulun asemasta perustaa ylemmän ja siihen
18962:  liittyvän alemman kansakoulun.
18963: 
18964:                              5 §.
18965:     Opetusvälineid•en sekä oppilaiNe illna:iSiek.si anarettavien
18966: oppikirjojen ;ja muiden koulutarpeitlen hank~is·esta johtu-
18967: viin menoihin .saakoon kunta avustusta yLeisistä varois.ta.
18968:     Oppivelvollisuudesta annetun lain 13 ja. 14 §:ssä maini-
18969: tusta lasten avustamisesta johtuviin menoihin otiakoon valtio
18970: niinikään osaa.
18971: 
18972:                                 6 §.
18973:    Ylemmän kansakoulun opettaja saakoon kunnalta, paitsi
18974: muita etuja kunnan harki:nnan mukaan, vähintään kaksi
18975: huonetta ja keittiön käJsi:ttä:V'ä:n va.paan asunnon, lämmön ja
18976: valon sekä rehun ja la.itumen ainakin yhd.e\Ue lehmälle. Sitä
18977: paitsi •On opettajalLe, joka ~oulua johtaa, annettava koulun
18978: läheisyydessä vähintään yksi hehtaari viljeltyä maata.
18979: 544                 VI, 2. -   Oppivelvollisuus.
18980: 
18981:    Ellei asuntoa voida koulun yhteydessä antaa, on opetta-
18982: jaHe, .hä:mm va.altillnukSie-staan, Jro.rvau~kSiena asunnoSita, läim-
18983: möstä ja va~osta 'StlllOritetlba>va vähintään 250 martkkaa vuodesa.
18984: Vi.Jj€lysmaasta seJcii rellmsta j.a ~aiJtUiffiiesta on opettatiaUe,
18985: eHei •ni~tä i\1Jman 1S'llUlrlffinpia vaikeuksia. voida luonnossa
18986: hankkia j,O:kJo ·täyteen mälärään bi lainkaam, suoritettawa
18987: vuotuinen korvaus, joka vilj<elysmaa<S•t.a äilil~öön <o1ko vähelffi-
18988: män kuin 100 marklha ,hehtaarilta eikä yhden Lehmän r:e-
18989: husta ja laitu~esta 200 markkaa pienempi.
18990: 
18991:                                 7 §.
18992:     Y1eisi•stä rva•roista .saakoon yl,emmän kansakoulun .opettaja
18993: palkka-apua 900 'lllarkkaa VThodessa, mutta tfumä yleinen
18994: peruspalkka korotetaan 1,100 markkaan naimisissa. ·o~·e'VaYl•e
18995: tai oUeelle opettajalle, joka ron , perheensä päläla.siaUi.nen
18996: elätitäjä ja jolla 1on yiksi tai useampi1a alaikä~siä lapsia.
18997: 
18998:                                  8 §.
18999:      Ylemmän .lmnsalwu1un opettaja saJa vi:i•si•, 'kymmnenen,
19000: viisito~ta ja .kaksiky!mmentä v.U!ot.tm paJlveltuaan yileis~stä
19001: vmroista joka kerran 180 markan ,suuruisen palkankorotuk,
19002: sen, jos hänoo v•e:ruspalk<kansa 7 § :ssä säiädeJbtyjen peruSiteiden
19003: 'lliUkaitse:sti 'OJl ·900 markkaa, ja1 2120 markan suurmsen, JOS
19004: ~'}eruspaLkka on 1,100 markkaa.
19005: 
19006: 
19007:                                 9 §.
19008:     Korkeampi peruspalkka, j•osta 7 § :ssä mainitaan, •lask€-
19009: taa•n sen jäl:IDcise.stä knukawdlesta mll~aen, jona hakemus siitä,
19010: mukaanliitettyine todistnksineen hakijan ailreudesta sanot-
19011: tuun etuun, on tehty, ja salffiialla kforo1Jertaan se tai ne palkan-
19012: Hs,äykse,t, joita hakija ·si,tä ennen on vir.kavuosien johdosta
19013: saanut., kuilen 8 § :ssä stäooetään.
19014: 
19015:                              10 §.
19016:    ALemman kansakoulun opettajalle antakoon kunta vä~n­
19017: tään y.hden huoneen ja kei•ttiön kä;si.ibtävän Viapaan asunnon,
19018: ~ä•mmöu ja va1lon sekä ;vä;bi.rutäJän 25 aaria vilj·eltyä maata.
19019:     tElleil asuntoa V'oida. ikiinte,>än kou1wn yhteydessä antaa,
19020:                     1
19021: 
19022: 
19023: on. opettajalle, hänen 'Vruatianukse-staan, korvauksena asun-
19024: nosta, lrummöstä: ja vallo.sta vuosittain suoritettaiV'a vähinttäJän
19025: 150 mark1ma. Ellei viljelysmaata voida kiinteän koulun
19026: opettajalle ilman 1suurempia vaikeuksia koulun läheisyydessä
19027: <hankkia, ;on hänelle :S!Ilior1tiettavru 50 markan suuruiruen vuo.-
19028: tuinen korvaus.
19029:     Ki€tltävän a•lermman kanosalroulun opettaja.,jolile tarrjottaan
19030: asuntoa vuo.IDraJmon'eissa, olkoon vaattiessaan oikeutettu 'saa-
19031: maan edellisessä ika.ppa.leeS'sa a'suntoeduista ja viljelyslmaasita
19032:   '                                               \
19033: mää.rätyn rahakorvau:kS'en.
19034: 
19035:                              11 §.
19036:     Vuotui·sta •pa]kka-:apua saa alemman kansatkoulun opet-
19037: taja yLeisistä vamista 600 ma•rkkaa.
19038: 
19039:                               12 §.
19040:     Alemman kansakoulun .opettaja siaa viisi, kymmenen ja
19041: viisitorsta vuotta palvetltua;an yleisiSttä varorsia patlka.nkoro-
19042: tusta joka k~erran 90 markkaa.
19043: 
19044:                                  13 §.
19045:     Laajenne'tun a1emman 'kausa:k'Oulun op·ettajru nauttii
19046: srumoj1a palkkaetuja kuin se ylemmän k1ansa'koulun opettaja,
19047: }oka samalla •D'll· ]rloulun johta1ja; kuitenkin on opettaja, jo]le
19048: tarjo.taan asuntoa vuokra.huonJeissa, oike1111tettu vaati:essaan
19049: sarumaan asuntoeduista• sekä viljelysmaasta ynnä r.ehusta ja
19050: laitumesta 6 §:n ,toise-ssa ,kappaleessa määrätyn rahakor-
19051: vauksen.
19052:                            14 §.
19053:    Kierlä"\oän alemman ja laajennetun alemman kansakoulun
19054: opettajan muutto opetuspaikasta toiseen,. on kunnan kus-
19055: tannettava.
19056:                             15 §.
19057:     Alemman :kan'Sakoulun opettaja, joka 1siill'tyy ylemmän
19058: tai laajennetun alemman kansakoulun opettajanvirkaan,
19059: olkoon oik.eutettu pal'kankor.otuksoon n:ähden uud·essa viras-
19060:                                                               35
19061:                     VI, 2. -       Oppivelvolli11uus.
19062: 
19063: saan lukemaan hyvaksensä 1sen ajan, jonka hän sitä ennen
19064: on ,säädetyssä järjestyksessä pa.lvellut 'Saavutettuaan ,päte-
19065: vyyden ylemmän kansakoulun opettajanvirkoihin.
19066: 
19067:                                  16 §.
19068:      Vallcinainen opelttaja l()llwon 30-vuotisen opet~irrn.en
19069: jällkeen vi~asta ·erote1ssaan :oikieutettu jälellä >Olevaiksi elin-
19070: ajaksen:sa saamaan V'UJOtuista ·~läketfiä y•leiJsistä varoista s.eu-
19071: raav.asti:                                     ·
19072:      ylemimäln ja laaj,ennetun alelmlwa.n :kansakoud'Un 10pettalja
19073: 1,000 mark:kaa, selkä
19074:      alemman kansakoulun opettaja' 600 markkaa.
19075:      J o:s tällais·ta opettajaa aikaisemmin 1koh:taa pa.rantumalt.on
19076: tauti taikka jos hän muuten havaitaan ilman omaa flYYtään
19077: tuUeen kykenemättömlälk1si virkaansa hoitamaan, n:iin myön-
19078: netää!n hänelle erotessaan vuo.tuinen elinkau.tinen arpura'ha,
19079: joka 20 vuotta pa:lveU.eeoHe vas:ta.a ~de'llämainittu.a täyttä
19080: eläkemäärää, 15 vuotta palvelleelle kolmea neljännestä, 10
19081: vu10tta palvelleelle P'lliorr.ta ja 5 ;ru.otta palv.eJilleellle yhtbä
19082: neljännestä samasta. määrästä.
19083:     Jos opettaja mu'Usta JSYYSitä saapi eron vira:sta;an, ä1köön
19084:                                .
19085: olko elälkkeleS•een tai apurahaan :oikeutettu .
19086: 
19087:                                17 §.
19088:     Alammasta kansakoulusta y}empään tai laaj.ennettu'Un
19089: a1empaan ka:n:silwuluun siirtynyt opettaja. 10lkoon oikeutettu
19090: virasta e:votessaan eläklre:ese.en •nähden ,hyvälksensä lu'lmmaan
19091: S'en aj'an, jonka hän säädetyss:ä järjestyksessä •on alemmassa
19092: kansakoulussa palvellut saavutettuaan :pätevyyden yleunmän
19093: kansakoulun 'opettajavirlmrhin.
19094:                                18 §.
19095:     V,eåJstdn~ ja•käisiltöid•enopetta:jan IJalikl'kio on vähintää:n
19096: 200 markkaa vuodessa, johon palkkioon valtiolaitos ottaa osaa
19097: kolmella neljänneksellä.
19098:     Oppivelvollisuudesta annetun lain 30 §:n nojalla otettu
19099: veiston ja piirustuksen opettaja nauttikoon samoja palkka- ja
19100: eläke-etuja kuin ylemmän kansakoulun opettaja.
19101:                       VI, 2. -    Salmi y. m.                    647
19102: 
19103:                            III LUKU .    .
19104:            Kaupunkikunlain 'kansakoululaitoksesta.
19105:                                  19 §.
19106:     Kaupunikien on k.an·sa'~oulunsa ohjesäannö:ssä määrättävä
19107: 'kansakoululaitdk.sensa hall.intotavasta, 'k'Oulujen järj,es.täJini-
19108: sestä ~a va1.11Strumis esta sekä opeli:.ta.jiston palikkaamisesta.
19109:                        1
19110: 
19111: 
19112: 
19113: 
19114:                              20 §.
19115:     Kansa:IDoululaitoksensa ylläpitäJmiseksi saavat kaupungit
19116: ~leisistä va~oista .avustwsta vähintään 25 >pnosenttia siitä
19117: määrästä, johon niiden todelliset menot kansakoululaitoksesta
19118: niOuse~at, ja ma:ini'ttuihin menoi·hin luetaan: rahassa malk-
19119: settavrut paikat, ktouluj.en om:i.en huoneistojen vuokra-arvo
19120: ja · vuokramäänät sellaisista . vuo'IDratui,sta 'kouluhuoDJeista,
19121: joiden havaitaa·n (Vastaa,van tar!kloitustaan, s•ekä menot läm-
19122: mitYksestä ja valais.tu'ksesta, lk•oulukalustosta, <Yp'etusväli-
19123: neistä, oppilaille iLmaiseksi a•nnettavi•sta oppikirjoista ynnä
19124: muis.ta koUJlutarpeista, kirjojen han,kkimisesta opettajiston
19125: kirjastoihin ·sekä kuuntelu- ja opintomatkastipendeistä. ,
19126: 
19127:                              21 § .
19128:     .Vakinaisena kaupungissa tpalveleva opettaja sekä 'O'PPi-
19129: velvollisuudesta annetun asetuk.s•en 30 §:n nojalla ot.ettu
19130: veiston ja piirustuksen opettaja olkoon oikeutettu saamaan
19131: elä.kettä yhtäläisen vu!osilaskun ja muuten samoj-en p·erus:-
19132: teiden mukaan, joiden 16 ja 17 §§ :n mukaisesti olisi nouda- •
19133: tettava, jos häm palvelisi .maalaiskunnas•sa.
19134:     YJ.emmän .kansailwulun opettajanvirkoihin pätevä alem-
19135: man kamsak'Oulun .opettaja olkoon kui•tenlkin oikeutettu
19136: samaan eläkkeeseen kuin ylemmän kansakoulun opettaja.,
19137: mutta tämän korkeamman eJälkkeem .saamiselksi !luetaan häDJen
19138:  hyväksensä .ainoastaan se aika, jloDJka hän on pa1veHwt saa-
19139: vutettuaan •sanotun .pätevyyden.
19140:     1Alemman: kansakoulun opettaja, joka tämän lain
19141: voimaanastuessa on vakinaiseksi otettuna, ja joka ei ole
19142:  ylemmän lkansailmulun opettajalliVkkoihin pätevä, olkoon
19143:                         VI, 2. -    Oppivelvollisuus.
19144: 
19145:     oikeutettu viimåsi voim.as•sa oll.aetn aseltu'ksen häneille su~o­
19146:     maan elälreiznäärää.n.
19147:                                    22 §.
19148:          J;olkainen kau'punlki on velrvollinen 21 § :ss!ä mainittua
19149:     ·elåik,että varten ·suorittamaan vuo.tu~sen maksun, jolka suu-
19150:     Jluudeltaan vastaa viit·1Jä pr!1osenlttia edeUäsanatusta tä:y;desltä
19151:     re1äkkae:stä jokaiselta s·en 1palvel1uksesosa ol-evalta vakinais-elta
19152:     ja avustavaLta \011-ettajalta, joka saattaa ttulla eläkkeeseen
19153:     oilkeutetulksi.
19154:                                    23 §.
19155:         Yhtä suuri mää1rä lkuin se, jon'ka kau\Pungit 22 § :ssä
19156:     säoädeiityj.en 1perustei-den muka•an vuosittain sumittavat, on
19157:     valtion kansalmulumeno•sä:änltöön otetta,va ja !kaupungeista
19158:     menevien ma'ksuj.en olhessa jäteottä1vä Suomen valtiokonttoriin,
19159:     jQika kas.vuuttaa näitä varoda srii·nä :mäårässä kuin niitä ci
19160:     tarvita eläkkeiden su!orittamiseen. Mutta jos sanotut varat
19161:     käyvät eläkkeiden ma.ksrumis.t:ien riithärrnättömilksi, annetaan
19162:     tarvittava lisä:määrä lkansakoulutointa vrurten os·otetuista
19163:     varoista.
19164: 
19165: 
19166:                                    IV LUKU.
19167:                           Erinäisiä määräyksiä.
19168:                                       24 §.
19169:         !Siirtyessään kaupungin lmnsaJkoulusta maalaiskansa·
19170: •   kouluun ja .p.äi!nrvastoin tai toisen kaupungin 'kansakoulusta
19171:     toisen kaul_)ungin kansakouluun, on apettaja oikeutlelttu pal-
19172:     ikankor.otukseen n.ahden uudessa vi:rassaan lukemaan hyväk-
19173:     seen entiisoen ·palv.elusa.iJkansa siten:
19174:          että häln siirtyessään \kau1_)ungis;ta maalle illman muuta
19175:     .pääsee vi>rkavwosiens·a mukaan na;uUittnaan. pallkank'OJ:!IOitusta;
19176:         ~että •Opetltaja, j•oka. siirtyy maalta kaupurukiin, saa siksi
19177:     lkunneiS kaupunki :palrkkaussääntönsä mulkaan ·on vellvo-llinen
19178:     ·hänelle. m·aksa.maan palkrunkor.otusta ja, tärrnä korotus ll!ous•ee
19179:     entisen:, valtion suorittaman korotukseDc tasalle tai sen yli,
19180:     p-itää oilreurliensa va1kankor.otu'k!s,een maalais~ettajiin nähllen
19181:                       'VI, 11. -·Saboi y. m.
19182: 
19183: 1VI<rilrnasS'a olevien .perusteiden mukaan, ei ·kuitenkaan !k.to>r-
19184: ikeampaan 1lliä;ärään kuin sen kaurmngin palkkaussäännön
19185: ;mukaan, ji0111ka pw].'velukseen hän •on sö.irt.ymyt, olisi oikeutettu
19186: ·samalta palve[usajalta saamaan;
19187:       että opettaJa, joka siittyy kaU'pungis:ta itois.een, :on, siksi
19188:  kunnes s·e kaupuruki~ j-o-hron hiän siirtyy, palkkaus:säJäntönsä
19189: muka'cln on vetvollin~n häneUe ma:ksamaan palkankorotusta
19190: Ja· tälmlä k.orrotus nousree hänen •ennen nauttiomansa pa}kan-
19191: korotuksen tasaHe tai sen yli, oikeutettu samansuuruiseen
19192: 1palkarukorotukseen, ·ei kui:ten'lman k!or:keampaan mäJärään,
19193:  k>u:in min\kä •hän sen kaupungin .pal'kkawssä:ännön mukaan,
19194: jonka palvelukseen hä·n on siirtynyt, olisi oikeutettu samalta
19195:  palvelusajalta saamaan; ja,
19196:       että alemman kansakoulun opettaja, jalka siirtyy yl:em-
19197:  •pään tai laajenneHuun alemJpaan ·kansakouluun, ei kui'ten-
19198: !kaan ole oikeutettu palka:nfkorotukseen nähden lukemaan
19199: .hyväkseMä piteilllpää ai'kaa kuin \s•en•, minlkrä hän on palv·ellut,
19200:  saavutettuaan pätevyyd·en y~emmän ·kansa.k.ouhm opetta.jan-
19201: v~rkoihin.
19202: 
19203:                                 25 §.
19204:       Kaupunki •on v.e!lV'oilinen vuoden !kuluessa maksamaan
19205: 24 § :n mukaan opettajalle tul,e'van palkankor·otuksen ja saa
19206: siitä vuoden l01pussa, tarkastajan oikealks<i todisiaman laskun
19207: mukaan, yl-eisi'stä va:11oista. !kantaa sen rahamäärän, minlkä
19208: s·e opettajalle on täten .maksanut yli sen, mitä 'kaupungin
19209: <Oman palkikaussääntönsä mu1zaan olisi olilut samaUe opet-
19210: t.iljaHe su:or~tettava.
19211:                                 26 §.
19212:     Op~t'taja., j.oka kau:pungi'll ikansak>oulusta sii:rtyy maalais-
19213: .kansakouluun tai 'Päinvasi!oin, ··on oikeutettu eLäkkeen saa-
19214: lilliseen nähden hyvä!k~~ensä l<uk.ema-an sen •ajan, jonka hän
19215: .säädetyssä riärj-e:s.t.ylksest>ä ·On sitä enn•en kaupu'llgissa tai
19216: ,maa.Ha pa1V'ellut.
19217:                                    27 §.
19218:       Kiorva.ukse'ksi nppilaiden kouluma·ksuista, johlra oppi-
19219:  velvollisuudesta annetun lain voimaan astuessa lakkaavat,
19220:                  VI, 2. -   Oppivelvollisuus.
19221: 
19222: on kunta velvollinen silloin vakinaisessa virassa olevalle
19223: ylemmän maalaiskansakoulun johtajalle, niin kauan kuin
19224: hän samassa toimessaan pysyy, vuosittain suorittamaan
19225: .sen määrän, joblon johtajan osuus sanottuihin maksuihin
19226: viiden viimeisen vuoden kuluessa •ennen tämän lain voimaan-
19227:  astumista on keskimäärin noussut.
19228: 
19229:                             28 §.
19230:    Opettajalla ja johtajalla tarkoitetaan tässä laissa. sekä
19231: mies- että naisopettajaa tai -johtajaa.
19232: 
19233:                             29' §.
19234:      Tämä laki astuu voimaan elokuun 1 päivänä 19 .... ·
19235: Sen kautta kwmotaan a~kaiselmJIDin asiasta annetut as,etukscl
19236: ja. määräykset, mikäli ne ova·t vastoin tämän lain säännöksiä.
19237: 
19238: 
19239: 
19240:    Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1917.
19241: 
19242: 
19243:      H uida Salmi.                 Santeri Mäkelä.
19244:      J. W. Hakkinen.               Albert Raitanen.
19245:      Frans Rantanen.               Taneli 'l'yppö.
19246:      A. Laakkonen.                 Hanna Kohonen.
19247:      Anni Huotari.                 J. A. Tuomikoski.
19248:      Aura Kiiskinen.               Aino Forsten.
19249:      Oskar Jalava.                 J aio Kohonen.
19250:      Erkki Härmä.                  Aatto Siren.
19251:      Oskari Suutala.               Onni Tuomi.
19252:      E. Pobjaväre.                 E. Huttunen.
19253:      Hilja Pärssinen.              Mikko Virkki.
19254:                      Wille Kivinie_mi.
19255:                                                           651
19256: 
19257: VI, s, -   Anom. ehd. N:o 46.
19258: 
19259: 
19260: 
19261:             Lantto, Iv. Fr., y, m.: Kunnasta kansakoulun-
19262:                opettajille suoritettavan palkan järjestämi-
19263:                sestä.
19264: 
19265: 
19266:               Suomen Eduskunnalle.
19267:    Kannattaen tämän vuoden ensimäisille valtiopäiville
19268: tehtyä anomusehdotusta N:o 44 (Liitteet VI, 8), joka koskee
19269: kansakoulunopettajille suoritettavan kunnan}Jalkan järjestä-
19270: mistä, ehdotamme,
19271:                 että maalaiskuntia ja niissä toimivia opetta-
19272:             jia koskeviin palkkaussääntöihin tehtäisiin ajan
19273:             vaatima muutos, joka oikeuttaisi opettajanpalk-
19274:             kauksessa noudattamaan yllämainitussa anomus-
19275:             ehdotuksessa esitettyä, molemminpuoliseen sopi-
19276:             mukseen perustuvaa vaihtoehtoa rahapalltan
19277:             muuttamisesta viljelysmaaksi, minkä lisäksi kun-
19278:            -nille myönnettäisiin oikeus laatia uusia kouluja
19279:             koskevat palkkausehdotukset samaa vaihtoehtoa
19280:             silmälläpitäen.
19281:    H~lsingissä marraskuun 26 päivänä 1917.
19282: 
19283: 
19284:      Iv. Fr. Lantto.             Aleksis Salovaara.
19285:      Bertta PykiUä.              Pekka Tanskanen.
19286:      Pekka Saarelainen.          Albin Manner.
19287:      Edvard 'l'akkula.           llikko Leinonen.
19288:      J. P. Kokko.                Eero Hahl.
19289:      Santeri Haapanen.           J. A. Heikkinen.
19290:      Kusti Arffman.              Santeri Alkio.
19291:      A. 0. Wuorimaa.             Antti J uutilainen.
19292:      K. A. Lohi.                 Lauri Kr. Relander.
19293: 652
19294: 
19295: VI, 4, -    Anom. ebd. N:o 42.
19296: 
19297: 
19298: 
19299: 
19300:              Kokko, J. P., y, m.: Kansakoulujen ja seminaa-
19301:                  rien opetusohjelman uudistamisesta.
19302: 
19303: 
19304:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
19305: 
19306:      Viitaten viime valtiopäivillä jätettyyn anomusehdotuk-
19307: s·een N ;o 41 (Liite VI, 2, sivu 312) ehdotamme Eduskunnan
19308: päät.ettäväksi,
19309:                  että Hallitus ryhtyisi ensi tilassa sensuuntai-
19310:              siin toimenpiteisiin maalaiskans.ako'Ulujen ja se-
19311:              minaarien opetusohjelman muuttamiseksi kuin
19312:              edelläolevissa perusteluissa on mainittu.
19313: 
19314:       Helsingissä marraskuun 26 päivänä 1917.
19315: 
19316: 
19317:        J. P. Kokko.            Antti Juutilainen.
19318:        Santeri Haapanen.       Santeri Alkio.
19319:        Oskari Lahdensuo.       Juho Niukkanen.
19320:        Vilkku Joukabainen.     Eero Hahl.
19321:                       Antti RentoJa.
19322: VI, o, -   Anom. ehd. N:o 44.
19323: 
19324: 
19325: 
19326: 
19327:             Latvala, J. W., y. m.: Määrärahan myöntäm.i-
19328:                 sestä köyhien kansakouluoppilaiden rtwka- ja
19329:                 vaatetusavuksi.
19330: 
19331: 
19332:               Suomen Eduskunnalle.
19333: 
19334:    Viitaten vuoden 1917 ensimäisillä valtiopäivillä tehdyn
19335: anomusehdotuksen peruste'luihin, jotka. ovat liit.teissä VI, si-
19336: vuilla 321-323, ehdotamme Eduskunnan päätetäväksi,
19337:                  että vuonna 1918 valtion varoista suoritetaan
19338:             varatlomien ja vähävaraisten kansakouluoppilait-
19339:             ten ravinnon ja vaatetuksen avustukseksi kaik-
19340:             kiaan viisisataa tuhatta (500,000) markkaa, mikä
19341:             olisi jaettava niille kunnille, jotka tätä avustusta
19342:             hakiessaan ovat omasta .puolestaan uhranneet
19343:             samaan .tarkoitukseen vähintään samansuuruisen
19344:             määrän, jota anovat.
19345: 
19346:    Helsingissä marraskuun 27 päivänä 1917.
19347: 
19348: 
19349:    J. W. Latvala.                 W. Annala.
19350:    Oskari Orasmaa.                Toivo V. Alavirta.
19351:    Elviira Vihersalo.             Kaarlo· Saari.
19352: VI, 6. -   Anom. ehd. N:o 45,
19353: 
19354: 
19355: 
19356: 
19357:             J,antto, Iv. Fr., y. m.: Määrärahan myöntämi-
19358:                sestä kansakoulujen oppilasten ravinto- ja vaa-
19359:                tetusavuksi.
19360: 
19361: 
19362:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
19363: 
19364: 
19365:     Tämän vuoden ensimmäisille valtio})äiville jätettyihin
19366: anomusehdotuksiin N :rot 47 ja 48 (Liite VI, 5 ja. VI, 6) sekä
19367: saman Eduskunnan ,sivistysva1iokunnan mietintöön N :o 4
19368: (Anomusmietintö N :o 9), jotka kaikki koskevat määrärahan
19369: myöntämistä köyhien kansakou'luop})ilasten ruoka- ja vaate-
19370: tusavuksi, viitaten, sekä niissä esitettyjä näkökohtia ja perus-
19371: teluja pääasiallisesti kannattaen, ehdotamme,
19372: 
19373:                 että Eduskttnta vuodeksi 1918 myöntäisi maan
19374:             ylemmissä ja alemmissa kansakouluissa käyvien
19375:             oppilasten ravinto- ja vaatetusavuksi seitsemän-
19376:             sadan viidenkymmenentuhannen (750,000) mar-
19377:             kan määrärahan, jaettavaksi koulutoimen Ylihal-
19378:             lituksen kautta niille kunnille, jotka omasta puo-
19379:             lestaan osoittavat halua ravitsemis- ja vaatetue-
19380:             kysymyksen järjestämiseen, ja niillä perusteilla
19381:                VI, 6. - Lantto y. m.
19382: 
19383:        kuin Eduskunta, asiaa harkittuaan, katsoo tar-
19384:        peelliseksi lähemmin määrätä.
19385: 
19386: Helsingissä marraskuun 26 päivänä 1917.
19387: 
19388: 
19389: Iv. Fr. Lantto.             J. P. Kokko.
19390: Bertta Pykälä.              Santeri Haapanen.
19391: Pekka Saarelainen.          A. 0. Wuorimaa.
19392: Edvard Takkula.             Kusti Arffman.
19393: K. A. Lohi.                 Aleksis Salovaara.
19394: Eero Hahl.                  J. A. Heikkinen.
19395: Pekka Tanskanen.            Santeri Alkio.
19396: Albin Manner.               Antti J uutilainen~
19397: Mikko Leinonen.             Lauri Kr. Relander.
19398: 
19399: 
19400: 
19401: 
19402:                        ,.
19403: VI, 7 . - Anom. elut.N;o 39.
19404: 
19405: 
19406: 
19407: 
19408:            Alkio, Santeri, y. m.: Määrärahan myöntämi-
19409:              -sestä tilapäiseksi avustuksek$i kunnan ia uu-
19410:               rakunnan alkukoulujen opettajille.
19411: 
19412: 
19413:              S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
19414:     Viitaten viime valtiopäiville jätet.yn anomusehdotuksen
19415: N :o 46 (Liitteet VI, 4, siv. 317-320) perusteluih:Ln, ehdo-
19416: tamme Eduskunnan päätettävksi,
19417:                että yleisistä varoista Kouluylihallihtks(m
19418:            kautta jaettavaksi ja sen valvonnan alaisena lräy-
19419:            tettäväksi myönnettäisiin vähintään 600 markan
19420:            suuruinen tilapä-inen avustus jokaisene kunnalli-
19421:            sen tai seumkunnallisen alkukoulun opettajalle,
19422:            jolle koulun . kannattajat puolestaan suorittavat
19423:          - palkkaa vähintään 400 markkaa vuodessa. Tätä
19424:            avustusta älköön kuitenl,;aan annettako sellaiselle
19425:            seurakunnallisille alkukouluille, jonka piirissä
19426:            toimii kunnallinen alkukoulu, ja
19427:                että Eduskunta päättäisi tähän tarkoitukseen
19428:            varata mtoden 1918 menoarvioon sivistystarkoi-
19429:            tuksia varten 600,000 mm·kkaa.
19430:                                   •
19431:    Helsingissä marraskuun 26 päivänä 1917.
19432: 
19433:    Santeri Alkio.                J. P. Kokko.
19434:    Bertta Pykälä.                A. 0. W uorimaa.
19435:    Mikko Luopajärvi.             Vilk.ku Joukahainen.
19436:    Aleksis Salovaara.            Antti Rentola.
19437:    Pekka Saarelainen.            Antti J uutilainen.
19438: VI, s. -   Anom. ehd. N :o 40.
19439: 
19440: 
19441: 
19442: 
19443:             Walkama, Wäinö, y. m.: Palkka-avu.stuks,esta
19444:               kirkollisille alkukouluopettajille. ·
19445: 
19446: 
19447:               S u. o me n Ed u s kunnalle.
19448: 
19449:      Nykyajan suuret historialliset tapahtumat ovat selvästi
19450:  osoittaneet, mikä ratkaisev,a merkitys kansanlasten opetuk-
19451: sella on. Ja kuitenkaan ei meidän maaissamme liene monta-
19452:  kaan työntekijää kohdeltu niin lapsipuolen tavoin kuin juuri
19453:  kansanlasten opettajia, ja nii,stä lienevät seurakunnallisten
19454:  kiertokoulujen opettajat kaikkein tukalammassa asemassa.
19455: Kuitenkin heidän opetuksensa varassa v. 1912 oli 191,444
19456: lasta ja sen jäl~een ei sui,nkaån lasten luku ole pienentynyt
19457: vaan päinvastoin lisääntynyt. Kiertokoulujen upettajia oli
19458: viimemainittuna vuonna 1,551 ja korkein avustus minkä val-
19459: tio näiden hyväksi on myöntänyt teki 100,000 ma~kkaa vuo-
19460: dessa, enintään 100 markkaa opettajaa kohti. Kun heille seu-
19461: rakuntien maksama palkka on ollut verrattain pieni, noin 400
19462: markkaa, voi helposti ymmärtää miten mahdotonta tällaisena
19463: kalliina aikana on heidän toimeentulonsa ollut. On tosin myös
19464: jo ryhdytty kiinteitten kunnallisten alkukoulujen ,perusta-
19465: miseen ja avustamiseen vaikka tosin näide~kin avustus on
19466: ollut liian pieni. Ennen kun nämä kunnalliset koulut tulevat
19467: yleiseksi ja vielä senkin jäikeen joutuvat suuret lapsijoukot
19468: harvaan asutussa maassamme olojen pakosta turvautumaan
19469: kiertävään seurakunnallisen alkukoulun opetukseen.
19470:     Ehd'otamme sentähden,
19471:                että Eduskunta myöntäisi 600 markan suu-
19472:            ruisen palkka-avustuksen niiden kirkollisten alku-
19473: 558          VI, s. - Kirkolliset alknkouluopettajat.
19474: 
19475:               koulujen opettajille, jtJille seurakwnnat myöntävät
19476:               vähintäin 600 markkaa, sekä että kunnallisten
19477:               alkukoulujen opettajille 'myönnettäisiin 1,000
19478:               markan suuruinen palkka-avustus ehdolla, että
19479:               kunnat tai muut näiden koulujoo kannattajat
19480:               maksa·vat heille vähintäin 800 markkaa vMtui.sta
19481:               palkkaa.
19482: 
19483:        Helsingissä marraskuun 26 päiväoä 1917.
19484: 
19485: 
19486:       Wäinö Walkama.                      B. H. Päivänsalo.
19487:       Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.        Alfred Retulainen.
19488:       Tuomas W anhala.                    Matti Kotila.
19489:       J. E. Antila.                       Paavo Virkkunen.
19490:       K. Lanne.                           K. W. Wuokoski.
19491:                                                             569
19492: 
19493: Vf, H. -   Pet. försl. N:o 41.
19494: 
19495: 
19496: 
19497: 
19498:                                                         •
19499:             Hedberg, A. R.: Angående lönebidrag åt lärare
19500:                 och lärarinnor vid fasta och ambulatoriska
19501:                 kommunala-, församlings- och privata små-
19502:                 barnsslwlor.
19503: 
19504: 
19505:              T i II F i n 1 a n d   s La n d t d a g.
19506:      Befrämjandet af barnens första undervisning i vårt land
19507: har långt härförinnan varit föremål för äfven landtdagens
19508: beaktande. l!~örslag hafva framträdt och medel anvisats för
19509: denna undervisnings ordnand.e. Och med goda skäl har ma:n i
19510: inrättandet af dern s. k. lägre folkskolan trot.t sig finna en
19511: lösning af denna fråga.
19512:      Emellertid har tanken på den lägre folkskolans all-
19513: männa införande särskildt i landsorten icke nått fram tili
19514: ett. allmänt förverkligande. Mångenstädes besörjes ännu den
19515: första undervisningen i af ålder bestående fasta eller ambu-
19516: lerande af kommunen, församlingen eller enskilda bekostade
19517: barnskolor, hvilka haft och obestridligen ännu hafva sin
19518: stora betydelse tillsvidare, om de ock icke kunna tili fullo
19519: anses motsvara tidens kraf. En af de förnämsta orsakerna tili
19520: dessa skolors bristfullhet. står att söka i knappheten af de
19521: löneförmåner, som lärarepersonalen i allmänhet åtnjuter. För
19522: den aflöning, som erbjudes, kunna billigtvis icke påräknas
19523: för kallet utbildade lärarekrafter. Nämnas må att mången-
19524: städes skolarbetet under ett 6 a 7 månaders läseår aflönas
19525: med föga mer än 300 mark. Följden häraf har blifvit att
19526: en stor del af Iandeils småskollärare och lärarinnor tvungits
19527: gå tili sitt värf under afsaknad af den u~bildning för kallet,
19528: 560     VI, 9 . - Kierto- y. m. koulujen opettajien palkat.
19529:                         "                     '
19530: 
19531: 
19532: 
19533: 
19534: som en ettårig kurs vid småskoleseminarium gifver. Detta
19535: sakförhållande kräfver ändring.
19536:       Det lönebelopp en för sitt kall utbildad lärare eller lära-
19537:  rinna bör åtnjuta kan billigtvis ej understiga 600 mark.
19538:       Underli.ållet a:f de skolor, som besörja barnens första un-
19539: dervisning, må väl, såsom fallet är med den högre folkskolan,
19540:  företräd41svis utgå från respektive skolors egare. Men detta
19541:  uiesluter icke att betalningstungan såsom sig bör i någo:n
19542: '111ån lindras genom tiUskjutandet af understöd af allmänna
19543:  medel. Beloppet af sådant understöd synes lämpligen böra
19544:  fastställas till 200 mark för läseår samt utgifvas. af Öfver-
19545:  styrelsen för skolväsendet, som eger föreskrifva de nödiga
19546: vilkoren för understödens utgifvande samt kontrollera deras
19547:  användning.
19548:       Då för närvarande antalet skolor, som kunna ifrågakom-
19549: ma, vid understöds utdelande, utgör omkring 1,000, blir det
19550:  fö-r ändamålet erforderliga beloppet omkring 200,000 mark.
19551:       Jag vågar på grund a:f det anförda vördsamt föreslå att
19552: lJa.ndtdagen ville gå i förfa.ttning därom,
19553:                   att genom Ofverstyrelsen för skolviisendet
19554:              måtte såsom lönebidrag tillsvidare åt lärare eller
19555:              lärarinna anstäld vid fast eller ambulerande af
19556:              kommunen, församlingen eller enskild upprätt-
19557:              hållen småbarnsskola tilldelas ett lönebidrag tills-
19558:              vidare af minst 200 mark om året på af skol-
19559:              öfverstyrelsen närmare stipulerade vilkor och un-
19560:              cler förutsättning att skolans underhållare för lä-
19561:              rarens eller lärarinnas aflönancle utgifva 400
19562:              mark, samt
19563:                  att Landtdagen ville besluta för detta ärula-
19564:              mål anvisa erforderliga medel.
19565: 
19566:       Helsingfors den 27 november 1917.
19567: 
19568:                                              A. R. Hedberg~
19569:                                                                 661
19570: 
19571: VI,1o. ~. Anom.. ehd. N:o 34.
19572: 
19573: 
19574: 
19575: 
19576:              J,öthman. Tilda, y. m.: Määrärahan myöntämi-
19577:                  sestä kanso.nopistoj~n kannattamista varten.
19578: 
19579: 
19580:                Suo.men Edu.skunnalle.
19581: 
19582:      Suom~n kansanopistotoimi on saavuttanut· ensima1sen
19583: vuosisada.n nt>ljänneksen. Ken on seurannut maaseudun elä-
19584: mää viime aikoina ja etenkin sen ·edistyspyrintöjä Eekä tatou-
19585: deHiseHa.että sivistyksellisellä alalla, ei kieltäne kansanopis-
19586: ton ·verraten lyhyen vaikutuskauden osallisuutta noissa py-
19587: rinnöi.~sä. Kunnallis·essa. its·ehallinnosm, osuust.oiminnassa,
19588: maa;taloudellisissa ammattijärjestöissä sekä nuoorison valistus-
19589: järjestöissä tavataan kaikkialla. maassa kansanopisioon ka.s-
19590: vatteja, Vaikeampi on osoittaa kansanopistojen vaikutusta
19591: yksityisissä k()t.ois.is.~a oloissa, mutta va.rmaa on, että esimer-
19592: kiksi n~ 21,779 oppilasta, miehiä ja naisia, j•otka suome.nki-eli-
19593: sissä kansanopistoissa ·ovat oppilaina olleet, ovat tuoneet mei-
19594: dän kan.s.anelämään henkistä voimaa, j.oka ei ole vähäksi
19595: arvattava•. Vuosi vu•odelta näyttääkin kasvavan kansan miel-
19596: tymys näihin .nuorison valistusahjoihin, koska oppilaiksi pyr-
19597: kijäin luku jo mone:osa opistos.sa on suurempi kuin voidaan
19598: !Ottaa vastaan. Mertkille pantava tosia.;oia. Suomen nuorison-
19599: O'petustyön alkuajoilta on s·ekin, ettei niistä verrat·en monista
19600: o:pistfrista, jotka. perustettiin liikkeen alkuaikais.en innostuk-
19601: sen vallitessa, ole kuitenkaan tarvinnut yhtään ainoata sul-
19602: kea ainc-elli:seD:' eikä. henkis·en kannatuk.,en .puutteessa, vaikka
19603: valtion avustus kansanopistolUe on näihin asti ollut varsm
19604:  niu.kkar. jfl,; epävarma.
19605: 62        VI, 10. -   Kansanopistojen kannattaminen.
19606: 
19607:      Ei voi kuit€llkaan kieltää, että kansanopistotyö on pal-
19608: jonkin kärsinyt varojen puutteessa. Kun <J'l)ettajain palkat
19609: ovat olleet perin pienet ja us·ein niidenkin saanti ~pävarma,
19610: ei lu•onnollisesHkaan kansanopi.sto ole voinut vetää puoleensa
19611: parhaita työvoimia eikä myöskään säilyttää niitä, joita sillä
19612: ·on ollut. Tässä työssä täytyy tosin aina olla aatteellista in-
19613: nostusta, jota ·ei koskaan rahalla voida ostaa eikä maksaa,
19614: mutta selvää •on kuitenkin, että työala, jo.ka ei turvaa teki-
19615: jöillen.sä edes tyydyttävää toimeentul\la, on niidenkin jätet-
19616: tävä pois mielestänsä, joille se muuten olisi rakas . .Suomen
19617:  kcmsanopistotoimessa vallitsee erittäinkin eräs heikko k•ohta,
19618: joka 'Paljon vä·hentää niiden valistuksell.ista. vaikutusta.
19619:  Useimmis,sa opistoissa on huolenpito •opiston taloudesta jää-
19620:  nyt opiston j·ohtajan asiaksi. Hänen täytyy käyttää tämän
19621:  velvollisuutensa täyttämiseen, jon.ka varassa .pääasiallisesti
19622:  opist•on olemassaolo on, sangen paljon aikaa, harrastusta ja
19623: työtä. Tämä kaikki ·on luonnollisesti varsinaiselta aatteelli-
19624: selta työltä hukkaan mennyttä !kallista pääomaa, sitä tuntu-
19625:  vampaa, koska useinkin juuri opiston johtaja on se henkilö,
19626:  jolla ·opintojensa ja henkilöllisten ominaisuuksiensa puolesta
19627: olisi parhaat edellytykset toteuttaa kansanopiston varsinaista
19628:  tarkoitusperää, viljellä korkeampaa kansansivistystä, täyttää
19629:  sitä turmiollista juopaa, joka jakaa kansan sivistyneihin ja
19630: ,sivistymättömiin, mitä luokka.iak•oa on pidettävä kansalle
19631:  vielä vaarallisempana, kuin yhteiskunnallisia luokkavasta-
19632:  kohtia kaikkine vakavine heittoinensa.
19633:      Katsoen siihen ylen tärkeään merkitykseen, joka on kan-
19634: samme nuorison kohottamisella ihanteelliseen elämänkäsi-
19635:  tykseen sekä j·ohtamisellä oikealla tavalla käytännölliseen
19636:  elämään, kykeneväksi täyttämään yksityiselämän ja kansan-
19637:  elämän alituisesti kasvavia tarpeita, ei ol·e mielestämme
19638: ·oikein, että •kansanopistotyön tekijöitä, jotka ·ovat kieltämät-
19639: tömästi todistaneet voivansa vaikuttaa hyvää kyseessä ole-
19640:  vassa vaikeassa kansanka.svatuksellisessa tehtävässä, pakote-
19641:  taan kuluttamaan parhaat voimansa varsinaisen elämän-
19642: työnsä sivulle. Vapautettakoon kansanopistot ahdistavim-
19643:  masta taloudellisesta huolestuksesta, vaikkapa ei ·olekaan tar-
19644:  peen ottaa niitä kokonaan valtion huostaan.
19645:                       , VI, 10. - !Athman J• m. ·                              563
19646: 
19647: 
19648:      Siinä tavassa, millä valtion kannatusta kansanopistoille
19649: 'On tähän asti annettu, ·on ollut heikkona kohtana, paitsi avus-
19650:  tuksen riittämättömyys useissa tapauksissa, myöskin se
19651:  seikka, että kannatusapua on myönnetty tasan kaikille <lpis-
19652:  toille. Kun opistot ovat hyvinkin ·erikokoiset, niissä on ~ri
19653:  määrä ja erilaisia opettajia, on tu·osta kannatustavasta <lllut ·
19654:  seurauksena, että jotkut opistot ovat j-otakuinkin tulleet toi-
19655:  meen valtionavustuksella, kun sitävastoin toisissa tämä
19656:  avustus ei •ole riittänyt kuin ehkä puoleen, tahi hiukan suu-
19657:  rempaan osaan varsinaisia vuotuisia menoja. Totta .on, että
19658: ·eri osissa maata on hyvin erilainen ybityinen vapaaehtoinen
19659:  kannatus opistojen saatavana sekä varallisuuden erilaisen
19660:  tilan eHä valistusharrastuksen eri määrän mukaan, mutta
19661:  kuitenkin tuntuu, että valtion ·olisi järjestelmällisemmin kuin
19662:  on tähän asti tapahtunut, suhtauduttava kansanopistojen
19663:  kannatukseen.
19664:       Tämä asia 'On ollut kamanopistoj-en opettajiston kesken
19665:  käsiteltävänä, ja siellä on tultu siihen tulokseen, että valtion
19666:  kannatusta .kansanopistoille olisi maksettava sen mukaan,
19667:  mitä niillä on meuoja, opettajain palkoista sekä sen lisäksi
19668:  jonkun verran vaarinottaen oppilasmäärän erilaisuudesta
19669:  johtuvia kustannuksia. Siihen nähden, että opettajain ase-
19670:  man turvaaminen ·on kånsanopistotoimen elinehto, ·on ajateltu,
19671:  että valtionavu.stuksen tulisi riittää kokonaan opettajain
19672:  palkkaukseen. Muussa tapauksessa. johtokun.nilla ·on aina
19673:  houkutuksena koettaa. tinkiä palkkoja mahdollisimman al-
19674:  haalle, mikä seikka tietysti l·opuksJfta.pahtun a:pistotyön va-
19675:  hingoksi. Vaatimukset tällä taholla eivät ole ylettömät.
19676:  Kansanopistokokoubes.sa, joka pidettiin Helsingiosä 13 p:nä
19677:   Iokakuu·ta 1917, määriteltiin vuosipalkat seuraavasti:
19678: 
19679: Yliopistollisen valmiS'tustutkinnon suorittaueille,
19680:      kuten maisterille, papille, a.gronomiHe ...... 3,000:-
19681: J atko-•opisto- tahi seminaaritietä valmistuneeHe
19682:     opettajalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,000: -
19683: Käytännöllisten ain-eiden opettajille ............ 1,500:-
19684: W4        VI, to. -   Kaasaafll(istojen kannltttaminen.
19685: 
19686:      Erityisi.ssä tapauksissa olisi kuitenkin kansanopiston
19687: .i·ohtokunnan esityksestä, kun kouluhallitus sen hyväksyy,
19688: sallittava sellaisenkin opettajan päästä ylimpääw palkkaus-
19689: luokkaan, joka ei ole suorittanut yliopis<bollista tutkintoa.
19690:      Johtajan toimen hoitamisesta ·oli.si tuleva lisäksi 1,000
19691: mk~ ja johtajattarelle 500 mk.
19692:       Kaikille opettajille 'Olisi 5, 10, 15 ja 20 vuoden palvelnk·
19693: sesta myönnettävä 20 % korotus kerrallaan, eli siis lopull-
19694: lisesti 80 5'o korotus pohjapalkasta. Pa.lkan'korotukseen näh-
19695: den ol.isi otdtava huomioon koko se aika, minkä asian.omai-;
19696: nen on. ollut ·opettajana kansanopi,~tossa.
19697:       Kansf4nOpiston työkauden pituudesta, apettajain työmää·
19698:  rästä, heille muuten tulevista eduista. sekä heidän asemansa
19699:  turvaamisesta. on yleisiä määrä;yksiä tarpeen, joiden tekemi•
19700:  nen 1kaiketi on soveliaimmin jätettävä Kouluylihallituksen
19701:  huoleksi.
19702:       Sen .o;petusohjelma,u mukaan, jota maamme kansanopis-
19703:  toissa noudatetaan, on niissä katsottu tarpeellisiksi seuraavai
19704:  opettajat: kaksi tietopuolisten aineiden opettajaa sekä lisäksi
19705:  agronomi, jos maatal·ousopetusta annetaan_ va1ditus,m laajuu-
19706:  dessa; kotitalousopettajatar, käsityöopettajabr sekä v·eiston-
19707:  opettaja. Jos oppilaita on yli 60, .ioista suur·empi osa naisia,
19708:  kuten tavallisesti on, tarvitaan vielä toinen kä,sityönopetta-
19709:  jatar ja jos oppilaita on yli 80, niin vielä yksi tietopuolisten
19710:  aineiden opettaja.
19711:       Pa·itsi opettajan palkkojen korvausta, valtion tulisi antaa
19712:  yleisiin kuluihin kullekin opistolle vielä 1,000 mk., sekä 25
19713:  mk. kutakin 18 vuotta täyttänyttä o.ppilasta kohden. Tättm
19714:  jäisi siis pääasialli,sesti opiston ja ·opettajiston huoneiston,
19715:  poHtopuiden ja valaistuksen huolehtiminen paikkakunnallisen
19716:  kannat1t1ksen varaan, mikä ei ·ole vähäinen vaatimus ka,nsan-
19717:  valistukselliselle harrastukselle, ol:-etikin kun muita paikka-
19718:  kunmllisia v-elvoituksia on valitustyöalalla niin runsaasti.
19719:       Kansanopistotyön muista tarp-eista. ·on opettajain tarlwi-
19720:  tuhen mukaisen ammattivalmistuksen ja heidän jatkuvan
19721:  k-ehityksen avust1minen huomautettava.. Työ kansanopis-
19722:   toissa ·on niin erikoista, etteivät maamm-e opetuslaitokset anna
19723: täysin ·.soveltuvaa ·valmistusta. kansauopistoalalle ::antautu-
19724:  ville, vaan on h-eidän vartavasten siihen .työhön .knuluvi:a
19725: {lpillisia edellytyksiä ja muuta.harjoitusta saatava. Perin
19726: tärkeätä on myös, että opettajilla on kehoittavaa tilaisuutta
19727:  alituisesti huolehtia ja·tkuvasta kehityksestänsä. Tätä varten
19728:  olisi valtion menoarvioon varattava 5,000 mk., minkä raha-
19729:  määrän käytön ainakin va,staiseksi voisi parhaiten uskoa Kan-
19730:  sanvalistusseuralle, jonka hoidettavana on jonkun verran
19731: 'kansanopistotyön edistämiseen lahjoitettuja varoja, mutta ei
19732:  riittävästi kyseessä olevaan tarpeeseen.
19733:       Ka.nsauopiston kansallisen merkityksen kannalta on myös
19734: ·huolehditta.va '5iitä, etteivät vähävarmsetkaan ole pakotet-
19735:  tuja jäämään sen opetusta ja 'kasvatusta vaille. Melkein kai-
19736:  kissa kansanopistoissa ovat tosin oppilasyhdistykset koon-
19737:  neet varoja, joista ·On apurahoja annettu vähä varaisille opis-
19738:  toon pyrkijöille. Mutta kun nämät apurahat eivät ole riittä-
19739:  viä sellaisissa tapauksissa, jois,sa. op.pilaan on aivan omin
19740:  apuinsa huolehdittava opillisesta kehityksestänsä, on valtion
19741:  puolelta tässäkin avustus ta:rpeellinen. Se 100,000 markan
19742:  summa, mikä eräitä kertoja on eduskunnassa hyväksytty va-
19743:  rattomien kansanopiston oppilasten a.purahoihin, lienee tois-
19744:  taiseksi rii:ttävä. Se 'illääräys tässä kohden ehkä olisi tarpeBl-
19745:  linen, että apurahat ovat annettavat niin suurina, että ne
19746:  likipitäen riittävät asuntoon ja ruokaan koko 'Opistoaikana,
19747:   ottaen huomioon ·tavallisten aikojen keskimääräiset hinnat,
19748:  esimerkiksi 10 mk. viikolta. Apurahojen jakamiseen nähd-en
19749:   kausanopistonopettajistossa on se mielipide, että ne ·olisi
19750:   haettava yhdestä keskuspaikasta, esimerkiksi Kouluylihalli-
19751:   tuksesta tahi Kausanvalistusseura8ta, jo·ka ne määräisi, lä-
19752:   hettäen ilmoituksen apurahan saajalle. Tämä veisi saamansa
19753:   todisteen siihen opistoo111, johon <Jll oppilaaksi kutsuttu. Lu-
19754:   kuvuoden lopussa opiston johtaja perisi apurahat sen mukaan,
19755:   m()ntako viikkoa kukin sitä nauttinut on ·opistossa ollut. Tä-
19756:   ten saataisiin parhaat takeet siitä, että apurahat tulisivat
19757:   t.odella hyödyttämään opistossa oloa ja. että myös apurahat
19758:   tulisivat tarvitseville. Nykyinen jakotapa, ·kun a.puraha-
19759:   määrä on jaettu tasan eri 'opistojen kesken, on vaikuttanut,
19760: 566       VI, 10. -   Kansanopistojen kannattaminen.
19761: 
19762: että toisissa oQpistoissa on ehkä saatu liikaa, toisissa ei riittä-
19763: västi, mitkä molemmat seikat ovat haitaksi ja vältettävät.
19764:     Edellä l'ausuttuun viitaten rohkenemme siis kunnioitta-
19765: vim.min ehdottaa,
19766: 
19767:                  että Edusk1tnta hyväksyisi valtion meno-
19768:              arvioon lukuvuotta 1917-1918 varten otetta-
19769:              vaksi niin suuren määrära~an kansanopistojen
19770:              ka.nnattamista varten, että valtionavustulcsella
19771:              voitaisiin rnaksaa opiston opettajain palkat sen
19772:              suuruisina ja niine korotttksinensa, kuin olemme
19773:              maininneet, sekä ~en lisäksi 1,000 mk. kutakitl
19774:              kansanopistoa kohden ynnä 25 mk. jokaista 18
19775:              vuotta täyttänyttä opiston oppilasta kohden;
19776:                   että kansanopistonopettajain valmistusta ja
19777:               jatkuvaa kehitystä varten varattaisiin Kansan-
19778:               valistusseuralle 5,000 mk; sekä
19779:                   että vähävaraisten oppilasten apurahoiksi
19780:              määrättäisiin 100,000 mk. jaettavaksi ehdotta-
19781:              .mallamme tavalla.
19782: 
19783:       Helsingissä 26 päivänä marraskuuta . 1917.
19784: 
19785: 
19786:        Tilda Löthman.            Juho Snellman.
19787:        H. J. Linna.              Augusta Laine.
19788:        Tekla Hultin.             Pekka Hälvä.
19789:        J. E. Antila.             Iida Yrjö-Koskinen.
19790:        1{. IJanne.               Eveliina Ala-Kuiju.
19791:        P. Tanskanen.             Antti Rentola.
19792:        Bertta Pykälä.            Juho Niukkanen.
19793:        A. 0. Wuorimaa.           Annie Furuhjelm.
19794:                       K. W. Wuokoski.
19795:                                                           567
19796: 
19797: VI, 11, -   Anom. ehd. N:o 35.
19798:                                                                   •
19799: 
19800: 
19801:             Rentola, Antti, y. m.: J.l!läärärahan myöntämi-
19802:               sestä kunnallisopistojen järjestämiseksi.
19803: 
19804: 
19805:               S u o m en · E d u s k u n n a ll e.
19806: 
19807:      Marraskuun 16 päivänä 1917 arahvistettujen kunnallis-
19808: lakien kautta joutuu kunnalliselä;mä Suomessa aivan uute-en
19809: vaiheeseen. Entisten suuresti etuoikeutettujen ryhmien ti-
19810: lalle astuu kunnal:liselämään kansalaisryhmiä, joille mainittu
19811: ala pakostakin on pysynyt aivan tuntemattomana. Yleisten
19812: asiain harrastukselle ennestään vieraat kansalaispiirit ja vä-
19813: hän päälle kaksikymmenvtwtia.s nuoriso tulee osaltaan vai-
19814: kuttamaan kunnallisen elämän kulkuun tästedes maassamme.
19815:  Kun kunnalliselämässä on voitu niin paljon virheitä tehdä
19816:  tähänkin saakka, jolloin kuitenkin on voitu edellyttää suu-
19817:  rempaa elämänkokemusta, kansantalouden tuntemusta sekä
19818:  keskimäärin suurempaa opillista sivistystasoa kunnalliselä-
19819:  mään osaaottaneissa kuin on oleva laita aivan lähimmässä
19820:  tulevaisuudessa, niin sitä enempi on odotettavissa harha-
19821:   askeleita ja kalliita oppirahoja kunnallisasiain hoidossa
19822:   vastaisuudessa, semminkin kun kunnilla on entistä paljoa.
19823:   vaativammat tehtävätkin suoritetta vana,. Et.tei nyt vahvis-
19824:  tettu maailman vapaamielisin ;kunnallisasetus joutuisi aiheut-
19825:  tamaan pahimmassa tapaukseE>sa aivan epäraitista äärimäi-
19826:  syydestä toiseen heilahtelua niin arkaluontoisella alalla kuin
19827:   kunnalliselämä on, on välttämätöntä, että koko kansamme
19828:   ylein-en kansalaissivistys ja erikoisesti kunnalliselämän ym-
19829:   märtämys saadaan mahdollisimman pian ripeästi nousemaan.
19830:   Oppivelvollisuuden voimaansaattaminen ja kansakoulun
19831: 568       VI, 11. -   Kunnallisopistojen järjestäminen.
19832: 
19833:  uudistus ynnä låajennus, jotka kyllä 'Uvat lähimmässä tuh~­
19834:  vaisuudessa toteutettavat, ei kuitenkaan ennättäisi tässä
19835:  asiassa hyötyä tuottamaan ennenkuin korkeintaan kymll!enen
19836:  vuoden kuluttua; jotapaitsi pohjakoulusivistys sinänsä ei
19837:  vielä yksinään riitä kunnalliselämän ymmärtämystä takaa-
19838:  maan. }futta on muita jo käytettyjä menettelytapoja, joita
19839:  sovellettuina voi saada k;yseessä olevaa tarkoitusta palv·ele-
19840:  maan. Niitä Dvat kaupunkikuntain ylläpitämät työväen-
19841:  opistot, kotiopintojärjestelmät ynnä kansantajuiset luento-
19842:  kurssit, joita viimemainittuja on jo ennenkin tuettu valtion-
19843:  varoilla. Niinpä tämän vuoden ensimäisillä valtiopäivillä
19844:  Eduskunta anoi, että kansantajuisen luentotoiminnan kannat-
19845:  tamiseen vuodeksi 1918 myönnettäisiin 80,000 markan määrä-
19846:  raha Suomen kirja&to•ltuuskunnan käyt·ettäväksi (Sivis--
19847:  tysvaliokunnan mietintö N :o 5). Varteenottamalla edellä-
19848:  mainitunkin mietinnön sekä muut samaa tarkoittavat useat
19849:  eri anoml!sehdotukset, että ennen kaikkea kunnalliselämäs-
19850:  sämme nyt esille tulevat suuret uudistukset, joita toteutta-
19851:  maan kansamme on perin huonosti valmistunut alhaisen si-
19852:  vistystasonsa vuoksi, ehdotamme, että ainakin toistaiseksi
19853:  varattaisiin jokavuotinen menoerä valtion talousarviossa va-
19854:  listustyötä varten, jonka suorittaisivat kunnallisopistot. Nii-
19855:  den järjestämisessä olisi varteenotettava seuraavaa: Jokainen
19856:  kunta saisi vissin summan valtion varoja järjestääks·een kun-
19857:  nallisopistoja kunnallishallituksen toimesta. Niissä tulisi
19858:  johtajana olla valistustyöhön ja kunnalliselämään perehtynyt
19859:  palkattu henkilö, joka aina kUlloinkin saatavissa olevain opet-
19860:  tajavoimain kanssa, niinkuin kunnallisten toimihenkilöjen,
19861:  koulumiesten, pappien, lakimiesten j. n. e. kanssa, jakaisi
19862:  kaikille haluaville 20-vuotisille henkilöille opetusta kunnal-
19863:  liselämässä, <kansantaloudessa, yhteiskuntaopissa, historiassa,
19864:  kotiseututuntemuksessa, maantiedossa y. m. kansa~larskuntoa
19865: edistä vissä aineissa. Opetus olisi kullakin paikkakunnalla
19866: paikkaan ja aikaan nähden järjestettävä paikallisten tarpei-
19867: den mukaan. Yleispätevänä ehtona valtion avustuksen l:!a:a-
19868: ~miseen on pidettävä, että mainitut kunnallisopistot ovat niin
19869:  järjestetyt, että jokainen haluava niissä todella voi'täyderitää
19870:                     VI, 11.- Rentola y. m.
19871: 
19872: kansalaissi vistystään ja saada 1kunnallisasiain «Ym.märläm',1Stä
19873: sekä että luennot niissä muodostavat yhtenäisiä sarjoja, niin
19874: että ei kunnallisopiston nimellä saisi esiintyä ainoastaan joi-
19875: takin yksityisiä esitelmiä, joita jo monet ·eri valistusjärjestöt
19876:  muutoinkin pitävät. Olemme vakuutetut, että tällaiset kun-
19877:  talaisten kaikille eri kerroksille tarkoitetut opistot ovat ki-
19878:  peän tarpeen vaatimat juuri nyt, jolloin eritoten kansalais-
19879: sivist.yksemme on. osoittautunut pelottavan alhaiseksi ja jol-
19880: loin kuitenkin kansamme. yhtenäisenä säilyminen ja kehitty-
19881: minen kysyy erittäin suurta kansailaiskuntoa ja sivistystasoa
19882: kultakin yksilöitä. Katsomme, että mainitunlaiset kansaiais-
19883:  opistot, jotka keskittyvät kaikkia kuntalaisia niin lähersesti
19884:  koskevan asian,.kuin.kunnalliselämä on, ympäriUeja kehoit-
19885:  tamiseksi, ovat omansa mitä suurimmassa määrässä vahvista-
19886:  maan myöskin yhtenäisyyden tuntoa rikkirevityssä .kansas-
19887: .samme, koskapa kunnallisasiain järkevä 'ja .kehittynyt hoito
19888: koituu ·yhteiseksi taloudelliseksi hyväksi kaikille eri kansa-
19889: laisryhmi!lle.       .
19890:      Rohkenemme siis ehdottaa Eduskunnan päätettäväksi,
19891:                  että yllämainittujen kunnallisapistoj~n järjes-
19892:              tämiseksi valtion talousarviossa ·vuotta 1918 var-
19893:             'ten varattaisiin 200,000 markkaa käytettäväksi
19894:              kansanvalistusalalla 'toimivien järjestöjen kautta
19895:              ja johdolla.
19896: 
19897:     Helsingissä marraskuun 27 päivänä 1917.
19898: 
19899:       Antti Rentola.               Aleksis Salovaara.
19900:       Bertta 1\vkälä.              Viikko Joukahainen.
19901:       Albin Manner.                Kosti Arffman.
19902:       Lauri Kr. Relander.          Oskari ,LaJtdmsuo.
19903:       Juho· Niukkanen.             Mikko ,Luqpajä:wi.
19904:       J. P. Kokko.                 Antti Juntilainoo.
19905: 570
19906: 
19907: 
19908: VI, 12. -   Anom. ehd. N :o 30.
19909: 
19910: 
19911: 
19912: 
19913:             Pärssinen, Hilja, y. m.: Aistiviallisten hoidon
19914:                ja kasvatuksen järjestämisestä lainsäädäntö-
19915:                toimenpiteen kautta.
19916: 
19917:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
19918:    Viitaten v. 1914 valtiopäivillä tehdyn anomusehdotuksen
19919: perusteluihin, jotka ovat Liitteissä VI, sivuilla 501-505,
19920: pyydämme,
19921:                 että Eduskunta asettaisi aistiviallisten yhdis-
19922:             tysten ehdottamista jäsenistä komitean, joka tut-
19923:             kittuaan sokeiden, aistiviallisten ja muiden ab-
19924:             normien henkilöjen asemaa yhteiskunnassa t,al-
19925:             mistaisi yhtenäisen lakiehdotuksen heidän ase-
19926:             mansa parantamisesta, ja
19927:                 että tässä lakiehdotukses.sa säädettäisiin heille
19928:             yleinen kouluvelvoUisuus ja kunnille pakko
19929:             kustannuksellaan huolehtia varattom.ain pbnor-
19930:             mien kouluuttam.isesta, samalla kun heille tur-
19931:             vattaisiin täydellistä invaliditeettia vastaavan
19932:             viallisuuden nojalla vuotuine~ 350 markan suu-
19933:             ruinen ja muussa tapauksessa suhteellinen eläke.
19934: 
19935:       Helsingissä 26 päivänä marraskuuta. 1917.
19936: 
19937:        Hilja Pärssinen.              K. Hakala.
19938:        Oskari Orasmaa.               Toivo V. Alavirta..
19939:        Kaarle Mänty.                 Aino Forsten.
19940:        Wille Kiviniemi.              Aatto Siren.
19941:        Hilda Herrala.             .. A. Salo.
19942:                                                                571
19943: 
19944: VI, 13, -   Anom. ehd. N:o 36.
19945: 
19946: 
19947: 
19948: 
19949:              Hahl, Eero, y, m.: Määrärahan myöntämisestä
19950:                  ruuanlaiton ja kotitalouden opetusta varten
19951:                  maaseudulla.
19952: 
19953:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
19954:     Viitat·en tämän vuoden ensimäi.sille valtinpäiville jätetyn
19955: anom. ehd. n:o 49, koskeva määrärahan myöntämistä ruuan-
19956: laiton ja kotitalouden opetusta varten maaseudulla, peruste-
19957: luihin (Liitteet VI, siv. 352-353) pyydämme kunnioittaen
19958: anoa,
19959:                   että Eduskunta päättäisi myöntää ruuanlai-
19960:              ton ja kotitalouden opetusta varten maaseudulla,
19961:              pienviljelijäin ja maanviljelystyöväestön keskuu-
19962:              dessa, maataloudellisille edi-stysjärjestöille jaetta-
19963:              vaksi 150,000 mk. suuruisen vuotuisen apurahan
19964:              ja että tämä erä otettaisiin vuoden 1918 meno-
19965:               arvioon.
19966: 
19967:     Helsingissä marraskuun 27 päivänä 1917.
19968: 
19969: 
19970:       Eero Hahl.               Aleksis Salovaara.
19971:       nertta Pykälä.           Vi1kku .Joukahainen.
19972:       Iv. Fr. Lantto.          Juho Niukkanen.
19973:       Santeri Haapanen.        Mikko Luopajärvi.
19974:                     Lauri Kr. Relander.
19975: VI, 14, - - Anom. ebd. N:o'S'i.
19976: 
19977: 
19978: 
19979: 
19980:             l:rjö-Koskinen, · Iida, y. m.: Kotitalousopetuk-
19981:                 sen avustamista varten myönnetyn määrära-
19982:                 han korottamisesta.
19983: 
19984: 
19985:               S u o m e.n E d u s k u n nalLe.
19986: 
19987:     Samoilla perusteilla, joita esitettiin 1911 vuoden valtio-
19988: päiville anomusehdotuksessa (Liitteet VI, sivut 30-32)
19989: kotitalousopetukseHe määrätyn valtioavustuksen korottami-
19990: sesta, rohkenemme pyytää Eduskunnan kannatusta anomuk-
19991: selle,
19992:                 että kotitalousopetuksen avustmnista varten
19993:             myönnetty 1nääräraha korotettaisiin 300,000
19994:             markaksi vuosittain.
19995: 
19996:    Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1917.
19997: 
19998: 
19999:      Iida Ydö-Koskinen.           K. Lanne.
20000:      Tekla Hultin.                Augusta Lai_ne.
20001:      ~Jveliina 1\la-KuUu.         Tilda Löthman.
20002:      Dertta Pykälä.               Annie Furuhjelm.
20003:      :Elli Tavastähti.            J. P. Kokko.
20004:      P. Ahmavaara.                M. Kotila.
20005: VI •. t r., -   Anom. ehd. N:o il2.
20006: 
20007: 
20008: 
20009: 
20010:                 Relander, Lauri Kr., y, m.: Muanviliflys-
20011:                    lyseoista päässeiden ylioppilaiden opintojen
20012:                    jatkamisesta.
20013: 
20014: 
20015:                   S ·u o m e n E d u s k u n n a II e.
20016: 
20017:     Maaseudun oppikoulutarvetta on viime vuosikymmenen
20018: kuluessa koetettu tyydyttää n. s. yhteiskoului·lla. M'utta jo
20019: tähänastinm lyhyt kokemus on osoittanut, että tämä koulu-
20020: muoto ei nykyisellään ollenkaan vastaa sitä käytännölliseen
20021: elämään kasvattamisen tarvetta, joka maas·eudun olojen kan-
20022: nalta olisi suotava. Samalla kun maaseutu herää suunnitte~
20023: lemaan uusia omien elinehtojensa mukaisia sivistyksellisiä,
20024: yhteiskunnaHisia ja taloudellisia tehtäviä, samålla asettaa
20025: se maamme koulujärjestelmille kokonaan uusia vaatimuk-
20026: Sia.
20027:     Maanviljelyslyseo on kaiken todennäköisyyden muk'mm
20028: se koulumuoto, jolla jo periaatteensa mukaan pitäisi olla suu-
20029: ria edellytyksiä tulla maas·eudun tärkeimmäksi oppikouluksi.
20030: Tämän koulumuodon yleistymistä ehkäisevät kumminkin ne
20031: vaikeudet, mitkä kohtaavat maanviljolyslyseoiden oppilaita
20032: opintojcnsa. jatkamisessa er! aloilla Yliopistossa. Maanvilje-
20033: lyslyseosta päässeet ylioppilaat ovat nimittäin siellä oikeu-
20034: tettuja jatkamaan lukujaan yksinomaan maanviljelys-talou-
20035: dellisessa osastossa.
20036:     Ettei tällainen opiske'lumalidoHisnuksien rajoitus ole oi-
20037:  keudenmukainen, huomaa selvästi, kun vertaa keskenään
20038:  esim. op,etussuunniteimaa klassillisessa.. l;xseossa. ja, maan-
20039: o74    VI, 111. -           Maanviljelysylioppilaiden jatkoknrssit.
20040: 
20041: vilj elyslyseossa.               SeuDa.a.va taulukko on tässä suhteessa
20042: valaiseva:
20043:                                   Klassillinen lyseo   -Maanviljelys lyseo
20044:                                   VI VII Vlll Yht.      VI VU VIII Yht.
20045: Uskonto ........ 2       2                  2    6
20046: Opetuskieli ...... 3     3                  3    9      3        3   3     9
20047: Toinen kotimainen.
20048:    kieli  •   0   ••••2' 2  0.              2    6      2        2   2     6
20049:                1
20050: Venäjän kieli ) •• 3     3                  3    9>
20051: Saksa ......... 3        3                  3    9      3        3   3     9
20052: Latina  •••••       0 6  6
20053:                         •••                 6   18          --
20054: Riotoria  •••      0. 4 04  ••              3   11      4        3   3    10
20055: Luonnonhistoria                                         5        2   1     8
20056: Fysiikka ja kemia 2      2                  2    6      4        4   3    11
20057: Matematiikka ... 3       3                  3    9      3        3   3     9
20058: Piirustus J8 muo-
20059:     vailu ....... 1      1                       2      2        2    2    6
20060: Voimistelu        ••••2 2    0              2    6      2        2   2     6
20061: Laulu ..........                                        1        1   1     3
20062: Filosofian alkeet-                          2    2
20063: Yhteiskuntaoppi ja
20064:     kansantalous    -                                   3        3    2     8
20065: Geologia      •••   -
20066:                     0   •••                             1                   1
20067: Erinäiset    maata-
20068:     ]ousaineet ... -                                             7   8     15
20069:           Yhteensä 31                 31   31   93     33   35       33   101
20070: 
20071: 
20072:     Edellä esitetyn perusteella rohkenemme kunnioittaen eh-
20073: dottaa,
20074:                       että Eduskunta kehoittaisi Hallitusta ryhty-
20075:                   mään toimenpiteisiin avatakseen maanviljelysly-
20076:                   seoista päässeille ylioppilaille samat opintojen
20077: 
20078:      ) VI luokalla siirtyessään oppilaat saavat vaihtaa venäjänkielen
20079:     1
20080: 
20081: lueikankieleen tai laajempaan ranskankielen ovpijaksoon.
20082:              VI, 111. -Relander y. m.               675
20083: 
20084: 
20085:        jatkamismahdollisuudet Yliopistossa kuin tätä
20086:        nykyä on muista oppikouluista päässeillä yliop-
20087:        pilailla.
20088: 
20089: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta. 1917.
20090: 
20091: 
20092:  Lauri Kr. Relander.          Aleksis Salovaara.
20093:  Albin Manner.                Mikko Leinonen.
20094:  Juho Niukkanen.              Vilkku Joukahainen.
20095:  Peklra Saarelainen.          Hertta Pykälä.
20096:  Kosti Arffman.               Santeri Haapanen.
20097:  J. A. Heikkinen.             Iv. Fr. Lantto.
20098:  J. P. Kokko.                 Santeri Alkio.
20099:  K. A. Lohi.                  Pekka Tanskanen.
20100:  I~ero Hahl.                  Edvard Takkula.
20101: VJ.. 6t •. -   :Eet. . f.örsl •. N:o. 3_3,
20102: 
20103: 
20104: 
20105: 
20106:                 Sundblom, Julius, m. fl.: Om mellanslvolans i
20107:                     Marie/mmn övertagande a.v staten. och om-
20108:                     bildande till ett fttllständigt: åttaklaJSsigt, till
20109:                     Universitetet ledande, liirwerk fiir gpss(,(r och
20110:                     flicl;m;
20111: 
20112: 
20113:                  T iJ L F i n 1a n d s La n t d a g.
20114: 
20115:     1 många avseenden oblitt har den åländska skärgårdens
20116: öde varit. Därute i havet har Alands befolk~ing ,för det
20117: mesta glömts bort och försummats, då fosterlandert däremot
20118: med kärleksfull hand utdelat sina håvor åt de av sina söner
20119: och döttrar, som bygga och bo på fastlandet.
20120:      Det, som männ1skan bäst behöver i livets hårda kamp för
20121: tillvaron, är väl kunskaper och bildning. l!'ör ålänningm,
20122: som dock mer än mången är vaken, kunskapstörstande och
20123: intelligent, har d€t i alla tider ställt sig synnerligen svårt
20124: att åt sina barn öppna väg till kunskapens källa. Ty staten
20125: har hittills icke på ett tidsenligt sätt, såsom man ju dock
20126: haft rätt att vänta, ·ordnat ölandets skolförhållanden.
20127:      Den 26 augusti 1845 öppnades viss·erligen på Skarpans
20128: inom Bomarsunds fästningsområde en 2-klassig elementar-
20129: skola. Denna obetydliga läroanstalt fortsatte efter fästn:n-
20130: gen.s fall och rasering sin verksamhet i Godby bysamhälle
20131: a.v Finströms socken. Ar 1867 överflyttades dm till Marie-
20132: hamn. Den Iilla skolan var det enda statsläroverket på
20133: Aland. Det var icke mycket den i kunskapsväg kunde mcd-
20134: dela. Den förde därför ett tynande 1iv. De föräldrar, som
20135: önskade bibringa sina barn en högl'e bildning, nödgades
20136:                   ,VI, ~6.- Sun,dblom y. m.                 li77
20137: 
20138: låta dessa göra den dyra, långa,, besvärliga, tidtals även
20139: livsfarliga resan tili fastlandet, där - närma.st i Abo -
20140: högre läroverk funnos.
20141:      Förhållandet blev endast obetydligt bättre, då skolan
20142: år 1884 i någon mån moderniserades, ty den förblev fort-
20143: farande endast 2-klassig.
20144:      Då på orten ingen utöver folkskolekurs gående undervis-
20145: ning kunde meddelas flickor, tilläts elementarskolan genom
20146: överhetligt brev av den 21 januari 1887 att på vissa villkor
20147: mottaga även kvinnliga elever.
20148:      Någon ändring i de bedrövliga skolförhållandena måste
20149: dock åstadkommas. Öborna togo, så långt deras förmåga
20150: d-et medgav, saken i egna händer. En garantiförening bil-
20151: dades för att upprätthålla tre privata fortsättningslda.sser
20152: till den 2-klassige elementarskolan. Den första av dessa
20153: privatklasser begynte sin verksamhet den 1 sept. 1892, föl-
20154: jande år tillkom den andra, ·och i sept.em:ber 1894 arbetade
20155: även den tredje klassen.
20156:      Men icke ens denna sålunda åstadkomna 5-klassiga läro-
20157: inrättning motsvarade det alltmer framträdande bildnings-
20158: behovet. Det var först sedan stat·en, efter det lantdagen ut-
20159: talat sig i frågan, övertagit skolan och ombildat den tili ett
20160: 5-klassigt realläroverk, öppet jämväl för flickor, läroanstal-
20161: ten i högre grad lyckades tillvinna sig förtroende och in-
20162: tresse.
20163:      Men ännu voro icke ölandets bildningskra.v tillgodos-edda.
20164: Ännu måste s.kärgårdsbefolkningen sända till fa.stlandets
20165: högre skolor de barn, som på grund av högre begåvning ville
20166: f.ortsätta sina studier. Ater togo ålänningarna själva saken
20167: om händer. - Ater bildades en garantiförening för tre pri-
20168:  vata fortsättningsklasser. Läroverket i Mariehamn blev på
20169: detta sätt fullständigt och erhöll rätt att utdimittera elever
20170: tili U niyersitetet.
20171:      Ar 1903 togo de första eleverna vid Alands ihögre skola
20172:  studentexamen.
20173:      lfortsättningsklasserna erhöllo även statsunderstöd, men
20174: .i9-dragni~g av detsamma vidtog under den bobrikoffska olag-
20175:  lighetsperiod·en.                                       37
20176: 578         VI, 16. -Maarianhaminan keskikoulu.
20177: 
20178:     Petitioner om de priva.ta fortsättningsklasserna.s i Marie-
20179: hamn öv·ertagande av staten inlämnades av Alands och .Ma-
20180: rielulmns representanter i bonde- och borgarstånden vid 1904
20181: års lantd.ag, men kommo av känd anledning icke under be-
20182: handling. Därefter fingo Alands representanter vid urtima
20183: lantdagen 1905-1906 i uppdrag att ingå till senaien. m-od
20184: en liknande anhållan, som dessutom skulle inrymma, att
20185: fortsättningsklasserna, till dess staten kunde öv·ertag.1 dem,
20186: skulle komma i åtnjutande av anslag till enahanda belopp,
20187: som tidigare kommit dem till del.
20188:     Medels resolution av den 20 sept. 1906 beviljade senaten
20189: sådant undoerstöd, men ansågs frågan om fortsättning;;.kias-
20190: &ernas övertagande av staten den gån.gen böra förfalh.
20191:     Den åländska skolan hade blivit hjälpt ur sitt svå-
20192: raste bryderi, men det käraste önslmingsmålet hade icke
20193: blivit förverkligat, d-en nödvändigaste åtgärden icke blivit
20194: vidta.gen.
20195:     Vid lantdagen 1908 var frågan. ·om fortsättningsklasser-
20196: nas övertagande av staten åter före. En petition i sådant
20197: syfte inlämnades. Inom kulturutskottet, där den förbere-
20198: delsevis behandlades, gav den. anledning till en rätt vidlyf-
20199: tig diskussion. Tyvärr kunde fortsättningsklasserna i .Ma-
20200: riehamn då ännu icke va,d elevantalet per klass beträffar
20201: uppvisa en högre medeltalssiffra än 9. 1\'Ien utskottets ma-
20202: joritet tv-ekade likväl icke att erkänna nödvändigheten av
20203: att Alands skola .ställdes i ett förmånligt undantagsläge.
20204: Visserligen ansåg sig utskottet icke kunna förorda att staten
20205: övertoge fortsättningsklasserna; elevantalet i skolan var ju
20206: jämförelsevis lit·et. .Men utskottet tillstyrkte i stä:llet, att
20207: möjligast största statsanslag, i detta fall 4,000 mark per
20208: klass och år, skulle tilldelas ifrågavarande klasser.
20209:     I motiveringen hette det bland annat:
20210:     ,Utskottets flertal ha.r icke tvekat att åt forsättnings-
20211: klass·erna föreslå ett statsb~drag till samma belopp, som
20212: utskottet ansett böra utgivas åt läroverk, vilkas högre kl.as-
20213: ser i medeltal hava minst 12 elever per klass. Alands av-
20214: skilda geografiska läge, de långa, av naturhinder ofta för-
20215:                    VI, 16. -Sundblom y. m.                  579
20216: 
20217: svårwde resorna ävensom andra be.aktansvärda synpunkter
20218: kräva, att staten tillser det fortsättningsklasserna vid Alands
20219: och den omgivande vidsträckta skärgårdeus enda lärda skola
20220: icke bliva tili följd av bristande ekonomiskt understöd in-
20221: dragna. Observeras bör dessutom, att det av staten under-
20222: hållna realläroverket i Mariehamn liksom även fortsättnings-
20223: klasserna vid d-etta. läroverk tillgodose vartdera könets bild-
20224: ningsbe•hov."
20225:      Lantdagen godkände .kulturutskottets förslag: Privat-
20226: klasserna i Mariehamn tillerkändes ett årligt understöd av
20227: 4,000 mark per klass.
20228:      Tyvärr randades för f.osterlandet åt-er bistra tider. De
20229: tre ,privatklasserna i Mari€'hamn kammo i själva verket
20230: aldrig i åtnjutande av det utlovade högre statsunderstödet.
20231:      Under siora ekonomiska svårigheter, växande med varje
20232: år, som gått, hava de tre privata fortsättningsklasserna tili
20233: tidigare Realläroverket, numera l-Iellanskolan i Mariehamn,
20234: kämpat sig fram och hava kunnat upprät~hållas endast tack
20235: vare ett par lyckliga omständigheter. Så hava lärarne vid
20236: statens femklassiga mellanskola visat det intresse för dessa
20237: fortsättningsklasser, att de mot en ringa avlöning, endast
20238: 100 mark per veckotimme, mindre än i något annat privat-
20239: läroverk i landet, 'handhaft undervisningen i desamma och
20240: därigenom i mycket avsevärd grad ·bidragit tili att hålla
20241: utgifterna för deras underhåll så små som möjligt. In-
20242: komsterna hava åter i någon mån bragts att matsvara ut-
20243: gifterna genom det för staden Mariehamns små förhållan-
20244: den frikostiga bidrag av 2,000 mark, som av stadsfullmäk-
20245: tig.e i Mariehamn årligen tilldelats dem. Ovisst är emeller-
20246: tid, om detta anslag framdeles kan påräknas, enär stadens
20247: budget på grund av högst kännbara utgifter för militärin-
20248: kvartering och andra av krigstillståndet framkallade utgif-
20249: ter samt avsevärt minskade inkomster bragts ur jämvikt
20250: med tyåtföljaude upplåning och starkt ökad uttaxering.
20251:      Dessutom hava räntorna å en i Mariehamn och på Aland
20252: hopbragt fond, Rennes Majestät Kejsarinnan Marias frun-
20253: timmersskolefond, viiken ränta utg.iort 800-900 mk årligen,
20254: använts för klassernas underhåll.
20255: f!SO          VI, 16.-- lbadnlaaminan )fe;kikoulu.
20256: 
20257:     Yrkandet 1lå den ålä.ndska skolf:rågans .slutliga lösning
20258: kan numera.stödas även på det faktum, att lll'edeltalet elever
20259: per klass i Mellanskolan under d-e sex senaste åren överskri-
20260: dit talet 20 och i fortsättningsklasserna talet 12, detta Qaktat
20261: dessa klassers existens varit rätt osäker.
20262:     På grund av det anförda få vi hos Finlands Lanidag
20263: vördsamt anhålla det Lantdagen ville hesluta:
20264:                    att staten övertager de tre fortsättningsklas-
20265:                serna till Mellanskolan i lllariehamn, vilken så-
20266:               lunda ombildas till ett fnllständigt, åttaklll$sigt,
20267:               till Univer.sitetet ledande läroverk för gossar och
20268:               flickor.
20269: 
20270:        Helsingfors den 26 november 1917.
20271: 
20272: 
20273:           Julius Sundblom.             Eidk Hornborg.
20274:           Rafael Colliander.           S. Wilb. Roos.
20275:           Karl Ottelin.                A. J. Bäck.
20276:                      B.
20277: 
20278: Erinäisiä sivistys- ja siveellisyyskysymyksiä
20279:   koskevia eduskuntaesityksiä ja anomus-
20280:                   ehdotuksia.
20281: 1
20282: 
20283: 1
20284: 
20285: 1
20286: 
20287:     1
20288: 
20289:     1
20290: 
20291:     1
20292: 
20293:         1
20294: 
20295:         1
20296: 
20297:         1
20298: 
20299:             1
20300: 
20301:             1
20302: 
20303: 
20304: 
20305: 
20306: .
20307: VI, 17. -     Anom. ehd. N :o 52.
20308: 
20309: 
20310: 
20311: 
20312:               Virkkunen, Paavo, y. m.: lrläärärahan myön-
20313:                  tämisestä yleisten kirjastojen perustamiseen
20314:                  ia ylläpitämiseen.
20315: 
20316: 
20317:                   Suomen Eduskunnalle.
20318: 
20319:     Viitaten Eduskunnalle viime keväänä jätettyyn anomus-
20320: ~:J.hdotukseen,
20321:               joka koski maamme kirjastolaitoksen Järjestä-
20322: mistä ajan vaatimuksia vastaavalle kannalle, pyydämme kun-
20323: nioittaen saada ehdottaa,
20324:                    että Eduskunta suvaitsisi määrätä 120,000
20325:               markkaa vuotuisena määrärahana jaettavaksi ny-
20326:               kyään toimivien ja vasta perustettavien yleisten
20327:               kirJastojen amtstamiselcsi asiantunjiJoista muo-
20328:               dostettavan valtuuskunnan harkinnap mukaan:
20329:               sekä
20330:                   100,000 markkaa keskuskirJaston perustami-
20331:               ;seksi ja 100,000 markkaa vuotuista ylläpitoa
20332:               varten.
20333: 
20334:     Helsingissä marraskuun 27 päivänä 1.917.
20335: 
20336:       Paavo Virkkunen.          K. Lanne.
20337:       Wäinö Walkama.            Elias Tukia.
20338:       I.eouard Typpö.           Osk. Aush. Sjöstedt-Jussila.
20339: 584
20340:                 .
20341: VI, 1s, -    Anom. ehd. N :o 5il.
20342: 
20343: 
20344: 
20345: 
20346:              Wihersalo, Elviira, y, m.: Määrärahan myön-
20347:                tamisestä yleisten kirjastojen pentstamiseen
20348:                ja ylläpitämiseen.
20349: 
20350: 
20351:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
20352: 
20353:     Viitaten tämän vuoden ensimäisten valtiopäiväin srvls-
20354: tysvaliokunnan mietintöön N :o 3, määrärahan myöntämistä
20355: yleisten kirjastojen perustamiseen ja ylläpitämiseen tarkoit-
20356: tavan anomuksen johdosta, saamme kunnioittaen ehdottaa
20357: Eduskunnan päätettäväksi,
20358: 
20359:                  että yleisten kirjastojen perustamiseen ja
20360:              ylläpitämiseen vuodeksi 1918 myönnettiiisiin
20361:              120,000 markan määrämha Suomen kirjastoval-
20362:              tt~uskunnan käytettäväksi perusteluissa esitetyllii
20363:              tavalla.
20364: 
20365:       Helsi11gissä 27 päivänä marraskuuta 1917.
20366: 
20367: 
20368:        Elviira Wihersalo.      Aatto Siri'n.
20369:        Toivo V. Ålavirta.      W. Annala.
20370:                     Georg W. Johansson.
20371: VI, 19, -    Anom, ebd. N:o 3f.
20372: 
20373: 
20374: 
20375: 
20376:              Willersälo, ElvUta,· i. m~': B?.thtt\~n Kirjasto-
20377:                       vaUuii/skunnan asettamiS'i!sta ja keskuskirjas-
20378:                       ton perustamisesta.
20379: 
20380: 
20381:                S n o m e n E d n s k n n n a 1 1 e.
20382: 
20383:     Viitaten tämän vuoden eilsimäisteil valtiopä.iväin sivts-
20384: tysvaliokunnail mietintöön n:o 2, yleisen kesknskirj'as'ton p~
20385: rustamista ja ylläpitämistä tarköitta van anOintt'sehdotuksen
20386: johdosta, saamme kunnioittaen ehdottaa Eduskunnan päätet-
20387: täväksi,
20388:                  1että yleiien kirja.'dotoiminrian ed'i,stämiseks·i
20389:             asetettaisiin Suomen Kirjastovaltuuskunta ja pe-
20390:             r'it;stettd.isiin keiikuskirjasto kirjastotbimistoin.een,
20391:             sekä
20392:                   että naiden låitosteii i>erustarntskttstannuksiin
20393:             jä ylläpitdmistä varten iJuodeksi 1918 myönnet-
20394:             täiSiin 2/hteensä 180,000 markan miiäräroha.
20395: 
20396:    Hels'ingisslt 27 pitivänä matraskiiti:ta 1917.
20397:                \: ~
20398: 
20399:      Elviira. Wihersalo.                .A,atto Siren.
20400:      'l,oivo V. Alavirta.               W. Annala.
20401:                          Georg W. Johansson.
20402: VI, 20, -   Anom. ehd. N:o 60.
20403: 
20404: 
20405: 
20406: 
20407:             Alkio, Santeri, y. m.: Kirjastonhoitajain asetta-
20408:                misesta kunti-in $ekä niiden palkkauksesta.
20409: 
20410: 
20411:               Suomen Eduskunnalle.
20412: 
20413:    Viitaten tämän vuoden ensimäisille valtiopäiville jätet-
20414: tyyn anomusehdotukseen N :o 36 (Liitteet VI, 15), joka kos-
20415: kee kirjastonhoitajain asettamista kuntiin sekä niiden palk-
20416: kausta, pyydämme ehdottaa,
20417: 
20418:                 että hallitus pitäisi huolta 'Siitä, /että tulisi
20419:             määrätyksi kirjflstonhoitajan pätevyysvaatimuk-
20420:             set ja järjestetJ~ksi tilaisuutta halukkaiden, joilla
20421:             siihen on edellytyksiä, ammatillisesti valmistua
20422:             kirjastonlzoitajiksi;
20423:                 että valtion menoarvioon vuosittazn vairattai-
20424:             siin aluksi esimerkiksi 50,000 markwn suuruinen
20425:             slumma maalaiskuntia varten, jotka haluavat
20426:             asettaa erityisen kirj~tonhoitajan, 1,800 markan
20427:             sumtna kutakin kuntaa varten, anottavaksi eh-
20428:             dolla, että kunta puolestaan myöntää aluksi 600
20429:             markkaa vuodessa kirjastonhoitajan palkaksi ja
20430:             sitoutuu korottamaan palkkaa 5 ja 10 vuoden pal-
20431:             velusajalta, kummallakin kerralla 25 prosentin
20432:             määrällä, jolla s1tmmaTla valtion osuus mainittu-
20433:             jen väliaikojen kuluttua myöskin kasvaisi; sekä
20434:                  että kuntia varten, jotka eivät ha7Jua palkata
20435:             erityistä kirjastonhoitajaa, olisi varattava kir-
20436:             jastonhoitajan palkkioksi valtionvaroista 300
20437:                VI, 20. -   Alkio 1· m.                687.
20438: 
20439:        markan etliä, ehdolla, että .~ellainen kunta, joka
20440:        tätä pyytää, puolestaan myöskin myöntää vähin-
20441:        täänkin sen verran kyseessä olevaan tarkoi-
20442:        tukseen.
20443: 
20444: Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1917.
20445: 
20446: 
20447:  Santeri Alkio.          A. 0. Wuorimaa.
20448:  Antti RentoJa.          J. P. Kokko.
20449:  Juho Niukkanen.         Mikko Luopajärvi
20450:             Viikim Joukahainen.
20451:             Lanne, K., y. m.: Kirjastonho'itajai'll ammatilli-
20452:               sesta kehittämisestä.
20453: 
20454: 
20455:               S u o m e n E d u s k u n n a II e.
20456: 
20457:     Yleisen kirjaston kehitykseen liittyy nykyaikana suuria
20458: toiveita kansanvalistuksen ja kansankasvatuksen voimak-
20459: kaaseen nousuun nähden. Se käsitys ilmeni selvästi myöskin
20460: siinä huomattavasså. kannatuksessa, jota tämän vuoden edel-
20461: linen eduskunta myönsi kirjastotoimen edistämiseen.
20462:     Ken maaseudun sivistysoloja ja erittäinkin sen kirjalli-
20463: suusharrastuksia tuntee, ei ~oine toivoa kirjastotoimen odo-
20464: tettua nousua yksinomaan, tuskinpa edes ·etupäässä niiden
20465: toimenpiteiden avulla, joita sitä varten suunniteltiin, niin
20466:  hyviä kuin ne sinänsä voivat ollakin. Jos yleisen kirjaston
20467: tarkoitusperäksi asetetaan se, että niistä on yleisön saatava
20468: kaikkien eri yhteiskuntaluokkien sivistyspyrintöihin sovel-
20469: tuvaa kirjallisuutta, että yleisen kirjaston kautta yhteis-
20470: kunnan jäsenten tulee voida seurata sitä henkistä elämää,
20471: jota kansan kirjallisuus edustaa, mutta samalla myös, että
20472: yleisen kirjaston tulee kyetä opastamaa.n yleisöä, lukija-
20473: kuntaansa sen kirjallisuuden valinnassa ja käytännössä, jota
20474: se kirjastosta hakee, niin ei silloin riitä ne kylläkin laaja-
20475: kantoiset toimenpiteet, joita kirjastotoimen kehittämiseksi
20476: on pääcetty hyväksyä. Vielä vähemmän ne riittävät, jos
20477: mielessämme kuvittelemme yleistä kirjastoa siksi yhteis-
20478: kunnan valistuselämän keskukseksi, jonka tiedämme sen
20479: Amerikan Yhdysvalloissa olevan.
20480:                     VI,.21. -.La.nney. nt.
20481: 
20482:      Yhtä hyvin kirjastotoimen ahtaampien alojen, nimittäin
20483: tarkoituksenmukaisen kirjallisuusvalinnan, kirjavaraston
20484:  sopivaan lainauskuntoon panon sekä kirjojen tehokkaan ylei-
20485: ~iölle välittämisen kannalta, kuin etenkin uudenaikaisen kir-
20486: jast?toimen laajempien tehtävien vuoksi, jotka kuitenkin
20487: luetaan siihen oleellisesti kuuluviksi, on mielestämme ky-
20488: symys pätevien kirjastonhoitajien valmistamisesta välttä-
20489: mättömästi vaariinotettava kaiken tällä alalla odotettavan
20490: todellisen edistyksen edellytyksenä. Syystä sanotaan opetus-
20491: alalla, että opettaja tekee koulun. Vielä enemmän on syytä
20492: sanoa, että kirjastonhoitaja tekee kirjaston.
20493:      Kirjastonhoitajakunnan kasvattaminen maahamme on siis
20494: katsottava yhdeksi lähtökohdaksi yleisen kirjastotoimen
20495: kehittämistoimenpiteissä, oltetikin maaseudun kannalta.
20496: Tämä käsityskanta onkin tunnustettu, niinpä tänä vuonna
20497: Kuopiossa, Oulussa ja Viipurissa pidetyillä kunnallispäi-
20498: villä.
20499:       Kun asia on meillä vielä aivan outo, on siinä siis perus-
20500:  tavista toimenpiteistä lähdettävä. Niiden suunnitteleminen
20501:  kuUllun kuitenkin soveliaimmin maan hallitukselle. Tässä
20502:  vain sopii viitata siihen, että kirjastonhoitajia varten on
20503: t'arpeellista määritellä pätevyysvaatimukset, jotka tietysti
20504:  sisältää sen, että myös tarjotaan soveliasta opetusta niiden
20505:  vaatimuksien täyttämistä varten. Kansakoulunopettaja-
20506:  seminaarin täydellisen kurssin suorittaminen tahi ylioppilas-
20507: tutkinto sekä erityinen kirjastonhoidollinen tutkinto olisi
20508:  asetettava vaatimukseksi kirjastonhoitajalle.
20509:      Kirjastonhoitajantoimen tullessa varsinaiseksi amma~
20510: tiksi on luonnollisesti myös palkkausasia astuva esille ai-
20511: van toisessa muodossa kuin tähän asti. Toimen laatuun ja
20512: se:~. pätevysvaatimuksiin nähden tuntuu meistä siltä, että
20513: sekä palkan määrään ·että myöskin järjestelmään x:ähden on
20514: lähinnä vertauskohdaksi otettava kansakoulunopettajain-
20515: palkkaolot samoin kuin myös heidän palkkauksensa jakautu-
20516: minen valtion ja kunnan kesken. Kun palkka ei kaiketi ole
20517: ajaU!ltava nykyhetken aivan poikkeuksellisten olojen mu-
20518: kaan, olemme ajatelleet sen aluksi olevan 1,800 mk. vaiti-
20519: M!O      VI, 21. -   lU.rjastonhoitajain kehittäminen.
20520: 
20521:  olta ja 600 mk. sekä opettajan asuntoetuja vastaava asunto
20522: kunnalta. Palkankorotukset olisi laskettava samoihin pro-
20523: senttimääriin kuin kansakoul unopettajille.
20524:      Oletettava on, ·etteivät kaikki maalaiskunnat aluksi suos-
20525: tuisi tekemään kyseessä olevaa uhrausta kirjastotoimensa hy-
20526: väksi. Ajattelemme siis, e1Jtä menoarvioon varattaisiin JOkin
20527: summa, aluksi 50,000 mk., tätä tarkoitusta varten. Niillekin
20528: kunnille, jotka pienemmän summan, mutta sentään vähin-
20529: tään 300 mk., suostuvat kantakirjaston hoitajan palkkaa
20530: maksamaan, olisi valtion kannatusta myönnettävä, ja sovel-
20531: tuisi se mielestämme olemaan samansuuruinen, kuin minkä
20532: kunta siihen tarkoitukseen käyttää.
20533:      Edellä olevan perusteella rohkenemme siis kunnioitta-
20534:  vw;;ti Eduskunnan päätettäväksi ehdottaa,
20535: 
20536:                 että hallituksen olisi pidettävä huolta siitä,
20537:             että tulisi määrätyksi kirjastonhoitajan päte-
20538:             vyysvaatimukset }a järjestetyksi tilai.~uutta
20539:             halukkaiden, joilla siihen on edellytyksiä,
20540:             ammatillisesti valmistautua kirjastonhoitajiksi;
20541:                 että valtion menoarvioon varattaisiin 50,000
20542:             markan suuruinen summa maalaiskuntia varten,
20543:             jotka haluavat asettaa e_rityisen kirjaston-
20544:             hoitajan, ja myönnettäisiin siitä 1,800 markan
20545:             erä kutakin kuntaa varten anottavaksi, ehdolla,
20546:             että kunta puolestaan myöntää aluksi 600 mark-
20547:             ka vuodessa ynnä kansakoulunopettajan asuntoa
20548:             vastaavan asunnon kirjastonhoitajan palkka-
20549:             eduksi ja että valtion palkka korotettaisiin sa-
20550:             mojen perusteiden mukaan ja samoissa määrissä
20551:             kuin kansakoulunopettajain palkasta on sää-
20552:             detty; sekä
20553:                 että kuntia varten, jotka eivät halua palkata
20554:             erityistä kirjastonhoitajaa, olisi varattava kirjas-
20555:             tonhoitajan palkkioksi valtionvaroista 300 mar-
20556:             kan eriä, ehdolla, että kunta, joka tätä pyytää,
20557:                VI, 21.- Lanne y. Di.
20558: 
20559:        puolestaan myöskin myöntää vähintäänkin sen
20560:        verran kyseessä olevaan tarkoitukseen.
20561: 
20562: Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1917.
20563: 
20564: 
20565: K. Lanne.                Leonard Typpö.
20566: Wäinö Walkama.           E. Saari.
20567: Onni Rantasalo.          J. E. Antlla.
20568: M. Kotila.               Alfred Retulainen.
20569: 1.'ilda Löthman.         Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.
20570: Elias Tukia.             Pekka Hälvä. ·
20571: VI, 22, -   Pet. för.sl. N:o 55.
20572: 
20573: 
20574: 
20575: 
20576:              Johansson, Georg \V.: Anslag för understöd-
20577:                 jan(ie af populärt vetenskapli_qa föreläsnitlgar
20578:                 {i;r år 1918.
20579: 
20580: 
20581:             _ T i 11 F i n 1 a n d s La n d t d a g.
20582: 
20583:     Hänvisande till den motivering, som ingår uti ett till se-
20584: naste landtdag in1ämnadt petitionsförslag n:o 38 (>~e Valtio-
20585: päivät 1917, Liitteet YI, 7, siv. 327-328), anhålla under-
20586: tecknade att Finlands Landtdag måtte besluta,
20587: 
20588:                 att för understödjwnde af populärt vetenskap-
20589:             liga föreläsningar måtte för år 1918 bevilja;s .ett
20590:             anslag stort 50,000 finska ma:rl•. ·
20591: 
20592:    Helsingfors den 26 november 1917.
20593: 
20594: 
20595:      Georg W. Johansson.           W. Annala.
20596:      Elviira Willersalo.           Oskari Jalava.
20597:      Toivo V. Alavirta.            Aatto Siren.
20598:                                                                 593
20599: 
20600: 
20601: VI, 211, -   Anom. ei1d. N :o 31.
20602: 
20603: 
20604: 
20605: 
20606:              Kaila, E1·kki: Määrärahan myöntämisestä Yli-
20607:                 opistolle ;natka-apurahoiksi nuorille tutki-
20608:                                                                       •
20609:                 joille.
20610: 
20611: 
20612:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
20613: 
20614:       Jota itsenäisemmän aseman kansamme saa toisten kan-
20615:   sojen joukossa, sitä enemmän: siltä kysytään sekä henkisiä
20616:  että aineellisia ponnistuksia, jotta se kehityksessä pysyisi
20617:  toisten kansojen tasllllla. Henkisen edistyksen tärkeimpänä
20618:  tekijänä on edelleen Helsingin Yliopisto, kansallisen sivisty·k-
20619:   semme silmäterä. Sen suorituksista tulee riippumaan, missä
20620:  määrin voimme säilyttää kansainvälisen a.seman ja. arvon-
20621:   annon sivistyskansojen keskuudessa. Yliopistoa olisi siis
20622:   ln~ikin voimin tuettava, sen suorituskykyä lisättävä.
20623:       Tiet.eeHisen edistyben tärkeimpiä edellytyksiä ovat ul-
20624:  kcimaanmatkat. Ulkomaiden suurissa yliopistoissa ja muissa
20625:  tieteellisissä laitoksissa voipi nuori tiedemies parhaiten tu-
20626:   tustua uusimpiin tieteellisiin menettelytapoihin ja saavutuk-
20627:  siin ja päästä käsiksi niihin tutkimustehtäviin, joita tieteel-
20628:  linen tilanne kulloinkin tarjoaa. Mutta tieteellisessä tarkoi-
20629:  tuksessa tehdyt ulkomaanmatkat kysyvät melkoisia varoja,
20630:   joita lahjakkaimmilta usein puuttuu. Varojen puutteessa
20631:   täytyy monenkin jä.ttää kesken hyvillä toiveilla alotetun
20632: . uransa ja antautua virkamiehenä leipäänsä ansaitsemaan.
20633:   Lupaa ville kyvyille olisi sentähden yleisillä varoilla hankit-
20634:   tava tilaisuutta jatkuvaan tieteelliseen tutkimustyöhön.
20635:       Viime aikoina on Yliopistomme saanut pari suurempaa
20636:   lahjoitusta, joiden nojalla vuosittain jaetaan 6 Rosenbergin
20637:   matkastipendiä å 8,000 markkaa ja 2 Hallonbladin å 6,000
20638:                                                            38
20639:     694        VI, 23. -   Määrärahoja nuorille tutkijoille.
20640: 
20641:      markkaa. Sitä pait·si jaetaan vuosittain 1 Aleksant~rin sti-
20642:     pendi a 5,000 markkaa ja pari pienempää. Suuressa mää-
20643:     rässä on tieteelli)len tutkimm,työ näiden avulla Yliopistossa
20644:      edistynyt, ja suomalainen tiede on samassa määrässä ulko-
20645:     mailla saavuttanut tunnustusta. :Mutta että tästä huoQli-
20646:     matta huomattava •puute on olemassa, näkyy siitä, että nä-
20647: e   mät matkara:hat miltei säännöllisesti ovat jaetut dos·ent.eille,
20648:     siis nuoremmille ylimääräisille Yliopiston opettajiUe. An-
20649:      siollisten vanhempien hakijain vuoksi eivät nuoremmat, tut-
20650:     kimuksen tiellä alottelevat, niitä voi saa·da. Pitäisi olla ole-
20651:     massa erityisiä matkarahoja sellaisia nuorempia tutkijoita
20652:     varten, jotka eivät vielä ·ole dosentteja. Ne olisivat aiotut
20653:     kandidaateille ja lisensiaateille, jotka ulkomailla tahtovat
20654:     perehtyä johonldn valitsemaansa tutkimusalaan. Matka-
20655:     raha ei nykyoloissa saisi olla 5,000 markkaa pienempi. Se
20656:     jaettaisiin yhdeksi vuodeksi kerrallaan; mutta Ylioph,ton
20657:     konsistoorin myönnytyksellä voisi .sama stipendiaatti ,eri
20658:     anomuksen perustubella saada nauttia mainittua matk!l'-
20659:     rahaa vielä toisenkin vuoden. Jos Eduskunta myöntäisi tar-
20660:     koitukse.en 50,000 markkaa valtion varoja vuosittain, veisi
20661:     se arvaamattomassa määrässä tieteellistä työtä eteenpäin Yli-
20662:     opistoE>samme ja vahvistaisi siten myöskin ajanpitkään asial-
20663:     liE>esti Suomen kansainvälistä asemaa.
20664:          Anon sentähden kunnioittavimmin,
20665:                      että eduskunta päättäisi vuosimeoo6ääntöön
20666:                  otettavaksi 50,000 markan suuruisen vuotuisen
20667:                  määrärahan Helsingin Yliopistoa varten, käytet-
20668:                  täväksi 5,000 markan suu1·uisiksi lieteellisiksi
20669:                  matkastipendeiksi nuorille filosofwn kandidaatti-
20670:                  tutkinnon suorittaneille tutkijoine, jotka eivät
20671:                  vielä ole Yliopiston dwentteja, ehdoilla, jotka
20672:                  Yliopiston konsistori lähemmin määrää.
20673:           Helsingissä marraskuun 24 päivänä 1917.
20674: 
20675:                                                    Erkki Kaila.
20676:                                                             ö9ö
20677: 
20678: Yl, 24. -   An9m. ehd. N:o 57.
20679: 
20680: 
20681: 
20682: 
20683:             Linna, K. E., y. m.: Miiärärahan myöntämisestä
20684:                liikuntoharjoitusten edistämiseksi.
20685: 
20686: 
20687:               S u o m en E d u s k u n n a ll e.
20688: 
20689:      Viitaten vuoden 1914 valtiopäivillä tehtyyn anomusehdo-
20690: tukseen N:o 63 sekä tämän vuoden ensi valtiopäivillä teh-
20691: tyyn anomusehdotukseen N:o 54, jotka molemmat koskevat
20692: määrärahan myöntämistä voimistelun ja urhei'lun edistämi-
20693: seksi, saamme niissä esitettyjen perustelujen nojalla ehdottaa,
20694: että vuosittain myönnettäisiin Suomen voimistelu- ja urheilu-
20695: liiton hoidettavaksi ja osaksi välittömästi sen itsensä, osaksi
20696: Suomen Naisten Voimisteluliiton, Suomen Uimaliiton ja
20697: Suomen Palloliiton käytettäväksi vuosittain kuusikymmentä
20698: tuhatta (60,000) ma>rkkaa, käytettäväksi seuraaviin tarkoi-
20699: tuksiin:
20700:      Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton tu'lee omalta, osal-
20701: taan edistää liikuntaharrastuksia etupäässä vähävaraisten ja
20702: ruumiillista työtä tekevien· kansanluokkien keskuudessa.
20703: Tämä edistystyö tapahtunee tehokkaimmin siten, että neu-
20704: vontatyön, opetustoiminnan ja kurssien avulla kehitetään
20705: kykeneviä johtajia, jotka ympäristössään parhaiten herättä-
20706: vät harrastusta asiaan ja luovat siihen tarvittavat ulkonaiset
20707: edellytykset ja ohjaavat harjoituksia. Varattomille, asiaan
20708: innostuneille henkilöille on myönnettävä stipendejä heidän
20709: voidakseen ottaa osaa mainittuihin kursseihin. Tärkeätä on
20710: myöskin saada kustannettua alaa koskevaa helppotajuista ja
20711: helppohintaista kirjaJlisuutta. Niinikään on suotavaa, että
20712: piirustuksia hankkimalla ja antamalla ohjausta työnjohdossa
20713:  596        VI, 24. -   Liiku~taharjoitusten edistäminen.
20714: 
20715:   edistetään urheilukenttien ja voimistelusalien rakentamista.
20716:   Poikkeustapauksissa, tulee liiton myöskin auttaa liikunto-
20717:   harjoitusten alkuunpanoa myöntämällä yksityisille seuroille
20718:   avustusta ohjaajien pa'lkkaamiseen, huonenstojen vuokraami-
20719:   seen ja harjoitusvälineiden hankkimiseen.
20720:        Suomen' Naisten Voimisteluliitolle myönnettävä valtio-
20721:   apu olisi etupäässä käytettävä johtajattarien valmistamiseen
20722:   naisten voimisteluseuroja ja lasten:Ieikkejä varten sekä sti-
20723: . pendeiksi va.rattomille kurssilaisille.
20724:        Suomen Uimaliitolle myönnettävä avustus olisi käytettävä
20725:   uimakurssien toimeenpanemiseen sekä maaseudulla että kau-
20726:   pungeissa, kuin myöskin asiaa koskevien helppotajuisten
20727:   kirjasi1:m levittämiseen.
20728:        Suomen Palloliitolle myönnettävä avustus o1isi käytettävä
20729:   sellaisten J)alloleikkien levittämiseen, joita vähävaraisetkin
20730:   niin :kaupungeissä kuin maaseudullakin voivat vaikeuksitta
20731:   harjoittaa.
20732:        Edellä esitetyn nojalla· saamme kunnioittaen ehdottaa
20733:   Suomen EduskunnaHe,
20734:                    että liikuntoha:rjoitusten edistämiseksi myön-
20735:                nettäisiin vuosittain 60,000 markkaa Suomen
20736:                Voimistelu- ja Urheiluliiton käytettäväksi perus-
20737:                teluissa mainittuihin tarkoituksiin siten, että
20738:                Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton oma osuus
20739:                tekisi Smk. 45,000:-, Suomen Naisten Voimis-
20740:                teluliiton Smk. 9,000: - , Suomen Uimaliiton
20741:                Smk. 4,000:- ja Suomen Palloliiton osuus Smk.
20742:                2,000:-.                                .
20743: 
20744:        Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1917.
20745: 
20746:        K. E. Linna.                           Rudolf Holsti.
20747:                            Erik Alopaeus.
20748:                                                           ö97
20749: 
20750: VI, 25. -   Anom. ehd. N:o 58.
20751: 
20752: 
20753: 
20754: 
20755:             Alavirta, 'foivo V., y. m.: Määrärahan myöntä-
20756:                misestä liikuntaharjoitusten edistämiselcsi.
20757: 
20758: 
20759:               S n o m f: n E d n s h u n n a 1 l e.
20760: 
20761:     Viitaten tämän vuoden 0nsimäistea valtiopäiväin Sivis-
20762: tysvaliokunnan mietintöön n :o 6 määrärahan myöntämistä
20763: voimistelun ja urheilun edistämiseksi tarkoittavien anomus-
20764: ehdotusten johdosta ja Eduskunnan sen johdosta tekemään
20765: päätökseen, saamme kunnioittaen ehdottaa Eduskunnan hy-
20766: väksyttäväksi,
20767:                että liikuntaharjoitusten edistämiseen vuo-
20768:             deksi 1.918 1nJJÖnnettäisiin 60,000 markan määrä-
20769:             raha.
20770: 
20771:    Helsingissii 27 päivänU marraslmuta 1917.
20772: 
20773: 
20774:      Toivo V. Alavirta.            Georg W ..Johansson.
20775:      Hilja Pärssinen.              Erkki H. Härmä.
20776:      Hulda Salmi.                  Armas Paasonen.
20777:      Aatto Siren.                  Aino Forsten.
20778: 
20779: 
20780: 
20781:                                •
20782: 
20783:                                                       •
20784: 698
20785: 
20786: VI, 26. -   Edusk. esit. N:o 27.
20787: 
20788: 
20789: 
20790: 
20791:             Rentola, Antti, y. m.: Ehdotus laiksi kinema-
20792:                   t<Jgrafikuvien julkise.n näyttämisen ehdoista.
20793: 
20794: 
20795:                  S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
20796: 
20797:     Yleistä valitusta on vuosikaudet herättänyt n. s. eliisien
20798: kuvien julkinen näyttäminen ilman riittävää, tarkoituksen-
20799: mukaisesti järjestettyä filmien tarkastusta. Tätä tietä on va-
20800: lunut kansaamme sellaista siveellistä myrkkyä, että sen vaa-
20801: rallisuus varsinkin kasvavaan nuorisoon nähden hyvinkin
20802: voidaan panna sellaisten pahennusten rinnalle, joita vastaan
20803: on säädetty varsinaisia kieltolakeja. Ehdotus toisensa perästä
20804: on laadittu ja jätetty asianomaiseen paikkaan epäkohdan kor-
20805: jaamiseksi, mutta tunnettujen olosuhteiden pa1wsta ovat ne
20806: jääneet toivottua tulosta tuottamatta.
20807:     11uualla on kinematografikuvien tarkastus järjestetty var-
20808: sinaisella lainsäädännöllä. Etenkin luulisin Norjan filmitar-
20809: kastuslain 25 päivältä heinäkuuta 1913 kelpaavan meillekin
20810: esikuvaksi. Mukaan liitetty lakiehdotus o;n laadittu norja-
20811: laisen lain pohjalle, kuitenkin ottamalla huomioon niitä toi-
20812: vomuksia, mitä muutamien asiantuntijain taholta meillä on
20813: asiassa lausuttu.                '
20814:     Asian tärkeyteen nähden rohkenen ·kunnioittaen ehdottaa,
20815: 
20816:                että EdttskuntrlJhyväksyisi seut-aavan lakieh-
20817:             dotuksen kinematografiku1Jien julkisen näyttämi-
20818:             sen ehdoista;·
20819: 
20820: 
20821: 
20822:              •
20823:                    VI, 2tJ. -    Rentola. y. m.
20824: 
20825: 
20826:                                 Laki
20827:   .kinematografikuvien julkisen näyttämisen ehdoista.
20828: 
20829:                               1 §.
20830:     Kinematografikuvia älköön julkisesti näytettäkö kaupun-
20831: gissa ilman kaupunginvaltuuston ja maalla kunnanvahuus-
20832: ton tai, missä sitä ei ole, kuntakokouksen lupaa.
20833:     r~upaa älköön myönnettäkö, jolleivät asianomaiset järjes-
20834: tysviranomaiset ole hakemusta puoltaneet.
20835:     Lupa myönnetään korkeintaan kahdehi vuodeksi kerral-
20836: laan, ja on se väärinkäytön esiintyessä peruutettava.
20837:     Kinematografikuvien näyttäminen voidaan pidättää kuu-
20838: nailiseksi yksinoikeudeksi, jolloin se voidaan luovuttaa toi-
20839: minnassaan kasvatusopillisia periaatteita noudattavalle yleis-
20840: hyödylliselle yhtiölle.
20841:     Yksityiset tai kunta suorittavat oikeudestaan valtiolle
20842: veroa, jonka. senaatti säätää määrättynä prosenttina saa-
20843: duista bruttotuloista. Yleishyödyllisen yhtiön osakkaat saa-
20844: vat enintään 6 % :n koron yhtiöön maksetusta pääomasta,
20845: yhtiön muun vuosivoiton mennessä valtiolle.
20846:                              2 §.
20847:     Senaatti määrää kunnan väkiluvun perusteella edeltäpäin
20848: joka kolmas vuosi, kuinka paljon sellaisia paikkoja, missä
20849: kinematografikuvia näytetään, korkeintaan saa olla kussa-
20850: kin kunnassa.
20851:                              3 §.
20852:     Huoneiston, jossa kinematografikuvia näytetään, tulee
20853: olla järjestysviranomaisten .hyväksymä. Järjestysviranomais-
20854: ten on vaadittava asianomainen lausunto huoneiston sopivai-
20855: suudesta tarkoitukseensa t.ulipalovaarattomuuteen ja yleisön
20856: muuhun turvallisuuteen nähden.
20857:                           4 §.
20858:     Mitään kinematografikuvia älköön julkisesti näytettäkö,
20859: ennenkuin senaatin määräämät filmitarkastajat ovat ne näy-
20860: tettäviksi hyväksyneet.
20861: 600     VI, 26, -   Kinemato~ra.fikuvien nii.yttäminen.
