<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
160 Käyttäjää paikalla! 0.0074849128723145
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Herra_Snellman
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
1:     VALTIOPÄIVÄT
2:                1917
3: 
4: 
5:          LIITTEET
6: 
7: 
8: 
9: 
10: •
11:                                       ..
12:           HELSINGISSÄ, 1917
13:       SUOMEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
14: •
15:                                Sisällysluettelo.
16: 
17:                         1. Perustuslakivaliokunta.
18:                                                                                             Siv.
19: 1. Wiik, K. H., y. m., anom. ehd. N :o 5: Esityben anta-
20:      mLsesta moosefusenu.skolaisten oikeudellisen a,s.eman
21:      par.antamisek·si . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            3
22: 2. Hakala, K._. y. m., anom. ehd. N :o 3: Yle~sen armah-
23:      dusjulistuksen julkaisemis.est.a . . . . . . . . . . . . . . . . . .                      5
24: 3. Hultin, Telcla, y. m., anom. ·ehd. N:o 1: Pääsyn tur-
25:      vaamisesta v.altionvirkoihin ·sukupuol•esta riippu-
26:      matt·a . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      9
27: 4. Helenius-Seppälä, Matti, anom. ehd. N :o 2: Lwki-
28:      määräysten muuttami.sesta niin, että eri V1aali,pii-
29:      rien :samaan puolueeseen kuuluv.at vaaliliitot voi•si-
30:      vat yhtyä koko maan käsittävämsi vaaliliitoksi . . . .                                  16
31: 5. Vir~kunen, Paa·vo, y. m., anom. ehd. N :o 4: Halli-
32:      ·tuksen nimitysoikeuden lakkauttamisesta n. ·s. kei-
33:      sarillisissa .pitäji.ssä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          18
34: 
35: 
36:                         II. Valtiovarainvaliokunta.
37:          A. Valtion tuloja ja omaisuutta koskeva edus-
38:                kuntaesitys ja anomusehdotuksia.
39: 1. Lohi, K. A., y. m., edusk. esit. N :o 16: Ehdotus
40:      I.aiksi suurten maaomaisuuksien verottam~sesta . .                                      25
41: 2. Luopajärvi, Mikko, y. m., .anom. ehd. N:o 8: Mawn-
42:      alwon an.siotonta kohoamista koskevan verotuksen
43:      aika,ans.a•amisest.a . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          31
44: 3. lnborr, J., m. fl., pet. för.sl. N:o 9: Om acf,skaHande
45:      .af d·e å jorden hviiande direkta grundskratter . . . .                                 36
46: 4. Hyöki, Aug., anom. ·ehd. N:o 2,1: Maakauppaveron
47:      J<akkauttami·ses·ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         37
48: o. Jalonen, H., y. m., anom. ehd. N :o ·13: Huveis•ta kan-
49:      nett.a:vien I_naksujen lakkautt.ami•sesta .-...... . . . . .                            38
50:   IV
51: 
52: 
53:                                                                                          Sivo
54:  Bo Haapanen, Santeri, yo mo, anomo ehdo n:o 10: Valtion
55:       tup:rukkamonopolin toteuttamisesta o o0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0                       40
56:  70 Helenius-Seppälä, Matti, anomo ehdo N:o 11: V.altion
57:       tupakkamonopolin mahdolHsuuden tutkimisesta 0 0                                     44
58:  80 Lohi, Ko Ao, Yo mo, anomo ·ehdo N :o 65: Kruunun-
59:       metsätorpp.arien 'y/ m~" v.apoiJt'äih'ts~s·ta •suoritta-
60:       masta valtiolle vuosilta 1917 j.a 1918 maktsettav.aa
61:       vuokr.aa o 0 0 0 0 o 0 o 0 0 0 0 0 0 o o 0 0 0 0 o0 0 o 0 o 0 0 o 0 0 0 0 0 00 0    4G
62:  90 A.rokallio, Gusto, yo mo, .aThO!llo ehdo N :o 67: Toimen-
63:       pitei.stä, joilla' ~n'H~eh' 'lahioi'tuis.hla:in ti1allisille hel-
64:       potett.a~siin kruununpui1s•toiksi juli•stettujen metsä-
65:       maittensa lumistarilinen yhteismetsik·si .. 0 0 0, 0 0 0 0                          48
66: 
67: 
68:         B.   Mätiriirali~~~ s~si~li,~iill, .ja. si-vis~f.~ta~koit~ksitn
69:                          koskevia anomusehdotuksia.
70: 100 H irvensbYo, ·     j, y. 'm., arion:l: ehd. R:o 43': i M~a:t"åis"
71:                             a:;·
72:          k~Wt~\!:bul\in:d:P'et't.aj'llin v.altio'titJ,.aik'an • ja 'elä:ltlte'en
73:          k-~~ot+_amisest~ .... _1 •• 0 0:, .... ·,: .' 0 0 0 : 0;: o 0 0 0~0 . 0: :,      51
74: 11.
75:                                                           0
76:         Raahkamen, August, y. m., .anom. ehdo N :o 42: Mlia-
77:          riir~h;a'n'' myöntäniisestii' kalliinajan. palkanlisäämi-
78:   . , .seksi må,al'ai:skåns.llk'dulu:jen opettaij'iUe 0 0, .. o, 0 00 0
79: 1~0 · Lantto, 1-J.'F~.; y.''m.; anoiilo ehcL N:o 40:' Mliär'ä-·
80:        raliä'i:t' m'y'öntäfu~sestä 'ma:alai.skan~sakoulujen rali'e'n-
81:   . '  ta:Di'i·sfa vat'ten; .. 0 0 0 0 0 . 0 0 0 . 0... 00 0 0 . 0 0 0 .... 00 0
82:                                           0                                               BO
83: ui.' K oklco, J. P., y. m., .anom. ehd. N ~o 9o': Mliitriirahan
84:        myöntämisestä Suomen Pankin voittov·aroista ylei-
85:        ·sen työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuks<m toteut-
86:        tamiJ&eksi 0 0 0 0... 0 .... 0 0. 0 0 .... 0 .. 0 ... 0 0 0 o....
87: 14o Johan_sfp;n,o ()e01;g W,, m.o fl., peto f()r.sL N:o 88: Om
88:        beviljande af anslag för und•er:stöd].ande af ar·betar-
89:        institut 0. 0 0. 0 o 0. 0 o. 0 o 0. o 0. o....... o .. o ...... o                  65
90: 100 Sillanpfiii;:. Miina ja Pärssinen, Hilja, .anomo .ehdo
91:        N :o. 87: Määrärahan myöritämi.s·estä palvelijatar-
92:        kodin 'la.ajenta:inista v.arten Helsingi.ssä 0 00 0 0 0. 0 . 0                     67
93: 
94: 
95:         c. Kilikuiåitoksiå J.a; ~ii~im_p_~Ive~u~\.'iU:t'aa 'k~8t;~;tå
96:                    ·               anomusehdotuksia.
97: l6o ArokdiZio':' G·us't:,. anoin'. en~{ N ~o 104';' Valtior1raut:a~
98:        teiden rlikennuskustanrilisten .alenta'ih{ses·ta · 0 0 0 0 0 0                     71
99: 170 Ait'dift'h~t6, Jo; Ao, y: mo; ,ariomo ehdo' N:'o 97: Rå'uta-'
100:        tielinjan tutkimi.sesta linfaila Salo-R1ihirriäki , 0                              74
101:                                                                                                       V
102: 
103: 
104: 
105:                                                                                                       Siv.
106:      1S. Sjöstedt-J·ussila, Oslc. Ansh., y. · m., anom: ehd. N :o
107:            100: Koneellisen ja talOttdell1sen tutkimukisen toi-
108:            mittami•sesta raut.atietä varten Hist·een l!!sema:lta
109:            Loimaan as-em·aJl,e . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . .                75
110:      19. Arolcallio, Gusf/!f an'om. ehd. N :o 101: Tutkimilk.sen
111:            toimeenpanemisesta r.autatietä v.art.en Koljolan· ase•
112:            malta Hiitolan-Raa.suli:n radalle . . . . . . . . . . . . . .                               76
113:      20. Isaksson . William, m. fl., pet: försl. N :o 6: Om ersät-
114:            tande af de förluster pensona•len vid den förra lob3-
115:            och fyrihrä:t!tningen lidit till följd af institutionens
116:            underordnande under marinministerium . . . . . . . .                                        77
117:      2l. Pärssinen, Hilja, y. m., anom. ehd. N :o 7: Rautatiellä
118:            palvelev,ain työläis•naisten .as·Pman parantamisesta . .                                       81
119:      22. Helenius-Seppälä, Matti, anom. ehd. N:o 12: V·apaa-
120:            lippujen myöntämisestä valtionrautateillä edu.skun-
121:             nan jäsenille ja vakinai.siUe virkailijoille . . . . . . . .                                  82
122: 
123:              D. Määrärahoja maanviljelystarkoituksiin koskevia
124:                                          arlonl't\selidotult\tili.
125:      23. Saarelainen, Pel<'lca, y.' m., ·anom. ekd. N :o 69: Mää-
126:            rärahan 'myontämi·s·estli soiden kuiv!llamiS>eksi . . . . . .                                  8n
127:      24. Saalasti, Filip; y. m., anom. ehd. N :o '78: Mää·rifrahan
128:            myön:tämis.estä Konnull'stlon •kuivaf.tami,seks.i . . . .                                      87
129:      25. Kokko, J. P., y. m . .anom. ehd. N:o 79: Mllärärahan
130:            myöntämisestä S.aiianjoen perkaukseeli . . . . . . . . . .                                     89
131:      26. Sinhko. E., y. m., anom. ehd. N~o 68:· Uudisvi1jelys'-
132:            lainoiksi käyt~tttävien valtiovarojen li·sä'iirniSJes'tä . .                                   90 ·
133: 
134: 
135: 
136:                                       uJ.' LakivaliÖlmnta.
137:                  A.' Oikeud'enkllymiskaåi-'tå koskeviti eduskunta-
138:                                                  esityksiä.
139:        1. 8opanen, E. W., edusk. esit. N :o 3: Ehdotus asetuk-
140:              sek·si muutetuista määräyksi·stä kihlakunn.ankärä-
141:              ji.stä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       95
142:        2. Isalcsson, William, m. fl., motion N :o 4: Förslag till
143:              förordning angående vittnesmål af mos,ai,S'ke och
144:              mohammedanske troshekän:ilate.. . . . . . . . . . . . . . . . .                          103
145: ".     3. Aronen, Nestor, y. m., edusk. esit. N:o 2: E>hdott~s
146:              .asetuk~eksi Oikeudenkäyinislilaarl'n 15. luvun 2 ja
147:              9 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 106
148:  VI
149: 
150: 
151:        B. Rikoslain ja sen voimaanpalloasetuksen muutta-
152:            mista tarkoittavia eduskuntaesityksiä ja
153:                        anomusehdotuksia.
154:                                                                                  Siv.
155: 4. Hakala, K., y. m., edusk. esit. N :o 6: Ehdotus asetuk-
156:     ·seksi Rikoslai•n 10 luvun 1 ja 2 § :n 9umoa:misesta
157:      sekä 3 ja 4 § :n muuttam~sest.a . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113
158: 5. Wiik, Karl H., y. m., edusk. esit. N :o 5: Ehdotus
159:      laiksi kuolemanrl>tngai•stuk,sen vois,t.ami,sesta . . . . . . 116
160: 6. Hultin, Tekla ja Brander, U., edusk. esit. N :o 7:
161:      Ehdotus a,setukseksi rangaistusten täytäntöönpa'llo-
162:      a,setuksen 4 luvun 2 § :n muuttami,sesta . . . . . . . . . . 117
163: 7. Hultin, Tekla, anom. ehd. N:o 16: Toimenpiteistä
164:      lisätyn tarkastuksen ja V1alvonnan aikaans,aami,seksi
165:      vankeinhoidossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120
166: 8. Pehkonen, E. Y., y. m., anom. ehd. N :o 17: Toimen-
167:      piteiJStä työ- ja pwkkotyölaitoksen perrustamiseksi . . 127
168: 
169: 
170:        C. Erinäisiä, eri aloja 'koskevia eduskuntaesityksiä
171:                       ja anomusehdotuksia.
172:  !l. Kohonen, Jalo, y. m., edusk. esit. N:o 9: Ehdotus
173:        laiksi osuustoimintalain 19 § :.n muuttamisesta . . . .                          133
174: lU. Aronen, N estm·, y. m., edustk. esit. N :o 1: Ehdotus
175:        a) asetukseksi Ulnsotto1ain 4 luvun 5, 6 ja 7 § :n
176:        muuttami.SJesta ja b) wsetuks·eksi Ulosottolain voi-
177:        maanpanoa,setuksen 27 §:n muuttamisesta . . . . . . . .                          139
178: 11. Li8to. A., edusk. esit. N :o 8: Ehdotus asetukseksi
179:       teos1ainakiinnityksestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         143
180: 12. Arajärvi, Juhani ja Lista, A., anom. ehd. N :o 20: Toi-
181:        menlpite1stä kauppa-a1aa koskevan 1ainsäädännön
182:         uudi.stam]seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   159
183: 13. Hagman, Lucina, y. m., anom. ehd. N:o 15: Erinäi-
184:         s1stä muutoksista aviopuoli,soiden oikeussuhteisiin                             162
185: 
186: 
187: 
188:                             IV. Talousvaliokunta.
189:           A. Asutustoimintaa ja maanhankintaa koskeTia
190:              eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
191:   l. Haataja, Kyösti, y. m., edusk. esit. N:o 17: Ehdotus
192:           asetukseksi asutuslautakunnista . . . . . . . . . . . . . . . .               169
193:                                                                                                               vn
194: 
195:                                                                                                               Siv.
196:  2. Haataja, Kyösti, y. m., edusk. esit. N:o 18: Ehdotus
197:        asetukseksi erinäisten pykälien muutta:miseksi 15
198:        päivänä tammikuuta 1915 annetussa asetuksessa,
199:        joka koskee rajoituksia erji,änlaatuisten yhtiöiden
200:        ja yhdi'Stysten oikeuteen kiinteistön hanJkintaan
201:        m8ialLa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   17.5
202:  3. Haataja, Kyösti, y. m., edusk. esit. N:o 19: Ehdotus
203:        asetukseksi kunnan etuosto-oikeudesta· eräissä ta·
204:        pauksiS>Sa kiintei:&töjä myytä:eS>Sä . . . . . . . . . . . . . . . .                                    180
205:  4. H aataja, Kyösti, y. m., edwsk. esit. N :o 20: Ehdotus
206:        asetukseksi viljelyksien ja rakennuksien kunnossa-
207:        pidosta erinäi:sillä tiloilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                               187
208:  ''· Pesonen, Otto, y. m., anom ..eJhd. N :o 60: Puutav,ara-
209:        yhtiöiden lain:v.astaisen kiintei.stöjen rhankinnan eh-
210:        käi·semi:sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                        193
211:  6. Luopajärvi, M ilcko, y. m., .anom. ehd. N: o 61: Toimen-
212:        piteistä varojen hankkimi,seksi' kuntien maanhan-
213:        kin·nan edistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                               195
214: 
215: 
216:         B. Kyytilaitosta ja tientekovelvollisuutta koskevia
217:             eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
218:  7. Sopanen. E. W., y. m., edusk. esit. N :o 11: Ehdotus
219:        kyytiwsetukse'ksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                           201
220:   8. Gädda, Gustaf, m. fl., motion N :o 12: Förslag till
221:        förordning angå:ende sk.ju·tsviilsen:det . . . . . . . . . . . .                                        218
222:   9. Storbiörk. Johannes, m. fl., pet. för:sl. N :o 30: Väg-
223:        byggnadsbesvärets· öfvertagande .af rstaten                            0   0   0   0   0   0   0   0    236
224: 1.0. Lohi, K. A., y. m., anom. ehd. N :o 31: Toimenpiteistä
225:        tientekorasituksen uudestaan järjestämiseksi . . . . .                                                  239
226: 11. Nurmela, Kalle, y. m., ·anom. ehd. N:o 29: Määrä-
227:        rahan myöntämises,tä tärkeimpien maanteiden teke~
228:        mi•stä varten etupäässä harvun8iSututuille seuduille                                                    242
229: 12. Fränti, A., anom. ehd. N :o 32: Määrärahan myöntä-
230:        misestä teiden tekemiseen Lrupi:s•sa ............ , .                                                   245
231: 13. Juutilainen, Antti, y. m., anom. ehd. N :o 28: Mäålrä-
232:        rahan myöntämi·sestä eräitt.en kunta.in enimmin ra-
233:        sitettujen tientekolruhkojen avu-Stt-ami,seksi . . . . . . . .                                          247
234: 
235:               C. Sairashoitoa koskevia anomusehdotuksia.
236: 14. KMkinen, J., y. m., anom. ehd. N:o 24: Määräram811'1
237:      myöntämisestä mielisairashoidon edie.tämisi'!ksi . . .                                                    21J1
238:  . :VIII
239: 
240: 
241:                                                                                       Siv.
242: 1il. A ronen, N estor. y. m .• anom. ehd. N :o 23: ·'Määrä-
243:          rahan myöntämilse·stä-k.euhkotauti·par.antolan raken-
244:          tami•sta v.arten 8atakuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         254
245: 16. · !Iaap(Jinen; Santeri, .,a;nom .. ehd. N :o 25: · Määrär·ahan
246:          myentä:mi8estä. sair&stuvan raken t·ami•s•een• • Hyryn-
247:          salmen kirkonkylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      257
248: 
249:            D: Erinäisiä, eri· aloja koske.via ano.musebdotuksia.
250:   17. Ar.q,järvi; Juhani, y. m., auom.-ehd. N :o,:26:, .Toimen-
251:        ·. pitei,stä ,sotilasra•siiuksen tasoitbamiseksi . . . . . . . .               261
252: · 18. Sundblom, Julius, m. fl.,.pet. försl. N :o .27: . O:rq. åt·
253:         r ,gärder i syfte att utijämna den militär·a tungan . .                       264
254:   19. J'alas, Onni, y. m., ,a;nom. ethd. N:o 22: Vesiolkeus-
255:            lainsäädäntömme kehittäm~sestä •siihen ..suU:nta;an,
256:            että yhteisku1malle ta~tt.aisiin entistä, suu.rempi
257:            ~a.hdollisuus. huolehti•a . vesivo.iman, .kä57:ttämiseen
258:            liittyvistä julkisi.s•ta edu1sta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   267
259: 
260: 
261:                           ,. V.· .&mk!kivaliokuDta.
262:   1. Laitinen, Juho, y. m., edu.sk. esit. N:o 10: Ehdotus
263:        ·II!Setukseksi sää•stöpanke1sta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . · 271
264: 
265: 
266: 
267: 
268:             A. Koulu- ja .ka!lVQ.tusky!I'YJDYksiä koskeva~ edUi!i-
269:                 '. kantaesitys ja .a,nomusehdotuksia.
270:   1. S·undblom, Julius, m. fl., motion N :o 15: För,sl·ag till
271:         lag .angående läroplikt och förordning angående
272:         ko:>tn.aderna för folkstkoleväsendet . . . . . . . . . . . . . .              291
273:   2. Saalasti, Filip, y. m., anom. €ihd. N :·o· 41: ·KaUJs•akou-
274:         lujen ja seminaarien, opetusohjelman uudi·stami.sesta·                        3•12
275:   3. Jokinen, Wäinö, y. m., anom. ehd. N:o 45:· .Määr-ä-
276:         rahan myöntäm1sestä vuodeksi 1918 w1kuopetustoi-
277:         minnan kehittämi•seksi maaseudulla . . . . . . . . . . . . .                  315
278:   4. Alkio, Santeri, y. m., anom. ehd. N :o 46:· Määrärahan
279:         myöntämisestä tilapäi·seksi avus:tuks.eksi kunnan j•a
280:         l?(lUJ:akun.:a•all alkllkoultden .op·ettwjille . . . . . . . . . . .          317
281:   5. Latvala, J. W., y. m., ·anom. ehd. N :o 47: Määrä:Ntihan
282:      •. myöntämisestä köyhien · kansakouluoppilaiden ruo-
283:         ka-. j•a vaatetusavuksi . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . .   321
284:                                                                                                  IX
285: 
286: 
287:                                                                                                  Siv.
288:  fJ.   Lantto, h. Fr., y. m., anom. ehd. N :o 48: Määrärahan
289:          myöntämi·sestä .mwalai,sikanaakoulujen köyhäin las-
290:          ten ruoka- ja vaatetus;avuksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   324
291:  7.    Leppä, Sulho, y. m., anom. ehd. N :o 38: Määrärahan
292:          myöntämisestä kan-santrujuist.en tieteellisten luento-
293:          jen pitämi.stä Vlarten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              3·27
294:  8.    Lanito .. h'. Pr., y. m., anom. ehd. N :o 44: Kunnan
295:          kansakoulunopeitiajille ·suoritettavan palkan järjes-
296:          tämi•ses·tä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     329
297:  9.    Pärssinen, Ihlja, y. m., anom. ehd. N :o 53: AiJstivial-
298:          Hsten hoidon ja kasvatuksen .iärjestämi.sestä lain-
299:          säädäntötoimenpiteen kautta . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                       332
300: 10.    Alkio, Santeri, y. m., anom. ehd. N:o 76: Toimen-
301:          piteistä mwan viljely.sly.seoj ärjestelmän kehittiimi-
302:          seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   333
303: 
304:           B. Sivistys- ja. siveellisyyskysymyksiä koskevia
305:                     anomusehdotuksia ja eduskuntaesitys.
306: 11. Hallsten, Onni, y. m., anom. ehd. N :o 33: Määrä-
307:        rahan myöntämisestä suomenkielisen kirj.alli,suuden
308:        edistämiseksi .... ·. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             389
309: :12. Orasmaa, Oskari, y. m., anom. ehd. N :o 35: Keskus-
310:        kirja,ston perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   342
311: :13. Orasmaa, Oskari, y. m., ano.m. ehd. N :o 34: Määrä·
312:        ra:han myöntämisestä yleisten kirjrustoj•en .peru•sta-
313:        mi,seen ja ylläpitämi,seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    343
314: 14. Alkio, Santeri, y. m., anom. ehd. N :o 37: Määrä-
315:        rahan myöntämisestä kansalaisopintoj·en keskusjoh-
316:        toa ja paikallisohjausta v-arten . . . . . . . . . . . . . . . . . .                      345
317: 15. Alkio, Sante1·i, y. m., anom. ehd. N :o 36: Kirjaston-
318:        hoitaj.ain asettamisesta kuntiin sekä niiden palk-
319:        kau.wsest'a . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       348
320: :16. Leppä, Sulho, y. m., anom. ehd. N :o 39: Määrärahan
321:        myöntämise•stä Kansan Näyttämö-Os·akeyhtiölle . .                                         351
322: 17. Pehkonen, E. Y., y. m., anom. ehd. N :o 49: Määrä-
323:        rahan myöntämisestä ruuanlaiton ja kotitalouden
324:        opetusta varten maaseuduUa . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                          352
325: :18. Yrjö-Koskinen, Iida, y. m., anom. ehd. N :o 50: Koti-
326:        talousopetuksen avusta:mi.seksi myönnetyn määrära-
327:        han korottll!misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              354
328: 19. Hälvä, Pekka ja Fränti, A., anom. ehd. N:o 54: Mää-
329:        rä.r.a:han myöntämisestä liikuntaharjoitusten ediiStä-
330:        miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       355
331:  X
332: 
333: 
334: 
335:                                                                                                 Siv.
336: 20. Lehtimäki, Konrad, y. m ... anom. ehd. N :o iiii: Mää-
337:       rär-ahan myöntämi•sestä Suomen Voimistelu- j1a U r-
338:       heilnlii tolle ................................. .                                        357
339: 21. Furuhjelm, Annie, m. fl., pet. för.sl. N :o 52: Om ut-
340:       arhetandet af för.slag till förordning ang. åtgärder
341:       för motarbetande af prostitutionen ............. .                                        358
342:     af Forselles, Jenny, m. fl., ·pet. för-sl. N :o 51: Om be-
343:       viljande af understöd åt föreningar och kommuner
344:       för inrättande oeh underhåll af skyddshem tili sed-
345:       lighetsarbetet.s tj äns.t ......................... .                                     364
346:     Helenius-Seppälä, Matti, edusk. es·it. N :o 14: Ehdotus
347:       Iaiksi kinematografikuvien julkisen näyttämi•s-en
348:       ehdoist·a .................................... .                                          367
349: 
350: 
351:                           VII. Kunnallisvaliokunta.
352:  l. Huotari, Anton, y. m., edusk. esit. N :o 13: Erinäi•siä
353:         lakiehdotuksia kunnallislainsäädännön uudistami-
354:         seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   373
355:  :!.. Lilius, F. 0., y. m., anom. el1d. N:o 19: Kunta•a laa-
356:         jempien yhdy,sknntien it·sehrullinnos-t·a . . . . . . . . . . . .                       434
357:  B. Pehlconen~ E. Y., y. m., ·an,om. ehd. N :o 18: E,sityksen
358:         antamisesta köyhäinhoito],ainsäädännön u udistam i-
359:         sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   -!3!)
360: 
361: 
362:                          VIII. Maatalousvaliokunta.
363:              A. Asutustoiminnan järjestämistä koskevia
364:                          anomusehdotuksia.
365:  1. Haataja, Kyösti, y. m., anom. ehd. N:o 07: Asutus-
366:        hallituk•sen peru-stami.sest-a . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 H1
367:  2. flaataJa, Kyösti, y. m., .anom. ,ehd. N:o 58: E1si~tykRen
368:        ant•amis·esta asetukseksi, jolla rajoitetaan yksityi•s-
369:        t.en oikeutta kiinteistön hankint!l!an maalla . . . . . .                                -!53
370:  3. H aataja, Kyösti, y. m. anom. ehd. N :o 59: Lainsää-
371:        däntötoimenpiteestä maan luovuttami.seksi uusien
372:        viljelmien perustamista varten tilattomalle väestölle                                    4fi7
373:  .J. Helenius-Seppälä, Matti, •anom. -l'hd. N :o 06: Maa·
374:        talouskysymyksen järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . .                           468
375:  a. FTänti, A., anom. ehd. N :o 63: Toimenpiteistä kruu-
376:        nun metsämaidf'n asuttamis·eksi . . . . . . . . . . . . . . . . .                        472
377:                                                                                               XI
378: 
379: 
380:                                                                                               Siv.
381:  6. Saalasti, Filip, y. rn., anom. ehd. N :o 64: Kruunun
382:       metsämaiden asuttami,sen järjestämisestä . . . . . . . .                                476
383:  7. Nwrrnela, Kalle, y. m., anom. ehd. N:o 66: Eihdotufusen
384:       ant:ami,sest~a kruununmaitten asuttamisek's'i ja kruu-
385:       nunmetsätorpparien aseman parantamiseksi . . . . . .                                    477
386: 
387:              B. l\:faanviljelyksen edistämistä tarkoittavia
388:                                    anomusehdotuksia.
389:  8. Thuneberg, Otto, y. rn., .anom. ehd. N :o 70: Määrära-
390:       han myöntämisestä kotimai,sen apulantateolHsuuden
391:       edistämi·S·eksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       481
392:  9. Laitinen, Juho, y. rn .. anom. ehd. N :o 7l: Määrära·han
393:       myöntämi.sestä siementen hankkim1seen y. m. maa-
394:       taloudellisiin tarpeisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               484
395: 10. Bmnder, U., y. rn., anom. ehd. N :o 72: Määrär.a:han
396:       myöntämisestä .k&svitarha,si,emenviljelyksen ed~stä-
397:       mi-sek,si . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   487
398: 11. Pehkonen, E. Y., y. rn., l!lnom. ehd. N :o 7i'i: Määrä-
399:       rahan myöntämisestä maataloustutkimuksia ja tie-
400:       demiesten kehittämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . .                       490
401: 19 Ni·ukkanen, Juho, y. rn., anom. ehd. N:o 77: Määrä-
402:       rahan myöntämi.sestä pienviljeHjäin opintoretkeilyn
403:       ja esitelmätilai,suuksien toimeenpanem1s•t.a varten                                     493
404: 13. Pehkonen, E. Y., y. m., anom. ehd. N :o 73: Määrä-
405:       nahan myöntämisestä koulun perustami,sek.si kaman-
406:       hoidon opett~jain ja neuvojain val:mistami,sta varten                                   496
407: l4. Saalasti, Filip, y. m., anom. ehd. N:o 74: Määrärahan
408:       myöntämis-estä ylei·stä maanviljelysnäyttelyä varten                                    499
409: 
410:         C. Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
411: l'l. Marttila, Otto, y. rn., a'nom. ehd. N:o 80: Korvauk-
412:        sesta erinäisille torppar·eille, lampuodeille ja mäki-
413:        tupa1ai·sill.e, jotka ovat häädetyt s•en johdos•ta, että
414:        v. 1909 vahvistettu maanvuokra~asetus viivästyi . .                                    505
415: Hi. Jf älcinen, Lauri, y. m., anom. ehd. N :o 81: Tutkimuk-
416:        sen toimeen·panemiseksi ma.a:taloustyöväen eiin.ehto-
417:        j,en turvaamista tarkoittavien toimenpiteiden .ai-
418:        kaansaa:mi•sta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              508
419: 11. Hiirlenhm:rno, Pentti. y. rn., anom. ehd. N:o 62: Mää-
420:        rärahan myöntämi·sestä kuoletuslainojen ant;amista
421:        varten virkataloista muodostettavi.en viljelmie.n ra-
422:        kennuslainoiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          513
423:   XII
424: 
425: 
426:                                                                                                Siv.
427: 1 ~- Sinkko, E., y. m .. anom. ehd. N :o 14: Tu<tkimuks·en
428:        toimittami,sesta Ylä-Kivijärrven tulvaveden pinnan
429:        alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         516
430: 
431: 
432: 
433:                        IX. 'l'yöväenasiainvaliokunta.
434:                 A. Työoloja koskevia eduskuntaesityksiä.
435: 
436:  l. Kuusinen, 0. W., y. m., edusk. esit. N:o 23: Ehdotu-s
437:      1a:iksi työsopimuksesta ........................ .                                        521
438:     Hänninen, Edvard Walpas .. y. m., edusk. esit. N:o 22:
439:       Ehdotus laiksi 8-tuntis•esta työpäivästä ......... .                                     543
440:  3. Mäki, Jaakko, y. m., edusk. esit. N:o 21: Ehdotus
441:       laiksi 8-tunnin työajasta maanviljelyksesosä ja eri-
442:       näis~ssä mui's•sa -ammatei•ssa ................... .                                     5il2
443:  4. Pärssinen, Hilja, y. m., edUJsk. es·it. N :o 24: Ehdotus
444:       asetukseksi työstä kauppa- ja konttoriliikkeissä ..                                      :>59
445: 
446:           B. Sosialivakuutusta koskeva eduskuntaesitys ja
447:                         anomusehdotuksia.
448:   ·'·   Hje.Zf. Vem, m. fl., motion N :o 25:                    Förslag till för-
449:        ordning om ·sjukförsäkring i Finland . . . . . . . . . . . .                            567
450:   6. Aket·blom, K. V., pet. försl. N :o 91: Om införande
451:        af ·allmän folk:pensionering eller invaliditets- och
452:        ålderdomsförsäkring . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  596
453:   7. Sariola, A. J., y. m., anom. ehd. N :o 89: Komitean
454:        asettamisesta työkyvyttömyy•s- ja vanhuusva,kuu-
455:        tuksesta sekä sairausvakuutuk•sesta tehtyden ehdo-
456:        tusten tarkastamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 604
457:   8. H elenius-8eppälä, Matti, anom. ehd. N :o 92: Työ-
458:        kyvyttömyys- ja vanhuusv.akuutukisen toimeenpa-
459:        nosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    606
460: 
461:           C. Erinäisten työläisryhmäin olojen tutkimista
462:                   tarkoittavia anomusehdotuksia.
463:  9. Leppänen . Paavo, y. m., anom. ehd. N :o 85: Toimen-
464:       piteistä selluloosatehtaiden työntekijäin suojele-
465:       mi,sek•si . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     611
466: 10. Alkio, Santeri, y. m., anom. ehd. N :o 84: ToimeiliPi·
467:       teistä metsätyömiesten terveydelli,sten ja henkisten
468:       tarpeiden tyydyttämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                     615
469:                                                                                            xm
470: 
471:                                                                                                Siv.
472: 11.   Fränti, A., anom. ehd. N :o 83: Toimeni)·iteistä työ·
473:        väestön olojen järjestämiseksi ha:kkaus- j·a uittotyö·
474:        mailla Pohjois-Suomes,sa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    IH7
475: 12.   Mäkinen, Lauri, y. m., anom. ehd. N :o 82; Tutkimuk-
476:        •sen t·oimeenpanemisesta kotiteollisuustyöläisten as.e-                                 ~
477:        man •suojaami•seksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            610
478: 13.   Kiiskinen, Aura, y. m., :anom. 1ehd. N:o 86: Tilastolli-
479:        sen tutkimuben toimittamisest.a vaate.tus·työläisten
480:        työoloista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      621
481: 
482: 
483:             XI.. Yaliokuntaan lähettämättä jätetyt
484:                       anomusehdotukset.
485:  1.   Haapanen, S., y. m., .anom. eihd. N :o 93: Rautatien
486:          rakentamisesta Kajaanis•ta Ristijärven ja Hyryn-
487:         salmen kautta Ki·antojärveHe . . . . . . . . . . . . . . . . . .                       625
488:  2.   Lohi, K. A., y. m., .anom..ehd. N :o 94: Rautatien ra-
489:         kenta:mi·sesta Tornion .a,s~emalta Tornion ulkosata-
490:         ·maan Röyttään ............ , . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    633
491:  3.   Hyöki, Aug. ja Arajärvi, J., •anom. ehd. N:o 95: Rau-
492:         tatien rakentamisesta Kangasalan .llJsemalta Lahden
493:         kåupunkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         638
494:  4.   Isaksson, William, m. fl., pet. försl. N :lo 96: Ang.
495:          byggande af järnväg från Riihimäki till Aura
496:         ,station ............................ ·..........                                      640
497:  5.   Kaskinen, J., y. m., anom. ehd. N:o 98: Rautatien
498:         rakentamisesta Riihimäen asemalta Mellilän aseman
499:         kautta Uuteenkaupunkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    642
500:  6.   Sjöstedt-Jussila, Osk. Ansh., y. m., anom: ehd. N:o 99:
501:          Normaaliraiteis·en rautatien rakentamisesta Porin
502:         kaupungista Kankaanpään kautta Haapamäen •as.e-
503:         malle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . .   651
504:  7.   Arokallio, G1tst., anom. ·ehd. N:o 102: Rautatien r.a-
505:         kentami·sesta K·arjalan radalta Koirin·ojan satamaan
506:          ja sieltä Suojärven itärannalle . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   652
507:  8.   Arokallio, G1tst., anom. ·ehd. N :o 103: Rautatien ra-
508:          kentamis.esta Ii.salmelta Ylivieskaan ja Oulusta
509:         V:aalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   653
510: XII.    Valtiopäiväin lopulla tehtyjä eduskuntaesityksiä
511:                   ja anomusehdotuksia.
512: 
513:                                                                        Siv.
514: 1. Airola, 1\11. A., edusk. esit. N :o 26: Ehdotus lai·ksi
515:      järjestyksenpi.dosta kaupungeissa . . . . . . . . . . . . . . . . 657
516: 2. Helenius-Seppälä, M., eduSik. ·esit. N :·o 27: Ehdotus
517:      laitks.i, sisältävä väliaikaisia •säännökisiä alkoholi-
518:      pitoisten ,ainei..den valmistamisesta, maahan tuon-
519:      nista, myynnistä, tkuljetuks·esta ja v.arastos,sapidosta 672
520: 3. Takoi, Oskari, anom: ehd. N :o 105: Toimenpiteis·tä
521:      Helsingin miliisila:kon lopetta:mis·ek.si . . . . . . . . . . . . 680
522: 4. .Jalava, 0., anlom. ehd. N :o 106: Toimen;piteisiin ryh-
523:      tymisestä työttömyyden johdosta . . . . . . . . . . . . . . . 685
524:                           ••           ••
525: VALTIOPAIVAT
526:                 1917
527: 
528:           LIITTEET
529:                     1
530: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETY'l'
531:          ANOMUSEHDOTUKSET
532: 
533: 
534: 
535: 
536:            HELSINGISSÄ, 1917
537:        SUOMEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
538: l, 1. -   Anom. ehd. N :o 5.
539: 
540: 
541: 
542: 
543:              Wiik, K. H., y. m.: Esityksen antamisesta
544:                mooseksenuskolaisten oikeudellisen aseman
545:                 parantamiseksi.
546: 
547: 
548:                S u o m e n E d u s k u n n a II 'e.
549: 
550:     Suomi on yksi niistä harvoista maista, missä vielä on
551: mooseksenuskolaisten suhteen voimassa mjoittavia säännök-
552: Sla. Samaan ai:kaan kun useimmissa maissa on myönnetty
553: heille täydet kansalaisoikeudet, on meidän maassamme yhä
554: edelleen voimassa asetuksia ja määräyksiä, jotka törkeästi
555: loukkaavat juuta'laisten ihmisarvoa ja. vahingoittavat heidän
556: oikeutettuja etujansa, rajoittaen muun muassa mitä tuntu-
557: virumin heidän oleskelu- ja elinkeino-oikeuksiansa sekä teh-
558: den näiden oikeuksien käytön imossa rajoitetussakin muo-
559: dossa täydellisesti riippuvruksi hrullintoviranomaisten mieli-
560: vallasta. Käytännössä onkin juutalaisten asema täällä muo-
561: dostunut aivan sietämättömä:ksi, ja viime aikoihin saakka
562: ovat juutalaiskarkoitukset ynnä muut senlaatuiset tapaukset
563: herättäneet huomiota kaukana maan rajo3en ulkopuolellakin.
564: Tämä kaik~ki on maallemme häpeäpilkku, joka vihdoinkin on
565: saatava poistetuksi.
566:     Suomen sosialidemokratinen eduskuntaryhmä, joka kan-
567: sainvälisen sosiwlidemokratian periaatteiden elähyttämänä
568: pyrkii kansojen veljestyttämiseen, on ~o monta kertaa tehnyt
569: voitavansa poistaakseen niitä säännöksiä, jotka loukkaavat
570: juuta1aisten oikeutettuja etuja. Mutta nämä pyrkimykset
571:  ovat kohdanneet vastarintaa yläluokan taantumuksellisim-
572: pien ainesten tal10lta, eikä taantumuksellinen hallitus ole ot-
573: 4                 1, 1. -   Mooseksenuskolaiset.
574: 
575: tanut huomioon niitä päätöksiä, jotka tässä asiassa kuitenkin
576: on eduskunnassa saatu läpi.
577:     Nyt, kun vapaampi aika on koitunut, on myös se vää-
578: ryys oikai:stava, jota niin kauan on maassamme harjoitettu
579: juutalaisia kohtaan.
580:     Lopullisesti on trumä kysymys ratkaistava y~eisen uskon-
581: nonvapauden toteuttamisen yhteydessä. Mutta kun vielä on
582: epätietoista, milloin tuo laaja uudistus voidaan viedä läpi,
583: ja kun väliajalla ·ehkä taantumuksellisia virtauksia voi päästä
584: vallalle, jotka taasen panevat juutalaiset viranomaisten mie-
585: livallalle alttiiksi, ei ole syytä: jättää juutalaisten oikeudelli-
586: sen aseman parantamista riiprpuvaksi uskonnonvapauden to-
587: teuttamisesta. Ehdotamme sen vuoksi, että eduskunta päät-
588: täisi anoa,
589:                  että Eduskunnalle ensi tilassa annettaisiin'
590:              esitys laiksi, jolla.tehdään loppu mooseksenusko-
591:              laisten oikeudettomuudesta Suomessa.
592: 
593:     Helsingissä 2'5 p :nä huhti'kuuta 1917.
594: 
595:      Karl H. Wiik.                   Anni Huotari.
596:      Konrad Lehtimäki.               Hilja Pärssinen.
597:      Aura Kiiskinen.                 Hanna Karhinen.
598:      Anni Savolainen.                Elviira Wihersalo.
599:      Georg W. Johansson.             Tyyne Salomaa.
600:      Hilda Herrala.                  Hulda Salmi.
601:      Aino Takala.                    Ida Aalle-Teljo.
602:      Juho Kujala.                    Maija Letonmäki.
603:      S. Häkkinen.                    Osk. Jalava.
604:      F. Rantanen.                    Otto Marttila.
605:      Matti Lonkainen.                Sulho Leppä.
606:      E. Pohjaväre.                   Kaarle Mänty.
607: l, :!, -   Anom. ehd. N :o 3.
608:                                           •
609: 
610: 
611: 
612:               Hakala, K., y. m.: Yleisen armahdusjulistuksen
613:                 j~e lkaisemisesta.
614: 
615: 
616:                 S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
617: 
618:      Sen johdosta, että maallemme vihamielinen monarkkinen
619: hallitus Venäjällä on kukistanut ja Suomen kansalle avau-
620: tunut vatpaammat olot, ovat enimmät poliittisista syiJstä :tuo-
621: mitut, vangitut tai karkoitetut jo saaneet vwpa.utensa. Tä-
622: män yhteydessä on herännyt myöskin kysymys armahduksen
623: myöntämiS'esiä rikollisille. Sa;maa .toivovat hartaasti myös-
624: kin vankeina ja syyt,teessä olevat its-e.
625:      Oikeus rangaistuksen vaadintaan .kuuiJ.uu valtiolle ja va;l-
626: tiovalta voi siitä syystä myöskin, jos katsoo siihen syytä
627: olevan, luopua rangaistusvaltansa käytöstä. Tämä twpah-
628: t.uu armahduksen muodossa. Armahtamisoikeus on nimen-
629: omaan edellytetty meidänkin lainsäädännössämme, nimit-
630: täin vuoden 1772 ha,Jlitusmuodo'lli 9 §:ssä ja yhdistys- ja va-
631: kuuskirjan 2,1 päivältä helmikuuta ja 3 ;päivältä huh:tikuuta
632: 1789, ensi kohdassa.
633:      Armahdusoikeutta on Suomessa tähän asti käytetty etu-
634: päässä hallitsijahuonetta koskevien merkkita.pausten joh-
635: dosta, mutta mikään ei estä sitä käyttämästä myöskin kan-
636: san kannalta tärkeiden iaipahtumien yhteydessä, kuten nyt
637: vallankumouks-en trupahduttua.
638:      Hallitsijalle ennen kuulunut armahdusoikeuden käyttö
639: täytynee htsoa ha'llitusmuodon 38 § :n nojalla nyttemmin
640: siirtyneen Suomen eduskunnalle, toistaiseksi ehkä Venäjän
641: välia.ikaisen hallituksen myötävailmtuksella.
642:      Armahdusta on kahta iJ.ajia: ,1) armahdus varsinaisessa
643: merkityksessä, mikä tietää tuomitun va,pauttwmista osaksi
644: t-ai koko~aan kärsimästä hänelle tuomittua rangaistusta; ja
645: 6                 I, 2. -   Armahdusjulistus.
646: 
647: 2) abolitioni, joka sisältää oikeudenkäynnin pysäyttämisen
648: rikosasiassa, ennenkuin tuomio on annettu.
649:     Julistettavalksi ehdotettua armahdusta vastaan on esi-
650: tetty erilaisia epäilyjä m. m. että V enäjälläkään ei olisi ar-
651: mahdettu muita kuin valtiollisesta ja uskontorikoksista tuo-
652: mittuja, että järjestysvallan ollessa väliaikaisella kannalla
653: voisi rikollisten va:pauttaminen saattaa turva.llisuuden vaa-
654: rana!laiseksi; sekä ettei siitä olisi tarkotettua hyötyä, koska
655: vapautetut piankin tekisivät itsensä syyllisiksi uusiin ri-
656: koksiin ja joutuisiva:t takaisin vankiloihin.
657:     ·Tämän johdosta on huomattava, että myöskin Venäjällä
658: lienee vapautettu muitakin paitsi ·edellä mainittuja. V. 189 5
659:                                                              1
660: 
661: 
662: 
663: oli Suomessa armahduksen kautta vapautettujen vankien lu-
664: kumäärä 2,663, v. 1904 1,H7 ja v. 1913 2,674. Kuitenkaan
665: ei näinä eikä näitä seuraavilll8; vuosina ole todettavissa mi-
666: tään tavallisuudesta poikkeavaa järjestysvaaraa eikä liioin
667: rikoksista tuomittujen luku ole suhteellisesti korkeampi kuin
668: muinakaan lähivuosina. ,Tärjestysvalta on myöskin riittävän
669: voimakas ja lujittuu päivä päivältä, joten mitään häiriönuh-
670: kaa ei ole pelättävissä. Luultavaa on myöskin, että nykyinen
671: aika on omiaan vahvistamaan tuomittujen ja armahduksen
672: johdosta vapaaksi pääsevien siV'eeltistä ryhtiä, joten taval-
673: lista useammat tulevat miehekkäästi kestäunään kaikki kiu-
674: saukset antautumatta uudelleen rikosten tekoon. Nykyään
675: on myöskin työtä hell.lommin saatavissa !kuin usein ennen,
676: jolloin armahdus on julistettu ja. arvattavasti suhtauduttai-
677: siin nyt työnantajain tahollakin vwnki'lastaJpäässeisiin vä-
678: hemmän epäluuloisesti kuin ennen, jotapaitsi V ankeinhoito-
679: yhdistyskin voinee melkoisesti helpottaa näiden työnsaan-
680: timahdollisuutta.
681:     Mitä . sitten tulee arma'hdu1ksen laajuuteen, niin voinee
682: siinä olla erilaisia mielipiteitä. Sen vuoksi, et.tei Suomen
683: lakien mukaan voida käyttää ehdollisia tuomioita, olisi mie-
684: lestämme armahdusta suunnitellessa noudatettava. sitä peri-
685: aatetta, että etu:pää;ssä vapautettaisiin sellaiset, jotka ovat
686: langenneet rikokseen jostain satunnai,sesta syystä t!lii ulko-
687: naisesta vaikutuksesta, kuten äikkipikaisuudesta, heikkou-
688: desta tai nur.iien yhteiskunnallisten olojen vaikutuksesta,
689:                      I, 2. -   Hakala y. m.                     7
690: 
691: omaamaita varsinaista rikollista luonnetta. Myöskin nuo-
692: rempiin rikoHisiin olisi armahdusta sovellutettava laajem-
693: massa määrässä, mikäli rikos ei ole erikoisen rask·asluon-
694: toinen. Tällaisella henkilöllä ~pitäisi olla helpompaa alot-
695: taa moitteetonta ja yhteiskunnalle hyödyllistä elämää. Sen
696: sijaan vaatinee lm1l'san oikeustwjunta, että var;sin törkeistä
697: rikoksista tuomitut ja krooni'llisiksi, ·parantumattomiksi ri-
698: kollisiksi tunnetut saisivat kärsiä ainakin varsin huomatta-
699: van osan heille tuomitusta rangaistuksesta.. Lisäksi on
700: eräitä muita rikoksia, joihin armahdusta ei voitane sovel-
701: luttaa.
702:      Mikäli tied•etään, on nYJkyisen sodan aikana joku määrä
703: suomalaisia siirtynyt maan rajojen ulkopuolelle ja s•iellä
704: antanut aktivisesti apuaan Venäjän vihollisille. Nämä teot
705: ovat ilmeisesti aiheutuneet tsaarivallan Suomea kohtaan har-
706: joittamas-ta r~kollisesta sortopolitiikasta ja. kohdistuneet
707: kukistunutta hallitusjärjest·elmää vastaan. Näin oUen pi-
708: täisi olla luonnollista, että heille, samoin kuin muillekin
709: poliittisille syytetyille, myönnetään nyt armahdus ja lupa
710: palata kotimaahan toimimaan vapaa;n Suomen hyödyllisinä
711: kansalaisina.
712:      Kansa!laisluottamuksen palauttaminen arma1hduksen yh-
713: teydessä niille, joilta s·e on oikeuden päätöksellä vapauden
714: menettämisen ohella riistetty, helpottaisi epäilemättä usean
715: pyrkimystä palata 'kunnolliseen elämään. Periaatteessa ei
716: sellaistakaan armahdusmuotoa vastaan liene erikoisen pai-
717: navia muistutuksia. Sen sijaan on käytännöllinen toteutta-
718: minen paljon mutkallisempaa kuin muunl·aa:tuisen rangais-
719: tuksen ehkäiseminen taikka keske;y"'itäminen.
720:      Mielestämme so:pisi armah!luksen laajuuttaa määritel-
721: lessä noudattaa seuraavia normej.a:
722:      Tätä armahdusta ei uloteta niihin, jotka ovat hallinnol-
723: lista tietä tuomitut rangaistukseen elillltarveraj.ahintojen
724: ylit.tlilillisestä, varastojen salarumisesta, kohtuuttomista kis-
725: komisesta tai muunlaisesta keinottelusta. elintarpeiden hin-
726: tojen korottamiseksi, tai vä:kijuomien valmistamisesta eli
727: myymisestä, tehneet itsensä syyllisiksi murhaan, ryöstöön,
728: kiristykseen, kolmaskerta;is·een tai sitä useampaan varkau-
729: 8                  I, 2. -   Armahdusjulistus.
730: 
731: teen, varastetun tavaran salarumiseen, uudistettuun vaaren-
732: nykseen, siveellisyysrikoksiin, väärään ilmiautoon taikka
733: rikoksiin virantoimituksessa. Elinkaudeksi kuritushuone-
734: ra:n:gaistukseen tuomittujen rangaistusaika lyhennetään kui-
735: tenkin 10 vuodeksi.
736:     Rangaistuksesta, olkoon sakkoa tai vankeutta, vap·aute-
737: taan kolkonaan ue, jotka ovat ennen maaliskuun 14 päivää
738: 1917 tehneet itsensä syyllisiksi rikoksiin, joisia yleisen lain
739: taikka muiden lakien 11erusteella voidaan tuomita enintään
740: yhdeksi vuodeksi vankeuteen taikka 500 markan sakkoon tahi
741: alle 20 vuoden ikäisenä 1Jehneet itseDJsä ensikerran syyllisiksi
742: muihin paitsi edellisessä kohdassa mainittuihi'DJ rikoksiin;
743: irtolaiset ja hallinnollisia tietä tuomituista muut pa.itsi edel-
744: lisessä kohdassa mainitut, sekä ne, jotka ovai tehneet itsensä
745: syyllisiksi maanpetokseen; olkoot sitten rangaistustaan kär-
746: simässä, siihen tuomitut, syytteeseen asetetut tahi vielä syyt-
747: tees·een panematta.
748:      Asianomistajarikoksina kfusiteiltävistä sekä kaikista
749: muis·ta paitsi kalhdessa edellisessä kohdassa mainituista rikok-
750: sista, jotka ovat tehdyt ennen maalisikuun 14 päivää 19·17,
751: vähennetään rangaistusta yhdiellä kolmannesosalla samalla
752: ta voin kuin edellisissä kohdissa on mainittu.
753:      Tämä armahdusjulistus ei va<pauta syyllisiä korvaamasta
754: asianomistajille ai:heuttrumaansa vahinkoa ja kuluja.
755:      Tässä esitetyillä perusteilla rohkenemme ehdottaa,
756:                 että Eduskunta päättäisi anoa julaistavaksi
757:             edellämmnitun suuntaisen yleisen armahdusjulis-
758:             tuksen.
759: 
760:     Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1917.
761: 
762:      K. Hakala.                     'foivo W. Alavirta.
763:      Armas Paasonen.                J. 1. Nurminen.
764:      Albin WaUakka.                 Jaio Kohonen.
765:      J. F. Tolonen.                 Oskari Orasmaa.
766:                                                                 9
767: 
768: 
769: I, a. -   Anom. ehd. N :o 1.
770: 
771: 
772: 
773: 
774:             Hultin, Tekla, y. m.: Pääsyn twrvaamisesta val-
775:                tionvirkoihin sukupuolesta riippumatta.
776: 
777: 
778:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
779: 
780:      Uuden hallitusmuodon luominen maallemme on lähitule-
781: vaisuuden tärkeimpiä tehtäviä. Suomen kansassa ja sen edus-
782: kunnassa ei käsittääksemme voi vallita eri mieliä siitä, että
783: täman uuden hallitusmuodon tulee olla rakennettu kauttaal-
784: taan sille }Jeriaatteelle, että kaikilla Suomen kans'alaisilla su-
785: kupuoleen, uskontunnustukseen, säätyyn ja kansanluokkaan
786: katsom&tta tulee o1la sa:ma;t oikeudet. Tästä periaatteesta
787: johtuu, että uudessa valtiosäämnössä on korjattava m. m. se
788: vääryys, joka nykyään kohtaa maamme naispuolisia kansa-
789: laisia sen kautta, että erinäisten perustuslakisäännösten kat-
790: sotaan estävän naisten pääsöä valtionvirkoi:hin, mikä tuntu-
791: vasti rajoittaa ,heidän toimivapauttaan ja itse-elättämismah-
792: dollisuuttaa;n.
793:      Mitä tämän asian oikeudelliseen }Juoleen tulee, on huomat-
794: tava, että varrhimpina aikoina tosin pidettiin itsestään sel-
795: vänä entä valtionvirkoihin voitiin asettaa ainoastaan miehiä.
796: Tämä käsitys tuli ilmi myös Yhdistys- ja Vakuuskirjan 1
797: kohdassa, jossa määritellään hallitsijan valta määrätä kai-
798: kis:ta valtakunnan viroista, ,joihin syntYIJeräisiä Ruotsin
799:  ( = Suomen) miehiä on asetettava". Vuoden 1772 Hailitus-
800:  muodon 8 § :stä, Y. ja Vk :n 2 kohdasta, 0. K. 1: 6 ja 10, y. m.
801:  lainkohdista ilmenee, ettei nainen ole oikeutettu pääsemään
802: tuomarinvirkaan, jota paitsi erinäiset halJinnolliset asetukset
803:  sisältävät säännöksiä, .ioiden kautta määrätyt virat ovat va·
804: 10    1, 3. -   Pääsy virkoihin snknpnoleen katsomatta.
805: 
806: ratut nimenomaan miehille poissulkemalla naiset. Luteri-
807: Laisen kansankirkon virkoihin, yhtä poikkeusta lukuunotta-
808: matta, joid·en täyttämisestä kirkkolaki sisältää määräyksiä,
809: ei naista myöskään voida nimittää.
810:     Siitä m1ssä määrin perustuslaissa (Y. ja Vk:ssa) lauswttu
811: yleinen sääntö sisältää kieLlon naisten nimittämisestä val-
812: tionvirkoihin, on laintulkinnassa kuitenkin esiintynyt mel-
813: koisesti eriäviä mielipiteitä.
814:     Kun aikaisempi laintulkinta on p1ainit.un säännöksen sa-
815: nanmuodon nojalla käsittänyt kiellon ehdottomaksi, on myö-
816: hemmin näytetty toteen, että puheenaolevan säännöksen tar-
817: koituksena ei suinkaan ollut erikoisesti painostaa virkaan ni-
818: mitettävien miehistä sukupuo.lta, joka silloisen ajan käsityk-
819: sen mukaan oli itsestään selvä asia, v01an tarkoitus oli teroit-
820: taa ikivanhaa jo Maanlain kuninkaankaaressa julkilausuttua
821: periaatetta, että valtakuntaa oli hallittava kotimaisten eikä
822: ulkomaisten viranomaisten avulla, että vimt olivat täytettä-
823: vät synnynnäisillä Ruotsin ( = Suomen) 'kansrulaisilla. Lain-
824: säätäjällä oli sitä vähemmän aihetta tällä säännöksellä ni-
825: menomaan kieltää naisen 'Pääsyä valtionvirkoihin, kun sem-
826: moista kysymystä Y. ja Vk:n syntymisen aikaan ei vielä
827: ollut esiintynyt ja naima·ton nainen sivilioikeudeUisessa suh-
828: teessa. vielä oli vajavaltainen ja jo senvuoksi viransaamisesta
829: poissuljettu. Sen selityksen tueksi, että sana ,miehiä" pu-
830: heenaolevassa perustuslainsäännöksessä merkitsee ,kansalai-
831: sia" on vielä esiintuotu, että ruotsalainen sana ,man" eli
832: ,mies", joka alkuperäisessä käytännössään merkitsi yli-
833: päänsä ihmistä, sukupuoleen katsomatta, on käytetty merki-
834: tyksessä kansalainen H. M:n 16 § :ssä, jossa sanotaan, että
835: ,jokaisella Ruotsin miehellä o-lkoon oikeus tulla tuomituksi
836: siinä tuomioistuimessa, jonka piiriin hän Ruotsin lain mu-
837: kaan kuuluu", oikeus, joka kieltämättä kuuluu naisell~kin.
838: Huomattava on myös että H. M:n 10 §:ssä, jota ei Y. ja Vk:n
839: 1 kohdan kautta kumottu, yleensä käytetään virkoihin nimi-
840: tettävistä sanaa ,henkilö". Myöskin lukuisissa 17 34 vuoden
841: lain sekä myöhempien lakien säännöksissä tarkoitetaan sa-
842: naNa ,mies" molempia sukupuolia. Kun esim. 1889 vuoden
843:                      1, 3. -   Hultin y. m.                    11
844: 
845: 
846: R. L:n 1 luvun 1 § sanoo, että. ,Suomen lain mukaan on
847: Suomen mies tuomittava", tal'koitetaan li;ällä ki~ltämättä
848: myöskin naisia, vaikkei sitä tässä yhtä vähän kuin lukuisissa
849: muissakaan lainpaikoissa sanallakaan ole nimenomaan sa-
850: nottu, vaan lain sovellutta:minen on jätetty kussakin tapauk-
851: sessa Iainkäyttäjän järkevän arvostelun varaan. Tämän tul-
852: kinnan mukaan, joka esiintyy myös lainvalmistelukunnan
853: lausunnossa v. 1898 naisen oikeudesta ha,rjoittaa lääkärintoin-
854: ta, ei perustuslaki, sen jä:lkeen kun nainen on sivilioikeudel-
855: lisessa suhteessa julistettu täysvaltaiseksi, enää sisältäisi
856: estettä hänen pääsylleen sellaisiin virkoihin, joista perustus-
857: laissa tai yleisessä laissa ja asetuksissa ei selvästi oie mää-
858: rätty, että niihin on mieshenkilöitä asetettava.
859:     Kun toi5aalta sitävastoin väitetään, että sellainen ylei-
860: nen este yhä edelleen on perustuslaissa olemassa, vedotaan
861: pääasiallisesti siihen seikkaan, että Y. ja Vk:n 1 §:ssä käy-
862: tetty sanonta Ruotsissa ,siirtyi 1809 vuoden Hallitusmuotoon
863: ja että Ruotsissa, kun naisille v. 1909 valmistettiin pääsy eri-
864: näisiin valtionvirkoihin, joihin nimitysoikeus kuuluu kunin-
865: kaalle, tämän katsottiin vaativan mainitun perustuslain muu-
866: tosta.
867:     Yleisesti on kuitenkin jo myönnetty, että oikeuselämässä
868: aikojen kuluessa tapahtuneen kehityksen vaikutuksesta ylei-
869: sen säännöksen lawjuus on siinä määrin supistunut, että nyt-
870: temmin on katsottava va·kiintuneeksi oikeussäännöksi, että
871: nainenkin yleensä on oikeutettu valtionvirkaan pääsemään.
872:     Tämä muutos on ta~ahtunut vähitellen ilman yleistä lain-
873: muutosta osaksi siten, että nimenomaan naisia varten on pe-
874: rustettu uusia virkoja, joihin heitä erityisesti on 'tarvittu,
875: niinkuin esim. opettajattarien virat oppilaitoksissa naispuo-
876: lista nuorisoa varten, ja naispuolisten amma,ttientarkastajain
877: vimt, osaksi siten että erinäisillä ·hallinnollisilla asetuksilla
878: Dn naisille myönnetty pääsy eräisiin alkuperäisesti miehille
879: aiottuihin virkoihin, kuten esim. kolleganvirkoihin tyttökou-
880: luissa., lehtorinvirkoihin naisseminaareissa ja erinäisiin vir-
881: koihin postilaitoksessa, rautateillä y. m.
882: 12    1, 3. -   Pääsy virkoihin sukupuoleen katsomatta.
883: 
884:     Maaliskuun 22 päivänä 1914 annetulla asetuksella myön-
885: nettiin naisille oikeus hoitaa. kaul)ungin ja kunnanlääkärin
886: virkoj1a sekä hakea kaikkia val,tion lääkärinvirkoja, joita täy-
887: tettäessä kuitenkin on kussakin eri tful)auksessa harkittava
888: onko naislääkäri yleensä virkaan sopiva vai ei. Viimeksi on
889: heinäkuun 22 päivänä viime vuonna annettu hallinnollinen
890: asetus, jolla naisille on avattu l)ääsy opetta:javirkoihin kai-
891: kissa maan opl)ilaitoksissa y liol)i.stoa ja tekniHistä korkea-
892: koulua myöten kuitenkin ehdolla, ettei naisopettaja saa har- -
893: joittaa virkaan kuuluvaa tuomio-oikeutta.
894:     Nämä naisten oikeuksien laajennukset on toimeenpantu
895: sekä muuttuneen yleisen oikeuskäsityksen 'Painostuksesta että
896: myös siitä puhtaasti käytännöllisestä syystä, että virkojen
897: avaaminen naisille on katsottu yhteiskunnalle ja valtiolle
898: hyödylliseksi.
899:     Yksityisissä tapa.uksissa on naisille, jotka o;pinnäyttei-
900: siin katsoen ovat täyttäneet kaikki hiakukelpoisuusehdot, eri-
901: vapautuksen kautta myönnetty oikeus sukwpuolestaan huo-
902: limatta hakea ja tulla nimitetyksi erinäisiin virkoihin, jotka
903: katsotaan miehille aiotuiksi.
904:     On ilmeistä, että jos naisen pääsy valtionvirkoihin olisi
905: perustuslaissa ehdottomasti kielletty, ei 'tästä säännöstä oi-
906: keud·ellisesti olisi voitu myöntää poikkeusta yhtä vähän eri-
907: vaJPauden kautta kuin hallinnollisten asetustenkaan muo-
908: dossa. Kun niin kuitenkin on ta,l)ahtunut, on se siten seli-
909: tettävä, että naisen siviE- ja yleisoikeudellisen aseman muut-
910: taminen on vaikuttanut yleiseen oikeuskäsitykseen myös ky-
911: seessä olevassa suhteessa, samoinkuin esim. kansanvaltaisen
912: katsantotavan voitettua alaa Y. ja Vk:n mä:äräykset ritaris-
913: toon ja aateliin kuuluvien henkiJöjen etuoikeuksista erinäi-
914: siin korkeisiin virkoihin ovat jääneet käytäntöön sovelta-
915: matta.
916:     Erivapautus- eli dispenssimenettely on ollut hätäkeino,
917: jolla kirjoitetun lain nykyaikaiselle oikeuskäsitykselle koh-
918: tuuttomalta näyttävää kohtaa on til•apäisesti koetettu lieven-
919: tää, ja jota, vaikkei sillä ole tukea nimenomaisissa säännök-
920: sissä, kuitenkin on tavanmukaisen oikeuden nojalla käytehy.
921:                       I, 3. -   Hultin y. m.                   13
922: 
923: Kun eriva•pauden saaminen Qn kokonaan riippuvainen ni-
924: niittäväii viranomaisen va:Paasta harkinnasta ja nii~tä vaih-
925: televista näkökohdista, jotka kulloinkin saattavat päätökseen
926: vaikuttrua, ei erh11apautusjärjestelmä kuiJtenkaan ole omiaan
927: suomaan naiselle mitään varmuutta siitä että hän, suoritet-
928: tuaan kaikki viransaamista varten_ määrätyt opinnäytteet,
929: saai>i erivapautuksen Sltku;puolensa estämättä sitä hakea.
930: Myöskin })eriaatteelliselta kannalta voidaan erivapautusjär-
931: jestelmää vastaan yleensä tehdä painavia muistutuksia; se
932: kun helposti voi antaa sijaa mielivanalle ja on omiaan ai-
933: heuttamaan e})ätasaisuutta oikeuden sovellutuksessa, jonka
934: vuoksi sen laajempi käyttäminen ei sovellu uudenaikaisen
935: oikeusvaltion periaatteisiin.
936:      Toisaalta -ei voitane kieltää että kehityksen kulku ön joh-
937: tanut siihen, että naistenkin täytyy samoinkuin miesten val-
938: mistautua työllänsä elättämään itsensä ja että elatusmahdol-
939: lisuudet yhä enemmän ovat haettavat kodin ulkopuolelta.
940: Taloudelliset uudistukset ovat siirrelleet miesten ja naisten
941: työ.wlojen ra:joj'a, eikä esteiden as'ettamista työnhaulle enää
942: periaatteellisesti lmtsöta oikeutetuksi. Keinotekoinen estely
943: johtaakin vain siihen että toisilla työaloilla. syntyy ahdinkoa
944: kaikkine siitä johtuvine 'epäkohtineen. Johdonmukaisuus
945: näyttää meistä myöskin vaa•tivan, että kun naisille kerran
946: on vahvistettu orkeus yliapistollisten virk&tutkintojen suo-
947:  rittamiseen, ja kun he tätä tilaisuutta jo laveassa määrin
948:  ovat hyväkseen käyt.täneet, heille myös on suotava esteetön
949: tilaisu1Is va})a'assa kilrpailussa hankkia itselleen o;pinnoistaan
950: vastaavaa hyötyä.
951:       Yhteiskunnalle taasen tietäisi naisten esteetön pääsy val-
952:  tionvirkoihin ainoa.staan sitä,· että sille ·tarjoutuisi entistä
953: läa&empi tilaisuus valita sopivimmat henkilöt täyspätevien
954:  viranhakijoiden joukosta.
955:       Emme tässä laisinkaan tahdo kajota kysymykseen min-
956: 'kälaisiin virkoihin naiset yJi:päänsä ovat eU~emmän, mihin
957:  vähemmän soTJivia taikka suoraan so'Pimattomia, koska sel-
958:  lainen luokittelu, niin kauan kuin sitä ei voida tosiasiallisiin
959:  kokemuksiin no.iata, voisi perustua vain arveluihin eikä sillä
960: 14    1, ::. -   Pääsy virkoihin !!iukupuoleen katwmatta.
961: 
962: käytäntöön nähden olisi sanottavaa merkitystä. Sillä, paitsi
963: sitä, ettei näytä luultavrulta, että naiset yleensä edes pyrki-
964: sivätkään virkoihin, jotka ovat heidän ruumiinvoimilleen,
965: luonnolleen ja taipumuksilleen soveltumattomia, nimittäville
966: viranomaisille luonnollisesti aina säilyy valta ihaT'kita haki-
967: jan sopivaisuutta viranhaltijaksi. Vaara siitä, että joku so-
968: pimaton tulisi virka:an nimitetyksi tuskin tulisi suuremma:ksi
969: kuin se on nykyään, jolloin valinta on yksistään miehiin ra-
970: joitettu. Päinvastoin on syytä olettaa, 'että nimittävät viran-
971: omaiset alu:ksi tulisivat olemaan erittäin varovaisia naisten
972: nimittämisen suhteen j·a vain asteettain siih1en ryhtyisivät.
973:      Katsoen siihen epävarmuuteen, mikä laintulkinnassa ja
974: oikeudenkäytössä vaJllitsee nai•sille avoimien ja 'heiltä kiel-
975: lettyjen valtionvirkain rajoista, ja joka johtuu täsmällisten
976: ja nykyarkaista oikeuskä;sitystä vastaavien lakisäännösten
977: puutteesta, on eduskunnan myötävaikutuksella t.rupahtuva
978: lainsäädäntötoimenpide puheena olevan epäkohdan korjaa-
979: miseksi välttämätön.
980:      Aina vuodesta 1907, eli siitä asti kun Suomen naiset
981: ensi kerran saivat äänensä kuuluville kansaneduskunnassa,
982:  onkin naisedustajien taholta jokaisiHa valtiopäivillä anomus-
983: ehdotusten muodossa kiinnitetty eduskunnan huomiota sii-
984: hen kohtuuttamaan ja mielivaJlan alaiseen asemaan, jossa
985:  Suomen naiset ovat valtionvirkojen hakemisen suhteen ja
986:  naisedustajien pyrkimyksiin onJ kuulunut niiden lainsää-
987:  oännöllisten esteiden poistaminen, jotka sulkevat naisilta
988:  pääsyn valtionviTkoihin. Tätä: koskevat anomulkset ei~ät kui-
989:  tenkaan ole perustuslakivaliolmnnassa, jonne ne on lähetetty,
990:  päässeet tus'kin valmistavan1man käsittelyn alaisiksi, syystä
991:  että mainitun valio!kunnan aika aina on kulunut niiden louk-
992:  kausten torjumiseen, joid.en alaiseksi maamme oikeusj,ärjes-
993:  tys o1i joutunut.
994:      Nyt tarjoutuu kuitenkin pian hallitusmuodon tarkistuk-
995:  sen ja uudistuksen yhteydessä tilaisuus saa da tämäkin asia
996:                                                   1
997: 
998: 
999: 
1000:  käsitellyksi ja s'elväillä perustuslainsäännöksellä ratkai1s,tuksi..
1001:  Ratkaisun suhteen olemme sitä mieltä, että kun naisille .iul-
1002:  kisorkeudellis~ella ala:lla valtiolliseen vaa.lioikeuteen ja -kel-
1003:                      1, a. -Hultin y. m.                     15
1004: 
1005: poisuuteen nähden tunnustettu tasa-arvoisuus miesten
1006: kanssa johdonmukaisena täydennyksenä edellyttää saman
1007: per]aatteen ulottamista: myös muille oikeuden aloille, oikeus
1008: ja kohtuus vaatii, että se on valtioniVirkojen täyttämistä kos-
1009: kevissa säännöksissäkin naisiin soViellettava.
1010:     Edellä esitetyn nojalla :pyydämme kunnio]ttaen Eduskun-
1011: taa yhtymään anomukseen,
1012:                 että esityksessä uudeksi hallitusmuodoksi val-
1013:             tionpalvelu-sta koskevat säännökset rakennetaan
1014:             semmoiseen muotoon, että pääsy valtionvirkoihin
1015:             on samoilla ehdoilla avoinna Soomen kansalai-
1016:             sille sukupuoleen katsomåtta.
1017: 
1018:    Helsingissä 214 päivänä huhtikuuta 1'917.
1019: 
1020:      Tekla Hultin.            Lucina Hagman.
1021:      Eveliina Ala-iKulju.     Jenny af 'Forselles.
1022:      Iida Yrjö-Koskinen.      Annie Furuhjelm.
1023:                        Vera Hjelt.
1024: 16
1025: 
1026: ],4.- Anom. ehd. N:o 2.
1027: 
1028: 
1029: 
1030: 
1031:             Helenius-Seppälä, Matti: Lakimääräysten muut-
1032:                tamisesta niin, että eri 'lmalipiirien samaan
1033:                puolueeseen kuuluvat vaaliliitot voisivat yh-
1034:                tyä koko maan käsittäväksi vaali!liitoksi.
1035: 
1036: 
1037:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
1038: 
1039:     Tähän aikaan on kansamme kokonaisuudessaan hyvin
1040: ymmärtänyt, mitä merkitsee prenen kansan ponnistelu sille
1041: kuuluvien oikeuksien sa-amiseksi suurelta kansalta. Jos jak-
1042: samme ajatella samalla tavalla, kun tulee kysymys sisäi-
1043: sistä asioistamme, käsitämme kyllä, mikä suuri vääryys on
1044: eduskuntavaa,leissamme tapahtunut pienelle ryhmälle suuren
1045: ryhmän saavuttamiin etuihin verraten. Jos, niin:kuin Valtio-
1046: päiväjärjestys edellyttää, vaalitapa maassamme olisi todella
1047: suhteellinen, olisi kristillisen työväen ryhmän pitänyt saada
1048: vuoden 1916 vaaleissa Eduskuntaan 4 edustajaa sensi'jaan,
1049: että se sai vain 1 :n. Asia tulisi korjatuksi, oikeus aset'etuksi
1050: vääryyden tilatlle, jos vaal:i:tapa muutettaisiin niin, että eri
1051: vaalipiirien samaan puolueeseen kuuluvat vaaliliitot voisi-
1052: vat yhtyä koko maan käsittäväksi vaaliliitoksi, jos toisin sa-
1053: noen koko maa tehtäisiin yhdeksi ainoaksi vaalipiiriksi. Nyt
1054: jos kogkaan olisi sopiva hetki tällaisten epäkoht~en korjaami-
1055: seen. Niillä perusteilla., jotka esitin anomusehdotuksessa
1056: N:o 213 vuoden 1908 toisi:lla valtiopäivillä (Liitteet 1,5), ja
1057: jotka ·pääasiallisesti pitävät vieläkin pa~ikkansa, rohkenen
1058: kunnioittaen pyytää Eduskuntaa anomaan,
1059:                  että EduskunnaUe annettaisiin ensi tilassa
1060:              esitys eduskun;tavaalm'sta vm:massa olevien laki-
1061:               1, 4. -   Heleniu~:~-Sepplilä.              17
1062: 
1063:         määräyksien muuttamisesta sellaisiksi, että eri
1064:         vaalipiirien samaan puolueeseen kuuluvat vaali-
1065:         liitot voisivat vielä yhtyä yhteiseksi koko maan
1066:         käsittäväTosi vaaliliitoksi, ja että ehdokkaiden lo-
1067:         pulliset suhdeluvut, joiden nojalla valitu,iksi ju-
1068:         listaminen tapahtuu, laskettaisiin eri puolueiden
1069:         vaaliliittojen koko maassa saavuttamien äänimää-
1070:         rien perustuksella.
1071: 
1072: Helsingissä 25 päivänä 'huhtikuuta 1917.
1073: 
1074:                                Matti Helenius-Seppälä.
1075: 
1076: 
1077: 
1078: 
1079:                                                       2
1080: 18
1081: 
1082: l, 5. -   Anom. ehd N :o 4.
1083: 
1084: 
1085: 
1086: 
1087:             Virkkunen, Paavo, y. m.: Hallituksen nimitys-
1088:                oikeuden lakkauttamisesta n. s. keisarillisissa
1089:                pitäjissä.
1090: 
1091: 
1092:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
1093: 
1094:      Ruotsinvallan ajoilta asti ovat Suomen eva.nke1is-1uteri-
1095: laisen kirkon kirkkoherrakunnat jakautuneet niinkutsuttui-
1096: hin konsistoria1isiin ja sellaisiin, joita ruotsinvallan aikana
1097: kutsuttiin kuninkaallis:iksi ja myöhemmin keisarillisiksi.
1098: Erotus niiden välillä koskee yksinomaan kirkkoherran nimit-
1099: tämisen tai>a,a. Konsistorialisissa antaa, kirkkoherranviran
1100: ollessa avoinna, jollei seurakunta ole ilmtsunut neljättä vaali-
1101: saarnaajaa, asianomainen tuomioka'Pituli, kirkkoherraniVaa-
1102: lin tultua seurakunnassa toimitetuksi ja v,aalin saavutettua
1103: lainvoiman, valtakirjan sille 'Papille kolmesta vaalissa ol-
1104: ieesta, joka va,alissa on saanut enimmät äänet. Tähän saakka
1105: keisarillisiksi kutsutuissa seurakunnissa taas on kirkkoher-
1106: ran nimittiilmisen oikeus maan haUituksella, jolla truhän asti
1107: voima.ssaol>evan lain mukaan on vapaat kädet virkaan nimit-
1108: tää kenen tahansa vaalissa olleista 'Papeista, jopa voi erikois-
1109: tapauksessa tulla kysymykseen sekin, että hallitus kirkkoher-
1110: raksi nimittää vaa1in u:J.kopuolella olleen, mutta hallitukselle
1111: halukkaaksi ilmoittautuneen Lapinmaan seurakunnassa tahi
1112: Siperian suomalaisten keskuudessa määrätyn ajan toimineen
1113: P'ai>in; aikaisemmin oli eräillä muilla:kin papeilla oikeus ha-
1114: kea sivultapäin kyseenlaatuisen seurakunnan kirkkoherran-
1115: virkaa.
1116:                   1, 5. -   PaaTo Virku»en.                 19
1117: 
1118:     Kirkkomme asema~n kalllSankirkkona. soveltuu huonosti
1119: tällainen käytäntö, joka ,saattaa vaikuttaa sen, että voidaan
1120: syrjäyttää asianomaisen seurakunnan vaalinsa :kautta ehkä
1121: voimakkaasti iltmiilausuma ta.hto, kenen tarjonaolevista se
1122: kirkkoherrakseen haluaa. Tunnettua on, miten paljon tyyty-
1123: mättömyyttä monetkin hallituksen kirkkoherrannimityksissä
1124: ilmenn~et yllätykset ovat seura:~unn.issa herättäneet ja mui-
1125: takin ikävyyksiä aiheuttaneet. Myöskin .papiston piireissä
1126: on oltu selvillä tällaisen käytännön tuottamista epäkohdista.
1127: Niinpä anoi Kuopion tuomiokapituli v. 1909, nojautuen sa-
1128: man hiippa:kunnan pa,ppeinkokouksen v. 1907 tekemään :pää-
1129: tökseen, ·että toukokuun 30 ·p :nä 1817 annetussa keisarilli-
1130: sessa kirjeessä annettu määräys La~pinmaan pa:ppien oikeu-
1131: desta tulila vaaliehdolla olematta virk.aylennyksissä huo-
1132: mioonotetuiksi lakkautettaisiin. Tämän anomuksen on enti-
1133: nen senaatti viime vuoden syyskuussa lopullisesti hyljännyt.
1134:     Niissä muuttuneissa oloissa, joihin ~ansamme nykyään
1135: on joutunut, näyttää mahdol'liselta saada puheenaoleva epä-
1136: kohta korjatuksi. Suom'en evankelis-luterilaisen kirkon kirk-
1137: koherrantpaikoista on nykyään noin 280 hallituksen ja noin
1138: 230 tuomiokapitulien asetettavaa. Seurakuntiemme sekä.
1139: maallikko- että pruppispiireissä lienee ajatus yhteinen siitä,
1140: että kirkkomme kaikki kirkkoherranvir-at olisivat saatavat
1141: konsistorialisilksi, niin €ttä seurakunnan vaali pääsisi aina
1142: ratkaisemaan viran asettamisen.
1143:     Edellä esitetyn tperustuksella anomme kunnioittaen,
1144:                 että Edwkunta päättäisi maan hallitukselta
1145:             anoa, että ne Suomen evookelis-luterilaisen kir-
1146:             kon seurakunnat, jotka tähän saakka ovat olleet
1147:             niinsanottuja keisarillisia, muutettaisiin konsis-
1148:             torialisiksi.
1149: 
1150:    Helsingissä huhtikuun 24 'P :nä 19.}7.
1151: 
1152:      Paavo Virkkunen.             A. J. Sariola.
1153:      Wilh. Malmivaara.            Gust. Arokallio.
1154:                             ••           ••
1155:   VALTIOPAIVAT
1156:                   1917
1157: 
1158:             LIITTEET
1159:                       II
1160: ' VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTY
1161:        EDUSKUNTAESITYS JA ANOMUS-
1162:               EHDOTUKSE'l'
1163: 
1164: 
1165: 
1166: 
1167:              HELSINGISSÅ, 1917
1168:          SUOMEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
1169:                       A.
1170: 
1171: Valtion tuloja ja omaisuutta koskeva eduskunta-
1172:           esitys ja anomusehdotuksia.
1173:                                                                 25
1174: 
1175: II, 1. -   Edusk. esit. N:o 16.
1176: 
1177: 
1178: 
1179: 
1180:              Lohi, K. A., y. m.: Ehdotus laiksi suurten maa·
1181:                omaisnulcsien veroUamisesta.
1182: 
1183: 
1184:                S u o m e n E d u s k u n ru a ll e.
1185: 
1186:     Suomen Eduskunta hyväksyi v. 191()8 toisilla valtiopäi-
1187: villä lain, jolla tahdottiin rajoittaa puutavaraliik-että harjoit-
1188: tavain yhtiöitten, yhdistysten ja yksityisten toimivaltaa maa-
1189: omaisuud'en hankinnan suhteen. Laki sai vahvistuksen 15
1190: päivänä tammikuuta 1915 ja astui voimaan 2 p:nä tammi-
1191: kuuta 1916.
1192:     Lain perustelut, jotka ovat osoittautuneet oikeiksi, nä-
1193: kyvät v. 1908 toisten valtiopäiväin 'Talousvaliokunnan mie-
1194: tinnöstä N :o 2, mutta lain määtäämät rajoitukset ovat sen
1195: sijaan näyttäytyneet käytännössä aivan h-eikoiksi ja helposti
1196: kierrettäviksi. Jo sen lyhyen ajan kuluessa, minkä laki on
1197: ollut voimassa, on .tultu huomaamaan, että sanottu l~J;ki on
1198: kuolleena syntynyt. Entistä suuremmassa mitta.Jmavassa
1199: hankkivat mainitun lain rajoitusten alaiset yhtymät maita
1200: ja tiloja itselleen. On perustettu kokonaisia yhtiöjärjestel-
1201: miä, n. s. a'Puyhtiöitä ja paikoin osuuskuntia, joitten nimiin
1202: edelleen maita ostetaan. Samaan a.iikaan on tapahtunut eri
1203: yhtiöitten 'Sulautumisia toisiinsa, joten näin syntyneet mah-
1204: tavat trustit uhkaavat nyt vallata ma:amme arvokkaimmat
1205: maaomaisuud·et käsiinsä ei ainoastaan m-etsäseuduissa ja uit-
1206: toväylien varsilla vaan myös Etelä-Suomen varsinaisina vil-
1207: jelysseuduilla.
1208:     Puutavarayhtiöifj;ten maanvaltaustoiminta on, paif:si
1209: maan kansallisrikkauden valtausta, tälhdätty samalla itse-
1210: 26      II, 1. -   Suurten maanomaisuuksien verotus,
1211: 
1212: näisen maanviljelijäluokan hävittämiseksi tai ainakin sen
1213: saattamiseksi yhtiöistä riippuvaksi. On jo suuria, väkirik-
1214: kaita jokilaaksoja, jopa maakuntaosia, joissa puutavarayhtiö
1215: määrää nyJt jo kunkin yksityisen maanomistrujan puutavarain
1216: hinnan. Kun tiedetään, kuinka maanviljelys kaipaa aputu-
1217: loja metsästä, huomataan helposti, miten riippuvaan asemaan
1218: yksityinen maanomi:staja varsinkin ahdinkotilan aikana
1219: joutuu.
1220:      Alussa mainitun lain rajoitusten alaisilla 'PUUtavaralii-
1221: kettä harjoittavilla yhtiöillä oli jo viime vuoden aikana" noin
1222: 2 % miljoonaa hehtaaria, mikä on 7,5 7o koko maan pinta-
1223: alasta ja 11,9 % yksityisten omistamien metsien pinta-alasta.
1224: Gutzeit-yhtiö yksinään omistaa yli 500,000 ha, ja saman ver-
1225: ran omis'tanee myös Kymi-yhtiö, joka on sulattanut itseensä
1226: useita pienempiä yhtiöitä. 0. Y. Uleå omistaa yksistään
1227: Kajaanin kihlakunnassa H2,500 hehtaaria. Pohjois-Karja-
1228: Jan maanvibelysseuran alueen 17 ]Jitä!jästä oli yhtiöillä ja
1229: niiden veroisilla v. 1916 ka;,ikkiaan 1,143 tilaa, mikä tekee
1230: 20 % niil~den kuntien koko manttaalimäärästä, eli 144,87
1231: manttaalia 824,34 manttaali:sta.
1232:      Tämä y!htiöitten menettely tekee suorastaan turhiksi mo-
1233: net valtion suurisuuntais~mmatkin toimet. Valtio on esim.
1234: ryh'tynyi laajaan tilattoman vruestön asutustyöhön, mutta
1235: yhtiöt tekevät senkin turhaksi irroittamalla maasta ehkä
1236: kaksi perhettä, sillä aikaa kun valtio auttaa yhden perheen
1237: maa:han kiinni. Nurjan verotuslain vuoksi ·ei yhteiskunta
1238: pääse yhtiötä oikeassa suhteessa verottamaankaan, vaan voi-
1239: vllit nämä koota lhuimia voittoja vain osakkaittensa hyväksi.
1240: Maa-alat, jotka äskettäin tuottivat elatu!ksen ja asumuksen
1241: tuhansille ihmisille, ovat joutuneet raiskaJttaviksi da metsää
1242: kasvamaan. Tilalta hävitetään karja ja maatalouskoneet sa-
1243: malla !kun raikenrnukset lasketaan ränsistymään. Yhtiöitten
1244: maitten vierellä asuvat talolliset sortuvat aitaus-, laidun-
1245: y. m. nMpurisuhteiden vuoksi ylhtiöitten jalkoihin. Se elin-
1246: tarvepula, joka nyt uhkaa nälänhätänä, voi maanviljelyksen
1247: hävitessä tulla pysyväJilseksi maassamme vienimmän'kin ulko-
1248: naisen pulan aikana.
1249:                        II, 1. - Lohi y. m.                     27
1250: 
1251:      Kohta ei ole koko maassamme mitään riippumatonta
1252: kansanluokkaa, jollaista sentään jokainen yhiei·skunta tar-
1253: vitsee rauhanisen ja terveen kehityksensä takeena. Meillä
1254: py:illrii muodostumaan vain suuria krupitalistis,ia yhtymiä ja
1255: niiden vastakohtana aineellisesti ja hen1kisesti sortuneita työ-
1256: läisjoukkoja, joilla ei ole mitään siteiliä maahan. Täilla,iseen
1257: tilaan ei kuitenkaan mikään kansa voi ehdoin tahdoin alis-
1258: tua.
1259:      Kun kokemus on osoittanut, ettei mrkäån siveellinen
1260: voima eikä yhteiskunnan etu voi taltuttaa yhtiöihlen ja yk-
1261: sityisten puheenaolevaa menettelyä .ia kun muunlaiset ra-
1262: joittavat toimenpiteet mielestälmme eivät ole kyllin tehok-
1263: kaat sitä ehkäisemään, on maaoma.isuulksien yksiin käsiin
1264: kasautumisen ehkäJi'semiseksi ryhdyttävä kohtuuttoman suur-
1265: ten maanomaisuuksien asteettaiseen verottamiseen. Sellainen
1266: mutkaton toimenpide on jo eräissä maissa käytännössä.
1267:      Myönnettävä on, että vasta yleinen verot.usuudistus voi
1268: tälmänlkin kysymyksen :lopullisesti tyydyttävästi ratkaista,
1269: mutta kun se ei liene aivan lähiaikana käytäntöön saatetta-
1270: vissa, niin on tämän kysymyksen kärjistyneisyyden trukia
1271: väliaikaisen luontoinen verotuslaki tarpeen. '
1272:      Suuret yhteiskunnalliset uudistukset vaativat paljon va-
1273: roja ja pakottavat lainsäätäjää miettimään uusia tulolähteitä.
1274: Ja koska puutavarayhtiöitten suuret maaomaisuudet toi-
1275: saalta ovat monessa suhteessa yhteiskunnallisten uudistus-
1276: ten 'Elsteenä ja toisaalta tuottavat omistajilleen suuria voit-
1277: toja, on niitten vcerottaminen varsin oikeutettu toimenpide.
1278: Kun tämä toimenlpide on ehdotettu väliaikaiseksi ja. samalla
1279: kiireelliseksi, on verotus toimitettava tilojen luonnollisen,
1280: ;vhteen~asketun :pinta-alan mukaan, ku1itienlkin niin että ve-
1281: rotus alkaa vasta 2,000 :sta hehtaarista ylöspäin olevasta lu-
1282: vusta; Kun suuret yMiöt tavallisesti omistavat pa11haimmat
1283: tilukset, metsät ja tiloihin kuuluvat koskiomaisuudet, on
1284: näille asetettava korkeampi vero ·hehtaaria kohti erityisen
1285: asteillwn mukaan. V eron alaiseksi kuuluvat myös sellaiset
1286: ;vli •2,000 ha käsihlävät tilat, joilla ;mahdollisesti on useampi
1287: omista~ia. Yhden omistajan maat, olkoot ne yhdessä ja;ksossa
1288: 28       II, 1. -   Suurten maa110maisuuksien verotus.
1289: 
1290: taikka eri .tiloina ympäri maata, lasketaan yhdeksi omaisuu-
1291: deksi ja verotetaan sen mukaan.
1292:      Verotuksella saadut varat voitaisiin käyttää osa tilatto-
1293: man väestön asutusraha;ston kartuttamiseksi ja osa aiotun
1294: yleisen työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksen ptOhjara-
1295: hastoksi.
1296:      Koska tämän verotuksen tarkoituksena ei ol:e vä:him-
1297: mässäkään määrässä vaikeuttaa maatailautta eikä ehkäi:,-i;ä
1298: mruancviljelystuotannon lisääntymistä, on verotuksesta va-
1299: paaksi jätcltty kaikki ne yksiltyiste:n tilat, joita omistaja
1300: tilalla asuen viljelee taikka ovat sen kianssa välittömässä yh-
1301: dysvilj.elyksessä. Samasta syystä on myös vapautettava ve-
1302: rosta maanviljelyksen ja sen sivuelinkeinojen <harjoittamista
1303: varten maanviljelijäin perustam!llin osuuskuntain, ikwten
1304: esim. meijereitten 'hankkimat maa:kiinteimistöt, samoin jako-
1305: toimituksissa jätetyt yhteismetsät.
1306:    . Kun on luultavaa, että .tätäJkin laikia koetettaisiin mo-
1307: nella tavailla kiertää, joko salaamaHa tilan todellinen omis-
1308: taja tahi ottamalla tilan tai tilain kanssaosakkaiksi vain
1309: nimellisiä omrsta:jia, taikka perustamalla apuyhtiöitä, jolloin
1310: maaomaisuus jakanrt:uisi näennäisesti useammille omustajille,
1311: aiheuttaen joko kokonaan verosta vap:autumisen tahi aina-
1312: kin verotuksen alenemisen hehtaaria kohti, niin on k!llt-sottu
1313: tarpeelliseksi asettaa lakiin teho'lrikaat määräykset tuo1la:i-
1314: sen menBiltelyn ehkäisemiseksi.
1315:      V erotuksen ltoimeen.'pa:no voidaan mielestämme jättää. se-
1316: naatin to1meksi ilman että siitä laiS'Sa tarkemmin sääde-
1317: tään. V oitaiS'iin kuitenkin ajatella, että tilnsten omistaja
1318: veivoitetaan kotipaik!ka.nsa kruununvoudille joka vuosi jät-
1319: tämään luettelon kaikista koko maassa omistamistaan ti-
1320: loista, niitten .pinta-alasta sekä tod.i:Siteet omistusoikemi-es-
1321: ta.an. Sitä pwitsi voisi senaatti henkikirjoittajien ja kruu-
1322: nunvuutien kautta h-ankkia luef!telot verotette.vista ma:a"
1323: omaisuuksi:sta, joid-en pintta-alalt mla,taisiin vat'ftiBisti määrä-
1324: tyksi ma.anmittauskonttorien antamien todisteiden kantta.
1325: Sitä paitSJi. nn kunnille varattava tilaisuus tarkastaa nämä
1326: luetltelot mahdollisten erehdys·ten ja vääri.Iikäytöstoo vi.lt-
1327: tämiseksi.
1328:                       11, 1. -   Lohi y. m.
1329: 
1330:    Edelläesitetyn perusteella ehdotamme Eduskunnan hy-
1331: väksyttäväJksi seuraa.van lakiehdotuksen:
1332: 
1333: 
1334:                             Laki
1335:          suurten maaomaisuuksien verottamisesta.
1336: 
1337:                              1 §.
1338:     Yhtiö, yhdistys, osuuskunta taikka yksityinen, joka
1339: omistaa maata enemmän kuin 2,000 hehtaaria, maksaa val-
1340: tiolle veroa vuosittain seuraavasti:
1341:     Tt11usten yhteenlasketun pinta-alan ollessa
1342: 
1343:  2,000- 3,000 hehtaaria on vero hehtaari<lta Smk -:50
1344:  3,000- 4,000            , ,         ,        ,   1:-
1345:  4,000- 5,000     ,"                              2:-
1346:                          " "         "        "
1347:  5,000- 7,000      .,                             3:-
1348:  7,000-10,000
1349:                          "   "       "        " 4:-
1350:                   "      "   "       "        " 5:-
1351: 10,000--20,000    ,      , ,.
1352:    yli 20,000                ,       "        "   6:-
1353:                       "      "                "      "
1354:                             2· §.
1355:    Saman omistajan tilat ja tilanosat koko maassa lasketaan
1356: yhteen ja näin saatu kokonaispinta-ala verotEJ~taan.
1357:    J akamattoman tilanosan pinta-ala lasketaan suhteelliseksi
1358: koko tilan pinta-alaan.
1359: 
1360:                               3 §.
1361:     1 § :ssä mainitusta verosta ovat kuitenkin vapaat:
1362:     a) yksity!inen, joka itse tilalla asuen viljelee tilaa kuin
1363: myöskin sen kanssa vä:littömässä yhdysviljelyksessä olevaa
1364: toista tj.laa;
1365:     b) maanviljelyksen ja sen sivuelinkeinojen harjoittamista
1366: varten maamiesten perustamat osuuskunnat;
1367:     c) maanviljelijäin omistamat jakotoimituksis'sa jäiteltyt
1368: yhteismetsät.
1369: 30       11, 1. -   Suurten maanomaisuuksien "Yerotus.
1370: 
1371:                               4 §.
1372:     Jos joku }}etoskaupalla, väär.i:n ilmoittamalla tahi muuten
1373: tahallisesti antaa verotusta vahingoi•ttlllvia tietoja, menettä-
1374: köön puolet tästä omaisuudesta sille kunnaUe, jossa verotet-
1375: tava omaisuus sijaitsee.
1376: 
1377:                               5 §.
1378:    Suomen Senaatin asiana on antaa täiiDän 1ain toimeenpa-
1379: nosta ja sovellwttamisesta lähemmät määräykset.
1380: 
1381:                            6 §.
1382:      Tämä laki astuu voimaan - -       -   -
1383: 
1384:      Helsingissä huhtikuun 25 11 :nä 1917.
1385: 
1386:       Antti J uutilainen.            K. A. Lohi.
1387:       Kalle Nurmela.                 Santeri Haapanen.
1388:       Aleksis Salovaara.             August Raatikainen.
1389:       Iv. Fr. Lantto.                Mikko Leinonen.
1390:       Filip Saalasti.                Santeri Alkio.
1391:       J. Haapanen.                   J. P. Koklm.
1392:                                                             31
1393: 
1394: 11, 2. ~ Anom. ehd. N:o 8.
1395: 
1396:                                   '
1397: 
1398: 
1399: 
1400:             Luopajärvi, Mikko, y. m.: Maanarvon ansiotcmta
1401:                 kohoamista koskevan verotuksen aikaansaa-
1402:                 misesta.
1403: 
1404: 
1405:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
1406: 
1407:     Va1litseva tila elintarvekysymyksen alalla osoittaa sel-
1408: västi, että meidän rl;ä;rkei:mpiä tulevaisuuden tehtäviä:mme on
1409: lisätä elintarvetuotantoamme sekä viljelystä laajentamalla
1410: uusien viljelyksien muodostamisen kautta että entistä vilje-
1411: lystä ja sen tuotantokykyä keh~ttämällä. Meillä on kummas-
1412: sakin suhteessa laajoja mahdoUisuuksia käy·ttämättä. Mei-
1413: dän talouspolitiikkamme täytyy tästä lähtien johdonmukai-
1414: sesti pyrkiä siihen, että nämä mahdollisuudet saadaan kansan
1415: hyödyksi ja sen edun mukaisella tavalla käytetyiksi.
1416:     Mutta tä;män välttämättömyyden kanssa ovak jyrkässä
1417: ristiriidassa kaikki ne ·viime vuosina erittäin voimakkaalla
1418: tavalla esiintyneet kehitysilmiöt, jotka eivät ainoastaan eh-
1419: käise viljelyksen laajentamista, vaan kaivavat pohjaa anti-
1420: senkin viljelystuotannon alta.
1421:     Nämä ilmiöt ovat ennen kaikkea olleet seurausta siitä
1422: muutoksesta, minkä alaisena maa'J)ohjan arvo on näiden vuo-
1423: sien aikana ollut. Puutavaran hi~noissa tapahtunut ja odo-
1424: tettu suuri kohoaminen on saattanut puutavaraliikkeet si-
1425: joittamaan tavattornia summia maalhan huomattavasti yli
1426: maataloudellisen tuotantoarvon kohonneiden hintojen mu-
1427: kaan. Metsän vastaisen arvonnousun ja trustiluontoisen
1428: omistuksen tuottamien etujen on laskettu tekevän nämä ·si-
1429: joitukset hyvin kannattaviksi. Tässä mielessä ovat teolli-
1430:              II, 2. -   Maanarvon ansioton nousu.
1431: 
1432:  suusyhtiöt vastoin yhteiskunnan etua ja va:stoin lakia har-
1433:  joittaneet sellaista toimintaa, jdka on huomattavasti vähen-
1434: tänyt tuottavan vilj.elyksen alaa ja heikantanut sen edelly-
1435: tyksiä sielläikin, missä yhtiöt eivät suorastaan ole lyöneet
1436:  viljelystä laimin.
1437:      Mutta tämän kehitysilmiön rinnal,la esiintyy toinen, joka
1438: on elintarvetuotannollemme kenties vieläkin tuhoisampi. Se
1439: nopea maanarvon kohoaminen, minkä puutavaraliikkeiden
1440: maanostot yhdessä muiden seikkojen kanssa ov8Jt saaneet ai-
1441: kaan, on synnyttänyt meillä hilli·ttömän maakeinottelun,
1442: joka on levinnyt kaikkiin ja erittäinkin vanhimpiin viljelys-
1443: seutuihin. Tilat ovat muuttuneet ·siinä määrin kau:ppatava-
1444: raksi, että ne sa8Jttavat siirtyä kä,clestä käteen useita kertoja
1445: saman kuukauden kuluessa ja kun kawpp.avoitto eikä vilje~
1446: lystarkoitukset on ostajrulle määräävänä, ei hinta suinkaan
1447: pysy oikeassa suhteessa tilan pysyviin tuotantomahdolli-
1448: suuksi1n, vaan se on yleisesti kohonnut näiden mahdollisuuk-
1449: sien yläpuolelle.
1450:      Että tällaisen luonnottoman maanarvon kohoamisen ja
1451: siihen verustuvan keinottelun vaikutukset maanviljelykseen
1452: ovat tuhoisat, käsittää jokainen, joka viljelyksen edellytyksiä
1453: tuntee. Menestyksellinen viljelys edellyttää pitkälle täh-
1454: tääviä suunnitelmia ja kiintymystä maahan. Kumpaakaan
1455: ei voi olla olemassa siU.oin kun tila kulkee kädestä käteen ja
1456: ainoana päämääränä on hetkellinen (hyöty. Viljelys kehittyy
1457: silloin itsestään ryöstöviljelykseksi ja tuotteiden myynti
1458: keinotteluksi. Niiden, jotka tahtoisivat ostaa tilan vaka-
1459: vassa viljelystarkoituksessa, on mahdotonta sitä tehdä silloin
1460: kun hinnat yleisesti ovat tuotantoarv·on yläpuolella. Eipä
1461: edes pojan ole mahdollista ryhtyä viljelemään isältä verit-
1462: tyä tilaa, jos se on nykyisillä hinnoilla ja nykyisen 1Jerintö-
1463: jädestyksen mukaan sisaruksilta lunastettava. Kaikki tämä.
1464: herpaisee maanviljelystuotantoa silloin kun se ·päinvastoin
1465: välttämättömästi olisi saatava äärimmilleen jännitetyksi.
1466: Eikä tämä keinottelu ole vain ohimenevää. Päinvastoin on
1467: luultavaa, että teollisen toiminnan elpymiseen, uusien kul-
1468: kuteiden avaamiseen sekä yleensä muuhun yhteiskunnalli-
1469:                    II, 2. -   Luopajärvi y. m.                33
1470: 
1471: seen kehitykseen perustuva maanarvon kohoaminen tulee jat-
1472: kuvasti pitämään sitä yllä.
1473:     Elintarvetuotantomme tehoisuuden kohottaminen vaatii
1474: tämän keinottelun hillitsemistä, se vaatii maanviljelykseltä
1475: kiinteyttä ja lujuutta. Tällöin on huomattava ettei ainoas-
1476: taan keinottelu sinänsä ole viljelyksellie ja yhteiskunnalle
1477: vahingollista, vaan jo sekin, että vi!j,elysma:an arvo ylipäänsä
1478: kohoaa nopeammin kuin sen tuotantokyky ja että rakennus-
1479: y. m. maapohjan arvo yhä nousee. Jos on kysymys yksin
1480: viljelysmaasta, tuottaa sen arvon kohoaminen kyllä hyötyä
1481: sille omistajalle, jonka aikana kohoaminen tapahtuu, mutta
1482: seuraava viljelijä, joka ostaa maan kohonneesta hinnasta ja
1483: kohonneitten kiinni•tysten rasittamana, saa :Ponnistella ko-
1484: vemmin kuin entinen viljelijä saamatta työstään parempaa
1485: taikka edes yhtä hyvää tulosta huolimatta siitä, että yhteis-
1486: kunta samaan aikaan saa suorittaa elintarpeista entistä enem-
1487: män. Ja kaupungeissa merkitsee keinotteluvälikappaleina
1488: olevien tonttien arvon jatkuva kohoaminen yhä raskaampaa
1489: rasitusta yhteiskunnan hartioille.
1490:     Voidakseen ajaa oikeata viljelyksen ja etujensa mukaista
1491: maapolitii:kkaa, täytyy yhteiskunnan erottaa toisistaan
1492: maanviljelyksen edut ja sellaiset maanomistukseen liittyvät
1493: etuoikeudet, mihin tässä on viitattu. Sen tulee suosia vil-
1494: jelyksen hyväksi tehtyä •työtä, mutta ehkäistä viljelystä ja
1495: yhteiskuntaa rasittaviin etuoikeuksiin perustuvaa keinotte-
1496: lua. Tämän tarkoitusperän saavuttaminen ei ole mahdollista
1497: ilman uutta, maa•pohjaan kohdistuvaa verotusjärjestelmää.
1498: Tämän verotusjärjestelmän tulisi vaikuttaa siihen suuntaan,
1499: että kaikki maa tulisi yhteiskunnan etua ja terveen taloudel-
1500: lisen kehityksen vaatimuksia parhaiten va:staavaHa tavalla
1501: käytetyksi. Eduskunta on v :n 1914 valtiopäivillä anonut,
1502: että keskeytyneet valmistelut yleisen tulo- ja omaisuusveron
1503: käytäntöönottamiseksi ja sen yhteydessä muiwen verotus-
1504: oloissamme kaivattavien uudistusten suunnittelemiseksi saa-
1505: tettaisiin loppuunsuoritetuiksi. Hallitus ryhtyy lähimmässä
1506: tulevaisuudessa toimenpiteisiin tämän anomuksen johdosta
1507: ja silloin täytyy myöskin varsinaisen maapohjaverotuksen
1508:                                                           3
1509: 34           II, 2. -   · J\laanarvon ansioton   nousu.
1510: 
1511: uudistamisen uusia sosiaalisia ja taloudellisia vaatimuksia
1512: vastaavalle kannalle tulla kysymykseen.
1513:     Mutta täl.lä hetkellä 'tarvitaan nyt sellaisia toimenpiteitä,
1514: jotka rakentavat sulun maakeinobtelulle ja vaikuttavat ta-
1515: soittavasti maan hintoihin ehkäisten niiden 'luonnotonta ko-
1516: hoamista. Tämä tarkoitusperä voidaan saavuttaa vain siten,
1517: että käydään erikoisella tavalla ja erikoisen tuntuvasti kä-
1518: siksi siihen arvonnousuun, joka maassa tapahtuu ilman omis-
1519: tajan taikka viljelijän ansiota. Jos tällainen arvonnousu
1520: tuntuvalla tavalla esim. 20--'40 7o :iin asti joutuu valtiolle
1521: ja asianomaiselle kunnalle, on se oniiaau viemään pohjaa kei-
1522: notteluha;lulta, ja jos tämä vero kannetaan tilan vaihtaessa
1523: omistajaa, on se omiaan ·pysyttämään tiloja samoissa käsissä
1524: ja siten lisäämään viljelyksen kiinteyttä. Tämän veron
1525: tulisi kohdata kaikkea sellaista arvonnousua, mikä tilalla
1526: myyjän hallinta-aikana tapahtuu y<li hänen tekemiensä pää-
1527: omasijoitusten ja parannusten arvon, ja mikä huomioonottaen
1528: hallinta-ajan pituuden olisi noussut määrättyä alinta rajaa
1529: suuremmaksi. Se koskisi t. s. kaikkea ansiotonta maan ar-
1530: von kohoamista, ja voitaisiin sen tuottama tulo jakaa sopi-
1531: vaksi harkitussa suhteessa valtion ja asianomaisen kunnan
1532: kesken.
1533:     Tällainen vero ei ole sellaisessa yhteydessä minkään vero-
1534: järjestelmän kanssa, ettei sitä .voitaisi yksinään toteuttaa.
1535: Se saattaa olla irmllinen vero ja sellaisena se ·on jo aikai-
1536: semmin tullut toteutetu'l~si useissa maissa. Se on, niinkuin
1537: edellisestä käynee selville, maanviljelyksen edellytysten
1538: tukemisen kanna'lta välttäimätön, mutrta siihen sisältyy sa-
1539: malla se mitä oikeutetuin periaate, että niitä etuja, mitkä
1540: on keinottelun kautta, viljelyksen ja yhteiskunnan kustan-
1541: nuksella hankittu, aivan erikoisella tavalla yhteiskunnan hy-
1542: väksi verotetaan.
1543:     Siinä mitä edellä on esitetty, on tätä veroa perusteltu etu-
1544: päässä maanviljelystuotannon kannalta. Mutta sen välttä-
1545: mättömyys ja oikeutus ilmenee vielä selvemmin kaupunkien
1546: lähistöllä ja itse kaupungeissa. Maapohjan arvo kohoaa ja
1547: vuokrat kallis·tuvat rinnan yleisen edistyksen kanssa rasit-
1548:                   II, 2. -   Luopajärvi y. m.                35
1549: 
1550: 
1551: taen yhteiskuntaa ja haitaten sen kelhitystä. Maa'Pohjaa
1552: omistavien yksityisten henkilöiden hyväksi kasvaa itsestään
1553: miljooneja samalla kun yhteiskunta saa jokaisesta edistys-
1554: askeleestaan suorittaa heille uut•ta veroa. Tätä oikeudetto-
1555: muutta voidaan tasoittaa vain siten, että tämä arvonnousu
1556: mahdollrsimman suurelta osalta otetaan yhteiskunnalle. Sen
1557: kautta voidaan estää rakennuspohjaa luonno.ttomasti kohoa-
1558: masta, helpottaa kaupan ja teollisuuden kehitystä sekä
1559: asunto~o1oissa vallitsevain epäkohtain ·poistamista.     Sen
1560: kautta voidaan samalla mitä oikeudenmukaisimmalla tavalla
1561: hankkia varoja kasvaviin yhteiskunnallisiin uudistustarpei-
1562: siin. Meilllä on aihetta saattaa tämä vero käytäntöön juuri
1563: nyt, jolloin maan;tme on teollisen nousukauden alussa ja jol-
1564: loin tämän teollisen kehityksen vastaisina aikoina luomat ar-
1565: vot, sen aiheuttama maan arvon kohoaminen, voidaan aina-
1566: kin suurelta osalta taata yhteiskunnan omien tarpeitten hy-
1567: väksi.
1568:     Kaik'keen tilihän nähden ehdotamme, että Eduskunta' päät-
1569: täisi käänt;vä Hallituksen puoleen anomuksella,
1570: 
1571:                 että Hallitus jättäisi asiaatuntevien henkilöi-
1572:             den laadittavaksi ehdotuksen ansiotonta maan-
1573:             arvon kohoamista koskevan verotuksen aikaan-
1574:             saamisesta meidän maassamme ja
1575:                 että tämä ehdotus mahdollisimman pian jätet-
1576:             tä?:siin Eduskunnalle.
1577: 
1578:    Helsingissä huhtikuun 24 päivänä 1917.
1579: 
1580:      Mikko Luopajärvi.             Santeri Alkio.
1581:      Aleksis Salovaara..           l'ilip Saalasti.
1582:      August Raatikainen.           J. Haapanen.
1583:      lv. Fr. Lantto.               Mikko Leinonen.
1584:      J. P. Kokko.                  Lauri Mäkinen.
1585: 36
1586: 
1587: 
1588: IL a. -   Pet. ftirsL N:o 9.
1589: 
1590: 
1591: 
1592: 
1593:              Inborr, J., m. fl.: Om afskuffande af de å jorden
1594:                 hvilande direkta urundskatter.
1595: 
1596: 
1597:              T i 11 ]' i n l.a n d s La n d t d a g.
1598: 
1599:     Hänvisande till den motivering, som finnes uti ett tili
1600: J,andtdagen 1914 (Se Liitteet II sid. 85) inlämnadt petitions-
1601: memorial, få vi vördsamt föreslå, att Landtdagen ville till Re-
1602: geringen aflåta en petition om åtgärd därhän,
1603: 
1604:                  att de på jorden hvilande direkta urundskat-
1605:              terna med det snaraste rnåtte aflyftas.
1606: 
1607:      Helsingfors den 25 april 1917.
1608: 
1609:        J. Inborr.                 Johannes Storbjörk.
1610:        Johannes Wiik.             Gustaf Gädda.
1611:        K. V. Åkerblom.            August Tåg.
1612:        A. J. Bäck.                Julius Sundblom.
1613:                            Emil Roos.
1614:                                                                37
1615: 
1616: II, <!o. -   Anom. ehd. N :o ~1.
1617: 
1618: 
1619: 
1620: 
1621:               Hyökl, Aug.: Maakauppaveron lakkauttamisesta.
1622: 
1623: 
1624:                 S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
1625: 
1626:     Tunnettu asia on, että verotuslaitoksemme on aivan lopul-
1627: leen asti vanhentunut ja yksimielisiä ollaan siitä, että :perin-
1628: pohjainen uudistus tässä suhteessa on viipymättä saatava ai-
1629: kaan. Kun kysymys kuitenkin on verrattain laaja, niin että,
1630: vaikka lienMkin jo ·esitöitä suoritettuina, asia tulee vielä vaa-
1631: timaan useampia vuosia, ennenkuin se voi tulla lopullisesti
1632: ratkaistuksi, lienee sentähden paikallaan säätää väliaikaisia
1633: säännöksiä muutamien räikeämpien epäkohtien poistamiseksi.
1634: Tämän laatuinen on m. m. niinsanottu maakauppa-vero, se on
1635: vero, joka kohtaa saman suuruisena 'jokaista maakauppalii-
1636: kettä, olkoonpa Eike miten suuri tai pieni tahansa, ja kun se
1637: on sentään siksikin tuntuva, kuin se on, varsinkin juuri pie-
1638: nemmille liikkeille, olisi asia nyt heti väliaikaisesti korjat-
1639: tava ·siten, että puheenalainen vero poistettaisiin, varsinkin
1640: kun vero valtion talouden kannalta 'On verrattain vähäpätöi-
1641: nen. Saan sentähden kunnioittaen ehdottaa, että eduskunta
1642: päättäisi anoa,
1643: 
1644:                 että niinsanottu maJakauppavero lakkautettaisiin.
1645: 
1646:       Helsingissä '24 päivänä huhtikuuta 19.!7.
1647: 
1648:                                                 Aug. HylJJd.
1649: 38
1650: 
1651: 
1652: II, 5. -   Anom. ehd. N :o 13.
1653: 
1654: 
1655: 
1656: 
1657:              Jalonen, H., y. m.: Huveista kannBttavien mak-
1658:                 sujen lakkauttamisesta.
1659: 
1660: 
1661:               S u o m e n E d u 's k u n n a 11 e.
1662: 
1663:     Suomen valtiDnrahastoon ·kannetaan n. s. huviveroa
1664: kaup·pakollegion 12 p:nä joulukuuta 1782 antaman julistuk-
1665: sen mukaan kaikkialla Suomessa :Smk 3: 44 kustakin huvi-
1666: tilaisuudesta sekä tämän lisäksi kaupungissa kehruuhuone-
1667: rahastoon armollisen julistuksen mukaan toukokuun 5 p :ltä
1668: 1818 Smrk. 1: 92 jokaisesta 'huvitilaisuudesta.
1669:     Näiden verotusten .kautta on valtionrahastoon vuosittain
1670: kertynyt kolmattasataa tuhatta markkaa, ollen väihäisenä
1671: osana valti,on tulojen joukossa.
1672:      Kun yhdi'stysten ja sivistysseurojen täytyy erinäisten
1673: hallinnollisten säännöksien pakottam~na pyytää huvitilai-
1674: suuksiinsa lupia poliisilaitoksilta kaupungeissa ja nimismie-
1675: hiltä maalaiskunnissa, aiheutuu näille jä,rjestöille kuluja lu-
1676: van pyynnöistä, matkakuluista ja ajan hukasta, jotka menot
1677: yhteiskunnallisen edun kannalta ovat hyödyttömiä, jonka
1678: tähden olisi tärkeätä poistaa ne syyt, joiden kautta tarpeet-
1679: tomia menoja yhdistyksille ja sivistysseuroille täihän asti on
1680: tullut, jonka tähden niiden hallinnollisten asetusten kumoa-
1681: minen olisi tarpeellinen, joihin perustuen ed·ellämainitut ve-
1682: ronkannot sekä huvilupien pyyntövaatimukset tapahtuvat.
1683:     Näiden esittämäimme syiden iJ:erusteella ehdotamme, että
1684: Eduskunta anoisi hallitukselta,
1685:                   II, 5. -   Jalonen y. m.                  39
1686: 
1687:                että kauppakollegion julistus 12 pät'vältä jou-
1688:            lukuuta 1782, armollinen julistus 5 päivältä tou-
1689:            kokuuta 1818 kumotaan, kuin myöskin ne hallin-
1690:            nolliset asetukset, joiden nojalla poliisimestarit
1691:            ja nimismiehet ovat vaatineet py11tämään lttpia
1692:            julkisiin huveihin, juhliin ja nä11tännöihin.
1693: 
1694:    Edellyttäen että hallitus hyväksyy Eduskunnan tekemän
1695: anomuksen, ehdotamme,
1696: 
1697:                että huvivero jätetään sen jälkeen valtion
1698:            tuloarviosta pois.
1699: 
1700:    Helsingissä 2'4 p:nä huhtikuuta 1'917.
1701: 
1702:      H. Jalonen.                  Armas Paasonen.
1703:      Juho Lehmus.                 V. Blomqvist.
1704: 40
1705: 
1706: II, 6, -   Anom. ebd. N :o 10.
1707: 
1708: 
1709: 
1710: 
1711:              Haapanen, Santeri, y, m.: Valtion tupakkamono-
1712:                polin toteuttamisesta.
1713: 
1714: 
1715:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
1716: 
1717:      J'lfenojensa suoritukseen ja tarpeenva:atimain uudistusten
1718: toimeenpanemiseen tarvitsee valtio varoja. Niitten puutteessa
1719: jäävät usein hyvätkin suunnitelmat toteuttamatta. Tällä ker-
1720: taa uhkaa varoj·en puute pahimmin aiotun työkyvyttömyys-
1721: ja vanhuudenvakuutuksen, oppivelvollisuuden ja asutustoi-
1722: minnan toteuttamista.
1723:      Varojen hankinnassa valtion tarpeeksi tulevat luonnolli-
1724: sesti lähinnä kysymykseen erilaiset verot. Niitä tarvitaan
1725: nyt entistä enemmän, sillä kieltolain voimaansaattaminen vä-,
1726: hentää valtion suoranaisia tu1oja noin kymmenell'ä prosen-
1727: tilla.
1728:      :M:utta vaikka saataisiinkin toteutetuksi aiottu omaisuus-
1729: ja tulovero kaikessa tehoisuudessaan, tarvitaan sittenkin lisä-
1730: tuloja. Sellaisia hankitaan kaikissa maissa etenkin ylelli-
1731: syys- ja nautintoaineiden verotuksella. Kuta enemmän näitä
1732: verotusesineitä on käytettävissä, sitä vähemmän tarvitsee
1733: ryhtyä välttämättömien kulutusesineiden verottamiseen.-
1734: Erittäin sopivaksi verotusesineeksi on yleisesti huomattu
1735: tupakka. 8e on täydelleen nautintoaine, koska ilman sitä voi
1736: helposti tulla toimeen.
1737:      Tupaka~ verottamiseen monella eri tavalla ovat valtiot
1738: yleisesti ryhtyneet, eräissä maissa, kuten esim. Itäv,allassa,
1739: pari vuosisataa sitten. Verotuksen muotona on käytetty tul-
1740: lia, valmistev·eroa ja valtion monopolia, jolloin maan koko
1741:                        II, 6. -               S. Haapanen y. m.                          41
1742: 
1743: tupa;kkateollisuus otetaan valtion .huostaan. Näistä verotus-
1744: muodoista pidetään viimeksimainittu korkeimmalle asteelle
1745: kehitettynä. Lisä:ksi on se valtiolle tuottavin tupakanvero-
1746: tustapa.
1747:     Valtion tupakkamonopoli oli jo v. 1909 voimassa lmhdek-
1748: sassa Europan valtiossa, joitten asukasluku yhteensä teki
1749: 40 % Europan koko väestöstä. Näitä maita olivat ja €del-
1750: leen ovat m. m. Ranska, Romania, Italia, Itävalta-Unkari ja
1751: Serbia. Osittain on se voimassa Espanjassa ja Turkissa s€kä
1752: eräässä muodossa Portugalissa. Kaikissa näissä maissa ollaan
1753: yleensä tyytyväisiä monopoliin. Ei mikään valtiollinen puo-
1754: lue eikä yhdistys toimi niissä monopolin poistamiseksi.
1755:     Tyytyväisyys luonnollisesti johtuu €tupäässä siitä, että
1756: tupa'kkamonopoli tuottaa runsaasti tuloja valtiolle, huoli-
1757: matta siitä, että jalostetun tupakan hinnat on voitu pitää koh-
1758: tuullisina.
1759:     Seuraavat laskelmat osoittavat tupakkamonopolin tuotta-
1760: mia tuloja eräissä maissa v. 1905'----07 'tilastoj€n mukaan.
1761: Vertailussa on otettu mukaan Suomikin. Meillä ei kyllä vielä
1762: ole valtion tupakkamonopolia, mutta saamme, etupäässä raa-
1763: katupakan tuontiverolla, kuitenkin tupakasta jonkun verran
1764: - v. 19,16 Smk. 4,742',627 - tuloja valtiolle.
1765:                                                             Puhdas tulo
1766:                                                       henkeä kohti: raaka-ainekilolta:
1767:        Italia •   0.    0  Smk. 5:16
1768:                             •••••         0   0   0                       10:80
1769:        Romania          •••   0 5:30  •••••                                7:73
1770:        Itävalta    •    0
1771:                             " 5:60
1772:                             ••••      0   0   ••                           4: 19·
1773:        Ranska ........... "     9:47                                       9': 41
1774:                 1913 .....
1775:                             " 1: 15
1776:        Suo~i { 1916         " 1:44
1777:                                                                            0:86
1778:                                                                            0:70
1779:                                                          "
1780:                                   0   ••      0.
1781: 
1782: 
1783: 
1784: 
1785:     Laskelma osoittaa, että tupakkateolHsuudesta on Suomen
1786: valtio hyötynyt aivan vähän. Kun ottaa huomioon, että esim.
1787: 1916· tuotiin maahamme raakatupakkaa 6, 780,00'4 'kg ja €ttä
1788: jos sen jalostaminen ja kauppa olisi ollut valtion yksinoikeu-
1789: tena, niin mainittu tupa!rkamä.ärä, €Sim. Itävallan keskinker-
1790: taisten saavutusten mukaan. olisi mainitun 4.7 miljoona:n
1791: 42                II, 6. -   Tupakkamonopoli.
1792: 
1793: sijasta tuottanut puhdasta ·voittoa valtiolle 3:3,900,000
1794: mal'lkkaa. Tai jos saavutuksissa olisi päästy Ranskan
1795: tasalle, olisi tulomme valtion tupakkamonopolista tehnyt
1796: 67,800,000 markkaa. Tämä summa esim. ylittäisi kymmen-
1797: kertaisesti yhden: vuoden maaverot, elinkeinoverot ja henki-
1798: rahat yhteensä.
1799:     Luonnollisesti tupa:kan valmistus nytkin tuottaa maassam-
1800: me kymmeniä miljoonia markkoja, mutta ne miljoonat mene-
1801: vät yksityisten kukkaroihin. Valtion tupa'kkamonopoli toisi
1802: ue yhteiseksi hyväksi.
1803:     On vielä muitakin etuj:a valtion tupakkamonopolista. Se
1804: tekisi kaikki tupakkaväärennykset tarpeettomiksi. Vielä
1805: valtion suurissa tehtaissa voitaisiin työolot helposti järjestää
1806: kuinka mal1ikelpoisiksi tahansa. Maamme tupakkatehdas-
1807: väestöstä on viimeksi ilmestyneen tilaston mukaan 84.5 %1
1808: 
1809: 
1810: 
1811: verrattain nuoria naisia, joitten täytyy työskennellä tupakka-
1812: höyryjen myrkyttämässä ilmassa. Seurauksena tästä onkin,
1813: että mainituista työläisistä kuolee 70 % keuhkotautiin. Li-
1814: säksi joutuu heistä runsas osa prostitutionin ja muun kurjuu-
1815: den uhreiksi. Kokemus ulkomailla on osoittanut, että niin
1816: pian kuin tupakkatehtaat ovat joutuneet valtion huostaan,
1817: ovat työolot niissä parantuneet.
1818:      :Mutta miksi sitten Suomeen ~ei ole asetettu tupakkamono-
1819: polia? Mitä syitä esitetään sitä vastaan? Väitetään, että mo-
1820: nopolin vuoksi tupakka kal'listuu. Mutta hinnan määräämi-
1821: nenhän on valtion oma asia. Voihan s·en pitää alhaisena'kin,
1822: kuten esim. Itävallassa ja Ranskassa. Molemmat mainitut
1823: maat kuitenkin kykenivät myymään rajojensa ulkopuolelle-
1824:  kin monopolisoitua tupakkaa, v. 1907 Ranska 2,844,83 9':llä1
1825: 
1826: 
1827: 
1828:  ja Italia 4,584,000 markalla. Jos hinta olisi o1lut kohtuut-
1829: toman korkea, ei luonnollis-esti kauppaa olisi muodostunut.
1830:      Vielä on peljätty, että tupakkamonopoli olisi liian terävä
1831:  ase hallituksen kädessä. Tämä väite ,ei kuitenkaan merkitse
1832:  paljon, sillä eduskunta luonnollisesti itse päättää kertynei-
1833:  den varojen käyttely.stä. Hallitus vain panee päätökset toi-
1834:  meen, ollen parlamenttaariseen tapaan niistä vastuussa edus-
1835:  kunnalle. Näin tulee Suomessakin olemaan.
1836:                   II, 6. -   S. Haapanen y. m.              48
1837: 
1838:      Ainoa todellinen syy valtion tupakkamonopolia vastruan
1839: on kuitenkin siinä, että monopoli kuivaisi tupakkatehtailijain
1840: ja -kauppiaitten tuottoisan tulolähteen. Mutta yleiseltä kan-
1841: nalta katsoen tämä ei saa merkitä mitään. Jos monopolin
1842: toteuttamisen perusteena pidetaän, .että valtio lunastaa tu-
1843: pakkatehtaat niitten todellisesta rakennus- mutta ei tuotto-
1844: arvosta, niin kukaan yksityinen ei silloin joudu kohtuutto-
1845: masti kärsimään.
1846:      1.fuutoin tupakkamonopolin toteuttamis,en yksityiskoh-
1847: taiseen esitykseen on tässä tarpeeton ryhtyä. Ainoastaan
1848: huomautamme, että jo 1908 lähetti senaatti herrat 8amu1i
1849: Sarion ja Gerhard Henriksonin tutkimaan puheenaolevaa ky-
1850: symystä ulkomail'la, ja viitta.amme tutkimuksen tuloksen:a
1851:  heidän v. 190 9 julkaisemaan teokseensa: ,Tupakkaveroky-
1852:               1
1853: 
1854: 
1855: 
1856:  symys, havaintoja Sa'ksasta, Itävalta-Un'karista, Romaniasta,
1857: Bulgariasta, Serbiasta ja Sveitsistä". Tämän asiallisen tut-
1858: 'kimuksen perusteella ja vedoten edellä esitettyihin näkökoh-
1859:  tiin rohkenemme ehdottaa anottavaksi,
1860: 
1861:                 että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toimenpi-
1862:             teisiin valtion tupakkamonopol~n toteuf!tamiseksi
1863:             Snomessa.
1864: 
1865:     Helsingissä huhtik. 23 p :nä 1917.
1866: 
1867:       Santeri Haapanen.         Mikko J.1uopajärvi.
1868:       August Raatikainen.       Aleksis Salovaara.
1869:       Iv. Fr. Lantto.           Antti J uutilainen.
1870:       Juho Niukkanen.           l'ilip Saalasti.
1871:       K. A. Lohi.               Oskari Lahdensuo.
1872:       J. Haapanen.              J. P. Kokko.
1873:       E. Y Pehkonen.            Mikko Leinonen.
1874:       Pekka Saarelainen.        Santeri Alkio.
1875:                       J,auri Mäkinen.
1876: 44
1877: 
1878: II, 1. -   Anom. ehd. N:o 11.
1879: 
1880: 
1881: 
1882: 
1883:             Helenius-Seppälä, Matti: Valtion tupakkamono-
1884:                polin mahdollisuuden tutkimisesta.
1885: 
1886: 
1887:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
1888: 
1889:     Viittaamalla niihin perusteluihin, jotka asiassa esitin vuo-
1890: den 1908 toisilla valtiopäivillä (Liitteet II, 10), ja jotka, pää-
1891: asiallisesti pitävät vieläkin paikkansa, ennen kaikkea valtion
1892: tulojen nousemisen suotavunteen nähden, pyydän kunnioit-
1893: taen Eduskuntaa anomaan,
1894: 
1895:                  että hallitu.s hankkisi tarpeellisen selvityksen
1896:             siitä, voitaisi-inko ja millärtavalla maassamme toi-
1897:             meenpanna valtion tupakkamonopoli, sekä että,
1898:             jos tämä katsotaan .suotavaksi, Eduskunnalle an-
1899:             nettaisiin esitys asiasta.
1900: 
1901:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1917.
1902: 
1903:                                    Matti Helenius-Seppälä.
1904: II. s. ~ Anom. ehd. N:o 6~
1905: 
1906: 
1907: 
1908: 
1909:             J,ohi, K. A., y. m.: KruunutJ,metsätorpparien
1910:                 y. m. vapauttamisesta suorittamasta valtiolle
1911:                 vuosilta 1917 ja 1918 maksettavaa vuokraa.
1912: 
1913: 
1914:               S u o m en E d u s k u n n a ll e.
1915: 
1916:     Kaikille on tunnettua kuinka. nykyisten poikkeuksellisten
1917: olojen takia on kaikkien elin- y. m. tarpeiden hinta kallis-
1918: tunut monin kerroin entisestään. Tämä asiaintila on johtanut
1919: siihen, että sellaiset kansanluokat, jotka säännöllisenäkin ai-
1920: kana ova:t suu11en köyhyyden j:a puutteen alaisina olleet, ovat
1921: nyt entistä suuremmassa määrin joutuneet hätään ja täyty-
1922: neet turvautua vai\naishoidon niukkaan apuun.
1923:     Varsinainen teollisuustyöväki on tosin, ainwkin muuta-
1924: milla teollisuuden aloilla, ammatillisen järj:estäymisen avulla
1925: voinut saada myöskin työpalkat korotetuksi, ettei V1arsinai-
1926: nen hätä ole kovinkaan suureksi tullut. ITähän on ollut mah-
1927: dollisuus siitäikin syystä, että teollisuustavaroiden hinnat
1928: useilla teollisuuden aloilla ovat nousseet moninkertatisesti en-
1929: tisestään, jotta monet teollisuuden harjoittajat, Vlaikkakin
1930: ovat maksaneet työväelle entistä korkeampia työpaikkoja,
1931: ovat kumminkin saaneet liikkeestään tavattoman suuria voit.
1932: toja.
1933:      Yksi kans:anluokka, jonka hädänalaiseen asemaan täHä
1934: kertaa pyytäisimme Eduskunnan kiinnittämään huomiota, :on
1935: kruununmetsätorpparit, asuntotila- ja mäkitupalaiset. Tämä
1936: kansanluokka on juuri niitä, jotka mitä ahtaimmissa oloissa
1937:  eläen ovat kuitenkin maamme viljelyksen esiraiv,aajia. Jos
1938: missä köyhyyttä, puutetta ja kurjuutt~ löytynee, niin tua-
1939:               II, 8. -   Kruununtorppain vuokra. ,
1940: 
1941: kinpa kurjuus missään esiintynee räikeäJmpänä kuin tuolla
1942: laajojen kruununmetsien sydämessä olevissa mökeissä, var-
1943: sinkin Pohjanmaalla. Tämä on ·ollut jo hyvin tuntuva sään-
1944: nöllisenäkin aikana, mutta nyt se on monissa paikoin muut-
1945: tunut suoranaiseksi hädäksi. Näiden torppi·en maanviljelys
1946: on suurimmalta osalta vasta alulla, joten leipäviljakin on
1947: enimmäkseen muualta hankittava. Viime kesänä sitä paitsi
1948: turmeli halla ainakin Pohjois-:Suomessa monin paikoin viljan
1949: miltei kokonaan. Heinäsato oli myöskin hyvin niukka, joten
1950: ennestäänkin vähiä lehmiä on täytynyt vieläkin vähentää.
1951: Kulkuneuvoj•en puutteessa tulee viljan saanti tuonne kaukai-
1952: silla sydänmaiden saloille hyvin vaikeaksi ja rahtikustan-
1953: nukset nostav~t viljankin hinnan mahdottoman korkealle, mi-
1954: käli sitä on ollenkaan saatavissa. Näin ollen on jo nyt monin
1955: paikoin Pohjois-,Suomessa näissä mökeissä pettuleipä syötä-
1956: vänä. Vaiv,aishoitokUistannukset ovat monissa sisämaan köy-
1957: himmissä kunnissa nousseet moninkertaisiksi entisestään.
1958:      Kruunun:metsätorppien, asuntotilojen ja mäkitupien luku-
1959: määrä oli vuonna 19<13 yhteensä 4,972. Niissä asuvien hen-
1960: kilöluku yli 30,000. Näiden valtiolle torpistaan maksama
1961:  veromäärä noin 90,000 markkaa. NäJmä numerot ovat ·tietysti
1962: sittemmin jonkun ver:van kasvaneet.
1963:      Kruununmaan asukkaiden sekä oikeudellinen että talou-
1964:  dellinen asema on otettava kokonaisuudessaan harkittavaksi
1965: ja uuden järjestelyn alaiseksi, jossa suhteessa tullaan alotteita
1966: eduskunnalle esittämään. Tämä anomuksemme tarkoittaakin
1967:  vain väliaikaista, kipeimmän taloudellisen hooän vähäistä
1968: auttamista siten, että mainitut ·asukkaat va,pautettaisiin tä-
1969: män ja ensi tulevan vuoden valtiolle tulevista vuokramruk-
1970: suista.                                           ·
1971:      Se tulojen vähennys, joka täten syntyisi valtiorahaston
1972:  tuloihin, ei tuottane ·suurempia häiriöitä valtion taloudessa,
1973: koska mainittu summa on siksi pieni. Hallitus ja Eduskunta
1974:  myös'kin löytäneväit tämän sijalle valtiolle tulolähteitä mak-
1975:  sukykyisemmiltä tahoilta.. Nälkäkuoleman· kanssa taistele-
1976:  ville mökkiläisille olisi tämä kuitenkin melkoisen suuriarvoi-
1977:  nen asia. Onhan siveellisesti väärin että sellaisestakin mö-
1978:                      II, s. -   Lohi y. m.                  47
1979: 
1980: kistä, jonka asukkaat vaivaisavun turvissa henkeään säilyt-
1981: tävält tämän yleisen hädän aikana, kruunu voipi ottaa ulos-
1982: oton kautta ainoarrkin lehmän, tai häätää pois mökistä, jos ei
1983: ole mitään, josta veron voisi ottaa.
1984:     Edellä esitetyn perusteella ehdotamme siis,
1985: 
1986:                että eduskunta· anoisi hallitukselta kruunun-
1987:             metsätm·ppain, asuntotilojen ja mäkitupien asuk-
1988:             kaiden vapauttamista näiden valtiolle tulevista
1989:             vuokramaksuista vuosina 1.917 ja 1.918.
1990: 
1991:    Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1917.
1992: 
1993:      K. A. Lohi.              Kalle Nurmela.
1994:      Iv. Fr. Lantto.          J. Haapanen.
1995:      Aleksis Salovaara.       Santeri Alkio.
1996:      J. P. Kokko.             E. Y. Pehkonen.
1997:      Mikko Luopajärvi.        P. ,saarelainen.
1998:      August Raatilrainen.     Juho Niukkanen.
1999:                   Santeri Haapanen.
2000: 48
2001: 
2002: 
2003: II, a. -   Anom. ehd. N:o 67.
2004: 
2005: 
2006: 
2007: 
2008:              Arokallio, Gtt..,t., y. m.: Toimenpiteistä, joil"ta
2009:                 entisen lahjoitusmaan tilallisille helpotettai-
2010:                 siin kruununpuistoiksi julistettujen metsä-
2011:                 maittensa lunastaminen yhteismetsiksi.
2012: 
2013: 
2014:                S u o m e n E d u s k u ru n a 11 e.
2015: 
2016:    Viitaiten vuoden 1914 valtiopäiväin asiakirjoissa olevaan
2017: anomusehdotukseen N :o 24 saan kunnioittaen ehdottaa Edus-
2018: kunnan anottavarksi,
2019: 
2020:                  että hallitus sallisi niiden entisen lahjoitus-
2021:              maan tilallisten, jotka Keisarillisen Senaatin
2022:              päätöksen mukaan toukokuun 6 päivältä 1887
2023:              ovat oikeutetut jakokunna.n yhteismetsäksi lu-
2024:              nastamaan kruununpuistoksi julistetut metsä-
2025:              maat, päästä heille tässä suhteessa myönnettyyn
2026:              oikeuteen, silloinkin kun jakokunnan joku tilal-
2027:              linen ei ota osaa yhteismetsän perustamiseen,
2028:              ja että Suomen valtio yhteismetsän pyyntöön
2029:              ja ostoon yhtymättömien osalta rupeaa osalli-
2030:              seksi yhteismetsään.
2031: 
2032:      Helsingissä huhtikuun. 25 p:nä 19117.
2033: 
2034:                                              Gust. Arokallio.
2035:      Tähän yhdyn
2036:                                              P. Paavolainen.
2037:                       B.
2038: 
2039: Määrärahoja sosialisiin ja sivistystarkotuksiin
2040:        koskevia anomusehdotuksia.
2041:      ..
2042: 
2043: 
2044: 
2045: 
2046:                                             4
2047: •
2048: II, 10. -   Anom. ehd. N:o 43.
2049: 
2050: 
2051: 
2052: 
2053:              Hirvensalo, J. G., y. m.: Maalaiskansakoulun-
2054:                 opettajain valtionpalkan ja eläkkeen ~orotta
2055:                 sesta.
2056: 
2057: 
2058:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
2059: 
2060:      Toukolkuun 11 päivänä 18 6·6 annetussa ·kansakouluase-
2061:                                  1
2062: 
2063: 
2064: 
2065: tuksessa vakuutetut palkkaedut maalaiskansaikoulun opetta-
2066: jille olivat, paitsi asuntoa, val•oa ja lämpöä, yleisistä varoista
2067: miesopet·tajalle 600 markkaa ja naisopettajalle 400 markkaa
2068: sekä koulun johtajalle 2 tai •3 tynnyrinalaa maata, ainakin
2069: yhden lehmän talviruoka sekä kesälaidun. Tämän lisäksi oli
2070: kuntien uusien koulujen perustaruislupaa anoessaan tehtävä
2071: ilmoitus ,niistä eduista, joita opettajalle tai opettaj.attarelle
2072: sen lisäJksi suodaan ja vakuutetaan".
2073:      Valituksia opettajan palkkojen riittämättömyydestä ru-
2074: peaa verrattain heti kuulumaan. Vuosien 1877-78 valtio-
2075: päivillä tehdään useita anomuksia palkkaolojen parantami-
2076: sesta. Yleinen valitusvaliokunta ehdottaa palkat korotetta-
2077: vi'ksi 800 markkaan mies- .i·a 600 markkaan naisopettajalle.
2078: Säädyt myöntävät palkanlisäyksen tarpeelliseksi, mutta ei-
2079:  vät kumminkaan suostu palkkoja 'korottamaan, vaan jättä-
2080:  vät sen kuntien tehtäväksi. Tämän säätyjen toivomuksen
2081:  Kouluylihallitus saattoi kuntien tietoon, mutta minkäänlai-
2082:  sia seurauksia ei siitä näikynyt. Kunnan palkat, joita asetuk-
2083:  sessa mainittujen luonnonetujen korvaukseksi tai lisäksi oli
2084:  määrätty, eivät nousseet, päinvastoin oli ja on ollut havaiiJta-
2085:  vissa niiden huomattava laskeminen, missä se Iain muotoja
2086:  noudattaen on vain päinsä käynyt.
2087: 52         II, 10. -   Kansakoulunopettajain palkka.
2088: 
2089:      Vuoden 188•5 va1tiopäiville annetaa.n asiasta hallituks.en
2090: esitys, jossa 'ehdotetaan valtioapu korotettavaksi 20~ markal1a
2091: eli 800 markaksi mies- ja 600 markaksi nai&opettajalle, !kui-
2092: tenkin sillä edellytyksellä, että kunnat lain kautta veivoite-
2093: taan anitamaan palkkausapua 200 markkaa sekä mies- että
2094: naisopettajalle yli sen mitä kansakouluasetus silloin mää-
2095: rasl. Säädyt nyt, kuten ai'kaisemminkin, myöntävät, että
2096: kansakoulunopettajiston taloudellinen tila ,kieltämättä on
2097: kaikkea muuta kuin hyvä". Viitaten jokseen'kin pitkiin
2098: alkuopinnoihin ja vaivaloiseen työhön, pitävät säädyt oi-
2099: keutettuna vaatimuksen, että kansakoulunopettadille suotai-
2100: siin jotensakin turva;ttu taloudellinen asema, jota niillä ei
2101: tätä nykyä ole. On nähty, lausuvat säädyt, että missä kansa-
2102: kouluasia on saavuttanut kansan suosiota, on: yksityisen 1kun-
2103: nan harras·tus ilmaantunut enemmän uusien kansakoulujen
2104: perustamisessa kuin siten, että olisi ruvettu opettajien palk-
2105: koja parantamaan. Säädyt pitävät val·tion välitystä välttä-
2106: mättömänä, ,jos tahdotaan jossakin määrin varantaa opetta-
2107: .iiston asema·a".
2108:      Säädyt myöntävät siis tälläkin kertaa opettajiston pal-
2109: kankorotukset tarpeellisiksi, mutta hallituksen tekemästä ko-
2110: rotusesityksestä kuitenkin vähennetään puolet pois. Sää:dyt
2111: näet hyväksyvät valtiolta tulevan pa1kankorotuksen 200 mar-
2112: kaksi, mutta samankokoinen kunnan pal!k•ankorotusesitys tu-
2113: lee erinäisiin oikeusmuodollisiin y. m. syihin nojaten hylä-
2114: tyksi ilman että vastaavaa valtionvaroista suoritettavaa ko-
2115: rotusta •olisi sija'lle myönnetty:- Maaliskuussa 188•6 annetulla
2116: julistuksella määrättiin siis valtiolta .tuleva maalaiskansa-
2117: koulujen: opettajain palkka 800 markaksi mies- ja 600 mar-
2118: kaksi naisope1Jtajalle.
2119:      Mutta nyt, kun opettajain valtion palkkoja on korotettu,
2120: alkaa toisaalta palkkojen pienentäminen. Kansakoulutoimin-
2121: nan ensi aikoina olivat kunnat asetuksessa määrättyjen luon-
2122: nonetujen lisäksi määränneet opettajain vaikaksi 300-600
2123: markkaa rahaa tai viljaa 20:kin tynnyriä. Niinkuin edellä
2124: viitattiin, alkavat nyt asiat kehittyä siihen suuntaan, että
2125: nämä kunnan palkat pienennetään, jopa niin ett~ kansakoulu-
2126:                  II, 10. -   Hirvensalo y. m.               53
2127: 
2128: asetuksen 117 § :ssä mainitut ,muut edut" jätetään ·koko·
2129: naan pois ja korvataan luonnontuotteetkin rahassa, jolloin
2130: pienimpänä hyväksyttynä määränä on 250-300 markkaa.
2131: Näin ollen tuo valtiopäivien myöntä.mä pienoinenkin palkan-
2132: korotus jäi useissa tapauksissa näennäiseksi.
2133:      Kansakoulunopettajain palkankorotuskysymys nousee-
2134: kin kohta jäll6en esille. Vuoden 18194 valtiopäivillä jätetään
2135: anomusehdotus opettajain ja opettwjattarien palkankorotuk-
2136: sesta. Peruspalkkojen korotus tulee kuitenkin näillä valtio-
2137: päivillä hylätyksi. Tehtiin vain se muutos, etltä palkankoro-
2138: tukset, j•otka ennen olivat 20 % 'IJeruspa•lkasta 10 palvelus-
2139: vuoden jälk·een ja 10 % sitten joka viiden vuoden jälkeen, kun-
2140: nes korotukset 25 vuotta palveltua tekivät 50 % :peruspal-
2141: kasta, tulivat tästä lähtien olemaan 10 % viiden palvelusvuo-
2142: den jälkeen ja 20 ?6 kymmenen ja viidentoista vuoden palve-
2143: lusajan jälkeen.
2144:      1897 vuoden valtiopäiville jätettiin taaskin useampia ano-
2145: musehdotuksia palkka- ja eläkeolojen parantamiseksi. Pal-
2146: kanparannuspyynnöt hylättiin ilman muuta. Elä:kkeihin
2147: tehtiin se muutos, etliä miesopettajan eläke ylennettiin 800
2148: markasta 1,000 :een ja naisopettajan eläike 600:sta 750 :een
2149: markkaan.
2150:      1900 vuoden valtiopäivillä tehty anomus opettajain pe-
2151: ruspalkan korottamisesta ei antanut valtiosäätyjen puolelta
2152: aihetta mi,hinkään toimenpiteisiin, mutta korotukset muutet-
2153: tiin niin, että aina viiden vuod!en palveluksen jälkeen tuliko-
2154: rotus ·olemaan 20 % peruspalkasta, kunnes korotukset nousi-
2155: vat 80 %:iin.
2156:      1907 vuoden vaitiopäiviUä tehtiin jäJleen anomus kansa-
2157: koulunopettajain paThkain parantamisesta. ValtioHiset olot
2158: olivat nyt saaneet uuden käänteen. Oli :syytä odottaa, että
2159: kansanopetusasioille uud·essa. eduskunnassa annettaisiin oo-
2160:  tistä suurempi arvo, sillä onhan kansakoululaitos oloissamme
2161: melkein ainoa oppilaitos suurimmaHe osalle kansastamme.
2162:  Eduskunta puolestaan kohotti opettajain peruspalkat, sovit-
2163: twen niihin niin sanotun perheellisyysperiaatteen, alemmassa
2164: palkkaluokassa 900 markaksi .ia korkeammassa 1,100 mar-
2165: 54         II, 10. -   Kruuakoulunopettajahl palkka.
2166: 
2167: kaksi, pidättäen palkankorotusperusteet entisellään, mikä
2168: saikin sitten hallituksen vahvistuksen.
2169:      Tällä kannalla on nyt maalaisopettajain pa~kkausasia.
2170: Sen ·käsittelyssä on huomattavissa kaksi asianpuolta, jotka
2171: ikäänkuin rinnakkais·ena punasena lankana vuosikymmenien
2172: kuluessa seuraavat toisiansa. Toiselta puolen myönnetälän
2173: opettajain palkkojen pienuus ja heidän tukala taloudellinen
2174: asemansa ja toiselta puolen kieltäydytään toimeenpanemasta
2175: sellaisia parannuksia heidän asemaansa, että ne tekisivät opet-
2176: tajan talouden turvatuksi siinä määrin kuin koulunhoito ja
2177: kans'akoulutyön menestyminen vaatisi.
2178:      On ilmeistä, että se ahdas taloudellinen asema, jossa Suo-
2179: men kansakoulunopettajisto on saanut jo muutenkin raskaan
2180: työnsä suorittaa, on koitunu1t vahingoksi kansakoululaitok-
2181: selle ja yhteiskunnalle itselleen. On käynyt useimmissa ta-
2182: pauksissa niin, että syyt kieltäytymiseen opettajain palkko-
2183: jen parantamisesta on ollut perusteltava sillä, että opettajis-
2184: ton suurilukuisuuden takia valtionrahastoll~ koituisi tästä
2185: tuntuva menoerä. Näin perustellusta menettelytavasta on
2186: johdonmukaises'ti seurannut, että kuta suuremmaksi kansa-
2187: koululaitos on kasvanut, kuta enemmän opettajavirkoja on
2188: perustettu, sitä heikompaan taloudelliseen asemaan on kan-
2189: sakoulunopettajisto vaivutettu. Ne palkkojen niuk!lit korotta-
2190:  miset, jorta silloin täHöin on tapahtunut, eivät näet likimain-
2191: kaan ole vastanneet elintarpeiden kallistumista, varsinkin
2192: kun otetaan huomioon kunnanpalkkojen vähitellen tapahtu-
2193: nut •pienentyminen. Kansakoulunopettajan taloudeHinen
2194:  asema, samalla kun se alunpitäen on kulkenut aikansa jä-
2195:  lessä, on siis, yksityisluontoisia poikkeuksia lukuunotta-
2196: matta, käynyt vuosikymmenien kuluessa aina vain heikom-
2197:  maksi. Vihdoin on tultu siihen, että rpalkaii eivät riitä vält-
2198: tämättömiinikään elintarpeihin. Ymmärrettävissä on, että
2199: tällaiset olot ovat omiansa vaikuttamaan koulutyöhön ja seu-
2200:  raukset ltästä ovat kansakoululaitokselle ja kansanopetus-
2201: työlle tuhoisat ja kauaskantavat.
2202:      Kansakoulunopettajalle on yhteiskunta uskonut vastuun-
2203:  alaisen tehtävän, nuoren sukupolven kasvattamisen. Opetta-
2204:                   II, 10. -   Hil'veusalo y. m.               55
2205: 
2206: jistolta on oikeus vaatia, että se pysyy hyvin aikansa ta-
2207: salla, että se ei saa henkisesti taantua, siHä opettajan taan-
2208: tuminen olisi ehdoton vahinko opetus- ja kasvatustyölle. On
2209: välttämätöntä, että tä:stä asemasta opettajat vihdoinkin va-
2210: pautetaan korottamalla tällä kertaa palkkoja si'ksi tuntu-
2211: vasti, että ne riittävät kohtuulliseen toimeentuloon, niin että
2212: opettajat voivat täysin voimin ja vapautunein mielin ryhtyä
2213: koulu työhönsä.
2214:     Samoin kuin kansakouluno·pettajien palkat, vaativat myös
2215: eläkkeet korottamista. Nykyiset eläkkeet, 1,000 markkaa
2216: mies- ja 750 markkaa naisopettajalle, järjestettiin vuonna
2217: 1897, siis 20 vuotta sitten. Ilman pitempiä perusteluja on sel-
2218: vää, että nämä eläkemäärät ovat nykyoloissa katsottavat riit-
2219: tämättömiksi. Paitsi sitä, että opettajat, jotka kansano;petuk-
2220: sen palveluksessa ovat elämäntyönsä suorittaneet, ovat oikeu-
2221: tetut saamaan yhteiskunnalta kohtuullisen toimeentulon van-
2222: huutensa päiviksi, koituu ja on jo koitunut eläkkeiden riittä-
2223: mättömyydestä vahinkoa kansakoululaitokselle. Tätä nykyä
2224: on noin puolineljättäsataa eläk·eikään tullutta opettajaa, jotka
2225: eivrut ·ole voineet eläkkeelle asettua, vaikka 'heissä on suuri
2226: joukko niitä, joilla ei enää ole koulun kunnolliseen hoitoon
2227: tarpeellista työtarmoa.
2228:     Kun viime kerralla kansakoulunopettajain palkkoja jär-
2229: jestet-täessä käytäntöön ·otettu n. k. perheenisyysperiaate e:
2230: ole katsottava oikeudenmukaiseksi ja kun yhteiskunnan vel-
2231: vollisuus on maksaa ·opettajille semmoinen ·palkka, että sillä
2232: perheenkin voi elättää, on opettajain luokittelu ·tällä poh-
2233: jalla hylättävä ja maksettava sama palkka kai'kille.
2234:     Edellä mainittujen ·perusteiden nojalla ehdotamme, että
2235: Eduskunta anoisi,
2236: 
2237:                  että Hallitus korottaisi maalaiskansakoulu-
2238:             jen opettajain valtiolta tulevan peruspalkan
2239:             2,4-00 markkaan, lu(:?tMtna vuoden 1918 alusta;
2240:                 että palkankorotus 5, 10, 15 ja 20 vuoden nuh-
2241:             teettomasta palvelttksesta määrättäisiin 20 %:ksi
2242:             peruspalkasta kullakin kerralla;
2243: 56         II, 10. -   Kansakoulunopettajain palkka.
2244: 
2245:                   että eläke täysin palvelleelle_ opettajalle olisi
2246:             2,4-00 markkaa; viiden palvelusvuoden kuluttua
2247:             maksettaisiin yksi neljännes eläkkeistä ja sen
2248:             jälkeen jokainen virkavuosi tuottaisi oikeuden
2249:             1
2250:               / 20 Usäykseen täysieläkkeestä opettajalle, joka
2251: 
2252:              sairauden takia virasta eroaa; ja
2253:                   että yllä ehdoteUu korotettu eläke makset-
2254:             taisiin myös nykJJisin eläkettä nau.ttiville opetta-
2255:             jille.
2256: 
2257:      Helsingissä, 24 p :nä huhtik. 1917.
2258: 
2259:       J. G. Hirvensalo.             Otto Thuneberg.
2260:       Otto Pesonen.                 Lucina Hagman.
2261:       Eero Erkko.                   K. W. Koskelin.
2262:       E. Sinkko.                    J. Kaskinen.
2263:       U. Brander.                   P. Paavolainen.
2264:       Wilh. Malmivaara.             Gustaf Arokallio.
2265:                                                                57
2266: 
2267: 
2268: II, 11. -   Anom. ehd. N :o 42.
2269: 
2270: 
2271: 
2272: 
2273:              Raatikainen, August,     y. m.:       Määrärahan
2274:                 myöntämisestä kalliinajan palkanlisäämiseksi
2275:                 m.aalaiskansakoulujen opettajille.
2276: 
2277: 
2278:                Su o m e n E d u s k u n n a ll e.
2279: 
2280:     Kansallisen olemassaolomme perusehtoihin kuuluu, että
2281: kansanopetus on mahdollisimman hyvissä käsissä. Se on mah-
2282: dollista vain silloin, kun opetustyö takaa tekijälleen. yhtä tur-
2283: vatun taloudellisen aseman kuin joku muu kin yhteiskunnalli-
2284:                                              1
2285: 
2286: 
2287: 
2288: nen toimi. Tätä etua ei nykyisin ole täydelleen maaJaiskansa-
2289: koulun opettajilla. Tästä! syystä heistä niin llJ.Onet kuin suin-
2290: kin mahdollista 'koettavat siirtyä tuotta:vammille aloille. Se
2291: onnistuu etupäässä kykenevimmille, mistä luonnollisesti joh-
2292: tuu suuri tappio opetustoimelle.
2293:      Mutta vieläkin tuhoisampaa on se, että elääkseen täytyy
2294: opettajan kuormittaa; itsensä; kaikenlaatuisilla sivutoimilla
2295: loppumattomiin saakka. Näihin hajautuu opettaj·an harrastus
2296: niin, että vakinainen toimi usein jää sivuasiaksi. Monien toi-
2297: mien rasittama opettaja ei voi tehdä työtänsä ilolla, •ei'kä sillä
2298: täydellä antaumuksella, mitä kasvatustyö onnistuaksoeen eh-
2299: dottomasti vaa<tii, ja johon korkeampien oppilaitosten opetta-
2300: jille .io alunpitäen on varattu mahdollisuus. Jos kansakoulun-
2301: opettaja sen lisäksi, kuten tavallisesti, on velanalainen, on
2302: luonnollista, että hän vähitellen käy nurjamieliseksi koko sitä
2303: yhteiskuntaa kohta'an, jonka palv.eluksen hän oli valinnut
2304: kauniiksi ·elämäntehtävä!kseen.
2305:      Heikko taloudellinen asema tekee vielä ka:IisakouhmopHt-
2306: tajalle mahdottomaksi kehittää; itseänsä ajan vaatimusten
2307:                 Il, 11. -   Kalliinajan lisäpaikka.
2308: 
2309: mukaan. Tästä johtuu, että monet heistä jäävät ajastansa
2310:  jäljelle, huolimatta siitä, että kansakoulun opettajistoa tahän
2311: asti yleensä onkin elähdyttänyt ~erittäin voimakas ja kunnioi-
2312: tettava harrastus hankkia lisätietoja: opetustyöniSä ohessa.
2313:      Maalaiskansakoulun opettajalkunta on siis vapautettava
2314: taloudellisesta ahdinkotilasta'a:n ja taattava sille kyllin vakava
2315: toimeentulo. Tätä vaatii kansanopetuksen etu ja arvo.
2316:      Meistä kuitenkin näyttää, että tälläl kertaa ei ole vielä
2317: k'äsissä se hetki, jolloin kansakoulunopettajain palkkausky-
2318: symys kdkonaisuudessaan on otettava, yleisen järjestelyn alai-
2319: seksi. On ntilet huomattava, että koko kansakou'lulaitos on
2320: nyt täydellisen uudistuksen alaisena. Oppivelvollisuuskysy-
2321: mys tulee piakkoin uudelleen ratkaistav.aksi, kun Eduskun-
2322: nan v. 1910 siitä säätämä laki joulukuun 3 p:nä 1913 tuli
2323: korkeimmassa paikassa hyljäty'ksi. Toisaalta on 'kansakoulu-
2324: asetus päätetty uudistettavaksi. Parhaillaan suunnitellaan
2325: komiteaa sitä varten. Lisäksi vielä kansakou1un opetusoh-
2326: jelma on uudistuksen alaisena. Kokeilu sillä alalla erikoisen
2327: kokeilukqulun kautta jatkuu edelleen, ja joku aika sitten
2328: odottamatta hajoitettu opetussuunnitelmakomitea luonnolli-
2329: sesti piakkoin pääsnee jatkamaan pahoin kesken jä'änyttä
2330: työtänsä.
2331:      On itsestään selvää, että mainitut kansakoululaitoksien
2332: luonnetta ja muotoa p.erin juurin koskettelevat suuret uudis-
2333: tuskysymykset tulevat melkoisessa määrin muuttamaan
2334: myöskin opettajan tehtäviä. Olisi siis luonnotonta nyt enna-
2335: kolta mennä uudistamaan opettajain pallkkaussuhteita. Voi-
2336: sipa tämä teko mahdollisesti tulla vaikeuttamaankin itse kan-
2337: sakoululaitoksen ehdottomasti tarpeenvaatimaa uudistusta.
2338: NäinJ ol1en näyttää luonnollisimmalta, ·ett~ ensin uudistetaan
2339: kansakoululaitos. Samalla tuleei määritellyksi opettajan tu-
2340: leva tehtävä m. m. tunti- ja viikkoluvultaan. Tämän jälkeen
2341: määrätään sitten lopuksi hänen palkkaetunsa, silloin ehdotto-
2342: masti silmällä pitäen, etta toimi el'ättää hoitajansa hänen tar-
2343: vitsematta rasittaa itseänsä sivutoimilla, jotka useimmiten
2344: tapahtuvat koulusaavutusten \kustannuksella.
2345:                   II, 11. -   Raatikainen y. Ul.
2346: 
2347:     M~tta tälläkin kertaa on jotain tehtävä maalaiskansakou-
2348: lun opettajain taloudellisen aseman tila:päiseksi parantami-
2349: seksi. Nyt se tapahtuu sopivimmin kalliinajan pa1kanlisäik-
2350: sen muodossa. Katsoen aivan tarp·eettomaksi erikseen ryhtyä
2351: perustelemaan sen välttämättömyyttä ja: todistelemaan sitä
2352: yleisesti tunnettua tosiasiaa, -että raha.n arvo on nykyisin las-
2353: kenut puoleen ja alemmaksikin entisestään, rohkenemme eh-
2354: dottaa,
2355:                  että Eduskunta päättäisi ottaa vuoden 1918
2356:              menoarvioon riittävän suuruisen määrärahan,
2357:              josta mainitun vuoden kuluessa suoritettaisiin jo-
2358:              kaiselle maalaiskansakoulUJn nais- ja miesopett'a-
2359:              jalle 900 'markan stturttinen kallii!najan palkan-
2360:              lisäys.
2361: 
2362:     Helsingissä huhtikuun '24 päivänä 1917.
2363: 
2364: 
2365:        August Raatikainen.          Santeri Alkio.
2366:        E. Y. Pehkonen.              K. A. Lohi.
2367:        Iv. Fr. Lantto.              J. Haapanen.
2368:        Filip Saalasti.              Juho Niukkanen.
2369:                        J1auri Mäkinen.
2370: 60
2371: 
2372: II, 12. -   Anom. ehd. N :o 40.
2373: 
2374: 
2375: 
2376: 
2377:              Lantto, Iv. Fr., y. m.: MääräraJuun myöntämi-
2378:                 sestä maalaiskAansakoulujen rakentamista vm·-
2379:                 ten.
2380: 
2381: 
2382:               S u o m e n E d u .s k u n n a ll e.
2383: 
2384:     Kuten tunnettua, näinä viimeisinä taantumuksen aikoina,
2385: jolloin vanlha hallitus ei ole sivistystarkoituksiin eduskun-
2386: nan myöntämiä valtiovaroja antanut, on uusien kansakoulu-
2387: jenkin rakentaminen maaseuduilla seisauksiinsa jäänyt, jo-
2388: ten lukemattomat 'kansakouluijässä olevat lapset ovat jääneet
2389: heille välttämätöntä alkeisopetusta vaille, mikä selvemmin
2390: näkyy siitäkin, että kun jo vuonna 1<910 opprlaslrsäys teki
2391: 10,630, •on se sittemmin alennut 5,200 keskimäärin vuotta
2392: kohden.
2393:     Näistä seikoista onkin vuoden 1914 eduskunnan valtio-
2394: varainvaliokunta ankarin sanoin moittinut entistä hallitusta,
2395: ,että se sotilasmiljoonainsa pyyteissä, poi:staessaan Edus-
2396: kunnan kansakoululaitoksemme hyväiksi myöntämät määrä-
2397: raihat, on syvästi loukannut Eduskunnan suostunta-oikeutta
2398: sekä on osoittanut norjamielisyyttä kansamme sivistyspyrki-
2399: myksiä kohtaan" (Valtiov. vahok. mietintö N:o 10 v. 1914).
2400:     Kun nyt kaikilla aloilla koetetaan mitä nopeimmin me-
2401: netetyn ajan tappioita korvata, niin luonnollisestikin maam-
2402: me kansakoulukehityksen tappiot ·ovat ensinnäkin korvatta-
2403: vat-ja näin ollen uusien kansakoulujen rakennusavustuk-
2404: siksi myönnet;yt varat eli vuosien velat maksettavat siten,
2405: että jo ensi vuoden menoerää tuntuvassa määrin isonnetaan,
2406: sillä muistaa tulee, että elämme jo aivan oppivelvollisuuden
2407:                      II, 12. -   Lantto y. m.                   61
2408: 
2409: kynnyksellä ja että sadattuhannet lapset piankin koulu-
2410: ikänsä sivuuttavat.
2411:     'Tämän ohessa rohkenen vielä arvoisan Eduskunnan huo-
2412: miota kääntää noitten lukuisain, eristetyssä asemassa ole-
2413: vain pienempä!in ja käyhirnpäin kylärypästen puoleen, joissa
2414: ei ole 30 oppilasta, kuitenkin noin }5-2,5, etteivät siis voi
2415: omaa koulurpiiriä aikaansaada, eiviiltkä myöskään lapsiaan
2416: voi tuonne kauas, 5-6 kilometrin päähän, kouluih~in laittaa,
2417: varsinkaan ensi vuosibi, jolloin lapset vielä ovat kovin heik-
2418: koja ja saarnattornia - vaatteista ja eväistä puhumatta-
2419: kaan.
2420:     Sanovat, että kun olisi edes alempi laajennettu kansa-
2421: koulu omalla kylällä, niin kyllähän ne sitten varttuneempina
2422: viime vuodet siellä edempänäikin 'kävisivät.
2423:     Nälmä tämmöiset seudut ovat ~todellakin pahimmassa ase-
2424: massa, sillä kuten helposti ymmärrämme, vanhoilliset, rasi-
2425: tuksia 'Pelkäävät kunnat koettavat kaikkia niid~en hankkeita
2426: vastustaa ja niin tuhannet lapset ovat jo kouluikänsä sivuut-
2427: ianeet ja opinosansa menettäneet. - Tosin uusi oppivelvol-
2428: lisuuslakiehdotus näi~tä;kin seikkoja koskettelee pyikäEssään
2429: 6 .ia 7, mutta kuitenkin niinkuin sivumennen, joten var-
2430: mastikin kauan tullaan näitä määräyksiä kiertäimään.
2431: Useinkin nimittäin mitataan koulumatkat suorinta linnun-
2432: tietä, että jotakuinkin saatais'iin mahtumaan tuoihon asetuk-
2433: sen määrittelemään 5 kilometriin, vaikka läpipääsemätiömät
2434: rämeet ja kelirikkojen aikoina yliiJääsemä'ttömä;t järvet lä-
2435: hes puole1la matkoja jatkavat.
2436:     Näin oHen, juuri näitten näin huonossa asemassa oleva1n
2437: turvaksi tulisi valtion auttava kätensä voimalkka1mmin
2438: ojentaa, sillä omin neuvoinsa eivät he kykene olojaan paran-
2439:               1
2440: 
2441: 
2442: ·tamaa.n, torppareita .ia vähävätkisiä pienviljelijöitä kun enj m-
2443: mäkseen semmoisilla paikoin on. Sentähden tämmöist Ue
2444: pienille eristetyille syrjäkylrlle olisi tuntuvasti suurempia
2445: rakennus- ynnä muita avustuksia annettava.
2446:      Rohkenemme sus arv. eduskunnan myötävaikutusta
2447: anoa,·
2448: 62          II, 12. -Kansakoulujen rakentaminen.
2449: 
2450:                    että yleisistä valtiovaroista uusien maalais-
2451:              kansakoulujen rakentamista varten myönnetty
2452:              määräraha io vuodelle 1918 tuntuvassa määrin
2453:              korotettaisiin ja
2454:                    että erikoisesti erisfetyssä asemassa oleville
2455:              pienille maalaiskyliUe myiJ,.nnettäisiim ,alempain
2456:              Zaajennettujen" :kansakoulujen rok:entamisavuksi
2457:              4
2458:                / 5 osaa niiden rakennushinnasta.
2459: 
2460: 
2461: 
2462:      Helsingissä huhti·kuun 23 päivänä 1'91'7.
2463: 
2464:       Iv. Fr. Lantto.              Lauri Mäkinen.
2465:       Filip Saalasti.              Santeri Alkio.
2466:       J. P. Kokko.                 E. Y. Pehkonen.
2467:       Aleksis Salovaara.           Jalmar Haapanen.
2468:       Mikko Luopajärvi.            August Raatikainen.
2469:       Santeri Haapanen.            P. Saarelainen.
2470:       Mikko Leinonen.              Antti J uutilainen.
2471: II, 1a. -   Anom. ehd. N :o 90.
2472: 
2473: 
2474: 
2475: 
2476:              Kokko, J. P., y. m.: Määrärahan myöntämisestä
2477:                Suomen Pankin voittovaroista yleisen työky-
2478:                vyttömyys- ja vanhuusvakuutuksen toteutta-
2479:                miseksi.
2480: 
2481: 
2482:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
2483: 
2484:     Tässä anomuksessa viitatuista asia•kirjoista näkyy, että
2485: vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutus on Suomenkin lain-
2486: säädäntötyössä ollut kysymyksessä jo 1888 valtiopäiviltä
2487: saakka ja viimeiseksi 19114, jolloin useampain anomusten joh-
2488: dosta työväenasiainvaliokunta (1914 anomusmietinnössä N :o
2489: 11 työväenasiainvaliokunnan mietinnössä N :o 5) on asiaa
2490: käsitellyt ja sen käsittelyn perusteella eduskunta yhtynyt
2491: sen aikuisena hallitukselta (1914 anomusmietinnössä N :o 11)
2492: andmaan ,että yleisen vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuu-
2493: tuksen toteuttamista varten perustettaisiin erityinen Suomen
2494: Pankin hoidossa säilytettävä rahasto" ja ,että Suomen Pan-
2495: kin voittovaroista vuodelta 1913 osoitetaan mainittuun raha's-
2496: toon 4,000,000 markkaa." Vaikkapa tämä anomus onkin hy-
2497: lätty, niin siiltenkin edellä maini'tuilla seikoilla on jo kyllin
2498: selvästi tunnustettu yleisen työkyvyttömyys- ja vanhuusva-
2499: kuutuksen tarpeellisuus ja että siihen tarvitaan voimakasta
2500: valtion kannatuSta.
2501:     Sen vuoksi ehdotamme kunnioittaen anottavaksi,
2502: 
2503:                  että Suomen Pankin voittovaroista tällä va-
2504:              r:ainhoitokau,della edellä mainittuun rahastoon
2505:              määrättäisiin vähintään kaksi miljoonaa ma1·k-
2506: 64      II, 13. -   Työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutus.
2507: 
2508:              kaa aikoinaan käytettävåksi yleisen työkyvyttö-
2509:              myys- ja vanhuusvakuutnksen toteuttamiseksi.
2510: 
2511:      Helsingiesä huhtikuun 23 päivänä 19-17.
2512: 
2513:       J. P. Kokko.               Filip Saalasti.
2514:       Santeri Alkio.             August Raatikainen.
2515:       Juho Niukkanen.            Iv. Fr. Lantto.
2516:       Aleksis Salovaara.         E. Y. Pehkonen.
2517:       Jalmar Haapanen.           P. Saarelainen.
2518:       I,auri Mäkinen.            Mikko Luopajärvi.
2519:                       Antti J uutilainen.
2520: II, u. -   Pet. försL N :o 88.
2521: 
2522: 
2523: 
2524: 
2525:              Johansson, Georg W., m. fl: Om beviljande af
2526:                 anslag för understödjande af arbetarinstitut.
2527: 
2528: 
2529:              T i ll F i n 1 a n d s La n d t d a g.
2530: 
2531:     Nödvändigheten och betydelsen af att höja den arbetande
2532: klassen i kulturelt afseend.e torde ioke af någon ikunna be-
2533: stridas. Krafvet på utvidgade kunskaper för arbetarna gör
2534: sig än mer gällande än tillförene. Den ljusa tid som gryr
2535: för Finlands folk, med utvidgade rättigheter, ger oss äfven
2536: skyldigheter.
2537:     Höjandet af de lägre klassernas bildningsniV'å är en af
2538: de viktigaste uppgifter framtiden har sig före:agd. Man har
2539: ofta från borgerligt håll uttalat klander emot arbetarna för
2540: deras låga bildningsgrad, deras brist på kunskaper o. s. v.
2541: Till stor del kan detta omdöme vara öfverensstämmande med
2542: verkligheten, men skulden därtill 'kan ic'ke åhvälf\ras arbe-
2543: tarna. De arbetande klasserna inse själfva nogsamt, hvilken
2544: betydelse kunskaper och bildning äga för dem, men det har
2545: hittills gifvits allt för få tillfällen för dem att öka sitt ve-
2546: tande.
2547:     De kunskaper folkskolan ger ilro icke af den beskaffenhet
2548: att de skulle matsvara de kraf man bör ställa på vakna med-
2549: borgare. Behofvet af högre kunskaper började göra sig gäl-
2550: lande bland arbetarna redan för tiotal år tillbaka QCh före-
2551: dragskurser anordnades i olika städer med kommunala medel.
2552: Då dylika föredragskurser varo af mer tillfällig art, vaknade
2553: t.anken på inrättande af kommunala arbetarinstitut. Det
2554: första kommunala arbetarinstitutet inrättades i Tammerfors
2555: år 1899, numera existera dylika åtminstone i Aho, Uleåborg,
2556: W asa, Wiborg, Kuopio, Kotka och Helsingfors.
2557:                                                           5
2558: 
2559: 
2560:                                   \
2561: 66          II, 14. -   Määräl"'lha työväenopistoille.
2562: 
2563:      Helt och hållet borde kostnaderna för institutens upprätt-
2564:  hållande icke åhvälfvas kommunerna, utan anse vi, att staten
2565: bör deltaga däri. Genom att statsanslag beviljas för bemälda
2566:  ändamål, skulle äfven mindre kommuner uppmuntras till
2567:  startande af arbetarinstitut. Såsom vill:kor för att komma i
2568: åtnjutande af stat§understöd, anse vi, att ett bestämdt mini-
2569: mum af elever vid arbetarinstitut bör bestämmas.
2570:      För att arbetarinstituten skola kunna åtnjuta. arbetarnas
2571: fulla förtroende samt för att arbetet vid desamma måtte ha
2572: framgång, bör styrelserna för instituten vara så sammansatta,
2573: att flertalet inom desamma blefve utsedda af arbetarorgani-
2574: sationerna å orten.
2575:      Endast arbetarinstitut, som underhållas med kommunala
2576:  medel, borde komma i åtnjutande af statsunderstöd. Storle-
2577:  ken af statsunaerstödet blefve beroende af antalet deltagarc
2578: i institutet; dock bor!le icke större belopp än tiotusen (10,000)
2579:  mark årligen beviljas ett arbetarinstitut. På grund af ofvan
2580: angifna skäl föreslå vi att landtdagen ville besluta anhålla:
2581:                  att för år 1918 måtte beviljas ett anslag s.tort
2582:              femtiotusen (50,000) maTk, hvarur skulle utgifvas
2583:              wnderstöd om högst tiotusen (10,000) mark åt
2584:              arbetarinstitut, hvilka underhållas af kommunen
2585:              och besökas af minst trettio {-30) elever, samt hvil-
2586:              kas styrelser äro så sammansatta att arbetarorga-
2587:              nisationerna utsett flertalet medlemmar däri och
2588:              enhvar af dessa organisationer det antal medlem-
2589:              mar, som svarar mot organisationernas eget med-
2590:              lemsantal.
2591: 
2592:      Helsingfors den 23 april 1917.
2593: 
2594:        Georg W. Johansson.     Otto Toivonen.
2595:        J. W. Latvala.          Anna Huhtinen.
2596:        Julius R. Sundberg.     Elviira Wihersalo.
2597:                       V. Blomqvist.
2598:                                                                 67
2599: 
2600: 
2601: ll. tt;. -        Anom. ehd. N:o 87.
2602: 
2603: 
2604: 
2605: 
2606:                    Sillanpää, Miina ja Pärssinen, Hilja: Määrä-
2607:                        rahan myöntämisestä palvelijatarkodin laa-
2608:                        jentamista t'arten Helsingissä.
2609: 
2610: 
2611:                     S u o m e n E d u s k u lli n a ll e.
2612: 
2613:      Niiden perustelujen lisäksi, jotka ovat v. 1913 valtiopäi-
2614: villä tehdyssä anomusehdotuksessa N:o 53, koskeva apura-
2615: han myöntämistä Helsingin Palvelijataryhdistyksen ylläpi-
2616: tämän kodin kannattamiseen', saamme esittää seuraavaa:
2617: Senjälkeen kun mainitulle kodille viimeksi saatiin valtio-
2618: apua, on kodin toiminta laajentunut. Mainittu yhdistys on
2619: liittynyt osakkaaksi taloy:htiöön Tarkkampujankatu 1, saa-
2620: den siten 14 huonetta käytettäväkseen. Majai'lijain luku on
2621: kuitenkin niin kasvanut, että koti ei voi antaa suojaa lä-
2622: heskään kaikille yömajaa pyytäville palvelijattarille. Ah-
2623: tautta, mikä kodissa vallitsee, kuvaavat myös ne numerot,
2624: jotka {)Sottavat, miten monta majailijaa on kodissa saanut
2625: suojaa. Niinpä oli kodissa:
2626: 
2627:              V. 1913 9116 majailijaa yht. 8,276 yötä
2628:              V. 1914 830                  6,707 ,
2629:              V. 1915 1,260
2630:                               "       " 10,961
2631:              V. 1916 1,300
2632:                               "       " 16,389 "
2633:                                     "        "              "
2634:     Vuokrama:ksua on ol1ut pakko hiukan entisestään korot-
2635: taa, ollen se ensi vuorokaudelta 1 markka ja seuraavilta 50
2636: penniä.
2637: 68                II, 15. -   Palvelijatarkoti.
2638: 
2639:     Kodin laajentaminen olisi siis mitä välttiilmättömintä.
2640: Mahdollisuutta sellaiseen onkin olemassa, kun vaan saatai-
2641: siin tarvittavat varat. Katsoen siihen että koti suojelee
2642: useinkin Suomen eri kulmilta pääkaupunkiin joutuneita ja
2643: täällä siveellisille vaaroille alttiina olevia paikattornia pal-
2644: velijoita, on paika;llaan, että valtion varoilla sitä avustetaan.
2645: Saamme senvuoksi kunnioittaen ehdottaa Eduskuntaa ano-
2646: maan,
2647:                  että .Helsingin Palvelijataryhdistykselle
2648:              my_önnettäisiin Palvelijatarkodin laajentamista
2649:              varten 15,000 markan apuraha.
2650: 
2651:      Helsingissä 2:5 päivänä huhtikuuta 1917.
2652: 
2653:       Miina Sillanpää.                    HilJa Pärssinen..
2654:                   c.
2655: Kulkulaitoksia ja niiden palveluskuntaa
2656:      koskevia anomusehdotuksia.
2657: ll, 16. -   Anom. ehd. N:o 104.
2658: 
2659: 
2660: 
2661: 
2662:              Arokallio, Gust.: Valtionrautateiden rakennus-
2663:                 kustannusten alentamisesta.
2664: 
2665: 
2666:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
2667: 
2668:     Eduskunnan 1912 vuoden va'ltiopäiväin asettama rauta-
2669: tievaliokunta on mietinnössään n :o 3, samaten kuin se ko-
2670: mitea, joka oli asetettu valmistelemaan kysymystä pakko-
2671: luovutuskustannusten supistamisesta rakennettaessa val-
2672: tionrautateitä Suomessa, pitänyt suotavana, että valtionrau-
2673: tateiden rakennushankkeista johtuvat pakkoluovutuskor-
2674: vauskustannukset, jotka yleensä ovat nousseet jopa toisi-
2675: naan 1 / 10 :een rakennuskustannuksista, ja viimeisenä vuosi-
2676: kymmenenä alituisesti ovat kohonneet, olisivat saatavat
2677: alenemaan.
2678:     Viitaten näihin asiakirjoihin saan kunnioittaen ehdottaa,
2679: että ·eduskunta anoisi,
2680: 
2681:                 että vastedes päätettäessä rautateitä raken-
2682:             nettavaksi valtion kustannuksella, rakennustyön
2683:             alottamisen ehdoksi määrättäisiin:
2684: 
2685:     1 :ksi) että niiden kuntain tahi yksityisten henkilöiden,
2686: joille rautateistä on lähinnä hyötyä, tulee edeltäkäsin sitou-
2687: tua maksutta luovuttamaan va'ltiolle:
2688:     'ainaiseksi
2689:     kaiken ratarakennukseen ynnä siihen kuuluvia ojia ja
2690: vesiviemäriä varten tarvittavan maan ynnä tarpeellisen vesi-
2691: alueen;
2692: 72      II, 16. -   Rautateiden rakennuskustannukset.
2693: 
2694:     kaiken maan, joka tarvitaan radanvartioimisalueita, astl·
2695: mia, py.sä:kkejä, iastaus- ja yhtymäpaikkoja, soranottoja sekä
2696: vesiasemia varten ynnä niihin kuuluvia johtoja varten;
2697:     metsämaissa 15 metriä leveän alan molemmin puolin
2698: radan keskilinjaa sekä, missä työn laatu vaatii, isomJla.a
2699: leveyttä, sen määrän kuin siihen ta1;koitukseen tarvitaan;
2700:     kaiken maan, joka tarvitaan rautatien rakentamisen ta-
2701: kia tehtäviä uusia teitä taikka vanhojen yleisten tahi yksi-
2702: tyisten teiden siirtämistä varten sekä oikeuden järvistä ja
2703: vesistöisiä tarpeen mukaan ottaa ratarakennukseen ja radalla
2704: harjoitettavaan liikenteeseen ynnä muuhun tarvittavan ve-
2705: den sekä tehdä ja vastaisesti kunnossapitää vedenottoa var-
2706: ten tarpeellisen johdon, missä ei katsotaolevan hankittava
2707: aluetta sanottua tarkoitusta varten;
2708:     työn kestäessä
2709:     kaiken ·sivukaivauksia, kivien tahi maan kasauksia sekä
2710: kiven- ja sora.no'ttoja ynnä niihin kuuluvia teitä ja sivu-
2711: raiteita ynnä vedenottoa varten tarvittavan maan, työn
2712: päättyessä jätettäväksi takaisin silloisessa kunnossaan;
2713:     2 :ksi) että kunta'in tahi yksityisten samaten tulee sitou-
2714: tua antamaan korvausta huonerakennusten siirtämisistä,
2715: hankaluuksista vaikeutetun maan viljelemisen, pitennetty-
2716: jen teiden tahi muiden hankaluuksien takia, olkootpa ne
2717: minkä niroisiä tai laatuisia tahansa, joiden voidaan katsoa
2718: johtuvan rautatien rakentamisen johdosta aiheutuneis'ta hai-
2719: toista, kuin myöskin ilmaiseksi täyttämään sen velvollisuu-
2720: den tehdä aitaa radan varrelle, joka voimassa olevan pakko-
2721: luovutuslain mukaan on rautatien omistajan a'Siana, paitsi
2722: mikäli se koskee asema-alueiden aitaamista;
2723:     3 :ksi) että kaikki täyden omistusoikeuden saamisBksi
2724: luovutettuun maahan tarvittavat asiapaperit, kuten kartat
2725: y. m. valtiolle kustannuksia tuottamatta hankitaan ja anne-
2726: taan hallitukselle,
2727:     ollen asianomaiset kaiken tämän ohessa veholliset kor-
2728: vaamaan valtiolle mitä tässä kohden mah'dollisesti saattaa
2729: yhdessä tai toisessa suhteessa jäädä täyttämättä; sekä
2730:                      II, 16. -   Arokallio.                      .18
2731: 
2732:     .( :ksi) että kysymyksenalaisen avustusvelvollisuuden
2733: täyttämiseksi annettaisiin asianomaisille kunnille valtio-
2734: lainoja edullisilla ehdoilla ja ei:ttä edellä olevista ehdoista
2735: voitaisiin joko kokonaan tai osaksi 'luopua, kun on kysymyk-
2736: sessä maan Yleisen edun kannalta tärkeän rautatien raken-
2737: taminen.
2738: 
2739:    Helsingissä huhtrkuun 25 p :nä 1917.
2740: 
2741:                                               Gust. Arokallio.
2742: II, 11. -   Anom. ehd. N:o 97.
2743: 
2744: 
2745: 
2746: 
2747:              Aitamurto, J. A., y. m.: Rautatielinjan tutki-
2748:                 misesta linjalla Salo-Riihimäki.
2749: 
2750:               S u o m en Ed u s kun n a ll e.
2751:     Vuonna 1912 jätettiin eduskunnalle anomusehdotus Sa-
2752: lon-Riihimäen ratalinjan koneellisesta ja taloudellisesta
2753: tutkimuksesta ja seurasi anomusta insinööri K. 0. Rejmanin
2754: selonteko mainitun ratasuunnan silmämääräisestä tutkimuk-
2755: sesta ynnä erinäisiä muita asiakirjoja sen harrastuksen osoit-
2756: tamiseksi, minkä samainen ratasuunta oli osakseen saanut.
2757: Mietinnössään N :o 3 ehdottikin silloinen rautatievaliokunta,
2758: että taloudellinen ja, jos tarve vaati, koneellinen tutkimus toi-
2759: mitettaisiin rataiinjalla; mutta ei mietintö joutunut sillois-
2760: ten poikkeuksellisten olojen vuoksi ensinkään eduskunnan
2761: käsiteltäväksi. Senvuoksi anommekin nyt kunnioittaviinmin,
2762: että tämän kansainvälistä kauttakulkuliikennettä välittä-
2763: mään aijotun ja vakaumuksemme mukaan maamme taloudel-
2764: lisen kehityksen nousuun tarpeellisimman radan suuntaa ja
2765: edellytyksiä tutkittaisiin ja että Eduskunta siis päättäisi
2766: anoa.
2767:                  ·että taloudellinen ja koneellinen tutkimus ensi
2768:              tilassa toimitettaisiin ratasuunnalla Salo--Riihi-
2769:             mäki.
2770: 
2771:     Helsingissä huhtikuun 24 päivänä 1917.
2772: 
2773:       J. A. Aitamurto.             K. E. Raade.
2774:       J. W. I.~atvala.             Elviira Willersalo.
2775:       W. Annala.                   J. Kaskinen.
2776: II, 1s,    Anom. ehd. N:o 100.
2777: 
2778: 
2779: 
2780: 
2781:             Sjöstedt-Jussila, Osk. Ansh., y, m.: Koneellisen
2782:                ja taloudellisen tutkimuksen toimittamisesta
2783:                rau,tatietä varten Risteen asemalta Loi~
2784:                asemalle.
2785: 
2786: 
2787:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
2788: 
2789:      Viitaten niihin perusteluihin, jotka ovat ·esitetyt 1907
2790: vuoden valtiopäiville jätetyssä anomusehdotuksessa ja jotka
2791: sittemmin ovat uusitut 1908 ja 1909 toisille, vuosien 1911,
2792: 1912 ja 1913 valtiopäiville, sekä viimeksi 1914 vuoden val-
2793: tiopäiville jätetyn anomusehdotuksen N :o 114 perusteluissa
2794: .ia jotka löytyvät viimemainittujen valtiopäivien asiakirjojen
2795: Liitteissä XI, siv. 902, saamme kunnioittaen ehdottaa, että
2796: Suomen Eduskunta päättäisi anoa,
2797:                 että valtion kttstannuksella toimeenpantaisiin
2798:             taloudellinen .ia koneellinen tutkimus normaali-
2799:             raiteista mutatietä varten, joka Risteen asemalta
2800:             Porin radalta vezsz Huittisten-Lauttakylän
2801:             kautta· Loimaan asemalle Turun-Toijalan ra-
2802:             dalla, sekä
2803:                 että Eduskunta sitä varten osoittaisi tarvitta-
2804:             vat varat.
2805: 
2806:     Helsingissä huhtikuun 25 p :nä 1917.
2807: 
2808:       Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila. F. 0. Lilius.
2809:       Kyösti Haataja.              Lucina Hagman.
2810: 76
2811: 
2812: II, 19. -   Anom. ehd. N :o 101.
2813: 
2814: 
2815: 
2816: 
2817:              Arokallio, Gust.: Tutkimuksen. toimeenpanemi-
2818:                sesta rautatietä varten Koljo~an asemalta Hii-
2819:                 tolan-Raasulin radalle.
2820: 
2821: 
2822:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
2823: 
2824:    Viitaten edellisten valtiopäiväin asiakirjoihin pyydän
2825: kunnioittaen,
2826:                  että Eduskunta päättäisi anoa taloudellisen
2827:              tutkimisen toimitettavaksi rautatietä varten Kar-
2828:              jalan radan Koljolan asemalta Kasiniemen kautta
2829:              Hiitolan-Raasulin radalle, ja
2830:                  että tarpeelliset rahavarat tätä varten osoitet-
2831:              taisiin.
2832: 
2833:      Helsingissä 'huhtikuun 25 •p:nä 1917.
2834: 
2835:                                              Gust. Arokallio.
2836:                                                              77
2837: 
2838: 
2839: II, 20. -   Pet. försl. N:o 6.
2840: 
2841: 
2842: 
2843: 
2844:              lsaksson, William, m. fJ.: Om ersättande af de
2845:                 föduster personalen vid den förra lots- och
2846:                 fyrinrättningen lidit till följd af institutio-
2847:                 nens underordnande under marinministerium.
2848: 
2849: 
2850:               T i II F i n I a n d s La n d t d a g.
2851: 
2852:      Genom Amiraiitetskonseljens i kejsardömet den 13 feb-
2853: ruari 1912 af ryska rikets dåvarande härskare stadfästa be-
2854: siut föreskrefs, att lots- pch fyrinrättning€n i Finland skulle
2855: i såväl mintärt som administrativt afseende underordnas kej-
2856: sardömets marinmin!sterium.
2857:      Då denna åtgärd, på sätt Landtdagen påvisat, bland an-
2858: nat, i underdånig petition af den 26 maj 1910 och i under-
2859: dånig adress af d•en 22 mars 1912, st~r i uppenbar strid mot
2860: Finlands grundlagar samt den nuvarande rysk·a interimsre-
2861: geringen i sitt den 20 sistlidne mars· tili Finlands folk ut-
2862: färdade manifest, med bekräftande af landets konstitution,
2863: förklarat, att denna skall bringas i sin fulla tillämpning,
2864: våga vi antaga, att d€n i Finland fungerande lots- och fyr-
2865: inrättningen varder på initiativ af landets inhemska regering
2866: snarast möjligt ombildad till en finsk institution, helst Sena-
2867: ten allaredan nedsatt €n kommitte för utarbetande af förslag
2868: till lotsverkets omorganisation; och torde vi således icke be-
2869: höfva dröja vid frågan om vidtagande af åtgärder i nyss-
2870: antydt afseende.
2871:      Rättskänslan är dock icke tillfredsställd endast därmed,
2872: att lotsverket ånyo omgestaltas tili en finsk inrättning. Åf-
2873: ven de oförrätter och ekonomiska förluster, hvilka personalen
2874: 78    II, 20. -   Korvaus luotsiJaitoksen henkilökunnalle.
2875: 
2876: vid den förra finska lots- och fyrinrättningen lidit i följd af
2877: institutionens underordnande under ma1rinministerium, synas
2878: oss böra, i den mån sådant numera görligt är, godtgöras d€
2879: finska män, hvilka vid tiden för stadfästandet af ofvanåbe-
2880: ropade beslut och i följd af detsamma afgått från sina tidigare
2881: befattningar vid lotsverket samt sålunda utsatt sig jämte
2882: hustru och barn för brist och nöd hellre än att genom under-
2883: kastelse under en lagvidrig åtgärd bidraga till nedbrytande
2884: af vår rättsordning och vårt lagbundna samhällsskick.
2885:     För öfrigt vore ej heller det finska lot.sv·erkets officerare
2886: och tjänstemän samt lots- och fyrbetjänte skyldiga att för
2887: sitt bibehållande vid de rättigheter, hvilka af dem förvärf-
2888: vats genom anställning vid lotsv·erket, där kvarstanna efter
2889: dess förvandling till en rysk' institution, ty förenämnda beslut
2890: innebär i själfva verket, att lots- och fyrinrättningens per-
2891: sonai skulle öfverföras till rysk tjänst, hvaraf åter följde, att
2892: denna personai sålunda hade blifvitJ förplikta.ct till lydnad,
2893: icke mot finsk, utan mot rysk lag. Häraf följer vidare, att
2894: nu ifrågavarande från lotsverket afgångn:a officera.re, tjän-
2895: stemän och betjänte hade, ifall de fogat sig i omordade be-
2896: slut, kommit att åtalas för förseelser i tjänsten vid rysk ma-
2897: rinkrigsdomstol och således beröfvats hvarje iinsk medbor-
2898: gares grundlagsenliga rätt att blifva dömd af den domstol,
2899: under hvilken han enligt landets lag hör. Rättvisa och bil-
2900: lighet hade förty enligt vår tanlm fordrat, att alla till den
2901: finska lots- och fyrinrättningen hörande personer, som icke
2902: anmält sig vara hugade att öfvergå till det här i landet upp-
2903: rättade ryska, lotsverket, uppförts å indragningsstat och till-
2904: erkänts de förmåner, som enligt K·ejserliga förordningen af
2905: den 3 februari 1868 tillhöra ämbets- och tjänsiemän, hvilkas
2906: befattningar indragas.
2907:     Då så emellertid icke skett, böra enligt vårt förmenande
2908: åtgärder, så sig göra Jåter, vid'tagas för tillfredsställande
2909: af rättvisans kraf i nyssberördt hänseende. Detta kraf inne-
2910: bär, att alla officerare, tjänstemän och betjänte, som på an-
2911: sökan afgått eller afskedats från sina befattningar vid landets
2912: lots- och fyrinrättning i följd ·af dess underordnande under
2913:                      II, 20. -   Isaksson y. m.
2914: 
2915: förenämnda marinministerium u'tan att tillerkännas pension
2916: samt ej heller sedermera låtit sig anställas vid d~t på grund
2917: af ofta åberopalle 'beslut af den 13 februari 1912 omdanade
2918: verket, böra förklaras vara berättigade såväl att för den där-
2919: efter förflutna. tiden intill dess de försatts i tillfälle att ånyo
2920: tillträda sina 'befattningar vid den inhemska lots- och fyr-
2921: inrättning, som varder här i landet återupprättad, af stats-
2922: verket uppbära den aflöning jämte ersättning för öfriga med
2923: deras senast innehafda tjänster förenade förmåner, hvilka till-
2924: hört dem enligt 1868 års förordning, som ock att tillgodo-
2925: räkna sig samma tid såsom tjänsteår med rätt att, efter
2926: skicklighet och förtjänst, vinna befordran eller transport till
2927: annan syssla, för hvilken de äga författningsenlig kompetens.
2928: För den händelse att från lotsverket afgången funktionär till-
2929: äfventyrs ej vidare önskar tillträda tjänst, som under iakt-
2930: tagande af de i nyssagda förordning meddelade föreskrifter
2931: kan varda honom anvisad, ehuru han icke är till dess be-
2932: stridande af vare sig ålderdom, sjuk1ighet eller annan syn-
2933: nerlig orsak urståndsatt, gäller dock själHallet den redan i
2934: berörda förordning uttryckligen uttalade satsen, att han där-
2935: efter är berättigad endast till sådan pension, som · honom då
2936: vid afskedstagande författningsenligt tillkommer i förhål-
2937: lande till lefnadsålder och tjänstetid.
2938:      Slutligen synes oss ock själffallet vara, ,att den ersättning,
2939: hvartill vid det finska lotsverket tidigare anställd, men emel-
2940: lertid före denna frågas ordnande afliden funktionär af här
2941: ifrågavarande kategori bort enligt ofvanantydda grunder,
2942: därest dödsfall ej mellankommit, förklaras vara berättigad för
2943: tiden emellan sin afgång från lotsverket och sitt frånfälle,
2944: varder tillerkänd den aflidnes rättsinnehafvares likasom ock
2945: att till sådan persons enka och barn bör ur vederbörande
2946: enke- och pupillkassa utbetalas författningsenlig pension i
2947: den klass, till hvilken mannens och faderns vid lotsverket se-
2948: nast innehafda befattning är att hänföras.
2949:      På grund af hvad ofvan al}förts våga vi vördsamt före-
2950: slå, det Landtdagen ville å vederbörlig ort anhålla,
2951: 80     II, 20. -   Korvaus luotsilaitoksen henkilökunnalle.
2952: 
2953:                    att samtliga officerare och tjänstemän samt
2954:               lots- och fyrbetjänte, hvilka i följd af ryska ma-
2955:               rinkonseljens den 13 februari 1912 stad[ästa be-
2956:               slttt om den finska lots- och fyrinrättningens un-
2957:               derordnande under kejsardömets marinministe-
2958:               rium på ansökan afgått eller afskedats från sina
2959:               befattningar vid sagda inrättning utan att till-
2960:               erkännas pension samt därefter icke inträdt i
2961:               tjänst vid det enligt nyssnämnda beslut omdanade
2962:               lotsverket, måtte, enhvar för tiden till dess han
2963:               försatts i tillfälle att erhålla sin tidigare befatt~
2964:               ning motsvarande anställning vid. den inhemsloo
2965:               lots- och fyrinrättning, som kan varda här i lan-
2966:               det åternpprättad, eller, i händelse af tilläfven-
2967:               tyrs därförinnan inträffadt dödsfall, den aflidnes
2968:               rättsinnehafvare för tiden intill frånfäll'et, tilläg-
2969:               gas 1tr statsmedel den ersättning för förlorade lö-
2970:               neförmåner och äfven i öfrigt tillerkännas de rät-
2971:               tigheter, som författningsenligt tillkomma äm-
2972:               bets- och tjänstemän, hvilkas befattnl'rn.qar in-
2973:               dragas.
2974: 
2975:      Helsingforsden 24 april 1917.
2976: 
2977:       William lsaksson.         A. J. Bäck.
2978:       K. V. Åkerblom.           Emil Roos.
2979:       Johannes Wiik.          . Gustaf Gädda.
2980:       Annie Furuhjelm.          G. G. Rosenqvist.
2981:       Axel Lille.               Ernst Estlander.
2982:       Jenny af Forselles.       August Tåg.
2983:       J. Inborr.                Alexander Frey.
2984:       Julius Sundblom.          Eirik Hornborg.
2985:                    Johannes Storbjörk.
2986:                                                               81
2987: 
2988: II, 21. -   Anom. ehd. N:o 7.
2989: 
2990: 
2991: 
2992: 
2993:              Pärssinen, Hilja, y. m.: Rautatiellä palvelevain
2994:                 työläisnaisten aseman parantamisesta.
2995: 
2996: 
2997:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
2998: 
2999:    Viitaten v. 1914 valtiopäivillä tehtyyn anomusehdo-
3000: tukseen (Liittoot II siv. 95), pyydämme Eduskuntaa ano-
3001: maan,
3002:                että rautatiellä työskentelevät työläisnaiset,
3003:            joiden työ on säännöllistä, saatettaisiin alimman
3004:            palkkaluokan henkilökztnnan mukaiseen taloudel-
3005:            liseen ja oikeudelliseen asemaan; ja
3006:                että ne rautatien t?Jöntekijättäret, jotka iän
3007:            vuoksi eivät voi tulla huomioon ,vakinaisia paik-
3008:            koja täytettäessä, saisivat edelleen jäädä toimiinsa
3009:            ja suoritettaisiin h(!ille alimman lttokan palkka-
3010:            edut kaikkine rnahdollisine korotuksineen.
3011: 
3012:     Helsingissä 23 p :nä huhtikuuta 1917.
3013: 
3014:       Hilja Pärssinen.          Ida Aalle-'L'eijo.
3015:       Miina Sillanpää.          Hulda Salmi.
3016:       Anni Huotari.             Hanna Karhinen.
3017:       Hanna Kohonen.            Aino Takala.
3018:       Aino Forsten.             Alma Jokinen.
3019:                       Elviira Wihersalo.
3020: 
3021: 
3022: 
3023:                                                           6
3024: 82                                                     •
3025: II, 22. -   Anom. ehd. N :o 12.
3026: 
3027: 
3028: 
3029: 
3030:              Helenius-Seppälä, Matti: V a.paalippujen myön-
3031:                 tämisestä valtionrautateillä eduskunnan jäse-
3032:               . nille ja vakinaisille virkailijoille.
3033: 
3034:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
3035: 
3036:      Ainakin joissakin muissa maissa tiedän kansanedustajilla
3037: olevan vapaat matkat asianomaisilla rautateillä edustajatoi-
3038: mensa aikana. Hyvin ymmärtääkin, että näin on, koska moni
3039: maaseudulla asuva edustaja on siinä asemassa elämässä, että
3040: hänen täytyy välillä käydä kotoisia toimiansa hoita.massa.
3041: Ivleillä olisi tällaisen edun hankkiminen eduskunnan jäse-
3042: nille - esim. II luokan va'paalipun myöntämisen muodossa
3043: edustajavaltakirjan nojalla. -· sitäkin suotavampi, kun edus-
3044: taj·an palkkio on meillä varsinkin tällaiseen aikaan jotenkin
3045: niukka. Itse valtiopäivätyölle olisi epäilemättä hyödy'ksi, jos
3046: edustajilla olisi helpompi tilaisuus päästä tarpeen tullen ,pai-
3047: kan päällä" ottamaan selkoa' niistä asioista, joiden kanssa
3048: teoreettisesti joutuvat valtiopäivätyössä tekemisiin. Puheen-
3049: alainen etu olisi ulotettava myöskin eduskunnan vakinaisiin
3050: virkailijoihin. Rohkenen siis •kunnioittaen pyytää edus1kuntaa
3051: anomaan,
3052:                   että eduskunnan jäsenille ja vakinaisille vir-
3053:               kailijoille myönnettäisiin vapaat liput valtionmu-
3054:               tateillä matkustamista varten.
3055:      Helsingissä 2•4 p. huhtikuuta 1917.
3056:                                   Matti Helenius-Seppälä.
3057:                        D.
3058: 
3059: Määrärahoja maiden kuivaamista ja uutisviljelys-
3060:  lainoja varten koskevia anomusehdotuksia.
3061: II, 2s, -   Anom. ehd. N:o 69.
3062: 
3063: 
3064: 
3065: 
3066:              Saarelainen, Pekka, y. m.: Määrärahan myön-
3067:                 tämisestä soiden kuivaamiseksi.
3068: 
3069: 
3070:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
3071: 
3072:      Nykyisen elintarvepulan vallites'Sa on yleisön ja yhteis-
3073: kunnan huomio .kiintynyt entistä enempi maanviljelystuo-
3074: tannon lisäämiseen. Kasvava kulutus vaatii entisten viJje-
3075: lysmaiden kunnostamista ja uusien laajentamista.
3076:      Laajat vesiperäiset maat ovat osoi~tautuneet monin pai-
3077: koin uutisviljelyksen kannattavimmruksi muodoksi ja siitä
3078: .syystä onkin kasvavalla innolla niitä ryhdytty kuivaamaan
3079: ja viljelemään. Valtiokin puolestaan on tunnustanut tämän
3080: tehtävän .niin tärkeäksi, että se on uhrannut huomattavia
3081: summia asian 'edistämiseksi. Kumminkin on tässäkin suh-
3082: teessa seisahdu:s kehityksessä tapahtunut ja tätä tarkoitusta
3083:  varten oleva valtiokonttorin hoidossa oleva rahasto käytetty
3084: melkei~ loppuun.
3085:      Tästä syystä tehtiin vuoden 1913 ·va;ltiopäivillä anomus-
3086:  ehdotus N :o 36 (Liitteet II, siv. 118-120), jossa anottiin
3087:  siirrettäväksi kaksi miljoonaa markkaa suonkuivausra-
3088: hastoon.
3089:      Eduskunta käsitieli asian ja anoi sanottua summaa siir-
3090:  rettäväksi suoD!kuiva usraha:stoon.
3091:      Tämän anomuksen on kumminkin mrkäli on kuulunut
3092:  hallitus hyljännyt.
3093:      Asia on yhteiskunnallisesti ja taloudelliSesti kummin-
3094:  kin siksi tärkeä, ettei seisahdusta saisi näin tärkeällä alalla
3095:  tapahtua, ja sentähden viittaamalla edellä mainittuun ano-
3096:       86         11, 2&. -   J\lää:tiiraha soiden kuivaam~een.
3097: 
3098:       mukseen ja eduskunnan päätökseen rohkenemme pyytää
3099:       Eduskunna11 myötävaiku tusta anomukseen,
3100:                                   1
3101: 
3102: 
3103: 
3104: 
3105:                        että valtiovaroista annettaisiin kahden mil-
3106:                    joonan markan suuruinen siirtomääräraha suon-
3107:                    kuivausrahastoon, käytettäväksi sanotun rahas-
3108:                    ton ohjesäännön mukaisiin tarkoituksiin.
3109: 
3110:            Helsingissä 25 p :nä 'hu'htikuuta 1917.
3111: 
3112:             Pelrka Saarelainen.            J.,auri Mäkinen.
3113:             Aleksis Salovaara.             Santeri Haapanen.
3114:             J almar Haapanen.              E. Y. Pehkonen.
3115:             Iv. :Fr. Lantto.               August Raatikainen.
3116:             J. P. Kokko.                   Santeri Alkio.
3117:             Filip Saalasti.                Mikko IJuopajärvi.
3118: 
3119: 
3120: 
3121: 
3122: ...
3123:                                                               87
3124: 
3125: H, 24. -   Anom. ehd. N :o 78.
3126: 
3127: 
3128: 
3129: 
3130:             Saalasti, Filip, y; m.: Määrärahan myön-
3131:                tämisestä Konnunsuon kuivattamiseksi.
3132: 
3133: 
3134:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.'
3135: 
3136:     Joutsenon, .Tääsken, Nuijamaan ja Lai>peen pitäJjien ra-
3137: jamailla Viipurin läänissä, Salpausselällä, kahden harjun
3138: välisessä syvänteessä sijaitsee 15 km pitkä ja lh-3 lh km
3139: leveä ;Konnunsuo. Suon kokonaispinta-ala vesirperäisine
3140: niitty- ja korpimaineen on 3,69 6,72 ha. Enemmän kuin rpuo-
3141:                                 1
3142: 
3143: 
3144: 
3145: let suosta, eli 2,152 ha omistaa valtio ja loppu 1,544,72 ha
3146: kuuluu ympäristön kylissä a'suvil'le, yli 200 :lle talollisetle.
3147: Liikenneasemaansa nähden sijaitsee suo Imatran ja Lai>I>een-
3148: rannan rautateiden välillä ja ai~an Saimaan kanavan vie-
3149: rellä. Ma;tka suon keskivaiheilta on Viipuriin noin 10 ja
3150: Jääsken asemaHe 18 km.
3151:     Kysymys täJmän laajan suon kuivattamisesta on ollut
3152: vireillä jo v. 1844 lähtien ja seikkaperäisiä kuivaussuunni-
3153: telmia on sitä varten :hallituksen toimesta tehty ka;ksikin.
3154: Ensimäinen jo v. 1871 ja viimeinen 19r13, jonka mukaan
3155: koko kuivauskustannukset oli'sivat nousseet 312,179 mark-
3156: rkaan eli 84 markkaa hehtaaria kohti ja minkä V. 19H edus-
3157: kunta päätti:kin• toteutettava;ksi, anoen hankkeeseen käytettä-
3158: väksi jo v. 1915 65,000 markkaa, ajateltuna työ suoritetta-
3159:                    1
3160: 
3161: 
3162: 
3163: 
3164: vaksi 5-6 vuoden kuluessa. Sen aikuinen hallitus on edus-
3165: kunnan päätöksen kumminkin hylännyt.
3166:     Ottaen huomioon Konnunsuon aseman, sen omistusolot,
3167: suuret v,iljelysedellytykset ja kaiken sen vahingon minkä
3168: mainittu suo tällään koskemattomana valtiolle ja varsinkin
3169: ympäristön maanviljelykselle tuottaa ja ettei sen kuivauk-
3170: 88              II, 2<4. -   Konnnnsuon kuivant~~.
3171: 
3172: seen monista anomuksista huolimatta ole ryhdytty, täytyy
3173: :sanoa, että tässä on kysymyksessä huomattavan 'suuri lai-
3174: mrnlyönti valtion talouden hoid<>ssa, puhumattakaan siitä
3175: vääryydestä, mitä suon ympärillä oleva tiheä asutus saa kär-
3176: siä valtion taholta sen takia, että se pitää ·kuivaamattomana
3177: tuon suuremmruksi osa:ksi itse omistamansa hallan pesän,
3178: eikä laiminlyöntinsä takia sa!lli tilaisuutta niille yli 200 :lle
3179: talollisellekaan, jotka osan suota omistavat, ottaa sitä vilje-
3180: lykseen.
3181:      Edellisen lisä:ksi olisi Konnunsuon kuivausasiassa otet-
3182: tava nyt erikoisesti huomioon, että Viipurin, Laip·peen ja
3183: Joutsenon seudut, sinne sijoittuneen runsaan irtolais- ja teh-
3184: dasväestön ja suunniteltujen yhä uusien teollisuuslaitosten
3185: takia tulevat enemmän kuin monet muut seudut kärsimään
3186: vastaisuudessakin elinta:rpeiden puutetta ja niin ollen v]l-
3187:  jelysmaan kysyntä tulee siellä va:staisuudessa esiintymään
3188:  erittäin kipeänä ja että suon kuivaust~ihin voitaisiin käyttää
3189:  edullisesti vankeja ja että suo muutenkin asemansa ja laa-
3190:  juutensa puolesta olisi sopiv:t vankisiirtolaksi.
3191:      Viittaamalla edellisen Esälk.si v. 1914 va:ltiopäiville jä-
3192:  tettyyn anomukseen (Liitteet VIII, siv. 684-686) ja samojen
3193:  valtiopäivien maatalousvaliokunnan mietintöön N :o 10 sekä
3194:  eduskunnan päätökseen 30 p :Itä huhtikuuta 1914, sekä huo-
3195:  mauttamalla, että nyt kun työpalkat v. 119'14 jälkeen ovat
3196:  tuntuvasti kohonneet olisi silloin anottua määrära:haa koro-
3197:  tettava, ehdotamme kunnioittaen Eduskuntaa anomaan,
3198:                  että Konnunsuo viipymättä valtion toimesta
3199:              kuivattr.risiin ja että tarkoitusta varten jo ensi
3200:              vuoden menoarvioon 'i'arattaisiin 100,000 mark-
3201:              kaa.
3202:      Helsingissä 23 p :nä huhtikuuta 1917.
3203: 
3204:       Filip Saalasti.                Autti Juutilainen.
3205:       Juho Niukkanen.                Aleksis Salovaara.
3206:       J. Haapanen.                   Pekka Saarelainen.
3207:       J. P. Kokko.                   Mikko Leinonen.
3208: II, 2:1. -   Anom. ehd. N:o 79.
3209: 
3210: 
3211: 
3212: 
3213:               Kokko,   J. P., y. m.: Määrärahan          myön-
3214:                  tämisestä Saijanjoen perkattkseen.
3215: 
3216: 
3217:                S u o m e n :g d u s k u n n a 11 e.
3218: 
3219:     Viitaten niihin perusteluihin, jotka ovat esitetyt vuoden
3220: 1914 valtiopäivillä anomusehdotuksessa 98 (Liitteet II, siv.
3221: 118-119) koskevat Kivennavan, Valkjärven, Raudun ja
3222: SakkoJan pitäjien läpi kulkevan Sai~anjoen vesialueiden kui-
3223: vaamista ja samalla edelleenkin ilmoittaen että olemme ti-
3224: laisuudessa valiokunnan käytettäväksi jättämään mainitun
3225: alueen kuivaamista koskevat kartat, kustannusarviot ja työ-
3226: suunnittelut, rohkenemme nyt kallistuneiden työolojen
3227: vuoksi ehdottaa anottavaksi,
3228: 
3229:                  että vuoden 1918 menosääntöön otettaisiin
3230:              2.50,000 markkaa Saijanjoen perkaukseen ja
3231:              tyijsuunnitelman mukaiseen kuivaamiseen.
3232: 
3233:      Helsingissä huhtikuun 23 päivänä 1917.
3234: 
3235:        J. P. Kokko.                 Lauri Mäkinen.
3236:        M. Leinonen.                 P. Saarelainen.
3237:        Aleksis Salovaara.           Juho Niukkanen.
3238:        Iv. Fr. Lantto.              Antti Juutilainen.
3239: II, 26. -   Anom. ehd. N :o 68;
3240: 
3241: 
3242: 
3243: 
3244:              Sinkko, E., y. m.: Uutisviljelyslainoiksi käy-
3245:                 tettävien valtiovarojen lisäämisestä.
3246: 
3247: 
3248:                S u o m e n E d u -s k u n n a 11 e.
3249: 
3250:    Viitaten vuoden 1914 valti<>päivillä tehdyn anomusehdo-
3251: tuksen N:o 69 (Liitteet VIII, siv. 688--690) perusteluihin,
3252: ehdotamme kunnioittaen anottavaksi,
3253: 
3254:                   että valtiokonttorin hoidossa olevasta lainaus-
3255:              rahastosta edelleen uutisviljelyslainoja yksityi-
3256:              sille maanviljelijöille myönnettäisiin ja mainit-
3257:              tuja lainavaroja mahdollisuuden mukaan lisättäi-
3258:              siin, sekä
3259:                   että ennen myönnetyistä lainoista kertyneet
3260:              korot myöskin kyseessä oleviin tarkoituksiin
3261:              käytettäisiin.
3262: 
3263:     Helsingissä 25 p :nä huhtikuuta 1917.
3264: 
3265:       I<J. Sinkko.                  J. G. Hirvensalo.
3266:       Pekka Pennanen.               P. Paavolainen.
3267:   VALTIOPÅIVÅT
3268:                   1917
3269: 
3270:             LIITTEET
3271:                      111
3272: J,AKIVALIOKUNTAAN LÄHE'l'ETYT EDUSKUNTA-
3273:       ESITYKSE'l' JA ANOMUSEHDO'fUJ\:SET
3274: 
3275: 
3276: 
3277: 
3278:              HELSINGISSÄ, 1917
3279:          SUOMEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
3280:                    A.
3281: 
3282: Oikeudenkäymiskaarta koskevia eduskunta-
3283:                esityksiä.
3284: •
3285:                                                               95
3286: 
3287: 
3288: iii, 1, ~ I~dusk.~ esit . N:o !1,
3289: 
3290: 
3291: 
3292: 
3293:             Sopane:i1, E. W.: Ehdotus asetukseksi muute-
3294:                tuista määräyksistä kihlakunnankäriijistä.
3295: 
3296: 
3297:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
3298: 
3299:      Vaikkakin kysymys vanhentuneen oikeudenkäyntilaitok-
3300: semme uudistamisesta on ollut vireillä viisikymmentä vuotta,
3301: ei se täihän asti vielä ole saavuttanut ratkaisuaan ja epäile-
3302: mättä ·siihen on vaikuttanut juuri se seikka, että oikeuden-
3303: käyntilaitos o~ ollut perinpohjaisen uudistuksen tarpeessa,
3304: että tehdyt uudistusehdotukset ovat olleet olevia oloja suu-
3305: resti muuttavia ja että uudistukset sen ohella ovat vaati-
3306: neet suuria rahallisiakin uhrauksia. Suunniteltaessa näitä
3307: perinpohjaisia uudistuksia on kuitenkin täytynyt turvautua
3308: osittaisesti par~ntamaan esiintyviä pahimpia epäkohtia ja
3309: niinpä olemmekin saaneet rikoslain- ja ulosottolainsäädän-
3310: tömme uudistuksen yhteydessä osittaisia, tosin kyllä vähäi-
3311: sempiä parannuksia prosessilainsäädännön'kin alalla aikaan .
3312: .Mutta lainkäytön joutuisammak.'!i saattamista tarkoittavat
3313: toimenpiteet ovat .tähän asti kuitenkin supistuneet hyvin
3314: vähiin, ja siitä on ollut seurauksena, ~ttä lainkäytön hitai-
3315: suus on yksi niitä vaikeimpia epäkohtia, jotka painavat oikeu-
3316: denkäyntilaitostamme, j.a on tämä epäkohta - jos sivuute-
3317:  taan se hitaisuus, joka. toisessa. oikeusasteessa. viime vuosina
3318:  on vallinnut poikkeuksellisten olosuhteiden johdosta - erit-
3319:  täinkin suuri ensimäisenä oikeusasteena. toimivissa kihlakun-
3320:  nanoikeuksissamme, jotka pitävät ainoastaa.n kahdet -varsi-
3321:  naiset käräjät vuodessa.
3322: 96             III, l, -   Kihlakunnan käräjät.
3323: 
3324:      Sittenkun 1877-78 vuosien valtiopäivät hylkäsivät hal- ·
3325: litsijan' esityksen kihlakunnanoikeuksien kokoonpanosta, ja
3326: minkä esityksen pääasiallisena tarkoituksena oli aikaan saa-
3327: da useamvia yleisiä kihlakunnanoikeuden istuntoja entisten
3328: kaksien varsinaisten käräjäin sijaan, ei hallituksen puolelta
3329: ole annettu mitään esitystä tässä tarkoituksessa.
3330:      Oikeudenkäyntilaitoksen perinpohjaiseksi uudistamiseksi
3331: asetettu komitea on ·sittemmin vuonna 1900 antama;ssaan
3332: mietinnössä tehnyt ehdotuksen tuomioistuinlaiksi, joka oleel-
3333: lisesti muuttaisi tuomioistuint~n kokoonpanoa ja m. m. tekisi
3334: kihlakunnanoikeudet miltei pysyväisiksi, ja on sen jälkeen
3335: Lainvalmistelukunta, lisättynä muutamilla käytännöllisillä
3336: lakimiehillä, tarkastanut komitean ehdotuksen ja siitä an-
3337: tanut mietinnön.
3338:      Sen jälkeen ovat toimenpiteet oikeudenkäyntilaitoksemme
3339: uudistamiseksi olleet miltei s·eisahduksissa. Ja kun ei ole
3340: toivoa, että tämä perinpohjainen uudistus, sen laajaan kan-
3341: tavuuteen nähden,. edes lähimmässä tulevaisuudessa tulisi
3342: aikaansaaduksi, täytyy edelleen osittaisilla parannuksilla
3343: koettaa korjata pahimvia ·epäkohtia.
3344:      Kun nyt :hyvän oikeudenhoidon tärkeimpiä edellytyksiä
3345: on lainkäytön j.outuisuus, ei sellaisten epäkohtien poista-
3346: mista, jotka hidastuttavat lainkäyttöä, mielestä_ni saa lai-
3347: minlyödä, vaikkakin siihen täytyisi ryhtyä väliaikaista laa-
3348: tua olevilla toimenpiteillä, kun vaan sen kautta ei vaikeuteta
3349: uudistuksen perinpohjaista toimeenpanemista. Erittäinkin
3350: viime vuosikymmeninä kaikilla aloilla ta1pahtuneen vilkkaan
3351: kehityksen johdosta ovat muistutukset kohdistuneet etu-
3352: päiii;sä lainkäytön hitaisuut·een kihlakunnanoikeuksissa ja
3353: niiden varsinaisten käräjäin harvalukuisuuteen.
3354:      J outuisamman lainkäytön kihlakunnanoikeuksissa ai-
3355: kaansaamista tarkoittavia toimenpiteitä suunniteltaessa kiin-
3356: tyy etupäässä huomio siilhen, eikö kihlakunnanoikeuden
3357: yleisten istuntojen lukumäärää voitaisi lisätä ja siten val-
3358: mistaa oikeutta hakaville tilaisuutta useammin kuin kahdesti
3359: vuodessa saada oikeusa-pua tuomioistuimilta, Tällöin on tie-
3360: tysti huomioonotettava tuomiokunnissa olevien käräljä;kun-
3361:                       111, 1. -   Sopanen.                    97
3362: 
3363: tien luku. Sellaisia tuomiokuntia, joissa olisi yksi ainoa
3364: käräjäJkunta, ei maassamme ole amoatakaan. Tuomiokuntia
3365: kahdella käritjäkunnalla on meillä ainoastaan 2, kolmella
3366: käräjäkunnalla 25, neljällä käräjäkunnalla 24, viidellä kä-
3367: räjäkunnalla 10 ja bhdeksalla käräjäkunnalla (Ahvenan-
3368: maalla) yksi. Kerättyäni tilastoa Viipurin Hovioikeuden
3369: kaikista sekä Turun ja Vaasan Hovioikeuksien muutamista
3370: tuomiokunnista talvi- ja syyskäräjäin istuntopäivien sE!kä
3371: käsiteltyjen asiain luvusta olen tullut siihen vakaumukseen,
3372: että niissä tuomiokunnissa, joissa on korkeintaan kolme kä-
3373: räjäkuntaa, ilman suurempia vaikeuksia voidaan järjestää
3374: pidettäviksi kahd·et talvi- ja kahdet syyskäräjät taikka neljä
3375: yleistä istuntoa vuodessa 10 päivän tammikuuta ja 24 päivän
3376: 'kesäkuuta sekä 20 päivän elokuuta ja 2:1 päivän joulukuuta
3377: väilillä. Huomattavaa tällöin on, että kun jutut jakaantuvat
3378: useammalle istunnolle, niiden luku istuntoa kohti vähenee.
3379: Näin ollen saataisiin jo nykyisen järjestelmän aikana enti-
3380: sestään melkoista joutuisampi lainkäyttö aikaan kahdessa-
3381: kymmenessäseitsemässä maamme 62 tuomiokunnasta. Ja
3382:  kun hallituks'en tehtäväksi jäisi jo useasti aikaisemmin val-
3383: tiosäätyjen puolelta tehtyjen toivomusten mukaisesti ryh-
3384: tyä järjestelemään tuomiokuntia jakamalla niitä sellai-
3385:  siin, että useampien yleisten istuntojen niis·sä ·pitäminen kä-
3386:  visi mruhdolliseksi ja ehdotuksia sellaisiin järjestelyihin jo
3387:  on olemassa useampiakin, ja minkä järjestelyn toimeenpano
3388:  ei kohtaa mitään esteitä virassaolevien kihlakunnantuoma-
3389: rienkaan puolelta siihen nähden, että he kaikki ovat virkoi-
3390:  hinsa nimitetyt ehdoHa, että heidän on alistuminen tuomio-
3391: kuntien vastaiseen järjestelemi:seen, luulisin tämänlaatui·sen
3392:  reformin johtavan hyviin tuloksiin. Kun tuomiokuntia jär-
3393:  jesteltäJessä tietenkin olisi aina pidettävä silmällä J)erinpoh-
3394:  jaista reformia, jonka päämääränä olisi yksipiiriset tuomio-
3395:  kunnat, tulisi rhallituksen tuomiokuntia järjestellessään pyr-
3396: kiä siihen.
3397:      Yksikärä;jäkuntaisissa tuomiokunnissa ta~s voitaisiin
3398:  määrätä .pidettäväksi kahdeksan yleistä istuntoa ja siten
3399:  käytännössä toteuttaa kihlakunnanoikeuksien permanensin
3400:  periaate.                                                   7
3401: 98              Ill, 1. -   Kihl~kunnan   käräjät.
3402: 
3403:      Kun erityiset asianhaarat kuitenkin voivat aiheuttaa
3404: toi$issa käräJjäikunnissa istuntojen luvun lisäämistä ja toisissa
3405: ta~s Jliiden vähentämistä, Dn hallitukselle pidätettävä oikeus
3406: istuntojen lukumäärästä toisin määrätä. Erinäisistä käytän-
3407: nöllisistä syistä ja useampien lainmuutosten välttämiseksi
3408: olisi käräjäin lukumäärän lisääminen tDimeenpantava - sa-
3409: moinkuin naapurimaassamme Ruotsissa - lisää:mällä ei vaT-
3410: sinaisten käräjäin vaa~ yleisten istuntojen lukua.
3411:      Mitä sitten tulee puheenaolevan uudistuksen raha-asialli-
3412: seen puoleen, niin on selvää, että siitä kihlakunnantuoma-
3413: reille aiheutuu melkoisia menoja m. m. lisättyjen matkakulu-
3414: jen ja lisäapulaisten palkkaamisen muodossa ja että heille
3415: siitä olisi ma'ksettava kohtuullinen korvaus, mutta tämän
3416: korvauksen saorittamista varten on meillä jo olemassa sitä
3417: varten varattu erityinen rahasto. Asianlaita on nim. siten,
3418: että kun laamannioi.keudet K. A. 27 päivältä huhtikuuta
3419: 1867 lakkautettiin, varasivat valtiosäädyt laamanninkäräjä-
3420: kapat, joita edelleen oli kannettava, kuten siihenkin asti,
3421: käytsttäväksi lisäpalkkaukseksi kihlakunnallltuomareille
3422:  varsinaistffi käräjäin lulkumäärän lisäämisti:i ja oikeuden-
3423: käyntilaitDksen uudistamisen yleensä toimeenpanemista var-
3424: ten. Näitä laamanninkäräJjäkappoja kannettiinkin ja pantiin
3425: säästöön ,Lagmanstingsgästnings'fonden" nimiseen rahas-
3426: toon aina siksi kunnes niiden kantaminen lakkautettiin K.
3427: a!etuksella 25 päivänä tammikuuta 1886. Sen jälkeen on
3428: rahasto karttunut ainoastaan ko-roilla ja on sen säästö 31
3429: päivänä joulukuuta 1916 Valtiokonttorista saadun ilmoituk-
3430: sen mukaan 9,370,369 markkaa 88 penniä. Tämän rahaston
3431: vuotuiset korot tekevät nykyään noin 335,000 markkaa ja
3432: riittäisivät siis yksistään korot korvauksen suorittamiseen ei
3433: ainoastaan kaikille niille kihlakunnantuomareille, joiden tuo-
3434: miokunnissa yleisten istuntojen lukumäärä tulisi ylläolevan
3435: ehdotuksen mukaan heti kohta lisättäväksi, vaan myöskin
3436: niillekiri tuomareille, joiden tuomiokunnissa on useampia
3437: kuin kolme kärä:jäkuntaa, mutta joissa istuntoj~n lukua kui-
3438: tenkin voitaisiin lisätä. Kysymyksessä olevan uudistuksen
3439: toimeenpano, joka niihin tuomiokuntiin nähden, joissa on
3440:                      JlJ, 1. -   Sopanen.                    99
3441: 
3442: 
3443: useam1pia kuin k<1lme käräjäkuntaa, tapahtuisi vähitellen, ei
3444: siis pitkään aikaan tulisi vaatimaan mitään rahamenoja ylei-
3445: sen valtiorahaston puolelta.
3446:      Sen nojalla mitä minulla on ollut kunnia tässä esiintuoda,
3447: kulmioittavimmin ehdotan,
3448: 
3449:                ettii Edusku-nta poolestaan hyväksyisi seuraa-
3450:             van asetusehdot·uk,gen:
3451: 
3452: 
3453: 
3454: 
3455:                           Asetus
3456:      muutetuista määr·äy.ksistä kihlakunnankäräjistä.
3457: 
3458:     Muuttaen 0. K. 2 luvun 1 ja 2, 9 luvun 1 ja 2, 1'2 luvun
3459: 1, 17 luvun 8 .ia 31 sekä 18 luvun 2 §, säädetään täten, että
3460: mainittujen lainkohtien tulee kuulua näin:
3461: 
3462: 
3463:                     Oikeudenkäymiskaari.
3464: 
3465:                            2 LUKU.
3466:                               1 §.
3467:      Kussakin ·käräjäkunnassa on vuosittain oikeassa kä.räjä-
3468: paikassa pidettävä kahdet varsinaiset käräjät, toiset, kevät-
3469: käräijät, tammikuun 10 päivän ja kesäkuun 24 päivän, sekä
3470: toi-set, syyskäräjät, elokuun 20 päivän ja joulukuun !1 päi-
3471: vän väilillä.
3472:      Jos käräjä:kunta yk>sin muodostaa tuomiokunnan, tulee
3473: kihlakunnanoikeuden kevätkäräjäin aikana pitää viisi ja
3474: syyskä.räjäin aikana kolme yleistä istuntoa, neljän viikon
3475: väliajalla edellisen istunnon alusta lukien.
3476:      Jos tuomiokunnassa on kaksi tai kolme käräjäkuntaa, pi-
3477: täköön kihlakunnanoikeus vnorotellen kussakin käJrä.Jäknn-
3478: nassa yleisiä istuntoja sekä kevätkärä:jäin että syyskäräjäin
3479: 100             111, 1. -   Kihlakunnan käräjät.
3480: 
3481: aikana kaksi, niinikään neljän viikon väliajalla, edellisen
3482: istunnon alusta lukien.
3483:     Jos taas tuomiokunnassa on useampia käräjäkuntia kuin
3484: kolme, pitäJköön kihlakunnanoikeus yhden yleisen istunnon
3485: jokaisissa kärä,jissä.
3486:     Jos erityiset olosuhteet jossakin tuomiokunnassa aiheutta-
3487: vat poikkeuksia siitä, mitä yllä on määrätty, saakoon halli-
3488: tus siitä määrätä.
3489:                                2 §.
3490:     Ki:hlakunnantuomarin on määrättävä, milloin kihlakun-
3491: nankäräjäin yleiset istunnot pidetään. Kevätkäräjien luet-
3492: telot ovat ennen edellisen vuoden lokakuun }5 päivää ja
3493: syyskäräjien luettelot ennen hU!hti'kuun loppua hovioikeuteen
3494: lähetettälvät, sekä marras- ja toukokuun kuluessa hovioikeu-
3495: den toimesta julaistiwät maan virallisissa lehdissä. Kihla-
3496: kunnantuomari toimitutta:koon myöskin samassa ajassa kärä-
3497: jäajoista julkipanot käräjätaloon sekä kuuluttakaan tuomio-
3498: kunnan kirkoissa.
3499: 
3500: 
3501:                             9 LUKU.
3502: 
3503:                             1' §.
3504:     Jos kihlakunnantuomari ei tule varsinaisiin käräjiin tahi
3505: yleiseen istuntoon, vaan jättää ne pitiilmättä, sakotettakoon
3506: kolmekymmentä talaria, jollei laillista estettä näytä, ja pal-
3507: kitkoon vahingon oikeutta etsineille. Jos hän, käräjäin tahi
3508: istunnon useampia ,päiviä kestäessä, on poissa yhden käräjä-
3509: päivän, sakotettakoon kymmenen talaria. Jos hän laiminlyö
3510: katselmuksen tahi välikäräjät, olkoon sakko puolta välhempi.
3511: 
3512:                              2 §.
3513:     Jos lautamies jääpi pois käräjistä, istunnosta tahi katsel-
3514: muksesta, sakotettakoon kolme talaria. Yhd,estä päivästä on
3515: sakko kahdeksan äyriä. Jos käräjät, istunto tahi katselmus
3516: jäävät lautamiesten laiminlyöm~sestä pitämättä, vastatkoot
3517: he myöskin vahin,gon.
3518:                       111, 1. -   Sopanen.                    101
3519: 
3520:                            12 LUKU.
3521: 
3522:                                1 §.
3523:     Kun on laillisesti haastettu, pitää kantajan ja vastaajan
3524: määrättynä päivänä tulla oikeuteen, jollei heillä ole laillista
3525: estettä. Nämä ovat lailliset esteet: kun haastettu on sairaana;
3526: kun hän ·on käsketty tahi lähtenyt sotapalvelukseen; kun hän
3527: on vankeudessa; kun vihollinen tahi muu vaara, tulipalo tahi
3528: vedenhätä estävät; kun haastettu on tullut mielipuolebi;
3529: kun hänen miehensä tahi vaimonsa, lapsensa tahi vanhem-
3530: pansa kuolevat siihen aikaan, joHoin hänen ·prtäisi Oikeuteen
3531: tulla; kun hän on ennen haastettu toiseen oikeuteen samana
3532: aikana vastaamaan. Tuomari tutkikoon kuitenkin asianhaa-
3533: rat näissä tapauksissa. Jos muita esteitä ilmoitetaan, tutki-
3534: koon tuomari nekin, ovatko ne sen arvoisia, että ovat otolli-
3535: siksi katsottavat. Jos este on laillinen, niin tuomari lykät-
3536: köön maalla asian toiseen päivään ja kaupungissa määrät-
3537: köön riita,puolelle toisen ajan, ja olkoot he v·elvolliset, maalla
3538: JH kaupungissa, ilman uutta haastetta tulemaan oikeuteen.
3539: 
3540: 
3541:                            17 LUKU.
3542:                               8 §.
3543:    Jos vastapuoli syyttää todistajaksi kutsuttua jostakin,
3544: joka estäisi häntä todistamasta, ja tämä sen kieltää, ja jos
3545: jäävääjä ei heti voi sitä täysin todeksi näyttää, niin pankoon
3546: kaupungissa tuomari •hänelle määräajan sitä varten. Jos se.
3547: maalla tapahtuu, kuulustettakoon kuitenkin todistaja valalla
3548: kuolemantapauksen varalta ja olkoon riitapuolella yhtäkaikki
3549: aikaa toimittaa todistuksia jäävistä määrätyksi päiväksi, jos •
3550: hän sitä vaatii, ja lykätköön tuomari asian toiste päätettä-
3551: väksi. Jos jäävi silloin havaitaan lailliseksi, niin tutkikoon
3552: oikeus, minkä voima jäävinaLaisen todistukselle on annettava.
3553: 
3554:                             31 §.
3555:   Tuomari pankoon sille, jonka on tehtävä rpuhdistusvala,
3556: määräajan miettiä asiata, jos hän haluaa, maalla seuraavaan
3557: 100               lll, 1. -   Kihlakunnan kllräjät.
3558: 
3559: yleiseen istuntoon asti ja kaupungissa enintään kuukauden.
3560: Jos hän silloin tulee eikä voi valaa tehdä, tuomittakoon syy-
3561: pääksi. Jos hän ei tule eikä näytä laillista estettä, niin olkoon
3562: sama laki. .Tos hän näyttää laillisen esteen, pankoon oikeus
3563: hänelle uuden määräajan.
3564: 
3565: 
3566:                               18 LUKU.
3567: 
3568:                                  2 §.
3569:       ,T os hän moittii kummankin riitapuolen oikeutta, niin pau-
3570: koon tuomari hänelle ajan sen kanteen ajamiseen laillisen
3571: hasteen nojalla, elleivät he kaikki suostu siihen, että asia
3572: kohdastansa tuomitaan.
3573: 
3574:       Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1917.
3575: 
3576: 
3577:                                              E. W. S8paoen.
3578:                                                              108
3579: 
3580: JII, z. -   Motion N :o 4.
3581: 
3582: 
3583: 
3584: 
3585:              Isaksson, William, m. fl.: Förslag till förord-
3586:                 ning angående vittnesmål af mosaiske och
3587:                 mohammedanske trosbekännare.
3588: 
3589: 
3590:              T i 11 F i n 1 a n d s La n d t d a g.
3591: 
3592:     Landtdagen torde visserligen kunna påräkna, att rege-
3593: ringen inom kort skall till Landtdagen aflämna proposition
3594: om bevil'jande af medtborgerliga rättigheter åt här i landet
3595: bosatte mosaiske trosbekänna.re, men den omgestaltning,
3596: som förty med en till visshet gränsande sannoli:khet kan
3597: väntas blifva inom en snar framtid genomförd beträffande
3598: det till sagda tros:bekännelse hörande fol'kelementets politiska
3599: och offentligträttsliga ställning hos oss, lär väl icke få utan
3600: vidare antagas komma att medföra ändring jämväl af det
3601: inom processlagstiftningens gebit fallande stadgande, hvil-
3602: ket för vittnesha!bilitet förutsätter kristen trosbekännelse.
3603:     I 7 § 17 kap. RättegångSibalken f'öreskrifves nämligen,
3604: att ,ochristen" ej må vittna. Redan i 31 § af Kongl. Ma-
3605: jestäts och Ri'ksens Comm'erce-Collegii den 27 Maj 1782 ut-
3606: färdade reglemente stadgas väJl, att då tvist up.pkommit
3607: emellan kristen och jude samt sanning ej utan ed utletas kan,
3608: jude då må, •sedan domaren efter föregången laglig pröfning
3609: sitt bifall dä'rtill gifvit, a:fläJgga ed ,uti synagogan och i
3610: domarens närvaro på lika sätt samt efter enahanda edsfor-
3611: mulä:r, som i dylikt fall vanligen nyttjas, d:å judar med hvar-
3612: andra till rätta gå", meni trots af detta stadgande, som enligt
3613: dess ordalydels·e ju endast afser ·parts ed, har förstnämnda
3614: i 7 § 17 kap. R. B. inglående lbestämning fortfa:rande intill
3615: 104       Ill, 2. -   Oikeudenkäymiskaaren 17 l. 7 §
3616: 
3617: dag, som är, hos oss bibehållits vid full kraft i hela sin vidd,
3618: medan däremot långt före detta i Sverige genom en den 6
3619: Februari 1849 emanerad författning förordnats, att stadgan-
3620: det i nyssberörda lagrum, det ,ochristen" ej finge vittna,
3621: icke innefattade hinder för jude att vittne bära.
3622:     Afsaknaden·hos oss af en liknande ändring i omordade,
3623: intoleranta bestämnirrg om vittneshabilitet måste otvifvel-
3624: aktigt betecknas såsom en brist, hvilken med det första bör
3625: afhjälpas så mycket hellre, som det förM:llande, att mosaiske
3626: trosbekännare för närvarande icke kunna i s!trid mot lag
3627: höras å vittnesed, isynnerhet å orter, där en talrikare bosätt-
3628: ning af dem före'komm'er, icke står i öfverensstämmelse med
3629: rättssäkerhetens intresse.
3630:     Hvad här yttrats om mosaiske trosbekännares bristande
3631: habilitet att vittna äger i vårt land jäimväl tillämpning å
3632: mo:h:immedaner, hvilka ju äro af sådan troslära, att edgång
3633: utan betä'rrklighet bör kunna dem omlbetros.
3634:     Klart är, att ·edsförpliktelsen hör, ]Yå sätt fallet är, då
3635: mosaisk trosbekännare såsom part aflägger ed, lämpa.s efter
3636: vedel'\börandes trosbekännelse och själfva eden afläggas under
3637: iakt'tagande af de liturgisk'a bruken inom vittnet.s trossam-
3638: fund.
3639:     På grund af hvad här ofvan anförts v.åga vi vördsamt
3640: anhålla,
3641: 
3642:                  att Loodtdagen ville för sin del ant.aga och till
3643:              öfverhetlig s~adfästelse öfverlärnna följande för-
3644:              fattningsförsZag:
3645:                   IIJ, 2. -   Isaksson y. m.               105
3646: 
3647: 
3648: 
3649:                       Pörordning
3650: angående vittnesmål af mosaiske och mohammedanske
3651:                     trosbekännare.
3652: 
3653:     Stadga.ndet i 7 § 17 kap. Rätiregångsbalken,det akristen
3654: ej må vittna, innefattar icke hinder för mosaisk eller moharu-
3655: ruedansk trosbekännare att vittne bära.
3656: 
3657:    Helsingfors den 25 a pril 1917.
3658: 
3659:      VVilliam Isaksson.           Emil Roos.
3660:      Annie Furuhjelm.             August Tåg.
3661:      G. G. Rosenqvist.            Gustaf Gädda.
3662:      Julius Sundblom.             Alexander Frey.
3663:      Johannes Storbjörk.          Jenny af Forselles.
3664:      K. V. Åkerblom.              Johannes VVii:k.
3665:      A. J. Bäck.                  J. Inborr.
3666:   106
3667: 
3668:    111, 3. -   Edusk. esit. N :o 2.
3669: 
3670: 
3671: 
3672: 
3673:                 Aronen, Nestor, y. m.: Ehdotus asetukseksi Oi-
3674:                    keudenkäymiskaare-n 15 luvun 2 ja 9 §:n
3675:                   tn·uuttam·isesta.
3676: 
3677: 
3678:                   S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
3679: 
3680:        Suomen kansalaisten, jotka elävät lain-alaisessa yhteis-
3681:   kunnassa, pitäisi olla oikeutettuja Suomen oikeuslaitoksissa
3682:   hakemaan ja saamaan lain suomaa oikeusturvaa, joko itse
3683:   esiintymällä kantajana tai vastaajana, tai ollessaan itse estet-
3684:   tynä, tahi maan lakeihin ja oikeudenkäyntitapoihin perehty-
3685:   mättömänä ollen palwitettu turvautumaan toisen henkilön
3686:   apuun, käyttämään kykenevää ja heidän luottamustaan naut-
3687:   tivaa henkilöä asiamiehenään tai avustajanaan oikeuslaitok-
3688:   sissa. Tämän pitäisi alkeellisimmankin oikeuskäsityksen mu-
3689:   kaan olla selvää. Näin ei kuitenkaan ole laita. Sillä Oikeu-
3690:   denkäymiskaaren 15 luvun 2 '§, sellaisenaan, kuin se Keisa-
3691: " rillisella Asetuksella 23 päivältä marraskuuta 18:98 on muu-
3692:   tettu, määrää ehdottomasti, että milloin asianomistajana itsel-
3693:   lään ei ole tilaisuutta syystä tai toisesta asiaansa valvoa y'lem-
3694:   mässä oikeudessa, on hänen käytettävä lainopillisen tutkinnon
3695:   suorittanutta miestä. Tämä määräys on sitäkin kohtuutto-
3696:   mampi, kun ylioikeuteen jätettävät asiakirjat voi laatia joko
3697:   asianomainen itse tai joku muu kykenevä henkilö, mutta näi-
3698:   den sisään jättämisessä pitää olla sellainen, joka on maan
3699:   yliopistossa suorittanut tuomarin vira~ toimittamiseen tar-
3700:   peellisen tutkinnon. Alioikeuksiin nähden ei tosin tällaista
3701:   ehdotonta määräystä ole, mutta ovat sanotun pykälän mää-
3702:   räykset, asianajajan kelpoisuusvaatimubista alioikeuksissa
3703:                     111, 3, -   Aronea J· m.                   107
3704: 
3705: niin epäselvät, että ne antavat alioikeuksille tilaisuuden har-
3706: joittaa mitä räikeintä mielivaltaa tässä suhteessa. Määräys,
3707: että oikeudenkäyntiasiamiehenä tahi riitapuolen apulais~na
3708: käytettäköön ainoastaan hyvämaineista, rehellistä ja siihen
3709: toimeen kykenevää miestä j. n. e., johtaa usein sellaisiin tulok-
3710: siin, että alioikeuden puheenjohtaja voi estää jonkun lailli-
3711: sesti valtuutetun henkilön päämiehensä puolesta esiintymästä
3712: vain sillä ·perusteella, ettei hän tiedä, kykeneekö tuo henkilö
3713: esiintymään asiana:ja;jana. Samoin tulkitsevat eräät tuoma-
3714: rit, että sanotussa lainpaikassa mainitaan riita;puolen voi-
3715: van alioikeudessa v a l t u u s m i e h e k s e en 'Panna suku-
3716: laisensa, palveluksessaan olevan tai sellaisen, j·ohon muutoin
3717: luottaa, niin se tarkoittaa, ettei ole tilaisuus käyttää tällaista
3718: henkilöä o i k e u d en k ä y n t i a v u s t a j a n a a n.   Sa-
3719: moin voisi mainita useita esimerkkejä sanotun pykälän risti-
3720: riitaisesta tulkinnasta, mutta nämäiJkin riittäkööt. Viime
3721: aikoina ovatkin alioikeudet yhä useammin alkaneet tulkita
3722: sanottua pykälää hyvin ahtaasti.
3723:     Mitä tällainen lainmääräys ja vielä ahtaasti tulkittuna
3724: ~vaikuttaa oikeutta etsivään yleisöön, on sanomattakin selvää.
3725: Se vaikeuttaa sangen suuressa määrin etenkin vähävaraisem-
3726: pien kansalaisten oikeudenkäyntiä, jopa tekee muutamissa ta-
3727: pauksissa aivan mahdottomaksikin hakea oikeuslaitoksiemme
3728: puoleen kääntymällä itselleen oikeutta ja lain turvaa. Vähä-
3729: varaisen ja oppimattoman kansan keskuudessa löytyy suuri
3730: osa vielä sellaisia, jotka ovat aivan perehtymättömiä moni-
3731: mutkaisiin lakeihimme ja oikeudenkäynti-tapoihimme. Use-
3732: asti on sellainen lwnkilö vakuutettu asiansa oikeudesta, mutta
3733: kun hän raastuvan- tai kihlakunnanoikeuden edessä joutuu
3734: vastakkain kaikki lainpykälät ja oikeudenkäynti-temput tun-
3735: tevan lakimiehen kanssa, meneekin hänen asiansa, kuten sa-
3736: notaan, päin männikköä. Ylemmässä oikeudessa ehkä asia
3737: muuttuisi lisäselitysten kautta, mutta olisi ehdottomasti otet-
3738: tava kallispaikkainen lakimies asianajajaksi. Köyhällä ei
3739: kuitenkaan o1e tällaiseen varoja ja niin täytyy tyytyä useasti-
3740: kin kärsimään vääryyttä oikeuden sijasta.
3741: 108    111, s, -   Oikeudenkäymis>kaaren 15 1. 2 ja 9 §,
3742: 
3743:     Vielä muutama vuosikymmenen taaksepäin oli ehkä
3744: useinmainittu lainkohta jossain määrin hyväksyttävä ja. tar-
3745: peellinenkin. Olihan kansan pohjakerroksissa sangen vähän
3746: kirjoitustaitoisia ja vielä vähemmän lakeihin ja asetuksiin
3747: perehtyneitä henkilöitä. Usein myös kaikellaiset, rappiolle
3748: joutuneet käräjäkirjurit ja muut sellaiset nurkkasihteerit,
3749: joilla ei ollut juuri nimeksikään lainopillista tietoa, tuppau-
3750: tuivat kansanmiehen oikeudenkäynti-asiamiehiksi. Tällaisista
3751: oikeudenkäynti-asiamiehistä sai tietysti kärsiä ei ainoas-
3752: taan asianomaiset oikeudenkävijät vaan vieläpä oikeudet ja
3753: yleensä oikeudenkäyttö ja· sen arvokin. Nykyään on kum-
3754: minkin asianlaita aivan toinen. Kansan pohjakerroksissa
3755: löytyy jo koko joukko henkilöitä, jotka omaavat kykyjä esiin-
3756: tyä oikeuksissamme toisenkin asiaa ajamaan oikeuden arvoa
3757: vastaavalla tavalla, eikä siis mielestämme ole enää mitään
3758: syytä pakottaa ketään Suomen kansalaista käyttämään oikeu-
3759: denkäynti-asiamiehenään ketään muuta kuin vapaasti valitse-
3760: maansa henkilöä, johonka hän ehdottomasti luottaa, niinhy-
3761: vin ali- kuin ylioikeuksissakin. Samoin on tarpeettomana
3762: poistettava naisia koskeva rajoitus ja sallittava naisten esiin-
3763: tyä tasa-arvoisina miesten kanssa tälläkin alalla.
3764:      Eduskunnassa onkin usealla istuntokaudella tehty edus-
3765: kuntaesityksiä edellämainitun lainpaikan muuttamiseksi ja
3766: on Eduskunta vuoden 1912 valtiopäivillä tekemällään pää-
3767: töksellä hyväksynyt Oikeudenkäymiska.aren 15 luvun 2
3768: § :lään yllämainitunlaisen muutoks·en. Viittaamme tässä suh-
3769: teessa sanottujen valtiopäivien Lakivaliokunnan mietintöön
3770: N.:o 1 sekä Eduskunnan s·en johdosta tekemään päät-ökseen.
3771:      Eduskunnan päättämä lakiehdotus on kuitenkin tullut
3772: korkeimman hallitusvallan taholta hyljätyksi, kuten niin moni
3773: muukin kansallemme ja etenkin sen pohjakerroksille tärkeä
3774: lakiehdotus.
3775:      Edellä sanotun perusteella pyydämme kunnioitta·en eh-
3776: dottaa,
3777:                  että Eduskunta säädetyssä järjestyksessä hy-
3778:               väksyisi ja vahvistettavaksi taimittaisi seuraavan
3779:               asetusehdotuksen:
3780:                     111, 3. -   Aronen y. m.                 109
3781: 
3782: 
3783: 
3784:                             Asetus
3785: Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n, sellaisena kuin se
3786:     on asetuksessa 23 päivältä marraskuuta 1898, ja
3787:          9 §:n muuttamisesta näin kuuluviksi:
3788: 
3789:                             2 §.
3790:     Oikeudenkäynti-asiamiehenä tahi riitapuolen apulaisena
3791: saatakoon käyttää hyvämaineista ja rehellistä henkilöä, joka
3792: ei ole holhottava. Virkamies älköön puhuko asianomistajan
3793: puolesta, kun se on vastoin hänen virkavelvollisnuttaan.
3794: 
3795:                              9 §.
3796:    Joka yleisesti asianajotointa harjoittaa, olkoon vei vollinen
3797: maksutta avustamaan köyhiä oikeuden edessä, milloin tuo-
3798: mari määrää.
3799: 
3800: 
3801:    Helsingissä 20 p :nä huhtikuuta 19,17.
3802: 
3803: Nestor Aronen.                      T. Lapveteläinen.
3804: Toivo V. Alavirta.                  J. W. Hakkinen.
3805: J. 1. Nurminen.                     Anni Savolainen.
3806: J. Mäki.                            Matti Lonkainen.
3807: K. Hautala.                         W. Annala.
3808: Juho Lautasalo.                     Kaarlo Saari.
3809: 0. Hiltunen:                        Sulho Leppä.
3810: Alb. Koponen.
3811:                     B.
3812: 
3813: Rikoslain ja sen voimaanpanoasetuksen muut-
3814:    tamista tarkoittavia eduskuntaesityksiä
3815:              ja anomusehdotuksia.
3816:                  j
3817:                 j
3818:                j
3819:               j
3820:              j
3821:             j
3822:            j
3823:           j
3824:          j
3825:         j
3826:        j
3827:       j
3828:      j
3829:     j
3830:    j
3831:   j
3832:  j
3833: j
3834:                                                                ua
3835: UI, 4, -   Edusk. esit N :o 6.
3836: 
3837: 
3838: 
3839: 
3840:             Hakala, K., y, m.: Ehdotus asetuk8eksi R~kos
3841:               lain 10 luvun 1 ja 2 ·§:n kumoamisesta sekä
3842:               3 ja 4 § :n muuttamise8ta.
3843: 
3844: 
3845:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
3846: 
3847:     Vuoden 1914 valtiopäivillä oli käsiteltävänä eduskunta-
3848: esitys, jossa ehdotettiin Rikoslain 10 luvun 1, 2, 3 ja 4 § :n
3849: kumoamista, koska näissä säädetyt pitkäaikaiset vapausran-
3850: gaistukset J umal\m ja hänen pyhän sanansa pilkasta. sekä
3851: uskonnollisten kokousten häiritseruisestä katsottiin aivan tar-
3852: peettomiksi ja nykyaikaisen oikeuskäsityksen vastaisiksi.
3853: Asiaa käsitelleet valiokunnat, samoin kuin eduskuntakin
3854: toisessa lukemisessa, asettuivat melkoisten uudistusten kan-
3855: nalle. Kolmannessa lukemisessa tuli lakiehdotus kuitenkin
3856: hylättyä 97 äänellä 95 vastaan.
3857:     Lakiehdotuksen hyll}äämiseen näyttää vaikuttaneen etu-
3858: päässä se, että asian kolmannessa käsittelyssä eduskunnass'a
3859: pontevasti vakuutettiin, ettei tässä m'ainittuja vanhentun·eita
3860: ja ankaroita rangaistusmääräyksiä enää käytetä siinä merki-
3861: tyksessä k.ain lain kirjain edellyttää, vaan että niillä nykyään
3862: suojeliaan ihmisten uskonnollisia tunteita ja että ankarinkin
3863: kritiikki, olkoonpa kristinappia tahi mitä muuta oppia vas-
3864: taan tahansa, on rankaisematon, jollei se todista erikoista
3865: sielunraakuutta, joka ilmenee siinä, että toisen pyhää vede-
3866: tään lokaan.
3867:     Viime vuosina, varsinkin sen jälkeen kun puheenaoleva
3868: lakiehdotus tuli hylättyä, on eri oikeuksiss'a kuitenkin an-
3869:  nettu varsin ankaroita. tuomioita mainittujen 1 ja 2 '§ :n
3870:                                                            8
3871: 114               III, 4 , - Uskontorikokset.
3872: 
3873: nojalla. Useita henkilöitä on tuomittu pitkäaikaisiin van-
3874: keusrangaistuksiin kirjoituksista, jotka, hiukankin vapaa-
3875: mieliseltä kannalta arvosteltuina, eivät sisällä raakuutta eikä
3876: rienaamista. Nämä tuomiot ovat herättäneet suuressa osassa
3877: maan väestöä hämmästystä ja syvää paheksumista. Eräissä
3878: 'piireis,sä taasen, joissa ei edes tunneta kirjoituksia, joista
3879:  tuomiot ovat aiheutuneet, näyttää ne herättäneen ·kostonlhalun
3880:  nostattamaa vahingoniloa ja siten joutuneet kiihottamaan ih-
3881:  misten alhaisem]Jia vaistoja.                                  ,
3882:      'Sen jälkeen kun valtiolliset olot maassamme ovat muut-
3883: tuneet vapaammiksi ja Painoasiain-ylihallituksen toiminta
3884: menettänyt entisen surullisen laajuutensa, rajoittunee Juma-
3885: lanpilkkaamista kos'kevain syytteiden luku- vähäisemmäksi.
3886:  Kl1itenkin on aina, niin kauan kuin Rikosla:ki sisäiltää maini-
3887: tut rangaistusmääräy"Kset, mahdollisuus niiden käyttämiseen.
3888:  Lainsäätäjäin velvollisuus on ·se ehkäistä.
3889:       Edellä olevan_. nojalla, sekä viitaten v. 1913 ja 1914 val-
3890:  tiopäiville jätettyjen, tätä asiata koskevain eduskuntaesitys-
3891:  ten perusteluihin sekä asian käsittelyssä tehtyihin asiakirjoi-
3892:  hin ehdotamme,
3893:                 että Eduskunta hyväksyisi ja vahvistetuksi
3894:              toimittaisi seuraavan asetusehdotuksen:
3895: 
3896: 
3897:                           Asetus
3898: Rikoslain 10 luvun 1 ja 2 §:n kumoamisesta sekä 3 ja 4 §:n
3899:                       muuttamisesta.
3900: 
3901:     Samalla kun Rikoslain 10 luvun 1 ja 2 § kumotaan, ·sää-
3902: detään, että saman lain 10 luvun 3 ja 4 § muutetaan näin
3903: kuuluviksi:
3904:                           10 1 u k u.
3905:                               3 §.
3906:    Joka väkivalla.lla tahi väkivaltaa uhaten tahallansa es-
3907: tää jonkun Suomessa tunnustetun, luvallisen tahi suvaitun
3908:                 .   111, 4, -   H~kala y.   m.              1-15
3909: 
3910: uskokunnan pitämästä jumalanpalvelusta tahi muuta kir-
3911: kollista toimitusta tai uskonnonharjoitusta; rangaistakoon
3912: vankeudella korkeintaan yhdeksi vuodeksi taikka enintään
3913: kolmensadan markan sakolla.
3914:     Jos joku meluamalla ta•hi muulla tavoin :pahennusta ai-
3915: kaansaattamalla tahallansa häiritsee sellaista jumalanpalve-
3916: lusta, kirkollista toimituSta tahi uskonnonharjoitusta; ol-
3917: koon rangaistus vankeutta korkeintaan· kolme kuukautta
3918: taikka sakkoa enintään kaksisataa markkaa.
3919: 
3920:                              4 §.
3921:    Joka ·3 § :ssä sanotulla tavalla estää tahi häiritsee Suo-
3922: messa tunnustetun, luvallisen tahi suvaitun uskokunnan jä-
3923: senien ·hartauden harjoitusta yksityisessä kokouksessa; ran-
3924: gaistakoon, jos hän sai sellaisen ;harjoituksen estetyksi, van-
3925: keudella korkeintaan neljäksi kuukaudeksi tai enintään kah-
3926: densadan markan s.akolla.
3927: 
3928:    Helsingissä 24 p :nä huhtikuuta 1917.
3929: 
3930:      K. Hakala.                     Toivo W. Alavirta.
3931:      T. Lapveteläinen.              J. 1. Nurminen.
3932:      Jalo Kohonen.                  A. Mäik:elin.
3933:      W. Annala.                     Albin V aljak:ka.
3934:      Karl H. Wiik.                  J. F. Tolonen.
3935: 116
3936: 
3937: 
3938: HI, 5, -    Edu8k. esit. N :o 5.
3939: 
3940: 
3941: 
3942: 
3943:              Wiik, Karl H., y, m.: Ehdotus laiksi kuoleman-
3944:                rangaistuksen pmstamisesta.
3945: 
3946: 
3947:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
3948: 
3949:     Viitaten vuoden 1911 valtiopäiville jätettyyn eduskunta-
3950: esitykseen N :o 14 (Liitteet III, siv. 109~116) ehdotamme
3951: kunnioittaen,
3952:                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan lakieh-
3953:             dotuksen:
3954: 
3955:                             Laki
3956:             kuolemanrangaistuksen poistatnisesta.
3957:                              1 §.
3958:       Kuolemanrangaistus poistetaan.
3959:                               2 §.
3960:    Niissä tapauksissa, joissa kuolemanrangaistus tähän asti
3961: on ol'lut säädetty, olkoon rangaistus kuritushuonetta elinkau-
3962: deksi tai vähintään kahdeksan ja enintään kaksitoista vnotta.
3963: 
3964:       Helsingissä 25 p:nä huhtikuuta 1917.
3965: 
3966:        Karl B. Wiik.               J. K. Lehtinen.
3967:        Osk. Jalava.                Georg W. Johansson.
3968:        Sulho Leppä.                Kaarlo Saari.
3969:        Juho Kujala.                Matti IJonkainen.
3970:        Maria Letonmäki:            E. Pobiaväre.
3971:        Ida Aalle-Teljo.            Kaarle Mänty.
3972:     ..
3973:                                                             117
3974: 
3975: III. G. -   Edusk. esit. N:o 7.
3976: 
3977: 
3978: 
3979: 
3980:                        •
3981:              Hultin, 'l'ekla ja. Brander, U.: Ehdotus asetuk-
3982:                b ek si rangaistusten täytän töönpanoasetuksen
3983: 
3984:                4 luvun 2 §:n muuttamisesta.
3985: 
3986: 
3987:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
3988: 
3989:   · Vankeinhoidon nykyisellä kannalla ollessa pidetään ku-
3990: ritushuone- tai vankeusrangaistusta kärsivät henkilöt lJää-
3991: asiassa käsityöammateissa V'ankilain huoneustoissa. Kun
3992: ottaa huomioon, että suurin osa Suomen väestöä saa toimeen-
3993: tulonsa ulkotöissä, niin on ilmeistä, että vapausrangaistusten
3994: täytäntöönpano nykyisessä muodossaan useassa tapauksef'sa
3995: epäedullisesti vaikuttaa vangin ruumiilliseen ja henkiseen
3996: kehitykseen, eikä myöskään ole sopusoinnussa yleisen van-
3997: kien työstä vallitsevan periaatteen kanssa, jonka mukaan van-
3998: geille on annettava heidän taipumuksiaan ja tulevaa toimin-
3999: taansa vastaavaa työtä, minkä vuoksi se myöskään ei ole
4000: omiaan edistämää.n sen päämäärän saavuttamista, mikä ran-
4001: gaistuksella on. Toiselta puolen ei puheenaoleva järjestely
4002: taloudelliseltakaan kannalta ole edullinen. Sillä luonnolli-
4003: sesti kuluu pitkä aika, ennenkuin ulkotöihin tottunut vanki-
4004: lassa _!)erehtyy johonkin käsityöammattiin, minkä hän va-
4005: paaksi päästyään ehkii ainaiseksi jälleen jättää, kun sen sijaan
4006: voitaisiin vankiloissa löytyvää työvoimaa edullisesti käyt-
4007: t!ä maa-, metsä- ynnä muihin ulkotöihin. Mutta vaikkapa
4008: katsottaisiinkin, että kifsityöammattiin harjaantuminen saat-
4009: taisi .plla u.Jkotöissä olleille vangeille hyödy.ksikin tulevai-
4010: suudessa, on sillä samalla se varjopuoli, että se helposti vie-
4011:  roittaa vangit manlaif'oloista, herättäen ,heissä halun muuttaa
4012: 118    111, 6. -   Rangaistusten täytäntöönpanoasetus. ·
4013: 
4014: kaupunkiin, missä suuremmat vaihtelut ja nautinnot ovat
4015: mahdollisia. Yleinen suunta kriminaalipolitiikassa kuiten-
4016: kin on, etteivät vankilat varsinkaan agraarimaissa saa edis-
4017: tää maalaisväestön siirtymistä kaupunkeihin, eikä tällainen
4018: siirtyminen myöskään ole omiaan edistäJmään yhteiskunnan
4019: tervettä kehitystä.
4020:     Rangaistusten täytäntöönpanoasetuksessa. kuritushuone-
4021: rangaistuksesta puhuttaessa 3 luvun 3 § :ssä säädetään, että
4022: ,kuritushuonevankeja, jotka rangaistuslaitoksessa ovat käyt-
4023: 1äytyneet hyvin ja joita ei yksinäishuoneessa pidetä, saat-
4024: taa, tarpeen mukaan vartioituina, käyttää pakkotöihin ulko-
4025: ilmassa, laitoksen ulkopuolellakin, vaan ei päästää yhteen va-
4026: paiden työntekijäin kanssa". Tämän nojalla o'n Suomessa
4027: edistyneempien sivistysmaiden esimerkkiä noudattaen kuri-
4028: tushuonevankeja varten aikaansaatu kaksi vankisiirtolaa, joi-
4029: clen tähänastinen toiminta on omiaan herättämään suuria
4030: toiveita. Tämän lisäksi on kuritushuonevankeja hyvillä tu-
4031: loksilla pidetty muissakin ulkotöissä. Tarkoituksena onkin
4032: ollut, mikäli olosuhteet sallivat, kehittää ja laajentaa sii~tola
4033: toimintaa-:- Tällöin nousee kysymys siitä, ·eikö myöskin van-
4034: keusvankeja voitaisi, käyttää töihin ulkoilmassa. Kun ran-
4035: gaistusten täytäntöönpanoasetuksen 4 luvuss•a, jossa puhu-
4036: taan vankeusrangaistuksesta, ei ole mitään määräystä puhee-
4037: naolevassa suhteessa, niin, lienee lainsäätäjän tarkoitus ollut,
4038: ettei vankeusvankien käyttäminen töihin ulkoilmassa ulko-
4039: puolella vankilaa tulisi kysymykseen. Sen jälkeen on kui-
4040: tenkin käsitys puheenaolevassa kysymyksessä muuttunut nii-
4041: den käytännöllisten tulosten johdosta, joita sekä ulkomailla
4042: että &uomessakin on tällä alalla saavutettu. Nykyisen kat-
4043: santokannan mukaan tuntuu kohtuuttomalta, ettei vankeus-
4044: vankeja voida, noudattamalla niitä määräyksiä, jotlta laissa
4045: hBidän työntekoansa nähden yleensä on asetettu, pitää töissä
4046: ulkoilmassa ulkopuolella rangaistuslaitosta. Mahdollista
4047: kyllä on, että vankeusrangaistuksen lyhytaikaisuus tulisi _
4048: tuottamaan jossain määrin käytännöllisiä vaikeuksia töiden
4049: järjestämisessä. Mutta nämät vaikeudet eivät kuitenkaan,
4050: mikäli asiata etukäteen voidaan arvostella, ole voittamatto-
4051:                 III, 6. -   Hultin ja Brander.              119
4052: 
4053: mia, jotapaitsi yrityksen tekemiseen kehottaa sekin, että
4054: juuri lyhytaikaisine ruumiillisessa työssä olleille vankeus-
4055: vangeille nykyään usein ei voida vankiloissa järjestää työtä,
4056: joka olisi vankien tai!pumusten mukaista ja samalla tuloa-
4057: tuottavaa.
4058:     Jotta vankeusvarrkeja yleensä ja erityisesti niitä, jotka
4059: ovat ulkotöihin tottuneet, voitaisiin vastaisuudessa käyttää
4060: ulkotöihin, esitämme kunnioittaen, että Eduskunta puolestaan
4061: hyväksyisi seuraavan asetusehdotuksen:
4062: 
4063:                             Asetus,
4064: jonka kautta muutetaan rangaistusten täytäntöönpanosta
4065:      19 päivänä joulukuuta 1889 annetun asetuksen
4066:                   4:nnen luvun 2 §.
4067: 
4068:                               2 §.
4069:     Vankeusrangaistusta !kärsivä 1on velvolllinen tekemiiän
4070: työtä, mutta saakoon, oman valintansa mukaan ja omaksi
4071: hyödykseen, määrätä sellaista työtä, joka rangaistuslaitok-
4072: selle soveltuu ja jota hänen tai laitoksen työkaluilla käy te-
4073: keminen. Ellei hän sellaista työtä ilmoita eikä Dsoita siihen
4074: tarvittavia aineita, olkoon velvollinen harjDittamaan käsiam-
4075: mattia tai käsiteollisuutta, taikka tekemään muuta sove-
4076: liasta käsityötä kruunun hyväksi twhi, jos hänet pidetään
4077: kaupungin tai käräjäkunnan vankilassa, kaupungin, käräjä-
4078: kunnan tahi kruunun hyväksi.
4079:      V ankeusvankeja, joita ei yksinäishuoneessa pidetä, saat-
4080: taa, tarpeen mukaan vartioituina, käyttää töihin ulkoilmassa,
4081: laitoksen ulkopuolellakin, mutta ei päästää yhteen vapaiden
4082:  työntekijäin kanssa.
4083:                                           ,
4084: 
4085:     Helsingissä hu'hti,kuun 25 päivänä 1917.
4086: 
4087:        Tekla Hultin.                          U. Brander.
4088: 120
4089: 
4090: UI, 7. -   Anom. ehd. N:o 16.
4091: 
4092: 
4093: 
4094: 
4095:             Hultin, Tekla: Toimenpiteistä lisätyn tarkastuk-
4096:                sen ja valvonnan aikaansaamiseksi vankein-
4097:               hoidossa.
4098: 
4099: 
4100:               S u o m en Ed u s k u n n a 11 e.
4101: 
4102:      Nykyaikaisessa valtionhallinnossa on tarkastustoimena
4103: erittäin tärkeä sija. Sen tarkoitukse.na ei ole ainoastaan val-
4104: voa valtion virkamiesten toimintaa, asetusten, ohje- ja johto-
4105: sääntöjen noudattamista ja käytäntöön soveltamista Jwllinnon
4106: <"ri aloilla, vaan m;yöskin järjestyksen ja laillisuuden Yalvo-
4107: minen monella yhteiskunnallisen toiminnan alalla, havaittu-
4108: jen epäkohtien ja puutteiden tutkiminen sekä parannustoi-
4109: menpiteiden esittäminen niiden korjaamiseksi. Samalla kun
4110: julkinen tarkastus antaa hallintovallalle keinon kontrollee-
4111: rata määräystensä toimeenpanoa sekä mahdollisuuden saada
4112: selkoa niiden tarkoituksenmukaisuudesta, tarjoo se toisaalta
4113: yhteiskunnalle jonkunlaisia takeita siitä, että mahdolliset
4114: väärinkäytökset viipymättä ja välittömästi saatetaan hallinto-
4115: vallan tietoon.
4116:      Meidänkin maassamme on vähitellen toinen hallinnon-
4117: haara toisensa perään asetettu asiantuntijain toimittaman
4118: säännöllisen tarkastuksen alaiseksi. Onpa tarkastus yleisen
4119: mielipiteen vaatimuksista ulotettu useille S'emmoisillekin kun-
4120: nallisen, jopa yksityisenkin toiminnan aloille, joilla tärkeitä
4121: yhteiskunnallisia etuja ta:i inhimillisyyden ja kohtuuden vaa-
4122: timuksia on vaivottava. Tällaisista syistä on perustettu esim.
4123: säästöpunk kientar kastajan, vaivaishoidontar kaste lijan, am-
4124: mattientarkastaji>en y. m. samallaiset toimet.
4125: 
4126: 
4127: 
4128:                                                                   '•
4129:                        III, 7. -   Hultin.                   121
4130: 
4131:      Siitä johtuva hyöty on monessa suhteessa ollut tuntuva.
4132:      Tähän katsoen on outoa, ettei varsinaista tarkastajan-
4133: tointa vielä ole perustettu eräälle hallinnonalalle, jossa se, jos
4134: missään, näyttää asianlaidan vaatimalta, siinä kun lainmu-
4135: kaisen järjestyksen ylläpito on mitä välttämättömin, nimit-
4136: täin vankeinhoidon, joka oiroeustieteen nykyaikaisen kannan
4137: mukaan ei tarkoita vain yhteiskunnan itsepuolustusta sen
4138: järjestyksen rikkojia vastaan, vaan joka lopullise'ksi päämää- ,
4139: räkseen asettaa niiden palauttamisen rangaistusajan loputtua
4140: takaisin yhteiskuntaan sen lain'lnmliaina ja hyödyllisinä jä-
4141: seninä. Toisaalta joutuu myös vapausrangaistuksen kärsijä
4142: niin suureen riippuvaisuuteen vankilaviranomaisista, että hä-
4143: nen oikeusturvallisuutensa suojaamiseksi vaaditaan erikoista
4144: huolenpitoa. Vankeinhoidon tehtävä on yhteiskunnan kan-
4145: nalta katsoen siksi tärkeä, luonteeltaan siksi monipuolinen ja
4146: vaikea, että kaikki, mikä suinkin on mahdollista, olisi tehtävä
4147: sen helpottamiseksi.
4148:      Yksi sellainen keino, ja helpoimmin toteutettavissa, olisi
4149: nähdäkseni vakinaisen tarkastajantoimen perustaminen van-
4150:  keinhoidon alalle. Tosin Imuluu vankeinhoitohallituksen joh-
4151: tosäännön mukaan vuodelta l881 myöskin vankiloiden tar-
4152:  l\astus tämän hallituksen ja lähinnä sen ylijohtajan tehtäviin.
4153: Hänen tulee nimittäin senaatin joka vuosi edeltäpäin vahvis-
4154: taman matkasuunnitelman mukaan myös käydä tarkasta-
4155:  massa maan vankiloita ja lmritushuoneita sekä, mikäli tar-
4156:  pe~lliseksi havaitaan, myös kihlakunnan-, käräjä- ja kau-
4157:  punginvankiloita.
4158:     ·Katsoen kuiten'kin tämän viranomaisen moniin muihin
4159:  virkatehtäviin ja ottwen huomioon näiden lisääntymisen joh-
4160:  tosäännön julkaisemisesta kuluneena aikana, täytyy mainitun
4161:  tarkastuksen pakostakin jäädä sivutehtäväksi, eikä se luon-
4162:  nollisesti voi tulla niin säännölliseksi, perinpohjaiseksi eikä
4163:  monipuoliseks·i kuin olisi suotavaa .ia asian laita vaqtisi. Vielä
4164:  vähemmän voidaan odottaa niiltä til'aipäisiltä tarkastuksilta,
4165:  joita kuvernöörin on läänissä korkeimpana järjestyksenvalvo-
4166:  jana lääninvankiloita koskevan ohjesäännön mukaan 14 päi,
4167:  Yältä tammiknuta 189'1. ,ajottain tai milloin uinäinen syy
4168:                                  ..
4169: 122                  111, 7. -    V ankeinhoito.
4170: 
4171:   ilmaantuu" toimitettava näissä vankiloissa, koska mainitulla
4172:   viranomaisella yleensä ei voi edellyttää olevan erikoista asian-
4173:   tuntemusta vankeinhoidon alalla. Tärkeämpää on, että
4174:   myös-kin prokuraattori virkansa puo1esta on velvollinen eri-
4175:   koisesti valvomaan, ettei vankien oikeutta missään suhteessa
4176:   loukata, mutta hänkään ei muiden laajojen tehtäviensä takia
4177:   voi omistaa riittävästi aikaa vankilo1den tarkastukselle.
4178:       Näyttää selvältä, että tehokasta vank>einhoidon ta~as
4179:   tusta voidaan saada aikaan yksistään Rimenomaan sitä var-
4180:   ten asetetun viranomaisen kautta, joka on tietopuolisesti ja
4181:   ja käytännöllisesti perehtynyt sekä oman maan että ulkomait-
4182: . ten rikosoikeuteen ja joka erityisesti on tutustunut niihin ko-
4183:   keisiin, parannuksiin ja uudistuksiin, joihin edistyneimmissä
4184:   maissa on vankeinhoidon alalla ryhdytty. Tällaisen tarkas-
4185:  tajan tehtävänä olisi käymällä tiheään vankiloissa valvoa, että
4186:   asetuksien määräyksiä niissä tarkoin noudatetaan, eikä vain
4187:   kirjaimen, vaan myös hengen mukaan, että rikollisuuden
4188:   laadun ja asteen suhteen eri luokkiin kuuluvia vankeja ja var-
4189:   sinkin nuoria ja vähemmän turmeltuneita pidetään toisista
4190:   erillään ja että ne saavat sen mukaan sovitetun kohtelun.
4191:   Vankiloiden viranomaisille tulisi tarkastajan olla rohkaise-
4192:   vana neuvonantajana heidän vaikeassa tehtävässään. Hänen
4193:   välityksellään nämä voisivat tutustua parhaimpiin sekä koti-
4194:   maassa että ulkomailla saavutettuihin kokemuksiin, jotka voi-
4195:   taisiin käytäntöön sovittaa. E!'i laitoksien hallinto tulisi yh-
4196:   denmukaisemmaksi ja parhaimmissa kohdissaan toisten mal-
4197:   liksi. Toisaalta tulisi vangeilla olla oikeus esittää tarkasta-
4198:   jalle valituksia, milloin luulevat kärsineensä oikeudenlouk-
4199:   kauksen, ja voisi tarkastaja sen johdosta paremmin itse pai-
4200:   kalla suorittaa asian tutkimuksen kuin se nyt on· vankein-
4201:   hoitohallitukseUe kirjeenvaihdon nojalla mahdollista. Tämän
4202:   kautta tuntisivat vangit olevansa paremmin suojatut mieli-
4203:   valtaa vastaan, eikä heidän mieliinsä pääsisi patoutumaan
4204:   semmoista katkeruutta ja vihamielisyyttä vartijoitansa vas-
4205:   taan, mikä nyt monasti johtaa epätoivoisiin rikoksentekoihin.
4206:       Niinkuin , muidenkin· tarkastusviranomaisten tulisi tie-
4207:   tysti vankeinhoidon tarkastajankin tehdä kirjallisesti tiliä toi-
4208:                        III, 7. -   Hultin.                   123
4209: 
4210: 
4211: minnastaan sekä esittää ehdotuksia havaitsemiensa puuttei-
4212: den ja epäkohtien korjaamiseksi. Loppuhuomautuksena on
4213: lisättävä, että välttämättömänä edellytyksenä sellaisen toi-
4214: minnan menestymiselle luonnollisesti on, 'että siihen antau-
4215: tuva henkilö on tod,ellisen asianharrastuksen ja ihmisrakkau-
4216: den elähyttämä.
4217:      Tarvitsee tuskin hubmauitaa, että useissa muissa maissa
4218: vankeinhoito on tällaisen erikoisen tarkastuksen alainen.
4219: Englannissa esim. on tarkastus niin pitkälle kehittynyt, että
4220: tarkM;tajilta vaaditaan erikoisia ammattitietoja, yhdeltä lää-
4221: keopillisia, toiselta kasvatusopillisia ja kolmannelta, jonka
4222: erikoisalana on vankien työnteon valvominen, teknillistä sivis-
4223: tystä. Samassa maassa on kuusi miehistä vankeinhoidontarc.
4224: kastajaa ja yksi naistarkastaja naisvankiloita varten. Meillä
4225: Suomessa täytynee toivomukset aluksi rajoittaa vain kahden
4226: tarkastajan asettm;niseen, joista miehinen yalvoisi m~esvan
4227: kiloita ja -siirtoloita, naispuolinen tarkastaja naisille tarkoi-
4228: tettuja vankiloita ja siirtoloita.
4229:      Paitsi valtiontarkastusta on Englannissa ja Skotlannissa
4230: vankiloiden suhteen vuodesta 1877 saakka olemassa vielä toi-
4231: senkinlainen valvonta, joka on uskottu eräälle komitealle, n. s.
4232:  ,Visiting committee"lle sillä paikkaikunnalla, jolla vankila
4233: sijaitsee. Tämän jäsenet ovat Englannissa oikeusistuimen,
4234: Skotlannissa kaupunginv!llltuuston valitsemia, yleistä luotta-
4235: musta nauttivien vankeinhoitoa harrastavien henkilöiden jou-
4236:  kosta. Komitean toiminnan pääpiirteet ovat asetuksissa mää-
4237: rätyt. Komitean tulee kokoontua itse vankilassa kerran kuu-
4238:  kaudessa ja käsitellä-kaikkia niitä asioita, joita vankilanvi-
4239:  ranomaiset, palvelusyäki tai vangit sen tutkittavaksi alistavat,
4240:  ja on sillä oikeus saada vankilanviranomaisilta kaikki tar-
4241:  vitsemansa tiedot. Komiteail jokaisella jäsenellä on oikeus ja
4242:  velvollisuus käydä kaikkialla vankilassa, tavata vankeja ja
4243:  puhutella heitä kahden kesken. Havainnoistansa komitea pi-
4244:  tää pöytäkirjaa ja ilmoittaa niistä oman mielipiteensä ohella
4245:  vankeinhoitohällitukselle tai suorastaan hallitukselle, jotka
4246:  myös saattavat vaatia komitealta muita. tarvitsemiansa tie-
4247:  toja. Vankilan johta.ja!n kurinpidollisen rankaisuvallan käyttö
4248: 124                111, 7. -   V ankeinhoito.
4249: 
4250:  on jossain määrin komitean suostumu'ksesta riippuvainen ja
4251:  komitealla on oikeus erinäisten sellaisten helpotusten myön~
4252:  tämiseen, jotka eivät tuota häiriötä vankilan jä:rjestykselle.
4253:       Paikalliskomiteankin tarkoituksena on siis valvoa, että
4254:  asetuksia ja sääntöjä vankiloissa noudatetaan varsinkin ter-
4255:  veydenhoitoon, vankien työskentelyyn, opetukseen-ja siveel-
4256:  liseen kasvatukseen nähden, sekä ylipäänsä vaikuttaa van-
4257:  keinhoidon parantamiseksi.
4258:       Näiden komiteain toiminnasta ilmoitetaan myös saavute-
4259:  tun erittäin suotuisia tuloksia. Vankilaviranomaisten aukto-
4260:  riteetti ei ol'e siitä vähimmässäkään määrässä kärsinyt, mutta
4261:  sen sijaan yleisön luottamus vankilain hoitoon on lisääntynyt.
4262:  Myöskin eräissä muissa maissa on ryhdytty samansuuntaisiin
4263:  toimenpiteisiin.
4264:       Näyttää siltä kuin meilläkin Suomessa jo voimassaolevia
4265:  kuritushuoneita .ia lääninvankiloita koskevia asetuksia vuo-
4266:  silta 1886 .in 1891 laadittaessa olisi ollut olemassa jonkun-
4267:  lainen käsitys yhteiskunnallistenkin apuvoimien, .ellei suoras-
4268:  taan tarpeellisuudesta, niin kumminkin hyödyllis;vydestä
4269:   vankeinhoidolle. Näissä asetuksissa on nimittäin säädetty,
4270:  että vankilajohtokuntaan, johon kuuluu vankilan johtaja,
4271:   pappi, lääkäri ja kirjanpitäjä ja jonka päätöksistä kaikki
4272:  vankilan sisäiset asiat riippuvat, saattaa senaatti vankein-
4273:  hoitohallituksm ehdotuksesta lisätä yhden tai kaksi sopivaa
4274:  jäsentä vankilan ulkopuolelta. Johtokunnan jäseninä on näillä
4275:  oikeus käydä kaikkialla vankilassa ja puhutella vankeja sekä
4276:  velvollisuus harrastaa vankeinhoidon edistämistä.
4277:       Tämän säännöksen tarjoamaa mahdollisuutta ei kuiten~
4278:  kaan liene koskaan ldytetty. Sitä omituisempaa on, että
4279:   vaikka maassamme on vankeinhoidolta puuttunut sekä var-
4280:   sinainen ammatillinen tarkastaja että myöskin semmoinen
4281: ·järjestetty valvonta yhteiskunnan puolelta kuin on esim.
4282:  Englannissa, niin on meillä kuitenkin suuriarvoinen kokemus
4283:   siitä, mitä asianharrastuksen elähyttämä vapaaehtoinen toi-
4284:   minta saattaa vankeinhoidon hyväksi vaikuttaa.
4285:       Tästä kokemuksesta on meidän, kuten tietty, kiittäminen
4286:   erästä naista - henkilöä, jonka nimi ja jalo, uhrautuva elä-
4287: 
4288:                                    '
4289:                          111, 7. -   Hultin.                    125
4290: 
4291:    mäntyö vankien keskuudessa on kunnioitettu ei ainoastaan
4292:    omassa maassa vaan myös sen ulkopuolella, kaikkialla missä
4293:    vankeinhoidon siveelliselle puolelle annetaan merkitystä ja
4294:    arvoa - Matltilda W redeä. Se seikka, että hänen lähes kol-
4295:    mekymmentä vuotta jatkunut siunauksellinen työnsä keskey-
4296:    tettiin taholta, jolla sitä ennen kaikkea olisi odottanut kiitol-
4297:    lisuudella tervehdittävän, ei ole ainoastaan herättänyt maassa
4298:    yleistä paheksumista va.an on myös ent:stä selvemmin pal-
4299:    jastanut sen eristetyn aseman, jossa vankeinhoito meillä ny-
4300:    kyä:än on, ja niiden yhteiskunnalEsten apuvoimien puutteen,
4301:    joiden myötävaikutuksetta viralliset toimenpiteet jäävät va-
4302:    janaisiksi.
4303:         Näissä oloissa on selvinnyt tarve myöskin sentapaisen
4304:    yhteiskunnallisen valvonnan aikaansaamisesta, joka Englan-
4305:    nissa on toimessa. Kullekin paikkakunnalle, jolla sijaitsee
4306:    vankila, olisi meilläkin aikaansaatava eri kansanluokkiin ja
4307:    sukupuoliin kuuluvista vankeinhoidon edistämistä harrasta-
4308:    vista luottamushenkilöistä kokoonpantu paikallinen komitea,
4309:    jonka jäsenet sopivimmin olisivat paiKkakunnan tuomioistui-
4310:    men määräajaksi valitsemat, ja jonka tehtävä olisi annetta-
4311: ·' vassa asetuksessa pääkohdissaan määrättävä vankeinhoidon
4312:     valvontaa ja edistämistä silmällä pitäen. Komitean tulisi
4313:     myös, samoin kuin Englannissa, olla jonkunlaisena ;vhdys-
4314:     siteenä yhteiskunnan ja siitä pakollisesti eristettyjen välillä.
4315:     Sen tulisi pitää huolta siitä, etteivät vangittujen ja heidän
4316:     perheittensä väliset siteet kokonaan katkea. Sen tulisi esim.
4317:     vankeusyhdistyksen y. m. välityksellä auttaa vankien tur-
4318:     vattomia perheitä, helpottaa rangaistu'ksen kärsineiden palaa-
4319:     mista takaisin yhteiskuntaan ja tukea heidän siveellisiä pa-
4320:     rannuspyrkimyksiään. Toiselta- puolen noiden yhteiskuntaa
4321:     edustavien valvojien kautta leviäisi yleisöön oikeampi käsitys
4322:     rikollisuuden moninaisista syistä. Yhteiskunnan edesvastuun-
4323:     tunne heräisi ja tämä vuorostaan herättäisi harrastusta näiden
4324:     syiden poistamiseen tai ainakin niiden vaikutuhien vaimert-
4325:     tamiseen.
4326:         Kaiken edellä mainitun nojalla rohkenen kunnioittaen
4327:     pyytää arvoisaa Eduskuntaa yhtymään anomukseen,
4328: 126                  111, 7. -   Vankeinhoito.
4329: 
4330:                    että Suomen Senaatti asiantuntevilla henki-
4331:               löillä toimituttaif;i sel'vityksen siitä, miten sellai-
4332:               nen tarkastus ja valvonta kuin edellä on esitetty
4333:               olisi Sttomessa vankeinhoidon alalla aikaan$00-
4334:               tav.a.
4335: 
4336:       Helsingist:ä, huhtikuun 24 p :nä 1917.
4337: 
4338: 
4339:                                                  Tekla Hultin.
4340:                                                           127
4341: 
4342: IIJ, s. -   Anom. ehd. N:o 17.
4343: 
4344: 
4345: 
4346: 
4347:              Pehkonen, E. Y., y. m.: Toimenpiteutä työ-
4348:                 ja pakkotyölaitoksen perustamueksi.
4349: 
4350: 
4351:               S u o m e n E d u s k u n n a 1 1 e:
4352: 
4353:     Maamme köy:häinhoidossa on huomattavissa yhä enem-
4354: män pyrkimystä siihen, että köyhäinihoitoa on katsottava
4355: kaikkien mui<den yhtei.skunnallisten toimenpiteiden yhtey-
4356: dessä ja että siinä on huomioon otettava avunsaajien yksi-
4357: löllisyys ja heidän puutteenalaiseen asemaansa vaikutta-
4358: neet seikat. Toistaiseksi on tämä pyrkimy·s käytännössä
4359: toteutunut vasta varsin vähässä määrin.
4360:     Paitsi sitä, mitä tähän nälhden on tehty pil:tutteenalais-
4361: ten yiksityisessä avustamisessa taihi mahdollisessa yksi-
4362: tyisten luokse hoi<dolle ·sidoittamisessa, ei köyhäinhoito-
4363: järjestelmämme anna tähän riittävästi tilaisuutta. Tämä
4364: johtuu etupäässä siitä, että köyhäinkoteihin täytyy ottaa
4365: varsin erilaisia aineksia. Vanhuuden ja taudin heikonta-
4366: mien_ ja muiden~ sellaisten työhön kykenemättömien, kun-
4367: nioitusta ansaitsevien ja raulhallista lepoa tarvitsevien li-
4368: säksi tulee köyhäinkoteihimme sellaisia yksilöitä, jotka
4369: juoppoudellaan ja epäsiveellisellä elämällään itse ovat ai-
4370: heuttaneet kurjuutensa. Tällaisten ainesten tuleminen köy-
4371: häinkoteihin hävittää niistä sen rauhallisuuden, joka lai-
4372: toksen varsinaisille asukkaille olisi tarpeen. 8en lisäksi
4373: laitoksen johto _ei voi tällaisissa oloissa riittävän yk·silö-
4374: kohtaisesti vaikuttaa näihin kohottavasti. Päinvastoin
4375: voivat tällaiset ainekset helposti vaikuttaa turmelevaati
4376:  toisiin hoidokkaihin. Tällaisia itse taloudellisen ahdinkoti-
4377: 128           111, s. -   Työ- ja pakkotyölaitos.
4378: 
4379: lansa aiheuttruneita varten tulisi olla erityiaet laitokset,
4380: joissa he velvoitettai.siin tekemään työtä laitoksen hyväksi
4381: ja joi·ssa sen ~hteydessä ja avulla voitaisiin pyrkiä näitä
4382: siveellisesti kohottamaan. Tällaisia työlaitoksia edellyt-
4383: tää nykyisin voimassaoleva köyhäinhoitoasetus samoin-
4384: kuin sen uudistamiseksi oleva komitean mietintäkin vielä,
4385: ja ennen muita, sellaisia henkilöitä varten, jotka p.uut-
4386: teessa olematta harjoittavat kerjäämistä, sekä köyhäinhoi-
4387: tohallituksen isäntävallan alaisia henkilöitä varten, jotka
4388: kieltäytyvät tekemästä heille annettua työtä tahi osoitta-
4389:  vat uppiniskaisuutta, säädyttömyyttä y. m. s. Tällaisia
4390: työlaitoksia, joita köyhäinhoitoasetus kehottaa kuntia toi-
4391:  meenpanemaan, ovat toiset kunnat järjestäneet köyhäinko-
4392: tiensa yhteyteen. Niiden erilainen luonne kuitenkin vai-
4393:  keuttaa tällaisen järjestelyn onnistumista. On siitä syystä
4394: yhä enemmän tultu ajattelemaan erityisten työlaitosten
4395: perustamista. Kun toiselta puolen useamman eri laitoksen
4396:  perustaminen ja ylläpito varsinkin pienemmille maalais-
4397:  lmnnille käy liian raskaaksi, on ajateltu useampien kun-
4398:  tain yhteisiä työkoteja.
4399:       Varsinaisia pakkotyökoteja ei meillä ole kuntain toi-
4400:  mesta perustettu. Valtion, vankilain yhteydessä olevissa.
4401:  pa·kkotyölaitoksissa on taas viime aikoina ollut sellainen
4402:  tilanahtaus, etteivät 'kuvernöörit useinkaan ole voineet nii-
4403:  hin köy,häinhoitohallitusta vastaan niskoittelevia tuomita.
4404:  vaan ovat tyytyileet antamaan varoituksen, seikka, joka on
4405:  ollut omiaan lisäämään tottelemattomuutta. Köyhäinhoi-
4406:   toas~ tuksemme m11ban ovat työ- ja pakkotyökäsitteet
4407:  niin läheiset, ja toiselta puolen pakkotyö eroaa luonteel-
4408:  taan varsinaisesta vankeusrangaistuksesta siinä määrin,
4409:   että työ- ja pakkotyölaitokset voidaan järjestää yhteen, eri
4410:  osastoiksi muodostettuina.
4411:       Kun lienee yleensä pyrittävä mahdollisimman pitkälle
4412:  kunnallisessa ja kuntain yhteisessä itsehallinnossa, on
4413:   myöskin työ- ja pakkotyölaitosten perustamista vastaisuu-
4414:   dessa pidettävä enemmän kunnille ja niiden keskeiseen yl1~
4415:  teistoimintaan kuin valtiolle kuuluvana. Suuremman yh-
4416:                    III, s. -   Pehkonen y. m.                     129
4417: 
4418: tenäisyyden saavuttamiseksi ja· aiheutuvien kt.c.star:nusten
4419: tasaamiseksi on kuitenkin valtion tätä kunnallista pyrki-
4420: mystä taloudellisesti tuettava riittävillä apurahoilla,
4421: tämä sitäkin ,suuremmalla syyllä kun valtio sen kautta
4422: suurelta osalta vapautuu vastaavasta velvollisuudesta ja
4423: 'kun tällainen toimenp.i.de toiselta puolen tulee vaikutta-
4424:  maan myöskin vankeinhoitokustannusten pienenemiseen.
4425:       Aiotteen tällaisen työ- ja pakkotyölaitoksen p.erusta-
4426:  misek~si ovat tehneet Oulun, Kokkolan, Pietarsaaren, Ni-
4427:  kolainkaupungin, Kas,kisten ja Kristiinan kaupungit, joi-
4428:  den yhteisesti asettama komitea on v. 1914 julkaissut lai-
4429:  toksen suunnittelemista koskevan, Tampereen vaivaahoito-
4430:  hallituksen sihteerin, maisteri Lauri Rosendalin kirjoit-
4431:  taman tarpeellisilla o'hjesääntöehdotuksilla varustetun
4432:  mietinnön. T·ässä mietinnösaa. on kuitenkin, käsityksem-
4433:  me mukaan, te'hty suunnitelma ja laskelmat liian suurella
4434:  varovaisuudella. Luonnollista onkin, etteivät kunnat mie-
4435:  lellään uskalla ryhtyä tällaiseen uuteen yritykseen riittä-
4436:  vällä rohkeudella, yritykseen, joka maassamme on uusi ja
4437:  mihin sellaisena vielä puuttuu kokemusta. Kun toiselta
4438:  puolen yleiset työlaitokset ovat tähän sarukka olleet val-
4439:   tion ylläpidettäviä laitoksia ja kun ne nykyään ovat van-
4440:   hentuneita ja riittämättömät, olisi valtion otettava alote
4441:   tarkoitustaan vastaavamman laitoksen perustamiseksi,
4442:   mikä laitos sellaisenaan tulisi olemaan esimerkkinä mah-
4443:   dollisesti syntyville vastaaville kuunailisille laitoksille.
4444:   Tätä silmällä pitäen olisi se suunniteltava alunpitäen vain
4445:   sen maakunnan tarvetta tyydyttämään, mihin se tulisi
4446:   sijoitetuksi. Saavutetun kokemuksen perusteella voisi
4447:   laitos myöhemmin siirtyä kuntain yhteiseksi.
4448:       Edellä· olevan p.erusteella saamme kunnioittaen eh-
4449:    dottaa anottavaiksi,
4450:                    että hallitus heti ryhtyisi toimenpiteisiin tar-
4451:                koituksenmukaisen työ- ja pakkotyölaitoksen pe-
4452:                rustamiseksi; sekä
4453:                    että laitoksen paiklra ja suuruus määrättäisiin
4454:                siten, että se myöhemmin voitaisiin ajatella siir-
4455:                                                               9
4456: 130         ,        III, R, -   'J'yö- ja pakkotyölaitos.
4457: 
4458:                 rettäväksi vastaavaRa alueella olevien kwntain
4459:                 yhteisesti y lläpidettäväksi.
4460: 
4461:       Helsingissä huhtikuun 21 päivänä 1917.
4462: 
4463:        E. Y. Pehkonen.                     Lauri Mäkinen.
4464:        Filip Saalasti.                    'August Raatikainen.
4465:        Santeri Alkio.                      lv. Fr. Lantto.
4466:        Mikko Leinonen.                     J. P. Kokko.
4467:        Pekka Saarelainen.                  Aleksis Salovaara.
4468:        Antti J uutilainen.                 Santeri Haapanen.
4469:        Juho Niukkanen.                     K. A. Lohi .
4470: 
4471: 
4472:                                      •
4473: 
4474: 
4475: 
4476: 
4477:                 ·<
4478:                        c.
4479: Erinäisiä, eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä
4480:                ja anomusehdotuksia.
4481:                                                            138
4482: 
4483: 111, 9. -   Edusk. esit. N :o 9.
4484: 
4485: 
4486: 
4487: 
4488:              Kohonen, Jalo, y. m.: Ehdotus Txtiksi osuustoi-
4489:                mintalain 19 §:n muztttamisesta.
4490: 
4491: 
4492:                S u u m e n E d u s k u n n a l 1 e.
4493: 
4494:     Osuustoiminnallinen liike kaikissa muodoissaan on mei-
4495: dän maassamme varsinaisesti saanut alkunsa vasta vuosisa-
4496: dan vaihteessa. Näin ollen on luonnollista, että nykyistä hei-
4497: näkuun 10 päivänä 1901 vahvistettua Osuusto~mintalakia
4498: suunniteltaessa ja laadittaessa ei sanottavastikaan voitu ot-
4499: taa huomioon oman maamme osuustoimintaliikkeen kokemuk-
4500: sia, vaan oli osuustoimintalaki laadittava ulkomaisiin lakei-
4501: hin nojaten kotimaan ajateltuja tarpeita silmällä pitäen.
4502: Tunnettu a,sia onkin, että se monipuolinen osuustoiminnalli-
4503: nen liike, joka nykyisen Osuustoimintalain julkaisemisen jäl-
4504: keen on maassamme versonut, on ehtinyt jo tänä verrattain
4505: lyhyenä aikana osoittaa laissa olevan koko joukon puutteel-
4506: lisuuksia ja epäkohtia, jotka olisivat ennen pitkää korjatta-
4507: vat. Jo niin aikaisin kuin v. 1907 asetti Pellervo-Seura ko-
4508: mitean tekemään ehdotusta Osuustoimintalain uudistami-
4509: seksi. Seuraavana vuonna lruhetti Seuran johtokunta senaat-
4510: tiin kirjelmän, jossa senaattia pyydettiin laatimaan edus-
4511: kunnalle armollinen esitys korjauksiksi kirjelmässä mainit-
4512: tuihin Osuustoimintalain kohtiin. Asia hautautui kuitenkin
4513: senaattiin. Tämän johdosta asettivat osuustoiminnalliset
4514: keskusliikkeet v. 1914 yhteisen komitean asiaa valmistamaan
4515: ja edelleen kehittämään. Kun tämänkään komitean asettami-
4516: sesta ei ole vielä näkynyt tuloksia, on osuuskauppojen aat-
4517: teenlevitys- ja valistusjärjestö, Kulutusosuuskuntien Keskus-
4518: 134          Ill, 9. -   Osuustoimintalain 19 §.
4519: 
4520: liitto, nyttemmin ryhtynyt valmistamaan kysymystä Osuus-
4521: toimintalain muutoksesta ja siinä tarkoituksessa toimeen-
4522: pannut kyselyn osuuskauppaväen keskuudess·a.
4523:      On näin ollen selvää, että vaatimus Osuustoimintalain
4524: perinpohjaisesta korjaamisesta aikanaan joutuu eduskunnan
4525: käsiteltäväksi. Ymmärrettävästi tulee kuitenkin kulumaan
4526: vielä melkoisesti aikaa, ennenkuin kysymykses.sä oleva lain-
4527: uudistus koko laajuudessaan täten saadaan toteutetuksi.
4528:      On kumminkin eräs osuustoimintalain kohta, jonka kor-
4529: jaaminen ei siedä minkäänlaista viivytJIIstä. Tämä kohta on
4530: Osuustoimintalain 19 '§ 1 momentti, jossa on määrätty osuus-
4531: kuntien kokousten äänes'tystaiJa ja joka kuuluu: ,Kokouk-
4532: sessa on kulla,kin jäsenellä yklsi ääni."
4533:      Tämä osuustoiminta~ain määräys on kyllä aiv·an paikal-
4534: laan, kun on kysymyksessä paikallinen osuuskunta, jonka
4535: jäsenistön muodostavat pääasiassa elävät henkilöt. Mutta
4536: sitä l'aadittaessa ei ole pidetty silmällä keskusosuuskuntien
4537: tarpeita, joita siihen aikaan ei vielä oHut olemas·sa. Näissä
4538: ei muodosta jäisenKuntaa henkilöt, vaan osuuskunnat, joista
4539: toisissa on IJal'jon, toisis.sa vähän jäseniä. Nykyinen osuus-
4540: toimintal'a:ki on ilmeisesti kohtuuton, pakottaessaan myöskin
4541: nämä paikaUisten osuuskuntien muodostamat keskusjärjes-
4542: töt, jotka ovat omaksuneet osuuskunnan juridisen muodon,
4543:  noudattamaan kokouksissaan sellaista äänesty.stapaa, e·ttä
4544: kullakin jäsenosuuskunnalla, sen edustamasta henkilömää-
4545:  rästä huolimatta, on vain yksi ääni. Kun Osuustoimintalain
4546:  puheenaoleva määräy,s takaa paikallisten osuuskuntien kan- .
4547:  sanvaltaisen hallinnon, se päinvastoin ehkäisee dsuuskuntien
4548:  keskusjärjestöissä kansanvaltaisuuden toteutumista, koska
4549:  jäsenosuuskunnalla, joss~ on jäseniä enemmän kuin toises·sa,
4550:  ei silti ole oikeutta äänestää keskusjärjestön kokouksessa
4551:  useammalla äänellä. Keskusosuuskuntien kokouksissa ei tä-
4552:  ten joukkojen, 'henkilöitten ta:hto ja lukumäärä pääse vaikut-
4553:  tamaan, vaan ratkaisee asiat osuuskuntien lukumäärä.
4554:      Ulkomaiset vastaavat lait eivät asetakaan osuuskuntien
4555:  äänioikeuden järjestelyHe samanlaisia rajoja kuin Suomen
4556:  o~uustoimintalaki. Niinpä esim. Saksan osuustoimintalaki.
4557:                 111, n. -Jalo Kohonen y. m.                135
4558: 
4559: määrätessään osuuskuntakokousten äänioikeudesta, puhuu
4560: nimenomaan henkilöistä (Genosse), siten ra;joittaen määräyk-
4561: sen koskevaksi ainoastaan paikallisia osuuskuntia. Sveitsin,
4562: Englannin ja Ranskan tätä koskevat lainkohdat taas jättävät
4563: osuuskuntien valtaan käy,ttää muullaistakin äänioikeutt-a
4564: kuin sitä, jonka mukaan jokaisella jäsenellä on oleva yksi
4565: aani. Seurauksena onkin ollut, että monissa ulkomaisissa
4566: keskusjärjestöissä, joilla on osuuskunnan juridinen muoto,
4567: on käytännössä äänioikeus, joka tekee mahdoUiseksi osuus-
4568: kunnille äänestää useammalla äänellä aina sen mukaan, suur-
4569: taka henkilömäärää ne edustavat.
4570:     Että juuri muutos Osuustoimintalain äänioikeutta koske-
4571: vaan pykäläan on niin kiireellinen, että se on pantava toi-
4572: meen ennen muita Osuustoimintalain korjauksia, johtuu ny-
4573: kyisestä tilanteesta maamme osuuskauppaliikkeessä. Suo-
4574: men osuuskauppojen osuustukkukauppaan, Suomen Osuus-
4575: kauppojen Keskusosuuskuntaan r. l. on nimittäin nykyisen
4576: lain <pohjalla oleva äänioikeusmuoto vaikuttanut mitä tur-
4577: miollisimmin. Se on saattanut siinä olot sellaisiksi, että
4578: osuUJskau1Jpaväen vähemmistö voi vallita yhteirstä liikettä,
4579: enemmistön saamatta mielipidettään kuuluville. Tästä -on
4580: osuuskauppaliikkeessä johtunut ankaria sisäisiä riitoja, jotka
4581: vuosi vuodelta, sikäli kuin väärä äänioikeus on osoittautu-
4582: nut yhä mahdottomammaksi, ovat kasvaneet ja aiheuttaneet
4583: osuuskauppaliikkeelle suurta vahirrkoa häiritsemällä osuus-
4584: kauppojen eheyden säilyttämistä. ,Jos jo tämä monien paikal-
4585: listen osuuskauppojen hajautuminen kahtia vaikuttaa lamaut-
4586: tava,sti kulutt•ajajärjestöjen toimintaan ja väihentää niiden
4587: merkitystä, niin ei edes näytä mwhdolliselta välttää samaa
4588: onnetonta tulosta myöskään Suomen Osuuskauppojen Kes-
4589: lmsosuuskunnassa, ellei Osuustoimintalain korjausta aivan
4590: viipymättä saada aikaan. Jo ensi kesäkuussa pidettävässä
4591: Keskuskunnan kokouksessa ta1>ahtuu ratka:Usu.
4592:      Kun yhteiskunnan yleisetujen kannaltakaan huomatta-
4593: vaksi yhteiskunnalliseksi voimaksi kehittyneen ja yhä kehit-
4594: tyvän osuuskauppaliikkeen menestys tai taka-askel ei voi
4595: ~ninkaan olla yhdentekevää, täyt;vy lainsää<dännön kiireelli-
4596:  136            111, 9. -   Osuustoimintalain 19 §.
4597: 
4598:   sesti rientää turvaamaan maamme osuuskauppaliikkeen ke-
4599:   hitys kansanvaltaisella pohjalla.          ~
4600:       Mielestämme on oikeudenmukaisin ratkaisu se, että kes-
4601:   kusjärjestörssä jäsenosuuskunnille taataan niihin Iiittyneiden
4602:   henkilöiden lukumäärää vastaava sananvalta, s. o. kukin
4603:   os.uuskunta äänestää keskusosuuskuntien kokouksissa jäsen-
4604:   määrällään. Täten tosiasiallisesti kullakin paikallisen osuus-
4605:   kunnan jäsenellä tulee olemaan yksi ääni myöskin keskus-
4606:   osuuskunnissa, vaikka tuota ääntä evästysten perusteella
4607:   käyttääkin edustaja tai edustajat.
4608:       Osuustoimintalain äänioikeutta koskevan pykä1än muu-
4609:   tos voitaisiin kyllä tehdä sellaiseksikin, että se jättäisi osuus-
4610:   kuntien muodostamissa osuuskunnissa äänioikeuden järjeste-
4611:   lyn niiden omaksi asiaksi. Tämä kanta on tuskin kuitenkaan
4612:   periaatteellisesti. hyväksyttävä. Osuuskuntien tärkeimpiä
4613: · tunnusmerkkejähän on, että ne ovat henkilöyhtymiä, joissa
4614:   henkilöillä on sama vaikutusvalta osuuskunnan asioihin. Sen
4615:   vuoksi on aivan oikein - kuten osuustoimintateorian tutki-
4616:   jat ovatkin huomauttaneet - , että osuustoimintalaissa mää-
4617:   rätään tämä periaate pakolliseksi, kuten onkin tehty Sak-
4618:   san ja Suomen osuustoimintalaissa. Mutta jos näin on laita
4619:   paikanisiin osuuskuntiin nähden, niin ei tuosta periaatteesta
4620:   voi kesknsosuuskuntienkaan suhteen tehdä IJoikkeusta, vaan
4621:   täytyy ja on oikeutettua määrätä sama periaate pakollisesti
4622:   sovellettavaksi myöskin näihin osuuskuntien muodostamiin
4623:   osuuskuntiin,_,..
4624:       Totta kyllä on, että maamme muissa keskusosuuskunnissa
4625:   kuin Suomen Osuuskauppojen Keskusosuuskunnassa ei tois-
4626:   taiseksi ole ilmennyt tarvetta äänioikeusolojen korjaamiseen.
4627:   Niille ei kuitenkaan voi Osuustoimintalain kansanva.ltaist,ut-
4628:   taminen mitenkään olla vahingollinen, eikä se seikka, että
4629:    ne vielä eivät tunne sellaista tarvitsevansa, saata olla esteenä
4630:    uudistukselle, jota käytännöllinen tarve toisella taholla ki-
4631:    peästi kaipaa ja jota oikeudenmukaisuuden ja kansanvallan
4632:    periaatteet vaativat.                        "
4633:        On luonnollista, että tämä Osuustoimintalain kohta olisi
4634:    laadittava vaikutukseltaan takautuvaksi, niin että ol~masFa
4635:                 III, 9, -   Jalo Kohonen y. m.             187
4636: 
4637: olevien keskusosuuskuntien olisi muutettava sääntönsä Osuus-
4638: toimintalain muutetun sisällön mukaisiksi.
4639:     Ylläoleviin perusteluihin viitaten pyydämme,
4640: 
4641:                 että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja vah-
4642:             vistettavaksi lähettäisi seuraavan lakiehdotuksen:
4643: 
4644: 
4645: 
4646:                              Laki
4647: Osuustoimintalain 19 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
4648: 
4649:    Tämän kautta muutetaan 19 § heinäkuun 10 p :nä 1901
4650: vahvistetussa Osuustoimintalaissa näin kuuluvaksi:
4651: 
4652:                             19 §.
4653:     Kokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Edusmie-
4654: hyyden alaisen jäsenen äänesty,soikeutta käyttää edusmies.
4655:     Osuuskunnassa, jonka jäsenistön muodostavat osuuskun-
4656: nat, äänestää jäsenosuuskunta koko jä:senmääräänsä vastaa-
4657: valla äänimäärällä.                           "
4658:     Muutoin olkoon äänestysoikeuden käyttämisestä ja pää-
4659: töksen tekemisestä kokouksessa noudatettavana, ellei sään-
4660: nöissä ole toisin määrätty:
4661:     että äänestysoikeutta älköön asiamiehen kautta käytet-
4662: täkö;
4663:     että äänten tasan sattuessa; vaali ratkaistaan arvalla,
4664: mutta muissa kysymyksissä tulee voimaan se mielipide, jo-
4665: hon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt;
4666:     että sääntq'jen muutosta, joka suoranaisesti koskee jäse-
4667: nen osuutta osuuskunnan omaisuuteen tai oikeutta voittoon,
4668: ei saa tehdä; sekä
4669:     että päätökseen, joka tarkoittaa muunkaltaista muutosta
4670:  sääntöihin taikka osuuskunnan purk.amista ilman lainmää-
4671:  räämää syytä, vaaditaan, että sen hyväksi annetut äänet vas-
4672:  taavat vähintään kolmea neljäsosaa kokoukseen osaaottavain
4673: 188            III, 9. -    Osuustoimintalain 19 §.
4674: 
4675: jäsenten koko äänimäärästä, ja että toinen kokous samalla
4676: äänten enemmistöllä hyväksyy päätöksen.
4677:     Jos osuuskunnan jäsenet ovat lisämaksuun velvolliset, äl-
4678: köön osuuskuntaa toiseen osuuskuntaan liitettäkö, sen tarkoi-
4679: tusta olennaisesti muutettako, taikka toimintaa yli sen ajan,
4680: joksi osuuskunta on perustettu, jatkettako, elleivät kaikki jä-
4681: senet ole sii'hen kirjallisesti suostuneet. Älköön myöskään
4682: i'lman sellaista suostumusta jäseniä velvoitettako suoritta-
4683: maan suurempaa osuusmaksua taikka heidän vastuun&laisuut-
4684: taan muutoin kovennettako.
4685:     Jos säännöissä on jonkun päätöksen pätevyyden ehdoksi
4686: määrätty, että toinen kokous sen hyväksyy, niin sitä nouda-
4687: tettakoon.
4688:      Osuuskunta, joka on tätä ennen perustettu, saattakoon
4689: sääutöneli yhdenmukaisiksi tämän lain määräysten ~anssa ja
4690: hankki:koon vuoden kuluessa lain julkaisemisen jälkeen sään-
4691:  tömuutokselle vahvistuksen.
4692: 
4693:       Helsingissä huhtikuun 24 p :nä 1917.
4694: 
4695:         Jalo Kohonen.                P. Leppänen.
4696:         Matti J,onkainen.            P. Aakula.
4697:         Otto Peitsalo.               Nestor Aronen.
4698:       - A. Mäkelin.                  Hanna Kohonen.
4699:         Juho Lehmus.                 J. W. Hakkinen.
4700:         J. F. Tolonen.               Anton Huotari.
4701:                                                              139
4702: 
4703: 111, 10. -   Edusk. esit. N:o 1.
4704: 
4705: 
4706: 
4707: 
4708:              Aronen, Nestor, y. m.: Ehdotus .a) .asetukseksi
4709:                 UlosottoVain 4 luvun 5, 6 ja 7 §:n muuttami-
4710:                 sesta ja b) asetukseksi Ulosottoiain voirnaan-
4711:                 panoosetuksen 27 § :n mu.uttamisesta.
4712: 
4713: 
4714:                S u o m e n Ed u s k u n n a 11 e.
4715: 
4716:     Viittaamalla niihin perusteluihin, jotka ovat. ed. Frans
4717: Koskisen y. m. vuoden 1910 valtiopäiville jättämässä Edus-
4718: kuntaesityksessä Ulosottolain eräiden pykälien muuttami-
4719: seksi (LiiUeet III sivuilla 15·9-162), sekä Lakivaliokunnan
4720: mietintöön N :o 3 samasta asiasta, kuin myös Eduskunnan sen
4721: johdosta tekemään päätökseen, ja samalla huomauttaen, että
4722: Eduskunnan päätös tästä asiasta on jätetty huomioon otta-
4723: matta ja siis tullut hyljätyksi silloisen korkeimman hallitus-
4724: vallan taholta, kuten niin moni muukin Edus•kunnan hyväk-
4725: symä, kansallemme ja etenkin sen varattomille luokille tär-
4726: keä lakiehdotus, saamme kunnioittaen ehdottaa,
4727: 
4728:                  että Eduskunta puolestaam hyväksyisi ja vah-
4729:              vistettavaksi toimittaisi seu'i1aavat kaksi asetus-
4730:              ehdotusta:
4731: 140        111, 10. -   Ulosottolain 4 luv. 5, 6 ja 7 §.
4732: 
4733: 
4734: 
4735:                              Asetus
4736:       Ulosottolain 4 luvun 5, 6 ja 7 §:n muuttamisesta.
4737: 
4738:    Täten säädetään, että Ulosottolain 4 luvun 5, 6 ja 7 §
4739:  muutetaan näin kuuluviksi:
4740: 
4741:                                  5 §.
4742:        Ulosmittauksesta ovat erot;ttavat: 1) velalliselle ja hänen
4743:   perheeUensä tarpeelliset pito- ja makuuvaatteet sekä sängyt,
4744:   niin myös välttämättömät huone- ja talouskalut; 2) velallisen
4745: · ja hänen perheensä hartauskirjat ja muut hartauden harjoi-
4746:   tukseen aiotut esineet sekä oppi-, ammatti- ja sivistyskirjat;
4747:   3) velallisen ja hänen vaimonsa. vi'hki- ja kihlasormukset;
4748:   4) tarpeelliset työvälineet sekä, papeilta, virkamiehiltä, soti-
4749:   lailta, lääkäreiltä ja kätilöiltä ulosll}itattaessa, mitä he vir-
4750:   kansa tai ammattinsa harjoittamiseen tarvitsevat; niin myös
4751:   5) jos se katsotaan velallisen toimeentulolle valttämättö-
4752:   mäksi, talossa olevista varoista mitä yhden kuukauden ela-
4753:   tukseksi on tarpeen.
4754:        Edellä luetelluu lisäksi on velallinen oikeutettu vaatimaan
4755:   ulosmittauksesta erotettavaksi irtainta tavaraa oman valin-
4756:   tansa mukaan kahd·en sadan tai, jos hänellä on perhe elätettä-
4757:   vänään neljänsadan markan arvosta. Irtainta omaisuutta, joka
4758:   on panttina taikka jota toinen hallitse-e ja on oikeutettu saa-
4759:   misen vakuutena pitämään takanansa, älköön erotetta.ko, kun
4760:   ulosmittaus tapahtuu siitä velasta, jonka vakuutena omai-
4761:   suus on.
4762:                                6 §.
4763:      Kun velallinen valtion tahi yksityisen palveluksesta naut-
4764:  tii palkkaa tahi eläkettä, on viimeisenä maksuaikana langen-
4765:  ueesta palkka- tahi eläkemäärästä taikka, jos velallinen jo on
4766:  sen nostanut, hänen hallussaan olevasta rahasta, jätettävä
4767:  ulosmittaamatta sen verta, mikä vastaa kahta kolmannesta
4768:  siitä mikä palkasta tahi eläH:eestä tulee ulosmittauksen ja
4769:  seuraavan maksuajan väliselle ajalle, ei kuitenkaan vähempää
4770:                   111, 10. -   Aronen y. m.                141
4771: 
4772: kuin kolme taikka, jos velallisella on perhe elätettävänä,
4773: kuusi markkaa päivää kobti.
4774:     Palkkaa tahi eläkettä älköön ulosmitattako, ennenkuin
4775: velallinen on oikeutettu sen nostamaan .
4776: 
4777:                              .7 §.
4778:     Oikeutta elinkorkoon älköön ulosmitattako, jos elinkorko
4779: ensimäisen kerran lankeaa maksettavaksi myöhemmin kuin
4780: kolme vuotta ulosmittaustoimituksen jälkeen, tahi jos .elin-
4781: koron p.auttiminen riippuu toisen henkilön kuolemasta tahi
4782: muuten epävarmasta tapauksesta. .
4783:     Asianmukaisesti vahvistetuista työntekijäin tahi muiden
4784: heihin verrattavien henkilöiden sairas- ja hautausapu- ynnä
4785: eläkekassoista suoritettavia apumaksuja älköön myöskään
4786: ulosmitattako. Jos jostakin elinkorko-, henkivakuutus- tahi
4787: eläkelaitoksesta taikka jostakin muusta. kassasta, kuin edellä
4788: on mainittu, on määrätty, että sen suoritettavaa elinkorkoa,
4789: henkivakuutussummaa, eläkettä tahi apumaksua ei sa.a ulos-
4790: mitata, taikka jos laissa on erittäin sääJdetty, että jotakin
4791: omaisuutta ei saa ulosmitata; noudatettakoon sitä.
4792: 
4793: 
4794: 
4795:                            Asetu~
4796: uuden ulosottolain voimaanpanemisesta ja siitä mitä sen
4797: johdosta on vaarinotettava 3 päivänä joulukuuta 1895 an·
4798:          netun asetuksen 27 §:n muuttamisesta.
4799: 
4800:    Täten säädetään, että Ulosottolain voimaanpanoasetuksen
4801: 27 § muutetaan näin kuuluvaksi:
4802: 
4803:                             2'l §.
4804:     Kun ulostekoja, yleisiä maksuja, toimituskirjan lunas-
4805: tusta tahi muuta sellaista ulosmitataan ilman tuomiota tahi
4806: päätöstä, noudatettakoon ulosottolain määräyksiä ulosmit-
4807: tauksen toimeenpanosta, ulosmitatun: omaisuuden myymi-
4808: sestä, ulosmittauksesta kertyneitten varojen jaosta sekä ulos-
4809: 142        111, 10. -   U1osottolain 4 luv. 5, 6 ja 7 §.
4810: 
4811: ottomiehen menettelyä koskevasta valituksesta; kuitenkaan ei
4812: ulosottolain määräyksiä velkojan velvollisuudesta kulujen
4813: edeltä-maksamiseen ole käytettävä. Muuten olkoon nyt sa-
4814: notusta ulosmittauksesta voimassa mitä erittäin on säädetty
4815: tahi vasta säädetään.
4816: 
4817: 
4818: 
4819:       Helsingissä 23 p :nä huhtikuuta 1917.
4820: 
4821:        Nestor Aronen.                K. Hautala.
4822:        Alma Jokinen.                 Anni Savolainen.
4823:        T. Lapveteläinen.             Juho Lautasalo.
4824:        J. W. Hakkinen.               0. Hiltunen.
4825:        J. Mäki.                      Alb. Koponen.
4826:        Matti Lonkainen.              W. Annala.
4827:        Toivo V. Alavirta.            Kaarlo Saari.
4828:        J. 1. Nurminen.               Sulho Leppä.
4829:        P. Huttunen.
4830:                                                            148
4831: 
4832: UI, 11. -   Edusk. esit. N:o 8.
4833: 
4834: 
4835: 
4836: 
4837:             Listo, A.:· Ehdotus asetukseksi teoslainakiinni-
4838:                 tyksestä.
4839: 
4840: 
4841:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
4842: 
4843:     Valtiopäivillä 1914 olin tilaisuudessa tekemään eduskun-
4844: taesitysehdotuksen, joka sisälsi Lainvalmistelukunnan suorit-
4845: taman työn pohjalla laaditun ehdotuksen asetukseksi teoslai-
4846: nakiinnityksestä ja siitä johtuvat ehdotukset asetukseksi 9
4847: päivänä marraskuuta 1868 annetun konkurssisäännön 6 ja 46
4848: § :n muutta:misesta toisin kuul urviksi sekä asetukseksi 9 päi-
4849: vänä marraskuuta 1868 velkojain oikeudesta ja etuudesta
4850: toistensa edElllä maksun saamiseen konkurssiin luovutetusta
4851: omaisuudesta annetun asetuksen 3 ja 20 § :n muuttamisesta.
4852:      Tätä esitysehdotusta käsitteli silloinen Lakiva:liokunta,
4853: tehden siinä oleviin lakiehdotuksiin eräitä muutoksia ja pa-
4854: rannellen niiden sanamuotoa.
4855:      Asia seisahtui kuitenkin Suureen valiokuntaan, siellä
4856: kun herätettiin kysymys l!;eoslainakiinnityksen ulottamisesta
4857: maataloudessa käytettyyn omaisuuteen, minkä johdosta Maa-
4858: talousvaliokunnan lausunto oli hankittava. Ennenkuin asia
4859:  tämän jälkeen uudestaan joutui Suuren valiokunnan käsitel-
4860: .täväksi, oli valtiopäivakausi jo ehtinyt niin loppuunsa kulua,
4861:  että asian käsittely jäi loprpuun suorittamatta.
4862:      Kun nyt uudistan puheenaolevan esitysehdotuksen, teen
4863:  sen siinä muodossa kuin 1914 vuoden Lakivaliokunta on mai-
4864:  nituille asetusehdotuksille antanut mietinnössään N :o 1 (1914
4865:  - Eduskuntaesitysmietintö N:o 4). En kuitenkaan saata
4866:  hyväksyä Lakivaliokunnan kantaa teoslainakiinnityksen oi-
4867: 144             III, 11. -   Teoslainakiinnitys.
4868: 
4869: kelUlpaikasta, koska näen siinä taantumuksen siitä, mitä
4870: tässä kohden nykyään on noudatettavana. Lakivaliokunnan
4871: ehdotus teoslainakiinnityksen forumista tuottaisi epäilemättä
4872: käytännössä melkoista hankaluutta ja ajanhukkaa, kustan-
4873: nuksista ·puhumattakaan. Uudistetussa ehdotuksessani olen
4874: sen vuoksi palannut niihin säännöksiin, jotka Lainvalmiste-
4875: lukunta on tässä kysymyksessä valmistanut.
4876:     Olen edelleen siinä mielessä, e~tä maataloudessa käytetty
4877: eläimistö, kalusto ja muu irtain omaisuus hyvin soveltuu
4878: teoslainan vakuudeksi. Kun kuitenkin tälmä kysY'IDys kä-
4879: sitykseni mukaan vaatii asianymmärtäjäin alustavaa käsit-
4880: telyä, ennenkuin sitä voidaan 'lainsäädännön alaiseksi kypsy-
4881: neenä pitää, oleU: edelleen jättänyt sen alotteeni ulkopuolelle,
4882: eri lainsäädännöllä vastedes järjestettäväksi.
4883:     Sanotun perustuksella ja viitaten 1914 vuoden valtio'[läi-
4884: villä asiasta tekemäni eduskuntaesitysehdotuksen perustelui-
4885: hin (1914 Liitteet, sivut 167-172) rohkenen kunnioittaen
4886: ehdottaa,
4887:                  että Eduskunta hyväksyisi ja vahvistetta-
4888:              vaksi lähettäisi seuraavat asetusehdotukset:
4889: 
4890: 
4891: 
4892:                              Asetus
4893:                    teoslainakiinnityksestä.
4894:  \
4895:                              1 LUKU.
4896:               OikeUJdesta teoslainakiinnity kseen.
4897: 
4898:                              1 §.
4899:     Joka tehtaan, sa:han, vuorikaivo'ksen, kirjapainon tai nii-
4900: hin verrattavan teollisen laitoksen tahi käsityöliikkeen pe-
4901: rustamista tai käyttämistä varten haluaa ottaa teoslainan
4902: ja sen vakuudeksi kiinnityttää liikkeeseensä kuuluvaa ir-
4903: tainta omaisuutta, noudattakoon mitä asetuksen 2 luvussa
4904: säädetään.
4905:                         III, 11. -    Listo.                    145
4906: 
4907:                             2 §.
4908:     Teoslainan vakuudeksi sa&daan kiinnittää seuraavan-
4909: laatuinen omaisuus:
4910:     1) mkennukset, koneet, kalusto, työkalut ynnä muut
4911: liikkeen harjoittamiseen käytettävält esineet, kuin myös
4912:     2) raaka-aineet sekä valmiit ja keskentekoiset tuötteet.
4913: 
4914:                                a §.
4915:     Jos rakennus tai muu 2 §:n 1 kohdassa mainittu esine on
4916: kiinteistön osana tai sellaisessa yhteydessä kiinteistön tahi
4917: laitoksen kanssa, joka saadaan kiinteistönä kiinnittää, että
4918:           1
4919: 
4920: 
4921: se osa kiinteistöä tahi 'laitosta, johon rakennus tai esine on
4922: Yhdistetty, melkoisesti vahingoittuu tai käy puutteelliseksi,
4923: jos ne erotetaan, älköön seNainen omaisuus olko teoslaina-
4924: kiinnityksen alainen.
4925:     Jos maa ja sillä oleva rakennus, joka on teoslainasta kiin-
4926: nitetty, joutuvat· saman henkilö·n omiksi, on kiinnitys ra-
4927: kennuksiin edelleenkin voimassa.
4928: 
4929:                                4 §.
4930:     Omaisuus, johon teoslainakiinnitys on vahvistettu, on
4931: panttina lainasta niin kauvan kuin se on siinä paikassa, jossa
4932: sitä 17 ja 20 § :ssä o'levien määräysten mukaisesti on ilmoi-
4933: tettu säilytettävän, mutta lakkaa panttioikeus, jos omaisuus
4934: viedään sieltä pois, ellei poisvieminen ole tapahtunut vastoin
4935: teoslainanantajan kieltoa tahi hänen oikeuttaan muuten il-
4936: meisesti 'l·oukkaamalla, eikä se, jonka ha11ussa omaisuus on,
4937: ole sitä vilpittömäss~ mielessä sa~nut.
4938:     Älköön teos'lainanantajalla olko valtaa kieltää lainasta
4939: kiinnitetyn omaisuuden poisviemistä, jos se johtuu liikkeen
4940: säännöl1isestä tavaranvaihdosta tai jos lainanottaja asettaa
4941: täyden vakuuden siitä, mitä aiotaan poisviedä.
4942:     Teoslainanantajalla olkoon valta, milloin hänen oikeu-
4943: tensa sitä vaatii, ulosotto-tai •poliisiviranomaisen avu'lla estää
4944: omaisuuden poisvieminen, ja vastatkoon teoslainanottaja
4945: tästä samoin 'kuin kiellon toimittamisesta jo'htuneista kustan-
4946: nuksista.
4947:                                                            10
4948: 146            111, 11. -   Teoslainakiinnitys.
4949: 
4950:                              6 §.
4951:     Jos teoslainasta kiinnitettyä omaisuutta on vastoin 4 § :n
4952: säännöksiä viety pois, olkoon teoslainanantajana valta kuu-
4953: kauden kuluessa siitä tiedon saatuaan 'laillisessa järjestyk-
4954: sessä nostaa kanne omaisuuden palauttamiseksi, uhalla että
4955: panttioikeus siihen omaisuuteen muutoin 'lakkaa.
4956: 
4957:                             6 §.
4958:     Teoslainakiinnitys saadaan vahvistaa nimitetylle henki-
4959: lölle tai hänen määräamällensä tarkka haltijalle asetetun vel-
4960: kakirjan vakuudeksi.
4961: 
4962:                              7 §.
4963:    Vahvistettu teoslainakiinnitys olkoon voimassa siitä päi-
4964: västä, jolloin kiinnityshakemus oikeuteen annettiin.
4965:     Jos sama omaisuus on kiinnitetty useammasta saatavasta,
4966: olkoon aikaisemmalla kiinnityksellä etuoikeus myöhemmän
4967: edellä ja samanpäiväisillä kiinnity'ksillä sama oikeus.
4968: 
4969:                               8 §.
4970:     Jos kaksi tahi useammat yhdessä omist~vat liikkeen,
4971: älköön yhden osuutta siihen kuuluvassa irtaimistossa teos-
4972: lainasta erikseen kiinnitettäkö.
4973: 
4974:                                9 §.
4975:     Älköön kahden tai useamman liikkeen om~isuutta kiin-
4976: nitettäkö samasta teoslainasta, ellei samalla määrätä, kuinka
4977: suuresta osasta lainaa kunkin liikkeen omaisuus on panttina.
4978: 
4979:                             10 §.
4980:    Jos liike, jonka käyttämiseen teoslaina on annettu, siirre-
4981: tään, säilyy teoslainanantajan oikeus sellaiseen uudella pai-
4982: kalla olevaan omaisuuteen, jota teoslainakiinnitys koskee, jos
4983: ilmoitus muutosta on ta}lahtunut niinkuin 20 § :ssä säädetään.
4984: 
4985:                              11 §.
4986:     Jos teoslainasta kiinnitetty, vakuutettu omaisuus vahin-
4987: goittuu, on teoslainanantajana yhtäläinen oikeus omistajalle
4988:                       111, 11. -   Listo.                  147
4989: 
4990: tulevaan vakuutussummaan kuin hänellä oli vakuutettuun
4991: omaisuuteen, ollen kuitenkin omistajalla, miHoin · sanottu
4992: omaisuus ei ole ulosmitattu tahi konkurssin tai hukkaamis-
4993: kiellon alaisena, oikeus its·e kantaa mainittu vakuutussumma,
4994: jos hän asettaa vakuuden slitä, että se käytetään vahingoit-
4995: tuneen uudistamiseksi tai kuntoon saatta:miseksi.
4996: 
4997:                             12 §.
4998:     ,Tos teoslainasta kiinnitettyä omaisuutta ulosmitataan
4999: muusta velasta, saakoon teoslainanant.aja omaisuuden myyn-
5000: tihinnasta maksun niin:kuin Ulosottolain 4 luvun 12 § :ssä .ia
5001: 6 1uvun 3 ja 5 § :ssä säädetään, ellei se osa omaisuudesta,
5002: jota ei ole ulosmitattu, ilmeisesti riitä hänen tyydyttämi-
5003: sekseen.
5004:                               13 §.
5005:     Vaikka teoslaina sopimuksen mukaan ei olisi vielä mak-
5006: settavaksi langennut, on se kuitenkin lainanantajan vaati-
5007: muksesta heti maksettava:
5008:     1) jos se liike, jota varten teoslaina on annettu, lakkau-
5009: tetaan, tai toiselle luovutetaan tahi vuokralle annetaan;
5010:     2) jos teoslainasta kiinnitettyä omaisuutta on viety pDis
5011: <>jkä muuta omaisuutta ole sijaan tuotu, ja jos paikalla ole-
5012: van omaisuuden ei katsota riittävän teoslainanantajan tyy-
5013: dyttämisebi tai vastaavan lainaa annettaessa mahdollisesti
5014: sovittua määrää tai arvoa;
5015:     3) .ios kiinnitettyä omaisuutta hoidetaan niin huonosti
5016: tai se siinä määrin turmeltuu, että ·teoslainanantajan vakuus
5017: huomattavasti väihenee; sekä
5018:     4) jos teoslainanott!llja on jättänyt tekemättä 20 § :si"ä
5019: säädetyn ilmoituksen liikkeen muuttamisesta.
5020: 
5021:                               14 §.
5022:     Jos teoslaina on maksettavaksi langennut ja teoslainan-
5023: antaja tahtoo maksua saatavasiansa ainoastaan teoslainan va-
5024: kuudeksi kiinnitetystä omaisuudesta, hakekoon omaisuuden
5025: käyttämistä velan ma:ksuksi sen paikkakunnan ulosotonhalti-
5026: jalta, jossa k;vseena:la}sta liikettä harjoitetaan .
5027: 
5028: 
5029: 
5030: •
5031: 148             III, 11. -   TeoslainaJdinnitys.
5032: 
5033:                             15 §.
5034:     Jos teoslainanottaja on kiinnitetyn teoslainasitoumuksen
5035: lunastanut tai se muulla tavoin on hänelle jä!lleen joutunut,
5036: olkoon hänellä oikeus antaa teoslainasitoumus toiselle, kiin-
5037: nitysoikeuden pysyessä entiseHä'än, jos kiinnitys silloin vielä
5038: on VOimassa.
5039:                             16 §.
5040:     Jos sitoumusta, jonka VIlikuudeksi teoslainakiinnitys on
5041: vahvistettu, ei ole lunastettu, uudistuttakoon teoslainanan-
5042: taja sen kymmenen vuod·en kuluessa sen vahvistamisesta
5043: lukien, ja pysyköön hän·ellä sitten se oikeus, mikä hänellä
5044: alkuperäisen kiinnityksen nojalla oli. Saman oikeud•en tuot-
5045: taa kiinnitys, jos se edelleen kymmenen vuoden kuluessa
5046: uudistetaan.
5047:     Jos teoslainanantaja jättää kiinnityksen kymmenen vuo-
5048: d·en kuluessa uudistamatta, on kiinnitysoikeus lakannut.
5049: 
5050: 
5051:                              2 LUKU.
5052: Teoslainakiinnityksen hakemisesta, uudistamisesta ja kuolet-
5053:                         tamis.esta.
5054:                            17 §.
5055:     Teoslainakiinnitys on kirjallisesti haettava sen paikka-
5056: kunnan yleisessä aiioikeudessa, jossa kyseenalaista liikettä
5057: harjoitetaan. Hakemuksessa on ilmoitettava se tontti tai
5058: vuokrapaikka kaupungissa tahi se alue maalla taikka ne ra-
5059: kennukset, missä lii:kettä harjoitetaan ja kiinnitettävän
5060: omaisuuden tulee sijaita ollaksensa teoslainan panttina; ja
5061: pn hakemukseen liitettävä:
5062:     1) a•lkuperäinen sitoumuskirja; ja
5063:     2) maanmittarin tai muun asianymmärtävän henkilön
5064: laatima asemakartta ja selitys liikkeen alueesta, ellei tämä
5065: ole muuten tarkoin määrätty.
5066:     Mainittu lainasitoumus on oikeudessa julkiluettava ja
5067: sanasta sanaan jäljennettävä oikeudessa pidettävään erityi-
5068: seen teos]ainakiinnityspöytäkir.iaan sekä edellämainittu
5069:                         III, 11. -   Listo.
5070: 
5071: kartta ja selitys, jos sellaisia on o1keuteen jätetty, liitettävä
5072: pöytäkirjaan.
5073:                               18 §.
5074:     T·eoslainasitoumuskirjassa tulee olla merkittynä:
5075:     1) ilmoitus siitä, että velka on laadultaan teoslaina
5076: sitoumuksessa määrättyä liikettä varten;
5077:     2) lainan suuruus, määrättynä vissiksi summaksi rahaa
5078: tahi tav.araa tahi, jos velka perustuu •liikkuvaan luottoon,
5079: suurimmaksl. rahamääräksi, johon se saattaa nousta;
5080:     3) ilmoitus alueesta, missä liikettä harjoitetaan taikka
5081: on aiottu ,harjoittaa; sekä
5082:     4 )teoslainanottajan allekirjoitus, todistajain vahvista-
5083: mana.
5084:                               19 §.
5085:     Kun teoslainasitoumus havaitaan tehdyksi kuten 18 § :ssä
5086: säädetään j.a tämän asetuksen muutkin säännökset täyte-
5087: tyiksi sekä teoslainanottaja on antanut todistajain vahvista-
5088: man kirjallisen suostumuksensa teoslainan kiinnittämiseen,
5089: vahvistakoon oikeus kiinnityksen teoslainanottajaa kuule-
5090: matta; ja on todistus vruhvistetusta kiinnityksestä sitoumus-
5091: kirjaan merkittävä ja siinä ilmoitettava, mistä päivästä
5092: ~lkaen kiinnitys on voimassa.
5093:     Jollei sitoumuskirja ole niin laadittu kuin 18 §:ssä sano-
5094: taan, tai jos hakijan vaatimus on ilmeisesti perusteeton,
5095: hyljättäJköön hakemus heti.
5096:     Jos teoslainannttaja ei ole antanut kirjallista suostu-
5097: musta kiinnittämiseen, tai jos hakemusta vastaan ilmaantuu
5098: sellainen este, että oikeus katsoo asian riitaiseksi, on asiassa
5099: niin meneteltävä kuin vastaavissa trupauksissa kiinnityksestä
5100: kiinteään omaisuuteen on säädetty.
5101:                              20 §.
5102:   . Jos teoslainanottaja haluaa toiseen paikkaan muuttaa
5103: liikkeen, jonka käyttämistä varten t·eoslainakiinnitys on
5104: myönnetty, ilmoittakoon sen kirjal'lisesti oikeudelle, joka
5105: kiinnityksen va!hvisti, tai oikeuden puheenjohtajalle viimeis-
5106: tään kuukautta ennen muuttoa ja antakoon samalla todis-
5107: 150             111, 11. -   Teoslainakiinnitys.
5108: 
5109: tuksen siitä, että muutto tapahtuu teoslainanantajan tieten,
5110: sekä liittälköön sellaisen selvityksen siitä paikasta, johon
5111: liike siirretään, kuin 17 § :ssä säädetään, uhalla että teoslai-
5112: na muuten teoslainanantajan vaatimuksesta on heti makset-
5113: tava. Täs,tä ilmoituksesta on todistus annettava tai merkit-
5114: tävä sitoumuskirjaan, jos se on esitetty, sekä tarpeelliset tie-
5115: dot siiiä teoslainakiinnityspöytäkirjaan merkittävä. Jos
5116: ilmoitus on tehty puheenjohtajalle, tulee hakijan ensi istun-
5117: topäivänä tehdä asiasta ilmoitus oikeudelle.
5118:     Kun liike muutetaan tuomiopiirin ulkopuole'lla olevaan
5119: paikkaan, lähetui:köön oikeus tai sen puheenjohtaja viipy-
5120: mättä sen paikkakunnan tuomioistuimelle mainitun ilmoi-
5121: tuksen siihen liitettyine asiakirjoineen ynnä hakijan kustan-
5122: nuksella kirjoitettavan otteen kaikista tätä teoslainakiinni-
5123: tystä koskevista pöytäkirjoista. Näimä tiedot ottakoon tuo-
5124: mioistuin lähimpänä oikeuden istuntopäivänä teoslainakiin-
5125: nityspöytäikirjaansa sekä antakoon siitä v.aadittaessa todis-
5126: tuksen.
5127:     Jos teoslainanottaja laiminlyö mitä tässä pykälässä on
5128: säädetty, olkoon teoslainanantajana valta, ennenkuin muutto
5129: on tapahtunut, tehdä sellainen ilmoitus teoslainanottajan
5130: kustannuksella.
5131: 
5132:                               2,1 §.
5133:     Kun teoslainakiinnitys on uudistettava, näyttäköön teos-
5134: lainanantaja sille oikeudelle, joka kiinnityksen on vahvis-
5135: tanut, tai jos kyseenalainen liike on muutettu toisen tuomio-
5136: istuimen piiriin, oikeudelle viimeksi mainitulla paikkakun-
5137: nalla alkuperäisen teoslainasitoumuskirjan ja merkittäköön
5138: siihen todistus uudistuksesta. Olkoon teoslainanantajana
5139: kuitenkin oikeus esittää mainittu sitoumuskirja muulle ali-
5140: oikeudel:le, jonka tulee teoslainakiinnityspöytäkirjaansa ly-
5141: hyesti merkitä sen sisälllys ja sen antopäivä, missä oikeudessa
5142: ja milloin kiinnitys on myönnetty sekä, jos kiinnitys on
5143: uudistettu, milloin tälmä on tapahtunut; merkittäköön myös
5144: sitoumuskirjaan todistus siitä, että se on kiinnityksen uudis-
5145: tamista varten ·esitetty. Siitä tehdyn pöytäkirjan antakoon
5146:                       UI, 11. -   Listo.                  151
5147: 
5148: hflkija sitten 16 §:ssä mainitun ajan kuluessa siihen oikeu-
5149: teen, joka on asianomainen uudistamaan kiinnityksen; ja
5150: olkoon näin toimitetulla kiinnityksen uudistuksella sama
5151: pätevyys kuin jos sitoumuskirja olisi alkuperäisenä esitetty.
5152:     Jos sitoumuskirja on joutunut hukkaan, noudatettakoon
5153: mitä kiinteään omaisuuteen myönnetyn kiinnityksen uudis-
5154: tamisesta on sääd·etty.
5155:                             22 §.
5156:     Joka haluaa kuolettaa teoslainakiirrni.tyksen joko koko-
5157: naan tai osaksi sen takia, että teoslaina on vastaavalta mää-
5158: räitä maksettu tai sitoumus muutoin •lakannut olemasta voi-
5159: massa tahi että kiinnitetyn omaisuuden omistaja on oikeu-
5160: tettu sitoumuksest-a määräämään, esitettäköön sitoumuskirja
5161: alkup-eräisenä sille oikeudelle, joka on kiinnityksen vah-
5162: vistanut, tai, jos liike on muutettu toisen tuomioistuimen
5163: piiriin, tämän paikkakunnan oikeudelle; ja merkittäköön
5164: siitä todistus sitoumuskirjaan.
5165:     Jos sitoumuskirja on joutunut hukkaan ja se on kuole-
5166: tettu niinkuin asiakirjain kuoletukses.ta on särudetty, mer-
5167: kittäköön mainittu todistus sitoumuskir~an jäljennökseen,
5168: joka kuolettamisen jälkeen käy alku]Jeräisestä.
5169:                            23 §.
5170:     Jos aikaisempi teoslainakiinnitys tahdotaan asettaa et-u-
5171: oikeuteen nähden myöhemmän teoslainakiinnityksen jälkeen
5172: ja aikaisemman kiinnityksen haltij.a siihen suostuu, on siinä
5173: meneteltävä niinkuin 22 § :ssä teoslainakiinnityksen kuolet-
5174: tamisesta on säädetty; ja merkitköön oikeus todistuksen
5175: siihen sitoumuskirjaan, jonka vakuudeksi aikaisempi kiin-
5176: nitys oli vahvistettu.
5177: 
5178: 
5179:                          3 LUKU.
5180:                    Erinäisiä säännöksiä.
5181:                            24 §.
5182:    Joka ei tyydy oikeuden päätökseen teoslainakiinnitystä
5183: koskevassa asiassa, ha:kekoon siihen muutosta valittamalla.
5184: 1{12            lll, 11. -   'l'eoslainakiinnitys.
5185: 
5186:                                25 §.
5187:     Jos päätöstä, jplla alioikeus on kokonaan tai osaksi hy-
5188: lännyt hakemuksen teoslainakiinnityksestä, on ylemmässä
5189: oikeudessa muutettu, olkoon hakija velvollinen kaupungissa
5190: kolmen kuukauden kuluessa siitä, kuin muutospäätös on tul-
5191: lut lainvoimaiseksi, ja maalla viimeistään niillä lakimääräi-
5192: sillä kärä:jillä, jotka mainitun ajan kuluttua ensiksi pidetään,
5193: esittämällä muutosväätöksen ilmoittamaan asian uudelleen
5194: alioikeudessa käsiteltäväksi, uhalla että muussa tap,aukses·sa
5195: tämän päätöksen nojalla annettava teoslainakiinnitys on
5196: voimassa siitä päivästä, jona päätös alioikeudelle esitettiin.
5197:     Kun alioikeuden päätös teoslainakiinnityksen v.ahvista-
5198: misesta ylemmän oikeuden päätöksellä on muutettu, lähetet-
5199: täköön jäljennös päätöksestä a'lioikeudelle merkinnän teke-
5200: mistä varten teoslainakiinnityspöytäkirjaan.
5201: 
5202:                               26 §.
5203:     Teos.lainakiinnitykseen näihden, joka on vahvistettu en-
5204: nen tämän asetuksen voimaan astumista, on noudatettava
5205: V'anhempaa lakia, mutta on kiinnitys, pysyäkseen voimassa,
5206: kahden vuoden kuluessa sen jälkeen uudistettava siinä oi-
5207: keudessa, joka, jos uutta teoslainakiinnitystä silloin haettai-
5208: siin, olisi asianomainen ottllim:aan hakemuksen käsiteltäväk-
5209: seen, sekä sittemmin sanotussa oikeudessa edelleen uudistet-
5210: tava, niinkuin 16 § :ssä on säädetty. Saman oikeuden tulee
5211: ottaa käsiteltäväkseen nekin teoslainakiinnitys.asiat, joista
5212: mainitaan 2,2 ja 23 § :ssä.
5213: 
5214:                               27 §.
5215:     Jos teoslainanant~ja, jonka saatava on kiinnitetty ennen
5216: tämän asetuksen voimaanastumista, haluaa saatavaUeen sel-
5217: laisen oikeuden kuin teoslainakiinnitys tämän asetuksen mu-
5218: ka•an tuottaa, arrtakoon sen ajan kuluessa ja sille oikeudelle,
5219: joka 26 § :ssä mainitaan, •saatavansa perusteena olevan si-
5220: toumuskirjan ynnä uuden, 18 § :n säännösten mukaan laa-
5221: ditun sitoumuksen sekä 17 § :ssä mainitun selvityksen, ja
5222: vahvistettakoon. ellei laillista estettä ole, kiinnitys olemaan
5223:                        Ill, 11. -   Listo.                 158
5224: 
5225: voimassa siitä päivästä, ,ioHoin edellinen kiinnitys haettiin,
5226: ja tuottakoon se tässä asetuksessa säädetyn oikeuden. Tästä
5227: on u.uteen sitoumuskirjaan merkittävä todistus ja entinen si-
5228: toumuskirja, varustettuna merkinnällä siitä, että se on päte-
5229: vyytensä menettänyt, annettava teoslainanottaj,alle.
5230: 
5231:                              2-8 §.
5232:     Tämä asetus, jolla kumotaan mitä Kauppakaaren 17 lu-
5233: vun 7 §:ssä ja helmikuun 24 päivänä 1748 annetussa ase-
5234: tuksess:a vuori- ja ruukkiteollisuuteen annetusta teoslainasta
5235: sekä Hallisäännössä huhtikuun 2 päivältä 1770 ynnä näihin
5236: asetuksiin tehdyissä muutoksissa on teoslainasta määrätty,
5237: astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 19 ...
5238: 
5239: 
5240: 
5241: 
5242:                           Asetus
5243:  9 päivänä marraskuuta 1868 annetun Konkurssisäännön
5244:        6 ja 46 §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi.
5245: 
5246:     Täten säädetään, että 9 päivänä marraskuuta 1868 an-
5247: netun Konkurssisäännön 6 ja 46 §, sellaisina kuin ne ovat
5248: a:3etuksessa 3 päivä:ltä joulukuuta 1895, muutetaan näin
5249: kuuluviksi:
5250: 
5251:                               6 §.
5252:     Paitsi' mitä 5 § :ssä on myönnetty, olkoon myöskin velko-
5253: jalla, joka selvän ja riidattoman saamisen näyttää, valta oi-
5254: keudessa hakea velallisen omaisuuden luovuttamista kon-
5255: kurssiin seuraavissa tapauksissa:
5256:     a) jos yksi tahi useammat muut velkodat ovat pyytäneet
5257: velallisen omaisuutta ulosmitattavaksi ja peljättävä on va-
5258: roja puuttuvan :hakijan tyydyttämiseksi siinä tapauksessa
5259: että ulosmittaus saatetaan loppuun;
5260:     b) jos velallinen, velkojainsa vahingoksi, hukkaa tai kät-
5261: kee varojansa;
5262: 1M              III, 11. -   Teoslainakiinnitys.
5263: 
5264:      c) JOS ulosmittaus velan .tähden on. velallisen luona ta-
5265: pahtunut ja varoja sen maksamiseen ei ole ollut; kuitenkaan
5266: älköön sellaisen saamisen tähden, josta velallinen on tehnyt
5267: Ulosottolain 3 luvun 3 §:ssä mainitun valan, omaisuutta
5268: määrättäkö luovutettavaksi, ellei hyväksyttävää syytä näy-
5269: tetä, että velallinen salaa varoja, jotka hän sen jälkeen on
5270: ilaanut ja jotka ovat velan maksamiseen käytettävät;
5271:      d) jos velallista, joka on kauppias, julkisen notarion
5272: kautta tahi todistajain läsnä ollessa on kehotettu ma:ksamaan
5273: riidatonta ja maksettavaksi langenuutta velkaa, mutta hän
5274: on kahdeksan .päivää ta;hi kauemmin laiminlyönyt velkojan
5275: tyydyttämistä;
5276:     ·e) jos velallinen ei ole kahdeksan •päivän kuluessa keho-
5277: tuksen saatuaan tyydyttänyt velkajaa teoslainasta, joka 13
5278: § :n 2, 3 ja 4 kohdan mukaan asetuksessa teoslainakiinnityk-
5279: sestä on joutunut maksettavaksi;
5280:      f) jos jompikumpi velkaantuneen pesän aviopuolisoista on
5281: oikeudessa vaatinut pesäeroa ja oikeus ei ole vaatimusta
5282: hyljännyt.
5283:      Kun velkoja hakee velallisen veivoittamista omaisuutensa
5284: luovuttamiseen, ilmoittakoon hakija myöskin, mikäli hän
5285: tietää, veh:llisen muutkin saamamiehet, ja velallinen kutsut-
5286: takaan viipymättä, oikeuden tahi sen puheenjohtajan toi-
5287: mesta, määrättynä päivänä oikeuteen hakemuksesta kuulus-
5288: tettavaksi. Jos hän ei heti ·saata näyttää voivansa tyydyttää
5289: hakijaa, taikka jos hän ei tämän saamisesta laita otollista
5290: takausta tahi muuta vakuutta, päättäköön oikeus, että ve-
5291: lallisen omaisuus ·on luovutettava. Ellei velallinen, saa-
5292: hansa kutsumuksen, tule saa1puville; tehköön oikeus kuiten-
5293: kin samanlaisen päätöksen, jos syytä on.
5294: 
5295:                             46 §.
5296:     a) Karkki mitä velallinen petollisen menettelyn tahi
5297: muun viipillisyyden kautta, josta 86 § :ssä ja 87 § :n b koh-
5298: dassa puhutaan, on velkojainsa vahingoksi konkurssipesästä
5299: toiselle luovuttanut, peräytyköön lunastuksetta pesään ta-
5300: kaisin.
5301:                        111, 11. -   Listo.                  166
5302: 
5303:      b) Jos velallinen on la:hjoittamalla hukannut sen ar-
5304: voista omaisuutta, että velkojille on siitä tullut tuntuva va-
5305: hinko, ja jos ennen konkurssin alkua ei ole kulunut enem-
5306: pää kuin kolmekymmentä päivää siitä, kun irtaimen tava;:
5307: ran lahjaksi antaminen tapahtui taikka kiinteän omaisuuden
5308: lahjoitukselle haettiin lainhuudatusta, ·peräytyköön se lahja.
5309: Sama olkoon laki, milloin jostakin velallisen omaisuudesta
5310: on tehty myynti-, vaihto-, vuokra- truhi muu sellainen sopi-
5311: mus, ja esillä olevista asianhaaroista voidaan nähdä sopi-
5312: muksen pääasiallisesti olevan lahjan laatuisen taikka tarkoit-
5313: tavan velkojain oikeuden loukkaamista. Kun omaisuus tä-
5314: ten takaisin saadaan, maksakoon konkurssipesä siihen pan-
5315: nut tarpeelliset kustannukset, niin myös, jos toiselta puolelta
5316: on jotakin maksettu, mitä siten on ulosannettu tahi sen
5317: arvon.
5318:     c) Jos velallinen viimeisinä kolmenakymmenenä päivänä
5319: ennen konkurssin alkua 'on tehnyt välipu:heen, jonka kautta
5320: hän, velkojien vahingoksi, on TUvennut johonkin sitoumuk-
5321: seen asianhaarain ollessa sellaisia, että sillä, jonka kanssa
5322: välipuhe tehtiin, on ollut perusteellinen syy otaksua velalli-
5323: sella olevan vilpillisen aikomuksen, purkautukoon sekin väli-
5324: puhe.
5325:     d) Jos velallinen viimeisinä kolmenakymmenenä päivänä
5326: ennen lwnkurssin alkua on maksanut velan, joka ennen kon-
5327: kurssin alkua ei ollut maksettavaksi langennut, niin peräy-
5328: tyköön se maksu, saamamiehen kuitenkaan estymättä saa-
5329: mistansa lwnkurssissa vaatimasta. Kun on kysymys vek-
5330: selistä, joka on telhty velallisen maksettavaksi, älköön kui-
5331: tenkaan kannetta jo tapahtuneen maksun takaisin antami-
5332: sesta saatako tehdä muuta kuin sitä vastaan, jonka puolesta
5333: vekseli on tehty tahi, jos se on velallinen itse, ensimmäistä
5334: va·staanottajaa vastaan.
5335:      e) Jos velallinen viimeisinä kolmenakymmenenä päivänä
5336: ennen konkurssin alkua on antanut pantin velasta, joka ei
5337: ole langennut maksettavaksi ennen konkurssin alkua ja jota
5338: otettaessa semmoista vakuutta ei ole määrätty, olkoon pant-
5339: ta us mitätön.
5340: 156             Ill, 11. -   Teot~lainakiinnitys.
5341: 
5342: 
5343:      f) Jos viimeksimainittuna aikana on jonkun velkojan
5344: saamisesta ulosmitattu kiinteää. omaisuutta, joka ei ole ollut
5345: sen velan >panttina, tahi irtainta tavaraa, johon velkojalla ei
5346: ole ollut panttioikeutta; niin peräytyköön ulosmitattu omai-
5347: suus tahi mitä sen myymisellä on saatu, mikäli se vielä on
5348: ulosottomiehen tallessa, konkurssipesään.
5349:     g) Jos omaisuus, johon velkojilla on takaisinsaantioi-
5350: keus, on joutunut kolmannelle miehelle semmoisen saannon
5351: kautta, että hän nähdään oikeutetuksi omaisuuden pitämään,
5352: taikka jos omaisuus muutoin on niin hukattu tahi hävitetty,
5353: ettei sitä voida takaisin antaa; saakoon konkurssipesä tava-
5354: ran arvoa myöten vahingostansa palkinnon siltä, joka omai-
5355: suuden on velalliselta vastaanottanut.
5356:     h) Kiinnitys, joka viimeisinä kolmenakymmenenä päi~
5357: vänä ennen konkurssin alkua on annettu velallisen kiinteään
5358: omaisuuteen, 'olkoon mitätön, ellei kiinnitystä ole perustettu
5359: velan syntyessä tehtyyn lupaukseen tahi maksamattomaan
5360: kauppasumman oikeutta koskeviin säännöksiin, taikka ennen
5361: nyt mainittua aikaa tehtyyn nautinto- tahi muun oikeuden
5362: myönnytykseen tahi ~tnomioistuimen määräykseen. Jos vii-
5363: meisinä kolmenakymmenenä päivänä ennen konkurssin alkua
5364: on vahvistettu teoslainakiinnitys velasta, jonka syntyessä
5365: sellaista vakuutta ei ole luvattu, olkoon teoslainakiinnitys
5366: mitätön. Kiinnitys, joka on annettu kuolleen miehen jälkeen-
5367: jääneeseen omaisuuteen, olkoon, jos pesä laillisessa ajassa
5368: luovutetaan konkurssiin, pätevä ainoastaan jos se on annettu
5369: tässä mainitulla •perustuksella ja se perustus on saanut
5370: alkunsa ennen kuolemantapa·usta.
5371:     i) Jos havaitaan, että joku, jonka perillinen velallinen
5372: on, testamentilla tahi lahjalla on loukannut jälkimäisen
5373: laillista oikeutta.; olkoon tämän velkojilla valta, ellei sellai-
5374: sen toimen moitiimisen aika ole päättynyt, ajaa moitekan-
5375: netta velallisen sijassa; ja menköön konkurssipesään, mitä
5376: sen kautta saadaan.
5377:                        III, 11; ~ Listo.                   167
5378: 
5379: 
5380: 
5381:                           Asetus
5382:     9 päivänä. marraskuuta 1868 velkojain oikeudesta
5383:     ja etuudesta toistensa edellä makson saamiseen
5384:     konlmrssiin luovutetusta omaisuudesta annetun
5385:          asetuksen 3 ja 20 §:n muuttamisesta.
5386: 
5387:     Täten säädetään, että 3 ja. 20 § 9 päivänä marraskuuta
5388: 1868 annetussa asetuksessa velkojain oikeudesta ja etuudesta
5389: toistensa edellä maksun saamiseen konkurssiin luovutetusta
5390: omaisuudesta, sellaisina kuin mainitut pykä:lät ovat asetuk-
5391: sessa 3 päivältä joulukuuta 1895, muutetaan näin kuulu-
5392: viksi:
5393:                              3 §.
5394:     Jolla irtain pantti on hallussansa, hän saakoon siitä
5395: maksun ennen kaikkia muita. Sama oikeus olkoon käsityö-
5396: läiselläkin siitä työstä, minkä hän on hallussaan vielä ole-
5397: vaan tavaraan pannut. Jos jollakulla muutoin on toisen
5398: irtainta tavaraa ha:llussaan ynnä oi•keus pitää se takanaan
5399: s:aamisensa vakuutena, olkoon hänellä myös yhtäläinen etu-
5400: oikeus siihen.
5401:     Sama olkoon laki siihen omaisuuteen nähden, joka on
5402: teoslainan panttina.. Kuitenkin on, ennenkuin teoslainan-
5403: antaja saa maksun kiinnitetystä omaisuudesta, suoritettava
5404: velallisen omaisuudesta hänen palkollistensa ja työnteki-
5405: jäinsä palkat yhden kuukauden aj•alta.
5406: 
5407:                              20 §.
5408:     Kun ulosmitattu kiinteä omaisuus, laiva tai laivassa
5409: oleva tavara myydään, on panttisa,aminen sekä, kysymyksen
5410: ollessa kiinteästä omaisuudesta, ulosteko ja paikkamäärä,
5411: jolla on etuoikeus panttaamisen edellä, ensinnä maksettava,
5412: siinä keskinäisessä järjestyksessä ja sillä tavalla kuin siitä
5413: on erittäin säädetty.
5414:     Muutoin olkoon velkoja myöskin ulosmittauksessa, jota
5415: toisen velko.ian hyväksi toimitetaan, oikeutettu maksun saa-
5416: 168              III, 11. -   Teoslaina.kiinnitys.
5417: 
5418: m1seen ulosmitatusta Qmaisuudesta JSamallru etuoikeudeHa,
5419: mikä hänelle ylempänä olevain säännösten mukaan olisi
5420: konkurssissa tuleva, mutta ei kuitenkaan ulosteoista, saami-
5421: sesta, joka on mainittu 4, 9 tahi 10 §:ssä, taikka korvauksesta
5422: tahi varoista, joista puhutaan r3 § :ssä, jos ei omaisuus ole
5423: siitäkin saamisesta ulosmitattu. Omaisuuden ulosmittaami-
5424: sesta ja myymisestä sekä kauppahinnan jakamisesta ja
5425: muusta ulosoton loppuun saattamista varten määrätystä
5426: toimesta syntyvät kulut ovat ensinnä kauppahinnasta mak-
5427: settavat, ellei jokin kulunki ole syntynyt vain erityisen
5428: saamisen eduksi, jossa tapauksessa sellainen kulunki on
5429: marksettava lähinnä sen saamisen edellä.
5430: 
5431: 
5432: 
5433:       Helsingissä 25 p. huhtikuuta W17.
5434:                   1
5435: 
5436: 
5437: 
5438: 
5439:                                                      A. Listo.
5440:                                                           159
5441: 
5442: III, 12. -   Anom. ehd. N:o 20.
5443: 
5444: 
5445: 
5446: 
5447:              Arajärvi, Juhani ja Listo A.: Toimenpiteistä
5448:                 kauppa-alaa koskevan lainsäädännön uudis-
5449:                 tamiseksi.
5450: 
5451: 
5452:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
5453: 
5454:     Vasta päättyneen valtiollisen sortoajan aikana on
5455: maamme kauppalainsäädäntö ollut täydellisessä seisahdus-
5456: tilassa. Eri tahoilta esitetyt toivomukset uudistusten ai-
5457: kaansaamisesta kaup.palainsäädännön alalla ovat olleet
5458: kutakuinkin tuloksettomia.
5459:     Tosin ovat vuonna 1915 lakkautetun lainvalmistelukun-
5460: nan ehdotukset erinäisiksi kil;uppa-alaa koskeviksi laeiksi
5461: ja asetuksiksi perusteluineen ja lausuntoineen jo valmiit.
5462: Mainittakoon näistä ehdotus laiksi teoslainakiinnityksestä
5463: vuodelta 1901, ehdotus asetukseksi avoimista ja komman-
5464: diittiyhtiöistä, suljetuista yhtiöistä sekä kirjanpitovelvol-
5465: li~uudesta vuodelta 1913 ynnä ehdotus asetwkseksi osake-
5466: yhtiöistä vuodelta 1914. Mutta kaikki nämä ehdotukset
5467: ovat jääneet lopullista käsittelyä vaille. Niinikään on ole-
5468: massa eräs Haagin konferenssissa vuonna 1910 laadittu eh-
5469: dotus kansainväliseksi vekselilaiksi, joka sisältää useita
5470: parannuksia nykyiseen vekseliasetukseen, ja sekin val-
5471: miina ehdotuksena :kaipaa ainoastaan lainsäädäntöviran-
5472: omaisten lopullista käsittelyä.
5473:     Viime kymmenen vuoden kuluessa on kauppalainsää-
5474: däntö ulkomailla, erikoisesti Skandinavian ·maissa, suu-
5475: resti kehittynyt. Näissä maissa on julkaistu sisällöltään
5476: samanluontoisia, kaikissa kolmessa maassa varsin tärkeitä
5477: 160     III, 12. -   Kauppalainsäädännön uudistus.
5478: 
5479: kauppalakeja, kuten ,Lag om köp och byte", ,Lag om av-
5480: tai", ,Lag om kommission etc." j. n. e. Näillä laeilla on
5481: ensiksikin suuri merkitys sen kautta, että ne kolmessa
5482: maassa samanlaisina julaistuina edustavat huomattavaa
5483: edisty,saskelta yhtenäistä kansainvälistä kaup.palainsää-
5484: däntöä kohti ja että niissä on koetettu kiteyttää lakipykä-
5485: liksi se, mitä yleinen kauppatapa on tottumukseksi ja hy-
5486: väksi tavaksi liikemiesten kesken vakiinnuttanut.
5487:     Meillä Suomessa ovat kampvatavat mone,ssa suhteessa
5488: olleet horjuvat ja vaJkiintumattomat. Kun Skandinavian
5489: maitten liike-elämä monessa suhteessa on meikäläisiä oloja
5490: vastaava ja meikäläisten liikkeitten noudattamat kauppa-
5491: tavat usein ovat sieltä lainatut, saattaisi mainittuja lakeja
5492: käyttää esikuvana vastaavia lakeja meillä laadittaessa.
5493:     Edelleen lienee syytä huomauttaa, etteivät tehdyt ano-
5494: mukset konkurssilainsäädännön uudistamisesta, akordia
5495: konkurssin ulkopuolella koskevan lain ai,kaansaamisesta
5496: sekä kauppatuomioistuinten perustamisesta ole johtaneet
5497: minkäänlaisiin tuloksiin. Keskeneräisiksi ovat niinikään
5498: jääneet lainsäädäntötoimenpiteet vilp.illisestä kilpailusta,
5499: jollaisen lainsäädännön tarpeellisuudesta ei saattane olla
5500: ka.hta mieltä. Niinikään on &hekkilain tarve yleisesti
5501: tunnettu ja tunnustettu.
5502:     Maamme valtiollisissa oloissa äsken ta;pruhtuneet muu-
5503: tokset antavat aihetta toivoa, että Hallitus nyt ryhtyy
5504: tar,peellisiin ja tarmokkaisiin toimenpiteisiin ajanmukai-
5505: sen kauppalainsäädännön aikaansaamiseksi. Eduskunnan
5506: työ sellaisen hyväksi muodostuu sitä hedelmällisemmäksi,
5507: jos ja kun hallitus on käytettäivissään olevilla keinoilla
5508: suorittanut tarpeelliset esityöt ja jättää niitten pohjalla
5509: syntyneet lakie'hdotukset eduskunnalle.
5510:     Edellä esitetyn perustuksella rohkenemme ehdottaa,
5511: että Suomen Eduskunta päättäisi anoa,
5512: 
5513:                 että HalUtus ryhtyisi kiireellisiiln toimenpitei-
5514:             siin jo valmiina olevien kauppa-alaa koskeviloo
5515:             lal•iehdotttsten lopu,llista käsittelyä varten;
5516:            III, 12. -   Arajäni ja Listo.                  161
5517: 
5518:            että II allitus asettaisi asiantuntijoista kokoon-
5519:        pannun komitean, johon valittaisiin, paitsi lain-
5520:        opillisesti siv·istyneitä, myös käytännöllisiä liike-
5521:        miehiä, valrnistamaan .esity lcsiä edellämainituista
5522:        kauppaLaimäädännön alalla kipeästi tarvittavista
5523:        uudistuksista.
5524: 
5525: Helsingissä, huhtikuun 24 päivänä 1917.
5526: 
5527:       Juhani Arajärvi.              A. Listo.
5528: 
5529: 
5530: 
5531: 
5532:                                                       11
5533: 162
5534: 
5535: Jll, 1s. -   Anom. ehd. N :o 15.
5536: 
5537: 
5538: 
5539: 
5540:              Hagman, Lucina, y. m.: Erinäi>Sistä muutoksista
5541:                 aviopuolisoiden oikeussuhteisiin.
5542: 
5543: 
5544:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
5545: 
5546:     Jo kauan on tunnustettu, että aviopuolisoiden oikeussuh-
5547: teita koskeyat lakimme ovat vanhentuneet ja vaativat useam-
5548: manpuolista uusimista aviopuolisoiden tasa-arvoisuuden peri-
5549: aatetta sovelluttamalla. Ei ole tarpeen tässä selostaa tämän
5550: uusimistyön aikaisempia vaiheita. Mainittakoon ainoastaan
5551: tärkein niistä, se uudistus vaimon eduksi, joka pitkäaikaisen
5552: ja sitkeän ponnistuksen perästä aikaansaatiin }5 -p. huhtik.
5553: 1889 annetun aviopuolisoiden omistus- ja velkasuhteita kos-
5554:  1
5555: 
5556: 
5557: 
5558: kevan lain kautta. Kuten tunnettua tä,ssä laissa taataan
5559: vaimolle oikeus hallita sitä omaisuutta, minkä hän omalla
5560: työllään on ansainnut.
5561:     Täimän kylläkin varovaisen ed}stysaskeleen perästä levät-
5562: tiin viisitoista vuotta, kunnes 1904-05 vuoden valtiopäivillä
5563: tehtiin asia·s.sa uusi anomus, jossa ehdotettiin edusmiehyyden
5564: lakkauttamista ja oikeutta vaimolle yksityisen omaisuutensa
5565: hallintoon. Lakivaliokunta· valmisti asiasta myönteisen mie-
5566: tinnön, mutta siihen tämä asia, samoin kuin moni muukin,
5567: silloin pysäJhtyi.
5568:      Oli .luonnollista, että ensimäisten yksikamari-valtiopäi-
5569:  väin kokoonnuttua asia viriäisi uudelleen. Niin tapahtuikin.
5570:  Useita anomuksia jätettiin, joissa pyydettiin uuden Eduskun-
5571: nan myötävaikutusta aviopuolisoid-en oikeussuhteita koske-
5572:  vien lakien muuttamiseksi siihen suuntaan, että miehen edus-
5573:  miesoikeus lakkautettaisiin, että aviopuolisoiden oikeussu'h-
5574:                   111, 13. -Hagman y. m.                ' 163
5575: 
5576: teet järjestettäisiin tasavertaisuusperiaatteen mukaan, sekä
5577: että aviovaimon oikeus lapsiinsa selvästi laissa tunnustettai-
5578: snn.
5579:     Kymmenen vuotta on kulunut näistä alotteista, mutta
5580: vielä ei Suomen Eduskunta ole asiassa saanut valmiiksi mi-
5581: tään päätöstä, seikka jota emme suotta valita. Tosin k;yllä
5582: r~akivaliokunta 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä, joille
5583: niinikään oli jätetty useita asiaa koskevia anomn'ksia, va:l-
5584: misti asiassa mietinnön, mutta siihen yritys Eduskunnassa
5585: raukesi. Kaikilla seuraa villakin valtiopäivillä, paitsi ei vii-
5586: meisillä eli 1914 kokoontuneilla, asia kyllä on uudestaan viri-
5587: tetty, mutta tuloksettoma.sti.
5588:     Toisiakaan teitä viritetyt alotteet eivät ole johtaneet pää-
5589: tökseen. iSen perästä kuin erinäiset kansa.laiset olivat kirjel-
5590: mässä anoneet, että Senaatti ryhtyisi asiaan, määräsi Se-
5591: naatti kesäkuun 12 p :nä 1907 tekemällään päätöksellä, että
5592: Lainvalmistelukunnan oli valmistettava naimisissa olevan
5593: naisen perheoikeudellista asemaa koskeva lakiehdotus. Ve-
5594: doten Lainvalmistelukunnan mielestä löytyviin erimielisyyk-
5595: siin uudistuksen suunnasta, Lainvalmistelukunta kuitenkaan
5596: ei ryhtynyt lakiehdotuksen la.atimiseen, vaan pyysi kirjel-
5597: mässä 15 p :ltä marraskuuta 1910 ISenaatilta lupaa saada
5598: laatia mietinnön ainoastaan niistä periaatteiRta, joita sen
5599: mielestä olisi noudatettava vastaisessa lakiehdotu'ksessa. ,.
5600: Saatuansa tähän pyyntöönsä Senaatin myönnytyksen, Lain-
5601: valmistelukunta ryhtyi työhön, jonka tuloksena sen asiaa
5602: koskeva Mietintö ilmestyi v. 1913.
5603:     Lainvalmistelukunta oli myöskin pyytänyt Senaattia
5604: vaatimaan sen mietinnöstä asianomaisten viranomaisten ja
5605: asianharrastadain lausuntoja. Mitä viimemainittuihin tulee,
5606: asetettiin useitten pääkaupungissa toimivien naisjärjestöien
5607: puolesta yhteinen komitea Lainvalmistelukqpnan useinmai-
5608: nittua mietintöä tarkastamaan. Huhtikuussa 19116 tämä ko-
5609: mitea sai valmiiksi Lausuntonsa siitä ja ilmaisee tämä lau-
5610: sunto pääpiirteittäin laajojen naiskerrosten käsityksen siitä,
5611: m\llä tavoin aviovaimon oikeussuhteet olisivat parannettavat.
5612:  Tiedossamme ei ole, oliko vasta kukistunut Senaatti vaatinut
5613: 164        111, 13. -   Aviopuolisoiden oikeussuhteet.
5614: 
5615: ja saanut asianomaisten viranomaisten lausunnot Lainvalmis-
5616: telukunnan ~Iietinnöstä.
5617:     Edellisillä valtiopäivillä tehtyjen anomusten tarkoitus-
5618: periä seuraten koskettelee Lainvalmistelukunnan Mietintö
5619: ja naisjärjestöjen yhteiskomitean Lausunto etupäässä edus-
5620: miehyyden lakkauttamista, aviopuolisoiden varallisuusoikeu-
5621: dellisten suhtei·den uudestaan järjestämistä sekä aviovaimon
5622: määräämisoikeutta l::rpsiinsa nä;hden. Tämän anomuksen teki-
5623: jöille ei mitenkään ole tuntematonta, että usea.t toisetkin puo-
5624: let a viapuolisoiden oikeussuhteita koskevissa laeissarnme,
5625: esim. säädökset avioliiton solmiamisesta ja avioerosta, vaati-
5626: vat uudistuksia ja ansaitsevat tulla huomioon otetuiksi tässä
5627: mainituita ja niiden kanssa y·hteydessä olevia lakeja koko-
5628: naisuudessaan tarkastettaessa. Mutta katsoessaan tällä het-
5629: kellä vaativiromiksi niitä kohtia, joista edellä on ollut puhe,
5630: ja viittaamalla aikaisemmille valtiopäiville jätetyissä asiaa-
5631: koskevissa anomusehdotu'ksi·ssa (m. m. 1907 III, 1 siv. 5,
5632: III, 3 siv. 20) sekä useinmainitussa Lainvalmistelukunnan
5633: Mietinnössä ja naisten komitean Lausunnossa oleviin perus-
5634: telui1hin, pyydämme kunnioittavasti Eduskuntaa anomaan:
5635: 
5636:                  että hallitus lähimmässä tulevaisuudessa an-
5637:              taisi EduskMnnalle esityksen sellai.siksi muu.tok-
5638:              siksi voi1nassa olevaan lakiin, että 1) miehen
5639:              edusmiehyys lakkautettaisiin, että 2) aviopuoli-
5640:              soiden varallisuusoikeudelliset suhteet järjestet-
5641:              täisiin tasapUtOlisuuden periaatetta rovellutta-
5642:              malla, sekä että B) aviova.hnon määräämisoikeus
5643:              lapsiinsa nähden selvästi lai.ssa tunnustettaisiin.
5644: 
5645:       Helsingissä 24 p. huhtik. Wl 7.
5646: 
5647:        Lucina itagman.              Jenny af Forselles.
5648:        Annie Furuhjelm.             Vera Hjelt.
5649:        Telda Hultin.                Eveliina Ala-Kulju.
5650:        lida Yrjö-Koskinen.
5651: VALTIOPÄIVÄT
5652:              1917
5653: 
5654:        LIITTEET
5655:                  IV
5656: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
5657:     EDUSKUNTAESITYKSET JA
5658:       ANOMUSEHDOTUKSET
5659: 
5660: 
5661: 
5662: 
5663:         HELSINGISSÄ, 1917
5664:     SUOMEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
5665:                    A.
5666: 
5667: Asutustoimintaa ja maanhankintaa koskevia
5668:  eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
5669:                                                             169
5670: 
5671: IV, 1. -   Edusk. esit. N:o 17.
5672: 
5673: 
5674: 
5675: 
5676:             Haataja, Kyösti, y. m.:       Ehdotus asetuksek ..;i
5677:                asutuslautal.:unnista.
5678: 
5679: 
5680:               S u o m e n E d u s k u n n a l l e.
5681: 
5682:      A.llekirjoittaneiden tälle eduskunnalle antamassa anomus-
5683: ehdotuksessa asutushallituksen perustamisesta on tuotu esille
5684: ne monet tärk,eät syyt, jotka vaativat entistä tarmokkaampaa
5685: sisäistä asutust;vötä, sekä mainittu myös siitä suunnasta, jo-
5686: hon asutustyön kehittämisen tulisi kulkea. Niiden toimen-
5687: piteiden suorittaminen, jotka siinä sekä näille valtiopäiville
5688: annetuissa erinäisissä muissa asiata koskevissa eduskunta-
5689: esityksissä mainitaan, ei voi tapahtua ilman että sitä varten
5690: on olemassa erityisiä paikallisia viranomaisia suorittamassa
5691: toimenpiteiden alaan kuuluvia paikallisia tehtäviä. Tällais-
5692: t~n paikallisten orgaanien tarpeellisuutta osoittaa sekin, että
5693: kuluneina vuosina, kun asutustyötä tarkoittavat valtion toi-
5694: menpiteet ovat olleet seisahduksissa, kunnat ovat omasta
5695: alotteestaan ryhtyneet monin paikoin perustamaan kun-
5696: nallisia asutuslautakuntia sen vallan rajoissa, jonka kunnal-
5697: lisasetus niille tässä kohden myöntää. Jos uusia asutustyön
5698: edistämistä tarkoittavia l,akeja saadaan aikaan, on selvää,
5699: ettei asian jättäminen! tässä kohden kuntien vapaaehtoisten
5700: toimenpiteiden varaan riitä, vaan on lainsäädäntötoimilla pi-
5701: dettävä huolta siitä, että jokaisessa kunnassa on tällainen
5702: asutustehtäviä suorittava orgaani olemassa. Sen kokoonpano
5703: .ia toiminnan pääpiirteet ovat myös lain määräyksillä sään-
5704: nösteltävät tarpeellisen yhdenmukaisuuden aikaansaamiseksi
5705: 170             ,IV, 1. -    Asutuslautakunnat.
5706: 
5707: ja jotta olisi takeita niiden tarkoituksenmukaisesta järjeste-
5708: lystä.
5709:     Asutuslautakunta olisi säädettävä asetettavaksi ja ko-
5710: koonpantavaksi samaan tapaan kuin vuokralautakunnista on
5711: säädetty. Kuitenkin seuraa asian luonnosta, että niiden vaa-
5712: liin tulisi saada ottaa osaa kaikkien kunnan maanomistajain
5713: sekä tilattomien. Koska asutuslautakunnalla tulisi olemaan
5714: tehtävänään melkoisen laajoja raha-asiallisia toimia, ei sen
5715: puheenjohtajaa voisi jättää yksinomaan jäsenten määrättä-
5716: väksi, vaan tulisi näiden toimittamaan vaaliin saada kunta-
5717: kokouksen hyväksyminen. Sellainen ei luonnollisesti olisi
5718: tarpeen silloin kun puheenj~htaja olisi kihlakunnhnoikeuden
5719: määrättävä.
5720:     Asutuslautakuntain toiminna.sta olisi annettava lainsää-
5721: däntötietä samansuuntaisia yleisiä määräyksiä, kuin sisältyy
5722: siihen luonnokseen asutusl:autakuntaini ohjesäännöksi, jonka
5723: valtion asutustarkastaja on kesällä v. 1916 lähettänyt kai-
5724: kille rnaalaiskunnille. Lähemmät määräykset olisivat jätet-
5725: tävät erityisen johtosäännön varaan, jonka kuntakokous laa-
5726: tisi ja asutushallitus vahvistaisi. Asutuslautakuntain tulisi
5727: olla asutushallituksen valvonnan ai1aisina.
5728:     Sen nojalla mitä edellä on esille tuotu pyydämme kun-
5729: nioittaen ehdottaa, että Eduskunta päättäisi hyväksyä seu-
5730: raavan asetusehdotuksen:
5731: 
5732: 
5733:                             Ehdotus
5734:              asetukseksi asutuslautakunnista.
5735: 
5736:                               1 §.
5737:     Jokaiseen maalaiskuntaan on asetettava asutuslautakunta.
5738:     Senaatilla on kuitenkin valta määrätä, että kunnissa,
5739: joissa asutustehtävät ovat vähäiset, asutuslautakunnan toi-
5740: met ovat kunnallislautakunnan hoidettavat toistaiseksi. Jos
5741: vähintään kaksikymmentä kunnan äänivaltaista jäsentä vaa-
5742: tii k,irjallisesti kunnan esimieheltä erityisen asutuslautakun-
5743:                    IV, 1. -   Haataja y. m.                 171
5744: 
5745: nan asettamista, on sellainen lähinnä seuraavien lnmnallis-
5746: ten vaalien aikana kuntaan asetettava.
5747: 
5748:                             2 §.
5749:     Asutusl,autakunnassa tulee olla. paitsi esimiestä kaksi tai
5750: neljä jäsentä ja näiden varamiehet, jotka kaikki valittakoon
5751: kolmen kalenterivuoden ajaksi kerrallaan.
5752:     Kuntakokouksen asiana, on päättää, kuinka monta jäsen-
5753: tä asutuslautakuntaan valitaan.
5754: 
5755:                              3 §.
5756:     Asutuslautakunnan jäsenistä tulee puolet olla maanomis-
5757: tajain ja puolet tilattomaam maalaisväestöön kuuluvi~en kunta-
5758: laisten valitsemia.
5759:     Vaali toimitetaan kuntakokouksessa. Vaaliin ovat oikeu-
5760: tetut osaaottamaan lmikki ne kunnan maanomistajat sekä
5761: tilattomaan maalaisväestöön kuuluvat henkilöt, joilla on kun-
5762: nallinen äänioikeus. Jokaisella valitsijalla on vaalissa yksi
5763: ääni; jos äänet jakautuvat tasan, ratkaistaan vaali arvalla.
5764: 
5765:                              4 §.
5766:      Asutuslautakunnan valitut jäsenet valitsevat, vanhimman
5767: jäsenen toimitusta johtaessa, ulkopuoleltansa puheenjohtajan
5768: .ia varapuheenjohtajan, ollen valitut kuntakokouksen toimeen
5769: hyväksyttävät. Jos vaalissa kukaan ei saa. kaikkia ääniä tai
5770: äänten enemmistöä, ovat .puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
5771: kihlakunnanoikeuden määrättävät. Sitä varten on toimitusta
5772: johtaneen lautakunnan jäsenen asiasta viipymättä tehtävä
5773: ilmoitus oikeuden puheenjohtajalle.
5774:      Niin pian kuin puheenjohtaja on valittu, on hänen an-
5775: nettava asutushallitukselle tieto sekä omasta että jäsenten
5776: vaalista.
5777:                              5 §.
5778:      Asutuslautakunnan tulee toimia uusien itsenäisten maan-
5779: viljelys- .ia asuntotilojen aikaansaamiseksi kuntaan sekä
5780: muuten edistää tilattoman väestön asuttamista.
5781:      Tätä varten tulee sen:
5782: 172             IV, 1. -   Asutuslautakunnat.
5783: 
5784:      1) koettaa vaikuttaa siihen, että maanomistajat luovut-
5785: tavat vuokra-alueita sekä muita sopivia maita itsenäisinä
5786: tiloina niiden entisille vuokramiehille tahi muille tilattomille
5787: omiksi;
5788:      2) ehdottaa asutustarkoitukseen sopivia maita kunnan
5789: laskuun ostettaviksi ja pientiloiksi jaettuina luovutettaviksi
5790: tilattomalle väestölle;
5791:      3) muuten avustaa viljelmien hankkimista omasta tai
5792: vieraasta kunnasta kotoisin oleville henkilöille, jotkal ovat
5793: tunnetut kuunollisiksi ja toimeliaiksi; ja )tulee asutuslauta-
5794: kunnan eUei viljelmiä ole kunnan tilattomille oma.n kunnan
5795: alueella saatavissa, avustaa niiden hankkimista muualta;
5796:      4) tiedustella ja hankkia kunnalle lainoja asutustarkoi-
5797: tuksiin sekä avustaa yksityisiä tilattornia viljelmän hankki-
5798: miseksi tai sen perustamiseksi tarpeellisten lainojen saami-
5799: sessa;
5800:      5) avustaa kunnassa toimivien säästöpankkien, osuuskas-
5801: soj-en ja muiden luottolaitosten toimintaa asutuksen 'edistämi-
5802: seksi;
5803:      6) hoitaa kunnalle asutustarkoituksiin myönnettyjä lai-
5804: noja, joista ei ole toisin päätetty, sekä pitää huolta niiden
5805: maa-alueiden hoidosta, jaosta ja asutuksesta, joita kunt.a on
5806: asutustarkoituksiin ostanut;
5807:      7) suorittaa ne muut toimet, jotka s'en tehtäviin eri ase-
5808: tuksien mukaan kuuluvat.
5809: 
5810:                              6 §.
5811:     Asutuslautakunnan esimiehen tulee:
5812:     1) valvoa että asutuslautakunta suorittaa sille kuuluvat
5813: tehtävät ja pitää hnolta sen päätösten toimeenpanosta;
5814:     2) edustaa asutuslautakuntaa kunnanvaltuuston ja kunta-
5815: kokouksissa;
5816:     3) kunnassa toimivan säästöpankin, osuuskassan tai muun
5817: luottolaitoksen kutsumana niiden kokouksissa edustaa 'asutus-
5818: lautakuntaa;
5819:     4) .esittää lautakunnaHe kunkin vuoden tilit lautakunnan
5820: hoidettavina olevista varoista ja vuosikertomus; sittenkun
5821:                     IV, 1. -   Haataja y. m.                   173
5822: 
5823: 
5824: lautakunta on ne hyväksynyt, on hänen ne jätettävä kunnal-
5825: lislautakunna.n esimiehelle kunnan tilien tarkastajille annet-
5826: taviksi;
5827:      5) vaaditta.essa antaa tiliottEjt.a. sekä muita selityksiä
5828: niille luottolaitoksille, joilta otettuja lainoja asutuslautakunta
5829: hoitaa;
5830:      6) hoitaa. asutuslautakunnalle kuuluvaa kirjeenvaihtoa.
5831: 
5832:                             7 §.
5833:     Asutuslautakunnan palvelukseen valits·ee kunta asutus-
5834: neuvojan arvioiden ja katselmuksien toimittamista ja. neu-
5835: vpjen antoa sekä muita asutustoimia varten. Ellei erityistä
5836: asutusneuvojaa valita, tulee jonkun asutuslautakunnan jäse-
5837: nen, jonka asutuslautakunta on siihen valinnut, suorittaa asu-
5838: tusneuvo.ian tehtävät.
5839:                               8 §.
5840:     Asutuslautakunnan esimies ja asutusneuvoja saavat palk-
5841: kiota. lmntakokouksen siitä erikseen tekemän päätöksen mu-
5842: kaan. Asutuslautakunnan menojen peittämiseksi !kannetaan
5843: asutuslautakunnan toimesta tilattomille myydyistä tiloista
5844: tilan hinnan mukaan laskettu määräm:aksu.
5845:     Joka tahtoo käyttää asutusneuvojan apua palstoitusyri-
5846: tyksiä suunniteltaessa: tai arviomiehenä, suorittakoon hänelle
5847: määrätyn päivärahan.
5848:     Sikäli kuin edellämainitut asutuslautakunnan tulot eivät
5849: riitä peittämään sen menoJa, ovat ne kunnan yleisistä va-
5850: roista suoritettavat.
5851:                              9 §.
5852:     Asutuslautakunta on asutushallituksen valvonnan !alai-
5853: nen. Lähinnä sen toimintaa valvoo kunnan valtuusto tai,
5854: missä sellaista ei ole, kunnallislautakunta.
5855: 
5856:                            10 §.
5857:    Ehdotuksen asutuslautakunnan ja asutusneuvojan ohje-
5858: säännöksi laatii kuntakokous ja on se lähet<ettävä asutushalli-
5859: 174               IV, 1. -   Asutuslautakunnat.
5860: 
5861: tuksen vahvistcttavaksi. Ohjesäännössa on myös määrättävä
5862: 7 § :ssä mainittujen maksujen suuruus.
5863: 
5864:       Helsingissä 23 p:nä huhtikuuta 1917.
5865: 
5866: 
5867:       Kyösti Haataja.                 Pekka Saarelainen.
5868:       Pentti Hii{lenheimo.            Mikko Luopajärvi.
5869:       Osk. Ansb. Sjöstedt-Jussila.    August Raatikainen.
5870:       Alfred Retulainen.              U. Brander.
5871:       J. E. Antila.                   IL W. Koskelin.
5872:       W. 1. Alhainen.                 J. G. Hirvensalo.
5873:       E. Tukia.                       Juho Laitinen.
5874:       Oskari Lahdensuo.
5875:                                                               175
5876: 
5877: IV, 2. -   Edusk. esit. N:o 18.
5878: 
5879: 
5880: 
5881: 
5882:             Haataja, Kyösti, y. m.: Ehdotus asetukseksi
5883:               erinäisten pykälien muuttamiseksi 15 päivänä
5884:               tanmiikuuta 1.915 annetussa asetuksessa, joka
5885:               koskee rajoitltksia eräänlaatuisten yhtiöiden
5886:               ja yhdistysten oikeuteen kiifnteistön hankiin-
5887:               taan maalla.
5888: 
5889: 
5890:                S u o m e n E d u s k u n n a l 1 e.
5891: 
5892:      Allekirjoittaneiden tälle Eduskunnalle antalllassa anomus-
5893: ehdotuksessa asutushallituksen perustamisesta on tuotu 'esille
5894: ne monet yleistä laatua olevat syyt, jotka vaativat toimen-
5895: piteitä maanomistaj,aluokhmme säilyttämis,eksi ja lisäämi-
5896: seksi sekä maataloustuotantomme voimistuttamiseksi. Yh-
5897: t.enä niistä toimenpiteistä, jotka tässä kohden ovat tarpeen,
5898: ovat ne, jotka tarkoittavat yhtiöilla kuuluvien sekä muuten
5899: kuolleessa kädessä olevien maaomaisuuksien käytön järjestä-
5900: mistä näiden tarkoitusperien vaatimuksia silmällä pitäen sekä
5901: sen ·estämistä, ettei maaomaisuuksien joutuminen tällaisiin
5902: käsiin tule vaaraksi edellä mainituille tarkoitusperille.
5903:      Maaomaisuuksien estämiseksi joutumasta puutavarayh-
5904: tiöiden käsiin saatiin jo 1908 v :n toisilla valtiopäivillä aikaan
5905: Eduskunnan päätös sitä tarkoittavasta lainsäädännöstä. Sen
5906: jälkeen kuin jokin ihmeellinen voima oli seitsemän vuoden
5907: a.jan viivyttänyt tämän päätöksen lopullista hyväksymistä,
5908: saatiin vihdoin 1915 v:n alussa sen mukainen lainsäädäntö
5909:  asiassa voimaan. Tällä lainsäadännöllä siis Eduskunta jo
5910:  omisti sen periaatteellisen kannan, että maaomaisuuksien yh-
5911:  tiöille siirtyminen on vain asetuksessa lähemmin mainitussa
5912: 176    IV, 2 . - Yhtiöiden ja yhdistysten maanhankinta.
5913: 
5914: rajoitetussa muodossa sallittava. Mutta Eduskunta ei silloin
5915: pystyn;yt saamaan lakia sellaiseksi, ettei se olisi pääkohdis-
5916: ~aankin antanut erila,iselle tulkinnalle aihetta ja jättänyt
5917: monia aukkoja sen kiertiimiselle. Lakia onkin julkisuudessa
5918: ~·Ieisesti kierretty.
5919:      Eduskunnan ensimäisiä velvollisuuksia on nyt pitää
5920: huolta sen aikaisemmin täesä kohden hyväksymän asetuksen
5921: niin muuttamieesta, että tällaiset kiertämiset tulevat .este-
5922: t;\'iksi ja että se tarkoitus, johon jo 'hyviäksytyllä lailla on py-
5923: ritty, tulee todella saavutetuksi.
5924:       Mutta ne päämäärät, joihin maanomistusoikeudellisten
5925: olojemme järjestelyssä on pyrittävä, vaativat, että tämän
5926: lainsäädännön alaa on myös laajennettava. V :n 1915 lain-
5927: siiädäntö koskee ainoastaan puutavarayhtiöitä sekä puuta-
5928: varaliikkeen alalla toimivia osuuskuntia tai yhdistyksiä.
5929:       Siitä suhteesta, jossa puuteollisuus- ja muiden teollisuus-
5930: yhtiöiden omistamain tilain lukumäärät ovat toisiinsa, on
5931: olemassa muutamia tilastotietoja v:lta 1901. Niiden mukaan
5932: oli mainittuna vuonna
5933: 
5934:                                              luku   viljellyn maan   tilusala kaik-
5935:                                                          ala, ha      .kiaan, ha
5936: puuteollisuu~;;y htiöitä                ..   35·6      216,250        57'2, 739
5937: muita teollisuusyhtiöitä                     2!36      19,077         311,82•2
5938: maanvil.ielysy htiöitä ..                    160       18,004          78,808
5939: muita maata omistavia
5940:  yhtiöitä     •   -.   0   ••   0   0   0.   115         2,105          20,583
5941:                    Yhteensä                  867       6'5,446        983,952
5942: 
5943:     Nämä luvnt osoittavat, että maata omistruvia puuteolli-
5944: suusyhtiöit.ä jo v. 1901 oli vain 41 % maata omistavien yh-
5945: tiöiden koko luvusta ja että puuteollisuusyhtiöiden viljellyn
5946: maan ala oli vain n. 4JO % ja koko maa.-ala n. 58 % vastaa-
5947: vista kaikkien yhtiöiden omistamista aloista.
5948:     Mainitun vuoden jälkeen on teollisuus- ja liike-elämä men-
5949: nyt suurin askelin eteenpäin, niin että vaikka puuteollisuus-
5950: ;yhtiöiden maaomaisuuksien määrä on sen jälkeen lisääntynyt
5951:                     IY, 2. -   Haataja y. m.                    177
5952: 
5953: todennäköisesti moninkertaiseksi siitä, mitä se oli v. 1901,
5954: on syytä katsoa, että ~dellä esitettyjen numeroiden osoittama
5955: suhde ei kuitenkaan ole sen kautta muuttunut. Kun maa-
5956: omaisuuksien kuulumisesta niinhyvin puuteollisuus- kuin
5957: muillekin yhtiöille ovat samat haitat oiemlliSs.a ja kun maa-
5958: omaisuuksien kuuluminen yhtiöille on niihin päämääriin näh-
5959: den, joihin meillä on edellisen mukaan maapolitiikan alalla
5960: pyrittävä, yleensä samassa asemassa, yhtiöiden laatuun katso-
5961: matta, on katsottava virheeksi, ettei Eduskunta jo v. 1908
5962: ulottanut silloin laatimaansa lakia ka~kkien yhtiöid,en maa-
5963: omaisuuksiin. Tämä virhe on nyt korjattava.
5964:      :Mutta sitä vaatii toinenkin syy. V:n 1915 lain kiertämi-
5965: nen on ta.pahtunut siten, että on perustettu maalta omistavia
5966: yhtiöitä;· jotka nimellisesti ovat oUeet ma.anviljelysyhtiöitä,
5967: mutta jotka ovat olleet samoissa käsissä kuin puuteollisuus-
5968: yhtiöt ja joiden tarkoituksena on vain ollut maaomaisuuk-
5969: sien hankkiminen näille, koska laki on ilman tällaisia kierto-
5970: teitä sen estänyt. Tällaisten lain kiertämisien vastainen estä-
5971: minen voi tehokkaasti tap,ahtua ainoastaan ulottamalla :Samat
5972: rajoitukset ka:ikellaisten yhtiöiden maanhankintaan.
5973:      Tosin voi olla erikoistapauksia, joissa joidenkin maa-
5974: omaisuuksien kuuluminen yhtiöille on yl,eistä etuakin sil-
5975:  mällä pitäen lain määräyksistä poikkeavana tavalla sallit-
5976: tava. Siten m. m. kaikkien yleishyödyllistell! yhdistysten ja
5977:  yhtiöiden maanomistusoikeutta ei olisi rajoitettava. Tällaiset
5978: tapaukset voidaan kuitenkin asettaa osaksi jo lain määräyk-
5979: sillä poikkeusaselhaan, ulottamalla estävät säännökset vain
5980:  taloudellista tuotantoaJ harjoittaviin yhtiöihin, ja osaksi taas
5981:  voidaan asia siinä kohden erikoisluvilla järjestää. Mainitta-
5982:  koon, että vaikka Ruotsissa n. s. Nordannin lait ovat ulo-
5983:  tetut muihinkin kuin puuteollisuusyhtiöihin, ei siitä ole lain
5984:  vaikutuksia koskevissa tutkimuksissa mainittu aiheutuneen
5985:  mitään haittaa.
5986:       Sen nojalla mitä edellä on esille tuotu saavat allekirjoit-
5987:  taneet kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta päättäisi hy-
5988:  väksyä. seuraavan asetusehdotuksen:
5989: 
5990:                                                            12
5991: 1'18   IV, 2 , - Yhtiöiden ja yhdistysten maanhankinta.
5992: 
5993: 
5994:                         Ehdotlus
5995: asetukseksi erinäisten pykälien muuttamiseksi 16 pai-
5996: vänä tammikuuta 1916 annetussa asetuksessa, joka koskee
5997: rajoituksia eräänlaatuisten yhtiöiden ja yhdistysten oi-
5998:           keuteen kiinteistön hankitaan maalla.
5999: 
6000:                           1 §.
6001:    Yhtiö, joka harjoittaa taloudellista toimintaa, saakoon
6002: ainoastaan alempana mainituilla rajoituksi1la Ja ehdoilla
6003: hankkia omakseen maalla olevaa maata.
6004: 
6005:                                6 §.
6006:      Jos yhtiö tahtoo hankkia omakseen toisenlaatuistannaalla
6007: olevaa kiinteätä omaisuutta taikka muissa tapauksissa, kuin
6008: 2 ja 4 t§ :ssä sanotaan, ta!ikka erottamattoman O'San sellaisesta
6009: kiinteistöstä, hakekoon siihen lupaa asutushallitukselta. Sel-
6010: l;ainen hakemus on annettava; kuvernöörille. Asutushallituk-
6011: sen päätökseen tällaisessa asiassa saa hakea muutosta Se-
6012: naatin Talousosastossa kolmenkymmenen päivän kuluessa
6013: päätöksen antamisesta lukien.
6014:      Yhtiöllä olkoon oikeus lohkomisen tai erottamisen kautta
6015: hankkia omakseen kiinteistön osa, joka pääasiallisesti on tar-
6016: koitettu tontiksi, varastopaikaksi, kaivosalueeksi, hiekan-,
6017: soran- tai savenottopaikaksi taikka joka on vesialue tahi kos-
6018: kitila. Lainhuudatusta hakiessaan on! yhtiön näytettävä, että
6019: lohko taikka palsta on senlaatuinen kuin nyt sanotaan.
6020: 
6021:                              9 §.
6022:     Mitä tässä asetuksessa on säädetty yhtiön kiinteistöhan-
6023: kinnasta olkoon myös noudatettava, kun osuuskunta tai yh-
6024: distys, joka harjoittaa taloudellista toimintaa, tahtoo omak-
6025: seen hankkia maalla olevaa kiinteätä omaisuutta.
6026:                             10 §.
6027:     Se mitä tässä asetukS<es;a on säädetty ei koske maanvil-
6028: jelyksen ja sen sivuelinkeinojen edistämistä varten perustet-
6029: tuja maanviljelijäin osuuskuntia.
6030:                    IV, 2. -   Haataja y. m.                 179
6031: 
6032:                              11 §.
6033:     Tarkemmat määräykset sen selvityksen laadusta, joka on
6034: esitettävä tässä asetuksessa mainituissa asioissa, sekä asetuk-
6035: sen soveltamisesta ·muutoin antaa. Senaatti.
6036: 
6037:    Helsingissä 23 p :nä huhtikuuta 1!H 7.
6038: 
6039: 
6040:     Kyösti Haataja.              Oskari Lahdensuo.
6041:     Pentti Hiidenheimo.          Pekka Saarelainen.
6042:     Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila. Mikko Luopajärvi.
6043:     Alfred Retulainen.           August Raatikainen.
6044:     J. E. Antila.                U. Brander.
6045:     W. 1. Alhainen.              K. W. Koskelin.
6046:     E. Tukia.                    J. G. Hirvensalo.
6047:                     Juho r,aitinen.
6048: 180
6049: 
6050: 
6051: 1 V, :J. -   Edusk. esit. N :o 19.
6052: 
6053: 
6054: 
6055: 
6056:               Haataja, Kyösti, y. m.: Ehdotus asetukseksi
6057:                 kunnan et·nosto-oikeudesta eräissii tapauksissa
6058:                 kiin~eistöjä myytäessä.
6059: 
6060: 
6061: 
6062: 
6063:                 S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
6064: 
6065:      Se päämäärä, johon meillä on ma.apolitiikassamme pyrit-
6066: tävä, kohdistuu varsinaisesti maJanomistajaluokkamme lisää-
6067: miseen ja voimistuttamiseen, kuten on osoitettu siinä edus-
6068: lmntaesity ksessä, jonka. allekirjoittaneet ovat näille va.ltio-
6069: päiville jättäneet asutushallituksen perustamisesta. Tämän
6070: päämäärän saavuttamiseksi on kahdessa muussa eduskunta-
6071: esityksessä ehdotettu, että nykyiset määräykset puutavara-
6072: liikkeiden maanhankinnan estäruisestä ulotettaisiin kaikoo-
6073: la.isiin yhtiöihin sekä erikoistapauksissa laajoja maaomai-
6074: suuksia. useammissa eri kunnissa omistaviin yksityisiinkin.
6075: Tällaisia yhtiöiden maanhankintaa rajoittavia määräyksiä
6076: vastaan on julkisuudessa tuotu esille sekin väite, ettei. yhtiöi-
6077: den maanhankintaa ole katsottava turmiolliseksi, koska yh-
6078: tiöt hoitavat metsiänsä paremmin kuin yksityiset talonpojat
6079: ja koska myös metsä yksiin käsiin koottuna void-aan yleensä
6080: hoitaa paremmin kuin sen kuuluessa pieniin palstoihin jaet-
6081: tuna u~eammille. Näiltä näkökohdilta ei voi kieltää kaikkea
6082: oik-eutusta. Kuitenkaan ne eivät sellaisinaan vaadi m1lia-
6083: omaisuuksien joutumista yhtiöille, koska metsäalueiden yk-
6084: siin käsiin kokoaminen voidaan saada airnaan muutenkin, py-
6085: syttämällä maaseudun laajoilla kenoksilla se voitto, joka
6086: metsien tuotosta .lankea:a itse metsämaan omistamisen osalle.
6087: Tämä voi tapahtua saattamalla metsät yhtiölle joutumisen
6088:                     IV, 3. -   Haataja y. m.                 181
6089: 
6090: sijasta kuntien omiksi. Se taas voi tapahtua myöntämällä
6091: kunnille etuosto~oikeuden maaomaisuuksia yhtiöille myy-
6092: täessä, samaan tapaan kuin Norjassa on myönnetty metsä-
6093: koncessionilailla 18 päivältä syyskuuta 1909.
6094:      Kunnallismetsäasia on jo saanut melkoista huomiota puo-
6095: leensa. Kunnat ovat omasta alotteestaan, nykyisin tarjolla
6096: olevia keinoja käyttäen, hankkineet omikseen melkoisia met-
6097: säaloja. Myös on eduskunnassa tehty alotteita kunnallis-
6098: metsäasian edistämiseksi. Edellä ehdotettu lainsäädälntötoi-
6099: menpide näyttäisi vievän tätä asiata melkoisesti eteenpäin.
6100: ,Ta samalla pidettäisiin sen kautta huolta, että kuntien käsiin
6101: joutuisivat juuri ne metsäalat, jotka muutenkin joutuisivat
6102: maata viljelevä:ltä väestöluokalta pois.
6103:      Kuntien metsäalojen tuntuvampi lisää-ntyminen tul,ee to-
6104: dennäköisesti vaatimaan valtioV:a!ltain huolenpitoa siitä, että
6105: näitä metsäaloja tarkoituksenmukaisesti hoidetaan, sekä eri-
6106: tyistä sitä tarkoittavaa lainsäädäntöä. Riittä'Vät syyt eivät
6107:  kuitenkaan vaadi puheena,olevan toimenpiteen jättämistä täl-
6108: laisen lainsäädännön aikaansaamista odottamaan, V'aan voi-
6109: daan tällaiseen toimenpiteeseen siitä riippumatta ryhtyä.
6110: Kunnallismetsien hoitoa koskeva lainsäädäntökysymys voi-
6111: daan sitten aikanaan ottaa eri 'kysymyksenä käsittelynalai-
6112: seksi.
6113:      Tällainen kunnallismetsien aika:ansaaminen tulisi selvästi
6114:  olemaan hyvin suurena tekijänä ma:alaisväestömme voimis-
6115: tuttamisessa, kun ne takaisivat sen melkoisen tulon, mikä
6116:  metsämaiden omistamisen osalle metsän tuotosta tulee, kun-
6117:  nan kaikki.en kansankerrosten hyväksi ja olisivat kuntien
6118:  rahataloudessa erinomaisena tukena. Tällainen tuki olisi
6119: myös erikoisen tarpeellinen ;juuri sellaisissa kunnissa., joissa
6120: maan ,erikoisen lmru laatu tekee maanviljelyksen vaikeaksi
6121: ilman tukea metsäntuotosta, mutta joissa se voisi menestyä
6122:  ja pitää pystyssä melkoista väestöluokkaa metsämaista. saa-
6123:  dun tuoton tullessa maanviljelystuottoon lisäksi. Juuri täl-
6124: laisiss!_l kunnissa ovatkin yhtiöt olleet valmiimpia maaomai-
6125: suuksiansa laajentamaan .ia uhkaamaan koko maataviljelevän
6126:  väestön olemassa oloa.
6127:               IV, 3. -   Kunnan etuosto-oikeus.
6128: 
6129:     Sen perusteella mitä edellä on esille tuotu pyytävät alle-
6130: kirjoittaneet kunnioittaen; että Eduskunta päättäisi hyväksyä
6131: seuraavan asetusehdotuksen:
6132: 
6133: 
6134: 
6135:                          Ehdotus
6136:  asetukseksi kunnan etuOsto-oikeudesta eräissä tapauk-
6137:               sissa kiinteistöjä myytäessä.
6138: 
6139:                              1 §.
6140:     Kun yhtiö, joka harjoittaa taloudellista toimintaa, hank-
6141: kii omakseen maaomaisuuksia, ollkoon se kunta, jonka alueella
6142: kiinteistö on, oikeutettu Innastamaan it.sellensä maaomaisuu-
6143: den kaikkineen mitä siihen kuuluu samasta hiimasta, jolla
6144: yhtiö on sen saanut.
6145:     Tällainen Junastaruisoikeus älköön kuitenkaan kaskeko
6146: maaomaisuuksia siinä kunnassa, jossa yhtiöllä on kotipaikka.
6147: Älköön si,tä myöskään sovellebtako silloin, kun omaisuu's on
6148: hankittu asutushallituksen tai sena.atin luvalla.
6149: 
6150:                                2 §.
6151:     Jos kiinteistö, jota etuosto-oikeus koskee, on usea~rr1assa
6152: kunnassa, ja jos nämät eivät voi etuosto-oikeudesta sopia,
6153: k;uulukoon sellainen oikeus sille kunnalle, jonka edut sitä
6154: painavarumin vaativat. Riitaisu:ud,et etuosto-oikeuden käyt-
6155: tämisestä ratkaisee asutushallitus.
6156: 
6157:                               3 §.
6158:     Jos kiinteistön ohella, jota etuosto-oikeus koskee; on luo-
6159: vutettu myös irtainta omaisuutta, olkoon kunta, joka etuosto-
6160: oikeutta kä;yttää, velvollinen Innastamaan myös sen, jos se,
6161: jolta lunastaminen tapahtuu, sitä vaatii.
6162: 
6163:                                4 §.
6164:     .Jos kiinteistön ohella, joka tulee etuosto-oikeudella lunas-
6165: tettavaksi, on luovutettu myös muuta, jota lunastaminen ei
6166:                      IV, 3. -   Haataja y. m.                  183
6167: 
6168:  koske, ja molemmille on määrätty yhteinen kauppasumma,
6169:  on arvion perusteella määrättävä, kuinka suuri osa siitä on
6170:  kummankin omaisuuden osalle luettava, elleivät asianomaiset
6171:  siitä sovi.
6172:                                 5 §.
6173:      Jos kiinteistö, jota etuosto-oikeus ,koskee, on annettu koko-
6174:  naan tai osaksi lahjana, on sa.antoa koskevassa ilmoituksessa
6175:  mainittava lahjoitetun kiinteistön tai sen osan arvo. Ellei
6176:  kunta katso sille määrättyä arvoa kohtuulliseksi, olkoon oi-
6177:  keutettu toimituttamaan sen arvion sillä tavalla kuin jälem-
6178:  pänä säädetään. Jos niin tehdään, olkoon kunnalla oikeus
6179:  12 § :ssä säädetyn ilmoituksen tekemiseen. kolmen kuukaud'en
6180:  kuluessa siitä lukien kuin arvio on lainvoimaisesti toimitettu.
6181: 
6182:                                6 §.
6183:       Joka etuosto-oikeutta käyttää, tulee alkuperäisen ostajan
6184:   oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Jos osa kauppasummasta on
6185:   määrätty suoritettavaksi muuten kuin rahana, on sekin ra-
6186:   haksi arvioitava. Sama olkoon voimassa ehdosta, joka ei ole
6187:   etuosto-oikeuden käyttäjän täytettävissä ja joka voidaan ra-
6188:   haksi arvioida. Mikäli ehtoa tai suorituksen osaa ei voi raha-
6189: . arvioksi muuttaa, olkoon sitä koskeva sopimus etuosto-oikeu-
6190:   den käyttä,jään nähden voimaton, niin myös muu sellainen
6191:   ehto, jota tämä ei voi kohtuuden mukaan täyttää.
6192: 
6193:                                7 §.
6194:      Edellä säädetty arvio on, ellei siitä sovita, jätettävä väli-
6195:  miesten toimitettavaksi. Sitä varten on kummankin asian-
6196:  osaisen valittava paikkakunnan ulosottomiehen edessä väli-
6197:  mies ja tulee näiden siten valittujen valita kolmas, joka sa-
6198:  malla on puheenjohtaja.
6199:      Ellei asianosainen ole kolmessa päivässä sen jälkeen, kuin
6200:  häntä on kirjallisen tunnustuksensa mukaan tahi haastemie-
6201:  hen kautta siihen kehoitettu, antanut tiedoksi välittäjän
6202:  vaaliaan, taikka jos ei kolmessa päivässä saada toimeen pu-
6203:  heenjohtajan vaalia, olkoon toisella riitapuolella tahi, jälki·
6204:  mäisessä tapauksessa, kummallakin asianosaisella oikeus pyy-
6205: 184           IV, 3 • ....;_ Kunnan etuosto-oikeus.
6206: 
6207: täm. tuomaria tahi, kaupungissa, oikeuden. puheenjohtajaa tai
6208: järjestysmiestä valitsemaan sellainen välittäjä. Ellei tuomari
6209: asu paikkakunnalla,·. olkoon kruununvouti tai nimismies oi-
6210: keutettu sellaisen vaalin toimittamaan.
6211: 
6212:                               8 ·§ .
6213:     .Joka ei edellä säädettyjen välimiesten arvioon tyydy, ol-
6214: koon oikeutettu kahden kuukauden kuluessa siitä lukien kuin
6215: välimiehet ovat asiassa lausuntonsa antaneet saattamaan asian
6216: haasteen nojalla oikeuden ratkaistavaksi.
6217: 
6218:                              9 §.
6219:     Etuosto-oikeuden alaista kiinteistöä älköön ostaja laskeko
6220: rappiolle älköönkä siitä mitään erottaka tai luovuttako, niin
6221: kauan kuin etuosto-oikeus on voimassa, sen ulha;lla mitä toi-
6222: sen metsän ja maan oikeudettömasta käyttämisestä on sää-
6223: detty.
6224: 
6225:                             10 §.
6226:      Kuukauden kuluessa siitä kuin yhtiö, osuuskunta tai yh-
6227: diSttys on saanut omakseen sellaisen maaomaisuud·en, joka
6228: on etuosto-oikeud-en alainen, on yhtiön, osuuskunnan tai yh-
6229: distyksen ilmoitettava saannostaan asianomaisen kunnan asu-
6230: tusla utakunna lle.
6231: 
6232:                               11 §.
6233:     Saatuaan edellisessä pykälässä mainitun ilmoituksen on
6234: asutuslautakunnan pidettävä huolta, että etuosto-oikeuden
6235: käyttämisestä tehdään päätös siinä järjestyksessä kuin pää-
6236: töksen teosta tällaisissa asioissa on erittäin säädetty.
6237: 
6238:                            12 §.
6239:     Jos kunta on päättänyt etuosto-oikeutta käyttää, on sen
6240: suoritettava'lunastussumma ostajalle tai talletettava se hänen
6241: hyväkseen julkiseen rahalaitokseen sekä siitä hänelle ilmoi-
6242: tettava kolmen kuuka.uden kuluessa siitä lukien kuin ostaja
6243: maaqmaisuudE)n omakseen &al.
6244:                     IV, 3. -   Haataja y. m.                   185
6245: 
6246:                              13 §.
6247:    Ellei sellaista ilmoitusta, kuin 10. § :ssä sääd-etään, ole
6248: määräajan kr 1 uessa annettu, olkoon kunta oikeutettu milloin
6249: tahansa etuosto-oikeuttaan käyttämään. Jos ilmoitus tehdään
6250: määräajan jälkeen, olkoon 12 § :ssä mainittu kolmen kuukau-
6251: den aika luettava siitä kuin ilmoitus kunnalle saapui.
6252: 
6253:                               14 §.
6254:     Se, jolta kunta kiinteistön etuosto-oikeudella lunastaa, ol-
6255: koon vdvollinen' luovuttamaan kiinteistön heti kun lunastus-
6256: summa on sille suoritettu tai sen hyväksi talletettu. Lunas-
6257: taja on lunastussumman suorittamis- tai ta.llettamispäivästä
6258: katsottava kiinteistön omistajaksi.
6259: 
6260:                                 15 §.
6261:     ElLei kunta ole määräajan kuluessa lähettänyt yhtiölle
6262: ilmoitusta siitä, että sei tahtoo etuosto-oikeutta käyttää, taikka
6263: maksanut lunastussumman tahi sitä tallettanut, olkoon oikeus
6264: etuosto-oikeuden käyttämiseen rauennut.
6265: 
6266:                              16 §.
6267:     Kiinteistölle, joka on etuosto-oikeuden alainen, älköön
6268: annettako lainhuutoa, ennenkuin ostaja on näyttänyt ilmoit-
6269: taneensa ostosta laiissa säädetyn ajan kuluessa asutuslauta-
6270: kunnalle.
6271:                             17 §.
6272:   . Mitä tässä asetuksessa on säädetty yhtiöstä, olkoon myös
6273: voimassa osuuskunnasta ja yhdistyksestä, joka harjoittaa ta-
6274: loudellista toimintaa.
6275: 
6276:                               18 §.
6277:     Sellainen etuosto-oikeus, josta tässä asetuksessa säädetään,
6278: olkoon kunnalla myös k·aikkeen sellaiseen maaomaisuuteen,
6279: joka aikaisemmin lainsäädännön mukaan on tullut yhiliön,
6280: osuuskunnan tai yhdistyksen omaksi, kun sellainen maaomai-
6281: suus luovutetaan toiselle yhtiölle, osunskunna1le tai yhdis-
6282: tykseUe.
6283: 186             IV, 3. -   Kunnan etuosto-oikeus.
6284: 
6285:                         19 §.
6286:    Lähemmät määräykset tämän asetuksen sovelluttamisesta
6287: antaa Senaatti.
6288: 
6289: 
6290:       Helsingissä 2r3 ·p :nä huhtikuuta 1917.
6291: 
6292:        Kyösti Haataja.               Pekka Saarelainen.
6293:        Pentti Hiidenheimo.           Mikko J. .uopajärvi.
6294:        Osk. Ansh. Sjöstedt-J ussil~. August Raatikainen.
6295:        Alfred Retulainen.            U. Brander.
6296:        J. E. Antila.                 K. W. Koskelin.
6297:        W. 1. Alhainen.               J. G. Hirvensalo.
6298:        E. Tukia.                     Juho J. .aitinen.
6299:                       Oskari Lahdensuo.
6300:                                                             187
6301: 
6302: IV, 4, -   Edusk. esit. N:o 20.
6303: 
6304: 
6305: 
6306: 
6307:             Haataja, Kyösti, y, m.: Ehdotus asetukseksi
6308:               viljelyksien ja rakennuksien kunnossapidosta
6309:               erinäisillä tiloilla.
6310: 
6311: 
6312:               S u o m e n E d u s k u n n a 1 1 e.
6313: 
6314:     Siinä anomusehdotuksessa, jonka allekirjoittaneet ovat
6315: näille valtiopäiville antaneet asutushallituksen perustami-
6316: sesta, on tuotu esille ne päänäkökohdat, jotka ovat pantavat
6317: määrääviksi meidän maapolitiikkamme vastaiselle suunnalle,
6318: sekä myös muutamia ääriviivdja niistä toimen!piteistä, joihin
6319: näitä päämääriä silmälläpitäen on ryhdyttävä. Yksi näistä
6320: toimenpiteistä on huolenvito siitä, että maaomaisuuksia, jotka
6321: ovat joutuneet maata itse viljelevältä väestöitä teollisuus- y.
6322: m. yhtiöille taikka muuten kuolleeseen käteen, hoidetaan
6323: kunnollisesti ja niin, että ne pääimäärät, joihin maapolitii-
6324: kassamme on pyrittävä, tulevat mikäli mahdollista saavute-
6325: tuiksi, vaikka yhtiöiden omiksi aikaisemmin joutuneet maao-
6326: maisuudet edeHeeillkin jäävät niiden omiksi. Näiden maa-
6327: omaisuuksien nykyinen hoito on omiansa antamaan monessa
6328: kohden aihetta huolestumiseen. On tunnettua, että kun maa-
6329: tila joutuu yhtiön omaJksi, niin sen viljelykset joko annetaan
6330: vuokralle tai pannaan heinän'kasvuun, jonka sato sit.t.en vuo-
6331: sittain myydään. Molemmissa tl!lpauksissa tietää menet-
6332: tely viljely;ksien joutumista rappiolle, maan laihdutta;mista
6333: ja niiden pääoma-arvojen häviämistä, jotka maahan ovat ai-
6334: kaisemman viljelystyön muodossa sijoitetut. Eivätkä ole ai-
6335: van harvinaisia nekään ta·paukset, joissa viljelykset on kyl-
6336: 188    IV, 4. -   Viljelysten ja rakennusten kunnossapito.
6337: 
6338: vetty metsään. Tämän lisäksi jäävät säännöllisesti viljele-
6339: mättä ne usein hyvinkin laajat vilje'lyskelpoiset alueet, jotka
6340: tällaisiin yhtiöiden tiloihin kuuluvat.
6341:      Siitä merkityksestä, joka asian tällä puolella on, saamme
6342: .ionkunlaisen käsityksen, kun tavka;stamme yhtiöiden maa-
6343: omaisuuksiin kuuluvien viljeltyjen maiden aloja. V:n 1901
6344: tilaston mukaan kuului tedHisuusyhtiöiden tiloi'hin viljeltyä
6345: maata yhteensä n. 45,000 ha. Kun tiedetään kuinka valtaava
6346: yhtiöiden maaomaisuuksien 'laajeneminen on ma.initun vuo-
6347: den jälkeen ollut, voi huoletta katsoa silloisen pinta-alamää-
6348: rän tuJleen nyt jo useampikertais,eksi. Lisäiksi osoittavat puu-
6349: tavaraliikkeiden maanostoja tutkimaan asetetun komitean
6350: hankkimat tilastotiedot, jotka ovat julkaistut v. 1906, että
6351:  puutavarayhtiöiden tiloista on n. 65,6 % annettu vuokral'le
6352:  ja että omista'jan omassa hoidossa olevilla tiloilla on 4 7 <jo :ssa
6353: tapauksista pellot jätetty heinälle ja 9,5 %:ssa tapauk-
6354: sista tilat jätetty kokonaan rappiolle. Kaikkiaan siis
6355: vain n. 15 %:ssa kaikista tå'pauksista ovat vilj-elykset niiden
6356: omistajain omassa hoidossa olevia kunnossa pidettyjä vil.ie-
6357: lyksiä. Tämä riittää osoittamaan, kuinka tärkeätä takeiden
6358: saaminen yhtiöille kuuluvien maaomaisuuksien kunnollisesta
6359: viljelemisestä on jo maan elintarvetuotannon kannalta, pu-
6360: humattakaan siitä va;ikutuksesta, joka sillä muuten on niihin
6361: päämääriin nähd·en, joihin meidän on maapolitiikkamme
6362: alalla pyrittävä.
6363:      Tällaiset syyt ovat saaneet Ruotsissa säätämään lain vil-
6364:  jelyksien ja rakennuksien ·pakollisesta kunnossapidosta maan
6365: pohjoisoSiissa olevilla yhtiöiden) tiloilla. Vaatimus samaHai15en
6366: lainsäädännön aikaansaamisesta myös meillä on ollut jo ai-
6367:  kaisemmin eduskunnassa esil.lä, vaikka siinä ei olekaan saatu
6368:  lopullista tulosta aikaan. Viime aikojen kokemukset elin-
6369:  tarvekysymyksen alalta ovat niin ilmeisesti osoittaneet täl-
6370: laisen lainsäädännön tarpeellisuuden, että sen aikaansaamista
6371:  ei voi enää viivytellä.
6372:      Siihen nähden mitä edellä on esille tuotu saamme kun-
6373: nioittaen ehdottaa, että Eduskunta päättäisi hyväksyä näin
6374:  kuu] uvan asetuksen;
6375:                     IV, 4. -    Haataja y. m.                    189
6376: 
6377: 
6378:                            Ehdotus
6379: asetukseksi viljelyksien ja rakennuksien kunnossapidosta
6380:                     erinäisillä tiloilla.
6381: 
6382:                               1 §.
6383:     Yhtiö olkoon velvollinen pitämään kunnossa omistamal-
6384: Iaan tilalla o}evat sellaiset viljelykset, jotka voidaan tilalla
6385: ennestään oleviin viljelmiin kuuluvina järkiperäisesti ja tar-
6386: koituksenmukaisesti viljellä, ja sellaiset rakennukset, jotka
6387: ovat viljel;yksen harjoittamista. varten tällaisilla viljelmillä
6388: tarpeellisia.
6389:     Mitä tässä asetuksessa säädetään yhtiöstä, olkoon myös
6390: voimassa osuuskunnasb ja yhdistyksestä, niin myös yksityi-
6391: sestä, joka paitsi maaomaisuuksia yhd•en kunnan alueella
6392: omistaa sellaisia myös toisissa kunnissa enemmän kuin viisi-
6393: sataa hehtaaria, tällaisiin toisissa kunnissa oleviin maaomai-
6394: suuksiin nähden, jotka eivät ole yhdysviljelyksessä ensiksi
6395: mainitussa kunnassa o'levien maaomaisuuksien kanssa.
6396: 
6397:                                 2 §.
6398:     Kunnossapitovelvollisuus on katsottava laimin;lyödyksi,
6399: jos viljelykset ja rakennukset ovat tuUeet huonompaan kun-
6400: toon kuin mitä ne paikkakunnan tavan mukaan hyvin hoi-
6401: detuilla talonpoikaisviljelyksillä yleensä ovat.
6402:     Tällaiseksi laiminlyömiseksi ei kuitenkaan ole katsottava
6403: sellaisen viljellyn maa-alan viljelemättä jättämistä, joka on
6404: sen laatuinen ja sijaits•ee niin, että sen viljelemättiil jäJttäminen
6405: on katsottava edulliseksi viljelmää hallitsevalle tavalliselle
6406: talonpoikaisviljelijälle.
6407: 
6408:                              3 §.
6409:     J as asianomaisen kunnan asutuslautakunta katsoo, että
6410: edellä säädetty kunnossrupitovelvollisuus on laiminlyöty, il-
6411: moittakoon siitä asialliOmaiselle asutustarkastajalle, jonkia tu-
6412: lee yhd·essä asutuslautakunnan puheenrioMajan ja kahden sen
6413: jäsenen kam:Sia pitää paikalla katsH1mus.
6414: 190    IV, 4. -   ViljelJsten ja rakennusten kunnossapito.
6415: 
6416:                              4 §.
6417:     Katselmuksen ajasta on katselmuksen toimittajan annet-
6418: tava hyvissä ajoin maanomistajalle tieto. Ilmoitus siitä on
6419: katsottava asianmukaisesti 'annetuksi, jos se on vähintään
6420: kolme viikkoa ennen katselmustilaisuutta kirjallisena ja pos-
6421: tikirjoihin merkittynä jätetty postin kuljetettavaksi.
6422: 
6423:                               5 §.
6424:      Katselmuslautakunnan tulee tarkastaa tilan viljelykset ja
6425: 1 § :ssä mainitut rakennukset sekä antaa niiden kunnosta lau-
6426: suntonsa. Jos kunnossapitovelvollisuus havaitaan laiminlyö-
6427: dyksi, ehdottakoon katselmuslautakunta ne toimenpiteet,
6428: jotka rappion korjaamiseksi ovat ta.rpeen. Katselmuksesta on
6429: tehtävä katselmuskirja, johon merkitään, mitä katselmuk-
6430: sessa on havaittu, sekä katselmusmiesten lausunto, ja tulee
6431: asutustarkastajan lä.hettää k~1tselmuslkirja asutushallituk-
6432: sel'le.
6433:                               6 §.
6434:      Jos asutushallitus katselmuksen jolhdosta havaitsee, että
6435: kunnossapitovelvollisuus on laiminlyöty, tehköön maanomis-
6436: tajan kansS'a kirjallisen sopimuksen laiminlyönnin korjaami-
6437: sesta.
6438:      Ellei sopimusta saada aikaan, pitäJköön asutushallitus
6439: huolta asian saattamisesta tuomioi!stuimen käsiteltävltksi.
6440: 
6441:                                7 §.
6442:     Sen valvominen, !'lttä ra;p·pion korjaamisesta tehdyn s.opi-
6443: muksen tai siitä a.nnetun tuomioistuimen päätöben mää-
6444: räyksiä noudatelt:aan, kuuluu a.sutuslautakunn•alle. Jos se ha-
6445: vaitsee niitä rikottavan, ilmoittakoon siitä asutushallitukselle.
6446: 
6447:                             8 §.
6448:    Jos tuomioistuin havaitsee, -että kunnossapitovelvollisuus
6449: on •laiminlyöty, määrärtköön ne toimen>piteet, jotka laimin-
6450: lyönnin korjaamiseksi ovat tarp•een, sekä velvoittakoon maan-
6451: omistaj.an määräa.jan, korkeintaan kolmen vuoden kuluessa
6452: korjaamaan puutteet.
6453:                    IV, 4. -   Haataja y. m.                   191
6454: 
6455:                               9 §.
6456:    Ellei asutushallituksen ja maanomistajan kesken tehdyssä
6457: sopimuksessa tai tuomioistuimen päätöksessä määrättyjä toi-
6458: men!piteitä ale määräajan kuluessa tehty, antakoon asutus-
6459: hallitus niiden tekemiseen uuden määräajan.
6460: 
6461:                              10 §.
6462:     Ellei sovittuja tai tuomioistuimen määräämiä toimen:pi-
6463: teitä rappion korjaamiseksi edellisen pykälän mukaan asete-
6464: tun määräajan kuluessa suoriteta, tYlkoon a.sutuslauta;kunta
6465: oikeutettu maanomistajan kustannuksella ne suorittamaan.
6466: Langetettakoon laiminlyön'tiin ·vika11ää myös vähintään sada.n
6467: markan sakkoon,
6468:     Jos maan omista'll yhtiö tai yhdistys, olkoon mainittuun
6469: sakkoon vikapää jokainen, joka 9 § :ssä mainitun määräajan
6470: kuluessa on laillisesti tällaisessa asiassa yhtiötä tai yhdis-
6471: tystä edustanut, ellei hän voi ·selvästi näyttää, ettei häntä
6472: voida laiminlyöntiin vikapääksi katsoa.
6473:     Jos llaiminlyönti on väihäinen, olkoon tuomioistuimella
6474: vaft.a tuomita sakkoa myös alle sadan markan, taikka antaa
6475: laiminlyöutiin vikapäällle vain varoitus.
6476: 
6477:                               11 §.
6478:     Ma-anomistaja olkoon velvollinen v:a'staamaan edellä sää-
6479: detystä kunnossapitovelvollisuudesta silloinkin kul). vål.i·elmä,
6480: jota kunnossapitovelvoHisuus koskee, on vuokralle annettuna.
6481:     Jos maanomistaja on luovuttanut maa,nsa toisen omalksi
6482: sen jälkeen kuin kunnossapitovelvollisuuden laiminl;').:önnin
6483: korjaamisesta on sovii!tu tai tuomioistuin on siitä määrännyt,
6484: vastatkoon kuitenkin entinen omistaja edelleenkin sen täyttä-
6485: misestä, ellei velvollisuutta ole asutusha:llituksen luvalla
6486: uudelle omistajalle siirretty. Olkoon tila myös panttina lai-
6487: minlyönnin korjaamisesta 10 § :n nojalla a'i,heutuvista kustan-
6488: nuksista.
6489:     Maan haltija on velvollinen sallimaan sen, jolle rappion
6490: korjaaminen kuuluu, ryhtyä sitä varten li;ar'peelHsiin toimiin.
6491: 192      IV, 4. -   Viljelysten ja rakennusten kunnossapito.
6492: 
6493:                              12 §.
6494:    Tässä asetuksessa säädettyä kannetta ajakoon tuomiois-
6495: tuimessa asutusha'llituben määräämä henkilö tai asutushalli-
6496: tuksen ilmoituksesta virallinen syyttäjä.
6497: 
6498:                               13 § .
6499:      •Jos kunnossrupitovelvollisuus on laiminlyöty, korvatkoon
6500: maanomistaja myös katselmuksen pitämisestä aiheutuneet
6501: kulut, sen mukaan kuin siitä erittäin lähemmin säädetään, .ia
6502: liilttäköön katselmuslautakunta lausunnon niistä katselmus-
6503: päätökseensä,
6504:                         14 §.
6505:    Lähemmät määräykset tämän asetuksen sovellultamisesta
6506: antaa Senaatti.
6507: 
6508: 
6509:       Helsingissä 23 p :nä huh tiku 1.l ta 1917.
6510: 
6511:        Kyösti Haataja.                Pekka Saarelainen.
6512:        Pentti Hiidenheimo.            Mikko  Luopajärvi.
6513:        Osk. Ansh. Siöstedt-J ussila. August Raatikainen.
6514:        Alfred ltetulainen.            U. Brander.
6515:        J. E. Antila.                  K. W. Koskelin.
6516:        W. 1. Alhainen.                J. G. Hirvensalo.
6517:        E. Tukia.                      Juho Laitinen.
6518:                        Oskari Llllhdeusuo.
6519:                                                                193
6520: 
6521: l V, "· -   Anom. ehd. N :o 60.
6522: 
6523: 
6524: 
6525: 
6526:              Pesonen, Otto, y. m.: Puutavarayhtiöiden lain-
6527:                 vastaisen kiinteistöjen h®kinnan ehkäisemi-
6528:                 sestä.
6529: 
6530: 
6531:                S u o m e n E d u s k u n n a l l e.
6532: 
6533:      Sen jälkeen kun 2 päivänä tammikuuta 1915 annettu ase-
6534: tus, koskeva rajoituksia eräänlaa:tuisten yhtiöiden ja yhdis-
6535: tysten oikeuteen kiinteistöjen hankintaan maalla, supisti hei-
6536: dän oikeuttaan ostaa maakiinteistöjä ja kysymys yksityisten
6537: teollisuudenharjoittajain oikeudesta hankkia maakiinteis-
6538: töjä tunnetusta syystä jäi avonaiseksi, ovat puutavaraa raaka-
6539: aineena <käyttävät teollisuusyhtiömme lakia kiertää!ksensä pe-
6540: rustaneet &puyhtiöitä, joiden tarkoituksena ilmoituksen mu-
6541: kaan on ollut ,järkiperäisen maanviljelyksen ja metsän'hoi-
6542: don sekä niihin liittyvien sivuelinkeinojen harjoittaminen",
6543: tai joissa muita samantwpaisia viattomalta näyttäviä tarkoi-
6544: tusperiä, pitämällä maanvi·ljelyksen harjoittamista naama-
6545: rina, on mainittu. Mutta todE!llisuudessa on näillä yhtiöillä
6546: ;>nksinomaisesti tarkoitettu viitattua lakia kiertämällä hank-
6547: kia pääyhtiöille näiden uusien yhtiöiden turviin maakiinteis-
6548: töjä, ja ovatkin pääyhtiöt uusien yhtiöiden nimessä asetuksen
6549:  voimaan astumisen jälkeen huomattavasti lisääntyneellä tar-
6550: molla hankkineet itselleen kokonaisia tiloja metsä- ja viljelys-
6551: maineen ja siten tehneet tyhjäksi asetuksessa olevan kiellon
6552: hankkia muuta kuin ,sen osan vero- tai rälssitilan metsä-
6553:  maasta joutomaineen, jota ei harkita ·tarpeelliseksi emätilan
6554: täyttä ja sen viljelyksen tulevaankin kehitykseen nähd:m
6555:  riittävää metsä- ija laiduntarvetta varten ja jota ei myösikään
6556:                                                           13
6557: 194      IV, 5. -   Puutavarayhtiöiden maan haukiuta.
6558: 
6559: ole luettava sellaisiin viljelyskelpoisiin tiluksiin, jotka ase-
6560: mansa ja laajuutensa puolesta soveliaasti voidRan yhdistää
6561: jo olevaan ma.anviljelykseen". Laajoja alueita sekä lukuisia
6562: itsenäisiä tiloja onkin tätä tietä joutunut yksityisiltä puu-
6563: tavarayhtiöiden ha'ltuun. Ja kun yhtiöt maan-saannoilleen
6564: ovat saane,et lainhuudotkin, joita ainoastaan harvoissa 'ta-·
6565: pauksissa on evätty, on yhtiöiden menettel;vtapa ikäänkuin
6566: laillistunut:
6567:      Kun nyt kuitenkin ilmeistä on ja voidaan selvästi todis-
6568: taa ja ainakin eräissä yksityistapauksissa jo on täysin toden-
6569: nettukin, että nämä uudet yhtiöt ovat perustetut yksistään
6570: viitatun lain kiertämistarkoituks.essa, ja kun tällaisen as·iain-
6571: tilan jatkumisesta seuraa yhteiskunnallinen epäkohta, joka
6572: uhkaa tehdä lopun yksityisestä maanomistuksesta, jota vaa-
6573: raa tuolla asetuksella juuri on tahdottu tovjua, pyydä;mme
6574:  saada kunnioittaen ehd'otta.a, että Eduskunta anoisi Ha llituk-
6575:  selta,                               •
6576:                   että HaUitus viipymättä ryhtyisi kaikkiin sel-
6577:               laisiin tehokkaisiin toimenpiteisiin, että puutava-
6578:               rayhtiöiden niiden lainvastaisessa järjestyrksessä
6579:               tapahtuneet kiinteistöjen hankinnat maalla tuli-
6580:               sivat peruutetuiksi sikäli, kuin asian-osaisten
6581:               oma.sta toirnenpiteestä niin mole tap'ahtunut, ja
6582:               että sellaiset lainvastaiset maanhankinnat vast'-
6583:               edes estettäisiin.
6584: 
6585:       Helsingissä huhtikuun 23 p :nä 1917.
6586: 
6587:        Otto Pesonen.               Elias Sinkko.
6588:        Pekka Saarelainen.          AlekSis Salovaara.
6589:        Jalmari Haapanen.           Mikko Leinonen.
6590:        K. A. Lohi                  August Raatikainen.
6591:        Pekka Hälvä.                J. G. Hirvensalo.
6592:        A. Fränti.                  Juho Laitinen.
6593:                                                             195
6594: 
6595: 
6596: TY, 6. -   Anom. ehd. N:o 61.
6597: 
6598: 
6599: 
6600: 
6601:             Luopajärvi, Mikko, y. m.: Toimenpiteistä varo-
6602:                jen hankkimiseksi kuntien maanhankinnan
6603:                edistämiseksi.
6604: 
6605: 
6606:               ·S u o m e n E d u s k u n n a l l e.
6607: 
6608:     !Siinä sutiressa ty-öskentelyssä yhteiskunnallisen, talou-
6609: dellisen ja sivistY'ksellisen elämänsä kehittämiseksi, johon
6610: Suomen kansan nuorena sivistyskansana on toimintansa koh-
6611: distettava, on kunnallisella itsehallintotoiminnalla hyvin
6612: tärkeä sija. Tä:hän asti on kunnallinen toiminta varsinkin
6613: maamme maa1aiskunnissa yleensä rajoittunut ainoastaan nii-
6614: hin kaikkein välttämättömimpiin tehtäviin, jotka sillä vai-
6615: vaishoidon, opetustoimen ja terveydenhoidon alalla ovat suo-
6616: ritettavina. Monessa ta!pauksessa toiminta näiHä:kin aloilla
6617: on jäänyt koviri heikoksi ja puutteelliseksi, puhumattakaan
6618: siitä, että olisi voitu sitä ulottaa tavoittelemaan niitä suuria
6619: päämääriä, joihin kunnallisen toiminnan avulla, ei ainoas-
6620: taan näillä, mutta monilla muill8i aloilla on päästävä. Suurena
6621: syynä tähän on ollut se, että kunnallislaitoksemme on nuori
6622: ja kunnallisen toiminnan on täytynyt tapahtua muutenkin
6623: vähän kehittyneissä dloissa. Pahimpana syynä voidaan kui-
6624: tenkin pitää sitä, että kunnalliseen toimintaan tarvittavat
6625: varat maalaiskunnissa ovat hankittavat miltei yksinomaan
6626: välittömän kunnallisverotuksen avulla, joka tulee maksajia
6627: kohtaamaan sitä raskaammin mitä pitemmälle menoja ky-
6628:  syvää toimintaa ·pyritään kehittämään. Tästä on seurauk-
6629:  sena, että verot alkavat nousta kohtuuttomrksi ja edistyksen
6630:  halu ja mahdollisuus tukehtua.
6631: 196           IV, 6, -   Kuntien maanhankinta.
6632: 
6633:      Tulojen hanl&:iminen kunnille muuta kuin verotustietä
6634: onkin nykyhetken ja varsinkin vastaisuuden yksi kaikkein
6635: täJrkeimpiä ja kipeimpiä tehtäviä. Niistä keinoista, joihin
6636: tällä alalla on ryhdytty, on metsien ja maatilojen kunnille
6637: ostaminen osottautunut tarkoituksenmukaiseksi ja alkanut
6638: saavuttaa yhä suurempaa ~arrastusta. Toimintaa tällä yh-
6639: teisen omaisuuden ;hankinta-alalla on kuitenkin .kehitettävä
6640: ja samalla sen alaa laajennettava. mahdollisimman nopeasti
6641: ja. tehokkaasti. Kuntien on päästävä omistamaan niitä luon-
6642: nonlähteitä, joitten arvo vielä tällä hetkellä ja lähitulevai-
6643: suudessa p~detään mitattömänä, mutta jotka vastaisuudessa
6644: ovat sellafflia aarteita, että niid·en uumenista voidaan syn-
6645: nyttää tuotanto, joka kykenee peittämään suurimpiakin tar-
6646: peita.
6647:      Ne suuret alat rais<kattujen metsien pohjia, laidattomia
6648: rahka- ja turvesoita, jotka vielä arvottomina uinuvat, samoin
6649: vielä vapaina tahi mitättöminä ·tuottolaitoste~ palveluksessa
6650: olevat monilukuiset kosket, on kuntien saatava haltuunsa, en,.
6651: nen kuin yksityinen pääoma ehtii näihin kyntensä iskeä.
6652:      Mitä kuntiin tulee, on nii-den pakko ryhtyä tämänsuun-
6653: taisiin toimenpiteisiin, sekä nykyhetken tarpeita että tule-
6654: vaisuutta silmällä pitäen. Mutta jos kunnat y1eensä ryhtyvät
6655: näitten näkökohtien mukaan toimimaan, kysyy se varoja
6656: siinä määrässä, eWi niitten hankkimiseksi on· ryhdyttävä eri-
6657: laisiin laajasuuntaisiin toimenpiteisiin.
6658:      Jo vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä tekivät edustajat
6659: Alkio y. m. laajasti perustellun anomuksen (Liitte~t II, 1909,
6660: anom. ehd. N :o 145), jossa, samalla kuin selvitettiin lähemmin
6661: itse tarkoituksen suurta kantavuutta, käytännöllisenä toimen-
6662:  piteenä ehdotettiin, että hallitus ottaisi asian omakseen ja ryh-
6663: tyisi toimiin niin suuren obligationilainan hankkimiseksi,
6664:  että_kuntien tarve tulisi sen avulla tyydytetyksi. Paitsi tätä,
6665:  m. m_ viime valtiopäivillä uudistettua alotetta, on eri valtio-
6666:  päivillä tehty pääasiassa samaan suuntaan pyrkiviä, joskin
6667:  erilaisiin luppuehdotuksiin päättyviä alotteita. Tämä kaikki
6668:  ei kuitenkRan ole johtanut toivottnihin tulobiin.
6669:                    IV, 6. -   Luopajärvi y. m.              197
6670: 
6671:     Kun nyt kunnallinenkin toiminta pääsee vapautumaan
6672: tähän asti rasittaneista ulkonaisista kahleista, on voimak-
6673: kaasti ja ripeästi käytävä toteuttamaan yhteiskunnallis·ten
6674: epäkohtien korjaamista ja parantamista.
6675:     Soiden raivaaminen viljelykselle ja asutukselle, maan
6676: hankinta tilattomiHe, valistustyön syventäminen ja yleistä-
6677: minen kaikkiin kerroksiin, terveydenhoito-olojen saattaminen
6678: kehityksen vaatimuksia vastaaviksi sekä ·paljon muuta, jdhon
6679: näilläkin valtiopäivtllä tehdyt alotteet, mikäli ne suotuisiin
6680: päätöksiin johtavat, tulevat aihetta antamaan, ovat tehtäviä,
6681: jotka kY'syvät 'toimintaa ja varoja.
6682:     On siis välttämätöntä saada tälle toiminnalle edeHytykset,
6683: saada lasketuksi luja ta.loudellinen perusta. Yhtenä tärkeänä
6684: puolena tämän perustan laskemisessa pidämme sellaiset toi-
6685: menpiteet, joita tässä ja edellä viitatussa anomuksessa on
6686: esiintuotu.
6687:     Ehdotamme kunnioittaen Eduskuntaa anomaan,
6688: 
6689:                  että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin riittä-
6690:              väin varojen varaamiseksi kuntien maapolitiikan
6691:              toteuttarnista varten, jossa tarkoituksessa olwi
6692:              harkittava eikö jonkinlaiS'en kotimaisen obliga-
6693:              tionilainan hankkiminen olisi tähän tarkoituksen-
6694:     •        mukaisin keino .
6695: 
6696:    Helsingissä huhtikuun 24 p:nä 1917.
6697: 
6698:         Mikko Luopajärvi.         August Raatikainen.
6699:         Santeri Alkio.            Iv. Fr. Lantto.
6700:         Aleksis Salovaara.        Santeri Haapanen.
6701:         Milclm J,einonen.         Lauri Mäkinen.
6702:                           K. A. Lohi.
6703: •
6704:                        8.
6705: 
6706: Kyytilaitosta ja tientekovelvollisuutta koskevia
6707:    eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
6708:                                                             201
6709: 
6710: IV, 7, -·Edusk. esit. N:o 11.
6711: 
6712: 
6713: 
6714: 
6715:             Sopanen, E. W., y, m.: Ehdottts kyytiaset·uk-
6716:                 seksi.
6717: 
6718: 
6719:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
6720: 
6721:     Sittenkuin entinen Suomen Suuriruhtinas 26 päivänä ke-
6722: säkuuta 1914 tapahtuneessa esittelyssä, Suomen Senaatin
6723: ehdotuksen mukaisesti, oli suvainnut määrätä, että Eduskun-
6724: nan 1910 vuoden val·tiopäivillä hyväksymä kyytiasetus oli
6725: jätettävä vahvistamatta eikä uuttakaan esitystä asiasta ole
6726: Eduskunnalle annettu, ja kun kyytitoimen järjestäminen
6727: ajanmukaisemmaHe, oikeuden ja kohtuuden vaatimuksia vas-
6728: taavalle kannalle on erittäinkin nyt käynyt välttämättö-
6729: mäksi, rohkenen, viittaaanalla niihin p.erusteluihin, joista on
6730: kerrottu lakivaliokunnan mainituilla valtiopäivillä asiasta
6731: antamassa mietinnössä, kunnioittavimmin ehdottaa,
6732:                että Edu.iskunta hyväksyisi seuraavan asetu.s-
6733:             ehdotuksen kyytitoimesta:
6734: 
6735: 
6736:                          Kyyti asetus.
6737:                            I LUKU.
6738:    Kyytilaitoksista, niiden perustamisesta ja voimassa
6739:                         pitämisestä.
6740:                               1 §,
6741:     :Matkustajain ja po-stin kuljetusta varten Suomessa pitää
6742: olla tarpeelliset kyytilaitokset, jotka ovat joko kestikievari-
6743: taloja, kyytias.emia tai kyytipysäkkejä.
6744: 202                 IV, 7. -   Kyytiasetus.
6745: 
6746:     Sen muka.an kuin alempana tässä asetuksessa tarkemmin
6747: sääJdetään, tulee matkustajain määrätystä maksusta saada:
6748:     ~estikievari·talosta varsinainen ja ylimääräinen kyyti sekä
6749: majaa ja ravintoa;
6750:     kyytiasemalta varsinainen ja ylimääräinen kyyti; sekä
6751:     kyytipysäkiltä yli-määräinen kyyti.
6752: 
6753:                            2 §.
6754:    Kyytilaitokset määrätään ja kyydinpito niissä järjeste-
6755: tään vähintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
6756:    Kyytilaitosten voimassa pitäminen ja kyyditys tarjotaan
6757: urakalle samaksi ajanjaksoksi.
6758: 
6759:                                3 §.
6760:      Syyskuun kuluessa sen eruellisenä vuonna, jnna kyydin-
6761: pitokausi 'Päättyy, 'Pitää kruununvoudin yhdessä jokaisen kih-
6762: lakuntaan kuuluvan kuu'nan tai kunnan osan valitseman edus-
6763: tajan ja asianomaisten kruununnimismiesten kanssa kokoon-
6764: tua aikana ja paikassa, jotka kuvernööri määrää ja kullekin
6765: kunnalle todistettavasti i1moitetaan viimeistään kuukautta
6766: ennen kokouksen 'pitämistä, tekemään ehdotusta kyytilaitos-
6767: ten sijoittamisesta ja kyydityksen järjestämisestä.
6768:      Edellä mainittua ehdotusta valmistettaessa on vaarm-
6769: otettava, että kyytitoimi, mikäli mahdollista, saadaan itse-
6770: kannattavaksi. Ehdotukseen on merkittävä:
6771:      1) ne tiet, joiden varrella kyytilaitoksia on pidettävä;
6772:      2) kunkin tien varrelle tarvittavain kyytilaitosten luku
6773: Ja laatu sekä ilmoitus niiden välisestä likimääräisestä mat-
6774:  kasta ynnä niistä kylistä tai yksinäisistä taloista, joihin kyy-
6775:  tilaitoksia, mikäli mahdollista, on sijoitettava, vaarinottaen,
6776:  ettei kyytilaitosten välinen matka ole pitempi kuin kaksi-
6777:  kolmatta kilometriä, eHeivät erityiset asianhaarat anna ai-
6778:  hetta tästä poikkeamaan;
6779:       3) niiden asuin- ja ulkohuoneiden luku, joita kussakin
6780:  kyytilaitoks·essa on pidettävä saatavana;
6781:       4) niiden varsinaisten kyytien luku, mitkä vuorokaudessa
6782:  kustakin kyytilaitoksesta ovat tehtävät, sekä kuinka monta
6783:                        IV, 7. -   Sopanen.                    203
6784: 
6785: 
6786: hevosta sitä tarkoitusta varten on pidettävä; ja on kyytien
6787: luvun perustukseksi pantava se kyytimäärä, joka kolmena
6788: edellisenä vuotena on keskimäärin vuorokaudessa tehty, li-
6789: sättynä korkeintaan viidelläkolmatta prosentma, &lleivät
6790: paikkakunnan liikenneolot rakennetun rautatien vuoksi tai
6791: muista syistä anna aihetta poiketa tästä perustuksesta;
6792:      5) niiden ylimääräisten kyytien luku, mitkä tar:peen vaa-
6793: tiessa kyytilaitoksista ovat vuorokaudessa tehtävät, sekä
6794: minkä ajan kuluessa matkustaja on oikeutettu saamaan sel-
6795: laisen kyydin; älköönkä tätä a~kaa määrättäkö kahta tuntia
6796: lyhemmäksi, luettuna siitä kuin kyytihevosta on pyydetty;
6797:      6) hevoskyytimaksun suuruus;
6798:      7)•ne kyytilaitokset, mistä venekyytiä on tehtävä, sekä
6799: vuorokaudessa suoritettavien venekyytien luku ynnä kyyti-
6800: ma:k·sun suurus kussakin tällaisessa kyytilaitoksessa;
6801:      8) ne kyytilaitokset, joista talvisaikaan porokyytiä ja ke-
6802: säaikana kantajia on saatava, sekä kuinka monta kyytiä ja
6803: kantajaa vuorokaudessa tulee olla saatavana ja mitä sellai-
6804: sesta kyydityksestä on maksettava;
6805:      9) mihin hintaan maja'a ja muita 15 § :ssä mainittuja tar-
6806: peita kestikievaritalossa on ma:tkustajalle annettava; sekä
6807:      10) ne eri vaatimukset, jotka toimituksessa esitetään.
6808:      Jos kyytilaitosta tarvitaan ainoastaan jona·kin vuoden-
6809:  aika.na tahi jos tehtyjen kyytien luku on eri vuodenaikoina
6810:  melkoisesti vaihdellut, on ehdotus sen mukaan sovitettava.
6811:      Yhden tai us-eamman kokoukseen kutsutun poissaolo ei
6812:  estä ehdotuksen tekemistä.
6813:      Se, joka halua:a jäljennöksen ehdotuksesta, saakoon· sen
6814:  kruununvoudil'ta lunastnsta vastaan neljäntoista päivän
6815: kuluessa.                                                   · V· '
6816:      Kaupungissa on ehdotus kyytitoimen järjes·tämise~tä
6817:  maistraatin tehtävä noudattamalla soveltuvissa kohdin edellä
6818:  olevia määräyksiä.
6819:                                4 §.
6820:      Neljänkymmenenviiden ·päivän kuluessa 3 §:ssä mainitun
6821:  kokouksen jälkeen on siinä tehty ehdotus asiakirjoineen lä-
6822:  hetettävä kuvernöörille. Saman ajan kuluessa on myöskin
6823: 204                 IV, 7. -   Kyytiasetus.
6824: 
6825: kunnilla oikeus kirjallisesti tehdä kuvernöörille ehdotusta
6826: vastaan muistutuksia.
6827:     Sen jälkeen ja, mikäli tarpeellista, sovittuansa läänin
6828: rajakyydeistä asianomaisten kuvernöörien kanssa, tutkii ku-
6829: vernööri yhdellä kertaa ehd01tukset kyytilaitosten sijoitta-
6830: misesta, kyydityben järjestämisestä ja kyyiimaksun suu-
6831: ruudesta läänin eri osiss'a samoin kuin myös ehdotukset kes-
6832: tikievaritrulojen taksoiksi ja antaa asiassa päätöksensä, josta
6833: viipymättä on kullekin kunnalle toimitettava tieto, mikäli
6834: päätös koskee kyytitoimen järjestämistä siinä kunnassa.
6835: 
6836:                               5 §.
6837:     Sittenkun kuvernöörin päätös on s'aanut lain"oiman
6838: taikka, jos valitus siitä on tehty, Suomen Senaatti on asian
6839: ratkaissut, on kyytilaitosten voimassa pitäminen ja kyyditys
6840: kussakin kunnassa viimeistään kesäkuun kuluessa sen edelli-
6841: senä vuonna, jona urakka on alkava, huutokaurpalla maalais-
6842: kunnassa kruununnimismiehen ja kaupungissa mais,traatin
6843: toimesta urakalle tarjottava.
6844: 
6845:                               6 §.
6846:     Huutokaupassa tarjotaan jokaisen eri kyytilait01ksen voi-
6847: massa pitäminen sekä varsinainen ja ylimääräinen kyyditys
6848: siellä, ensin kukin erikseen ja sitten kaikki yhteisesti.
6849:     Ennen huutokauppaa pitä:ä halullisten saada täydellinen
6850: tieto urakkaehdois~ta. Näihin kuuluu, että urakoitsi:ja on tä-
6851: män asetuksen määräyksien alainen, että hän asettaa täyden
6852: vakuuden tehtäviensä täyttämisestä, sekä että, jos ura-kka-
6853: kauden päättyessä joko tehdyn v"ali~tuksen takia tai muusta
6854: syystä ei ole ehditty lovullisesti järjestää kyytilaitoksen voi-
6855: ma~ssa pitämistä tai kyyditystä seuraavaksi kyytikaudeksi,
6856: urakoitsija on velvollinen edelleen ylläpitämään kyytilaitosta
6857: ja kyyditystä enintään kuusi kuukautta urakka-ajan pää-
6858: tyttyä.
6859:     Kruununpalvelija älköön teh1kö tarjousta.
6860:                           7 §.
6861:    Sittenkun huutokauppa on pidetty, tulee huutokaupan
6862: toimittajan vaaHa kunnan lausuntoa tehdyistä tarjouksista
6863:                        IV, 7, -   Sopanen.                     205
6864: 
6865: määräajan kuluessa hänelle annettava.ksi ja sitä varten nel-
6866: jäntoista päivän kuluessa huutokaupan jälkeen asianomai-
6867: selle kunnalliselle viranomaiselle lähettää jäljennös huuto-
6868: kaupassa tehdystä pöytäkirjasta, johon kaikki siinä tehdyt
6869: tarjoukset ovat otettavat.
6870:                              8 §.
6871:     Lausunnon antamista varten määrätyn ajan umpeen ku-
6872: luttua läihetiäköön huutokaupan toimittaja maalla huuto-
6873: kaupassa pidetyn pöytäkirjan ja kunnalta saapuneen lau-
6874: sunnon ;ynnä Dman lausuntonsa kruununvoudille, jon:ka tu-
6875: lee 'laatia yhteenveto kaikista kihlakunnassa tehdyistä tar-
6876: jouksista ja lähettää asiakirjat ynnä oma lausuntonsa ku-
6877: vernlöörille. KaU!Jungissa lä:hettäköön maistraatti huuto-
6878: kauppa-pöytäkirjan sekä kaupunkikunnan lausunnon ja
6879: oman lausuntonsa suorastaan kuvernöörille. Tutkittuansa
6880: urakkatarjoukset, ottaa kuvernööri kyytilaitoksiin hoitajat
6881: ja kyytiurakoitsijat sen mukaan kuin urakkatarjouksia voi-
6882: daan hyvä:ksyä, ollen tässä kumminkin huomioon otettava,
6883: ettei korkeampaa tarjousta saa hyväksyä, ellei alemman tar-
6884: jouksen tekijä ole sopimaton.
6885: 
6886:                                 9 §.
6887:     ,J.os kuvernööri ei ole hyväksynyt kyytilaitoksen voi-
6888: massa pitämisestä taikka varsinaisen tai ylimääräisen kyy-
6889: dityksen suorittamisesta jostakin kyytilaitoksesta tehtyä
6890: tarjousta taikka. jos sellaista tarjousta ei ole ensinikään tehty,
6891: tulee kuvernöörin ryhtyä tarpeellisiin toimen:piteisiin hy-
6892: väksyttävän tarjouksen hankkimiseksi tahi tehtävän muulla
6893: tavoin suorittamiseksi.
6894:                              10 §.
6895:     Kyytilaitoksista ja ky;vdityksestä johtuvat menot suon-
6896: tetaan valtiovaroista.
6897:     Jollei maalla kyytilaitokseen tarpeellisia asuin- ja ulko-
6898: huoneita muuten ole saa;tavissa, on kuvernöörin, hankit-
6899: tuansa kustannusarvion ja muun asian ratkaisemista varten
6900: tarpeellisen selvityJksen, Senaatin päätettäväksi alistettava,
6901: ovatko huoneet yleisillä varoilla rakennettavat.
6902: 206               IV, 7'. -   Kyytiasetus.
6903: 
6904:     Maanomistaja tai -haltija olkoon velvollinen antamaan
6905: siihen tarvittavan maan, niinkuin kiinteän omaisuuden pak-
6906: koluovutuksesta on sääJdetty.
6907: 
6908:                            11 §.
6909:    Kyytilaitoksen isännälle ja kyytiurakoitsijalle tulevat
6910: korvaukset on maalla kruununvoudin sekä kaupungissa
6911: maistraatin puolivuosittain asianomaisille toimitettava.
6912: 
6913:                             12 §.
6914:     Yleisestä kyytilaitoksesta kaukana ja syrjässä olevan
6915: teoilisuuslaitoksen omistaja saakoon omalla kustannuksel-
6916: laan toimeen panna ja voimassa pitää kyytilaitoksen, jos
6917: kuvernööri asianomaista kuntaa kuulusteltuansa siihen
6918: suostuu.
6919: 
6920: 
6921: 
6922:                          II LUKU.
6923: 
6924:  KyNtilaitoksen isännän sekä kyyditsijäin ja matkustajain
6925:               oikenksista ja velvonisuuksista.
6926: 
6927:                              13 §.
6928:     Kyytilaitosta varten 10 § :n mukaan mkennetut huoneet
6929: ovat, sittenkun ne täysin valmiina on kyytilaitoksen isännän
6930: haltuun annettu, hänen omalla kustannuksellaan kunnossa
6931: pidettävät. Jos ne vanhuudesta ja käyttämisestä, mutta ei
6932: kyytilaitoksen isännän huolimattomuudesta, ovat joutuneet
6933: rappiolle eikä muulta sopivalta paikalta ole huoneita kyyti-
6934: laitosta varten saata.vi,~sa, ilmoitta:koon kruununnimismies
6935: siitä kuvernöörille, jonka on rakennusten korjaamisesta tai
6936: uudestaan rrukentamisesta päätettävä.
6937: 
6938:                            14 §.
6939:    Jos kyytilaitoksen isäntä päästää huoneet rappeutumaan
6940: eikä käskyn saatuaan pane niitä kuntoon, tulee kruununni-
6941: mismiehen kahden uskotun miehen kanssa, joista kunnallis-
6942:                       IV, 7. -   Sopanen.                  207
6943: 
6944: lautakunta valitsee toisen ja kyytilaitoksen isäntä toisen, pi-
6945: tää huoneiden katselmus. Jollei kyytilaitoksen isäntä kah-
6946: deksan päivän kuluessa kehotuksen saatuaan valitse katsel-
6947: musmiestä, kutsukoon hänen puolestaan paikkakunnan tuo-
6948: mari soveliaan jäävittömän henkilön katselmusmieheksi.
6949:     Sittenkun huoneiden ra.p·pio ja sen poistaJmiseksi tar-
6950: peelliset työt on katselmuksessa selville saatu, tulee kruu-
6951: nunnimismiehen, jollei kyytilaitoksen isäntä katselmuslau-
6952: takunnan määrättävän ajan kuluessa ole •liorjannut rappiota,
6953: hänen kustannuksellaan katselmuskirjan mukaan korjauttaa
6954: huoneet. Siitä aiheutuvat kustannukset ovat ilman oikeuden-
6955: käyntiä laiminlyöneeltä ulosotettavat tai, jos niitä ei voida
6956: häneltä saada, hänen takansmiehiltään uloshaettavat.
6957:     Kyytilaitoksen isännällä •on oikeus tuomioistuimessa ha-
6958:  kea omaansa takaisin, jos katsoo syytä siihen olevan.
6959: 
6960:                              15 §.
6961:     Kesti:kievaritalossa pitää matkustajain tarpeeksi aina
6962: olla varalla siistit ja lämpimät sekä ilmanvaiMolaitoksilla
6963: varustetut huoneet, sänkyjä makuuvaatteineen; liinavaat-
6964: teita ja pöytäkaluja ynnä muita tarvittavia talouskaluja,
6965: ruoka-aineita, kynttilöitä ja polttopuita, kauroja tai ohria,
6966: heiniä ja olkia sekä talli ja liiteri. Taksa matkustajan suo-
6967: ritettavista hinnoista ·on pidettävä vierashuonee~sa julki-
6968: pantuna.
6969:                              16 §.
6970:     Kyyditsevillä tulee kyydityksen toimittamista varten
6971: olla tarvittava määrä kelvollisia linjaalirattaita, tyynyjä ja
6972: jalkapeitteitä, rekiä lämpimine vällyineen sekä muita a.io-
6973: kaluja ja, mistä venekyytiä tehdään, kelvollisia veneitä.
6974: 
6975:                              17 §.
6976:     Jokaisella olkoon oikeus määrätystä kyytimaksusta saada
6977: kyytilaitoksesta kyyditys itsellensä ja matkatavaroitansa
6978: varten kulkeakseen joko sa:maan tai ·Seuraavaan kyytilaitok-
6979: seen, niini1kään muuhun paikkaan, jonne tie on kulkukun-
6980: toinen eikä matka kyyditsijälle tule olemaan enemmän kuin
6981: 208                IV, 7. -   Kyytiasetus.
6982: 
6983: kolme kilometriä sitä pitempi, mikä ensinmainitusta kyyti-
6984: laitoksesta on siitä etäisimiJänä olevaan kyytilaitokseen, jo-
6985: hon kyyditystä on suoritettava. Jos kyydittävä vaatii, on
6986: kyyditsijä ve1vollinen kyyditsemään häntä kolmen kilomet-
6987: rin matkan seuraavan kyytilaitoksen ohi, kuitenkaan ei yh- ·,
6988: teensä pitempää matkaa kuin äsken sanottiin.
6989:     Kau11unkilainen ei ole oikeutettu saamaan kyyditystä
6990: kulkea'kseen kaupungista, ellei hän matkusta maalla olevaan
6991: kyytilaitokseen taikka virka-asioissa.
6992:     Yksinomaan tavarain kuljettamiseen älköön kyyditystä
6993: annetta·ko; ä:lköön myös.kään juopuneella henkilöllä olko oi-
6994: keutta sitä saada.
6995:     Jos matkustaja lähtee matkalle muualta kuin kyytilai-
6996: toksesta ja hänen kulkemansa matka on lyhempi kuin väli-
6997: matka kyytilaitoksen ja sen paikan välillä, jonne matkus-
6998: taja kyyditään, lasketaan kyytimaksu kyytilaitoksesta, mut-
6999: ta vastaisessa taiJautksessa n'outopaikasta saakka.
7000: 
7001:                            18 §.
7002:    Varsinainen kyyti on matkustajalle viipymättä annet-
7003: tava.
7004:     Ylimääräisen kyydin o~ matkustaja oikeutettu saamaan
7005: kuvernöörin määräämän ajan kuluessa.
7006:     Ylimääräisestä kyydistä suoritetaan sama kyytimaksu
7007: kuin va1•sinaisesta.
7008:                             19 §.
7009:     Kun kestikievaritalosta tai kyytiasemaHa vuorokaudessa
7010: tehtäviksi määrätyt varsinaiset kyydit ovat suoritetut tai
7011: vakinaiset hevoset ovat kyydissä, on matkustajalla oikeus 18
7012: §:n 2 momentissa määrätyn odotusajan kuluttua saada yli-
7013: määräinen kyyti, jos sellainen on kyytilaitoksesta tehtäväksi
7014: määrätty ja vielä sinä vuorokautena on tekemättä.
7015:     Matkustaja saakoon myös uudestaan ky;ytiin ottaa kyy-
7016: ditsemiseen jo •käytetyn hevosen vähintään kahden tai keli-
7017: rikon aikana kolmen tunnin kuluttua siitä kuin se viime
7018: kyytimatkalta palasi, ellei hevosella sinä vuorokautena jo
7019: ole tehty kyytiä enempää kuin 17 §:n 1 momentissa maini-
7020: taan.
7021:                      IV, 7. -   Sopanen.                209
7022: 
7023:                            20 §.
7024:     Sen, joka ensin on tullut kyytilaitokseen ja viipymättä
7025: matkaansa jatkaa, tulee sieltä ensin saada kyyditys. Kui-
7026: tenkin on postin vientiä varten, kun sitä odotetaan, kyydi-
7027: tystä kaikin ajoin vuorokautta heti oleva saatavana.
7028:     Jos matkustaja kyytilaitoksessa tai matkalla viivyttää
7029: kyyditsijää, tulee 'hänen maksaa korvausta jokaisesta täy-
7030: destä puolesta tunnista yhden markan. Kyyditsijän ei tar-
7031: vitse jäädä matkustajaa od<ottamaan enempää kuin yhden
7032: tunnin ajan.
7033: 
7034:                              21 §.
7035:       Jos matkustaJa palaa takaisin samaan paikkaan, josta
7036:   hän on lähtenyt, on hän oikeutettu käyttämään kyytilaitok-
7037:   sesta saamaansa kyyditystä myös paluumatkalla. Kyydit-
7038:   sijä on silloin velvollinen odottamaan matkusta:jaa kaksi
7039: . tuntia, ensimäisen tunnin korvauksetta, mutta sen jälkeen
7040:   viidenkymmenen pennin maksusta jokaiselta täydeltä puo-
7041:   lelta tunnilta.
7042:                             2~2 §.
7043:     Tuotuaan matkustajan kyytilaitokseen, on kyyditsijä
7044: tarvittaessa ja kyytilaitoksen isännän vaatimuksesta velvol-
7045: linen ottamaan pa.Juukyydin, ollen kuitenkin oikeutettu le-
7046: puuttamaan hevostaan yhden tunnin aJan .
7047: 
7048:                            . 23 §.
7049:      Kyytimaksu kyydistä suoritetaan sen kyytilaitoksen
7050:  taksan mukaan, josta kyyditys otetaan. 21 § :ssä mainitusta
7051:  pa.luukyydistä maksetaan sama kyytimaksu kuin menokyy-
7052:  distä.
7053:      Matkustaja suorittakoon, paitsi säädettyä kyytimaksua,
7054:  myös tie- ja siltamaksut ynnä lauttarahat, missä niitä vah-
7055:  vistettujen taksain m)lkaan on maksettava, sekä menomat-
7056:  kalta että kyyditsijän paluumwtkalta.
7057:      Matkustaja on velvollinen suorittamaan kyytimaksua
7058:  yhden ma!"kan, vaikka se kuljetulta matkalta ei nousisikaan
7059:  siihen määrään.
7060:                                                        14
7061: 210                 IV, 7. -   Kyytiasetus.
7062: 
7063:    Kyytimaksua ei tarvitse maksaa ennakolta, vaan siinä
7064: paikassa, mihin on kyyditty. Uutta kyyditystä älköön mat-
7065: kustajaHe annettako, ennenkuin hän on entisestä kyytimak-
7066: sun suorittanut sekä päiväkirjaan merkinnyt nimensä ja mitä
7067: muuta siihen on säädetty merkittäväksi.
7068: 
7069:                              24 §.
7070:     .Jos kyytihevonen väsyy tai muusta syystä ei voi viedä
7071: matkustajaa määrättyyn paikkaan, on lähinnä asuva hev~
7072: sen omistaja velvollinen antamaan tarpeellista a1ma matkan
7073: jatkamiseksi, ja saakoon hän matkustajalta siitä kaksinker-
7074: taisen kyytimaksun. 1\fitään maksua ensin kuljetusta mat-
7075: kasta ei tarvitse sellaisessa tapauksessa suorittaa .
7076:     .Jos ajoneuvot matkalla menevät rikki, tulee niinikään
7077: lähimmän hevosenomistajan anta'a tarpeellista apua koh-
7078: tuullista korvausta vastaan.
7079:                              25 §.
7080:     Kyyditsijänä älköön kahdeksaatoista vuotta nuorempaa
7081: henkilöä 'käytettäkö, ellei matkustaja siihen suostu. Kyy-
7082: tilaitoksen isännän tulee myös katsoa, ettei ketään juopu-
7083: neena panna kyyditsemään. Jos matkustaja, joka kulkee
7084: omilla aj•oneuvoillaan, tahtoo itse ajaa tai käyttää omaa ajo-
7085: miestä, älköön sitä kiellettäkö.
7086:     Ellei matkustajan ajoneuvoilla kyyditystä suoritettaessa
7087: käytetä useampaa kuin kolmea hevosta, älköön ma·tkustajan
7088: tahtoa vastaan hevosten mukana olko useampi kuin yksi
7089: kyyditsijä.
7090:                              26 §.
7091:     Matkustajain ja matkatavarain kuljetuksessa on nouda-
7092: tettava seuraavia määräyksiä:
7093:     Kyyditsijän ajoneuvoilla kuljetettakoon yhdellä hevo-
7094: sella k()rkeintaan sataneljäkymmentä kilogrammaa, johon
7095: painoon saapi lisätä saman verran jokaista sitä useampaa
7096: hevosta ko'hti. Yhden täysikasvuisen henkilön katsotaan
7097: tällöin vastaavan kahdeksankymmenen kilogramman sekä
7098: puolikasvuisen henkilön kolmenkymmenen kilogramman
7099: painoa. Kuitenkin saakoon kaksi täysikasvuista henkilöä,
7100:                      IV, 1. -   Sopanen.                  211
7101: 
7102: noudattaen 27 §:n 1 momentissa mainittua vähempää kul-
7103: kunopeutta ja mukanaan korkeintaan kymmenen kilogram-
7104: maa matkatavaroita, kulkea yhdellä hevosella.
7105:     J o.s matkustaja käyttää omia nelipyöräisiä avonaisia
7106: ajoneuvoja tai kuomirekeä, lruljetettakoon yhdellä hevosella .
7107: korkeintaan satakaksikymmentä kilogrammaa ja täysikas-
7108: vuisia henkilöitä matkustakoon sillä ainoastaan yksi. Puo-
7109: likatteisia •keveämmän laatuisia vaunuja varten älköön mat-
7110: kustaja, kun kuljetettava paino ei ole suurempi kuin edel-
7111: lisessä momentissa on määrätty, olko velvollinen käyttämään
7112: useampaa kuin kahta hevosta; mutta raskaampain puolikat-
7113: teisten, niin myös täysikatteisten vaunujen eteen pitää, jos
7114: kyyditsijä sitä vaa.tii ja se matkustajain luvun tai matkata-
7115: varain painon vuoksi oi1 tarpeen, valjastaa kolme tahi neljä
7116: hevosta.
7117:     Puolikasvuiseksi henkilöksi luetaan neljän ja kahden.:
7118: toista vuoden välillä oleva lapsi. Neljää vuotta nuorempia
7119: lapsia ei oteta lukuun.
7120:     Edellä määrättyyn korkeimpaan painoon ja hen:kilö-
7121: lukuun luetaan matkustajan mukana oleva ajomies, mutta
7122: ei kyyditsi.iää.
7123:     Senaatti saattaa, hakemuksesta, antaa yllämainituista
7124: säännöksistä vgikkeavia rajoittavia määräyksiä, jos :paikka-
7125: kunnalliset olot sitä vaativat.
7126: 
7127:                              27 §.
7128:     Matkustajalla älköön olko oikeutta kyydillä kulkea no-
7129: peammin kuin kymmenen kilometriä tunnissa, tähän luke-
7130: matta sitä aikaa, mikä hevosten muuttoon tarvitaan. Jos,
7131: paitsi kyyditsijää, kaksi täysikasvuista henkilöä kulkee yh-
7132: dellä hevosella, on nopeus rajoitettava kahdeksaksi kilomet-
7133: riksi tunnissa. Huonolla kelillä vähennettälköön nopeutta
7134: kelin mukaan, niin ettei kyytihevosta kohtuuttomasti vai-
7135: vata.
7136:     Jos kyytilaitosten väli on ylen pitkä taikka tie mäkinen
7137: tai muuten vaikea kulkea, voi kuvernööri määrätä joko kul-
7138: kuno'Peuden vähemmäksi kuin 1 momentissa on sanottu,
7139: 212                IV, 7. -   Kyytiasetus.
7140: 
7141: taikka että matkustajan tulee yhdessä tai useammassa mää-
7142: räpaikassa antaa kyytihevosen levätä puoli tuntia tai pitem-
7143: män:kin ajan.
7144:                              28 §.
7145:     Jos hevonen on kyydittäessä vikaantunut tai kuol-
7146: lut, on se, ennenkuin matkustaja kyytilaitoksesta lähtee,
7147: rnatkustarjan ja hevosen omistajan tai, jos omistaja ei ole
7148: saapuvilla, kyyditHijän läsnä ollessa kahden paikalle kutsu-
7149: tun uskotun miehen katsastettava ja vahinko arvattava. Jos
7150: silloin havaitaan matkusta:jan olleen vahinkoon syypään,
7151: maksakoon hän mitä kohtuulliseksi harkitaan taikka pan-
7152: koon siitä otollisen vakuuden, ennenkuin hänelle toinen kyy-
7153: tihevonen annetaan.
7154:     Matkustaja, joka on syypää kyyditsijän ajoneuvojen vi-
7155: kaantumiseen, älköön myöskään saa:ko hevosta matkaa jat-
7156: kaaksensa kyytilaitoksesta, ennenkuin on vahingon korvan-
7157: nut tai tarpeellisen va:kuuden siitä pannut.
7158:     Jos matkustajan ajoneuvot kyyditsijän syy,stä turmeltu-
7159: vat, korvatkoon tämä vahingon arviomiesten lausunnon mu-
7160: kaan.
7161:      Kaikissa näissä tapauksissa olkoon tyytymättömällä lupa
7162: haastattaa asia oikeuden tutkittavaksi.
7163: 
7164:                             29 §.
7165:     Kyytilaitoksen isäntä ja kyytiurakoitsija vastatkoon itse
7166: siitä vahingosta, jon~a heidän väkensä matkustajalle tuot-
7167: taa. Samoin vastatkoon kyytilaitoksen isäntä kaikesta mitä
7168: matkustaja hänen taiteensa antaa. Jos siitä jotakin katoaa
7169: tai turmeltuu hänen tai hänen ta,lonväkensä SYY'Stä, korvat-
7170: koon hän vahingon.
7171:                             30 §.
7172:     Jos kyytilaitoksen isäntä tai kyytiurakoitsija jättää teh-
7173: tävänsä asianmukaisesti täyttäimättä ja sen vuoksi tai muus-
7174: ta syystä toimestaan joko toista.iseksi tai kokonaan erote-
7175: taan, eivätkä hänen takausmiehensä ota tehtävää täyttääk-
7176: sensä, on maalla kruununnimismiehen sekä kau'pungissa
7177: maistraatin pidettävä huoLta siitä, että kyytilaitoksenpito ja
7178: kyyditys tulee keskeymättä suoritetuksi. Tästä kruunulle
7179:                      IV, 7. -   Sopanen.                   218
7180: 
7181: aiheutuvat lisäkustannukset ovat ulosotettav8!t urakoitsi-
7182: jalta tai, jos niitä ei voida häneltä saada, takausmiehiltä
7183: uloshaettavat.
7184: 
7185:                          III LUKU.
7186:                Kyyti~aitoshen silmälläpidosta.
7187: 
7188:                              31 §.
7189:     Maal'la tulee asianomaisen kruununpalvelijan ja kaupun-
7190: gissa maistraatin tarkasti valvoa, että kyytilaitoksia ja kyy-
7191: ditystä kunnollisesti ja liikenteen tarvet-ta vastaavalla ta-
7192: valla voimassa .:pidetään, jonka vuoksi heidän on aika-ajoin
7193: kyytilaitoksissa pidettävä katsastuksia.
7194: 
7195:                              3'2 §.
7196:     Jos 31 § :ssä mainitussa katsastuksessa tai muutoin ha-
7197: vaitaan muistutuksen syytä kyytilaitoksen isäntää tai muuta
7198: urakoitsijaa vastaan, on se viipymättä ilmoitettava kuver-
7199: nöörille, joka antakoon syyllisel'le varotuksen maalla asian-
7200: omaisen kruununvoudin ja kaupungissa maistraatin kautta,
7201: tahi jos laiminlyöminen on pahemmanlaatuinen taikka syyl-
7202: linen ei ole ottanut varotuksesta ojentuaksensa, jättäköön
7203: asian oikeuden käsiteltäväksi. Sitä paitsi olkoon kuvernöö-
7204: rillä valta toistaiseksi erottaa laiminlyömiseen syypää toi-
7205: mestansa ja pitäköön kiireesti huolta siitä, että kyytilaitok-
7206: sen voimassa ]:litäminen ja kyyditys asianmukaisessa järjes-
7207: tyksessä toimitetaan, niinkuin 30 § :ssä on sanottu.
7208: 
7209:                             33 §.
7210:     Jokaiseen kyytilaitokseen on kuvernöörin toimesta val-
7211: tiovaroilla hankittava sellainen päiväkirja, kuin erittäin on
7212: säädetty.
7213:     Päiväkirja on kyytilaitoksen isännän pidettävä huos-
7214: tassaan sekä vaatimaita annettava matkustajalle säädetty-
7215: jen merkintäin tekemistä varten.
7216:   . Matkustajalla, jolla on syy,tä muistutukseen kyytilai-
7217: toksen isäntää tai kyyditsijää vastaan, on oikeus kirjoittaa
7218: se rpäiväkirjaan. Jos kyytilaitoksen isäntä ei pidä päivä-
7219: .. 214               IV, 7 • .,- }ryyti4t!!etus.
7220: 
7221:  kirjaa matkustajan saatavana muistutuksen kirjoittamista
7222:  varten, on matkustajan lupa kirjoittaa muistutus ]ä;himmän
7223:  kyytilaitoksen päiväkirjaan.
7224: 
7225:                                34 §.
7226:      Kun päiväkirjaan on tehty muistutus, on maalla luuu-
7227:  nunnimismiehen sekä kaupungissa maistraatin, siitä tiedon
7228:  saatuansa, toimitettava asiasta tutkinto, ja ellei muistu-
7229:  tusta havaita kokonaan aiheettomaksi, lähetettävä siitä laa-
7230:  timansa pöytäkirja kuvernöörille. Jos on syytä lailliseen
7231:  syytteeseen, jättäköön kuvernööri asian oikeuden käsiteltä-
7232:  v~ksi, ja on oikeuden päätös hänelle ilmoitettava. Tutkin-
7233:  nossa ei matkustajan kuulustaminen ole tarpeen, ellei hän
7234:  ole pidättänyt itselleen oikeutta siihen tai erinäiset asian-
7235:  haarat muutoin siihen aihetta anna.
7236:      Matkustajalla, joka on metkinnyt muistutuksen päivä-
7237:  kirjaan, olkoon itsellääll'kin valta aJaa asiasta syytettä tuo-
7238:  mioistuimessa.
7239: 
7240: 
7241:                            IV LUKU.
7242:          Edesvastauksesta tämän asetuksen rikkomisesta.
7243:                               35 §.
7244:      Jos kyytilaitoksessa ei ole asianomaisesti vahvistetussa
7245:  taksassa määrättyjä tarvetavaroita tai kelvollisia hevosia
7246:  ja ajoneuvoja taikka .ios siinä havaitaan muuta pahemman-
7247:  laatuistu epäjärjestystä, tuomittakoon kyytilaitoksen isäntä
7248:  tai kyytiurakoitsija enintään sadan markan sakkoon tai ero-
7249:  tettava'ksi toimestaan.
7250:                               36 §.
7251:      Kyytilaitoksen isäntä, joka ilman syytä kieltää matkus-
7252:  tajalta majaa tai ravintoa, sekä kyytilaitoksen isäntä, kyyti-
7253:  urakoitsija tai kyyditsijä. joka ei toimita matkustajalle kyy-
7254:  ditystä taikka muuten syyttä estää häntä jatkamasta mat-
7255:  kaansa, rangaistakoon enintään sagan markan sakolla.
7256:      Jos kyytilaitoksen isäntä, kyytiurakoitsija tai kyyditsijä
7257:  vaatii majasta, ravinnosta tai kyydityksestä enemmän ~ak-
7258:                       IV, 7. -   Sopanen.                      215
7259:                                                           •·
7260: sua kuin hänelle on ·tuleva, rangaistakoon enintään viiden-
7261: kymmenen markan sakolla ja maksa:koon takaisin mitä on
7262: liikaa ottanut.
7263:                              37 §.
7264:     Jos kyytilaitoksen isäntä päästää juopuneen ky;yditse-
7265: mään, rangaist.akoon korkeinta-an viidenkymmenen .markan
7266: sakolla.
7267:                              38 §.
7268:      Kyytilaitoksen isäntaä tai kyytiurakoitsijaa, joka te-
7269: kee muutoksia tai lisäyksiä päiväkirjaan, sakotettakoon enin-
7270: tään sata markkaa.
7271:                              39 §.
7272:     Jos kyyditY'kseen käytettävä vene ei (}le kunnossa, sako-
7273: tettakoon sen kunnossapitoon velvollista enintään viisikol-
7274: matta markkaa, jollei hän kahden päivän kuluessa käskyn
7275: saamisesta vikaa korjaa. Kruununpalvelijalla tai maistraa-
7276: tilla olkoon v•alta maksua vastaan 'Panettaa vene kuntoon;
7277: ja on tästä aiheutuva kustannus laiminlyöneeltä ulos-
7278: otettava.
7279:                              40 § .
7280:      •Tos venemies on huolimaton tai jättää matkustajan pe-
7281: rille viemättä tahi jos muu kyyditsijä viivyttää matkusta-
7282: jaa tiellä kauemman aikaa kuin on säädetty taikka muuten
7283: laiminlyö mitä 'hänen velvollisuutenaan tämän asetuksen
7284: mukaan on, rangaistakoon enintään viidenkymmenen· mar-
7285: kan sakolla.
7286:                              41 §.
7287:      Hevosen omistajaa, joka ilman pätevää syytä on anta-
7288: matta niatkustajalle sellaista apua kuin 24 § :ssä on säädetty,
7289: sakotettalkoon enintään viisikolmatta markkaa.
7290: 
7291:                            42 §.
7292:     Matkustajaa, joka jättää korvauksen majasta .ia ravin-
7293: nosta tai kyytimaksun tahi maksettavansa lautta- tai sil-
7294: tarahan suorittamatta, taikka ilman syytä viivyttämällä sel-
7295: laista suoritusta tuottaa muille ajanhukkaa, rangaistakoon
7296: enintään sadan markan sakolla ..
7297: 216                 IV, 7. -   Kyytiasetus.
7298: 
7299:     Jos matkustaja kyyditsijän suostumuksetta kulkee kyyti-
7300: hevosella nopeammin kuin on säädetty tai ei anna hevosen
7301: levätä sitä varten määrätyssä paikassa, niinkuin 2·7 §:n 2
7302: momentissa on sanottu, taikka käyttää kyytihevosta etem-
7303: mä;ksi kuin hänellä on oikeus, sakotettakoon häntä enintään
7304: viisikymmentä markkaa.
7305:     Jos matkustaja kieltäytyy säädettyä merkintää päivä-
7306: kirjaan tekemästä, tai tekee siihen aiheettoman merkinnän,
7307: olkoon sakko enintään viisiko'lmatta markkaa.
7308: 
7309:                             43 §.
7310:     Jos kyytilaitoksen isäntä, kyytiurakoitsija, kyyditsijä tai
7311: matkustaja tekee itsensä syypääiksi rikokseen, mistä Rikos-
7312: laissa on sää:dettynä rangaistus, olkoon sitä noudatettava.
7313: 
7314:                             44 §.
7315:     Joka rikkoo, niinkuin tässä luvussa on sanottu, on myös-
7316: kin velvollinen korvaamaan vahingon. Jollei kyyditsijä 40
7317: §:ssä mainitussa tapaukses&a kykene vahinkoa maksamaan,
7318: korvatkoon sen kyytilaitoksen isäntä tai kyytiurakoitsija.
7319: 
7320: 
7321:                            V LUKU.
7322:                      Erinäisiä säännöksiä.
7323:                            45 §.
7324:      Kuvernöörin päätökseen asioissa, jotka tässä asetuk-
7325:  sessa mainitaan, saa muutosta hakea siinä järjestyksess~
7326:  kuin valituksen tekemisestä kunnallisissa asioissa on mää-
7327:  rätty.
7328:                               46 §.
7329:      Niihin toimiin, jotka tämän asetuksen mukaan kaupun-
7330:  gissa kunluvat maistraatin tehtäviin, ryhtyy kauppalahal-
7331:  litus erityisenä kuntana olevassa kauppalassa.
7332:       Mitä III luvussa on säädetty maistraatin tehtäväiksi, voi-
7333:  daan niissä kaupungeissa, joissa on poliisilaitos, jättää po-
7334:  liisilaitoksen toimitettavaksi.
7335:                      IV, 7. -   Sopanen.                  217
7336: 
7337:                           47 §.
7338:    Jos matkustajain ja postin kuljetusta varten .iossakin
7339: kyytilaitoksessa otetaan käytäntöön automobiili, noudatet-
7340: takoon sellaiseen kyyditykseen nähden soveltuvissa kohdin
7341: mitä hevoskyydistä on tässä asetuksessa säädetty.
7342: 
7343:                            48 §.
7344:     Tämä asetus tulee voimaan tammikuun 1 pa1vanä 1921.
7345: Sitäkin ennen on kuitenkin kyydinpitoa sanotusta päivästä
7346: alkavaksi kyytikaud·eksi järjestet.täessä tätä asetusta sovel-
7347: tnvissa kohdissa noudatettava.
7348: 
7349:                             49 §.
7350:     Ne rahavarat ja muu omaisuus, joita kyytilahkoilla tä-
7351: män asetuksen voimaan astuessa ehkä on kyytitoimen suo-
7352: rittamista varten hankittuna, ovat siirrettävät kyytilahkoon
7353: kuuluville kunnille niiden kyytivelvollisten manttaalien mu-
7354: kaan.
7355:                             50 §.
7356:     Kun tämä asetus tulee noudatettavaksi, kumotruan vielä
7357: voimassa olevat Ra;kennuskaaren 28 luvun säännökset, ase-
7358: tus 12 :päivältä marraskuuta 1883 kyydinp,idosta ja kestikie-
7359: varitaloista, asetus 20 päivältä joulukuuta 1888, joka sisäl-
7360: tää muutoksia äskenmainittuun a;setukseen, kestikievari-
7361: sääntö 12 päivältä joulukuuta 1734 ja sen selitys 11 päi-
7362: vältä joulukuuta 1766 sekä mitä muutoin on säädetty siitä.
7363: mistä tässä asetuksessa on määräyksiä.
7364: 
7365:     Helsingissä 2'4 päivänä huhtikuuta 1917.
7366: 
7367:                                            E. W. Sopanen.
7368: 
7369:     Tähän yhtyy:
7370:                                             A. J. Sariola.
7371: 218
7372: 
7373: IV, s. -   Motim1 N :o 12.
7374: 
7375: 
7376: 
7377: 
7378:             Gädda, Gustaf, m. fl.: Förslag till förordning
7379:               angående skjutsväsendet.
7380: 
7381: 
7382:             T i 11 F i n 1 a n d s La n d t d a g.
7383: 
7384:     Vid 1910 års 1andtdag antogs, på grund af öfver1ämnad
7385: proposition, förordning angående s~jutsväsendet. I 48 § af
7386: den anta.gna förordningen bestämdes, att densamma skall
7387: träda i kraft den 1 januari 1916. Hvad som tillgjorts från
7388: Regeringens sida i frågan hafva vi oss icke bekant, men
7389: faktum är, att den icke trädde i kraft förenämnda dag. Då
7390: revision af nu gäliande 1agstiftning angående skjutsväsendet
7391: Yarit 1änge på dagordningen och ordnandet af denna ange1ä-
7392: genhet på ett tidsen1igt, med rättvisa och billighet öfver-
7393: ensstämmande sätt är af behofvet påkaliadt, hafva vi ansett
7394: nödigt att hos innevarande Landtdag väcka nytt förs1ag i
7395: saken, detta så mycket mer som tiden utgått, då den vid
7396: 1910 års Landtdag antagna förordningen skulle träda i kraft.
7397: För vinnande af tid för förberede1sen tili skjutshållningens
7398: ordnande en1igt en ny förordning tili utgången af år 1920,
7399: då den nu pågående skjutshållningsperioden utgår, är det
7400: äfven nödigt att frågan behandlas vid denna Landtdag.
7401:     Det af oss framställda författningsförslaget är i öfrigt
7402: hufvudsakligen öfverensstämmande med den förordning som
7403: antogs vid 1910 års Landtdag, utom att hästskjutslegans be-
7404: lopp föreslås med en högsta och lägsta gräns.
7405:     Vi få vördsamt föreslå, att den väckta motionen i före-
7406: skrifven ordning upptages till behandling och att nedan-
7407: stående förslag till förordning godkännes.
7408:                    , IV, s. -   Gädda y. m.                  219
7409: 
7410: 
7411: 
7412:                         f'örordning
7413:                    angående skjutsväsendet.
7414: 
7415: 
7416: 
7417:    Om skjutsanstalter, deras inrätf!ande och upprritthållande.
7418: 
7419:                                1 §.
7420:     För fram befordrande af resande och post i Finland skola
7421: finnas nödiga skjutsanstalter, som böra vara antingen gäst-
7422: gifverier, skjutsstationer eller skjutshaltpunkter.
7423:     I enlighet med hvad nedan i denna förorclning närmare
7424: stadgas bör resande emot fastställd betalning erhålla:
7425:     å gästgifveri ordinarie och extra skjuts samt härbärge
7426: oeh förplägning;
7427:     å skjutsstation ordinarie och extra skjuts; samt
7428:     å skjutshaltpunkt extra skjuts.
7429: 
7430:                               2 §.
7431:      Skjutsanstalterna bestämmas och skjutshållningen vid
7432:  desamma ordnas för minst tre år i sänder.
7433:      U pprätthållande af skjutsanstalterna och ombesörjande
7434:  af skjutsningen utbjudas på entreprenad för cnahanda tids-
7435:  period.
7436:                               3 §.
7437:      Inom septem ber månad året före det, då skjutshållnings-
7438:  period tilländagår, skall kronofogde, tillika med utsedt om-
7439:  bud för hvarje till häradet hörande korumun eller del af
7440:  korumun samt med vederbörande kronolänsmän sammanträda
7441:  å tid och ort, som af guvernören hestämmes och som senast
7442: 'en månad före sammanträdet hvarje korumun bevisligen med-
7443:  delas, för att uppgöra förslag till inrättande af skjutsanstal-
7444:  terna och ordnande af skjutsning·en.
7445:      Vid uppgörandet af sagda förslag skall iakttagas, att
7446:  skjutsväsendet anordnas så att det, så vidt möjligt, ekono-
7447:  miskt bär sig. Förslagd s1mll upptaga:
7448: 220                 IV, s. -   Kyytiasetus.
7449: 
7450:       1) de vä.gar, vid hvilka skjutsanstalter böra upprätt-
7451: hållas;
7452:       2) antalet och beskaffenheten af de vid hvarje väg er-
7453: forderliga skjutsanstalterna samt ung,efärliga afståndet emel-
7454: lan desamma äfvensom de byar eller enstaka gårdar, där
7455: skjutsanstalter, så vidt ske kan, böra förläggas, hvarvid till-
7456: r:,es, att afståndet emellan skjutsanstalterna icke öfverstiger
7457: tjugutvå kilometer, därest icke särskilda omständigheter för-
7458: anleda undantag;
7459:       3) antalet boningsrum och uthus, som vid hvarje skjuts-
7460: anstalt bör finnas att tillgå;
7461:       4) antalet ordinarie skjutsar, som i dy.gnet bör från
7462: hvarje skjutsanstalt utgöras, och hästar, som för ändamålet
7463: skall hållas; och skall till grund för skjutsarnas antal läggas
7464: medeltalet af de skjutsar, som under de tre föregående åren
7465: i dygnet utgått, ökadt med högst tjugufem procent, såframt
7466: E;j trafikförhållandena å orten genom tillkomsten af järnväg
7467: eller af andra orsaker föranleda afvikelse från- sagda grund;
7468:        5) antalet extra skjutsar, som vid behof bÖr från skjuts-
7469:  anstalterna i dygnet utgörar:,, samt tiden, inom hvilken re-
7470:  sande är berättigad att erhålla sådan skjuts; och må sagda
7471: tid ej bestämmas kortare än till två timmar, räknadt från
7472:  det anhållan om skjutshäst blifvit .gjord;
7473:        6) hästskjutslegans belopp, minst tjugu och högst trettio-
7474:  fem penni för kilometern;
7475:        7) de skjutsanstalter, vid hvilka båtskjuts bör äga rum,
7476:  ~am~ antalet b'åtskjutsar, som i dygnet bör utgöras, äfven-
7477:  som skjutslegans belopp vid hvarje sådan anstalt;
7478:        8) de sk;jutsanstalter, från hvilka vintertid &kjuts med
7479:  ren och sommartid bärare böra erhållas, samt antalet skjutsar
7480:  och bärare, som i dygnet skola stå till buds, äfvensom hvad
7481:  tör sådan skjutsning bör erläggas;
7482:        9) de pris, till hvilka rum och öfriga i 15 § upprälmade
7483:  förnödenheter skola å gästgifveri resande tillhandahållas;
7484:  samt
7485:        10) de olika yr kanden, som vid förrättningen framst.ällas.
7486:                     IV, s. -   Gädda y. m.                  221
7487: 
7488:      Där skjutsanstalt endast under någon del af året är be-
7489: höflig eller betydligt olika antal skjutsa.r under olika års-
7490: tidoer erfordras, bör förslaget därefter lämpas.
7491:      Frånvaron af en eller flere af de till sammanträdet kal-
7492: lade hindrar icke förslagets upprättande.
7493:      Den sådant äskar, skall inom fjorton da.gar af honofog-
7494: den emot lösen erhålla afskrift af förslaget.
7495:      Uti stad skall förslag till skjutsväsendets ordnande upp-
7496: rättas af magistraten med iakttagande i tillämpliga delar af
7497: ofvanstående bestämningar.
7498: 
7499: 
7500:                              4 §.
7501:     Inom fyratiofem dagar efter det i 3 § nämnda samman-
7502: trädet skall det därvid uppgjorda förslaget jämte de till saken
7503: hörande 'handlingar till guvernören insändas. Före utgången
7504: af 'samma tid äga jämväl kommunerna med skriftliga an-
7505: märkningar emot förslaget till guvernören inkomma.
7506:     Härå och efter att, så vidt nödigt är, i fråga om skjuts-
7507: ningen vid länegränsen hafva enats med vederbörande gu-
7508: vernörer, pröfvar guvernören i ett sammanhang de inkomna
7509: förslagen till inrättande af skjutsanstalter, ordnande af
7510: skjutsningen och skjutslegans belopp inom länets olika delar
7511: äfvensom förslagen till gästgifveritaxor samt gifver i saken
7512: utslag, som utan dröjsmål skall delgifvas hvarje kommun, till
7513: den del utslaget angår skjutsväsendets ordnande inom ifråga-
7514: varande kommun.
7515: 
7516:                             5 §.
7517:     Sedan guvernörens utslag vunnit laga kraft eller, därest
7518: besvär öfver detsamma anförts, ärendet af Senaten af-
7519: gjorts, skall upprätthållandet af skjutsanstalterna i hvarje
7520: kommun och skjutsningen vid desamma senast inom juni må-
7521: nad året före det, då entreprenadtiden vidtager, i landskom-
7522: mun genom kronolänsmannens och i S'tad genom magistraten"
7523: försorg å '!wktion på entreprenad utbjudas.
7524: 222                  IV, s. -     Kyytiasetus.
7525: 
7526:                                6 §.
7527:     Vid auktionen ut'bjudes upprätthållandet af hvarje sär-
7528: skild skjutsanstalt samt ordinarie och extra skjutsningen där-
7529: städes, först hvar för sig och sedan alla gemensamt.
7530:     Före auktionen bör spekulanterna meddelas fullständig
7531: underrättelse om entreprenadvillkoren. Till dessa hör, att
7532: entreprenör är nnderkastad föreskrifterna i denna förordning.
7533: att han ställer fullgod säkerhet för fullgönmdet af sitt åta-
7534: gande, samt a tt, därest vid ent.reprenadtidens utgång i följrl
7535: af anförda besvär eller af annan orsak upprätthållande af
7536: skjutsanstalt cller sk.iutsningen under ]1åföljande sk.iutsnings-
7537: period icke hunnit slutligen ordnas, entreprenör är skyldig
7538: att fortfarande upprätthålla sk.iutsanstalten och skjutsningen
7539: högst under sex månader, räknadt från entreprenadtidens
7540: utgång.
7541:     Rronobetjänt må ej göra anbud.
7542: 
7543:                              7 §.
7544:     Sedan auktionen försiggått, skall auktionsförrättaren af
7545: lwmmunen infordra yttrande öfver de gjorda a:rrbuden att
7546: inom viss tid till honom afgifvas och i sådant afseende inom
7547: fjorton dagar efter auktionen tillsända vederbörande koru-
7548: munala myndighet afskrift af det vid auktionen förda proto-
7549: kollet, upptagande alla därvid gjorda anbud.
7550: 
7551:                                 '8 §.
7552:      Sedan tiden för afgifvande af yttrande tilländalupit, in-
7553: sände auktionsförrättare å landet auktionsprotokoUet äfven-
7554: som d·et yttrande kommunen afgifvit, jämte eget utlåtande
7555: till kronofogden, som äger upprätta sammandrag af alla de
7556: inom häradet gjorda anbuden och insända handlingarna jämte
7557: eget · yttrande till guvernören. I stad insände m111gistraten
7558: auktionsprotokollet samt yttrande af stadskommunen jämte
7559: eget utlåtande omedelbart till guvernören. Efter pröfning af
7560: entreprenadanbuden antager : guvernören föreståndare för
7561: skjutsanstalterna och skjutsentreprenörer för så vidt entre-
7562: prenadanlbuden kunna godkännas, och skall härvid likväl
7563:                  .   TV,~.   -   Gädda y. m.                 223
7564: 
7565: ia.kttagas att högre anbud ej får godkiinnas, såframt icke den,
7566: ~om gjort lägre anbud, är olämplig.
7567: 
7568: 
7569: 
7570:                               9 §.
7571:     Har anbud å upprätthållande af skjutsanstalt eller å full-
7572: görande af ordinarie eller extra skjuts vid någon skjutsanstalt
7573: af guvernören ieke godkänts eller har sådant anbud icke
7574: gjorts, skall guvernören virltaga erforderliga åtgärder för in-
7575: iörskaffande af antagligt anbnd eller för åliggandets be-
7576: höriga fnllgörande på annat sätt.
7577: 
7578: 
7579:                              10 §.
7580:      Kostnaderna för s·kjutsanstalternas vidmakthållande och
7581: skjutshållningen bestridas ur statsmedel.
7582:      K unna för skjutsanstalt på landet behöfliga boningsrum
7583: och uthus ej annoriedes erhållas, ankommer å guvernören att,
7584: efter anskaffande af kostnadsförslag och annan för sakens
7585: pröfning nödig utredning, till Senatens afgörande hemställa,
7586: huruvida b;yg.gnaderna skola med allmänna medel uppföras.
7587:      Ågare eller innehafvare af jord vare pliktig att afstå där-
7588: till erforderlig mark, i enlighet med hvad om expropriation
7589: af fast egendom är stadgadt.
7590: 
7591: 
7592:                             11 §.
7593:    Föreståndare för skjutsanstalt och skjutsentreprenör till-
7594: kommande ersättningar äger pru landet kronofogde och i stad
7595: magistrat halfårsvis v·ederbörande tillhandahålla.
7596: 
7597: 
7598:                              12 §.
7599:    Ågar~ af ind.ustriell inrättning, som är från allmän skjuts-
7600: anstalt aflägset belägen, må på egen bekostnad inrätta och
7601: upprätthålla skjutsanstalt, såframt guvernören efter veder-
7602: börande kommuns hörande diirtill bifaller.
7603: 224                 IV, s. -   Kyytiasetus.
7604: 
7605:                            II KAP.
7606:   O·m föreståndares för skjutsanstalt samt skjutsandes oelt
7607:            resandes rättigheter och skyldigheter.
7608:                               13 §.
7609:     Hus, som för skjutsanstalt enligt 10 § uppförts, skola,
7610: &;edan de hlifvit i fullfärdigt skick till skjutsanstaltens före-
7611: ståndare öfverlämnade, af honom på egen bekostnad vidmakt-
7612: hålla!. Hafva de af ålder och bruk, men ej af föreståndarens
7613: vanvård förfallit och kan hus för skjutsaustalten å annat
7614: lämpligt ställe icke erhållas, anmäle kronolänsmannen dämm
7615: hos guvernören, som äger bestämma om deras reparation eller
7616: återupp byggande.
7617:                               14 §.
7618:      Låter föreståndare Iör skjutsanstalt husen förfalla och
7619: försurrunar, ehuru därom tillsagd, att försätta dem i skick,
7620: bör kronolänsrnan jämte tvenne gode män, af hvilka den ene
7621: utses af komrnunalnämnden och den andra väljes af förestån-
7622: daren, å husen anställa syn. U nderlåter skjutsanstaltens före-
7623: >.tåndare att inom åtta dagar efter erhållet förständigande
7624: välja syneman, äger domhafvanden å orten att i förestånda-
7625:  rens ställe därtill kalla lämplig ojäfvig person.
7626:      Sedan vid syn ut.redning vunnits om bristfälligheterna å
7627: h;vggnaderna och om de arbeten, som för deras afhjälpande
7628:  äro nödiga, tillkommer det kronolänsmannen att, därest före-
7629:  ståndaren för skjutsanstalten icke inom viss af synenämnden
7630:  utsatt tid afhjälpt bristerna, på dennes bekostnad låta utföra
7631:  förbättringarna i enlighet med syneinstrumentet. Kostna-
7632:  derna härför skola utan rättegång hos den försumlige ut-
7633:  tagas eller, därest de icke kunna af honom utfås, hos hans
7634:  löftesmän utsökas.
7635:      Föreståndare för skjutsanstalt äge rätt att vid domstol
7636:  ~öka sitt åter, om han anser skäl därtill förefinnas.
7637: 
7638: 
7639:                             16 §.
7640:       A gästgifveri bör för de resandes behof alltid finnas
7641:  snygga och varma samt med inrättning för luftväxling för-
7642:                     IV. F;, -   Gädda J. m.                     225
7643: 
7644: 
7645: :-edda rum, sängar med sängkläder, linne och bordtyg jämte
7646: annat nödigt hus,geråd, matvaror, ljus och ved, hafre eller
7647: koru, hö och halm äfvensom stallrum och lider. Taxa öfver .
7648: de pris resande bör erlägga skall finnas i gästmmmet an-
7649: slagen.
7650:                             16 §.
7651:    Skjutsande böra för skjutsningens fullgörande vara för-
7652: sedda med nödigt antal dugliga linealkärror, dynor och fot-
7653: mantlar, slädar med varm fäll samt i5friga körredskap och,
7654: där båtskjuts utgöres, dugliga båtar.
7655: 
7656:                               17 §.
7657:     Enhvar äge rätt att mot fastställd lega från skjutsanstalt
7658: erhålla skjuts ~för sig och sina resefifekter för resa till sagda
7659: eller följande skjutsanstalt, så ock till annat ställe, dit vägen
7660: är farbar och fäl'den för den skjutsande ej blir längre än tre
7661: kilometer utöfver afståndet emellan förstnämnda skjutsan-
7662: stalt och den därifrån längst belägna skjutsanstalt, till hvil-
7663: hen skjutsning bör ntgöras. Där resande sådant påyrkar, vare
7664: clen skjutsande skyldig att skjutsa honom tre kilometer förbi
7665: följande skjutsanstalt, dock att hela vägsträckan icke ml'\
7666: blifva längre än nyss sagdt är.
7667:     Invånare i sta;d vare ej berättigad att för resa från staden
7668: erhålla skjuts, såfrarnt ej resan sker till skjutsanstalt på lan-
7669: det eller verkställes i tjänsteangelägenheter.
7670:     Enbart för trä'nsport af varor må skjuts icke utgifvas;
7671: ej heller vare drucken person berättigad att sådan erhålla.
7672:     Anträdes resa från annat ställe än från skjutsanstalt och
7673: är vägen, sorn af den resande tillry,ggalägges, kortare än af-
7674: !;tåndet emellan skjutsanstalten och det ställe, dit den resande
7675: skjutsas, beräknas skjutslegan från skjutsanstalten, rnen i
7676: motsatt r"all från afhämtningsstället.
7677: 
7678:                           18 §.
7679:     Ordinarie skjuts bör utan dröjsmål resande tillhanda-
7680: hållas.
7681:                                                            15
7682: 226                 IY, 8. -   Kyytiasetus.
7683: 
7684:     Extra skjuts vare den resande berättigad att erhålla inom
7685: tid, som af guvernören i sådant afseende fastställts.
7686:     För extra skjutsning erlägges lega till samma belopp som
7687: för ordinarie skjutsning.
7688:                              19 §.
7689:      Har under något dygn det föreskrifna antalet ordinarie
7690: skjutsar från gästgifveri eller skjutsstation redan verkställts
7691: eller äro de härför afsedda hästarna för tillfället tagna i an-
7692: språk för skjutsning; vare resande berättigad att efter för-
7693: loppet af den i 2 mom. 18 § stadgade tid bekomma extra
7694: skjuts, om sådan är föreskrifven att från skjutsanstalten ut-
7695: g{iras och ännu icke under dygnet utgått.
7696:      Resande vare jämväl berättigad att till skjuts erhålla där-
7697: till redan använd häst, sedan minst två eller vid menföre tre
7698: timmar förflutit efter det hästen från senaste skjutsfärd åter-
7699: kommit, om hästen under ifrågavarande dygn icke användts
7700: till skjuts en längre vägsträcka än i 1 mom. 17 § omförmäles.
7701: 
7702:                              20 §.
7703:     Den, som först till skjutsanstalt ankommit och resan utan
7704: dröjsmål fortsätter, bör därifrån först erhålla skjuts. Dock
7705: skall för fortskaffande af post, då sådan inväntas, skjuts alla
7706: tider af dygnet finnas att strax tillgå.
7707:     Resande, som fördröjer skjutskarl vid skjutsanstalt eller
7708: under resa, skall i ersättning för hvarje full halftimme er-
7709: lägga en mark. Skjutskarl vare icke skyldig att vänta på den
7710: resande längre än en timme'.
7711: 
7712:                               21 §.
7713:     Resande, som återvänder till samma ställe, hvarifrån han
7714: afrest, vare berättigad att använda från skjutsanstalt erhållen
7715: skjuts jämväl för återfärden. I sådant fall åligger det skjuts-
7716: karl att invänta den resande i två timmar, den första timmen
7717: utan godtgörelse, men därefter emot en ersättning af femtio
7718: penni för hvarje full halftimme.
7719:                                                                    •
7720:                     IV, s. -   Gädda y. m.                  227
7721: 
7722:                             22 §.
7723:     Skjutskarl, som med resande anländt tili skjutsanstalt,
7724: vare skyldig att vid behof och på anfordran af föreståndaren
7725: för skjutsanstalten emottaga skjuts för återfärden; dock vare
7726: skjutskarl berättigad att låta sin häst hvila en timme.
7727: 
7728:                               23 §.
7729:     Betalning för skjuts erlägges efter den lega, som gäller
7730: f.ör skjutsansfalten, därifrån skjutsen tages. För återfärd,
7731: hvarom i 21 § omfärmäles, betalas enahanda skjutslega som
7732: för framfärd.
7733:      Resande erlägge, förutom stadgad skjutslega, äfven väg-
7734: och broafgifter samt färjpenningar, där sådana enligt fast-
7735: btällda taxor böra utgå, såväl för framfärden som för skjuts-
7736: karlens återresa.
7737:      Resande vare skyldig att i skjutslega erlägga en mark,
7738: äfven om legan för den befarna sträckan icke uppgår till så
7739: hö.gt belopp.
7740:      Skjutslegan behöfver icke erläggas på förhand, utan å det ·
7741: shille, dit skjutsningen skett. Ny skjuts må till den resande
7742: icke utgifvas, förrän han skjutslegan för den förra betalt
7743: samt sitt namn och öfriga föreskrifna anteckningar i dag-
7744: boken inskrifvit.
7745:                               24 §.
7746:      Tröttnar skjutshäst eller mäktar den af annan orsak icke
7747:  frambefordra den resande till- bestämd ort, åligger det när-
7748:  mast ]:JOende hästägare att lämna resanden erforderlig hjälp
7749:  för färdens fortsättande, och uppbäre han af den re-sande här-
7750:  för dubbel skjutslega. Någon betalning för det först tillryg-
7751:  galagda viigstycket behöfver i sådant fall ej erläggas.
7752:      Går körredskap under färden sönder, skall närmast boende
7753:  hästägare jämväl emot skälig ersättning lämna. erforderlig
7754:  hjälp.
7755:                               2!5 §.
7756:      Till körsv·en må person nnder femton år icke användas,
7757:  om ej den resande det medg-ifver. Föreståndare för skjuts-
7758:  anstalt äger jlimväl tillse att icke någon i drucket tillstånd
7759: •
7760:     228                 IV, s. -   Kyytiasetus.
7761: 
7762:     sändes att skjutsa. Onskar resande, som färdas med eget åk-
7763:     don, själf köra eller begagna egen lmsk, må sådant icke för-
7764:     vägras.
7765:          Användas' vid skjutsning med resandes åkdon ej flere än
7766:     ire hästar, må emot den resandes vilja hästarna icke åtföljas
7767:     a { flere än en skjutskarl.
7768:                                  26 §.
7769:         Vid frambefordrande af resande och resgods böra följande
7770:     bestämningar lända till efterrättelse:
7771:         :M:ed den skjutsande tillhörigt åkdon må efter en häst
7772:     frambefordras högst etthundrafyratio kilograms vikt, hvil-
7773:     Len vikt för hvarje häst därutöfver får ökas med samma be-
7774:     lopp. En fullvuxen person anses härvid motsvara åttio kilo-
7775:     grams samt en halfvuxen person trettio kilograms vikt. Dock
7776:     må, under iakttagande af den mindre färdhastighet, hvarom
7777:     i 1 mom. 27 § nämnes, efter en häst färdas två fullvuxna
7778:     personer med resgods af högst tio kilograms vikt.
7779:         Begagnar den resande eget fyrhjuligt öppet åkdon eller
7780:     täcksläde, må efter en häst frambefordras högst etthundra-
7781:     tjugu kilogram och ej färdas flere än en fullvuxen person.
7782:     För halftäekt lättare vagn vare resande, då den vikt, som
7783:     frambefordras, ej öfverstiger hvad i föregående moment be-
7784:     stämts, icke pliktig begagna fl.ere än två hästar; nien för
7785:     t,vngre halftäckt liksom ock för heltäckt vagn böra, där den
7786:     skjutsande det påyrkar och de resandes antal eller resgodsets
7787:      vikt sådant erfordrar, tre eller fyra hästar spännas.
7788:          Såsom halfvuxen person ans·es barn från fyra till tolf år.
7789:     Barn under Jyra år tagas ej i beräkning.
7790:         I ofvan bestämda högsta vikt och persontai medräknas
7791:      kusk, som åtföljer dcn resande, men ej skjutskarl.
7792:          Där ortsförhållandena sådant påkalla, må Senaten, på
7793:     ansökan, utfärda från förestående stadganden afvikande in-
7794:     skränkancle bestämningar.
7795:                                 27 §.
7796:         Resande vare ej berättigad att med skjuts färdas med
7797:     större hastighet än tio kilometer i timmen, den tid, som för
7798:                     IV, s. -   Giidda J. m.                  229
7799: 
7800: 
7801: hästomb;vte erfordras, däri icke inberälmad. Där, utom
7802: ökjutskarlen, två fullvuxna personer åka efter en häst, s,kall
7803: hastigheten inskränkas till åtta kilometer i timmen. Vid men-
7804: före minskas denna hastighet efter väglagets heskaffenhet,
7805: så att skjutshäst ej utöfver hvad skäligt är anstränges.
7806:     Är afståndet emellan skjutsanstalterna öfverhöfvan långt
7807: ~ller~ vägen backig eller eljest svår att befara, äger guvernör
7808: J'örordna antingen om mindre hastighet än i 1 mom. sagts
7809: eller att den resande bör på ett eller flere bestämda ställen
7810: låta skjutshästen hvila en half timme eller jämvä.llängre tid.
7811: 
7812:                                28 §.
7813:      Har skjutshäst under resa tagit skada eller störtat, bör
7814: hästen, innan den resande begifvit sig från skjutsanstalten,
7815: i närvaro af resanden och hästens ägare eller skjutskarlen,
7816: om ägaren ej är tillstädes, af två tillkallade gode män be-
7817: siktigas och skadan mätas. Erfares härvid, att den resande
7818: varit till olyckan vållande, utbetale han hvad skäligt pröfvas
7819: eller ställe därför anta,glig säkerhet, förrän annan s.kjutshäst
7820: till honom utlämnas.
7821:      Hesande, som vållat skada å den skjutsandes åkdon ell&
7822: resetyg, må ej heller erhålla häst för resans fortsättande från
7823: skjutsanstalten, förrän han skadan godtgjort eller för den-
7824: summa nödig säkerhet ställt.
7825:      Skadas resandes åkdon eller resetyg genom den skjut-
7826: sandes vållande, ersätte denne skadan efter mätismannaord.
7827:      I alla dessa fall stånde den missnöjde fritt att saken till
7828: pröfning vid domstol instämrna,
7829: 
7830:                             29 §.
7831:     Föreståndare för skjutsanstalt och skjutsentreprenör svare
7832: själfve för skada, som af deras folk tillfogas den resande.
7833: Föreståndare för skjutstanstalt ansvare likaledes för allt, som
7834: af resande i hans vård anförtros. Förkommer eller förfares
7835: något däraf genom hans eller hans husfolks vållande, bör
7836: skadan af honom ersättas.
7837: 230                  IV, s. -   Kyytiasetus.
7838: 
7839:                                30 §.
7840:     Brister föreståndare för skjutsanstalt eller skjutsentre-
7841: prenör i åtagandets behöriga fullgörande och v~rder i följd
7842: däraf eller af annan orsak från befattningen antingen tills-
7843: viclare eller heJt och hållet skiJd, och åtaga sig ej hans Jöftes-
7844: män att syssJanclet ombesörja, skall kronoJänsman på Jandet.
7845: och magistrat i stad foga anstalt om att upprätthållanclet af
7846: skjutsanstalten och skjutsningen utan afbrott fullgöras. De
7847: ökacle · kostnacler, som härigenom tillskyndas kronan, skola
7848: uttagas af entreprenören eller, om ele icke kunna åf honom
7849: utfås, hos hans Jöftesmän utsökas.
7850: 
7851: 
7852:                            III KAP.
7853: 
7854:              Orn inseende öfver skjzdsansfJalterna.
7855: 
7856:                             :}1 §.
7857:     V ederbörande kronobetjäning på Jandet och magistraten
7858: i stacl åJigger att noggrannt öfvervaka att skjutsanstaJterna
7859: och skiutsningen ordentligt och på ett trafiken tiUfredsstäl-
7860: lande sätt upprätthållas, och bör i såclant afseende besikt-
7861: ning å skjutsanstaJt af dem tid efter annan anställas.
7862: 
7863:                              3.2 §.
7864:     Finnes vid den besiktning, som i 31 § omfö.rmäJes, eller
7865: eJjest skäJ till anmärkning emot föreståndare för skjutsan-
7866: staJt eller annan entreprenör, skall därom ntan dröjsmål an-
7867: mäJas hos guvernören, som äg.er Jåta genom vederbörande
7868: kronofogde å Jandet och magistraten i stad meddela den f-e-
7869: lande varning, eller om försummelsen är af svårare beskaf-
7870: fenhet eller clen sk,yJdige icke Jåtit af varning sig rätta,
7871: öfv.erlämna saken till domstols behandling. Därjämte äge
7872: guvernören makt att den skyJdige från utöfvandet af be-
7873: fattningen till~vidare skiJja och foge skyndsamt anstalt där-
7874: om, att upprätthållandet af skjutsanstalten och skjutsningen
7875: varda i behörig ordning ombesörjda, på sätt i 30 § är sagdt.
7876:                     IV,~.   -       Glidda y. m.           :331
7877: 
7878: 
7879:                              33 §.
7880:                                 1
7881: 
7882: 
7883: 
7884: 
7885:     Genom g·uvernörens försorg skall hvarje skjutsanstalt på
7886: statsverkets bekostnad förses med dagbok, så beskaffad som
7887: särskildt föreskrifvet är.             ·
7888:     Dagboken hör föreståndare för skjutsanstalt hafva i sin
7889: vård samt opåmindt framlämna till den resande för införande
7890: af föreskrifna anteckningar i densamma.
7891:     Förekommer skäl till anmärkning emot föreståndare för
7892: skjutsanstalt eller skjutsande, vare den resande berättigad
7893: att därom göra anteckning i .dagboken. Därest före-ståndare
7894: för skjutsanstalt icke för anmärknings antecknande tillhanda-
7895: håUer resari.de dagboken, äger 'den resande att anmärkningen
7896: i dagboken å nästa skjutsanstalt införa.
7897: 
7898:                             34 §.
7899:     År anmärkning i clagbok införd, bör kronolänsman å
7900: landet samt magistrat i sta_d, efter erhållen kunskap därom,
7901: i saken anställa undersölming samt, i fall anmär'kningen icke
7902: finnes vara fullkomlig~ obefogad, insända sitt clärvid förda
7903: protokoll till guvernören. Om skäl till laga åtal förekommer,
7904: förvise guvernören saken tiH domstol, hvars utslag bör ho-
7905: nom meddelas. Vid undersökningen vare den resandes hö-
7906: rande icke nödigt, med mindre han själlf därom gjort förbe-
7907: håll eller särskilda omständigheter eljest därtill föranleda ..
7908:     Resande, som i dagbok gjort anmärkning, vare obetaget
7909: att vid domstol jämväl själf utföra åtal i saken.
7910: 
7911: 
7912:                             IV KAP.
7913: 
7914:      Om ansvar för öfverträdelse af denna förordn{ng.
7915: 
7916:                              35 §.
7917:      Finnas ej å skjutsanstalt att tillgå de i behörigen fast-
7918: ställd taxa upptagna förnödenheter eller dugliga hästar,
7919: ål\;don och resetyg eller förekommer där annan oordning af
7920: svårare beskaffenhet, varde föreståndaren för skjutsanstalten
7921: 232                 lY, ~. -   Kyytiasetus.
7922: 
7923: eller skjutsentreprenören dömd att böta högst etthundra marlc
7924: eller att från befattningen skiljas.
7925: 
7926:                               36 §.
7927:     Föreståndare för skjutsanstalt, som utan skäl vägrar den
7928: resande härbärge eller förtäring, samt föreståndare för skjuts-
7929: anstalt, skjutsentreprenör eller skjutsande, som icke tillhanda-
7930: håller den resande skjuts eller eljest utan skäl hindrar honom
7931: att fortsätta resan, straffes med böter högst etthundra mark.
7932:     Fordrar föreståndare för skjutsanstalt, skjutsentreprenör
7933: eller skjutsande för härbärge, förtäring eller skjutsning ·högre
7934: betalning än honom tillkommer, böte högst femtio mark och
7935: återgälde hvad han för mycket uppburit.
7936: 
7937:                              37 §.
7938:     Tillåter föreståndare för skjutsa~stalt drucken person att
7939: skjutsa, höte högst femtio- mark.
7940: 
7941:                           38 §.
7942:    Föreståndare för skjutsanstalt eller skjutsentreiJrenör,
7943: som gör ändringar eller tillägg ·1 daghok, böte hög·st ett-
7944: hundra mark.
7945:                            39 §.
7946:     Ar båt, som för skjutsning und,erhållas bör, i hristfälligt
7947: skiå, böte den, som underhållet åligger, högst tjugufem
7948: mark, om han ej inom två dagar efter erhållen tillsägelse
7949: bristfälligheten afhjälpt. Kronobetjänt eller magistrat äge
7950: makt att låta emot betalning båten iståndsätta; och skall
7951: kostnaden härför af den försumlige uttagas.
7952: 
7953:                             40 §.
7954:     Ar båtroddare försumlig cller uraktlåter han att resande
7955: öfverföra eller uppchåller annan skjutsande den resande å
7956: väg längre tid än stadgadt är dler åsidosätter hvad honom
7957: i öfrigt enligt denna förordning åligger, straffes med böter
7958: högst femtio mark.
7959:                      I\', s. -   Giidda y. m.                  233
7960: 
7961:                                 41 §.
7962:      Underlåter hästägare utan giltig orsak att lämna resande
7963:  sadan hjälp, som i 24 § föreskrifves, böte högst tjugufem
7964:  mark.
7965:                                 42 §.
7966:      Underlåter resand'e. . att utgifva ersättning för härbärge
7967:  och förtäring eller skjutslega eller att betala färje- eller bro-
7968:  penning~r, eller vållar han andra tidsutdräkt geno~ att 14tan
7969:  skäl fördröja slik betalning, straffes med böter högsf ett-
7970:  hundra mark.              .
7971: · , Om resande utan den skjutsandes samtycke färdas med
7972:  sLörre hastighot, än föreskrifvet är, eller icke låter hästen
7973:  hvila å därför bestämd plats, på sätt i 2 mom. 27 § är stad-
7974:  gadt, eller använder skjutshäst för längre sträcka än han
7975:  är berättigad, böte högst femtio mark.
7976:      Vägrar resande att i dagbok göra föreskrifven anteck-
7977:  ninf eller gör !Jan däri onödig anteckning·, vare bot högst
7978:  tjugufem mark.
7979:                                 43 §.
7980:      Har föreståndare för skjutsanstalt, skjutsentreprenör,
7981:  s'kjutsande eller resande gjort sig skylaig till brott, för hvil-
7982:  ket straff finnes 1 Strafflagen utsatt, Iänder denha till ef-
7983:  terrättelse.
7984:                                 44 §.
7985:      H:var, som förbryter sig på sätt i d·etta kapitel är sagdt,
7986:  vare jämväl skyldig att ersätta skadan. Kan skjutsande
7987:  icke i fall, som i 40 § omförmäles, gälda skadan, bör den-
7988:  samma af sk.iutsrmstaUens föreståndare eller skjutsentrepre-
7989:  nör ersättas.
7990: 
7991:                              V KAP.
7992:                       Särskilda stadganden.
7993:                            45 §.
7994:     Uti guvernörs utslag rörande fråga, som i denna förord-
7995:  ning omförmäles, må ändring sökas i den ordning, som för
7996:  anförande af besvär i kommunala ärenden är fastställd.
7997: 234                IV, R. -   Kyytiasetus.
7998: 
7999:                              46 §.
8000:     De åtgärder, hvilka enligt denna förordning i stad an-
8001: komma å magistrat, vidtagas uti köping, som utgör sär-
8002: skild kommun, af köpingsstyrelsen.
8003:     I stad, där polisinrättning finnes, må åt denna anförtros
8004: sådana åligganden, som jämlikt stadgand1ena i III kapitlet
8005: ankomma å magistrat.
8006: 
8007:                             47 §.
8008:      Ta.ges vid skjutsanstalt automobil i bruk för frambe-
8009: fordranrle af resande och post, gälle för dylik skjutsning i
8010: tillämpliga delar hvad om skjutsning med häst i denna för-
8011: ordning är stadgadt.
8012: 
8013:                            48 §.
8014:     Denna förordning träder i gällande kraft den 1 januari
8015: 19'21. .Jämväl därförinnan skall vid ordnandet af skjutshåll-
8016: ningen för den sagda dag vidtagande skjutsningsperiod denna
8017: förordning i tillämplig~ d~elar lända till efterrättelse.
8018: 
8019: 
8020:                                49 §.
8021:     Penningmedel och annan egendom, som vid tidpunkten
8022: för denna förordnings trädande i gällande kraft för skjuts-
8023: ningens fullgörande tilläfventyrs af skjutslagen innehafva&,
8024: skola tillfalla de till skjutslaget hörande kommunerna i för-
8025: hållande till dessas skjutsning und;erkastade mantal.
8026: 
8027: 
8028:                            50 §.
8029:      Då denna förordning träder i kraft, upphäfvas ännu
8030: gällande stadganden uti 28 kap. Byggningabalken, förord-
8031: ningen den 12 november 18813,, angående skjutshållningen
8032: och gästgifverierna, förordningen den 20 december 188'8,
8033: innefattande ändringar i nyssnämnåa förordning, gästgif-
8034: vareordningen den 12 december 1734 och förklaringen där-
8035: till af den 11 deeember 1766 äfvensom hvad för öfrigt är
8036:                   IV, s. -   Gädda l'· m.                   286
8037: 
8038: stadgadt angå1ende sådant, hvarom denna förordning mne-
8039: håller föreskrifter.
8040: 
8041: 
8042:    Helsingfors den 25 april 1917.
8043: 
8044: 
8045:      Gustaf Gädda.                  August 'l'åg.
8046:      J obannes Wiik.                Emil Roos.
8047:      J. Inborr.                     J ()bannes Storbjörk.
8048:      A. J. Bäck.                    K. V. Åkerblom.
8049:      Alexander Frey.                Julius Sundblom.
8050:      William Isaksson.
8051: 236
8052: 
8053: IV,!;, -- Pet. förro;l. N:o ilO.
8054: 
8055: 
8056: 
8057: 
8058:              Storbjörk, Johannes, m. fl.: Vägbyg,qnadsbe-
8059:                  svärets öfvertagande af staten.
8060: 
8061: 
8062:               '1' i ll F i n l a n d s La n d t d a g.
8063: 
8064:      De missförhållanden, som föranledas af den föråldrade,
8065: orättvisa fördelningsgrunden för vägbyggnadsbesväret, och
8066: den ojämnhet, hvarmed dennft tunga drabbar de vägbyg.g-
8067: nadsskyldiga, hafva allaredan vid flere landtdagar framlagts.
8068: \'i hEn vi>:a i detta a f,_;eende till lag- och ekonomiutskottets
8069: betänkande N :o 1 vid 1911 års landtdag (Handlingar 1!)} 1,
8070: motionsbe~iinkande N ·o 2).
8071:      Nämnda missförhrållanden ha år för år blifvit alltmer
8072: kännbara. Det allmännas behof har kräft ett fortgående
8073: utvidgande a,f landsvägsnätet. Den växande tmfiken har
8074: ökat fordringarna. på vägarnas förträff!ighet. En allmän
8075: stegring af arbetslönerna har gjort vägbyggnadsihesväret
8076: {!H:r trycl,:".nde än tilUön:ne. .lVIiss [örhållandet blir år för år
8077: större därigenom, att vid sidan af jordegendomen en ökad
8078: betydelse tillföres andra inkomstkällor, som i hög grad äro
8079: i behof af väigar och draga nytta af dem, medan emellertid
8080: en del gå fullkomligt fria från vägbyggnadskostnader, andra
8081: åter i högst obetydlig grad deltaga i desammas utgörande.
8082: Såhmda går t. ex. handelsrörelsen fullkomligt fri från denna
8083: tunga. De industriella inrättningarna hafva deltagit med
8084: sammanlagdt omkring 4 %.
8085:      H viiken betydelse en möjligast stor utsträckning af
8086: landsvägsnätet ägde för odlingens och bosättningens befräm:
8087:                    IY. fl. -   Storbjörk y. m.                 237
8088: 
8089: jande i de glesare bebodda trakterna i vårt land, är själf-
8090: klart. Ehuru mångenstädes t. o. m. goda förutsättningar
8091: finnas för nyodling, ,är clenna af bristen på vä:gar mycket
8092: svår, för att ioke säga omöjlig.
8093:     En ledsam följd af gällande system är, att nya vägar i
8094: all synnerhet under senaste ticl icke i tillräcklig grad kom-
8095: mit till utförande. Detta missförhållande yppas mest uppen-
8096: bart i glest bebodda trakter. Det är begripligt, att kommu-
8097: nerna s:å godt som alltid motsätta sig ibyggandet af nya vä-
8098: gar på grund af de öfvermäktiga kostnader, som vägarna
8099: dra.ga, s•å länge de uppehållas af en enda folkklass, ehuru
8100: vägen i öfrigt vore oafvisligen nödvändig.
8101:      Redan i årtionden har denna vägfråga så goclt som vid
8102: aJla, landtdagar varit föremål för behandling; och har det
8103: erkänts, att ett missförhållånde före)jgger, men menings-
8104: skiljaktigheter därom, huru saken borde ordnas, har vållat
8105: att någon reform icke kommit tili s1Jttnd.
8106:      Enär den undersökning och den statistik, som uppgjorts
8107: i fråga om vägbyggnadstungans faktiska storlek i olika väg-
8108: byggnadslag, allaredan äro 20 år gamla, så hafva naturli.gt-
8109: vis förhållandena jämväl i detta afseende i den grad under-
8110: gått förändring, att en ny undersökning borde komma till
8111: stånd, oeh på grund af denna undersökning kunele sedan
8112: ft,ågan ordnas såsom rättvisa kräfver.
8113:      Enligt vår uppfattning är den princip riktig, hvartill vid
8114:  frågans tidigare behandling sträfvats, eller att de af väg-
8115: byggnad~besväret föranledda kostnaderna helt och hållet
8116:  borde bäras af statsverket.
8117:      P.å grund af det anförda föreslå vi, att Landtdagen måtte
8118:  ingå med en petition därom,
8119: 
8120:                  att Regeringen 1nåtte låta verkställa under-
8121:              sökniny angående vagbyggnadsbesväret i hela
8122:              dess vidd, äfvensom
8123:                  att nästkomrnande Landtdag måtte föreläg-
8124:            , gas ett lagförslag, b.11rJ.'Jdt på den princip, att de
8125: 238                    IV, 9. -   Tienieko.
8126: 
8127:               af vägbyggnadsbesväret föranledda kostnaderna
8128:               mätte af statsverket bestridas.
8129: 
8130:       Helsingfors, den 25 a.pril 1917.
8131: 
8132:        Johannes Storbjörk.           William lsaksson.
8133:        Gustaf Gädda.                 J. lnborr.
8134:        Johannes Wiik.                J u'ius Sundblom.
8135:        Emil Roos.                    August Tåg.
8136:        K. V. Åkerblom.               A. J. Bä~k.
8137:                                                          239
8138: 
8139: 
8140: JV, 10. -   Anom. ehd. N:o 3l.
8141: 
8142: 
8143: 
8144: 
8145:             Lohi, K. A., y. m.: Toimenuiteistä tientekorasi-
8146:                tuksen uudestaan järjestämiseksi.
8147: 
8148: 
8149:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
8150: 
8151:     Ne epäkohdat, jotka tientekorasituksen vanhentunut,
8152: epäoikeutettu jakoperuste aiheuttaa, ja se epätasaisuus,
8153: jolla rasitus kohtaa eri paikkakuntien tientekovelvollisia,
8154: ovat seikkaperäisesti esitetyt jo m~:milla ailkaisemmilla.
8155: valtiopäivillä. Viittaamme tässä suhteessa 1911 vuoden
8156: valtiopäivien laki- ja talousvaliokunnan mietintöön N:o 1
8157: (A·siakirjat v. 1911, eduskuntaesitysmietintö N :o 2).
8158:     Mainitut epäkohdat käyvät vuosi vuodelta yhä tuntu-
8159: vammiksi. Yleinen tarve on vaatinut maantieverkkoa
8160: edelleen laajentamaan. Kasvava liikenne on lisännyt
8161: vaatimuksia teiden hyvyyden suhteen. Yleinen työp;1lk-
8162: kojen kohoaminen on tehnyt tientekorasituksen entistä
8163: painavammaksi. Epäkohta käypi. vuosi vuodelta suurem-
8164: maksi senkin takia, että maaomaisuuden ohella kasvaa
8165: muiden tulolähteiden merkitys, tulolähteiden, jotka 'li-
8166: sääntyvässä määrässä tarvitsevat teitä ja hyötyvät niistä,
8167: ollen ·kuitenkin toiset kokonaan va·p.aita tientekokustan-
8168: nuksista, toiset ainoastaan mitättömän pieneflä osalla
8169: niissä mukana. Niinpä esim. kauppaliike on aivan va:paa
8170: tästä rasituksesta. Teollisuuslaitokset ovat ottaneet osaa
8171: yhteensä noin 4· %:lla .
8172:   . Kuinlka suuresta merkityksestä maanteiden mahdolli-
8173: simman suuri lisääminen olisi viljelyksen ja asutuksen
8174:  edistämiseksi maamme harvaan asutuilla seuduillakin, on
8175: 240              IY, 1u. -   Tientekomsitus.
8176: 
8177: itsestään selvää. Vaikkakin muutoin on monin paikoin
8178: hyviäkin edellytyksiä uusien viljelysten lisäämiseksi, on
8179: se teiden puutteessa hyvin vaikeaa, miltei mahdotonta.
8180:     Yksi ikävä seuraus voimassa olevasta järjestelmästä on
8181: se, että uusia teitä ei varsinkaan viime aikoina ole riit-
8182: tävässä määrin voitu aikaansaada. Tämä epäkohta ilmenee
8183: huomattavimmin harvaan asutuissa ·seuduissa. On hyvin
8184: käsitettävissä, ett~ .kunnat miltei aina vastustavat uusien
8185: teiden rakentamista, niiden ylivoimaisten ·kustannusten
8186: takia, joita tiet tuottavat, ollessaan yhaen kansanluokan
8187: kannettavina, vaikkakin tie muutoin olisi välttämättömän
8188: tarpeellinen .
8189:     •To vuosikymmeniä on tämä tiekysymys ollut miltei
8190: kaikilla valtiopäivillä 'käsittelyn alaisena, .ia epäkohdan
8191: tässä on tunnustettu olevan, mutta erimielisyys siitä,
8192: miten asia olisi uudestaan järjestettävä, on vaikuttanut
8193: sen, että mitään uudistusta ei ole aikaan saatu.
8194:     Koska ne tutkimu<kset ja tilastot, miten suuri tuo ra-
8195: situs todella on eri tientekolahkoissa, ovat jo noin 20
8196: vuotta vanhat, niin luonnollisesti ovat olot tässäkin suh-
8197: teessa siksi paljon muuttuneet, että olisi tarpeen uusi tut-
8198: kimus toimeenpanna, ja tutkimuksen tulosten pohjalla
8199: voitaisiin sitten asia oikeudenmukaisella tavalla uudelleen
8200: järjestää.
8201:      Käsityksemme mukaan on oikea periaate se, mihin ky-
8202: symyksen surhteen on jo aikaisemmin pyritty, että tien-
8203: tekorasituksesta johtuvat kustannukset tulisivat kokonaan
8204:  valtion kannetta:viksi.
8205:      Edellä esitetyn perusteella ehdotamme Eduskunnan
8206: anottavaksi,
8207: 
8208:                 että Hallitus kiireellisesti toimituttaisi tutki-
8209:             muksen tientekorasituksen nykyisestä asemasta
8210:             koko laajnudessaan, ja
8211:                 että ensi valtiopäiville annettaisiin lakiehdo-
8212:             tus, joka olisi rakennettu sille periaatteelle, että
8213:                 IV, 10. -Lohi y. m.                    241
8214: 
8215:         tientekorasituksesta johtuvat kustannukset tuli-
8216:         sivat valtion kannettaviksi.
8217: 
8218: Helsingissä, 22 päivänä huhtikuuta 1917.
8219: 
8220:  K. A. Lohi.                Kalle Nurmela.
8221:  Filip Saalasti.            Iv. Fr. Lantto.
8222:  Aleksis Salovaara.         J. Haapanen.
8223:  Santeri Haapanen.          Antti J uutilainen.
8224:  Lauri Mäkinen.             J. P. Kokko.
8225:  Oskari Lahdensuo.          E. Y. Pehkonen.
8226:  Pekka Saarelainen.         Juho Niukkanen.
8227:  Pekka Hälvä.               A. Fränti.
8228: 
8229: 
8230: 
8231: 
8232:                                                   16
8233: 242
8234: 
8235: 
8236: IV, 11. -   Anom. ehd. N :o 29.
8237: 
8238: 
8239: 
8240: 
8241:             Nurmela, Kalle, y. m.: MääTämhan 1r~yöntämi
8242:                sestä tärkeimpien maan·teiden tekemistä va.r-
8243:                ten etupäässä harvaanasutuille seuduille.
8244: 
8245: 
8246:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
8247: 
8248:     Ne osat sisämaatam:me, joissa on paljon kruununmetsiä,
8249: ja joissa asutus on harvaa, ovat kulkuteitten suhte,en jääneet
8250: syrjäytettyyn, oikeudettomaan asemaan, joten siellä kaiken-
8251: lainen taloudellinen vaurastuminen on hidastunut ja uudis-
8252: asutus miltei kokonaan keskeytynyt, vaikka näiden kehitty-
8253: miselle olisi muutoin kuinkakin hyvät edellytykset.
8254:     Että vielä nykyaikana saattaa asianlaita olla näin, ym-
8255: märrämme hyvin, kun tarkastamme voimassa o1evia asetuk-
8256: sia teitten teosta ja kunnossapidosta. Niitten mukaan yhä-
8257: kin nämät velvollisuudet kuuluvat kussakin tientekolahkossa
8258: miltei yksinomaan manttap,liin~annun maan omistajille, sillä
8259: sisämaan harvaan asutuissa seud·~issa ei ole monta sellaista
8260: tehdaslaitos.ta, joka huomattavammin ottaisi osaa näi:hin ra-
8261: situksiin, ja kruununJ)uistojakaan ei ole kuin nimeksi saatu
8262: niihin. osallisiksi, koska virastojen saarnattomuuden tähden
8263: niiden manttaaliinpano ·edistyy hitaasti. Näinollen saisivat
8264: tällaisillakin alueilla teitten teon ja kunnossa~idon kustan-
8265: taa tielahkossa olevat manttaalitalot, tai jos on kylätie ky-
8266: symyksessä, siinä kyläissä olevat verotilat, vaikka kruunun-
8267: metsien hoidosta ja yleisestä liikenteestä johtuva tien tarve
8268: ja käyttö voipi olla moninkertainen.
8269:     Tällaisissa olosuhteissa hyvin käsittää:kin t.ientekolah-
8270: ko]ssa toisinaan ilmeuneen haluttomuuden uusien maanteit-
8271: ten tekemiseen.                   '
8272:                   IV, 11. -   Nurmela y. m.                   243
8273: 
8274:     Näin oman onnensa nojaan jääneellä paikkakunnalla
8275: asuminen kohtaa etenkin tällaisena aikana arvaamattomia
8276: vaikeuksia. Varsinkin siellä, mihin läiheisimmiltä. liike- ja
8277: kauppapaikoilta ei ole edes venekulkua - ja sellaisia paik-
8278: koja on paljon - täytyy sulan main aikana yksin jauhot-
8279: kin kantaa ihmisvoimin kymmeniä kilometriä, ja silloin ei
8280: auta säästää ketään - naiset jopa lap:setkin saavat kuor-
8281: mansa. Ruokatarpeitten saanti jääkin näinollen niin puut-
8282: teelliseksi, että nytkin kahden viime kesän aikana on mo-
8283: nissa paikoissa täytynyt turvautua männynparkin kiskon-
8284: taan, pettuleivän leivontaan, nälkäkuolemasta välttyäkseen.
8285: Ja raskaampien maataloudessa ja liike-elämässä tarvitta-
8286: vien tarvikkeiden saanti on silloin tykkänään mahdoton.
8287:  . Nyt kun maassamme olot ovat muuttuneet kansanvaltai-
8288: siksi, kun kaikin ryhdytään vallitsevia epp.kohtia rpoista-
8289: maan, etenkin kansan kovaosaisten kohtaloa korjaamaan,
8290: muistakaamme näit-ten Suomen salojen uudisraivaajien unoh-
8291: dettua a:semaa, asukasten, jotka kaikista enimmän ovat aina
8292: saaneet kärsiä kaikkinaista puutetta ja sittenkin rauhalli-
8293: sesti kestäneet raskaimmatkin koettelemuksen ajat. Heille
8294: emme nytkään liikoja pyydä, anomme ainoastaan, että hei-
8295: dätkin maanteitten kautta saatettaisiin muun maailman yh-
8296: teyteen. Sentähden tulee eduskunnan ja maan hallituksen
8297: poistaa tässä sqhteessa olevat esteet, saattamal•la teitten teko-
8298: ja kunnossapitorasitukset koko kansan kannettaviksi ja aset-
8299: tamalla riittävän suuren määrära,han välttämättömien maan-
8300: teitten rakentamista varten harvaan asutuille seuduille. Ja
8301: juuri kruununmetsistä saaduista tuloista sopisi mielestämme
8302: erittäin hyvin käyttää osa tähän tarkoitukseen.
8303:     Hyöty, joka maantei,tten teon kautta saavutetaan, on niin
8304: ilmeinen ja yleinen, että siihen ei tarvinne montakaan sanaa
8305: käy.ttää. Paikkakunnalla alkaa kokonaan uusi taloudelli-
8306: sen ja sivistyksellisen· vaurastumisen ja edistymisen aika.
8307: Vanhoj-a viljelmiä laajennetaan, uudistiloja rakennetaan,
8308: jopa toisin paikoin erittäin huomattavassa määrässä, riip-
8309: puen paikallisista olosuhtei•sta, ja kaikkialla huomataan edis-
8310: tyksen valtavaa voittokulkua.
8311: 244         IV, 11.   -   l\lää1·äraha teiden tekemil'leen.
8312: 
8313:     Yhtä elvyttävästi vaikuttavat maan,tiet myöskin kruu-
8314: nunmetsätalouden :hoitamis-een, ja sentähden metsänhoito-
8315: miehet niitä puoltavatkin. Metsien järki:peräinen hoito
8316: käypi ltäten tehokkaammaksi ja tarjotun puutavaran hinta
8317: korkeammaksi, joten se pääoma, jonka valtio tientekoon
8318: myöntää, voipikin ajanoloon tuottaa hyvänkin koron.
8319:     Lukuunottamatta erinäisiä viime aikoina La,.ppiin raken-
8320: nettuja maanteitä, on hallitus erittäin säästellen myöntänyt
8321: a1purahoja uusien maanteitten tekemiseen. Tästä on ollut
8322: seurauksena, että suuri joukko tehtäviksi määrätyitä erit-
8323: täin tarpeellisiksi tunnustettuja maanteitä on jäänyt teke-
8324: mättä. Olisi sentähden mitä suotavinta, että hallitus osot-
8325: taisi tähän tarkoitukseen riittävän suuren määrärahan, käy-
8326: tettäväksi maanteitten tekoon etupäässä harvaan asutuilla
8327: paikkakunnilla. Ja rohkenemmekin sent:thden 'PYYtää Edus-
8328: kuntaa yhtymään anomu'kseemme,
8329: 
8330:                  että valtiovaroista myönnettäisiin 1,500,000
8331:               markkaa tärkeimpien maanteitten tekemistä var-
8332:               ten etupäässä maamme harvaanasutuille paik-
8333:               kakunnille.
8334: 
8335:       Helsingissä 2·3 p :nii huhtikuuta 1917.
8336: 
8337:        Kalle Nurmela.                  K. A. Lohi.
8338:        J almar Haapanen.               Aleksis Salovaara.
8339:        Juho Niukkanen.                 J. P. Kokko.
8340:        Iv. Fr. Lantto.                 August Raatikainen.
8341:        E. Y. Pehkonen.                 P. Saarelainen.
8342:        ,Santeri Haapanen.              Mikko Luopajäni.
8343: IY, 12.    Anom. ebd. N :o 32.
8344: 
8345: 
8346: 
8347: 
8348:             Ft·äuti, A.:   Määrärahan 1nyöntämisestä teiden
8349:                tekemiseen Lapissa.
8350: 
8351: 
8352:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
8353: 
8354:      Kehittyneet kulkuneuvot, joihin kuuluu muiden ohella
8355: hyvin järjestetty maantielaitos, ovat kullakin seutukunnalla
8356: asujanten kaikinpuolisen hyvinvoinnin välttämättömänä edel-
8357: lytyksenä. Tämä on yleensä tunnettu ja tunnustettu tosi-
8358: asia, joka ei todistelua kaipaa.
8359:     Lapinmaan kihlakunnassa ovat maantiet harvalukuiset ja
8360: riittämättömät tyydyttämään väestön kohtuullisimpiakaan
8361: vaatimuksia .. Tämän kihlakunnan alue on noin 60,000 km 2
8362: ja nykyään on siellä maanteitä noin 4!70 km., joka määrä
8363: tuohon laajaan alaan nähden on suhteettoman pieni. Lapin-
8364: maan taloudellisten olojen. tutkimista
8365:                                /
8366:                                        varten asetettu valtion
8367: komitea, jonka mietintö on valmistunut huhtikuun 6 p:nä
8368: v. 1904, on pitänyt erittäin tärkeänä sitä, että kysymyksessä
8369: olevan maakunnan maantieverkkoa suuresti laajennetaan. Se
8370: on ehdottanut, että uusia maanteitä rakennettaisiin 72'1 km.,
8371: ratsuteitä 325 km. ja polkuteitä 100 km. Sen jälkeen kun
8372: komitea on ~hdotuksensa hallitukselle jättänyt, on Lapissa
8373: valmistunut noin 250 km. uusia maanteitä.
8374:      Hallituksen asettama Lapin ,Neuvottelukomitea", jonka
8375: mietintö on valmistunut marraskuun 4 p:nä v. 1907, on
8376: ehdottanut, että Lappiin rakennettaisiin .kaikkiaan 29 uutta
8377: maantietä, joiden yhteinen pituus on noin. 1,550 km.
8378:      Mutta niin välttämätöntä kuin uusien maanteiden teke-
8379: minen Lappiin onkin, niin sikäläiset maantientekovelvolliset
8380:  246       TV, 12. -   :\Iä!iräraha teiden tekoon Lapissa.
8381: 
8382:   eivät niitä voi rakentaa. Valtion huoh'lJ.a täytyy edelleen-
8383:   kin, kuten tähänkin asti, olla mainittujen teiden rakentami-
8384:   nen. On sitäpaitsi valtion omalle taloudelle arvaamatto-
8385:   maksi eduksi, että joudutetaan teiden tekemistä Lapissa.
8386: · Siellähän ovat valtion laajimmat metsäalueet, joissa kasva-
8387:   van metsän arvo on laskettu noin 50 miljoonaksi markaksi.
8388:   lliutta jos nämä metsäseudut tulevat varustetuiksi kunnolli-
8389:   silla maanteillä, niin ne voivat tuottaa valtiolle nykyistä pal-
8390:   jon enemmän, sillä puun hinta kohoaa samassa suhteessa kuin
8391:   kysymyksessä olevan paikkakunnan kulkuneuvot paranevat.
8392:       Valtiorahaston menopuolella on ollut pitemmän aikaa va-
8393:   rattuna I_japin teitä varten 2:5,000 mk. siirtomääräraha, jo1m
8394:   erityisesti tehdyn anomuksen johdosta valtiopäivillä 1912
8395:   kohotettiin 100,0:00 mk V. 1913 onkin tämä- määrä sanot-
8396:   tuun tarkoitukseen käytetty. V. 1914 menosääntöön on myös
8397:   otettu 100,001() mk. samaan tarkoitukseen, mutta siitä on vain
8398:   käytetty ainoastaan 8,619 mk. 70: p :niä. V. 1'915 menosään-
8399:   töön on otettu 50,000 mk., joka myös on käytetty. V. 1916
8400:   rnenosääntöön sitävastoin ei ole Jainkaan tätä määrärahaa
8401:   otettu.
8402:       Nykyään suuresti muuttuneet olosuhteet vaikuttavat s·en,
8403:   ettei enää riitä tuo vuoden 1912 va1tiopäiväin päättämä
8404:   100,000 mk. vuotuinen määräraha kysymyksessä olevaan tar-
8405:   koitukseen. Maantientekokustannukset ovat suuresti nous-
8406:   seet. Ja valtion metsien arvoa juuri edessä olevina vuosina
8407:   voidaan kohottaa melkoisesti, jos pikaisesti ryhdytään metsä-
8408:   seuduille maanteitä runsaasti rakentamaan.
8409:        Näihin edellä mainittuihin seikkoihin nähden €hdotan,
8410:   että Eduskunta päättäisi anoa,                              ,
8411:                    että valtion menosääntöön otettJ.isiin vuotui-
8412:                nen 300,000 mk. määräraha teiden tekemistä var-
8413:                ten Lapissa.
8414: 
8415:        Helsingissä 2l·p:nä huhtik. v. 1917.
8416: 
8417:                                                     A. Friinti.
8418:                                                             247
8419: 
8420: lY, 1::1, -   Anmn. chd. N:o 28.
8421: 
8422: 
8423: 
8424: 
8425:               Juutilainen, Antti, y, m.: Määrärahan myöntä-
8426:                  udsestä eräitten kuntain enimmin rasitettujen
8427:                  tientekolahkojen avustamiseksi.
8428: 
8429: 
8430:                 S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
8431: 
8432:     Useilla valtiopäivillä viime kymmenen vuoden kuluessa
8433: on jätetty esitysehdotuksia Eduskunnalle, joissa on ehdotettu
8434: tierasituksen siirtämistä yhden kansanluokan uiskoilta k aik-
8435: kien veroa maksavien kannettavaksi. Nämä esitykset eivät
8436: kumminkaan ole johtaneet mihinkään toivottuihin tuloksiin
8437: vasemmiston ja oikeiston vastustuksen takia. Tiemsitus le-
8438: pää nyt, kuten entisen luokkajakoisenkin edustuslaitoksen
8439: aikana, entistään raskaampana maanomistajien kannettavana.
8440:     Koska meitä painaa se epäilys, ettei nykyinenkään Edus-
8441: kunta ole halukas perinpohjaisiin muutoksiin tällä alalla,
8442: niin katsoimme hyödyttömäksi jättää tällä kertaa esityseh-
8443: dotusta asiasta, tahtoen kuitenkin erityisellä anomuksella
8444: kiinnittää hallituksen huomiota asiaan koko laajuudessaan.
8445: Kun kumminkin liikenne maanteillä useissa paikoin on ai-
8446: van luonnottomasti kasvanut viime aikoina, ja kun maanvil-
8447:                                       ' prosentin hevosistaan
8448: jelijät ovat saaneet luovuttaa melkoisen
8449: yleisiin tarpeisiin, joko kokonaan tai osittain työvelvollisuu-
8450: den muodossa ja kun maanomistajat yleensä kärsivät työ-
8451: voiman puutetta, kohtaa tierasitus näin ollen yhä räikeäm-
8452: l'änä maanomistajia, jonka takia yhteiskunnalla on täysi
8453: velvollisuus helpottaa edes enimmän rasitettuja tienteko-
8454: lahkoja myöntämällä nftille avustusta. valtion varoista.
8455: 248        IV, 13. -   'fientekolahkojen avustaminen.
8456: 
8457:     Katsomme myöskin, että maanomistajien rasittaminen
8458: maanteiden tekemisellä tulee välittömästi tuntumaan maa-
8459: taloustuotannossa ehdyttävästi, ja siihen ei liene yhteisen
8460: edun kannalta katsoen tätä nykyä varaa.
8461:     Viittaamalla edellä sanotun lisäksi niihin perusteluihin,
8462: jotka löytyvät vuoden 11914 valtiopäivien liitteissä V, 4 -
8463: Anomusehd. n:o 48 ja 49, pyydämme kunnioittavimmin
8464: Eduskuntaa anomaan,
8465: 
8466:                  että ensi vuoden menoarviossa osoitetaan
8467:              2,00Q,OOO markan suuruinen määräraha käytettä-
8468:              väksi edellilmainittujen perustelujen mukaan
8469:              enimmin ras-itettujen tientekokchkojen avustalmi-
8470:              seksi.
8471: 
8472:       Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1917.
8473: 
8474:        Antti Juutilainen.        Pekka Saarelainen.
8475:        Santeri Haltpanen.        K. A. J1ohi.
8476:        J. P. Kokko.              J almar Haapanen.
8477:        Aleksis Salovaara.        Juho Niukkanen.
8478:        Mikko Leinonen.           Santeri Alkio.
8479:        Filip Saalasti.           Iv. Fr. Lantto.
8480:        Lauri Mäkinen.            August Raatikainen.
8481:        A. Fränti.                Otto Pesonen.
8482:                        Oskari Lahdensuo.
8483:                    c.
8484: Sairashoitoa koskevia- anomusehdotuksia.
8485:                                                         251
8486: 
8487: IV, 14. -   Anom. ehd. N:o 24.
8488: 
8489: 
8490: 
8491: 
8492:             Kaskinen, J., y. m.: Määrärahan myöntän~isestä
8493:                mielisairashoidon edistämiseksi.
8494: 
8495: 
8496:               S u o m e n E c1 u s h: u n n a 1 1 e.
8497: 
8498:     Mielisairashoidon edistäminen on yksi niitä tehtfuviä,
8499: joihin Eduskunnan jo tällä istuptokaudella olisi kiinnitet-
8500: tävä huomiota. Vuonna 1905 asetti hallitus komitean
8501: selvittelemään kys7myksessä olevaa asiaa ja tekemään ·
8502: siitä ehdotuksen. Mietintönsä ensimäisessä osassa, joka il-
8503: mestyi vuonna 1909, mi tämä komitea seikkaperäisesti se-
8504: lostanut mielisairasoloja maassamme ja esittänyt laajan
8505: ohjelman olojen järjestäimiseksi ajanmukaiselle kannalle.
8506: Komitean laartimaa suunnitelmaa. ei ole kuitenkaan käytän-
8507:  nössä vielä alettu toteuttaa.
8508:     Yllämainitun komitean toimittaman laskelman mu-
8509: kaan oli meillä vuoden 1906 lopulla kaikkiaan 11,710
8510: mielisairasta. Näistä oli noin 7,000 laitoshoidon tarpeessa.
8511: Samat luvut voinee nykyisinkin katsoa paikkansa pitä-
8512: viksi. Laitospaikkoja on meillä valtion mielisairaaloissa
8513: noin 1,500, kuntien ja yksit,yisten omistamissa sairaaloissa
8514: noin 1.000 ja kuntien köyhäintaloissa arviolta noin 1,500,
8515: siis yhteensä noin 4,000. Näistä on kuitenkin paikat köy-
8516: häintalojen mielisairasosastoissa Hthinnä katsottava ai-
8517: noastaan eristy,ssuojiksi, joten sellaisten paikkojen luku,
8518: JOISsa annetaan järjestettyä mielisairashoitoa, su!Ustuu
8519: melkoisesti. Maassa tarvittaisiin siis laitospaikkoja mie-
8520: lisairaitten hoitamiseksi jotensa'kin sama määrä lisää kuin
8521: niitä nykyään on.
8522: 252        IV, 14. -   3Iielisairaala Oulun lääniin.
8523: 
8524:     Mielisairaspaikkojen riittämättömyys aiheuttaa sairai-
8525: den omaisille ja kunnallisille viranomaisiliekin usein san-
8526: gen suuria vaikeuksia, kun on odotettava kuukausia, jopa
8527: vuosiakin potilaalle paikkaa sairaalaan. ·Koska mielisai-
8528: rashoito on lähinnä katsottava kuuluvan valtiolle, olisi nyt
8529: ryhdyttävä toteuttamaan yllämainitun komitean laatiimaa
8530: suunnitelmaa valtion mielisairaSJhoitojärjestelmän edellet>n
8531: kehittämiseksi alottamalla rakentaa Oulun lääniin ehdo-
8532: tettua keskuslaitosta.
8533:     Kun tämän keskuslaitoksen rakentaminen ei lmiten
8534: kaan vielä likimainkaan poista suurta laitospaikkojen
8535: tarvetta ja kun valtion komitean ehdottaman ohjelman to-
8536: teuttaminen kokonaisuudessaan. vaatii jokseenkin pitkän
8537: ajan, niin olisi valtion sitäpaitsi syytä tarpeellisella raha-
8538: avustuksella tukea eri kuntaryhmien pyrkimyksiä p.erus-
8539: taa kunnallisia piirimielisairaaloita.
8540:     Edelläesitettyihin tarkoituksiin olisi Eduskunuan
8541: myönnettävä vuoden 1920 loppuun valtiovaroja yhtee'nsä
8542: (;,000,000 markkaa ja olisi ·tästä vuodeksi 1918 osoitettava
8543: 2,000,000 markkaa. Näillä varoilla voitaisiin mahdolli-
8544: sesti rakentaa niin suuri osa Oulun lääniin aiotusta kes-
8545: kuslaitoksesta, että sinne tulisi noin 500 sairaspai:kkaa,
8546: sekä avustaa vähintään 'kymmentä piirimielisairaalaa, joi-
8547: hin voitaisiin ottaa yhteensä noin 600 hoidokasta. Lisäksi
8548: voisi avustaa yksityistenkin kuntien perusta:q1ia suurem-
8549: pia mielisairaaloita. Täten saataisiin läihempinä V'tlosina
8550: kipein mielisainvshoidon puute }loistetuksi.
8551:     Ylläolevan nojalla saamme kunnioittaen kääntyä Suo-
8552: men Eduskunnan puoleen ehdottaen anottavaksi,
8553: 
8554:                 että valtiovaroista myönnettäisiin ennen vuo-
8555:             den 1920 loppua käytettäväksi 6,000,000 mark-
8556:             kaa sekä Ou,lun lääniin p.erustettavan keskuslai-
8557:             toksen osittaiseen rakentamiseen ja kuntoon pane-
8558:             miseen että knnfJaryhmäin alotteesta perustetta-
8559:             vien, tarkoituksenmukaisesti suurmiteltujen piiri-
8560:              IY, 14, -   Kaskinen y. m.                  253
8561: 
8562:        mielisaimalain ja yksityisten ku~ttain rnielisair•aa-
8563:        lain avustamiseen; ja
8564:            että tästä määrärahasta vuoden 1918 raha-
8565:        sääntöön otettaisiin 2,000,000 markkaa.
8566: 
8567: Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1917.
8568: 
8569:  J. Kaskinen.                 J. G. Hirvensalo.
8570:  Otto Pesonen.                Elias Sinkko.
8571:     254
8572: 
8573: 
8574:     IV, 1 "· -   Anom. ehd. N:o 23.
8575: 
8576: 
8577: 
8578: 
8579:                  Aronen, Nestor, y. m.: Määrärahan myJntämi-
8580:                     sestä keuhkotautipamntolan rakentamista
8581:                     varten Satakuntaan.
8582: 
8583: 
8584:                    S u o m en E d u s k u n n a ll e.
8585: 
8586:           Erinäisten Eduskunnalle jätettyjen anomusehdotusten
8587:       johdosta päätti Eduskunta 22/X 1907, ,että Hallitus valmis-
8588:     . taisi Eduskunnalle annettavaksi armollisen esityksen val-
8589:       tionvaroilla perustetta vista kansanparantoloista keuhko- ja
8590:       rintatautisia varten sekä yksityisten tahi kuntain alotteesta
8591:       perustettavien tuberkulosiparantolain kannattamisesta val-
8592:       tion kannat uksella''.
8593:           Tämä Eduskunnan anomus ei kuitenkaan toistaiseksi ole
8594:       johtanut mihinkään käytännöllisiin tuloksiin. Sen sijaan on
8595:       eri tahoilla maata jonkun verran yksityisesti toimittu keuh-
8596:       kotautiparantolain perustamiseksi. Satakunnan maakun-
8597:       nassa, jossa keuhkotautikuolevaisuus on erittäin suuri, teh-
8598:       den viimeisten tilastojen mukaan 31 jokaista 10,000 asukasta
8599:       kohti ja ollen yhä nousemassa, on parnntola-a,sian ajamista
8600:       varten muodostettu osakeyhtiö, jonka laatu käy esiin seu-
8601:       raavista ,yhtiön sääntöjen otteista:
8602:           ,1 §. Satakunnan keuhkotautiparantola osakeyhtiön tar-
8603:       kotuksena on rakentaa ja ylläpitää keuhkotautisten paran-
8604:       tolaa Satakunnan maakunnassa."
8605:           'l5 §. Yhtiön asioita 'hoitaa johtokunta, jonka varsinai-
8606:       nen yhtiökokous valitsee. Siihen kuuluu seitsemän var.o::-
8607:       naista ja kolme varajäsentä, joista ainakin kolmen varsi-
8608:       naisen ja yhden varajäsenen tulee olla parantola~>. kannatta-
8609:       vien kuntien asukkaiden keskuudesta valittuja."
8610: 
8611: .
8612:                     IY, 15. -   J.ronen y. m.                255
8613: 
8614:      ,G §. - - - - - - - - - - - - - - - -
8615:      4 : o - - - - ~- _:._- - - - - - - - -
8616:      Parantolan tuottama voitto on tulo- ja menoarviossa
8617:  kokonaan luettava .parantolan hyväksi, ilman että jaetaan
8618:  lainkaan vuosivoittoa tai korkoa o~akepääomalle."
8619:      ,11 §. Jos yhtiö joskus 1mretaan, joutuu yhtiön omistama
8620:  parantola ja muu omaisuus Turun ja Porin lääniin kuuluvan
8621:  Satakunnan maakunnan osan kuntien haltuun, käytettäväksi
8622:  kuitenkin edelleen samaan tarkoitukseen."
8623:      Yhtiö on toistaiseksi toiminut varojen keräämiseksi pa-
8624:  rantolarakennusta varten, .ia on yhtiöllä erilaisten lahjoitus-
8625:  ten kautta y. m. koottuja varojfl nykyään n. 100,000 mk .
8626: .Erinäiset Satakunnan kunnat ovat taanneet parantolalle yh-
8627:  teensä 25,000 markan suuruisen vuotuisen kannatuksen pa-
8628:  rantolan perustamisesta alkaen.
8629:      Yhtiö on suunnitellut parantolan aluksi 70 sairaspaik-
8630:  kaa käsittävä:ksi ja on myöskin jo ostanut parantolaa varten
8631:  Ala-Futkan talon Harjavallan kunnassa, jonka taiori maalla
8632:  olevan Kokemäenjoen varrella sijaitsevan Pirilän niemen
8633:  asiantuntijat ovat katsoneet erittäin sopivaksi parantolan
8634:  paikaksi. Yhtiö on parantolaa varten tilannut piirustusluon-
8635:  nokset professori 'rarjant'3elta, joiden mukaan parantola en-
8636:  nen sotaa tehtyjen a~rvioiden mukaan olisi tullut maksamaan
8637:  500,000 markkaa. Kustannukset ovat kuitenkin siitä ajasta
8638:  tunnetulla tav,alla nousseet ja pysynevät korkeampina kauem-
8639:  man aikaa eteenpäin sodan päättymisen jälkeenkin.
8640:      Näyttää näin ollen todennä;köiseltä, ettei yhtiö kykene
8641:  saamaan parantolaa pystyyn ilman sitä 500,000 markan
8642:  suuruista v•altioapua, jota yhtiön johtokunta valtion varoista
8643:  äskettäin on ha,kenut. Ja kun tässä on kysymyksessä mitä
8644:   kipeimmän tarpeen tyydyttäminen, ja kun toiselta puolelta
8645:  on varmaa, että näin suuren .parantolan pystyyn pano val-
8646:  tion omana yrityksenä tulisi monta verta'a kalliimmaksi, eh-
8647:  dotamme,
8648:                  että Eduskunta kehottaisi Hallitusta myöntä-
8649:              mään Satakunnan keuhkotautiparantola 0. Y:lle
8650:              valtioapuna keuhkotautiparantolan rrikentamista
8651:              varten Satakuntaan 500,000 markkaa.
8652: 256      IV, 1 "· -   Keuhkotautiparantola Satakunta.au.
8653: 
8654:     Koska orr välttämätöntä, ennenkuin suunniteltu paran-
8655: tola voi toimia parantolana vähävaraisia varten, että se saa
8656: vuotuista kannatusta valtion varoista, ehdotamme lisäksi,
8657: 
8658:                   että Ed1tskunta kehottaisi Hallitnsta myöntä-
8659:                mään SatOJknnnan kenhkotautiparantola 0. Y:Ue
8660:              . pamntolan perustamisesta alkaen niin suuren
8661:             :- vuotuisen valtioavun, että sillä voinaan ylläpitää
8662:                40 v.apaåpaikkaå parantolassa kautta vuoden.
8663: 
8664:       Helsingissä 24 ·p:nä huhtiikuuta 1917.
8665: 
8666:        Nestor Aronen.               E. Aromaa.
8667:        Juho Lautasalo.              Kaarlo Saari.
8668:        F. Rantanen.                  0. Hiltunen.
8669:        Alb. Koponen.                Anni Savolainen.
8670:        W. Annala.                   Maria Letonmäiki.
8671:        Sulho Leppä.                 Matti Helenius-Seppälä.
8672:                           Miina Siiianpää.
8673:                                                              257
8674: 
8675:  IV, 16, -   Anom. ebd. N:o 21).
8676: 
8677: 
8678: 
8679: 
8680:              Haapanen, Santeri: Määrärahan myöntämisestä
8681:                sai:nast,uva;n r,akentamiseen Hyrynsalmen kir-
8682:                 konkylään.
8683: 
8684: 
8685:                Suomen Eduskunnalle.
8686: 
8687:       Jo vuoruen 1909 toisista valtiopäivistä alkaen on kaikilla
8688:   valtiopäivillä anottu sairastuvan perustamista Hyrynsalmen
8689:   kirkonkylään. Sen paikkakunnan väestö on mielipahakseen
8690:   huomannut, että sairashoitolaitosta kyllä maan muissa osissa
8691:   kehitetään, mutta KaJjaauin kihlakunnan pohjoisissa osissa
8692:   tässä suhteessa ei päälstä mihinkään. Omin varoin ei sairas-
8693:   tupaa jakseta rakentaa ja ylläpitää, ja valtion taholta ei ole
8694:   tuntunut auttavaa kättä.
8695:        Se maa-ala, minkä 'lmskukseen Hyrynsalmen sairaala
8696:   tulisi, käsittää Kajaanin kihl-akunnan pohjoisimmat kunnat
8697:   Suomussalmen, Puolangan, Hyrynsalmen ja Ristijärven eli
8698:   yhteensä 10,18:2,5 neliökilometrin laajuisen al·an. Tilaston
8699:   mukaan oli maassamme v. 19•13 yhteensä 263 sairaalaa.
8700:   Siitä tulee sairashoitolaitos jokaista 1,437 neliökilometrin
8701:   a]a;a kohti. Sen mukaan tarvittaisiin ehdotetulle Hyrynsal-
8702:   men sairastupa-aluee:Ile kokonaista 7 sairashuonetta. Sil'loin
8703:   vasta potilaitten kuljetusmatka olisi näillä Kainuun peru-
8704: - koilla saman'Pituinen kuin muussa Suomessa. Tottuneina
8705:   pitkiin matkoihin ja toivoen että kulkusuhteet vähitellen
8706:   paranevat m. m. rauta·tien saannin kautta, olisi paåkikakunta
8707:   tyytyväinen, kun saisi aluksi yhdenkään sairastuvan kihla-
8708:   kunnan pohjoisia kuntia varten.
8709:        Siihen on seutukunnalla jo oikeus välkilukunsakin perus-
8710:   teena. Koko maassa on sairashuone 12,300:aa asukasta
8711:                                                             17
8712: 258          IV, 16. -   Sairastupa Hyrynsalmelle.
8713: 
8714: kohti. Hyrynsalmen sairastupa-alueen väkiluku teki 1913
8715: tilaston mukaan 17,8117 henkeä. Jo tä1takin kannalta kat-
8716: soen olisi ihan välttämätöntä saada mainittu sairastupa mitä
8717: pikimmin rakennetuksi.
8718:     Erääseen seikkaan tahdon vielä viitata anomukseni tu-
8719: kemiseksi. Jokainen Kainuun terv·ey.soloja hiukankin seu-
8720: rannut tietää, että kutkutaudit tulev.at sinne melkein poik-
8721: keuksetta rajan takaa, jossa puuttuu lääkäreitä ja a-pteek-
8722: keja, sairashuoneista puhumattakaan. Valtatie kulkee halki
8723: Suomussalmen, Hyrynsalmen ja Ristijärven. Tarttuma.ta-
8724: paukset sattuvat aina ensiksi tä;män tien vareUa. Viime
8725: vuonna esimerkiksi raivosi pilkkukuume, nyt isorokko. Eikä
8726: ole sairashuonetta läihempänä kuin Kajaanissa, jonne Hy-
8727: rynsalmen kirkolta on 7·5 kilometrin ja Suomussalmen kir-
8728: kolta 120. kilometrin m:atka, Suomussalmen syrjäikyliltä aina
8729: pariin sataan kilometriin saakka. Näistä tosiseikoista joh-
8730: tuu, että jok'ainoa, joka saa tilaisuuden tutustua puheena-
8731: olevan paikkakunnan terveydenhoito-oloihin, on valmis vas-
8732: taväitteittä tunnustalillaan, että sairas.tup•a Hyrynsalmen kir-
8733: konkylään olisi mitä ki•peimmän tarpeen vaatima.
8734:     Kun päämääränä tulisi olla, että jokainen kunta saisi
8735: vähitellen oman saira;stupansa, ei pitäisi niitä yhteisinäkään
8736: rakentaa liian suuria. Paikkakunnan 'lääkärin laskelman
8737: mukaan tarvittaisiin Hyrynsalmen sairastuvalla 10-15
8738: sairastilaa. Niistä pitäisi kaiken kohtuuden mukaan olla
8739: muutamia til~ja kuntien vapaasti käytettävinä varattornia
8740: potilaita varten. Tällä tavoin voitaisiin hiukan lievittää
8741: kuntien vaiv·aislhoitomenoja sekä saa,d.a vaivaishoitohalli-
8742: tukset halukkaammiksi sairashoitoavun anta;miseen.
8743:     Edellä esitetyn perusteella rohkenen ehdottaa Eduskun-
8744: taa yhtymään anomukseen,
8745:                  että vaUion toimesta rakennettaisiin Hyryn-
8746:              salmen kitkonkylään sairastupa 10-15 sairas-
8747:              titaUa, joista riittävä määrä olisi kuntien va-
8748:              paasti käytettävänä varattom.iUe potilaille.
8749:       Helsingissä 'huhtikuun 25 p:nä 19H.
8750:                                         Santeri Haapanen.
8751:                       D.
8752: 
8753: Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
8754: 
8755: 
8756: 
8757: 
8758:                                              •
8759: •
8760:                                                             261
8761: 
8762: IV, 17. -   Anom. ehd. N:o 26.
8763: 
8764: 
8765: 
8766: 
8767:             Arajärvi, Juhani, y. m.: Toimenpiteutä rotilias-
8768:                ~m;ituksen tmloittamiseksi.
8769: 
8770: 
8771: 
8772:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
8773: 
8774:     Nurkumatta on Suomen kansa kantanut senkin osalle
8775: moninaisessa mu9dossa kohdistuneita, sotatilan aiheuttamia
8776: rasituksia. Sotilasviranomaisten vaatimukset, koskivatpa
8777: ne majoitusta, hevostenottoa, elukkainottoa, kalustonottoa,
8778: metsänottoa, . maatilain myllertelemistä, linnoitustöitten
8779: tekoa j. n. e., on kaikkialla vastustelematta täytetty, mutta
8780: aivan yleinen .sen sijaan on se käsitys, että maan siviili-
8781: hallitus (kenraalikuvernööri, senaatti ja :kuvernöörit) on
8782: ollut kerrassaan kykenemätön tahi haluton pitämään
8783: huolta siitä, että mainitut rasitukset olisivat kohda.nneet
8784: kansaa järjesteb;nällisesti, tasaisesti ja siten niin lieventä-
8785: västi kuin olosuhteet sen olisivat sallineet.
8786:     Voimassa olevia, sotatilaa koskevia lakeja ja asetuksia,
8787: jotka hallituksen olisi pitänyt heti älytä nykyisiin, tavat-
8788: torniin oloihin heikosti soveltuviksi ja siis perinp.ohdaisen
8789: uudistuksen tarpeecssa olevi1ksi, on tulkittu yhdessä lää-
8790: nissä niin, toisessa näin ja arvattavasti niitten nojalla an-
8791: nettuja käskyjä samankin läänin eri kunnissa, jopa saman
8792: kunnan eri kyläkunnissakin eri tavalla, useinkin riippuen
8793: siitä henkilökohtai·sesta käsityksestä, joka sanaa kulloin-
8794: kin kuljettavalla poliisikonstaapelilla on saamastaan teh-
8795: tävästä ollut.
8796:      Mitä ensinnä/kin majoitukseen tulee, on .se kohdannut
8797:  erinäisiä maa.lais- ja kaupunkikuntia niin raskaasti, että
8798: 262      IV, 17. -   Sotilasrasitusten tasoittaminen.
8799: 
8800: niitten talouden tasapaino on yksistään tästä ·Syy·stä men-
8801: nyt pahasti vinoon. Ei ole kohtuullista, että yksityiset,
8802: sotatoimien piiriin joutuneet kunnat joutuvat raskaan
8803: velkataakan alaisiksi kansakunnan yhteisesti kannettavan
8804: rwsituksen takia. Maan hallituk·sen, jolla on kansan yh-
8805: teiset varat hallussaan, tulee mennä toimenpiteineen vä-
8806: liin ja aikanaan ryhtyä tarpeellisiin alotteisiin, niin että
8807: yleisluontoiset rasitukset tulevat tasaisesti jaetuiksi, ai-
8808: nakin siinä määrässä kuin tämä rahan avulla on järjes-
8809: tettävissä.
8810:     Jos ma·hdollista, vielä nop.eammin on hallituksen huo-
8811: lehdittava siitä, etteivät yksityiset kansalaiset jougu joko
8812: suorastaan taloudelliseen pulaan tahi ainakin raskaan
8813: taakan alaisiksi sen johdosta, että heidän tilansa, asu-
8814: mu ksensa, mets.änsä tai muu omaisuutensa on toisella
8815: tahi toisella tavalla asetettu palvelemaan sotilaallisia tar-
8816: koitus:veriä. Että näin on käynyt lukemattomissa tapauk-
8817: sissa eri :vuolilla maata, sitä ei liene sovelias eikä tarv1t-
8818: tanPkåan tässä osoittaa, mutta se sanottakoon, että on ei
8819: ainoastaan k01htuullista vaan myöskin välttämätöntä, että
8820: kansaneduskunta saattaa hallituksen tietoon tahtonsa ole-
8821: van, että sotatilan aiheuttamista, kuntia ja yksityisiä koh-
8822: tuuttomasti ja e:vätasaisesti kohdanneista, yleisluontoisista
8823: rasituksista no:veasti otetaan selvä ja saatetaan ne, mikili
8824: mahdollista, koko kansan kannettaviksi.
8825:     Missä määrässä tässä nyt käsittelynalaisten sotila'i:-a-
8826: situsten lopullinen :veittämi'nen kuuluu Suomen valtiolle
8827: ja missä määrässä Venä•jän valtiolle, on tietysti kokona11n
8828: eri a,sia, joka luonnollisesti on aikanaan laillisess'a järjes-
8829: tyksessä selvitettävä, mutta siitä tuskin on e:väilystä,
8830: etteikö Suomen valtion tule mennä niin sanoaksemme vä-
8831: liin ja etukäteen :veitettävä kuntain ja yksityisten sellai-
8832: .setkin menot, jotka havaitaan kuuluvan Venägän val-
8833: tiolle.
8834:     Nyt :vuheenalaisia asioita käsitellessään ja ylem:vänä
8835:  mainittua tutkimusta suorittaessaan, ta:p.ahtuipa se mah-
8836:  dollisesti asetettavan komitean avulla ta·hi muuten, on
8837:                   IV, 17. -   Arajärvi y. m.                   263
8838: 
8839: uusi ·hallitus vastaisuuteen nähden epäilemättä havaitse-
8840: va, ettei hyvään hallituk.sen menoon saata mitenkään kuu-
8841: lua sellainen välinpitämättömyys, saamattomuus ja ym-
8842: märtämättömyys kuin maan •siviilihallinnon twholta on ai-
8843: van yleisesti tullut näkyviin sen ·su!htautumisessa maan
8844: kannettavamsi asetetuista sotilasrrusituksista aiheutunei-
8845: siin ilmiöihin. Hallitu){,sen on Luonnollisesti pidettävä
8846: riittävää ·huolta siitä, että sotatilan aifheuttamat, siviili-
8847: väestöön kcJhodistuvat vaatimukset tulevat, mikäli ne maan
8848: siviilihallinnon toimenpiteistä riippuvat, tarpeellisella
8849: selvyydellä, tasapuolisuudella ja asianymmärtämyksellä
8850: toimeeri.pannuiksi.
8851:     Kaikkeen sii,hen katsoen, mihin edellä on viittailtu,
8852: kunnioittaen anomme, että :Suomen Eduskunta kääntyisi
8853: maan Hallituksen puoleen anomufmsella,
8854: 
8855:                  että Hallitus ryhtyisi fiatrpeellisiksi havaitse- 1
8856:             miinsa lainsäädännöllisiin ja hallinnollisiin fioi-
8857:             menpiteisiin, jotta ma~an eri kuntia ja yksityisiä
8858:             kansalaisia kohtuuttomasti kohdanneet ja kohtaa-
8859:             vat, yleisluontoiset soti"tasrasitukset tulisivat ta-
8860:             soitetuiksi ja saa~etuiksi koko kansan kannetta-
8861:             ·viJJsi.
8862: 
8863:     Helsingis·sä huhtikuun 25 p. 1917.
8864: 
8865:      Juhani Arajärvi.              Mikko Luopajärvi.
8866:      J. E. Antila.                 Alfred Retulainen.
8867:      Oskari Lahdensuo.             J. Kaskinen.
8868:      E. W. Sopanen.                Otto Thuneberg.
8869:      Wilh. Malmivaara.             E. Y. Pehkonen.
8870: 264
8871: 
8872: IV, 1s. -   Pet. försl. N:o 27.
8873: 
8874: 
8875: 
8876: 
8877:             Sundblom, Julius, m. fl.: Om åtgärder i syfte
8878:                 att utjämna den mili<tära tungan.
8879: 
8880: 
8881:             T i ll F i n l a n d s L a n d t d a g.
8882: 
8883:      Utan att knota har Finlands folk burit den tunga, som
8884: i olika former under I'ådande krigstillstånd fallit på dess
8885: lott. De militära myndigheternas fordrilllgar hafva mött
8886: hvarken tredska eller motstånd, eihvad det gällt inkvarte-
8887: ring, rekvisition af hästar, kreatur, redskap och skog, be-
8888: fästningsarbeten och förstöring i samband därmed af odlin-
8889: gar o. s. v., men allmän är den uppfattningen, aH land-ets
8890: förvaltningsmynd~gheter (generalguvernören, senaten och
8891: guvernörerna) visat sig sakna all förmåga eller håg att draga
8892: försorg om, att nämnda tulllga m'åtte drabba ibefolkningen
8893: systematiskt utjäJmnad och förty i så lindrig grad som för-
8894: hållandena kunde medgilfva.
8895:      Gällande lagar och förf,attningar angående den tunga
8896: befolkningen egde bära under kr:Lgstillstånd hafva. icke fått'
8897: den tillämpning man med hänsyn till 'be~olkningens rätt och
8898: bästa haft anledning emotse och hafva dessutom tolkats
8899: e;ler tillämpats olika icke blott i de sä:rskilda länen utan ock
8900: i särskilda kommuner af samma län, ja t. o. m. i samma
8901: kommuns skilda byalag, stundom beroende på den personliga
8902: uppfattningen hos en som budbärare tjänstgörande polis-
8903: konstapel.
8904:      Hvad främst inkvarteringen vidkommer, har denna dra:b-
8905: bat särskilda lands- och stadskommuner så tungt, att deras
8906: ekonomiska jämvikt ensamt af denna anl:edning svårt rub-
8907:                    IV, 18. -   Sundblom y. m.                265
8908: 
8909: bats. Det är icke billigt, att enskilda kommuner, som l'låkat
8910: inom afsnittet för de militära arbetena, nödgas åsamka sig
8911: en tyngande skuldbörda för ett besvär, som rättvisligen af
8912: samhället i dess helhet borde ibäras. Landets regering, som
8913: handhar förvaltningen af landets medel, borde genom att i
8914: tid skrida till nödiga åtgär.der söka arbeta för att a;llmänna
8915: oner:a af antydt slag måtte blifva rättvist fördelade, åt-
8916: minstone för så vidt saken kan ·På pekuniär väg regleras.
8917:     Med största mojliga skyndsamhet borde därför regerin-
8918: gen skrida till lagstiftningsinitiativ och andra på r.egeringen
8919: ankommande åtgärder tiU undvikande och förebyggande af
8920: att medborgare försättas i ekonomiskt trångmål eller åsam- .
8921: kas oskälig tunga därigenom, att deras lägenheter, bostäder,
8922: skog eller annan egendom plå sätt eller annat utnyttjats för
8923: betjänande af militära intressen. Att för sistsagda ändamål
8924: en ·djupt ingripandoe exploitation af enskilda medborgares och
8925: kommuners ekonomisika resurser skett är allmänt kändt.
8926: Manad icke blott af billighetsskäl utan ock af krafvet på
8927: rättvisa torde Landtdagen hos regeringen ~Vnihålla, att ut-
8928: redning genom dess försorg snarast måtte förebringas om
8929: hela den a:f krig.stillsiJåndet föranledda tu~~..ga af allmän na-
8930: tur, som tillfäJlligt ooh ojämnt d·r:a'bbat kommuner och en-
8931: skilda, äfvensom med ledning häraf förslag utarbetas till
8932: fördelning af denna tunga på. hela landet.
8933:     I hvad mån det definitiva bestridandet af här ifråga-
8934: varande militära ·onera åligger ,Finland eller Ryssland, är
8935: en fl'låglV som vi icke här vilja närmare beröra, men som dock
8936: äfven den i sinom tid bör komma under pröfning, men i
8937: hvarje fall synes Finska statsverket böra träda emellan tili
8938: lindrande af kommuner och enskilda medborgare träffad
8939: tunga oberoende af frågan om Finland eller Ryssland i sista
8940: hand skall ansvara för densamma.
8941:     Vi V1åga hoppas att vår nya regering skall l:åta sig an-
8942: gelä:get vaa.-a att beredvilligt och energiskt söka bota de ska-
8943: dor, som den fallna regimens likgilti:ghet och oförmåga äf-
8944: ven på detta område anstiftat.
8945: 266         IV, 18, -   Sotilasrasitusten tasoittaminen.
8946: 
8947:     Med hänsyn till hvad ofvan anförts få vi anhålla, att
8948: Finlands Landtdag ville till 1andets regering ingå med en
8949: petition därom,
8950: 
8951:                    att Regering,en raåtte fordersarnmast skrida
8952:               till nödiga lagstiftningsinitiativ och förvaltnings-
8953:               åtgä:rd;er i syfte att den m~liltär.a tunga af allrnän
8954:                natur, sorn drabbat och friarngent drabbar korn-
8955:                rauner och enskilda rnedborgare i lande.t, blefve
8956:              . utjämnad och fördelad på samhället i aess helhet.
8957: 
8958:       Helsingfors den 2'5 a1pril 1917.
8959: 
8960:        Julius Sundblom.              K. t. Åkerblom.
8961:        A. W. Gadolin.                William Isaksson.
8962:        Gustaf Gädda.                 Johannes Wiik.
8963:        Johannes Storbjörk.           Emil Roos.
8964:        J. Inborr.                    A. J. Bäck.
8965:        August Tåg.                   Eirik Hornborg.
8966:                                                            267
8967: 
8968: IV, 19. -   Anom. ehd. N:o 22.
8969: 
8970: 
8971: 
8972: 
8973:             Talas, ,Onni, y. m.: V esioikeuslainsäädäntömme
8974:                kehittämisesta siihen sum!n~aam, että yhteiskun-
8975:                nalle taattaisiin entistä suurempi mahdolli-
8976:                suus h~wlehtia vesivoiman käJJttämiseen liit-
8977:                tyvistä julkisista eduista.
8978: 
8979: 
8980:               S u o m e n E d u s k u n n a 1 l e.
8981: 
8982:     Niiden perustelujen nojalla, jotka ova:t esitetyt vuoden
8983: 1914 valtiDpäivillä jätetyssä anomusehdotuksessa N:o 45 ve-
8984: sioikeuslainsääidäntömme kehittäimisestä siihen suuntaan, että
8985: yhteiskunnalle taattaisiin entistä! suurempi mahdollisuus huo-
8986: h)htia vesivoiman käyttämiseen liittyvistä julkisista eduista,
8987: ehdotamme kunnioittaen Eduskunnan anottavaksi,
8988: 
8989:                 että hankittavam selvitJJksen nojalla Eduskun-
8990:             nalle mahdollisimcnwn pian annettaisiin esitys,
8991:             joUa anomwksessa mainitut yleisedut turvattai-
8992:             siin.
8993: 
8994:     Helsingissä huhtikuun 25 p :nä 19;17.
8995: 
8996:       Onni Talas.                  J. Kaskinen.
8997:       Eero Erkko.                  E. W. Sopanen.
8998:     1
8999: 
9000: 
9001:     1
9002: 
9003: 
9004: 
9005: 
9006: 1
9007: 
9008: 
9009: 1
9010:                         ••          ••
9011: VALTIOPAIVAT
9012:            ,. 1917
9013: 
9014: 
9015:        LIITTEET
9016:                  V
9017: PANKKIVALIOKUNTAAN LÄHETE'M'Y
9018:        EDUSKUNTAESITYS.
9019: 
9020: 
9021: 
9022: 
9023:         HELSINGISSÄ, 1917
9024:     SUOMEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
9025:                                                             271
9026: 
9027: V, 1. -   Edusk. esit. N:o 10.
9028: 
9029: 
9030: 
9031: 
9032:             Laitinen, Juho, y. m.: Ehdotus asetukseksi sääs-
9033:                töpa.nkeista.
9034: 
9035: 
9036:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
9037: 
9038:     Nykyään voimassa oleva, vuoden 18195 säästöpankkiase-
9039: tuksemme on monessa suhteessa jo vanhentunut, eikä lähes-
9040: kään enää vastaa niitä vaatimuksia, joita yhä kehittyvä ai,ka
9041: niin rahaJmkkeen kuin myöskin yleensä maa- ja kansantalou-
9042: den eri aloilla vaatii. Nämä mhalaitokset, jotka ovat kasva-
9043: neet jo huomattavan suuriksi ja jotka ovat myöskin olleet,
9044: --sekä yhä ovat,- suurena tekijänä ja apuna etenkin maa-
9045: seutuluottotarpeen tyydyttäjämä, kaipaavat kipeästi uudista-
9046: mista. Uudistamista siithen suuntaan, että uiille kävisi ajan
9047: vaatima laajennettu liiketoiminta mahdolliseksi.
9048:     Kieltämättä on säästöpankkiemme liiketoiminta nykyisen
9049: lain :r;ajoissa· ollut liian ahdasta ja ras:kasta. Vaikka maamme
9050: säästöpankit olevan lainkin alaisina ovat siksi-kin ilahdutta-
9051: vassa määrässä kehittyneet ja voimistuneet, johtuu se pää-
9052: asiassa menneistä vaatimattomammista oloista, joissa nyt on
9053: tapahtunut muutos. Etenkin sen kautta, että yksityis- ja
9054: kauppapankit ovat viimeaikoina yhä enemmän avanneet omia
9055: konttoreitaan maaseudulle 'kilpailemaan laajemmalla ja 'va-
9056: paammalla. liiketoiminnallaan säästöpankkien 'kanssa, ovat
9057: säästöpankit, nykyisen asetuksen alaisina, e'hdot,tomasti jou-
9058: tuneet alakynteen. Kun lisäksi kuntain, seurakuntain y. m.
9059: rahastojen hoito ja sijoitukset ovat myöskin siirtyneet yhä
9060: enemmän säästöpankkeihin, sekä säästöpankkeja käyttävän
9061: yleisön luotonrtarpeen tyydyttäminen .paljon monrpuolistunut
9062:                   V, 1. -   Säästöpankkiasetus.
9063: 
9064:  ja laajentunut, näyttää siis siltä, että säästöpaOCJ.kkiasetuksen
9065:  uudistaminen on kiireellinen ja välttämätön.
9066:      Sittenkun Suomen Eduskunta oli kirjelmässä lokakuun
9067:  23 päivältä 1908 anonut esitystä sellaisista muutoksista ja
9068: lisäyksistä voimassa olevaan säästöpankkiasetukseen, jotka
9069:  tekisivät säästöpankeille laajennetun liiketoiminnan mahdolli-
9070: seksi, oli Suomen Senaatti 7 päivänä maaliskuuta 19:11 aset-
9071:  tanut tätä tarkoitusta varten 'komitean, joka on ant~nut mie-
9072: tintönsä toukokuun 24 päivänä f9il2. Tämän jälkeen on
9073:  Suomen Valtiokonttori '2·9 päivänä syysikuuta t9>13 antanut
9074: siltä voo.ditun lausuntonsa asiassa, sekä valmistanut myöskin
9075:  oman ehdotuksensa säästöpankkiasetukseksi. Viitaten edellä
9076:                                          1
9077: 
9078: 
9079: 
9080: mainittuun arvokkaaseen pohjatyöhön kysymyksessä ole-
9081:  vassa asiassa olemme kuitenkin - suuresti muuttuneisiin
9082: olosuhteisiin, ja 'kehitykseen katsoen, seka valtiollisella että
9083:  rahaliikikeen kuin myöskin maa- ja kansantalouden alalla -
9084: tehneet sanottuihin luonnoksiin muutamia ajanvaatimia muu-
9085: toksia.
9086:      Lakiehdotuksessa olevat tärkeimmät asiamuutokset, jotka
9087: poikkeavat komitean mietinnöstä tai Valtiokonttorin la,usun-
9088: nosta, ovat ehdotuksen 19 ja. 21 '§'§ :ssä.
9089:      Ensinmainitussa pykälässä ehdotamme juoksevantilin
9090: sekä kassakreditiivi- ja. kontt01kuranttilainojen antamisoikeu-
9091: den sellaisille säästöpankeille, joiden omat varat. ovat nous-
9092: seet vähintään 20,000 markkaan, ja että pankki on ollut toi-
9093: minnassa vwhintään viisi vuotta, kun sitä vastoin komitean
9094: mietinnön ja Valtiokonttorini lausunnon mukaan pitäisi omat
9095: varat olla vähintään 50,000 a 75,000 markkaa. Tällaisen
9096: varovaisuuden me puolestamme pidämme epäkäytännöllisenä,
9097: osaksi tarpeettomana· ja heikkona'kin. Epäkäytännöllis,enä ja
9098: vahingollisena siitä syystä, että suurin osa - •varsinkin maa-
9099: seutusäästöpankkejamme - jäisi komitean ehdotuksen ja
9100: Valtiokonttorin lausunnon mukaan koko asetuksen tarjoo-
9101: mista eduista osattomaksi, ja niin ollen ulkopuolisen kilpai-
9102: lun yhä kasvoossa olisi niiden kehitys tavattoman hidasta ja
9103: vaikeaa, ellei kokonaan ma;hdotontakin. Tarpeettomana sen
9104: vuoksi ettei säästöpanikkeja tällaiseen toimintaan laiaa mil-
9105:                     V, 1. -   Laitinen y. m.                   273
9106: 
9107: 
9108: lään tavalla yllytetä, vielä vähemmän pakoiteta, annetaan
9109: vain oikeus sellaiseen, jos katsovat sen sopivaksi ja mahdolli-
9110: seksi toteuttaa. Ei mitenkään liene oikeutettua eikä paikal-
9111: laan sellainen käsitys, että säästöpankkien hoitajat, - jos ei
9112: vaan laki väliin tule, - ottaisivat käytämtöön sellaisia liike-
9113: muotoja, jotka eivät heille sovi, niin suuressa määrässä, että
9114: siitä liikkeen vakavaraisuudelle ja taloudellisil'le eduille olisi
9115: mitään haittaa. Heikko kohta usein mainituissa ehdotuksissa
9116: on se, ettei niissä kokemukselle eikä säästöpankki-aatteen ja
9117: toiminnan vakiinnuttamiselle :paikka:kunnalla ole pantu huo-
9118: miota. Voisihan esim. sattua, että säästöpankin perustajat
9119: saisivat -    lahjoituksiHa tai muuten - 1)ohjarahastoksi
9120: 50,000 markkaa, mutta käytännöllinen taito ja kokemus
9121: puuttuisi, niin olisi silloin vahingonvaara koko joukon suu-
9122: rempi, kuin omien varojen ollessa pienemmät, ja kokemukseen
9123: perustuvaa taitoa enemmän. Tällaisiin liikemuotoihin ovat
9124: esim. osuuskassat jo ryhtyneet, vaikka heidän omien raha.s-
9125: tojensa määrät ovat varsin väiliäiset. .Jälkimäisessä eli 21
9126: § :ssä -ehdotamme säästöpankeille oikeutta pitkäaikais-
9127: ten, - irtisanomattomienkin - lainojen antamiseen kor-
9128: keintaan viidenteen osaan ·asti säästöönpamijain saamisista,
9129: sekä tavallisia velkakirjalairroja myönnettäviksi myöskin
9130: määräaibisilla pääomalyhennysmaksuilla. Tällaiset pitkä-
9131: aikaiset kuoletuslainat ovat mielestämme, ·ei ainoastaan erin-
9132: omaisia ja varmoja rahainsijoituspaikkoja säästöpankeille,
9133: vaan myöskin suurta hyötyä ja apua tuottavia lainaw;muo-
9134: toja, sekä etenkin maanhankinta-luottotarpeen tyydyttäjiä
9135: maaseudun vähävaraisemmalle väestölle. Muualta hankitut
9136: tällaiset lainat ovat usein aika •paljotöisiä ja pyrkii niiden
9137: hankinta ja lainan suoritu'kset, varsinkin pienempien, tule-
9138: maan suhteellisesti kalliiksi. Mutta säästöpankit, etenkin
9139: maaseudulla, tuntevat piirinsä paremmin ja voivat siitä
9140: syystä myöntää lainan mutkattomammin ja. nopeammin, sekä
9141: lainanottajat suorittaa maksunsa mukavammin ja huokeam-
9142: malla. Tästä ei suinkaan sää:stöönp:anojen varmuus vähene,
9143: vaan tulee myöskin lainanottajain edut tyydyt•etyiksi, sekä
9144: €nemmän pääomia tällaisia halutuita .ia tarpeeiEsia lainoja
9145: varten varatuksi.                                          18
9146: 274              V, 1. -   Säästöpankkia8etul'l.
9147: 
9148:     Tavalliset, irtisanotta"V"at, mutta samalla määräaikaisilla
9149: lyhennysma'ksuilla annetut lainat ovat säästöpankeille erin-
9150: omaisen sopivia, s;yystä että ne jo otettaessa ja takaisin suori-
9151: tettaessa ovat tavallaan 'kuin säästöönpanoja. Jos vähävarai-
9152: nen tällaisella lainalla ostaa joko lehmän, hevosen tai asun-
9153: non, tulee laina vähin erin maksettua, hankitun vastikkeen
9154: jäädessä pääomaksi. Mutta jos laina määräajan 'kuluttua on
9155: kerralla suoritettava, on se köyhälle työmiehelle, mäkitupa-
9156: laiselle tai torpparille useimmiten sangen vaikea, muuten
9157: kuin joko uusimalla velka:kirja tai ottamalla muualta Iaina.
9158: Siellä missä tällaiset lainat ovat jo olleet käytännössä, on se
9159: kaikkein suosituin lainausmuoto. Ei'kä ole ensinkään harvi-
9160: naista, eUä velan jo loputtua, noita totuttuja maksuja on yhä
9161: edelleen suoritettu, - säästöönpanojen muodossa.
9162:     Vaikka onkin luultavaa, että hallituksen puolestakin tu-
9163: lisi lähitulevaisuudessa esitys säästöpankkiasetuksen uudis-
9164: tamiseksi edellämainittuun suuntaan, niin rohkenemme kui-
9165: tenkin, -- katsoen asian tärkeyteen ja kiireellisyyteen, sekä
9166: kaikkeen edellä olevaan viitaten, kunnioittaen anoa,
9167: 
9168:                 että eduskunta hyväksyisi ja hallituksen vah-
9169:             vistettavaksi esittäis-i seuraavan asetu,sehdotuksen
9170:             säästöpankkiasetukseksi Suomessa:
9171: 
9172: 
9173: 
9174:                            Asetus
9175:                        säästöpankeista.
9176: 
9177:                            I LUKU.
9178:                       Yleisiä säännöksiä.
9179: 
9180:                               1 §.
9181:    Säästtlpank'ki on tämän asetuksen mukaan sellainen ylei-
9182: nen rahalaitos, jonka tarkoituksena on, perustajain tai hei-
9183: dän oikeudenomistajainsa saamatta voittoa liikkeestä, vas-
9184:                     V, 1. -   Laitinen y. m.                 275
9185: 
9186: taanottaa rahaa korkoa kasvamaan ja lisäämällä :koron pää-
9187: omaan sitä kartuttaa, sekä irtisanomisen mukaan maksaa
9188: säästöt.               ·
9189:     Säästöpankilla olkoon kuitenkin oi'keus erinäisillä ehdoilla
9190: avata tili, jolta rahoja suoritetaan näytettäissä tai määrätyn
9191: ajan, enintään seitsemän päivän, kuluttua näyttämisestä
9192: maksettavaksi asetettua shekkiä vastaan.
9193: 
9194:                              2 §.
9195:     Postisäiistöpankkia lukuunottamatta älköön muu rahalai-
9196: tos, kuin 1 § :n 1 momentissa. mainittu, olko oikeutettu käyt-
9197: tämään nimitystä ,säästöpankki". Jos niin tapahtuu, mää-
9198: rätköön kuvernööri sen oikaistavaksi.
9199: 
9200:                              3 §.
9201:     Säästöpankin voi perustaa vähintäin viisi hyvämaineista
9202: Suomen kansalaista. Olkoon myös kunta oikeutettu säästö-
9203: pankin perustamaan.
9204:     Säästöpankin perustajain tulee siltä viranomaiselta, jon1ka
9205: Hallitus on sellaisia asioita varten määrännyt, hakea vah-
9206: vistusta säästöpankin säännöille, jolloin myöskin on todis-
9207: tettava, että säännöissä määrätty kantarahasto on merkitty
9208: tahi on jo olemassa.
9209:     Säästöpankin kantarahaston tulee olla vähintäin :kruksi
9210: tuhatta markkaa .ia on se rahassa suoritettava.
9211: 
9212:                               4 §.
9213:     Säästöpan•kin säännöissä pitää ainakin olla määrättynä:
9214:     1) säästöpankin toiminimi, jossa tulee lii·kkeen laadun
9215: ilmaisemiseksi olla sana ,säästöpank:ki";
9216:     2') säästöpankin kotipaikka;
9217:     3) kantarahaston määrä;
9218:     4) isäntäin luku ja aika, joksi heidät valitaan, miten isän-
9219: tien vaali on toimitettava, ja millä ehdoilla säiäStöönvanijalla
9220: on oikeus isäntäin kera ottaa osaa isäntien vaaliin, kuinka
9221: monta jäävitöntä isäntää vähintäin pitää olla saapuvilla,
9222: c·nnenkuin voivat pätevän päätö'ksen tehdä, isäntäin toimi-
9223: 276              Y, 1. -   Sääaiöpankkiaae'tu•.
9224: 
9225: valta, paikka kuuta; jossa isäntäin kokoukset pidetään ja varsi-
9226: naisten kokousten aika sekä kenen toimPsta ja miten isän-
9227: tien varsinaiset samoinkuin ylimääräisetkin kokoukset •kutsu-
9228: taan kokoon;
9229:     5) hallituksen jäsenten ja varajilsenten luku, aika, joksi
9230: heidät valitaan, sekä, hallituksen· tehtävät ja päätöksenYoi-
9231: _paisuus;
9232:     6) tilintarkastajain ja heidän varamiPstensä luku sekä
9233: aika, milloin tilinpäätös on tehtävä ja tiEntarkastus toimi-
9234: tettava;
9235:     7) vähin määrä, minkä saa säästöönpanna, ja enin saa-
9236: minen, josta samalle tallettajalle maksetaan korkoa;
9237:     8) miten lainanottokorosta päätetään ja ilmoitetaan;
9238:     9) minkä ajan kuluttua irtisanomisesta sääs.töpank:ki
9239: on velvollinen ja oikeutettu takaisin maksamaan 1 '§ :n 1 mo-
9240: mentissa mainittuja säästöjä, ja on aika määrättävä nostetta-
9241: van summan suuruuden mukaan, kuitenkin niin, ettei irti-
9242: sanomisaika milloinkaan saa olla kahdeksaa päivää lyhempi;
9243: ollen säästöpankin hallituksella valta, milloin se haitatta voi
9244: tapahtua, myöntää sääst'östäottoa ennen irtisanomisajan lop-
9245: pua;
9246:     10) mit~ säästöpankin puolelta säästöönpanoja irtisano-
9247: taan;
9248:     11) miten säästöpankin hallituksen tulee säil;vttää ja tar-
9249: kastaa säästöpankin 'kassa ja arvopaperit;
9250:     12) miten 17 ja 18 § :ssä mainitut ilmoitukset t·ehdään;
9251: sekä
9252:     13) miten sääntöjen muuttamisesta ja säästöpankin lak-
9253: kauttamisesta päätetään.
9254:    Säästöpankki älköön ottako k1fytäntöön 1 §:n 2 momentissa
9255: eikä 21 § :n 3 momentissa sallittuja liikemuotoja, jollei niistä
9256: ole sääntöihin otettu tarpeellisia lähempiä määräyksiä.
9257: 
9258:                               5 §.
9259:    Jos havaitaan, että säännöt eivät ole vastoin la!kia .ia ase-
9260: tuksia, ovat ne vahvistettavat.
9261:    Sääntöjen muutos ei ole pätevä, ennenkuin sille on edellä-
9262: mainitussa .iärjest;yksessä saatu vahvistus.
9263:                     V, 1. -    Laitinen y. m.                277
9264: 
9265:                               6 §.
9266:     Säästöpan'kki on ilmoitettava merkittäväksi kaupparekis-
9267: teriin, ennenkuin se alkaa toimintansa, ja on ilmoituksessa,
9268: joka on säästöpankin hallituksen 'kaikkien jäsenten allekir-
9269: joitettava, mainittava:
9270:     1) päivä, milloin säästöpankin säännöt ovat vahvistetut;
9271:     2) säästöpankin toiminimi;
9272:     3) säästöpankin kotipaikka;
9273:     4) millä tavoin säästöpan:kin isännät kutsutaan 'kokoon;
9274:     5) ne henkilöt, jotka kuuluvat säästöpankin hallitukseen;
9275: sekä
9276:     6) kutka ovat oikeutetut kirjoittamaan säästöpankin toi-
9277: UJinimen.
9278:      Ilmoituksen tulee sisältää hallituksen selitys siitä että
9279: säästöpankin kantarahasto on rahassa täysin maksettu, ja
9280: siihen on liitettävä, säästöpankin säännöt sekä oikea;ksi todis-
9281: tettu jäljennös niiden vahvistamista koskevasta päätöksestä.
9282:      Jos jossakin olosuhteessa, joka on kaupparekisteriin mer-
9283: kitty, tapahtuu muutoksia, tai jos säästöpankki on asetettu
9284: ~uoritustilaan, on siitäkin tehtävä ilmoitus kaupparekiste-
9285: rnn.
9286:      Säästöpankki on vapautettu rekisteröimismaksusta.
9287: 
9288:                              7 §.
9289:     Jos säästöpan'kki alkaa toimintansa, ennen kuin se on kir-
9290: joitettu kaupparekisteriin, olkoon se, joka sillä välin tekee
9291: sitoumuksia säästöpankin puolesta, niistä vastuunalainen
9292: niinkuin omasta velastaan; jos heitä on useampia, vastatkoot
9293: niistä kukin omasta ja toistensa puolesta.
9294: 
9295: 
9296:                               II LUKU.
9297:                  Säästöpankin hallituksesta.
9298:                              8 §.
9299:     Säästöpankin asioita hoitavat säästöpankin isännäil ja sen
9300: hallitus.
9301: 278              V, 1. -   Säästöpankkiasetu11.
9302: 
9303:                               9 §.
9304:      Isännät, jotka valitaan määräajaksi ja joita tulee olla
9305: vähintäin kymmenen, pitävät säästöönpanijain edustajina sil-
9306: mällä säästöpankin hallintoa.
9307:     Isännät kokoontuvat ainakin kerran vuodessa varsinai-
9308: :;een kokoukseen ja heidän tulee: valita hallituksen jäsenet
9309: .säännöissä mainituksi määräaja;ksi ja joka vuosi tilintarkas-
9310: tajat säästöpankin hallintoa tarkastamaan, määrätä hallituk-
9311: sen ja tilintarkastajain palkkiot, vahvistaa tilinpäätös, päät-
9312: tää sattuneen tappion korvaamisesta, vuosivoiton käyttämi-
9313: sestä sekä hallitukselle a,nnettavasta vas•tuuvapaudesta tahi
9314: mihin toimenpiteisiin on ryhdy{tävä, jos va.stuuva:pautta ei
9315: ole myönnetty sekä ratkaista ne muut asiat, jotka sääntöjen
9316: mukaan ovat heidän käsiteltäviään tahi jotka hallitus heidän
9317: päätettäväkseen jättää.
9318:     Pätevän päätöksen tekemiseen isäntien kokouksessa va&-
9319: ditaan vähintäin viiden jäävittömän isännän läsnäolo.
9320:     Isäntä, joka on hallituksen jäsen, älköön olko tilintar-
9321: kastajia valitsemassa älköönkä hallituksen vastuuvapaudesta
9322: päättämässä.              ,
9323:      Säästöpankin isäntä älköön olko saman säästöpankin vir-
9324: kailijana.
9325:                              10 §.
9326:     Hallituksen asiana on säästöpankin toiminnan välitön
9327: johto ja päättää se siis myöskin sijoituksista, lainanauto-
9328: korosta sekä lainan ottamisesta ja luottotilin avaamisesta.
9329: Hallitus kantaa ja vastaa säästöpankin puolesta.
9330: 
9331:                             11 §.
9332:    Säästöpankin hallituksen jäsenelle saa ma:ksaa palkkiota
9333: ainoastaan säästöpankin kanta- ja vararahastojen tuloista.
9334:    Isännälle voidaan mainituista tuloista suorittaa 'kohtuulli-
9335: nen korvaus isäntäin ·kokouksen hänelle aiheuttamista matka-
9336: kuluista ja ajanhukasta.
9337:                             1~ §.
9338:    Suomen Sena·atin asiana on määrä-tä säästöpanklrien toi-
9339: minnan julkisesta valvonnasta.
9340:                    V, 1. -   Laitinen y. m.                  279
9341: 
9342:                          III LUKU.
9343:    Säästöönpanaista ja säästöstäotoista sekä säåSltöpankin
9344:                 mu·usta laina1wttamisesta.
9345:                              13 §.
9346:     Kun ensi kerran pannaan rahaa säästöön, ilmoitettakoon
9347: sen nimi ja kotipaikka, jonka 'hyväksi säästöönpano tehdään,
9348: ja jos säästöönpano tehdään yksityisen henkilön puolesta,
9349: hänen elinkeinonsa sekä syntymäa~kansa, jos se tiedetään.
9350: Kun säästöönpano tehdään alaikäisen puolesta, on myöskin,
9351: jos mahdollista, hänen vanhempainsa nimet ilmoitettava.
9352: Ilmoitukset merkitään säästöpankin laskukirjaan.
9353:     Jos se, joka toisen hyväksi panee rahoja säästöön, tah-
9354: too, ettei niitä kävisi irtisanominen, ennenkuin määräajan
9355: kuluttua, taikka, jos säästöönpanija tahtoo, että rahoja mak-
9356: setaan ainoastaan määrätylle henkilölle, tehköön siitä .eQdO'll
9357: ensimäisellä säästöönpano'kerralla. Jos säästöönpanija haluaa
9358: tehdä jonkun muun ehdon, on säästöpankin 'hallituksella valta
9359: tutkia, voidaanko ehto hyväksyä.
9360: 
9361:                              14 §.
9362:     Ensi kertaa rahoja säästöön pantaessa annettwkoon sääs-
9363: i.öönpanijalle ilmaiseksi järjestysnumerolla ja sen nimellä,
9364: jonka hyväksi säästöönpano tehdään, varustettu vastakirja,
9365: johon säästöpankin säännöt on liitetty. Siihen mer:kitään
9366: myös ehto, joka 13 '§ :n 2 momentin mukaan tehdään.
9367:     Säästössäolevia varoja annetaan sille, jonka hallussa vasta-
9368: kirja on ja joka sen esiintuo, ellei rahoja ole säästöönpantu
9369: ehdolla, että ne maksetaan ainoastaan määrätylle henkilölle,
9370: jolloin yksinomaan tällä tahi hänen oi·keudenomistajallaan
9371: on valta niitä irtisanoa ja nostaa.
9372:     Kun säästöönpano tahi säästöstäotto tehdään, merkitään
9373: määrä vastakirjaan sekä kirjaimilla että numeroilla; ja tulee
9374: säästöpankin hallituksen kahden jäse:o.en tai virkailijan var-
9375: mentaa säästöönpano nimikirjoituksellaan. Jos rahojen nos-
9376: taja ei ole säästöstäottoa kuitMlnut, on sekin sama:l.la tavalla
9377:  varmennettava.
9378: 280              V, l. -   Säästöpankkiasetus.
9379: 
9380:                             15 §.
9381:    Jos rahoja on säästöönpamtu aviovaimon tahi viisitoista
9382: vuotta täyttäneen alaikäisen hyväksi, ehdolla että ainoastaan
9383: he ovat oikeutetut varat nostamaan, älköön edusmies tai hol-
9384: hooja olko oikeutettu rahoja irtisanomaan eikä nostamaan
9385: ilman aviovaimon ta:hi alaikäisen suostumusta.
9386: 
9387:                               16 §.
9388:     Säästöpankin hallituksella olkoon oikeus vaatia, että
9389: vastakirja on määrätyn ajan kuluessa todistusta vastaan jä-
9390: tettävä säästöpankkiin sen tilikirjoihin verrattavaksi, jol-
9391: loin korko on vastakirjaan merkittävä, •ellei sitä ole ennen
9392: tehty. Sää!stöpan:kin laskukirjaan on samalla merkittävä, että
9393: vastakirja on ollut tilikirjoihin verra.ttavana ja että korko on
9394: siihen kirjoitettu .
9395:     •Tos vastakirjaa säästöpankin tilikirjoihin verrattaessa
9396: ilmenee eroavaisuutta vastakirjan ja tilikirjain välillä, on
9397: viimeksimainituilla todistusvoima, ellei jokin seikka vähennä
9398: niiden luotettavuutta.
9399: 
9400:                              17 §.
9401:     Jos vastakirja on joutunut hukkaan, tulee vasta;kirjan
9402: omistajan viipymättä antaa säästöpankin hallitukselle siitä
9403: tieto ja samalla ilmoittaa, milloin ja miten vastakirja on ka-
9404: donnut. Hallituksen pitää silloin vastakirjan ·katoamisesta
9405: kuuluttaa ilmoituksella, joka on vasta:kirjan omistajan kus-
9406: tannuksdla julkaistava kerran maan virallisissa sanoma1eh-
9407: dissä ja muulla säännöissä määrätyllä tava1la. Jos vasta-
9408: kirjaa ei ole löydetty kuudessa kuukaudessa sen jälkeen, ·kuin
9409: ilmoittaminen on tapahtunut, niin vastakirjan omistaja on
9410: oikeutettu saamaan pois koko saamisensa; eikä vastakirjalla
9411: ole voimaa säJästöpankkia vastaan sen perästä kuin rahat on
9412: poismaksettu.
9413:                              18 §.
9414:     K:un vähintäin kymmenen vuotta on ·kulunut viimeisen
9415: vuoden lopusta, jonka kuluessa vastakirjaa on säästöpankissa
9416:                     V, 1. -   I~aitinen   y. m.              281
9417: 
9418: käytetty säästöönpanoa tai säästöstäottoa varten, tai 16 § :n
9419: mukainen merkintä tehty, olkoon säästöpankin !hallituksella
9420: oikeus ilmoituksella maan virallisissa sanomalehdissä ja
9421: muulla säännöissä määrätyllä tavalla kehottaa vastakirjan
9422: omistajaa yön ja. vuod·en :kuluessa siitä, kuin ilmoitus on jul-
9423: kaistu, säästöpa.nkin ha1litnkselta vaatirmaam saamistaan.
9424: Jollei vaatimusta tehdä, menettäköön vastakirjan omistaja
9425: puhevaltansa säästöpankkia vastaan ja rahamäärä siirrettä-
9426: .köön säästöpankin vararahastoon.
9427: 
9428:                               19 §.
9429:    Oikeus 1 § :n 2 momentissa mainitun tilin avaamiseen on
9430: ainoastaan sellaisella säästöpankilla, jonka omat rahastot
9431: ovat nousseet vähintäin! ka.hteenkymmeneentuhanteen mark-
9432: kaan, ·ja joka on ollut toiminnassa vähintäin viicsi vuotta. Sa-
9433: man tilinpitäjän saaminen tällä! tili'llä älköön nousko kolmea-
9434: tuhatta mark.kaa suuremmaksi, paitsi milloin ·kunta, seura-
9435: kunta tai pysyväinen rahasto on tilinpitäjänä.
9436: 
9437:                            20 §.
9438:    Rahatarpeensa tyydyttämiseksi olkoon säästöpankilla oi-
9439: keus ottaa laina ja muussa pankkilaitoksessa avata luottotili.
9440: 
9441: 
9442: 
9443:                           IV LUKU.
9444:   Varojen lainaksiantamisesta ja muusta sijoituksesta sekä
9445:    maksumääräysten ja rahwnperimi~en toimittamisesta.
9446: 
9447:                             21 §.
9448:     Säästöpankin varoja älköön, paitsi 3• momentissa mami-
9449: tussa tapau~sessa; lainaksi annettako muuta saamistodistetta
9450: kuin velkakirjaa vastaan. Ellei 1ainaa anneta määräajaksi tai
9451: vaadittaessa ta:kaisin maksettavaksi, on velkakirjaan merkit-
9452: tävä määrätty, enintään kolmen kuukauden irtisanomisai•ka.
9453: Lainan voi myös·kin antaa määräaikaisilla lyhennysmaksuilla,
9454: ja on sellainen sopimus velkakirjalle merkittävä.
9455: 282               V, 1. -   Säästöpankkia.setus.
9456: 
9457:     Säästöpankki ol.koon oikeutettu sijoittwmaan niin suuren
9458: määrän varoistaan, kuin viime tilinpäätöksen mukaan vastaa
9459: enintään kymmenettä osaa säästöönpanijain saamisista, kor-
9460: keintaan kuuden kuukauden määräajaksi annettaviin lainoi-
9461: hin. Olkoon myöskin oi·keus sijoittaa pitkäaikaisiin irtisano-
9462: mattomiin kuoletuslainoihin korkeintaan määrä, vastaava
9463: yhtä viidettä osaa säästöönpanijain saamisista.
9464:     Säästöpan•killa, jonka omat rahastot nousevat 1'9 § :ssä
9465: mainittuun määrään sekä. on siinä määrätyn ajan ollut toi-
9466: minnassa, olkoon oikeus antaa kassakreditiivi- ja :konttoku-
9467: ranttilainoja, joiden yhteenlaskettu myönnetty määrä kuiten-
9468: kaan ei saa olla suurempi kuin kymmenes osa säästöönpani-
9469: jain saamisista viime tilinpäätöksen mukaan. llainan takai-
9470: sinmaksuaikaa ·koskevat ehdot asetetta:koon tämän pykälän
9471: 1 ja 2 momentissa olevien määräysten mukaisiksi.
9472:     Säästöpankilla olkoon lupa sijoittaa korkeintaan puolet
9473: omien varojensa määrästä sellaisen pankkilaitoksen osa;kkei-
9474: hin, joka on perustettu säästöpankkien toiminnan ~edistämi
9475: seksi.
9476:     Säästöpankki älköön myöntäkö lainaa, jonka maksami-
9477: sesta saman säästöpankin hallituksen jäsen, varajäsen ta:hi
9478: virkailija lainanottajaua taikka takausmiehenä vastaa.
9479: 
9480:                                2·2 §.
9481:     Säästöpankin va.roista on määrä, joka vastaa vähintäin
9482: kymmenettä osaa säästöönpanijain saamisista viime tilinpää-
9483: töksen mukaan, pidettävä sijoitettuna) varman paukkilaitok-
9484: sen talletuksiin, jotka voidaan helposti muuttaa rahaksi,
9485: taikka valtion, pankkien, 'hypoteekkilaitosten, ·kuntain tai
9486: seurakuntain obligatsioneihin .
9487:     •Tos mainitut talletukset ja arvopaperit tai osa niistä sääs-
9488: töstäottojen vuoksi tai säästöpankin oikeuden suojelemiseksi
9489: on muutettu rahaksi, on säästöpankin varoista yhtä suuri
9490: määrä niin pian kuin suinkin uudestaan si.ioitettavl'll sellaisiin
9491: talletuksiin ta.i a.rvopapoereihin.
9492:                     V, 1. · - Laitinen y. m.                   283
9493: 
9494:                              23 §.
9495:     Säästöpan.kki älköön omistako muuta kiinteistöä tai
9496: osuutta muussa kiinteistössä, 'kuin mikä säästöpankin liikettä
9497: varten saattaa olla tarpeellinen. Säästöpankilla olkoon kui-
9498: ten'kin lupa oikeutensa suojelemiseksi ostaa sen saatavasta
9499: pantattu tahi ulosmitattu kiinteä omaisuus, joka huutokau-
9500: palla myydään; mutta on ostettu kiinteistö taas myytävä,
9501: milloin sopivaksi harkitaan, ja aina·kin niin pian kuin se saa-
9502: daan tappiotta myydyksi.
9503: 
9504:                            24 §.
9505:    Säästöpankki on oikeutettu välittämään maksumääräyksiä
9506: sekä ottamaan toimittaakseen rahanperimisiä.
9507: 
9508: 
9509: 
9510:                            V LUKU.
9511:    Kirjanpidosta ja tilintarkastuksesta sekä vaiMovarojen
9512:                       käyttämisestä.
9513: 
9514:                              25 §.
9515:     Säästöpankin 'hallituksen tulee pitää huolta siitä, että sääs-
9516: töpankin kassa, kirjat ja arvopa;perit ovat turvassa tulenvaa-
9517: ralta ja anastukselta.
9518: 
9519:                           26 §.
9520:    Suomen Senaatin asiana on määrätä säästöpankkien kir-
9521: janpidon järjestämisestä.
9522: 
9523:                               27 §.
9524:      Tilinpäätös, josta säästöpankin tilan tulee täydellisesti
9525: näkyä, on tehtävä kalenterivuodelta.
9526:      Säästöpankin hallituksen on ennen tilinta~kastusta ,laadit-
9527: tava tilikertomus sekä yleiskatsaus säästöpan'kin toimintaan
9528: tilivuoden aikana.
9529:      Säästöp•ankin hallitus on myös velvollinen antamaan, sillä
9530: tavoin kuin erittäin säädetään, sekä tilastollisia tietoja että
9531: 284              V, 1. -   Säästöpankkiaseius.
9532: 
9533: muitakin ilmoituksia, jotka säästöpankkien toiminnan val-
9534: vontaa varten ovat tarpeellisia.
9535:                               28 §.
9536:     Säästöpankin hallinnon ja tilien tarkastus on vuosittain
9537: toimitettava. Tilintarkastajain on tutkittava säästöpankin
9538: kassa, arvopaperit, tilitodisteet sekä tili- ja pöytä:kirjat, jota
9539: paitsi heidän on ·annettava lausunto tilinpäätöksen oikeelli-
9540: suudesta, sijoitusten pätevyydestä ja siitä, onko säästöpank-
9541: kia hoid·ettu tämän asetuksen ja säästöpankin sääntöjen mu-
9542: kaisesti. Tilintarkastajain tulee sitä paitsi ainakin kerran
9543: vuodessa, aikaa edeltäpäin ilmoittamatta, toimittaa säästö-
9544: pankin kassan ja arvopaperien tarkastus.
9545:                               29 §.
9546:      Säästöpankin liikkeen tuottama puhdas voitto on käy-
9547: tettävä vararahaston muodostamiseksi ja kartuttamiseksi.
9548: Vararahastosta korvataan, mikäli tilivuoden voitto ei siihen
9549: riitä, sellainen tappio, jonka korvaamista ei voida luk<ea sääs-
9550: töpankin 'hallituksen eikä virkailijain velvollisuudeksi.
9551:     Isäntäin päätöksen mukaan voidaan tilivuoden ,puhtaasta
9552: voitosta siirtää korkeintaan viisi prosenttia eläikerahastoon,
9553: josta suoritetaan eläkkeitä säästöpankin virkailijoille ja pal-
9554: veluskunnalle. Eläkettä ·ei ~:>aa maksaa, ennenkuin asianomai-
9555: nen viranomainen on eläkerahastolle vahvistanut isäntäin sille
9556: hyväksymän ohjesäännön. Eläkerahasto on, samoin 'kuin
9557: muut omat rahastot, säästöpankin sitoumusten vakuutena.
9558:      Kun kanta- ja vararahastojen yhteenlaskettu mä:ärä on
9559: suurempi kuin 'kymmenes osa tilinpäätök&en osottamasta sääs-
9560: töönpanijain saamisesta, voivat isännät, säästöpankin halli-
9561: tuksen asiaa valmisteltua, määrätä osan puhtaasta voitosta
9562: hyväntekeväisyys- tai yleishyödyllisiin tarkoituksiin, ei kui-
9563: tenkaan semmoisiin, joista kunta tahi seurakunta on velvolli-
9564: nen pitämään huolta. Jos ehto on tehty kantarahaston takai-
9565: sin suorittamisesta, älköön voittoa tässä mainittuihin tarkoi-
9566: tuksiin määrättäkö, ennenkuin kantara:hasto 'ehkä suoritettar-
9567: vine 'korkoineen on takaisin maksettu. Päätettyä määrärahaa
9568: ei saa maksaa, ennenkuin asianomainen viranomainen on pää-
9569: töksen hyväkiiynyt.
9570:                     V, 1. -   Laitineu y. m.
9571: 
9572: 
9573:                           VI LUKU.
9574: 
9575:                      Erityisiä säännöksiä.
9576: 
9577:                               30 ·§.
9578:     Säästöpankille kerätty ·kantarahasto voidaan maksaa ta-
9579: kaisin, milloin siitä on tehty ehto sääntöihin, sittenkuin sääs-
9580: töpankin omat rahastot ovat nous~eet kymmenen kertaa niin
9581: suuriksi kuin edellämainittu lmntara:hasto ynnä sille ehkä
9582: ~moritettava korko. Kantarahastolle ei saa tilittää eikä mak-
9583: saa korkoa pitemmältä kuin kymmenen vuoden ajalta, ei kor-
9584: keampaa kuin viisi sadalta vuodessa eikä myöskään korkoa
9585: korolle. Korko mal,setaan samalla }{ertaa kuin pääomakin.
9586: 
9587:                              31 §.
9588:     Kun säästöpankin tilinpäätö:; näyttää, että kolme neljän-
9589: nestä säästöpankin omista rahastoista on menetetty, niin ()fi,
9590: ellei riittävää va'kuutta aseteta, säästöpankin toiminta kes-
9591: keytettävä ja säästöpankki pantava suoritustilaan.
9592: 
9593:                              312 §.
9594:     Jollei 31 § :n määräystä säästöpankin toiminnan ket.keyt-
9595: tämisestä noudat~Cta, ovat sellaiseen laiminlyöntiin syypäät
9596: kukin omasta ja toistensa puolesta vastuunalaiset säästöpan-
9597: kin sitoumuksista.
9598:     Muuten isännät ja hallituksen jäsenet ovat vastuunalaiset
9599: säästöpankille uskotuista varoista niiden perusteiden mukaan,
9600: jotka yleinen .laki toimitsijoihin nähden säätää, elleivät ole
9601: erittäin sitoutuneet laajempaan vastuuseen.
9602: 
9603:                              H3 §.
9604:     ,Tos säästöpankkia on hoidettu vastoin' täimän asetuksen
9605: tahi säästöpankille vahvistettujen sääntöjen määräyksiä,
9606: taikka jos on perusteellista syytä varoa asianlaidan olevan
9607: niin kuin 31 § :ssä mainitaan, määrätköön kuvernööri säästö-
9608: pankkien toimintaa valvovan viranomaisen BS.ityksestä vir-
9609: heen, josta on muistutettu, korjattavaksi tai säästöpankin suo-
9610:                   V, 1. -   Sliästöpankki~t~~etus.
9611: 
9612: 
9613: ritustilaan pantavaksi taikka nostettavaksi sellaisen kanteen.
9614: johon ehkä on syytä.
9615:                              34 §.
9616:     E,un säästöpankki on päätetty lakkauttaa, haettakoon sen
9617: tuntemattamille velkojille vuosihaaste.
9618:     Sittenkuin kaikki sää~stöpankin sitoumukset ovat täytetyt
9619: ja ta•kaisinsaantioikeudella kerätty 'kantarahasto on suori-
9620: tettu, on ylijäämä käytettävä 219 § :n 3 momentissa mainittui-
9621: hin tarkoituksiin.
9622:                              35 §.
9623:      Säästöpankki on niissä asioissa, joista laiss•a ei toisin sää-
9624: eletä. kotipaikkansa alioikeuden alainen.
9625:                               3:6 §.
9626:     Tämä asetus, jonka kautta Armollinen asetus säästöpan-
9627: keista 19 päivältä kesäkuuta 18915 kumotaan, astuu voimaan
9628: 1 päivänä tammikuuta 1918 ja on sovellutettava jo olemassa
9629: olevaankin sä:ästöpankkiin, jonka tulee, kuuden kuukauden
9630: kuluessa mainitusta päivästä lukien, tehdä 6 §:ssä määrätty
9631: ilmoitus sekä viidessä vuodessa, samasta päivästä, muuttaa
9632: sääntönsä tämän asetuben määräysten mu·kaisiksi, mikäli
9633: säännöt ovat ristiriidassa niiden kanssa, ja kymmenen vuoden
9634: kuluessa sanotusta päivästä lisätä 2~ § :n 1 momentissa mai-
9635: nittuja talletuksia tai arvopapereita silinä säädettyyn mää-
9636: rään. Jo olemassa oleva säästöpankki ei kuitenkaan ole vel-
9637: vollinen hankkimaan 3 § 3 momentissa määrättyä kanta-
9638: rahastoa.
9639: 
9640:    Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta li9,17.
9641: 
9642:      J who Laitinen.                 Elias Sinkko.
9643:      Otto Pesonen.                   J. A. Aitamurto.
9644:      Pekka Saarelainen.              Toivo. Ikonen.
9645:      Mikko Luopajärvi.               j. Kaskinen.
9646:      P. Paavolainen.                 Oskari Lahdensuo.
9647:      E. Y. Pehkonen.                 Johannes Storbjörk.
9648:                         ••           ••
9649: VALTIOPAIVAT
9650:               1917
9651: 
9652:         LIITTEET
9653:                  VI
9654: SIVISTYSYALIOKUNTAAN LÄHE'I'ETY'l'
9655:      EDUSKUNTAESITYK,SET JA
9656:         ANOIUSEHDOTUKSET
9657: 
9658: 
9659: 
9660: 
9661:         · HELSINGISSÄ, 1917
9662:      SUOMEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
9663: •
9664:                   A.
9665: 
9666: Koulu~ja kasvatuskysymyksiä koskeva edus~
9667:      kuntaesitys ja anomusehdotuksia
9668: 
9669: 
9670: 
9671: 
9672:                                      UI
9673: 1
9674: 1
9675:  1
9676:   1
9677:   1
9678:    1
9679:     1
9680:     1
9681:      1
9682:       1
9683:       1
9684:        1
9685:         1
9686:         1
9687:          1
9688:           1
9689:           1
9690:            1
9691:             1
9692:             1
9693:              1
9694:               1
9695:               1
9696:                1
9697:                 1
9698:                                                            291
9699: 
9700: 
9701: VI, 1 . - Motion N:o 15.
9702: 
9703: 
9704: 
9705: 
9706:             Sundblom, Julius, m. fl.: Förslag till lag an-
9707:                gå(mde läroplikt och fömrdning angående
9708:                kostnaderna för folkskolevåsendet.
9709: 
9710: 
9711:             T i ll F i n 1 a n d s   J_.~ a n d t d a g.
9712: 
9713: 
9714:     Krafvet på lagstadgad läroplikt i Finland framstår i när-
9715: varande stund mer oafvisligt och berättigadt än någonsin till-
9716: föreue, och de invändningar,' hvilka på grund af med läro-
9717: pliktens genomförande förenade kostnader för staten och
9718: kommunerna kunna göras, få icke till'mätas den betydelse,
9719: att läropli'ktens införande härigenom äfventyras eller på €n
9720: längre tid uppskjutes. Den motivering, som ingår uti Fin"
9721: lands landtdags år 1910 gjorda framställning om faststäl-
9722: lande af den af Landtdagen samma år antwgna läroplikts-
9723: lagen, hvilken sedermera bl.ef af regeringen förkastad, är
9724: så uttömmande och oemotsäglig, att det synts oss öfverflö-
9725: digt att här närm;re utv€ckla d:e grundprinciper, på hvilka
9726: denna motivering hvilar.
9727:     Det förslag till lag angående införande af allmän läro-
9728: plikt, som af oss uppgjorts, är i allt väsentligt öfverensstäm-
9729: mande med förenämnda år 19'10 utarbetade lagförslag, men
9730: hafva tidsförhållandena Iikvist IJåkallat särski!lda ändringar,
9731: bland annat därutinnan, att deY tidrymd af 15 år, inom
9732: hvilken läroplikten enligt 1910 års landtdags heslut bör vara
9733: i landet fullständigt genomförd, måste anses vara alltför
9734: drygt tillmätt, hvarför den af oss föreslagits tili 10 år.
9735:  Likaså hafva starkt ökade lefnadsk,ostnader betingat en afse-
9736:  värd ökning af folkskollärarpersonalens löneförmåner.
9737: 292                VI, 1. ~ Oppivelvollisuus.
9738: 
9739:       På g•rund af det anförda få vi vördsamt hemställa,
9740:                  att Landtdagen ville under'kasfia nedanstående
9741:              lagförslag grundlagsenlig bekattdling.
9742: 
9743: 
9744: 
9745: 
9746:                      f'örslag tili lag
9747:                       angående läroplikt.
9748: 
9749:                            I KAP.
9750:                   Om läroplikt i allmänhet.
9751:                              1 §.
9752:      Finska medborgares barn, hvilkas modersmål är finska
9753: eller svenska, äro underkastade läroplikt ·enligt denna lag,
9754: och träder läroplikten i kraft i nedan sta!dgad ordning.
9755:     Från läroplikt äro befriade:
9756:     barn, hvilka till närmaste folkskola hafva längre än 5
9757: kilometers väg, i sådana kommuner, där antalet invånare
9758: medeltal understiger 3 per kvadratkilometer; samt
9759:     andesvaga barn.
9760:                              2 §.
9761:      Läropli'kten afser inhämtande af det 'kunskapsmått,
9762: som i folkskola meddelas i religion, modersmålet jämte dess
9763: skriftliga begagnande, geografi, historia, räkning och geo-
9764: metri samt naturkunnighet, äfvensom! vinnande af färdighet
9765: i de öfningsämnen, hvilka undervisningen i folkskola om-
9766: fattar; dock skall barn på målsmans anhållan befrias från
9767: deltagande i religionsundervisningen, i fall bamet på annat
9768: sätt erhålh~r undervisning i religion eller i moraUära och
9769: religionshistoria.
9770:     I afseende å befrielse från religionsundervisning gälle i
9771: öfrigt hvad därom särskildt är eller framdeles varder stad-
9772: gadt.
9773:    Undervisningen ska.ll i folkskola. meddelas på eleverna.s
9774: modersmål.
9775:                   Yl, 1. -   SuD.dilloJR y. m.
9776: 
9777:                              3 §.
9778:     Läroplikten inträder vid höstterminens början dtJt ka-
9779: lenderår, under hvilket barnet fyller sju år, och upphör vid
9780: vårterminens slut det år, under hviiket barnet fyller fjor-
9781: ton år.                                                  '
9782:     Den i föregående stycke nämnda tiden för läropliktens
9783: fullgörande må, där föräldrarna eller folkskoldirekt.ionen
9784: pröfva det vara för barnet'nyttigt, ett år framskjutas.
9785:     Ba.rn skall, utan afseende å dess ålder, anses l1afva full-
9786: gjort sin läroplikt, så snart detsamma genomgått folkskola
9787: e11er annorled•es inhämtat motsvarande ikunskapsmått och
9788: därutöfver åtnjutit undervisning und·er ett års tid.
9789: 
9790:                              4 §.
9791:     Befrielse från läroplikt må heviljas barn för kroppslyte
9792: eller svag hälsa i den mån, som af läkare pröfvas nödigt.
9793: Kan intyg af läkare eri utan större svårighet anskaffas, vare
9794: medgifvandet af befrielse beroende på folkskoldirektionens
9795: pröfning, för så vidt befrielsen icke afser skolgången i dess
9796: helhet under längre tid än en läsetermin, i hvilket fall bar-
9797: net bör på kommunens bekostnad underkastas läkarundrer-
9798: sökning.
9799:     Barn med bristande fattningsförmåga må af direktionen
9800: med vederbörande folkskolinspektors bifall befrias från läro-
9801: pliktens fullgörande i den utsträckning nödigt är.- Där kom-
9802: mun för sådana barn anordnat särundervisning, på sätt i
9803: 17 § stadgas, vare dessa dock pliktiga att däri taga d•el.
9804:     För andra synnerliga orsaker vare direktionen berätti-
9805: gad att, på anhållan af barnets föräldrar, medgifva befrielse
9806: från läroplikten, dock icke för längre tid än en månad eller,
9807: med folkskolinspektors bifall, för högst en läsetermin.
9808: 
9809:                             5 §.
9810:     Läroplikten fullgöres i folkskola, därest icke barnet er-
9811: håller motsvarande undervisning i annan s·kola eller i hem-
9812: met; och bör barnet åtnjuta undervisning såsom i 2 § är
9813: stadgadt.
9814:                   VI, l. ~ OppivelTulliauus.
9815: 
9816:     Fortsättningsklassens kurs är obligatorisk för barn, som
9817: ett år före läropliktstidens utgång m:ed godkännande betyg
9818: fullständigt genomgått högre folkskola; i annat fall stånde
9819: det dock målsman fritt att efter läropliktstidens förlopp låta
9820: Larlll taga del af undervisningell' i fortsättningsklassen.
9821: 
9822: 
9823:                            II KAP.
9824: 
9825:                  Om liimpliktens fullgörande.
9826: 
9827:                               6 §.
9828:      I hvarj.e kommun skall för läropliktens fullgörande fin-
9829: nas ett tillräckligt antal folkskolor, så förlagda, att barn:en
9830: i allmänhet icke hafva från hemmet längre väg till folks:kola
9831: i eget distrikt än fem kilometer. I enlighet h·ärmed bör, då
9832: så finnes nödigt, landskommunernas ind:elning i folkskol-
9833: distrikt underkastas reglering, och bör därvid tagas i betrak-
9834: tande, att af sådant till två eller flere kommuner höra.nde
9835: bosättningsområde, som icke lämpligen kan förd.elas å öfriga
9836: skoldistrikt inom vederbörande kommuner, skall bildas ett
9837: särskildt skoldistrikt.
9838:      Uti komruun, hvars invånarantal icke uppgår till i ruedel-
9839: tai tre personer per kvadratkilorueter, ankommer inrättandet
9840: af folkskolor å komruunens pröfning. Dock är korumunen
9841: skyldig att utan dröjsruål vidtaga åtgärd för inrättaud•e af
9842:  folkskola i distrikt, där för intagning i skola frivilligt an~
9843:  mäles minst det antal i distriktet bosatta, 1eller vistande barn,
9844:  som enligt denna förordning förpliktar kommun till inrät-
9845:  tande af folks:kola. Likaleeles bör skola inrättas, om inom
9846:  komruun finnes ett enhetligt område, till storlek€'11 motsva-
9847:  rande det i föregående stycket för skoldistrikt fastställda,
9848:  med ruinst det antal där bosatta eller vistande barn, som
9849:  enligt denna förordning för korumun ruedför skyldighet att
9850:  inrätta skola. Distriktsindelningen i dessa koruruuner skall
9851:  regleras i ·enlighet härmed.
9852:                     VI, 1. -   Sundblom y. m.
9853: 
9854:                               7 §.
9855:      Fullständig folkskola omfattar sju årsklasser, af hvilka
9856:  de tvenne första bilda den lägre och de fyra följand:e den
9857:  högre folkskolan; den sjunde utgör en fortsättningsklass med
9858:  hufvuds&kligen praktisk undervisning. Utvidg&d lägre folk-
9859:  skola omfattar sex årsklass·er.
9860:      Den högre folkskolan är alltid fast. I «lensamma är läro-
9861:  tiden under året tr·ettiosex veckor; dock kunna eleverna .på
9862:  grund af kommunens beslut befrias från skolgån:g för högst
9863:  två veckor under den vid jordbruket brådaste arbetstiden.
9864:      Den lägre folkskolan är antingen fast eHer flyttande, och
9865:  är flyttande folkskola i verksamhet å två orter inom skol-
9866:  distriktet. Lärotiden i lägre folkSkola är under året minst
9867:  aderton och högst trettiosex veckor.
9868:      Den utvidgade lägre folkskolan är alltid fast; i densamma
9869:  är lärotiden minst aderton veckor under året.
9870: 
9871: 
9872:                                  8 §.
9873:       I distrikt, där antalet barn, hvilka böra i högre folkskola
9874:   intagas, uppgår till minst trettio, skall högre folkskola in-
9875:   rättas äfvensom i anslutning till denna fast eller flyttande
9876:   lägre folkskola, därest antalet barn, hvilka böra i lägre folk-
9877:   skola intagas, uppgår till minst fem.
9878:       Där antalet barn, som böra i högre folbkola intagas, un-
9879: • derstiger trettio samt fullständig fast folkskola ·eller fast
9880:   högre och flyttande lägre folkskola icke af kommunen fri-
9881:   villigt i distriktet inrättats, skall undervisning meddelas i
9882:   utvidgad lägre folkskola.
9883:       Ar antalet barn, hvilka böra i högre och lägre folkskola
9884:   intagas, sammanlagt mindre än tio eller antalet ba'rn, hvilka
9885:   böra i lägre folkskola intagas, mindre än fem, val1e kominun
9886:   likväl ioke pliktig att för dem bekosta und·ervisning i deras
9887:    eget distrikt, meii åligge densamma att i enligh:et med de i
9888:    13 och 14 §§ stadgade grunder understödja deras skolgång
9889:   j annat distrikts folkskola.
9890: 296               VI, 1. -   (.)ppinhollisuu•.
9891: 
9892:                                9 §.
9893:      Föräldrar vare berättigade att för sitt barns undervisning,
9894: tills detsamma fullgjort sin läroplikt, ~ta.n afgift anlita folk-
9895: skolan i det distrikt, hvarest de äro bosatta eller i och för
9896: arbetsförtjänst vistas.
9897:      Vilja föräldrar hafva sitt barn inta.get i annat distrikts
9898: folkskola inom egen eller främmand·e kommun, ankomme dy-
9899: lik anordning å öfverenskommelse mellan vederbörande. Lag
9900: samma vare, där kommun vill öfverflytta. barn till folkskola
9901: inom främmande kommun.
9902:      Vill kommun öfverförä barn till närliggande distrikts
9903: folkskola inom ·egen kommun, val'e därtill berättigad uti det
9904: i tredje stycket af 8 § omnämnda fall samt tiämväl eljest,
9905: <.åvida barnets väg till skolan icke blir längre än fem kilo-
9906: met-er, men ii annat fall erfordras för öfverföringen föräldrar-
9907: nas samtycke.
9908: 
9909:                               10 §.
9910:     I folkskoldistrikt, där befolkningen har olika språk, skall
9911: för de läroplikt underkastade barn, hvilka hafva minorite-
9912: tens språk till modersmål, på yrkande af barnens föräldrar
9913: folkskola af kommunen inrättas i enlighet med d'B i 8 § om-
9914: nämnda grunder. Lag samma vare med afseende å sådana
9915: i tvenne eller flere tili hvarandra gränsande folkskoldistrikt
9916: inom samma kommun bosatta barn.
9917:     Då den språkliga minoriteten i kommun'Bn bor så spridd,
9918: att densamma enligt föregående stycke icke erhölle skolor
9919: med sitt modersmål såsom undervisniJ.lgsspråk, bör kommun,
9920: med afseende å skyldigheten att inrätta skolor för minorite-
9921: tens barn, betraktas såsom ett distrikt.
9922:     Därest antalet barn, hvilka hafva minoritetens språk till
9923: modersmål, är så litet, att skola för dem ej behöfver inrättas,
9924: äro dessa barn und·erkastade läroplikt i skola, som inrättats
9925: för majoritetens behO'f på dennas språk, såvida icke barnens
9926:  föräldrar på annat sätt draga försorg om barnens undervis-
9927: ning.
9928:                   VI, 1. -    Sandblom y. m.               297
9929: 
9930:                             11 §.
9931:     Flere än femtio barn må icke tillsamman undervisas.
9932:     Om antalet barn, som skola tillsamman undervisas, öfver-
9933: stiger femtio, beslute korumun huruvida distriktet skall delas
9934: eller skolan utvidgas genom ökande af lärarkrafterna.
9935: 
9936:                             12 §.
9937:     Elev i folkskola erhålle utan ersättning läroböcker samt
9938: öfriga skoltillbehör med äganderätt.
9939: 
9940:                              13 §.
9941:     Där yngre och svagare barns fram:befordrande till skolari
9942: eller härbärgerande i närheten af densamma befinnes nöd-
9943: vändi:gt på grund af skolans aflägsenhet eller väg~ms besvär-
9944: lighet, vare korumun pliktig att efter egen pröfning taga del
9945: i de utgifter, hvilka härigenom tiilskyndas föräldrarna. Om
9946: vägen till närmast belägna folkskola är längre än fem ·kilo-
9947: meter, deltage kommunen i kostnaderna för frambefordrandet ~
9948: el1er härhärgeringen, utan afseende å barnets åld•er.
9949: 
9950:                             14 §.
9951:    Det åligger korumun att jämväl på annat sätt än i före-
9952: gående paragrafer är sagdt lämna medellösa barn tillräckligt
9953: understöd, så att deras skolgång möjliggöres.
9954: 
9955:                             15 §.
9956:     Om statsverkets delaktighet i kommuns kostnader för
9957: folkskola stadgas särskildt uti förordningen ang'ående kost-
9958: naderna för folkskolväsendet, utfärdad denna d-ag i samman-
9959: hang med denna lag.
9960: 
9961:                              III KAP.
9962:                     Om särttndervisning.
9963:                           16 §.
9964:     Döfstumma och blinda barn fullgöra sin läroplikt, såvida
9965: icke om deras undervisning drages försorg på annat sätt, i
9966: 29S              VI, 1. -    Oppivelvollisuus.
9967: 
9968: af staten upprätthållna läroanstalter, i hvilka barnen, utan
9969: afseende å deras ålder, må kvarhållas så länge lärotiden vid
9970: anstalten varar.
9971:     Öfver. dylika i läropliktsåldern varande barn sikall af
9972: kommunalnämnd på landet och magistrat i stad forteckning
9973: insändas till öfverstyrelsen för skolväsendet, som bestämmer,
9974: i hvilken anstalt hvarje barn: skall intagas.
9975: 
9976:                             17 §.
9977:     Stadskommun med ett invånarantal af minst tiotus-en vare
9978: pliktig. anordna särundervisning för de i andra stycket af 4 §
9979: omnämnda barn.
9980: 
9981:                             IV ]{tAP.
9982: 
9983:        Om öfvervakande af läropliktens fullgörande.
9984: 
9985:                             18 §.
9986:     A folkskoldirektionen ankommer att, under vederbörande
9987: folkskolinspektors och öfverstyrelsens för skolväsendet in-
9988: seende, vaka öfver läropliktens fullgörande inom distriktet i
9989: enlighet med hvad i denna lag stadgas.
9990:      Kommunen äge rätt att i vissa. delar öfverlämna denna.
9991: tillsyn åt särskild nämnd eller a;,nnan kommunal myndighet.
9992: 
9993:                            19 §.
9994:    Folkskoldirektionen åligger att uppgöra förteckning öf-
9995: ver läroplikt underkastade barn inom distriktet, för hvilket
9996: ändamål vederbörande prästerskap och församlingsförestån-
9997: dare äro skyldiga att aflämna nödiga uppgifter.
9998: 
9999:                           20 §.
10000:    Försumma föräldrar skyldigheten att låta sitt barn regel-
10001: bundet besöka skola eller åt detsamma ombesörja motsva-
10002: rande undervisuing, tiUkomme det folkskoldirektionen att
10003: uppmana föräldrarna att fullgöra sagda skyldighet samt att,
10004:                    VI, 1. -   Sundblom y. ui.                 299
10005: 
10006: i händelse de icke låta sig däraf rätta, anmäla dem hos all·
10007: män åklagare till åtal inför domstol.
10008:     Finner domstol föräldrarna förvunna om sådan försum-
10009: lighet, döme dem till böter högst femtio mark.
10010:     Framhärdar den försumlige i sin tredska, sedan åtal mot
10011: lwnom väckts, skall straffet härför sammanläggas med straf-
10012: fet för den först angifna försumligheten.
10013:     Gör någon sig ånyo förfallen tili sådan försumlighet,
10014: dömes tili böter högst etthundra mark.
10015: 
10016:                              21 §.
10017:    Kommunal tjänsteman, som underlåter att fullgöra å ho-
10018: nom enligt 13 och 14 §§ af denna lag ankommande ålig-
10019: ganden, straffes för t.jänstefel såsom i strafflagen stadgas.
10020: 
10021:                              22 §.
10022:     Öfverstyrelsen för skolväsendet ä:ger öfvervaka, att en-
10023: skild persons, förenings, bolags eller kyrko- eller annat sam-
10024: funds skola, hvari jämlikt hos öfverstyrelsen gjord anmälan
10025: meddelas för läropliktens fullgörande erforderlig undervis-
10026: ning, i sådant afseende uppfyller sitt ändamål.
10027: 
10028:                                23 §.
10029:     För öfvervakandet af ändamålsenligheten af den under-
10030: visning, som i och för läropliktens fullgörande meddelas i
10031: skola, beträffande hvilken den uti föregåend'e paragraf om-
10032: förmälda anmälan hos öfverstyrelsen för skolväsendet icke
10033: gjorts, äfvensom af hemundervisning äro bamets föräldrar
10034: pliktiga att vid slutet af hvarj:e läseår till folkskoldirektionen
10035: aflämna intyg af behörig person öfver arten och omfånget af
10036: barnet meddelad undervisning. I brist på intyg, som kan
10037: godkännas, åligger det direktionen att i sådant afseende l'åta
10038: anställa förhör med barnet. Där direktionen ans'flr sådant
10039: erforderligt, vare herättigad att låta anställa sådant förhör
10040: vid slutet af hva1.1je läsetermin. Förhöret verkställes af bar-
10041: nets lärare i närvaro af en utaf direktionen uts'€dd behörig
10042: 300              Tl, 1. -   OppiYehollHlWI.
10043: 
10044: person. Med behörig person afses uti denna paragraf den,
10045: som innehar kompetens till lärarbefattning vid högre folk-
10046: skola samt, om barnet är på lägre folkskolas lärostadium,
10047: jämväl den, som är kompetent till lärartjänst vid"lägre folk-
10048: skola.
10049:     Befinues hemundervisningen, ·ehuru anmärkning däremot
10050: gjorts, ej motsvara sitt ändamål, ålägge direktionen föräld-
10051: rarna att inom viss tid låta barnet i s_kola intagas.
10052:     Föräldrar, hvilka icke åtnöjas med direktionens beslut,
10053: äge rätt att hänskjuta ärendet till folkskolinspektors af-
10054: görande.
10055: 
10056: 
10057:                             V KAP.
10058: 
10059:                   Särskilda bestämningar.
10060: 
10061:                             24 §.
10062:     Hvarje landskommun skall inom sitt område så anordna
10063: folkskolundervisningen, att bestämningarna i denna lag äro
10064: l1ragta i verkställighet inom loppet af tio år dter det den-
10065: samma trädt i gällande kraft.
10066:     I stadskommun skall läroplikt enligi denna lag vara in-
10067: förd inom tre år efter det lagen trädt i gällande kraft.
10068: 
10069:                             25· §.
10070:     I landskommun bör i denna lag stadgad läroplikt inom
10071: den i 24 § bestämda tid gradvis införas' i följande ordning:
10072:     Från höstterminens början det år lagen träder i kraft äro
10073: i hvarje distrikt de barn i skolåldern läropliktiga, hvilka
10074: ieke hafva längre än tre kilometers väg till i verksamhet
10075: varande folkskola. Har skola förutom för frivilliga elever
10076: icke utrymme för alla a.essa barn, äro de barn, som bo när-
10077: mare s'kolan, i främsta rummet läroplikt underkastade. Läro-
10078: plikten blir allTnän för alla läropliktiga barn i distriktet i
10079: den mån folkskolväsendet i kommunen ordnas enligt den i
10080: 26 § omnämnda plan.
10081:                    YI, 1. -   Sundblom y. m.                  301
10082: 
10083:      Inom fyra år dter det denna lag träJdt i gällande kraft
10084:  bör ungefär en tredjedel, under följande treårsperiod den
10085:  andra tredjedelen och under de tre sista åren återstoden af
10086:  ytterligare erforderliga folkskolor samt lärarplatser inrättas.
10087:      Kommun vare dock obetaget att jämväl under kortare tid
10088:  genomföra läroplikten.
10089:                               26 §.
10090:   . Inom två år eJter det denna lag utfärdats bör hvarje
10091:  landskommun, efter att hafva rådgjort med vederbörande
10092:  distriktsinspektor, uppgöra och till öfverstyrelsen för skol-
10093:  väsendet i afseende å fastställelse insända i öfv,erensstäm-
10094:  melse med denna lag uppgjord plan angående ordningen och
10095:  tiden under verkställighetsperioden för inrättandet af folk-
10096:  skolor, för okandet af antalet lärare samt för läropliktens
10097: ·genomförande.
10098:      Kommunens heslut i ärendet bör af öfverstyrelsen oför-
10099:  ändradt fastställas eUer förkastas, i hvilket senare fall öfver-
10100:  styrelsen skall, med angifvande af skälen för iörkastandet
10101:  samt med nödiga anvisningar, återförvisa ärendet i och för
10102:  uppgörande inom viss tid af ny ändamålsenlig plan. Den som
10103:  icke nöjes med öfverstyrelsens åtgärd, äg-er rätt att däri söka
10104:  ändring i Senatens ekonomiedepartement.
10105:      Anser sig öfverstyrelsen icke kunna oförändradt fast-
10106:  ställa kommunens i ärendet fattade nya beslut på den grund,
10107:  att detta uppenbart innebär sträfvan · att fritaga sig från
10108:  de i lagen stadgade skyldigheter, uppgöre i möjligast nog-
10109:  grann öfverensstä:mmelse med kommunens beslut förslag till
10110:  plan samt underställe är,endet ekonomiedepartementets i Se-
10111:  naten afgörande, som efter det att kommunen blifvit öfver
10112:  förslaget hörd fastställer en lagenlig plan.
10113: 
10114:                             27 §.
10115:     Anses afvikelse från bestämningarna angående distrikts-
10116: indelningen vara i följd af lokala eller andra förhållanden
10117: i enskilda fall nödvändig, må kommun därom ingifva an-
10118: sökning till öfverstyrelsen för skolväsendet, som jämte eget
10119: yttrande öfverlämnar ärendet till pröfning oeh afgöra.nde
10120: af Senatens ekonomiedepartement.
10121: 302               VI, 1. -   Oppivelvollisuus.
10122: 
10123:                              2'8 §.
10124:     På särskild ansökan kan Sena tens ekonomiedepartement
10125: medgifva glestbefolkade kommuner anstånd med genom-
10126: föra.ndet af läroplikten, dock icke för längre tid än fem år.
10127: 
10128:                             29 §.
10129:     Hvarje stadskommun äger uppgöra och till öfverstyrelsen
10130: för skolväsendet i afseende å fastställelse insända förslag tili
10131: sådan ändring af sitt folkskolreglemente, hvartill läroplik-
10132: tens genomförande gifver anledning.
10133: 
10134:                            30 §.
10135:    Öfverstiger i folkskola med fl.ere lärare elevantalet två- ..
10136: hundra, däraf minst etthundra gossar, bör för undervisnin-
10137: gen i slöjd af kommunen anställas en särskild lärare.
10138: 
10139:                              31 §.
10140:     H vad i denna lag stadgas om föräldrar afser den, hvil-
10141: ken det enligt lag- tillkommer att hafva vård om barnets upp-
10142: fostran.
10143:                              32 §.
10144:     H vad på grund af härförinnan utfärdade stadganden är
10145: gällande angående högre folkskolor, skall i tillämpliga delar
10146: lända till efterrättelse .jämväl med afseende å lägre och
10147: utvidgade lägre folkskolor.
10148: 
10149:                            33 §.
10150:    Denna lag träder i kraft den 1 augusti 19 .. ; dock skola
10151: de för dess tillämpning nödiga förberedande åtgärder vid-
10152: tagas såsnart lagen vunnit stadfästelse.
10153: 
10154:                            34 §.
10155:     Tidigare utfärdade författningar och föreskrifter rörande
10156: folkskolväsendet upphäfvas genom denna lag, för så vidt de
10157: äro stridande mot bestämningarna uti densamma.
10158:                  . VI, 1. -    Sundblom y. m.                303
10159: 
10160: 
10161: 
10162: 
10163:                        f'örordning
10164:        angående kostnaderna för folkskolväsendet.
10165: 
10166:                               I KAP.
10167:                     Allmänn.a stadgandoo.
10168:                               1 §.
10169:     Den i förordningen angående läroplikt af denna dag före-
10170: skrifna fofkskolinrättningen grundas och underhålles af kom-
10171: mun i dess helhet, s'om jämväl ansvarar för de af läropliktens
10172: införande härflytande kostnader, och ,erhåller kommun för
10173: sagda ändamål understöd ur allmänna medel på sätt nedan
10174: stadgas. Då skoldistrikt omfattar delar af olika kommuner,
10175: taga vederbörande kommuner del i kostnaderna för skolan i
10176: förhållande till det antal inom distriktet bosatta i läroplikts-
10177: åldern varande barn, som hör till hvarj.e kommun.
10178: 
10179:                           2, §.
10180:    Folkskolinrättningen underlyder kommunens gemensam-
10181: ma förvaltning. Skola, som af två eller flere kommuner
10182: gemensamt underhålles, underlyder den 1wmmuns förvalt-
10183: ning, inom hvars område skolan är belägen.
10184: 
10185: 
10186:                               II KAP.
10187:           Om folkslwlväsendet i landskommunerna.
10188:                             3 §.
10189:    För hvarje högre folkskola shll egen lokal a.nskaffas.
10190: För lägre och utvidgade lägre folkskolor skall egen lokal an-
10191: skaffas eller lämplig lokal upphyras.
10192: 304     VI, 1. -   Kansakoululaitoksen kustannukset.
10193: 
10194:     Kommun vare dock tillåtet att med öfverstyrelsens för
10195: skolväsendet begifvande provisionellt inrymma högre folk-
10196: skola i ändamålsenlig hyrd ldkal äfvensom där sådanii utan
10197: större olägenhet ske kan, förlägga lägre folkskola i högre
10198: folkskolas lokal, antingen i slöjd- eller i klassrum, på sådan
10199: tid, då desamma icke för annan undervisning användas.
10200: 
10201:                              4 §.
10202:     Landskommun är berättigad att för anskaffande af egna
10203: lokaler för högre folkskola ur allmänna medel erhålla i form
10204: af såväl understöd som lån byggnadskostnadernas samman-
10205: lagda belopp, dock icke utöfver 18,000 mark för skola med
10206: en lärare och 9,000 mark för hvarje lärarplats därutöfver,
10207: på följande grunder enligt Senatens pröfning:
10208:     såsom understöd för skola med en lärare 4,000-9,000
10209: mark och för hvarje lärarplats, som i skolan ytterligare in-
10210: rättas, 2,000-5,000 mark, hvilka understödsbelopp dook i
10211: i>ärskildt ömmande fall få af Senaten yttermera höjas; samt
10212:     såsom amorteringslån mot kommunens gemensamma an-
10213: svarighet högst 14,000 mark för skola med en lärare och
10214: högst 9,000 mark för hvarje vid skolan ytterligare inrättad
10215: lärarplats.
10216:     För anskaffande af egen skollokal för fast lägre folk-
10217: skola erhålle kommun ur allmänna medel såsom understöd
10218: och lån sammanlagdt byggnadskostnadernas hela helopp,
10219: dock icke utöfver 7,000 mark, af hvilket belopp enligt Se-
10220: natens pröfning 2,000-4,000 mark skall utgöra understöd
10221: samt högst 5,000 mark lån för hvarje skola.
10222:     I undantagsfall må korumun bevil.ias understöd ur all-
10223: männa medel för anskaffande af egna lokaler jämväl för
10224: utvi>dgade lägre och flyttande lägre folkskolor, och ankomme
10225: understödets beviljande och dess belopp å Senatens pröfning.
10226:     Till understödets högre belopp är kommun berättigad i
10227: de uti andra stycket af 6 § i förordningen om läroplikt om-
10228: förmälda fall samt då kommun önskar i stället för utvidgad
10229: lägre folkskola, hvilken förfa.ttningsenligt borde inrätta.Ei i
10230: något distrikt, grunda en högre och därmed förenad lägre
10231: folk.skola.
10232:                   VI, 1. --,-- Sundblom y. m.                305
10233: 
10234:                              5 §.
10235:     För bestridande af utgifterna för undervisningsmateriel
10236: samt böcker och öfriga skoltillbehör, hvilka böra .afgifts-
10237: fritt åt eleverna gifvas, skall kommun erhålla understöd ur
10238: allmänna medel.
10239:     Statsverket tage jämväl del i de utgifter, hvilka föranle-
10240: das af det uti 13 och 14 §§ i förordningen angående läro-
10241: plikt omförmälda understöd åt barnen.
10242: 
10243:                               6 §.
10244:     Lärare vid högre folkskola bör, förutom andra på kom-
10245: munens pröfning beroende förmåner, af kommuJll e.rhålla fri
10246: hostad om minst två rum och kök samt nödiga uthus, värme
10247: och lyse samt foder och bete för åtminstone en ko. Dess-
10248: utom 'bör åt lärare, som förestår skolan, anskaffas minst .en
10249: hektar uppodlad .iord i skolans närhet.
10250:     Där icke bostad kan i sammanhang med s~olan upplåtas,
10251: vare lärar·e berättigad att i ersättning för bostad, värme och
10252: lyse på anfordran uppbära minst 300 mark om året. Kan
10253: uppodlad jord, foder och bete icke till fullo eller alls icke
10254: utan betydligare olägenhet in natura anskaffas, bör åt lärare
10255: utbetalas årlig .ersättning, som icke må understiga för jord-
10256: oinrådet 200 mark för hektar samt för foder och bete för
10257: en ko 300 mark.
10258: 
10259:                             7 §.
10260:      Såsom aflöningsbidrag erhålle lärare vid högre folkskola
10261:  ur allmänna medel 1,800 mark om året, men höjes denna
10262: ·allmänna grundiön tili 2,000 mark för lärare, som är eller
10263:  varit gift och å hvilken familjens försörjning hufvudsa~li
10264:  gen ankommer och som har ett ·eller flere omyndi'ga barn.
10265: 
10266:                              8 §.
10267:     Lärare vid hö_gre folkskola erhåller efter fem års tjänst
10268: ur allmänna medel löneförhöjning till ett belopp af H60
10269: mark, efter tio års tjänst 360 mark och efter 15 års tjänst
10270: ytterligare 180 mark om grundlönen, enligt <de i 7 § stad-
10271:                                                         20
10272: 806     VI, 1. ___: Kansakoululaitoksen kustannukset.
10273: 
10274: gade grunde'r, är 1,800 mark och respektive 400, 41()0 och 200
10275: mark om grundlönen är 2,000 mark.
10276: 
10277:                              9 §.
10278:     Den i 7 § omnämnda högre grundlönen beräknas från
10279: och med månaden nä:st efter ·den, under hvirken ansökning
10280: därom, åtföljd af'intyg orn sökanden.s rätt till sagda förmån,
10281: blifvit gjord, och höjas samtidigt enligt stadgand•ena i. 8 §
10282: det eller de lönetillskott för tjänsteår, soru sökanden där-
10283: förinnan erhållit.
10284: 
10285:                              10 §.
10286:     Lärare vid lägre folkskola bör af komruunen erhålla fri
10287: bostad oru niinst ett ruru och ·kök samt nödiga uthus, värme
10288: och l:vse samt m,inst 25 ar uppodlad jord.
10289:     Där icke bostad kan i sammanhang med fast skola upp-
10290: låtas, vare lärare berättigad att på anfordran i ersättning
10291: för bostad, värme och lyse upprbära minst 200 mark !'Jro året.
10292: Kan uppodlad .iord icke utan betydligare olägenhet i skolans
10293: närhet ans.kaffas, b!Jr åt lärare vid fast skola utbetalas en
10294: årlig ersättning af 100 mark.
10295:     Vid lägre flyttande folkskola anställd lärare, åt hvil'ken
10296: erbjudes bostad i hyrd lokal, vare berättigad att på an-
10297: fordran utbekomma uti föregående stycke faststärlld penning-
10298: godtgörelse för bostadsförmåner och uppodlad jord.
10299: 
10300:                             11 §.
10301:     I årligt lönebidrag erhålle lärare vid lägre folkskola ur
10302: allmänna ruedel 1,000 ruark.           '
10303: 
10304:                              12 .§.
10305:     Vid lägre folkskola anställd lärare erhåUer eft.er fem och
10306: tio års t.iänst ur allmänna ruedel löneförhöjning hvar.ie gång
10307: 200 mark samt efter ifemton års tjänst ytterligare 100 ruark.
10308: 
10309:                           13 §.
10310:    Lärare vid utvidgad lägre folkskola åtnjuter enahanda
10311: löneförmåner soro sådan vid högre folkskola anställd lärare,
10312:                    VI, 1. -   Sundblom y. m.                 307
10313: 
10314: som tillika är skolans föreståndare; dock vare lärare, åt hvil-
10315: ken erbjudes bostad i hyrd lokal, berättigad att på anfordran
10316: utbekomina uti andra stycken af 6 § fastställcl penninggodt-
10317: görelse för bostadsförmåner och uppocllad jord äfvensom för
10318: focler och bete.
10319: 
10320:                               14 §.
10321:      Vid lägre flyttande eller utvidgad lägre folkskola an-
10322: ~tällcl lärares fl;yttning från ett skolställe till annat bör af
10323: kommunen bekostas.
10324: 
10325:                               15 §.
10326:     I.ärare vicl lägre folkskola vare berättigad att vid öfver-
10327: gång till lärartjänst vid högre eller utvidgacl lägre folk-
10328: skola i afseende å löneförhöjning i sin nya tjänst tillgodo-
10329: räkna sig den tid han eller hon efter vunnen kompetens till
10330: lärartjänst vid _högre folkskola därförinnan i staclgad ordning
10331: tjänstgjort.
10332: 
10333:                               16 §.
10334:      Ordinarie lärare vare efter 30 års lärartjänst vid afgång
10335: från tjänsten berättigad att för sin återstående lifstid er-
10336: hålla årlig pension ur allmänna medel enligt följande grun-
10337: der:
10338:      lärare vid högre eller utvidgad lägre folkskola 2,000
10339: mark, samt ·
10340:      lärare vid lägre folks'kola 1,000 mark.
10341:      Har sådan lärare därförinna~ drabbats af obotlig sjuk-
10342: dom eller befinhes han eller hon eljest utan eget förvållande
10343: oförmögen att sin tjänst handhafva, tilldelas den afgående
10344: ett årligt understöd för lifstiden, motsvarande för den, som
10345: tjänat i 20 år eller däröfver, ofvanuppgifna fulla pensionll-
10346: belopp och för den, som tjänat i 5 år, 215, procent däraf samt
10347: för hvarje år mellan dessa tidsgränser ytterligare 5 prooent
10348: af samma belopp.
10349:      V aTder lärare af annan anleclning entledigad, vare ej be-
10350: rättigfi:cl till pension eller nnderstöd.
10351: 308     VI, 1. -   Kansakoululaitoksen kustannukset.
10352:               '
10353:                             17 §.
10354:     Lärare, som från lägre folkslwla öfvergått till högre eller
10355: utvidgad lägre folkskola, vare vid afgång från tjänsten be-
10356: rättigad att i afseende å pension tillgodoräikna sig den tid,
10357: hvarunder han eller hon efter vunnen ki>mpetens till lärar-
10358: tjänster vid högre fol~skola i stadgad ordning tjänstgjort vid
10359: lägre folks·kola.
10360: 
10361:                            18 §.
10362:     Slöjd- och handarhetslärare erhåller i arfvode minst 300
10363: mark om året, i hvilken aflöning statsverket deltager med
10364: tre fjärdcdelar.
10365:     Lärare i slöjd, som anställts på grund af stadgandet uti
10366: 30 § af förordningen angåenae läroplikt, åtnjute enahanda
10367: löne- och pensionsförmåner som lärare vid högre folkskola.
10368: 
10369: 
10370:                           III KAP.
10371:           Om folkskolväsendet i stadskommunerna.
10372: 
10373:                             19 §.
10374:     Städerna böra i sitt folkskolreglemente bestämma an-
10375: gående sättet för förvaltningen af folkskolinrättningen, sko-
10376: lornas organisation oeh utrustning samt lärarpersonalens af-
10377: lönande.
10378:                               20 §.
10379:     Såsom bidrag till underhåll af sitt folkskolväsende erhålla
10380: stä:derna ur allmänna medel i understöd minst 25 procent af
10381: sina verkliga utgifter för fol.kskolväsendet, och räknas till
10382: clessa utgifter: kontanta aflöningar, hyresvärdet af egna skol-
10383: lokaler och hyres1beloppen för såclana upphyrda s.kollokaler,
10384: hvilka befinnas motsvara sitt ändamål, äfv·ensom utgifterna
10385: för värme och lyse, skolinventarier, undervisningsmateriel,
10386: läroböcker jämte andra skoltillbehör, hvilka eleverna afgifts-
10387: fritt böra erhålla, böcker till bibliotek för folkskollärarper-
10388: sonalen samt stipendier för auskultering och studieresor.
10389:                    VI, 1. -   Sundblom y. m.                   309
10390: 
10391: 
10392:                              21 §.
10393:      Ordinarie lärare vid folkskola i staJd samt på grund af
10394: 30 § i förordningen angående läroplikt antagen lärare i slöjd
10395: vare berättigad till pension efter enahanda tjänsteårsberäk-
10396: ning och i öfrigt enligt enahanda grunder, som jämlikt 16
10397: och 17 §§ bort följas i händelse han eller hon innehade folk-
10398: skollärartjänst i lands'kommun.
10399:      Lärare vid lägre folkskola, hvilken innehar kompetens
10400: till lärartjänster vid högre folkskola, vare dock berättigad
10401: till enahanda pension som lärare vid högre folkskola, men
10402: äger för erhållande af denna högre pension tillgodoräkna sig
10403: endast den tid han eller hon tjänstgjort efter att hafva vun-
10404: nit berörda kompetens.
10405:      Lärare vid lägre folkskola, som vid tiden för denna för-
10406: ordnings trädande i ,kraft inn'ehar ord'inarie anställning'och
10407: som icke är kompetent tilllärartjänster vid högre folkskola,
10408: vare berättigad till det honom eller henne enligt senast gäl-
10409: lande förordning tillförsä1uade pensionsbelopp.
10410: 
10411:                                2'2 §.
10412:     Hva:rrje stad är skyldig att till den i i21 § omförmälda pen-
10413: sioneringen bidraga med en årl'ig inbetalning, motsvarande
10414: fem procent af ofvannämnda fulla pensionsbelopp för enhvar
10415: i dess tjänst anställd 1ordinarie oeh biträdand~· lärare, som kan
10416: vara till pension berättigad.
10417: 
10418:                                23 §.
10419:     Uti statsverkets folkskolbudget skall upptagas ett lika
10420: stort belopJl, som det, hvilket af st.äderna enligt i 2'2 § stad-
10421: gade grunder årligen erlägges, och jämte städernas bidra~
10422: öfverlämnas till Finlands statskontor, som äger förränta
10423: dessa medel fill den del desamma 'ej för pensioneringen er-
10424: fordras. Varda sagda tillgångar till pensionernas bestridande
10425: otillräckliga, utgi'fves härtill nödigt tillskott från de för folk-
10426: skolväsendet anslagna mooel.
10427: 310      \'1, 1. -- Kan<>akoululaitoks(\n kustannukset.
10428: 
10429:                           IV KAP.
10430:                    Särskilda bestämnin[!ar.
10431:                                24 §.
10432:      Lärare, som från folkskola i stad öfvergår till folkskola
10433: på landet oeh tvärtom eller från folkskola i stad tili folk-
10434: skola i annan stad, är berättigad att i afseende å löneförhöj-
10435: ning i sin nya tjänst tillgodoräkna sig sin föregående tjänste-
10436: tid sålunda:
10437:    · aiit lärare vid öfvergång från stad till landet omedelbart
10438: kommer i åtnjutande af löneförhöjning på grund af sina
10439: tjänsteår;
10440:      att lärare vid öfvergång från landet till stad skall, intill
10441: dess staden jämlikt ,sin aflöningsstat är pliktig att erlägga
10442: löneförhöjning och denna förhöjning uppgår till samma eller
10443: högre belopp än lärare förut af statsmedel uppburit, bibe-
10444: hållas vid sin rätt till löneförhöjning enligt ,de för lärare pil
10445: landet gällande gruncler, dock icke tili högre belopp, än hvar-
10446: till lärare enligt den stacls aflöningsstat, i hvars tj,änst han
10447: eller hon öfvergått, för samma tjänstgöringstid vore berät-
10448: tigad;
10449:      att lärare vid öfvergång från en stad till en annan är, in-
10450: till dess clen stad, i hvars tjänst han öfvergår, jämlikt. sin
10451: aflöningsstat är pliktig att erlägga löneförhöjning oeh clenna
10452: förhöjning uppgår till samma belopp som eller .högre än
10453: lärare förut uppburit, berättigad till enahanda löneförhöj-
10454: ning, clock icke till högre belopp, än hvartill lärarcn enligt
10455: den stacls aflöningsstat, i hvars tj<änst han eller hon öfver-
10456: gått, för samma tjänstgöringsticl vore berättigad; samt
10457:      att lärare, som från lägre folks'kola öfvergår till högre
10458: eller utvidgad lägre folkskola, likväl icke är .berättigad att
10459: i afseende å löneförhöjning tillgodoräkna sig längre ticl än
10460:  han eller hon efter vunnen . kompetens t,ill lärartjänst vid
10461:  högre fol,kskola tjänstgjort.
10462:                               25 §.
10463:     Stadskommun är pliktig att under årets förlopp utbetala
10464: rlen jämlikt 24 § lärare tillkommande löneförhöjning och får
10465:                       VI, 1. -   Sundblom y. m.             311
10466: 
10467: ·\'id utgången .af året, på grund af räkning, till riktigheten
10468: hestyrkt af folkskolinspektor, ur allmänna :wedel uppbära
10469: det penningbelopp, hvarmed den åt lärare erlagda löneför-
10470: höjningen öfverstiger det belopp, starleu enligt sin aflön~ngs
10471: stat ålegat att åt läraren utbetala .
10472:   ...
10473:                               26 §.
10474:      Lärare, som från folkskola i stad öfvergår till folkskola
10475: på lander' eller tvärtom, vare berättigad att för erhållande
10476: af pension tillgodorälma sig den tid, hvarunder han eller hon"
10477: i stadgad ordning därförinnan i stad ellei ,på landet tjänst-
10478: gjort.
10479:                               27 §.
10480:      Såsom ersättning för elevernas skolafgifter, hvilka vid
10481: förordningens angående läroplikt trädande i gällande .kraft
10482: upphöra, bör .kommun åt då i ordinarie tjänst varande före-
10483: ståndare för högre folkskola på landet årligen, så länge han
10484:  eller hon i samma befattning kvarstår, erlägga det belopp,
10485:  hvartill föreståndares andel i berörda afgifter under närmåste
10486:  fem år före denna förordnings trädande i kraJt i medeltal
10487:  uppgått.
10488:                              .28 §.
10489:      Med lärare och föreståndare förstås i denna förordning
10490: såväl manlig som kvinnlig lärare eller föreståndare.
10491: 
10492:                             2'9 §.
10493:    Denna förordning träder i kraft den 1 augusti 19     Ge-
10494: nom densamma upphäfvas tidigare utfärdade författningar
10495: och föreskrifter i ämnet, för så vidt desamma äro stridande
10496: mot bestämningarna i denna förordning.
10497:         Helsingfors den 2'5 april 1917.
10498: 
10499:          Julius Sundblom.             K. V. Åkerblom.
10500:          Jenny af Forselles.          Eirik Hornborg.
10501:          Emil Roos.                   A. J. Bäek.
10502:          Johannes Storbjörk.
10503: 312
10504: 
10505: VI, 2. -   Anom. ehd. N :o 41.
10506: 
10507: 
10508: 
10509: 
10510:             Saalasti, Filip, y. m.: Kansakoulujen ja semi-
10511:                 nawrien opetusohj(Jlm;(),n uudistamisesta.
10512: 
10513: 
10514:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
10515: 
10516:     Kansakoululaitostamme lähellä olevat henkillöt ovat jo
10517: pitemmän aikaa harkinneet, miten kansan alkeisopetus saatai-
10518: siin järjestetyksi niin, että se työskentelisi käsi kädessä kodin
10519: ja j()lkapäiväisen elämän· kanssa. Asiasta ·on tehty jo alotteita
10520: yksikamarisessa Eduskunnassa kin, vaikka ne eivät ole johta-
10521:                                  1
10522: 
10523: 
10524: 
10525: neet mihin'kään käytännöllisiin tuloksiin.
10526:     Hallitu'ksen alotteesta asetettiin vuonna 191'2 komitea
10527: asiaa valmistelemaan ja karkki näytti 1lupaav.alta. Meille
10528: tuntemattomista syistä lakkautettiin kumminkin äJvkiarvaa-
10529: matta komitean työt, joten sen arvoklkaat ehdotukset jäivät
10530: keskeneräisiksi. Komitean työ jäi näinollen virallisesti julki-
10531: suuteen tulematta, joten emme ole tilaisuudessa tutustumaan
10532: sen y·ksityiskohtiin. Komitean puheenjohtaja, professori Mi-
10533: kael Soininen on 'hyväntahtoisest] antanut allekirjoittaneille
10534: suullisia selosh~ksia ja ilisä:ksi jul.kaissut teoksen ,Maalais-
10535: kansakoulun uudistu'ks·esta. Suunnitelmia ja kokeiluja kansa-
10536: koulun opetussuunnitelmakomitean työmaalta", joten asia ei
10537: ole jäänyt kokonaan suurelle yleisölle tuntemattomaksi:. Ku-
10538: ten mainitusta kirjasta 'käy selville, on kysymyksessä ainoas-
10539: iaan maalais•kansaJwnlujen nylkyisen opetusaineiston sovel-
10540: taminen ja opetuksen järjestäminen niill, että se vastaisi
10541: entistä enemmän käytännöllisen elämän tositarpeita.
10542:      Luonnontiedon opetukselle on entisen opetustavan mu-
10543: kaan annettu kaavamainen ja lapsien havainto'k:yvylle vm-
10544:                     VI, 2. -   Saalasti y. m.                 313
10545: 
10546: 
10547:  keatBJjuinen muoto, syrjäyttämäl.lä ympäröivässä luonnossa
10548:  tapahtuvat \iohpäiväiset ilmiöt. Lasten huomio kääntyy
10549:  vaistomaisesti niihin tapahtumiin ja te'htäviin, .joiden lranssa
10550:  hän joutuu välittömiin kosketuksiin kodissaan ja !koulun lä-
10551:  himmässä ympäristoosä. Jos opet-us sovelletaan niin, että se
10552:  ohjaa ja tukee näitä hänen luontaisia taipumuksiaan, on työn
10553:  tu'los varma ja pysyväistä hyötyä tuottava. Maatalouden
10554:  hoito on suurimmalta osaltaan luonnontiedon ja -opin sovel-
10555:  tamista käytännölliseen elämään, joten tässä annettu a·lku-
10556:  ohjaus jättää pysyväisen vai kutuksen <?P'Pilaan mieleen ja
10557:                                 1
10558: 
10559: 
10560: 
10561:  on hyvänä pohjana hänen tulevalle elämäntyölleen. Havain-
10562:   not ja opetettavan aineen esimerkit otettuina tosielämästä
10563:   ovat arvokkaana lähtökohtana yleissivistyhe1lekin, muutta-
10564:   matta ollenkaan kansakoulun allkuperäistä tarkoitusta am-
10565:   mattikoulun luontoiseksi.
10566:        Maalaiskansakoulun jatko-opetusta järjestettäess·ä olisi
10567:   opetus pääasiassa kes1kitettävä maatalouden, 'käsitöiden ja
10568:   yhteis'kunta-opetuksen ympärille. Tässä opetuksessa on jo
10569:   tarkoitus antaa välittömästi suoranaista ammattiopetusta työ-
10570:   ikään kehittyneille ikansanlapsine.
10571:        Ennenkuin edellä viittailtua opetusohjelmaa voidaan ru-
10572:   veta yleisemmin toteuttamaan, ·edellyttää se, että opetus semi-
10573:   llaareissa sovelletaan näitä nälkäkantoja silmälläpitäen. Jos
10574:   seminaarin oppiaika tulee jäämään 5-vuotiseksi, ei opetuksen
10575:   järjestäminen tuottane voittamattomia esteitä. Venäjänkie-
10576: . leHe ennen määrätyt ja nyt poistetut tunnit voitanoo ilman
10577:   vaikeuksia käyttää lisättävälle luonnontiedon opetukselle ja
10578:   muutamille maatalousammattiaineille. Opettajavoimia tar-
10579:    vittanee lisätä ainakin yhdellä lehtorilla kussa;kin seminaa-
10580:   rissa, jotta saadaan varsinainen ammattimies maata[ousainei-
10581:   den opetta.ja'ksi. Käytännöllinen harjoittelu voisi tapahtua
10582:   seminaarin puu- ja 1kasvitarhassa, mitä tulee asian siihen
10583:    puoleen. Varsinaisen maanviljelyksen harjoitteleminen voisi
10584:    ainalkin aluksi jäädä vapaaehtoisuuden varaan, sillä melkein
10585:    kaikilla oppilailla on jo seminaariin tullessaan jonlk:inlaista
10586:    käytännöllistä kokemusta maanviljelystöiden suorittamisessa.
10587:                                 \
10588: 
10589: 314          VI, 2. -   Seminaarien opetusohjelma.
10590: 
10591:     Tämän anomusehdotuksen tarkoitukse11a ei olekaa.n osoit-
10592: taa ja tyhjentävästi selostaa, miten kyseessä oleva. suurikan-
10593: toinen reformityö olisi yksityiskohdissaan toimeenpanta.va,
10594: joten voimme sen tässä syrjäyttää. Pääasia on, että kohta
10595: 1yhdytään tositoimiin tämän jo kauan kaivatun toimenpiteen
10596: toteuttamiseksi.
10597:     Edellä esitetyn perusteella rohkenevat ailakirjoi,ttaneet
10598: kunnioittaen ehdottaa Eduskuntaa anomaan,
10599: 
10600:                  että hall'itus ryhtyisi ensi tilassa senS'tt1t:ntai-
10601:              siin toimenpiteisiin moolaiskansakaulUJjen ja se-
10602:              minaariten opetU!Sohjelman mu,uttamiseksi kuin
10603:              edelläolevissa perusteluissa on mainittu.
10604: 
10605:       Helsingissä huhti'klnm 23 päivänä 1917.
10606: 
10607:        Filip Saalasti.          Antti Juutilainen.
10608:        J,auri Mäkinen.          .Juho Niukkanen.
10609:        K. A. Lohi.              Santeri Alkio.
10610:        Pekka Saarelainen.       Oskari Lahdensuo.
10611:        lv. Fr. Lantto.          E. Y. Pehkonen.
10612:        Santeri Haapanen.        Aleksis Salovaara.
10613:        Mikko Leinonen.          J. P. Kokko.
10614:        Mikko Luopajärvi.        Jalmar Haapanlin.
10615:                        August Raatikainen.
10616:                                                               315
10617: 
10618: VI, 3. -   Anom. ehd. N =o 45.
10619: 
10620: 
10621: 
10622: 
10623:             Jokinen, Wäinö, y. m.: Määrärahan myöntämi-
10624:                sestä vuodeksi 1918 alknopetustoiminnan ke-
10625:                hittämiseksi maaseudttlla.
10626: 
10627: 
10628:                S u o rn e n E d u s k u n n a 11 e.
10629: 
10630:      Suomen Eduskunta on useilla valtiopäivillä osoittanut va-
10631: roja kunnallisen alkuopetustoiminnan edistämiseksi. Nälmä
10632: eduskunnan päätökset ovat joutuneet saman koMalon alai-
10633: siksi kuin useimmat muutkin päätökset, joita eduskunta on
10634: tehn,yt kansansivistystyön tukemiseksi. Eduskunnan osoit-
10635: tamista määrärahoista on siten vain vähäpätöinen osa joutu-
10636: nut tarkoitukseensa; onpa hallitus tässä asiassa mennyt niin
10637: pitkälle eduskunnan tahdon syrjäyttämisessä, että se, vastoin
10638: vuosikymmenien aikana säätyvaltiopäivillä ja uudessa edus-
10639: kunnassa tehtyjä eduskunnan päätöksiä, on, e<i vain laimin-
10640: lyönyt kunnallisen alkuopetuS'toiminnan riittävän tukemisen,
10641: vaan vieläpä sen sijaan käynyt valtion varoilla kannattamnatn
10642: kirkollisia pikkulastenkouluja, joiUe valtioavun myöntämistä
10643: vastaan sekä säätyvaltiopäivät että uusi eduskunta ovat sel-
10644: västi ilmaisseet ol•evansa.
10645:      Allekirjoittaneet pitävät tärkeänä, että toimittaisi· ·edus-
10646: kunnan viittaamassa hengessä kunnallisen alkuopetustoimin-
10647: nan edistämiseksi. Siinä tarkoituksessa olisi osoitettava mää-
10648: räraha sanotun opetustoiminnan tukemis·eksi ja elvyttämi-
10649: s.eksi. lVIäärärahan käyttö olisi nähdäksemme järj,estettävä
10650: pääasiassa siihen tapaan kuin eduskunta vuoden 1910 val-
10651: tiopäivillä tekemässään anomuksessa on esittänyt. Kuiten-
10652: kin olisi anomuksessa mainittuja op1etta,iain palk kaeriä ja
10653: 316         ' VI, 3. -   Alkuopetuksen kehittäminen.
10654: 
10655: koulujen avustuksia koroit.ettava muuttuneita oloja vaslta.a-
10656: v.assa määrässä.
10657:     Edelläesitetyn nojalla ehdotamme Eduskunnan anotta-
10658: vaksi,
10659:                 että . vuodeksi 1918 myönnettäisiirt riittävän
10660:             suuminen rnääräraha alk1.wpetustoiminnan kehit-
10661:             tämiseksi maase-ud·nlla avustuksena opettajain
10662:             palkkaamiseen ja opetusviilineiden hankkimiseen
10663:             jaettavaksi kunnille niiden ylläpitämiä pienten-
10664:             lastenkouluja vat·ten.
10665: 
10666:       Helsingissä 25 p:nä huhtikuuta 1917.
10667: 
10668:        Wäinö Jokinen.               Anton Huotari.
10669:        Wilho Lehokas.               K. Hakala.
10670:        Oskari Orasmaa.              Albin W aljakka.
10671:        P. Leppänen.                 Mikko Virkki.
10672:                                                           317
10673: 
10674: VI, 4, -   Anom. ehd. N :o 46.
10675: 
10676: 
10677: 
10678: 
10679:             Alkio, Santeri, y. m.: Määrärahan myön-
10680:                tämisestä t-ilapäiseksi avustukseksi kunnan ja
10681:                seurakunnan alkukoulujen opettajiUe.
10682: 
10683: 
10684:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
10685: 
10686:     Niinkuin hyvin tiedetään, on lasten alkuo·petus maaseu- •
10687: dulla edelleen lähes yksinomaan seurakunnallisen kierto-
10688: koulun varassa. Vain hal'voissa kunnissa on kunnaHisia al-
10689: ku'kouluja. Kasvatusopillisissa piireissä samoin kuin edus-
10690: kunnassakin on kyllä jo päästy täyteen selvyyteen siitä, että
10691: lasten alkuop·etus on saatava erikoisen, sitä varten suunni-
10692: tellun kunnallisen alkukoulun tehtäväksi, lmulun, joka niin
10693: ahje'lmaansa kuin "tarkastukse(msa nähden välit.tömästi liit-
10694: tyy varsinaiseen kansakouluun. ~män periaatteen mukai-
10695: sesti eduskunrta jo v. 1910, säätäessään oprpivelvollisuuslain,
10696: samalla suunni'tteli n. s. alemman kansakoulun.
10697:     Mutta mainittu laki ei vielä!kään ole päässyt käytäntöön,
10698: ja joka tapauksessa tulee vielä kulumaan useita vuosia, ennen-
10699: kuin alempi kansakoulu on täydessä toiminnassaan. Siihen
10700: saakka maaseudun la:sten alkuopetus välttämättä jää nykyis-
10701: ten pil&u- ja kiertokoulujen asiaksi. Niillä on eri osissa
10702: maata erilainen merkitys. Yleensä ne kuitenkaan eivät ky-
10703: k·ene vastaamaan erittäin suuria vaatimuksia. Eräänä syynä
10704: siihen on, että näitten koulujen opetrtajain ta;loudellinen
10705: asema on _:_ ja nykyisin luonnollisesti entistään enemmän
10706: -niin heikko, että !tuskinpa minkään muun-työntekijän vai-
10707: va;t yht-eiskunta palkitsee niin niukasti kuin kierto'koulun-
10708: opettajain. Näitten asema ei ole edes tavaili'sen vuosiipalve-
10709:   318          YI, 4. -   Alkukoulujen avustaminen.
10710: 
10711:   lijan vertainen, huolimatta siitä, että lasten alkuopetus epäi-
10712:   l.emättä on mitä kauaskant.oisin yhteiskunna1linen toimen-
10713:   pide.
10714:       Maalaiskunnissamme on noin 1,700 alkukoulun opetta-
10715:   jaa. Heidän k~skimääräinen palkkansa v. 19'10-11 oli kai-
10716:   ken kaikkiaan 342 markkaa. Turun hiirppakunnassa. teki
10717:   palkkaus sitäkin vähemmän, ainoastaan. 290 markkaa. Tämä
10718:   kaikki 30-40 viikon raskaasta opetnsvelvollisuudesta, joka
10719:   täytyy suorittaa ·niitä tukalimmissa ·olosuhteissa o}Jetussno-
10720:   jiin ja välineisiin nähden.
10721:       Seurauksena näin puutteellisista olois'ta, lähinnä niukasta
10722:   pa'lkkauksesta, ehdottomasti johtuu, että alkukoulun opetta-
10723:   jiksi antautuneista henkilöistä kyvykkäimmät koettavat
10724:   päästä edullisemmille aloille. Tästä luonnollisesti koulu
10725: • kärsii, sillä op eius jää heikompiin käsiin. Mutta siihen
10726:                    1
10727: 
10728: 
10729: 
10730:   meillä kansakuntana ei ole varaa, vaikka olisi sydäntäkin
10731:   nähdä lastemme ensimäisten opettajain nääntyvän todella-
10732:   kin toivottomassa leipätaistell}ssaan. Kansallinen olema'Ssa-
10733:   olomme riippuu •si·vistyksemme kel'Poisuudesta. Velvolli-
10734:   suutenime on senvuoksi katsoa, että opettajat alimmasta al-
10735:   kaen saavat edes vähäisimpiä vaatimuksia vastaavan toi-
10736:   meentulon.
10737:       A lkukoulun OIJettajain pa.lkkausta parantamaan velvoit-
10738:         1
10739: 
10740: 
10741: 
10742:   taa sekin, että näiden kompetenssi on vähittell:en kohoama;ssa.
10743:   V. 1906 oli - tosin vaillinaisen tilaston mukaan - kierto-
10744:   koulun 1,560 opettajasta ainoasltaan 691 eli 44,2 % kokovuo-
10745:   tisen seminaarikurssin suorittaneita. Kuusi vuotta myöh~m
10746:   min eli 19,12 oli 1, 700 ·Opeiltajasta vastaava luku 1,100 eli
10747:   64,7 %- Kaikesta pää!ttäen on kehitys ecleUeen jatkunut sa-
10748:   maan suuntaan, joten mainittui opettrujiston kompetenssi
10749:   verrattain 'lyhyessä ajassa ·On kohonnut noin toisen puolen.
10750:       Pikku- ja kiertokoulun ope~tajain palkkaus on kyHä kou-
10751:   lun kannatta.jain velvollisuus, mutta toiselta puolen katso-
10752:   taan välttä:mättömäksi, että opetustoimintaa yleensä tueltaan
10753:   yhteisillä varoilla. Samaa periaatetta on sovellutettava alku-
10754:   opetukseenkin.
10755:                      VI, 4. -   Alkio y. m,                 319
10756: 
10757:     A1impana paTkkausmääränä, mikä alkukoulun kanna,tta-
10758: jain välttämättä on suoritettava, on jo totuttu ·pitämään 400
10759: mk. vuodessa. Sen yli menevä osuus voitanee jo täydellä oi-
10760: keutuksella suorittaa valtion varoista. Lisäpalkkauksen tu-
10761: lisi nykyoloissa ol.la. vähintään 200 markkaa. Se olisi suori-
10762: tettava Kouluylihallituksen kautita, jolle myös:Kin tässä ta-
10763: pauksessa 'luonnollisesti johtuisi oikeus ja velvollisuus tar-
10764: kastaa, että avustusta saaneet koulut vastaavat niille kohtuu-
10765: del:la asetettavia opetusopillisia vaatimuksia. Valtioavus-
10766: tusta saataisiin ant.aa ainoastaan sellaisille kirkolEsille al-
10767: kukouluille, joitten piirissä 'ei toimi kunnallista alkukoulua.
10768: Tai jos johonkin koulupiiriin, jossa jo ennestään ttoimii val-
10769: tioavustusta nauttiva.kunna:llinen alkukoulu, vielä perustet-
10770: taisiin seurakunnallinen alkukoulu, ei •viimeksimainittu saisi
10771: tulla osalliseksi valtioavustuksesta. Täten alkukoulujen
10772: avustukset vähitellen. johdonmukaisesrl:i siirtyisivät yksin-
10773:  omaan kunnallisiUe laitoksil:le sitä mukaa kuin niitä ehdi1-
10774: 1äisiin perustaa. Tuolle tielle juuri onkin pyrittävä ..
10775:      Eräänlaista valtioavustusta onkin jo viime vuosina niin
10776: kannallisil'le kuin 'seurakunnallisil:le alkukouluille myön-
10777:  netty. Viimeksi pidetyn kirkolliskokouksen alotteesta on se-
10778:  naatti mainittuun tarkoitukseen käyttänyt vuosina 1914 ja
10779:  1915 kumpanakin 25,00:0 mk., v. 1916 32,000 ja nyt kuluvaa
10780:  vuotta varten on määräraha 50,000 mk. Avustus on jaettu
10781:  100 mkn suuruisina erinä koulua kahlti. Saamisen ehtona on
10782:  ollut 400 mkn pohja1palkka koulun kannaita:jain taholta.
10783:  Näitä avustuksia on vuosittain voitu myöntää 250-320 kou-
10784:  lu1le. Pyyntöjä on kuitenkin nykyisin vuosittain saapunut
10785:  noin 800 sellaisen koulun taho'lta, jotka puoleSitaan täyttävät
10786:  avu~uksen saantiin asetetut ehdot. Tänä vuonna lasketaan
10787:  olevan noin 1,000 saantikelpoista koulua. Edellyttäen, että
10788:  jokainen koulu pyytäisi puheenaolevaa avustusta, tarvittai-
10789:  siin siihen 200,000 markan sunruin'en määräraha.
10790:      Edelläesitettyihin näkökohtiin viitaten rohkenemme vä-
10791:  1iaikaisena, kunnallisiin alkukouluihin johta·vana toimenpi-
10792:  teenä ehdottaa; että Eduskunta 'Päättäisi anoa,
10793: 320 -         VI, 4. -   Alkukoulujen avustaminen.
10794: 
10795:                  että yleisistä varoista KO'Uluylihallituksen
10796:              km(tta jaettavaksi ja sen valvonnan alaisena käy-
10797:              tettäväksi myönnettäisiin ainakin 200 markan
10798:              suuruinen tilapäinen avustus jokaiselle kunnalli-
10799:              sen tai seurakunnallisen alkukO'Ulun opettajall-e,
10800:              jolle koulun kannaMajat puolestaan suorittavat
10801:              vähintään 400 markkaa vuodessa. Tätä wvustusta
10802:              ei kuitenkaan suoriteta sellaiselle seurakunnalli-
10803:              seUe alkukouluUe, jonka piirissä toimii kunnal-
10804:              linen alkukoulu; ja       \
10805:                   että Eduskunta päättäisi tähän tarkoitukseen
10806:              varata v. 1918 menoarvioon sivistystarkoituk-
10807:              sia, varten 200,000 markkaa.
10808: 
10809:    Helsingissä huhtikuun 23 p :nä 1917.
10810: 
10811:         Santeri Alkio.             Santeri Haapanen.
10812:         Filip :Saalasti.           Iv. Fr. Lantto.
10813:         Aleksis Salovaara.         J. Haapanen.
10814:         J. P. Kokko.               Mikko Leinonen.
10815:                                                                  321
10816: 
10817: VI, 5. -   Anom. ehd. N :o 47.
10818: 
10819: 
10820: 
10821: 
10822:              Latvala, J. W., y. m.: Määrärahan myöntämi-
10823:                 sestä köyhien kansakouluoppilaiden ruoka- ja
10824:                 vaatetusavuksi.
10825: 
10826: 
10827:                 Suomen E-d u s kun n a 11 e.
10828: 
10829:        Samalla kun pyritään sellaista tarkoitusperää saavutta-
10830:   ma•a;n ja toteuttamaan, että kaikki Suomen kansan lapset
10831:   saavat määrä-ikään jouduttuaan sen alkeissivistyksen, minkä
10832:  !kansakoulu tarjoo, on yhteiskunnan tärkeimpiä velvollisuuk-
10833:  ·sia huolenipito siitä, että koulua käyvien lasten ravint:O ja
10834:   vaatetus ovat siinä määrin tarkoitust>aan vastaavat, että hei-
10835:   dän koulutyönsä näiden puolesta saattaa ·esteettömästi tapah-
10836: . tua. Toivottavasti ennen pitkää 'Päiilstään siihen, että kansa-
10837:   kouluoppi-laille kaikkialla voidaan koulutalossa •tai sen lä-
10838:   heisyydessä koulupäivinä, puolenpäivälll aikana, tarjota
10839:   tyydyttävä ateria lämmintä ruokaa, mikä kasvavan koulu-
10840:   nuorison terveyden ja edistymisen kannalta. _on varsin tär-
10841:   keätä. Sillä tunnettuahan on, että lapset, aa;mulla kouluun
10842:   lähtiessään, vaillinaisesti ehtivät syödä aamiai'Sensa, ja kou-
10843:   luevwänään heillä on vain kuiva•a ruokaa, sekin vahävarai-
10844:   ·silla usein perin puutteellista ja yksi•puolista, tahi puuttuu
10845:   se kokonaan; harvoin on edes maitoa eväänä, ja iltapäivällä
10846:   taasen, ehdittyään koulusta kotiin, on päivällisaika kotona
10847:   jQ ohi, ja lapsilla saattaa olla 'tarjQlla joitakin kylmiä ruoan-
10848:   tähteitä. - Edel'lämainitunlaisen lämminruoka-aterian tar-
10849:   joamiseen koululapsilLe samoin kuin vaatteiden ha:nkkitmi-
10850:   ·seen ovat tietenkin kunnat vastaisuud·essa lainsääidäntötietä
10851:   velvoitettavat, samalla kun valtion avustus kunniHe tässä
10852:                                                             21
10853: 322   VI, 5. -   Kansakoululasten ruoka- ja vaatetusapu.
10854: 
10855: saattaa tuHa kysymykseen. Sama koskee myös tarpeel!lisen
10856: kesälevon ja virkistyksenhankkimista vähävaraisille ja ter-
10857: veydellisessä suhteessa heikoille koululwpsille.
10858:  - Kunnes näin pitkälle lainsäädäntötietä päästään ja toi-
10859:                             1
10860: 
10861: 
10862: menpiteet käytännössä ehditään sen suuntaisiksi järjestää,
10863: olisi Eduskunnan nyt välia:i:kaisesti varattava joku määrä-
10864: raha, josta kunnille voitaisiin, näiden taholta tehtyjen hake-
10865: musten perusteella, myöntää joitakin määriä varattomien ja
10866: vähäva~aisten kansakouluoppilaiden ravinto- ja vaatetus-
10867: avustukseksi. Ja koska pidämme mahdollisena, ~että kunnat 1
10868: ~iinä tapauksessa, että valtiolta on toivottavissa avustusta,
10869: omastakin puolestaan kernaammin uhraavat samaan tar-
10870: koituks-een jonkun määrän, voitaisiin va~tioavun saamisen eh-
10871: doksi asettaa vaatimus, että kunnan puol,estaan on käytettävä
10872: varoja puheenaolevaan tarkoitukseen vähintään yhtä suuri
10873: määrä kuin valtiol,takin anotaan.
10874:     V ai'keata lienee tarkemmin harkita ja arvioida, miten
10875: suuri vuotuinen rahamäärä edellä esittämäämme kansakoulu-
10876: oppilaitten ravinto- ja "VGa:tetusavustukseen nyt todellisuu-
10877: dessa olisi ensi aluksi tärkeimmän tarpeen vaatima. Arve-
10878: lemme, eittä tähän ta.rlmitlikseen ensi vuodeksi 1918 olisi
10879: myönnettävä 500,000 markkaa. Kieltiilmättä olisi tarlpeen
10880: paljoa suurempi summa, ·ennenkuin tässä suhteessa 'kaikkien
10881: vähävararsempien koulula.sten tarve kautta koko maan olisi
10882: tyydytetty, vai>kka kohta kunnatkin Jnhtä .paljon uhraisivat
10883: saman asian hyväksi. Mutta nyt ensi aluksi ja jos ajatte-
10884: lemme puheenaol<evaa avustust!ll vain ~ens~isij!llSsa seHaisille
10885: kouluille ja sellaisille paikkakunnilLe, jotka..tässä suhteessa
10886: olisivat suurimmassa tarpeessa, olisi ehkä syytä määrätä
10887: vain 500,000 markkaa.
10888:     lVIitä puheenaolevan avustuksen jakamiseen tulee, olisi
10889: se kaiketi annettaV'a Kouluyli'hallitu:ksen huoleksi, joka, ot-
10890: taen huomioon avustusta anovien kuntien asukas,luvun ja;
10891: varallisuuden, kunnan alueella löytyvien koulujen luku-
10892: määrän sekä näiden o:ppilasluvut, lasten koulumatkojen pi-
10893: tuuden y. m. mahdollisesti VJarteeuottamista ansaitsevat pai-
10894: kalliset olosuhteet, myöntäisi avustusta sen mukaan kuin·
10895:                     VI, 5. -Latvala y. m.                      323
10896: 
10897: jaettavana oleva määräraha riittäi;si. Poikkeustapauksissa
10898: voitruisiin erityisten sääEttävien paikallisten olosuhteitten val-
10899: litessa myöntää avustusta silloinkin, kun kunta ei ole täyt-
10900: tänyt vaadittua ehtoa.
10901:     Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme siis, että Edus-
10902: kunta päättäisi anoa,
10903: 
10904:                  että vuodeksi 1918 määrättäisiin valtio va-
10905:             roi.<Jta suoritettavaksi vo:rattomien ja vähävarais-
10906:             ten kansakouluoppila.itten ravinnon ja vaatetuk-
10907:             sen avttstukseksi kaikk~aain viWisatantuhatta
10908:             (.500,000) markkaa, mikä olisi jaettava niille
10909:             kunnille, jotka tätä wvustusta hakiessaan ovat
10910:             omasta pUolestaan uhrarnnef(t samaarn tarkoituk-
10911:             seen 'vähintään saman määrän, jota anovat.
10912: 
10913:     Helsingissä huhtikuun 24 p:nä 19'17.
10914: 
10915:       J. W. Latvala.          Elviira Wihersalo.
10916:       Georg W. Johansson.     Otto Toivonen.
10917:       Anna Huhtinen.          Oskari Orasmaa.
10918:                      Kaarlo Saari.
10919:      324
10920: 
10921: 
10922:      VI, 6. -   Anom. ehd. N :o 48.
10923: 
10924: 
10925: 
10926: 
10927:                  Lantto, Iv. Fr., y. m.: Määrärahan myöntämistä
10928:                     maalaiskarnsakonlujen köyhäin lasten ru~k:a
10929:                     ja vaatetusavuksi.
10930: 
10931: 
10932:                    S u o m e n E d u s :k u n n a 1 l e.
10933: 
10934:           Ken vähänkään tuntee maalaisoloja ja maalaisk,ansakou-
10935:      lujen toimintaa siellä saloilla, on·piankin surukseen huoman:-
10936:      uut, kuinka paljon kurjuutt.a - vilua ja näiMä - en[mmät
10937:      kansak.oululapset siellä saavat kärsiä.
10938:           Sinne konluihinsa saapuvat nuo pienet koulumiehet ko-
10939:      vimpainkin pakkasten ~a pyrJ:.ien vallitessa, monien kilomet-
10940:      rien takaa. sangen heikosti vaatettuina, vielä heikommin
10941:      evästettyinä, ainoastaan jokunen leivänpala; koulupussinsa
10942:      pohjalla, eikä särpimiksi muuta kui11 kaivosta vettä. Heik-
10943:      koa onollut syönti kouluun lähtiessä. Vihainen nälkä vaa- ·
10944:      tii jo ensi välitunnilla .eväät tasaamaan. Onneksi on parempi-
10945:      osaisiakin joukossa, muutoin olisikin väsymys heikommille jo
10946:      aikoja. tullut. Niin sitä sitten jolhvin tavoin aamupäivän tun-
10947:      nit mennään, mutta jopa viimeisillä tunneilla alkaa: oppilasten
10948:      tarkkuus sammua. Väsyneet, dottomat silmät tuon tuostakin
10949:      kääntyvät hitaasti liikkuviin kellon viisareihin. Puoliaikaan
10950:      op·ettajan puheita ei enää kuulla. Vielä viimeiseksi käsityö
10951:      tai voimistelu vaatii ruumiinvoimia.
10952:           Näin tarkoin voimiltaan otettuna pääs,ee koulumies vih-
10953:      doinkin palaamaan kotiinsa j.a rsaapuu perille: niin peräti vä-
10954:      syneenä, ettei kunnolla syömään kykene, jos jotain keiton
10955:      jäännöstä olisikin.                                          ...,
10956: 
10957: 
10958: ..
10959:                     VI, 6. -   Lantto y. m.                 325
10960: 
10961:      Onkos sitten ihme, jos noissa oloissa taudit ja kuol,ema
10962: tuhoaan tekee, - ihme, jos tuherkeli noita vastustuskyvyttö-
10963: miä lapsia alati vaanii.
10964:      Tiedä:mmehän, että pohjoinen asemamme kaipaa ehdotto-
10965: ma;ti voimakasta •kansaa. Näinkö sitä kas:vatamme, näinkö
10966: rnumiinvoimain menettämisen uhalla henkistä sivistystä
10967: .ia'amme. Eikö tiedossamme ole ollut, että koko kansa-
10968: koulujemme pitkän vaikutusajan salojemme pienet koulu-
10969: miehet nä:kevät :vilua ja nälkää- ja että juuri näistä syi.stä
10970: monien harvaan asutumpien seutujen koulut miltei autiuina
10971: asuvat? Millwpä niitä e:västää ja 'Pakkasten varalle :vaa-
10972: tettaa, kuulee kuin yhdestä suusta väJhäväkisten valittavan.
10973:      Näemme siis, että tähänarstiset laiminlyönnit. ovat mitä
10974: pikimmin oi'kaistavat ja niin valtion :kuin 'kuntainkin rien-
10975: nettävä auttavaa kätrtänsä ojentamaan, jotta koulut pääsisi-
10976: vät täJyttymään, eivätkä köyhäinkään lapset jä:ilsi oppia
10977: vaille. - Keittolaitoksia on perustettava jokaisen maalais-
10978: kansakoulun yhteyteen ja tarjottava ·koulupäivinä. edes' yksi
10979: lämmin ateria koululla kaikille oppilaille -köyhille ilmai-
10980: seksi ja varakkaimmillekin pientä maksua vastaan joko ra-
10981: hassa tai sopivissa keittoaineissa - kuin myas toimitettava
10982: vaatetta kaikista heikoimmassa asemassa oleville.
10983:      Tosin nyt jo viime vuosikymmenellä jotkut armeli·ruat ih-
10984: miset sai:vat pienemmän koulukeittoyhdistyksen aikaan ja
10985: sille joinakin vuosina 10,000 marka·n valtioavustuksenkin
10986: maamme kurjim']Jain seutujen koululasten hädän lieventämi-
10987: seksi, mutta se on ollut kuin lpisam meressä, aivan riittä-
10988: mätön. Vuonna 1908 toisilla valtiO'päivillä otti jo edus-
10989: kunta asian omakseen, myönt.äen näitä tavkoituksjru varten
10990: 100,000 markan valtioavustuksen, kmoittaen jo >'leuraava.na
10991: istuntokautena sanotun määrärahan 150,000 markkaan sekä
10992: on jäljemminkin tämmöisen summan maa.lai·ska,nsakoulujen
10993: menoeriin merkinnyt, mutta, surk,eata kyllä, meille hyv:i'rn
10994: tunnetuista syistä eivät nämä rahat ole päässeet köyhä.in las-
10995: ten nälkää sammuttamaan.
10996:      Että nykyinen :hallitus empimättä. myöntää tuon 150,000
10997: markan avustuksen, pidä!mme kyHä vars'in itsestään selvänä.
10998: mutta sittenkin,. knn tuo silloinen avustus tarkoitti etupäässä
10999: 326     VI, 6. -   Kansakoululasten ruoka· ja v~tetusapu.
11000: 
11001: vain vähävaraisempia seutuja esim. pohjois- ja itä-Suomessa
11002: ja nyt kun kuit~kin on yleisesti selvinnyt, että tämmöi-
11003: sen köyhäin kansrukoululasten avustamistoiminnan täytyy
11004: ulottua kaikkia maalaiskansakouluja käsittävruksi, niin olis~
11005: tuo apuraha ehdottomasti mor~in ·kerroin koroitet.tava. Tätä
11006: emme voinekaan kieltää, kun ajattelemme että maamm(l
11007: 3,250 maalruiskansrukoulussa on jo 150,830 oppilasta, ja;
11008: niistä 80,011 köyhäin työmiesten ja torpparien lasta, joten,
11009: entisen avustlJ'ksen mukaan 1 marka:n 87 pennin apu orppi-
11010: lasta kohden ei mitään merkitsisi. Sen sijaar~, jos apuraha
11011: k.oroit•ettaisiin edes 500,000 markhan, riittäi1si siitä noin
11012: 150 markMa keskimäärin koulua kohden- kuit·enkin avus-
11013: tuksia jakaessa olisi lietenkin heikompia. seutuja tuettava
11014: enemmän kuin v;oima'kkaamptia.
11015:      Jos tämäkin summa myönnettäisiin, näemme, että kyllä
11016: 1sittenkin vielä jäisi kunnille ja lasten vanhemmille kyllin
11017: huolen ja toiminnan sijaa.
11018:      Näin ollen rdhkenemme kunnioittaen anoa arvoisan Edus-
11019: kunnan myötävaikutusta anomukseen,
11020:                   että :!Jle·isistä valtion varoista jo vuodelle
11021:               .1918 myönnettäisiin moolaiskansakoulujen köy-
11022:               häin lasten r·uoka- ja vaatetusavustttkseksi vii-
11023:               densadan tuhannen (500,000) markan suurui!nen
11024:               määräraha, josta summasta Koulutoimen Ylihal-
11025:               lituksen välityksellä 4 / 5 osaa käytettäisiin koulu-
11026:               keittiöiden ylläpitämiseksi ja 1 / 5 osa köyhimpäin
11027:               kansakoulwlasten vaatetusavuksi.
11028:       Helsingissä huhtikuun 21 p:nä 1917.
11029:        Iv. Fr. IJantto.          Santeri Alkio.
11030:        J. P. Kokko.               Antti Juutilainen.
11031:        K. A. Lohi.               Filip Saalasti.
11032:        P. Saarelainen.            Oskari Lahdensuo.
11033:        Aleksis Salovaara.        Juho Niukkanen.
11034:        J. Haapanen.              E. Y. Pehkonen.
11035:        August Raa..tikainen.     Mikko Luopajärvi.
11036:                         Santeri Haapanen.
11037: VI, 1. -   Anom. ehd. N :o 38.
11038: 
11039: 
11040: 
11041: 
11042:              Leppä, Sulho, y. m.: Määrärahan myöntämi-
11043:                 sestil kansantajuisten tieteellisten luentojen
11044:                 pitämistä varten.
11045: 
11046: 
11047:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
11048: 
11049:       Varsinaisia työväenopistoja on maassamme vasta muu-
11050: tamissa kaupungeissa. Näiden oppisuunnitelmassa on tieteel-
11051: lisiä luentoja. useilta tieteen aloilta. Nie harvat onnelliset,
11052:  joilla; on tilaisuutta va'kinaisina oppilaina seurata työ-
11053:  v;ä,en6pistojen opetusta, pääsevät osallisiksi myöskin niistä
11054:  tieteellisistä luemwis.t.a, joita .si,ellä piruetään. Suurimmallla
11055:  osalla työväesltöä ja. keskiluokan jäseniä ei kui!tenkaan ole ti-
11056:  laisuutta, edes niissä kaupungerssa, joissa työvruenopistoja on
11057:  olemassa, varsinaisina oppilaina näissä op,stoissa •käymään.
11058: Tilapäiset tieteelliset luennot työväenopistojan rinnallak:in
11059:  osoittautuvat nykyisenä edistysrientoisena aikana sangen tar-
11060:  peellisiksi työväen ja keskiluokan valistustyössä. Sitä suu-
11061:  rempi ja tärkeämpi merkitys on niillä sellaisissa kaupun-
11062: geissa, joissa ei ole vielä työväenopistoja olemassa. Samoin
11063:  on laita suuremmissa väestökeskuksissa maasteuduilla. Pie-
11064: nempien kaupunkien ja maaseudun väestö on tähän asti jää-
11065: nyt melkein kokonaan osattomaksi tieteellis·estä valistuksesta.
11066:  Kansankir.i'astot, mikruli niitä on, ja mikäli niihin ·on tieteel-
11067: listä kirjallisuutta osattu hankkia, ovat ainoat yleistet tieteel-
11068:  lisen valistuksen lähteet maaseuduilla ja pikkukaupungeissa.
11069:       Tosiasia on, että suullisella valistustyöllä on varsin tärkeä
11070: .merkitys kirjallisen valistuksen rinrralla.  ·se    ikäänkuin avaa
11071:  tien tieteiden aloille sekä johtaa kirjallisuuteen, jonka avulla,
11072: 328        VII, 7. -   Kansantajuiset tieteellise.t luennot.
11073: 
11074: jos siihen on tilaisuutta, voi sitten 'tunl&eutua syv·emmälle nii-
11075: hin tieteisiin, joihin on luentojen kautta saanut alustavan
11076: ohjauksen. Tieteellistä kirjallisuutta kä;yttävä yleisö kaipaa
11077: myöskin suullisia luentoja. Ne ovat sille yleisölle osittain
11078: kertausta !uetusta aineesta, osittain uusien havaintojen teke-
11079: mistä.
11080:      Kun aika kutsuu työväenluoklma tietois·ena joukkona ot-
11081: tamaan osaa mitä erilaisimpiin yhteiskunnallisiin ja valtiol-
11082: lisiin tehtäviin, on välttämätöntä, että se saa myöskin tilai-
11083: suuksia tietomääränsä lisäämiseksi. Tieteelliset luennot ovat
11084: kohdaltaan yksi parhaimmista valistusmuodoista, joten juuri
11085: niitä ·erittäinkin olisi edistettävä.
11086:      Aikaisemmin onkin tämänlaista valistustyötä valltion va-
11087: roilla avustettu, mutta on silloinen hallitus sittemmin lak-
11088: kauttanut tämänkin avustuksen muiden samanluontoisten
11089: mukana. Nyt se olisi uudestaan alotettav~r ja järjestettävä
11090: niin, että siitä pääsisivät osallisiksi 1etupäässä sellaiset seurat
11091: .ia järjestöt, jot.ka. ovat omilla. varoillaa:nkin tieteellisiä luen-
11092: toja kustantaneet ja jotka muutoinkin työsl&enteleväil :työväen
11093: .ia keskiluokan valistuksen hyväksi. Tämä määräraha pitäisi
11094: olla vähintään 5·0,000 markkaa .ia olisi sen hoitamista ja jaka-
11095: mista varten asetettava tarkoituksenmukaisesti kokoonpantu
11096:  lauta1kunta. Ehdotamme siis, että EduS'kunt'a yhtyisi ano-
11097:  maan,
11098:                    että myönnettäisiin 50,000 markan vtwtuimen
11099:                määräraha erilalisten seurojen ja järjestöjern jär-
11100:                jestämien kans.anl:a,juisten tieteellisten ~u;erntoien
11101:                pitämistä vm·ten maan eri seuduissa, ifl että tämän
11102:               määrärahan hoUamjsba ja jakamista. varten muo-
11103:               dostettaisiin tarlkoituksenmnkai~esti kokoonpamtu
11104:                hoitolautalcunta.
11105:       Helsingissä h uh'ti'ku un 24 p: nä 19117.
11106:         Sulho Leppä.                   J. W. Latvala.
11107:         H. Jalonen.                    Wilho Lehokas.
11108:         J aio Kohonen.                 A. Laakkonen.
11109:                                                             329
11110: 
11111: VI, s, -   Anom. ebd. N:o 44.
11112: 
11113: 
11114: 
11115: 
11116:             Lantto, 1var Fredrik, y. m.: Kunnan kansakou-
11117:                 lunopettajille suoritettavan palkan järjestämi-
11118:                 sestä.
11119: 
11120: 
11121:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
11122: 
11123:     Nykyinen tilanne on me'ille monia elämäntotuuksia sel-
11124: ventänyt - niinpä senkin, että usko maahan on pettämätön.
11125:     Nuo kiihkeät elintarvetaistelut ovat tämän totuuden sel-
11126: ventäneet niillekin, jotka eivät ennen maamieselämälle mi-
11127: tään arvoa antaneet - ja mitenlkäpä antaakaan, kun maa-
11128: miehet itsekin huusivat, ettei maanviljelys kannata.
11129:     Raha kun vaan oli kaiken mittana, eikä oman perheen
11130: elannolle ja toimeentulolle suurta.kaan arvoa annettu.
11131:     Mll'tta nyt, kun leipälkysym,ys onkin astunut etupuolelle
11132: rahan, ovaf pienituloiset palkannauttijat, kansalaulunopet-
11133: tajat ynnä monet muut huomanneet, ettei heidän rahapalk-
11134: kansa riitäkään ei edes välttämättöm'iin elinta:we1siinkaan ja
11135: vielä tämän lisäksi ovat huomanneet, etteivät he elämän ko-
11136: vempain kamppailu.ien aikana voi ed'es tuon väihä.pätöiseltä
11137: näyttävän pienviljelijän rinnaila kestää. Senpätähden onkin
11138: monien maalaiskansåkoulunopettaja1n mielessä herännyt aja-
11139: tus, että heidänkin tulisi entistään enemmän luottaa maahan
11140: - ja koettaa, jos mahdollista, saada nuo kunnilta tulevat
11141: pienet rahapalkat laajennettuihin maaetuihin vai•hdetuiksi,
11142: siten nimittäin, että kunnat, mi.ssä olosuhteet sen suinkin sal-
11143: linevat, hankkisivat kouluilleen vähintään kolmen hehtaarin
11144: alan kasvukunnossa olevaa maata, josta en simäinen hehtaarin-
11145:                                            1
11146: 
11147: 
11148: 
11149: ala olisi koulun lähiseutuvilla, eivätkä toisetlman, - mie-
11150:  luimmin suomaata ollen, ka'hta kilometriä ulompana olisi'.
11151: 380        VI, s. - Kansakoulunopettajain palkkaus.
11152: 
11153:       Täten voisivat etenkin miesopettajat näitä maita vi1jele-
11154: mällä, 'kahta, kolmea 'lehmää pitäen, saada, aivan samoin kuin
11155: muutkin pienviljelijät, perheensä ensimäisen elämänpohjan
11156: parhaiten turvatuksi.
11157:       Tämä suunnitus on:kin ainoa oikea ja. voimme ilolla ter-
11158: vehtiä, että he tämän lopullakin ovat huomanneet ja että
11159:  heissä vihdoi1Jikin tuo kauan odottamamme maa:henki on pääs-
11160: ,syt olojen pakosta nousemaan.
11161:       Ikävä vaan, etteivät seminaarit vielä näihin. asti ole 'kyen-
11162: neet heille tämmöistä maahengen lämmittämää uskoa mat-
11163: kansa; ev'äiksi ja elämänsä turvaksi antamaan.
11164:       Etteivät kunnat myöskään, missä olosuhteet suinkin sal-
11165: livat ja opettajaån tämänsuuntainen innostus on taattavissa,
11166: laisinkaan asethme näitä vaihtoehdotu'ksia vastaan, pidämme
11167: varsin varmana, sillä juuri tämmöisiä maahengen lämmittä-
11168:  miä ja maanviljelykseen uskalta:via kansakoulunopettajia
11169:  emmekö ole .io vuosikymmeniä odottaneet.
11170:       Mitä taas kunta1n uhrauksiin lisämaan hankinnan suh-
11171:                                 1
11172: 
11173: 
11174: 
11175: teen tulee, niin pia.llkin huomaamme, että monin pai'koin kun-
11176: tain opettajille vuosittain maksamat palkkauserät tekevät
11177: enemmän kuin näihin maihin sijoitetut pääomankorot -- ja
11178: sitäpaitsi onhan 'kuntain maanhankinta jo miltei yleiseksi
11179: tullut, joten ;niis.täkin maista varsin hyvin voisi kouluille
11180:  sopivia palstoja erottaa ta'hi toi:sten talojen !kanssa lähem-
11181: mäksi vaihtaa. Muuten olisikin aina uusia kouluja perustet-
11182: truessa ennen kaikkea, kuten jo tava;ksi tullut onkin, 'kou!
11183: luille omat maat hankittavat.
11184:       Kun nyt kuitenkin kuntain ja opettajairn välinen pal·k-
11185:  kaussäännös on vielä omiin ahiais1.in puitteisiinsa määri-
11186:  t·elty, ettei se tässä esitettY'.iä vaihtoehtoja tunne, niin rohke-
11187:  nemme kansakoululaitoksemme parasta tarkottaen, arv01san
11188: Edus}(unnan myötavaikutusta pyytää anomutkseen,
11189: 
11190:                   että maalaiskunnille ja o'[Jettajille annettai-
11191:              siin oikeus keskenään sopia kuntain palkanmaksu-
11192:              velvollisuudet vaihtoehtoisesti, perustelussa mai-
11193:              nittuja näkökohtia silmällä pitäen - kuin myös-
11194:                VI, s. - Lantto y. m.                 831
11195: 
11196:        kin uusien koulujen suhteen kunnille o·ikeus laa-
11197:        tia pall>kaehdotuksensa, Koulutoimen Ylihalli-
11198:        tuksen "Vahvistettavaksi samaJa vaihtoehtokuutta
11199:        noudattaen.
11200: 
11201: Helsingissä huhtikuun 24 p:nä 1917.
11202: 
11203: 
11204:  Iv. Fr. Lantto.           Santeri Alkio.
11205:  Filip ,Saalasti.          E. Y. Pehkonen•
11206:  •Tuho Niukkanen.          Aleksis Salovaara.
11207:  Mikko Leinonen.           Pekka Saarelainen.
11208:  J,. P. Ko~ko.             Jalmar Haapanen.
11209:                Mikko I.uopajärvi.
11210:     332
11211: 
11212:     VI. 9. -    Anom. ehd. N :o 53.
11213: 
11214: 
11215: 
11216: 
11217:                   Pärssinen. Hilja. y. m.: Aistiviallisten hoidon
11218:                      ja kasvatuksen järjestämisestä lainsäädäntö-
11219:                      toimenpiteen kautta.
11220: 
11221:                     S u o m e n E d u s k u n n a 1 ±e.
11222:        Viitaten v. 1914 valtiopäivillä tehdyn anomusehdotuksen
11223:     perusteluihin, jotka ovat Liitteissä VI, sivuilla 501-505,
11224:     pyydämme Eduskuntaa anomaan:
11225:                         että hallvtus asettaisi aistiviallisten yhdistys-
11226:                    ten ehdottamista jäsenistä komitean, joka tut-
11227:                    kittuaan sokeiden, aistiviallisten ja muiden ab-
11228:                    nprrnien henkilöjen asemaa yhteiskunnassa. val-
11229:                     rnistaisi yhtenäisen lakiehdotu.ksen heidän .ase-
11230:                    nl.ansa parantamisesta, ja
11231:                  · · että tässä lakiehdotuksessa siiädettäisiin heille
11232:                     yleinen kouluvelvollisU'US ja kunnille pakko
11233:                     kustannuksellaan huolehtia varattomain abnor-
11234:                    mien-kouluuttarnisesta, samalla kun heille tur-
11235:                    vattaisiin täydellistä invaliditeettia vastaavan
11236:                    vial<lisuuden nojalla vuotuinen .350 markan suu-
11237:                     ruinen ja mmtssa tapauksessa suhteellinen eläke.
11238:           Helsingissä 23 p:nä lmhtikuuta 1917.
11239:                Hilja Pärssinen.            Elviira Wihersalo.
11240:                P. Leppänen.                Anna Huhtinen.
11241:                J. Kohonen.                 Ida Aalle-Teljo.
11242: '              0. Piisinen.                Hilda Herrala.
11243:                Miina Sillanpää.            Hulda Salmi.
11244:                Hanna Kohonen.              Otto Toivonen.
11245:                Albin W aljaklia.           Aino Ta:kala.
11246:                Hanna Karhinen.             Anni Huotari.
11247:                J. W. Latvala.              Alma Jokinen.
11248:                Aino Forsten.               J. Kujala.
11249:                                                               333
11250: 
11251: VI, 10. -       Anom. ehd. N:o 76.
11252: 
11253: 
11254: 
11255: 
11256:                 Alkio, Santeri, y. m.: Toimenpiteistä maanvilje-
11257:                    lyslyseojå\rjestelmän kehittämiseksi.
11258: 
11259: 
11260:                   S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
11261: 
11262:     1\faaseudun oppikoulutarvetta on v'iime vuosi'kymmenen
11263: kuluessa koettu tyydyttää n. s. yhteiskåuluiUa. lvlutta jo
11264: tähänastinen lylhyt kokemus on osoittanut, että tämä koulu-
11265: muoto ei nykyisellään ollenkaan vastaa ,sitä käytännölliseen
11266: Eilämään kasvattamisen tarvetta, jolka maaseudun olojen kan-
11267: nalta olisi suotava. Samalla kuin maaseutu herää suunnit-
11268: telemaan uusia, omien elinehtojensa mukaisia sivist.y'kselli-
11269: siä, yhteis kunnallisia •ja taloudellisia tehtäviä, käyvät. maa-
11270:             1
11271: 
11272: 
11273: 
11274: seudun koulutarpeet yhä suuremmi'ksi esittäen maamme kou-
11275: lujärjestelmille kokonaan uusia vaatimuksia.
11276:     Uusien koulumuotojen 1luominen ja toteuttaminen ei ole
11277: maassamme helppo asia. lvlaanvi'lj~ly·slyseoidenikin .lyhytai-
11278: kainen historia on siitä todistuksena. Tällä koulumuodolla jo
11279: periaatteensa mukaan pitäisi oleman suuria edellytybiä tulla
11280: maa seudun tärkeimmiksi oppikouluiksi. lvlutta ne vaikeu-
11281:     1
11282: 
11283: 
11284: det mitkä 1kohtaavat maanviljelys'iyseoiden oppi·laita. opinto-
11285: jensa jatkamisessa eri aloilla yliopistossa ja teknillisessä kor-
11286: keakoulussa, ovat estäneet monia ·harjoittamasta opintoja
11287: näissä kouluissa~ 1\fainittwkom-.vain että esim. maanmittari-
11288: tutki•nnon suorittaminen te1millisessä korkeakoulussa kohtaa
11289: maanviljelyslyseo-kurssin suorittaneille esteitä. Eläin~ääkäri
11290: opiston perustaminen lienee va.in ajankysymys, ·joten opin-
11291: tojen jathmiseen siinä täysillä orkeulksiHa pitäisi avata mah-
11292: dollisuuksia. Löytyy lisäksi eräitä muita maanviljelystä lä-
11293: hellä olevia aloja, joille maanviljelyslyseon pohjakurssi pi-
11294: täisi itsestä·än oi1keuttaa.
11295: 334              VI, 10. -   Maanviljelyslyseot.
11296: 
11297:      Maanviljelyslyseo l)n syntynYt maanviljelyskulttuurin
11298: lwhoa.vien tar1)eiden tyydyWijäJksi. T'ämän kulttuurisuunnan
11299: kohotessa asetetaan maanviljelykselle yhä suurempia vaati-
11300: muksia. Samalla lähennetään sivistystointa lähemmäksi käy-
11301: tännöllistä elämää. Edellä tuii jo sa.notuksi se- ajatus, että
11302: maaseudun yhteiskoulut eivät vastaa .käytännöllisen elämä/ll
11303: tarvetta. Senpä vuoksi olisi pyrittävä sitä 'kohti, että useam-
11304: pain yhteis koulujen yhteyteen muodostettaisiin maanviljelys-
11305:            1
11306: 
11307: 
11308: 
11309: lys-eoita. Mutta niin kauan kuin opint<xien jatka;minen lnaan-
11310: viljelysl;vseokurssin suoritettua 'kohtaa moniaita vaikeuksia,
11311: ei tästä koulusta tule sitä maaseudun keskeisintä op!pikoulua,
11312: jota siitä toivotaan.
11313:      Nyt kun on taasen tarjoutunut tilaisuus suunnitella
11314: maamme ja kansamme kehitysoloja omien toiveittemme mu-
11315: kaan, pitäisi eduskunnan ja hallituksen yhdessä !kiinnittää
11316: huomiotaan tähän maanviljelyslyseo-'kysymy'kseen. Riittä-
11317: vän kokemw1~:sen saamiseksi olisi tehtävä maanviljelyslyseoit-
11318: ten perustamista, sekä niiden oppilaid~n opintojen jatkamista
11319: varten asiallinen suunnitelma. Tässä voisi ajatella pohjaksi
11320: sitä, että jokaiseen lääniin perustettaisiin yksi maanvi~jelys
11321: lyseo sikäli •kuin siihen mahdollLsmiksiw tartioutuu. Niin-
11322: ikään, ·että niitä perustettaisiin, mikäli ma1hdollista, maalaås-
11323: yhteislkoulujen yhteyteen. Edelleen ·olisi suunnitelmaa teh-
11324: täessä taDkistettava op~tusohjelma sekä avattava ka:irkki maJh-
11325: dollisuudet opintojen jatkamiseen kaikilla maanviljelystä ja
11326: sen sivuammateita lähellä olevilla aloilla. Emme ry'hdy tässä
11327: mitään yksityiskohtiin mene'Vää ehdottamaan, koska valio-
11328: kunnalla, joka anomuksemme saanee käsitelläkseen, on ti.-
11329: laisuus käyttää tässä suhteessa ammattimiesten apua.
11330:      Tätä tietä maaseudun O'P.Jiikoulusivistys tulisi jdhdetuksi
11331: lähemmäksi ·käytännöllistä elämä:ä. Maadaisnuorisolle, joka
11332:  nyt yhteiskoulukurssin suoritettuaan jää hyvin usein epä-
11333:  tietoiseksi siitä, miten voisi yhteiskuntaa hyödyttävään työ-
11334:  hön va:lmistautua, avautuisi monia suuria m81håollisuuksia.
11335: H;vöty sellaisesta olisi koko kansan. Lukuisat :nuoret voimat,
11336:  jotka. epäkäytännöllisen lyseokasvatuksen varassa nyt jou-
11337:  tuvat hukl;:aan kansakunnaltaau, voisivat tulla si.tä hyödyttä-
11338:                      VI, 10. -   Alkio y. m.                  335
11339: 
11340: 
11341: väliä tavalla palvelemaan. Elämä kuohahtelee nyt uudesta-
11342: luomisen innostu1ksesta. Ellei sille v~lmisteta, kaikkia !käy-
11343: tettäviksi tarjoutuvia mahdollisuuksia palv~emaan yleiskan-
11344: sallisia tarpeita, virtaa se euelleen 'kouluissakin tarkoituspe~
11345: ristään tiedotonna. sattumusten varassa.
11346:     Edellä sanotusta. käynee tarkoituksemme pääpiirteet sel-
11347: ville. Sen perusteella rohkenemme ehdottaa Eduskunnan
11348: anottavalksi
11349:                  1: ksi että hallitus ryhtyisi' toimenpiteisiin
11350:              maanriljelyslyseojärjestelmän kehittämiseksi sii-
11351:              hen snuntaan, että tästä oppikoulumuodosta voisi
11352:              kiehiJttyä ·maaseudwn yleisempää opin- ja käytän-
11353:              nöllisen elämän barvetta vastaava oppilwitJo.s, jossa
11354:              tarkoituksessa olisi avattava useampia mahdolli-
11355:              suuksia maanviljelyslyseon oppiliaille opintoj.en
11356:              jatkamiseen valmistuakseen kansamme uusien,
11357:              yhä monina'isltwien sivistys- ja elämäntarpeiden
11358:              palvelukseen; se'kä
11359:                  2:ksi että maanviljelyslysooita toistaiseksi
11360:              suunniteltaisiin perustett.aviksi yksi jokaiseen
11361:              lääniin, mikäli mahdollista maalp,i,syhtei!skoulujen
11362:              yhteyteen.
11363: 
11364:     Helsinki, 21 p:nä huhtikuuta 19<17.
11365: 
11366: 
11367:       Santeri Alkio.                Mikko Leinonen.
11368:       E. Y. Pehkonen.               Aleksis Salovaara.
11369:       J almar Haapanen. '           August Raatikainen.
11370:       lv. Fr. Lantto.               Mikko Luopajärvi.
11371:       P. 8aarelainen.               Lauri Mäkinen.
11372:       J. P. Kokko.
11373:                              .
11374: 
11375: 
11376: 
11377: 
11378:                     B.
11379: 
11380: Sivistys- ja siveellisyyskysymyksiä koskeva
11381:     eduskuntaesitys ja anomusehdotuksia.
11382: 1
11383: 1
11384:  1
11385:   1
11386:   1
11387:    1
11388:    1
11389:     1
11390:     1
11391:      1
11392:       1
11393:       1
11394:        1
11395:        1
11396:         1
11397:         1
11398:          1
11399:           1
11400:           1
11401:            1
11402:                                                              339
11403: 
11404: VI, 11. -   Anom. ehd. N:o 33.
11405: 
11406: 
11407: 
11408: 
11409:             Hallsten, Onni y. m.: Määrärahan myöntämi-
11410:                sestä suomenkielisen kirjallisuuden edistämi-
11411:                seksi.
11412: 
11413: 
11414:               S u o lil ,e n E d u s k u n n a 1 ; e.
11415: 
11416:     Eduskunnan vuosien 1907 ja 1911 valtiopäivillä teke-
11417: mäin anomusten ja maamme hallituksen 'kummankin joh-
11418: dosta antaman määräyksen perusteella on yleisistä varoista
11419: vuosina 1909-1911, 1913 ja 1914 kunakin 50,000 mk. an-
11420: nettu, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran haltuun ja hoidet-
11421: tavaksi sekä 30-jäsenisen toimikunnan avulla, johon useat
11422: muutkin kirjallis,et ·ja tieteelliset seurat valitsevat jäseniä,
11423: käytettäväksi suomenkielisen kirjallisuuden kartuttamiseen
11424: ja rika:stuttamiseen arvokkailla al'kuperäisillä ja käännösteok-
11425: silla, joita muuten on vaikea saada kustannetuiksi; ja Suo-
11426: malaisen Kirjallisuuden Senra on ollut velvollinen anta-
11427: maan Eduskunnalle vuosittain s,elonteon sanotun määrärahan
11428: käyttämisestä. Näin muodostunutta n. s. ,Suomalaisen kir-
11429: jallisuuden edistämisrahastoa", jonka toiminnassa on nouda-
11430: tettu Senaatin 9 p :nä heinäk. 1908 vahvistamaa ohjesääntöä,
11431: on maamme hallitus vuosina 1915 ja 1916 vielä kartuttanut
11432: 20,000 mk :lla kumpanakin, niin että siihen siis kaikkiaan
11433: seitsemänä, vuonna on siirretty valtion varoja yhteensä
11434: 290,000 m'k. Lisäksi on rahasto Seuran hallussa ollessaan
11435: kasvanut korkoja vv. 1909-16, yht. 44,174 mk 30 p. ja
11436: saanut erään teoksen kustantajalta 300 mk., joten sillä sa-
11437: nottuina vuosina on ollut tuloja yhteensä 334,4 74 mk. 30 p.
11438: Samana 8-vuotiskautena on rahastosta mennyt toimikunnan
11439: 340   VI, 11. -   Suomenkiel. kirjallisuuden edistäminen.
11440: 
11441: sihteerin palkkioon, kirjain hankintaan y. m. hoitokustan-
11442: nu'ksiin 21,358 mk. 39 p. ja toimikunnan neljän osaston
11443: päätöksillä sidottu rahaston varsinaisiin tehtäviin viime
11444: vuosikertomuksen mukaan kaikkiaan n-. 24 7,500 mk. Viime
11445: joulukuun lopussa oli rahastossa siis n. 65,600 mk. semmoisia
11446: varoja, joita vielä voitiin uusiin kirjallisuustehtäviin ja en-
11447: tisten jatkamiseen määrätä sekä käyttää toimikunnan vastai-
11448: sen toiminnan vaatimiin juokseviin menoihin.
11449:      Ka·hdeksana toimivuonna on rahaston varoja myönnetty
11450: yht. 106 teoksen tai teoksen osan avustamiseen, suomennut-
11451: tamiseen tai teettämiseen, nim. humanistisessa osastossa
11452: 40 :n, luonnontieteellisessä 20 :n, yhteiskunta-taloudellisessa
11453: 20 :n ja ka nuokirjallisessa 26 :n, joten tietokirjallisuutta edus-
11454: taa luku 80, kaunokirjallisuutta .ia runoutta luku 26. Noista
11455: 106 teoksesta tai teoksen osasta siirtyi viime vuödesta 52
11456: ohjelmassa vielä vuoteen 191-7, ollen joko vain osaksi, vaan
11457: ei vielä kokonaan ilmestynyt tai vasta painettavana, painoon
11458: menossa, vasta tek•eillä tai toistaiseksi vain suunniteltuna.
11459: Vuosikertomu'kset, joista Eduskunta näillä valtiopäivillä saa
11460: tutustua kolmeen viimeiseen, osoittavat, että r~haston turvin
11461: on suomenkieliseen kirjallisuuteen jo saatu tai on tulossa ar-
11462: vokkaita tieto- ja runoteoksia, joita muuten olisi vielä kauan
11463: saatu turhaan odottaa tai joista toisia luultavasti ei kos-
11464: kaan olisi muuten saatukaan.
11465:      Suomen kansan tulevaisuus on etupäässä maamme suo-
11466:  menkielisen väestön kunnon, valistuneisuuden ja tarmon va-
11467: rassa. Kansanvaltaiset olomme tekevät välttämättömäksi,
11468: että sisäHykseltään täysipitoista, esitystavaltaan yleista-
11469: .iuista, suomenk1elistä tieto'kirjallisuutta. on suhteellisesti
11470: huokeaan hintaan vastedeskin ja entistä monipuolisempaa
11471: saatavissa. Emme saata katsoa, että se tarkoitusperä, jota
11472: Eduskunta on puheenalaisen rahaston perustamisella tar-
11473: koittanut, jo olisi likimainkaan saavutettu ja •että puheen-
11474:  alainen suomenkielisen kirjallisuuden kartuttamis- ja kohot-
11475:  taruiskeino sitten käy tarpeettomaksi, kun rahaston jäljellä
11476: ,olevat varat ovat loppuun käytetyt. Rahan arvon alentumi-
11477:  sen vuoksi näillä ei muuttuneissa talous-oloissa päästä pit-
11478: källe.
11479:                   VI, 11. -   Hallsten y. m.              341
11480: 
11481:     Sen vuoksi ja kun kokemus on osoittanut, että suomen-
11482: kielisen kirjallisuuden edistämistä varten myönnettyjen mää-
11483: rärahain truhänastinen hoito- ja käyttötapa pääasiallisesti
11484: vastaa tarkoitustaan, pyydämme Eduskuntaa anomaan,
11485: 
11486:                että suomenkielisen kirjallisuuden edistämistä
11487:            varten myönnetään yleisistä varoista vuosiksi
11488:            1917-1919 piidenkymmenentuhannen (50,000)
11489:            markan suuruinen vuotuinen 'määrämha Suoma-
11490:            laisen Kirjallisuuden Seuran haltuun ja hoitoon
11491:            niillä ehdoilla, jotka mainitaan edttskunnan tästä
11492:            samasta asiasta toukokuun 23 päivänä v. 1.911
11493:            tekemässä anomuksessa.
11494: 
11495:    Helsingissä huhtikuun 25 p :nä. 1917.
11496: 
11497: 
11498:         Onni Hallsten.         Onni Talas.
11499:                     Santeri Alkio.
11500: 342
11501: 
11502: VI, 12. -    Anom. ehd. N:o 35.
11503: 
11504: 
11505: 
11506: 
11507:              Orasmaa, Oskari, y. m.: Kesknskirjaston perus-
11508:                  tarwisesta.
11509: 
11510:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
11511:     Vuoden 1909 toisille valtiopäiville jätetyssä anomusehdo-
11512: tnksessa, jossa pyydettiin varoja kansankirjastojen tukemi-
11513: seksi, viitattiin siihen, että olisi perustettava !koko maata käi-
11514: sittävä keskuskirjasto, jonka tehtävänä olisi yleisten kirjas-
11515: tojen ohjaus ja avustaminen, ja asiasta tehdyn ·erityisen ano-
11516: musehdotuksen johdosta· v. 1912' kokoontunut Eduskunta
11517: päätti anoa, että hallitus asettaisi komitean kysymystä val-
11518: mistamaan. Tämä komitea asetettiin v. 1913 ja se julkaisi
11519: mietintönsä v. 1914. !1utta muka varojen puutteesta hallitus
11520: hylkäsi mietinnössä ehdotetut toimenpiteet. Koska kummin-
11521: kil1 sensuuntaisen ikeskuskirjaston perustamista, mitä yllä-
11522: mainittu eduskunnan päätös on tarkoittanut, on pidettävä
11523: tehokkaimpana keinona maamme kirjasto-olojen kehittämi-
11524: seksi ajanmukåisel'le kannalle, saamme me el1dottaa, ·että
11525: Edus'kunta puolestaan anoisi,
11526:                   että kesknskidasto perustettaisiin ja ylläpi-
11527:               dettäisiin edusknnnnm e·nnen hyväksymän su-un-
11528:               nitelman mukaan niine m'uutokS?,neen ja, lisäyk-
11529:               sineen, joita mu·uttuneet olosuhteet mahdollisesti
11530:               aiheutta11at.
11531:       Helsingissä 23 p:nii huhtikuuta 1917.
11532:        Oskari Orasmaa.         H. Jalonen.
11533:        Georg W. Johansson.     J. W. Latvala.
11534:        Sulho Leppä.            Samuli Rantanen.
11535:        Juho Kujala.            Albin Waljakka.
11536:        Elviira Wihersalo.      Otto 'l'oivonen.
11537:        Anna Huhtinen.          Tyyne Salomaa.
11538:                       J. Kohonen.      '
11539:                                                            343
11540: 
11541: 
11542: VI, 13, -   Anom. ehd. N :o 34.
11543: 
11544: 
11545: 
11546: 
11547:             Orasmaa, Oskari, y, m.: Määrärahan myöntämi-
11548:                sestä· yleisten kirjastojen perustamiseen ja
11549:                ylläpitämiseen.
11550: 
11551: 
11552:               S u o m e n E d u ·S k u n n a ll e.
11553: 
11554:      Yhä enemmän on ·viime vuosisadan loppU'puolelta alkaen
11555: kaikissa sivistysmaissa hallitusten ja yhteiskunnallisten
11556: <laitosten huomio alkanut kääntyä koko kansaa käsittävään
11557: sivistystyöhön ja siinä tarkoituksessa toimiviin yleisiin kir-
11558: jastoihin ja kirjastojärjestöihin.
11559:      Tarvitsematta etsiä esimerkkejä ka.uempaa, mainittakoon,
11560: että naa.purimaas·samme Ruotsissa valtiopäivät v. 1912
11561: my-önsivät vakinaisena menoeränä val'tion varoista vuosittain
11562: maksettavaksi 170,000 kruunua koulu- ja kansankirjastojen
11563: perustamista ja ylläpitoa sekä koko maata käsittävien kir-
11564: jastojärjestöjen ja välitystoimistojen avustamista ynnä kah-
11565: den kirjastoneuvojan paikkaamista varten.
11566:      Meillä on Eduskunta useammat kerrat osoittanut täysin
11567: ymmärtävänsä kirjastojen tärkeän tehtävän kansansivistys-
11568: työssä. J•o vuonna 1908 Eduskunta määräsi tähän tarkoituk-
11569: seen käytettäväksi määrärahan suuruudeltaan 50,000 mark-
11570:  kaa, samoin vuonna 1909, silloin k.oroi1Jtaen määränihan
11571:  65,000 markkaan. V. 1910 valtiopäivillä niinikään myön-
11572:  nettiin' sano'ttuun tarkoitukseen 60,000 markkaa, seuraaviHa
11573:  75,000 markkaa ja sitä seuraavilla 70,000 markkaa. Mutta
11574:  hallituksen välinpitämättömyyden vuoksi ei Y'ksikään näistä
11575:  Eduskunnan päätöksistä ole tullut toteutetuksi. Seurauk-
11576:  sena tästä on ollut, että maa:mme yleiset kirjastot, a;,ni har-
11577:  voja poikkeuksia lukuunottamatta, eivät likimainkaan ole
11578:  kyenneet tärkeätä tehtäväänsä täyttämään.
11579: 344          VI, ·13. -   :Määräraha kirjastoja V~Jrten.
11580: 
11581:     Kun Eduskunta nyt uusissa oloissa ryhtyy kansamme
11582: sivistystyötä järjestämään, rohkenemme me allekirjoitta-
11583: neet ehdottaa, että Eduskunta anoisi
11584: 
11585:                   että toistaiseksi, kunnes kirjastot maassamme
11586:               pysyväisesti järjestetään, vuotuisena määrära-
11587:               hana myönnettäisiin ensi vuoden alusta yleisten
11588:               kirjastojen pemstamiseen ja ylläpitämiseen
11589:               120,000 markkaa ja että mainittujen varojen hoi-
11590:               tamista ja jakamista varten asetettaisiin tarkoi-
11591:               tuksenmukaisella tavalla kokoonpantu ·valtuus-
11592:               k1mta.
11593: 
11594:       Helsingissä 23 p :nä huhtikuuta 19117.
11595: 
11596:        Oskari Orasmaa.                H. Jalonen.
11597:        Georg W. Johansson.            J. W. Latvala.
11598:        Samuli Rantanen.               Kaarlo Saari.
11599:        Sulho Leppä.                   J. Kujala.
11600:        Otto 'l'oivonen.               Albin W a)jakka.
11601:        Anna Huhtinen.                 Elviira Wi,hersalo.
11602:        Tyyne ~alomaa,                 E. Pohjaväre.
11603:                                                               345
11604: 
11605: 
11606: VI, 14. -   Anom. ehd. N :o .37.
11607: 
11608: 
11609: 
11610: 
11611:             Alkio, Santeri, y. m.: Määrärahan myöntämi-
11612:                sestä kansalaisopintojen keskusjohtoa ja pai-
11613:                kallisohjausta varten.
11614: 
11615: 
11616:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
11617: 
11618:      Nuorison keskuudessa ympäri maatamme on viime vuo-
11619: sina saanut huomattruvaa mielenikiintoa osaJkseen n. s. kansa-
11620: lais- eli kotiopintoha11rastus. Tämä on ilmeinen todistus si-
11621: vistystarpeen tuntemisen kasvamisesta. Kansa:Ia.isopinto-
11622: toimi on muuten osoittautunut tärkeäksi välikeinoksi saada
11623: tarkoitll'ksenmukaista opetusta 1kansan laajoille kerro'ksille,
11624: joille on ma:hdotonta saada J;ilaisuutta vavsinaisissa nuorison
11625: oppilaitoksissa kouluopintoja hwrjoittaa. Niidenkin \kanso-
11626: jen keskuudessa, joilla opetustoimi on hyvin k~hittynyt,
11627: ovat vapaat kansalaisopinnot saavuttaneet yhä kasvavaa kan-
11628: natusta ja meiJestystä. Niissä myöskin yhteiskunta ja val-
11629: tio uhraavat näiden opintojen kustantamiseen suuria apu-
11630: varoja. Meil'lä on yleinen kansalaisopintotoimi, syv~en ri-
11631: vien nuorison kasvwtustoimi yleensä:kin vielä varsiu vaatima-
11632: tonta ja vajanaisesti järjestynyttä. Osanotto tämän ta;pai-
11633: sen kasvatustoimen kustantamiseen on v&rsin niUJkkaa ja
11634: ·kitsasta.
11635:      V a;paa opiskelu sillä tavalla kuin se kansalaisopiuto-
11636: järjestelmän mukaan ta•pahtuu, tulee ja voi .tulla vasta sit-
11637:  ten hedelmäilliseksi, kun se on järjest.e'l mällistä, opiskeluai-
11638:                                            1
11639: 
11640: 
11641: 
11642:  nehisto oikealla tavalla vaBkoitua ja; itse opis:keleminen suo~
11643:  ritetaan oikeata ohjelmaa ymmäTryksellä noudattaen. Useim-
11644:  miten kaipaavat nuoret opintojen harjoittajwt, vaikkapa
11645: 346       VI, 14. -   Kansalaisopintojen avustaminen.
11646: 
11647: heillä olisi hyvinkin hyvää innostusta ryhtyes·sään tehtä-
11648: väänsä, rohkaisevaa kehoitusta ja kädestäpitävää johtoa, sillä
11649: sen puutteessa suuri osa jättää lueskelunsa puolitiehen.
11650: 'l'ämä ei ole yksin meidän suomalaisten he~klmutta. Sama
11651: on laita ollut m. m. Amerikassakin, jossa sen vuoksi yhteis-
11652: kunnan sivistystoimen johtajien, yksin:Vä yliopistojen !puo-
11653: lelta on käyty varsin pontevaan toimintaan helpottaaksensa.
11654: ja. vireillä pitääksell!sä ma.initunlaatuista opiskeluharr·astusta
11655: ja ohjata'kseen sitä otollisiin tuloksiin.
11656:      Meillä 0n tämänlaatuinen opintomuoto vielä hyvin kes-
11657:             1
11658: 
11659: 
11660: keneräisesti jälrjestettynä. Pahimpina ®äkohtina täytyy pi-
11661: tää johdon keskittymättömyyden ja parkailisen ohjauksen
11662:  heikkoutta. Edellinen vaikuttaa sen, ettei liike saa tarvit-
11663:  tavaa huomiota yleisön puolelta eikä voi sisäisesti kehittyä,
11664:  jä,l'kim~ä:inen opiskelijain harrastuksen kesken uupumisen
11665:  Jos nämä 'Puutteet voitaisiin korjat,a, saattaisi 'kotiO'pintoliik-
11666:  keestä nop.ea;sti muodostua mahtava kasvatusvälikeino kan-
11667:  sallemme.
11668:       Olisi näin 'Ollen mielestämme syytä myöntää yleisiä va
11669:  roja tämän o'Pintojärjestelmän .edi:,tämiseksi. Parhaiten kä
11670:  visi se siten, että varoja myönnettäisiin Kansanvalistusseu-
11671:  ran 'kansalaisopintovaliokunnan käytettäväksi ka;nsaHt'is-
11672:  opintotyön keskusjohtoa varten1 sekä sen välityksellä anotta-
11673:  vaksi kansalaisopintoja toimeenpanevain järjestöjen käytet-
11674:  tä.väksi 'kansalaiso;pintojen paikallisjohdon korvaamiseksi.
11675:       Tilasto maamme kansalwisopintotyöstä todistaa, e'ttä
11676:   juuri ohjaus olisi saatava teho~kaamma,ksi ja 'keskitetym-
11677:  mäksi. Melkein jokainen valistusjärjestö suunnittelee omat
11678:  kurssinsa, mutta niiltä :puuttuu voimia jdhtoon. Kotikasva-
11679:  tusyhdistyksen kursseihin v. 1915 ilmoittautui osanottajiksi
11680:   noin 4,000 kansalaista, mutta vain 565 jaksoi suorittaa ver-
11681:   rattain vaatimattoman kurssin. Suomen Nuorison Liiton
11682:   ka~salaisopintoihin illmoittautui samana vuotena 1, 789 hen-
11683:   kilöä, mutta vain 276 suoritti tutkinnot. Näitä ilmi·öitä
11684:  ,tarkastelta>essa on kaikkialla saatu se havainto, että johdon
11685:   puute on suurin syy opiskelujen kesken jättämiseen. Jos
11686:   kes1lmsjohto olisi tarkoituksenmukainen, pai:kallisjohto esim.
11687:                      VI, 14. -   Alkio y. m.                 347
11688: 
11689: 
11690: kansakoulunopettajain asiana, voi v!llrmuudella olettaa, että
11691: päästäisiin aivl31n toisenlaisiin tuloksiin. Tällaista paikallis-
11692: johtoakaan ei kuitenkaan voi ajanpitkään miten:kään vakaan-
11693: nuttaa ilman, ellei siitä ma;kseta pientä korvausta, varsin-
11694: kin kun se tulee useimmiten lankeamaan vähävaraisten ja
11695: pienituloisten opettajain osalle. Keskusjohdon asettaminen
11696: taasen Kansanvalistusseuran kansalaisopintovalio:kunnan
11697: huostaan näyttäisi onnistuneimmalta. Samalla kuin se tu-
11698: lisi siten olemaan yhteydessä muutenkin tä:Haisia asioita val-
11699: vovan valistusjärjestön kanssa, se voisi järjestää, kuten jo on
11700: tehnytJkin, yhä uusia, tarkoitu'ksenmukaisesti harkituita lu-
11701: kukursseja tyydyttääkseen kaikkien eri aate- ja harrastus-
11702: suuntien toivomuksia, joten mikä valistusjärjestö tahansa
11703: voisi asettua sen kanssa Y'hteistoimintaan.
11704:      Kaiken sanotun perusteella ehdotamme siis, että Edus-
11705:  kunta anoisi, että myönnettäisiin v. 1918'
11706: 
11707:                  1) K ansanvalistusseuraUe kanstllaisopinto-
11708:              työn keskusjohtoa varten viisituhatta (5,000)
11709:              markkaa;
11710:                  2) kansala'is~pintojen vaikallisohjausta varten
11711:              50,(100 markkaa haettavaksi Kansanvalistusseu-
11712:              ran lca1ttta, ja maksettavaksi kerkeintaan 200
11713:              markan korvattserinä sella·isten kurs811en ohjaami-
11714:              sesta, jotka täyttävät Kansanvalistusseuran k-an-
11715:              salaisopintovalioktmnan asettamat ehdot.
11716: 
11717:     Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 19,17.
11718: 
11719:       Santeri Alkio.                Filip Saalasti.
11720:       J. P. Kokko.                  August Raatikainen.
11721:       E. Y. Pehkonen.               lv. Fr. Lantto.
11722:       Aleksis Salovaara.            J almar Haapanen.
11723:       P. Saarelainen.               Mikko J,einonen.
11724:       Mikko Luopajä.l'Vi.           I~auri Mäkinen.
11725: 348
11726: 
11727: VI, 1 5 . - Anom. ehd. N:o 36.
11728: 
11729: 
11730: 
11731: 
11732:             Alkio, Santeri, y. m.: Kirjastonhoitajain asetta-
11733:                misesta kuntiin sekä niiden palkkauksesta.
11734: 
11735: 
11736:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
11737: 
11738:      Toivottavasti tunnustetaan yksimielisesti, että kansanvå-
11739: listuksellinen ja kasvatuksellinen kanta vakavasti kehoittaa
11740: tehokkaisiin toimenpiteisiin sen kohottamiseksi. Yhtenä
11741: tärkeimmistä toimenpiteistä tälhän suuntaan on kaiketi pi-
11742: dettävä ajanmukaisen kirjastotoimen a~kaansaamista kaik-
11743: kialla, missä pai'kkakunnalliuen harrastus tamjoaa siihen
11744: edellytyksiä.     Sillä kirjallisuus, tarkoituksenmukaisesti
11745: käytettynä kansankasvatuksen ja va1istuksen apukeinona,
11746: on parha;impia mitä tarjolla. on. Senpä vuoksi kirjastotoi-
11747: men tkehittäminen kirjallisuuden käytön saattaa:niseksi sii-
11748: hen asemaan kansan kasvatuksessa., jonka se ansaitsee, on
11749: tärkeimpiä hetken Vflllistu'kseUisia tehtäviä maassamme.·
11750:      Kirjastotoimella ei brkoiteta ainoastaan sitä, että kir-
11751: j·oja on runsaasti saatavana yleisistä kokoelmista ja että
11752: niitä ehkä ahkerasti lainataankin.                     ·
11753:      Tarkoituksenmukaisen 'kirjastotoimen ohjelmana tulee
11754: olla, että 'hyviä kirjoja, kaikkien yhteiskuntaluokkien har-
11755: rastuksia ja tarpeita tyydyttäviä kirjoja on yleisissä kirja.s-
11756: toissa riittävästi· tarjona ja että kirjastojen puolelta säännöl-
11757: lisesti herätetään yleisön harrastusta hyvään kirjallisuuteen,
11758: sekä annetaan ohjausta kirjallisuuden käyttämiseen. Täl-
11759: laista kirjastotoiminta:a sopH sanoa rujall!Illu'kaiseksi nyky-
11760: aikana, jolloin kirjallisuutta, sekaisin hyvää ja huonoa, ali-
11761: tuisesti ilmestyy Y~hä runsaammin ja jolloin ala-arvoisella
11762: 
11763: 
11764: 
11765: 
11766:                ,.
11767:                     VI, 15. -   Alkio y. m.                 349
11768: 
11769: kirjallisuudella on mitä moninaisimpia mahdollisuuksia löy-
11770: tää tiensä lukijain käsiin.
11771:      Ajanmukaisen kirjastotoimen luomisessa on etupäässä
11772: kiinnitettävä huomiota kirjastonhoitoon. Se suurenmoinen
11773: tunnustus, mikä valistukseHisess;:t kansrunkasvatuksessa an-
11774: netaan kirjastoille, kohdistuu näet juuri sellaiseen kirjasto-
11775: toimeen, jossa kirjallisuuteen hyvin p-erehtyneet, hyvän
11776: yleissivistyksen saaneet, ammatillisesti kirjastotoimeen 'kas-
11777: vatetut henikilöt tekevät työtä kirjallisuuden käytön edistä-
11778: m1seksi. Koska meillä kirjrustotoimi on v~elä niin alkeelli-
11779: sella asteella, vaikka kirja:stoja onikin jo melkein joka kun-
11780: nassa ja enemmissä useampiakin, ettei ki11jastouhoito ole
11781: päässyt tällaiseen teho:k!kuuteen, olisi sen vuoksi ]')erin tar-
11782: peellista valtion puolelta ryhtyä huolehtimaan kirjastoulhoi-
11783: ta:jien valmistamista ja avustamaan niiden paikkaamista.
11784: Hallituksen olisi määrättävä kir~astonlhoitajan pätevyys-
11785: vaatimukset ja 'Pidettävä huoli siitä, että tilaisuutta tarjot-
11786: taisiin valim:fstautua kirjastonhootajiksi näiden vaatimusten
11787: mukaan. Kun nykyaikana seminaareista valmistautuu opet-
11788: tajia enempi kuin kansa/kouluihin tarvi~taan ja ylioppilaiden
11789: lukumäärä myös on suuri, niin ei ole epäilemistä, etteikö
11790: näistä saataisi soveliaalla vali'koimisella ja ammatillisella
11791: valmistU'ksella kirjastonhoitajia, jotka pystyisivät t~htävän
11792: suorittrumruan edellä viitaitujen periaatteid,en mukaan.
11793:      Kirjastonlhoitajien paikkaaminen taasen olis'i valtion ja
11794:  kuutaiu yhteisesti järjestettävä jotenkin samaan tapaan kuin
11795:  maa,Jaiskan:sakoulujeu opetta,jia nykyään 'palkataan. Kuu
11796:  toimi aluJk,si on jonkun verran kokeilun1 kannalla eikä kirjas-
11797:  tonho'it~aHe tulisi niitä etuja luonnossa, mitä kansaJkonlun-
11798:  opettajilla on, tulisi' rahapalkh asetta'a jonkun verran kor~
11799:  keammaksi, siis, että valtion osuus olisi 1,800 markkaa ja
11800: :kunnan osuus 600 markkaa. Palkanikorotuks~een 5 ja 10 vuo-
11801:  den palvelusajan perästä 25 proselli1!tia alkupalkasta, ikum-
11802:  mall!illrin kerralla, o1isi kirjastonhoitaja; oikeutettava.
11803:      Edellä sanotun perusteella pyydämme ehdott!la, että
11804:  Eduskunta anoisi
11805: 350          VI, 15.- Kirjastonhoitajain palkkaus.
11806: 
11807:                  1) että hallitus pitäisi huolta siitä, että tulisi
11808:              määrätyksi kirjastonhoitajan pätevyysvaatimuk-
11809:              set ja järjestetyksi tilaisuutta halukkaiden, joilla
11810:              siihen on edellytyksiä, ammatillisesti valmistua
11811:              kirja.<?tonhoitajijcsi;
11812:                   2) että valtion menoarvioon vuosittain varat-
11813:              taisiin aluksi esim. 50,000 markan suuruinen
11814:              summa maalaiskuntia varten, jotloo haluavat
11815:              asettaa erityisen kirjastonhoitajan, 1,800 markan
11816:              summa kutakin kuntaa varten anottavaksi eh-
11817:              dolla, että kunta puolestaan myöntää aluksi 600
11818:              markka~ vuodessa kirjastonhoitajan palkaksi ja
11819:              sitoutuu korottamoon .palkkaa 5 ja 10 vuoden
11820:              palvelusajalta, kt~mmallakin kerralla 25 pmsen-
11821:              tin määrällä, jolla summalla valtion osuus mai-
11822:              nittujen väliaikojen kuluttua myöskin kasvaisi.
11823:                   Kuntia varten, jotka eivät halua palkata eri-
11824:              tyistä kirjastonhoitajaa, olisi varattava kirjas-
11825:              tonhoitajan palkkioksi vaUionvaroista 300 mar-
11826:              kan eriä ehdolla, että sellainen kunta, joka tätä
11827:              pyytää, puolestaan myöskin myöntää vähintään-
11828:              kin sen verran kyseessä olev~ tarkoitukseen.
11829: 
11830:       Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1!9-17.
11831: 
11832:        Santeri Alkio.            J. P. Kokko.
11833:        E. Y. Pehkonen.           Mikko J,einonen.
11834:        J almar Haapanen.         :.\leksis Salovaara.
11835:        Iv. Fr. Lantto.           August Raatikainen.
11836:        P. Saarelainen.           Mikko Luopajärvi.
11837:                        J,auri Mäkinen.
11838:                                                           351
11839: 
11840: VI, 16, -   Anom. ehd. N:o 39.
11841: 
11842: 
11843: 
11844: 
11845:             Leppä, Sulho, y. m.: Määrärahan myöntämisestä
11846:                Kansan Näyttämö-Osakeyhtiölle.
11847: 
11848:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
11849: 
11850:     Eduskunnan 1907 tekemän ~lotteen johdosta nautti
11851: Helsingissä toimiva Kansan Näyttämö-0. Y. muutaman
11852: vuoden aikana 20,000-26,000 markan suuruista valtio-
11853: apua, mutta lakkautti hallitus sitten tämän valtioavun
11854: muiden samanluontoisten määrärahO'jen mukana. Kansan
11855: Näyttämö-0. Y :n tarkoituksena on ,suomenkielisen teatte-
11856: rin voimassa pitäminen kansan pohjakerrosten näyttämö-
11857: taiteellisten harrastusten kohottamista varten". Yhtiön
11858: toimintaa tämän päämääränsä toteuttamisessa vaikeuttaa
11859: suuresti ·sen E1pävarma taloudellinen asema, josta huoli-
11860: matta teatteri on taiteellisesti kehittynyt ete.enpäin. Jotta
11861: teatteri kuitenkin paremmin voisi sekä ohjelmistoonsa että
11862: taiteellisuuteensa nähden toteuttaa ohjelmaansa, on Kansan
11863: Näyttämö-0. Y :n johtokunta nyttemm~n uudelleen pyytänyt
11864: teatterille 25,000 markan suuruista valtioapua, ja ehdo-
11865: tamme me, -että EduslmntaJ anoisi,
11866:                että Kansan Näyttämö-Osakeyhtiöl~e ensi
11867:             vuodesta alkaen suoritettaisiin 25,000 markdtn
11868:             suuruinen vuotuinen valtiJoapn ..
11869:     Helsingissä. huhtikuun 23 p :nä 1917.
11870:       Sulho Leppä.                 Otto Toivonen.
11871:       Oskari Jalava.               Miina Sillanpää.
11872:       J. W. Hakkinen.              J. W. l;atvala.
11873: 352
11874: 
11875: 
11876: VI, 11. -   Anom. ehd. N :o 49.
11877: 
11878: 
11879: 
11880: 
11881:             Pehkonen, E. Y, y. m.: Määrärahan myön-
11882:                tämisestä ruuanlaiton ja kotitalouden ope-
11883:                tusta varten maaseudulla.
11884: 
11885: 
11886:               S u o m e n E d u s k u n n a l l e.
11887: 
11888:     Nykyinen tilwnne on asettanut elintarvekysymykselle
11889: kokonaisuudessaan varsin suuria vaatimuksia. Paitsi ruoka-
11890: aine~den yleistä saantia, on myöskin niiden tarlkoituksen-
11891: mukainen käyttäminen sekä ruuaksi valmistaminen tärkeä.
11892: Säännöllisinäikin aikoina, jolloin yleensä useammanlaatuisia
11893: ruoka-aineita ja runsaammin oli saatavana, on ruokata1lous
11894: varsinkin maaseudulla ollut liian yksipuolista ja siten val-
11895: mistettua, että arvokkaita ruoka-aineita on tullut tuhlatuksi,
11896: vailrka siitä huolima.tta ruuan ravHsevaisuus on voinut olla
11897: epätyydyttävää. Riittävä ruuanva!lmistustaito on välttämä-
11898: tön säännöllisissäkin oloissa toiselta ·puolen terveellisen,
11899: varkkapa yksinkertaisenkin ruuan va,lmi•st.amista varten tia
11900: toiselta puolen arvokkaiden ruoka-aineiden säästämiseksi.
11901: Tällaisena aikana se on vielä tärkeämpi vähistä ja yksipuo-
11902: lisem:mista aineista kuitenkin mahdollisimman terveellisen ja
11903: ra:vitsevan saamiseksi.
11904:     Nykyään on ennen karkkea ·pantava huomiota erilaisten
11905: kasviksien ruuaksi valmistamiselle, mikä moni'n paikoin on
11906: varsinkin vähe~pivaraisten perheitten keskuudessa vielä vä-
11907: hemmän tunnett-ua. Helposti voimme myöskin joutua siihen,
11908: että perunaleivän valmistus on saatava yleisemmäksi.
11909:     Ruuan valmistamisen opastaminen kuuluu maaseudulla
11910: maa:taloudellisten edistysjärjestöj,en ohjelmaan, Tä:tä varten
11911:                    VI, 17.- Pehkonen y. m.
11912: 
11913: ei kuitenkaan ole olemassa varsinaisia va;ltion ·apurahoja näi-
11914: den käytettfuvänä, vaan on tämä tapahtunut puutarhanhoi-
11915: don opastuksen yhteydessä. Tullakseen kuitenlkin riittävän
11916: tehoisaksi, on opastusta voitava antaa maassamme joka ky-
11917: lällä ja siinä määrin yksilökohtaisesti, että sen vaikutus käy
11918: tuntuvaksi. Tämä on mahdollista silloin kun työ kohdiste-
11919: taan varsinaisesti väihävaraisten pienviljeligäin ja maanrvilje-
11920: lystyöväen perheisiin, jotka eivät itse voi tehdä asian hy-
11921: väksi uhrauksia, aiDJoastaan si·ten, että valtio asettaa näiden
11922: järjestöjen käytettäväksi tätä varten erityisen määrärahan.
11923: Kun maassamme on yli 500 kuntaa ja jos kutakin kuntaa
11924: kohden lasketaan keskimäärin 300 mk., olisi siten koko tar-
11925: vittava määräraha oleva 150,000 mk. Olettamalla, että ky-
11926: symyksessä olevat järjestöt tällä alalla, ikuten puutarhan-
11927: hoidon alallakin on tapahtunut, voivat hanikkia itse lisäva-
11928: roja, voitaisiin tämän apurahan turvin saada aikaan varsin
11929:  tehoisa opastustyö, j·oka varmaankin olisi omiaan suuressa
11930:  määrin kohotta:maan maaseudun vähempi,varaisen vä;estön
11931:  terveydellistä hyvinvointia. Opastu'kseen voisi liittyä myös-
11932:  kin yleinen kotitaloudenhoidon neuvominen.
11933:      Edellä olevan ·perusteeUa saamme kunnioittaen ehdottaa
11934: Eduskunnan anottavaksi,
11935:                 että ruuanlaiton ja kotitalouden opast·usta
11936:             varten maaseudulla pienviljelijäin ja maanvilje-
11937:             lystyöväestön keskuudessa myönnettäisiin maa-
11938:             taloudellisille  edistysjärjestöille  jaettavaksi
11939:             150,000 mk. suuruinen vuotuinen apuraha ja että
11940:             tämä erä otettaisiin vuoden 1918 menoarvioon.
11941: 
11942:     Helsingissä 24 p. huhtik. 1917.
11943: 
11944:        E. Y. Pehkonen.             Aleksis Salovaara.
11945:        Filip Saalasti.             August Raatikainen.
11946:        J. P. Kokko.                Iv. Fr. I.antto.
11947:        P. Saarelainen.             Jalmar Haapanen.
11948: 
11949: 
11950:                                                           2il
11951: VI, 1s.- Anom. ehd. N:o 50.
11952: 
11953: 
11954: 
11955: 
11956:             Yrjö-Koskinen, lida, y. m.: Kotitalousopetuksen
11957:                avustamiseksi myönnetyn määrärahan korot-
11958:                tamisesta.
11959: 
11960: 
11961:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
11962: 
11963:      Sittenkun ensimäisillä valtiopäivillä 1907 oli jätetty ano-
11964: mus kotitalousopetuksen järjestämisestä maassamme, asetti
11965: Hallitus asiata valmistamaan komitean, jdka 19rl4 sai mietin-
11966: tönsä valmii'ksi. Tämä mietintö käsittää monenlaisia ehdo-
11967: tuksia ja .eri muotoja talousopetuksen yleistäJmiseksi maas-
11968: samme. Sittemmin on!kin syntynyt uusia kouluja ja entisiä
11969: on yhä kehitetty. Tämän vuoksi on puheena olevaa taTkoi-
11970: tustru varten myönnetty määräraha osoittautunut aivan riit-
11971: tämättömäksi. Jos milloin niin nytkyisenä aikana on käynyt
11972: selväksi, että tämmöinen opetus on j'o IJelkästään kansanta-
11973: loudelliseltakin kannalta tuiki tarpeen sekä tuottaja- että
11974: kuluttajaemännille ja siksi rohkenemme kunnioittaen pyytää
11975: Eduskuntaa anomaan,
11976:                että kotitalousopetuksen avustamista varten
11977:             myönnetty määräraha korotettaisiin kolmeensa-
11978:             taantuhanteen (300,000) rna:rkkan,n vuosittain.
11979:    Helsingissä 25 p. huhtikuuta 19p.
11980: 
11981:      lida Yrjö-Koskinen.      E. Y. Pehkonen.
11982:      Lucina Hagman.           Eveliina Ala-KuUn.
11983:      Jenny af Forselles.      U. Brander.
11984:      Vera Hjelt.              Annie Furuhjelm.
11985:      J. P. Kokko.             Artturi H. Virkkunen.
11986:                       Tekla Hultin.
11987:                                                             355
11988: 
11989: VI. 19. -   Anom. ehd. N:o 54.
11990: 
11991: 
11992: 
11993: 
11994:              Hälvä, Pekka ja Fränti, A.: Määriirahan
11995:                 rnyöntämisestii   liikuntaharjoitusten edistii-
11996:                 rniseksi.
11997: 
11998: 
11999:               S u o m e n E d u s k u n n a: 11 e.
12000: 
12001:      Liikuntoharjoitukse't, s. o. leikki, urheilu ja voimistelu
12002: ovat saavuttaneet vuosi vuodelta yhä suurempaa tunnustusta
12003: eduskunnan puolelta. Niin1)ä esitettiin 1909 vuoden toisille
12004: valtiopäiville anomusehdotus määrärahan myöntämisestä
12005: Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitolle vuodeksi 19 10, joka
12006:                                                       1
12007: 
12008: 
12009: 
12010: anomus·ehdotus ei kuitenkallin ennättänyt tulla, käsittelyn
12011: alaiseksi. Sitävastoin aiheutti 19,12 vuoden valtiopäiville esi-
12012: tetty anomusehdotus, joka tarkoitti valtioavustuksen myön-
12013: tämistä työväen voimiste'lu- ja urheiluseuroille, eduskunnan
12014: 7puolestaan myöntämään 28,000 markan määrära·han jaetta-
12015: vaksi avustuksina ruumiillisen työn tekijäin muodostamille
12016: voimistelu- ja urheiluseuroille. Viimeksi koolla ollut edus-
12017: kunta myönsi yhteensä 50,000 markan määrärahan jaetta-
12018: vaksi rupurahoina eräille liikuntoharjoitusten alalla toimi-
12019: ville keskusjärjestöille.
12020:      Kuten muistetaan, ei kumipikaan näistä alamaisista ano-
12021: muksista tullut hyväksytyksi. Sitä suureromaHa syyllä
12022: ·olisi Eduskunnan mielestämme nyt ojennettava auttava kä-
12023: tensä edistämään liikuntaharjoitusten käyttöä, jolla uusissa
12024: oloissa on entistä suurempi merkitys nuorison ruumiillisen
12025:  ja siveelJi.sen kunnon ja elinvoiman ylläpitäjänä ja kehittä-
12026:  jän}i. Ryhtymättä suotta kertaamaan niitä perusteluja, joi-
12027:  den nojaHa eduskunta on aikaisemmin tehnyt anomuksensa,
12028:  ehdotamme, että s.e nytkin amoisi 50,000 markan määrärahan
12029: 
12030: 
12031: 
12032:                                                                    •
12033:     356       VI, 111. -   Liikuntoharjoitusten edistäminen.
12034: 
12035:     myöntämistä käytettäväksi liikuntoharjoitusten edistämi-
12036:     seen.
12037:          Tä:mä tapahtuisi mielestämme tehokkaimmin sellaisten
12038:     keskusjärjestöjen kautta, joiden nimenomaisena !tehtävänä
12039:     on ollut liikuntaharjoitusten edistäminen ja joilla siis on
12040:     tarpeelH-sta kokemusta ja asiantuntemusta sekä jotka kes-
12041:     kusjärjestöinä kykenevät tasapuolisesti varteenottamaan
12042:     maan eri osien tarpeita. Sellaisia ovat esim. Suomen Voi-
12043:     mistelu- ja Urheiluliitto, Suomen- naisten liikuntokasvatus-
12044:     (ent. Voimistelu-) liitto, Suomen Uimaliiitto, Suomen Pallo-
12045:     liitto ja Suomen Voimisteluopetta,jaliitto.
12046:          Edellä esitettyjen nä:kökohtain nojalla ehdotamme Suo-
12047:     men Eduskunnalle anottavaksi,
12048: 
12049:                     että myönnettäisiin 50,000 markan maara-
12050:                  raha, käytettäväksi liikuntaharjoitusten edistä-
12051:                  miseksi;
12052:                     että sanottu summa yllämainitun tarkoituk-
12053:                  sen totettttamiseksi jaettaisiin apurahoina ni-
12054:                  menomaan liikuntaharjoitusten edistämiseksi toi-
12055:                  miville keskusjärjestöille.
12056: 
12057:           Helsingissä huhtikuun 25 p:nä 1917.
12058: 
12059:           Pekka Hälvä.                                A. Fränti .
12060: 
12061: 
12062: 
12063: 
12064: •
12065:                                                           35'1
12066: 
12067: VI, 2o. -   Anom. tllbd. N :o 55.
12068: 
12069: 
12070: 
12071: 
12072:              Lehtimäki, Konrad, y, m.: Määrärahan myön-
12073:                 tämisestä Suomen Voimistelu- ja Urheilulii-
12074:                 tolle.
12075: 
12076: 
12077:                 S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
12078: 
12079:     Täten pyydämme esittää Eduskunnan anottavak·si,
12080:                 että Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitolle
12081:             myönnettäisiin työväen voimistelu- ja urheiluhar-
12082:             rastusten edistämiseen käytettäväksi viisikym-
12083:             mentätuhatta Suomen markkaa (Smk. 50,000).
12084: 
12085:     Helsingissä 2'5 p :nä huhtikuuta 19'17.
12086: 
12087:      Konrad Lehtimäki.      Ida Aalle-Teljo.
12088:      Edvard Walpas.         E. Pohjaväre.
12089:      Karl H. Wiik.          J{aarle Mänty.
12090:      Maria Letonmäki.       Sulho Leppä.
12091:                     H. Jalonen.
12092: 358
12093: 
12094: 
12095: VI, 21, -   Pet. försl. N :o ö2.
12096: 
12097: 
12098: 
12099: 
12100:             Furuhjelm, Annie, m. fl.: Om utarbetandet af
12101:                 förslag tiU förordning ang. åtgärder för mot-
12102:                 arbetande af prostitutionen.
12103: 
12104: 
12105:              T i ll F i n 1 a n d s La n d t d a g.
12106: 
12107:     Ehuru den reglementerade prostitutionen blev upphävd
12108: den 16 maj 1907 och Senatens civi:expedition samma dag
12109: fastställde in~truktion för sanitetsbyrån för motarbetande av
12110: de veneriska sjukdomarna, varigenom några av de mest
12111: skriande missförhållandena på detta område undanröjdes,
12112: visade erfarenheten dock snart, att det gamla .systemet, om
12113: ock i förändrad form, fortbestod. Visserligen betecknar den
12114: nya förordningen ett framsteg så till vida, att prostitutionen
12115: icke mera har karaktär av att vara ett så att säga legaliserat
12116: yrke, och detta utgör ju en avsevärd moralisk vinning. Men
12117: E:n av det gamla reglementets mest a;nstötliga bestämmelser,
12118: tvångsbesiktningen, upphävdes icke. Den enda skillnaden
12119: är att besiktningen och övervakningen av de prostituerade
12120: kvinnorna överflyttades från polisbyrån till en för ändamålet
12121: inrättad sanitetsbyrå.
12122:     I den näJmnda instruktionen 1 § heter det hl. a. att sam-
12123: tidigt som sanitetsbyråns uppgift är att motarbeta de vene-
12124: riska sjukdomarna och ägna en noggrann uppmärksamhet åt
12125: förekomsten och utbredningen av dessa sjukdomar, motarbeta
12126: spridningen av desamma, bör allt göras för att möjliggöra
12127: återgången till ett sedligt liv för alla dem, som redan hem-
12128: fallit åt yrkesosedligheten, som oc'k förebygga deras hem-
12129: fallande däråt, vilka synbarligen överlä:mna sig åt ett osed-
12130:                    VI, 21. -   Furuhjelm y. m.
12131: 
12132:  ligt liv. Härav framwå,r att en av sanitetsbyråns främsta
12133:  uppgifter är att försöka hindra dessa kvinnor från att sjunka
12134:  djupare i lasten samt möjliggöra återgången för dem till ett
12135:  hederligt liv. I § 4 av instruktionen för läkaren och assisten-
12136:  ten förordnas: ,På grund av ingivna rapporter och medde-
12137:  landen {)ffi personer, vilka misstänkas att förmedla spridning
12138:  av v·eneriska sjukdomar, skaH läkaren efter noggrann pröv-
12139:  ning vidtaga de åtgärder, som förhållandena i de enskilda
12140:  fallen påkalla". I § 2 av instruktionen för föreståndaren för
12141:  sanitetsbyrån ålägges denne föreståndare, som närmast un-
12142:  derlyder läkaren, att ,såväl själv som genom sina 'under-
12143:  lydand·e tillsyningsmän söka uppdaga de personer, vil'ka på
12144:  grund av sina levnadsförhållanden och vanor synas innebära
12145:  en uppenbar fara för spridandet av veneriska sjukdomar".
12146:  Som synes, denna instruktion giver läkaren en stor maktfull-
12147:  komlighet att ingripa i enskilda personers liv. I instruktio-
12148:  nen användes genomgående uttrycket ,personer", men erfa-
12149:  renheten har givit vid handen att .denna benämning så gott
12150:  sQm uteslutande avser kvinnor. En av de mest angripbara
12151:  punkterna i ifrågavarande förordning är senast åberopade
12152:  paragraf, som ger sedlighetspolisen rätt, att på 'blotta miss-
12153:  tanken att en kvinna bedriver yrkesmässig otukt, låta upp-
12154:  kalla henne till sanitetsbyrån i och för besiktning. Denna
12155:  bestämmelse inrymmer en stor plats åt godtycket, befordrar
12156:  spionerisystemet och utsätter viiken som helst kvinna, som
12157:  rör sig ensam ute om kvällarna, för möjligheten att bliva
12158: 'gripen av sanitetsby11åns tillsyningsmän, vilkas uppgift det
12159:  är att uppspråra prostituerade. Dess värre ha låtskilliga över-
12160:  grepp i den vägen ägt rum, ty det har hänt, att kvinnor
12161:  inkallats, som se.dermera befunnits fullkomligt oskyldiga.
12162:  Redan möjligheten att sådana övergrepp kunna ske, måste
12163:   vara ägnad att framkalla en skarp op·position mot systemet
12164:  i fråga, detta S'å mycket mer som vår grundlag uttryckligen
12165:   stadgar, att ,ingen må fördärvas till liv och ära, lem ooh
12166:  välfärd utan att han lagligen förvunnen och dömd är". Hela
12167:   detta förfarande, som visserligen blott har stöd i en admi-
12168:   nistrativ förordning, står i skarp motsats till en av hörnsiie-
12169:   360        VI, 21. -Toimenpiteitä prostit. vastaan.
12170: 
12171:   narna i vår rättsordning, som garanterar personlig oantast-
12172:   lighet.
12173:        Dessutom bör ihågkommas att kvinnor 'kunna inkallas till
12174:   sanitetsbyrån på blotta angivelse. Misstänkes de att föra ett
12175:   dåligt liv, tvingas de att på bestämda dagar besöka sanitets-
12176:   byrån, och härmed äro de stämplade. Vidare hör erinras om
12177:   att ehuru männen i lika hög grad äro smittospridare, så
12178:   riktas hetsjakten nästan uteslutande mot kvinnorna, som om
12179:   de vore de enda skyldiga. ~1\tt det hos oss gäillande systemet
12180:   icke heller ur sanitär synpunkt består provet, bevisa de sta-
12181:   tistiska uppgifterna i Helsingfors 1895-1:914 över anmälda
12182:   nya fall av veneriska sjukdomar, enligt vilka 1895 6,1 pro
12183:   mille invånare voro smittade av någon form av könssjukdom,
12184:   och 19'14 hade procenttalet stigit till 13,2 per tusen invånare.
12185:        Vidare bör framhållas att av hela antalet hesiktigade
12186: • ·kvinnor i Helsingfors 1914, hade 299 und•ergått besiktning
12187:   första gången, och av dessa voro 130 i åldern 15-20 år,
12188:   och av dem, som redan tidigare hlivit besiktigade, voro 99
12189:   i åldern 15-20 år, vilket alltså ger en total summa av 229
12190:   undersökta i nämnda ålderskategori av vilka flertalet bliva -
12191:   prostituerad•e. N og så skrämmande siffror!
12192:         Granskar man den av sanitetsbyrån avgivna årsberättel-
12193:   sen för 1914 finner man att inalles 43 kvinnor varit intagna
12194:   i olika skyddshem, och för hela denna återupprättande verk-
12195:   samhet viiken ju enligt § 1 hör till sanitets1wl'låns viktigaste
12196:   uppgifter hade av stadsfullmäktige tilldelats ett anslag av
12197:   endast 5,000 mark.
12198:         Det hos oss nu gällande systemet, i Sverige benämt
12199:   ,stickprovsystemet", har i ett vidlyftigt, a v överläkaren för
12200:   sanitetsbyrån i Helsingfors som ,utomordentligt grundligt
12201:   och omfattande" vitsordat hetänkande av en av den svens'ka
12202:   regeringen 1910 tillsatt kommitte för avgivande av förslag
12203:    till åtgärder för motarbetande av de smittosamma könssjuk-
12204:   domarnas spridning, hlivit utsatt för en rätt a.mper kritik.
12205:   Vådan av att överlåta en sådan ma'ktfullkomlighet, som den
12206:   hos oss gällande förordningen medgiver åt en enskild läkare,
12207:    fra.mhålles med eftertryck, oberoende av att han står under
12208:                    VI, 21. -   Furuhjelm y. m.                 361
12209: 
12210: hälsovårdsmyndighetens överinseende, ooh borde enligt det
12211: svenska kommittebetänkandet icke i fråga komma, ty med
12212: så svävande lagbud kan en stor olikhet vid tillämpningen
12213: göra sig gällande beroende på lä'karens personliga uppfatt-
12214: ning, och kan denna olikhet i allmänhetens ögon lätt få ka-
12215: raktären av godtycke. Visserligen medgives i åberopade
12216: betänkande, a tt ,stickprovsystemet" sådant det tillämpas i
12217: Finland medför upptäckt och oskadliggörande av en mängd
12218: fl:\rliga smittohärdar, och sålunda ej kan frånkännas ett visst
12219: sanitärt värde, llien frallihålles tillika, att llian i Sverige vid
12220: en blivande lagstiftning på detta omnåde bör utgå från den
12221: förutsättning att densallima skall gälla såväl män som kvin=
12222: nor, och då anser komlliitten, att det i Finland tillämpade
12223: förfaringssättet aldrig skulle accepteras av lliännen, och så-
12224: lunda från början vara omöjligt att genomföra.
12225:      I tvenne av de skandinaviska länderna har den reglellien-
12226: terade prostitutionen solli 'känt upphäfts, i Norge så tidigt
12227: som 1887 ooh i Danlliark 1906. I Köpenhallin har saken
12228: ordnats så, att 1•2 av huvudstadens läkare, 1hland vilka även
12229: finnas kvinnliga sådana, avlönas av kommunen för lliedde-
12230: lande av fri läkarevård åt veneriskt sjuka. Patienter infinna
12231: sig enligt uppgift frivilligt hos läkaren, och på grund härav
12232: har besökens antal tilltagit. Den läkaren ålagda förtegen-
12233: hetsplikten är ägnad att lugna de sjuka, och liksom vid andra
12234: slliittosallillia sjukdollisfall antecknas besökarens 'kön och
12235: ålder, men icke nallin och yrke. Detta förfarande underlättar
12236: i hög grad återgången tili ett hederligt liv. Tvångsbesiktning
12237: får blott äga rum efter laga dom.
12238:       Genom de av kriget skapade abnorllia förhållanden har
12239: frågan Olli ibekämpandet av de veneriska sjukdomarna vunnit
12240: ökad aktualitet och därmed även frågan Olli prostitutionen.
12241: Motståndarna till allt slag av tvångsinskrivning och tvångs-
12242: undersökning av kvinnor ökas i samma lliån som den insikten
12243: lliognar att ett förfarande som ur moralis'k synpunkt är för-
12244: kastligt, ur social synpunkt lätt kan få karaktären av klass-
12245: lagstiftning, samt ur sanitär synpunkt är delvis ineffektivt,
12246: blott måste vara tiH skada, och att andra principer måste
12247: 362       VI, 21. -   Toimenpiteitä prostit. vastaan.
12248: 
12249: läggas till grund för kampen mot yrkesosedligheten, om
12250: man skall kunna hoppas på en förbättring i förhållandena
12251: på ifrågavarande område. Det tidigare berörda svenska för-
12252: slaget är baserat på principen att försöka få den sjuka att
12253: frivilligt anmäla sig till behandling, och ingen, som av fri
12254: vilja vänder sig till läkare får namngivas. Skulle däremot
12255: anmäld person icke efterkomma sundhetsinspektörens anma-
12256: ning, har denne ej rätt att själv besluta om tvångsåtgärder
12257: utan måste ärendet underställas hälsovårdsmyndighetens
12258: prövning. Har vid verkställd undersökning ingen smitta
12259: upptäckts, är saken för denna gång avslutad, och sundhets-
12260: inspektören har ej rätt att förständiga den anmälda till un-
12261: dergående av förnyad undersökning, även om det skulle gälla
12262: en kvinna, som hängiver sig åt yrkesmässig otukt. Förslaget
12263: isin helhet uppbäres av en ,human anda och önskan att genom
12264: avskaffande av besiktningstvång möjliggöra för de prosti- '
12265: tuerade återgång till ett hederligt liv. - I ett omdöme om
12266: det svenska kommittebetänkandet erkänner överlä:karen för
12267: sanitetsbyrån i Helsingfors att ifrågavarande förslag besitter
12268: många förtjänster framom andra system och utvisar tillika
12269: den ri'ktning, i vilken utv,ecklingen bör gå: ,Allmänhetens
12270: uppfostran till att i möjligaste mån söka undvika att ådraga
12271:  sig och .sprida smitta samt att i fall av behov självmant söka
12272:  läkarvård, varigenom en inskränkning av tvångsförfarandet
12273: i en framtid möjliggjordes".
12274:      Att i vårt land finnes en stark opinion mot det nu rådande
12275:  systemet, torde vara allmänt känt, och hava målsmännen för
12276:  denna opinion i kampen för reformer på ifrågavarande om-
12277:  råde vid olika tillfällen bestämt uttalat sig för tvångsunder-
12278:  sökningens upphävande. I tidningspressen och vid offentliga
12279:  möten har denna opinion kommit till synes, och hava petitio-
12280:  ner i d,etta syfte upprepade gånger inlämnats till särskilda
12281:  lantdagar, senast till lantdagen 191'4 petitionsförslaget n:o
12282:  56 av Löthma:n, T., m. fl. Toimenpiteistä siveellisyysolojen
12283:  parantamiseksi. Ävenså har föreningen Hvita bandet tidi-
12284:  gare inlämnat till Senaten en anhållan om tillsättandet av
12285:  en kommitte för revision av instruktionen av den 16 maj
12286:                   VI, 21. -   Furuhjelm y. m.
12287: 
12288: 1907 ävensom förordningen av den 28 maj 1894 angående
12289: motarbetandet av de veneriska sjukdomarna. - Emellertid
12290: ha dessa initiativ tills vidare ic'ke lett till någon påföljd.
12291:     Fullt medvetna om denna frågas ömtåliga och svårlösta
12292: natur och omöjligheten att enbart genom lagstiftningsåtgär-
12293: der hindra de veneriska sjukdomarnas spridning, är doc'k det
12294: hos oss följda tillvägagångssättet i hög grad otillfredsstäl-
12295: lande och stötande fijr rättskänslan, varför kravet på refor-
12296: mer på området framträder med allt större skärpa.
12297:     För att n1l detta mål borde bl. a. 1) iförordningen av den
12298: 28 maj 1894 angående motarbetandet av de veneriska sjuk-
12299: domarna ävensom instruktionen för sanitetsbyrån av den 16
12300: maj 1907 underkastas revision med fäst avseende vid att icke
12301: någons människovärde eUer medbol'gerliga rättig'heter krän-
12302: kas, 2) att för spridning av smittosamma könssjukdomar
12303: göras gällande enahanda bestämmelser som för epidemier,
12304: dock med straffpåföljd för överförande av venerisk smitta.
12305:     Då dessa frågor emellertid fordra en a1lsidig och grund-
12306: lig utredning föreslå vi vördsamt,
12307:                 att Lantdagen måtte lws Senaten anhålla
12308:             om tUlsättandet av en kommitte av sakkunniga.
12309:             män och kvinnor för utarb·etandet av förslag till
12310:             förordning angående åtgä1·der för motarbetandet
12311:             av de smittosamma könssjukdomarnas spridning,
12312:             ävensom tag.a under omprövning vad som kunde
12313:             göms för at;t motarbeta prostitutionen.
12314: 
12315:    Helsingfors den 215 april 1917.
12316: 
12317:      Annie Furuhjelm.              Tekla Hultin.
12318:      Iida Yrjö-Koskinen.           Jenny af Forselles.
12319:      Vera Hjelt.                   Lucina Hagman.
12320: 
12321:     Tähän yhtyy
12322:                                       Eveliina Ala-Kulju.
12323: 364
12324: 
12325: VI, 22, -   Pet. föml. N:o 91.
12326: 
12327: 
12328: 
12329: 
12330:             af Forselles, Jenny, m. fl: Om beviljande af
12331:                 understöd åt föreningar 'och kommuner för in-
12332:                 rättande och underhåll af skyddsh:,em till sed-
12333:                 lighetsw·betets tjänst.
12334: 
12335: 
12336:               rr i 11 F i 11 l a 11 d s L a 11 t d a g.
12337:      På gru11d av ett till La11tdage11 1910 i11läm11at petitio11s-
12338: förslag, beviljade La11tdage11 sagda år ett a11slag om 50,000
12339: Fmk ti1l befordra11de av sedlighetsarbetet i la11dets större
12340: städer. Petitionärerna 1hade a11hållit om e11dast 30,000 Fmk,
12341: me11 på kulturutskottets förslag höjdes . summan till det
12342: nämnda ·beloppet, ett bevis på att Lantdagen ansåg uppgiften
12343: vara betydelsefull och arbetdältet stort. Dåvarande regering
12344: visade emellertid ringa förståelse för hithörande frågor, och
12345: de skyddshem, som på privat initiativ och bekostnad up-p-
12346: stått och vilka dock aldrig varit i stånd att mottaga ens :när-
12347: melsevis alla de kvinnor. som varit i behov av vård, hade att
12348: kämpa med stora ·ekonomiska svårigheter, viTka slutligen
12349: ledde till indragning av några bland dem.
12350:      Så utbröt kriget. Militär i större antal än förr förlades
12351: till en del av .våra städer och landskommuner, och detta med-
12352: förde en sediig förvildning, som u11der liknande förhållan-
12353: den ej helt torde kunria undgås. Här antog den de mest oro-
12354: väckande proportioner.
12355:      Det enstämm'iga vittnesbördet 'härom från ·oli'ka ddar av
12356: landet jävas icke av de berättelser, som under dessa år av-
12357: givits av sanitet.sbyrån för motarbetande av ,de veneriska
12358: sjukdomarna i Helsingfors. Medan år 1913 till byrå11 för
12359:          ...
12360:                  VI, 22. -   af Forselles y. m.              365
12361: 
12362: bes.iktning upphämtad~s 301 där förut dkända kvinnor, föl·
12363: jande år 299, sprang siffran för år 1915 upp till 463, av
12364: vilka 196 i åldern 15-20 år. Den för veneriska sjukdomar
12365: avsedda kuranstalten blev för trång, och ett stort provisoriskt
12366: sjukhus inrättades.
12367:     Då normala förhållanden inträda 1 vårt land, komma dessa
12368: kvinnor, tkrigstidens offer, att 111tgöra en social fara. De få
12369: redan för sam'hällets skull ·ej lämnas utan hjälp, att sköta
12370: sig själva. M:en var finnas de anstalter, de skyddshem, som
12371: skola taga hand om dem ·och söka återvinna dem för sam-
12372: hället? Detta onda är numera ej koncentrerat i vissa större
12373: 13täder, det är spritt öv•er landetl
12374:     Närmast får man väl tänka på ått den erfa.renhet, som
12375: redan sedan årtionden samlats inom privata anstalter, skall
12376: tagas i anspråk sålunda, att de f~reningar, som tidigare in-
12377: rättat och underhållit skyddshem, skulle sättas ,i tillfälle att
12378: forl..sätta och utvidga sin verksamhet. Men dessutom bordc
12379: samh'ället så begå, att nya medborgerliga sammanslutningar
12380: bleve bildade och att även kommuner kände sig manade att
12381: taga verksam del i det upprättande arbetet.
12382:      I själva v•erket är det nödvändigt att nya, specialiserade
12383: typer av anstalter uppstå: dels mindre upptagniing,shem i stä-
12384: derna, .dels skyddshem, hälst förlagda fill landet. Dessa se·
12385:                                               1
12386: 
12387: 
12388: 
12389: nare borde vara av minst tvänne slag: asyler för de många
12390: rent av otillräkneliga element, vilka rekrytera prostitutionen
12391: och som, lämnade åt sig själva, icke kunna föra ett regelbun-
12392: det liv, dels utbildningsanstalter, i vil'ka internerna under-
12393: visas i olika yrken. Särskilt torde trädgårdssköts.el kunna
12394: anses lämplig. Det förtjänar att framhållas, att av de 463
12395: ovan berörda kvinnorna i Helsingfors .ej ml.ndre än 435 varo
12396: födda på landsbygden, således ej helt främmande för dess liv.
12397:      Delvis borde väl kommunerna anses förpliktade att under-
12398: .stöda dessa a.nsta1ter, såsom hittills i någon mån varit fallet
12399: i de större städerna, särskilt så länge s. k. utskänkningsmedel
12400: stodo till buds. .Men det torde dock ej kunna förnekas att de
12401: omständigheter, som nu mer än någ-onsin påkalla ett kraf·
12402: tigt ingripande, betinga en fördeln'ing av dessa kostnader
12403: 366          VI, 22. -Määräraha siveellisyystyötii varten.
12404: 
12405:  över hela. landet. AUra minst bör denna uppgift .göras be-
12406:  roende enbart eller främst av d~en ens'kilda välgörenheten.
12407:  Det synes oss att sa:mhället bör bidraga att finansiera och
12408:  jämväl i motsvarande grad äga att övervaka och leda ver,k-
12409:  samheten.
12410:      Men då det nu gäller ej blot't att bidraga till en del årliga
12411:  underhållskostnader utan jämväl att uppmuntra till grund-
12412:  läggande av nya anstalter, torde man .ej nå målet om icke ett
12413: .jämförelsevis rundll.gt anslag av Lantdagen ställes till re-
12414:  geringens disposition, att utgivas, dels såsom understöd åt
12415:  redan existerande förenmgar, vilka visat sig kunna med fram-
12416:  gång verka på detta arhetsfält, dels åt eventuella nya ,sam-
12417:  mans1utningar, vilka föfklara sig vil'liga att upprätta skydds-
12418:  hem ooh vilka genom en noggrannt utarbetad plan och kost-
12419:  nadsberakning lämna antaglig garant!i för sin verksamhet.
12420:  På samma villkor borde jämväl kommuner kunna komma i
12421:  åtnjutande av bidrag ur anslaget.
12422:      Vi våga således vördsamt föreslå,
12423: 
12424:                   att Lantdagen måtte ·besluta anhålla om be-
12425:               viljande av 150,000 Fmk, att av Senaten utgivas
12426:               som understöd åt föreningar och kommuner för
12427:               inrättande och ttnderhåll !lXV skyddshem till sed-
12428:               lighetsa:rbetets tjänst.
12429: 
12430:       Helsingfors, den 2'5 april 1917.
12431: 
12432:       Jenny af Forselles.             Lucina Hagman.
12433:                     Eveliina Ala-Kulju.
12434:                                                           367
12435: 
12436: VI, 2s. -   Edusk. esit. N :o 14.
12437: 
12438: 
12439: 
12440: 
12441:             Helenius-Seppälä, Matti: EhdotUJ,S la~ksi kine-
12442:                matografikuvien julkisen näyttämisen eh-
12443:                doista.
12444: 
12445: 
12446:               S u o m e ri E d u s k u n n a II e.
12447: 
12448:     Yleistä valitusta on vuosikaudet herättänyt n. s. elävien
12449: kuvi,en julkinen näyttäminen ilman riittävää, tarkoituksen-
12450: mukaisesti järjestettyä filmien tarkastusta. Tätä tietä on
12451: valunut kansaamme sellaista siveellistä myl'kkyä, ·että sen
12452: vaarallisuus varsinkin kasvavaan nuorisoon nwhden hyvinkin
12453: voidaan panna sellaisten pahennusten rinnalle, joita vasfuan
12454: on säädetty varsinaisia kieltolakeja. Ehdotus toisensa perästä
12455: on laadittu ja jätetty asianomaiseen paikkaan epäkohdan
12456: korjaamiseksi, mutta tunnettujen olosuhteiden pakosta ovat
12457: ne jääneet toivottua tulosta tuottamatta.
12458:     Muualla on kinematografikuvien tarkastus järjestetty
12459: varsinaisella lainsäädännöllä. Etenkin luulisin Norjan filmi-
12460: tarkastuslain 25 päivältä heinäkuuta 1913 kelpaavan meille-
12461: kin esikuvaksi. Mikäli saatoin itse paikalla seuratessani tar-
12462: kastajain työtä havaita, päästiin sen avulla jotakuinkin tyy-
12463: dyttäviin tuloksiin. Mukaan liitetty lakiehdotus on laadittu
12464: norjalaisen lain pohjalle, kuitenkin ottamalla huomioon niitä'
12465: toivomuksia, mitä muutamien asiantuntijain taholta meillä on
12466: asiassa lausuttu.
12467:     Asian tärkeyteen nähden rohkenen kunnioitta·en ehdottaa,
12468: 
12469:                 että Eduskunta hyväksyisi ja lähettäisi asian-
12470:             mnaisesti vahvistettavaksi seuraavan lakiehdotuk-
12471:             sen kinematografikuvien julkisen näyttämisen eh-
12472:             doista.
12473: 368        VI, 23. -   Laki kinemat,ografinäytännöistä.
12474: 
12475: 
12476:                               Laki
12477:       kinematografikuvien julkisen näyttämisen ehdoista.
12478:                                1 §.
12479:     Kinematografilmvia älköön riulkisesti näytettäkö kaupun-
12480: gissa ilman kaupunginvaltuuston ja maalla kunnanvaltuus-
12481: ton tai, missä sitä .ei ole, kuntakokouksen lupaa.
12482:     Lupaa älköön myönnettäkö, jolleivät asianomaiset järjes-
12483: tysviranomaiset ole hakemusta puoltaneet.
12484:     Lupa myönnetään korkeintaan kahdeksi vuodeksi kerral-
12485: laan, ja on s:e väärinkäytön esiintyessä peruutettava.
12486:     Kinematografikuvien näyttäminen voidaan pidättää. kun-
12487: nalliseksi yksinoikeud·eksi, jolloin se voidaan luovuttaa toi-
12488: minnassaan kasvatusopillisia periaatteita noudattavalle yleis-
12489: hyödylliselle yhtiölle.
12490:     Yksityiset tai kunta suorittavat oikeudestaan valtiolle
12491: veroa, jonka senaatti säätää määrättyn1ä pros:enttina saaduista
12492: bruttotuloista. Yleishyödyllisen yhtiön osakkaat saavat enin-
12493: tään 6 9'6 :n koron yhtiöön maksetusta pääomasta, yhtiön
12494: muun vuosivoiton mennessä valtiolre.
12495: 
12496:                            2· §.
12497:    Senaatti määrää kunnan väkiluvun perusteella edeltäpäin
12498: joka kolmas vuosi, kuinka paljon sellaisia paikkoja, miss'ä
12499: kinematografikuvia nä;ytetään, korkeintaan saa olla kussa-
12500: kin kunnassa.
12501:                               3 §.
12502:     Huoneiston, jossa kinematogra:fikuvia näytetään, tulee
12503: olla järj.estysviranomaisten hyväksymä. Järijestysviranomais-
12504: ten on vaadittava asianomainen lausunto huoneiston sopivai-
12505: suudesta tarkoitukseensa tulipalovaarattomuuteen ja yleisön
12506: muuhun turvallisuuteen nähden.
12507: 
12508:                            4 §.
12509:     Mitään kinematografikuvia älköön julkisesti näytettäkö,
12510: ennenkuin senaatin määrä:ämät filmitarkastajat ovat ne näy-
12511: tettäviksi hyväksyneet.
12512:                  VI, 23, -   Helenius-Seppälä.
12513: 
12514:      Tässä tarkoituksessa välttämätön filmitarkastus tapahtuu
12515:  Helsingissä, ja määrä.a senaatti tähän toimeen kaksi vaki-
12516:  naista tarkastajaa ja yhden varatarkastajan, jotka nauttivat
12517:  palkkiota valtion varoista. Tarkastukseen ottakoon osaa aina-
12518: ,kin kaksi tarkastajaa samalla kertaa. Jos nämä eivät ole
12519:  jonkun filmin tai filmiosan hyväksymisestä tai hylkäämi-
12520:  sestä ybimieliset, kutsukoot varatarkastajan asian ratkaise-
12521:  maan. Hyväksytyt filmit ovat varustettavat tarkastajain
12522:  merkillä, jota paitsi heidän on annettava kirjaUinen todistus
12523:  asiassa.
12524: 
12525:                              [) §.
12526:    Se, joka antaa filminsä tarkastettaviksi, maksakoon se-
12527: naatin määräämän maksun tarkastajain palkkion ja muiden
12528: menojen suorittamiseksi. Maksu on suoritettava siinäkin ta-
12529: pauksessa, että filmi tulee hylätyksi.
12530:    Senaatti määrätköön, kuinka maksu on tapahtuva ja asia
12531: muuten käytännössä järjestettävä.
12532: 
12533:                               6 §.
12534:     Tarkastajat älkööt hyväksykö kuvia, jotka heidän käsi-       r
12535: 
12536: tyksensä mukaan loukkaavat lakia. tai säädyllisyyttä, saavat
12537: aikaan siveellisessä suhteessa pahennusta tai vaikuttavat kat-
12538: sojaan raaistuttavasti.
12539: 
12540:                             7 §.
12541:     Kinematografikuvanäytäntöihin, jotka päättyvät myö-
12542: hemmin kuin kello 8 iltasella, ei saa päästää 15 vuotta nuo-
12543: rempia lapsia, jolleivät ole vanhempiensa tai holhoojiensa
12544: seurassa.
12545: 
12546:                             8 ~.
12547:     Nämä säännökset eivät kos~e varsina-isessa opetustyössä
12548: esiintyvää kinematografikuvain näyttämistä.
12549:     Jos kinematografikuvia halutaan näyttää jonkun julki-
12550: sen esitelmän valaisemisebi, hankittakoon siihen lupa senaa-
12551: tilta tai sen määräämältä.
12552:                                                         24
12553: 370
12554: 
12555:                           9 §.
12556:    Rikkomukset tämän lain säännöksiä vastaan rangaista-
12557: koon vähintään sadan markan sakolla tai vähintään kuukau-
12558: den. vankeudella.
12559: 
12560:                             10 §.
12561:       Tämä laki astuu voimaan ......................... .
12562: 
12563:       Helsingissä 2'5 päivänä huhtikuuta 1917.
12564: 
12565: 
12566:                                  Matti Helenius-Seppälä.
12567:                                       •
12568: 
12569: VALTIOPÄIVÄT
12570:                1917
12571: 
12572:          LIITTEET
12573:                . VII
12574: KUNNALLISV ALIOKUN'])AAN LÄHETETTY
12575:   EDUSKUNT.AIESITY,S JA ANOMUS-
12576:                   ""
12577:            EHDOTUKSET
12578: 
12579: 
12580: 
12581: 
12582:           HELSINGISSÄ, 1917
12583:       SUOMEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
12584: •
12585:                                                              378
12586: 
12587: VII, 1. -   Edusk:. asit. N:o 13.
12588: 
12589: 
12590: 
12591: 
12592:             Huotari, Anton, y. m.: Erinäisiä lakiehdotuksia
12593:               kuwnallis~a:insäädimnön uudistamiSeksi.
12594: 
12595: 
12596:               S u o m e n E d u s k u n n a 1 1 e.
12597: 
12598:     Viitaten vuoden 1914 valtiopäiville jätetyn eduskunta-
12599: esityksen N:o 19· perusteluihin (Valtiopäivät 19<14, Liitteet
12600: V, siv. 399--400) sekä vedoteu muuttuneiden valtiollisten
12601: olojen vaatimuksiin, jotka erityisesti kiirehtivät kunnallisten
12602: äänioikeusolojen ja yleensä kunnallishallinnon uudistamista
12603: kansanvallan vaatimusten mukaisiksi, saamme kunnioittaen
12604: esittää,
12605:                että Eduskunta ottaisi eduskuntaesityksistä
12606:             säädetyssä järjestyksessä käsitelläkseen seuraa-
12607:             vat lakiehdotukset:
12608: 
12609: 
12610:                Maalaiskuntain kunnallislaki.
12611:                           1 LUKU.
12612:                       Yleisiä säännöksiä.
12613:                              1 ~-
12614:      Kukin maaseurakunta, jolla on oma alue, on itsekseen eri
12615: kunta, ~onka jäsenten tulee tämän lain mukaan ja niiden ra-
12616: jain sisässä, jotka laki muuten määrää, hoitaa yhteiset jär-
12617: j,estys- ja talousasiansa, mikäli ne voimassa olevien lakien tai
12618: as~usten mukaan eivät ole julkisen viranomaisen käyteltäviä.
12619: 
12620:                             2 1§.
12621:     Jos useammilla maaseurakunnilla on yhteinen kunnallis-
12622: hallinto, pysyköön se edelleenkin sillänsä, niin kauvan knn
12623: 374        VII, 1. -   Maalaiskuntain kunnallislaki.
12624:        '
12625: seurakunnat siitä sopivat. Jos joku niistä tahtoo erota, tahi
12626: jos useampi samaan kihlakuntaan kuuluvia maaseurakuntia
12627: haluaa yhdistyä yhteiseen kunnallishallintoon, olkoon sekin
12628: luvallista,· jos kaikkien yhtymistä tai eroamista haluavain
12629: kuntain jäsenten enemmistö sitä kansanäänestyksessä puol-
12630: taa. Tämänlaisesta yhtymisestä tai eroamisesta on läänin
12631: 1mvernöörille tehtävä kirjallinen ilmoitus, jonka näiden kun-
12632: tain valtuutetut allekirjoittavat kokouksessa, joka on pidet-
12633: tävä viimeistään kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä päi-
12634: västä kuin päätös tehtiin. Ensimmäisen yhteisen valtuutet-
12635: tujen kokouksen kutsuu kokoon ja määrää kokouspaikan sen
12636: kunnan valtuuston puheenjohtaja, jonka puolelta eroamis- tai
12637: yhtymiskysymys on pantu alkuun.
12638:     Maa- ja kaupunkiseurakuntaa älköön yhdistettäkö yh-
12639: teiseen kunnallishallintoon. Milloin kuitenkin yhteisyys yh-
12640: dessä tahi toisessa suhteessa katsotaan olevan aikaansaatava,
12641: olkoon asianomaisilla kunnilla valta yht-eisessä edustajako-
12642: kouksessa siitä päättää.
12643:     Missä poikkeustapauksissa kunta voidaan erityisiä tar-
12644: koituksia varten jakaa piireihin, jotka toisessa tahi toisessa
12645: suhteessa ovat rii11pumattomat kunnan yhteisestä hallinnosta,
12646: siitä säädetään muualla.
12647: 
12648:                               3 §.
12649:      Maalaiskunnan jäsen on jokainen, jolla kunnassa on asunto
12650: ja kotipaikka; joka siellä omistaa tai viljelee maata tahi hal-
12651: litsee muuta kiinteätä omaisuutta; taikka joka siellä har.ioit-
12652: taa elinkeinoa, liikettä tahi ammattia.
12653: 
12654:                              4 §.
12655:    Maalaiskunta käyttää päättämisvaltaansa valitsemainsa
12656: lmnnanvaltuut!3ttujen ja äänestysalueittain toimeenpantavan
12657: kansanäänestyksen kautta.
12658:    Toimeenpano ja hallinto on kunnallislautakunnan ja mui-
12659: den sitä varten valittujen lautakuntain, hallituskuntam tahi
12660: henkilöiden tehtävä, kaikki niinkuin tässä asetuksessa tahi
12661: munalla tarkemmin säädetään.
12662:                 VII, 1. -    Anton Huotari y. m.                  375
12663: 
12664:                              5 §.
12665:     Kunnan yhteistä omaisuutta, olkoonpa se tuloa kiinteästä
12666: omaisuud·esta, liikkuvaa pääomaa 'tahi jotain tuloa tuottava
12667: oikeus, samoin myöskirr valtion kunnalle myöntämiä varoja,
12668: on, jollei jonkin tapauksen varalta ole toisin säädetty, pidet-
12669: tävä varoina, joilla kunnan yhteisiä menoja suoritetaan, ja
12670: hoidettava niink"uin tässä jälempänä sanotaan.
12671:     Niihin menoihin, joihin varoja edellä mainittujen lisäksi
12672: tarvitaan kunnan yhteiseksi hyödyksi tahi sen erityisiin tar-
12673: pmsun, määrätköön kunta veroja kannettavaksi voimassa-
12674: olevain tai vastaisuudessa säädettävien perusteiden mukaan.
12675: 
12676: 
12677:                              2 LUKU.
12678:                         K unnanvaltt~ustosta.
12679:                            6 §.
12680:    Kunnanvaltuutettuja valitaan kunnassa, jonka väkiluku
12681: henkikirja,n mukl}an on 1,000 tahi vähemmän, 12, ja kun·
12682: nassa, jonka väkiluku on
12683:        enemmän ·kuin 1,000, vaan ei yli 2,000, 15
12684:                      2,000,              4,000, 18
12685:           "      "
12686:                      4,000, '
12687:                               " " " 6,000, 21
12688:           "      " 6,000, " " " 8,000, 24
12689:                                  " "
12690:                      8,000, "
12691:           "      "
12692:                                         10,000, 27
12693:           "         10,000,
12694:                               "  " "
12695:                                         15,000, 30
12696:           "      "
12697:                     15,000,
12698:                               " " " 20,000, 36
12699:           "      "            " " "
12700:                     20,000,        0            40
12701:                                        ••••••••••••   0   0   0
12702: 
12703: 
12704:             "       "         )
12705: 
12706: 
12707:     Varajäseniä valitaan niin monta kuin as.etuksessa kun-
12708: nallisista vaaleista säädetään.
12709: 
12710:                              7 §.
12711:    Kunnanvaltuutetut valitaan välittömillä ja suhteellisilla·
12712: vaaleilla.
12713:    Lapin kihlakuntaan kuuluvat kunnat ~käyttäkööt kuiten-
12714: kin enemmistövaaleja, ellei kunta, ennenkuin tämä laki astu'1
12715: 876        VII, 1. -   Maalaiskuntain kunnallislaki.
12716: 
12717: voimaan, ole päättänyt, että suhteellista vaalitapaa on käy-
12718: tettävä. Jos kunta myöhemmin tahtoo ottaa käytäntöön suh-
12719: teellisen vaalitavan tai siirtyä takaisin enemmistövaaleihin,
12720: olkoon semmoinen asia kansanäänestyksellä ratkaistava.
12721:      Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen ääni-
12722: oikeus. Älköön vaalio.ikeutta valtamiehen kautta käytettäkö.
12723:      Vaalien .. toimittamisesta säädetään laissa kunnallisista
12724: vaaleista.
12725:                                8 §.
12726:      Kunnanvaltuutetut valitaan kolmeksi vuodeksi. Kuiten-
12727: kin eroaa ensi' kerta valituista ensimäisen vuoden lopussa
12728: kolmannes ja toisen vuoden kuluttua toinen kolmannes siinä
12729: järjestyksessä kuin asetuksessa kunnallisista vaaleista on
12730: säädetty.
12731:      Enemmistövaalitapaa käytettäessä päättyy valtuutettu-
12732: jen toimikausi kolmen vuoden kuluttua, jolloin uudet vaalit
12733: ovat toimitettavat.
12734:      Jos valtuuston jäsen kuolee, muuttaa pois taikka muun
12735: laillisen tai valtuusMn hyväksymän syyn takia eroaa ennen
12736: toimiaikansa lop11umista, astuu varajäsen hänen sijaansa, ku-
12737: ten kunnallisess'a vaalilaissa on säädetty tai, jos kunnassa
12738: käytetään enemmistövaalitapaa, samasta vaalipiiristä valittu
12739: varajäsen; ja on tämä toimessa sen .a;jan, mikä eronneelia olisi
12740: ollut jälellä.
12741:                                9 §.
12742:      Oikeus valita kunnanvaltuutettuja ja tilintarkastajia. sekä
12743: ottaa osaa yleiseen kansanäänestykseen on jokaisella kun-
12744: nan jäsenellä, sekä miehellä että naisella, jolla on Suomen
12745: kansalaisoikeus ja joka ennen vaalivuotta on täyttänyt kaksi-
12746: kymmentä vuotta ja joka viimeksi toimitetussa henkikirjoi-
12747: tuksessa on kuntaan hengille ,kirjoitettu.
12748:     Niiden Venäjän valtakunnan alamaisten, jotka eivät ole
12749: Suomen kansalaisia, kunnallisten oikeuksien suhteen nouda-
12750: tetaan, mitä siitä on erittäin säädetty.
12751: 
12752:                              10 §.
12753:    Vaalikelpeinen kunnanvaltuutetuksi on jokainen, joka on
12754: oikeutettu sellaisia valtuutettuja valitsemaan.
12755:                 VII, 1. -   Anton Huotari y. m.              877
12756: 
12757:    Mitä vaalikelpoisuudesta kunnanvaltuutetun toimeen on
12758: sanottu, olkoon voimassa myös muihin 'kunnallisiin luotta-
12759: mustoimiin nähd·en, joista ei ole erittäi!Y säädetty.
12760: 
12761:                               11 §.
12762:      Kunnanvaltuuston on keskusteltava ja päätettävä seuraa-
12763: vista asioista, nimittäin:
12764:      1) kansakoulujen ja muiden kansansivistyslaitosten pe-
12765: rustamisesta, varattomain lasten koulunkäynnin avustami-
12766: sesta "sekä kansansivistyksen edistämisestä;
12767:      2) elinkeinojen kohottamisesta ja ammattitaidon edistä-
12768: misestä;
12769:      3) niistä toimenpiteistä, joita siveellisyyden sekä yleisen
12770: järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi ehkä katsotaan
12771: tarpeellisiksi;
12772:      4) kunnallisesta terveyden- ja sairaanhoidosta sekä kä-
12773: tilötoimesta;
12774:      5) työttömiksi, työkyvyttömiksi ja muutoin turvatto-
12775: miksi joutuneitten av1,1stamisesta;
12776:      6) lasten huoltamisesta ja suojeluksesta;
12777:      7) tuotantolaitosten perustamisesta ja jo perust.ettujen
12778: .ottamisesta kunnan haltuun;
12779:      8) työttömyysrahastojen p€rustamisesta;
12780:      9) köyhäin asianajotoimesta;
12781:      10) kunnallisten ammattientarkastajain asettamisesta;
12782:      11) työnvälitystoimistojen perustamisesta;
12783:      12) asunto-oloja koskevista kysymyksistä;
12784:      13) kunnan· rakennuksista ja laitoksista;
12785:      14) laina- ja apumakasiinien sekä senlaatuisia tarkoituk-
12786: sia varten aijottujen rahastojen perustamisesta ja hallinno"sta;
12787:      15) yleisten varranttia antamaan oikeutettujen talletus-
12788: makasiinien perustamisesta;
12789:      16) metsästyksestä ja otuksenpyynnistä sekä kalastuk-
12790: sesta, niin myös vahinkoeläinten hävittämistä tarkoittavista
12791: toimenpiteistä;
12792:      17) tulipalon ja kulovalkean estämisestä ja ehkäisemi-
12793: sestä sekä paloapuyhdistysten perustamisesta;
12794: 378        VII, 1. -   Maalaiskuntain kunnallislaki.
12795: 
12796:     18) varojen hankkimisesta kunnan yht.eisiin tarpeisiin
12797: taksoittamalla tahi lainan ottamisella sekä kunnan rahastojen
12798: .ia muun yhteisen omaisuuden hallinnosta ynnä tilinpäästön
12799: antamisesta;
12800:     19) kuntain edustajain kokoukseen lähetettävien edusta-
12801: jain sekä kunnallislautakunnan puheenjohtajan, varapuheen-
12802: johtajan, jäsenten ja varajäsenten vaalista;
12803:     20) keskus- ja vaali- sekä taksoitus- ja tutkijalautakun-
12804: tien ynnä, sellaisten lautakuntien, hallituskuntien ja henki-
12805: löiden valitsemisesta, joita kunnallislautakunnan lisäksi ehkä
12806: katsotaan tarpeelliseksi toimeenpanoa ja hallintoa varten;
12807:     21) kuntain välisestä yhteistoiminnasta; sekä
12808:     22) muista asioista, jotka saattavat kuulWt kunnan yh-
12809: teiseen toimialaan.
12810:     Kunnanvaltuusto voi sitäpaitsi neuvotella ja antaa lausun-
12811: tonsa sellaisista asioista, jotka kuvernööri tahi muut viran-
12812: omaiset lähettävät valtuustolle lausuntoa saadakseen.
12813:     Ne asiat, jotka erinäisten lakien tahi asetusten mukaan
12814: ovat kuntakokouksen käsiteltäviä, tulevat tämän lain voi-
12815: maanastuttua kunnanvaltuuston käsiteltäviksi.
12816: 
12817:                              12 §.
12818:     Kunnan valtuustolla on oikeus, .JOS se havaitsee syytä.
12819: olevan:
12820:     1) kunnalle lai~an ottamiseen pitemmäksikin ajaksi kuin
12821: seuraavan tilivuoden kuluessa maksettavaksi;
12822:     2) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymiseen, pant-
12823: taamiseen tahi vaihtamiseen, joka lahjan, testamentin tahi
12824: muun laillisen saannon kautta on tullut 'kunnan omaksi;
12825:     3} kiinteän omaisuuden ostamiseen.
12826: 
12827:                             13 §.
12828:    Jos kunnanvaltuusto päättää hyväksyä sääntöjä siveelli-
12829: syyden, yleisen järjestyksen ja turva:llisuua.en tahi terveyden-
12830: hoidon edistämiseksi kunnassa, olkoon sillä myös oikeus nii-
12831: den sääntöjen rikkomisesta määrätä sopivia uhkasakkoja, ei
12832: kuitenkaan viittäkymmentä markkaa suurempia. Sellaisella
12833:                 VII, 1. -   Anton Huotari y. m.                . 379
12834: 
12835: 
12836: päätöksellä ei ole lainvoimaa, ·ellei kaksikolmannesta val-
12837: tuuston jäsenistä sitä kannata. Jos valtuusto katsoo sellaisen
12838: uhkasakon riittämättömäksi, pyydettäköön kihlakunnanoi-
12839: keutta sitä korottamaan.
12840:     Tällaiset säännöt ja uhkasakkomääräykset ovat ilmoitet-
12841: tavat kuvernöörille ja saatettavat yleisön tiedoksi samalla ta-
12842: valla kuin muutkin kunnalliset tiedonannot.
12843: 
12844:                                14 §.
12845:      Kunnanvaltuutetuksi valittu älköön kieltäytykö siitä toi-
12846: mesta, ellei hän ole täyttänyt kuuttakymmentä vuotta. Joka
12847: kolmena lähinnä edellisenä vuotena on toiminut kunnanval-
12848: tuutettuna taikka kunnallislautakunnan puheenjohtajana tai
12849: jäsenenä tahi muun senlaatuisen, kunnan asiain toimeenpanoa
12850: .ia hallintoa varten asetetun hallituskunnan puheenjohta,jana,
12851: on oikeutettu kolmen seuraavan .vuoden kuluessa nauttimaan
12852: vapautta kunnanvaltuutetun toimesta. Jos valittu sellaisesta
12853: syystä kieltäytyy, astuu varajäsen hänex: sijaansa.
12854:      Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kivulloisuus
12855: taikka sivili-, sotilas- tahi kirkollisvirka tai; -palvelus, perhe-
12856: olot tahi jokin muu syy, tutkikoon kunnanvaltuusto ilmoite-
12857: tun esteen. Jos kieltäytyminen hyväksytään, astuu varajäsen
12858: eroavan sijaan.
12859:      Kunnanvaltuutetut saavat korvausta menetetystä työ-
12860: ajasta valtuuston harkinnan mukaan vähintään viisi mark-
12861: kaa päivältä, kuitenkin niin, että päiväpalkkio kaikille val-
12862: tuutetuille on samansuuruinen. Jos matka valtuutetun kotoa
12863:  kokouspaikalle on viiden tai useamman kilometrin pituinen,
12864: saa hän sitä paitsi korkeintaan yhden hew.Jsen kyytira.han
12865: edestakaisin taikka, jos rautatietä tahi höyrylaivaa saattaa
12866: matkalla käyttää, korvauksen kohtuull-isista matkakustan-
12867:  nuksista.
12868:                                15 §.
12869:      Kunnanvaltuutetut valitsevat vuosittain puheenjohtajan
12870:  ja varapuheenjohtajan keskuudestaan. Älköön valittu kiel-
12871: täytykö, ellei hän lähinnä edellisenä vuotena ol·e ollut samassa
12872:  toimessa.
12873: 380        VII, 1. -   Maalaisku;ntaiu kunnallislaki.
12874: 
12875:      Älköön niiksi valittako kruununvoutia, nirnismiestä, po-
12876: liisihenkilöä ·eikä ulosottoapulaista.
12877:     Jos puheenjohtaja tahi varapuheenjohtaja kuolee, muuttaa
12878: pois tahi muun laillisen syyn takia eroaa ennen toimiaikansa
12879: loppumista, valittakoon toinen henkilö hänen sijaansa jälellä
12880: olevaksi ajaksi.
12881:      Kunnanvaltuuston asiana on puheenjohtajan palkkion
12882: määräämin en.
12883:      Toimitetusta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaa-
12884: lista antakoon valtuusto kuvernöörille kirjallisen ilmoituksen.
12885: 
12886:                              16 §.
12887:     Jos tehdään valitus puheenjohtajan tahi varapuheenjoh-
12888: tajan vaalista tahi siitä, että niistä toimista kieltäytymistä
12889: ei ole hyväksytty, hoitakoon valittu kuitenkin tointa kun-
12890: nes valitus on lopullisesti ratkaistu ja toinen puheenjohtaja
12891: tahi varapuheenjohtaja, jos uusi vaali määrätään toimitetta-
12892: vaksi, on valittu ja voipi toimeensa ryhtyä.
12893: 
12894:                               17 §.
12895:     Kunnanvaltuuston kokous on pidettävä kunnantalossa
12896: tahi muussa soveliaassa paikassa, jonka valtuusto on mää-
12897: rännyt. Kokoukset olkoot julkisia. Kuitenkin voi valtuusto
12898: erityisellä päätöksellä, johon vähintään neljäviidennestä saa-
12899: puvilla olevista valtuuston jäsenistä yhtyy, julistaa jonkun
12900: asian käsiteitä väksi suljetussa istunnossa.
12901: 
12902:                             18 §.
12903:     Kumianvaltuutetut kutsuu kokouksen puheenjohtaja, ja
12904: tulee siinä kutsumuksessa olla ilmoitus kokouksen ajasta .ia
12905: paikasta ynnä niistä asioista, jotka siinä tulevat käsiteltä-
12906: viksi, ollen kutsumus pantava julki kunnantaloon tahi muu-
12907: hun valtuuston määräämään soveliaaseen paikkaan sekä il-
12908: moitettava valtuutetuille muulla valtuuston määrättävälla
12909: tavalla. ·
12910:     Jos jäävi tahi muu syy ·estää puheenjohta:jaa antamasta
12911: kutsumusta, niin antakoon sen varapuheenjohtaja tahi, JOS
12912: hänelläkin on este, kunnallislanta knnnap puheenjohtaja.
12913:                 VII, l. -   Anton Huotari y. ut.             381
12914: 
12915:     Valtuuston kokous pidetään aikaisintaan neljäntenätoista
12916: p'äivänä lukien sen päivän alusta, jona kutsumus on julki-
12917: pantu, mutta jos asia on tavallista kiireellisempi eikä koske
12918: uutta verotusta tahi veron korotusta, saa sen ottaa käsiteltä-
12919: väksi aikaisintaan kahdeksantena päivänä kutsumuksen julki-
12920: panosta.
12921:                              19 §.
12922:     Valtuuston kokouksia on pidettävä niin usein kuin asian-
12923: haarat vaativat, mutta ainakin neljä kertaa vuodessa ja pa-
12924: raiten seuraavina aikoina: huhtikuussa, jolloin päätetään siitä
12925: vuosikertomuksesta ja tilinteosta, minkä kunnallislautakunta
12926: antaa edellisen vuoden hallinnosta, sekä tilintarkastajain sen
12927: johdosta antamasta lausunnosta; kesäkuussa, jolloin välitaan
12928: jäsenet keskuslautakuntaan ja vaalilautakuntiin kunnan ylei-
12929: siä vaaleja ja kansanäänestystä varten; syyskuussa, jolloin
12930: valitaån virkamiehet niihin kunnan toimiin, jotka vuoden
12931: lopussa tulevat avonaisiksi, sekä jäsenet taksoitus- ja tutkija-
12932: lautakuntiin; ja marras- tai joulukuussa kunnan meno- ja
12933: tuloarvion määräämistä varten tulevaksi vuodeksi.
12934: 
12935:                              20 §.
12936:     Jos virkamies taikka yksityinen henkilö tahtoo valtuus-
12937: toa kokoonkutsuttavaksi ilmoittamaansa asiaa varten, ano-
12938: koon sitä kirjallisesti puheenjohtajalta, jonka tulee tutkia
12939: anomus. 3 os hän anomuksen hylkää, antakoon, jos vaaditaan,
12940: kirjallisesti päätöksensä perusteineen ja samalla myös sem-
12941: moisen osotuksen valituksen tekemiseen, kuin 70 § :ssa sa-
12942: notaan.
12943:                             21 §.
12944:     Kunnanvaltuusto älköön asiaa käsiteltäväksi ottako, äl-
12945: köönkä päätöstä tehkö, ·ellei vähintään kaksi kolmannesta
12946: va.ltuutettujen koko lukumäärästä ole saapuvilla.
12947: 
12948:                               2:2 §.
12949:    Jos valtuuston kokouksessa jotakin asiaa ei saada 'määrä- .
12950: päivänä loppuun käsitellyksi, esittäköön puheenjohtaJa en-
12951: nen kokouksen hajaantumista pä.ätettäväksi toisen päivän
12952:  382         VII, 1. -   Maalaiskuntain kunnallislaki.
12953: 
12954:   asian käsittelyn jatkamiseksi. Siitä ei tarvitse erittäin il-
12955:   moittaa.
12956:                                   23 §.
12957:       Puheenjohtajan tulee valtuuston kokouksessa esitellä asiat
12958:   ja johtaa keskustelua sekä katsoa, ettei muita kuin ilmoitet-
12959: . tuja asioita päätetä. Jos siinä nostetaan kysymys jostakin
12960:   uudesta asiasta, älköön sitä lopullisesti ratkaistako, ennen-
12961:   kuin uudessa kokouksessa, edelläkäyneen ilmoittamisen · jäl-
12962:   keen.
12963:       Puheenjohtaja pitäköön kokouksessa myös huolta järjes-
12964:   tyksestä ja saakoon, varoitettuansa, toimittaa pois kuunteli-
12965:   jan, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy semmoinen
12966:   epäjä~j.estys, jota hän ei vo.i ehkäistä, hajoittakoon kokouksen.
12967:       Jos puheenjohtaja on poissa, astuu hänen sijaansa vara-
12968:   puheenjohtaja. Jos viimemainittukin on poissa, valitsee val-
12969:   tuusto siksi kerraksi puheenjohtajan.
12970:       Jos puheen'johtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tahi kutsu-
12971:   muksen saanut varajäsen ilman pätevää ·estettä jää tulemasta
12972:   määrättyyn kokoukseen, taikka jos hän ilman sellaista syytä
12973:   lähtee pois kesken kokouksen, maksakoon kunnan yleisoon
12974:   kassaan sakkoa, puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja kymme-
12975:  ·nen sekä jäsen viisi markkaa. Jos kokous läsnäolevien vähä-
12976:   lukuisuuden vuoksi jllä pitämättä tahi on lopetettava, olkoon
12977:   sakko poissaoleville kaksinkertainen.
12978:       Kunnanvaltuuston kokouksissa pitää kunnallislautakun-
12979:   nan puheenjohtajan tahi sen, jonka lautakunta siihen keskuu=
12980:   destaan valitsee, olla saapuvilla. antamassa valtuustolle tar-
12981:   peellisia tieto~a; ja on hänellä oikeus ottaa osaa keskustelui-
12982:   hin, mutta ei päätöksiin, ellei häntä myös ole valtuutetuksi
12983:   valittu. Lautakunnan puheenjohtajan tahi hänen sijaisensa
12984:   poissaolo ei estä asioita käsittelemästä eikä' päätöksiä teke-
12985:   mästä.
12986:                                   24 §.      ...
12987:       Sittenkuin asiasta on valtuuston kokouksessa kes:kusteltu
12988:   ja puheenjohtaja juEstanut keskustelun päiättyueeksi, 'tehköön
12989:   hän semmoisen äänestysesityksen, että vastaus ,jaa" taikka
12990:   ,e!" ilmaisee valtuuston pä.ätöksen. Kun vastaus on 'annettu,
12991: 
12992: 
12993: 
12994:                                    \
12995:                VII, 1. -   Anton Huotari y. ru.             383
12996: 
12997: ilmoittakoon puheenjohtaja, mikä hänen käsityksensä mu-
12998: kaa.n on tullut päätökseksi, ja vahvistakoon sen, ellei' muuta
12999: äänestystä vaadita, vasaranlyönnillä. Jos äänestystä vaadi-
13000: taan, toimitettakoon se julkisesti ja nimenhuudolla.
13001:     Kunnanvaltuuston sekä kunnallislauta.kunnan, taksoitus-
13002: lautakunnan ynnä muiden kunnallisten hallituskuntain toi-
13003: mitettavat vaalit, jos valittavia on kaksi tai useampia, tapah-
13004: tukoot suhteellista vaalitapaa noudattamalla, jos neljännes
13005: vaaliin osaa ottavista sitä vaatii.
13006:     Jos yksi on valittava tai milloin enemmistövaalitapaa
13007: muuten käytetään, ratkaisee vaalin yksinkertainen äänten
13008: enemmistö. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa,
13009: 
13010:                             25 §.
13011:     Se mielipide, jonka puolesta enimmät äänet on annettu;
13012: tulkoon valtuuston päätökseksi. ,Jos äänet jakautuvat tasan
13013: eri mielipiteiden kesken, käyköön se mielipide voimli"an, jo-
13014: hon puheenjohtaja yhtyy.
13015:     Kun äänestyksen tulos on saatu selville, julistakoon pu-
13016: heenjohtaja päätöksen.
13017:                              26 §.
13018:     Pöytäkirjan kirjoittaa valtuuston kokouksessa puheen-
13019: johtaja tai hänen johdolla.n.sa valtuuston sitä varten valit-
13020: sema henkilö.
13021:     Pöytäkirja on, milloin se käy päinsä, tarkistettava heti;
13022: muuten antakoon valtuusto vähilf'tään kahden aina kerraksi
13023: sitä varten valitun jäsenen toimeksi pöytäkirjan tarkistami-
13024: sen valtuuston määrättävänä päivänä.
13025:     Jos pöytäkirjan tarkistajista yksi tahi useammat kiel-
13026: täytyvät allekirjoittamasta pöytiikirjaa, väittäen, ettei se
13027: sisällöltään vastaa sitä, mitä valtuuston kokouksessa on ta-
13028: pahtunut, merkit'köön puheenjohtaja sen pöytäkirjaan ja ly-
13029: kätköön pöytäkirjan tarkistamisen seura•avaan valtuuston ko-
13030: koukseen.
13031:     Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja sekä vähintään
13032: ka'ksi valtuutettua. Jos muu kuin puhe_enjohtaja on tehnyt
13033: pöytäkirjan, kirjoittakoon hänkin sen alle.
13034: 884        VII, 1. -   Maalaiskuntain kunnallislaki.
13035: 
13036:     Tarkistettu pöytäkirja on julkiptano11a kunnantalossa
13037: ilmoitettuna päivänä valtuuston kokoushuoneessa julkiluet-
13038: tava.
13039:     Sillä, joka on ollut valtuuston kokouksessa käsiteltyä
13040: asiaa päättämässä, olkoon oikeus heti tai viimeistään pöytä.-
13041: kirjaa tarkistettaessa, ilmoittaa vastalause tehtyä päätöstä
13042: vastaan. Jos vastalauseen tekijä tahtoo saada vastalauseensa
13043: perusteltuna pöytäkirjaan liitetyksi, antakoonsen kirjallisesti
13044: 11öytäkirjantekijälle viimeistään pöytäkirjan julkilukemispäi-
13045: vänä ennen sen julkilukemista.
13046: 
13047:                              27 §.
13048:     Jos kunnanvaltuuston päätös koskee jotakin henkilöä
13049: yksityisesti, on se todistettavasti annettava hänelle tiedoksi
13050: kokouksen pöytäkirjanotteella, johon on liitettävä/ osotus, mi-
13051: ten päätökseen haetaan muuto.sta. Sen, joka tiedonannon toi-
13052: mitti, tulee otteeseen merkitä päivä, jolloin se annettiin, sekä
13053: nimensä ja kotipaikkansa.                                     ..
13054: 
13055:                              28 §.
13056:     Jos 'kunnanvaltuuston päätöksen kiireellinen täytäntöön-
13057: pano havaitaan jossakin tapauksessa tarpeelliseksi, on se pää-
13058: töksessä nimenomaan mainittava, ja ,silloin älköön täytän-
13059: töönpanoa estäkö se, ettei päätös ole saanut lain voimaa, ellei
13060: muutoksen hakeminen sen ·kautta kävisi hyödyttömäksi tahi
13061: kuvernööri, huomatessaan päätöksen lainvastaiseksi, näe ole-
13062: van syytä täytäntöönpanemista kieltää.
13063: 
13064:                               29 '§.
13065:     Puheenjohtaja pitäköön huolta siitä, että valtuuston pää-
13066: tös pöytäkirjasta joutuisasti kirjoitetaan ja toimitetaan kun-
13067: nallislautakunnan tahi niiden viranomaisten ,ja henkilöiden
13068: tiedoksi, joiden asianai sen täytäntöönpaneminen on.
13069: 
13070: 
13071: 
13072: 
13073:                               ,
13074:                VII, 1. -   Anton Huotari y. m.                386
13075: 
13076:                            3 LUKU.
13077:                K untain edustajain kokouksista.
13078:                              30 §.
13079:     Semmoiset asiat, jotka lain mukaan voidaan ottaa kun-
13080: nanvaltuuston kokouksessa käsiteltäviksi, ovat seuraavissa
13081: tapauksissa käsiteltävät ja rat'kaistavat kuntain edustajain
13082: kokouksessa tässä jälempänä säädetyllä tavalla, nimittäin:
13083:     1) kun asia on katsottava yhteiseksi eri kunnille tahi nii-
13084: den osille;
13085:     2) kun eri kunnat ovat keskenään sopineet, -että yhtei-
13086: sesti neuvottelevat ja päättävät asiasta; sekä
13087:     3) kun kuvernööri on lyki1nny't asian kuntain edustajain
13088: kokoukseen lausunnon antamista varten.
13089: 
13090:                              31 §.
13091:     Kuntain edustajain kokous pidetään paikassa ja aikana,
13092: josta kunnanvaltuustot ovat keskenään sopineet, tahi jonka
13093: kuvernööri, niiden ollessa eri mieltä, ilmoituksen saatuaan on
13094: määrännyt.
13095:                              3'2· §.
13096:     Kunnanvaltuuston kokouksessa, joka pidetään vähintään
13097: seitsemää päivää ennen määrättyä kuntain edustajain lw-
13098: kousta, tulee valtuuston kunnan vaalikelpoisista jäsenistä va-
13099: lita edustajia yhteiseen kokoukseen niin monta, että niiden
13100: lukumäärä on lmudennes valtuuston jäsenten luvusta. Mil-
13101: loin näiden lukumäärä ei ole jaollinen kuudella, on edusta-
13102: jain lukua lisättävä yhdellä.
13103:     Samalla kertaa on myös valittava varaedustajia, joita pi-
13104: tää olla vähintäänkin kolmannes edustajain lukumäärästä.
13105:     Näin toimitetusta edustajain ja varaedustajain vaalista ei
13106: saa valitusta erikseen tehdä.
13107: 
13108:                              33 §.
13109:    Edustajain ja varaedustajain vaalista on eri kuntien val-
13110: tuustojen pöytäkirjanotteil'la hyvissä ajoin annettava tieto
13111: <•onstettujeu kunti8n yhteiselle toimi·imnnalle, jos sellainen
13112:                                                          25
13113: 386         VII, 1. -   Maalaiskunta.in kunnallislaki.
13114: 
13115:  on olemassa, mutta muussa tapauksessa sen kunnan valtuus-
13116:  ton puheenjohtajalle, jonka piirissä kuntain edustajain ko-
13117:  k~us pidetään; ja olkoot nämä pöytäkirjanotteet siten vali-
13118:  tuille valtakirjoina.
13119: 
13120:                                 34 §.
13121:       Jos edustaja tahi kutsumuksen saanut varaedustaja ilman
13122:   laillista estettä jää kuntain edustajain' kokoukseen tulematta,
13123:   måksakoon sen kunnan yleiseen kassaan, jota hänen olisi pitä-
13124:   nyt edustaa, sakkoa neljäkymmentä markkaa. Sama olkoon
13125:   laki, jos edustaja ei V'oi näyttää, että hän, laillisen esteen
13126:   sattuessa, on ajoissa kutsunut varaedustajan kokoukseen,
13127:   taikka jos edustaja ilman laillista syytä lähtee pois kesken
13128: . kokouksen. Sakottamisesta päättää sen kunnan v·altuusto,
13129:   jonka kassaan sakko on maksettava.
13130: 
13131:                                35 §.
13132:       Kuntain edustajain kokous on päätöksenvoipa, kun vä-
13133:  hintään kolme neljännestä siihen valituista edustajista on
13134:  tullut saapuville.
13135:       >Sellaisen kokouksen avaa edustettujen kuntien yhteisen
13136:  toimikunnan määräämä henkilö tai sen kunnan valtuuston
13137:  puheenjohtaja, jonka piirissä yhteinen 'kokous pidetään; ja
13138:  siinä on puheenjohtajana se, jonka. edustajat keskuudestaan
13139:  valitsevat.
13140:       Äänestys on julkisesti toimitettava ja siinä on kullakin
13141:  edustajalla yksi ääni; vaaleissa olkoon suljetuilla lipuilla
13142:  äänestäminen luvallista. Jos äänet jakautuvat tasan eri mieli-
13143:  piteiden kesken, tulkoon päätökseksi se mielipide, johon pu-
13144:  heenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa, joissa arpa ratkais-
13145:  koon.
13146:                                36 §.
13147:       Pöytäkirjan kirjoittaa kuntain edustajain kokouksessa
13148:  puheenjohtaja tai hänen johdollansa. se, jonka hän siihen va-
13149:  litsee, ja siinä tulee olla mainittuna kaikki kokouksessa saa-
13150:  puvilla olevat sekä siitä poisjä.äneet edustajat. Pöyt!ikirja
13151:  tarkistetaan heti ja sen allekirjoittavat puheenjohtaja sekä.
13152:                VII, 1. -   Anton Huotari y. m.              387
13153: 
13154: jollei kokous ole toisin määrännyt, yksi edustaja kustakin
13155: kunnasta, ja sitä on asiakirjoineen1 säilytettävä sen kunnan
13156: valtuuston puheenjohtajan luona, jonka piirissä yhteinen ko-
13157: kous on pidetty.
13158: 
13159:                             37 §.
13160:      Neljäntoista päivän kuluessa pöytäkirjan tarkistamisesta
13161: on siitä lähetettävä oikeaksi 'todistettu jäljennös kulle:kin
13162: kokouksess'a edustetulle kunnalle, asianomaisen valtuuston
13163: puheenjohtajan toimesta viivyttelemättä julkipantavaksi 18
13164: § :ssä säädetyllä tavalla.
13165: 
13166:                              38 §.
13167:     Kuntain edustajain kokouksen päätös saatetaan täytän-
13168: töön, niinkuin kokous tämän asetuksen perusteiden mukaisesti
13169: on määrännyt, jollei jossakin erityisessä laissa tahi asetuk-
13170: sessa ole toisin säädetty. Jos kunnat sopivat, että ne määrä-
13171: ajaksi jättävät eri henkilöiden tai toimikuntien toimeksi
13172: pöytäkirjanpidon tai muun tehtävän, olkoon se sallittu, ja saa-
13173: koot kunnat siten valitsemilleen henkilöille ja toimikunnille
13174: hyväksyä ohjesääntöjä.
13175: 
13176:                           39 §.
13177:    Palkan määrää ja maksaa edustajalle se kunta, jota hän
13178: edustaa.
13179:    Muut kuntain edustajain kokouksesta johtuvat ;kustan-
13180: nukset suoritetaan kokouksen päätö'ksen mukaan.
13181: 
13182:                              40 §.
13183:     Jos kuvernööri pyytää kuntain edustajain kokoukselta
13184: lausuntoa jostakin asiasta, määrätköön myös kokouksen pitä-
13185: misen ajan ja paikan ja antakoon siitä kunnille tiedon niin
13186: aikaiseen, että edustajat ennätetään siihen valita tässä lu-
13187: vussa sanotulla tavalla, jos asianomaiset 'kunnat katsovat ku-
13188: vernöörin esittämän asian antavan aihetta yhteisen kokouk-
13189: sen pitämiseen.
13190: 388        VII, 1 . - Maalaiskuntain kunnallislaki.
13191: 
13192:    Jos kunnilla, joita asia koskee, on yhteinen toimikunta,
13193: joka on saanut toimekseen edustajain: kokousten kokoonkutsu-
13194: misen ja valmistelun, ilmoittaa kuvernööri asian tälle toimi-
13195: kunnalle, ja se sopikoon kuntien 'kanssa kokouksen pidosta.
13196: 
13197:                            41 §.
13198:    Muuten olkoon kuntain edustajain kokoukseen nähden
13199: soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä tässä asetuksessa on
13200: säädetty kunnanvaltuuston ·kokouksessa ja muista siihen kuu-
13201: luvista asianhaaroista.
13202: 
13203: 
13204:                           4 LUKU.
13205:                   K unnallislawtakunnast-a.
13206:                             42 §.
13207:     Kussakin maalaiskunnassa pitää olla kunnallislauta-
13208: kunta, joka tässä laissa olevain säännösten ja niiden mää-
13209: räysten mukaan, joita kunnanvaltuusto tahi muu viranomai-
13210: nen laillisesti voipi noudatettaviksi käskeä, pitää hallintoa
13211: kunnassa, valvoo sen yhteisiä etuja sekä panee täytäntöön
13212: valtuuston päätökset ja määräiykset.
13213:     Valtuusto jakaa kunnallislautakunnan asiana olevaan hal-
13214: lintoon nähden kunnan piireihin, joista jokainen on lautakun-
13215: nan jonkun jäsenen valvonnan alainen.
13216: 
13217:                            43 §.
13218:    Kunnallislautakunnan tulee valmistella ne asiat, jotka
13219: kunnanvaHuusto tahi sen puheenjohtaja sitä varten lauta- ·
13220: kunnalle jättää tahi jotka lautakunta valtuuston käsiteltä-
13221: viksi lykkää; se antakoon myös vaadittuja mietintöjä kuntaa
13222: koskevista asioista.
13223:                              44 §.
13224:     Kunnallislautakunnan on pidettävä huolta kunnan vai-
13225: vaishoidosta ja jäsentensä kautta, kunkin piirissänsä, pidet-
13226: tävä silmällä apua tarvitsevia, ellei kunta ole uskonut sitä
13227: tointa erityiselle vaivaishoitohallitukselle.
13228:                  VII, 1. ~ Anton Huotari y. m.                 389
13229: 
13230:                                 45 §.
13231:      Kunnallislautakunnan asia cm, eHei valtuusto ole aset-
13232:  tanut erityistä terveyslautakuntaa, valvoa yleistä tervey-
13233:  dentilaa kunnassa kuin myös, mitä tulee terveyden- ja
13234:  sairaanhoitoon sekä sen yhteydessä oleviin, niinkuin roko-
13235:  tusta, kätilöitä, kulku- ja tarttumatauteja ihmisissä ja koti-
13236:  eläimissä ynnä muuta sellaista koskeviin asioihin, noudattaa,
13237:  mitä niistä erikseen säädetään.
13238:      Kunnallislautakunnan tulee erittäin pitää huolta siitä,
13239:  että semmoiselle henkilölle, joka on joutunut mielenvikaan,
13240:  hankitaan soveliasta hoitoa ja että ne köyhät, jotka ovat tul-
13241:  leet mielenvikaan tahi muuten sairaiksi, kunnan kustannuk-
13242: .sella saavat tarpeellista hoitoa ja huolenpitoa.
13243:      Samoin tulee lautakunnan valvoa, että sokeille, kuuro-
13244:  mykille ja viallisille henkilöille, jotka eivät voi itseänsä hoi-
13245:  taa ja joiUa ei ole sukulaisia heistä huolta pitämässä, toimi-
13246:  tetaan tarpeelli,.sta hoitoa ja, mikäli mahdollista, tarpeenmu-
13247:  kaista opetusta.
13248:                            46 §.
13249:    Kunnallislautakunnan velvollisuuksista, mikäli ne kos-
13250: kevat holhoustointa ja sen kanssa yhteydessä olevia asioita,
13251: on erikseen säädetty.
13252:                                47 §.
13253:     Kunnallislautakunnan tulee sekä kokonaisuudessaan että
13254: jäsentensä kautta, itsekunkin piirissään, valvoa järjestystä
13255: kunnan rulueella ja estää ilkivaltaa ja yleisen lain tahi vah-
13256: vis·tettujen järj.estyssääntöjen rikkomista sekä sitä varten vaa-
13257: tia apua ja tukea sellaisilta henkilöiltä, jotka 55 § :n mukaan
13258: sitä varten on asetettu, tahi muilta kunnan jäseniltä siinä
13259: järjestyksessä ja sillä tavalla kuin kunnanvaltuusto saattaa
13260: määrätä.
13261:     Mainvttuja tehtäviä toimittaessaan tulee lautakunnan
13262: myös saada tarpeellista apua paikkakunnan järjestysviran-
13263: omaisilta samoin kuin lautakuntakin puolestaan on velvolli-
13264: nen toimimaan yhdessä näiden kanssa, milloin järjestysvalta
13265: yksinään ei voi ehkäistä ilkivaltaa tahi epä:järjestystä.
13266: 390        VII, 1. -   Maalaiskuntain kunnallislaki.
13267: 
13268:                               48 §.
13269:     Kunnallislautakunnan tulee jäsentensä kautta, kunkin
13270: piirinsä puolesta, olla saapuvilla kunnassa 'Pidettävässä hen-
13271: kikirjoituksessa ja katsoa että, jos siinä tehdään todellisuu-
13272: desta poikkeavia ilmoituksia, ne tulevat oikaistuiksi.
13273:     Lautakunnan tulee myöskin olla viranomaisille avulli-
13274: sena tilastollisten tietojen kokoamisessa niiden määräysten ja
13275: kaavakkeiden mukaan, joita asianomaiset lautakunnalle
13276: ovat antaneet ta.hi vasta antavat.
13277:                             49 §.
13278:     Kunnallislautakunta pitää lä;hinnä huolta kunnan yhtei-
13279: sen, niin kiinteän kuin irtaimenkin omaisuuden hoidosta ja
13280: hallinnosta, josta omaisuudesta lautakunnan on pidettävä
13281: tarkkoja luetteloja; ja lautakunnan tulee siinä toimessaan
13282: erittäin katsoa, ettei kunnan maaomaisuutta päästetä rap-
13283: peutumaan sekä että sen huoneita ja rakennuksia kelvollisesti
13284: rakennetaan ja pidetään kunnossa, kuin myös että kunnan
13285: makasiineja ja muita laitoksia, kassoja, rahastoja, lahjoituk-
13286: sia sekä muita rahoja ja varoja asianmukaisesti ja niistä voi-
13287: massa olevain määräysten mukaisesti hoidetaan ja käytetään.
13288:                              50 §.
13289:     Kunnallislautakunta hoitaa myös kunnan raha-asioita ja
13290: suorittaa oikeassa järjestyksessä määrättyjä tai myönnettyjä,
13291: kunnalta meneviä maksuja, joHei erityisessä laissa tai asetuk-
13292: sessa ole toisin säädetty.
13293:     Kunnan yhteisiin tarpeisiin määrättyjen rahojen maksun-
13294: panossa ja kannossa sekä tilinteossa on lautakunnan vaarin-
13295: ottaminen mitä siitä nykyään on voimassa tai vastaisuudessa
13296: säädetään.
13297:     Niistä sakoista, joita kunnaUisviranomainen on poissa-
13298: nlosta määrännyt, tulee kunnallislautakunnan tehdä yksi-
13299: tyiskohtainen luettelo, jonka mukaan lautakunnan sitten tu-
13300: lee kantaa sakot ja tehdä niistä tili.
13301: 
13302:                             51 §.
13303:    Ne erityiset, 4 §:ssä mainitut lautakunnat, hallituskun-
13304: nat tai henkilöt, joita kunnanvaltuusto on asettanut kaiken-
13305:                 Yli, 1. -   Anton Huotari y. m.               391
13306: 
13307: laisia toimeenpano- tai hallintotoimia varten, ovat lähinnä
13308: kunnallislautakunnan katsannon ja tarkastuksen alaisia, ja
13309: niiden tulee sitä varten ennen helmikuun 15 :päivää kunnal-
13310: lislautakunnaHe antaa hailinnostansa viimeksi kuluneelta
13311: kalenterivuodelta kertomukset, jotka ovat laadittavat valtuus-
13312: ton antamain määräysten mukaan.
13313: 
13314:                              52 §.
13315:     Jos kunnallislautakunta huoma'a, että 51 § :ssä mainitut
13316: lautakunnat, hallituskunnat tai henkilöt jäittävät velvollisuu-
13317: tensa täyttämättä tahi ovat saattaneet itsensä syy;päiksi vir-
13318: heisiin, laiminlyöntiin ta,i huolimattomuuteen, ilmoittakoon
13319: asian kunnanvaltuustolle, jollei ojennusta muuten voida saada
13320: aikaan.
13321:                            53 §.
13322:    Toimestansa tulee kunnallislautakunnan ennen maalis-
13323: kuun 15 päivää antaa kunnanvaltuustolle kertomus viimeksi
13324: kuluneelta kalenterivuodelta, valtuuston tarkemman mää-
13325: räyksen mukaan.
13326:                              54§.
13327:     A vuksensa saapi kunnallislautakunta, milloin kunnan-
13328: valtuusto katsoo sen tarpeelliseksi, ottaa erityisen rahaston-
13329: hoitajan sekä katsastajia ja muita sellaisia henkilöitä. Nämä
13330: apulaiset, jotka palkataan valtuuston harkinnan mukaan, toi-
13331: mivat lautakunnan vastuulla ja .niiden määräysten mukaan,
13332: joita se antaa. Satunnaisiin tarpeisiin ja kiireellisissä tapauk-
13333: sissa saakoon kunnallislautakunta kuitenkin ottaa tarvitta-
13334: via apulaisia, mutta olkoon velvollinen ilmoittamaan asian
13335: lähinnä seuraavan valtuuston kokouksen harkittavaksi.
13336: 
13337:                              55 §.
13338:     Kunnallislautakunnassa on :puheenjohtaja ja vanvpuheen-
13339: johtaja sekä kunnanvaltuuston päätöksen mukaan vähintään
13340: kolme jäsentä, jotka kaikki valtuusto valitsee kunnan vaali-
13341: kelpoisten joukosta vuodeksi kerrallaan. Samalla kertaa
13342: valitaan heille tarpeellinen määrä varajäseniä.
13343: 892        VII, 1. -   l\laalaiskuntain kunnallislaki.
13344: 
13345:                              56 §.
13346:      Älköön tuomari, kruununvouti, nimismies, poliisihenkilö
13347: tai ulosottoapulainen, ei myöskää~ kunnallislautakunnan tai
13348: muun kunnan hallintoa varten asetetun hallituskunnan virka-
13349: tai 'Palvelusmies, joka on velvollinen toimestaan tekemään
13350: tiliä, olko vaalikel,poinen mihinkään 5,5 § :ssä mainittuun toi-
13351: meen.
13352:      Näihin toimiin valitun kieltäytymisoikeudes,ta ja niistä
13353: eroamisesta olkoon voimassa mitä kunnanvaltuutetuista 8, 14
13354: ja 15 § :ssä on säädetty.
13355:      Virka: ja palvelusmiestä älköön vastoin tahtoaan vel-
13356: voitettako ottamaan vastaan tointa kunnallislautakunnassa.
13357: 
13358:                              57 §.
13359:     Jos kunnallislautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjoh-
13360: taja tahi jäsen on valittu kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi
13361: tahi varapuheenjohtajaksi, tulee hänen luopua lautl!lkunnasta.
13362: 
13363:                             58 §.
13364:     Toimitetusta kunnallislautakunnan puheenjohtajan ja va-
13365: rapuheenjohtajan vaalista antakoon valtuusto kuvernöörille
13366: kirjallisen i'lmoituksen.
13367: 
13368:                            59 §.
13369:    Asianomaisen papin ja lääkärin oikeudesta erityisiä ky-
13370: symyksiä käsiteltäessä ottaa osaa kunnallislautakunnan tahi
13371: muun kunnallista tarkoitusta varten asetetun hallituskunnan
13372: toimintaan olkoon voimassa mitä siitä muualla on säädetty.
13373: 
13374:                            60 §.
13375:     Kunnallislautakunta kokoontuu niinä aikoina ja suna
13376: paikassa kuin se itse määrää, mutta muuten aina milloin pu-
13377: heenjohtaja katsoo tarpeelliseksi tahi lautakunnan jäsenten
13378: enemmistö tekee siitä puheenjohtajalle esityksen. Kokouksen
13379: kutsuu kokoon puheenjohtaja lautakunnan 'Päättämällä sove-
13380: liaalla tavalla.
13381:                 VII, 1. -   Anton Huotari y. m.               393
13382: 
13383:                               61 §.
13384:                                                   •
13385:     Jos <puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja jäävin tahi muun
13386: pätevän syyn takia ovat estetyt saapumasta määrättyyn ko-
13387: koukseen tahi osaa ottamasta jonkin asian käsittelyyn, tulee
13388: lautakunnan valita omista jäsenistään joku toinen siksi ker-
13389: taa puhetta johtamaan. Semmoisessa tapauksessa, niin myös
13390: silloin, kun jäsenelle on sattunut este, tulee sen, joka siten on
13391: estetty, kutsua varajäsen kokoukseen.
13392: 
13393: 
13394:                               62 §.
13395:     Mitä tulee kunnallislautakunnan päätöksenteko-oiken-
13396: teen, puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, jäsenen tahi kut-
13397: sutun varajäsenen kokouksesta poissaoloon, kuin myös äänes-
13398: tysesityksen tekemisen ja päätöksen tekemisen järjestykseen,
13399: on soveltuvilta kohdin noudatettava mitä 21 ja 23 § :ssä, 24
13400: § :n 1 momentissa sekä 25 § :ssä kunnanvaltuustosta on sää-
13401: detty.
13402:     Kunnallislautakunnan päätös, kun se koskee henkilöä
13403: yksityisesti, on annettava tiedoksi niinkuin 2'7 § :ssä on sää-
13404: detty, mutta muussa tapauksessa on päätös, milloin lauta-
13405: kunta asian laatuun nahden harkitsee tarpeelliseksi siitä
13406: kuntalaisille ilmoittaa taikka jotta 'päätös saisi lainvoiman,
13407: saatettava kuntalaisten tiedoksi 18 § :ssä säädetyllä tavalla.
13408: 
13409: 
13410:                               63 §.
13411:     Kunnallislautakunnan kokouksessa tekee puheenjohtaja
13412: pöytäkirjan tai katsoo, että se tulee asianmukaisesti kirjoite-
13413: tuksi. Hän cpitää myöskin huolta kirjeenvaihdosta, kirjoittaa
13414: kir.jekonseptit, asiacpäiväkirjat ja luettelot antamistansa to-
13415: distuksista, vastaanottaa lautakunnaHe osotetut kirjoitukset
13416: ja esitykset, katsoo, että tiEkirjain pito käy säännöllisesti,
13417: hoitaa lautakunnan asiakirjoja ja laatii niistä luettelot, saa-
13418: den kaikresta siitä sen kohtuullisen palkkion, jonka kuuman-
13419: valtuusto tarkoitusta varten määrää.
13420: 394        VII, 1. -   Maalaiskun tain kunnallislaki.
13421: 
13422:                               64 §.
13423:     Pöytäkirjaaja päätös on tarkistettava heti tahi viimeistään
13424: seuraavassa lautakunnan kokouksessa. Lautakunta saakoon
13425: kuitenkin erikseen joka kerralla uskoa tarkistuksen kahdelle
13426: ta'hi useammalle jäsenellensä puheenjohtajan kanssa määrä-
13427: lJäivänä toimitettavaksi.
13428: 
13429:                               65 §.
13430:     Kunnallislautakunnan puheenjohtaja antaa niiden tieto-
13431: jen nojalla, joita hänellä on ollut tilaisuus saada kunnassa
13432: asuvien kuntalaisten tilasta ja oloista, tarvittaessa täysivarai-
13433: suuden- tahi köyhyydentodistuksia; ja on sellainen todistus
13434: lautakunnan sinetillä vahvistettava.
13435: 
13436:                               66 §.
13437:     Kunnan rahain ja muiden varain sekä muun kunnallisen
13438: hallinnon hoidosta vastaava·t kunnallislautakunnan puheen-
13439: johtaja ja jäsenet yleisen lain mukaan.
13440: 
13441:                               67 §.
13442:     Se, joka kunnassa asuu tai oleskelee, olkoon velvollinen
13443: saapumaan kunnallislautakunnan eteen, kun hänen kuulus-
13444: tamistansa järjestysasioissa tahi asioissa, joista hän on vel-
13445: vollinen lautakunnalle tekemään tiliä, pidetään ·tarpeellisena
13446: ja hän kunnallislautakunnan jäsenen tahi jonkun muun, lau-
13447: takunnan siihen määräämän henkilön kautta, on todistajain
13448: läsnä ollessa vähintäänkin neljää päivää ennen saanut kutsu-
13449: muksen. Jos hän jää tulematta eikä näytä laillista estettä,
13450: maksakoon kunnan yleiseen kassaan sakkoa kolme markkaa
13451: ja olkoon kuuden markan sakon uhalla velvollinen uutena
13452: määräpäivänä tulemaan saapuville. Jos niskoittelevalle on
13453: tästä lautakunnan väätöksestä todistettavasti annettu tieto
13454: eikä hän sittenkään ole saapunut, anokoon lautakunta paikka-.
13455: kunnan nimismieheltä virka-apua poisjääneen noutamiseen.
13456:                VII, l. -   Anton Huotari y. m.              896
13457: 
13458: 
13459:                            5 LUKU.
13460:                llmoittamisesta ja valituksesta.
13461:                               68 §.
13462:     Kunnanvaltuuston tai kansanäänestyksen kautta synty-
13463: neestä päätöksestä on tieto annettava Senaatin Talousosas-
13464: tolle silloin kuin se koskee sellaisen kiinteän omaisuuden tahi
13465: oikeuden myymistä, pantilaamista tahi vaihtamista, j'Oka lah-
13466: jan tahi testamentin kautta on tullut kunnan omaksi ja on
13467: määrätty käytettäväksi sen yhteiseksi hyödyksi jotakin eri-
13468: tyistä tarkoitusta varten, niin myös kun se koskee sellaista
13469: välipuhetta tahi sopimusta, joka vaikuttaisi sen oikeuden
13470: muuttamista tahi supistamista, mikä kunnalla on sellaiseen
13471: kiinteistöön tahi etuun.
13472:     Senaatin Talousosastolle lähetettävä ilmoitus on jMet-
13473: tävä kuvernöörin virastoon, jonka tulee toimittaa asiakirjat
13474: mainittuun osastoon.
13475: 
13476:                              69 §.
13477:     Kuvernöörille on ilmoitettava sellaisista asioista tehdyt
13478: kunnanvaltuuston päätökset, jotka tässä laissa erittäin mää-
13479: rätään, sekä sitäpaitsi ·päätökset paloapuyhdistyksen perus-
13480: tamisesta.
13481: 
13482:                               70 §.
13483:     Joka ei tyydy siihen päätökseen, jonka on tehnyt kun-
13484: nanvaltuus·to, kunnailisiautakunta tai tutkijalautakunta
13485: taikka 20 §:ssä säädetyssä tapauksessa valtuuston puheen-
13486: johtaja, saapi siitä tehdä kirjallisen valituksen, joka ynnä
13487: valituksenalainen päätös on valitta.jan itsensä tai hänen lail-
13488: lisesti valtuuttamansa asiamiehen annettava .kuvernööriin
13489: kolmenkymmenen, mutta Ahvenanmaalta ja Lapinmaasta
13490: neljänkymmenenviiden päivän kuluessa, joka luetaan: 1) jos
13491: päätös on julkiluettu 2,6 § :ssä sanotussa järjestyksessä taikka
13492: julkipantu 37 ja 63 §:ssä säädetyHä tavalla, siitä päivästä,
13493: jona sellainen julkilukeminen taikka julkipano on tapahtu-
13494: nut; 2) jos kunnanvaltuuston tahi lnmnallislautakunnan pää-
13495: 396        VII, 1. -   Maalaiskuntain kunnallislaki.
13496: 
13497: tös koskee jotakuta henkilöä yksityisesti sekä 20 § :ssä maini-
13498: tussa tapauksessa, tiedonantO'J)äivästä, tätä päivää kuitenkaan
13499: lukuunottamatta; sekä 3) kun valitus koskee tutkijalautakun-
13500: nan päätöstä, siitä päivästä, jona se julistettiin. Jos valittaja
13501: laiminlyö mitä tässä on määrätty, olkoon puhevaltansa pää-
13502: töstä vastaan menettänyt.
13503: 
13504:                              71 §.
13505:     Kun asianomaiSia määrätään valituksen johdosta kuu-
13506: lusteHaviksi, lähettäköön kuvernööri niin pian kuin suinkin
13507: asiakirjat kunnanvaltuuston, kunnallislauta:kunnan tahi tut-
13508: kijalautakunnan puheenjohtajalle, aina sen mukaan, onko
13509: valtuusto tai mikä mainituista viranomaisista milloinkin pää-
13510: töksen tehnyt; ja 'Puheenjohtajan tulee kuvernöörin asetta-
13511: man kohtuullisen määräajan kuluessa lähettää kuvernöörille
13512: asianomaisen selitys tahi lausunto. Jos asianomaisia määrä-
13513: tään kuulusteltaviksi kuntain edustajain kokouksen päätök-
13514: sestä tehdyn valituksen johdosta, kutsukoon kokouksen }lU-
13515: heenjohtaja asianomaiset edustajat kokoautumaan siihen
13516: paikkaan ja sinä aikana, kuin hän määrää, vaadittua selitystä
13517: antamaan. Sellainen kutsumus on toimitettava julkipanolla
13518: eri kunnissa 18 § :ssä säädetyllä ~tavalla.
13519:     Sittenkuin kuvernööri on ratkaissut asian, on päätös
13520: asianmukaisessa järjestyksessä toimitettava valittajalle ja
13521: siitä kirjoitettava siihen todistus, jota paitsi jäljennös pää-
13522: töksestä on annettava sille edellä mainituista puheenjohta-
13523: jista, jolle asia kuuluu ja samalla siihen merkittävä, milloin
13524: valittaja on saanut pääJtöksen sekä niinikään milloin jäljen-
13525: nös on annettu mainitulle puheenjohtajalle; ja on päätös sit-
13526: ten viivyttelemättä esitettävä kunnanvaltuuston tahi asian-
13527: omais~ten kunnallisviranomaisten kokouksessa ja pidettävä
13528: silloin kuntalaisten tahi asianomaisen viranomaisen tiedoksi
13529: saatettuna.
13530:                              72 §.
13531:     Jos valitus tehdään siitä, ettei päätös ole laillisessa jär-
13532: jestyksessä syntynyt tahi että se on ristiriidassa yleisen lain
13533: tai asetuksen kanssa tahi muuten menee päättäjäin toimival-
13534:                 VII, 1. -   Anton Huotari y. m.                  397
13535: 
13536: taa ulomma'ksi, saat>i kuv-ernööri, jos näkee olevan syytä, kiel-
13537: tää päätöksen täytäntöönpanon.
13538:     Jos valitus perustuu siihen, että jonkun yksityinen oikeus
13539: on päätöksen kautta tullut loukatuksi, ja se valitus hyväksy-
13540: tään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka val~tti, ja jääköön pää-
13541: tös muilta kohdin voimaan, jollei sen huomata olevan ristirii-
13542: dassa yleisen lain tahi asetuksien kanssa, jolloin kuvernööri
13543: määrätköön päätöksen kokonansakin kumotuksi.
13544: 
13545:                            73 §.
13546:     Kuvernöörin paätö'kseen saapi, jos ,e[ erityis,esti asiain va-
13547: ralta ole nimenomaan toisin säädetty, hakea muutosta Senaa-
13548: tin Talousosastossa ennen kello kahtatoista kuudentenakym-
13549: menentenä päivänä tiedoksisaamisesta, tiedonsaantipäivää
13550: kuitenkaan lukuunottamatta; ja olkoon silloin noudatettava,
13551: mitä muutoksen hakemisesta yleensä on säädetty.
13552: 
13553: 
13554:                             6 LUKU.
13555: Jfanttaaliin pantua maata ja laitoksia koskevain asiain kä-
13556:                       sittelerniS!estä.
13557:                                 74 §.
13558:     Semmoisiin tätä ennen kuntakokouksessa käsiteltyihin
13559: asioihin, jotka koskevat ainoastaan manttaaliin pantua maata
13560: tai sellaisia tiloja ja laitoksia, jotka on maniitaaliin 1Jantu ole-
13561: maan osallisina erityisissä yleisissä rasituksissa, älköön kun-
13562: nanvaltuusto puuttuko, vaan .iääkööt ne niitten kuntalais-
13563: ten kokouksissa kfusiteltäviksi, jotka semmoisia maita, tiloja
13564: tai laitoksia omistavat tai hallitsevat.
13565:     Jos sellainen asia koskee yksinomaan jossakin kunnan
13566: osassa olevaa maata ja laitoksia, niin ottakoon sen käsitte-
13567: lyyn osaa ainoastaan ne, jotka siinä piirissä sellaista maata
13568: tai laitoksia hallitsevat.
13569: 
13570:                           75 §.
13571:    Kokouksen, josta 74 §:ssä säädetään, kutsuu ja avaa kun-
13572: nanvaltuuston puheenjohtaja, ja siinä johtaa asiain käsitte-
13573: 
13574: 
13575: 
13576:                      •
13577: 398         VII, 1. -    Maalaiskuntain kunnallislald.
13578: 
13579: lyä se, jonka osanottajat keskuudestaan valitsevat, elleivät he
13580: valitse määräajaksi puheenjohtajaa näitä kokouksia kokoon-
13581: kutsumaan ja asiain käsittelyä niissä johtamaan.
13582:     Kullakin kokoukseen oikeutetulla on yhtäläinen äänioi-
13583: keus ja älköön äänioikeutta valtamiehen kautta käytettäkö.
13584: 
13585:                             76 §.
13586:     Tässä luvussa mainittuihin kokouksiin nähden olkoon
13587: muuten soveltuvilta kohdin noudatettavana, mitä kunnan-
13588: va.ltuustoista ja kuntain edustajain kokouksista on säädetty.
13589: 
13590: 
13591: 
13592: 
13593:                         Erityisiä säännöksiä.
13594:                               77 §.
13595:     Kauppa.la, jolla on oma hallitus, olkoon kuntana itsek-
13596: sensä truhi yhdessä sen maalaiskunnan kanssa, jonka piirissä
13597: kaupp.ala on. Jos kysymys nostetaan maalaiskunnan kanssa
13598: yhdessä olevan kauppalan muodostamisesta eri kunnaksi,
13599: tulee kuvernöörin sellaises·ta asiasta kuulustaa kaurppalaa ja
13600: sitä maalaiskuntaa, jossa kauppala on, sekä alistaa asia Se-
13601: naatin Talousosaston tutkittavaksi. Siihen asti kuin asiasta
13602: lopullisesti määrätään, jäävät olo1l s·ellais·~ksi kuin ennen >s1tä
13603: ovat olleet.
13604:     Kauppalan yhteisten asiain hoid'Osta olkoon soveltuvilta
13605: kohdin noudatettavana mitä kaupunkien kunnallislaissa sää-
13606: detään, kuitenkin niin, että jos kauprpalla ei ole kuntana, kaup-
13607: palanvaltuusto älköön määrätkö kauppalan asukkailta kan-
13608: nettavaksi sen lisäksi, mitä he kunnan yhteisiin menoihin suo-
13609: rittavat, tuloveroa, mikäli kau•plpa1alla voimassa olevain mää-
13610: räysten mukaan on oikeus sen kantamiseen, enempää kuin
13611: kaksi prosenttia maksuvelvollisten verotettavista tuloista vii-
13612: meisen taksoi·tuksen mukaan.
13613:                             78 §.
13614:     Jos joku kunnan osa on kansakoulu- tai köyhäinhoito-
13615: asioita taikka muuta yleistä tarkoitusta varten erinäisten ase-
13616: 
13617: 
13618: 
13619:                                             ...
13620:                VII, 1. -   Anton Huotari y. m.               399
13621: 
13622: tusten nojalla erotettu eri piiriksi, käsiteltäköön sen asiat
13623: piirin yhteisissä kokouksissa, joissa piirin jäsenet ovat oikeu-
13624: tetut käyttämään äänivaltaa niiden perusteiden mukaan,
13625: joilla kimnanvaltuutettuja valitaan.
13626:     Tällaiset kokoukset kutsuu ja avaa ensi kerralla kunnan-
13627: valtuuston puheenjohtaja tahi se, jonka valtuusto siihen mää-
13628: rää, ja siinä johtaa puhetta se, jonka piirin jäsenet keskuu-
13629: destaan vähintään yhdeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi sii-
13630: hen toimeen valitsevat. Älköön näin valittu puheenjohtaja
13631: tästä toimestansa erotko, ennenkuin uusi puheenjohtaja on hä-
13632: nen sijaansa valittu.
13633:     Jos piirin erityisiä tarpeita varten kannettava vero yh-
13634: teenlaskettuna kunnan yleisen tuloveron kanssa nousee yli
13635: kolmen prosentin maksuvelvollisten verotuksenalaisista tu-
13636: loista viimeisen taksoituksen mukaan, on veron kantamista
13637: koskeva ehdotus otettava käsiteltäväksi kahdessa peräkkäin
13638: seuraavassa kokouksessa ja katsottava hyväksytyksi, jos jäl-
13639: kimäisessä kokouksessa, josta erikseen on ilmoitettava, vä-
13640: hintään kaksikolmannesta läsnäolevista sitä kannattaa.
13641:     Muutoin olkoon soveltuvilta kohdin noudatettavana, mitä
13642: kunnanvaltuuston kokouksesta on säädetty.
13643: 
13644:                               79 §.
13645:     Jos kahdella tahi useammalla maaseurakunnalla on yhtei-
13646: nen kunnallishallinto, ja joku asia koskee ainoastaan yhden
13647: seurakunnan oikeutta, ottakoot sen asian käsittelyyn osaa ai-
13648: noastaan siihen seurakuntaan kuuluvat valtuutetut.
13649:     Jos kysymys nostetaan sellaisen maaseurakunnan eroami-
13650: sesta yhteisestä kunnallishallinnosta, otettakoon asia rat-
13651: kaistavaksi kansanäänestyksellä kuten 2 § :ssä sanotaan ai-
13652: kaisintaan vuoden kuluttua siitä kuin kysymys nostettiin .
13653: .Jos kansanäänestyksen tulos kustakin seurakunnasta erikseen
13654: osottaa, että kaikki nämä seurakunnat tai joku niistä haluaa
13655: erota yhteisestä kunnallishaUinnosta, pantakaan päätös toi-
13656: meen siten kuin 2 §:ssä sanotaan. Eroavain kuntain yhteiset
13657: taloudelliset asiat, ellei niistä voida sopia, ratkaistaan so-
13658: vinto-oikeudessa. .Jos sovinto-oikeuden puheenjohtajasta ei
13659: 400        Vll, 1. -   Maalaisknntain kunnallislaki.
13660: 
13661: voida sopia, niin pyydettäköön kihlakunnanoikeutta määrää-
13662: mään se.
13663:     Milloin kaksi tai useampia itsenäisellä kunnallishallin-
13664: nolla·varustettua seurakuntaa haluaa yhdistyä yhteiseen kun-
13665: nallishallintoon, meneteltäköön siten kuin 2 § :ssä säädetään.
13666: 
13667: 
13668:                               80 §.
13669:     J'Os sen lisäksi, mitä 54§ :ssä säädetään, havaitaan muuten
13670: tarvittavan eri apu- tahi virkamiehiä kunna1lishallintoa tahi
13671: kunnan yhteisiä tarpeita varten, olkoon kunnanvaltuuston
13672: vallassa päättää, onko ja millä ehdoilla sellaisia henkilöitä
13673: kunnan kustannuksella palvelukseen otettava, ja valtuuston
13674: tulee myöskin tarpeen vaatiessa antaa. näin otetuille tarvitta-
13675: vat johtosäännöt.
13676: 
13677: 
13678:                               81 §.
13679:      Kunnanvaltuuston sekä kunnallislautakunnan ja valtuus-
13680: ton valitsemain erityisten hallituskuntain puheenjohtajain
13681: tulee säilyttää pöytäkirjat asiakirjoineen ja liitteineen ynnä
13682: niistä tehdyt luettelot sillä tavalla ja siinä paikassa, kuin
13683: valtuusto määrää, ja pitää niitä kuntalaisten saatavilla sekä
13684: toimesta erotessansa jättää ne seuraajallensa.
13685:      ,Jos kunnan jäsen pyytää oikeaksi todistettua jäljennöstä
13686: sellaisista asiakirjoista tahi otetta mainittujen viranomaisten
13687: kokouksissa tehdyistä pöytäkirjoista, älköön sitä kieliettäkö;
13688: ja on valitusasioissa toimituskirja annettava joutuisasti ja
13689: ainakin ennen kuin kunkin tavauksen varalta säädetty mää-
13690: räaika on puoleksi kulunut. Lunastusta on toimituskirjasta
13691: suoritettava sen verran kuin valtuusto on määrännyt. Sitä
13692: maksua älköön kuitenkaan otettako niistä asiakirjoista jotka
13693: annetaan kunnan yhteisiä tarpeita varten tai asianomaisille
13694: virkamiehille tahi yleisille asiamiehille, älköönkä silloinkaan,
13695: kun kunnanvaltuuston tahi kunnallislautakunnan päätös on
13696: pöytäkirjanotteella tiedoksi annettava yksityiselle henkilölle,
13697: .iota päätös koskee.
13698:                VII, 1. -   Anton Huotari y. m.               401
13699: 
13700:                             82 §.
13701: Missä maarin kirjoitukset ja hakemukset, jotka annetaan
13702: kunnanvaltuustolle tahi kunnallislautakunnalle, sekä niiltä
13703: lähtevät toimituskirjat ovat leimasuostunnasta vapautetut, ja
13704: missä määrin sanotut viranomaiset kunnan asioita koskevassa
13705: kirjevai,hdossa nauttivat :va·pautusta :postimaksuistå, ~iitä
13706: säädetään muualla.
13707: 
13708:                              83 §.
13709:    Ne sakot, joita kunnanvaltuusto tahi valtuuston valitse-
13710: mat lautakunnat tämän lain nojalla poissaolasta määräävät,
13711: menevät kunnan yleiseen kassaan ja ulosotetaan, ellei niitä .
13712: hyvällä makseta, sillä tavoin kuin on kunnallisveroista sää-
13713: detty.
13714:     Niihin sakkoihin, joihin joku muuten tämän lain nojalla
13715: annettujen järjestyssääntö-jen ja määräysten rikkomisen täh-
13716: den voipi olla vika:pää, tuomitsee yleinen oikeus.
13717: 
13718:                             _84 §.
13719:     Jos joku loukkaa edellämainittujen kunnallisviranomais-
13720: ten puheenjohtajaa, varapuheenjohtajaa, jäsentä, tahi vara-
13721: jäsentä tai erittäin valittua pöytäkirjantekijää tahi muuta
13722: kunnanvirkamiestä hänen toimensa tähden, olkoon sellaisen
13723: edesvastaJiksen alainen kuin yleisessä laissa on säädetty sitä
13724: vastaan tehdystä rikoksesta, joka on valittu rtahi määrätty
13725: julkista virka-asiaa toimittamaan tahi muuta yleistä tointa
13726: hoitamaan.
13727:                              85 §.
13728:     Syytteet kunnallisviranomaisia sekä kunnan palvelukseen
13729: asetettuja hallituskuntia ja henkilöitä vastaan käsitellään
13730: yleisessä oikeudessa. Jos kunnallisessa luottamustoimessa
13731: tahi palveluksessa oleva on tässä toimessaan tavattu varojen
13732: hukkaamisesta, viipillisyydestä tahi muusta epärehellisyy-
13733: destä, on kunnanvaltuustolla oikeus pidättää hänet virantoi:'
13734: mittamisesta, jonka ohessa asia on viivyttelemättä jätettävä
13735: tuomioistuimen käsiteltäväksi ja siitä ilmoitus tehtävä ku-
13736:  vernöörille.
13737:                                                         26
13738: 402          VII, 1. -    Kaupunkien kunnallislaki.
13739: 
13740:                                 86l
13741:    Jos kunta haluaa saada ohjesäännön kunnallishallinnossa
13742: noudatettavaksi, on se kunnanvaltuuston vahvistettava. Äl-
13743: köön sellaiseen ohjesääntöön otettako mitään tämän lain tahi
13744: muiden lainsäännöksien vastaista.
13745: 
13746: 
13747:     Tämä laki, jonka kautta kumotaan maalaiskuntain kun-
13748: nallishallinnosta 15 p :nä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen
13749: 1, 2, 3, 4, 5, 7 ja 8 luku sekä tämän asetuksen 83 § :n 2 mo-
13750: mentti, astuu voimaan !,päivänä tammikuuta 19-. Kuiten-
13751: kin ·pysyvät kaikki ne määrättyinä aikoina ta'pahtuvat kun-
13752: nalliset vaalit ja toimitukset joihin nyt noudatettavan, kun-
13753: nallishallintoa maalla koskevan asetuksen mukaan on ryh-
13754: dyttävä, kunnanvaLtuutettujen vaalia lukuunottamatta, voi-
13755: massa senkin jälkeen kuin uusi asetus on tullut noudatetta-
13756: vaksi, kunnes yhtäläiset, viimemainitun asetuksen mukaan
13757: suoritettavat vaalit ja toimitukset pääsevät voimaan.
13758:     Kunnanvaltuutettujen vaalit on kuitenkin ensi kerta toi-
13759: mitettava 19~ vuoden kuluessa ja siinä noudatettava, mitä
13760: tässä laissa sekä laissa kunnallisista vaaleista säädetään.
13761: 
13762: 
13763: 
13764:                  Kaupunkien kunnallislaki.
13765: 
13766:                              1 LUKU.
13767: 
13768:                          Yleisiä !<~äännöksiä.
13769: 
13770:                              1 §.
13771:     Kukin kaupunki siihen kuuluvine alueineen on itsekseen
13772: eri kunta, jonka jäsenten tulee tämän lain mukaan ja niiden
13773: rajain sisässä, jotka laki muuten määrää, hoitaa yhtei.set jär-
13774: jestys- ja talousasia~sa, mikäli ne voimassa ol~vain lakien tai
13775: asetusten mukaan eivät ole julkisen viranomaisen käytel-
13776: täviä.
13777:                 VII, 1. -   Anton 'Huot,ari y. m.
13778: 
13779:                              2 '§.
13780:     Kaupunki- ja maalaiskuntaa alköön yhdistettä.kö yhtei-
13781: seen kunnallishallintoon. Milloin kuitenkin yhteisyys to-i-
13782: sessa tai toisessa suhteessa katsotaan olevan aikaansaatl}.va
13783: olkoon asianomaisilla kunnilla oikeus asiasta päättää, sa-
13784: moin kuin asettaa tarvitta,essa yhteisiä toimikuntia ja hy-
13785: väksyä niille ohjesääntöjä. Sama oikeus olkoon kaupunki-
13786: kunnilla keskenään.
13787:                                 3 §.
13788:      Kaupunkikunnan jäsen on jokainen, jolla kaupungissa
13789:  taikka sen alueella on asunto ja kotipaikka; taikka siellä har-
13790:  joittaa elinkeinoa, liikettä tahi ammattia.
13791: 
13792:                                 4 §.
13793:     _ Kaupunkikunta käyttää päättämisvaltaansa valitsemainsa
13794:   kaupunginvaltuutettujen sekä äänestysalueittain toimeenpan-
13795:   tavan kansanäänestyksen kautta.
13796:       Toimeenpano ja hallinto on, maistraatin valvonnalla, raha-
13797:   toimikamarin ja niiden lautakuntain, hallituskuntai'n tai
13798:   henkilöiden tehtävä, jotka kaupunginvaltuusto sitä varten
13799:   valitsee.
13800:                                 5 §.
13801:       Kaupungin yhteistä omaisuutta, olkoonpa se tuloa kiin-
13802:   teästä omaisuudesta, liikkuvaa pääomaa tahi jokin tuloa tuot-
13803:   tava oikeus, samoin myöskin valtion kaupungille myöntä-
13804: . miä varoja, on, jollei jonkin tapauksen varalta ole toisin sää-
13805:   detty, pidettävä varoina, joilla kaupungin yhteisiä menoja
13806:   suoritetaan, ja hoidettava niinkuin tässä jälempänä mainitaan.
13807:       Omaisuutta, joka on jonkun erityisen kaupunkilaisluokan
13808:   oma, on hoidettava ja käytettävä siitä voimassa olevain sään-
13809:   töjen mukaan.
13810:       Niihin menoihin, joita 1 momentissa mainittujen varojen
13811: · lisäksi tarvitaan kaupungin yhteiseksi hyödyksi tahi sen eri-
13812:   tyisiin tarpeisiin, määrätköön kaupunki veroja kannettavaksi
13813:   nykyään voimassaolevain tai vast'edes sä.ädettävien perustei-
13814:   den mukaan.
13815:               VII, 1. -     Kaupunkien kunnallislaki.
13816: 
13817:                              6 §..
13818:     Tämä laki ei mitenkään muuta niitä kunnallisia oikeuksia
13819: ja velvollisuuksia, jotka perustuslaissa taikka erioikeuksissa,
13820: joilla on perustuslain voima, ovat eri:ksensä joillekuille kau-
13821: punkikunnan jäsenille määrätyt; jota vastoin kaikki muut
13822: kunnalliset oikeudet ja velvollisuudet, jotka tähän saakka
13823: ovat kuuluneet porvaristolle ja talonomistajille yhteensä
13824: taikka kummallekin erikseen, tästä 'lähin tulevat kaikkien
13825: kaupunkikunnan jäsenten yhteisiksi.
13826: 
13827:                                   ,
13828: 
13829:                                  2 LUKU.
13830:                         K aupu.nginvaltuustosta.
13831: 
13832:                           7 §.
13833:    Kaupunginvaltuutettuja valitaan kaupungissa jonka
13834: vakiluku on 2,000 tai vähemmän, 15, ja kaupungisså jonka
13835: väkiluku on
13836:       enemmän kuin          2:,01()0, vaan ei jTli   6,000, 24
13837:                             6,000,
13838:                              1
13839:                                                     10,000, 3{)
13840:           "        ,"      10,000, "
13841:                                            " " 20,000, 316
13842:           "                20,000,      "  "    " 50,000, 42
13843:           "        "       50,000,      "  "    " 100,000, 48
13844:           "        "      100,000,      "  " "
13845:                                                    150,000, 54
13846:           "        "      150,000
13847:                                         " " "
13848:                                       •••••   0             60
13849:                                                   •••••••••••   0
13850: 
13851: 
13852:           "        "
13853:     Varajäseniä, valitaan niin monta kuin kunnallisessa~ vaali-
13854: laissa säädetään.
13855: 
13856:                               8 §.
13857:      Kaupunginvaltuutetut valitaan välittömillä ja suhteelli-
13858: silla vaaleilla, niinkuin laissa kunnallisista vaaleista sääde-
13859: bän.
13860:      Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen ääni-
13861: oikeus. Älköön äänioikeutta valtamiehen kautta käytettäkö.
13862:                 VII, 1. -   Anton Huotari y. _m.              406
13863: 
13864:                               9 §.
13865:      Kaupunginvaltuutetut valitaan kolmeksi vuodeksi. Kui-
13866: tenkin eroaa ensi kerta valituista ensimäisen vuoden lopussa
13867: kolmannes ja toisen vuoden kuluttua toinen kolmannes siinä
13868: järjestyksessä kuin kunnallisessa vaalilaissa on säädetty.
13869:      ,Jos valtuuston jäsen kuolee, muuttaa pois taikka muun
13870: laillisen tai va'ltuuston hyväksymän syyn takia eroaa ennen
13871: toimiaikansa loppumista, astuu varajäsen hänen sijaansa,
13872: kuten laissa kunnallisista vaaleista on säädetty; ja on tämH
13873: toimessa &rn ajan, mikä eronneelia olisi ollut jälellä.
13874: 
13875:                               10 §.
13876:     Oi'keus valita kaupunginvaltuutettuja ja tiEntarkastajia
13877: sekä ottaa osaa kansanäänestykseen on jokaisella kunnan jä-
13878: senellä, sekä miehellä että naisella, jolla on Suomen kansalais-
13879: oikeus ja doka ennen vaalivuotta on täyttänyt kaksikymmentä
13880: vuotta s-ekä viimeksi toimitetussa henkikirjoituksessa kuntaan
13881: hengille kirjoitettu.
13882:     Niiden Venäjän valta'kunnan alamaisten, jotka eivät ole
13883: Suomen kansalaisia, kunnallisten oikeuksien suhteen nouda-
13884: tetaan, mitä siitä on erittäin säädetty.
13885: 
13886:                              11 §.
13887:     Vaalikelpoinen kaupunginvaltuutetuksi sekä muihin kun-
13888: nallisiin luottamustoimiin on jokainen, :joka on oikeutettu
13889: kaupnnginvaltuutettuja valitsemaan. Älköön niiksi 'l~uiten
13890: kaan valittako kuvernööriä, lääninsihteeriä, lääninkamreeria,
13891: varalääninsihteeriä, varalää'ni'nkamreeria maistraatin jäsentä,
13892: maistraatin ja poliisikamarin 'virka- tai palvelusmiestä, yleistä
13893: syyttäJää, kaupungin rahatoimilaitoksen tai muun sen halli-
13894: tuskunnan virka- .tai palvelusmiestä, joka on toimestansa tilin-
13895: tekoon velvollinen.
13896:                             12 §.
13897:     Kaupunginvaltuustolla on oikeus; JOS s·e havaitsee syytä
13898: olevan:
13899:     1) kunnalle lainan ottamiseen pitemmäksildn kuin seu-
13900: raavan tilivuoden kulu-essa maksettavaksi;
13901:   406           VII, 1. -Kaupunkien kunnallislaki.
13902: 
13903:      2) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymiseen, pant-
13904:   taamiseen tahi vaihtamiseen, joka lahjan, testamentin tahi
13905:   muun laillisen saannon kautta on tullut kunnan omaksi; ja
13906:      3) kiinteän omaisuuden ostamiseen.
13907: 
13908:                                  13 §.
13909:       Kaupunginvaltuutetuksi valittu älköön kieltäyty kö siiti:i
13910:   toimesta, ellei hän ole. täyttänyt kuuttakymmentä vuotta.
13911:   Joka kolmena lähinnä edellisenä vuotena on toiminut kau-
13912:   Imnginva.ltuutettuna tahi kaupungin asiain toimeenpanoa ja
13913:   hallintoa varten asetetun hal'litus'kunnan puheenjohtajana, on
13914:   oikeutettu kolmen seuraa~an vuoden kuluessa nauttimaan
13915:   vapautta kaupunginvaltuutetun toimesta. Jos valittu sellai-
13916:   sesta syytä kieltäytyy, astuu varajäsen hänen sijaansa.
13917:       Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kovanlainen
13918:   kivulloisuus taikka sivi,li-, sotilas- tahi kirkollisvirka tai pal-
13919:   velus, perheolot tahi ,jokin muu syy, tutkikoon kaupungin-
13920:   valtuusto ilmoitetun esteen. Jos kieltäytyminen hyvä-ksytään,
13921:   astuu varajäsen eroavan sijaan.
13922:       Kaupunginvaltuutetut saavat korvausta vähintään kuusi
13923: - markkaa kokoukselta, kuitenkin niin, että palkkio kaikille
13924:   valtuutetuille on sama.
13925: 
13926:                              14 §.
13927:        Kaupunginvaltuusto valitsee vuosittain' puheenjohtajan
13928:   ja varapuheenjohtajan keskuudestaan. Älköön valittu kiel-
13929:   täyty kö, ellei hän kahtena lähinnä edellisenä vuotena ole
13930:   ollut samassa toimessa.
13931:        Toimitetusta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaa-
13932:   lista antakoon valtuusto maistraatin kautta kuvernöörille kir-
13933:   jallisen ilmoituksen.
13934:                               15 §.
13935:       Kaupunginvaltuuston 'kokoukset ovat julkisia.
13936:       Kuitenkin voi valtuusto erityisellä päätöksell~, johon vä-
13937:   hintään neljäviidennestä saapuvilla olevista valtuuston jä-
13938:   senistä yhtyy, julistaa jonkun asian käsiteltäväksi suljetussa
13939:   istunnossa.
13940:                                        ..
13941:                VII, 1. -   Anton Huotari y. m.            40'7
13942: 
13943:                              16 §.
13944:     Kaupunginvaltuuston tulee kokoontua puheenjohtajan
13945: kutsumuksesta, milloin hän sen katsoo asiain käsittelemistä
13946: varten tarpeelliseksi, taikka kun vähintään neljännes valtuu-
13947: tetuista tahi kuvernööri tai maistraatti sitä häneltä pyytää.
13948: 
13949: 
13950:                              17 §.
13951:     Kutsumus kaupunginvaltuuston kokoukseen on valtuuston
13952: määräämällä sopivalla tavalla julkaistava ja valtuutetuille
13953: ilmoitettava, ja sisältäköön se mikäli mahdollista myöskin
13954: lyhyen ilmoituksen niistä asioista, jotka siinä tulevat käsi-
13955: teitä viksi.
13956:     Kutsumus sellaiseen koko.ukseen, jossa valitaan jäseniä
13957: kaupungin taksoitus- ja tutkijalautakuntaan sekä määrätään
13958: taksoituslautalmnnan jäsenten luku, tai tarkastetaan kaupun-
13959: gin meno- ja tuloarvio seuraavaa vuotta varten, tai tutkitaan
13960: kaupungin tilintarkastajain antamaa 'kertomusta, on annet-
13961: tava vähintään neljätois'ta päivää ennen kokousta. Kutsu-
13962: mus kaikkiin m1,1ihin valtuuston kokouksiin voidaan antaa
13963: viimeistään kokouksen edellisenä päivänä.
13964:     Kokousten ajasta on kirjallinen' ilmoitus maistraatin Ja
13965: rahatoimi,kamarin puheenjohtajalle annettava.
13966: 
13967: 
13968:                              18 §.
13969:     Kaupunginvaltuusto älköön asiaa käsiteltäväksi ottako,
13970: älköönkä päätöstä tehkö, ellei vähintään kaksi kolmannesta
13971: valtuutettujen koko lukumäärästä .a""le saapuvilla. ·
13972:     .Jos puheenjohtaja, vampuheenjohtaja, jäsen tahi kutsu-
13973: muksen saanut varajäsen ilman pätevää estettä jää tulematta
13974: määrättyyn kokoukseen, taikka jos hän ilman sellaista syytä
13975: lähtee pois kesken kokousta, maksakoon kaupunginkassaan
13976: sakkoa, puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja kaksitoista sekä
13977: jäsen kuusi markkaa. .Jos kokous läsnäolevien vähälukuisuu-
13978: den vuoksi jää pitämättä tahi o:r: lopetettava, olkoon sakko
13979: poissaoleville kaksinkertainen.
13980:              VII, 1. -   K3upunkieu kunna.lli"laki.
13981: 
13982:                               19 §.
13983:     Kaupunginvaltuuston kako-qksissa saakoon kukin valtuu-
13984: tettu tehdä ehdotuksia kaupungin yhteisistä asioista; mutta
13985: mitä näin ehdotellaan, älköön kuitenkaan -otettako kohta rat-
13986: kaistavaksi, vaan on asia jätettävä rahatoimikamarin tai
13987: muun valtuuston: asettåman toimikunnan selvitettäväksi, jo-
13988: hon asia laatunsa. puolesta kuuluu, taikka myös erityisesti
13989: valitun valmistusvaliokunnan pohdittavaksi.
13990: 
13991:                                20 §.
13992:     Maistraatin ja rahatoimikamarin puheenjohtajat taikka,
13993: jos heille sattuu este, se jäsenistä, jonka maistraatti tai raha-
13994: toimikamari on siihen määrännyt, ovat velvolliset -olemaan
13995: saapuvilla kaupunginvaltuuston kokouksessa antamassa tar-
13996: peellisia tietoja; ja on heillä oikeus ottaa osaa keskusteluihin,
13997: mutta ei päätöksiin. Heidän poissaolonsa ei estä keskustele-
13998: masta eikä päätöksiä tekemästä.
13999: 
14000:                              21 §.
14001:     Sittenkuin asiasta on valtuuston kokouksessa keskusteltu
14002: ja puheenjohtaja julistanut keskustelun päättyneeksi, tehköön
14003: hän semm-oisen äänestysesityksen, että vastaus ,jaa" taikka
14004: ,ei" ilmaisee valtuuston päätöksen. Kun vastaus on annettu,
14005: ilmoittakoon puheenjohtaja, mikä hänen käsityksensä mukaan
14006: on tullut päätökseksi, ja vahvistakoon sen, ellei muuta äänes-
14007: tystä pyydetä, vasaranlyö:~millä. Jos äänestystä vaaditaan,
14008: toimitettakoon se julkisesti ja nimenhuudolla. Päätöksen
14009: määrää yksinkertainen äänten enemmistö. Jos avonaisessa
14010: äänestyksessä yhtä monta ääntä kumpaakin mielipidettä puol-
14011: taa, pidettäköön päätöksenä se mielipide, jota puheenj-ohtaja
14012: kannattaa.
14013:     Kaupunginvaltuuston toimitettavat vaalit, jos valittavia
14014: on kaksi tai useampia, tapahtu.koot suhteellista vaalitapaa
14015: noudattamalla, jos neljännes valtuuston jäsenistä sitä vaatii.
14016: Jos yksi on valittava tai milloin enemmistö-vaalitapaa muu-
14017: ten käytetään, ratkaisee vaalin yksinkertainen äänten enem-
14018: mistö. Äänten mennessä tasan ratkai.see ar1)a.
14019:                VII, 1. -Anton Huotari y. m.                   409
14020: 
14021:                              2:2 §.
14022:    Kaupunginv~ltuuston      kokouksissa kirjoittaa pöytäkirjan
14023: puheenjohtajan valvonnan alaisena valtuuston sitä varten va-
14024: litsema henkilö. Pöytäkirja on heti tahi lähinnä s·euraavassa
14025: valtuuston kokouksessa tarl,istettava. Valtuusto voi kuiten-
14026: ki,n antaa puheenjohtajan ja vähintään kahden aina kerraksi
14027: sitä varten valitun jäsenen toimeksi pöytäkirjan tarkistamisen
14028: valtuuston määrättävänä päivänä.
14029:      Tarkistettu pöytäkirja on sitten edeltäpäin ilmoitettuna
14030: päivänä julkiluettava.
14031:      Lähetettävät toimituskirjat, joista pöytäkirjantekijä pitää
14032: huolta, allekirjoittaa puheenjohtaja.
14033: 
14034:                                23 §.
14035:     Sillä, joka on ollut valtuuston kokouksessa käsiteltyä asiaa
14036: päättämässä, olkoon oikeus heti ilmoittaa vastalause tehtyä
14037: päätöstä vastaan. Jos vastalauseen tekijä tahtoo saada vasta-
14038: lauseensa perustelt.una pöytäkirjaan liitetyksi, antakoon sen
14039: kirjallisesti pöytäkirjantekijälle viimeistään pöytäkirjan jul-
14040: h:ilukemispli_ivänä ennen sen julkilukemista.
14041: 
14042:                               24 §.
14043:     Kaupunginvaltuuston päätös ratkaistussa asiassa on niin
14044: pian kuin se on tarkistettu, maistraatille kirjallisesti ilmoi-
14045: tettava. Jokaisella, joka sitä tahtoo, on valta ottaa. pö;ytäkir-
14046: jasta jälj·ennös ja saada se oikeaksi todistettuna.
14047: 
14048:                               25 §.
14049:    Kaupnnginvaltuutetuilla on oikeus maistraatilta saada
14050: kaikki ne asiakir.jat ja tiedot, joita he tarpeellisiksi katsovat_
14051: 
14052:                                26 §.
14053:     Ka'upunginvaltuusto saakoon, milloin tarpeelliseksi ha-
14054: vaitsee, asettaa erityisiä! valiokuntia asioita valmistamaan.
14055: 
14056:                              27 §.
14057:       Puheenjohtaja pitäköön kaupungin valtuuston kokouk-
14058: :::essa huolta järjestyksestä ja saakoon, varoitettuansa, toi-
14059: .
14060: 410            VII, 1. -   Kaupunkien kunnallislaki.
14061: 
14062: mittaa pois kuuntelijan, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jo;>
14063: syntyy semmoinen epäjärjestys,- jota hän ei voi ehkäistä, "ha-
14064: .ioittalwon kokouksen.
14065: 
14066: 
14067:                              3 LUKU.
14068:                             Maistraatista.
14069:                               28 §.
14070:      Maistraatin tulee, kaupungin hallituksena, ylinnä pitää
14071: silmällä kaupungin yhteisiä omaisuutta, tuloja, etuja ja oi-
14072: keuksia sekä valvoa, että erinäisiä tarkoituksia varten asetetut
14073: lautakunnat, hallituskunnat tai henkilöt, joid·en asiana toi-
14074: meenpano on, panevat täyti:intöön kaupunginvaltuuston lail-
14075: lisesti tekemät päätökset.
14076:     ·Jos maistraatti havaitsee, että joku kaupunginvaltuuston
14077: tekemä päätös on lakia ja voimassa ol~via asetuksia vastaan,
14078: taikka että ilmoittaminen on laiminlyöty, milloin sen olisi pi-
14079: tänyt tapahtua, olkoon velvollinen beltämään apuansa täm-
14080: möisen päätöksen toimeenpanemiseen. Sellaisessa tapauksessa
14081: tulee maistraatin kirjallisesti ilmoittaa kaupunginvaltuustolle,
14082: ettei päätöstä käy toimeenpaneminen, esiintuoden myöskin
14083: syyt siihen. Asianomaisilla on valta semmoisesta kiellosta
14084: valittaa siinä järjestyksessä, joka on säädetty muutoksen ha-
14085: kemisesta maisbaatin päätöksiin.
14086: 
14087:                            2'9 §.
14088:    Maistraatti saa tehdä kaupunginvaltuustolle ehdotuksia
14089: kaupungin yhteisissä aSIOissa .
14090: 
14091: 
14092:            •
14093:     Esitykset ja lausunnot, joita kaupunginvaltuusto tai eri
14094: tarkoituksia varten asetetut toimikunnat ylemmälle virastolle
14095: antavat, ovat maistraatin kautta lähetettävät.
14096: 
14097:                            31 §.
14098:     Maistraatin kokoonpanosta, velvollisuuksista ja tehtävistä
14099: julkisena viranomaisena sekä tuomioistuimena talous- ja Jär-
14100:                VII, 1. -   Anton Huotari y. m.             411
14101: 
14102: .iestysasioissa kuin myös muiden virka- ja palvelusmiesten
14103: asettamisesta kaupungin ja kunnallishallinnon tarpeita var-
14104:  ten olkoon voimassa, mitä siitä erikseen on sääd·etty. ·
14105:                              312· §.
14106:      Kau-pungissa, jossa ei ole maistraattia, olkoot kaikki ne
14107:  tehtävät, jotka sanottu viranom~;~,inen tämän lain kautta on
14108:  saanut toimeksensa, semmoiseen kaupunkiin erityisesti asete-
14109:  tun hallituksen hoidettavina.
14110: 
14111: 
14112:                            4 LUKU.
14113:                     Raastuvankokoukscsta.
14114:                              33 §.
14115:     Raashwankokous pidetään pormestarin-, matimiehen- ja
14116: maistraatinsihteerin-vaaleja varten.
14117:     Sellainen kokous pidetään maistraatin edessä, pormestarin
14118: tai hänen SIJaiSensa puheenjohdannolla.
14119: 
14120:                              34 §.
14121:     Vaalioikeus raastuvankokouksissa on niil'lä kunnan Jase-
14122: nillä, jotka ovat oikeutetut ottamaan osaa kaupunginvaltuu-
14123: tettujen vaaliin; ja on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen
14124: äänioikeus.
14125:     Älköön vaalioikeutta valtamiehen kautta käytettäkö.
14126: 
14127:                              35 §.
14128:     Raastuvankokouksen ääniluettelona käytetään laissa kun-
14129: nallisista vaaleista mainittua vaaliluetteloa.
14130:     Vaali toimitetaan s~ljetuilla lipuilla; äänten jahantuessa
14131: tasan ratkaisee arpa.
14132: 
14133:                              36 §.
14134:     Kutsumus raastuvankokoukseen on vähintään neljätoista
14135: päiväa sitä ennen maistraatin annettava sekä ilmoitettava jul-
14136: kipanolla ja muulla kaupungin ilmoitusten julkaisemisesta
14137: säädetyllä tavalla. Kutsumus ~isältäköön myöskin ilmoituk-
14138: sen siitä, mitä tarkoitusta varten kokous pidetään.
14139: 412          VII, 1. -   Kaupunkien kunnallislaki.
14140: 
14141:                              37 §.
14142:     Ennenkuin raastuvankokous päätetään, ilmoittakoon mais-
14143: traatti minä päivänä ja hetkenä kokouksessa pidetty pöytä-
14144: kirja tulee julkisesti tarkistettavaksi. Tarkistukseen ei tar-
14145: vita muuta kutsumusta.
14146: 
14147: 
14148:                            5 LUKU.
14149:         Ilmoittarnisesta, alistamisesta ja valituksesta.
14150:                                 38 §.
14151:     Senaatin Talousosastoon ovat ilmoitettavat sellaiset kan-
14152: sanäänestyksellä syntyneet ja. valtuuston tekemät päätökset,
14153: jotka koskevat:
14154:     a) semmoisen kaupungille kuuluvan kiinteän omaisuuden
14155: myymistä, panttaamista tai vaihtamista, joka lahjan tai tes-
14156: tamentin kautta on joutunut sen omaksi ja on määrätty eri-
14157: näiseen, kaupungin yhteistä hyötyä tarkoittavaan tarpeeseen,
14158: kuin myös välipuhetta tai sovintoa, joka vaikuttaisi kunnalla
14159: sellaiseen kiinteään omaisuut·een olevan oikeuden muuttamista
14160: tahi supistamista;
14161:     b) semmoisen lainan ottamista, jonka takaisinmaksuaika
14162: on pitempi kuin kaksi vuotta; ja
14163:     c) ehdotuksia uusiin tai lisättyihin maksuihin yleisestä
14164: liikkeestä, niinkuin tie-, silta-, satama- ja lauttarahoihin y. m.
14165:     Sellaiset ilmoitukset ovat jätettävät kuvernöörin viras-
14166: toon, jonka tulee ne toimittaa Senaatin Talousosastoon.
14167: 
14168:                             39 §.
14169:     Kuvernöörille on ilmoitettava ne päätökset {jotka kos-
14170: kevat:
14171:     yleisiä määräyksiä siveellisyyden, terveydenhoidon sekä
14172: järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi ~aupungissa.
14173: 
14174:                             40 §.
14175:    Päätös, joka on kuvernöörille ilmoitettava, lähetetään
14176: maistraatin kautta. ,Jos kuvernööri huomaa päätöksessä lain-
14177:                    Yli, 1. -   Anton Huotari y. m.                 413
14178: 
14179: 
14180:   vastaista, tehköön siitä perustellun huomautuksen kaupun·
14181:   gin valtuustolle, jolla on oikeus sen johdosta tehdä tarpeelliset
14182:   muutokset päätökseensä tai v·edota asia Senaatin Talousosas-
14183:   ton ratkaistavaksi.
14184: 
14185:                                   41 '§.
14186:         Kaupunkikunnan jäsenellä, joka ei tyydy valtuuston kau-
14187:    pungin yhteisistä asioista tekemään päätökseen, on oikeus,
14188:    jos hän luulee voivansa todeksi näyttää, että päätös loukkaa
14189:    hänen yksityistä oikeuttansa, tahi ettei sitä ole tehty lailli-
14190:    sessa järjestyksessä, tahi että se sotii yleistä lakia tai asetuksia
14191:    vastaan, taikka että 'kaupunginvaltuusto muulla ·tavoin on
14192:    mennyt toimivaltaansa ulommaksi, hakea muutosta siihen va-
14193:    lituksella, joka ynnä valituksenalainen päätös on annettava
14194:    kuvernööriin kolmenkymmenen päivän kuluessa si~tä päiväs-
14195:    tä, jona valittaja sai tiedon päätöksestä, tätä päivää kuiten-
14196:    kaan lukuunottamatta; ja tulee valittajan samalla valitukseen
14197:    liittää todistus päivästä, jona päätös hänelle tiedoksi annet-
14198:    tiin, sekä myös, ennenkuin neljätoista päivää on kulunut siitä
14199:    kuin valitusaika loppui, maistraatille jättää di~ritodistus
14200:   ·valituksen tekemisestä.
14201:         Jos valittaja laiminlyö jotakin siitä, mitä tässä on mää-
14202:    rätty, saatettakoon päätös panna täytäntöön.
14203:         Valittajan katsotaan saaneen tiedon päätöhestä sinä päi-
14204:    vänä, jona se 22 §:n mukaan jullriluetaan.
14205: 
14206:                                  42 § .
14207:       •Tos siitä valitetaan, ettei päätös ole laillisessa järjestyk-
14208:   sessä tehty, taikka että se on ristiriidassa yleisen lain tai ase-
14209:   tuksen kanssa taikka muuten menee kaupunginvaltuuston toi-
14210:   mintavaltaa ulommaksi, saapi kuvernööri, jos näkee syy·tä
14211:   olevan valituksen hyväksymiseen, kieltää päätöksen toimeen-
14212:   panon.
14213:       Jos valitus perustuu siihen, että valittajan yksityinen oi-
14214: . keus on päätöksellä tullut loukatuksi, ja semmoinen vaiitu:;,
14215:   hyväksytään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka ön valittanut;
14216:   mutta muutoin pysyy päätös voimassa, ellei sen havaita ole-
14217: 414          .VII, 1. - Kaupunkien kunnallislaki.
14218: 
14219: van ristiriidassa yleisen lain tai asetusten kanssa, jolloin ku-
14220: vernööri määrätköön päätöksen kokonansakin kumotuksi.
14221: 
14222:                              43 §..
14223:     Jos joku tahtoo valittaa toimitetusta raatimiehen- tahi
14224: maistraatinsihteerinvaalista, tehköön sen kirjallisella vali-
14225: tuks-ella, joka viimeistään kolmantenakymmenentenä päivänä
14226:   ' jälkeen, kuin vaalitoimituksesta tehty
14227:                                          -
14228: sen                 .            .
14229: tettiin, on läänin kuvernöörille Jätettävä.
14230:                                              pöytäkirja tarkis-
14231:                                                           '
14232: 
14233: 
14234:     Valituksista porfuestarinvaalista on erikseen säädetty.
14235:                            44 §.
14236:     Kuvernöörin päätökseen saapi hakea muutosta Senaatin
14237: Talousosastossa viimeistään ennen kello kahtatoista kolman-
14238: tenak;ymmenentenä päivänä tiedoksisaamisesta, sitä päivää'
14239: kuitenkaan lukematta, ja noudatett.akoon siinä, mitä sellai-
14240: sesta muutoksen hakemisesta yleensä on säädetty .
14241:                              . 45 §. .
14242:     Niitten toimi- ja johtokuntain, jotka osaksi yleist-en lakien
14243: tahi asetusten perusteella, osaksi jollekulle kaupungille an-.
14244: nettujen erinäisten' sääntöjen johdosta hoitavat yhteiseen kun-
14245: nallishallintoon kuuluvia asioita, tulee jatkaa siten määrättyä
14246: toimintaansa kunnes ne muutokset, jotka saatetaan tarpeelli-
14247: siksi havaita, asianmukaisessa järjestyksessä aikaansaadaan.
14248: Kuitenkin tulee kaupunginvaltuuston asettaa nämä toimi- ja
14249: johtokunnat, ja ovat ne hallintonsa puolesta maistraatin lä-
14250: himmän valvonnan alaisina.
14251: 
14252:                            46 §.
14253:     Syyte kaupunginvaltuutettuja tahi niitä viranomaisia vas-
14254: taan, jotka valtpusto on as:ettanut, tehdään yleisessä oikeu-
14255: dessa.
14256: 
14257: 
14258:     Tämä laki, jonka kautta kumotaan 'kunnallishallinnosta
14259: kaupungissa 8 päivänä joulukuuta 187'3 annetun asetuksen
14260: 1, 2, 3, 4 ja 6 luku sekä osittain muuttava asetus 15 päi-
14261:                VII, 1. -   Anton Huotari y. m.               416
14262: 
14263: vältä elokuuta 1883, mikäli se koskee edellämainittuja lukuja,
14264: ja samoin osittain muuttava asetus 15 päivältä joulukuuta
14265: 1897, astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 19-. Kuitenkin
14266: pysyvät kai'k'ki ne määrättyinä aikoina tapahtuvat kunnal-
14267: liset vaalit ja toimitukset, joihin nyt noudatettavan, kunnal-
14268: lishallintoa kaupungissa koskevaJJ. lain mukaan on ryhdyt-
14269: tävä, kaupunginvaltuutettuj.en vaalia lukuunottamatta, .vo~
14270: massa senkin jälkeen kuin uusi laki on tullut noudatettavaksi;-
14271: kunnes yhtäläiset, viimemainitun lain mukaan suoritetut vaa-
14272: lit ja toimitukset pääsevät voimaan.
14273:     Kaupunginvaltuutettujen vaali on lmitenkin ensi kerta
14274: toimitettava 19- vuoden kuluessa ja siinä noudatettava, mitä
14275: tässä laissa sekä laissa kunnallisista vaaleista säädetään.
14276: 
14277: 
14278: 
14279:                  J1aki kansanäänestyksestä.
14280: 
14281:                              1 1§.
14282:     Jos vähintään kymmenes osa kunnan kaikista äänivaltai-
14283: sista jäsenistä vaatii valtuutettujen tekemän päätöksen ku-
14284: moamista, on kysymyksessä olevan •päätöksen kumoaminen
14285: tai voimassa pysyttäminen alistettava kansanäänestyksellä
14286: ratkaistavaksi.
14287:     Yleinen kansanäänestys on niinikään toimitettava milloin
14288: maalaiskuntain kunnallis~lain 2 § :n~ 1 momentissa ja 7 §:ssä
14289: mainitut asiat ovat ratkaistavat.
14290: 
14291:                               2 §.
14292:     Äänestys toimitetaan äänestysalueittain ja on kunnallisia
14293: vaaleja varten~asetettu vaalilautakunta velvollinen toimitta-
14294: maan sen kunnanvaltuuston antamien ohjeitten mukaan.
14295:     Äänestys on toimitettava ainoastaan lainmääräämänä va-
14296: paapäivänä, alkaen klo 8 aamulla jajatkuen, jos tarve vaatii
14297: klo 9 :ään illalla.
14298:     Toimitushuoneeseen on ääne~tyslautakunnan toime8ta
14299: hankittava äänestysli1;)puja, joihin on painettu sanat ,jaa" .ia
14300: 4.16         VII, 1. -   Laki kansanäänestyksestä.
14301: 
14302: ,ei", kuin myöskin kirjeenkuoria äänestyslipun sisäänsulke-
14303: mista varten.
14304:     Äänestyslautakunta pitäköön myös huolen siitä, että
14305: äänestys on salainen, ja noudattakoon tässä kohden kunnalli-
14306:                 .
14307: sen vaalilain määräyksiä .
14308: 
14309:                                  3 §.
14310:       Äänestysluettelosta on voimassa se, mitä kunnallisen vaa-
14311: lil!l.in 5 § :ssä on vaaliluettelosta säädetty.
14312: 
14313:                              4 §.
14314:     Äänestys saa ta;pahtua ainoastaan myöntävän ja hylkää-
14315: vän ehdotuksen välillä ja siten, että 2 §:n 3 momentissa mai-
14316: nitusta äänestyslip'usta äänestäjä pyyhkii toisen siinä olevan
14317: sanan ylitse.
14318: 
14319:                              5 §.
14320:    Kun äänestäjä tahtoo käyttää äänes1tysoikeuttaan, pyytä-
14321: köön äänestyslautakunnalta äänestyslipun, pyyhkiköön toi-
14322: sen siellä olevan sanan ylitse, taittakoon lippunsa ja sulke-
14323: koon sen kuoreen, vieköön sen leimattavaksi ja senjälkeen
14324: uurnaan sekä merkitköön äänestyslautakunta luetteloon, että
14325: hän on äänestänyt.
14326: 
14327:                               6 §.
14328:     Äänestystoimituksen keskeyttämisestä, uudestaan alka-
14329: misesta, päättymisestä, äänestyslippujen laskemisesta, pöy-
14330: täkirjasta ja lip;pu.ien kuoreen sulkemise-sta sekä keskuslauta-
14331: kunnalle lähettrumisestä noudatettakoon, mitä kunnaUisessa
14332: vaalilaissa on näistä sanottu.
14333: 
14334:                               7 §.
14335:    Keskuslautakuntana on kunnallisia vaaleja varten asetettu
14336: keskuslautakunta ja kokoontuu se heti kun jonkun äänestys-
14337: alueen äänestysliput ovat sille saapuneet, menetellen kuten
14338: vaalilain 30 § :ssä säädetään.
14339:                VII, 1. -   Anton Huotari y. m.                417
14340: 
14341:                              8 §.
14342:     Jos äänestäjä on li1ppuunsa merkinnyt nimikirjoituk-
14343: sensa tai jonkun muun asiaan kuulumattoman merkin tai
14344: jos toista siinä olevaa sanaa ei ole pyyhitty ylitse tai jos
14345: lippu on leimaamaton, on sellainen lippu mitätön.
14346: 
14347:                            9 §.
14348:    Sittenkuin keskuslautakunta on kaikki sille saapuneet
14349: äänestysliput jakanut jaa- ja ei-ryhmiin, laskekoon ne ja
14350: merkitköön kumpasenkin ryhmän luvun pöytakirjaan sekä
14351: lähettäköön pöytäkirjan asianmukaisesti allekirjoitettuna
14352: kunnanvaltuustolle.
14353: 
14354:                             10 §.
14355:     Päätöksenä pidetään sitä ehdotusta, jonka hyväksi yksin-
14356: kertainen äänten enemmistö on annettu. Päätös _on saatet-
14357: tava kuntalaisten tietoon sillä tavalla kuin muutkin kunnan
14358: ilmoitukset ja tieaonannot.
14359: 
14360:                           11 §.
14361:     Kansanäänestyksellä syntyneestä päätöksestä ei ole va-
14362: litusoikeutta.
14363: 
14364: 
14365: 
14366: 
14367:                Laki kunnallisista vaaleista.
14368:                            1 LUKU.
14369: 
14370:           Äänestysalueista ja vaaliviranomaisisba.
14371:                               1 §.
14372:     Maalaiskuntain kunnallislain 7 §:ssä ja kaupunkien kun-
14373: nallislain 8 § :ssä säädetty valtuutettujen vaali on alotettava
14374: 3 päivänä joulukuuta ja loppuun toimitettava samana tai,
14375: jos valtuusto niin määrää,_ seuraavana päivänä.
14376:                                                          27
14377: 418        VII, 1. -   Laki kunnallisista vaaleista.
14378: 
14379:                               2 §.
14380:     Kunt 'L on yhtenä vaalipiirinä, ja jakakoon valtuusto sen
14381: äänestysalueisiin samojen perusteiden mukaan kuin valtio-
14382: päiviHe toimitettavaa edustajain vaalia varten. Tätä jakoa
14383: noudatettakoon, vaikka päätöksestä olisikin valitettu, kun-
14384: nes valituksen johdosta annettu IJäätös on saanut lain voiman.
14385: 
14386: 
14387:                               3 §.
14388:     Vaalia toimitrtama.an valitsee valtuusto joka kolmas vuo-
14389: si kesäkuussa kunnan vaalikelpoisista henkilöistä keskuslau-
14390: takunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja neljä jäsentä ynnä
14391: neljä varajäsentä, sekä, jos kunta on jaettu äänestysaluei-
14392: siin, erikseen kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakun-
14393: nan, johon kuuluu puheenjohtaja ja kaksi jä~entä ynnä kolme
14394: varajäsentä, ja kestää heidän toimikautensa kunnes uudet
14395: lautakunnat on valittu.
14396:     Jos keskuslautakunnan tahi vaalilautakunnan ll~theenjoh
14397: taja, jäsen tai varajäsen kuolee tahi 1.)oismuuton tai muun
14398: laillisen syyn tähden eroaa ennen toimikautensa päätty-
14399: mistä, on täydenny:svaali toimitettava.
14400: 
14401: 
14402:                               4 §.
14403:    Jos La:pin kihlakuntaan kuuluvassa kunnassa käytetään
14404: enemmistövaaleja, tulee kunnanvaltuuston jakaa kunta niin
14405: moneen vaalipiiriin, että niiden lukumäärä on vähintäänkin
14406: kolmannes valtuutettujen koko ,lukumäärästä.
14407:    Jokainen vaalipiiri valitsee kolmeksi vuodeksi kerral-
14408: laan niin monta valtuutettua ja varajäsentä kuin kunnanval-
14409: tuusto kuhunkin vaalipiiriin kuuluvain vaalioikeutettujen
14410: luvun perusteella on määrännyt.
14411:    Tilintarkastajain vaalia varten pidettäköön kunta yhtenä
14412: vaalipiirinä.
14413:                 VII, 1. -   Anton Huotari y. m.             419
14414: 
14415: 
14416:                             2 LUKU.
14417:                         V aaliluettelosta.
14418: 
14419:                               5 §.
14420:     V ILlliluettelon kullekin äänestysalueelle ,tehköön alueen
14421: vaalilautakunta syyskuun kuluessa. Vaaliluetteloon on otet-
14422: tava sen vuoden henkikirjan mukaan kaikki ne äänestys-
14423: alueella asuvat kunnan jäsenet, jotka ennen kuluvan vuoden
14424: alkua ovat täyttäneet kaksikymmentä vuotta. Jos s,ellainen
14425: syy on tietty, jonka vuoksi jollakulla luetteloon merkityllä
14426: henkilöllä ei ole vaalioikeutta, on se merkittävä luetteloon
14427: hänen nimens'ä kohdalle. Vaaliiautakunta allekidoittakoon
14428: vaalii uettelon.
14429:     Kaupungissa tehköön maistraatti tarpeellisen vaaliluet-
14430: telon kullekin äänestysal ueeUe. ·
14431:     Asianomainen pa,pisto ja seurakuntain johtajat sekä kruu-
14432: nunnimismies ja kaupunginviskaali ovat velvolliset antamaan
14433: vaalilautakunnalle t-arpeelliset tiedot.
14434: 
14435:                             6 §.
14436:     Vaaliluettelon pitää lokakuun 1 päivästä alkaen saman
14437: kuun 15 •päivän lop:puun asti olla, asianmukaisella val von-
14438: nalla, tarkastettavaksi esille pantuna SQIPivassa paikassa
14439: äänestysalueella, mistä on tieto annettava siinä järjestyk-
14440: sessä kuin kunnallisista ilmoituksis•ta on määrätty.
14441: 
14442:                                 7 §.
14443:      Jos joku äänioikeutettu kunnan Jasen on jätetty pois
14444:  vaaliluettelosta ja jos hän tahtoo pyytää oikaisua, tehköön
14445:  sen kirjallisesti tai suullisesti vaalilautakunnan kokouksessa
14446:  2 päivänä marraskuuta tai antakoon sen kirjallisesti sitä
14447:  ennen vaalilautakunnan puheenjohtajalle. Jos joku arvelee,
14448: ·että toinen henkilö oikeudettomasti on vaaliluetteloon otettu,
14449:  ja tahtoo pyytää oikaisua, on oikaisuvaatimus tehtävä kir-
14450:  jallisesti viimeistään lokakuun 20 päivänä vaalilautakun-
14451:  nan puheenjohtajalle.
14452:      420        VII, 1. -   Laki kunnallisista vaaleista.
14453: 
14454:          Jos kirjoitus sisältää vaatimuksen, että joku vaaliluet-
14455:      teloon otettu on siitä poistettava, antakoon puheenjohtaja
14456:      viimeistään lokakuun 24 päivänä hänelle siitä tiedon, ilmoit-
14457:      taen että hänellä on tilaisuus osotetussa paikassa ottaa sel--
14458:      koa kirjoituksesta ja viimeistään lokakuun kuluessa antaa
14459:      vaalilautakunnalle kirjallinen selityksensä.
14460:          Sellainen tiedonanto jätetään kuoressa, johon vastaan-
14461:      ottajan nimi ja asuinpaikka on merkitty, postin kautta toi-
14462:      mitettavaksi; kuitenkin on vaalilautakunnalla valta toimit-
14463:      taa se hänelle muulla'kin tavoin. Tiedon!lnto on sitä paitsi
14464:      julkipantava sopivaan paikkaan maalla valtuuston kokous-
14465:      huoneeseen ja kaupungissa raatihuoneeseen.
14466:          Vaaliluetteloa vaståan tehdyt muistutukset esitellään
14467:      ja ratkaistaan vaalilautakunnan kokouksessa marraskuun 2
14468:      päivänä.
14469:          Joka ei tyydy vaalilautakunnan ratkaisuun, hakekoon
14470:      ennen marraskuun 15 päivää siihen muutosta kuvernööriltä,
14471:      jonka tulee viipymättä käsitellä asia ja antaa päätökses-
14472:      tään tieto vaalilautakunnalle ja toimittakoon lautakunta
14473:      päätöksestä tiedonannon julkipanolla kuten 3 momentissa
14474:      on säädetty. Kuvernöörin päätökseen saa. hakea muutosta
14475:      Senaatin Talousosastolta viimeistään kolmenkymmenen päi-
14476:      vän kuluessa päätöksen antamispäivästä, sitä päivää kum-
14477:       minkaan lukuunottamatta.
14478:          Senaatin Talousosasto toimituttaa kuvernöörin kautta
14479:      vaalilautakunnalle asiasta antamansa päätöksen.
14480: 
14481:                                 8 §.
14482:         Ellei vaatimusta vaaliluettelon muuttamisesta ole saa-
14483:      detyn ajan kuluessa vaalilautakunnalle annett11, merkit.köön
14484:      tämä luetteloon todistuksen siitä, että luettelo on lainvoi-
14485:      mainen.
14486:         Jos muutosta on vaadittu, tulee lautakunnan, sittenkun
14487:      sen vaatimuksen johdosta antama päätös on saanut lain voi-
14488:      man taikka lopullinen päätös tehtyihin valituksiin on v~ali
14489:      lautakunnalle saapunut, merkitä vaaliluetteloon mainituista
14490:      päätöksistä johtuvat oikaisut, minkä jälkeen luetteloon on
14491: 
14492: 
14493: 
14494: ..
14495:                 VII, 1. -Anton Huotari y. m.                 421
14496: 
14497: kirjoitettava todistus, että sitä näin· oikaistuna on vaalissa
14498: noudatettava. Ja älköön vaalin toimittamista estäkö taikka
14499: sen kumoamista aiheuttako se seikka, ettei lopullista pää-
14500: töstä vaaliluettelon oikaisemisesta tehtyyn vaatimukseen ole
14501: ennen vaalipäivää ehditty antaa tai vaalilautakunnan tietoon
14502: saattaa.
14503: 
14504: 
14505:                             3 LUKU.
14506:                      V alitsijay hdi,sty k.~istä.
14507: 
14508:                                  9 §.
14509:       Kun muutamat vaalipiirin- vaalioikeutetuista allekirjoit-
14510:   t.amallaan asiakirjalla ovat sopineet määrätyssä vaalissa
14511:   äänestämään yhtä tai useampaa kirjoituksissa mainittua hen-
14512:   kilöä, on sellainen valitsijayhdistys oikeutettu keskusla uta-
14513:   kunnalta pyytämään yhdistyksen ehdokaslistan julkaise-
14514:   mista sekä sen ottamista siihen vaalilippuun, jota vaalissa
14515:   on käytettävä. Asiakirjan allekirjoittajia tulee olla vähin-
14516:   tään niin monta kuin kunnassa on valtuutettuja, älköönkä
14517:   sama henkilö allekirjoittako useampaa kuin yhden sellaisen
14518:   asia,kirjan.
14519:                                 10 §.
14520:       Asiakirja, jolla valitsijayhdistys perustetaan, olkoon päi-
14521:   vätty ja sisältäköön _valtuutuksen yhdelle Y'hdistyksen jäse-
14522:   nelle olemaan sen asiamiehenä sekä ehdokaslistan, jossa saa
14523:   olla enintään niin monta nimeä kuin va'alissa on valittava
14524:   valtuutettuja ynnä kolmannes viimemainitusta luvusta, ja on
14525:   ehdokkaitten nimi sekä ammatti tahi toimi selvästi mainit-
14526: ··tava.
14527:                               11 §.
14528:      Pyyntö val~tsijayhdistyksen ehdokaslistan julkaisemi-
14529:  sesta tulee asiamiehen kirjallisesti jättää keskuslautakunnalle
14530:  viimeistään 5 päivänä marraskuuta ennen kello kahtatoista
14531:  p~ivällä. Hakemukseen on liitettävä asiakirja, jolla valitsi-
14532:  jayhdistys on perustettu. Hakemuksessa tulee asiamieht'II
14533: 422         VII, 1. -   Laki kunnallisista vaaleista.
14534: 
14535: vakuuttaa että ne henkilöt, joiden nimet vvat allekirjoituk-
14536: sina sanotussa asiakirjassa, ovat kunnassa vaalioikeutetut ja
14537: että he omakätisesti ovat sen allekirjoittaneet.
14538: 
14539: 
14540:                            4 LUKU.
14541: Keskuslautakunnan · valmistavista toimenpiteiS<tä vaalia var-
14542:                  ten sekä vaalilipuista.
14543:                              12 §.
14544:    Keskuslautakunta antakoon h;yvissä ajoin tiedoksi, kuka
14545: vastaanottaa asiakirjat sekä milloin ja missä se tapahtuu.
14546: Ilmoitus on julkaistava sillä tavalla kuin muista kunnan vi-
14547: ranomaisten ilmoituksista on määrätty, sekä julkipanolla kes-
14548: kuslautakunnan kokoushuoneessa.                 ·
14549:    Keskuslautakunta kokoontuu ainakin marraskuun 5 .ia 12
14550: sekä vielä vaalin jälkeisenä päivänä.
14551: 
14552:                              13 §.
14553:     Marraskuun 5 päivänä keskuslautakunta t-arkastaa ne ha-
14554: kemukset, jotka valitsijayhdistysten puolesta ova·t jätetyt, ja
14555: saattaa ne vaalioikeutettujen tietoon sillä tavalla kuin muut
14556: kunnan viranomaå•sten ilmoituks,et sekä sitäpaitsi julkipainolla
14557: keskuslautakunnan kolroushuoneessa. .Tos havaitaan, ettei
14558: hakemus ole asianmukaisesti tehty tai valitsijayhdistys lail-
14559: lisesti perustettu, annettakoon asiamiehelle tieto, ettei hake-
14560: mukseen ole suostuttu, ja ilmoitettakoon samalla hylkäämisen
14561: syyt. Asiamiehellä on kuitenkin oikeus vielä seitsemän päi-
14562: vän kuluessa sen jälkeen oikaista ne kohdat, jotka aiheuttivat
14563: hakemuksen hylkääanisen.
14564:     Marraskuun 12 päivänä tarkastetaan ne muutokset, jotka
14565: asiamies 1 momentiss·a mainitun oikeuden nojalla on tehnyt.
14566:     Tämän jälkeen laaditaan vaalissa käytettävä vaalilippu,
14567: joka on saatettava vaalioikeutettujen tietoon, samalla tavoin
14568: kuin 1 momentissa säädetään sekä sitäpaitsi julkipanolla kun-
14569: kin äänestysalueen vaalihuoneustossa. Sellaisia vaalilippuja,
14570: keskuslautakunnan toimesta kelpaamattomiksi leimattuina,
14571:                                                                     i
14572:                 VII, 1. ~ Anton Huotari y. m.                 423
14573: 
14574: annettakoon myös, mikäli mahdollista, jokaisen valitsijayh-
14575: distyksen asiamiehelle yhtämonta kappaletta, kuin siinä asia-
14576: kirjas,sa, jolla valitsijayhdistys on perustettu, on allekirjoit-
14577: tajia.
14578:     Vaalien jälkeisenä päivänä alotetaan äänten laskeminen,
14579: joka on niin pian kuin mahdollista loppuun saatettava.
14580: 
14581:                               14 §.
14582:     Vaalilippuun otetaan laillisesti 'perustettujen valitsijayh-
14583: distysten ehdokaslista, siinä järjestyksessä kuin ne ovat jä-
14584: tetyt, kukin varustettuna järjestysnumeronaan sekä erotet-
14585: tuina toisistaan selvillä viivoilla.
14586:     Vaalilipussa ei saa olla mitään muuta kuin yhteinen otsa-
14587: kirjoitus, josta käy selville, mitä vaalia varten vaalilippu on
14588: laadittu, sekä kaikki ehdokaslistat järjestysnumeroineen.
14589: 
14590:                             15 §.
14591:    Keskuslautakunta monistuttakoon sen jälkeen joutuisasti
14592: vaalilipun ja lähettäköön vaalilippuja kunkin äänestysalueen
14593: vaalilautakunflalle tarpeellisen määrän kuoressa, johon on
14594: merkittävä tieto niiden luvusta.
14595:                          l
14596: 
14597: 
14598: 
14599:                              5 LUKU.
14600:                              Vaaleista.
14601: 
14602:                             16 §.
14603:     Vaalitoimitus alkaa kullakin äänestysalueella vaalipäi-
14604: vänä kello yhdeksän aamulla sekä jatkuu kello kahd·eksaan
14605: illalla tai kauemminkin jos vaalilautakunta katsoo sen tar-
14606: peelliseksi, keskeytyen kerran päivässä enintään kahden tun-
14607: nin väliajaksi, vaalilautakunnan määräyksen mukaan.
14608:     Työnantajan tulee järjestää työnsä niin, etteivät hänen
14609: flalveluksessaan olevat henkilöt tule estetyiksi 'käyttämästä
14610: vaalioikeuttaan.
14611: 424          VII, 1. -   Laki kunnallisista vaaleista.
14612: 
14613:                                17 §.
14614:     Äänestys_alueen vaalilautakunnan asiana on ryhtyä kaik-
14615: kiin vaalien toimittamista varten tarpeellisiin toimiin sekä
14616: valvoa, että vaali:huoneustossa on nähtävänä riittävä määrä
14617: vaalilipun jäljennöksiä.
14618:     Erittäin tulee sii:tä olla h11olta pidetty, ettei kukaan saa
14619: vaalilippua, ennenkuin hän on havaittu vaalioikceutetuksi,
14620: sekä että valitsija saattaa täysin säilY'ttämäHä vaalisalaisuu-
14621: den vaalilippuunsa merkitä, miten hän äänestää, ja että tätä
14622: varten tarpeelliset apuneuvot ovat staatavissa.
14623:     Vaalilautakunta katsokoon myöskin, että kyllin tilava
14624: paikka vaalihuoneen vieressä on tarjona niille valitsijoille,
14625: jotka odottavat vuoroansa vaalihuoneeseen päästäkseen, ja
14626: että tämä paikka suljetaan kellonlyömäUä, jolloin vaalitoi-
14627: mitus on ilmoitettu illalla keskeytettävän :tahi lwkkautetta-
14628: van. Milloin toimitus päivällä keskeytetään, suljetaan odo-
14629: tuspai)>:ka, jos vaalil'autakunta sen tarpeelliseksi katsoo.
14630: 
14631:                              18 §.
14632:    Älköön vaalihuoneustossa taik~a sen vieressä pidettäkö
14633: puheita, älköönkä painettuja tai kirjoitettuja kehotuksia jul-
14634: kipantaka tahi valitsijoille jaettako.
14635: 
14636:                                19 §.
14637:     Vaalitoimituksessa tulee äänes,tysalueen vaalilautakunnan
14638: puheenjohtajan, juuri ennen äänestyksen alkua, näyttää läs-
14639: näolijoille, että va•aliuurna on tyhjä, sekä sitten avata s~ kuori,
14640: jossa lautakunnalle lähetetyt vaaliliput ovat.
14641: 
14642:                             20 §.
14643:     Valitsija, joka haluaa vaalioikeuttansa käyttää, ilmoit-
14644: tautukoon äänestysalueen vaQ.lilautakunnalle saadakeseen vaa-
14645: lilipun.
14646:                             21 §.
14647:     Vaalissa merkitköön valitsija viivalla sen ehdokaslistan,
14648: jota hän tahtoo äänes·tää. Hänellä olkoon oikeus tästä ehdo-
14649: kaslistasta pyyhkiä pois yksi tahi us.eampi nimi sekä muuttaa
14650: ehdokk•aiden järjestys kirjoittamalla numeron 1 sen nimen
14651:                VII, 1. -   Anton Huotari y. m.               425
14652: 
14653: eteen, j-onka hän asettaa ensi sijaan, numeron 2 sen nimen
14654: eteen, jonka hän asettaa toiseen sijaan, numeron 3 sen nimen
14655: eteen, jonka hän as.ettaa kolmanteen sijaan j. n. e. Jos järjes-
14656: tysnumeroita ei ole asetettu kaikkien nimien eteen, ovat muut
14657: nimet luettavat siinä järjestyksessä, missä ne ovat valitsija-
14658: yhdistyksen laatimassa ehdokaslistassa,
14659:     Äänestäjällä ei ole oikeutta kirjoittaa uusia nimiä siihen
14660: ehdokaslistaan, jota hän äänestää.'
14661: 
14662:                             22 §.
14663:     Tehtyään äänestysmerkin vaalilippuunsa vieköön valit-
14664: sija sen kokoontaitettuna vaalilautakunnalle leimattavaksi ja
14665: pankoon Ieimatun vaalilipun vaaliuurnaan.
14666: 
14667:                               23 §.
14668:     Sittenkuin valitsija on pannut vaalilipun uurnaan, mer-
14669: kittäköön vaaliluetteloon, että .ll.än on käyttänyt vaalioikeut-
14670: tansa.
14671:                               24 §.
14672:     Milloin vaalitoimitus keskeytetään, op vaaliuurna suljet-
14673: tava vaalilautakunnan puheenjohtajan ja vähintään yhden
14674: jäsenen sinetillä sekä pantava varmaan talteen. Kun toimi-
14675: tusta sitten jatketaan, tulee lautakunnan ennen sinettien pois-
14676: tamista.tarkastaa, että ne ovat ehjät.
14677:     Kaikilla niillä valitsijoilla, jotka ovat tulleet saavuville
14678: ennen vttalitoimituksen keS'keyttämiseen tai äänestyksen lo-
14679: pettamiseen määrättyä kellonlyömää, olkoon oikeus antaa
14680: äänensä, ennenkuin toimitus keskeytetään tai äänestys ju-
14681: listetaan päättyneeksi.
14682: 
14683:                             25 §.
14684:     Niinpian kuin äänestys on päättynyt, otet'aan annetut vaa-
14685: liliput uurnasta ja lasketaan aukaisematta. Samaten laske-
14686: taan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka vaaliluetteloon teh-
14687: tyjen merkintöjen mukaan ovat vaalioikeuttaan käyttäneet.
14688:     Kaikki annetut vaaliliput pannaan sen jälkeen kestävään
14689: kuoreen, jonka vaalilautakunnan puheenjohtaja ja vähintään
14690: yksi jäsen sinetillään huolellisesti sulkevat.
14691: 426         VII, 1. -Laki kunnallisista vaalei~ta.
14692: 
14693:    Kuoreen kirjoitetaan sitten osote keskuslautakunnalle ja
14694: merkitään tieto lähetyksen sisällyksestä.
14695: 
14696:                               2'6 §.
14697:     Jos annettuja vaalilippuja ei voida heti laskea, sentähden
14698: että aika on pitkälle kulunut, menetellään vaaliuurnan suhteen
14699: kuten 24 § :ssä on sanottu, ja toimitetaan annettujen vaalilip-
14700: pujen laskeminen .ia kuoreen }}aneminen seuraavana päivänä.
14701: 
14702:                              27 §.
14703:     Vaalitoimituksessa tekee joku ään&stys&lueen vaalilauta-
14704: kunnan jäsenistä pöytäkirjan, johon merkitään toimitus;päivä,
14705: lautakunnan läsnäolevat jäsenet, kellonly;ömät, jolloin toimi-
14706: tus alkoi ja keskeytyi sekä äänestys julistettiin päättyneeksi,
14707: ~ekä annettujen vaalilipp~1jen ja vaalioikeuttaan 'käyttäneiden
14708: lukumäärä, minkä ohessa kuoreen sulkemisessa käytettyjen
14709: sinettien painoskuvat pannaån pöytäkirjaan.
14710:     Toimitus lo'petetaan siten, että pöytäkirja julkiluetaan ja
14711: vaaElautakunnan ·puheenjohtaja siihen merkitsee, että pöy-
14712: täkirja on oikea, minkä jälkeen tämä .pannaan keskuslauta-
14713: kunnalle osoitetulla päällekirjoituks.ella varustettuun kuo-
14714: reen.
14715:                              2r8 §.
14716:     Äänestysalueen vaalil'autakunnan puheenjohtajan ja jon-
14717: kun jäsenen tulee yhdE;ssä niin pian kun mahdollista joko itse
14718: viedä tai postin kautta toimittaa sekä 25 § :ssä mainitut vaa-
14719: liliput että vaalipöytäkirja eri kuorissa keskuslautakunnalle.
14720: 
14721:                              29 §.
14722:     Niissä Lapin kihlakuntaan kuuluvissa kunnissa, JOissa
14723: enemmistövaalitapa on käytännössä, äänestäköön kukin vaa-
14724: lioikeute-ttu enintään niin monta ehdokasta kuin kunnanval-
14725: tuusto on määrännyt valtuutettuja ja varajäseniä yhteensä
14726: vaalipiirissä valittavaksi ja käyttäköön hän tällöin sellaista .
14727: vaalilippua kuin hän ,itse haluaa. Muutoin on enemmistö- ,
14728: vaaleihin nähden soveltuvissa kohdin voimassa, mitä tässä
14729: asetuksessa säädetään.
14730:                  VII, 1. -   Anton Huotari y. m.                  427
14731: 
14732: 
14733:                              6 LUKU.
14734:   Aänten laskemisesta ja vaa.lin tuloksen määräämisestä.·
14735:                             30 §.
14736:     Niinpian kuin jonkun äänestysalueen vaaliliput ovat saa-
14737: puneet keskuslautakunnalle, ovat kuoret avattavat ja vaali-
14738: liput laskettavat sekä saatu luku verrattava äänestysalueen
14739: vaalilautakunnan :pöytäkirjassa mainittuun.
14740:     Sen jälffieen ovat vaaliliput avattavat ja järjestettävät
14741: ääniä saaneiden ehdokaslistojen m~kaan.
14742: 
14743:                                 31 §.
14744:      J•os joku niistä, joita valitslija on äiänestätnyt, ei ole vaali-
14745: kelpoinen tahi ei ole selvästi nimitetty, olkoon kuitenkin va-
14746: litsijan ääni voimassa toisiin nähden .
14747:      .T os valitsija on äänestämäänsä ehdokaslistaan tehnyt 21
14748: § :ssä mainittuja muutoksia sillä tavalla, ettei hänen tarkoi-
14749: tuks,ensta käy selvästi ilmi, olkoon hänen äänensä voimassa
14750: ääniryhmän äänimäärää 32 § :n nojalla laskettaessa, mutta
14751: jä tettäköön se huomioonottamatta 34 § :n määräyksiä sovel-
14752: lettaessa.
14753:      Jos valitsija on vaalilipussaan merkinnyt useampia
14754: kuin yhden ehdokas1istan,
14755:      tahi tehnyt merkitsemäänsä ehdokaslistaan muullaiset
14756: kuin 21 §:ssä mainitut muutokset,
14757:      tahi pannut vaalilippuun nimikirjoituksensa tai muun
14758: asiaankuulumattoman merkin,
14759:      tahi käyttänyt muuta kuin vaalilautakunnalta saatua
14760: vaalilippua,
14761:        tahi jos vaalilippu havaitaan leimaamatto-!llaksi, olkoon
14762: sellainen vaaliliprpu mitätön.
14763: 
14764:                             3'2· §.
14765:     Kaikki hyväksytyt vaaliEput, jotka ovat annetut saman
14766: vali·tsijayhdistyksen ehdokaslistan hyväksi, joko sitä muutta-
14767: matta tahi siihen tehden 21 § :ssä mainitut muutokset, pide-
14768: 1ään yhtenä ääniryhmänä.
14769:     Ään~ryhmän äänimäärä on sen vaalilippujen luku.
14770: 428          VII, 1. -Laki kunnallisista vaaleista.
14771:                                                  1
14772: 
14773: 
14774:                              33 §.
14775:     Kunkin ääniryhmän äänimäärä jaetaan vuoroansa yh-
14776: dellä, kahdella, kolmella j. n. e., korkeintaan valitsijayhdis-
14777: tyksen asettamain ehdokkaiden luvulla.
14778:     Näin saadut osamäärät kirjoitetaan perätysten sarjaan
14779: suuruutensa mukaan, suurimmasta alkaen, ja merkitään
14780: kunkin osamäärän kohdalle, minkä ääniryhmän osamääristä
14781: se on otettu. Yhtä suurien osamäärien keskinäisen järjes-
14782: tyksen ratkaisee arpa.
14783:     Tämän sarjan alusta erotetaan niin monta osamäärää,
14784: kuin vaalissa on valittava vaHuutettuja.
14785: 
14786:                                34 §.
14787:       Kustakin samaan ääniryhmään kuuluvasta vaaHlipusta~
14788:   luetaan äänestäjän määräämässä järjestyks.essä niin monta
14789:   nimeä, kuin tämän ääniryhmän osamääriä on 33 § :n 3 mo-
14790:   mentin mukaan erotettu.
14791:       Sille ehdokkaalle, jota valitsija äänestää ensi sijassa, tu-
14792:   lee yksi ääni, toiselle järjestyksessä puoli, kolmannelle kol-
14793:   mannes, neljännelle neljännes, viidennelle viidennes ja jokai-
14794:   selle seuraavalle kuudennes ääntä. Kunkin ehdokkaan o;aa-
14795:   mien äänien summa on hänen äänimääränsä siinä ääniryh-
14796:   mässä.
14797:       Ääniryhmän .ehdokkaitten nimet, jotka 1 momentin mu-
14798:   kaan ovat luetut, järjestetään heidän äänimääräinsä suuruu-.
14799:   den mukaan, alkaen suurimman äänimäärän saaneen ehdok-
14800:   kaan nimestä, ja kirjoitetaan kunkin nimen kohdalle ehdok-
14801:   kaan äänimäärä. Jos kahdella ehdokka·alla on sama ääni-
14802:   määrä, annetaan etusija sille, jonka nimi valitsijayhdistyksen
14803:   laatimassa ehdokaslistassa käy toisen edellä.
14804:       'rämän nimisarjan alusta erotetaan yhtä monta nimeä,
14805:   kuin niitä on 1 momentin mukaan luettu ääniryhmän kus-
14806:   takin vaalilipusta.
14807:                                 35 §.
14808:       Jns eri ääniryhmien yhteinen ehdokas, jonka mm1 34
14809:   § :n 4 momentin nojalla on erotettu jonkun ääniryhmän m-
14810: . mis>ar.iasta, on saanut ääniä muussakin ääniryhmässä, on
14811:                VII, 1. -   Anton Huotari y. m.            429
14812: 
14813: 
14814: kaikkien hänelle annettujen äänien summa hänen lopullinen
14815: äänimääränsä.
14816:     Jos ehdokas, jonka nimi on luettu, mutta ei erotettu min-
14817: kään ääniryhmän nimisarjasta, on eri ääniryhmissä saanut
14818: ääniä ja näiden summa on suurempi kuin pienin äänimäärä,
14819: minkä 34 §:n mukaan on saanut joku niistä ehdokkaista, joi-
14820: den nimet saman § :n 4 momentin mukaan nn erotettu, kirjoi-
14821: tetaan hänen nimensä erityiseen luetteloon ja nimen kohdalle
14822: hänen ääniensa summa.
14823: 
14824:                              36 §.
14825:      Silloin kuin eri ääniryhmien yhteisen ehdokkaan mm1
14826: on 34 § :n 4 momentin nojalla erotettu kahden tahi useam-
14827: man ääniryhmän nimisarjaS'ta, säilytetään hänen nimensä sen
14828: ääniryhmän ni:misarjass'a, jonka ensimäinen 33 § :ssä mainittu
14829: erottamatta jäänyt osamäärä on pienin, .ia poistetaan se kai-
14830: kista muista.
14831:                              37 §.
14832:      Jos jonkun ääniryhmän nimisarjasta on 36 § :n nojalla
14833: poistettu yksi tahi useampi nimi, erotetaan valitsijayhdis-
14834: ty:(rsen asettamasta ehdokaslistasta sen alusta alkaen järjes-
14835: tyksessä yhtä monta nimeä kuin poistettujen luku, sivuut-
14836: tamaHa ainoasraan ne nimet, jotka 34 § :n 4 momentin mu-
14837: kaan tahi tämän § :n määräyksiä sovellettaessa jo ovat ero-
14838: tetut jonkun ääniryhntän puolesta. Erotettavat nimet kir-
14839: joitetaan, noudattaen ehdokaslistan järjestystä, ääniryhmän
14840: puolesta ennen erotettuj.en nimien jälkeen ja kunkin nimen
14841: kohdalle eh(liokkaan äänimääräksi se luku, joka on saman
14842: ääniryhmän ·puolesta viimeisenä erotetun ehdokkaan ääni-
14843: määrä, laskettuna 34 §:n 2 momentin mukaJan. Jos joku
14844: näistä ehdokkaista on jo 35 § :n 2 momentin nojalla saanut
14845: sitä suuremman äänimäärän, qn tämä viimeksi mainittu luku
14846: hänen äänimääränsä.
14847:      Jos nämä määräykset ovat sovellettavat useampaan kuin
14848: yhteen ääniryhmään, käsitellään ensin se ääniryhmä, jonka
14849: äänimäärä on suurin, ja sen. jälkeen muut äänimääräin suu-
14850: ruuden mukaan.
14851: 4a0        VII, 1. -   Laki kunnallisista vaalei{i;ta.
14852: 
14853:     J·os ehdokkaan nimi, joka tämän §:n 1 momentin nojalla
14854: on tullut erotetuksi jonkun ääniryhmän puolesta, ennen on
14855: otettu 35 § :n 2 momentissa mainittuun erityiseen nimiluet-
14856: teloon, poisteta!an se sieltä.
14857: 
14858:                              38 §.
14859:     Kaikki 34 §:n 4 momentin ja 37 §:n 1 momentin no-
14860: jalla erotetJit sekä 35 § :n 2 momentissa mainitussa erityi-
14861: sessä nimiluettelossa jälellä olevat nimet kirjoitetaan järjes-
14862: tykseen ehdokkaitten lopull~sten äänimäärien suuruuden
14863: mukaan, alkaen suurimman äänimäärän s.a:aneesta. Jos
14864: kahdella tahi useammalla ehdokkaalla on sama äänimäärä,
14865: ratkaisee arpa heidän keskinäisen järjestyksensä, ellei hei-
14866: dän nimensä ole saman ääniryhmän puolesta erotetut, jol-
14867: loin säilyttävät sen keskinäisen järjestyksen, jonka ovat saa-
14868: neet 34 § :n 3 momentin .ja 37 § :n 1 momentin nojalla.
14869:     Valtuutetuiksi pidetään valittuina, säädettyyn lukumää-
14870: rään saakka, ne ehdokk•a1at, joiden nimet ovat tämän nimisar-
14871: jan ensimäiset.
14872:     Ellei edellisten määräysten nojalla ole saatu valituksi
14873: niin monta valtuutettua kuin laissa säädetään, täytetään jä-
14874: lellä olevat paikat järjestyksessä ensimäisellä valitsematta
14875: jääneellä ehdokkaalla kustakin niistä äänirJ"hmistä, joiden
14876: osamäärät 33 § :ssä mainitussa sarjassa lähinnä seuraavat
14877: saman § :n 3 momentin mukaan erotettuja osamäärii.
14878: 
14879:                             39 §.
14880:     Valtuutettu, jonka nimi on jonkun ääniryhmän eroitet-
14881: tujen ehdokkaiden nimisarjassa, katso•taan valituksi siitä
14882: ääniryhmäs:tä.
14883:     Valtuutettu, jonka nimi on säilynyt 35 § :n 2 momen-
14884: tissa mainitussa erityisessä ni:~iluettelossa, katsotaan vali-
14885: tuksi siitä ääniryhmästä, jossa hän on saanut suurimman
14886: äänimäärän.
14887:                             40 §.            ....
14888:     Valtuutettujen varajäseniksi valitaan kustakin ääniryh-
14889: mästä kolmannes siitä vali·ttujen valtuutettujen luvusta tahi,
14890:               VII, 1. -   Anton Huotari y. m.            431
14891:                                     -
14892: jos siten ~yntyy murto-osia, lähinnä suurempi kokonais-
14893: luku, ja erotetaan tätä varten kunkin ääniryhmän ehdokas-
14894: listasta, sen alusta alkaen, niin monta nimeä, kuin ääni-
14895: ryhmä sa'a vralita varajäseniä, sivuuttamaHa ainoastaan nii-
14896: den ehdokkaiden nimet, jotka 38 § :n 2 ja 3 momeni:in mu-
14897: kaan ovat valitut valtuutetuiksi.
14898: 
14899: 
14900:                             41 §.
14901:     Kun laskemistoimitus keskeytetään, pitää kaikki vaali-
14902: liput ja laskelmat niin säilytettämän, ettei kukaJan keskus-
14903: lautakuntaan kuulumaton saa niitä käsiinsä.
14904: 
14905: 
14906:                            42 §.
14907:      Keskuslautakunnan laskemistoimituksessa tehdään pöy-
14908: täkirja, jossa erikseen on m1ainittava mitättömien vaalilip-
14909: pujen luku ·kussakin äänestysalueessa; sekä valitut henki-
14910: löt ja kustakin ääniryhmäs'tä valitut varajäsenet järjestyk-
14911: sensä mukaan. Pöytäkirjaan on liitettävä kaikki vaalin tu-
14912: losiJa laskettaessa syntyneet laskelmat, jotka keskuslauta-
14913: kunnan puheenjohtajan tulee sinettisiteellä toisiinsa yhdis-
14914: tää.
14915:                             43 §.
14916:    Keskuslautakunnan kokouksissa, joita pidetään' vaalilip-
14917: pujen laskemista ja vaalin tuloksen määräämistä varten,
14918: ovat valitsijayhdistysten asiamiehet oikeutetut olemaan saa-
14919: puvilla.
14920:                           44 §.
14921:    Milloin enemmistövaalitapa on käytännössä, erotetaan
14922: enin aama saaneista ensin määrätty luku valtuutetuiksi ;1a
14923: sen jälkeen lähinnä ääniä saaneista varajäsenet.
14924: 
14925:                            45 §.
14926:    Vaalin tulos julkaistakoon samalla tavalla kuin muutkin
14927: kunnan tiedonannot.
14928:             VII, 1. -    Laki kunnallisista vaaleista.
14929: 
14930:                              7 LUKU.
14931:                         Erityisiä säännöksiä.
14932:                             46 §.
14933:     Kun joku va;ltuuston jäsen kuolee tai muusta syystä
14934: ludpuu, taikka on estetty saapumasta valtuuston kokouk-
14935: seen, astuu hänen sijalleen ensimäinen vielä käyttämättä
14936: oleva varajäsen siitä ääniryhmästä, jonka puolesta poistu-
14937: nut tai estetty on valittu.
14938:     Ellei ääniryhmässä ole varajäsentä, astuvat sijaan pie-
14939: nimmän ääiniryhmän varajäsenet, jos sellaisia on, järjestyk-
14940: sessä, sen jälkeen lähinnä pienimmän j. n. e.
14941: 
14942:                             47 §:
14943:     Jos joku tahtoo valittaa valtuutettujen vaalista, tehköön
14944: sen samassa järjestyksessä, kuin valitaan va:Huuston päätök-
14945: sistä. Valitusaika luetaan vaalin tuloksen jullutisupäivästä. ·
14946: 
14947:                           48 §.
14948:    Jos valitus hyväksytään ja uusi vaa1i määrätään, tulee
14949: keskuslautakunnan viipymättä ryhtyä uuden vaalin toimit-
14950: tamiseen. Vialitut pysykööt kuitenkin toimessaan, kunnes
14951: uusi vaali on toimitettu.
14952:                               49 §.
14953:     Kunnan tilien ja taloudellisen hallinnon tarkastajat va-
14954: litaan samalla kertaa kuin valtuutetut, ja on vaalissa nouda-
14955: tettava tätä asetusta, kuitenkin niin, että valitsijayhdistyk-
14956: sen ehdokaslistassa saa olla enintään niin monta nimeä kuin
14957: vaalissa on valittava tilintarkast•ajia ja varatarkastajia yh-
14958: teensä.
14959:                               50 §.
14960:     Valtuuston toimitettavissa suhteellisissa vaaleissa jäte-
14961: tään ehdokaslistat valtuuston rpuheenjohtajalle valtuuston
14962: määräämänä aikana, ja on muuten soveltuvissa kohdin nou-
14963: datettava tämän lain 14, 15, 21 ja 22 § :ää, 30 §:n 2 moment-
14964: tia, 31, 32, 33, 34, 35, 36, 37, 38, 39, 40 ja 46 § :ää. Keskus-
14965: lautakuntan•a toimii valtuuston valitsema vaalilautakunta.
14966:                VII, 1. -   Anton Huotari y. m.               433
14967: 
14968:                              51 §.
14969:      Kun kunnassa ensi kerta tämän l'ain mukaan v·alitaan
14970: valtuutetut, asettaa maistraatti kaupungissa ja kunnallis-
14971: lautakunta maalla keskuslautakunnan ja äänestysalueiden
14972: vaalilautakunnat, jotka pysyvät toimes,sa kunnes valtuusto
14973: on uudet lautakunnat valinnut. Muutkin tässä asetuksessa
14974: Vlaltuustolle vaaliin nähden määrätyt tehtävät toimittaa
14975: maistraatti ja kunnallislautakunta.
14976:      Näissä vaaleissa valitaan niin monta valtuutettua kuin
14977: maalraiskuntain ja kaupunkien kunna1lislaeissa sääidetään.
14978:      Ensimäisen vuoden lopussa eroavat toimestaan ne val-
14979: tuutetut, joiden nimet muodostavat viimeisen kolmanne:ksen,
14980: .ia toisen vuoden lopussa ne, joiden nimet muodostavat sitä
14981: edellisen kolmanneksen 38 §:n 1 momentissa mainitusta ·ni-
14982: misarjasta, johon on liitetty saman § :n 3 momentin mukaan
14983: täydennykseksi erotetut nimet.
14984:      Ensimäisessä valtuutettujen vaalissa valitut varajäsenet
14985: pysyvät kaiklki toimessaan kolmen vuoden aikana.
14986: 
14987:                            52 §.
14988:     Keskuslautakunnan ja vaalil.autakunnan jäsenten palk-
14989: kiot sekä muut vaalista johtuvat menot suorittaa kunta.
14990: 
14991:    Helsingissä huhtikuun 19 p :nä 19<17.
14992: 
14993:         Anton Huotari.             W. Annala.
14994:         Heikki Jalonen.            Pekka Huttunen.
14995:         Mikko Virkki.              Anni Huotari.
14996:         J. K. Lehtinen.            Otto Marttila.
14997:         N. Aronen.                 Juho Lautasalo.
14998:         n:. Suosalo.               Hilja Pärssinen.
14999:         K. Hakala.                 Hanna Kohonen.
15000:         Jalo Kohonen.              Kalle Levola.
15001:         Jaakko Mäki.               Toivo V. Alavirta.
15002:         Alma Jokinen.              Samuli Rantanen.
15003:         Ida Aalle-Teljo.           V. Blomqvist.
15004: 
15005:                                                         28
15006: 434
15007: 
15008: 
15009: VII, 2. -    Anom. ehd. N :o 19.
15010: 
15011: 
15012: 
15013: 
15014:              Lilius, F. 0., y. m.: KunfJaa '/;aajempven yhdys-
15015:                  kuntien itsehalNnnosta.
15016: 
15017: 
15018:                S u o m e n E d u s k u n.n a 11 e.
15019: 
15020:     Niiden perustelujen nojalla, joita on esitetty v. 1912 val-
15021: tiopäivillä tehdyssä anomusehdotuksessa N :o 46 (Liitteet V
15022: s. 191), rohkenemme siinä toivossa, että tämä kunnallisen
15023: elämämme kehitykselle tärkeä kysymys nyt vihdoinkin tulisi
15024: eduskunnassa edes käsittelyrr alaiseksi, kunrrioittaen ehdottaa
15025: Eduskunnan anottavaksi,
15026: 
15027:                  että Hallitus V'almistuttaisi ja läheisessä tnle-
15028:              vaisuuclessa Eduskunnalle jättäisi esityksen laiksi
15029:              kuntaa laajempien yhdyskuntain its:ehallinnosta.
15030: 
15031:       Helsingissä 24 p :nä huhtikuuta 19H.
15032: 
15033:        F. 0. Lilius.                A. Fränti.
15034:        P. Paavolainen.              Gust. Arokallio.
15035: VII, a. - ·Anom. ehd. N :o 18.
15036: 
15037: 
15038: 
15039: 
15040:             Pehkonen, E. Y., y. m.: Esityksen antamisesta
15041:                köyhäinhoitolainsäädännön uudistamisesta.
15042: 
15043: 
15044:               S u o m e n E d u s k u n n a II e.
15045: 
15046:     Sittenkun Suomen Valtiosäädyt v. 1900 olivat anoneet.
15047: että V.' 1879 annetun, yleistä köyhäinhoitoa koskevan ase-
15048: tuksen säännökset, jotka koskivat sitä ikä~ajaa, jol10n saakka
15049: kunnat ovat velvolliset pitämään huolta varattomista, van-
15050: hempain hoitoa vailla olevista lapsista sekä kotipaikka-oikeu-
15051: den saavuttamisehtoja, otettaisiin tarkastettava.ksi ja senjäl-
15052: k{)en annettaisiin esitys niistä sanottuun asetukseen tehtä-
15053: vistä muutoksista, joihin tarkastus voi· antaa aihetta, ja sit-
15054: tenkuin Senaatti v. 1904 oli jättänyt erityisen komitean teh-
15055: täväksi antaa lausuntonsa anomuksen johdosta sekä käske-
15056: nyt sen ottamaan myös harkittavakseen, eikö puheenaoleva
15057: asetus muissakin kohdin kaipaisi uudistusta, on sanottu ko-
15058: mitea valmistanut laajan mietintönsä asiasta v. 1908, jonka
15059: jälkeen hallitus ei kuitenkaan ole valmistanut siitä Eduskun-
15060: nalle annettavaa esitystä. Kun toiselta puolen komitean eh-
15061: dotukset ovat nyt jo yl1deksän vuoden vanhat, eikä komitea
15062: aikanaankaan ole voinut yhtyä, vaan liittyy mietintöön laa-
15063: joja vastalauseita, joissa varsin tärkeissä kohdin esitetään
15064: perusteltuja muutoksia ja lisäyksiä, ja kun köyhäinhoitoa
15065: koskevan asetuksen uudistaminen on välttämättömän tarpeen
15066: vaatima, on se saatava uuden valmistavan käsittelyn alaiseksi
15067: ja siten nykyaikaisia vaatimuksia ja kokemuksia vastaavana
15068: Eduskunnan käsiteltäväksi.
15069: 436 VII, 3. -   Köyhäinhoitolainsäädännön uudistaminen.
15070: 
15071:     Köyhäinhoitoasetuksella ja sen käytäntöön soveltamisella
15072: on tähän saakka tahdottu toiselta puolen määritellä, kutka
15073: ovat oikeutetut saamaan ja missä muodossa avustusta, ja ke-
15074: nen velvollisuutena on tästä! huolenpito sekäl aiheutuvien me-
15075: nojen suorittaminen. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että
15076: näin ahtaasti köyhäinhoitoa tulkitsemalla joudutaan vuodesta
15077: toiseen kasvavaan köyhäinhoitoon ja sen tuottamiin rasituk-
15078: siin. Kun tähän nähden on entistä tarkemmin määriteltävä
15079: ne muodot, joita käyttäen puutteeseen joutuneita avustetaan,
15080: on toiselta puolen otettava huomioon yhteiskunnan velvolli-
15081: suus järjestää olot siten, ettei puutetta yleensä tule esiinty-
15082: mään. N. k. ehkäisevä köyhäinhoito astuu silloin etualalle
15083: ja ansaitsee siten köyhäinhoitoasetuksen uudistamisessakin
15084: huomattavan sijansa, mitä sille komiteamietin~össä ei ole an-
15085: nettu, mutta mikä mietintöön liittyvässä vastalauseessa on
15086: selvitetty ja mikä lopullista esitysehdotusta valmistettaessa
15087: olisi erityisemmin hnomioonotettava.
15088:     Edellä olevan perusteella rohkenemme kunnioittaen eh-
15089: dottaa Eduskuntaa anomaan,
15090:                  että Hallitus ottaisi edeVläsanotussa krnnitea-·
15091:             mietinnössä olevan köyhiiinhoitoa koskevan ase-
15092:             tusehdotuksen wtdelleen käsiteltäväk~i ja valmis-
15093:             tttttaisi asiassa esityksen ensi vuoden valtiopäi-
15094:             ville 'annettavaksi.
15095: 
15096:    Helsingissä 23 p:nä huhtik. 1917.
15097: 
15098:      E. Y. Pehkonen.               Filip Saalasti.
15099:      Santeri Alkio.                Lauri Mäkinen.
15100:      Iv. Fr. Lantto.               Juho Niukkanen.
15101:      Aleksis Salovaara.            August Raatikainen.
15102:      Santeri Haapanen.             P. Saarelainen.
15103:      Antti J uutilainen.           K. A. Lohi.
15104:      Mikko Leinonen.               J. Haapanen.
15105: VALTIOPÅIVÅT
15106:                1917
15107: 
15108:          LIITTEET
15109:                  VIII
15110: MAATALOUSV AI,IOKUNTAAN LÄHETETYT
15111:  EDUSKUNTAESITYKSE'l' JA ANOMUS·
15112:           EHDOTUKSET
15113: 
15114: 
15115: 
15116: 
15117:           HELSINGISSÄ, 1917
15118:       SUOMEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
15119: 1
15120: 
15121: 
15122: 1
15123: 
15124: 
15125: 
15126: 
15127:     -
15128:                   A.
15129: 
15130: Asutustoiminnan järjestämistä koskevia
15131:           anomusehdotuksia.
15132:                                                            441
15133: 
15134: VIII, 1, -   Anom. ehd. N :o 57.
15135: 
15136: 
15137: 
15138: 
15139:              Haataja, Kyösti, y. m.: Asutushallituksen pe-
15140:                ntstarnisesta.
15141: 
15142: 
15143:               S u o m e fi E d u s k u n n a ll e.
15144: 
15145:     Kysym,yksistä, jotka nykyään va~tivat ,p~kaista ilain··
15146: säädännöllistä ratkaisua, ovat tärkeimpiä ne, jotka tarkoit-
15147: tavat maanomistusoikeudellisten olojemme järjestelyä tilat-
15148: toman maalaisväestön ja maanviljelyksen menestymisen tar-
15149: peita silmällä pitäen. Meidän valtiopäiväasiakirjamme osoit-
15150: tavat, että meillä on jo vuosikymmeniä havaittu näissä
15151: kohdin olevan monia epäkohtia. Ne osoittavat myös, että
15152: niihin on jo vuosi'kymmeniä vaadittu parannuksia tehtäväksi.
15153: Aikaisemmin, säätyvaltiopäivien aikana, oli vanhoillisten
15154: aineksiemme asema niin voimakas, että ne pystyivät estä-
15155: mään kaikki pitemmälle menevät parannussuunnitelmat. Ja
15156: niiden kymmenen vuoden aikana, jotka uusi edus'kuntamme
15157: on toiminut, on 013aksi niiden uudistuskysymyksien lukui-
15158: suus, jotka ovat olleet järjestettävinä, estänyt käsittel~mästä
15159: näitä kysymyksiä siinä määrin kuin olisi tarvittu, osaksi
15160: on samaan suuntaan vaikuttanut epänormaalinen valtiollinen
15161: olotilamme sekä eri eduskuntaryhmien välillä näissä kysy-
15162: myksissä vallinnut erimielisyys. Sillä aikaa kun olojen
15163: järjestely on täten viipynyt, ovat ne epäkohdat, jotka järjes-
15164: telyä vaativat, käyneet entistä räikeämmiksi.
15165:     Meillä ei ole tarkkaa tila;stoa siitä, miten maaseudun ti-
15166: lattoman väestön luku on viime aikoina vaihdellut. Kuitenkin
15167: on olemassa numeroita, joiden perusteella kehityksen kulusta
15168:  voidaan tehdä erinäisiä johtopäätöksiä.
15169: 442      VIII, 1. -   Asutushallituksen perustaminen.
15170: 
15171:      Virallisen väestötilaston mukaan oli meillä maatalous-
15172: väestöä v. 1890 kaikkiaan 1, 779,083 henkeä eli 74.8 %
15173: väestön koko määrästä. Vuonna 1910 olivat vastaavat luvut
15174: 1,937,198 !henkeä eli 66.3 %. Nämä numerot osoittavat, että
15175: maatalousväestön suhteellinen luku on melkoisesti vähennyt
15176: viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Jos tämä tietäisi
15177: ainoastaan sitä, että kauppa ja teollisuus ovat siinä määrin
15178: kehittyneet, että edellä esiteilyn suhteen muuttuminen on sen
15179: perusteella selitettävissä, ei lukujen osoittama kehityksen-
15180: suunta olisi omiansa antamaan aihetta vakavampaan huoles-
15181: tumiseen. Mutta edellä esitettyjen absolutisten lukujen
15182: tarkastaminen osoittaa, ettei muutos ole suinkaan yksin-
15183: omaan siten selitettävissä. Ne nim. osoittavat, että maa-
15184: talousväestön a.bsolutinen lisäys on edellä mainittujen kahden
15185: vuosikymmenen aikana ollut vain n. 158,000 ~henkeä eli
15186: n. 8.8 %, s. o. n. 7,900 henkeä vuotta kohti, kun koko
15187: väestön lisäys on ollut 26 %. Tämä osoittaa, että meidän
15188:  maataloudelliset olomme eivät ole j~ärje'stet;yt tavalla, joka
15189:  antaisi takeita sen edistymisestä ja kyvystä toimeentulon
15190:  antamiseen yhä lisääntyvälle väestölle siinä määrin kuin
15191:  kohtuuden mukaan voisi vaatia.
15192:      Huolimatta kaupunkien ja tehdaspaik'kojen sekä siirto-
15193:  laisuuden tilatonta väestöä syövästä vaikutuksesta oli olotila
15194:  maaseudulla v. 1910 sellainen, että maanviljelysväestöstä
15195:  oli maanomistajia kaikkiaan vain n. 27.5 % ja tilattomia,
15196:  vuokramiehet niihin luettuina, n. 72.5 % koko maanviljelys-
15197:  väestöstä. Sellaisia tilattomia, joilla ei ollut edes vuokra-
15198:  viljelmää, oli n. 59 % maataviljelevän väestön koko luvusta.
15199:      Tarkastettaessa maata omistavain perheiden sekä omien
15200:  viljelmien lukumäärän vaihteluita huomaa seuraavaa. Viral-
15201:  lisen tilaston mukaan on maanomistajain luku v:na 1864--
15202:  1901 kasvanut n. 19,000:lla. Tätä lukua nostavat kuitenkin
15203:  eri vuosien tilastoaineistoissa olevat erilarsuud.et, jota paitsi
15204:  maatalouspolitista kehitystä arvosteltaessa on varsinaisesti
15205:  vain maanviljelysväestöön kuuluvain maanomistajain lisään-
15206:  tymisellä varsinaista merkitystä. Tällaisia maanomistajia
15207:                    VIII, 1. -   Haataja y. m.                443
15208: 
15209: oli v. 1901 kaikkiaan vain 105,758, kun taas' maanomistajain
15210: luku v. 1864 oli 103,490. Nämä numerot ja näkökohdat
15211: huomioon :ottaen havaitaan todeksi (professori IGe~bhardin
15212: tutkimuksissaan osoittama seikka, että maanviljelysväestöön
15213: kuuluvi~:;n maanomistajain luku ei ole v:n 1864--1901 välillä
15214: paljon ollenkaan kasvanut.
15215:      Vuonna 1901 oli omia viljelmiä 'kaikkiaan 110,629.
15216: Vuonna 1'910 oli vastaava lU'ku 1:25,172. Omien viljelmien
15217: luku oli siis tuona kymmenen vu'oden aikana kohonnut vain
15218: 15,000 :lla. Myös tätä lukua arvosteltaess_a on otettava huo-
15219: mioon, että siinä on kukin yhtiö ja suurtilallinen, joka
15220: omistaa maaomaisuuksia useammassa kunnassa, luettu kussa-
15221: kin kunnassa eri maanomistajaksi, mikä luonnollisesti on
15222: omiansa kohottamaan viimeksi mainittua lukua. Lisäksi tä-
15223: hän lukuun sisältyvät kaikki ne lukuisat tapaukset, jois,sa
15224: useampien yhte:hwsti hallitsema jakamaton viljelmä on jaettu
15225: sen eri osakkaiden kesken, jollaisia jakoja juuri puheena ol-
15226: leen kymmenvuotiskauden aikana on toimitettu erinomaisen
15227: paljon. Kun ottaa nämä seikat huomioon, vähenee myös vii-
15228: meksi mainittujen, omien viljelmien lisääntymistä viim~ ai-
15229: koina osoittavien lukujen merkitys melkoisesti vielä, mitä
15230: luvut sellaisinaan osoittavat.
15231:      Samalla on otettava huomioon, että melkoinen osa enti-
15232: sistä viljelmistä on joutunut puutavarayhtiöille ja muille
15233: teollisuusyhtiöille, jotka ovat hantkkineet ne omikseen maan-
15234: viljelykselle vieraissa tarkoituksissa. Näillä viljelmillä ovat
15235: viljelykset ja rakennukset joutuneet useimmiten rappiolle,
15236:  onpa viljelyksille kylvetty metsääkin, siitä puhumattakaan
15237:  että ne uutisviljelystyöt, joita niillä olisi voitu toimittaa,
15238:  ovat jääneet tekemättä. 'Samaan suuntaan on olotila kehit-
15239:  tynyt niillä tiloilla, jotka ovat keinottelun esineinä kulkeneet
15240:  kädestä käteen.
15241:      Samalla kuin olotila meillä on kehittynyt edellä esitet-
15242:  tyyn suuntaan, on useimmissa muissa 1Europan maissa ryh-
15243:  dytty erinomaisen tarmokkai:siin toimiin päinvastaisen kehi-
15244:  tyksen aikaansaamiseksi, s. o. tilattoman maalaisväestön
15245: 444      VIII, 1. -   Asutushallituksen perustaminen.
15246: 
15247: vähentämiseksi ja maahan kiinnittrumiseksi ja maata omis-
15248: tavan talonpoi:kaisluokan lisäämiseksi sekä maanviljelyksen
15249: siten voimistuttrumiseksi ja kohottamiseksi.
15250:     Ruotsissa o~ n. s. Nordannin laeilla pidetty huolta siitä,
15251: ettei puutavarayhtiöiden toiminta saa. hävittää maata omis-
15252: tavåa talonpoikaisluol&aa niistä osista maata, joissa sellai-
15253: nen hävittäminen on ollut peljättävi,ssä, ja että mikäli tiloja
15254: on niissä yhtiöiden omiksi joutunut, niin näiden on pidettävä
15255: niillä olevat viljelykset ja rakennukset kunnossa. Samalla
15256: on valtio uhrannut siellä vuosittain melkoisia summia oma-
15257: koti-liikkeen hyväksi ja tämän toiminnan entistä laajemmaksi
15258: sekä tarkoituksenmukaisemmaksi muodostaminen on· siellä
15259: juuri tekeillä.
15260:     Norjassa on n. s. metsakoncessionilailla 18 päivältä syys-
15261: kuuta 1909 pidetty huolta siitä, että yhtiöt eivät saa laa-
15262: jempia maaomaisuuksia haltuunsa, ja kunnille on annettu
15263: etuosto-oikeus niihin ~aaomaisuuksiin, joita yhtiöt ovat lain
15264: mukaan tilaisuudessa omikseen hankkimaan. Samalla on
15265: valtion takaama pienviljelys- ja asuntopankki toiminut•      si-
15266: säisen !l!sutustyön edistämiseksi, saaden valtioD: var Jista
15267: melkoisia raha:määriä käytettävä:kseen.
15268:     Tanskassa alotti valtio toimintansa uusien pienviljelmien
15269: aikaansaamiseksi varsinaisesti lainsärudä~nön perusteella 24
15270: päivältä maaliskuuta 18'99, jota lainsääd'äntöä on sittemmin
15271: useampia kertoja muutettu. Vuosittain: tarkoitukseen myön-
15272: netyt lainamäärät ovat vaihdelleet 3; a 4 miljoonan kruunun
15273: välillä. Tämän lainsäädännön ,kehittämisen yhteydessä on
15274: siellä ollut esillä kysymys maanomistajain veivoittamisesta
15275: luovuttamaan maa-alueita uusien pienviljelmien muodosta-
15276: mista varten arviohinnasta.
15277:     Preusiissa on valtion asutustoimintaa harjoitettu varsi-
15278: naisesti vuodesta 1886 ja käytetty siihen hyvin .suuria määriä
15279: V"altion varoja, yhteensä lähes 700 miljoonaa iSaksan markkaa.
15280: Sitäpaitsi on Saksassa huomattavia yksityisiä yrityksiä asu-
15281: tustoiminnan edistämiseksi osa.ksi rahallisen toiminnan
15282: kautta, osaksi valistustyötä harjoittamalla.
15283:                    VIII, 1. -   Haataja y. m.                  445
15284: 
15285:     Englannissa ovat uusien pienviljelmien muodostamista
15286: tarkoittavat toimenpiteet johtaneet monien vaiheiden jälkeen
15287: maa-alueiden ottamiseen asutustarkoituksia varten pakko-
15288: lunastuksella ja pakkovuokralla. Maiden hankkiminen sitä
15289: haluaville on annettu paikallisten viranomaisten, n. s. kreivi-
15290: kuntaneuvostojen tehtäväksi. Elleivät asianosaiset maan
15291: pakkolunastushinnasta sovi, on sellaiseksi määrättävä maan
15292: tavallinen käypä kauppahinta.
15293:     Nämä esimerkit osoittavat, kuinka mainituissa maissa
15294: on pantu erikoinen paino ja tärkeys maaomaisuuksien hank-
15295: kimiselle yhä suuremmalle osalle väestöä sekä maakysy-
15296: myksen muulle järjestelyHe. Ne osoittavat ~yös, että missä
15297: maakysymyksien tyydyttävä järjestely ei ole voinut tapahtua
15298: vapaaehtoisuuden tietä, siellä ovat valtiovallat turvautuneet
15299: asiassa pakkotoimiin. Ja samallaisia esimerkkejä voitaisiin
15300: luetella muista maista, Irlannista, muista -Saksan valtioista,
15301: Amerikasta, Australiasta ja Venäjältäkin.
15302:     On luonnollista, etteivät valtiovallat ole ryhtyneet tällai-
15303: siin laajakantoisiin ja paljon rahallisia sekä muita uhrauksia
15304: vaativiin toimiin ilman erikoisen painavia syitä. Näiden
15305: syiden tarkastaminen on tärkeä, koska meidän oma maa-
15306: kysymyk:;emme saa vasta niiden valossa oikean selityksensä.
15307:     Puhtaasti taloudellisista syistä on mainittava, että yleensä
15308: aletaan olla selvillä siitä, että pienviljelys on kannattavampaa
15309: kuin suurviljelys. Tämä johtuu jo siitä, että tutkimukset
15310: ovat osoittaneet puhtaan tuoton pinta-alayksikköä kohti ole-
15311: van jo yksityistalouden kannalta katsoen pientiloilla isom-
15312:  man kuin suurtiloilla. Tässä -kohden on viitattava -~ain
15313: saksalaisten Auhagenin ja Stumpfen tutkimuksiin sekä toh-
15314: tori .Sunilan tutkimuksiin meillä. Tämä taloudellinen syy
15315: käy vielä painavammaksi, kun katsomme asiata koko kansan
15316: talouden kannalta. Pien'illä viljelmillä muodostuu viljelystyö
15317: mahdollisimman intensiiviseksi, kaikki nii'hin kuuluvat käyt-
15318: tökelpoiset alueet tulevat tarkoitustaan mahdollisimman vas-
15319: taavalla tavalla kä;vietyiksi .ia siten tulevat niillä tuottaviksi
15320:  saatetuiksi myös monet vi ljelyskelpoisrt alueet jotka muuten
15321: 446      VIII, 1. -   Asutushallituksen perustaminen.
15322: 
15323: jäisivät edelleenkin kuolleeksi pääomaksi. Samalla kuin tämä
15324: on tärkeätä maan pääoma-arvon s·ekä tuoton lisäämisen kan-
15325: nalta yleensä, on se vielä erit_visen tärkeätä maan oman
15326: elintarvetuotannon kannalta. Erityisesti ovat viimeiset ajat
15327: opettaneet, että kunkin maan on pyrittävä mi'käli mahdollista
15328: saamaan elintarpeita omalta alueeltaan. Tämän asianpuo-
15329: len tärkeys käy vielä selvemmäksi, kun tarkastamme sitä
15330: suuntaa, johon kehitys maailman viljamarkkinain alalla ou
15331: kulkemassa. Tähän saakka on viljan hintaan määräävästi
15332: vaikuttanut viljan suuri vienti Amerikasta. Siellä oli 1800-
15333: luvun jälkipuoliskolla tapahtunut suurenmoinen uutisasutus-
15334: työ, joka y'ksin Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa oli 50 vuo-
15335: den kuluessa lisännyt viljellyn maan alaa 120 miljoonalla
15336: hehtaarilla. Tämän uutisasutustyön tuloksena ol~ amerika-
15337: laisen viljan tulvaaminen 1870-luvulla Europan markkinoille,
15338: jossa se sai aikaan viljan hinnan suuren laskeutumisen sekä
15339: a.graa.ripulan. Uutisasutuksen edelleen jatkuminen Ameri-
15340: kassa on sitten voinut jatkuvasti pitää viljan hinnat Europan
15341: markkinoilla suhteellis·esti alhaisina. Nyt ovat kuitenkin pa!.-
15342: haimmat uutisasutusalueet siellä asutetut ja samalla on yhä
15343: kasvava teollisuus lisiännyt viljan menekkiä omassa maassa
15344: sekä tulee sitä edelleen jatkuvasti lisäämään. Näin ollen onkin
15345: odotettavissa, että viljan tuonti Amerikasta rupeaa vä·hitel-
15346: len vähenemään. Sitä korvaa varsinaisesti vain Venäjän
15347: viljantuotannon lisääntyminen, jota on omiansa edistämään
15348: se suureromoinen agraarireformi, jota siellä oli ryhdytt,v
15349: jo ennen maailmansotaa toimenpanemaan lainsäädännön
15350: perusteella v :lta 1910. Asiantuntijat ovat kuitenkin vakuut-
15351: taneet, että kun ottaa huomioon väestön lisääntymisestä ja
15352: teollisuuden kohoamisesta aiheutuvan menekin lisääntymisen
15353: omassa maassa, ei Venäjän viljantuotannon lisäys riitä kor-
15354: vaamaan sitä Amerikasta tapahtuvan viljantuonnin vähe-
15355: nemistä, joka jo lähiaikoina on odotettavissa. Tällaisista
15356: syistä on kukin maa pakotettu pitämään huolta siitä, että
15357: oma viljantuotanto tulee mlllhdollisimman suureksi. Ja siinä
15358: on tärkeänä tekijänä paitsi maanviljelyksen yleisen intensi-
15359: teetin kohottamjsta myös maaomaisuuksien jakautumisen
15360:                   VIII, 1. -   Haataja y. m.                447
15361: 
15362: järjestäminen tarkoituksenmukaisesti s. o. lukuisain keski-
15363: kokoisten ja pienten viljelmien muodostaminen.
15364:      Mutta paitsi näitä tuotannollisia puolia on taloudelli-
15365: selta .kannalta myös tärkeätä se, että maa lukuisiin pieniin
15366: ja keskikokoisiin viljelmiin ja,ettuna antaa työansiota ja
15367: elatusmahdollisuuden paljon lukuisammalle väestöjoukolle
15368: kuin päinvastaisessa tapauksessa. :Samalla tällainen jakau-
15369: tuminen myös lisää varminta oman maan kuluttajajoukkoa
15370: oman maan teollisuuden tuotteille. Ja näistä sei'koista johtuu,
15371: että se tekee mahdolliseksi väestön vastaavassa n1äärässä
15372: lisääntymisen.
15373:      Tällainen väestön luvun lisääntymismwhdollisuus on
15374: luonnollisesti ~rinomaisen tärkeä väestöpolitiselta kannalta
15375: ja pannaan sille puolelle asiasta kaikissa maissa pienviljelys-
15376: liikettä ja asutuskysymyksiä arvosteltaessa suuri paino.
15377: Lisäksi lukuisa ja hyvinvoipa maanviljelijäväestö antaa par-
15378: haan takeen siitä, ettei kaupunkien ja tehdaspaikkojen väestöä
15379: kuluttava vaikutus tule kansakunnalle turmio'ksi, mikä myös
15380:  on väestöpolitiselta kannalta tärkeätä.
15381:       Väestön lisääntymiselle on lisäksi kaikkialla pantu eri-
15382:  koinen paino siitä syystä, että se lisää kansakunnan voimaa
15383:  toisia kansakuntia vastaan, lisäten kansan veronmaksukykyä,
15384:  sen sotatoimiin kelpoisen väestön lukua ookä _vaikuttaen jo
15385:  välittömästi suuruudellaankin siihen asemaan, joka kansa-
15386:  kunnalle toisten kansakuntien joukossa' annetaan. Samalla
15387:  kuin lukuisan ja voimakkaan maanviljelijäluokan luominen
15388:  edistää tämänsuuntaist11 kehitystä, on se myös valtioiden
15389:  omassa keskuudessa oleville eri kansakunnille paras turva.
15390:  toisten kansakuntien .ia heimojen sortoa vastaan.
15391:       Näiden monien seikkain lisäksi on kaikkialla maakysy-
15392:  myksien ja asutustoiminnan järjestelyssä pantu erikoinen
15393:  paino sille sisäisesti rakentavalle ja koossa pitävälle voi-
15394:  malle, joka lukuisalla ja hyvinvaivalla maanviljelijäluokalla
15395:   on. Lukuisa, huonosti toimeentuleva ja tyytymätön kansan-
15396:   luokka on yhteiskunnalle aina vaarallinen, ja erityisesti on
15397:   se sitä nykyaikoina. Tilaton väestö, joka palkka- tai vuokra-
15398:   laisena viljelee to~sen maata, on aina tällaisen tyytymättömän
15399:  448       VIII, 1. -   Asutushallituksen perustaminen.
15400: 
15401:   luokan lukuun luettava. Sen asuttaminen on sisäissn rauhan
15402:   ja lujittumisen tähden tärkeimpiä tehtäv~ä, mitä yhteiskun-
15403:   nalla on. Siihen on myös velvollisuus tuotr,t väestöä kohtaan
15404:   .sen asemaa parantavana toimenpiteenä.
15405:         Kun me tällaisten syiden valossa tarkastamme omia olo-
15406:    jamme, huomaamme että meillä jos missään kaikki tällaiset
15407:    syyt vaativat erinomaisen tarmokkaita toimenpiteitä maa-
15408: 1 kysymy·ksen järjestämiHeksi samaan suuntaan, johon siinä on
15409:    muissa maissa edellisen mukaan pyritty. Puhtaasti elin-
15410:   tarpeiden tuotannon kannalta ovat varsinkin viime ajat osoit-
15411:    taneet, kuinka arveluttavaa on, että meille täytyy nykyisen
15412:    olotilan vallitessa vuosittain tuoda yli 100 miljoonan markan
15413:    arvosta viljaa ulkomailta. Vielä arveluttavammaksi käy tämä
15414:    tilanne sitä mukaa 'kuin viljan hinnat vastaimudessa pysy-
15415:    västi nousevat. Pelastusta tästä ei voi tuoda muu kuin tar-
15416:    mokas. maanomistusoikeudellisia olojamme järjestävä toi-
15417:    minta, jolla pidetään huolta, että maamme väestöstä mahdol-
15418:    lisimman suuri määrä rupeaa saamaan elatuksensa omalta
15419:    rnaaltaan ja että viljellyn maan alaa mahdollisuuden mukaan
15420:    lisätään samalla kuin viljelysintensiteettiä kohotetaan. iTa-
15421:    loudelliselta kannalta on myös tärkeätä. että sille työvoi-
15422:    malle, joka ny'k,rään tekee työtä toisen viljelmillä, hankitaan
15423:     mahdollisimman {laljon sellaisia omia viljelmiä, joilla he
15424:    voivat koko työvoimansa käyttää. Siten esim. on saatava
15425:    torpparien vuosittain tekemät n. 2.5 miljoonaa päivätyötii
15426:     sijoitetuiksi heidän omille viljelmilleen, sekä myös mäJkitupa-
15427:     laisille ja muonatorppareille •hankittava omia viljelmiä, joilla
15428:     ne voivat työvoimansa käyttää. Siten saadaan muulle tilat-
15429:     tomalle v•äestölle parempia ansiomahdollisuuksia kuin ny-
15430:     kyään niissä toimissa, joissa täten omistusoikeudella asute-
15431:     tuksi tullut väestö on aikaisemmin toiminut. Täten tehdään
15432:     mahdolliseksi väestön vastaavassa määrässä lisääntyminen
15433:     kaikkine siitä aiheutuvine edullisine seurauksineen ja siten
15434:     parhaiten m. m. vaikutetaan vähentävästi maallemme tur-
15435:     miolliseen siirtolaisuuteen.
15436:         Asian muista puolista on meillä erityisesti mainittav!L
15437:     meidän asema kansakuntana vieraiden kansÖjen välissä. Tätä
15438:                    VIII, 1. -       Haataja y. m.                449
15439: 
15440: puolta asiasta ei ole aikaisemmin olojen pakosta voinut julki-
15441: suudessa terottaa siinä määrin kuin tarve olisi vaatinut.
15442: Mutta nyt ja niin kauvan kuin siihen on vapaus ja tilaisuus,
15443: on sitä teroitettava sitä enemmän. On selvää, että kansa-
15444: kuntamme on ·sitä turvatumpi vierasta sortovaltaa vastaan,
15445: kuta lukuisampi sekä henkisesti ja aineellisesti voima;kkaampi
15446: se on. Ja siitä taas antaa ·parhaat takeet lukuisa ja hyvin-
15447: voipa maanomistajaluokka. Sen luokan lisääminen on siis
15448: myös siltä kannalta erinomaisen .tärkeä. Erinomaisena todis-
15449: tuksena siitä ·on m. m. se vai kutus, mikä pari vuosikymmentä
15450:                                 1
15451: 
15452: 
15453: 
15454: sitten oli viera,sten, taantumuksellisten aineksien lähettien
15455: .kertomuksilla yleisistä maanjaoista ja muista eduista, mitä
15456: meille Venäjältä oli odotettavissa. Ja ei voi muuta kuin
15457: pelolla ajatella sitä hetkeä, jolloin samat taantumukselliset
15458: voimat olisivat omissa tarkoituksissaan rY~htyneet asutta-
15459: maan vierasta väestöä meidän rajaseutuihimme ja sieltä vä-
15460:  hitellen pi,temmälle. Sitä ei onneksi ·ehtinyt tapahtua, mutta
15461:  kaikkien mahdollisuuksien varalta on meidän pidettävä huol-
15462: ta, että me toimitamme omalla väellämme tuoUaisen asutus-
15463:  työn, ennenkuin meitä uhkaa uusi vaara siinä kohden.
15464:        Ja omien sisäisten olojemme kannalta ei voi olla epäilystä
15465:  maanomistusolojemme järjestelyn ta.rpeellisuudesta. M·eidän
15466:  torppariväestömme ja tilaton luok'kamme on syystä tyyty-
15467:  mätön asemaansa. Se näkee, että maata on, ja se alkaa nä;hdä,
15468:  etteivät ainoastaan sen omat, vaan myös koko maan ·edut
15469:  vaatisivat sitä pääsemään maaomaisuudesta. osalliseksi, oman
15470:  maan haltijaksi. Mutta se ei siihen pääse eikä saa niitä
15471:  etuja, joita oman maan hallitseminen tuottaa ja joiden ainoas-
15472:  taan se nakee takaavan sille mahdollisuuden voimakkaaseen
15473:  aineelliseen ja henkiseen kohoamiseen. Meidän on huoma•t-
15474:  tava, että tä;mä tyytymättömyys alkaa saada sellaisia asteita,
15475:  että se syystä käy vähitellen huolestuttava.ksi. iM:utta paran-
15476:  nuksen siihen tuo ainoastaan maanomistusoikeudellisten <Olo-
15477:  äemme järjestely niin, että tuollaiset tyytymättömyyden
15478:   ahl:J.eet poistuvat.
15479:        Ne yleiset •syyt, jotka vaativat maanomistusoi'keudellisten
15480:  olojemme järjestelyä samaan suuntaan, johon niitä on muualla
15481:                                                             29
15482: 41)0     VIII, 1. -   Asutushallituksen perustaminen.
15483: 
15484: jo järjestetty, ovat niin tärkeät, ~etteivät mitkään vastasyyt
15485: saata järjestelytoimenpiteiden tarpeellisuutta. kumota. iNe
15486: vaativat myös sangen nopeita ja pitkälle meneviä toimia, jos
15487: mieli niillä voida saavuttaa sellaisia tuloksia, kuin asema
15488: vaatii. Toimenpiteiden radikaalisuutta on myös omiansa li-
15489: säämään se suoranainen vallattomuus, joka meillä on maan-
15490: omistusoikeudellisten olojen alalla viime aikoina vallalle
15491: päässyt. •
15492:      Sen suuntaiset pyrkimykset, joihin edellisen mukaan on
15493: ryhdyttävä, vaativat toimenpiteitä, joilla
15494:      1) torpparien asema saadaan järjestetyksi, mikä V'()i tar-
15495: peeksi tehoktkaasti tapahtua vain sen suuntaisen lunastus-
15496: toimen kautta, josta eri puolueet ovat suunnitelmia hyväk-
15497: syneet;
15498:      2) estetään maaomaisuudet joutumasta pois maata .omis-
15499: tavan ja sitä itse viljelevän luokan kädestä kuolleeseen kä-
15500: teen, niin myös 'huolenpito siitä että se, mikäli se on sellai-
15501: seen käteen joutunut, edellä esitettyjen päämäärien mukaan
15502: hoidetaan;
15503:      3) pidetään 1luolta, että mikäli mahdollista uusien vil-
15504: jelmien haltijat saadaan järjestämään toimintansa osuustoi-
15505: minnalliselle pohjalle, että heidän viljelmiensä. hoito heti
15506: alunpitäen saatetaan neuvovalla ja ohjaavalla toiminnalla
15507: oikeaan suuntaan kulkemaan ja että kaikkia asutustyön il-
15508: miöitä ja seurauksia ta,rkoin pidetään silmällä ja saatetaan
15509: toiminnassa tarpeelliset korjaukset aikaan.
15510:      ITäHaista laajakantoista. toirrnintaa ei voida suorittaa ilman
15511:  erityisiä sitä varten asetettuja viranomaisia, jotka yhden-
15512:  mukaisen suunnitelman mukaan ja keskitetyn johdon alaisina
15513: sen suorittavat samalla tavalla koko maassa. Tämän työn
15514:  johtoa ei myöskään voida jättää minkään nykyisen viran-
15515:  omaisen toimeksi, vaan tarvitaan ,siiihen uusi keskusvirasto,
15516:  Asutushallitus. Valvovan ja johtavan toiminnan ohella olisi
15517: sen tehtäväksi annettava myös niiden käteisten rahavarojen
15518: ·sekä obligationien hoito, jotka ovat asutustarkoituksiin käy-
15519: tettävissä. 1Sen muun toiminnan ohella on erityisesti mainit-
15520:                   VIII, 1. -   Haataja y. m.
15521: 
15522: tava; kruununmaiden asuttamista tarkoittavien to~menpiteiden
15523: siirtyminen sen käsiin kaikissa muodoissa:an ja siis myös
15524: silloin kuin se ta.pahtuu kruununmetsätor:ppia perustamalla.
15525: Niinikään olisi sille siirrettävä entisten kruununmetsätorp-
15526: pien valvonta, mrkä nykyåän kuuluu Metsähallitukselle sen
15527: varsinaisille tehtäville vieraana toimena. Niinikään olisi sii-
15528: hen ;yhdistettävä nykyinen valtion asutustaåastajan ~oi
15529: minta s~kä ne maanvuokraoloja koskevat neuvontatehtävät
15530: ja tilastotyö:t, jotka nykyään suoritetaan ·Senaatin Oikeus-
15531: toimituskunnassa. Joko heti alussa tai myöhemmin voitai-
15532: siin sen tehtäväksi jättruä myös kruunun vuokralle antamien
15533: tilojen ja ehkä ·erinäisten muidenkin kruunun maaomaisuuk-
15534: sien hoito.
15535:     Tämä a.jatu:s erityisen asutushallituksen tarpeellisuudesta
15536: ei ole uusi, vaan on se jo ennemminkin tuotu eduskunnassa
15537: esine. Nyt on kuitenkin tarmokkaan asutustyön aikaan-
15538: saaminen niin läihellä odotettavis·sa, että on tärkeätä että
15539: Eduskunta, samalla kuin se toivottavasti hyväksyy ·erinäisiä
15540: asutustoimintaa tarkoittavia lakiehdotuksia niid-en aiotteiden
15541: pohjalla, joita näillä valtiopäivillä on tehty, lausuu sanansa
15542: tästä kysymyksestä. Vaikka asutushall\tuksen perustaminen
15543: tapahtuu hallinnollisella toimenpiteellä, on mielipiteen ilmaus
15544: Eduskunnan taholta tärkeä siitäkin syystä, että nykyään,
15545: kun valtiovarain tila pakottaa yleensä noudattamaan suu-
15546: rinta säästäväisyyttä, Hallitus vain suurella varovaisuudella
15547: ryhtyy uusien virkakuntien perustamiseen. Tällainen mieli-
15548: piteen ilmaus Eduskunnan taholta tietää samalla sitä, että
15549: Edus'kunta on valmis sellaiseen raha-asiain järjestelyyn, että
15550: tällainen toimenpide käy mahdolliseksi, joten siis tuo ·este
15551: asutushallituksen saamiselle tulee siten poistetuksi. Sillä,
15552: mitä olemme edellä esille tuoneet, luulemme osoittaneemme,
15553: että yhteiskunnalla ei ole varaa olla tällaiseen toimenpitee-
15554: seen ryhtymättä.
15555:     :Sen nojalla mitä edellä on esille tuotu rohkenemme kun-
15556: nioittaen ehdottaa, että Suomen Eduskunta päättäisi anoa,
15557: 452       VIII, 1. -   Asutushallituksen perustaminen.
15558: 
15559:                  että Hallitus· viipymättä perustaisi Asutus-
15560:              hallituksen sisäisen asutustyön keskittämistä ja
15561:              johtamista 1'arten.
15562: 
15563:       Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1917.
15564: 
15565:        Kyösti Haataja.              U. Brander.
15566:        Pentti Hiidenheimo.          K. W. Koskelin.
15567:        Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila. J. G. Hirvensalo.
15568:        Alfred Retulainen.           Juho Laitinen.
15569:        J. E. Antila.                Oskari Lahdensuo.
15570:        W. 1 Alhainen.               P. Saarelainen.
15571:        E. Tukia.                    Mikko Luopajärvi.
15572:                      August Raatikainen.
15573: VIII, 2. -   Anom. ehd. N :o 58.
15574: 
15575: 
15576: 
15577: 
15578:              Haataja, Kyösti, y, m.: Esityksen antamisesta
15579:                asetukseksi, jolla rajoitetaan yksityisten oi-
15580:                keutta kiinteistön hf1Jnkintaan maalkl.
15581: 
15582: 
15583:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
15584: 
15585:     Allekirjoittaneiden näille valtiopäiville jättämässä] edus-
15586: kuntaesityksessä erinäisten pykälien muuttamisesta 15 p :nä
15587: tammikuuta 1915 annetussa asetuksessa, jdlm koskee rajoi-
15588: tuksia eräänlaatuisten yhtiöiden ja yhdistysten oi•keuteen
15589: kiinteistön hankintaan maalla, on tuotu ·esille syitä, jotka
15590: vaativat mainitun asetuksen määräyksien ulottamista mui-
15591: hinkin yhtiöihin kuin niihin, mitä asetus oli tarkoitettu al-
15592: kuaan koskemaan. Samassa asemassa kuin yhtiöt ovat tässä
15593: kohden myös ue yksityiset, jotka omistavat laajoja ma:aomai-
15594: suuksia sen kunnan ulkopuolella, missä heillä on asunto ja
15595: kotipaikka. 'Tällaisia tiloja ovat niiden omistajat hankkineet
15596: säännöllisesti haltuunsa keinott.elutarkoituksessa, joko myy-
15597: däksensä ne sellaisinaan toisille korkeasta hinnasta tai haka-
15598: taksensa niiltä ensin metsän ja sitten myydäksensä ne joko
15599: kokonaisina taikka pientiloina., jolloin aina varsinainen maa-
15600: taviljelevä väestö ja usein pienviljelijät ja tilattomat saavat
15601: tilan haltuunsa enemmän tai vähemmän raiskattuna' ja jou-
15602:  duttuaan maksamallin ne voitot, jot.ka keinottelijat ovat täten
15603:  osanneet hankkia, sekä monet välityspalkkiot. Ja jos yksi-
15604:  tyinen joissakin tapauksissa pitää tällaisia maaomaisuuksia
15605:  hallussaan pitempiä aikoja, niitä raiska.ama:tta tai hävittä-
15606: 4M      VIII, 2. -   Rajoituksia yksit. maanbankintaa.n.
15607: 
15608: mättä, on tällaisesta maan kuulumisesta. vieraan kunnan a:suk"
15609: kaalle kuitenkin olemassa useimmat niistä haitoista ja epä-
15610: kohdista, jotka ovat maan kuulumisesta yhtiölle. SitäpaiU!i
15611: ne yksityiset, jotka täten pitävät pitempiä aikoja hallussaan
15612: laajoja maaomaisuuksia, jotka ovat toisessa kunnassa kuin
15613: missä heillä on asunto ja kotipaikka, ovat usein yhtiöid·en
15614: asiamiehiä tai osakkaita, jotka ovat hankkineet maaomaisuu-
15615: d:et yhtiön tfl,rpeita silmällä pitäen, tahi ovat he muuten) osta-
15616: neet tilan haltuunsa sillä kasvavan metsän takia. Laajojen
15617: maaomaisuuksien kuuluminen tällä tavalla kunnan ulkopuo-
15618: lella asuville ei ole niid·en päämäärien mukaista, joihin mei-
15619: dän on maanomistusoikeudellisissa oloissamme pyrittävä.
15620: Siitä syystä olisi se lain määräyksillä rajoitettava samaan
15621: tapaan kuin maaomaisuuksien kuuluminen yhtiöil1e on ehdo-
15622: tettu rajoitetta.vaksi.
15623:      ''l'ällaisten rajojen ei luonnollisesti tulisi saada estää maa-
15624: omaisuuksien joutumista kunnan ulkopuolella asuville yksi-
15625: tyisille silloin kuin saanto tapahtuu perimällä tai testamen-
15626: tilla tahi a.vioehdon tai naimaorkeuden 1perusteella eikä myös-
15627: kään kun luovutus tapahtuu aivan läheisessä sukulaisuudessa
15628: olevien kesken. Määrääväksi tässä voisi nähtävästi panna sen,
15629: onko avioliitto niin läheisessä sukulai~uudessa olevien kesken
15630: luvallinen vai ei. Niinikään ei tällaisten rajoituksien tulisi
15631: estää esim. kaupungissa asuvaa omistamasta samalla jotakin
15632: maatilaa, taikka maalaiskunnassa asuvaa maanomistajaJa
15633: omistamasta jotakin tilaa naapuri'kunnassa;kin, 'kun hän ei
15634: vain täten hanki itselleen useammissa eri kunnissa siellä
15635: täällä laajoja maaomaisuuksia, joiden omistaminen säännölli-
15636: sesti tietää keinottelua ja yhteiskunnalle turmiollisia seu-
15637: rauksia. Korkeimmaksi rajaksi, jon'ka y:ksityisen tulisi tät-en,
15638: edellä mainittuja erikoistapauksia lukuunottamatta, saadn
15639: omistaa ulkopuolella sen 'kunnan, · jossa hänen V·arsinaiset
15640: maaomaisuutensa sijaitsevat, voitaisiin asettaa esim. 500 ha.
15641: Silloin eivät rajoituks·et estäisi yksityistä omistamasta: täy-
15642: dellistä, suurenpuoleista maanviljelystila-a~ senkin kunnan ul-
15643: kopuolella, jossa hänen varsinaiset maaomaisuutensa: ovat.
15644:                   VIII, 2 . - Haataja y. m.
15645: 
15646: Mutta ne epäkohdat, jotka nykyisestä vapaudesta tällä alalla
15647: johtuvat, pystyisi tällainen lainsäädäntö ·estämään.
15648:    Edellä olevan perusteella sa:amme kunnioittaen ~ehdottaa,
15649: 
15650:                 että Edttskunta päättäisi anoa Hallitusta an-
15651:             tamaan Edttskunnalle seuratmaan tapaan laaditun
15652:             esityksen:
15653: 
15654: 
15655: 
15656: 
15657:                          Ehdotus
15658:  asetukseksi koskeva rajoituksia yksityisten oikeuteen
15659:              kiinteistön hankintaan maalla.
15660: 
15661:                              1 §.
15662:     Ku'kaan, joka omistaa maata yhdessä kunnassa, älköön
15663: siinä kunnassa sijaitsevien ja niiden kan~sa yhdysviljelyk-
15664: sessä olevi~en tilojen lisä'ksi toisissa kunnissa hankkiko sitä
15665: omaks-ensa enemmän 'kuin kaikkiaan viisisataa hehtaaria
15666: muuten kuin niillä ehdoilla, kuin yhtiöstä säädetään 15 päi-
15667: vänä tammikuuta 1915 annetussa 'Armollisessa asetuksessa,
15668: joka koskee rajoituksia' eräänlaatuisten yhtiöiden ja yhdistys-
15669: ten oikeuteen kiinteistön hankintaan maalla, sellaisena kuin
15670: tämä asetus kuuluu muutettuna tänä päivänä annetulla ase-
15671: tuksella.
15672: 
15673:                              2 §.
15674:     Se mitä edellä on säädetty älköön kosk~ko saantoa, joka
15675: tapahtuu perimällä tai testamentilla taikka avioehdon tai
15676: naimaoikeuden tperusteella, eikä myöskään silloin kuin luo-
15677: vutus tapahtuu niin läheisessä sukulaisuudessa olevien hen-
15678: kilöiden kesken, jossa avioliitto ei ole sallittu.
15679: 466       VIII, 2. -   Rajoituksia yksit. maanhankintaan.
15680: 
15681:                              3 §.
15682:     Tarkemmat määräykset sen selvityksen laadusta, joka on
15683: esitettävä tässä asetuksessa mainituissa asioissa, sekä asetuk-
15684: sen soveltamisesta muutoin antaa Senaatti.
15685: 
15686:                                  '•
15687:       Helsingissä 23 p :nä huhtikuuta 1917.
15688: 
15689:       Kyösti Haataja.              K. W. Koskelin.
15690:       Pentti Hiidellheimo.         J. G. Hirvensalo.
15691:       Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila. Juho Laitinen.
15692:       Alfred Retulainen.           Oskari Lahdensuo.
15693:       J. E. Antila.                Pekka Saarelainen.
15694:       W. I. Alhainen.              Mikko Luopajärvi.
15695:       E. '.l'ukia.                 August Raatikainen.
15696:                          U. Brander.
15697: 
15698: 
15699: 
15700: 
15701:                        •
15702:                                                             467
15703: 
15704: VUI.,.a. -   Anom. ebd. N:o 59.
15705: 
15706: 
15707: 
15708: 
15709:              Haataja, Kyösti, y. m.: Lainsäädäntötoimen-
15710:                piteestä maan luovuttamiseksi wusien viljsl-
15711:                mien perustamista varten tilattomalle väes-
15712:                 tölle.
15713: 
15714: 
15715:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
15716: 
15717:     Näillä valt~opäivillä tekemissään useammissa eri edus-
15718: kuntaesityksissä ovat allekirjoittaneet ehdottaneet Eduskun-
15719: nan hyväksyttäviksi asetuksia sisäisen asutustyön edistämi-
15720: sestä ja osaksi samaan ·pääimäärään tähtäävät eduskuntaesi-
15721: tykset yhtiöiden maanha:nkinnan estäruisestä ja kuntien etu-
15722: osto-oikeudesta maaomaisuuksia eräissä tapauksissa myy-
15723: täessä. Näissä eduskuntaesitY'ksissä on myös jo viitattu sii-
15724: hen, että maanvuokraolojen järjestämisestä on odotettavissa
15725: Hallituksen esitys, joka julkisuuteen saatetun Hallituksen
15726: ohjelman mukaan tullenee rakentumaan tor:ppareille vuokra-
15727: alueisiin myönnettävän lunastusorkeuden pohjalle. Sen poh-
15728: jalle ·laaditun lainsäädännön ·aikaansaaminen tulisi siis myös
15729: suureSJti edistämään sisäistä asutustyötä. Mutta vaikka
15730: kaikki tällaiset lainsäädäntötoimet saataisiinkin ruiban,
15731: tulee sitten:kin olemaan suuret joukot maata omakseen ha-
15732: luavaa tilatonta väestöä, johlle ne eivät riitä ma;ata hankki-
15733: maan. Se on jo ma!hdotonJta siitä syystä, että maanomista-
15734: ja.t eivät ole useinkaan halukkaita t.ilojrunsa tai niiden osia
15735: luovuttamaan ja kun myöskään kruunun omistamia alueita
15736:  asuttarualla ei voida asutustarvetta tarpeelli•sessa määrässä
15737: tyydyttää, käy maan .hankinta tilattomalle väestölle mahdot-
15738: tomaksi useissa sellaisissakin trupauksissa, joissa tarpeelliset
15739: 468         VIII, 3. -   Maanhankinta tilattomille.
15740: 
15741: varwt ja muut edellytykset oman viljelmän hankkimiseen
15742: ovat olemassa. Kuitenkin pakottavat syyt vaati,vat tällai-
15743: sissakin rta.pauksissa pitämään huolta, että maata on sitä ha-
15744: luavien ·saatavana, kuten olemme osoittaneet siinä eduskunta-
15745: esityksessä, joka koskee asutushallituksen perustamista. Vil-
15746: jelmien han:kkim1seen niitä haluaville on tällaisissa tapauk-
15747: sissa sitä ·suurempi syy, kun melkoiset alat maaomaisuuk-
15748: sia ovat nykyään sellaisissa käsissä, että ne, siinäkin <tapauk-
15749: sessa että ne hyvin hoideta·an, eivät ole omi.stusoikeudellisesti
15750: niin järjestettyjä kuin meidän on syy vaatia, jos me tah-
15751: domme. saada maapolitiikkamme johdetuksi siihen suuntaan
15752: kuin yleinen tarve vaatii. Tarkoitamme 'tällä yhtiöiden
15753: omistamia sekä muita kuolleessa kädessä olevia maaomai-
15754: suuksia. Sillä vaikka ne hoidettaisiin kuinka hyvin tahansa,
15755: eivät ne kuitenkaan ylläpidä omaa maatansa itse viljelevää
15756: väestöluokkaa, vaan tapahtuu viljeleminen vuokrami·esten,
15757: muonaren:kien ja palkkatyöväen avulla, viljelyksestä saata-
15758: van voiton joutuessa tiloille ja niiden hoidolle kokonaan vie-
15759: rastan osakkeenomistajain taskuun. Lisäiksi tällaisten t~lo
15760: jen viljelemisen kokonaistuotto on joka ta'Pauksessa suu-
15761: rempi, jos ne ovat, pientiloihin jaettuina, useampien pienvil-
15762: jelijäin viljelemiä, ·kuin niiden kuuluessa laajoina maaomai-
15763: suuksina yohtiöille. Ja sitä lpai,tsi kokemus on osoittanut,
15764: niinkuin viijoelyksien ja rakennuksien kunnossapitoa yhtiöi-
15765: den tiloitlla koskevassa eduskuntaesityksessä olemme esille
15766: tuoneet, että yhtiöiden tilat ovat vain suhteellisesti harvoissa
15767: tapauksissa kelvollisesti hoidettuja.
15768:      Näin ollen näyttää tarpeelliselta ja tarkoituksenmukai-
15769: selta järjestää lainsäädämtöti·etä asia niin, että milloin maata
15770: haluaville tilattomille ei muuten voida maaomaisuuksia
15771: hankkia, niin voidaan niihin tarpeelliset maa-alueet ottaa
15772: pakkolunastuksella yhtiöiden omistamista sekä muuten kuol-
15773: leessa kädess·ä olevista. maaomaisuuksista. Tämä menettely-
15774: tapa vastaisi sitä, joka Eng}annissa on kaikkiin maaomai-
15775: suu:ksiin nähden otettu käytäntöön 1907 vuoden lailla pien-
15776: tiloilsta ja viljelyspa]stoista.
15777:                    VIII, a. -   Haatajå y. m.
15778: 
15779:     On tosin myönnettävä, että pa;kkolunastusperiaatteen
15780: soveltamisessa tulee yleensä menetellä suurella varovaisuu-
15781: della ja on sitä sovellettava vain missä pakottavat, yleistä
15782: laatua Qlevat syyt sen sovelluttamista vaativat. Mutta mie-
15783: lestämme ()Vat tässä sellaiset syyt olemassa. Ne tarpeet,
15784: jotka vaativat uusien viljelmien luomista, ovat niin pakotta-
15785: vat, että niiden tyydyttämiseksi on 'pakkolunastusperiaat-
15786: teenkin sovelrluttaminen katsottava o]keutetuksi, missä muu-
15787: ten ei asiassa ole tuloksia saavutettavi,ssa ja missä se ei koh-
15788: distu omaa maatansa itse viljelevän väestön oikeuksiin ja
15789: asemaan. Sen sovelluttaminen tässä ehdotetussa muodossa
15790: on sitä oikeutetumpi, kun se kohdistuisi vars,inaisesti vain
15791: pakkolunastettaville alueille viemiden ja niistä säännölli-
15792: sesti kaukana olevien osakkeenomistajai.n oikeuksiin.
15793:     Sellaisessa pakkolunastuksessa, jota tässä on ehdotettu,
15794: ei kohtuuden muka•an voisi vaatia korkeinta käypää hintaa
15795: sovellettavaksi. Kokemus on osoittanut, että se tavallisessa
15796: pakkolunastuksessakin nousee säännöllisesti suhteettorniin
15797: summiin. Lisäksi on tässä. kysymys .e1invoima1sten pien-
15798: tilojen muodostamisesta, joiden elinvoimaisuuden ehtona on,
15799: etteivät perustamiskustannukset nouse ainakaan tavallisia
15800: käypiä /hintoja korkeammiksi. Sitäpaitsi yht~ölle usein täl-
15801: laiset viljelysalueet ovat vain suhteellisesti vähän tuotta-
15802: via osia, joista ne itsekin ovat monessa tapauksessa osoit-
15803: taneet olevansa halukkaita pääsemään. Kun vielä ottaa huo-
15804: mioon, että yht.iöt maatiloja ostaessaan ovat säännöllisesti
15805: ottaneet hintaa laskiessaan määrääviksi vain metsäa1ueet ja
15806: että ainaikin ·suurin osa niiden maaomaisuuksista on hankittu
15807: hinnasta, joka ei ole !kuin pieni osa maiden nykyisestä ar-
15808: vosta, täytyy maan tavallisen käyvän hinna;n määrääminen
15809: pakkolunastushinnaksi nyt puheena olevassa pakkolunastuk-
15810: sessa katsoa oikeaksi. Mainittakoon että tämän mukainen
15811: säännös on yhdenmuka;~nen vastaavan säännöksen kanssa
15812: edellä mainitussa Englannin pakkolunastuslaissa.
15813:     Jotta tällainen maan hankinta tilattomalle väestölle voisi
15814: tulla tal'lpeeksi tehokkaaksi, olisi valtion käytävä tällaisissa
15815: tapauksissa välittämään ainakin suurin osa lunastussum-
15816: 460          VIII, 3. -   Maanhankinta tilattomille.
15817: 
15818: maa suorittamaHa sen: maanomistajille sekä velkomalla sen
15819: sitten pitemmän ajan kuluessa takaisin uusien viljelmien
15820: omistajilta. Valtiovarain tila on tosin nykyään sellainen,
15821: ettei se, mikäli voi päättää, salli käyttää tä;hän tarkoitukseen
15822: suurempia määriä käteistä raihaa. Puheena olevissa tapauk-
15823: sissa voitaisiin kuitenkin kohtuud,ella velvoittaa maiden luo-
15824: vuttajat tyytymään valtion varoista maJksettavan lunastus-
15825: summan osan suorittamiseen obligatioina, jotka valtio takaisi
15826: ja joiden korkokannan määräisi tavallinen ltaUetuskorko.
15827: Lunastamismenettely voitaisiin tässä kohden järjestää sa-
15828: maan tapaan kuin torppien lunastamisesta vuokramiesten
15829: omiksi on julkisuudessa ensin valtion maanvuokrakomitea
15830: ehdottanut ja sitten eri puolueet hyväksyneet.
15831:      Itse lunastustoiminta olisi rjärjestettävä tapahtuvaksi
15832: asutushallituksen johdolla, asutuslautakuntain ollessa pai-
15833: kallisina viranomaisina.
15834:      Viitaten siihen mitä· edellä on esille tuotu saavat alle-
15835: kirjoittaneet kunnioittaen ehdottaa,
15836:                  että Eduskunta päättäisi mno,a Hia~litusta an-
15837:              tamaan Eduskunnalle seuraavoon tap(J){J1n ZaJaditun
15838:              esityksen viljelmien hankkimisesta eräissä ta-
15839:              pattksis8a tilatto'nWlle väestölle:
15840: 
15841: 
15842:                             Ehdotus']
15843:       asetukseksi maan luovuttamisesta uusien viUelmien
15844:            perustamista varten tilattomalle väestölle.
15845: 
15846:                               1 §.
15847:     Y'htiö, osuuskunta tai yhdistys olkoon velvollinen luo-
15848: vuttamaan tilattomaan väestöön kuuluville henkilöille itse-
15849: näisten viljelmien perustamiseen sopivia maa-alueita omista-
15850: mistaan tiloista sen mukaan kuin alempana mainitaan.
15851:     Jos yksityinen, joka omistaa maaomaisuuksia yhden kun-
15852: nan alueella, omistaa niiden ja niiden kanssa yhdysviljelyk-
15853: seeeä olevien tilojen lisäksi sellaisia myös toisissa kunnissa
15854:                   VIII, 3. -   Haataja y. m.               461
15855: 
15856: enemmän !kuin viisisataa hehtaaria, olkoon la;ki sama tällai-
15857: siin toisissa kunnissa oleviin maaoma.isuuksiin nähden.
15858: 
15859:                              2 §.
15860:     Oikeutettu viljelmän saamiseen tämän asetuksen mukaan
15861: on jokainen tilattomaan väestöpn kuuluva mieshenkilö, vuok-
15862: ram~ehet niihin luettuina, joka on täysi-i'käinen ja hyvämai-
15863: neinen, itse hallitsee omaisuuttaan, ei ole syytteenalainen
15864: rikoksesta, josta saattaa seurata kansalaisluottamuksen me-
15865: nettäminen eikä ole kiin:ni kunnalle tekemättömä:stä tilistä,
15866: omaa tuntemusta maatalouden hoidossa, jonka harkitaan
15867: voivan menestyksellä itsenäistä viljeLmäiä hoitaa ja joka ei
15868: ole viittäkymmentä vuotta täyttänyt.
15869: 
15870:                             3 §.
15871:     Joka tahtoo saada viljelmän tämän asetuksen mukaan
15872: omakseen, hakekoon sitä kirjallisesti asutuslautakunnalta.
15873:     Tämän tulee hakemuksen saatuaan koettaa saada vapaa-
15874: ehtoisella kaupalla hankituksi .hakijalle viljelmä. Jos se saa
15875: myyntitarjouksen ai'kaan sellaisilla ·ehdoilla, joihin hakijan
15876: tulee 'kohtuuden mukaan tyytyä, mutta hakija kieltäytyy
15877: viljelmää niillä ehdoilla vastaanottamasta, olkoon asutus-
15878: lautakunta oikeutettu jättämään enemmät toimenpiteet ha-
15879: kemuksen johdosta sikseen.
15880:                              4 §.
15881:     Asutuslautakunnan on kunakin vuonna syyskuun ku-
15882: luessa kokoonnuttava suunnittelemaan maan hankkimista
15883: niiden sille 'kerääntyneiden hakemuksien perusteella, jotka
15884: eivät ole johtaneet maan vapaaehtoiseen hankkimiseen ja
15885: joihin nähden toimenpiteet eivät ole edellisen mukaan jääneet
15886: sikseen, sekä laadittava siitä suunnitelma.
15887:                             5 §.
15888:     Suunnitelman tulee sisältää tiedot siiilä, minkälaisia
15889: uusia viljelmiä on hankittava ja kuinka paljon maata niihin
15890: tarvitaan sekä mistä niihin tarvittavan maan hankkiminen,
15891: niin myös miten hankitun maan viljelmiin .iak!liminen ja
15892: .S2         VIII, 3. ~ Maanhankinta tilattomille.
15893: 
15894: viljelmäin luovuttaminen ehdotetaan tapahtuva!ksi. Lisäksi
15895: on siinä mainittava luoostattavan alueen summit.tain arvi-
15896: oitu lunastushinta.
15897: 
15898:                               6 §.
15899:     Asiassa edellisen mukaan tehty suunnitelma on annettava
15900: tiedoksi niille maanomi'stajille, joilta siinä ehdotetaan alueita
15901: lunastettavaksi, niin myös niille, jotka ovat viljelmien hank-
15902: kimista pyytäneet, sekä sitten, ennen vuoden loppua, lähe-
15903: tettävä asutushallitukselle. 1Asianosaisilla olkoon oikeus lä-
15904: hettää huomautuksensa suunnitelman johdosta asutushalli-
15905: tukseen ennen seuraavan tammikuun 15 päivää.
15906:                              7 §.
15907:     Tarkastettuaan edellä mainitun suunnitelman on asutu8-
15908: hallituksen se vahvistettava niissä osissa, joissa se sen lain- ja
15909: tarkoituksenmukaiseksi katsoo.
15910:     Asutuslauta·kunnan on viipymättä ryhdyttävä toimeen-
15911: panemaan asutushallituksen päätöstä.
15912:                                8 §.
15913:     Maata edellisen mukaan asutustarkoituksiin lunas·tettaessa
15914: on otettava huomioon:
15915:     että lunastetaan vain alueita, jotka paikkansa, alansa ja
15916: laatunsa perusteella ovat itsenäisen viljelmän perustamiseen
15917: sopivia;
15918:     että uusiin viljelyksiin luetaan niin paljon viljeltyä tai
15919: viljelyskelpoista maata, että kullakin uudella viljelmällä
15920: voidaan harjoittaa itsekannattavaa maanviljelystä, ei kui-
15921: tenkaan viittätoista hehtaaria enempää, elleivät erikoiset syyt
15922: toisin vaadi;
15923:     että kuhunkin viljelmään luetaan niin paljon metsämaata,
15924: että tila voi siitä saada v&lttämättömän kotitarpeensa;
15925:     että sellaisia alueita ei lunasteta, jotka ovat luovuttajalle
15926: tarpeellisia tontiksi, varastopaikaksi, puutarhaksi tai jotka
15927: tarvitaan teollisuuslaitoksen tai muun laitoksen paikaksi
15928: taikka joiden lunastaminen muuten tuottaa 10mi,stajalleen
15929: erikoista haittaa.
15930:                   VIli, a. -   Haataja y. m.
15931: 
15932:                              9 §.
15933:     Edellisen mukaan lunastettav~ maa.-a.lue on jaettava eri
15934: viljelmiin, joiden rajat on maalle paalutettava. Sen jälkeen
15935: on määrättävä koko luovutettavan alueen luoostushinta, ellei
15936: siitä ole sovittu, sekä myös miten tämä hinta jakautuu vil-
15937: jelmien osalle.
15938:                             10 §.
15939:    Elleivät maa-alueen luovuttaja ja· asutuslautakunta sovi
15940: luovutettavan alueen lunastusihinnasta, on se arviolautakun-
15941: nan määrättävä.
15942:    Arviolautakuntaan kuuluu 'kolme henkilöä, joista luo-
15943: vuttaja ja vastaanottaja kumpikin valitsevat yhden ja nämät
15944: yhdessä kolmannen puheenjohtajaksi. Elleivät valitut sovi
15945: puheenjohtajan valitsemisesta, on oikeuden se heidän pyyn-
15946: nöstään valittava.
15947:     Valittu älköön ilman pätevää syytä toimesta kieltäytykö.
15948:    Jos jompikumpi asianosainen on jättänyt vaalin toimit-
15949: tamatta viikon kuluessa siitä .kuin häntä on siihen kehoitettu,
15950: toimittakoon oikeus vaalin hänen puolestaan.
15951:                              11 §.
15952:      Lunastus:hinta on määrättävä sen arvon mukaan, mikä
15953: samallaisella maalla pailrkakunnalla yleensä on.
15954:      Asutuslautakunta tai maanomistaja, joka on tyytymätön
15955: toimitettuun lunastushinnan arvioon, olkoon oikeutettu saat-
15956: tamaan kysymyksen siitä maanjako-oikeuden ratkaistavaksi
15957: valituksella., joka on kuvernöörille jätettävä kuudenkymme-
15958: nen päivän kuluessa siitä lukien kuin arviolautakunnan pää-
15959: tös asiassa on annettu. MaanjaJko-oikeuden päätöksestä va-
15960: littamisesta olkoon voimassa, mitä siitä maanjakoja koskevissa
15961: asioissa on säädetty.
15962:                             12 §.
15963:    Jos luovutettavan alueen lunastushinta on jaettava. useam-
15964: pien viljelmien kesken, on sellainen jako myös edellä 10 §:ssä
15965: mainitun arviolautll!kunnan määrättävä niinhyvin silloin kun
15966: koko lunastushinnasta ei ole sovittu, kuin myös silloin !kuin
15967: ·464        VIII, a. - Maanhankinta tilattomille.
15968: 
15969:  koko lunastushinnasta on sovittu, mutta vastaanottajien kes-
15970:  ken ei saada sopimusta aikaan sen jakamisesta eri viljelmien
15971:  kesken.
15972: 
15973:                              13 §.
15974:      Se, joka on viljelmän hankkimista asutuslauta'kunna.lta
15975:  pyytänyt, olkoon oikeutettu kolmenkymmenen päivän ku-
15976:  luessa sen jälkeen kuin maanjako-oikeuden tuomio lunastus-
15977:  hinnasta on annettu tai kun ~hinnasta on sovittu ilmoittamaan,
15978:  ettei m.än tahdo viljelmää arviohinnasta lunastaa.
15979:      'Ellei edellä säädettyä ilmoitusta määräajan kuluessa
15980:  tehdä, olkoon hakija velvollinen viljelmän lunastamaan siitä
15981:  hinnasta, joka lainvoimaisesti vahvistetaan.
15982: 
15983:                              14 §.
15984:      Siitä lunastushinnasta, joka tämän asetuksen mukaan
15985:  luuastettavasta alueesta on suoritettava, mabaa valtio neljä
15986:  viidettä osaa maanomistajalle joko rahassa tai viiden prosen-
15987:  tin korkoa kantavissa obligatioissa. Muu otsa on hakijan
15988:  suoritettava lunastuksen tapahtuessa maanomistajalle ra-
15989:  hassa, ellei maanomistaja suostu antamaan sitä hänelle
15990:  velaksi.
15991:      Jos havaitaan, ettei lunastettava alue anna kohtuullisen
15992:  harkinnan mukaan varmuutta neljästä viidesosasta lunastus-
15993:  summaa, sovitettakoon etukäteen maksettava osa sen mukaan.
15994: 
15995:                              15 §.
15996:      Se, jolle uusi viljelmä luovutetaan, olkoon velvollinen
15997:  suorittamaan valtiolle tämän suorittaman osan viljelmän
15998:  lunastussummasta sekä viljelmän itsenäiseksi tilaksi erotta-
15999:  misesta johtuvat kulut ja muut perustamiskustannukset
16000:  kuuden prosentin vuotuismruksulla, josta viisi prosenttia
16001:  kulloinkin maksamatta olevalle pääomalle luetaan koroksi
16002:  ja jäännös pääoman kuoletukseksi. Kuitenkin olkoon hän
16003:  oikeutettu yhdellä kertaa lyhentämään pääomaa suuremmal-
16004:  lakin summalla taikka myös maksamaan sen 'kerta kaikkiaan.
16005:                    VIII, s. - Haataja y. m.                     466
16006: 
16007:                               16 §.
16008:      Edellä säädetyn valtion saatavan vakuudeksi voidaan
16009: uuteen tilaan saada ·kiinnitys sen omistajaa kuulematta ja
16010: olkoon saatavalla sama oikeus kuin maksamattomalla kauppa-
16011: hinnalla sekä etuoikeus ·ennen sitä lunastussumman osaa,
16012: joka ehkä on 14 §:n mukaa.n jäänyt velaksi suoraan maan-
16013: omistajalle.
16014:                               17 §.
16015:      Ennen erottamispäätök::.en antamista on 'kuvernöörin han-
16016: kittava selvitys siitä, .kuinka suuri osa lunastussummasta
16017: suoritetaan etukäteen 14 § :n 1 momentin mukaan.
16018:      Erottamispäätöksessä on, sen lisäksi mitä sen muuten lain
16019: mukaan tulee sisältää sekä mitä 18 § :ssä siinä mainitun ta-
16020: pauksen varalta säädetään, mainittava lunastussumman suu-
16021: ruus, sen suorittrumistapa ja tallettaminen 21 § :n mukaan
16022: sekä uuden tilan omistajan velvollisuus maksaa korkoa ja
16023: kuoletusta siitä osasta lunastussummaa, joka 14 § :n 1 mo-
16024: mentin mukaan etukäteen annetaan, sekä muista kustannuk-
16025: sista, niin myös se etuoikeus, joka valtion saatavalla on.
16026:      ·Mitä erottamispäätös lunastussammasta tai muuten si-
16027:  sältää olkoon sitten kuin päätös 01,1 voittanut lain voiman
16028: laillisena todistuksena ostajan ja lunastussumman suorittajan
16029:  velvoituksista.
16030:                               18 §.
16031:      Jos elhtona 14 §:ssä mainitun valtion avustuksen saami-
16032: seen on mälärätty sovellettavaksi sellaisia omistus- ja käyttö-
16033:  oikeuden rajoituksia, joista mainitaan pientiloista annetun
16034:  rusetuksen 20 § :ssä, hankkikoon kuvernööri tilan uuden omis-
16035:  tajan suostumuksen ni~hin, mikäli sitä ei ole annettu jo
16036:  ai'kaisemmin.
16037:       Jos suostumus on saatu, ovat rajoitukset otettavat 17 §:ssä
16038:  mainittuun päätökseen; päinvastaisessa tapauksessa on rus1a
16039:  kokonaisuudessaan katsottava rauenneeksi.
16040: 
16041:                           19 §.
16042:    Jos maaomaisuus sen jälkeen kuin sen omistaja on saanut
16043: 6 §:n mukaisesti suunnitelmasta tiedon on siirtynyt uudelle
16044:                                                            30
16045: 466         VIII, 3. -   Maanhankinta tilattomille.
16046: 
16047: omistajalle, joka ei o1e tässä laissa säädetyn luovuttamis-
16048: velvollisuuden alainen, älköön se lunastamista estäkö.
16049: 
16050:                               20 §.
16051:     Jos kiinteistö, josta alue on kiinnityksen johdosta taikka
16052: maksamattoonan kauppahinnan o~keutta koskevien säännök-
16053: sien nojalla vastaamassa saamisesta taikka määrätyn raha-
16054: tai tavaratulon kantamisoikeudesta, olkoon erotettu tila sel-
16055: laisesta vastuusta va;paa.
16056:     .Y.elkojalla olkoon sen sijaan sama oikeus lunastussum-
16057: maan kuin hänellä. on aikaisemmin ollu1J kiinteimistöön.
16058: 
16059:                             21 §.
16060:     :Se osa lunastussummasta, jonka valtio edellisen mukaan
16061: maanomistajalle suorittaa, on siinä tarkoituksessa, kuin 20
16062: §:n 2 momentissa säädetään, toistaiseksi pidätettävä ja kat-
16063: sottava asianomaisessa rahalaitdksessa maanomistajan nimeen
16064: talletetuksi.
16065:     Täten talletetut varat ovat saatettavat maanomistajan
16066: hyväksi :korkoa kasvamaan.
16067: 
16068:                                 2~ §.
16069:      Jos tila, josta edellisen mukaan lunll!stetaan alueita asutus-
16070: tarkoituksiin, on velasta ;panttina sililoin kun luD!astus ta-
16071: pahtuu ja kiinnityksenhaltija sittemmin sanoo sellaisen velan
16072: irti, olkoon velvollinen ottamaan velan maksoksi vastaan sel-
16073: laisia obligåtioita, kuin 14 § :ssä mainitaan, niiden nimellis-
16074: arvosta, ei kuitenkaan jos irtisanominen tapahtuu enemmän
16075: kuin kaksi!kymmentä vuotta lunastuksen tapahtumisesta lu-
16076: kien eikä suurempaa määrää kuin obligatioita on lunastuksen
16077: tapahtuessa maanomistajalle lunastushintana annettu.
16078: 
16079:                               23 §.
16080:     THa, joka on täiiD'än asetuks-en mukaan luovutettu, olkoon
16081: luovutuksen tapahduttua niiden määräyksien alainen, jotka
16082: säädetään asetuksessa pieniiloista . . päivältä ...... kuuta
16083: 19 ....
16084:                 VIli, 3. -   Haataja y. m.
16085: 
16086:                         24 §.'
16087:    JAhemmät määräykset tämän asetuksen eovelluttamisesta
16088: antaa Senaatti.
16089: 
16090:    Helsingissä 2>3 päivänä huhtikuuta 1917.
16091: 
16092:     Kyösti Haataja.              K. W. KoskeIin.
16093:     Pentti Hiidenheimo.          J. G. Hirvensalo.
16094:     Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila. Juho Laitinen.
16095:     Alfred Retulainen.           Oskari Lahdensuo.
16096:     J. E. Antila.                P. Saarelainen.
16097:     W. 1. Alhainen.              Mikko Luopajärvi.
16098:     E. Tukia.                    August Raatikainen.
16099:                     U. Brander.
16100: VIIL 4, -    Anom. ehd. :N :o 66.
16101: 
16102: 
16103: 
16104: 
16105:              Helenius-Seppälä, Matti:       Maatalouskysymyk-
16106:                 sen järjestämisestä.
16107: 
16108: 
16109:                 S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
16110: 
16111:     Jotta asianomaisilla olisi maatalousasioiden ratkaisua
16112: suunnitellessaan mahd.oUisimman tarkka tieto niistä eri vir-
16113: tauksista, joita kansamme keskuudessa tällä alalla on ole-
16114: massa, rohkenen kunnioittaen Eduskunnalle jättää seuraavan
16115: ~elonteon siitä, mitä nälkäkohtia kristillisen työväen mielestä
16116: olisi tässä asiassa {)tettava huomioon.
16117:     Suuri puute elintarpeista on jo pitkät ajat ahdistanut
16118: erittäinkin 'kansamme vähäväkisiä. Tämä johtuu osittain ka-
16119: pitalistisesta keinottelusta yleensä, mutta suureksi osaksi
16120: myöskin siitä, ettei maamme verraten laaja pinta-ala ole voi-
16121: maperäisemmin ja huolellisemmin viljelty. Nykyinen lmhi-
16122: tys irroittaa yhä runsaammin työvoimia maataloudesta ja
16123: saattaa siten pääelinkeinomme varsin arv·eluttavaan asemaan.
16124: Asian auttamiseksi oHsi viipymättä ryhdyttävä tarmokkaisiin
16125: toimiin.
16126:     Viljelysvelvollisuudella ja sopivallai verojärjestelyllä olisi
16127: viljelyskelpoinen maa-ala saatava vilj·elykseen. Siren voitai-
16128: siin saada riittävää tilaisuutta maan kimp1Juun pääsemiseen
16129: niillekin maanviljelykseen haluaville ja kykeneville, joilla ei
16130: muuten ole tähän val'oja ja tilaisuutta. Pienviljelyben edis-
16131: tämiseksi olisi tarpeen maaveron ja manttaalirasitusten pois-
16132: taminen :pienviljelijöiltä siirtämällä rasitukset asteittain nou-
16133: sevina suurempia maa-alueita omistaviUe, jotka niitä parem-
16134: min voivat kestää. Valtion ja kuntain omistamat viljelys-
16135:                  VIII, 4. -   Helenius-Seppälä.             469
16136: 
16137: kelpoiset maa-alat olisivat sopivasti palstoitettuina luovutet- 1
16138: tavat, paitsi mitä valtion ja kuntien hallussa on tarpeellista
16139: säilyttää yleisiä ja tilattomien yhteisiä tarpeita varten, vil-
16140: jeltäviksi tilattomien muodostamille osuuskunnilla, jo1den jä-
16141: senet itse viljel·evät maata. Luovutuksen tulisi tapahtua joko
16142: hyvin järjestetyll,!L omistusoikeudella tai täysin turvatulla
16143: määräaikaisella tai mieluummin perinnöllisellä vuo~ralla ja
16144: sopiva•sti rajoitatulla metsäukäyttöoikeudella, ottaen huo-
16145: mioon, että yhdellä viljelijällä ei pitäisi olla enempää kuin
16146: 215 hehtaaria viljelyskelpoista maata. Olisi tutkittava, pal-
16147: jonko kullakin paikkakunnalla on olemassa manttaaliin kuu-
16148: lumattomia, mutta näiden kanssa yhdyshallinnossa olevia
16149: lisämaita, ja olisivat nämä saatettavat, mikäli niitä tähän
16150: asti ei ole valtiolta lunastettu, takaisin valtion haltuun edellä
16151: mainitulla tavalla käytettäviksi tilattoman väestön maanhan-
16152: kinnan edistämiseksi. Tällaisten alueiden vilj.elykseen saat-
16153: tamisesta olisi suoritettava korvausta sikäli, kuin vrljelys-
16154: tulosten ei voida katsoa korvauneen kustannuksia. V:altion
16155: tulisi saa:ttaa viljelysk·elpoiset alueensa viljelyskuntoon toi-
16156: mittama:lla niissä suurempia uhrauksia kysyvät työt, !kuten
16157: soiden ja järv'ien kuivaukset, teiden :ia asuntoj·en perustami-
16158: set y. m. Tämän lisäksi olisi valtion lunastettava sellaisesta
16159: hinnasta, minkä maanviljelijän kMlnattaa tsuorittaa ta:kaitsin,
16160: 1ilattomille kullakin paikkakunnalla tarpeellinen viljelys-,
16161: metsä- ja laidunmaa joko vapaaehtoisella tai tarvittaessa
16162: pakkolunastuksella yhtiöiltä, osuuskunnilta ja sellaisilta
16163: yksityisiltä, jotka eivät maanviljelystä edistä, etupäässä sel-
16164: laisilta, joilla on hallussaan useampia tiloja, kuitenkin kat-
16165: soen, että maanvilj.elystä 'harjoitta:ville omistajille itselleen
16166: jää kohtuullinen maa-alue. Näitä tilattomille palstoitettuina
16167: joko itsenäisinä tai vuokratiloina luovutettavia alueita ei
16168: saisi antaa useampaa kuin yhden saman hen'kilön hallitta-
16169: vaksi. Myöskin seurakuntien maaomaisuus olisi saatava seu-
16170: rakuntien ;mora.naisen hallinnon alaisena ·enemmän tuotta-
16171: vaksi antamalla se tilattomien viljeltäväksi mieluimmin pe-
16172: rinnöllisellä' vuokraoikt-udella; kuitenkin olisi papin~ jätet-
16173: tävä sellainen maa-ala, josta hän on tilaisuudessa hyvin vil-
16174: 470    VIII, 4, -   Maatalouskysymyksen järjestäminen.
16175: 
16176:  jelemällä saamaan itselleen ja perheelloon kohtuullisen mää~
16177:  rän maataloustarpeita; SeurakunniUe olisi säilytettävä maan-
16178:  sa omistusoikeus. Täten saadut tulot olisivat käytettävät
16179:  evankelisluterilaiseu seurakuutatoimen ylläpitämiseksi.
16180:       Valtion ja kuntaiu olisi riittävästi avustettava ahkeria
16181:  pienviljelijöitä ja sitä varten muodostettuja tilattomien tosi-
16182:  hyödyksi toimivia .t1lattomain osuuskuntia, jotka omasta;kin
16183: •alotteestaan pyrkivät saamaan. yksityisten tai yhtiöid-en hal-
16184:  litsemia ma:apalstoja itsenäisiksi tai vuokratiloiksi, myöntä-
16185:  mällä pitkä-aikaisia ja helppokorkoisia kuoletuslail10ja, sa"
16186:  moinkuin yl·eensäkin olisi entistä enemmän kannatettava
16187:  pienViljelystä erittäinkin osuustoiminnan avulla. Avustus
16188:  olisi toimitettava nopeasti ja mahdollisimman mutkattomasti
16189:  ilman välityspalkkiota.
16190:       Valtion maan nykyisille vuokraajille, torppareille y. m.
16191:  olisi annettava raivaamiinsa ja viljelemiinsä maihin joko
16192:  edellä esitetyllä tavalla hyvin jä.rjestetty omistusoikeus tai
16193:  täysin turvattu perinnöllinen vuokraoikeus kohtuullisilla eh~
16194:  doilla, riippuen siitä, kumpaako haluavat. Täysi myynti-
16195:  oikeus maanviljelystuotteisiin olisi heille heti turvattava.
16196:       Maanviljelystä ja sen sivuelinkeinoja olisi valtion ia kun-
16197:  tain suoranaisten toimenpiteiden avulla edistettävä myöskin
16198:  siten, että pi•enviljelijät ja maalaisväestö ylimalkaan tulisivat
16199:  tuntemaan maanviljelyksen parhaimmat työtavat ja saisivat
16200:  välttämättömät ammattitiedot. Tilatonta väestöä olisi valis-
16201:   tettava ja tietopuoliaesti kehitettävä; sitä varten o1isi 'koulu-
16202:   opetus!kin järjestettävä enemmän taloudellisia tarpeita vas-
16203:  taavalle kannalle.
16204:       Maansa:annin turvaamiseksi liiallista hinnan kohoamista
16205:   vastaan sekä, niinkuin edellä siihen jo on viitattu, maanvilje-
16206:   lyksen lisääntymisen ja edistymisen takaamiseksi olisi mah-
16207:   dollisimman pian säädettävä sopivalla tavalla jä~j·estetty vil-
16208:   jelysvelvollisuus, jota~ yksityisten maahan nähd·en olisi so-
16209:   vellutettava niin, ettei se haittaa pienviljelyksen ~distystä ja
16210:   että se samalla takaa yhteiskunnalle hyödyllisten viljelys-
16211:   tapojen kehityksen.
16212:                 VIII, 4. -   Helenius-Seppälä.             471
16213: 
16214:     Siihen nähden, että puheena olevalla alalla nykyään esiin-
16215: tyvien epäkohtain mahdollisimman kiireellinen korjaalminen
16216: on mitä tär~eintä yhteiskunnan pysyväiseUe rauhoittamiselle,
16217: pyydän kunnioittaen ehdottaa,
16218: 
16219:                että Ednsknnta anoisi Hallitukselta maata-
16220:             louskysymyksen järjestämiseksi puheenaolevissa
16221:             suhteissa kiireellistä esitystä ja että tässä koh-
16222:             den otettaisiin huomioon myöskin edellä esitetyt
16223:             näkökohdat.
16224: 
16225:    Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1917.
16226: 
16227:                                  Matti Helenius-Seppälä.
16228: 472
16229: 
16230: VIII, 5. -   Anom. ehd. N :o 63.
16231: 
16232: 
16233: 
16234: 
16235:              Fränti, A.: Toimenpiteistä kruunun metsä-
16236:                 maiden asuttamiseksi.
16237: 
16238: 
16239:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
16240: 
16241:     Asetus kruununmaan antamisesta viljeltävä:ksi ja uudis-
16242: talojen perustamiseksi 13 p:1tä lokakuuta v. 1892 antaa oi-
16243: keuden väliaikaisien uudistalojen perustamiseen Inarin,
16244: Enontekiön, Kittilän, Sodankylän, Utsjoen ja Kuolajärven
16245: kuntien alueilla olevilla kruununmailla.. Väliaikaisen uudi.s-
16246: talon perustaminen riippuu kuvernöörin päätöksestä, joka
16247: taas asetuksen mukaan perustuu asianomaisen ma;anmittarin
16248: tutkintoon siitä, onko uudistaloksi ilmoitetussa seudussa tar-
16249: peellisia viljelysmaita itsekannattavaisrta maanviljelystä var-
16250: ten, kuin myöskin metsänhoitajan lausuntoon.
16251:     Asianomaisen kruununvoudin tai nimismiehen ulossyy-
16252: uin uudistsJon maista vahvistaa kuvernööri, määräten sa-
16253: malla rakennusvelvollisuuden ja väliaikaisen manttaalin sekä
16254: verovapausvuodet, kuultuaan ennen päätöksen tekemistä lää-
16255: ninmaanmittarin mieltä asiassa.                            .
16256:     Nä!mä nykyisessä laissa määrätyt toimenpiteet uudistaloa
16257: perustettaessa ovat liian mutkikkaa;t, vievät 'Paljon aikaa. ja
16258: dvät ole enää nykyää~ tarkotustaan vastaavia. Esim. maan-
16259: mittarin tutkimus seudun viljelyskelpoisuudesta ja !kruunun-
16260: voudille tai nimismiehelle määrätty ulossyyni, verolle pano,
16261: rakennus- ja viljelyssuunnitelman tekeminen ja verovapaus-
16262: vuosien ehdottaminen voitaisiin yhdistää samoihin käsiin ja
16263: samalla ·kertaa tapahtuvaksi. Näin säästettäisiin paljon ai-
16264: kaa ja myöskin vältettäisiin tarpeettomia kustannuksia. Si-
16265:                       VIII, s. -   Fräuti.                   478
16266: 
16267: tä.paitsi kysymyksessä olevien seutujen nimismiehillä ja
16268: kruununvoudeilla ovat siksi laaj.at piirit, etteivä;t nämä voi
16269: tarpeellisella joutuisuudella huolehtia uudistalojen perusta-
16270: misasiaao. Sen lisäksi näiltä henkilöiitä ei voida vaatia sitä
16271: ammattipätevyyttä, jota edellyttää onnist.uneen rakennus- ja
16272: viljelyssuunnitelman tekeminen. Epäilyksiä 'herättää myös-
16273: kin maanmittarin kykeneväisyys näihin toimiin. Nämä pu-
16274: heenaolevat tehtävät olisi sopivin jättää henkilölle, joka olisi
16275: sekä maanmittari että agronoomi. Mutta tämä henkilö olisi
16276: asetettava yksinomaan uudistalojen ·perustamista varten.
16277:      Nykyiset metsänhoitoviranomaiset huomamtava.lla tavalla
16278: lausuntojensa kautta ·ehkäisevästi vaikuttavat kruununmaan
16279: viljelykselle saattamiseen. Nämä viranomaiset näyttävät läh-
16280: tevän siitä periaa!tteesta, että kruununmaa on mahdollisim-
16281: man tarkoin säilytettävä valtion välittömän hEJ:llinnon alai-
16282: sena. Paikkakunnan asujanten oikeutetut edut ja taloudelli-
16283: sen menestymisen perusehdot saatetaan väistymään valtion
16284: näennäisten etujen tieltä. Mutta bnsallistaloudelliselta kan-
16285: nalta tätä katsottaessa se ei voi olla onneksi maalle.
16286:     Varsin haitallisesti vaikuttaa perustettujen uudistalojen
16287: menestymiseen se, että voimassa oleva asetus antaa kruunulle
16288: oikeuden uudistalojen alaisilta mailta kymmenen vuoden ku-
16289: luessa imissionikirjan autopäivästä lukien ottaa puut, jotka
16290: ova.t 6 m. korkeudelta 22 sm. poikkimitaten tai sitä enemmän.
16291: Kun hakkuuaika on näin 'Pitkä, niin se ehkäisee uudistaJo-
16292: kasta uudistalonsa alueella olevaa metsää sää;stämä.stä. ja
16293: metsänhoidollisesti hoitamasta. Sitäpaitsi olisi otettavien
16294: puiden poikkimittaa jonkun verran korotettava. Kun kruu-
16295: nun otto on asetuksen mukaan toimitettu, niin uud].slta·lon
16296: metsään ei jää kunnollista rakennuspuuiii, joka kuitenkin
16297: olisi välttämätöntä.
16298:     Uudista;loja verustettaessa asettuvat viranom~set yleensä
16299: sil1e kanna;lle, että siinä seudussa, j{>hon uudistaloa suunni-
16300: tellaan, tulee olla huomattava määrä luonnonniittyjä. Tämä
16301: voi ennen käydä päinsä ja ol~~a paikallaarrkin. Mutta asutus
16302: on jo Lapissa siksi levinnyt, että luonnonniityt ovat jo saa-
16303: neet omist.a1jansa. Jos yhä pidetään kiinni luonnonniittykan-
16304: 474   VIII, 5, -   Kruunun metsämaiden asuttaminen.
16305: 
16306: nasta, niin se kokonaan seisauttaa uudisasutnkseen Lapissa.
16307: Uudi'Staloja tulee perustaa paikoille, joi'ssa on viljelykselle
16308: sopivaa vainio- ja suomaata.
16309:      Yksi uudista1ouden aiva-n tärkeimpiä menestymisen edel-
16310: lytyksiä on se, että uudistwlojen perustajia taloudellisesti
16311: va'ltiovallan .puolelta tuetaan sopivilla lainoilla ja palkkio-
16312: avustuksilla. Ne v·ara:t, jotka valtio saa uudistalojen wlueilta
16313: myydyistä metsistä, olisi sopivalla tavalla käytettävä uudis-
16314: talokkaiden hyväksi. On nimit. todettava, että useimmat
16315: uudistalojen perustajat ovat aivan v111ratonta viilkeä.. Niideri
16316: ainoana pääomana on oma työvoimansa, joka ei riitä silloin
16317: kun ruvetaan taloa eräm!llahan rakentamaan.
16318:      Että uudistalojen kehittäminen ja perustaminen on ky-
16319: symyksessä oleva:lle seudulle tärkeä taloudellinen elinkysy-
16320: mys, siinä suhteessa viitatta:koon Lapinmaan taloudellisia
16321: oloja tutkimallin asetBtun komitean mietint.öön (sivut 255_:_
16322: 260).
16323:      Alussa mainituilla seuduilla on myös melkoinen määrä
16324: kruununtorppia. Näiden nykyiseen tilanteeseen ja; perusta-
16325: miseen pääasiallisesti soveltuu yleensä kaikki se, mitä edellä
16326: on san~ttu uudistaloista. Ero on vain siinä, et.tä kruununtor-
16327: pat ovat ·alttiina suuremmaUe mielivaillalle kuin uudistalot,
16328: sillä ne riippuvat hwllinnollisista viranomaisista ja hallinnol-
16329: lisista asetuksista.
16330:      Kolmantena kruununmaan asuka.sryhmänä ovat metsän-
16331: vartijat. Näidenkin asutusoloiss·a olisi monia korjattavia
16332: kohtia.. Ensi sijassa olisi turvattav·a metsänvartijoille täysi
16333: korv-aus asumaansa torppaan tehtyihin parannuksiin ja uudis-
16334: tuksiin siltä varalta, että he syystä tai toisesta luovuttavat
16335: torpaa1 asuma-oikeuden pois.
16336:      Edellä \_osketellut asiat, tu1la!kseen ratkaistuuksi olojen
16337: mukais•esti ja asianymmärryksellä, vaativat seikkaperäisiä
16338: selvittelyä, joka vaan on saatavana sen kautta, että hallitus
16339: asettaisi komitean a'Sia:a tutkimaan ja siirtä ehdotuksia teke-
16340: mään.
16341:    · Edel1i·sen nojalla ehdotan, että Eduskunta anoisi,
16342:                  VIII, 5. -   Fränti.                   475
16343: 
16344:             että Hallitus mahdollisimman pian asettaisi
16345:         komitean, jonka tehtäväksi .annettaisiin laatia
16346:         seikkaperäinen ehdotus väliaikaisten uudistalo-
16347:         jen perustamisen jouduttamisek:Si ja näiden a:Suk-
16348:         kaiden taloudellisen ,tilan kohottamiseksi ja
16349:             että komitean tulisi samalla esittää parannus-
16350:         ehdot·uksia kruununtorpparien ja metsänvarti-
16351:         jain asutusoloihin Lapissa.
16352: 
16353: Helsingissä 24 p:nä huhtik. 1917.
16354: 
16355:                                            A. Fränti.
16356: 476
16357: 
16358: VIII, 6. -    Anom. ehd. N :o 64.
16359: 
16360: 
16361: 
16362: 
16363:               Saalasti, Filip, y. m.: Kruunun metsämllliden
16364:                  asuttamisen järjestämisestä.
16365: 
16366:                 S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
16367:     Viitaten niihin peruste1ui'hin, jotka ovat esitetyt vuo-
16368: den 1912 valtiopäivillä anomusehdotuksessa N :o 95 (Liit-
16369: teet VIII, 7 siv. 52-55) ja valtiovarainvaliokunnan mie-
16370: tintöön N:o 13 samalta vuodelta, siv. 25-27, pyydämme
16371: kunnioittaen Eduskuntaa anomaan,
16372:                  että kruwnunpuistoiksi julistaminen keskey-
16373:              tettäisiin siksi, kunnes entistä pe,rinpohjaisempia
16374:              tutkimuksia on suor{'tettu kruununmetsämaiden
16375:              sisällä löytyvien viljelyskelpoisten maiden vilje-
16376:              lysmahdollisunksista, ja
16377:                  että Ylisimon hoitoalueesta tutkijalautakun-
16378:              nan ehdottaman alueen dJsutt«ksen täydellistä jär-
16379:              jestämistä varten asetettaisiin erityinen asutus-
16380:              lautakunta, jossa maatalou4en ja asutustoiminnan
16381:              eri puolet olisivat niin voimakkaasti edustettuina
16382:              kuin se meidän oloissa on mahdollista.
16383: 
16384:       Helsingissä huhtikuun 19 p:nä 19117.
16385: 
16386:        Filip Saalasti.              E. Y. Pehkonen.
16387:        Santeri Haapanen.            Aleksis Salovaara.
16388:        Juho Niukkanen.              Oskari Lahdensuo.
16389:        Pekka Saarelainen.           J alm. Haapanen.
16390:        Iv. Fr. Lantto.              J. P. Kokko.
16391:                                                               477
16392: 
16393: VIII, 1. -   Anom. ehd. N:o 00.
16394: 
16395: 
16396: 
16397: 
16398:              Nurmela, Kalle, y. m.: Ehdotuksen antamisesta
16399:                 kruununmaitten asuttamiseksi ja kruunun-
16400:                metsätorpparien aseman parantamiseksi.
16401: 
16402:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
16403:     Viittaamalla edellisiHe valtiopäiville jättämiimme ano-
16404: musehdotuksiin kruununmaitten asutta;misesta (Liitteet VIII,
16405: siv. 599---'605) ja kruunumnetsåitol'IPparien aseman paranrta-
16406: misesta (Liitteet VIII, siv. 65<6'---'6162) pyydämme kunnioit-
16407: tavimmin Eduskuntaa anomaan,
16408:                  että hallitus asettaisi ensi tilassa asutusoloja
16409:              tuntevista, työkykyisistä henkilöistä komitean te-
16410:              kemään asetusehdotukset kruununmaitten asut-
16411:              tamisesta ja kruununmetsätorppariolojen järjes-
16412:              tämisestä; sekä
16413:                  että ensiksi kokoontuville valtiopäi-ville an-
16414:              nettaisiin näistä esitykset.
16415: 
16416:    Helsingissä, 23 p :nä huhtikuuta 1917.
16417: 
16418:      Kalle Nurmela.           J almar Haapanen.
16419:      K. A ..Lohi.             Iv. Fr. Lantto.
16420:      Aleksis Salovaara.       Juho Niukkanen.
16421:      Santeri Haapanen.        Santeri Alkio.
16422:      Filip Saalasti.          J. P. Kokko.
16423:      P. ,Saarelainen.         Mikko Luopajärvi.
16424:                    August Raatikainen.
16425:                    B.
16426: 
16427: Maanviljelyksen edistämistä tarkoittavia
16428:            anomusehdotuksia
16429:                                                               481
16430: 
16431: VIII, s. -   Anom. ehd. N :o 70.
16432: 
16433: 
16434: 
16435: 
16436:              Thuneberg, Otto, y. m.: Määrärahan myöntä-
16437:                 misestä kotimaisen apulantateollisuuden edis-
16438:                 tämiseksi.
16439: 
16440: 
16441:               S u o m e n E d u s k u'' n n a 11 e.
16442: 
16443:     Voimakas maanviljelys edellyttää runsasta ja monipuo-
16444: lista lannoitusta. Mutta tunnettua:han on, että luonnolliset
16445: lantavarat eivät missäänkään maassa yksin riitä ,peltoa kyl-
16446: liksi voimistuttamaan, vielä vähemmin meillä, missä pelto-
16447: maa enimmältä osaltaan on luonnostaan laihaa ja mirssä vil-
16448: jeltyä pinta-a:1aa kohti on karjaa verrattain vähän.
16449:      Niissä maissa, missä maanviljelys on korkealla a,steella,
16450: käytetään runsaasti apulantoja. Niinpä on niitä Saksassa ai-
16451: kaisemminkin käytetty suurissa määrin, mutta varsinkin ny-
16452: kyisen maailmansodan aikana on, sen mukaan kuin on saatu
16453: kuulla, Saksan hallituksen twhoLta tehty kaikki voitava apu-
16454: lantateoHisuuden kartuttamiseksi ja maanviljelyksen tämän
16455: kautta voimistuttamiseksi. Saksan kuuluisat kemistit ovat
16456: yhtämittaisessa työssä keksiäkseen p~annuksia tämän teolli-
16457: suuden alalla, samalla kun valtio myöntää tähän runsaita
16458: varoj,a yksityisten yrittäjäin auttamiseksi ja tukemiseksi, hy-
16459: vin ymmärtäen, että ainoastaan tätä tietä saadaan kansa säi-
16460: lymään nälkäkuolemasta.
16461:      Luonnollisten 'lantava11ain vähyyden ja yksipuolisuuden
16462: korvaamiseksi olisi meidänkin maanviljelyksessämme käytet-
16463: tävä a:pulantoja runsaammin 'kuin näihin asti. Mutta sään-
16464:  nöllisinä;kin aikoina on epäilyksenalaista niiden käytön kan-
16465:  nattavaisuus. Sillä niiden hinta on luonnottoman ,kallis, joh-
16466:                                                          31
16467: 482     VIII, 8,   -   Apulantateollisuuden edistäuiPnen.
16468: 
16469: tuen tämä seikka siitä, että maassamme ei niitä valmi:steta,
16470: pientä mäiilrää iluujauhoja lukuunottamatta; ne tuodaan tänne
16471: ulkomailta, pääasiallisesti Venäjältä, Englannista, Saksasta
16472: ja Amerikasta, joten niiden on kuljettava pitkät mrutkat ja
16473: monien välikäJsien kautta.
16474:      Mutta tämP,n maailmrunsodan aikana on niid,en niinkuin
16475: kaiken muunkin ulkomaisen tavaran saanti käynyt mahdot-
16476: tomaksi. Niitä ei nyt saada tänne rahalla eikä millään.
16477:      Herää .sentä:hden vaki:sinkin ajtatus, eikö Suomessa voitaisi
16478: mit.ään tehdä tämän tärkeän apulantakysymyksen onnelli-
16479: seksi ratkaisemiseksi.
16480:      Ulkomailla on ·sodasta johtuneen elintarvepulan lieven-
16481: tämiseksi, maanviljelyksen tukemiseksi ja auttamiseksi tehty
16482: valtion puo1elta suuri-a uhrauksia. Niinpä näkyy, että Ruot-
16483: -sin valtiopäivät ovat myöntäneet 4,000,000 kruunua apulan-
16484: tain oston avustamisaks·i. Saman suuntaisia valtionavustuk-
16485: sia on kotoisen elinta.rvetuotannon kohottamiseksi tehty mo-
16486: n-esSia muussa ma;assa, kuten Tanskassa ja Norjassa, puhu-
16487: mattakaan nyt Sa:basta, jossa ei mitään va.ltion uhrauksia
16488: ole sääJstetty.
16489:      Esitetty avustusmuoto- aipulanttatuonnin helpottaminen
16490: - ei tällä kertaa voi pe1astrua meitä, koska tie muitten kuin
16491: luujauhojen kuljetukseen on tykkänään tukossa.
16492:      Mutta,, luottaen siihen että me nälkävyötä kiristäen lä-
16493: päisemme sodan aiheuttaman raskaan prukkopaa·ston, on mei-
16494: dän vastaisuuden Vlaralta tehtävä S'e mitä suinkin voidaan.
16495:      Arpulantoja olisi omassa maassa ruvettava valmistamaan.
16496: Edellytyksiä siihen näytt.aisi olevan.
16497:      Kasviravintoaineesta on roallein typpi. Typellisten ja
16498: mahdollisesti muidenkin apulantain kotoisen tuotannon luuli-
16499: simme tääillä menestyvän. Typpeä on, kuten tietty, ilmassa
16500: loppumattomat määrät. Sen kokoomiseksi ja sopivaan muo-
16501: toon saattamiseksi tarvitaan suurta voimaa, kalliita tehtaita
16502: ja koneita. Voimaa mei1lä on koskissamme enemmä.n kuin tar-
16503: peeksi, ja ra.han puute ei tässä saa tehdä kiusaa. Tarvitaan
16504: vain innostuttavaa alkuun'Panoa. Kun yksityistä yritteliäi-
16505: syyttä ja rolhkeutta puuttuu, on valtion astuttava esiin. Val-
16506:                   VIII, s. ,....... Thuneberg y. m.
16507: 
16508: tion olisi tämän tärkeän asian eteen käytettävä rohkeasti va-
16509: rojaan. Sen olisi palkattava tiedemiehiä tutkimaan, missä
16510: määrin omassa maassamme on edellytyksiä apulantatuotan-
16511: nolle. Valtion olisi myönnettävä matkarahoja liikemiehil-
16512: lemme, 8igronoomeillemme, kemisteillemme ja tekni'koillemme
16513: apulantateollisuuden tutkimista varten ulkomaHla. Valtion
16514: olisi, edellyttämällä että nämät tutkimukset johtavat suotui-
16515: siin tuloksiin, joko itse täydellä tarmolla ryhdyttävä tätä
16516: teollisuutta toteuttamaan tahi, mikä meistä näyttää edulli-
16517: semmalta, riittävän suurilla ja edullisilla lainoilla, mahdolli-
16518: sesti al)urahoillakin sekä ainalkin myörutämäJllä tulli- ja rahti-
16519: vapautusta tarkoitusta varten tuotettaville koneille ja raaka-
16520: aineilla kannatettava yksityistä yritteliäisyyttä tämän maal-
16521: lemme uuden mutta tärkeän teollisuuden aikaansaamiseksi.
16522:     Asian uutuuteen ja tuntemattomuuteen nähden on tietysti
16523: mahdoton edeltäpäin tehdä laskelmia siitä, miten paljon va-
16524: roja sen alkututkimukset ja valmistukset vaativat, minkä-
16525: tähden emme voi mainita minimimäärää; mutta, ollen vakuu-
16526: tettuina siitä että nrumä!t varat eivät ole hukkaan heitettyjä
16527: ja että ne tulevat käytettäviksi koko maan, koko Suomen
16528: kansan hyödyksi ja onneksi, olisi aluksi myönnettävä halli-
16529: tuksen käytettäväksi 250,000 markkaa.
16530:     Edellisen nojalla käännymme kunnioi.ttaen eduskunnan
16531: puoleen esittäen anottayaksi,
16532: 
16533:                 että Hallitus ryhtyisi tarm<Jkkaisiin wimiin
16534:             kotimaisen apulantateollisuuden mahdollisuuk-
16535:             sien tutkituttamiseksi ja edistämiseksi ja
16536:                 että valtion varoista myönnettäisiin tähän
16537:             tarkoitukseen 250,000 markkaa.
16538: 
16539:     Helsingissä 2'5 päivänä huhti·kuuta 19,17.
16540: 
16541:       Otto Thuneberg.                J. G. Hirvensalo.
16542:      J nho Laitinen.                 K. W. Koskelin.
16543: VIII, s. ~ Anom. ehd. N:o 71.
16544: 
16545: 
16546: 
16547: 
16548:             J;aitinen, Juho, y, m.: Mäiitränahan myöntämi-
16549:                 sestä siementen hankkimiseen y. m. maatalo-u-
16550:                 dellisiin tarpeisiin.
16551: 
16552: 
16553:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
16554: 
16555:      Kuluneena sota-aikana on maassamme elintarpeiden saan-
16556: tia koetettu järjestää määräämällä ylimpiä hintoja elintar-
16557: peille ja osittain, valitettavasti vasta verrattain myöhään,
16558: säännöstelemällä eräitten yleisten tarvikkeiden kulutusmää-
16559: rää. Samalla on kuiten'kin jätetty huomioonottamatta kysy-
16560: myksen ratkaisun toinen puoli, nim. elintarpeiden Tiittä-
16561: vyyden järjestely kotimaisen tuotannon kehittämisen kautta.
16562: Onpa ensiksi mainitulla toimenpiteellä, rajahinnoilla, suoras-
16563: taan viety alaspäinkin maataloutemme tuotantoa. Kun näet
16564: maaseudulla työpalkat ovat kohonneet yleensä noin 100-
16565: 300 %, maanviljelijän tarvitsemat koneet noin 300--400 %,
16566: ammattitarvikkeista esim. apulannat noin 450 %, on sen si-
16567: .ia;an esim. viljan hinta saanut nousta noin 100 % ja maidon
16568: hinta noin 50 %. Tällainen epäsuhde tuotantokustannusten
16569: ja tulosten välillä ei ole voinut jatkua haita1lisesti vaikutta-
16570: matta tuotannon määrään. Maatalouspiireille onkin asia ollut
16571: selvillä jo kauvan ja on tästä useat kerrat hallitukselle huo-
16572: mautettu. Jos tuonti Venäjältä olisi saanut ja vasta saisi
16573: jatkua, kuten säännöllisinä aikoina, niin kansamme kokonai-
16574: suudessaan ei kuitenkaan asian tällaisestakaan tilasta ehkä
16575: kärsisi lähimpänä aikana, vaan olisi kuorma sälytetty maan-
16576: viljelijäin hartioille yksinomaan, ja raskaampana pienvil-
16577: jelijöille, jotka leipäviljaa eivät koskaan tuota edes omalle
16578:                     VIII, 9, -Laitinen y. m.                  486
16579: 
16580:   talohdelleen riittävästi. Nythän on kuitenkin niin, että tuonti
16581:   Venäjältä on lähes tauonnut eikä siitä suuria toiveita ole,
16582:   joten seisomme uhkaavan elintarvepulan ,edessä leipäviljaan
16583:   y. m. nähden.
16584:       Hallitus on jättänyt valtiopäiville esityksen, mikä tar-
16585:   koittaa sekä kulutuksen järjestelyä että tuotannon turvaa-
16586:   mistakin. Nähdäksemme ei kuitenkaan lakiehdotus sisällä
16587:   tarpeeksi toimenpiteitä, jotka johtaisivat viimemainittuun.
16588:   Naapurimaissa, joitten elintarvepolitiikasta eduskunnan jäse-
16589:   nille on jaettu selostuksia, on muun muassa kiinnitetty val-
16590:   tion varoja apulantojen ja väkirehujen hankkimiseen ja näitä
16591:   myyty elintarpeitten tuottajille alennettuun hintaan. Kat-
16592:   soisimme olevan riittävää aihetta samansuuntaiseen toimen-
16593:   piteeseen meilläkin. Toivottavasti ensi syksynä muokataan
16594:   nutismaita rukiinkasvulle meillä runsaasti, näihin tarvitaan
16595:   ehdottomasti luujauhoja. On enemmän kuin epäiltävää, voi-
16596:   vatko tämän tavaran kuluttajat entisen 10-12 markan hin-
16597:   nan 100 kg:lle sijaan niistä nyt maksaa vaaditun 45-50
16598:   markkaa 100 kg:lle. Hinta on saatava alenemaan ja tämä
16599:   käy päinsä suuremmassa määrässä yksistään sen avulla, että
16600:   valtio ottaa osan hinnasta maksaakseen. Sama voi olla asian-
16601:   laita ensi ruokintakautena tarvittaviin väkirehuihin nähden,
16602:   jos niitä on ollenkaan saatavissa. Uhkaavan voi- ja maito-
16603:   pulan poistamiseksi voidaan siinäkin ajatella käytettäväksi
16604:   valtion väliintuloa. Järjestelytoimenpiteitä niinikään toden-
16605: . näköisesti tarvitaan ensi syksynä ja seuraavana keväänä tar-
16606:   vittavien siementavaroitten suhteen, toimenpiteitä, jotka ar-
16607:   vattavasti vaativat yleisiä 'varoja. Samoin voitanee vielä tä-
16608:   män keväänkin peruna- ynnä juurikasvikylvöihin edistä-
16609:   västi vaikuttaa näitten siementä hankkimalla seutuihin, .io~sa
16610:   sitä ei ole tarpeeksi.                                     ·
16611:       Herätystyötä pienimpienkin maatilkkujen haitijoitten
16612:   keskuudessa myöskin epäilemättä tarvitaan, työtä, joka voi
16613:   piankin kantaa hedelmää, mutta tämänkin voimakkaasti aja-
16614:   miseksi ·kaivataan varoja. Samoin sienien ja marjojen en-
16615:   tistä yleisempi talteenotto ja ravinnoksikäyttäminen voi se-
16616:   kin suurelta osalta helpoittaa elintarpeitten riittävyyttä.
16617: 486           VIII, 9. -   Siementen hankkiminen;
16618: 
16619: 'rämäkin mielestämme kaipaa voimakasta jopa yksilöihin
16620: ulottuvaa neuvontaa ja herätystä.
16621:     Sen nojalla, mitä yllä lyhyesti olemme kosketelleet, roh-
16622: kenemme esittää anottavaksi,
16623:                   että osotettaisiin varoj.a 3,000,000 m.arkk.aa
16624:               hallituksen käytettäväksi siementen hankkimiseen
16625:               ja vähävaroisille ilmaiseksi jakamiseen, moonvil-
16626:               jelysf!arvikkeiden ht'ntojen alentamiseen ja maa-
16627:               taloudelliseen herätystyöhön vo:rsinkin pienelä-
16628:               jien keskuudessa.
16629:                                                               •
16630:       Helsingissä 24 p :nä huhtikuuta 1917.
16631: 
16632:        Juho Laitinen.              J. G. Hirvensalo.
16633:        Pekka Pennanen.             Otto Thuneberg.
16634:                                                                487
16635: 
16636: VUI, to.- AnoQl. ehd. N:o 7~.
16637: 
16638: 
16639: 
16640: 
16641:              Brander, U., y. fll.: Mii,ärär(lhan myöntämisestä
16642:                - kasvitarhMi,emenviljelyksen edistämise"/ysi.
16643: 
16644: 
16645:                S u D m e n E d u s k u u n a 1 l e.
16646: 
16647:     Kasvitarhaviljely:s ou k~tnsaiPUle keskt;rqdessa verrattain
16648: vähän kehittyneellä kannaUa. Viimeksi kulqnllt aika on ~ui
16649: tenkin erittäin selvästi osoittanut ku.inika t&;rkeätä, olisi, että
16650: juu:ri ka,svitarhantuotteita olisi pwljoa rul\Sa{lmmin olemassa,,
16651: lisäämässä niukkoja elintarvevarastoja:mme ja korvaamas~>a
16652: niitä ruoka-aineksia, joita on totuttu ulkoa maahan tuomaan.
16653: Pa:rin viime vuodenaikanit näyttääkin kasvitarhavi:ljelys saa-
16654: neen entistä suurempaa vauhtia ja ~uosiota, erityisesti pien-
16655: viljelijäin, työläi•sten y. m. piireissä. Ka)lsakoulujen yhtey-
16656: teen on perustettu oppila:skasvitarhoja, kau:prmkien laidoille
16657: ka.svitarhasiirtoloita ja,. on palkattu lukuisia kiertäviä tarhu-
16658: reita levittämääu neuvoja tästä 'Perin hyödyllisestä, kaikille
16659: 'kodeille soveliata,Sta työallasta ja, siuna.uksellisesta sivuan-
16660: siosta.
16661:     Kasvitarhaviljelyksel]. nopea:ta leviämistä uhkaa kuiten-
16662: kin arveluttavassa määrässä ehkäistä eräs e'Pä:koihta, jota ai-
16663: kaisemmin ei ole ymmärretty ottaa h1kuun, niiD.ittäip. kel-
16664: vollisen kylvösiemenen riittämättömyys. On tällä, kuten
16665: niin monella muulht alalla, totuttu liiaksi luottamaan ulko-
16666: maiseen tuotantoon. Sodan aika on kuiten1~in hairtallise$ti
16667: vaikutta-nut •kansainvä:lis•een kauprpaan tä!llä:kin alalla. Eräät
16668: marut ovat säätäneet nimenomaisia kieltojit siementavarain
16669: maasta viennille. Tästä syystä on kasvitarhasiementen maa-
16670: hantuonti ollut erityisen vaikeata ja on hinta niiUe määrille,
16671: 488        YIII, 10. -   Kasvitarhasiementen viljelys.
16672: 
16673: mitkä on saatu, tullut erittäin kalliiksi, ilman että on ollut
16674: riittäviä, välistä mitään takeita siitä, että kallis tavara olisi
16675: kelvollista.
16676:      Todenooköistä on, että osa kasvitarhakasvien siemenistä
16677: on vrustrukin ja ainakin toistaiseksi ulkoa tuotava, mutta mel-
16678: koinen määrä eri lajien ja ta!loudellisesti ehkä k1ai:kkein tär-
16679: keim'pien siemeniä voitaisiin varmaankin omassa maassa kas-
16680: vattaa, kun yritteliäisyys saadaan liikkeelle ja ammattitaito
16681: nousemaan. Jotta kasvitarhasiemenvi:ljelys saata,isiin no-
16682: peasti ja lähiaikojen kipeitä tarpei1Ja vastaavalla tavalla ke-
16683: hittymään, olisi sitä varten täällä,. kuten naa}Jurimaissakin
16684: uhrattava yleisiä varoja, osaksi avustaakseen niitä J,aitoksia,
16685: järjestöjä ja y;ksityisiäkin, jotka ryhtyvät tässä toimimaan,
16686: osaksi: siten, että ostettaisiin varastoon tärkeimpiä siemenla-
16687: jeja jaet'bavaJksi sittemmin joko erittäin halvalla tai harkinnan
16688: mukaan ilmaiseksikin kansakouluille ja vähäväkisten i{>ii-
16689: reissä toimiville järjestöille. Täten vältettäisiin sellainen va-
16690: litettava ilmiö, kuin nyt kuluvana keväänä, että nimittäin
16691: esim. kansakoulujen oppilaskasvitarhoja osa jäänee ilman
16692: kylvösiementä.
16693:      Keinoina kasvitarhasiemenvi'ljelyhen edistämiseksi olisi
16694: käytettävä henkilökohtaista neuvontatyötä, sopivain lento-
16695: kirjasten julkaisemista, sellaisten järjestöjen ja laitosten suo-
16696: ranaista rahallista avustamista, jotka ry!htyvät tätiil siemen-
16697: viljelystä ammatillisen valvonnan alaisina harjoittamaan,
16698: tärkeimpäin siemenlajien varastoon ostoa st=ikä sellaisten la-
16699: jien ajoissa mwa:han tuontia, joita ei ainakaan toistaiseksi
16700: omasta maasta saada. Myöskin olisi rpäteviä ammattihenki-
16701: löitä lähetettävä ulkomaille sikä:läisiin toimintata'poihin ja
16702: kokemuksiin perehtymään. Toiminnan alkuunrpanijo~ksi
16703: ia järjestä;jiksi olisi ajateltava, paitsi valtion omia puut~;rha
16704: laitoksia ja viranomaisia, sellaiset järjestöt kuin maanvilje-
16705:  lysseurat ja Marttayhdistykset selkä erittäinkin ne osuustoi-
16706:  minnalliset keskusliikkeet, jotka kasvitarhasiemena1alla ovat
16707:  jo alkaneet toimia. Joka ta}Jauksessa olisi tarkoitusta var-
16708: ten varattava riittävä rahamäärä, josta hallitus tehtävien
16709:  anomnsten nojalla .ia tarkemmin määriteltävil1ä ehdoilla ja-
16710:                  VIII, 10. -   Brander y. m.             489
16711: 
16712: kaisi apurahoja. Aluksi lienee 50,000 markan suuruista mää-
16713: rä:rahaJa tarkoitusta varten pidettävä riittävänä.
16714:      Edellä esitetyn perusteella ehdotamme anottavaksi,
16715: 
16716:                että kasvitarhasiemenviljely ksen edistämi-
16717:            seksi ylempänä mainitulla tavalla yleisistä va-
16718:            roista varattaisiin 50,000 markan suuruinen mää-
16719:            räraha.
16720: 
16721:    Helsingissä huhtikuun 25 p :nä 1917. ·
16722: 
16723:   U. Brander.                        Juho Laitinen.
16724:   Pekka Hälvä.                       J. G. Hirvensalo.
16725:   Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.       Te1tla Hultin.
16726: 490
16727: 
16728: VIII, 1 1 , - Anom. ehd. N:o 75.
16729: 
16730: 
16731: 
16732: 
16733:             Pehkonen, E. Y., y, m.: Määrärahan myöntämi-
16734:                sestä ·maataloustutkimuksia ja tiedemiesten
16735:                kehittämistä varten.
16736: 
16737: 
16738:               s u 0 m e n E d u •S k u n n a ll e.
16739:     Taloudel:lisen elämän kehitys perustuu suurelta osalta tie-
16740: teellisen tutkimustyön tuloksiin. Tämä on varsinkin teolli-
16741: sella a;lalla tullut huomatuksi ja saavut-tanut suuren merki-
16742: tyksen.
16743:     Maassamme on kuitenkin maatalouden kehitykselle ase-
16744: tettava sekä kansantalouden että elintarvetuotannon kamualta
16745: katsoen ennen muita tä:rkeä merkitys. Tieteellinen työ on
16746: entistä ·enemmän saata.va selvittämään S·en perusteita, sillä
16747: suurempia, muuttuneiden olosuhteiden vaatimia tuloksia ei
16748: voida nopeasti ja riittävässä määrin saavuttaa maatalou-
16749: denkaan alalla, ilman että olosuhteet ja tehtävärt huolelli-
16750: sesti ja tieteellisillä perusteina ·selvitetään. Tämä aika on
16751: selvästi osoittanut, että maataloustuota·nto vaatii uudestaan
16752: järj-estämistä ja että se tässä kai1paa tieteellisen tutkimus-
16753: työn tukea.
16754:     Maatalouden al:alla tapahtuvien tutkimusten edistämisen
16755: ja kehit.trumisen on ottanut teMäväikseen meillä v. 1910 pe-
16756: rustettu Suomen Maataloustieteellinen Seura, joka tähän
16757: saaikka on julkaissut 8 tieteellistä eri teosta ja jonka kokouk-
16758: sissa on pidetty 41 maataloustieteelliseen alaan kuuluvaa
16759: esitelmää. Tätä toimintaansa varten on seura saanut valtion
16760: apumhaa ainoastaan v. 1911 Smk 4,000:- ja v. 1914 Smk
16761: 600:- eli ylhteensä Smk 4,600:-.
16762:                   VIII, 11.- Pehkonen y. m.                  4~1
16763: 
16764: 
16765:     Kun muuttuneet olosuhteet ovat avanneet Hlaisuuden
16766: maan taloudelliselle kehitystyöllekin, on myöskm maatalou:.-
16767: tieteellinen tutkimustyö saatava voimakkaamma:ksi ja tar-
16768: jottava sille yht.erskunnan puolelta taloudellista tukea laajan
16769: ohjelmansa toteuttamiseksi. Sellaisina kysymyksinä, joita
16770: Suomen Maataloustieteellinen Seura on suunnitellut työoh-
16771: j.elmaansa, jos sen käytettäväJksi asetetaan tarpeellisia varoja,
16772: voidaan mainita m. m. leipäviljan viljelyksen edellytykset
16773: Suomes'sa, maataloustyöväen kysymys, työtehon lisääminen
16774: maataloudessa, maata,lous nykyisessä tullipolitiikas8a, lai-
16775: dunten järkiperäinen hoito ja käyttö sekä pednnöllisyys suo-
16776: malaisessa nautakar.ias·sa. Sen lisäksi on seura, edellytyk-
16777: sellä, että se voi saada tarvittavat varat, päättänyt julkaista
16778: maataloud·en nykyistä tilaa o1soittavan tilasto~lisbloudellisen
16779: kokoom usteoksen.
16780:      Olotilaa, jossa tällainen koko maalle ja varsinkin sen työ-
16781: tätekeväJlle kansanenemmistölle varsin tärkeä tutkimustyö on
16782: kerättyjen tahi lahjoitettujen varojen var~ssa, ei voida pitää
16783: onnellisena, koska silloin helposti yksit.yiset lahjoittajat voi-
16784: vat vaikuttaa siihen, mitkä asiat tutkiiffiustyössä joutuvat
16785: etualalle. Valtion on apurahojen kautta saatettava tieteel-
16786: linen työ taloudeHisella alaUa siinä määrin rii'ppumattomaan
16787: asemaan, että taloudellisesti suuriarvoisimmat asiat voivat
16788: ennen muita tulla tutkimuksen alaisiksi. Sitfupaitsi on maa-
16789: talouden tutkimustyöhön saatava kiintymään ja sitä varten
16790: kasvatettava uusia tieteellisiä voimia. Tälle alaille antautu-
16791: via nuoria tiedemiehiä olisi siten ennen muita tällä hetkellä
16792: tuettava tutkimustyössään, samana kuin sitä työtä ohjataan
16793: kä;ytännöllisesti suuriarvoisten asiain selvi,ttämiseen.
16794:     Saavutetut tutkimusten tulokset ovat toiselta puolen hyö-
16795: tyä tuottavia vasta senjälkeen kun ne on saatettu käytän-
16796: nön palvelukseen. Siitä syystä ovat tulokset julaistuina
16797: saatettavat maataloutta edistäväin järjestöjen ja maanvi1-
16798: .ie1ijäirrkin tietoon, sikäli kuin niillä on suoraan käytäl!nöl-
16799: linen merkitys. Apurahaa myöntä:mällä edistäisi valtio sa-
16800: malla tätä ja siten jouduttaisi niiden sovelluttamista käy-
16801: tä:nnöllisessä maataloudessa.
16802: 492     VIII, 11. -   Maataloustiedemiesten kehittäminen.
16803: 
16804:    Edellä olevan perusteella rohkenemme kunnioittaen eh-
16805: dottaa eduskuntaa anomaan,
16806: 
16807:                    että valtion varoista myönnettäisiin Suomen
16808:              Maatalottstieteelliselle Seuralle maataloustieteel-
16809:               lisiä tutkimuksia ja samalla nuorten tiedemies-
16810:              ten kehittämistä varten vuosittain Smk 15,000:-
16811:              sekä että tämä erä otettaisiin v. 1918 menom·-
16812:              vioon.
16813: 
16814:       Helsingissä, huhtikuun 24 p:nä 1917.
16815: 
16816: 
16817:        E. Y. Pehkonen.              Aleksis Salovaara.
16818:        Filip Saalasti.              August Raatikainen.
16819:        J. P. Kokko.                 lv. Fr. Lantto.
16820:        Mikko Leinonen.              J almar Haapanen.
16821:        Santeri Haapanen.            P. Saarelainen.
16822:                                                              493
16823: 
16824: VIII, 12, -    Anom. ehd. N :o 77.
16825: 
16826: 
16827: 
16828: 
16829:               Niukkanen, Juho, y. m.: Määrärahan myöntä-
16830:                  misestä pienviljelijäin opintoretkeilyjen ja
16831:                  esitelmätilaisuwksien toz'meenpanemista var-
16832:                  ten.
16833: 
16834: 
16835:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
16836: 
16837:      Tunnettua on, että suurin osa pienviljelijäväestöämme
16838: elää sellaisissa· ta;loudellisissa oloissa, että heidän, pysyäk-
16839: seen kotikonnuillaan, han!kkiakseen edes välttämättömimmän
16840: toimeen-tulon perheelleen: ja rahoja pakol'lisiin yhteis~unnal
16841: lisiin rasituksiin, on aiva:n välttäJmätöntä ahertaa aa:musta
16842: iltaan, usein 16 tuntia vuorokaudessa mskaassa työssä, saa-
16843: ma;tta juuri koskaan vapaa-aikaa ja vapautusta taloudelli-
16844: sista huolista.
16845:      <Tällaisissa oloissa työskennel•len ollaan hyvin harvoin ti-
16846: laisuudessa kartuttamaan ammattitietoja-ajan vaatimuksia
16847: vastaavalle kannalle. Tällaisen, liian raskaan elämäutaa-
16848: kan painaessa ei juuri herää halua ammatillisten eikä yh-
16849: ·teiskunnrullisten tieto:jen hankkimiseen edes kirjallirsuuden
16850: avulla. Ja .pääasiassa sen vuoksi pienviljelijäimme käsitys-'
16851: kanta ja viljelysolojen tuntemus ei useastikaan ulotu kotiky-
16852: lää kauemmaksi.
16853:      Olemme sitä mieltä, että nykyinen kärjistynyt elintarve-
16854: pula ei ole ainoastaan nykyhetken kysymys, vaan että se tu-
16855: lee esiiutymään kenties vuosia eteen;päin hyvin vaikeasti rat-
16856: 494      VIII, 12. -   Pienviljelijäin opintoretkeilyt.
16857: 
16858: kaistavana ja että pienviljelijävä.estömme on hyvin tärkeä
16859: tekijä sen onnelliseksi ratkaisemiseksi.
16860:     Pienviljelijöidemme ahtaas-ta, ammatillisten ja yhteiskun-
16861: nallisten kysymysten käsityskannasta taasen johtuu, että
16862: kaikki ne kehoitukset, joita hallituksen ja y.hteiskunnan ta-
16863: holta maataloustuotannon lisäämiseksi tullaan y:hä jatku-
16864: vasti pienviljelijöille antamaan, eivät anna toivottua tulosta,,
16865: jos samalla ei yhteiskunnan puolelta tehdä jotain, jolla en-
16866: siksi ikäänkuin nykäistään pienvil:je1ijäväestöä hereille ja
16867: toiseksi koetetaan sitä ammatillisesti opastaa.
16868:     Matkustelemi:sen paraiten viljeltyihin seutuihin on huo-
16869: mattu vaikuttavan erittäin virkistäväs-ti ja herättävästi pien-
16870: viljelijöihin. Vaikuttavana on myöskin pidettävä tuollai-
16871: silla retkeilyillä pidetyt havainnolliset esitelmät sekä an-
16872: nettu opastus. Omin silmin näikeminen panee vanhoillisim-
16873: mankin vertailemaan oman taloutensa eri puolia ja mietti-
16874: mään mitä parannuksia hänenkin olisi mahdollista panna ko-
16875: tonaan toimeen ilman suurempia kustann·uksia.
16876:     Mliiassamme toimivat maanvirjelys- ja talousseurat ovat-
16877: kin jo jossain määrin järjestäneet pienviljelijäin opintomat-
16878: koja, mutta varojen vähyyden takia on retkeilyjä voitu toi-
16879: meenJpanna perin vä;hän ja varsinkaan ei niiden vaikutusta
16880: yllämainitusta syystä ole voitu ulottaa ahtaimma:ssa talou-
16881: dellisessa asemassa olevaan pienviljelijäväestöön.
16882:     Varojen hankkimiseksi tähän tarkoitukseen on eduskun-
16883: nallekin tehty anomusehdotuksia v. 1907 a:lkaen, mutta eivät
16884: ne ole johtaneet toivottuihin tuloksiin.
16885:     Edelläolevan p·erusteella ja vetoamalla siihen että kun
16886: yhteiskunta todennäköisesti on pakotettu asettamaan huo-
16887: mattavia vaatimuksia maamme pienviljelykselle elintarve-
16888: tuotannon Esää;miseen näihden, on silläkin velvollisuus· tehdä
16889: jotain pienviljelyksen hyväksi, ehdotamme kunnioittaen
16890: eduskuntaa anoma!an,
16891: 
16892:                 että maanviljelys- ja talousseuroille myön-
16893:             nettäisiin yleiSistä varoista 50,000 markan suu-
16894:             ruinen vuotuinen määrämlia ·käytettäväksi pien-
16895:             VIII, 12. -   Niukkanen y. m.                496
16896:                               ,
16897:         viljelijäin opintoretk'eilyjen ja esitelmätilaisuuk-
16898:         sien toimeenpanemista varten.
16899: 
16900: Helsingissä huhtikuun 24 p. 19~17.
16901: 
16902:  Juho Niukkanen.          Antti Juutilainen.
16903:  J. P. Kokko.             Mikko Leinonen.
16904:  P. Saarelainen.          Aleksis Salovaara.
16905:  Jalmar Haapanen.         Iv. Fr. Lantto.
16906:  August Raatikainen.      Filip Saalasti.
16907:                  Mikko Luopajärvi.
16908: 496
16909: 
16910: VIII, ta. -    Anom. ehd. N:o 73.
16911: 
16912: 
16913: 
16914: 
16915:               'Pehkonen, E. Y., y. m.: Määrärahan myön-
16916:                  tämisestä koulun perustamiseksi kananhoiilon
16917:                  opettajain ja neuvojain va1Jmistamista ?J<a.rten.
16918: 
16919: 
16920:                 S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
16921: 
16922:     }faataloutemme, varsinkin pienemmän, heikkoutena on
16923: maassamme sen yksipuolisuus, missä pienemmät sivuelinkei-
16924: not ovat laiminlyödyt. Niinpä varsin harva;ssa tavataan jär-
16925: jestettyä kananhoitoa, joka kuitenkin olisi luonnollinen ja
16926: varsin sopiva pienviljelyksen ja mäkitupaviljelyksen yhtey-
16927: dessa. Samoin voisi se tulla kysymykseen ainakin pienem-
16928: missä määrissä esikaupungeissa ja teh<lasalueiUa, maaseudoo
16929: virkamiesten ja osittain työmiesasuntoj,enkin yhteydessä.
16930: Kananhoidon lisäämistä on ajateltava kahtaalle tähtäävän
16931: hyödyn kannalta. Sen tulee tarjota lisäravintoa mahdolli-
16932: simman usealle perheelle maaseudulla sekä tyydyttää kulu-
16933: tuskeskuksien ravinnontarvetta, ja siten antaa pienviljeli-
16934: jöille sopivaa lisätuloa niiden elinehtojen parantamiseksi.
16935: Maamme kananhoi,to voi nykyisin tyydyttää ainoastaan pie-
16936: nen osan oman maamme tarpeesta, sensijaan että esim. Tians-
16937: kasta vietiin v. 1913t kananmunia yli 46 milj. markan arvosta.
16938:     Suurimpa:rua syynä kananhoidon verrattain hitruaseen l'e·
16939: viämiseen pienviljelijäimme keskuuteen lienee pidettävä riit-
16940: tävän ammattitaidon sekä käytäntöön soveltuvien neuvojen
16941: ja ohj·eiden puutetta. Kiananhoito menestyäkseen ja antaak-
16942: seen siihen uhratulle pääomalle ja työlle riittävän korvauk-
16943: sen vaatii ammattitaitoisesti järjestettyä toimintaa. Kokemus
16944: osoittaa, että missä asian tuntemusta ja ohjausta puuttuu,
16945:                    VIII, 13, -   Pehkonen y. m.                 497
16946: 
16947: siellä tulokset ovat varsin pienet. Kustannukset ja työ ovat
16948: siten sekä yksilötaloudellisesti että! y hteiskunna.llisesti jääneet
16949: suurelta osalta hyötyä tuottamaita.
16950:     Siihen ·saakka, kunnes ammattikasvatuksen kautta voi-
16951: daan kehittää ammattitaitoisia pienviljelijöitä, on asian autt-a-
16952: miseksi turva·uduttav:aJ mahdollisimman tehoisaan neuvontar
16953: työhön. On vaan ensinnä huolestettavJa kykenevien neuvojain
16954: kasvattamisesta niitä järj•estöjä, maanviljelys- ja maamies-
16955: seuroja sekä marttayhdistyksiä varten, joiden tehtäviin kuu-
16956: luu myöskin pienten elinkeinoj,en edistäminen.
16957:     Tuntien vwllitsevan, bmanhoi•toon riirttävästi perehtynei-
16958: den neuvojain puutteen, ovat maamme kan•anhoitajla.t kokouk-
16959: sessaan kuluvan huhtikuun 13 päivänä päättäneet ryhtyä toi-
16960: menpiteisiin koulun perustamiseksi neuvojain ja opettajain
16961: valmistamiseksi kiananhoitoa v!arten.
16962:     Tämä opetus, kuten maatalous- j.a karjanhoito-åpetuskin,
16963: on ptaraiten järjestettävä siten, että oppilaat suorittavat ensin
16964: tarpeellisen käytännöllisen harjoittelun hyvin järjestetyissä
16965: kanalaissa ja sitten 5 a 6 kk. kestävän tietopuolisen kurssin,
16966: mihin liittyy havainto-opetusta koulun yhteydessä olevissa
16967: pienviljelykseen ja keskikokoiseen vilj.elykseen sopivissa 1m-
16968: naloissa sekä kamwhoidonopettajiksi kasvitarhakoulnihin,
16969: kansano;pistoihin y. m. va1mistuville harjoitustunt.eja opetuk-
16970: sen antamisessa. Kun lienee sopivinta, ·Ht:tä kasvitlarhanhoi-
16971:  don ja kananhoidonneuvonta yleensä yhdistetään, on luonnol-
16972: lista, että kasvitarhakurssin suorittaneet henkilöt antautuvat
16973: palkkaa nauttien vuodeksi h:arjoi'ftelemaan tllalouksiin, joissa
16974: kasvitarhanhoidon ohella! on hyväksyttävä kiananhoito ja siten
16975: voivat saada harjoitteluajalta,an riittavämmän ·palkan. Tieto-
16976: puolinen, kysymyksessä oleva koulu voidaan helposti sijoittaa
16977: jonkun sopivalla paikalla olevan maamieskoulun tahi kansan-
16978: opiston yh't.eyteen kesäkurssina, asettamalla sitä varten eri-
16979: tyinen johltokunta, johtaja ja opettajat. Johtajan v•elvollisuu-
16980: deksi voidaan silloin asettaa talv·ella .eri puolilia m!l!ata ly-
16981:  hempien, osittain opettavien, osittain asianharrastusta herät-
16982: tävien kurssien pitäminen.
16983: 4t8             VIII, 13, -   Kan~mhGito-opetus.
16984: 
16985: 
16986:     Ottam!J,lla huomioon, että koululle neuvojila ja opettajia
16987: valmistavana laitoksena on aseteiitava suuremmat vlalatimukset
16988: opettajavoimien pätevyyteen ja optltusvälineihin nähden, kuin
16989: muutoin olisi tarpeellis,ta, ja että joka ,tavauksessa on sitä var-
16990: ten rakennettava tarpeelliset opetuskanalat, on koulun perus-
16991: taruiskustannuksiin laskettu tarvittavan Smk. 11,600:- ja
16992: vuotuisiin koulun ylläpitokustannuksiin Smk. 11,1)00: - ,
16993: ottamalla huomiDon, että kouluun VDitaisiin ottaa 15 a 25 op-
16994: pilasta.
16995:     Edellä olevan perusteella saamme kunnioittaen ehdottaa,
16996: 
16997:                   että Eduskunt~ anoisv •/va111Uff1,hafiloo opettajain
16998:              ja weuvojain valmistamista \varten jonkun maJa-
16999:              mileskoulun tahi kan,sanopiston yhteyteen koulwn
17000:              perustamiskustannuksiin Smk. 11,600:- ja vuo-
17001:              tttisiin ylläpitokustf»nnuksiin Smk. 11,500:-
17002:              sekä päättäisi tätä vf:J%ten v. 1918 m-eno/arvioon
17003:              otettawksi yhteensä Smk. 23,100: - .
17004: 
17005:       Helsingissä huhtik. 23 p:nä 1917.
17006: 
17007:        E. Y. Pehkooen.           J. P. Kokko.
17008:        Lauri Mäkinen.            Otto TluiReberg.
17009:        .Juho Niukkanen.          Filip Saalasti.
17010:        August Raatikainen..      Iv. Fr. Lantta.
17011:        Pekka Saarelainen..       Aleksis Salovaara.
17012:        Antti J uutilainen.       Santeri Haapanen.
17013:        K. A. Lohi.               Jalmar Hruwlme'll.
17014:                        Mikko I:.einonen.
17015:                                                                499
17016: 
17017: VIII, u. -    Anom. eltd. N:o 74.
17018: 
17019: 
17020: 
17021: 
17022:              Saalas.ti. Filip, y. m.: Mäiirärahan myöntämi-
17023:                 ses:tä yleistä ma&J,viljelysnäyttelyä varten.
17024: 
17025: 
17026:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
17027: 
17028:     Yleiset maanviljelysnäyttelyt, joi-ssa koko maan maata-
17029: lous saad9Ja'n ;}4l.clellä kertaa ja yhdessä paikassa havainnol-
17030: lisesti esitetyksi, ovat osoittautu~a>ee-t erittäin tärkeäksi kei-
17031: noksi maatalouselinkeinon edistämistoiminnassa. Niinpä
17032: tulevat tällaisissa näyttelyissä maanviljelijät eri pNolilla
17033: ma;ata tilaisuuteen tutustumaan toisten saavuttamiin tulok-
17034: siin ja ennätyksiin sekä siten vertaamaan ja tarkistamaan
17035: omia. saavutuksiaan maatalouden eri aloilla. Tällaisessa
17036: näyttelyssä saadaan myös uudet työväJlineet ja työtavat sa-
17037: moin kuin ·erilaiset toimi:ntamuodot laajalle nmataviljele-
17038: välle yleisölle esitetyiksi ja siten verrattain nopeasti käy-
17039: täntöön, joten näyttelystä koituu tuntuva hyöty, ei yksin
17040: maataloudelle ja ma~nviljelysväestölle, vaa.n myös niille
17041: lukuisille teollisuudenhaaroil1e, joiden tuotteet leviävät maa-
17042: taviljelevän väestön keskuuteen. Kokemus vuonna 1906
17043: Kuopiossa pidetystä yleisestä maa,ll/Vilj,elysnäyttelystä osoit-
17044: taa, että tämmöi·sessä näyttely•s'sä €Sitetyt tulo'kset voivat
17045: vaiku.ttaa erittäin hedelmöittävästi, niinlhyvin yksityisten
17046: maataloustoimintaan kuin yleisten m31atwlouden edistämis-
17047: pyrintöjen eri muotoihin. Sen lukuisan tilastolliseR ja maan-
17048: viljelystaloudellisen ainehisto!N: kautta, joka yksityiste.n ja eri
17049: järjestöjen toime-sta täRaista näyttelyä VJarten ·ko.otaan, edis-
17050: tetään myös mitä suurimmassa mää.l'in m.au maatalouden ja
17051: myös sen yleistalouden tutkimistyötä. Kun vielä ottaa huo-
17052: 500      VIII, H. -   Yleinen maanviljelysnäyttely.
17053: 
17054: mioon, että yleinen maanviljelysnäyttely, siinä laajuudessa
17055: kuin se nykyisin voitaisiin saada aikaan, olisi omiaan tuntu-
17056: vasti vaikuttamaan maamme maata:loud.en tunnetuksi teke-
17057: miseksi ja sen tuotteiden menekkiin ulkomailla, ei voitane
17058: olla eri mieltä tällaisen näyttelyn maalle tuotila;masta suu-
17059: resta hyödystä.
17060:     Eduskunta on jo ennemminkin lausunut mielipiteensä
17061: yleisen koko maata käsittävän maanviljelysnäyttelyn toi-
17062: meenpanemisesta. Vuoden 19·13 valtiopäivillä pääJtti Edus-
17063: kunta yksimielisesti anoa,
17064: 
17065:                 ,että yleinen, koko maata käsittävä maanvil-
17066:             jelysnäyttely toimeenpantaisiin sopivaksi katsot-
17067:             tavassa paikassa vuonna 1916; sekä
17068:                 että näyttelyä varten jo 1914- vuoden meno-
17069:             arvioon otettaisiin 200,000 markan määräraha".
17070: 
17071:     l]arkoit.uksena oli, että saman suuruinen menoerä otettai-
17072: siin vielä kahden seuraavan vuoden menoarvioon, joten näyt-
17073: telyn ku'Stannuksiin varattava määräraha olisi noussut kaik-
17074: kiaan 600,000 markkaan. Saman suuruinen määrämha on
17075: katsottu nytkin tarpeelliseksi asian käytännölliseen järjestä-
17076: miseen, va±kka onkin todennaköistä, että suurin osa ra:hoista
17077: saadaan takaisin sisäänlpääsymaiksuina y. m.
17078:     Edellä mainittu Eduskunnan anomus on tullut hylätyksi
17079: entisen hallituksen ehdotuksen mukaan. Krm elämme taas
17080: toivorikkaammissa oloissa ja kotimaisen hallituksen johdossa
17081: on kansan tarpeita ymmärtävät miehet, niin sopisi toivoa,
17082: että tämäikin yleistä kansan ·parasta tarkoittava yrity'S saisi
17083: osakseen suotuisan ratkaisun.
17084:     Paljon aikaa kysyvien valmistavien töiden tähden näyt-
17085: tää siltä, että näyttelyn toimeenvaneminen siirtyisi aina vuo-
17086: teen 1920.
17087:     ViittaamaHa vuoden 1913 valtiopäiväin asiakirjoihin ja
17088: edellä oleviin perusteluihin rohkenevat a'llekirjoittaneet kun-
17089: nioittaen pyytää Eduskuntaa,
17090:              VIII, 14. -   Saalasti y. m.            501
17091: 
17092: 
17093:             että Edwkunta anoisi yleisen koko maata kä-
17094:        .sittävän maanviljelysnäyttelyn toimeenpanemista
17095:         sopivaksi katsottavassa paikassa vuonna 1920;
17096:         sekä
17097:              että näyttelyä va·rten jo 1918 vuoden meno-
17098:         arvioon otettaisiin. 200,000 markan määräraha.
17099: 
17100: Helsingissä huhtikuun 19 päivänä 1917.
17101: 
17102:  Filip Saalasti.                 E. Y. Pehkonen.
17103:  Oskari Lahdensuo.               Lauri Mäkinen.
17104:  Alfred Retulainen.              J. Waarala~
17105:  J. Kaskinen.                    A. Fränti.
17106:  Elias Sinlclw.                  K. W. Koskelin.
17107:                       c.
17108: Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
17109: VIII, 1 5 . - 1\.nom. ehd. N:o 80.
17110: 
17111: 
17112: 
17113: 
17114:             Marttila, Otto, y. m.: Korvauksesta erinäisille
17115:               torppareille, lampuode'ille ja mäkitupalai~lle,
17116:               jotka ovat häädetyt sen johdosta, että v. 1909 ·
17117:               vahvistettu maanvuokra-asetus viivästyi.
17118: 
17119: 
17120:             ' S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
17121: 
17122:     Torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuok~asta kos-
17123: kevan asetuksen 12 päivältä maaliskuuta v. 1909. ja samana
17124: päivänä annetun n. s. taannehtivan asetuksen, koskeva edellä
17125: sanotun asetuksen sovelluttamista aikaisemmin syntyneisiin
17126: vuokrasuhteieiin, tarkoituksena oli turvata asetuksen alaisia
17127: vuokramiehiä maanomistajain häätötoimenpiteiltä. Kun nä-
17128: mä asetukset 12 päivänä maaliskuuta 1'9iQI9 olivat saaneet hal-
17129: litsijan vahvistuksen, myöhästyi niiden voimaan astuminen
17130: tuon tunnetun huomautuksen takia, koskeva hajoitetun Edus-
17131: kunnan päätösten vahvistamista. Tämä myöhästyminen ai-
17132: heutti, että joukko torppareita, kuten esim. Tikka-Mannilan
17133: torpparit, joutuivat lain turvaa vaille ja tiloiltaan häädetyksi.
17134:      On myöskin toisenluontoisia vuokrariitatapauksia, joihin
17135: edellämainitun asetuksen väliin tulo on vaikuttanut vuokra-
17136: miehiä vahingoittavasti. Tarkoitamme sellaisia vuokrariita-
17137: tapauksia, joissa hovioikeuksien antamat tuomiot sanotun
17138: asetuksen voimaan astuessa eivät olleet voittaneet lain voi-
17139: maa, mutta jotka tuomiot puheena olevan asetuksen 71 § :n
17140:  väliin tulon takia jäivät hovioikeuksien antaman tuomion
17141:  varaan. Esimerkiksi Laukon torpparien tunnettu oikeusriita
17142:  oli tämän luontoinen. Torpparit tahtoivat viimeiseen asti
17143:  pitää kiinni oikeuksistaan ja valittivat hovioikeuden häätö-
17144: 006      VIII, 15. -   Korvaus häädetyille torppareille.
17145: 
17146: määräyksen hyväksyvästä tuomiosta Senaattiin. Senaatti ei
17147: kuitenkaan ottanut asiaa käsiteltäväkseen koska asetus tor-
17148: pan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta oli sillä
17149: välillä astunut voimaan.
17150:     Oikeudenmukaista olisi, että tällaisille torppareille suori-
17151: tettaisiin hyvitystä yhteiskunnan puolelta. Paras hyvitys
17152: heille ehkä olisi saattaminen mainitut vuokramiehet nautti-
17153: maan entisiä oikeuksia torpissaan, jonka oikeuden he ovat
17154: aiheettomasti menettäneet. Mutta katsoen siihen, että on ku-
17155: lunut 'näin monta vuotta kysymyksessä olevista tapahtu-
17156: mista, tuottaisi tällainen hyvitys käytännöllisiä vaikeuksia.
17157: Pitäisimmekin sentähden käytännöllisenä, että edes valtion
17158: varoista suoritetaan tällaisille maanvuokraajille kohtuullinen
17159: rahallinen korvaus. Tälle pohjalle tulemme sitäkin suurem-
17160: malla syyllä, kun toivottavasti tullaan Eduskunnassa laati-
17161: maan koko torppariluokkaa koskeva vapautuslaki, jossa torp-
17162: parien edut ja oikeudet otetaan huomioon, jota vaille ky-
17163: seessä olevat torpparit jäisivät.
17164:     Ehdotamme sen vuoksi, että tulevan vuoden menosääntöön
17165: otetaan 100,000 markan määräraha käytettäväksi yllämai-
17166: nittuun tarkoitukseen.
17167:     Korvauksen suuruuden määrääminen tulisi mielestämme
17168: käytännöllisimmin tapahtumaan siten, että se jätettäisiin
17169: kunkin paikallisen vuokralautakunnan tehtäväksi arvioimi-
17170: sen perusteella. Korvausta määrättäessä olisi otettava huo-
17171: mioon tehdyt parannukset sekä se hyöty, mitä vuokramies
17172: olisi uuden maanvuokra-asetuksen kautta saavuttanut.
17173:     Edellä esittämämme perusteella ehdotamme, että Edus-
17174: kunta anoisi,
17175:                 että niille maanv,uokraajille, jotka ovat jou-
17176:             tuneet kärsimään taloudellista vahinkoa sen joh-
17177:             dosta, että vuoden 1909 macmvuokra-Metttksen
17178:             voimaan asm&essa heitä vastaan oikeudessa ajetut
17179:             häätökanteet estyivät valif!ltstf.etä maan ylimmän
17180:             tuomioistui1nen käsittelyyn joutumasta, eivätkä
17181:             myöskään tulleet uuden moornvuokra-asetuksen
17182:             mnkaan lopullisesti ratkaistuiksi, ja myöskin
17183:              VIII, 15.- Marttila y. m.                    1167
17184: 
17185:        niille, jotka sen johdosta, etlä jo sanottu asetus as-
17186:        tui voimaan vasta vuoden 1909 maaliskuun 30
17187:        päivänä, suoritettaisiin yleisistä varoista puolueet-
17188:        toman arvion mukaan kohtuullinen korvaus; ja
17189:             että vuoden 1918 menosääntöön otetaan edellä-
17190:        sanottu,a ta:rkoitusta varten 100,000 m,arkan mää-
17191:        räraha.
17192: 
17193: Helsingi'ssä 25 p :nä huhtikuuta 1917.
17194: 
17195:  ·Otto Marttila.              Tyyne Salomaa.
17196:   Kalle Lepola.               Kalle Hautala.
17197:   P. Huttunen.                OUver Eronen.
17198:                    J. A. Lehtoasaari.
17199: 608
17200: 
17201: VIII, 1 6 , - Anom. ehd. N:o 81.
17202: 
17203: 
17204: 
17205: 
17206:            Mäkinen, Lauri, y, m.: Tutkimuksen toimeen-
17207:              panemiseksi maataloustyöväen elinehtojen
17208:              tt~rvaamista ttarkoittavien toimenpiteiden ai-
17209:              kaansaamista varten.
17210: 
17211: 
17212:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
17213: 
17214:     Teollisuustyöväen ripeämmän järjestäytymisen kautta on
17215: lainsäädäntötyö ja muut toimenpiteet sen aseman parantami-
17216: seksi maassamme hyvällä alulla. Meillä enemmän kuin muis-
17217: sakaan maissa ei maataloustyöväki ole toistaiseksi herännyt
17218: yhtä tarmokkaasti oikeutettuja etujaan valvomaan. Kun
17219: maaseutuväestömmekin keskuudessa, joka muodostaa noin
17220: 8'5 % maan koko asujamistosta, työväen olojen järjestely
17221: kaipaa perinpohjaisia uudistuksia, ei Eduskunta tahtone tässä
17222: suhteessa enää siirtää aiotteitten tekoa tuonnemmaksi.
17223:     Tilattoman maalaisväestömme lukumäärä nousee nykyään
17224: noin 1 % miljoonaan henkeen. Näistä on osa vakinaisemmin
17225: teollisuuden ja maanviljelyksen palveluksessa tai jollain
17226: muulla elinkeinoalalla, mutta noin 1;2 miljoonaan saattaa
17227: nousta niitten lukumäärä, jotka elävät aivan satunnaisten
17228: ansiotöitten varassa ja paikkakunnalta toiselle siirtyen.
17229:     Maalaisväestön siirtyminen kaupunkiin ja tehdaspaikoille
17230: on vuosittain kasvanut, mutta vaikka teollisuutemme elääkin
17231: nousukautta, kykenee se tästä joukosta ottamaan vuosittain
17232: vain pienen murto-osan töihinsä. Tekeehän tehdastyöläis-
17233: temme lukumäärä nykyään vain noin 100,000 henkeä.
17234:     Mikäli maalaistyöväestö on halukasta siirtymään vuosi
17235: vuodelta yhä edullisemmiksi muodostuviin suurteollisuusoloi-
17236:                    VIII, 16.- Mäkinen y. m.                   509
17237: 
17238: hin, ei sitä käy keinotekoisesti estäminen. T;yöväestömme
17239: etujen ja yhteiskuntamme terveen kehityksen kannalta olisi.
17240: kuitenkin suotavaa, että irtaimen väestön yhä kasvava ka-
17241: saantuminen kaupunkeihin ja tehdaskeskiöihin saataisiin
17242: rajoitetuksi. Kun myöskin maanviljelyksemme edistymisen
17243: elinehtoihin kuuluu, että sillä on määrättyinä aikoina tar-
17244: peeksi työvoimaa käytettävänään, olisi maatyöväen olojen
17245: parantamiseksi ryhdyttävä sellaisiin perinpohjaisiin toimen-
17246: piteisiin, että tämä kansanaines tuntee kaikenpuolisesti etunsa
17247: mukaiseksi jäädä kotiseuduilleen asumaan.
17248:      Sen jälkeen kun maatyöläiselle taataan riittävää ansio-
17249: työtä vuoden ympäri, kohtuullinen työpäivä sekä järjestetään
17250: siedettävät asunto-olot, on säännöllinen yhteistyö hänen ja
17251: työnantajan kanssa odotettavissa.· Kun semminkin nykyinen
17252: aika osoittaa tämmöisen yhteistyön vakiintumisen välttämät-
17253: tömyyden. sekä kuluttajain että tuottajain. etua silmällä pi-
17254: täen, luulisimme hedelmällisen lainsäädäntötyön juuri nyt
17255: olevan mahdollisimman toteuttaa. Sekä maanomistajille että
17256: maatyöväelle on se tilanne epäedullinen, että työväki on
17257: pakotettu matkustamaan paikkakunnalta toiselle parempien
17258: työolojen tavoittamiseksi .•Tos yhtenäinen lainsäädäntö saa-
17259: daan koko maan maatyöväen olojen pääpiirteissä järjestä-
17260: mistä varten aikaan, voidaan työväen saanti saada turva-
17261: tuksi vanhentunuttai palkollissääntöäkin paitsi.
17262:       }flaatyöläisten olosuhteitten muututtua siedettäviksi, tul-
17263: lee työväestömme entistä halullisemmaksi hankkimaan vil-
17264: jelyspalstoja, semminkin jos palstatilalliset muun lainsää-
17265: dännön kautta saatetaan verotukseen y. m. nähden nykyistä
17266: edullisempaan asemaan. Niille, jotka ovat halukkaampia
17267: asettumaan vuokrapalstoille asumaan, olisi kuntien myötä-
17268: vaikutuksella tällaista sijoittumista helpotettava.
17269:       Kuten tilattoman väestön alakomitean ja muista tutki-
17270:  muksista on käynyt selville, ovat maalaist.yöväen asunto-olot
17271:  monissa osissa maata erittäin puutteellisella. ja korjausta vaa-
17272:  tivalla kannalla.
17273:       Sulan maan aikana on maataloustöitä yleensä riittävästi
17274:  tar.iona, mutta talvitöitä joutuu maatyöläinen usein etsimään
17275: 610         VIII, 16. -   Maatalousty~väeu   asema.
17276: 
17277: etäisemmiltä seuduilta. Olisi joka kuntaan perustettava työn-
17278: välitystoimisto, jonka tehtävänä tarpeen vaatiessa olisi myös
17279: kunnallislautakuunan kanssa järjestää kunnallisia metsä-
17280: y. m. yleisiä töitä sekä hankittava maalaistyöläisille tilai-
17281: suutta ajan vaatimiin maanviljelystalvitöihin. Kun on osoit-
17282: tautunut mahdolliseksi saada erinäiset kotiteollisuustyöt teki-
17283: jöille kannattaviksi, olisi saman välitystoimiston autettava
17284: tällä alalla raaka-aineiden hankinnassa sekä valmisteille
17285: säännöllistä menekkiä etsittäessä.
17286:     Nyt kuu tehdastyön alalla 8-tuntiuen työpäivä on jou-
17287: tumas!>a käytäntöön, on tietenkin myös maalaistyöväen kes-
17288: kuudessa tällä alalla uudistuksia saatava aikaan. Tätä ei
17289: kuitenkaan maalaisoloissa voida soveltaa yhtä kaavamaisesti
17290: kuin tehdastyössä, eikä esim. tunnettu sosialidemokraattinen
17291: maalaisolojen tutkija ja laajojen reformien vaatija Karl
17292: Kaytzkykaan pidä normaalityöpäivää ehdottomasti kaiken-
17293: laiseen maalaistyöhön soveltuvana. Myöskään eivät ulkolai-
17294: set esimerkit tässäkään ole ilman muuta meidän oloihimme
17295: sovellutettavissa. Eräissä Keski-Europan maissa aletaan työ
17296: määräajan jälkeen auringon noustua ja lopetetaan samoin
17297: määrätuntina ennen auringon laskua. Mutta meillähän on
17298: Pohjois-Suomessa aika, jolloin aurinko ei lainkaan nouse eikä
17299: laske. .T oskin siis on myönnettävä työpäivän pituuteen näh-
17300: den maaseudulla vallalla olleen paljon korjausta kaipaavia
17301: epäkohtia, on samalla tähän uudistustyöhön käytäessä otet-
17302: tava huomioon, että melkoisin osa maataloustyötä ei ole siinä
17303: määrin rasittavaa ja terveydelle vahingollista kuin tehdastyö,
17304: sekä että sääsuhteet, luonnonesteet ja semrninkin koti- ja
17305: karjatalouden tekniikka pakottaa eri aikoina noudattamaan
17306: eri pitkää työaikaa. Sernrninkin kesän ja talven erilaiset
17307: valo- ja työsuhteet maataloustöissä pakottavat sitä varten
17308: muuttelevan työajan järj,estelyyn.
17309:      Sunnuntailepoon nähden kaivataan myös säädöksiä.
17310: Eräissä edistyneernmissä maissa on pyritty siihen, että ta-
17311: loustyöväkeenkin kuuluville on varattu vuarottaisia vapaa-
17312: päiviä.
17313:                   VIII, 16. -   Mäkiae11. y. m.            611
17314: 
17315:      Alaikäisten ja naisten turvaamiseksi työra.situksilta ja
17316: heidän paikkasuhteittensa uudelleen järjestämiseksi ovat niin-
17317: ikään uudet toimenpiteet tarpeen.
17318:      Varsinkin viime aikoina on n. k. kulkurityöväen muodos-
17319: tuminen tullut varsin yleiseksi ei ainoastaan tukkisavotoille
17320: vaan muillekin etäisille työmarkkinoille. Ulkomailla on py-
17321: ritty lainsäädännön kautta estämään lapsia ja 21 vuotta nuo-
17322: rempia naisia tällaisiin kiertäviin, työväelle aineellisesti ja
17323: henkisesti turmiollisiin työkuntiin yhtymästä.
17324:      Meidänkin maassamme on kaupunkikunnissa viime vuo-
17325: sina hyvällä menestyksellä järjestetty ammatteihin valmista-
17326: via kouluja, joissa kansakoulusta päässeet pojat ja tytöt saa-
17327: vat harrastusta herättävää alkuohjausta niitä työaloja var-
17328: ten, jotka yhteiskuntaelämässä heitä odottavat. Samalla ta-
17329: valla olisi kaikille lapsille maalaiskansakoulusta päästyä va-
17330: Iallisunteen katsomatta varattava tilaisuus ottaa osaa jatko-
17331: kursseihin maalaisammatteihin valmistumista varten, ja olisi
17332: maanviljelysseurojen entistä enemmän kohdistettava huo-
17333: miota myös maalaistyöväen ammattitaidon kohottamiseen.
17334:      Hallituksen puolesta on viime vuosikymmenen aikana
17335: koetettu maaseudun irtaimen väestön asemaa korjata avusta-
17336: maila sitä oman maapalan hankinnassa. Moni on tämän toi-
17337: menpiteen kautta saanut elämänsä tyydyttävälle kannalle jär-
17338: jestetyksi, mutta useat siten muodostuneista ja aikaisemmista
17339:  pientilallisista elävät edelleen vaikeammissa taloudellisissa
17340:  olosuhteissa kuin muulla tavoin etujansa valvoneet maattomat
17341:  maatyöläiset. Vastaisessa maatyöläisten olojen tutkimisessa
17342:  ja uudistussuunnitelmissa sillä alalla on sen vuoksi myöskin
17343:  pientilallisten elämän turvaamiseen kiinnitettävä huomiota.
17344:  'rässä suhteessa monet edellä esitetyistä näkökohdista anta-
17345:  vat aihetta yhteisten parannusten toimeenpanoon.
17346:      Hallituksemme toimenpiteestä on alulle saatettu suuri-
17347:  arvoinen työ tilattoman maalaisväestömme olosuhteitten sel-
17348:  ville saamiseksi. Tätä aineistoa sopivalla tavalla täydennet-
17349:  tyä ei hallitukselle pitäisi olla vaikeaa saada lähivaltiopäi-
17350:  ville jätetyksi eduskuntaesityksiä tässä puheenaolleitten yh-
17351: 512          'VIII, 16. -   Maataloustyöväen asema.
17352: 
17353: teiskuntauudistusten toteuttamiseksi, minkä vuoksi esitämme
17354: anottavaksi,
17355:                  että Hallitus sopivaksi katsomallaan tavalla
17356:              t'utkituttaisi maalaistyöväen ja pienviljely ksen
17357:              elinehtoja ja siten saadun aineiston perusteella an-
17358:              taisi kysymyksessä olevien olojen järjestämiseksi
17359:              Eduskunnalle esityksiä.
17360: 
17361:       Helsingissä 23 p :nä huhtikuuta 1917.
17362: 
17363:        Lauri Mäkinen.           Santeri Alkio.
17364:        August Raatikainen..     n:. A. Lohi.
17365:        J. P. Kokko.             Iv. Fr. Lantto.
17366:        Oskari Lahdensuo.        Mikko Luopajärvi.
17367:        Filip Saalasti.          E. Y. Pehkonen.
17368:        P. Saarelainen.          J. Haapanen.
17369:        Santeri· Haapanen.       Aleksis Salovaara. •
17370:        M. Leinonen.             Antti Juutilainen.
17371:                        Juho Niukkanen.
17372:                                                                  513
17373: 
17374: VIII, t 1. -   Anom. ehd. N :o 62.
17375: 
17376: 
17377: 
17378: 
17379:                Hiiden-heimo, Pentti, y. m.: Mäiirärahan myön-
17380:                   tämisestä kuoletuslainojen antamista varten
17381:                   virkataloista muodostettavien viljeZmien ra-
17382:                   kennualainoiksi.
17383: 
17384: 
17385:                 S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
17386: 
17387:     Asetuksessa 2 päivältä tammikuuta 1915, ,koskeva valtion
17388: virkatalojen kä;yttöä ja uudestaan vuokrausta senjälkeen kun
17389: entiset sopimukset päättyvät, säädetään muun muassa että
17390: virkatalojen tarpeista, etäämmällä olevista viljelysmaista,
17391: sekä viljelykseen kelpaavista alueista on mikäli mahdqllista
17392: muodostettava V'altiolle suoraan veroa maksavia vilj.elyst.Hoja,
17393: joita tiloja vuokralle annettaisssa on etupäässä pidettävä sil-
17394: mällä tilattoman maalaisväestön maansaanuin tarvetta. Tä-
17395: män suunnitelman mukaan voitaisiin valtion lähes 900 :sta
17396: virkatalosta muodostaa noin 4,000 kannattavaa vi'ljelmää.
17397: Mutta nyttemmin asetusta käytäntöön sovelluttaessa on tuitu
17398: siihen kokemukseen, että vain harvoissa iap1auksis.sa. on tilat-
17399: toman väestön asemaa tämän asetuksen kautta voitu parantaa.
17400: Ne ehdot, joilla virkatalot j.a ·niistä muodostettavat viljelysti-
17401: lat nykyään annetaan vuokralle, ovat nimittäin sellaiset, että
17402: vähävarainen tilaton väestö ei pysty niitä täyttämään eikä
17403: näinollen rupeamaan niiden vuokraajaksi. Syynä tähän on
17404: se, että vähävaraiset henkilöt eivät voi ottaa suorittaakseen
17405: niitä ra'kennusvelvollisuuksia, joita asetuksen mukaan vuok-
17406: raaJan suoritettavaksi asetetaan. Vuokraajan on n1mittäin
17407: omalla kustannuksellaan... rakennettava kaikki tarpeelliset
17408:                                                             33
17409: 514           VIII, 17. -   Uudisrakennuslainat.
17410: 
17411: rakennukset. Hän saa kyllä puuaineen virkatalon metsästä
17412: ja työstä sekä astettavasta aineesta korvauksen verovapauden
17413: muodossa. Mutta kun tämä korvaus hänelle tulee vähän ker-
17414: rallaan, pitemmän ajan kuluessa ja ra;kennustyöt miltei aina
17415: ovat välttämättömät heti suorittaa, joutuu hän kiinnittämään
17416: pitemmäksi ajaksi pääomia lopullisesti valtion omaisuudeksi
17417: jääpiin ra.kennuksiin. Useimmissa virkataloissa ja erittäinkin
17418: torpissa ovat rakennukset niin vanhat, huonot ja pienet että
17419: niistä ainakin osa on hetimiten rakennettava uudestaan.
17420: Vielä vaikeammaksi kä;y asia sellaisilla uusilla viljelys-
17421: tiloilla, jotka muodostetaan erottamalla kantatilan hallussa
17422: olleista viljelyksistä ja joilla ei ole yhtään vanhaa ra!ken-
17423: nusta. Heti kun uusi vuokraaja ottaa tällaisen tilan hal-
17424: tuunsa, on hänen ryhdyttävä suuriin rakennuspuuhiin ja
17425: kiinnitettävä !huomattavia pääomia ennenkuin on saanut
17426: mitään tuloja tilaltaan. Jos hän on väihävarainen, täytyy
17427: hänen hankkia laina, joka useinkin on hänelle hyvin vaikeaa,
17428: varsinkin kun lainan vakuudeksi ei edes voi kiinnittää niitä
17429: rakennuksia, joita varten laina on otettava.
17430:     Pääasiallisesti edellämainituista syistä on aiheutunut ettei
17431: karkissa tähän asti uudestaan vuokralle annetuissa virkata-
17432: loissa ole voitu edes kaikkia itsenäiseksi viljelmäksi sopivia
17433: alueita täihän tarkoitukseen käyttää eikä jakaa niin useaan
17434: osaan kuin muuten olisi ollut mahdollista ja Yhteiskunnan
17435: kannalta katsoen toivottavaa.
17436:     Asia olisi kuitenkin autettavissa, jos valtion menosä:än-
17437: töön otettaisiin vuotuinen määräraha, josta pitempiaikaisilla
17438: helppokorkoisiUa kuoletu:s1ainoilla avustettaisiin vuokraajien
17439: rakennusyrityksiä, sitäkin suuremmalla syyllä kun virka-
17440:                                                     1
17441: 
17442: 
17443: 
17444: 
17445: taloista nykyisen uuden järjestelyn kautta tulee valtiolla
17446: olemaan huomattavan paljon suuremmat tulot •kuin ennen.
17447:     Edellä olevan perusteella rohkenemme ehdottaa, että
17448: Eduskunta BJn'oilsi,
17449: 
17450:                 että yleisistä valtion varoista voosittain varat-
17451:             taisiin tarpeellinen määräraha helppokorkoistern.
17452:             pitkäaikaisten kuoletuslainojen myöntärni<;tii
17453:            VIII, 17. -   Hiidenheimo y. m.             ölö
17454: 
17455:         varten valtion virkataloista muodostettavien vil-
17456:         jelmien uutisrakennuslainoiksi.
17457: 
17458: Helsingissä, huhtikuun 24 päivänli 1917.
17459: 
17460: Pentti Hiidenheimo.              Filip Saalasti.
17461: Kyösti Haataja.                  Aleksis Salovaara.
17462: Osk. Ansh .. Sjöstedt-Jussila.   Iv. Fr. Lantto.
17463: J. Haapanen.·                    August Raatikainen.
17464: 516
17465: 
17466: VIII, 1 s , - Anom. ehd. N:o 14.
17467: 
17468: 
17469: 
17470: 
17471:               Sinkko, E., y, m.: Tutkimu,/r,sen toimittamisesta
17472:                  Ylä-Kivijärven tulvaveden pinnan alentami-
17473:                  sesta.
17474: 
17475: 
17476:                 S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
17477: 
17478:    Viitaten vuoden 1914 valtiopäivillä tehdyn anomuseh-
17479: dotuksen N :o 102 (Liitteet II siv. U6-127) peruste1uihin,
17480: pyydämme kunnioittaen ehdottaa, että Edusilnmta Hnoisi,
17481: 
17482:                   että tutkimus ja kustannusarvio toimitettai-
17483:              si-in yleisillä varoill.a Ylä-Kivijär,ven tulvaveden
17484:              pinnan aletntamisesta.
17485: 
17486:       Helsingissä 25 p :nä huhtikuuta 1917.
17487: 
17488:        E. Sinkko.                            E. Tukia.
17489:                         P. Paavolainen.
17490:                             ••           ••
17491:  VALTIOPAIVAT
17492:                  1917
17493: 
17494:            LIITTEET
17495:                      IX
17496: TYÖVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄIIETETYT
17497:    EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUS-
17498:               EHDO'l'UKSET
17499: 
17500: 
17501: 
17502: 
17503:             HELSINGISSÄ, 1917
17504:         SUOMEN SENAATIN KIR;TAPATNOSSA
17505:                              '
17506: 
17507: 
17508: 
17509: 
17510:                  A.
17511: 
17512: Työoloja koskevia eduskuntaesityksiä.
17513: '
17514:                                                             52i
17515: 
17516: IX, 1. -   Edusk. esit. N:o 23.
17517: 
17518: 
17519: 
17520: 
17521:            Kuusinen, 0. W., y. m.:       Ehdotus laiksi työ-
17522:                 sopimuksesta.
17523: 
17524: 
17525:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
17526: 
17527:      V'Oimassaoleva lainsäädäntö työvälipuheesta sisältyy pää-
17528: asiassa Pal~kaussääntöön isännille ja palkollisille 30 päivältä
17529: tammikuuta 1865 ja 31 päivänä maaliskuuta 1879 Elinkei-
17530: noista annetun asetukisen 4 ja 5 lukuun.
17531:      Tämä lainsäädäntö on ensiksikin si•käli puutteellinen, että
17532: sen ulkopuolelle ja siis yksinomaa·n yleisten oikeussääntöjen
17533: varaan jää varsin huomattava osa joka päivä esiintyvistä,
17534: työvälipu'heiksi katsottavista sopimuksista, jonka lisäksi n. s.
17535: joukkotyösopimusten nimellä tunnettava sopimuslaji on sille
17536: kokonaan tuntematon.
17537:      Mutta sanottu lainsäädäntö on ajastaan jälellä myöskin
17538: sisältönsä laatuun nähden. Varsinkin on ensinmainittu asetus
17539: tässä suhteessa tullut surkean kuuluisaksi.
17540:      Esityksiä puheenalaisen lainsäädännön korjaamiseksi ei
17541: ole puuttunut. Yksikamarisen .eduskunnan viidellä ensimäi-
17542: sellä istuntokaudella on tehty palkkaussäännön kumoamista
17543: tarkoittavia alotteita. Vuoden 1910 valtiopäivillä näitten
17544:  aiotteiden käsittely ehti jo siihen asteeseen, että eduskunta
17545:  päätti niitten johdosta anoa esitystä työsopimuslaiksi. Ja
17546:  vu'Dden 1913 valtiopäivillä hyvä:ksyi eduskunta asetusehdo-
17547:  tukset a.mmattivaltuustoista ja elinkeinoliikkeiden työsään-
17548:  nöistä. Näitä asetuksia ei kuitenkaan ole vahvistettu, eikä
17549:  anottua esitystä työsopimuslaiksi eduskunnalle annettu.
17550: 522             IX, 1. -   Laki työsopimuksesta.
17551: 
17552:     Kun kysymyksellä työvälipuheen säännöstelemisestä jo
17553: nyt on mitä laajin yhteiskunnallinen merkitys, ja kun tämän
17554: kysymyksen tärkeys taloudellisen kehityksen edistyessä lähi-
17555: tulevaisuudessa tulee yhä vaan kasvamaan, on jo aika ryhtyä
17556: mitä pi:kaisimpiin toimiin tätä alaa koskevan lainsäädännön
17557: kohottamiseksi rappiotilastaan.
17558:     Harkitessa kysymystä lähimmistä toimenpiteistä tämän
17559: lainsäädännön haaran uusimiseksi, näyttää siltä, kuin olisi
17560: sekä varsinaista työs'()pimusta että n. s. joukkotyösopimusta,
17561: sen läheisyyden vuoksi mikä niillä on keskenään, säännös-
17562: teltävä yhteydessä toistensa kanssa. Niinikään näyttää
17563: samassa yhteydessä tarpeelliselta .ia soveliaalta antaa sään-
17564: nöksiä myöskin oppisopim uksesta. Ei myöskään IJalkollisten
17565: työsopimukset ja muitten työntekijäin sopimukset - teke-
17566: mättä poikkeusta edes henkisen työn tekijöihin nähden -
17567: näytä toisistaan niin huomattavasti eroavan, ettei yleisiä
17568: työsopimuksia koskevia säännöksiä näitä kaikkia varten
17569: voitaisi antaa samassa laissa, vieläpä muutenkin ylimalkaan
17570: sama:ssa yhteydesl3ä.
17571:     Vastoin sitä, mitä aikaisemmin oli ja yhä vielä maamme
17572: voimassaolev;assa lainsäädännössä '()n laita, on nykyaikaisen
17573: katsantotavan mukaan työsopimukseen sovellettava pelkäs-
17574: tään siviilioikeudellisia periaatteita. !Tästä ei !kuitenkaan
17575: seuraa, että puheenalaisessa sopimuslajissa sopimuksen sisältö
17576: voitaisiin jättää kokonaan sopimuskumppanien keskinäisen
17577: päätännän varaan. Päinvastoin on kokemus osoittanut, että
17578: heikomman sopimuskumppanin, s. o. työntekijän, etujen ja
17579: ·oikeuksien valvomiseksi ja varjelemiseksi ovat sopimus-
17580: vapauden rajoitukset tarpeen.
17581:     Niinpä on katsottava valttämätöntä olevan lainsäännös-
17582: ten kautta estää sitomasta työntekijää työsopimuksella liian
17583: pitkäksi ajaksi. Yhtä välttämätöntä on koettaa keksiä esteitä,
17584: joilla työnantajan mielivalta työehtojen täyttämisen suhteen
17585: voisi mennä aivan äärimmäisyyteen, sekä :pyrkiä han'kkimaan
17586: työntekijälle takeita siitä, että tämä saa työstä hänelle tulevan
17587: korvauksen •soveliaassa muodossa sekä sopivin ajoin ja täysi-
17588: määräisenä. Samaten on tarpeellis,ta, että työntekijälle lailla
17589:                    IX, 1. -    Kuusinen y. m,                  523
17590: 
17591: hankitaan edes vähäistä turvaa sitä vastaan, että hän
17592: sairauden tai muun pak•ollisen työskentelyesteen kohdatessa
17593: heti jää ilman toimeentulokeinoa, tai että hänen vahingon-
17594: korvausvelvollisuuttaan työsopimuksen rikkomisen johdosta
17595: kohtuuttomasti laajennetaan tai hänelle työsuhteen päätyttyä
17596: kuuluvia o~keuksia liiaksi rajoitetaan.
17597:     Oppisopimuksen suhteen on lisäksi tarpeen vaatimaa lain
17598: säännöksillä turvata oppilasta, niin ettei hänestä tule vain
17599: halva.sta hinnasta ostettu riiston esine työnantajalle, vaan ·että
17600: hän myöskin pääisee todella oppimaan sen ammatin, jota oppi-
17601: sopimus tarkoittaa.
17602:     Tariffi- eli joukkotyöehtosopimuksia varten sensijaan ei
17603: tähän lakiin tarvinne ottaa erityisiä sopimuskumppanien
17604: sopimusvapautta rajoittavia säännöksiä.
17605:     !Sen perusteella, mit.ä edellä on esiintuotu, ehdotamme
17606: kunnioittaen,
17607:                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan laki-
17608:              ehdotuksen:
17609: 
17610: 
17611:                Laki työsopimuksesta.
17612:                               I LUKU.
17613:                    Työsopimuksesta yleensä.
17614:                              1 §.
17615:     Työsopimuksessa sitoutuu työntekijä korvausta vastaan
17616: tekemään työnantajalle työtä. Jos korvausta ei ole nimen-
17617: omaan määrätty, mutta asianhaaroista ei käy selville, että
17618: työ olisi korvauksetta tehtävä, on työ korvattava ja tämä
17619: laki sopimukseen sovellettava; älköön se seikka, että työn-
17620: tekijällä on tilaisuus yleisöltä juomarahoina tai vapaa-
17621: ehtoisina lahjoina saada hyvitystä työstään, vapauttako työn-
17622: antajaa korvausta suorittamasta.
17623:     Soveltuvilta kohdin olkoot tämän lain säännökset nouda-
17624: tettavat myös sellaisessa työsuhteessa, jossa työntekijä, joko
17625: 524            IX, 1. -   Laki työsopimuksesta.
17626: 
17627: ilman korvausta tai vieläpä hyvitystä työnantajalle suorit-
17628: taen, kehityksekseen tekee tälle työtä.
17629:      Työsopimus voidaan tehdä kaikenlaisesta työstä, ja on
17630: tämä laki siihen sovellettava, mikäli erityinen laki ei siitä
17631: sisällä tästä poikkeavia säännöksiä taikka sopimus tarkoita
17632: julkista virkatointa.
17633:                                2 §.
17634:      Kun työsopimus tehdään kirjallisessa muodossa, on se
17635: vähintään vuorokautta ennen allekirjoittamista jätettävä
17636: työntekijän tarkastettavaksi, ja pitää sopimukseen olla otet-
17637: tuna merkintä, että näin on tapahtunut.
17638:      Kirjallisen sopimuks·en teosta syntyvät kustannukset ovat
17639: työnantajan makHettavat.
17640:      Jos sopimus. tehdään suullisesti, on työnantaja velvolli-
17641: nen työntekijälle antamaan todistuksen sovituista ehdoista.
17642:  ellei työntekijä ilmoita, ettei hän sitä halua.
17643: 
17644:                               3 §.
17645:     T,yösopimus voidaan tehdä määräajaksi, korkeintaan
17646: kuudeksi kuukaudeksi, tahi toistaiseksi voimassaolemaan,
17647: taikka myöskin erityistä määrättyä työtä varten.
17648:     Kuutta kuuk,.autta pitemmäksi määräajaksi voidaan tehdä
17649: oppisopimus oppilaan kanssa, huomioonottaen. mitä alempana
17650: säädetään.
17651:     Niinikään olkoon lupa maatalouden alalla työntekijäu
17652: kanssa, joka asuu työnantajan huoneessa, tehdä työsopimus
17653: kuutta kuukautta pitemmäksi määräajaksi; älköön sellaista
17654: sopimusta kuitenkaan asetettako kestämään yli vuoden.
17655:     Työsopimus, jossa molemminpuolinen irtisanomisaika on
17656: sovittu vähintään kolmeksi kuukaudeksi, voi•daan tehdä kur-
17657: keintaan kolmeksi ·vuodeksi.
17658:     Sopimus, jonka mukaan t;yön tulee alkaa myöhemmin
17659: kuin kuuden kuukauden kuluttua sopimuksen teosta, olkoon
17660: mitätön.
17661:                             4 §.
17662:     Jos työsuhde jatkuu yli sovitun määräajan ilman nimen-
17663: omaista välipuhetta, katwtaan senka.utta syntynyt uusi sopi-
17664:                    IX. 1. -   Kuusinen y. m.                 52ö
17665: 
17666: 
17667: mus olevan toistaiseksi voimassa, mutta muuten sisältävän
17668: entiset ehdot.
17669:                              5 §.
17670:     Työsopimus. joka tehdään pitemmäksi aikaa, kuin tämä
17671: laki määräaikaisiin työsopimuksiin nähden sallii, on mitäitön,
17672: mikäli se ulottuu yli tämän ajan. Jos työsuhde kuitenkin
17673: ilman eri välipuhetta jatkuu, käyköön kuten 4 § :ssä sanotaan.
17674: 
17675:                              6 §.
17676:    Irtisanomisaika olkoon korkeintaan kuusi kuukautta ja
17677: molemmin puolin sama.
17678:    Jos irtisanomisaika on sovittu kuutta kuukautta pitem-
17679: mäksi taikka eripituiseksi, olkoon se edellisessä tapauksessa
17680: kuusi kuukautta ja jälkimäisessä molempiin näJhden ly-
17681: hempi sovituista, ei kuitenkaan yli kuuden kuukauden.
17682:    ,T os irtisanomisaika on pidätetty ainoastaan toi,selle sopi-
17683: muskumppanille, katsottakoon erityisestä irtisanomisajasta ei
17684: sovitun.
17685:                            7 §.
17686:     Työsopimuksessa voidaan osa sopimuksen voimassaolo-
17687: ajasta määrätä erityiseksi koeajaksi, jonka kuluessa sopi-
17688: mus voidaan molemmin puolin purkaa.
17689:     Koeaika, joka älköön olko kolmea kuukautta pitempi,
17690: luettakoon sopimuksen alkamisesta.
17691: 
17692:                               8 §.
17693:     Ala ikäinen, joka >on täyttänyt viisitoista vuotta ja omalla
17694: työllään itsensä elättää, saa itse tehdä työsopimuksensa,
17695: mutta muuten on se holhoojan tehtävä. Työsopimusta, jonka
17696: holhooja on tehnyt alaikäisen puolesta, älköön ulotettako yli
17697: sen ajan, jolloin alaikäinen tulee täysi-ikäiseksi.
17698: 
17699:                            9 §.
17700:    Työsopimuksesta johtuvia dikeuksia ja velvollisuuksia
17701: älköön työnantaja tai työntekijä toist>lle siirtäkö, ellei sopi-
17702: muskumppani ole siihen suostunut.
17703: 526            IX, 1. -   I"aki työsopimuksesta.
17704: 
17705:    Työnantaja saakoon kuitenkin asettaa sijaansa työtä oh-
17706: jaamaan ja valvomaan rehellisen ja moitteettoman henkilön,
17707: joka saa käyttää työnantajalla siinä suhteessa olevaa oikeutta
17708: ja valtaa.
17709:    ~Samaten saak,oon työntekijä, t,yönantajan jouduttua kon-
17710: kul1ssitilaan, toiselle siirtää työsuhteesta johtuneen saata-
17711: vansa.
17712:                             10 §.
17713:     Siirto, panttaus tai muu välipuhe, jonka kautta kolmas
17714: henkilö saisi oikeuden työntekijälle työsuhteesta johtuvaan
17715: saatavaan, olkoon, vaikka työnantaja siihen suostuisikin,
17716: muulloin kuin 9 §:n 3 momentin edellyttämässä tapauksessa
17717: kielletty.
17718:     Sellaisen saatavan nostamista varten antamansa valta-
17719: kirjan, olkoonpa se laadittu missä muodossa tahansa, voi
17720: työntekijä peruuttaa.
17721:                               11 §.
17722:      'l'yöpaikalla noudatettaviksi voidaan laatia erityisiä sään-
17723: töjä työehfloista. Tällaiset työsäännöt ovat kirjoitettavat
17724: työntekijäin kielellä.
17725:      Sittenkun asianomaisille työntekijöille on annettu tilai-
17726: suus joko yhteisessä kokouksessa tai keskuudestaan valitse-
17727: miensa luottamusmiesten 'kautta lausua mielensä työsääntö-
17728: ehdotuksesta, on työnantajan, myötäliittäen työntekijäin siitä
17729: antaman lausunnon, jätettävä ehdotus, ellei toisin ole sää-
17730: detty, maalla lmvernöörille ja kaupungissa maistraatille.
17731: Jos työsäännöt havaitaan lainmukaisesti laadituiksi, eivätkä
17732: sisällä kohtuuttomia määräyksiä, vahvistettakoon ne nouda-
17733: tettavik,si.
17734:   -· Asianmukaisesti vahvistetut työsäännöt ovat julkipanta-
17735: vat työmaalle sellaisiin paikkoihin, missä työntekijät voivai
17736: niitä lukea, jotapaitsi niitä on ilmaiseksi annettava yksi kap-
17737: pale kullekin silloin työssä olevalle tai myöhemmin työhön
17738: otetulle työntekijälle.
17739:      Sittenkun työsäännöt on edellämäärätyllä tavalla julki-
17740: pantu, noudattakoot niitä työsuhteessa voima,ssaolevan irti-
17741:                    IX, 1. -   Kuusinen y. m.                 527
17742: 
17743: sanomisajan kuluttua sekä työnantaja että työnjohtaja ja
17744: kaikki sanotun ajan jälkeen työhön jääneet tai työhön otetut
17745: työntekijät.
17746:                               12 §.
17747:     'ryöntekijälle työstä tuleva korvaus on määrättävä ra-
17748: hassa, myöskin silloin kun sovitaan, että se osaksi tai kok,o-
17749: naan suoritetaan luonnossa.
17750:     Kmvau.s voidaan laskea työhön käytetyn ajan, suoritetun
17751: työmäärän tahi muun sovitun perusteen mukaan, kuitenkin
17752: niin, että työntekijälle, jonka työskentelyn suhteen työnanta-
17753: jalla on tilaisuus itse taikka sijaisen kautta .harjoittaa väli-
17754: töntä valvontaa, aina taataan vähintään määrätty aika palkka.
17755:     Ylityöstä on työntekijälle maksettava vähintään viidellä-
17756: kymmenellä prosentilla korotettu palkka.
17757: 
17758:                              13 §.
17759:     'l'yösopimus on mitätön, jos työnantaja, käyttäen hyväk-
17760: seen työntekijän hädänalaista tilaa, tietämättömyyttä tai ke-
17761: vytmielisyyttä, on siinä edustanut itselleen tai toiselle työn-
17762: suoritusta sellaista hyvitystä vastaan, joka ei ole kohtuulli-
17763: sessa suhteessa sovittuun työhön, tahi muuten ehdoilla, jotka
17764: ovat ilmeisessä ristiriidassa paikkakunnan tavan tai sellai-
17765: sessa työssä tavallisesti noudatetun menettelyn kanssa.
17766: 
17767:                            14 §.
17768:     ~ os työsopimuksen ehtoja ei voida toteensaattaa, nouda-
17769: tettakoon siinä kohden paikkakunnan tapaa ja sellaisessa
17770: työssä tavanmukaista menettelyä.
17771: 
17772: 
17773:                           II LUKU.
17774:     Työsopimuksesta johtuvat oikeudet ja velvollisuudet.
17775: 
17776:                             15 §.
17777:    Työnantajan tulee työssä asianmukaisesti ottaa huomioon
17778: työntekijän terveyttä ja työkykyä sekä myöntää hänelle tar-
17779: 028            IX, 1. -   Laki työsopimuksesta.
17780: 
17781: peellista aikaa lepoa, virkistystä ja kehitystä varten ynnä
17782: kan:sala:Lsvelvollisuuksien täyttämiseen.
17783:     Vähintään kerran viikossa, etupäässä sunnuntaisin, on
17784: työntekijälle myönnettävä kohtuullisen pitkä aika yhtäjak-
17785: soista vapautta työstä.
17786:     Työntekijälle, joka vuoden sisällä on ollut työnantajan
17787: työssä yli kuusi kuukautta, on, nauttimaHa palkkaa vähentä-
17788: mättä, varattava vuotuista yhtämittaista loma-aikaa vähin-
17789: tään seitsemän päivää. 'fyöntekijällä, jolle ei ole valmistettu
17790: tilaisuutta nauttia tällaista vapautta työstä, olkoon oikeus
17791: saad·a tästä menetyksestään työnantajalta ·korvausta niin pa.l-
17792: jon, ·kuin vastaa hänelle tulevaa palkkaa sanotulta ajalta.
17793: Jos työntekijän palkka olisi ollut laskettava suoritetun työn
17794: mukaan, pidettäköön näissä tapauksissa\ palkan määränä hä-
17795: nen ta~vallista ansiotaan sellaisesta työstä.
17796: 
17797:                              16 §.
17798:     Työntekijän tulee työssä välttää kaikkea, mikä voi saat-
17799: taa hänen oman tai hänen työtoveriensa turvallisuuden vaa-
17800: ranalaiseksi tai turmella _työnantajan omaisuutta, ja olkoon
17801: hän myöskin luvattomasti ilmaisematta, mitä on työnantajan
17802: liikesalaisuuksista saanut tietoonsa.
17803:                               17 §.
17804:     Työnantajan on maksettava työntekijälle hänen työpalk-
17805: kansa viimeistään työn päätyttyä; jos palkka maksetaan työn
17806: alettua säännöllisin ajanjaksoin, vähintään kerran kuukau-
17807: dessa, on työn päättyessä jäl·elläoleva osa palkasta suoritet-
17808: tava viimeistään sitä ensiksi seuraavana palkanmaksupäi-
17809: vänä.
17810:      Jos palkka on laskettu ajan mukaan taikka työntekijälle
17811: on taattu määrätty aikapalkka, on se maksettava säännöllisin
17812: a.jan:ja.ksoin, vähintään kerran kuukaudessa. Palwka, joka o'n
17813: laskettu tai taattu päivältä tai sitä lyhemmältä ajalta, on
17814: "kuitenkin maksettava ainakin joka neljäntoista päivän 'lm-
17815: luttua.
17816:      Luonnossa maksettava korvaus on suoritettava etukäteen
17817: sen laadun ja paikkaknnnan tavan mukaan.
17818:                    IX, 1. -   Kuusinen y. m.                  629
17819: 
17820:      ·Työsuhteen päättyessä on työntekijälle hänen sisälläoleva,
17821: palkikansa viivyttelemättä suoritetta'Va; odotuspäiviltä on
17822: suoriilettava täysi palkka.
17823:      Jos palkanmaksu työsuhteen kestäesE.ä viivästyy yli -kah-
17824: den päivän, olkoon työntekijällä oikeus saada palkkasaa.ta-
17825: vansa jokaiselta tämän •ajan yli menevältä päivältä .korote-
17826: tuksi viidellä, ei kuitenkaan yhteensä yli viidellä.kymmenellä
17827: prosentilla.
17828:      Palkan maksaminen on toimitettava työpäivänä ja työ-
17829: paikalla taik,ka sen H1heisyydessä, eUei nii'hin työntekijöihin
17830: nähden, jotka eivät työskentele työnantrujan työhuoneessa tai
17831: hänen määräämällään vakinaisella työpaikalla, toisin ole
17832: sovittu.
17833:                                  18 §.
17834:      T,yöpalkka on suoritettava maan käyvässä rahassa, äl-
17835: köön'kä tavaraa tai rahan osoituksia rahapalkan asemasta käy-
17836: tettäkö.
17837:      Olkoon kuitenkin lupa, niin kauan !kuin työntekijä sii-
17838: hen tyytyy, suorittaa työpaikka, osaksi tai kokonaan, määrä-
17839: tyissä tavaroissa tahi etuuksiss.a, jos työsopimus sen edellyt-
17840:  tää, ja si:käli kuin sellaisten hinnasta. on siinä sovittu; ellei
17841:  ty,öntekijä tyydy palkan suorittamiseen tässä muodossa, saa-
17842:  koon hän sen vaihtaa sovitun hinnan mukaiseen rahasuori-
17843: tukseen.
17844:       Työnilekijä, joka asuu työnantajan huoneessa .Ja on hänen
17845:  ruuassaan taikka nauttii jompaakumpaa näistä etuuksistl:\>,
17846:  älköön kuitenkaan olko oikeutettu saamaan tässä muodossa
17847:  maksettavaa palkkaa vaihdetuksi suoritukseen rahassa, jos
17848:  se tapa, millä työntekijä v•astedes tulisi järjestämään asunto-
17849:  olonsa ja ruokailunsa, on työn laatuun l!loveltumaton.
17850:       Välipuhe, jolla työnantaja sitoo työntekijää: palk•kansa
17851:  vapaassa käyttämise"ssä, olkoon mitätön.
17852:       Älköön jäiestäpäin palkasta vähennettä:kö, mitä työnan-
17853:  taja on lahjana työntekijälle antanut, ä:lköönkä muutakaan
17854:   etuutta, jon:Ira edellinen on itsestään työntekijäHe myöntänyt.
17855:       Älköön myös, ellei toisin ole sovittu, palkasta laskettaka
17856:  pois käsirahaa, jonka työnantaja työsopimusta tehtäessä on
17857:  suorittanut.                                               34
17858: 630             IX, 1. -   Laki työsopimuksesta.
17859: 
17860:                               19 §.
17861:     ,Jos palkan määrä riippuu mittauksesta, punnitsemises1la
17862: tai muusta laskutavasta:., joka tar:k;oittaa työtuloksen paljou-
17863: den tai arvon taikka liikkeen tahi yrityksen tuoton määrää-
17864: mistä, on työnantajan tarjottava työntekijöille tilaisuus itse
17865: tai edustajien kautta olla siinä läsnä ta'hi tutustua siihen 'kuu-
17866: luviin asia'kirjoihin.
17867:     Sellaisia edustajia valitaan työnantajm1 työssä olevien
17868: työntekijäin keskuudesta niin monta, kuin työnantaja ja työn-
17869: tekijät keskenään sopivat.
17870:                                20 §.
17871:      Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti ollut työnanta-
17872: jan käytettävissä, hänen kuiten'kaan, ilman omaa syytään,
17873: saamatta jonakin ai:kana tehdä työtä, on palkka hänelle tältä-
17874: ·kin ajalta maksettava.
17875:      Jos palkka -olisi ollut laskettava suoritetun työn mukaan,
17876: plkoon työntekijä 1 momentin edellyttämässä tapauksessa
17877:  ~ikeutettu saamaan niin paljon, kuin hän tavallisesti on vas- ·
17878: taavan ajan 'kuluessa samanaisesta työstä ansainnut, tai, ellei
17879: siitä voida saada selvää, niin paljon, kuin 'kyvyltään keskin-
17880: kertainen työntekijä sellaisesta työstä yleensä ansaitsee.
17881: 
17882:                               21 §.
17883:      Jos sopimuksen täyttäminen käy työntekijälle joksikin
17884: aikaa mahdottomaksi sairauden vuoksi tai muusta syystä,
17885: ~oka ei riipu hänestä itsestään, on hänelle tältäkin ajalta suo-
17886: 1ritettava palkka tai ainakin sellainen ·osa siitä, että hänen ja
17887: hänen perheensä toimeentulo on sillä turvattu. Tämä osa äl-
17888: ~iöön sairaustapauksissa olko pienempi 'kuin kaksikolmatta-
17889: psaa palkasta; jos kuitenkin palkka työpäivää kohden nousee
17890: (;nempään kuin kuuteen markkaan, olkoon sen yli menevästä
17891: määrästä suoritettava vain yksikolmasosa.
17892:     Jos työntekijä on as·ettanut koko työvoimansa työnantajan
17893: ~käytettäväksi sekä asuu tämän luona ja on hänen ruuassaan,
17894: on työntekijälle maksettava täysi palkka myös siltä ajalta,
17895: jona hän tapaturman tai taudin vuoksi on estetty työtä teke-
17896: mästä.
17897:                    IX, 1. -   Kuusinen y. m.                  631
17898: 
17899:      Jos palkka olisi ollut laskettava suoritetun työn mukaan,
17900: ;:;ovellettakoon tämän § :n nojalla työntekijälle tulevaa 'kor-
17901: vausta määrättäessä 20 § :n 2 momentissa säädettyä menet-
17902: telyä.
17903:      Jos työntekijä työssä häntä kohdanneen ruumiinvamman
17904: johdosta nauttii lainmukaista korvausta, taikka sairaus-
17905:  tapauksessa saa avustusta sellaiselta apukasaalta tahi va:kuu-
17906:  tuslaitokselta, jo'hon työnantaja suorittaa vahintään kolman-
17907:  neksen maksuista, voidaan siten. saat_u apumaksu vähentää
17908:  työnantajan suoritettavasta korvauksesta.
17909: 
17910:                                 22 §.
17911:      Työnantajan tulee tarjota työntekijälleen, jdka asuu hä-
17912: nen luonaan ja on hänen ruuassaan, terveellinen asunto ynnä
17913: ,sovelias ja riittävä ravinto, sekä toimittaa hänelle tarpeellinen
17914: ,hoito sairauden aikana. Jos tauti tai ruumiinv,amma on ai-
17915: kaansaatu ilmeisesti tahallaan, olkoon ~·önantaja oikeutettu
17916: 'Palkasta vähentämään, mitä hän on sairaan hoidosta maksa-
17917: nut. Jos työsuhde lak:kaa työntekijän ollessa sairaana, hoita-
17918: ,koon työnantaja 'häntä siksi, kunnes hänet voidaan ilman
17919: •vaaraa hengelle taikka terveydelle muuttaa ja joku toinen
17920:  ottaa häntä hoitaakseen.
17921:                                 23 §.
17922:      Työnantajan on annettava 'työntekijäUe työaseet ja työ-
17923:  aineet, ellei muuta tapaa pai kkakunna1la yleisesti noudateta
17924:                                1
17925: 
17926: 
17927: 
17928: tai työaseitten suhteen ole toisin sovittu.
17929:      Jos työntekijä hankkii työaineet, on niistä työpalkan
17930:  ohella erityinen korvaus suoritettava.
17931:      Työntekijän on asianmukaisessa \kunnossa palautettava
17932:  työaseet sekä ne työaineet, joita hän ei ole käyttänyt, elleivät
17933:  ne ole ilman 11änen syytään hävinneet tai turmeltuneet.
17934: 
17935:                              24 §.
17936:     Välii>uheen tekeminen työntekijän kanssa sal:on tai muun
17937: .rangaistuksen uhasta olkoon kielletty, älköönkä työnantaja
17938: muuten'kaan rikkomuksista työsuhteessa määrätkö työnteki-
17939: ~älle rangaistusseuraam usta.
17940:                IX, 1. -   Laki työsopimuksesta.
17941: 
17942:                               25 §.
17943:     'ryösuhteesta johtuneiden saataviensa suorittamiseksi, jos
17944: työntekijä ne myöntää oikeiksi, saa työnantaja jokaisessa ti-
17945: Jissä vähentää työntekijälle tulevasta rahapalkasta yhteen-
17946: Jas~kettuna korkeintaan kuudennen osan.
17947:     Muutoin älköön työnantaja millään syyllä pidä'ttäkö työn-
17948: itekijälle tulevaa pal1rkaa tai käyttäkö sitä saataviensa kuit-
17949: taa.miseen.
17950: 
17951:                               26 §.
17952:     'l'yöntekijälle työsuhteesta johtunut ~aatav·a olkoon työn-
17953: antajan konkurssiin luovutetusta pesästä suoritettava sellai-
17954: sella etuoikeudella, kuin palkollisten ja muitten käs,kyläisten
17955: palkan suhteen on säädetty, ja nauttikoon tällainen saatava
17956: myös Konkurssi~äännön 75· ja 77 r§§ :ssä edellytettyä etua
17957: maksun saamiseen sekä, sikäli kuin se käsittää palkan teh-
17958:                                  1
17959: 
17960: 
17961: 
17962: dystä työstä, vapautta näissä lainkohdissa säädetyn vakuu-
17963: den asettamisesta.
17964: 
17965:                               27 §.
17966:      Kun työsopimus irtisanotaan tai kun se ilman irtisano-
17967: mista päättyy tahi 31, 32 tai 33 § :n nojalla purkautuu taikka ·
17968: työnantaja vastoin sopimusta tai lakia erottaa työntekijän
17969: t;vöstään, on työnantajan annettava, j.os työntekijä sitä vaa-
17970: tii, todistus, joka sisältää ilmoituksen siitä, kuintka kauan
17971: ja missä toimessa työntekiljä on ollut hänen työssään ja mistä
17972: ajasta tämä on siitä vapaa, sekä lisäiksi, erittäin sitä vaadit-
17973: taessa, arvolauseen työntekijän siinä osoittamasta työtaidosta.
17974:      Sama vdvollisuus olkoon työnantajan oikeudenomistajilla
17975: tai hänen konkurssipesänsä hoita.jiUa, kun työsopimus 30 §:n
17976: nojalla purkaantuu.
17977:      Todistus älköön sisältäkö muuta lausuntoa; älköön siihen
17978: myöskään pantaka mitään merkkiä tai sitä annettako sellai-
17979: sessa muodossa, jonka tarkoitus on antaa työntekijästä muita
17980: tietoja, ·kuin mitä todistuksen sanamuodosta käy ilmi.
17981:                   IX, 1. -   Kuusin~n y.   m.              533
17982: 
17983: 
17984: 
17985:                          III LUKU.
17986: 
17987:                Työsopimuksw. lakkaamisesta.
17988: 
17989:                              28 §.
17990:     Työsopimus lakkaa, kun sovittu työkausi on päättynyt,
17991: kun määrätty työ on tehty, tahi kun toistaiseksi voimassa-
17992: oleva työsopimus jommaltakummalta puolen ilmoitetaan päät-
17993: tyvän.
17994:     Ilmoitus toistaiseksi voimassaolevan työsopimuksen päät-
17995: tymisestä seuraavaksi päiväksi on tehtävä viimeistään päivä-
17996: työn päättyessä.
17997:     Jos erityisestä irtisanomisaj-asta on sovittu, noudatetta~
17998: koon sitä.
17999:                              29 §.
18000:     Jos työntekijä kuukauden tai sitä pitemmän ajan 'jatku-
18001: neen työsuhteen kestäessä häntä ilman omaa syytään kohdan-
18002: neen ruumiinvamman taikka taudin johdosta estyy työn-
18003: teosta, älköön työsopimus sairauden aikana, neljäntoista päi-
18004: vän kuluessa sen alkamisesta, ilman työntekijän suostumusta
18005: lakatko, vaikkakin se muuten päättyisi tai voitaisi ]Jäättää.
18006: 
18007:                            30 §.
18008:    Kun työnantaja kuolee, ovat niinhyvin hänen oikeudPn-
18009: omistajansa 'kuin myös työntekijä oikeutetut heti putkamaan
18010: sopimuksen.
18011:    Kun työnantaja on joutunut konkurssitilaan, voidaan so-
18012: pimus niinikään molemmilta puolin heti ]Jurkaa.
18013: 
18014:                             31 §.
18015:     Sovitusta työkaudesta ja irtisanomisajasta huolimatta on
18016: työntekijä oikeutettu heti purkamaan työso]Jimuksen seuraa-
18017: vissa tapauksissa:
18018:     1 :ksi) kun työnantaja työsopimusta tehtäessä on oleelli-
18019: sissa kohdin väärillä ilmoitu'k,siHa saattanut t!Pönte'kijän
18020: harhaan;
18021: 534             IX, 1. -   Laki työsopimuksesta.
18022: 
18023:      2 :ksi) kun työntekijän tai hänen perheensä jäsenten henki,
18024: hyvä maine tai siveellisyys työsuhteen johdosta joutuu vaa-
18025: ranalaiseksi;
18026:      3 :ksi) kun työnantaja ta'i tämän sijainen tekee työnteki-
18027: jtille tahi hänen perheensä jäsenille väkivaltaa, heitä törkeäroti
18028: solvaa, koettaa vietellä heitä lainvastaiseen tekoon tai juop~
18029: pouteen, taikka asetetaan syytteeseen häpeällisestä tai tör-
18030: keästä rikoksesta;                                    ·
18031:      4 :ksi) kun sovitun työn pitkittäminen tuottaa vaaraa tahi
18032: haittaa työntekijän terveydelle, taikk~ työntekijä työsuhteen
18033: johdosta joutuu tarttuvaa tautia saira!stavan 'henkilön kanrosa
18034: sellaiseen y Meyteen, että tartunnan vaara on tarjolla;
18035:       5 :ksi) kun palkkaa ei makseta sopimuksen ,edellyttämällä
18036: tavalla, tai kun sen suorittaminen tapahtuu epäsäännölli~esti,
18037: taikka kun työntekijälle, jonka palkka on laskettava suorite-
18038: tun tyen mukaan, ei anneta riittävästi työtä;
18039:       6 :ksi) kun työnantaja, jonka luona työntekijällä työsopi-
18040: muben mukaan on asuntonsa, muuttaa toiseen kuntaan;
18041:       7 :ksi) kun työnantaja jättää olennaisissa kohdin täyttä-
18042: mättä lain tai työsopimuksen määräyksiä tai mitä yleis1en
18043: tavan mukaan on sellaisessa työsuhteessa noudatettava, tahi
18044: työsopimuksen edellytykset ovat työnantajan asunnon tai työ-
18045: paikan muuttamisen taikka työnantajan muun menettelyn
18046: johdosta olleellisesti muuttuneet.
18047:       Älköön työntekijällä kuitenkaan olko tätä oikeutta. mikäli
18048: se perustuu 1, 3, 6 ja 7 kohtaan, kauemmin kuin kaksi viik-
18049: koa <;en jälkeen, kun aihe siihen hänelle ilmaantui.
18050: 
18051:                             312 §.
18052:      Nainen, joka menee avioliittoon, on oikeutettu, naim1snn
18053: mennäksensä, työstä eroamaan neljätoista päivää _irtisanomi-
18054: s,en jälkeen.
18055: 
18056:                             33 §.
18057:     Sovitusta työkaudesta tia irtisanomisajasta huolimatta on
18058: työnantaja oikeutettu heti purkamaan työsopimuksen seuraa-
18059: vissa tapauksissa:
18060:                    IX, 1. -     Kuusinen y. m.                535
18061: 
18062:      1 :ksi) kun työntekijä työsopimusta tehtäessä on oleelli-
18063: sessa kohden väärillä ilmoituksilla saattanut työnantajan har-
18064: haan;
18065:     2 :ksi) kun työntekijä, joka asuu työna:ntajau luona, varoi-
18066: tuksesta huolimatta viettää pahentavaa elämää;
18067:      3:ksi) kun työntekijä tekee väkivaltaa työnantajalle, tä-
18068: män perheen jäsenille tai sijaiselle, uhkaa heidän henkeään,
18069: törkeästi solvaa heitä, taikka asetetaan syytteeseen häpeälli-
18070: sestä tai törkeästä rikoksesta.
18071:      4:k:si) kun työntekijä, yhtämittaisesti enemmän kuin kuu-
18072: den viikon ajan, •sairauden tähden tai muusta jatkuvasta
18073: syystä on kykenemätön taikka vaarallisuutensa johdosta ym-
18074: l'äristölleen sopimaton toimittamaan sitä työtä, jota hänen
18075: työsopimuksensa tarkoittaa;
18076:      5 :ksi) kun työntekijä näyttäytyy sovittuun työhön ilmei-
18077: sesti kelvottomaksi, tahi on juoppouteen langennut;
18078:      6 :ksi) kun työntekijä ilmeisesti tahallansa turmelee ko-
18079: neita, työkaluja, t.yöaineita, työntuotteita tai muuta työnan-
18080: tajan omaisuutta, luvattomasti ilmaisee työnantajan liikesalai-
18081: suuksia, taikka tuopi työpaikalle tai siellä nauttii juovutus-
18082: juomia;
18083:      7 :ksi) kun työnt!'lkijä jättää ol·ennaisissa kohdin täyttä-
18084: mättä työsopimuksen määräyksiä tai mitä yleisen tavan mu-
18085: kaan on sellaisessa työssä noudatettava.
18086:      Älköön työnantajana kuitenkaan olko tätä oikeu~ta, mi-
18087:  käli se perustuu 1, 3, 6 ja 7 kohtaan, kauemmin kuin kaksi
18088: viikkoa sen jälkeen, kun aihe siihen hänelle ilmaantui.
18089: 
18090: 
18091: 
18092:                           IV LUKU.
18093: 
18094:                               Oppilaista.
18095: 
18096:                              34 §.
18097:    Oppilaihin nähden noudatettakoon, mitä tä:ssä lais·sa on
18098: työntekijäisiä säädetty, ellei tässä luvussa toisin määrätä.
18099: 586            IX, 1. -   Laki työsopimuksesta.
18100: 
18101:                             35 §.
18102:     Jos oppilaan kanssa tehdään määräaikainen oppisopimus,
18103: älköön sitä asetettako kestämään kauemmin, kuin mitä sopi-
18104: muksessa tarkoitetun ammatin tai ammatinhaaran oppimisen
18105: voidaan katsoa vaativan, eikä missään ta;pauksessa yli kolmen
18106: vuoden.                 ·                           .         •
18107:                             3'6 §.
18108:     Työnantajan on pidettävä huolta siitä, että oppilas oppi-
18109: aikanaan saa siinä määrin ja sellaista opetusta ja työskentely-
18110: tilaisuutta sopimuksen edellyttämässä ammatissa tai amma-
18111: tinhaarassa, kuin ammatin perusteellisesti oppimiseksi oppi-
18112: ajan kuluessa on tarpeellista.
18113:     Oppilasta älköön oppiaikanaan yleensä käytettäkö t.yöhön,
18114: josta hänen ammatilliselle kehitykselleen ei ole hyötyä.
18115: 
18116:                             37 §.
18117:    Oppilaan työaikaa älköön asetettako alkavaksi aikaisem-
18118: min taikka päättyväksi myöhemmin kuin liikkeen .muitten
18119: työntekijäin. Olkoon oppilas myös saapa ainakin yhtä pal~on
18120: ja useasti lepoaikaa, kuin muutkin työntekijät, sekä, mikäli
18121: mahdo!Hsta, samoina aikoina kuin nämä.
18122: 
18123:                              38 §.
18124:     Oppilasta älköön käytettäkö säännölliseen yö-, yli- taikka
18125: pyhätyöhön.
18126:                              39 §.
18127:     •Tos paikka·kunnalla on oppilaan ammattikasvatuksen täy-
18128: dentämiseen soveltuva julkisen valvonnan alla ol.eva oppi-
18129: laitos, tulee' työnantaj·an varata oppilaalle tarpeellinen aika
18130: opetuksen saamiseen sellaisessa laitoksessa ja samalla valvoa,
18131: että oppilas asianmukaisesti suorittaa koulunkäyntinsä.
18132:      Työnantajalla ei ole oik~tta vähentää oppilaan palkkaa
18133: siltä osalta työaikaa, aina kuuteen tuntiin saakka viikossa,
18134: Jonka oppilas on koulunkäyntiin käyttänyt.
18135:     Työnsulun taikka työlakon kohdatessa sitä työpaikkaa tai
18136: sen' osaa, jossa oppilas työskentelee, olkoon tämä oikeutettu
18137: sen ajaksi keskeyttämään työsuhteen taikka myös purkamaan
18138:                   IX, 1. -Kuusinen y. m.                    637
18139: 
18140: oppisopimuksensa. Tällainen keskeytys älköön aiheuttako,
18141: että oppisopimus jatkuisi yli sovitun ajan.
18142: 
18143:                              40 §.
18144:     Oppikauden päätyttyä on oppilas oikeutettu työnantajalta
18145: saamaan erityisen oppi todistuksen. Sellaisen. todistuksen suh-
18146: teen olkoon soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä 2·7 § :ssä
18147: työtodistuksesta säädetään.
18148: 
18149: 
18150: 
18151:                           V LUKU.
18152: 
18153:                      Tariffisopimuksesta.
18154: 
18155:                              41 §.
18156:     Tariffisopimuksessa sopii yksi tai useampi työnantaja
18157: taikka työnantajain yhdistys y'hden tai useamman työnteki-
18158: jäin yhdistyksen kanssa muutamista tai kaikista ehdoista,
18159: joita työsopimuksia tehtäessä tai työsuhteessa muuten on
18160: noudatettava.
18161:                              42 §.
18162:     Tariffisopimus sitoo kaikkia niitä, jotka ovat sen hyväk-
18163: syneet tai jotka jälkeen'Päin ovat siihen yhtyneet, kuin myös
18164: siihen osaaottaneitten yhdistysten j.ä.seniä henkilökohtaisesti.
18165:      Sellainen sopimus ei kuitenkaan sido työnantajayhdistyk-
18166: sen jäsentä, joka on vastustanut yhdisty.ksensä päätöstä ta-
18167: riffisopimuk'len tekemisestä tai ei ole ollut siitä päätettäessä
18168: läsnä, ja kolmen päivän kuluessa sopimuksen teosta eroo yh-
18169: disty ksestään.
18170:      Joka jälkeenpäin liittyy tariffisopimuksessa osalliseen
18171: yhdistykseen, olkoon myöskin sen määräyksiin sidottu.
18172: 
18173:                              43 §.
18174:     Tariffisopimuksen määräyksiä noudattakoot !Siihen osalli-
18175: set työnantajat sellaistenkin työntekijäin suhteen, jotka eivät
18176: ole tariffisopimuksen säännöksiin sidotut.
18177: 588            IX, 1. -   Laki työsopimuksesta.
18178: 
18179:                              44 §.
18180:   , .T os työsopimus, jonka ovat tehneet tariffisopimukseen
18181: sidotut henkilöt keskenään taikka työnantaja sen ulkopuolella
18182: olevien työntekijäin kanssa, joiltakin osiltaan on tariffisopi-
18183: muksen kanssa ristiriidassa, olkoon se näiltä osiltaan mitätön,
18184: ja sovellettakoon siihen tariffisopimuksen määräyksiä.
18185:     Ålk~ön tämän kautta kuitenkaan sellaiselle työntekijälle,
18186: joka ei ollut tariffisopimuksen määräyksiin sidottu, tulko
18187: huonompaa oikeutta, kuin minkä hänen tekemänsä työsopi-
18188: mus hänelle perustaisi.
18189:                              45 §.
18190:     Rikkomuksesta tariffisopimusta vastaan aiheutunut va-
18191: hinko on vahinkoa kärsineelle korvattava. Jos rikkomukseen
18192: syyllisiä on useampia, älköön heidän korvausvelvollisuutensa
18193: olko yhteisvastuulli~en.
18194:     Velvollisuutta vahingon korvaamiseen älköön rikkomuk-
18195: sista johtuko tai sopimuksella perusteHako työnantajain
18196: taikka työntekijäin yhdisty ksille. ,Jos kuitenkin tariffisopi-
18197: mukseen on otettu määräys, että työnsulun ja työlakon toi-
18198: meenpaneminen on sopimuk1sen voimassaoloaikana kielletty,
18199: olkoon siinä yhdistystenkin lupa sopia määrätystä ja molem-
18200: min puolin yhtä suuresta sovinnaissakosta sen varaLta, että
18201: yhdistys päättäisi julistaa sellaisen työnseisauksen tai ryhtyä
18202: sen toimeenpanoa avustamaan.
18203: 
18204:                              46 §.
18205:     Vaatimuksen tekemiseen tariffisopimuksen määräysten
18206: vastedes soveltamis.esta sen kanssa ristiriidassa olevaan työ-
18207: sopimukseen olkoon oikeus jokaisella tariffisopimuksen sol-
18208: mimiseen osaaottaneella taikka jälkeenpäin siihen y,btyneellä
18209: yhdistyksellä 'kuin myös jokaisella siihen sidotulla mutta yh-
18210: distykseen kuulumattomaila työnantajalla.
18211:     Vaatimusta tariffisopimuksen soveltamisesta sen kanssa
18212: ristiriidassa oleviin työsopimuksiin, :sikäli kuin työsuhdetta jo
18213: on kestänyt, taikka 45 § :n 1 momentin mukaisesta vahingon-
18214: korvauksesta älkööt myöskään tehkö muut, kuin ne, joille
18215: edellisessä momentissa on kannevalta myönnetty, mutta ol-
18216:                    IX, i. ~ Kuusinen y. m.
18217: 
18218: koot siinä mainitut yhdistykset ilman erityistä valtuutusta-
18219: kin oikeutetut aj~maan vaatimusta jäsenilleen, ja työntekijäin
18220: yhdistykset myös niille yhdistyksien ulkopuolella oleville
18221: työntekijöille, joitten kanssa tekemissään työsopimuksissa
18222: työnantaja 43 § :n mukaan on velv'ollinen noudattamaan ta-
18223: riffisopimusta, tulevasta korvauksesta ja muusta edusta.
18224: 
18225:                               47 §.
18226:     Tariffisopimtlksista johtuvat riida't käsitellään yleisissä
18227: tuomioistuimissa, ellei tariffisopimuksessa määräta tai asial-
18228: liset muuten sovi niitten lykkäämisestä sovinto-oikeuteen.
18229: 
18230:                              48 §.
18231:     rrariffisopimus on kirjallisesti laadittava.
18232:     Sellaista sopimusta älköön telhtäkö 'pitemmäksi aikaa kuin
18233: l:olmeksi vuodeksi.
18234:                              49 §.
18235:     Sittenkun tariffisopimus on asianmukaisesti alLekirjoi-
18236: tettu, ilmoitettakoon se viipymättä tariffirekisteriin otet-
18237: tavaksi.
18238:                              50 §.
18239:     Maalle yhteistä tariffirekisteriä pitää se viranomainen
18240: Helsingissä, jonka Senaatti siihen määrää.
18241:     Kaupungissa 11itää maistraatissa tai järjestysoikeudessa ja
18242: maalla kruununvoudilla o1la tariffivekisterin mukainen luet-
18243: telo kaupnng~ssa tai kihlakunnassa tehdyistä tariffisopimU:k-
18244: s!sta.
18245:     Tariffirekisteri ja mainitut luettelot, niin myös niihin
18246: kuuluvat ilmoituskirjat ja liitteet ovat julkisia ja pidettä;vät
18247: jokaisen nähtävinä. Otteita niistä anpetaan 'PYYdettäessä
18248: :,äädetty,jä maksuja vastaan.
18249: 
18250:                               51 §.
18251:     Ilmoitus tariffirekisteriin on kirjallisesti tehtävä, kaupun-
18252: gissa maistraatille tai järj€stysoikeudelle ja maalla sen kilhla-
18253: kunnan kruununvoudille, missä tariffisopimus on tehty. II"
18254: moituskirjaa ja siihen kuuluvia liitteitä on laadittava kaksi
18255:     ö40              IX, 1. -   Laki työsopimukselilta.
18256: 
18257:     kappaletta kutakin ja toinen niistä heti lähetettävä rekisteri-
18258:     viranomaiselle, jonka tulee toimittaa rekisteröiminen.
18259:         Rekisteröiminen toimitetaan maksuttomasti.
18260: 
18261:                                 52 §.
18262:        Senaatin talousosaston asia on tarkempien määräysten an-
18263:     taminen tariffirekisterin ja yllämainittujen luettelojen pitä-
18264:     misestä.
18265: 
18266:                                 VI LUKU.
18267:           Rangaistuksista ja muista seuraamuksista tämän lctin
18268:                               r'ik komisesta.
18269:                                  5:3 §.
18270:         Jos työnantaja vastoin sopimusta tai lakia erottaa työn-
18271:     tekijän työstään tai tämä siitä siten eroo, taikka työsopimusta
18272:     muutoin rikotaan, ·korvatkoon syyllinen kaiken vahingon.
18273:         Joka 31 § :n 1, 3, 5, 6 tai 7 kohdan taikka 33 § :n 1, 2,
18274:     3, 5, 6 tai 7 kohdan nojalla on purkanut työsopimuksen, on
18275:     oikeutettu saamaan vahingonkorvausta ikäänkuin: jos sopi-
18276:     muskumppani olisi oikeudettomasti sopimuksen rikkonut.
18277:     Sama olkoon laki, jos työntekijä 31 § :n 2 tai 4 kohdan perus-
18278:     teella purkaa sopimuksensa syystä, jonka esiintyminen riip-
18279:     puu työnantajasta tai tämän sijaisesta.
18280:         Muu sopimus vahingonkorvauksesta olkoon mitätön.
18281: 
18282:                                  54 §.
18283:         Jos työnantaja tahi tämän sijainen kiellolla, uhkauksella
18284:     tai muilla sellaisilla k1einoilla estää tai yrittää estää työn-
18285:     tekijää kuulumasta tai liittymästä laillisesti luvallisiin yhdis-
18286:     tyksiin tahi täyttä~ästä kansalaisvelvollisunksiaan taikka
18287:     kieltäytyy, mikäli mahdollista, myöntämästä kansalaisvelvol-
18288:     lisuuksien täyttämiseksi tarpeellista aikaa, rangaistakoon sa-
18289:     kolla. Sama olkoon laki, jos työnantaja sellaisesta syystä, kas-
18290:     taakseen työntekijälle, erottaa hänet työstä, huonontaa työ-
18291:     ehtoja tai tekee itsensä syypääksi muuhun senkaltaiseen
18292:     tekoon.
18293: 
18294: 
18295: 
18296: ,
18297:                   IX, 1. -   Kuusinen y. m.                 541
18298: 
18299:    Sopimus, jossa työntekijä sitoutuu olemaan kuulumatta
18300: yhdistykseen, olkoon mitätön.
18301: 
18302: 
18303:                              55 §.
18304:     Jos työnantaja tai tämän sijainen osoittaa työntekijän työ-
18305: hön, jossa hän saattoi aavistaa ·hengen taikka terveyden vaa-
18306: ran olevan tarjolla, rangaistakoon vähintään sadan markan
18307: sakolla taikka vankeudella enintään yhdeksi vuodeksi. Jos
18308: kuolema, ruumiinvamma tarkka tauti siitä seurasi, olkoon
18309: rangaistus se, kuin rikOISlain mukaan sellaisten tuottamuk-
18310: sesta seuraa.
18311:                                56 §.
18312:     Työnantaja, joka tekee itsen~ä syypääksi 12 § :ssä mainit-
18313: tuun menettelyyn, rangaistakoon sakolla. Jos syytteenalainen
18314: .on harjoittanut rikollista toimintaa suuremmas•sa laajuudessa,
18315: tai asianhaarat muut~n ovat erittäin mskauttavat, taikka jos
18316: rikos uusitaan, olkoon rangaistuksena •enintään vuos1 van-
18317: keutta.
18318:                             57 §.·
18319:     Työnantaja, joka rikkoo 18 §:n 1 momentissa, 24 §:ssä
18320: taikka 2·5 § :n 2 momentissa olevaa säännöstä, rangaistakoon
18321: Yähintään viidenkymmenen ja enintään 500 markan sakolla.
18322: Jos rikos uusiintuu, olkoon rangaistus sakkoa vähintään sata
18323: markkaa taikka, erittäin raskauttavien asianha•aro:jen valli-
18324: tessa, vankeutta enintään kuusi kuukautta.
18325: 
18326:                             58 §.
18327:     Työnantaja, joka ilman laillista syytä kieltäytyy anta-
18328: masta sellaista todistusta, kuin 27 ja 40 §§:ssä sanotaan,
18329: rangaistakoon vähintään kymmenen markan sakolla j•a pal-
18330: kitkoon vahingon.
18331:     Sama olkoon laki, jos työnantaja .kieltäytyy antamasta
18332: takaisin haltuunsa saamiaan työntekijäin työtodistuksia, tahi
18333: vasten 27 § :n kieltoa on todistukseen pannqt salaisia ~erk
18334: kejä tai antanut sen siinä ·kielletyssä muodossa.
18335: M2              IX, 1. -   Laki työsopimuksesta.
18336: 
18337:                             59 ~·
18338:     Työnantaja, joka on antanut työntekijälleen taikka oppi-
18339: laalleen huonomman todistuksen, kuin minkä tämä on ansain-
18340: nut, rangaistakQon sakolla, ellei teko ole jo rikoslain mukaan
18341: ankaramman rangaistuksen alainen, ja palkitkoon vahingon.
18342: 
18343:                             60 §.
18344:      Tämä laki astuu voimaan .. päivänä ...... ·kuuta 19 .. .
18345:      Sillä kumotaan 30 päivänä tammikuuta 18·65 annettu
18346: palkkaussääntö isännille ja palkollisille sekä: '31 päivänä maa-
18347: li•skuuta 1879: annetun asetuksen elinkeinoista § :t 28,__3'2,
18348: 34--3,9, 41, 42, 43 ja 44, paitsi mikäli 321 § :ssä säädetään
18349:                                               1
18350: 
18351: 
18352: 
18353: elinkeinonharjoittajan velvollisuudesta hankkia alle 15-vuoti-
18354: sille oppilailleen ja työntekijöiUeen tilaisuus kansakoulun
18355: oppijaksoa vastaavaan opetukseen, taikka 42 § :ssä on sää-
18356: dettynä rangaistus 17 § :n määräysten rikkomisesta, kuin
18357: myös muut tämän lain v<astaiset säännökset.
18358: 
18359:      Helsingissä 2·5 p :nä huhtikuuta 1917.
18360: 
18361:       0. W. Kuusinen.              M. A. Airola.
18362:       P. Leppänen.                 Kaarle Mänty.
18363:        Konrad J,ehtimä.ki.         J. A. Lehtosaari.
18364:       ·Karl H. Wiik. ,             F. Rantanen.
18365: IX, 2. -   Edusk. ~it. N :o 22.
18366: 
18367: 
18368: 
18369: 
18370:             Hänninen, Edvard Walpas, y. m.:            Ehdotus
18371:                laiksi 8-tuntisesta työpäivästä.
18372: 
18373: 
18374:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
18375: 
18376:     Kapitalistisen aikakauden työläisiä on joutunut tukaiaan
18377: tilaan. 'Työmarkkinoilla on heidän ollut pakko v_uokrata it-
18378: seään töihin hyvin huonoilla ehdoilla. Työajat ovat olleet
18379: pi1Jkiä. Eräinä kehityskausina ova:t ne olleet tavallisimmin
18380: toistakymmentä tuntia vuorokaudessa. 14-16-tuntis-et työ-
18381: päivät ovat olleet usein tavattuja. Työläisten ·on ollut p~kko
18382: käyttää työntekoon niin tyyten aikansa, että heille ei ole jää-
18383: nyt riittäviä ruokailu-, ruuansulatus- eikä lepoaikoja. Tällai-
18384: seen tilaan on joutunut myös palkkatöihin suistettuja naisia,
18385: nuoria ja 1lap'Sia. Iältään kuvin nuoria ja voimiltaan heikkoja
18386: on pidetty myöskin mitä epäterveellisimmissä ja rasittavim-
18387: missa töissä niin pitkinä työpäivinä, että työnteko on ollut
18388: heitä kiduttavaa rääkkäystä. Lukemattomat määrät ihmi-
18389: siä on tärvelty siten. He ovat menettäneet elinvoimiaan ja
18390: kauneuttaan. Heistä on ,tehty epämuodostuneita, viallisia,
18391: kui:htuneita ja sairaita. Heiltä on viety elämän onnea ja heille
18392: tuotettu tuskia ja kärsimyksiä. Kokonaisiasukujaon heikon-
18393: nettu. Arvaamattoman paljon on yksityisiä suis•tettu ennen-
18394: aikaiseen hautaan.
18395:     ,Vapaan kilpailun" va'llitessa työmarkkinoilla ovat pit-
18396: kän työajan tuottamat vauriot käyneet niin kauheiksi, että
18397: kapitalististen valtioid·en on oHut pwkko ruv·eta .suojelemaan
18398: töissä pidettyjä. Lainsäädännön avulla on rajotettu etusijassa
18399: lasten ja nuorten työssä kiduttamista. On määrätty ikärajoja
18400:                   IX, 2. -   8-tunnin työpäivä.
18401: 
18402:  ja kielletty ottamasta niiden alapuolella olevia töihin. On
18403:  kielletty heiltä enemmän tai vähemmän tiukasti yötyö. On
18404:  rajotettu myäs heidän työaikansa pituutta. Lakimääräinen
18405:  suojelus on ulotettu vähitellen myös naisiin, kieltäen pitä-
18406:  mästä heitä yötyössä ja rajotta>en heidän työaikansa. Täysi-
18407:  kasvuisien miesten suojelus on tunnustettu vähitellen yh~ä
18408:  tarpeelliseksi.
18409:       Työaikaa rajottavia suojeluslakeja on annettu viime vuo-
18410:  sisadalla ja sen jälkeen yhteensä suuri määrä. Niissä on mo-
18411:  nenlaisia määräyksiä. Täysi-ikäisten työpäivä on supistettu
18412:  määrätyillä aloiHa varsinkin kahteentoista, yhteentoista tai
18413:  kymmeneen tuntiin .. Kuitenkin on joukko. lakeja, joiden mää-
18414:  räämä pisin työaika on vain 8 tuntia vuorokaudessa tai 48
18415:  tuntia viikossa.
18416:       Suomi kuuluu nykyisin kaikkein kehittymättömimpiin
18417: ·maihin siinä suhteessa, ettei täällä ole täysi-ikäiste.p. miesten
18418:  eikä edes naisten työaikaa rajottavaa lakia, lukuunottamatta
18419:  vain yhtä pientä kansalaismäärää suojelevaa lakia. Pitkän
18420:  työajan .tuottamat tuhot ovatkin siitä syystä olleet maas-
18421:  samme edellisinä yuosikymmeninä hyvin kauhistuttavia.
18422:   Niitä on jatkunut useilla aloilla meidän aikaamme asti. Ne
18423:   ovat vieneet paljon uhreja. Suurista epäkohdista on ol·lut seu-
18424:  raus, että lyhyemmän työajan ja enemmän vapauden kaipuu
18425:  on ollut työväestömme keskuudessa varsinkin parin viime
18426:  vuosikymmenen ajan hyvin vaikuttava. Työläiset ov.at niinä
18427:   aikoina uhranneet mittaamattoman paljon aikaa ja voimia
18428:  luodakseen järjestöjä, joiden avulla voi lyhentää työaikaa.
18429:   Niiden rauhallisella toiminnalla on saatukin paljan vapautta.
18430:   Usein on ollut pakko vallottaa sitä kovilla 'työtaisteluilla,
18431:   jotka ovat kysyneet työläisten taholta sankariHista uhrautu-
18432:   vaisuutta ja kestävyyttä. Joskus on vas,ta kovan nälkäkau-
18433:   d'en jälkeen saatu tarkotettu voitto.
18434:       Rautaisen ulkonaisen pakon poistuttua on äskettäin syn-
18435:   tynyt työväen keskuudessa aivan kuin luonnonvoimainen
18436:   enemmän vapauden vaatimus. Työläisryhmä toisensa jitlkeen
18437:  on iiroottanut tahtovansa 8-tuntisen työpäivän. Toiset ovat an-
18438:   taneet toisilleen v<Dimakasta .tukea. 8-tuntinen työpäivä on
18439:                                          •
18440:                    IX, 11. -   Hänninen y. m.
18441: 
18442: otettu ikäänkuin sieppaamaHa jo kymmenille tuhansille työ-
18443: Ui.isille. Tuo valtava liike on jatkunut ed,elleen temmaten yhä
18444: uusia joukkoja mukaansa. Elleivät kaikki asianomaiset
18445: työnantajat myöntäisi 8-tuntista tai jos sen pakosta myöntä-
18446: neet ryhtyisivät myöhemmin ottamaan myönnytyksiä ta-
18447: kaisin, niin voisi tulla suuria ja järikyttäviä työtaisteluja. Ne
18448: voisivat muodostua pitkäaikaisemmibi, ikat:kerimmiksi ja tu-
18449: hoisimmiksi kuin konsanaan ennen s-ellaiset Suomessa.
18450:      Suomen Eduskunnalla on velvollisuus kiinnittää vaka-
18451: vata huomiota tuohon asiain tilaan. Eduskunta ehkäisee var-
18452: maankin :suuria tuhoja, jos se säätää mahdollisimman pian
18453: lain, joka turvaa työväen työajan lyhennykseen nähden saa-
18454: vuttamia voittoja ja määrää niiiten mukaisen 8-tuntisen työ-
18455: päivän !käytäntöön myös lukuisissa muissa töissä ja toimissa,
18456: joissa se ei ole vielä käytännössä.
18457:      Sellaisen, Suomen kansan vaitavan enemmistön haJuaman
18458: lain tulee ulottua mahdollisimman useille työaloille. Toisilla
18459: niistä voi sovelluttaa· suuremmitta vaikeuksitta käytäntöön
18460: määräyksen, että työpäivä saa olla en1ntään '8 tuntia. Eräät
18461: toimialat vaativat kuitenkin väljempää määräystä, niin eiltä
18462: toisina päivinä voi suorittaa tehtäviä kauvemmin kuin 8
18463: tuntia ja toisina rpäivinä vastaavassa määrässä vähemmän.
18464: Tällaisilla toimialoilla voi kuitenkin noudattaa määräystä,
18465: että viikon työa.ika saa olla enintään 48 tuntia. Eräillä aloilla
18466: ilmenee tehtäviä, joita <m useista syistä 11akko 'suorittaa tee-
18467: tättämä;llä ne säännöllisellä tyrilläismäärällä tai vain joilla:kin
18468:  ylityönä. Sellaisia tehtäviä varten voidaan tehdä poikkeuksia
18469: kiinteästä työpäivän rpituuden määrästä. Korjaus-, puhdis-
18470:  tus- y. m. työt voivat pienissä Eikkeissä, joissa ei voida 'Pitää
18471:  erikoisia henkilöitä pelkästään niitä töitä varten, seisauttaa
18472:  työn säännöllisen kulun ja pakottaa osan työläisiä joutilaiksi,
18473:  jos ne tehdään säännöllisenä työaikana, mutta työ voi jatkua
18474:  säännöllisesti, jos jotkut siihen osaaottavat suorittavat edellä
18475:  mainitut työt ylitöinä. Jos tuollaisia tapauksia varten sani-
18476:  taan ylityötä, niin on sen määrä surpistettava varmoihin aika-
18477:  rajoihin ja lisäksi säädettävä esteitä, mitkä ehkäisevät työn-
18478:  antajaa ainakin donkin verran käyttämästä väärin ainoastaan
18479:                                                             35
18480: M6                IX, 2. -   S·tunnin työpäivä.
18481: 
18482: tähdellisiä tarpeita varten myönnettyä ylityöoikeutta. Eh-
18483: käisykeinona käytetään määräyksiä, että ylityöt~ saa tehdä
18484: vain määrätyissä tapauksissa, työläisen itsensä tai lain nou-
18485: dattamista valvovan viranomaisen suostumuksella ja ainbas-
18486: taan korotetuna 'P.rulkalla. Tämän korotuksen tulee olla hy-
18487: vin tuntuvan, ennenkuin 1s,e täyttää huomattava,s:sa määräS'sä
18488: tarkotU:ksen. Määräys, että ylitöistä ja lisätöistä on pidettävä
18489: tarkastusta varten luetteloa, hillitsee myös ylityön väärin
18490: käyttämistä. Tarkastavan viranomaisen tiedoksi on saatet-
18491: tava myöskin koko noudatettava työtuntijärjestelmä, jotta
18492: hän voi määrätä sen muutettavaksi, jos se on lainvastainen.
18493: Laissa tulee olla myös niin tehokkaita rangaistusmääräyksiä,
18494: että niillä voidaan pakottaa pienen ja suuren työliikkeen pi-
18495: täjät välttämään sen rikkomista.
18496:      Monille työ- ja teollisuusaloille kaikkine erikoismääräy,k-
18497: sineen sopiva työaikalaki ei voi kuitenkaan sisältää kaikkia
18498: erikoismääräyksiä, jotka voivat olla eri aloina tarpeen.
18499: Monia useassa suhteessa varsin erilaisia työaloja käsittävä
18500: lruki 8-tuntiS>esta työväiväJstä •saakin olla peruslaki, jota eri-
18501: koisl.ait voivat täydentää. - Tällainen perusla.ki voidaan
18502: valmistaa niin lyhyessä ajassa kuin nykyinen tilanne vaatii.
18503:      Pysyvästä hyödystä, mitä 8 tunnin laki tulee tuottamaan,
18504: ei liene edes epäilyjä. Monet terveydenhoitokongressit ja san-
18505: gen lukuisat rehelliset :ja ymmärtävät lääkärit, ify.siologit
18506: y. m. ovat osottaneet valaisevilla puo:lteillaan ja lausunnoil-
18507: laan siitä koituvat suuret edut. Sen tuoma ja turvaama lisä-
18508: vapaus voi oikein käytettynä kohottaa tuhoavankin työn
18509: jälkeen elinvoimia ja ruumiin kukoistuS'ta. Henkiselle kehi-
18510: tykselle on ·se vapaus mitä arvokkain ll!pukeino. Se lisää het-
18511: kiä, joita työläiset voivat käyttää tietojen, taitojen ja valis-
18512: tuksen hankkimiseen. Se avaa työläisille hienostavat ja ja-
18513: loS'tavat taiteet. Se lisää ja kohottaa kaikkia hyveitä.
18514:      Työväen valtavan osan ·työajan lyhentäminen 8-tuntiseksi
18515: on kuin kansan uudestaan synnytys. Se luo niin runsaasti
18516: uusia voimia, lahjoja ja kykyjä. Se saa välttämään vahin-
18517: koja ja tapaturmia. Se vilkastuttaa työnteon, niin että sato
18518: on oleva työtuntia kohti suurempi kuin konsanaan. Ylen ra-
18519:                   IX, 2. -Hänninen y. m.                     647
18520: 
18521: sittavista j.a tyl,sistyttävistä kahleista osittain va}lautunut
18522: ajatus luo lukemattomat määrät tapoja ja keksintöjä, jotka
18523: va.ikuttavart edullisesti työvälineiden käyttämiseen ja tuotan-
18524: toon. - Kehitys on voittava kaikin puolin moninkertaisesti.
18525:     Pyydämme kunnioittaen,
18526: 
18527: 
18528:                 että Eduskunta käsittelee slilidetyss;;. järjes-
18529:             tyksessä seuraavan lakiehdotuksen ja lt,~tväksy;~;
18530:             sen:
18531: 
18532: 
18533: 
18534:                             Laki
18535:                       8-tuntis'esta työajasta.
18536: 
18537:                                1 §.
18538:     Tämän lain alaisia ovat al~empana mainitut liikke·~t ja
18539: ,yritykset, jos niissä käytetään työssä muita kuin puoliso·a ja
18540: omia vajaval:taisia lapsia:
18541:     1) käsityö- ja te.hdasliikkeet sekä muut +.eoHisuus-
18542: ammatit;
18543:     2) kauppa-, konttori- ja varastoliikkeet;
18544:     3) ravintola-, hotelli- ja kahvilaliikkeet;
18545:     1) rakennusten, satarrnain, rwtain, siltain, teiden ja kai-
18546: kenlaisten kulkulaitosten rakentaminen, korjaus ja kun:::J.ossa-
18547: piio;
18548:     5) rautatie-, raitiotie- ja automobiililiikenne, ajurin•tm-
18549: matti sekä }losti-, lennätin- ja puhelinlaitokset;
18550:      6) pelastus- ja sukellustoiminta;
18551:      7) saunat, kyl'pylät, sairaalat ja muut yleiset laitoksd;
18552:      8) raivaus-, perkaus-, kuivaus- ja puhtaanapitotyöt;
18553:      9) liikkeet ja yritykset, jotka tarkottava;t metsän- ja ha-
18554: ionhakkuuta, puutavaranajoa, lauttausta ja uittoa, tavaran
18555: lastaamista ja purkamista; sekä
18556:      10) liikkeet ja yritykset, jotka on pidettävä edeHämainit-
18557: tujen veroisina.
18558: MS               IX, 2. -   8-tunnin työpäivä.
18559: 
18560:     Mitä tässä laissa sääidetään, koskee myös sellaista liikettä
18561: ja yritystä, jota valtio, ·kunta, seurakunta, yhdistys tai laitos
18562: pitää, vaikka ei sitä harjoitatakaan elinkeinona.
18563: 
18564:                               2· §.
18565:     Työntekijää ei saa tämän lain alaisissa liikkeissä ja yri-
18566: tyksissä pitää säännöllisessä työssä enempää kuin 8 tuntia
18567: vuorokaudessa eikä enemipää kuin ·48 tuntia viikossa.
18568:     Milloin työn teknininen laatu tai muut pakottavat serkat
18569: niin vaativat, saa työntekijän suostumuksella tehdä työtä
18570: enempi kuin 8 tuntia vuorokaudessa, viikkotuntien lukua si-
18571: ten kuit~nkaan lisäämättä.
18572:     Kaivos- ja vuoriteollisuudessa lasketaan kaivokseen las-
18573: keutuminen ja kaivoksesta nouseminen työaikaan; samoin
18574: myös muus.sa työssä kulkeminen työnantajan ·määräämästä
18575: lähtö·paikasta varsinaiseen työnsuorituspaikkaan sekä sieltit
18576: määrättyyn lähtöpaikkaan palaaminen.
18577: 
18578:                              3 §.
18579:     2 § :ssä mainitun työajan Jisäksi sallittakoon työnte-
18580: kijää hänen suostumuksellaan 'pitää ylityössä enintään 10
18581: tuntia viikossa, ei kuitenkaan enempää kuin 100 tuntia vuo-
18582: dessa.
18583:     Tämän lisäksi saa, milloin työn säännöllinen jatkuminen
18584: välttämättä niin vaatii, ammattientarkastajan ja työnteki-
18585: jän suostumuksella tehdä ylityötä korkeintaan 100 tuntia
18586: vuodessa.
18587:                              4 §.
18588:     Ylityöstä on kahtena ensimäisenä tuntina varsinaisen
18589: työajan päät,tymisestä maksettava väJhintään 50 % ja sen
18590: jälkeen tehtävästä ylityöstä vähintään 100 % korotettu
18591: palkka.
18592:                               5 §:
18593:    Kun luonnontapahtuma, tapaturma tai muu va.ara uhkaa
18594: tahi on keskeyt.tänyt työn, saa 2 ja 3 § :ssä sääJd:ettyjä työ-
18595: aikoja, mikäli nuo seikat vaativat, kohtuullisesti pidentää, ~i
18596: kuitenkaan kauvemmin kuin neljän viikon aikana. Sellaista
18597: työtä ei lueta 3 § :ssä mainittuun ylityöaikaan.
18598:                   IX, 2 . - Hänninen y. m.
18599: 
18600:     Siten toimeen:pannusta työajan :pitennyksestä on työnan-
18601: tajan viipymättä a.mmattientarkastajaHe läihetettävä ilmoi-
18602: tus, jossa on tarkasti mainittava .toimenpiteen syy sekä pi-
18603: tennyksen laajuus ja kestävyys. Ammattientarkastajan tulee,
18604: tutkittuaan wsia;nlaatua, joko jättää asia tuon i'lmoitu'ksen
18605: varaan tahi ryhtyä .toimenpiteisiin pitennyksen rajoittami-
18606: seksi tai lakkauttamiseksi.           '
18607:     4 § :n säännökset ylityökorvauksista ovat myös tällai-
18608: seen hätätyöhön sovellettavat.
18609: 
18610:                               6 §.
18611:     Sunnuntain ajaksi on työntekijälle annettava vähintään
18612: 30 :tuntia kestävä yhtäjaksoinen va.paus työstä. Ellei tämä
18613: kuitenkaan ole mahdollista, annettakoon vastaava vapaus
18614: muuna viikon aikana.
18615:                               7 §.
18616:     Jos työaika on 8 tuntia vuorokaudessa eikä työ ole järjes-
18617: tetty säännöllisesti vaihtuviin 8 tunnin vuoroihin, on työn-
18618: tekijälle työn aikana· annettava ainakin yksi säännöllinen,
18619: vahintään tunnin kestävä lepohetki, jonka aikana hän saa-
18620: koon esteettömästi poistua työpaikalta. Tämä ei kuitenkaan
18621: koske voimakoneita hoitavia henkilöitä.
18622:     Milloin ·työ on järjestetty säännöllisesti vaihtuviin enin-
18623: tään 8 tunnin vuoroihin, on työntekijälle annettava joko vä-
18624: hintään puolen tunnin ruokailuloma tai tilai•suutta syömiseen
18625: työn aikana.
18626:     Lepohetkiä tai ruokailuaikoja älköön luettako pois työ-
18627: ajasta, :paitsi milloin työntak:ijä saa esteettömästi niiden ai-
18628: kana poistua työpaikalta.
18629:                               8 .§.
18630:     Tehdyistä ylitöis,tä ja hätätöistä sekä näistä maksetuista
18631: palkoista on työnantaja velvollinen pitämään 'luetteloa, joka
18632: on vaadittaessa näytettävä a:mmattientarkastajalle sekä työn-
18633: tekijäin valtuutetulle:
18634:     Jos työntekijät sitä vaativat, on työnantaja velvollinen
18635: antamaan maksutta kuukausittain otteen tästä luettelosta
18636: työntekijäin valtnutetulle.
18637:                  IX, 2. -   8-tunnin työpäivä.
18638: 
18639:                               9 §.
18640:     ,Jokaisessa tämän lain alaisessa liikkeessä, työhuoneessa
18641: tai varsinaisessa työpaikassa on työnantajan toimesta tämä
18642: laki ja tiedonanto :käytännössä olevasta tuntijärjestelmästä
18643: pidettävä sopivalla paikaHa nähtävänä.
18644:     Työtuntijärj.estelmäistä on tehtävä mahdollisimman pian
18645: ilmoitus ammattientarkastajalle.
18646: 
18647:                             10 §.
18648:    Työnantaja olkoon kielletty pidentämästä tässä laissa
18649: säädettyjä työaikoj'a an:tamalla työtä kotona tehtäväksi.
18650: 
18651:                             11 §.
18652:     Tämän lain noudat,tamista valvoo teollisuushallituksen
18653: ylivalvonnan alaisena ammattientarkastus sillä tavalla kuin
18654: siitä on erittäin säädetty.
18655: 
18656:                              12 §.
18657:     Työnantaja saakoon sakkoa viidestä markasta kahteen-
18658: kymmeneenviiteen markkaan asti jo;kaista. työläistä kohti,
18659: jota hän on pitänyt työssä vastoin tämän 'lain työaikaa kos-
18660: kevia määräyksiä, ja jokaista vuorokauttå kohti, jona työ-
18661: läinen on siten ollut vastoin tätä lakia työssä.
18662:     J·os rikos on tapahtunut ammattientarkastajan tai muvn
18663: viranomaisen kiellosta tai oikeuden antamasta tuomiosta
18664: huolimatta, olkoon sa•kko enintään viisikymmentä markkaa
18665: kutakin työläistä ja vuorokautta kohti.
18666:     Työnantaja, joka on rikkonut muuten tämän lain mää-
18667: räyksiä, saakoon sakkoa kahdestakymmenestäviidestä mar-
18668: kasta tuhanteen markkaan asti.
18669:     Liikkeenhoitaja, työnjohtaja tai muu työnantajan sijai-
18670: nen, joka on omalla uhallaan rikkonut tätä lakia, saakoon
18671: myös sakkoa kahdestakymmenestäviidestä markasta viiteen-
18672: sataan markkaan asti, mutta älköön hänen syyllisyytensä
18673: vapa urttako varsinaista työnantajaa tämän § :n kolmessa en-
18674: simmäisessä kohdassa mainitui•sta rangaistuksista.
18675:                   IX, 2. -   Hänninen y. m.
18676: 
18677:     Tä;män lain rikkomisesta tehköön virallinen syyttäjä syyt-
18678: teen laillisessa oikeudessa.
18679:     Tällä lailla kumotaan - - - - - - - -
18680:     Tämä laki astuu voimaan kahden kuukauden kuluttua sen
18681: 
18682: 
18683:    Hel•sin.gissä huhtikuun 25 päivänä 1917.
18684: 
18685:      Edvard W alpas-Hänninen.          P. Leppänen.
18686:      Evert Eloranta.                   Osk. Jalava.
18687:      J. Lumivuokko.                    K. Hakala.
18688:      Nestor Aronen.                    J. A. Lehtosaari.
18689:      Miina Sillanpää.                  H. Pärssinen.
18690:      Emil Murto.                       Sulho Leppä.
18691:      Hulda Salmi.                      Jalo Kohonen.
18692:      F. Rantanen.                      Anna Huhtinen.
18693:      Mikko Virkki.                     E. Aromaa.
18694:      Otto Marttila.                    Anton Huotari.
18695:      Jaakko Mäki.                      Armas Paasonen.
18696: 052
18697: 
18698: IX, a. -   Edusk. esit. N :o 21.
18699: 
18700: 
18701: 
18702: 
18703:             Mäki, Jaakko, y m.: Ehdotus laiksi 8 tunnin
18704:               työaJjasta maanviljely ksessä Ja erinäisissä
18705:               muissa ammateissa.
18706: 
18707: 
18708:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
18709: 
18710:     Kehittynyt työnjako, suuret keksinnöt ja alituisesti laa-
18711: jenevat tuotantokoneistot ovat suuresti muuttaneet ennen
18712: vallinneita tuotantosuhteita ja avanneet uusia mahdollisuuk-
18713: sia ihmisten keskinäisten suhteiden ja yhteiskunnallisten olo-
18714: jen uudelleen järjestämiselle. Yhtenä sellaisena järjestelytoi-
18715: menpiteenä on työajan määrääminen muuttuneita oloja vas-
18716: taavalle kannalle. Suomessa ei kumminkaan ole tähän asti
18717: ollut mitään palvelijain eikä maaseudun eri työalojen työ-
18718: väestön työaikaa järjestelevää lainsäädäntöä, jos ei ota lu-
18719: kuun heikkoja yrityksiä siihen suuntaan, kuten esim. vuo~
18720: den 1909 maanvuokralaissa torpparien veropäivätyön pituu-
18721: den määrääminen.
18722:     Kun työmarkkinoilla heikomman sopijapuolen, työväes-
18723: tön, suojelemiseksi ei ole yhteiskunnan puolelta tehokkaisiin
18724: toimenpiteisiin ajoissa ryhdytty, on siitiil ollut seurauksena,
18725: että työväestö on jäänyt melkein osattomaksi tuotantoteknii-
18726: kan kehityksen tuottamista eduista. Työpäivä on ollut ja on
18727: edelleenkin luonnottoman pitkä, josta liikarasituksen takia
18728: johtuu työväestölle vakavia terveydellisiä ja sivistyksellisiä
18729: haittoja. Liikarasituksen ansioksi onkin suurelta osalta luet-
18730: tava se ·pitkälle kehittynyt sairaaloisuus, joka maaseudun
18731: työväestönkin keskuudessa tekee suurta tuhoa, varsinkin
18732:                     . IX, a. - 1\-lii.ki y. m.
18733: 
18734: keuhkotaudin ja muiden köyhäintautien välityksellä. Kun
18735: sitäpaitsi yhteiskunnalliset olomme ovat kehittyneet jo sille
18736: asteelle, että kaikkien kansalaisten velvollisuus on ottaa osaa
18737: kunnallisten ja valtiollisten asiain käsittelyyn, tekee se vält-
18738: tämättömäksi olojen järjestämisen niin, että maan kaikille
18739: kansalaisille avautuu mahdollisuus yhteiskunnallisten ja si-
18740: vistyselämään kuuluvien asioiden vapaaseen seuraamiseen.
18741: Tässä 'suhteessa on tarpeen säätää työväestöä liikarasituk-
18742: selta ja pitkälle kehittyneeltä taloudelliselta riistämiseltä
18743: edes osittainkin suojaavia lainsäädäntötoimenpiteitä. Tehok-
18744: kaana sellaisena on työpäivän pituuden lailla kohtuulliseksi
18745: määräämin en.
18746:     Suuresti muuttuneet taloudelliset olot ja äskettäin tapah-
18747: tunut valtiollisten olojen muutos ovat nostattaneet maan työ-
18748: väestön keskuudessa voimakkaan vaatimuksen 8 tunnin työ-
18749: päivän käytäntöön saattamiseksi, ja laajenee se edelleen kaik-
18750: kia pienempiäkin työväenryhmiä koskevaksi yleiseksi ja voi-
18751: makkaaksi joukkovaatimukseksi. Hyvin monilla aloilla on-
18752: kin viime aikoina jo työväestön ponnistuksilla saatu käytän-
18753: töön 8 tunnin työpäivä, ja tulee taistelu s·en saavuttamiseksi
18754: edelleen vain kiihtymään siksi, kunnes se on toteutunut koko
18755: laajuudessaan. Suomen Eduskunnalla on nyt velvollisuus
18756: turvata työväestön saavuttamat voitot lainsäädännöllä ja eh-
18757: käistä edessä olevat katkerat työtaistelut 8 tunnin työpäi-
18758: västä, säätämällä se noudatettavaksi niillekin, jotka vielä
18759: tuota perin kohtuullista vaatimusta lyhytnäköisyydestä tai
18760: hyötynäkökohtiensa sokaisemina vastustavat.
18761:     Jotta sellainen laki tulisi tarkoitu&taan vastaavaksi, on
18762: &e saatava koskemaan palkkatyön kaikkia aloja, ja voidaan
18763:  poikkeuksia sallia ainoa'Stwan erikoisen pain'avissa ja yhteis-
18764: kunnan edun kannalta katsoen välttämättämissä tapauksissa.
18765: Samoin voidaan poikkeuksia työaikaan nähden sallia vain
18766: erikoisen valvonnan alaisena ja etupäässä maanviljelyksen
18767: kannalta tärkeinä ajankohtina, kuten kylvönteon ja heinän-
18768:  korjuun sekä viljan- ja puutarhatuotteiden korjaustöiden ai-
18769: kana ja joidenkin ylivoimaisten luonnontapahtumien ja; tapa-
18770: turmien sattuessa.
18771: 604       IX, 8. -   8-tunnin työaika maanviljelyksessä.
18772: 
18773:     J.Jain noudattamisen valvomisen tulisi olla mahdollisim-
18774: man tehokas. Mutta kun Suomen maalaisoloja varten ei
18775: vielä ole kunnollista ammattientarkastusta olemassa, tulisi
18776: suurimman osan valvonnasta ammatt.ien tarkastuksen johdon
18777: alaisena olla järjestysviranomaisten huolena siksi, kunnes
18778: tarkoitusta varten on ammattientarkastusjärjestelmää uusittu
18779: ja laajennettu.
18780:     Lakiin on myöskin sisällytettävä riittävän. tehokkaita
18781: rangaistusmääräyksiä lain rikkomuksien ehkäisemiseksi.
18782: Senvuoksi onkin, katsoen sakkorangaistukset riittävän, eh-
18783: dotettu rangaistus suhteelliseksi rikoksen laajuuteen ja jatku-
18784: vaisuuteen.
18785:     Edelläsanottuun viitaten ja uskoen Eduskunnan käsittä-
18786: vän kyseessäolevan lain yhteiskunnalle hyödyllisen merki-
18787: tyksen, saamme täten kunnioittaen ehdottaa,
18788:                   että Eduskunta säädetyssä järjestyksessä kä-
18789:               sittelee ja hyväks;IJY seuraavan lakiehdotuksen:
18790: 
18791: 
18792:                               Laki
18793:       8 tunnin työajasta maanviijelyksessä ja erinäisissä
18794:                       ·muissa ammateissa.
18795: 
18796:                                 1 §.
18797:     'rämän lain alaisia ovat ale;mpana mainitut liike-, toimi-
18798: ja työalat, mikäli niissä käytetään useampia työläisiä kuin
18799: yksi, lukuunottamatta puolisoa ja omia vajavaltaisia lapsia,
18800: ja mikäli ne eivät ole ,Lain 8-tuntises·ta työpäivästä" alaisia.
18801:     1) maanviljelys;
18802:     2) karjatalous, sika,lat, kanalat, koiratarhat ja muut nii-
18803: hin verrattavat;       .
18804:     3) metsä- ja maatalous- sekä puutarhatuotteiden jalostus
18805: maanviljelyksen ja sen sivuelinkeinojen yhteydessä;
18806:     4)metsien hoito ja lukeminen sekä perkaus-, raivaus- ja
18807: puhdistustyöt yksityistaloutta varten;
18808:     5) metsästys ja kalastus;
18809:                      IX, a. -Mäki y. m.
18810: 
18811:      6) maan, metsän, kalaveden ja karjanlaitumen vuok-
18812: raukses·ta. johtuva•t vero- ja apupäivätyöt;
18813:      7) maanviljelys~, kotitalous- ja perhepalvelijain sekä
18814: niihin verrattavain aputyöläi~sten työt;
18815:      8) maanviljelyskoneiden ja työvälineiden valmistus-, kor-
18816: jaus- ja hoitotyöt maatalouden ja. sen sivuelinkeinojen yhtey-
18817: dessä;
18818:      9) muut liike-, toimi- ja työalat, jotka on pidettävä edellä
18819: mainittujen veroisina.
18820:                                2 §.
18821:      Työntekijää ei :saa tämän lain alaisiss'a tehtävissä ja toi-
18822: missa pitää säännöllisessä työssä enempää kuin 8 tuntia vuo-
18823: rokaudessa eikä enempää kuin 48 tuntia viikossa.
18824:      Maanviljelyksessä ja sen sivuelinkeinoissa saa työntekijää
18825: pitää toukokuun ensimäisen ja lokakuun viimeisen päivän
18826: vä.:lisenä aikana seitsemänäkymmenenäviitenä päivänä työss·ä
18827: enintään 9 tuntia vuorokaudessa.
18828:      Milloin näin on työpäivää yli neljänkymmenenkahdeksan
18829: tunnin viikossa pitennetty, on sitä vastaavassa määrässä
18830: muina vuodenaikoina lyhennettävä.
18831:      Verotyöpäivä ei saa olla pitempi ·kuin kahdeksan tuntia.
18832:      Milloin työnantajan määräämä työntekijän asuinpaikka
18833: tai veropäiviä suorittavan matka• työnantajan määräämään
18834: työpaikkaan on enemmän kuin 3 kilometriä, lasketaan tästä
18835: yli olevan matkan kulkeminen työaikaan.
18836:      Kun varsinaiseen työnsuoritusi>aikkaan on kuljettava
18837: työnantajan määräämä:stä lähtöpaikasta, lasketaan matka
18838: työaikaan.
18839:                                3 §.
18840:      2 §:ssä mainitun työaja•n lisäksi sallittakoon välttämät-
18841: tömän tarpeen niin vaatiessa työntekijää hänen suostumuk-
18842: sellaan pitää ylityössä enintään kymmenen tuntia viikossa,
18843: ei kuitenkaan enempää kuin kaksisataa tuntia vuodessa.
18844: 
18845:                           4 §.
18846:    Ylityöstä on kahtena ensimäisenä tuntina• työajan päät-
18847: tymisestä maksettava vähintään viidenkymmenen prosentin
18848: ~M      IX, 3, -   8-tunnin työaika maanviljelykaessi.
18849: 
18850: ja sen jälkeen tehtävästä ylityöstä vähintään sadan prosentin
18851: korotettu palkka.
18852:     Korotettavan ylityöpalkan perustetta määriteltäessä on
18853: myös luonnossa suoritettavat palkkaedut otetta,va lukuun.
18854: 
18855:                              5 §.
18856:     Kun luonnoneste, tapaturma tai muu vaara uhkaa tilli on
18857: keskeyttänyt työn, :saa 2 ja 3 § :ssä säädettyjä työaikoja
18858: kohtuullisesti pidentää, ei kuitenkaan kauemmin kuin 4 vii-
18859: kon aikana. Sellaista työtä ei lueta 3 §:ssä mainittuun yli-
18860: ty·öaikaan.
18861:     Siten . toimeenpannusta pidennyksestä, jos se koskee
18862: useamllaa kuin kolmea työntekijää, on työnantajan viipy-
18863: mättä tehtävä tämän lain noudattamista valvovalle viran-
18864: omaiselle ilmoitus, jossa on mainittava tarkasti toimenpiteen
18865: syy sekä pidennyksen laaöuus ja kestävyys. Asianomaisen
18866: viranomaisen tulee, tutkittuaan asianlaatua, joko jättää asia
18867: tuon ilmoituksen varaan tai ryhtyätoimenpiteisiin pidennyk-
18868: sen rajoittamiseksi tai lakkauttamiseksi.
18869:     4 § :n säännöbet yli työn korvauksesta ovat myös tällai-
18870: seen hätätyöhön sovelletta.vat.
18871: 
18872:                             6 §.
18873:     Sunnuntain ajaksi on työntekijälle annettava vähintään
18874: kolmekymmentä tuntia kestävä yhtäjaksoinen vapaus työstä.
18875: Ellei tämä kuitenkaan ole mahdollista, ann·ettakoon vastaava
18876: va.paus muuna viikon ai.,kana.
18877: 
18878:                              7 §.
18879:     Jos työaika on kahdeksan tuntia vuorokaudessa, on työn-
18880: tekijälle työn aikana annetta;va ainakin yksi säännöninen,
18881: vähintään tunnin kestävä lepohetki, jonka aikana hän saa-
18882: koon esteettömästi poistua työpaikalta.
18883:     Lepohetkiä tai ruokailuarkoja älköön luettako pois työ-
18884: ajasta, paitsi milloin työntekijä saa esteettömästi poistua
18885: työ:paikalta.
18886:                      IX, B. -   :M:äki y. m.               667
18887: 
18888:                              8 §.
18889:     Tehdyistä ylitöistä ja hätätöistä sekä näistä maksetuista
18890: palkoista on työnantaja, jolla on useampia kuin kolme pal-
18891: kattua työapulaista, velvollinen pitämään ,luetteloa, joka vaa-
18892: dittaessa on näytettävä tätä la.kia• valvovalle viranomaiselle
18893: sekä työntekijäin valtuutetulle.
18894:     Jos työntekijät sitä vaativat, on työnantaja velvollinen
18895: antamaan maksutta kuukausittain otteen tästä luettelosta
18896: työntekijäin valtuutetuUe.
18897: 
18898:                              9 §.
18899:     J-okaisessa tämän lain alaisessa liikkeessä tai taloudessa
18900: on työnantajan toimesta tämä laki ja tiedonanto käytännössä
18901: olevaista työtuntijärjestelmästä pidettävä sopivalla paikalla
18902: nähtävänä.
18903:                           10 §.
18904:    Tämän lain noudattamista. 'Valvova<t ammattientarkasta,jat
18905: Ja järjestysviranomaiset.
18906: 
18907:                             11 §.
18908:     Työnantaja saakoon sakkoa, viidestä markasta kahteen-
18909: kymmeneenviiteen ma,rkkaan asti jokaista työläistä kohti,
18910: jota hän on pitänyt työssä vastoin tämän lain työaikaa
18911: koskevia määräyksiä, ja jokaista vuorokautta kohti, minkä
18912: työläinen on ollut siten vastoin tätä ,lakia työssä.
18913:     Jos rikos on tapahtunut ammattienta,rkastajan tai muun
18914: viranomaisen kiellosta tai oikeuden antama,sta tuomiosta
18915: huolimatta, olkoon sakko enintään viisikymmentä markkaa
18916: kutakin työläistä ja vuorokautta kohti.
18917:     Työnanta;ja, joka on rikkonut muuten tämän lain mää-
18918: räyksiä, saakoon sakkoa kahdestakymmenestäviidestä mar-
18919: kasta tuhanteen markkaan as,ti.
18920:     Liikkeenhoita.ja, työnjohtaja tai muu työnantajan ~sijai
18921: nen, joka ·on omalla uhallaan rikkonut tätä lakia, saakoon
18922: myös sakkoa kahdestakymmenestäviidestä markasta viiteen-
18923: sataan markkaan asti, mutta älköön hänen syyllisyytensä
18924: 668        IX, 3. -    8-tunnin työaika maitnviljelyksessä.
18925: 
18926: vapauttako varsinaista työnantajaa tämän pykälän kolmessa
18927: ensimäisessä kohdassa mainituista rangaistuksista.
18928:     Tämän lain rikkomisesta tehköön virallinen syyttäjä
18929: syytteen laillisessa oikeudessa.
18930:     Tä:llä lailla kumotaan - - - - - - - - - -
18931:     Tämä laki astuu voimaa'n kahden kuukauden kuluttua sen
18932: 
18933: 
18934:       Hel:sing~ssä    25 päivänä huhtikuuta 1917.
18935: 
18936: 
18937:         Jaakko Mäki.                      Nestor Aronen.
18938:         Otto Marttila.                    Sulho Leppä.
18939:         Tyyne 8alomaa.                    Juho Lehmus.
18940:         J. 1. Nurminen.                   Kaarlo Saari.
18941:         Kaarle Mänty.                     Anni Huotari.
18942:         Armas Paasonen.                   Santeri Saarikivi.
18943:         Elviira Wihersalo.                W. Annala.
18944:         E. Pohjaväre.                     H. Jalonen.
18945:         Anton Huotari.                    Konrad Lehtimäki.
18946:         J. K. Lehtinen.                   Hulda Salmi.
18947:         Kalle Lepola.                     Hanna Karhinen.
18948:         J. A. Lehtosaari.                 Jalo Kohonen.       .
18949:         P. Huttunen.                      Aino Takala.
18950: IX, 4, -   Edusk. esit. N :o 24.
18951: 
18952: 
18953: 
18954: 
18955:             Pärssinen, Hilja, y. m.: Ehdotus asetukseksi
18956:                työstä kauppa- ja kontto'riliikkeissä.
18957: 
18958: 
18959:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
18960: 
18961:   Viitaten v. 1911 valtiopäivillä ·eduskunnalle jätetyn ano-
18962: muksen perustelui-hin (Liitteet IX, siv. 49-53) pyydämme,
18963:                  että eduskunta puolestaan hyväksyisi ja Hal-
18964:              litukselle vahvistettavaksi lähettäisi näin kuulu-
18965:              van asetttsehdotuksen:
18966: 
18967: 
18968:                           Asetus
18969:             työstä kauppa- ja konttoriliikkeissä.
18970: 
18971:                                  1 §.
18972:     Tämän asetuksen alaisia ovat kaikki kauppa- ja konttori-
18973: liikkeet ja niitt.en alaiset osastot. Liikeapulaisella tarkotetaan
18974: tässä laissa henkilöä, joka niiden palveluksessa työskentelee.
18975: 
18976:                                2 §.
18977:     1. Kauppa- ja konttoriliikettä saadaan harjoittaa ainoas-
18978: taan arkipäivinä ldo 8 :sta aamulla k :lo 7 :ään paitsi lauvan-
18979: taisin k :lp 5· :een illalla. Maito-, l€1ipä- ja kukkakauppain
18980: aukioloista noudatettakoon niitä määräyksiä, joita kuntain
18981: valtuustot, tai missä niitä ei ole, kunnallislautakunnat anta-
18982: vat. Kuitenkaan ei ni[den aukioloa sunnuntai- ja juhlapäi-
18983: vinä saa asettaa klthta tuntia pitemmäksi eikä muuna aikana
18984: kuin k:lo 6'-10 aamupäivällä.
18985: 1>60     IX, 4. -   Työ kauppa- ja konttoriliikkeissä.
18986: 
18987:     2. Mitä edellisessä momentissa sulkemisajasta on saar
18988: detty, ei koske apteekissa tapahtuvaa eikä :paloviinan, viinan
18989: ja oluen myyntiä, ei ulkosalla harjoitettua virvoitusjuomain
18990: ja sanomalehtien myyntiä, ei myöskään rautatien- tahi
18991: höyrylaiva-asemil1a, rautatievaunuissa tai höyrylaivoilla ta-
18992: pahtuvaa matkustajille tarkoitettua myyntiä, vaan on tähän
18993: nahden noudatettava, mitä ennestään on säädettynä tahi vast-
18994: edes säädetään.
18995: 
18996:                              3 §.
18997:      Sinä aikana, jolloin määrätynlaatuista myymäilää ei saa
18998: pitää avoinna, älköön myöskään tavaraa, jolla sellaisessa
18999: ,myymälässä kauppaa harjoitetaan, ulkosalla pidettäkö kau-
19000: pan.
19001:                              4 §.
19002:      Alle viidentoista vuoden ikäistä lasta älköön plidettakö
19003: työssä semmoisessa liikkeessä tai yrity.ksessä, johon tämä
19004:  asetus on soveltuva.
19005: 
19006:                              5 §.
19007:     Lapsella tarkotet&an tässä asetuksessa sitä, joka ·ei olB
19008: täyttänyt seitsentätoista vuotta ja nuorella henkilöllä, nuoru-
19009: kaisella ja nuorella naisella sitä, joka on täyttänyt seitse-
19010: mäntoista, mutta e>i yhdeksäätoista vuoilta.
19011: 
19012:                               6 §.
19013:      Raskaita taakkoja ja kuormia älköön annettako la.sten
19014: ta'hi nuorten henkilöiden 'kannettavaksi, nostettavaksi, vedet-
19015: täväksi tai lykättäväksi, älköönkä heillä! teetettä'kö muitakaan
19016: ~ellaisia töitä, jotka ovat omansa vahingoittamaan heidän ter-
19017: veyttään ja ehkäisemään heidän ruumiinkehitystään.
19018:      Senaatin on tästä annettava erityisiä ohjeita.
19019: 
19020:                               7 §.
19021:      Ennenkuin lapsi tai nuori henkilö otetaan työhön, on hä-
19022:  nen ikänsä selviteltävä papin tai muun: jul:kisen vira;nomaisen
19023:  todistuksena, joka annetaan lunastuksetta.
19024:                    IX, 4. Pärssinen y. m.                    .1161
19025: 
19026:                            8 §.
19027:    Lasta, joka on liikkeen palveluksessa, älköön pidettäkö
19028: työssä enempää kuin viisi tuntia vuorokaudessa.
19029: 
19030:                              9 §.
19031:     1. Seitsemäntoista vuotta täyttänyttä liikeapulaista äl-
19032: köön säännöllisesti pidettäkö työssä enempää kuin yhteensä
19033: neljäkymmentäseitsemän tuntia viikossa eikä kahdeksan tun-
19034: tia kauvemmin vuorokaudessa.
19035:     2. Tämän työajan lisäksi saa sattuneesta syystä pitää
19036: työssä yhdeksäntoista vuotta täyttänyttä työntekijää enin-
19037: tään •kymmenen tuntia kuukaudessa, jos hän tällaiseen yli-
19038: työhön suostuu. Tästä ylityöstä on maksettava vähintään
19039: viidelläkymmenellä prosentilla korotettu palkka.
19040: 
19041:                            10 §.
19042:    Työnanta.ja olkoon kielletty pidentämästä 8 ja 9 §§:issä
19043: säädettyjä työaikoja antamalla työtä kotona tehtäväksi.
19044: 
19045:                              11 §.
19046:     1. Jos työaika on kahdeksan tuntia vuorokaudessa, on
19047: työntekijälle työaikana annettava ainakin yksi säännölHnen
19048: vähintään tunnin kestävä lepohletki, jonka aikana saakoon
19049: esteettömästi poistua työpaikalta.
19050:     2. Lapselle on viimeistään k·ahden ja puolen tunnin s~kä
19051: nuorelle henkilölle viimeistään neljän tunnin kuluttua heidän
19052: työnsä alkamisesta annettava Slellainen lepohetki, josta 1 mo-
19053: mentissa puhutaan.
19054: 
19055:                            12 §.
19056:     1. Sunnuntain ajaksi on työntekijälle annettarva vähin-
19057: tään neljäkymmentä tuntia kestävä vapaus työstä.
19058:     2. Työstä, joka suoritetaan sunnuntaina tai kirkollisena
19059: juhlapäivänä, on maksettava · vähintään , •kaksinkertainen
19060: palkka.
19061:     3. Työnantaja ei saa kauppa- tai •konttoriapulaista pitää
19062: työssä ensinkään joulupäivi,nä, pitkäl(äperjantaina, pääsiäi-
19063:                                                         36
19064: 6&2      IX, 4. -   Työ kauppa- ja konttoriliikkeissä.
19065: 
19066: senä, vapunpäivänä, hel·luntaina ja juhannuksena eikä muina
19067: sunnuntai- ja jtrhlapäivinä yli kahden tunnin.
19068:     4. Työnt~ijää, joka kieltäytyy sunnuntaina tai yleisenä
19069: juhlapäivänä t~·ötä suorittamasta, älköön millään tavalla koe-
19070: tettako työhön pakottaa.
19071: 
19072:                             13 §.
19073:     1. Liikeapulaisena toimiv•alle naiselle, joka synnyttää
19074: lapsen, on ennen ja jälkeen synnytyksen annettava vapautta
19075: työstä kaikkiaan vä'hintään neljätoista viikkoa, jolloin. aina-
19076: kin kahdeksan viikkoa jälkeen synnytyksen.
19077:     2. Siltä ajalta, jona naista edellä mainitusta syystä ei
19078: saa käyttää työhön, on hän saava korvauksen yleisen sairaus-
19079: ja äitiysvakuutuksen ·kautta.
19080: 
19081:                              14 §.
19082:     Liikeapulaisen tulee saada keskeytymätöntä lepoaikaa
19083: vähintäänkin kaksitoista tuntia vuorokaudessa. Lapsella tu-
19084: lee tämän l1epoajan olla neJjätoista tuntia.
19085: 
19086:                             15 §.
19087:    Liikeapulaisen tulee kerran vuodessa kesä-elokuun ajalla
19088: saada ainakin kahden viikon loma.
19089: 
19090:                              16 §.
19091:     Liikkeenharjoittajan tulee toimittaa niin, että hänen työs-
19092: sään olevat lapset ja nuoret työntekijät pääsevät maksutta
19093: käymään kauppa-apulaiskoulua taikita muuta heidän kehi-
19094: tykselleen soveliasta oppilaitosta paikkakunnalla.
19095: 
19096:                               17 §.
19097:     1. Työhuone, jossa liikeapulaisen tulee palvella, on jär-
19098: jestettävä niin, ettei siinä tehty työ tuota apulaiS'en tervey-
19099: delle haittaa.                                                 ·
19100:     2. Kauppaliikkeessä. on kullekin liikeapulaiselle varat-
19101: tava istumasija hänen käytettäväkseen silloin kun 'hän ei
19102: palvele yleisöä tai muuten ole ckauppatoimessa.
19103:                      IX; 4. Pärssinen y. m.
19104: 
19105:                            18 §.
19106:     1. Liikkeenharjoittaja on velvollinen apulaisilleen ja
19107: työntekijöilleen maksamaan palkan maan käyvässä rahassa,
19108: ja älköön sen asemesta muita maksuvälineitä 'käytettäkö.
19109:     2. Sovittu palkka on työn'bekijöille maksettava vähin-
19110: tään joka toinen viikko.
19111: 
19112:                               19 §.
19113:     1. Lii,kk'eenharjoittaja on velvollinen niille apulaisilleen
19114: ja työntekijöilleen, jotka sitä haluav·at, antamaan erotodis-
19115: tuksen, joka sisältää tiedonannon, kuinka kauvan ja missä
19116: toimessa he ovat hänen työssään olleet.
19117:     2., Liikkeenharjoittaja älköön panko edellisessä momen-
19118: tissa mainittuun todistukseen mitään merkkejä tai antako
19119: sitä sellaisessa muodossa, jonka tarkoitus on antaa apulai-
19120: sesta tai työntekijästä m)lita tietoja, kuin mitä todistuksen
19121: sananmuodosta käy ilmi.
19122: 
19123:                               20 §.
19124:     Liikkeenharjoittaja on velvollinen pitämään työssänsä
19125: olevista lapsista ja n~orista henkilöistä luetteloa, joss~ maini-
19126: taan heidän nimensä, kotipaikkansa 1ja ikänsä ynnä kunkin
19127: koulunkäynnin ailm ja lasten holhoojain nimet ja kotipaikat.
19128: Samoin on työnantajan yli- ja sunnuntaityöstä sekä korote-=
19129: tusta palkasta pidettävä kirjaa, johon tehdyt merkinnät tulee
19130: liikeapulaisten nimellään varmentaa. Tämä kirja on vaa-
19131: dittaessa näytettävä 22 § :ssä mainituille viranomaisille.
19132: 
19133:                                21 §.
19134:       Jokaiseen liike- ja 'konttorihuoneustoon on työnantajan
19135: . toimesta sopivaan paikkaan julkipantava tämä asetus ja Se-
19136:   naatin antamat erityiset ohjesäännöt( ilmoitus siitä, milloin
19137:   lasten ja nuorten henkilöiden työ alkaa ja loppuu ja milloin
19138:   heillä on lepo'hetkensä, ilmoitus piirin ammattientarka;ta'jan
19139:   sekä kaupungissa poliisipäällikön ja maalla kruununnimis-
19140:   miehen nimestä ja asuinpaikasta.
19141: 684.        IX, •· -   Trö kauppa- ja konttoriliikkei111ä.
19142: 
19143:                           22 §.
19144:    Tämän asetukeen noudattamist!l. v·alvovat järjestysviran-
19145: omaiset ja ammattientarkastajat •kaupungissa ja maalla.
19146: 
19147:                              23 §.
19148:     1. Joka rikkoo· tämän asetuksen säännöksiä, rangaista-
19149: koon vähintään kymmenen' }a enintään kahdentuhannen mar-
19150: kan sakolla.
19151:     2. Jos työnantajan edustaja havaitaan syypääksi tämän
19152: asetuksen rikkomis•een ·eikä työnantajan syyksi samalla voida
19153: lukea mitään tuottamusta, rangaistakoon ainoastaan edus-
19154: tajaa rikoksesta.
19155: 
19156: 
19157:        Helsingissä 2:4 p. huMikuuta 19·17.
19158: 
19159:         Hilja Pärssinen.              Hanna Kohonen.
19160:         A. Laakkonen.                 Aino Takala.
19161:         Su1ho Leppä.                  Ida Aalle-Teljo.
19162:         Anni Huotari.                 Aura Kiiskinen.
19163:                                             ..
19164: 
19165: 
19166: 
19167: 
19168:                     . B.
19169:                 '
19170: Sosialivakuutusta koskeva eduskuntaesitys
19171:            ja anomusehdotuksia.
19172: /
19173:                                                            567
19174: 
19175: 
19176: IX, "· -   Motion N:o 25.
19177: 
19178: 
19179: 
19180: 
19181:             Hjelt, Vera, m. fl.: Förslag till förordning om
19182:                 sjttkförsäkt'ing i Finland.
19183: 
19184: 
19185:              T i ll Finland s La n d t d a g.
19186: 
19187:      Förslaget till Förordning om sjukförsäkring i Finland har
19188: r,in första upprinnelse i det betänkande, som utarbetades af
19189: A.rbetarlagstiftningskommitten, tillsatt år 1911. Kommittens
19190: :förslag till förordning om sjukförsäkring har inom social-
19191: utskottet vid 1914 års landtdag vidare litarbetats och ett
19192: betänkande i ämnet befordrats tili trycket. Likväl hann
19193: detta betänkanrue icke und'er 1914 års lamdtdag bli föremål
19194: för behandling vid pleilla.
19195:      Här föreliggande förslag till Förordning om sjukför-
19196: säkring i Finland utgör en ytterligare omarbetning af social-
19197: utskottets förenämnda förslag. De förändringar, som vid-
19198: tagits, hafva ansetts var~ betingade af tidsandan oe,h de
19199:  ekonomiska förä:ndringar samhället undergått sedan år 19 14.
19200:                                                            1
19201: 
19202: 
19203: 
19204:      I öfrigt hänvisande tili de synpunkter, hvilka framhållits
19205:  vid 1914 års landtdag jämte hvad som i ämnet. kommit tili
19206:  synes i soeialutskotnets förenämnda från trycket utgifna be-
19207:  tänkande, få vi härmed vördsamt föreslå,
19208: 
19209:                  att Landtdagen ville antaga och till faststäl-
19210:              lelse befordra en så lydande
19211: 668               IX, 5, -    Sairasvakuutus.
19212: 
19213: 
19214: 
19215: 
19216:                        Förordning
19217:                om sjukförsäkring i Finland.
19218: 
19219:                              I KAP.
19220:                   A llm.änna bestäm.rnel:>eT.
19221: 
19222:                               1 §.
19223:     Enhvar, som emot aflöning i penningar eller in naiura
19224: är under minst sex dagar i en följd anställd i enskild persons
19225: eller sa.mfunds arbete eller tljänst, är, för såvidt han bor
19226: inom ett område, å hvilket försäkring emligt denna förord-
19227: ning utöfvas, underka~Stad tvångsförsäkring 'enligt dennn
19228: förordning.
19229:     Försäkringstvånget underlyder icke:
19230:     a) p,erson, hvars årliga löneförmåner öfverstiga 3,000
19231: mark;
19232:     b) sjöman samt till fartygs besättning hörande person,
19233: påmönstrad på fartyg; som förmed1ar trafik på utlandet,
19234: därvid icke denna trafik är inskränkt till regelbundna turer
19235: eller resorna enligt offentliggjord turlista beräknas räcka
19236: längre tid än hettio dagar från finsk hamn och retur;
19237:     c) den, som a:nnorledes t!llförsäkrats minst likadana för-
19238: måner vid sjukdomsfall, som denna förordning erb.iuder.
19239: 
19240:                               2 §.
19241:      Försäkringsivånget begynner och upphör samtidigt med
19242: arbets- eller ·tjänsteförhållandet. Om den försäkrades löne-
19243: föl'lllåner uuder ett år utgjort m.,era än 3,000 mark, anses
19244: försäkringstvånget enligt denna förordning hafva upphört.
19245: Deilsamma vidtager ånyo, så snart den försäkrades lönein-
19246: komst under arbets- eller tjänsteförhållandets fortvaro inom
19247: ett år utgjort 3,000 mark eller därund,er.
19248:                      IX, 5. -Hjelt y. m.                    56i
19249: 
19250:                                3 §.
19251:     Enhvar, sorn icke är underkastad försäkringstvång, äger
19252: rätt tili frivillig försäkring enligt denna förordming, orn han
19253: är bosatt inorn ornråde, där försäkring af detta 'Slag utöfvas.
19254:     Tili sådan frivillig försäkring rnottages icke:
19255:     a) den sorn uppnått fyratiofern års ålder, dock att denna
19256: åldersgräns under de fern första åren efter denna' förordnings
19257: trädand'e i luaft utgör fyllda ferntio år;
19258:     b) den 'hvars komrnunalbe>skattning underkastade årsin-
19259: kornst öfverstiger 3,000 mark; el1er
19260:     c) den som Iider af långvarig sjukdom eller är behäftad
19261: med lyte, som rnedför ofta återkornmande sjukdomsfall.
19262: 
19263:                             4 §.
19264:     Frivillig försäkring upphör:
19265:     a) om den försäkrade flyttar till och vistHs utöfver 3
19266: månader på ort i~norn område, å hvilket försäkringsverksam-
19267: het enligt denna förordning icke utöfvas, och sjukkassans
19268: styrelse pröfvar försäkringen icke kunna fortbestå;
19269:     ~b) om den försäkrade flyttar tili utlandet och vistas där
19270: utöfver 3 månader; eller
19271:     c) om den föl1Säkrades kommunalbeskattning undetr-
19272: kastade årsinkomst öfverstiger 3,000 mark, och sjukkassans
19273: styrelse pröfvar detta förhållande icke vara beroende på
19274: öfvergående omständigheter.
19275: 
19276:                              5 §.
19277:     Person, sorn up'Phört att vara underkastad tvftngsför-
19278: säkring eller hvars frivilliga försäkring afbrutits af orsak,
19279: som i 4 § är nämnd, äger, därest försäkringen fortbestått
19280: under en t!d af minst tre år, rätt iatt utan hinder af stad-
19281: gandet i punkt a) af 2 mom. 3 § blifva försäkrad, i den
19282: klass, hvilken han på grund: af sina senast åtnjutna löne-
19283: förmåner skuHe tillhöra, eller ock i lägre klass. Ansökan
19284: härom bör göras inom sex månader, räknadt från det för-
19285: säkringstvånget eller orsaken till db:rottet upphört,
19286: 570                 IX, 5. -    Sairasvakuutus.
19287: 
19288:     I de i 1 mom. nämnda fall kan p~rson, utan hinder af
19289: hvad i punkterna b) och c) af 2 mom. i 3 § är stadgadt,
19290: afsluta frivillig försäkring, såvida .sjuk1rassans styrel.se pröf-
19291: var såd<ant skäligt.
19292: 
19293:                                6 §.
19294:     ArbetsgifvaDe' är person eller samfund, i hvars arbete
19295: eller t.iänst tvångsförsäkring underk8!Stad person är anställd.
19296:     Om någon helt och hållet öfverlämnat utförand'et af ett
19297: arbete åt ann!l!n, soill yrkesmässigt sysslar med utförandet
19298: af dylika arbten, är den sistnämnda att anses såsom arbets-
19299: gifvare.
19300:     Den som åt annan lämnar tili utförande viss del af ett
19301: arbete, är :JJerättigad att å honom öfverföra de skyldigheter,
19302: som enligt denna förordning åligga arbetsgifvaren, men svare
19303: likväl s.iälf för hvacl den andra af sina skyldigheter åsido-
19304: sätter.
19305: 
19306:                                II KAP.
19307:          Orn de med försäkringen förenade förrnånerna.
19308:                                  7 §.
19309: 
19310:       Genom försä:kring -enligt denna lag tillförsäkr8!S:
19311:       a) understöd vid sjukdomsfall;
19312:       b) understöd vid barnsbörd; samt
19313:       c) begrafningsh.iälp vid dqdsfall.
19314: 
19315:                              8 §.
19316:       Understöd vid sjukdomsfall och moderskap utgöres af
19317:       a) sjukvård och
19318:       b) underhållsbidrag.
19319:                                 9 §.
19320:        Till sjukvård är den försäkrade berättigad från dagen
19321:  fö:t: insjuknandet intill dess sjukdomren upphört, dock ej ut-
19322:  öfver etthundratjugo dagar.
19323:                       IX, 5. -Hjelt y. m.                    671
19324: 
19325:      Till sjukvård hör läkarvård, af läkaren föreskrifna läke-
19326:  medel och förbandsmaterial äfvensom d1en förs,ta anskaff-
19327:  ningen af sådana bandager och andra 1iknande hjälpmedel,
19328:  såsom lösben, bråckband, med mera dylikt, som den sjukas •
19329:  tillstånd kan påkalla efter tillfrisknandet.
19330: 
19331:                                10 §.
19332:      Tili underhållsbidrag är försäkrad person beräiltigad för
19333:  hvarje dag han af sju'kdom är förhindrad •aiit utöfva sitt van-
19334:  liga arbei:e, sön- och helgdagar medräknade. Underhålls-
19335:  bidraget skall utbetalas så länge denna arbetsoförmåga varar,
19336:  dock e.i för längre tid ä:n etthundratjugo d·agar.
19337: 
19338:                                 11 §.
19339:        Hall samma sjukdom återkomm'er en eller flere gånger
19340:   inom, ett år, räknadt från den dag, från hvilken und'erstöd
19341: • enligt d'enna förordning begynt utgifvas, anses sjukdoms-
19342:   fallen såsom en enda sjukdom, för hvilken understöd skall
19343:   utgifvas för högst flttili.undratjugo dagar, beräknade på sätt
19344:   i 9 och 10 §§ är stadgadt.
19345:        Har ett eller flere återfall i samma sjukdO:m inträffat
19346:   under året närmast efter det, för hvilloot und1erstödet be-
19347:   gynt utgifvas, utgår understöd i följd af dessa återfall un-
19348:   der de't året sålunda, att det under de tvenne åren utgifna
19349:   understödet sammanlagdt utg.år för högst etthundraåttio
19350:   dagar. Såvida däremot under det andra året icke inträffar
19351:   något återfall, anses ett senare timadt sådant såsom ett nytt
19352:   sjukdomsfall. Hafva återfall förekommit och unders·töd i
19353:    löljd af sjukdom förty under förloppet af två år utgifvits
19354:    för sammanlagdt etthundraåttio dagar, beviljas underisitöd
19355:    för samma sjukdom endast i händ,else det kan visas att dtm
19356:    försäkrade und·er minst två års tid varit af sjukdomen oför-
19357:    hindrad att vara i arbeiJe.
19358: 
19359:                               12 ·§.
19360:       Tvångsförsäkrad 'person tillkommande underhållsbidrag
19361:   för dag motsvarar tre f.iärdedelar af hans medeldagsaflöning.
19362: 672                IX, 5, -   Sairasvakuutus.
19363: 
19364: U nderstiger så:lunda beräkn:adt underhålll1s1bidrag 1 mar'k: 50
19365: penni skall d•et höjas till detta belopp. Skulle däremot under-
19366: .hållsibidraget stiga öfv,er 3 mark 50 penni vare detta belopp
19367: högsta uriderhållsbidrag för dag.
19368:      Medeldagsaflöningen skall utrönas s.ålunda, att den för-
19369: säkrades samtliga aflöningsförmåner under det år, som slu-
19370: tade dagen före insjuknanllet, delas med trehundra eller, om
19371: den försäkrad:e varit i arbete under kortare tid, sålunda att
19372: honom för denna tid tillkommand'e löneförmåner delas med
19373: det antal dagar han i nämnda arbete varit sysselsatt.
19374:      Hall den försäkrade arbetat i en sådan rörelse eller ett
19375: sådant företag, där arbetet på grund af verksamhetens be-
19376: skaHenhet hufvudsakligen förrättas endast under viss tid
19377: af året, skall d1en medeldagsaflöning, som han eller hon i
19378: följd af sjukdomen gått förlustig, beräknas efter skälig
19379: pröfning.
19380:      Såsom löneförmån räknas jämväl från rörelsen eller före-
19381: taget erhållen vinsrtandel och annan med arbetet eller tjän-
19382: sten förenad f0rmån. In natura utgående löneförmåner
19383: Rkola uppskattas i penningar ~fter å orten rådande medel-
19384: pris. Vid betings- och styckearbeilen skall arbetsförtjänsten
19385: uppskattas efter den tid, som vanligen ·erf.ordras för det ut-
19386: förda arbetet.
19387:      Till person, som i ersättning för sitt arbete åtnjuter Em-
19388: dast dri bostad och fritt uppehälle, utgifves i underhålls-
19389: bidrag minst 1 mark 50 penni för dag.
19390: 
19391: 
19392:                                 13 §.
19393:      Tili frivillig:t försäkrad person utgåend•e underhållsbidrag
19394: heräknas efter den inkomstklass, hvilken han eller hon en-
19395: ligt följand·e klassindelning tillhör, den försakrade dock
19396:                                                 1
19397: 
19398: 
19399: obetaget att afsluta försäkring enligt lägre löneklass än den,
19400: till hvilken han på grund af sina inkomsiler v.ore berät-
19401: t'igad.
19402:                      IX, 5, -   Hjelt y ..m.                    673
19403: 
19404:      Inkomst-          Medelinkomst             U nderhållsbidrag
19405:        klass.      om A.ret    om dagen              för dag
19406:          I         högst 600     högst 2:-           1: 50
19407:         II        600'- 900     2:--2:715            2:-
19408:        UI         900-1,200     2·: 75-3:50          2:50
19409:        IV       1,200-1,800     3t: 50--4: 50        3:-
19410:         V       1,800-3,000     4:50-8:33            3:50
19411: 
19412:     Är den ena af två äkta makar, som bo i samma heru,
19413: försäkrad, vare den andra, ändå att han icke har någon in-
19414: kost eller på grund af sin arhetsförtjämst vove skyldig att
19415: afsluta försäkring i en lägre klass, berättigad till frivillig
19416: försäkring i samma klruss som den andra maken, hvarvid
19417: likväl de i 3 § stadgade villkor böra iakttagas.
19418:     Den som icke har egen inkomst, medgifves frivillig för-
19419: säkring i den klass försörjaren bestämmer, dock icke i högre
19420: klass än den, i hvillken försörjaven _på grund af sin inkomst
19421: själf är herättigad att erhålla försäkring.
19422: 
19423:                              14 §.
19424:      I synnerligen ömmande fall och då en förlängning af
19425: tiden för unders·tödets utgifvande enligt nf läkare utfärdadt
19426: int.yg är oundgänglig-en nödvändigt för att den försäkl'lade
19427: skall kunna återvinna sin arbetsförmåga,. må sjukkarssas
19428: styrelse, efter omsorgsfull pröfning och inhämtadt begif-
19429: vande af Försäkringsstyrelsen, besluta på följande sätt ut-
19430: ·st.räcka och höja de från kassan utgående understöden:
19431:      a) sjukunderstödet ·kan beviljas äfv;en för längl'e tid än
19432: etthundratjugo eller etthundraåUio dagttr, dock i ingen hän-
19433: delse för längre tid än ett år;
19434:      b) underhållsbidragets belopp kan 'höjas, dock ej öfver
19435: tre fjärde,delar af medeldagsaflöningen;
19436:      c) efter utgången af den tid, för hvilken underhållsbi-
19437: drag och sjukvård gifvits, kan .tillfrisknande försäkrad öf-
19438: >-erföl'as till hvilohem eller honom. på annat sätt be~edas
19439: rtjänilig våro.
19440: 1>74              IX, Ii. -   Sairasvakuutus.
19441: 
19442:                              15 §.
19443:     Hall försäkrad under sjukdomstiden uppbär a.nnat lag-
19444: stadg~dt unllerstöd, skall underhållsbidra.get i så måtto
19445: minskas att sammanlagda beloppet af detta bidrag och
19446: nämnda understöd ej öfverstiger det belopp, som enligt 12
19447: och 13 §§ skall utgå, eHer helt och hållet bortfalla, där det
19448: öfriga unders,töde11 uppnår nämnoo gräns.
19449: 
19450:                               16 §.
19451:     Där läkaren pröfvar sådant nödigt, va~e insjuknad för-
19452: säkrad pliktig, att, intill dess han tillfrisknat, nöjas åt att
19453: i stället för i denna förordning stadgadt underhållsbid)rag
19454: undfå vård och underhåll i sjukhus.
19455:      För den tid, under hvilken sjukhusvården varar, skall
19456: åt maken erläggas två femtedel<ar och åt hvarje barn, som
19457: ick'e fyll't femton år eller ärtill arbete oförmögen, en femte-
19458: del af det underhållsbidrag, som enligt 12 eller 13 § skolat
19459: tillkomma den sjuke, om han hade. vårdats i hettnmet, dock
19460: att alla sammanl,agdt erhålla högst fyra femtedelar af sist-
19461: nämnda belopp.
19462:      Därest försäkrad icke fullgör i 1 mom. omförmäld skyl-
19463: dighet, må sjukunderstöd ~t honom icke utgifvas, men i:i:k-
19464:  väl åt mak1e och barn gifva1s den i 2 mom. omnämmda an-
19465: delen i underhåUsbidraget.
19466: 
19467:                              17 §.
19468:     Försäkrad1s make och hemmavarande barn, hvilka icke
19469: fyllt femton år eller äro till arbete oförmögn1a, tillförsäkras
19470: vid sjukdomsfall de i 2 mom. af 9 § omförmälda förmåner.
19471: 
19472:                             18 §.
19473:     Såväl försäkringspliktig som frivilli,gt försäkrad kvinna,
19474: som föder barn och under minst nio månaders tid ·af året
19475: före nedkoms.ten, rä:lmadt från förlossningsdag.en, varit för-
19476: säkrad, erhåller kostnadsfri vård af batnmonska äfvensom
19477: för den tid hon är borta från arbetet underhållsbidrag, på
19478:                      IX, 5. -Hjelt y. m.                    676
19479: 
19480: sätt i denna förordning beträf,fande sjukdomsfall ltr stad-
19481: gad·t, dock ej för längre tid ä:n åtta veckor. Där iäkare in-
19482: t.ygar att moderns eller bamets hälsa äfventyras, om mo-
19483: dern efter försäkringstidens utgång återgår till förvärfs-
19484: arbete, må und~rstödstiden i mån af hehof förlängas, dock
19485: icke utöfver etthundratjugo dagar.
19486:     I fall undenstödsberät.tigad kvinna dör i barnsäng eller
19487: af d.ess följder inom den tid, för hvilken understöd skall
19488: utgifvas, bör den del, som häraf för en tid af åtta veckor
19489: ännu icke erlagts, utbetalas åt kvinnans nyssfödda barns
19490: målsman att användas för barnets vård och rmderhåll.
19491:     I sjukkas'sas stadgar kan, därest Försäkringsstyrelsen
19492: finner sådant möjligt, · bestämmas att und,erstöd vid barns-
19493: hörd skall gifvas äfven i annan fomn än ofvan stadgats ooh
19494: jämväl åt de försäkrades hustrur, så ock grunderna för en
19495: sådan anordning.
19496:     Om harnaföderska insjuknar, träda bestämmelsernru om
19497: sjukunderstöd i kraft, och det på grund af nedkomsten ut-
19498: gående understödet indrages.
19499: 
19500:                                 19 §.
19501:     Har försäkrad aflidit, uthetalar sjukkassa i begrafnings-
19502: hjälp 'i eilt för allt ett belopp, motsvarande underhållsbidra.g
19503: för fyratio dagar, dock minst femtio mark.
19504:     Vid dödsfall i den försäkrades familj uthetalns vid makes
19505: frånfälle i begrafningshjälp två tredjedelar och om barn
19506: i åldern under femton år dött, hälften af den begrafnings-
19507: hjälp, som skolat utbetalats, om den försäkrade själf hade
19508: aflidit.
19509:     Begrafning1shjälpen utbetalas efter pröfning af sju:kkas-
19510: sans styrelse åt den aflidnes efterlämnade make och barn
19511: eller åt den, som vårdat den aflidne under den sista tiden
19512: octt ombesörjt halliS begrafning. Finnes icke sådan person,
19513: må sjukkassan omhesörja begrafninge'Il med 'användande för
19514: ä.ndamålet af ett belopp, icke öfverstigande den i 1 mom.
19515:  nämnda begrafningshjälpen.
19516: 676                  IX, 5. -    Sairasvakuntu!l.
19517: 
19518:                                  20 §.
19519:     Försäkringspliktig pe-rson åtnjuter i detta kapitel stad-
19520: gade förmåner från den tidpunkt, då i hans försäkring för-
19521: anledande arhetsförhållande vidtog, och bibehåller dem,
19522: utan erläg~ande af för&äkringsafgifter, under nittio dagar,
19523: räknadt från den dag arbetsförhåUandet upphöl'lt, därest han
19524: under sammanla.gdt minst ett års tid varit försäkrad enligt
19525: denna förordning.
19526:     Frivilligt försäkrad blir d•elaktig i de med försäkringen
19527: förenad.e förmånerna på nittionde dagen, räknadt från den
19528: dag han erlade sin första försäkringsafgift, och åtnjuter dem
19529: under den 1id, till hvilken erläggandet af försäkringsafgif-
19530: terna •enligt de närmare bestämmelserna i försakringsvill-
19531: koren hänföra sig.
19532: 
19533: 
19534:                                 III KAP.
19535:                  Om försäkringsafgifterna.
19536: 
19537:                              21 §.
19538:   I försäkringsafgift erlä.gges under de fem första åren efter
19539: denna förordnings trädande i kraft:
19540:    a) två procent af den försäkringspliktiges aflöning; om
19541: hans löneförmåner äro så stom, att medeldags'aflöningen
19542: öfverstiger fyra mark femtio penni, lägges detta belopp till
19543: grund för försäkringsa-fgifternas bestridand.e; om arbetslö-
19544: nen består allenast i fri bostad och fritt uppehälle, beräknas
19545: medeldagsaflöningen till högst en mark femtio penni;
19546:    b) i frivillig försäkring erlä.gges för hvarje veclm:
19547: 
19548:             I klassen                               20 penni
19549:        ., II     ,                                  30   "
19550:        , III     ,                                  40
19551:        , IV
19552:                  "
19553:                                                     50   ,,"
19554:            V                                        60
19555:        "         "                                       "
19556:                       IX, 5. -Hjelt y. m.                         677
19557: 
19558:    Under den tid, för hvilken understöd enligt denna för-
19559: ordning utgifves, erläggas inga försähingsafgif,ter.
19560: 
19561:                              212 §.
19562:     Bedan fem år förflutit efter denna förordnings trädande
19563: i kraft och därefter hvart femte år, kan Senaten på fram-
19564: ställning af Försäkrings!Sityrelsen för dre följande fem åren
19565: höja eUer sänka de i_ 21 § bestämda förs1äkringsafgifterna.
19566: De sålunda förhöjd'a försäkringsafgifterna må fastställas
19567: högst tjugofem prooent hög11e, och de sänkta högst tjugo-
19568: fem procent lägre än de i 21 § bestämda föl1säkringsafgif-
19569: terna.
19570:     Om förhållandena sådant påkalla, kan Försäkringssty-
19571: relsen höja eller sänka försäkri·ngsafgiftenna i en viss sjuk-
19572: ],assa, antingen samtliga eller en del a'f dem, dock ej oftare
19573: eller i större omfattning än i 1 mom. är sagdt.
19574: 
19575:                               23 §.
19576:     Af försäkringspliktig persons försäkringsafgifter erläg-
19577: ger: a) staten <två tiondedelar; b) den ·kommun, i hvilk•en den
19578: försäkrade äg.er hemortsrätt, två tiond·edelar; c) arbets.gifvlfl,-
19579: ren två tiondedelar; samt d) den försähade fyra tiondedelar.
19580:     Där Försäkringsstyrels·en, med stöd af Senatens i f:a.ken
19581: utfärdade föreskrifter, pröfvar arhetet.s beskaHenh:et eller ar-
19582: bet&förhållandena vara för hälsan farliga, må arbetsgifv.aren
19583: förpliktms att erlägga tre tiondedelar eller ännu störl'e del af
19584: försäkrings•afgifterna, i hvilket fall den försä.krades afgifter
19585: i samma mån minskas.
19586:     För person, hvilken i lön åtmjuter endast fri bostad och
19587: fritt uppehälle, ·skaH arbetsgifvaren erlägga jämväl den i
19588: punkten d) af 1 mom. nämnda andelen.
19589:     För frivilligt försäkrad erlägger staten rtvå tiond.edelar,
19590: kommunen två tiond·edelar och den försäkrade sex tionded,elar
19591: af fömäkringsafgifterna.
19592: 
19593:                              24 §.
19594:     För för&äkri•ngspliktig P'erson inbetalas försäkringsafgif-
19595: terna, förutom de a.ndelar, som enligt punkterna •a) och b) af
19596:                                                              37
19597: 578                 IX, 5. -    Sairasvakuutus.
19598: 
19599: 1 mom. samt 4 mom. 21 § skola erläggas af stat och kommun,
19600: af arbetsgifvaren, och äger han ·afkorta den försakrad,es andel
19601: å dennes arbetslön, utom i de i 3 mom. '213 § nämnda fall.
19602:     Försäkringsafgif.terna skola måuatligen till sjukkassa;n
19603: inbetalas, men arbetsgifvaren är äfven 'berättigad att göra
19604: inbeiJalning i 'förslwtt för vif:>s tid eflter ungefärlig upps·katt-
19605: ning af arbetarenas antal och aflöning. I sådanrt fall är ar-
19606: hetsgifv·aren skyldig 1a.tt i den ordning och på den tid sjuk-
19607: kassans styrelse närmar·e fö11eskrifv<er <inbetala <len tillskotts-
19608: afgift eHer utfå det öfverskoilt, den slutlig~a; uträJknin'gen af
19609: försäkrings,afgifterna utvisar.
19610: 
19611:                               25 §.
19612:     Frivilligt förf:>äkrad skall månatligen erlägga sin försäk-
19613: ringsafgift un<ler de sju första dagarna af hvarj:e kalender-
19614: månad. Afgifterna kunna jämväl erlä,gga;s i förskott för
19615: längre tid.
19616: 
19617:                              26 §.
19618:     De andelar i föl'säkringsafgifterna, som enl:i,gt punkten b)
19619: af 1 mom. och 4 mom. 2'3 § skola erläggas af kommunen, bör
19620: på anmälan af kmYsans styrel&e halfårsvis till kassan in1e-
19621: vereraf:>.
19622:      A Försäkringsstyrelsen ,ankom;mer altt likaledes halfårsvis
19623: IJå grund af d'e i punkten c) af 3 mom. 410 § omförmälda an-
19624: mälningar till kassan öfversänd:a d1e andelar, som enligt pun'k-
19625: ten a) af 1 mom. och 4 mom. 23 § sko1a af staten ~erläggas.
19626: 
19627: 
19628: 
19629:                                IV KAP.
19630: 
19631:                 Orn försäkringens organi>sation.
19632: 
19633:                               27 §.
19634:    Den försäkringsröi'el~:>e, hvarom stadg~as i denna · förord-
19635: ning, utöfva.s af sjukka ssor, hvilka tills,ammans bil'd:a Fin-
19636:                           1
19637:                      IX, 5. -   Hjelt y. m.
19638: 
19639: lands Allmänna Försäkringsanstalts sjukförsä.kringsafdel-
19640: nmg.
19641:     Allmänna Försäkringsanstaltens ·sjukförsäkringsafdel-
19642: nings verksamhet ledes af Försäkringsstyv&lsen i enlighet
19643: med stadgand.ena i denna förordning och af Senaten u'tfär-
19644: dade närmare föreskrifter.
19645:     Försäkringsstyrelsens hemort är Helsingfors stad.
19646: 
19647:                              281 §.
19648:     Försäkringsstyrelsen hestår af en direktör och två leda-
19649: möter, af hvil!ka den ena skall vara jurist och den andra
19650: läkar.e. Direktören förordnas af Finlands Senat sedan För-
19651: säkringsrådet afgifvit utlåtande i äreridet. Förordnandena
19652: gälla för en tid af tre år, dock :ailt direktöven första gången
19653: efter denna förordnings trädande i krafrt förordnas för en tid
19654: af fyra år.
19655:                              2~ §.
19656:     De tvistigheter, som kunna uppstå vid tillämpningen af
19657: stadgandena i denna förordning, slitas i de f:all, om hvilka
19658: nedan förmäles, af Försäkringsrådet.
19659:     Försäkmngsrådets hiemort är Helsingfors stad.
19660: 
19661:                              30 §.
19662:      Försäkringsrådet består d en ordförande, som bör vara
19663: förfaren i domarvärf, samt åiita l:edamöter och för •enhvar le-
19664: damot två suppleanter.
19665:      Ordföranden och två ledamöter, af hvilka en bör vara
19666: lä.kave och åtminstone en kvinna, s~amt ele sistnämndes supp-
19667: leanter förordna:s af Senaten för en tid af tre år, dock att
19668: ordföranden första gången efter denna förordnings trädande
19669: i kraft förordnas för en tid af fyra år.
19670:      Tre ledamöter och suppleanter för d·em utses af arbets-
19671: gifmrmedlemmarna i :sjukkassornas styrelser bland dem. som
19672: i egenskap af arbetsgifvare erlägga afgifter till någon sjuk-
19673: kassa, och likaledes tre ledamöter och suppleanter för d·em af
19674: de för de försäkrade valda medlemmarna i .kassornas styrelse
19675: 1land sjukkassornas delägare. Ledamöter och suppleanter
19676:  utses för en tid af tre år.
19677: 580               IX, 5. -   Sairasvakuutus.
19678: 
19679:    Vid valet hör tillämpas sådant proportionellt valsätt, som
19680: af Försäkringsstyrelsen föreskrifves.
19681: 
19682:                              31 §.
19683:     Staten ansvarar för Allmänna Försäkringsanstaltens s~uk
19684: försäkringsafdelnings förhindelser och bestrider alla, omkost- .
19685: nader för Försäkringsstyrelsen och Försä:kringsrådet.
19686:     Allmänna Försäkringsanstaltens sjukförsäkringsafdel-
19687: nings räk·enskaper och verksamhet granskas årlig.en af de af
19688: J_.~andtdagen för tre år i sänder utsedda fullmäkrtige, hvilka
19689: böra vara :minst tre till antalet.
19690: 
19691:                              32 §.
19692:     I hvarje kommnn, hvarest försäkringspliktiga p:ersoner
19693: finnas, skall genom kommunalstyrelsens försorg inrätta.s en
19694: sjukkassa.
19695:     Försäkringsstyrelsen vare likväl berättigad att besluta,
19696: huruvida i ans:eende till kommunens omfång :eller folkmängd
19697: i densamma slmll inrä.ttas flere än :en sjukkassa, så ock huru-
19698: vida viss sjukkassas verksamhet skall utsträckas utom kom-
19699: -munens gränser. I sistnä:mndiJJ f·all ankommer det å den kom-
19700: nmnalstyrelse, som af Försäkringsstyre1sen därtill bestäm-
19701: mes, att skrida till åtgärd för kassans inrättande.
19702:     På framställning af Fövsäk11ingsstyrelsen bestämmer '8e-
19703: naten, i hvilka landskommuner eller delar däraf till'svidare
19704: får anstå med inrättandet af sjuk'kassa, och må sådant till-
19705: städjas endast i fall de försäkringspliktiga pe11Sonernas få-
19706: talighet samt bristen på läkarvård och annan för insjuknade
19707: r;ersoner lämpad sjukvård i hög grad försvåra ett ändamåls-
19708: enligt anordnande af sjukförsäkringen.
19709: 
19710:                             33 §.
19711:    För sjukkassa slkola. upprättas stadgar, i hvilka med iakt-
19712: tagandena i denna förordning skall bestämmrus:
19713:    a) kassans namn, hemort och verksamhetsområde;
19714:    b) understödens beskaHenhe:t och :storlek;
19715:                       IX, 5. -   Hjelt y. m.                   5tll
19716: 
19717:      c) försäkringsafgifternas belopp och tiden för <Leras er-
19718: läggande;
19719:      d) styrelsens skyldigheter och rättigheter;
19720:      e) när försäkrads delägarsroap begynner och upphör;
19721:      f) huru kassalliS stä.mma skall sammankallas, dess upp-
19722: gift och hefogenhet samt sättet för faiJtandet af beslut;
19723:      g) hvad med afseende å hokslut och granskning af rä-
19724: kenskaperna s'kall· iakttagas;
19725:      h) huru kassans ti1lgångar skola förvaltas och d~ess böcker
19726: föras;
19727:      i) huru giltigt beslut om .ämdring IRf stadgarna skall fat-
19728: tas; samt
19729:      j) huru gilftigt beslut om kassans upplösning skall fattas
19730: och huru sådant beslut skall bringas i vetkställighet.
19731:      Ett exemplar af stadgarna skall lämnas åt hvarje dd-
19732: f.igare i kassan.
19733: 
19734:                                 34 §.
19735:      Förslag till stadgar uppgöras af en interimshestyrelse, som.
19736: skall s~ammankallas af kommunalstyrelsenl genom offentlig
19737: kungörels~e och väljas af denna förordning ooderkastade för-
19738: säkringspliktiga och arhetsgifvare. Förslaget till stadgar
19739: skall i afseend·e å fastställelse ingifvas till Försälkrjngsstyrel-
19740: sen, som afgifver sitt utslag i ärendet inom fyra veckor efter
19741: det förslaget inkommit. Fastställelse kan vägras endast i fall
19742: stadgarna ej i vederbörlig ordning tillkommit, icke motsvara
19743: stadgand ena i denna förordning eller innehålla bestämmelser,
19744:          1
19745: 
19746: 
19747: 
19748: som äro lagstridiga eller främmande för sjukförsäkringens
19749: ändamål eller innebära fara för kassans soliditet; och skall i
19750: Försäkringsstyrel'sens utslag 'angifvas, i hvilka delar förslaget
19751: till stadgar bör undergå ä.ndring. Därest försl'aget icke blifvit
19752: godkändt, skall nytt förslag uppgöras och i ofvan omförmäld
19753: ordning underställas Försäkringsstyrelsens pröfning.
19754:      Sedan stadgarna vunnit faststäUel:s,e, skall CLen i 1 mom.
19755: nämnda bestyrelsen sammankalla allmän stämma för förräit-
19756: tande af erforderliga val, och bör kassans verksamhet oför-
19757: dröjligen därefter vidtaga.
19758:                    IX, 5. -   Sairasvakuutm11.
19759: 
19760: 
19761:     Fastställelse af ändring i sjukkassas stadg.ar utv·erkas på
19762: sätt, som i 1 mom. är stadgadt. Åndring må icke bringas i
19763: verkställighet, innan fa,stställelse utverkats.
19764: 
19765:                                 35 §.
19766:      Delägare i sjukkassa är enhvar, för hv~ken eller af hvil-
19767: ken försäkringsafgifter till kassan erläggas.
19768:      Rättighet att. delt.aga• i kassans stämma samt där utöfva
19769: rösträtt tillkommer
19770:     a) d.elägare, som uppnått tjngoett års å1der;
19771:      b) arbetsgifvare, som uppnått tjugoeti års ålder och till
19772: kassan erlägger i denna. förordning faJStställda 1andelar i för-
19773: säkringsafgifterna för i hans arbete anställda pevsoner;
19774:      c) representa.nt för kommun, som erlägger andelar i. för-
19775: sii:kringsafgiftema enligt punkten b) af 1 mom. och 4 mom.
19776: 23 §.
19777:      V albar till kassans sty11else oc h Försäkringsrådet är i
19778: purrkterna a) och b) af 2 mom. omförmäld P'erson, som är i
19779: åtn.iutande af medborgerligt förtroende.
19780:      Delägare tillkommer rösträtt och är valbar i den kassa,
19781: i hyHken han eller hon är försäkrad vid tiden, då stämman
19782: äger rum; arbebsgifvare och repres,entant för korumun äger
19783: rösträtt och den förstnämnda är valbar i den kassa eller de
19784: kassor, till hvilka arbetsgifvaren och kommunen erlägga an-
19785: delar i försäkringsafgifterna.
19786:      Enhvar till deltagande i kassa.s stämma berättigad persoo
19787: tillkommer en röst.
19788:      Vid sjukkassas stämma må ing·en i 2 mom. nämnd person
19789: utöfV'a rösträtt på grund af fullmakt för flere än I{>U från-
19790: varande. Arbetsgifvare må likväl sålsom ombud för sig sända
19791: till sjuklmssas stämma i hans tjänst anställd perscm, och till-
19792: komme sådant ombud vid stämm1an s1amma yttrande- och röst-
19793: rätt som arbetsgifva.ren själf.
19794:      Om arbetsgifvaren är ett samfund, sk,all å des,s ombud
19795: tillämpas hvad i det föregåend'e är stadgadt om arbetsgif-
19796: vare.
19797:                       IX, 5. -Hjelt y. m.
19798: 
19799:                                3:6 §.
19800:       Sjukikassas stämma sköter 'kassans angelägen'heter, för
19801: såvidt de icke enligt kassans stadgar och denua förordnin)g
19802: ankomma å kassans styrels,e.
19803:       Ordinarie stämma skall på kaUels·e af styrelsens ordfö-
19804: rande hållas årlig:en i februari mårrad. Extra ordinarie s\täm-
19805: mor hållas så ofta sjukkassans styrelse finner sådant nödigt
19806: eller då i kassans stadgar föreskrifvet antal röstherättigade
19807: d·elägare eller arbetsgifvare därom anhåUer under angifvande
19808: af de ärend,en, som skola: till behandling upptlagas.
19809:       Extro ordinarie stämma skall hålla's jämväl då Försäk-
19810: ringsstyrelsen för behandling af: v~ss fråga därom förordna.r.
19811:       I sJjukkassas stadgar kan hestämmas, ~ai!t stäm.IDia tillkom-
19812: illland:e befogenheter få öfverflyttas på möte af representall!ter,
19813: v;alda bland kassa.ns röstberättig:ade ruelägare och arbets-
19814: gifvare.
19815: 
19816: 
19817:                                    37 §.
19818:      Vid ordinarie stämma s kall:
19819:                               1
19820: 
19821: 
19822: 
19823:      a) föredragas styrelsens åmberättelse och revisorernas ut-
19824: låtande;
19825:      b) heslutas om ansv-arsfrihet åt styrelsen och de åtgärder,
19826: till hvilka förvaltll!ingen :a:fl kassan under redovisningtSåret kan
19827: gifva anledniug;
19828:      c) uppstäUas kandid·ater till ordförnnde och väljas leda-
19829: möter och suppleanter i styrelsen i stället för d.em, hvilkas
19830: uppdrag före nästa ordinarie stämma går till ända; samt
19831:      d) väljas minst två revffiorer och för dem erforderliga.
19832: suppleanter för granskning ,af det löpa.nde åre'bs räkelllskaper
19833: med iakttagande af aU arbeilsgifvarne äga rätt att utse ·en
19834: revisor samt en suppleant för denne.
19835:      Dessutom upptagas vid ordlirua:rie stämma till behandling
19836: de ärenden, hvilka i kassans stadgar ,eller kallelsen till stäm-
19837: man särskildt omförmälas.
19838:      Vid extra ordinarie stämma må till behandling företagas
19839: endast d,e ärenden, som i kal1elsen upptagits.
19840: 1.184              IX, :'i. -   Sainisvakuutus.
19841: 
19842:     Vid Sltämm:a. skall föras protokoll. Bestyr.kt afskrift däraf
19843: samt af berättel:S'e eUer andra; handlingar, som vid stäimma!n
19844: föredragits, sko1a inom två v•edkor därefter insändas till För-
19845: säkringsstyrelsen, som är berättigad att skrida till vidtagand~
19846: af alla de åtgärder, till hvilka de insända handlingama med
19847: hänsyn till de försäkrade:s betryggande kunna gifva anled-
19848: ning.
19849: 
19850:                               38 §.
19851:     Sjukkassas styrelse består af en ordförande samt fyra
19852: ledamöter och fyra suppleanter.
19853:     Ordföranden utses a.f FörsakringS'styrelsen för 1en tid af
19854: tre år blland de vid kass•ans ordinarie stämma genom enk{!l
19855: röstöfvervikt på förslag uppfördra tre V'albara persdnerna,.
19856:     Styrels•ens led:amöter och deras suppl,eanter väljas vid or-
19857: dinarie stämma för en tid' af två år sålunda, att de försäkrade
19858: bland sig utse tre af J,edamöterna jämte supplea;nter för dem
19859: och arbetsgifv,arne bland sig ren ledamot jämte suppleant för
19860: denne.
19861:     Val sk~r med slutna sedlar, och tillkomm~r enhvar väl-
19862: jande en röst; falla rösterna lika, skilj.er lotten. Vid utgången
19863: af det första V·erksamhetsåvet afgå efter lottning två ledlfl-
19864: möter och två suppleanter.
19865:     Person, som upphör att v<ara valbar, •anses hafva a.fgått
19866: från styrelsen. Därest styrelsel·edamot af.går före uppdra.gs-
19867: tidens utgång, träder suppleant i hans ställre.
19868: 
19869: 
19870:                               39 §.
19871:       Rätt att af'Säg"a sig ledamotskap    sjukkaS!Sas styr,else
19872:  äg'er:
19873:       1) den, som redan under två valperioder varit lerlamot
19874:  .i styrelsen;
19875:       2) den, som uppnått sextio års ålder; samt
19876:       3) rlen, som kan förebära annat giltigt hinder, som af
19877:   hs·sans stämma godkännrs.
19878:                     IX, 5. -Hjelt y. m.                   586
19879: 
19880:                             40 §.
19881:     Sjukkassas st.yrelse sammanträder på ka.l1else af ordfö-
19882: randen minst en gång· [ månaden.
19883:     Styrelsen åliggter att handhafva vården om sjukkassan
19884: och d·ess angelägenheter i enlighet med denna förordning,
19885: kass,ans stadgar och de närmare föreskrifter, som af För-
19886: säkringsstyrelsen till äfventyrs utfärdas.
19887:     Bland annat ankommer å styrelsen:
19888:     a) att bereda. de ärenden, som vid kassans' stämma skola
19889: beha.ndlas;
19890:     b) att för kassan antaga sjukbesökare ochi andra nödiga
19891: funktionärer samt fastställa deras åligganden och arvod:en;
19892: sa.mt
19893:     c) att fyrn gånger årlig.en lämna Försäikringsstyrelsen
19894: uppgift om kassans försäkringsverksamhet och ställning i 'en-
19895: lighet med formulär, som af sistnämnda styvelse fastställts.
19896:     Styrelsens ordförande och J.edamöter åtnjuta skäligt lar-
19897: vod·e, som bestämmes af kassan:s ordinarie stämma; därest icke
19898:   kass·ans stadgar annoriedes föreskrifvits.
19899: 
19900:                              41 §.
19901:     Sjukkassa kan i eget namn förvärfva rättigheter och med
19902: Försäkrin~sstyrelsens begifvand•e ikläda sig andra förbindel-
19903: ser än sådana, som enligt denna förord:ning åligga kassan,
19904: samt kära och svara i rättegångar.
19905:     För kassans förhindelser ansvara närmast ·kass<ans egna
19906: tillgångar. Dävest dessa icke förslå, betä{)kes det bristande
19907: beloppet af Försäkringsstyrel'S<en i 'enlighet med stadgandet
19908: i 44 §.
19909: 
19910:                           V KAP.
19911: Om penningeförvaltningetn, bokföringen och gransknin.qen af
19912:                       räkenskaperna.
19913:                             42 §.
19914:    Uppbörden af försäkringsafgifterna: och de af försäkrin-
19915: gen härflytande eller e]jest af anstaltens verksamhet föran-
19916: 586                IX, 5. -   Sairasvakuutus.
19917: 
19918: ledda afgifter h•andhafv·es af styrelsen för hvarje rsjukkassa
19919: inom dess verksamhetsområd•e med i'akttagande ·af bestäm-
19920: melserna i kassans stadgar ·eller hvad Förs•äkringsstyl'elsen
19921: bEllträffand.e säkerhet, bokfö!'ing och förvaltning i öfrigt före-
19922: skrifver.                                                  ·
19923:                                43 §.
19924:      Sjukkassas inkomster slkola föveträdesvis a.nvändas tili
19925: hestrid·ande af understöd enligt denna förordning och kassans
19926: stadgar samt till betäckandet af kaS'sans förvaltmingskostnia.-
19927: der. Af öfverskottet skall bildas en l'es•ervfond sålunda, att
19928: dit årligen öfverföres högst en 'tiom1edel af nämnd.a öfver-
19929: skott. Om återstoden förordnar Försäkringsstyrels·en, som
19930: öfverför beloppet helt och hållet eUer delvis till 1kassans re-
19931: servfond eller till Allmänna; Försäkringsrunstialtenrs sjukföl'-
19932: säkringsafdelllling.
19933:      Därest icke i kas,sans stadgar annoriedes föreskrifvits,
19934: upphöra öfverföringamru till reservfonden sedan fonden stigit
19935: till ett belo-pp, motsvarande rnedeltalet ;af d·e af kass•an under
19936: de tre sista åren uppbuma försäJkringsafgifterna. I ingen
19937: händelse må likväl reservfonden ökas utöfver det dubbla af
19938: sagda belopp.
19939:      Sjukkassas medel skola insättas i bank 1eUer sparbank eUer
19940: göras räntebärande på sätt i 43 § af lagen om förmynderskap
19941: den 19• augusti 1898 stadgas angående plaoering :af myndling
19942: tillhörande penning.emed.el.
19943:                               44 §.
19944:     I fall kass:as årsinkomster icke förslå till utgifternas he-
19945: stridande, s•kall det bristand·e beloppet tagas från reservfon-
19946: den; soaknas reservfond eller tryta des•s tillgångar, bör kassans
19947: styvelse därom inberätta till Försäkrin~styrelsen, sorn till-
19948: handahåller kassan det fela.nde beloppet under iakttagand·e d
19949: att enligt 1 mom. 43 § till Allmänna Försäkringsanstalten
19950: öfv.erförda medel främst böra härtill anvämd.as.
19951:                            45 §.
19952:     Grans·kning af sjukkassas räkenskaper och förvaltning
19953: slmll årligen äga rum i januari månad.
19954:                        IX, 5. -Hjelt y. m.                      1187
19955: 
19956:      Därutöfver klan Försäkrin:gSIStyrelsen, när helst sådant be-
19957:  finnes önskligt, sändral någon sin ledamot eller särskild' härtill
19958:  förordnad person att gra.ns·ka k·as·sans räkerrs:kaper och v•erk-
19959:  samhet.
19960:                               46 §.
19961:      Allmänna Försäkringsanstali!ens sjukförsakringsafdel-
19962:  nings redovisningsår sammanfa.Ha med k•a1enderåret. Bok-
19963:  slutet bör föreligga färdigt inom april månad följ1a.nde år,
19964:  och inom maj månad skola dre af Landtdagen utsedda full-
19965:  maktige grans·ka detsumma och besluta om beviljande af an-
19966:  svarsfrihet åt Försälkringsstyrels•en.
19967:      Efter afslutad revision skall Försälkringssty11elsen tili Se-
19968:  nat.en lämna berättelse öfv·er försäkringsverksamheten nnder
19969:  det föregåendre året jämte en öfversikt af Allmänna Försäk-
19970:  ringsans,taltens sjukförsäkrings·afdelnings ekonomiska .&täll-
19971:  ning.
19972: 
19973:                             VI KAP.
19974: 
19975:  Orn försäkrings afslutande, understöds fastställande och ut-
19976:  betaln·ing sarnt om tid för bevakande af anspråk på försäk-
19977:                   ringsafgifter och understöd.
19978: 
19979:                                  47 §.
19980:        Arbetsgifvm~e åligger ombesörja försähing af de enligt
19981:   denna förordning försäkringspliktiga personer, som äro i hans
19982:   ellrer hennes arbete anställda.
19983:        Försäkringsaftal skall uppgöras med den å orten verk,ande
19984: · sjukkassa, inom hvars verksamhetsområde är beläget d.et före-
19985:   tags hemort, i hvilkets arbete ·eller tjäJUSt, eUer dret arbets-
19986:   eller tjärrsteställe, vid hvilket den försäkmdre är •anställd.
19987:        Arbetsgifvaren skall enligt af sjukikassan uppgjordt for-
19988:   mulär tili kasSian lämna uppgift om när ruen försitkrade i hans
19989:   arbete anställdes och därifrån afgiek, om hans aflöning oeh
19990:   om andra omständigheter, hvil:k!a kUJnna inverka p.å sjukför-
19991:   ~äkringsaftalet, oeh bör denna skyldighet af arbetrsgifvaren
19992: 588                IX, 5. -   Sairasvakuutus.
19993: 
19994: fullgöras inom den tid, som sju.kkassans styrelse s~käligen ~ka.n
19995: föreskrifva.
19996: 
19997:                             48 §.
19998:     Ansökan om frivillig försäkring ingifVies till sjukkassas
19999: styrelse, och bör sökanden d&rvid uppgifva sin ålder, sina
20000: inkomster och öfriga på försäikrin~ens afslutand<e inverkande
20001: omständigheter.
20002:     Kassans styrelse kan, om den finner skäl därtill föreligga,
20003: af sökand:en fordm Hi,karintyg öfver 'hans hälsotillstånd. Lä-
20004: kamndersö1kningen v;erkställes på kassans bekostnadi af en af
20005: styrel,sen bestämd läkare.
20006: 
20007:                                49 §.
20008:     På gjord anmälan om tvångsförsäkring skall sjukkassans
20009: styrelse ofördröjligen ;afgifva utslag. Finner styrelse för
20010: sjukkassa, att försäkring icke k~an afslutas, skall grunden
20011: härför skriftli~en meddela,s såväl anmälaren som den för-
20012: säkringspliktige, hvil'ka äro berättigade :att inom fjorton da-
20013: gar efter utslagets delgifv1a1nde, da~en för delgifva:ndet dock
20014: orä:knad, till sjuklkassans styrelse inlämna skriftliga, till För-
20015: säkringsrådlet ställda hesvär. SjukkassaJlJs IStyrelse skall jämte
20016: eget yttrand'e nförtöfvadil insända handlin~arna tili Försäk-
20017: ringsrådet, som snarast mö.il'igt slutligt afgör saken.
20018:     Ansölmn om frivillig försäkring skall i ,enahanda ordning
20019: handläggas.
20020: 
20021:                              50 §.
20022:     Frivilligt försäkrad är skyldig att en gång om året lämna
20023: sjukkas,gan uppgift om sina inkomster i enlighet med i kas-
20024: sans stadgar meddelade närmare föreskrifter.
20025:     Därest frivilligt försäkrad åstundar att på grund af (jkad·e
20026: inkomster •erhålla försäkring i högre klass än den, hvari hain
20027: är försäkrad, ansöke därom tidiga•st två år efter det ökningen
20028: af inkomsterna tagit sin början, hos sjukkassans styrelse, som
20029: ä~er handlägga ansölmingen i den ordning, som i 419 § är
20030: stadgad.
20031:                      IX, 5. -   Hjelt y. m.                   589
20032: 
20033:                                51' §.
20034:     Träffas försäkrad p,erson af sjukdom eller olycksfaUl,
20035: hvarof anspråk -på understöd ·enligt denna förordning kan
20036: följa, sktall anmäl,an härom jämte de i sjukkass'<tns stadgar
20037: förutsatta intyg snarast mö,jligt å den försäkrodes vägnar
20038: göras hos någon af kassa,styrelstens medlemmar eller af denne
20039: anvisad sjukbesökare. Enahanda 'anmälan skall snarast möj-
20040: ligt göras jämväl vid barnshörd. Dödsfall, vid hvilk,et be-
20041: grafningshjälp skall utgå, anmäles hos kassans styr.else se-
20042: uast d~en tljugondeförsta: dagen .efter dödsfaUet, dödsdagen häri
20043: ieke inberäknad.
20044:     När i 1 mom. omnärrmd a.nmälan ägt rum, skallsjukkassas
20045: styrelse ofördröjligen fatta beslut om understödets elLer he-
20046: grafnings'hjälptens beviljande och storlek. Utgifvandet af un-
20047: derhållsbidrag skall vidtaga senast på fjärde dagen därefter
20048: och utbeta1ning ske -en gåug i veckan. Begrafningshjälp er-
20049: lägges, så snart dödsf,aUet bllfvit ·konstat.eradt.
20050:     Försäkringsunderstöd utgifv,es 1antiugen åt den, som det
20051: enligt denna förordning tillkommer, ell:er åt dennes omhud
20052: eller o0k, när intetdera är möjligt, åt hans nä,rma:ste anför-
20053: vandter ,ener åt dem, som omhänderhafv,a hans vård.
20054:      Såvida insjuknandet int.räffar å ort, som är så aflägset
20055: belägen från det försäkrin!liSdistri-kt, i hvars kassa: ruen för-
20056: säkrade är delägal'e, •at.t denrre icke i tid kan få sjukunder-
20057: stöd, ankommer det å den närma:ste sjukkassan å orten att
20058: hispringa honom. Häraf härflytande utgifter ersättas kassan
20059: efteråt af den sjukk,assa, i hvilken den understöddle är för-
20060: !:>äkrad.
20061: 
20062:                             52 §.
20063:     Hall arbetsgifvare åsidosatt honom ~enligt denna förord-
20064: ning åliggande försäkringsplikt, skall sju'kkassa icke förty
20065: vid sjukdomsfall, harnsbörd och dödsfall erlägga de undter-
20066: stöd, till hvilka d@, som enligt denna förordning är <tvåugs-
20067: försä.kring underkastad, är berättigad, och sök~e 1kassan er-
20068: sättning af arbetsgifvaren.
20069: 690                IX, 5, -   Sairasvakuutu11.
20070: 
20071:                                 53·§.
20072:      Meningsrskiljaktigheter rör!mde beviltiande af u:nd·erstöd
20073: ur sjukka:ssa och d.ettas storlek el1er annan af denna förord-
20074: ning föranledd omständighet; förutom i 49 § omförmälda
20075: angelägenheter, må, om den tm unruerstöd berättigade och
20076: sjukka:ssas styrelse därom öfv,erenskomma, 'hänskjutas ti.ll af-
20077: görainde af skibenämnd el1er skiljeman. Hvardera parten
20078: äger till skiljenämnd utse lika många ojäfviga, medborgerligt
20079: förtroell(le åtnjutande personer och dessa gemtemsamt en ord-
20080: förande. I fall de valde ick,e kunna enas om val,et af ord-
20081: föranden, uts•es denne af Försä:kringsrådet.
20082:      Skiljenämndens •el'ler skiljem:annens: utslag är för parterna
20083: bindande.
20084:                                 54 §.
20085:      Försäkrad eller annan ~enligt dennai förord'ning till under-
20086: stöd herättigad person, som ick;e nöjes åt sjuk!kfJ)Ssas styrelses
20087: beslut om beviljand.e ,af understöd och d:etuas 'stodek, får, om
20088: saken icke öfverlämnats till afgöranrne ·af skilijenämnd eUer
20089: skilj;eman, däri söka ändring hos Försäkringsråd,et genom till
20090: detta stäl1da ~riftli~a besvär, ihvi1ka skolla till ka.ssans sty-
20091:                          1
20092: 
20093: 
20094: relse ingifvas inom trettio dagar ~Bfter dagen för hes·lutets ruel-
20095: gifvande, denna dag dock icke medräknad. Kassans styrelse
20096: bör oförtöfvadt sända hesvären jämte 1egeil yttraJnde i ärendet
20097: tili Försäkringsrådet, som skall afgöra besvären.
20098:      För såvidt Fövsäkrin~sråd:ets utsl1ag .gäller frågan, om
20099: sjukdomsfaUet berättigar till und,erstöd eUe11 ej, må den där-
20100: med missnöjde söka ändring hos Senatens J ustitiedlep:artement
20101: inom sextio dagar 1efter da_g1en för utslagets del.gifvande,
20102: nämnda dag likvät oräknad, genom att lämna sin besv'ärs-
20103: skrift åt Försäkringsrådets ordförande, som däJ.Iefter till J u-
20104: stitieifiepartementet frambefordrar aUa i saken tillkomna
20105: handlingar jämte sitt eg.et yttrande.
20106:      Talan i anledning af Föl'säkri:OgsrMets utslag är bevarad,
20107: dävest besvären inom nämnda tid å posten :inlämnats i relmm-
20108: menderadt bref, advesseradt till Försäkringsrådet.
20109:      Senatens Jnstitiedepartements uts·lag ska.ll i tjänsteväg
20110: tillställas s,a,kägarene.
20111:                      IX, 9. -'Hjelt J. m.                   591
20112: 
20113:                              55.§.
20114:     I faU besvär föras öheT sjukhssa.S styrelses beslut i
20115: ärende röra:nde stodeken a~ understöd :eUer begrafningshjälp,
20116: skall det understöd,sbelopp ·utbetalas, som sjukkass:ans ,sty-
20117: relse beslutit utgifva.
20118:     Försäkring;srådets utslag, hvarigenom af sju'kkassas sty-
20119: relse förvägradt understödJ blifvit utdömdt, skalllikaså ibrin-
20120: gas i verkställighet, ändå att hesvär i saken anförts. Dock
20121: är understödstaga;ren pliktig att, därest Försäkringsrådets
20122: utslag upphäfves eller ändms, till sjukkassan återbära hvad
20123: för mycket utgifvits.
20124: 
20125:                              56 §.
20126:     An:språJk på försäkring.safgift pres!kriberns inom två år,
20127: räknadt från utgången af det kalenderår, under hvilket an-
20128: språket uppkommit.
20129:     Ans·pråk på understöd, :enligt denna lag preskriberas inom
20130: tre år, räknadt från den dag detsamma uppkommit, den:n:a.
20131: dag likväl oräknad.
20132: 
20133: 
20134:                          VII KAP.
20135: 
20136:                      Straffbestämmelser.
20137: 
20138:                             57 §.
20139:     Om arbetsgifvare eUer i 3 mom. 6 § nämnd person åsido-
20140: sätter den honom 'enligt denna förordning åliggande försäk-
20141: ringsplikt, stmffes med böter minst femtio mark, ·och före-
20142: lägge rätten honom att vid lämpligt vite sin :skyldighet full-
20143: göra inom viss tid, som ej får utsättas till längre än trettio
20144: dagar.
20145:                             58 §.
20146:     Arbetsgifvare, eller dennes ställför,eträdare, som annor-
20147: Iedes än i 57 § är sagdt bryter emot bestämmelserna i denna
20148: förordning, straffes med böter högst tvåhundra mark.
20149: 592                IX, 5, -   Sairasvakuutus.
20150: 
20151:     Lämna arbetsgifvare, eller dennes :stäl'lföreträdare, af-
20152: siktligen falSk uppgift, böt~ minst femtio och högst. fem-
20153: hundra mark, där ej sirängare straff är i aUmän lag utsatt.
20154: 
20155:                               59 §.
20156:      Försäkrad, som under förebärande af sjukdom eller an-
20157: nars svekligen förskaffat sig eller försökt förskaff.a sig för-
20158: måner på grund af försäkring enligt den!Ila förordning, straf-
20159: fe.s på sätt i allmän lag är sagdt, och gånge förlustig all sin
20160: rätt till understöd på grund af försäkringen och V'are skyl-
20161: dig att återbära den del af det till äfventyrs redan uppburna
20162: understödet, hvaraf han genom bedrägeriet lmmmit i åtnju-
20163: tande. Alla erlagda försäkringsafgifter vare förVI{lrkade till
20164: kassan.
20165:      Frivilligt försäkrad, som afsiktligt lämnat fa.l,sk uppgift,
20166: i.nv,erkand.e på försäkringsafgiften 1eller de med försäkringen
20167: förenade förmånerna, förverkar sin rätt till delägarskap i
20168: hssan. Därest icke kan visas, att oriktig uppgift ,afsiktli-
20169: gen lämnats, må försäkringsaftal·et enda~st rätta1s i öfverens-
20170: stämmelse med de verkliga förhållanden:a.
20171: 
20172:                              60 §.
20173:     Sakägare, som vid ärende.s handläggning hos myndighet
20174: genom tredska eUer genom att annars utan skäl hafva för-
20175: dröjt dess afgörande vållat myndighet-en ikostnad,er, kan
20176: skyldigkä!Ilnas att ersätta dem.
20177: 
20178: 
20179:                           VIII KAP.
20180:                    Särskilda bestämmelser.
20181: 
20182:                             61 §.
20183:     Arbet:sgifvare, hvars arbetare enligt denna förordning
20184: äro underkastade tvångförsä'kring, är skyldig att öfver d.en
20185: !ön och de andra förmåner, som arbetare åtnjut1t, föra sådan
20186: bok, att därur i det syfte, som i 12 § är stadgadt, tydligt
20187:                       IX, 5. -Hjelt y. m.                        593
20188: 
20189: 
20190: framgår d:en arbetsförtjänst, som arbetare hos honom be-
20191: kommit. Denna bok skall på anfordran före1Jes styrel\s'en för
20192: den sjukka,ssa, i hvilken de i arbetsgifvarens tjäns.t a.nstäJld'a
20193: personerna äro försäkrad'e, och behörigt utdrag .därur åt För-
20194: säkringsrådet ;aflämnas.
20195: 
20196:                              62 §.
20197:     Arbetsgifvare vare berättigad att för sig stäl'la jämväl
20198: annan än i 3 mom. a'f 6 § nämnd person att fullgöra de å
20199: honom af försäkringen härrörande åliggandlen, me:ri ansvare
20200: i ty fall jämväl stra!ffrättsligt 'för hvad den andre a.f sina
20201: skyl.digheter åsidosätter.
20202: 
20203:                              63 §.
20204:    Arbetsgifvare eller den han i sitt ställe sätter, må icke
20205: und·er någon förevändning af försäkrads lön för försäkrings-
20206: afgift innehålla mer än i 23 § är sagdt.
20207: 
20208:                              64 §.
20209:      Försäkringsafgifter, sorm af arbetsgifvar·e skola för i
20210: hans arbete anställd person erläggas, men iclm inbeta1ats,
20211: tillkomma i arbetsgifvarnas konkurs enahanda !förmånsrätt
20212: som lönebelopp enligt 4 § i K. Förordningen af den 9 no-
20213: vemder 1868 angående förmånsrätt.
20214: 
20215:                               65 §.
20216:     Ingen, som vid fullgörandet a:f sina i denna förordning
20217: stadgade åligganden erhållti känn'edom om enskild persons
20218: förlhållande tili sjukkassa eller om hans affärshemligheter,
20219: såsom arbetsgifvares ekonomiska ställning, arbetsmetoden
20220: eller andra driften rörande säregenheter, må sådant yppa
20221: eller till egen fördel utnyttja.
20222: 
20223:                             66 §.
20224:    Den, som jämlikt denna förordning kommit i åtnjutande
20225: af understöd, vare berät-tigad att :på grund af allmän lag
20226:                                                             38
20227: 594                IX, 5. -   Sairasvakuutus.
20228: 
20229: söka skadestånd för honom eller henne åsamkad sjU:kdom,
20230: dock att sålunda ej må uppbäras mera än d·et helopp, hvar-
20231: med så!dan ersättning öfverskjuter det enligt denna iförord-
20232: ning heviljade sjhkunderstödet.
20233:     Sjukkassa äger rä:tt att a!f den, som vållat sjukdomen,
20234: fordra full ersättning !för den s>kada, som kassan kommit
20235: att Hda.
20236: 
20237:                               67 §.
20238:      Aftal, som afs·er att inskränika, upphäfva eller åt annam
20239: äfverlåta i stöd af denna :förordning iförvär'fvad räitt till un-
20240: dcrstöd, vare ogiltigt.
20241:      Underhållsbidrag eller begrafningshjälp må icke utmä.-
20242: ta:;, förpantas eller å annan öfverlåtas utom då arbetsgif-
20243: vare, sjukkassas styrelse eller medlem åt den, som till un-
20244: derstöd varit herättigad, gifvit förskott, innan understödet
20245: hunnit utanordnas.
20246: 
20247:                               68 §.
20248:     Såvida icfue annorl·edes blifvit stadgadt angåiende behand-
20249: ling a!f tvist, som vid utgi'fvandet af understöd uppkommit,
20250: slmll saken anhängiggöras vid den underräJtt, inom hvars
20251: clomvä:rjo det företag är beläget, där d·en tvångsförsäkring
20252: underkastade är anställd, eller vid hvilken arbetsgitfvaren
20253: är skyldig att svara i ifordringsmål.
20254: 
20255:                              69 §.
20256:    Alla handlingar och intyg i ärendoo rörande sju'kförsä:k-
20257: ring äro fria från stämpela:fgirft.
20258: 
20259:                            70 §.
20260:     I understödsärenden, som skola handläggas enligt denna
20261: förordning, må den beslutande myndigheten efter fri pröf-
20262: ning af aJla förekomna omständigheter fastställla hvad som
20263: bör anses såsom 'sant.
20264:                      IX, 5. -   Hjelt y. m.                  595
20265: 
20266:                             71 §.
20267:     N edgår antalet delägare i sjukkassa under det lägsta tal,
20268: som i dess sta.dgar är bestämdt, och kan anial:et icke inom
20269: tre månader åter bringas till detta tal, skall kassan upphöra
20270: med sin verksamhet och de då kvarstående medlemmarna
20271: med Försäksingsstyrelsens begifvande öfverföras till annan
20272: sjukkassa.
20273:     Därest sjukkassans verksamhet upphör på grund arf i
20274: 1 mom. nämnda eller annan orsak, skola dess tillgångar
20275: främst användas till gäldanCLet af löpande und·erstöd och
20276: kassas gäld. Betritffand·e användningen af iYfverskott för-
20277: ordnar Försäkringsstyrelsen under iaktta:gande af att med-
20278: len böra tilldelas den kassa, till hvilkEin de i den upp1östa
20279: kassan fförsäkrade i egens:kap af delägare ö:fvergått, eHer,
20280: i fall de försäkrade öfvergått till flere kassor, fördelas eme1-
20281: lan dessa i förhålla,nde tiU antalet sålunda emot.tagna del-
20282: ägare. Brist betäckes i den ordning, som i 2 mom. 42 § är
20283: stadgad.
20284:                             72 §.
20285:      A Senaten ankommer att utfärda närmare föreskriifter
20286: angående tillsynen å fuUgörandet arf enligt denna förord-
20287: ning åliggande försäkringsplikt, så ock sådana närmave reg-
20288: ler, som till äfventyrs befinnas nödiga fi_)r f:'fterlefnaden af
20289: denna förorclning.
20290:                             73 §.
20291:     Järmlikt Nådiga förorclningen >af d•e1n 2 IS eptember 189'7
20292:                                                 1
20293: 
20294: 
20295: grundad arbetarunderstöclskassa underlyder icke bestämmel-
20296: serna i denna förordning.
20297:                            74 §.
20298:     Denna lag träder i kraft den
20299: 
20300:     Helsingfors den 2<4 3Jpril 1917.
20301: 
20302:     Vera Hjelt.                     Jenn;v af Forselles.
20303:                       Annie Furuhjelm.
20304: !)96
20305: 
20306: 
20307: IX, 6. -   Pet. försl. N:o 91.
20308: 
20309: 
20310: 
20311: 
20312:             Åkerblom, K. V.: Otn införande af allmänfolk-
20313:                 pensionering eller invaliditets- och ålderdoms-
20314:                 försäkriny.
20315: 
20316: 
20317:                T i l F i n l a n d s La n t d a g.
20318: 
20319:     Frågan om a.llmäin folkpensionering eller invaliditets- ·och
20320: ål-derdomsförsäkring torde nu komma att få sin lösning, så
20321: snart lantdag och regering hinna whandla saken. Men på
20322: villmt sätt pensioneringen borde ordrias är däremot icke li'ka
20323: klarl, emedan de förslag, som hittills framställts, avviika
20324: mycket fr&n varandra.
20325:     Ett yrkande går ut p:å, att staten :skuUe börja tilldela alla
20326: mindve bemedlade persom;r, som fyllt 55 år eller därföri:iman
20327: blivit oförmögna till arbete, t>n årlig pension av åtminstone
20328: 350 mark utan a.tt för dBnna pension skulle fordra några
20329: försäkringsavgifter.
20330:      Då en dylik folkpensionering ·har beräknats kräva årligen
20331: minst llO miljoner mark sålsom 'ålderspension och minst
20332: 10 miljoner såsom invaliditetspension, har i stället föresla-
20333: gits, att måttliga. försäkringsavgiHer kunde uppbäras, men
20334: att staten ·skulle giva tillskott till pensionen, så att varje
20335: person, som fyllt 55 år, begynte få minst 350 marks å1d.ers-
20336: pension. Åven detta pensionssätt skulle kräva många tiotal
20337: miljoner mark av staten.
20338:      Efter mönster från utlandet har Invaliditetsfömäikrings-
20339: kommitten i ett betänkande, utgivet 1908, framställt ett för-
20340: sla.g, som xarit under behandling i lantdagen 1908, 1910 och
20341: 1914 och i vissa delar justerats. Enligt detta förslag borde
20342: folkpensioneringen ordnas sålunda:
20343:                       IX, 6. -   Åkerblom.
20344: 
20345:      att invaliditets- och ålderdoms.försäkring·en blir obligato-
20346: risk ·för alla män och kvinnor, vilka ha under 2.500 marks
20347: årsinkomst;
20348:      att inbetalningarna till pensionsinrättningen skulle 1bli
20349: från 7,28 mk-41,60 mk om året, allt efter envars inkomst;
20350:      att hälften av avgifterna skulle erläggas av arbetsgiva-
20351: ren och andra hälften av arbetaren samt av kommunen eller
20352: staten för dem, som ej förrnå själva erlägga avgifter;
20353:      att illibetalningarna S'kuUe börja vid fyllda 15 år och
20354: fortgå till fyUda 65 år, varefter ålderspensionen erhölles;
20355:      att ålderspensionen skulle bli lägst 133,60 mk och högst
20356: :JOO mk och invalidit,etspensionen lägst 104,20 mk och högst
20357: 500 mk beroende på inbetalningarnas storlek;
20358:      att staten härför bord·e upprätta en understödsfond; samt
20359:      att en allmän försäkringsanstalt skuUe för denna folk-
20360:  pensionering inrättas.
20361:      Detta pensionssätt har beräknats kräva av staten årligen
20362:  minst 9 miljoner mark.
20363:      Detta förslag har i sin tur blivit föremål för sträng kri-
20364:  tik. Det har bl. a. ll!nmärkts, att då ålderspensionen skulle
20365:  börja utgivas först vid fyllda 65 år, vore detta nästan det-
20366:  samma, •som om ingen försäkring alls funnes. emedan i me-
20367:  deltal endast var tolfte person eller 8 procent av folkmäng-
20368:  den uppnår 65 år. Det bleve därför ytterst motbjudande att
20369:  erlägga avgifter till en dylik pensionsinrättning, då ma:n ej
20370:  hade någon förvissning om att ha gagn a v illibetalningarna.
20371:  En annan svaghet hos förslaget har man funnit däri, att
20372:  änkorna efter pensionstagare skulle lämnas alldeles åt sitt
20373:  öde, och att i alla händ·elser allas inbetalningar vore för-
20374:  lorade för efterlevande anhöriga vid familjeförsörjarens
20375:  död.
20376:       Vid sökandet efter ett ändamålsenligt försäkringss;vstem
20377:  torde någon ledning kunna få.s av den i .Sv·erige 1913 antagna
20378:  lagen om allmän pensionsförsäkring. Denna lag omfattar
20379:  så. gott som hela befolkningen och stadgar försäkringstvång.
20380:   Undantagna äro endast statstjänstemän och andra, för vilkas
20381:   pensionering är sörjt på annat sätt. P·ensionsavgiften er-
20382: 598    IX, 6. -   Työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutus.
20383: 
20384: lägges av arbetsföra män och kvinnor från fyllda 15 tili
20385: fyllda 67 år. Avgiften är 3 kronor för alla avgiftspliktiga
20386: (iiven för hustrur) och därtill en förhöjni•ng med 2, 5 eller
20387: 10 kronor, beroende på inkomstens storlek. A vgifterna upp-
20388: bäras och levereras till pensionsfonden av kommunerna till-
20389: sammans med lwmmunalutskylderna. Pensionen blir efter
20390: fyllda 67 år för mäm 30 % och för kvinnor 24 96 av de er-
20391: lagda avgifterna. Den man, som under 52 'år illJbetalat 350
20392: kronor, får således 105 ·kronor om året i pension, och den
20393: kvinna, som inbetalat lika myck et, får 8,1 kronor i pension.
20394:                                   1
20395: 
20396: 
20397: 
20398: Den, som före uppnådda 67 år blir invalid, får efter sina
20399: irubetalningar 30 eller 24 % av des•sa;s storlek till pension
20400: och · dessutom en tilläggspension, som ka.n stiga. till högst
20401: 228 kronor för man och 212,so kronor för kvinna, men ut-
20402: gives endast om mannens inkomst är mindre än 300 kronor
20403: och kvinnans mindre än 280 kronor. Statcn svarar för tre
20404: fjärdedelar a v tilläggs·pensionen och kommunerna och lands-
20405: tingen 'för en fjärdedel. Statens bidrag fås till en del ur
20406: en arbetarförsäkringsfond, som bildats sedan 1895 och år
20407: 1914 var nära 36 miljoner kronor stor.
20408:     Den ·Svenska fo}kpensioneringen är, som lätt kan märkas.
20409: blott en bättre ordnad fattigvård, då ålderspensionen utgives
20410: först vid uppnådda 67 år och då både invaliditets- och ål-
20411: derspensionerna är·o gans.ka små.
20412:     U r den svenska pensionslagen torde dock en d·e1 goda
20413: vinkar fås, när det gäller att ordna sa:ken hos oss. ~år •strä-
20414: va.n bör ju vara att söka få uttänkt ett pensionssystem, som
20415: kan bli något så när förmånligt för pensionsfolket och på
20416: samma gång möjligt för staten att rå med.
20417:     InvaliditetsförsäJkringskommittEm vill få en ubliga torisk
20418: inbetalning av pensionsavgiifter under 30-50 års tid. I Sver-
20419: ge har man, som nämnt, utsträckt avgiftstvånget till 52 år.
20420: Detta förslag leder en att se efter, om ickc varaktigare resul-
20421: tat kunde nås med •så stora ansträngningar. Man kommer
20422: att spörja: Hurudant bleve resultatet, om man regelbund~t
20423: insatte i en vanlig bank samma penningar, som skulle in-
20424: betalas som avgifter till försähin~sanstalten? Inbetalningen
20425:                       IX, 6. -   Åkerblom.                  599
20426: 
20427: till för.säkringsa.nstalten komme att hli i medeltal under hela
20428: irrbetalningstiden ungefär 21,61 mk. Sättes 21,61 mk på harr-
20429: ken årligen och förräntas med t. ex. 4% procent, ·så har
20430: insättaren
20431: 
20432:        efter 30 år 1,461,85 mk, som ränta 66,75 mk
20433:          ,   50 , 4,233,84 ,      ,   " 190,52 ,
20434: 
20435: Gi,fter sig personen, kun hustruns irrsättningar före gifter-
20436: målet läggas till mannens sparkassa. Rennes insättningar
20437: från 16 till 25 år, då hon gifter sig, ha varit -exempelvis
20438: från 16-20 7,28 m~ årligen och från 21-25 år 11.14 mk
20439: årligen och besparing'en med räntor utgör då 110,54 mk.
20440: Hon upphör efter giftermålet att göra insätiningar, ·endast
20441: låter besparingen växa med räntor. ·Efter 30 år är hennes
20442: bespari•ng 266,5o mk och eftler 50 •år 640,9o mk. lVIannt~ns
20443: och hustruns gemensamma besparing skulle således
20444: 
20445:     efter 30 år vara 1,728,35 mk, som räntade 77,77 mk
20446:       ,   50 ,    , 4,874,74 ,     "     ,   2'19,36 "
20447: 
20448:     Enligt Invaliditetsförsäkringskommittens förslag bleve
20449: högsta ålderspensi@en 170-500 mk eller i med,eltal till
20450: 308,33 mk. Men om pensionstagar.en har över 600 marks in-
20451: komst utom pensionen, hortfaUer 50 marks hidrag av staten.
20452: Medelpensionen hleve då 258,33 mk, så1edes endast 33,97-
20453: 88,97 ma11ks högre medelpension än barrkräntan efter 4 1,6
20454: procent a.v den hesparing, som hildats genom att insätta sam-
20455: ma avgifter i hank.
20456:     Om man i vårt land liksom i flera andra länder anser sig
20457: ha rätt att tvinga människor att verkställa inbetalningar i
20458: en invaJiditets- och ålderdomsförsäkringsanstalt, så hör man
20459: också ha myudighet att föreskriva, a'tt lika stora inbetalnin-
20460: gar göras till någon hank, i händelse denna form av folk-
20461: pensioneringen befinnes vara fördelaktigare. Och efter som
20462: deltagarens i invaliditets- och ålderdomsförsäkringsanstalten
20463: harn el1er arvingar ej få något tillhaka, när försähingstaga-
20464: 600    IX, 6. -    Työkyvyttömyys. ja vanhuusvakuutus.
20465: 
20466: ren dött, böra arvingarna lika villigt foga. sig efter en sådan
20467: anordni:ng, att endast räntorna. av besparingen i banken få
20468: njuta,s såsom invaliditets- och ålderdomspension och till un-
20469: derstöd å:t änka och barn, så länge de behöva sådant, men
20470: att kapitalet därefter förbEr innestående i banken och förde-
20471: lad på arvingarna för att bli början till dessas understöds-
20472: fond för invaliditet och åJd.erdom.
20473:     Enligt det anförda ·exemplet rskulle •en familjeförsörjare,
20474: som regelbundet insatt i 1bank den beriilknade medelpensions-
20475: avgiften samt fått lägga därtill hustruns besparing för sam-
20476: ma ändamål, lä:mna ·efter sig 4,874 mark. Om denna summa
20477: fördelas mellan sex arvingar, erhölle var ooh en 812,,15 mk.
20478: Varje sådan andel gåve redan i årsränta 36,56 mk, d. v. s.
20479: betydligt mera än faderns årliga medelinsättningar. Bamen
20480: skulle då ej behöva V·erkställa några inibetalningar alls, .ont
20481: d·e ej ville. Utan vidare åtgärcler komme varje arvinge att
20482: ha på banken
20483: 
20484:        efter ao år 3,042,62 mk som räntade 136,90 mk
20485:          ., 50 ., 7.317,00 ·,   ,     ,    329,2G .,
20486: 
20487: Gifta sig två dylika arvtagare, komme det sammanl~gda ar·
20488: vet och d·ess årsränta att bli
20489: 
20490:        c~fter   ao år 6,085 mk, som räntade 273,80 mk
20491:          ,      50 , 14,634   "   "    "    658,52 ,,
20492: 
20493:     Denna ränta bleve således efter 50 år mycket större än
20494: de högsta ålderspensionerna enligt andra för·slag och detta
20495: utan några inbetalningar av det andra släktledet.
20496:     Tredje släktledets arvingar komme självfallet att få det
20497: ännu gynsamma.re, också det utan egna inbetalningar. Bc-
20498: räkningarna visa, att varje arvtagare i andra slä1kHedet kom-
20499: mer att efter 50 år börja få tre gånger större ränta till ål-
20500: derdomspension ä.n fadern hafrt och varje arvinge i tredje
20501: släktledet efter ytterligare förräntande under 50 år av sin
20502: andel tre gånger större ränta än hans far. o. s. v.
20503:                       IX, o. - Akerbl6.Bt.                    001
20504: 
20505:       Här ha vi ett folkpensionssystem med utvecklingsmöj-
20506: ligheter. Varje mark, som insättes för invaliditets- och ål-
20507: derdomsförsörjning 'efter detta system, kommer att för all
20508: framtid underlätta denna för släktens alla kommande med-
20509: lemmar, medan andra föreslagna ·pensionssätt blott åsyifta
20510: att bringa tillfällig hjälp under arbetsoförhet eller ålderdom.
20511: Genom att f.ond.era pensionsavgifterna för tien enskilda per-
20512: sonens och hans efterkommandes räkning och låta fonden
20513: öka's med behövliga inbetalningar och räntorna under de tid·e'r
20514: fondens ägare ej hehöver und'erstöd, 'kommer man; såsom vi-
20515: sats, dänhän, att fondens ägare i andra släktledet få upp-
20516: höra att öka denna med nya insä:ttningar, emedan den ökas
20517: tillräckligt med sina räntor, och stat ·och kommun bli befriade
20518: från att giva tiUskott till invaliditets- och lålderdomsförsörj-
20519: ningen. Man skuUe såled·es slutligen ha ordnat f.olkförsäk,
20520: ringen på det sätt, som från socialdemokratiskt håll yrkats,
20521: nämligen att pensioner skulle fås utan inbetalningar och
20522: t. o. m. förmånligare sådana, då ränteinkomsten bleve allt
20523: större och större för varje släktled.
20524:       Genom tiet pensions·system jag utvecklat skulle de ·mindre
20525: bemedlade folklagren omsi(l:er komma sig till en fastighet,
20526:  en egen understöd.sfond, som bleve för dessa, vad jorden är
20527:  för bonden och det en fastighet, som ständigt skulle ökas,
20528:  liks'Om jordens avkastning ständigt ökas genom odling,ens
20529:  utvidgande.
20530:       Då var och en skulle v~eta, att han själv eller hans an-
20531:  höriga komma att ha hjälp av vad som av~sättes till denna
20532:  pensionsinrättning, skulle intresset vara mycket livligare för
20533:  denna form ä'n för andr.a i.frågasatta pensionssystem.
20534:       Genom den här föreslagna folkpensioneringen bleve den
20535:  kmnmunala fattigvården tili slut så gott som -obehövlig. Dtt
20536:  kommunerna had~e att vänta sådan lättnad genom denna folk-
20537:  pensionering, borde de kunna åläggas att med nå.gon del
20538:  tillika med staten ansva.ra för de årliga iusättningarna åt
20539:  sådana, som ej ha möjligheter därtill själva.
20540:       Genom att insätta pensionsavgifterna i banker hehövde
20541:   ingen särs·kild försäkring.sanstalt inrättas, clå bank•erna gra-
20542: 602     IX, 6. -   Työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutus.
20543: 
20544: tis mottaga och förränta insättningar. Det vore nog, om
20545: ins'pektörer, en för vart län, tillsattes att årligen granska allas
20546: bankböc~er för pensionsfonderna. Uppbörden och inlevere-
20547: ringen till banker av pensionsavgifterna kunde hos oss lik-
20548: som i Sverge verkställas av kommunerna i sammanhang med
20549: den korumunala uppbörden ·och i fall av t:redska av krono-
20550: fogden.
20551:       Detta pensionssystem skulle även d·et ha sin svaghei,
20552: om man inskränkte sig endast till att konsekvent genom\föra
20553: fondbildningsprincipen på anty.tt sätt. Räntan, som försh1
20554: släcktled•et skulle få anlita vid inva.liditet eller under ålder-
20555: domen, bleve en alltför knapp pension. Def skulle därför
20556: hehöva kompletteras med det förslag, som framförts från
20557: socialdemokratisk håll och som genomförts i Sverge, näm-
20558:  ligen att staten skulle garantera ett tiUskott åt varje familj
20559:  vid invaliditet eller när familj>eförsörjaren uppn!ått 65 år,
20560:  så att dess minsta årliga inkomst bleve exempelvis 400 marlr.
20561:  Detta tillskott till de invaliders och gamlas försörjning kunde
20562:  utgivas till en del, exempelvis fyra femtedelar, av staten och
20563:  en femtedel av kommunerna. I Sverige ges som nämnt 3 / 4
20564:  av staten och 1 / 4 av 'kommunerna. Huru stort statens till-
20565:  skott kunde bli, behöver genom närmare beräkningar utredas,
20566:  innan man kan göra bestämda yrkanden. Likaså behöva vill-
20567:  koren för statsbidragets erhållande närmare planlägga,s. Ge-
20568:  nom att ·kommunerna skulle bidraga med n:ågon del till pen-
20569:  sions·til1skottet, vunnes en behövlig kontroll över, att statens
20570:  understöd bleve använt endast åt de verkligt hehövande. Sta-
20571:  tens och kommunerna•s bidrag skulle själv·fallet upphöra, när
20572:  ett hushåll hade en bestämd minsta årsinkomst av sin pen-
20573:  sionsfond och från annat håll, t. ex. 400 mark.
20574:        Med an1edning av det framhållna ber jag få föreslå, att
20575:  man vid ordnandet av folkförsäkringen skuUe i den riktning
20576:  In validitetsför:sä:kringskommitten föreslagit bestämma:
20577:        att in1betalningen till invaliditets- och ålderdomsförsäk-
20578:   tingsfonder bleve obligatorisk och skulle ske i förhållande
20579:   till envars vecko-, månads- eller årslön; men
20580:        att avgifterna insättas för varje enskHd persons och fa-
20581:   miljs räknina- i bank;
20582:                       IX, o. - Åkerblom.                     603
20583: 
20584: 
20585:     att endast räntorna av besparingarna få användas vid
20586: inträffad arbetsoförhet eller efter uppnådda 65 år;
20587:     att det i bank innestJående kapitalet efter avliden familje-
20588: försörjare blir inneståtende i banken, men förd.elas på barnen
20589: eller arvingarna för att bli början till deras invaliditets- och
20590: ålderdomsfond;
20591:     att inspektöl'er til1sä:ttas för att övervaka denna spar-
20592: verksamhet; samt
20593:      att staten och kommunerna börja giva tillskott till inva-
20594: liditets- och ålderdomspensionen åt varj.e familj, som har un-
20595: der 400 marks inkomst.
20596:      Jag anhåller: att Finlands Lantclag måtte hos Regeringen
20597: anhålla
20598:                   om uppgörande av en proposUion angående
20599:               allmän folkpensionering i enlighet med ovan
20600:               framställda principer, niimligen bildande av fon-
20601:               de1· för invaliditet och ålderdom för varje person
20602:               genom obligatoriska inbetalningar samt bevil-
20603:               jande av staten och kommunerna av pensionstill-
20604:               skott, så länge familjernas fonder för invaliditet
20605:               och ålderdom giva otillräckliga räntor.
20606: 
20607:     Helsingfors den 14 april 1917.
20608: 
20609:                                            K. V. Åkerblom.
20610: 604
20611: 
20612: IX,, 7. -   Anom. eW. N:o 89..
20613: 
20614: 
20615: 
20616: 
20617:              Sariola, A. J., y. m.: Komitean asettamiseda
20618:                 työlcyvyttömyys- ja vanhuust•akuutttksesta
20619:                 sekä sairausvakuutuksesta tehtyjen ehdotus-
20620:                 ten tarkastamiseksi.
20621: 
20622: 
20623:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
20624: 
20625:     Valtiosäätyjen vuonna 1900 tekemän anomuksen johdosta
20626: asetti Hallitus 1904 komitean antamaan lausunnon työviilen
20627: vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutuksen järjestämis•estä
20628: Suomeen. Vuonna 1908 antoi komitea mietintönsä, esittäen
20629: ehdotuksen työkyvy:ttömyys- ja vanhuusvakuutuslaiksi. Eh-
20630: dotus perustui toisen palkkatyössä olevien työn~ekijäin pa-
20631: kolliseen vakuutu'kseen, jonka kustannuks-et tulisivat vakuu-
20632: tetun työntekijän, hänen' työnantajansa sekä valtion suoritet-
20633: tavi,ksi. Vakuutus tulisi, komitean laskelmien mukaan, kä-
20634: sittämään noin miljoonan henkeä. Vuoden 1910 valtiopäivillä
20635: Eduskunta anoi, että Hallitus ensi tilassa valmistuttaisi ehdo-
20636: tuksen laiksi työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksesta, joka
20637: olisi rakennettu pääasiallisesti edellä mainitun komitean laa-
20638: timan ehdotuksen pohjalle, kuitenkin ottaen huomioon eräitä
20639: vakuutuksen yleisemmäksi tekemistä tarkoittavia toivomuk-
20640: sia. Tämä a:nomus ei vielä ole johtanut tuloksiin, mutta pu-
20641: heenaolevan vakuutuksen tarve ei suinkaan ole vähentynyt.
20642: Edistääkseen sen toimeenpanemista anoi Eduskunta vuonna
20643: 1914 että perustettaisiin sitä varten erityinen Suomen Pan-
20644: kin hoidossa säilytettävä rahasto, johon Eduskunta samalla
20645: pää.tti Suomen Pankin voittovaroista vuodelta 1913 siirtää
20646: ueljä miljoonaa markkaa. Mainittua raha8toa Hallitus ei ole
20647: perustanut.
20648:                       IX, 7. -   Sariola y. m.                  ·605
20649: 
20650:     Sen jälkeen kun puheenaoleva kmriitean mietintö val-
20651: mistui, on jo kulunut yhdeksän vuotta. Niiden kuluessa ovat
20652: muutamat muut maat, etupäässä Ranska, Englanti ja Ruotsi,
20653: järjestäneet vastaavan vakuutuksen. On näin ollen luonnol-
20654: lista että, kun meillä ryhdytään tällä alalla laatimaan lopul-
20655: lista lakiehdotusta, on otettava vakavan harkinnan alaisiksi
20656: nekin kokemukset, jotka on saavutettu viimeksi mainituissa
20657: maissa. Tehdyn ·.edu-skunta-esityksen peru:stuksella laati työ-
20658: väenasiainvaliokunta 1914 vuoden va1tiopäivillä ehdotuksen
20659: sairauS'V3!kuutus1aiksi, mutta sitä ei ehditty käisitellä suure:s•sa
20660: valiokunnassa. Vaikka viimeksi mainitussa ehdotuksessa
20661: kyllä on yritetty laatia määräykset siten, että laki sov'Elltuisi
20662: yhtenäisen työväenvakuutuslain osruksi, lienee kuitenkin tar-
20663: peellista titssä tarkoituksessa ottaa molemmat puheenaolevat
20664: lakiehdotu:kset, sekä työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutusta
20665: että sairausvakuutusta koskevat, uudistetun harkinnan alai-
20666: siksi.
20667:      Välttämätöntä on saada näillä molemmilla aloilla, t3rö-
20668: väen ja muiden varattomien kansalaisten yhteiskunnallisten
20669: olojen paraJlltamiseksi, .lähimmässä tulevaisuudessa luoduksi
20670:  ajaDtmukaisia ja ka.nsan tarvetta tyydyttäviä la·keja.
20671:      Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kunnioittaen Ed'Uskun-
20672:  nan anottavruksi,
20673: 
20674:                    että Hallitus asettaisi ko·mitean tarkastan»:M!n.
20675:               mitä muutoksia ennen TBJadUut ehdotukset' työky-
20676:               vyttömyys- .ia vanhruusvaktA,utukseksi ·että sai:raus-
20677:               vaku,utu.kseksi looi;paa?Jat, ·ja niin pi;an kuin mah-
20678:               tlollista antaisi Eduskunnan· kiisiteltiiväJksi siten
20679:              .m,1J.Odo..'l'tuneet lnkiehdotu:kset .
20680: 
20681:     .Helsingissä, 23 p :nä huhtikuuta 19~17 .
20682: 
20683:       ..A. l•··Sariela.               K. N..Rantab.ri.
20684:                           -Onnit .Hallsten.
20685: 606
20686: 
20687: 
20688: IX, 8. -   Anom. ehd. N:o 92.
20689: 
20690: 
20691: 
20692: 
20693:             Helenius-Seppälä, Matti:    Työkyvyttömyys
20694:                ja vanhnusvakuwtuksen toimeenpanosta.
20695: 
20696: 
20697:               S u o m e n E d u s k u n n a 1 1 e.
20698: 
20699:       Kauan aikaa on kansamme pohjakerrosten hartaimpia
20700: toiv·eita ollut, että köyhä, voimansa yhteiskunnan työssä ku-
20701: luttanut vanhus saisi lop'Puijäillään par.emman turvan, kuin
20702: kansan käsityksessä niin katkeraksi muuttunut vaivaisleipä
20703: tarjoaa. Paljoa lohdullisempaa olisi köyhäm kul:kea vanhuutta
20704: kohti, jos silläkin, niinkuin niin monella parempiosaisella,
20705: olisi edes jonkunlainen eläke t~edossa, kun voimat ja terveys
20706: loppuvat. Varsinkin nykyisenä ajankohtana on pistänyt eri-
20707: kois·en räikeästi silmiin, kuinka turvattomassa asemassa mo-
20708: net vanhukset ovat, k"un tärkeimmätkin elintanpeet puuttu-
20709: vat. Onpa vielä äskettäin julkisuudessa nä:kynyt tietoja sii-
20710: täkin, että vanhoja, työhön kykenemättömiä ihmisiä on tar-
20711: joiltu vähimmän vaativalle elätettäviksi.
20712:     · Puheenaolevassa asiassa on vuosikausia ollut lakiehdo-
20713: tuskin valmiina, joskin siinä varattomimpien edun kannalta
20714: on paljon toivomisen varaa. Mutta asiasta ei ole, vaikka sen
20715: tärkeys on eduskunnassa moneen kertaan esitetty, tullut sen
20716:  valmiimpaa. Kun nyt taasen näytään oltavan uuden a;jan
20717: kynnyksellä, luulisi työkyvyttömyys- ja vanhuusvaJkuutuk-
20718:  sen atkaansaamisen lO'Pultakin täydellä todella pääsevän päi-
20719:  väjärjestykseen. Mitä toivottavinta olisi, että hallitus an-
20720:  taisi mahdollisimman pian Eduskunnalle laJkiehdotuksen työ-
20721:  kyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksen aikaansaamisesta, las-
20722:  kelman tämän uudistuksen vaatimista varoista sekä ehdotuk-
20723:  sen siitä, mitenkä nämä varat ovat hankittavat.
20724:              lX, s. -   Helenius-Seppälä.              607
20725: 
20726: Pyydän näin ollen kunnioittaen Eduskuntaa anomaan,
20727:            että hallitU$ antaisi Eduskunnan hyväksyttä-
20728:        väksi lakiehdotuksen työkyvyttömyys- ja van-
20729:        hu,usvakuutwksen pikaisesta toimeenpanosta sel-
20730:        laisilla perustuksilla, ~ttä vamttomimmille, van-
20731:        huuttaan työkyvyttömille taattaisiin ~lman omia
20732:        maksujaankin riittävä eläke vanhuu4enpäivi-
20733:        nään.
20734: 
20735: Helsingissä 2,5 päivänä huhtikuuta 1917.
20736: 
20737: 
20738:                              Matti Helenius-Seppälä.
20739:                     c.
20740: Erinäisten työläisryhmäin olojen tutkimista
20741:        tarkoittavia anomusehdotuksia.
20742:                                                              611
20743: 
20744: IX, 11, -   Anom. ehd. N:o 85.
20745: 
20746: 
20747: 
20748: 
20749:              Leppänen, Paavo, ja Jalava, Oskari: Toimen-
20750:                 piteistä selluloosatehtaiden työntekijäin suo-
20751:                 jelemiseksi.
20752: 
20753: 
20754:                S u o m e n E d u s k u n n a l 1 e.
20755: 
20756:      Yleisesti tunnettu tosiasia on, että sulfaattiselluloosateh-
20757: taissa kehittyy nesteitä ja kaasuja, jotka inhottavan hajunsa
20758: .ia myrkyllisten vaikutustensa vuoksi ovat kovin vastenmieli-
20759: siä ja vaarallisia niiden tehtaiden työläisille ja koko ympä-
20760: ristöHe. Näiden aineiden kokoomus ja ominaisuudet ovat
20761: kuitenkin vasta ainoastaap. osittain tunnettuja. Niinpä kun
20762: hallitus vuonna 1908 asetti asiantuntijoista kokoonpannun
20763: komitean tutkimaan, on'ko selluloosan valmistus Suomessa
20764: siinä käytetyn suHaattimenettelyn takia terveydelle vahin-
20765: gollinen ja onko sul1faatti,selluloosatehtaista valuva loikavie-
20766: märivesi omiaan hävittämään kalastuksen lähelläolevissa ve-
20767: sistöissä sekä onko tehok!kaita apukeinoja olemassa tässä val-
20768: mistuksessa syntyneen hajun poistamis·ek!si, laati komitea
20769: v. 1909 mietintönsä ja siihen liittyvän ehdotuksen asetuk-
20770: seksi ,Narupurien suojelemiseksi laitoksista, varastoista tai
20771: toiminnasta, jotka näiUe aiheuttavat huomattavaa haittaa",
20772:  oli huomio koko ajan kiintyn;yt etupäiiJSsä vain hajuun ja lo-
20773: kaviemäriveden vaikutukseen kaloihin, jotavastoin näiden
20774: tehtaiden myrkyllisyys niiden työväestöHe jäi aivan !koko-
20775: naan sivuun sekä komitean asettajilta että komitealta. Sen jäl-
20776:  keen on näid·en tehtaiden myrkyllisyys tullut yleisen huo-
20777:  mion alaiseksi. Lievemmät myrkytystapaukset ovat niiden
20778:  tehtaiden työläis,ten keskuudessa aivan yleisiä ja Yälistä sat-
20779: ,
20780:     612       IX, 9. -   Selluloosatyöläisten suojeleminen.
20781: 
20782:      tuu hyvinkin tuhoisia seurauksia. Niinpä esim. Norjan sel-
20783:      luloosatehtaalla Kotkassa maaliskuulla v. 1916 samalla ker-
20784:      taa joutui neljä miestä mety lisulifidi-myrkytyksen uh-
20785:      reiksi, joista kolme menetti henkensä ja yksi jonkun onnelli-
20786:      sen sattuman kautta jäi henkiin.
20787:          Tämän myrkytystapau'ksen johdosta toimittamiensa tut-
20788:      kimusten johdosta antoi Lahden piirin ammattientarkasta-
20789:      ja, insinööri V. Hall Teollisuushallitukselle laajahkon lau-
20790:      sunnon, josta saamme tietää m. m. seuraavaa: Soodaosastolla
20791:     sylinteriuuneista nostettavat lipeäkokkareet levittivät kaa-
20792:      suja, joista vaarallisin lienee rrkkivety. Kalsineerausuunit
20793:      taas synnyttävät hiilihapoiketta ja hiilihappoa. Tässä osas-
20794:     tossa tuntevat työläiset pa'hoinvointia, päämsärkyä, ihonär-
20795:      syttymistä y. m. s. Niin sanottu miksiosasto myöskin syn-
20796:      nyttää joukon höyryjä ja pahalta haisevia kaasuja, jotka vis-
20797:     seinä vuoden aikoina tekevält osaston ,sumua täynnä olevaksi
20798:     kaadkseksi", joka on vaarallista etenkin siksi, kun osasto on
20799:     täynnä kiehuvalla ved·ellä täytettyjä liuosammeita. Varsi-
20800:     naisessa selluloosan valmistusosastossa, jossa puuaine keite-
20801:     tään suurissa kuulamaisissa katt~loissa, syntyy lisäiksi mety-
20802:     1isulfidimyrkkyä, jota ei olisi päästettävä leviämään työhuo-
20803:     neeseen, mutta kun sen estämiseen tarvittaisiin laajoja kon-
20804:     struktiivisiä toimen1Jit·eitä, on ammattientarkastus voimaton
20805:     niitä aikaansaamaan. Samoin i)itää ammattientarkastaja
20806:     välttämättömänä vuosittain toimitettavia keittokattilain tc·u-
20807:     ka.stuksia, sillä niissä saattaa tapahtua äkkinäisiä paineen
20808:     kohoamisia, jotka voivat aiiheuttaa tuhoi.sia räjähdyksiä.
20809:     (Semmoisia sattui Nor.ian tehtaalla v. 1908, jolloin suuri osa
20810:     tehtaasta tuhoutui.) Olisi myös kiellettävä asettamas•ta läm-
20811:     mityspattereita •kei·ttokattilain sisäUe, sillä niissä sattuneet
20812:     vuodot voivat johtaa metylisulfidia y. m; myrkyllisiä kaa-
20813:     suja muuanne tehtaalle. Tästä keittämisestä syi:ttyy, paitsi
20814:     metylisulifidia, kaikki tärpättispriihöyryt ja -nesteet. Keit-
20815:     tämisen jälkeen puhaHetaan kaasut massan- tai lipeänkokoo-
20816:     jiin, josta edelleen joko välillisesti tai välittömästi joko savu-
20817:     piipun kautta ilmaan, tehtaan vi·emäreihin tai tehtaan sisälle,
20818:     riippuen eri tehtaiden erilaisista menettelytavoista. - Kaildti
20819:                  IX, 9. -   LeppäBen ja J.aJ.ava.            613:
20820: 
20821: nämä menettelyt ovat niin turmiollisia, että ne pitäisi ehdot-
20822: tomasti kieltää. Esim viemäreihin laskeminen saattaa läm-
20823: pimänä vuodenaikana aiheuttaa metylisulfi.dimyrkytyksiä
20824: pit;kienkin matkoj.en päässä tehtaasta. Kaikki ·varaputkijoh-
20825: dot, lipeän- ja massankokoojat y. m., joita pitkin ensimäi-
20826: set höyryt kattiloista johd•etaan tärpättisuojiin, pitäisi vuo-
20827: tojen estämiseksi varustaa suojaavilla ulkoputkiHa. Samoin
20828: diffussööriosastolla ja ma.ssankokoomislaitteessa ammeiden,
20829: jäähdyttäjäin y. m. tulisi olla umpinaisia, etteivät myrkylli-
20830: set 1höyryt pääsisi leviämään tehtaaseen. Buhuessaa,n sivu-
20831: tuotteiden valmistusosaston vaarallisuudesta tulee ammattien-
20832: tarkastaja. lopuksi siihen tulokseen, että sieltä hävitettäväksi
20833: joutuvat metylisulfidiaineet, jotka nykyisin päästetään vel"i-
20834: lukkoihin, jotta niissä olevat k·aasut haihtuisivat savupiipun
20835: kautta ilmaan, olisivat poltettavat sitä varten aivan kokonaan
20836: tehtaan ulkopuolelle rakennettavissa, itsenäisesti toimivissa
20837: kondensaattoreissa.
20838:     Ammattientarkastaja 'Piti välttämättömänä a.&ettaa pari
20839: tutkimuskomiteaa perinpohjin asiaa tutkimaan. Toisen olisi
20840: fysiologisilla tutkimuksilla otettava selville, onko ja minkä
20841: muiden kaasujen kuin metylisullfidin varalle ryhdyttävä va-
20842: rovaisuustoimenpitesiin, ja toisen olisi valmistettava ~hdotus
20843: niiksi vaatimuksiksi. mitkä selluloosatehtaille olisi asetet-
20844: tava, että asetuksessa ammattivaaralta suojelemiseksi tal"koi-
20845: tetut määräykset tulisiva!t tehoisasti täytetyiksi.
20846:     Teollisuushallitus, lähettäessään ammattienta:rkastajan
20847: lausunnon Senaattiin, puol.si siinä tehtyjä ehdotuksia. Sa-
20848: moi,n Läakintö'hallitus, jolta Senaatti pyysi asiasta lausuntoa,
20849: puolsi ehdotuksia. Senaatti asiasta 'Päättäessään viime syys-
20850: kuun 12 p :nä ei ole kuitenkaan suostunut jättämään a.siaa
20851: ehdotuksenmukaisella tavaHa valmisteltavaksi, vaan on sen
20852: sijaan käskenyt TeollisuushaUitus'ta tutkiimaan asiaa ja val-
20853: mistamaan ehdotuksen sää:nnöiiffisi selluloosatehtaid·en työnte-
20854: kijäin suojelemiseksi kaasumyrkytyksiltä.
20855:     Kun Teollisuushallitus ei vielä liene ryhtynyt asiassa
20856: minkäänlaisiin toimenpiteisiin ja kun Teollisuushal.Jitus ei ole
20857: mielestämme tähän a.sti muutenkaan os•ottautunut ·sopiva'ksi
20858: 614        IX, 9. -   Selluloosatyöläisten suojeleminen.
20859: 
20860: virastoksi näin tärkeid,en tutkimusten toimittamiseen ja eh-
20861: dotusten tekemiseen, vaan on tä:mmöisiä tehtäviä varten Se-
20862: naatti ennenkin asettanut erikoi,sia komiteoja, niin ehdo-
20863: tamme, että Suomen eduskunta päättäisi anoa,
20864: 
20865:                  että kiireimmiten annettaisiin fysiologisesti
20866:              tutkit-uttaa seUwloosatehbaissa esiintyvien kaa-
20867:              sujen ja nesteiden myrkyllisyyden y. m. työnte-
20868:              kijöitä uhkaavat vaarat sekä hakea ne keinot,
20869:              joilla näiden tuhoisuus voitaisiin torjua, ja val-
20870:              mistuttaisi asiasta ehdotuksen sellaiseksi ohje-
20871:              säännöksi kuin ammattivaaralta suojelemista kos-
20872:              kevan 4 p:nä huhtikuuta 19U annetun asetuksen
20873:              17 §:ssä sellaisista ammatei:;ta on edellt!tettlf,
20874:              jotka on ka~sottava erittäin vaarallisiksi.
20875: 
20876:       Helsingissä huhtikuun 21 p:nä 1917.
20877: 
20878:          Paavo 1-'eppänen.                 Oskari Jalava.
20879:                                                             615
20880: 
20881: 
20882: IX, 10, -   Anom. ehd. N:o 84.
20883: 
20884: 
20885: 
20886: 
20887:             Alkio, Santeri, y, m.: Toimenpiteistä metsä-
20888:                työmiesten tet·vwHdellisten ja henkisten tarpei-
20889:                den tyydyttämiseksi.
20890: 
20891: 
20892:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
20893: 
20894:     :Enimmin oman onnensa nojaan jätetyitä kansala~sryhmiä
20895: Suomessa ovat ne, jotka työskentelevät suurten <puuliikkeiden
20896: metsätöissä. Tämän 'työläisryhmän lukua ei tilasto tark-
20897: kaan tiedä, mutta on se toisinaan jo laskettu nousevan sadan-
20898: tu'hannen tienoille. Alituiseen paikasta toiseen siirtyvinä,
20899: eläen erillään järjestetystä yhteiskunnasta, joutuvat he tilan-
20900: teisiin ja tottumuksiin, jotka huomattavasti erottavat heitä
20901: muista kansalaisista. Työnantaja-osakeyhtiöt eivät tunne
20902: näitä työntekijöitä kohtaan edes sellaista vastuunalai,suuden-
20903: tunnetta, kuin työntekijät useassa taJpauks·essa muuten, ai-
20904: nakin jossain määrin saavat osaksensa. Metsätyöläisten jou-
20905: kossa on kuitenkin paljon nuortakin väikeä, joka varhaisella
20906: ijällä huolenpidon puutteessa usein menettää ruumiin tervey-
20907: den ja jää 'henkisessä suhteessa laiminlyödyksi, usein siveel-
20908: lisesti villiintyen. Sit.en menee hukkaan Suomen kansalli-
20909: selta elämältä suuret määrät sen parhainta voimaa.
20910:      Paheksuttavana yhteiskunnallisena ja kansankasvatuksel-
20911: lisena laiminlyöntinä on pidettävä sitä:kin, että tämän met-
20912: sätyöläisten ryhmän terveydelliset olot, asunnon ja ravinnon
20913: vaatimukset, sekä valistuksellinen huolerrpito on jätetty ko-
20914: konaan valtion puolelta valvomatta. Tällaista välittämättö-
20915: myyttä ei ole vastedes sallittava, koska se on vääryyttä tätä
20916:  työläisryhmää kohtaan, sekä koska se myöskin tuottaa yh-
20917:  teiskunnalle paljon rasitusta sortuneiden, rikoksiin hairahtu-
20918:  neiden, tauteihin ja köyhyyteen va.ionneiden hoivaamisessa.
20919: 616              IX, 10. -   )fetsätyöväen asema.
20920: 
20921: l\futta myöskin huolenpito kansan elinvoiman kartuttami-
20922: sesta ja suojaamisesta asettaa tässä valtiolle ehdottomia vel-
20923: vollisuuksia, sitä enemmän kuin kyseessä on taloudellinen
20924: toiminta, joka palkitsee siihen käytetyt pääomat runsaalla
20925: voitolla yksityisten hyväksi.
20926:     M·eidän mielestämme on pää.stävä siihen, että puutavara-
20927: yhtiöt veivoitetaan pitämään riittävä 'huoli työläistensä ter-
20928: veydellisistä asunto- ja sivistysoloista.
20929:     l\futta nyt on tilanne S'e1lainen että ehdotuksia tässä suh-
20930: teessa on vaikea suunnitella, ;koska metsätyöläisoloista ei ole
20931: olemassa riittävää selvitystä. l\fetsätyöntekijäin, hakkaajain,
20932: ajajain ja mittaajain työolot, heidän asunto- ja ravintoseik-
20933: kansa, tilaisuutensa henkis·een virkistykseen ja kehitykseen,
20934: ovat vielä kokonaan tutkimatta. Ko~ka sellainen selvit;vs
20935: olisi kuitenkin välttämätön pohja tarkoituksenmukaisille pa-
20936: rannustoimille, olisi tällainen tutkimus viipymättä toimitetc
20937: tava. J outuisimmin ja tehokkaimmin se tapahtuisi, jos jolle--
20938: kin pätevälle henkilölle annettaisiin tehtävä!ksi sellaisen sel-
20939: vityksen toimittaminen.
20940:     Rohk·enemme siis esittää, että Edmknnta päättäisi anoa,
20941: 
20942:                   että pätevän yksityisen henkilön kautta pan-
20943:              taisiin toimeen tutkimnR metsätyöläisten t?JÖ-
20944:              oloista. sekä ryhdyttäisiin niihin toimenpiteisiin
20945:              mainittujen työläiRten terveydellisten ja valistuk-
20946:              sellisten tarp·eiden tyyd?Jttämiseksi, joihin mai-
20947:              nitt~t tutkimus antaa aihetta.
20948: 
20949: 
20950:       Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1917.
20951: 
20952:        Santeri Alkio.           E. Y. Pehkonen.
20953:        Jalmar Haapanen.         Aleksis Salovaara.
20954:        Iv. Fr. Lantto.          Augnst Raatikainen.
20955:        P. Saarelainen.          Mikko Luopajärvi.
20956:                        tauri Mäkinen.
20957:                                                              6:1i7'
20958: 
20959: 
20960: IX. u. -   Anom. ehd. N::O< 83.
20961: 
20962: 
20963: 
20964: 
20965:             Fränti, A.: Toitnenpiteistä työväestön olojen
20966:                järiestämi.seksi hakkaus- ja uittotyömailla
20967:                Pohjois-Suomessa.
20968: 
20969: 
20970:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
20971: 
20972: 
20973:     Tunnettua, on, että Pohjois~Suomessa valtion metsissä vuo-
20974: sittain toimitetaan metsän hakkuu- ja uittotöitä, joissa työs-
20975: kenteLee tuhansia miehiä. Nämä työmaat useimmin sijaitse"
20976: vai peninkulmien etäisyydellä asutuilta paikkakunnilta.
20977: Tästä johtuu, että monilla tukkityömailla työmiesten asunto-
20978: olot eivät ole tyydyttävällä kannalla, siUä asunnot, tilwpäi-
20979: sesti kyhä'ttäessä, useakin tukkiliikettä harjoittava yhtiö pyr-
20980: kii saamaan rakennetuiksi mahdollisimman halvalla, josta
20981: taas joudutaan siihen, että tukkiasunnot eivät t·erveydelli-
20982: sessä suhteessa läheskään aina täytä kohtuullisia vaatimuksia.
20983:     Muonituskysymys näillä tukkityömaiila ei myöskään lä-
20984: heskään aina ole tyydyttävästi järjestetty. Ruokalajien laatu
20985: ja niiden hLnta antavat tilaa toivomuksille. Semminik.in
20986: niinsanotut ,ruotsalaiset tukki yhtiöt", jotka suuressa mää-
20987: rässä harjoittavat puutavaraliikettä Pohjois-Suomessa, me-
20988: nettelevät usein .siten, että ne antavat työmailleen ruokatava-
20989: ran hankinnan ja työväestölle myynnin joillekin yksityisille,
20990: joiden ensimäinen ja monasti ainoa päämäärä on kerätä tällä
20991: toiminnallaan ma,hdollisimman s1mria voittDja.
20992:     Usein tukkit~römailla myös tapahtuu loukkaantumisia ja
20993: sairaustapauksia. Näitä tapauksia varten olisi lääkärin
20994: saanti ja sairashoito saatettava n;rk;\·istä tehoi;;:ammalle kan-
20995: 618 ·        IX, 11. -   l\letsä- ja uittotyöväen asema.
20996: 
20997: nalle. Lääkärejä asuu Pohjois-Suomessa harvassa ja tästä joh-
20998: tuu, että niiden apu, olipa työnantajilla m~ten hyvä halu ta-
20999: hansa s·ellaisen toimittamiseen, tulee usein liian myöhään.
21000:     Näiden edellämainittujen epäJkohtien korjaamiseksi näyt-
21001: täisi olev·an paikaHaan, että valtio, tehdessään tukkiyhtiöiden
21002: kanssa metsäkauppoja, asettaisi ehdoksi, tarklkoihin ja olo-
21003: suhteihin soveltuviin määräyksiin perustuen, miten on työ-
21004: väestön asunto-, ruoka- ja sairasolot järjestettävä. Tällainen
21005: toimenpide valtion puolelta ensi aluksi tosin voisi johtaa sii-
21006: hen, että v8iltion metsien arvo laskisi. Mutta se olisi vain
21007: ohimenevää laatua, sillä korjaukset puheenaolevilla aloilla
21008: vaikuttaisivat luonnostaan sen, että työväestöä olisi metsä-
21009: töihin saatavana pienemmillä pal]tkka-vaatimuksilla.
21010:     Tämä koko asia vaatii, tullakseen tyydyttävästi ratkai~
21011: tnksi, kuitenkin seikkuperäi·smi ja perusteellisen selvittelyn,
21012: jollaisen voi saada aikaan vain sopivalla tavalla kokoonpantu
21013: komitea.
21014:     Ed.ellä esitettyyn nojautuen anon, että Eduskunta pyy-
21015: täisi,
21016:                    että Hallitus asettaisi komitean, jonka tehtä-
21017:               väksi jätettäisiin seikkaperäisen ehdotnksen laa-
21018:               timinen työväestön asunto-, ruoka- ja sairasolojen
21019:               .iär.iestärniseksi niillä hakknu- ja. nittotyömailla,
21020:               .iotka si}aitsevat Pohjoi~-SHornessa olevissa va7-
21021:               tion metsissä.
21022: 
21023:         Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1917.
21024: 
21025:                                                    A. Fränti.
21026:                                                             619
21027: 
21028: IX, 12. -   Anom. ehd. N :o 82.
21029: 
21030: 
21031: 
21032: 
21033:             Mäkinen, Lauri, y. m.: Tutkimuksen toimeenpa-
21034:               nemisesta kotiteollisuustyöläisten aseman suo-
21035:               jaamiseksi.
21036: 
21037: 
21038:               S u o m e n E d u s k u n n a 1 1 e.
21039: 
21040:      Se elinkeinollinen kotiteollisuus, jota maaseuduillamme
21041: harjoitetaan, o~ hallituksen ja yhteiskunnallisten järjestöjen
21042: avulla viime vuosina saatu pääpiirteissään suuntautumaan
21043: sellaiselle terveelle pohjalle, että kotiteollisuuden harjoitta-
21044: jat itse raaka-aineensa hankkien ja työvälineensä halliten jou-
21045: tuvat työnsä tulokset nauttimaan. Osuustoiminnallisen ja
21046: muun yhteen liittymisen pohjalla on tekijöitä myöskin oh-
21047: jattu kauppasuhteisiin, joissa tarpeettomia välikäsiä on väl-
21048: tett;y. Samalla tilastollisten tutkimusten ja kustannuslaskel-
21049: main perusteella on näytetty, mitkä kotiteollisuud·en työalat
21050: meidän oloissamme ovat edelleen kannattavia, mitkä työt
21051: taasen tekijöille niin epäedullisia, ettei niitten jatkaminen
21052: enään ole puollettavissa.
21053:      Tämä maaseudun kotiteollisuusolojen järjestely ja val-
21054: vonta on ollut valtion palkkaaman tarkastajan ja pientä val-
21055: tioapua nauttivien kotiteollisuusyhdistysten huolena, ja voi-
21056: daan täydellä syyllä sanoa, että Kokemäen jokilaaksoa paitsi,
21057: missä ei kotiteollisuusyhdistystä vielä ole olemassa, maaseu-
21058: dun kotiteollisuustyöväen elantosuhteet yleensä ovat tyydyt-
21059: tävällä kannalla tai ainakin jatkuvan korjauksen alaisina.
21060:      Kaupunkiseuduissamme sitävastoin se kotiteollisuuden
21061: muoto, joka on saanut alkunsa ylhäältrupäin kapitalististen
21062: hwttajain toimesta ja usein suurteol_lisuU<lenkin kasvannai-
21063: 620.         IX, 12. -   Kotiteollisuustyöväen asema.
21064: 
21065: sena, ei ole maassamme vielä tullut järjestetyksi säännölli-
21066: sen suojelustarkastuksen alaiseksi. Tämän laatuisessa koti-
21067: teollisuudessa eivät tekijät ole itsenäisiä tuottajia, vaan urltk-
21068: kajärjestelmän pohjalla olevia palkkatyöläisiä, ja on heidän
21069: taloudellinen as.ema:nsa kaiki:ssa mai•ssa ·osottanut tai,pumusta
21070: muodostua huonommaksi kuin tehdastyöläisten.
21071:     Kun nykyisen sodan aikana tämä n. k. kustannusjärjes-
21072: telmäillinen kotiteollisuus on meidänkin maassamme saanut
21073: uutta vauhtia varsinkin vaatetustyön alalla kaupungeissa,
21074: mutta uhkaa myöskin saada levenemistä maaseudulle, ehdo·
21075: tamme eduskunnalle sellaisen anomuksen tekemistä,
21076: 
21077:                   että hallitus viiPJtmättä asettaisi mieh~stä ja
21078:               naisista kokoonpannun komitean tutkimaan kus-
21079:               tannusjärjestelmällisen kotiteollisuuden alalla
21080:               t;yöskentelevien henkilöitten elinehtoja sekä näin
21081:               saatnjen havaintojen perusteella 1'yhtyisi tällä
21082:               alalla tarpeen vaatimiin suojelustoimenpiteisiin.
21083: 
21084:        Helsingissä 23 p :nä huhtikuuta 1917.
21085: 
21086: 
21087:         Lauri Mäkinen.              Antti Juutilainen.
21088:         Santeri Alkio.              Filiv Saalasti.
21089:                          Jv. Fr. Lantto.
21090:                                                          621
21091: 
21092: 
21093: IX, u. -   Anom. ehd. N :o 86.
21094: 
21095: 
21096: 
21097: 
21098:            KiiBkinen, Aura, y. m. Tilastollisen tutki-
21099:               muksen toimittamisesta vaatetustyöläiJsteft
21100:               työoloista.
21101: 
21102: 
21103:              S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
21104: 
21105:    Viitaten 1914 vuoden valtiopäivillä eduskunnalle jätet-
21106: tyyn: anomukseen (katso Liitteet I-XI, siv. 794-795), ehdo-
21107: tamme kunnioittaen ·eduskunnan anomaan,
21108: 
21109:                että hallitus viipymät·tä velvoittaisi Suomen
21110:            Teollisuushallituksen toimittamaan työtilastolli-
21111:            sen tutkt:muksen vaatetustyöläisten työoloista,
21112:            jossa etupäässä otettaisiin huomioon: työttömyys,
21113:            työaika, yli-, yö-, pyhä- ja kotityö, palkat, työ-
21114:            huoneolot, terveyssuhteet, kuolleisutts y. m. am-
21115:            mattialaa koskevat seikat.
21116: 
21117:    Helsingissä 18 p :nä huhtikuuta 1917.
21118: 
21119:      Aura Kiiskinen.             Anni Huotari.
21120:      Jussi Tirkkonen.            Tahvo Hiekkaranta.
21121:      Hanna Karhinen.             A. Laakkonen.
21122:                                ••          ••
21123: VALTIOPAIVAT
21124:                     1917
21125: 
21126:            LIITTEET
21127:                        XI
21128: VALIOKUNTAAN LÄHETTÄMÄTTÄ JÄTETYT
21129:          ANOMUSEHDOTUKSET
21130: 
21131: 
21132: 
21133: 
21134:             HELSINGISSÄ, 1917
21135:        ~UOMT<JN   SENAATIN KIRJAPAINOSSA
21136:                                                                625
21137: 
21138: XI, 1. -   Anom. ehd. N :o 93.
21139: 
21140: 
21141: 
21142: 
21143:             Haapanen, S., y. m.: Rautatien rakentamisesta
21144:               Kajaanista Ristijärven ja Hyrynsalmen kaut-
21145:                ta Kiantojärvelle.
21146: 
21147: 
21148:               S u o m e n E d u s k u n n a Il.e.
21149: 
21150:      Kysymys rautatien rakentamisesta halki Kajaanin kih-
21151: lakunnan, alkaen Kajaanin kaupungista ja päättyen toistai-
21152: seksi laajaan Kiantojärven vesistöön Suomussalmella, on jo
21153: kymmell!en vuotta ollut päiväjärjestyksessä ja tulee siinä py-
21154: ·symään siihen saakka, kunnes asia saa ·suotui·san ratkaisun.
21155:      Ensimäisen kerran tuli asia rpuheeksi julkisuudessa kun
21156: Oulun läänin silloinen kuvernööri elokuun 30 p:nä 1907 esit-
21157: täessään lääninkertomuksessaan erinäisiä toimenrpiteitä olo-
21158: jen parantamiseksi :Kajaanin kihlakunnassa m. m. tehokkaim-
21159: pana toimen:viteenä Kajaanin kihlakunnan taloudellisen ti-
21160: lan edistämiseksi mainitsi pitävänsä rautatien rakentamisen
21161: Kaja·anin kaupungista Ristjärven ja Hyrynsalmen kuntain
21162: kautta Suomussalmelle. Samalla kuvernööri ehdotti maini-
21163: tun radan rakentamista.
21164:      Vielä samana syksynä Kajaanin kihlakunnan kuntain
21165: valtuuttamat edustajat kävivät henkilökohtaisesti anomassa
21166:  hallitukselta
21167:      ,että maan keskirataa suunniteltaessa ennen muita huo-
21168:  mioon otettaisiin radan jatkaminen Kajaanista pohjoiseen ja
21169:  että aivan ensi tilassa pantaisiin toimeen taloudellinen ja ko-
21170:  neellill!en tutkinto välillä Kajaani-Suomussalmi".
21171:      Lähetystö perusteli anomustaan niillä yhäkin voimassa-
21172:  olevilla tosiseikoiUa, että Kajaanin kihlakunnan keski- Ja
21173:                                                           40
21174: 626        XI, 1. -   Rautatie Kajaani-Kiautojärvi.
21175: 
21176:  pohjoisosat ovat eristettyinä liikeyhteydestä. Seutukunta ei
21177:  voi tuottaa riittävästi viljaa, jonka vuoksi sitä täytyy e.uu-
21178:  ret määrät kuljettaa eteläistä. Lisäksi on huomattava, että
21179:  maakuntaa kohtaa use~n kato, joka lisää tuontiviljan tar-
21180:  vetta. ~Sellaisina aikoina on aina turvauduttu tilapäiseen
21181:  hätäavustukseen, mutta parempi olisi ma,akurntaa auttaa kerta
21182: ~kaikkiaan: rakentaa, raut31tie sen halki. 1Se 'avaisi yhteyden
21183: muuhun maailmaan, vetäisi Kaimuun maakunnan 'Suuret luon-
21184: nonrikkaudet liikkeese,en, jopa laajentaisi :seudun liikealuetta
21185: Taivalkosken, Kuusamon ja aina Vienan-Karjalan kaukai-
21186: sia perukoi'ta myöten.
21187:      Senaatti harkitsi asiaa ja hetimiten määräsi Tie- ja vesi-
21188: rakennusten Ylihallituksen toimeenpanemaan pyydetyn tut-
21189: kimuksen, johon tulisi m. m. liittyä arviolasku radalle tule-
21190: vasta todellisesta liikkeestä sekä selitys siitä, missä määrin
21191: mainitul1le radalle sattuvia vesiteitä voidaan liikkeen hyväksi
21192: käyttää. Tutkimus siirtyi seuraavaan kesään.
21193:      Sillä välin asia joutui ensimäisen kerran esille Eduskun-
21194: nassa. Vuoden 1908 valtiopäivillä näet edustajat Heikki-
21195: nen, Kiiskinen ja Karhi pyysivät, että toimitettavan tutki-
21196: muksen perusteella
21197:      ,annettaisiin Eduskunnalle armo1lirnen esitys radan ra-
21198: kentamisesta Kajaanin kau:rmngista Suomussalmen pitäjässä
21199: olevalle Kiantojärvelle saakka".
21200:      Samat edustajat vielä anoivat, että tutkittaisiin rautatie-
21201: suunta edelleen Suomussalmelta Kuusamon kirkolle.
21202:     Tie- ja vesirakennusten Ylihallituksen määräyksestä toi-
21203: mitti sitten kesällä 1908 insinööri A. Strömberg edellämai-
21204: nitun, hallituksen määräämän tutkimuksen. Saman vuoden
21205: lokakuun 8 p :nä SenaatiUe jättämässään ,Ehdotuksessa nor-
21206: maaliraiteiselle rautatielle Kajaanin kaupungista Kiantojär-
21207: ven rannalle Suomussalmen pitäjässä" lausuu insin. Ström-
21208: berg m. m.: ,Vaikka linjan läpikulkema't seudut ovat hyvin
21209: mäkisiä, niin ei tarvita kuitenkaan käyttää suurempia nou-
21210: susuhteita kuin 12: 1000. Muuten ovat nämä seudut rauta-
21211: tierakennukselle edullisia siinä suhteessa, että kaikille vie-
21212: märeille ja silloille löytyy hyvä perustus. Veteliä soita löy-
21213:                    XI, 1 . - Haapanen y. m.                  627
21214: 
21215: tyy hyvin vähän ja paikoittain kulkee linja pitkät matkat
21216: kuivien hiekkakankaiden yli, jotka tarjoavat mainion perus-
21217: tuksen radalle. Sorapaikkoja löytyy myöskin monessa pai-
21218: .ka!SSa Iinjan varrella." Eivät siis luonnonsuhteet tee esteitä,
21219: vaan päinvastoin ovat mitä edullisimmat tä:lle radalle, jonka
21220:  pituus tulisi olemaan 100 kiilametriä ja jonka kustannukset
21221: .silloin arvioitiin tekevän 9 milj. markkaa, jos käytetään sa-
21222: manpainoisia kiskoja, eli 22,343 kg juoksevalta metriltä, kuin
21223:                             1
21224: 
21225: 
21226: 
21227: nyt on Iisalmen-Kajaanin radalla, jonka suoranaiseksi jat-
21228: koksi Kajaanin-Suomussalmen rata tulisi.
21229:      Tarkastellessaan aiotun Kajaanin-Suomussalmen radan
21230: liikennemahdollisuuksia osoittaa insin. Strömberg tutkimuk-
21231: sensa taloudellisessa osassa, että radan liikennealueeseen on
21232: Kajaanin kihlakunnan kuntain lisäksi vielä luettava Taival-
21233:  kosken kunta ja osa Kuusamon kunnasta, kun vaan rakenne-
21234: taan maantie Kiantojärveltä Taivalkoskelle. Siten tulee lii~
21235: kennealueen pinta-·ala olemaan 18,916 km 2 ja teki sen asu-
21236: kasluku tutkimuksen aikana 2,9,154 henkeä, nykyisin luon-
21237: nollisesti jonkin verran enemmän. Päätekijöinä tulevat kui-
21238:  tenkin Ka.jaanin-Suomusswlmen radan .liikenteeseen die-
21239: maan radan varrella oleviin koskiin muodostuvat tehdaslai-
21240:  tokset. Tutkimuksessa on otettu huomioon ainoastaan ne
21241:  Emäjoessa olevat kosket, joissa on yli 3 metriä pu'tousta .
21242: .Silloin saadaan seuraava taulukko:
21243: 
21244: 
21245:          Kosken nimi.
21246: 
21247: 
21248: .Talo-Kyynäskoski ...... .      13.,3   1,900     33      4,3:90
21249: Ammäkoski (Suomussalmi)          9,6      200     23      2,6·90
21250: Pitkäkoski ............ .        7,6    1,100     5r6     4',250
21251: Aittakoski ............ .        6,5    1,000     77      5,000
21252: .Seitenoikea ........... .      15,2    3,000     90     13,680
21253:  Vuokinkoski . . ........ .      8,8    3,000     21      3,340
21254: 
21255:    Kaikkiaan on Emäjoessa Oulujärvestä Kiantojärveen 19
21256: koskea, joista useitten putous vaihtelee 2-2,5 m vä:lillä.
21257: 628        XI, 1. : - Rautatie Kajaani-Kiantojärvi.
21258: 
21259: Lisäksi on valtajokeen laskevissa sivuvesistöi,ssä runsaasti
21260:  koskia, jotka tutkimuksessa on jätetty huomioonottamatta.
21261: Nämä kaikki avautuisivat teoHisuuden ja ehkäpä osalta maa-
21262: taloudenkin palvelukseen, jos rata vedettäisiin maakunnan
21263: halki. Erityisesti huomautetaan tutkimuksessa Suomussal-
21264: mella, radan päätekohdalla olevan Ämmäkosken- jossa ai-
21265: koinaan oli rautatehdas - sopivaisuudesta teollisuuden pa;l-
21266: velukseen. Hevosvoimia on siinä enemmän kuin Mäntän kos-
21267: kessa. Laskelmain mukaan antaisi koskeen perustettu puu-
21268: hiomo vuosittain 5,000 matkustajaa ja 10,000 tonnia tavaraa.
21269: Radan koko liikenne olisi siUoin 1,803,600 henkilökilomet-
21270: riä ja 1,738,000 tonnikilometriä tavaraa. Tutkimuksensa
21271: loppulausunnossa lausuu insin. Strömberg m. m.: ,Pääsyynä
21272: tämän radan rakentamiseen on esiintuotu näiden seutujen
21273: taloudellisten olojen kehittymine:p-. Tässä suhteessa olisikin
21274: tällä radalla suuri merkitys ja sen vaikutus ulottuisi hyvin
21275: ln.ajalle a'lueelle sen kautta, että 100 km pitkän radan suo-
21276: rana jatkona on 50 km pitkä laivareitti. Kun siis tulee ky-
21277: symys rautatieverkon jatkamisesta Oulujärven vesistön poh-
21278: joispuolisille seuduille, niin ansaitsee tämä 8uunta erityistä
21279: huomiota."
21280:     Voisi kyllä tuntua epäilyttävältä vetää ,erämaanrata"
21281: halki ,nälkämaan". 1\Iutta tuo epäilys on turhaa. Samaa
21282: peljättiin aikoinaan Iisa:lmen-Kajaanin rataosasta. Vaka-
21283: vasti arveltiin, että mainitulla välillä tarvittaisiin ainoastaan
21284: pari junaa viikossa. Nykyisin niitä kulkee 6-8 päivässä.
21285: Rautatie tuo liikkeen tullessaan, kun sille vain on edellytyk-
21286: siä, ja niitä on kyllin runsaasti mainituilla seuduilla. Eräänä
21287: todisteena siitä osoitettakoon, kuinka nopeasti liike on kas-
21288: vanut Kajaanin asemalla. Sen tulot henkilö- ja tavaraliik-
21289: keestä yhteensä tekivät tasaluvuin:
21290: 
21291:        V. 1904 ............... . Smk. 14,000:-
21292:        " 1905 ............... .        65,000:-
21293:        " 1906 ............... .   ,"   86,000:-
21294:        , 1907 ............... .   , 118,000:-
21295:        " 1908 ............... .       192,000:-
21296:                                         "
21297:                   XI, 1. -.Haapanen y. m.                   629
21298: 
21299:        V. 1909                       Smk. 271,000:-
21300:        " 1910                         " 414,000:-
21301:        " 1911                             665,000:-
21302:        , 1912                         " 671,000:-
21303:        " 1913                         " 765,000:-
21304: 
21305:     Näin oli tuo ennen unohdettu erämaan kaupunki muuta-
21306: missa vuosissa kohonnut liikenteen puo1esta maan asemista
21307: yhdeksämnelle tilalle, sivuuttaen m. m. Riihimäen, Porin,
21308: }/fikkelin, Lahden, Kouvolan, jopa Kuopion ja Oulunkin.
21309: Mainittuna tilastovuotena oli Kajaanin asemalla lähteneitten
21310: matkustajain luku 14,737, saapuneitten 15,1'5!6, lähetettyjen
21311: tavarain tonniluku 57,785 ja tulleitten 28,007. On aivan var-
21312: maa, että jos FautatiE!tä jatkettaisiin Kajaanista pohjoiseen,
21313: löytyisi siUe moni,nkertainen liike siitä, mitä ennakolta osa-
21314: taan arvostella.
21315:     Tässä on erityisesti ·kiinnitettävä· huomio niihin äärettö-
21316: miin kruununmetsiin, joitten halki Kajaanin-Suomussalmen
21317: rata tulisi kulkemaan. Maan 17 :stä tarkastuspiiristä on Ou-
21318: lujärven laajuuden puolesta 4:s, käsit'täen 1,463,282 ha
21319: maata. Peltoja ja kartanonpaikkoja on siinä 1,694 ha rli
21320: toiseksi enimmän koko maassa. Ja niittyjen ja viljeltävien
21321: soitten laajuudessa on Oulujärven tarkastus1Jiiri v. 1914 ti-
21322: laston mukaan ensimäinen koko maassa, käsittäen näitä
21323: 18,450 ha. Soita ja joutomaita on 6l7,330 haja kasvullista
21324: metsämaata 769,812 ha. Nuo metsät sisrultävät toimitetun ar-
21325: vioinnin mukaan 25 cm rintamittaisia ja sitä suurempia tuk-
21326: kipuita 20,972,163 kappaletta.
21327:      On kyllä to'tta, että suuremman puutavaran liikuttelemi-
21328: nen aina tulee tapahtumaan Kainuun 'läpi virtaavia kunnol-
21329: lisia vesireittejä pitkin, mutta nuo suunnattomat metsäalueet
21330: sisältävät pientä puutavaraa vas'taavassa suhteessa, ja sille
21331: avaa kauppatiet vasta rautatie. Nykyisin sitä kaatuu maa-
21332: han •sumrnattomat määrät vuosittain, osaltaan siten estäen
21333: metsän nuorentumista.
21334:      Joka tapauksessa Eikeyhteyden heikkous alentaa puuta-
21335: varan hintoja Kainuussa niin kruunulta kuin yksityisiltä.
21336: 630         XI, 1. -   Rautatie Kajaani-Kiantojärvi.
21337: 
21338: Y. 1914 saavutti va1ltio myydyn puukuutiometrin keskihin-
21339: naksi esim.:
21340:       Siikakankaan tarkastuspiirissä          Smk. 18: 76
21341:       Turun-Hä:meen lääneissä ......... .      " 16: 29
21342:       Evon-Vesijaon tarkastuspiirissä ... .    " 17: 54
21343:       Vaasan läänissä . . ................ .   " 12: 34
21344:       Oulujärven tarkastuspiirissä ........ .       8:-
21345:                                                      "
21346:     Puiden keskihinta kappa1eelta oli samoissa 6: 87, 5: 67,
21347: 4: 41 ja Oulujärven ainoastaan 3: 34. Ja että pieni puuta-
21348: vara Kainuun kruununmetsissä jää suurelta osalta myymättä,.
21349: tulee todistetuksi ,seuraavalla: Vähäarvoisten puitten myyn-
21350: ti teki esim. Vaasan läänin kruununmetsissä 4,9 % kaikista
21351: myynneistä, koko maassa ~eskimäärin 1,4 % ja Oulu-
21352: järven tarkastuspiirissä ainoastaan O,s o/o. Hiomopuita myy-
21353: tiin keskimäärin 4,8 o/o, Oulujärven ympäristössä 2,4 o/o,
21354: propsia paikoin 7 o/o, tää:llä 1,o   ro     ja polttopuita esim. J 0-
21355: roisten tarkastuspiirissä 80,8 o/o, Evon 68,3 ja Oulujärven
21356: vain 31,8 %. Rahaksi laskien teki poltto- ja sysipuitten
21357: myynti 'Prosenteissa kaikista ra~atuloista eräi~ssä tarkastus-
21358: piireissä 42,6 o/o, 38,s, 17 ,s, 13,2 j. n. e. Oulujärven t·arkastus-
21359: piirissä oli vastaava tulo ainoastaan 3,7 %. Nykyisin siis
21360: Kajaanin kihlakunnan kruununmet,sien tukkipuiHa tosin saar
21361: daan jonkun v.erran tuloja valtiolle, mutta pieni tavara jää
21362: enimmäkseen myymättä. Rautatie avaisi sille tien maan tois-
21363: ten osien suurta polttopuukysyntää tyydyttämään.
21364:     Jos Kajaanin-Suomussalmen rata voisi toiserrkaan ver-
21365: ran lisätä sen varteen sattuvien kruununmetsien pikkupuuta-
21366: varan myyntiä, ja jos sen avaamat liiJkemahdollisuud~t kohot-
21367: taisivat rkruunun t.ukkirpuitten arvoa edes 50 pennillä kaP'pa-
21368: leelta, olisi rata itse maksanut itsensä. Niin tuleekin käy-
21369: mään, kun vain rata tu:lisi rakennetuksi.
21370:     Mutta se avaisi vielä viljely.smahdollisuudetkin. Tosin
21371: Kainuun 'seudut, samoinkuin niitten taka~set Taivalkosken
21372: ja Kuusamon maat, eivät nähtävästi kos1man tule olemaan
21373: varsinaisia viljankasvatusmaita. Tosin monet maanviljelijät
21374: siellä nykyisissä ·puutteellisissa oloissakin kuivaamattomien
21375:                    XI, 1 . - Haapanen y. m.                  631
21376: 
21377: hallaperäisten soitten ympäröimänä kasvattavat vuoden lei-
21378: vän, mutta tuotanto ei riitä eikä kykene IJai:kkakunnan koko
21379: tarvetta tyydyttäJmään. Seh sijaan näillä seuduilla on kaikki
21380: edellytykset muodostua 'huomattavaksi rehunkasvatustie-
21381: nooksi. Se tapahtuu etenkin seutukunnan lukemattomien
21382: soitten avulla. Insinööri Malmin v. 1905 toimittamien tutki-
21383: musten ja laskelmien mukaan oli Kaja:anin kihlakunnan koko
21384: alueesta suota 7,526 neliökilometriä eli 34,5 %. Siitä oli mu-
21385: tasoita 3,599 km2 ja rahkasoita 3,927 km2. Insinööri Malmin
21386: tutkimus käsitti 781 suota, tehden ainoa;staan 2,1,951 ha eli
21387: noin kolmannen osan kaikista kihlakunna;n soista. Kruunulle
21388: kuuluvia lukemattomia soita ei tutkittu ollenkaan. Tutki-
21389: tuista soista oli 4 7 % hyviä viljelysmaita, 33 ro oli välttäviä
21390: ja 20 % huonoja, etupäässä rahkasoita. Kun vielä ottaa huo-
21391: mi'oon, ~että soitten keskik<Oko ~oli 28 ha, on selvää, ~että
21392: mainitut seudut kerran tulevat muodostamaan mitä huomat-
21393: tavimman viljelysseudun. Olisi vain toivottava, että yhteis-
21394: kunta ojentaisi tähän auttavan käte>nsä. :Se tapahtuu yksin-
21395: omaan ja kertakaikkiaan rautatien kautta.
21396:     Mitä erityisesti rahkasoihin tulee, on niilläkin varma ar-
21397: vonsa tulevaisuudessa. Turveteollisuusharr astuu vuosi vuo-
21398: delta yhä enemmän etualalle. Kainuussa antavat sille raaka-
21399: ainetta suot ja voimaa kosket. Ja kukapa tietää, mitä muita
21400: teollisuusmahdollisuuksia Kainuu uumeniinsa kätkee. Sen
21401: järvien malmirikkaus on jo pitkät ajat ollut ei ainoastaan tun-
21402: nettu vaan aikaisemmin jo hiukan käytettykin. Rautateh-
21403: taitten pohjia tavataan siellä jokaisen vesistön varrella. Lii-
21404: kemahdollisuuksien puutteessa niiden tiedetään hävinneen.
21405:     K~jaanin--Suomussalmen r~dan puolesta puhuttaessa on
21406: vielä mainittava, että kun kerran etsitään lähtökohtaa Suo-
21407: men rautateiden yhdistämiselle Jäämereen, tulee mainittu
21408: rata ensimäis,enä kysymykseen. Tuollainen yhteys välttä-
21409: mättä tarvitaan. Vasta silloin rautatieverkkomme pääsee täy-
21410: teen 'kansainväEseen tehoonsa, kun se brjoaa avoimet matkat
21411: Fenno-Skandiaa ympäröivistä sulista meristä toisiinsa.
21412:     Jos siis K'a:jaanin 'kihlakunnan hyväksi todella ta'hdota;an
21413: jotakin tehdä, niin yhdyttäiköön alussa esitettyyn Oulun lää-
21414: 632         XI, 1. -   Rautatie Kajaani~Kiantojärvi.
21415: 
21416: nin kuvernöörin lausuntoon ja myöhemmin annettuun tut-
21417: kintokertomukseen. Ne molemmat ovat puolueettomien hen-
21418: kilöitten virallisia lausuntoja ja käyvät täydelleen yhteen.
21419: Molemmi:ssa ehdotetaan rautatietä Kajaanista Suomussal-
21420: melle. Samaa mieltä ovat kihlakunnan edustajat aina olleet
21421: valtiopäivillä. Ja samaa mieltä on kihlakunta kokonaisuu-
21422: dessaan. Se kävi täydelleen ilmi kuluvan huhtikuun 2 p:nä
21423: pidetyssä yhteisessä kihla.kunnan kuntien edustajain kokouk-
21424: sessa. Aiotuista ratasuunnista päästiin täydelliseen yksimieli-
21425: syyteen. Toinen rata on poikkirata mereen Oulujokivartta,
21426: josta Oulu-Vaalaosan on Eduskunta jo päättänyt raken-
21427: nettavaksi, ja jonka itäisen jakson Nurmekseen Eduskunta on
21428: jo ennemmin päättänyt tutkia, toinen on kihlakunnan sydäntä
21429: halkaiseva. Kajaanin-Suomussalmen rata.
21430:     Edelläesitetyn perusteella rohkenen ehdottaa anottavaksi,
21431: 
21432:                   että vuonna 1908 toimitetun tutkimuksen pe-
21433:               1·usteella rakennettaisiin normaaliraiteinen rauta-
21434:               tie Kajaanista Ristijärven ja Hyrynsalmen kautta
21435:               Kiantojärveen Suomussalmen pitäjässä.
21436: 
21437:       Helsingissä hrvhtikuun 25 p :nä 1917.
21438: 
21439:                                          Santeri Haapanen.
21440: 
21441:       Tälhän yhtyvät:
21442: 
21443:        lv. Fr. Lantto.              K. Korhonen.
21444:        K. A. Lohi.                  P. Saarelainen.
21445:                                                              633
21446: 
21447: XI. 2, -   Anom. ehd. N :o 94.
21448: 
21449: 
21450: 
21451: 
21452:             Lohi, K. A .. y, m.: Rautatien nakenf:.amisesta
21453:                Tornion asemalta Tornion ulkosaf:.amaan
21454:                 Röyttään.
21455: 
21456: 
21457:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
21458: 
21459:     Vuosisatain takaa saakka on Tornion kaupunki ollut .vil-
21460: javan ja väkirikkaan Tornion jokilaakson luonnollisena kes-
21461: kuksena. Sen noin 10 kilometriä alempana jokisuulla -Tor-
21462: nion Röytässä - olevan ulkosataman kautta on laajan, Lap-
21463: pia myöten ulottuvan alueen monet tarvetavarat tuotu maa-
21464: han ja sieltä on sen koskista pyydetyt lohet sekä muut
21465: tuotteet ja sen ehtymättömien metsien sahatut puutavarat
21466: viety ulkomaille.
21467:     Vielä senkin jälkeen kun joen länsipuolinen alue joutui
21468: Ruotsin rajan toiselle puolen, jäi Tornio tämänkin sekä ta-
21469: loudelliseksi että erittäinkin sen kauttaaltaan suomalaisen
21470: väestön henkiseksi keskukseksi, jona se kaikesta huolimatta
21471: on säilynyt meidän päiviimme saakka.
21472:     Alkuaan oli jokisuu niin syvä, että yhteyttä ulkosataman
21473: kanssa voitiin ylläpitää jaalailla ja hinaajalaivojen vetämillä
21474: proomuilla. Mutta vuosien kuluessa reitti vähitellen maatui,
21475: niin että tällainen liike kävi varsin vaikeaksi ja lopulta miltei
21476: mahdottomaksi. Kun ei mitaän tietä maitsekaan ollut käy-
21477: tettävissä satamaan, muodostui Tornion kaupungin liike-
21478: elämä lopulta val'sin vaikeaksi, 1sen vaikutusa'lue supistui, ja
21479: joen ruotsinpuolisen rannan liike suuntautui Haaparantaan
21480: ja sen helpommin saavutettavissa. olevaan ulkosatamaan. Sa-
21481: malla rajan takaisen suomalaisen väestön keskuudessa toi-
21482: 634           XI, 2 . - Rautatie Tornio-Röyttä.
21483: 
21484:  meenpantu voimakas ruotsalaistuttamistyö oli omiaan henki-
21485: sestikin vieroittamaan sitä Torniosta.
21486:       Kun sitten Oulun----.:Tornion rata vihdoin rakennettiin, ei
21487:  Tornion laaks'ol1e jäänyt muu neuvoksi kuin tuottaa suurin
21488: osa tuontitavaroi:sta&n Kemin 'kautta, vaikka matka sieltä
21489:  oli paljo pitempi kuin oma·sta :satamasta ja sen satamasup_teet
21490: epäedullisemmat.
21491:       Tornion kaupunki, joka täten näki olemassaoloansa uh-
21492: kaavan vaaran, ryhtyi kohta hankkimaan parannusta sietä-
21493: mättömiin satamaoloihinsa. Se antoi erään maamme koke-
21494: neimman satamanrakentajan tutkia Röytän sataman ja
21495: hankki Tornion radan ratainsinööriitä kustannusarvion si:nne
21496: johtavalle satamaradalle. Kummatkin tutkimukset johtivat
21497: varsin edullisiin tuloksiin .
21498:     . Röytän satama, jonka - suhteellisesti läntisen asemansa
21499: takia - tiedetään olevan vuosittain avoinna useita viikkoja
21500: pitemmän ajan kuin itärannan läheiset satamapaikat, on ti-
21501: lava ja hyvin suojattu ja reitti sinne suora ja selvä. Syvyys-
21502: ja pohjasuhteet siellä ovat niin hyvät, että uudet, nykyisten.
21503: lisäksi suunnitellut laiturinrakennukset tulisivat pituusmet-
21504: riä kohden melkoista halvemmat kuin yleensä maamme sata-
21505: missa. Tornion kaupungin omistamaa, tasaista ja lujapoh-
21506: jaista maa-aluetta on satamassa runsaasti eli kaikkiaan n. 421
21507: hehtaaria, josta osa on vuokrattuna siellä vanhastaan toimi-
21508: valle suuremmalle sahalaitokselle. Satamarata, jonka pituus
21509: Tornion asemalta. lukien olisi 9,s km, kulkisi kauttaaltaan
21510: tasaisten ja radan rakennukselle edullisten maiden kautta,
21511: joista kolmasosa kuuluu kaupungille.
21512:      Ennenkuin mainitut hankkeet ehtivät viedä mihinkään
21513: lopullisiin tuloksiin, puhkesi sota ja keskeytti enemmät toi-
21514: menpiteet.
21515:      Nykyinen sota-aika on pohjan perillä, samoin kuin muual-
21516: lakin maassamme, herättänyt liikettä ja yritteliäisyyttä ja
21517: erittäinkin Torniossa on se saanut ennen aavistamattomia
21518: muutoksia aikaan. Heti sodan puhj.ettua suuntautui suuri
21519: kansainvälinen liike Tornion kautta ja sitä varten raken-
21520: nettiin rautatie Tornion jokivartta pitkin Karunkiin ja, sit-
21521:                       XI, 2 . - Lohi y. m.                  635
21522: 
21523: tenkun rautatie Ruotsin puolella oli saatu valmiiksi Haapa-
21524: rantaan, ryhdyttiin rakentamaan Suomen ja Ruotsin rauta-
21525: tieverkkoja yhdistävää yhdysrataa ja sitä varten siltaa Tor-
21526: nion joen yli, mikä rakennustyö - kuten tunnettua - nyt
21527: on käynnissä ja valmistuu tulevan vuoden 1918 kuluessa.
21528:     Tämä vaikutti muun muassa sen, että vanhat hankkeet
21529: hyväksi käyttää Tornion joessa ja sen sivujoissa olevia voi-
21530: makkaita koskia tarjolla olevien vielä runsaiden metsävaro-
21531: jen jalostamiseen saivat uutta yllykettä. Niinpä Tornion jo-
21532: keen laskevaan Tengeliön jokeen ryhdyttiin rakentamaan
21533: kahta suurehkoa voimalaitosta puuhiamaineen ja paperiteh-
21534: dasta, ja hankkeet Karungin radan varrella olevan voimak-
21535: kaan Kukkolan eli Jylhän kosken vesivoiman käytäntöön
21536: ottamisesta ovat hyvässä käynnissä. Kolariin on perustettu
21537: yhtiö kalkkitehtaan rakentamista ja siellä tehtyjen rauta-
21538: malmilöytöjen käyttöön ottoa varten. Tulevan yhdysradan
21539: aseman ympärille, jossa Suomen ja Ruotsin radat yhtyvät,
21540: Tornion joen itäpuolella, on Tornion kaupungille suunniteltu
21541: uusi asemakaava ja siihen joen rannalle edullisia tehdas-
21542: alueita tulevia teollisuuslaitoksia varten, jotka voivat saada
21543: sähkövoimansa 'Tornion joen koskista. Vielä on mainittava,
21544: että Röytän sataman lähistöltä on lunastettu maata sellu-
21545: losatehdasta varten ja hankkeissa ollaan rakentaa sinne myl-
21546: lylaitos ulkoa. tuodun viljan jauhattamista varten jokilaakson
21547: tarpeiksi.
21548:     Tämä käynnissä oleva elämän vilkastuminen Tornion
21549: jokilaaksossa ilmenee parhaiten siinä, että Ruotsin valtio-
21550: päivät ovat päättäneet rakennettavaksi Haaparannan kaupun-
21551: gista n. 9 km pitkän radan rannikolle Tornion jokisuusta
21552: hiukan länteen ja perustaa sinne sataman, perustellen pää-
21553: töstään m. m. sillä, että sen kautta edistettäisiin rajaseudun
21554: hyvinvointia ja kansallista eheyttä, helpotettaisiin viljavan
21555: ja metsärikkaan Tornion jokilaakson vientiä, kehitettäisiin
21556: teollisuutta, jolla Tornion joen valtavissa kaskissa on halpaa
21557: käyttövoimaa saatavissa, ja jotta sen kautta jokilaakson liike,
21558: joka tähän saakka on ollut voimakkaampi Suomen puolella,
21559: saataisiin suuntautumaan ruotsalaiseen satamaan.
21560: 1>36          XI, 2. -   Rautatie Tornio-Röyttä. ·
21561: 
21562:      Huolestuneina kysyvät tämän nähdessään Tornion joki-
21563:  laakson .suomalaiset, on'k.o toimettomina ka ts•ottava, kuinka
21564: ruotsalaiset kehittävät vaikutusvaltaansa Suomenkin puolelle
21565: ja saavat paremman tilaisuuden vielä enemmän kuin tähän
21566: saakka käyttämään Suomen metsiä oman, meidän teollisuu-
21567: temme kanssa kilpailevan teollisuutensa tukemiseksi ja joh-
21568:  tavat suomalaisen yritteliäisyyden aikaansaaman liikkeen
21569: omia etujaan hyödyttämään, ja onko näin annettava lisätukea
21570:  heidän kansalliselle käännytys- ja sulatustyölleen Tornion
21571: jokilaaksossa, kun niin vähällä kuitenkin asia olisi autetta-
21572:  vissa ja voitaisiin käydä suoraan kilpailuun ja itsenäisyy-
21573:  temme puolustamiseen.
21574:       Sillä Suomen puolellahan on jo nyt, kuten edellä on mai-
21575:  nittu, hyvä satama, jota helposti voidaan laajentaa; tarpeel-
21576:  lista on vain rakentaa sinne rata, josta nyt enää, kun yh-
21577:  dysrata valmistuu, on jäljellä ainoastaan 7,3 km tehtävänä.
21578:  Kustannukset tälle rakennettavalle osalle nousevat nykyään
21579:  vaH-its·evien hintojen mukaan ja huomioon ottaen, .että Tor-
21580:  nion kaupunki ja muutamat yksityiset ovat päättäneet luo-
21581:  vuttaa omistamansa, rataa varten tarpeellisen maan ilmai-
21582:  seksi ja kaupunki sitäpaitsi toimittaa ratapölkyt, kaikkiaan
21583:  650,000 markkaan. Jos työ suoritetaan yhdysradan raken-
21584:  nuksen yhteydessä, voidaan tästä vielä huomattava määrä
21585:  säästää ja yhdysradankin rakennustyölle saavuttaa muuta-
21586:  mia etuja.
21587:       Röytän satamaradan edellytyksistä mainittakoon vielä
21588:  lyhyesti, että radan varrella asuu nyt jo n. 3,000 :een nouseva
21589:  väestö, josta suurin osa satamassa ja sen läheisillä Röytän
21590:  ja Kuusiluodon sahoilla; että se, kuten edellä on mainittu, tu-
21591:  lisi välittämään Tornion jokilaaksoon ja mahdollisesti myös
21592:  osan Rovaniemeen menevästä tuonnista; edistäisi vesivoiman
21593:  käyttämistä, metsätuotteiden jalostamista ja yleensä teolli-
21594:  suuslaitosten syntymistä ja kehittymistä Tornion jokilaak-
21595:  sossa, tarjoamalla niille, samoinkuin yleensä viennille, muka-
21596:  van tien vientisatamaan, ja että se vihdoin tukisi ja vahvis-
21597:  taisi jokilaakson suomalaisen väestön taloudellista ja henkistä
21598:  itsenäisyyttä ruotsalaista vaikutusta vastaan.
21599:                       XI, 2. -   Lohi y. m.                 637
21600: 
21601:    Ylläsanotun perusteella rohkenemme ehdottaa, että Edus-
21602: kunta päättäisi anoa,
21603: 
21604:                että vi'ipymättä ja Suomen-Ruotsin yhdys-
21605:            radan mkennustöiden yhteydessä rakennettaisiin
21606:            tältä yhdysrad.alta lähtevä normaliraiteinen rmv-
21607:            tatie Tornion Röytän satamaan ja
21608:                että tätä tarkoitusta varten osoitettaisiin tar-
21609:            peelliset varat.
21610: 
21611:    Helsingissä 24 p:nä huhtikuuta 1917.
21612: 
21613:                                               K. A. Lohi.
21614: 
21615:    Tähän Y'htYY:
21616: 
21617:           A. Fränti                     J. Waarala.
21618: ,638
21619: 
21620: 
21621: XI, a. -   Anom. ehd. N :o 96.
21622: 
21623: 
21624: 
21625: 
21626:             Hyöki, Aug. ja Arajärvi, J.: Rautatien raken-
21627:             ~  tamisesta Kangasalan asemalta Lahden kau-
21628:               punkiin.
21629: 
21630: 
21631:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
21632: 
21633:     Ilman p.idempiä ,selityksiä on jokaiselle nykyajan ih-
21634: miselle selvää, että hyvät kulkuneuvot ovat välttämättö-
21635: mät, jos mi:elitään joku ma,akunta tahi seutu kohottaa sii-
21636: hen taloudelliseen ja henkiseenkin kehitykseen, mihin
21637: sillä muuten on edellytykset. Yksi tämäntapainen vyö-
21638: hyke on se verrattain laaja sekä muuten asutuksensa ja
21639: viljelyksensä puolesta parhaimpiin maassamme luettava
21640: maakunta, joka sijaitsee Vaasan rautatien ja Päijänteen
21641: vesistöp. välisellä alueella. Tämä alue on, niinkuin sanottu,
21642: suurelta osaltaan maamme viljavinta, mutta nykyaikai-
21643: sista kulkuneuvoista se on melkein kokonaan syrjässä.
21644: Yk,sityisiä yrityksiä on kyllä tehty jo pidemmän ajan ku-
21645: luessa tämän asian tilan korjaamiseksi, mutta toistaiseksi
21646: tuloksetta: niinpä on ehdotuksia tehty rautatien rakenta-
21647: miseksi Kangasalan asemalta Lahteen, Toijalan asemalta
21648: johonkin sopi,vaan kohtaan Päijänteen länsirannalle sekä
21649: Hämeenlinnan kaupungista Hauhon, Luopioisten y. m.
21650: kuntien kautta niinikään Päijänteen rannalle. Kun ver-
21651: rataan näitä 'eri ehdotuksia toisiinsa, näyttää rataosalla
21652: Kangasala-Lahti olevan etuoikeus mui1hin ratasuuntiin
21653: nähden, sillä paitsi paiikallisliikettä tulisi tällä radalla
21654: olemaan huomattava merkitys myöskin kauttakulkuratana
21655: Pietarin miljoonakaup.ungin ja maamme huomattavimman
21656:                 XI, 3. -   Hyöki ja Arajärvi.              639
21657: 
21658: teollisuuskaupungin Tampereen välillä; sitä!paitsi olisi
21659: tältä radalta verrattain helppo vetää haararadat toisaalta
21660: Hämeenlinnan kaupunkiin ja toisaalta taa;s useinmainitun
21661: Päijänne~vesistön länsirannalle.  Kun sanotuilla paikka-
21662: kunnilla aivan viime vuosina on syntynyt uusia huomat-
21663: tavia teollisuuslaitoksia ja muitakin taloudellisia yrityk-
21664:                            1
21665: 
21666: 
21667: siä, pitäisimme tarpeellisena yksityiskohtaisen tutkimuk-
21668: sen ~suorittamista, koska sanotuilla linjoilla aikaisemmin
21669: suoritetut tutkimubet nähdäksemme nykyään jo ovat van-
21670: hentuneet. Rohkenemme sentäJhden kunnioittaen e-hdottaa,
21671: että Eduskunta päättäisi anoa,
21672: 
21673:               että Hallitus toimit~tttaisi taloudellisen ja ko-
21674:            neellisen tutkimuksen Kangasalan rautatiease-
21675:            malta Lahden kaupunkiin johtavalZa suunnalla
21676:            sekä antaisi aikanaan es~ty ksen Eduskunnalle'
21677:            normaalir:aUeisen rautatien rakentamisesta pu-
21678:            heenaolevalle linjalle.
21679: 
21680:    Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1917.
21681: 
21682:        Aug. Hyök:i.                 Juhani Arajärvi.
21683: 640
21684: 
21685: 
21686: XI, ~. -   Pet. försl. N :o 96.
21687: 
21688: 
21689: 
21690: 
21691:             Isaksson, William, m. fl.: Ang. byggande af
21692:                järnväg från Riihimäki till Aura station.
21693: 
21694: 
21695:              Till Finlands Landtdag.
21696: 
21697:     I petitionsmemorial af den 6 februari 1914 anhöll under-
21698: tecknad Isaksson jämte ett flertal andra landtdagt;män, att
21699: då sammanträdande landtdag ville petitionera ej mindre om
21700: verkställande på statsverkets, bekostnad af ekonomisk och
21701: instrumental undersölming rörande en norma1spårig järnväg,
21702: hvilken borde dragas genom särskilda i memorialets första
21703: kläm närmare angifna kommuner och komme att med hvar-
21704: andra sammanbinda Riihimäki roch Aura stationer, än om
21705: propositions aflåtande till landtdagen angående sagda banas
21706: byggande.
21707:     Under åberopande af hvad till stöd för petitionen i om-
21708: ordade memorial anförts, tro vi oss böra ytterligare framhålla,
21709: att de i Sverige å dargordningen bragta planer för åstadkom-
21710: mande af lifligare handelsförbindelser med vårt östra grann-'
21711: land synas oss vara af den beskaffen:hret, att förslag·et om nu
21712: ifrågavarande banas byggande icke vidare tål något uppskof,
21713: emedan hvarje dröjsmål kan medföra dbotlig skada för hela
21714: vårt land.
21715:     Äfven om banbyggnaden numera sannolikt icke kan ut-
21716: föras för d~e lmstnader, hvilka approximativt uppgifvits i
21717: förenämnda, petitionsmemorial, står det dock utom allt tvif-
21718: vel, att denna bana, så snart densamma kommit till stånd,
21719: skall lämna en synnerligen god afkastning å det däri ned-
21720: lagda kapitalet.
21721:                    XI, 4. -   Isaksson y. m.                  641
21722: 
21723:     Vid sådant förhållande oo'h då alla utvägar, som stå tili
21724: buds för utvecklande af landets ekonomiska krafter, enligt
21725: vår tanme böra anlitas för mötande af de stora kraf, som
21726: under den närmaste framtiden komma att ställas å statsver-
21727: kets tillgångar, våga vi vördsamt upprepa ofvanberörda vid
21728: 19,14 års landtdag senast väckta förslag, att landtdagen ville
21729: petitionera därom,
21730: 
21731:                 att ekonomisk och instrumen~al undersökning
21732:             genom regeringens försorg sna:nast möjligt måtte
21733:             på statsverkets bekostnad verkställas rörande en
21734:             normalspårig, för den största. i vårt land tillåtna
21735:             farhastighet afsedd järnväg, hvilken, dragen ge-
21736:             nom Hmtsjärvi, Loppis, Tammela, Somero, Kos-
21737:             kis, St. Mårtens, Tarvasjoki och Pöytis kommu-
21738:             ner, komm.e att med hv,arandra sammanbinda
21739:             Riihimäki och Aura stationier; och
21740:                 att regeringen, efter det undersökningen ut-
21741:             förts, t.äcktes tilllandtdagen aflåta propositwn om
21742:             sagda banas snara byggande.
21743: 
21744:    Helsingfors, den '2i5 april 1917.
21745: 
21746:      William Isaksson.             K. E. Raade.
21747:      Emil Roos.                   'Julius Sundblom.
21748: 
21749: 
21750: 
21751: 
21752:                                                          41
21753: 642
21754: 
21755: XI, 5, -   · Anom.       ehd. N :o 98.
21756: 
21757: 
21758: 
21759: 
21760:              Kaskinen, J ., y. m.: Rautatien rakentamisesta
21761:                Riihimäen asemalta Mellilän aseman kautta
21762:                Uuteenkaupunkiin.
21763: 
21764: 
21765:                S u 0 m e n E d u s k u n n a ll e.
21766:                      1
21767: 
21768: 
21769: 
21770: 
21771:     Kysymys suorimman ja nopeimman kulkutien aikaan-
21772: saamisesta Suomen ja Venäjän toisaalta sekä Ruotsin ja mui-
21773: den lännen puolella olevien maiden välillä toisaalta on jo pi-
21774: temmän aikaa ollut vilkkaan harkinnan alaisena, mutta var-
21775: sinkin sen jälkeen kun Suomen ja Venäjän rautatieverkot
21776: muutamia vuosia sitten yhdistettiin Nevajoen yli rakenne-
21777: tulla rautatiesillalla, on sanottu kysymys erityisesti tullut
21778: ;pohdinnan alaiseksi. Mielenkiintoa tahän kysymykseen on
21779: sitten yhä lisännyt se harrastus, mikä Ruotsissa, Norjassa ja
21780: Englannissa on ilmennyt saman kulkuti,en saattamiseksi ajan
21781: tarpeita ja muuttuneita liikeoloja sekä liikesuhteita tyydyt-
21782: täväksi. Niinpä näyttää Ruotsissa vihdoinkin ruvetun toteut-
21783: tamaan kauan puheenaollutta rautatien rai'kentamista Tuk-
21784: holmasta maan itärannalle, Kapellskäriin, josta on lyhin
21785: laivamatka Suomen puolelle, ja samoin on suunniteltu uusia
21786: kulkuyhteyksiä Göteporin ja Englannin välille, vieläpä joka-
21787: päiväistä höyrylauttayhteyttäkin sanotulle linjalle, josta
21788: suunnitelmasta: näyttää ennen pitkää tulevan täysi tosi.
21789: Ottaen huomi,oon ne äärettömät luonnonrikkaudet ja niiden
21790:  kehittämismahdollisuudet, mitä Venäjän pohjoinenkin osa ja
21791: siihen välittömästi liittyvä Siperia tarjoaa, joista Venäjän
21792: valtakunnan osista suora rautatieyhteys on Pietariin, mikä
21793:  kaupunki -johon useat tärkeät radat pohjois- ja keski-Venä-
21794:                    XI, 5. -   Kaskinen y. m.                 643
21795: 
21796: 
21797: jäitä jo päättyvät ja yhä uusia suunnitellaan - on aiottu
21798: näiden Venäjän osi@ kauppasatamahi länteen päin kulkevaa
21799: liik,että varten, niin ymmärtää, minkä suurenmoisen liikkeen
21800: täyt;yy tulla su~mtautumaan niiden tätä liikettä välittämään
21801: sopivien satamien kautta, joissa talvellakin voidaan liikettä
21802: harjoittaa. Silloin tulevat, kun Pietarin satama on talvella
21803: suljettu, kysymykseen muutamat Suomenlahden pohjois- ja
21804: eteläpuolella sijaitsevat, tähän tarkoitukseen sovdtuvat sata-
21805: mat, joita ei ole varE>in monta. Näistä voivat Suomen puolella
21806: tulla kysymykseen vain Hangon, Turun ja Uudenkaupungin
21807: satamat.
21808:      Jo ennen nykyistä yleiseurooppalaista sotaa oli ilmeistä,
21809: että asiain kehitys tulisi käymään siihen suuntaan, että Suo-
21810: men yli idästä länteen käyvät liiketiet tulisivat mitä suurim-
21811: massa määrässä otettaviksi tuon suunnitellun ja varma·an
21812: suureksi kehittyvän kauttakulkuliikkeen palv·elukseen, ja oli:si
21813: siis ajoissa ryhdyttävä näiden kulkuteiden varustamiseen ja
21814: lisäämiseen, niin että ne voisivat jossakin määrin tyydyttää
21815: sanottua liikettä. Ja jo sodan aikanakin on käynyt selväksi,
21816: että maamme kautta kulkeva kauttakul.kuliikenne asettaa
21817: niin suuria vaatimuksia länsirannikon sata:mille, että ne ny-
21818: kyisellään eivät voi mitenkään tyydyttää tarvetta. Kuinka
21819: sitten sodan jälkeen kun liikenteen täytyy olettaa kasvavan
21820: monenkertaiseksi? Sodan aikana tapahtunut kauttakulku-
21821: liikenne antaa myöskin selvän viittauksen s~iihen, että rauhan
21822: solmittua Venäjän ja lännen puolella oLevien maiden välinen
21823: liike tulee vastaisuudessa käymään·juuri Suomen- ja Pohjan-
21824: lahden satamien kautta kulkevia teitä. Ja että se liike ei tule
21825: olemaan vähäinen on yksinkertais·esti ymmärrettävissä, kun
21826: otetaan huomioon, että Venäjän suuret liittolaisvaltiot ovat
21827: Euroopan länsiosassa ja Atlantin tois.ella puolen, Amerikrussa.
21828: Sanottu liike, joka ennen sotaa suureksi osaksi kulki suoraan
21829: maitse keski- Euro01ppaan tai Itämeren i·tä- ja eteläosassa ole-
21830:              1
21831: 
21832: 
21833: vien s·atamien kautta, tulee rauhan solmittua varmaan kart-
21834: tamaan noita entisiä kulkuväyliä, ja silloin ei ole muuta mah-
21835: dollisuutta kulkuteiden löytämiseks·i usem mainittua liiken-
21836: 644     XI, 5. -   Rautatie Riihimäki-Uusikaupunki.
21837: 
21838:  nettä varten, kuin ,edellä viitatut tiet suureksi osaksi Suomen
21839:  kautta.
21840:       Kuten sanottu tuli kysymys Venäjän ja Ruotsin sekä mui-
21841:  den lännen puoLella olevien maiden välisen liikenteen edulli-
21842: simpien kulkuteiden suunnittel,emisesta erikoisemmin päivä-
21843:  järjestykseen joku vuosi sitten, kun Nevajoen yli rakennettu
21844:  rautatiesilta oli valmistunut. Niinpä Uudenkaupungin Val-
21845: tuustokin ryhtyi toimiin kiinn:i.ttääkseen asianomaisten huo-
21846: mion niihin suuriin etuihin, mitä kaupunki asemansa ja erin-
21847:  omaisen satamansa kautta voi tuolle liikenteelle tarjota. V al-
21848: tuusto oli joulukuun 30 päivänä 191'3< asettanut rautatiekomi-
21849: tean valmistamaan ja eteenpäin ajamaan kysymystä rauta-
21850: tien rakentamisesta Uudestakaupungista suoraan sisämaahan,
21851: mikä kysymys Uudenkaupungin kehittymiselle satamakau-
21852:  punkina oli mitä tärkein. Kun sitten Turun kaupungin Val-
21853: tuuston 'istunnossa helmikuun alussa vuonna 1914 esille tuo-
21854: tiin sellainen lausunto, ettei Turun satama, ,ollen ahdas ja
21855: matala, voi vastaisuudessa tyydyttää sitä liikettä, jonka täy-
21856: tyy otaksua suuntautuvan Venäjältä, aina 'Siperiasta saakka,
21857: lännen puolella oleviin maihin Suomen kautta, ja kun sanotun
21858: Valtuuston enemmistö oli yhtä mieltä siitä, katsoen Turun
21859: sataman kaipaavan jotakin apusatamaa, niin päätti Uuden-
21860: kaupungin Valtuusto rautatiekomitean esityksestä p-erustel-
21861: lussa anomuksessa esittää hallitukselle, 'että harkittaessa ky-
21862: symystä rautatien rakentamisesta Venäjän ja Ruotsin sekä
21863: muiden lännen puolella olevien maiden välisen kauttakulku-
21864: liikkeen tarpeitten tyydyttämiseksi Riihimäeltä ma'hdollisim-
21865: man suoraan johonkin satamaan maamme länsirannikolla,
21866: kiinnitettäisiin huomiota siihen, että Uusikaupunki asemansa
21867: .i·a erinomaisen satamansa sekä siihen johtavicen sopivien kul-
21868: kuväylien vuoksi olisi asetettava mainitun rautatielinjan
21869: päätekohdaksi.
21870:      ·Ne syyt ja perusteet, jotka oikeuttavat Uudenkaupungin
21871: saamaan osakseen erikoista huomiota tätä erinomaisen tär-
21872: keätä ja suurisuuntaista liikeväylä-kysymystä ratkaistaessa,
21873: keskittyvät pääasiass·a kaupungin asemaan, sen erinomaiseen
21874: satamaan ja sen edellytyksiin juuri talviliikesatamaksi ynnä
21875:                    XI, 5. -   Kasldnen y. m.                645
21876: 
21877: siihen johtaviin turvallisiin ja syviin kulkuväyliin. Nämät
21878: satamaa ja kulkuväyliä koskevat seikat ovat asiantuntijoille
21879: kyllä selvillä, mutta kun niihin ,ei kuitenkaan ole kiinnitetty
21880: niin suurta huomiota, kuin ne ansaits·evat, ja kun esim. pa-
21881: rina viime talvena on saatu siinä suhteessa uusia kokemuksia,
21882: esitettäköön ne tässä päakohdissaan uudelleen.
21883:     Uudenkaupungin satama sisältää kaksi osaa, niinkutsutun
21884: ulkosataman ja sisäsataman, jotka kumpikin ovat hyvin tila-
21885: vat. Syvyysmittaukset satamakartalla osottavat, että ulko-
21886: satamassa on vettä aina 42 engl. jalkaan ja sisäsatamassa
21887: 24 engl. jalkaan. Pohja kumpaisessa.kin satamassa on savea,       •
21888: jot@ sitä on helppo tarpeellisissa paikoissa ruoppaamalla sy-
21889: ventää. Satamaa suojaavat tuuheametsäiset sa.aret, ja jatkuu
21890: saaristoa, sisäs.atamasta luettuna, 18, engl. peninkulmaa, jol-
21891: loin avoin meri alkaa. Satamien rannat ovat jo itsestään län-
21892: teen päin syviä, ja voidaan niitä jokseenkin vahillä kustan-
21893: nuksilla syventää tarpeen mukaan.
21894:     Satamasta johtavat seuraavat kulkuväylät:
21895:      1) Po'hjoiseen päin Lyökin (Lökö) majakan ohi Pohjan-
21896: lahteen, jota väylää pitkin luotsit ovat velv,olliset kuljetta-
21897: maan 24 engl. jalkaa syvässä kulkevia laivoja, ja on Lyökin
21898: luotsiaseman luona suuri varasatama.
21899:     2) Länteen päin Kirstan salmen kautta Isonkarin (En-
21900: skär) majakan ohi suoraan Pohjanlahteen, jossa väylässä
21901: luotsit nykyään myös-kin ovat velvoitetut kuljettamaan 2:4
21902: engl. jalkaa syvässä kulkevia laivoja, mutta joka väylä, kai-
21903: varoalla Kirstan salmessa hiekka- ja savipohjaa 800 engl.
21904: jalan pituudelta, jokseenkin vähillä kustannuksilla voidaan
21905: tehdä kyllin syväksi 27 engl. jalkaa syvässä kulmaville lai-
21906: 'Voille, sekä
21907:     3) etelään päin haaraantuen edellämainitusta väylästä
21908: ennen Isonkarin majakkaa ja johtaen suoraan Itämerelle.
21909:     Eteläinen väylä johtaa Uudestakaupungista J urmon,
21910: 'Fiskön, Måshagan kautta Degerbyn luotsi- ja tulliasemalle,
21911: Föglön pitäjässä, jonne matka Uudestakaupungista sanottua
21912:  väylää pitkinon 59· e;ngl. peninkulmaa, eli siis lyhyempi kuin
21913:  mikään muu kulkuväylä sinne jostakin Suomen mannermaan
21914:     646     XI, 5. -   Rautatie Riihimäki-Uusikaupunki.
21915: 
21916:      kaupungista. Toinen syvä ja suora kulkuväylä etelään päin,
21917:     joka tarjoaa laivaliikkeelle mahdollisimman suuren varmuu-
21918:      den ja turvallisuu<len ja kulkee edellämainitun eteläisen väy-
21919:     län kanssa, sen itäpuolella, samansuuntaisesti, johtaa niinkut-
21920:     sutun Vattuskiftetin ja Kökarin saariston kautta suoraan Itä-
21921:     meressä olevalle Bogskärin ma.ja;kalle, leikaten Turun-De-
21922:     gerbyn väylän Bogskärin johtoloiston luona, ja on se jo suu-
21923:     rimmaksi osaksi valmiiksi mitattu eli trallattu. Mainitulla
21924:     väylällä on se etu, etteivät ahtojäät siinä milloinkaan .estä
21925:     liikennettä, kuten usein Hangon ja Utön edustalla. Matka
21926: •   Uudestakaupungista ahtojäistä vapaaseen osaan Itämerta on
21927:     myöskin lyhyempi kuin mistään muusta Suomen mantereen
21928:     kaupungista. Paitsi äsken mainittua. etua, on mainitulla väy-
21929:     lällä sekin etu, että se kulkee yhd-enmukaisesti niiden meri-
21930:     virtojen kanssa, jotka Ahvenanmaan itäpuolella: yhdistävät
21931:     Pohjanlahden ja Itämeren vedet toisiinsa ja jotka voimakkuu-
21932:     tensa vuoksi estävät jään Uudenkaupungin ja; Ahvenanmaan
21933:     välillä muodostumasta milloinkaan niin vahvaksi, kuin mitä
21934:     tapahtuu Ahv·enanmaan saariston sisäosissa. ja sitä idempänä,
21935:     jossa nuo virrat eivät enää ole vaikuttamassa niin voima.k-
21936:     'kaina.
21937:         Tärkeimpänä edellytyksenä, paitsi itse sataman syvyyttä,
21938:     tilavuutta ja suojaista asemaa, talviliikenteen ylläpitämiselle
21939:     ovat jääsuhteet niissä kulkuväylissä, jotka Uudestakaupun-
21940:     gista johtavat etelään päin Ahvenanmaata kohden ja suoraan
21941:     Itämerelle. Siinä suhteessa on pari kulunutta talvea tarjon-
21942:     nut hyvän tilaisuuden havaintojen ja mittauksien tekoon,
21943:     dotka erinomaisesti vahvistavat niitä tietoja, mitä asiantunti-
21944:     joilla näistä jääsuhteista ennenkin on ollut, ja puolustavat
21945:     Uuttakaupunkia aivan erikois·esti soveltuva;ksi talviliikesata-
21946:     maksi. Parina viime talvena on ollut ankaria pakkasia, jotka
21947:     jäädyttivät Pohjanlaht.ea tavattomasti, mutta siitä huolimatta
21948:     ei jään vahvuus Uud-en'kaupungin satamassa tammikuun 31
21949:     päivänä 1916 mitattaessa ollyt yli 17 tuumaa; kulkuväylässä
21950:     siitä etelään päin Skiftetin pohjoisosassa oli jään paksuus 17
21951:     tuumaa ja eteläosassa 14 tuumaa sekä Vattuskiftetillä 14-15
21952:     tuumaa. Viimeisinä kymmenenä vuotena ei jään vahvuus
21953:                     XI, 5. -Kaskinen y. m.                     647
21954: 
21955: Vattuskiftetillä ollut koskaan enempää kuin 16 tuumaa, mikä
21956: ilmenee kruunun! uotsien y. m. antamista todistuksista. Ahto-
21957: jäätä samojen todistuksien mukaan ei myöskään kyseessä ole-
21958: ville, -etelään päin vieville väylille ole muodostunut, eikä saa-
21959: j.akaan muodostua, kun ulkokarit pysyttävät sen edempänä
21960: Pohjanlahdella, niinkuin silmäys kartaUekin-helposti osottaa.
21961: ~Väylän aukipitäminen koko talven sellaisessa sileässä jäässä,
21962: jonka vahvuus ei ole edellämainittua suurempi, on tavalli-
21963: hilla jäänmurta.iilla tai talviliikettä varten varustetuill8i höy-
21964: rylaivoilla yksinkertainen ja helppo asia, josta maamme talvi-
21965: laivaliike ·esim. Turun-Tukholman väylällä on hyvänä to-
21966: distubena.
21967:      Pari viimeistä talvea ovat toisaalta tuoneet ilmi sen seikan,
21968: ettei Rauman eikä Mäntyluodon satamia kovina talvina voida
21969: •käyttää talviliikettä ylläpitämään, sillä se on näinä talvina
21970: Rauman edustalla ja Mäntyluodon ulkopuolella olevien ahto-
21971: jäid·en vuoksi ollut monta viikkoa keskeytettynä, laivat ovat
21972: auttamattomasti tarttuneet jäihin kiinni, vieläpä valtion jään-
21973: murtajalaivakin on ollut voimaton liikkumaan Rauman ulko-
21974: puolella olevissa ahtojäissä. Sellaisia seisauksia ei suunni-
21975: teltu idän ja lännen välinen suurliike tietysti voi sallia, ja
21976: jos Uusikaupunki olisi ollut rautatieyhteydessä maamme mui-
21977: den osien ja Pietarin kanssa, niin olisi tätä tietä tarjoutunut
21978: tuqlle lii'kkeelle sellainen väyla, joka. olisi toiminut säännölli-
21979:  sesti ankarasta talvesta huolimatta.
21980:      Kun talviliikettä Uudestakaupungista etelään päin Itä-
21981:  merelle ja länteen päin ·Ruotsiin, suunnitellaan, on edellinen
21982: toteutettavissa tavallisilla talviliiketta varten varustetuilla
21983:  höyrylaivoilla, jotka kai jossakin mää:rin tarvitsisivat jään-
21984:  murtajain apua, milloin jääsuht.eet näyttäisivät erikoisen vai-
21985:  keilta, niinkuin varsinkin Hangon ja myöskin Turun talvi-
21986:  satamissakin osoittautuu tarp.eelliseksi. Tämä liike Itämerelle
21987:  ja siitä edelleen maailman satamiin olisi etupäässä omiansa
21988:  tyydyttämään alussa viitattua idän ja lännen välisen tavara-
21989:  liikkeen tarpeita, eikä se tarvitsisi alkaakseen muita laitteita
21990:  kuin Uudenkaupungin satamarakennuksien ajanmukaisiksi
21991:  648     XI, 5. -   Rautatie Riihimäki-Uusikaupunki.
21992: 
21993:   saattamista ja rautaHen rakentamista Riihimäeltä suoraan
21994:   Uudenkaupungin satamaan.
21995:       Kun taas suunnitellaan erikoisesti mruhdollisimman suoraa
21996:   ja nopeaa matkustajaliikkeen tarpeita tyydyttävää yhdyslii-
21997:   kettä Suomen rannikoilta Ruotsin puolelle, joka liike alussa
21998:   mainitun Venäjän ja Suomen rautatieverkkoj-en yhdistämisen
21999:   jälkeen epäilemättä tulee suuresti kasvamaan, kun suoranai-
22000:   set pikajunat alkavat kulkea Venäjän etäisimmistä paikoista
22001:   Suomeen, niin varmruan on vain a.ja.n kysymy:s, milloin tuota
22002:   matkustajaliikettä välittämään asetetaan höyrylauttayhteys
22003:   jonkun Suomen puolella ·olevan sataman ja Kapellskärin
22004:   välille Ruotsin rannikolla. Tällöin on otettava huomioon, että
22005:   matka Uudestakaupungista Kapellskäriin, jos oletetaan 'lii-
22006:   kettä välitettävän höyrylautalla Ahvenanmaan itäosaan ja
22007:   sitten rautateitse Ahvenanmaan fänsirannalle sekä sieltä höy-
22008:   rylautalla Ruotsiin, tulisi kestämään, jos höyrylautan nopeus
22009:   on 16 solmuväliä ja rautati>ejunan 7()1 km tunnissa, Ahve-
22010:   nanmaan itärannalle 3 tuntia, sieltä junalla Maarianhami-
22011:   naan tai Hammaruddeen 0 t. 35; min., Maarianhaminasta tai
22012:   Hammarudd,esta höyrylautalla Kapellskäriin 1 t. 50 min. eli
22013:   kai1kkiaan 5 t. 2.5 min., josta a!j~asta ainoastaan 4 t .. 50 min.
22014:   kuluu merimatkaan.         ·
22015:        Jotta U odenkaupungin satama· voisi päästä pal veieroaan
22016:   sitä suurta kauttakll.]kulirkettä., josta edellä on ollut puhe,
22017:   on välttämättömänä edellytyksenä se, että Uusikaupunki saa-
22018:   tetaan ma'hdollisimman suoralla rautatielinjalla yhteyteen
22019:   Pietarin kanssa. Se saattaa tapahtua vain siten, että Riihi-
22020:   mäen asemalta Helsingin-Pietarin radalla rakennetaan nor-
22021:   maaliraiteinen rautatie Uuteenkaupunkiin. Jos ajateltaisiin
22022:   - vastoin aikaisemmin mainittua Turun Valtuuston enem-
22023:   mistön mielipidettä - että Turku voisi yksinään tyydyttää
22024:   aiotun liikenteen tarpeen, niin olisi kuitenkin välttämätöntä,
22025:   että Riihimäen asema yhdistettäisiin suoralla rautatiellä Tu-
22026:   run kanssa, jollaisen anomuksen Turun Valtuus,to on halli-
22027:   tukselle tehnytkin pari vuotta sitten pyytäen, että rakennet-
22028: , taisiin suora rautatieyhteys Riihimäeltä Auran asemalle,Toi-
22029:    jalan-Turun radalla. Jos taasen rakennettaisiin suora rau-
22030:                    XI, 5. -   Kaskilien y. m.               649
22031: 
22032: tatieyhteys Riihimäeltä Uuteenkaupunkiin, leikkaisi linja
22033: Turun-Toijalan rataa Mellilän aseman seudulla, joka on
22034: Auran asemalta seuraava Toijaiaan päin. Viimemainittu
22035: linja soveltuisi hyvin palvelemaan Turun kautta kulkevaa
22036: liikettäkin, sillä se pidentäisi matkan Riihimäeltä Turkuun
22037: vain muutamalla kilometrillä si'itä, mitä matka Riihimäeltä
22038: Auran aseman kautta on sinne, joka on aivan mitätön ero
22039: näin pitkällä. matkalla. Sama rataosa Riihimäki--Mellilä
22040: sopisi siis oivallisesti tyydyttämään Turun kautta kulkevaa
22041: liikettä ja myös sitä liikettä, joka olisi suunnattava sen tar-
22042: vitsemaan ,apusatamaan" Uuteenkaupunkiin, kun rata Melli-
22043: lästä jatketaan suoraan viimeksimainittuun kaupunkiin.
22044:     Jotta kysymys Uudenkaupungin-Riihimäen välisen rau-
22045: tatien rakentamisesta tulisi alustavasti valmistettua, antoi
22046: Uudenkaupungin Valtuusto Insinööri' Aadolf Backbergin
22047: kesäkuussa v. 1914 toimittaa silmämääräisen tutkimuks~n sa-
22048: notusta ratasuunnasta ja laatia siitä kartan, selityksen ynnä
22049: likimääräisen kustannusarvion ja samoin suunnitelman ja
22050: kustannusarvion piirustuksineen Uudenkaupungin sataman·
22051: muodostamisesta ja rakentamis·esta suunnitellun suurliikkeen
22052: tarpeita tyydyttävaksi. Mainitut suunnitelmat ja selitykset
22053: kustannusarvioineen osottavat, että rautatien rakennuskus-
22054: tannukset tulisivat nousemaan 18,800,000 markkaan sekä
22055: sataman rakennustyöt 1,550,000 markkaan.
22056:     Koska tähän asti toimitetut tutkimukset ja asiasta han-
22057: kittu monipuolinen selitys osottavat, ettei oLe toista satamaa
22058: maamme länsi- ja lounaispuolella, joka voisi vetää vertoja
22059: Uudenkaupungin satamalle j8J sen tarjoamille eduille, niin
22060: pitäisi oleman aivan luonnollista, että Uusikaupunki otetaan
22061: huomioon kauttakulkusatamana, kun suunnitellaan mahdolli-
22062: simman suoraa ja turvallista kulkutietä Venäjän' sekä Ruot-
22063: sin ynnä muiden lännen puolella olev~en maiden välille.
22064:     Edellä esitettyjen seikkojen perusteella anomme kun-
22065: nioittaen,
22066: 
22067:                että Eduskunta päättäisi täydellisen tutki-
22068:             muksen toimitettavaksi normaaliraif:eisen rauta-
22069: 660      XI, 5. -   Rautatie Riihimäki..c-Uusikaupunki.
22070: 
22071:              tien r·akentamisesta valtion varoilla Riihimäen
22072:              asemalta Mellilän aseman kautta Uuteenkaupun-
22073:              kiin.
22074: 
22075:       Helsingissä 24 p:nä huht~kuuta HH7.
22076: 
22077:        J. Kaskinen.                K. E. Raade.
22078:        Iida Yrjö-Koskinen.         E. Nevanlinna.
22079:                                                 •
22080:                                                             651
22081: 
22082:  XI, 6 , - Anom .. ehd. N:o 99.
22083: 
22084: 
22085: 
22086: 
22087:               Sjöstedt-Jussila, Osk. Ansh., y, m.: Normaali-
22088:                  rriiteisen rautatien rakentamisesta Porin kau-
22089:                  pungista Kankaanpään kautta Haapamäen
22090:                  asemalle.
22091: 
22092: 
22093:                 S u o m e n E d u s k u n n a l l e.
22094: 
22095:       Viitaten 1914 v :n valtiopäiville annetun anomusehdotuk-
22096:   sen N :o 103 perusteluihin, jotka löytyvät viimemainittujen
22097: • valtiopäivien asiakirjojen Liitteissä XI, siv. 867, ehdotamme
22098:   kunnioittavimmin, että Suomen Eduskunta ~äättäisi anoa,
22099:                  että nonnaaliraiteinen rautatie rakennettaisiin
22100:               Pori,sta Kankaanpään y. m. kunti,en kautta Haa-
22101:               pamäen asemalle Vaasan radalla, sitten kuin ne
22102:               kunnat, .ioiden halki tämä rata tulisi ku~kemaan,
22103:               ovat hallitukselle .iättäneet sitoumukset kaikkien
22104:               11akkolunastus kustannusten suori ttam i ses ta.
22105: 
22106:      Helsingissä huhtikuun 25 p :nä 1917.
22107: 
22108:        Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila. F. 0. Lilius.
22109:        Kyösti Haataja.              Lucina Hagman.
22110:                     Eveliina Ala-Kulju.
22111: 662
22112: 
22113: XI, 1. -   Anom. ehd. N :o 102.
22114: 
22115: 
22116: 
22117: 
22118:              ÅI~okallio, Gust.:Rautatien rakentamisesta Kar-
22119:                 jalan radalta Koirinojan satamaan ja. sieltä
22120:                 Suojärven itärannalle.
22121: 
22122: 
22123:                S u o m e n E d u s' k u n n a l l e.
22124: 
22125:     Viitaten e<lellisten valtiopäiväin asiakirjoihin saan kun-
22126: nioittaen ehdottaa Eduskunnan anottavaksi,
22127: 
22128:                  että normooliraiteinen mutatie rakennettai-
22129:              siin Karjalan radasta läpi Impilahden K oirin-
22130:              oja,., satam,aan ja sieltä Suojärven itärannalle.
22131: 
22132:       Helsingissä huhtikuun 25 p:nä 1917.
22133: 
22134:                                              Gust. Arokallio.
22135:                                                               653
22136: 
22137: XI, s. -   Anom. ehd. N :o 103.
22138: 
22139: 
22140: 
22141: 
22142:             Arokallio, Gust.: Rautatien 1'akentamisesta lisal-
22143:                melta Ylivieskoon ja Oulusta Vaalaan . .
22144: 
22145: 
22146:               S u o m e n E d u s k u n n a 1 l e.
22147: 
22148:    Viitaten edellisten valtiopäiväin asiakirjoihin ja pitäen
22149: välttämättömänä, että tilaisuutta työansioon rautatietöiStSä
22150: on jatkuvasti olemassa, saan kunnioittaen ehdottaa Eduskun-
22151: nan anottavaksi,
22152:                 että ensi tilassaJ on ryhdyttävä Iisalmen-Yli-
22153:             vieskan ja Oulun-·-V oolan rautateiden rakoota-
22154:             miseen, joista Eduskunta jo vuoden 1909 valtio-
22155:             päivillä on päättänyt.
22156: 
22157:     Helsing-i"Ssä huhtikuun 25 p:nä 1917.
22158: 
22159:                                            Gust. Arokallio.
22160:                                              .
22161:                         ••           ••
22162: VALTIOPAIVAT
22163:               1917
22164: 
22165:         LIITTEET
22166:                  XII
22167: VAI1TIOPÄIVÄIN LOPUI1LA TEHTYJÄ
22168:     EDUSKUNTAESITYKSIÄ JA            ~
22169:       ANOMUSEHDOTUICSIA
22170: 
22171: 
22172: 
22173: 
22174:          HELSINGISSÄ, 1917
22175:      SUOMEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
22176:                                                         657
22177: 
22178: 
22179: XII. 1. -   Edusk. esit. N:o 26.
22180: 
22181: 
22182: 
22183: 
22184:              Airola, M. A.: Ehdottts laiksi järjestyksenpi-
22185:                 aosta karupungeissa.
22186: 
22187: 
22188:                 Suomen Eduskunnalle.
22189: 
22190:     Senkin jälkeen kun 14 päivää valtiopäiväin avaami-
22191: sesta jo on kulunut, on edustaja V. J:n 30 §:n mukaan
22192: oike'!ltettu tekemään eduskuntaesityksen, jos siihen joku
22193: valtiopäiväin aikana sattunut tapaus suorastaan antaa
22194: aihetta. Järjestyksenpidon alalla on valtiopäiväin aikana
22195: jo toistamiseen puhje.nnut järjestysmiesten lakko maan
22196: pääkaupungiss!t, joka tälläkin hetkellä lakon vaikutuksesta
22197: on ilman valtion ja yhteiskunnan asettamaa ja tunnusta-
22198: maa järjestysvaltaa, mitä seikkaa, samoin kuin eräitä toi-
22199: siakin järjestyksenpitoa koskevia tapauksia, täytyy pitää
22200: sellaisina tapauksina, jotka oikeuttavat edustajan varsi-
22201: naisen alotteentekoajan loputtuakin tekemään eduskunta-
22202: esityksen, ja siksi rohkenen esittää Eduskunnan käsiteltä-
22203: väksi ja päätettäväksi tähän alotteeseen sisältyvän edus-
22204: kuntaesityksen.
22205: 
22206: 
22207:     Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden voimassa pitä-
22208: minen on Suomen kaupungeissa verrattain myöhäisiin ai-
22209: koihin asti ollut kunnallinen asia. 1600- ja 1700-luvuilla
22210: vakaantuneiden ja useissa näinä vuosisatoina annetuissa
22211: asetuksissa julkilausuttujen periaatteiden mukaan oli jär-
22212: jestyksen ylläpito aikoinaan tärkeimmän itsehallintoeli-
22213: men, maistraatin· huolena. Järjestyksenvalvontaa hoidet-
22214: ft58      XII, 1. -   Järjestyksenpito kaupungeissa.
22215: 
22216: tiin samalla tavoin kuin paikallishallinnon muitakin jär-
22217: jestys- ja talousasioita. Maistraatin alaisina huolehtivat
22218: lähinnä kaupunginviskaali, ja, niin kauvan kuin nimen-
22219: omaan tätä tehtävää varten ei ollut erikoisia poliisi- eli
22220: järjestysmiehiä.;kaupungin palovartijat järjestyksen yllä-
22221: pidosta. Ainoastaan sikäli kuin valtion hallintoelimillä oli
22222: oikeus pormestarin ja raatimiesten virkoja taytettäessä
22223: vaikuttaa näitten virkamiesten ~imitykseen ja sikäli kuin
22224: kaupunkien hallinto yleensä oli maaherran ylivalvonnan
22225: alainen, oli valtiolla kaupunkien itsehallinto-oikeutta ra-
22226: joittava oikeus ottaa osaa järjestystoimen hoitoon. Ruot-
22227: sin valtakunnan porvaristolle ja kaupungeille v. 1789
22228: annetussa vakuutuksessa vahvistettiin. sittemmin kaupun-
22229: kien vanhempina ja uudempina aikoina saavuttamat etuu-
22230: det ja erioikeudet, joitten joukossa erikoisesti mainittiin
22231: oikeus määrätä virkoihin alemmat virka- ja palvelusmie-
22232: het. Niinkuin kaupunkien oikeus itsenäisesti huolehtia
22233: järjestyksen ylläpidosta niitten alueella siten oli suora-
22234: nainen ·seuraus kaupunkien ikivanhan itsehallintoperi-
22235: aatteen noudattamisesta, niin se myöskin oli saanut kau-
22236:  punkien muitten erioikeuksien luonteen ja pyhyyden.
22237:      Senjälkeen kuin Suomi erotettiin Ruotsin valtakun-
22238: nasta ruvettiin kaupunkien järjestystoimen järjestelyssä
22239:  eräissä tapauksissa noudattamaan toisia, kaupunkien van-
22240: han itsehallinto-oikeuden kanssa ristiriidassa _olevia peri-
22241: aatteita. 01Qt kaupungeissa, ensiksi maan vanhassa pää-
22242:  kaupungissa, Turussa, olivat vähitellen kehittyneet sille
22243: kannalle, että järjestyksenvalvonta oli eroitettava maist-
22244: raatista erikoisen viranomaisen tehtäväksi, ja joulukuun
22245:  17 päivänä 1816 annetulla keisarillisella säännöksellä ja
22246:  julistuksella perustettiin mainittuun kaupunkiin erikoinen
22247:  poliisikamarL Tämän uuden virkakunnan järjestelyssä ei
22248:  enää noudatettu vanhoja itsehallinnollisia periaatteita,
22249:  vaan valtio pidätti itselleen suuren vaikutusvallan poliisi-
22250:  kamarin kokoonpanon määräämiseen ja sen alaisten vir-
22251:  kailijain nimittämiseen. Poliisikamarin puheenjohtajana
22252:  toimi maaherra ja hänen poissaollessaan poliisimestari .
22253: 
22254: 
22255: 
22256: 
22257:                                                             ..
22258:                       XII, 1. -   Airola.                   659
22259: 
22260: 
22261: Poliisimestarin nimitti kenraalikuvernööri yhdessä se-
22262: naatin kanssa >>ilman ehdollepanoa>>, kuten asetuksessa
22263: nimenomaan sanottiin. Poliisikamarin kummatkin muut
22264: jäsenet, joitten tuli olla kaupungin raatimiehiä, määrä-
22265: sivät toimeensa maaherra ja maistraatti yhdessä vuodeksi
22266: kerrallaan. Poliisimiehistön otti toimeensa poliisikamari.
22267: Tällaisella järjestelyllä oli otettu askel poliisilaitoksen muut-
22268: tamiseksi kunnallisesta laitoksesta valtion laitokseksi,
22269: joskaan tämän laitoksen ei kuitenkaan voida katsoa vielä .
22270: tämän kautta täydellisesti kadottaneen kunnallista luon-
22271: nettaan.
22272:      Pyrkimyksellä muodostaa poliisilaitos näin valtion eli-
22273: mistä läheisesti riippuvaksi laitokseksi oli juurensa 1800-
22274: luvun alkupuolen yleisessä hallitusjärjestelmässä. Jo Ruot-
22275: sin vallan loppuaikoina oli hallitus valtakunnan hallin-
22276: nossa koettanut toteuttaa niitä n. s. poliisivaltio-järjes-
22277: telmälle ominaisia periaatteita, mitkä 1600- ja 1700-
22278: luvuilla useimmissa muissa Europan maissa olivat pääs-
22279: seet vallalle, mutta jotka Ruotsissa Vapauden ajalla olivat
22280: kokonaan tulleet syrjäytetyiksi. Hallituksen Vapauden
22281: ajan päätyttyä omaksumat hallintoperiaatteet eivät kui-
22282: tenkaan ehtineet sanottavasti lyödä leimaansa kaupunkien
22283: hallintoon ennen vuosien 1808-1809 tapahtumia. Vasta
22284: senjälkeen kuin Suomen hallintoa uudella pohjalla ryh-
22285: dyttiin järjestämään, onnistui maan hallituksen, jossa po-
22286: liisivaltion periaatteet Venäjällä vallitsevien olojen pai-
22287: nostuksesta olivat erinomaisen voimakkaasti edustettuina,
22288: aikaansaada suurempia muutoksia kaupunkienkin hallin-
22289: non alalla.
22290:       Poliisivaltion tärkeimpiä hallinnollisia periaatteita oli,
22291:  että hallitsijalla absoluuttisen, rajattoman valtansa to-
22292:  teuttamiseksi oli käytettä.vänään hallitsijasta ehdotto- ·
22293: ·masti riippuvainen ja hänen käskyjään ja tarkoitusperiään
22294:  välittömästi toimeenpaneva virkakoneisto. Erittäin tär:
22295:  keä osuus poliisivaltion hallinnossa oli juuri poliisilaitok-
22296:  sella. Tämän!laitoksen sisäisen järjestyksen täytyi sen-
22297:  tähden perustua sille periaatteelle, että laitoksen virkamie-
22298: 660       XII, 1. -   Järjestyksenpito kaupungeissa.
22299: 
22300: het olivat hallituksesta riippuvaiset ja hallituksen palve-
22301: luksessa. Järjestelmän ·puitteisiin ei sitä vastoin sovel-
22302: tunut alamaisten itsensä järjestämä, itsehallinnollista tietä
22303: muodostettu ja itsehallhitoyhdyskuntain elimenä toimiva
22304: virasto, jonka vfrkailijat itsehallintoyhdyskunnan jäsenet
22305: tai yhdyskunnan edustajisto valitsi. Tässä esitetty poliisi-
22306: valtion hallintoperiaate oli julkilausuttu jo helmikuun 12
22307: päivänä 1812 annetussa kenraalikuvernöörin ohjesäännössä,
22308: jossa muun muassa säädettiin, että poliisilaitoksen yli-'
22309: valvonta kuului kenraalikuvernöörille, mutta mihinkään
22310: suoranaisiin kaupunkien vanhaa itsehallinto-oikeutta louk-
22311: kaaviin järjestelytoimenpiteisiin ei tämän periaatteen julki-
22312: lausuminen sellaisenaan johtanut. Enshnäinen tämän
22313: periaatteen noudattamisesta aiheutunut poikkeaminen
22314: kaupunkien hallhmon alalla vanhasta itsehallintoperiaat-
22315: teesta oli juuri Turun poliisikamarin järjestelyssä to-
22316: teutettu menettely.                              ·
22317:      Samoja periaatteita, joita t'ssä Turun kaupungin po-
22318: liisikamarin järjestelyssä sovellutettiin, noudatettiin myös-
22319: kin, kun jonkunverran myöhemmin Helsinkiin helmikuun
22320:  21 päivänä 1826 annetulla säännöksellä ja Viipuriin kesä-
22321: kuun 7 päivänä 1836 annetulla säännöksellä poliisikamari
22322: perustettiin. Sikäli kuitenkin viimeksimainitun kaupungin
22323: poliisilaitoksen järjestelyssä poikettiin aikaisemmasta käy-
22324:  tännöstä, että poliisimestarin nimittäminen annettiin ken-
22325:  raalikuvernöörin yksinomaiseksi oikeudeksi. Muihin maan
22326:  kaupunkeihin ei poliisikamaria senjälkeen perustettu en-
22327: nenkuin vuosisadan lopulla, ja näissä muissa kaupungeissa
22328:  jäi järjestystoimen hoito ja järjestely sentähden toistai-
22329:  seksi vanhalle itsehallinnolliselle kannalle.
22330:      Suurempien kaupunkien järjestysvallan organisatsio-
22331:  niin 1800-luvulla tehdyistä muutoksista mainittakoon, että
22332:  toukokuun 6 päivänä 1861 Helsingin kaupungin poliisi-
22333:  laitoksesta annetussa asetuksessa säädettiin, että poliisi-
22334:  mestarin nimittäisi hallitsija, komisariot kuvernööri ja
22335:  miehistön poliisimestari. Marraskuun 5 päivänä 1866
22336:  annetussa kuulutuksessa määrättiin sittemmin, että po-
22337:                       XII, 1. -   Airola.                 661
22338: 
22339: 
22340: liisimestarin siitä lähtien nimittäisi kaikissa kaupungeissa
22341: kenraalikuvernööri.
22342:      Olojen kehittyessä pienemmissäkin kaupungeissa ase-
22343: tettiin vähitellen useimpiin kaupunkeihin poliisikonstaa-
22344: peleita, muutamiin ylikonstaapeleitakin järjestyksen yllä-
22345: pitoa varten, mutta nämä hoitivat tehtäviään maistraatin
22346: tai järjestysoikeuden alaisina. Näitten viranomaisten
22347: alaisena oli kaupunginviskaalilla tavallisesti poliisimiehis-
22348: tön lähin johto tehtävänään. Pienempien kaupunkien kus-
22349: tannusten alkaessa kasvaa erikoisten järjestyspoliisien
22350: palkkaamisen johdosta, rupesi valtio vuosisadan loppu-
22351: puoliskolla myöntämään kaupungeille rahallista, kussa-
22352: :!fin tapauksessa erittäin määrättyä avustusta järjestys-
22353: toimen menojen peittämiseksi samaten kuin se jo aikai-
22354: semmin oli myöntänyt tätä suuremmille kaupungeille,
22355:  joilla oli erikoinen poliisilaitos poliisikamareineen. Pie-
22356: nemmistä kaupungeista ilman poliisikamaria siirtyi Tam-
22357: pere 1890-luvun alkupuolella suurempien kaupunkien jouk-
22358: koon, kun tammikuun 14 päivänä 1891 annetulla asetuk-
22359: sella määrättiin perustettavaksi kaupunkiin poliisikamari.
22360:      Järjestysvallan sisäiseen organisatsioniin ei elokuun 4
22361: päivänä 1869 annettu asetus poliisikamarin tuomiovallasta
22362: vaikuttanut, se kun ainoastaan supisti pollisikamareille
22363: kuuhinutta tuomiovaltaa vain pelkkiin poliisirikkomuk-
22364: siin. Eräs Senaatin 1800-luvul_l lopulla tekemä aloite
22365: kaupunkien poliisilaitoksen uudestaan järjestämiseksi,
22366:  joka aloite kuitenkin koski vain niitten piene:Jnpien
22367: kaupunkien poliisilaitosta, joissa ei ollut poliisikamaria,
22368: ei niinikään johtanut mihinkään huomattavampiin tulok-
22369: siin, vaikka eräs senaatin asettama komitea laatikin asiassa
22370: erään v. i889 valmistuneen ehdotuksen mietintöineen.
22371:  Sensijaan aiheutti maan rikoslainsäädä:p.nön uudistaminen
22372:  vuosisadan lopulla välillisesti eräitä muutoksia puheena-
22373: olevaan puoleen poliisitoimen järjestelyssä, mikä tässä on
22374:  mainittava. V:n 1889 rikoslaki oli entisestään supistanut
22375:  poliisikamarien tuomiovaltaa eräählaatuisissa näiden vi-
22376:  ranomaisten käsiteltävinä olevissa rikosasioissa. Osin tästä
22377:         ..
22378: 
22379: 6fl2         XII, 1. -   Järjestyksenpito kaupungeissa.
22380: 
22381: oli ollut seurauksena, että poliisikamarien kollegialisen jär-
22382: jestymisen katsottiin käyneen tarpeettomaksi, minkä
22383: vuoksi eräillä joulukuun 15 päivänä 1897 Helsingin, Turun,
22384: Viipurin ja Tampereen poliisilaitoksiSta annetuilla asetuk-
22385: silla, samalla kuin poliisikamarin tuomiovalta lopullisesti
22386: poistettiin, poliisikamarin jäsenten virat lakkautettiin.
22387: Kunnat kadottivat tämän kautta entistä enemmän jo näen-          \
22388: näiseksi käynyttä vaikutusvaltaansa poliisilaitoksen hal-
22389: lintoon ja tämä laitos muodostui yhä enemmän valtion
22390: elimeksi.
22391:      Lopullinen poliisilaitoksen vaitioliistuttaminen ta pah-
22392: tui kuitenkin vasta 1900-luvun ensimäisinä vuosina. Vuosi-
22393: sadan vaihteessa Suomea kohtaan Venäjän hallituksen ta-
22394: holta suunniteltujen sorto- ja venäläistyttämistoimenpiteit-
22395: ten valmistelutöitä oli muun muassa poliisilaitoksen muo-
22396: dostaminen luotettavaksi ja tehokkaaksi aseeksi sorto-
22397: politiikan palveluksessa. Jo vuosisadan lopulla oli niit-
22398: ten kaupunkien lukumäärää lisätty, joihin poliisikamari eli
22399: täydellinen poliisilaitos oli perustettava, kun Pori, v. 1899
22400: sai poliisikamarin, mutta uuden vuosisadan ensimäisinä
22401: vuosina oli näitten kaupunkien lukumäärää vielä lisättävä
22402: ja samalla oli kaikissa kaupungeissa poliisivoimaa tuntii-
22403: vasti suurennettava.        Nämä uudistukset toteutettiin
22404: vuosina 1902-1904 eri kaupungeille annetuilla asetuk-
22405: silla. Siten pe~stettiin v. 1902 täydellinen poliisilaitos
22406: Kuopioon, Hämeenlinnaan ja Hankoon, v. 1903 Nikolain-
22407: kaupunkiin ja v. 1904 Ouluun, Kotkaan, Pietarsaareen,
22408: Porvooseen, Mikkeliin ja Tornioon.
22409:      Organisatsionikannalta tärkeänä on tässä vielä mai-
22410: nittava elokuun 26 päivänä 1903 annettu asetus poliisin
22411: järjestämisestä niissä kaupungeissa, joissa on täydellinen
22412: poliisilaitos ja helmikuun 18 päivänä 1904 annettu asetus
22413: poliisin järjestämisestä niissä kaupungeissa ja muissa yh-
22414: teiskunnissa, joissa ei ole täydellistä poliisilaitosta. Edel-
22415: liseen asetukseen yhdistettiin jonkunverran uudistettuina
22416: eri säännökset poliisin ·järjestämisestä, mitkä aikaisemmin
22417: oli annettu kutakin kaupunkia varten erikseen säädetyissä
22418:                       XII, 1. -   Airola.               .... 663
22419: 
22420: 
22421: asetuksissa. Jälkimäinen asetus riisti pienempien kau-
22422: punkien maistraateilta niille aikaisemmin kuuluneen osuu-
22423: den järjestyksen ylläpidon hoitoon ja jätti tämän tehtä-
22424: vän kuvernöörin asettamalle poliisikomisariolle tai, mil-
22425: loin tällaista virkailijaa ei katsottu tarpeelliseksi palkata,
22426: nimismiehille, joitten tuli hoitaa sitä kruununvoudin val-
22427: vonnan alaisena sekä kruununvoudin nimittämien yli-
22428: konstaapelien ja konstaapelien avulla.
22429:      Kaupunkien poliisilaitosten kunnallisesta luonteesta
22430: oli näihin aikoihin enää jälellä vain se alkuperäisistä oloista
22431: säilynyt puoli, että poliisilaitosten talous edelleen oli yh-
22432: distettynä kunnan yleiseen talouteen. Poliisilaitoksen ku-
22433: lunkiarvio sisältyi kunnan yleiseen vuosirahasääntöön ja
22434: poliisilaitos oli kunnallisille tilintarkastusviranomaisille
22435: tilitysvelvollinen varojen käytöstä. Niinikään suoritti
22436: valtio vielä kaupungin kassaan sen määrän, minkä kunta
22437: sai valtiolta avustusta poliisilaitoksen ylläpitämiseen.
22438: Tämäkin jäte aikaisemmasta kunnallisesta itsehallinnosta
22439: tällä alalla poistettiin, kun heinäkuun 16 päivänä 1903 ja
22440: helmikuun 18 päivänä 1904 annetuilla asetuksilla määrät-
22441: tiin että kuntain v:n 1904 alusta oli suoritettava osuutensa
22442: poliisilaitoksen menojen peittämiseen lääninrahastoon,
22443: josta oli seurauksena, että myöskin kuntien tilintarkastus-
22444: oikeus lakkasi. Kaupunkien välittömästi suot.:itettaviksi
22445: jäivät enää vain kustannukset tarkoituksenmukaisten
22446: huoneustojen hankkimisesta lämmityksineen ja valais-
22447: tuksineeri· poliisilaitoksen tarpeeksi sekä poliisihenkilö-
22448: kunnan varustamisesta aseilla ynnä tarvitta villa hevosilla
22449:  ja ratsasneuvoilla.
22450:      Senjälkeen kuin nämä sortokauden muutokset toteutet-
22451: tiin ei huomattavampia uudistuksia poliisilaitoksen orga-
22452: nisatsionissa ole toimeenpantu. Täydellinen poliisilaitos
22453: on edellämainittujen kaupunkien lisäksi v. 1916 perustettu
22454: Raumaan, Lappeenrantaan ja Lahteen, joten täydellisiä
22455: poliisilaitoksia ennen vallankumousta oli kaikkiaan 18
22456: kaupungissa eli Helsingissä, Turussa, Tampereella, Vii-
22457: purissa, Vaasassa, Oulussa, Porissa, Kuopiossa, Kotkassa,
22458: 664       XII, 1. -   .Järjestyksenpito kaupungeissa.
22459: 
22460: Raumalla, Pietarsaaressa, Hangossa, Hämeenlinnassa, Lah-
22461: dessa, Porvoossa, Mikkelissä, Lappeenrannassa ja Tor-
22462: niossa.
22463:      Mainittakoon että eri kaupunkien poliisilaitosten meno-
22464: säännöt viimeksi olivat järjestelyn alaisina v. 1916 ja että
22465: uudet palkkaussäännöt sittemmin vahvistettiin ja julkais-
22466: tiin kesäkuun 22 p:nä, syysk. 9 p:nä ja lokak. 26 p:nä
22467: 1916 annetuissa asetuksissa. Kuntien osuus poliisilaitok-
22468: sen menojen ylläpitämiseen on Helsingissä ja Viipurissa
22469: 2j , Tampereella 2/ , Kuopiossa ja Mikkelissä % sekä
22470:    7                  5
22471: muissa kaupungeissa Y3 vuosirahasääntöön otetuista me- . ~
22472: noista.
22473:      Lopuksi on vielä mainittava seuraava aikoinaan tehty
22474: aloite poliisin uudestaan järjestämiseksi. Sittenkun hal-
22475: litsija, esitettäessä Suomen valtiosäätyjen helmikuun 17
22476: päivänä 1905 tekemää anomusta, joka koski venäläisen
22477: santarmi-osaston virkatoiminnan lakkauttamista Suomessa,
22478: oli antanut Suomen ministerivaltiosihteerille toimeksi ryh-
22479: tyä keisarikunnan sisäasiainministerin kanssa neuvotte-
22480: luihin sellaisesta Suomen poliisilaitoksen uudelleenjärjes-
22481: tämisestä, että Suomen po1iisiviranomai'lille voit~isiin
22482: uskoa valtiollisen polii'lin tehtävät vapauttamaila san-
22483: tarmikunta tästä toimesta, käski Senaatti syyskuun l
22484: päivänä 1905 lainvalmistelukunnan ennen muita sil1e an-
22485: nettuja tehtäviä ottamaan tämän kysymyksen harkitta-
22486: vakseen ja laatimaan sekä mahdollisimman pian ~enaatille
22487: jättämään ehdotuksen asetukseksi asiassa. Saman vuo-
22488: den marraskuun 24 päivänä jättikin lainvalmistelukunta
22489: sittemmin Senaatille pyydetyn asetusehdotuksen perus-
22490: teluineen, mutta poliisila,itoksen järjestäminen tämän ehdo-
22491: tuksen perusteella kuitenkin raukesi. -
22492: 
22493:     Harkitessani kysymystä kaupunkien poliisilaitoksen eli
22494: järjestyslaitoksen uudelleen järjestämistä, mikä kysymys
22495: Venäjän vallankumouksen aiheuttaman vanhan poliisival-
22496: tio- ja sortojärjestelmän kukistumisen johdosta on noussut
22497: ratkaistavaksi, olen asettunut sille kannalle, että järjestyg~
22498:                                         ~
22499:                         XII, 1. -   Airola.                  665
22500: 
22501: 
22502:   vallasta jälleen on tehtävä kunnallinen laitos. Paitsi sitä,
22503:   että tällainen järjestely edellä osoitetulla tavalla suorastaan
22504:   on kaupunkien erioikeuksien edellyttämä, puhuvat pai-
22505:   navat sekä periaatteellis~t että käytännölliset syyt tällai-
22506:   sen järjestelyn puolesta. Järjestysvallan muuttaminen
22507:   valtion elimeksi on sellaisenaan ollut ristiriidassa maamme
22508: . kaupungeissa muuten vuosisatojen kuluessa vakaantu-
22509:   neen itsehallinnon kanssa ja se sotii myöskin niitä hallin-
22510:   nollisia periaatteita vastaan, joita nykyaikaisessa ·kansan-
22511:   valtaisesti ja.,parlamenttaarisesti hallitussa oikeusvaltiossa
22512:   on noudatettava. Järjestysvallan tulee niinkuin kaikkien
22513:  .muittenkin järjestys- ja talousasioita hoitavien paikallisten
22514:   viranomaisten olla paikallisen itsehallintoyhdyskunnan
22515:   itsensä muodostama elin, kunnallinen viranomainen, jonka
22516:   virat kunta itse edustajistonsa tai tämän valtuuttaman
22517:   lautakunnan tai virkailijan kautta täyttää. Yleisen jär-
22518:   jestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen, mikä edelleen
22519:   niinkuin tähänkin asti, on oleva järjestysvallan tehtävä,
22520:   on niin orgaani'3esti, elimellisesti liittyvä kaupunkikuntain
22521:   yleiseen tehtäväpiiriin, että käytännössä on mahdotonta
22522:   ristiriitoja ja; häiriöitä synnyttämättä eroittaa sitä kau-
22523:   punkikuntain hallintoelimistä riippumattoman viranomai-
22524:   sen tebtäväksi. H~llintoaloja, joitten aina täytyy pysyä
22525:   kunnallisten itsehallintoviranomaisten hoidettavina ja joi-
22526:   hin järjestysvallan tehtävät mitä moninaisimmilla tavoin
22527:   ovat kiedottuina, ovat esimerkiksi terveydenhoito, puh-
22528:   dist.ustoimi, katujen sekä muitten liikenneväylien ja -lai-
22529:   tosten, myös satamain hoito, palotoimj ja rakennuspoliisi,
22530:   ja oikeuden myöntäminen paikallisesti toimivalle valtion
22531:   viranomaiselle ottaa osaa tällaisten hallintoalojen hoitoon
22532:   saattaa, jos nämä valtion vira.nomaiset eivät suopeasti suh-
22533:   taudu kunnallisiin viranomaisiin tai ehdoin tahdoin pyr"
22534:   kivät valtaansa laajentamaan, tehdä kunnallisten viran-
22535:   omaisten toiminnan näillä aloilla hankalaksi tai suorastaan
22536:    merkityksettömäksi, epäkohta, josta viime vuosien aikana
22537:   on saatu monia todisteita. Kunnalliselle pohjalle muodos-
22538:   tettu järjestysvalta tarjoaa sitäpaitsi takeita siitä, että
22539: 666        XII, 1. -   Järjestyksenpito kanpnngeissa;
22540: 
22541: · järjestysvaltaa ei voida käyttää sentapaisen hallitusvallan
22542:   harjoittaman valtiollisen sorron välineenä ja toteuttajana,
22543:   kuin tähän asti on ollut asianlaita.
22544:       Järjestysvallan muodostaminen kuunailiseksi laitok-
22545:   seksi ei sellaisenaan estä järjestysvaltaa suorittamasta
22546:   niitä tehtäviä, mitkä voiniassaoleva oikeus nimenomaan
22547:   katsoo valtiohallintoon kuuluviksi. Tästä on otettu nimen-
22548:   omainen säännös lakiehdotukseen.
22549:        Kunnallisen hallinnon haarana on järjestyksenpito hoi-
22550:   dettava pääkohdissaan samoja muotoja noudattaen kuin
22551:   muitakin kunnallisia hallintoaloja. Sentähden on järjestys-
22552:   toimen johtoa ja järjestyslaitokseen palkattavain virkajli-
22553:   jain toiminnan valvontaa varten kuhunkin kaupunkikun-
22554:   taan asetettava erikoinen lautakunta, n. s. järjestyslauta-
22555:   kunta. Kysymyksessä miten lautakunta, johon kuuluisi
22556:   vähintäin viisi jäsentä, olisi kokoonpantava, olen asettunut
22557:   sille kannal)e, että kaupunginvaltuuston on asetettava niin
22558:   hyvin lautakunnan puheenjohtaja kuin sen jäsenet, jolloin
22559:   kuitenkin olisi huomioonotettava, että enemmistön jäse-
22560:   nistä tulee olla sellaisia .henkilöitä, jotka kaupungin jär-
22561:   jestyneen työväen yleinen kokous on kaupunginvaltuustolle
22562:   esittänyt. Tämä on mielestäni toistaiseksi välttämätöntä
22563:   siksi, että kaupungin vähävaraisemmalla väestöllä ei ny-
22564:   kyisten kunnallisten äänioikeusolojen vallitessa ole sanan-
22565:    valtaa tämän asian järjestelyssä, joka kuitenkin mitä lä-
22566:    himmin koskee tätä osaa väestöstä, ja että tämän vuoksi
22567:    järjestysvalta, jonka toiminnan menestymisen välttämätön
22568:    ehto on, että se nauttii luottamusta ja arvovaltaa kaikissa
22569:    yhteiskuntakerroksissa, ei nauttisi riittävää luottamusta
22570:    työväestön keskuudessa jollei asiaa näin järjestetä.
22571:        Järjestyslautakunnan tehtävistä yksityiskohdissaan se-
22572:    kä sen suhteesta kaupunginvaltuustoon ja järjestysvallan
22573:    virkailijoihin ei ole aihetta antaa mitään yleisiä säännök-
22574:    siä, vaan jäisi tämä asia kaupunginvaltuuston järjestettä-
22575:    väksi kullakin paikkakunnalla ja on kaupunginvaltuus-
22576:    ton tätä varten vahvistettava järjestyslautakunnalle ohje-
22577:    sääntö.
22578:                       XII, 1. -   Airola.                  667
22579: 
22580: 
22581:      Kaupunkien itsehallintoperiaatteen toteuttamiseksi on
22582: kullekin kaupunkikunnalle ·myönnettävä oikeus itse kau-
22583: punginvaltuustoasaan päättää, onko kaupunkiin järjes-
22584: tettävä sellainen täydellinen järjestysvalta, mikä vastaa
22585: tähänastista järjestelyä kaupungeissa, joissa on poliisi-
22586: kamari, vai riittääkö kaupungin tarvetta varten jokin
22587: yksinkertaisempi järjestysmuoto.
22588:      Mitä tulee kysymykseen järjestysvallan johtajan eli
22589: järjestyspäällikön viran täyttämisestä kaupungeissa, joissa
22590: on täydellinen järjestyslaitos, ei maan hallitukselle olisi
22591: myönnettävä oikeutta ottaa osaa viran täyttämiseen, vaan
22592: tulisi päätösvallan tässä suhteessa kuulua kaupunginval-
22593: tuustolle, järjestyslautakunnan asetettua viran hakijoista
22594: kolme ehdolle. Muulla tavoin ei nimittäin saavuteta sitä
22595: tarkoitusta, että järjestysvalta olisi hallitusvallasta riippu-
22596: maton, puhtaasti kunnallinen laitos. Pitäen silmällä jär-
22597: jestyslaitoksen asettamista mahdollisimman kansanvaltai-
22598: selle pohjalle on aihetta vielä ottaa lakiin nimenomainen
22599: säännös siitä, ettei järjestyspäällikön viran hakijoille olisi
22600: asetett~va määrättyjä pätevyysvaatimuksia, jotta kau-
22601: pungeilla olisi tilaisuus valita virkaan henkilöitä, jotka
22602: nauttivat yleistä luottamusta, , mutta jotka eivät ole suo-
22603:  rittaneet virkatutkintoja.
22604:      Muitten järjestyslaitoksen virkailijain ottamisesta ja
22605:  erottamisesta saisi kaupunginvaltuusto itse antaa tarpeel-
22606:  lisiksi katsomansa ohjeet.
22607:      Siihen nähden että kunnallinen järjestysvalta hoitaa
22608:  vaitionkin kannalta erinomaisen tärkeätä hallintoalaa ja
22609:  täyttää eräitä valtion poliisihallintoon kuuluvia tehtäviä,
22610:  olen sitä mieltä, ~ttä valtion olisi valtioavun muo-
22611:  dossa h.elpoitettava järjestyksenpidon aiheuttamien me-
22612:  nojen peittämistä. Siksi on alotteessa ehdotettu määrät-
22613:  täväkai minimimäärä, Ya kaikista menoista, jolla valtion
22614:  vähintäin olisi otettava osaa järjestysvallan menoihin.
22615:   .. Lakiehdotukseen olen katsonut tarpeelliseksi ottaa sään-
22616:  nöksen myöskin siitä, että Senaatti oikeutettaisiin mää-
22617:  räämään ehdotetun lain säännökset soveltuvissa kohdin
22618: 668        XII, 1. -- .Järjestyksenpito kaupungeissa.
22619: 
22620: noudatettaviksi myös kauppaloisaa ja taajaväkisissä maa-
22621: laisyhdyskunnissa, jos se niin hyväksi näkee, koska useat
22622: tämäntapaiset yhdyskunnat ovat kasvaneet niin suuriksi,
22623: että vaativat tehokkaampaa järjestyksenvalvontaa, kuin
22624: mitä maaseutupoliisi voi harjoittaa. Tällaisen säännöksen
22625: ottamisesta lakiin ei ole mitään haittaa, kun hallituksesta
22626: jäisi riippuvaksi, missä tätä lakia olisi sovellutettava,
22627: miSsä ei.
22628:      Järjestystoimen uudistamisesta annettavien säännös-
22629: ten säätämisen järjestyksestä olen sitä mielipidettä, että
22630: edellä esitetyt tärkeämmät, periaatteellista luonnetta ole-
22631: vat säännökset, jotka koskevat osin valtion ja kaupunki-
22632: kuntalli keskenäistä suhdetta, osin järjestysvallan tär-
22633: keimpien virkojen täyttämistä, julaistaisiin eduskunnan
22634: myötävaikutuksella syntyneessä laissa. Nämä puolet esillä-
22635: olevassa hallinnollisessa uudistnksessa koskettelevat niin
22636: läheltä kunnallislainsäädännön alaa ja kaupunkien erioi-
22637: keuksia, että näitten kysymysten järjestelyä vain hallin-
22638: nollisen asetuksen perusteella ei voida katsoa tarkoituk-
22639: senmukaiseksi eikä itsehallinnolliselta kannalta oikeaksi.
22640: Tällainen laki turvaisi sitäpaitsi paremmin kunnallista
22641:  itsehallintoa tällä alalla mahdollisesti vastedes uhkaaviita
22642:  loukkauksi1ta.
22643:      Paitsi ehdotusta tällaiseksi yleiseksi laiksi järjestyksen-
22644: pidosta kaupungeissa olisi annettava kaupunkien järjestys-
22645:  vallan toimintaa koskevia yksityiskohtaisia määräyksiä,
22646:  mutta ne sopii myöhemmin julaista hallinnollista tietä.
22647: 
22648:    Sen perusteella, mitä edellä olen esittänyt, kunnioit-
22649: taen ehdotan,           ·
22650:                  että Eduskunta näillä valtiopäivillä käsitel-
22651:              täväksi ottaisi ja hyväksyisi seuraavan laki-
22652:               ehdotuksen:                  '
22653:                       XII, 1. -   Airola.                 669
22654: 
22655: 
22656:                            Laki
22657:              järjestyksenpidosta kaupungeissa.
22658: 
22659:    Täten säädetään lakina voimassa olemaan seuraavaa:
22660: 
22661:                             l §.
22662:    Järjestyksenpito kaupungeissa on kunnallinen asia,
22663: jota kunkin kaupunkikunnan on hoidettava paikkakun-
22664: nan tarpeitten vaatimalla tavalla sen mukaisesti, kuin
22665: kaupunkikuntien järjestys- ja talousasioista on säädetty,
22666: sekä tässä laissa ja asiasta annetta vissa asetuksissa sää-
22667: detään.
22668:                               ~ §.
22669:     Kaupunkien järjestysvallan tehtävänä on valvoa ja
22670: ylläpitää laillista järjestystä sekä hengen ja omaisuuden
22671: turvaa kaupungissa ja siihen yhdistetyllä alueella.
22672:     Kunnallinen järjestysvalta toimii myöskin valtion po-
22673: liisihallinnon elimenä.
22674:                            3 §.
22675:     Järjestyksen pitoa varten on kuhunkin kaupunkikun-
22676: taan asetettava järjestyslautakunta, johon kuuluvat vä-
22677: hintään viisi kaupunginvaltuuston valitsemaa jäsentä,
22678: joista enemmistön tulee olla kaupungin järjestyneen työ-
22679: väen yleisen kokouksen esittämiä. Vaalikelpoinen jär-
22680: jestyslautakuntaan on myöskin nainen.
22681:     Kaupunginvaltuusto vahvistakoon järjestyslautakun-
22682: nalle ohjesäännön.
22683:                              4 §.
22684:    ~ikkien järjestyslaitoksessa toimivien henkilöiden tu-
22685: lee olla siveellisesti nuhteettomia Suomen kansalaisia, jotka
22686: tuntevat maan ja sen olot sekä taitavat kotimaisen pai-
22687: kallisväestön kieltä ja muutenkin ovat toimeen soveliaita.
22688: 
22689:                           5 §.
22690:    Kaupungeissa, joihin järjestyksenpitoa varten on pe-
22691: rustettu erikoinen laitos, täytetään järjestyspäällikön
22692:                                                  •
22693: 670       XII, 1. -   Järjestyksenpito kaupungeissa.
22694: 
22695: virka siten, että järjestyslautakunta julkipanolla sekä
22696: virallisissa ynnä paikkakunnan sanomalehdissä kolmasti
22697: julaistulla kuulutuksella julistaa viran järjestyslautakun-
22698: nalta kirjallisesti haettavaksi 30 päivän kuluessa, minkä
22699: jälkeen järjestyslautakunnan on hakijoista asetettava
22700: kolme ehdolle, siinä tapauksessa, että näin monta on
22701: virkaa hakenut. Kaupunginvaltuusto asettaa virkaan
22702: jonkun ehdolle pan'nuista.
22703:     Tässä mainitun viran hakijoille älköön asetettako
22704: muita pätevyysvaatimuksia, kuin edellisessä pykälässä
22705: on säädetty.
22706:     Valtuuston asiana on myöskin erottaa järjestyspäällikkö.
22707: 
22708:                             6 §.
22709:     Muitten järjestyksenpitoon tarvittavain virkailijain
22710: ottamisesta ja erottamisesta on voimassa, mitä kaupun-
22711: ginvaltuusto siitä päättää.         ~.
22712: 
22713: 
22714:                              7 §.
22715:      Kaupunkien järjestyslaitoksen ylläpitoon on valtion
22716: otettava osaa apumaksulla, jonka suuruus on vähintään
22717: 1 / laitoksen kaikista menoista. Tätä ~arten lähettäköön
22718:    3
22719: kaupunginvaltuusto -vahvistamansa järjestyslaitoksen vuo-
22720: sirahasäännön sekä ehdotuksen rahasäännön mukaan suo-
22721: ritettavien menojen jaosta valtion ja k~upungin kesken
22722: kuvernöörille, jonka on oman lausuntonsa kera toimitet-
22723: tava asiakirjat Suomen Senaattiin.
22724:      Jollei kaupunginvaltuuston pyytämää valtioapua myön-
22725: netä, olkoon valtuustolla oikeus alistaa asia sen viranomai-
22726: sen harkittavaksi, jonka viimeisenä oikeusasteena on käsi-
22727: teltävä hallinnolliset riita-asiat.
22728: 
22729:                             8 §.
22730:     Mitä tässä laissa on säädetty, on soveltuvissa kohdin
22731: noudatettava myöskin niissä kauppaloissa ja taajaväki-
22732: sissä maalaisyhdyskunnissa, joista Senaatti niin määrää.
22733:                        XII, 1. -   Airola.                   671
22734: 
22735: 
22736:                              9 §.
22737:    Senaatti määrätköön erikoisella asetuksella järjestys-
22738: vallan yleiset toimivallan rajat ja sen yleiset velvollisuudet.
22739: 
22740:                             10 §.
22741:    Tämä laki astuu voimaan               kuun     päivänä
22742: 191 , jolloin kaikki tätä ennen annetut ja tämän lain
22743: kanssa ristiriidassa olevat säännökset lakkaavat olemasta
22744: voimassa.
22745: 
22746: 
22747:    Helsingissä 16 p:nä heinäkuuta 1917.
22748: 
22749:                                              M. A. Airola.
22750: 
22751: 
22752: 
22753: 
22754:                                                         2*
22755:  672
22756: 
22757: 
22758:  XII, 2. -   Edusk. esit. N :o 27.
22759: 
22760: 
22761: 
22762: 
22763:              Helenius-Seppälä, M.: Ehd!ot'WS laiksi, sisältävä
22764:                 väliaikaisia  .$äännöksiä     alkoholipitoisten
22765:                 aineiden valrnistam~esta, ri'W1!ahan tuonnista,
22766:                 myynnistä, kuljetuk~esta ja varastOISsapidosta.
22767: 
22768: 
22769:                 S u o m e n E d u s k u n n a 11 ·e.
22770: 
22771:       Kuluvan 'heinäkuun 27 päivänä päätti Eduskunta Val-
22772:   tiovarainvaliokunnan mietinnössä N :o 6 tehdyn ehdotuksen
22773:   mukaisesti, että erinäiset juovutusjuomien valmistusta,
22774:   myyntiä ja maahantuontia koskevat sodan aja:ksi säädetyt
22775:   verot ·ovat, väkiviinan valmistuksesta menevää V·eroa lukuun
22776:   ottama.tta, lakkautettavat väliaikaisten kieltolakisä:ännösten
22777:   voimaanastuttua. Eduskunnan täten hyväksymässä mietin-
22778:   nössä katsotaan olevan todennäköistä, että väliaikaiset kiel-
22779:   tolakisäännökset joutuvat niin hyvissä ajoin Eduskunnan
22780:   käsiteltäviksi, että ne jo va,rsin pian voivat astua voima;an.
22781:   Kun Edusk.unta sitäpaitsi kuluvan heinäkuun 18 päiv'änä on
22782:   hyväksynyt lain Suomen korkeimman valtiovallan käyttämi-
22783: . sestä, katson tilanteen sella;iseksi, että Valtiopäiväjärjestyk-
22784:   sen 30 § :n 1 momentissa edellytetyHä tavalla sekä Eduskun-
22785:   nan jo tekemä päätös että edellä mainittu valtioiJäiväin
22786:   aikana sattunut tapaus su~rastaan antavat edustajalle aiheen
22787:   eduskuntaesityksen tekemiseen pU'heenalaisessa asiassa va;r-
22788:   sinaisen alott€entekoajan jälkoonkin.
22789:       Paitsi niitä syitä väliaikaisen kieltola;in jouduttamisen
22790:   puolesta, jotka on etupäässä verotusnäkökohtia silmälläpi-
22791:   täen esitetty jo mainitus•sa Eduskunnan hyväksymässä mie-
22792:   tinnössä, on olemassa useita muita tärkeitä seikkoja, jotka
22793:                  XII, 2. -   Helenius-Seppälä.             673
22794: 
22795: 
22796: ovat omiaan kiirehtimään väliaikaisen kieltolain aikaansaa-
22797: mista. Nykyhetkellä on laajoissa piireissä, jopa viranomais-
22798: tenkin k·eskuudessa, suurta epätietoisuutta siitä, ovatko juo-
22799: vutusjuomaliikettä sodan aikana rajoittaneet pakolliset mää-
22800: räykset edelleen voimassa vai ovatko ne, maan varsinaisiin
22801: lakeithin perustumattomina, katsottavat kumotuiksi. Äsket-·
22802: täin valitettiin sanomalehdissä, että asianomainen lääninhal-
22803: litus ei ota rangaistakseen niin .sanotun pontikan valmista-
22804: joita, koska pa-kolliset mäiäräykset kuvernöörin mielestä eivät
22805: enää o•le voimassa, ja että tuomarit taas puolestaan sanovat
22806: tällaisista lainrikkomuksista rankaisemisen :edelleenkin ole-
22807: van kwvernöörin asian. Näin oUen .saa laiurikkomine'll pai-
22808: koittain rehottaa jotakuinkin va:paa.sti. Selvää kuitenkin on,
22809: kuinka tärkeäJä juovutusjuomali.ikkeen lopettaminen olisi
22810: nykyisinä rauhattomina aikoina, jolloin järjestyksen ylläpito
22811: muutenkin on tarpeeksi vaikeata. Jos olot saavat edelleen
22812: kehittyä samaan suuntaan, mirhin on menty viimeisimpinä
22813: aikoina, kun ei oJe ollut kyllin selviä lainmääräyks~ä juovu-
22814: tusjuomaliikkeen harjoitta,jain toimintaa ehkäisemässä, saa-
22815: tetaan ennen pitkää olla siinä tilassa, että juovu'tusjuomala-
22816: kien noudattamis:esta ja valvomisesta ei välitetä millään ta-
22817: holla, ja. silloin käy myöskin varsinaisen ki eltolain täytän-
22818:                                                  1
22819: 
22820: 
22821: 
22822: t·öönpano paljoa vaikeammaksi, kuin se muut.en olisi ollut.
22823:     Kai kista näis'tä syistä olen katsonut ·velvollisuudekseni
22824:        1
22825: 
22826: 
22827: 
22828: tehdä väliaikaisesta kieltola-ista eduskuntaesityksen, jossa
22829: vain parissa kohden, sikäli kuin se on ollut aivan välttämä-
22830: töntä, on poikettu hallituksen ;esitykseksi tarkoitetusta Se-
22831: naatin ehd.otuks.esta asiassa.
22832:     Väkirviinan valmi~tuksen lä:äkinnöllisiin, teknillisiin tai
22833: tieteellisiin tarpeisiin on Senaatti ehdottanut verosta va-
22834: paaksi. Eduskunta on k.uitenkin jo ennättänyt, edellä mai-
22835: nitun verotusta koskevan mietinnön ,lopullisesti hyväbyes-
22836: sään, asettua sille kannalle, että tällaista veroa on otettava
22837: vuoden 1917 loppuun.
22838:     Senaatti on ahdottanut, että juovutusjuomien myyntiin
22839: ja a11niskeluun laimsesti oikeutetuilla olisi rvalta luovuttaa
22840: valtiolle todeLlisia kustanmrksiaan vastaavasta hinnasta en-
22841: 674             XII, 2. - Väliaikainen kieltolaki.
22842: 
22843:   nen väliaikaisen kieltolain voimaanastumista hankkimansa
22844: · pilaantumattomat varastot. Senaatin asettaman Kieltola.ki-
22845:   komitean 23 päivänä viime huhtikuuta antaman. eihdotuksen
22846:   mukaan, joka on Senaatin lakiehdotuksen pohjana, olisi Se-
22847:   naatille ainoastaan varattava oikeus määräämänsä ajan ku-
22848:   luessa lunastaa valtiolle valmistus- tai sisäänostokustannuk-
22849:   sia vastaavasta hinnasta näiden juomain myyntiin ja annis-
22850:   k·eluun laillisesti ·oikeutettujen varastot, j.otka ovat hankitut
22851:   ennen 1 päivätä toukokuuta 19'17, ja joita voidaan käyttää
22852:   lääkinnöllisi·in, telmillisiin tai tieteellisiin tarkoituksiin. Pi-
22853:   temmälle menevään myönnyty kseen en puolestani luulisi
22854:   Eduskunnan suostuvan. Puheenalais·et juovutusjuomavaras-
22855:   tot lienevät viime aikoina melkoisesti vähentyneet, ja voi-
22856:   tanoo kaikkien suurin osa jäljellä ol1evista varastoista aikaa
22857:   myöten käyttäJä apteekki- ja teolrlisuustarkoituksiin, j.dten
22858:   Senaatti saattaa ne lunastaa. Sitä paitsi olisi tällaisten va-
22859:   rastojen omistajilla trlaisuus kieltolain aikanakin myydä
22860:   niitä ulkomaille. Niin pitkälle menevän oikeUJden myöntä-
22861:   mistä Senaatille alkoholitavarruvarastojen lunastamiseen,
22862:   kuin tässä euuskuntaesityksessä ehdotetaan, puolustaa se
22863:   tosiasia, että nämä varastot muuten olisivat alituisena vaa-
22864:   :rana kieltolain valvonnaHe.
22865:       Nykyisissä kok<>naan muuttuneissa olosuhteissa on mie-
22866:   lestäni täysi .fOyy poistaa Senaatin lakiehdotuksesta mäJäräys,
22867:   ettei väliaikainen kieltolaki koskisi alkoholipit.oisten aineiden
22868:   maahantuontia ja hankintaa Suomeen sijoitettua venäläistä
22869:   sotaväkeä varten.
22870:       Joissakin muissakin säännöksissä olisi• lain valvonnan
22871:   kannalta toivomisen varaa, varsinkin siihen nähden, että
22872:   ennen hankitun juovutusjuomatavaran edelleen varastossa
22873:   pitäminen on ehdot-ettu sanittavaksi ilman viranomaisten lu-
22874:   paa, mutta en kuitenkaan katso, että niihin kolhdistnva~n
22875:   muutos·ehdotusten käsittelyllä olisi enää viivytettävä jo muu-
22876:   tenkin myöhäJstyneen lain valmistumista.
22877:       Sen nojalla. mitä edellä on esitetty, rohk·enen kunnioit-
22878:   taen ehdottaa,
22879:                     että Eduskunta hyväksyisi seuroovan laki·
22880:                 ehdotuksen:
22881:                  XII, 2. -   Helenius-Seppili.               675
22882: 
22883: 
22884: 
22885: 
22886: sisältävä väliaikaisia säännöksiä alkoholipitoisten aineiden
22887: valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, · kuljetuk-
22888:                  sesta ja varastossapidosta.
22889: 
22890:      Suomen Eduskunnan       päätökse~   mukaisesti säädetään
22891: tät.en:
22892:                                1 §.
22893:     Alko:holipitoisiLla aineilla tarkoitetaan tässä laissa kaik-
22894: kia aineita, jotka sisältävät enemmän kuin kaksi tilavuus-
22895: prosenttia etylialkoh()li.a eivätkä ole denaturoituja.
22896:     Denaturoituj.en alkoholipitoisten a1neiden valmistuksesta,
22897: maahantuonnista ja myynnistä on voimassa, mitä siitä on
22898: erikseen säädetty.
22899: 
22900:                               2 §.
22901:     Alkoholipitoist.en aineiden ·valmistus, maahantuonti ja
22902: myynti tai kaupaksi tarjoaminen olkoon ·sallittu ainoastaan
22903: lääkinnöl.lisiin, teknillisiin tai tieteeHi.siin tarpeisiin.
22904: 
22905:                               3 §.
22906:     Lääkinnöllisiin, teknillisiin tai tieteellisiin tarpeisiin
22907: tarvittavan paloviinan ynruä muiden p.ohettujen tahi tislattu-
22908: jen väkiviinajuomien valmistukseen nähden oikoon sovoeltu-
22909: vissa kohdissa voimassa, mitä 9 päivänä kes·äkuuta 18912
22910: paloviinan valmista:mis·esta ja tislaamisesta annetussa ase-
22911: tuksessa on paloviinan valmistuksesta säädetty.
22912:     Oikeuden näiden ynnä muiden alkoholipitoisten aineiden
22913: maahantuontiin myöntää Senaatti, joka voi sen määräämil-
22914: lään ehdoilla antaa yksinoikeutena erityisen järjestyssään-
22915: nön ja tarkastuksen alaiselle yhtiölle.
22916:     AlkQiholipitoisten aineiden myynnin järje!'>täminen tämän
22917: lain sallimiin tarkoituksiin on Senaatin asia.
22918: 676            XII, 2. -   Väliaikainen kieltolaki.
22919: 
22920:                              4 §.
22921:     Ne, jotka aikai·semmin lainsäädännön nojalla ovat itsel-
22922: leen hankkineet alko'holipitoisia aineita, saakoot tämän lain
22923: voimaanastuttua ne pitää. Nämät varastot ovat aikanaan
22924: Senaatin määräämälle viranomaiseU·e ilmoiteitavat.
22925: 
22926:                                5 §.
22927:     Tämän lain saliimien alkoholipitoisten aineiden kuljetuk-
22928: sesta ja vwrastossap:id.os-ia olkoon soveltuviHsa kohdissa voi-
22929: massa, mitä 9 päivänä kesäkuuta 18192 paloviinan ja muiden
22930: poltettujen tahi tislattuj.en väkiviinajuomain myymisestä,
22931: kubetuksesta ja varastossa pitämisestä annetussa asetuksessa
22932: on paloviinan kuljetuksesta ja varastossa pitämisestä sää-
22933: detty, kuitenkin niin, että varmuuskirjan asemasta on käy-
22934: tettävä Senaatin määräämän viranomaisen antamaa passia.
22935:     Alkoholipitoisia aineita kuljet.ettaessa kauttakulkutava-
22936: rana tai suomalaiseen satamaan }Joikk:eavan laivan lastina
22937: noudatettakoon tulliasetusten määräyksiä.
22938: 
22939:                                 6 §.
22940:    Senaatin asia on antaa tarpeelli·siksi havaittuja tarkempia
22941: määräyksiä alkoholipitoisten aineiden valmistuksen, maahan-
22942: tuonnin ja myynnin estämiseksi muihin kuin lääkinnöllisiin,
22943: teknillisiin tai tieteellisiin tarpeisiin sekä r,yhtyä niihin toi-
22944: menpiteisiin, joita maassa sallitun alkoholiliikkeen järjestä-
22945: mistä ja .silmälläpitoa varten katsotaan tarvittavan.
22946: 
22947:                              7 §.
22948:     Kaupungin- tai kunnanvaltuustolla tahi, missä näitä ei
22949: ole, raas·tuvan- tai kuntakokouksella olkoon oikeus asettaa
22950: tämän lain noudattamista val•vomaan erityisiä henkilöitä da
22951: valmistaa heille Senaatin antamain ohjeiden mukaan johto-
22952: sääntö, jo1l.e on hankittwva kuvernöö·rin vahvistus.
22953: 
22954:                               8 §.
22955:    Jos jotakuta todennäköisillä perusteilla epäillään luvat-
22956: tomasta alkoholipi:toisten aineiden valmistuksesta tahi myyn-
22957:                   XII, 2. -   Helenius-Seppälä.                 677
22958: 
22959: 
22960: nistä, pidettäköön hänen luonaan kotietsintä, jos .se asian
22961: ilmisaamiseksi katsotaan tarpeelliseksi. Tällaisen kotietsin-
22962: nän toimittakoot kahden todistajan läsnäollessa kruununni'-
22963: mismies maalla, kaupunginviskaa!i tahi järjestysviranomai-
22964: nen kaupungissa tai 7 §:ssä mai.nitut kun'tain tämän lain
22965: noudattamista valvomaan asettamat henkilöt. Toimituksessa
22966: pidettäköön pöytäkirjaa.
22967: 
22968:                              9 §.
22969:     Tämä laki ei koske:
22970:     1) kirkkoviinin hankintaa;
22971:     2) ulk·omaan tai Suom.en ja ulkomaan ·satamain välillä
22972: liikettä välittäviä suomalaisia laivoja, joita lain mukaan saa
22973: kuljettaa ainoastaan tutkinnon suorittanut päällikkö, näiden
22974: laivojen kulkiessa Suomen aluevesien ullropuolella.
22975:     Senaatilla on oikeus antaa tässä kohden tarpeen vaati-
22976: mia rajoittavia määräyksiä.
22977: 
22978:                                10 §.
22979:     Paloviinan valmistajiiJ.le ja tislaajille, viinien ja mui:'tten
22980: miedom!)ain väkijuomain sekä väkeväin mallasjuomain val-
22981: mistajille älköön tämän lain johdosta mitään korvausta suori-
22982: tettako.
22983:     Kuitenkin on Senaatilla oikeus määräämänsä ajan ku-
22984: luessa lunastaa va~tiolle valmistus- tai sisäänostokustannuk-
22985: sia vastaavasta hinnasta näiden juo•main myynt1in ja annis-
22986: keluun lairlisesti oikeutettujen varastot, jotka ovat hankitut
22987: ennen 1 päivää toukokuuta 1917, ja joita voidaan käyttää
22988: lääkinnöllisiin, teknillisiin tai tieteellisiin tarkoituksiin.
22989: 
22990:                             11 §.
22991:    Rikkomuks.et. tätä lakia vastaan rangaistaan ensi kerralla
22992: vähintään sadan markan sakolla ja rikkomuks·en uusiutuessa
22993: vankeudella vähintään koQmeksi kuukaudeksi.
22994:    Joka ammattimaisesti tai tavanomaisesti harjoittaa luva-
22995: tonta alko1hoHpitoisen aineen valmistusta, maaJhantuontia,
22996: myyntiä tai kaupaksi tarjoamista, rangaistakoon vankeudella
22997: vähintään kuudeksi kuukaudeksi.
22998: 678           XII, 2. -   Väliaikainen kieltolaki.
22999: 
23000:     Rikoksentek]jä on myöskin joka kerta tuomittava menet.-
23001: täneeksi kaikki ne alkoholipitoiset aineet, jotka hänen hal-
23002: lussaan tavataan ja hänen· varastoistaan löyde-tään, ynnä
23003: astiat, joissa niitä säilytetään. Luvattomasti näitä aineita
23004: valmistettaessa olkoot puolivalmisteet sekä ·valmistus- ja tis-
23005: lauskojeet menetetyt.
23006: 
23007:                              12 §.
23008:     Tämän 1lain määräyksiä vastaan tehtyjen rikkomusten
23009: ilmisaamiseksi tarpeellisista toimenpiteiStä, luvattoman ta'Va-
23010: ran takavarikoimisesta, rikkomusten syytteeseen panemisesta
23011: ja asian muusta käsittelystä on täJmän lain 8 § :n ohella so-
23012: veltuvissa kohdissa voimassa, mitä 9 päivänä kesäkuuta 1892
23013: annetussa asetuksessa paloviinan valmistamisesta ja tislla:a-
23014: misesta sekä samana päivänä annetussa asetuks1essa palo-
23015: viinan ja muiden poltettujen twhi tislattujen väki'Viinajuo-
23016: main myymisestä, kuljetuksesta ja varastossa pitämisestä on
23017: paloviinaan nähden säädetty. Takavarilroimisoi.keus on myös-
23018: kin 7 §:ssä mainituilla kunti·en tämän iain noudattamista
23019: valvomaa;n asettamilla henkilöillä.
23020: 
23021:                              13 §.
23022:     Jos täJmän lain sä.ännö<>ten riikomisesta tavattu henkilö,
23023: saatuaan haasteen tällaisesta rikkomuksesta vastaamaan,
23024: v~elä jatkaa rikollista toimintaansa, on hänet vangittava.
23025: 
23026: 
23027:                             14 §.
23028:     Menetetyksi tuomittu alk{)holipitoinen aine toimitetta-
23029: koon valtion varastoon. Jos sen arvo k-uitenkin on niin pieni,
23030: ettei sen katsota ·vastaavan valtion varastoon kuljettamisen
23031: kustannuksia, on aine todisteellisesti hävitettävä.
23032:     Velan maksuksi ulosmitattua alkobolipitoista ainetta äl-
23033: köön tarjottako kaupaksi muille kuin niille, jotka tämän IJ.ain
23034: mukwan ovat oikeutetut sellaisen tavaran myyntiin.
23035: 
23036:                            15 §.
23037:    Pa1oviinan valm~staja, j,oka Suomen valtion kanssa teh-
23038: dyn, tämän lain tullessa noudatettavaksi vielä voimassa ole-
23039:                  XII, 2. -   Helenius-Seppälä.               679
23040: 
23041: 
23042: vansopimuskirjan muk·aan on sitoutunut paloviinan valmis-
23043: tukseen, on oikeutettu purkamaan tämän välipu!heen.
23044: 
23045:                              16 §.
23046:     Tämä laki tulee heti noudatettavaksi j•a on ·voimassa .kesä-
23047: kuun 1 päivään vuonna 1919, jollOiin toukokuun 219 päivänä
23048: vuonna 1917 annettu asetus alkoholipit.oisten aineiden val-
23049: mistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, ku'ljetuks~ta ja
23050: varastossa1>idosta ast.uu voimaan.
23051: 
23052:    Helsingissä heinäkuun 30 päivänä 19·17.
23053: 
23054:                                   Matti Helenius~Seppälä.
23055: 680
23056: 
23057: 
23058: XII, 3. -   Anom. ehd. N :o 105.
23059: 
23060: 
23061: 
23062: 
23063:              Tokoi, Oskari: Toimenpiteistä Helsingin miliisi-
23064:                 lalcon lopettamiseksi.
23065: 
23066: 
23067:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
23068: 
23069:      Viime kesäkuun 30 p :nä blo 1 päiivälllä alkoi Helsi:QJgin
23070: kaupungissa järjestyksestä; huolehtivan miliisin lakko, jolloin
23071: lakkoon ryhtyneet miliisit esittivät '&euraavwt vaatimukset:
23072:      :Suomen Senaa.tille Helsingin kaupungin järjestysmiehet
23073: esittävät valitsemansa laklmkomitean kautta seuraavat vaati-
23074: mulriset: että itsemääräävän poliisimestarin toimi on lakkau-
23075: tettava; että työväenjärjestöjen valitsema eduskunta valitsee
23076: Helsingin kaupungin järjes,ty,stoimikunll!an, johon järjestys-
23077: laitoksessa 'Palvel,evilla miehil'lä on oikeus valita yksi edus-
23078: taja keskuudestaan; järjestystoimikunta valitsee puheenjoh-
23079: tajan, joka toimii järjestyspäällikkönä; että järjestystoimi-
23080: kunnalla on oleva täy;dellinen päättä:m}s,valta kaikissa järjes-
23081: tyslaitosta koskevissa asioissa; •että aikaisemmin toimestaan
23082: pidät~ettyjen komisaarioiden pa:lkanmaksu oru lopetettava ensi-
23083: mäisestä päivästä heinäkuurta 1917; että heti on ylössa.nottava
23084: ja •toimestaan pidärl:että:vä ailamairuitut henkilöt (joukko ni-
23085: miä); kaikkien heinäkuun ensimäiseell! pä:ivään ylössanottu-
23086: jen järjestysmiesten ylössanominen on peruutettava; että
23087: kaikkien järjestysmiesten pohja'palkkana •elliSimäisestä päi-
23088: västä heinäkuuta 1917 palv·elusai'kaan katsomatta on oleva
23089: 3,2!5 markkaa ynnä kalliinajan lisäystä sen lisäksi 125 mark-
23090: kaa kuukaudessa, eE siis 450 markka'a kuukaudessa.
23091: 
23092:       He-Lsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1917.
23093:                                  ...
23094: 
23095:                          XII, 3. -     'l'okoi.                 681
23096: 
23097: 
23098:      Helsingin kau'Pungin jälrjesli;ysmiesten lakkokomitean puo-
23099: lesta.
23100:                              (nrirrnet alla).
23101:      Kuluvan heinälkuun 15 päiivänä otettiin asia esille väli-
23102: kysymystietä eduskunnassa ja edellytyksellä, että eduskunta
23103: perustetussa päiväjärjestykseen •siirtymismuodossa: ,puolestaan
23104: päättää a,siasta., :lakko lopetettiin. Kun mitään perusteltua
23105: päätöstä ei eduskunnassa syntynyt, alkoi lakko heti uudelleen
23106: ja jatkuu yhä.
23107:      Tämän jälkeen ei mitääJn lakon lopettamiseksi tEJhty, kun-
23108: nes a:llekirjoittanut täJmäin kuun 210 päivänä kutsui lakkoko-
23109: mitean jäsenet, järjestyspäälli!kön, (joUe kuitenkin on 'PYYn-
23110:  nöstä myönnetty ero toimestaan), järjestyspäällikön a.pu1laisen
23111:  ja kuvernöörin viranhaltijan neuvottelemaan niistä ehdoista.,
23112:  joilla lakko voitaisiin l01pettaa.
23113:       Samana ja seuraavana 'Päivänä saatiin g.elviHe, •että 'lakko-
23114:  laisten puolelta suostutaan lakko 'lopettamaan ainoastaan seu-
23115:  raaviHa ehdoilla:
23116:       1. •Että järjestyneen työväen valits·emat järjestystoimi-
23117:  kunnan jäsenet pysyvät edeUeen toimissaan, kuten tähänkin
23118:  asti, j.a. taataan järjestystoimikunnalle että järjestyspäälliköt
23119:  ja muut virkailijat järjestY'skunnassa nimitetään sen jälkeen
23120:  kun asianomaiselle järjestystoimikunnalle on annettu tilai-
23121:  suus asiasta lausua mielensä, ja sellaisten henildlöitten jou-
23122:  kosta., jotka nauttivat järtjestys•toimikuntain luottamusta ja
23123:  kannatusta;
23124:       ·että järjestyspäällikön on a1sioista neuvote·ltava järjestys-
23125:  toimikunnan kanssa ja otettava huomioon järjestystoimikun-
23126:  nan mielipiteet sekä otettava järjestysmiehistö järjesty.stoimi-
23127:  kuntain kannattamien henkilöiden joukosta sekä samalla ta-
23128:  valla heidät erotettava. Järjestystoimikunnan palkkaamig.een
23129:  Senaa.tti myöntää tarpeellisen määrära•han.
23130:       '2. Että katsohvan irtisanottujen ed·elleen o'levan vakinai-
23131:   sessa palveluksessa, ja •että miehistön vähentämistä ei va.sli;us-
23132:  teta, mutta tapahtuu täimän kysymyksen ratkaiseminen vasta
23133:   järjestystoimikunnan uuden harkinnan mukaan.
23134:                                                    •
23135: 682            XII, a. - Helsingin miliisilakko.
23136: 
23137:      3. Että järjestysmiehistön ja naisva:lvojien kaJliinajan-
23138: lisäy.s korotetaan niin, että koko p,a1l&a ·pohjll!palkan kanssa
23139: yhteensä. oousee 450 'markkaan kuukaudessa, joka 'Pailkkaus
23140: astuu voimaan tämän kuluvan heinäkuun ensimäi.sestä !päi-
23141: västä.
23142:      4. Että aikaisemmin järjestyslaitoksen toimesta pidä:tet-
23143: tyjen toimihenkilöiden lisäJksi :pi:dältetään seuraa.vat: poliisi-
23144: kamarin sihteeri K. A. Hellman, toisen piirin .kcomisaario 0.
23145: V. Fri::.kberg, neljännen piirin komisaario J. A. Vasenius,
23146: siveysosaston komisaa~rio E. J. Dahlman ja kassanihoitaj.atar
23147: E. J. Nordman. Kaikkien toimestaan pidätettyjen asiat tut-
23148: kii sitä varten &setettu tutkijatoimikunta j.a tullaan syylli-
23149: siksi havaitut toimestaan ~erottamaan.
23150:      Toimestaan pidätet.yil1e keskeytetään palkanmaksu heti.
23151:      Järjestysmiehistöl1lä on oikeus yllämainittujen lisäksi Ku-
23152: v·ernöörinviraston irtisanottavista henkilöistä e~otettavaksi
23153: vaatia ne, jotka mahdollisesti ilmes·tyneitten seikkojen perus-
23154: teella katsotaan toimiinsa sopimattomiksi ja menetellään hei-
23155: dän suhteensa kuten edellä! on sanottu.
23156:      5. Puolestaan ~sitoutuvat Työväenjärjestöjen eduskunta
23157: ja järj~estysmiesten lakkokomitea va.ltuutettujensa kautta lo-
23158: pettamaan ne toimenpiteet, joihin yHäolevien vaatimusten voi-
23159:  maan saattamiseksi on ryhdytty.
23160:       6. Täimä sopimus on voimassa siksi kunnes Eduskunta
23161:  on asian ~lainsäädäntötoimin järjestänyt.
23162:      Kun Eduskunta käsitel'lessään edellämainittua välikysy-
23163:  mystä oli hyväksynyt aikaisemmat toimenpit>eet ja kun muu-
23164:  tenkaan Senaatti ei katsonut olevan itseHään lakiin per~stu
23165:  vaa oikeutta suostua edellä esitettyihin ehtoihin, raukesivat
23166:  sovitt~lut täHakin kertaa ja lakko jatkuu edelleen niin täy-
23167:  d,ellisenä, että kaikki yksityinenkin etsivän toimi ja rikoilis-
23168:  ten pidättäminen on lakkolaisten puolelta, julistettu la'kon-
23169:  rikkomiseksi.
23170:      Jos e<lellä esitettyihin mHiisien vaatimuksiin ~suo&tuttai
23171:  siin koituisi siitä tietenkin valtiolle 1isämeuoja v·arsinkin kun
23172:  järjestysmiehistön 1Johja.palkkoj,en 'korottaminen ei 'liene mah-
23173:  dollinen ilman Helsingin kaupungin suostumusta, joka mak-
23174: 
23175:                                                •
23176:                         XII, s. -   Tokoi.                       683
23177: 
23178: 
23179: saa siitä osan, vaaw tulisi koko korortus k!lliina:jan lisäyksen
23180: muodossa lankeamaan valtion osalle.
23181:      Helsingin järjestys1laitoksen ·palve'lukses•sa lakon alkaessa
23182: oli, paitsi asetuksen ja menosäännön mukai·sta 600 konstaape-
23183: lia, 46 ylikonstaaJI'elia j.a 60 muuta virkl;tilijaa, vielä 164 yli-
23184: määräistä konstaapelia, 24 raittiuden valvojaa, 7 elintarve-
23185: toimi•kuntaan kuuluvaa, 10 naiskonstwa,pelia ja 7 järjestys-
23186: toimikunnan ji1sentä eli :kaikestaan 918 henki'löä. KaUiinajan
23187: vuoksi on sena-atti jo toukokuun 212, keswkuun 15 ja heinä.-
23188: kuun 4 päivänä tekemillään päätoksilla korottanut järjestys-
23189: miGst.en palkkoja niin, että ne viimeisen pää:töksen jälkeen
23190: nousiva,t 355-375 markkaan kuukaudessa.. Toukokuun 22 ja
23191: keswkuun 1:5 päivinä päätetyt korotukset on otettu huomioon
23192: siinä kuluvan vuoden tulo- ja menosääntöehdotuksessa, joka
23193: on aijottu eduskunnaHe anneiltavaksi, jota vas·toin senaatin
23194: kuluvan heinäkuun 4 päivänä päättämä lisäys tekevä yh-
23195: teensä 193,800 marlrkaa tulisi suoritettavwksi etumaksuina ja
23196: nousisi täten Helsingin kall[lungin järjestyksenpidosta koitu-
23197: vat menot väJhän yli 4 mi•lj. markkaa. MiJii.simiehistön vaa-
23198: timusten mukaisesti nousisi siitä johtuva lisämeno, luettuna
23199: heinäkuun alusta vuoden loprpuun noin 400,000 markkaan.
23200: Kun miehistönkään puolelta. ei vastusteta järj•estysmi•esten lu-
23201: vun vähentämistä noin kahdella sada1la, joid·en paikka elo-
23202: kuun a1lusta lukien säästyisi va1tiol1e, näyttäisi 300,000 mar-
23203: kan lisäerä tarkoitukseen riittävän.
23204:      Vaikkakin niinsanottujen poliisimenojen lisääminen on
23205: hyvin vaikeaa ja vastenmielistä, elärrnme me nykyään sel-
23206: laista aikaa., jolloin kaikki sanomattomasti kallistuu eikä il-
23207: man järjestyslaitosta ole mahdollista pitemmäJlle tulla toi-
23208: meen. Tunnettua jo onkin, miten järjestyshäiriöt ovat lakon
23209: jatkuessa yhä lisääntyneet ja pimeä:mpien öiden tultua saat-
23210: taa elämä kaupungissa muodostua aivan sietämättomäksi.
23211: Asema on jo kehittynytkin aivan äärimäisen kriitilliseksi ja
23212: vaatii aivan pikaista ratkaisuaan.
23213:      EdeHä esitetyn perusteella, ja viitaten Val!tiQipäiväjärjes-
23214: tyksen 30 11ykälään, saan täten kunnioitta•en ·ehdottaa,
23215: 684-             XII, 3. -   Helsingin miliisilakko .
23216: 
23217:                     •
23218:                    eCtä Eduskunta päättäisi antaa Senaatin Ta-
23219:               lousosaston asiaksi ryhtyä toimtin Helsingin mi-
23220:               liisien lakon lopettamiseksi sekä myöntää siitä ai-
23221:               heutuvien menoJen peittämise~si 300,000 mark-
23222:               kaa.
23223: 
23224:        Helsingissä heinäkuun 23 päivänä 1917.
23225: 
23226:                                                  Oskari Tokoi.
23227:                                                               685
23228: 
23229: 
23230: XII, 4, -   Anom. ehd. N :o 106.
23231: 
23232: 
23233: 
23234: 
23235:             Jalava, 0., y. m.: Toimenpiteisiin ryht1Jmisestä
23236:                 työttömyyden johdosta.
23237: 
23238: 
23239:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
23240: 
23241:     Useilla viime vuosien valtiopäivillä on kysymys työttö-
23242: myyden ehkäisemisestä ja sen aiheutt-aman hädän lieventä-
23243: misestä ollut käsiteltävänä, sillä säännöllisinäkin aikoina il-
23244: menee työttömyys seurauksena yk&ityisomistuksellisesta tuo-
23245: tantojärjesielmästä, jossa työolot eivät ole yhteiskunnan toi-
23246: mesta järj.estetyt. Mutta erittäinkin nykyhetkenä, jolloin so-
23247: dan raskaat vaikutukset tekevät kai1ren elämän epäterveeksi,
23248: uhkaa suuri työttömyys työntekijäin joukkoja.
23249:     J\filitarismin harhaan johtaman kehityssuunnan pää~:>tessä
23250: huippuunsa eri maissa, joutuivat meidänkin maamme lukui-
23251: sat työläiskerrokset suorittamaan varustustöitä, jotka suures-
23252: sa määrin keske;y'itivät hyödyllistä tuotantoa, samalla kuin
23253: muukin elinkeinollinen toiminta joutui häiriötilaan. - Vih-
23254: doin on maas&amme ryhdytty ohjaamaan oloja säännöllisem-
23255: pää yhteiskuntatilaa kohti ja siinä tarkoituksessa käyty lo-
23256: pettamaan varustustöitä. Siten ovat eri puolilla maata kym-
23257: menet tuhannet varustustyöläiset tulleet eroitetuiksi työstään
23258: ja samoin on ase- y. m. senlaatuisten tilausten vähetessä sota-
23259: tarveteollisuudessa suuret joukot työläisiä joutumassa va-
23260: paiksi. Sen lisäksi vähenee työ muillakin teollisuuden aloilla
23261: raaka-aineitten puutteen ja muitten sodan aiheuttamain seik-
23262: kain vuok!'>i.
23263:     Ellei työoloja kiireellisesti järjestetä rauhan tilanteen mu-
23264: kaiselle kannalle, niin näitä, ansiota vaille joutuneita ja sel-
23265:                                                       /
23266: 686          XII, 4. -   Työttömyyden torjuminen.
23267: 
23268: laisiksi yhä tulevia työntekijöitä uhkaa nykyisen erittäin kal-
23269: liin ajan vallitessa taloudellinen puute ja hätä. Joskin osa
23270: heistä voi saada joiksikin viikoiksi maataloud<JSsa elonkorjuu-
23271: tai muita r.yyskesän töitä, niin jäävät jo nyt monet heistä
23272: työttömiksi ja uhkaa työttömyys todennäköisesti syksyn ja
23273: talven kuluessa lisääntyä.
23274:     Työttömyyden seuraukset ovat turmiolliset sekä siitä kär-
23275: siville työläisille että koko yhteiskunnalle. Senvuoksi ja kos-
23276: ka ~uutenkin yhteir.kunnan on turvattava jäsentensä t.oimen~
23277: tulomahdollisuudet, on Eduskunnan tehokkaasti myötävaiku-
23278: tettava siihen, että valtio ja kunnat käyvät viipymättä laa-
23279: jassa mitassa toimittamaan yleisiä töitä. Hallitus onkin, si-
23280: käli kuin olemme kuulleet, ryhtynyt järjestämään soiden kui-
23281: vausta ja järvien laskemista sekä jokien ja koskien perkausta.
23282: Niinikään lienee suunniteltu Riihimäen-Viipurin radan ra-
23283: kentamista k&ksiraiteiseksi ja Saimaan kanavan laajenta-
23284: mista. Mutta nämä toimenpiteet eivät yksin riitä. Lisää ylei-
23285: siä töitä on saatava käyntiin .
23286:     •To vuoden 19()9 valtiopäivillä päätti Eduskunta m. m.
23287: että rautateitä rakennettaisiin Ylivieskan asemalta Iisalmelle
23288: sekä Oulusta Vaasaan. Samoin päätettiin rakennettaviksi ra-
23289: taosat Turu:;ta Uuteenkaupunkiin ja Lahdesta Heinolaan.
23290: Näiden ratojen, etenkin kahden ensinmainitun rakennustyöt
23291: olisivat mikäli mahdollista kiireellisesti alulle pantava. Näi-
23292: den lisäksi olisi valtion ryhdyttävä teettämään uusia maan·
23293: teitä ja siltoja; satama- ja kanavarakennuksia olisi korjat-
23294: tava ja uusien sellaisten teettämistä alettava. Kun sitäpaitsi
23295: maassamme olevain soiden kuivaus ja järvien laskeminen ja
23296: niiden maanviljelykselle raivaaminen tuottaisi taloudelliselle
23297: elämällemme suurta hyötyä, olisi tälläkin alalla samoin kuin
23298: jokien ja koskien perkauksessa laajemmassa määrässä töitä
23299: suoritettava. Niinikään valtion metsien perkauksessa voitai-
23300: siin järjestää tarpeellisia töitä.
23301:     Myöskin olisi ryhdyttävä työttömyyttä vähentämään
23302: teollisuuden aloilla. Kuten tunnettua on maamme metalli-
23303: teollisuudessa miltei kokonaan nykyisen sodan ajan suoritettu
23304: sotatarvetöitä. Nyt rauhan aikaisten tuotteitten valmistuk-
23305:                     XII, 4. -Jalava y. m.                       687
23306: 
23307: 
23308: seen palatessa olisi välttämätöntä, että rautatien liikkuvan
23309: kaluston korjaukseen ja uusimiseen heti ryhdyttäisiin. Myös
23310: yleisissä töissä tarvittavien koneitten tilauksia olisi tehtaille
23311: valtion toimesta hyvissä ajoin annettava, että siten ainakin
23312: osa työttömyyttä mainitulla teollisuud·en alalla tulisi torju-
23313: tuksi.
23314:     Vielä olisi hallituksen kehotettava kuntia ryhtymään pi-
23315: kaisiin toimiin yleisten töitten järjestämiseksi paikkakun-
23316: tansa työttömille jäsenille. Kun tällaisten töiden teettämi-
23317: nen saattaisi köyhemmille kunnille käydä rahallisessa suh-
23318: teessa rasittavaksi, olisi valtion kun:tia tässä apuvaroilla
23319: tuettava. Samalla voisi hallitus kehottaa kuntia asettamaan
23320: työttömyyskomiteoja, joiden tehtävänä olisi ehkäistä työt-
23321: tömyyttä ja lieventää sen vaikutuksia.
23322:     Koska on tapahtunut että suurmaanviljelijät ja tukki-
23323: yhtiöt maassamme ovat jättäneet viljelysmaansa rappiolle,
23324: olisi eduskunnan kehotettava hallitusta sillä nykyisin olevan
23325: vallan nojalla ryhtymään toimiin, että maat saadaan mitä
23326: tehokkaimmin viljeliyksi sekä siten työttömyyttä ja nälän-
23327: hädän uhkaa poistetuksi.
23328:     Kunnallinen työnvälitys, etenkin jos se saataisiin laajen-
23329: netuksi, voisi myös olla tehokkaana apuna työvoimain sijoit-
23330: tamisessa samoin kuin se hallituksen jo alkama toimenpide,
23331: että työnhakijoille toiselle työ}Jaikkakunnalle siirtyessään
23332: myönnetään vapaalippuja rautateillä. Vastaisuuteen katsoen
23333: tulee työttömyyden seurausten torjumisessa olemaan suuri
23334: merkitys Eduskunnan v. 1914 hyväksymällä työttömyysva-
23335: kuutuslailla, jonka mukaan valtio tukee apurahoilla sellaisia
23336: työväen keskinäisiä kassoja, jotka myöntävät apua pakolli-
23337: sesti työttöminä oleville jäsenilleen. Toivottavasti ~;aadaan
23338: tämä laki pian vahvistetuksi ja sen avulla kehitetyksi varma
23339: pohja jatkuvalle työttömyysavustusmuodolle.
23340:     Kaikki ylempänä luetellut toimenpiteet edeltävät halli-
23341: tuksen tarmokasta toimintaa. Epäilemättä tulee tässä myös
23342: yhteiskunnallisten laitosten ja järjestöjen olla myötävaikut-
23343: tamassa. Mutta sen lisäksi tarvitaan taitavaa ja pikaista
23344: alotteisiin ryhtymistä ja keskitystä kaikissa työttömyyden
23345:                                                            3*
23346: 688          XII, 4. -   'fyöttömyyden torjuminen.
23347: 
23348: aiheuttamissa toimenpiteissä. Sitävarten olisi asetettava val-
23349: tion komitea, joka toimisi vuorovaikutuksessa hallituksen,
23350: keskusvirastojen ja toisten työttömyyskysymyksim kanssa
23351: kosketuksiin joutuvain valtion komiteain ja kuntien asetta-.
23352: main työttömyyskomiteain sekä työnvälitystoimistojen
23353: kanssa. Tämän komitean tulisi seurata työttömyyden en-
23354: teitä ja ilmiaitä, toimittaa niistä tietoja julkisuuteen ja vira.s-
23355: toille, suunnitella ja järjestää työnvälitystä työttömille sekä
23356: helpottaa heidän siirtymistään kotiseuduilleen tai toisille työ-
23357: paikka.kunnille. Samoin olisi sen suunniteltava. ja esiteltävä
23358: minkälaatuisia yleisiä töitä olisi järjestettävä Ja miten ne
23359: olisivat eri seuduille jaettavat silmällä IJitäen eri elinkeinoja
23360: ja maan eri osien tarvetta. Komitean tulisi myös laatia oh-
23361: jelma, minkä mukaan valtion olisi avustettava kuntain toi-
23362: meenpanemia yleishyödyllisiä töitä sekä tehdä alotteita täl-
23363: laisten töitten käyntiin saattamista varten.
23364:      Vielä olisi sen silmällä pidettävä valtion työnjohtovoi-
23365: main ja työvälineitten yhtenäistä ja tarkoituksenmukaista
23366: käyttämistä sekä ryhdyttävä toimiin yhteisten työvälineti-
23367: lausten aikaansaamiseksi ja muunlaisen valtion laitosten
23368: tätä alaa koskevan yhteistoiminnan edistämiseksi.
23369:     Että tämä komitea toositeolla toimisi tehoisasti työttö-
23370: myyden rajoittamiseksi mahdollisimman vähiin, pitäisi sen
23371: jäsenten huomattavan enemmistön olla valittu järjestyneeseen
23372: työväestöön kuuluvista, luottamusta nauttivista henkilöistä
23373: ja muittenkin komitean jäsenten sellaisia, joilla on vakavaa
23374: halua ja harrastusta työskennellä asian hyväksi. Ja ·että
23375: näin asetetulla komitealla olisi toimeenpanevaa valtaa, pitäisi
23376: komitean puheenjohtajana toimia jonkun hallituksen jäsenen.
23377:      Edellä esitettyjen perustelujen nojalla ja viitaten valtio-
23378: 'päiväjärjestyksen 30 §:n säännökseen pyydämme kunnioit-
23379: taen Eduskuntaa kiireellisesti päättämään,
23380: 
23381:                että Eduskunta kehottaa Hallitusta asetta-
23382:             maan ylläesitetyllä tavalla kokoonpannun koko
23383:             maata käsittävän työttömyyskeskuskomitean,
23384:             jonka tehtävänä on toimia hallituksen apuna
23385:                   XII, 4. -   Jalava y. m.                  689
23386: 
23387:            maassamme jo esiintyvän ja ensi syksyn ja talven
23388:            aikana uhkaavasti lisääntyvän työttömyyden
23389:            torjumiseksi ja sen seurausten li,eventämi'S!eksi
23390:            edellä esitetyllä tavalla;
23391:                että Eduskunta kehotbaa Hallitusta kiireesti
23392:                1} toimeenpanemaan laajassa mitassa perus-
23393:            teluissa mainituilla eri työaloilla ja eri puolilla
23394:            maata yleisiä töitä,
23395:                2) kehottamaan lounUa asettamaan työttö-
23396:            myyskomiteoita ja järjestämään työttömille jäse-
23397:            nilleen hätäaputöitä,
23398:                3} ryhtymään toimiin, että viljely:skie'lpoisW,
23399:            maita aletaan viljellä;
23400:                että työttömyyden ehkäisemiseksi ja yleisten
23401:            töitten järjestämiseksi otetaan kuluvan vuoden
23402:            ja V. 1918 menoarvioon tarvittavaksi havaittava
23403:            määräraha hallituksen käytettäväksi;
23404:                että hallit'tts voi näistä varoista myöntää apu-
23405:            rahoja lähemmin määrättävillä ,ehdoilla kunnille,
23406:            jotka töitä yllämainittua tarkotusta varten ,toi-
23407:            meenpanevat.
23408: 
23409:     Samalla ehdotamme, että Eduskunta huomioon ottaen,
23410: mitä valtiopäiväjärjestyksen 72 §:ssä sanotaan, päättäisi
23411: edellä olevan anomuksen käsitellä kiireellisenä, ennen muita
23412: alotteita.
23413: 
23414:    Helsingissä 2>5 p. heinäk. 1917.
23415: 
23416:      Oskari Jalava.              Hi]ja Pärssinen.
23417:      Aino Takala.                E. Pohjaväre.
23418:      Aino Forsten.               Hulda Salmi.
23419:      Sulho Leppä.                Juho Rikkonen.
23420:      J. W. Sainio.               J aio Kohonen.
23421:      Emil Murto.                 A. Laakkonen.
23422:      Miina Sillanpää.            J,. Häkkinen.
23423: .
23424: