Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

ASK_1918_I | ASK_1918_II | ASK_1918_III | ASK_1918_IV_V | ASK_1918_ylim_vp | HAK_1918 | HAK_1918_ylim_vp | Liite_1918 | PTK_1918 | PTK_1918_ylim_vp |

1:                      ••        ••
2: VALTIOPAIVAT
3:           1918
4: 
5: 
6:     LIITTEET
7: 
8: 
9: 
10: 
11:        HELSJNOISSÄ, 1918
12:   VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
13:                                                                                                     j
14:                                                                                                 j
15:                                                                                             j
16:                                                                                         j
17:                                                                                     j
18:                                                                                 j
19:                                                                             j
20:                                                                         j
21:                                                                     j
22:                                                                 j
23:                                                             j
24:                                                         j
25:                                                     j
26:                                                 j
27:                                             j
28:                                         j
29:                                     j
30:                                 j
31:                             j
32:                         j
33:                     j
34:                 j
35:             j
36:         j
37:     j
38: j
39:                                 Sisällysluettelo.
40: 
41:                            I ~ PemstusJakivaliokunta.
42:                                                                                             Siv.
43: 1. Puruhjelm, Ragnar och ll m·nborg. pe1.. försl. n: o 4: Om
44:       avlii.ta-nde av pr·oposition a.ngåonde iin.dring av de Lo-
45:       stämme.ls.er i Lant·dagsor·dningen och Vallagen, vilika
46:       gälla v.alres-u1tatets uträknamde och va]kretosindeJning                                 :l
47: LaP·u.ruhjelm, Ragnar, ja Hornborg, a'nom. ·ehd. n:o 4: Esi-
48:       tyksen antami•sesta: niiden Valtiopäiväjärjesiyks,e:n ja
49:       Vaalilain määräyst-en muuttamis.esta, jotka koskevat
50:       vaalitulosten laskemista ja va.aJipiirijakoa . . . . . . . .                             9
51: 
52:                           II. Valtiovarainvaliokunta.
53: l. Linna, K. E. y. m., anom ehd. n:o 1 : K,apinan yksityisille
54:       aihcmttamie'n va:hin!kojen lwrvaacmise.sta ... , . . . . . . . l7
55: 2. Manner, Albin y. rn., a•nom. ·ehd. n:o 2: Kapinacn ~-ksityi-
56:      si.Ue aiheu1.ta.rnien vahinkojen korvaamis>est,a           23
57: 
58:                                JII. Lalfivaliokunta.
59: l. Wrede, R. A., motion n:.o 1: Föl.'slag till lag angående
60:        ändrad Jydelse af 17 kap ..Arfdaba.l!ken och 8 kap. J·or-
61:       dabalken . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
62: 1.a Wrede, R. A., edus.k. esit, n:o 1: Ehdotus laiksi P·erin·
63:       tökaaren 17 lurvun ja Marukaaren 8 luvun muutta-
64:       ·misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35
65: 
66:                               IV. Talousvaliokunta.
67: L Pylcä.lä, Bertta y. m., edusk. esit. n:o 2: Ehdotus laihi.
68:      joka sisäMää väliai•kaisia säännöksiä alkoholipitoisten
69:       ainteiden valmi·stuiksesta, maahanrtuonni-st,a, myyn-
70:       nis•tä, :ku1jetuks-e.sta ja varastossa.pidosta . . . . . . . . . . 43
71: 2. Arolcallio, Gust., ll!UQID. ehd .. n:o 3: Tutkija·kunnan aset-
72:       t,amisesta Suodärven lahjoi,tusmaal.la asuvien lapuo-
73:       ,tien olojen tutkimista. vart,en . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51
74:                 1.
75: 
76: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETTY
77:  EDUSKUNTAESITYS .JA ANOMUSEHDOTUS.
78:                                                               7
79: 
80: 
81: 1, 1. -   Pet. försl. n:o 4.
82: 
83: 
84: 
85: 
86:               Furuhjelm, Bagna1· ooh Hornborg: Om av lå-
87:                  tande av proposUion angående ändring av
88:                  de bestämmelsm· 1 Lantdagsordningen och
89:                  V allagen, vilka gälla valresultatets uträk-
90:                  nande och valkretsindelningen.
91: 
92: 
93:                       T i 1 l La n t d a g e n.
94: 
95:      Det nuvarande sy.stemet för ""alen till lantdagen lider, så
96: förträffligt det än t.eordiskt ~å förefalla, i av~nde å sin
97: praktiska tillämpning av en del uppenbara brister, sDm vid
98: varje nytt val ant bjärtare framträtt och vil•ka även, håde
99: offentligt Dch enskilt, upprepade gånger fmmhävts. De här-
100: intills försiggångna valen ha i själva verket med hänsyn sa-
101: väl till förberedelserna som resultaten gestaltat sig alldeles
102: annorlunda än vallagens skapare ursprungligen föreställt sig.
103: Då enligt vår mening åtminstone de väsentligaste av ovan-
104: antyd.da brister kunde avhjälpas, utan att själva principen för
105: de proportionella va1en behövde rubbas, önska vi till Lantda-
106: gens avgörande överlämna, huruvida icke vissa, här nedan
107: nämnda motiverade äudringar borde vidtagas i nu gällande
108: Vallag ooh de stadganden i Lantdagsordningen, som ha. av-
109: seende på valen.
110:      En mycket ofta framhållen nackdel a.v det nuvarande
111: valsystemet är den, att majorit.etspartierna i oproportioner-
112: ligt hög grad kunna göra sig gällande på minor~tetgrupper­
113: nas bekostnad. Ett parti kan, såJsom erfarenheten ådaga.lagt,
114: utan att representera flertalet av landets befolkning, erhålla
115: absolut majoritet inom lantdagen, blott detsamma inom alla
116: e.Jler de flesta valkretsar utgör det största partiet. Å andra
117: 8                     1, 1. -   V aalilaki.
118: 
119: sidan har ett mindre parti eller en fri kulturell av partierna.
120: oberoende sammanslutning mycket små utsikter att vid valen r
121: göra sig gällande, särskilt om dess medlemmar leva 'Spridda
122: över hela hmdet. En sådan sammanslutning har ofta att väl-
123: ja emellan alternativen att antingen uppställa egna kandi-
124: dater, som på förhand äro berövade alla utsiHer vid valen,
125: eUer ock rösta på sådana, tillhörande andra partier. Många
126: exempel kunde i detta avseende anföra.s. Vi skola inskränka
127: oss till att nämna blott ett: de s. k. kristliga arb:tarna erhöllo
128: vid senaste la.ntdagsval, emedan deras röster splittrades på
129: olika valkretsar, icke ett enda mandat, trots det deras totala
130: röstsumma skulle herättigat dem till åtminstone två sådana.
131:     En mycket enkel utväg att avhjälpa. nu nämnda olägenhet
132: bestode däruti, att den formella territoriella valkretsindel-
133: ningen visserligfm fortfarande finge äga bestånd, men att den
134: slutliga uträkningen av valresultaten skedde som om hela
135: landet vore en valkrets. Alla centralnämnder Ekulle insända
136: sina slutsiffror till en oontral, där fördelning-en av mandaten
137: m-ellan partierna r-esp. valförbunden definitivt skull-e äga rum
138: enligt den proportion-ella valmetodens principer, sålunda att
139: alla röster avgivna för ett visst valförbund i d-e olika valkret-
140: sarna skulle sammanräknas och slutsumman bestämma anta-
141: let mandat för .partiet. Kandidaternas ordningsföljd skulle
142: oostämmas enligt deras sammanlagda rösteta 1 i de olika val-
143: kretsarna.
144:     Vid den förra lantdagen år 1917 inlämnades från de krist-
145: liga arbetarnas sida en petition i ovan angivet syfte, men blev
146: den av lantdagen förkastad. Det anmärktes, att i händelse
147: reformen komme till stånd, skulle antalet m:mdat för de olika
148: valkretsarna bestämmas icke av antalet röstherättigade eller
149: den faktiska folkmängden inom valkretsarna, utan av antalet
150: i valen dcltagande personer, varigenom de lokala intres-
151: sena i någon mån bleve förbis-edda. Sålunda skulle i Nylands
152: län, där deltaganclet i valen alltid varit livligast, komma att
153: väljas flere lantdagsmän än valkrets-en på grund av sin folk-
154: mängd egde rätt. att få, och i Vasa och Uleåborgs län bleve
155: däremot antalet representanter mindre än annars. Betydelsen
156:               I, 1. -   R. l<'uruhjelm ja Hornborg.
157: 
158: av sagda invändning reduooras emellertid ansenligt, om man
159: tar i betraktande, att det väl dock måste anses rättvisare, om
160: en landsdels politiska vakenhet och intresse, icke dess folk-
161: mängd blir avgörande för antalet mandat. Inom de euskilda
162: valkretsarna är ju för övrigt redan antalet röstberättigade
163: utslaggivande; är deltagandet i valen på en ort särskilt liv-
164: ligt, så får denna ort ett större inflytande på utgången än
165: andra, där deltagandet varit lamare. En annan anmärkning,
166: som framställdes mot den projekterade reformen, var att
167: valmän i en valkrets icke borde få inverka på valen inom en
168: annan krets. Oss synes denna anmärkning vara av ännu rin-
169: gare bärvidd än den förra, isynnerhet om man betänker, att
170: inom en viss valkrets kandidater få uppställas alldeles obe-
171: roende av deras boningsort.
172:     En annan brist i det nu gä.llande valsystemet är den, att
173: valen äro i blott ringa grad personliga, i det att man i all-
174: mänhet röstar för ett parti, ej för en viss kandidat. De s. k.
175: valmansföreningarna, som enligt lagens upphovsmän skulle
176: ntgöra fria sammanslutningar av valmän, som önskade för-
177: ena sig om tre kandidater, existera endast på pappret. Val-
178: förbunden, som teoretiskt borde ingås efter det valmansföre-
179: ningarna. bildats, eller snarare .partierna, utgöra nu de facto
180: grunden, på vilken det hela uppbygges; partistyrelserna, låt
181: vara förstärkta, bestämma i sista hand om listornas .samman-
182: sättning, och följden är den, att ytterst få kombinationer vin-
183: na allmännare anslutning genom sin homogenitet. Härav
184: blir åter resultatet, att valens utgång icke motsvarar opini-
185: onerna inom väljarkåren. Det mest ytterliga exemplet därpå
186: är, att en kandidat, som innehar tredje platsen på ·ett flertal
187: listor och på viiken valmännen blott av nödtvång och med
188: rootvilja röstat, bliver vald, medan en annan, vilken är främst
189: placerad på en lista, ·som .samlat ett mycket stort antal röster,
190: och vilken därför erhållit ett stort personligt understöd, faller
191: igenom vid valen.
192:     För avlägsnande av sistnämnda olägenhet synes oss den
193: reform böra genomföra.s, a.tt antalet av de territoriella val-
194: kretsarna ökas, så att man i möjligaste mån närmade sig sys-
195: temet med enmansvalkretsar.
196: 10                     l, 1. · _:_ V aalilaki.
197: 
198:      Ju färre de uppställda kandidaterna äro, dess mera per-
199: sonliga bli valen; redan om .seden att rösta på tre kandidater
200: skulle överges, vore mycket vunnet. V allagen föreskriver ju
201: icke ens i sin nuvarande form tretalet såsom obligatoriskt,
202: utan medgiver uppställandet av en eller två kandidater. Bäst
203: anse· vi det vore, om framdeles blott en kandidat uppställdes
204: inom varje valmansförening; då komme de olika kandidaterna
205: direkte att tävla med varandra. Detta skulle, tvärtemot vau
206: mången kanske förmodar, icke minska den enskilda valman-
207: nens inverkan på det definitiva valresultatet, ty detsamma
208: avgöres av antalet valsedlar, icke av antalet röster som av-
209: givits. Det är blott för bestämmandet av kandidaternas ord-
210: ningsföljd inom partiet eller valförbundet, som valmännens
211: halva och tredjedels röst äger inflytande.
212:      Vidkommande antalet valkretsar, ·skulle en någorlunda
213: lämplig anordning ernås, om landets indelning i härad blevr
214: bestämmande. Antalet härad i land-et är 53; härtill komme
215: några valkretsar för de större städ-erna. Antalet kandidater,
216: som inom varje valkrets finge uppställas, skulle fortfarande
217: fastställas på grund av folkmängden inom områdena, men
218: bleve g-enom denna anordning betydligt reducerat och komme
219: i allmänhet att utgöra 3 å 4. Det definitiva antalet mandat
220: skulle däremot framgå ur en gemensam sammanräkning för
221: hela landet enli.gt den lll'Oportionella valmetodens grundsat-
222: s-er. Det praktiska genomförandet av detta system skulle en-
223: ligt vår tro icke vålla några allvarsammare svårigheter. Ut-
224: räkningen komme t. o. m. att sl'e snabbare, då valnämnderna.