20862: 
20863: 
20864:     Tässä tarkoituksessa välttämätön filmitarkastus tapahtuu
20865: Helsingissä,_ ja määrää senaatti tähän toimeen kaksi vaki-
20866: naista tarkastajaa. ja yhden varatarkastajan, jotka nauttivat
20867: palkkiota valtion varoista. Tarkastukseen ottakoon osaa aina-
20868: kin kaksi tarkastajaa samalla kertaa. Jos nämä eivät ole
20869: 3onkun filmin tai filmiosan hyväksymisestä tai hylkäämi-
20870: sestä yk~imieliset, kutsukoot varatarkastajan asian ratkaise-
20871: maan. Hyväks~rtyt filmit ovat varustettavat tarkastajain
20872: merkillä, jotapaitsi heidän on annettava kirjallinen todistus
20873: asiassa.
20874: 
20875:                              5 §.
20876:     Se, joka antaa filminsä tarkastettaviksi, maksakoon se-
20877: naatin määräämän maksun tarkastajain palkkion ja muiden
20878: menojen suorittamisehi. Maksu on suoritettava siinäkin ta-
20879: paukses~a, että filmi tulee hylätyksi.
20880:    Senaatti määrätköön, kuinka ma·ksu on tapahtuva ja asia
20881: rimuten käytännössä järjestettävä.
20882: 
20883:                                6 §.
20884:     Tarkastajat älkööt hyväksykö kuvia, jotka heidän käsi-
20885: tyksensä mull:aan loukkaavat lakia tai säädyllisyyttä, saavat
20886: aikaan siveelli>.essä suhteessa pahennusta tai vaikuttavat ·kat-
20887: sojaan raaistuttavasti.
20888: 
20889:                             7 §.
20890:     Kinematografikuvanäytäntöihin, jotka päättyvät myö-
20891: hemmin kuin kello 8 iltasella, ei saa päästää 15 vuotta nuo-
20892: rempia lapsia, jolleivät ole vanhempiensa tai holhoojiensa
20893: seurasEa.
20894:                              8 §.
20895:     Nämä säännökset eivät koske var>.inaisessa opetmtyössä
20896: esiintyvää kinematografikuvain näyttämistä.
20897:     Jos kinematografikuvia halutaan näyttää jonkun julki-
20898: sen esitelmän valaisemiseksi, hankittakoon siihen lupa senaa-
20899: tilta tai sen määräämältä.
20900:                       VI, 26. -   RentoJa y. m.            601
20901: 
20902:                          9 §.
20903:    .Rikkomukset tämän lain säännö·k&iä val:>tauu rang-aista-
20904: koon vähintään sadan markan sakolla tai vähintään kun-
20905: kauden vankeudella.
20906: 
20907:                          10 §.
20908:    Tämä laki astuu voimaan .......... ." .............. .
20909: 
20910: 
20911: 
20912:    Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1917.
20913: 
20914: 
20915:      Antti Rentola.                   Antti Juutilainen.
20916:      .r. P. KoJrko.                   Mikko Leinonen .
20917: Vl, 21. -   V et. ~örsl. N:o ;>{),
20918: 
20919: 
20920: 
20921: 
20922:              l'uruhjelm, Annie, m. n.: Orn beviljande av
20923:                 unde1stöd åt föreningar och kommuner f ör in-
20924:                 rättande och underluUl av skyddshem till sed-
20925:                 lig hetsarbetets tjänst.
20926: 
20927: 
20928:              T i ll F i n l a n d s L a n d t d a g.
20929: 
20930:      Frågan om statsbidrag till förmån för sedlighetsarbetet
20931: var före vid 1910 års Landtdag, då ett petitionsförslag före-
20932: låg om beviljandet af ett auslag om 30,000 Finska mark för
20933: befordrandet af &edlighetsarbetet i landets större städer, hvil-
20934: ket belopp emellertid på förslag af kulturutskottet höjdes
20935: till 50,000 Finska rnark. Redan då ansåg man uppgiften
20936: vara betydelsefull och värd att med allmänna medel under-
20937: stödas. Så utbröt kriget, hvarigenom en myr.kenhet militär
20938: förlades till en del af våra städer äfvensom till landskommu-
20939: nerna, hvilket haft till följd en sedlig förvildning, som allf
20940: hvad tiden lidit anta,git allt mera oroväckan<le IJroportioner.
20941:      Sarnhället kan icke stå likgiltigt inför den fara., sorn hotar
20942: detsamma genom denna förvildning, så mycket mer som en-
20943: ligt samstämmigt vittnesbörd från olika delar fl f landet,
20944: äfvensom af de berättelser, som utgifvit& af sanitetsbyrån
20945: för motarbetandet af de veneriska sjukdomarna i Helsing-
20946: fors, framgår att dessa s.iukdomar under krigsåren tilltagit
20947: i betänklig grad.
20948:     Ett omfattande, planmässigt arbete för inrättandet af
20949: sky!idshem, där unga kvinnor, som fallit offer för krigstidens
20950: frestelsPr, kunde genom lämplig sysselsättning och etisk på-
20951: verkan återvinnas för samhället, är sålunda. alldeles nöd-
20952:                  VI, 27. -Furuhjelm y. m.                    608
20953: 
20954: vändigt. Men för detta ändamål behöfvas större anslag än
20955: hvad föreningar, som egnat sig åt detta arbete, med deras
20956: ;dterst begränsade tillgångar ha att förfoga öfver.
20957:      Hänvisande till de synpunkter, som ingå i den petition,
20958: som af ldgm. Jenny af Forselles m. fl. om beviljandet af
20959: understöd för föreningar och ·,kommuner för inrättandet och
20960: underhåll af skyddshem i sed1ignetsarbetets tjänst inlämnats
20961: ti1l den tidigare landtdagen 1917, våga vi viirdsamt föreslå,
20962:                att Landtdagen måtte besluta att för unde-r-
20963:            stöd åt föreningar och komm1tner [ÖT inrättandet
20964:            och underhåll af skyddshem i sedlighetsarbetets
20965:            tjänst anvisa 1.50,000 Finska rnark.
20966: 
20967:    Helsingfors-den 26 nov,ember 1917.
20968: 
20969: 
20970:      Annie Furuhjelm.            Elli Tavastähti.
20971:      Augusta J,aine.             Iida Yrjö-Koskinen.
20972:      'l1ilda Lötlunan.           'J.lekla Hultin.
20973: 
20974:    Tähän yhtyy
20975:                                    · Eveliina ~.\Ja-Kuiju.
20976: TOISET VALTIOPÄIVÄT
20977:                   1917
20978: 
20979:             LIITTEET
20980:                      VII
20981:  P ANI{KlV ALIOKUN'r AAN J>ÄHETE'l'TY EDUS-
20982:     J{UN'fAESITYS JA ANOMUSEHDOTUS
20983: 
20984: 
20985: 
20986: 
20987:              HELSINGISSÄ, 1918
20988:          SUOMEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA.
20989:                                                                607
20990: 
20991: Vll, 1, -   Edusk. esit. N:o 23.
20992: 
20993: 
20994: 
20995: 
20996:             Tanttu, A., y. m.: Ehdntu.'l a.'letuk.<~ek,r;i säästö-
20997:                pankeista.
20998: 
20999:               S u o ~ en Ed t1 s k u n n a 11 e.
21000: 
21001:      Voimassa oleva säästöpankkiasetuksemme on säästöpank-
21002: kiliikkeen nopean 1kehityksen vuoksi käynyt vanhentuneeksi
21003: ja ahtuaksi. J.otta .säästöpan~rit voisivat tasaisesti kehitt;yä
21004: ja 'kestää kilpailua rahamarkkinoilla, olisi sen vuoksi tävkeätä
21005: saada lainsääd_äntö tällä uusituksi ajanmukaiselle kannalle.
21006: Tässä tarkoituksessa olikin viime valtiopäiville sekä Halli-
21007: tuksen että edustajain ta,}wlta tehty asiassa alotteita. Kun
21008: niitä ei kuitenkaan ehditt;y_ lop.puun käsitellä ja kun ei ole
21009: tiedossa, jos asia Hallituksen esityksenä tulee nyt esille,
21010: 1~ohkenemme viittaamalla edustaja Laitisen y. m. viime
21011: valtiopäivillä tekemän Eduskuntaesityksen perusteluihin
21012: kunnioittaen esittää,
21013:                 että eduskunta hyväksyisi, vahvistaisi ja voi-
21014:             maan saatettavaksi päättäisi seuraavan ehdotuk-
21015:             sen säästöpankkiasetukseksi Suomessa.
21016: 
21017: 
21018:                           Asetus
21019:                        säästöpankeista.
21020: 
21021:                           I LUKU.
21022:                       Yleisiä säännöksiä.
21023:                               1 §.
21024:    Säästöpankki on tämän asetuksen mukaan sellainen ylei-
21025: nen va halaitos, jonka ta 1;koituksena on, pernstajain tai hei-
21026: 608            VII, 1. -   Asetus säästöpankeista.
21027: 
21028: dän oikeudenomistaja.insa saamatta voittoa liikkeestä, vas-
21029: taanottaa. rahaa korkoa kasvama.an ja lisäämällä koron pää-
21030: omaan sitä kartuttaa, sekä irtisanomisen mukaan maksaa
21031: säästöt.
21032:     Säästöpankilla .olkoon kuitenkin oikeus eriuäisillä eh-
21033: doilla avata tili, jolta rahoja suoritetaan näytettäissä tai
21034: määrätyn ajan, enintään seitsemän päivän, kuluttua näyttä-
21035: misestä maksettavaksi asetettua shekkiä vastaan.
21036: 
21037:                            2, §.
21038:     Postisäästöpankkia lukuunottamatta älkööu muu raha-
21039: laitos, kuin 1 § :n 1 momentissa mainittu, olko oikeutettu
21040: käyttämään nimitystä ,säästöpankki". Jos niin tapahtuu,
21041: määrätköön kuvernööri sen oikaistavaksi.
21042:                              3 §.
21043:     Säästöpankin voi p-erustaa vähintäin viisi hyvämaineista.
21044: Suomen kansalaista. Olkoon myös kunta oikeutettu säästö-
21045: pankin perustamaan.
21046:     Säästöpankin perustajain tulee siltä viranomaiselta, jonka
21047: Hallitus on sellaisia asioita varten määrännyt, hakea vah-
21048: vistusta säästöpankin säännöille, jolloin myöskin on todis-
21049: tettava, että säännöissä määrätty kantarahasto on merkitty
21050: tahi on jo olemassa.
21051:     Säästöpankin kantarahaston tulee olla vähintäin kaksi
21052: tuhatta markkaa ja on se rahassa suoritett·ava.
21053:                                4 §.
21054:     Säästöpankin säännöissä pitää ainakin olla määrättynä:
21055:     1) säästöpankin toiminimi, jossa tulee liikkeen laadun
21056: ilmaisemiseksi olla sana ,s~ästöpankki";
21057:     2) sä:ästöpankin kotipaikka;
21058:     3) kantarahaston määrä;
21059:     4) isäntäin luku ja aika, joksi heidät valitaan, miten isän-
21060: tien vaali on toimitettava, j.a millä ehdoilla sää:stöönpanijalla
21061: on oikeus isäntäin kera ottaa osaa isäntien vaaliin, kuinka
21062: monta jäävitöntä isäntää vähintäin pitää olla saapuvilla,
21063: ennenkuin voivat pätevän päätöksen tehdä, isäntäin toimi-
21064:                      VII, 1 . - Tanttu y. m.                  609
21065: 
21066: valta, paikkakunta, jossa isäntäin kokoukset pidetään ja var-
21067: sinaisten kokousten aika sekä kenen toimesta ja miten isän-
21068: tien varsinaiset samoinkuin yliniääräisetkin kokoukset kut-
21069: sutaan kokoon;                              ·
21070:      5) hallituksen jäsent€n ja varajäsenten luku, aika, joksi
21071: heidät valitaan, sekä hallituksen tehtävät ja päätöksenvoi-
21072: paisuus;
21073:      6) tilintarkastajain ja heidän varamiestensä luku sekä
21074: aika, milloin tilinpäätös on tehtävä ja tilintarkastus toimi-
21075: tettava;
21076:      7) vähin määrä, minkä saa säästöönpanna, ja enin saa-
21077: minen, josta samalle tallettajalle maksetaan korkoa;
21078:      8) miten lainanottokorosta päätetään ja ilmoitetaan;
21079:      9) minkä ajan kuluttua irtisanomisesta säästöpankki
21080:  on velvollinen ja oikeutettu takaisin maksamaan 1 § :n 1 mo-
21081:  mentissa mainittuja säästöjä, ja on aika määrättävä nostetta-
21082:  van summan suuruuden mukaan, kuitenkin niin, ettei irti-
21083:  sanoruisaika milloinkaan saa olla kahdeksaa päivää lyhempi;
21084:  ollen säästöpankin hallituksella valta, milloin se haitatta voi
21085:  tapa.htua, myöntää ,;äästöstäottoa ennen irtisanomisajan lop-
21086:  pua;
21087:      10) miten säästöpankin puolelta säästöönpanoja irtisano-
21088:  taan;
21089:      11) miten säästöpankin hallituksen tulee säilyttää ja tar-
21090:  kastaa säästöpankin kassa ja arvopaperit;
21091:      12) miten 17 ja 18 § :ssä mainitut ilmoitukset tehdään;
21092:  sekä
21093:       13) miten sääntöjen muuttamisesta ja säästöpankin lak·
21094:  kauttamisesta päätetään.
21095:      Säästö·pankki älköön ottako käytäntöön 1 § :n 2 momen-
21096:  tissa eikä 21 § :n 3 momentissa sallittuja lifke,.muotoja, jollei
21097:  niistä ole sääntöihin otettu tarpeellisia lähempiä määräyksiä.
21098:                             5 §.
21099:     Jos havaitaan, että säännöt eivät ole vastoin lakia, ovat
21100:  ne vahvistettavat.
21101:     Sääntöjen muutos ei ole pätevä, ennenkuin sille on saatu
21102:  vahvistus.
21103:     610           VII, 1. -   Asetus sliäst?pankeista.
21104: 
21105:                                   6 §.
21106:          Säästöpankki on ilmoitettava merkittäväksi kaupparekis-
21107:     teriin, ennenkuin se alkaa toimintansa, ja on ilmoituksessa,
21108:     joka on säästöpankin hallituksen kaikkien ..jäsenten allekir-
21109:     joitettava, mainittava:
21110:          1) päivä, milloin säästöpankin säännöt ovat vahvistetut;
21111:          2) säästöpankin toiminimi;
21112:          3) säästöpankin kotipaikka;
21113:          4) millä tavoin säästöpankin isännät kutsutaan kokoon;
21114: '        5) ne henkilöt, jotka kuuluvat säästöpankin hallit,ukseen;
21115:     sekä
21116:          6) kutka ovat oi~eutetut kirjoittamaan säästöpay.kin toi-
21117:      mimmen.
21118:          I1moituksen tulee sisältää lhallitulksen selitys siitä, että
21119:     säästöpan'kin kantarahasto on rahassa .J:,äysin maksettu, ja
21120:      siihen on liitettävä säästöpankin säännöt sekä oikeaksi todis-
21121:     tettu jäljennös niiden·vahvistarilista koskevasta päätöksestä.
21122:          Jos jossakin olosuhteessa, joka .on kaupparekisteriin mer-
21123:      kitty, tapahtuu muutoksia, tai jos säästöpankki on asetettu
21124:      suoritustilaan, on siitäkin tehtävä ilmoitus kaqpparekiste-
21125:      riin.
21126:           Säästöpankki on vapautettu rekisteröimismaksusta.
21127: 
21128:                                  7 §.
21129:         Jos säästöpankki alkaa toimintansa ennen kuin se on kir-
21130:     joitettu kaupparekisteriin, olkoon se, joka sillä välin tekee
21131:     sitoumuksia säästöpankin puolesta, niistä vastuunalainen
21132:     niinkuin omasta velastaan; jos heitä on useampia, vastatkoot
21133:     niistä kukin omasta ja toistensa puolesta.
21134: 
21135: 
21136:                               II LUKU.
21137:                       Säästöpankin hallituksesta.
21138:                                   8 §.
21139:         Säästöpankin asioita hoitavat säästöpankin isännät         Ja
21140:      sen hallitus.
21141:                           Vll, 1. -Tantt.u y. nt.                      6U
21142: 
21143:                                     9 §.
21144:         Isännät, jotka valit.aaii määräajaksi ja joita tulee olla
21145:     vähintäin kymmenen, pitävät säästöönpaiiijain edustajina
21146:     silmällä säästöpankin hallintoa.
21147:         Isännät kokoontuvat ainakin kerran vuodessa varsinai-
21148:     s€en kokoukseen ja heidän tulee: valita hallituksen jäsenet
21149:     säännöissä mainituksi määräajaksi ja joka vuosi tilintarkas-
21150:     tajat säästöpankin hallintoa tarkastamaan, määrätä hallituk-
21151:     sen ja tilinta:rkastajain lpal1kkilot, vahvistaa tilill'päätö;;., päät-
21152:     tää sattuneen tappion korvaamisesta, vuosivoiton käyttämi-
21153:     sestä sekä hallitukselle annettavasta vastuuvapaudesta tahi
21154:     mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jos vastuuvapautta ei
21155:     ole :myönnetty, se:kä ratkaista ne muut asiat, jotka sääntDjen
21156:     muk.aan ovat heidän käsit.eltäviään tahi jotka hallitus heidän
21157:     päätettäväkseen jättää.
21158:         Pätevän päätöksen tek.emiseen isäntien kokouksessa vaa-
21159:     ditaan vähintäin viiden jäävittömän isännän läsnäolo.
21160:         Isäntä, joka on hallituksen jäsen, älköön olko tilintar-
21161:     kastajia valitsemassa älköönkä hallituksen vastuuvapaudesta
21162:     päättämässä.
21163:          Säästöpankin isäntä älköön olko saman säästöpankin vir-
21164:      kailijana ..
21165:                                     10 §.
21166:          H~llituksen asiana on säästöpankin toiminnan välitön
21167:      johto ja päättää s-e siis myöskin sijoituksista, lainanauto-
21168: •    korosta sekä lainan ottamisesta ja Iuottotilin avaamisesta .
21169:      Hallitus kantaa ja vastaa säästöpankin puolesta.
21170:                                 11 §.
21171:         'Säästöpankin hallituksen jäsenelle saa maksaa pftlkkiota
21172:     ainoastaan säästöpankin kanta,- ja vararahastojen tuloista.
21173:         Isännälle voidaan mainituista tulois'ta suorittaa kohtuul-
21174:     linen korvaus isäntäin kokouksen hänelle aiheuttamista
21175:     matkakuluista ja ajanhukasta.
21176:                                12 §.
21177:         Suomen Senaatin asiana on määrätä. säästöpankkien toi-
21178:      minnan julkisesta valvonnasta.
21179:     612             VTI, l. -:- As1.1tus säästöpankeista.
21180: 
21181:                                ill LUKU.
21182:                                           "'
21183:           Säästöönpanmsta ja säästöstäotoista sekä säästöpankin
21184:                       muusta lainanotta-misesta.
21185:                                   13 §.
21186:        ·Kun ensi kerran pannaan rahaa säästöön, ilmoitettakoon
21187:     sen nimi ja kotipaikka, jonka hyväksi säästöönpano tehdään,
21188:     ja jos säästöönpano tehdään yksityisen henkilön puolesta,
21189:     hänen elinkeinonsa sekä syntymäaikansa., jos se tiedetään.
21190:     Kun säästöönpano tehdään alaikäisen puolesta, on myöskin,
21191:     jos !Jlahdollista, hänen vanhempainsa nimet ilmoitettava.
21192:     Ilmoitukset merkitään säästöpankin laskukirjaan.
21193:         Jos se, joka toisen hyväksi panee rahoja säästöön, tah-
21194:     too, ettei niitä kävisi irtisalllominen, ·ennenkuin määräajan
21195:     kuluttua, taikka jos säästöönpanija tahtoo, että rahoja mak-
21196:     setaan ainoastaan määrätylle henkilölle, tehköön siitä ehdon
21197:     ensimäisellä säästöönpanokerralla. Jos säästöönpanija haluaa
21198: •   tehdä jonkun· muun ehdon, on säästöpankin hallituksella
21199:     valta tutkia, voidaanko ehto hyväksyä.
21200: 
21201:                                  14 §.
21202:         Ensi kertaa rahoja säästöön pantaesaa annettakoon sääs-
21203:     töönpanijalle ilmaiseksi järjestysnumerolla. ja sen nimellä,
21204:     jonka hyväksi säästöönpano tehdään, varustettu vastl).kirja,
21205:     johon säästöpankin säännöt ·on liitetty. Siihen merkitään
21206:     myös ehto, joka 13 §:n 2 momentin mukaan tehdään.
21207:         Säästössäolevia varoja annetaan sille, jonka hallussa vas-
21208:     takirja on ja joka sen esiintuo, ellei rahoja ole säästöönpantu
21209:     ehdolla, että ne maksetaan ainoastaan määJrätylle henkilölle,
21210:     jolloin yksinomaan tällä tahi hänen· oikeudenomistajanaan
21211:     on valta niitä irtisanoa ja nostaa.
21212:         Kun säästöönpano tahi säästöstäotto tehdään, merkitään
21213:     maärä vastakirjaan sekä.ikirja~milla että num.el'oiUa; ja tulee
21214:     säästöpankin hallituksen kahden jäsenen tai virkaili•jan var-
21215:     mentaa säästöönpano nimikirjoituksellaan. Jos rahojen nos-
21216:     taja ei ole säästöstäottoa kuitannut, on sekin samalla tavalla
21217:     varmennettava.
21218:                       VII, 1. ·~ 'l'anttu y. m.              618
21219: 
21220:                                 15 §.
21221:       Jos rahoja on säästöönpantu aviovaimon tahi viisitoista -
21222:  vuotta täyttäneen alaikäisen hyväksi, ehdolla että ainoastaan
21223:  1;1~ ovat oikE:utetut varat nostamaan, älköön edusmies tai hol-
21224:  hooja olko oikeutettu rahoja irtisanomaan eikä nostamaan
21225:  ilman aviovaim"n tahi alaikäisen suostumusta.
21226: 
21227:                               16 §.
21228:      Säästöpankin hallituksella olkoon oikeus vaatia, että
21229:  vastakirja on määrätyn ajan kuluessa todistusta ,vastaan jä-
21230:  tettävä säästöpankkiin sen tilikirjoihin verrattavaksi, jol-
21231:  loin korko on vastakirjaan merkittävä, ellei sitä ole ennen
21232:  tehty. Säästöpankin laskukirjaan on samana merkittävä,
21233:  että vastakirja on ollut tilikirjoihin verrattavana ja että
21234:  korko on siihen kirjoitettu.
21235:      Jos vastakirjaa säästöpankin tilikirjoihin verrattaessa
21236:  ilmenee eroavaisuutta vastakirjan ja tilikirjain välillä, on
21237:  viimeksimainituilla todistusvoima, ellei jokin seikka vähennä
21238:  niiden luotettavuutta.
21239: 
21240:                                17 §.
21241:       Jos vastakirja on joutunut hukkaan, tulee vastakirjan
21242:   omistajan viipymättä antaa säästöpankin hallitukselle siitä
21243:   tieto ja samalla ilmoittaa, milloin ja miten vastakirja on ka-
21244:   donnut. Hallituksen pitää silloin vastakirjan katoamisesta
21245:   kuuluttaa ilmoituksella, joka "on vastakirjan omistajan kus-
21246:   tannuksella julkaistava kerran maan virallisissa /Sanomaleh-
21247:   dissä ja muulla säännöissä määrätyllä tavalla: Jos vasta-
21248:   kirjaa ei ole löydetty kuudessa kuukaudessa sen jälkeen, kuin
21249:   ilmoittaminen on tapahtunut, niin vastakirjan omistaja on
21250:   oikeutettu saamaan pois koko saami~nsa; eikä vastakirjalla
21251:   ole voimaa säästöpankkia vastaan sen perästä kuin rahat on
21252: • poismaksettu.
21253: 
21254:                             18 §.
21255:     Kun vähintäin kymmenen vuotta on kulunut viimeisen
21256:  vuoden lopusta, jonka kuluessa vastakirjaa on säästöpankissa
21257:              VII, 1. -- Asetus säästöpankeista.
21258:                                                          .
21259: käytetty säästöönpanoa tai säästöstäottoa varten, tai 16 §:n
21260:                                                              .
21261: mukainen merkintä tehty, 'Olkoon säästöpankin hallituksella
21262: oikeus ilmoituksella maan virallisissa sanomalehdissä ja
21263: muulla säännöissä määrätyllä tavalla kehottaa vastakirjan
21264: omistajaa yön ja vuoden kuluessa siitä, kvin ilmoitus on jul-
21265: kaistu, säästöpankin hallitukselta vaatimaan saamistaan.
21266: Jollei vaatimusta tehdä, menettäköön vastakirjan omistaja
21267: puhevaltansa. säästö.pankkia vastaan ja rahamäärä siirrettä-
21268: köön säästöpankin vararahastoon.
21269: 
21270:                             19 §.
21271:    Oikeus 1 § :n 2 momentissa mainitun tilin avaamiseen on
21272: ainoastaan sellaisella säästöpankilla, jonka omat rahastot
21273: ovat nousseet vähintäin kahteenkymmeneentuhanteen mark-
21274: kaan. Saman tilinpitäjän saaminen tällä tilillä älköön
21275: nousko kolmeatuhatta markkaa suuremmaksi, paitsi milloin
21276: kunta, seurakunta tai pysyväinen rahasto on tilin.pitäjänä.
21277: 
21278:                            20 §.
21279:    Rahatarpeensa tyydyttämiseksi olkoon säästö<pankilla oi-
21280: keus ottaa laina ja muussa pankkilaitoksessa avata luottotili.
21281: 
21282: 
21283:                         IV LUKU.
21284: Y arojen lainaksiantamisesta ja muusta sijoituksesta sekä
21285:     maksumääräysten ja rahanperimisen toimittamisesta.
21286:                                21 §.
21287:     Säästöpankin varoja älköön, paitsi 3 momentissa maml-
21288: tussa tapauksessa, lainaksi annettako muuta saamistodisteita-
21289: kuin velkakirjaa vastaan. Ellei lainaa anneta määräajaksi
21290: tai vaa·dittaessa takaisirt rmalksdtavaksi, on velkakirjaan mer-
21291: kittävä määrätty, enintään kolmen kuukauden irtisanomis-
21292: aika. I..~ainan voi myöskin antaa määräaikaisilla lyhennys-
21293: maksuilla, ja un sellain-en sopimus velkakirjalle merkittävä.
21294:     Säästöpankki olkoon oikeutettu sijoittamaan niin suuren
21295: määrän varoistaan, kuin viime tilinpäätöksen mukaan vasta,a
21296:                       VII, 1. -   Tanttu y. m.                   616
21297: 
21298: enintään kymmenettä osaa säästöönpanijain saamisista, kor-
21299: keintaan lrl]uden kuukauden mää:r.äajaiksi annettaviin lain'Oi-
21300: hin. Olkoon myöskin oikeus sijoittaa pitlkäa·ikaisiin i:r.tisa-
21301: nomattomiin kuoletusl.ainoihin korkeintaan määrä, vastaava
21302: yhtä viidettä osaa säästöönpanijain saamisista.
21303:     Säästöpankiila, 'jonka omat rahastot nousevat 19 § :ssä
21304: mainittuun määrään sekä on siinä määrätyn ajan ollut toi-
21305: minnassa, olkoon oikeus antaa kassak!'editiivi- ja konttoku-
21306: ranttilainoja, joiden yhteenlaskettu myönnetty määrä kuiten-
21307: kaan ei saa olla suurempi kuin kymmenes osa säästöönpani-
21308: jain saamisista viime tilinpäätöksen mukaan. Lainan takai-
21309: sinmaksuaikaa koskevat ehdot asetettakoon tämän pykälän
21310: 1 ja 2 momentissa olevi-en määräysten mukaisiksi.
21311:     Säästöpankilla olkoon ll]pa sijoittaa korkeintaan puolet
21312: omien varojen.sa määrästä sellaisen pankkilaitoksen osakkei-
21313: hin, joka on perustettu säästöpankkien toiminnan edistämi-
21314: seksi.
21315:     Säästöpankki älköön myöntäkö lainaa, jonka maksami-
21316:  sesta saman säästöpankin hallituksen jäsen, varajäsen tahi
21317: virkailija lainanottajana taikka takausmiehenä vastaa.
21318: 
21319:                                 22 §.
21320:       Säästöpankin varoista on määrä, joka vastaa vähintäin
21321:   kymmenettä osaa säästöönpanijain saamisista vii~e iilin'Pää-
21322:   töksen mukaan, pidettävä sijoitettuna varman pankkilaitok-
21323:   sen talletuksiin, jotka voidaan helposti muuttaa rahaksi,
21324:   taikka valtion, pankkien, hypoteekkilaitosten, kuntain tai
21325: · seuraku,ntain obligatsioneihin.
21326:       J.os mainitut talletukset ja. arvopaperit tai osa niistä. sääs-
21327:   töstäottojen vuoksi tai säästöpankin oikeuden suojelemiseksi
21328:   on muutettu rahaksi, on säästöpankin varoista yhtä suuri
21329:   määrä niin pian kuin suinkin uudestaan sijoitettava sellaisiin
21330:   talletuksiin tai arvopapereihin.
21331: 
21332:                              23 §.
21333:     Säästöpankki älKöön omistako muuta kiinteistöä tai
21334:  osuutta muussa kiinteistössä, kuin mikä säästöpankin liikettä
21335: 616             VII, 1. -   Asetus säästöpankeista.
21336: 
21337: varten saattaa olla tarpeellinen. Säästöpankilla olkoon kui-
21338: tenkin lupa oikeutensa suojelemiseksi ostaa sen saatavasta
21339: pantattu tahi ulosmitattu kiinteä omaisuus, joka huu.tokau-
21340: palla myydään; mutta on ostettu kiinteistö taas myytävä,
21341: milloin sopivaksi harkitaan, ja ainakin niin pian kuin se saa-
21342: daan tappiotta myydyksi.
21343: 
21344:                           24 §.
21345:     Säästöpankki on oikeutettu välittämään maksumäärä;yk-
21346: siä sekä ottamaan toiroHtaakseen rahan.perimisiä.
21347: 
21348: 
21349:                             V LUKU.
21350: 
21351:       Kirjanpidosta ja tilintarkastuksesta sekä voittovarojen
21352:                            käJJttämisestä.
21353: 
21354:                             25 §.
21355:    Säästöpankin hallituksen tulee pitää huolta siitä, että
21356: säästöpankin kassa, kirjat ja arvopa.perit ovat turvassa tu-
21357: lenvaaralta ja anastukselta.'
21358: 
21359:                            26 §.
21360:     Suomen Senaatin asiana on määrätä säästöpankkien kir-
21361:  janpidon järjestämisestä.
21362: 
21363:                               27 §.
21364:       Tilinpäätös, josta säästöpankin tilan tulee tä~~ellisesti
21365:  näkyä, on tehtävä kalenterivuodelta.
21366:       Säästöpankin hallituksen on enn-en tilintarkastusta la-adit-
21367:  tava tmkertomus sekä yleiskats,aus säästöpankin toimintaan
21368:  tilivuoden aikana.
21369:       Säästöpankin hallitus on myös velvollinen antamaan, sillä
21370:  tavoin kuin erittäin säädetään, sekä tilastollisia tietoja että
21371: ·muitakin ilmoituksia, jotka säästöpankkien toiminnan val-
21372:  vontaa varten ovat tarpeellisia ..
21373:                          VII, 1 • ......., Tanttu y. m.           617
21374: 
21375:                                   28 §.
21376:        Säästöpap.kin hallinnan ja tiHen tar<kastus on rvuosittain
21377:     toimitettava. Tilintarkastajain on tutkittava säästöpankin
21378:     kassa, arvopaperit, tilitodisteet sekä tili- ja pöytiLkirjat, jota
21379:     paitsi heidän on annettava lausunto tilinpi!ätöksen oikeelli-
21380:     suudesta, sijoitusten pätevyydestä ja siitä, onko säästöpank-
21381:     kia hoidettu tämän asetuksen ja säästöpankin sääntöjen mu-
21382:     kaisesti. Tilintarkast.ajain tulee sitä paitsi ainakin kerran
21383:     vuodessa, aikaa ed-eltäpäin ilmoittamatta, toimittaa säästö-
21384:     pankin kassan ja arvopa.perien tarkastus.
21385: 
21386:                                   29 §.
21387:          Säästöpankin liikkeen tuottama puhdas voitto on käy-
21388:     tettävä vararahaston muodosfamiseksi ja kartuttamiseksi.
21389:     Vararahastosta korvataan, mikäli tilivuoden voitto ei siihen
21390:     riitä, sellainen tappio, jonka korvaamista ei voida lukea sääs-
21391:     töpanldn hallituksen eikä virkailijain velvollisuud€ksi.
21392: '        Isäntäin päätöksen muhan voidaan tilivuoden puhtaasta
21393:     voitosta siirtää korkeintaan viisi prosenttia eläkerahastoon,
21394:     josta suoritetaan eläkk·eitä säästöpa.nkin virkailijoiUe ja pal-
21395:      vel'uskunnalle. Eläkettä ei saa maksaa, ennenkuin asianomai-
21396:     n€n viranomainen on eläkerahastolle vahvistanut isäntäin sille
21397:     hyväksymän ohjesäännön. Eläkerahasto on, samoin kuin
21398:     muut omat rahastot, säästöpankin sitoumusten vakuutena.
21399:          Kun kanta- ja varara:hastojen yhteenlaskettu määrä on
21400:      suurempi kuin kaksi kymmenes osaa tilinpäätöksen osotta-
21401:      masta säästöönpartijain saamisesta, voivat isännät, säästö-
21402:      pankin hallituksen asiaa valmist~ltua, määrätä osan puh-
21403:      ~asta voitosta hyväntekeväisyys- tai yleishyödyllisiin tar-
21404:      koituksiin, ei kuit-enkaan semmoisiin, joista kunta tahi
21405:      seurakunta 'On velvollinen 1pitä:mään huolta jäseniään verot-
21406:      tamalla. Jos ehto on tehty kantarahåston takaisin suorit-
21407:      tamisesta, älköön voittoa tässä :mainittuihin ta~koituksiin
21408:      määrättäkö, ennenkuin· kantarahasto ehkä suoritettavine
21409:      korkoineen on takaisin maksettu. Päätettyä määrärahaa ei
21410:      saa maksaa, enne~kuin asianomainen viranomainen on pää-
21411:      töksen hyväksynyt.
21412: 618           VII, 1, -   Asetus sällstöpankeista.
21413: 
21414:                           VI LUKU.
21415:                      Erityisiä säännök-S?:ä.
21416:                               30 §.
21417:     Siiäistöpankille kerätty kantarahasto voidaan maksaa ta-
21418: kaisin, milloin siitä on tehty ehto sääntöihin, sittenkui~ sääs-
21419: Itäpankin omat rahastot ovat nousseet kymmenen kertaa niin
21420: suuriksi kuin edellä:m<J.inittu kantarahasto ynnä sille ehkä
21421: suoritettava korko. Kantarahastolle ei saa tilittää eikä mak-
21422: saa korkoa pitemmältä kuin kymmenen vuoden ajalta, ei kor-
21423: keampaa kuin viisi sadalta vuodessa eikä myöskään korkoa
21424: korolle. Korko maksetaan samalla kertaa kuin pääomakin.
21425:                             31 §.
21426:     Kun säästöpankin tilinpäätös näyttää, että kolme neljän-
21427: nestä säästöpankin omista raha.stoista on menetetty, niin on,
21428: ellei riittävää vakuutta asE!teta, säästöpankin toiminta kes-
21429: keyt.ettävä ja säästöpankki pantava suoritustilaan.                 ""
21430:                              32 §.
21431:     Jollei 31 § :n määrä;ystä säästöpankin toiminnan keskeyt-
21432: tämisestä noudateta, ovat sellaiseen laiminlyöntiin syypäät
21433: kukin omasta ja toistensa puolesta vastuunalaiset säästöpan-
21434: kin sitoumuksista.
21435:     Muuten isännät ja hallituksen jäsenet ovat vastuunalaiset
21436: säästöpankille uskotuista varoista niiden perusteiden mukaan,
21437: jotka yleinen laki toimitsijoihin nähden säätää, elleivät ole
21438: erittäin sitoutuneet laajempaan vastuuseen.
21439:                               33 §.
21440:     Jos säästöpankkia on hoidettu .vastoin tämän asetuksen
21441: tahi säästöpankille vahvistettujen sääntöjen määräyksiä,
21442: taikka jos on perusteellista syytä varoa asianlaidan olevan
21443: ni\n kuin 31 § :ssä mainitaan, määrätköön kuvernööri säästö-
21444: pankkien toimintaa valvovan viranomaisen esityksestä vir-
21445: heen, josta on muistutett.u, korjattavaksi tai säästöpankin su()-
21446: ritustilaan panta<Vabi taik.ka nostettavaksi sellaisen kanteen,
21447: johon ehkä on syytä.
21448:                       VII, 1. -   Tanttu y._, m.
21449: 
21450:                                 84 §.
21451:     • Kun säästöpankki on päätetty lakkauttaa, haettakoon sen
21452:   tuntPmåttomille vPlko.iille vuosihaaste.
21453:       Sittenkuin kaikki säästöpankin sitoumukset ovat täytetyt
21454: . ja takaisinsaantioikeudella kerätty kantarahasto on suori-
21455:   tettu, on :vli iäämä käytettävä 29 § :n 3 momentissa mainittui-
21456:   hin tarkoituksiin.
21457:                                 35. §.
21458:       Säästöpankki on niissä as1o1ssa, joista laissa e1 toisin
21459:   säädetä, kotipaikkansa alioikeuden al,ainen.
21460: 
21461:                                36 "§.
21462:      Tämä asetus, jonka kautta Armollinen asetus säästöpan-
21463:  keista 19 •päivältä kesäkuuta 1895 kumotaan, astuu voimaan
21464:  1 päivänä ta,mmi<kuuta 19 .. ja on sovellutettava jo ol.rmassa
21465:  olevaa.nkin säästöpankkiin, jonka tulee, kuuden kuukauden
21466:  kuluessa mainitusta päivästä lukien, .tehdä 6 §:ssä määrätty
21467:  ilmoitus sekä viidessä vuodessa, samasta· päivästä, muuttaa
21468:  sääntönsä tämän asetuksen mä:äräysten mukaisiksi, mikäli
21469:  säännöt ovat ristiriidassa niiden kanssa, ja kymmenPn vuoden
21470:  kuluessa sanotusta päivästä lisätä 22 § :n 1 momentissa mai-
21471:  nittuja .talletuksia tai arvopapereita siinä säädettyyn mää-
21472:  rään. Jo olem~;~ssa oleva säästöpankki ei kuitPnkaan ole vel-
21473:  vollinen ··hankkimaan 3 § 3 momentissa määrättyä kanta-
21474:  rahastoa.
21475: 
21476: 
21477:      Helsingissä 22 päivänä ma.rraskuuta 1917.
21478: 
21479:        A. Tanttu.                  Erkki Pullinen.
21480:        T. Heimonen.                K. W. Wuokoski.
21481:        M~ M. Kotila.               K. Lanne.
21482:        Tuomas Wanhala.            . Osk. Ansl.i. Sjöstedt-Jussila.
21483: 620
21484: 
21485: VII, 2, -   Auom. ehd. N :o 87.
21486: 
21487: 
21488: 
21489: 
21490:              Rantasalo, Onni, y, m.: Osuuskassojen Keskus-
21491:                . lainarahasto-Osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen
21492:                  muuttamisesta.
21493: 
21494: 
21495:                S u o m e n E d u s k u n n a 1 1 e.
21496: 
21497:     Pankkivaliokunnan ehdotuksen mukaisesti myönsi Edus-
21498: kunta Osuuskassojen Keskuslainarahasto-Osakeyhtiölle vuo-
21499: sina 1913 ja 1914 Suom~m Pankin voittovaroista yhteensä
21500: 2,000,000 markkaa korottornia lainoja, m.m. sillä ehdolla, että
21501: laina oli irtisanottava, jos ,nykyisen (v. 1913 voimassa ole-
21502: van) yhtiöjärjestyksen voitto-osinkoa koskevia määräyksiä
21503: muutetaan osakkaiUe edullisemmiksi, jos uusia osakkeita
21504: annetaan ilman_ täyttä maksua tai jos yhtiö JlUretaan- -".
21505:     Kun yhtiö v. 1915 muutti yhtiöjärjestystänsä ja lisäsi
21506: osakepääomaansa laskemalla liikkeeseen etuoikeutettuja n. s.
21507: C-osakkeita, joille uuden yhtiöjärjestyksen mukaan vakuutet-
21508: tiin 51f2 % osinko, seWettiin ,Työmies"-lehdessä, että yhtiö
21509: oli näin tehdessään rikkonut Eduskunnan a:settamia laina-
21510: ehtoja ja olivat yllämainitut korottomat 'lainat siis Suomen
21511: Pankin puolelta irtisanottavat. Tämän johdosta va>ati Suomen
21512: Pankin johto:kunta Keskusla.inara'haston selitystä asiassa ja
21513: kieltäytyi maksamasta Keskuslainarahastolle lainan Ioppu-
21514: eriä, ·kunnes asia oli selvitetty.
21515:     Antamassaan selityksessä Keskuslaina.rahasto ensinnäkin
21516: osoittaa, kuinka osakepääoman lisääminen oli Keskus:laina-
21517: rahastolle sen yleishyödyllisen j;oiminnan jatkamisen kan-
21518: nalta välttämätön, ja kuinka sen lisääminen oli mahdollinen
21519: vain sillä bvalla, että laskettiin liikkeeseen suurel1le yleisölle
21520:                     VII, 2. ·-- Rantasalo y. m.                 621
21521: 
21522: tarkoitettuja osakkeita, koska osuuskassat olivat ·vielä .talou-
21523: dellises·ti niin heikkoja ,j-a niiden omat varat niin pieniä, ettei-
21524: vät ne voineet ottaa Keskuslainara!taston osakkeita siinä mää-
21525: rassa, että osakepääoma olisi saatu nopeasti koiJ.ltetuksi
21526: 1,000,000 markkaan, mikä viranomaisten .taholta oli ilmoi-
21527: tettu olevan välttämätöntä, ennenkuin yhtiöl.le voitiin myön-
21528: tää oikeus hankkia tarpeellista liikepääomaa ottamalla. obli-
21529: gatsioniiainoja, mikä taasen .oli osoittautunut välttämättö-
21530: mäksi sen jälkeen, kun ei enää, muuttuneitten olosuhteitt-en
21531: vu<lksi, oHut odotettavissa: lisäpääomia valtion varoista.
21532: Osakepääoman lisäämistä si]loisissa oloissa ei taasen pidetty
21533: mahdollisena, ellei osakkeille taattu 5 lf2 % osinkoa, koska
21534: tällaiset osakkeet eivät voi olla erikoisemmin haluttuja. Ne
21535: ovat näet siinä suhteessa obligatsionien kaltaisia, että vuosi-
21536: tulo niistä on määrätty ja että ne a rvotaan ja lunastetaan,
21537:                                          1
21538: 
21539: 
21540: 
21541: mistä johtuu, että osa~keen pääoma-arvo ei omistajan kädes.sä
21542: voi nousta. Toiselta puolen taas sä~l;yttävät tällaiset osakkeet
21543: kumminkin yhtiöpääoman luonteen, minkä vuoksi osakkeen
21544: omistajalla ei ole velkojavaadetta yhtiötä vastaan, vaan väis-
21545: tyy hän päinvastoin syrjään yhtiön velkojain tieltä. Kun
21546: osakkeilla näin .ollen ei ole, ei .obligat1sionien, eikä tavallisen
21547:  osakkeen etuja, mutta kummankin haitat, ovat ne vähemmän
21548:  haluttuja kuin obligatsionit, eikä niillekään ole ollut helppo
21549: saada· maassamme menekkiä.
21550:      Mitä taasen tulee siihen, ·että osakepääoman lisääminen
21551:  ja uusien osakkeiden anti olisi ollut ristiriidassa lainaehtojen
21552:  kanssa, lausutwan yhtiön selityksessä m. m. seuraavaa:
21553:      ,Ne määräykset, mitä puheenaoleva yhtiöjärjestyssisältää
21554:  osakasten oikeudesta voittoon, ovat ensiksikin se; että A-osak-
21555:  keet eivät saa nauttia korkeampaa jako-osuutta kuin 5 lf2 %
21556:  osingon sekä llh % lisäyksen osakkeita lunastettaessa, ja
21557:  toiseksi se, että B-osakk.eille tuleva osinko ·ei saa nousta yli
21558:  4lf2 % vuodessa. Ehdon sisäl'lybenä siis on, että nyt mai-
21559:  nittuja määräyksiä ei, sillä uhalla, että laina voidaan irti-
21560:  sanoa, saa niin muuttaa, ·eitä joko A- tai B-osakkeet saavllt
21561:  suuremman oikeuden voittoon kuin edellä on sanottu.
21562: ~il      VII, 2. -   Keskuslainarahaston ybtiöjärjestys.
21563: 
21564:      Seati kys-ym;y k.sessä oleva.Jl ehdon san.am:uoto .yksikseen
21565: että vertailu sen ja seuraavan ehdon välillä, jonka mukaan
21566: yhtiö ·ei saa an.taa. uusia osakkeita ilman täyttä ma:ksua, osoit-
21567: taa, ett;;,ensiksi mainittu ehto ei sellaisenaan ensinkään tar-
21568: koita sitä tapausta, että jommankumman lajisia uusia osak-
21569: keita lasketallin liikkeeseen, vielä vähemmän sisä.itää. se mitään
21570: määräyksiä tämän tapauksen varalle. Ne osakkaat, joiden
21571: eduksi yhtiöjärjestyksen voitonjakoa koskevia määräyksiä,
21572: ehdon mukfian ei saa muuttaa, ovat yhtiönA-ja B-osakkeiden
21573: omistajat, ja1, se huoJUatta:koon, 'kukin osakas erikseen, mt!tta
21574: ei osakasien summa. Ehdon ~anamuodon mukaan rajoittuu
21575: taas ·ehto siihen, että kielletään lisäämäs.tä toisen tai toisen
21576:  lajiseU.e osakkeelle oikeutta voittoon. Mitään muuta tai ~nero­
21577:  pää ei ehto sano. Molempien osa1keryhmien kvantitatiivi-,
21578:  sesta suhteesta ei ehto suoranaisesti eikä epäsuorasti iausu
21579:  mitään; vielä vähemmin voidaan siihen. sisällyttää määräystä
21580:  tästä suhteesta. Yhtä viiihän ehto vähimmälläkään tava:lla
21581:   viittaa siihen, että yhtiö ei saisi, lainan irtisanomisen uhalla,
21582:  .ioko yhtiöjärjestystä muuttamalla tai ilman lisätä osakepää-
21583:  omaansa.
21584:       Muut lainaehdot, vertailu eri lainaehtojen välillä ja Edus-
21585:   kunn-an päätös, sellarse~a kuin tämä näkyy kirjallisessa muo-
21586:   doss.aan, eiväit myöskään osoita pienimmälQäkään tavalla, että
21587:   viimeksi mainittu oikeus olisi yhtiöltä riistetty. Niin pitkälle
21588:   menevää yhtiön oikeuden ra.joitusta voidaan senvuoksi sitä
21589:   vähemmin sisällyttää usein ~ainittuun ehtoon; kun sellaista
21590:   yleisten tulkitsemissääntöjen mukaan ei saa otaksua, ellei
21591:   sitä ole nimenomaan säädetty. Kun nyt ·tämä on. :kieltämä-
21592:   töntä, on sillä myös .todistettu, että yhtiö saa, ilman että se.
21593:   toimii •kyseenalaista ehtoa vastaan, lisätä osakepääomaansa
21594:   antama!lla uusia joko A- tai B-osakkeita. Uusien osakkeiden
21595:   antaminen ei näet vähimmässäkään määrässä sisällä aikai-
21596:   semman yhtiöjärjestyksen, osa,kasten voitto-oikeutta koske-
21597:   vien määräysten muutosta. Sillä jos väitetään uusien A-
21598:   oS<akkeiden antamisen sisältävän sellaisen muutoksen, täytyy
21599:   johdonmukai'Sesti myös myöntää, e.ttä asianlaita. on sama
21600:   myös uusien B-ol'oakkeiden antamiseen nähden. Koska yh-
21601:                      VII, 2. ~Rantasalo.y. Dl.
21602: 
21603: tiön nyt antamat osakkeet eroavat A·osakkeista vai-n siinä,
21604: ef'tä niillä on olennaisesti pienempi oikeus voittoon kuin vii-
21605: mekshnainituilla, ei yhtiö siis uusien osakkeiden antamisella
21606: ole ensinmainittua ehtoa loukannut.
21607:      :Kuten jo mainittiin, tulee A-osakkeille 5 % ?'o :n vuotui-
21608: nen osinko sekä !lunastettaessa 1 1h %:n suuruinen lisäys
21609: jokaiselta, kuluneelta vuodelta. Siinä t~apauksessa, että jona-
21610: kin vuotena A-osakkeelle on tullut pienempi osinko kuin
21611: 5% %, lisätään lunastussummaan annetun osingon vä:linen
21612:   erotus. Uusille osakkeille, jotka nekin, samaten kuin A-
21613:  osakkeet, ovat lunastuksen alaisia, tulee sitävastoin ainoas-
21614:  taan 5 % %:n vuotuinen osinko, mutta ei mainittua lunas-
21615:  tettaessa makset.tavaa 1 1;2 %:n lisäystä. Ne ovat myöskin
21616:  siinä A-osakkeita huonommassa asemassa, että ei myöskään
21617:  mahdollista vajausta 5 1;2 %:ssa osingossa hyvitetä lunas-
21618:  tettaessa, vaan osakkeella on ainoastaan ehdollinen aikeus
21619:  korvauksen saamiseen vajauksesta s·euraavien vuosien voi-
21620:  tosta. Uudet osakkeet ovat siis itse asiassa uusia A-osak-
21621:  keita, joilla on huonompi oikeus voittoon kuin vanhoilla osak-
21622:  keilla, ja ainoa staan käytännöllisyyssyistä on niille ·annettu
21623:                  1
21624: 
21625: 
21626:   erityinen nimi.
21627:       Se lainaehtojen tulkinta, jota ,Työmiehessä" on puolus-
21628:   tettu, ei siis ainoastaan ol<e ilmeisessä ristiriidassa sen kanssa,
21629:   mitä asial:isesti on tarkoitettu, vaan myös· kaikkea muodol-
21630:   lista tukea vailla. Sanottu tu1lkinta lähtee nimittäin siitä
21631:   aivan väärästä otaksumasta, että käsite ,vsakasten voitto-
21632:   osuutta koskevien määräysten muutos" olisi yhtä kuin suh-
21633:   teen muuttaminen A-osa,kkeiden osinkosummien ja B-osakkei-
21634:   den osinkosummien tai A-osakkeiden summan ja B-~osakkei­
21635:   d&n summan välillä.
21636:        Ja tästä otaksumasta johdetaan sitten, myöskin loogilli-
21637:   sesti väärin, että saflottujen määräysten muutos osakasten
21638:    eduksi on olemastSa, jos A-osakkeille tulevien osinkomäärien
21639:   summaa tai A-osakkeiden summaa lisätään B-()sakkeille tule-
21640:    vien osinkomäärien summaan tai B·osakkeiden summaan ver-
21641:    rattuna."
21642: 626     VII, 2. -   Keskuslainarahaston yhtiöjärjestys.
21643: 
21644:      Saatuaan Keskuslainarahaston selityksen lausui Suomen
21645: Pankin johtokunta pa·nkkivaltuusmiehille osoittamas·saan kir-
21646: jelmässä käsityksenään, että ehtojen rikkomista ei ollut ta-
21647: pahtunut ja että asia ei johtokunnan käsityksen mukaan anna
21648: aihetta. mihinkään toimenpiteisiin Suomen Pankin puoleltå.
21649: Kun oli kumminkin kysymyksessä Eduskunnan asettaman
21650: lainaehdon tulkinta, alisti johtokunta asian ratkaisun pankki-
21651: valtuusmiehille.
21652:      Pankkivaltuusmiehet päättivät, tosin äänestyksen perus-
21653: teella, että asia ei anna. aihetta toimenpiteisiin. Tähän pää-
21654:  tökseen nojaten Suomen Pankin johtokunta määräsikin lai-
21655: nan loppuerät maksettaviksi Keskuslainarahastolle.
21656:      Antaes•sa.an lausuntonsa Suomen Pankin hamntoa ja tilaa
21657:  vuosina 1914, 1915 ja 1916 koskevan tarkastuksen johdosta,
21658:  kiinnitti Eduskunnan pankkivaliokunta v. 1917 huomiota
21659:  edelläkerrottuun asiaan ja mietinnössään esittämillä perua-
21660:  teilaa ehdotti päätettäväksi,
21661:                 että Eduskunta päättäisi kehoittaa Pankki-
21662:             valtuusmiehiä pitämään huolta siitä, että ellei
21663:             Osuuska.ssojen Keskuslainarahasto niminen osa-
21664:             keyhtiö muuta yhtiöjärjestystänsä Eduskunnan
21665:             määräämien .lainaehtojen mukaiseksi, lainat sa-
21666:             notaan irti.
21667: 
21668:      Tämä valiokunnan ehdotus tulikin äänestyksen perus-
21669:  teella Eduskunnan päätökseksi.
21670:      Mikäli olemme kuulleet, on Suo~en Pankin johtokunta
21671:  nyttemmin tiedustellut Keskuslainarahastolta, onko se halu-
21672:  kas muuttamaan yhtiöjärjestystänsä Eduskunnan määrää-
21673:  mällä tavalla. Ellei se tapahdu, seurannee tästä, että lainat
21674:  sanotaan irti.
21675:      Eduskunnan viime valtiopäivillä asiasta tekemä päätös
21676:  tietää toteutettuna korjaamattomia vaurioita lukuisille maam-
21677:  me pienviljelijöille ja torppareille. Jos Keskuslainarahasto
21678:  pakotetaan suorittamaan puheenaolevat korottomat lainat ta-
21679:  kaisin Suomen Pankille, seuraa siitä, että yhtiön täytyy lak-
21680:                    V1I, 2. -   llantasalo y. m.                  625
21681: 
21682: kauttaa yleishyödyllinen molempien valtiomahtien tähän
21683: saakka kannattama liikkeensä. Tästä taasen johtuu, että
21684: osuuskassojen täytyy 'lakkauttaa maata'loustuotannon ja
21685: uusien kotien lisäämistä tarkoittava lainausliikkeensä ja r;yh-
21686: tyä perimäänlähes 30,000 pienviljelijälle ja torpparille myön-
21687: tämiänsä lain{)ja, mikä ei voine tapahtua ilman uloshakuja ja
21688: niistä johtuvia taloudellisia vaurioita. On näet muistettava,
21689: että osuuskassojen jäsenistä on noin 60 % sellaisia, joiden
21690: puhdas omaisuus ei ole yli 5,000 markan, ja 35 % sellaisia,
21691: joitten omaisuus on enintään 1,000 markkaa, joten vaikutuk-
21692: set Eduskunnan päätöksen toimeen.panosta tulevat kohdistu-
21693: maan etupäässä vähävaraisimpaan maalaisväestöön ja ehkäi-
21694: semään sen pyrkimyksiä päästä parempaan taloudelliseen
21695: asemaan ja hyvinvointiin.
21696:       Tosin Keskuslainarahasto voi kieltäytyä suorittamasta
21697: puheenaoilevia lainaeriä, ja asiasta silloin syntyvä oikeuden-
21698: käynti vakaumuksemme mukaan. tulisi johtamaan sellaiseen
21699:  tulokseen, että yhtiö saa edelleenkin nauttia lainoja. Mutta
21700:  kun tällainen oikeudenkäynti on kummallekin puolelle vä-
21701:  hemmän mieluisa, olisi käsityksemme mukaan onnellisinta,
21702:  jos Eduskunta ottaisi asian uudelleen harkittavaksi ja tekisi
21703:  sellaisen päätöksen, joka poistaisi ristiriidan aiheet. Ehdo-
21704:  tuksemme tueksi pyydämme edelläesitetyn lisäksi vielä tuoda
21705:  esiin seuraavat näkökohdat.
21706:       Kun pankkivaltuusmiehet ,Työmies"-lehdessä olleen
21707:  hyökkäyksen johdosta olivat asian käsitelleet ja. siiloin hy-
21708:  väksyneet Keskuslainarahaston selityksen, täytyy asia pitää
21709:  laillisesti loppuun käsiteltynä ja ratkaistuna. KeskuSilainara-
21710:  hastoon nähden. Kun pankkivaltuusmiehet toimivat täysillä
21711:  valtuuksilla Pankin asioissa Eduskunnan puolesta, ei Edus-
21712:  kunnalla enää oHut valtaa tehdä mitään Keskuslainarahas-
21713:  toon kohdistuvaa päätöstä kysymyksessä oleva•ssa asiassa.
21714:  Eduskunta oli ainoastaan oikeutettu moittimaan pankkiva!l-
21715:   tuusmiehiä tai tekemään muita• heihin 'kohdistuvia päätöksiä,
21716:   mutta ei enää sellaisia päätöksiä, jotka voisivat tehdä heidän
21717:   laillisesti ja täysillä valtuuksilla tekemänsä ratkaisun mittit-
21718:   tömäksi.
21719:                                                             40
21720: 626       VII, 2. -   Keskuslainarahaston yhtiöjärjestys.
21721: 
21722:     Toiselta puolen Keskus'lainarahasto ei tosiasialEsesti
21723: mitenkään ole rikkonut Eduskunnan varemmin asettamia
21724: lainaehtoja, eikä siis antanut syytä Eduskunnan nyt asetta-
21725: mille vaatimuksrlle. Tämä on käynyt ilmi edellä seloste-
21726: tusta Keskuslainarahaston vastauksesta Suomen Pankin joh-
21727: tokunnan kirjeeseen sekä asian käsittelystä pankkivaltuus-
21728: kunnassa v. 1915 ynnä viime valtiopäivien vankkivaliokun-
21729: nan mietintöön N :o 6, siv. 13-17, liitetyistä vastalauseista.
21730: Mitä. tulee valiokunnan mietintöön, johon puheenaoleva
21731: Eduskunnan päätös nojaa, on siinä kokonaan väärin esitett;y
21732: pankkivaltuusmies Ståhlbergin asiassa antama lausunto, jo-
21733: hon mietintö pääasiallisesti perustuu. Mietinnössä näet väi-
21734: tetään, että herra Ståhlbergin mie1estfL ,oli sanottujen uusien
21735: osa:kkeiden anti ristiriidassa Eduskunnan asettamien laina-
21736: ehtojen kanssa, jotka olisivat siten tulkittavat, ettei mitään
21737: uusia osakkeita saisi antaa kork€ammalla korolla kuin
21738: 4112 91a''.
21739:     Herra, Ståhlberg on kuitenkin tosiasiallisesti lausunut val-
21740: lan .toista. Hän€n sanansa kuuluvat asiasta näin: ,Jos mieli
21741: katsoa, että uudet määräykset eivät ole osakkaille edullisem-
21742: pia, pitäisi oikeus viimeksimainittujen osakkeiden (5 llz o/o)
21743: antamiseen ainakin olla rajoi·tettu niin, että niitä ei voisi
21744: tulla olemaan suht€ellisesti enemmän kuin alkuperäisten
21745: määräysten mukaan edullisempia osakkeita sai olla 4 % %
21746: osakkeisiin verraten. Mit.ään riittävää sellaista ra.ioitusta ei
21747: uusissa määräyksissä kuitenkaan ol:e, vaan niiden mukaisesti
21748: voidaan osakkeita antaa ja. on, asiakirjoista päättäen., anruettu-
21749: kin niin, että osakkeille tuileva keskikorkokin on .edullisempi
21750: kuin alkuperäisen yhtiöjärjestyksen mukaan voi olla."
21751:     Herra Ståhlbergin kanta ei siis ollut niinkuin mietinnössä
21752: esitetään se, että uusia osakkeita ei saisi antaa 4% % kor-
21753: keammalla osingoUa, vaan se, että niitä voitiin antaa, kunhan
21754: niiden määrä vain rajoitettiin niin, ettei osakkeille tuleva
21755: keskikorko kohoa yli 5,25 o/o. Tällainen rajoitus taasen oli
21756: olemassa, sillä. v:lta 1916, jolloin ensi kerran osinko n. s. C-
21757: osakkeille suoritettiin, oli keskikorko yllämainittua määrää
21758: pienempi ja alenee se vuosi vuodelta, mikäli uusia B-osak-
21759: keita ~lasketaan liikkeeseen. Se tulos, johon herra Ståhlberg
21760:                    VII, 2. -   Rantasalo y. m.                627
21761: 
21762: tuli, kun hän katsoi lainaehdot rikotuiksi, johtui siitä, että
21763: hän, tuntien asian puutteellisesti, suoritti keskikorkoa koske-
21764: vat la·slmtoimituksensa väärin. Jos hän olisi johdonmukai-
21765: sesti sovelluttanut kantaansa ja toimittanut ilaskutoimituhet
21766: oikein, olisi hän tullut siihen tulokseen, että lainaehtoja ei
21767: oltu Keskuslainarahaston taholta rikottu, ja että asia ei siis
21768: voinut antaa aihetta mihinkään toimenpiteisiin.
21769:      Mutta lisäksi tulee, kuten edellä jo on osoi1Jettu, että koko
21770: tämä puhe keskikoroista ja keskiosingoista on aivan vieras
21771: Eduskunnan asettamille lainaehdoille. Se ehto näet, että
21772: laina on irtisanottava, jos ,nykyisen yhtiöjärjestyksen voitto-
21773: osinkoa kosk·evia määräyksiä muutetaan osakkaille edulli-
21774: semmiksi", tarkoittaa selvästi ·osakkaita, kutakin .erikseen,
21775:  eikä eri osakepääomien suhdetta toisiinsa. Yhtiöjärjestyksen
21776:  osinkoa koskevat määräykset eivät luonnollisesti tule osak-
21777:  kaille edullisemmiksi sen kautta, että osakkeitten lukumäärää
21778:  ja sen kautta myöskin osinkojen summaa lisätään toisessa
21779:  tai toisessa ·osakeryhmässä, tahi vaikkava kummassakin, jos
21780:  vaan pidetään silmällä, että osinko kutakin osaketta kohti py-
21781:  syy muuttumattomana. Mutta jos hyväksytään herra Ståhl-
21782:  bergin y. m. tulkinta, niin on siinä s·e ajatus, että puheena-
21783:  oleva ehto tarkoittaisi osakkeitten summaa, josta sitten ve-
21784:  detään se johtopäätös, että muutos tapahtuu osakkaitten
21785:  eduksi, jos osakemäärää toisessa osakeryhmässä lisätään niin,
21786:   että osinkojen keskimäärä kohoaa entistään suuremmaksi.
21787:  Mutta paitsi, ·että tällainen tulkinta sotii kokonaan lainaehto-
21788:   jen sa,namuotoa vastaan, tekee se loogillisella välttämättö-
21789:   myy·dellä mahdottomaksi sen, että puheenaoleva ehto voisi
21790:   tarkoittaa kutakin osakasta erikseen. On nim. selvää, että
21791:   ehto ei voi sisältää kahta, siinä määrässä toisiaan vastaan soti-
21792:   vaa merkitystä sanoille ,jos nykyiS€n yhtiöjärjestyksen
21793:   voitto-osinkoa· koskevia määräyksiä muutetaan osakkaille
21794:   edullisemmiksi", ja että siis puheenaolevalla ·ehdolla täytyy
21795:   olla joko toinen tai toinen merkitys, mutta ei voi olla molem-
21796:   pia. Jos herra Ståhlbergin tulkinta olisi oikea, niin puheena-
21797:   oleva ehto voisi sallia vaikka senkin, että Keskuslainarahasto
21798:   lisäisi osakepääomaansa esim. antamalla 100 uutta sellaista
21799: 628     VII, 2. -   Keskuslainarahaston yhtiöjärjestys.
21800: 
21801: osaketta, joille myönnettäisiin esim. 15 % tai enemmänkin,
21802: ja jakaisi ne hallintoneuvoston ja johtokunnan jäsenille.
21803: Mutta jos Keskuslainarahasto todellakin olisi menetellyt
21804: tällä tavalla ja puolustuksekseen esittänyt herra Ståhlbergin
21805: tulkinnan, niin olisi se varmasti, ja silloin täydel1ä syy.llä,
21806: saanut osakseen mitä ankarimpaa tuomitsemista.
21807:      Mitä tulee Keskuslainarahaston yhtiöjärjestyksen muut-
21808: tamis·een siihen suuntaan kuin Eduskunnan päätös sisältää,
21809: on huomattava, että Keskuslainarahasto ei voi .siihen ryhtyä,
21810: koska se tulisi silloin rikkomaan lakia. Laki osakeyhtiöistä
21811: 2 p. toukokuuta 1895, 27 §, 2 kohta, säätää, että ,ellei yhtiö-
21812:  järjestyksessä sitä myönnetä, älköön yhtiökokous tehkö sel-
21813:  laista päätöstä, joka välittömästi koskee osakkeenomistajan
21814:  osaa yhtiön om.aisuuteen tahi hänen oikeuttansa voittoon -
21815: - - - - --". Tähän tosin voidaan huomauttaa, että pu-
21816:  heenaoleva muutos ky.Uä voidaan laillisesti toimeenpanna, jos
21817:  hankitaan kaikkien osakkaitten yksimielinen hyväksyminen.
21818:  Mutta selvää on, että tämä olisi käytännöllisesti mahdotonta.
21819:      Keskuslainarahaston yhtiöjärjestyksen säädökset voiton-
21820:  jaosta (27 §) ovat tässä suhteessa selvät; ne näet eivät myönnä
21821:  oikeutta muuttaa. sääntöjä niin, että voitto-osuutta vähennet~
21822:  täisiin n. s. C-osakkeilta, kuten Eduskunnan päätös edellyt-
21823:  tää, vaan päinvastoin niissä nimenomaan vakuutetaan, että
21824:  siinä tapauks,essa, että C-osakkeet jonakin tai joinakin edel-
21825:  lisistä vuosista eivät ole tulleet sa·amaan täyttä osinkoa, on
21826:  erotus seuraavina vuosina suoritettava. Tämän johdosta voi-
21827:  taisiin ehkä ajatella, että Eduskunnan tyydyttämiseksi pu-
21828:   heenaolevat C-osakkeet heti lunastettaisiin pois. Mutta tä-
21829:   mäkään ei voi käydä päinsä, sillä lunastusjärjestyksestä on
21830:   säädetty yhtiöjärjestyksen 10 § :ssä, että se voipi tapahtua
21831:   ainoastaan pitemmän ajan kuluessa sitä mukaa kuin sitä var-
21832:   ten perustettuun rahastoon varoja kertyy.
21833:       Edellä olevasta käy nähdäksemme epäämättömän selvästi
21834: ·ilmi, että Keskuslainarahasto ei ole rikkonut Eduskunnan
21835:   asettamia lainaehtoja, joten lainan irtisanomiselle ei ole riit-
21836:   tävää perustetta. Mutta vaikka katsottaisiinkin, ·että yhtiön
21837:   v. 1915 toimeenpaneroa sääntöjen muutos ja osakepääoman li-
21838:                    Vll, 2. -   Rantasalo Y• m.                629
21839: 
21840: 
21841: säämi:ri:en olisi m~odollisesti ristiriidassa usein mainitun lai-
21842: naehdon kanssa, on se asiallisesti ollut välttämätön yhtiön
21843: kehitykselle ja sen takia toimenpide, jonka ei voi katsoa ole-
21844: van ristiriidassa niiden tarkoitusperien kanssa, joita huo-
21845: mioon ottaen Eduskunta aikanaan myönsi puheenaolevat lai-
21846: nat. Tämän vuoksi saamme kunnioittaen ehdottaa,
21847: 
21848:                 että Eduskunta selittäisi, että Osuuskassojen
21849:             Keskuslainarahasto-Osakeyhtiön vuonna 1915 ta-
21850:             pahtuneen yhtiöjärjestyksen muutoksen ja sen
21851:             perusteella toimeenpannun osakepääoman lisää-
21852:             misen ei ole katsottava olevan ristiriidassa niiden
21853:             lainaehtojen lcanssa, jotka Eduskunta v. 1913 ja
21854:             19U asetti Suomen Pankin voittovaroista myön-
21855:             nettyjen lainojen nauttimiselle; ja
21856:                 että Eduskunta päättäisi peruuttaa Pankkival-
21857:             tuusmiehille ensimäisillä ·valtiopäivillä v. 1917
21858:             antamansa kehoituksen- siitä, että ellei Osuuskas-
21859:             sojen Keskuslainarahasto-Osakeyhtiö muuta yh-
21860:             tiöjärjestystänsä, edellä mainitut lainat sanotaan
21861:             irti.
21862: 
21863:     Helsingissä marraskuun 26 päivänä 1917.
21864: 
21865: 
21866:      Onni Rantasalo.          August Tåg.
21867:      Oskar Nissinen.          lfikko Luopajärvi.
21868:                    K. W. Wuokoski.
21869: TOISET VALTIOPÄIVÄT
21870:                 1917
21871: 
21872:           LIITTEET
21873:                    VIII
21874:  MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETE'l1YT
21875:       EDUSKUNTAESITYKSET JA
21876:          ANOMUSEHDOTUKSET
21877: 
21878: 
21879: 
21880: 
21881:            HELSINGISSÅ, 1918
21882:        isUOMEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
21883:                   A.
21884: 
21885: Maanvuokraolojen järjestämistä koskevia
21886:     eduskuntaesityksiä ja anomus-
21887:              ehdotuksia.
21888:                                                              635
21889: 
21890: VIII, 1, -   Edusk. esit. .N:o 39.
21891: 
21892: 
21893: 
21894: 
21895:              Haataja, Kyösti, y, m.: Ehdotus laiksi erinäis-
21896:                ten vuokra-alueiden pysyttämisestä erityisinä
21897:                 viljelminä.
21898: 
21899: 
21900:               Suo me 'Ili 'Ed u S' <k u Di nalle .
21901: 
21902:     .Maaliskuun 12 päivänä 1909 annetussa as-etuksessa sa-
21903: mana päivänä annetun, torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-
21904: alueen vuokrausta koskevan asetuksen soveltamisesta aikai-
21905: semmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin määrättiin, että ase-
21906: tuksen voimaan astuessa irtisanomisen varassa olevien sekä
21907: muutamien muidenkin vuokrasopimuksien tuli jatkua muu-
21908: tamalla, enintään seitsemällä vuodella. Tämän lainsäädäntö-
21909: toimenpiteen tarkoituksena oli luoda sellainen väliaika, joka
21910: helpottaisi vuokraolojen järjestymistä uuden lainsäädännön
21911: mukaisesti ja jonka kuluessa voitaisiin ryhtyä tarpeellisiin
21912: uusiin toimenpiteisiin vuokramiesten aseman turvaamiseksi
21913: ja kehittämiseksi. Sittemmin on vuokrasopimuksia edelleen
21914: jatkettu asetuksella 23 päivältä syyskuuta 1917, siten että
21915: suurempi joukko vuokrasopimuksia tulee yhdellä kertaa päät-
21916: tymään vasta vuonna 1921.
21917:     Se aika, joka täten on olemassa vuokrasuhteiden lopulli-
21918: selle järjestelylle, on suhteellisen lyhyt. Siitä syystä on kat-
21919: sottu tarpeelliseksi tehdä nyt Eduskunnassa alote lo,pullista
21920: järjestel;yä tarkoittavaksi lainsäädä11nöksi asiassa.
21921:     Maanvuokraoloja koskeva tilasto osoittaa, että vuokra-
21922: viljelmien luku, joka vielä 1700-luvun puolivälin seudulla
21923: oli varsin pieni, on sittemmin kasvanut niin, että vuokra-
21924: miesluokka nykyään muodostaa maata hallitsevan väestö-
21925: 636      VIII, 1. -   Maanvuokraolojen järjestäminen.
21926: 
21927: luokan vaitaviruman osan. Vuonna 1901 oli sellaisia vuokra-
21928: viljelmiä, joihin kmtlui yli O,oa ba viljeltyä maata, 160,525,
21929: samalla kuin omalla maalla olevia viljelmiä oli vain 110,629.
21930: Vuokraviljelmiä oli siis noin 60 % viljelmien koko luvusta.
21931: Uudenmaan, Turun ja Porin ja Hämeen lääneissä oli vastaa-
21932: va. luku 78 a 79 %. Sellaisia vuokra-alueita, joihin kuului
21933: alle O,oa ha viljeltyä maata, oli mainittuna vuonna noin
21934: 10,000. Talonosan vuokraviljelmiä, joihin kuului yli O,oa ha
21935: viljeltyä maata, oli 152,753. Lukuunottamatta noin 10,000
21936: perhettä olivat vuokramiehet varsinaiseen torppari- ja työ-
21937: väenluokkaan kuuluvia.
21938:      Vuonna 1912 torpista, lampuotitiloista ja mäkitupa-
21939: alueista kerätyn tilaston mukaan oli tällaisia vuokra-alueita
21940: kaiklkiaan 1•51,926, niistä torppia ja lampuotitiloja 56,636 ja
21941: muut mäkitupa-alueita. Kun muita vuokra-alueita oli mai-
21942: nittuna vuonna arviolta n. 12 a 13,000, oli kaikkien vuokra-
21943:  alueiden luku Suomessa silloin n. 165,000. Itsenäisiä viljel-
21944:  miä oli v. 1910 125,172. - Vuokrattuja varsinaisia viljelys-
21945:  alueita ·eli siis torpiJia ja lampuotitiloja oli Uudenmaan, Tu-
21946:  run ja Porin, Hä.meen, Mikkelin ja Kuopion lääneissä vuo-
21947:  sina 1910-12 n. 40-51 <fo sellaisten vuokra-alueiden sekä
21948:  itsenäisten viljelmien yhteenlasketusta luvusta. Monissa näi-
21949:  den läänien kunnista tämä luku nousi aina 70 %:iin. Koko
21950:  maassa oli vastaava luku 31 %-
21951:      Vuokraviljelmien lukumäärän aikaisemmat vaihtelut
21952:  osoittavat, että niiden luku on tasaisesti kasvanut 1700-
21953:  luvulta alkaen 1860-luvulle saakka. Silloin niiden lisäänty-
21954:  misessä ta.IJahtui' pysähdys. Osissa maata, kuten Uudenmaan
21955:  läänissä, oli se ollut jo aikaisemmin havaittavissa. Viimeis-
21956:  ten vuosikymmenien aikana on pysähtyminen muuttunut
21957:  .~uoranaiseksi vähenemiseksi.
21958:      Tämä vuokra-alueiden lukumäärän vaibteluissa ta'pahtu-
21959:  nut muutos on aiheutunut siitä, että vaikka uusia vuokra-
21960:  alueita onkin edelleenkin IJerustettu, on vanhojen vuokra-
21961:  alueiden häviäminen ollut yhtä suuri tai suurempi. Siten ti-
21962:  lasto osoittaa, että niistä torpista, jotka olivat IJerustetut jo
21963:   50 vuotta sitten, ei enää v. 1912 ollut jä.le1lä tä;yteen puolta
21964:                   VIII, 1. -   Haataja y. m.               637
21965: 
21966: niiden silloisesta luvusta. Niinikään on sellaisista vuokra-
21967: alueista, joihin kuuluu yli 3 ha viljeltyä maata, v. 1901-12
21968: n. 10,000 lakannut vuokra-alueena olemasta.
21969:     Omistusoikeudella hallittavat viljelmät ovat tosin vuo-
21970: sien 1901-1910 välisenä aikana tuntuvasti lisääntyneet,
21971: paitsi Mikkelin ja Kuopion lääneissä, joissa on tapailitunut
21972: pieni väheneminen. Tämä lisääntyminen, joka suunnilleen
21973: vastaa samana aikana tapahtunutta vuokraviljelmien vähe-
21974: nemistä, on kuitenkin ainoastaan osaksi aiheutunut vuokra~
21975: alueiden joutumisesta vuokrrumiesten omiksi. Yhtenä pää-
21976: syynä vuokraviljelmien vähenemiseen on ollut vuokramies-
21977: ten joutuminen alueiltansa pois ja näiden yhdistäminen maan-
21978: omistajain omiin viljelmiin.
21979:     Pääasiallisimpana aiheena tällaiseen yhdistämis·een ovat
21980: olleet muuttuneet taloudelliset olot. Kun maanomistajat ovat
21981: siirtyneet viljanviljelyksestä heinänviljelykseen, on torp:pa,
21982: joka aikoinaan oli perustettu talon lähelle, joutunut talon
21983: viljelyksien tieUe ja siitä syystä häädetty. Samoin on met-
21984: sän arvon noustua tahdottu sa&da torp:parit poi.s niitä nautti-
21985: masta ja on siitä syystä ry:hdytty heitä häätämään. Myös
21986: ovat maanjaot ja monet muut sellaiset syyt aiheuttaneet
21987:  vuokra-alueiden yhdistämisiä maanomistajain omiin vil.ie-
21988: lyksiin.
21989:      Edellä mainittu suunnan muutos vuokraviljelmien lu·ku-
21990:  määrän vaihteluissa on myös läheisessä yhteydessä niiden
21991:  muiden yleisten epäkohtien kanssa, joita alustalaisjärjestel-
21992:  mä synnyttää ja jotka etenkin viime aikoina ovat meidän
21993:  vuokraoloissamme tuntuvasti kasvaneet. Lukuisan väestö-
21994:  luokan riippuvainen asema on jo sinänsä epäkohta, varsin-
21995:  kin kun molempien asianosaisten edut vuokrasuhteissa ova;t
21996:  toistensa vastaisia. Erikoisista epäkohdista on mainittava,
21997:  että vuokrasopimukset ovat oHeet suureksi osaksi lyhytailkai-
21998:  sia ja suullisia; että ne eivät ole taanneet vuokramiehelle
21999:  vuokrasuhteen päättyessä riittävää korvausta hänen vuokra-
22000:  alueeseen tekemistään parannuksista; että vuokramaksut ei-
22001:  vät ole olleet oikeassa suhteessa vuokramiehen nauttimiin
22002:  etuihin; että vuokramiehen päivätyövelvollisuus muodostaa
22003: 638      VIII, 1. -   Maanvuokt-aoiojen järjestäminen.
22004: 
22005:  usein alituisen riidan aiheen asianosaisten kesken ja op. vai-
22006:  kea saada vapaaehtoisilla sopimuksilla järjestetyksi; että
22007:  laidunoikeuden järj~stely ei ole enää monissa paikoin ny-
22008:  kyisten taloudellisten vaatimuksien mukainen; ja että muut-
22009: tuneet taloudelliset ja ;yhteiskunnalliset olot vetävät vuokra-
22010:  miehiä vuokra-alueilta pois.
22011:      Torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta
22012:  12 päivänä maaliskuuta 1909 annettu asetus esti nämät epä-
22013: kohdat osittain vastaisissa vuokrasopimuksissa uusiintu-
22014: masta sekä sai vanhempiinkin vuokrasopimuksiin nähden
22015:  joitakin parannuksia aikaan. Jo sanottua asetusta valmis-
22016: tettaessa oltiin kuitenkin selvillä siitä, että uusi vuokralaki
22017: ei riittänyt yksinään eikä edes pääasiassa tuomaan sitä pa-
22018: rannusta, jota olevat olot ja yhteiskunnan terve kehitys vaa·
22019: tivat, vaan että siihen tarvittiin muitakin toimenpiteitä.
22020: Sellaisten aikaansaamista vaati myös se asiain tila, joka oli
22021: maanvuokraoloissa odotettavissa silloin kuin v. 1909 anne-
22022: tut vuokrasopimuksia pitentävät määräykset tulivat päätty-
22023: mään.
22024:      Kun ottaa huomioon vuokraoloissa vallitsevat epäkohdat
22025: ja vuokramiesten luvussa viime aikoina ilmeuneen kehityk-
22026: sen suunnan, niin myös maanomistajain taholta julkisuuteen
22027: tulleet lausunnot ja ulkomaiden olojen osoittamat esimerkit,
22028: sekä vielä lisäksi sen itsetunnon kohoamisen, joka vuokra-
22029: miesten keskuude»sa on ollut viime vuosikymmenien aikana
22030: havaittavissa, on pelättävä, että vuokrasopimuksien päät-
22031: tyessä lukuisia vuokramiesperheitä joutuu vuokra-alueil-
22032: tansa pois, ellei saada aikaan joitakin häätöjä estäviä ja
22033: kysymystä järjestäviä toimenpiteitä aikaan.
22034:      Tilaston mukaan on sellaisia vuolkrllisopimuksia, joiden
22035: vuokra-aika on 1909 v:n lainsäädännön mukaan päättynyt
22036: tai päättyy :~
22037:        v. 1916 kaikkiaan n ................. 68,880
22038:        v. 1917-22 kaikkiaan n. . . . . . . . . . . . . 16,245
22039:        v:n 1923 jälkeen keskimäärin vuosittain 1,489
22040:    Edellä mainitulla asetuksella 23 päivältä »yyskuuta 1917
22041: on niiden vuokrasopimuksien päättyminen, jotka edellisen
22042:                     Vlll, 1. -   Haataja 7· m.
22043: 
22044:    mukaan päättyisivät vuosina 1916-22, siirretty tapahtu-
22045:    maan vuosina 1921-2·6.
22046:         Häätämisen vaara ei tosin ole kaikkiin vuokramiehiin
22047:    nähden sama, vaan ovat mäkitupa-alueiden vuokramiehet
22048:    melkoisesti toisessa asemassa kuin varsinaisten viljelysaluei-
22049:    den vuokraajat. Vi.imemai.nittuja, s. o. torppia ja· lampuoti-
22050:    tiloja koskevia vuokrasopimuksia, joiden vuokra-aika on v:n
22051:    1909 lainsäädännön mukaan päättynyt tai päättyy vuonna.
22052:    1916-22, on kuitenkin 30,473, ja on näiden luku siis maassa
22053:    vallitseviin oloihin verraten siksi suuri, että jo yksinään nii-
22054:    den aseman epävarmuus riittää tekemään vuokraoloissa val-
22055:    litsevan asiain tilan vakavaksi. Lukuisain vuokramiesper-
22056: .. heiden joutuminen samoihin aikoihin vuokra-alueiltansa pois
22057:    voi nimittäin synnyttää arveluttavia häiriöitä ja vakavia
22058:    yhteiskunnallisia epäkohtia, joiden korjaaminen myöhemmin
22059:    voi kä;ydä valtiomahdeille ylivoimaiseksi tehtäväksi. Viljel-
22060:    mien lukumäärän väheneminen olisi sitä arveluttavampi, kun
22061:    se nykyäänkin on väkilukuun verraten suhteellisen pieni.
22062:          Vuokraolois-sa edelleen vallitsevien epäkohtien poistami-
22063:    nen ei nähtävästi voi taiJahtua muuten kuin saattamalla ai-
22064:    nakin suurin osa sellaisia vuokra-alueita, joilla harjoitetaan
22065:    itsenäistä maanviljelystä, vuokramiesten omiksi. Tätä kehi-
22066:     tyksen suuntaa voimakkaasti edistävät lainsäädäntötoimen-
22067:     IJiteet ovat havaitut välttämättämiksi kaikkialla, missä to-
22068:     denteolla on ryhdytty viljellyn maan hallintamuotoja jär-
22069:     jestämään terveelle ja pysyväiselle kannalle. Ne ovat välttä-
22070:     mättömät myöskin meillä ja varsinkin juuri meillä, missä
22071:     nykyinen suhde maanoonistajain ja muun maanviljelyksestä
22072:     elävän väestön lukumääräin välillä on epäedullisempi kuin
22073:     useimmissa muissa Suomeen verrattavissa maissa.
22074:          Tähän päämäärään nähden ovat mäkitupa-alueita kos-
22075:     kevat vuokrasuhteet toisessa asemassa kuin torpat ja lam-
22076:     puotitilat. Ero johtuu siitä, ett1i edelliset eivät ole, kuten
22077:     jälkimäiset, varsinaisia viljelysalueita, vaan asunto-alu~ita.
22078:     Kun tällaisten pienten alueiden haltijat eivät saa alueestaan
22079:     edes huomattavaa osaa elatuksestaan, muodostavat he viljel-
22080:     miensä omistajiksi saatettuina paikkakuntaan sidotun vä.es-
22081: 640    , VIII, 1. -   Maanvuokraolojen jArjestAminen.
22082: 
22083: tön, joka, jos riittävä työansio puuttuu, on varsinaisesti edis-
22084: tyruismahdollisuuksia vailla. Aikaisemmin on myös mai-
22085: nittu, että mäkitupien vuokramiehiä ei uhkaa sellainen vaara
22086: joutua vuokra-alueilta pois kuin torppareita ja lampuoteja.
22087: Ja kun mäkitupa-alueen vuokramies saa maa~omistajalta
22088: kozyauksen rakennuksistansa, mikäli ne eivät ole paikka-
22089: kunnalla tavallisia työläisperheen asuinrakennuksia suurem-
22090: mat, voi hän käyttää nämät varat uuden asuinrakennuksen
22091: rakentamiseen johonkin toiseen paikkaan, jonka saamiseen
22092: hänellä tavallisesti kyllä on tilaisuus. Vaikka siis olisikin
22093: suotavaa, että saataisiin aikaan toimenpiteitä mäkitupa-aluei-
22094: den vuokramiesten saattamiseksi nykyistä parempaan talou-
22095: delliseen ja yhteiskunnalliseen asemaan, ei niiden aseman
22096: järjestämistä tarkoittavilla toimenpiteillä kuitenkaan nyky-
22097: hetkellä ole samaa merkitystä kuin vastaavalla torppia kos-
22098: kevalla kysymyksellä on. Sitäpaitsi tekisi uusien toimen-
22099: piteiden ulottaminen myös mäkitupa-alueisiin niiden täytän-
22100: töönpanon saatavissa olevilla voimilla ja varoilla sangen vai-
22101: keaksi, ehkä;pä kokonaan mahdottomaksikin. Täten myös
22102: puhtaasti käytännölliset seikat 'Pakottavat jättämään mäki-
22103: tupa-alueet uusien toimenpiteiden ulkopuolelle.
22104:      Sellaisia vuokra-alueita, joilla harjoitetaan itsenäistä
22105: maanviljelystä, on Suomessa niin 'Paljon, että jo ra1la-asialli-
22106:  sista syistä niiden lunastaminen on järjestettävä mikäli mah-
22107: dollista pitemmän ajan kuluessa tapahtuvaksi. Sellaiset
22108:  vnokrapakkomääräykset, jotka E>sim. Tanskassa ja Nor-
22109:  jassa ovat olleet vanhastaan säädettyinä ja johtuvat noiden
22110: maiden .erikoisista historiallisista oloista, ovat meillä koko-
22111:  naan tuntemattomia eivätkä voi tulla meidän oloillemme ou-
22112:  toinå niihin sovelletuiksi siinä laajuudessa kuin vuokraolo-
22113: .iemme järjestämiselle asetettu päämäärä vaatisi. Näin ollen
22114: täytyy ·vuokra-alueiden saattamisen vuokramiesten omiksi
22115:  meillä tapahtua vähitellen ja sitä mukaa kuin siihen tarvit-
22116: tavia rahavaroja voidaan saada käytettäviksi.
22117:      Vuokraoloissa nykyään vallitseva ja lähivuosina odo-
22118:  tett~va tila on kuitenkin sellainen, ettei se salli· asian jättä-
22119:  mistä yksinomaan vastedes, pitemmän ajan kuluessa toteu-
22120:                   VIII, 1. -   Haataja y. m.                  641
22121: 
22122: tettavissa olevien toimenpiteiden varaan. On siis ennen kaik-
22123: kea pyrittävä varmuuteen siitä, että vuokra-alueeJ pysyvät
22124: edelleenkin erityisinä viljelminä, koska vuokraviljelmien
22125: pysyväinen asuttaminen, sen jälkeen kuin ne kerran ovat
22126: joutuneet autioiksi, tulee monin kerroin vaikeammaksi kuin
22127: mitä sen muuten tarvitsee olla. Tässä kohden on otettava
22128: huomioon Englannin oloista saatu kokemus. Siellä täytyy
22129: nykyään erityisillä, suuria ki.lstannuksia kysyvillä asutus-
22130: toimenpiteillä koettaa muodostaa uusi lukuisa pienviljelijä-
22131: luokka sen tilalle, jonka aikaisem'Pi, suurten maanomistajain
22132: ylivaltaa suosiva suunta oli hävittänyt. Kun pienviljeli.iöiksi
22133: pyrkivät ovat ainakin suurelta osalta maanviljelystoimesta
22134: jo vieraantunutta vä;keä, on tämä asutustoiminta kohdannut
22135: erinomaisia vaikeuksia.
22136:      Toimenpiteitä lruhemmin suunniteltaessa on lähdettävä
22137: siitä tosiasiasta, että vuokramiehen laillinen oikeus vuokra-
22138: alueeseen lakkaa samalla kuin vuokrasopimus päattyy.
22139: Maanomistajain veivoittaminen pysyttämään määrätyt
22140: vuokra-alueet erityisinä viljelminä perustuu siis yksinomaan
22141: yhteiskunnan välttämättömiin tarpeisiin, jotka vaativat olo-
22142:  jen tarkoitnksenmukaisen kehityhen sanotulla tavalla tur-
22143:  vaamista. Kun lopullinen päämäärä Jmitenkin on ainoastaan
22144:  vähitellen saavutettavissa, on nykyhetkellä katsottava riit-
22145: täväksi varmuuden saaminen siitä, että vuokra-alueet ·pysyte-
22146: tään edelleenkin vuokrattuina. Tä}Jän nähden .ia kun olojen
22147: .iärjestel:v epäilemättä käy tuntuvasti helpommaksi, jos vuok-
22148:  ramiehellä on oikeus valita joko vuokra-alueen ottaminen
22149:  edellrenkin vuokralle taikka sen lunastaminen omaksi, on
22150:  hän"lle annettava siihen tilaisuus.
22151:      Poikkeustapauksia lukuunottamatta ei vuokra-alueen
22152: omaksi ostaminen tarpeellisten varojen puuttuessa voi ta-
22153:  pahtua, ellei valtio ryhdy siihen tarvittavia varoja välittä-
22154:  maan. Siitä syystä ja kun jokainen vuokra-alueen myymi-
22155:  nen veisi lährmmäksr sitä lopullista päämäärää, jo•hon
22156:  vuokraolojen järjestämisessä on pyrittävä, olisi valtion käy-
22157:  tävä ainakin suurimmalta osalta välittämään vuokra-alueen
22158: 
22159:                                                          41
22160: 642      VIII, 1. -   Maanvuokraolojen järjestäminen.
22161: 
22162: lunastussumma aina kun vuokra-alueen luovuttaminen vuok-
22163: ramiehen .omaksi tapahtuu.
22164:       On myös tapauksia, jolloin maanomistajalle on tärkeää
22165: saada itsenäisenä viljelmänä pysytettävä vuokra-alue vaih-
22166: detuksi johonkin toiseen alueeseen, joka on maataloudelli-
22167: selta kannalta yhtä arvokas kuin se, jota vuokramies tulisi
22168: entisellä paikalla hallitsemaan, jos hän siihen jäisi. Yleisen
22169: edun kannalta onkin yhdentekevää, mitä viljelmää vuokra-
22170: miesperhe edelleen hallitsee, kun se vaan pysytetään erityi-
22171: senä maanviljelijäperheenä ja kun siten saadaan varmuutta
22172: siitä, että viljelmien luku ei vähene. Näin ollen ja kun jär-
22173: jestely käy tuntuvasti helpommaksi, jos vuokramies voidaan
22174: erityisissä tapauksissa siirtää uudelle alueelle, on siihen va-
22175:  rattava tilaisuus.
22176:       Edellä on jo tehty selkoa siitä, miksi asunto-alueiden
22177:  vuokramiehet ovat toisessa asemassa kuin varsinaisten vil-
22178:  jelysalueiden vuokraajat ja miksi uusia toimenpiteitä ei ole
22179:  ehdotettu edellisiin ulotettaviksi. Kun voimassa olevat mää-
22180:  räykset jättävät torppien ja mäkitupa-alueiden välisen rajan
22181:  epämääräiseksi, seuraa siitä, että se eri paikkakunnilla val-
22182:  litsevien erilaisten olosuhteiden ja katsantotapojen mukaan
22183:  määrätään erilaiseksi. Uusien toimenpiteiden sovelluttamis-
22184:  alaan nähden on kuitenkin epämääräisyyttä mahdollisuuden
22185:  mukaan vältettävä. Sen vuoksi ei rajaa asuntoalueiden ja
22186:  viljelysalueiden välillä sovi uudessa asetuksessa jättää laissa
22187:  olevien määritelmien ja paikkakunnilla käytettyjen nimi-
22188:  tyksien varaan. I"akiehdotuksen mukaan se tulisi määrättä-
22189:  väksi vuokra-alueeseen kuuluvan viljellyn maan alan mu-
22190:  kaan.
22191:       Koska yhteiskunnan etujen kannalta ei ole tarpeellista,
22192:  vaan päinvastoin vahingollista, että vuokranantaja veivoite-
22193:   taan pysyttämään vuokra-alue erityisenä viljelmänä myös
22194:   silloin, kun hänen oman pääviljelmänsä tarkoituksenmukai-
22195:   nen hoitaminen tulisi sen kautta huomattavasti kärsimään,
22196:   on ehdotettu, että vuokra-alue jätettäisiin uusien toimenpi-
22197:   teiden ulkopuolelle, jos vuokra-alueen yhdistäminen tilan
22198:   kotiviljelyksiin on hyvin järjestetyn maanviljelyksen har-
22199:                   VIII, 1. -   Haataja y. m.                643
22200: 
22201: 
22202: joittamista varten tarpeellinen. Mikään tärkeä yhteiskun-
22203: nallinen syy ei vaadi sellaisen vuokraviljelmän pysyttämistä,
22204: joka todellakin estää hyvin järjestetyn maanviljelyksen ai-
22205: kaansaamista toisen maanviljelijän kotiviljelyksillä. Sellai-
22206: sia vuokraviljelmiä ei maassa ole niin paljon, ettei niiden
22207: haitijoista voisi pitää tarpeellista huolta muutenkin kuin
22208: syrjäyttämällä tilan laillisen omistajan, vaikka tämä vält-
22209: tämättömästi tarvitsisi hänelle kuuluvan maan .
22210:      •Jos tilasta on kaupalla tai vaihdolla luovutettu alue,
22211: jonka viljelykset joko kokonaan tai pääasiallisesti ovat
22212: vuokra-alueen maata, on ostaja luonnollisesti tehnyt kaupan
22213: sillä edellytyksellä, että hän vuokrakauden päätyttyä saa
22214: ostamansa alueen haltuunsa. useasti vuokrasuhde koko-
22215:  naan estää hänet hankkimaansa aluetta käyttämästä ja os-
22216: taja voi siis, jos vuokramies alueellaan pysytetään, tulla
22217:  pakotetuksi koko tilasta luopumaan. Kun tällaisissa ta-
22218:  pauksissa luovutetun alueen erottaminen itsenäiseksi tilaksi
22219:  antaa riittäviä takeita sen pysymisestä erityisenä viljelmänii
22220:  ja kun luonnollisesti omistaja on ennen vuokramiestä py-
22221:  sytettävä alueen hallinnassa, ei uusia toimenpiteitä olisi
22222:  myöskään tällaisiin tapauksiin ulotettava. Kaikkien viime
22223:  aikoinakin tehtyjen kauppojen ja vaihtojen asettaminen
22224:  poikkeusasemaan veisi kuitenkin helpo!;ti uuden lain mää-
22225:  räyksien kiertämi!;een ja. valekauppoihin. Jos luovutus
22226:  on tapahtunut sen jälkeen kuin tekeillä olevat ehdotukset
22227:  vuokraolojen järjestämiseksi tulivat julkisuuteen, on osta-
22228:  jan myös täytynyt ottaa vuokramie1len mahdollinen pysyt-
22229:  täminen vuokra-alueeliansa huomioon. Puheena oleva poik-
22230:  keussäännös olisi sen vuoksi ulotettava vain niihin luovutuk-
22231:  siin, jotka ovat tapahtuneet ennen 1 IJäivää tammikuuta 1914.
22232:       Jos tilan, johon vuokra-alue kuuluu, omistavat jakamat-
22233:  toman pesän osakkaat ja jos, kun tila jaetaan, osakkaalle käy
22234:  välttämättömäksi oman maanviljelyksen harjoittamista var-
22235:  ten uudella tilalla saada haltuunsa vuokra-alue tai pääasialli-
22236:   nen osa siitä, pitäisi joko antaa jakamattoman pesän osak-
22237:  kaalle mahdollisuus vuokrasuhteen päätyttyä saada hal-
22238:   hmnsa koko hänen pesäosuuttansa vastaava tilanosa, taikka
22239: 644      VIII, 1 • ....,.. Maanvuokraolojen järjestäminen.
22240: 
22241: velvoittaa hänet vuokramiehen hyväksi luopumaan siitä, jol-
22242: loin hänen, jos hän kuitenkin tahtoo omaa viljelmää hallita,
22243: olisi sellainen muualta hankittava. Kun tällaisessa tapauk-
22244: sessa vuokra-alueen joutuminen pesänosakkaan haltuun ei
22245: tiedä viljelmien eikä edes maanviljelysperheide~ luvun vähe--
22246: nemistä, olisi kohtuutonta kieltää pesänosakkaalta se oikeus
22247: omistamansa vuokra-alueen nauttimiseen, joka hänellä lain
22248: mukaan on. Varsinkin pienillä tiloilla, joiden jakamisen
22249: useampiin osiin vuokraoikeuden pysyttäminen estäisi, on
22250: tällaisen oikeuden säilyttäminen pesänosakkaalle tarpeellinen
22251: ja tärkeä. Se tekee myös perinnön jättäjälle mahdolliseksi jo
22252: eläessään jakaa tila osiin, joista hänen perillisensä saavat
22253: !kukin yhden, ilman että v11okrasuhde on estämässä osien
22254: vapaata käyttöä pitemmän aikaa kuin se sopimuksen taikka
22255: aikaisemmin annettujen määräyksien mukaan on voimassa.
22256: Koska vuokramiehen tulee vuokrasopimuksen päättyessä
22257: tietää, tahtovatko perilliset käyttää tätä heille kuuluvaa
22258:  oikeutta vai ei, on laissa säädettävä määräaika, jonka ku-
22259:  luessa heidän tulee saattaa oikeuh.nsa voimaan.
22260:      Uusiin toimenpiteisiin nähden ovat myös poikkeusase-
22261:  massa sellaiset vuokraviljelmät, joilla niiden sopivaisuuden
22262:  takia teollisuuslaitoksen perustamiseen taikka muussa suh-
22263:  teessa, kuten esimerkiksi kauppa- ja liikepaikkana tahi
22264:  tonttimaana suuremman teollisuus- tai liikepaikan lähei-
22265:  syydessä, ilmeisesti on paljon suurempi arvo kuin mihin ne
22266:  voitaisiin arvioida, jos niitä edelleen käytettäisiin entisellä
22267:  tavalla, maanviljelykseen. Tällaisten alueiden pysyminen
22268:  vuokramiehen hallinnassa estäisi mainitunlaatuisen arvok-
22269:  k::w,mman käyttämisen taikka tekisi sen mahdolliseksi ai-
22270:  noastaan siten, että vuokramies luovuttaisi alueen yritte-
22271:  lijälle, joka ryhtyisi sitä tuollaisiin tarkoituksiin käyttä-
22272:  maan. Uusien toimenpiteiden tarkoituksena ei kuitenkaan
22273:  ole keinottelumahdollisuuksien valmistaminen vuokramie-
22274:  hille, vaan heidän asemansa turvaaminen, mikäli he}dän py-
22275:  symisensä erityisten viljelmien haitijoina ja maanvil.ielys-
22276:  väestönä sitä vaatii. Kun tällainen vuokra-alue tavallisesti
22277:   tulee paremmin mainittuihin tarkoituksiin käytetyksi, jos
22278:                   VIII, 1. -   Haataja y. m,               645
22279: 
22280: se on maanomistajan omassa hallussa, ei vuokramiehelle olisi
22281: myönnettävä oikeutta vaatia sitä koskevan vuokrasopimuk-
22282: sen uudistamista. Myös kaupungin tai huvilayhdyskunnan
22283: läheisyydessä olevalla vuokra-alueella saattaa sopivaisuu-
22284: tensa takia huvilapaikaksi olla sellainen erikoinen arvo, että
22285: alueen käyttämiijen maanviljelykseen ei kannata. Tällaiset
22286: alueet olisivat siis nekin asetettavat poikkeusasemaan.
22287:      Uusien toimenpiteiden tarkoituksien mukaista ei myös-
22288: kään ole niiden ulottaminen sellaisiin tapauksiin, joissa
22289: vuokramiehellä on niin paljon omaa maata, että hän voi siinä
22290: harjoittaa itsenäistä maanviljelystä, vaan ovat vuokra-alueet
22291: myös silloin jätettävät niiden ulkopuolelle.
22292:      Niinkuin edellisestä käy selville, tarkoittavat uudet mää-
22293: räykset vuokramiehen turvaamista niiden tapauksien va-
22294:  ralta, joissa maanomistaja tahtoo ilman riittävää syytä hää-
22295: tää hänet vuokra-alueelta. Ne tietysti eivät estä asianosai-
22296:  sia edelleenkin va,paaehtoisesti lain säätämissä rajoissa so-
22297:  pimasta keskinäisistä suhteistansa, mikä päinvastoin olisi
22298:  suuresti suotava, koska se tuntuvasti helpottaisi olojen jär-
22299:  .iestymistä. Ainoastaan jos vapaaehtoista sopimusta ei saada
22300:  aikaan, on asia ratkaistava tuomioistuimen päätöksellä. Va-
22301:  paaehtoist-en sopimusten edistämiseksi olisi lunastussumma.n
22302:  suorittamiseen y. m. tarjottava samanlaista valtion avus-
22303:  tllsta, joka tulee kysymykseen, jos luovuttaminen bpahtuu
22304:  tuomioistuimen toimenpiteen perusteella.
22305:       Vapaaehtoisesti uudistettu vuokrasuhde jatkuu luonnol-
22306:  lisesti niiden määräyksien mukaan, jotka vuokrasopimuk-
22307:   sien tekemisestä ovat uudistettaessa voimassa, kuitenkin
22308:   niin, että vuokrakauden päätyttyä kysymys· vuokra-alueen
22309:   pysyttäJmisestä erityisenä vi]jelmänä ratkaistaan silloinkin
22310:   nyt ehdotettujen uusien määrä.yksien mukaan. Sitävastoin
22311:   tuomioistuimen päätös vuokra-alueen pysyttämisestä erityi-
22312:   senä viljelmänä tietäisi kerta kaikkiaan lopullista ratkaisua
22313:   kysymykselle, koska muutoin vuokramiehen asema tuomio-
22314:   istuimen päätöksestä huolimatta jäisi jatkuvasti epävarmaksi
22315:   ja antaisi aihetta uusiin oikeudenkäynteihin vastaisuudessa.
22316:   Tuomioistuimen päätöksellä erityisenä viljelmänä pysytet-
22317: 646      VIII, 1. -   Maanvuokraolojen järjestäminen.
22318: 
22319: tävaksi määrätty vuokra-alue tulisi siis olemaan maanomis-
22320: tajan hallinnasta pysyväisesti erotettuna siitä huolimatta,
22321: ottä myöhemmin ehkä muuttuneet olosuhteet tekisivät edellä
22322: mainitut poikkeusmääräykset siihen sovellettaviksi.
22323:      Nykyään on vuokramiehellä monasti hallussaan niin
22324: laajoja aloja viljeltyä ja viljelyskelpoista maata, että hän ei
22325: pysty niitä kunnollisesti viljelemään. Vuokra-alue on silloin
22326: joko kokonaan tai osaksi tuottamattomana pääomana, josta
22327: vuokramiehen kuitenkin täytyy suorittaa maanomistajalle
22328: korkoa, jotapaitsi sen käyttäminen tuottavalla tavalla suo-
22329: rastaan estetään. Tällaisen alueen pysyttäminen entisessä
22330: laajuudessaan vuokramiesten hallussa ei ole tarkoituksen-
22331: mukaista, eikä useinkaan edes vuokramiehen kannalta suo-
22332: tavaa. Sen vuoksi olisi uudessa laissa annettava kum-
22333: mallekin asianosaiselle tilaisuus saada tarpeettoman laajat
22334: 7uokra-alueet pienennetyiksi niitä edelleen vuokralle annet-
22335: taessa tai luovutettaessa vuokramiehen omiksi, silmällä pi-
22336: täen Pttä vuokramiesperhe edelleenkin voisi vuokra-alueen
22337: viljelemisestä saada elatuksensa ja harjoittaa siinä elinvoi-
22338:  maista maanviljelystä. Tässä tarkoituksessa on suotavaa.,
22339: että viljelmällä voidaan pitää kaksi hevosta, koska nyky-
22340:  aikaisten maanviljelyskoneiden käyttäminen yhdellä hevo-
22341:  sella ei helposti käy päinsä. Sen viljellyn maa-alan laajuus,
22342:  joka tähän tarvitaan, on luonnollisesti eri osissa maata eri-
22343:  lainen ja riippuu samalla paikkakunnallakin vaihtelevista
22344:  seikoista. Kun kuitenkaan sitä vähintä pinta-alrumäärää, jo-
22345:  hon suuremmat vuokra-alueet saisi pienentää, ei voi jättää
22346:  epämääräisen harkinnan varaan, on tällaiseksi pienentämi-
22347:  sen rajaksi ehdotettu kymmenen hehtaarin ala.
22348:      Tosiasia on, että jo nykyään suuri joukko tiloja, ;yksi-
22349:  tyismetsäkomitean hankkimien tietoJen mukaan v :lta 1897
22350:  noin 17 %, on riittävän kotitarvemetsän puutteessa. Kui-
22351:  tenkin on kokemus osoittanut, että tällaisillakin tiloilla voi-
22352:  daan maanviljelystä menestY'ksellä harjoittaa. Kun siis tä-
22353:  ten metsäalojen viljelmiin kuuluminen ei ole aina maanvilje-
22354:  lyksen menesty ksellisw harjoittami5en välttämätön ehto, ei
22355:  voi tulla kysymykseen, että pakkomääräyksillä muuttumat-
22356:                   VIII,L -    Haa.taja y. m.                647
22357: 
22358: 
22359: tomina pitennettäisiin niitä laajoja metsänkäyttöoikeuksia,
22360: joista vuokramiesten tulee entisten vuokrasopimuksien päät-
22361: tyessä lain mukaan luopua.
22362:      Vuokra.viljelmien vastainen asema voi kuitenkin käydä
22363: huolestuttavaksi, jollei niiden haltijoilla ole varmuutta edes
22364: pääasiallisimman puuaineen saamisesta. Tämä koskee var-
22365: sinkin sellaisia paikkakuntia, joissa metsäalueet kuuluvat
22366: pääasiassa muutamiin suuriin kartanoihin ja joissa suu-
22367: rempi joukko vuokra-alueita tulee uusien määräyksien
22368:  mukaan itsenäisinä viljelminä pysytettäväksi. Kun uudet
22369: toimenpiteet eivät tarkoita vuokramiehelle aikaisemmin
22370: kuuluneitten oikeuksien laajentamista, ei puheena olevassa
22371: järjestelyssä ole vuokramiehelle kuitenkaan vastoin maan-
22372:  omistajan tahtoa myönnettävä laajempaa oikeutta puuaineen
22373: saamiseen kuin mikä hänelle on aikaisemmin kuulunut.
22374:  Hänen oikeutensa ei myöskään tarvitse olla laajempi kuin
22375:  mikä kotitarvepuun saamiseen vaaditaan, vaikka hänen ai-
22376:  kaisempi oikeutensa ehkä olisi mennytkin siitä yli. Luon-
22377:  nollisesti ei vuokramiehelle myöskään sovi myöntää tätäkään
22378:  oikeutta sellaisissa tapauksissa, joissa maanomistaja it.se tu-
22379:  lisi sen kautta kärsimään kotitarvepuun puutetta tai joissa
22380:  se estäisi maanomistajaa järki,peräistä metsänhoitoa harjoit-
22381:  tamasta.
22382:      Jos vuokra-alue jää edelleenkin vuokraoikeudella hallit-
22383:  tavaksi, on oikeus puuaineen ottamiseen myönnettävä vuok-
22384:  ramiehelle tarkoin määrättynä rasiteoikeutena. Tällaiset ra-
22385:  siteoikeudet ovat kuitenkin itsenäisten tilojen käytölle ja
22386:  niitä koskeville oikeustoimille haitallisia eikä nykyinen lain-
22387:  säädäntömme edes salli pysyväisiä metsänkäyttörasitteita
22388:  itsenäisille tiloille myöntää. Jos siis vuokra-alue luovute-
22389:  taan vuokramiehen omaksi, ei uudelle tilalle ole myönnet-
22390:  tävä oikeutta puuaineen ottamiseen rasiteoikeutena, vaan on
22391:  sille se varattava luovuttamalla siihen tarvittava maa-ala
22392:  vuokramiehelle omaksi.
22393:       Uuteen tilaan luettavan metsämaan laajuus ei saisi, sen
22394:   mukaan kuin edellä on sanottu, olla suurempi kuin että
22395:   uuden tilan omistaja voi siitä saada hänen aikaisempaa
22396: 648      VIII, 1. -   Maanvuokraolojen järjestäminen.
22397: 
22398: käyttöoikeuttansa arvoltaan vastaavan määrän metsäntuot-
22399: teita, ei kuitenkaan enemmän kuin tilalla tarpeellisen koti-
22400: tarvepuun. Koska kysymystä kuinka laajoja metsäaloja
22401: uusille tiloille on erotettava ei voida jättää ybinomaan
22402: harkinnan varaan, on välttämätöntä mainittujen rajoi-
22403: tuksien lisäksi määrätä myös kerta kaikkiaan suurin
22404: ala m~:;tsämaata, joka voi tulla uuteen tilaan annetta-
22405: vaksi. Yksityismetsälkomitean julkaisemien tietojen mukaan
22406: on vuotuinen lisäkasvu yhtä hehtaaria kohti metsämaata ar-
22407: vosteltava eteläisimmissä lääneissä n. 2 m 3 kiinteätä mittaa.
22408: Saman lähteen ~ukaan on vuotuinen puunkulutus esim.
22409: Uudenmaan läänissä ja muutamissa muissakin lääneissä
22410: torpansavua kohti vain n. 20 m 3 kiinteätä mittaa. Kun val-
22411: tion avustuksella muodostettavien viljelmien haltijailta on
22412: vaadittava suurta säästäväisyyttä puun hakkauksessa j.a ku-
22413: lutuksessa ja kun myöskään maanomista·jain omat tarp·eet
22414: eivät useinkaan salli laajojen metsä:alueiden luovuttamista,
22415: on katsottu sopivaksi korkeimmaksi pinta-alamääräksi kym-
22416: menen hehtaaria.
22417:      L.ähempiä määräyksiä siitä, miten oikeus puuaineen
22418: ottamiseen on vuokrasuhteen jatkuessa rasiteoikeutena jär-
22419: jestettävä ja miten luovutettava metsä-ala on erotettava, ei
22420:  ole mahdollista uudessa laissa antaa, vaan ovat sellaiset
22421: seikat jätettävät toimitusmiesten kussakin tapauksessa erik-
22422: seen harkittaviksi. Tällöin tulee luonnollisesti menetellä
22423:  niin, että samalla kuin vuokramiehelle myönnetty oikeus
22424: tehdään hänelle käytännössä mahdollisimman helpoksi naut-
22425: tia, pidetään myös huolta siitä, että vuokrasuhteen jatkuessa
22426:  oikeus puuaineen ottamiseen järjestetään tavalla, joka tuo
22427:  maanomistajalle mahdollisimman vähän haittaa, ja että met-
22428:  säalueen erottamisessa vuokramiehen omaksi mahdollisim-
22429:  man vähän pirstotaan vuokranantajan tiluksia.
22430:      Sellaisissa tapauksissa, joissa useampia vuokra-alueita
22431:  erotetaan yhdellä kertaa itsenäisiksi tiloiksi, olisi niille an-
22432:  nettava metsäala tai osa siitä muodostettava yhteismetsäksi,
22433:  missä se on mahdollista ja tarkoituksenmukaiseksi havaitaan.
22434:  Tosin tällaisia tapauksia nähtävästi ei tule olemaan paljon,
22435:                   \Tili, 1 . - Maataja y. m.
22436: 
22437: mutta voi kysymyksessä olevalla määräyksellä kuitenkin
22438: olla merkityksensä.
22439:      Varsinkin etelä-Suom~ssa QU viime aikoina karjan käyt-
22440: tämistä metsälaitumiUa paikoittain ruvettu vähentämään ja
22441: joissakin tapauksissa se on kokonaan lakkautettukiu. Tämän
22442: on aiheuttanut pääasiallisesti se, että kallisarvoisen rotu-
22443: karjan käyttäminen luonnon laitumilla ei vastaa tarkoitus-
22444: taan, varsinkin siellä missä luonnostaan heinää kasvavat
22445: maat on jo tarkasti viljelty ja laitumeksi on jäänyt vain
22446: karu metsämaa. Samaan suuntaan on vaikuttanut sekin,
22447: että kuu metsistä on ruvettu pitämään entistä suurempaa
22448: huolta ja kun niiden arvo on tuntuvasti kasvanut, on tah-
22449: dottu välttää vahinkoa, jonka karjan kulkeminen metsälai-
22450: tumilla nuorelle kasvavalle metsälle aiheuttaa ja joka voi olla
22451: suurempi kuin laiduntamisesta saatava hyöty.
22452:      Mainitut seikat saavat luonnollisesti karjan käyttämisen
22453:  luonnon laitumilla edelleenkin vähenemään. Tämä kehityk-
22454:  sen suunta on vuokramiesten vastaista laidunoikeutta jär-
22455:  jestettäessä otettava huomioon. Siten ei voi tulla kysy-
22456:  mykseen, että vuokramiehellä pysytetääu oikeus karjan käyt-
22457:  tämiseen luonnon laitumella sellaisella tilalla, jossa se es-
22458:  täisi maanomistajaa metsäänsä järkiperäisesti hoitamasta,
22459:  kaikkein vähimmän sellaisissa tapauksissa, joissa maanomis-
22460:  taja itse on karjan käyttämisen luonnon laitumilla lakkaut-
22461:  tanut. Kun oikeuksien myöntämisessä vuokramiehelle pak-
22462:  komääräysten kautta ei saa mennä pitemmälle kuin välttä-
22463:  mätön tarve vaatii, ja kun monien erilai&ten tapauksien ylei-
22464:  sellä lainsäännöksellä järjestäminen kohtaa vaikeuhia, ·on
22465:  näyttänyt oikealta jättää asian yksityiskohtainen järjestely
22466:   harkinnan mukaan tapahtuvaksi. Samoin kuin metsänkäyttö-
22467:   oikeudesta on aikaisemmin mainittu ei laidunoikeuttakaan
22468:   ole myönnettävä vuokramiehelle, ellei hänelle ole sellai~en
22469:   jo aikaisemmin kuulunut, eikä myöskään hänen aikaisempaa
22470:   oikeuttansa pidä laajentaa.
22471:       Samasta syystä kuin metsänkäyttö{)ikeutta ei voida
22472:   myöntää vuokramiehelle rasiteoikeutena, jos vuokra-alue
22473:   erotetaan itsenäiseksi tilaksi, ei hänelle myöskään voida PY·
22474: flf>O    VIII, 1. -   Maanvuokraolojen järjestäminen.
22475: 
22476: syttää laidunoi~eutta päätilan alueella, vaikka hänelle olisi
22477: sellainen oikeus aikaisemmin kuulunut.
22478:       Mikäli vuokra-alueet edelleenkin jäävät vuokra-oikeu-
22479: della hallittaviksi, tulevat asianosaiset todennäköisesti useim-
22480: miten itse sopimaan vuokramaksun suuruudesta, varsinkin
22481: saatuansa vuokralauta.kunnan ehdotuksen siitä. Useissa pai-
22482: koin on nimittäin 1909 vuoden maanvuokra-asetuksen mu-
22483: kaan tehtyjä vuokrasopimuksia vahvistettaessa käynyt sel-
22484: ville paikkakunnalla yleensä kohtuulliseksi katsottavan
22485: vuokramaksun suuruus ja asianosaiset siis voiv3;t vastedes
22486: noudattaa jo saatua kokemusta. Niissä tapauksissa taas,
22487: joissa he eivät vuokramaksusta sovi, on tuomioistuimen, jolla
22488: on käytettävänään vuokralautakunnan lausunto asiassa, se
22489: määrättävä.
22490:       Jos vuokra-alue luovutetaan vuokramiehen omaksi, on
22491: alueen ja siihen kuuluvien rakennuksien lunastussumma
22492: niinikään tuomioistuimen määrättävä, elleivät asianosaiset
22493: siitä sovi. Lunastussumma on määrättävä niin, että se vas-
22494: taa lunastettavan alueen yleistä käyttöarvoa, s. o. sitä käyt-
22495: töarvoa, joka sillä on jokaiselle haltijalleen ja joka perus-
22496: tuu siihen tuottoon, jonka alue tarkoitustaan vastaavalla ta-
22497: valla käytettynä antaa. Siis sellaista arvoa, joka riippuu
22498: maanomistajan mieskohtaisista suhteista ja jolla ei ole var-
22499: sinaista taloudellista merkitystä (affektioarvoa), niin myös
22500: voiton toivossa pantua (spekulatio-)arvoa ei saisi ottaa lu-
22501: nastussummaa määrättäessä lukuun. Kun vuokramaksu
22502: määrätään s-en tuoton perusteella, joka vuokraesineestä on
22503: alkavan vuokrakauden aikana odotettavissa, muodostaa se
22504: siis oikean pohjan lunastussumman laskemiselle. Jos vuokra-
22505: maksu pannaan lunastussumman määräämisen 'Perusteeksi,
22506: tulevat ne molemmat olemaan oikeassa suhteessa toisiinsa.
22507:   :,- Säännöllisiä oloja silmällä pitäen on oikeata panna lunas-
22508: tw;,summaa määrättäessä laskujen pohjaksi 5 %:n korko kan-
22509: ta, ja on lunastussumma siitä syystä yleensä määrättävä
22510: vuokramaksun kahikymmenkertaiseksi määräksi. Sellaisissa
22511: tapauksissa, joissa lunastettavalla alueella on sen sopivaisuu-
22512: den takia teollisuuslaitoksen perustamiseen, kauppa- ja liike-
22513:                   V:III, 1. -'- Haataja y. m.              651
22514: 
22515: paikaksi, asuntotonteiksi tiheämmin asuttujen paikkojen lä-
22516: heisyydessä tai muussa suhteessa erikoinen arvo, jota ei ole
22517: voitu ottaa vuokramaksua maanviljelystuoton mukaan ar-
22518: \Tosteltaessa huomioon, on vuokramaksun perusteella laskettu
22519: lunastussumma vastaavassa määrässä korotettava. Jos täl-
22520: laiset erityiset seikat antavat vuokra-alueelle ilmeisesti pal-
22521: jon suuremman arvon kuin mihin se voidaan arvioida, jos
22522: sitä edelleen käytetään viljelystarkoituksiin, voi maanomis-
22523: taja tosin, sen mukaan kuin edellä on sanottu, saada sen
22524: omaan haltuunsa siinäkin tapauksessa että vuokramies tah-
22525: too vuokrasuhdetta jatkaa. Määräys tällaisen erikoisen ar-
22526: von huomioon ottamisesta tulisi siis sovdlettavaksi, jos maan-
22527: omistaja ei .ole halukas hänelle kuuluvaa oikeutta vuokra-
22528: alueen haltuunsa saamiseen hyväkseen käyttämään, niin
22529: myös jos sellainen erikoinen arvo, kuin edellä on mainittu, ei
22530: ole i 1 m ei se s t i niin suuri, että se oikeuttaa jättämään
22531: vuokra-alueen uusien toimenpiteiden ulkopuolelle. Vielä
22532: voi se tulla kysymykseen, jos vuokramiehen omaksi luovu-
22533: tetaan vuokra-alue, jonka vuokralle antaminen on jo kerran
22534: tuomioistuimen päätöksellä järjestetty, mutta joka on sen
22535: jälkeen vuokrakauden aikana saanut tuollaisen erikoisen
22536: arvon. Mikäli lunasiettavalla alueella on tavallista arvok-
22537:  kaam:vi kasvava metsä, jota ei ole vuokramaksua laskettaessa
22538: otettu huomioon, on sen arvo myös lunastussummaan lisät-
22539: tävä.
22540:      Kuten aikaisemmin jo on mainittu, vaatii ehdotettu lu-
22541:  nastusmenettely, että valtio käy avustamaan vuokramiestä
22542:  lunastussumman suorittamisessa antamalla hänelle siihen
22543: tarvittavaa luottoa ja hankkimalla sitä varten tarpeellisia
22544:  varoja. Sen luotan suuruuteen nähden, joka nykyään yleensä
22545:  maaomaisuuksia vastaan annetaan, on huomattava, että
22546:  Suomen Hypoteekkiyhdistys myöntää lainoja vain noin
22547:  5{1 %:iin tilojen arvosta.     Ulkomailla, kuten Norjassa ja
22548:  Tanskassa, myönnetään pienviljelmien perustamiseen val-
22549:  tion luottoa 9 / 10 niiden arvioid11sta kauppahinnasta, mutta
22550:  ovat kunnat silloin lainasta vastuussa. Sellaisen luotan
22551:  myöntämisessä kuin nyt on kysymyksessä, voi valtio epäi-
22552: fl/)'1   VIII, 1. -   Maanvuokraolojen järjestäminen.
22553: 
22554: lemättä mennä pitemmälle kuin tavalliset rahalaitokset,
22555: mutta kun kunnat eivät lainoista. vastaa, olisi valtion raha-
22556: asiallisten etujen vuoksi syytä supistaa se pienemmäksi
22557: kuin mihin sen myöntämisessä on Norjassa ja 'l'anskassa
22558: menty. Kun osa lunastussummasta voidaan määrätä mak-
22559: settavaksi lyhyemmän ajan kuluessa suoraan maanomista-
22560: jalle, sillä tavalla kuin seuraavassa tehdään selkoa, on kat-
22561: sottu suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamiseksi riittä-
22562: vän, jos valtion varoista suoritettava lunastussumman osa
22563: nousee 80 7o :iin lunastettavan alueen arvosta. Asianasai-
22564: sille voidaan kyllä myöntää vwpaus myös itse sopia lunas-
22565: tussumman suuruudesta, kun vaan saadaan varmuus siitä,
22566:  että valtion etukäteen suoritettava oo:a ei silloinkaan nouse yli
22567:  mainitun prosentin alueen todellisesta arvosta. Tämän vuoksi
22568:  olisi viranomaisten toimesta pidettävä alueella tarpeen vaa-
22569:  tiessa erityinen katselmus sen arvon selville saamiseksi. Jos-
22570:  silloin havaittaisiin, että lunastettava kiinteistön osa ei anna
22571:  kohtuullisen harkinnan mukaan varmuutta neljästä viides-
22572:  osasta lunastussummaa, olisi valtion varoista etukäteen mak-
22573:  settava osa sovitettava sen mukaan.
22574:       Sen lunastussumman osan suorittaminen, jota valtio ei
22575:  edellisen mukaan maanomistajalle maksaisi, voi tapahtua
22576:  sopivimmin siten, että se jää lyhytaikaisena lainana vuok-
22577:  ramiehen maksettavaksi suoraan maanomistajalle. Kun
22578:  tällä siten tulee olemaan omaakin etua siitä, että vuokra-
22579:  mies tilansa hyvin hoitaa, ja kun hän vuokramiestä lähellä
22580:  olevana on tilaisuudessa aina seuraamaan tämän toimintaa
22581:  ja lunastetun alueen hoitoa, saadaan siten parempia takeita
22582:  kuin muutoin uuden tilan hoitamisesta sitä koskevien mää-
22583:  räyksien mukaan ja siis myös lunastustoiminnan menesty-
22584:  misestä. Asian järjestäminen tälle kannalle ei myöskään
22585:  maanomistajan omalta kannalta ole arveluttava, koska lu-
22586:   nastussumman suorittamatta jääminen voi korkeintaan ai-
22587:   heuttaa sen, että hän saa luovuttamansa alueen takaisin.
22588:   Kun valtion siten ei tarvitsisi suorittaa koko lunastussum-
22589:   maa, ei se todennäköisesti myöskään joutuisi myöhemmin
22590:   'lttamaan haltuunsa lunastettuja alueita, joiden käyttäminen
22591:                    VIII, 1. -   Haataja y. m.
22592: 
22593: tu<fttaisi sille monia hankaluuk,sia. Sitä'paitsi voi edellyttää,
22594: että vuokramiehillä on useissa tapauksissa joko suoranaisia
22595: säästöjä, jotka riittävät suoraan maanomistajalle maksetta-
22596: van lunastussumman osan suorittamiseen, taikka muuta omai-
22597: suutta, jonka nojalla hän voi saada luottoa tarvittavien va-
22598: rojen hankkimiseksi.
22599:       Vuokraviljelmien suuri lukumäärä tekee sen, että val-
22600:  tion varoista etukäteen maksettavien lunastussummien kätei-
22601: sellä rahalla suorittaminen kävisi raha-asiallisista syisttt
22602:  mahdottoma'ksi. Sen sijaan voidaan lunastus järjestää tapahc
22603: tnvaksi valtion toimesta ann.ettavilla, 5 %:n korkoa kasva-
22604:  villa obligatioilla. Kun tällaiset obligatiot ovat täysin var-
22605:  moja arvopapereita, voi katsoa, että niiden käyttäminen ra-
22606:  han asemasta lunastussummien suorittamiseen täyttää koh-
22607:  tuulliset vaatimukset.
22608:       Vuokramiehelle, joka asetuksen määräyksien mukaan lu-
22609:  nastaa vuokra-alueen omaksi ja mahdollisesti siirtyy uudelle
22610:  alueelle, voi ensimäisten vuosien aikana sen jälkeen, kun
22611:  hän on alkanut vuokra-aluetta omistajana hallita, olla vai-
22612:  keata järjestää taloutensa, jos hänen suoritettavanaan sil-
22613:  loin on raskaita maksuja. Kun vuokramiehen asema uuden
22614:  tilan haltijana on silloinkin, kun hänen ei tarvitse uudelle
22615:  ]Jaikalle siirtyä, verrattavissa uutisasukkaan asemaan, joka
22616:  tarvitsee hel'Poituksia ensimäisinä vuosinaan, ovat vuokra-
22617:  miehen suoritukset ensimäisten kymmenen vuoden kuluessa
22618:  tehtävät hänelle mahdollisimman keveiksi, jotta hänellä on
22619:   aikaa vakiintua uusiin oloihin sekä vahvistaa asemaansa.
22620:   Siitä syystä olisi vuokramies kokonaan vapautettava suo-
22621:   rittamasta tuona aikana velkansa kuoletuksia, ja maksaif'i
22622:   hän siis silloin ainoastaan korot niinhyvin valtiolle kuin
22623:   maanomistajallekin. Sen sijaan olisi vuokramiehen ensimäi-
22624:   sen vuosikymmenen aikana suoritettava osa toimitusmaan-
22625:   mittarin palkkiosta sekä mahdollisesti myös maanjako-oikeu-
22626:   den aiheuttami:=ta kustannuksista ja rakennuksien siirrosta,
22627:   uusien viljelyksien raivaamisesta aiheutuvia menoja y. m. s.
22628:   Ensimäisten kymmenen vuoden kuluttua olisi vuokramiehen
22629:   alotettava kuolettamaan niinhyvin suoraan maanomistajalle
22630: 604      VIII, 1. -   Maanvuokraolojen j!irjestllminen.
22631: 
22632: kuin valtioHekin maksettavaa lunastussumman osaa. Edel-
22633: linen olisi kuoletettava kymmenen vuoden kuluessa vuotuis-
22634: maksuilla, jotka 5    ro :n koron kanssa olisivat 13 % pää-
22635: omasta. Jälkimäisestä olisi maksettava 6           ro  :n vuotuis-
22636: maksu, josta 5 % kulloinkin maksamatta olevalle pääomalle
22637: olisi korkoa ja jäännös kuoletusta. Kuolettaminen tapah-
22638: tuisi siis 37 vuoden kuluessa kuolettamismenettelyn alkami-
22639: sesta lukien.
22640:      Julkisuudessa on näkynyt vaatimuksia siitä, että vuokra-
22641: miesten hyväksi on lunastussummaa määrättäessä luettava
22642: myös kaikkien niiden parannuksien arvo, jotka hän on vuok-
22643: rakauden aikana vuokra-alueeseen tehnyt, siitä huolimatta
22644: myöntääkö aikaisempi lainsäädäntö hänelle sellaisen kor-
22645: vauksen vai ei, sekä puolet vuokrakauden aikana tapahtu-
22646: neesta maanarvon ansioHamasta noususta. Tämän johdosta
22647: ou huomattava, että kukin maanomistaja omistaa tilansa
22648:  kaikkineen mitä siihm kuuluu ja että laki turvaa sen hänelle
22649:  sellaisena, ~:>amoin kuin kullekin hänen omaisuutensa. Hän
22650:  on myös kaupassa, perinnönjaossa tai muuten sen saades-
22651:  :;aan ottanut sen vastaan kaikkine siihen lain mukaan kuu-
22652:  luvine etuineen ja on hänen suori ttaman~:>a vastike laskettu
22653:  sen mukaan. Vaikkakin siis lainsäädännöllä voidaan vuokra-
22654:  miehille, jotka vastedes vuokrasopimuksia tekevät, myöntää
22655:  entistä laajempi oikeu·s IJarannuksista suoritettavaan kor-
22656:  va ukseen ja maan arvon ansiottomaan nousuunkin, ei lain-
22657:  säätäjällä ole lupa ottaa maanomistajalta sitä, mitä hän en-
22658:  tisten olosuhteitten perusteella jo on omakseen saanut ja
22659:  josta hän, ainakin useimmiten, on myös suorittanut täyden
22660:  vastikkeen. Toinen asia on kysymys, onko vuokramiehelle
22661:  lainsäädäntötietä hankittava hyvitystä siitä, ettei lainsää-
22662:  täjä ole hänelle aikaisemmin turvannut korvausta kaikista
22663:   parannuksista, joista sen mielestä nyt oli~:>i ollut korvaus tur-
22664:   vattava, eikä osallisuutta maanarvon ansiottomaan nousuun.
22665:  Tällaisen hyvityksen antaminen on luonnollisesti mahdolli-
22666:   nen, mutta vastaavaa arvoa ei kuitenkaan saa. ottaa maan-
22667:   omistajalta, vaan on se silloin koko yhteiskunnan otettava
22668:   kantaakseen.
22669:                   VIII, 1. -   Haataja y. m.                655
22670: 
22671: 
22672:      Kun kysymys tällaisen hyvityksen antamisesta näyttää
22673: muodostuvan yhdeksi niistä kysymyksistä, joissa yksimieli-
22674: syyteen tuleminen on koko järjestelyn aikaansaamisen edelly-
22675: tyksenä, ja kun on näyttänyt siltä, että y hteisknnnan on alis-
22676: tuttava melkoisiin rahallisiinkin uhrauksiin mieluummin
22677: kuin pantava vaaranalaiseksi koko järjestelyn aikaansaami-
22678: nen, on ehdotettu, että tällaista hyvitystä vuokramiehelle
22679: vuokra-alueen omaksi oston tapahtnessa myönnettäisiin ylei-
22680: sistä varoista. Kuitenkaan ei sellaista olisi luonnollisesti
22681: myönnettävä silloin, kuin hän jo on saanut korvausta suh-
22682: teellisesti huokean vuokramaksun muodossa. Lisäksi Imuvan
22683: aikaa sitten toimitettujen parannuksien· ja tapahtuneen maan
22684: arvon ansioUoman nousun arvioiminen tuottaisi erinomaisen
22685: suuria ;aikeuksia, vieläpä kävisi kokonaan mahdotfomaksi-
22686: kin. Kun myös maan arvon tuntuvampi nouseminen on ta-
22687: pahtunut varsinaisesti vasta viime aikoina, on näyttänyt
22688: oikealta, että suoritettava hyvitys rajoitetaan vain sellai-
22689: siin parannuksiin, jotka ovat tehdyt 1 päivän tammikuuta
22690: 1904 jälkeen, sekä sen jälkeen tapahtuneeseen maan arvon
22691: ansiottomaan nousuun. Mainittuna päivänä astui voimaan
22692:  laki maanvuokrasta maalla 19 päivältä kesäkuuta 1902 ja
22693: muodostaa se siis senkin johdosta käännekohdan maanvuokra-
22694:  olojen alalla.
22695:      Vielä on kiinnitetty huomiota siihen, että osa maiden
22696:  hinnoissa tapahtuneesta muutoksesta on· luettava rahan arvon
22697:  alenemi&rsta aiheutuneeksi. Kun siitä aiheutuva muutos ei
22698:  ole mitään ansiotonta arvonnousua, ei vuokramiestä olisi !>iitä
22699:  hyvitettävä ja olisi se laissa nimenomaan mainittava.
22700:       Täten vuokramiehen hyväksi luettavan hyvityksen suo-
22701:  rittaminen tapahtuisi sopivimmin siten, että valtio ei perisi
22702:   vuokramieheltä takaisin niin suurta osaa maanomistajalle
22703:  etukäteen suorittamastaan määrästä, kuin tätä hyvitystä vas-
22704:  taa.
22705:       Koska vuokramiehen takaisin valtiolle suoritet1aville lu-
22706:  nustussumman osille maksettavat korot ja kuoletukset muo-
22707:  dostavat lukuisia, vuosittain samaan aikaan ympäri koko
22708:   maan perittäviä pieniä tahaeriä, olisi. tf.lrkoituksenmukaista
22709: 6fl6     VIII, 1. -   Maa»vuokraolojen järjestäminen .
22710: 
22711: .iärjestää niiden periminen tapahtuvaksi paikallisten viran-
22712: omaishm välityksellä.. Sopivimmin voi ·Se nähtävästi ta:pahtua
22713: kruununverojen kannon yhteydessä. Kun perittävät erät
22714: ovat etukäteen määrättyjä vuotuisia maksuja, joiden kanto-
22715: listat voidaan ajoissa toimittaa lääninhallituksien kautta
22716: ylöskantomiehille, ei tämä aiheuta kantamismenettelyssä vai-
22717: keuksia, samalla kuin kannon järjestely on sekä suorittajille
22718: että rahavarojen hoidolle mukava. Korko ja kuoletus olisi-
22719: vat tarpeen tullen ulosmitattavat siinä järjestyksessä kuin
22720: kruununverojen ulosmittaamisesta on säädetty.
22721:      Lunastussumman osaksi suorittaminen etukäteen valtion
22722: varoista ja osaksi jääminen suoraan maanomistajalle makset-
22723: tavaksi velaksi edellyttää, että lunastettava alue tehdään siitä
22724: vastaavaksi ennen kiinnitettyjä tai maksamattoman kau'Ppa-
22725: hinnan oikeutta nauttivia saamisia. Siitä syystä ja koska
22726: lunastettavan alueen jatkuva pysyminen erityisenä viljel-
22727: mänä voisi helposti joutua vaaraan, jos s·e edelleen olisi pää-
22728: tilaa rasittavista kiinnityksistä vastaamassa, on se erityisellä
22729: määräyksellä tehtävä niistä vapaaksi sekä sen sijaan viran-
22730: omaisten toimesta sekä valtion että maanomistajan saatavista
22731: kiinnitettävä. Katsoen siihen, mitä edellä on sanottu val-
22732: tion ja maanomistajan asemasta lunastussumman jäädessä
22733: suorittamatta, tulee valtion saatavalla olla etuoikeus ennen
22734: kaikkia muita kiinnityksiä, siis myös ennen suoraan maan-
22735: omistajalle suoritettavan lunastussumman osaa.
22736:      V elko.ian oikeus olisi sen sijaan turvattava samantapaisen
22737: menettelyn kautta kuin s·e nykyään turvataan alueita maa-
22738: tilasta ']Jakkolunastettaessa. Koska kiinnitetyn saami~oikeu­
22739: den omistajalla muutenkaan ei ole oikeutta estää maanomis-
22740: tajaa vapaasti käyttämästä kiinteistön tuottoa ja kun hänen
22741:  oikeutensa siis kohdistuu vain kiinteistön pääoma-arvoon,
22742:  olisi maanomistajana nyt kysymyksessä olevasta jär.ieste-
22743:  lystä huolimatta oikeus lunastussummalle juoksevan koron
22744:  nostamiseen, paitsi mikäli asianomainen velkoja säädetyssä
22745:  järjestyksessä hankkisi siihen kiellon.
22746:      Talletetun lunastussumman nostamiseen olisi maanomis-
22747:  taja samoin kuin alueita pakkolunastettaessakin oikeutettu,
22748:                    VIII, 1. -   Haataja y. m.                 657
22749: 
22750: jos hän osoittaisi, että ja:'kamaton kiinteistö ei ollut ennen
22751: uuden tilan siirtymistä vuokramiehen omaksi panttina sel-
22752: laisesta saatavasta tai oikeudesta, jonka vakuudeksi lunas-
22753: tussumma on edellisen mukaan pitänyt tallettaa. Niinikään
22754: tulee hänellä olla siihen oikeus, jos hän näyttää asianomais-
22755: ten velkojain suostumuksen sen nostamiseen.
22756:      Jos vuokra-alue on osa sukutilasta, voidaan varmuuden
22757: saamiseksi siitä, että sukutilan perustajan määräyksiä ei
22758: loukata, lunastussummaan nähden menetellä samaan ta:paan
22759: kuin siitä on säädetty osia sukutiloista pakkolunastettaessa.
22760:      Harkittaessa ovatko ne riita-asiat, jotka uutta asetusta
22761: ~ovellettaes~a asianosaisten kesken syntyvält, saatettavat
22762: vuokralautakunnissa soviteltaviksi, on huomattava että ko-
22763: kemus on o~oittanut tulokset vuokralautakuntien aikaisem-
22764: masta sovittelutoimesta yleensä hyviksi. Siten osoittaa vuo-
22765: tuinen maanvuokratilasto, että vuokralautakunnat ovat toi-
22766: minta-aikansa kolmena ensimäisenä vuonna käsitelleet niille
22767: soviteltaviksi tai lJäätettäviksi jätetyistä asioista n. 60 %
22768: ja neljäntenä ja viidentenä vuonna aina 72 a 74 % niin, että
22769: sovittelu on saatu aikaan tai päätös on tehty. Sitäpaitsi ovat
22770: vuokralautakunnat antamiensa neuvojen kautta saaneet
22771: asianosaiset sopimaan tai jättämään sillensä huomattavan
22772: määrän riitaisuuksia. Tähän katsoen ja kun vuokrålauta-
22773: kuntien toiminta on jo alkanut saada va'kaantuneita muotoja,
22774: voi niiden sovittelutoiminnasta myös nyt kysymyks·essä ole-
22775: vissa asioissa odottaa hyviä tuloksia. Siten saavutettaisiin
22776: se etu, että riita-asiat käsiteltäisiin sellaisessa välimieslai-
22777: toksessa, jossa, kuten vuokralautakunnassa, molemmat asian-
22778: or,aiset ovat luottamusmiestensä kautta edustettuina.
22779:      Mikäli vuokralautakunnat eivät saisi riita-asioita sovitel-
22780: luiksi, tulisi varsinaisten tuomioistuimien ne käsitellä ja
22781: voivat sellaisina tulla kysymykseen joko kihlakunnanoikeu-
22782: det tai maanjako-oikeudet. Maanjako-oikeuksilla on nyt
22783: puheena olevissa kysymyksissä erinäisiä etuja kihlakunnan-
22784: oikeuksien rinnalla. Tällaiset riita-asiat vaativat useim-
22785: missa tapauksissa Oikeudelta paikalla pidettävää tarkastusta
22786: .io siitä syystä, että viljelmään vastaisuudessa luettavien maa-
22787:                                                          42
22788: 658      VIII, 1. -   Maanvuokraolojen järjestäminen.
22789: 
22790: alueiden suuruus- ja rajat ovat riita-asian yhteydessä mää-
22791: rättävät. Sitäpaitsi saattaa riita-asian ratkaisu, jo:ka voi
22792: koskea esim. alueen rajoja, entisen alueen pienentämistä, siir-
22793: tämistä uudelle paikalle j. n. e., usein vaatia myös maan-
22794: mittausteknillisiä toimia. Jo tällaisista syistä on maanjako-
22795: oikeus, joka kokoontuu paikalla ja jossa myös lääninmaan-
22796: mittari tai hänen sijastansa muu maanmittari on jäsenenä,
22797: pidettävä tällaisten asiain ratkaisuun kihlakunnanoikeutta
22798: sopivampana, puhumattakaan siitä että kysymyksessä ole-
22799: vat riita-asiat muutenkin ovat lähempänä edellisten kuin .iäl-
22800: kimäisten oikeuksien toimialaa. Kun sitä'Paitsi maanjako-
22801: oikeuksien puheenjohtajien tulee olla myös maataloudessa
22802: kokemusta saavuttaneita, saavat puheena olevat kysymyk-
22803: set näissä oikeuksissa yleensä päteväimmiin käsittelyn kuin
22804: jos ne jätetään kihlakunnanoikeuksissa monien muunlaisten
22805: asioiden sivussa ratkaistaviksi. :Myös voisivat nämät asiat
22806: lukuisine katselmuksineen lisätä kihlakunnanoikeuksien työ-
22807: taakkaa niin, että niiden olisi vaikea siitä suoriutua.
22808:     Samoin kuin muissa maanjako-oikeuden tuomiovaltaan
22809: kuuluvissa asioissa tulisi näissäkin o11a korkeimpana oi-
22810: keusasteena Senaatin Oikeusbsasto. Käsitellessään täl-
22811: laisia riita-asioita olisi E>illä tilaisuus tarpeen mukaan
22812: saada tilusten arviota y. m. s. seikkoja koskevissa asioissa
22813: lausunto niiltä viranomaisilta, joiden tehtävänä olisi toi-
22814: minnan raha-asiallisen puolen hoitaminen, ja tulisi tällais-
22815: ten riita-asiain käsittely näin järjestettynä siis viimeisessä
22816: oikeusasteessa tapahtumaan kaikella sillä asiantuntemuk-
22817: se11a, joka on mahdollinen eaada aikaan. Kun sama tuo-
22818: mioistuin ratkaisisi kaikki tällaiset riita-nsiat korkeimmassa
22819: asteessa, -saataisiin sitäpaitsi niiden käsittelyssä tarpeelli-
22820: nen yhdenmukaisuus aikaan.
22821:     Kun erit;visten välikirjojen tekeminen niistä sitoumuk-
22822: sista .ia suorituksista, joita puheena oleva lunastusmenette1y
22823: aiheuttaa niinhyvin molemmille asianasaisille kuin valtio11e-
22824: kin, tuottaa hankaluutta, olisi tarkoituksenmukaisinta tehdä
22825: erottamispäätöksestä sellainen yhtenäinen asiakirja, .ioka ne
22826: korvaisi ja olisi laillisena todistuskapvaleena niinhyvin kum-
22827:                    VIli, 1 ........ Haataja y. m.            659
22828: 
22829: mankin asianosaisen kuin vaitionkin saamisista ja maksuista
22830: sekä kaikista lunastusmenettelyyn perustuvista oikeuksista
22831: ja velvollisuuksista. Siitä syystä olisi erottamispäätöksessä
22832: sen lisäksi, mitä sen muuten tulee lain mukaan sisältää, mai-
22833: nittava myös miten moieropien asianosaisten suoritukset ovat
22834: järjestettävät.
22835:     Siihen saakka kunnes uudet vuokraehdot saadaan joko
22836: asianosaisten sopimuksen tahi tuomioistuimen päätöksen pe-
22837: rusteella määrätyiksi, tai kunnes vuokramies saa alueen
22838: omakseen taikka kunnes hän tilalta muuttaa, olisi asianosais-
22839: ten kesken noudatettava entisiä vuokraehtoja.
22840:     Lunastusmenettelyn johto olisi annettava asutushallituk-
22841: sen tehtäväksi. Siihen liittyvä raha-asiain hoito kuuluisi
22842: luonnostaan Snomen maalaisväestön asutusrahastolle. Mää-
22843: räykset niiden toimista näissä asioissa sekä asetusehdotuksen
22844: lähemmästä sovelluttamisesta olisivat annettavat hallinnolli-
22845: sessa järjestyksessä.
22846:     Edellä esitettyjen perusteiden nojalla saatvat allekirjoij;-
22847: taneet kunnioittaen ehdottaa,
22848:                  että Eduskttnta päättäisi keiwttaa Senoottia
22849:              valmistamaan ja Eduskunnalle antamaan seuraa-
22850:              vaan tapaan laaditttn esityksen maanvuokroolojen
22851:              järjestämisestä:
22852: 
22853:                              Laki
22854:   erinäisten vuokra-alueiden pysyttämisestä erityisinä
22855:                        viljebninä.
22856:    Suomen Eduskunnan pääf.öksen mukaisesti, joka on tehty
22857: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen
22858: 60 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään seuraavaa:
22859: 
22860:                         1 LUKU.
22861:                    Yleisiä määräyksiä.
22862:                            1 §.
22863:    Kun vuokrasuhde, jota torpan, latupuotitilan ja mäki-
22864: tupa-alueen vuokrauksesta 12 päivänä maaliskuuta 1909 an-
22865: 660      VIII, 1. -   l\iaanvuokraolojen jiirjestäminen.
22866: 
22867: netussa asetuksessa tarkoitetaan ja joka on syntynyt ennen
22868: sanotun asetuksen voimaan astumista, päättyy, olkoon
22869: maanomistaja, jos vuokramies tahtoo ·edelleen vuokra-aluetta
22870: hallita eikä ole vuokraoikeuttansa menettänyt, velvollinen
22871: antamaan sen hänelle uudestaan vuokralle taikka luovutta-
22872: maan sen hänen omakseen, jos hän sitä vaatii, 'mikäli tässä
22873: laissa ei toisin säädetä.
22874: 
22875:                                2 §.
22876:     Vuokramies älköön olko oikeutettu vaatimaan vuokra-
22877: sopimuksen uudistamista taikka vuokra-alueen omaksi luo-
22878: vuttamista
22879:     1) jos vuokra-alueeseen kuuluu vähemmän •kuin kaksi
22880: hehtaaria viljeltyä maata taikka vähemmän kuin puoli heh-
22881: taaria peltoa;
22882:     2) jos lampuotitilan yhdistäminen väätilaan taikka muun
22883: vuokra-alueen yhdistäminen tilan kotiviljelyksiin on hyvin
22884: järjestetyn maanviljelyksen harjoittamista varten tarpeel-
22885: linen;
22886:     3) jos vuokra-alueella sen sopivaisuuden takia teollisuus-
22887: laitoksen ·perustamiseen tai muussa suhteessa ilmeis·esti on
22888: paljon suurempi arvo kuin mihin se voitaisiin arvioida, jos
22889: sitä edelleen käytettäisiin entisellä tava'lla;
22890:     4) jos vuokramiehellä on niin paljon omaa maata, että
22891: hän voi siinä itsenäistä maanviljelystä har.ioittaa;
22892:     5) jos tilasta on ennen 1 päivää tammikuuta 1914 teh-
22893: dyllä kaupalla tai vaihdoHa luovutettu alue, jonka viljelyk-
22894: set joko kokonaan tai pääasiallisesti ovat vuokra-alueen
22895: maata.
22896:     Vuokramiehellä . älköön myöskään olko oikeutta vaatia
22897: vuokrasopimuksen uudistamista taikka vuokra-alueen omaksi
22898: luovuttamista, .ios tilan, johon vuokra-alue kuuluu, omistavat
22899: jakamaUoman pesän osakkaat sekä tilan jaossa käy välttä-
22900: mättömäksi oman maanviljelyksen harjoittamista varten
22901: uudella tilalla ottaa vuokra-alue bi pääasiallinen osa siitä
22902: maanomistajan omaan viljelykseen; kuitenkin tulee jaon olla
22903: alotettu ennen vuokra-ajan loppua taik•ka, kun vuokra;suhde
22904:                   VIII, 1. -   Haataja y. m.               661
22905: 
22906: lakkaa vuoden kuluessa perinnönjättäjän kuolemasta, maa-
22907: räystä toimitukseen olla &aman ajan kulue&sa haettu tai toi-
22908: mitus paikalla alotettu. Jos perinnön jättäjä on kuollut ennen
22909: sitä päivää, jolloin tämä laki astuu voimaan, ja jos vuokra-
22910: suhde päättyy vuoden kuluessa sen jälkeen, tulee tilan jaon
22911: olla alkuun pantu mainitun ajan kuluessa.
22912: 
22913:                              3 §.
22914:     Jos maanomistaja ja vuokramies vapaaehtoisesti sopivat
22915: joko entisen tai uuden alueen vuokrauksesta taikka luo-
22916: vuttamisesta vuokramiehen omaksi, noudattakont asian-
22917: osaiset tässä laissa säädettyjen rajoituksien estämättä, mitä
22918: seEai&ten sopimusten pätevyydestä on erikseen määrätty.
22919: Kuitenkin olkoon noudatettavana, mitä 3 luvussa säädetään
22920: vuokrasuhteen muutoksista vuokra-aikana.
22921:     Jos sellaista vapaaBhtoista sopimusta, kuin 1 momentissa
22922: mainitaan, ei saada aikaan, on kysymys tuomioistuimen pää-
22923: töksellä ratkaistava niiden perusteiden mukaan ja sillä -ta-
22924: valla kuin täs&ä lai~sa säädetään.
22925: 
22926:                              4 §.
22927:      Siihen saakka kunnes uusien vuokraehtojen 'tu':ee joko
22928: asianosaisten sopimuksen tahi tuomioistuimen päätöksen
22929: perusteella astua voimaan, tai kunnes vuokramies alkaa
22930: vuokra-aluetta tai sen sijasta muuta aluetta omistajana hal-
22931: lita, taikka kunnes hän tilalta muuttaa, noudatettakoon
22932: asianosaisten kesken entisiä vuokraehtoja.
22933: 
22934: 
22935:                           2 LUKU.
22936:              Vuokrasopimuksen uudistaminen.
22937:                              5 §.
22938:     Jos vuokra-alueeseen kuuluu yli kymmenen hehtaaria
22939: viljeltyä ja vilje:yskelpoista maata, olkoon maanomistaja
22940: vuokrasopimus'ta uudistettaessa oikeutettu vaatimaan alll:een
22941: vähennettäväksi, ei kuitenkaan alle sanotun määrän.
22942: 662     VIII, 1. --. M"a;uvuQkraolojen jäJ•jestä.minen.
22943: 
22944:     Jos vuokramies tahtoo sall!da aikaisemmin hallitsemansa
22945: alueen pienennetyksi, olkoon siihen oikeutettu; älköön sitä
22946: kuitenkaan vähennettäkö alle kahden hehtaarin viljeltyä
22947: maata eikä vastoin vuokranantajan tahtoa niin, että jä!:·elle
22948: jäänyt osa vähenemisen kautta käy vaikeaksi viljellä.
22949:     Vuokra-aluetta vähennettäessä pysytettäköön vuokra-
22950: miehellä etusijassa hänen ennen nauttimiansa viljeltyjä t1-
22951: luksia.
22952:                               6 §.
22953:     Jos vudkranantaja vaatii vuokramiestä siirtymään
22954: uudelle alueelle, johon vuokramiehen harkitaan kohtuuden
22955: mukaan voivan tyytyä, olkoon tämä velvollinen uudelle
22956: alueelle siirtymään, jos hän tahtoo tässä laissa vuokra-
22957: miehelle myönnettyjä etuja hyväksensä käyttää ja jos siirto
22958: tarkoituksenmukaiseksi havaitaan. Tällaiseen· siirtoon äl-
22959: köön vuokramiestä kuitenkaan velvoitettako, ellei maanomis-
22960: taja (;siintuo siihen syitä, jotka kohtuuden mukaan voidaan
22961: hyväksyä.
22962:     Jos vuokramies siirtyy uudelle paikalle, ovat uuden tilan
22963: viljelemisoen tarpeeTliset vuokrananta.ian rakennukset sinne
22964: vuokra-alueelta siirrettävät, mikäli vuokramies sitä haluaa
22965: ja s1e tarkoituksenmukais·E:ksi havaitaan. :Siirtolmst,annuk.-
22966: sista maksaa vuokramies ja vuokranantaja kumpikin puolet.
22967:                              7 §.
22968:     Jos vuokramiehel1~e on ennen kuulunut oikeus ottaa tilan
22969: maalta rnetsäntnotteita, nauttikoon myös vastedes vastaavaa
22970: oikeutta, ei kuitenkaan ilman vuokranantajan suostumusta
22971: yli välttämättömän kotitarpeen ja ainoastaan, mikäli vuok-
22972: ranantaja sen ohessa voi tilaUa saada kotitarveiJUUnsa.
22973:     Vuokramiehelle annettakoon myös, jos hän sitä vaatii,
22974: harkinnan mukaan laidunoikeus vuokra-alueen• ulkopuoleUa
22975: tilan maalla, mikäli hänellä on ennen sellainen oikeus ollut
22976: eikä se estä vuokranautajaa metsäänsä järkiperäi>.esti hoita-
22977: masta.
22978:                              8 §.
22979:     Tuomioistuin määrätköön vuokraehdot ottama1lla koh-
22980: tuuden mukaan huomioon kummankin asianosaisen edut.
22981:                   VIJJ, 1 ........ lJaataja y. m.           668
22982: 
22983:    Vuokra -aika määrättäköön kahdeksikymmeneksi viideksi
22984: vuodeksi.
22985:    Vuokramaksua määrättliessä on otettava lukuun niiden
22986: parannuksien arvo, jotka vuokramies on vuokra-alu.een ra-
22987: kennuksiin ja viljelyksiin tehnyt, niin myös vuokraesineen
22988: rappio, mikäli parannuksista tai rappiosta on suoritettava
22989: korvausta sen mukaan kuin siitä on erittäin säädetty.
22990: 
22991:                                9 §.
22992:     Kun vuokrasopimus on tämän lain voimaan astumisen
22993: jälkeen uudistettu joko vuokrannutajan ja vuokramiehen
22994: vapaaehtoisella välipuheella taikka tuomioistuimen tämän
22995: lain mukaan antamalla päätöksellä, olkoon vuokramies oi-
22996: keutettu, sittenkuin uudesta vuokra-aja&ta on kymmenen
22997: vuotta kulunut, vaatimaan vuokra-alueen lunastamista omak-
22998: seen ja ilmoittakoon siitä vuokranantajalle kirjallisesti, ku-
22999: ten haasteen ~iedoksi antamisesta on säädetty.
23000:     Elleivät asianosaiset asiasta vapaaehtoisesti soYi, on kum-
23001: mallakin heistä valta pyytää läänin kuvernööriitä maanjako-
23002: oikeuden määräämistä asiata käsittelemään ja olkoon sen
23003: käsittelystä soveltuvUa kohdin voimassa, mitä 5 luvussa
23004: säädetään ..
23005:                              10 §.
23006:     Ellei kumpikaan asianosainen ole vuoden kuluessa siitä,
23007: kuin vaatimus vuokra-alueen lunastamisesta on tehty, ryh-
23008: tynyt omistusoikeuden luovuHaroiseksi 9 § :n 2 momentissa
23009: mainittuihin toimiin, älköön vuokramies uudistako vaati•
23010: mustansa ennenkuin on kulunut kymmenen vuotta aikais~m­
23011: man vaatimuksen tekemisestä.
23012: 
23013: 
23014:                            3 LUKU.
23015:    Vuokra-alueen luovuttaminen vuokramiehen omaksi.
23016:                          11 §.
23017:    Mitä 5 §:ssä säädetään vuokra-alueen laajuudesta, nou-
23018: datettakoon myös vuokra-alueen luovuttamisessa vuokra-
23019: miehen omaksi.
23020: 664      VIII, 1. -   Maanvuokraolojen järjestäminen.
23021: 
23022:                             12 §.
23023:     Vuokramies, jolle vuokra-alue luovutetaan omaksi, ol-
23024: koon myös velvollinen Innastamaan kaiken mitä a!lueeseen
23025: kuuluu, elleivät asianosaiset toisin sovi. Kuitenkin olkoon
23026: vuokramies vapautettu lunastamasta sellaisia vuokranan-
23027: tajan rakennuksia, jotka. eivät ole vuokra-alueen viljelemi-
23028: seen tarpeellisia, jos se tarkoituksenmukaiseksi_ havaitaan.
23029: 
23030:                              13 §.
23031:      Jos vuokramies, jolle vuokra-alue luovutetaan omaksi, on
23032: ennen ollut oikeutettu ottamaan vuokra-alueelta tahi sen ul-
23033: kopuolerta mets:äntuotteita, annettakoon hänelle sellaista
23034: kasvukelpoista metsämaata, kuin tilalla yleensä on, niin
23035: suuri ala, että hän siitä voi saada arvoltaan vastaavan mää-
23036: rän metsäntuotteita, ei kuitenkaan ilman vuokranantajan
23037: suostumusta yli sen mikä kotitarvepuun saamiseen tarvitaan
23038: eikä kymmentä hehtaaria enempää sekä ottamalla huomioon,
23039: e'ttä maanomistajalle jää kotitarvepuun saamiseen riittävä
23040: ala kasvavaa metsämaata.
23041:      Jos useampia vuokra-alueita erotetaan ~oistensa lähei-
23042: syydestä itsenäisiksi tiloiksi, muodostettakoon niille annet-
23043: tava metsä tai osa siitä yhteismetsäksi, kun se mahdolliseksi
23044: ja tarkoituksenmukaiseksi havaitaan.
23045:                                14 §.
23046:      Vuokramiehen omaksi luovutettavan alueen ja siihen
23047: kuuluvien rakennuksien lunastussumman ·tulee, ·elleivät
23048: asianosaiset toisin sovi, olla kaksikymmentä 'kertaa niin suuri
23049: kuin se vuokramaksu, joka kohtuuden mukaan olisi alueesta
23050: suoritettava, jos se silloin annettaisiin vuokralle; älköön lu-
23051: na::.tu::.summa olko paikkakunnalla käypää hintaa suurempi.
23052:      Jos alueella on siinä kasvavan metsän vudksi tahi sen
23053: sopivaisuuden takia teollisuuslaitoksen perustamiseen taikka
23054: muussa suhteessa erikoinen arvo, jota ei ole vuokramaksua
23055: laskettaessa otettu huomioon, on lunastussumma vastaavassa
23056: määrässä korotettava.
23057:      Lunastussummaa määrättäessä on tuomioistuimen har-
23058: kinnan mukaan otettava 1lukunn niirlen parannuksien arvo.
23059:                   VIII, 1. -   Haataja y. m.              66o
23060: 
23061: jatka vuokramies on vuokra-alueen rakennuksiin ja viljely'k-
23062: siin tehnyt, niin myös vuokraesineen rappio, mikäli paran-
23063: nuksista tai rappiosta on suoritettava korvausta sen mukaan
23064: kuin siitä on erittäin säädetty. Sellaisista vuokramiehen ra-
23065: kennuksista, jotka hänelle edelleen jäävät, ei korvausta
23066: lasketa.
23067:                               15 §.
23068:     Lunastussummasta. maksaa maanomistajalle valtio neljä
23069: viidettä osaa etukät:een joko rahassa taikka viiden prosentin
23070: korkoa kasvavissa oli~igatioissa tai osaksi kummassakin, sen
23071: mukaan kuin siitä on erittäin säädetty; älköön kuitenkaan
23072: rahassa suoritettava osa nousko yli neljäntuhannen markan.
23073: Jos asianosaiset ovat lunastussummasta sopineet ja sitten
23074: havaitaan, ·että lunastettava kiinteistönosa ei anna kohtuul-
23075: lisen harkinnan mukaan varmuutta neljästä viidesosasta lu-
23076: nastussummaa, sovitettakuon etukäteen maksettava osa sen
23077: mukaan.
23078:     Siitä lunastussumman osasta, jota ei edellisen mukaaJl
23079: etukäteen suoriteta, on vuokramiehen maksettava maanomis-
23080: tajalle ensimäisten kymmenen vuoden kuluessa viisi prosent-
23081: tia korkoa vuodessa sekä sen jäl:keen 13 % :n vuotuismaksu,
23082: josta 5 % kulloinkin maksamatta olevalle pääomalle luetaan
23083: koroksi ja jäännös pääoman kuoletukseksi. Kuitenkin olkoon
23084: vuokramies oikeutettu yhdellä kertaa lyhentämään pääomaa
23085: suuremmallakin summa!lla taikka myös maksamaan sen
23086: kerta kaikkiaan.                             tt;
23087:     Korko, josta ed~llä tässä pykälässä mainitaan, lasketaan
23088: siitä päivästä, jona vuokramies 23 § :n mukaan alkaa tilaa
23089: omistajana hallita.
23090:                               16 §.
23091:     Edellisen § :n 1 momentin mukaan etukäteen maksetusta
23092: lunastussumman osasta on vuokramies velvoNinen ensimäis-
23093: ten kymmenen vuoden kuluessa siitä päivästä, jolloin hän
23094: 23 §:n mukaan alkaa tilaa omistajana hallita, suorittamaan
23095: valtiolle viisi prosenttia vuotuista korkoa. Sen jälkeen mak-
23096: sakoon vuokramies kuuden prosentin vuotuismaksun, josta
23097: viisi prosenttia kul~oinkin maksamatta olevalle pääomalle
23098: 666      VIII, 1. -   Maanvu()kr..,olojen ~ärjestäminen.
23099: 
23100: luetaan koroksi ja jääpnös pää'oman kuoletukseksi. Kuiten-
23101: kin olkoon. vuokramies oikeutettu yhdellä kertaa lyhentä-
23102: maan pääomaa suuremmallakin summalla taikka myös
23103: maksamaan sen kerta kaikkiaan.
23104:      Mainitun saatavan vakuud·eksi voidaan vuokramiestä
23105: kuulematta saada kiinnitys hänen tilaansa; ja olkoon saata-
23106: va~la sama oikeus kuin maksamattomalla kauppahinnalla
23107: sekä etuoikeus ennen sitä lunastussumman osaa, jonka
23108: vuokramies 15 § :n 2 momentin mukaan on suorittava maan-
23109: omistajalle.
23110:                             17 §.
23111:     Jos vuokramies vuokra-alueen sijasta lunastaa toisen
23112: alueen, suorittakoo.n vuokramies ja valtio kumpikin puolet
23113: 6 § :n 2 momentissa mainittujen vuokramiehen rakennuksien
23114: siirto kustannuksista.
23115: 
23116:                           18 §.
23117:    Kun alue vapaa.ehtoisesti luovutetaan vuokramiehen
23118: omaksi, saakoon hän nauttia lunastussumman suorittami-
23119: seksi ja muutenkin samanlaista avustu,ta, kuin tämän lain
23120: mukaan annetaan sille vnokramiehelle, joka saa omistusoi-
23121: keuden tuomioistuimen päätöksellä. Lunastussumman suorit-
23122: tamiseen lain määräämällä tavalla tulee silloin olla maan-
23123: omistajan suostumus.
23124: 
23125:                   ·;!.>
23126:                               19 §.
23127:     Jos vuokram:es on saanut alueen vuokralle ennen tammi-
23128: kuun 1 päivää 1904 ja tehnyt siihen mainitun päivän jäl-
23129: keen parannuksia, joista laki ja sopimus eivät myönnä hä-
23130: nelle korvausta ja. joista hän ei ole sellaista saanut suhteelli-
23131: sesti huokean vuokramaksun muodossa, vähennettäköön se
23132: summa, jolla vuokra-alueen arvo on näiden ·parannuks:en
23133: kautta kohonnut, siitä pääoma-arvosta, joka. vuokramiehen
23134: on edellisen mukaan valtiolle takaisin maksettava.
23135:     Sama olkoon laki puolesta sitä ansiotonta arvon nousua,
23136: jolla tällaisen vuokra-alueen lunastm,summan arvioidaan nou-
23137: sevan yli sen arvon, mikä sillä oli tammikuun 1 päivänä 1904.
23138:                   VIII, ~. - .Uaataja y. m.                 667
23139: 
23140: Tällailieksi arvon nousuksi älköön kuitenkaan luettaka rahan-
23141: arvon alenemisesta aiheutunutta hinnan muutosta.
23142: 
23143:                           4 LUKU.
23144:  Tuomioistuimesta ja niiden asiain käsittelystä, joita tämä
23145:                        laki koskee.
23146:                              20 §.
23147:     Oikeudenkäymisasiat, jotka koskevat vuokrasopimuksen
23148: uudistamista tai vuokra-alueen omistusoikeuden luovutta-
23149: mista ja jotka tämän lain peruster:dla pannaan vireille, käsit-
23150: telee se rnaanjako-oikeus, jonka tuomiopiirissä vuokra-alue
23151: on, ja. noudatettakoon niiden käsittelyssä, mikäli tässä laissa
23152: ei toisin määrätä, soveltuvilta kohdm, mitä muiden as1am
23153: käsitteleruisestä maanjako-oikeudessa on säädetty.
23154:                              21 §.
23155:     Jos maanomistaja ja vuokramies eivät ole vapaaehtoi-
23156: sesti sopineet vuokra-alueen tai sen sijasta muun alueen an-
23157: tamisesta vuokralle tahi sen my,ymisestä ja jos vuokramies
23158: haluaa aluetta edelleen hallita, ilmoittakoon siitä maanomis-
23159: tajalle kuudenkymmenen päivän kuluessa siitä, kuin hän
23160: todistettavasti on saanut muuttokäskyn. Jos muuttokäsk;y
23161: on annettu ennen tämän lain voimaanastumispäi vää, on
23162: aika luettava siitä päivästä. Jos vuokramiehe]e ei ole an-
23163: nettu rnuuttokäskyä, on mainittu ilmoitus tehtävä k:.mden-
23164: kymmenen päivän kuluessa siitä, kuin vuokranantaja on
23165: ulosotonhaltijalta hakenut vuokramiehen häätämistä ja ha-
23166: kemuskirjasta on annettu vuokramiehelle selityksen auta~
23167: mista varten tieto. Saman ajan kuluessa on vuokramiehen
23168: myös ilmoitettava asia vuokralautakunnalle.
23169:     Jos ser aiset ilmoitukset on tehty' keskeytettäköön häätö-
23170: asiam käsittel·eminen toistaiseksi.
23171:                            22 §.
23172:    Vuokralautakunta koettalwon saada asianosaiset vapaa-
23173: ehtoisesti sopimaan asian. Jos sopimus saadaan aikaan, on
23174: vuokra- tai luovutuskirja viipymättä tehtävä.
23175: 668      VIII, 1. -   Maanvuokraolojen jarjestäminen.
23176: 
23177:    Jollei vapaaehtoista sopimusta saada aikaan taikka jos
23178: maanomistaja ei saavu vuokralautakunnan kokoukseen,
23179: vaikka hän on· siihen kutsuttu, pyytäköön vuokramies kuu-
23180: denk;ymmnen päivän kuluessa siitä, kuin asia vuokralauta-
23181: kunnassa on pää.ttynyt, läänin kuvernööriitä maanjako-oikeu-
23182: den määräämistä sitä käsittelemään.
23183: 
23184:                           23 §.
23185:    Maanjako-oikeuden tulee viivyttelemättä kokoontua siinä
23186: kunnassa, jossa vuokra-alue on, ja ratkaista asia, pidetty-
23187: ään tarpeen vaatiessa paikalla katselmuksen.
23188: 
23189:                              24 §.
23190:      Maanjako-oikeuden tulee, ellei vuokramiehen vaatimusta
23191: 2 §:n perusteella havaita aiheettomaksi, ensin ottaa selville,
23192: mitä etuja ja velvollisuuksia vuokramiehellä on aikaisem-
23193: man vuokrasopimuksen mukaan ollut sekä sen jä:keen mää-
23194: rätä vastainen vuokra-alue, vuokra-aika, vuokramaksu ja
23195: muut vuokraehdot, niin myös antaa lausuntonsa näistä asian-
23196: asaisille tiedoksi. Jos jompikumpi asianosainen nostaa kysy-
23197: myksen vuokra-alueen taikka, 6 §:n mukaan, muun alueen
23198: luovnttamisesta lunastusta vastaan vuokramiehen omaksi,
23199: määrätköön maanjako-oikeus, ellei maanomistajan sitä vaa-
23200: tiessa vuokramies heti lunastamisesta kieltäydy, myös siten
23201: rnuodostettavan uuden tilan alueen ja lunastushinnan otta-
23202: malla huomioon mitä 14 § :s&ä säädetään, sekä antalwon asian-
23203: osuisille siitäkin tiedon. Elleivät asianosaiset asiasta sovi,
23204: ilmoittakoon vuokramies, tahtooko hän lunastaa alueen omak-
23205: se:en vai jatkaa vuokrasuhdetta taikka luopuuko hän vuokra-
23206: alueesta.
23207:      Sitten kuin näin on menetelty, ju1istakoon maanjako-
23208: oikeus päätöksensä as1assa.
23209: 
23210:                            25 §.
23211:     Sellaisen verovapauden myöntärr,inen, josta 19 §:ssä sää-
23212: detään, kuuhtkoon aina maan.ialw-oikeudelle.
23213:                      VIII, 1. -   Haataja y. m.            669
23214: 
23215:                               26 §.
23216:    ~....:Jlei
23217:            vuokramies tee eellaista ilmoitusta, josta 20 ja
23218: 21 § :ssä säädetään, tahi jos hän vuokralautakunnassa taikka
23219: maanjako-oikeud·en ·edessä ilmoittaa, ettei hän tahdo vuokra-
23220: aluetta omakseen lunastaa eikä vuokrasuhdetta jatkaa tä-
23221: män lain mukaan määrätyillä ehdoilla, olkoon hän vel-
23222: vollinen vuokra-alueesta luopumaan sinä lähtöpäivänä, jol-
23223: loin hänen on vuokrasopimuksen päätyttyä lain tai sopimuk-
23224: sen mukaan muutettava.
23225: 
23226:                             27 §.
23227:     Maanjako-oikeuden · päätökseen haetaan tavallisessa jär-     .
23228: jesty k~wssä muutosta S€naatin Oikeusosastossa.
23229: 
23230: 
23231:                              5 LUKU.
23232:           Vuokra-alueen erottaminen pienviljelystilaksi.
23233: 
23234:                               28 §.
23235:     Alue, joka tämän lain määräyksien mukaan tuomio-
23236: istuimen päätöksen perusteella siirtyy vuokramiehen omaksi,
23237: on lohkomaHa erotettava itsenäiseksi tilaksi.
23238:     Lohkomisen toimittamis·esta on jakamattoman tilan omis-
23239: tajan pidettävä huolta. Ellei hän ole kolmen kuukauden
23240: kuluessa siitä, kuin maanjako-oikeuden päätös on voittanut
23241: lain voiman taikka tullut vahvistetuksi, hankkinut maan-
23242: mittaria lohkomista toimittamaan, olkoon vuokramiehellä
23243: siihen valta.
23244:     Toimitusmaanmittarillle tulevan korvauksen suorittakoon
23245: vuokramies, mikäli sitä ei makseta valtion varoista sen mu-
23246: kaan kuin siitä on erittäin säädetty tai vastedes säädetään.
23247: Muut erottamiskustannukset .iaettakoon tasan maanomistajan
23248: ja vuokramiehen kesken.
23249:     Jos alue vapaaehtoisen sopimuksen nojalla luovutetaan
23250: vuokramiehen omaksi, suoritettakoon alueen erottamis-
23251: kustannukset edellisessä momentissa mainitulla tavalla,
23252: elleivät asianosaiset toisin sovi.
23253: 670     VIII, 1. -   Maanvuokraolojen järjestäminen.
23254: 
23255:                              29 §.
23256:     Ennen erottamispäätöksen antamista on kuvernöörin han-
23257: kittava selvitys siitä, kuinka suuri osa lunastussummasta
23258: suoritetaan etukäteen 15 § :n 1 momentin mukaan.
23259:     Erottamispäätöksessä on, s·en lisäksi mitä sen muuten
23260: lain mukaan tulee sisältää sekä mitä 33 § :ssä siinä mainitun
23261: tapauksen varalta sääJdetään, mainittava lunastussumman
23262: suuruus, sensuorittamistapaja ta1lettamincn 3,5 §:ri mukaan
23263: sekä uuden tilan omistajan velvollisuus maksaa korkoa ja
23264: kuoletusta siitä osasta, joka 15 § :n 1 momentin mukaan
23265: etukäteen annetaan, niin myös se etuoikeus, joka täten etu-
23266: käteen suoritetulla osalla on.
23267:     Mitä erottamispäätös lunastussummasta tai muuten sisäl-
23268: tää olkoon sitten kuin päätös on voittanut lain voiman lail-
23269: Iisena todistuksena ostajan ja 1lunastussumman suorittajain
23270: vel voituksista.
23271:                              30 §.
23272:     Kun lohkominen on maarekisteriin merkitty, on uusi tila
23273: katsottava tulleen vuokramiehen omaksi ja 'alkakoon hän
23274: tilaa omistajana hallita sen kalenterivuosipuoliskon alusta,
23275: joka lähinnä seuraa maarekisteriin merkitsemisen jälkeen.
23276: 
23277:                              31 §.
23278:     Jos maanomistaja ja vuokramies ovat vapaaehtoisesti
23279: sopineet siitä, että vuokramies lunastaa vuokra-alueen tai
23280: sen sijasta jonkin muun alueen omaksi, ja jos vuokramies
23281: tahtoo käyttää lunastussumman maksamisessa hyväkseen
23282: 15 ~ :n ] momel1tissa mainittua avustusta, ilmoittakoon siitä
23283: silloin kuin alue osittamalla erotetaan. Jos maanomistaja
23284: silloin ilmoittaa suostuvansa &iihen, että lunastussumma
23285: suoritetaan niin kuin 15 §:ssä mainitaan, niin myös siihen
23286: että etukäteen suoritetulle osalle tulee 16 § :n 2 momentissa
23287: säädetty oikeus sekä että lunastussumma toistaiseksi tallete-
23288: taan niin kuin 3,fi § :ssä säädetään, ottakoon toimitusmaan-
23289: mittari vuokramiehen .ia maanomistajan ilmoitukset 'Pöytä-
23290: kirjaan ja ·antakoon asianosaisten allekirjoittaa sen. Asian
23291: enemmästä käsittelystä olkoon voimassa soveltuvilta kohdin.
23292:                    Vlll, i, -   Haataja y. m.                  671
23293: 
23294: mitä tässä laissa säädetään vuokra-alueesta, jonka vuokra-
23295: mies saa tuomioistuimen päätöksellä omakseen.
23296: 
23297:                           32 §.
23298:     Tämän lain mukaan perustettn uusi tila olkoon - päi-
23299: vänä --kuuta 191- pienviljelystiloista annetun asetuksen
23300: alainen sitten kuin on menetelt;y sanotun asetuksen 3 §:n
23301: määräyksien mukaan.
23302: 
23303:                                33 §.                    ..
23304:     .Jos ehtona 15 § :n 1 momentissa mainitun valtion avus-
23305: tuksen saamiseen on märätty tämän lain ,mukaan perustet-
23306: tuihin pienviljel;vstiloihin sov.el1ettavaksi sellaisia omistus- ja
23307: käyttöoikeuden rajoituksia, joista mainitaan pienviljelys-
23308: tiloista annetun asetuksen 20 § :ssä, hankkikoon kuvernööri
23309: vuokramiehen suostumuksen näihin, mikäli sitä ei ole annettu
23310: jo maanvuokra-oikeudessa taikka maanmittaustoimituksessa .
23311:     •Tos vuokramiehen suostumus on saatu, ovat rajoitukset
23312: otettavat 29 § :ssä mainittuun päätökseen; päinvastaisessa
23313: tapauksessa on asia kokonaisuudessaan katsottava rauen-
23314: neeksi ja olkoot 26 § :n määräykset vastaavasti noudatettavat.
23315: 
23316: 
23317:                            6 LUKU.
23318:   Kiinnityksenhaltijain oikeudesta sekä lunastu.ssumman
23319:               tallettamisesta ja nostamisesta.
23320: 
23321:                               34 §.
23322:    . Jos kiinteistö, josta vuokra-alue ·taikka sen sijasta muu
23323: alue on osittamalla erotettu, on kiinnityksen johdosta taikka
23324: DJaksamattoman kauppahinnan oikeutta koskevien säännök-
23325: sien nojal':a vastaamassa saamisesta taikka määrätyn ra.ha-
23326: tai tavaratulon kantamisoikeudesta, -olkoon erotettu tila sel-
23327: laisesta vastuusta vapaa.
23328:      Velkojalla olkoon sen sijaan sama oikeus lunastussum-
23329: maan kuin hänellä on aikaisemmin ollut kiinteimistöön.
23330: 672      VIII, 1. -   M.aanvu&kraolojen jllrjestl\minen.
23331: 
23332:     Jos vuokra-ail ne tuomioistuimen p'älttöksellä. siirtyy
23333: vuokramiehen omaksi, kutsuttakoon velkoja olemaan läsnä
23334: alueen lunastussummaa maanjako-oikeudessa määrättäessä.
23335: V elkojan poissaolo älköön kuitenkaan estäkö asiata käsittele-
23336: mästä ja päättämästä.
23337:     Kun vuokra-a~e tai sen sijasta muu alue vapaaehtoisen
23338: sopimuksen perusteella siirtyy vuokramiehen omaksi, ilmoi-
23339: tettakoon siitä velkoja~le, kuten kirjallisen haasteep. tiedoksi-
23340: antamisesta on säädetty, ja olkoon velkoja oikeutettu kuu-
23341: denkymmenen päivän kuluessa senjälkeen pyytämään ku-
23342: vernööriltä maanjako-oikeuden määrämistä asiata käsittele-
23343: mään .•Tos sopimus havaitaan loukkaavan velkojan oikeutta,
23344: kiel'taköön maanjako-oikeus lunastettavan alueen vapautta-
23345: misen kiinnityksestä.
23346:     Kiinnityksen kuolettamiseksi tehköön maanjako-oikeus
23347: ilmoituksen kihlakunnanoikendelle.
23348: 
23349:                              35 §.
23350:     Lunastmsnmmasta on 15 § :n 1 momentin mukaan suori-
23351: tettava osa siinä tarkoituksessa, kuin 34 § :n 2 momentissa
23352: säädetään, toistaiseksi pidätettävä ja katsottava asianomai-
23353: sessa rahalaitoksessa maanomistajan nimeen talletetuksi.
23354:     Samassa tarkoituksr~ssa on laitokseen myös maksettava
23355: korko ja kuoletus sille osalle lunastussummaa, jonka vuokra-
23356: mies itse suorittaa maanomistajalle.
23357:     Täten taFetetut varat ovat saatettavat maanomistajan
23358: hyväksi korkoa kasvamaan.
23359: 
23360:                               36 §.
23361:     Maanomistaja olkoon oikeutettu nostamaan talletetun
23362: lunastussumman, jos hän osoittaa, että jakamaton kiinteistö
23363: ei ennen uuden tilan siirtymistä vuokramiehen omaksi ollut
23364: panttina sellaisesta saata.vasta tahi oikeudesta, kuin 32 § :ssä
23365: mainitaan, taikka näyttää asianomaisten veikojain tahi, lä-
23366: hinnä seuravassa momentissa mainitussa tapauksessa, oikeu-
23367: den, suostumuksen siihen.
23368:                        VIII, ·1. -    ·Haataja y. m.              678
23369: 
23370:         Lunastussummalte juoksevan koron olkoon maanomistaja
23371:     oikeutettu nostamaan, mikä~i asianomainen velkoja ei hanki
23372:     siihen kieltoa.
23373: 
23374:                                 37 §.
23375:         Niin kauvar. kuin vuokramiehellä on suoritettavana 15
23376:     § :n 2 momentissa mainitun lunastussumman osaa rahalai-
23377:     tokselle, olkoon tämä velvollinen pitämään huolta, että
23378:     maanomistajan oikeus lunastussummaan tulee kiinnittämäl:ä
23379:     kolmatta miestä vastaan turvatuksi. Maanomistajan Pri-
23380:     tyistä valtuutusta ei siihen tarvita.
23381: 
23382: 
23383:                                     38 §.
23384:          Jos vuokra-alue on osa sukutilasta, älE:öön se estäkö alu-
23385:     een siirtymistä vuokramiehen omaksi. Lunastussumma on
23386:     :;illoin talletetta va niinkuin 31 § :.ssä ~anotaan; ja määrätköön
23387:     Senaatin Talousosasto varojen hoitamisesta sillä tavalla kuin
23388:     voidaan katsoa lähinnä vastaavan perustajan tarkoitusta.
23389:          Sukutilan haltija olkoon oikeutettu nostamaan varat,
23390: •   jos hän näyttää laillistuneen saannon kautta hankkineensa
23391:     omakseen toisen kiinteistön, joka on saman arvoinen kuin
23392:     luovutettu alue a:i taikka, jos se oli vähäinen osa koko ti-
23393:     lasta, käyttäneensä jälellä o!evan osan parantamiseen niin
23394:     paljon varoja kuin lunastussummaa vastaa; ja julistakoon
23395:     Senaatti edellisessä tapauksessa, että hankittu kiinteistö on
23396:     luovutetun osan sijasta sukutilaan kuuluva.
23397: 
23398: 
23399: 
23400:                                      7 LUKU.
23401:                           Erityisiä säännöksiä.
23402: 
23403:                                  39 §.
23404:           Jos vuokrasuhde, jota 1 § :ssä tarkoitetaan, on sopimuk-
23405:      se'1la tai tuomioistuimen päätöksellä uudistettu taikka jos
23406:      entisen vuokra-alueen sijasta on vuokramieheUe sopimuk-
23407:                                                              ...."',
23408: 674      VIII, 1. -   Maanvuokraolojen järjestäminen.
23409: 
23410: sen mukaan annettu uusi a<lue, olkoon vuokrasopimuk-
23411: sen edelleen uudistamisesta sekä vuokra-alueen tai sen
23412: sijasta muun alueen luuastumisesta voimassa, mitä tässä laissa
23413: on säädetty.
23414:     ,Jos tuomioistuin on vuokrasuhteen ennen järjestänyt, äl-
23415: köön kuitenkaan 2 § :n 2 momentin ja 6 § :n määrtiyksiä vas-
23416: toin vuokramiehen tahtoa sovellettako.
23417: 
23418:                             40 § .
23419:     .Siihen saakka kunnes uudet vuokraehdot saadaan joko
23420: asianosaisten sopimukseilla tahi tuomioistuimen päätöksellä
23421: määrätyiksi, tai kunnes vuokramies saa omistusoikeuden
23422: vuokra-alueeseen tai sen sijasta muuhun alueeseen, taikka
23423: kunnes hän tilalta muuttaa, noudatettakoon lJ-sianos-aisten
23424: kesken entisiä vuokraehtoja.
23425: 
23426:                               41 §.
23427:     Sellaiseen jälkt:tcn 1 päivän tammikuuta 1916 ja. ennen
23428: tämän lain voimaan astumista tehtyyn sopimukseen, j·olla
23429: maanomistaja on vuokramiehelle luovuttanut vuokra-alueen
23430: tai sen sijasta muun alueen omaksi, sovellettakoon myös mitä
23431:                                                                    ..
23432: 18 §:ssä säädetään, jos vuokramies kuvernöörille ilmoittaa
23433: haluavansa nauttia tässä laissa mainittua nvustusta ennenkuin
23434: päätös alueen erottamisesta on annettu.
23435:     ,Jos päätös jo on annettu, suoritettakoon kuitenkin 15 §:n
23436: 1 momentissa mainittu osa lun:astussummasta joko tämän
23437: lain mnkaan tai. erikseen määrättävillä ehdoilla, mikäli avus·
23438: tusta siinä tarkoituksessa pyydetään ja asianosaiset siitä sopi·
23439: vat ja esittävät kiinnityksenhaltijan suostumuk~en siihen.
23440:     Jos vuokramies on siirtynyt toiseen paikkaan ja asian-
23441: osaiset ovat sopineet vuokranantajan rakennuksien siirtä-
23442: misestä sinne, d.koot niiden sekä vuokramiehen omien ra-
23443: kennuksien siirtämisestä johtuvien siirtokustannuksien suo-
23444: rittamisesta 15 § :n määräykset voimassa; ja tulee kustan-
23445: nuksien arvioimista varten pitää paikalla katselmus sen
23446: mukaan kuin siitä ·erittäin säädetään.
23447:                   Vlll. 1. -    Haataja y. m.
23448: 
23449:                                42 §.
23450:     Jos maanomistaja on tämän lain mukaan luovuttanut
23451: vuokra-alueen vuokramiehen omaksi ja lunastussumman suo-
23452: ritbminen on järjestetty tapahtuvahsi niin kuin 14-16 §:ssä
23453: säädetään ja jos kiinnityksenhaltija, jonka saatava on kiin-
23454: nitetty ennen luna8tnksen tapahtumista, sanoo irti saatavansa
23455:  maanomistajalta ensimäisten h:ymmenen vuoden kuluessa lu-
23456: nastuksen tapahtumisesta lukien, olkoon hän velvollinen ot-
23457: tamaan saatavansa maksuna maa.nomistaja'lta vastaan 15 §:ssä
23458:  minittuja obligatioita niiden nimelEsarvosta korkeintaan sii-
23459:  hen määrään, kuin niitä on maanomistajalle lunastuksen ta-
23460:  pahtuessa lunastussummana annettu.
23461: 
23462: 
23463:                            43 §.
23464:     Tässä laissa määrättyä valtion toimintaa, joka tarkoittaa
23465: vuokramiesten avustamista saamaan vuokra-alueet omiksi.
23466: johtakoon asutushallitus. Lunastussummien välitys ja hoito
23467: !mnlulwon Suomen maalaisväestön asutusrahastolle.
23468: 
23469: 
23470:                            44 §.
23471:     Etumaksusta ja avustuksesta, jota sen lisäksi, mitä tässä
23472: laissa on sääddty, voidaan myöntää valtion varoista vuokra-
23473: miehelle hänen siirtyessään uudelle pienviljelystilalle. sää-
23474: detään erittäin.
23475: 
23476:                               45 §.
23477:     Korko ja kuoletus, joka pientilan omistajan on 15 ja 16
23478: § :n mukaan suoritettava, kannetaan kruununverojen yhtey-
23479: dessä ja saadaan, jos niitä ei vapaaehtoisesti suoriteta, ulos-
23480: mitata siinä järjestyksessä kuin kruunun veroista on sää-
23481: detty. Jos vuokramies tahtoo lyhentää pääomaa suurem-
23482: malla summalla kuin vuotui:;;maksuun sisältyy, tehköön sen
23483: siinä jär.iest;vksAssä kuin erityisesti määrätään.
23484: 6'16       VIII, 1. -   :Maan1'uokraolojen järjestäminen.
23485: 
23486:                                46 §·.
23487:    Tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevat määräykset
23488: antaa Senaatti.
23489: 
23490: 
23491:        Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 191/.
23492: 
23493: 
23494:         Kyösti Haataja.              Ivar Alanen.
23495:         Alfred R(~tulainen.          Eveliina Ala-Kulju.
23496:         J. E. Antila.                W ald. Bergrotll.
23497:         Wilb. Malmivaara.            J. 0. Peurakosld.
23498:         Juuso Runtti.                l1eonard Typpö.
23499:         M. Kotila.                   ·Jussi Puumala.
23500:         Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila. u:. R. Häkkinen.
23501:         A. Koivisto.                 Tuomas W anhala.
23502:         E. Tukia.                    Onni Rantasalo.
23503:         K. I.anne.                   P. Ahmavaara.
23504: VIII, 2. -   Anom. ehd. N:o 64.
23505: 
23506: 
23507: 
23508: 
23509:              Baataja, Kyösti, y. m.: Valtion takuun myön-
23510:                 tämisestä     vuokra-alueiden lunastamiseen
23511:                 tarvittuville obligatio1teille.
23512: 
23513: 
23514:               S u o m e n E d n s k u n n a 11 e.
23515: 
23516:     Sen lakiehdotuk,sen perusteella, joka on näille valtiopäi-
23517: ville kokoontuneelle Eduskunnalle ann-ettu erinäisten vuokra-
23518: a1ueiJ.en pysyttämisestä 11rityisinä viljelminä, tulee tällaisina
23519: pysytettäväksi toimitettujen laskelmien ja arvioiden mukaan
23520: noin 44,000 vuokra-a,luetta. Mainittu lakiehdotus tarkoittaa
23521: näiden vuokra-alueiden saattamista valtion välityksellä
23522: vuokramie&ten omiksi sellaisiJSsa tapa.uksissa, joissa vuokra-
23523: mies sitä haluaa ja asia,nosaiset eivä:t muusta järjestelystä
23524: sovi. Tällaisia alueita kosk'evista vuokrasopimuksista olisi
23525: vuoden 1909 lainsäädännön mukaan päättynyt vuosina 1916
23526: -1922 noin 21,000 sopimusta, mutta ovat nämät .sittemmin
23527: pitennetyt niin, että ne nykyään voimassa olevien määräyk-
23528: sien mukaan päättyvät vasta vuosina 1921-25.
23529:      Kun monet asianosa.is·et todennäköisesti aluksi asettuvat
23530: odottavalle kannalle lunastamismenettelyyn nähden ja
23531: siis mieluummin uudista,vat vuokrasopimukset kuin heti ryh-
23532: tyvät lunastusmenettelyä sovelluttamaan, voi arvioida, että
23533: niistä noin 21,000 vuokrasuhteesta, jotka edellisen mukaan
23534: päättyvät vuosina 1921--25, tulisi korkeintaan n. 3 / 4
23535: eli siis noin 16,000 vuokra-alueeseen lunastusmmettely so-
23536: vellettavaksi. Näistä 16,000 vuokra-alueesta olisi n. 14,000
23537: torppia ,ja lampuotitiloja ja n. 2,000 mäkitupa-alueita. Toi-
23538: 678     VIII,~. -   'l'akuu vuokra-alueiden lunastamiseen.
23539: 
23540: mitettujen pinta-a.lalaskujen mukaan tulisi niihin kuulumauu
23541: noin 84,000 ha viljeltyä maa.tå~ edellyttäen, että kaikkien yli-
23542: 10 ha laajojen vuokra-alueiden viljeilyn maan ala tulee a.se-
23543: tusehdotuks-en mukaan sanottuun määrään vähennetyksi.
23544: Tästä viljellyn maan alas.ta olisi n. 54,000 ha. peltoa ja n.
23545: 30,000 ha niittyä. Jos jokaiseen vuokra-a.luee.seen lunaE-
23546: tetaan arviolta keskimäärin 5 ha metsämaata, saadaan koko
23547: lunastettav.an metsämaan alaksi 70,000 lha.
23548:     Sen summan arvioimista varten, johon näiden alueiden
23549: lunastaminen nouse-e, voidaan käyttää vuoden 1912 maan-
23550: vuokratilaston yhteydessä vuokralautakunnilta saatuja tie-
23551: toja maa-alueiden keskimääräisestä myyntihinnasta pinta-
23552: alayksikköä kohti. Näiden hintojen mukaan olisivat aluei-
23553: den lunastussummat seuraavat:
23554:         54,000 ha peltoa . . . . . . . . . .   27,400,000 mk.
23555:       · 30,000 , niittyä . . . . . . . . . .    7,600,000 ,
23556:         70,000 , metsämaat<t . . . . . .        9,400,000 ,
23557:                              ------------·--------------
23558:                                 Yhteensä 44,400,000 mk.
23559: 
23560:     Näihin lukui'hin tulee vielä lisättäväksi luuast-ettavien
23561: rakennuksi'en arvot. Niiden tietojen mukaan, joita vuokra-
23562: lautakunna.t ovat vuoden 1912 maanvuokratilaston yhtey-
23563: dessä antaneet torppien ja ilampuotitilojen rakennuksista,
23564: kuuluu niistä koko maassa n. 65 ,% vuokranantajille, jota-
23565: paitsi noin 10 %:ssa rakennukset ovat osaksi vuokrananta-
23566: jan, osaksi vuohamiehen. Niiden tapauksien luku, joissa
23567: rakennukset ovat luna.stettavat, ·olisi vuosina 1921--25 ar-
23568: vion mukaan 11,000. Vuokralautakuntien antamien ilmoi-
23569: tuksien mukaan rakennuksien keskimääräisestä raha-arvosta
23570: olisivat rakennuksien lunastussummat yhteensä n. 15,850,000
23571: markkaa. Tällä summalla lisättynä koko lunastussU:mma
23572: ensimäisten seitsemän vunden ajaJ.ta. tekisi pyöreissä luvuissa
23573: n. 60,000,000 markkaa.
23574:     Edellä arvioiduista lunastussummista tulee asetusehdo-
23575: tuksen mukaan vuokramiesten 'Suorittaa yksi viidesosa suo-
23576: rann maanomistajille, ·eli siis ensimäi~ten seitsemän vuoden
23577:                    VIII, 2. -   Haataja y. m.                  679
23578: 
23579: kuluessa lunastettavista alueista kaikkiaan n. 12,000,000
23580: markkaa. Jäännös eli siis n. 48 miljoonaa markkaa olisi
23581: valtion suoritettava maanomistajille.
23582:     On edelllytettävä, e,ttä ensimäisten viiden vuoden jälkeen
23583: lunastusmenettelyn alkamisesta lukren tulisivat lunastuksen
23584: alaisiksi silloin toistaiseksi lunastamatta jääneet 5,000
23585: vuokra-aluetta sekä lisäksi n. 23,000 vuokra-aluetta, joiden
23586: vuokra-aJat päättyvät mainittujen seitsemän vuoden kuluttua,
23587: eli yhteensä kaikkiaan n. 28,000 vuokra-aluetta. Jos edelly-
23588: tetään, että niiden lunastaminen tapahtuisi 50 vuoden ku-
23589: luessa, tulisi siihen tarvittavaksi valtion varoja edellä esi-
23590: tettyjen laskup·erusteiden mukaan vuosittain n. 2 miljoonaa
23591: markkaa, josta valtion olisi suoritettava 4 / 5 osaa eli n.
23592: 1,600,000 markkaa.
23593:     Kuten ulkomaiden, varsinkin Englannin, oloissa saatu ko·
23594: kemus osoittaa, saavat maakysymystä jä!'jestävät pakko-
23595: määräykset asianosaiset järjestämään suhteensa vapaaehtoi-
23596: suuden tietä usein seillaisissakin ta.pauksiss•a, joissa s'8 ilman
23597: tällaisia määräyksiä ei olisi ollut ajateltavissa. Voi odottaa,
23598: että niin tulisi käymään myös puheena olevien uusien mää-
23599: räyksien jo·hdosta. Vuokramiehillä on myös• monissa tapauk-
23600: sissa varoja, joilla he pystyvät' tuk'emaan asemaansa·, niin
23601: että valtion avustusta. ei tarvitsisi käyttää heidän turvaami-
23602: seks-een .siinä määrin kuin edellä on laskettu, ja todennä-
23603: köisesti tuEsivat m;yös paikalliset rahalaitokset, kuten sääs-
23604: töpankit, vast'edes enemmän kuin nykyään sijoittamaan va-
23605: rojansa asutusyri.tyksiin. Laskelmien o.soittamaa lopullista
23606: summaa tulisi nä:htävästi vä:hentämään myös se, että osa las-
23607: kelmissa huomioon otetuista vuokra-alueista todennäköisesti
23608: jää edelleenkin vuokra1le. Sitäpaitsi on tahdottu välttää
23609: tilanteen raha-asiallise>n puolen eAittämistä liian valoisana ja
23610: käytetty siitä syystä la.skelmissa suhteellisesti korkeita ar-
23611: voja. On siis •tod•ennäköistä, että lunastustoimintaan tarvit-
23612: tava valtion avustus on ylempänä, laskettu' pikemmin liian
23613: korkeaksi kuin liian alhaiseksi.
23614:     Kuitenkin riittävät €dellä olevat laskelmat osoittamaan
23615: lunastusmenettelyyn tarvittavan niin paljon valtion varoja.
23616: 680    V lll, 2. -   Takuu vuoJu:a.-alueiden; lauastamiseen.
23617: 
23618: että niiden käteisenä ra'hana hankkimista ei voi nykyisiä.
23619: oloja silmällä pitäen kat.soa mahdollis.ek.si. Sen sijaan voi
23620: lunastaminen tapahtua 5 % korkoa kasvavilla obligatioiUa.
23621: Tosin obligatiomarkkinat maassa ovat vielä kehittymättömät
23622: ja siis obligatioiden tarvittaessa. rahaksi muuttaminen koh-
23623: tu~UisEn kurssin mukaan voi joissa.kin tapauksissa kohdata
23624: vaikeutta. Kuitenkin on syytä -Edellyttää, että niitä tulisivat
23625: niinhyvin valtion kuin muutkin yleiset rahastot hankki-
23626: maan, samoin myös sellaiset paikt~Uiset rahastot, jotka tarvit-
23627: sevat mahdollisuuksia varojensa pitkä-aikaiseen ja var-
23628: maan si.ioiltam=seen. Lisäksi voitaisiin obligatioidcn me-
23629: nekkiä lisätä ottamalla niitä vastaan vuokramiehiltä lnnas-
23630: tussummien pääomanlyhennyksinä niiden nimellisarvosta.
23631: Jos kurssi kuit•snkin tuntuvasti laskisi, olisi valtion etsit-
23632: tävä ja järjestettävä erityisiä, silloistm olotilojen mukaisia
23633: keinoja sen ylläpitämiseksi. 'fäl1aiset seikat huomioon ot-
23634: taen näyttää lunastussummien obligatioilla ·suorittaminen
23635: täyttävän kohtuulliset vaatimukset.
23636:      Kun ei ole varmaa tietoa, missä määrin lunastusmenet-
23637: tely tulee sovellettavaksi ja kuinka..suuriin summiin luna~­
23638: tushinnat nousevat, riittäisi toistaiseksi valtion takuun myön-
23639: täminen niin suurelle obligatiomäärälle, että niillä voitai-
23640: siin järjestää lunastustoiminta ainakin kolmeksi vuodek•si
23641: lain voimaan astumisesta. Siihen riittäisi valti<>n takuun
23642: saaminen 25 miljoonan markan suuruiselle obligatiomääräU.e.
23643: Kysymys takuun myöntälffiisestä suuremmalle obligatiomää-
23644: rälle olisi aikanaan otettava harkinnan alaisek·si.
23645:      Sen 'Perusteella, mitä edellä on esilletuotu, saavat allekir-
23646:  joittaneet kunnioittaen EduskunuallB ehdottaa,
23647: 
23648:                    että Ednskunta niiden menojen suorittami-
23649:               seksi, jotka allekirjoittaneiden näillä V altiopäi-
23650:               ·villä tekemän alotteen mukoon erinäisten vuokra-
23651:               altteiden lunastamisesta vuokramie8ten omiksi
23652:               ovat valtion varoista lunastu.ssummina etukäteen
23653:               maksettavat, valtU'I-btfaisi Senaatin tahi sen mää-
23654:               räämiin valtion rahalaitoksen liikkeeseen laskB-
23655:              VIII, 2. -   Haataja y. m.
23656: 
23657:         maan valtion takuulla kulk,evia oMigatioita kor-
23658:         keintaan kahdenkymrnenenviiden miljoonan mar-
23659:         kan arvosta.
23660: 
23661: Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1917.
23662: 
23663: 
23664:  Kyösti Haataja.                A. Koivisto.
23665:  Alfred Retulainen.             K. R. Häkkinen.
23666:  Leonard Typpö.                 E. Tukia.
23667:  Wilh. Malmivaara.              E. Ala-Ku)ju.
23668:  'l'uomas V anbala.             K. Lanne.
23669:  J. Antila.                     W ald. Bergrotb.
23670:  Juuso Runtti.                  Onni Rantasalo.
23671:  Ivar Alanen.                   Erkki Pullintm.
23672:  M.KO'tila.                     P. Ahma.vaara.
23673:            Osk. Ansb. Sjöstetlt-Jussila.
23674: 682
23675: 
23676: 
23677: VIII, a. -   Edusk. eslt. N :o 40.
23678: 
23679: 
23680: 
23681: 
23682:              Haataja, Kyösti, y. m.: Ehdotus eräiden torpan,
23683:                 lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauk-
23684:                 sesta 12 p:nä maaliskuuta 1909 annetun ase-
23685:                 tuksen pykälien muuttamisesta.
23686: 
23687: 
23688:                Suo me 'Th Ed u 'S kunnalle.
23689: 
23690:     Se kokemus, joka on torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-
23691: alueen vuokrauksesta 12 päivänä maaliskuuta 1909 annetun
23692: asetuksen määräyksistä saatu, on osoittanut muutamat muu-
23693: tokset siihen tarpeellisiksi. Sellaisia edellyttää siihen muu-
23694: tamissa kohdissa rmyös se lakiehdotus, joka sisältyy allekir-
23695: joittaneiden Eduskunnalle antamaan alotteeseen erinäisten
23696: vuokra-alueiden pysyttämisestä erityisinä viljelminä. Tähän
23697: katsoen on Eduskunnalle katsottu tarpeelliseksi antaa tämä
23698: esitys maanvuokralainsäädännön osittaisesta muuttamisesta.
23699:     Ehdotus laiksi erinäisten vuokra-alueiden pys;yttämisestä
23700: erityisinä viljelminä asettaa voimaan astuneena kysymyk-
23701: sen lyhimmästä sallitusta vuokra-ajasta toiseen asemaan
23702: kuin ennen. Niissä vuokrasuhteissa nimittäin, joita mainittu
23703: lakiehdotus koskee, tulee määräys l;y·himmästä vuokra-
23704: ajasta tietämään varsinaisesti vain sitä, kuinka pitkäksi
23705: ajaksi vuokraehdot ovat yhdellä kertaa sovittavat, jotavas-
23706: toin vuokraviljelmien pysyminen jatkuvasti vuokramiehen
23707: hallinnassa on kerta kaikkiaan turvattu. Tällaisiin sopi-
23708: muksiin nähden siis ei ole enää entistä tarvetta 50 vuoden
23709: lyhimmän vuokra-ajan pysyttämiseen. Mäkitupiin nähden
23710: taas ne syyt, jotka tekevät tarpeettomaksi uuden lakiehdo-
23711: tuksen määräyksien ulottamisen niihin, tekevät myös 50
23712: vuollen lyhimmän vuokra-ajan niissä vähemmän tärkeäksi.
23713: Jo 1909 vuoden maanvuokra-asetusta laadittaessa ehdotet-
23714:                   Vlll, a. -   Haataja y. ru.              683
23715: 
23716: tiin valtiopäivillä, että mäkitupa-alueiden vuokrauksessa sal-
23717: littaisiin lyhempi vuokra-aika kuin mikä torppiin nähden
23718: katsottiin välttämättömäksi, taikka että mäkitupiin nähden
23719: lyhin sallittu vuokra-aika jätettäisiin kokonaan määrää-
23720: mättä. Poikkeuksena on nykyään voimassa olevien mää-
23721: räyksien mukaan vuokrasopimuksen uudistaminen 25 vuoden
23722: ajaksi luvallinen aina kun vuokramiehellä on parannuskor-
23723: vauksia saatavana. Vanhemman vuokrasopimuksen uudista-
23724: misen suhteen eivät sitäpaitsi ole pitkää vuokra-aikaa vaati-
23725: massa samat syyt, jotka sitä vaativat uutta vuokrasopimusta
23726: tehtäessä. Kun tämän lisäksi lyhirumän sallitun vuokra-ajan
23727: lyhentäminen 25 vuodeksi epäilemättä melkoisesti helpottaisi
23728: pienempiä vuokra-alueita koskevien vuokrasopimuksien
23729: uudistamista .ia myös uusien sellaisten vuokrasopimuksien
23730: tekoa, on ehdotettu lyhimmän sallitun vuokra-ajan määrää-
23731: mistä 25 vuodeksi, kuitenkin niin että se uutistorppiin nähden
23732: olisi edelleenkin 50 vuotta.
23733:      Yksi tuntuvimmista puutteista 1909 vuoden maanvuok-
23734: ra-asetuksessa on niinhyvin maanomistajien kuin vuokra-
23735: miesten, mutta varsinkin edellisten kannalta se, että samalla
23736: kuin asetuksessa on määrätty lyhin sallittu vuokra-aika huo-
23737: mattavan pitkäksi, ei kuitenkaan ole varattu mitään mah-
23738: dollisuutta vuokramaksun muuttamiseen tuon ajan kuluessa
23739: muuttuneiden olosuhteiden mukaiseksi. Tämä seikka onkin
23740: ollut omiansa pidättämään maanomistajia uusien vuokra-
23741: sopimuksien tekemisestä. 'l'osin heillä on tilaisuus jo vuok-
23742: rakauden alka,essa määrätä vuokramaksu ajanjaksoHain
23743: määräsummalla nousevaksi, mutta on luonnollista, että tämä-
23744: kin menettelytapa tuottaa vaikeuksia, kun olosuhteiden muut-
23745: tumista on etukäteen vaikea arvostella. Kun edellisen mu-
23746: kaan lyhin sallittu vuokra-aika tulisi alen_nettavaksi 25 vuo-
23747: deksi, mutta kun samalla sadan vuoden vuokra-aikä on pisin
23748: sallittu ja pitkäaikaisten vuokrasopimuksien tekemistä olisi
23749: mahdollisuuden mukaan edistettävä, on muutos puheena ole-
23750: van puutteen poistamiseksi tarpeellinen. Se olisi monissa
23751: tapauksissa myös vuokramiesten kannalta suotava.- Vuok-
23752: ra.viljelmiä voi nimittäin muodostua esim . .ionkin tilapäisen
23753: 6il      VIII, s. -   MaaJ&Vuoliroolojen jä:rjestäm\neu.
23754: 
23755: teo:llisuuslaitoksen, kuten pienemmän sahalaitoksen läheisyy-
23756: teen, jolloin suoritettava vuokramaksu teollisuuslaitoksen lä-
23757: heisyyden takia nousee korkeammaksi kuin mitä se muuten
23758: olisi. Jos tällainen teollisuuslaitos jonkun ajan kuluttua
23759: lakkautetaan, kuten help,osti tapahtuu, aiheuttaa se alenemisen
23760: läheisyydessä olevien vuokra-alueiden arvoissa ja tekisi sen
23761: vuoksi välttämättömäksi myös vuokramaksun alentamisen.
23762: Entisissä vuokrasopimuksissa on tällainen alentaminen kui-
23763: tenkin voimå'ssa olevien määräyksien mukaan mahdoton. Tä-
23764: män johdosta on ehdotettu, että .ios vuokra-aika on yli 25
23765: vuotta, tulee asianosaisilla olla oikeus vuokrakirjassa sopia,
23766: että vuokramaksu voidaan, kun 25 vuotta on sen edellisestä
23767: määräämisestä kulunut, määrätä uudelleen. Tällainen sään-
23768: nö~ vaatii myös, että vuokralautakunnalle myönnetään oi-
23769:  keus nwkramaksun määräämiseen tällaisessa tapauksessa, jos
23770:  asmnosaiset eivät siitä vapaaehtoisesti ~ovi. Löytyykin jo
23771:  vanhastaan sellaisia vuokrasopimuksia, joiden mukaan erityis-
23772: ten välimiesten on tullut aina määtäajan kuluttua arvioida
23773:  uusi vuokiamaksu, joten nyt ehdotettu uusi määräys tietäisi
23774:  siis oikeasta~;tn vain tämän vanhastaan tunnetun periaatteen
23775:  sovelluttamista.                              ·               ·
23776:      Asetuksen 3 §:n 3 momentin säänl}ös, jonka mukaan paik-
23777: kakunnalla käypä luonnontuotteiden tai päivätöiden hinta
23778:  on vuokralautakunnan määrättävä, jos asianosaiset eivät siitä
23779:  sovi, ei ole osoittautunut täysin tarkoitustaan vastaavaksi,
23780:  kun se antaa kummallekin asianosaiselle mahdollisuuden
23781: vaatia käyvän hinnan uudelleen määräämistä, vaikka sellai-
23782:  nen määrääminen on juuri tapahtunut ja vaikka olosuhteet
23783:  eivät ole entisestä muuttuneet. Täten voi pu'heena olevan
23784:  lain kohdan nykyinen muoto aiheuttaa alituisia rettelöitä
23785:  vuokranantajan ja vuokramiehen kesken. Kysymyksen.tar-
23786:  koituksenmukainen järjestely vaatii luonnollisesti, että sa-
23787:  malla kuin olosuhteiden muutoksista aiheutuvat päivätöiden
23788:  ja luonnontuotteiden hintojen muutokset on mahdollista ottaa
23789:  vuokramaksuun nähden huomioon, voidaan myös a.sia järjes-
23790:  tää niin, että kummallakin asianosaisella on varmuus saman
23791:  hinnan sovelluttami~esta jonakin määrättynä aikana. Tä-
23792:                   VIli, a. - Haataja y. m.
23793: 
23794: hän nähden on ehdotettu, että tällaisen arvioimis·en tulisi ta·
23795: pahtua viideksi vuodeksi kerrallaan. Se luonnollisesti ei
23796: estäisi hinnan määräämistä erilaiseiksi erilaatuisille ja vuoden
23797: eri aikoina suoritettaville päivätöille.
23798:     Paitsi sitä yleistä määräystä, jonka mukaan vuokralauta-
23799: kunnan on vuokrakirjaa tarkastaessaan harkittava, etteivät
23800: vuokraehdot tasapuolisen arvostelun mukaan ole vuokrami€-
23801: helle kohtuuttomat, on vielä säädetty, ettei pienten vuokra-
23802: esineitten vuokramaksu, mikäli sen suuruute-en ei vaikuta
23803: erilainen maanarvo ja asema, saa olla samalla. seudulla
23804: sijaitsevista suuremmista vuokraesineistä suoritettavaa
23805: vuokramaksua suhteellisesti korkeampi. Sen mukaan tu-
23806: lisi siis pi·enten torppien sekä mäkitupien vuokramaksut
23807: harkittaviksi lampuotitiloista suoritettavien vuokramaksujen
23808: mukaan, jotka taas ovat suunnilleen samat kuin muista koko-
23809: na.istiloista suoritettavat maksut. Näitä vuokramaksuja toi-
23810: siinsa verrattaessa lienee vaikea ottaa huomioon sitä, että
23811: kokonaistiloista suoritettava vuokramaksu useinkin määrä-
23812: tään vain näihin kuuluvan viljellyn maan alan ja metsän-
23813: käyttöoikeuden laajuuden perusteella, ilman että viljelyskel-
23814: poiset ja muut vähempiarvoiset tilukset arvioon vaikutta-
23815: vat. Niin täytyytkin niissä tehdä siitä syystä, että viljelys-
23816: kelpoisten maiden viljelykseen ottaminen niillä useimmiten
23817: on vuokramiehelle mahdotonta muuten kuin aivan vähässä
23818: määrin ja ne siis edustavat hänen kädessään samoin kuin
23819: tavallisesti maanomistajankin kädessä kuollutta pääomaa,
23820: josta vuokramiehen ei kannata maksaa korkoa. Tällä ta-
23821: valla vuokramaksu kokonaistiioja vuokrattaessa on pinta-
23822: alaytksikköä kohti suhteellisen pieni. Kun siis pienten vuok-
23823:  raesineiden vuokramaksut ovat harkittavat kokonaistiloista
23824:  suoritettavien maksujen mukaan, voi vuokralautakunta tun-
23825:  tea niin tehdes.-.ään itsensä pakotetuksi kieltämään hyväk-
23826:  symisensä vuokrasopimuksilta, joissa määrätyt vuokramak-
23827:  sut ovat vuokramiehille täysin kohtuulliset, mutta jotka
23828:  edellä mainitulla tavalla ovat katsottavat suuremmista
23829:  vuokraesineistä suoritettavia maksuja suhteellisesti kor-
23830:  keammibi. Puheena oleva säännös ei pane ensinkään huo-
23831: t\8fi    Vlll, ::!. -   Maanvuokraolojen järjestäminen.
23832: 
23833: miota siihen tosiseikkaan, että asuntoalueiden vuokrauk-
23834: seen sopivat 'paikat ovat aina korkeammassa arvossa kuin
23835: varsinaiset viljelysalueet, minkä johdosta on luonnollisesti
23836: oikein, että· maanomistaja edellisistä saa niiden todellista
23837: arvoa vastaavan vuokramaksun. Kun kysymyksessä oleva
23838: määräys täten tietää selvää kohtuuttomuutta maanomistajaa
23839: kohtaan sekä johtaa aiheettorniin ristiriitoihin ja vaikeuk-
23840: siin, olisi se asetuksesta poistettava.
23841:       Puheena olevan asetuksen 6 §:ssä olevista sanoista
23842: ,tasapuolisen arvostelun mukaan" on syystä huomautettu,
23843: että tällainen sanonta on tarpeeton, koska luonnollisesti jo-
23844: kaisen laissa määrätyn arvostelun tulee olla tasapuolinen il-
23845: man että sitä erityisesti mainitaan. Tähän nähden olisivat
23846: myös mainitut sanat poistettavat.
23847:       Koska puheena olevassa lain kohdassa käytetään sanaa
23848: katselmus toisessa merkityksessä kuin asetuksessa yleensä
23849: j:1. erityisesti sen 5 luvussa, joka koskee katselmuksia, ja kun
23850: kaikki mainitussa luvussa olevat, katselmuksia koskevat
23851: yl,eiset määräykset eivät edes ole tässä mainittuihin katsel-
23852: muksiin sovellettavia, on katsottu oikeammaksi vaihtaa sana
23853: ,katselmuksen" sanoihin ,paikalla tarkastuksen". Samoin
23854: on katsottu asiallisesti oikeammaksi sanoa 1 momentin lo-
23855: pussa, että syyt ovat ,päätöksessä mainittavat".
23856:       Asetuksen 7 § :n 1 momentissa oleva virheellinen viit-
23857: taus 2 § :ään on oikaistava.
23858:       Maanomistajalle voi usein olla tärkeätä saada olla mu-
23859: kana määräämässä, miten 17 § :n 2 momentissa mainittu
23860: uudesta rakentaminen on tapahtuva. Varsinkin niissä tapauk-
23861: sissa, joissa vuokra-ajasta on vain vähän jälellä ja joissa
23862: rnaanomistajalla on tarkoitus sen päätyttyä ottaa, vuokra-alue
23863: omaan haltuunsa, on tällainen määrääruisoikeus rakennuk-
23864: ;;;ien paikkaan sekä rakentamistapaan nähden pidettävä koh-
23865: tuullisena. Elleivät maanomistaja ja vuokramies sovi ra-
23866: kennussuunnitelmasta, olisi riitaisuus tavallista oikeuden-
23867: käyntitietä ratkaistava. Koska kuitenkin tällaisen riita-
23868: asian ratkaisu, jos se saisi käydä kaikki oikeusasteet läpi,
23869: vei;:;] paljon aikaa .ia kun rakentaminen tavallisesti ei siedä
23870:                  VIII, s. -   Haataja y. m.             687
23871: 
23872: viivytystä, on kihlakunnanoikeus määrättävä tällaisissa
23873: riita-asioissa viimeiseksi oikeusasteeksi. Säännös siitä on
23874: ehdotettu otettavaksi 68 § :ään.
23875:      Asetuksen 20 § :ssä määrii>tään kutsumus päivätyön
23876: suorittamiseen annettavaksi vuokramiehelle viimeistään vuo-
23877: rokautta ennen. Kun kutsumuksen antaminen etäällä asu-
23878: valle vuokramiehelle :ei tavallisesti voi tapahtua aamulla,
23879: ennen työhön lähtöä, tietää tämä määräys, että esim. kut-
23880: sumus keskiviikkona tehtävän päivätyön suorittamiseen on
23881: annettava vuokramiehelle jo maanantai-iltana eli siis oikeas-
23882: taan kahta päivää ennen. Tämän säännöksen määräämä me-
23883: nettely, joka poikkeaa kaikkialla yleisestä tavasta antaa kut-
23884: sumus päivätyön suorittamiseen edellisenä iltana, on maan-
23885: omistajalle kohtuuton, kun hänellä ei ole tilaisuutta tarpeen
23886: tullen kutsumuksen peruuttamiseen, ja voi tämä varsinkin
23887: suuremmilla tiloilla aiheuttaa niiden hoidossa tuntuvaa häi-
23888: riötä. Siitä syystä ja koska vuokramiehellä on kotona ollen
23889: tilaisuus käyttää päivänsä työhön ilmasta riippumatta, on
23890: 2 momenttiin otettu lisäys, jonka mukaan maanomistaja saa
23891: edellisenä päivänä peruuttaa antamansa kustannuksen päi- _
23892: vät.}-·ön ~uorittamiseen.
23893:      Koska joskus tapahtuu, että vuokramies lähettää päivä-
23894: työvelvollisuutta suorittamaan henkilön, joka ei pysty täyt-
23895: tämään kunnollisen <päivätyön tekijälle asetettavia vaatimuk-
23896: sia, on katsottu olevan syytä lisätä § :n 2 riiomenttiin mää-
23897: räys, että jos vuokramies lähettää toisen henkilön päivätyötä
23898: suorittamaan, tulee sen olla sellainen, johon vuokranantaja
23899:  voi kohtuuden mukaan tyytyä.
23900:      Usein on sattunut tapauksia, joissa jokin henkilö on
23901:  maanomistajan luvalla vuokraamisen tarkotuksessa. alka-
23902:  nut viljellä maa-aluetta tai siihen rakentaa, mutta maan-
23903:  omistaja ei sittemmin kuitenkaan ole ;,uostunut sellai-
23904:  siin vnokraehtoihin, jotka vuokralautakunta olisi voinut
23905:  vahvistaa. Tällaisissa tapauksissa siis ei vuokrasopimusta
23906:  ole asianosaisten kesken synt;ynyt ja on vuokramies sen-
23907:  vuoksi ollut pakotettu maanomistajan vaatiessa. alueesta
23908:  luopumaan. Kun 1909 vuoden maanvuokra-asetuksessa ole-
23909: 686      VIII, s. -   Maanvnokr.aolojen järjestäminen.
23910: 
23911:  Yia säännöksiä maanomistajan velvollisuudesta korvauksen
23912: .suarittamiS1len vuokramiehelle ei ole voitu näissä tapauk-
23913:  sissa sovelluttaa, on vuokramiehellä ollut tilaisuus korvauk-
23914:  sen saamiseen ,ainoastaan korvausta koskevien yleisten peri-
23915:  aatteiden mukaan. Paitsi että siten on ollut epävarmaa,
23916:  mistä hän v.oi .korvausta saada ja mistä ei, on korvauksen
23917:  suuruus jään~rt joka tapauksessa niin vähäiseksi, ettei se
23918:  o1e vastannut sitä vahinkoa, joka hänelle on tullut. Kun
23919: tällaisissa tapauksissa on katsottava, että maanomistajan an-
23920:  tama lupa vuokra-alueen haltuun ottamiseen ja rakentami-
23921:  seen tietää hänen puolestaan samalla lupautumista vuokra-
23922: sopimuksen tekemiseen sellaisilla ehdoilla, jotka vuokra-
23923: lautakunta voi vahvistaa, on oikein, että maanomistaja, joka
23924: ~i sittemmin tällaisiin ehtoihin suostu, saa myös kärsiä .so-
23925: :pimuksen tekemättä jäämisestä aiheutuvat haitalliset seu-
23926:  raukset. Tämä käy 'Parhaiten päinsä niin, että maanomis-
23927: taja veivoitetaan suorittamaan vuokramiehelle korvausta
23928: :tämän tekemistä parannuksista sekä Innastamaan hänen
23929:  rakennuksensasilloin voimassa olevien määräyksien mukaan.
23930:  Säännös tästä on ehdotettu otettavaksi 25 §:ään.
23931:      Koska o.n tärkeätä, että vapaaksi jääneen vuokra-alueen
23932:  käyttö voidaan niin pian kuin mahdollista järjestää vastais-
23933:  ten tarpeiden mukaan, ei vuokramiehelle jääneiden raken-
23934: nuksien siirtämisaikaa saa määrätä pitemmäksi kuin että
23935: siirtäminen toiselle paikalle hyvin ehtii tapahtua. Tähän
23936:  tarkoitukseen on yhden vuoden aika katsottava täysin riittä-
23937:  väksi ja on pykälä ehdotettu sen mukaan muutettavaksi.
23938:      32 § :n 2 momentissa on vuokrasopimuksen siirron ta-
23939:  pahtuessa siirtosumma rajoitettu niin, että se ei saa olla sitä
23940:  korvausta suurempi, jonka vuokramies olisi asetuksen 25
23941:  § :n nojalla oikeutettu tekemistään parannuksista saamaan,
23942:  jos vuokrakausi siirron tapahtuessa päättyisi. Tällä mää-
23943: xä:yksellä on tarkoitettu estää vuokra-alueet joutumasta kei-
23944:  notteluesineinä kulkemaan kädestä 'toiseen sekä saada aikaan,
23945: :että vuokrakauden aikana tapahtuva maanarvon nousu tulisi
23946:  sen hyviilksi, joka kulloinkin vuokra-aluetta hallitsee. Koska
23947:  kuitenkin on tapauksia, jolloin st>urempikin korvaus, kun se
23948:                       VIIT, a. -   Haataja y. m.                  689
23949: 
23950:     vain ei ole kohtuuton, olisi entiselle vuokramiehelle sallit-
23951:     tava, on ehdotettu, että sellaisen suuremmankin korvauksen
23952:     maksaminen olisi luvallinen.
23953:          Jos vuokramies kuolee vuokraka ud,en kestäessä ja jos
23954:     vuokraoikeus tulee siirtymään muulle vuokramiehen oikeu-
23955:     den omistajalle kuin leskelle, rinta·perilliselle, vanhemmille
23956:     tai sisaruksille, on vuokranantaja, määräyksien mukaan
23957:     34 §:n 3 momentissa ja 32 §:n 4 momentissa, oikeutettu lu-
23958:     nastamaan itselle~n vuokmoikeuden siitä summasta, jonka
23959:     vuokramies. olisi oikeutettu saamaan korvaukseksi paran-
23960:     nuksista, jos vuokrakausi silloin ]Jäättyisi. Ed·ellä on 32 § :n
23961:     kohdalla ehdot.ettu, että siirtosumma voisi siirron tapah-
23962:     tuessa vuokramiehen eläessä olla suurempikin kuin mihin
23963:     se edellisen mukaan saisi nousta. Niissä tapauksissa, jotka
23964:     34 § :n 3 momentissa mainitaan, ei kuitenkaan ole kysymys
23965:     siirtosumman tulemisesta vuokramiehen eikä edes hänen lä-
23966: '   heisten perillistensäkään, vaan etäisempien perillisten hy-
23967:      väksi, ja on niin ollen maanomistaja katsottava tässä tapauk-
23968:     sessa näitä läheisemmäksi saamaan hyväksensä vuokra-
23969:     aikana tapahtuneen maanarvon nousun. Tätä silmällä pi-
23970:      täen on 34 §:n 3 momentti, huolimatta 32 §:ää koskevasta
23971:      muutosehdotuksesta, tahdottu pysyttää tässä kohden asialli-
23972:      sesti muuttamatta. Mutta kun sanotussa lain kohdassa sen
23973:      nykyisessä muodossa ei ole asetettu sellaisia aikamäärää eikä
23974:      säädetty sellaista harkintaa toimitettavaksi, kuin saman §:n
23975:      2 momentissa siinä mainituista tapauksista sanotaan, on
23976:      mainitut 2 momentin määräykset ·ehdotettu myös 3 momen-
23977:      tin tapauksiin nimenomaisella säännöksellä sovellettaviksi.
23978:           Asetuksen 41 §:ssä lähemmin mainituissa tapauksissa,
23979:      joissa vuokramies on joutunut sellaiseen tilaan, ettei hän
23980:      voi velvollisuuksiansa vuokranantajaa kohtaan täyttää, on
23981:      tämä oikeutettu sanomaan vuokramiehen irti. Asetuksen
23982:      44 § :n 1 momentin määräyksien mukaan on vuokramies sil-
23983:      loin velvollinen vuokra-alueesta luopumaan irtisanomisen
23984:      jälkeen seuraavan vuokravuoden lopussa. Siis .ios irtisano-
23985:      minen tapahtuu ·esim. keväällä, on vuokramies oikeutettu
23986:      vuokra-alueita hallitsemaan koko sen ja vielä koko seuraa-
23987:                                                               «
23988: ~       VIII, s. -   Maanvnokraolojea jlltjestii.minen.
23989: 
23990: van vuoden ja kolmattakin vuotta maaliskuun 14 'Päivään.
23991: Kun tämä vaikeuttaa vuokra-alueen hoitoa ja siten saa ai-
23992: kaan vahinkoa, olisi muutto-aika näissäkin tapauksissa mää-
23993: rättävä yhdenmukaisesti 44 § :n 2 momentin kanssa eli siis
23994: ensi läiJJtöpäiväksi irtisanomisen jälkeen.
23995:     Nykyisessä maanvuokra-as·etuksessa ei ole nimenomaista
23996: säännöstä, jonka mukaan vuokrasopimus jatkuu sellaisenaan
23997: määrävuosilla, jos vuokramies saa olla irtisanomatta 'Paikoil-
23998: laan määrätyn lyhemmän ajan vuokrakauden päättymisen
23999: jällmen. Tällaisen vuokrasopimuksen pitentymistä koske-
24000: van määräyksen käytäntöön ottaminen näyttää kuitenkin
24001: monesta syystä suotavalta. Monin p.aikoin varsinkin syrjäi-
24002: semmillä seuduilla voi asianosaisten keskinäinen suhde vuok~
24003: rakauden tai lain määräämän pitennysajan päättyessä jatkua
24004: entiseseä muodossaan ilman että kumpikaan heistä ryhtyy
24005: mihinkään toimiin sen muuttamiseksi. Nykyisten määräyK-
24006: sien mukaan ei asianosaisten kesken ole tällöin mitään vuok- 1'
24007: raeopimusta olemassa, vaan katsotaan tällainen suhd"C lopul-
24008: lisesti järjestämättömäksi. Erinäisissä tapauksissa se voi kui-
24009: tenkin tulla maanvuokra-asetuksen 7 §:n mukaan tuomio-
24010: istuimessa vahvistetuksi. Siihenkin nähden että asianosais-
24011: ten on katsottava tällaisissa tapauksi.ssa itsekin toivovan suh-
24012: teensa jatkuvan entisessä muodossa, on tämä epävarma suhde
24013: ehdotettu järjestettäväksi erityisellä määräyksellä varn:ralle
24014: kannalle.
24015:     Erinäisten vuokra-alueiden erityisinä viljelminä pysyi•
24016: tämistä koskevan lakiehdotuksen voimaan saattaminen aset-
24017: taa. kysymyksen vuokra-ajasta tällaisen pitentymiS.en tapah-
24018: tnessa toiseen asetnaan kuin mikä sillä nykyään on. Kun
24019: suurempien vuokra-alueiden pysyminen jatkuvasti vuokra-
24020: miesten hallussa tulee mainitulla lailla turvatuksi, voi sen
24021: nyt kysymyksessä olevissa tapauksissa vuokrasopimuksen
24022: jatkne!!sa määrätä verrattain lyhyeksi ja on ehdotettu, että
24023: se määrättäisiin kymmeneksi vuodeksi.
24024:      Verrattaessa 51 § :ssä katselmuslautakunnan ja asiål1-
24025: osaisten kokoon kutsumisesta olevia määräyksiä. vastaaviin
24026: määräyksiin 66 §:n 1 momentissa huomaa niiden sana-
24027:                     VIU, &. -    Haataja y. m.
24028: 
24029: muodossa johdonmukaisuuden puutt.een. Edellisessä sa-
24030: notaan, että katselmuslautakunnan puheenjohtaja antakoon
24031: katselmuksen ajasta hyvissä ajoin tiedon toisille katselmus-
24032: miehille ja kutsukoon asianosaiset toimitukseen. Jälkimäi-
24033: sessä sanotaan, että sitten kuin vuokral,autakunnan puheen-
24034: johtaja on määrännyt a:jan, milloin ilmoitettu asia otetaan
24035: vuokralautakunnassa käsiteltäväksi, antakoon hakija sen
24036: jälkeen asiasta ja ajasta vähintäänkin päivää ennen kokousta
24037: todistettavan tiedon vastapuolelle.
24038:      Huolimatta näiden lain paikkojen erilaisesta sanamuo-
24039: dosta ei 51 § :n määräyksen tarkoituksena voi olla muu
24040: kuin että puheenjohtaja on oikeutettu kä'Yttämään hakijan
24041: apua lähettäessään kutsun asianosaisille. Uolemmissa ta-
24042: pauksissa onkin määräyksiä käytännössä yleisesti tulkitJtri
24043: samalla tavalla, nimittäin' niin, ·että puheenjohtaja antaa kir-
24044: jallisen kutsumuksen, joka hakijan toimesta annetaan tie-
24045: doksi toiselle asianosaiselle siinä järjestyksessä kuin asetuk-
24046: sen 45 § :ssä on irtisanomisen rtiedoksi antamisesta säädetty~
24047: Näin oll(m on syy muutta·a myös 51 § :n määräykset 66 § :ssä
24048: samallaisesta asiasta olevien säännösten mukaisiksi.
24049:      Maanvuokrå-asetuksen 55 ja 56 § sisältävät määräyksiä
24050: siitä, miten katselmuslautakunnan antam·aan päätökseen liae-
24051:  taan muutosta. Edellinen pykälä koskee muutoksen ·hakua
24052: varsinaisian ~siallisten syiden, jälkimäinen muodollisten syi-
24053: den perusteella. Mainitut pykälät ovat selvästi tarkoitetut
24054: tyhjentävästi käsittelemään kysymyksen muutoksen hake-:
24055:  misesta katselmustoimitukseen, sillä muirta mää.räyksiä
24056:  asiasta.ei laissa ole, kun nim. 68 § :n määräykset muutoksen
24057:  hakemisesta vuok'ralautakunnan toimitukseen eivät selvästi
24058: koske katselmustoimituksia. 55 §:n sanamuoto on aiheutta-
24059:  nut sen käisityks-en, että ainoastaan n. s. 'lähtökatselmuksiin
24060:  voidaan nykyään ha:kea· muutosta, koska ainoastaan niissä
24061:  tehdään varsinaine:p päättls. Sen muka·an asianosaisella joko
24062:  ei olisi mitälin mahdollisuutta tehdä tulo- ja wlikatselmuk-
24063:  sia vastaan huomautuksia, tai voisi 'hän niitä tehdä vasta sit-
24064:  ten kuin lähtökatselmus on pidetty, lähtökatselmuksen pää-
24065:  töksestä; valittaessaan, ja saada siis vasta silloin tulo- tai väli-
24066: 692      VIII, 3. -   Maanvuokraolojen järjestli.minen.
24067: 
24068: katselmuksessa sattuneet virheellisyydet ja niiden takia ai-
24069: heutunut läMökatselmuksen väärä tulos korjatuksi. Tämä
24070: ei kuitenkaan voi olla tarkoituksenmukaista, vaan on kat-
24071: sottava, että myös tulo- ja välikatselmuksessa katselmus-
24072: lautakunnan lausunto vuokra-alueen ja siihen kuuluvien etu-
24073: jen kunnosta muodostaa sellaisen rpä.ätöksen, johon 55 § :n
24074: määräysten rperusteella voidaan hakea muutosta, ja että jol-
24075: lei siihen muutosta haeta tai saada, katselmuskirja sellaise-
24076: naan on rpantava lähtökatselmuksen :pdhjaksi. Pykälän sana-
24077: m_uoto on ehdotettu sen mukaan muodostettavaksi.
24078:      Koska :paikkakunnan tuomarille on tärkeätä tietää, kuka
24079: kulloinkin on vuokralautakunnan :puheenjohtajana ja mikä
24080: :piiri kullekin kuuluu, on 57 §:n 1 momentissa ja 60 §:n 2
24081: momentissa ehdotettu määrättäväksi, että näistä seikDista on
24082: myös tuomarille ilmoitettava.'        '
24083:       57 §:n 4 momentissa säädetään, että ,asianosainen, joka
24084: ei ole noudattanut vuokralautakunnan kutsumusta saapu-
24085: roaan tällaisen asian käsittelyyn, eikä näyttäny<t laillista
24086: estettä, rangaistakoon j. n. e.". Tämä sanamuoto on aiheut-
24087: ti:mut epätietoisuutta siitä, onko sekin asianosainen rangais-
24088: tava, joka vuokralautakunnan kokoukseen saapuu, mutta
24089: lähtee sieltä kesken asian käsittelyn lu'(atta rpois ja aiheut-
24090: taa siten asian jättämisen vuokralautakunnassa sillensä.
24091: Koska tällöin on sama aihe asianosaisen rankåisemiseen kuin
24092: siinä ta,:pauksessa, joka :pykälässä jo mainitaan, ja koska siitä
24093: annettava määräys on yhdenmukainen samanlaisesta tapauk-
24094:  sesta 0. K. 19 luvussa annetun säännöksen kanss·a, on :py-
24095: kälä ehdotettu siinä kohden täydennettäväksi.
24096:     · Maanvuokra-asetuksen 59 §:n ja 65 §:n 2 momentin
24097:  määräykset osoittavat, että viimeksi mainitussa lain koh-
24098:  dassa määrät;v:t, kunnan etukäteen maksamat vuokralauta-
24099: kuntain rpalkkiot ovat ainoastaan 59 § :ssä lähemmin mai-
24100:  nittujen kunnassa asuvien maanomistajain ja siinä mainit-
24101:  tujen vuokramiesten suoritettavat kunnalle takaisin. Täten
24102:  siis kaikki ne lukuisat maanomista.iat, niiden joukossa mo-
24103: net puutavara- ja tehdasyhtiBt, joiden kotipaikka on toisessa
24104:  kunnassa kuin missä niillä on vuokramiehiä, jäävät tästä
24105:                       VIII, a. -   Haataja y. m.                698
24106: 
24107:     takaisinmaksuvelvollisuudesta vapaiksi. Toiselta puolen ei-
24108: •   vät tällaiset maanomistajat ole nykyään oikeutettuja otta-
24109:     maan osaa vuokralautakunnan jäsenten vaaliin, vaikka heillä
24110:     voi olla suurikin joukko vuokramiehiä ja 'heidän etunsa niin
24111:     ollen voisi tällaista osanottoa vaatia. Näiden epäkohtien
24112:     poistamiseksi on 59 § ehdotettu muutettavaksi niin, että
24113:     kaikki maanomistajat, joilla on kunnassa tai vuokralauta-
24114:     kuntapiirissä 1909 vuoden asetuksen alaisia vuokra-alueita,
24115:     ovat oikeutetut ottamaan osaa vuokralautakunnan jäsenten
24116:     vaaliin. Kunnan etukä:teen maksamien palkkioiden suorit~
24117:     tamiseen tulevat silloin ilman 65 § :ään tehtävää muutosta
24118:     vei votetuiksi ottamaan osaa kaikki ne maanomistajat, jotka
24119:     uuden säännöksen mukaan tulevat vaalioikeutetuiksi.
24120:          Koska nykyinen vaalintoimittamistapa on monimutkai-
24121:     nen ja hankala ja kun vaali void·aan ilman vaikeutta toimit-
24122:     taa kuntakokouksessa samalla tavalla kuin muut kunnalli-
24123:     set vaalit, on asetukseen ehdotettu sitä tarkoittava muutos.·
24124:          Maanvuokra-asetuksen 65 § :ssä ei ole nykyään säännök-
24125:     siä vuokralautakunnan jäsenille muista kuin kwtselmustoi-
24126:     mituksista maksettavista palkkioista. Siitä huolimatta ovat
24127:     kunnat muutamin paikoin maksaneet heille kunnan varoista
24128:     palkkion niistä toimituksista, joi&ta he eivät olleet oikeutetut
24129:     .sitä·saamaan asianosaisilta enemmän kuin kaikilta kunnassa
24130:     tai vuokralautakuntapiirissä asuviita vuokranantajilta tai
24131:      vuokramiehiltä yhteisesti. Joissakin paikoissa taas ovat
24132:     asianosaiset vapaaehtoisesti suorittaneet heille korvauksen
24133:      näistä toimituksista. Useimmiten eivät kuitenkaan vuokra-
24134:      lautakunnan jäsenet ole saaneet mitään palkkiota muista kuin
24135:      katselmustoimituksista. Kun ottaa huomioon, että vuokra-
24136:      lautakunnan jäseninä toimii aivan varattomiakin henkilöitä,
24137:      joiden täytyy usein kulkea pitkiä matkoja vuokralauta:kun-
24138:      nan kokouksiin ja uhrata niihin aikaa, ei voi olla eri mieltä
24139:      siitä, että v·elvoitus tällaiseen vastuunalaiseen ja vaivaloi-
24140:      seen, muilta palkkaamattomaan toimeen tietää ilmeistä koh-
24141:      tuuttomuutta.
24142:           Asian laatuun nähden tuntuu luonnolliselta, että vuokra-
24143:      lautakuntien jäsenten toimi järjestetään samalle kannalle
24144: *        'Vlll, s. - Maanvuokraolojen ilirjestä.m.inen.
24145: 
24146: kuin kunnalliset luottamustoimet yleensä ja. -että. puheena
24147: oleva palkkio sii5 suoritetaan kunnan y1cisistä varoista.
24148: Palkkion suuruus olisi määrättävä kuntakokouksen laati-
24149: man ja kihlakunnanoikeuden va:hvistaman taksan mukaan.
24150:     Koska nykyisten määräyksien sanamuoto voi aiheuttaa
24151: epäselvyyttä siitä, onko myös vuokralautakunnan puheen-
24152: johtajan palkki<> katselmustoimituksista joko vuokrananta-
24153: jien ja vuokramiesten tahi asianosaisten suoritettava, vai
24154: onko sekin maksettava valtion varoista, on pykälä ehdotettu
24155: myös siinä kohden selvennettäväksi.
24156:     Säännös, jonka mukaan päivätyön tai luonnontuotteiden
24157: käypää hintaa koskevaan vuokralautakunnan arvioon ei saa
24158: hakea muutosta, on aiheuttanut monin paikoin tyytymättö- ·
24159: myyttä. Sellaisissakin tapauksissa nimittäin, joissa vuokra-
24160: lautakunnan arvio on a:;iallisesti virheellinen, ei .siihen voi
24161: saada muutosta muuten kuin syyttämällä vuo'kralautakun-
24162: nan puheenjohtajaa ja jäseniä virkavir'heestä kihlakunnan-
24163: oikeudessa sekä vaatimalla sen ohella virheellisesti tehdyn
24164: päätöksen kumoamista. Kun tällaisia arviotoimituksia tulee
24165: vuokralautakunnilla olemaan paljon, olisi tälmä kohta, var-
24166: sinkin kun se koskee niin arkaluontoista kysymystä kuin
24167: vuokramaksun suuruutta, siten muutettava, että muutoksen
24168: hakeminen tällaisiin vuokralauta:kunnan päätiJksiin sallit-
24169: taisiin. Koska tällaiset riita-asiat ovat arvosteltavat paikka-
24170: kunnan oloja silmällä pitäen ja kun ei ole tarkotuksenmu-
24171: kaista jättää niitä vitkällisen oikeudenkäynnin varaan, ovat
24172: 68 §:n 1 momentti ja 71 § ehdot.ettu niin muodostettaviksi,
24173: että kihlakunnanoikeus tulisi näissä asioissa olemaan viimei-
24174: senä oikeusasteena.
24175:     AsetubE'n 70 § :n nykyinen muoto antaa asianosaiselle oi-
24176: keuden velvoittaa kihlakunnanoikeus kuulustelemaan vuok-
24177: ralautakunnan !puheenjohtajaa niissäkin ta:pauksissa, joissa
24178: Oikeus itse ei katso sellaiseen kuulustelemiseen olevan mi-
24179: tään aihetta. Tällaisen oikeuden antamiseen asianosaiselle ei
24180: kui·tenkaan näytä olevan riittävää aihetta, varsinkin kun se
24181: tarjoaa tilaisuuden oikeudenkäynnin: turhaan pitkittämi-
24182: seen niissä tapauksissa, joissa. vuokralautakunnan puheen-
24183:                    VIII, a. -   Haataja y. m.
24184: 
24185:  johtaja .ei ole aina asian esillä ollessa Oikeuden istuntopai-
24186:  kalla saapuvilla. Niinikään se säännös, jonka mukaan
24187:  vuokralautakunnan puheenjohtajan tulee olla Oikeuden
24188:  istuntopaikalla saa.puvilla tällaista kuulustelemista varten,
24189:  ei ole osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi. Se nimittäin
24190:  velvoittaa vuokralautakunnan puheenjohtajan olemaan kä-
24191:  räjäpaikalla, saapuvilla silloinkin, kuin siellä käsiteltävinä
24192:   olevissa ri1ta-asioissa ei vuokralautakunnan puheenjohtajan
24193:   kuulustelemisella ole mitään merkitystä ja kun se siis to-
24194:   dennäköisesti ei tule kysymykseen. Se velvoittaa myös
24195:   vuokralautakunnan puheenjohtajan usein tekemään ainakin
24196:   kaksi eri matkaa käräjil1e, nim. yhd·en käräjien alussa selon
24197:   saamiseksi siitä, minä päivänä puheena olevia ·asioita käsi-
24198:   tellään, ja toisen jutun käsittelypäiväksi. Tarkoituksenmu-
24199:   kaisemmalta nä;yttää asian järjestäminen niin, että asianosai-
24200: ..nen, ·joka katsoo vuokralautakunnan puheenjohtajan kuulus-
24201:   telemisen tarpeelliseksi, haastaa hänet etukäteen käräjiin.
24202:   Jos taas kihlakunnanoikeus puolestaan katsoisi kuulustele-
24203:   misen tarpeelliseksi jossakin toa1pauksessa, jossa vuokralauta-
24204:   kunnan pöytä:ki11ja ei anna asiaan riittävää valaistusta, on
24205:   tavallises.ti tilaisuus toimittaa vuokralautakunnan puheen-
24206:   johtajalle kutsumus vielä samoihin kärä;jiin.
24207:        Maanvuokra-asetuksen määräyksi·en ulottaminen maa-
24208:   alueen vuokraukseen niissä tapauksissa, joissa vuokra-alueet
24209:   ovat ryhmittyneinä tiheisiin kaupunkimaisiin ryhmiin, näyt-
24210:   tää arveluttavalta. Tällaisissa paikois&a on usein vai-
24211:   keampi kuin muulloin ratkaista, onko kysymyJrsessä sellai-
24212:   nen mäkitup·a-alueen vuokra kuin 1909 vuoden maanvuokra-
24213:   asetuksen 1 § :n 3 momentissa mainitaan, samoin myös se,
24214:   ovatko alueen rakennukset paikkakunnalla tavallisia työ-
24215:   läi!perheen asuinrakennuksia suuremmat. Tällaiset vuokra-
24216:   alueet siirtyvät myös tavallista useammin henkilöltä toi-
24217:   selle ja voivat siten helposti joutua vuokramie'helle, jonka
24218:   kädessä alueen qikeastaan tulisi olla 1909 vuoden asetuksen
24219:    alainen, vaikka siihen, kun se on ollut aikaisemmin esim.
24220:   kauppiaalle vuokrattuna, ei kuitenkaan voida sanotun ase-
24221:    tuksen säännöksiä soveltaa. Lisäksi vuokramiehet tällai-
24222: 696      VIII, s. -   Maanvuokraolojen järjestäminen.
24223: 
24224: sillä vuokra-alueilla ovat usein toimeentuioonsa ja taloudel-
24225: liseen tilaansa nähden huomattavasti toisessa asemassa kuin
24226: muualla ja voi se tehdä heille itsellensäkin suotavaksi va-
24227: paamman vuokrasopimuksen kuin mihin 1909 vuoden maan-
24228: vuokra-asetus antaa tilaisuuden. Koska tällaisten vuokra-
24229: alueiden sulkeminen pois 1909 vuoden maanvuokra-asetuksen
24230: alaisuudesta vaatii sen .tekemään tavalla, joka ei jätä epä-
24231: varmaksi, mitä vuokrasopimuksia siitä annettava määräys
24232: koskee, on ehdotettu, että asetuksen määräys ulotettaisiin vain
24233: sellaisissa taajaväkisissä yhdyskunni"sa oleviin vuokra-aluei-
24234: siin, jotka ovat 15 päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen
24235: alaisia. Täten asetukseen otettavaksi ehdotetusta lisämää-
24236: räyksestä huolimatta tulevat luonnolli&esti ne tällaisiin yh-
24237: dyskuntiin kuuluvat vuokra-alueet, joita nykyään 1909 vuo-
24238: den asetus koskee, olemaan edeUeenkin sen määräyksien alai-
24239: sia siihen saakka kunnes niitä koskeva, nykyään voimassa.,
24240: oleva vuokrasopi~us päättyy.
24241:      Koska nykyään ei ole mitään säännöksiä vuokralauta-
24242: kunnan pöytäkirjain ja muiden asiakirjain säilyttämisestä.,
24243:  on katsottu tarpeelliseksi ottaa siitä lakiin erityinen sään-
24244: nös, jossa niiden säilyttämistä koskeva kyl:>ymys määrätään
24245:  järjestettäväksi yhdenmukaisesti niiden määräyksien kanssa,
24246:  jotka 15 päivänä kesäkuuta 1898 maalaiskuntain kunnallis-
24247:  hallinnosta annetun ~setuksen 105 §:ssä säädetään kunnan
24248:  hallintoa koskevien pöytä- ja asiakirjojen hoidosta. Uuden
24249: 82 § :n ottamillen lakiin aiheuttaa entisen 82 § :n muutta-
24250:  misen 83 § :ksi.
24251: 
24252: 
24253:    1909 vuoden maanvuokra-asetuksen muuttamista kos-·
24254: kevan lakiehdotuksen voimaan saattaminen tekee uusien
24255: määräyksien sovelluttamisen mahdolliseksi ainoastaan nii-
24256: hin vuokrasopimuksiin, jotka tehdään uuden lain voi-
24257: maan astumisen jälkeen, jotavastoin aikaisemmin tehtyihin
24258: sopimuksiin on sovellettava 1909 vuoden maanvuokra-ase-
24259: tuksen ja sen yMeydessä annetun taannehtivan asetuksen
24260: säännöksiä sellaisina kuin ne nykyään kuuluvat, siihen
24261:                   VIII, s. - Haataja y. m.                  697
24262: 
24263: saakka kunnes vuokrasopimukset päättyvät. Kun myös
24264: vuokrasopimuksen siirtämis·tä ja. lakkaamista koskevat 1909
24265: vuoden asetuksen määräykset ovat taannehtivia ja kun nä-
24266: mät säännökset tulisivat uudella lailla muutetuiksi, tulisi siis
24267: uuden lain voimaan astumisen jälkeen siirtämistä ja lakkaa-
24268: mista koskevat määräykset nykyisessä muodossaan sovellet~
24269: taviksi kaikkiin ennen lain voimaan astumista tehtyihin
24270: vuokrasopimuksiin, jotavastoin ne olisivat myöhemmin teh-
24271: tyihin vuokrasopimuksiin sovellettavat muutettuina. Koska
24272: tämä voi helposti aiheuttaa sekaannusta, olisi erityisesti
24273: laissa määrättävä siirtämistä ja lakkaamista koskevat uudet
24274: säännökset sovellettaviksi myös kaikkiin ennen uuden lain
24275: voimaan astumista tehtyihin vuokrasopimuksiin. Siinä tar-
24276: koituksessa on laadittu erityinen lakiehdotus puheena olevien
24277: uusien määräyksien taannehtivaisuudesta.
24278:     Tehtäessä edellä selkoa maanvuokraoloissa vallitsevista
24279: epäkohdista on osoitettu, että m. m. vuokramiehen metsän-
24280: käyttöoikeus on usein järjestetty tavalla, joka on ei ainoas-
24281: taan maanomistajain vaan myös yhteiskunnankin oikeutettu-
24282: jen vaatimuksien kannalta sietämätön. Suurimmat tässä
24283: kohden vallitsevat epäkohdat ovat siinä, että tällaiset oikeu-
24284: det ovat usein suhteettoman laajoja suoritettaviin vuokra-
24285: maksuihin verraten ja että vuokramiehillä tarkempien mää-
24286: räyksien puuttuessa on usein tilaisuus oikeutensa mielival-
24287: taiseen käyttämiseen tavalla, joka on ristiriidassa järkiperäi-
24288: son metsänkäytön vaatimuksien kanssa ja saattaa viedä suo-
24289: ranaiseen vallattomuuteen. Jos vuokrasopimus on tehty
24290: jälkeen 1 päivän tammikuuta 1904, on vuokranantajalla ti-
24291: laisuus laatimalla tilalleen metsänhoitosuunnitelma saada
24292: vuokramiehen metsänkäyttöoikeus sillä järjestetyksi. Ai-
24293: kaisemmin tehtyihin vuokrasopimuksiin nähden sitävastoin
24294: ei ole katsottu tällaista järjestämismahdollisuutta olevan.
24295: Myös ei maanomistajilla nimenomaisten määräyksien puut-
24296: tuessa ole mahdollisuutta oikeudenkäynninkään kautta saada
24297: turvaa tässä kohden ilmenevää mielivaltaa va~taan. Täl-
24298: lainen voi aiheuttaa tuntuvaa metsäpääomien hävittämistä,
24299: kansantaloud·elliseksi tappioksi maallemme. Nämät seikat
24300: eoi       VIII, 3. ....,... ~anvuokraolejeu. järjestäminen.
24301: 
24302: tekevät :muutoksen s·aa:misen puheena olevassa kohdasså
24303: välttäJnättö:mäksi. Ennen kaikkea tulisi Vuokranantajalie
24304: valmistaa vuokrasopimuksen tekoaikaan katsomatta :mahdol-
24305: lisuus saada vuokramiehen metsänkäy·ttötapa järjestetyksi
24306: metsänkäytön vaatimuksien mukaan, jqllei sitä ole vuokra-
24307: sopimuksessa lähemmin määrätty. Tällainen säännös tietäisi
24308: 1902 ja 1909 vuoden maanvuokralakien määräysten kehit-
24309: tämistä ja ~n sitäopaitsi sopusoinnu5sa sen oikeusalalla tun-
24310: netun yleisen IJeriaatteen kanssa, että toisen omaisuutta
24311: käyttävän henkilön on hoidettava sitä kuten huolellinen mies
24312: hoitaa omaisuuttansa.
24313:      Koska ehdotettu metsänkäyttöoikeuden järjestely on yhtä
24314: tärkeä muihinkin vuokrasuhteisiin nähden kuin niihin, joita
24315: 1909 v:n maanvuokra-asetus koskee, olisi määräys siitä
24316: otettava metsälain 20 § :n yhteyteen, jossa nykyään voimassa
24317: oleva ;yleinen säännös vuokramiehen metsänkäyttöoikeudesta
24318:  on, ja on siinä tarkoituksessa laadittu erityinen ehdotus mai-
24319:  nitun 20 § :n muuttamisesta.
24320:      Sen perusteella mitä edellä on esille tuotu pyydämme
24321:  saada kunnioittaen ehdottaa,
24322:                    että Edttskunta päättäisi h;1Jviiksyä sewraavat
24323:                lakiehd'otukset:
24324: 
24325:                                  Laki
24326:   eräiden torpan, lampuetjtilan ja mäkitupa-alueen vuok-
24327:   rauksesta 12 p:nä maaliskuuta 1909 annetun asetuksen
24328:                   pykälien muuttamisesta.
24329: 
24330:     Muuttaen torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuok-
24331: rauksesta 12 ·Päivänä maaliskuuta 1909 annettua asetusta
24332: säädetään täten Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti,
24333: että asetuksen alempana mainittujen pykälien tulee kuulua
24334: seuraavasti:
24335:                                      1 §.
24336:     Torppana on p1delttävä määrätty maatil-an alue, joka
24337: ma.an'Vilri-ely'ktS·en ha.rjoittrumi:sta vrurten vu'Ökiralil•e aill:n,etaan ja
24338:                      VIIJ, s. ~ Haataja y. m.                                  /
24339: 
24340: on varustettu siihen tarkotetuilla rakennuksilla tai aiottu
24341: niillä varustettruvaksi.
24342:       Lampwotitilaks~ .sanota,a:n ISetirmoista vuokralla olevaa,
24343: maanviljelykseen kiä:ytettäväksi aiottua. manttaaliin pantua
24344: til•aa., joka ha!llintonsa puolesta on pääta[on a,lariuen.
24345:       lrfäkitupa-atliu>eeH:a tarkotetaaii maa-a,laa, joka annetialam
24346: vuokraUe maanvilj·elys.- ltaå. teollisuustyövä·estöön kuu1l'U'Van
24347: taikka muun ta,l>ou.deJli:s&sti iSia.trnanverlaisren !henkilön tai pe.r-
24348: heen asunto-alueeksi.
24349: 
24350:                                  2 §.
24351:     Sop~mus 1 § :sisä mainitun maan        vu/Okraarmis·&s'ta on teih-
24352: tävä määräajak,sri, enintwä!n sad:a:ksi ja V:ä!hi:ntään kailid.ehi-
24353: kymmEIDeksi vii.deksi vm;deksi. U utits:torprusta älJ.,kMn vuokra-
24354: sopimusta< kuitenkaan i>ehtäkö I;y<he\Illmälk!si k~1in viiderukym-
24355:                                      1
24356: 
24357: 
24358: 
24359: mewen vuoden ajaksi.
24360:      Torippa, lampuoti<ti:la tai mäkitup.a-ah1e, jonka vada:val-
24361: tainen omistaa, annettakoon vuolwaU:e •välhintään niin •Imu-
24362: aksi, kuin va6avaJ1Jaisuutta k&stää, t.ruik'ka, jos se peruSinun
24363: tuomi'oistuimen pä!ätökseen, y:ä(hintään viid,ek!Si vuodeksi.
24364:      Jos vuokralkirjassa ei ole .määräystä vuokra-ajast.a, taikka
24365: jOiS vtuokrra-aik•a on muissa kuin 2 momentissa mainituissa
24366: ta;pauksissa mälärätty mutu:lla, •tavru1la kuin 1 moonentissa, sää-        •
24367: detää:n, olkoon sopimus !Voiiiiia:Ssa ka.bikymmentä.viis.i vuottra.
24368:      Viuokravuosi lasketaan maalis:k.mm 14 päivästä maaliis-
24369: kuun 14 päivään, jolm p:äivä on vi.dlett:ävä läJhtöväivänä. Jioo
24370: sopimuks>essa on määrä.tty, että vuohavuJosi on toisin ·las-
24371:  kettava, nouda.tetta'koon ~itä mää;räy\S.tä.
24372: 
24373:                              3 §.
24374:     Vuokr.a;maksu pitää oUa rahrussa mäiä;rätty öa vuokro-
24375: kirjaan moko se vastike merkitty, joka vuokramieih:en on 'Saa-
24376: mistaan eduista tod,ellisesH :srui()iritettava. Älköön vuotuista
24377: vuokramaksrua vuokJrakauden ajalla uudestaan mää;rättäkö.
24378: Jos vuokra-aika on yli 'kaksikymmentäviisi vuotta, olkoon
24379: kuitenkin oikeus vuoktrakia-ja.Si.S.a sopia, että )V'uokramaksu
24380: voidaan, kun kaksikymmen:tä viisi vu10tta, •on !Sen edellisestä
24381: 700      VIII, 3. -   Maanv~okraolojen järjestäminen.
24382: 
24383: 
24384: määräämisestä kulunut, ·mälärätä uuJdeUoom Jolleivät asialll.-
24385: osaiset silloiu uudesta vuokramaksusta sovi, on se vuokra-
24386: lautakunnan mäiärättävä. Älköön vuokramaksua kuitenkaan
24387: vuokramiehen vuokrakauJden aikana tek-emien 'ParannUikiSiten
24388: perusteella korotettako.
24389:     Vu10krrus:opimukiseen o~lmon oikieus. ottaa s,eHainen mää-
24390: räys, että vuokramaksu lyhemmälltä tai pitemmältä ajalta,
24391: joko kokonaan tai osaksi, 'Oll 'Paikkakunnalla käyvän hinnan
24392: mukaan suoritettava: luonnontuotteina tai päivätöinä.
24393:     Jos asianosaisten välillä syntyy erimielisyyttä siitä,
24394: mikä hinta on pidettävä n:>aikikakunnalla käyrp:änä, on se
24395: vuokra1autakunnan määrättävä viideksi VJUodeksi ke:rrallaan.
24396:     Siitä, että asianosaisella sellaisessa tapauksessa on oi-
24397: keus siirtyä rahamaksukannaUe, säädetään 21 § :s:sä.
24398: 
24399:                                6 §.
24400:     Vuokrakirj.a on alis,tettruva vu1okralautakunnau tutkitta-
24401: vaksi. Jos Jautak.unta ihuornaa vuokrakirjan l~aillisesti :teih-
24402: dyksi ja ,että vuokmehcvot -eivät ole vuokrami•e!helle kolhtUllllt-
24403: toma~t, niin vruhvistakoon sen, pidettyään, !Paikalla tarkas-
24404: tuksen, jos se havaitaan talrpeeJ11iseklsi. ValhvistuJ~:s,esta on
24405: sekä kummankin as1anosmsen, että vuokralautakunnan
24406: vuokrakirjan kappaleeseen heti tehtävä! merkintä, jossa myös
24407: on mainittaVia aika miHoin vuokll'akirja valhvistettiin:. JoUei
24408: v1110krakirjaa v·oida vahvistaa, ovat syyt 1pä!ätöksessä mau-
24409: nittavat.
24410:     Vuokr.asopimUIS katiSiotMlilll ilopu1lis,esti rbeihdyklsi, kun
24411: vuokralautakunta on V1Uiokrakirjan valhvistanut.
24412:     Jos asianosaiset vastedes haluavat muuttaa vahvistet-
24413: tua vuokrakirjaa, tai 1panna siilllen lisäyksen, tehl!:ööt si:itä
24414: sopimuJskirjan; ja olkoon ffiihen nälhlden soveltuvil'ta kohdin
24415: voimassa mitä 1 ja 2 momentis,sa on säädetty.
24416: 
24417:                                 7 §.
24418:    Jos joku suullisen välirpulheen tai sellaisen vu10krakirjan
24419: nojalla, jota ·ei ole 6 § :ssä määrätyssä järjestyksessä tutkittu,
24420: vuokramaksua vastaan on a.l:kanruJt viljelllä; toisen maata tai
24421:                    VIII, s. -   Haataja y. m.                  701
24422: 
24423: siihen rakentaa raJrennusta, saaluaoDJ vluolirrami>eiS:, vuokran-
24424: antajaHe toimittaanansa lha:asteen nojaLla, kih1a:kunnanoikeu-
24425: dessa vaatia väli'Pnhetta vahvitsiletta vakJs:i. OikeU!s merkit-
24426: köön pöytäkirjaan mitä asianosaisten iilmoitusten tai muun
24427: saatavissa olevan s.elvitykse111 mukaan 'heidän ikeskensä on
24428: sovittu :sekä kuulu:stakooo asiwsta vuokralautakuntaa, jos
24429: katsoo sen tarpeelliseksi. Jos saadaan selvitys sen alueen ra-
24430: joista, jonka vuokraamista sopimus koskee, :s:e:kä vuokra-
24431: maksusta, ja oikeus 'havait,see, että vuok.raelhd.at eivät ol·e
24432: vuokramieheilll:e koht:u:u'ttomat, valh vistak·oon !;!opim u ks1en
24433: olemaan voimassa asianosaisten kesken, huomioonottamalla
24434: vuokra-aikaan nähden, mitä 2 § ::ssä tsäädetään. Täten vah-
24435: vistettu vnokras,opimus olkoon ylhtä pätevä kuin 1aiNise.slti
24436: tahty kirjallinen vuokraiS,opimu:s.
24437:     Jos vuokramies vuokranantaljan kehotuksesta hiuol:ima'tta
24438: ei tee kirjal:lista1 vu:okrasopimustw, ja jos hän kuuden kuu-
24439: kaU:d·en kuluessa; 'sen jä,lkeen ei ole myö1skään pannut vireille
24440: semmoista oikeudenJkäyntiäJ kuin 1 m10menHssa sanota;a;n,
24441: dlkoon VIUohanantaja,][a oikeu1s irHsan1oa !hänet.
24442:     Vuokrasopimuksen pitentymisestä erinäisis·sä tapauksissa
24443: vuokra-ajan 'päättyessä ·säädetään 44 § :n 3 momentissa.
24444: 
24445:                               17 §.
24446:     Jos torppaan tai <Lampuoti.tilaan ku;uihrva, sen viljt:llelmi-
24447: seen tarpeellinen rak,enn'u~, joka on vuokranantajan oma, on
24448: tulipalon kauttru tai muuten ilman vuokramiehen tuotta-
24449: musta hävinnyt tahi niin vahingoittunut, että se on uudestaan
24450: rakennettava, on vuokranantajan, e1lei o~e tuisin sovittu,
24451: toimitettava uudesta.rakentaminen.
24452:     Jos semmoinen rakennu1s, kuin tässä OO'eHä on mainit'tu,
24453: on van:huutta.an rappeutunut ja katselmnkSieiS5a julistettu
24454: kelpaamattomaksi, niin on, elliei ole toisin :sovittu, ~lokJran­
24455: antajan tilan tai 'Päätalon aJlueelta osotettava tallii sinne han-
24456: kittava: Takennubeu uud·esta:an rakentrumiseen tarpeel1iret
24457: puuaineet ja muut luonnolliset .rakennu:saineet sekä vuokra-
24458: miehen hankittava !IniUut aineet ja :suoritettava ullltisrak'Em!-
24459: nustyö. UUJdest:a rakentaminen on toimitettava molempien
24460: .7.02      VIII, s. -   Maanvuokraolojen jftrjestämiuen.
24461: 
24462:  BAsia.nosaisten hyväkSiymän ~SUunnitelman mukaan.                 Jollei
24463:  sopimusta sa·ada aikaan, on asia vuokralautakunnan väätet-
24464:  täJvä.
24465:      Mitä 2 momentissa on ·säJäidetty, noudatettakooon myöskin,
24466:  jos tilan mei:säva~at s1en 'salt1ivat, s~ellaisen uuden rakennulk-
24467:  sen rakentamireen nällH1en., joka paikkakunn.all1a yleisesti
24468:  kJäytäntöön tulleen miUiwttuneen viljdysrtavan tai vuokra-
24469:  ru1ueen viljel,ysten la.aJj·en'tamisen takia havaita•an v.ä;lttä;mät-
24470:  tömäksi.
24471:      Mitä 2 ml)lmentissa on s:ano:ttu vuokTananltaJan velvoll1-
24472:  suuldesta ~rrukennusainei:den osottami•seen tai hankkimils1een
24473:  SOV•eUetta.koon myöskin oorppaan tai tlampuotitilaan kuu1h-
24474:  vain, maanviljelyktSeen t.arpee11is'ten •ra:kennusten kunnossa-
24475:  pitoon.
24476:      Jos vuokranantajja •ei täytä, mitä 1hän näissiä tapaukisissa
24477:  aineiden jaJ työn ·pndlesta on velvollinen täyttämään, oilk10on
24478:  V!UiokramieheHä oikeus v:uobanantajan kus'tannukselila hank-
24479:  kia talt'lpee1Jlise1J .aineet ja toimittaa ra:kennUistyö 'taikka sanou-
24480:  tua vuo'kTa:sopimuk'ses:ta irti. Vuok,rattnlies olkoon myöskin
24481:  oilm~tettu va.hingonkorvaukseen.
24482: 
24483:                                20 §.
24484:      Kutsumus päiväty•ön 'suorittamiseen on vuokra1miehelle
24485:  annettava vii'meistään •vuorokautta ·ennett, a]lei rpä.iväitöiden
24486:  suorittamisen .ajasta erittäin ole sovittu.
24487:      Jos v;Uioklramies ~sovittUina aikana;, tai vuokranantrujalta
24488:  saamalliSa sanan johdos.ta on joko itse Slaalpunut tai ,p:uo:Lesta:an
24489:  Iälhettänyt työvelvollisuutta ,suJOrittalmata:n! to:Usen iherukilön,
24490:  johon vuokranantaja. vooi kdhtuuiden mukaan tyytyä, ja. oelilei
24491:  vuohaimieheUe annettua sanaa ole p•eruutettu ~Bdel\liseruä ;päi-
24492:  väni1, äl'köön vuokra.nantaja kietltäytykö päiv'ätyöta vastaan-
24493:  ottamasta.·
24494:                                   25 §.
24495:      Torpan tai lampUJOtitila.n vuoklrrumies, joka on pa.rantanut
24496:  vuokraesinettä maan tailli 'sellai\Sten rakennusten ja muiden
24497:  laitosten puolesta, jotka ova:t viltielykseen trurpeelluse.t, l().fi
24498:  oikeutettu vuokra-S>jan lolpussa ta:hi vuokrasuhteen muute\11
24499:                                                                       •·
24500:                    VIII, s. -   Haataja y. m.
24501: 
24502: päiittyessä katsre:I1muksen mukaan saamaa:u vuokranantaja~ta
24503: korvauksen siitä arvon lisäyksestä, mikä vuokraesirneelle on
24504: näiden parannusten kautta tullut, ei kuitenkaan 1sitä ku·stan-
24505: nu:sta enempää knin työn sutQTittamiseen vu'okra-1aja:n 'lopussa
24506: tai vuokrasU!hteen muuten ipäättyessä olilsi rmennyt.
24507:     Sama.llais·en korvauksen olkoon !IU!äkitu!Pa-a[ueen vuokire-
24508: mies oikieutettu saamaan VUI()kramaal.le 'ra,'kentalmistaan ihuo-
24509: n'8ista sekä V'UI()kTamaalla toi:meenpanemistaan v1lfielYISIPau;an-
24510: nuksista. Älk·öön kiuiten•kaan :huoneista. maksetta,vaa kior-
24511: vawsta määrättäkö suUJremm.aksi, kuin mitä sr,llaisen per-
24512: heen, jota 1 § :n 3 lmomentissa tarlwtetaan, paikkakunna.lUa
24513: tavalliset arsuinihuoneet välttärmättömine wlkohu'Oneinoon
24514: arvi10idaan maksavan.
24515:   · J us joku on maanomistajan .Juvallla vuokraamis·en tarko-
24516: tu!ksessa alkanut villjeUä tämän maata tai si~hen rakenta1a
24517: ja jos ma;anomistaja ei sittemmin Slli'Oistu se1laisiin vuok!'a-
24518: ehtoihin, jotka voidaan iSäJädetys:sä järjestyksessä VaJhvistaa.
24519:                                                        1
24520: 
24521: 
24522: olkioon VU'okra:mies a1 ueesta ilU!opuess.aan oi'keutettn .saamaan
24523:                        1
24524: 
24525: 
24526: 
24527: maa.no/mistajalta korvauJSta tek1emistään ralmnnuksis·ta sekä
24528: pa.ra.nnuksista niinkuin 1 ja 2 momentissa on säädettif.
24529: 
24530:                                 29 §.
24531:     Vuokramies vieköön omat ra.kennuksensa, joita vuokran-
24532: antaja ei ole velvoUinen luna1stama.an, vuokra-a\ian Lopussa
24533: pois, ellei ole toisin 1sovittu; pa.n1mon myös rakenuus·ten sijan
24534: Jmntoon. Jos 1hän ~i vie ~rakennuksia. pois ylhden 'vuod·en ku-
24535: luessa, olk·oon ma.anomis~tarja oik,eutettu' julkisella 11mutokau~
24536: pa.!Ia myymään ll'e vuokramiehen 1askuun.
24537: 
24538:                                32 §.
24539:     VuOikra,oikeutens.a saa vuokramies siirtää t<Jiselle rhenki-
24540: lölle, j01hon vuokranantaja 'koh1muden mukaan voipi tyytyä.
24541: Ellei vookranantatia 'uutt.a. ~okr.amiestä. hyväksy, •eikä vuok-
24542: rakirjassa ol·e sa.nott.u, ·että vniQkramies riman m;a.anomista.-
24543: jan 1S:Uostumusta saa siirtää vuokraoikeutensa, on .asia vuokra-
24544: h~utaknnnan. tutkittmva j'al ipälä'tettävä.
24545: •
24546:     704      VIII, s. -   Maanvuokraolojen järjestäminen.
24547: 
24548:         Siirtosumma älköön ol'ko kiolhtuuton. Sen: tarkasta:mista
24549:     varten on siirtok~rja a.listettava vuokralauta.kunnan vahvis-
24550:     tettavaksi; ja n'OU!dattakoon vuokr8Jlautakunta vahvistrumi~­
24551:     seen ja siirtokiriaan siitä tehtävään merkintään nälhden mitä
24552:     6 §:ssä on sanottu.
24553:         Jos mläkituva-alueen vuokramies siirtää vuok::ra10ik~euJtens·a
24554:     muuHe henkilölle kuin 1 § :n 3 momentissa sanotaan, olk•oon
24555:     vuokrasopim.rUIS •edel1leen tämän asetuksen ID:äälr11ysten alainen.
24556:         J·os vuokrmoikoeu·s on siirret.ty j'Ollekin muul1e kuin vuok-
24557:     ramiehen rintaperilliE>elle, tai hän~n vanhemmilleen taikka
24558:     jollekin hänen sisaruk1sistaan, olkoon vuokranantaj-a oikeu-
24559:     tettu, kolmenkymmenen J)äivän kUJlu<essa 1s.aaimansa siitä tie-
24560:     don, lunastama·an itselleen vuokmoikeuden, 2 momentissa
24561:     mainitusta siirtosrumm.asta.
24562: 
24563:                                   34 §.
24564:         Jos vuok!ramies kuolee vuokra1ka•ud,en koestäJess·ä, saakoot
24565:     hänen !leskensä ja rintapoerillisensä nauttia hyväksensä vuok-
24566:     r.asoJJimusta vuokrakaulden loppuun.
24567:         Ellei vuokramieheltä ole jäJänyt J·eskeä tai rinta'Perillistä,
24568:     olkoon hänen van1hemmillaan tai j•ollakin !hänen SL'S•aruksis-
24569:     taan samaHainen oikeus kuin J momentissa sanotaan, jos sitä
24570:     vaativat kull!d·en kuukaUJden kulUJessa vu~·k'l"ami·emen kuole~
24571:     ma;sta ja j.os VUOroralautakoota harkits•ee vuohanantajan VOI-
24572:     van uuteen vuokra;mieheen tyytyä.
24573:          Samallainen 'Oikeus olkoon1 myös muu1la vuok1ramiehe11
24574:     oikeudenomistaj-alla:; ikuitenkin oJkoon maan10mistaja oikeu-
24575:     tettu kol'menkymmenen päivän kulueSisa siitä kuin vaatimu:s
24576:     on ilehty Junastamaan itselleen vuokra.oikeuld·en siitä sum-
24577:     masta, jonka vuokramies oiisi ollut •oikeutettu saacrnaan kor-
24578:     vaurksena tekemistään parannuksista, jos vuokrasuhde olisi
24579:     h'änen kuollessansa lakannut; jos vuokrakauden alkaessa' on
24580:     suoritettu käsira:haa, su•oritta1won maanomistaja myös 'jäi-
24581:     lellä oleva·a vuokra-aikaa vastaMwn osan siitä, ellei ole toisin
24582:     sovittu.
24583:          Perinnönjaos:sa älköön vuokraoikeutta aorvioitako edelli-
24584:     sessä momentissa mainittua korvaussUlll>maa suuTemmaksi.
24585:                     VIII, a. -   Haataia y. m.
24586: 
24587:                                   44 §.
24588:       V uokr.aserpim ws päättyy vuokrakau1den Ulll1lJ~enkul>uttua
24589: ilman e·rityistä irtisanomista. · Kun VJUokrasovimus lakkaa. i!r-
24590: tisanomisen oojalla,. on vuokTar'al.u:e luov.utettava seuraavam
24591: vUDkravuoden lopussa. Jos il·tisanominen tapahtuu 17, 36
24592: tai 37 § :n n;ojalla,. olkoon vuokramiehellä, jos ihälll ei ta:hdo
24593: hyväkseen na.uttia täsiSiä mainittua läJhtöailma., ·oikeus luopua
24594: vuokra-alueesta sinä lähtöpaivänä, joka läihinnä seuraa kaksi
24595: kuukautta irtisanomUre:n jäJles:tä..
24596:       J,os irtisanOillinen tapaili.tuu 41 § :n nojalla, olkoon vuok-
24597: ramies v-elvollinen muuttarriaan; ensi ilähtöpäivänä, elJ·ei oi-
24598: keUJS harkitse asianlli.aa.roja selbisiksi, että !hänen on jo sitä
24599: P-nllllen muuttaminen. Saana olkoon laki, jO's vuokra.mies on
24600: menettänyt vuoklrooikeutensa.
24601:       Jos v:uokramies pysyy paikoillaan kuUJSi kuukautta sen
24602: jälkeen kuin vuokra-aika 'On päättynyt, eikä vuokTauantaja
24603: ole kä/Ske-nyt 'häntä muuttamaan 1pors, katsottakoon entinen
24604: vuokirasopimus sellaisenaan rpitennetyksi kymmenen vuoden
24605: ajaksi. Sama olkoon l:aki, kUin; näin pitelllletty vuokra-aika
24606: ed·eN;een ylhden tai useamman kem-an 'Päättyy.
24607: 
24608:                               M §.
24609:     Ka,tselmuksen a.ja.n määrätköön katseLmuslautakunnan
24610: pUheenjohtaja sekä .antakoon siitä hyvissä ajoin tiedon toi-
24611: sille katselmusmiehille. Toiselle asianosaiselle on hakijan
24612: annettava todistettavasti tieto vähintään kahdeksan päivää
24613: ennen toimitusta. Jos joku asianosaisten valitsemista kat-
24614: selmusmiehistä jää katS'elmukseen tulematta, valitkoon asia:t;t-
24615: osaiuen .heti toisen 'hänen sijaansa. Jos asianosainen ei sitä
24616: tee, kutsukoot saapuville tulleet katselmusmiehet sopivan
24617: henkHön katselmUJS!mi.ehekJs,i. Jos kutslliillwksen saanut asian- •
24618: osainen jä:ä pois, älköön se estäkö ka,tselmuksen toimitta-
24619: mista.
24620:      EUei katselmusta erityis:en katselmUJSil.autakunnan kautta
24621: syystätajtoisesta saada riittäväksi katsottavåu ajan kuhressa
24622: pidetyksi, ryihty köön vuokrala utakunta. jommankumman
24623: a'sianomaisen pyynnöstä katselmuksen toimi ttamisoon.
24624: 706      VIII, 3. -   Maanvuokraolojen järjestäminen.
24625: 
24626:                                55 §.
24627:     Jos asianosainen on tyytymätön< katselmUlSliautak'UIUllan
24628: toimitukseen tai päätökseen, hakekoon siihen mt.utosta kih-
24629: lakunnanoikeudessa !haasteen nojalla~ joka on toimitettava
24630: vasta.puo1eJ.le kuUidenkymmenen •päivän kuluessa ikatselm<uk-
24631: sen jälestä; muus.sa tapaukses..:a jääköön katselmuslauta:kun-
24632: nan toimitus ja päätös wimaan ja vantakoon päätös täytän-
24633: töön, niinkuin uilosottolaissa .säädetään välitystuomiosta.
24634:      OikeUJS pitäköön vuokra-alueella katselmukisen, jos katsoo
24635: sen tarpeelliseksi.
24636:                                57 §.
24637:     Jokaisessa kunnassa pitää olla vuokralautakunta.. Jos
24638: katsotaan välttämättömästi trurvittavan kaksi ta1 useamvia
24639: vuokralauta,kuntia., 'P•äättäkoon kuntakokous, että kunta on
24640: sitä varten jaettava <piireihin; ja on tästä ilmoitettava läänin
24641: kuvernöörille ja. paikkakunnan tuomarille.
24642:      Niiden tehtävien ~usäksi, jotka ylempänä trussä asetuk-
24643: se.ssa on säJäidetty, tulee vuokralautakunnan vuokrasuh4etta
24644: koskevien riitaisuuksien V'll:okrananta,jan tia. vuokramiehen
24645: välillä .synty·eSisä jommankumman asianosa~sen pyynnöstä ot-
24646: taa riitakysymys molempien riitrupuolten tai heidän <lailli-
24647: sesti valtuutettujen a·siamiestensä saapuvilla ollessa käsitel-
24648: täväksi sekä koettaa saad·a riita ·sovitetuksi.
24649:      Jos sovinto saadaan aikaan, telhtäköön siitä kirja, joka. on
24650: kummankin asianosaisen allekirjoitettava. Sellaisen sovin-
24651: non täytäntöönpanosta olkoon voimassa mitä ulosottolaissa
24652: väilitystuomiosta säädetään.
24653:      Asianosainen, joka ei ole noudattanut vudkralautakun-
24654:  nan kutsumusta saapumaan tällaisen asian käsittelyy'n, eikä
24655: näyttänyt laillista ·estettä, rangaistakoon kihlalmnnanoikeu-
24656:  dessa viraUisen syyttäjän kanteesta enintään kolmeDJSad.an
24657: markan sakolla. Sama olkoon laki, jos asianosainen asiata
24658: vuokralautakunnassa käsiteltäessä läJhtee pois siihen vuokra-
24659: lautakunnalta lupaa saamatta ta~kka laillista asiamiestä aset.
24660: tama.tta.
24661:      Vuokralautakunnan tulee myös vaadittaessa antaa val
24662: tion ja kunnan viranomaisille ~ausuntoja ja tilrustollisia, tie-
24663: toja s•ekä y'ksityisille henkilöille neuvoja vuok:r;a-asioissa.
24664:                    VIII, 3. -   Haataja y. m.                ·707
24665: 
24666:                               59 §.
24667:     Vuokralautakunnan jäsenistä valitsevat ne maanomista-
24668: jat, jotka kunnassa tai 'Piirissä ovat 1torpan, lampuotitilan
24669: tai mäkitupa-alueen vuorkralleantajia, joko yhden tai kaksi
24670: varsinaista ja y!htä monta va;rajäsentä sekä kunnassa tai pii-
24671: rissä asuvat torppien, lampuotitilojen ja mäkitu'Pa-alueitten
24672: vuokram ie'het saman määrän Vll!l1Sinaisia ja varajäs·eniä. Vaali
24673: toimitetaan kuntakokouksessa sinä vuonna, jon,ka J.ovuttua
24674: valittujen on .lauta.kuntaan astuttava. Vaalissa on jokaisella
24675: valitsijalla yksi ääni; jos äänet jakautuvat tasan, ratkaistaan
24676: vaali arvalla.
24677:     Älköön se vuokranantaja, tai vuokramies olko vaa,l~oikeu­
24678: tettu, joka on kansalaisluottamusta vaiHa.
24679:     Valtakirijan nojalla äJköön muu kuin saman kunnan jäsen
24680: käyttäkö pulhoevaltaa e~kä myöskään useamman kuin yhden
24681: ä:änivaltaisen puolesta.
24682:     Kunnan ja:kamisesta vuokralautakuntapiireihin ynnä
24683: muista tithän kuuluvista seikoista antaa senaatti >J.iiJhempiä
24684: mäläräy ksiä.
24685:                              60 §.
24686:     Vuokralautakunnan jäsenet vaJits·evat, van!himman jäse-
24687: n-en toimitusta johtaessa, u:lkopuoleJtansa rpulheenjob.tajan ja
24688: varapuheenjohtajan. Jos vaalissa ei kukaa.Il •saa kaikkia ääniä
24689: tai äänten -enemmistöä, on puheenjoht!l!ja. ja v·a.ra~pu!heenjoh­
24690: taja paikkakunnan ki!hlakunnanoikeuden määrättävä ja on
24691: tätä varten toimitusta jOihtane·en vuokralautakunnan jäsen-en
24692: asiasta viipYJmättä telhtävä i.!lmoitus oikeud-en 'PUheenjohta-
24693: jaHe.                                                        ;Lli
24694:     Niin pian kuin vuokralautakunnan puheenjohtaja on va-
24695: littu, ·on hänen läänin kuvernööriUe ja paikkakunnan tuo-
24696: ma.rille annettava tieto sekä omasta että vtiokra,lautakunnwn
24697: jäsenten vaalista.
24698:                              65 §.
24699:                                                    .      4
24700:     Vuokralautakunnan pU:heenjohta~an palkkio, Jonka suru-
24701: ruudesta •senaatti a.ntaa tarpeellisia määräyksiä, suoritetaan
24702: valtion varoista.
24703: ?QS        VIII, a. ~ Maanvuokraolojen järjestäminen.
24704: 
24705:     Palkkiot tulo- ja 1äihtökatselm uksista suorittaa etukäteen
24706: kunta, jonka jäilkeen ne kunna1lisverojen tah"'Otuks~n mu-
24707: ka&n ja-etaa~ sanotun taksotuksen alaist:en, 59 § :n 1 momen-
24708: tissa mainittutien vuokrana.ntajain ja vuo"Wramiesten makset-
24709: taviksi ja 'Peritään seu,raavana vuonna kunna.Uisv~:roj-en kaJn-
24710: n.-ossa.
24711:     Kun katselmuksia 'Pidetään muissa tapa.u'ksissa, harkit-
24712: koon ka.tselmuksen toimittanut lautakunta, ov:atko kustrun-
24713: nukset jom1nmnkumman· asianosaisen vai mole\m..pien• y!htei-
24714: sesti maks•ettavat.
24715:     Muista toimituksista .maksetaan ;palkkio vuokralauta-
24716: kunnan jäis•enille kunnan V'a.:roista.
24717:     V uokra:lautakunnan katselmwstoimitU'ksista suoritettava
24718: palkk~o, niin myös vuokralautakunnan jä&eni!J.e kullllan ylei-
24719: sistä varoista suoritettava I>ailkkio sekä asiakirjain lunastUJS-
24720: maksru lasketaan ta.ksan mukaan, jonka kihTa,kunnanoi:keus
24721: kUillta:kokouksen esityks·estä ·tutkii ja nouda.tettavaksi vah-
24722: vistaa.
24723:                               68 §.
24724:     Vuokralautakun:n:an päätökseen ä!lköön 31 §:n 2 momen-
24725: tin ja 41 §:n 1 momentin mainitsemissa tapauksissa muu-
24726: tosta 'haettako.
24727:     Joka muissa tapauksissa on tyytymätön vuokralautakun~
24728: nan 'Päätökseen ta.i joka tahtoo valittaa siitä, että vuokralau-
24729: takunnan jäsen on ollut jäävillinen tai muuten toimeeDJSa oi-
24730: keudeton, truhi että; yruokralauta.kunnan toimituksessa on ta-
24731: pruhtunut muu vir'h·e, hakekoon oikaisua kihlakunnanoikeu-
24732: dessa !haasteen nojalla, joka on vasta1_)uolelle toimttettava
24733: kuud-enkymmenen päivän kuluessa siitä, kun vuokralauta-
24734: kunnan päätös annettiin.
24735:                              70 §.
24736:     RiMakunnanoikeus ·kuulustelkoon, m~lloin katsoo sen
24737: ta.rpeelliseksi, vuokralautakunnan puheenjohtajaa .
24738:  • Hovioikeuden. vuokra-asioissa§. antamaan tuomioon ja
24739:                              71
24740: 
24741: kihlakunnanoikeuden 'Päätökseen asiassa, joka mainitaan 3
24742:                     VIII, a. -       Haataja y. m.
24743: 
24744:   §:n 3 momentiss-a ja 17 ·§:n 2 momentissa, älköön muutosta
24745:   hn-ettako.
24746:                                 79 §.
24747:       Tämä asetus ei koske vuokrausta, jonka esineenä on kruu-
24748:   nunta1oon, kunin\kaankartanoon, sotilas- ja siviilivirkakun-
24749:   nan sekii •pa:piston virkata,loou ja kau:p1mgin ;y~hd1stettyyn
24750:   maahan kuuluva torppa tai :mäkitupa-alue, s-ekä kaupungin
24751:   muuhun maahan :kuuluva torppa, lampuotitila tai mäkitUJPa-
24752:   a1ue.
24753:       Älköön täiä asetusta my,oskään soveHetta'ko valtion tai
24754:   kunnan tilattomalle väestölle osittarmista varten 'h'ankkimain
24755:   tilanosien tai maa-alojen vuokraukseen, älköönkä myöskääm
24756:   huone·~nvuokraan, vaikka. tonttimaa sisältyY'kin sellaiseen
24757: , vuokraan ·eikä mY'öskään sellaiseen taa~aväkis<een maalaisyh-
24758:   dyskuntaan kuuluvan llllaa-alueen vnokTaukseen, jota ·ta:rkoi-
24759:   tetaan Keisarillisessa asetuksessa 15 1J :Itä kesäkuuta 1898.
24760:                              82 §.'
24761:      Vwokralautakunnan pöytäkirjat ja. muut asiakirjat nii-
24762:  hin kuuluvine Jiitteineen ynnä niistä te:hdyt luettelot on sen
24763:  pu!heenjohtajan säilytettävä sillä tavalla ja siinä rpaikassa,
24764:  kuin kuntakokous mää.rää~ isekä toimesta ·erotessansa jätettävä
24765:  seuraajallensa. Säilyttämisestä johtuvat kustannukset suo-
24766:  ritetaan kunnan varoi,sta.
24767: 
24768: 
24769:                              Laki
24770:    jolla :~~ututamat kohdat     paiVanä         kunta 19
24771:    annetussa laissa eräiden torpan, lampuotitilan jG, mäki·
24772:    tupa-alueen vuokra.uksesta 1~ päivänä maaliskuuta 1909
24773:    annetun asetuksM pykälien muuttamisesta ruää.rätään
24774:    sovelletta'filrsi ennen ensiksi mainitun lain voimaan
24775:             astumista. syntyneisiin vuokrasuhteisiia.
24776:       Mitä tänään annetussa laissa eräiden torpa.n, lampuoti-
24777:   tilan ja mä.kitupa-alueen vuokrauksesta 12 päivänä maalis-
24778:   kuuta 1909 annetun asetuksen pykälien muuttamisesta on
24779:   säädetty vuokrasopimuksen siirrosta ja lakkaamisesta, sovel-
24780: 
24781: 
24782: 
24783:                                  •
24784: 710'       VIII, 3. -   Maanvuokraolojen järjestäminen.
24785: 
24786: lettakoon myös sellaisiin voimassa oleviin vuokrasuhteisiin,
24787: jotka ovat syntyneet ennen ensiksi mainitun lain voimaan
24788: astumista.
24789: 
24790:                             Ehdotus
24791: laiksi 3 päivänä syyskuuta 1886 annetun metsälain 20 §:n
24792:                       muuttamisesta.
24793:                             20 §.
24794:     Se, joka tästä lähtien otetaan lampuodiksi, älköön olko
24795: oikeutettu ilman maanomistajan luvatta itse tahi toisen
24796: kautta hakkaamaan metsää, joka kuuluu hänen viljelemäänsä
24797: tilaan. Jos maanomistaja on myöntänyt semmoisen hak-
24798: kauksen suuremmasta tai pienemmästä osasta metsäänsä an-
24799: tamatta samalla erityistä lupaa saatujen metsäntuotteiden
24800: myymiseen, käytettäköön metsää ainoastaan talontarpeiksi.
24801:     Sama laki olkoon torppareista sekä muista henkilöistä,
24802: jotka toisen maalla asuvat.
24803:     Jos metsänkäyttötapa ei ole vuokrasopimuksessa lähem-
24804: min määrätty, olkoon maanomistaja oikeutettu saamaan sen
24805: järjestetyksi järkiperäisen metsänhoidon vaatimu•ksien mu-
24806: kaan siihen katsomattru milloin vuokrasopimus on tehty.
24807: 
24808: 
24809:        Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1917.
24810: 
24811:        Kyösti Haataja.                 E. Tukia.
24812:        Alfred Retulainen.              Tuomas Wanhala.
24813:        Leonard Typpö.                  K. !Janne.
24814:        J. E. Antila.                   Ivar Alan en.
24815:        Juuso Runtti.                   W  ald. Bergroth.
24816:        Willt. Malmivaara.              J. Oskari Peurakoski.
24817:        M. Kotila.                      Ju~"Jsi Puumala.
24818:        Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.    K. R. Häkkinen.
24819:        A. l{oivisto.                   Onni Rantasalo.
24820:                         P. Ahmavaara .
24821: 
24822: 
24823: 
24824: 
24825:                                     •
24826:                                                            711
24827: 
24828: "VIII, 4, -   Edusk. esit. N :o 41.
24829: 
24830: 
24831: 
24832: 
24833:               Haataja, Kyösti, y. m.: Ehdotus laiksi 23 päi·
24834:                 vänä syyskuuta 1917 annetun, määräyksiä
24835:                 erinäisistä maaliskuun 13 päivänä 1916 voi-
24836:                 massa olleista torppaa, lampuotitilaa ja mäki-
24837:                 tupa-aluetta ·kos:kevista vuokrasopimuksista
24838:                 sisältävän asetuksen kehittämisestä.
24839: 
24840: 
24841:                S u o m e '11 E d u s k u n n a. 1.1 e.
24842: 
24843:     .Suomen Eduskunta on kuluvan vuoden aikana hyväksy-
24844: nyt asetuksen, joka sisältää määräyksiä erinäisistä maalia-
24845: kuun 13 .päivänä 1916 voimassa olleista torppaa, lampuoti-
24846: tilaa ja mäkitupa-aluetta koskevista vuokraso'Pimuksista.
24847: Mainittu asetus on Eduskunnassa käsitelty vuoden 1914 •
24848: valtiopäiville annetun Hallituksen esityksen perusteella.
24849: Asetusehdotuksen hyväksyi Eduskunta mainittuna vuonna
24850: lepäämään ensimäisiin uusien vaalien jäiestä .kokoontuviin
24851: valtiopäiviin. Siitä on johtunut, että asetusehdotus on voinut
24852: edellä ·mainitun aiotteen perusteella tulla vasta kuluvan vuo-
24853: den aikana Eduskunnassa lopullisesti hyväksytyksi.
24854:      Asiassa vuoden 1914 valtioiJäiville annetun Hallituksen
24855: esityksen ta:vkoituks·ena oli 14 päivänä maaliskuuta 1916 ja
24856: lähivuosina sen jälkeen päättyvien vuokrasopilmuksien piten-
24857: täJminen muutamilla vuosilla ja siksi, kunnes vuokraoloja
24858: lopullisesti järjestäviä laiusäädäntötoimeniJiteitä saataisiin
24859: aikaan. Asetus oli siis tarkoitettu astumaan voimaan ennen
24860: mainittua päivää ja oli sen sanamuotö myös sitä silmällä
24861: pitäen laadittu. Kun asetus, edellä mainitusta syystä, on
24862: vasta nyt tullut lopullisesti :hyväksyty.ksi, on aiheutunut
24863:  '112     VIII, 4. -   Maanvuokraolojen järjestäminen.
24864: 
24865:    epätietoisuutta siitä, voidaanko sen pitentäviä määräiyksiä
24866:   sen sanamuodon mukaan ulottaa niihin vuokrasopimuksiin,
24867:   joiden vuokra-aika on vuonna 1909 annettujen asetuksien
24868:   mukaan cpäättynyt vunden 1916 kuluessa tai sen jälkeen,
24869:    ennen puheena olevan asetuksen voimaan astumista. Kun
24870:    asetus ei tähän anna selvää vastausta, on katsottu tarpeelli-
24871:   seksi saada yhderumukaisuus lain tulkinnassa tässä kohden
24872:   aikaan lainselity,ksen kautta.
24873:        Asetuksen alkuperäisenä tarkoituksena oli turvata ennen
24874:   'kaikkea niiden lukuisien vunkramiesten aseiiD.aa, joiden vuok-
24875:   rasopimu;kset vuonna 1909 annetun lainsäädännön mukaan
24876:   päättyi'Vät 14 päivänä maaliskuuta 1916. Tällaisia vuokra-
24877:   miehiä on tilast<ln mukaan kaikkiaan 68,880 eli n. 45 %
24878:   torpparien, lampuotien ja mäkitupalaisten ,koko luvusta.
24879:   Vuosina 1917-22 pääHyviä vuokrasapimuksia on kaikkiaan
24880:   noin 16,200. Tarkoituksena asetuksella, jonka Eduskunta
24881:   v:n 1914 valtiopäivillä asiassa hyvä•ksyi lepäämään jätet-
24882:   täväksi, oli ilmeisesti kaikkien näiden vuokrasopimuksien
24883:   päättymisajan lykkääminen. HY'Väbyessään asetuksen lo-
24884:   pullisesti viime valtiopäivillä oli Eduskunnalla myös ilmei-
24885: 0
24886:   sesti sama tarkoitus, eli siis IIDyös niiden vuokrasopimuiksien
24887:   pitentäminen, joiden vuokra-aika oli aikais.empien mää-
24888:   räyksien mukaan päättynyt ennen uuden asetuksen voimaan
24889:   astumista. Näin ollen olisi asetus selitettä'V'ä niin, että sen
24890:   tarkoitus
24891:           . tulee. tässä kohden saavutetuksi.
24892:       'Asetus ei luonnollisesti ole voinut pitentää sellaisia
24893:   puheena olevan laatuisia vuokra.sopimuksia, joiden varassa
24894:   olevat vuokramiehet ehkä ovat vuokra-alueesta luopuneet
24895:   ennen asetuksen.. voimaan astumista tai tulleet lain voiman
24896:   voittaneen tuomion verusteella laillisessa järjestyksessä
24897:   häädetyiksi.
24898:       Sen nojalla, mitä edellä on esille tuotu, saavat allekir-
24899:   joittaneet kunnioittaen ehdottaa,
24900: 
24901:                  että Eduskwnta päättäisi kehottaa Senaattia
24902:              v-almistamaan ja Eduskunnane antamaan s&IU'aa-
24903:              ·vaan tapoon laaditun esityksen:
24904:                   VIII, 4. -   Haataja y. m.
24905: 
24906:                            Laki
24907: 2:1 päivänä syyskuuta 191 '7 annetun, määräyksiä eri-
24908: näisistä maaliskuun 13 päivänä 1916 voimassa olleista
24909: torppaa, lampuotitilaa ja mäkitupa-aluetta koskevista
24910: vuokrasopimuJrsista sisältävän asetuksen selittämisestä.
24911:     Selittäen 23 päivänä .syyskuuta 1917 annettua asetusta
24912: erinäisistä maaliskuun 13 päivänä 1916 voiJmassa olleista
24913: torppaa, lampuotitilaa ja mäkitupa-aluetta koskevista vuokra-
24914: sopimuksista, säädetään Suomen Eduskunnan päätöksen
24915: mnikaisesti, joka on tehty 20 päiväuä heinäkuuta 1916
24916: annetun Valtiopäiväjärjestyksen 60 §:ssä määrätyllä tavalla,
24917: seuraavaa:
24918:     Vuokrasopimus, joka maalis.kuun 13 .päivänä 1916, joko
24919: sopimusehtojen tai t·orpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen
24920: vuokrausta koskevan asetuksen soveltamisesta aikaisemmin
24921: syntyneisiin vuokrasuh•teisiin maaliskuun 12 päivänä 1909
24922: annetun asetuksen 1 §:n. säännöksen nojalla oli voimassa ja
24923: jota ·mainittujen a.setuksien säännökset koskevat, on niissä-
24924: kin ta·pauksissa, joissa vuonna 19•09 säädetty pitennysaika
24925: on päättynyt ennM asiasta 2•3 päivänä syyskuuta 1917 an-
24926: netun asetuksen voimaan astumista, katsotta~a: pitennety~ksi
24927: sillä ta'Valla .kuin viimeksi mainitun asetuksen 1 § :ssä sääde-
24928: tään kaikissa niissä ta:pauksissa, joissa vuokramies asetuksen
24929: voimaan astuessa vielä vuokfa-aluetta hallitsi.       ·
24930: 
24931:     Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1917.
24932:     Kyösti Haataja.       Erkki Pullinen.
24933:     Alfred Retulainen.     A. Koivisto.
24934:     I,eonard Typpö.        E. Tukia.
24935:     Will1. Malmivaara.     Tuomas Wanhala.
24936:     J. E. Antila.         K. Lanne.
24937:     Juuso Runtti.         Ivar Alanen.
24938:     M. Kotila.             Onni Rantasalo.
24939:                Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.
24940: 714
24941: 
24942: VIII, u, -   Edusk. esit. N :o 32.
24943: 
24944: 
24945: 
24946: 
24947:              Hakkinen, J. "\\'., y. m.: Ehdotus asetukseksi
24948:                torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen
24949:                vuokrasta 12 p:nä maaliskwta 1909 annetun
24950:                asetuksen 26 §:n kumoam-isesta ja asetuksen
24951:                erinäisten muitten py käläin muuttam·isesta
24952:                toi.<Jin kuuluviksi.
24953: 
24954: 
24955:                S u o m en E d u s k u n n a ll e.
24956: 
24957:    Viitaten vuoden 1914 valtiopäivillä Eduskunndle jäte-
24958: tyn eduskunta-esityksen N :o 20 perusteluihin (Liitteet VIII,
24959: sivuilla 6·38---64f\) ehdotamme,
24960: 
24961:                  että Edusk/J!YI,ta hyväksyisi, vahvistaisi ja voi-
24962:              maanpantavaksi määräisi seuraavan lakiesity k~
24963:              sen:
24964: 
24965: 
24966:                           Asetus
24967: torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrasta 12 p:nä
24968: maaliskuuta 1909 annetun asetuksen 26 §:n kumoamisesta
24969: ja asetuksen -erinäisten muitten pykälien muuttamisesta
24970:                      toisin kuuluviksi.
24971: 
24972:     Täten säädetään, että 12 p :nä maaliskuuta 1909 torpan,
24973: 1ampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrasta annetun asetuk-
24974: sen 2·6 §-kumotaan ja 1, 6, 7, 17, 19, 25, 27, 32, 34, 36,
24975: 39, 41, 60, 65, 68, 73 .ia 74 §:t muutetaan näin kuuluviksi:
24976:                   V~Il, :~.   - Hakkinen y •. m.               715
24977: 
24978:                                 1 §.
24979:     Torppana on pidettävä määrätty maatilan alue, joka
24980: maanviljelyksen harjoittamista varben vuokralle :annetaan ja
24981: joka on varustettu siihen tarkotetuilla rakennuksilla tai
24982: aiottu niillä varustettu vaksi.
24983:     LampuotitilaUa tarkotetaan tässä asetukses»a semmoista
24984: vuokralla olevaa tai vuokrattavaksi aiottua manthaliin pan-
24985: tua maanviljelystilaJa, jiQllka omistaa yhtiö tahi sellainen yksi-
24986: tyinen, jolla on kaksi tai useampia tiloja ja jonka vuokra-
24987: mies on taloudellis1een asemaansa nähden torppariin ver-
24988: rattava.
24989:     Mäkitupa-alueella tarkoitetaan maa-alaa, joka a:dbetaan
24990: vuokralle maanviljelys- tai teollisuustyöväestöön kuuluvian
24991: taikka muun taloudellisesti samanvertaisen henkilön tai per-
24992: heen asunto-alueeksi.
24993: 
24994: 
24995:                                  6 §.
24996:      Vuokrakirja on alistettava vuokralauta.kunnan tutkitta-
24997: vaksi. Vuokraehtoja tutkiessaan tulee vuokralautakunnan
24998: pitää silmällä, ettei pienten vuokraesineitten vuokramaksu,
24999: mikäli ei sen suuruuteen vaikuta vuokra-alueen erilainen
25000: maanarvo ja asema ole samalla seudulla ~ijaitsevista suu-
25001: remmista vuokraesineistä suoritettavaa vuokraffilaksua suh-
25002: teellisesti korkeampi. Jos lautakunta huomaa vuokrakirjan
25003: laillisesti tehdyksi }a että Vuokraehdot eivät tasapuolisen ar-
25004: vostelun m'ukaan ole vuokramiehelle kohtuuttomat, niin vah-
25005: vistakoon sen, pidettyään katselmuksen, j.()s se havaitaan tar-
25006: peelliseksi. Mutta jos vuokral~Uutakunta harkitsee, että vuok-
25007: ramiehen vuokramaksu on hänelle myönnettyihin ehtoihin
25008: nähden liian korkea, olkoon vuokralautakunnalla oikeus alen-
25009: taa vuokramaksu, kuin myös muissa kohdin oikaista vuokra-
25010: kirja lailliseen muotoon, ilman että vuokranantaja saa pe-
25011: räytyä tel<Jemästään sopimuksesta. Vahvistuksesta on sekä
25012: kummankin asianosaisen, että vuokralautakunnan vuokra-
25013: kirjan kappaleeseen heti tehtävä. merkintä, jossa myös on
25014: mainittaV'!l aika milloin vuokrakirja vahvistettiin.
25015: 716      VIII, 5, -   Maanvuokraolojen järjestäminen.
25016: 
25017:    Vuokrasopimus katsotaan lopullisesti tehdyksi, kun
25018: vuokralautakunta 'on vuokrakirjan vahvista:tut.
25019:    Jos asianosaiset vastedes haluav at muuttaa vahvistErlfua
25020:                                      1
25021: 
25022: 
25023: 
25024: vuokrakirjaa, tai panna siihen lisäyksen, tehkööt siitä sopi-
25025: muskirjan; ja olkoon siiben nähden soveltuvilta kohdin voi-
25026: massa mitä: 1 ja 2 momentissa on säädetty.
25027:                               7 §.
25028:      Jos joku .suullisen välipuheen .tai sellraisen vuokrakirjan
25029: nojalla, jota ei ole 6 § :ssä määrätyssä järjestyksessä vah-
25030: vistettu, vuokramaksua vastaan on alkanut viljellä toisen
25031: maata,.tai siihen rakentaa mkennusta, saakoon vuokramies,
25032: vuokranantajalle toimittamansa haasteen nojalla kihlakun-
25033: nanoikeudes,sa vaatia välipuhetta vahviE.tettavaksi. Oikeus
25034: merkitköön pöytäkirjaan, mitä asianosaisten ilmoitusten tai
25035: muun saatavissa olevan selvityksen mukaan heidän keskensä
25036: on sovittu sekä kuulustakoon asiassa vuokra1autakuntaa, jos
25037: sen katsoo tarpeelliseksi. Jos saadaan selvitys sen alueen
25038: raj,oi.sta, jonka vuokraamista so11imus koskee, sekä. vuokra-
25039: mlaksusta, eikä vuokraehdot ole vuokramiehelle kohtuutto-
25040: mat, vahvistakoon oikeus sopimuksen olemaan vo~massa
25041: asianosaisten kesken, huomioon ottamalla vuokra-aikaan näh-
25042: den mitä 2 § :n 2 ja 3 momentissa säädetään. Täten vah-
25043: vistdtu vuokms~pirnus olkoon yhtä pätl(lvä kuin laillisesti
25044: teht;y kirjallinen vuokrasopimus.
25045:      Jos oikeus havaitsee, että vuokramaksu on liian korkea
25046: tai vuokmehdot muuten kohtuuttomat, määrätköön asian
25047: vuokralautakunnalle, jonka tulee viipymättä oikaista sopi-
25048: mus 6 § :n 1 momentin määräysten mulmiseksi .
25049:      •Jos vuokramies vuokranantajan kehotuksesta huolimatta
25050: ei tee kirjallista vuokrasopimusta, ja jos hän kuuden kuu-
25051: kauden kuluessa sen jälkeen ei ole myöskään pannut vireille
25052: semmoista oikeudenkäyntiä kuin ensi momentissa sanoiaJan,
25053: olkoon vuokranantajalla oikeus irtisanoa hänet.
25054:                             17 § .
25055:    •Tos vuokraesinees·een kuuluva, sen vil.ielemiseen tarpeelli-
25056: nen rakennus, joka <>n vuokranantajan oma, on tulipalon
25057:                  VIII, 5. -   Hakkinen y. m.                '117
25058: 
25059: kautta tai muuteen ilman vuokramiehen tuottamU.sta hävin-
25060: nyt tai niin vahingoittunut, että se on uude&taan rakennet-
25061: tava, on vuokranantajan toimitettava uudBf->tarakentaminen .
25062:     •JOi semmoinen rakennus, kuin tässä edellä on mainittu,
25063: on vanhuuttaan rappeutunut ja katselmuksessa julistettu
25064: kelpaamattomaksi, niin on vuokranantajan se uude$taan
25065: omalla kustannuksellaan rakennettava vuokralautakunnan
25066: määräämän ajan kuluessa. Ellei hän sitä tee, rakennutta-
25067: koon vuokramies sen hänen kustannuksellaan.
25068:      Mitä 2 momentissa on säädetty, noudatettakoon myöskin
25069: sellaisen uuden ra.kennuksen rakentamiseen nähden, joka
25070: paikkakunnalla ;yleisesti käytäntöön tulleen muuttuneen vil-
25071: joelystavan tai vuokra-alueen viljelysten laajentumisen takia
25072: havaitaan tarpeelliseksi.
25073:      Edellä tässä pykälässä mainittuj.en rakennusten kunnossa-
25074: p,jtoon on ma.anomista,ja velvollinen hankkimaan rakennus-
25075:  tarpeet; korjausf.;yöt suorittakoon vuokramies.
25076: 
25077:                              19 §.
25078:     Jos vuokramaksu on suoritettava päivätöinä, määrättä-
25079: köön vuokrakirjassa niiden jako vuotta kohti semmoiseksi,
25080: ettei vuokramies ·esty omaa maanviljelystään hoitamasta. Jos
25081: Yälikirjassa ei ole tällaista määräystä, jaettakoon päivätyöt
25082: tasan pitkin vuotta.
25083:     Vuokrasopimuksen nojalla suoritettava päivätyö älköön
25084: olko pitempi kuin enintään kymmenen tuntia kuutena kesä·
25085: kuukautena ja seitsemän tuntia muina kuukausina, ruoka-
25086: aikoja lukuunottamatta.
25087:     Jos vuokramies ilman laillista estettä jättää päivä työ-
25088: velvollisuuttaan määrättynä aikana suorittamatt.a, korvat- '
25089: koon vuokranantajan vahingon.
25090: 
25091:                              25 §.
25092:    Torpan tai lampuotitilan vuokramies, joka on paranta-
25093: nut vuokraesinettä maan ta'hi sellaisten rakennusten ja Jimi-
25094: den laitosten puolesta~ jotka ovat viljelykseen tarpeelliset, on
25095: oikeutettu vuolma-ajan lopussa tahi vuokrasuhteen muut.en
25096: 718       VIII, 5. -   i\laanvuokraolojen järjestäminen.
25097: 
25098: päättyessä saamaan vuokranantajalta täyden korvauksen siitä
25099: arvon lisäyksestä, mikä vuokraesineelle on näiden pa.rannus-
25100: ten kautta tullut.
25101:     Samallaisen korvauksen olkoon mäkitupa-alueen vuokra·
25102: mies oikeutettu saamaan vuokramaalle rakentamistaan huo-
25103: neista sekä vuokramaalla toimeenpanemistaan viljelysparan-
25104: nuksista. Älköön kuitenkaan huoneista maksettavaa kor-
25105: vausta määrättäkö suur.emmaksi kuin mitä sellaisen perheen,
25106: jota 1 § :n 3 momentisr:.a tarkoitetaan, paikkakunnalla taval-
25107: liset asuinhuoneet välttämättömine ulkohuoneineen arvioi-
25108: daan maksavan.
25109:                                26 §.
25110:       (Kumotwan.)
25111:                               27 §.
25112:      Vuokranantaja on vapaa suorittamasta korvausta vuokra-
25113:  miehen tekemistä parannuksista, jos hän katselmuksen ta-'
25114: ·pahduttu1a tarjoutuu entisillä ehdoilla jatkamaan vuokrasopi-
25115:  musta niin pitkäksi ajaksi kuin, jolleivät asianosaiset siitä
25116:  sovi, vuokralautakunta t"ehtyj.en parannusten arvon mukaan
25117:  määrää.
25118:      Jos vuokranantaja haluaa, vapautuaksensa su,orittamasta
25119:  korvausta vuokram~ehen pitennettynä vuokra-aikana toimit-
25120:  tamista parannuksista, 1 momentissa määrät;yllä tavaUa vie-
25121:  läkin uudistaa vuokrasopimuksen, haukkikoon siihen vuokra-
25122:  miehen suostumuksen.
25123:      Siinä katselmuksessa, joka 47 §:n 3 momentin mukaan
25124:  pidetään, on tehtävä erikohtainen lasku, joka osottaa vuokra-
25125:  miehelle kuluneelta vuokrakaudelta tulevan korvauksen ra-
25126:  haksi laskettuna.
25127:      Vuokramiehen omista rakennuksista, jotka 25 §:n, mu-
25128:  kaan ovat vuokranantajan korvattavat, älköön vuokramies
25129:  olko oikeutettu korvausta vaatimaan niin kanan kun vuokra-
25130:  esine, joko alkuperäisen tahi yhden tai useamman kerran
25131:  u~distetun vuokrasopimuksen nojalla, on vuokramiehen hal-
25132:  lussa. Jos vuokranantaja. vuokra-ajan umpeen kuluttua .ei
25133:  tahdo uudistaa vuokrasopimusta sellaisilla ehdoilla, kuin
25134:                   VIII, 5. __. Hakkinen y. m.               - 719
25135: 
25136: vuokralautakunta hyväksyy, va~n haluaa ottaa vuokraesi-
25137: neen haltuunsa, suorittakoon korvauksen mainituista raken-
25138: nuksista niiden silloisen arvon mukaan.
25139: 
25140:                             32 §.
25141:     Vuokraoikeutensa saa vuokromies siirtää toiselle henki-
25142: lölle, johon vuokranantaja kohtuuden mukaan voipi tyytyä.
25143: Ellei vuokranantaja uutta vuokramiestä hyväksy, eikä
25144: vuokrakirjas.sa ole sanottu, että vuokramies ilman maan-
25145: omistajan suostumusta saa siirtää vuokraoikeutensa, on asia
25146: vuokralautakunnan tutkittava ja päätettävä.
25147:     Jos mäkitupa-alueen vuokramies siirtää vuokraoikeutensa
25148: muulle henkilölle kuin 1 § :n 3 momentissa sanotaan, olkoon
25149: vuokrasopimus edelleen tämän asetuksen määräysten alainen.
25150: 
25151:                               34 §.
25152:       Jos vuokramies kuolee vuokrakauden kest&essä, saakoot
25153:  hänen leskensä ja rintaperillisensä nauttia hyväks~nsä vuok-
25154:  rasopimusta vuokraloouden loppuun.
25155:       Ellei vuokramiehelt& ole jäänyt leskeä tai rintaperillistä,
25156:   olkoon hänen vanhemmillaan tai jollakin hänen sisaruksis-
25157:   taan samallainen oikeus kuin 1 momentissa sanotaJan, jos
25158:   sitä vaativat kuuden kuukauden kuluessa vuokramiehen
25159: , kuolemasta ja jos vuokralautakunta harkitsee vuokrananta-
25160:   jan voivan uuteen vuokramieheen tyytyä.
25161:       Muu vuokramiehen oikeuden omistaja olkoon oikeutettu
25162:   ainoastaan 32 § :ssä mainit.uilla ehdoilla saamaan vuokra-
25163:   oikeuden.
25164:                              ·36 §.
25165:       Jos vuokra-alue taikka osa siitä moitekanteen tai rajan-
25166:   käynnin takia on joutunut pois ailtä, joka sen on vuokralle
25167:   antanut, tai hänen oikeudenhaliijaltaan, olkoon 'sillä, jolle
25168:   alue on joutunut, oikeus vaatia, sopimusta purettavaksi.
25169:       Jos joku osa vuokra-a,luetta joutuu pois tahi jos vuokra-
25170:   alueeseen kuuluvat edut metsän myynnin, taikka tulvan,
25171:   maanvieremän, kuloval'kean tai muun tapaturman kautta
25172:   melkoisesti vähenevålt taikka huononevat, saakoon: vuokra-
25173: 700      VIII, 5. -   MaauVIlokraolojen ;iävjestäminen.
25174: 
25175: mies vuokramaksun väihennetyksi sen mukaan kuin ka.tsel-
25176: mnksessa kdhtuulliseksi harkitaan. Jos vuokramies mieluum-
25177: min tahtoo luopua vuokrasta ja syystä voidaan Dtaksua, että
25178: hän, jos vuokra.etujen vä,heneminen olisi ennakolta arvattu,
25179: ei olisi vuokrasopimusta tehnyhkään•, olkoon hänellä oikeus
25180: sanouttua. irti sopimuksesta.
25181: 
25182:                               39 §.
25183:     Kun vuokrasopimus 35 § :ssä, 36 § :n 1 momentissa ja
25184: 37 § :n 1 momentissa mainituiS'sa ta!pauksissa ko'kona.an taikka
25185: osittain lakkaa:, olkoon vuokramiehellä oikeus saaAla korvaus
25186: uudel1a omistajalta tekemistään parannuksista sekä. tilan
25187: entiseltä omisltajalta siitä va,hingosta, jonka. hän vuokra-
25188: sopiinuksoo tai sen. osan 'ennenaikaisen pää:ttyru.i.sen takia
25189: on kärsinyt.
25190:     Jos vuokrasopimus on maanjaon takia rauennut, saakoon
25191: vuokramies vuokranantajalta korvauksen vahingosta. ja pa-
25192: rannuksista.                                     .
25193:      Vuokramies, joka. 16 § :n 3 momentin ja 36 § :n 2 momen-
25194: tin 'll:ojalla on luopunut vuokrasta, olkoon oikeutettu ·sa·a.maan
25195: korvauksen ainoastaan tekemistään parannu:ksista.
25196: 
25197:                               41 §.
25198:      Jos vuokramies, joka on velkaa. vuokramaksua yhden
25199:  vuoden taikka sitä pitemmältä. ajalta ta1hi joka vuokra-ajalla
25200: on velvoitettu korjaamaan vuokraesineen hoidossa. olevia
25201:  puuhl;eita tai korvaamaan 19 §:n 3 momentissa ta.i 40 §;n
25202: 3 momentissa mainitun vahingon, ei täytä vel vollisu ut.taan
25203:  taikka jos vuokramiehen om&isuus on luovutettu konkurs-
25204:  siin~ eikä vuokrakirjassa ·ole määräystä, että vuokraoikeuden
25205:  saa maaoomistajaa. kuulemailta toiselle luovuttaa., olkoon
25206:  vuokranantaja ·oikeutettu vaatimaan häll!en tai vuokra-
25207: .lautakun:nan hyvruksymää vakuutta vuokraehtojen täyttämi-
25208: sestä..
25209:      Jos sellaista vakuutta ei anneta kolmen kuukauden ku-
25210:  luessa siitä kun :;itä pyydettiin, olkoon vuokranantajalla
25211:  valta sanoa irti vuokrasopimus.
25212:                  VIII, 5. -   Hak~inen y.·m. -               721
25213: 
25214:                                60 §.
25215:     Vuokralautakunnan jäs·enet valits~wat, vanhimman jäse-
25216: nen toimitusta johtaessa, ulkopuoleltansa. puheenjoMajan ja
25217: varapuheenjohtajan. Jos vaalissa ei kukaan saa kaikkia
25218: ääniä taikka äänten enemmistöä, on 'PUheenjohtaja ja vara-
25219: puheenjohtaja valittava ennen saman vuoden marraskuun
25220: loppua pidettävässä kuntakokouksessa ja on tätä varten
25221: toimitusta. johtaneen lautakunnan .iäseuen asiasta viipymättä
25222: kuntakokouksen puheenjohtajalle ilmoitettava~ Vaalissa on
25223: kullakin valitsijalla yks'i ääni ja on vaalissa äänioikeutettu
25224: jokainen kunnan asukas, joka ennen vaalivuotta on täyttänyt
25225: 20 vuotta.
25226:     Niin pian kuin vuokralautakunnan puheenjohtaja on va-.
25227: littu, on hän-en .läänin kuveruöörille sekä paikkakunnan kihla-
25228: kunnanoikeudelle annettava tieto ·sekä omasta että vuokra-
25229: lautakunnan jäserut.en vaalista.
25230: 
25231: 
25232:                               65 §.
25233:     Vuokralautakunnan puheenjohtajan palkkio, jonka suu-
25234: ruudeiSta senaatti antaa tarpeellisia määräyksiä, suoritetaan
25235: valtion varoista.
25236:     Pal'kkiot tulo- ja lähtökatselmuksista ni•in myös muusta'
25237: kuin alempana mainitusta vuokralautakunnan kokoukses.ta
25238: suorittaa etukäteen kunta, jonka jälkeen ne kunnallisvero-
25239: jen taksotuksen mukaan jaetaan sanotun taksotuksen alais-
25240: ten, 59 §:n 1 momentissa mainittuj·en vuokran•antajain ja
25241: vuokramiesten maksettaviksi ja peritään seuraavana vuonna
25242: kunna1li.sverojen kannassa.·
25243:     Kun katselmuksia pidetään muissa tapaubissa, ·harkit-
25244: koon katselmuksen toimittanut lautakunta, ovatko kustan-
25245: nukset .iomman·kumman asianomais-en vai molempain yhtei-
25246: sesti makSettavat. Sama olkoon laki, kun vuokra!autakunta
25247: kokoontuu kä:sittelemä.än vuokranantajan ja vuokramiehen
25248: välistä riitakysymystä.
25249:     Vuokralautakimnan katselmustoimituksista on suol"itet-
25250: tava pa.lrkkio ja asiakirjain lunastusma:ksu lasketaan taksan
25251:                                                         46
25252:  ''#i2    VIII, 5, ..._- Mrtanvuokra.olojen järjestäminen.
25253: 
25254:   mukaan, jonka kihlakunnanoikeus kuntakokouksen esityk-
25255:   sestä tutkii ja noudatettav-aklsi vahvista;a.
25256: 
25257: 
25258:                                68 §.
25259:       Vuokralautakunnan päätökseen älköön 31 §:n 2 momen-
25260:   tin ja 41 § :n 1 momenHn mainitsemissa tapauksissa muu-
25261:   tosta haettalro.
25262:       Joka on tyytymätön vuokralautakunnan päätökseen tai
25263:   joka tahtoo va·littaa siitä, että vnokralautakmman jäsen on
25264:   ollut jäävillinen tai muuten toimeensa oikeudeton, tahi että
25265:   vuokralautakunnan toimituksessa on tapahtunut muu virhe,
25266: • hakekoon oikaisua kihlakunnanoikeudessa haasteen nojalla,
25267:   joka on vasta.puolelle toimitettava kuud-enkymmenen päivän
25268:   kuh'lessa siitä, kun vuokralautakunnan päätös annettiin.
25269: 
25270: 
25271:                                73 .§.
25272:       ,Jos vuokranantaja on saman tilan alueelta antanut maata
25273:   vuokralle sama.Ue vuokramiehelle kahdella taikka useam-
25274:   malla eri vuokrasopimuksella, ovat ne tämän asetuksen· sään-
25275:   nösten alaisina kuin olisivat ne yhtenä kokonaisuutena vuok-
25276:   rattu.
25277:        Jos joku antaa vuokralle maat-a, joka ennen on vuokrattu
25278:   toiseUe, on jä}ki.mäinen luovutus mitätön.
25279: 
25280: 
25281:                                 74 §.
25282:       Jos maanomistaja on rasittanut tilaa, joka kokonaan tai
25283:   osaksi on vuokralle a.nnettu, luovuttamalla toiselle henki-
25284:   lölle oikeuden, jonka käyttäminen riistää vuokramiehellä
25285:   hänelle sopimuks-en mukaan kuuluvan nautinto-oikeuden, ol-
25286:   k'Oon laki niinkuin 73 § :n 2 inomenti'S•sa sanota,an. Jns vuok-
25287:   ramiehen nautinto-oikeus ainoastaan ·su·pistnu myölieinmin
25288:   royönnetyn oikeuden kautta., olkoon tämän oikeudien 'haltija
25289:                VIII, 5. -   Hakkinen y. m.
25290: 
25291: velvollinen jättämään sen käyttämättä, mikäli se ioukkaa
25292: vuokramiehen nautinto-oikeutta.
25293: 
25294: 
25295: 
25296:    Rel&ingissä 27 päivänä marraskuuta 1917.
25297: 
25298:    J. 'f. Hakkinen.                E. Pobjaväre.
25299:    Juho Lautasalo.                 Jaakko Mäki.
25300:    Oliver Eronen.                  Evert Eloranta.
25301:    Ifalle Lepola.                  Pekka Huttunen.
25302:    Juho A. Lehtosaari.             Aatto Siren.
25303:    Wille Kiviniemi.                Santeri Mäkelä.
25304:                      Mikko Virkki.
25305: 'VIll, 6, -   Anom. ehd. N:o 59.
25306: 
25307: 
25308: 
25309: 
25310:               I.inua, K. E., y. m.: 1'orpparikysy-myksen rat-
25311:                   kaisemisesta.
25312: 
25313: 
25314:                S u o me n E d u s kun n a ll e.
25315: 
25316:      Jo pitkat ajat on torpparikysymyksen ratkaisu ollut päi-
25317: väjärjesty ks-essä. Vii ta1en niihin laajoihin alus!taviin töihin,
25318: j-oita on kysymyksen ratkaisemiseksi jo suoritettu, pidämme
25319: välttämättömänä, että tämä yhteiskunna;]lisista kysymyksis-
25320: tämme laajakantoisin ja tärkein nyt jo saa lopullisen rarl:-
25321: kaisuD'sa.
25322:      Anomme senvuoksi ~kunnioittaen,
25323:                  että Eduskunta ratkaisisi torpparikysymy k-
25324:               sen alempana olevien periaatteiden mukaisesti:
25325: 
25326:     1) Maanomistaja on velvollinen valtion välityksellä luo-
25327: vuttamaan torpan ja la:mpuotitilan alueet itsenäisiksi ticloiksi,
25328: kuitenkin siten, -että milloin -se vilj,elyben hajaantumisen tai
25329: muun yhteiskunnan kannalta hyväksyttävän syyn takia ei
25330: käy päinsä, ihän on oikeutettu luovuttamaan muuta maata,
25331: j'oka sitä kohtuullisesti vastaa. Luovutusprukko ei koske
25332: vnokra-ailuetta, jonka viljelyspinta-ala on 2 ha pienempi.
25333:     2) Jos vuokramiehelle on kuulunut laidun ja metsän-
25334: käyttöoikeus, on maaiLomistaja velvollinen tällais-elle .t;illalle
25335: luovuttamaan, paitsi viljelysmaata, myös laidun- ja metsä-
25336: maata, mikäli sellaista päätilalla on yli oman tarp-een, 'ei
25337: kuitenkaan yli 10 ha suurempaa aluetta.
25338:     3) Itsenäiseksi lnovutetusta Hlasta suorittaa ~valtio maam-
25339: omistajallle lnnastuksen käypä•ä korkoa, ka,svavilla, vuosittain
25340: arV'ottavihla olbligationeilla.
25341:                     VIII, o:- Linna y. m.                    725
25342: 
25343:      4) Luna.stushinta on maan keskimääräinen hinta viljel-
25344: män perus:tami.saikana,lisättynä kahdella ko,lma.sosallamaan-
25345: arvon noususta, laskettuna vuoteen 1914. Tilaan liitetyllä
25346: metsäalueelia kasva.vista puista, joiden lä.J?imitta rinnankor-
25347: keudella on vähintään 10 senttimetriä, lasketaan lunastlliS
25348: paikkakunnan käyvän hinnan mukaan. Rakennuksista, jos
25349: ne on rakennettu maanomistajan aineista., suoritetaan kor-
25350: vausta 50 % niiden nykyarvosta.
25351:      5) Maanomistajan on, jos hän haluaa torpan 'tai la.mpuo-
25352: titilan siirrettäväksi toiseen paikkaan, siirtokustannuksiin
25353: otettava osaa puolella.
25354:      6) Torpan rtai !lampuotitilan haltija suorittaa valtiolle
25355: valtion s·uorittaman lunastushinnan määrälle vuosittain 41;2
25356: prosenttia, josta 4 % kulloinkin maksamatta olevalle pää-
25357: omalle luetaan koroksi ja loput kuoletukseksi. Kuitenkin on
25358: hän oikeutettu suorittamaan lunastushinnan isommissa.kin
25359: erissä.
25360:      7) Lairusäädännöllä ja mu~lla yhteiskunnan toimenpitejllä
25361: on tu•vaita.va näiden pi<entilain säilyminen pienviljelijiilluo-
25362: kan käsissä.
25363:      8) Täten syntyneitten pientilain omistaji'Ue on 'hankitta-
25364: va heidän maanviljelykselleen taxpeellista luot-toa vaHion
25365: avulla, etusijassa osuus.toiminnallista luottoa kehittämällä.
25366: 
25367:    Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1917.
25368: 
25369:      1{. E. Linna.              Gust. Arokallio.
25370:      T. Kaitila.                .Blias Sinkko.
25371:      Pekka Hälvä.                W. K. Särkkä.
25372:      l~emil W ekara.            P. Paavolainen.
25373:      Erik Alopaeus.             Rudolf Holsti.
25374:      H. J. Unna.                T. Heimonen.
25375:      Antti Mikkola.             K. W. Wuokoski.
25376:                         Tekla Hultin.
25377: 700
25378: 
25379: 
25380: VIII, 7. -   Anom. ehd. N:o 60.
25381: 
25382: 
25383: 
25384: 
25385:              W norimaa, A. 0•, y. m.: lllaanvuokmajien
25386:                 vapauttamisesta.
25387: 
25388: 
25389:                Suomen Eduskunnalle.
25390: 
25391:      'l'orppajärjestelmä on elänyt ;yli aikansa ja on kypsä
25392: häviännään. Ei mil1aän iailla voida enää järjestää tyydyt'-t.&
25393: väs-ti sitä suhdetta, jonka torpparijärjestelmä luo torpparin ja
25394: Inaanomistajan välille. Ainoa keino järjestelmästä synt;yvien
25395: sosialisten vaikeuksi·en ratkaisemiseksi on koko torpparijär-
25396: jestelmän lopettaminen t.ai n. k. torppari•~n sa.attaminen.itse-
25397: näisiksi maanomistajiksi.
25398:      Tämmöinen toimenpide ei ole mitään uutta meidänkään
25399: la.insäädännössämme. Samaa .periaa.tetta noudatettiin la:kisä.ä.-
25400: döksissämme silloinkin, kun eräs torpparimuoto hävitettiin.
25401: säätämällä ha1tijoiUe oikeus tulla .torppamaansa ]tsenäisiksi
25402: omistajiksi. Asetuksessa maatilojen osittamisesta kesäkuun
25403: 12 IJäiivältä 1895, sen 41 § :s·sä sä,äiJ.etään:
25404:      ,Jos ennen joulukuun 19 päivää 1864 määräala sellai-
25405: sesta tilasta kuin 1 § :ssä on sanottu on perintöosan vastik-
25406: keeksi tahi muuten ainaiseksi jollekin luovutettu, olkoon tällä.
25407: tai hänen oikeutensa. omistajilla oikeus saada se ala lohko-
25408: misella tai palstatilaksi erottamisella tämän asetuksen. mu-
25409: kaan erilleen otetulrsi, hakekoon kuitenkin, jos' hän, S•ellaist.a
25410: etua nauttia tahtoo, sitä kuvernööriitä kymmenen vuoden
25411: kuluessa siitä päivästä, jona tämä asetus on voimaansa
25412: astunut."
25413:     Tämän asetuksen mukaan vapautettiin itsenäisiksi siis
25414: n. k. perintötorpparit.
25415:                   VJJ.J, 7. -- W.~.-i~~~ y. m.
25416: 
25417:     E#laises~, asemassa ovat kuitenkin verotorpP,arit snna
25418: suhte;cssa, että kun edelliset tai heidän esivanhempansa, olivat
25419: saan<eet torppansa vuokraa vastaan hallittavi~i, joko,perintö-
25420: OS.ana, tai, jpstain muusta maksetusta hyvityksesiiä, jälkimäi-
25421: set eivät ole. tämmöistä alku]Jeräis•tä vastinetta. suoritta.qeet;
25422:     Mutta muissa suhteissa ovat he edellisten veroiset, ~e­
25423: rintötorpat, jotka kuuluivat torppareina taloon ja maksoivat
25424: vero~, määrättiin ilman muuta vastoin taJojen omistaji>en
25425: tahtoa;}cin erotettavi.ksi haitijaUeen, jolloin myös torppamaan
25426: vuokra taloon loppui. Jos lainsäätä.iämme ovat voineet jo
25427: ennen noudattaa sitä periaatetta, että vuokra-alue, josta
25428: tavalla tai toisella on suoritettu hinta, voitim erottaa vastoin
25429: maanpmistajan tahtoa talosta ja veron maksu lopet•ettiin, niin
25430: ei liene muuta kuin saman periaatteen noudattamista, jos
25431: lainsäätäjä myöntää tavallisille verotorppareille oikeuden
25432: tulla viljelemänsä vuokra-alueen itsenäiseksi omistajaksi, kun
25433: torpan hinta tai vastike tai hyvitys suoritetaan tilanomista-
25434: jalle ja. sen butta sosialin~n epäkohta poistetaan. Tämän
25435: kautta ehkä sivuutetaan kyllä saavut~t,tuja oikeuksia. Mutta
25436: tämä yhteiskunna.llint::n epäkohta on niin suuri, että sen pois-
25437: taminen muilla keinoilla tushin on mahdollinen.
25438:     1'ätä periaatetta noudattaen olisi annettavn nykyisille
25439: suurempien ;yksityis- ja yhtiöiden tilojen, rupnun- ja kirkol-
25440: lisvi~k1}ta.Iojen torppareille ja mäkitup.alaisille oikeus lunastaa
25441: vuokramaansa j.a viljelemänsä maat itsenäisiksi erotetuiksi
25442: viljelys- tai pal&tatiloiksi ja olisi tässä torppariväestön vapau-
25443: tustehtävässä noudatettava seuraavia yleisiä perusteita.:
25444:     1) Olisi mäiirättävä aika, jonka kuluessa vuokra-alueen
25445: itsenäiseksi OISto 01n tapahtuva, esim. kymmeneksi (10) vuo-
25446: deksi.
25447:     2) Ne torpaif., joita ei mainitun ajan kuluessa ol>e h;1ettu
25448: erotdtaviksi, ovat edelleen, niin kauan kun vuokra~aika
25449: ke.&tää, nykyisen vuokralain alaisia..
25450:     3) Torpat, jotka. sij<1itsevat niin pienillä tiloiHa, että emä~
25451: tilan viljelys maanvilj.elystilana, torpan erotettua1 käy vai-
25452: keaksi, eivät ole erottamisen alaisia.
25453: 728       VIII, 7. -   Maanvuokraajain vapauttaminen.
25454: 
25455:    - 4) Erottaminen tapahtuu viranomaisille annetun hake-
25456:  muksen nojalla, ja on maamittarin voimassa olevan jakolain
25457:  mukaan toimitettava.
25458:      5) Siihen toimitukseen on kutsuttava, paitsi asianosaisiaja
25459:  kiinnityksen omistajia, myös vuokralautakunta, tai jos joku
25460:  asianosainen .sitä vaatii, erityinen tutkimus- ja arviolauta-
25461:  kunta.
25462:      6) Toimituksessa ensin vahvistetaan vuokra~alan rajat ja
25463:  arv'ioidaan vuokra-a:lue ja sillä olevien esi~eitten arvo rahassa,
25464:  jolloin niitä rakennuksia ja muita laitteita, jotka ovat vuok-
25465:  raa.ian omi-a, ei oteta lukuun.
25466:      7) Lukuun otetaan vuokraajan h;yväksi parannukset,
25467: mitkä vuokraaja on tehnyt, 'sekä maanarvon ansiottomasta,
25468: noususta, puoli siitä lukien, kun vuokramaa 'tuli nykyi:sen
25469: vuokraa.ian käsiin. Tappio, jonka vuokraesine on kärsinyt,
25470: luetaan tilanomistajan hyväksi.
25471:      8) Jos tilanomistaja vaatii ja lautakunta katsoo vuokra-
25472: esineen haitallisesti vaikuttavan emätilan viljelykseen, voi-
25473: daan se tai osa siitä vaihtaa toiseen, vuokralautakunnan sa-
25474: man arvoiseksi katsomaan maa-alaan; jos maanvuokraaja ei
25475: maanvaihtoon suostu, korvatkoon maanomistaja vuokraajan
25476: tilalla tekemält parannukset .ia ti,la jääköön maanomistajalle;
25477: vuokratilan vaihtuessa, kun siirto tulee kysymykseen, vas-
25478: taavat asianomaiset ja valtio kolmijakoon siirtokustannuk-
25479: sista.
25480:      9) Kauppahinta maksetaan etukäteen valtion, välityk-
25481: sellä, heti kun kauppa on laillistunut.
25482:      10) Laina. maksetaan takaisin sopivan kuoletusajan ku-
25483: luessa ja· mahdollisimman alhaisilla koroilla.
25484:      11) Tätä. varten muodostetaan erityinen maanvuokraaJjain
25485: vapautusrahasto, joka on oikeutettu laskemaan liikkeeseen
25486: obligationiseneleitä, joitten !katteena ova.t vapautettuihin
25487: maa-aloihin kiinnitet;yn; velkakirjat ja joita pidätetään. Hik-
25488: keestä si-tä mukaa kuin kuoletus tapaht·uu. .
25489:      12) Milloin lainan saaja tahtoo ennemminkin maksaa
25490: kuoletuslainansa, siihen hän on oikeutettu.
25491:                VIII, 7 . - Wuorimaa y. m.             729
25492: 
25493:    13) Erottamis.Jmstannukset jaetaan tasan asianomaisten
25494: Ja valtion välillä.
25495:    Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen ehdotamme,
25496: 
25497:                että Eduskunta antaisi Senaatin tehtäväksi
25498:            viipymättä valmistaa ja Eduskunnalle esittää
25499:            lakiehdotukset maanvuokraajien vapauttamiseksi
25500:            ja vapautusrahaston muodostamiseksi ylempänä
25501:            esitettyjen pernsteiden mukaan.
25502: 
25503:    Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1917:
25504: 
25505: 
25506:     A. 0. Wuorimaa.           Santeri Haapanen.
25507:     Edvard Takkula.           Santeri Alkio.
25508:     Aleksis Salovaara.        Iv. Fr. J,antto.
25509:     Viikko J oukahainen.      Juho Niukkanen .
25510:     J. A. Heikkinen.        . J{usti Arffman.
25511:     IL A. Lohi.               Oskari Lahdensuo.
25512:                   Antti Juutilainen.
25513: 790
25514: 
25515: VIII; R. -    Anom. ehd. N :o 22.
25516: 
25517: 
25518: 
25519: 
25520:              Jl;äkk.iuen. S.• y. m.: Virkatalojen käyttöä koske-
25521:                  van asetuksen mumtta·misesta.
25522: 
25523: 
25524:                S u o m e n E d u s k u n n a l i e.
25525:     Kun valtion omistamain virkataloj·en asutuksen sekä enti-
25526: nen että nykyinen järjestelmä on tuottanut tilain torpparien
25527: keskuudessa sekasortoa ja nostattanut suurt'il tyytymättö-
25528: myyttä mainitun piirin ulkopuolellakin, niin katsovat aUe-
25529: kirjoiJttaneet velvollisuudebeen saattaa asia tämän kautta
25530: Edus:kunna.n harkittavaksi ja päätettäväksi.
25531:     Suomen va,ltion v_irkatalot, joilla tälmän yhteydessä tar-
25532: koitetaan vuokraB.e annettuja kruunun pää- ja karjataloja,
25533: sotilas- ja siviilikunnan virkwta:loja, entisiä ·palkka-, hospi-
25534: taali- ja asuintiloja sekä la•hjoitu:skantatiloja, ovat pääasialli-
25535: sesti syntyneet 1680 luvulla siten, että kruunun yksityisesti
25536: omistamia tiloja - kuninkaanka:ntauoita ja karjataloja, ta-
25537: vaHisia kr;uununtaloja ja a•a:telistolta reduktioneissa kruunulle
25538: pidätettyjä säteritaloja - annettiin palkkaetuina valtion IJal-
25539: veluksessa olevien virkamiesten hallilttaviksi. .Suomessa ky-
25540: symykses·sä olevat virkatalot määrättiin suurimmaksi osaksi
25541: sotilaslaitokselle ja ainoastaan joku vähempi määrä siviili-
25542: virkakuntaan kuuluviUe henkilöille, kuten Suomen laaman-
25543: nin, eräiden kihla;kuntatuomarien y. m. käytettäväksi. Kun
25544: ruotujakolaitos ma•aliskuun 27 päivänä 1810 annetulla arm.
25545: julistuskirjalla lakkautettiin, säilytettiin ·kuitenkin sotilas-
25546: kuntaan kuuluville heidän entis~t oikeutensa virkatalojen
25547: käyttämiseen. Viimeksi main~tun vuoden elokuun 1 päivänä
25548: annetulla arm. julistuskirjalla määrättiin, että ne virkatalot,
25549: jotka haHijainsa virasta eroamisen vuoksi tai muusta syystä
25550: joutuvrut kruunun välittömään hallintoon, on annettava 'kruu-
25551:                   V>UI~ s. -   Häkkinen y. m.               781
25552: 
25553: nun hyväksi vuok:raUe. Tämän jälkeen ja. sitte~kuin myös~
25554: kin siviiliviraston virkatalot arm. kirjeen nojalla marraSJkuun
25555: 6 päivältä 1844 olivat peruutettavat valtiolle, noudatettiin
25556: virkatalojen haUinJtoon nähden eriiaisia menettelytapoja,
25557: kunnes arm. asetuksilla syyskuun 25 päivältä 1863 ja huhti-
25558: kuun 26 p:Itä 1871, kuninkaaukartanoista sekä sotilas- ja
25559: siviilikunnan puustelleistlt, määrättiin yhtenäinen menettely-
25560: tapa seuratiavaksi kai'kenlaisilla kruunun omistamilla virka-
25561: taloilla niitä vuokralle annettaessa.
25562:     Valtion virkataloja ei nykyisin enää, eräitä harvoja sivii-
25563: liviraston virka.ta1loja. lukuunottamatta, käytetä alkuperäiseen
25564: tarkoitukseensa, vaan ovat ne v'uokraJla, jotapaitsi muutamia
25565: virkataJoja on luovutettu yleis·hyödyllisiin tarkoituksiin, ku-
25566: ten maatalousoP'l)ilaitoksille y. m.            '
25567:     VuokraHe annettuja sotila.svirkataloja, oli v. 1913 799 ja
25568: siviiliviraston virkataloja 66, joista suurin osa on Uuden-
25569: maan, Turun ja Porin seJkä Hämeen läänissä. Nä.iden vir<ka-
25570: talojen yMeenlaskettu pinta-a;la oli sanottuna vuonna 266,666
25571: hehtaaria, josta viljeltyä maa:ta 33,987 ha, luonnon niittyä
25572: 21,128 ha sekä jaettua metsä/maata 93,692 ha, ja oli näillä
25573: tiloilla ·paitsi varsinaisia palkkalaisia, jo:i.den luku teki
25574: 2,724, maa- ja jyvätorppareita sekä mäkitupalaisi a 4,334.
25575:                                                     1
25576: 
25577: 
25578:     Ylempänä mainiJttujen asetusten mukaan virkatalojen
25579: vuokralle auto on tapahtunut sen läänin konttorissa, jossa
25580: tila si'.iaitsi kymmenen kuu•kautta ennen vuokrakauden alkua,
25581: viideksikymmeneksi, myöhemmin kahdeksikymmeneksivii-
25582: deksi vuo~eksi kerrallaan; ja. ovat vuokraajat olleet velvol-
25583: liset asettamaan viranomaisten hyväksymän takuun vuokra-
25584: ehtojen täyttämisestä sekä hoitama1an tilaa hyvin. He ovat
25585: sa,aneet vapaasti nauttia tilan viljelysien tuottamat edut
25586: paitsi karsirehujen myyntiä, asettaa ja ·erottaa til'an torppiin
25587: vuokraajat ja kant.aa heiltä veroa mielensä mukaan. Heillä
25588: on oHut varsin laaja met.sän käyttöoikeus. Myydäkin. ovat
25589: saaneet puita vuosihakkuupalstoilta:an, joten vuokraajilla met-
25590: säseuduilla on oHut metsistä. suuremmDisiksi katsottavat va.i-
25591: vattomat tulot. On virkataJoja, joista nykyvuosina. myydään
25592:  vuokraajan lukuun vuosittain yli kymmenentuhannen mar-
25593: 732,            VIII, s. -   Virkatalojen käyttö.
25594: 
25595:  kan edestä puutavarata. Tulot to:rpista ovat myös useilla
25596: tiloilla kaksin tai kolminkertaisesti niin suuret kuin vuokra-
25597:  maksu virkata:losta valtiolle. Näitä tulojaan vuokraajat ovat
25598: ooanneet lisätä korottamalla yhä veroa torppareille ja saaden
25599: kaikenm()isilla keinoilla viranomaiSiten suosiollisella. luvalla
25600: 'laajentaa metsänkäyttöoikeuttaan tilan hakamaa- ja n. k.
25601: lukkometsän puihinkin. Tästä. on_. luonnollisesti johtunut,
25602: kun vuokraajilla on oikeus vuokraoikeutensa ·siirtoon, että
25603: vuokraoikeuksien kauppaa on ruvettu harjottamaan suuressa
25604: mitassa ja niillä kaupoilla on saatu rahaa. Olemme saaneet
25605: lukea :,anomalehdistä ilmoituksia, joissa 2- tai 3-vuotisesta
25606: jälellä olevasta vuokraoikeudesta on pyydetty suurellaisen
25607: talon hintaa vastaavia summia. Siis virkwtalojen hoito ja
25608: asutus on useissa tapauksissa ollut niillä keinottelua, missä
25609: kukin on tahtonut pian rikastua. Til:ain torpparit ovat jou-
25610: tuneet siinä rytäkässä keinottelijain lypsylehmiksi, joille hää-
25611: dön uhalla on yhä lisätty veroja ja joiden metsänkäyttöoikeus
25612: on tehty sietämättömän ahtaaksi, mistä on johtunut suuri
25613: t;vvtymättömyys torpparien kes:kuudessa. Vähän hillitäk-
25614: seen vuokraajain mielivaltaa torppariensa suhteen .annettiin
25615: arm. julistuskirja tammikuun 26 päivänä 1892, jolla torppa-
25616: rien oikeuksia on yritetty jossain määrin suojella niillä virka-
25617: taloilla, jotka mainitun julistuskirjan ilmes.tyttyä joutuivat
25618: uudelleen vuokrattaviksi taikka vuokraoikeuden siirron kaut-
25619: ta tulivat uudelle haltijalle. Mutta kaikilla niillä tiloilla,
25620: joilla olivat ja edelleen ovat alkuperäiset vu<Ykraajat, ovat
25621: torp]Jarit julistuskirjan tarjoomaa suojaa vailla vielä nytkin.
25622: Keinottelu virkatalojen vuokraoi:keuksilla jatkuu myöskin.
25623:     Valtion tulot virkatalojen vuokrauksesta ovat aivan vä-
25624: häiset. On laskettu, että valti<Ylla oli vuonna 1913 tuloa 799
25625: vuokratusta sotilasvirkatalosta 477,906 mk. 83 penniä, josta
25626: tarkastus- ja metsänhoitokustannuksiin kului samana vuonna
25627: 159,654 mk. 61 penniä, joten puhdas tulo tekee 318,252 mk.
25628: ~2 penniä. Samana vuonna tuottivat 66 vuokratbua siviili-
25629: virkataloa valtiolle vuokratuloja 60,011 mk. 13 penniä. Siis
25630: tuloa keskimäärin kutakin vuokrattua tilaa kohden Smk.
25631: 437: 30.
25632:                   VIII, 8. -   Häkkinen y. m.                 '788
25633: 
25634: 
25635:      Tämän ohella on katsottava sekä •suotavaksi että mahdol-
25636: liseksi perustaa virkatalojen maille koko joukon uusia viljel-
25637: miä ja asuntopaikkoja., joissa lukuisat tilattomat, maanvilje-
25638: .Jykseen innostuneet kansalaiset saisivat tilaisuuden harjottaa
25639: oman kodin :piirissä hyödyllistä elinkeinoa. Tätä silmä1läpi-
25640: täen Eduskunta vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä päätti
25641: anoa, että hallitus ottaisi tutkittavakseen, eikö virlmtalojen
25642: asutusjärjestelmää olisi ryhdyttävä muuttamaan siten, että
25643: virkataloista tehtyjen nykyisten vuokrasopimusten päätyttyä
25644:  noiden tilojen maille voitaisiin, sikäli kun asianhaarat sen
25645: sal'liva.t, valmistaa. tilattomaan väestöön kuuluville henkilöille
25646:  tilaisuus saad.a pitkäaikaisilla, välittömästi kruunun kanssa
25647: tehtä.villä vuokravälipuheilla vi:ljeltyjä ja viljelyskelpoisia
25648: tilu:ksia hallittavakseen.
25649:      On laskettu, että voimassa olevista vuokrasopimuksista
25650:  päättyy vuonna 1915 - 1, v. 1916 - 148, v. 1917 - 125,
25651:  V. 1918- 29, V. 1919- 37, V. 1920- 92 ja V. 1921- 7!f
25652:  sekä vuosina. 1922-29 keskimäärin noin 26 ja vuosina 1930
25653: - 44 keskimääriJ:!. 9 vuoli:rasopimtisiJa vuodessa.
25654:      HaHitus ei kumminkaa.n Eduskunnan anomuksestakaan
25655:  ryhtynyt pikai.siin toimenpiteisiin virkataloa.sutuksen uudel-
25656:  leen järjestämiseksi. Vasta vuonna 1912 se asetti komitean
25657:  as~ata harkitsemaan ja laatimaan ehdotusta annettavaksi hal-
25658:  linnolliseksi asetukseksi kyseenalaisessa asiassa. Komitea
25659:  sai mietintönsä ja asetusehdotuksensa valmiiksi ja jätti ne.
25660:  hallitukselle toukokuussa 1913. Mutta vaikka komitean mie-
25661:  tinnössä oli osiksi asetuttu Eduskunnan anomuksessaan 1909
25662:  lausuman toivomuksen kannalle ja siinä. pyrittiin astumaan
25663:  edistystielle, ei sa.nottu mietintö asetusehdotuksinsen tyydyt-
25664:  tänyt läheskään virkatalojen torppai:iväestö11 toivomuksia ja
25665:  pyyteitä, joita komitealle oli lähetetty muutamilta rpaikka-
25666:  lunnilta. Toivottiin vielä, että, kun ha.llitus ryhtyy valmis-
25667:  tamaan lopullisesti asetusta virkatalojen asutuksen uudelleen
25668:  järjestämiseksi, se ottaa huomioonsa torppariväestön toivo-
25669:  mukset. Mutta. kun hallituksen asetus julkaistiin tammi-
25670:  kuun 15 päivänä 1915, nähtiin se komitean mietintöäkin hei-
25671:  kommaksi torpparien oikeuksien turvaksi. Siis pettymystä!
25672: 1'34            VIII, s. ·- Virlta.talojen ckä')'ttö.
25673: 
25674: Vielä uskallettiin toivoa, cltä kun· mainittua asetusta ruvetaan
25675: soveUamaan käytännössä, sitä tehdään tavalla, mikä edes vä-
25676: hän tyynny.ttäisi pettymyksen tunteen kuohuttamia mieliä,
25677: koska hallitus asetti virkatalojen asutuksen uudeHeen järjes-
25678: tämistä varten joka.iseen 1ääniin erityisen virkatalokomisio-
25679: nin, Turun ja Porin lääniin neljä ja Hämeen ~lääniin kaksi
25680: sekä kaikkien niiden keskusvirastdksi n. k. vi:rkat.a.lojen kes-
25681: kuskomisionin, joissa kussakin on puheenjoMaja ja kaksi
25682: jäsentä. Sanottiin vielä, että noihin komisioneihin asetetaan
25683: puheenjohtajiksi ja jäseniksi ainoastaan asianymmärtä1Yiä ja
25684: oloj.entuntevia miehiä. Näiden komisionien tuli järjestää
25685: kussakin läänissä virkatalojen a.sutus uudelleen sen mukaan
25686: kuin vuokrasopimukset loppuvat, mutta siihen ne eivät ole
25687: kyenneet, koska vieläkin on uudelleen järjestämättä ~asutus
25688: useassa sellaisessa virkata1ossa, jossa vuokraoikeus loppui
25689: maaliskuun 14 pälivänä 1916. Tällaisia tiloja on annettu
25690: väliaikaisesti vuokralle taikka hoitavat. niitä entiset vuokraa--
25691:  jat, mui!ta tavalla, mikä saattaa virkatalot aivan rappiotilaan.
25692:  Onpa tänä väliaikana sattunut jotain torpparihäätojäkin vir-
25693:  katalojen alueella.
25694:       Tamm~kuun 15 p:nä 1915 annetun arm. asetuksen ·mu-
25695: kaan on oikeus vuokrata virka:balo joko kokortaan tai jaet-
25696: tuna 'kahteen tai useampaan osaan sekä kaikki torpat muut-
25697: taa vilje1ysti-loiksi suora.s.taan kruunulle veroa maksavina.
25698: Entiset mä:kituvat, jollei niistä voida teihdä viljeiystiloja, muo-
25699:  dostetaan asuntot.i!loiksi työväestöUe. Vuokra-aika kaikiile
25700:  on 25 vuotta, mutta voi vuok~aaja. kahdeksassa eri tapauk-
25701:  sessa tulla haädettäväksi vuokraesineeltään, eikä hänen per-
25702:  heensä jäsenillä ole oikeutta ilman muuta otta·a vuokrnesi-
25703:  nettä hoitoonsa. Sejää valtioH-e aina, kun vuokra-aja. poistuu,
25704:  mutta vuokra-ajan pää:tyt{yä on vuokraajaUa, jo.s hän' on ti-
25705:  laa hyvin hoita.nut, etuoikeus saada oo 'edelleen yhtä·~itkäksi
25706:  ajaksi hallintoonsa.
25707:       Metsänmyyntioikeutta ·ei nyt vua:krUJajalla ·ole ja ·m'äälrä·-
25708:  tyssä mita•ssa annetaan häneUe ta1rennU's·, lta.I"Ve- ja. 'POltto-
25709:  P11ita.
25710:      · Vuokrainåksun määrän ja. muut vuokmesineeltä suoritet-
25711:  tavat rasitukset määrää kussakin tapauksessa läänin.komi-
25712:  sioni keskuskomisionin tarka:stuksella ja. vahvistaa. sen se:naa-
25713:  ·tin Kamaritoi,mrtuskunta, joka myös I.opullisesti. hyväksyy
25714:  vuokraajan. Nuo komisionien toimittamat verotukset ovat
25715:  o~ttau.tuneet kumminkin kamarissa tehdyiltä. Niissä ei ole
25716:  otettu lukuun Vuokraajan maksukykyä eikä tilan todellista
25717:  \}annattavaisuutta.. Verot ja muut tilalta :suoritettavat rasi~
25718:  tukseJt ovat monissa 1)aikoi:ssa la~ketut niin korkeiksi, ettei
25719:  ka,ikkia tiloja ole saa;tu vuokratuksi. Jotkut ovat jo lähte-
25720:   neet vuosikymmeniä asumaitaan tilalta uusien korkeiden ve-
25721:   rojen vuoksi. E.simerkkinä vuokrien korottamisesta mainit-
25722:   takoon, että erään virkatalon vuokra (N :o 149, Hylkylahti
25723:   Turun ja Porin läänissä), joka pinta-alaltaan on 12-5,2 ha ja
25724:   josta muodos1:etulle kanta- ja v.iljelystiloiUe on ositettu 64,s
25725:   ha ja asuntotiloille 8,s ha, valtion ·IJidättä:essä iltselleen siitä
25726:   51,6 'ha, on vuokra korotettu 307 markasta 1,710 ma,rkkaan,
25727:   jotapaHsi rakennU'ksien :kuntoonpaneminen. on arvioitu kysy-
25728:   vän 7,040 markan suuruisen kustannuksen. Eräälle toiselle
25729:   virkatalolle (N :o 126, Arokousa, Vaasan lääni), pinta-ala
25730:   2426,1 ha, josta muodostetuille_rkanta- ja viljelystiloille on osi-
25731:   tettu 796;5 ha ja. astmtotiJ.oille lO,o ha., valtion itselleen pi-
25732:   dättoossä siitä 1619,6 ha, on entisen '606 markan vuokran si-
25733: - jasta. :määrätty 6,·6:58 markkaa ra-kennuskustannusten nous-
25734:   tessa 23,605 markkaan. Nä.ilhin verosummiin tU'lee vielä li-
25735:   sätä maantie-, siHa- .ia kyytila.itoskustannukse:t seikä kirkolli-
25736:    set maksut, mitkä ovat toisin paikoin melkoisen korkeat. -
25737:    Kun on katsottu komisionien veronla1skemuksi:a yli maan, on
25738:    tuLtu huomaamaan, että ihmeeksi tapaa sellaisen vi.}jelysti-
25739:    lan, jossa vero valtiolle 01lisi vi}jelysten muunnetulta pinta-
25740:    alalta hehtaaria kohd.en alle 40 marlrkaa. ,Se onnoin 45, 50,
25741:    60, 70, 80 jopa 10:6 marJi!kaa ha, mikä to'ki lienee mahdotto-
25742:    maksi ka.tsottava. Harvat sen voivat suorittaa, kun se vielä
25743:    on maksettava rahassa kerta vuodessa kruununveron kan-
25744:     nossa. Ma:anviljelys ei voi tuottaa tuollaisia summia yli
25745:     hoito- ja työkustanmisten, jotapaitsi olisi viljelijälle suotava
25746:    tilaisuussäästöjenkin :tekoon vanhain'})äiJVäinsä varaksi. Tä-
25747: 736              VIII, 8. -   Virkatalojen käyttö.
25748: 
25749:   man raskaan verotuksen alaiseksi on pantu eroituksetta kaikki
25750:   nekin torpparit, jotka ovat itse rakentaneet ka,rtanon.sa. ja
25751:   valmistaneet viljely ksensä, samalla suorittaen taloon täyttä
25752:   veroa. Kaikki nämä työt jäävät vuokra-ajan lo1Ju•ssa valtion
25753:   omaisuud~ksi ylempänä mainitun asetuksen mukaan. Kanta-
25754:   tilain vuokraajat ovat edullisemma:ssa asemassa senvuoksi,
25755:   että he ovat saaneet metsäraho1Ha rakentaa kartanansa ja pa-
25756:   ran~aa viljelyksiänsä. Ovatpa he usein saaneet mainittuihin
25757:   tehtäviinsä suoranaisesti avustustakin valtiolta.
25758:       Liia.llisena rasituksena vuokraajille voidaan myös pitää
25759:   kartanon rakennusvelvollisuutta edeltäpä.in määrätyn tarkan
25760:   suunnitelm~n mukaan määrävuosien 'kulues·sa, vaikka .si1:ä
25761:   muka korvataan muutamiNa verovapaavuosilla.. Tämä vel-
25762:   vollisu1ls vie ehdottomasti köyhäitä vuokraajalta siksi paljon,
25763:   että ·hän velkaantuu ja pian sortuu mierol.le vuokraesineel-
25764:   tään, sillä mahdoton on nykyaikana. •pienillä pääomilla. raken-
25765:   taa mahtirakennuksia tarveaineiden ka>lleuden ja työpalkkain
25766:   nousun vuoksi. Vuokraajalla ei ole edes 'sit.ä mahdollisuutta,
25767:   että hän ·hätätilassa saisi myydä vähemmäksi karj;ansa sekä
25768:   siten m;vös liiaksi jääpiä korsirdmjaan, koskrt rehujen myyn-
25769:   ti on häädön uhalla kielletty.
25770:       Kun vuokraajilta on jyrkä.sti kielletty kaikki metsän
25771:   myynti, ei heille jää mitään voimakkaampaa kiihotinta jär-
25772:   kiperäisempää'Il metsänhoi:toon. Tämän vuoksi olisi ehkä
25773:   hyödyllistä jakaa sopivia palkinnoita niille vuokraajille, jotka:
25774:   tiloillaan osattaisivat taipumusta. metsänhoitoon.
25775:       Vali(~on asutuspolitiikan yksi täl"lkeä tarkoitus täytynee
25776:   olla se, että mitä lukuisimmille kansa.laisille, sellaisille, jatka
25777:   haluavat maata viljellä, olisi valmistettava. siihen tilaisuutta
25778:   sellaisilla ehdoilla, että viljelys käy ma•hdollilseksi. Vilje-
25779:   lijöitä ei saa rasittaa tavattomilla veroilla itse viljeltävästä
25780:   maasta. He maksavat, kun saamme jä:rjestetyksi verotus-
25781:   olomme uudelleen, veroa tulojensa. mukaan niinkuin muutkin·
25782:   kansalaiset. Siihen on pyriJttävä. Siis kaikkien virka.ta.lojen:
25783:   uudelleen järjestämisessä syntyneiden kanta-, viljelys- ja
25784:   asuniotilain vuokrat on alennettava suuresti komisionien sää-
25785: . tämästä määrästä. Muutamin paikoin t.orpparit ovat ehdot-
25786:                  VIII, s. -   Häkkinen y. m.                 '137
25787: 
25788: 
25789: taueet, että vero oli. lasket-tava 4-8 markkaan viljelysmaan
25790: pinta-alalta hehtaaria kohden. Maanvilljelyksen yksi tär-
25791: keimpiä onni·s·tumisen edellytyksiä on myös viljelmän pysy-
25792: väisyys viijelijän ja hänen jälkeläistensä käsissä. Kaikki
25793: vuokraajain häädöt virkata1lojen alueilla on ·heti lopetettava
25794: ja vuokraoikeudet on julistettava perinnöllisiksi. Samalla
25795: ou myös vuokraajille myönnettävä vapaa siirto-oikeus ja kor-
25796: sirehujenkin myyntilupa, koska ilman näitä oikeuksia maan-
25797: viljeliä ei tunne itseää;n vapaaksi. Luonnollisesti hänelle on
25798: ka.tsottava kuuluvan vuokraesineeHään metsä•sty.s- ja kal'as-
25799: tusoi'keus'kin.
25800:     Ylläesitetyn perusteella saamme kunnioittaen -ehdottaa
25801: Eduskunnan päätettäväksi,
25802: 
25803:                 että EduskuniJa pämtäisi muuttaa Ann. ase-
25804:             tuksen valtion virkatalojen käytöstä tammikuun
25805:             15 päivältä 1915 soveltamalla perinnöllistä vuok-
25806:             raoikeutta ja muita vuokraajille ylempänä esitet-
25807:             tyjä etuisu.uksia,
25808:                 että Eduskunta päättäisi myöntää mahdolli-
25809:             sesti ase•tuksen uusimisen kautta tarjottavat edut
25810:             myöskin niiUe virkataloista nvuodostet-tujen kan-
25811:             ta- ja viljelys- sekä asuntotilain vuokraajille,
25812:             jotka jo ennen ovat tehneet uudet vuokrasopimuk-
25813:             set tammikuun 15 p:nä 1915 julaistun m-m. ase-
25814:             tuksen perusteella.
25815: 
25816:     Helsingissä marraskuun 27 päivänä 1917.
25817: 
25818: 
25819:    S. Häkkinen.                        Nestor Aronen.
25820:    Albert Raitanen.                    Armas Paasonen.
25821:    H. Hurmevaara.                      Oskari Suutala.
25822: 
25823: 
25824: 
25825: 
25826:                                                         47
25827: 738
25828: 
25829: 
25830: VIII, 9. -    Anom. ehd. N :o 23.
25831: 
25832: 
25833: 
25834: 
25835:              Antila, J. E., y. m.: Valtion virkatalojen luo-
25836:                 vuttamisesta niiden viljelijöiden omiksi.
25837: 
25838: 
25839:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
25840: 
25841:      Siihen komiteaan, jonka Senaatti aikoinaan asetti laati-
25842:  maan ehdotusta asetukseksi ;valtion virkatalojen käyttämi-
25843:  sestä ja minkä ehdotuksen perusteella sittemmin annettiin
25844:  virkatalojen käyttiilmisestä nykyään voimassa oleva asetus
25845:  trummikuun 15 päivä1tä 1915, ei kutsuttu virkatalojen vuok-
25846:  raajien varsinaisia edustajia. Jo tämä seikka herätti aikoi-
25847:  naan oikeutettua ihmettelyä sekä epäilystä siitä, etteivät
25848:  vuokraajien edut tulisi kohtuuden- ja oikeudenmukaisesti
25849:  huomioonotetuiksi perustuksia silloin käytäntöön otettavalle
25850:  järjestelmälle luotaessa. Nämä epäilykset ovatkin sitten
25851:  osoittautuneet täysin oikeutetuiksi.
25852:      Koska ne monet ~a suuret 'puutteellisuudet, jotka hait-
25853:  taavat nykyistä järjestelmää virkatalojen käyttämisessä, ovat
25854:  yleisesti tunnettuja ja tunnustettuja, ei meidän tarvitse yksi-
25855: tyiskohtaisesti ryhtyä niitä käsittelemään. Huomautamme
25856: vain muutamista tärkeimmistä epäkohdista.
25857:      Kuten tunnettua, on edellämainitussa asetuksessa. vuokra-
25858: aika määrätty 25 vuodeksi. Kun maassamme viljelyskierrot
25859: tavallisesti ovat 8- tai 9-vuotisia ja siksi ajaksi, jonka kuluessa
25860: siirtyminen vanhasta uuteen viljelysjärjestelmään voi tapah-
25861: tua, lasketaan vähintäin yhtä monta vuotta kuin uudessa vil-
25862: jelyskierrossa on vuosilohkoja, menee jo uuden viljelysjärjes-
25863: telmän alkujärjestelyyn 8-9 vuoHa. Lyhin aika, mikä sen
25864: jälkeen kuluu maan kunnolliseen kasvukuntoon saattamiseen,
25865:                     VIII, 9, -   Anttila y. m.                 739
25866: 
25867:   on mainittu kiertoaika eli siis toiset 8-9 vuotta. Ilmeistä on,
25868:   etteivät vuokraajat sen ajan lyhyyden vuoksi, joksi heille
25869:   on tilan hallinta-oikeus vakuutettu, useinkaan katso etujensa
25870:   mukaiseksi ryhtyä sellaisiin voimanponnistuksiin ja pää-
25871:   omanuhrauksiin, kuin .edellä esitetystä johtuisi. Tosin on
25872:   vuokraajalla etuoikeus tilaa uudelleen vuokrattaessa vuokra-
25873:   kauden päättyessä jatkaa vuokrasuhdetta. Tämä tapahtuu
25874:   kuitenkin ainoastaan erinäisillä ehdoilla, joista vuokraaja ei
25875:   voi edeltäpäin tietää, onko hänen mahdollista ne hyväksyä.
25876:   Ja myöskään ei hänellä ole täyttä varmuutta siitä, tuleeko
25877:   tila edes uudelleen vuokrattavaksi.
25878:       Muista puutteellisuuksista voimassaolevassa lainsäädän-
25879:   nössä mainittakoon vielä, ett.ei siinä ole oikeudenmukaisesti
25880:   sovellutettu molemminpuolista korvausvei vollisuutta vuokra-
25881:   kauden päättyessä. Korvausvelvollisuus on tunnustettu siinä
25882:   nimenomaan vuokraajan velvollisuutena, mutta sitävastoin
25883:   ei hänelle selvästi kuuluvana oikeutena.
25884:       'Epäkohtana, jota ei ole va·rsin vähäiseksi arvioitava, mai-
25885:   nittakoon vielä ny,kyisessä vuokrajärjestelmässä esiintyvä
25886:   pyrkimys teihdä virkataloista jonkinlaisia ,mallitaloja".
25887:   Pyrkimyshän on itsessään hyvinkin oikeutettu. Useimmiten
25888:   tämä ulkopuolinen moitteettomuus sisältää kuitenkin sen,
25889: . ettei viljelysmaiden väkiperäisyys ole tullut toteutetuksi.
25890:       Suurena nykyistä järjestelmää rvaivaavana epäJkohtana on
25891:   pidettävä vielä kieltoa myydä tilalta heiniä ja muuta rehua.
25892:   Tälläkin määräyksellä on .hyvä tarkoitus, mutta kun ottaa
25893:   huomioon, että heinä- ja rehnsato vuodesta toiseen voi vaih-
25894:   della hyvinkin 100 prosentilla, vaikuttaa kielto varsin tur-
25895:   miollisesti kunnollisen vuokra-ajan maatalouteen.
25896:       Edellämainitun 15 päivänä tammikuuta 1915· annetun
25897:   asetuksen mukaan ei virkatalon vuokraaja saa myydä poltto-
25898:   puita edes siinäkään tapauksessa, että hän on ni~tä säästävä&ti
25899:   käyUänyt ja hänelle sen vuoksi on jäänyt niitä jonakin
25900:   vuonna yli sen, mitä hänelle oli ·vuokravälikirjansa mukaan
25901:   myönnetty. Ilmeistä on, ettei tällainen määräys, jonka mu-
25902:   kaan ei >Ole vuokraajan edun mukaista hänelle välikirjassa
25903:   myönnettyjen puubvaroiden säästäminen, ole kansantalou-
25904:   delliselta kannalta katsoen hyväksyttävä.
25905: 740             Vlll,-9. -   V.altion vil"katalot.
25906: 
25907:     ,Varsin 'huonosti on nykyisessä lainsäädännössä .myös
25908: järjestetty virkatalonvuokraajan ma.hdollisuus lU0ton saan-
25909: tiin. Lainsää:dännön henki käy siilhen suuntaa-n, että vuo.k-
25910: raajan on vältettävä velkaantumista. Tilalla taeyeelliset Jaa-
25911: jemmat korjaus- ja parannustyöt voivat kuitenkin vaatia
25912: melk6rsia pääomia ja johtavat ne niin ollen useill'kin välttä-
25913: mättömyydellä velan ottamiseen. Tällöin ei vuokralainen
25914: voi tilaa kiinnittämällä saada helppokorkoista kiinnityslai-
25915: naa, vaan täytyy •hänen hankkia luottoa parhaan k;y;kynsä
25916: mukaan muulla tavoin, jolloin korkokanta on säännöllisesti
25917: kiinnityslainoista suoritettavaa korkoa melkoisesti korkeampi.
25918:     Tässä yhteydessä emme voi vielä olla huomauttamatta
25919: eräästä huutavasta epäkohdasta, joka on ilmaantunut uusia
25920: vuokramaksuja virkataloille määrättäessä. Huolimatta siitä,
25921: että valtio twmmikuun 15 pä]vänä 19'15 annetussa asetuks.essa,
25922: pidättämällä itselleen vir.katalojen metsän ja supista;malla
25923: vuokraajien oikeuden vuokra-alueiden hakamaiden metsiin
25924: ainoastaan näiden oman talouden kulutuksen tarpeeksi, on
25925: varannut itselleen melkoisen tulolähteen, on sen lisäksi .vuok-
25926: ra.maksuja suhteettomasti korotettu, minkä ohella vuokraajien
25927: suoritettavaksi on määrätty rasittavia rakennusvelvollisuuk-
25928: sia sekä erinäisiä ylimääräisiä tehtäviä, kuten tei-den laitta-
25929: mista, aidantekoa y. m. Usein on •tapahtunut niinkin, että
25930: keskuskomissioni i.lman minkäänlaista: havaittavissa olevaa
25931: aihetta on korottanut lääninkomissiouin ennestäänkin liiaksi
25932: korottamia vuokramaksuja. Moni vuokraaja on sortumisenkin
25933: uhalla vuokra-alueeseensa jo kiinnittämänsä pää·oman vuoksi
25934: katsonut olevansa pakotettu ·vuokrasuhdetta eclelleen suh-
25935: teettomasti komtetuilla vuokramaksuilla.kin jatkamaan, vaik-
25936: kakin epätietoisena siitä, kykeneekö hän otta.miaan sitou-
25937: muksia ajanmittaan täyttämään vai ei. Seurauksena vuokra-
25938: määräin ;ylenmäärin !korottaomis·eS'ta ja rasittavista rakennm-
25939: vdvollisuuksista on kuitenkin toisissa ta.pauksissa myöswllut,
25940: että entinen vuokraaja, joka elinaikansa on tilaa kunnolla
25941: hoitanut ja eteenpäin vi,en;yt, on katsonut itsensä 'pakotetuksi
25942: luopumaan siitä ja tila, kun ku'kaan muukaan ei ole rohjennut
25943: ottaa siitä suoritettavia rasituksia täyttääkseen, on jäänyt
25944:                    VIII, u. -Anttila y. m.
25945: 
25946: kokonaan vuokraamatta. Tämä a.siaintila on vuorostaan joh-
25947: tanut siihen, että tällaiset tilat on tarjottu huutokaupalla väli-
25948: aikaiselle vuokralle, usei'ffimiten aivan lyhyeksi ajaksi sekä
25949: kaikenlaisilla asetuksen henkeä ja mä:äräybiä vastaan soti-
25950: villa ehdoilla.
25951:      Niitä epäkohtia, joita ilmenee nykyisessi.i, virkatalojen
25952: vuokrausta 'koskeva,s.sa lainsäädännössä, voisi luetella vielä
25953: pitkälti, vaikkakaan aikaisemmin mainitusta syystä emme
25954: katso sitä tarpeelliseksi. Epäilemättä· voisi useita niiS'tä kor-
25955: jatn tekemällä n~nkyiseen vuokraJärjestykseen osittaisia pa-
25956: rannuksia. Vakaumuksemme kuitenkin ,on; ettei tällä- tavoin
25957: tyytymättömyyttä; saataisi katoamaan. Itse vuokraviljelys
25958: sinänsä on aina sellaista, että siinä molempien asianosaisten
25959: edut ovat varsin vaikeasti soviteltavissa. Jos valtio säilyttää
25960: itsellään omistusoikeuden kysymyksessäoleviin tiloihin, joh-
25961: tunee siitä pakosta:kin ainakin jonkinlaisen tarkastusjärjes-
25962: telmän säilyttäminen. Tämä taas pysyttää aina vuokraajassa
25963: pa,konalaisuuden tunteen ja piilee siinä aina vaara tarjona,
25964: dtä tarkastaja henkilökohtaisista syistä tekee vuokraajan
25965: aseman varsin tuska:lliseksi. Toiselta puolen edellyttää mai-
25966: nitunlainen tarkastus aina monilukuista virkamieskoneistoa,
25967: joka tulee valtiolle varsin kalliiksi ja nielee melkoisen osan
25968: virkataloista sa.ata<vista tuloista. Myöskin seuraa vuokra-
25969: järjestelmää, myöskin perinnöllistä, aina jonkinlainen epä-
25970: varmuuden tunne vuokralaisessa. Se maa, jota hän viljelee,
25971: on toiselle kuuluvaa., eikä hän voi tuntea .sitä kohtaan saman-
25972: laista hellyytt.a, kuin jos maa olisi hänen omaansa. Pyrki·mys
25973: väkipei'äisen viljelyksen toteuttamiseen ei tällaisissa· oloissa
25974:  varmastika-an tule toteutumaan. Vielä 1huomautettakoon, ettfu
25975: luotonsa:anti on aina vaikeammin järjestettävissä, jos tila. on
25976: viljeJ.ijäillä ainoastaan vuokralla, kuin jos hän omistaa tilan.,
25977: koska kiin:nitysla-itolisen toteuttaminen·vuokratiloihin nahden
25978: lien€e vaikeasti sovellutettruvissa.
25979:      Kaikkeen edelläsanottuun viitaten emme me puolestamme
25980: voi tulla muuhun tulokseen; kuin että valtion on kerta k.a.ik-
25981: kiaan luovuttava virkatalojen vuokrausjärjestelmästä sekä
25982: muodo&t.ettava niistä itsenäisiä perintötilo.ia. Tämän ehdotuk-
25983: '742             VIII, 9. -Valtion virkatalot.
25984: 
25985: semme teemme sitäkin tietoisempina sen tarkoituksemnukai-
25986: suudesta, kun yleinen ja vakava pyrkimys kaikkien vuokra-
25987: viljelijäin kes'kuudessa on iJlåä:stä viljelemänsä maan omis-
25988: tajiksi. Niinpä ovat virkatalojenkin vuokraajat ja torpvarit
25989: viime elokuun 3lpäivänä pidetyssä koko maata käsittävässä
25990: virkatalonlvuokraajien ja torpparien yleisessä kokouksessa,
25991: jossa oli edustettuina noin 800~900 vuokraajaa ja torp.paria.
25992: Jnksimielisesti asettuneet mainitulle kannalle.
25993:     Virkataloja luovutettaessa omistusoikeudella viljeltaviksi
25994: olisi mielestämme luonnollista ja kohtuullista, että uudet tilat
25995: ensi sijassa tarjottaisiin niiden nykyisille vuokraajille ja
25996: näiden alustalaisille. Myös voisi, milloin se 'haitatta tia
25997: loukkaamatta tilojen aikaisempien 'VUokraa,jien oikeutta voisi
25998: käydä 11äinsä, tiloista osia muodostaa itsenäisiksi tiloiksi,
25999: jotka annettaisiin lunastettaviksi tilattomaan maaväestöön
26000: kuuluville henkilöille. Mitä tiloista suoritettaviin lunastus-
26001: maksuihin tulee, niin olisi niiden suoritus mielestämme jär-
26002: jestettävä siten, että ne saataisiin maksaa valtiolle pitkä-
26003: aikaisina kuoletuslainoina, jolloin valtion oikeutta olisi tur-
26004: vaaroa,ssa tiloihin otettu kiinnitys. Lopuksi olisi kohtuullista
26005: ja oikeudenmukaista, että virkatalo,ja jaetta.essa ja korvaus-
26006: summia määrättäessä virkat.alojen vuokraajien alustalaisten
26007: edustus näissä toimituksissa olisi niin määrätty, että heidän
26008: etunsa ja mielipiteensä tulisi'Vat Tiittävästi huomioono:te-
26009: tuiksi.
26010:     Mitä asian valtiotaloudelliseen puoleen tulee, niin ei sen-
26011: kään mielestämme pitäisi olla esteenä sellaiselle järjestelylle
26012: kuin edellä on esitetty. Virkataloista saadut tulot eivät
26013: tulisi luonnollisestikaan ilman muuta valtion tulotaloudesta
26014: häviämään, vaan saisi ,valtio sinä aikana kuin kuoletusmak-
26015: suja suoritettaisiin, uuden tuloerän, joka luonnollisesti tulisi
26016: olemaan ensiksi mainittuja määriä .paljo~ suurempikin. Toi-
26017: selta vuolen on meidän vielä huomautettava siitä suuresta
26018: edusta, joka valtiolla olisi l'liitä, ei:tä se voisi uusia maaveroja
26019: suunniteltaessa ja v·oimaansaatettaessa valtion virkataloihin
26020: nähden, joiden pinta-ala on yli kaksi ja puolisataatuhatta
26021: hehtaaria, noudattaa samoja 11eriaatteita, jotka tulevat sovel-
26022: lutettaviksi omistusoikeudella hallitta'Viin perintötiloihin.
26023:                 VIII, s. -   Anttila y. m.                  743
26024: 
26025:    'Edellä esittämämme uojalla ehdotamme kunnioittaen
26026: Eduskunnan päätettäväksi,
26027: 
26028:                 että valtion virkatalot ovat erittäin ,määrät-
26029:            tävässä järjestyksessä, tarkoituksenmukaisuutta
26030:            ja itse kannattavien viljelystilojen mtwdostamista
26031:            silmälläpitäen, sopivasti jaettuina ensi sijassa
26032:          , tarjottavat nykyisille VUJokraajille ja niiden
26033:            alnstalaisille sekä, milloin 'drkatalojen pinta-wlat
26034:            ja munt seikat sen sallivat, tilattomaan maa-
26035:            väestöön knulnville henkilöille lnnastettaviksi
26036:            itsenäisiksi perintötiloiksi;
26037:                 ettii valtiolle snoritett.avat lnnastusmaksut
26038:           saadaan suorittaa pitkäaikaisina kuo'tetwslai?wina;
26039:                että virkataloja jaettaessa ja korvaussummaa
26040:            määrättäessä tulee virkatalojen vuokraajien
26041:            alustalai;ten edustus näissä toimit·uksissa olla
26042:            niin määrätty, että heidän etunsa ja mielipiteensä
26043:           tulevat riittävästi hu.omioonotetuiksi; sekä
26044:                 että Eduskunnalle on ensi tilassa annettava
26045:            esitys, jossa edelläviitatttt näkökohclat on otett·u
26046:            huomioon.
26047: 
26048:   Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1917 .
26049: 
26050: 
26051:     .J. E. Antila.           K. W. Wuokoski.
26052:      }f. M. Kotila.          Elias Tukia.
26053:      A. Tanttu.              Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.
26054:      T. Heimonen.            Erkki Pullinen.
26055:      Oskari Lahdensuo.       Elias Sinkko.
26056: 744
26057: 
26058: 
26059: VIII, 10, -    Anom. ebd. N:o 63.
26060: 
26061: 
26062: 
26063: 
26064:               Lohi, K. A., y. m.: Kruumm metsätorpparien
26065:                  aseman parantamisesta.
26066: 
26067: 
26068:                 S u o m e n E d u s k u n n a 1 l e.
26069: 
26070:    Viittaamalla niihin perusteluihin, jotka löytyvät vuoden
26071: 1914 valtiopäiville jätetyssä anomus.ehdotuksessa N :o 17
26072: (Liitteet VIII), ehdotamme,
26073:                    että Eduskunta päättäisi kehoittaa Senaattia
26074:               ryhtymään kiireellisiin toitrrenpifJeisiin krrwu,nu.n
26075:               omistamilla mailla olevien torpparien, mäkitupa-
26076:               laisten ja asuntotilojen haltijain oikeudellisen
26077:               aseman turvaamiseksi;
26078:                    että mainituille asukkaille valmistettaisiin ti-
26079:               laisuus saada torppansa itsenäisiksi perintö-
26080:               tiloiksi;
26081:                    että näistä toi,menpiteistä johtuvan lainsää-
26082:               dännön aihaaniaam1:Seksi Senaatti tekisi mahdol-
26083:               li!simman pian eduskunnalle esity k'Sen.
26084: 
26085:       Helsingissä 27 päiväalä marraskuuta 1917.
26086: 
26087: 
26088:        K. A. J. .ohi.                Edvard Takkula.
26089:        Santeri Haapanen.             Aleksis Salovaara.
26090:        Antti J uutilainen.           J. A. Heikkinen.
26091:        Iv. Fr. Lantto.               J( usti Arffman.
26092:                                                                746·
26093: 
26094: 
26095: VJU, n. -     Anom. ehd. N:o 26.
26096: 
26097: 
26098: 
26099: 
26100:             Arokallio, Gust;: Tutkijakunnan asettamisesta
26101:               Suojärve~ lahjoitusmaalla asuvien lampuotien
26102:                olojen tMtkimista 'l.'ar.ten.
26103: 
26104: 
26105:                S u o m e n E d u s k u n n a l l e.
26106: 
26107:      La!hjoitusmaiden luna•stuksen tarkoituksena oli vapauttaa
26108: lahjoitusmaana asuva väiest.ö la•hjoitusmaiden omistaja.in mää-
26109: räysvallan alaisuudesta j.a tehdä se its-enäiseksi maa.taviljele-
26110: vä'ksi. Monista syistä tätä ta;rkoitusta ei läheskää:n saavu-
26111: tettu. Useilla seuduin on Ja.hjoitusmaita siirtynyt viljeli-
26112: jäinsä •ha;llusta vieraisiin ~käsiin.
26113:      Missä perintÖ'kirjat jo on ann•ettu, ei tämä epäkohta enää
26114: ole korjattavissa, mutta niiHä lahjoitu•sma1lla, mi•ssä tämä ei
26115: vielä ole ta.pa.htunut, olisi ryhdyttävä toimenpitei-siin, ettei
26116: tarkoitus lahjoitusmaiden lun·astamiseHa tule tyhjäksi teh-
26117: dyksi.
26118:      Huolimatta siitä, että KteisariHinen Senaatti useampia ker-
26119: toja (21 p. maalisk. 1893, 18 p. helmi:k. 1896 ja 30 p. maa-
26120: lisk. 1898) on kieltänyt Viå·pnrin lää,nin Kuvernööriä hyväk-
26121: symä:stä Iampuotioikeuksien siirtoja, on tämä tapahtunut,
26122: niin·kuin Viipurin läänin maatalouskomisionin mietinnössä
26123:  Salmin kihlalkunnast·a vuodelta 1908 osotetaan. Suojärven
26124:  lahjoitusmaaUa, jossa. perintokirjoja ei vielä ole a•n1nettu, vaan
26125:  jossa niitä jo ensi talvena a·nnettanee, on lampuQtioikeuksien
26126:  siirtoa vieraille henkilöille harjoitettu vielä senkin jälkeen
26127:  kun vuonrua 1916 Viipurin läänin kuvernöörinvirasto kuulu-
26128:  tuksen kautta ilmoitti väestölle, ettei täilla.inen siirto ole
26129:  sal1ittu.
26130: 746           VIII, 11. -   Lampuodit Suojärvellä.
26131:                    .
26132:     Trumän tähden ja kun lahjoitusmaiden tilat Suojärvellä
26133: olisivat säilytettävät niiden viljelijäin ja alkuperäisten lam-
26134: puotien tahi heidän jälkelä.istell!,;;ä hallussa, saan kunnioittaen
26135: anomusehdotuksista säädetyssä järjestyksessä käsiteltäväksi
26136: Ja hyväks;y-ttävähi ehdottaa,
26137: 
26138:                   että Suojärven lahjoitusmaalla asuvien lam-
26139:               puotien lampw.~tioikeuksien siirto.ia .ia tähän kwu-
26140:               luvien asiain kaikenpuolista tutkimista varten
26141:               asetettaisiin tutkijakunta, johon yhtenä jäsenenii
26142:               kuuluisi myöskin Sttojärven kunnan valitsema
26143:             . edustaja; ja
26144:                   että milloin siirrot ovat ,tapahtuneet vastoin
26145:               1867 vuoden valtiopäiväin päätöstä muille kuin
26146:               lampuotien sukulaisille tai heidän perillisilleen,
26147:               ovat siirrot peruutettavat ja perintökirjat annet-
26148:               tavat alkuperäisille lampuodeille tai heidän .iäl-
26149:               keläisilleen, ollen nämä puolestaan velvolliset ta-
26150:               kaisin maksam,aan sen rahan korkoineen, mikä al-
26151:               kuperäistä lampu,otioikeutta siirrettäessä on siilit
26152:               maksettu, sekä tilaan pannut kustannukset, mikäli
26153:               ne ovat tiloista saatuja_ tuloja suuremmat.
26154: 
26155:       Helsingissä 27 TJäivänä marraskuuta 1917.
26156: 
26157: 
26158:                                             Oust. Arokallio.
26159:                      B.
26160: 
26161: Maanviljelyksen ja sen sivuelinkeinojen edis-
26162:   tämistä tarkoittavia eduskuntaesityksiä
26163:             ja anomusehdotuksia.
26164: :VHI,: 12. -   ,_Edusk. esit. N :o 29.
26165: 
26166: 
26167: 
26168: 
26169:                Wuorimaa, A. 0., y. m.: Ehdotus asetukseksi
26170:                  palkkiolainojen myöntämisestä maanviljelys-
26171:                  tuotannon edistämiseksi pienemmillä viljelyk-
26172:                  sillä.
26173: 
26174: 
26175:                 Suo m e.n Ed u s kunnalle.
26176: 
26177:      Nykyiset sotavuodet ja va:lEnUJut elintarpeiden puute ovat
26178: selvästi osoittaneet, kuinka tärkeitä maanviljelys ja karjan-
26179:  hoito ovat kansan omavarai.suuden ja riippumattomuuden eh-
26180:  toina. Siten esim. Tanska on voinut paljon pitemmäJlle ja
26181: vähemmillä ~äännöstelyillä järjestää elintarv·ekysymyksensä
26182:  siUoinkuin meidän vähemmän rkehitllyneissä maanviljelys-
26183:  aloissa. on puute käynyt ullka.avabi. Kansanta1cmdeUisesti
26184:  tämä vaikuttaa samalla terveellis·esti, koska maanviljelys voi
26185:  siten va.rata omaan m.aahan sen teollisuudenkin tuottaman
26186:  sää:stön, mikä muutoin elintarpeiden tuon.rrin ka.u:Ha menisi
26187: .ulkomaiUe,
26188:       On ammatillisesti esitetty, että maatalout<emme kehitet-
26189:  tynä kykenee täys.in pei·ttäimään sen yli 100 milj. markan
26190:  kauppavajauksen, mi.kä t~las'tossamme on vuosittain ennen so-
26191:  taa esiintynyt. La.aja,t, usein viljavat'kin su.ot, samoinkuin
26192:  viljelyskelpoiset kovaif, maat on vaan. saatava viljellyiksi s•ekä
26193:  entis•t.en viljelysten hoito para.nnetuksi. Samoin on maata-
26194:  Jousituotanto kokonaisuudessaan kehitettävä. Elinta.rpeiden
26195:  puute ei siten johdu maan luonnon karundesta, vaan maata-
26196:  louden kehitysa:steesta.
26197: 750     YIII, n. -   )laan"filjelp•tnotannon ediktäminen.
26198: 
26199:      Maatalouden kehittäminen on meillä suurelta osalta lyö-
26200: ty laimin. VaHinneen, suurteolli~suutta suosivan katsanto-
26201: kannan vaikutuksesta on ~rhteiskunnan johto eri muodoissa
26202: toiminut teollisuuden ja kaupan kohobtamiseksi, uhraten sii-
26203:  hen suojelustullin, opetustoiminnan y. m. kautta varsin huo-
26204: mattavia summia. Sen sijaan maatalou-s on nauttimien.sa
26205: varsin pienten apurahojen ohella saanut maksaa erikoisrasi-
26206: tuksina ja. veroina hyvinkin suuria summia, mikä on ollut
26207: omiaan p.ainamaan sen kehitys-tä.
26208:      Siitä syystä maatalous 'hipaa tä:llä hetkellä, joHoin elin-
26209: tarv·eiuortanto on voimakkawsti nostettava yhteiskuntaa pe-
26210: la.stavana, yhteiskunnan puolelta tukea pääoman ja ohjauk-
26211: sen muodossa.
26212:      Maanviljelijäväestöstä muodostavat runsaan enemmistön
26213: varsinaiset ·pienviljelijät, joille tämä on välttämätön kehit~,k­
26214: sen ehto, mutta jonka avulla se on osoittautunut voivan va,r-
26215: :oin nopeasti kehittyä.
26216:      Pääomalla voi valtio, ositta-in ai'kaisempien hätäaikojen ja
26217: osittain esim. Tans'kasta saadun 'kokemuksen mukaan, avus-
26218: taa pienempiä ja vähempivaraisia, varsinkin uutisviljelijöitä
26219: myöntämällä sopivansuuruisia Jlalkkiolainoja S'ekä vaati-
26220: maila niitä vastaan ennakolta määrätyt ja tuo.tantoa edistä-
26221: vät uudistust;yöt, joiden arvo, edellyttämällä, että lainan voi
26222: viljelijä .saada hyvin suoritetusta työstä palkkiona anteeksi,
26223: tulee olla huomattavasti suurempi kuin itse laina. Samoin
26224: on vaadiM;ava vil.ielijäJltä, jonka ta.loudellista pyrkimystä
26225: valtio täten tukee, että hän muutoinkin jännittää voimansa
26226: talouden ka-ikinpuoliseksi nostamiseksi ja osoittaa siten
26227: yleistä kehity·s·tä taloudessaan. J•os laina annetrum siten, että
26228: ennen lopul'lista rahojen maksamista vaadita:an puolet mää-
26229: rätystä työstä ja yleensä 'kahden vuoden 'kulues<Sa koko työ
26230: suoritetuksi, tulee viljelijä nopeasti suorithunaan määrätyn
26231: tehtävän, mikä siten joutuu tuloa tuottamaan. Jäirjestämällä
26232: takaisinmaksun taas esim. 10 vuoden aja.lle, tulee viljelijän,
26233: saadakseen viimei&etkin osat palkkiona ant-eeksi, koko tämän
26234: ajan edistyk'Sellisesti hoitaa talouttaan, mikä seikka tulee to-
26235:                  VIII, 1 2 . - Wuorimaa y. m.                 751
26236: 
26237: denmukaisesti aikaansaalinaan pienviljelysoloissamme aivan
26238: erinomaista tuotannon nousua.
26239:     Edellytyksenä tähän on kuitenkin se, että tämän lainaus-
26240: liikkeen yhteydessä annetaan ohjeita edullisen uutisviljelyk-
26241: s·en valikoimisessa ja yleensä taloudenhoidossa. On luon-
26242: nollista, että tämä sopii muun neuvontatyön ohella ja sitä
26243: kehi!Jtämällä maanviljelysseurojen tehtäväksi. Varojen hoito
26244: sopinee sen sijaan paraiten kunnille ja..erityisesti niiden asu-
26245: tuslautakunnille, minkä jäsenet valitaan pienviljelyksen edis-
26246: tymis•tä harra.stavista henkilöistä.
26247:     Ottamalla huomioon, että tässä on kysymys pienemmän
26248: viljelyks.en kohottamisesta ja että lainoista tulisi päästä osal-
26249: lisiksi heikompikykyisterrkin vil•jelijäin, voinevai lainat so-
26250: pivimmin vaihdella 500 markasta 4,000 markkaan. Jos kes-
26251: 'kimääräiseksi lainasummaksi otetaan 2,000 mk. ja vuotuisesti
26252: käytettäväksi 4 milj. markkaa, saisi siten näitä Iainoj·a vuo-
26253: sittain 2,000 eli 10 vU'oden aikana 20,000 viljelijää. J OiS sa-
26254: maJla jokainen v·iljelijä ·lainan ja siihen lii·ttyvän opastuksen
26255: kautta viljelee vuosibtain 1 ha alan uutta niittyä, suota tahi
26256: kovaa maata, tahi. tekee muun vastaavaa tuloa tuottavan
26257: uudistuksen, on hän 10-vuötisen työn kautta tuottanut noin
26258: 100 hl. viljaa lisää. Käyttämällä vuosittain edelläsanottu
26259: 4 milj. markkaa, saataisiin s·iten kymmenen vuoden kuluttua
26260: noin· 600,000 hl enemmän viljaa tai vastaava määrä muita
26261: maataloustuotteita, joiden ansioksi. voinee laskea noin 9 milj.
26262: markkaa, mtkä silloin tekisi pääomalle noin 20      ro.   Yhteis-
26263: kunnan kannalta on sif.en varojen tällaista käyttämiSJtä pidet-
26264: tävä edullisena. Sen kautta yhteiskunnan ·varaUisuus kas-
26265: vaa ja vara·t estyvät luisumasta ulokomaille puuttuvien elin-
26266: tarpeitten ostoon.
26267:     Edellä olevan perusteella saavat allekirjoittaneet kun-
26268: nioittaen ehdottaa,
26269: 
26270:                 että Eduskunta päättäisi hyväksyä seu.raa·z,an
26271:             asetusehdotuksen:
26272: 752    VIII, 12. -   Maanviljel;vstuotannoJI edistämincu.
26273: 
26274: 
26275:                              Laki
26276:   palkkiolainojen myöntämisestä maanviljelystuotannon
26277:          edistämiseksi pienemmillä viijelyksillä.
26278: 
26279:                              1 §.
26280:     Maanviljelystuotannon edistämiseksi pienemmillä 'Vilje-
26281: ly~sillä käytetään valti,on varoista vuosittain, kunnes toisin
26282: säädetään, 4 milj. ma,rkkaa.
26283:                                 2 §.
26284:     Tästä nahastosta annetaan vuos~ttain maalaiskunniUe lai-
26285: noja käytettäväksi 1 §:ssä mainittuun tarkoitukseen alem-
26286: pana säädetyllä tavalla.
26287:                                 3 §.
26288:     La.inat myönnetään siinä järjest-yksessä kuin anomukset
26289: niistä ovat tehdyt ja vahvi.staa Suomen Senaatin Maatalous-
26290: toimituskunta vuotuisen lainanjaon sittenkun Maata.loushal-
26291: litus on siitä ·anta.nut lausuntomsa.
26292: 
26293:                             4 §.
26294:    Kunnan asutuslauta:kun:ta, tai ellei sellais·ta löydy, kun-
26295: nall~slautakunta hoitaa ja valvoo myönnettyjen varojen lai-
26296: nausta ja. käyttöä Suomen Senaatin Maataloustoimituskun-
26297: nan vahvistaman ohjesäännön mukais·esti.
26298: 
26299:                                5 §.
26300:      Laeinoja ovat oikeutetut saamaan ne viljelijät, joiden ha,l-
26301: lussa ennestään on joko omistusoikeudella tahi vuokralla kor-
26302: keintaan 20 ha. viljelyksessä olevaa maata.
26303:      Lainoja myönnettäes.sä on etuoikeus niillä, jotka edellis-
26304: ten kymmenen vuoden kuluessa ovat ostaneet its-enäisiksi
26305: .io1w ennen asumattoman viljelyspa.lstan tahi vuokra-alueen.
26306: 
26307:                            6 §.
26308:     Lainat myölllUetää.n määrä.ttyihin v·iljelys- tahi talous-
26309: rakennustarkoituksiin käytettäviksi esitetyn j•a asranomais.en
26310: lantakunnan hyvä:ksymän .suunni·telman mukaan.
26311:                   .VIII, 12. ~ Wuorimaa y. m.                     768
26312: 
26313:      Kukin viljelijä voi saada lainaa vähintään 500 markkaa
26314: jv, eni·D'tään 4,000 markkaa asianomais•en lautakunnan hyväk-
26315: symää kiinnitystä tahi takausta vastaan.
26316:      Lainasta saadaan nostaa. puol-et heti sen myönnettyä sekä
26317: loppuosa sittenkun puolet määrätystä työstä on ·suoritettu.
26318: 
26319:                             7 §.
26320:     Laina on ensimäisen vuoden k<oroton. Seuraavina vuosina
26321: maks·etaan siitä Suomen Senaatin kuna·kin vuonna myöntä-
26322: mäMe la,inapääomalle määräämä korko.         .
26323:     Lainan ta·kaisin maksu suoritetaa:n kymmenen vuoden
26324: kuluessa velkakirjassa lä,hemmin määrättävinä aikoina ja
26325: erissä.
26326:                             8 §.
26327:     La.inan käytön tarkast-uksen toimittaa asianomais-en
26328: lautakunnan va:Ituutettu yhdessä maanviljelysseuran neu-
26329: vojan tai sen johtokunnan hyväksymän ammattihenkilön
26330: kanssa.
26331:     Tarkastus toimitetaan vuosittain syys-l<>kakuun aikana.
26332: 
26333:                                  9 §.
26334:       Jos edellisessä pykälä:ssä mail1li.ttu tavkastus osoittaa, -että
26335:   laina on tarkoitukseen käytetty ja määrätty tehtä·vä huolel-
26336:   lisesti suovitettu sekä että •talous muutoinkin on va,staa.vana
26337:   aikana kehittynyt ja huolellises·ti hoidettu, vapautuu vilj-elijä
26338:   kuUoin'kin kysymyksessä olevan lainaosan sekä koron takai-
26339:   sin maksusta, mistä l:ainan tarkastusmiesten on t~htävä a&ian-
26340:   omaiseUe lauta·kunnaUe ehdotus, .ionka perusteelJa lautakun-
26341: . nan tulee lähettää oma ehdotuksens·a Maatalousha:llituksen
26342:   kautta Suomen Senaatin Maataloustoimituskunnan päätettä-
26343:   väksi.
26344:       Ellei lainaa ole ·hyväksyttäJvällä taval'la käytetty eikä
26345:   lainansaajan talous ole muutoin kiitettävästi parantunut, on·
26346:   kulloin:kin kysymyksessä oleva osa ·s~kä korko takaisin mak-
26347:   settava..
26348:       Takaisin maksetut erät, samoinkuin korkomaksut, tilittää.
26349:   lautakunta vuosi.ttain valtiolle. ·
26350: 754.      VIII, 12. -- Maanviljelystuotannon edistäminen.
26351: 
26352:                            10 §.
26353:     Lähempiä määräyksiä ja ohjeita tämän asetuksen käytän-
26354: töön panosta antaa Suomen 8ena.ailin Maataloustoimituskurita.
26355: 
26356:                              11 §.
26357:        Tämä asetus astuu voimaan- p:nä ~uurta 1918.
26358: 
26359: 
26360: 
26361:        Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1917.
26362: 
26363: 
26364:         A. 0. Wuorimaa.           "' Ed:vard Takkula.
26365:         Pekka Tanskanen.             Aleksis SaloYaara.
26366:         Rertta Pykälä.               Antti Rentola.
26367:         Antti Juutilainen:.          Santeri Haapanen.
26368:                                                              ?56
26369: 
26370: 
26371:                               .
26372: VIII, 1a, _,. Anom. ehd. N:o 65.
26373:                               .
26374: 
26375: 
26376: 
26377: 
26378:              Kairamo, A. Osw.: Maanviljelystuotannon tehok.
26379:                kaammm#a lisäämisestä.
26380: 
26381: 
26382:                S u o m e n E d u s k u n n a, l 1 e.
26383: 
26384:      Yhtä hyvin maalla kuin kaupungeissakin kohdistuu ih-
26385:  miS'ten korkeimmilleen jännitetty huomio tätä 'lllykyä maan-
26386:  viljelykseen ja sen •tuotantokykyyn. Maailmansota on vähi-
26387:  tellen kiristänyt leipä:kysymyben tava:lla, jonka tuskin ku-
26388:  kaan a·ikai·semmin olisi ka.tsonut enää mahdolliseksi. Kieltä-
26389:  mätön tosiasia on, että toistaiseksi meillä on varrmuudella
26390:  käytettävänämme pääasiallisesti va.in se vilja, joka on oma.n
26391:  maan karsva-t.tama. Omasta maarsta tulee kansan hank·kia f'e
26392: ]eipä, jon'ka. se tarvitsee ja jonka se vuosikymmenien kuluessa
26393:  kevytmielisesH on tottunll.t mhaHa ostamaan. Oman m:aan
26394:  vi~jelys on äkkiä saanut merkityksen, joka sille tosin aina on
26395:  miel,i·hyvällä myönnetty teoriassa ja juhlarpuheissa, mutta
26396:  jota tod•eTlisuudessa ei ole vasta1nnut sen monessa suhteessa
26397:  syrjäytetty asema ja laiminlyöty kehitys.
26398:      Vaatimus että maan, joka. sijaitsee Grönlannin leveysas-
26399:  teella, tulee tyydyttää useaarn miljoonaan nousevan väestön
26400:  J.eipätarve, on ·epäilemättä itsessään rohkea. Kukaran ei voi
26401:  varmuudella ·sa.noa pystyykö Suomi koskaan tätä vaa,timusta
26402: ·täyttämään. Mutta sii:hen on joka ta.paukseSisa pyrittävä.
26403:  Katkera kokemus uJ:komaan tuonnin epä:luotettava.isuudesta
26404:  ja nykyhetken uhkaava vaa•ra eivät jätä meille va1litsemisen
26405:  varaa.
26406:      Mutta. saadaksemme omasta maasta riittävästi elintarpeita
26407:  tarv.itaan ehdottoma:sti valtiovallan taholta toisenlaineTII me-
26408: 766    JIII, 13. -   Maanviljelystuotannon lisääminen.
26409: 
26410: nettely maanviljelysasioissa kuin se, joka viime aikoin1a ja
26411: varsinkin •sotavuosina on ollut vaUa:lla. Suorastaan vaa;ral-
26412: l1ista on, jos kuluttajaedut edelleen, kuten tähän asti, salli-
26413: taan koko voimal'la.nsa ja ilman riittävää vastapa.inoa ahdis-
26414: taa maanviljelystä halikkiaksensa itselleen hetkellisiä helpo-
26415: tuksia ja etuja, välittämattä huomispä>ivästä.
26416:      Kuulumaliomalla ta'Valla on maanviljelyksen etuja sodan
26417: aikana loukattu. Väkivaltaiset kaikkia kohtuuden ra.j·oja
26418: sivuuttava't lakkoliikke·et ovat laajalti estäneet maanvil-
26419:  jelystöiden suori!ttamista oi'keaan aikaan·. Liian alhaiset ja
26420: ilman riittävää a·sia.ntuntemusta. määrätyt rajahinnat (esim.
26421: maidon ja vuotien; ru'kioin ja kaumn hinnat v•errattuina toi-
26422: siinsa) ovat häirinneet markkinat ja suurentaneet elintarve-
26423: pulan. Maamiehiä on kulutuskeskuksissa alinomaa· kiusattu
26424:  pikkumaisiHa ilmia·nnoilla ja suorastaan omavaltaisella me-
26425:  nettelyllä toriyleisön puolelta. Elin,t>arvelak.ia on sove1lu-
26426:  tettu ilman j.ohdonmuka.isuutta, ilman auktoriteettia ja liian-
26427:  kin usein ilman sanottavaa atsiantuntemusta. Lukemattomia
26428:  viikos•ta viikkoon vaihtelevia ja välistä keskenään ristiriitai-
26429:  sia eri'koissääidöksiä on tavallisen maamiehen ollut miltei
26430:  ma·hdoton mui•s'tiss~ pitää ja yleensä ovat häneen kohdistetut
26431:  aiheettomat epäluulot ja kiihkeä mielia•la tuntuva·sti lisän-
26432:  neet s·otatilan epävarmuudesta muutenkin leviävää halutto-
26433:  muutta .ia· yrrtteliäisyyden puutetta. Kaikenla·isista po'liisi-'
26434:  säännöksistä, asetuksista jai pakkomääräyiksi.stä ei ole ollut
26435:  puutetta ja niillin o-n miltei yksinomaan turvauduttu elin-
26436:  tarvepulan va:stusta.misessa; mutta pääelinkeinon e-lvyttämi-
26437:  nen, nostaminen ja vahvistaminen on la.imin:lyöty. On unoh-
26438:  dettu, että oikea ta'itavuus osottautuu siinä, että osaa houku-
26439:  tellå, kun ei voi pakottaa, neuvoa, kun ei voi käskeä. Nyt ei
26440:  ole puhetta 'Siitä, millä hinnalla leipä saadaan, vaan kysymys
26441:  on :siitä, millä keinoin me yhtteisvoimin saisimme pellon anta-
26442:  maan elatusta niin paljon kuin mahdollista.
26443:       Ne keinot, joihin ensi kädessä on turvauduttava maanvil-
26444:  jelystuotannon 'kohoi!tamiseksi, voidaan käsittääks:eni määri-
26445:  tellä pääasiallisesti seuraavasti:
26446:                         VIII, 13. -   Kairamo.                    757
26447: 
26448:        1) keinotekoisten, la.nnoitusa:ineitten saantia omassa maas,
26449:   sa on kaikin puolin turvattava ja helpoi.tettava sekä niiden
26450:   käyttöä tarmokkaasti edistettävä;
26451:        2) väikirehuaiueitten t~hdasmaista. valmistusta olisi mi-
26452:   käli mahdollista omassakin maassa saatava a:lulle;
26453:        3) sokerijuurikkaau ja öljypitoisten viljelysbsvien kas-
26454:   vattamista olisi, aluksi Etelä- ja LouUJailis~Suomessa, edistet-
26455:   tävä ja niihin perws~tuva.a teollisuutta alussa tuettava;
26456:        4) uudenaikaisten koneitten, va~sinkin moottoriaurojen
26457:   eli n. k. tra.Morien, ·käytäntöön ottamista olisi voimakkaasti
26458:   edistettävä sekä valvottava, että ma·a.n oloihin soveltuvia
26459:   tyyppejä, ennen muita ja, jos ta.rpeellista. on, valtion a;vustuk-
26460:   seHa suositaan;
26461:         5) uudisviljelyksiä oli!si; varsinkån sellaisissa seuduissa,
26462:   missä pienviljelijöitä löytyy vähä:ul~isesti, tarmokkaasti edis-
26463:   tettävä;
26464:         6) viljely•smaan •salaojitusta {)lis·i edist.attävä kasvatta-
26465:   maHa sitä varten ta~tavaa työväkeä ja tehtäväänsä täysin pe-
26466: - rehtyneitä amma,ttimiehiä sekä pidettä•vä huolta siitä, että
26467:   salaoji1tukseen tarvittavia tarkoituksenmu1misia välineitä
26468:    (putkivalmistuskonreita, putkia) pidetään kaMuhintaan kau-
26469:    passa.
26470:        Keinotekoisis·ta. lann{)itusai'nei,sta olisi huomio, koska kil-
26471:   pa.Ilu Stassfurtin kali-suolojen kanssa meidän oloissamme ei
26472:    voi tulla kysymykseen, kohdistettava ilman typpeä käyttä-
26473:    viin uudenaikaisiin menettelytapoihin sekä fosforiitteihin,
26474:   joiden tuontia Sisä-V enäjä:n rikkais•ta kaivoksista ja tehdas-
26475:    maista käyttöä todennäköisesti ei olisi mahdotonta meillä
26476:    mene&tyksellisesti harjoittaa. Tätä samoinkuin · olkiväkire-
26477:    huaineitten valmistamis·ta olen erityisissä anomuksissa koet-
26478:    nut tarkemmin perustella.
26479:        .Sokerijuurikkaan viljelyksestä on muutamia vuosia ,si,t-
26480:    ten toimeenpantu laaja kokei·lu rii:ttävästi osoittanut, että. se
26481:    ta vallisina vuosina ainakin Etelä-Suomessa antaa tyyd,yitä-
26482:    viä tuloksia. Valitettavasti ei tämä lupaava alote vielä ole
26483:    vienyt varsin·aisen ·i'okeriteollisunden syntymise:en, mu'tta
26484:    kansantalondellis•elta kannalta olisi tärkeä, että saataisiin var-
26485: 758     VIII, 13. -   Maanviljelystuotannon lisääminen.
26486: 
26487: muutta siitä., ·eikö sittenkin melkoinen osa maan sokeritar-
26488: peesta voitaisi saada kotoisesta ma.alJerälstä. Näyttää siLtä
26489: kuin tätä varmuutta ku!tenkaa.n ei olisi saatavissa. ilman
26490: valtion väliin!J;uloa. - Öljykasveista ovat. sekä nellava että
26491: hamppu vanhoja viljely•ska:sveja Suomessa; sovelluttamalla
26492: niihin uudena•ikaisia liotusmetoodeja voisi ehkä odottaa uusia
26493: saavutuksia sekä kehruu- et·tä r.a.svateollisuudelle. Tässäkin
26494: näyttää kuitenkin valtion avustus olevan tarpeellinen täysin
26495: luotettavia perustavia kokeiluja varten.
26496:     1Kaikissa sivisty·smaissa ov.a.1t moottori-aura$ eli traktorit
26497: viime vuosina. saavuttaneet suuren merkityksen.. Niitä on
26498: esim. Englannissa, Ranskassa ja Ita:liassa tilattu suuret mää-
26499: rät val'tion laskuun ja niiden avulla on sodan aikana voitu
26500: tuntuvasti laa:jeDJt.aa viljellyn maan alaa. Kökemuksesta tie-
26501: detään, että ·traktoreja menestybellä voidaan käyitää Suo-
26502: messakin, mutta tärkeä olisi, ettei valintaa satojen tarjolla
26503: olevien ~yyppien välillä jäitettäi·si yksinomaan sattuman tahi
26504: tilapäisten liikeagenttien harkinnan varaan, vaan että valtio
26505: itsetietoisesti johtaisi näitten uuden ajan viljoelyskoneiden
26506: käytäntöön attoa ja suorittaisi järjeSJtäytymistoimessa välttä-
26507: mättömät kustannukset.                                           ·
26508:     Viljelysmaan laajeniamiskysymyksessä ansa~tsee Pel-
26509: lervo-seura,n ja ma.anviljelyss·eurojen yhteisesti toimeenpa-
26510: nema, koko maata käsittävä uudisviljelyskilpailu huomiota,
26511: siihen kun on ottam1t osaa useita tuhansia maamiehiä ja mel-
26512: koisia alueita uutta peltoa sen :kaut•t.a. on saatu raivatuksi.
26513: Suotavaa olisi, että tätä herättävää ja suoranaista hyötyä
26514: tuottavaa kilpailua edel·leen jaikettaisi•in ja että sitä varlen
26515: vuosittain asetettaisiin snpiva summa, esim. 2-300,000 mk.
26516: maan viljelys•seuroj.en käy.tettä väksi.
26517:     Viime vuosien taloudellinen kehitys viit·taa ehdotbornasti
26518: siihen, että maanviljelijän tulee Y'hä enemmän käyttää hyväk-
26519: sensä uudenaikaisia voimakoneita. myöskin maan muokkaa-
26520: miseS'sa ja sadon korjuussa. J.o trustä syystä on eriiwmai•sen
26521: tärkeää, että maan salaojitus meilläkin yhä laajemmin ote-
26522: taan käytäntöön. Tämä :kysymys, joka muutenkin yleisesti
26523: tunnetuista syistä on maanviljelyksoen tärkeimpiä, muuttuu
26524:                          VIII, 13. -- Kairamo.                    759
26525: 
26526:      sen vuoks:i lähivuosina kaikesta päij,ttäen suorastaan poltta-
26527:      vaksi, j:os meidän on mieli maanviljelystekniikan alalla edis-
26528:      tyä rinnan muitt,en sivistyskansojen kanssa. Se ansainnee
26529:      siis Hallituksen erikoista huomiota.
26530:          Edellä esitetyillä näkökohdilla ei suinkaan ole aiottu tyh-
26531:      jentävästi käs~tellä kysymystä maanviljelyksemme tuotannon
26532:      lisäämisestä, vaan pikemmin esittää muutamia esimerkkejä,
26533:      jotka täl·lä hetkeHä kaipaavat Hallituksen erityistä huolellr-
26534:      pitoa.                              •
26535:          Rohkenen viitaten yHäesitettyihin perust.el uihi.n kunnioit-
26536:      taen anoa,
26537:                       että Eduskunta yhtyisi antamaan Hallituk-
26538:                   sen ·tehtäväksi asiantuntevien henkilöiden kautta
26539:                   ja silmälläpitäen m. m. edelläesitetyt näkökohdat
26540:                   tutkituttaa, millä tavaUa maanviljelystuotantoa
26541:                   voitaisiin lähimmässä tulevaisutulessa tehokkaasti
26542: '   .             lisätä sekä aikanaan tehdä Eduskunnalle siitä ai-
26543:                   hetttuvat esitykset.
26544: 
26545:         Helsingissä marraskuun 2:7 päivänä 1917.
26546: 
26547: 
26548:                                              A. Osw. Kairamo.
26549: '260
26550: 
26551: VIII, 14, -    Anop1. ebd. N :o 68.
26552: 
26553: 
26554: 
26555: 
26556:               S"nkko, E., y. m.: Uutisviljelyslainoiksi käytet-
26557:                  tävien valtiovarojen lisäämisestä.
26558: 
26559: 
26560:                 S u o m e n E d u s1 k u n n a ll e.
26561: 
26562:     Viitaten vuoden 1914 valtiopäivillä tehdyn anomusehdo-
26563: tuksen N :o 69- (Li!tteet VIII, siv. 688--'6'90) perusteluihin,
26564: kunnioittaen ehd<11:amme anomusehdotuksista säädetyssä jär-
26565: jestyksessä käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi seuraavaa:
26566:                   että Valtiokonttorin hoidossa olevasta lainaus-
26567:               rahastosta edelleen uutisviljclyslainoja y ksityi-
26568:               sille maanviljelijöille myönnettäisiin ja mainitfmja
26569:               tainavaroja mahdollis1buden mukaan lisättäisiin,
26570:               sekä
26571:                    että ennen myönnetyistä lainoista k,ertyneet
26572:               korot myöskin kyseessäoleviin tarkoituksiin käy-
26573:               tettä~siin.
26574: 
26575: 
26576:        Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1917.
26577: 
26578: 
26579:            E. Sinkko.               Pekka Hälvä.
26580:            W. K. Särkkä.            Imas Tnkia.
26581:            K. E. Linna.             '1'. Kaitila.
26582:                         Pekka Pennanen.
26583: Vlll,-15. -     Anom. ehd. N:o 101.
26584: 
26585: 
26586: 
26587: 
26588:               ·Tanskanen. P~>kka, y. m.: Määrärahan myön-
26589:                   tämisestä soiden ja rämeiden viljelyskelpoi-
26590:                   seen kuntoon saattamista varten.
26591: 
26592: 
26593:                 S u o :rh e n E d u s k u n n a II e.
26594: 
26595:      Suomen maasta on vielä 1 j 5 soitten vallassa. Suuri osa
26596: näistä on niin laajoja, että· kuuluvat .Iukui&ille taloille ja
26597: usein ylettyvät useaan pitäjääseen. Yksityisille on mahdo-
26598: tonta näitä ruveta viljelemään, eipä edes omaa osaansa, koska
26599: \'iemärin valmistaminen menisi hänen voimiensa ja varojensa
26600: :ylitse. Suuri osa Suomen maata on sentähden siinä kun-
26601: nossa, ettei sitä voida viljelykseen käyttää, ennenkuin sii-
26602: hen valtion voimalla saadaan tarpeelliset viemärit ja veden
26603: poisvienti turvatuksi. lVIitä laajemmassa määrässä näitä
26604: töitä teeteHäisiin, &itä pikemmin saataisiin Suomen kansalle
26605: vailoitt>Juksi uusia aloja, joista tulisi elintarpeita maalle ja
26606: karjantuotteita ulosvietäviksikin. On nyt jo muistettava,
26607: että sitä myöten kuin metsämme vähenevät, täytyy saada
26608: elintarpeita ja rehuja J!losvietäväksi. Ja sois.samme lepää
26609: loppumattomia määriä parasta lannoitusainetta, typpeä, jo-
26610: teiika niitä viljelemällä huokeampien apulantojen avulla voi-
26611: daan saavuttaa ennen aavistamattomia määriä viljaa. ja re-
26612: hua. Sitä paitsi saisivat niissä suuret joukot työttömiä työtä
26613: ja leipää, niin ettei tarvitsisi vieraisiin maihin siirtyä. Vallan
26614: mitättömässä määrässä on tähän asti käytetty yllämainit-
26615: tuun tark.oitukseen valtion varoja ja suot yhä lepäävät tuhat-
26616: vuotisessa tilassaan hyödyttöminä sillä välin, kun ihmisj·ouk-
26617: koja kär&ii työttömyyttä ja toimeentuloa ja sentähden tul-
26618: 
26619: 
26620: 
26621: 
26622:                         •
26623: 762     VIII, 15, -   Soiden ja rämeiden viljeleminen.
26624: 
26625: vaavat kaupunkeihin ja tehda~:>paikkoihin ahdistelemaan
26626: siellä olevien t;yöansiota ja toimeentuloa liiallisella työn tar-
26627: jonnalla.
26628:     Vesiperäisten maitten kuivaustarkoitusta varten on Suo-
26629: messa käytetty 5 :nä ·edellisenä vuotena seuraava määrä val-
26630: tion varoja:
26631: 
26632:       1910     1911 -   1912 -     1913 -      1914
26633: Smk. 242,225- 374,954- 234,(}28- 333,93·6· --373,118
26634: 
26635:     Vallan vaatimattomia summia siis, varsinkin kun otetaan
26636: hllomioon, että jokaisena mainittuna vuotena on yksin La.puan-
26637: joen perkaamiseen edellä olevista ~ummista käytetty 140,000
26638: -228,000 markkaan. Perin vähäisiä varoja on sentähden
26639: käytetty varsinaisten soitten kuivaukseen, vaikka kyllä on
26640: myönnettävä, että joku määrä soita Lapuanjoen perkaamisen
26641: kautta on tullut vilj·elyskelpoiseksi.
26642:     Olisi jo vihdoin aika, että suurien soitten kuivattamiseen
26643: viljelyskelpoisiksi vuo~ittain kö.ytettäisiin ainakin 10 kertaa
26644: niin suurta pääomaa kuin tähän saakka, tai siis vähintäin 2
26645: miljoonaa markkaa. Sillä summalla j.o tehtäisiin tuntuvia ,
26646: jälkiä viljelysmaan valloittamiseksi veden vallasta.
26647:     Kun arvioidaan metrin viemäriä maksavan keskimäärin
26648: 5 markkaa, puhkaistaisiin viemärejä 400,000 metriä. Tämä
26649: merkitsee, että viljeltäväksi valmistuisi vuosittain noin 15,000
26650: hehtaaria maata, raha-arvoltaan vähintäin 4 ~iljoonaa mark-
26651: kaa.
26652:     Mutta tämän työn saattamiseksi yksinlliertaiseksi ja no-
26653: peltksi tarvitaan korjauksia vanhentuneeseen, ristiriitaiseen
26654: ja monimutkaiseen vesioikeuslakiin 23 päivältä heinäkuuta
26655: 1902 ja sitä seuraavaan käytäntöönpanolakiin samalta päi-
26656: vältä. Näitten säännösten mukaan vaikeutetaan ja viivytel-
26657: lään loppumattomiin kaikki kuivausyritykset vuosikymme-
26658: niä. Kun niitten mukaan on kuvernööriitä pyydetty toimen-
26659: pidettä suon kuivattamiseksi, määrää hän maanviljelysinsi-
26660: nöörin tekemään suunnitelman .kuivattamistyöstä, sen teknilli-
26661: sestä toimeenpanosta, kustannuksista ja kannattavaisuudesta.
26662: 
26663: 
26664: 
26665: 
26666:                                         ··•
26667:                  VIII, 15. -   Tanskanen y. m.               -763
26668: 
26669: Kun tämä on t.ehty ja siinä noudat-ettu kaikki lain määräyk-
26670: set, lähettää kuvernööri asiakirjat piirustuksineen Tie- ja vesi-
26671: rakennusylihallitukselle, joka puolestaan lähettää ne piiri-
26672: insinöörille, joka taas menee itse tai määrää toisen insinöörin
26673: uudestaan laatimaan täydellisen suunnitelman kuivattami-
26674: sesta ja säännöllisesti hylkää maanviljelysinsinöörin suun·
26675: nitelman ja työt. Tällä matkalla viipyy asia tavallisesti
26676: puolikymmentä vuotta ja enemmänkin.
26677:      Kun tämmöinen kaksinkertainen suunnitelman tekeminen
26678: on sekä hyödytöntä että tarpeetonta ja suuresti estää suon-
26679: kuivausyritykset, on käytäntöpanolain 8 § :ään lisättäNä mo-
26680: mentti, joka ehkäisee edellä mainittua luonnotonta jälkitoi-
26681: mitusta ja joka voisi kuu11m näin:
26682:      Jos maanviljelysinsinööri on tehnyt täydeJlis.en kuivaus-
26683: suunnitelman, jossa on vaarinotettu myöskin s.e vaikutus,
26684: minkä kuivaus. saattaa alla olevissa vesissä, älköön kuver-
26685: nööri enää vaatiko Tie- ja vesirakennusylihallituksen lau-
26686: suntoa.
26687:      Tämän muutoksen aikaansaamiseksi on Eduskunnalle .iä·
26688: tetty eri esit,ysehdotus.
26689:      Tästä syystä ja. mitä edellä on perust·eltu pyydämme
26690: Eduskunnalle esittää,
26691:                 että . v.altion varoista määrättäisiin vuosittain
26692:             suurten soitten ja rärneitten viljely:skelpoiseen
26693:             k,untoon saattamiseksi kaksi miljoonaa Suomen
26694:             markkaa.
26695: 
26696:     Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1917.
26697: 
26698: 
26699:      Pekka Tanskanen.          Santeri Haapanen.
26700:      A. 0. Wuorimaa.           Edvard 'l'akkula.
26701:      Antti Rentola.            Aleksis Salovaara.
26702:      Antti Juutilainen.        Hertta Pykälii.
26703:                      J. A. Heikkinen.
26704: 764
26705: 
26706: VIII, t(l, -    Anom. ehd. N :o 100.
26707: 
26708: 
26709: 
26710: 
26711:                I.antto, 1v. Fr., y. m.: Määrärahan myöntämi-
26712:                    sestä Pelson suon asuttJamiseksi.
26713: 
26714: 
26715:                 S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
26716: 
26717:     Viitaten erittäinkin vuoden 1912 valtiopäiville annettuun
26718: anomukseen (Liite VIII, Maatalousvaliokunnan mietintö N :o
26719: 5), koskeva P·elson suon viljelykseen saattamista ja niin sa-
26720: notun ryhmäasutuksen järjest.ämi.stä sinne, samme täten Ar-
26721: voisån Eduskunnan erikoiseen huomioon sulkea, että mitä pi-
26722: kimmin olisi jo ryhdyttävä tuon laajan ja kallisarvoisen suon
26723: asutus- ja viljelysoioja järjestämään.
26724:     Että suossa on Suomen rikkaus, senhän ovat jo sangen
26725: monet yritteliäät yksilöt kyllin selvästi osoittaneet, - osoit-
26726: taneet jo senkin, että hyväin soittemme viljelysarvo on yli
26727: vanhain ylänköpeltojemmekin asetettava.
26728:     Asiain näin ollen ihmetellen täytyy kysyä, kuinka on
26729: mahdollista, ettei valtio senkään voimakkaammin laajain
26730: soittensa viljelemisestä ja asuttamisesta huolta pidä - ei,
26731: edes aikana, jolloin irtolaiskysymys ja tilattomille maanhan-
26732: -kinta on ollut vuosikymmenet kipeimpäin kysymystemme
26733: joukk·oon luettunä - ei vaikka työttömy•ys ja leivättömyys
26734: uhkaa ja kymmenettuhannet mäkitupalaiset si.ellä saloilla
26735: kuivain kivikkokangasten nenissä sangen kituvaa elämää
26736: viettävät.
26737:     Jo vuodesta 1856 on Pelson suonkin kanavoimisiin ja
26738: viemäriojituksiin jatkuvasti hyvinkin suuria, yli miljoonan
26739: käypiä rahallisia uhrauksia tehty, jotta ojitusten pitum. on-
26740:                    VIII, 16. -   Lantto y. m.
26741: 
26742: kin jo lähes 150 kilometriä ja yhäkin uusia uhrauksia näit-
26743: ten ojitusten kunnossapitoon on luovutettava, mutta sitten-
26744: kään its•e pääasian- asuttamis- ja viljelyskysymyksen suh-
26745: teen ei vielä tämän 60 vuoden aikana ole mihinkään vai-
26746: kuttavam:r toimintaan ryhdytty. Päinvastoin, kuten asiakir-
26747: jat osoittavat, on kaikilla tavoin jarrutettu, ettei siellä ole
26748: todellista elävää elämää päässyt syntymään; niinpä vuonna
26749: 1908, kun sinne 33 tilatonta läänin kuvernöörin puoltalau-
26750: seella pyrki omia kotejaan rak·entamaan, saivat he halli-
26751: tukselta kieltävän vastauksen -ja senkin vasta ko.Imen vuo-
26752: den odotuksen jälkeen, vuonna 1911 huhtikuun 6 päivän
26753: senaatin päätöksenä; - joten• ei asiaa nähtävästi kovinkaan
26754: kiireellisenä käsitelty.
26755:      Mutta näistä huolimatta, kun ·ehkä piankin rakenteelle
26756: tuleva Oulun-Nurmeksen rata, näitä seutuja lähitl?e kul~
26757: kien, on yhä suuremman huomion laajan Pelson hyvien
26758: murusoiden puoleen kääntänyt ja kun yleinen työttömyys
26759: ja nälkä ennen kaikkea niillä paikoin tiettävissä on, niin nyt
26760: jo vihdoin viim~inkin olisi valti.on mitä tarmokkaimmin ryh-
26761: dyttävä mainitun ~uon asuttamis- ja viljelystoimia toteutta-
26762: maan, noudattamalla ryhmäasuttamisiin nähden niitä peri-
26763: aatteita, jotka alussa viittaamassamme vuoden 1912 anomuk-
26764: sessa mainittu ·on .
26765:    . Kuitenkin pyytäisimme lisätä vielä sen toivomuksen, että
26766: työpalkkoja maksettaisiin siellä omia kotejansa uurastavillc>
26767: ainakin niin kauan, että saisivat asuntonsa Mpivien malli-
26768:  piirrosten mukaan valmiiksi sekä ainakin yhden hehtaarin
26769:  alan peltoa itselleen raivatuksi ja että vähintäinkin ensi kol-
26770:  men vuoden vapaa-aika koroille ja kuoletusmaksuille sallit-
26771:  taisiin.
26772:      Näihin ylläesitettyihin ·perusteluihin viitaten, rohkenem-
26773:  me kunnioittaen ehdottaa Eduskunnan päätettäväksi,
26774: 
26775:                 että ytei,smtä va;roista myönnettäisiin sadan
26776:             viidenkymmenen tuhannen (150,000) markan
26777:             sruuruinen määräraha käytettäväk;si Pe~on suon
26778: 766          VIII, 16. -   Pelson suon asuttaminen.
26779: 
26780:              asnttamista varten j'a että tämä ensimäinen erä
26781:              otettaisiin jo vuoden 1918 menoarvioon.
26782: 
26783:       Hehingissä marraskuun 26 päivänä 1917.
26784: 
26785: 
26786:        Iv. }"'r. Lantto.           J. P. l(okko.
26787:        Kusti Arffman.              Aleksis Salovaam.
26788:        J. A. Heikkinen.            Vilkku Joukahaincn.
26789:        A:tltti J uutilainen.       Santeri Alkio.
26790:        Bcrtta Pykälä.              Juho Niukkanen.
26791:        Lauri Kr. Relandel'.        Albin Manner.
26792:        Santeri Haapanen.           A. 0. Wuorimaa.
26793:                           Antti Rentola.
26794: 
26795: 
26796: 
26797:                                              '
26798:                                                              767
26799: 
26800: VIII, 11. -   Anom. ehd. N :o 102.
26801: 
26802: 
26803: 
26804: 
26805:               \Vdokoski, K. W., y, m.: Erään Mikkelin lää-
26806:                  nissä olevan suojakson ~tutkirnisd$ta viljelys-
26807:                  tarkoitufosia varten.
26808: 
26809: 
26810:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
26811: 
26812:     Varsinkin nykyaika on näyttä,n.yt, miten tärkeä elin-
26813: voimanlähde kansoille on hyvin kehittynyt maatalous. Esim.
26814: voimaperäis.en maataloud-en maassa Tanskassa' on verrattain
26815: helposti kestetty kaikki sota-ajan tuottamat elintarvevaikeu-
26816: det. Niissä maissa taas, joissa maatalous on heikolla poh-
26817: jalla, on väestö monin paikoin joutunut näl,käkuoleman par-
26818: taalle.
26819:     Meidän maassamme oil viljellyn maan ala mitättömän
26820: pi,eni ja maata.louden harjoittaminen kovin vähä1n voima-
26821: pmäistä. Siitä johtuu, että kansaHamme ei ole ollut sel-
26822: laisia koko kansan hyvinvointiin vaikuttavia tuloja ulk'o:
26823: maille viedyistä maataloustuotteista, joita monilla muilla
26824: pääasiallisesti maataloutta harjoittavilla mailla on ollut.
26825: Eikä tässä kylläksi. Olemme vielä viimeksi kuluneina
26826: vuosikymmeni.nä joutuneet -siihen 1surkeaan asemaan, että
26827:  yksi tärkeimpiä ravintoaineitamme, leipävilja, on suureksi
26828: osaksi täytynyt ostaa u1koa.
26829:     ·Ylläma.inittujen epäkOhtien poistami,seksi ovat maata-
26830: lousammattimiehemme kehoittaneet :rnaanvi.ljelijöitä tarttu-
26831: maan uusiin viljelyksiin, varsinkin ottamaan maa.ssamme
26832: runsaa·sti tavattavia soi ta viljely ksen alaisiksi. Tällaisten
26833: soitten vilj·elykseenottamisessa kohtaa kumiminkin useissa.
26834: tapauksissa maanviljelijöitä voittamattomat vaikeudet. Mo~
26835: nin paikoin ovat suomme hyvin ves~perä.isii:\. ja JllUOdostavat
26836:  768       VIII, 17. ~ Erään suojakson tutkiminen.
26837: 
26838:  laajoja kymmeniä ·penikulmia käsittäviä suoalueita. 'Vaik1ka.
26839:  suopohja olisikin hyvin viljdykseen kelpaavaa, ei yhityi-
26840:  lllen maanviljelijä voi menestyksellisesti ryhtyä maata vilje-
26841:  lykseen ottamaan ennenkuin maan kuivattamis.een tarvitta- .
26842:  vat laajat työt ovat suoritetut.                  ..
26843:       Yksi suurimpia lillaassamme tavattavista suojaksoista on
26844:  Suur-Savon läpi kulkeva suoalue, joka alkaa Mimkelin pi-
26845:  tä,jän Ve:hmaiskylän länsipuolelta Linnunsnon nåmellä ja
26846:   jatkuu länsipohjoista kohti erinimellif?enä eri pa'ikoissa Mik-
26847:  kelin ja Haukivuoren pitäjien kautta Pieksämä>en pitäjän
26848:  keskirpaikoille saakka. Suon pituus on noin 60-70 •km ja
26849:  pinta-ala noin 750 km 2 •
26850:       M{ten tärkeänä tämän suoa.lueen viljelykseen ottamista
26851:   jo aikaisemmin on pidetty, osoittaa se, että !fikk~lin läänin
26852:  maaherra jo v. 1852 teki esityk•sen senaatil.le, että mainittua
26853:  suoaluetta ryhdyttäisiin valtion ]_)uolest.a kuivattamaan.
26854: ~Asia oli 1850-luvulla. usaita kertoja senaatin, tie-ja vesira-
26855:  kennusten ylihallituksen ja kenraalikuvernöörinviraston kä-
26856:  siteltävänä ja lffiyönn.ettiinkin mainitun vuosikymmenen lop-
26857:  pupuole1la huomatt.a via rahamääriä tällä s•uoaluef'lla olevien
26858:  soitten kuivattamiseen ja järvien laskemiseen. M. m. Kyy-
26859:  veden laskemiseen saatiin v. 1859 valtion varoja 2,000 •hopea-
26860:  ruplaa.
26861:       Muutamia vuosikymmeniä tämän jälkeen_ otettiin maini-
26862:  tun suop kuivattamisasia uudelleen esille. Valtiopäivillä
26863:  v. 1897 tekivät ta.ionpoikaissäädyssä edustajat Juho Jalka-
26864:  nen, D. Nykänen ja K. Konsti anomuks-en, että mailllittu
26865:   suoa:Iue valtion varoilla tutkittaisiin ja jos •siitä lähtevä
26866:  hyöty katsottaisiin va:staavan •kustannuksia, siihen valtion
26867:  varoilla pääviemäreitä kaivettaisiin.
26868:       Nykyään, jolloin pyritään kehittämään turveteollisuutta
26869:  maassamme, olisi tällaisen laa.jan suon kuivatt.amis·ella suuri
26870:  merkitys myös turveteollisuudellemme. Turrpeen kuljetta-
26871:   minen täältä markkin_oine olisi helppoa senvuoksi, että Savon
26872:  rata kulkee mainitun suoalueen lä:pi 1>itkin ·sen pituutta.
26873:       Edelläolevan .perusteella .ehdotamme kunnioittaen Edus- ·
26874:   kunnan päätettäväksi,
26875:             VIII, 17,- Wuokoski y. m.                     769
26876: 
26877:            että se suuri suojakso, joka alkaa Mikkelin
26878:        pitäjän V ehmaiskylän länsipuolelta Linmtnsuon
26879:        nimellä, ja_tkuen useilla eri nimillä Mikkelin ja
26880:        Haukivuoren pitäjäin kautta Pieksämäen pitäjän
26881:        keskipaikoille saakka, valtion varoilla viljelys-
26882:        tarkoituksia varten tutkittaisiin.
26883: 
26884: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1917.
26885: 
26886: 
26887:   K. W. Wuokoski.                       A. Tanttu.
26888:                 T. Heimonen.
26889: 
26890: 
26891: 
26892: 
26893:                                                      49
26894: 770
26895: 
26896: VIII, 1s. -    Anom. ehd. N :o 66.
26897: 
26898: 
26899: 
26900: 
26901:               Kairamo, A. Osw.: Apulantojen maahansaannin
26902:                  aikaansaamisesta.
26903: 
26904: 
26905:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
26906: 
26907:     Kaikissa sotaakäyv_issä sivistysmaissa ovat eduskunnat ja
26908: hallitukset käyttäneet kymmeniä jopa satoja miljoonia mark-
26909: koja keinotekoisten lannoitusaineiden hankkimiseksi- maa-
26910: taloudelle kohtuhintaan. Meillä Suomessa on valtion toi-
26911: minta tällä alalla rajoittunut siihen, että on myönnetty
26912: 50,000 markkaa erään 5,000 säkin suuruisen luujauhomäärän
26913: hinnan halventamiseksi ja. että valtio on ottanut kantaakseen
26914: puolet erään 25,000 säkin suuruisen luujauhohankinna-n mah-
26915: dollisesti tuottamasta tappiosta.
26916:     Kun kuitenkin meilläkin maataloudellisen tuotannon
26917: lisääminen, joka nyt on koko kansallemme elinkysymys,
26918: riippuu- apulannoitusaineiden riittävästä saannista maahan,
26919: ja tämä ei ole yksityisille mahdollista, olisi syytä käyttää
26920: valtionvaroja tähän tarkoitukseen. Apulannoitusaineiden
26921: hankkimiseksi voitaisiin aja.tella valtionvaroja käytettäväksi
26922: seuraavalla tava.Ua.
26923:     Valtio voisi ottaa kantaakseen esim. 4 / 5 siitä riskistä,
26924: mikä luotettaville liikeyrityksille syntyy niiden hankkiessa
26925: maahan apulantavarastoja, joiden arvo esim. rauhan tullessa
26926: voi äkkiä huomattavasti aleta, samalla valvoen apulantojen
26927: hinnan määräämistä. T~llä menettelytavalla olisi varmasti
26928: mahdollista hankkia maahan entistä enemmän luujauhoja ja
26929: fosforiitteja Venäjältä. Ehkä voitaisiin täten saada fosfaat-
26930: teja myös Amerikasta ja typpiapulautoja Skandinaviasta.
26931: Kun apulantojen nykyinen hinta on lähes kymmenkertainen
26932:                      VIII, lll. -   Kairamo.
26933: 
26934: rauhanaikaiseen hintaan verraten, on riski näiden tarvikkei-
26935: den varaamisesta nykyään verrattain suuri, 80-50 mk. sa-
26936: dalta kilolta apulantaa. Jotta tuntuvia tuloksia saavutet-
26937: taisiin, täyiy,isi valtion ottaa kantaakseen muutamien miljoo-
26938: nien riski. Varsin mahdollista kuitenkin on, että hankitut
26939: a.pulannat saadaan myydyksi ilman t,appiota valtiolle.
26940:     Kun apulantojen hinta on näin korkea, jää niiden me-
26941: nekki, kuten kokemuksesta tiedetään, pieneksi, ellei valtio ota
26942: osaa hinnasta suorittaakseen. Koska tuotannon kohottaminen
26943: apulantojen avulla on vielä tärkeämpi yhteiskunnalle kuin
26944: yksityisille maanviljelijöille, olisi tämmöinen hinnan tasoitus
26945: hyvin puolustettaviss.a.
26946:      Valtio voisi ryhtyä joko itse perustamaan typpiapulanta-
26947: tehdasta maahan, tai tukea yksityisyrittelijöitä tällä alalla
26948: riittävässä määrässä. Kuten tunnettua, on ulkomailLa käy-
26949: tännössä kolme eri suurtuotantomenettelytapaa, joilla ilman
26950:  vapaa typpi saadaan sidotuksi kiinteään m. m. apulannaksi
26951:  kelpaavaan muotoon. Tietomme näistä men1:lttelyta.voista
26952:  eivät kuitenkaan ole riittäviä, jotta niiden nojalla. voitaisiin
26953:  ratkaista mikä menettelytapa meidän oloihimme paraiten
26954:  sov·eltuu.
26955:      Edellä esitetyn noja.lla saan kunnioiitavimmin ehdottaa,
26956:                 1} että Eduskunta asettaisi H'allitull!Sen käy-
26957:             tettäväksi 4 miljoonaa markkaa apulantojen mt~.a­
26958:             hanscwnnin aikaansaamiseksi ja niiden hirvnan
26959:             saattamiseksi kohftu.ulliseksi V!l.tOOna 1918, sekä
26960:                                                                      •
26961:                 2) että Edusk?tnta antaisi Hallituksen tehtä-
26962:             väksi tutkituttaa ulkomaiden typpiteollisuutta,
26963:             valtion ornistamien koskien sopivaisutdta tämän
26964:             teollisuuden voimanlähteeksi, s:ekä mahdolli8114J,/;:-
26965:             sia alottaa typpiyhdistysten suurtuotanto moos-
26966:             samme valtion liikkeenä.
26967:     Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1917.
26968: 
26969:                                           A. Osw. Kairamo.
26970: 7'12
26971: 
26972: VIII, 19, -    Anom. ehd. N:o 67.
26973: 
26974: 
26975: 
26976: 
26977:               Kairamo, A. Osw.: Korottoman lainan hankki-
26978:                  misesta olkiväkirehutehtaiden perustamista
26979:                  varten.
26980: 
26981: 
26982:                S u o m e n E d u s k u n n a 1 l e.
26983: 
26984:     Sen jälkeen kun .on käynyt ilmeiseksi, että väkirehujen
26985: saanti Venäjältä supistuu vähä.pätöiseksi niiden suureen tar-_
26986: peeseen nähden maassa-mme ja kun samalla valtion on täy-
26987: tynyt ihmisravinnoksi takavarikoida suurin osa käytettävänä
26988: olevasta kaurasado~:.ta, ovat maanviljelijät, kun heinäsato sa-
26989: malla on tullut huono, olleet pakotetut asettamaan karjansa
26990: ja hevosensa melkein yksinomaan huononlaisen karsirehun
26991: varaan. Vaikka tämmöinen vaikeasti sulava rehu voikin pi-
26992: tää eläimet hengissä, vie sen sulattamistyö eläinruumiissa
26993: niin suuren osan rehun ra:vintovoimasta, että nautituista ra-
26994: vintoaineista jää t~otantoon hyvin vähän käytettäväksi.
26995: Tämä seikka, yhtlessä muiden kanssa, on nyt jo vähentänyt
26996: maitomäärän useimmissa talouksissa niin huomattavasti, jopa
26997: kolmanteen osaan entisestä, .että kulutuskeskukset •ovat jää-
26998: neet hyvin vähille määrille karjantuotteita.
26999:     Kun Venäjältä ei nähtävästi voida ~aada tarvittavaa väki-
27000: rehumäärää, lienee ainoa keino, josta voisi olla apua, se, että
27001: jalostetaan osa kotimaisesta korsirehusta sillä tavalla, että
27002: ruokinta-annosten keskimääräinen sulavan ravintoaineen pro-
27003: senttimäärä saadaan kohoamaan semmoiseksi, että annos kel-
27004: paa tuotantoa ylläpitämään ·eikä ainoastaan elatusrehuksi.
27005:     Maamme rukiinolkisadossa, joka voitanee arvostella noin
27006: 500 miljoonaksi kiloksi, on ravintoaineita yhteensä enemmän
27007:                      VIII, 19. -   Kairamo.                   778
27008: 
27009:  kuin koko kaurajyväsadossamme. Mutta nämä ravintoaineet
27010:  ovat niin vaikeasti sulava,ssa muodossa, että niistä ei puolet-
27011:  kaan sula ja tämä sulatustyö vie niin suuren osan näiden su-
27012:  laneiden ravintoaineiden voimasta, että tuskin 1 / 6 rukiinoljen
27013:  ravintoaineista tulee ruumiin hyväksi ja voi muuttua tuot-
27014:  teiksi.
27015:       Ulkomaiden esimerkkien mukaan on Suomessakin jo ryh-
27016:  dytty valmistaviin kokeilu.ihin väkirehun valmistamiseksi
27017:  rukiinoljista ja alkua voidaan pitää lupaavana,. Pahimpana
27018:  esteenä olkiväkirehuteollisuuden syntymiselle on epävarmuus
27019:  väkirehun hi.ntojen vastaisesta muodostamisesta, mikä estää
27020:  varmojen kannattavaisuuslaskujen teon perustettaville teh1
27021:  taille. Tä!märi vuoksi onkin esim. Saksassa valtio taan•nut
27022:  määrätyn hinnan valmistetulle olkiväkirehulle aina vuoden
27023:  1918 loppuun.
27024:     · l\finimihinna.n asettaminen olkiväkirehulle Suomessa lälhi-
27025: .vuosia varten ei Hetenkäändietäisi varmaa rahamenoa val-
27026:  tiolle. Kustannuksia syntyisi vain, jos väkirehun hinta las-
27027:  kisi ·odottamattoman .nopeasti. •Minimilhirrnan määrästä emme
27028:  katso vielä voivamme tehdä määrättyä ehdotusta, mutta on
27029:  selvää, että se jo vuodeksi 1919 voidaan asettaa tuntuvasti
27030:  alemmaksi kuin vuod-eksi 1918.
27031:       Koska olkiväkirehutehtaat vaativat perustamiskustannuk-
27032:  siinsa ja liikepääomakseen suhteellisesti suuria summia, jotka
27033: nopeasti olisi kuoletettava, olisi suotavaa, että valtio avus-
27034:  taisi niiden perustamista yritteliäisyyden kiihoittamiseksi
27035:  korottomilla lainoilla.
27036:       Olkiväkirehutehtaiden perustamiskustannukset voinevat
27037:  meillä vaihd·ella 500,000--'2,000,000 markan välillä. Olisi
27038: ehkä suotavaa, että noin puolet tästä summasta voitaisiin
27039: saada ·korottomana lainana. Jos ajatellaan kolmen t·ehtaan pe-
27040: rustamista, pitäisimme suotavana lainoja varten varata 2 mil-
27041:  joonaa markkaa,'ja avustuksiin 500,000 markkaa.
27042:       Edellä olevan :perusteella saamme kunnioittaen ehdottaa,
27043: että Eduskunta
27044:                 asettaisi Hallituksen käytettäväk:si olkiväki-
27045:              rehun min~mihinnan takaamiseksi vuosina 1918
27046:           VIII, 19. -   Olkiväkirebutehtaat.
27047: 
27048:        ja 1919 tarvittavat varat, joiden yläraja voidaan
27049:        jonkun ajan kuluttua arvioida,·
27050:            asettaisi Hallituk~en käytettäväksi, sen har-
27051:        kinnan mt!kartn ja~ettavaksi, 2,500,000 mrwkkaa
27052:        korottomiksi lainoiksi ja; avustuksiin olkiväki-
27053:        t·ehutehtaiden perustamista varten.
27054: 
27055: Heh,ingissä 27 päivänä' marraskuuta 1917.
27056: 
27057: 
27058:                                     A. Osw. Kairamo.
27059:                                                            775
27060: 
27061: VIII, 20, -    Anom. ehd; N :o 69.
27062: 
27063: 
27064: 
27065: 
27066:               Niukkanen, Juho, y. m.: Määrärahan myöntä-
27067:                  misestä yleistä maanviljelysnäyttelyä varten.
27068: 
27069: 
27070:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
27071: 
27072:     Viittaamalla niihin perusteluihin, jotka löytyvät vuoden
27073: 1917 ensimäisille va.ltiopäiville jätetyssä anomusehdotuksessa
27074: N :o 74, Liitteet VIII, sivu 499-501, ehdotamme kuimioit-
27075: taen Edu,-,kunnan päätettävaksi,
27076: 
27077:                   että yleinen koko maata käsittävä maanvilje-
27078:               lysnäyttely pantaisiin toimeen vuonna 1920 jos-
27079:               sakin sopivaksi katsotussa paikassa, sekä
27080:                   että näyttelyä varten jo vuoden 1918 meno-
27081:               arvioon otettaisiin 200,000 markan määräraha.
27082: 
27083:     Helsingissä marraskuun 27 päivänä 1917.
27084: 
27085:       Juho Niukkanen.                Albin Manner.
27086:       Vilkku Joukahainen.            Antti Juutilainen.
27087:       Pekka Saarelainen.             J. P. Kokko.
27088:       Lauri Kr. Relander.            Aleksis Salovaara.
27089: 776
27090: 
27091: VIII, 21. -    Anom. elld. N:o 70.
27092: 
27093: 
27094: 
27095: 
27096:               Niukkanen, Juho, y. m.: Määrärahan myöntä-
27097:                  misestä pienviljelijäin opintoretkei.lyjen ja
27098:                  esitelmätil-aisuuksien toimeenpanemista var-
27099:                  ten .•
27100: 
27101: 
27102:                 S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
27103: 
27104:    Viittaamalla edeHisille valtiopäi ville j.ärttämäämme ano-
27105: musehdotukseen (Liitteet VIII, siv. 493--,-495) pyydämme
27106: kunnioittaen eduskuntaa päättämään,
27107: 
27108:                   että maanviljelys- ja talousseuroille myönne-
27109:               tään yleisistä varoista 50,000 markan suuruinen
27110:               vuotuinen määrära:ha käytettäväksi pienviljelijäin
27111:               opintore.tkeilyjen ja esitelmätilaisuuksien toimeen-
27112:               panemista varten.
27113: 
27114:       Helsingissä marraskuun 24 lläivänä 1917.
27115: 
27116: 
27117:        Jullo Niukkanen.             Lauri Kr. Relander.
27118:        Albin Manner.                Aleksis Salovaara.
27119:        Vilkku Joukahainen.          Rertta Pykälä.
27120:        Pekka Saarelainen.           Kusti Arffman.
27121:        Santeri Haapanen.            J. A. Heikkinen.
27122:        Iv. Fr. Lantto.              Santeri Alkio.
27123:        J. P. Kokko.                 Eero Hahl.
27124:                                                             777
27125: 
27126: VIli, 22. -    Anom. ehd. N:o 71.
27127: 
27128: 
27129: 
27130: 
27131:               Wuokoski, K. W., y. m.: Määrärahan myöntä-
27132:                 misestä pienviljelijäin ja maataloustyöväen
27133:                 opintoretkeilyjen toimeenpanemista ·varten.
27134: 
27135: 
27136:                S u o m e n E d u s k u n n a l l e.
27137: 
27138:      Maataloustuotannon kohoamiselle välttämättömänä edel-
27139: lytyksenä on se, että ammattitaito saadaan maatalousväen
27140: keskuudessa kohoamaan. Tätä tarkoitusta varten on maas-
27141: samme joitakin maatalousoppilaitoksia, mutta yllämainittu-
27142: jen elinkeinonharjoittajain lukumäärään nähden eivät sano-
27143: tut oppilaitokset vuosikymmenien lmluessa kaan ehdi sanot-
27144: tavasti maatalousväen ammattitaitoa kohottaa.
27145:     Tosin ;nykyään on jo meidänkin oloihimme soveltuvaa
27146: arvokasta ammattikirjallisuutta saatavana ja sitä ·edisty-
27147: neimmissii seudui::.sa jo melko pal.ron käytetäänkin. Tästä
27148: huolimatta on jatkettava. niitä toimenpiteitä, jotka ovat osoit-
27149: tautuneet tehoisiksi ammattitaidon kohotta.jiksi maatalous-
27150: väen keskuudessa.
27151:     Yhtenä sellaisena. tehokkaana keinona on mainitta.va jo
27152: aikaisemmin toimeenpannut opintoretkeilyt.
27153:     Paremmin viljeltyjen pi·enviljelijäseutujen näkeminen on
27154: huomattu vaikuttavan herä:ttävästi, sillä havainnollinen
27155: opetus ja varsinkin silmin näkeminen pa.nee vähemmänkin
27156: teoreettisia tietoja omaavan ·henkilön tekemään laskelmia
27157:  ja suunnitelmia omien olojensa korjaamiseksi, kannattavaksi
27158: ja tuotantoa kartuttavaksi. Mainittuja, opintoretkiä ovat
27159: maassamme toimivat maanviljelys- je talousseurat järjestä-
27160: neet jo useampana vuotena, mutta varojen puutteessa ei ret-
27161:  kikuntien säännöllinen järjestämine,n ole ollut mahdollinen.
27162: 778        VIII, 22. -   Pienviljelijäin opintoretkeilyt.
27163: 
27164:    Varojen hankkimiseksi tähän tarkoitukseen on Eduskun-
27165: naHekin tehty anomusehdotuksia vuodesta 1907 alkaen-
27166:    EI!ellii~olevan perusteella ja viittaamalla asian käsittelyä
27167: koskeviin Eduskunnan asiakirjoihin, pyydämme kunnioittaen
27168: Eduskuntaa päätt.ämään,
27169:                   että yleisistä varoista myönnettäisiin maan-
27170:              viljelys- ja talousseurojen käytettäväksi 80,000
27171:              markan suuruinen vuotuinen määräraha pienvil-
27172:              jelijäin sekä vakituisen maatalowstyöväen opinto-
27173:              retkeilyjen toimeenpanemista varten.
27174: 
27175:       Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1917.
27176: 
27177: 
27178:         K. W. W uokosk.i.                    T. Heimonen.
27179:                             A. Tanttu.
27180: VIII, 21!. -    Anom. ehd. N:o 72.
27181: 
27182: 
27183: 
27184: 
27185:                Manner, Albin, y. m.: Määrärahan myöntllmi-
27186:                  sestä kiertävän maatalou~kurssin toimeenpa-
27187:                  nemiseksi Viipurin läänissä.
27188: 
27189: 
27190:                 S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
27191: 
27192:      Suurin osa Suomen maataviljeleväsi.ä väestöstä on sellai-
27193: sia pienviljelijöitä, jotka itse ilman IJalkattujen työläist~n
27194: apua hoita!Vat taloutensa. Lukumääränsäkin vuoksi pitäisi
27195: heidän siis olla alemman maanviljelysopetuksemme objek-
27196: teja, mutta, ikävä kyllä, ei a::.ianlaita todellisuudessa ole sel-
27197: lainen.
27198:     ,Pait::.i sitä, että alempi maanviljelysopetuksemme on riit-
27199: tä:mätön tarpeita tyydyttäJmään ja tämän lisäksi järjestetty
27200: siten, että varattomampi kansanluokka on tilaisuudessa vain
27201: aniharvoissa t!ltpauksissa sitä nauttimaan, on opetuslaitoksia
27202: suunniteltaessa liian yksipuolis,esti kiinnitetty huomiota sii-
27203: hen, että nouseva nuorisomme tulee tilaisuuteen ammattiope-
27204: tusta ::.aamaan. On myöskin otettava huomioon se epäterve
27205: suunta, joka maataloustyövoimissamme nyt ou vallalla, että
27206: nimittäin nuoriso ja varsinkin sen varakkaampi ja lahjak-
27207: kaampi osa hylkää maatalousammatin.
27208:      Monen monet ovatkin ta>paukset, että maatalousoppilai-
27209: toksissa opiskelleet nuorukaiset ovat siirtyneet teollisuuslai-
27210: toksiin ja kaupunkeihin helpommilla ja siistimmillä toimilla
27211: leipäänsä ansaitsemaan.
27212:      Asutustoiminnan vilkastuminen ja uudempien viljelys-
27213: tapojen aikaansaama kä;ytännöllinen hyöty ovat tekijöitä,
27214: 780    VIII, 23, -   l\laatalouskurssit Viipurin läänissä.
27215: 
27216: jotka alempaa maatalousopetusta järjestettäessä ovat otetta-
27217: vat huomioon. Olisi toimittava niin, että uutis- ja lohkotilo-
27218: jen omistajat ja iäkkäämmätkin pieruviljelirjämme ja torppa-
27219: rimme saisivat tilaisuuden välhäisillä kustannuksilla hankkia
27220: maataloudessa tarvittavia välttämättömimpiä · pohjatietoja.
27221: _Tällaiset pohjatiedot saatuaan ja seuraten koetojmintaa sekä
27222: harrastaen itseopiskelua, voi pienviljelijäväestömme parantaa
27223: omaa asemaansa ja turvata maamme omavaraisuutta elin-
27224: tarvetuotannossa suuremmassa määrin kuin tähän asti.
27225:     Käytännössä voisivat maanviljelysseuramme neuvonta-
27226: työnsä ohessa <Verrattain vä:hillä kustannuksilla saad.!i aikaan
27227: kiertäviä maatalouskmsseja, joiden oppiaika olisi esimerkiksi
27228: kymmenen .päivän pituinen. Tällaisilla kursseilla voisivat
27229: etukädessä opiskella juuri uutisviljelijät ja torpparit sekä
27230: iwkkäämmät pienviljelijät. Sellaisetkin pienviljelijät, jotka
27231: ovat ainoita miehisiä t;yöntekijöitä taloudessaan, v.oivat olla
27232: näin lyhytaikaisilla kursseilla opiskelemassa, vaikkakaan ei-
27233: vät ole tilaisuudessa siirtymään pitemmä;ksi ajaksi 'Pois ta-
27234: loushommistaan. Sellaiset yksilöt taasen, joilla on aikaa ja
27235: varoja, voisivat kyllä täydentää opintojaan myöhemmin IJi-
27236: tempiaikaisissa oppilaitoksissa.
27237:     Maanviljelysseuramme ovat kuitenkin, virkailijoiUensa
27238: palkkojen nykyisen tilanteen •vallitessa noustua, joutuneet
27239: sellaiseen asemaan, että ovat olleet pakotettuja neuvontatyö-
27240: täänkin supistamaan. Tällainen on asianlaita muun muassa
27241: Viipurin läänin ·maanviljelysseuran alueella, siellä kun var-
27242: sinainen neuvontatyökin on varojen puutteen vuoksi aivan
27243: lamassa. Viipurin läänin maanviljelysseuran alueella on toi-
27244: selta puolen paljon uutis- ja pienviljelijöitä, jotka olisivat
27245: sekä neuvontatyön että lyhytaikaisten maatalouskurssien
27246: ta.rpeessa.
27247:      Edelläolevan perusteella ehdotamme kunnioittaen,
27248: 
27249:                että Viipurin läiinin Maanviljelysseuran kat-
27250:             sannanalaiseksi perustettaisiin kiertävä maata-
27251:             louskurssi, jonka oppiaika olisi kymmenen päi-
27252:             vän pituinen; ja
27253:                VIII, 28. -   Albin 1\:Ia.nner y. m.          781
27254: 
27255: -~·N,.,,,~-·""'~ttiiEa;;;k·u.nt;;:pa)itTäf;'t19187u~a;;;:;;;;;;:
27256:             arvioon ottaa kurssien toimeenpanemisknstannu$-
27257:             ten ja neuvontatyön elvyttämiskustannusten peit-
27258:             tämiseksi viidentoistatuhannen (15,000} markan
27259:             määrärahan.
27260: 
27261:    Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1917.
27262: 
27263:      Albin Manner.             J,auri Kr. Relander.
27264:      P. Saarelaiuen.           Iv. }'r. Lantto.
27265:      P. Tanskanen.             Alebis Salovaara.
27266:      Antti .Juutilaiuen.       Edvard 'llakkula.
27267:      J. P. Kokko.              A. 0. Wuorima'a.
27268:      Mikko Leinonen.           Vilkku Joukahainen.
27269:                       Bertta Pykälä.
27270: VIII, 2-1. -    Anom. ehd. N :o 73.
27271: 
27272: 
27273: 
27274: 
27275:                Relander, I..auri Kr., y. m.: Määrärahan myön.
27276:                   tämisestä maataloustutkimuksia ja tiede-
27277:                   miesten kehittämistä varten.
27278: 
27279: 
27280:                · S u o m e n E d u s ,k u n n a 11 e.
27281: 
27282:     Viittaamalla edellisille · ~altiopä:lville jätettyyn anomus-
27283: ehdotukseen (Liiilteet VIII, siv. 490-:-492) pyydämme kun-
27284: nioittaen eduskuntaa 1Jäättämään,
27285:                     että valtion varoi.sta myönnetään Sudmen
27286:                Maataloustieteelliselle Seuralle maataloustieteel-
27287:                lisiä t~tkimuksia ja samalla nuorten tiedemiesten
27288:                kehittämistä varten vuosittain 15,000. markan
27289:                määräraha, sekä
27290:                     että tämä erä otetaan vuoden 1918 meno-
27291:                arvioon.
27292:     Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1917.
27293: 
27294:       Lauri Kr. Relander.        Aleksis Salovaara.
27295:       Albin Manner.              Mikko J,einonen.
27296:       Juho Niukkanen.            Vilkku Joukahainen.
27297:       Rertta Pykälä.             Pekka Saarelainen.
27298:       K usti Arffman.            Santeri Haapanen.
27299:       Iv. l'r. J,antto.          J. A. Heikkinen.
27300:       J. P. Kokko.               A. 0. Wuorimaa.
27301:       K. A. Lohi.                Pekka Tanskanen.
27302:                         Edvard Takkula.
27303: VIII. 2s. -    AuoDl. ebd. N:o 74..
27304: 
27305: 
27306: 
27307: 
27308:               Manne.r, Albin, y. Dl.: .Määrärahan myöntämi-
27309:                  sestä kiertävien maamieskursSien perustami- ·
27310:                  seksi.
27311: 
27312: 
27313:                8 u o m e n E d u s k u n ll a 11 e.
27314: 
27315:       Tilastollisten tietojen mukaan ou maacnviljelystiluksia, ja
27316:  torppia Suomessa noin rkaksisa.taatuhatta. Tä.mä määrä ta-
27317: -lousyksiköitä, joista hyvin vähäinen osa on ollut tilaisu,u-
27318:  dessa saamaan minrkäänlaista maataloudellista ammattiope-
27319:  tusta, ylläpitää kansamme kehitykselle tärkeän maatalous-
27320:   tuotannon alhaisemman tai 'korkeamman kannan ja heistä.
27321:   pääasiassa rii,ppuu, tulemmeko nyt elä;vän polven työskennel-
27322:  lessä lainkaan saamaan kansallemme s~llaista taloudellista
27323:   itsenäisyyttä, että pystyisimme ~es omiksi tarpeiksemme
27324:  tuottamaan välttämättömimpiä kulutustava.roitamme, elintar-
27325:  peita. Näiden tiluksien hoitajista, olivatpa he sitten its~ä.Is­
27326:  ten viljelmäin omistajia tai vuokralaisia, riippuu välillisesti
27327:  koko kansamme tulevaisuus, koskapa talou,d·ellirien itsenäi-
27328:  syytemme on se tekijä, joka takaa kansallemme sijan maail-
27329:  man muid.en, tällä kertaa kylläkin tässä suhteessa kilpailu-
27330:  kykyisempien ka•nsa:kuntain joukossa. Näitten viljelmien
27331:  omistajista on suurin osa sellaisia pienviljelijöitä, jotka itse
27332:  ilman palkattujen työläisten a:pua hoitavat taloutensa. Suu-
27333:   rempien viljelmien omistajat ovat varakkaita ja tavallisesti
27334:  saaneet, paitsi pienempää ·tai laajempaa yleissivisty.stä, myös-
27335:  kin ammattiopetusta. Heiltä voi ilman yhteiskunnan apua
27336:   odottaa harrastusta maata·louden ja sen eri haarojen kehitiä-
27337:   mi•seen, mutta, mikä tärkeintä, suurviljelijöinä heillä on varo-
27338: 784              VIII, 25. -   Maamieskurssit.
27339: 
27340: ja ja mahdollisuuksia itse auttaa itseään uudempien ja järki-
27341: peräisempien viljelystapojen omaksumisessa. Mutta varsi-
27342: naisen maanviljelijäin kantajoukon muodostavat pienviljeli-
27343: jät ja torpparit, jotka elävält niukoissa olosuhteissa ja. jotka
27344: eivät ole saaneet juuri nimeksikään sen enempi yleissivistystä
27345: kuin maatalousammattiopetustakaan ja jotka ovat pa.kotetut
27346: yhteiskunnan heille luomain epäkiitollisten olosuhteiden
27347: vuoksi harrastamaan vanhentuneita ja tarkotustaan vastaa-
27348: mattomia viljelystapoja. Nämä pienviljelijät ja torpparit
27349: ovat nytkin yleisen hädän uhatessa ra.skaimman ikeen yhtei-
27350: sen pulan torjumiseksi kantaneet; ja ken heidän elämäänsä
27351: ja olosuhteitaan tuntee, tietää että he vähäisestä maatalous-
27352: pääomastaan huolimatta elävät tällä:kin hetkellä niukem-
27353: missa olosuhteissa kuin varattominkaan kuluttaja.
27354:     Pienviljelijäin ja torppareiden pitäisi jo lukumääränsäkin
27355: vuoksi olla varsinaisia alemman maatalousammattiopetuk-
27356:  sen objekteja, mutta, ikävä kyllä, ei asianlaita todellisuudessa
27357: sellainen ole.
27358:     Paitsi sitä, että meidän alempi maatalousammattiopetuk-
27359: semme on kokonaan riittämätön tarpeita tyydyttämään ja
27360:  tämän lisäksi järjestetty siten, ettei varattomampi kansan-
27361: luokka ole sitä tilaisuudessa kuin harvoissa ta.pauksissa naut-
27362: timaan, on opetuslaitoiksia suunniteltaessa liian yksipuolisesti
27363: kiinnitetty huomiota siihen, että nouseva nuorisomme tulee
27364: tilaisuuteen ammattiopetusta saamaan. Kun otetaan huo-
27365:  mioon se epäterve suunta, joka, ikävä sanoa, maatalousvoi-
27366: missamme nyt on vallalla, että nimittäin nuoriso ja varsinkin
27367: sen varakkaampi ja 1ahja.kkaampi osa hylkää maatalousam-
27368:  matin, nähdään, että laajllmpi maatalousopetus tämän vuoksi
27369: useasti menee hukkaan. Monen monet ovatkin ne tapaukset,
27370: että laajemmat maataloudelliset pohjatietonsa saanut nuoru-
27371: kaimen hylkää isiensä ammatin ja. niukan toimeentulon, siir-
27372: tyäkseen teollisuuslaitoksiin ja kaupunkeihin hel:Pommilla
27373: ja siistimmillä toimil·la leipäänsä ansaitsemaan. Asutustoi-
27374: minnan vilkastuminen ja uudempien viljelysta.pojen käyntän-
27375: töön astuminen ovat tekijöitä, jotka alempaa maatalousope-
27376: tusta järjestettäessä ovat erikoisesti otettavat huomioon. Olisi
27377:                     VIII, 25. -   Manner y. m.                    785
27378: 
27379:   toimittava niin, että uudistalojen ja lohkotilojen omistajat ja
27380:   iäkkäimmätkin pienviljelijämme ja torpparimme saisivat
27381:   tilaisuuden vähäisillä kustannuksilla hankkia ma,ataloudessa
27382:   tarvittavia välttämättömimpiä pohjatietoja. Välttämättömät
27383:   pohjatiedot saatuaan ja s-euraten koetoiminta>a ja harrastaen
27384:   itseopiskelua, voi lyhyemmänkin maatalous·kurssin suoritta-
27385: . nut pienviljelijä ja. torp·pari parantaa' omaa asemaansa ja
27386:   turva.ta maamme omavaraisuutta elintarvetuotannossa.
27387:        Käytännössä ovat lyhytaikaiset ·kaksi kuukautta kestävät
27388:   kiertävät maatalouskurssit osoittautuneet maatalousammatti-
27389:   opetuksessa tarkoitustaan va.staaviksi. J o.se s-eikka, että täl-
27390:   lqisten 'kurssien avulla voidaan pientilan ainoaliekin miehi-
27391:   selle jäsenelle an·taa a:mmattitietoja, puhuu lyhytaikaisten
27392:   kurssien puolesta.
27393:        Täll,p,isia kurss-eja onkin maahamme jo järjestetty kaik-
27394:    kiaan kymmenet, mutta paljon on vieläkin pa.ikkakuntia,
27395:    joissa tällaisten kurssien järjestä.minen olisi välttämätöntä.
27396:    Mielestämme olisi tällaisia kursseja saa~tava aivan ensi tilassa
27397:    aikaan vähintäin viidet, joiden olemme ajatelleet toimivan
27398:    .Jääsken ja La·p·peen kihlakunnissa Viipurin ·läänissä, Pohjois-
27399:    Satakunnassa, Keski-Suomessa, Vaasan läänin itäosas8a,
27400:    Kemin kihlakunnassa Oulun lääniä ja Pohjois-Savossa.
27401:        Edelläolevan perusteella ehdotamme kunnioittaen,
27402: 
27403:                   että määräMäisiin perustettavaksi viisi eri
27404:               kiertävää maamieskt~rssia, joissa oppiaika olisi
27405:               kahden kmtkauden pituinen ja jotka kurssit tuli-
27406:               sivat'toimimaan:
27407:                  Jää..~ken ja Lappeen kihlakunnissa Viipurin
27408:               lääniä;
27409:                  Pohjois-Satakunnassa;
27410:                   Vaasan läänin itäosassa;
27411:                   Kemin kihlakunnassa Oulun lääniä ja
27412:                   Kuopion läänin pohjoisosassa; sekä
27413:                   että Eduskunta päättäisi 1918 vuoden meno-
27414:               arvioon ottaa kurssien perustamiskustannuksicn
27415:                                                              50
27416:                           ...
27417:                                 ~
27418: 
27419: 
27420: 786               VIII, 25. -       Maamieskurssit.
27421: 
27422:              peittämistä varten. kahdenkymmenentuhannen
27423:              (20,000) markan ja kurssien ylläpitoon 1918 vuo-
27424:              den aikana viidenkymmenentuhannen (50,000)
27425:              markan eli yhteensä seitsemänkymmener~~tuhafi­
27426:              nen {70,000) markan määrärahan.
27427: 
27428:       Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1917.
27429: 
27430: 
27431:        Albin Manner.             Edvard Takkula.
27432:        Lauri Kr. Relander.      Aleksis Salovaara.
27433:        Pekka Tanskanen.         Juho Niukkanen.
27434:        Santeri Haapanen.        Vilkku Joukahainen.
27435:        Kusti Arffman.           J. A. Heikkinen.
27436:        J. P. Kokko.             Iv. Fr. Lantto.
27437:        K. Å. Lohi.              A. 0. Wu.orimaa.
27438:                          Eero Ha.bl.
27439:                                                                                                                           787
27440: 
27441: VIII, 26, -                 Anom. ebd. N:o 75.
27442: 
27443: 
27444: 
27445: 
27446:                         llabl, Eero, y, m.: Määrärahan myöntämisestä
27447:                                     maatalousnmtvojain palkkaandseksi.
27448: 
27449: 
27450:                                 S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
27451: 
27452:     Viime Eduskunnan Elintarveasiain valiokunnan mietin-
27453: nössä N :o 1 todettiin se huolestuttava tosiasia, ettei maamme
27454: elintarvetuotanto läheskään tyydytä maan kulutusta. V. 1913
27455: tilaston mukaan olivat maan viljasatomäärät:
27456: 
27457: Vehnää . . . . . . . . . . . . .    58,186 hl. ( 4,363 milj. kg.)           ~.
27458: 
27459: 
27460: 
27461: 
27462: Ruista  ~   '   0   0   •   •   •3,618,429
27463:                                     •   •      (253,290
27464:                                                 •       •       0)      0    0   •   0
27465: 
27466: 
27467: 
27468: 
27469: Ohraa                            1,724;611
27470:                                             "  (112,099
27471:                                                         "     " )
27472:                                  7,7519,711 " (387,985 "      " \)
27473:         0       0   •••••••                             0.              0   0    ••
27474: 
27475: 
27476: 
27477: 
27478: Kauraa          •••••               0.          0       0       0       ••       0.
27479: 
27480: 
27481: 
27482: 
27483: Sekaviljaa              •••••      267,938
27484:                                             " (
27485:                                                  16,076 "
27486:                                                 0.
27487:                                                               " )
27488:                                                                 0       ••••
27489: 
27490: 
27491: 
27492: 
27493: Hernettä            ••      0      114,862
27494:                                 •••••
27495:                                             " (
27496:                                                  11,18B
27497:                                                         "     " )
27498:                                                                 0       0    •••
27499: 
27500: 
27501:                                                                                                      "                "   "
27502:                                                                                                 Yhteensä 785,001 milj. kg.
27503: 
27504: 
27505:     Samaan aikaan (1913) oli maan kulutus tilaston mukaan:
27506:        Vehnää ...............                                                                       203,384 miJj. kg.
27507:        Ruista .                     •       •       •       •       0       •••••        0   ••••   603,642
27508:                                                                                                              " "
27509:                                                                                                                                 .,
27510:        Ohraa                        •••••••••••••••                                             0    91,5<71
27511:        Kauraa................                                                                       337,647
27512:                                                                                                              " "
27513:        Sekaviljaa                                           ••••••••••                         0.    11,107 "
27514:                                                                                                                    "
27515:                                                                                                       9,274 "
27516:        Heruettä ..............
27517:                                                                                                                    "
27518:                                                                                                               "   "
27519:                                                                                      Yhteensä 1,25 6,625 milj. kg.
27520:                                                                                                       1
27521:                         VIII, 26. -                                         }laatalousneuvojat.
27522: 
27523:         Vajaus oli siten yhteensä 471,6·24 milj. kg. Tämän "PUUt-
27524:      tuvan osan korvauksek.si on ulkomailta tuotettu:
27525:              Vehnää.        •       •   •   •   •       •       •   •   •   •   •   •   •   0   199,452 milj. kg .
27526:              Rui:,ta        ••          0   •••                 0.      0.      0   ••      0   381,219
27527:              Ohraa  0   0   0       0   ••          0   •••••••••                                12,311 ,
27528:                                                                                                          "     "
27529:              Kauraa             0   0       ••••••••••••                                         29,448        "
27530:                                                                                                          "     "
27531:              Hemettä                    ••      0       ••          0.      0   ••      0   0     2,586 ,
27532:                                                                                                                    "
27533:                                                                 Yhteensä                        625,216 milj. kg.
27534: 
27535:            Sen lisäksi on ·.tuotettu maahan öljykakkuja, rehnvehnä-
27536:        jauhoja ja leseitä 95,761 milj. kg. Tätä vastaan on tosin
27537:        maasta viety joku määrä vilj.elyksen tuotteita samoinkuin
27538:      · karjatalouden tuotteita ~voita, juustoa, maitoa, ·eläviä eläi-
27539:        miä, lihaa, vuotiaja niunia) noin 60,736,000 markan arvos•ta,
27540:        mitä vastaan taas samanluontoisia tavaroita on tuotettu yli
27541:        30 milj. markan arvosta. Kulutuks€n ja tuotannon erotuk-
27542:        seksi tulee siten noin 100 milj. mk.
27543:            Edellä oleva o:,oittaa, että tuounistamme on huomattava
27544:        osa niinhyvin ihmisravinnoksi kuin kotieläinten ruokintaan-
27545:        kin käytettäviä maatalouden tuotteita, mitä vastaavaa vien-
27546:        tiä ei tapahdu. Maamme tuotannon lisäämis•en tulee siten
27547:        tähdätä näiden molempien tarkoitusten tyydyttämiseen. Sii-
27548:        hen onkin maassamme vielä var:,in suuria edellytyksiä. Enti-
27549:        sillä viljelyksillä voidaan nimittäin satotuloksia huomatta-
27550:        vasti kohottaa ja. vielä viljelemättömiä, viljelyskeliJoisia
27551:        maita löytyy runsaasti.
27552:            Satotuloksiemme heikkoutta osoittavat seuraavat vertaile:
27553:        vat tiedot vuodelta 1910:
27554:                                                             Yleisen tilaston                       M.aanvilj. koulutiloilla
27555:                                                              mnkaan sato                                 saatu sato
27556:                                                               hehtaarilta.                              hehtaarilta.
27557: 
27558: ..           Vehnä
27559:              Ruis 0.
27560:                         •••••••
27561: 
27562: 
27563: 
27564: 
27565:                         0.
27566:                                14 hl.
27567:                                15 ,,0   •••••
27568:                                                             0                                             16.8 hl.
27569:                                                                                                           19.1 ,
27570:              Ohra .........    16                                                                         23.4
27571:              Kaura             18 "                                                                       27.3 "
27572:                                                                                                                 "
27573:                                         0   ••••
27574: 
27575: 
27576:                                    "
27577:                         0   ••
27578: 
27579: 
27580: 
27581: 
27582:              Herne             10                                                                         15.2
27583:                                                                                                                 "
27584:                         ••          0   ••••                0
27585: 
27586: 
27587: 
27588: 
27589:              Peruna     •••    84
27590:                                    "    0   0   0       ••                                               182.3
27591:                                    ".                                                                           "
27592:              Heinä.     •   1,300 kg
27593:                             •       0   0   0   ••          0                                          2,741 kg.
27594:                    VJII, 2fl. -   Hahl.y. m.                789
27595: 
27596:     Jos satotulokset yleensä voitaisiin saada kohoamaan vil-
27597: jel;yksen kehittämisen avulla ;yhtä suuriksi kuin ne ovat ny-
27598: kyisin maamme maanvi!j,elyskoulutiloilla, miltä olevat tie-
27599: dot vastaavat Ruotsin samoja yleisiä tilastotietoja, korvaisi
27600: siten nykyiseltä vilj·elysalalta saatu satolisäys olevan tuon-
27601: nin ja v~ennin eroituksen. Tämän lisäksi ja rinnalla voidaan
27602: satomääriä kohottaa uutisviljelyksen Kautta. Maassamme on
27603: vielä viljelykselle saattamatta:
27604: 
27605:    20,30'2,200 ha kovaa maata;
27606:     3,645,000 ha mutasuota; ja
27607:     6,5 77,800 hla rahkasuota.
27608: 
27609:     Jos kovasta maasta 5 ?6, mutamaasta puolet sekä, rahka-
27610: suosta 1 / 10 osa saatetaan vi!j,elykselle, on siten saatu vilje-
27611: lys•alan lisäys 3,495,390 ha, miltä saatava sato (tilaston kes-
27612: kimäärien ja sodan edellisen ajan v·e~ohintojen mukaan) voi-
27613: daan .laskea vuosittain noin 500 milj. markaksi. Kun tähän
27614: lisätään nyk;yisten viljelysten kohottamisen kautta saatava
27615: vuotuinen lisäarvo, saadaan noin 600 milj. markkaa. Tosin
27616: kyllä•tämä voidaan saada aikaan vain pitempiaikaisen kehi-
27617: tyksen kautta ja tarvitaan sen hyväksi maahan tuottaa apu-
27618: lautoja ja koneita, mutta joka tapauksessa osottavat ed·ellä
27619: viitatut, vaikkakin summittaiset luvut, maataloutemme kehi-
27620: tysmahdollisuuksia. Ja kun täten tämän viljelystyön kautta
27621: on saavutettavissa varsin huomattavia arvoja, jotka pienvilje-
27622: lyksen ollessa vallitsevana jakautuvat suurelle määrälle kan-
27623: salaisia sekä, kun sen kautta voidaan saada kansan toimeen-
27624: tulo elintarpeidenkin kulutukseen nähden turvatuksi, on kä-
27625: sityksemme mukaan yhteiskunnan etujen mukaista voimak-
27626: kaasti tukea tätä. kehitystyötä.                                .
27627:     Täiä tarkoittavat osaltaan ne alot.teet, joita on tehty asu-
27628: tustyön hyväksi, torpparien itsenäistyttämiseksi sekä tarpeel-
27629: lisen .ia sopivan luotan saamiseksi maanviljelysväestölle. Kai- ·
27630: 1\en tämän lisäksi ja yhteydessä on kuitenkin ammattitaidon
27631: kohottamisella ja kä;ytännöllisellä neuvontat;yöllä tärkeä teh-
27632: tävänsä, varsinkin oloissa, missä ammat.titaito pienvilj.elijöi-
27633: 790            VIII, 26. -   1\laatalousneuvojat.
27634: 
27635: den keskuudessa on alhainen ja missä maatalouden kannat-
27636: tavaisuutta ei helposti voida turvata tullilainsäädännöllä.
27637: Hyvällä syyllä voinee sanoa, ·että asutustyö, torpparien itse-
27638: näistyttäminen, maataloustyöväen asunto-olojen parantami-
27639: nen ja maatalouden lailliausliike tarvitsevat ehdottomana me-
27640: ne&tymisensä edellytyksenä meillä vakiintunutta neuvonta-
27641: työtä.
27642:      Maatalouden neuvontatyö kuuluu lähinnä maanviljelys-
27643: seuroille. Niiden palveluksessa on ollut lähes 100 maatalous-
27644: neuvojaa. Vaikkakin tämä määrä viljelmien lukuun nähden
27645: on varsin pieni, on sen kautta kuitenkin voitu saada aikaan
27646: merkittäviä tuloksia. Siten ovat (suomenkielisten) maan-
27647: vilj·elysseurain neuvojat v. 1915 toimittaneet m. m.
27648: 
27649: ,Uutisviljelyssuunnitelmia ......... . 2,454 ( 3,413.6 ha)
27650: A vo~ojitussuunnitelmia ........... . 1,025 ( 3,132.9 ha)
27651: Salaojitussunnitelmia ............ . 109 ( 174            ha)
27652: Viemäriojan punnitusta .......... . 101 (         9·5.34 km)
27653: Kiertoviljelysmittauksia ja suunnitel-
27654:     m1a                                  547 (11,743.88 ha)
27655: 
27656:      Sen lisäksi ovat neuvojat yleislaatuisemman toiminnan'
27657: ohella laatineet lwomattavan määrän rakennu&suunnitelmia,
27658: pitäneet .esitelmiä, ohjanneet pienviljelijäin retkeilyjä, <lpas-
27659: taneet maatalouskirjanpidossa (säännöllisesti v. 1915 aikana
27660: 233 taloudessa), toimittaneet rehnvarojen arvioimisia ja oh-
27661: janneet karjanruokinnan järjestämistä sekä toimittaneet
27662: osuu;;kassalainain käytön tarkastuksia ja erilai&ten tilastol-
27663: listen tietojen keräämistä. Ottamalla huomioon sen, että pai-
27664: kallisten maamiesseurojen (suomenkielisten) maanviljelijäjä-
27665: senistä oli v. 1915 varsinaisia t)ienviljelijöitä 36.5 %, pie-
27666: nempiä keskiviij·elijöitä 41.8 %, suurempia ke&kiviljelij~itä
27667: 19.8 % s·ekä suurviljelijcöitä ainoastaan 1.9 % ja että neuvo-
27668: ja:in eri viljelijäin hyväksi käyttämä toimintapäivien luku
27669: on sarnansuhtainen, on merkittävä, että neuvontatyö on jär-
27670: jestetty pienemmän viljelyksen edistämiseksi ja sellaisena voi
27671: myöskin sitä tarkoittavaa asutustoimintaa ja lainausliikt>ttä-
27672:                       VIII, 26. - : Hahl y. m.                      791
27673: 
27674: 
27675: kin palvella. Seurauks-ena tästä on kuitenkin, että sen täy-
27676: tyy turvata miltei ;yksinomaan valtion apurahoihin.
27677:     Valtion apurahoja on käytetty maatalouden kohottamista
27678: tarkoittav\in toimenpiteisiin v. 1913:
27679:        Suomes<sa . . . . . . . . . . . . . . . . n. 3.o milj. mk.
27680:        Ruotsissa . . . . . . . . . . . . . . . . , 7.5 ,       ,
27681:        Tanskassa . . . . . . . . . . . . . . . , 6.5 ,         ,
27682: 
27683:     Näistä apurahoista on Ruotsissa käytetty maataloudellis-
27684: ten seurojen kautta noin 4.5 milj. markkaa; kun meillä vas-
27685: taava summa teki noin 1.4 milj. markkaa, jot·en apurahat
27686: eivät ole meillä voineet tyydyttää riittävän voimakasta toi-
27687: mintaa. Sodan aikana varsinkin on maataloudellisten seuro-
27688: jen as·ema siihen nähden pahasti kärsinyt. Rahan arvon alen-
27689: tuessa ·eivät seurat ole voineet kohottaa vastaavassa määrin
27690: neuvojainsa palkkoja, joten niid.en palveluksesta on jo huo-
27691: mattava määrä kykeneviä voimia siirtynyt ;yksityisille aloille
27692: tahi on seuroj·en täytynyt suorastaan vähentää_ neuvojain
27693: lukua, mikä seikka on osaltaan vaikuttanut ehkäisevästi elin-
27694: tarvetuotannon kehitykseen, ja uhkaa tämä tällä hetkellä
27695: tehdä neuvontatyön mahdottomaksi siinäkään laajuudessa,
27696: mitä tähän asti on ollut.
27697:     Ottamalla huomioon sen työn, mikä neuvojilla varsinaisen .
27698: neuvontatyönsä ohella tulee olemaan asutuslautakuntien avus-
27699: tamisessa, syntyneiden palstatilojen ensimäisessä perusteelli-
27700: semma~:;sa ohjauksessa ja maatalouslainausliikkeen tarkastuk-
27701: sessa ja työsuunnitelmain tekemisessä sitä varten sa.mo!nkuin
27702: Yastaisuudessa tietojen keräämisessä luotettavaa ma~talous­
27703: tilastoa vatten, on lahimmäksi vaatimukseksi asetettava kes-
27704: kimäärin yhden vakituis.en neuvojansaaminen kutakin kahta
27705: kuntaa kohden eli koko maahan 250 neuvojraa. Kun yhden
27706: neuvojan palkkaukseen tarvittanee keskimäärin 3,000 mk.
27707: ja edellyttämällä, että seurat voivat neuvojain matkakustan-
27708: nukset saada yksityisiltä! tuloistaan ja toimintapalkkioista
27709: suorit·etuksi, tarvittaisiin siten tällaisen maatalousneuvojalai-
27710: toksen hiomiseen 750,000 mk. vuosiavustus.
27711: 792              VIII, 26. -   1\laatalousneuvojat.
27712: 
27713:     On luO!nn;ollista, että täHainen neuvontatyö vaatii pätevää
27714: ammatillista ohjausta ja keskittämistä. Jos tämä säännölli-
27715: siasäkin oloissa on välttämätöntä yhtenäisen ja oi~eaan suun-
27716: taan käyvän toiminnan .:rikaansaamiseksi, on se nykyisissä
27717: oloissa sitäkin tärkeämpää. Maatalouteen kiinnitetyn pää-
27718: oman ja sen tarvikk.eiden ja tuotteid·en arvot ovat muuttuneet
27719: ja voivat sodan päätyttyä vielä muuttua arvaamattomasti,
27720: mikä seikka vaatii aikansa tasalla. olevaa, kehittynyttä neu-
27721: vontatyön johtoa. Tämän voivat seurat kuitenkin saada ai-
27722: kaan osittain sen kautta, että edellä viitatun apurahan kautta
27723: vapautuu entisiä neuvojain palkkaukseen käytettyjä varoja
27724: tähän tarkoitukseen ja osittain kehittämällä nykyisin vanhen-
27725: tuneena kannalla oleva lääninagronuomilaitos tätä silmällä
27726: pitäen, mikä lieneekin hallituksen toimesta paraillaan suun-
27727: nittelun alaisena. Samoin vaatinee tämän neuvontalaitoksen
27728: ai~aansaaminen erityisten valmistuskurssien pitämistä, minkä
27729: kuitenkin Maataloushallitus voiii·ee yhdessä valtion maa-
27730: talouskoulujen ja f3uomen maatalousseurojen Keskusliiton
27731: kanssa saada j_ärjestetyksi.
27732:      Edellä olevan perusteella saavat allekirjoittaneet kunnioit-
27733: ta·en anoa,
27734:                  että Edusktmta päättäisi myöntää maatalous-
27735:              neuvojain palkkaukseen 750,000 markan stt~rui­
27736:              sen mwsimäärärahan sekä ottaa sen vuoden 1918
27737:              menoarvioon.
27738: 
27739:       Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1917.
27740: 
27741: 
27742:       Eero Jlahl.                 J. Oskari Peurakoski.
27743:       Erkki Pullinen.             Oskar Nissinen.
27744:       ~fikko Luopajärvi.          Oskari l;abdensuo.
27745:       H. J. Linna.                K. E. Linna.
27746:       Eemil W ekara.              Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.
27747:                                                             793
27748: 
27749: VIII, 2 1 . - Anom. ehd. N:o 76.
27750: 
27751: 
27752: 
27753: 
27754:             1.'ukia, Elias, y. m.: Maalzviljelys- ja talous-
27755:                 seurain määrärahojen korottamisesta.
27756: 
27757: 
27758:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
27759: 
27760:     Maamme pääelinkeinon, maatalouden edistämistä tarkoit-
27761: tavista toimenpiteistä ovat ma.anviljel;ys- ja talousseurat
27762: alaistensa järje:,töjen maamiesseurojen kautta pitäneet huolta.
27763: Tämä työ on viime aikoina saanut yhä enemmän tunnustusta
27764: maanviljelijäväestön puolelta etapäässä sen johdosta kun
27765: maanviljelysseurat ovat muuttuneet siinä määrin kansanval-
27766: taisiksi, että viime aikoihin saakka syrjäytet;yssä asemassa
27767: ollut pienviljelijäluokka on maamiesseurojen välityksellii
27768: ottanut osaa JUaanviljelysseurojen johtavaan toimintaan.
27769: 1faanviljelysseurojen toiminta on täten tullut tehokkaam-
27770: maksi ja saanut pienviljelijäin, tähän saakka polkeelli~essa
27771: asemassa olevien, keskuudesta yhä enemmän kannattajia.
27772:     Valtion avustusta ovat maanviljelysseurat saaneet myös-
27773: kin viime aikoina huomattavat summat. Mutta kun toi-
27774: minta-alan laajetessa yhä suurempiin väestökerroksiin on toi-
27775: mintamuotoja pitänyt laajentaa ja lisätä neuvojain lukua,
27776: niin on se rahallinen a'vustus, joka .kehoituspalkintojen
27777: muodossa on jaettu maanviljelijöille heidän maatalouden
27778: eri, aloilla tekemistään huomattavista parannuksista, supis-
27779: tunut verrattain vä1hiin.
27780:     Se toimintamuoto, jota maanviljelysseurat ovat käyttä-
27781: neet jakamalla .palkintoja hyvin hoidetuista maataJoista, on
27782: varmemmin kuin mikään muista toimenpiteistä vaikuttanut
27783: herättävästi sekä asianomaiseen itseensä että ennenkaik-
27784: 794       VIII, 27. -   Maanviljelysseurojen määrärahat.
27785: 
27786: kea lähimpään ympäristöönsä. ja ollut omiansa kehoitta-
27787: maan jatkuviin ponnistuksiin.            Mutta mikäli hyvin
27788: hoidettujen talojen lisäänty-essä kilpailevien luku kasvaa,
27789: sikäli on palkintorahojen riittämätt-ömyys käynyt yhä
27790: tuntuvammaksi. Ja kun maatalouden eri alat, kuten ·kar-
27791: jan- ja metsänhoito y. m., kaipaavat yhä monipuolisempaa
27792: jatkuvaa opastusta ja herättävää työtä maanviljelysseuro-
27793: jen taholta, olisi maanviljelys- ja talousseurojen valtion-
27794: apua korotettava.
27795:     Siihen suuriarvoiseen merkitykseen ,nähCLen, mikä maan-
27796: viljelys- ja talousseuroilla on maatalouden kaikenpuolisessa
27797: edistämisessä, ja vedoten siihen runsaaseen työhön, mikä
27798: niiden varsinkin viime aikoina valtion avustuksen tukemina
27799: on onnistunut suorittaa, pyydämme eduskunnalle kunnioit-
27800:  taen ehdottaa,
27801:                   että maamme maanviljelys- ja talousseurain
27802:              nykyään käytettävissä olevat varat tuntuvasti
27803:              korotettaisiin; ja
27804:                   että näitä varoja käytettäisiin runsaammin
27805:              sell.aisten pikkuviljelijöiden palkitsemiseen, jotka
27806:              vähävaraisina omalla tarmollaan ja uutteruudel-
27807:              laan ovat kyenneet luomaan kannattavan maa-
27808:              talouden kaikkine sivu-elinkeinoineen.
27809: 
27810:       Helsingissä marraskuun 26 päivänä 1917:
27811: 
27812: 
27813:        Elias Tukia.              "'\V. K. Särkkä.
27814:        'fuomas Wanhala.          Elias Sinkk.o.
27815:        1{. ·w. Wuokoski.         Pekka Hälvä.
27816:        A. Tanttu.                J. E. Antila.
27817:        Erkki Pullinen.           Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.
27818:        K. Lanne.                 T. Heimonen.
27819:                              E. Saari.
27820:                                                             79ö
27821: 
27822: VIII, 2 s , - Anom. ehd. N:o 77.
27823: 
27824: 
27825: 
27826: 
27827:             Relander, Lauri Kr., y, m.: Määrärahan myön-
27828:                tämisestä siemenviljelyksen edistämiseksi.
27829: 
27830: 
27831:               S u o m en E d u s k u n n a ll e.
27832: 
27833:     Yhtenä tärkeimmistä tehtävistä maamme kasviviljelyk-
27834: sen edistämiseksi on kotimaisen kylvösiementuotannon ke-
27835: hittäminen.
27836:     Lukuisa't, eri osissa maatamme toimeenpannut viljelys-
27837: kokeet ovat osoittaneet, ettei ulkomailta tuotu kylvösiemen
27838: läheskään aina - eritoten, kun on kysymys moni'Vuotisista,
27839: talvehtivista viljelyskasveistamille -     sovi meikäläisissä
27840: oloissa viljeltäväksi. Asiain tällä kannalla ollen on ilmeistä,
27841: että kasvituotantomme ainakin suurimmalta osaltaan tulee
27842: turvautua omassa maassa tuotettuun kyl.vösiemeneen. Nyt
27843:  on kumminkin ttosiasia, ,ettei kotimainen tuotanto lähes-
27844: kään kykene edes määrälleenkään tyydyttämään maan kyl-
27845: vösiementarvetta kokonaan, puhumattakaan siitä, että meillä
27846: tuotettu siementa'Vara useimmissa tapauksissa .on teknilli-
27847: sesti vaillinaisen käsittelyn vuoksi laaduHeen huonoa.
27848:     Näin ollen on luonnollista, että vaWon taholta kiinnite-
27849: tään erikoi,sta huomiota kylvösiemenkysymykseemme. Asian
27850: tärkeyden katsomme vaativan, että valtio tähänastisten, sie-
27851: menviljelystä edistävien toimenpiteidem,sä lisäksi, jotka
27852: etupäässä ovat tarkoittaneet sopiva11 viljelysaineiston jalos-
27853: tamista, :käy rahallisesti avustamaan sellaisia, niin hyvin
27854: maataloudellisten järjestöjen, kuten maanviljelys- ja maa-
27855:  miesseurojen, osuuskuntien j. n. e. kuin myöskin erinäisissä
27856: tapauksissa yksityistenkin maanviljelijäin yrityksiä, jotka
27857: 796        VIJI, 28. -   Siemenviljelyksen edistäminen.
27858: 
27859: tarkoittavat kotimaisen kylvösiementuotannon edistämistä.
27860: Ensi sijassa olisi kyseessäolevaa avustusta annettava hy-
27861: vien siemenkantojen levittämiseksi, osuustoiminnallisten
27862: kylvösimenpuhdistamojen ja -kuivaamojen perustamiseksi,
27863: siemennäyttelyjoen toimeenpanemiseksi .ia hyvien Siemenvil-
27864: jelysten palkitsemiseksi.
27865:     Avustusta annettaessa olisi' kiinnitettävä erikoista huo-
27866: miota siili.en, että kyseessäolevaa avustusta, mikäli mahdol-
27867: lista, annettaisiin ainoastaan sellaisissa ta:pauksissa, jolloin
27868: avustuksen saaja itse sitoutuu uhraamaan huomattavan erän
27869: samaan tarkoitukseen.
27870:      Viitaten siihen, mitä edellä on esitetty, saa,vat allekirjoit-
27871: taneet kunnioittaen ehdottaa Eduskunnan päätettäväksi,
27872: 
27873:                 että yleisistä varoista myönnetään 100,000
27874:              markan swurwinen määräraha käytettäväksi sie-.
27875:              menviljely ksen eclistärniseksi, sekä
27876:                 että tämä e~·ä otel·aan v. 1918 menoa1·vz'oon.
27877: 
27878:       Helsingis~;ä 23 päivänä marraskuuta    1917.
27879: 
27880: 
27881:        Lauri Kr. RP.lander.            Aleksis Salovaara.
27882:        Albin Manner.                   Mikko Leh\onen.
27883:        Juho Niukkanen.      !          Vilkku Joukahainen.
27884:        Pekka Saarelainen.              Hertta Pykälä.
27885:        Kusti Arffman.                  Santeri Haa.panen.
27886:        J. A. Heikkinen.                Iv. },r. Lantto.
27887:        Eero Hahl.                      Santeri Alkio.
27888:                                                             797
27889: 
27890: VIII, 2 9 . - Anom. ehd. N:o 78.
27891: 
27892: 
27893: 
27894: 
27895:             Relander, Lauri Kr., y. m.: Maataloudellisten
27896:                piirikoeasemain perustamisesta.
27897: 
27898: 
27899: 
27900:                       e
27901:               S u o m n E d u s k u n n a ll e.
27902: 
27903: 
27904:     Marraskuun 1 p:nä 1916 Senaatille jättämä,ssään mietin-
27905: nössä on Ma:ata'loudellisen koetoimintatyön järjes'tämiseksi
27906: asetettu komitea m. m. ehdottanut pe:rustettavaiksi seitsemän
27907: piirikoeasemaa vaH·ion koulutiloiHe. Näistä sijoitettaisiin
27908: maan pohjoisosaan kaksi, joista toinen olisi s~ekä maanvilje-
27909: lystä että ·kotieläinhoitoa, toineri ainoastaan kotieläinhoitoa
27910: varten, Etelä-Pohjanmaalle yksi maanviljelystä varten, Itä-
27911: Suomeen yksi maAnviljelystä ja kotieläinhoitoa varten, Keski-
27912: Suomeen yksi maanvilj-elystä varten, Lounais-Karjallaa·n yksi
27913: ma~nvi!j,elystä varten sekä Lounais-Suomeen yksi maanvilje-
27914: lystä ja karjanhoitoa varten.
27915:     Toistaiseksi ei ole vielä ryhdytty mihinkään toimenpitei-
27916: siin kyseessäolevien paikallisten koelaitosten perustamiseksi.
27917: Kun a1siassa on jo valmis asiantuntijain 'laatima suunnitelma
27918: olemassa ja kun kyseessäolevien laitosten tarpeellisuus on
27919: illmeinen, saamme kunnioittwen ehdottaa,
27920: 
27921: 
27922:                 että Eduskunta kehoittaisi Hallitusta ensi
27923:             tilassa ryhtymään toimenpiteisiin paikallisten
27924: '198         VIII, 29, -   Piirikoeaseman perustaminen.
27925: 
27926:                maajfJaloud'elli>b•ten   piirikoea3emain   perustami-
27927:                seksi.
27928: 
27929:        Helsingissä 23 IJäivänä marraskuuta 1917.
27930: 
27931: 
27932:         I.auri Kr. Relander.             Aleksis Salovaara.
27933:         Albin Manner.                    Mikko Leinonen.
27934:         Juho Niukkanen.                  Vilkku Jouk.ahainen.
27935:         Bertta Pykälä.                   Pekka Saarelainen.
27936:         Kusti Arffman.                   Santeri Haapanen.
27937:         J. A. Heikkinen.                 Iv. Fr. Lantto.
27938:         J. P. Kokko.                     Santeri Alkio.
27939:         Edvard Takkula.                  A. 0. W uorimaa.
27940:         Pekka 'l'anskanen.               Eero llahl.
27941:                                                             799
27942: 
27943: VIII, ao. -    Anom. ehd. N:o 79.
27944: 
27945: 
27946: 
27947: 
27948:               Relander, Lauri Kr., y. m.: Maatalouskoneiden
27949:                  ja työaseiden tmrkastu8laitok8en perustami-
27950:                  sesta.
27951: 
27952:                 S u o m e 11 Ed u s k u 11 n a II e.
27953:     Marraskuun 1 p :nä 1916 Senaatille jättämässään mietin-
27954: nössä on maataloudellisen ;koetoimintatyön järjestämiseksi
27955: asetettu komitea m. m. ehdottanut perus,tettava:k,si ,erikoisen
27956: koelaitoksen maatalouskoneiden ja työaseiden tarkastusta
27957: varten.
27958:     ToistaiHeksi ei ole kumminkaan ryhdytty mihinkään. toi-
27959: menpiteisiin kyseessä oilevan laitoksen perustamiseksi. Kun
27960: asiasaa on _jo valmis, asiantuntijain laatima suunnitelma ole-
27961: massa ja kun tällais-en tarkastuslaitoksen tarpoollisuus on
27962: ilmeinen, saamme kunnioittaen ehdottaa,
27963:                  että Edusk'IJJnta kehoittaisi HallituisfJa ~
27964:               t~lassa ryhtymään toimenpiteisiin maatalousko-
27965:               neiden ja -työaseiden tarkastuslaitoksen perusta-
27966:               miseksi.
27967:    Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1917.
27968: 
27969:      Lauri Kr. Relander.             Aleksis Salovaara.
27970:      Albin Manner.                   Mikko Leinonen.
27971:      Juho Niukkanen.                 Vilkku J oukahainen.
27972:      Pekka Saarelainen.              Bertta Pykälä.
27973:      Kusti Arffman.                  Santeri Haapanen.
27974:      J. A. Heikkinen.                Iv. Fr. Lantto.
27975:      J. P. Kokko.                    Santeri Alkio.
27976:      Eero Hahl.                      Edvard Ta.kkula.
27977: 800
27978: 
27979: VIII, a1. -    Anom. ehd. N :o 21.
27980: 
27981: 
27982: 
27983: 
27984:               Sjöstedt-Jussila, 0. A., y. m.: Määrärahan
27985:                  myöntämisestä kuoletuslainojen antamista
27986:                  vm·ten virkataloista muodostettuvien viljel-
27987:                  mien rakennuslainoiksi.
27988: 
27989: 
27990:               · <8 u o m e n E d u s k u n n a ll e.
27991: 
27992:     Viitaten vuoden 1917 ensimäisillä valtiopäivillä tehdyn
27993: anomusehdotuksen N :o 62 (Liitteet VIII, siv. 513-{)14) pe-
27994: rusteluihin, 'PYYdämme kunnioittaen ehdottaa Eduskuntaa
27995: päättämään,
27996:                 että Hallituksen on vuosittain yleisistä valtion
27997:             varoista varattava tarpeellinen määräraha helppo-
27998:             korkoisten, pitkäaikaisten kuoletuslainojen myön-
27999:             tämistä varten valtion virkataloista muodoSttetta-
28000:             vien viljelmien uutisrakennuslainoiksi.
28001: 
28002:       Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1917.
28003: 
28004: 
28005:        Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.   E. 'fukia.
28006:        A. Koivisto.                   1var Alan en.
28007:        1{. Lanne.                     Kyösti Haataja.
28008:                       Onni Rantasalo.
28009:                                                              801
28010: 
28011: VIII, 32. --:- Anom. ehd. N:o 80.
28012: 
28013: 
28014: 
28015: 
28016:                                    •
28017:             Hahl, Eero; y. m.: Määrärahan myöntämisestä
28018:               koulun perustamisek_si kananhoidon opettajain
28019:               ja neuvojain va~mistamista vart&n.
28020: 
28021: 
28022:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
28023: 
28024:     Viitaten tämän vuoden ensimäisille valtio:päiviHe jätetyn
28025: anomusehdotuks-en . N: o 73, koskeva määrärahan myön tä-
28026: mistä koulun :perustamiseksi kananhoidon opettajain ja neu-
28027: v<Jjain valmistamista varten, perusteluihin (Liitteet V1II,
28028: s1v. 496-498) pyydämme kunnioittaen anoa,
28029:                että Eduskunta päättäisi myöntää kananhoi-
28030:            don opettajain ja neuvoj,ain valmistamista varten
28031:            jonkun maamieskoulun tai kansanopiston yh-
28032:            teyteen järjestettävän koul~n perustamiskustan-
28033:            nuksiin Smk.11,600:- ja vuotuisiin ylläpitokus-
28034:            tannuksiin Smk. 11,500:- sekä ottaisi tätä var-
28035:            ten vuoden 1918 menoarvioon yhteensä Smk.
28036:            23,100:-.
28037: 
28038:     Helsingissä mMraskuun 217 päivänä 1917.
28039: 
28040: 
28041:      Eero Hahl.                   Aleksis Salovaara.
28042:      Bertta Pykälä.               Vilkku Joukahainen.
28043:      Iv. Fr. Lantto.              Mikko Luopajärvi.
28044:      I.auri Kr. Relander.         Santeri Haapanen.
28045: 
28046: 
28047:                                                         51
28048: ..
28049:      •
28050: TOISET VALTIOPÄIVÄT
28051:                  1917
28052: 
28053:            LIITTEET
28054:                      IX
28055: TYliVÄENASIAINVAJ~IOKUNTAAN LÄHETETYT
28056:         EDUSKUNTAESI'l'YKSET JA
28057:           ANOMUSEHDOTUKSET
28058: 
28059: 
28060: 
28061: 
28062:             HELSINGISSÄ, 1918
28063:         SUOMEN SJ<JNAATIN KIRJAPAINOSSA
28064: •
28065:                     A.
28066: 
28067: Työväenvakuutusta koskevia eduskuntaesitys .
28068:           ja anomusehdotuksia.
28069:                                                               807
28070: 
28071: IX. 1,   -   }1otion N:o 38.
28072: 
28073: 
28074: 
28075: 
28076:               l'urubjelm, Annie, m. fl.: Förslag till förord-
28077:                   nmg om sjukförsäkring i Finlrmd.
28078: 
28079: 
28080:               'L' i II F i n I a n d s La n d t d a g.
28081:     Sedan den år 1911 tillsatta Arbetarlagstiftningskommit-
28082: ten på sin tid framställt förs.lag till förordning om sjukför-
28083: säkring i Finland, har frågan varit före vid 1914 års landt-
28084: dag och jämväl behandla.ts- af socialutskottet, men därvid
28085: icke hunnit afgöras. Därefter har motion i samma är.ende
28086: väckts vid 1917 års första landtdag.
28087:     Hänvi,sande till den utr{ldn:ing, som sålunda förebragts,
28088: få vi vördsamt föreslå,
28089:                  att Landtdagen behagade i den ordnmg som
28090:              fär motion;er är föneskrt'fv.en antaga och fastställa
28091:              det vidfogade förslaget till färorrl!n{ng om sjuk-
28092:              försäkring i Finland.
28093:                                   '
28094: 
28095:                         Förordning
28096:                 om sjU!kförsäkring i Finland.
28097: 
28098:                              IKAP.
28099:                     Allmänna bestämmelser.
28100: 
28101:                                1 §.
28102:     Enhvar, som emot aflöniug i penningar eller in natura
28103: är under mrnst sex da,ga.r i, e.n följd anstäHd i enskild persons
28104: eller samfunds arbete eller tjänst, är, för såvidt han bor
28105: 808              IX, 1. -   Sai~ausvakuutus.
28106: 
28107: 
28108: inom ett område, å hvilket försäkring enligt denna förord-
28109: ning utöfvas, underkastad tvångsförsäkring enligt denna
28110: förordning.
28111:     Försäkrin1gstvånget underlyder icke:
28112:     a) person, hvars årliga löneförmåner öfverstiga 3,000
28113: mark;
28114:     b) sjöman samt till fartygs besättning hörande person,
28115: påmönstrad på fartyg, som förmedlar tra,fik 'På utlandet,
28116: därvid icke denna trafik är inskränkt till regelbundna turer
28117: eller resorna enligt offe·ntliggjord turlista beräknas räicka
28118: längre tid än trettio da,gar från finsk hamn och retur;
28119:     c) den, som annoriedes tillförsäkrats minst likadana för-
28120: må:ner vid sju~domsfall, som · denna, förordning erbjuder.
28121: 
28122:                                2 §.
28123:     Försäkringstvånget begynner oc)l upphör samtidigt med
28124: arbets- eller tjänsteförhåll.andet. Om den försäkmdes löne-
28125: förmåner u.nder ett år utgjort mera än 3,000 mark, anses
28126: försäkringstvånget enligt denna förordning hafva upphört.
28127: Detsamma vi,dtager ånyo, så snart den försäkrades lönein-
28128: komst under arbets- eller tjänsteförhållandets fortvaro inom
28129: ett år utgjort 3,000 mark eller därunder.
28130: 
28131:                                3 §.
28132:     E.nhvar, som icke är underkastad försäkrrngstvång, äger
28133: rätt till frivillig försäkring enl:iJgt denna förordning, om han
28134: är bosatt inom område, dä:c försäkring-af detta slag utöfvas.
28135:      Till sådan frivillig försäkring mottages ·icke:
28136:      a) den, som uppnått fyra.tiofem års ålder, dock att denna
28137:  aJdersgräns under de fem första åren eft€r de.nna förotdnings
28138:  trädande i kra,ft utgör fyllda femtio år;
28139:      b) den, hvars kommunalbeskattning underkastade årsin-
28140: ,komst öfverstiger 3,000 mark; eUer
28141:      c) den, som lider af långvarig sjukdom eller är behäftao
28142:  med lyte, som medför ofta återkommande s}ukdomsfall.
28143:                    IX, 1. -   Furuhjelm y. m.                 809
28144: 
28145:                                4 §.
28146:      Frivillig försäkring upphör:
28147:      a) om den försäkrad-e flyttar tiU och vistas utöfver 3
28148: måriader på ort inom område, å hv1lket försäkringsverksam-
28149: het enligt denna förordnilllg ick-e utöfvas, och sjukkassans
28150: styrels-e pröfvar försäkringen icke kunna. fortbestå;
28151:      1b) om d-en försäkrad-e flyttar till utlandet och vistas där
28152: utöfver 3 månader; ell-er
28153:      c) om den försäkrades kommunalbeskattni:rug und-erkasta-
28154: de årsinkomst öfv.erstiger 3,000 mark, och sjukkassans sty-
28155: rels-e pröfvar detta förhållande icke vara. beroonde på öfver-
28156: gå-end-e omständigheter.
28157: 
28158:                                 5 §.
28159:       Person, som upphört att vara underkastad tvångsförsäk-
28160: ring eller hvars frivilliga. försäkring afbrutits af orsak, som
28161: i 4 § är nämnd, äger, därest för.s'äkrin,gen fortbestått under
28162: en tid af minst tr-e år, rätt att utan hinder af stadgandet i
28163: punkt a.) af 2 mom. 3 § blifva försäkrad i den klass, hv1lke111
28164: ha·1,1 på grund af sina senast åtnjutna löneförmåner skulle
28165: tillhöra, eller ock i lägre klass. Ansökan härom bör göras
28166: inom sex månader, räknadt från det försäkringstvånget eller
28167: orsakelll .till afbrottet upphört.
28168:       I de i 1 mom. nämnda fall kan person, utan hinder af
28169: hvad i pankterna. b) och c) af 2 mom. i 3 § är stadgadt, af-
28170: sluta fri v1llig försäkring, såvida sjukkassans styrelse pröfvar
28171: sådan t skäligt.
28172:                                 6 §.
28173:       ·Arbetsgi:fvare är person eller samfund, i hvars arbete
28174: eller tjänst tvångsförsäkring underkastad person är a1nställd.
28175:       Om någon helt och hållet öfverläm:nat utförandet af ett
28176: arbete åt annan, som yrkesmässigt sysslar med utförandet
28177: af dylika arbet.en, är den sistnämnda a.tt anses såsom arbets-
28178: gifvare.
28179:       Den, som åt annan lämnar till utförande viss del af ett
28180:  arbete, är berättigad att å honom öfverföra de skyldigheter,
28181: som enligt denna iörord.ning åligga arbetsgifvaren, men svare
28182: 81(1                IX, 1. -    Sairausvakuutus.
28183: 
28184: likväl själf för hvad doen andra a.f sina skyldigheter åsido-
28185: sätter.
28186: 
28187:                                II KAP.
28188:           Om de med {iJrsäkringe,n förenade för~.
28189: 
28190:                                 7 §.
28191:        Genom försäkring ett1ligt denna lag tillförsäkras:
28192:        a) urud-erstöd vid sjukdomsfall;
28193:        b) undoerstöd vid barnsbörd; samt
28194:        c) begrafningshjälp vid dö.dsfall.
28195:                             8 §.
28196:        Understöd vid sjukdomsfall och moderskap utgöres af
28197:        a) sjukvård och
28198:        b) underhållsbidrag.
28199:                               9 ·§.
28200:      TiH sjukvård är den försäkrade herättigad från dagen
28201: för insjuknandoet intill dess sjukdomoen upphört, dock ej ut-
28202: öfver etthundratjugo dågar.
28203:      Till sjukvåDd hör läkarvård, af lakaren föreskrifna läke-
28204: medel och förbandsmaterial äfvensom den första anskaff-
28205: ningen a:f sådaoo bandagoer och andra lilmande hjäl·pmedel,
28206: såsom lösben, bråckband, med mera dylikt, som den sjukas
28207: tillstånd kan påkalla efter tillfrisknandet..
28208: 
28209:                                 10 §.
28210:     Till underhållsbidra:g är försäkrad pers~n •berättigad för
28211: hvarje dag han a'f S'jukdom ä.r förhindrad att utöfva sitt van-
28212: liga arbete, sön- och h-elgdagar medräknade. U nderhålls-
28213: b:idraget skall utbetala,g så läng.e d-enna a11betsoförmruga varar,
28214: dock ej längre tid ä·n etthundratjugo dagar.
28215: 
28216:                           11 §.
28217:    Hall samma sjukdom återkommoer en eller flere gånger
28218: inom ett år, räknadt från den dag, från· hvillren understöd
28219:                  IX, 1. -   Furuhjelm y. m.                811'
28220: 
28221: 
28222: enligt denna förordning begynt utgifvas, anses sjukdoms-
28223: fallen såsom en e.nda sjukd>om, för h vilken understöd skall -
28224: utgifvas för högst etthundratjugo dagar, beräknade på säti
28225: i 9 ooh 10 §§ är ·stadgadt.
28226:     Har ett eller flere återfall i samma sjukdom inträffat
28227: under året närmast efter det, för hvilket understödet be-
28228: gynt utgifvas, utgår understöd i följd af dessa återfall un-
28229: der det året sålunda, att det under de tvenne åren utgifna
28230: understödet sammanlagdt utgår för högst etthundraåttio
28231: dagar. Såvida däremot under doet andra året icke inträffar
28232: något återfall, anses ett senare timadt sådant s~om ett nytt
28233: sjukdomsfall. Hafva återfall förekommit och uooerstöd i
28234: följd af sjukdom förty under förloppet af två år utgifvits
28235: för saa:nmanlagdt etthuudraåttio dagar, beviljas understöd
28236: för samma sjukdom endast i händelse det kan visas att doen
28237:  försäkrade under minst två års tid varit af sjukdomen oför-
28238:  hindrad att vara i arbete.
28239: 
28240:                               12 §.
28241:      Tvångsförsäkrad person tillkommande underhållsbidrag
28242: för dag motsvarar tre fjärded-elar af hans medeldagsaflöning.
28243: Understiger sålunda beräknadt undoerhållsbidrag 1 mark 50
28244: penni, skall det höjas till detta belopp. Skulle däremot under-
28245: hållsbidraget stiga öfver 3 mark 50 penni, vare detta belopp
28246: högsta underhållsbidrag för dag.
28247:      Mooeldagsaflöningen skall utrönas sålunda, att doen för-
28248: säkrades samtliga aflöningsförmåner under det år, som slu-
28249: tad-e dagen före insjuknaudet, delas med trehundra eller, om
28250: den försäkrade varit i arbete undoer kortare tid, sålunda att
28251: honom för denna tid tillkommande löneförmåner delas med
28252: det antal dagar han i nämnda arbete varit sysselsatt.
28253:      Ifall den försäkrade arbetat i en sådan rörelse oeller ett
28254: sådant företag, där arbetet på grund af verksamhetens oo-
28255: skaffenhet hufvudsakligen förrättas endast under viss tid
28256: af året, skall den moedeldagsaflöning, som han eller hon i
28257:  följd af sjukdomen gått förlustig, beräknas efter skälig
28258:  pröfning. ·
28259: 812                IX, 1. -    Sairausvakuutus.
28260: 
28261:     S.åsom löneförmån r.äknas jäm väl fr.ån r.örel&en eller. för.e-
28262: taget. erhåUen, vinstandel och annan med ar.betet el1er. tjän-
28263: sten fören.ad förmåu. In natura utgående löneförmåner. ·
28264: skola uppskattas i penningar. efter å or.ten rådande Jnedel- ·
28265: pris. Vid betings- och styckearbeten skall arbetsförtjän.sten
28266: uppskattas efter. den tid, s·om vanligen erfordras för det ut-
28267: förda axbetet.
28268:     Till person, som i ersättning för sitt arbete åtnjuter en-
28269: dast fri bostad och fritt uppehälle, utgifves i underhålls-
28270: bidrag minst 1 mark 50 penni för dag.
28271: 
28272:                             13 §.
28273:     TilUrivilligt försäkrad person utgående underhållsbidrag
28274: beräknas efter den inkomstklass, hvilken han eller hon en-
28275: ligt följande klassindelning tillhör, den försäkrade dock
28276: a~taget att afsluta försäkring enligt lägre löneklass än den,
28277: till h vilken han på grund af sina inkomster vore berät-
28278: tigad.
28279:       Inkomst-           Medelinkomst             U nderhållsbidrag
28280:         klass.      om   året     om dagen             för dag
28281:         I          högst 600  högst 2:-               1:50
28282:        II         600~   900 2:--2: 75'               2:-
28283:       !II          900~1,200 2:75-3:50                2:50
28284:        IV        1,200-1,800 3:50------4:50           3:~
28285:         V        1,800-3,000 4:50-8:33                3:50
28286: 
28287:     Är den ena af två äkta ma:kar, som bo i samma hem,
28288: försäkrad, vare den andra, ändå att han icke har någon in-
28289: komst eHer på grund af sin arbetsförtjänst vore skyldig a.tt
28290: afsluta försäkring i en lägre klass, berättigad till frivillig
28291: försäkring i samma klass som den andra maken, hvarvid
28292: likväl de i 3 § stadgade villkor böra iakttagas ..
28293:     Den, som icke har egen inkomst, medgifVles frivillig för-
28294: säkring i den klass försörjaren bestämmer, dock icke i högre
28295: klass ä.n den, i hvilken försörjaren på grund af sin inkomst
28296: själf är berättigad att erhålla försäkring.
28297:                   IX, 1. -   .Furuhjelm y. m.                 818
28298: 
28299:                               14 §,
28300:     I ~ynnerligen ömmande fall och då en förlängniug af
28301: tiden för understödets ut,gifvande enligt af läkare utfärdadt
28302: intyg är oundgängligen nödvändigt för att den försäkrade
28303: skall kunna. åt.ervinna sin arbetsförmåga, må sjukka.ssas
28304: styrelse, efter omsorgsfull pröfning och inhämtadt begif-
28305: vande af Försäkringsstyrelsen, besluta på följande sätt ut-
28306: sträcka och höja de från kassan utgående understöden:
28307:     a) sjukunderstödet kan beviljas äfven för Iängre tid än
28308: etthundratjugo eller etthundraåttio dagar, dock i ingen hän-
28309: delse för längre tid än oett år;
28310:     b) underhåUsbidragets belopp kan höjas, dock ej öfver
28311: tre fjärded-elar af medoeldagsaflöningen;
28312:     c) efter utgången af ·den tid, för hvilken underhålls'bi-
28313: drag och sjukvård gifvits, kan tillfrisknande försäkrad öf-
28314: verföras tiH hvilohem eller honom }lå annat sätt beredas
28315: tjänlig vård.
28316:                               15 §.
28317:     Ifall försäkrad under sjukdomstiden uppbär annat lag-
28318: sbdgadt understöd, skall undoerhållsbidraget i så måtto
28319: minskas att sammanlagda beloppet af detta bidmg och
28320: nämnda understöd ej öfverstiger det belopp, som enligt 12
28321: och 13 §§ skall utgå, eller helt och hållet bortfalla, där det
28322: öfriga understödet uppnår nämnda .gräns.
28323: 
28324:                               16 §.
28325:      Där läkaren pröfvar sådant nödigt, vare insjuknad för-
28326: säkrad pliktig, att, intill dess han tillfris-knat, nöjas åt att i
28327: stället för i denna förordning stadgadt underhåJ.lsbidrag und-
28328: få vård och underhåll i sjukhus.
28329:      För ·den tid, under hvilken sjukhusvården varar, skall
28330: åt maken erläggas två femtedelar och åt hvarje barn, som
28331: ick·e fyllt femton år eller är till arbete oförmöget, en femte-
28332: del af det underhålls·bidrag, som enligt. 12 eller 13 § skolat
28333: tillkomma den sjuke, om han hade vårdats i hemmet, dock
28334: att alla sammanlagdt eDhålla högst fyra. femt!Eldelar af sist-
28335: nämnda belopp.
28336: 814              lX, 1. -   Sairaunakuutu;;.
28337: 
28338:     Där.est försäkrad icke fullgör i 1 mom. omförmäld sk;yl-
28339: Jighet, må sjukunderstöd åt honom icke utgifv8!s, men lik-
28340: väl åt make och barn gifvas den i 2 mom. omnämnda andelen
28341: i underhållsbidraget.
28342: 
28343: 
28344:                              17 §.
28345:     Försäkmds make och hemmavarande barn, hvilka icke
28346: fyllt femton år eller äro till arbete oförmögna, tillförsäkras
28347: vid sjuk!domsfall de i 2 mom. af 9 § omförmälda förmåuer.
28348: 
28349: 
28350:                               18 §.
28351:     Såväl försäkrings,pliktig som frivilligt försäkra.d kvinna,
28352: som föder barn och under minst nio månaders tid af året
28353: före nedkomsttm, räknadt från förlossningsdagen, varit för-
28354: säkrad, erhåller kostnadsfri vård af bammorska äfvensom
28355: för den tid hon är borta från arbetet underhållsbidrag, på
28356: sätt i denna förordning beträffande sjukdomsfall är stad-
28357: gadt, dock ej för längre tid än åtta veckor. Där läkare in-
28358: tygar att moderns eller barnets hälsa äfventyras, om mo-
28359: dern efter försäkringstid-ens utgång återgår till förvärfs-
28360: arbete, må understödstid-en i mån af behof förlängas, dock
28361: icke utöfver etthundratjugo dagar.
28362:     I fall understödsberättigad kvinna dör i barnsäng eliN
28363: af dess följder inom den tid, för hvilken understöd skall
28364: utgifvas, bör den del, som häraf för en tid af åtta veckor
28365: ännu icke erlagts, utbetalas åt kvinnans nyssfödda barns
28366: målsman att användas för bamets vård och underhåll.
28367:     I sjukkassas sta.dgar kan, därest Försäkringsstyrelsen
28368: finner sådant möjligt, bestämma;s att understöd vid barns-
28369: börd skall gifvas' äfv.en i annan form än ofvan stadgats och
28370: jämväl åt de försäkrades hustrur, så ock grunderna. för en
28371: sådan anordning.
28372:     Om barnaföderska insjuknar, träda bestämme1serna om
28373: sjukunderstöd i kraft, och det på grund af nedkomsten ut-
28374: gående understödet indraJge~.
28375:                     IX, 1. -    Furuhjelm y. m.                   815
28376: 
28377: 
28378:                              19 §.
28379:     Har försäkrad aflidit, utbetalar sjukkassa i begrafnings-
28380: hjälp i ett för aHt ett belopp, motsvarande underhållsbidrag
28381: för fyratio dagar, d-ock minst femtio mark.
28382:     Vid dödsfall i den försäkrades familj utbetalas vid makes
28383: frånfäHe i begrafningshjälp två tredjedelar och om barn i
28384: åldern under femton år dött, hälften af den begrafnings-
28385: hjälp, som skolat utbetalats, om den försäkrade själf hade
28386: aflidit.
28387:     Begrafningshjälpen utbetalas efter pröfning af s.iukkas-
28388: sans styrelse åt den aflidnes efterlämnadoe make och barn
28389: eller åt den, som vårdat den aflidne under cren sista tiden
28390: och ombesörjt hans begrafning. Finnes icke sådan person,
28391: må s.iukkassan ombesörja beg-rafnin.g-.en med an,vändande för
28392: ändamålet af oett belopp, icke öfverstigande den i 1 mom.
28393: nämnda begrafnintgs:hjälpen.
28394:                                 20 §.
28395:      Försäkring-spliktig person åtn.iuter i detta kapitel sb.d-
28396: gade förmåner fr~n tlen tidpunkt, då i hans försäkring för-
28397: anlPdande arbetsförhållande vidtog, och bibf'hÅller df'm, utan
28398: erläg-g:mde af försäkring-;:af!!'ifter. under nittio da~tar. räk-
28399: nailt från den da.g arbetsförhållanflet unphört, ·därest han
28400: under sllmmRnlagdt minst ett års tid varit försä.krad enligt
28401: denna. förordning.
28402:      Frivilloigt försäkrad blir delaktig i de mPd fö ..säkrin~ren
28403: f'örenflde förm~nerna pä nittionde da!!'.Pn. räkn.8dt frh den
28404: dag han erlade f'in f'öre:ta försäkrin~rsa.f!!'ift, ooh ~t.niuter dem
28405: under den tid. till hvilkt>n: erlägogandet af för!"äkrinQ'safcif-
28406: t.erna enli~>'t de närmare bestämmelserna i försäkringsvill-
28407: koren hänföra sig.
28408: 
28409:                                IDKAP.
28410:                    Om förr.säkringsafgifterna.
28411:                             21 §.
28412:     I försäkringsafgift erlägges under de fem första åren
28413: efter denna förordnings trädande i kraft:
28414:      816               IX, 1. -     SairausYakuutus.
28415: 
28416:         a) två procent af den försäkringspliktiges af1öning; {)ill
28417: ·'
28418:      hans löneförmåner äro så stora, att medeldagsaflöningen
28419:      öfverstiger fyra mark femtio ·penni, lägges detta belopp til1
28420:      grund för försäkringsafgifternas bestridande; om arbetslö-
28421:      nen består aUenast i fri bostad och fritt uppehälle, beräknas
28422:      medeldagsaf1öningen tili högst en mark femtio penni;
28423:         b) i frivillig försäkring crlägges för hvar.ie vecka:
28424: 
28425:                  I klassen                                    20 pennri
28426:             .. n       "
28427:                                                               30   ,.
28428:             , m                                               40   ,
28429:             .. IV            0   •••• • ••••   0   ••••••••
28430:                                                               50   "
28431:                  V                                            60
28432:                        "
28433:         Under den tid. för hvilken understöd enlid c1enna för-
28434:      ordning utgifve;;:, erläggas inga försäkringsafgifter.
28435: 
28436:                                    22 § .
28437:           .Sedan fem år förflutit efter denna förordn1ngs träd·mde
28438:      i kraft ·och därPfter hvart femte år. kan Senaten nå fram-
28439:      ;;tällning af Försäkrin~rsstvrelsen för de föli:mde f-em åren
28440:      höia· eller sänk.a de i .21 ~ bestämda för~5äkrin9'safgifterna.
28441:      D.e s~lunda förhöida, försäkringosaf~riftema må fastställas
28442:      högst tiugofem procent hö!!re, och de sänkta höget ti1,gofem
28443:      procent lägr-e än de i 21 § bestämda försäkrin()'safgift-erna.
28444:        . Om förhållandena .sådant nåka11a, kan För~äkringssty­
28445:       relsen höia eJler sänka för;;:äkringsafgifterna i -en viss siuk-
28446:       kassa, antingen samtliga eller en del af dem, dock ej oftare
28447:      ,eller i större omfattning än i 1 wom. är sagdt.
28448: 
28449:                                     23 §.
28450:           Af försäkrings·pliktig persorus försäkringsafgifter erläg-
28451:      g-er: a) stat-en två tiondedelar; b) den kommun, i hvillren den
28452:      försäkrade äger hemortsrätt, två tiondedelar; c) arbetsgifva-
28453:      ren två tiondedelar; samt d) d-en försäkrad-e fyra tiond-edelar .
28454:         . Där Försäkringsstyr-elsen, med stöd af 8enatens i sak-en
28455:      utfärdacle föreskrifter., .pröfva.r arbetets beskaffenhet ell-er
28456:                    IX, 1. -   Furuhjelm y. m.                817
28457: 
28458: 
28459:  arbetsförhållandena vara för hälsan farliga, må arbetsgifva-
28460:  ren förpliktas att er]ägga tre tiondedelar eller ännu större
28461:  del af försäkringsafgifterna, i hvilket fall den försäkrades
28462:  afgifter i samma mån minskas.
28463:      För pers.on, hvilken i· lön åtnjuter endast fri bostad och
28464:  fritt uppehäUe, skall arbetsgifvaren erlägga jämväl den i
28465:  punkten d) af 1 mom. nämnda andelen.
28466:      För frivilligt försäkrad erlägger staten två tiondedelar.
28467:  kommunen två tiond·edelar och den försäkrade sex tionde-
28468:  delar af försäkringsafgifterna.
28469:                                24 §.
28470:       För försäkringspliktig person inhetalas försäkringsafgif-
28471:   terna, förutom de andelar, som enligt punkterna a) och b) af
28472:   1 mom. samt 4 mom. 21 § skola erläggas· af stat och kommun,
28473:   af arbetsgifvaren, och äger han afkorta den försäkrades andel
28474: • å dennes arbetslön, utom i doe i 3 mom. 23 § nämnda fall.
28475:       Försäkringsafgift.erna: skola månatligen till sjukkassan
28476:   inbetalas, moen arbetsgifvaren är äfven berätHgad att göra
28477:   i~betalning i förskott för viss tid efter ungefärlig uppskatt-
28478:   ning a·f arbetarenas antal och aflöning. I sådant fall är ~r­
28479:   betsgifvaren skyldig att i den ordning och .på doen tid sjuk-
28480:   kassans styrelse närmare föreskrifver inbetala den tillskotts-
28481:   afgift eller utfå det öfverskott, den slutliga uträkningen af
28482:   försäkringsafgifterna utvisar.
28483:                              25 §.
28484:      Frivilligt försäkrad skall månatligen erlägga sin försäk-
28485:  ringsafgift under doe sju första dagarna af hvarje kalender-
28486:  månad. Afgifterna kunna jämväl oerläggas i förskott för
28487:  längre tid.
28488:                              26 §.
28489:      De andelar i försäkringsafgifterna, som enligt punkten
28490:  b) af 1 mom. ·och 4 mom. 23 § skola erläggas af kommunen,
28491:  böra på anmälan af kassans styrelse halfårsvis tili kassan
28492:  inlevereras.
28493:      A Försäkringsstyrelsen ankommer att likaledoes halfårs-
28494:  vis på grund af de i punkten c) af 3 mom, 40 § omförmä!da
28495: 818              IX, 1. -    Sairausvakuutus.
28496: 
28497: an:mälningar till kassan öfversända de andelar, som enl:gt
28498: punkten a) af 1 mom. och 4 mom. 23 § skola af stat-en er-
28499: läggas..
28500: 
28501:                             IV KAP.
28502:               Om fär~kringens ·organisatwn.
28503: 
28504:                             27 §.
28505:    Den försäkringsrörelse, hvarom stadga.s i denna förord-
28506: ning, utöfvas af sjukkassor, hvilka tillsammans bi:da Fin·
28507: lands Allmänna. Försäkringsanstalts· sjukförsäkringsaf:lel-
28508: ning.
28509:    Allmän:na Försäkringsanstaltens sjukförsäkringsafdel-
28510: nings verksamhet ledes af Försäkringsstyrelf'en i enl.ighet
28511: med stadgandena i ·denna förordning och af Senaten utfär- •
28512: dade närmare föreskrifter.
28513:     Försäkringsstyrelsens ·hemort är Helsingfor.; stad.
28514: 
28515:                               28 §.
28516:   · Försäkrings.styrels-en består af en direktör och två lecla-
28517: möter, af hvilka den ena skall vara jurist ·och den andra
28518: läkare. Direktören förordnas af Finlands Senat sedan För-
28519: säkrings.rM·et afgifvit utlåtande i ärendet. Förordnandena
28520: gälla för en t.id af tre år, dock att direktören första gårugen
28521: efter denna förordnings trädande i kraft förordna:s för en tid
28522: af fyra år.
28523:                               29 §.
28524:     De tvistigheter, som kumia uppstå vid tiUämpningen af
28525: stadgandena i d-enna förordning, slitas i de fall, om hvilka
28526: nedan förmäles, af Försäkringsrådet.
28527:     Försäkringsrådets hemort är Helsingfors stad.
28528: 
28529:                             30 §.
28530:     FörsäkringsTådet består af en ordförande, som bör vara
28531: förfaren i d·omarvärf, samt åtta ledamöter och för en·hvar le-
28532: damot två suppleanter.
28533:                   IX, 1. -   FuruJJjelm y. m.               819
28534: 
28535:     Ordföranden och två ledamöter, af hvilka en bör vara
28536: läkare och åtminstone en kvinna, samt d'€ sistnämndes sup-
28537: pleant~er förordnas a:f Senaten för en tid af tre år, dock att
28538: ordföranden första gån~n efter denna förordnings trädande
28539: i kraft förordnas för en tid af fyra år.
28540:     Tre ledamöter oeh sup,pleanter för dem utses af arbets-
28541: gifvarmedlemmarna i s:jukkassornas styrelser bland dem, som
28542: i egmskap af arbetsgifvare erlägga afgifter till någon sjurk-
28543: kassa, och likaledes tre ledamöter och suppleanter för dem
28544: af de för de försäkrade valda medlemmarna: i kassoruas sty-
28545: relse bland sjukkassornas d-elägare. Ledamöter och supplean-
28546: ter utses för en tid af tre år.
28547:     Vid val'et bör tillämpas sådant proportionellt valsätt, som
28548: af Försäkringsstyrelsen föreskrifves.
28549: 
28550:                             31 §.
28551:    Staten- ansvarar för Allmänna Försäkringsanstaltens
28552: sjukförsäkringsafdelnings förbindelser och bestrider alla om-
28553: kostnader för Försäkringsstyrelsen och Försäkringsrådet.
28554:     A ll männa Försä'kringsanstaltens s'jukförsälkringsafdel-
28555: nings räkenslmper och verksamhet granskas årligen af de af
28556: Land~tdagen för tve år i sänder utsedda fullmäktige, hvil'ka
28557: böra vara minst tre tili antal'tlt.
28558: 
28559:                               32 §.
28560:     I hvarje kommun, hvarest j'örsäkrings,pliktiga personer
28561: finnas, skall genom kornrnunalstyrelsens försorg inrättas en
28562: sjukkassa.
28563:     Försäkringsstyrelsen vare likväl berättiga.d att hesluta.
28564: huruvida i anseende till komrnunens omfång eller folkmängd
28565: i densamma skall inrättas flere än: en sjukkassa, så ock huru-
28566: vida viss ,sjuk!Jrassas verksamhet skall utsträckas ut,om lkom-
28567: munens gränser. I sistnämndt fall an'komrner ~det å den korn-
28568: munalstyrelse, som af Försäkringsstyrelsen därtiU bestäm-
28569: mes, att skrida tili åtgärd för kassans inrättande.
28570:     På framställning af Försäkrings~styrelsen bestärnmer 'Se-
28571: nat-en. i hvilka landskommun€r cller oelar dHraf tillsvidar.P
28572: 820               IX, 1. ~ Sairausvakuutus.
28573: 
28574: får anstå men inrättandet af s:.iukkassa, och må sådant ti11- ·
28575: städias endast. i fall de föri'ä}rinQ"snlikti!!a P.Pr~onerna~ få-
28576: taliglHlt samt bristen på läkarvård och annan för insjukn81de
28577: p-ersonoer lämpad sjukvård i hög grad försvåra ett ändamåls-
28578: t'nligt anordnand-e af sjukförsäkring-en.
28579: 
28580:                               33 §.
28581:     För sjukkassa skola upprättas stadgar, i hvilka med iakt-
28582: taganderua i ~denna förordning skaH bestämmas:
28583:     a) kassans namn, h-emort och verksamhetsområd-e;
28584:     b) understödens beskaffenhet och storl-ek;
28585:      c) försäkringsafgifternas belopp och tid-en för d-eras -er-
28586: läggand-e;
28587:      d) styrelsens skyldigheter och rättigheter;
28588:     e) när försäkrads delägarskap begynn-er och upphör;
28589:      f) huru kassans stämma. skall i'ammankallas, dess upp-
28590: gift och befogenhet samt sättet för fattan'doet af b-eslut;
28591:      g) hvad med afseend.e å bokslut och granskning a,f rä-
28592: kBnskaperna skall iakttagas;
28593:      h) huru kassans tillgångar skola förvaltas och dess böc-
28594: ker föras;
28595:      i) ·huru giltigt beslut om ändring af stadgarna skall fat-
28596: tas; samt
28597:      j) huru giltigt beslut om kassan~s upplösning skall fattas
28598: och huru sådant ooslut skall bringa.s i verkställighet.
28599:      Ett exemplar af stadgarna skal1 lämnas åt hvar.ie del-
28600: ägare i kassan.
28601:                                34 §.
28602:      Förslag till stadgar uppgöras af en interimsbestyrelse.
28603:  som skall sammanlm11as af kommunalstyrels-en genom offent-
28604: lig kungörelse och väljas af denna förordning underkastade
28605:  försäkringspliktiga och arootsgifvare. FörslSJg;et tili stad-
28606: gar skall i afseende å faststä1le1se ingifvas till Försäkrings-
28607:  styrelsen, som afgifver sitt utslag i ären·det inom fyra veckor
28608: efter det förslaget inkommit. Fastställelse kan vägras endast
28609:  i fall sta.dgarn.a ej i ved.erbörlig ordning tillkommit. icke
28610:  motsvara stadgandena i denna förordning e1ler innehålla be-
28611:                  IX, 1. -   Puruhjelm y. m.                821
28612: 
28613: stämmelser, som äro lagstridiga eller främmande för sjuk-
28614: försäkringens ändamål eller innebära fara för kassans soli-
28615: ditet; och skaU i Försäkringsstyrelsens utslag angifvas, i
28616: hvilka delar förslaget tiU stadgarr bör underg,å ändring.
28617: Därest förslaget icke ·blifvit godkändt, skall nytt förslag
28618: uppgöras och i ofvan omförmäld ordning underställas För-
28619: säkringsstyrelsens pröfning.
28620:     Sedan stadgarn:a vunnit fastställelse, skal1 d·en i 1 mom.
28621: nämnda bestyrelsen sammankalla. allmän stämma för för-
28622: rättande af erforderliga val, och bör kassans verksamhet
28623: ofördröjligen därefter vidtaga. .
28624:     FaststäUelse af ändring i sjukkassas stadgar utverkas på
28625: sätt, som i 1 mom. är stadgadt. Andring må icke bringas i
28626: verkställighet, innan fast.ställelse utverkats.
28627: 
28628: 
28629:                                35 §.
28630:     Delägare i sjukkassa är enhvar, för hvilken eller af hvil-
28631: ken försäkringsrufgifter till kassan erläggas.
28632:     Rättighet att deltaga i kassans stämma samt där utöfva
28633: rösträtt tillkommer
28634:     a.) delägare, som uppnått tjugoett års iUder;
28635:     b) arbets.grfvare, som u.ppnått tjugoett års ålder och till
28636: kassan erlägger i denna förordning fastställda andelar i för-
28637: säkringsafgifterna för i hans a~ete anställda personer;
28638:     c) representant för kommun, som erlägger andelar i för-
28639: säkringsafgifterna enligt punkten b) af 1 mom. och 4 mom.
28640: 23 §.
28641:     Valbar tili kassans styrels·e och Försäkringsrådet är i
28642: punkterna a) och b) af 2 mom. omförmäld person, som är i
28643: åtnjutande af medborgerligt förtroond<e.
28644:     Delägare tillkommer rösträtt och är va1bar i den krussa,
28645: i h viiken han eller hon är försäkrad vid tiden, då stämman
28646: äger rum; arbetsg.ifvare och representant. för kommun äger
28647: rösträtt och den förstnämnda är valbar i den kassa ell<er de
28648: kassor, till hvilka arbetsgifvaren och kommunen erlä.gga an-
28649: dP lar i försäkrin:gsaf.gifterna.
28650: 822               IX, 1. -   Sairausvakuutus.
28651: 
28652:      Enhvar till deltagande i kassas stämma berättigad person
28653: tillkommer en röst.
28654:      Vid sdukkassas stämma må iugen i 2 mom. nämnd person
28655: utöfva rösträtt på·grund af fullmakt för fler.e än en från-
28656: varande. Arbetsgifvare må likväl såsom ombud för sig sända
28657: till sjukka•ssas stämma i hans tjänst ansltälld person, och till-
28658: komme sådant ombud vid stämman samma yttrande- och röst-
28659: rätt som arbetsgifvaren själf.
28660:      Om arbetsgifvaren är ett samfund, skall å dess ombufl
28661: tillämpas hvad i det föregående är staclgadt om arbets;gif-
28662: vare.
28663: 
28664:                              36 §.
28665:     Sjukkassrus stämma sköter •kassans augelägenheter, för
28666: såvidt doe icke enligt ~as•sans stadgar och denna förordning
28667: ankomma å kas.sans s1tyrelse.
28668:     Ordinarie stämma skall på kallel.se af styrels-ens ordfö-
28669: rande håll!l!s årligen i februari mårr&d. Extraordinarie stäm-
28670: mor hållas så ofta sjukkassans styrelse finner sådant nödigt
28671: eller då i kassans s.tadgar föreskrifvet an>tal röstberättigade
28672: delägare eller arbetsgifvare därom anhåller under angifvande
28673: af de ärenden, som skola till beha.ndling npptagrus.
28674:     Extraordinarie stämma skall hållas jämväl då Försäk-
28675: ringsstyrelsen för behandling af viss frå:ga därom förordnar.
28676:     I .sjuklkassas stadgar kan: bestämmas, att 1stämma tillkom-
28677: mande bdogeillheter få öfverflyttas på möte af representanter,
28678: valda bland kassans röstberättigade delägare och arbets-
28679: gifvare.
28680: 
28681:                              37 §.
28682:      Vi;d ordinarie stämma skall:
28683:    a:) föredragas styreltsens årsberättelse och revisorernas ut-
28684: låtande;
28685:      b) beslutas om ansvarsfrihet M styrelsen och de åtgärder,
28686: till hvilka förvaltningen af kaSJsan under redovisningsåret kan
28687: gifva anledning;
28688:                     IX, 1. -   Furuhjelm y. m.                  823
28689: 
28690:        c) uppställas kandidater till ordförande och väljas 1-eda-
28691:   möt.er ·och supplean,t.er i styrelsen i ,s·tället för dem, hvilkas
28692:   wppdra.g före nästa ordinarie stämma går till ända; samt
28693:       d) väljas minst två revisorer och för dem erforderliga
28694:   suppleanter för granskning af det l.öpande årets räkenskaper
28695:   med iakttrugande af att arbetsgifvarne äga rätt att utse en
28696:   revisor samt en suppleant för denne.
28697:        Dassutom upptagas vid ordinarie Sltämma till behandling
28698:   de ärend.en, hvilka i kassans stadgar eller kallelsen till stäm-
28699:   man särskildt omförmälas.
28700:        Vid extraordinarie stämma må till oohandling företagas
28701:   endast de ärenden, som i kaUelsen upptagite.
28702:        Vid stämma skall föras :protomoll. &styrkt afskrift däraf
28703: . samt af oorättelse -eller andra. handlingar, som vid stämman
28704:   föredragits, skola inom två veckor därefter insändas till För-
28705:   säkringsstyrelsen, som är berättigad att sokrida tili vidtagande
28706:   af alla de åtgärder, till hvilka de insända. handlingarna med
28707:   härusyn till d-e föreäkrades betryggand.e •kunna gifva. anled-
28708:   ni.ng.
28709:                                  38 § .
28710:        .Sjukkassas styrelse består af en ordförande samt fyra
28711:   1-edamöter och fyra :,uppleanter.
28712:        Ordföranden utses af Försäkringsstyrelsen för en tid af
28713:   tre år bland de vid kassans ·Ol'dinarie stämma genom enkel
28714:   röstöfvervi•kt på förslag uppförda tre valbara personerna.
28715:        Styre.Js~ms ledamöter och deras suppleanter väljas vid or-
28716:   dinarie stämma för en tid af två år sålunda, att de försäkrad-e
28717:   bland sig utse tre af ledamöterna jämte suppleanter för dem
28718:   och arbetsgifvarne bland sig en l-edamot jämte suppleant för
28719:   denne.
28720:        Vai sker med ~lutna sedlar, och tiUkommer enhvar väl-
28721:   jande en röst; falla rö1sterna lika, skiljer lotten. Vid utgången
28722:   af det första verksamhet.såret afgå efter lottning två leda-
28723:    möter och två suppleanter.
28724:        Person, som upphör att vara valbar, anses hafva afgått
28725:   från styrelsen. Därest styrelseledamot afgår före uppdrags-
28726:    tidens utgång, träder suppleant i hans ,ställe.
28727: 824               IX, 1. -   Sairausvakuutus.
28728: 
28729:                           39 §.
28730:     Rätt att afsäga sig ledamots•kap i sjukkas:sas styrelse
28731: äger:
28732:     1) den, som redan under två valperioder varit ledamot
28733: i styrelsen;
28734:     2) den, som uppnått sextio års ålder; ;samt
28735:     3) den, som kan förebära annat giltigt hinder, .som af
28736: kassans stämma godkännes.
28737:                               40 §.
28738:     Sjukkassas .styrelse sammanträder på kallelse af ordfö-
28739: randen minsi en gång i månaden.
28740:     Styrel1sen åligger att handhafva vården .om sjukkassan
28741: och dess angelägenheter i enlighet med denna förordning,
28742: kassans stadgar och de närmare föreskrifter, som af För-
28743: säkringsstyrelsen till äfventyrs utfärdas.
28744:     Biand annat ankommer å styrelsen:
28745:     a) att ber'eda de ärenden, som vid kaSisans stämma Sikola
28746: behandlas;
28747:     b) ati för kassan antaga sjukbesökare och an'dra nödiga
28748: funktionärer samt fastställa dera.s åligganden och arvoden;
28749: samt
28750:     c) att fyra gånger årligen lärnna Försäkringsstyrelsen
28751: uppgift om kassallJS· försäkringsverksamhet .och ställning i -en-
28752: lighet med formulär, som af sistnämnda .styrelse fastställts.
28753:     Styrelsens ordförande och ledamöter åtnjuta skäligt ar-
28754: v.ode, som bestämmes af kassarus ordinarie stämma, därest icke
28755: i kassans stadgar annoriedes föres:krifvits.
28756:                              41 §.
28757:     'Sjukkassa kan i eget namn förvärfva rättigheter och med
28758: Försäkringsstyrelserus begiJvande iklälda sig andra förbindel-
28759: ser än sådana, sorn enligt d-enna förol'dning åligga kassan,
28760: samt kära och svara i rättegångar.
28761:     För kassans förbind-el:ser ansvara närmast kaSI3ans egna
28762: tillgångar. Därest dessa. icke förslå, betäckes det bristande
28763: belopp.et af Försäkrings.styrelsen i .enlighet rned stadgandet
28764: i 44 §.
28765:                   IX, 1. -   Puruhjelm y. m.                 825
28766: 
28767: 
28768:                              V KAP.
28769: Om pennirngejöNJaltningen, bokf&ingen och granskningen af
28770:                       räkenskaperna.
28771:                               42   s.
28772:     Uppbörd-en af försäkringsafgifterna och d-e af försäkrin-
28773: gen härflytande ell-er eljest af anstalt€ns verksamh-et föran-
28774: 1-edda a.fgifter handhafvas af styr·elsen för hvarje sjukkassa
28775: inom d€ss v€rksamhetsområd-e med iakttagand€ af bet.stäm-
28776: mels-erna i kassans stadgar eller hvad Försäkringsstyr-elsen
28777: beträ:ffande säkerhet, bokföring .och förvaltning i öfrigt före-
28778: skrifver.
28779:                              43 §.
28780:     Sjukkassas inkollilster skola företrädesvis användas till
28781: b-estridande af und€rstöd tmligt denna förordning och kassan·s
28782: stadgar samt till .betäckandet af kassans förvaltnin.gskostna-
28783: der. Af öfverskottet skall bildas €n reservfond sålunda, att
28784: dit årligen öfverföres högst en tiondedel af nämnda öfv-er-
28785: skot.t. Om åt-erstod-en förovdnar Försäkringsstyn"Jls~m, som
28786: öfverför b-eloppet helt och .hållet ell€r delvis till kassans re-
28787: servfond ell€r till Allmänna Försäkring1sllnstaltens sjukför-
28788: säkringsa f delning.
28789:      Därest icke i kassans stadgar annoriedes föreskrifvit;;,
28790: upphöra öfverföringarna till reservfonden sedan fonden stigit
28791: till ett b-elopp, motsvarande medeltalet af de af kassan under
28792: de tre 1sista åren uppburna försäkringsafgift-erna. I ingen
28793: händelse må liokväl reservfonden ökas utöfver det dubbla af
28794: sagda beJ.opp.
28795:      Sjukka.ssas medel skola insät'tas i bank ell-er sparbank
28796: €ller göras ränt-ebärande på sätt i 43 § af lagen om förmyn-
28797: d-erska:p den 19 augusti 1898 stadgas angåend-e placering af
28798: myndling tillhörande penningBmedel.
28799: 
28800:                              44 §.
28801:     I fall kass,as årsinkomster icke förslå till utgifteruas be-
28802: stridande, skall det bristande belopret ta,gas från res-ervfon-
28803: 
28804:                                •
28805: 826               IX, 1. -    Sairausvakuutus.
28806: 
28807: den; saknas reservfond eller tryta dess tillgångar, bör kassans
28808: st;yreloo därom inberätta till Försäkringsstyrelsen, som till-
28809: handahåller •kassan det felande beloppet under iakttagande af
28810: att en1igt 1 mom. 43 § till Allmänna FörsäkringsanSJtalten
28811: öfverföJ.ida medel främst böra härtill an•vändas.
28812: 
28813:                             45 §.
28814:      Granskning af sjukkassas rä:kenskaper och förvaltning
28815: ;;kall årligen äga rum i januari månad .
28816:    . Därntöfver kan Fömäkringsstyre1sen, när he1st sådant be-
28817: finnes önskligt, sända någon sin ledamot eller särskild härtill
28818: förordnad person att granska kassani\ rä>kenskaper och verk-
28819: samhet.
28820:                                -16 §.
28821:     Allmänna Försä1kringsanstaltens sjukfönsäkringsafdel-
28822: nings redovisningsår sammanfalla med kalenderåret. Bok-
28823: slutet bör föreli•g,ga färdigt inom april rnånad följande år,
28824: och inom maj månad skola de af Landtdagen utsedda full-
28825: mäktige granska detsamma och besluta om bevilj•ande a.f an-
28826: svarsfrihet åt Försäkring~sstyrelsen.
28827:     Efter a,fs.lutad r~wision skall Försäkringsstyrelsen till Se-
28828: naten lämna berättels-e öfver försäJkringsverksamheten under
28829: det föregående åmt jämte en öfversikt ruf Allmänna Försäk-
28830: ringsanstaltrnls sjukför'säJkringsafdelnings ekonomiska ställ-
28831: ning.
28832: 
28833: 
28834:                              VI KAP.
28835: Om försäkrings afslutande, understöds fastställande och ut-
28836: betalning samt om tid för bevakande af arnspråk på försäk-
28837:                ringsafgifter och understöd.
28838: 
28839:                             47 §.
28840:     Arbetsgifvare åligger ombesörja föl'~äkring af de -enligt
28841: denna, förordning försäkringtspliktiga personer, som äDo i hans
28842: eller hennes arbete anställda .
28843: 
28844:                                  •
28845:                   IX, 1. -   lt'urubjelm y. m.               827
28846: 
28847:      Försäikringsaftal slm.ll uppgöra.s med den å orten ver-
28848: kande sjukkassa, inom hvars Vi:lrksamhets.område är ooiäget
28849: det företa.gs hemort, i hvil:kets arbete eller tjänst, eller det
28850: arbets- ·eUer tjänst€1~tälle, vid hvilket den försäkrade är an-
28851: ställd.
28852:      Arbetsgifvaren skall enligt af sjukkassan upp.gjordt for-
28853: mulär till ka1ssan lämna uppgift om när den försäkrade i
28854: hans arbete anlstälMes och därifrån afgick, om hans• aflöning
28855: och om andra omständigheter, hvil•ka •kunna inverka på sjuk-
28856: försäkringJsaftalet, och 'bör denna skyldighet af arbets.gif-
28857: varen fullgöras inom den tid, '80m sjukkassans styrel1se skä-
28858: lig·en kan föreskrifva.
28859: 
28860:                               48 §.
28861:     AIJisökan om frivillig försä.kring ingihes tili sjukkassas
28862: styrelse, och 'bör s·ölmnd-en därvid uppgifva sin åMer, .sina
28863: inkomster och öfriga på försäkrin.gens afslut:Jnde inverkande
28864: omständigheter.
28865:     Ka1ssans s.tyr-elsoe kan, om den finn2r skäl därtill före-
28866: ligga, a•f sökand-en fordra läkurintyg öfv·er ham häl•sotill-
28867: stånd. Läkarundersökningen v·erbtäl!es på ka>'s,ms bekost-
28868: nad af en a;f styrelsen bestämd läkare.
28869: 
28870:                               ±9 §.
28871:     På gj.ord anmälan om t vångsförsäkrin.g skall sjukka•s'Sans
28872: styrelse ofördröjligen afgifva utslag. Finner styrdse för
28873: sjukka.s•sa, att föDsäkrin.g ickoe kan afslut•as, skall grundeu
28874: härför skriftligen moedd-ela1s •såväl anrnälaroen som den för-
28875: sä.kringspliktige, hvilka äro berätt,igacle a.tt in·om fjorton
28876: dagar efter utslagets odel:gifvande, dagen för ddgifvand-et
28877: dock oräknad, till sjukkassans styrelse inlämna skri,ftliga,
28878: till Fönsäkringsrådet l:tällda besvär. .Sjukkassan's styrelse
28879: skall jämte eg-et. yttrande oförtö'fvadt insända handlingarna
28880: tili Försä.kringsrådet, som snarast möjligt slut.ligt afgör
28881: saken.
28882:     An·sökan om frivillig förs.äkring skall i oenahanda ord-
28883: n ing handläggaJs.
28884: 828               1X, 1. -   Sairausvakuutus.
28885: 
28886:                              50 §.
28887:     Erivilligt försäkrad är skyldig att en gång om år.et lämna
28888: sjukkassan uppgift om rsina inkomster i enlighet med i kas-
28889: sans stadgar meddelade närmar-e föreskrifter.
28890:     Dän~st frivilligt försäkrad åstundar a tt på grund •af ökade
28891: inkomster erhålla försäkring i högro klas•s än den, hvari han
28892: är försäkrad, ansöke därom tidigast två år efter det öknin-
28893: gen af inkomsterna ta.git sin hörjan hos sjnkkassans styrel.se,
28894: som äger handlägga ansölmin.gen i den ordning, som i 49 §
28895: är •stadgad.
28896: 
28897:                              ;)l   s.
28898:     'l'räiffas försäkrad person af sjukdom eller olycksfall,
28899: hvaraf anspråk pa understöd enligt denna. för.ordning kan
28900: följa, s•kall anmälan härom jämte de i sjukkassans stadgar
28901: förutsatta intyg snarast möjligt å den försäkrades vägnar
28902: görws has någon af kassastyr·elsens medlemmar eller af denne
28903: an visad sjukbesökare. Enahanda anmälan ·skall snarast möj-
28904: ligt göras jämväl vid bamsbörd. Dödsfall, vid hvilket be-
28905: grafningshjälp skall utgå, anmäles: hos kassans styrol•se •se-
28906: nast dtm tjugondeförsta dagen efter dödsfallet, dödsdagen
28907: häri icke inberäknad.
28908:     När i 1 mom. omnämnd anmälan ägt rum, skall sjuk-
28909: kassas 'Styrel<se ofördröjligen fatta beslut om understödets
28910: el1er begrafningshjälpens bevilj•ande och storlek. Utgifvan-
28911: det af underhåUsbidrag skall vidtaga stmast på fjärde dagen
28912: därefter och utbetalning ske en gång i veckan. Begrafnings-
28913: hjälp erlägges, •så snart dödsfallet blifvit konstateradt.
28914:                     1
28915: 
28916: 
28917: 
28918:      Försäkringsunderstöd utgifves antingen åt den, som det
28919: enligt denna förordning tillkommer, ell-er åt dennes ombud
28920: eUer ·Ock, när intetdera är möjligt, åt hans närmaste anför-
28921: vanclter -eller åt dem, som omhänderhafva hans vård.
28922:      Såvida insjuknandet inträffar å ort, som är så aflägset
28923: belägen från det försäkrings<distrikt, i hvars kassa den för-
28924: säkrade är delägare, att denn·e icke i tid kan få s:jukun•der-
28925: stöd, ankommi;r det å den närmaste sjukka.ssan å orten att
28926: bispringa honom. Häraf härflytande utgifter ersättas kassan
28927:                   IX. 1. -   Furuhjelm y. m.                 829
28928: 
28929: efteråt af den sjukkassa, i hvilken den understödde är för-
28930: säkra,d.
28931:                               52 §.
28932:      Hall arbets.gifvare åsido:satt honom enligt doenna förord-
28933: ning åliggande försäkringsplikt, skall sjukkassa. icke förty
28934: vid sjukdomsfall, barnsbörd och döclsfall erlägga' de under-
28935: stö-d, till hvilka den, som enligt denna förordning är tvångs-
28936: fö118äkring und-erka:stad, är berättigad, och ~·öke kasoan er-
28937: sättning af arbetsgifvaren.
28938: 
28939:                               53 §.
28940:     Meningsskiljaktigheter rörande beviljande a1f understöd
28941: ur :sjukkassa och dettas storlek eller annan af denna. förord-
28942: ning föranledd omständighet, förutom i 49 § omförmähla
28943: ang.elägt>nheter, må, om .d-en till um'lerstöd berättigade och
28944: sjukka8sas :styrel•E"e däroni öfverensk.omma, hänskjutas till
28945: afgörande af skiijenämnd eller skiljeman. Hvardera partRn
28946: äger till skiljenämnd uts·e lika många. ojälfviga, medborger-
28947: ligt förtroen·de åtnjutande pers.oner och d•eS'sa gemensamt en
28948: ordförande. I fa11 de valde icke kunna enas om valet af orcl-
28949: föranden, utses denne a'f Försäkringsråldet.
28950:     Skiljenämndens eller skil.i'emann·ens utslag är för parterna
28951: bindande.
28952:                                54 §.
28953:      Försäkrad eller annan enligt denna förordnin!g tili under-
28954: stöd berättigad person. som icke nöje.s åt sjukka•ssas istyrelses
28955: beslut om beviljande af undetstöd -och dettas storlek, får, om
28956: saken icke öfverlämnats till afgörande ·af skilj-enämnd eller
28957: skiljeman, däri söka ändring hos Förl'äkringsrådet genom
28958: tili detta. ställda skriftliga besvär, hvilka s•kola till kassans
28959: styreJse ingifvas inom trcttio dagar efter dagen för ·beslutets
28960: d·elgifvande, denna d•ag dock icke medräknad. Kas•sans sty-
28961: r·ehe bör oförtöfvadt sända besvären jämte eget yttrande i
28962: ärend-et tili Försäkringsrådet, wm skall afgöra besvären.
28963:      För såvidt Försäkringsr!idets utslag gäller frågan, om
28964: sjukd.omsfallet berättigar till und€rstöd eller ·e.i, må ·den
28965: därmed mis:snö.ide söka ändring hos Senarens .Justitiedeparte-
28966: 830               IX, 1. -    Sairausvakuutus.
28967: 
28968: ment inom sextio dagar dter dagen för utslagets delgif-
28969: V'ande, nämnda, dag likväl oräknad, genom att lämna sin
28970: bes•värsskrift åt Försäkring.srådets ordförande, som där·efter
28971: till J ustitiedepartementet frambefordrar alla i ;;aken till-
28972: komna handlingar jämte ·sitt eget yttrande.
28973:      Talan i anle,dning af Försä,kringsrådets uts'ag är he-
28974: varad, därest besvären inom nämnda tid å pos.tcn inlämnats
28975: i rekommenderadt bref, adres'Seradt tili Försäkri ngsrådet.
28976:      Senat~ms J ustitiede.partements utslag ·skall i tj~insteväg
28977: tillställas sakägarene.
28978:                              55 §.
28979:      I fall be.svär föras öfver sjukkassas styrelses beslut i
28980: ärende rörande st.orleken af understöd eller begrafning8-
28981: hjälp, skall det und·erstödsbelopp utbetalaE<, ·som sjuli'kas•sans
28982: styrelse 'beslutit utgifva.
28983:      Försäkringsrådets utslag, hvarigenom af sjukkas'sas sty-
28984: relrse förvägradt understöd ·blifvit utdömdt, skaU likaså brin-
28985: gas i verkställighet, ändå att besvär i saken anförts. Dock
28986: är understöd<st•agaren pliktig att, därest Försäkringsrådets
28987: utslag upphäfves eller ändras, till sjuk•kas•san återbära hvad
28988: för mycket utgifvits.                        ·
28989:                             56 §.
28990:     Anspråk på försä:kringsafgift preskriberas inom två år,
28991: räknadt från utgåUJgen atf det kalend·erår, nnder hvilket an-
28992: språket uppkommit.
28993:     Anspråk på understöd enligt denn'a lag proeskriberas inom
28994: tre år. räknadt från den dag detsamma uppkommit, denna
28995: dag Ekväl oräknad.
28996: 
28997: 
28998:                              VII KAP.
28999:                       Straffbestäm.melser.
29000: 
29001:                             57 §.
29002:     Om arbetsgifvare eller i 3 mom. 6 § nämnd rers•on åsido-
29003: sätter den honom enligt denna förordning åliggande försäk-
29004:                   IX, 1. -   Furuhjelm y. m.                  831
29005: 
29006: 
29007: ringsplikt, straffes med böter minst femtio mark, och före-
29008: Iä.gge rätten honom att vid lämpligt vite sin skyldighet full-
29009: göra inom vi'ss tid, som ej får utsättas till längre än trettio
29010: dagar.
29011: 
29012:                              58 §.
29013:      Arbetsgifvare, d}er dennoes stäHföreträd·are, :oom annor-
29014: led·es än i 57 § är sagdt bryter emot bestämmelserna, i denna
29015: förovdning, stra>ffes med böter högst tvåhundra mark.
29016:      Lämna arbetsgifvare, eller ·d'imnes •ställföreträdar.e, af-
29017: siktligen falsk uppgift, 'böte min1st femtio och högst fem-
29018: hundra mark, där ej s:hängare straff är i all:män lag utsatt.
29019: 
29020: 
29021:                              59 §.
29022:     Försäkmd, som under förebärand'e af sjukdom eJI.er an-
29023: nars svekligen förskaffat si.g .eHer föl'lsökt förskaffa sig för-
29024: måner på grund af försäkring enEgt denna förol'ldning, 'straf-
29025: fes på sätt i allmän lag är sagdt, och gånge förlustig a ll siu
29026: räti tili und-erstöd på grund af försäkring-en och vare skyl-
29027: dig att återlbära dendel af det till äfv€ll.tyrs :redan uppburna
29028: underst.ädet, hvaraf han genom 'boedrägeriet :kommit i åtn,ju-
29029: tande. Alla erlagda. försäkringsa•fgifter vare förverkade tili
29030: ka:ssan.
29031:     Frivilligt försäkrad, som afsiktligt lä.mnat falsk uppgift.
29032: inverkand·e på försäkringsafgift.en eller dte med försäkringen
29033: förenade förmånerna, förverkar sin rätt till delägarskap i
29034: kassan. Därest icke :kan visas, att orikt.ig uppgift af.siktli-
29035: gen lämnats, må försäkringsaftalet endast rätta!s i öfverens-
29036: stämmelse med de verkliga förhällandena.
29037: 
29038: 
29039:                              60 §.
29040:    Sakägare, s·om vid ärendes handläggning hos myndighet
29041: genom tr.ed!Ska eller g·en.om att annars utan skäl ·hafva för-
29042: dröjt dess afgörande vållat myndigheten kostnader, kan
29043: skyldigkännaJs att ersätta dem.
29044: 832               IX, 1. -    Sairausvakuutus.
29045: 
29046: 
29047:                              VIII KAP.
29048:                    Särskilda beiStämme"lser.
29049: 
29050:                                61 §.
29051:     Arbetsgifvare, hvars arbetare enligt denna .förordning äro
29052: underkastade tvångsförsäkring, är .skyldig att öfver den lön
29053: och de andra förmåner, •som ar'betare åtnjutit, föra så:dan bok,
29054: att därur i det syfte, S·QID i 12 § är stadgadt, tydligt framgår
29055: den arbetsförtjänst, som arbetare hos honom bekommit.
29056: Denna bok skall på anfordran för.etes styrelsen för den sjuk-
29057: kas•sa, i hvilken doe i arbetsgifvarens tjänst anställda perso-
29058: nema äro försäkmde, och hehörigt utdrag därur åt FörsäJÄ:-
29059: ringsrådet aflämna'E.
29060: 
29061:                              62 §.
29062:     Arhetsgifvare vare berättigad att. för sig ställa jämväl
29063: annan än i 3 mom. af 6 § nämnd person att fullgöra• de å
29064: honom af försäkringen härrörand.e åligganden, men ansvare
29065: i ty fall jämväl stra.ffrätt.sligt för hvad den andre af sina
29066: skyldigheter å.Jsidosätter.
29067: 
29068:                             63 §.
29069:     Arbetsgifvare €ller den han i sitt •ställe Eätter, må icke
29070: under någon förevändning af försäkmds lön för försäkrings-
29071: a.fgift innehålla mer än i 2\3 § är sagdt.
29072: 
29073:                               64 §.
29074:      Försä.hingsa.fgifter, S·Om af arbetsgifvare skola för i
29075: hans arbet.e anstä11d person ·erlägga!s, men icke inibetalats,
29076: tillkomma i arbetsgifvarnas konkurs enahanda förmånsrätt
29077: som lönebelopp enligt 4 § i K. Förordniugen af d·en 9 no-
29078: vember 1868 angåoende förmånsrätt.
29079: 
29080:                            65 §.
29081:     lngen, som v}d fullgörandet af sina i denn.a. förordning
29082: stadgade åligganden erhållit kännoedom om enekild persons
29083:                    IX, 1. -   Furuhjelm y. m.                    833
29084: 
29085: 
29086: förhållande till ·sjukkassa eUer om hans a.ffärshemligheter,
29087: såsom arbetsgifvares elwnomiska. ställning, arbetsmetoden
29088: eller andra driften rörande säregeruheter, må sådant yppa
29089: eller till eg·en fördel utnyttJa.
29090: 
29091:                             66 '§.
29092:     Den, som jämlikt denna förordning kommit i åt.njutande
29093: af understöd, vare berättigad att på grund af allmän lag
29094: söka skadestånd för honom >eller herune åsamka:d sjukdom,
29095: dock att sålunda ej må uppbäras mera än det belopp, hvar-
29096: med sådan ersättniug öfv.erskjuter •det enligt denna fövord-
29097: ning beviljade sjukundilrstödet.
29098:     Sjukkassa äger rätt att af den, som vållat sjukdomen,.
29099: fordra full ersättning f.ör den skada, som kassan lwmmit
29100: att lida.
29101:                               67 §.
29102:     Aftal, s·om afser att in<skränka, upphäfva ell~r åt annan
29103: öfverlåta i stöd a.f denna. förordnin.g förvä:rfvad rät.t till un-
29104: derstöd, vare ogiltigt.
29105:     U nderhållsbidrag eU.er begrafningshjälip må icke ut-
29106: mät•as, förpantas dler å annan öfverlåtas utom ·d!å arbets-
29107: gl.fvare; sjuU:astSas styrelse -eller medlem åt den, •som tili
29108: understöd varit berättigad, gifvit förskott, innan understö-
29109: det hunnit utanordna.s.
29110: 
29111:                               68 §.
29112:     iSåvidw icke annorled·es blifvit stadgadt angående behand-
29113: ling af tvist, som vid utgifvandet af understöd uppkommit,
29114: skall 'saken anhängiggöras vid den underrätt, inom hvars
29115: domvärjo det företag är heläget, där den tvångsförsäkring
29116: underkas·tade är anställd, eller vid hvilktn a.:rlbetsgifvareu
29117: är sky~di.g att svara· i fordringsmål.
29118: 
29119:                              69 §.
29120:     Alla handlinga.r och intY!g i ärenden rörande sjukförsäk-
29121: ring äro fria från stämpelafg.ift.
29122:                                                             53
29123: 834               IX, 1. -   Sairausvakuutus.
29124: 
29125:                            70 1§.
29126:     I understödsäreuden, som skola handlägga!s -enligt denna
29127: förordning, må doen ooslutande myndigheten €ft-er fri pröf-
29128: ning af alla förekomna ·omständigheter fastställa hvad som
29129: bör ansoes såsom sant.
29130: 
29131: 
29132:                                71s.
29133:      N-edgår antal·et delägare i sjukkas•sa und-er det lägsta tal,
29134:  som i dess stadgar är b-estämdt, .och kan antalet icke inom
29135:  tre måna:der åter brirugas till detta tal, skall k&ssan upphöra
29136:  med sin verksamhet ooh de då kvarstående m-edlemmarna
29137: ·med Försäikrings•styrelsens begifvande öfverföras till annan ·
29138:  sjukkassa.
29139:      Där·est sjukkassans verksamhoet upphör på grund af i 1
29140:  mom. nämnda ·eller annan orsak, skola dess tillgångar främst
29141:  använda!s till gä}dandet af löpande understöd och kassas
29142:  gäld. Beträffande anväudningen af öfverskott för.ordnar
29143:  Försä.kringsstyrelsen under iakttagande af att medlen böra
29144:  tilldelas den kassa, till hvilkoen ·de i den upplösta kassan
29145:  försäkraode i egenskap af delägare öfvergått, eller, i fall de
29146:  försäkrade öfvergått till fl.ere kassor, fördela's emellan dessa
29147:  i förhållande till antalet sålunda emottagna delägare. Brist
29148:  betäck-es i den ordning, som i 2 mom. 42 § är stadgad.
29149: 
29150: 
29151:                               72 §,
29152:     A 8<maten ankomiD'er att utfärda närmare föreskrifter
29153: angående tillsynen å fullgörandet a.f .enligt denna. förordning
29154: åliggande försäkringsplikt, så ock ~;itdana närmare regier,
29155: som till ä>fventyrs oofinnals nödiga för efterlefnaoon af denna
29156: förordning.
29157: 
29158:                             73 §.
29159:     Jämlikt Nådiga förordningen af den 2 s·eptember 1897
29160: grundad arhetarund-erstödskassa underlyder icke bestämmel-
29161: serna i deniLa för·ordning.
29162:               IX, 1. -   Furuhjelm y. m.           836
29163: 
29164:                          74 '§.
29165: Denna, lag träder i kra.ft den
29166: 
29167: 
29168: 
29169: Helsingfors den 26 november 1917.,
29170: 
29171: 
29172: Annie Furuhjelm.                  S. Wilh. Roos.
29173: Julius Sundblom.                  A. R. Hedberg.
29174: 
29175: 
29176: 
29177: 
29178:                                   ....
29179: IX, 2. -   Anom. ehd. N :o 83.
29180: 
29181: 
29182: 
29183: 
29184:              Gylling, Edvard, y. m.: Vanhuus- ja työkyvyt-
29185:                 tömyysvakuutnksen toteuttamisesta.
29186: 
29187: 
29188:                S u o m e n E d u s k u n n a 1 l e.
29189: 
29190:       Vanhuus- ja työk;yvyttömyysvakuutuksen aikaansaami-
29191:  nen on, vaikkakin kysym·ys siitä on vuosikymmeniä vireillä
29192: -ollut, vuosi vuodelta lykkääntynyt. V akuutuks~n toteu tta-
29193:   mista edistäisi ·kuitenkin melkorsesti verrattain suuren tätä
29194:  vartim perustetun ·rahaston olemas·sa olo, joka yritykselle an-
29195:  taisi riittävää rahallista pohjaa ja helpottaisi •vakuutuksen
29196:  toteuttamista ensimäisinä ylimenovuosina., ennerikuin vakuu-
29197:  tus on saavuttanut n. s. tasapainotilan.
29198:       Tämän vuoksi ja ,kun valtion säästövarain tila näytti sen
29199:  :;alli van, ehdotti Valtiovarainvaliokunta täJmän vuoden ensi-
29200:  mäisillä valtiopäivillä että vanhuus- ja työkyvyttömyysva-
29201:  kuutuksen toteuttwmiseksi olisi perustettava erityinen ra-
29202:  hasto, joka Eduskunnan valvonnan ala.isena olisi hoidettava
29203:  ja kas'Vb.utettava, kunnes sen varat ·voidaan Eduskunnan
29204:  päättämällä tavalla tarkoitukseensa käyttää, ja olisi tähän
29205:  rahastoon siirrettävä valtiorahastosta siinä olevat pitkäaikai-
29206:  set lainat sekä niiden lisäksi niin ·suuri summa, että rahaston
29207:  pääoma nousee 40,000,000 markkaan. Mikäli valtiO'Varat
29208:  riittäisivät, olisi rahaston eddleenkin lisättävä lähiaikoina.
29209:       Tämä Valtiovarainvaliokunnan alote on viipymättä to-
29210:  teutetta•va. Srumalla olisi otettava harkittavaksi, voitaisiinko
29211:  rahastossa jo ensitulevan vuoden aikana ruveta lähemmin
29212:  määrättävissä tatpauksissa ja ehdoilla eläkkeitä myöntämään~
29213:                    IX, 2. - - Gylling y. m.               837
29214: 
29215:    Ehdotamme sen vuoksi ,kunnioittaen, että Eduskunta
29216: päättäisi,
29217:                että vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutuksen
29218:            toteuttamiseksi on perustettava erityinen rahasto,
29219:            jota Eduskunnan valvonnan alaisena on hoidet-
29220:            tava ja kasvuufettava, kunnes sen varat voidaan
29221:            Eduskunnan päättämällä tavalla tarkoitukseensa
29222:            käyttää; ja
29223:                että tähän rahastoon on siirrettävä valtiora-
29224:            hastosta siinä olevat pitkäaikaiset lainat sekä
29225:            niiden lisäksi niin. suuri summa, että rahaston
29226:            pääoma nousee 40,000,000 markkaan, sekä
29227:                että täStä rahastosta jo mtoden 1918 aikana
29228:            lähem•min säädettävillä peru,steilla ja ehdoilla
29229:            myönnetään vanhuus- ja työkyvyttömyyseläk~
29230:            keitä.
29231: 
29232:    Helsingissä 27 päivänä marra3kuuta 19ol7.
29233: 
29234: 
29235:      Edvard Gylling.                   Anton Huotari.
29236:      Anni Huotari.                     Emil Saarinen.
29237:      •T. A. Lehtosaari:                H. Hurmevaara.
29238: 838
29239: 
29240: IX, 3, -   Anom. ehd. N:o 84.
29241: 
29242: 
29243: 
29244: 
29245:             l{ok.k.o, J. P., y. m.: T;IJökyvyttönwys- .ia van-
29246:                 huusvakuutuksen toteuttamisesta.
29247: 
29248: 
29249:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
29250: 
29251:     Niistä asiakirjoista, joihin täs;;ä anomusehdotuksessa vn-
29252: tataan, näkyy, että vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutus on
29253: Suomenkin lainsäädäntötyö;;sä ollut kysymyksessä jo 1888
29254: valtiopäiviltä saakka ja viimeiseksi 1914, jolloin useampain
29255: anc,musten johdosta Työvämasiainvalioki:mta (1914 anomus-
29256: mid. N :o 11, Työväenasiainvaliok. miet. N :o 5) on asiaa käsi.-
29257: tellyt ja sen käsittelyn perusteella Eduskunta yhtynyt sen-
29258: aikaiselta hallitukselta (1914 anomusmietinnössä N :o II)
29259: anomaan, ,että yleiseri vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuu-
29260: tuksen toteuttamista varten perustettaisiin erityinen Suomen
29261: Pankin hoidossa säilytettävä rahasto" ja ,että Suomen Pan-
29262: kin voittovaroista vuodelta 1913 osoitetaan mainittuun rahas-
29263: toon 4,000,000-markkaa". Vaikkapa iämä anomus onkin hyl-
29264: jätty, niin sittenkin edellä mainituilla seikoilla on jo kyllin
29265: selvästi tunnustettu yleisen työkyvyttömyys- ja vanhuus-
29266: vakuutuksen tarpeellisuus ja ·että siihen tarvitaan voimakasta
29267: valtion kannatusta. Mutta kun tiedämme, että. ruplakeinot-
29268: telusta y. m. johtuneen tappion vuoksi ei Suomen Pankilla
29269: ole voittovaroja, on edellä mainittuun tarkoitukseen varattava
29270: jotain muita yleisiä valtion varoja.
29271:     Sen vuoksi elhdotamme Eduskunnan päätettävä•ksi,
29272: 
29273:                 että yleisistä valtion varoista tällä varain-
29274:             hoitokaudell.a edellä mainittuun raha.<ttoon mää-
29275:                IX, 3. -   Kokko y. m.              839
29276: 
29277:        rä~täisiin vähintään 6 miljoonaa markkaa aikoi-
29278:        naan käytettäväksi työkyvyttömyys- ja vanhuus-
29279:        vakuutuksen toteuttamiseksi.
29280: 
29281: Helsingissä mårra:;kuun 27 päivänä 1917.
29282: 
29283: 
29284:  J. P. Kokko.                Santeri Alkio.
29285:  Viikim Joukahainen.         A. 0. Wuorimaa.
29286:  Antti Juutilainen.          Antti Rentola.
29287: •
29288:                   B.
29289: 
29290: Työoloja koskevia eduskuntaesityksiä ja
29291:           anomusehdotuksia.
29292: 
29293: 
29294: 
29295: 
29296:                                           ·,
29297:                                                             843
29298: 
29299: IX, 4, -   Edusk. esit. N :o 33.
29300: 
29301: 
29302: 
29303: 
29304:             Lantto, Iv. Fr., y, m.; Ehdotus laiksi työajasta
29305:                maa- ja kotitnloudessa.
29306: 
29307: 
29308:              · S u o m en Ed u s l{ u n n a 1 l e.
29309: 
29310:     Tunnustamme ajan vaatimusten jo v·elvoittavan, että
29311: niin maanviljelys- kuin kotitaloustöissäkin ovat työnanbljain
29312: ja työntekijäin väliset :;uhteet työaikoihinkin nähden selven-
29313: nettävät ja erikoislailla määriteltävät.
29314:     J'rfutta sittenkin, kuten jokainen näitä aloja vähänkin tun-
29315: teva tietää, ei näissä töissä voida parhaalla tahdollakaan niin
29316: jyrkkiä rajoja työaikoihinkaan nähden noudattaa, kuin esim.
29317: tehdastöissä. - Samoin ei myöskään noita niin kutsutuita
29318: pienviljelijöitä, jotka vain muutamain palkkatyöläisten kera,
29319: aivan kuin samaan perheeseen kuuiuvina yhd·essä elävät ja
29320: ahertavat, voitane vaatiakaan tämän lain edellyttämäin sak-
29321: kojen alaisiksi, sillä monetkaan heistä eivät kuitenkaan pys-
29322: tyisi semmoisiin kirjanpitoihin kuin esim. lain 7 § vaatisi
29323: -- ja sitäpaitsi heidän kyllä täyt;yy vapaaeht.oisestikin nou-
29324: dattaa ympäristönsä tapoja. työaikoihinkin nähden.
29325:      Mitä taas työpäiväin pituuteen tulee, on hyvin ymmär-
29326: rettävistä syistä vuodenaikojemme mukaan täytynyt vuosi
29327: jaksoitella kolmeen osaan, asettamalla keskimääräiseksi työ-
29328: päivän pituudeksi 9 tuntia, mikä aika esim. tehda5työaikoihin
29329: ja niihin oloihin nähden, joissa kummatkin työnsä suoritta-
29330: vat, on mahdollisimman lyhyt.
29331:      Lain rikkomuksista johtuvat sakkomääräykset, joista
29332: 11 § :ssä t,ehdään selkoa, ovat myöskin katsottavat kyllin
29333: riittäviksi, sillä normaali-aikoina eivät maamiesten tulot ko-
29334:       •
29335: 844           IX, 4, -   Työaika maataloudessa.
29336: 
29337: vinkaan suuria sakkoja kaipaa lain noudattamiseen- ja sitä-
29338: paitsi kyllä työläiset itsekin jo mahtanevat työa.joistaan
29339: jotakuinkin tarkan huolen pitää, ettei rikkomuksia tapahtua
29340: voinekaan. Pääasia vaan, että tulee laki, jota itsekukin tie-
29341: tää noudattaa ja kunniassa pHää. - Näin ollen saamme krin-
29342: noittaen ehdottaa,
29343: 
29344:                että Eduskunta hyväksyisi ja vahvistaisi seu-
29345:             raavan lakiehdotuksen:
29346: 
29347: 
29348:                            Laki
29349:              työajasta maa- ja kotitaloudessa.
29350: 
29351:                               1 §.
29352:      Tämän lain alaisia ovat alempana mainitut työalat mi-
29353: käli niissä käytetään enemmän kuin viittä palkkatyöläistä:
29354:      1) maanviljelys,
29355:      2) ko1ieläinten hoito,
29356:      3) kasvi- .ia puutarhahoito,
29357:      4) metsänhoito,
29358:      5) edellämainittujen työalojen yhteydessä tapahtuva:
29359:      a) maatalous- ja puutarha- sekä metsätuotteiden jalostus,
29360:      b) koneiden ja työvälineiden valmistus, korjaus ja hoito,
29361:      c) rakennusten, teiden ja siltain rakentaminen ja kun-
29362: nossapito,
29363:      6) kotitalous, sekä
29364:      7) muut työalat, jotka ovat yllämainittujen veroisia.
29365:      Laki ei koske Pohjois~Suomessa harjoitettavaa poronhoi-
29366: toa.
29367: 
29368:                              2 §.
29369:     Työntekijää ei saa 1 § :än 1 momentin 1, 3, 4 ja 5 koh-
29370: dassa mainituilla· sekä niihin verrattavilla työaloilla pitää
29371: säännöllisessä työssä enempää kuin keskimäärin yhdeksän
29372: tuntia vuorokaudessa. Kuitenkin saa työaika vuodenaikain
29373: mukaan va1hd€lla seuraavalla tavalla:
29374:                      IX, 4, -   Lantto y. m.                  845
29375: 
29376:     marras-, joulu-, tammi- ja helmikuulla 8 tuntia vuoro-
29377: kaudessa eli neljäkymmentä kahdeksan tuntia viikossa;
29378:     syys-, loka-, maalis- ja huhtikuulla 9 tuntia vuorokau-
29379: dessa eli viisikymmentäneljä tuntia viikossa; sekä
29380:     touko-, kesä-, heinä- ja elokuulla 10 tuntia vuorokaudessa
29381: eli kuusikymmentä tuntia viikossa.                  .
29382:     Työntekijää saa 1 §:n 1 mom. 2) ja 6) kohdassa maini-
29383: tuilla sekä niiden veroisilla työaloilla pitää sää1inöllisess'i
29384: työssä keskimäärin yhdeksän tuntia vuorokaudessa ja enin-
29385: tään kuusikymmentäkolme tuntia viikossa.
29386:     Kun työpaikalle on kulj,ettava työnantajan määräämästä
29387: lähtöpaikasta, suoritetaan menomatka työajalla.
29388:     Mitä tämän pykälän 1 ja 3 momentissa on työaikaan näh-
29389: den säädetty, koskee myös verotyöpäivän suorittajaa.
29390: 
29391:                                 3 §.
29392:       Sen työajan lis.äksi, mikä 2 §:ässä mainitaan, sallittakoon
29393:   välttämättömän tarpeen niin vaatiessa työntekijää hänen
29394: · suostumuksellaan pitää ylityössä enintään kymmenen tun-
29395:   tia viikossa, ·ei kuitenkaan enempää kuin kaksisataa tuntia
29396:   vuodessa.
29397:       Ylityöstä, mikä tehdään päivittäisen työsopimuksessa
29398:   määrätyn työajan lisäksi, maksetaan kahdelta ensimäiseltä
29399:   tunnilta vähintäin kolmellakymmenellä ja sen jäiestä vähin-
29400:   täin kuudellakymmenellä prosentilla korotettu palkka.
29401: 
29402:                               4 §.
29403:     Kun luonnontapahtuma, tapaturma tai muu vaara uhkaa
29404: tahi on keskeyttänyt työn taikka milloin työn keskeyttämi-
29405: nen aiheuttaisi tavaran tai raaka-aineen pilaantumisen tai
29406: hukkaantumisen, saa 2 ja 3 § :ssä säädettyjä työaikoja, mikäli
29407: nuo seikat vaativat, kohtuullisesti pitentää, ei kuitenkaan
29408: kauemmin kuin neljän viikon aikana. Sellaista hätätyötä ei
29409: lueta 3 § :E>sä mainittuun ylityöaikaan.
29410:     Mitä 3 §:n 2 momentissa on sääd·etty ylityöstä mn,kset-
29411: tavasta palkasta, sovellettakoon asianbaarain mukaan myös
29412: tällaiseen hätätyöhön.
29413: 846           IX. 4. -   Työaika maataloudessa.
29414: 
29415:                               5 §.
29416:     Sunnuntaiajaksi tai muuksi viikon päiväksi on ty9nteki-
29417: jälle annettava vähintäin kolmekymmentä tuntia kestävä va-
29418: paus työstä, paitsi 4 § :ssä mainitui~sa tap~uksissa.
29419:     Niissä töissä, joissa ei voida täydellistä vapautta ant.a.a,
29420: on vapaapäivän osalle tuleva työaika sopivalla tavalla kor-
29421: vattava joinakin muina viikon päivinä.
29422:                            6 §.
29423:    Jos työaika vuorokaudessa on kahdeksp,n tuntia tai pi-
29424: tempi, on työ välillä ainakin kerran ruokailu- tai lepo-
29425: hetkiä varten keskeytettävä vähintään puoleksi tunniksi.
29426:    Ruokailu- ja lepohetkiä älköön luettaka työajaksi.
29427: 
29428:                               7 §.
29429:     Tehdyistä. yli- ja hätätöistä sekä näi~tä maksetuista pal-
29430: koista on t;yönantaja velvollinen pitämään luetteloa, joka
29431: vaadittaessa on näytettävä tämän lain noudattamista valvo-
29432: valle viranomaiselle.
29433:                               8 §.
29434:     Tämän lain säännökset eivät koske perheessä sattuvain
29435: synnytys-, sairaus- ja kuolemantapausten välittömästi aiheut-
29436: tamaa työtä.
29437:     Poikkeuksia tässä laissa säädetystä työajasta sallitaan,
29438: kun pakottavat syyt niin vaativat:
29439:     a) tilapäisillä matkoilla,
29440:     b) kauempana. olevilta ulbpalstoilta tapahtuvi~sa ajo-
29441: töissä,
29442:     c) kauempana ulkopalstoilla kesän aikana suoritettavasM
29443: kotieläinten hoidossa,
29444:     d) lastenhoidossa,
29445:     e) karjan keskuudessa sattuvain synnytyksien, sairauk-
29446: s~en ja kuolemantapausten aiheuttamassa ,työ~sä.
29447: 
29448:                             9 §.
29449:     Työnantajan toimesta on tämä laki ja tiedonanto käy-
29450: tännössä olevasta työtuntijärjestelmästä pidettävä sopivalla
29451: paikalla nähtävänä.
29452:                                                   ..
29453:                   IX, 4. -   Lantto y. m.               847
29454: 
29455:                           10 §.
29456:     Tämän lain noudattamista valvovat viranomaiset kunnes
29457: toisin säädetään.
29458:                            11 §.
29459:     Työnantajaa tai hänen sijaistansa, joka rikkoo tämän
29460: lain työaikaa koskevia määräyksiä, rangaistakoon enintään
29461: sadan markan sakolla, mutta. jos asianhaarat ovat erittäin
29462: raskauttavat tahi rikkomus uusitaan, enintään kolmeen sa-
29463: taan markkaan asti nous·evalla sakolla.
29464:     Jos työnantaja tahi hänen sijaisensa muulla tavoin rik-
29465: koo tämän lain määräyksiä, rangaistakoon enintään sadan
29466: markan sakolla.
29467:                         12 §.
29468:    Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltamisesta antaa
29469: Suomen senaatti.
29470:                             13 §.
29471:     Tämä laki, jolla kumotaan torpan ja mäkitupa-alueen
29472: vuokrauksesta maaliskuun 12 päivänä 1909 annetun asetuk-
29473: sen 19 § :än 2 momentti, astuu voimaan ................. .
29474: kuluttua sen vahvistamisesta.
29475: 
29476: 
29477: 
29478:    Helsingissä marraskuun 24 päivänä 1917.
29479: 
29480: 
29481:      Iv. Fr. Lantto.             Kusti Arffman.
29482:      Eero Hahl.                  ~leksis Salovaara.
29483:      Santeri Alkio.              Mikko Luopajärvi.
29484:      J. A. Heikkinen.            Antti Rentola.
29485: IX, 5. -   Edusk. esit. N :o 34.
29486: 
29487: 
29488: 
29489: 
29490:              Leppänen, P., y. m.: Ehdotus Zaiksi työ-ajasta
29491:                 maa- ja kotitaloudessa.
29492: 
29493: 
29494:                S u o m e n E d u s k u n n a l 1 e.
29495: 
29496:     Täimän vuoden ensimäisille valtiopäiville -kokoontunut
29497: .Eduskunta hyväksyi ja vahvisti lain kahdeksan tunnin työ-
29498: ajasta. Tämä laki, jossa säännösteltiin pa·l'kka.työntekijäin
29499: työaika lukuisilla eri aloilla, ei koskenut maataloutta ja sen
29500: yhteydessä tehtäviä töitä eikä kotitaloutta, ko,ska näillä
29501: aloilla vallitsevat erilaiset työolot eivät työajan suhteen näJ't-
29502: täneet olevan järjestettävissä mainitun lain rpuittei,ssa ja kun
29503: näi:tä aloja varten oli jätetty erikseen .laadittu eduskuntaesi-
29504: tys, joka .ei kuitenkaan ehtinyt tulla lopullisesti kä.sitellyksi.
29505:     Samat syyt, joid·en vuoksi on katsottu tarpeelliseksi edellä-
29506: mainitussa laiE>sa rajoittaa palkkatyöläisten työaikaa teollisuu-
29507: den ja kaupan alalla sekä niihin 'verrattavassa liiketoimin-
29508: nassa sa.moi!rrkuin eräiden laitosten töissä, vaativat kuitenkin,
29509: että työaika myöskin nyt kysymyksessä olevilla t~öaloilla
29510: saadaan työväensuojelusnäkökohtia silmälläpitä:en lailla sään-
29511: nöstellyksi, samoinkuin sekin, ettei voimassaolevassa lainsää-
29512: dännössä tällä alalla tavata muuta säännöstä kuin torpan,
29513: lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta maaliskuun
29514:  12 päivänä 190'9 annetun asetuksen 19 § :n 2 momenttiin
29515: otettu määräys, ettei vuokrasopimuksen nojalla suoritettava
29516: päivätyö, ruoka-aikoja lukuunottamatta, saa olla pitempi
29517: kuin enintään yksitoista tuntia kuutena kesäkuukautena ja
29518: keskimäärin yhdeksän tuntia muina kuukausina.
29519:     Työaika on IJUheena olev:i:lla työaloilla ollut osak-si hy-
29520: vinkin pitkä. Aivan viime aikoina on tässä suhteessa tosin
29521:                     IX, 1f• ._; Lepplnen y. m.
29522: 
29523: osittain tapahtunut melkoinen muutos sikäli, että. päiVittäi-
29524: J'len työaika varsinkin maatalouden alalla on ma:an etelä-
29525: osissa paikoittain saatu lylten:netyksi keskimäärin vuodessa
29526: noin k~hdeksantuntiseksi, 1munt-a .se on vielakin varsinkin 'ke-
29527: säil. rnikan:a, vaihd>0llen jonkun verran ,eri osissa maata, 'laajalti
29528: huomattavasti pitempi. Samaten on työaika kotitaloudessa
29529: vielä osittain hyvinkin pitkä. Näin ollen on työntekijäin kes-
29530: kuudessa näillä työaloilla herännyt laissa määrätyn lyhenne-
29531: fyn työajan vaatimus, erittäinkin viime aikojen tapahtumain
29532: yhteydessä.
29533:       Tätä vaatimusta arvosteltaessa on otettava huomioon,
29534: että fyö puheena'Olevilla aloilla ja varsinkin maataloudessa
29535: useinkin on raskasta ja rasittavaa. Sitäpaitsi vaatii nykyi-
29536: nen aika, että näilläkin työaloilla toimivilla henkilöillä. on
29537: riittävästi tilaisuutta yhteiskunnallisten ja sivistyselämään
29538: kuuluvien asioiden seuraamiseen •sekä yleensä huolenpitoon
29539: henkisestä kehityksestään. Erittäinkin on vielä, mitä maa-
29540: talouteen tulee, otettava lukuun se varsin tärkeä seikka,' että
29541: tyÖajan lyhetessä teollisuuden ja muun liiketoiminnan alalla
29542: työväestö tulee entistä lukuisammin siirtymään pois tnaa-
29543: tål(}uS'töistä, ellei työaikaa näihinkin nähden saada lailla ra-
29544: joitetuksi osapuilleen ·samaksi kuin ensiksimainituilla aloilla.
29545: Ja jos työaikaa näin lyhennettäessä lain säännökset laaditaan
29546: maa- ja kotitalouden erikoisalojen mukaisiksi, ei työväestön
29547: tällainen la:kisääteinen suojeleminen voine aiheuttaa mitään
29548: tuntuvia vaikeuksia töiden järjestelyssä näillä työaloilla.
29549:       Näitä näkökohtia silmälläpitäen ja ottaen huomioon, että
29550:  työaika maataloudessa sam•oinlmin kotitaloudessrukin voidaan
29551: samalla ,Jailla järjestää, olemme pitäneet välttämättömänä
29552: jättää Eduskunnalle uudelleen esityksen samasta atsiasta,
29553: siinä muooossa, miksi .se ehti Työväenasiainvaliolfunna•ssa
29554: valmistua. Tätä 'laadittaessa on lähtökohdaksi otettu edellä-
29555: mainittu Eduskunnan hyväksymä laki kahdekS'an tunnin työ-
29556: ajasta, :voiketen tähän ötetuista säärtnöbiista ainoastaan mi-
29557: käli maa- ja kotitaloudessa vallitsevat erilaiset~ olosuhteet
29558: vaativat- erikoista järjestelyä.
29559: tl50          IX, 5, -   Työaika maataloudessa.
29560: 
29561:      Niin'pä. on lakiehdotuksen ulottuvaisuus sekä sen alaiseksi
29562: saatettaviin työoloihin että henkilöryhmiin nähden mää-
29563: rätty yhdenmukaisesti mainitun ·lain kanssa. Lueteltaessa
29564: ne työalat, jotka puheenaoleva laki tulisi käsittämään, olemme
29565: pitäneet silmällä mainitun yle]sen työaikalain 1 § :n 3 mo-
29566: mentin säännöstä, ettei sanottu laki koske kotitaloutta, maan-
29567: viljelystä ja sen sivuelinkeinoja eikä välittömästi maatalou-
29568: den yhteydessä toimitettavia töitä. Samoin olemme katso-
29569: neet asianmukaiseksi rajoittaa 'lain ulottuvaisuutta 'suojeluk-
29570: sen alaisiksi saatetta:viin henkilöryhmiin nähden niin, että
29571: laki tulisi koskemaan vain ruumiillista työtä tekeviä varsi-
29572: naisia työläisiä, joten sen ulkopuolelle jäisivät sekä työn suo-
29573: rittami·sta valvovat palkatut henkilöt ·että työnantajan koti-
29574:  väkeen kuuluvat työntekijät. Mitä taaa tulee työaikaan, on
29575: yhdenmukaisuuteen pyritty sikäli, että säännöllinen työaika
29576: tulisi yleensä olemaan korkeintaan kahdeksan tuntia päi-
29577:  vässä, ja että tämän lisäksi sallittaisiin osaksi viidellä!kym-
29578: menellä, osaksi sadalla prosentilla korotetusta. palkasta ra-
29579:  joitetussa määrässä ylityötä, jotapaitsi hätätyötä koskevat
29580: määräykset on katsottava voitavan säilyttää asiallisesti muut-
29581: tumattomina. Myöskin on pidetty tarpeellisena. varata työn-
29582:  tekijöille riittävä viikottainen loma -a~ka.
29583:      Sitävastoin on työaika nyt puheenaolevilla aloilla sään-
29584:  nöstelty jonkunverran toisin .kuin mitä laissa kahdeksan tun-
29585:  nin työajasta ·on tapahtunut, säännöllisen työajan ja ylityön
29586:  sekä viiklottaisen loma-ajan yksityiskohtai•seen jä:vjestelyyn
29587:  samoinkuin työn aikana annettavaan 1epohetkeen nähden.
29588: Niinikään on lain noudattami•sen va:lvonta ja lainrikkomi-
29589:  sesta johtuvain rangaistusseuraamusten määrääminen järjes-
29590: tetty edellämainitusta laista poikkeavalla tavalla.
29591:      Säännöllinen työaika ei puheenaoleviHa työaloilla ole
29592: yhtenäisesti järjestettävissä. Toisaalta on kotitaloudessa
29593: suoritettava palkkatyö laadultaan sellaista, että ~1tä. osittain
29594: .on tehtävä kaikkina viikon päivinä ja eri aikoina päivästä,
29595:  ja samoin on kotieläinten hoidon ·laita. Toisaalta taas on
29596: maataloustyö, kotieläinten' hoitoa lukuunottamatta, y·leensä
29597:  sellaista, että. se toisina vuodenaikoina vaatii huoanatta-
29598:                   IX, 5. -   Leppänen y. m.                  851
29599: 
29600: vasti enemmän työtä kuin toisina arkoina, j'ota;paitsi se, ollen
29601: enimmäkseen ulkotyötä, suureksi osaksi riippuu valo- ja sää-
29602: suhteista. Näin ollen olemme kats·onret voivarmme ·ehdottaa,
29603: että työaika maataloudessa, kotieläinten hoitoa lukuunotta-
29604: ma.tta, maärättäisiin keskimäärin korkeintaan. kahdeksaksi
29605: tunniksi vuorokaudessa ja enintään neljäksikymmen€ksikah-
29606: d-eksaksi tunniksi viikossa, kuitenkin niin, että_ se huhtikuun
29607: 15 ja lokakuun 15 päivän välisenä aikana saisi olla keski-
29608: määrin yhdeksän tuntia vuorokaudessa, jos sitä muina vuo-
29609: denaikoina vastaavassa määrässä ·lyhennettäisiin. Sitävas-
29610: toin voitaisiin työaika kotieläinten hoidon ja kotitaloud€n
29611: alalla säätää 'kautta vuoden samaksi, ja se olisi käsityksemme
29612: mukaan määrättävä keskimäärin korkeintaan ka:hde~saksi
29613: tunniksi vuorokaw:1essa ja enintään viideksikymmeneksikuu-
29614: deksi tunniksi viikossa.
29615:     Mitä taas ylityöhön tulee, ol€mme ottaneet huomioon,
29616: että sel'laisen tarve puheenaolevilla aloilla yleensä rajoittuu
29617: kesän aikaan. Toisaalta taa·s ylityön teettämistä ei aina-
29618: kaan toistaiseksi voida käytännöllisistäkään syistä asettaa
29619: näillä a'loilla riippuvaksi minkään tarkastusviranomais€n
29620: suostumuksesta, niinkuin edellämainitussa Iaissa osaksi on
29621: määrätty. Lakiehdotuksessa on senvuoksi y:lityön vuotuinen
29622: tuntimäärä säädetty kahdeksisada:ksi eli mainittuun yleiseen
29623: työaikalakiin otettua tuntimäärää jonkunverran pi(mem-
29624: mäksi, säilyttämällä kuitenkin siinä oleva säännös ylityötun-
29625: tien korkeimmasta viikottaisesta lukumäärästä, ja toisaalta
29626: on tällaisen työ; teettäminen asetettu yksinomaan a·sianomai-
29627: sen työntekijän suostumuksen varaan.
29628:     :Se viikottainen loma-a~ka, mikä työntekijälle on ann-et-
29629: tava, voidaan tosin tässäkin lakiehdotuksessa määrätä
29630: yleensä yhtäjaksoisesti kolmekymmentä tuntia käsittäväksi.
29631: Mutta kun kotieläinten hoidossa ja kotitaloudessa työtä
29632: ei käy näin pitkäksi aikaa keskeyttäminen, on lakiehdotuk-
29633: seen otettu sellainen määräys, ·että vapaapäivän osalle tuleva
29634: työaika voidaan, miUoin tällaista täydellistä yhtäjaksoista
29635: vapautta ei käy antaminen, korvata vastaavalla työvapau-
29636: della korkeintaan kahtena viikon päivänä. Niinikään ;laati-
29637: 52             IX, 11. -   Työaika maataloudessa.
29638: 
29639: va:t maa- ja kotitaloudessa vallitsevat työO'lot päivittäistä
29640: lepoaikaa säännösteltäväksi toisin kuin mitä mainitussa ylei-
29641: sessä työaikalaissa on tapahtunut, ja on tässä suhteessa kat-
29642: sottu riittäväksi määrätä, että työ on, työajan ollessa vuoro-
29643: kaudessa seitsemän tuntia tai pitempi, välillä ainakin kerran
29644: ruokailu- tai lepohetkeä varten 'kes)ieytettävä vähintään puo-
29645: leksi tunniksi, jota aikaa ei lueta työajaksi.
29646:      Lain valvontaa emme ole katsoneet voitavan tässä ;rhtey-
29647: dessä lopullisesti järjestää. Amma.ttientarkastus, jonka
29648: asiaksi tulee valvoa, että työaikalain säännö1ksiä seurataan
29649: teollisuuden ja kaupan sekä niihin verrattavan lii·ketoimin-
29650: nan alalla, ei voi suorittaa tällaista tehtävää maa- ja koti-
29651: talouteen nähden, eikä myöskään voida ajatella, että tätä
29652: varten heti asetettaisiin erityisiä tarkastusviranomaisia. Me
29653: olemme ajatelleet asiaa järjestettäväksi siten, että tarkoitusta
29654: varten aikanaan perustetaan erityisiä kunnallisia työneuvos-
29655: toja, jotka aikaa myöten vois·ivat saada muitakin työläisten
29656: asemaa koskevia tehtäviä, ja kunnes näiden asettaminen ja
29657: toiminta •s•aataisiin erityisellä laiHa järjestetyksi, olisi lain
29658:  valvonta uskottava yleisille järjesty.sviranomaisilole.
29659:      Mitä taa.s tulee lakiehdotukseen otettaviin rangaistus-
29660: määräyksiin, on otettava huomioon, ._ttä työaikaa koske-
29661: vain lakimääräysten rikkominen ei maa- ja kotitaloud.essa
29662: voi muodostua niin laajakantoiseksi kuin esimerkiksi ·suur-
29663: teollisuuden alana, eikä näillä aloilla yleensäkään näytä ole-
29664: van syytä käyttää lain suojaksi niin ankaraksi mundostuvaa
29665: mngaistusuhkaa kuin mitä mainittu yleinen työaikalaki si:
29666: sältää. Kun kuitenkin tämänkin .Jain rangaistusmä:äräyksiä
29667:  laadittaessa on pidettävä 'Silmällä, että rangaistuksen kovuus
29668:  tnlee riippumaan siitä, miten laajalti työaikamääräyksiä on
29669:  rikottu, ja että rangaistuksen, tarpeen niin vaatiessa, tulee
29670:  olla riittävän ankara, olemme ottaneet lakiehdotukseen näiden
29671:  määräysten rikkomisesta eri rangaistusasteikkoja.
29672:      8-en nojalla, mit·ii· edellä on esitetty, saamme ku:imioittaen
29673:  ehdottaa.
29674:                   että Edusku.nta. 1-.y.väksyisi seuraaoon laki-
29675:              6kdot~
29676:                   IX, 5. -   Leppänen y. m.                853
29677: 
29678: 
29679: 
29680:                              Laki
29681:              työajasta maa· ja kotitaloudessa.
29682: 
29683:                              1 §.
29684:     Tämän lain alaisia ovat alempana ma.initut työalat, mi-
29685: käli niissä, lukuunottamatta isännöitsijöitä, emännöitsijäitä
29686: ja muita sellaisia työnjohtajia, jotka eivät säännöllisesti ota
29687: osaa ruumiilliseen työhön, käytetään palkkatyöläisiä:
29688:     1) maanviljely.s;
29689:     2) kotieläinten hoito;
29690:     3) kasvi- ja puutarhanhoito;
29691:     4) metsänhoito;
29692:     5) edellämainittujen elinkeinojen yhteydessä ta.pahtuva:
29693:             a) maatalous-, puutarha- ja metsätuotteiden ja-
29694:         lostus;
29695:             b) koneiden ja työvälineiden valmistus, korjaus
29696:         ja hoito; sekä
29697:             c) rakennusten, teiden ja siltain mkentaminen ja
29698:         kunnossapito;
29699:     6) kotitalous; sekä
29700:     7) muut työalat, jotka ovat yllämainittujen veroisia.
29701:     Tämän lain säännökset eivät koske perheessä sattuvain
29702: synnytys-, sairaus- ja kuolemantapausten välittömästi ai-
29703: heuttamaa työtä.
29704:     Laki ei myöskään koske Pohjois-Suomessa harjoitettavaa
29705:  poronhoitoa.
29706: 
29707:                                2 §.
29708:     Työntekijää ·ei saa 1 § :n 1 momentin 1), 3), 4Ua 5) koh-
29709: dassa mainituilla. sekä ,niihin verrattavilla työaloilla 'Pitää
29710: säännöllisessä työssä enempää kuin keskimäärin kahdeksan
29711: tuntia vuorokaudessa eikä enempää kuin neljä:kymmentäkah-
29712: cleksan tuntia viikossa. Kuitenkin saa työaika huhtikuun
29713: viidennentoista ja lokakuun viidennentoista 'Päivän välisenä
29714: aikana oltla enintfiän yhdeksän tuntia vuorokaudessa. Milloin •
29715:     854           IX, 5. -   Työaika maataloudessa.
29716: 
29717:     työaikaa näin on pidennetty yli neljänkymmenenkahdeksan
29718:     tunnin viikossa, on sitä muina vuodenaikoina vastaavassa
29719:     määrässä lyhennettävä.
29720:         Työnt~kijää saa 1 §:n 1 momentin 2) ja 6) kohdassa mai-
29721:     nituilla sekä nii·den veroisilla työaloilla pitää säännöllisessä
29722:     työssä keskimäärin kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja enin-
29723:     tään viisikymmentäkuusi tuntia viikossa.
29724:         Kun työpaikalle on kuljettava työnantajan määräämästä
29725:     lähtäpaikasta, suoritetaan matka työajalla.
29726:         Mitä täanän pykälän 1 ja 3 momentissa on sää.detty, koskee
29727:     myös verotyöpäivän suorittajaa.
29728: 
29729:                                  3 §.
29730:         8en työajan lisäksi, mikä 2 § :ssä mainitaan, saHittakoon
29731:     välttämättömän tarpeen niin vaatiessa työntekijää hänen
29732:     suostumuksellaan pitää ylityÖssä enintään kymmenen tuntia
29733:     viikossa, ei kuit~:mkaan enempää kuin kaksisa,taa t}lntia vuo-
29734:     dessa.
29735:          Ylityösiä, mikä tehdään päivittäisen työajan lisäksi, mak-
29736:     setaan kahdelta ensimäiseltä tunnilta vähintään viidelläkym-
29737:     menellä prosentil'la ja sen jälkeen vähintään sadaila prosen-
29738:     tilla korotettu palkka.
29739:         Ylityöpalkan perustetta määrättäessä on myös luonnossa
29740:     suoritettavat palkkaedut otetta:va lukuun.
29741: 
29742:                                   4 §.
29743:         Kun luonnont·apahtuma, ta:paturma tai muu vaa.ra uhkaa
29744:     tahi on keskeyttänyt työn taikka milloin työn keskeyttämi-
29745:     nen aiheuttaisi tuotteiden tai muun omaisuuden pilaantumi-
29746:     sen tai hukkaantumisen, saa 2 ja 3 § :ssä; säädettyjä työaikoja,
29747:     mikäli nuo se~kat vaativat, kohtuullisesti ]lidentää, ei kuiten-
29748:     kaan kauemmin kuin neljän viikon aikana. Sellaista hätätyötä
29749:     ei lueta 3 § :ssä mainittuun ylityöaikaan.
29750: \       Mitä 3 §:n 2 ja 3 momentissa on sääJdetty ylityöstä mak-
29751:     settavasta palkasta, s'ovellettatktoon myös .tällaiseen hätätyö-
29752:     hön.
29753:                   IX, 5. -   Leppänen y. m.                  855
29754: 
29755:                              5 §.
29756:     'Sunnuntain ajaksi tai muuksi viikon päiväksi on työnte-
29757: kijälle annettava vähintään kolmekyminentä tuntia kestävä
29758: yhtäjaksoinen vapaus työstä, paitsi 4 § :ssä mainituissa ta-
29759: pauksissa.
29760:     Niissä töissä, joissa ei voida täydeHistä yhtämittaista
29761: vapautta antaa, on vapaapäivän osaHe tuleva, työaika korvat-
29762: tava vastaavalla työva·paudella korkeintaan 'kahtena viikon
29763: päivänä.
29764: 
29765:                               6 §.
29766:     Jos työaika on vuorokaudessa seitsemän tuntia tai pitem-
29767: pi, on työ välillä ainakin kerran ruokailu- tai I,epohetkeä var-
29768: ten keskeytettävä vähintään 'PUoleksi tunniksi.
29769:     Ruokailu- ja lepohetkiä älköön :luettako työajaksi.
29770: 
29771: 
29772:                              7 §.
29773:     Tehdystä yli- ja hätätyöstä sekä näistä maks·etuista pal-
29774: koista on työnantaja velvollinen 'Pitämään luetteloa, joka vaa-
29775: dittaessa on näytettävä tämän lain noudattamista valvovalle
29776: viranomaiselle.
29777: 
29778:                                 8 §.
29779:      Poikkeuksia tässä 'laissa säädetystä työajasta sallitaan
29780: työntekijän suostumuksella ja kun pakottavat ,syyt niin vaa-
29781: tivat:
29782:      1) Iastenhoidossa, milloin hoitajana on kahdeksaatoista
29783: vuotta vanhempi henkilö;
29784:      2) tilapäisillä matkoilla;
29785:      3) kaukana oleville ulkopalstoi'lle ja niiltä tapahtuvissa
29786: ajo töissä;
29787:      4) kaukana ulkopalstoilla kesän aikana ,suoritettavassa
29788: kotieläinten hoidossa; sekä
29789:      5) karjan keskuudessa sattuvain tap,aturmain ynnä syn-
29790: nytys-, sairaus- ja kuolemantapausten aiheuttamassa työssä.
29791:      Lain noudattamista valvovaHa viranomaisella on ~miten-
29792:                IX, 5.' - Tröai""- :uuw.taloudessa.
29793: 
29794: kin valta, jos sen tarpeelliseksi havaitsee, kieltää tai rajoittaa
29795: poikkeuksellisen työn jatkaminen.
29796: 
29797:                               9 §.
29798:    Työnantajan toimesta on tämä ·laki ja tiedonanto kijytji~­
29799: nössä oleva;sta työtuntijärjestelmästä pidettävä •sopivaUa pai•
29800: kaUa nähtävänä.
29801:                          10 §.
29802:    Tämän lain noudattamista valvovat järjestysviranomaiset,
29803: kunnes toisin säädetään.
29804: 
29805:                                11 §.
29806:      'l'yönantajaa tai hänen sijaistaan, joka rikkoo tämän !lain
29807: työaikaa koskevia määräyksiä, ra.ngaistakoon, jos liikatyö-
29808: hön on käytetty vähemmän kuin viisi työntekijää, enintään
29809: viidensadan markan sakolla, ja, jos työhön on käytetty viisi
29810: työntekijää tai enemmän, vähintään viidenkymmenen ja
29811: eni:q.tij,li.n kahdentuhannen markan sakoHa taikka, jos asian-
29812: haarat ovat erittäin raskauttavat tahi rikkomus uusita·an,
29813: edellisessä ta:paukses.sa vähintään kahden:kymmenen ja enin-
29814: tään tuhannen markan sakolla ja jä.lkimäisessä tai>aU:ksessa
29815: vähintään sadan ja enintään viidentuhannen markan sakolla.
29816:      Jos työnantaja tahi hänen sijaisensa muulla tavoin rikkoo
29817: w.män lain määräyksiä, ra.ngaistakoon enintään viidensadan
29818: markan l;a:\rolla.
29819:                                 12 §.
29820:    Tarkemmat määräyks.et, jotka tätä ia:kia .sovelletta.essa
29821: havaitaan ta.rp·eelJi.siksi, antaa Suomen Senaatti.
29822: 
29823:                              13 §.
29824:      Tämä laki, jolla kumotaan torpan, lampuotitilan ja mä.ki-
29825: tll'Pa-alueen vuo'krauksesta maaliskuun 12 päivänä 1909 an-
29826: netun asetuksen 19 § :n 2 momentti, astuu voimaan kolmen
29827: kuukauden kuluttua sen vahvistamisesta.
29828:                    IX, 11. -   Leppänen y. m.
29829: 
29830:     Siihen nähd<'ln, mitä lakiehdotuksen perusteh:lissa on. le.-in
29831: valvontaan nähden lausuttu, saamme sen ohessa kunnioittaen
29832: ehdottaa Eduskunnan päätettäväksi,
29833: 
29834:                  että hallitus valmistaisi Eduskunnalle esityk-
29835:              sen laiksi kunnallisista työneuvostoista, joiden
29836:              tehtävänä olisi valvoa työaikaa maa- ja koti-
29837:              taloudes_~a koskevan lain nouda.ttamista.
29838: 
29839: 
29840:    Helsingissä marraskuun 26 päivänä 1917.
29841: 
29842: 
29843:          P. Leppänen.                Aatto Siren.
29844:          Eqlil Murto.                H. Piirssiuen.
29845:          .JQ.akko Mä.JP.             Hulda SalJlli.
29846:          Ka,Ue Lepola.               0. W. Kuusinen.
29847:                         Santeri MJtkeUi.
29848: 858
29849: 
29850: 
29851: lX, 6, -     Edusk. esit. N :o 31.
29852: 
29853: 
29854: 
29855: 
29856:                Puumala, Jussi, y, m.: Ehdotus laiksi pakolli-
29857:                  sista sovinto-oikeuksista maanviljelystöitä
29858:                   koskevissa työriitaisuuksissa.
29859: 
29860:                  S u o m e n E d u s k u n n a l i e.
29861:     Koska elintarvetuotannonkin kannalta olisi ·erittäin tär-
29862: keätä, että työrauha ensi tuotantokautena maata:loustötssä
29863: säilyisi, pidämme välttämättömänä, että sovinto-oikeuspakko
29864: tulisi käytäntöön tämänluontoisten riitaisuuksien ratkaise-
29865: misessa ja anomme senvuoksi kunnioittaen,
29866:                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan laki-
29867:               ehdot.uksen:
29868: 
29869:                               Laki
29870:         pakollisista sovinto.oikeuksista maanviljelystöitä
29871:                    koskevissa työriitaisuuksissa.
29872: 
29873:                                1 §.
29874:        Tämän lain alaisia ovat maanviljelystyö ja karjanhoito-
29875: työ.
29876:                              2 §.
29877:     Älköön riitaisuutta työnantajan ja työntekijän tai työn-
29878: tekijäin yhtymän välillä, joka koskee työ- tai palkkaehtoja
29879: taikka muuta työsuhdetta 1 §:ssä mainituissa töissä, koetet-
29880: tako ratkaista työlakon tai työsulun avulla, vaan ovat ne, el-
29881: leivät asianomaiset ole voineet niistä muuten sopia, annetta-
29882: vat sovinto-oikeuden rr-tkaistaviksi sillä tavoin kuin alem-
29883: pana säädetään.
29884:                    IX, 6. -   Puumala y. m.                 869
29885: 
29886:     TyölakoUa ymmäTretään tässä laissa työn seisauttamista
29887: joko kokonaan tai osaksi, jonkå työntekijät yhdessä tai yhteis-
29888: ymmärryksin panevat toimeen, saa:dakseen aikaan työnanta-
29889: jan ja työnt.ekijäin välisen riitaisuuden ratkaisun. Työsu-
29890: lulla taas ymmärretään työnseisausta, jonka työnantaja äsken
29891: mainitussa tarkoituksessa panee toimeen.
29892: 
29893: 
29894:                               3 §.
29895:     2 § :ssä mainittujen työriitaisuuksien ratkaisemiseksi pe-
29896: rustetaan jokaiseen vaalipiiriin sovinto-oik·eus, johon kuuluu
29897: puheenjohtaja, neljä jäse~tä ja neljä varajäsentä.
29898:     Kunkin sovintf5-oikeuden jäsenistä valitsee asianomaisen
29899: vaalipiirin Maataloustuottajain piiriliitto kaksi jäsentä ja
29900: kaksi varajäsentä ja vastaava maanviljelystyöväen järjestö
29901: samoin kaksi jäsentä ja kaksi varajäsentä ja Senaatin Talous-
29902: osasto vahvistaa vaalin. Puheenjohtajan, jolla tulee olla
29903: lainopillisia tietoja 'ja kdkemusta tuomarintoimissa, nimittää
29904: Senaa,tin Talousosasto.
29905:     Senaatti kehoittaa edellämainittuja järjestöjä toimitta-
29906: maan jäsenten ja varajäsenten vaalin, määräten samalla ajan,
29907: jolloin vaali on jätettävä Senaatin vahvistettavaksi. Ellei
29908: Senaatille määrättynä aikana Olle jätetty ilmoitusta siitä,
29909: kutka järjestö on jäseniksi ja varajäseniksi valinnut, voi
29910: Senaatti nimittää jäsenet sen järjestön puolesta,. joka on lai-
29911: minlyönyt vaalista Senaa.ttiin ilmoittaa.
29912:     Tässä laissa mainittuja työriitaisuuksia ei voita saattaa
29913: toisen tuomioistuimen tuomittaviksi.
29914: 
29915: 
29916:                                4 §.
29917:     Vaalikelpoinen sovinto-oikeuden jäseneksi on jokainen
29918: Suomen kansala.inen, joka on vaalikelpoinen eduskuntaan
29919: eikä ole työnantajain tai työntekijäin järjestön palvel)lk-
29920: sessa.
29921:     Niissä vaalipiireissä, joissa on sekä suomen- että ruotsin-
29922: kielisiä kuntia, tulee sovinto~oikeuden jäsenen hallita sekä
29923: suomen- että ruotsinkieltä.
29924: 
29925: 
29926: 
29927:   /   '
29928: 880    IX, 6. -   Soviuto.-oi.ketu maamvUjelystyöriidoina.
29929: 
29930:                                {> §.
29931:     Jäsenet ja va.rajäaenet nimitetään tftm.än lain voimassa-
29932: oloajaksi eivätkä saa toimestaan erota ilman Senaatin Talous-
29933: osaston suostumusta.
29934:     Jos Senaatti myöntää eron jollekin jäsenistä, ilmoittabon
29935: siitä asianomaiselle järjestölle uuden vaalin toimittamista
29936: varten.
29937:                              6 §.
29938:     ·Sovinto-oikeuden jäsenen jäävistä olkoon voimassa, mitä
29939: tuomarin jäävistä on ·säädetty.
29940: 
29941:                               7 §.
29942:    Jos ·puheenjohtaja on jäävillinen · tai muuten estetty~
29943: määrää Senaatti hänelle sijaisen.
29944:    Jos joku muu jäsen on jäävil[inen tai .estetty, kut•suu
29945: puheenjohtaja hänen sijalloon varajäsenen siinä järjestyksessä
29946: kuin nimitys osoittaa.
29947:                              8 §.
29948:     Sovinto-oikeus on päätösvoimaå.nen, jos kaikki sen jä;senet
29949: ovat läi;nä.
29950:                              9 §.
29951:     Sovinto-oikeuden jäsenen on, ennenkuin hän ryhtyy toi-
29952: meensa, vannottava sovinto-oikeuden puheenjohtajan edessä,
29953: että hän omantuntonsa mukaisesti tahtoo täyttää tehtä-
29954: vänsä.
29955:     Valakaavan vahvistaa Senaatin Talousosasto.
29956:     Ellei puheenjohtaja ole aikaisemmin tuomarinvalaa van-
29957: nonut, tulee hänen se vannoa asianomaisessa hovioikeudessa
29958: ennen toimeen ry htymistään.
29959: 
29960:                               10 §.
29961:      Sovinto.oibus kokoOilltuu puheenjohtajan kutsusta niin
29962: uaein, kuin asiain käsittely sitä vaatii, siinä vaalipiirin paik-
29963: kakunnassa, minkä Senaatti määrää.
29964:      Kuitenkin voi sovinto-oikeus, jos sen tarpeelliseksi ha-.
29965: v.aitsoo, kokoontua sillä paikkakunnalla, missä käsittelyn.
29966: alainen työriita isnu~ on esiintynyt.
29967:                     IX, 6. -   Puumala y. m.
29968: 
29969:                              11 §.
29970:     Joka tahtoo saada. asian käsittelynalaiseksi sovinto-oikeu·
29971: dessa, jättäköön oikeuden puheen.iohta,ja.lle kirjallisen sellvi-
29972: tyksen riita-asian vaiheista ja. sisällykse.stä sekä mitä hän
29973: siinä vaatii, oheenliittäen oikeaksi todi·stetun jäljennöksen
29974: siitä. Puheenjohtaja lähettää jäljennöksen toiselle asian-
29975: osaiselle siinä järjestyksessä kuin kirjallisen haasteen tie-
29976: doksi antamis,esta on säädetty ja ilmoittaa milioin a•sia tulee
29977: sovinto-oikeudessa käsiteltäväksi.
29978:      Älköön aikaa, jolloin asia ·otetaan käsiteltäväksi m'itärät-
29979: täkö myöhemmäksi, kuin mikä on tarpeen, jotta asianosaiset
29980: ehtivät oikeuteen saapua .
29981:     .Jos molemmat asianosaiset yhd·essä. lykkäävät asian so-
29982: vinto-oikeuteen, ilmoittakoon tuomari heille, koska asia tulee
29983: oikeuden käsiteltäväksi.
29984: 
29985:                             12 §.
29986:     Sovinto-oikeudessa voidaan sitä, joka lain mukaan on
29987: jäävillinen, valatta kuulla, kuitenkaan ei sitä, joka ei ole
29988: täyttänyt 15 vuotta, on vailla täyttä ymmärrystä t.ai ei nauti
29989: kansallais·luottamusta.                                    •
29990:                              13 §.
29991:     Sovinto-oikeus olkoon oikeutettu vapa;,asti harkitsemaan
29992: kaikkia esitettyjä todistuksia ja vakaumuksensa mukaan rat-
29993: kaisemaan asian.
29994:                           14 §.
29995:    Sovinto-oikeus olkoon oikeutettu, mikäli se tarpeelliseksi
29996: havaitaan, määräämään uhkasakkoja, takavarikoita ja huk-
29997: kaamiskieltoja.
29998:                              15 §.
29999:     Asianosaisen on itse tai asiamiehen kautta oltava saapu-
30000: villa sovinto-oikeuden istunnossa.. .Jos jompikumpi asianosai-
30001: nen on poissa, eikä esitytä laillista •estettä, v·oi sovinto-oikeus,
30002: toisen asianosaisen poisrsaolosta huolimatta, ottaa asian lopul-
30003: lisesti ratkaistavaksi.
30004: 862     IX, 6. -   Sovinto-oikeus maanviljelystyöriidoissa.
30005: 
30006:                            16 §.
30007:     Sovinto-oikeuden on, mikäli mahdollista, heti ratkaistava
30008: asia. Jos erikoiset 'Olosuhteet aihetta antavat, voi sovinto-
30009: oikeus myöntää lykkäystä, ·ei kuitenkaan useammin kuin
30010: kerran ja korkeintaan viikon ajaksi.
30011:                             17 §.
30012:    Jos sovinto-oikeuden jäsenet eivät ole päätöksestä yksi-
30013: mielisiä, tulkoon oikeuden päätökseksi se, jota enemmistö on
30014: kannattanut.
30015:                             18 §.
30016:    Muissa kohdin ·olkoon sovinto-oikeud-en oikeudenkäynti-
30017: menettelystä voimassa, mitä alioikeudesta on ·säädetty.
30018:                              19 §.
30019:    Jos joku vastoin 2 § :n määräyksiä ryhtyy lakkoon tai
30020: työsulkuun tai toista siihen yllyttää, rangaistakoon enintään
30021: 10,000 markan sakolla.
30022:                             20 §.
30023:     19 §:ssä mainitut rikokset kä:sitellään sen paikkakunnan
30024: a}ioikeudessa, missä rikos on tapahtunut.
30025:                              21 §.
30026:     Tämän lain nojwlla annetuista päätöksistä ei saa valittaa,
30027: paitsi milloin virhe oikeudenkäynnissä on tapahtunut tai
30028: asiaa ei ol-e otettu oikeudessa käsiteltäväksi, jolloin päätök-
30029: seen tyytymätön saa valittaa siitä Hovioikeuteen 30 päivässä
30030: päätöksen antopäivästä.
30031:                             22 §.
30032:       Tämä laki astuu voimaan heti, kun soe on julkaistu.
30033: 
30034: 
30035:       Helsingissä marraskuun 27 päivänä 1917.
30036: 
30037:         Jussi Puumala.           K. W. lVuokoski.
30038:                      K. R. Häkkinen.
30039:                                                               86.'~
30040: 
30041: 
30042: 
30043: IX, 1. - - Edusk. esit. N:o 35.
30044: 
30045: 
30046: 
30047: 
30048:             Tokoi, Oskari ja Vatanen, J.: Ehdotus laiksi
30049:                työsopimuksesta.
30050: 
30051:                S u o m e n E d u s k u n n a l1 e.
30052:     Työsopimusta koskeva lainsäädäntö on maassamme hyvin
30053: alkeellisella kannalla. Yhdeltä osalta on voimassa palk-
30054: kaussääntö vuodelta 1865. Teollisuudessa ja osassa käsi-
30055: työammatteja on tässä suhteessa voimassa vuoden 1879 elin-
30056: keinoasetuksen määräyks.et. Puhumattakaan näiden asetus-
30057: ten hajanaisuud·esta ja puutteellisuuksista, suovat ne työn-
30058: antajalle paljon suuremmat edut työsopimuksen teossa, irti-
30059: sanomisessa ja sopimuben rikkomisissa kuin työntekijöille.
30060:      Kaikkein suuriJ?- puute on se, että näissä ·voimassa olevissa
30061: la.eissa ei ole minkäänlaisia säännöksiä kollektiivisista sopi-
30062: muksista. Kehitys tässä suhteessa on jo käynyt lainsää-
30063: dännön edelle. Ja lähes parin vuosikymmenen ajan on kol-
30064: lektiivisia tariffisopimuksia tehty ja tulevat ne teollisuuden
30065: kehittyessä sekä työntekijäin ja työnantajain järjestyessä
30066: yhä yleisemmiksi. Suurta sekaannusta on tuottanut s-e,
30067: ettei laissa ole mitään määräyksiä tällaisten sopimusten voi-
30068: masta ja oikeudellisesta ·pätevyydestä.· M1lloin tuomioistui-
30069: met ovat joutuneet niitä käsittelemään, ovat näiden päätök-
30070: set olleet kovin horjuvia ja erilaisia. Onpa tapauksia, että
30071: tuomioistuimet eivät ole tunnustaneet niille minkään.laista
30072: oikeudellista pätevyyttä.
30073:      Tämä puute lainsäädännössämme on jo tunnustettu aivan
30074: yleisesti sekä työväen että työn·tekijäin puoleHa. Vuonna
30075: 1908 vahvistui jo asiaa koskeva senaatin lainlaatijakunnan
30076: •ehdotuskin, ruutta pitemmälle •ei asia ole käytännössä edis-
30077: tynyt.
30078:                         IX, 7. -   Työsopimus.
30079: 
30080:     Edellä esitetyn nojalla saamm& täten Edusku1llnalle esit--
30081: tää,
30082:                 että Eduskunta päättäisi hyväksyä seuraavan
30083:             esityksen:
30084: 
30085: 
30086:                                Laki
30087:                           työsopimubesta.
30088: 
30089:                               I LUK:U.
30090:                       Tyålfopimuksesta yleensä~
30091:                                1 §.
30092:      Työsopimuksessa sitoutuu työntekijä korvausta vastaan
30093: tekemäiän työnantajaHe työtä:. Jos korvausta ei ole nimen-
30094: Gmatan. määrätty, mutta asianihaaroista ei käy selville, että
30095: tyä olisi korvauksetta tehtävä, on työ korvattava ja tämä laki
30096: sopimukseen •sovellettava;. älköön se seikka, että työnteki-
30097: jällä on tilaisuus yleis(}ltä juomarahoina tai vapaaehtoisina
30098: lah,joirut saada hyvitystä työstään, vapauttako työnantajaa
30099:                   1
30100: 
30101: 
30102: 
30103: krn:vausta suorittamasta.
30104:      Soveltuvilta kdhdin o1koot tämän lain säännökset nouda-
30105: tetta;vat myös sellaisessa työsuhteessa, jossa työntekijä, joko
30106: ilman koovausta tai vieläpä hyvitystä työnantajalle suorit-
30107: taen, lrekityksekseen tekee tälle työtä.
30108:      Työsopimus voidaan tehdä kaikenlaisesta työstä, ja on
30109: tämä laki siihen sovellettava, mikäli erityinen laki ei siitä
30110: si$äillä tästä poikkeavia säännöbiä taikka sopimus tarkoita
30111:  julkista virkatointa.
30112: 
30113:                                      2 §.
30114:       Ty6sopimus v-oidaan tehdä suullisesti tai kirjallisesti.
30115:       Kun työsoJlimus tehdään kirjallisessa muodossa., on se
30116: vähintään vuoroka.utta enn.en:. allekirjoitlta'm.ista. jätettävä
30117: ily..önilelcijii.re tarkastettavaksi, ja pitää. st>~uksteJ.i. olla ·otet-
30118: tuna merkintä, että näin on tapahtunut.
30119:                  IX, 7. -   Tokoi ja Watanen.
30120: 
30121:     ~Kirjallisen sopimuksen teosta syntyvät kustannukset ovat
30122: työnantajan maksettavat.
30123:     Jos sopimus tehdään suullis,esti, on työnantaja. velvolli-
30124: nen työntekijälle aJntamaan todistuben sovituista ehdoista,
30125: ellei työntekijä ilmoita, ettei hän sitä halua.
30126: 
30127:                               3 §.
30128:     Työsopimus vo~daan tehdä määräajaksi, korkeintaan kuu-
30129: deksi kuukaudeksi, ta.hi toistaiseksi voimassaolemaan, taikka
30130: myöskin erityistä määrättyä työtä varten.
30131:     <Kuutta kuukautta pitemmäksi määräajaksi v·oidaan tehdä
30132: oppisopimus oppilaan kanssa, huomioonottaen, mitä alempana
30133: säädetään.
30134:      Niinikään olkoon lupa maatalouden alaHa työntekijän
30135: kanssa, joka asuu työnantaja.n huoneessa, tehdä työsopimus
30136: kuutta kuukautta pitemmäksi määräajaksi; älköön sellaista
30137: sopimusta kui~tenkaan asetettako kestämä:än yli vuoden.
30138:      Työsopimus, jossa moilemminpuolinen irtisanomisaika on
30139: sovittu vähintään kolmeksi kuukaudeksi, voidaan tehdä kor-
30140: keintaan kolmeksi vuodeksi.
30141:      Sopimus, jonka mukaan työn tule~e alkaa myö1l.emmin
30142: kuin kuuden 'kuukauden kuluttua sopimuksen teosta, olkoon
30143: mitätön.
30144:                               4 §.
30145:     Jos työsuhde jatkuu yli 'Sovitun määräajan ilman nimen-
30146: omaista välipuhetta, katsotaan Ben kautta s;yntynyt uusi so-
30147: pimus ol,evan toistaiseksi voimassa, mutta muuten. sisältävän
30148: entiset ehdot.
30149:                               5 §.
30150:      Työsopimus, joka. tehdään pitemmäksi aikaa, kuin tämä
30151: la'ki määräaikaisiin työsopimuksiin nähden sanii, on mitä-
30152: tön, mikäli se ulottuu yJli tämän ajan. Jos työsuhdt; kuiten-
30153: kin ilman eri välipuhetta jatkuu, käyköön ~kuten 4 §:ssä
30154: sanotaan.
30155:                               6 §.
30156:      Irtisanomisaika olkoon korkeintaan, kuusi kuukautta ja
30157: molemmin puolin sama.
30158:                                                         55
30159: 866                   IX, 7 . - Työsopimus.
30160: 
30161:       Jos irtisanomisaika on sovittu kuutta. kuukautta pitem-
30162:   mäksi taikka edpituiseksi, olko-on se edel•lisessä tapauksessa
30163:   kuusi kuukautta ja ~älkimäisessä molempiin nähden ly-
30164: ..hyempi sovituista, ei kuitenkaan yli kuuden kuukauden.
30165:       J o.s irtis.anomisaika on pidätetty ainoastaan toiselle so-
30166:   .pimuskumppanille, katsottakaan erityisestä irtisanomisajasta
30167:   ei sovitun.
30168:                                7 §.
30169:       11yösopimuks essa voidaan ·osa sopimuksen voimass•aolo-
30170:                   1
30171: 
30172: 
30173: 
30174:  ajasta määrätä erityiseksi koeajaksi, jonka· kuluessa sopimus
30175:  voidaan molemmin puolin purkaa.
30176:      Koeaika, joka älköön olko kolmea kuukautta pitem'Pi,
30177:  luettakaan so•pimuksen alkamisesta.
30178: 
30179:                                 8 §.
30180:       Alaikäinen, joka on täyttänyt viisitoista vuotta ja omalla
30181:  työllään itsensä elättää, saa itse tehdä työs~pimuksensa,
30182:  mutta muuten on se holhoojan tehtävä. Työsopimusta, jonka
30183:  hoiJihooja on tehnyt alaikäis,en puolesta, älköön ulotettako yli
30184:  sen ajan, jolloin alaikäinen tulee täysi-ikäis,eksi.
30185:      ·Työsopimnksen tekemiseen olkoon myöskin a.vwva1mo
30186:  oikeutettu.
30187:                                9 §.
30188:      Työsopimuksesta johtuvia oikeuksia ja velvollisuuksia
30189:  älköön työnantaja tai työntekijä toiselle siirtäkö, ellei sopi-
30190:  muskumppani ole siihen suostunut.
30191:      Työnantaja saa.koon kuitenkin asettaa sijaansa työtä dh-
30192:  jaamaan ja valvomaan rehe1lisen ja moitteettoman :henkilön,
30193:  joka saa käyttää ty·önan tajalla siinä suhteessa olevaa oikeutta
30194:  ja valtaa.
30195:                              10 §.
30196:     Siirto, panttaus tai muu sellainen välipuhe, jonka kautta
30197:  kolmas hen1kilö saisi oikeuden työntekijälle työsuhteesta joh-
30198:  tuvaan saatavaan, olkoon mitätön. Kuitenkin olkoon täblai-
30199:  nen siirto luvallinen työnantajan jouduttua. ·konkurssitilaan.
30200:                  t:X, 7. - Tokoi ja Watanen.                  867
30201: 
30202:                              11 §.
30203:     Työpaikalla noudatettaviksi voidaan laatia erityisiä sään-
30204: töjä työehdoista. Tällaiset työsäännöt ovat kirjoitettavat
30205: työntekijäin kieleHä.
30206:     Sittenkun asianomaisiLle työntekijöille on annettu tilai-
30207: suus joko J1hteisessä kokouksessa. tai keskuudestaan valitse-
30208: miensa luottamusmies.ten kautta lausua mielensä työsääntö-
30209: ehdotuksesta, on työnantajan, myötäliittäen työnrtekijäin siitä
30210: antaman lausunnon, jätettävä ehdotus, ·ellei toisin ole sää-
30211: detty, maaala kuvernöörille ja kaupungissa maistraatille.
30212: Jos työsäännöt havaitaan llainmukaisesti laadituiksi, eivätkä.
30213: sisällä kohtuuttomia määräyksiä, vahvistettakoon ne nouda-
30214: tetta vik.si.
30215:     Asianmukaisesti va:hvistetut työsäännöt ovat julkipanta-
30216: vat työmaalle sellaisiin .paikkoilhin, missä työntekijät voivat
30217: niitä lukea, jotapaitsi niitä on ilmaiseksi annettava yksi
30218: kappale kullekin silloin työssä ·d1evallle tai myöhemmin työ-
30219: hön otetulle ty·öntekijälle.
30220:     Sittenkun työsäännöt -on edellämäärätyllä tavalla julki-
30221: pantu, noudattakoot niitä työsu~teessa voimassao1evan irti-
30222: sanomisajan kuluttua sekä työnantaja että työujoMaja ja
30223: kaikki sanotun ajan jäilkeen: työhön jääneet tai työhön otetut
30224: työntekijät.
30225: 
30226:                               12 §.
30227:     Työntekijälle työstä tu}eva, korvaus on määrättävä ra-
30228: hassa, myöskin silloin, kun sovitaan, että se osaksi tai koko-
30229: naan suoritetaan luonnossa.
30230:     Korvaus voidaan lask-ea työhön käytetyn ajan, suoritetun
30231: työmäärän tahi muun sovitun perusteeri mukaan, kuitenkin
30232: niin, että työntekijälle, jonka työskentelyn •suhteen työnan-
30233: tajalla on tilaisuus itse taikka sijaisen kautta harjoittaa. väli-
30234: töntä vat!vontaa, aina taataan vähintään määr'ätty aika-
30235: palkka.
30236:     Ylityöstä on työntekijälle maksettava vähintään viidellä-
30237: kymmenellä prosentilla korotettu palkka.
30238: 868:                    IX, 7. -   Työsopimus.
30239: 
30240:                               13 §.
30241:     Työsopimus on mitätön, jos työnantaja, käyttäien hyväk-
30242: seen työntekijän hädänalaista tilaa, tietämättömyyttä tai
30243: kevytmieHsyyttä, on siinä edustanut itseLleen tai toisel·le
30244: työnsuoritusta sellaista hyvitystä vastaan, joka ei ole koh-
30245: tuullisessa sulhteessa sovittuun työhön, tahi muuten ehdoilla,
30246: jotka ovat ilmeisessä ristiriidassa paikkakunnan tavan tai
30247: sellaisessa työssä tavallisesti noudatetun menettelyn kanssa.
30248: 
30249:                            14 §.
30250:     Jos työsopimuksen ehtoja -ei voida toteensaattaa, nouda-
30251: tettakoon siinä kohden 11aikkakunnan ta.paa ja seUaisessa
30252: tJrössä tavanmukaista meneUelyä.
30253: 
30254: 
30255: 
30256:                               II LUKU.
30257:        Työsopimuksesta johtw.vat oikeudet ja velvollisU'I.ulet.
30258: 
30259:                                 15 §.
30260:     Työnantajan tnlee työssä asianmukaisesti ·ottaa huomioon
30261: työntekijän terveyttä ja työkykyä sekä myöntää hänelle tar-
30262: peellista aikaa lepoa, virkistystä ja kehitystä varten ynnä
30263: kansa!laisV'el vollisu uksien täyttämiseen.
30264:     Vähintään kerra:n viikossa, etupäässä sunnuntaisin, on
30265: työntekijäl1e myönnettävä kohtuullisen pitkä aika yihtäjak-
30266: soista vapautta työstä.
30267:     Työntekijälle, joka vuoden aikana on ollut työnantajan
30268: työssä yli kuusi kuukautta, on sen vuoksi, palkkaa vähentä-
30269: mäittä, varattava vuotuista yhtämittaista loma-aikaa. vähin-
30270: tään seitsemän päivää. Työnte·kijällä, jolle ei ole valmistettu
30271: tilaisuutta tällaiseen vrupauteen työstä, olkoon ·oikeus saada
30272: tästä menetyksestään työnantajalta korvausta niin ·paljon,
30273: että se vastaa hänelle tulevaa palkkaa sanotulta ajalta. Jos
30274: työntekijän palkka olisi ollut laskettava suoritetun työn
30275: mukaan, ·pidettäköön näissä tapauksissa palkan määrän&
30276: hänen tava:llista ansiotaan sellaisesta työstä.
30277:                   IX, 7. -   Tokoi ja Watanen.                869
30278: 
30279:                              16 §.
30280:     Työntekijän trilee työsrsä vä!lttää kaikkea, mikä voi saat-
30281: taa hänen oman tai !hänen työtoveriell!Sa turvallisuuden vaa-
30282: ranalaiseksi tai turmella työnantajan omaisuutta, ja olkoon
30283: hän myöskin luvattomasti ilmaisematta, mitä on työnanta-
30284: Jan liikesalaisuuks:ista saanut tj.etoonsa.
30285: 
30286: 
30287:                               17 '§.
30288:     Työnan1tajan on maksettava työntekijälle hänen työ-
30289: palkkansa työn päätyttyä. Ellei työpalkkaa silloin suori- •
30290: teta, on odotuspäiviltä suoritettava täysi palkka.
30291:     Jos palkka on laskettu a;jan mukaan taikka työntekijälle
30292: on taattu määrätty aikapalkka, on se maksettava säännölli-
30293: sin ajanjaksoin, vä:hintään kerran kuukaudessa. Palkka,
30294: joka on laskettu tai taattu päivältä tai sitä lyhemmältä ajalta,
30295: on kuitenkin maksettava ainakin joka neljäntoista päivän
30296: kuluttua.
30297:     Luonnossa maksettava korvaus ·on suoritettava etukäteen
30298: sen laadun ja ·paikkakunnan tavan mukaan. Työsuhteen
30299: ,päättyessä on työntekijälle 'hänen sisällä oleva palkkansa
30300: viivyttelemättä suoritettava; odotuspäiviltä 'on suoritBttava
30301: täysi palkka.
30302:     Jos palkanmaksu työsuMeen kestäessä viivästyy yli kah-
30303: den päivän, olkoon työntekijällä oikeus saada palkkasaata-
30304: vansa jokaiselta tämän ajan yli menevältä päivältä korote-
30305: tuk·si viidellä, ei kuitenkaan yhteensä yli viidelläkymmen<ellä
30306: prosentilla.
30307:     Palkan maksaminen on toimitettava työpäivänä ja työ-
30308: paikalla taikka sen ,l,äheisy;yd·essä, ellei niilhin työntekijöihin
30309: nähden, jotka eivät työskentele työnanta:jan työhuoneessa tai
30310: hänen määräämällään vakinaisella työpaikalla, toisin ole
30311: sovittu.
30312:                             18 §.
30313:    Työpalkka on suoritettava maan käyvässä rahassa, äl-
30314: köönkä tavaraa ta.i ra'haru osoituksia raha<palkan asemasta
30315: käytettäkö.
30316: 870                  IX, 7. -   Työsopimus.
30317: 
30318:     Olkoon kuitenkin lupa, niin kauan kun työntekijäi sii-
30319: hen tyytyy, suorittaa työpaikka, osaksi tai kokonaan, mää-
30320: rytyissä tavaroissa tahi etuuksissa, jos työsopimus sen edeJ-
30321: lyttää, ja sikäli kuin sellai·sten hin.nasta on siinä s·ovittu;
30322: ellei työntekijä tyydy palkan suorittamiseen tä:ssä muodossa,
30323: saakoon hän sen vaihtaa sovitun hinnan mukaiseen raha-
30324: suoritukseen.
30325:     Työntekijä, joka asuu työnantajan huoneessa ja on hänen
30326: ruuassaan taikka nauttii jompaakumpaa näistä etuuksista,
30327: älköön kuitenkaan olko oikeutettu saamaan tässä muodossa
30328: maksettavaa palkkaa vaihd·etuksi suoritukseen rahassa, jos
30329: se tapa, millä työntekijä vasted•es tulisi järjestämään asunto-
30330: olonsa ja ruokailunsa, on työn •laatuun soveltumaton.
30331:     Väli·puhe, jolla työnantaja sitoo työntekijää palkkansa
30332: Yapaassa käyttämisessä, olkoon mitätön.
30333:     Älköön jäiestäpäin 'Palkasta vähennettäkö, mitä työn-
30334: antaja on lahjana työntekijälle antanut, äilköönkä muutakaan
30335: etuutta., jonka ed-ellinen on itsestään työntekijrulle myöntänyt.
30336:      Älköön myös, ·ellei toisin oloe sovittu, palkasta laskettaka
30337: pois käsirahaa, jonka työnantaja työsopimusta tehtäessa on
30338: suorittanut.
30339:                                19· §.
30340:      Jos palkan määrä riippuu mittauksesta, punnitsemisoesta
30341: tai muusta laskutavasta, joka tarkoittaa työtuloksen pal-
30342: jouden tai arvon taikka liikkeen tahi yrityksen tuoton mää-
30343:  räämistä, ·on työnanrtajan tarjottava työntekijöille tilaisuus
30344: itse tai edustajien kautta olla siinä läsnä talhi tutustua siihen
30345:  kuuluviin asiakirjoihin.
30346:      Sellaisia edustajia valitaan työnantajan työssä olevien
30347: työntekijäin keskuudesta niin monta, kuin työnantaja ja työn-
30348:  tekijät keskenään sopivat.
30349: 
30350:                             20 §.
30351:     Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti ollut työnanta-
30352: jan käytettävissä, häm~n kuitenkaan, ilman omaa syytään,
30353: saamatta jonakin ailoina tehdä työtä, on palkka hänell-e
30354: tältäkin ajalta maksettava.
30355:                   IX, 7. -   Tokoi ja Watanen.                871
30356: 
30357:     Jos palkka olisi oHut laskettava suoritetun työn mukaan,
30358: olkoon työnilekijä 1 momentin edellyttämässä tapauksessa
30359: oikeutettu saamaan niin paljon, kuin hän tavallisesti on
30360: vastaavan ajan kuluessa ·samallaisesta työstä ansainnut, tai,
30361: ellei siitä voida saada selvää, niin paljon, kuin kyv;}"ltään
30362: keskinkertainen työntekijä sellaisesta työstä yleensä arr-
30363: saitsee.
30364:                               21 §.
30365:     Jos sop:irmuksen täyttäminen käy työntekijäHe joksikin
30366: aikaa mähdottomaksi sairauden vuoksi tai muusta syystä,
30367: joka ei riipu 'hänestä itsestään, on hänelle tältäkin ajalta suo-
30368: ritettava palkka tai ainakin sellainen osa siitä, että hänen
30369: ja hänen perheensä toimeentulo on sillä turvattu. Tämä osa
30370: älköön sairaustapauksissa olko pienempi kuin kaksi kolmatta-
30371: osaa palkasta; jos kuitJenkin palkka työpäivää kohden nousee
30372: enempään kuin kuuteen markkaan, olkoon sen yli menevästä
30373: määrästä suoritettava vain yksi kolmasosa.
30374:     J<>s työntekijä on asettanut koko työvoimansa työnanta-
30375: ja.n käytettäväksi sekä asuu tämän luona ja on hänen ruuas-
30376: saan, ·on työntekijälle maksettava täysi palkka myös siltä
30377: ajalta, jona hän tapaturman tai taudin vuoksi on estetty työtä
30378: tekemästä.
30379:      Jos palkka olisi ollut laskettava suoritetun työn mukaan,
30380: sov·ellettakoon tämän § :n nojalla työntekijälle tulevaa kor-
30381: vausta määrättäessä 20 §:n 2 momentissa· säädettyä menet-
30382: telyä.
30383:      Jos työntekijä työssä häntä kohdanneen ruumiinvamman
30384: johdosta nauttii lainmukaista korvausta, taikka sairaustapauk-
30385: sessa saa avustusta sellaiselta apukassaHa talhi v.a.kuutuslai-
30386: tokselta, johon työnantaja suorittaa vähintään kolmanneksen
30387: maksuista, voidaan siten saatu- apumaksu vähentää työnan-
30388: tajan. suoritettavasta korvauksesta.
30389: 
30390:                              22 §.
30391:    Työnantajan tulee ta.rjota työntekijälleen, joka asuu hä-
30392: nen luonaan ja on hänen ruuassaa.n, terveellinen asunto ynnä
30393: sovelias ja riittävä ravinto, sekä toimittaa hänelle tarpeelli-
30394: 872                  IX, 7. -   Tyi)sopimus.
30395: 
30396: nen hoito saira,uden aikana. Jos tauti tai ruumiinvamma on
30397: aikaansaatu ilmeisesti ta:hallaan, olkoon työnanta~a ·oikeu-
30398: tettu palkasta vähentämään, mitä hän on sairaan hordosta
30399: maksanut. Jos työsuhde lakkaa työntekijän ollessa sairaana,
30400: hoitakoon työnantaj.a häntä siksi, kunn-es hänet voidaan il-
30401: man vaaraa hengelle taikka terveydelle muuttaa ja joku toi-
30402: nen ottaa häntä hoitaakseen.
30403: 
30404:                             23 §,
30405:     Työnantajan on, annettava työntekijälle tarpeelliset työ-
30406: aseet sekä työ- ja apuaineet, ellei muuta tapaa paikka.kun-
30407: nalla yleisesti noudateta tai työascitten sufhteen ole toisin
30408: s-ovittu.
30409:     Jos työntekijä hankkii työ.aineet, on niistä työpalkan
30410: ohella erityinen korvaus suoritettava.
30411:     Työntekijän on asianmukaisessa kunnossa palautetta.va
30412: työaseet sekä ne työaineet, joita hän ei ole käyttänyt, ellei-
30413: vät ne ole ilman hänen syytään hävinneet tai turmeltuneet.
30414: 
30415:                              24 §.
30416:     Välipuheen t.ekoeminen työntekijän kanssa sakon tai muun
30417: rangaistuksen uhasta olkoon kielletty, älkö•önkä työnantaja
30418: muutenkaan rikkomuksista työsuhteessa määrätkö työnteki-
30419: jälle rarugaistusseuraamusta.
30420: 
30421:                               25 §.
30422:      Työsuhteesta johtuneiden saat.aviensra suorittamiseksi, jos
30423: työnt.ekijä ne myöntää oikeiksi,. saa työnantaja jokais-rssa
30424: tilissä vähentää työntekijäHe tulevasta raha·palkasta yhteen-
30425: laskettuna korkeintaan kuudennen osan.
30426:      Muutoin älköön työnantaja millään syyllä pidättäkö
30427: työntekijälle tul•evaa palkkaa tai käyttäkö sitä saataviensa
30428: kuittaamiseen.
30429:                               26 §.
30430:      Työntekijäll-e työsuhteesta johtunut saatava olkoon työn-
30431: antajan konkurssiin luovutetusta pesästä suoritettava sellai-
30432: sella etuoikeudella, kuin ·palkollisten ja muitten käs.kyläis-
30433:                  IX, 7 . - 'I'okoi ja Watanen.               878
30434: 
30435: ten palkan suhteen on sääd,etty, ja na,uttikoon tällainen saa-
30436: tava myös Konkurssisäännön 75 ja 77 §§:ssä edellytettyä
30437: etua maksun saamiseen sekä, sikäli kuin se käsiUää palkan
30438: tehdystä työstä, vapautta näissä 1lainkohdiBSa säädetyn va-
30439: kuuden asettamisesta.
30440: 
30441:                              27 §.
30442:      Kun työsopimus irtisanotaan tai kun se ilman irti·sano-
30443: mista päättyy ta'hi 31, 32 tai 33 §:n nojalla purkautuu taikka
30444: työnantaja vastoin sopimusta tai lakia erottaa työntekijän
30445: työstään, on työnantajan annettava, jos ty.öntekijä sitä vaa-
30446: tii, todistus, joka sisältää ilmdituksen siitä, kuinka kauan
30447: ja missä toimessa työntekijä on ollut hänen työssään ja mistä
30448: ajasta tämä on siitä vapaa., sekä lisäksi, erittäin sitä vaadit-
30449: taessa, arvolauseen työnrl;ekijän siinä osoittamasta <t;vötai-
30450: dosta.
30451:      Sama velvollisuus olkoon työnantajan oikeudenomista-
30452: jilla tai hänen konkurssipesänsä hoitajiUa, kun työsopimus
30453: 30 § :n nojalla purkaantuu.
30454:      Todistus älköön sisältäkö muuta lausuntoa; älköön siihen
30455: myöskään panrtako mitään merkkiä tai sitä annettako s~l­
30456: laisessa muodossa, jonka tarkoitus on antaa työntekijästä
30457: muita tietoja, kuin mitä todistuksen sanamuodosta ·käy ilmi.
30458: 
30459: 
30460:                          UI LUKU.
30461:                Työsopimuksen lakkaamisesta.
30462: 
30463:                              28 §.
30464:     Työsopimus lakkaa, kun sovittu työkausi on päättynyt,
30465: kun määrätty työ on tehty, tahi kun toistaiseksi voimas-
30466: saoleva työsopimus jommaltakummalta puolen ilmoitetaan
30467: päättyvän.
30468:    Ilmoitus toistai•seksi voimassaolevan työsopimuksen päät-
30469: tymisestä seuraavaksi päiväksi on tehtävä viimeistään päi-
30470: vätyön päättyessä.
30471: 874                 IX, 7. -   Työsopimus.
30472: 
30473:     J·os erityisestä irtisanomisajasta on sovittu, noudatetta-
30474: k<lon sitä.
30475:                              29 §.
30476:     Jos työntekijä kuukauden tai si1tä pitemmä;n ajan jat-
30477: kuneen työ·suhteen kestäessä häntä ilman omaa syytään
30478: kohdanooen ruumiinvamman taikka taudin johdosta es,tyy
30479: työnteosta, älköön työsopimus sairauden aikana, neljän-
30480: toista päivän kuluessa sen alkamisesta, ilman työntekijän
30481: suostumusta lakatko, vaikkakin se muuten päättyisi tai voi-
30482: taisiin päättää.
30483:                              30 §.
30484:     Kun työnantaja kuolee, ovat niinhyvin hänen oikeuden-
30485: omistajan;s,a, kuin myös työntekijä oikeutetut lheti purkamaan
30486: sopimuksen.
30487:     Kun työnantaja .on joutunut konkurssitilaan, voidaan so-
30488: IJimus niinå.kään molemmilta puolin heti ·purka.a.
30489: 
30490:                              31 §.
30491:     Sovitusta työkanidesta ja irtisanomis,ajasta huolimatta <ln
30492: työntekijä oikeutettu heti purkamaan työsopimuksen seuraa-
30493: vissa tapauksissa:
30494:     1 :ksi) kun työnantaja työsopimusta 'tehtäessä on oleelli-
30495: sessa kohdin ,väärillä ilmoituksilla saattanut työntekijän
30496: harhaan;                                       •
30497:     2 :ksi) kun työntekijän tai hänen perheensä! jäsenten
30498: henki, hyvä maine tai siveellisyys työsuhteen johdosta jou-
30499: tuu vaaranalaiseksi;
30500:     3 :ksi) kun työnantaja tai tämän: sijainen tekee työnteki-
30501: jälle ta:hi hänen perheensä jäsen~lle väkivaltaa, heitä tör-
30502: keästi solvaa, koettaa vietellä heitä lainvastaiseen tekoon tai_
30503: juopp·outeen, taikka asetetaan syytteeseen ihälpeällisestä tai
30504: törkeästä rikoksesta;
30505:     4:ksi) kun sovitun työn pitkittäminen tuottaa vaaraa
30506: tahi haittaa työntekijän terveydelle, taikka työntekijä työ-
30507: suhteen johdosta joutuu_ tarttuvaa tautia sairastavan henki-
30508: lön kanssa sellaiseen yhteyteen, että tartunnan vaara on tar-
30509: jolla;
30510:                  IX, 7. -   Tokoi ja Watanen.               876
30511: 
30512:     5 :ksi) kun palkkaa ei makseta sopimuksen edellyttämällä
30513: tavalla, tai kun sen suorittaminen tapahtuu epäsäännölli-
30514: sesti, taikka kun työntekijä:lle, jonka pa<lkka on laskettava
30515: suoritetun työn mukaan, 'Eli anneta riittävästi työtä;
30516:     6 :ksi) kun työnantaja, jonka l noM työntekijällä työso-
30517: pimuksen mukaan on asuntonsa, muuttaa toiseen kuntaan;
30518:     7 :ksi) kun työnantaja gättää olennaisissa kohdin täyttä-
30519: mättä lain tai työsopimuksen määräyksiä ta<i mitä yleisen
30520: tavan mukaan on sellaisessa työsuhteessa noudatettava, tahi
30521: työsopimuksen edellytykset ovat työnantajan asunnon tai
30522: työpaikan muuttamisen taikka työnantajan muun menettelyn
30523: johdosta oleellisesti muuttuneet.
30524:     Älköön työntekijäillä kuitenkaan 'Dlko tätä oikeutta,
30525: mikäli se perustuu 1, 3, 6 ja 7 kohtaan, kauemmin kuin
30526: kaksi viikkoa sen jälkeen, kun aihe sii'hen hänelle ilmaantui.
30527: 
30528:                              32 §.
30529:     Nainen, joka menee avioliittoon, on oikeutettu, naimisiin
30530: mennäksensä, työstä eroamaan neljätoista päivää irtisano-
30531: mis·en jälkeen, jos irtisanomisaika on.
30532: 
30533:                              33 §.
30534:     Sovitusta työkaudesta Ja imisanomisajasta !huolimatta
30535: on työnantaja oikeutettu heti purkamaan työsopimuksen seu-
30536: raavissa ta.pauksissa:
30537:     1 :ksi) kun työntekijä työsopimusta tehtäessä on oleelli-
30538: sessa kohden väärillä ilmoituksilla saattanut työnantajan
30539: harhaan;
30540:     2 :ksi) kun työntekijä, joka asuu työnantajan luon'R, va-
30541: roitu:besta huolimatta -viettää pahentavaa elämää;
30542:     3 :ksi) kun työntekijä tekee väkivaltaa työnantajalle, tä-
30543: män perheen jäsenille tai sijaiselle, uhkaa heidän henkeään,
30544: törkeästi solvaa heitä, taikka a.setetaan syytteeseen !häpeälli-
30545: sestä tai törkeästä rikoksesta.
30546:     4:ksi) kun työntekijä, J:htä:mittaisesti enemmän kuin
30547: kuuden viikon ajan,, sairauden tähden tai muusta jatkuvasta
30548: syystä on kykenemätön taikka vaarallisuutensa johdosta ym-
30549:                     · IX, 7. -   Työsopimus.
30550: 
30551: päristölleen sopimaton toimittamaan sitä työtä, jota hänen
30552: työsopimuksensa tarkoittaa;
30553:       5 :ksi) kun työntekijä näyttäytyy sovittuun työhön il-
30554: meisesti kelvottomaksi;
30555:       6 :ksi) kun työntekijä ilmei&esti tahallansa turmelee ko-
30556: ll'eita, työkaluja, työaineita., työntuotteita tai muuta työnan-
30557: tajan omaisuutta, luvattomasti ilmaisee työnantajan liikesa-
30558: 'laisuu'ksia, taikka tuo·pi työpaikalle tai sitlillä nauttii juovu-
30559: tusjuomia;
30560:       7 :ksi) kun työntekijä jättää olennaisissa kohdin täyttä-
30561: mättä työsopimuks·en määräyksiä tai mitä yleisen tavan mu-
30562:  kaan on &ellaisessa työ&Sä noudatettava.
30563:       Älköön työnantajalla kuitenkaan ollm täitä oikeutta, mi-
30564:  käli se perustuu 1, 3, 6 ja 7 kohtaan, kauemmin kuin kaksi
30565:  viikkoa sen jälkeen, kun aihe siihen hänelle ilmaantui.
30566: 
30567: 
30568:                            IV LUKU.
30569:                             Oppilaista.
30570: 
30571:                             34 §.
30572:    Oppilaihin nähden n:ouda.tettakoon, mitä tässä laissa on
30573: työntekijöistä säädetty, ellei tässä luvussa toisin! määrätä.
30574: 
30575:                              35 §.
30576:    Jos oppilaan kans·s~a tehdään määräaikainen op.pisopi-
30577: mus, älköön sitä asetetta:ko kestämään kauemmin, kuin mitä
30578: sopimuksen tarkoitetun ammatin tai ammatinhaaran oppimi-
30579: sen voidaan katsoa vaativan, eikä missään tapauksessa yli
30580: kolmen vuoden.
30581:                             36 §.
30582:     Työnantajan on pidettävä huolta siitä, että oppilas o·ppi-
30583: aikanaan saa siinä mää.rin ja s-ellaista opetusta ja työskente-
30584: lytilaisuutta sopimuksen edel~yttä:mässä ammatissa tai am-
30585: matinha!llrassa,, kuin ammatin perusteellisesti oppimiseksi
30586: oppiajan kuluessa on tarpeellista.
30587:                 IX, 7 . - Tokoi ja Watanen.
30588: 
30589:    Oppilasta äilköön oppiaikanaa-n yleensä käytet.täkö työ-
30590: hön, josta hänen ammatilliselle kehitykselleen ei ole hyötyä.
30591: 
30592: 
30593:                           37 1§.
30594:    Oppilaan työaikaa älköön asetettako alkavaksi aikaisem-
30595: min taikka päättyvä:ksi myöhemmin kuin liikkeen muitten
30596: työntekijäin. Olkoon oppilas myös sa;apa ainakin yhtä pal-
30597: jon ja useasti lepoaikaa, kuin muutkin työntekijät, sekä,
30598: mikäli mahdollista, samoina aikoina kuin nämä.
30599: 
30600: 
30601:                            38 §.
30602:    Oppilasta Mköön käiytettäkö säännölliseen yö-, yli- taikka
30603: pyhätyöhön.
30604: 
30605:                               39 §.
30606:      Jos paiklmkunnalla on oppilaan amma.ttikasvatuksen täy-
30607: den.tämiseen soveltuva julkisen valvonnan alla oleva oppilai-
30608: tos, tulee työllla.ntajan varata oppilaalle tarpeellinen aika
30609: opetuksen saamiseen sellaisessa laitoksessa ja samalla valvoa,
30610: .että oppilas asianmukaisesti suorittaa koulun•kä.yntinsä.
30611:      Työ.nantajaHa ei dle oikeutta väh-entää oppi-laan 'palkkaa
30612: siltä osalta työai.kaa, aina kuuteen tuntiin saa.kka viikossa,
30613: jonka oppilas· on koulunkäyntiin käyttänyt.
30614:      Työnsulun taikka työlakon kohdatessa sitä työpaikkaa
30615:  tai s·en osaa, jossa oppilas ·työskentelee, olkoon tämä oikeu-
30616:  tettu sen ajak·si keskeyttämään työsuhteen taikka myös pur-
30617:  kamaan oppisopimuksensa.. Tällainen lroeskeytys äJLköön ai-
30618:  heutta.ko, että ol)pisopimus jatkuisi yli sovitun a.jan.
30619: 
30620: 
30621:                             40 '§.
30622:     Oppikauden päätyttyä .on oppilas oilreutettu työnanta-
30623: jalta saamaan erityisen oppitodistuksen. Sellaisen todistuk-
30624: sen su'hteen olkoon sove1tuvilta kohdin noudatettava, mitä
30625: 27 §:ssä työtodistuksesta säädetään.               ,
30626: 8'78                   tX, 1. -   Ty6sopimus.
30627: 
30628:                               V LUKU.
30629:                        Tariffisopimuksesta.
30630: 
30631:                                41 §.
30632:        Tar~ffisopimuks•essa sopii yksi tai useampi työnantaja
30633:   taikka työnantajain yhdistys yhden tai useamman työnteki-
30634:   jäin yhdistyksen kanssa muutamista tai kaikista ehdoista,
30635: . joita työsopimuksia tehtäessä tai työsuhteessa muuten on
30636:   noudatettava.
30637:                                42 §.
30638:       Tariffisopimus sLtoo l\!aikkia niitä, jotka ovat •sen hyväk-
30639:   syneet tai jotka jälkeenpäin ovat sirhen yhtyneet, kuin myös
30640:   siihen osaaottaneitt,en yhdistysten jäseniä 'henkilökohtai-
30641:   sesti.
30642:       Sellainen sopimus ei ku~tenkaan s~do työnantajayhdistyk-
30643:   sen jäsentä, joka on vastustanut yhdistyksensä päätöstä ta-
30644:   riffisopimuksen ookemisestä tai ei ole ollut siitä päätettäessä
30645:   läsnä, ja kolmen päivän .kuluessa sopimuksen teosta eroo yh-
30646:   disty ksestään.
30647:       Joka jälkeenpäin liittyy tariffLsopimuksessa osalliseen
30648:   yJhrdistykseen, olkoon. myöskin sen määräyksiin· sidottu.
30649: 
30650:                               43 §.
30651:      Tariffisopimuks<en määräyksiä noudattakoot siihen osal-
30652:  lis~t työnantajat sellaistenkin työntekijäin suhteen, jotka ei-
30653:  vät ole tariffisopimuksen säännöksiin sidotut.
30654: 
30655:                               44 §.
30656:      ,Jos työsopimus, jonka ovrut t.ehneet tari'ffisopimukseen
30657:  sidotut henkilöt keskenään taikka työnantaja sen ulkopuo-
30658:  lella olevien työntekijäin kanssa, joiltakin osiltaan on tarif-
30659:  fisopimuksen kanssa ristiriidassa, ·olkoon se näiltä osiltaan
30660:  mitätön, ja s•ovelluttakoon siihen ta.riffisopimuksen mää-
30661:  räyksiä.
30662:      Älkö(in tämän kautta kuitenkaan sel•laiselle työntekijälle,
30663:  joka ei ollut tariffisopi'lluksen määräyksiin sidottu, tulko
30664:                   lX, 1 . - Tokoi ja Watanen.               8'79
30665: 
30666: huonompaa oikeutta, kuin minkä hänen tekemänsä työsopi-
30667: mus :hänelle perustaisi.
30668: 
30669:                                45 §.
30670:       Rikkomuksesta tariffisopimusta vastaan aiheutunut va-
30671:   hinko on vahinkoa kärsineelle korvattava. Jos rikkomuk-
30672:   seen syyllisiä on useampia, älköön heidän korvausvelvolli-
30673:   suutensa olko yhteisvastuullinen.
30674:       Velvollisuutta vahingon korvaamiseen älköön rikkomuk-
30675:   sista johtuko tai sopimukse1la p€rustettako työnantajain
30676:   taikka työntekijäin yhdistyksiHe. Jos kuitenkin tariffi-
30677:   sopimukseen on otettu määräys, että työnsuluu ja työlakQn
30678:   toimeenpaneminen on sopimuksen Yoimassao:loaikana kiel-
30679: . letty, olkoon siinä. yhdistystenkin lupa sopia määrätystä ja
30680:   molemmin puolin yhtä suuresta sovinnaissakosta sen va.ralta,
30681:   että Yhdistys päättäisi julistaa &€llaisen työnseisauksen tai
30682:   ryhtyä sen toimeenpanQa avustamaan.
30683: 
30684:                               46 §.             \
30685:     Vaatimuksen tekemiseen tariffisopimuksen määräysten
30686: vastedes soveltamisesta sen kanssa ristiriidassa olevaan työ-
30687: sopimukseen olkoon oikeus jokai&€11a tariffisopimuksen sol-
30688: mimis:een osaaottaneella taikka jälkeenpäin sirhen yhtyneellä
30689: yhdistyksellä kuin myös jokaisella siih€n sidotulla mutta yh-
30690: distykseen kuulumattomaila työnantajalla.
30691:     Vaa tim usta tariffisopimuksen soveltamisesta &€U kanssa
30692: ristiriidassa oleviin työsopimuksiin, sikäli kun työ'suhdetta
30693: jo on kestänyt, ·taikka 45 § :n 1 momentin mukaisesta vahin-
30694: gonkorvauksesta älkööt myöskään tehkö muut, kuin ne,
30695: joille edellisessä momentissa on kanneva!lta myönnetty,
30696: .mutta olkoot siinä mainitut yhdistyks€t ilman erityistä val-
30697: tuutustakin oik€utetut ajamaan vaatimusta jäsenilleen, ja
30698: työnt.ekijäin yhdistykset myös niille ~rhdistyksien ulkopuo-
30699: lella oleville työntekijöille, joitten kanssa tekemissään työ-
30700: sopimuks~ssa työnantaja 43 §:n mukaan ou velvolliuen nou-
30701: dattamaan tariffisopimusta, tulevasta kQrvauksesta ja
30702: muusta edusta.
30703: 880                  IX, 7. -   Työsopimus.
30704: 
30705:                               47 §.
30706: , Tariffisopimuksista johtuvat riidat käisitellään yleisissä
30707: tuomioistuimissa, ellei tariffisopimuksessa määrätä tai asial-
30708: liset muuten sovi niitten lykkä,ämisestä sovinto-oikeuteen.
30709:                           48 §.
30710:    Tariffisopimus on kirjallisesti 'laadittava.
30711:    Sellaista sopimusta älköön tehtäkö 1>itemmäksi aikaa
30712: kuin kolmeksi vuodeksi.
30713:                              49 §.
30714:     Sittenkun tariffisopimus on asianmukaisesti allekirjoi-
30715: tettu, ilmoitettakoon se viipymättä tariffirekisteriin otetta-
30716: vaksi.
30717:                              50 §.
30718:     Maalle yhteistä tariffirekisteriä pitää se viranomainen
30719: Helsingissä, jonka Senaatti siihen määrää.
30720:     Kaupungissa pitää maistraatissa tai järjestys'oikeudessa
30721: ja maalla kruununvoudilla olla tariffirekisterin mukainen
30722: luettelo kaupungissa. tai kihlakunnassa tehdyistä tariffisoiJi-
30723: muksista.
30724:     Tariffirekisteri ja mainitut luettelot, niin myös niihin
30725: kuuluvat ilmoituskirjat ja liitteet ovat julkisia ja IJid·ettävät
30726: jokaisen nähtävinä. Otteita niistä annetaan pyydettäessä
30727: säädettyjä maksuja vastaan.
30728:                               51 §.
30729:      Ilmoitus tariffirekisteriin on kirjanisesti tehtävä, kau-
30730:  pungissa maistraatiHe tai järjestysoikeudelle ja maalla sen
30731: -kilhlakunna:n kruununvoudille, missä tariffisopimus on tehty.
30732:  Ilmoituskirjaa ja siihen kuuluvia liitteitä on laadittava kaksi
30733: kappaletta kutakin ja toinen niistä heti lähetettävä rekisteri-
30734:  viranomaiseU.e, jonka tulee toimittaa rekisteröiminen.
30735:      Rekisteröiminen toimitetaan maksuttomasti.
30736:                            52§.
30737:     Senaatin talousosaston asia. on tarkempien määräysten
30738: antaminen tariffirekisterin ja yllämainittujen ·luettelojen
30739: pitämisestä.
30740:                  IX, 7. -   Tokoi ja W atanen.                881
30741: 
30742:                             VI LUKU.
30743:    Rangaistuksista ja muista seuraamuksista tämän Z.ain
30744:                       rikkomisesta.
30745: 
30746:                             53 §.
30747:     Jos työnantaja vastoin sopimusta tai lakia erottaa työn-
30748: tekijän työstääm. tai tämä siitä siten eroo, taikka työsopi-
30749: musta muuten rikotaan, korvatkoon syyllinen kaiken va-
30750: hingon.
30751:     Joka 31 §:n 1, 3, 5, 6 tai 7 kohdan taikka 33 §:n 1, 2,
30752: 3, 5, 6 tai 7 kohdan nojalla on purkanut työs·opimuksen, on
30753: oikeutettu saamaan vahiDJgonkorvausta ikäänkuin jos sopi-
30754: muskumppani olisi oikeudettomasti sopimuksen rikkonut.
30755: Sama olkoon laki, jos työntekijä 31 § :n 2 tai 4 kohdan
30756: perusteella purkaa. sopimuksensa syystä, jonka esiintyminen
30757: riippuu työnantajas·ta tai tämän sijaisesta.
30758:     Muu s·opimus va:hingonkorvauksesta .olkoon mitätön.
30759: 
30760:                              54§.
30761:  , ,Jos työnantaja tahi tämän sijainen kieHolla, uhka uksella
30762: tai muilla sellaisilla keinoilla estää tai yrittää estää työn-
30763: tekijää "kuulumasta tai liittymästä laillisesti luvaHisiin yh-
30764: distyksiin tahi täyttämästä kansalaisvelvollisuuksiaan taikka
30765: kieltäytyy, mikäli mahdollista, myöntämästä kansalaisvel-
30766: vollisuuksien täyttämis-eksi tarpoolli·sta aikaa, rangaistakoon
30767: sakolla. Sama olkoon laki, jos työnantaja sellaisesta syystä,
30768: kastaakseen työntek].iäHe, erottaa 'hänet työstä, huonontaa
30769: työehtoja tai tekee itsensä syypääksi muuhun senkaltaiseen
30770: tekoon.
30771:     Sopimus, jossa työntekijä sitoutuu olemaan kuulumatta
30772: yhdistykseen, olkoon mitätön.
30773: 
30774:                              55§.
30775:    Jos työnantaja tai tämän sijainen osoittaa työntekijän
30776: työhön, jossa hän saattoi aavistaa hengen- taikka terveyden-
30777: vaaran ol-evan tarjolla, rangaistakoon vähintään sadan mar-
30778:                                                          56
30779:                      IX, 7 . - Työsopimus.
30780: 
30781: kan sakolla taikka vankeudella en~ntään, yhdeksi vuodeksi.
30782: Jos kuolema, ruumiinrvamma taikka tauti s~iitä seurasi, ol-
30783: koon rangaistus se, kuin rikoslain mukaan seHaisten tuotta-
30784: muksesta seuraa.
30785: 
30786:                              56§.
30787:     Työnantaja, joka tekee itsensä syypääksi 12 § :ssä mai-
30788: nittuun menettelyyn, rangaistakoon sakolla. Jos syytteen-
30789: alainen on 'harjoittanut rikollista toimirutaa suuremmas,sa laa-
30790: juudessa, ta,i asianhaarat muuten ovat erittäin raskauttavat,
30791: taikka jos rikos uusitaan, olkoon rangaistuksena enintään
30792: vuosi vankeutta.
30793: 
30794:                              57 §.
30795:     Työnantaja, joka rikkoo 18 '§ :n 1 momell!tissa, 24 § :ssä
30796: taikka 25 § :n 2 momentissa olevaa säännöstä, rangaistakoon
30797: vähintään viidenkymmenen ja enintään 500 markan sakolla.
30798: Jos rikos uusiillltuu, olkoon rangaistus sakkoa vähintään
30799: sata markkaa taikka., erittäin raskauttavi-en asianhaarojen
30800: vallitessa, vankeut.ta enintään kuusi kuukautta.
30801: 
30802:                              58§.
30803:     Työnantaja, joka ilman laillista syytä kieltäytyy anta-
30804: masta sellaista todistusta, kuin 27 ja 40 §§ :ssä sanotaan, ran"
30805: gaistakoon vähintääJ,!J kyJI1menen ma.rkan sakolia ja pa,lkit~
30806: koon v,ahingon.
30807:     Sama olkoon laki, jos työnanttaja kieltäytyy antamasta
30808: takaisin haltuunsa saamiaan työntekijäin työtodistuksia,
30809: tahi va~ten 27 §:n kieltoa on todistukseen pannut salaisia
30810: merkkejä tai antanut sen siinä kielletyssä muodossa.
30811: 
30812:                            59 §.
30813:      Työnantaja, joka on antanut työntekijälleen taikka op-
30814:  pilaaUeen huonomman todistuksen, kuin minkä tämä on an-
30815:  sainnut, rangaistakoon <>akolla, ellei teko ole jo rikoslain
30816: ·mukaan ankaramman rangaistuksen alainen, ja pålkitkoon
30817:  vahingon.
30818:                    IX, 7 , - Tokoi ja Watanen.
30819: 
30820:                                60 §.
30821:        Tämä laki astuu voimaan .. päivänä ...... kuuta 19 .. .
30822:        Sillä kumotaan 30 päivänä tammikuuta 1865 anue1Jtu
30823:   palkkaussääntö isännille ja palkoollisille sekä 31 päivänä maa-
30824:   liskuuta 1879 annetun asetuksen elinkeinoista § :t 28--32,
30825:   34-39, 41, 42, 43 ja 44, 'Paitsi mikäli 32 § :ssä sääidetään
30826:   elinkeinonharjoittajan vel vollisnudesta ·hankkia alle 15-vuo-
30827: , tisille oppila~Ueen ja työntekijöilleen tilaisuus kansakoulun
30828:   oppijaksoa vastaavaan opetukseen; taikka 42 § :ssä on sä.ä-
30829:   dettynä rangaistus 17 § :n määräysten. rikk·omisesta, kuin
30830:   myös muut. tämän lain vastaiset säännökset.
30831: 
30832: 
30833: 
30834:      Helsingissä marraskuun 27 päivänä 1917.
30835: 
30836: 
30837:         Oslmri '1'9koi.                      J. Watanen.
30838: 884'
30839: 
30840: IX, s, -   I<.Jdusk. efii t. N:o 36.
30841: 
30842: 
30843: 
30844: 
30845:             Hahl, Eero, y, m.: Ehdotus laiksi työsopimuk-
30846:               sesta.
30847: 
30848: 
30849:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
30850: 
30851:      Aivan yleinen ilmiö yhteiskunnassa on sopimus, jolla
30852: joku henkilö sitoutuu tekemään työtä :toiselle. Meistä tus··
30853: kin kukaan voi välttää joutumasta joskus olemaan asian-
30854: osaisena jommallakummalla puolella, joko työntekijänä tai
30855: työnantajana tai molempina. Työmarkkinoilla esiintyy työ-
30856: voima kauppatavarana, jota ostetaan ja myydään. Monelle
30857: on tarjoutuminen työntekoon ainoa keino hankkiakseen it-
30858: sensä ja perheensä toimeentuloon tarvittavia välineitä. Toi-
30859: sille on palkatun työvoiman käyttäminen välttämätöntä elin-
30860: keinonsa harjoittamiseen. Työsuhteessa ovat molemmat
30861: asianosaiset riippuvaisia. toisistaan, mutta ylimalkaan on
30862: työntekijä heikommalla. puolella, koska hänen on ·työsuh-
30863: teessa alistuttava työnantajan johtoon ja valvontaan. Siel-
30864: lä. missä on edellytyksiä työnt-ekijäin joukkotoiminnalle,
30865: voivat nämä kuitenkin tehokkaasti suojella etujaan.
30866:      Nyt jo ovat t,yösuhteesta johtuneet erimielisyydet vie-
30867: neet moniin riitaisuuksiin työntekijäin ja työnantajan vä-
30868: lillä, osaltaan ehkäisten sitä taloudellista kehitystä, mikä
30869: muuten olisi voinut tapahtua. Näyttää sen vuoksi olevan
30870: aika ryhtyä työsuhdetta lainsäädännön avulla säännöstele-
30871: mään.
30872:      Nykyisessä yhteiskunnassa. esiin·tyviin moninaisiin työ-
30873: sopimuksiin nähden on entinen lainsäädäntö puutteellinen
30874: ja. vanhentunut. Se sisältyy pää;a.siassa :Palkkaussääntöön
30875:                     IX, s. - Hahl. y. m.                  .886
30876: 
30877: isännille ja palkollisille 30 päivältä tammikuuta. 1865 sekä
30878: siellä ja. täällä löytyviin hajanaisiin määräyksiin.
30879:     Eri työsopimusmuodot ovat toisilleen siksi läheisiä, että
30880: niiden säännöstely yhdessä toistensa kanssa näyttää mah-
30881: dolliselta. Ei edes palkolEssuhde siinä määrin eroa toisista,
30882: että erityiset määräykset sitä varten olisivat tarpeellisia.
30883: Toiselta puolen nykyaikaiset joukkosopimukset ja oppilas-
30884: suhde näyttävät vaativan omat lukunsa.
30885:     Työvälipuheen yhteiskunnallisen merkityksen yhä kas-
30886: vaessa ei sen solmiamista enää voi jättää en:tisen lainsää-
30887: dännön, vielä vähemmän sopimuskumppanien keskinäisen
30888: päätännän varaan. Uudistettua lainsäädäntöä vaatii osal-
30889: taan työntekijäin etujen ja oikeuksien suoj.eleminen, osaltaan
30890: työnantajan ja elinkeinoelämän varjeleminen haitallisilta
30891: työhäiriöil tä.
30892:     Ylempänä esitetyn perusteella ehdotamme kunnioittaen,
30893: 
30894:                 että Eduskunta päättäisi hyväksyä ja vah-
30895:             vistaa lain työsopimuksesta näin kuztluvana:
30896: 
30897: 
30898: 
30899: 
30900:                       työsopimuksesta.
30901: 
30902:                          I LUKU.
30903:                  Työ~opimuksest.a y~eemä.
30904: 
30905:                            1 §.
30906:     Työsopimuksessa sitoutuu työntekijä tekemään työnan-
30907: jalle työtä tämän va-lvonnan ja johdon alla korvausta vas-
30908: taan. Vaikkakaan korvausta ei ole nimenomaan määrätty,
30909: mutta asianhaaroista ei käy selville, että työ olisi korvauk-
30910: setta tehtävä, on työ korvattava ja tämä laki sopimukseen
30911: sovellettava.
30912:     Soveltuvilta kohdin olkoot tämän lain säännökset nou-
30913: datettavat myös sellaisessa työsuhteessa, jossa työntekijä,
30914:                     IX, s. -   'l'yösoplmus.
30915: 
30916: joko ilman korvausota t&i vielällä hyvitystä työnantajalle
30917: suorittaen, kehityksek!>eefi. tekee tälle työtä.
30918:     Työsopimus voidaan tehdä kaikenlaisesta työstä, ja on
30919: tämä laki siihen sovelletta.va, mikäli erityinen laki ei siitä
30920: sisällä tästä poikkeavia säännöksiä >taikka sopimus tarkoita
30921: julkista virkatointa.
30922: 
30923:                                2 §.
30924:     Työsopimus voidaall; tehdä suullisesti tai kirjallisesti.
30925:     Jos sopimus tehdään suullisesti, on työna.ntaja velvol-
30926: linen työntekijän vaatimuksesta antamaan todistuksen so-
30927: vituista ehdoista.
30928:     Kirjallisen sopimuks-en teosta syntyvät kustannuks-et
30929: ovat työnantajan maksettavat, ellei toisin sovita.
30930: 
30931:                              3 §.
30932:    Sopimus voidaan tehdä määräajaksi, korkeintaan kuu-
30933: deksi kuukaudeksi, ·tahi toistaiseksi voimassaolemaan, taikka
30934: myöskin erityistä määrättyä tyotä varten.
30935:    Kuutta kuukautta pitemmäksi määräajaksi voidaan tehdä
30936: oppisopimus oppilaan kanssa, huomioonottaen, mitä ·alem-
30937: pana säädetään.
30938:    Niinikään olkoon lupa maatalouden alalla :työntekijän
30939: kanssa, joka asuu työnantajan huoneessa, tehdä työsopimus
30940: kuutta kuukautta. pitemmäksi määräajaksi; älköön sellaista
30941: sopimusta kuitenkaan asetettako kestämään yli vuoden.
30942:     Työsopimus, josba molemminpuolinen irtisanomisaika on
30943: sovittu vähintään kolmeksi kuukaudeksi, voidaan tehdä kor-
30944: keintaan kolmeksi vuodeksi.
30945:     Sopimus, jonka mukaan työn tulee alkaa myöheru.min
30946: kuin kuud.en kuukauden kuluttua sopimuksen teosta, olkoon
30947: mitätön.
30948: 
30949:                              . 4: §.
30950:     Jos työsuhde jatkuu yli sovitun ajan ilman nimeno~ii:rista
30951: välipuhet'ta., pidetään sopimus uudistettuna entisillä ehd:oilla,
30952: ei kuitenkaan pitemmäksi aikaa kuin yhdeksi vuodeksi.
30953:                      IX, s. -    Hahl. y. m.
30954: 
30955:                              5 §.
30956:     T;tösopimus joka. 'tehdään pitemmäksi aikaa, kuin tämä
30957: laki määräaikaisiin työsopimuksiin nähden sallii, on mitä-
30958: tön, mikäli se ulottuu yli tämän ajan. Jos työsuhde kui-            •
30959: tenkin ilman ·eri välipuhetta jatkuu, käyköön kuten 4 §:ssä
30960: sanotaan.
30961:                              6 §.
30962:     Irtisanomisaika olkoon korkeintaan kuusi kuukautta ja
30963: molemminpuolin sama.
30964:     Jos irtisanomisaika on sovittu kuutta kuukautta pi-
30965: temmäksi :taikka eripituiseksi, olkoon se ed:ellisessä tapauk-
30966: sessa kuusi kuukautta .ja jälkimäisessä molempiin nähden
30967: lyhempi sovituista, ei kuitenkaan yli kuuden kuukauden.
30968:     Jos irtisanomisaika on pidätetty ainoastaan toiselle sopi-
30969: muslnunppanille, ·katsottakoon erityisestä irtiE>aliomisajasta ei
30970: sovitun.
30971:                              7 §.
30972:     Työsopimuksessa voidaan osa sopimuksen voimassaolo-
30973: ajasta määrätä erityiseksi koeajaksi, jonka kuluessa sopimus
30974: voidaan molemmin puolin purkaa.
30975:     Koeaika, joka älköön olko kolmea kuukautta pitempi,
30976: luettakoon sopimuksen alkamisesta.
30977: 
30978:                                 8 §.
30979:     Työsopimuksen tekemiseen työnt·ekijänä olkoon myöskin
30980: aviovaimo oikeutettu.
30981:                                9 §.
30982:     Alaikäinen, joka on täyttänyt viisitoista vuotta ja omalla
30983: työllään itsensä ·elättää, saa itse tehdä työsopinmksensa,
30984: mutta muuten on se holhoojan tehtävä. Työsopimusta,
30985: jonka holhooja. on tehnyt alaikäisen puolesta, älköön ulotet-
30986: tako yli E>en ajan, jvlloiu alaikäinen tulee täysi~ikäiseksi.
30987: 
30988:                            10 §.
30989:     'l'yösopimuksesta johtuvia oikeuksia ja velvollisuuksia
30990: älköön työnantaja tai työntekijä toiselle siirtäkö, ellei sopi-
30991: muskumppani ole siihen suostunut.        '
30992:     888                IX, s. -   Työsopimus.
30993: 
30994:         Työnantaja saakoon kuitenkin asettaa sijaansa työtä
30995:     ohjaamaan ja valvomaan rehellisen ja moitteettoman hen-
30996:     kilön, joka saa käyttää työnantajalla siinä suhteessa olevaa
30997: •   oikeutta ja valtaa.
30998:                                    1l §.
30999:         Työpaikalla noudatettaviksi voidaan laatia erityisiä
31000:     sääntöjä työehdoista. Tällaiset työsäännöt ovat kirjoitetta-
31001:     vat työntekijäin kielellä.
31002:          Sittenkun asianomaisille työntekijöille on annettu ti-
31003:     laisuus joko yhteisessä kokouksessa tai keskuud·estaan valit-
31004:     semiensa luottamusmiesten kautta lausua mielensä työsään-
31005:     töehdotuksista, on työnantajan, myötälii:ttäen työntekijäin
31006:     ~iitä antaman lausunnon, jätettävä ehdotus, ellei toisin ole
31007:     sääd·etty, maalla kuvernöörille ja kaupungissa maistraatille.
31008:     Jos työsäännöt havaitaan lainmukaisesti laadituiksi, eivätkä
31009:     sisällä kohtuuttomia määräyksiä, vahvistettakoon ne nouda-
31010:     tettaviksi.
31011:          Asianmukaisesti vahvistetut työsäännöt ovat julkipanta-
31012:     vat työmaalle sellaisiin paikkoihin, missä työntekijät voi-
31013:     vat niitä lukea, jotapaitsi niitä on ilmaiseksi annettava yksi
31014:      kap·pale kullekin silloin työssä olevalle iai myöhemmin
31015:     työhön otetulle työntekijälle.
31016:          Sittenkun työsäännöt on edellämäärätyllä tavalla julki-
31017:     pantu, noudattakoot niita työsuhteessa voimassaolevan irti-
31018:     sanomisajan kuluttua sekä työnantaja että työnjohtaja ja
31019:     kaikki sanotun ajan jälkeen työhön jääneet tai työhön otetut
31020:     työntekijät.
31021:                                    12 §.
31022:          TyöntekijäHe tuleva korvaus voidaan laskea työhön
31023:      käytetyn ajan, suoritetun työmäärän tahi muun asianosaisten
31024:     keskenään sopiman perusteen mukaan.
31025:          Jos työntekijä on sitoutunut hankkimaan työaineen, on
31026:      se erittäin korvattava, ellei toisin ole sovittu.
31027: 
31028:                                13 §.
31029:         Työsopimus on mitätön, jos työnantaja, käyttäen hyväk-
31030:     seen työntekijän ·håldänalaista tilaa, tietämättömyyttä tai
31031:                      IX, s. - Hahl. y. m.                   889
31032: 
31033: kevytmielisyyttä, on siinä -edustanut itselleen tai toiselle
31034: työnsuoritusta sellaista hyvitystä vastaan, joka ei ole koh-
31035: tuullisessa suhteessa sovittuun työhön, tahi muuten ehdoilla,
31036: jotka ovat ilmeisessä ristiriidassa paikkakunnan tavan tai
31037: sellais-essa työssä tav•allisesti noudatetun menettelyn kanssa.
31038: 
31039:                              14 §.
31040:       Jos työsopimuksen ·ehtoja ei voida toteensa.attaa, nouda-
31041: . tettakoon siinä kohden paikkakunnan tapaa ja sellaisessa
31042:   työssä tavanmukaista menettelyä.
31043: 
31044: 
31045:                           l ] LUKU.
31046: 
31047: 
31048:     Työsopimuksesta johtuvat oikeudet ja velvollisuudet.
31049: 
31050:                               15 §.
31051:      !Työnantajan tulee ttyössä •asianmukais-esti ottaa huo-
31052:  mioon työnt-ekijän terveyttä ja työkykyä sekä myöntää hä-
31053:  nelle tarpeellista aikaa lepoa, virkistystä ja kehitystä varten
31054: -ynnä kansallisvelvollisuuksien täyttämiseen.
31055:      Työntekijälle, joka vuoden on ollut työnantajan työssä,
31056:  on varattava vuotuista. yhtämittaista loma-aikaa vähintään
31057:  seits·emän päivää. Puolen vuoden yhtämittaisesta työstä on
31058:  varattava neljän päivän loma. Työnt-ekijällä, jolle ei ole
31059:  valmistettu tilaisuutta nauttia tällaista vapautta tf;yöstä,
31060:  olkoon oikeus saada tästä menetyksestään ·työnantajalta kor-
31061:  vausta niin paljon, kuin vastaa hänelle tulevaa palkkaa sa-
31062:  notulta ajalta. Jos työntekijän palkka olisi ollut lasket-
31063:  tava suoritetun työn mukaa.n, pidettäköön näissä tapauk-
31064:  sissa pa.lkan määränä hänen tavallista ·ansiotaan sellaisesta
31065:  työstä.
31066:                               16 §.
31067:       Työntekijän tulee ahkerasti ja huolellis·es.ti &uorittaa
31068:  tehtävänsä, säntillisesti noudattaa työaikaa, työssä välttää
31069:  kaiklma, mikä voi saattaa hänen oman tai hänen työtove-
31070:  riansa turvallisuuden vaa.ranalais-eksi tai turmella työnan-
31071:                    IX, s. ~ Työsopimus.
31072: 
31073: tajan omaisuutta, ja olkoon hän myöskin luvattomasti il-
31074: maisematta, mitä . on työnantajan liikesalaisuuksista saa-
31075: nut ti·etoonsa.
31076:                            17 §.
31077:     Työntekijä, joka on tehnyt työsopimuksen, älköön si-
31078: toutuko uuteen työhön, mikä voi vähentää hänen kykyään
31079: täyttää sopimusta.
31080:     Jos työntekijä on sitoutunut kahd·elle työhön, on se so-
31081: pinlUs voimassa, joka ensin tehtiin, ja korvatkoon ty·önte-
31082: kijä myöhemmälle sopimuskumppanilleen tämän menette-
31083:  lyn kautta aiheuttamansa vahingon, ellei tämä sopimusta
31084: tehdessään tietänyt aikaisemmasta sopimuksesta.
31085: 
31086:                             18 §.
31087:     Työnantajan on maksettava. työntekijälle hänen työ-
31088: palkkansa viimeistään työn päätyttyä; jos palkka maksetaan
31089: työn alettua säännöllisin ajanjaksoin, vähintään kerran
31090: kuukaudessa, on työn päättyessä jälelläoleva osa. palkasta
31091: suoritettava viimeistään sitä ensiksi seuraavana palkailmak-
31092: supäivänä.
31093:     Jos palkka on laskettu ajan mukaan taikka työnteki-
31094: jälle on taattu määrätty aikapalkka, o'n se maksettava sään-
31095: nöllisin ajanjaksoin, vähintään kerran vuodessa. Palkka,
31096: joka on laskettu tai taattu päivältä tai sitä lyhemmältä
31097: ajalta, on kuitenkin maksettava ainakin joka neljäntoista
31098: päivän kuluttua.
31099:     Luonnossa maksettava korvaus on suoritettava sen laa-
31100: dun ja paikkakunnan tavan mukaan.
31101:     Työsuhteen päättyessä on työntekijälle hänen sisällä-
31102: oleva palkkansa viivyttelemättä suoritettava; odotuspäi-
31103: viltä on suoritettava täysi palkka.
31104:     Jos palkanmaksu työsuhteen kestäessä ilman laillista es-
31105: tettä viivästyy yli kahden päivän, olkoon työntekijällä
31106: oikeus saada palkkasaatavansa jekaise1ta tämän ajan yli
31107: menevältä päivältä korotetuksi kahdella, ei kuitenka,an yh-
31108: teensä yli kymmenellä prosentilla.
31109:     Palkan maksaminen on toimitettava työpäivänä ja työ-
31110: paikalla taikka sen läheisyydessä, eHei niihin työntekijöi-
31111:                     JX,s. - Hahl. y. m.
31112: 
31113: hin nähden, jotka eivät työskentele työnantajan työhuo-
31114: neessa tai hänen määräämällään vakinaisella työpai•kalla,
31115: toisin ole sovittu.
31116:                              19 §.
31117:     Työpalkka on suoritettava maan käyvässä rahassa, äl-
31118: köönkä tavaraa tai rahanosoit-uksia rahapalkan asemästa
31119: käytettäkö.
31120:     Ol-koon kuitenkin lupa, niin kauan kun työnt·ekijä sii-
31121: hen tyytyy, suorittaa työpaikka, osaksi tai kokonaan, mää-
31122: rätyissä tavaroissa tahi etuuksissa, jos työsopimus sen edel-
31123: lyttää, ja sikäli kuin sellaisten hinnasta on siinä sovittu;
31124: ellei työntekijä tyydy palkan suorittamiseen tässä muodossa,
31125: sa1akoon hän se:n vaihtaa sovitun hinnan mukaisoon raha-
31126: suoritukseen.
31127:     Työntekijä, joka asuu työnantajan huoneessa ja on hä-
31128: nen ruuassaan taikka nauttii jompaakumpaa näistä etuuk-
31129: sista, älköön kuitenkaan olko oikeutettu saamaan tässä muo-
31130: dossa maksettavaa palkkaa vaihdetuksi suoritukseen ra-
31131: hassa, jos se tapa, millä työntekijä vastedes tulisi järjestä-
31132: mään asunto-olonsa ja ruokailunsa, on työn laatuun sovel-
31133: tumaton.
31134:     Välipuhe, jolla työnantaja sitoo työntekijää palkka.nsa
31135: vapaassa käyttämisessä, olkoon mitätön, ellei se koske suo-
31136: rituksia rahastoihin ja laitoksiin, jotka tarkoittavat yksin-
31137: omaan työntekijäin etua.
31138:     Älköön jäiestäpäin palkasta vähennettäkö, mitä työn-
31139: antaja on lahjana työntekijälle antanut, älköönkä muu-
31140: takaan etuutta, jonka edellinen on itsestään työntekijälle
31141: myöntänyt.
31142:     Älköön myös, ·ellei toisin ole sovittu, palkasta laskettaka
31143: pois käsirahaa, jonka työnantaja työsopimusta tehtäessä on
31144: suorittanut.
31145:                              20 §.
31146:     Jos palkan määrä riippuu mittauksesta, punnitsemisesta
31147: tai muusta laskutavasta, joka tarkoittaa työtuloksen pal-
31148: jouden tai •arvon taikka liikke-en tahi yrityksen tuoton mää-
31149: 892                  IX, s. -   'l'yösopimus.
31150: 
31151: räämistä, on työnantajan tarjottava työntekijoille tilaisuus
31152: itse tai edustajien kautta olla siinä läsnä tahi tutustua siihen
31153: kuuluviin asiakirjoihin.
31154:     Sellais_ia edustajia valitaan työnantajan työssä olevien
31155: työntekijäin keskuudesta niin monta, kuin työnantaja ja
31156: työntekijät kesk,enään sopivat.
31157: 
31158: 
31159:                                21 §.
31160:     Jos työntekijä on sopimuksenmukaisesti ollut työnan-
31161: tajan käytettävissä, hänen kuitenkaan, työnantajasta riip-
31162: puvasta syystä, saamatta jonakin aikana tehdä työtä, on
31163: palkka hänelle tältäkin ajalta maksettava.
31164:     Jos palkka olisi ollut laskettava suoritetun työn mu-
31165: kaan, olkoon työntekijä 1 momentin edellyttämässä tapa-
31166: uksessa oimeutettu saamaan niin :paljon kuin hän tavallisesti
31167: on vastaavan, ajan kuluessa samanlaisesta työstä ansainnut,
31168: tai, ellei siitä voida saarna selvää, niin :paljon kuin kyvyltäär.
31169: keskinkertainen työntekijä sellaisesta työstä yleensä an-
31170: saitsee.
31171:                               22 §.
31172:      Jos työso:pimus on tehty kuukaudeksi tai sitä pitemmäksi
31173:  ajaksi ja työntekijä on siinä asettanut koko työvoimansa
31174:  työnantajan käytettäväksi sekä asuu tämän luona ja on
31175:  hänen ruuassaan, on työntekijälle maksettava kohtuullinen
31176:  palkka, vaikka hän tapaturman tai taudin vuoksi tulisi jok-
31177:  sikin ajaksi estetyksi työtä tekemästä.
31178:      Jos palkka olisi ollut laskettava suoritetun työn mukaan,
31179:  sovel1ettakoon tämän §:n nojalla työnt,ekijälle tulevaa kor-
31180:  vausta määrättäessä 21 § :n 2 momentissa säädettyä menet-
31181:  telyä.                              ·
31182:      Jos työntekijä työssä häntä kohdanneen ruumiinvamman
31183:  johdosta nauttii lainmukaista korvausta, taikka sairausta-
31184:  pauksessa saa avustusta sellaiselta a.:pukassalta tahi vakuu-
31185: .tuslaitokselta, johon työnantaja suorittaa vähin,tään kolman-
31186:  neksen maksuista, voidaan siten saatu apumaksu vähentää
31187:  työnantajan suoritettavasta korvauksesta.
31188:                      IX, s. - Hahl. y. m.                    893·
31189: 
31190: 
31191:                              23 §.
31192:     Työnantajan tnloee tarjota työntekijälleen, joka asuu
31193: hänen luonaan ja on hänen ruuassaan, terveellinen asunto
31194: ynnä sovelias ja. riittävä ravinto, sekä toimittaa hänelle tar-
31195: peellinen hoito sairauden aikana. Jos tauti tai ruumiin-
31196: vamma on aikaansaatu tahallaan, olkoon työnantaja oikeu-
31197: tettu palkasta vähentämään, mitä hän on sairaan hoidosta
31198: maksanut. Jos työsuhde lakkaa työntekijän ollessa sai-
31199: raana, hoitakoon työnantaja häntä siksi, kunnes hänet voi-
31200: daan ilman vaaraa hengelle taikka terveydelle muuttaa ja
31201: joku toinen ottaa häntä hoitaakseen.
31202:     Työsuhteen lakattua on työnantaja oikeutettu palkas~a
31203: vähentämään kohtuullisen korvauks·en antamastaan hoidosta.
31204:     Työntekijä, joka asuu työnantajan luona ja on hänen
31205: ruuassaan, noudattakoon talon järjestystä.
31206: 
31207:                              24 §.
31208:     Työnantajan on annettava työntekijälle työaseet ja työ-
31209: aineet, ellei muuta tapaa paikkakunnalla yleisesti noudateta
31210: tai työaseitten suhteen ole toisin sovittu.
31211:     Työntekijän on asianmukaisessa kunnossa palautettava
31212: työaseet se,kä ne työaineet, joita hän ·ei ole käyttänyt, ellei-
31213: vät ne ole ilman hänen syytään hävinneet.
31214:                              25 §.
31215:      S~vittuun uhkasakkoon tai muuhun seuraamukseen
31216: ,työssä" tekemästään rikkomuksesta voidaan työntekijä lang.et-
31217:  taa ainoastaan järjestyssääntöjen tai tariffisopimuksen mää-
31218:  räyks,en nojalla tai sopimusta tehtäessä sovitun kirjallisen
31219:  välipuheen perusteella. Älköön yhdestä rikkomuksesta uhka-
31220:  sakkoa määrättäkö suuremmaksi kuin syyllisen rahapalkka
31221:  on yhdeltä päivältä.
31222:      Uhkasakkoa on käytettävä laitoksiin, jotka tarkoittavat
31223:  työntekijäin parasta, tai muuten heidän edukseen.
31224:                             26 §.
31225:    Jos työntekijä laiskuud·es·ta, huolimattomuudesta tai nis-
31226: koittelemisesta laiminlyö sovitun työn ja työnantaja teettää
31227:                     IX, s. ~ Työsop\J,n.1Js.
31228: 
31229: sen muilla, on työnantajalla oikeus vähentää täten syntynyt
31230: kustannus työntekijän palkasta.
31231: 
31232:                            27 §.
31233:     Työsuhteesta johtuneiden saataviensa suoritta~iseksi,
31234: jos työntekijä ne myöntää oikeiksi, saa työnant~ja jQlF~i­
31235: sessa tilissä vähentää osan työntekijälle tulevasta ra.hapal-
31236: kasta.
31237: 
31238:                               28 §.
31239:     'I'yöntekijälle työsuhteesta johtunut saatava olkoo1;1 työn-
31240: antajan konkurssiin luovutetusta pesästä suo:rit;.etta,va sel-
31241: laisella etuotkeudella, kuin palkollisten ja muHte11 käsky-
31242: läisben palkan suht,een on säädetty, ja nauttikoon tällainen
31243: saatava myös Konkurssisäännön 75 ja. 77 §§ :ssä edellytettyä
31244: etua maksun saamiseen sekä, sikäli kuin se käsittää palkan
31245: tehdystä työstä, v1apautta näissä lainkohdissa säädetyn va-
31246: kuuden asettamisesta.
31247: 
31248:                               29 §.
31249:      Kun työsopimus irtisanotaan tahi kun se päättyy,. on
31250: työnantajan annettava, jos työntekijä sitä vaa;tii, todistus,
31251: joka sisältää ilmoituksen siitä, kuinka kauan ja missä toi-
31252: messa työntekijä on ollut Mne.t1 työssään ja mistä ajasta
31253: täl1lä on siitä vapaa, s-ekä lisäksi, erittäin sitä vaadjttaessa,
31254: arvolauseen työntekijän siinä osottairulsta työtaidosta, ah-
31255: keruudesta ja käytöksestä.
31256:      Työnantaja on sen ohessa oikeutettu ja työntekijän vaa.-
31257: timuksesta velvolline11 todistuksessa mainitsema..an syyn
31258: työsuhteen päättymiseen.
31259:                                                '
31260:      Todistus älköön sisältäkö muuta lausu,_J;ttoa;   älköön sii-
31261: hen myöo.kään pantaka mitään merkkiä tai sitä al).ne~ta!ko
31262: sellaisessa muodossa, jonka tarkoitu~ o:g. antaa t;yönieki~
31263: jästä muita tietoja, kuin mitä todistuksen sanamuodosta käy
31264: ilmi.
31265:                     IX, s . ._,. Hahl. y. m.
31266: 
31267: 
31268:                         UI LUKU.
31269:                Työsopimuksen lakkaamisesta.
31270:                              30 §.
31271:     Työsopimus lakkaa, kun sovittu työkausi on päätty-
31272: nyt, kun määrätty työ on tehty, tahi kun toistaiseksi voi-
31273: massaoleva työsopimus jommaltakummal'ta puolen ilmoite-
31274: taan päättyvän.
31275:    Ilmoitus toistaiseksi voimassaolevan työsopimuksen
31276: päättymisestä seuraavaksi päiväksi on tehtävä viimeistään
31277: päivätyön päättyessä.
31278:    Jos ·eri'tyisestä irtisanomisajasta on sovittu, noudatetta-
31279: koon sitä.
31280: 
31281:                            31 .§.
31282:     Jos työntekijä kuukauden tai sitä pitemmän ajan jat-
31283: lmneen työsuhteen kestaessä häntä ilman omaa syytään
31284: kohdanneen ruuminvamman taikka taudin johdosta estyy
31285: työnt-eosta, älköön työsopimus sairauden ai,kana, neljän-
31286: toista. päivän kuluessa sen alkamisesta, ilman työntekijän
31287: suostumusta 1akatko.
31288: 
31289:                          32 §.
31290:    Kun työnantaja kuolee, ovat niinhyvin hänen oikeuden--
31291: omistajansa kuin myöskin työntekijä oikeutetut purkamaan
31292: sopimuksen.
31293:    Kun työnantaja on. joutunut konkurssitilaan, voidaan
31294: sopimus niinikään molemmilta puolin purkaa.
31295: 
31296:                             33 §.
31297:      Sovitusta työkaudesta ja irtisanomisajasta ll,~olimatta
31298: on työntekijä oikeutettu heti purkamaan työsopimuksen
31299: seuraavissa tapauksissa:
31300:      1 :ksi kun työnantaja työsopimusta tehtäessä on oleel-
31301: lisissa kohdin väärillä ilmoituksilla saattanut työntekijän
31302: h~rhaan;
31303:                     IX, 8. -   Työsopimus.
31304: 
31305:     2:ksi kun työnantaja tai tämän sijainen tekee työn-
31306: tekijälle väkivaltaa, törkeästi solvaa, koettaa vietellä lain-
31307: vastaiseen tekoon tai juoppouteen tai tuomitaan syypääksi
31308: tärkeään rikoks-een;
31309:     3:ksi jos sovitusta työstä johtuu työntekijän terveydelle
31310: haitta-a, jota ei ole voitu edeltäpäin arvata taikka työntekijä
31311: työsuhteen johdosta joutuu tarttuvaa tautia sairastavan hen-
31312: kilön ,kanssa sellaiseen yhteyteen, että tartunnan vaara on
31313: tarjolla;
31314:     4:ksi kun palkkaa ei makseta sovitulla tavalla tai kun
31315: kappaletyöntekijälle ei anneta riittävästi työtä;
31316:     5: ksi kun työnantaja, jonka luona työntekijällä työso-
31317: pimuksen mukaan on asuntonsa, muuttaa toiseen kuntaan;
31318:     6:ksi kun työnantaja jättää olennaisissa kohdin täyttä-
31319: mättä työsopimuksen määräyksiä tai mitä yleisen tavan
31320: mukaan on sellaisessa työsuhteessa noudatettava, tahi työ-
31321: sopimuksen edellytykset ovat työnantajan muun menette-
31322: lyn johdosta oleellisesti muuttuneet.              -
31323:     .Älköön työntekijällä kuitenkaan olko tätä oikeutta, mi-
31324: käli se perustuu 1, 2, 5 ja 6 kohtaan, kauemmin kuin yksi
31325: viikko sen jälkeen, kun aihe siihen hänelle ilmaantui.
31326: 
31327:                               34 §.
31328:  . Nainen, joka ,työsopimuksen kestäessä on mennyt avio-
31329: liittoon, on oikeutettu työstä eroamaan neljätoista päivää
31330: irtisanomisen jälkeen.
31331:                               35 §.
31332:      Sovitusta työkaud·esta ja irtisanomisajasta huolimatta
31333: on työnantaja oikeutettu heti purkamaan työsopimuksen
31334: seuraavissa tapauksi5sa:
31335:      1: ksi kun työntekijä työsopimusta tehtäessä on oleelli-
31336: sessa kohden väärillä ilmoituksilla saattanut työnantajan
31337: harhaan;
31338:      2:ksi kun työntekijä, joka asuu työnantajan luona, va-
31339: roituksesta huolimatta viettää pahenta'vaa elämää;
31340:      3:ksi kun työntekijä tekee väkivaltaa työnantajalle, tä-
31341: män perheen jäsenille t~J.i sijaiselle, uhkaa heidän henkeään,
31342:                     IX, s. - Hahl. y. rn.                    897
31343: 
31344: törkeästi solvaa heitä, taikka asetetaan syytteeseen häpeälli-
31345: sestä tai törkeästä rikoksesta;
31346:     4:ksi kun työntekijä, yhtämittaisesti enemmän kuin kol-
31347: men viikon ajan, sairauden tähden tai muusta jatkuvasta
31348: syystä on kykenemätön taikka vaarallisuutensa johdosta
31349: ympäristölleen sopimaton toimittama-an sitä työtä, jota hä-
31350: nen työsopimuksensa tarkoittaa;
31351:      5:ksi kun työnt·ekijä näyttäytyy so;ittuun työhön il-
31352: meisesti kelvottomaksi, tahi on juoppouteen langennut;
31353:      6:ksi kun työntekijä ilmeisesti tahallansa turmelee ko-
31354: neita, työkaluja, työaineita, työntuoteita tai muuta työn-
31355: antajan omaisuutta, luvattomasti ilmaisee työnantajan lii-
31356: kesalaisuuksia, taikka tuopi työpaikalle tai siellä nauttii
31357: juovutusjuomia;
31358:      7 :ksi kun työntekijä jättää olennaisissa kohdin täyttä·
31359: mättä työsopimuksen määräyksiä tai mitä yleisen tavan
31360: mukaan on sellaisessa työssä noudatettava.
31361:      Älköön työantajalla ·kuitenkaan olko tätä oikeutta, mi-
31362: käli &e perustuu 1, 3, 6 ja 7 kohtaan, kauemmin kuin kaksi
31363:  viikkoa s·en jälkeen, kun aihe siihen hänelle ilmaantui.
31364: 
31365:                         IV LUKU.
31366:                          Oppilaista.
31367:                              36 §.
31368:    Oppilaihin nähden noudatettakoon, mitä tässä laissa on
31369: työntekijöistä säädetty, ellei tässä luvussa toisin määrätä.
31370:                             37 §.
31371:     Jos oppilaan kanssa tehdään määräaikainen oppisopimus,
31372: älköön sitä asetettako kestämään kauemmin, kuin mitä sopi-
31373: muksessa tarkoitetun ammatin tai ammatinhaaran oppimi-
31374: sen voidaan katsoa vaativan, eikä missään tapauksessa yli
31375: kolmen vuoden.
31376:                             38 §.
31377:     Työnantajan on pidettävä huolta siit_ä, että oppilas oppi-
31378: aikanaan saa• siinä määrin j~ sellaista opetusta ja työsken-
31379:                                                         57
31380:                                        1
31381: 
31382: 898                 IX, 8. -    'fyösopimus.
31383: 
31384: telytilaisuutta sopimuksen edellyttämässä ammatissa tai
31385: ammatinhaarassa, kuin ammatin perusteellisesti oppimiseksi
31386: oppiaJan kuluessa on tarpeellista.
31387:     Oppilasta älköön oppiaikanaan yleensä käytettäkö työ-
31388: hön, josta hänen ammatilliselle kehitykselh::en ei ole hyötyä.
31389: 
31390:                             39 §.
31391:     Oppilaan työaikaa älköön asetettako alkavaksi aikaisem-
31392: min taikka pääittyväksi myöhemmin kuin liikkeen muitten
31393: työntekijäin. Olkoon oppilas myös .saapa ainakin yhtä pal-
31394: jon ja useasti lepoaikaa, kuin muutkin työntekijät, sekä mi-
31395: käli mahdolliE>ta samoina ai·koina kuin nämä.
31396: 
31397:                                40 §.
31398:    Oppilasta älköön käytettäkö säännölliseen yö-, yli- taikka
31399: pyhä työhön.
31400: 
31401:                              41 .§.
31402:     Jos paikkakunnalla on oppilaan ammattikasvatuksen
31403: täyd·entämiseen soveltuv.a julkisen valvonnan alla oleva oppi-
31404: laitos, tulee työnantajan varata oppilaalle tarpeellinen aika
31405: opetuksen saamiseen sellaisessa laitoksessa ja samalla val-
31406: voa, että oppilas asianmukaisesti suorittaa koulunkäyntinsä.
31407:     Työnantajana ei ole oikeutta vähentää oppilaan palk-
31408: kaa siltä osalta työaikaa, aina lmut·een tuntiin saakka vii-
31409: kossa, jonka oppilas on koulunkäyntiin käyttänyt.
31410:     Työnsulun taikka työlakon kohdatessa .sitä työpaikkaa
31411: tai sen osaa, jossa oppilas työskentelee, olkoon tämä oikeu·
31412: tettu sen ajaksi keskeyttämään työsuhteen taikka myös pur-
31413: kamaan oppisopimuksensa. Tällainen keskeytys älköön aihe-
31414: uttako, että oppisopimus jatkuisi yli sovitun ajan.
31415: 
31416:                             42 §.
31417:     Oppikauden päätyttyä on oppilas oikeutettu työnanta-
31418: jalta saamaan erityisen oppitodistuksen. Sellaisen todistuk-
31419: sen suhteen olkoon soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä
31420: 27 §:ssä työtodistuksesta säädetään.
31421:                     1X, s. - Hahl. y. m.                   899
31422: 
31423: 
31424:                           V LUKU.
31425:                     Tariffisopimuksesta.
31426:                              43 §.
31427:     Tariffisopimuksessa sopii yksi tai useampi työnantaja
31428: taikka työnantajain yhdistys yhden tai useamman työnteki-
31429: jäin yhdistyksen kanssa muutamista tai kaikista ehdoista,
31430: joita työsopimuksia tehtäessä tai työsuhteessa muuten on
31431: noudatettava.
31432:                              44 §.
31433:     T.ariffisopimus aitoa kaikkia niitä, jotka ovat sen hyväk-·
31434: syneet tai jotka jälkeenpäin ovat siihen yhtyneet, kuin myös
31435: siihen osaaottaneitten yhdistysten jäseniä henkilökohtaisesti.
31436:     Sellainen sopimus ei kuitenkaan sido työnantajayhdis-
31437: tyksen jäsentä, joka on vastustanut yhdistyksensä päätöstä
31438: tariffisopimuksen tekemisestä tai ei ole ollut siitä päätet-
31439: täessä läsnä, ja kolmen päivän kuluessa sopimuksen teosta
31440: eroo yhdistyksestään.
31441:     Joka jälkeenpäin liittyy tariffisopimuksessa osallis-een
31442: yhdistykseen, olkoon myöskin sen määräyksiin sidottu.
31443: 
31444:                             45 §.
31445:     Tariffisopimuksen määräyksiä noudattakoot siihen osal-
31446: liset työnantajat sellaistenkin työntekijäin suhteen, jotka
31447: eivät ole tariffisopimuksen säännöksiin sidotut.
31448: 
31449:                                46 §.
31450:     Jos työsopimus, jonka ovat tehneet tariffisopimukseen
31451: sidotut henkilöt keskenään taikka työnantaja sen ulkopuo-
31452: lella olevien työntekijäin kanssa, joiltakin osiltaab. on ta-
31453: riffisopimuksen kanssa ristiriidassa, olkoon se näiltä osil-
31454: ta,an mitätön, ja sov·ellettakoon siihen tariffisopimuksen mää-
31455: räyksiä.
31456:      Älköön tämän kautta kuitenkaan sellaiselle työntekijälle,
31457: joka fJi ollut tariffisopimuksen määräyksiin sidottu, tulko
31458: huonompaa oikeutta, kuin minkä hänen tekemänsä työsopi-
31459: mus hänelle perustaisi.
31460: 900                1X, 8. -   · 'fyösopimus.
31461: 
31462: 
31463:                             47 §.
31464:     Rikkomuksesta tariffisopimusta vastaan aiheutunut va-
31465: hinko on vahinkoa kärsineelle korvattava. Jos rikkomuk-
31466: seen syyllisiä on useampia, älköön heidän korvausvelvolli-
31467: suutensa olko yhteisvastuullinen.
31468:     Velvollisuutta vahingon korvaamiseen älköön rikkomuk-
31469: sista johtuko tai sopimuksella perustett.ako työnantajain
31470: taikka työntekijäin yhdistyksille. Jos kuitenkin tariffi-
31471: sopimukseen on otettu määräys, että työnsulun ja työlakon
31472: toimeenpaneminen on sopimuksen voimassaoloaikana kiel-
31473: letty, olkoon siinä yhdistystenkin lupa sopia määrätystä ja
31474: molemmin puolin yhtä suuresta sovinnaissakosta sen varalta,
31475: että yhdistys päättäisi julistaa sellaisen työnseisauksen tai
31476: ~yhtyä sen toimenpanoa avustamaan.
31477: 
31478: 
31479:                               48 §.
31480:     V aatimuks,en tekemiseen tariffisopimuksen määräysten
31481: vastedes soveltamisesta sen kanssa ristiriidassa olevaan työ-
31482: sopimukseen olkoon oikeus jokaisella tariffisopimuksen sol-
31483: mimiseen osaaottaneella taikka jälkeenpäin siihen yhty-
31484: neellä yhdistyksellä kuin myös jokais.ella siihen sidotulla
31485: mutta yhdistykseen kuulumattomalla. työnantajalla.
31486:     Vaatimusta tariffisopimuksen soveltamisesta sen kanssa
31487: ristiriidassa oleviin työsopimuksiin, sikäli kuin työsuhdetta
31488: jo on kestänyt, taik,ka 4 7 § :n 1 momentin mukaisesta vahin-
31489: gonkorvauksesta älkööt myöskään tehkö muut, kuin ne,
31490: joille edellisessä momentissa on kannevalta myönnetty,
31491: mutta olkoot siinä mainitut yhdistykset ilman erityistä val-
31492: tuutustakin oikeutetut ajamaan vaatimusta jäsenilleen, ja
31493: työntekijäin yhdistykset myös niille yhdistyksien ulkopuo-
31494: leUa oleville työntekijöille, joitten kanssa tekemissään työ-
31495: sopimuksissa työnantaja 45 §:n mukaan on velvollinen nou-
31496: dattamaan tariffisopimusta, tulevasta korvauksesta ja
31497: muusta edusta.
31498:                               49 §.
31499:     Tariffisopimuksista johtuvat riidat käsitellään yleisissä
31500: tuomioistuimissa, ellei tariffisopimuksessa määrätä tai asial-
31501: liset muuten sovi niittbn lykkäämisestä sovinto-oikeuteen.
31502:                     IX, s. - Hahl. y. m.                    901
31503: 
31504:                            50 §.
31505:    Tariffisopimus on kirjallisesti laadittava.
31506:    Sellaista sopimusta älköön·tehtäkö pitemmäksi aikaa kuin
31507: kolmeksi vuodeksi.
31508: 
31509:                            51 §.
31510:     Sittenkun tariffisopimus on asianmukaisesti allekirjoi-
31511: tettu, ilmoitettakoon se viipymättä tariffirekisteriin otet-
31512: tavaksi.
31513: 
31514:                             52 §.
31515:     Maalle yht.eistä tariffirekisteristä pitää se viranainai-
31516: nen Helsingissä, jonka Senaatti siihen määrää.
31517:     Kaupungissa pitää maistraatissa tai järjestysoikeudessa
31518: ja maalla kruununvoudilla olla tariffir.ekisterin mukainen
31519: luettelo kaupungissa tai kihlakunnassa tehdyistä tariffi-
31520: sopimuksista.
31521:     Tariffirekisteri ja mainitut luettelot, nii:d myös niihin
31522: kuuluvat ilmoituskirjat ja liitteet ovat julkisia ja pidettä-
31523: vät jokaisen nähtävinä. Otteita niistä annetaan pyydet-
31524: täessä säädettyjä maksuja vastaan.
31525: 
31526: 
31527:                             53 §.
31528:    Ilmoitus tariffirekisteriin on kirjallisesti tehtävä, kau-
31529: pungissa maistraatille tai järjestysoikeudelle ja maalla, sen
31530: kihlakunnan kruununvoudiUe, missä tariffisopimus on tehty.
31531: Ilmoituskirjaa ja siihen kuuluvia liitteitä on laa-dittava kaksi
31532: kappaletta ja toinen niistä heti lähetettävä rekisteriviran-
31533: omaiselle, jonka tulee toimittaa rekisteröiminen.
31534:    Rekisteröiminen \toimitetaan maksuttoma.sti.
31535: 
31536: 
31537:                              54§.
31538:     Senaatin talousosaston asia on tarkempien määräysten
31539: antaminen tariffirekisterin ja yllämainittujen luettelojen
31540: pitämisestä.
31541: 902                IX, s. -;- Työsopimus.
31542: 
31543: 
31544:                        VI LUKU.
31545:   Rangaistuksista Ja muista senraamuksista tämän lain
31546:                       t·ikkomisesta.
31547:                             55 §.
31548:     Jos työnantaja vastoin sopimusta tai lakia erottaa työn-
31549: tekijän työstään tai tämä siitä siten eroo, taikka työsopi-
31550: musta muutoin rikotaan, korvatkoon syyllinen kaiken va ..
31551: hingon.
31552:     Joka 33 §:n 1, 2, 4, 5 tai 6 kohdan taikka 35 §:n 1, 2,
31553: 3, 5, 6 tai 7 kohruan nojalla on purkanut työsopimuksen,
31554: on oikeutettu saama,an vahingonkorvausta ikäänkuin jos
31555: sopimuskumppani olisi oikeudettomasti sopimuksen rik-
31556: konut.
31557:                             56·§.
31558:     Jos työnantaja tahi tämän sijainen estää työntekijää
31559: kuulumasta tai liittymästä laillisesti luvallisiin yhdistyk-
31560: siin, rangaistakoon sa.kolla. Sama olkoon laki, jos työn-
31561: tekijä tekee itsensä syypääksi senkaltaiseen tekoon.
31562:     Sopimus, jossa työntekijä sitoutuu olemaan kuulumaita
31563: yhdistykseen, olkoon mitätön.
31564: 
31565:                             57 §.
31566:     Joka väkivallalla, tai uhkaamalla pakottaa työnantaja&
31567: seisauttamaan työnsä tai siitä erottamaan tai olemaan sii-
31568: hen ottamatta työntekijää, taikka työntekijää ottamaan osaa
31569: työlakkoon tai estää häntä työtä tekemästä, rangaistakoon
31570: niinkuin rikoslain 25 luv. 12 §:ssä sanotaan.
31571: 
31572:                            58 §.
31573:     Työnantaja, joka rikkoo 19 §:n 1 momentissa olevaa
31574: säännöstä, 11angaistakoon vähintään viidenkymmenen ja
31575: enintään 500 markan sakolla. Jos rikos uusiintuu, olkoon
31576: rangaistus sakkoa enintään 1,000 markkaa itaikka, erit-
31577: täin raskauttavien asianhaarojen vallitessa, vankeutta enin-
31578: tään kolme kuukautta.
31579:                     IX, s. -   Hahl. y. m.                  903
31580: 
31581:                             59 §.
31582:    Työnantaja, joka ilman laillista syytä kieltäytyy anta-
31583: masta sellaista todistusta, kuin 29 ja 42 §§:ssä sanotaan,
31584: rangaistakoon vähintään kymmenen ja enintään sadan mar-
31585: kan sakolla ja palkitkoon vahingon.
31586:     Sama olkoon laki, jos työnantaja kieltäytyy antamasta
31587: takaisin haltuunsa saamiaan työntekijän työtodistuksia,
31588: tahi vasten 29 §:n kieltoa on todistukseen pannut salaisia
31589: merkkejä tai antanut sen siinä kielletyssä muodossa.
31590: 
31591:                           60 §.
31592:     Työnantaja, joka on antanut työntekijälleen taikka op-
31593: pilaalleen huonomman todistuksen, kuin minkä tämä on
31594: ansainnut, rangaistakoon sakolla, ellei teko ole jo rikoslain
31595: mukaan ankararuman rangaistuksen alainen, ja palkitkoon
31596: vahingon.
31597:                           61 §.
31598:     Joka ottaa työhönsä henkilön, jonka tietää aikaisem-
31599: masta työsopimuksesta olevan estetyn sellaiseen työhön
31600: rupeamasta, rangaistakoon ·enintään kolmensadan markan
31601: sakolla ja korvatkoon vahingon.
31602: 
31603:                            62 §.
31604:    Jos työntekijä rikkoo 15 § :ssä säädettyä kieltoa työn-
31605: antajan liikeasema,a koskevain seikkain Iuvattarnasta ilmai-
31606: semisesta, rangaistakoon vähintäin kymmenen ja enintään
31607: kahdensadan markan sakolla.
31608: 
31609:                         63 §.
31610:    Tämä laki astuu voimaan               päivänä         kuuta
31611: 19 .....
31612:     Sillä kumotaan 30 päivänä tammikuuta 1865 annettu
31613: palkkaussääntö isännille ja palkollisilla sekä 31 päivänä maa·-
31614: liskuuta 1879 annetun asetuks·en elinkeinoista §:t 28-32,
31615: 34-39, 41, 42, 43 ja 44, paitsi mikäli 32 §:ssä säädetään
31616: elinkeinonharjoittajan velvollisuud·esta hankkia alle 15-
31617: vuotisille oppilailLeen ja työntekijöilleen tilaisuus kansa-
31618: 904                 IX, s. -   Työsopimus.
31619: 
31620: koulun oppijaksoa vastaavaan opetukseen, taikka 42 §:ssii
31621: on säädettynä rangaistus 17 §:n määräysten rikkomisesta,
31622: kuin myös muut tämän lain vastaiset säännökset.
31623: 
31624: 
31625: 
31626: 
31627:       Helsingissä marraskuun 26 päivänä 1917.
31628: 
31629: 
31630:       Eero Hahl.                  Santeri Alkio.
31631:       Santeri Haapanen.           Antti Juutilainen.
31632:       P. Saarelainen.             Iv. Fr. Lantto.
31633:       A. 0. Wuorimaa.             Aleksis Salovaara;
31634:                                                                  905
31635: 
31636: IX, 9, -   Edusk. esit. N:o 37.
31637: 
31638: 
31639: 
31640: 
31641:              Pärssinen, Hilja, y. m.: Ehdotus asetukseksi
31642:                 työstä kauppa- ja konttoriliikkeissä.
31643: 
31644: 
31645:                Suomen Ed u s kun n a ll r.
31646: 
31647:   Viitaten v. 1911 valtiopäivillä eduskunnaUe jätetyn ano-
31648: muksen perusteluihin (Liitteet IX, siv. 49~5,3) ehdotamme,
31649: 
31650:                  että Eduskunta puolestaan hyväksyi8i ja vah-
31651:              vistaisi näin kuuluvan asetusehdotuksen:
31652: 
31653: 
31654:                           Asetus
31655:             työstä kauppa- ja Jmnttoriliikkeissä.
31656: 
31657:                                    1 §.
31658:     Tämän asetuksen alaisia ovat kaikki kaup'Pa- ja konttori-
31659: liikkeet. ja niitten alais-et ·osastot. Liikeapulaisella tarkoitetaan
31660: tässä Jaissa henkilöä, joka niiden pa1veluksessa työskentelee.
31661: 
31662:                                2 §.
31663:      1. Kauppa- ja konttoriliikettä saadaan harjoittaa ainoas-
31664: taan arkipäirvinä k :lo 8:sta aamulla k:lo 7 :ään, paitsi lauvan-
31665: taisi:n k :lo 5 :een illalla. Maito-, leipä- ja kukkakauppain
31666: aukioloista noudatettakoon niitä määräyksiä, joita kuntain
31667: valtuustot, tai missä niitä -ei ole, kunnallislautakunnat anta-
31668: vat. Kuitenkaan ei niiden aukioloa sunnuntai- ja juhlapäi-
31669: vinä saa asettaa kahta tuntia pitemmäksi eikä muuna aikana
31670: kuin k :1 o 6-10 aarrnupäivällä.
31671: 906             IX, 9, -   Työ kauppaliikkeissä.
31672:                                                               •
31673:    2. Mitä edellisessä momentissa sulkemisajasta on saa-
31674: detty, ei koske apteekissa ta.pahtuvaa eikä paloviinan, viinan
31675: ja oluen myyntiä, ei ulkosalla ha.rjoitettua virvoitusjuomain
31676: ja sanomalehtien myyntiä, ei myöskään rautatien- tahi
31677: höyrylaiva-asemilla, ra.utatievaunuissa tai höyrylaivoilla ta-
31678: pahtuvaa matkustajille tarkoitettua myyntiä, vaan on tähän
31679: nähden noudatettava, mitä ennestään on säädettynä tahi vast-
31680: edes säädetään.
31681: 
31682:                               3 §.
31683:     Sinä aikana, jolloin määrätynla.atuista myymälää ei saa
31684: pitää avoinna, ä.lköön myöskään tavaraa, jolla sella1sessa
31685: myymälässä kauppaa harjoitetaan, ulkosalla pidettä:kö kau-
31686: pan.
31687:                              4 §.
31688:     Alle viidentoista vuoden ikäistä lasta älköön pidettäkö
31689: työssä ·semmoisessa liikkees,sä tai yrityksessä, johon tämä
31690: asetus on soveltuva.
31691: 
31692:                                  5 §.
31693:      Lapsella tarkoitetaan tässä asetuksessa, sitä, joka ei ole
31694: täyttänyt seitsentätoista yuotta, ja nuorella henkilöllä, nuoru-
31695: ka.isel,la ja nuorella naisella sitä, joka on täyttänyt seitsemän-
31696: toista, mutta ei yhdeksäätoista vuotta.
31697: 
31698:                               6 §.
31699:     Raskaita taakkoja ja kuormia älköön annettruko lasten
31700: tahi nuorten henkilöiden kannettavaksi, nostettavaksi, vedet-
31701: täväksi ta.i lykättäväksi, älköönkä heillä teetettäkö muitakaan
31702: sellaisia töitä, jotka ovat omansa vahingoittamaan heidän ter-
31703: veyttään ja ehkäisemään heidän ruumiinkehitystään.
31704:     Senaatin on tästä annettava erityisiä ohjeita.
31705: 
31706:                               7 §.
31707:     Ennenkuin lapsi tai nuori henkilö otetaan työhön, on hä-
31708: nen ikän·sä selvitettävä papin tai muun julkisen viranomaisen
31709: todistuksella, joka annetaan lunastuksetta.
31710:                   IX, 9. -   Plirssinen y. m.              907
31711: 
31712:                             8 §.
31713:    Lasta, joka on liikkeen palveluksessa, älköön pidettäkö
31714: työssä enempää :kuin viisi tuntia. vuorokaudessa.
31715: 
31716:                              9 §.
31717:    1.   Seitsemäntoista vuotta täyttänyttä liikeapula~sta äl-
31718: köön säännöllisesti pidettä:kö työssä enempää kuin yhteensä
31719: neljäkymmentä &eitsemän tuntia viikossa eikä kahdeksaa tun-
31720: tia kauvemmin vuorokaudessa.
31721:     2. Tämän työajan lisäksi saa sattuneesta syystä pitää
31722: työssä yhdeksäntoista vuotta täyttänyttä työntekijää enin-
31723: tään kymmenen tuntia. kuubudessa, jos hän tällaiseen yli-
31724: työhön suostuu. Trustä ylityöstä on maksettava vähintään
31725: viidelläkymmenellä prosentiUa korotettu palkka.
31726: 
31727:                            10 §.
31728:    Työnantaja o-lkoon kielletty pidentämästä 8 ja 9 §§ :issä
31729: säädettyj'ä työaikoja antamalla työtä kotona tehtä:vä:ksi.
31730: 
31731:                              11 §.
31732:    1. Jos työaika on kahdeksan tuntia vuorokaudessa, on
31733: työntekijälle työaikana annettava ainakin yksi säännöllinen,
31734: vähintään :tunnin kestävä lepohetki, jonka· aikana saakoon
31735: esteettömästi poistua työpaikalta.
31736:     ·2. La•pselie on viimeistään kahden ja puolen tunnin sekä
31737: nuorelle henkilölle viimeistään neljän tunnin kuluttua heidän
31738: työnsä alkamisesta annettava s•ellainen lepohetki, josta 1 mo-
31739: mentissa puhutaan.
31740: 
31741:                          12 §.
31742:    1. Sunnuntain ajaksi on työntekijälle annettava vähin-
31743: tään neljäkymmentä tuntia kestävä vapaus työstä.
31744:    2. Työstä, joka suoritetaan sunnuntaina tai kirkollisena
31745: juhlapäivänä, on maksettava vähintään kaksinkertainen
31746: palkka.
31747:    3. Työnantaja ei saa kaup•pa- tai konttoriapulaista pitää
31748: työssä ensinkään jou1u11äivinä, pitkänä;perjantaina, pääsiäi-
31749: 908             IX, 9. -   Työ kauppaliikkeissä.
31750: 
31751: senä, vapunpälivänä, helluntaina ja juhannuksena eikä muina
31752: sunnuntai- ja juhlapäivinä yli kahden ·tunnin.
31753:     4. Työntekijää, joka kieltäytyy sunnuntaina tai yleisenä
31754: juhlapäivänä työtä suorittamasta, älköön millää•n tavalla koe-
31755: tettako työhön pakottaa.
31756: 
31757:                             13 §.
31758:     1. Liikeapulaisena toimivalle naiselle, joka synnyttää
31759: lapsen, on ennen ja jälkeen synnytyksen annettava vapautta
31760: työstä ka.ikkia·an vähintään neljätoista viThkoa, jolloin aina-
31761: kin kahdeksan viikkoa jälkeen .synnytyksen.
31762:     2. Siltä ajalta, jona naista edellä mainitusta syy•stä ei
31763: saa käyttää työhön, on hän saa}Ja korvauksen yleisen sairaus-
31764: ia äitiysva·kuutuksen kautta.
31765:                             14 §.
31766:     Liikeapulaisen tulee saada keskeytymätöntä lepoaikaa
31767: vähintäänkin kaksitoista tuntia vuorokaudessa. Lapsella tu-
31768: lee tämän lepoajan olla neljätoi·sta tuntia.
31769: 
31770:                              15 §.
31771:    Liikea·pulaisen tulee kerra.n vuodessa kesä--elokuun ajalla
31772: saada ainakin kahden viikon loma.
31773: 
31774:                               16 §.
31775:     Liikkeenharjoittajan tulee toimittaa niin, että häoon työs-
31776: sään olevat la}Jset ja nuoret työntekijät pääsevät maksutta
31777: kä.ymään kauppa-a.pulaiskoulua taikka muuta heidän kehi-
31778: tykselleen soveliasta op'}Jilaitosta paikkakunnalla.
31779: 
31780:                               17 §.
31781:     1. Työhuone, joss'a liikea'}Julaisen tulee 'Palvella, on Jar-
31782: jestettävä niin, ettei siinä tehty työ tuota a'}Julaisen tervey-
31783: delle haitta·a .
31784:   . 2. Kau'}Jpalirkkeessä on kullekin liikeapulaiselle varat-
31785: tava istumasi.ia hänen käytettäväkseen silloin, kun hän ei
31786: palvele yleisöä tai muuten ole kaup'}JaJtoi'messa.
31787:                    lX, 9. -   Pärssinen y. ni.                 909
31788: 
31789:                             18 §.
31790:     1. Liikkeenharjoittaja on velvollinen apulaisiileen ja
31791: työntekijöilleen maksamaan palkan maan käyvässä rahassa,
31792: ja ä:lköön sen asemesta muita maksuväilineitä käytettäkö.
31793:     2. Sovittu palkka on työntekijöille mruksettava väihintään
31794: joka toinen viikko.
31795: 
31796:                             19 §.
31797:     1. Liikkeenharjoittaja on velvolEnen. niille apulaisilleen
31798: ja työntekijöilleen, jotka sitä haluavat, antamaan erotodis-
31799: tuksen, joka sisältää tiedonannon, kuinka kauvan ja missä
31800: toimessa he ovat häinen työs,sään olleet.
31801:     2. Liikkeenharjoittaja älköön panko edellisessä momen-
31802: tissa mainittuun todistukseen mitään merkkejä tai antako
31803: sitä sellaisessa muodossa, jonka tarkoitus on antaa apulai-
31804: sesta tai työntekijästä muita tietoja, kuin mitä todistuksen
31805: sanamuodosta käy ilmi.
31806: 
31807:                               20 §.
31808:     Liikkeenharjoittaja on velvollinen pitämään työssänsä
31809: olevista lap·sista ja nuorista henkilöistä luetteloa, jossa maini-
31810: taan heidän nimensä, kotipaikkansa ja ikänsä ynnä kunkin
31811: koulunkäyooin aika ja. lasten holhoojain nimet ja kotipaikat.
31812: Samoin on työnantajan yli- ja sunnuntaityöstä sekä korote-
31813: tusta pa·lkasta pidettävä kirjaa, johon tehdyt merkinnät tulee
31814: liikeapulaistelil nimellään varmentaa. Tämä kirja on vaadit-
31815: taessa näytettävä 22 §:ssä mainituille viranomaisille.
31816: 
31817:                              211 §.
31818:      Jokaiseen •liike- ja konttorihuoneustoon on työnantajan
31819: toimesta sopivaan paikkaan julkipantava tämä asetus ja Se-
31820: naatin antam.at erityiset ohjesäännöt, ilmoitus siitä; milloin
31821: ltasten ja nuorten henkilöiden työ alkaa ja loppuu ja milloin
31822: heillä on lepohetkensä, ilmoitus piirin ammattientarkastajan
31823: sekä kaupungissa poliisipäällikön ja· maalla kruununnimis-
31824: miehen nimestä ja asuinpaikasta.
31825: 9.10             IX, H. -   Työ kauppaliikkeissä.
31826: 
31827:                           22 §.
31828:   Tämän a·setuksen noudattamista VJalvovat järjestysviran-
31829: omaiset ja ammattientarkastajat kaupungissa ja ~Ua.
31830: 
31831:                            23 §.
31832:     1. Joka rikkoo tämän asetuhen säännöksiä, ra,ngaista-
31833: koon vähintään kymmenen ja enintään kahdentuhannen mar-
31834: kan sakolla.
31835:     2.•Tos työn:mtajan edustaja havaitaan syypääksi tämän
31836: asetuksen rikkomiseen eikä työnantajan syyksi sama.lla voida
31837: lukea mitään tuottamusta, rangaistakoon ainoastaan edusta-
31838: jaa rikoksesta.
31839: 
31840: 
31841:        Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1917.
31842: 
31843: 
31844:         Hilja Pärssinen.               Hanna Kohonen.
31845:         Anni Huotari.                  Alma Jokinen.
31846:         Elviira Wihersalo.             Hilda Herrala.
31847:         Aino Forsten.                  Hulda Salmi.
31848:         Anni Savolainen.               Aura ]{iiskinen.
31849:                                                           911
31850: 
31851: IX, w. -   Anom. ehd. N:o 82.
31852: 
31853: 
31854: 
31855: 
31856:             Kiviniemi, W., ja Laakkonen, A.: Tilastollisen
31857:                tutkimuksen toimittamisesta maan metsä- ja
31858:                uittotyöläisten olojen parantamisesta.
31859: 
31860: 
31861:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
31862: 
31863:     Viitaten 1914 vuoden valtiopäivil% eduskunnalle jätet-
31864: tyyn anomukseen (katso liitteet IX, siv. 797-799) tilastolli-
31865: sen tutkimuksen toimittamisesta Suomen metsätyöläisten
31866: oloista, pyydämme,
31867: 
31868:                 että Eduskunta päättäisi määrätä hallituksen
31869:             toimit:u"ttamaan tilastollisen tutkimmksen maamme
31870:             metsä- ja uittotyöläisten olojen kaikinpuoliseksi
31871:             valaisemiseksi.
31872: 
31873:    Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1917.
31874: 
31875: 
31876:       Wille Kiviniemi.                   A. Laakkonen.
31877:                       c.
31878: Erinäisiä eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä
31879:               ja anomusehdotuksia.
31880:                                                                                   915
31881: 
31882: IX, 11, -    Edusk. esit. N:o 30.
31883: 
31884: 
31885: 
31886: 
31887:               Wuorimaa, A. 0., y. m.: Ehdotus asetukseksi
31888:                 palkkiolainojen myöntämisestä maant•iljelys-
31889:                 työväen asunto-olojen parantamiseksi.
31890: 
31891: 
31892:                 Suo m e 11 Ed u s k u 11 n a llc.
31893: 
31894:     Tila.ttoman väestön alakomitean tutkimuksen mukaan
31895: vuodelta 1901 (V. Työväen perheitten asunto- ja maatalou-
31896: dellisia oloja, kirj. Hannes Gebha,rd) oli maassamme työväen
31897: perheitten luku 186,008, joS'ta maanviljelystyöväen perheitä
31898: U5,245. Maanvi·ljelystyöväestö muodostaa näin ollen var-
31899: sin huomattavan osan kansa,stamme ja on siten yhteiskunnan
31900: kiinnitettävä huomiota sen oloihin, sitäkin suuremmalla
31901:  byyllä, kun tämän väestön osan toimeentulo vaikutiaa suu-
31902: resti ma.an tärkeimmän elinkeinohaaran, maata:louden edis-
31903: tymiseen. Työväen hyvinvointiin vaikuttavat määrääväs·ti
31904: asunto-olot ja ansiomahdollisuus.
31905:     Edellä viitattu tilasto osoittaa, että työväenperheistä oli
31906: sellaisia:
31907:                                                                          ilman mää-
31908:                                 r   M aanv1'!'.Je1ys- 11 Teollisuus-      rättyä am-
31909:                                       työväki,      :   työvllki,      1 mattia oleva
31910:                                                                        !   työväki,
31911: 
31912: i jolla oli oma asunto omalla               1    o; l
31913:        maalla ............... .     :J,HH91
31914:                                             1
31915:                                                  2~o~
31916:   jolla oli oma asunto vuok r a-              1       '   "'
31917:        maalla . ............... ! 42,148 36.6. 9,5221 39.4 21,675 46.5
31918:                                 1
31919: 
31920: 
31921: 
31922:   jolla öli vuo krattu asunto .. i 47,936 41.6 11,9721 49.5 12,903 27.7
31923: , i lmav erityis tä asuntoa .... i 22,822 19.8 2,635 10.9 11,8!0 25.4
31924:                      Yhteensälllo,2451Ioo 124,1781100 . 146,5851100
31925: 916            IX, 11. -     Maanviljelystyöväen asunto-olot.
31926: 
31927:        Samoin osoittaa tilasto, että työväen perheistä oli sellai-
31928: s1a:
31929:                                     1                     1
31930:                                                                   Ilman mää-
31931:                                     1 }laanviljelys-1 Teollisuus-  rättyä am- '
31932:                                       työväen per- l työväen per· matt1a olevia'
31933:                                     ;     heitä,        heitä,    työväenper-
31934:                                     '                     !           heitä.
31935: 
31936:                                     ,-         1   "/                   "/o ,             •;.
31937:                                                    65~7
31938:                                                           II
31939: 
31940: 
31941: 
31942: 
31943:  joilla oli 1 asuinhuone                fi0,7351    13,181 61.2 22,394 64.5
31944:             2 asuinhuonetta..           26,612 28.s 7,081 32.9 10,533 30.s
31945:            >   3                tai!           ·                    l         1
31946: 
31947:                    useampia .....  ·1    5,076\     5.5        1,2811   5.9       1,818   5.2,
31948:                            Yhteensä! 92,4.23110:) 121,543\loo 134,745\100 !
31949: 
31950:     Eddlä olevat numerot osoittavat, että maa·ssamme työ-
31951: väen asunto-olot ovat va:r~in huonot ja että ne yleensä maan-
31952: viljelY'styöväestöllä ova.t huonommat kuin teollimustyöväes-
31953: töllä. Oma asunto omalla palsta:Ua. on vain varsin pienellä
31954: osalla. Suurin osa maanviljelystyöväestöä asuu vuokratuss,tt
31955: asunnossa, missä kutakin perhettä kohden on käytettävänä
31956: useimmiten vain yksi huone. On vwrsin ymmärrettävää, että
31957: tällaiset asunto-olot vaikuttavat huolestuttavana tavalla työ-
31958: väenperheitten terve;ydellisiin oloihin. Siisteyden ja Järjes-
31959: tyksen Y'llä·pitäminen on samalla mahdotonta, mikä on omiaan
31960: vaikuttamaan, paitsi terveydellisiin oloihin, myöskin viihty-
31961: mi~en ja lasten vastaavien ominaisuuksien kehittymiseen
31962: epäedullisesti. Kehittyvän yhteiskunnan syvimpiin velvol-
31963: lisuuksiin täytyy kuulua tällaisten olojoo voimakas paran-
31964: taminen, vaikkapa se kysyisikin uhrauksia. TerveydeUisten
31965: olojen sekä siisteyden jw järjestyksen aikaansaamista silmäl-
31966: läpitäen tulisi työväenkin asunt<l-O'loissa }läästä 2- jopa 3-
31967: huoneisiin wsuntoihin.
31968:     A·sunto-oloja parantaessa on myöskin ·pyrittävä niitä va-
31969: kiinnuttamaan ja kohottamalla samalla perheen toimeentulo,
31970: mahdollisuutta~. Kun nykyisin tm pyrkimyksenä~työajan ly-
31971: hentäminen, on perheelliselle työmiehelle varattava mahdol-
31972: lisuus käyttää siten va.pautunut aika harckinta'llsa mukaan
31973: perheensä hyväksi, voidakseen vaikuttaa samalla hyvinvoin-
31974:                      IX, 11. -   Wuorimaa y. m.                 917
31975: 
31976:    tin.sa kohottamiseen ja lastensa kasvatukseen. Mieluummin
31977:    omalle pa.lstalle rakennettu asunto, mihin liittyy kasvitarha-
31978:    ja, perunamaata ja missä on tilaisuus harjoittaa ainakin pien-
31979:    ten kotieläinten hoitoa, antaa siihen tilaisuuden, samalla kun
31980:    sen kautta perheen muut jäsenet saavat sopivaa ja tervee.l- ·
31981:    listä •työmahdollisuutta perheen hyväksi. Siten ei myöskään
31982:    la·sten tarvitse liian wjkaiseen siirtyä vieraan, usein Hian ras-
31983:    kaaseen työhön.
31984:         Työmiesperheen on kuitenkin useimmiten varsin vaikea
31985:    saada tällaista omaa kotia hankituksi. Siihen asettaa hänen
31986:    varallisuutensa esteitä. Niiden poistaminen on asetettava
31987:    yhteiskunnan velvollisuudeksi. Tätä tukee myöskin pyrki-
31988:    mys elintarvetuotannon ja kansantaloudellrsen varallisuuden
31989:    kohottamiseen. Kun nykyään maaseudun työväen p·erheet
31990:    kuluttavat huomattavan osan elintarpeita, tulevat he asunto-
31991:    olojen muututtua tuottamaan peruna- ja kasvitarhaviljelyk-
31992:    sen kautta sekä pienten kotieläinten hoidolla suuren osan tar-
31993:     vitsemistaan elintarpeista, ·mikä, samalla :d:un se vaikuttaa
31994:    heidän taloudelliseen hyvinvointiinsa kohottavasti, lisää ku-
31995:     lutuskeskuksiin tulevien ja ulkomaille vietäviksi liikenevien
31996:    elintarpeiden määrää. Ja vaikka yhteiskunnan tarkoituksena
31997:    täytyykin pitää varsinaisten, itsenäisten viljelysten synty-
31998:    mistä, on omaan viljelykseensä nojaavia työväen wsuntoja
31999:    pidettävä tähän siirtymisasteena.
32000:         Tätä pyrkimystä voi valtio tukea m. m. sopivilla palk-
32001:    kiolainoilla. Kun. edellä viitatuniaisan asunnon rakentami-
32002:    seen lienee varattava keskimäärin noin 2,000 mk. sekä asun-
32003:  . topalstan ostnon ja ka·svitarhan perustamiseen noin 1,000 mk.,
32004:     olisi kunkin työmi·esperheen saatava valtiolta lainaa, riip-
32005:    puen käytettävinä olevista omista varoista ja asunnon laa-
32006: ' dusta, korkeintaan 3,000 mk. Vaikkapa tällaisen pääoman
32007:    pitempiaikainen kuoletus ja koron maksu olisikin mahdolli-
32008:     nen, on yhteiskunnalla täysi syy oman etunsa mukaisesti
32009:    avustaa maanviljelystyömiehen taloudellisen aseman kohot-
32010:    tamista myöntämäUä osan lainasta, vieläpä kokonaankin
32011:     palkkioksi hyvin kuntoon 1aitetu.sta asunnosta ja siihen liit-
32012:     tyvästä kasvitarhanhoido;;ta sekä pienten kotieläinten hoi-
32013: 918           IX, 11. -   Maanviljelystyöväen asunto-olot.
32014: 
32015:  dosta. Esim. Tanskassa on osittain tätä vastaava pienvilje-
32016:  lys noussut samanluontoisten ·palkkiola!nojen avulla. On
32017:   luonnollista, että lainojen käyttöä täytyy tehokkaasti valvoa
32018:  .ia samalla antaa opastusta itse työn suunnittelemisessa ja
32019:  suorittamisessakin. Siihen nähden on sopivinta jättää laino-
32020: jen hoito kunnan asutuslautakunnan tehtäväJksi Riittävän
32021:  pätevyyden ja asia!llisuuden saamiseksi ohjaukseen ja tarkas-
32022:  tukseen on siinä käytettävä maanviljelysseurojen neuvojia,
32023:  jotka samalla tulevat välittömään yhteyteen työmiesperhei-
32024:  den viljelykseen ja voivat yleensä vaikuttaa ohjaavasti ja
32025:  ammattitaitoa kohottavasti.
32026:       Edellä olevaan viitaten saavat aUekirjoittaneet kunnioit-
32027:  ta,en ehdottaa,
32028:                    että Eduskunta päättäisi hyväksyä seumavan
32029:                 asetusehdotu,ksen:
32030: 
32031: 
32032:                                  Laki
32033:           '
32034:       palkkiolainojen myöntämisestä maanviljelystyöväen
32035:                  asunto-olojen parantamiseksi.
32036: 
32037:                              1 §.'
32038:     Maanviljelystyöväen asunto-olojen vakiinnuttamiseksi ja
32039: parantamiseksi käytetään xaltion varoista vuosi·ttain, kunnes
32040: toisin säädetään, 3 miljoonaa markkaa.
32041: 
32042:                               2 §.
32043:     Tästä rahastosta annetaan vuosittain maahiskunnille
32044: lainoja, käytettäväksi 1 § :ssä mainittuun tarkoitukse-en alem-
32045: pana säädetyllä tavaUa.
32046:                              3 §.
32047:     Lainat myönnetään siinä järjestyksessä kuin anomukset ·
32048: niistä ovat tehdyt ja vahvistaa Suomen Senaatin maatalous-
32049: toimituskunta vuotuisen lainanjaO'n, sittenkun Maatalous-
32050: hallitus on siitä lausuntonsa antanut.
32051:                  IX, 11. -   Wuorimaa y. m.               919
32052: 
32053:                              4 §.
32054:     Kunnan asutuslautakunta, tai -ellei sellaista löydy, kun-
32055: nallislautakunta hoita-a ja valvoo myönnettyjen varojen lai-
32056: nausta ja käyttöä Senaatin Maataloustoimituskunnan vah-
32057: vistamien ohjesääntöjen mukaisesti.
32058: 
32059:                             '5 §.
32060:     Lainoja ovat oikeutetut saamaan perheelliset maanvilje-
32061: lystyömiehet vähintään 0,5 ha suuruisen asuntopa-lstan osta-
32062: mista, sille .rakentamista ja kasvitarhamaan kuntoon laitta-
32063: mista varten. Samoin voidaan lainoja myöntää maanvilje-
32064: lystyömiehelle aikais-emmin ostetun asuntopalstan rakenta-
32065: mista tai kuntoon laittamista varten.
32066: 
32067:                            6 §.
32068:     Kukin työmiesperhe voi saada lainaa korkeintaan 3,000
32069: mk. asianomaisen lautakunnan hyväksymää kiinnitystä tahi
32070: takausta vastaan ja on lainaa anottaessa esitettävä hyväk-
32071: syttävä työsuunnitelma.
32072:                            7 §.
32073:     Laina on ens1ma1senä vuonna koroton. Seuraavina vuo-
32074: sina maksetaan sille Suomen Senaatin Maataloustoimitus-
32075: kunnan kunakin vuonna myöntämälle lainapääomalle mää-
32076: räämä korko.
32077:                             8 §.
32078:    Lainasta maksetaan puolet heti lai-nan myönnettyä sekä
32079: loppuosa., sittenkun puolet määrä.tystä työstä on suoritettu.
32080:    Lainan takaisin maksu suoritetaan 10 vuoden aikana vel-
32081: kakirjassa lähemmin määrättävissä erissä ja aikoina.
32082: 
32083:                             9 §.
32084:     Lainan käytön .tarkastuksen toimittaa asianoma:isen lau-
32085: takunnan valtuutettu yhdessä maanviljelysseuran neuvojan
32086: tahi sen johtokunnan hyväksymän ammattihenkilön kanssa.
32087:     Tarkastus toimitetaan vuosittain syys-lokakuun aikana.
32088: 920          IX, 11. -   Maanviljelystyöväen asunto-olot.
32089: 
32090:                               10 §.
32091:     Jos edellisessä pykälässä toimitettu tarkastus osoittaa,
32092: että laina on tarkoitukseen käytetty ja määrätty tehtävä huo-
32093: leHisesti suoritettu sekä että rakennukset, puutarha ja talous
32094: yleensäkin ovat hyvin hoidetut ja edistyneet, vapautuu lai-
32095: nansawja kulloinkin kysymyksessä olevan lainaosan ja sille
32096: tulevan koron maksusta, mistä tarkastusmiesten on tehtävä
32097: asianomaiselle lautakunnalle ehdotus, jonka perusteella lau-
32098: takunnan tulee lähettää oma ehdotuksensa Maataloushallituk-
32099: sen kautta Suomen Senaatin Maataloustoimituskunnan pää-
32100: tettäväksi.
32101:     Ellei lainaa ole hyväksyttävällä tavalla käytetty eikä
32102: lainansaajan talous ole hyvin hoidettu ja edistynyt, on kul-
32103: loinkin kysymyksessä oleva lainaposa korkoineen asianomai-
32104: selle lautakunnaUe maksettava.
32105:     Takaisin maksetut erät samoinkuin korkomaksut tilittää
32106: lautakunta vuosittain valtiolle.
32107: 
32108:                         '11 §.
32109:     Lähempiä määräyksiä ja ohjeita tämän lain käytäntöön-
32110: P'anosta antaa Suomen Senaatin Maataloustoimituskunta.
32111: 
32112:                             12 §.
32113:       Tämä laki astuu voimaan 1 p:nä tammikuuta 1918.
32114: 
32115: 
32116: 
32117:       Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1917 .
32118:         ./
32119: 
32120: 
32121:        A. 0. "\V uorimaa.                Edvard Takkula.
32122:        Pekka Tanskanen.                  Aleksis ·Salovaara.
32123:        Antti Rentola.                    Rertta Pykälä.
32124:        Antti Juutilainen.                Santeri Haapanen.
32125:                                                          921
32126: 
32127: IX, 12. - - Anom. ehd. N:o 86.
32128: 
32129: 
32130: 
32131: 
32132:            Takkula, Edvard, y. m.: Komitean asettami-
32133:              sesta tukkityöläisten olojen järjestämistä
32134:               varten.
32135: 
32136: 
32137:              Suomen E·d u s kun n a II e.
32138: 
32139:    · Kautta maamme on tunnettua, että laajoilla aloilla met-
32140: särikkaassa Pohjois-Suomessa valtion ja yksityisten met-
32141: sistä vuosittain harjoitetaan suuressa määrin metsähakkuu-
32142: ja uittotöitä, joissa työskentelee useita tuhansia työmiehiä
32143: hevosineen.
32144:      Pohjois-Suomi on kokonaisuudessaan harvaan asuttua
32145: seutua, ja jo yksin tästäkin johtuu, että elämä muuhun Suo-
32146: meen nähden on suuresti poikkeava ja toimeentulonsa takia
32147: täytyy Pohjos-Suomen väestön ahertaa kaksi kertaa pitem-
32148: mät työpäivät saadakseen edes niukankaan toimeentulon.
32149: Samoin saavat ainoat voimakoneet ,hevo~et" pinnistää
32150: oman ja isäntänsä jokapäiväisen leivän eteen aina enem-
32151: män kuin mitä ravinto ja tarvittava lepo sallivat.
32152:      Näillä mainituilla työmailla jos missään on kurjuus ja
32153: raakuus aina säälimättömänä vieraaua, josta poikkeusta
32154: tuskin on haettavissa ·tähän saakka ollut. Yleensä asunto-
32155: olot työmiehillä ja hevosilla ovat hyvin epäterveellisiä.
32156: Ruoka usein ravinnoksi vähemmän kelpaava, josta johtuu,
32157: että sairaudet, raajarikkoisuudet ja kuolleisuus on suurin
32158: niitten keskuudessa, jotka jatkuvasti ovat tukkiyhtiöitten
32159: palveluksessa. Kun kuitenkaan eivät tukkiyhtiöt ole voi-
32160: neet, tai eivät ole halunneet, järjestää omain työläistensä
32161: jatkuvata toimeentuloa niin, että ei yhteiskunnan ja yksi-
32162: 922             IX, 12. -   Tukkityöläisten olo1.
32163: 
32164: tyisten kuntain olisi tarvinnut lakkaamatta ylläpitää h_uolta
32165: niitten työläisten toimeen;tulosta, jotka kaimen aikansa ovat
32166: työllään hyödyttäneet tukkiyht~öitä. Näin on ollut asian
32167: laita usein silloinkin, jos perheen pää on ollut työkuntoinen,
32168: mutta jos hän on sairastunut, tullut raajarikkoiseksi, taikka
32169: vanhuuden tähden on menettänyt työkykynsä, on silloin
32170: ollut, ja yhä edelleen on, ellei parannusta tällä alalla aikamt
32171: saada, edessä yksi ainoa turva, ,vaivaistalo''. Mutta ei tuk-
32172: kiyhtiöitten, vaan kuntain vaivaistalo, sillä kunnat aina tu-
32173: levat aivan syyttömästi ·ainoaksi auttajaksi näille onnetto-
32174: mille, joiden hien ja. kunnon ovat ryöstäneet miljoonia ko-
32175: koonkeränneet tukkiyhtiöt. Nykyisin ei ole luettavissa
32176: kymmenissä vaan sadoissa tuhansissa ne vaivaismenot, jot-
32177:  ka kunnat saava:t vuosittain kärsiä tukkityöläisten ja niiden
32178: perheitien elättämiseksi. Voimmepa esimerkkinä mainita,
32179: että esimerkiksi Kuusa.mon kunnass.a ovat vaiyaismenot
32180:  kohonneet 20,000 markalla vuosittain sen jälkeen, kun tuk-
32181:  kiyhtiöt ovat mainitussa kunnassa ·alkaneet liih!ettään har-
32182:  joittaa. Tämä on johtunut siitä, että paikkakunnille, joissa
32183:  m1 tukkiliikettä ha.rjoit·ettu, on kerääntynyt työkansaa
32184:  kautta Suomen, jopa maamme rajojen ulkopuoleltakin.
32185:  'l'ällä he ovat vakiintuneet varsinaisihi olijoiksi, hankki-
32186:  neet lailliset olokirjansa j. n. •e., harjoittaen yhä edelleen sa-
32187:  maa ammattia niin kauv'an, kun he kykenevät sitä harjoit-
32188:  tamaan. Mutta jos he syystä tai toisesta ovat tulleet työ-
32189:  hön kykenemättömiksi, on silloin turvaannuitava vaivais-
32190:  apuun.
32191:       Tässä ei miehestämme ol•e tarvis ruveta perusteellisesti
32192:  selittämään sitä, miten tukkiyhtiöt ova·t ·toiminnallaan vai-
32193:  kuttaneet kuntain maksukykyyn. Mainitsemme vain, että
32194:  ka-utta Suomen ovat rtukkiyhtiöt haltuunsa saaneet äärettö-
32195:  män paljon maatiloja. Esimerkkinä voimme .mainita, että
32196:  Kuusamon kunnassa on tukkiyhtiöitten hallussa 97 ma&-
32197:  tilaa, Pudasjärv·en kunnassa 43 maatilaa. Kun siirrymme
32198:  yhä pohjoisemmaksi, ovat mainitut maaluvut paljon sml-
32199:  remmat.
32200:                    IX, 12. -   Takkula y. m.                923
32201: 
32202:     Kaikille melkein lienee tunnettua se, millä harrastuk-
32203: sena tukkiliikkeet suhtautuvat maittensa kunnossapitoon,
32204: Maanviljelys useimmiten lakkaa kokonaan. Metsät haas-
32205: kataan, viedään ulkomaille, joista kunnat eivät voi edes ve-
32206: rotuksena saada kuin osan siitä, mikä niid·en todellinen verol-
32207: lepanoarvo on.
32208:     Kaiken edelläkosketellun perusteella voi tulla ainoas-
32209: taan siihen johtopäätökseen, että tukki~iikkeet ovat Pohjois
32210: Suomessa. kunnille suurena. maanvaivana ja vievät ennen-
32211: pitkää ainakin maamme pohjoisen osan perika:toon. Sillä
32212: kunnat saavat maksa>a huikeita summia saamatta vastaa-
32213: vassa määrässä siitä korvausta.
32214:    ~Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
32215: 
32216: 
32217:                 että Ed?tsknt•ta kehottaisi Senaattia hetimi-
32218:             ten asettamaan asiantuntevista henkilöistä ko-
32219:             mitean, jonka tehtäväksi tulisi laatia seikkape-
32220:             räinen ehdotus tukkityöväestön ja työmaalla
32221:             tarvittavien hevosten asunto-, ruoka- ja sairas-
32222:             olojen järjestämiseksi tukkityömaalla;
32223:                  että komitean tehtäväksi annettaisiin järjes-
32224:             tää tukkityöläisten ja niitten perheitten toimeen-
32225:             tulomahdollisuudet yhtiöittensä kustannuksella,
32226:             silloin kun ne ovat menettäneet työkykynsä yh-
32227:             tiöitten palvel1tksessa, joko vanhuuden tai sai-
32228:             rauden.. takia .
32229: 
32230:     Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1917.
32231: 
32232:       Edvard 'fakkula.               A. 0. W uorimaa.
32233:       J. A. Heikkinen.               Antti Juutilainen.
32234:       Vilkku Joukahainen.            Santeri Alkio.
32235:                   .1
32236: 924
32237: 
32238: IX, 13, -   Anom. ehd. N:o 61.
32239: 
32240: 
32241: 
32242: 
32243:             Puumala, .Jussi, y, m.: Maaluistyöväen elineh-
32244:                tojen järjestämisestä.
32245: 
32246: 
32247:               S u o m en E d u s k u n n a ll e.
32248: 
32249:     Maahiskysymykset astuvat meillä nyt vihdoinkin omalla
32250: painollansa. etualalle. Niiden ratkaisemiseksi ovat kiireelli-
32251: set yhteiskuntapoliittiset toimenpiteet välttämättä tarpren.
32252:     Yksi sellainen kysymys on maatyöväenkys~mys koko laa-
32253: juudessaan. Vuoden 1910 väestötilaston mukaan oli meillä
32254: maanviljelys-alalla ammatissa toimivia muonatorppareita,
32255: muonamiehiä, palkollisia ja päivätyöläisiä yhteensä 292,829
32256: henkeä, kun -sen sijaan teollisuuden alalla ammatissa toimivia
32257: työntekijöitä oli ainoastaan 115,657 henkeä. Maamme kaik-
32258: kien varsinaisten ammatissa toimivien henkilöiden lukumää-
32259: rästä tekivät edellä mainitut maatyöläiset 35.7 % eli hyvin
32260: runsaan kolmanneksen.
32261:     'l'ämä väestöryhmä on aina muodostanut siirtolaisistam-
32262: ~e enemmistön. Yksistään ,loisia ja mäkitupalaisia" on vv.
32263: 1R9'8-1913 muuttanut maasta lähes 60,000 henkeä eli 26.5
32264:  % ka.ik~sta siirtolaisista. Mutta ei maaseutumme tyhj.e!llny
32265: yksinomaan siirtolaisuudesta vaan tavattomasti li~äänty­
32266: neestä muutosta oman maan kaupunkeihin ja t.eollisuuskes-
32267: Imksiin. Kun mawseudulta muuttaminen ei suinkaan yksin-
32268: omaan tapa.hdu sen takia, ettei työtä siellä olisi saatavissa,
32269: koska vuosi vuodelta maa·työväen puute meillä on tullut yhä
32270: tuntuvammaksi, täytyy pääasiallisimman syyn muuttoon
32271: olla itse maatyöväen elinehdoissa. rroiselta puolen taas on,
32272: varsinkin tänä aikana, aivan välttämätöntä, että maanvilje-
32273:                   IX, 13. -   Puumala y. m.                  925
32274: 
32275:  lykseHämme olisi kä.ytettävänä.än tarpeeksi työvoimaa. Pa-
32276:  ras keino t.yövoiman saann;in turvaamiseksi on, että ryhdy-
32277:  tään perinpohjaisiin ja l\'iireellisiin toimewpiteisiin maatyö-
32278:  väen aseman parantamiseksi sellaiseksi, että se tuntee omien
32279:  etujensa mukais-eksi jäädä maatalouden palvelukseen.
32280:       Yhteiskunnan rauhallisen kehityksen ja maataloustuotan-
32281:  non välttämättömän Esälämisen kannalta on tällaisiin toimen-
32282:  piteisiin ryhtyminen täll.lä hetkellä .pakottavan tarpeellista.
32283:  On saata.va luoduksi oikea ·pohja maa<taloustuottajan ja maa-
32284: "työntekijän säännölliselle yhteis·työlle. Uhkaavan nälän tor-
32285:  jumiseksi ei meillä enää riitä parhaimminkaan järjestetyt
32286:  ja suoritetut elintarpeitten jakelutoimenpit-eet Niiden tuo-
32287:  tantoa on saatava lisätybi. Ensimäisiä ehtoja siihen on,
32288:  että työvoimaa on k;yllik·si saatavissa ja että rauhalllinen yh-
32289:  tei,styö tuottajan ja työntekij.äJn välillä on taattu.
32290:       Ennenkuin kumminkaan voidaan ryhtyä · harkittuihin
32291:  toimenpit.eisiin maatyöväen aseman pa.rantamiseksi, on vält-
32292:  tämätöntä, että on käytettävissä luotettavia tut·kimuksia tä-
32293:  män kansanluokan oloista. Sellaisia mei<ltä kumminkin mel-
32294:  kein kokonaan puuttuu. Ainoita, on tiiattoman v<äestön ala-
32295:  komitean tutkimus työväen asunto-oloista, mistä kävi se'l- ·
32296:  ville, että asunto-olot useissa osissa maa:ta ol'ivat erittäin
32297:  puutteellisia. Huomauttaa &~opii, että teollisuustyöväen
32298:  oloista Olli meillä teollisuus'lwJlituksen toimesta julkaistu
32299:  hyvä joukko toista.kymmentä tutkimusta, vaikka tedllisuu-
32300:  den alalla ammatissa toimivien lukumäärä on miltei kolme
32301:  kertaa pienempi kuin maatalouden alalla toimivien. Ja kum-
32302:  minkin täyt;v,:nee myöntäJä, että ma.atyövä!6n olot ovat meillä
32303:  jo pitemmän aikaai kaivanneet uudistuksia paljoa enemmän
32304:  kuin teollisuustyöväen olot konsanaan. Tä!llaisen suuren yh-
32305:  teisryhmän ia·psipuolen asemaan jättä:mistä, siitä .huolimatta,
32306:  että sen elinehtojtJn parantaminen on s•ekä sille itselleen että
32307:  koko ;yhteiskunnan menestykselle välttämätöntä, ei Edus-
32308:  kunta tahtone kauempaa sallia, minkä vuoksi ehdotamme,
32309: 
32310:                 että EdttSkunta päättäisi osoittaa varoja Halli-
32311:              tuksen käytettäväksi, jotta se sopivaksi katso-
32312: 926           IX, 13. -   1\laalaistyöväen elinehdot.
32313: 
32314:              mallaan tavalla tutkituttaisi rtul!alaistyöväen
32315:              elinehtoja ja siten saadun aineiston perusteella
32316:              antaisi sen olojen Järjestiimiseksi Eduskt~nnalle
32317:              esityksiä.
32318: 
32319:       Helsingi»sä marraskuun 27 päivänä 19U.
32320: 
32321: 
32322:         Jussi Puumala.           K. W. Wuokoski.
32323:                      K. R. Häkkinen.
32324:                                                                                                         927
32325: 
32326: IX, 14. -   Anom. ehd. N :o 81.
32327: 
32328: 
32329: 
32330: 
32331:             Walkama, Wäinö, y. m.: Työväen asunto-olojen
32332:               parantamisesta.
32333: 
32334: 
32335:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
32336: 
32337:     Viitaten valtiopäivillä v. 1914 jätettyyn anomusehdotuk-
32338: seen N:o 20, saamme kunnioitta.en ehd·ottaa,
32339: 
32340:                 että Eduskunta kehoittaisi hallitusta asetta-
32341:             maan komitean, joka ryhtyisi tutkimdan työväen
32342:             asunto-oloja koko ·laajuudessaan ja valmistamaan
32343:             valtiopäiville työväen asunto-olojen parannusta
32344:             tarkoittavan asetusehdotuksen.
32345:                      ,,   'i";:':"·   .,r,, '''\c.,•/if~~--S1<Jf"'f,..,..,('i;'""l>
32346:                              .   ~    •..,,,., .J"' ~~J~~"r. ·~ ...~~ ~-!'-. . f.l.,_~~J',i'   a1il.tz .. J
32347:     Helsingissä marraskuun 24 päivänä 1917.
32348: 
32349: 
32350:       Wäinö W alkama:                     Elias 1'ukia.
32351:       ]{. W. Wuokoski.                    Tuomas Wanhala.
32352: 928
32353: 
32354: IX, 15, -   Anom. ehd. N :o 85.
32355: 
32356: 
32357: 
32358: 
32359:              Forsten, Aino, y. m.: Toimenpiteistä nuoriso-
32360:                 tutkimuksen aikaansaamiseksi.
32361: 
32362:                S u o m en E d u s k u n n alle.
32363:        Kapita.lisbisen tuotantojärjestelmän aikana tarvitsee yh-
32364:   teiskunnan tulevaisuus, ollakseen turvattu osittainkaan, ta-
32365:   vattoman tehobxsta nuoris·osuoje'lusta. Missä sitä ei saada
32366:   aikaan, siellä lmpita1ismi tekee korvaamattomia tuhoja yh-
32367:   teiskunnml tulevaisuudelle. Sakeassa ri•istämisvimmassaan
32368:   ka.pitalismi Europan teollisuusvaltioissa meni viime vuosi-
32369:   sadalla niinkin pitkälle nuorison tuhoamis,essa, että ka.pita-
32370: . listisenkin yhteiskunnan tulevaisuudesta huolehtivien täytyi
32371:   astua sitä vastaan.
32372:        Koneet, jotka tekevät työtä ihmisten asemasta näiden
32373:   jdhdolla, olisJivat voineet tulla vaHavaksi työajan lyhentä-
32374:   m~s- ja työväen 3!&eman helpottamiskeinoh.i. Rikkaus, jota
32375:   ne valmistavat, olisi voinut onnenistuttaa koko ihmiskuntaa,
32376:   kuten rohkeat ajattelijat karksi vuosituhatta takaperin olivat
32377:   uneksineet. Mutta tU:likin toista: Koneet muodostuivat mitä
32378:   valtavimmaksi työväenluokan ja etenkin sen nuorison riistä-
32379:   misvälineiksi.
32380:        Koneiden kapitalistisen käyttämisen -ensimäinen vaati-
32381:   mus oli naisten ja lasten töitä. Koska kone tekee lihasvoi-
32382:   man tarpeettomaksi, muuttuu se samaHa keinoksi käyttää
32383:   työssä työ1äisiä, joilla ei ole lihasvoimaa tai joiden ruumiin-
32384:   kehitys ei ole vielä kYPsä. Sen si\iaan, että ennen p-erheen
32385:   isä ainoastaan tek'i työtä pääoman palveluks,esiSa, nyt on koko
32386:   perhe joutunut riistämisen esineeksi, jO'nka takia perheen
32387:   pään palkka laskee. Riistämisen määrä on kohonnut, vaik-
32388:   kapa perhe-en kokonaispalkka olisi noussutkin •suuremmaksi
32389:                    J.X, 15. -   ForRtlin y. m.
32390: 
32391: kuin perheen pä!än palkka oli ennen, koska yhden työiJä/ivän
32392: tilalle on tullut nyt niin m001tw työpäivää kuin perheessä on
32393: jäseniä.
32394:       Vanhoissa teollisuusmaissa muodostui täm:än tosiasian
32395: seurauksena hirveä kurjistuminen ja kansan voiman tuhoa-
32396: minen. Sillä nuo ~höyry koneella käyv.ät teoll isuuslaitoks>et
32397: muuttuivat kidutuksien ja usein murhienkin erämaiksi. Lap-
32398: set kun jo 6 vuod·en vanlhoina laumottain joutuivat näihin
32399: tehdaslaitoksiin. Seuraukset näkyivät jo 19-vuosisa:d:a.n al-
32400: kupuplella niin turmiollisina, että esim. Englannin hallituk-
32401: sen oli pakko tuontuostakin as·ettaa komiteoita tutkimaan
32402: näitä oloja. Tällaiset komiteat kokosivatkin kauhua herät-
32403: tävää ainehistoa. Kesti kuitenkin kauvan ennenkuin yleis-
32404: hyvän lainsääldäntö va1tion omien etujen pakottamana. ryhtyi
32405: lopettamaan tätä tuhoisaa lasten rii•stoa. Valtion pakotti
32406: tahän lopulta sille itselle turmiolliset seuraukset. Nyt onc
32407: kin jo useissa majssa asetettu rajo.ia lasten työnriistännän
32408: ehkäisemiseksi.
32409:       NykY'isen maailmankatastrofin luomat olosuhteet voivat
32410:  hyvin suuressa määrä:ssä antaa tulevaisuuden kapita1lismille
32411:  kiihoittimia pyrkimään mitä häikäilemättömimpään nuori,so-
32412:  rii•stoon ja tulevan ihmispolven tu'hoamiseen. Onhan esitetty
32413: todennäköisyyslaskelmia esim. sirtä, kuinka täys·i-ikäisen
32414:  työvoiman muutto sodan hthoilta enin sääst;y:neistä maista
32415:  tulee kasvamaa~n suureksi sodarr päätyttyä. Tämä llisäiSii
32416:  työvoiman tarvetta noi•ssa maissa, joi:sta täysikas.vuista ih-
32417:  mistyövoimaa poistuisi, ja voisi johtaa suuremmoiseen nuo-
32418:  ren työvoiman riistoviljelykseen. Yhteiskunnan tulevai-
32419:  suuden kannalta. katsoen olisi tuollaiseHe kehitykselle lai-
32420:  tettava niin pruljon -esteitä kuin mahdollista. Tämä on jo
32421:  senkin vuoksi ta,rpeellista, koska tulevais.uuden nuoriso, joka
32422:  sota:vuosina on päiivänvalon nähnyt, on! isiensä ja. äitiens.ä
32423:  sodan aikana kärsimäm liikarasituksen, puutteellisen ravin-
32424:  non, asuntokurjuuden ja muiden rappeuttavien seikkojen joh•
32425:  dosta tuotettu elämään varustettuna h€ikommiHa fyysilli-
32426:  sillä elämis-, kehittymis- ja kestämisedellytyksillä kuin tä-
32427:  hänastiset nuoripohret. .Totta se voisi kehittyä edes samwlla
32428:                                                           59
32429: 930              IX, lo. -   Nuorisotutkimus.
32430: 
32431: ta.valla kuin varhaisemmat suuremmilla kehittymis- ja kestä-
32432: misedeHytyksillä elämään tuotetut nuoriso'Polvet, tarvitaan
32433: sen hyv.äksi tehokkruita suojelustoime'll'piteitä. Suojeluben
32434: aikaansaamiseksi tarvitaan lis1äksi erikoissäädöksiä erilaisia
32435: teollisuus-, liike-, liikenne- y. m. toimi- ja työskentelyaloja
32436: varten ja ennen kaikkea maataloudellista tuotanto'elämää ja
32437: sen sivuhaaroja varten. Eikä vieTä riitä sekään, että kiinni-
32438: tetään huomiota nousevan polven fyysillisen kehityksen tur-
32439: vaamiseen. On myös turvattava heid.än lhenkisen ja siveelli-
32440: sen kehitybensä edellytykset. Ja. vihdoin on turvattava ri-
32441: koksien teille horjahtaneiHekin kdhoamisen .ia kehitt;rmisen
32442: mahdOlllisuus. Tällaisille aloille pyrkivä nuoris-osuojelus-
32443: lainsäädäntö tarvitsee mielestämme sellaisia esivalmistus-
32444: töitä, joita aika~ansaamaan tämä aiotteemme pyrkii.
32445:       Työläisnuorison aseman järjestelmällinen tutkiminen,
32446: joka kestäisi jonkun verran pitemmän ajan, on epäilemättä
32447: paras keino niiden yksityiskohtaisten epäkohtien selville
32448: saattamiseksi, joita on olemassa työläisnuorison fyysillisoessä,
32449: henkisessä ja moraalisessa a,semassa. Sitä tietä myös s:uoje-
32450:  Iuslainsäädännölliset toimenpiteet olisivat parhaiten perus-
32451: te'l tavissa.
32452:       Mitä sitten olisi tutkittava, kysyt.tänee. Ehkä voisimme
32453:  pääaloina, joihin tutkimisen tuli·si kohdistua, mainita seu-
32454:  raavat S€ikat: 1) työsuhteet, 2) toimeentulosuhteet, 3) ter-
32455:  V'eydelliset olot, 4) asuntosulhteet, 5) sivistysolot. Luonnol-
32456:  lisestikin vasta noiden kaikkien alojen tutkimusten tulosten
32457:  yihdistämisen kautta saadaan kokona1skuva työläisnuorison
32458:  asemasta, mutta noihin erikoisseikkoihin 01lisi sitä varten
32459:  juuri huomiota kiinnitettävä.
32460:       Työläisnuorison työsuhteiden tilastol'linen selvittäminen
32461:  ei liene vaikeinta asiassa. Toimeentulosuhteiden selv~ttä­
32462:  misessä jo tullee vastaan isom'Pia vaikeuksia esim. sellaisissa
32463:  tapauksissa, jolloin olisi selvitettävä, suurenko osuuden työ-
32464:  läisperheen kokonaistuloista muodostaa ·noitten perheitten
32465:  työssä käyvän nuorison tulot j. n. e. Terveyd~llisten olojen
32466:  tutkiminen lienee vaikein a,sia. Näitten olojen va.la~semiseksi
32467:  olisi päästävä seuraamaan ruumiillisen työrasituksen vaiku-
32468:                    IX, 15. -   Fot·sten y. m.               931
32469: 
32470: 
32471: tusta n. s. varhaisnuorisoon ja sen kautta Soelvittämään eri
32472: työalojen suurempaa tai pienempää vallingollisuutta vielä
32473: kehityksessään keskeneräiselle työläisnuorisolle. Tamän
32474: selvityksen kauttahan saataisiin .lujimmat perusteet erilai-
32475: sille suojelustoimenpiteille ·eri teollisuuksien ja ammattien
32476: aloilla. Koko tämän asian tutkiminen tarvitsee kuitenkin
32477: lääkärien ja fysiologien a;puvoimaa. Muut edellämainituista
32478: tutkimnsaloi,sta Eenevätkin helpommin selvitettävissä.
32479:       Tosin meillä on teollisuushallitus valmistuttanut n. k.
32480: työtilastollisia tutkimuksia useitten eri teollisuuksien ja am-
32481: mattien aloilta ja ne sisältävät kukin myös ti-etoja noiden
32482: tutkittujen alojen nuorisa työläisistk. Mutta rre tutkimukset
32483: rajoittuvat vaan työsuhteisiin ja käsittelevät niitäkin vain
32484: joillakin aloilla. Ovat siis rajoitettuja ja siitä syystä puut-
32485: teellisia. Ja ka]ken lisäksi ne eivät suurilukuis.en maanvil-
32486: jtlysnuorison asemaan anna mitään valaistusta. Tarvittai-
32487: siin kuitenkin sellaista ~työläisnuorisotutkimust, joka yhte-
32488: näisenä kokonaisuutena käsittelisi maamme kaikkia niin hy-
32489: vin teoJlisuudessa kuin maanviljelyksessä y. ·m. toimivaa
32490: työläisn uorisoa.
32491:        Täimänlaatuisen tutkimuksen toimittamista on maamme
32492: järjestynyt työläisnuoriso vaatinutkin eduskunnan avulla toi-
32493:  mitettavaksi tekemällä siitä päätöksen Suomen sos. dem. nuo-
32494: risoliiton viidenneRsä liittokokouksessa Tampereella elo-
32495:  kuulla 1917.
32496:        Muissa maissa kuten esim. Saksas'Sa on toimitettu erään-
32497: lainen tutkimus työläisnuorison olosuhteista. Tätä suunni-
32498: telmaa voitaisiin meilläkin käyttää sekä sen mukaan toimit-
32499:  taa samansuuntainen tutkimus valtion varoilla. Tähän yksi-
32500:  tyiskohtaiseen nuorisosuojeluslainsäädännölliseen säännöste-
32501:  lyyn ja tutkimustyöhön olisi nopeasti käytävä käsiksi.
32502:        Edellyttämällä· että tutkimuksen esineeksi otettaisiin ne
32503:  alat, joista edellä on puhuttu, voisi ehkä työsuhteiden tutki-
32504:  misen uskoa t'8olli.suushallituksen toimitettavaksi erinäisten
32505:  yhteiskunnallisten järjestöjen ja nimenomaan juuri työväen-
32506:  järjestöjen ja työvä!en nuorisojärjestöjen välityksellä. Se osa
32507:  tutkimusta, jonka tulee selvittää erilaatuisten töiden vaiku-
32508:  tu'r:ta nuorison ruumiilliseen kehitykseen, terveyden tilaan
32509: 932               IX, 1~. -   Nuorisotutkimus.
32510: 
32511: j. n. e. voitaisiin antaa ehkä lääkintöhallituksen toimitetta-
32512: vaksi te'hdaslääkärien ja riittävän fysiologimäärän avulla,
32513: sivistys- ja kouluoloja ko'Skevan. osan kaiketi vms1
32514: antaa koulutoimen ylihallituksen toimitettava>ksi erilais-
32515: ten yhteiskunnallisten, nimenomaan erilaisten opettaja-
32516: ja sivistys- ja työläisnuorisojärjestöjen välitykseUä. Rikol-
32517: lisuutta ja siveellistä tilaru sekä nuorisotuomioistuimia kosc
32518: kevan osan toimittamisen ehkä voisi uskoa v&nkeinhoitohal-
32519: lituksoelle, joka. sen toimitt&isi myös erilaisten yhteiskurunal-
32520: listen jä1·jestöjen, varsinkin. kasvatusjärjestöje11 a.vustuk-
32521: sella.
32522:      Nuo hallituks'et sopisivatt kuitenkin vain tutkimuksen
32523: meka.anisiksi toim-eenpanijoiksi. Sen suunnittt:'lemista ja
32524: järjestämistä varten pitäi·si asettaa erityinen nuorisotutki-
32525: muskomitea, joka määräisi tutkimusalat ja. valvoisi työn
32526: kulkua ja suoritusta s-ekä te>kisi myös tutkimuksista aiheu-
32527: tuvat ehdotukset.
32528:      Tämä komitea olisi siten kokoonpantava, että siinä olisi
32529:  edustet.tuna asiantuntemus kaikilta. ylläesitetyiltH tutkimus-
32530:  al·oilta ja. tlisäksi sellaisten yhteiskunnallisten järje:;1:öjen
32531:  edustus, joita tämä asia koskee. Ehdottomasti on työläis-
32532:  nuorison oman järjestön (Suomen sos. demokratisen nuori-
32533:  soliiton) edustus välttäauätön.
32534:      Edellä ~sitetyn perusteella pyydämme tkunnioittaen,
32535:                  että Eduskunta kehottaisi hallit'li$ta asetta-
32536:              maan n'uorisotutkimuskomitean, jossa ylläesitet-
32537:              tyjen tutkimusalojen asiantuntemu<S ja ne et·i-
32538:              taiset yhteiskunnalliset järjestöt, joita tutkimus
32539:              koskee, ovat oikeudennMtkaisesti ja riittävii-;ti
32540:              edustettuina, johtamaan ja valvmnaan toimitet-
32541:              tavan, ylempänä esitetyn S'IJ!Uintaisen num·isot~~f­
32542:              Mmuksen aikaansaamista.
32543:       Helsingissä marraskuun 27 p. 1917.
32544:         Aino Forsten.                Jalo Kohönen.
32545:         Toivo V. Alavirta.           Erkki Härmä.
32546:         Aura Kiiskinen.              Juho A. Lehtosaari..
32547: TOISET VALTIOPÄIVÄT
32548:                   1917
32549: 
32550:             LIITTEET
32551:                       X
32552: 
32553:                      .
32554: ELINTARVEASIAINV ALIOKUNTAAN . LÄHETETTY
32555:             EDUSKUNTAESITYS
32556: 
32557: 
32558: 
32559: 
32560:              HELSINOISSA, 1918 ·
32561:          SUOMEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
32562: X. 1. -   Edusk. esit: N:o 24.
32563: 
32564: 
32565: 
32566: 
32567:             'fokoi. Oskari ja Watanen. J.: Ehdotus laiksi
32568:                 eräiden pykälien muuttamisesta laissa, joka
32569:                 koskee eräänlaisen omaisuuden käyttöä sodan
32570:                 aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa.
32571: 
32572:               S u o m en E d u s k u n n a 11 e.
32573:      Voimassaoleva laki erään'laisen oma:isuuden käytöstä so-
32574: dan aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa on monessa suh-
32575: teessa. osottautunut varsin puutteelliseksi. Huomattavin epä-
32576: kohta on ollut siinä, että elin'tarvelantakunnrilla ei ole ollut
32577: riittäviä oikeuksia rajoittaa n. s. omava.ra:isblouksien elintar-
32578: peiden käyttöä, eikä panna toimeen kotietsinnöitä. Voidak-
32579: seen riittävällä tarmolla huolehtia elintarv·elain noudatta-
32580: misesta ja elintarvekysymyksen järjestelystä, on osottautu-
32581: nut välttämättömä;ksi, että elintarvelautakuntien oikeuksia
32582: tässä suhteessa melkoisesti lisätään.
32583:      Tunnottoman keinottelun ehkäisemiseksi on myös vä.lttä-
32584: m<ätöntä, että elintarpeiden !kauppa keskit-etään yksi:noonaan
32585: elintarvelautakuntain ja kulutusosuuskuntain käsiin, sillä
32586: muuten ·ei näy olevan mahdollisuutta kontrolloorata elintar-
32587:  vekaupan alalla ilmeneviä epäkohtia.
32588:      Kun elintarvelain rikkomuksista ei ole säädetty alinta
32589:  rangaistusta, ehdotamme ,siinäkin suhteessa lakiin otettava:ksi
32590:  lisämääräy ksen.
32591:      Nykyiset tuomioistuimet ovat osottautuneet erittäin epä-
32592:  käytännöllisiksi bs:ittelemään elintarvelain rikkomisia, min-
32593:  kävuoksi ehdotamme, että Iakiiu otettaisiin määräys erikoi-
32594:  sen tuomioistuimen perustamisesta.
32595:      Lain voimassaoloajaksi ehdotamme aikaa 1 päivään touko-
32596:   kuuta 1919.
32597: 986                X, 1. -   Elintarvekysymys.
32598: 
32599:     Edellä esitetyn nojalla saamme kunnioittaen Eduskun-
32600: nalle esittää,
32601:                  että Eduskunta päättäisi yhtyä alempana
32602:              mainittuun esitykseen eräiden pykälien muutta-
32603:             misesta laissa, joka koskee eräänlaisen mnaisuu-
32604:              den käyttöä sodan aiheuttamissa poikkeukselli-
32605:              sissa oloissa.
32606:                                 3 §.
32607:      Jos joHaikin on 2 §:1ssä mainittua tavaraa hallussaan
32608: enemmän kuin mitä hän tarvitsee itseään tai niitä varten,
32609: jotka häneltä saavat elatuksen tai muonaa, taikka mitä hä-
32610: nelLe on tarpeen muun elinkeinon kuin kaupan harjoittami-
32611: seen, ja jos hän vastoin elintarvelautakunnan vaatimusta
32612: kieltäyty;y myymästä sitä rajahintaan, voi elintarvelautakun-
32613: ta, kun sellai~en tavaran ta:r:vetta ilmenr~·, haltija:n laskuun ja
32614: kustannuksella myyttää mitä ta.vara•sta on yli mainitun tar-
32615: peen. 'ravaran myyminen voi tapahtua joko rajahinnasta
32616: tai, jos syytä on, vähentämällä siitä enintään kymmenen pro-
32617: senttia.
32618:      Sille, joka harjoittaa elintarpeiden tuotantoa, on jätettävä
32619: yli 1 momentissa säädetyn määrän myös mitä hän tarvitsee
32620: tuotannon edelleen kehittämiseksi sekä tuotantoa varten tar-
32621: peellisen, vakinaisen ja tila•päisen, työväen elättämiseksi ja
32622: palkkaamiseksi.
32623:     Elintarvelauta:kunnan päätös tavaran myymisestä panta-
32624: koon täytäntöön, vaikka siitä valitetaankin.
32625:     Elintarvelautakunnalla on oikeus määrätä kuinka paljon
32626: 1 ja 2 mom. mainituissa tapauksissa voidaan elintarpeiden
32627: haltijaHe 1tsel1een jättää.
32628:                               5 §.
32629:     Karjakannan ·säilymiseksi, elinta'l'peiden tuotannon tur-
32630: vaamiseksi sekä kohtuuttoman voitontavoittelun ehkäisemi-
32631: seksi olkoon Senaatilla valta antaa yksinoikeuksia 2 § :ssä.
32632: mainittujen tavarain 'kaupan ha.rjoittamiss <m, paitsi ·eli:ntar-
32633:                                                1
32634: 
32635: 
32636: v,elautakunniU.e, :myöskin kulutusosuuskunnille s-elkä .ryhtyä
32637: muihin 1loimenpiteisriin sellaisf'n kaupan järjestäunilseksi.
32638:                   X, 1. -   Tokoi ja Watanen.                937
32639: 
32640:                                 9 §.
32641:     Jos havaitaan, että jonkun 2 §:,ssä mainitun tavaran tar-
32642: peen tyydyttäminen voi käydä vaikeaksi, olkoon Senaatti
32643: oiikeutettu v.elVioit.tamaan tavarran haltijan lwrvausta va,staan
32644: luövut-tamaan sen vaHiolle, mikäli hän ei välttämättä tar-
32645: vitse sitä itseään tai niitä varten, jotka häneltä saavat ela-
32646: tuksen tai muonaa.
32647:     Sille, joka harjoittaa elintarpeiden tuotantoa, on jätettävä
32648: yli 1 momentissa säädetyn määrän mitä hän välttämättä tar-
32649: vitsee tuotantonsa ylläpitämiseksi ja edelleen kehittämiseksi
32650: sekä sitä varten tarpeellisen työväen elättämiseksi.
32651:      Paikallisella elintarvelautakunnalla on oikeus määrätä
32652: kuinka paljon 1 ja 2 momentissa ..mainituissa tapauksissa elin-
32653:  tarpeiden hamjallf' itsf.'llb·n v.oi.flaan jättä~i.
32654:                              13 §.
32655:     Jokainen olkoon velvollinen, kuvernöörin tai hänen käs-
32656: kystään kruununpalvelijan taikka 17 § :ssä mainitun elin-
32657: tarvelautakunnan tiedustellessa, antamaan tarkat tiedot siitä,
32658: onko hänellä ja kuinka pa.ljon sellaista omai,uutta, josta pu-
32659: hutaan 2 § :ssä.
32660:     Kuvernöörillä tai elintarvelautakunnalla on valta kahden
32661: valitsemansa jäsenen kautta tarkastuttaa niskoittelevan tai
32662: vääräin tietojen antamisesta epä-luulon alaisen henkilön myy-
32663: mälää, ma:kasiineja, konttoreja, huoneuksia, a,luksia ja muita
32664: suojulksia, niin myös kaupanpito- ja muita sellai,sia asiak[r-
32665: joja. Viranomaisten on pyydettäessä annettava virka-apua.
32666:     Joka tä:llaisen tarkastuksen toimittaa, älköön siitä, mit-ä
32667: hän on saanut tietoonsa, ilmaisko muuta kuin mitä on tar-
32668: peellista. tarkastuksen tarkoituk.sen saavuttamiseksi.
32669:                               15 §.
32670:     Joka rikkoo 2, 5, 6, 7, 8 ja 14 §:n mukaan annettuja mää-
32671: räyksiä taikka kieltäytyy antamasta 13 § :ssä mainittuja tie-
32672: toja tahi niitä anta,essaan tai tarkastuksessa koettaa erehdyt-
32673: tää <viranomaista, rangaistailroon vähintään 'k,oltmensadan ja
32674: enintään kymmenentuhannen markan sakolla taikka korkein-
32675: taan kahden vuoden vankeudella.
32676: 938                X, 1. -   Elintarvekysymys.
32677: 
32678:     Sama olkoon laki, jos joku, tietäen 9, 10 tahi 11 §:n mu-
32679: kaan annetusta määräyksestä, luvattomasti käyttää, tahalli-
32680: sesti vahingoittaa tahi hävittää omaisuutta taikka jättää ta-
32681: varan hoitamatta, kun 'sen hoito on hänen velvollisuutenaan.
32682: Jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, olkoon rangahrtus
32683: kuritushuonetta korkeintaan kolme vuotta.
32684:     Tavara, joka vastoin 5 tai 7 § :n nojalla annettua mää-
32685: räystä ;yritetään myydä taikka kuljettaa tai maasta viedä
32686: tai maahan tuoda taikka vastoin 9 § :n mukaan annettua
32687: mä.äräystä yritetään pidättää valtiolta. olkoon menetetty.
32688: 
32689:                                16 §.
32690:     Syytteet tämän lain säännösten ja s·en nojalla annetta-
32691: vien määräysten .riJkkOIIllisista erotetaan kihlakunnan ja raas-
32692: tuvanoikeuksien käsittelystä ja on tässä mainittujen rikko-
32693: musten käsittelyä varten perustettava. kuhunkin lääniin eri-
32694: koinen tuomioilstuin, j·ohon ·läänin rkuluttnjajärjestöt valitsevat
32695: yhden jäsenen ja tuottajajärjestöt yhden jäsenen sekä läänin
32696: elin:ta.rvelautakunta laiwoppiueen puheenjohtajan, ja on rik-
32697: komukset käsiteltävät näissä oikeuksissa kiimellisinä.
32698:     Jos tarve vaatii, on senaatilla valta perustaa tällaisia tuo-
32699: mioistuimia m•eampiakin.
32700: 
32701:                                  17 §.
32702:     Tämän lain ja sen perusteella annettujen määräysten täy-
32703: täntöönpanoa varten on kuhunkin kuntaan perus.tettava yksi
32704: tai useampia elintarvelauta:kuntia, joiden jäseniä valitessa on
32705: pidettävä silmällä kunnan väestön yhteiskunnallista kokoon-
32706: panoa.
32707:     Missä va1~sinainen työväki muodostaa huomattavan osan
32708: v~estöä, on vähintään puolet elintarvelautakuntien jäsenistä
32709: valittava t;vövfuen jä:r,jestö.ien esittämistä henkilöistä.
32710: 
32711:                            22 §.
32712:     Tämä laki käy heti noudatettavaksi ja on voimassa tou-
32713: kokuun 1 päivään 1919. Samana i)äivänä lakkaavai myös-
32714: kin sen nojalla annetut määräykset ja toimitetut takavarikot.
32715:                  X, 1. -   Tokoi ja Watanen.                 989
32716: 
32717: Kuitenkin ovat 4 § :n määräykset alimma:sta hinnasta, 12 § :n
32718: säännökset korvauksen määräämisestä sekä 15 §:n rangais-
32719: tusmääräykset lain voimassaolon aikana tehtyihin rikoksiin
32720: nähden senkin jälkeen sovellettavat.
32721: 
32722: 
32723: 
32724:    Helsingissä marraskuun 27 päivänä 1917.
32725: 
32726: 
32727:    Oskari Tokoi.                               J. Watanen.
32728: TOISET VALTIOPÄIVÄT
32729:                  1917
32730: 
32731:            LIITTEET
32732:                     XI
32733:  VALIOKUNTAAN J...ÄHETTÄMÄTTÄ JÄTETYT
32734:          EDUSKUN'fAESI'l'YKSET
32735: 
32736: 
32737: 
32738: 
32739:             HELSINGISSÅ, 1918
32740:         SUOMEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
32741:                                                              943
32742: 
32743: 
32744: XI, 1, -   Edusk. esit. N:o 50.
32745: 
32746: 
32747: 
32748: 
32749:              Manner, Kullervo. y, m.: Ehdotus laiksi 20
32750:                p:nä heinäkuuta 1906 annetun valtiopäivä-
32751:                .iärjesl,11ksen 5 §:n mwuttamisesta toisin kuu-
32752:                lu1mksi.
32753: 
32754: 
32755:                S u o m en E d u s k u n n a ll e.
32756: 
32757:      Suomessa on väitetty olevan voima.ssa täysin yleinen
32758: valtiollinen äänio-ikeus. Missä: määrässä· tämä väite on to-
32759: tuudenmukainen, selvenee voimassaolevan valtiopäiväjär-
32760: jestyksen 5 § :stä, missä Suomen ·kansalaisten valtiollisesta
32761: äänioikeudesta on tarkat määräykset. Kysymyksessä oleva
32762: pykälä, kuuluu:
32763:      ,Oikeutettu valitsemaa~ edustajaa. on jokainen Suomen
32764: kansalainen, sekä mies ettäJ nainen, jok·a ·ennen vaai.ivuot.ta
32765: on: täyttänyt neljäkolmatta vuotta.
32766:      Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:
32767:      1) se, joka on vakinaisessa sotapalv-eluksessa;
32768:      2) se, joka on holhouksen alaisena;
32769:      3) se, joka kolmena viime kuluneena vuonna ei ole ollut
32770: tässä maassa hengille pantuna;
32771:      4) se, joka muun syyn kuin kunnallishallituksen todris-
32772:  tuks-ella näytetyn varattomuuden tähd·en on jättänyt suorit-
32773:  tama.tta hänen maksettavaksen pannut k·ahden lähinnä edel-
32774: lis-en vuoden kruununverot;
32775:      5) se, joka itsellensä saa a.pua vaivaishoido1ta, jollei apu
32776:  ole ainoastaan satunnaista;
32777:      6) se, joka on luovuttanut omaisuutensa velkojainsa tyy-
32778:  dyttämiseksi, kunnes hän on I.l€säntilansa vaiallaan vahvis-
32779:  tanut;
32780: 944    .JI, 1. -   Valtiopäiväjärjestyksen muuttaminen.
32781: 
32782:      7) se, joka irtolaisuudesta on tuomittu yleiseen työhön,
32783: aina kolmannen vuoden loppuun siitä, kuin hän työlaitok-
32784: sesta pääsi;
32785:      8) se, joka laillisen tuomion nojalla on katsottava olevan
32786: hyvää mainetta v·ailla ta1ikka on kelvoton maan palveluk-
32787: seen tahi toisen asiaa ajamaan;
32788:      9) se, joka on todistettu syypääiksi siihen, että hän kan-
32789: sanedustaja.nvaaleiss·a on ostanut tai myynyt ääniä tai sitä
32790: yrittänyt tahi äänestänyt useammassa kuin yhdessä pai-
32791: kassa taikka väkivallalla ilai uhkauksella häirinnyt vaali-
32792: vapautta, aina kuudennen kalenterivuoden loppuun siitä lu-
32793: kien, kuin lopu1lin~m tuomio asias'ta an11ettiin."
32794:      Edellä oleva V. J :n säännös sisältää lukuisia äänioikeus-
32795: rajoituksia. Aä.nioikeus ei siis olekaan läheskään yleinen.
32796: Puheena oleva valtiopäiväjärjestyksen määräys päin vastoin
32797: suoranaisesti estää. koko kansan tahdon i·lmituJemis·en -edus-
32798: taj·avaaleissa.
32799:      Tämä on paha epäkohta. Se olisi mitä pikemmin kor-
32800:  jattava. Sillä kansan tahdon Jlitäisi saada ilmitulla mah-
32801: do1lisimman rajottamattomana eduskuntava.alei.ssa.
32802:      Äänioikeusrajoitusmä:äräyksiä tarkastellessa kiintyy
32803:  huomio ensinnäkin siih-en, että: äänioikeut-ettujen ikäraja on
32804:  vahingollisen korkea. Vasta 24 vuotta. täyttäneille myöntää
32805:  voimassa oleva laki valtiollisen ä:änioikeuden. Tuhannet
32806:  tehdään siten äänioikeudesta osattomiksi. .S-e on väärin.
32807:      Mutta onhan lain muk·a.an henkilö jo 15-vuotiaana oi-
32808:  keutettu hallitsemaan, mitä hän itse ansaib,-ee, ja 16-vuo-
32809:  tiaana velvollinen suorittamaan henkilöllistä veroa sekä 18-
32810:  vuotiaana rikosoikeudellisesti täysin vastuunalainen teois-
32811:  taan. .Ta varsinkin työväen luokan 21 vuotia,a:t ovat jo ke-
32812:  hityksessään 24-vuotiaitten tasalla. Niinpä eduskuntauudis-
32813:  tuskomitean mietinnössä puolsikin enemmistö 91 vuoden
32814:  ikärajaa.•Ja 1905-1906 vuod-en säätyva1tiopäiväin perus-
32815:  tuslakiv·aliokunnan vähemmistö a,s.ettui samalle kannalle,
32816:  viitaten m. m. siihen, että säätyvaltiopäiväin porvaris- ja
32817:  ta1onpoikaisäådyn vaaleissakin ikäraja oli '91 vuotta.
32818:                XI, 1. -   Kullervo Manner y. m.             945
32819: 
32820:      Ulkoma.i:lla myöskin on monin pa.ikoin 21 vuotia.illa val-
32821: tiollinen äänioikeus. Siitä ei niissä maissa ole ollut mitään
32822: haittaa.. On syytä olettaa, että on oleva paljon hyvää seu-
32823: rauksena, jos Suomessakin myös 21-24 välillä olevat ikä-
32824: luokat pääs·evä.t maan asioihin vaikuttamaan.
32825:      Korkean ä'änioikeusikärajan lisäksi sisältää V. J :n 5 §
32826: vielä joukon erikoisesti 1ueteltuja vaalioikeuden rajoituksia.
32827: Nämä rajoitukset ovat s.ellaisia, että suuret köyhälistöjoukot,
32828: ehkäpä satojatuhansia., näitten kautta jäävät tärkeintä kan-
32829: salaisoikeutta vaille. Yleensä ovat kaikki nämä rajoitukset
32830: järjettömiä, jollei niiden: ainoana .iär.ieHisenii tarkotuksena
32831: tahdota pitää sitä, että köyhyys on rikos, josta rangaistaan
32832: äänioikeuden menetykse11ä. Kun ·ei näillä rajoituksilla muuta
32833: tarkoitusta ole, on ilmeistä, että ne ovat vääryyd·ellisiä ja
32834: sellaisina poistettavat. Myöskin on huomioon otettava, että
32835: useita niistä viranomaiset lisäksi ov·at tulkinneet kovin va-
32836: hingollisesti työväelle ja tehneet siten niitten vaikutuksen
32837: vieläkin tuhoisammaksi. Niin on tapaMunut ·esim. &en koh-
32838: dan suhteen, missä säädetään maassa· hengillä olemisesta;
32839: samaten on laita niitten määräysten, jotka. koskev•at kruu-
32840: nunveronsa maksamatta.• jättäneitä ja. vaivai·shoidolta apua
32841: saaneita. Varsinkin noitten määräyksien soveltamisen kautta
32842: ovat joutuneet ja joutuvat monet köyhäJt ään:ioikeudettomiksi.
32843: Köyhyys ei kuitenkaan saisi olla äänioikeuden esteenä.
32844:      Kun nyt näyttävät aukeavan vapaammat ajat k>ansal-
32845:  lemme, niin on tarpeellista että mahdollisimman suuret kan-
32846: salaisryhmät voivat ottaa osaa ma.an ja kansan kohtaJoitten
32847:  ratkaisemiseen ja tulevan kehityksen määrääJmiseen. Se ta-
32848:  pahtuu siten, että ään~oikeuden rajQituksia poistetaan. Siten
32849:  myös, kasvatetaan kansalaisia eduskunnallista toimintaa
32850:  harrastamaan ja ·edelleen kehittämään.
32851:      Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioittaen, että
32852:  Eduskunta sääfä.isi näin kuuluvan lain:
32853: 946     XI, 1. ~ Valtiopäiväjärjestyksen muuttaminen.
32854: 
32855: 
32856:                             Laki
32857: 20 p:nä heinäkuuta 1906 annetun valtiopäiväjärjestyksen
32858:         5 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
32859: 
32860:    Suom-en Eduskunnan päätöks-en muk•a.isesti, joka. on tehty
32861: 20 p :nä heinäkuuta 1906 annetun valtiopä.iväjärjestyksen
32862: 60 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten, ·että sanotun
32863: Yaltiopäi väjärjestyk~-en 5 § muutetaan niiin kuuluvaksi:
32864: 
32865:                               5 §.
32866:     Oikeutettu valitsemaan edustajaa. on jokain-en Suomen
32867: kansalainen, sekä mies että nainen, joka ennen vaalivuotta
32868: on täyttänyt 21 vuotta.
32869:     Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:
32870:    -]) se, jok:1 lain V'oimaan voittaneen oikeuden pHMöksen
32871: mukaan on holhouksen alaisena;
32872:     2) se, joka laållisen tuomion nojalla, on katsottava ole-
32873: van hyvää mainetta vailla taikka on kelvoton maan palve-
32874: lukseen tahi toi&en asiaa ajamaan; j.a
32875:     3) s-e, joka on todistettu syypääksi siihen, -että: hän. kan-
32876: san.edustanjavaaleissa on ostanut tai myynyt ääniä tahi
32877: äänestänyt useammassa kuin yhdessä paika·s.sa, aina kuu-
32878: dennfm kal-enterivuoden loppm~n siitä lukien, kuin lopulli-
32879: nen tuomio asiasta annettiin.
32880: 
32881: 
32882:       Helsingissä marraskuun 26 p :nä 1917.
32883: 
32884:           Kullervo Manner.            Anton Huotari.
32885:           Hilda Herrala.              H. Hurmevaara.
32886:           Evert Eloranta.             Oskari Suutala.
32887:           0. W. Kuusinen.             A. Salo.
32888:           Juho Kujala.                Seth. Heikkilä.
32889:                                                                947
32890: 
32891: 
32892:     Xl, z.- Edusk. esit. N:o 51.
32893: 
32894: 
32895: 
32896: 
32897:                 Mäkelä, Santeri, y. m.: Ehdotus laiksi fJarpain
32898:                   ja mäkitupa-alueitten julistamisesta päätilois-
32899:                   taam riippumattomiksi·.
32900: 
32901: 
32902:                   S u o m en E d u s k u rr n a 11 e.
32903: 
32904:         Suomen torppariluokkaa -koskeva l·ainsäädäntö on var-
32905:     sinkin viime aikoina ollut horjuvaila, kannalla, jopa niin
32906:     suures·sa määrässä, että vuod·en 1916 maaliskuulla päättyi
32907:     yli 60,000 vuokrasopimusta. ilman että. heiUe jäi silloin min-
32908:     käänlaista lainsuojaa maanomistajain hä.ätövimmaa vastaan.
32909:     Tosin on s-en jälke-en saatu taan•nehtivaa maanvuokra-ase-
32910:     tusta vielä viidellä vuodella jatketuksi, mutta senkin ase-
32911:     tuks·en aika päättyy v. 1921. Tästä johtuu, että uusia lain-
32912:     säädäntötoimelllpiteitä on torppariluokan suojaksi viipymättä
32913:     säädettävä, koska ne torppariva.pautusta. lopullisesti järjes-
32914:     tävät la.insäädäntö toimenpite-et, joita on jo aikaisemmin
32915:     suunniteltu ja jotka ovat asiasså välttämättömiä vievät run-
32916:     saasti aikaa eikä suuri lukuist111 maanvuokraaja väestöä voida
32917:     enää pitemmältä jättää epävarmuuteen tulevasta kohtalos-
32918:     taan.
32919:          Torppariluokan keskuudessa on varsin voimakkaana
32920:     va•atimus päästä its-enäiseen, maanomistajista riippumatto-
32921:     maan asemaan. Tällä pyrkimyksellä on juurensa .syvällä
32922:     yhteiskunnaHisissa oloissa ja samalla on sillä pyrkimyksellä
32923:     täysi oikeutu:ksensa.
32924:          'Suurin osa maamme torppareista on saanut torppan.sa
32925:      perirrtö-osuudestansa, mutta lainsäädäntö ei ole heiH-e niihin
32926:     jatkuvaa omistus- ja hallinto-oikeutta kuin osaksi turvan-
32927: .    nut. Suuri osa heistä on myös joutunut vuoosien ja• vuosi-
32928: 948     XI,2. -   Torppain julistaminen riippumattomiksi.
32929: 
32930: kymmenien ajalla maksamaan vuokra-alueistansa niin kor-
32931: keita ve·roja., että he ovat vuokra-ai.kanansa. usein runsa.in
32932: määrin .suorittaneet maanom'istajille lunastushinnan niistä
32933: maa-alueista, joit·a ovat viljelykselle raivanneet. Toiselta
32934: puolen on maanomistajaluokka viime vuosien ja er.ittäinkin
32935: ~allinnoon maailman sodan aikana saanut maan arvon ja
32936: maan tuotteiden suuren kohoamisen takia ansiottornia omai-
32937: suuden lisäyksiä, samaan aika:an kuin torppa.riluokan enem-
32938: mistö on joutunut kär8imään taloudellista ahdinkoa; johtuen
32939: tåstä•, että suurelle osaHe heistä on käynyt vaikeaksi jat-
32940: kuvasti suorittaa us·ein verrattain korkeita vero.iansa.
32941:      Asiain näin ollen. on torppariluolmn pyrkimys täydelli-
32942: seen riippumattomuuteen oikeutettu ja on se lainsäJädäntö-
32943: tietä väliaikaisesti heti toteudetta va.
32944:      Maamme t.orppariluokan aseman turvaamiseksi on siis
32945: jo näillä valtiopäivillä; säädettävä väliaikaisi•a mooräyksiä,
32946: joilla olisi torppa.riluokan lopullisiin oikeuksiin ja etuihin
32947: nähden perustava merkitys. Sellaisena toimenpiteenä olisi
32948: laki, joka julistaisi torpat ja mäkitupa-alueet päätiloista ja
32949:  niiden omistajista. riippumattomiksi, säilyttäen kumminkin
32950:  torppariluokalla kaikki ne edut ja oikeudet, jotka heille
32951:  vuokrasopimuks1ensa perusteella tai muutoin kuuluvat.
32952:  Tällainen toimenpide antaisi torppariluokalle mahdollisuu-
32953:  den taloudellisen asemans•a vakaannuttamiseen, silti vaikeut-
32954:  tamatta maanomistajainkaan asemaa; samalla kuin se osal-
32955:  taan kiirehtisi torpparivapautuksen lopulli.sesti järjestävän
32956:  lainsäädä.nnön aikaansaamista..
32957:       ~Tämä laki tulisi koskemaan kaikkia niitä torppia ja
32958:  mäkitupa-alueita, joista oli- olemassa, joko suullisia taikka
32959:  kirjallisia vuokrasopimuksia maaliskuun 14 p :nä 1909 ja
32960:  tulisi se mää.rätä perustuslainvoimaisena olemaan voimassa
32961:   niin kauan kunnes torpparivapautus on lainsäädännöllä lo-
32962:   pullisesti voimaan saat.ettu.
32963:       Sen nojalla mitä edellä on esiintuotu ehdotamme:
32964:                että Eduskunta hyväksyisi, tJahvistaisi ja
32965:             voimaanpantamaksi määräisi seuraavan laki&i-
32966:             tyksen:
32967:                     XI, 2. -    Mäkelä y. m.                949
32968: 
32969:                                Laki
32970: torppain ja mäkitupa-alueitten julistamisesta päätiloistaan
32971:                    riippumattomiksi.
32972: 
32973:     Suomen Eduskunnalla olevan vallan nojalla sääd-etään
32974: täten perustuslain voimalla s~ura.avaa:
32975:                               1 §.
32976:     Kaikki ne torpat. ja: mäkitupa-alueet, joita koskevat
32977: asetuksen: ,maaliskuun 12 p :nä 1909 annetun, torpan,
32978: lampuotitilan: ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan as~­
32979: tuks~n soveltamisesta aikaisemmin syntyneisiin vuokra·suh-
32980: teisiin" määräykset tai, jotka. ovat niihin vuokra-alueisiin
32981: verrattavia, julistetaan täten päätiloistaan riippumattomiksi,
32982: säilyen 'vuokramiehillä edell~en kaikki ne edut ja orkend·et
32983: jotka heille vuokrasopimuksi~n mukaan kuuluvat.
32984:     Edellisen momentin määräyks~t ovat voimassa ·~iksi
32985: kunnes maauvuokraajain alustaloisasemastaan vapauttami-
32986: nen on erikois-ella lainsäädännöllä saatettu lopullisoon ·rat-
32987: kaisuunsa.
32988:     Mitä edellä tässä pykälä.ssä sanotaan koske~ myöskin
32989: niitä vuokra-alueita, joiden vuokramiehet ovat v. 19,16 maa-
32990: liskuun 14 päivän jälkflen, jokb tuomioistuimfln. päät(,lks~llä
32991: taikka muulla tavalla vuokra-alueiltansa hääd~yt tai joita
32992: vastaan häätökanne on vireillä.
32993:                         2 §.
32994:    Tämä laki astuu voimaan h~i kun se on julkaistu.
32995: 
32996: 
32997:    Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1917.
32998: 
32999:      Santeri Mäkelä.                E. Pohjaväre.
33000:      Mikko Viikki.                  J. W. Hakkinen.
33001:      Juho Rikkanen.                 Oskari Orasmaa.
33002:      A. Harjula.                    J. A. 'l'uomikoski.
33003: ,.
33004:          TOISET
33005: VALTIOPÄIVÄT
33006:              1917
33007: 
33008:        LIITTEET
33009:           LIS.Ä.LIITE
33010: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN MY6HEMMIN
33011:           LÄHETETTY ALOTE
33012: 
33013: 
33014: 
33015: 
33016:          HELSINGISSÄ, 1918
33017:      SUOMEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
33018: '1
33019: I.a. -   AJIOm. ehd. N:o 121.
33020: 
33021: 
33022: 
33023: 
33024:             Ingman. Lattri, Estluder, Ernst, y. m.: V al-
33025:                rnistaviin toimenpitesiin ryhtymi~estä kunin-
33026:                kaan vaalia varten.
33027: 
33028: 
33029:               S u o m e n E d u s k u <n n a 11 H.
33030: 
33031:     Sen päältöksen johdosta, minkä Eduskunta t. k. 7 päivänä
33032: on tehnyt uuden hallitusmuodon säätälmistä Suomelle kos-
33033: kevassa kysymyksessä, saamme, viitaten V. J :n 30 § :ään,
33034: kunnioiftaen Eduskunna'lle esittää seuraavan anomusehdo-
33035: tuksen.
33036:     Eduskunta päätti joulu'kuun 6 päivänä 1917, sen joh-
33037: dosta että Hallitus oli tehnyt Eduskunnalle esityksen uudeksi
33038: hallitusmuoddksi, joka oli rakennettu siUe pohjalle, että
33039: Suomi on riippumaton tasavalta, puolestaan hyväksyä tämän
33040: periaatteen. Päätöksen sananmuodosta käy ilmi, että puheen-
33041: alainen Eduskunnan päätös, jonka Eduskunta ~teki korkeim-
33042: man valtiovallan ha:ltijana ja y ksinlkertaisella ää,n'tenenem-
33043: mistö1lä, 100 äänellä 88 vastaan, ei mer'kinnyt tasaval'taisen
33044: valtiomuodon välitöntä voimaansaattamista, mikä voimaan-
33045: saattaminen ei olisikaan voinut tapahtua mainitul.la tavalla.
33046: Päätös merkitsi, mitä valtiomuotoon tulee, ainoastaan peri-
33047: aatteen hyväksymistä, jolm tullakseen tot.eui·etu'ksi vaati lain-
33048: säädäntötoimenpiteitä; se toisin sanoin merkitsi, että tasaval-
33049: tainen valtiomuoto oli saateitava voimaan sen :kautta !että
33050: Eduskunnalle annettu €sitys uudeksi hallitusmuodoksi hy-
33051: väksyttäisiin ja vahvist€ttaisiin.
33052:     Eduskunta ei kuitenkaan ole hyväJksynyt ehdotusta tasa-
33053: vaHaiseksi ha.Ilitusmuodoksi vaan on päinvastoin hyväksynyt
33054:  monarkiselle perusteelle rakennclun hallitusmuotoehdotulksen
33055:   2
33056: 
33057: lepäämään ens:~ma1sun uusien vaalien jälkeen kokoontuviin
33058: valtiopäiviin. Sen kautt1a on päätös joulukuun 6 päivältä,
33059: mikäli se koskee Suomen va1tiomuotoa, rauennut.
33060:      Ed-ellä esitetystä seuraa, että Suomi edelleen on perustus-
33061: laillinen monarkia, jonka valtiosääntö on määrätty 177'2 vuo-
33062: den Hallitusmuodossa ja maan muissa perustuslaeissa. Tämä
33063: tosiasia käy niinikään ilmi ei ainoastaan Eduskunnan hyvälk-
33064: symästä hallitusmuotoehdotuksesta, vaan myöskin perustus-
33065: lakiva'liokunnan mietintöön asi,asta liiteiyssä viidennessä vas-
33066: talauseessa olevasta ehdotuksesta, jota Eduskunnan vähem-
33067: mistö on kanna.ttanui. Kummankin ehdotuksen viimeis·een
33068: pykälään on nimittäin otettu säännös, jolla nimenomaan :ku-
33069: motaan Hallitusmuoto 21 rpäivältä elokuuta 17712 sekä Yhdis-
33070: tys- ja Vakuuskirja 21 päivältä helmikuuta ja 3 päivältä
33071:  huhtikuuta 1789.
33072:      Hallitusmuodon 38 § :n mukaan ei seHainen väliaikainen
33073: tila, kuin nykyään vallitseva, saa kestää kauemmin kuin on
33074:  ehdottomasti tarpeen valtiovallan käytön lopulliseksi järjes-
33075:  tämiseksi. Selvää myöskin on, että kysymyksen ratkais·emi-
33076:  sen pitempi viivytys on omansa tuottamaan monenlaisia vaa-
33077:  roja ja vai~reuksia. Jos näin on yleensäkin asian laita, pitää
33078:  se er~tyisesti paikkansa Suomen nykyisessä arveluttavassa
33079:  asemassa. Kun välitilan lopettaminen uuden hallitusmuodon
33080:  lopul'liseiC säätämisen kautta on käyny.t mahdottomaksi sen
33081:  päät.öksen johdosta, jonka Eduskunta teki t. k. 7 päivänä
33082:  hallitusmuotoasian kolmannessa käsittelyssä, on Eduskunta
33083:  Hallitusmuodon edellä mainitun säännöksen mukaan velvol-
33084:  linen viipymättä valitsemaan maalle hallitsijan. Jotta tä:mä
33085:  voisi tapahtua, tarvitaan kuitenkin eräitä valmistavia toimen-
33086:  piteitä, joita Hallitus soveliaimmin voi suorittaa.
33087:      Viitatien siihen, mitä edellä olemme esittäneet, saamme
33088:   kunnioittaen ehdottaa,
33089:                                                               .·1
33090:                  että Eduskunta päättäisi pyytää Hallitusta
33091:             rJ!ht?Jmään niihin valmistaviin toimenpiteisii'm,
33092:             .iotka ovat tarpeen, jotf,a Eduskunta voisi täyttää
33093:              Eduskunnalle Haliltusmuodon 38 §:n nojalla
33094:                                                    3
33095: 
33096:          kuuluvan velvollisuuden mahdollisimman pian
33097:          toimittaa kuninkaanvaalin.
33098: 
33099:  Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1918.
33100: 
33101: 
33102:   Lauri Ingman.          Ernst Estlander.
33103:  A. Osw. Kairamo.        R. A. Wrede.
33104:  A. Lagerlöf.            A. J. Bäck.
33105:  Eric v. Rettig.         S. Wilh. Roos.
33106:  Wald. Bergroth.         Annie Furuhjelm.
33107:  Elli ~ravastäihti.      Axel Palmgren.
33108:  A. R. Hedberg.          Eirik Hornborg.
33109:  R. H. Päivänsalo.       Rafael Colliander.
33110:  Wilh. Malmivaara.       Karl Ottelin.
33111:  K. R. Häkkinen.         J. Inborr.
33112:  Paavo Virkkunen.        A. Koivisto.
33113:  A. Taottu.             0. W. Louhivuori.
33114:  Iida Yrjö-Koskinen.    Eveliina Ala-Kulju.
33115:  Alfred Retulainen.     Jussi Puumala.
33116:  Aug. Hyöki.            K. J1anne.
33117:  Gustaf Gädda.          August Tåg.
33118:  Elias Tukia.           Ivar Alanen.
33119:  Onni Rantasalo.        Tuomas Wanhala.
33120:  Juuso Runtti.          Artturi H. Virkkunen.
33121:  Erkki Kaila.           Oskar Nissinen.
33122: J,eonard Typpö.         Ragnar Furuhjelm.
33123: Kyösti Haataja.         Julius Sundblom.
33124: Tekla Hultin.           J. E. Antila.
33125: Emil Schybergson.       J. Oskari Peurakoski.
33126: E. N. Setälä.           Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.
33127: Onni Talas.             Wäinö W alkama.
33128: I<J. Nevanlinna.        Juho Sneilman.
33129: Gust. Arolmllio.        P. Paavolainen.
33130: Erik Alopaeus.          J. E. Hästbacka.
33131: Helsingissä., Suomen Senaatin kirjapainossa, 1918.
33132:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025