225: Yilka såsom hittills skulle välja.s särskilt för varje valkrets,
226: finge ett avsevärt mindre antal scdlar än tillförene att upp-
227: räkna. Den slutliga sammanräkningen för hela landet bleve
228: åter ett rent sifferarbete, vilket av -ett par tre kompetenta
229: personer på någon dag kunde utföras.
230:      På grund av vad vi ovan haft äran anföm, få vi vördsamt
231: anhålla, att J_,antdagen ville hos regeringen anhålla
232: 
233:                att Regeringen ville med det snaraste till
234:             Lantdagen överlämna proposition angående så-
235:         l, 1. - R. Furuhjelm ja Hornborg.                l1
236: 
237: 
238:        dana ändringar i Lantdagsordningen och V al-
239:        lagen,
240:            1) att framdeles utt·äknandet av oalresultaten
241:        skedde såsom om hela landet utgjorde en enda val-
242:        krets,
243:            2j att antalet territoriella valkrebsar ökades i
244:        syfte att inskränka antalet av de inom valkret-
245:        sarna med 1Jarandm tävlande lanfda.rtsma.nnakan-
246:        didaterna.
247: 
248: Helsingfors den 22 november 1918.
249: 
250: 
251: Ragnar Furuhjelm.                    Eirik Hornborg.
252: 12
253: 
254: 1, 1 a. -   Anom. ehd. n:o 4.
255: 
256:                                             (Suomennos).
257: 
258: 
259: 
260: 
261:              Furuhje!m, Ragnar, ja Hornborg:           Esityksen
262:                  antamisesta niiden Valtiopäiväjärjestyksen
263:                  ja Vaalilain määräysten muuttamisest•a, jotka
264:                  koskevat vaalitt~lost.en laskemista ja voolipU-
265:                  rijakoa.
266: 
267: 
268:                Su omen        E d u s k u n n a 11 e.
269: 
270:     Nykyistä valtiopäiväjärjestelmää vaivaa, niin oivalli-
271: &elta, kuin se teoreeMisesti saattaaikin näyt1tää, sen käytän-
272: nölliseen soveltamiseen nähden erinäiset ilmeiset puut-
273: teellisuudet, j·otka ovat vaali vaalilta esiintyneet yhä räi-
274: keämpinä ja jotka myös, sekä julkisesti että yksityisesti,
275: on moneen kertaan tuotu esiin. Tähän asti toimitetut
276: vaalit o•vat i;tse asia.•sa s·ekä valmist.slujensa puolesta että tu-
277: loksiltaan muodistuneet aivan tois·enlais.ik,si kuin vaal]lain
278: luojat alkujaan lHcvittelivat. Kun meidän miel€•stämme aina-
279: kin pahimmat näistä puutteellisuuksista voitaisiin poistaa
280: tarvitsematta its'e swhteellisten vaa.Jien peria,atetta jär-
281: kyttää, haluamme jättää Eduskunnan ratkaistavaksi, eikö
282: erinäisiä, tässä alempana mainittuja perusteltuja muntok-
283: ioksia olisi tehtävä nyt voimassaolevaan Vaalilakiin ja
284: niihin Valtiop.äiväjärjestyhen säännöksiin, j·otka kos.kevat
285: vaaleja.
286:     Hyvin usein puheinaollut epäkohta nykyisessä vruali-
287: järjestelmässä on se, että enemmistöpuolueet saavat suh-
288: teettoman suures:sa !llläärin äänensä kuuluviin vähemmistö ..
289: ryhmäin kustannuksella. Jokin puolue voi, niinkuin
290: kokemus on osoitta.nut, edustamaita maan väestön enem-
291:             I, t a. - R. Furuhjelm ja Hornborg.                13
292: 
293: 
294: mistöä, saa,da ehdottaiTilan en,emmistön eduskunnassa,
295: kunhan se vain kaiki.ssa tai useimmissa vaalipiireissä on
296: suurimpana pu•olueena. Tois·elta puolen on pienehköllä
297: puolueella ta:hi v.aP'a,alla sivistyksellis,ellä, puolueista riip-
298: p;umattomalla yhtymällä hyvin vähäiset toiveet saada
299: edustajaa valituksi, varsinkin jos sen jäs€net elävät ha-
300: ja1laan ympäri maata. Sellainen yhtymä saattaa joko a.set-
301: ta.a omat ehd·okkaat, jotka jo etukäteen ovat valituksi tu-
302: lemisen ma.hdollisuudeitl ulkopuolella, tahi äänestää mui-
303: hin puolueisiin kuulurvia ehdoklmita. Useita esimerkkejä
304: voitaisiin tässä suhteessa esittää. Raioitumme mainitse-
305: maan vain yhden: n. s. kristillinen työväki ei saanut viime
306: valtiopäivämiesvaaJeissa, E>envuoksi <että sen äänet hajaan-
307: tuivat eri vaalipiirejä kohti, yhtään ainoa.a edustajaa,
308: vaikka se kokonaismääränsä nojalla olisi ollut oikeutettu
309: saamaan ainakin kaksi.
310:     Hyvin yksinkertainen keino sanotun epäkohdan pois-
311: tamiseksi olisi sre, että muodollinen alueellinen vaalipiiri-
312: jako tosin edelleenkin pysytettäisiin, mutta että vaali-
313: tuloksia lopullisesti laskettaessa maa pidettäisiin yhtenä
314: vaalipiirinä. K,a.ikki keskuslautakunnat lähettäisivät lop.-
315: punumeronsa johonkin keskukseen, jossa edustajapaikkain
316: jako puolueita tai vaalipiiriä kohti lopullises~ määrät-
317: täisiin suhteellisen vaalitav,an peri·aatteiden mukaisesti,
318: siten että rkikki jollekin vaaliEitolle eri vaalipiireissä
319: annetut äänet laskettaisiin yhteen ja loppusumma määräisi
320: puolueelle tulevain edustajap•aikkain luvan. Ehd·okkaiden
321: järjestyksen ilmoittaisi heidän eri vaalipiireissä saamansa
322: yhteenlasketut äänimäärät.                    '
323:     Vuoden 1917 ensimmäisillä valtiop.äivillä tehtiin yllä-
324: mainitussa tarkoituksessa kristillisen työväen taiholta ano-
325: musehdotus, mutta eduskunta hylkäsi sen. Huomautettiin,
326: että jos uudistus tulisi toimeen, ei eri vaalipiirien edustaja-
327: paikkain lukua rmääräisi äänioikeutettujen luku tai vaali-
328: piirien todellinen väkiluku, vaan vaaliin osaaottavien
329: henkilöiden luku, minkä johdosta paikalliset edut tulisivat
330: jonlkin verran syrjäytetyiksi. Niinpä tulisi Uudenmaan lää-
331:                     1, 1 a. -   V aalilaki.
332: 
333: nistä, jossa osanotto vaaleihin on aina ollut vilkkain, va-
334: littavaksi us,eampia edustajia kuin vaalipiiri väkilukuns1a
335: perusteella olisi oikeutettu saamaan, ja Vaasan ja Oulun
336: lääneistä tulisi ,sitävastoin edustajain luku pienemmäksi
337: kuin muuten. Tämä huomautus menettää kuitenkin mer-
338: kitystään tuntuvas,ti, jos otetaan huomioon, että on kaiketi
339: pidettävä oikeampana,, jos jonkin maanosan valtiollinen
340: valpp.aus j.a mielenkiinto, eikä s~en väkiluku, määrää
341: edust1atiapaikkain luvun. Eri vaalipiireissähän on muuten
342: jo äänioikeutettujen luku ratkaisevana tekijänä; jos
343: osanotto vaaleihin on jolla,kin paikkakunnalla erityisen
344: vilkas, •Saa tämä paikkakunta suuremman vaikutuksen
345: tulokseen kuin muut, joissa osanotto on ollut laimeampi.
346: Muistutus, joka myös1kin tehtiin suunniteltua uudistusta
347: vastaan, oli se, että toisen vaalipiirin v·aEtsijain ei pi-
348: täisi ·saada vaikuttaa toisessa vaalipiirissä toimitettuun
349: vaaliin. Meistä näyttää tällä muistutuksena olEWan vielä
350: vähemmän Imntavuutta kuin edellisellä, varsinkin jos pi-
351: tää mielessä, että vaalipiirissä saa ehdokkaita asettaa hei-
352: dän asuinpaikastaan aivan riipp.umatta.
353:     Toinen puutteellisuus nykyisin voimwssaolEWa,s'Sa vaali-
354: järjestelmäs,sä on s:e, että vaalit ovat vain vähäisessä mää-
355: rässä ~skohtaisia, yleensä kun äänestetään puoluetta.
356: ei määrättyä ehdokasta. N. s. valitsijayhdis1tyk,set, joiden
357: tulisi lain alkuunpanijain ajatuksen mukaan olla sellais-
358: ten valitsijain vapaita yhtymiä, jotka haluavat sopia kol-
359: mesta ehdokkaasta, ovat olemassa vain paperilla. Vaali-
360: liitot, jotka teoreettisesti olisi soimittava sen jälkeen kuin
361: valitsijayhdistykset on perustettu, tai pikemmin puoluee-t,
362: ovat nyt tosiasiallisesti sinä 'Perustana, jolle koko vaali-
363: toiminta rakentuu; p.uoluehallinnot, vaikk&kin lisättyinä,
364: määräävät viime käde-ssä liSitain kokoonpanon, ja seurauk-
365: sena on, että ylen harvat yhdistelmät saavat yhdenla.a-
366: tuisuudella.an yleisempää kannatusta. Tästä taas johtuu,
367: että vaali1en tulos ei vastaa, valitsijakunnassa vallits·evaa
368: mielipidettä. .Äärimmäinen esimerkki täJstä on, että eh-
369: dokas, joka on kolmannella sijalla monessa listassa, ja
370:             1. 2 a. -   R. Puruhjelm ;ja Hornborg.           13
371: 
372: 
373: jota v·alitsijat vain p•akosta ja vastenmielisesti äänestä-
374: vät, tuloo :valit-uk'li, silloinOmin jdku toinen, jO'ka ·on en-
375: simmäisellä iS]jalla listassa, joka. kokoaa ~yvin 1suuren
376: määrän ääniä, ja joka ·siten saa suurta mieskohtaista kan-
377: natusta, jää valitsematta.
378:    , Viimeksima,initun epäkohdan poistamiseksi näyttää
379: meistä olevan tarpeen tehdä se uudistus·, että alueellisten
380: vaalipiirien lukumäärää li,sätään, niin että lähestyttäi-
381: siin niin paljon kuin suinkin yhdenmiehen vaalipiiri-
382: järjestelmää.
383:      Kuta vähemmän ehdokkaita on, sitä mieskohtaisem-
384: miksi cvaalit tulevat; jo sillä, että luovuttaisiin äänestä-
385: mästä kolmea ehdokasta, olisi paljon voitettu. Vaalilaki-
386: han ei edes nykyisessä muodossaankaan määrää kolmi-
387: lukua p.akoHi·seksi, vaan sallii :asetettavaksi yhden tai
388: kaksi ehdokasta. Para·sta olisi meistä, jos vast'edes' vain
389: yksi ehdokas ais1etettaisiin kussakin valitsijayhdistykses-
390: sä; silloin joutuisivat eri ehdokkaat suoraan kilpailemaan
391: keskenään. Tämä ei tulisi, päinvastoin kuin moni ken-
392: ties luulee, vähentämään yksityisen valitsijan vaikutusta
393: lopulliseen vaalitulokseen, sillä sen ratkaisee vaalilippu-
394: jen eikä annettujen äänien lukumäärä. Valitsijain puoli-
395: ja kolmannesäänillä on vaikutusta ainoastaan siihen jär-
396: jes~ykseen, jonka ehdokkaat puolueessa tai vaaliliitossa
397: saavat.
398:      Va.alipiirien lukuun nähden järj·e.styisi s•e jotakuin-
399: kin sopivasti, jos maan kihlakuntaj.ako tulisi s.iinä koh-
400: din määrääwäksi. Kihlakuntia on maassa 53; siihen tulisi
401: lisää suurimpia kaupunkeja varten säädettävät vaalipiirit.
402: Ehdokkaiden lukumäärä, jotka kus·sakin vaalipiirissä ·saisi
403: ase.ttaa, vahvistettaisiin niinkuin tähän asti alueiden väki-
404: luvun p.erusteella, mutta ehdottamallamme menettelyllä
405: se pienenisi melkoisesti ja tulisi yleensä olemaan 3 tai 4.
406: Edus·tajapaikkain lopullinen lukumäärä kävisi sen sijaan
407: ilmi suhteellisen vaalitavan periaatteiden mukais.esti koko
408: maasta toimitetusta Y1hteisestä yhteenlaskusta. Tämän
409: järjestelmän käytännöllinen toteuttaminen ei luu]omme
410: 16                   I, 2 a. -   V aalilaki.
411: 
412: mukaan aiheuttaisi minkäänlaisia vakavia hankaluuksia.
413: Tulosten laskeminen kävisi entistä nopeamminkin, kun
414: vaalilautalmnnat, jotka olisi valittava samoin kuin tähän
415: asti erittäin kuhunkin vaalipiiriin, saisivat melkoisesti
416: vähemmän vaalilippuja laskettavakseen. Lopullinen yh-
417: teenlasku ·koko maasta muodostuisi taas vain pellc~:ksi
418: numerotyöbi, jonka pari ·k'Olme pätevää henkilöä voisi
419: suorittaa muutamassa päivässä.
420:     Sen nojalla, mitä meillä on ollut kunnia yllä esittää,
421: saamme kunnioittavasti anoa, että Eduskunta tahtoisi
422: hallitukselta anoa,
423: 
424:                  että H allvtus tahtoisi tnitä pikimmin antaa
425:             Eduskunnalle esityksen sellaisten muutosten te-
426:             kemisestä Valtiopäiväjärjestykseen ja Vaali··
427:             'lakiin,
428:                 1) että vast' edes vaalitulosten laskeminen
429:             tapahtuisi niinkuin koko maa oUsi 21hf.enä ai-
430:             noana vaalipiirinä,
431:                 2) että alueellisten vaalipiirien lu!,;u.a lisät-
432:             täisiin vaalipiireissä keskenään kilpailevain
433:             edustajaehdokkaiden lukumäärän supistamista
434:             1'arten.
435: 
436:      Helsingi,ssä 22 p:nä marraskuuta 1918.
437: 
438: 
439:      Ragnar Furuhje~m.                         Eirik Hornborg.
440:                 II.
441: 
442: VAI.TIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
443:         ~\NOMUSEHDOTUKS:ET.
444:                                                                 19
445: 
446: II, 1. -   Anom. ehd. n:o 1.
447: 
448: 
449: 
450: 
451:               Linna, K. E.    y, m.: Kapinan yksityisille
452:                  aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta.
453: 
454: 
455:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
456: 
457:     Äskeisen kapina•n aikaa.ns>aamista seurau•ksi,s>ta ovalt yksi-
458: tyisten känsimät ·taloudelliset vahin'got jääneet tähän saakka
459: valtion p.uo1elta tarpeeUista huomiota vaiHe. Tosin valtuutti
460: Eduskunta viime vmsinaisiilla va!ti,opäi:villä Ha,llituk,sen,
461: tämän esityksen mukaisesti, ottamaan Suomen valtion ni-
462: meen ja va~tuuUa l~ain'oja •eninitäJän 100,000,000 mark1kaa ja
463: käyttämään siten hanikiltu:Usta varoista 30,000,000 ma:r.kkaa
464: eri<tyisen, rahasäännön ulkotpuo}eilla oleva:n rahaston muodos-
465: t.amiseksi lainojen antamista varten kuntien välityk,s·ellä ka-
466: pinan johdosta V1a,hinlwa kärsilffiä,än joutuneille. Halliltus lie-
467: nee myösfkin jo r;}~htynyt toimenpiteisiin .tämän ra.haston
468: muodosiallliseksi, va,ikika lainoja ei vie1ä t1ettävrusti ole eh-
469: ditty järjestää. Mutta edell.ämaimitun toimenpiteen tarjouk-
470: sessa oli, 'kut@ Hrulli<f.urksen sitä k·oskevassa esityksessä ni-
471: menoman lausuttiinikin, v1ain seUai,SJten 1kapinarn kautta kär-
472: sinei.tten avustami'nen, jotka; ova,t j•outuneet niin p>erinpohjai-
473: sen h·ärvityksen alaisiksi, ettei•vät ilman apua voi jrutkaa en-
474: tistä elink·ein.oaan, ja joiden 'asema tämän ;j:,äJhden on sellai-
475: nen, että lkys~mys heidän avustamis·estaan ei siedä ly,kkä-
476: ,Y!Stä. Kai]Jinan a~heuttamien vahinkojen korvauskysymyksen
477: lopullinen järjestäminen kailkessa laajuudessa~an jäi silloin
478: tuol1'n:emma'ksi, ilmoittaen Ha1llitus jo mainitussw ~E.sitykses­
479: sään valmista,vansa puheenaolevista vahin,goista selvityks€n
480: sekä ·a~kova.nsa vasbedes antaa EduslmnnaUe lopul[i,set .ehdo-
481: tukset vmhingonkorvauskysymyben järjestämise$:ä.
482: 20        II, 1. -   Kapinan vahinkojen korvaaminen.
483: 
484:     Luvattua Slel,vit.ystä ja •esitystä ei Hamtu.s rouitenikaan ote
485: vie1ä anrtanut. Tällä välin on vahi'l11koa kär.sineiHen. a'sem:a
486: käynyt y·hä tuka:latmmaksi. Useilta perheiltä meni nimittäin
487: kapina1lis:t.en aikaansaamien tulipalojen ja hwvitys.ten setkä
488: muj,den sotatoint>en ka.utta koko •omaisuus·, niin e~ttä perheen
489: jäsenet hädin tlwkin saattoi vmt itse pelastua. Tällainen on-
490: neHomuus ailkana, jolloin jokarpä.iväisen ela.tuk,s·en hankkimi-
491: nen s-ellaiseHekin, jolla enn•es•tään on tarp.e'el1iset talousesineet
492: ja työ.ka[ut, saattoi tällaiset perlheet ylen surkuteltavaan ja
493: hädänalaiseen asemaan. Heidän tHansa on sitäikin surkutd-
494: tnvampi, kun he .vie1ä joutuiva•t us,eissa tap.auk,sissa asuntoa-
495: kin vai'ne. Kapinan a:i:ka~men hälvitys saalttaa oHa muuta-
496: milla pailkkakun'llilla niin yleinen, että yiMeistlrur1b yleensä,
497: kuten valtrovmaimvaliokun~·a as.Uaa kos•kevassa mietinnössä•än
498: viime va.rsinaisi11a va1tiopäivillä latusui, todennäköisesti jäii
499: pitk~ksi ajO'iksi lamaan, jos asukkaat jätetään y:ksiruomaan
500: sen varaan, mitä he p,ystyvät omin vo1min aikaa·ns:aamaan.
501:      8etlvää tie'tenkin ·on,kin, ettei yhteiskunta voi jättäiä oman
502: onnensa nojaan ni~tä onnettomia, joita valhin1got näi'n ras-
503: kaasti kohtasivat, yhtä !Vä,hän ,kuin se v.oi jälutää hu&enpitoa
504: vaille ni~tä, jo~den elMtäjä isä.nllllaan ja laillis•cn yhteis<hm-
505: tajärjesty ksen .puolesta. .tais·telles:saan kaatui tai tuli raatja-
506: ri,kkoi,setk·si. S.elbis,et vahinko'a kärsineet, joill1e jäi jotakin
507: omaisuutta, maa,palsta., tonltti t. m. s., vielä swat.taisivat pääs-
508: tä uud·elleen omintalkeisen elämisen alkuun, vaikka se monelle
509:  hei1stäkin on vaikea, 1lmn 'kiin.t·eistöä, jolta rakennnkset ova,t
510:  palanee•t, jäi rasittama.an suurten velkain ;k•orot. Mutta vä-
511:  hävaraisille, jot.ka. menett~vät kaikkensa, on va1hinko oHu•t
512:  suomsta,an musertava. Yht·eiskunnan oma (;tu jo mitä pa-
513:  kotta,vimmin vaatii auttamaan uudestaan jaloineen niitä ka-
514:  pinan 'kautta. vahinlwo:n jout•nne1ta, jot,ka muuten jäisivät Y'h-
515:  teiskunnan niskoille.
516:      Ka1pinan aiheuttami·en vahinkojen jrukamista yleensä koko
517:  yhteiskunnan 'lmnnet.ta.vaiksi rpuolustavaJt iLmeiJs•et oikeuden-
518:  mukai,suu•s- ja kolhtuussyyt. Kapina oli koko yhteiskuntaa
519:  kohdannut ·onnettomuus ja samaten tuli myös se hyöty, min-
520:  kä S'en: kukista:minen ja oikeusjärjestyksen 'Pa1lauttrurninen
521:                          II, 1 . - Linna y. m.                          ~1
522: 
523: 
524: 
525: tu:otti, Jwko yhteislmnna:n .hyvä:ksi. Sen vuoksi ei olis,i oi-
526: kein, >että 'lmpin'an ailheuttamat vahingot jäis1vä<t vain muu-
527: tam~en     kannettavaksi, tai että heille myönnettäisiin vain
528: jonlnml,aista, pientä a~rmeliaisuusa.vus,tnsta, toisten paa:S··
529: tessä niistä ju1m kokm1aan va.paa:ksi tai kärsiess~i vain vä-
530: häi,srtä vaihinkoa. Suorasha:n yl,eistä oikeudentun1,oa lou11{-
531: lm!llvaa·kin olisi, jos esim. kapina.n johdo.s.ta rsortun2·2:n tal011
532: naa,puri, jon!ka omaisuus koleanaan säästyi, ei ain'oastaan pää-
533: sisi vaurioitta, va·an saisi vielä nauttia sen arvonmmsun. mi-
534: kä lu:kuist•en naa.purirtalojen häviäimisestä ailheutui,si.
535:      Selvää näin 'Ollen on, ett1i samalla, tavallla kuin vapa.us-
536: sodash korjaMu sotasaalis ja muu hyö.ty on tullut lro:ko yh-
537: teis;1>unnan •hyväksi, sama.lla tavalla •On myöskin siitä jouk-
538: neet i a,ppi:ot jo varhingot ta.san jaetta:V'a!t ja la.illis:elk ha•llitus-
539:  vallalle u•s:ko1li:sten alamaisten !kärs]mä:t va:hingot täydelli-
540: S•esti knrjaHavat sen arvon mukaan, mikä hä:vi,tety1lä omai-
541: suudella vahirukoj,en lta:palhtuess'a oli. Tälmä. on ffilielestämme
542:  niin luonnollista, et,t.ei s·e tämän enempiä pemsteluib .kaip:ca.
543:  Viibtt.a,koon .kui.tenlkin 'tässä vielä siihen, eWi rnyös1kin u1-
544:  komail>la, sotaalräyvis,sä maissa, on sa:m:a kä:sitys yleisesti va-
545:  kiintunut ja osaksi myö,skin jo .käytä:nnössä s:en lffiu'kaisiin
546:  toimenpitei'Siin ryihdy•N!y. 1Y[uuttami,ssa mai:ssa ilmten ·2sirn.
547:  Itävallas'sa lmts·ovat jotkut oikeuso:ptpineet S'otavahin!lwjen
548:  lmrvausvelvallisrrmd,en jahtnva'n j,o niissä voimassaolevista
549:  yleisen si,vii:lilain säännöksistä.
550:       Mikäli palovalkuutusy:htiöt suoritta!Vat !korvausta pu-
551:  heenalaisi·sta vahingois,ta, on ·nävd·en myöntämä summa luon-
552:  nollisesti väihenruettä,vä vahinko'a kärsineeHe ma,kserl:tava·:''b
553:  1ol1}1usummasta.
554:       MuHa •ka.pina:n ai,heuttarnien vahin'kojen ·korvaaminen on
555:  myöslin varsin kii·r~dlimen tc<htävä. Kun monilta sado::lta,
556:  ehkä1pä t~uhansiUakin ~perheiltä on •kapinan. kautta mrmn;d
557:  sekä koko 'o:rnais,uus ·että ,katto pään pääQtä ja 'tal,vi on jo
558:  kohta lkärsi,s,sä, on asema monin pai'koin varsin va1ka,va. Kär~i­
559:  mä:ttöminä ndotta:vat sen vuoksi vaihinkoa <kärsi,neet, että y:l1-
560:  teis>1nmta :kiireimmiten ·täyttäi,si sen, mitä l1e, mie:l:estämnH'
561:  täyd·ellä syyllä, 1pitä,vä.t yhteiskunnan suoranai's'ena velvoUi-
562: ~         ll, 1 . - Kapinan vahinkojen korvaaminen.
563: 
564: suutena, s. o. korvais~ heidän ka.:pinan 1kautta kärsimänsä
565: vahingot. Se edelläma•inittu ensi avuksi tavkoiiettu 'kolmen-
566: kymmenen miljoonan markan su;uruinen määrä:r:a1ha, jowka
567: Edus1kunrta vi1me !kesänä myönsi lainoina jaetta1vaJrsi, ei
568: myöskään voine suruvestikaan korjata näiden hädäna.la,jsten
569: asema:a, rva~k<ka:pa se nyt :pia·n V'Oitaisiin vihdoinkin ja,k•aa,
570: sillä en.s~ksikirn se ·on .:puJheenaOilevaa'n tarkoitukseen liian :pie-
571: ni ja toi.seksi siitä eivät juuri voi ;pääs·tä osallisiksi ne, jo1fka
572: sitä kipeimmin tarvitsisivat ne kun eiJvät lkailkrki omaisuu-
573: tensa menettäneinä useimmissa tapauksissa voine hankkia
574: sellaisia ia1kuita., j.oita. kunnwt ka,tsovat irtsensä prukoit·e-
575:                                          1
576: 
577: 
578: 
579: tuilksi lainan saajilta va.atimaa·n. Kiirveellisiin to]mrenil)iiJeisiin
580: ryhtymis·t.ä ·tä;ssä asiassa •puoiltaa myos.kin se seiluka., ·että
581: omaisuusarVIot va.iM,elevait nykyä:ä.n· nJo}'leasti, mikä :te'koo
582: vcahin:koj.en !korvaamisen sitä mu<iil{ikkaarrnmaksi ja vaik·eam-
583: ma:k·si mit.ä ika•urvemmin sitä viivytetään. Siltä •paitsi vaJhin-
584: koa kävsineet., sirtiJen viime .k·ev·äänä 1:a:palhtun~eit1Jeu arvon-
585: nousujen 'VUoksi joika tapa;uksoessa. j'Outuva:t kär.simään tun·
586: tuvia tappioita, vaikka he saisivatkin omaisuudestaan sen
587:  vi~me keväisen a11'\~on mukaisen korvauksen. Ny.tt.errnmin lie-
588: nee Hallitutkselila myö.oJkin jo ikäytettävi:ssään ta.rpeelli-wt tie-
589: dot ka,pinan yJktsiiyisille aiheuttami.'lta va.hin.goisrba, joten se-
590:  kään seilrka ei enää pa:kota a.siau lopullista. .iär!j.esrtämistä
591: lykkäämään. Jos yksityirset kunnat olisivat-kin laiminlyöneet
592:  velvollisuut.ensa 'Vlaihin:kojen ilmoittami!S~essa, ei •se s·ei,kka
593: luonnollisesti 'Sa1a ·vi·ivyttää a.sia:n 11atkaisua.
594:       Puheenaolevi:en vahiwko..i·en '·korvaaminen vaatii kyllä
595:  val'ti!olta runsa.ita menoja, lu1:nnes :"'8 ehtii veroitu:ksel[a ja~
596:  kaa ·ne mruksukyvyllisten yhteiskunnan jäooniten kesken.
597:  Mutta lllleillä on täihän saa!kika vielä mielestä:mme arivcan liia:n
598:  lievästi verot.ettu esim. niitä, jotka maai:Iman:sodarn aikana
599:  ja. juuri sen ai!henttwmien olojen vuoksi ovat ha.n:kkitlleet j<oko
600:  suuremmarssa tai pioenemmä:s'sä määrin •häJdiina.Iais:ten asemaa
601:  hyvä1kseen !käytt.äJen itselleen suuria. rikkau'ksira, ja jotka sen-
602:  tähden ennen muita oJisivat velvolliset luovuttamaan osan
603:  omaisuudes.tawn .sodan airkaransaamien ylimääräisten .menojen
604:  peiH:ä.miJS:ekså. Ja vuheenaoleva tar1koi1ms on joka ta.pauk-
605:                        II, 1. -Linna y. m.                        23
606: 
607: 
608: s·es,sa niin 1tärk~eä, ettei valtio voi melkoist.enkaan uhrausten
609: vuoksi olla sitä täyttämäJttä.
610:       Puheenalaist·en va1hi.n.kojen korvaa\ffiisJta ei mieleSitännme
611: kuitenkaan ·pitäisi kyt·keä mrnkään erilkois,veron toimeeni])a-
612: nemisen y Meyteen, se hw vii vyttä.isi jo rnmulten,kin iliia1,si
613: viipynyttä kysymyksen ratkaisua ja. saattaisi sitäpaitsi ehkä
614: vastenmieJis•ebsi k'olko korva:uskysymyksen. Tarkoituksen-
615: mukaisimmin näyttäisi 'kysymy.ben ra.hallinen puoli ol~­
616: van järj•est•ettävi1ssä siten, .että myönnebtä;vrä 'ko:rvaulksia. en-
617: siks]kin lyhen.m~ttäisiin niil1ä 'laina.määriHä, .mitä Edu:sikun-
618: nan jo myöntämästä määrära~hasta tulee lainoina ja•etbviksi
619: ja muusta osasta samoin kuin lainoja saamattomille kor-
620: vauikseen oikeutetuiHe annettaisiin valtion 1korkoakasva-
621: via, kuolet-ettavia sitoumuksi·a·, ba.dulrtaan ja ehdoiltaan kuin
622: vapauslai·noien 6bliga.tionit.
623:       Ed·eliläolevaan viitaten 11ohkeruemme s>en!Vuoksi !kunnioit-
624: taen .pyytää Ed.usilmntaa y!htymään sellaiseen anomukseen,
625:                  että Hallitus mahdollisimman pian ja jo näil-
626:              le valtiopäiville jättäisi l!sityksen äskeisen kapi-
627:              nan yksityisille aiheuttamien vahinkojen täydel-
628:              lisestä korvaamisesta sen arvon •mu,kaan, mikä va-
629:              hingoi~tuneella omaisuu.della vahingon tapah-
630:              tuessa oli.
631: 
632:     Helsingissä 15 'J)äi!Vänä marraskuuta 1918.
633: 
634:       K. E. Linna.                   P. Ahmavaara.
635:       Pekka Hälvä.                   Eero Erkko.
636:       Teuvo Kaitila.                 Juho Astala.
637:       Augusta I1aiue.                Johannes Lundson.
638:       Erik Alopreus.                 Elias Sinkko.
639:       Tilda I1öthman.                Oskar Nissinen.
640:       W. K. Särkkä.                  Pekka Pennanen.
641:       Helena Brander.                Gust. Arokallio.
642:       Tekla Hultin.
643: 24
644: 
645: 
646: II, 2. -   Anom. ehd. n:o 2.
647: 
648: 
649: 
650: 
651:              Manner, Albin y. m.: Kapinan yksityisille
652:                aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta.
653: 
654: 
655:                S u o me n E d u s k u n n a 11 e.
656: 
657:      Kun Eduslkun·ta 1917 vuoden •imi·siHa 'valtiopäivilGä val-
658: hmtti •ha1li•i.t1iksen Suomen val'tion nimii1n ja va.s,tuulla otta-
659: maam lainoja enin,täin 100,000,000 mark:kaa ~sitä varten, ettii
660: näililä varoilla, dupäässä !kuntien kautrba jaerttwvina lainoina.
661: lwetettaisiin turva,ta viime ;talvis•en :]mpimm kautta •kärsi-
662: mään j.outun·2i:ta, i1lmoitti hallitus asiassa wntnma:ssaan esi-
663: tyksNsä myi:ilhemmin, kun oli saatu selvitys ,krupinan ailheut-
664: tamien va<hinkojen suuruudesta, a;ikavansa antaa ·eduskun-
665: nalle lopulliset -ehdotukse:t korvausky·syunyrksen jäfljestämi-
666: seksi.
667:      Tällä väJlin ovat vahinkoa kä.Psin<eet kuitenikin jou·tun0ei
668: c:.nureen taloudelliseen ahdiU:kotilaan. Imbe<ma>ttomia esi-
669: merk!kejä voisi Unetella siitä, k1uinlka suuri osa rintamaseiUtu-
670: jen 'pelt.oja jäi kyhäanättä senvuoksi, eHä ka:pim·ani'S•et olivat
671: ryö's'tälneet kylvösiemenen, elinta.npeet, rhe,voset ja vidä1pä kar-
672: janlkin ja ett•2i :te.hokatslta a1vustusta voi'tu nii•ssä oloissa ITH:ti
673: saada,. Monilukuis<et ovat seHais,e:t,kin tapaulkset, ~että vanhuk-
674: set ovat menettäneet aillloan poikansa vapaustaistelus•sa, että
675: nuori per.heen iså on ~kaat~unut ja hän•c·n vai!lllon.sa ja la.rsensa
676: jään,eet lkai:kkia •elämisen man,doilisuulksia va,i]]:e ja jout,lmc·et
677: yksityisen avuliaisuuden tahi vaivaishoidon va.raan,
678: että vanhuksi•en rkolme-oia pojm>ta ~"ksi on kaa·t•unut, toinen
679:  työlkyvyttömruksi rhaa.voittu.nut ja lkolilllas joutunut su1oritta-
680:   naan aoov·elv.olEsuuiJtaa'n kuluvan vuoden aikana. Löytyypii
681:                       II, 2. - - J\'Ianner y. m.                     25
682: 
683: sellais~a~],i:n  ta,pauksia, että !köyhän ja rve}kai.'sen IJien•;:;läjän
684: mäkit,upalaisen, toDF])arin i ai 1mlsta ti lallisen koti on pol-
685: tettu, 'kaikrki irtaimisto r,yöskt:ty, tai m1Jdcn 'hävinnyt sodan
686: jaloissa ja toimeentulomahdcillisuudet niin tad:oin loppuneet
687: että vi~meine:rukin omaisuus, tonttimaa tai pa~lstatila on täyty-
688: nyt myydä velkojain tyydyiJtämi,seksi ja. ainoa:ksi elämitS<E'n
689: mahdollisund21ksi. Aikana, jolloin yhteiskuntaelämässämme
690: Bri'koisresti tharrast2taarn 'pienviljd ijäJvärestlin a nitamista ja E-
691: säilmi.,rtä, ansaitsevat nämä sGdan kautta !kärsimään jorut.uneet
692: pieneläjät ennenkaikkea huomiota. J'1Iainitsematta ei sopine
693: jättää niitäkään nuorukaisia tai heidän omaisiaan, jotka isän-
694: maan ralkkaudEsta ·ovat ·uhranned. usrea,t ,huomattavan osan
695: omai,suudcsfaran sotilaslkasva~tril:sen hrrnlkrkimis,een ulko-
696:  rrvailla .ia sirt~t,en itsrensä u1hrat2n saaneet aikaa~n, eHä 'kapina
697: hyvällä msnest~:,-l;:~eHä on saatu kukistteblksi. Heidänkin uh-
698:  rauksillmm olisi yh'teis'~unnan tavalla tai tds~~lla ann:et-
699:  tava tnnnustns ja aina:i{i·n ,Jmrvattava ne aineellis1et vauriot,
700:  joita ·he iämi'lll 'kautta ovat saaneet känsiä.
701:        On ~kyl:lä totta, ·2ttä us'eat yksityiset hen:kilöt ja kunn•a't
702:  ovat voinrt:in•sa :ml'b'än 1 u::Haneet hervit>tä<ä niitä arär,simyksiä
703:  ja kol'vRta niitä va,nrioita, joita. •ka}Jina on aih•2ut:tanrut. Mutta
704:  kun niillä seuduilla, joihin kapina on pahimmin jäljen jät-
705:  tänyt, Y'ksityis,ten ja ] nn·tain kär,simUt vauriot orvat, muuten-
706:  kin s~u:uret, tun:tnu 'kiOhtuuttomalta, •e-tb vauriot jäisiv8t yk-
707:  sinomaan paikallisen väestön kannettavaksi, koska laillisen
708:  järje.otyksen pa 1a.uttamis'·2SiR on lwikiUe ika.n:sanlkerrok.siUe
709:  1mut·ta maan tullut turvaa ja hyötyä.
710:        Laajoissa kansalaispiireissä onkin oclote\ttu eMä haUitus-
711:   vallan tarholta tehbi1siin •sdlain:en alote, että yrhteis'bmnan
712:   \•ehol)i;:lms va<l,in:wje'n l:orvnami:'esta ja avusbsten suorit-
713:   t:,misesta tn;'lisi U.ytetyksi. Luikri2~i·en hthetystöjen rkäynnit
714:   l!tallih sten ja virast~ojrn hrm:t usroitt~vat että on .heti ryhdyt-
715:          1
716: 
717: 
718:   tävä tehol: kai.s:in ioim:'}J'}i.tci~s:in. I\fPtta 1mirkkein väMb'miH-
719:               1
720: 
721: 
722: 
723:  tömimmältä tunblvat 8vustus- ja korvaustoimenpiteet ~sil­
724:   !0in, kun nä'Elmme miten suurta rnas~ennnsta vauriot ovat var-
725:   .·:in1,in väibävargis:tcn ,k,esknude,osa ai:hedtnr~e'1,
726: 26        IT, 2. -   Kapinan vahinkojen korvaaminen
727: 
728:     Kun hallituksen taholta on äskelttäin ryhdytty toimen1)i-
729: teisiin suunnitelman tekemis-eksi Saksassa so.tiJa,s:ka·svatuk-
730: sensa saaneiden jääikä.reiden kärsimä.in vaurioiden korvaami-
731: seiksi, •ei tämän jä•rjest•elyn tärkeyttä tarvinne tässä yht:ey-
732: d·essä yksityiskohtaisemmin painostaa. Si.tä vastoin pyy-
733: dämme, •edellä o1evaan viitaten, eduslmn~aa yihtymäi:in seuraa-
734: vun anomuksiin:
735:                  että hallitus niin pian kuin mahdollista }ät-
736:              täisi eduskunnalle esityksen kapinan yksityisil-
737:              le aiheutta:mien vahinko.ien korvaamisesta;
738:                  että hallitus määräisi asianomaisten sotilas-
739:              viranomaisten heti ryhtymään sellaisiin toimen-
740:              piteisiin, että ne asevelvolliset, joiden läheisiii
741:              omaisia on vapaustaistelu.ssa kaatunut tai haa-
742:              voittunut, bhi jotka itse ovat vapaaehtoisina ol-
743:              leet vapmtstaistelussa mukana, vapautettaisiin
744:              sotapalveluksesta, tai että heille myönnettäisiin
745:              helpotusta asevelvollisuuden su.oritfarnisessa; ja
746:                  että hallitus niin pian kuin mahdollista jät-
747:              täisi edu,skunnalle esityksen välttämättömän
748:              avustuksen maksamisesta vapaustaistelussa kaa-
749:              tuneiden tahi työkyvyttömiksi tulleiden per-
750:              heille.
751: 
752:      Helsingissä 22 ipäivälllä marraslkuuta 1918.
753: 
754: 
755:       Albin Manner.                Edvard Takkula.
756:       J. P. Kokko.                 P. Saarelainen.
757:       Kyösti Kallio.               P. Tanskanen.
758:       A. 0. Wuodmaa.               VilkJm J oukahainen.
759:       Kalle Nurmela.               Aleksis Salovaara.
760:       Lauri Kr. Relander.          Jaakko J,oukko.
761:       August Raatikainen.          Oskari J,ahdensuo.
762:       Juho Niulrkanen.             Mikko Leinonen.
763:       K. A. Lohi.
764:               •
765: 
766: 
767:                111.
768: 
769:     LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETTY
770:           EDUSKUNTAESITYS •
771: 
772: 
773: 
774: 
775: •
776: •
777:                                                                    29
778: 
779:  Ill, 1. -   Motion n:o 1.
780: 
781: 
782: 
783: 
784:                Wrede, R. A.: Förslag tilllag angdende ändmd
785:                  lydelse af 17 kap. Arfdabalken och 8 kap.
786:                  J ordabalken.
787: 
788: 
789:                 '11 i ll F i n I a n d s TJ a n d t d a g.
790: 
791:       Bland missförhållanden, som på .senare tid, delvis i följd
792:   af kriget, framträdt, Ur det s. k. jobheriet rned jordegmdomar,
793:   genom den menliga invedran det utöfvar på jordens produk-
794:   tion, ett af d-e för landet ·skadligaste. J orden har, i stället för
795:   att genom släkHetl bibehållas O'sald, blifvit en hande:svara,
796:   som tidt och oft.a byter egare. Och jämsides härmed har
797:   priset på landsfastigheter uppdrifvits tili en höjd, som icke
798:   står i något förhållande till en uthållig afkastniu.g af jorden.
799:   Då köpa.ren, ·som för fastigheten erlagt ett sådant öfverhöfvan
800:   högt pri~, vanligen icke heller har för dsikt ·att varaktigt
801:   behålla d-en i sin ägo, utan endast att i .sin ordning försälja
802:   den med största möjliga vinst, är det gifvet att han icke skall
803:   offra arbet·e och kapital på j·ordens förbättrandc och ökandet
804:   af dess produktionsförmåga, utan snarar-e genom hänsyns-
805:   löst utnyttjande .af dess natnrliga tillgångar, afsevärdt mins-
806:   ka dess verkliga värde.
807:       Liksom or.sak·erna tili detta rnissförhållande äro flere, kan
808: ' det icke heller afhjälpas genom en enkel lagförändrig. Men
809:   då hvarje åtgärd, som är egnad att i någon _mån stäfja det-
810:   samma, synes böra utan dröjsmål vidtag.as, tvekar jag icke
811:   att i detta syfte föreslå €11 Jagstiftningsåtgärd, htllst d€~a
812:   är sådan att d-en äfven oberoende häraf är af behofvet på-
813:   ka11ad.
814:       Den förändring ja.g a.fser, hänför sig till land-sfastighets
815:   öfver.gång vid .dödsfall. Då, såsom bekant, arfvejord på lan-
816: 30              I, 1. -   Perintökaaren 17 luku.
817: 
818: det ej får testamentm-as till någon bland ar:fvingarna, utan
819: måste jämnt delas mellan dem, antingen in natura eller med
820: hänsyn till värdet, uppstår i det fall att arfvingarna äro fle-
821: re och delning in natura ej lämpligen lmn ske, svårighet för
822: den arfving.e, som öfvertager frustigheten, att lösa ut sina
823: medarfvingar. Denna svårighet, som tidigare var föga
824: märkbar, har under senare tid blifvit så betydande, att den i
825: en mängd fall ej lmn öfvervinna.s, utan leder tili att fastig-
826: heten måste sälja.s utom släkten, hvarigenom den lätt kom-
827: mer i händ.erna på s. k. jobbare.
828:     Orsakerna till denna utv.eckling äro hufvudsa1kligen tven-
829: ne. Den ena är införandet af lika arfsrätt för man och kvin-
830: na genom förordnin.gm af den 27 juni 1878. Så läng.e dotter
831: fick nöjas med half arfs[ott mot son, var det, där döttrar fun-
832: nos, vicla lättare för den son, som öfvertog bstigheten, att
833: lösa ut sina samarfva, än .det däreft.er varit. Dä.r fastigheten
834: icke i arflåtarens hand är arfv.ejord, är d'et ·emell.ertid allticl
835: möjligt för honom att genom särskilda dispositioner så jäm-
836: ka mellan barnen, att något af dem kan öfvertaga fastigheten;
837: men i fråga om arfvejord är detta uteslutet. Därför fram-
838: höllo äfven ständerna vicl 1877-78 års landtdag behofvet
839: af en lagförändring i sådant syfte, att den åtskillnad, som i
840: gällande lag är gjord mellan arfvejord och annan bstighet
841: på landEt, blefve upphäfd. En dylik förändring har dock
842: ännu icke kommit till stånd.
843:     En annan omständighet, som likaledes motverkar jordens
844: öfvergång från far till son och föranleder dess försäljande
845: utom ·släkten, är det onaturligt uppdrifna priset på jord.
846: Visserligen äro arfvingarna icke tvungna att åsätta fastig-
847: heten ett värdc, som motsvarar försäljningspriset. Tvärtom'
848: kunde och bor.de vid arfskift.e alltid ett 'Sådant pris bestäm-
849: mas, att det blefve möjligt för någon af arfvingarna. att öfv.er-
850: taga fastigheten. Men härtill fordras god vilja på alla sidor,
851: och denna saknas i en mängd fall. Följden häraf är att fas-
852: tigheter, till och mcd sådana ·som under hundratals år gått i
853: arf inom samma familj, i följd af arfvingarnas snikenhet
854: ofta vid arfskifte måste säljas utom släkten.
855:                        I, 1. -   Wrede.                      31
856: 
857: 
858:     Detta missförhållande kan till väJs·entlig del afhjälpas ge-
859: nom upphäfvande af förbudet att genom gåfva eller testa-
860: mente förfoga öfver arfvejord'. Om härvid tillika bestämmes
861: att bröstarfvinge alltid skall erhålla en viss kvotdel, t. ex.
862: hälften af sin arfsandel såsom laglott, så aflägnas tillika den
863: oegentligheten att enligt landsrätt arflåtaren, då förmögen-
864: heten består af aflingejord och lösören, kan göra arfvingarna
865: fullkomligt eller i det närmaste lottlösa.
866:      På dessa grunder och med ledning af ett af lagberednin-
867: gen tidigare uppgjordt förslag har jag affattat det ]agför-
868: slag, som nu öfverlämnas till Landtdagens pröfning.
869:  · För att emellertid visa att det äfven annorstädes anses
870: vara af vikt att vid dödsfall bevara jordegendomen .såvidt
871: möjligt odelad inom släHen samt förekomma ~>tt den göres
872: till föremål för jobberi, vill jag anföra ett par bestämmelser
873: i den nya civi!lagboken för Schweiz. Här stadgas att, då vid
874: arfskifte bst egendom öfvertages af en arfvinge mot lösen
875: till de öfriga, fastighetens pris bör bestämmas, om det är jord-
876: bruksfastighet, med hänsyn till afkastnigen, men i annat
877:  fall efter saluvärdet. För att icke den, som sålunda för billi-
878: gan~ pris än det gångbara. öfvertager jordbrukfastighet, skall
879: g<;uom dess försäljning skaffa sig oskälig vinst, stadgas tilli-
880:  ka aH, om han säljer egendomen inom tio år efter arfskiftet,
881:  medarfvingarna äga rätt att utfå sina andelar af det belopp,
882:  hvarmed egendomens .saluvärde vid tidim för arfskifttt tfver-
883:  sköt löseskillingen.
884:      Såda·na sta.dganden som de anförda synas dook kunna.
885:  nudvaras, om rättig•heten att genom testamente förfoga öfvm·
886:  sin kvarlåtenska.p regleras enligt hvad ofvan antydts. Ty i
887:  sådant faU kan arflåtaren, då han bestämmer att någon af
888:  arfvingarna skall öfvertaga fastigheten tili ett pris, som är
889:  billigare än det gångbara, tillika meddela förordnanden, som
890:  äro egnade att förekomma missbruk af den förmån han sålun-
891:  da får åtnjuta.
892:       På grund af hvad här anförts får jag vördsamt föreslå
893:                  att Lantdagen ville för sin del antaga en lao
894:              af följande lydelse:
895: 32                I, 1. -     PPl'intl:ilmaren 17 luku.
896: 
897: 
898: 
899:                                    Lag
900:      augående ämlring af 1 '7 kap. Ärfdabalken och 8 kap.
901:                         ,J ordal)alken.
902: 
903:      Härigenom stadga~ att 17 ·kap. Arfdabalken och 8 kap .
904: •Jor.dabalk€n skola erhålla följando lydelse:
905: 
906:                             A r f d a b a l k e n.
907: 
908:                                  17 KAP.
909:           H1M'U   mycket genorn testamente gij'vas mn.
910:                              1 §.
911:     Ej m[t någon genom testamente bortgifva. eller annorlunda
912: förordna om mer än hälften af sin kvarlåtenskap, där bröst-
913: arfving-e le:fver efter. Andra hälften tillfalho brösbrfvinge
914: såsom dEss laglott.
915:     Finnes ej bröstarfvinge, då må man om all sin eg-en.dom
916: förordna.
917:                                   2 §.
918:     Finnes dter testamentsgifvare bröstarhinge, som är o-
919: myndig ·e1ler behäftad med långvarig sjukl:ghet eller svårt
920: lyte och icke kan •af !li'~ t arf -eller annan tillgång njub under-
921: håll och uppfostran eller vård, då skall bidrag därtill för så
922: lång tid och i den mån domaren pröfvar nödigt, ta.gas af
923: egendom, som blifvit i testamente gifven. Genorn testa-
924: mente rnå jämväl annan bröstarfvinges bglott med sådant
925: bidrag beladas, orn tillgång· dfirtill hos testammtsgifvaren
926: eljest icke finne.s.
927:                             3 §.
928:     Testarnente må ej tagas af bo oskifto, utan af d~ns .del,
929:  som gifvit.
930:                              4 §.
931:      Gifver någon mer iin lag säger, varde då t.estam~mtet rät-
932:  tadt efter bgen och gälh~ i a.llt öfrigt. Ej må någon införa
933:                         I, 1. -   Wrede.                       33
934: 
935: 
936: i testamente. att hvar sDm det klandrar skall vid sin aTfslott
937: vara skild.
938: 
939: 
940:                       Jo r d a b a. l ken.
941: 
942:                             8 KAP.
943:                   Om gåfva af fast egendmn.
944: 
945:                               1 §.
946:    Gifver någon i .gåfva mera än hälft~m af sin fasta egen-
947: dom, må det, som därutöfver gafs, efter gifvarens död af
948: bröstarfvingarna återkalla•s; och V'are tid för .sådan talan natt
949: och år €-ft-er det bouppteckning skett eller bort ske.
950: 
951: 
952: 
953: 
954:                                  -1 §.
955:      Har gåfvotague, då gåfva skaU återgå, icke mera den
956: gifna. fastigheten i sin ägo, skall för den erhållet vederlag
957: eller dettas värde, som i boet finnes, i stäl1et återgå. Vid
958: o!:'Uahanda förhåJlande S"ka.ll ock underhåJl enJigi; 2 § Uf sådan
959: egendom gäldas.
960: 34             1, 1. -   Perintökaaren 17 luku ..
961: 
962:                              5 §.
963:     Är gåfva gifv>en för arbete eller gjord tjänst, mä den ej
964: återkallas rller underhåll därur. äskas.
965: 
966: 
967: 
968:      Helsingfors den 11 november 1918.
969: 
970: 
971:                                              R. A. Wrede.
972: III, 1 a. -   Edusk. esit. N:o 1.
973: 
974:                                                  (Suomennos.)
975: 
976: 
977: 
978: 
979:               Wrede R. A.: Ehdotus laiksi Perintökaaren 17
980:                 luvun ja Maakaaren 8 luvun muuttamisesta.
981: 
982: 
983:                S u o m e n E d u s k u n ·n a 11 e.
984: 
985:     Niistä epäkohdista, joita viime aikoina. on, QSa:ksi sodan
986: seurauksena, esiintynyt, on n. s. maatiloilla ·kehinottelu, sen
987: turmiollisen vaikutuksen johdosta, jonka se maan tuotannolle
988: aiheuttaa, kaikkein vahingollisimpia. Maa on, sen sijaan että
989: se on sukupolvesta toiseen pysynyt myymättä,. tullut kaup-
990: patavaraJrsi, joka. tuon tuostakin vaihtaa omistajaa. Ja rin-
991: nan tämän !kanssa on maakiinteimist.öj·en hinta kohonnut. niin
992: korkealle, ettei se ole missään suhteessa siihen tuottoon,
993: jonka maa ajan mittaan voi antaa. Kun ostaja, joka on kiin-
994: teimistöstä suorittanut sellaisen ylen määrin korkean hinnan,
995: ei tavallisesti myö•skään tarkoita pitää sitä pysyväi:sesti hal-
996: lussaan, vaan ainoastaan aikoo vuoros.taa.n myydä sen suu-
997: rimmalla mahdollisella voitolla, on selvää, ettei hän uhraa
998: työtä ja pääomaa maan parantamiseen ja sen tuotantokyvyn
999: enentämiseen, vaan pikemmin käyttämällä häikäilemättä
1000: hyödykseen sen luonnollisia. apulä:hteitä tuntuvasti vähentää
1001: sen tod•ellista arvoa.
1002:     Samoinkuin tä.män epäkohdan syitä on u:seita, ei Eitä
1003: myöskään voi yksinkertaisella lainmuutoksella poistaa.
1004: Mutta kun näyttää olevan syytä ryhtyä viivyttelemättä jo-
1005: kaiseen toimenpiteeseen, joka ·on omiaan jossa-kin määrin hil-
1006: litsemään sitä, en epäile siinä tai'koituksessa ehdottaa lain-
1007: säätämistoimenpidettä, varsinkin kun se on sellainen, cltä
1008: se tästä riippumatiakin on tarpeen vaatima..
1009: 36             III, 1 a.   Perintökaaren 17 luku.
1010: 
1011:      Tarkoitamani muutos kohdistuu maakiinteimistöjen siir-
1012: tymiseen kuolemantapauksen sattuessa. Kun, kuten tunnet-
1013: tua, perintömaata ei maalla saa testamentata kenellekään
1014: perillisistä, vaan se on jaettava tasan heidän keskensä, joko
1015: luonnossa tai arvon mukaaN, syntyy siinä tapauksessa, että
1016: perillisiä on useita ei,kä jakoa luonnossa voi toimittaa, sille
1017: perillisell€, joka ottaa kiinteimistön haltuunsa, vatkeutta
1018: muun perikunnan poislunastamisessa. Tämä vaikeus, joka
1019: aikaisemmin ei juuri ollut tuntuva, on viime aikoina käynyt
1020:  niin huomattavaksi, että monissa tapauksissa sitä ei voi
1021:  voittaa, vaan se vie siihen, että kiinteimistö myydään suvun
1022: ulkopuolell€, jolloin se helposti voi joutua n. s. keinotteli-
1023:  jain käsiin .
1024:      . Tämän kehityksen syitä on pääasiallisesti ka;ksi. Toinen
1025:  on miehen ja. naisen yhtäläinen perimysoikeus, joka ·astui
1026:  voimaan 27 p:nä kesäkuuta 1878 annetulla asetuksella. Niin
1027:  kauan kuin tytär sa.i tyytyä 1moleen perintöosaan siitä mitä
1028:  poika, oli, missä <Jli tyttäriä, paljon h€lpompi pojan, joka
1029:  otti kiinteimistön huostansa, lunastaa muu perikunta pois
1030:  kuin on sen jälkeen ollut. Milloin kiinteimistö ei perinnön-
1031:  antajan •kädessä ole perimysmaata, on hänen kuitenkin aina
1032:  mahdollista erityisillä säädöksillä niin tasoitella perintöä
1033:  lapsien kesk€n, että joku heistä voi ottaa .kiinteimistön hal-.
1034:  tuunsa; mutta perimysmaahan nähden ei tämä käy päinsä.
1035:  Senvuoksi ·huomauttivatkin säädyt 1877-78 vuosien valtio-
1036:  päivillä, että on tarpeen saada la kiin sellainen muutos, että
1037:                                      1
1038: 
1039: 
1040: 
1041:  -ero, jonka voimassaoleva laki tekee perimysmaan ja muun
1042:  ma.a.lla sijaitsevan kiinteimistön vä!lillä, poistettaisiin. Täl-
1043:   laista muutosta ei kuitenkaan ole vielä saatu aikaan.
1044:        Toinen seikka, joka niin ikään ehkäisee maan siirtymistä
1045:  isältä pojalle ja aiheuttaa sen myyntiä suvun ulkopuolelle,
1046:   on maan luonnottomiin ·kohonnut hinta. Tosin ei perillisten
1047:   ole pakko panna kiinteimistölleen myyntihintaa vastaavaa
1048:  arvoa. Päinvas~oin voitaisiin ja pitäisi perinnönjaossll! aina
1049:   määrätä sellainen ·hinta, että jollekulle perillisistä kävisi
1050:   mahdolliseki ottaa kiint.eimistö haltuunsa. Mutta tähän tar-
1051:   vitaan hyvää tahtoa joka puolelta, .ia sitä monissa. ta.pauk-
1052:                       UI, 1 a.- Wrede.                       37
1053: 
1054: sissa puuttuu. .Seurauksena tä:stä on, että kiinteimistöjä,
1055: jopa sellai•siakin, jotka sadat vuodet ovat kulkeneet perintönä
1056: samassa~ perheessä, täytyy perillisten ahneuden tähden usein
1057: perinnönjaossa myydä suvun ulkopuolelle.
1058:     Tämä Bpäkohta voidaan olennaisessa määrin. poist~a, jos
1059: kumotaan kielto, ettei perimysruaata saa vapaasti lahjoit-
1060: taa tai testamentata. Jos tällöin samalla määrätään, että
1061: rintaperillisen ~ulee aina saada vissi murto-osa, esim. puolet,
1062: perintöosuudesta laillisena osanaan, niin poistuu samalla se
1063: epäkohta, että maaoikeuden mukaan perinnönantaja, kun
1064: omaisuus on ansiomaata ja irtaimistoa, voi tehdä perilliset
1065: kokonaan tai likipitäen perinnöttömrksi.
1066:     Näillä perusteilla ja lainvalmistelukunnan aikaisBmmin
1067: rtekemän €hdotuksen johdolla olen laatinut sen lakiehdotuk-
1068: sen, jonka nyt jätän Eduskunnan tutkittavaksi.
1069:     Osoittaakseni, että muuallakin on pidetty tärkeänä pyr-
1070: kiä, mikäli mahdollista, kuolemanta.pauksissa säilyttämään
1071:  maaomaisuus jakamattomana suvussa sekä estämään sitä
1072:  joutumasta keinottelun esineBksi, tahdon esittää pari mää-
1073:  räystä Sveitsin uudesta siviilila.kikirjast.a. .Siinä säädetään.
1074: että kun perinnönjaossa yksi perillinen ottaa haltuunsa kiin-
1075: teää omaisuutta, Innastamalla 'Sen pois toisilta, on kiintei-
1076:  mistön hinta, jos se on maanviljelyskiinteimistöä, määrät-
1077:  tävä tuottoa silmällä pitäen, mutta muussa tapauksessa
1078:  kauppa-arvon mukaan. Jottei se, joka. siten käypää hintaa
1079:  huokeammasta ·ottaa haltuunsa maanviljelys·kiinteimistön,
1080:  päase sen kauppaamisella hankkimaan itselleen kohtuutonta
1081:  voittoa, säädetään samalla, että jos hä,n myy tilan ikymmenen
1082:  vuoden kuluessa perinnönjaon jälkeen, on muilla perillisillä .
1083:  oikeus saada osuutensa siit.ä määrästä, jonka tilan 'kauppa-
1084:  arvo nousi perinnönjaon aikana lunastushintaa suuremmaksi.
1085:      Ilmankin sellaisia säännöksiä kuin 'mainitut näyttää
1086:  kuitenkin voitavan tulla toimeen, jos jäämistön testament-
1087:  tausoikeudesta säädetään sen mukaan ·kuin yllä on viitattu.
1088:  Sillä sellaisessa ta.pauksessa voi perinnönantaja, määrätes-
1089:  sää:l jonkun perillisistä attamaan kiinteimistön haltuunsa
1090:  käypää hinta.a huokeamma~ta. hinnasta, samalla antaa mää-
1091: 88              III, 1 a.   Perintökaaren 17 lukn.
1092: 
1093: räyksiä, jotka soveltuvat estämään hänen siten saamansa
1094: edun väärinkäyttöä.
1095:    Sen nojalla, mitä edellä on ·esitetty, saan kunnioittavasti
1096: ehdott~t.a,
1097: 
1098:                  et:tä Eduskunta tahtoisi puoles.taan hyväksyä
1099:               näinkuuluvan lain:
1100: 
1101: 
1102:                               Laki
1103: Perintökaaren 17 luvun ja Maakaaren 8 luvun muuttami-
1104:                          sesta.
1105: 
1106:     Täten säädetään, että Perintökaaren 17 luku ja Maakaa-
1107: ren 8 luku ovat kuuluvat näin:
1108: 
1109: 
1110:                        Perintö kaari.
1111: 
1112:                             17 LUKU.
1113:           Kuinka paljon on lupa teste&mentilla antaa.
1114: 
1115:                                 1 §.
1116:     Älköön kukaan testam~mtilla antako pois enemmän 'kuin
1117: puolet jäämistöstään taikka sen enemmästä toisin määrätkö,
1118: jos häneltä jää rintaperillinen. Toinen puoli menköön rinta-
1119: perilliselle hänen lailli sena perintöosanaan.
1120:     Jolla ei rinta perillistä ole, saakoon määrätä koko omai-
1121: suudestaan.
1122:                               2 §.
1123:     Jos testamentinantajalta jää rinta perillinen, joka on vaja-
1124: valtainen tai sairastaa pitkällistä tautia tai .on pahoin raajtfl-
1125: rikkoinen eikä voi perinnöstään tai muist•a varoista saada
1126: elatusta ja kasvatusta. tai hoitoa, on testamentissa annetusta
1127: omaisuudesta sitä varten otettava avustusta niin pitkäksi
1128: ajaksi ja niin paljon, kuin tuomari tutkii tarpeelliseksi. Ol-
1129: koon lupa testamentissa määrätä sellaista avustusta suoritet-
1130:                         111, 1 0.: -    Wrede.                   39
1131: 
1132:  tavaksi myös toisen rintaperillisen laillisesta perintöosasta 1
1133:  Pllei testamentinantajana muuten ole siihen varoja.
1134: 
1135:                                  3 §.
1136:     Testamentiia älköön otettako jakamattomasta pesästä,
1137:  vaan antajan osasta..
1138: 
1139:                              4 §.
1140:      Jos joku antaa enemmän kuin laki sallii, oikaistakoon
1141:  testamentti lain mukaa.n ja olkoon muutoin ·kaikin puolin
1142:  voimassansa. Älköön myöskään testamenttiin panta.ko sel-
1143:  laista määräystä, että se, joka testamenttia moittii, menet-
1144:  tää perintöoikeutensa.
1145: 
1146: 
1147:                           Ma aikaa r i.
1148: 
1149:                              8 LUKU.
1150:              Kiinteän. omaisuuden. lahjoiCtamisesta.
1151: 
1152:                                1 §.
1153:      Jos joku laa1joitt.aa enemmän 1kuin .puolet kiint•eästä. omai-
1154:  suudestaan, peräyttäkööt rintaperilliset antajan kuoltua sen,
1155:  mitä liikaa on annettu; ja kestäiköön puhevalta sellaisessa
1156:  asiassa yön ja vuoden siitä, kuin perunkirjoitus on pidetty
1157:  tai kuin se olisi pitänyt pitää.
1158: 
1159:                                   2 §.
1160:       Jos antaja joutuu puutteeseen, niin ettei hän voi itseään
1161:   elättää, tahi jos hän jättää rintaperillisen, joka on vajavalta-
1162:   nen tai .s•airastaa pitkällistä tautia tai on pahoin raajarikkoi-
1163:   .nen ja vailla varoja elatuksensa ja kasvatuksensa tahi hai-
1164:   tansa suorittamiseen; saakoon antaja tai perillinen lahjan
1165:   vuotuisesta puhtaasta tulosta niin paljon kuin ·kohtuulliseksi
1166: . tutkitaan, ei kuitenkaan en~mpää kuin puolet siitä.
1167:                UI, 1 a.   Perintökaaren 17 luku.
1168: 
1169:                                3 §.
1170:     Jos lahjansaaja on tehn;y1t antajalle, hänen lapsillensa.
1171: tahi lähimmälle perillisellensä vääryytt.ä tai vahinkoa, ol-
1172: koon vääryyttä tai vahinkoa' kärsineellä .-alta peräyttää
1173: lahja takaisin yön ja vuoden kuluessa siitä. >kuin vääryys tai
1174: vahinko tuli hänen ili·etoonsa.
1175: 
1176:                                4 §..
1177:      Ellei kiinteimistö, silloinkuin lahja on peräytettävä.
1178: enää ole lahjansaajan hallussa, on siitä saatu korvaus tahi
1179: korvauksen arvo, joka p€sässä on, sen asemesta peräytettävä.
1180: Samanlaisissa oloissa. on myöskin 2 § :n mukaan suoritettava
1181: ('tatusapu S>ellaisesta. omaisuudesta maksettava.
1182:                                5 §.
1183:      J{)S lahja on annettu työstä tahi iehd;ystä palveluksesta.
1184: niin älköön peräytykö tahi siitä elatusapua vaadittako.
1185: 
1186:    Helsingissä 11 p:nä marraskuuta 1918.
1187: 
1188: 
1189:                                             R. A. Wrede.
1190:                IV.
1191: 
1192: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUS-
1193:    KUNTAESITYS ja ANOMUSEHDOTUS•
1194: 
1195: 
1196: 
1197: 
1198:          •
1199:                                                              43
1200: 
1201: 
1202: IV, 1. -   Edusk. esit. n:o 2.
1203: 
1204: 
1205: 
1206: 
1207:              Pykälä, Hertta y. m.: Ehdotus laiksi, joka sisäl-
1208:                 tää väliaikaisia säännöksiä alkoholipitoisten
1209:                 aineiden valmistuksesta, maahantuonnista,
1210:                 myynnistä, lmljetu.ksesta ja varostossapidosta.
1211: 
1212: 
1213:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
1214: 
1215:     Siinä ohj~lmassa, jonka Eduskunnan 27 päivänä marras-
1216: kuuta 1917 asettaman. Senaatin puheenjohtaja esitti Edus-
1217: kunnalle, ~lausuttiin muun ohella, että 29 päivänä toukokuuta
1218: 1917 annetut asetukset a'lkoholipitoisten aineiden valmistuk-·
1219: sesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varas-
1220: tossapidosta edellyttävät nykyisi3sä oloissa Qrinäisiä kiirelli-
1221: siä toimen·piteitä. Eduskunnass<a niihin aikoihin tehdyt,
1222: vä:liaikaisen kieltolain aikaansaamista tarkoittavat eduskun-
1223: taesitykset .näyttivät tekevän Hallituksen esityksen 'llntami-
1224: sen a.siasta tarpeettomaksi. Väliaikaisen kieltolain valmistu-
1225: min:en näytti niin varmalta, että Sena•atin .Sosia'litoimitus-
1226: kunta kirjelmMlä 17 päivältä tammikuuta 1918 kehotti
1227: Scsialihallitusta sen johdosta, että piakkoin oli odoteUaviasa
1228: väliaikaisia säännöksiä alkoholipitoisien aineiden valmistuk-
1229: sesta, maahantuonnista, myynni<Jtä, kuljetubesta ja varas-
1230: tossapidosta sisältävän •lain hyväksyminen ja julkaiseminen,
1231: kiireimmiten laatimaan ja S€naatille jättä'Qlään perustellut
1232: ehd·otuksen<Ja asetukseksi, jonka tuli sisältää kaikki ne mää-
1233: räykset, jotka olivat tarpeen sanotun lain toimeenpanoa var-
1234: ten. Ehdotus väliaikaiseksi kieltolaiksi ·ennätettiinkin hy-
1235: väksyä toisessa lukemiseasa, mutta tämän toi,;en lukemisen
1236: julistaminen IJäij,ttyneeksi samoin kuin lakiehdotuksen kol-
1237: mas käsittely jäivät kapinan puhjettua sibensä.
1238:               IV, 1. -   Väliaikainen kieltolaki.
1239: 
1240:      Kun väJliaikaisen kieltolain <Jhdotuksessa oli määräys
1241: siitä, että l'a.ki astuisi voimaan 1 päivänä helmikuuta 1918,
1242: ei asian loppuunkä;;;ittelyä voitu Eduskunnassa enää S!lorit-
1243: taa ·kapinan päätyttyä. Myöskään HaUitus fli antanut esi-
1244: tystä asiasta. Sen sijaan on Senaatti kuukausittain teke-
1245: mä:llään päätöksellä, viimeksi 31 päivältä lokakuuta 1918,
1246: pysyttänyt voima;;;sa 4 päivänä syyskuuta 1917 antamansa
1247: päätöksen alkoholipitoisten aineidfln tJakavarikoimisesta ja
1248: valmistamisesta sodan aiheuttamissa poikkeubellisissa -olois-
1249: sa ja samaHa päättänyt, että k•aikki alkoholipitoisten ainei-
1250: den varastot, lukuun ottamatta apteekeissa löytyviä ja yk;;;in-
1251: omaan omaa t~rvetta varten tarkoitettuja varastoja, ovat ed-el-
1252: leen takavarikossa sillä tavoin kuin E'lin:tarvelain 13 ja 17
1253: §:ssä säädetään.
1254:      Ei voitan-e kieltää, että juovutusjuomaki-ellon ylläpitä-
1255: minen Elintarvelain noja'Ua -on jonkun verran muoootonta.
1256: Sen vuoksi Jien€-ekin atlkoholitavaran takavarikoiminen tä-
1257: män lain noj.alla herättänyt ·kerta kerralta ka;3Vavia epäilyk-
1258: siä. ·Toiselta puolen ·on se Senaatin Elintarvetoimituskunnan
1259: menettely, että mainittu toimituskunta on antanut yksityi-
1260: si1le henkilöille lupatodistuksia nautintotarkoitukseen käytet-
1261: tävän a1koho1it.avaran ostamiseen va'ltioUe 'luna.3tetuista alko-
1262: holivarastoista, herättänyt paheksumista laajoissa piireissä.
1263:      Kun näin ollen Elintarvelain sovelluttaminen alkoholi-
1264: tavaran valmistukaeen, maahantuontiin ja myyntiin on joh-
1265: tanut vakaviin ristiriitoihin, ja kun o'losuhteet juovutusjou-
1266: maliikkeen alalla, var.sinkin suuremmissa Eikekeskuksissa,
1267: nykyään .ovat omiaan heikentämään lainkunnioitu.3ta yleensä,
1268: ei allekirjoit.taneiden mielestä asia ole auietitavissa muulla
1269: tavalla kuin ettit mahd~liisimman pian saadaan <aikaan vä:li-
1270: aikain.en kieltoll).ki.
1271:      V.oidaan kyllä huomauttaa, ettiL täten tulisi säädettäväksi
1272: laki vain muutamia kuukausia varten. Nykyinen poikkeuk-
1273: sellinen tilanne on kuitenkin sellainen, että muitakilli lakeja
1274: on täytynyt .3äätää verraten 1yhyitä valiailroa varten. Pa-
1275: rempi miel-estämme on, että Eduskunta hyväksyy ainoastaan
1276: muodollista loppukäsittelyi.i. vai:llB jääneen ehdotuksen laiksi,
1277:                     IV, 1. -- Rykälä y. m.
1278: 
1279: joka sitten kerta kaikkiaan pysyisi v.oim'll•S3a kesäkuun 1 päi-
1280: vään asti 1919, jolloin varsinainen kieltolaki astuu voimaan,
1281: kuin että Senaatin on jokikinen kuukausi ryhdyttävä >asiassa
1282: lainsäädäntötoimenpitt>-e3een pitentämrullä 4 päivänä syys-
1283: kuuta 1917 antamansa päätöksen V•oimassaaloaikaa ja julista-
1284: malla alkoholitawran edelleen takavarikon alaiseksi. Hy-
1285: väl'lä tahdolla voitaisiin saada puheena oleva la:kiehdotus
1286: käsiteEyksi niin ajoissa, että väli"ctikainen kieltolaki vo1s1
1287: a:'tua v.oimaan ainakin 1 päivästä tammikuuta. 1919.
1288:      Edellisen nojalla ehdotamme kunnioittaen,
1289: 
1290:                että Eduskutnta hyt•iik'lJJisi seuraavam, laki-
1291:             ehdotuksen:
1292: 
1293: 
1294:                            Laki,
1295: sisältävä väliaikaisia säännöksiä alkoholipitoisten aineiden
1296:        valmistuksesta, maahantuonnista. myynnistä,
1297:             kuljetuksesta ja varastossapidosta.
1298: 
1299:                               1 §.
1300:     Allwholipitoisilla aineilla tarkoitetaan tässä laissa kark-
1301: kia aineita, jotka sisältävät enemmän kuin kaksi ti'l<avuuspro-
1302: senttia etylialkoholia eivätkä ole denaturoituja.
1303:     Denaturoituj.en alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta,
1304: maahantuonnista ja myynnistä on· voimassa, mitä siitä ou
1305: erikseen säädetty.
1306: 
1307:                                  2 §.
1308:     AlkoholipitQisten aineiden va'lmistus, maahantuonti ja
1309: myynti tai kaupaksi tarjoaminen olkoon s·allittu ainoa.staan
1310: lääkinnöl'lisiin, teknillisiin t~1i tieteellisiin tarpeisiin.
1311: 
1312:                              3 §.
1313:     LääkinnöHisiin, tekni'llisiin tai tiet-eellisiin tarpei&iin
1314: tarvittavan paloviinan ynnä muiden poltettuj-en tahi tislat-
1315: tujen väkiviinajuomien valmistuks-e-en nähd-en olkoon sovd-
1316: 46             IV, 1. -    Väliaikainen kieltolaki.
1317: 
1318: tuvissa kohdi!'sa voimassa, mitä 9 "Päivänä kesäkuuta 1892
1319: p'a'loviinan valmistamisesta ja tislaamisesta annetussa ase-
1320: tuki:.essa on paloviinan valmistuks·esta säädetty.
1321:      Oikeuden näiden ynnä muiden alkoho'lipitoisten aineiden
1322: maahantuontiin myöntää .Senaatti, joka voi sen määräämil-
1323: lään ehdoilla myös •antaa yksinoikeutena erityisen järjes-
1324: tyssäännön ja tarkastuksen alaiselle yhtiölle.
1325:      Alkoho'lipitoisten aineiden myynnin järjestäminen tämän
1326: lain sal'limiin tarkoituksiin •on .Senaatin asia.
1327:                                4 §.
1328:     Ne, j.otk'a aikai.;;emman lainsäädännön nojaUa ovat itsel-
1329: leen hankkineet alkoholipitoisia aineita, saakoot tämän lain
1330: voima{ln astuttua ne pitää. Nämä varastot ovcat aikanaan
1331: Senaatin määrämälle viranomaise'lle i'lmoitettavat. Ilmoi-
1332: tusta, ei kuitenhan tarvitse tehdä, jollei alkoholipitoisen
1333: aineen määrä nouse yhteensä kahta litraa suuremmaksi.
1334:                                 5 §.
1335:     Tämän lain .;;aUimien alkoholipitoisten aineiden kuljetuk-
1336: sesta ja v>arastossapidosta olkoon sove:ltuvissa kohdissa voi-
1337: massa, mitä 9 päivänä keäkuuta 1892 pal·oviinan ja muiden
1338: IJoltettujen tahi 1!1s:lattujen . väkiviinajuomain myymisestä,
1339: kulj.etuksesta ja varastossa .pitämisestä annetussa asetuksessa
1340: on paloviinan kulj.etuksesta ja va.ra.<;tossa pitämisestä säädet-
1341: ty, kuitenkin niin, että varmuuskirjan asemasta on käytet-
1342: tävä Senaatin määräämän viran·omaisen antamaa IJassia.
1343:     Alkoholipitoisia aineita kuljetettaessa kauttakulkutava-
1344: rana tai suomalaiseen &atamaan p.oikkea.van laivan lastina
1345: noudatettakoon tulliasetusten määräyksiä.
1346:                                 6 §.
1347:     Senaatin asia on antaa tarpeellisiksi havaittuja tarkempin
1348: määräyhiä nlkoholipitoisten aineiden valmistuksen, maa-
1349: hantuonnin ja myynnin estämiseksi muihin kuin iääkin-
1350: nöllisiin, teknillisiin tai tieteel.Jisiin tariJeisiin"' sekä ryhtyä
1351: niihin toimenpiteisiin, joita maassa sal'litun alkoholiliikkeen
1352: järjrutämistä ja silmäl'läpitoa varten katsotaan t.arvitilavan.
1353:                      IV, 1. -   Pykälä y. m.                    47
1354: 
1355: 
1356:                               7 §.
1357:     Kaupungin- tai knnnanvaltuustolla olkoon oikeus asetta3.
1358: tämän lain noudattamista valvomaan erityisiä henkilöitä ja
1359: va.lmistaa. heille Senaatin antamain ohjeiden mukaan johto-
1360: säänt)}, jolle on hankittava lääninhallituksen vahvistus.
1361: 
1362:                                 8 §.
1363:     •Jos jotakuta. todennäköisillä perusteina epäillään 'luvat-·
1364: tomasta alkoholipitoisten aineitten valmistuksesta tahi myyn-
1365: nistä, pidettäköön hänen luonaan kotiet.sintä, jos se a·siJin
1366: ilmisa~amiseksi katsotaan tarpeUiseksi.    Tä:llaisen kotietsin-
1367: nän toimittakoot .kahden todistajan läsnäollessa kruunun-
1368: nimismies maalla, kaupunginviskaali tahi järj.estysviran-
1369: omainen kaupungissa tai 7 § :ssä mainitut kuntain tämän
1370: lain noudattamista valvomaan as-ettamat henkilöt. Toimic
1371: tuksessa pidetti1•köön pöytäkirjaa.
1372: 
1373: 
1374:     Tämä laki ei koske:
1375:                                9 §.
1376:                                                             •
1377:     1) kirkkoviinin hankintaa;
1378:     2) ulkomaan tai Suomen ja ulkomaan satamain välillä
1379: liikettä vä.littäviä suomalaisia laivoj•a, joita lairr mukaan saa
1380: kuljettaa ainoastaan tutkinnon suorittanut päälljkkö, näiden
1381: laivojen kulkiessa wavalla merel'lä.
1382: 
1383:                               10 §.
1384:     Paloviinan valmistajille ja tislaa,iiUe, vumen ja muitten
1385: miedompain väl<ijuomain sekä väke\;äin maUasjuomain va:l-
1386: mistajil'l-e älköön tämän lain johdosta mitään korvauata suo-
1387: ritettako.
1388:     Kuitenkin on Sennatilla oikeus määräämänsä ajan kulu-
1389: ess& lull'astaa valtiolle valmistus- tai sisäänostoku.:;tannuksia
1390: vastaavasta hinnasta näiden juomain myyntiin ja anniske-
1391: luun laillisesti oikeutettujen varastoistla sel.'lainen alkoholi-
1392: tavara, joka voidaan käyttää lääkinnöllisiin, t.eknillisiin tai
1393: t}eteell isiin tarkoituksiin:
1394:                rv, 1. -   Väliaikainen kieltolaki.
1395: 
1396:                                11 §.
1397:       Rikkomukset tätä lakia vastaan rangaistaan ensi kel-
1398: ra.l'la, jos rikkomus koskee alkoholipitoisen aineen luvatollJtli
1399: valmistusta tai myyntiä, vähintään viidensadan markan sa·
1400: koUa tai vähintään kahden kuukauden vankeudella sekä
1401: muissa tapauksiss•a v-ähintään sadan markan sakolla. .loF
1402: rikkomus uusiutuu, olkoon rangaistus vankeutta vähintään
1403: kolme kuukautta .
1404:       •Joka ammattimaisesii tai tavanomaisesti ha.rjoittaa luv::.
1405: tonta alkoholipitoisen aineen valmistusta, maahantuontia.
1406: myyntiä. t•ai kaupaksi tarjoamista, rangaistakoo11 vankeudella
1407: vähintään kuudeksi kuukaudeksi.
1408:       Rikoksentekijä on myöskin joka. kt~rta tuomittava menet-
1409: täneeksi kaikki nfC alkoholipitoisot aineet, jotka hänen hal-
1410: lussaan tavataan ja hänen varastois.saan löydetään, ynnä
1411: astiat, joissa. niitä säilytetään. LuvattomaPti näitä aineita
1412: valmistettaessa olkoot puoliv•almi.;;teet sPkä valmistui'- j.a
1413: tisl~lll'~kojeet menetetyt.
1414: 
1415:                                12 §.
1416:      Tämän lain määräyksiä vastaan tehtyjen rikkomuaten
1417:  ilmisaa.misehi tarpeellisi.sta toimenpiteistä, iuvattoman tavar
1418:  ran takavarikoimisesta, rikkomm~ten syytteeseen panemisesta
1419:  ja asi-an muruta käsittelystä ou tämän lain 8 §:n ohella sovel·
1420:  tuvissa kohdissa voimassa, mitä 9 päivänä kesäkuuta 1892
1421:  annetussa asetnkse.~sa paloviinan valmistumisesta ja tislaa-
1422: misesta sekä sam.ana päivänä annetussa asetukseBsa palovii-
1423:  nan ja muiden poltettujen t.ahi tislattujen väkiviinajuomain
1424:  myymisestä, kuljetuksesta ja varastossa pitämisestä on pa:lo-
1425: 'viinaan ~ähden säädetty. Takavarikoiruisoikeus on myös-
1426:  kin 7 §:ssä mainituilla kuntien tämän lain noudattamista vaJ-
1427:  voma:an asettamjJ'la henkilöillä.
1428: 
1429:                               13 §.
1430:     Jos t-ämän lain säännösten rikkomisesta tavattu henkilö.
1431: saatuaan haasteen tällaisesta rikkomuksesta vastaamaan.
1432: virlä jatkaa rikollista toimintaansa, on .hänet \~augittava.
1433:                     IV, 1. -   Pykälä y. m.                     49
1434: 
1435:                               14 §.
1436:     Menetetyksi tuomittu alkoholipitoinen aine toimitettakoon
1437: valtion varastoon. Jos sen arvo kuitenkin on niin pieni,
1438: ettei sen ka tso~a v3Jstaavan valtion varastoon kuljettamisen
1439: kustannuksia, ·on aine todisteellisesti hävitettävä.
1440:     Velan maksuksi ulosmitattua alkoholipitoista ainetta äl-
1441: köön tarjo~ako kaupaksi muille kuin niille, jotka tämän lain
1442: :m~a.a~ ova.t .oikeutetut 'seUaisen tavariUl myyntiin.
1443: 
1444:                  .. . . :. ~6 §..             ...
1445:     Tämä laki, jolla kumotaan kaikki sen kanssa .ri~>tiriitai­
1446: set määräykset, astuu voimaan heti ja on voimassa 1 päivä.äll!
1447: kesäkuuta 1919;
1448: 
1449: 
1450:    i:Iclsingi~ä. •. ~0 päivänä. ma.rrask.uuta 1918.
1451: 
1452: 
1453:         ·n(lrtta PywL ·              .Pekka Saarelaineu.....
1454:         Edvard ·Takkula.              Juho Niu1da.neu•. ,
1455:        ·Kwti A~:rimau..
1456:              · .. · s. J{aapaaen~K.·•·.. .. Lobi.
1457:                                               · · ·· ..· · · . · ·
1458: 
1459: 
1460: 
1461: 
1462:                                                            4
1463: IV, 2 . - Anom. ehd.. n:o 3;
1464: 
1465: 
1466: 
1467: 
1468: . - . ... .. ....." . .
1469: ·~.......                 .   ~
1470: 
1471: 
1472: 
1473: 
1474:                     ....... ·Arokallio, ·Gust. :• . Tutkijak1.{M,'Itfm ·tJSebtimtkleota
1475:                                    Suojärven lahjoitus·moolla                 OISUVVe"              ~puo­
1476:                                   Uew. oloje"' ~~te& varbe,..
1477:                                                                           ~
1478: 
1479:                                                                     ..... --   ~   '   .. -   ~   -. .... -·
1480:                                                                                                     ~·
1481: 
1482: 
1483: 
1484: 
1485:                                               ......         :
1486: 
1487: 
1488:                                   Suomen Eduskunnalle~:~
1489: 
1490:      Viit8!ten 1917 vuoden toisilla valtiopäilvillä tekemääni
1491: anomusehdotukseen . tu~-ijakUIIlnan a:s~ettamisoolta. Suojärven
1492: lalh~itusma.alla asuvien lampuO'tiiren olo~n Vlltlkimista varten
1493: selkä j;en johdosta syntyneeseen Maatalousvall.hkunna•n mie-
1494: tintöön- N<o 4; jdka-;p~laute1!tiin ·vali01k1:1n~n -uutt4 muodos-
1495: telua va.rtm!-ja -jäi- liopulliiSresrti bsiilitelt®ättä;: S'atll!l ·kullJlioit-
1496: te.-en anoa Edus·k~ntaa ·:y-htymään_ a~.C,:rm:~:k~n;···-- ~-··
1497:                                             .,   ................
1498:                               että Hallitus 1·y hty&si toimenpike&een että
1499:                           Suojärven lahjo~tusm·oolla asuvien lampuotien
1500:                           l~mpuotioikewksien ~'i1 tojen ja tähän kuulnvien
1501:                           asiain kaikenpuolista tutkimi.'~ta varten asetettai-
1502:                           siin tntkijakunta, johon yhtenä jäsmte'/flå kuuluisi
1503:                           myöskin Suojärven kunnxm l-ampootien valitsema
1504:                           edusta.ia; ja
1505:                               että milloin siirrot ovat tapahtuneet vastoin
1506:                           1867 vuoden vaUiopäiväin päätöstä muille kuin
1507:                           larmp·uotien sukuZaisilZe Oai heidän perillisilleen
1508:                           ovat siirrot peruutettavat ja perintökirjat annet-
1509:                           tavat alkuperäisille larnpwodeille tai heidän jiil-
1510:                           keläiselleen, 'ollen nämä puo'testaan velvolUset ta-
1511:                           kaisin maksamaan sen rahan korkoineen, mikä fil-
1512:                           kuperäi8tå lampuotioikeu66a siirre66ä~tä mt siitä
1513:          IV~ 2. -   Suojärven lahjoitusmaa.               51
1514: 
1515: 
1516:         maksettu, sekä tilaan pannut kUtStannuhet, mi-
1517:         käli ~ ovat fJiloi.sta saa;tuja tuloja suurem'Wbllt.
1518: 
1519: Helaimgissä 20 päi'Vänä marrasikuuta 1918.
1520: 
1521: 
1522:                                       Gust. Arokallio.
1523: ~'   \
1524: 
1525: 
1526: 
1527: 
1528:          HelsWki 1918. VaJtiOlleuvoston kirjapaialo.
1529: