Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

ASK_1919_I | ASK_1919_II | ASK_1919_III | ASK_1919_IV | ASK_1919_V | HAK_1919 | Liite_1919 | PTK_1919_1 | PTK_1919_2 | PTK_1919_3 |

1:                         ••           ••
2: VALTIOPAIVAT
3:              1919
4: 
5:        LIITTEET
6: 
7: 
8: . .
9:  .
10: 
11: 
12: 
13: 
14:                    ~
15: 
16: 
17: 
18:            HELSINKI 1919
19:       VAJ..TIONEUVOSTON KIRJAPAINO
20:                                   Sisällysluettelo.
21: 
22:                          1. Perustuslakivaliokunta.
23:             A. llallitusmuotoa, valtiopäiväjärjestystä ja
24:               vaalilakia koskevia eduskuntaesityksiä
25:                         ja anÖmusehdotuksia.
26: 
27:                                                                                                Siv.
28: 1. Ritavuori, H eilcki, y. m., edmsk. esit. N :o 1: Ehidoius
29:       Suomen HaHitusmuodoksi . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . .                           5
30: 2. Ryömä, Hannes, edu01k. esit. N :o 4: Eihidotus laiksi
31:       Suomen Ha:J1i·tusl!lluadon p:erust.eiista . . . . . . . . . . . .                         29
32: 3. Ryömä, Hannes, edus<k. es.it. N:o 6: La!ki ValtiopitiV"ä-
33:       jår'jl6&tyksen 5 § :n mu uttarniSle,SJta . . . . . . . . . . . . . . . .                  36
34: 4. Keto, J. V., y. m., eduSlk. esit. N:o 7: Elhdotus 1aiksi
35:       muutoksis:ta ja ,J~siilyks:istä 20 P'äirviiJnä heiniilimuta
36:       1906 anneMuun ValtiopäiiVIiiljiä:r<jestyiks•een . . . . . . . .                           39
37: 5. Erich, Rafael, anom. ehd. N :o 1: UU:koa;siainvariokun,
38:       nan teiht.ävien määri•ttel81lllises.tä . . . . . . . . . . . . . . . .                    44
39: 6. Procope, Hj. J., m. fl., motion N :o 5: För.s·lag tili
40:       llllg amgåenide ändri,ng ruv heniilmningen Lantdwg tiH
41:       Riksda,g . . . . . . ... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        49
42: 6. Procope, Hj. J., y. m., .edu,;;ik. esit. N:•o 5: EhdiO·tus
43:       laiksi Lantdag-n,i+mity.k;sen muuttamises,ta Riks:dag~
44:       ni,mi:ty'ks•eks.i . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . .    52
45: 7. Pitkänen, Ari, y. m., edm!k. e•sit. N:o 2: E:hdotus
46:       Jaik.si 20 lP :n1ä heinäik. 1906 annetun vaalil+ain 2 § :n
47:       muutta:mis·es·ta toisin kuuluvruksi . . . . . . . . . . . . . . . .                       55
48: 8. Kekkonen, J. V., anom. ·Eihd. N :o 5: Va•allintulok·s•en
49:       mäJär,äJämis·tä koskevien s·äänno.k!sien muuttamisesta                                    57
50: 9. Furuhjelm, Ragnar och Hornborg, Eirik, pet. försL
51:       N :o 6: Angående änd·1·ingar i V aillagen . . . . . . . .                                 59
52: 9. Ji'u·ruhjelm, Ragna1· ja H ornborg, Eirik, anom. eihd.
53:       N :10 6: V awlilain muuttrumis•es•ta . . . . . . . . . . . . . . . .                      62
54:   IV
55: 
56: 
57:              B. Eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä ja
58:                                    anomusehdotuksia.
59:                                                                                                  Siv.
60: 10. Estlander, Ernst och v. Born, Ernst, motion N :o 3:
61:       Försl,ag tilil lag inne:tlattande de oolmänna grun-
62:       d€'l'na för d:e håJda inhemiSIIDa S!prå:JreDiS s.tä1lnin;g inom
63:       R~klet ...................... ,, . . . . . . . . . . . . . . . . . .                        67
64: 10. Estlander, Ernst ja v. Born, Ernst, •edruSik. e·sdlt. N :o 3:
65:       Ebid:otus .1a:ilksi sen !lJsemam y!leiSii.stlä pems1leista, j.oika
66:       mdlemmi'lla .kot:iJma:Lsilla kielihlä on v;a'ltrukunnas,sa                                  71
67: 11. Schauman, Georg, moition N :o 8: F:ör,s~ag tiili l!JJg om
68:       ändring a.v 2 § i l·ag.en ang1ående r'ätt fö.r Fin:l!lJnd.s
69:       Lan·tdag !lJtt g.ranslka lagenli:gheilen arv s'tats•rådets
70:       iLedaJIDöter.s o0h pr1olkuratorns äil'll:bets•åtgärder, av den
71:       17 juni 1918 ...................... '............                                           7.5
72: 11. Schauman, Georg, edusik. esit. N :o 8: Elhdotus laiksi
73:       lresäikuun 17 p :nä 1918 annetun, Su10men Edu&kun..
74:       nan oiikeutta t.artkaJstaa V·!lJ1t~oneuvos·ton jäsent·en ja
75:       .prokur.aa:ttorin "Virkrutointen [ai•nmukaisuutta tkos.-
76:       kev~n 1a:in 2 §:n muuttaJIDils•esta ......... •........                                     79
77: 12. Erich, Rafael, anom. eih!d. N :o 2: Toimen!piteis·tä eri-
78:        näi,sis,sä 1aei.ss.a j.a asciuks1issa o·1evi,en, Suomen ai-
79:       kai·s·etmmasta yhteyd,estä Venädä:n klans•sa .johtunei-
80:        den s:ä:ännöksien kuano.amiselksi, muuttaJIDis•eksi twhi
81:       .oikaiseanis,eksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            83
82: 13. N ix, Oslcar, m. fl., pet. fö:rsol. N :o 70: Om inffuande
83:        aJV sj.ä:lv·styrelse i omr,åden stör·re än koiilllll.unen . .                               87
84: 13. Nix, Oskar, y. m., runtom ..elhd. N :o 70: Its,elhail1innon
85:       y,o]maans•aattaJIDis•esta kuntaa laajemmilla ailueiUa                                        93
86: 
87: 
88: 
89:                           II. Valtiovarainvaliokunta.
90:           A. V erotuslaitoksen uudistamista koskeva edus-
91:                  kuntaesitys ja anomusehdotuksia.
92: 
93:   1. Juutilainen, Antti, y. m., edusk. ·es,it. N :o 10: Eihido"·
94:        tus lai1klsi suurten maaomaisuwksien verottrumis·esta                                     .103
95:   2. Torppa, Juho, y. m., anom. eihtd. N :o 10: V•erotwsla:i-
96:        tD'k&en uudistaJID•:iJsoe&ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          106
97:   3. Kaskinen, J., anom. ehd. N :o 13: Muutc:&sista lrukiin
98:        l:ei.rrnarverost.a . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   108
99:   4. Luopajärvi, MikJco, y. m., antom. eib.d. N :o 12: Maan-
100:                                                                                               V
101: 
102: 
103:                                                                                             Si~.
104:      ariV'on ans·ioton.ta kohoamiiS'ta koslkevan ve<r·otruk!sen
105:      aikaan•saamises•ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          110
106:  5. Kojonen, Rope, y. m., a:nmn. €lhd. N :o 9: Valtion
107:       tupak.kamontoiJ):o.lin toteuttwmisesta . . . . . . . . . . . . . .                     111
108:  6. Kärki, F., y. m., anoun. eihd. N:o 8: VaJLtion tupakka-
109:       mono•polim toteuttrum.il&esta . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . .               113
110: 
111:           B. Tullivapautta ja tullimaksujen alentamista
112:                  koskevia eduskuntaesityksiä ja
113:                          anomusehdotus.
114:  7. Arho, A. 0., y. m,, edusik. esit. N :o 9: Ehdotrus laiksi
115:       erinäisten tava:min t.u:l.Iivarpautdesta . . . . . . . . . . . . . .. 117
116:  8. Schauman, Georg, mot]on N :10 1:2: F·ör•s'la•g tiH lag
117:       om upphävaude •atv .tUJlal!iVJgifterna för ·s•äTS:kil1da al1ag
118:       av s•pannmåJl . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121
119:  8. Schauman, Georg, eduslk. .esit. N :o 1•2: Ehdotus •laiksi
120:       erinäis•ten v.Hj.aiaji.en ·tullå!ml!iksud:en [{jumoa.m.ils.esta. . 125
121:  9. Schauman, Georg, motion N :o t3: Föl'ls,lag tiill 1ag om
122:       äu.dr.ing av tul11ruvgifterna för ka:ho, kru:Bfe och te . . 129
123:  9. Schauman, Georg, edusk. esit. N :o 13: Ehdotus laiksi
124:       k•akaon, kalhvin, ja i•een •tulilimlliksrujen IIIlfUIUttrumi-
125:       s'eSita . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 2
126: 10. Schauman, Georg, rp.et. :föl'IB!. N :,o 14: An,gående soc-
127:       kertullens .sänkan>de . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 135
128: 10. Schauman, Georg, anr0m. ehd. N :o 14: Soaoorit·u:l.lin
129:       a:Ientamrsesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 137
130: 
131: 
132:             0. Uusia rautateitä, kanavia ja muita kulku-
133:                laitoksia koskevia anomusehdotuksia.
134:                            a) Ratoja Pohjois-Suomessa.
135: 11. Fränti, A., y. m., anom. ehd. N :•o 34: Ra!IDenn.ustöi:den
136:       ·alot•ta.miseS'ta .rwtasuunnaHa, daika !km!lllme Rovanie-
137:       ·men a.&emaJl,ta P.ets~ngin vuonoon. .JäJäJmeren rannalla                               141
138: 12. Koivuranta, Janne, y. m., auom. •ethd. N:.o 38: Tu,tki-
139:        mu;kJsen toimittrumis•es1ta ra.utatie·t·ä varten Rorv~nie·
140:       men ki•rJr:onky{l:.ästä Kemiljtärv€11le . . . . . . . . . . . . . . . .                 143
141: 13. Junes, A., y. m., anom .•ehd. N:o 21: R·autatien raik.en-
142:        tamise&ta Suollll!en-Ruot•s~n y/hJdysr,a;dal•ta Tornion
143:        ulk.o,satrumaan Röyttäiäu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              14:1
144: 14. Junes, Antti, y. m., anOiill. e1hid. N :o 37: Tornionr----Ka-
145:   VI
146: 
147: 
148:                                                                                      Siv.
149:       rungin l'laJd.an kunto<m ,s.aruttami•ses·ta ja rmäiä·r·äraihan
150:       m~öntämis•es,tä Karungin-iKo-ll::trån .r•at<IDSJUunnan ta·
151:       loUJd,el!lista .ja kioneell,i,sta tut.ki:muJsta !V!lirten . . . . . .          ·146
152: 15. Takkula, Edv., y. m., anom. ·ehd. N :o 27: Owlun-
153:       Kuus•rumorn ra;ta.suunDJ&n tutlki1misesta . . . . . . . . . . . .              149
154: 16. Heikkinen, J. A., y. m., an01m. •eihld. N:o 19: !Rauta·tien
155:       raikentamis.es·ta <lia;j.aa;ni•sta •8UiomUJS\s ahnen p1Uijään
156:                                                             1                        150
157: 17. Arffman, K., y. m,, anom. ehd. N :o 29: Konee1Es·en
158:       ja rb3!1oudellios•en tutkimruks,en to1mit,t!llmisesta rafllta-
159:       tietä varten Nurm:velks,enc-V aa;lan .road!I!Ha KUJhmo-
160:       n1emen kirkoHe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   152
161: 
162:               b) Ratoja Keski- ja Etelä-Pohjanmaa.lla sekä
163:                              Satakunnassa.
164: 18. Kallio, Kyösti, y. m., aDJo:m. e<hd. •N :o 20: Tutki:nmk-
165:        .sen toirrni t.tam1s·esta nor.m&a:lir.aitei,s·en r·autaMen .ra-
166:        kentami-sta ··varten Yili!vi.eskaS!ta Ryqprpiiän s·atamaan 154
167: 19. Torppa, Juho, an01m ..el:vd. N :.o '26: Raut:!liti·en ,r,aikenta·
168:        mis·es.ta Kokkio·la.s•ta Suo[.ahteen . . . . . . . . . . . . . . . . . 156
169: 20. Latvala, M., y, m., anom. elhd. N :·o 24: Rautatien ra-
170:        kentrumi:Slesta Suolaihdest•& P.änn:äils!ten rus•email.ile .Poh-
171:        jan~m.a.an ,r·adaoHa .... ·.... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    157
172: 21. Eklund, Artur, 1pet. ·fÖ•r•sl. N :o 16: .A,ng~ående byggande
173:        ruv j1ä;rnrväg från Kovjoki t:iJll Ny~kariletb~ . . . . . . . . . . 160
174: 22. Estlander, Ernst, 1pet. f.öJ.isl. N :.o 39: Angå•ende b~g­
175:        ganldet ruv •en norma1.Sipårig .jerll!Viilg f·rlån Toby sta·
176:        tion till Wo1l.tti s·t!l!t:ion . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 162
177: 23. v. W endt, G., m. fl., rpet. för,sil. N :o 36: Ang. byggan-
178:        det av en sarmmanbindningsibruna Bdörnebo.r,g--Kri-
179:        S>tinestad-Wa,sa-Nyikrur1eby-'Benniils . . . . . . . . . . . 163
180: 24. Alanen, 1., y. m., a11o:m. elliid. N :o 25: Rruuta·tien r!lilren-
181:        tanills·esta Por·in kruurp•ungis,t:a Ha3Jp,a;mäien a<B1em3!11e 166
182: 
183:                  c) Ratoja Keski-Suomessa ja Savossa.
184: 25. Kojonen, Rope, y. m., a:nom. ehd. ,N :o 30: Töiden !l!lot-
185:        trumisesta LBihden-Heino1la.n JJada:hla . . . . . . . . . . . .               168
186: i!6. Wuokoski, K. V., y. m., anKJm. el:vd. N:o 3<2: Rautatien
187:        rakentami•sest.a- Laihden a1se.malta J yväslkyilään. . . . .                  170
188: 27. J{ ojanen, Rope, y. m., run01m. ehd. N :<o 33: Tll!1ouddE-
189:        sen ja konee1li,s•en iutkimul~sen tJoiiiDi•t·tami•s<est.a Päi-
190:        jänlt•een 1ä,nisipuiolit.se kulk·EWaa .normaailiraiteist·a
191:        Tll!utatietä var.ten, IP·iilät~kolhtina J yväislkyilrä__:_Lahti               171
192: 
193: 
194: 
195: 
196:           •
197:                                                                                                  VI
198: 
199: 
200: 
201: 28. H eilclcinen, P. W., y. m., alllOIDl. •l:lhd. N :o 35: Rauta-
202:            t:ien l'ailrentami,seSita J,oensuusta Sruv.on radalle                                  172
203: 
204:                     d) Ratoja Lounais- ja Etelä-Suomessa.
205: 29. Colliander, Rafael, m. fl., pet. :försil. N :o 17: A·n-
206:       gående byggande av j1ärr.niVä:g från RiiiMmii:ki tiil,l Åbo                                17 4
207: 30. Auer, Ilmari, y. m., aD()'lll. e!hd. N :o .18: Ta[oudeHis•en
208:       ja :kionee~hlis·en tutkimmksen toimit.tamis·esta rata-
209:       suunnalla •SaJQ--<Ri.ihimä:ki . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . .                     177
210: 31. Kaskinen, J., y. m., aDIOilll. ehd. N:o 22: Tut!kimuk.sen
211:      toimi tJtamioos·ta T.urulli--U UJdenkaU11Jungin r.adll!IL
212:       jatkami,seJr,s.i Sa·talmnnan raUJtatievermon yihteyteen                                    179
213: 
214:                      e) Ratoja KJ.aakkois- ja Itä-Suomessa.
215: 32. Niukkanen, J., y. rn., anom. ood. N :o 23: Nm~maaJi­
216:       Da:it&is·en nautatien ·ralmentamisesta Lappeen.rannasta
217:        Elilsell!Vaaran tai ,sy,V!äoron as•em8Jl'le . . . . . . . . . . . .                       181
218: 33. Thuneberg, Paul, y. rn., an'Om. ood. N :o 28: Mäiä.rä-
219:       ralhan myöntäimisestä Viipurin-iKoiviJsrton raida:Ua
220:       aJlotettu;jen rakeniDJus,töiden •jatlkamillleen . . . . . . . . . .                        189
221: 34. Sihvo, Aarne, y. rn., anom. ·ehd. N :o 31: TutHmuiksen
222:       toilmittalmisesta n:or~maa:lira·itei,s•en rautatien r.aken-
223:       rtllliiiJi,sta v.ar,ten Koivis.ton ·sa,trumas·ta T·ai[Jru~een Jjroen
224:       sunlle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       191
225: 35. Erich, M., y. m., anom. ;e\hd. N :o 15: Normaa[,irai,tei-
226:       ·sen rautatien r.a'mentamisesta Sortruvalan kaU[J•llll-
227:       gist·a Koi<rinoj,B!a:n . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           193
228: 
229:            f) Kanavia, rnaanteitä ja laivaliikennettä koskevia
230:                               anomuksia.
231: 36. V alkonen, Matti, y. m., anom. ahd. N :o 42: Mä.n-
232:       ra'han llll(YÖn:täaniisellltä Suomen1ruhden ·j·a Laatokan
233:       yhdiSitiiJ!nisekså kanruva1la . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                199
234: 37. Särkkä, W. K., y. m., anom. ehd. N :o 40: Määl"ä:DaJhan
235:       myönltämi:Slesltä Knolilmon (ja 1.Saimaan yhdist.ä:mi-
236:       •sek!si Oraintai[l8J1eelrle ·r.t11k!ennettruvalla rkawavailla . .                          203
237: 38. Sarlin, B. ja Snellman, J., •amiom. ehd. N :o 41: Mää•rä-
238:       r.a!han m\Y'Öntiilm~sles1tä Iils•:v.ede1Ji-iKIQirunev.ed81lli--Kei-
239:       telleen viiMiSen I~B!rua:v·an ·l'l!likentam~sta 'V1rurten . . . . . .                      207
240: 39. Fränti, A ., amom. ·eihd. N :o 45: M:äiilrläTllihan myöntä-
241:       miselstä teiden tekem~s.tä: varten Lrupin kiJh1wk1Nll-
242:       na.SISa . . . . . . . . . . ·. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . .   2 08
243:  vm
244: 
245:                                                                                         Siv.
246: 40    Joulcahainen, Villclcu, y. m., anom. Efud. n:o 44: Sään-
247:          nöni~en höyryllliiva<liikent·een jiilrdestämisestä lin-
248:          jaUe Kotka-Ulkosaar,et-Vii,puri . . . . . . . . . . . . . . .                  209
249: 
250: 
251:               D. Eri aloja koskeva eduskuntaesitys ja
252:                          anomusehdotuksia.
253: 41. Laherma, J., y. m., edusk. e1sit. N :o 11: Elhdot.us
254:        lwi1k si niis,tä .perus,teista, joi;den mukaan kansalais-
255:        sodan aikana vuonna 1918 Suomen Pankin nime,ss·ä
256:        .liikkeeseen laskettujen 1S•etelien täJhden vruhinkoa
257:        ikär,sinei,tä .ruvustetaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   213
258: 42. Leppälä, Juhani, y. m., an01m. eihd. N :o 7: Huoke!lllror-
259:        rkoisen valtio1ainaTI myöntäJm]s•est•ä OsuuSika,s.sojen
260:        lteslkuslainar3Jhas,to       0s3Jkeyhtiön              käytettäJväksi
261:        vuokmvilijeLmis•tä muodlos,tetta.vieTI 1pientilojen luo·
262:        tontal"i>·een tyydytltäJmisekisi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       219
263: 43. J oulcahainen, V., y. m., an10m. ehd. N :·o 11: Mawlais-
264:        postintkuljettajien ja -ikirjeenlmnbjien 'pa·H~kaussuih­
265:        teiden j,iiJrdestämises.tä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   225
266: 
267: 
268: 
269:                              111. Lakivaliokunta.
270:            A. Kiinteää omaisuutta koskevia eduskunta-
271:                    esityksiä ja anomusehdotus.
272: 
273:  1. Arho, A. 0., y. m., edusk. esit. N :.o 1,5: Ehdotus laiksi
274:       Maakaaren 4 Ju:vun 4 § :n muuttrumi.s,esta . . . . . . . . ·231
275:  2. Arho, A. 0., y. m., edusk. esit. N :o 16; Elhdotus lai·ksi
276:       kiinteän omaisuuden •paikikal unastuks·e~ta ylei·seen
277:       tal'P'eeseen heinäkuun 14 p:.nä 1898 annetun lain
278:       1 § :n muuttamises•ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 234
279:  3. Hultin, Telcla, y. m., ed'lllslk. esit. N :o 18: Ehdotus
280:       laiJk,si s.i.s.äJltäivä muut·okisia 'helmi,looun 25 •P·iiivänä
281:       18:51 annettuun 3Js•atuk!s·een oikeudesta Suomessa
282:       hankkia ja hallita kiinteätä oonaisuutta . . . . . . . . . . 239
283:  4. Estlander, Ernst och H ornborg, Eirilc, motion N :o
284:       21: Föl's1ag tiU i1rug angående ändring a:v 17 kap.
285:       Ärdldabalken ooh 8 ik!lip. Jordaiba!liken . . . . . . . . . . . . 245
286:  4. Estlander, Ernst ja Hornborg, Eirilc, edusk. esirt. N :o
287:       21: Ehdotus ,J.,a;iil.~s,i P·e6ntökaar,en 17 1luvun ja Maa-
288:       kaaren 8 lu~un muuttam1sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 249
289:          B. Tuomioistuiwia ja oikeudenkäyntimenettelyä
290:                  koskevia anomusehdotuksia.
291:                                                                                               Siv.
292:  5. Manner, Albin, y. m., anom. ,efud. N :•o 49: Kiinnityk-
293:      sestä kiinteään 'Omai•suuteen 9 p.äiwäDJä marr3iskuuta
294:      1868 annetun a,s,etuk-sen '29 § :'11 muu·ttaunis·esta . . . .                            257
295:  6. Manner, Albin, y. m., .anmn. elhid. N :o 48: Oikeuden-
296:      käynnin j.ouduttl:llmisres•t.a . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             259
297:  7. Manner, Albin, y. m., .~:~~nom. ehd. N :o 46: Tod<i•s1?ajta-
298:      :j•äiävejä kos.lrev,ien lakis·äiä nnökisien muuttamise~ta . .
299:                                                 1                                             262
300:  8. Manner, Albin, y. m., an.om. ehd. N:o 47: Vapaan- to·
301:      distusteorian voimal!Jn ·saattami•seS'ta lairukäy.tös-
302:      sämme                                                                                    264
303: 
304: 
305:                   C. Rikoslain muuttamista ta.rkottavia
306:                            eduskuntaesityksiä.
307:  9. Ryömä, H a11;nes, ed·usk. esit. N :o 20: Ehdotus laiksi
308:       lkuolemanrangai.stukisen poi,stl:llm~ses·ta . . . . . . . . . . . .                     269
309: 10. Arho, A. 0., y. m., eduslk. esit. N :o 14: Ehdotu~
310:       laikisi Rilkios1lain 16 luvun 24 § :n lkiumol:liiDis·eS'ta                              276
311: 
312: 
313:           D. Painovapautta, kielilainsäädäntöä y. m. eri
314:                aloja koskevia eduskuntaesityksiä ja
315:                          anomusehdotus.
316: 11. H elo, Johan, edusk. esit. N :o 22: EilJ!dotus painova-
317:       paus•laik·s,i . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   283
318: 12. Setälä, E. N., edusik. esit. N :o 19: ,:ffibidot'UIS laiksi
319:       ,suamen ja ruot.sin ki·elen ~äyttärrnisesrtä rn3ian tuo-
320:       mi<>i,stuimissa ja muis1s·a ·vir31stoissa ·sekiä laik!si vail-
321:       ti-on vi~kamielhiM.ä vaa.dittawl!Jst.a ·kiielitaidos·ta . . . .                         296
322: 13. Hultin, Tekla, y. m., ·edusk es-it. N :o 17: E<hd<>tus
323:       a) Iailbi n~a1Sien 'meilpoilmuidmta 1momal!'ioosi; b) laiks.i
324:       Oikeudenkäymis1kaaren 1 luvun 6 § :n ja 15 luvun
325:       3 §:n muut.tamises•ta .............. ,.. . .. . . .. .. .                               304
326: 14. Hupli, Väinö ja Itkonen, Rieti, anom. ehd. N:o 50:
327:       Ylei•s•en armaihdukSJen jullk:aisami.sesta . . . . . . . . . . . .                      308
328: X
329: 
330: 
331:                             IV. Talousvailokunta.
332:         A. Lääkintölaitosta, sairas- ja mielisairashoitoa
333:                  koskevia anomusehdotuksia.
334:                                                                                                 Siv.
335: 1. Colliander, Rafael, m. fl., p1et. för,s,l. N :.o 53: An-
336:      ,gåeill'de åJt,gärder för utrv.ookling !IiV ilamdetls ~juk-
337:     .v.äsende ........... ., . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                31.f.
338: 1. Colliander, Rafael, y. m., anoon. ehid. N :,o 53: Toi-
339:      mempiteistä maan ·sai~aalwlaitoklsen Imhi,t.trumiseksi                                     320
340: 2. Wirkkunen, Paavo, anoon. ,ethd. N :o 51: Kunnan1ä,ä-
341:      kärinvirkojen ;vakinaistuttami.Jsesta ....... :. . . . . .                                 32;)
342: 3. Hornborg, Eirik, m. fl., pet. fö~srL N:.o 54: Angåen:de
343:      inrättaDJde wv ett medicinalrådsäiiillbete ocJh ombi.J. ·
344:      dande av Slju.k.skötel.'silmutbi.Jldningen . . . . . . . . . . . . .                       327
345: 3. Hornborg, Eirik, y. m., anom. ehid. N:o 54: LäiiJkintö-
346:      newvdl<;s,envir:an :perus·tarrni,Sies·ta 'ja sai·r,aanilwitajat-
347:       tarien. vai1mistuksen uudi·s,tamisesta . . . . . . . . . . . . . .                        32 \
348: 4. Åkerblom, K. W., ,pet. för,sil. N :o &2: Angåenide löne-
349:       bidT,rug åt wmbulerande Slju:ksköteT.skor i landskom-
350:      ,munerna ........ ·. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             331
351: 4. Åkerblom, K. W., anom. eihd. N :o 52: ·P.altkikau:sa'Vun
352:       myöntämisestä maalaiskuntain kirEmti1vi.J11e s:airaan-
353:      'hoitaja:ttaril1e . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          334
354: 5. Sarlin, Bruno, y. m., aDJom. ehd. N :o 57: Mielis·airas-<
355:      1hoitoa j,ärd·estiilvästä lai,sta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              337
356: 6. Sarlin, Bruno, y. m., anoon. ehd. N :o 56: M,äär;ärl!Jhan
357:       myöntiimi:sestä kuntlllyhtymä:in alotteestta perwsltiet-
358:       twia mieli.s.airaaU,a,osastoj a .sekä er~liiJs.~ä 1piirimieli-
359:       s·airaaloita varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             343
360: 7. Ryömä, Hannes, anom. •e\hd. N :o 58: V altiowun
361:       myöntämi,ses·t:ä ,Satalklunman keuJhkotwuti.Jparal!Jt.o1a
362:       0. Y :ll'le .kJeuhikotauti•panantol.a:n ralkenta:misrta 'Var-
363:       ten Satalkun.ta,an . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . .           354
364: 8. Collan, K. J. ]vf., y. m., anom. elhd. N :o 59: Lamget-
365:       tw!l!ta:utisten hoit101lan perws,tami,ses·ta Turun j.a· Po-
366:       rin },ääniin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        356
367: 9. Junes, A., y. m., .aniOill. ,eJl:ud. N :.o 55: T,urtolan kun-
368:       taan. perrustetta'Vru~ta ;sairastuvllista . . . . . . . . . . . . . .                     361
369: 
370:               B. Maapolitikkaa, valtion maita ja tiloja
371:                           koskevia anomusehdotuksia.
372: 10. Luopajärvi, Mikko, y. m., anolill. ehd. N :o 64: Varo-
373:          jen vlliraami,sesta kunrtien maapolitik;!l!n toteutlta-
374:          mil!!lta vwr:ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    365
375:                                                                                               XI
376: 
377: 
378:                                                                                               Siv.
379: 11. Åkerblom, K. W., m. fl., [Jet. för•sl. N :o 65: An-
380:        gående Öv·el'!låtande av Kronohemman tii!Jl [anldsimom-
381:       munerna för e:rihålJande arv Kommunalg•ord . . . . . .                                  366
382: 11. Åkerblom, K. W., y. rn., a.nom. eihd. N :o 65: K·ruu-
383:       nuntilojeu 1uovuttami•se•s•ta maailai•skunn.i11e kunnal-
384:       'li!Sillaan sraramirs•ta vamten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           369
385: 12. Loukko, Jaakko, y. m., anom. eihd. N:o 66: R.eloogni-
386:       tioo·nilllletsien palauttami·sesrta rvalrtioUe . . . . . . . . . .                      372
387: 13. Osterholrn, John och von Born, Ernst, .pet. förrSil. N :o
388:       83: Angående mdnandet ruv åbornars .och brukens
389:        I>ättigheter tilJ dre 1hoooheiiDm3Jn :vi'lka srål30rill fö.r
390:       bi>ukrsdr1ften nödrvänrdiga Hlivit aJV bruken sikatte-
391:       köpta fra;mför åhorna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               37-1
392: 13. Osterholrn, John ja von Born, Ernst, anom. ehrd. N :o
393:        83: As·ukkaidren ja ·tahtaiden oikeurkls•ien j.ä•rjeSit.ä-
394:       misesrtä nii11ä 'kruununtiiohlla, jotka teihtarut ovat ti-
395:       J-ain asukimaita silvuuttaen t€ihtaanik•ruytön vuoksri v·e·
396:        roil,1e ostanee•t . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      377
397: 14. Walkonen, Matti, y. rn., an:om. ehd. N:•o 67: La.h!jotus-
398:        maista muodostettujren tilojen yihteirsmet&ien .1u-
399:        Il·3Jstami•sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   380
400: 
401: 
402:              C. Kotitaloutta koskevia auomusehdotuksia.
403: 15. Gebhard, H edvig, y. rn., anom. elhd. N :o 68: Mä:ä•rä-
404:       rahan myöntämiseSiträ Vailrtion Kotirtruloustoimikun-
405:       nan toiminnan j.atkamis-eksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    385
406: 16. Pykälä, Bertta, y. rn., anom. •ehd. N :o 111: M.äärä-
407:       ~alha.n :myöntälmiJs,est.ä koti ta;1ouden edistäimils•eksi
408:       toimeenpantwvia }y.hytaikai.sia. .luentokurs:&'elja varten                              390
409: 
410: 
411:             D. Väkijuomarikosten rankaisemista koskevia
412:                        anomusehdotuksia.
413: 17. Alkio, Santeri, y. rn., anom. e!hd. N :o 60: "\Gälkijuoma-
414:       •r,illwksi•sta sräädettyjen r a:ngais.tusmä:är äy.sten Jwven-
415:       rtamis.esrta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    395
416: 18. Wirkkunen .. Paavo, a,n1om. ahd. N:o 61: 9 •päivänä
417:       .kesäkuuta 1892 anne1mn, [laJ1oviinan ja muiden pol-
418:       tettujen tahi ti,slattu:j:en välki,juomain myymistä,
419:       Jmlljetus.ta ja var&&toSISa:pitä:milst ä l~01srkeva:n aset•Uik-
420:                                                             1
421: 
422: 
423: 
424: 
425:       sren III Juvun 35 § :n 2 :k!Oihdan muuttamisesta . .                                    397
426:             E. Eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä ja
427:                          anomusehdotuksia.
428:                                                                                                  Siv.
429: 19. Palmgren, Axel, m. fl., motion N :o 23: Försla.g till
430:        förordning, an:g. droglhandel, :s:om o;m:fattar såda.na
431:        ämll'en, vilka alllvärudas ti'1l ;medicin,skt bruk . . . . . .                            401
432: 19. Palmgren, Axel, y. m., .eduSik. e:si·t. N :o 23: :Ehdotus
433:         as:etukseiksi rohdos;kaUQlllJs:ta, joka kä·sittää läälketa:r-
434:        ,pei•siin käy.tettäJViä ainei:ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              411
435: 20. Leivo, J. 0., y. m., an:ocr:n. ehd. N :o 62: Niis,tä ·peru:s-
436:         tei:sta, doit.a .on niQudatetta:va sopimuksia .tehtäes•s·ä
437:        vaHiolait:olmsellJ j.a ylksityisten liikenneyritysten
438:        vru1ill.ä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   421
439: 21. Akerblom, K. W., m, fl., pet. för:sl. N :o 63: Ocr:n lioons-
440:         sy.stemets a:v>s:kaffande och i:mpocrtens f·rigirvande
441:         sa:mt U\P•JYlÖ•sande arv Hamdels- ocih industrikom:mi·'
442:        s'lonen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     42-1
443: 21. Åkerblom, K. W., y. m., anom. ehd. N :10 63: Lis,enssi-
444:         järj.es.tel.män poistacr:ni,s:esta ja tuonnin va:pauttami-
445:         sesba ·sekä Kauppa- ja teollis~uuskomis·sionin lak-
446:        ka·u ttami:sesta .............................. ,. .                                      426
447: 2'2. v. W endt, Oeorg, pet. fö·r·sL N ::o 69: Angående uprp-         1
448: 
449: 
450:         rättande av et:t .sa:mihärhbiologiskt cent.rwlin:stitut . .                              4'28
451: 22. v. W endt, Georg, anom. eihd. N :o 69: Yht,ei:sikunta-
452:         biolo.gi•sen lk·eskus1aitob:en p:erustrumi·s•es.ta . . . . . . . .                       434
453: 
454: 
455: 
456:                         V. Laki- ja talousvaliokunta.
457:            A. Vesioikeutta ja Vesioikeuslain muuttamista
458:                    koskevia eduskuntaesityksiä ja
459:                            anomusehdotus.
460: 
461:   1. Ryti, Risto ja Kaskinen, J., edusk esit. N :o 28: Eth-
462:        dotus ves:Uvoiman hanlkk:Umista koslk~w.aikisi lwiksi . .                                 445
463:   2. Heikkinen, P. W., y. m., edusk esirt. N :o 27: Ehdotus
464:        laiksi eräitten V.esio:Ukeuslain ·kolhtien muuttami-
465:        sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     458
466:   3. Takkula, Edvard, y. m., :erdusik:. :esi:t. N :o 24: Eihd1otus
467:        as·etu008ebi lis,&:~~ksestä 8 § :,äJän hein:rukuun 23 päi-
468:        vämä 1902 annettua l!Jsetusta s:iit.ä, mitä Ve:s.ioikeus-
469:        lakia kä:yte:ttä•es•sä on .noudatet-tava . . . . . . . . . . . . . .                      466
470:   4. Jyske, J., y. m., an<1m. ehd. N :o 71: Ojit,us•lau'takun-
471:        nista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     467
472:                                                                                          XIII
473: 
474: 
475:                B. Kunnallislakien muuttamista koskeva
476:                           eduskuntaesitys.
477:                                                                                              Siv.
478:  5, Wiljanen, Emil, y. m., edusk. esH. N :o 25: Ehd·otus
479:       laiiksi kunnaHislakien ja k-unn.a·11i•sen varuli'lain eräi-
480:       den .pykälien muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    471
481:  5. W iljanen, Emil, m. fl., motion N :o 25: Ffu,s,lag tin
482:       lag angående 1ändrin,g a·v några ipa.rag>rafer i Immmu-
483:       nalolag.a:rna och k:ommuna[.a vaJ1lagen . . . . . . . . . . . .                        489
484: 
485: 
486:          C. Papiston ja lukkarien palkkoja sekä papiston
487:              virkataloja koskevia anomusehdotuksia.
488:  6. Torppa, J. y. m., ll!nom. ehd. N :o 7 4: Paopi•ston pa>lk-
489:       .kauksen jär.je.stäimi•sesttä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          509
490:  7. Lanne, K., y. m., aniom. eihd. N :o 75: Lukikarien ja
491:       urkurien •prulkkaukisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              511
492:  8. Hästbaclca, J. E., m. fl., pet. -för·sl. N: o 73: Om av-
493:       .s.Imfd'ande av de :llör närrvar.ande å la•ndsbygden <tili
494:        prtästJbost,äUen a.nslagn.a i1andtbmi~s:lii:genhet.erna . .                           513
495:  8. Hästbacka, J. E., y. m., anom. ehd. N :.o 73: ·Pap1s·ton
496:        virkata1oi.ksi maa•:>euduU.a .t·ä,t,ä .nyJkyä määrättyjen
497:       maanrviMely.s:ti~ai·n Ja~ka.uttani1ses1a . . . . . . . . . . . . .                     514
498: 
499: 
500:           D. Esikaripunkioloja, tilusrauhotusta, kyyditys-
501:           ja majoitusrasitusta sekä muita eri aloja koskevia
502:               eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
503:   9. Saarelainen, Pelcka, y. m., edu•s,k. •es·it. N:o 26: E•hdo-
504:        tus tiJ,usrauhotusa•setuks·eksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               517
505: 10. Nitdckanen, J., y. m., anom. ehd. N :o 7•2: Maan'Omis-
506:        trujain ·vll!paut.tam1s•esta v·a1voHis-uudes·ta ral}entaa
507:        aitoja rautatien .var•sille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           532
508: 1:1. Kaskinen, J., y. m., anom. ehd. N :o 80: E.sikawpunki-
509:        oloj·en lwrjaa:m1sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           533
510: 12. K ask.inen. J., y. m., anom. elhd. N :•o 79: Niiden kun-
511:        tain avus•tll!llisesta, jotka es~kau,pLmikioloden takia
512:        kärs·ivät •ta·l.oudelilisia r.aosituksia . . . . . . . . . . . . . . . .               537
513: 13. Fränti, A., y. m., anom. ·ehd. N :o 76: Kiyydinpito-
514:        ku.stannusten ikal'lii·najan korvauk,se•s•ta vuos.ilta 1917
515:        -1919 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    543
516: 14. Jnnes, Antti, y. m., anom. ehid. N :.o 77: M·adoitusras·i-
517:        tuksen suuruuden tutki:mis·eos:ta suurs•oda>n .aikana
518:        se~ä mainitun ra<~ituksen ,kJorvaamis·esta kunnille . .                                545
519:  XIV
520: 
521: 
522:                                                                                           Siv.
523: 15. Junes, Antti, y. m., anom. ·ahd. N :10 78: Seilvityben
524:       hanikikimise.s.ta RuOits,in-,va·stai:sel!la rrujal,1a olleen
525:       ra.j.avar,tiopatruljoo·nan 'majoituskus:tannuk!sii.sta . . . .                      547
526: 16. Nikkanen, Vilho, y. m., an:om. ehd. N :o 81: Tutki-
527:       muk•s·en to.icrnittaJmi,s·esta Ka~jalan kannruksella oile-
528:       v1en ~ahjoitul'!maiden 1j.a ulk.omaallaisten omistaJmien
529:       maa-alueiden om]stus,oikeudeslta . . . . . . . . . . . . . . . . .                  549
530: 17. LiaHa, Niilo ja Lohi, K. A., anom. ehd. N :o 82: M.ää-
531:       rii:Ntihan myöntiilmis,esrtä kunna;lE.s,päivien toimeen-
532:       panoa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      552
533: 
534: 
535: 
536:                            VI. Sivistysvaliokunta.
537:           A. Kansa- ja oppikoulua, kansanopetusta ja koti-
538:               kasvatusta koskevia anomusehdotuksia.
539: 
540:   1. Leppälä, Juhani, y. m., anom. ehd. N :o 85: M.aalais-
541:        kansakoulu1j.en ja seminaa,rien 'OiP·etus•ohj.eliman
542:        muuttamis·es,ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     559
543:   2. Ailio, Julius ja Ryörnä, Hannes, auom. Eihd. N :o 95:
544:        Kans.akouiLun asettaJmi,sesta YJl•eiseksi pohjakouluksi                             560
545:   3. Ailio, Julius, y. rn., anom. ehd. N:o 97: ValtiJon ikus'
546:        tannusboimi,ston per.us:tamises;ta op·pi- )ja opetus~
547:        välineiden ihankk,imis·e!ksi karJJsa:kou:Juiihin . . . . . . . .                    562
548:   4. Sillanpää, Miina, y. rn., •frnom. ehd. N:o 98: :Määr:ä-
549:         rahan myöntiiJmisestä kansakou'lulasten rruvinnon ja
550:        vaatet·uk·sen avustami-s•elksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          566
551:   5. Hornborg, Ei1·ik, pet. försl. N:o 99: A-ngående privat-
552:        skolornas ekonomiska läge . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               568
553:   5. H ornbqrg, Eirik, an1om. ·ehd. N :o 99: Y~s-ity]s:lwu1u-
554:         j·en truloudeHi.sesta ll!semrus•ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         570
555:   6. Erich, M., anom. ehd. N :10 87: Käik:isalmen yhteiskou-
556:         lun ottaJmi,s·esta vrultion lhuo•s,taan . . . . . . . . . . . . . . . .            572
557:   7. Junes, Antti, y. rn., a.nom. elhd. N:o 93: Tmnionkeslki-
558:         koulun laaj·entaJmi.ses,ta yliopi•stoon .joihtavll!ksi linja-
559:         jal@oisoelrsi yhteis:lys•eok.si . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    57 4
560:   8. Pesonen, Aarno, y. rn., anom. ood. N :o 94: Kaj:aanin
561:         yihteislmulun ottaJmisesta va1ti·on huostaan . . . . . . . .                       577
562:    9. Kojonen, Rope, y. rn., anom. ~h!d. N :.o 88: Mäiä.r'ä.nuhan
563:         myöntämi.ses•tä kansan.opisioja varten . . . . . . . . . . . .                     579
564:  10. Niukkanen, J., y. rn., .allJom. ,eihd. N :o 89: Määrärah!l!llJ
565:         my·öniäanisesiä kunnalli.s,opi,stojen pEllrUstamiseksi . .                         58·1
566:                                                                                                 XV
567: 
568: 
569: 
570:                                                                                                 Siv.
571: 11. K elckonen, Juho V., y. m., amo.m. eihd. N :1() 86: y,ää:rä-
572:       rahan onyöntä.m:iJs·estä ikunmalUsten .työväenopi•stojen
573:       ,perustwmista v31rten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               585
574: 12. Ilallsten, Ilmi ja Furuhjelm, Annie, a;ni()Ol}. eihd.
575:       N :o 96: Mä:ärlitrahan myönotiiJinises.tä maataliOudel-
576:       lista työimru~ua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 587
577: 13. Gebhard, H edvig, y. m., anom. eihd. N :o 84: Koti-
578:       talousopetta;jaJOpiston per,ustami,sesta . . . . . . . . . . . .                          591
579: 14. Thuneberg, Paul, y. m., anom. ehd. N :o 91: Mii!ärä-
580:       rwhan myöntä:mise,stä ikotiikasv.atuikSiell ·tuikemiseksi                                 596
581: 15. H ornborg, Eirik, p.et. :fö.m'l. N :o 92: >A_n,gående stats·
582:        unlderstöd åt ,Fö11bundet .för ihemrtl(Pip:liostran" . . . .                             600
583: 15. H ornborg, Eirik, anom. ehd. N :10 92: Va;ltioavun
584:       myöntämisestä ,.Fö:r!bun:det för h€1II1uppf0Sitran"-
585:       :1iitolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   602
586: 
587:          B. Eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä ja
588:                         anomusehdotuksia.
589: 16. Ailio, Julius, edusk. esit. N :o 29: Ehdotus :laiksi elä-
590:       vien eli filmiilruvain vaJltionononopol:ista . . . . . . . . . . 607
591: 17. Hilden, E., m. fl., rpet. ,för,sL N :'o 90: Om bevi1jande
592:       !liV anslag f.ör ipO!J>ulä,ra vet,enskapiliga ·för,e1ä.sil!ingar                          611
593: 17. Hilden, E., y. m., anom. ehd. N:o 90: M·ääräralhan
594:       myöntiilmisestä !kansantajuisia ti,etoo]lisi;ä Juentoja
595:       var,ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     613
596: 18. Eklund, Artur ja Ritavuori, Heikki, anom. ehd.
597:        N ::o 100: Mwwrtär.a,han myöntiiJinis,esw u:riheilun ja
598:       ruumiillisen 'kas1vatuksen edistämiseksi . . . . . . . . . .                               615
599: 19. Itkonen, Rieti, y. m., anom. ·eihd. N :o 101: Määrärwhan
600:        myöntämis·estä TSJÖ·väen U:rlhei1u1iitol1e järkiper,äis-
601:        ten ruumiinihar:joi.tns:t·en edistiiJiniseksi työväestön
602:       tkesikuudeSISa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         618
603: 
604:                             VII. Maatalousvaliokunta.
605:       A. Maanvuokraolojen ja vuokra-alueiden lunasta-
606:              mista koskevia eduskuntaesityksiä ja
607:                       anomusehdotuksia.
608:   1. Wuolijoki, Wäinö, eduslk. esit. N :o 34: Eihdotns laiksi
609:        vuokra-wlueilden 1Thnasltlliilli.sesta . . . . . . . . . . . . . . . . .                  625
610:   2. Åkerblom, K. W., motion N :o 32: Försilag ,till lwg
611:        ang. ändrin•gar i :1agen av den 15 omtober 1918 oon
612:        inQösen av 1eS'Oomr,åtden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . .                 649
613:                                                                                                 Siv.
614:  2. Åkerblom, K. W., edusk. esit. N :o 3,2: E.'hdoius laiksi
615:       .mumt'Oksista 15 ;päivänä 1o!kakuuta 1918 :vuokra-
616:       alueiden lunasta.mis·esta annettruun ilakiin . . . . . . . .                              677
617:  3. Lohi, K. A., y. m., .eJduSik. ·esrit. N :o 31: Eihdotus illl!iks>i
618:       vuokre-aJrueilden lunastamis,esrta 15 .päivänä loka-
619:       .kuuta 19,18 ann.etun lain 11 §:n muuttamisesta . .                                       704
620:  4. Tavastähti, Elli, y. m., edus.k:. ·esrit. N :'o 30: Erhdotus
621:        lailksi 15 p~ivänä lokalkuuta 1918 vuolkrtbalueiden
622:        lunas~taillli&esta .an.netun ilain 62 ~ :;n kumoamisesta                                 706
623:  5. Aalto, Artturi ja Keto, J. W., ~edu~. esit. N :o 35:
624:        Ehdotus la~ksi 12 rp :nrä maaili~kuuta 1909 annetun
625:       !lllaan<Vuok.ra-arSletuk!sen eräitten 'kiOihtain. muuttS~mi-
626:       sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     708
627:  6. Paunu, Penna, y. m., anom. lfud. N :o 130: Korv·attk-
628:        sen suorittamises,ta yleisi,srtä varoi.sta ·eräille vuokra·
629:       .aJ1ueeltaan :hä:ädet,yitle maaruvuoikraa.jine . . . . . . . . . .                        715
630:  7. K eklconen, Juho V., anom. ehd. N :o 112: Vuokra-
631:        alueiden lunarstamisesta 15 'P· riokaJkuuta 1918 anne-
632:        tun lain• tarkastamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  718
633: 
634: 
635: 
636:         B. Soitten ja vesiperäisten maitten kuivattamista,
637:           kruununmaitten asuttamista ja uutisviljelyksiä
638:                    koskevia anomusehdotuksia.
639: 
640:  8. Saarelainen, Pekka, y. m., arnom. <ehd. N :o 121: Määrä-
641:       raihan myöntiiJmirs•esrtä sroiden. 3-a rrämei,den vhltielys·
642:       rke]Jp.oiseen ;IDunt.oon. s·aattami,sta rvarrten . . . . . . . . . .                      723
643:  9. Kroivuranta, Janne ja Lohi, K. A., anom. eohd. N :,o 1r34:
644:       Mä;äriiJr,ah.an myöntänni&esträ ,soitten ·ja ·:r·ämeitten vil-
645:       jre~yskelpois·een kuntoon .s.aatt.aJ!illisekrs~i Oulun li1ä-
646:       nis·sä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     724
647: 10. Collan, K. J. M., y, m., an'()ID. ehd. N :<o 1H1: Toimen-
648:       piteirstä Kankaanpii!ä.n, .Honka;joen, Karrrvian, Parr·
649:       kanon ja Siikaisten kuntien ma.anrvir1jelyrsQ1ojen ·pa-
650:       rantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           726
651: 11. Piitulainen, M. ja Erich, M., alliO'm. elhd. N :o 118:
652:       ~{ä,ärära,jhan rmyöntiilmis,esrtä iSaJlrmin !kilbllakunna'Ssa
653:       olevien veS<iper<äisrten maitten lk:uilvll!ttamirsta varrten                               74:3
654: 12. Jyske, J., y. m., anom. elhd. N:o 102: Mräärärahan
655:       myön<t,ämises.tä uuti.soviljelysr'ailvausten <krurS.tannuk-
656:       s,iin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    745
657:                                                                                               xvn
658: 
659:                                                                                                Siv.
660: 13. Sinkko, Elias, y .m., anom. ehd. N :.o 104: Uutisvil-
661:       je!ly.slainojen myöntän:nisestä ykai.tyisme maan:vil-
662:       jeli.jöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    7 49
663: 14. Ruuskanen, Kustaa, y. m., aDJoon. eihd. N :o 127: Va.l-
664:       rtion virikata1otjen luo'Vuttamisesta niiden nykyisille
665:       vi.Ue'lijöi[.le selkä tilattomaan väestöön kuuluviJle
666:       henkilöille j.a kunnille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 750
667: 15. Lohi, K. A., y. m., anom. elhd. N :o 125: Kruunun-
668:       •metsätol'p:pien mm:odostamisesta itsen:äis·ilks.i perintö·
669:       tilloiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    754
670: 16. Fränti, A., anom. ·elhid. N :o 12·6: Toi.meD!piiteiatä kruu-
671:       nun mets•än:naiden aauttamisebi Lwpiss.a . . . . . . . . . .                             756
672: 
673: 
674:             C. Maatalouden kohottamista, maakeinottelun
675:               ehkäisemistä ja yhtiöitten maita koskevia
676:                eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
677: 
678: 17. Taklcula, Edv., y. m., edusik. esirt. N :•o 33: E:hdotus
679:       1aik·s·i paik!ki01lainojen :myöntiilmis·estä maailJVilj.e1ys-
680:       tuotannon edi,s:tän:niselmi .rpienemmiLJ.ä vi1jelybi.Uä 759
681: 18. Wuolcoski, K. W., y. m., ~mom. ehd. N:o 115: Komi-·
682:        tean asettami•ses•ta tutkima.an maata;1outemme ny-
683:       kyistä tilaa ja tu'l·e:via kehity.sma!h:do:Uisuulk!sia . . . . 760
684: 19. Raatikainen, August, y. m., anom. ·elhid. N :o 106: Vil-
685:       jel1tyjen tiihi•s,ten tarikoituk•senmukaises·ta kiä:ytös:tä . . 763
686: 20. Kekkonen, J. V., a~om. ·eihd. N :o 13-3: iKeinottelutar-
687:       •koituks•essa vilj·el,emättä j·iiläneiden maatHojen sii:r~
688:       tiiim]sestä v·alt~on haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 771
689: 2l. Jyske, J., y. m., anom. ·ehd. N ::o 128: Yhtiöiden ja
690:        nii:hin 'Verrattav,ien yksityis:ten v:iffijelyskelpois:ten
691:       vilj:e[emärtltömien y. m. maa-alueiden pa;kkoluovut-
692:       tami·s·esta valtiol'le ti,lattomilile 'Pailsltotetta'Vibi . . . . 773
693: 22. Jyske, J., y. m., anom. eihd. N:o 129: Tilwkeinottelun
694:       ,ah~Jcii,]semises:tä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 777
695: 23. H iidenheimo, Artturi, y. m., anoon. €1hd. N :o 103: Ko-
696:        m]tean asettamis•esta a\Pulantojen valmistamiSIID·8ih-
697:       dolilisuuksien tutkimista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . 779
698: 24. Vuolijoki, W äinö, anom. ahid. N :o 132: M·ääråTillhan
699:       myöntämi.ses,tä su.perfos1faatti- ja typpilannotinteih-
700:           tailtt:en rperuSitlllllnilsta V'8irten • . • . . . .• • . • • • . . • • • • • •      783
701:  xvm
702: 
703:               D. Maatalouskouluja sekä maataloudellisen
704:                  valistuksen edistämistä tarkottavia
705:                           anomusehdotuksia.
706:                                                                                               Siv.
707: 25. Selander, Väinö, y. m., anom. efuid. N :o 109: Mi:i!ärä-
708:        r.aJhan myörutJärrnises•tä maatalous<t~etoolil:Usiä t·utki-
709:        muiks·ia ja nuorten tiedemiesten kehittämist<ä varten 793
710: 26. Hiidenheimo, Artturi, y. m., aDJOIID. eihd. N :o 107:
711:        Toimenpiteistä maatalouskowlujen 01pettajain val-
712:        mis<t!IIDlisek>Si . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 795
713: 27. H iidenheimo, Artturi, y. m., .antom. eihd. N :o 108:
714:        Piikkurvi;td·elYiskoulutiloista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 799
715: 28. Auer, Ilmari, y. m., anom. ehd. N :o 113: Miiiärä-
716:        raihan myöntä,mis.est<ä maamieskouluille ·omien huo-
717:        nei,stojen r111kentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 804
718: 29. Auer, Ilmari, y. m., anom. e.hd. N :o 1116: Määr<äTa-
719:        han myöntälmi.s;e:sbä 'Pi·enwi:J.j.el(Y:sti1ain ihaniDk~miseksi
720:       maatalousikouluiillle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 806
721: 30. Auer, Ilmari, y. m., anom. •ahd. N:•o 117: M·äärä•ra-
722:       han myöntiilmisestä varattomien maamiesilwuluop;pi-
723:       ,laiden av:ustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 808
724: 31. Manner, Albin, y. m., a:n01m. ehd. N :10 110: Mälärä-
725:        raha:n myöntiilmi<ses.tä kientävi•en marumi.es'k!ur!Sis•ien
726:       1perustrumista j.a ylliilpinä:mista vart:en . . . . . . . . . . . . 810
727: 32. Andersson, Otto, m. fl., I]J•et. för•sl. N :.o 114: Om be-
728:       vnj ande av anslag ti11 ruvJönande arv kons:u[enter i
729:        jordhrukets bin<liirimgar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 811
730: 32. Andersson, Otto, y. m., anom. elhd. N:o 114: M·iiJ<äir:ä-
731:        ralhan myöntii:misest•ä ilwnsulenttien paJ.ikkll!!IIDliseksi
732:       maaDIViljeil.yksen s•i1vuelinkeino!ja var-ten . . . . . . . . . . 814
733: 33. Vuokoski, K. V., anOIID. ·elhd. N :o 124: Määrärahan
734:       myöntämisestä pi:envil,j<e1iöälin :sekiä ·vakituisen maa·
735:       ta:1ous.ty·Ö.väen opintoretkeiJ1yden noimeerupa:nemis·ta
736:       ·varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 817
737: 34. Niukkanen, J., y. m., anOIID. ebld. N :o :123: 1LiiJiiJrä-
738:       rahan myöntäJmis•estä I]JienvilJj.el~j:äin O(llintoretlreily-
739:        jen ja es•i:tellmiiltlilaisuuiksi·en :to~oorup.anemiJsta var-
740:       ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 818
741: 35. Niukkanen, J., y. m., anom. ehd. N :o 120: Yleis:en
742:       maanwiJ,jely·snä(Ytte1yn to~·eelljpli!nemisesta . . . . . . . 819
743: 36. Pilkka, S., y. m., an:om. ehid. N :o 12,2: Miiläriiralh.an
744:       myöntämises·tä .mal!Jtalouden tukem]s.ekis·i sekä vailis-
745:       tus- ja opetusto1minnan yl>lä'PitäJmi.såsi Karj.rulan
746:       ikann•SJksella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 820
747:                                                                                             Siv.
748: 37. Erich, M. ia Piitulainen, M., IIIIlJOOll. ehd. N :o 119:
749:       Maanvilljcly.sO\l)1stJon IPerlliS•twm:iJsesta Raija-Ka;rdaLaan                        823
750: 38. Selander, Väinö, y. m., anom ..elhd. N:o 105: Mawta-
751:       1ous·~oneiden ja -työ111seiden tllll'lkas.tusLaitok!oon pe-
752:       CilUIStwmisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   826
753: 
754: 
755:                      VIIT. Työväenasiainvaliokunta.
756:            Å.     Työaikalakia koskevia eduskuntaesityksiä.
757: 
758:  1. Paasivuori, Matti, y. m., OO•UJS!k. esit. N :o 41: Ehdotus
759:       Jaxbi ka.hdeks•an iJU!U.ni.n työaJ.i·lllsta 14 päiv·iinä elo-
760:       ;k!uuta 1918 annetun l.ain muuttlllilllis•eSita . . . . . . . . . .                   831
761:  2. Lohi, K. Å., y. m., edusk. esit. N :o 4•2: Ehdotus lailksi
762:       työaj111sta maat111loudes•sa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          841
763:  3. Paasivuori, Matti, y. m., edusk. e•sit. N :o 43: Bhdotus
764:       lai~si ty.öi!Jjas•ta ma.a- ja kotitaJ1oud,eSIS1a . . . . . . . . . .                  846
765: 
766:                 B. Työsopimusta ja työriitoja koskevia
767:                   eduskuntaesityksiä ja anomusehdotus.
768:  4. Hahl, Eero, y. m., edusik. esi1t. N:o 39: E'hdotus 1ailksi
769:       ·tyÖSopimuk!sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         853
770:  5. Paasivuori, Matti, y. m., edrusk. esit. N :o 38: Ehdotus
771:       Jailksi työsoiiJimuksoesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          873
772:  6. Saarelainen, Pekka, y. m., eduSJk. esit. N :o 40: Elhdo-
773:       tus la:iksi työriitojen sovittrumise•srta . . . . . . . . . . . . . .                 893
774:  7. W uokoski, K. V., y. m., anoan. ehd. N: o 135: Työ·
775:       ,sopianus•laista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    903
776: 
777:          C. Tapaturmavakuutusta sekä työkyvyttömyys-
778:             ja vanhuusvakuutusta koskevia eduskunta-
779:                   esityksiä ja anomusehdotuksia.
780: 
781: 
782:                                                                                                   -
783:  8. Jvske, J., y. m., eduS!k. esirt. N :.o 36: Eihdortus lai1ksi
784:       eLoikuun 18 päiJVänä 19:17 •tyÖIVJäen t!llpaturmruvakuu-
785:       tuk!s·es.ta annetun asetukioon 1 § :n muuttrumiSiesta ..                              909
786:  9. Paasivuori, Matti, y. m., edlllsk. ·esit. N :o 37: ·Ehdotus
787:       lailksi työv.äen ta:pruturmavaikuutu:ks:esta 18 rpäivin·ä
788:       elokuuta 1917 annetun asetukisen 1 §:n muuttwmi-
789:       sesta ....................................... .                                       916
790: 10. Åkerblom, K. W., •pet. "iöl'S1. N :o 136: Om iniValiditets-
791:       ooh åhlerdOIIDSipensionering . . .................. .                                 920
792:                                                                                 Siv.
793:       10. Åkerblom, K. W., anom. ·eihd. N:o 136: Työkyvyttö-
794:             myys·- ja vMJ.ihuus>vaikuutu008esta . . . . . . . . . . . . . . . . 922
795:       11. Procope, Hj. J., pet. f·örs·1. N :o 141: An.gå,ende iruteri-
796:             misrt]sk inva1iditets•- ooh MdwdomSlförs,äbing . . . . 924
797:       11. Procope, Hj. J., anom. ehd. N :o 141: V•äHaika~se.sta
798:             työkiytvyttömyy.s- ja vamihuusrvallmutumsesta . . . . . . . . 929
799: 
800:                     D. Työväenoloja ja työttömyyttä koskevia
801:                       eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
802:        12. Paasivuori, Matti, y. m., edu-sk. esit. N :o 44: Eihdotus
803:              [aiksi ty.öttömyyskllissoista 2 ·P>äi:vänä mrur•ra"Skuuta
804:               1917 annetun aset.uftrsen H § :n 1 m01mentin muut-
805:              .tB!IDisesrta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 93 7
806:        13. Paasivuori, Matti, an:01m. ehd. N :o 140: VB!rojen va-
807:              rallim~es,ta töiden järj•estämis·eksi työttömille . . . . . .                         939
808:        H. Saarelainen, Pekka, y. m., edusk. esi•t. N :o 4:5: Ehdo-
809:               tus laiksi p·ailkkiolainOij·en myörutämisestä maanvilje-
810:              'lys•työ.vli!en a•sunto-oLo:jen par&ntaruiseksi . . . . . . . . 944
811:        15. Törmä, Heikki ja Paasivuori, M., an!OIID .ehd. N :o 139:
812:               TilastoLliren tutkiJmuksen toimittamisesta metsä- ja
813:               uittotyöläisten oJo]sta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 945
814:        16. Takkula, Edv, y. m., anom. ehd. N :o 138: Komi1tean
815:               B!settB!IDi.ses.ta t~kityö•1äisten o1o.j·en j.är:jestämistä
816:              :varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 946
817:        17. K ontu, Arvi, y. m., an:om. ehd. N :o 137: Mllianvi[•jelys·
818:               työväen B!s'llnto-oiloj.en tutkiJmisesta . . . . . . . . . . . . . . 947
819: 
820: 
821: 
822:                                IX. Sotilasasiainvaliokunta.
823:                A. Asevelvollisuuslakia ja sotilasrasitusta koske-.ia
824:                     eduskuntaesityksiä ja anomusehdotus.
825:        1. Ailio, Julius ja Ryömä, Hannes, ed.usk .esit. N:o 47:
826:              Ehdotus laiksi eräisrbä muutaikisista ll!sevelVIOHisuus-
827:             lakiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 955
828:     ., 2. Sihvo, Aarne, y. m., edusk. •esi.t. N :o 46: Elhdotus
829:              Jaiik,si Suomen vaJltakunnan v;iilliaikais•en ll!s·evel:volli-
830:              ,suus•lain 8 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 961
831:        3. Nix, Oskar, m. fl., pet. för,sl. N :o 142: Om åtgärder
832:              i •s•yf,te att urtjämna den militär·a tung.an . . . . . . . . . . 964
833:        3. N ix, Oskar, y. m., anom. elli.d. N :o 142: To]menpi·•
834:              teistä sotilasr&situkseu tll1SIOttam1s~ksi . . . . . . . . . . . . 965
835: 
836: 
837: 
838: 
839: •
840:                                                                                            XXI
841: 
842: 
843:       B. Kansalaissodasta kärsineitten eläkkeitä koskeva
844:                     eduskuntaesitys ja anomusehdotus.
845:                                                                                            Siv.
846: 4. Puro, Olavi, edusk. esit. N :o 48: Ehdotus [aiksi e1iilk-
847:      !k;eis.tä kansalaissodas•sa .työkykiyns'ä menettänei.He
848:       Suomen ka:nsala~sille sekä !kuolleitten Suomen kan-
849:      ·sa:l•aisten perheenciäseni,J:le . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           969
850: 5. Sillanpää, Miina, y. m., anom. eil:ud. N:o t43: KaiJlJSa-
851:      laiss.ota:l!n os:aaottanei1le sotureille ja herdän per-·
852:      1heenj äseniiUeen eläkkeen myöntiilmises•tä rhei1mikuun
853:       24 päiViänä 1919 annetun ·lain ulottami•sta koslke-
854:       maan kaikkia kansalaiJSsodan uhreja puolueisiia:t kat-
855:      somatta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    970
856: 
857: 
858:                          X. Ulkoasiainvaliokunta.
859: 1. Erich, Mikko V., y. m., anom. ehd. N :o 144.: Diplo-
860:      maat·eirmsi ja kon,suleiksi ailkovien O!Jletumses<ta . . . .                           975
861: 
862: 
863:              XI. Valiokuntaan lähettämättä jätetyt
864:                       anomusehdotukset.
865:                    Eduskunnan kokoonpanoa koskevia
866:                           anomusehdotuksia.
867: 
868: 1. Estlander, Ernst, •pe.t. försL N :o 3: Angående än-
869:      drirugar wv gä11ande bes,tä:mmelser rörande fol!k-
870:      repr.esootationens s•ammansättning . . . . . . . . . . . . . .                         983
871: 2. H omen, Theodor, anom. eihd. N :o 4: Sellaisten muu-
872:      tosten tekemises·tä ValtiQ~päiväj•iiJI'Ijes·tyirosMn, että
873:      rummatililiset laitokset j,a y.htYJmät s•aavat ·vailita osan
874:      eduskunnan jä:Senistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              988
875:                       ••          ••
876: VALTIOPAIVAT
877:             1919
878: 
879:        LIITTEET
880:                  1
881: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHE·
882:    TETYT EDUSKUNTAESITYKSET
883:      JA ANOMUSEHDOTUKSET
884: 
885: 
886: 
887: 
888:           HELSINKI 1919
889:      VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
890: 
891:                                        •
892:                    A.
893: 
894: Hallitusmuotoa, valtiopäiväjärjestystä ja
895: vaalilakia koskevia eduskuntaesityksiä
896:          ja anomusehdotuksia.
897:                                                                 5
898: 
899: 
900: I, 1. -   Edusk. esit. N :o 1.
901: 
902: 
903: 
904: 
905:              Ritavuori, Heikki, y. m.: Ehdotus Suomen Halli-
906:                  tusmuodoksi.
907: 
908: 
909:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
910: 
911:     Sen jälkeen kuin Suomi on tullut riippumattomaksi, täy-          •
912: sivaltaiseksi valtioksi, on tarpeellista kehittää ja vakaannut-
913: taa maan valtiosääntöä uusilla perustuslain säännöksillä,
914: jotka vastaavat kansakunnan uutta asemaa ja perustuen
915: kansan omaan tietoisuuteen takaavat valtakunnalle pysyvän
916: valtiollisen järjestyksen. ,Sitä varten on käsityksemme mu-
917: lman Suomelle hyväksyttävä tasavaltainen hallitusmuoto,
918: joka rakentuu pääasiallisesti niille periaatteille, jotka esiin-
919: tyvät Hallituksen 1917 vuoden toisille valtiopäiville jättä-
920: mässä esityksessä N :o 1.
921:     Ehdotamme kunnioittaen,
922: 
923:                 että Eduskunta hyväksyisi            oheenliitetyn
924:              Suomen Hallitnsmuodon.
925: 
926: 
927: 
928:                 Suomen Hallitusmuoto.
929:     Koska, sen jälkeen kuin 1Suomi on tullut riippumatto-
930: maksi, täysivaltaiseksi valtioksi, on havaittu tarpeelliseksi
931: kehittää ja vakaannuttaa maan valtiosääntöä uusilla perus-
932: tuslain säännöksillä, jotka takaavat hallitusvallalle tarpeel-
933: lista voimaa ja lujuutta, laajentavat kansaneduskunnan oi-
934: keuksia ja turvaavat kansalaisten oikeutta ja lainalaista va-
935: 6             I, 1.   -   Suomen Hallitusmuoto.
936: 
937: pautta, vahvistetaan täten, Suomen Eduskunnan päätöksen
938: mukaisesti, joka on tehty 20 päivänä heinäkuuta 1906 an-
939: netun Valtiopäiväjärjestyksen 60 § :ssä määrätyllä tavalla,
940: seuraava Hallitusmuoto Suomelle.
941: 
942: 
943: 
944:                       I. Yleisiä säännöksiä.
945: 
946:                              1 §.
947:     1Suomi on täysivaltainen tasavalta, jonka valtiosääntö
948: on vahvistettu tässä hallitusmuodossa ja maan muissa perus-
949: tuslaeissa.
950: 
951:                              2 §.
952:     Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa val-
953: tiopäiville kokoontunut eduskunta.
954:     r~ainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta yhdessä tasaval-
955: lan presidentin kanssa.
956:     Ylin toimeenpaneva valta on uskottu presidentille. Sen
957: ohessa on maan yleistä hallitusta varten oleva valtioneuvosto,
958: johon kuuluu pääministeri ja tarvitt::wa määrä .ministereitä.
959:     Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet,
960: ylimmäsä oikeusasteessa korkein oikeus ja korkein hallinto-
961: oikeus.
962: 
963:                                3 §.
964:   Suomen tasavalta on jakamaton. Sen raJO,Ja ei voida
965: muuttaa muuten kuin Eduskunnan suostumuksella.
966: 
967:                                4 §.
968:     Suomen kansalaisoikeus on jokaisella, joka on suomalai-
969: sista vanhemmista syntynyt, niin myös muun maan naisella,
970: joka on mennyt naimisiin :Suomen miehen kanssa.
971:     Muun maan kansalainen voidaan ottaa Suomen kansa-
972: laiseksi niil1ä ehdoilla ja sinä järjestyksessä, kuin laissa erik-
973: ~een säädetään.
974:                I, 1. -   Ritavuori, Heikki, y. m.           7
975: 
976: 
977:          II. Suomen kansalaisten yleiset oikeudet.
978: 
979:                            5 §.
980:      •Tokainen Suomen kansalainen olkoon lain mukaan tur-
981: vattu hengen, kunnian, henkilökohtaisen va·pauden, onnen
982: ja omaisuuden puolesta. Älköön Suomen kansalaisen saavu-
983: tettuja oikeuksia uudella lailla rajoitettako muussa järjes-
984: tyksessä, kuin perustuslain muuttamisesta on säädetty.
985:     Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen
986: täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.
987: 
988:                             6 §.
989:    Suomen kansalainen on oikeutettu oleskelemaan omassa
990: maassa, vapaasti täällä valitsemaan asuinpaikkansa ja kul-
991: kemaan paikkakunnasta toiseen.
992: 
993:                             7 §.
994:    Suomen kansalaisella on oikeus julkisesti ja yksityisesti
995: harjoittaa uskontoa, mikäli lakia tahi hyviä tapoja ei lou-
996: kata, niin myös, sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty,
997: vapaus luopua siitä uskontokunnasta, johon hän kuuluu,
998: sekä liittyä toiseen uskontolmntaan.
999: 
1000:  •                           8 §.
1001:     Suomen kansalaisella on sanan vapaus sekä oikeus kir-
1002: joituksen ja kuvallisen esityksen painosta julkaisemiseen ke-
1003: nenkään niitä ennakolta estämättä, niin myös oikeus edeltä-
1004: päin lupaa hankkimatta kokoontua keskustelemaan ylei-
1005: sistä asioista tai muussa luvallisessa tarkoituksessa sekä pe-
1006: rustaa yhdistyksiä tarkoitusten toteuttamista varten, jotka
1007: eivät ole vastoin lakia tai hyviä tapoja.
1008:     Säännöksiä näiden oikeuksien käyttämisestä annettakoon
1009: lailla.
1010:                            9 §.
1011:    Kirjesalaisuus on loukkaamaton, mikäli siitä ei ole laissa
1012: poikkeusta säädetty.
1013: 8                I, 1. -    Suomen Hallitusmuoto.
1014: 
1015:                            10 §.
1016:    Älköön Suomen kansalaista tuomittako muussa· oikeu-
1017: dessa kuin siinä, jonka alainen hän maan lain mukaan on.
1018: 
1019:                            11 §.
1020:     iSuomen kansalaisella olkoon valta oikeudessa tai val-
1021: tion hallintoviranomaisen luona omassa asiassaan käyttää
1022: suomalaista tai ruotsalaista äidinkieltään, niinkuin siitä
1023: laissa säädetään.
1024:      Säännöksiä tämän maan oikeus- ja virkakielestä anne-
1025: taan lain kautta.
1026:                             12 §.
1027:    Mitä Suomen kansalaisten yleisistä oikeuksista on sa-
1028: nottu ei estä lailla säätämästä sellaisia rajoituksia, jotka so-
1029: dan tai kapinan aikana ja sotapalveluksessa oleviin nähden
1030: muulloinkin ovat välttämättömiä.
1031: 
1032:                            II!. Lainsäädäntö.
1033:                           13 §.
1034:     Eduskunta ·kokoontuu varsinaisille valtiopäiville vuosit-
1035: tain ilman erityistä kutsumusta, ensimäisenä päivänä hel-
1036: mikuuta, jollei eduskunta lahinnä edellisillä valtiopäivillä
1037: muuta päivää määrää, ja lopettaa istuntonsa satakaksikym-
1038: mentä päivää koossa oltuansa joko yhteen menoon tai\:ka
1039: väliajoin eduskunnan päätöksen mukaan. Eduskunta voi
1040: kuitenkin päättää, että valtiopäivät ovat aikaisemmin tai
1041: myöhemmin lopetettavat ja presidentillä on oikeus eräissä
1042: tapauksissa antaa määräyksiä valtiopäivistä, niinkuin
1043: 23 § :ssä säädetään.
1044:                                 14 '§.
1045:         Oikeus tehdä ehdotuksia uuden lain säätämisestä sekä
1046:     ennestään olevan muuttamisesta, selittämisestä tai kumoa-
1047:     misesta on presidentillä sekä eduskunnalla.
1048:         Presidentti käyttää aloteoikeuttaan antamalla eduskun-
1049:     nalle esityksiä lakiehdotuksineen. Esitysehdotukset laatii
1050:     valtioneuvosto. Sellaisesta ehdotuksesta on hankittava lau-
1051:               1, 1. -   Ritavuori, Heikki, y. m.            9
1052: 
1053: sunto, kun asia kuuluu perustuslakien taikka siviili- tai
1054: rikoslainsäädännön alalle, korkeimmalta oikeudelta, mutta
1055: kun se koskee hallintoa, korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
1056:     Eduskunnan aloteoikeudesta sekä lainsäädäntöasiain kä-
1057: sittelystä valtiopäivillä on säädetty valtiopäiväjärjestyk-
1058: sessä.
1059:                              15 §.
1060:     Sittenkuin eduskunta on hyväksynyt lain, toimitetaan
1061: se vahvistetta vaksi presidentille, joka 14 § :ssä säädettyjen
1062: perusteiden mukaan siitä vaatii lausunnon korkeimmalta
1063: oikeudelta taikka korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
1064:     Laki on vahvistettava sellaisena, kuin Eduskunta on serr
1065: hyväksynyt. .Jollei presidentti lakia vahvista, tulee se il-
1066: man vahvistusta voimaan, jos eduskunta uusien vaalien jäl-
1067: keen uudestaan hyväksyy sen muuttamattomana enemmis-
1068: töllä annetuista äänistä. Muussa tapauksessa on laki ka1-
1069: sottava rauenneeksi .
1070:     .Jollei presidentti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun
1071: laki on hänelle vahvistettavaksi toimitettu, ole sitä vahvis-
1072: tanut, katsotaan hänen kieltäytyneen lakia vahvistamasta.
1073: 
1074:                            16 § .
1075:    .Jokaisen lain johdannossa mainittakoon, että se on syn-
1076: tynyt eduskunnan päätöksen mukaisesti ja kun laki on sää-
1077: detty siinä järjestyksessä, kuin perustuslain säätämisestä
1078: on voimassa, myöskin että niin on menetelty.
1079:    Laki on, olkoonpa vahvistettu tai tulkoon voimaan ilman
1080: vahvistusta, presidentin allekirjoitettava ja asianomaisen
1081: ministerin varmennettava, jonka jälkeen se on valtioneuvos-
1082: ton julkaistava 'Suomen lakikokoelmassa.
1083: 
1084:                          17 §.
1085:    Kirkkolain säätämisestä ja muuttamisesta on erikseen
1086: säädetty.
1087:                           18 §.
1088:     Presidentin oikeudesta antaa asetuksia säädetään 24
1089: §:ssä.
1090: 10             1, 1.    -   Suomen Hallitusmuoto.
1091: 
1092: 
1093:                        IV. Hallitus ja hallinto.
1094:                                19 §.
1095:     Tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa aina kuu-
1096: deksi vuodeksi.
1097:     Kun presidentti on valittava, valitaan ensin kolmesataa
1098: valitsijamiestä. Vaalioikeudesta ja vaalikelpoisuudesta sel-
1099: laisessa vaalissa sekä, soveltuvilta kohdin, vaalin tavasta
1100: ja järjestyksestä on voimassa mitä edustajan vaaleista on
1101: säädetty. Älköön kuitenkaan edustajaa valittako valitsija-
1102: mieheksi.
1103:     Valitsijamiesten vaali toimitetaan tammikuun 15 ja 16
1104: päivänä ja seuraavan helmikuun 15 päivänä kokoontuvat
1105: valitsijamiehet pääministerin puheenjohdolla valitsemaan
1106: presidenttiä . •Tos siinä vaalissa, joka toimitetaan umpilipuin,
1107: joku saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä, on hän
1108: valittu. Muussa tapauksessa toimitetaan heti uusi vaali ja,
1109: jollei silloinkaan kukaan saa ehdotonta enemmistöä, vieläkin
1110: vaali niiden kahden väljllä, jotka siinä ovat saaneet suu-
1111: rimmat äänimäärät. Jos äänet ovat jakaantuneet tasan, rat-
1112: kaisee arpa.
1113:                             20 §.
1114:     Toimeensa astuu presidentti 15 päivänä maaliskuuta ja
1115: antaa silloin seuraavan juhlallisen vakuutuksen:
1116:     ,Minä N. N., jonka !Suomen kansa on valinnut Suomen
1117: tasavallan presidentiksi, vakuutan täten, että minä presi-
1118: dentintoimessani tulen vilpittömästi ja uskollisesti noudatta-
1119: maan ja voimassa pitämään tämän maan valtiosääntöä ja
1120: lakeja sekä kaikin voimin edistämään Suomen kansan me-
1121: nestystä;"
1122:     Tij,mä vakuutus annetaan Eduskunnan edessä taikka, jos
1123: eduskunta ei ole koolla, valtioneuvoston, korkeimman oi-
1124: keuden sekä korkeimman hallinto-oikeuden yhteisessä ko-
1125: kouksessa pääministerin ollessa puheenjohtajana.
1126:     Jos tässä taikka 19 § :ssä säädetty määräpäivä sattuu
1127: pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava arkipäivä määräpäi-
1128: vänä.
1129:                I, 1. -   Ritavuori, Heikki, y. m.            11
1130: 
1131: 
1132:                             21 §.
1133:     Presidentin ollessa satunnaisesti estettynä, käyttää hä-
1134: nen oikeuksiaan pääministeri; mutta jos este on pysyväinen,
1135: valittakoon niin pian kuin mahdollista uusi presidentti.
1136: 
1137:                             22 §.
1138:    Toimestaan saa presidentti vuotuisen palkkion, jonka
1139: määrä vahvi~etaan lailla jä jota ei hänen toimiaikanaan
1140: voida lisätä eikä vähentää.
1141: 
1142:                               23 §.
1143:   Presidentin asmna on:
1144:     1) kutsua eduskunta tarpeen tullen ylimääräisille val-
1145: tiopäiville;
1146:     2) avata ja päättää valtiopäivät; sekä
1147:     3) määrätä uudet vaalit toimitettaviksi ja hajoittaa edus-
1148: kunta.
1149: 
1150:                              24 §.
1151:     Presidentillä on oikeus, mikäli ei tässä hallitusmuodossa
1152: toisin säädetä taikka sitä oikeutta ole valtioneuvostolle us-
1153: kottu, a.ntaa asetuksia asioista, jotka ennestään ovat hallin-
1154: nollisilla säännöksillä järjestetyt, niin myös asetuksella tar-
1155: kempia määräyksiä lakien täytäntöönpanosta, valtion omai-
1156: suuden hoidosta sekä hallintovirastojen ja yleisten laitosten
1157: järjestysmuodosta ja toiminnasta. Asetukseen älköön kui-
1158: tenkaan otettako säännöstä, joka sisältäisi lain muutoksen.
1159:     Asetukset annetaan ja julkaistaan niinkuin laeista 16
1160: § :n 2 momentissa on säädetty.
1161: 
1162:                              25 §.
1163:     Presidentti voi yksityisissä tapauksissa, saatuansa lau-
1164: sunnon korkeimmalta oikeudelta, armoa antamalla kumota
1165: rangaistuksen tahi lieventää sitä. Hallituksenjäsenen ar-
1166: mahtamisesta noudatettakoon kuitenkin mitä siitä on erik-
1167: seen säädetty. Yleistä armahdusta älköön annettako muu-
1168: ten kuin erityisellä lailla.
1169: 12            1, 1. -   Suomen Hallitusmuoto.
1170: 
1171:    Presidentillä on myös oikeus suoda vapautusta lain sään-
1172: nöksistä niissä tapauksissa, joissa oikeus sellaisen erivapau-
1173: den antamiseen on laissa myönnetty.
1174: 
1175:                           26 §.
1176:    Presidentillä on rauhan aikana Suomen sotavoiman ylin
1177: 
1178: 
1179:                                              .
1180: päällikkyys.
1181:                            27 §.                  .
1182:    Presidentillä on oikeus antaa muun maan kansalaiselle
1183: Suomen kansalaisoikeus sekä vapauttaa Suomen kansalai-
1184: suudesta.
1185:                             28 §.
1186:     Presidentti valvoo maan haJlintoa ja voi sitä varten vi-
1187: rastojen ja yleisten laitosten päälliköiltä tai hallituksilta
1188: vaatia tietoja sekä toimeenpanna tarkastuksia.
1189:                             29 §.
1190:     Suomen suhteista ulkovaltoihin määrää presidentti, kui-
1191: tenkin niin, että sopimukset ulkovaltojen kanssa ovat edus-
1192: kunnankin hyväksyttävät, mikäli ne sisältävät säännöksiä,
1193: jotka valtiosäännön mukaan sitä vaativat. Sodasta ja rau-
1194: hasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.
1195:     Kaikki ulkovaltoja koskevat asiat ovat asianomaisen mi-
1196: nisterin valmisteltavat. Niiden ratkaisu tapahtuu mainitun
1197: ministerin esittelyssä asianlaadun mukaan joko valtioneuv·os- ·
1198: tossa tai presidentin luona vähintään kahden muun minis-
1199: terin saa puvilla ollen.
1200:                             30 §.
1201:     Erittäin tärkeisM asioista tekee presidentti päätöksensä
1202: valtioneuvostossa sen ministerin esittelystä, jonka osastoon
1203: asia kuuluu. Sellaisia asioita ovat: lainsäädäntöasiat, ase-
1204: tusten antaminen, eduskunnan kutsuminen ylimääräisille
1205: valtiopäiville, uusien edustajanvaalien toimitettavaksi mää-
1206: raammen, uusien virkakuntain perustaminen, 84 § :ssä
1207: mainitut nimitysasiat, kysymykset sodasta ja rauhasta sekä
1208: sopimukset ulkovaltojen kanssa ynnä muut tärkeydeltään
1209: niihin verrattavat.
1210:                1, 1. -   Ritavuori, Heikki, y. m.           13
1211: 
1212: 
1213:     Muut presidentin ratkaistavat asiat esittelee hänelle,
1214: sittenkuin niitä on valtioneuvostossa lausunnon antamista
1215: varten käsitelty, asianomainen ministeri toisen valtionevos-
1216: ton jäsenen läsnä ollessa.
1217: 
1218:                              31 §.
1219:     Presidentin päätökset ovat, voimaan tullaksensa, presi-
1220: dentin allekirjoitettavat ja sen ministerin yarmennettavat,
1221: joka on asian esitellyt. Mitä tässä qn sanottu, ei kuitenkaan
1222: koske 28 ja 44 § :ssä mainittuja asioita.
1223:     Jos presidentin päätös koskee koko valtioneuvostoa, var-
1224: mentaa sen valtioneuvoston esittelijä.
1225:     Sotilaskäskyasiain esittelystä sekä presidentin niistä te-
1226: kemäin päätösten varmentamisesta säädetään erikseen.
1227:     ISe, joka on varmentanut presidentin päätöksen, vastaa
1228: siitä, että toimituskirja päätöksestä on oikea.
1229: 
1230:                            32 §.
1231:     Jos ministeri havaitsee presidentin päätöksen olevan
1232: lainvastaisen, ilmoittakoon mielipiteensä valtioneuvostolle,
1233: joka sitten menettelee niinkuin 42 § :ssä on sanottu. Jos
1234: päätös olisi vastoin perustuslakia, on ministeri oikeutettu
1235: ja velvollinen kieltäytymään sitä varmentamasta.
1236: 
1237:                             33 §.
1238:    Valtioneuvoston jäseniksi, joiden tulee nauttia eduskun-
1239: nan luottamusta, kutsuu presidentti rehellisiksi ja taitaviksi
1240: tunnettuja, syntyperäisiä :Suomen kansalaisia.
1241: 
1242:                             34 §.
1243:     Valtioneuvostossa on myöskin oleva prokuraattori, jolla
1244: tulee olla etevät tiedot oikeusoloista. Prokuraattoria avus-
1245: taa apulainen, joka tarvittaessa astuu hänen sijaansa.
1246: 
1247:                            35 §.
1248:     Valtioneuvostossa on niin monta osastoa, kuin en hal-
1249: linnonhaaroihin kuuluvia asioita varten on tarpeen.
1250: 14            1, 1.   -   Suomen Hallitusmuoto.
1251: 
1252:     Osastojen lukumäärä ja yleinen toimiala vahvistetaan
1253: lain kautta, mutta tarkempia määräyksiä asiain jaosta
1254: osastojen kesken sekä valtioneuvoston muusta järjestysmuo-
1255: dosta annetaan asetuksella.
1256: 
1257:                              36 §.
1258:     Puheenjohtajana valtioneuvostossa on pääministeri ja
1259: tämän estettvnä ollessa ensimäinen läsnäoleva jäsen. Milloin
1260: presidentti ;n sa-~puvilla, johtaa hän asiain käsittelyä.
1261:  . Valtioneuvoston osast~issa on kussakin päällikkönä m:-
1262: nisteri.
1263:                            37 §.
1264:     Valtioneuvostolle kuuluvat asiat käsitellään yleise~sä
1265: kokouksessa, mikäli ei jonkinlaatuisia asioita ole asetuk-
1266: sella uskottu osaston päällikkönä olevan ministerin päätet-
1267: täviksi.
1268:     Valtioneuvosto on päätöksenvoipa viisijäsenisenä.
1269: 
1270:                              38 §.
1271:     Valtioneuvoston tulee saattaa täytäntöön presidentin
1272: päätökset ja ratkaista sekä ne asiat, jotka laissa on säädetty
1273: valtioneuvoston päätettäviksi, että myöskin muut hallitus-
1274: ja hallintoasiat, joita ei ole tässä hallitusmuodossa taikka
1275: muussa laissa tai asetuksessa pidätetty presidentille eikä
1276: myöskään ole uskottu aiemmalle viranomaiselle.
1277:     Missä määrin oikeushallintoa, yliopistoa ja sotalaitosta
1278: koskevat asiat ovat valtioneuvoston käsiteltävistä pmsero-
1279: tetut, näkyy erityisistä säännöksistä.
1280: 
1281:                            39 §.
1282:     Kun johonkin asiaan nähden syntyy epäilystä siitä, onko
1283: valtioneuvosto oikeutettu sen lopullisesti päättämään, rat-
1284: kaisee kysymyksen tästä presidentti.
1285: 
1286:                            40 §.
1287:     Valtioneuvoston jäsenet ovat virkatoimistaan eduskun-
1288: nalle vastuunalaiset.
1289:               I, 1. ----:- Ritavuori, Heikki, y. m.        15
1290: 
1291:     Jokainen valtioneuvoston jäsen, joka on ottanut osaa
1292: asian käsittelyyn valtioneuvostossa taikka presidentin luona,
1293: on vastuunalainen päätöksestä, jollei hän ole, pöytäkirjaan
1294: merkittäväksi, ilmoittanut eroavaa mielipidettä.
1295: 
1296:                            41 §.
1297:     Asiat, jotka valtioneuvostossa käsitellään, pitää olla
1298: asianomaisessa osastossa valmistellut.
1299:     Kunkin osaston on pidettävä silmällä hallintoa omalla
1300: toimialallaan sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin lakien, ase-
1301: tusten ja valtioneuvoston päätösten täytäntöönpanemiseksi.
1302: 
1303:                              42 § .
1304:     •Jos niin kävisi, että jokin presidentin päätös, joka on
1305: valtioneuvoston täytäntöön pantavana, huomattaisiin olevan
1306: lainvastainen, olkoon valtioneuvosto velvollinen, sittenkuin
1307: prokuraattori siitä on a.ntanut lausuntonsa, presidentille
1308: esittämään, että päätös peruutettaisiin tai muutettaisiin, ja
1309: jos presidentti kuitenkin pysyy päätöksessään, ilmoitta-
1310: maan, että sitä ei voida täytäntöön saattaa.
1311: 
1312:                              43 §.
1313:     Prokuraattorin tulee valvoa, että viranomaiset ja virka-
1314: miehet noudattavat lakia sekä täyttävät velvollisuutensa,
1315: niin ettei ketään laillisessa oikeudessa sorreta.
1316:     Prokuraattorin asiana on ajaa tai ajattaa syyte asiassa,
1317: jossa hän katsoo sellaista toimenpidettä tarvittavan.
1318:     Prokuraattorilla on oikeus olla saapuvilla kaikkien tuo-
1319: mioistuinten ja virastojen istunnoissa sekä saada tieto val-
1320: tioneuvoston, tuomioistuinten ynnä muiden viranomaisten
1321: pöytäkirjoista.
1322:                             44 §.
1323:     Jos valtioneuvosto taikka valtioneuvoston jäsen virkatoi-
1324: messaan menettelee lainvastaisesti, tulee prokuraattorin
1325: siitä tehdä huomautus ja samalla ilmoittaa, mikä siinä on
1326: lainvastaista. Mutta jos huomautus jätetään varteenotta-
1327: matta, olkoon hänellä valta antaa presidentille kertomus
1328: 16             1, 1. -   Suomen Hallitusmuoto.
1329: 
1330: asiasta. Jos lainvastaisuus on sellainen, että valtioneuvoston
1331: jäsen voidaan siitä panna syytteeseen 57 §.:ssä mainitussa
1332: erityisessä tuomioistuimessa, ja presidentti määrää syytteen
1333: nostettavaksi, ajaa si.tä prokuraattori. Jollei presidentti kat-
1334: so olevan syytä syytteen nostamiseen, saakoon prokuraattori
1335: tehdä asiasta ilmoituksen eduskunnalle. Kun presidentti
1336: määrää syytteen prokuraattoria vastaan nostettavaksi, ajaa
1337: sitä presidentin määräämä henkilö.
1338:     Jos presidentti menettelisi lainvastaisesti virassaan, on
1339: prokuraattorin tehtävä siitä huomautus niinkuin yllä on
1340: sanottu. Jos prokuraattori taikka valtioneuvosto katsoo pre-
1341: sidentin tehneen itsensä syypääksi valtiopetokseen tai maan-
1342: petokseen, ilmoittakoon asian eduskunnalle ja, jos tämä kol-
1343: mella neljäsosalla annetuista äänistä päättää syytteen nos-
1344: tettavaksi, ajakoon prokuraattori syytettä korkeimmassa oi-
1345: keudessa ja pidättäytyköön presidentti sillä aikaa toimes-
1346: taan. Muissa tapauksissa älköön presidentin virkatoimesta
1347: syytettä nostettako.
1348:                               45 ·§.
1349:     Prokuraa.ttorin tulee joka vuodelta sekä presidentille että
1350: eduskunnalle antaa kertomus virkatoimistaan ja .lain nou-
1351: dattamista koskevista havannoistaan.
1352:     Prokuraattorin on vaadittaessa annettava presidentille
1353: tietoja ja la nsuntoja.
1354:                               46 §.
1355:      Jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillä on, siinä järjestyk-
1356: sessä, kuin eduskunnan puhemiehen vaalista on säädetty,
1357: valittava eteväksi laintuntijaksi tietty mies eduskunnan oi-
1358: keusasiamiehenä valvomaan, eduskunnan hänelle laatiman
1359: johtosäännön mukaan, lakien noudattamista tuomioistuin-
1360: ten ja muiden viranomaisten toiminnassa. Samassa järjes-
1361: tyksessä valitaan myöskin varamies oikeusasiamiehen estet-
1362: tynä ollessa hoitamaan hänen tehtäviänsä.
1363:     Oikeusasiamiehellä on sama oikeus kuin prokuraatto-
1364: rilla olla saapuvilla tuomioistuinten ja virastojen istunnois-
1365: sa, saada tieto valtioneuvoston, tuomioistuinten ynnä mui-
1366: den viranomais~n pöytäkirjoista sekä laissa virallisista
1367:               I, 1. -    Ritavuori, Heikki, y. m.              17
1368: 
1369: syyttäjistä säädetyllä vastuunalaisuudella, ajaa tai ajattaa
1370: syytettä virheestä tai laiminlyönnistä virkatoimissa.
1371:    Toiminnastaan sekä lainkäytön tilasta ja lainsäädän-
1372: nossa havaitsemistaan puutteista tulee oikeusasiamiehen
1373: joka vuodelta antaa eduskunnalle kertomus.
1374: 
1375:                             47 §.
1376:     Yleistä hallintoa varten on 1Suomi edelleen oleva jaet-
1377: trrna lääneihin, kihlakuntiin ja kuntiin.
1378:     Muutoksia läänien lukumäärään tehdään lain kautta.
1379: Muita muutoksia hallinnolliseen jakoon määrää valtioneu-
1380: vosto, mikäli laissa ei toisin säädetä.
1381: 
1382:                              48 §.
1383:     Läänin hallintoa johtaa maaherra, apunaan esitteleviä
1384: virkamiehiä.
1385:     Kuntain hallinnon tulee perustua kansalaisten itsehal-
1386: lintoon, niinkuin erityisissä laeissa siitä säädetään. Lailla
1387: säädetään myöskin, millä tavoin ja kuinka laajalti kansa-
1388: laisten itsehallintoa on sovitettava kuntia suurempiin hal-
1389: lintoalueisiin.
1390:                              49 §.
1391:     Virastoista, jotka valtiohallinnon eri haaroja varten ovat
1392: olemassa taikka perustetaan, on voimassa erityisiä sään-
1393: nöksiä.
1394: 
1395:                         V. Tuomioistuimet.
1396: 
1397:                             50 §.
1398:     Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa oikeusasi-
1399: oissa sekä valvoo s-en ohella tuomarien ja ulosottoviran-
1400: omaisten lainkäyttöä.
1401:                             51 §.
1402:     Korkeimmassa oikeudessa on presidentti ja tarpeellinen
1403: määrä oikeusneuvoksia.
1404:     Ne oikeushallintoasiat, jotka erityisten säännösten mu-
1405: kaan kuuluvat korkeimman oikeuden käsiteltäviin, valmis-
1406:                                                          :.!
1407: 18              1, 1. -   Suomen   H~Uituf!lmuoto.
1408: 
1409: 
1410: tellaan siinä valtioneuvoston osastossa, johon oikeushallin-
1411: toa koskevat asiat on luettu. Tämän osaston päällikkö on
1412: oleva mukana korkeimmassa oikeudessa niitä käsittelemässä.
1413:     Korkein oikeus on tuomionvoipa viisijäsenisenä, jollei
1414: eräänlaisten asiain ratkaisemista varten ole laissa erikseen
1415: säädetty suurempaa tai pienempää jäsenmäärää.
1416: 
1417:                            52 §.
1418:     Yleisiä ylioikeuksia ovat hovioikeudet, joiden myöskin
1419: tulee pitää silmällä alioikeuksien ja ulosottoviranomaisten
1420: toimintaa.
1421:     Kussakin hovioikeudessa on oleva presidentti sekä tar-
1422: peellinen määrä jäseniä.
1423:     Hovioikeuksien luku ja tuomiovalta määrätään lailla.
1424: 
1425:                               53 §.
1426:      Yleisistä alioikeuksista on säädetty laissa.
1427: 
1428:                            54 §.
1429:     Ylintä tuomiovaltaa hallinto-oikeudellisissa valitusasi-
1430: oissa, erikseen säädetyillä poikkeuksilla, käyttää korkein
1431: hallinto-oikeus, jonka myös on pidettävä silmällä alempain
1432: viranomaisten lainkäyttöä hallinto-oikeuden alalla.
1433: 
1434:                            55 §.
1435:     Korkeimpaan hallinto-oikeuteen kuuluu presidentti ja
1436: tarpeellinen määrä hallintoneuvoksia. Tuomionvoivasta jä-
1437: senmäärästä tässä tuomioistuimessa noudatettakoon, mitä
1438: 51 § :n 3 momentissa on korkeimmasta oikeudesta säädetty.
1439: 
1440:                              56 §.
1441:     Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden
1442: asia on, kun katsovat tarvittavan lain taikka asetuksen muu-
1443: tosta tai selitystä, tehdä tasavallan presidentille esitys sel-
1444: laiseen lainsäädäntötoimenpiteeseen ryhtymisestä.
1445:               1, 1. -   Ritavuori, Heikki, y. m.           19
1446: 
1447:                             57 §.
1448:     Jos syyte lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa
1449: nostetaan valtioneuvoston, korkeimman oikeuden tai kor-
1450: keimman hallinto-oikeuden jäsentä taikka prolmraattoria
1451: vastaan, käsittelee asiaa erityinen tuomioistuin. Siihen
1452: kuuluu korkeimman oikeuden presidentti puheenjohtajana
1453: ja jäseninä korkeimman hallinto-oikeuden presidentti, kaik-
1454: kien hovioikeuksien presidentit ja yliopiston lainopillisen
1455: tiedekunnan ke~:~kuudestaan kolmeksi vuodeksi valitsema
1456: professori sekä kuusi muuta jäsentä, jotka ynnä tarvittavat
1457: varajäsenet eduskunnan valitsijamiehet valitsevat suhteelli-
1458: silla vaaleilla aina kolmeksi vuodeksi. Jos korkeimman oi-
1459: keuden, korkeimman hallinto-oikeuden tai hovioikeuden pre-
1460: sidentti on estetty olemasta asiaa käittelemässä, kutsutaan
1461: hänen sijaansa saman tuomioistuimen vanhin jäsen. Valitun
1462: jäsenen sijaan astuu tarvittaessa varajäsen ja puheenjohta-
1463: jan sijaan korkeimman hallinto-oikeuden presidentti. Jos
1464: eduskunta on päättänyt syytteen nostettavaksi, ajaa sitä
1465: eduskunnan oikeusasiamies.
1466: 
1467:                             58 §.
1468:    l\Iuista erikoistuomioistuimista kuin 57 §.:ssä mainitusta
1469: säädetään lailla.
1470:    Alköön mitään satunnaista tuomioistuinta asetettako.
1471: 
1472: 
1473:                         VI. Valtiotalous.
1474: 
1475:                             59 §.
1476:     V erosta, myöskin tulli verotuksesta, säädetään lailla,
1477: määräämättömäksi tai määräajaksi. Sama olkoon voimassa
1478: entisen veron muuttamisesta tai lakkauttamisesta sekä ylei-
1479: sistä rasituksista.
1480:     Määräajaksi myönnettyä veroa älköön sen ajan sivu
1481: kannettako.
1482:                             60 §.
1483:     Lailla vahvistetaan valtion viranomaisten virkatoimista
1484: Ja toimituskirjoista suoritettavien maksujen niinikään nii-
1485: 20            1, 1.   -   Suomen Hallitusmuoto.
1486: 
1487: den maksujen yleiset perusteet, joita on suoritettava postin,
1488: rautateiden, kanavain, sairaalain, oppilaitosten ynnä muiden
1489: valtion yleisten laitosten käyttämisestä.
1490: 
1491:                            61 §.
1492:    Valtion tuloa tuottavaa omaisuutta ja liikeyrityksiä hoi-
1493: detaan ja käytetään lailla vahvistettujen yleisten perustei-
1494: den mukaan.
1495: 
1496:                           62 §.
1497:    Valtiolainan ottamiseen vaaditaan eduskunnan suostu-
1498: mus.
1499: 
1500:                            63 §.
1501:    Virastojen ja yleisten laitosten uusien menosääntöjen
1502: perusteista sekä entisten perusteiden muuttamisesta ja ku-
1503: moamisesta, niinikään eläkeoikeudesta säädetään lailla.
1504:    Uusia ylimääräisiä eläkkeitä ja apurahoja annettakoon
1505: ainoastaan eduskunnan sitä varten myöntämästä määrä-
1506: rahasta.
1507: 
1508:                              64 §.
1509:     Valtion vuotuisen tulo- ja menoarvion, johon on otettava
1510: varainhoitovuoden tulot ja menot, päättää eduskunta ja jul-
1511: kaistaan se niinkuin laissa on säädetty.
1512:      Onko jokin rahasto, joka ei ole tarkotettu vuotuisia val-
1513: tion tarpeita varten, jätettävä tulo- ja menoarvion ulkopuo-
1514: lelle, siitä on erikseen säädetty.
1515: 
1516:                             65 §.
1517:     Vuoden tulo- ja menoarviosta älköön jätettäkö pms ve-
1518: roa tai muuta tuloa, joka, sinä vuonna voimassa olevan lain
1519: tai asetuksen mukaan, on suoritettava.
1520: 
1521:                           66 §.
1522:   Valtiolainasta. määrätty korko ja kuoletusmaksu sekä
1523: muut johonkin valtion velvoitukseen perustuvat määrärahat
1524:                1, 1. -   Ritavuori, Heikki, y. m.            21
1525: 
1526: ovat sellaisinaan, vähentämättä, valtion tulo- ja menoar-
1527: vioon otettavat, niinikään muut menot, jotka varainhoito-
1528: vuonrra voimassa olevain säännösten mukaan ovat makset-
1529: tavat. Tulo- ja menoarvioon on myöskin otettava arvio-
1530: määräraha semmoisia lakiin tai asetukseen perustuvia menoja
1531: varten, joita ei ole erityisinä erinä merkitty tulo- ja meno-
1532: arvioon, niin myös tarpeellinen määräraha hallituksen käy-
1533: tettäväksi edeltä arvaamattomiin tarpeisiin.
1534:     Muut valtion tulo- ja menoarvioon sisältyvät menoerät
1535: o.vat eduskunnan harkinnan ja päätöksen alaiset varainhoi-
1536: tovuodeksi kerrallaan.
1537:     Määräraha, jonka eduskunta on päättänyt valtiopäivillä
1538: tehdystä alotteesta, otetaan tulo- ja menoarvioon ehdolli-
1539: sena.
1540:     Tulo- ja menoarviossa on osotettava menojen suorittami-
1541: seen tarvittavat varat.
1542: 
1543:                             67 §.
1544:     Jos niin kävisi, että tulo- ja menoarvio ei valmistu~si
1545: ennen sen vuoden alkua, jonka sen pitäisi olla voimassa,
1546: hankittakoon eduskunnan valtuutus niiden tulojen kannon
1547: ja niiden menojen suorittamisen väliaikaiseen jatkamiseen,
1548: jotka muuten päätt;yisivät.
1549:     Jos vahvistettuun tulo- ja menoarvioon havaitaan vält-
1550: tämättömästi tarvittavan muutoksia, annettakoon eduskun-
1551: nalle esitys lisäyksestä tulo- ja menoarvioon.
1552: 
1553:                               68 §.
1554:     Älköön mentäkti tulo- ja menoarvioon otetuista määrä-
1555: rahoista ;yli taikka niitä siirrettäkö varainhoitovuodesta toi-
1556: seen, ellei sitä ole menoarviossa m;yönnet;yksi osotettu, äl-
1557: köön myöskään siirrettäkö määrärahoja eduskunnan erik-
1558: seen hyväksymästä menoarvion osasta toiseen.
1559:      Tulo- ja menoarviosta riippumatta on jokaisella oikeus
1560: säädetyssä järjestyksessä hakea valtiolta mitä hänelle on
1561: laillisesti tuleva.
1562: 22             1, 1.   -   Suomen Hallitusmuoto.
1563: 
1564:                               69 §.
1565:     Valtiovaraston tilien ja tilinpäätöksen tarkastusta var-
1566: ten on oleva revisionilaitos, jonka on otettava selville,
1567: ovatko numerot oikeat sekä tulot ja menot lainmukaiset ja
1568: onko tulo- ja menoarviota noudatettu.
1569:      Jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillä asetettakoon viisi
1570: valtiontilintarkastajaa eduskunnan puolesta pitämään sil-
1571: mällä tulo- ja menoarvion noudattamista sekä valtiovaraston
1572: tilaa ja hoitoa. Nämä tilintarkastajat, joille eduskunta vah-
1573: vistaa johtosäännön ja joiden tulee viranomaisilta saada tar-
1574: peelliset selvitykset ja asiakirjat, ovat eduskunnan valitsija-
1575: miesten valittavat suhteellisilla vaaleilla.
1576:     Samassa järjestyksessä valitaan myöskin tarpeellinen
1577: määrä varamiehiä.
1578:                            70 §.
1579:      Suomen rahasta säädetään lailla.
1580: 
1581:                             71 §.
1582:     Suomen Pankki toimii eduskunnan takuulla ja hoidossa
1583: sekä eduskunnan valitsemain va1tuusmiesten valvonnan alai-
1584: sena.
1585:     Pankkia hoidetaan ohjesäännön mukaan, joka laaditaan
1586: niinkuin laista on säädetty.
1587:     Pankin voittovarojen käyttämisestä valtion tarpeisiin
1588: määrää eduskunta.
1589:                             72 §.
1590:     Valtion maaomaisuutta sekä veroja ja tuloatuottavia
1591: oikeuksia älköön toisen omaksi luovutettako taikka pantat-
1592: tako, ellei sitä ole laissa myönnetty.
1593:     Kruununtilan haltija olkoon kuitenkin oikeutettu osta-
1594: maan sen perinnöksi sikäli kuin siitä on erikseen säädetty.
1595: 
1596: 
1597:                        VII. Puolustuslaitos.
1598:                           73 §.
1599:     Isänmaan puolustusta varten on jokainen Suomen mies
1600: asevelvollinen.
1601:               1, 1. -    Ritavuori, Heikki, y. m.          23
1602: 
1603:    Suomen kansalaisten sotapalveluksesta sekä ,Suomen so-
1604: taväestä muuten säädetään lailla.
1605: 
1606: 
1607:                             74 § .
1608:     •Tos :Suomen sotaväksi on pantava liikekannalle, niin
1609: presidentti antaa siitä määräyksen valtioneuvostossa. Kun
1610: sellainen määräys on annettu, ryhtyköön valtioneuvosto toi-
1611: miin siitä aiheutuvain menojen suorittamiseksi ja eduskunta,
1612: jos se ei ole kokoontuneena, kut.suttakoon koolle.
1613: 
1614: 
1615: 
1616:                         VIII. Opetustoimi.
1617: 
1618:                             75 §.
1619:     Suomen yliopistolle maan pääkaupungissa pysytetään
1620: itsehallinto-oikeus. Yliopiston ylin hallitusmies on sen
1621: kansleri.
1622:     Uusia säännöksiä yliopiston järjestysmuodon perusteista
1623: annetaan lailla, mutta tarkemmat yliopistoa koskevat sään-
1624: nökset asetuksella, sittenkuin kummassakin tapauksessa sen
1625: konsistori ja kansleri ovat asiasta antaneet lausuntonsa.
1626: 
1627:                            76 §.
1628:    Valtion kustannuksella ylläpidetään taikka tarvittaessa
1629: avustetan oppilaitoksia ylempää yleissivistystä ja ylempää
1630: kansanopetusta varten. Valtion oppilaitosten järjestysmuo-
1631: don perusteet säädetään lailla.
1632: 
1633:                             77 §.
1634:     Kansakoulutoimen järjestysmuodon perusteista sekä val-
1635: tion ja kuntain velvollisuuksista kansakoulujen kannattami-
1636: seen, niin myös yleisestä oppivelvollisuudesta säädetään lain
1637: kautta.
1638:     Opetus kansakouluissa on oleva kaikille maksuton.
1639: 24            1, 1. -    Suomen Halli<iusmuoto.
1640: 
1641:                              78 §.
1642:     Teknillisten ammattien, maanviljelyksen ja sen sivuelin-
1643: keinojen, kaupan ja merenkulun sekä kaunotaiteiden oppi-
1644: laitoksia tulee valtion ylläpitää taikka tarpeen mukaan val-
1645: tiovaroilla avustaa.
1646: 
1647:                             79 §.
1648:      Oikeudesta perustaa yksityiskouluja ja muita yksityisiä
1649: kasvatuslaitoksia sekä niissä järjestää opetus säädetään
1650: lailla.
1651:      Kotiopetus ei ole viranomaisten valvonnan alainen.
1652: 
1653: 
1654: 
1655:               IX. Uskonnolliset yhdyshtnnat.
1656: 
1657:                             80 §.
1658:     Evankelis-luterilainen kirkko on • Suomen kansan ylei-
1659: senä kirkkona. T'ämän kirkon järjestysmuodosta ja hallin-
1660: nosta säädetään sen kirkkolaissa.
1661:     l\1uista ennestään olevista uskontokunnista on voimassa
1662: mitä niistä on säädetty tahi säädetään.
1663:     Uusia uskontokuntia saa perustaa noudattaen mitä siitä
1664: laissa säädetään.
1665: 
1666: 
1667: 
1668:                         X . •Julkiset virat.
1669: 
1670:                              81 §.
1671:     1Suomen valtion virkaan voidaan, tässä pykälässä maini-
1672: tuilla poikkeuksina, ottaa ainoastaan Suomen kansalainen.
1673:     Teknillisiin toimiin, yliopiston taikka muun korkeakou-
1674: lun opettajanvirkoihin, vieraan kielen opettajiksi kouluihin
1675: sekä ki,elenkääntäjiksi virastoihin ja palkattamiksi konsu-
1676: leiksi saa tarvittaessa nimittää muitakin kuin Suomen kan-
1677: salaisia.
1678:               I, 1. -   Ritavuori, Heikki, y. m.            25
1679: 
1680:                              82 §..
1681:     Opinnäytteet valtion viran saamista varten vahviste-
1682: taan asetuksella, mikäli niistä ei ole säädetty laissa. Eri-
1683: vapautta asetuksella säädetyistä kelpoisuusehdoista voi an-
1684: taa erityisistä syistä valtioneuvosto, ei kuitenkaan oikeus-
1685: virkaan pääsemistä varten.
1686: 
1687:                            83 §.
1688:     Yleiset ylenn.Ysperusteet valtion virkoihin ovat taito,
1689: ansio, kokemus ja koeteltu kansalaiskunto.
1690: 
1691:                              84 §.
1692:    Presidentti nimittää:
1693:     1) prolmraattorin ja hänen apulaisensa;
1694:     2) arkkipiispan ja piispat sekä yliopiston kanslerin;
1695:     3) korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeu-
1696: den presidentin ja jäsenet sekä hovioikeuksien presidentit;
1697:     4) hovioikeuksien jäsenet sekä yliopiston ja teknillisen
1698: korkeakoulun professorit;
1699:     5) keskusvirastoJen päälliköt ja jäsenet sekä maaherrat,
1700: valtioneuvoston esityksestä;
1701:     6) presidentin kanslian virkamiehet ja, asianomaisen
1702: viranomaisen esityksestä, valtioneuvoston, korkeimman oi-
1703: keuden ja korkeimman hallinto-oikeuden esittelijät; sekä
1704:     7) !Suomen lähettiJäät ulkovaltojen luona ja konsulit.
1705: 
1706:                              85 §.
1707:     Kihlakunnantuomarit, pormestarit ja maanjako-oikeuk-
1708: sien puheenjohtajat nimittää korkein oikeus.
1709:     Sen mukaan kuin niistä on säädetty, täyttää erityiset
1710: virat:
1711:     1) oikeuslaitosten virat korkein oikeus taikka se yli-
1712: oikeus, jonka alainen virka on, ja korkeimman hallinto-oi-
1713: keuden virat tämä oikeus; sekä
1714:     2) hallinnon ja oppilaitosten virat valtioneuvosto, mi-
1715: nisteri, lääninhallitus tahi sen viraston hallitus, jonka alai-
1716: nen virka on.
1717: 26            I, 1. -   Suomen Hallitusmuoto.
1718: 
1719:     ~luut valtion virkamiehet nimittää valtioneuvosto, mi-
1720: käli ei nimittämisoikeutta ole presidentille pidätetty taikka
1721: muulle viranomaiselle uskottu.
1722: 
1723:                             86 §.
1724:     Edellä 84 § :n 4 kohdassa ja 85 § :ssä mainitut virat
1725: ovat, sittenkuin virka on ollut haettavaksi julistettuna, täy-
1726: tettävät virkaehdotuksen nojalla, johon se viranomainen,
1727: miltä virkaa on haettu, panee hakijoista kolme vahvistettu-
1728: jen perusteiden mukaan ansiokkainta. Hovioikeuksien jä-
1729: seniä koskevasta virkaehdotuksesta on korkeimman oikeu-
1730: den ja yliopiston professoria koskevasta kanslerin annettava
1731: lausuntonsa.              ·
1732:     Jos virkamies on saman viranomaisen nimitettävä. jolta
1733: virkaa haetaan, ei virkaehdotusta tehdä. Erityisten sään-
1734: nöksien mukaan voidaan eräät muutkin hallintovirat täyt-
1735: tää toisessa järjestyksessä, kuin 1 momentissa on sanottu.
1736: 
1737:                              87 §.
1738:     Siitä missä järjestyksessä yliopiston ja evankelisluteri-
1739: laisen kirkon virat, kaupunkien pormestarin ja neuvosmies-
1740: ten virat ja Suomen Pankin virat ovat täytettävät sekä so-
1741: tilaalliset virkaylennykset toimitettavat, on voimassa erityi-
1742: siä säännöksiä.
1743: 
1744:                             88 §.
1745:     Kaikilla tuomareilla olkoon se oikeus, ettei heitä voida
1746: muuten kuin laillisen tutkimuksen ja tuomion nojalla ju-
1747: listaa virkaansa menettäneiksi; älköön heitä myöskään il-
1748: man omaa ·suostumustaan toiseen virkaan siirrettäkö, paitsi
1749: milloin siirto aiheutuu tuomioistuinlaitoksen uudestaanjär-
1750: jestämisestä.
1751:     Muiden virkamiesten oikeudesta pysyä virassaan sääde-
1752: tään erityisessä laissa.
1753:     Lailla voidaan erottamattomillekin virkamiehille säätää
1754: velvollisuus erota virasta määräikään tultuansa; älköön tätä
1755: kuitenkaan sovellettako ennen tämän hallitusmuodon jul-
1756: kaisemista virkaan nimitettyihin.
1757:                I, 1. -   Ritavuori, Heikki, y. m.           27
1758: 
1759:     Niistä oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka virkamie-
1760: hille tulevat, kun heidän virkansa lakkautetaan, on erikseen
1761: säädetty.
1762: 
1763:                             89 §.
1764:     Kaikessa virkatoiminnassa on laillisen seuraamuksen
1765: uhalla tarkoin lakia noudatettava.
1766:     ,Jos jokin asetuksen säännös on ristiriidassa perustuslain
1767: tai muun lain kanssa, älköön tuomari taikka muu virkamies
1768: sitä sovelluttako.
1769: 
1770:                              90 §.
1771:     Virkamies vastaa. toimenpiteestä, johon hän on ryhtynyt
1772: taikka jota hän kollegisen viraston jäsenenä on kannattanut.
1773: Myöskin esittelijä on siitä, mitä hänen esittelystään on pää-
1774: tetty, vastuunalainen, jollei hän ole pöytäkirjaan lausunut
1775: eroavaa mielipidettä.
1776:     Jokainen, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai va-
1777: hinkoa virkamiehen lainvastaisen toimenpiteen tahi laimin-
1778: lyönnin kautta, olkoon oikeutettu, niinkuin erikseen on sää-
1779: detty, vaatimaan virkamiestä tuomittavaksi rangaistukseen
1780: ja korvaamaan vahingon.
1781:     Onko ja mikäli valtio vastuunalainen virkamiehen ai-
1782: kaansaamasta vahingosta, säädetään erikseen.
1783: 
1784: 
1785:                     XI. LopJJUsäännöksiä.
1786: 
1787:     Tämä hallitusmuoto on kaikilta osiltaan oleva peruutta-
1788: mattomana perustuslakina, eikä sitä voida muuttaa, selittäii,
1789: tai kumota taikka poikkeuksia siitä tehdä muussa järjestyk-
1790: sessä kuin perustuslaista yleensä on säädetty.
1791:     Täten kumotaan halitusmuoto 21 päivältä elokuuta 1772
1792: sekä yhdistys- ja vakuuskirja 21 päivältä helmikuuta ja 3
1793: päivältä huhtikuuta 1789, niin myös kaikki muiden lakien
1794: ja asetusten säännökset, jotka ovat ristiriidassa tämän uu-
1795: den hallitusmuodon kanssa.
1796: 28             1, 1.   -   Suomen Hallitusmuoto.
1797: 
1798:     Ne säännökset, jotka ovat tarpeen uuden hallitusmuodon
1799: -täytäntöön panemiseksi, annetaan lailla.
1800: 
1801: 
1802:      Helsingissä, 14 p:nä. huhtikuuta 1919.
1803: 
1804: 
1805:       Heikki Ritavuori.         Oskari Mantere.
1806:       J{. E. Linna.             Santeri Alkio.
1807:       A. Fränti.                Mikko Ijuopajärvi.
1808:       K. A. Loiri.              Matti Oja.
1809:       Edvard Takkula.           Bruno Sarlin.
1810:       Mandi Hannula.            Risto Ryti.
1811:       Aame Sillvo.              Juho Torppa.
1812:       Elias Sinklw.             Bertta Pykälä.
1813:       J. Kaskinen.              Jaakko Loukko.
1814:       Arvi Kontu.               Aarne Pesonen.
1815:       Vilkku Joukahainen.       Ari Pitkänen.
1816:       Albin Manner.             Lauri Perälä.
1817:       Vihtori Vesterinen.       Yrjö Pesonen.
1818:       Frans Kärki.              Frans Hanllisalo.
1819:       Kustavi Elovaara.         Antti Junes.
1820:       Mikko Piitulainen.        T. Heimonen.
1821:                       P. Saarelainen.
1822:                                                             29
1823: 
1824: 1, 2, -   Edusk. esit. N :o 4.
1825: 
1826: 
1827: 
1828: 
1829:              Ryömä, Hannes: Ehdotus laiksi Suomen Halli-
1830:                 tusmtwdon pemsteista.
1831: 
1832: 
1833:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
1834: 
1835:     Jotta valtioelämä nuoressa Suomen tasavallassa tulisi
1836: mitä pikimmin vakiintuneelle kannalle, olisi ennenkaikkea
1837: saatava hallitusmuodon pääperiaatteet kiinninaulatuiksi.
1838: Se kävisi nopeimmin päinsä siten, että sääelettäisiin Suo-
1839: men hallitusmuodon perusteista laki siihen tapaan kuin
1840: Hallitus esityksessään joulukuun 3 päivänä 1917 ehdoitti.
1841: Tässä mielessä esitän l~duskunnan hyväksyttäväksi lakieh-
1842: dotuksen, joka nojautuu seuraaviin periaatteisiin:
1843:     Suomen kansalla on monien vuosisatojen ylen surullinen
1844: kokemus personailisen hallitusvallan tuottamista haitoista,
1845: ettei voi ajatella mahdolliseksi, että se uudelleen perustaisi
1846: sellaisen vallan, kun se siitä kerran on vapautunut. Jos siis
1847: ei tahdota perääntyä taaksepäin siltä tasolta, jolle histo-
1848: riallinen kehitys ja maailmansodan tapaukset ovat maamme
1849: valtioelämän nostaneet, on hallitusmuodossa tunnustettava,
1850: että korkein valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa kan-
1851: saneduskunta, mikäli ei kansa välittömästi kansanäänestyk-
1852: sen kautta käytä tätä valtaansa. Tämän yläpuolella ei si-
1853: ten ole asetettava toista joko personailista tai kollegialista
1854: valtaa, vaan voi sellaisena erikoisissa tapauksissa esiintyä
1855: ainoastaan yleisen kansanäänestyksen, referendumin kautta
1856: ilmi saatettu kansan välitön tahto.
1857:     Edellisestä seuraa, että eduskunta valitsee valtion pää-
1858: miehen, presidentin ja että tämä taas kutsuu kanssaan
1859: 30      1, 2.   -   Suomen Hallitusmuodon perusteet.
1860: 
1861: ylintä toimeenpanevaa valtaa käyttämään henkilöitä, jotka
1862: nauttivat eduskunnan luottamusta. 'l'ässä suhteessa voisi
1863: mahdollisesti katsoa maamme oloille sopivammaksi, että
1864: hallituksen asettamisessa noudatettaisiin n. s. sveitsiläistä
1865: järjestelmää, s. o. että eduskunta suoraan valitsisi hallituk-
1866: sen päämiehineen, mutta ei liene kuitenkaan syytä vielä
1867: tällä hetkellä eikä ainakaan kysymyksessä olevan lain sää-
1868: tämisen yhteydessä muuttaa asiata koskevaa valtiopäivä-
1869: järjestyksen säädöstä, joka oikein tulkittuna jo sellaisenaan-
1870: kin takaa eduskunnalle täydellisen määräämisvallan asiassa.
1871:     Eri ehdotuksista presidentin vaalitavaksi on annettava
1872: etusija sille, jonka mukaan presidentti lopullisesti tulee
1873: enemmistön asettamaksi. Presidentin vaalikel poisuusehtoi-
1874: hin kuulunee, että hän on syntyperäinen Suomen kansalai-
1875: nen ja että hän muuten täyttää, mitä kansanedustajan vaali-
1876: kelpoisuudesta on säädetty. Kolmivuotinen vaalikausi lie-
1877: nee myöskin katsottava sopivan pitkäksi.
1878:     Kun presidentti, samalla kuin hän on valtion päämies,
1879: on myöskin hallituksen päämies, on hänen tehtävä kaikki
1880: päätöksensä valtioneuvostossa ja saatava niille muun halli-
1881: tuksen kannatus. Sillä tavoin kartetaan persanallinen kahi-
1882: nettihallitus ja toiselta puolelta turvataan toimeenpanevan
1883: vallan toiminnan yhtenäisyys. Samasta syystä kuulun
1884: asiaan, etä pääministerin on varmennettava presidentin pää-
1885: tökset, j'Dlloin koko hallitus tulee niistä vastuunalaiseksi,
1886: lukuunotta.matta niitä hallituksen jäseniä, jotka ovat ilmoit-
1887: taneet pöytäkirjaan poikkeavan mielipiteensä.
1888:     Varsinaista lainsäädäntövaltaa ei presidentille ole an-
1889: nettava. Hänen on näin ilman muuta julkaistava eduskun-
1890: nan päättämät lait. Se asia, että lait valmistuvat eduskun-
1891: nassa kypsinä, on taattava eduskunnan toimintaa rajoitta-
1892: villa säädöksillä, mutta eduskunnan kerran hyväksymiä
1893: lakeja ei saa presidentti yhtä vähän kuin valtioneuvosta-
1894: kaan estää voimaan astumasta. Ainoaksi varokeinoksi tässä
1895: suhteessa s~kä hallituksen että kansan puolelta voisi ajatella
1896: kansanäänestystä, s. o. että hallitus ja joku määrätty määrä
1897: valitsijoita voisi saada edusknnnan hyväksymän lain ennen
1898:                   1, 2. -   Ryömä, Hannes.                  31
1899: 
1900: 
1901: sen vahvistamista kansanäänestyksen alaiseksi, millä sen
1902: lopullinen hyväksyminen tai hylkääminen ratkaistaisiin.
1903: Tämänsuuntainen määräys olisikin ehkä otettava lopulli-
1904: seen hallitusmuotoon, vaikkei se oikein sovellu kysymyk-
1905: sessä olevan lain ahtaisiin puitteisiin.
1906:      Lainsäädäntöaloitteiden teko sitävastoin kuuluu presi-
1907: dentille yhdessä valtioneuvoston kanssa, sekä valtioneuvos-
1908: tolle hallinnollisten asetusten julkaiseminen, yhtä hyvin
1909: niiden, jotka aikaisemmin kuuluivat suuriruhtinaalle, sa-
1910: moinkuin niiden, jotka ovat jo aikaisemminkin kuuluneet
1911: valtioneuvostolle. Samoin kuuluu presidentin luonnollisiin
1912: tehtäviin valtiopäiväin avaaminen ja päättäminen, määräyk-
1913: sen antaminen eduskuntavaalien toimittamisesta ja myii:S-
1914: kin eduskunnan kutsuminen ylimääräisille valtiopäiville,
1915: milloin valtioneuvosto on sellaiset katsonut tarpeellisiksi.
1916: Sitävastoin ei presidentille eikä muulle hallitukselle ole an-
1917: nettava oikeutta hajoittaa valtiopäiviä, mikä olisikin luon-
1918: nottomuus, kun eduskunta on presidentin ja hallituksen ylä-
1919: puolella. Koska kuitenkin voi esiintyä se11aisia tilanteib,
1920: jolloin maan etu voisi vaåtia eduskunnan hajoittamista en-
1921: nen sen valtakauden ·päättymistä, olisi jätettävä tässäkin
1922: suhteessa sekä hallitukselle että määrätylle valitsijajoukolle
1923: valta saattaa kysymys kansanäänestyksellä ratkaistavaksi.
1924: Tämäkään kysymys ei myöskään kuitenkaan oikein sovi
1925: kysymyksessä olevan lain puitteisiin.
1926:      Presidentille lienee syytä jättää armahdusoikeus erikoi-
1927: sissa tapauksissa, joskaan ei yleistä armahdusta ole annet-
1928: tava muuten kuin yleisellä lailla.
1929:      Erikoisen tärkeätä on, että presidentti ei saa aloittaa
1930: eikä lopettaa sotaa ilman eduskunnan suostumusta, ja_ että
1931: hallituksen ulkopolitiikka yleensä asetetaan eduskunnan
1932: asettaman permanentin ulkoasiainvaliokunnan valvonnan
1933:  alaiseksi.
1934:      Muuten jäävät voimaan ne 1772 vuoden Hallitusmuodon
1935:  ja 1789 vuoden Yhdistys- ja Vakuuskirjan samoinkuin kaik-
1936: kien muitten lakien ja asetusten säännökset, ,joitten kanssa
1937:  ei ehdotettu laki joudn ristiriitaan.
1938: 32       I, 2. -   Suomen Hallitusmuodon perusteet.
1939: 
1940:      Esitetyillä perusteilla ehdotan
1941: 
1942:                  Edu,skunnan    hyväksyttäväksi     seuraavan
1943:              lain:
1944: 
1945: 
1946:                            Laki
1947:             Suomen Hallitusmuodon perusteista.
1948: 
1949:    Suomen Eduskunnan päätoksen mukaisesti, joka on tehty
1950: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyk-
1951: sen 60 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten:
1952: 
1953:                            1 §.
1954:     Suomi on täysivaltainen tasavalta, jonka valtiosääntö on
1955: vahvistettu Hallitusmuodossa ja maan muissa perustus-
1956: laeissa.
1957: 
1958:                               2 §.
1959:     Valtiovalta Suomen tasavallassa kuuluu kansalle, jota
1960: edustaa Suomen kansaneduskunta.
1961:     Lainsäädäntövalta on eduskunnalle.
1962:     Ylin toimeenpaneva valta on uskottu tasavallan presi-
1963: dentille ja yleistä hallitusta varten asetetulle valtioneuvos-
1964: tolle, johon kuuluu pääministeri ja tarvittava määrä minis-
1965: tereitä.
1966: 
1967:                              3 §.
1968:     Oikeus tehdä esityksiä uuden lain säätämisestä sekä
1969: ennestään olevan muuttamisesta, selittämisestä tai kumoami-
1970: sesta on presidentillä ja eduskunnalla.
1971:     Presidentti käyttää aloiteoikeuttaan antamalla eduskun-
1972: nalle esityksiä lakiehdotuksineen. Esitykset laatii valtio-
1973: neuvosto.
1974:     Eduskunnan aloiteoikeuden käyttämisestä sekä lainsää-
1975: däntöasiain käsittelystä valtiopäivillä säädetään lähemmin
1976: Valtiopäiväjärjestyksessä.
1977:                    I, 2. -   Ryömä, Hannes.                  33
1978: 
1979:                            4 §.
1980:    Laki, jonka eduskunta on hyväksynyt, esitellään viipy-
1981: mättä valtioneuvostossa presidentille, joka antaa määräyk-
1982: sen sen julkaisemisesta sanamuodoltaan sellaisena kuin sen
1983: eduskunta on hyväksynyt.
1984:                               5 §.
1985:       Tasavallan presidentin valitsee Suomen eduskunta syn-
1986:  typeräisten tasavallan kansalaisten joukosta aina kolmeksi
1987:  vuodeksi. Muuten on presidentin vaalikelpoisuusehtona
1988:  sama kuin on kansanedustajan vaalikelpoisuudesta säädetty.
1989:       Vaali toimitetaan 15 päivänä helmikuuta sinä vuonna,
1990:  jona presidentin virkakausi alkaa. Jos vaalissa, joka toi-
1991:  mitetaan suljetuin li puin, joku ehdokas saa enemmän kuin
1992:  puolet annetuista äänistä, on hän tullut valituksi. Muussa
1993: ·tapauksessa toimitetaan heti uusi vaali ja, jollei silloinkaan
1994:   kukaan saa ehdotonta enemmistöä, vieläkin uusi vaali nii-
1995:   den kahden ehdokkaan välillä, jotka toisessa vaalissa ovat
1996:   saaneet suurimmat äänimäärät; jos äänet ovat jakaantuneet
1997:   tai jakaantuvat tasan, ratkaisee arpa.
1998:       Ensimäisen presidentin vaali toimitetaan heti, kun tämä
1999:   laki on hyväksytty ja vahvistettu.
2000:                              6 §.
2001:      'roimoensa astuu presidentti vaalia seuraavan maalis-
2002:  kuun 1 päivänä ja antaa silloin eduskunnan edessä seuraa-
2003:  van vakuutuksen:
2004:      Minä N. N., jonka Suomen kansaneduskunta on Yalinnut
2005:  Suomen tasavallan presidentiksi, vakuutan täten, että minä
2006:  presidentin toimessani tulen vilpittömästi ja uskollisesti
2007:  noudattamaan ja voimassa pitämään tämän maan valtiosään-
2008:  töä ja lnkeja sekä kaikin voimin edistämään Suomen kansan
2009:  parasta.
2010:      Ensimäinen presidentti astuu toimeensa heti, kun vaalin
2011:  tulos on julistettu.
2012:                               7 §.
2013:      Presidentin ollessa satunnaisesti estettynä, käyttää hä-
2014:  nen oikeuksiaan pääministeri; mutta jos este on pysyväinen,
2015:  valittakoon niin pian kuin mahdollista uusi presidentti.
2016:                                                          3
2017: 34      I, 2. -   Suomen Hallitusmuodon perusteet.
2018: 
2019:                               8 §.
2020:     Presidentti kutsuu eduskunnan ylimääräisille valtiopäi-
2021: ville, milloin .valtioneuvosto on katsonut sellaiset tarpeelli-
2022: siksi. Hänen asianaan on antaa määräys edustajavaalien
2023: toimittamisesta sekä avata ja päättää valtiopäivät.
2024: 
2025:                              9 §.
2026:     Presidentti voi yksityisissä tapauksissa, sittenkuin Kor-
2027: kein oikeus on asiasta antanut lausuntonsa, armahtamalla
2028: kumota rangaistuksen tai lieventää sitä. Hallituksen jäse-
2029: nen armahtamiseen nähden noudatettakoon kuitenkin, mitä
2030: siitä on erikseen säädetty. Yleistä armahdusta älköön an-
2031: nettako muuten kuin yleisellä lailla.
2032: 
2033:                             10 §.
2034:     Presidentti valvoo maan hallintoa ja voi sitä varten vi-
2035: rastojen ja yleisten laitosten päälliköiltä tai hallituksilta
2036: vaatia tietoja sekä toimeenpanna tarkastuksia.
2037: 
2038:                             11 §.
2039:    Suomen valtiota ulkovaltoihin nähden edustaa presi-
2040: dentti, kuitenkin niin, että sopimukset ulkovaltojen kanssa
2041: on eduskunnan tai eduskunnan hajalla ollessa sen asettaman
2042: pysyväisen ulkoasiainvaliokunnan hyväksyttävä. Sodasta ja
2043: rauhasta saa presidentti päättää vain eduskunnan suostu-
2044: muksella.
2045:                              12 §.
2046:     Presidentti tekee päätöksensä valtioneuvostossa sen mi-
2047: nisterin esittelystä, jonka osastoa asia koskee, ja voi päätös
2048: syntyä vain silloin, kun valtioneuvoston enemmistö yhtyy
2049: presidentin mielipiteeseen.
2050:     Presidentin päätökset ovat voimaan tullaksensa presi-
2051: dentin allekirjoitettavat ja pääministerin tai hänen toimensa
2052: hoitajan varmennettavat.
2053: 
2054:                           13 §.
2055:    Valtioneuvoston jäseniksi, joiden tulee nauttia eduskun-
2056: nan luottamusta, nimittää presidentti rehellisiksi ja taita-
2057:                   I, 2. -   Ryömä, Hannes.                  35
2058: 
2059: viksi tunnettuja Suomen kausa1aisia. He ovat virkatoimis-
2060: taan eduskunnalle vastuuna]aiset, kaikki yhteisesti halli-
2061: tuksen toiminnan yleisestä suunnasta ja kukin erikseen
2062: omista virkatoimistaan.
2063:     Puheenjohtajana valtioneuvostossa on pääministeri ja tä-
2064: män estettynä ollessa ensimäinen läsnäoleva jäsen. Milloin
2065: presidentti on saapuvilla, johtaa hän asiain käsittelyä.
2066:     V aitioneuvosto on päätösoikeutettu vähintäin viisijäse-
2067: nisenä.
2068:                              14 §.
2069:     Valtioneuvostolla on oikeus antaa asetuksia asioista,
2070: jotka aikaisemmin ovat olleet hallinnollisilla säännöksillä
2071: järjestetyt, niin myös asetuksella tarkempia määräyksiä la-
2072: kien täytäntöönpanosta, valtion omaisuuden hoidosta, sekä
2073: hallintovirastojen ja yleisten laitosten järjestysmuodosta ja
2074: toiminnasta. Asetukseen älköön kuitenkaan otettako sään-
2075: nöstä, joka sisältäisi lain muutoksen.
2076: 
2077:                             15 §.
2078:     Tämän lain kautta, joka on voimassa perustuslakina, lm-
2079: motaan ne 21 päivänä elokuuta 1772 annetun Hallitusmuo-
2080: don, 21 päiyänä helmikuuta ja 3 päivänä huhtikuuta 1789
2081: annetun Yhdistys- ja V akuuskirjan sekä kaikkien muitten
2082: lakien ja asetusten säännökset, jotka ovat ristiriidassa tämän
2083: lain kanssa.
2084: 
2085: 
2086:    Helsingi:o;sä huhtilwun 16 päivänä 1919.
2087: 
2088: 
2089:                                          Hannes R.yömä.
2090: 36
2091: 
2092: 
2093: I, s. -   Edusk. esit. N :o 6.
2094: 
2095: 
2096: 
2097: 
2098:              Ryömä, Hannes: Laki V alUopäiväjärjestyksen
2099:                 5 §:n muuttamisesta.
2100: 
2101: 
2102:                S u o m e n E d u s k u n n a 1 l e.
2103: 
2104:     Kansanvaltaisuuden ensimäisiin periaatteisiin kuuluu,
2105: että kansanedustuslaitos, parlamentti, valita-an vaaleilla,
2106: joissa jokaisella maan täysi-ikäisellä ja -valtaisella kansa-
2107: laisella on yhtäläinen äänioikeus. Näin valitun eduskunnan
2108: suorittama lainsäädäntö ja muu toiminta vasta voi omata
2109: kaikkia kansalaisia yhtäläisesti sitovan moralisen päte-
2110: vyyden.
2111:     Voimassaoleva 'Suomen tasavallan valtiopäiväjärjestys
2112: sisältää kuitenkin useita yleistä äänioikeutta rajoittavia
2113: määräyksiä, jotka on otettu sen 5 § :ään. Näin on ensiksikin
2114: siinä säädetty äänioikeus-ikäraja ehdottomasti liian korkea.
2115: Keski-eurooppalaisissa valtioissa, missä paraillaan vallan-
2116: kumousten jälkeen säädetään uusia hallitusmuotoja, on otettu
2117: täytetty 20 vuotta valtiollisen äänioikeuden ikärajak:->i.
2118: Koska kuitenkin maassamme täysi-ikäisyys alkaa vasta 21
2119: vuoden iässä, lienee syytä myöskin valtiollisen äänioikeuden
2120: ikiiraja määrätä samaksi, jotenka siis nykyinen 24 vuoden
2121: ikäraja olisi alennettava 21 ikävuoteen.
2122:     Varsinaisista, kaikkia ikäasteita koskevista äänioikeuden
2123: rajoituksista herättää ensinnäkin huomiota, että voimassa-
2124: oleva valtiopäiväjärjestys riistää äänioikeuden vakinaisessa
2125: sotapalveluksessa olevilta, siitä huolimatta, että näille on
2126: jätetty ehkä suurinta persoonallista uhrausta kysyvä kansa-
2127: laisvelvollisuus, isänmaan puDlustus.
2128:                    I, 3. -   Ryömä, Hannes.                   37
2129: 
2130:     Toinen yhtä hyljättävä ja jo yleisinhimillisestikin vaara
2131: on se rajoitus, että äänioi'keus on riistetty niiltä, jotka ovat
2132: joutuneet siihen tilaan, etteivät enää kykene itseään elättä-
2133: mään, vaan ovat joutuneet yhteiskunnan elätettäviksi vaki-
2134: naisen vaivaisavun nauttijoina. Tällä rajoituksella on sitä-
2135: paitsi selvä luokkaluonne, koska se käytännössä tulee koh-
2136: distumaan vain työväenluokan sairaisiin ja vanhuksiin, joille
2137: vaivaisavun kylmän vieraanvaraisuuden varaan joutuminen
2138: itsessäänkin jo on raskas koettelemus. Tämä rajoitus koh-
2139: distuu valtiopäiväjärjestyksen mukaan niihin, jotka nautti-
2140: vat vakinaista vaivaisapua, eikä koske satunnaista vaivais-
2141: apua nauttivia, mutta kokemus on osoittanut, että rajoitusta
2142: on mielivaltaisesti sovellettu, kuten varsinkin nykyisen edus-
2143: kunnan vaaleissa, myöskin viimeksi mainittuihin.
2144:     Samoin tuottaa pääasiallisesti vain työväenluokan jäse-
2145: nille vahinkoa se äänioikeuden rajoitus, että se riistetään
2146: siltä, joka muusta syystä kuin varattomuuden vuoksi on jät-
2147: tänyt maksamatta_ kahden edellisen vuoden kruununverot,
2148: tuon pienen murto-osan jokaisen kansalaisen osalle lankea-
2149: vasta verovelvollisuudesta, samoinkuin sekin, että menettää
2150: äänioikeutensa, jos ei ole kolmena viimekuluneena vuotena
2151: ollut maassa hengille pantuna. Samaa on sanottava irtolai-
2152: suudesta johtuvasta äänioikeuden riistosta. .Jos tahdotaan
2153: välttää tällaisissa asioissa valtion luokkaluonteen esiinty-
2154: mistä, olisivat nämä rajoitukset poistettavat.
2155:      Myöskään ei ole mitään aihetta riistää äänioikeutta sel-
2156: laiselta, joka on tullut pakoitetuksi luovuttamaan omaisuu-
2157: tensa velkojainsa tyydyttämiseksi eikä ole ehtinyt vaiallaan
2158: vahvistaa pesäl uetteloaan.
2159:     La usutun perustuksella ehdotan,
2160:                  että Eduskunta säätäisi valtiopäiväjärjestyk-
2161:              sen 5 §:ään sellaiset muutokset, että valtiollisen
2162:              äänioikeuden alin ikäraja määrätään 21 vuo-
2163:              deksi; ja
2164:                  että äänioikeutta rajoittavat valtiopäiväjär-
2165:              jestyksen 5 §:n kohdat 1, 3-7 poistetaan; jo-
2166:              tenka ehdotan,
2167: 38    I, 3, -    Valtiopäiväjärjestyksen 5 §:n muuttaminen.
2168: 
2169:                    että Edttskunta hyväksyisi seuraavan laki-
2170:                 ehdotttksen:
2171: 
2172: 
2173:                              Laki
2174: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun V aitiopäiväjärjestyk-
2175:        sen 5 §:n muuttamisesta toisin kuuluvak•si.
2176: 
2177:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti sääeletään täten, että
2178: 20 p:nä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen
2179: 5 § muutetaan näin lmuluvaksi:
2180: 
2181:                              5 §.
2182:    Oikeutettu valitsemaan edustajaa on jokainen Suomen
2183: kansalainen, sekä mies että nainen, joka ennen vaalivuotta
2184: on täyttänyt 21 vuotta.
2185:    Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:
2186:     1) se, joka on holhouksen alainen;
2187:     2) se, joka laillisen tuomion nojalla on katsottava ole-
2188: van hyvää mainetta vailla taikka on kelvoton maan palve-
2189: lukseen tahi toisen asiaa ajamaan;
2190:     3) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän kan-
2191: sanedustajanvaalissa on ostanut tai myynyt ääniä tai sitä
2192: yrittänyt tahi äänestänyt useammassa kuin yhdessä pai-
2193: kassa taikka väkivallalla tai uhkauksella häirinnyt vaali-
2194: vapautta, aina kuudennen kalenterivuoden loppuun siitä
2195: lukien, kuin lopullinen tuomio asiasta annettiin.
2196: 
2197: 
2198: 
2199:      Helsingissä, huhtikuun 16 p:nä 1919.
2200: 
2201:                                             Hannes Ryömä.
2202:                                                            39
2203: 
2204: I, 4. -   Edusk. esit. N:o 7.
2205: 
2206: 
2207: 
2208: 
2209:              Keto, J. V., y. m.: Ehdotus laiksi muutoksista
2210:                 ja lisäyksistä 20 päivänä heinäkuuta 1906
2211:                 annettuun V altiopäiväjärjesty kscen.
2212: 
2213: 
2214:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
2215: 
2216:     Maamme itsenäisyyden saavuttamisesta on ollut luonnol-
2217: lisena johtopäätöksenä, että valtiopäiväjärjestykseen on
2218: otettu määräys erikoisen ulkoasiainvaliokunnan asettami-
2219: sesta.
2220:     Nykyään on tämän valiokunnan pääasiallisimmaksi teh-
2221: täväksi muodostunut antaa mietintöjä hallituksen antamista
2222: tai valtiopäivillä herätetyistä esityksistä, jotka koskevat
2223: maamme suhdetta ulkomaihin. Yhä vieläkin puuttuu edus-
2224: kunnalta tilaisuus yksityiskohtaisemmin ohjata ja valvoa
2225: maan ulkopolitiikkaa, jonka hoito on niin ollen kokonaan
2226: hallituksen asiaksi jätetty.
2227:     On kuitenkin ilmeistä, että nykyajan yhteiskuntakehi-
2228: tyksen mukaista ei ole, että maan ulkopolitiikka jätetään
2229: yksinomaan hallituksen harkinnan varaan. Hallituksen
2230: ulkopoliittisilla toimenpiteillä on useasti siksi ratkaiseva
2231: merkitys maan koko tulevalle kehitykselle, että hallituksen
2232: ulkopoliti:Vkkaan nähden ei ole katsottava riittäväksi parla-
2233: menttarismin olemukseen sisältyvää eduskunnan harjoitta-
2234: maa hallituksen toimenpiteiden arvostelua perästäpäin, ta-
2235: pahtuneiden tosiasiain perusteella, vaan on pidettävä suoras-
2236: taan välttämättömänä, että kansaneduskunnan mielipide
2237: pääsee vaikuttamaan hallituksen toimintaan jo silloin kuin
2238: hallitus määrää kantansa tärkeissä ulkopoliittisissa ratkai-
2239: 40      I, 4. -   Muutoksia Valtiopäiväjärjestykseen.
2240: 
2241: suissa. Vain siten, että hallitus edeltäkäsin ottaa selvää
2242: eduskunnan kannasta suunnittelemiinsa toimenpiteisiin näh-
2243: den, saadaan takeita siitä, että ulkopolitiikan alalla ei ryh-
2244: dytä mihinkä tahansa maalle arvaamattomia seurauksia ai-
2245: heuttaviin toimenpiteisiin ilmeisesti vastoin maan yleistä
2246: mielipidettä.
2247:      On kuitenkin myönnettävä, että hallituksen ei ole aina
2248: mahdollista ottaa selvää koko eduskunnan kannasta ennen
2249: kuin se tekee päätöksensä ulkopoliittisissa kysymyksissä.
2250: Eduskuntahan ei ole läpi vuoden koolla. I~isäksi ei liene
2251: kiellettävissä, että on eräitä ulkopoliittisia asioita, joita ei
2252: haitatta voi saattaa eduskunnan tiettäväksi täysistunnossa,
2253: koska on vaara tarjona, että asia ennenaikaisesti joutuu ylei-
2254:  sönkin tietoon. Näin lienee toistaiseksi laita n. s. kansain-
2255: välisten salaisten sopimusten, joita etupäässä suurvallat ovat
2256:  tähän asti solmineet ja jotka ovat ulkopolitiikassa näytel-
2257:  leet niin suurta - ja varsinkin pienille valtioille monasti
2258:  sangen vahingollista -- osaa. Haitatta ei liioin aina voine
2259:  hallitus antaa eduskunnalle kokonaisuudessaan tietoja neu-
2260:  votteluista, joita se paraikaa käy jonkun toisen vallan kera.
2261:       Tästä syystä olisi käsittääksemme tarkoituksenmukaisin
2262:  tapa ,salaisen diplomatian" poistamiseksi, että eduskunta
2263:  uskoisi hallituksen ulkopolitiikan valvontatehtävän pienem-
2264:  mälle delegatsionille, jonka tulisi olla koossa valtiopäivien
2265:  istuntokansien väliajoilla:kin. Tämän delegatsionin tulisi
2266:  saada oikeus hallituksen ulkopolitiikan hoitajille lausua kä-
2267:   sityksensä ennen näiden tärkeämpiin toimenpiteisiin ryhty-
2268:   mistä. Tietenkin olisi delegatsionin jäsenille nimenomaan
2269:   varattava oikeus ennen lausunnon antamista tutustua kaik-
2270:   kiin asiaa valaiseviin asiakirjoihin ja saada muutenkin
2271:   kaikki tarpeelliset tiedonannot. Jotta delegatsionin jäsenet
2272:   voisivat suuremmalla menestyksellä toimia hallituksen ulko-
2273:   poliittisina neuvonantajina, olisi ulkoministeri velvoitettava
2274:   jokaisen valtiopäivien istuntokauden alussa tai tarpeen vaa-
2275:   tiessa muulloinkin antamaan valiokunnan jäsenille yksityis-
2276:   kohtainen esitys sekä oman maan ulkopoliittisesta asemasta
2277:   että- yleisestä kansainvälisestä ulkopoliittisesta tilanteesta.
2278:                    I, 4. -   Keto, .J. W., y. m.               41
2279: 
2280:   Tällainen selostus pakottaisi epäilemättä ulkopolitiikan hoi-
2281:   tajan itsensäkin tarkemmin kuin muuten perehtymään päi-
2282: . vän ulkopoliittisiin kysymyksiin.
2283:       Epäilemättä tullaan meilläkin tällaista järjestelyä vas-
2284:   taan tekemään se vastaväite, että se synnyttäisi haitallista
2285:   ristiriitaa hallituksen ja eduskunnan välillä ja johtaisi toi-
2286:   meenpanevan vallan heikkouteen. Dualismin vaara lienee
2287:   kuitenkin pieni. Delegatsioni olisi neuvotteleva laitos, ja
2288:   lopullinen ratkaisu olisi hallituksella, joka olisi maalle ja
2289:   eduskunnalle vastuunalainen toimintaansa nähden. Delegat-
2290:   sionin jäsenethän eivät o1isi julkisessa vastuussa antamis-
2291:   taan neuvoista.
2292:        Viime aikoina on useimmissa maissa ryhdytty toimen-
2293:   piteisiin, jotta saataisiin eduskunnalle varatuksi oikeus jo
2294:   edeltäkäsin vaikuttaa hallituksen kantaan ulkoasiain rat-
2295:   kaisuissa. Suoranaisten tä.llaista järjestelyä koskevien pe-
2296:   rustuslakimääräysten alalla lienee tällä hetkellä pisimmällä
2297:   Ruotsi. Siellä korvataan n. k. valtiopäivien salainen valio-
2298:   kunta n. s. ulkoasiainlautakunnalla (utrikesnämnd), joka tu-
2299:   lee pysymään koolla valtiopäivien väliajatkin. Sen tehtävät
2300:    tulevat olemaan senlaatuiset kuin olemme yllä esittäneet eh-
2301:    dottamamme delegatsionin tehtäviksi. Merkille on pantava,
2302:    että uudistuksen takana ovat Ruotsissa kaikki puolueet.
2303:        Ehdottamamme delegatsionin käytäntöön ottaminen Suo-
2304:    messakin on vielä välttämättömämpää kuin esim. Ruotsissa.
2305:    Maamme itsenäisyys esim. on vielä tunnustamatta. Halli-
2306:    tuksen toimenpiteillä varsinkin siinä suhteessa tulisi joka
2307:    askeleella olla takanaan maan yleinen mielipide. Sanotta-
2308:    neen, että meillä on käytäntö johtanut viime aikoina jo sii-
2309:    hen, että hallitus neuvottelee tärkeimmistä toimenpiteistä eri
2310:    eduskuntaryhmien valitsemien edustajain muodostaman dele-
2311:    gatsionin kanssa. Eduskunnan valvontaa ei ole kuitenkaan
2312:    jätettävä tällaisten delegatsionien varaan, joiden puoleen
2313:    kääntyminen jää hallituksen tahdosta riippuvaksi ja joilla
2314:    ei ole oikeutta vaatia tilaisuutta yksityiskohtaisesti perehtyä
2315:    kysymyksiin ennen lausunnon antamista.
2316: 42       I, 4. -   Muutoksia Valtiopäiväjärjestykseen.
2317: 
2318:     Asia lienee meillä parhaiten järjestettävissä siten, että
2319: ulkoasianvaliokunta saa myöskin tehtäväkseen antaa halli-
2320: tukselle lausuntoja ennenkuin tämä ryhtyy ratkaisemaa~
2321: tärkeämpiä ulkopoliittisia asioita. Näitä lausuntoja annet-
2322: taessa tulisi valtionpäämiehen, pääministerin ja ulkominis-
2323: terin sekä tarpeen vaatiessa muidenkin ministerien olla läsnä
2324: ulkoasiainvaliokunnan kokouksissa.
2325:     Ylläel1dottamamme järjestely edellyttää luonnollisesti,
2326: että ulkoasiainvaliokunta muuttuu pysyväisoksi laitokseksi.
2327:     Ylläesittämämme perusteella esitämme,
2328:                  että Ed~tskunta päättäisi hyväksyä seuraa-
2329:               van lain:
2330: 
2331: 
2332:                             Laki
2333:      muutoksista ja lisäyksistä 20 p:nä heinäkuuta 1906
2334:            annettuun Valtiopäiväjärjestykseen.
2335: 
2336:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että
2337: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyk-
2338: sen 35 §muutetaan näin 'kuuluvaksi ja samaan Valtiopäivä-
2339: järjestykseen lisätään 44 a §.
2340:                             35 §.
2341:     Varsinaisilla valtiopäivillä on viiden pa1van kuluessa
2342: valtiopäivien avaamisesta asetettava perustuslakivaliokunta,
2343: lakivaliokunta, talousvaliokunta, valtiovarainvaliokunta ja
2344: ulkoasiainvaliokunta, kussakin vähintään kuusitoista jäsentä
2345: sekä pankkivaliokunta, jossa tulee olla vähintään kaksitoista
2346: jäsentä. Samalla valitaan valiokuntiin varajäseniä, vähin-
2347: tään neljäsosa jäsenten lukumääräistä.
2348:     Eduskunta voi tarvittaessa asettaa muitakin valiokuntia;
2349: ja saa tällaiseen v~liokuntaan, jos siinä on vähintään kaksi-
2350: toista jäsentä, lähettää sellaisenkin asian, joka laadultaan
2351: olisi lakimääräisen valiokunnan valmisteltava.
2352:     Valiokunta saakoon, kun töiden suorittaminen sitä vaatii,
2353: jakaautua osastoil1in, jotka kukin antavat lausuntoja valio-
2354:                   I, 4. -   Keto, J. W., y. m.               43
2355: 
2356: kunnan nimessä. .T os semmoisessa tapauksessa havaitaan
2357: tarpeelliseksi lisätä jäsenten lukua, jätetään asia eduskun-
2358: nan päätettäväksi.
2359:     Valtiovarainvaliokunta jatkakoon, milloin eduskunta
2360: niin päättää, tointansa myöskin samojen valtiopäiväin väli-
2361: ajalla, ja sen jäsenet saavat silloin sellaisen palkkion kulta-
2362: kin päivältä kuin 14 § :ssä on säädetty.
2363:     Ulkoasiainvaliokunta jatkakoon niinikään tointansa sa-
2364: main valtiopäiväin väliajalla, ja saavat sen jäsenet sellaisen
2365: palkkion kultakin päivältä kuin 14 § :ssä on säädetty.
2366:     'J'oimitusvaliokunnasta ja tarkastusvaliokunnasta sääde-
2367: tään 76 § :ssä.
2368:     Ylimääräisillä valtiopäivillä asetettakoon ne valiokun-
2369: nat, jotka ovat tarpeen valtiopäivillä esille tulevain asiain
2370:  valmistelemiseen.
2371: 
2372:                            44 a §.
2373:     Ulkoasiainvaliokunnan tulee valmistella sinne lähetetyt
2374: asiat, jot1ka koskevat maan suhdetta ulkovaltoihi'n.
2375:     Valiokunnan on annettava lausuntonsa ulkopolitiikkaa
2376: koskevista kysymyksistä ennenkuin hallitus niistä tekee
2377: päätöksensä. Näiden asian käsittelyssä tulee, mikäli mahdol-
2378: lista, valtionpäämiehen, pääministerin ja urkoministerin
2379: sekä tarpeen vaatiessa muidenkin valtioneuvoston jäsenten
2380: olla läsnä.
2381: 
2382: 
2383:     Helsingissä. huhtikuun 19 päivänä 1919.
2384: 
2385: 
2386:     J. V. Keto.                             Olavi H. Puro.
2387:                         Hannes Ryömä.
2388: 44
2389: 
2390: I, 5. -   Anom. chd. N :o 1.
2391: 
2392: 
2393: 
2394: 
2395:             Erich, Rafael: Ulkoa~mi.nvalfokuntljan tehtävien
2396:                 määrittelemisestä.
2397: 
2398: 
2399:               S u om en E d u sk     un n a 11 e.
2400:     Valtiopäiväjärje.otyksen 35 § :n nojalla, sellaisena kuin
2401: se kuuluu lokakuun 22 p:nä 1918 annetun lain mukaan, on
2402: varsinaisilla valtiopäivillä aina asetettava m. m. ulkoasiain-
2403: valiokunta, johon kuuluu vähintään kuusitoista jäsentä.
2404: Varsin omituista on, että tämän valiokunnan tehtäviä ei ole
2405: V. J. :ssä ensinkään määritelty, vaikka muitten pakolEsesti
2406: asetottavien valiokuntain tehtävistä on olemassa tarkat mää-
2407: räykset. Tarkoituksena on tietenkin, että tämän valiokun-
2408: nan lähinnä tulee käsitellä niitä ulkopoliittisia asioita, jotka
2409: sen valmisteltaviksi jätetään, siis ensi sijassa valtiosopimuk-
2410: sia, jotka alistetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi, samoin
2411: sellaisia, tosin vain harvoin esiintyviä lakiehdotuksia, jotka
2412: koskettelovat ulkoasiain hoitoa. Niinikään saattaa tietysti
2413: ulkopolitiikkaa koskeva välikysymys joutua tämän valio-
2414: kunnan käsiteltäväksi. - V. J :n 46 § :ssä oleva määräys
2415: asiakirjain ja tietojen saamisesta soveltuu tietysti tähänkin
2416: valiokuntaan.
2417:     Lienee varsin kysymyksenalaista, onko ulkoasiain va-
2418: liokunta tässä muodossaan katsottava täysin tarkoituksen-
2419: mukaiseksi. Jos tarkemmin ajatellaan, mihin suuntaan tä-
2420: män vielä aivan uuden ja toistaiseksi aivan vähän koetelluu
2421: valiokunnan toimintaa voitaisiin kehittää, havaitaan sen
2422: ehkä vaativan jossain määrin erikoislaatuista järjestys-
2423: muotoa.
2424:                      I, 5. -   Erich, Rafael.                    45
2425: 
2426:     Allekirjoittanut ei suinkaan ole niitä, jotka tahtovat
2427: suoda kansaneduskunnalle laajan määrääruisvallan ulko-
2428: asiain hallinnossa. Eduskunnan tulee käsittää että ulko-
2429: asiat - jos kohta nykyänsä pyritäänkin ,salaista diplo-
2430: matiaa" karttamaan - usein ovat arkaluontoisia sekä vaa-
2431: tivat erikoista asiantuntemusta ja notkeaa käsittelyä. Sen
2432: on myöskin muistettava, että ulkoasiain johdossa ja hoi-
2433: dossa on tavoteltava kontinuiteettia, vältettävä tiheitä vaih-
2434: teluita ja jyrkkiä käänteitä. Mutta toiselta puolen on nyky-
2435: ajan parlamenteissa hyvin yleisesti havaittavana halu päästä
2436: jotenkin vaikuttamaan ulkoasiain hoitoon tai ainakin lä-
2437: heltä seuraamaan sen vaiheita. Kun meidän maassamme
2438: on perustuslainsäännöksillä vahvistettu parlamentaarinen
2439: hallitusjärjestelmä - jota tosin on pyrittävä pitämään jär-
2440: jellisissä rajoissa -       on otaksuttavissa, että Eduskunnan
2441: harrastus tulee kuin tuleekin kohdistumaan tähänkin alaan,
2442: ja silloin on paikallaan tarkoituksenmukaisesti järjestetty
2443: elin, jolle Hallitus voipi antaa ulkopolitiikkaa koskevia
2444: tietoja ja jonka kanssa se voipi siihen kuuluvista asioista
2445: neuvotella, milloin se harkitsee siihen syytä olevan. Epä-
2446: viralliset ryhmäedustukset eivät ajan pitkään voi tällaista
2447: elintä korvata.
2448:      Mainittuja näkökohtia huomioonottamalla järjestetyllä
2449: valiokunnalla tulisi olemaan kahdenlaiset tehtävät. 1Se toi-
2450: misi ensinnäkin valmistavana valiokuntana niissä asioissa,
2451: jotka sen käsiteltäviksi jätetään, toiseksi, niin sanoakseni,
2452: luottamuksellisena lautakuntana, jonka kanssa Hallitus,
2453: milloin katsoo siihen syytä olevan, neuvottelee ulkopoliit-
2454: tisista asioista, joita ei tarvitse tai ei sovi tavallisessa järjes-
2455: tyksessä käsitellä. Tällä alalla esiintyy nim. kysymyksiä,
2456: jotka eivät ainakaan alkuasteenaan siedä julkisuutta ja jotka
2457: voidaan saattaa ainoastaan muutamien harvojen luottamus-
2458: henkilöitten tietoon, jotka tällöin ovat laillisesti velvoitetut
2459: noudattamaan sitä vaiteliaisuutta, minkä Hallitus ilmoittaa
2460: asian laadun vaativan.
2461:     HuomauiJettakoon vielä nimenomaan, että mainitunlai-
2462: nen järjestelmä ei saa merkitä sitä, että valiokunta olisi
2463: 46       1, 5.   -   Ulkoasiainvaliokunnan tehtävistä.
2464: 
2465: mukana päättämässä ulkopoliittisista asioista; sen osalli-
2466: suus rajoittuisi tietojen ja selvityksen saantiin sekä neuvot-
2467: teluihin, mistä tietysti samalla johtuisi eräänlainen valvon-
2468: tamahdollisuus. Sitovia ohjeita ei valiokunta tietenkään
2469: saisi Hallitukselle antaa.
2470:      Tämänsuuntaisia pyrkimyksiä on varsinkin viime ai-
2471: koina ilmennyt useissa maissa. Ranskassa senaatti ja edus-
2472: tajainkamari valitsevat kumpikin valiokuntansa, jonka
2473: tehtävänä on seurata ulkoasiain hoitoa ja lausua siitä mie-
2474: lensä. - Saksassa muodostui sotavuosina n. s. Hauptaus-
2475: schuss parlamentaariseksi elimeksi, joka ulkoasioissa on ol-
2476: lut yhteistoiminnassa hallituksen kanssa ja pitänyt salai-
2477:  sia istuntoja. - Amerikan Yhdysvalloissa senaatti, kuten
2478: tunnettu, on verrattain tehokkaalla tavalla osallisena ulko-
2479:  asiain hoidossa ja valvoo sitä; missä määrin presidentti
2480:  tahtoo antaa sille tietoja ja sen kanssa neuvotella, riippuu
2481:  kuitenkin hyvin suuresti hänen omasta harkinnastaan. -
2482:  Norjan suurkäräjillä on salaisina pidettävien ulkoasiain kä-
2483:  sittely erikoisella tavalla järjestetty; asianomaisen valio-
2484:  kunnan jäsenet ovat vaitioloon velvoitetut.
2485:       Ruotsissa on valtiosääntövaliokunnalla (konstitutionsut-
2486:  skottet) ylimalkaan tilaisuus tutustua myöskin niihin, val-
2487:  tioneuvostossa syntyneisiin pöytäkirjoihin, jotka koskevat
2488:  ulkoasioita, ei kuitenkaan sellaisiin. joitten hallitus ,val-
2489:  takunimn turvallisuuden vuoksi tai muista tärkeistä syistä"
2490:  katsoo olevan salassa pidettävä. Ruotsin valtiopäivillä on
2491:  sen lisäksi n. s. salaisessa valiokunnassa, joka tosin vain
2492:   hallituksen pyynnöstä asetetaan, toimielin, jota voidaan
2493:   käyttää ja viime aikoina yleisemmin on alettu käyttää
2494:   eräänlaisena ulkoasiainvaliokuntana. Sen tehtävänä ei ole
2495:   päätösten tekeminen, vaan ainoastaan lausuntojen antami-
2496:   nen. Jäsenet tekevät vaiteliaisuusvalan, milloin kuningas
2497:   sitä vaatii. - Nykyään on Ruotsissa vireillä kysymys tä-
2498:   män valiokunnan kehittämisestä pysyväiseksi institutio-
2499:   niksi ja sen tehtävien tarkemmasta määrittelemisestä. Viime
2500:   vuoden lopussa asetettiin komitea ehdottamaan toimenpi-
2501:   teitä läheisemmän yhteistoiminnan aikaansaamiseksi halli-
2502:                      I, 5. -   Erich, Rafael.                   47
2503: 
2504: tuksen ja valtiopäiväin välillä tärkeämmissä ulkopoliitti-
2505: sissa as1mssa. Tämä komitea, jossa eri puolueet ovat olleet
2506: edustettuina ja jonka jäsenet ovat tulleet asiassa yksimieli-
2507: siksi, on äskettäin antanut mielenkiintoisen mietinnön. Siinä
2508: tehdyt lainmuutosehdotukset perustuvat oleellisesti juuri
2509: siihen suunnitelmaan, että kamarit jokaisilla valtiopäivillä
2510: valitsevat valiokunnan eli ,lautakunnan" ulkoasioita var-
2511: ten (utrikesnämnd), jonka kanssa hallituksen on ennen rat-
2512: kaisua neuvoteltava tärkeänluontoisissa asioissa ja jolle
2513: kaikki saatavissa olevat asiakirjat ja tiedot esitetään. Lau-
2514: takunta, johon ehdotuksen mukaan kuuluisi kuusitoista jä-
2515:  sentä, kokoontuisi tietysti tarpeen vaatiessa myöskin val-
2516:  tiopäiväin väliajoilla. Puheenjohtajana toimisi kuningas,
2517:  htinen poissaollessaan pääministeri taikka tämän ollessa es-
2518:  tettynä ulkoasiain ministeri. Lautakunta olisi kutsuttava
2519:  kokoon siinäkin tapauksessa, että kuusi sen jäsentä sitä
2520:  pyytää. Hallituksen ja valtiopäiväin yhteistoiminnasta ul-
2521:  kopolitiikan alalla ehdotus muutenkin sisältää mielenkiin-
2522:  toisia kohtia, joita ei kuitenkaan ole tässä selostettava.
2523:       'Siinä käytännössä, jota ulkopoliittisten asiain parla-
2524:  mentaarisessa käsittelyssä muissa maissa noudatetaan, sekä
2525:  niissä pyrkimyksissä, jotka viime aikoina ovat ilmenneet,
2526:   saattaa kieltämättä olla sellaista, joka täälläkin sopisi ot-
2527:  taa varteen. Kysymys Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan
2528:   järjestysmuodosta ja tehtävistä kuuluu tietysti lähinnä Val·
2529:   tiopäiväjärje2tyksen piiriin, mutta se koskettelee myöskin
2530:   Hallitusmuotoa, minkä vuoksi mainittu kysymys hallitus-
2531:   muotoasian yhteydessä sopivasti voisi joutua Eduskunnan
2532:   käsiteltäväksi. Kun kysymys vaatii perinpohjaista harkin-
2533:   taa, näyttää sopivimmalta, että liallitus huolehtii sen val-
2534:   mistelusta sel.:ä, jos katsoo siihen olevan riittäviä syitä, mah-
2535:   dollisimman pian jättää Eduskunnalle esityksen ulkoasiain-
2536:   valiokunnan järjestysmuotoa ja tehtäviä sekä mahdollisesti
2537:   muitakin sen yhteydessä olevia seikkoja koskeviksi perus-
2538:   tu slainsäännöksiksi.
2539:        Edellä esitetyillä perusteilla ;onan kunnioittaen ehdottaa,
2540:    että Eduskunta päättäisi Hallitukselta anoa.
2541: 48       I, 5.   -   Ulkoasiainvaliokunnan tehtävistä.
2542: 
2543:                  että Hallitus ryhtyisi käsittelemään kysy-
2544:              mystä ttlkoasiainvaliokunnan tehtävien tm·kern-
2545:              rnasta rnäiirittelernisestä ynnä sen järjestysmuo-
2546:              toon ja toimivaltaan tarvittaDista muutoksista
2547:              sekä, jos katsoo siihen syytä olevan, mahdolli-
2548:              simman pian antaisi Edu,skunnalle esityksen
2549:              mainittua kysymystä ja mahdollisesti muitakin
2550:              sen yhteydessä olevia seikkoja koskeviksi pe-
2551:              rust uslainsäännöksiksi.
2552: 
2553:      Helsingissä, huhtikuun J 6 p :nä 1919.
2554: 
2555: 
2556:                                              Rafael Erich.
2557:                                                            49
2558: 
2559: 
2560: l, 6, -   Motion N :o 5.
2561: 
2562: 
2563: 
2564: 
2565:              Proeope, Hj. J., m. fl.: Förslag till lag angå-
2566:                 ende ändring av benämningen Lantdag till
2567:                 Riksdag.
2568: 
2569:                    T i ll L a n t d a g e n.
2570:       Såsom andra statsmakt icke i ett oavhängigt rike, utan
2571: i en med Ryssland förenad stat har Finlands folkrepresen-
2572: tation under hela tiden för vårt lands förening med Ryss-
2573: land kallats lantdag, viiken benämning allt fortfarande trots
2574: de förändrade förhållandena i officiellt språkbruk bibehål-
2575: lits.
2576:       Då under 1808-1809 års krig tanken på sammankal-
2577: lande av folkets representanter i det av de fientliga trup-
2578: perna besatta landet först framkom i den ryska överbefäl-
2579: havaren Greve Buxhoevdens proklamation till Finlands in-
2580: nevånare av den 18 febr. 1808, jämföres den påtänkta för-
2581: samlingen med tidigare svenska riksmöten, och i handlin-
2582: garna från Borgå lantdag påträffas någon gång ,riksdags-
2583: man" såsom benämning för enskild folkrepresentant. Men
2584: i övrigt har alltsedan K·ejsar Alexander I:s skriftliga s.var
2585: av den 11 dec. 1808 på Finska deputationens memorial an-
2586: gående inkallande av ett alltmänt ständermöte och framför
2587: allt sedan lantdagskallelsen av den 1 febr. 1809 benämnin-
2588: gen lantdag såväl enskilt för sig som ock i sammansättnin-
2589: gar med andra ord gällt såsom beteckning för Finlands
2590: folkrepresentation och sedermera genom uttryckliga grund-
2591: lagstadganden formligen såsom sådan fastslagits.
2592:       Denna benämning matsvaraele f. ö. även Finlands då-
2593: varande statsrättsliga och politiska ställning samt ägde
2594:                                                        4
2595: 50      I, 6. -   Lantdag-nimityksen muuttamisesta.
2596: 
2597: dessutom gamla traditioner i svensk-finländsk rättsutveck-
2598: ling. Lantdagar hade nämligen - såsom känt - de pro-
2599: vinsialmöten kallats, vilka särskilt under 16 och 17 århund-
2600: radena hållits i olika delar av Sverges rike såsom represen-
2601: tautförsamlingar för de skilda landsdelarna, icke för hela
2602: riket. Benämningen lantdag stod även i överensstämmelse
2603: med namnet på folkrepresentationen i särskilda det tyska
2604: rikets delstater ävensom i de habsburgska kronlänclerna. På
2605: grund av dessa omständigheter och framför allt till följd
2606: av motsättningen till benämningen riksdag, varmed repre-
2607: sentantförsamlingarna i de fullt suveräna skandinaviska
2608: staterna Sverge och Danmark betecknas är med ordet lant-
2609: dag förknippad föreställnjngen om en icke fullt suverän och
2610: oavhängig stat.
2611:      Med hänsyn till den antydda motsats, tom sålunda i
2612: svenskt språkbruk de facto om än icke rättsligen föreligger
2613: mellan benämningarna lantdag och riksdag, men däremot
2614: icke i finskan framträder, enär bägge dessa benämningar
2615: på finska matsvaras av ordet ,valtiopäivät", synes det icke
2616: vidare, sedan Finland genom befrielsen från den tidigare
2617: samhörigheten med Ryssland blivit ett oavhängigt rike,
2618: vara sakenligt och med de förändrade förhållandena över-
2619: ensstämmande, att bibehålla ordet lantdag såsorn beteck-
2620: ning för rikets folkrepresentation. I detta sammanhang må
2621: ytterligare framh'ållas ej mindre, hurusom i Regeringens
2622: till 1917 -års senare lantdag överlämnade propositionen N :o
2623: 62 angående ny Regeringsform för riket ävensom i den till
2624: senaste lantdag överlämnade propositionen N :o 1 i samma
2625: ämne benämningen lantdag ersatts med riksdag, än även att
2626: under senaste tid i lagtext uttrycket rike såsom beteckning
2627: för Finland såsom riksenhet och statsområde alltmer vunnit
2628: burskap.
2629:     En förändring av folkrepresentationens benämning i an-
2630: tytt avseende fordrar ernellertid, att även i övrigt ordet
2631: lantdag, där det förekommer i sammansättningar med andra
2632: ord, utbytes mot riksdag.
2633:                        1,6. -   Procope, Hj. J., y. m.              51
2634: 
2635:            Hänvisanele till ovanstående våga vi vördsammast före-
2636:     slå,
2637:                        att Lantdagen ville för sin del antaga och till
2638:                    vederbörlig prövning och fastställelse överlämna
2639:                    följande
2640: 
2641: 
2642:                                     Lag
2643:     angående ändring av benämningen Lantdag till Riksdag.
2644: 
2645:         I enlighet med Lantdagens beslut, tillkommet i den ord-
2646:     ning 60 § i Lantdagsordningen av den 20 juli 1906 före-
2647:     skriver, varder härigenom med ändring av Lantdagsordnin-
2648:     gen och övriga lagstadganden, i vilka benämningen Lantdag
2649:     förekommer, stadgat, att Finlands Lantdag hädanefter skall
2650:     på svenska kallas Riksdag samt, att ordet Lantdag, där det-
2651:     samma i sammansättningar med andra ord ingår, skall ut-
2652: •   bytas mot Riksdag.
2653:         Denna lag träder omedbart i kraft.
2654: 
2655: 
2656: 
2657:            :Helsingfors, den 12 april 1919.
2658: 
2659: 
2660:                Hj. J. Procope.       J. E. Hästbacka.
2661:                Georg Schauman.       Annie Furuhjelm.
2662:                Axel Palmgren.        K. V. Åkerblom.
2663:                Oskar Nix.            Georg von Wendt.
2664:                            Edv. Relenelund.
2665: 52
2666: 
2667: l, 6. -   Edusk. esit. N :o 5.
2668: 
2669:                                                       Suomennos.
2670: 
2671: 
2672: 
2673: 
2674:              Procope, Hj ..J., y. m.: Ehdotns laiksi Lantdag-
2675:                 nimityksen muuttamisesta Hiksdag-nimityk-
2676:                 seksi.
2677: 
2678: 
2679:                S u o m e n E d u s k u n n a 1 1 e.
2680: 
2681:     Koko ajan, jonka maamme oli yhdistettynä Venäjään, on
2682: Suomen kansaneduskuntaa, se kun ei ollut riippumattoman
2683: valtakunnan, vaan toisen kanssa yhdistetyn valtion toisena
2684: valtiomahtina, ruotsiksi nimitetty lantdag-:mnalla, joka yhä,
2685: muuttuneista olosuhteista huolimatta, on virallisessa kielen- •
2686: käytössä säilytetty.
2687:     Kun 1808--1809 vuosien sodan kuluessa ajatus kansan-
2688: edustajain koollekutsumisesta vihollisen sotajoukkojen mie-
2689: hittämässä maassa ensin tuli esiin venäläisen ylipäällikön
2690: kreivi Buxhoevdenin Suomen asukkaille 18 päivänä helmi-
2691: kuuta 1808 osoittamassa julistuksessa, pannaan aiottu ko-
2692: kous aikaisempain Ruotsin valtiopäiväin veroiseksi, ja Por-
2693: voon valtiopäiväin asiakirjoista tapaa muutamia kertoja
2694: riksdagsman-sanan yksityisen kansanedustajan nimityk-
2695: senä. Mutta muuten on keisari Aleksanteri I :n 11 päivänä
2696: joulukuuta 1808 Suomen läihetystön anomuskirjelmään ylei-
2697: sen säätykokouksen kokoon'kutsumisesta antamasta vastauk-
2698: sesta lähtien ja ennen kaikkea senjälkeenkuin 1 päivänä
2699: helmikuuta 1809 valtiopäiväkutsumus julkaistiin lantdag-
2700: nimitys sekä yksikseen että myö,s sanayhtymissä ollut Suo-
2701: men kansaneduskunnan ruotsinkielisenä nimityksenä ja sit-
2702: temmin nimenomaisilla perustuslainsäännöksillä juuri siksi
2703: vahvistettu.
2704:                 1,6. -   Procope, Hj ..J., y. m.             53
2705: 
2706:      'l'ämä nimitys vastasikin Suomen silloista valtio-oikeu-
2707: dellista ja poliittista asemaa ja sillä oli sitäpaitsi vanhoja
2708: traditsiooneja ruotsalais-suomalaisen oikeuden kehityksessä.
2709: Lantdag-sanalla oli nimittäin - kuten tunnettu - nimi-
2710: tetty niitä maakuntakokouksia, joita varsinkin 16 ja 17
2711: vuosisadalla -oli eri osissa Ruotsin valta'kuntaa koolla eri
2712: maanpaikkain, ei koko valtakunnan, edustajakokouksina.
2713: Lantdag-nimitys oli myöskin sen nimen mukainen, joka kan-
2714: saneduskunnilla oli erinäisissä Saksan valtakunnan osaval-
2715: tioissa samoinkuin Habsburgien kruununmaissa. Näiden
2716: asianhaarojen ja ennen kaikkea sen johdosta, että lantdag
2717: on merkitykseltään vastakohtainen riksdag-sanalle, jolla il-
2718: maistaan edustajakomouksia Skandinaavian täysin itsenäi-
2719: sissä valtioissa Ruotsissa ja Tanskassa, liittyy ensiksimai-
2720: nittuun mielikuva ei kokonaan täysivaltaisesta ja riippumat-
2721: tomasta valtiosta.
2722:      Katsoen mainittuun vastakohtaan, joka niinmuodoin on
2723: tosiasiallisesti, vaikkakaan ei oikeudellisesti ruotsin kielen
2724: käytössä olemassa lantdag- ja riksdag-nimitysten välillä,
2725:  mutta joka sitävastoin ei esiinny suomen kielessä, koska
2726:  näitä molempia nimityksiä vastaa sana valtiopäivät, ei enää,
2727:  sittenkuin Suomi vapaudutuaan aiemmasta Venäjään kuulu-
2728:  vaisuudestaan on tullut riippumattomaksi valtakunnaksi,
2729:  näytä olevan asianmukaista eikä muuttuneihin oloihin sovel-
2730:  tuvaa säilyttää sana lantdag valtakunnan kansaneduskun-
2731:  nan nimityksenä. Tässä yhteydessä huomautettakoon vielä
2732:  niinhyvin siitä, miten hallituksen 1917 vuoden myöhemmille
2733:  valtiopäiville antamassa esityksessä n:o 62 valtakunnan
2734:  uudeksi hallitusmuodoksi ja niin ikään viime valtiopäiville
2735:  samasta asiasta annetussa esityksessä n :o 1 lantdag-sanan
2736:  asemesta on käytetty riksdag-sanaa, kuin myös että viime
2737:  aikoina on sana valtakunta merkitsemässä Suomen valta-
2738:  kuntaykseyttä ja valtioaluetta päässyt yhä enemmän käy-
2739:  täntöön.
2740:       Kansaneduskunnan nimen muutos sanotussa suhteessa
2741:  vaatii kuitenkin, että yleensäkin sana lantclag, kun se esiin-
2742:  tyy sanayhtymissä, muutetaan riksclag-sanaksi.
2743: 54       I, 6. -   Lantdag-nimityksen muuttamisesta.
2744: 
2745:     Ylläolevaan viitaten rohkenemme kunuioittavimmin eh-
2746: dottaa,
2747:                ettå Eduskunta tahtoisi puolestaan hyväksyä
2748:             ja asianomaisesti tutkittavaksi ja vahvistetta-
2749:             vaksi tehdå seumavan lakiehdotuksen:
2750: 
2751: 
2752: 
2753:                              Laki
2754: Lantdag-nimitylrsen muuttamisesta Riksdag-nimitylrseksi.
2755: 
2756:     Eduskunnan päätöksen mnkaisesti, joka on tehty 20 päi-
2757: Yänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen mää-
2758: räämässä järjestyksessä, muuttamalla Valtiopäiväjärjestystä
2759: ja muita lainsäännöksiä, joissa nimitys Lantdag esiintyy,
2760: säädetään täten, että Suomen Eduskunnan ruotsinkielisenä
2761: nimityksenä on täst'edes oleva Riksdag ja että sana Lant-
2762: dag, milloin se esiintyy sanayht;vmissä, on muutettava Riks-
2763: rlag-sanaksi.
2764:     Tämä laki astuu yoimaan heti.
2765: 
2766: 
2767:      Helsingisstl, 12 päivänä huhtikuuta 1919.
2768: 
2769: 
2770:          H.i. J. ProcoiHI.    J. E. Hästbacka.
2771:          Georg Schauman.      Annie Furuhjelm.
2772:          Axel Palmgren.       K. V. Åkerblom.
2773:          Oscar Nix.           Georg Yon Wendt.
2774:                     Edv. Helenelund.
2775:                                                           55
2776: 
2777: 
2778: I, 1. -   Edusk. esit. N :o 2.
2779: 
2780: 
2781: 
2782: 
2783:              Pitkänen, Ari, y. m.: Ehdotus laiksi 20 p:nä
2784:                  heinäk. 1906 annetun vaalilain 2 §:n tnuut-
2785:                  tamisesta toisin kuuluvaksi.
2786: 
2787:                S u om en   E d u s k u a1 n a 11 e.
2788: 
2789:     Eräissä vaalipiireissä tuottaa suurta hankaluutta, ajan
2790: hukkaa, jopa valtiolle turhia menoja heinäk. 20 p :nä 190fi
2791: vahvistetun vaalilain 2 § :n noudattaminen sen nykyisessä
2792: muodossa. Kun keskuslautakuntien kokoontumispaikaksi on
2793: määrätty läänin pääkaupunki, johtuu siitä että eräiden vaa-
2794: lipiirien keskuslautakuntain jäsenten jokaisessa vaaleissa
2795: täytyy tehdä useampia matkoja läänin pääkaupunkiin kes-
2796: kuslautakuntien kokouksiin. Paitsi valtiolle aiheutuvia
2797: turhia kuluja aiheuttaa tämä hämmennystä, viivyttelyä ja
2798: usein korjaamattomia erehdyksiä, jotka kaikki voitaisiin
2799: välttää, jos näissä vaalipiireissä, kuten esim. Kuopion lää-
2800: nin it. vaalipiirissä keskuslautakunta toimisi jossakin
2801: muussa paikassa kuin läänin pääkaupungissa. Valitsijayh-
2802: distysten asiamiehet silloin myöskin voivat helpommin hoi-
2803: taa tehtäviään ja välttää viivytystä sekä turhia kuluja.
2804:      Mainitun vaalilain 2 §:n 2 momentti, joka koskee kes-
2805: kuslautakunnan kokoonpanoa, antaa myös aivan tarpeetonta
2806: määräysvaltaa keskuslautakunnan kokoonpanoon nähden
2807: asianomaisten kaupunkien valtuustoille. On niin ollen käsi-
2808: tyksemme mukaan enempi vaalilain hengen mukaista, että
2809: koko keskuslautakunnan määrää Valtioneuvosto asianomai-
2810: sen läänin maaherran esityksestä sen jälkeen kuin maaherra,
2811: sovelluttaen tähän asti käytännössä ollutta tapaa, on saanut
2812: selville valitsijain suhteelliset toivomukset tähän nähden.
2813:      Tähän kaikkeen katsoen samme siis kunnioittaen ehdot-
2814: taa,
2815: 56           I, 7.- Vaalilain 2 §:n muuttaminen.
2816: 
2817:                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan laki-
2818:              ehdotuksen:
2819: 
2820:                            Laki
2821:      20 p:nä heinäk. 1906 annetun vaalilain 2 §:n muutta-
2822:                   misesta toisin kuuluvaksi.
2823:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että
2824: 20 päivänä heinäk. 1906 annetun vaalilain 2 § muutetaan
2825: näin kuluvaksi:
2826:                               2 §.
2827:     Jokaista vaali piiriä varten on hyvissä ajoin ennen edus-
2828: tajainvaalia asetettava viisijäseninen keskuslautakunta, joka
2829: pitää kokouksensa vaalipiiriin kuuluvassa läänin maaherran
2830: määräämässä paikassa. Viidennentoista vaalipiirin keskus-
2831: lautakunta on· kuitenkin myös kuudennentoista piirin kes-
2832: kuslautakunta.
2833:     Keskuslautakunnan puheenjohtajan ja jäsenet sekä kaksi
2834: varajäsentä valitsee Valtioneuvosto asianomaisen maaherran
2835: esityksestä ja kestää heidän toimikautensa kunnes uusi lau-
2836: takunta on valittu.
2837:     Keskuslautakunta ottaa avuksen sihteerin, tarpeelliset
2838: laskijat sekä muun henkilökunnan.
2839: 
2840: 
2841:       Helsingissä huhtik. 12 p:nä 1919.
2842: 
2843:        Ari Pitkänen.             Rope Kojonen.
2844:        Milrko Piitulainen.       J. G. Ryynänen.
2845:        Vihtori Vesterinen.      .Edvard Takkula.
2846:        K. A. Lohi.               Pekka Saarelainen.
2847:        Juhani Leppälä.           Eero Hahl.
2848:        Lauri Perälä.             Heikki 'J.1askinen.
2849:        Aarne Pesonen.            Frans Hanhisalo.
2850:        Wä.inö Selander.          Albin ][anner.
2851:        J. Jyske.                 Antti Kulrkonen.
2852:        A. Fränti.                Aug. Hämäläinen.
2853:                          Aarne Sihvo.
2854:                                                                  57
2855: 
2856: I, s. -   Anom. ehd. N :o 5.
2857: 
2858: 
2859: 
2860: 
2861:                                                                        •
2862:              l{ekkonen, J. V.: Vaalintuloksen määräämistii
2863:                  koskevien säännöksioo muuttamisesta.
2864: 
2865:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
2866:      Aika.isemmillra valtiopäivillä on usein tehty a;lotteita sen
2867: epäkohdan poistamitseksi, joka johtuu siitä, että nykyinen
2868: eduskuntavaalin tuloksen määräämistapa. ei vastaa suhteelli-
2869: suusperiaat-etta, vaan hyötyvät suuret puolUteet pienten kus-
2870: tannuksella. (Anomus N :o 213, liite I, 5 v. 1908 valtiopäi-
2871: villä; anomus N :o 2, liite I, 4 v. 1917 vtaltiopäivillä). Tämä
2872: epäkohta on kyllä myönnetty, mutta korjausta ·ei ole vielä-
2873: kään aikaan saatu. Viime vaHi.opäivillä arwmus koko maan
2874: saattamis-esta y·hdeksi vaalirpiiritksi raukesi siitä syystä, ettei-
2875: vät kaikki edustajat pitäneet silloista E·duskuntaa. .sovieliaana
2876: asiaa. pää!itämään ja tämän lisä1ksi arveltiin -ehd.otetun muu-
2877: toksen haittaavan paikallisedustusta. Viimeinen muistutus
2878: menettäisi kuitenkin merkityksensä, jos muodostettaisiin
2879: koko maata kä,s.i.ttävä keskuslautakunta, jolle eri vaa.lipii-
2880: reissä ol1evat vaaliliitot voisivat ilmoitta.utua vielä keskenään
2881: liittoon. Näin vaaliliittoon yhtyneid-en y·hteinen äänimäärä
2882:  otettaisiin huomioon vaalintulosta ratkaistessa ja tulisivat
2883: ehd·okkaat valittua siitä vaaliliitosta., missä ova.t saaneet
2884: enimmät äänet, kunhan samalla p~d.ettäisii.n silmällä sitä,
2885: että jokaisesta vaalipiiristä tulisi edustajia Vaalilain sää-
2886: tämä ;määrä. Koko maata 1käsittävä keskuslautakunta, voiii
2887: julistaa iltse vaalien tuloks·et tai sitten antaa s.en paikallisten
2888: keskuslautakuntien tehtäväksi. Jos Vaalilakiimme sawtai-
2889: siin edellä suunniteltu muutos, niin vastaisi 'Se todella su'h-
2890: teellisuusperiaatetta. eikä pien.ell-ekää:n ry,hmäUe tapahtuisi
2891:  vääryyttä.
2892:     58      1, s. -   Vaalintulosäännöksien muuttaminen.
2893: 
2894:        Edellä olevan 11erusteella rohhnen pyytää Eduskuntaa
2895:     anomaan sella,i.sta muutosta voimassa olevaan Vaalila1kiin,
2896: 
2897:                     että vaalintulos~a määri.teltäessä edustajapai-
2898:                 kat jak,aantuisiva.6 koko maassa saadun äänimää-
2899: •               rän perusteella.           '
2900: 
2901:          Helsingissä huhtikuun 16 p:nä 1919.
2902: 
2903:                                          Juho V. Kekkonen.
2904:                                                             59
2905: 
2906: l, 9. - - Pet. föt·sl. N :o 6.
2907: 
2908: 
2909: 
2910: 
2911:              Furuhjelm, Ragnar och Hornborg, Eirik: A n-
2912:                   gående ändringar i V allagen.
2913: 
2914: 
2915:                      T i ll      r_, a Ii t d a g e n.
2916:      Till 1918 års lantdag inlämnade undertecknade ett pe-
2917: titionsförslag, däri vi hl. a. yrkade på vidtagande av så-
2918: dana ändringar i gällande stadganden rörande lantdagsva-
2919: len, att frarndeles uträknandet av valtesultaten egde rum
2920: såsom om hela landet utgjorde en enda valkrets.
2921:      Ifrågavarande förslag tillstyrktes av Grundlagsutskot-
2922: tet, men blev dock av T,antdagen förkastat, sedan en del
2923: invändningar mot detsamma anförts. Den viktigaste av dessa
2924: invändningar och den enda, som enligt vår mening förtjä-
2925: nar något beaktande, var den, att i händelse reformen korn-
2926: me till stånd, de valkretsar, där deltagandet i valet varit
2927: lamare, komme att bliva alltför svagt företrädda i lant-
2928: dagen, medan åter ele valkretsar, som uppvisade ett livli-
2929: gare deltagande, komme att få ett avsevärt större antal
2930: representanter än de på grund av sin folkmängd ägde rätt
2931: att erhålla. Denna olägenhet kunde emellertid avhjälpas
2932: genom en modifikation av vårt ursprungliga förslag, och
2933: taga vi oss därför friheten att upprepa detsamma i en något
2934: förändrad form. I avseende å motiveringen tillåta vi oss
2935: att hänvisa till vad vi i vår tidigare petitionsskrift anfört.
2936: Det förfarande vi tänkt oss vid anordnandet av valen och
2937: uträknandet av deras resultat är i korthet följande:
2938:      Den hittillsvarande territoriella indelningen i valkret-
2939: sar skulle fortfarande bliva bestående oförändrad. Kandi-
2940: dater skulle såsom förut uppställas särskilt inom de olika
2941: 60             1, 9. -   Muutoksia Vaalilakiin.
2942: 
2943: valkretsarna, och skild valsedel komma till användning
2944: inom varje valkrets. Resultaten slmlle även tili en början
2945: uträknas på sa.mma sätt som förut av de olika centralnämn-
2946: derna. Dessa ägde emellertid att insända sina slutsiffror
2947: till Centralnämnden i Nylands Iän, som finge tili uppgift
2948: att slutligt fastställa antalet representanter för varje val-
2949: förbund på grund av totalantalet röster, som inom hela lan-
2950: det tillfallit förbundet. En korrigering av de enskilda
2951: centralnämndernas resultat bleve alltså nödvändig. En del
2952: partier komme genom justeringen att vinna några få man-
2953: dat, för andra skulle åter några mandat bortfalla, och
2954: skulle de inom de olika valkretsarna erhållna jämförelse-
2955: talen härvid bliva avgörande. Finge exempelvis ett valför-
2956: bund tvänne platser utöver det antal de enskilda central-
2957: nämndernas uträkning gåve vid handen, så skulle de, obe-
2958: roende av valkretsindelningen, tillfalla de två kandidater,
2959: vilkas jämförelsetal komme närmast de valdes. Borde åter
2960: inom ett annat parti tvänne kandidater utgå från de valda,
2961: skulle det bliva de, som fått de minsta jämförelsetalen inom
2962: förbundet.
2963:      Genomförandet av här antydda .reform skulle icke
2964: åstadkomma någon nämnvärd förskjutning av antalet re·
2965: presentanter för de olika valkretsarna; dessa komme att i
2966: stort sett bliva lika talrikt representerade som tillförene.
2967: men väl komme slutresultatet att bliva rättvisare än hit-
2968: tills, såtillvida som varje valförbund erhölle just det antal.
2969: mandat, vartill dess totala röstsumma för hela Jandet be-
2970: rä ttigade detsamma.
2971:      Reformens genomförande skulle betinga ändringai r n-
2972:  l1ast i Vallagen, då den i Lantdagsordningen rörutsatt& in-
2973: delningen i valkretsar forfarande komme att Pga beshlnd.
2974:      På grund av ovanstående, och med ytterll15are hiinvis-
2975: ning tili det vi tidigare i ärendet framhållit, få vi alltså
2976: vördsamt föreslå, det ville Lantdagen hos Regeringen hem-
2977:  siälla därom,
2978:                   att Re,qeringen ville snarast rnöjUgt till
2979:               Lantdagen överlåta en proposition angående
2980:      1, 9. -   Furuhjelm, R. ja Hornborg, Eirik.       61
2981: 
2982:         sådana ändringar 'i V allagen, att vid uträknin-
2983:         gen av valresultaten de olika valförbunden
2984:         skulle tilldelas representanter i proportion till
2985:         deras totala röstsumma för hela landet.
2986: 
2987: Helsingfors, den 19 april 1919.
2988: 
2989: Ragnar Furuhjelm.                    Eirik Hornborg.
2990: 62
2991: 
2992: 1, 9, -   Anom. ehd. N :o 6.
2993: 
2994:                                                    Suomennos.
2995: 
2996: 
2997: 
2998: 
2999:              l'uruhjelm, Ragnar ja Hornborg, Eirik: Vaali-
3000:                  lain munttarniscsta.
3001: 
3002: 
3003:                     E d ll s k u n n a ll e.
3004:     1918 vuoden valtiopäiville jättivät allekirjoittaneet ano-
3005: musehdotuksen, jossa m. m. esitimme tehtäväksi sellaisia
3006: muutoksia eduskuntavaaleista voimassaoleviin säännöksiin,
3007: että vaalin tulosten laskeminen toimitettaisiin vast'edes niin-
3008: kuin koko maa olisi yhtenä ainoana vaalipiirinä.
3009:     Kyseessäolevaa ehdotusta puolsi perustuslakivaliokunta.
3010: mutta Eduskunta kuitenkin sen hylkäsi, sittenkuin sitä vas-
3011: taan oli tehty erinäisiä muistutuksia. Tärkein näistä'" huo-
3012: mautuksista ja ainoa, joka niistä meidän nähdäksemme an-
3013: saitsee jotakin huomiota, oli se, että jos uudistus tulisi tOI-
3014: meen, ne vaalipiirit, joissa osanotto vaaliin on ollut lai-
3015: meampi, tulisivat liian heikosti edustetuiksi valtiopäivillä,
3016: mutta ne vaalipiirit taas, joissa osanotto oli vilkkaampi,
3017: tulisivat saamaan tuntuvasti suuremman määrän edustajia,
3018: kuin niillä väkilukunsa perusteella olisi oikeus saada. Tämii
3019: epäkohta olisi kuitenkin poistettavissa muodostelemalln
3020: alkuperäistä ehdotustamme, ja otamme senvuoksi vapauden
3021: uudistaa sen jonkin verran muutetussa muodossa. .M:itä
3022: perusteluihin tulee, rohkenemme viitata siihen, mitä aikai-
3023: semmassa anomuskirjelmässä:mme olemme esittäneet. Se
3024: menettely, jota olemme ajatelleet vaalien järjestelyssä ja nii-
3025: den tulosten laskemisessa noudatettavaksi, on lyhyesti seu-
3026: raava:
3027:     'l'ähänastinen nlueittainen vaalipiirijako pysytettäisiin
3028: edelleen muuttamattomana. Ehdokkaita asetettaisiin uiiu-
3029:          1, 9. -   Furuhjelm, R. ja Horuborg, Eirik.       63
3030: 
3031: kuin ennen, erikseen kussakin vaalipiireissä, ja eri vaalilip-
3032: pu tulisi niissä käytettävaksi. 'ruloksetkin laskettaisiin
3033: ensi aluksi samalla tavoin kuin tähän asti eri keskuslauta-
3034: kunnissa. Lautakuntien pitäisi kuitenkin lähettää lopulli-
3035: set numeronsa Uudenmaan läänin Keskuslautakunnalle, joka
3036: saisi toimekseen lopullisesti vahvistaa kurrkin vaalipiirin
3037: edustajain lukumäärän liiton koko maassa saaman kokonais-
3038: äänimääriin perusteella. Kävisi siis tarpeelliseksi korjata
3039: eri keskuslautakuntain tuloksia. Toiset puolueet joutuisivat
3040: tarkistuksessa voittamaan joitakuita harvoja edustaja paik-
3041: koja, toiset taas menettäisivät muutamia, ja ratkaisevaksi
3042: tulisivat tällöin eri vaalipiireissä saadut vertausluvut. ,Jos
3043: esimerkiksi jokin vaaliliitto saisi kaksi paikkaa sen määrän
3044: lisäksi, jonka eri kes'kuslautakuntain laskut antavat varteen,
3045: niin joutuisivat ne, vaalipiirijaosta riippumatta, niille kah-
3046: delle ehdokkaalle, joiden vertausluvut kohoavat lähimmä
3047: valittujen vertauslukuja. Jos taas jossakin toisessa puo-
3048: lueessa kaksi ehdokasta joutuisi poistumaan valittujen jou-
3049: kosta, niin niiksi tulisivat ne, jotka ovat saaneet pienimmät
3050: vertauslu vnt siinä liitossa.
3051:     Tässä esitetyn uudistuksen toimeenpano ei vaikuttaisi
3052: mitään mainittavaa muutosta eri vaalipiirien edustajain·
3053: lukumäärään; ne tulisivat suurin piirtein katsottuna yhtä
3054: lukuisasti edustetuiksi kuin ennenkin, mutta lopputulos
3055: muodostuisi kyllä oikeammaksi kuin tähän asti, sikäli ni-
3056: mittäin, että kukin vaaliliitto saisi juuri sen määrän paik-
3057: koja, johon sen koko maasta saama kokonaisäänimäärä sen
3058: oikeuttaa.
3059:     Uudistuksen toimeenpano aiheuttaisi muutoksia amoas-
3060: taan Vaalilakiin, koska Valtiopäiväjärjestyksessä edelly-
3061: tetty vaalipiirijako tulisi edelleen pysytettäväksi.
3062:     Ylläolevan nojalla ja edelleenkin viitaten siihen, mitä
3063: olemme aikaisemmin asiasta huomauttaneet, pyydämme siis
3064: kunnioittavasti ehdottaa, että Eduskunta tahtoisi esittää
3065: Hallitukselle,
3066:                  että Hallitus tahtoisi mahdollisimman pian
3067:              antaa Eduskunnalle esityksen sellaisten muu-
3068: 64             I, 9. -   l\luutoksia Vaalilakiin.
3069: 
3070:             tosten tekemisestä V aalilakiin, että vaalin tulok-
3071:             sia laskettaessa eri vaalipiireille annettaisiin
3072:             edustajia suhteellisesti niiden koko maassa saa-
3073:             maan kokonaisäänimäärään.
3074: 
3075:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1919.
3076: 
3077:      Ragnar Furuhjelm.                     Eirik Hornborg.
3078:                  B.
3079: 
3080: Eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä
3081:          ja anomusehdotuksia.
3082: 
3083: 
3084: 
3085: 
3086:                                     •
3087: •
3088:                                                               67
3089: 
3090: I, 10. -   ~Iotion   N :o 3.
3091: 
3092: 
3093: 
3094: 
3095:              Estlander, Ernst och v. Born, Ernst: Förslaa
3096:                 till lag innefattande de allmänna grnnderna
3097:                 för de båda inhemska språkens ställning
3098:                 inom Riket.
3099: 
3100: 
3101:                      T i ll L a n t d a g e n.
3102: 
3103:     Till lantdagen år 1918 avläts av regeringen proposition,
3104: innefattande allmänna grunder för ordnandet av de språkliga
3105: förhållandena inom rättskipningen och de olika områdena
3106: av förvaltningen. [ motiveringen till denna proposition
3107: framhålles, hurusom redan i propositionerna angående ny
3108: regeringsform för Finland intagits stadganden, vilka haft
3109: till ändamål att ordna de språkliga förhållandena i det
3110: offentliga livet så, att jämväl Finlands svenskspråkiga folk-
3111: elements nationella rättigheter bleve tryggade. Då sagda
3112: propositioner icke lett till definitiv lagstiftningsåtgärd, hade
3113: hos den svensktalande befolkningen visat sig teeken till
3114: oro och farhågor för att varda utsatt för språkligt förtryck
3115: från den finsktalande majoritetens sida. För att, såvitt
3116: möjligt, undanrödja orsakerna till detta missnöje hade re-
3117: geringen därför uppgjordt det ifrågavarande lagförslaget
3118: och däri sammanfattat de stadganden, som i förenämnda
3119: eyfte intagits dels i det av urtima lantdagen år 1918 an-
3120: tagna förslaget till regeringsform, som lämnats vilande över
3121: nya val, dels i den av lagtima lantdagen sagda år antagna
3122: värnpliktslagen. Dessa stadganden borde enligt det i pro-
3123: positionen ingående lagförslaget erhålla grundlagshelgd.
3124:     I sitt betänkande No 10 omfattade grundlagsutskot-
3125: tet propositionens motivering samt tillstyrkte bifall till lag-
3126: 68          I, 10.   -   Kotimaisten kielten asema.
3127: 
3128: förslaget. Tili betänkandet voro fogade reservationer, av
3129: vilka en uttryckte det Svenska Folkpartiets representaniers
3130: i utskottet åsikter. Lantdagens beslut utföll emellertid så,
3131: att av lagförslaget allenast ett enda stadgande goclkäncles,
3132: varjämte l:mtdagen anhöll att regeringen ville Hl nästa
3133: lantdag efter nyval överlämna propo&ition till lag om
3134: d':l olilm språkgruppernas i landet språk1i6a od1 nationella
3135: rättigheter.
3136:      Denna utgång av förevarancle viktiga lagstiftningsan-
3137: gelägenhet måste betraktas såsom allt igenom otillfredsstäl-
3138: lande. De anleclningar till oro och misstro, som i propo-
3139: sitionens motivering framhållits, ha därigenom enclast kun-
3140: nat vinna ytterligare näring, då från lantclagens sida så
3141: ringa tillmötesgåencle visats den svenska befollmingens krav
3142: och ett så ringa beaktande skänkts dessa kravs betyclelse
3143: för hela vårt lancls utveckling och läge så i inrepolitiskt
3144: som utrikespolitiskt avseende.
3145:      Då nya lantdagsmannaval sedan cless försiggått, synes
3146: det oss därför vara oundgängligt att nu i motionsväg fram-
3147: ställa förnyat yrkande om erkännande av i det väsentliga
3148: samma fordringar, som av den Svenska Lantda..gsmanna-
3149: gruppen vid senaste lantdag omfattades och jämväl av den
3150: svenska befolkningens representanter utom lantdagen i hu-
3151: vudsak godkänts.
3152:      Seclan en gång genom proposition förslag väckts om
3153: stiftande av en grundlag, innefattande ele allmänna stad-
3154: gandena rörande de båda nationalspråkens ställning, har det
3155: synts oss sakenligt att framställa yrkanclet om stiftande av
3156: en sådan särskild lag, emeclan därigenom det med lagstift-
3157: ningsåtgärden avsedda syftemålet klarare framträder, än
3158: om stadgandena inpassades uti en ny regeringsform.
3159:      1\.fed hänsyn till vad vi haft äran anföra, få vi vördsamt
3160: hemställa,
3161:                   att Lantdagen ville för sin del antaga föl-
3162:                jande förslag till:
3163:         I, 10. -   Estlander, Ernst ja v. Born, Ernst.      69
3164: 
3165: 
3166: 
3167:                             Lag
3168:   innefattande de allmänna grunderna för de båda in-
3169:          hemska sp1·åkens ställning inom Riket.
3170: 
3171:     I enlighet med Luutdagens beslut, tillkommet i den ord-
3172: ning GO § i Lantdags ordningen av clen 20 juli 1906 före-
3173: sluiver, varcler härigenom stadgat:
3174: 
3175:                               1 §.
3176:      Finlands nationalspråk äro finska och svenska.
3177:      På båda språken böra förty lagbereclningen och lag-
3178: stiftningen, regeringens framställningar och mecldelanclen
3179: till I.Jantclagen ävensom utfärdandet av författningar ske,
3180: så och lantdagsbeslutet, Lantdagens expediti"ner och ut·
3181: s kottsbetänkanden affattas.
3182:      I Lantdagen och Regeringen samt vid de högre stats-
3183: myndigheterna må i övrigt vartdera språket användas, på
3184: siitt därom i lag nfirmare stadgas.
3185: 
3186:                               2 §.
3187:     Som allmän grundsats gälle, att sakägare, såväl kmn-
3188: mun, samfund och sammanslutning som enskilde medbor-
3189: gare, äro berättigade att hos domstol eller förvaJ.tande stats-
3190: myndighet i sin sak hegagna finska eller svenska språket,
3191: så ock att utfå expeditionen å clet språk ele använt eller
3192: äskat.
3193:     Närmare bestämmelser härom samt om nationalspråkens
3194: användande i övrigt vicl domstolar och statsmyncligheter
3195: 11tfärdas genom särskilcl lag.
3196: 
3197:                            3 §.
3198:     Den finska och den svmiska brfolkning·ens i Hiket kul-
3199: turella och ekonomiska behov skola enligt enahanda g-rund-
3200: der av staten tillgodoses.
3201: 70          I, 10.   -   Kotimaisten kielten asema.
3202: 
3203:                            4 §.
3204:     Rikets indelning i områden med avseende å förvaltnin-
3205: gen och rättskipningen i underrätt bör ske med iakttagande
3206: av grundsatsen att gränserna mellan den finska och den
3207: svenska befolkningens bosättningsområden följas.
3208:     Varder den medborgerliga självstyrelsen utsträckt till
3209: större områden än kommunerna, skola sagda områdens grän-
3210: ser bestämmas enligt den i mom. 1 stadgade grund.
3211: 
3212:                              5 §.
3213:     Värnpliktig bör i regel, där han ej annat åstundar, hän-
3214: föras till truppförband, vars manskap har samma finska
3215: eller svenska modersmål som han, samt alltid erhålla sin
3216: undervisning på detta språk; och bör s~'ldant truppförband
3217: under fredstid såvitt möjligt förläggas inom dess eget språk-
3218: område.
3219:     Vid de reguliära trupperna skall i tjänsteutövning, redo-
3220: visning och expeditioner den a1lmänna språklagstiftningen
3221: lända till efterrättelse.
3222: 
3223:                             6 §.
3224:      Denna lag skall gälla såsom grundlag.
3225: 
3226: 
3227:      Helsingfors, den 15 april 1919.
3228: 
3229: 
3230:          Ernst Estlander.          Ernst von Born.
3231:                                                              71-
3232: 
3233: I, 10. -   Edusk. esit. N:o 3.
3234:                                                    Suomennos.
3235: 
3236: 
3237: 
3238: 
3239:              Estlander, Ernst ja v. Born, Ernst: Ehdotns
3240:                 laiksi sen asernan yleisistii perusteista, joka
3241:                 rnolemrnilla kotimaisilla kielillä on V alta-
3242:                 kunnassa.
3243: 
3244: 
3245:                      E d u s k u n n a ll e.
3246: 
3247:     1918 vuoden valtiopäiville antoi hallitus esityksen, joka
3248: sisälsi yleisiä perustuksia kielellisten olojen järjestämiseksi
3249: oikeudenhoidossa ja hallinnon eri aloilla. Sen perusteluissa
3250: huomautetaan, miten jo Suomen uutta hallitusmuotoa kos-
3251: keviin esityksiin oli otettu säännöksiä, joiden tarkoituksena
3252: oli järjestää kielelliset olot julkisessa elämässä niin, eWi
3253: myös Suomen ruotsinkielisen kansanaineksen kansalliset oi-
3254: lreudet turvataan. Kun mainitut esitykset eivät johtaneet
3255: lopulliseen lainsäädäntötoimeen, oli ruotsiapuhuvan väestön
3256: keskuudessa havaittavissa levottomuuden oireita ja pelkoa
3257: suomenkielisen enemmistön taholta uhkaavasta kielellisestä
3258: sorrosta. Poistaakseen, mikäli mahdollista, tämän tyyty-
3259: mättömyyden syyt oli hallitus senvuoksi valmistanut kysy-
3260: myksessäolevan lakiehdotuksen ja siihen koonnut ne sään-
3261: nökset, jotka sanotussa tarkoituksessa oli otettu osaksi 1918
3262: vuoden ylimääräisten valtiopäiväin hyväksymään, uusien
3263: vaalien yli lepäämään jätettyyn hallitusmuotoehdotukseen,
3264: osaksi lakimääräisten valtiopäiväin mainittuna vuonna hy-
3265: väksymään asevelvollisuusla:kiin. Näiden säännösten piti
3266: esitykseen sisältyneen lakiehdotuksen mukaan saada perus-
3267: tuslain pyhyys.
3268: 72          1, 10.   -   Kotimaisten kielten asema.
3269: 
3270:     Mietinnössään n :o 10 hyväksyi perustuslakivaliokunta
3271: esityksen perustelut sekä puolsi lakiehdotuksen hyväksy-
3272: mistä. Mietintöön liittyi vastalauseita, joista yksi toi ilmi
3273: ruotsalaisen kansanpuoleen valiokunnassa olleiden edusta-
3274: jain mielipiteet. Eduskunnan päätös tuli kuitenkin sellai-
3275: nen, että lakiehdotuksesta hyväksyttiin vain yksi ainoa
3276: säännö:s, minkä ohessa Eduskunta anoi, että hallitus tahtoisi
3277: ensimmäisille uusien vaalien jälkeen kokoautuville valtiopäi-
3278: ville antaa esityksen laiksi maan eri kieliryhmien kielelli-
3279: sistä ja kansallisista oikeuksista.
3280:     Tätä esilläolevan tärkeän lainsäätämisasian lopullista
3281: päätöstä täytyy pitää kauttaaltaan epätyydyttävänä. Ne
3282: levottomuuden ja epäluulon aiheet, joista esityksen perus-
3283: teluissa huomautettiin, ovat senkautta saattaneet vain saada
3284: lisävirikettä, kun Eduskunnan taholta on osoitettu niin vä-
3285: hän myötämielisyyttä ruotsalaisen väestön vaatimuksia koh-
3286: taan ja niin vähän huomiota pantu näiden vaatimusten mer-
3287: kitykselle koko maamme kehitykseen ja asemaan nähden
3288: sekä sisä- että ulkopoliittisessa katsannossa.
3289:     Kun uudet edustajanvaalit on s.en jälkeen toimitettu,
3290: näyttää meistä olevan välttämätöntä tuoda nyt eduskunta-
3291: esityksen tietä uudelleen julki aloite niiden samain vaati-
3292: musten olennaisen sisällyksen tunnustamisesta, jotka ruotsa-
3293: lainen eduskuntaryhmä viime valtiopäivillä hyväksyi ja
3294: jotka ovat saaneet kannatusta myös Equskunnan ulkopuo-
3295: lelta ruotsalaisen väestön edustajilta.
3296:     Senjälkeenkuin kerran hallituksen esityksellä on nos-
3297: tettu ehdotus sellaisen perustuslain säätärnisestä, joka sisäl-
3298: tää yleiset säännökset molempain kansalliskielien asemasta,
3299: on meistä näyttänyt asianmukaiselta vaatia säädettäväksi
3300: kyseessäoleva erityinen laki, koska siinä tuo lainsäädäntö-
3301: toimen tarkoitusperä käy selvemmin esiin kuin jos säännök
3302: set sovitettaisiin uuteen hallitusmuotoon.
3303:     Siihen katsoen, mitä meillä on ollut kunnia lausua,
3304: pyydämme kunnioittavasti esittää, että Eduskunta tahtoisi
3305: puolestaan hyväksyä seuraavan lakiehdotuksen:
3306:         I, 10. -   Estlander, Ernst ja v. Born, Ernst.      73
3307: 
3308: 
3309: 
3310:                            Laki
3311: sen aseman yleisistä perusteista, joka molemmilla koti·
3312:           maisilla kielillä on Y altakunnassa.
3313: 
3314:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty heinä-
3315: kuun 20 päivänä 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen
3316: 60 § :ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten:
3317: 
3318:                               1 §.
3319:     Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
3320:     I~ainvalmistelussa ja lainsääJdännössä, niissä esityksissä
3321: ja ilmoituksissa, jotka hallitus antaa Eduskunnalle, samoin-
3322: kuin asetuksia julkaistaessa on sentähden käytettävä mo-
3323: lempia kieliä, niin myös on valtiopäiväpäätös, Eduskunnan
3324: toimituskirjelmät ja valiokunnanmietinnöt laadittava mo-
3325: lemmilla kielillä.
3326:     Eduskunnassa ja hallituksessa sekä ylemmissä valtion
3327: virastoissa käytettäköön muuten kumpaakin kieltä, laissa
3328: tarkemmin säädetyllä tavalla.
3329: 
3330:                              2 §.
3331:     Yleisenä periaatteena olkoon voimassa, että as1anom1s-
3332: taja, sekä kunta, yhdyskunta ja. yhtymä että yksityinen
3333: kansalainen, on oikeutettu tuomioistuimessa tai valtion hal-
3334: lintoviranomaisen luona omassa asiassaan käyttämään suo-
3335: men tai ruotsin kieltä, niin myös saamaan' toimituskirjan
3336: käyttämällään tahi vaatimaliaan kielellä.
3337:     Tarkempia määräyksiä tästä samoinkuin kansalliskieli,en
3338: muusta käyttämisestä tuomioistuimissa ja valtion virastoissa
3339: annetaan erityisellä lailla.
3340: 
3341:                               3 §.
3342:    Valtakunnan suomen- ja ruotsinkielisen väestön SlVlS-
3343: tyksellisiä ja taloudellisia tarpeita tulee valtion tyydyttää
3344: samanlaisten perusteiden mukaan.
3345: 74            I, 10. -    Kotimaisten kielten asema.
3346: 
3347:                              4 §.
3348:     Hallintoa ja alioikeuksien oikeudenkäyttöä varten on
3349: Valtakunta jaettava alueisiin noudattamalla periaatetta,
3350: että suomalaisen ja ruotsalaisen väestön asutusalueiden väli-
3351: siä rajoja seurataan.
3352:     Jos kansalaisten itsehallinto ulotetaan kuntia laajem-
3353: mille alueille, on mainittujen alueiden rajat määrättävä 1
3354: momentissa säädetyn perusteen mukaan.
3355: 
3356:                              5 §.
3357:     Asevelvollinen on säännönmukaisesti, ellei hän toisin
3358: halua, luettava semmoiseen sotilasryhmään, jonka miehis-
3359: töllä on sama äidinkieli, suomi tai ruotsi, kuin hänellä itsel-
3360: lään ja aina saava opetuksensa sillä kielellä; ja on sellai-
3361: nen sotilasryhmä rauhan aikana, mikäli mahdollista, sijoi-
3362: tettava sen omalle kielialueelle.
3363:     Säännöllisissä joukoissa on virantoimituksissa, tileissä ja
3364: toimituskirjoissa noudatettava yleistä kielilainsäädäntöä.
3365: 
3366:                            6 §.
3367:      Tämä laki on oleva voimassa perustuslakina.
3368: 
3369: 
3370:      Helsingissä, lrl päivänä huhtikuuta 1919.
3371: 
3372: 
3373:      Ernst Estlandt~l'.                     Ernst von Born.
3374:                                                          75
3375: 
3376: 1, 11. -   Motion N:o 8.
3377: 
3378: 
3379: 
3380: 
3381:              Schauman, Georg: Förslag till lag om ändring
3382:                 av 2 § i lagen angående rätt för Finlands
3383:                 Lantdag att granska lagenligheten av stats-
3384:                 rqdets ledamöters och prokuratorns ämbets-
3385:                 åtgärder, av den 17 juni 1918.
3386: 
3387:                    T i 11 L a n t d a g e n.
3388:      Genom lagarna av den 31 deoomber 1917 och den 17 juni
3389: 1918 har i Finland införts ministeransvarighet. Den senare
3390: av dessa lagar innehåller närmare stadganden om förfaran-
3391: det vid ansvarighetens fastställande och därav till äventyrs
3392: framkallade åtgärder.
3393:      Ehuru erfarenheten ännu icke hunnit ådagalägga, i vad
3394: mån stadgandena angående lantdagens rätt att granska lag-
3395: enligheten av styrelseledamöternas ämbetsåtgärder äro än-
3396: damålsenliga, är det dock redan nu uppenbart, att ett av
3397: dessa stadganden begränsar denna rätt på ett sätt, som icke
3398: kan anses överensstämmande med tanken att underkasta re-
3399: geringens åtgtirder en verksam kontroll från folkrepresen-
3400: tationens sida. J ag åsyftar det stadgande, som bestämmer
3401: angående förfarandet vid prövningen av lagenligheten av
3402: sta tsrådsledamöternas och justitiekanslerns ämbetsåtgärder.
3403: I § 2 av lagen av den 17 juni 1918 stadgas nämligen: ,Det
3404: ankommer på lantdagens grundlagsutskott att vid hand-
3405: läggningen av ärenden, som i utskottet till beredning före-
3406: ligga, pröva lagenligheten av ledamöternas i statsrådet och
3407: prokuratorns (justitiekanslerns) ämbetsåtgärder, när anled-
3408: ning därtill yppas. Finner annat utskott skäl förekomma
3409: tili anmärkning därom, att ledamot i statsrådet eller proku-
3410: 76   I, 11. -   Valtioneuvoston jäsenten vastuunalaisuus.
3411: 
3412: ratorn vid ämbetsåtgärd förfarit lagstridigt, hänskjute frå-
3413: gan till grundlagsutskottets behandling. Anmärkning mot
3414: lagenligheten av ledamots i statsrådet eller prokuratorns
3415: ämbetsåtgärd kan framställas även i lantdagen. Sådan an-
3416: märkning bör skriftligen avfattas och skriften, underteck-
3417: nad av minst fem lantdagsmän, till talmannen inlämnas.
3418: Då sådan skrift i lantdagen föredrages, skall ärendet, utan
3419: att överläggning däri må åga rum, hänskjutas till grund-
3420: lagsutskottot".
3421:     Enligt detta stadgande är grundlagsutskottets rätt att
3422: granska statsrådets ämbetsåtgärder inskriYJ-kt till sådana
3423: ärenden, som i utskottet till beredning föreligga, så vida
3424: icke annat utskott eller minst fem lantdagsmän framställt
3425: särskild anmärkning mot sta_dsrådsledamot. En konsekvcnt
3426: och fullständig granskning av statsrådets verksamhet är
3427: härmed utesluten. Helt annat är förhållandet t. ex. i Sveri-
3428: ge och i N orge. Enligt § 1 05 i Sveriges regeringsform äger
3429: lagtima riksdags konstitutionsutskott äska ele protokoll,
3430: som uti statsrådet blivit förda, med undantag av dem som
3431: angå ministerielia ärenden och kommandornål, vilka endast
3432: i det, som rörer allrnänt kända och av utskottet uppgivna
3433: händelser, må kumm fordras. U ndantaget beträffande de
3434: ministeriella, d. ä. utrikes, ärendena har man numera för
3435: avsikt att väsentligt modifiera. En regeringskommitte har
3436: nyligen enhälligt föreslagit en sådan ändring av stadgandet,
3437: att konstitutionsutskottet kan äska jämväl protokoll i ut-
3438: rikesärenden ,i vad angår visst av utskottet uppgivet rnål";
3439: dock äger konungen rätt att pröva, huruvida hinder alltjämt
3440: möter att bifalla utskottets anhållan, men konungen har å
3441: andra sidan icke rätt att vägra utlämnandet av sådant pro-
3442: tokoll, utan att riksdagens av komrnitten till inrättande före-
3443: slagna utrikesnämnd beretts tillfälle att yttra sig i ärendet.
3444: Kunglig proposition i överensstämmelse rned ovan refere-
3445: rade kornrnitteförslag torele rned det snaraste vara att för-
3446: vänta. I N orge åter har stortinget av gamrnalt rätt att in-
3447: fordra och granska alla statsrådsprotokoll utom dem sorn
3448: angå egentliga komrnandornål.
3449:                  1, 11. -   Schauman, Georg.               77
3450: 
3451:     Det är klart, av vilken stor betydelse ur konstitutionell
3452: synpunkt det är, att å en~ sidan en med nödig :myndighet
3453: och rörelsefrihet utrustad regeringsmakt finnes och å andra
3454: sidan en verksam kontroll över denna makts handhavande
3455: utövas av folkrepresentationen. Möjlighet till en sådan kon-
3456: troll föreligger emellertid icke, så länge icke stadgat är,
3457: att statsrådsprotokollen och till dem hörande handlingar,
3458: med vissa uppgivna undantag, skola till lantdagens grund-
3459: lagsutskott i avseende å granskning överlämnas. Det synes
3460: därför vara av vikt att i den nya regeringsformen införa ett
3461: uttryekligt stadgande härom oeh att tillika ändra det stad-
3462: gande i lagen av den 17 juni 1918, som inskränker grund-
3463: lagsutskottets befogenheter i förevarande avseende.
3464:     Med stöd av vad jag sålunda haft äran anföra, får vörd-
3465: samt jag hos Lantdagen framställa följande förslag till
3466: 
3467: 
3468:                              Lag
3469: om ändring av 2 § i lagen angående rätt för Finlands
3470:    Lantdag att granska lagenliglteten av statsrådets
3471:      ledamöters oclt prokuratorns ämbetsåtgärder,
3472:                  av den 17 juni 1918.
3473: 
3474:     Enligt Lantdagens beslut, tillkommet i den ordning 60
3475: § i Lantdagsordningen av den 20 juli 1906 föreskriver, var-
3476: der härmed stadgat, att 2 § i lagen angående rätt för Fin-
3477: lands lantdag att granska lagenligheten av statsrådets leda-
3478: möters och prokuratorns ämbetsåtgärder, av den 17 juni
3479: 1918, skall erhålla följande lydelse:
3480: 
3481:                             2 §.
3482:     Det ankommer på lantdagens grundlagsutskott att prö-
3483: va lagenligheten av ledamöternas i statsrådet och justitie-
3484: kanslerns ämbetsåtgärder. För detta ändamål äger utskot-
3485: tet infordra och granska alla i statsrådet tillkomna proto-
3486: koll och till dem hörande handlingar, med undantag av dem
3487: 78    1, 11. -   V aitioneuvoston jäsenten vastuunalaisuus.
3488: 
3489: som angå kommandomål och sådana utrikesärenden, vilka
3490: statsrådet, sedan lantdagens utskott för utrikes ärenden bli-
3491: vit försatt i tillfälle att däröver yttra sig, anser böra undan-
3492: dragas grundlagsutskottets granskning.          ,
3493:     Finner annat utskott skäl förekomma tili anmärkning
3494: därom, att ledamot i statsrådet eller justitiekanslern vid äm-
3495: betsåtgärd förfarit lagstridigt, hänskjute frågan till grund-
3496: lagsutskottets behandling.
3497:     Anmärkning mot lagenligheten av ledamots i statsrådet
3498: eller justitiekanslerns ämbetsåtgärd kan framställas även i
3499: lantdagen. Sådan anmärkning bör skriftligen avfattas och
3500: skriften, undertecknad av minst fem lantdagsmän, tili tal-
3501: mannen inlämnas. Då sådan skrift i lantdagen föredrages,
3502: skall ärendet, utan att överläggning däri må äga rum, hän-
3503: skjutas tili grundlagsutskottet.
3504: 
3505: 
3506:      Helsingfors, den 19 april 1919.
3507: 
3508:                                          Georg Schauman.
3509:                                                              79
3510: 
3511: 1, 11, -   Edusk. esit. N:o 8.
3512:                                                      Suomennos.
3513: 
3514: 
3515: 
3516: 
3517:              Schauman, Georg: Ehdotus laiksi kesäkuun
3518:                 17 päivänä 1918 annetun, Suomen Edusknn-
3519:                 nan oikeutta tarkastaa valtioneuvoston jäsen-
3520:                 ten ja prokuraattorin virkatointen lainrnukai-
3521:                 sutttta koskevan lain 2 §:n muuttmnisesta.
3522: 
3523: 
3524:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
3525: 
3526:     Joulukuun 31 päivänä 1917 ja kesäkuun 17 päivänä 1918
3527: annetuilla laeilla on Suomessa saatettu ministerien vastuun-
3528: alaisuus voimaan. Jälkimmäinen näistä laeista sisältää tar-
3529: kempia määräyksiä vastuunalaisuutta määrättäessä nouda-
3530: tettavasta menettelystä ja siitä mahdollisesti aiheutuvista
3531: toimenpiteistä.
3532:     Vaikka kokemus ei vielä ole kerinnyt näyttää, missä
3533: määrin säännökset Eduskunnan oikeudesta tarkastaa halli-
3534: tuksen jäsenten virkatoimien lainmukaisuutta ovat tarkoi-
3535: tuksenmukaisia, on kuitenkin jo nyt ilmeistä, että yksi
3536: näistä säännöksistä rajoittaa t.ätä oikeutta tavalla, jonka ei
3537: voi katsoa olevan sopusoinnussa sen ajatuksen kanssa, että
3538: hallituksen toimenpiteet ovat tehokkaan tarkastuksen alai-
3539: sia kansaneduskunnan puolelta. Tarkoitan sitä säännöstä,
3540: joka määrää menettelyn, jota on noudatettava tutkittaessa
3541: valtioneuvoston jäsenien ja oikeuskanslerin virkatoimien
3542: lainmukaisuutta. Kesäikuun 17 p:nä 1918 annetun lain 2
3543: § :ssä säädetään nimittäin: ,Eduskunnan perustuslakivalio-
3544: kunnan tulee käsitellessään sen valmisteltavana olevia
3545: asioita, milloin aihetta siihen esiintyy, tutkia valtioneuvos-
3546: ton jäsenten ja prokuraattorin (oikeuskanslerin) virka~oin-
3547: 
3548: 
3549: 
3550: 
3551:                                                         •
3552: 80   I, 11. -   Valtioneuvoston jäsenten vastuunalaisuus.
3553: 
3554: ten lainmukaisuutta.      Jos jokin muu valiokunta havaitsee
3555: olevan syytä muistutuksen tekemiseen siitä, että valtioneu-
3556: voston jäsen tahi prokuraattori on virkatoimessaan menetel-
3557: lyt lainvastaisesti, läl1ettäköön rusian perustusla,kivalio-
3558: kunnan käsiteltäväksi. Muistutus valtioneuvoston jäsenen
3559: tahi prokuraattorin virkatoimen lainvastaisuudesta voidaan
3560: tehdä myöskin eduskunnassa. Tällainen muistutus on teh-
3561: tävä kirjallisesti ja vähintään viiden edustajan allekirjoit-
3562: tamana puhemiehelle annettava. Kun sellainen kirjoitus
3563: eduskunnassa esitellään, on asia, siitä keskustelematta, läh~­
3564: tettävä perustuslakivaliokuntaan."
3565:      Tämän säännöksen mukaan on perustuslakivaliokunnan
3566: oikeus tarkastaa valtioneuvoston virkatoimia rajoitettu sel-
3567: laisiin asioihin, jotka ovat valiokunnan valmisteltavina,
3568: ellei jokin muu valiokunta tai vähintään viisi edustajaa ole
3569: tehnyt erityistä muistutusta valtioneuvoston jäsentä vas-
3570: taan. Valtioneuvoston toiminnan johdonmukainen ja täy-
3571: dellinen tarkastus on täten tehty mahdottomaksi. Aivan
3572: toisin on laita esim. Ruotsissa ja Norjassa. Ruotsin halli-
3573: tusmuodon 105 § :n mukaan on lakimääräisien valtiopäiväin
3574: valtiosääntövaliokunnalla oikeus vaatia valtioneuvostossa
3575:  syntyneet pöytäkirjat, lukuunottamatta mini·stereiUe kuulu-
3576:  via ja komennusasioita koskevia, jotka voidaan vaatia ainoas-
3577:  taan sikäli kuin koskevat yleisesti tunnettuja ja valiokunnan
3578: ilmoittamia tapahtumia. Sitä poikkeusasemaa, jossa minis-
3579: tereille kuuluvat ,s. o. ulkoasiat ovat, on nyttemmin aikomus
3580: olennaisesti muodostella. Hallituksen asettama komitea on
3581: äskettäin yksimielisesti ehdottanut tehtäväksi säännökseen
3582: sellaisen muutoksen, että valtiosääntövaliokunta voi vaatia
3583:  myös ulkoasioita käsittelevät pöytäkirjat ,m]käli koskee
3584:  määrättyä valiokunnan ilmoittamaa asiaa"; kuitenkin on
3585:  kuninkaalla oikeus tutkia, onko yhä mitään estämässä suos-
3586:  tumasta valiokunnan anomukseen, mutta toiselta puolen ei
3587:  kuninkaalla ole oikeutta evätä luovuttamasta mainitunluon-
3588:  toista pöytäkirjaa, ilman että komitean perustettavaksi eh-
3589:  dottamalla valtiopäiväin ulkoasiainlautakunnalle on annettu
3590:  tilaisuus lausua mielensä asiasta. Ylläselostetun komitean
3591:                  1, 11. -   Schauman, Georg.                  81
3592: 
3593: ehdotuksen mukainen kuninkaan esitys lienee pikapuolin
3594: odotettavissa. Norjassa taas on suurkäräjillä vanhastaan oi-
3595: keus vaatia ja tarkastaa kaikki valtioneuvoston pöytäkirjat
3596: paitsi komennusasioita koskevia.
3597:     On selvää, miten suuri merkitys perustuslailliselta kan-
3598: nalta katsottuna on sillä, että toiselta puolen on olemassa
3599: tarpeellisella vallalla ja liikuntavapaudella varustettu halli-
3600: tusmahti ja että toiselta puolen kansaneduskunta tehok-
3601: kaasti valvoo tämän mahdin toimia. Tällaisen valvonnan
3602: mahdollisuutta ei kuitenkaan ole niin kauan kuin ei ole sää-
3603: detty, että valtioneuvoston pöytäkirjat ja niihin kuuluvat
3604: asiakirjat, vissein mainituin poikkeuksin, on annettava
3605: Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle tarkastettavaksi.
3606: Näyttää senvuoksi olevan tärkeää ottaa uuteen hallitusmuo-
3607: toon tätä koskeva nimenomainen säännös ja sen ohessa muut-
3608: taa se kesäkuun 17 p:nä 1918 annetun lain säännös, joka
3609: rajoittaa perustuslakivaliokunnan valtaa käsilläolevassa
3610: suhteessa.
3611:     Sen nojalla, mitä minulla on ollut kunnia lausua, pyy-
3612: dän kunnioittavasti esittää Eduskunnalle seuraavan laki-
3613: ehdotuksen:
3614: 
3615: 
3616: 
3617:                             Laki
3618: kesäkuun 17 päivänä 1918 annetun, Suomen Eduskunnan
3619:      oikeutta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja
3620:       prokuraattorin virkatointen lainmukaisuutta
3621:           koskevan lain 2 §:n muuttamisesta.
3622: 
3623:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty heinä-
3624: kuun 20 päivänä 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 60
3625: § :n määräämässä järjestyksessä, säädetään täten, että kesä-
3626: kuun 17 päivänä 1918 annetun Suomen Eduskunnan
3627: oikeutta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja prokuraatto-
3628: rin virkatointen lainmukaisuutta koskevan lain 2 § on kuu-
3629: luva seuraavasti:
3630:                                                           6
3631: 82   1, 11. -   Valtioneuvoston jäsenten vastuunalaisuus.
3632: 
3633:                              2 §.
3634:      Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulee tutkia val-
3635: tioneuvoston jäsenten ja oikeuskanslerin virkatointen lain-
3636: mukaisuutta. Sitä varten on valiokunnalla oikeus vaatia
3637: nähtäväkseen ja tarkastaa kaikki valtioneuvostossa synty-
3638: neet pöytäkirjat ja niihin kuuluvat asiakirjat, lukuunotta-
3639: matta komennus- ja niitä ulkoasioita koskevia, joista valtio-
3640: neuvosto, sittenkuin Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on
3641: saanut tilaisuuden lausua siitä mielensä, ei katso olevan saa-
3642: tettava perustuslakivaliokun ta an tarkastettavaksi.
3643:      Jos jokin muu valiokunta havaitsee olevan syytä muis-
3644:  tutuksen tekemiseen siitä, että valtioneuvoston jäsen tai oi-
3645:  keuskansleri on virkatoimessaan menetellyt lainvastaisesti,
3646:  lä:hettäköön asialll perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi.
3647:      Muistutus valtioneuvoston jäsenen tai oikeuskanslerin
3648:  virkatoimen lainvastaisuudesta voidaan tehdä myöskin edus-
3649:  kunnassa. Tällainen muistutus on tehtävä kirjallisesti ja
3650:  vähintään viiden edustajan allekirjoittamalla puhemiehelle
3651:  annettava. Kun sellainen kirjoitus Eduskunnassa esitel-
3652:  lään, on asia, siitä keskustelematta, lähetettävä perustus-
3653:  lakivaliokuntaan.
3654: 
3655: 
3656:      Helsingissä,, 19 p:nä huhtikuuta 1919.
3657: 
3658: 
3659:                                         Georg Schauman.
3660:                                                                  83
3661: 
3662: I, 12. -   Anom. ehd. N :o 2.
3663: 
3664: 
3665: 
3666: 
3667:              Erich, Rafael: ToimenpitefJstä. erinäisissä laeissa
3668:                 ja alsetuk:sissa olev~en, Suomen aikarsemmasta
3669:                  yhteydestä Venäjän kanssa johtw~eiden sään-
3670:                  nöksien kumoamiseksi, rnnuttamiseksi tahi
3671:                  oikaisemiseksi.
3672: 
3673: 
3674:                S u o m e n E d u s k u n n a l l c.
3675: 
3676:      On ollut omansa herättämään ihmettel,yä, ettei Hallitus,
3677: s-en jälke-en kun va.ltiollin1en järjestys viime k-eväJänä oli maa-
3678: llamme .pa>laut•ettu, ole ryhtynyt asianmukaisiin toimeJ11pi-
3679: teisii•n, jotta kaikki ne monihtkui,sd, laeis.sa ja wsetuksi.ssa
3680: olevat säännökset, j.oitten sisältöön ja muotoon Suomen aikai-
3681: s,errupi riip•puvaisuus Venäj·ä'stä välittömästi tai välillisesti on
3682: painanut leimansa, ma.hdollisimman pian saataisiin tarkisi:'e-
3683: tuiksi ja. korjatu1ksi.
3684:       Tähän laiminlyöntii'n liene-e osaltaan vai,k:uttanut se •kä-
3685: sitys, että Suomen valtilo- ja. 'kansainvälisoi,keudellioossa as-e-
3686: massa ta.pahtunut muutos 1suorastaan on .kumonnut tai muut-
3687: tanut puheenalaista laatua olevat säännöks-et, minkävuoksi
3688: erityinen lainsäädännöllinen tarkistus oli•si ta!'peeton. Tämä
3689: käsitys on kuitenkin erehdyttävä. Eräissä ·tapauksi.s,sa on
3690: kylläkin ,selvää, että jokin säännös on suorastaan rauenn1ut
3691: taikkapa tarkoin määriteltäväl1ä tavalla muuttunut, mutta
3692: toisissa tapauksissa jääpi sijaa eriäville tulkintamahdolli-
3693:  suuksille, vieläpä epävarmuudelle, joka saattaa haitallisesti
3694: vaikuttaa oi'keudenhoitoon ja ·oikeuselämään yleensä. Sen-
3695:  suuntaisia valituksia on kylläkin kuultu lausuttavan myös-
3696: 84   I, 12. -   Yhteydestä Venäjän kanssa johtuneet säännökset.
3697: 
3698:  kin Korkeimman oikeuden jäsenten taholta, ja eräs kokenut
3699:  lakimies, jolla on tehtävänään uuden lakiteoksen valmista-
3700:  minen, on kertonut usein olevansa 'hyvinkin ymmällä siitä,
3701:  miten jonkin mainittuun ryhmään kuuluvan säännöksen si-
3702:  sältö ja pätevyys on Suomen itsenäistymisen jälkeen arvos-
3703:  teltava.
3704:       Sattuvana todist·u.ks-ena siitä, ettei suinkaan aina ol•e itses-
3705:  tään s€lvää, mitä muutoksia Suom-en itsenäistyminen on vai-
3706:  kuttanut tmäisiin oi:keussu:hteisiin, :kuten Venäjän alamaisten
3707:  oikeudellisreen asemaan ID'eidän maassamme, mainittakoon rse
3708:  seikka, että esim. V,enäjän alamaisille ja rlaitoksille kiintei-
3709:  mistöjen halllkintaan ja 'hallintaan nähden Suormessa suotujlen
3710:  etuuk,sien lakikauttamisesta lo•kakuun 2 2 p:nä 1918 on an-
3711:                                               1
3712: 
3713: 
3714:  nettu 'erityinen asetus; •niinikään on Eduskunnalle äsk,ettäin
3715:  annettu Halhtu.ksen esitys laiksi, jiO'lla 'kumotaan rnääräi-
3716:  ykset siitä, miten ,k-ei,sarikunnassa" olevan tuomioistuimen
3717:  tuomio riita-asias•sa on Suomle'ssa, tä,ytäntöön pantava.
3718:       1\Iutta joskin - vastoin asian todellista laitaa - olisi
3719:  niin, että tapahtuneen suuren muutoksen vaikutukset oi-
3720:  keusjärjestyksemrne sisältöön olisivat ilman muuta ~elvät,
3721:  ei orle lainsäärdännöllisen arvon ja, säädyHisyyd'en mukaista,
3722: että a.siaJliisersti rauenneita tai muuttuneita sää,nnöksiä jMe-
3723:  tään muodollirsesti muuttamatto:mina 1paikoiHeen, mi.Jkä li-
3724:  sruksi on omam;a 'eksyttä.mään asioihin ja laintutkintaan pe-
3725:  r·ehtymätöll'tä lain käytt.äjää. Eirkä .voida sanoa muuksi 'krui•n
3726:  anteeksiantamattoma'ksi lainminlyönniksi sitäi, :että erä.ät
3727: Suomen rikoslain osat, vallankin I, XI, XII, XIII, XIV,
3728: XXXVI ja XXXVII luku, on j.ät•etty enti,seen sanamurotoon-
3729: sa, epäJkohta, jolla. ei ole yksinomaan periaatt-e•ellista merki-
3730: tystä ja joh:a. tietysti on ihetimmiten korjattava riip:pumatta
3731: .siitä, •kuinka pian aiottu rilkosrlainsäädäntömmre uudistus voi
3732: toteutua.
3733:       Asianmukaista tarkistusta jouduttaa sekin käytännölli-
3734: 11Jen nä:kökohta, että 'PUJheenalaisiiu suhf.ei,siin olisi saatava
3735: täysi selvyys, ennenkuin säännölliset rauhanomaiset välit
3736: Venäjän kanssa palautuvat. Sivumennen mainittakoon, että
3737: poikkeusta)pa ul~sissa jokin venäläisiä ko.slkeva erikoissä.än·
3738:                      1, 12. -   Erich, Rafael.                     85
3739: 
3740: 
3741: nös käytännöl.lisistä sy[stä 'saattaa olla >ed•elleen voimassa
3742: py>sytettävä, 1kunnes asia aikanaan saadaan j<ärjestetYJksi mo-
3743: lempien valtioitten välis'ellä sopimuksella.. - Asiaan vai-
3744: kuttaa jossain määrin se·kin sBikka, Bttei Venäjän vaitaikun-
3745: taa Bnää ole aikaisemmassa laa.juu:de1ssaan olemassa ja eräät
3746: sen 1entisd osat ovat muuttuneet itsenäisiksi valtioiksi.
3747:      Eräät ·tähän saakika annetut asetuks·et ja. hallituksen pää-
3748: töks.et ovat j.o kosketelleet kysymy>bessä olevia suhteita.
3749: Paitsi venäläisten maanhankintaa ja -hallintaa koskevaa ase-
3750: tusta mainitta,koon erityisesti aset,us Suomen kl'leill\'ka.lais-,ka-
3751: tolis•es.ta kirkkokunnasta maDraskuuna 26 p :ltä 191 8, as,etus
3752:                                                            1
3753: 
3754: 
3755: niistä ehdoista, j.oiUa vi~raskielis.iä, yksityisiä appilaitoksia
3756: toistaiseksi saadaan Suomessa perustaa ja yllä'Pitää., annettu
3757: syyskuun 2 .p :nä 1918, y. m. Tä.rkeit.ä muutuksia ta>rkoitta-
3758: vat myös1l;:in Edu:skun~alle .äs,k.etltiäin annetut HaHituks>en
3759: esityk:;,et, jotka k1osk1evat ulkomaalaisen ottami,sta Suomen
3760: kansalaiseksi, ,keisarikunnassa" annettujen tuomioitten täy-
3761: tänt•öönpanoa Suomessa koskevain määräysten kumoamis·ta
3762:                             1
3763: 
3764: 
3765: 
3766: sekä elinkeinon harjoittamisen oikeutta. Mutta tarkistuk-
3767: sen ta,rpeessa on vidä s1elllkin jälkeen mel;koinen määrä t:·ri-
3768: koissäänJnöksiä, j·ot.ka 1kosk·evat esim. suomalaisten ja venä-
3769: läisten välisiä a•violiittoja, •perintöjä ja jäämistöjä, ulosottoa
3770: y. m., puhumatt.akaan Suomen rik,oslain edellä kosket-elluista
3771: sliä,nnöksistä.
3772:      Näitten säännösten ta:rkempi 'esittäminen ei ole tarpeen.
3773: Lainvalmistel uikunta V'Oipi väihällä vaivalla esittää asiasta
3774: perinrpohjaisen selvityksen. Ha.Uinnollis·en Ia1insäädännön
3775: alaan •kuuluvat määräy ks·et Hallitus tietysti saattaa sille
3776: kuuluvan toimivallan nojalla kumota tai muuttaa, varsinai-
3777: s-en lainsäädännö.n ·piiriin :kuuluvien 1säännöSiten kumoami-
3778: sesta t&i muuttamisesta. sitävastoin on annettmva EduSikun-
3779: na.lle joko eri ~sity1kset taikka1)a yhtenäinen esitys 1ai'ksi,
3780: j,olla Hallitus ·valtuntetaan suorittamaan puheenalaimm tar-
3781: kistustehtävä.
3782:      Edellä ·esitetyillä :verusteilla saan kunnioittaen t>bdottaa.
3783: että Edus,kunta anoisi
3784: 86   I, 12. -   Yhteydestä Venäjän kanssa johtuneet säännökset.
3785: 
3786:                     että Hallitus viipymättä rt;lutyisi sell<ai&it~t
3787:                 toirnenpitei&iin, että erinäisis&ä laei&sa ja ase-
3788:                 tuks0ssa olevat säännökset, jotka välittömästi tai
3789:                 välillisesti ovat johtutrl.eet Suomen aikaisemma-sta
3790:                 yhteydestä Venäjän kanssa, kumottaisiin, muu-
3791:                 tettaisiin tai oilmistaisiin siinä jiiriesty ksessä
3792:                 ku.in kunkin asicm laatu vaatii, 'l'ltikäli tällai>seen
3793:                 tarkistukseen ei ole jo tätä ennen ryhd;~~tty.
3794: 
3795:      Helsingissä, huhtikuun ] 6 1p. 1919.
3796: 
3797: 
3798:                                                   Rafael Erich.
3799:                                                                    87
3800: 
3801: I, 13, -   Pet. försl. N :o 70.
3802: 
3803: 
3804: 
3805: 
3806:              Nix• Oskar, m. fl.: Om införande av självsty-
3807:                  relse i områden slÖrre än k:ommun·en.
3808: 
3809: 
3810:                T i H F å. n 1 a. n d s L a n t d a g.
3811:      Finlands La.ntda,g antog år 1m 7 en~häUigt ett tpditions-
3812: föl'slag a·n:gåend·e infö-rande av sjä:lvstyrelse i områden större
3813: tin lmmmunerna.
3814:     I peiit.ionsbetänkandet framhålles d-et trängande behovet
3815: coh d·en st·ora hetydelsen af dyliika större sJ.älvstY'relseområ-
3816: d·en samt nödvändi,gheten av att dessas• repres~mtationer er-
3817: hålla beslutanderätt i frågor sadana som utv•ecklandet av
3818: jordbruket och övriga näringa•r, ·för!bättrandet av .kommuni-
3819: kationer och trafikmedel, inrättanCLet odh U'PIP'rätthiåNand•et
3820: av bildningsanstatlte,r, lhefrämjandet av s;parbaniker och för-
3821: säkrings•verksamhet, förfuät:tmnd·et ruv 'hälsovården samt tryg-
3822: ga·nd·et a,v ordning och säkerhet ä.vensom övriga med dessa
3823: jämf•örhga upp.gifter.
3824:      Enhgt Lantdagens. åsitkt 'bord•e .sjähst.yrelseområdena. bil-
3825: das med bea:ktand•e av läns- och ioke häradsindelningen.
3826: Häradena äl'o nä,mligen till såväl areal som invånarantal all-
3827: d-eles .för små fö,r d-etta ändamål ·oC'h derars ·ekl()nomis·ka hjälv-
3828: käHor för knfitppa.. I.Jantda1gen framhåller vidare att ej
3829: häUer a:lla län i sin nuva;rand'e om'fattning äro läm.pli.ga själv-
3830: styrelseomr&d-en, •enär inom deras olika d-elar icke aHtid
3831: finnas sådana ,gemensamma strä.vand·elli, vil,ka ifråga:varande
3832: själ,vstyrelse Jfö,rutsä.Uer. En omreglering arv länen, varvid
3833: k.ommunikations-, aff.ärs- ooh ibosättningsförh~anden s:kola
3834: beaktas, synes Lantda1gen sålunda nö:dvändi:g.
3835: 88                1, 13. -   Itsehallintoalueista.
3836: 
3837:       Under det mindre srtäder läm:pligen kunna ingå i resvek-
3838: tiv·e sd·älvstyrelseområden böra enE1gt Lantda.gens åsikt
3839: större städ'er - gränstn angives förS<la.gsvis ·till 50,000 inne-
3840: våna!'le- biida särskiida så:dana.
3841:       Utövand•e av självstyreisemakten i Iän-et Limd•e s.ke vid
3842: Iänsting, oeh s•kulle re}lresenta.nterna ut.ses g'tlll'om prop•ortio-
3843: nella vai. La:gti<ma Iän8hn.g s·kulle sammanilräda åriigen,
3844: första gången på dag, som Ia.gcn 'bestämmer samt d.äreftf'r
3845: å da,g, som föregående Iänsting utsa•tt, och till •extra sam-
3846: manträd'lm und·er mclhntiden på ImUelse av länsutskott, där
3847: detta anser sammanträden vara av nöden.
3848:       I hetänkandet hehandlas ytterligare s:jälvstyrelseområ-
3849: denas •penningeförvaltning, vilken i likhet med kommunernas
3850: iänkes dheroende a.v statens, med självsiändi1g lhes.kaHnings-
3851: rätt o. s. v.
3852:       I samband med infö·ra•nd.et av d·essa s.iälvstyrelseomrilden
3853: p~pekar Lanida.gen nödvänd~gheten av länsförvaltningens
3854: omorganisation ocJh anger även riktningsli•nj•er härför, vilka
3855: i många a•vseenden på tillfredsställand·e sätt harmoni•era med
3856: s.iäl vstyrelsen.
3857:       SåSiom fram'haJlits anså•g Lantdagoen sj.älvs•ty.relse fö.r
3858: dylika större områden va·ra eH länge •kän1t behov. Detta vik-
3859: tiga behov har a:v orsaiker, som sammanhäll!ga med Finlands
3860: tidi•gare olyc'kli,ga politis~ka läge liksom många andra ej ännn
3861: kunnat bewktas.
3862:       Med hänsyn härtill hade det varit naturligt att, d•et fria
3863: Finlands reg·eri'rug vid u1ppg·örand-et av 'försla.g tili regerings-
3864: form för Finland ej allenast beaktat principen för själv-
3865: styr-else av större områclen utan även utvecklat ] 917 års
3866: Lantdags iuit.iat~v.
3867:       EmeUertid fin•na vi varken i clet r€!pubiikanska eUer mo-
3868: narkis.ka reg·e:rirugsforms.förslag-et nå,gon S'Oim lhäist antydan
3869: om, att ·hänsyn ta,gits tiH 19'17 års Lantda1g's. petition. Hela
3870: clen utomorclentli.gt vikti.ga själ.vstyreis-efrågan avfä·rdas i
3871: håcla la,g•försia1gen mecl en fmcla sålyda·nd<e mening: Genom
3872: Iag cbestäm~, på va·d sätt och i vilk•en omfattning meclcbor-
3873:                    I, 13. -   Nix, Oskar, y. m.                   89
3874: 
3875: g-erlig s1jälvsiyr-els•e Slkall tillämpas 'På större områden än
3876: ko:mmunerna.
3877:      :M:an :har vid upp!görandet av försla,gen u1pp.en:barlig-en ej
3878: i ringaste mån b-eaktat, att en s:jälvsty.relse, redan i d•en om-
3879: fattning 19 17 års Lantdags p€tition ang-er, i0ke i framtiden
3880:             1
3881: 
3882: 
3883: 
3884: kan genomföras utan bdydand-e ändringar i regmingsfor-
3885: mBn ooh att dessa änlddngar cndast med stor svårighet lnmna
3886: inpassas i ett regeringssystem, där stark eentralisation och
3887: ett underskattande av självstyrelseprincipens stora bety-
3888: dBls€ för en harmonis·k utv•eekling i framtiden ä•r genom-
3889: gåendB.
3890:      Ett demolkrati:sH styrelsesät.t kräiver en lå:nigtgå,ende de-
3891: eentralisation. I Iänder med oli:ka nationa1iteter och olikar-
3892: tad ibefo]kning är en sådan d ecentralisation ciundtgängli~.
3893:                                     1
3894: 
3895: 
3896: 
3897: D-en närvamnd€ tidens omvälvnin:gar i ide gamla stahsys·te-
3898: men V'isa, att ett cent,raliserat statsintress€ icke får häV'das
3899: i. konflikt med vida meiLbmgare,gmppers lycka ooh välfärd.
3900: Ett visst ikrav 1p:å s:jälvbestämningsrätt hava s.Mds·e sådana
3901: enheter a:v befolkning.en i €ll stat, vi:lka uta.;v förnts.ättni.ngar
3902: av va•re sig etncx_g-raf-i:slk, ekonomi1s'k -eller rent lokal nah:r
3903: ino:m vi-ssa områd!'n ibindas samman av ett ,gemensamt in-
3904: tress•e. I stat•ens infr.ess€ ibör det ligga, att giva sadana Olill-
3905:  rå:den en sii vid självstyrelse, som upprätthållandet av den
3906: gem'8llsamma staten tiUåier, ty ett tilldelanid,e åt dessa he-
3907:  folk·ningsenhet•er av en större an"]Ja'rt statsma;kt lbinder df'm
3908:  med de tillfreil.sstälda önskningarnas iband fastare vid den
3909: gemensamma statskrOIP!Jlen än det tvån~g, en mer centralis·erad
3910: statsmakt. såsom sådan 1kan ·utöva.
3911:      I 'beha.ktande hära,v s.ynes d~n ,lä.nens s,jälvstyrelse, var-
3912:  om 119117 års lantdag -p.etitionerat, iböra utv1dga•s. 8,iä1vsty-
3913:  relseområd,enas befogenheter kunna e.i i•ns'k,rän:kas tili npij1-
3914:  gifter 'huvudsa.kli.,g>en likartade m~d de äl'end·en, vilka. för
3915:  närvarande falla under :ktommunernas komTJetens d. v. s.
3916:  väs'8lltEgen ordnings- ooh husihållnings:mål. De nya s,iälv-
3917: styrelseornrå&ena, lböra erhålla en utöver fö·rvaltningsu-p'J)gif-
3918:  ter si,g sträc1mnde bef,ogenhet. en egen 'rätt a•tt stifta lag och
3919:  gtva förordningar gäHande för s.iälvstyrelseområdet. Till
3920: 90                I, 13. -   Itsehallintoalueista.
3921: 
3922: d·enna la1gstiftning rborde hänf.öras alla s&dana frågor, med
3923: avseende å vilka d·et loikala intresset 1bör anses tillkomma
3924: avgjmt företräde.
3925:      Det är givet, att överlåtelsen av sådana utvidgade bef.o-
3926: geuheter åt s.j.älvstyrrelseomvåd€1la pråJkalla inrättand€t inom
3927: d•em av lämpliga or.gan för he.Dogenhet·ernas utövning och
3928: att härvid så vitt möjligt förvaltning 'Oclh lagstiftning icke
3929: borde ankomma •på samma organ. En följd härav blir även
3930: en dec-entralisation av lagskiP'ning-en, så aH frågor, som reg-
3931: l€fas av },okal larg, i sista instans' aVJgöras av loka1a domsto-
3932: lar. Den statsmakt, som sålunda överlåtes tili självstyrel-
3933: seområdena, börr :få .kamktären a.v en egen rätt, vilk•en iek-e
3934: utan deras sarmtycke kan frånta1ga.s dem.
3935:      Genomförand-et av d•e synpu:nkter, här fram'hållits, på-
3936: kaHa självfallet motsvarande än!dringar i vår re.geringsform.
3937: främst bör sålunda d-en uppdelninrg av d•en lags.tiftande,
3938: ve11kstä1land·e och dömmand·e makten, den .f•öresla1gna. ut,vid-
3939: gade srj.älvstyrelsen förutsäUer, i regeringsrformen .genom-
3940: föras. Denna. självstyrdses .grundsats·er ihöra. srålunda fast-
3941: ställas innan reg-eringsformen s•lutli.gt formuleras.
3942:      Befolkningens sammanförande inom särsikilda förva lt-
3943: ningsområden har tidigare i allmänhet verkställts rent admi-
3944: nistrativt. I många fall har den administrativa indelningen
3945: i någon mån tagit hänsyn tili vissa. .samhö·ri.ghetstradition•er.
3946: Under tidigare .histori·~ka s'ked·en, då .kommunik~tionerna
3947: ännu voro myoket primitiva, var samhöri,ghets.känslan mel-
3948: lan hef·olknirugselementen inom olika d·elar av landet inte i
3949: a•lla fall i sådan ,grad uhecklad, att ej '8ll rent administrativt
3950: genomförd indelning i förva.ltningsområden s.kuHe kunna
3951: försvaras. I nä•rvarande ti.d och särskiH i Iänder moo en
3952: befolkning av olika nationalitet måste en på uteslutande ad-
3953: ministrativa föro11dnanden vilande •indelning ans•es mindre
3954: lärrn:plig. Lika ·olärmpligt är •emellerti:d d·et i de tidigare för-
3955: slargen till .regerill!gsform varlda syst-emet., att lantda.gens ma-
3956: .ioritet ska:ll a.vgöra, hnru indelningen ge111omföres. Lant-
3957: da.gen rkan nä:ppelirgen i detta avseende tillrkomma annan rätt
3958: än att bestämma de allmänna grundsatserna för €ll dylik
3959:                   I, 13. -   Nix, Oskar, y. m.                 91
3960: 
3961: ind.elning. För att en inddning av .ett lan:d i förvalt.nings-
3962: områd·en skall matsvara hefol•knin~gens beh'ov, måste den
3963: oviHkorhgen grun:da sig på en sådan ås•kådningsgemenSikap
3964: hos hefolknin.gen, att densamma sj.älv finner ind•elnin,gen
3965: naturhg ·och än'damå1s.enli•g. P.rincipidt erikännes även detta
3966: i Lant.dagens petitionsme:morial, .men huru en omreglering
3967: skall genomföras, b.eröres ej närma.re.            ·
3968:      Endast ett förfarand·e harmonierar 11ärutrinnan med doen
3969: moderna. utveckling.en, nämligen att .befol:kningen själv inom
3970: rle gränser med avseende å befolkningstal, vilka Lantdagen
3971: i reg·eringsf•ormen fasbtäUt, får g.enom omröstning besluta
3972: i detta a.vsencle. Gäller det därvid att omändra, förstora
3973: eller förminslm ett ti:di:gare administrativt förva.ltningsom-
3974: råde, är en sta.I1k kvali,Ecerad majoritet ino:m d·et områd·e, som
3975: besl•ut-er avskiljandet, en .självfaUen förutsättnim.g. Stad-
3976: ga·nden härom bö-ra s.ålunda in1gå i grundla.g.
3977:      Det har synts oss svenskar nödvändigt att framställn
3978: fordran på, att regeringsformen sikall inneh'ålla s. :k. nati•o-
3979: nella skyddsparagrafer, vilka emellerticl mer ell,er minclre stå
3980: främmande för en r·egeringsfo·Pms anda och m.ening. I ge-
3981: nomförandet av en självsty•rel:se utvecklad •på den .grund
3982:  1917 års Lantdag i petitionsbetänkandet lagt och med ovan
3983: angivna. normer för s.iälvförvaltningsområd•enas a.vgränsning,
3984: se vi. en utväg att lösa en v~ktig d-el av nati•onalitetsfnågan
3985:  och ska:pa en enheHi·g regeringsform. :M:ed d·en samlhörig-
3986: hets- och :gemensa•m:hetskänsla, so:m fjnnes ·på svens:kt håll,
3987: komma cl:e s•vens'1m hosättningsområd·ena. under sådant förhål-
3988: land.e helt säke.rt att bilda själ vst.yPelsrområden.
3989:      Gent.8mot en sådan lösniThg av nati·onalitdsfrågan kund~
3990:  a.nfö,ras, att även genom denna anordning i:eke obetydliga
3991: nationella minorit·et,er tbleve kvar inom flere självstyrelse-
3992:  områden. Faran för ett nationelt förtryck vore ,härmed .så-
3993: lun:da i·cke fuUst.ändigt undanröjd. Genom a·tt underlätta
3994:  smärre gränsområdens - delars av kommuner - öv+;rfö-
3995:  rande tili närgränsande, kunna dessa minorit·eter viss·erli1gen
3996: bdydligt förminsl,as och såhmda självstyrels·eområd.ena
3997:  göras mera enspråJkiga, 'men helt ensprå:kiga kunna endast
3998: 92                I, 13. -   Itsehallintoalueista.
3999: 
4000: få områden bliva. J ust i denna ornständi,ghet se vi ·emeHer-
4001: ti·d ett godt skydd rnot nat~onelt iförtryak, ty då vard·era na- ·
4002: tionaliteten kommer inorn andra självstyrelseområden att
4003: kvarlä.mna fra.gmenL är det aHd{)les U!P'Penihart, att rninori-
4004: teternas belhandling inom res·p. områden rkommer att på
4005: varanclra utöva ett sta·rkt infl;vtande. Den s.venska befolk-
4006: nin•gen lwmm€r v~sserhgen i så måtto att stanna i en og;vn-
4007:  samrnare ställning än den finska, att ele svenska minorite-
4008: trma särskilt i större inländska stäcler bliva rätt betydande.
4009:      Finner Lantdagen ·emellert~d, s·åsorn vi ta:ga. för giv·et,
4010: skäl föreligga, att i gruncllag fastställa vi.ssa ibestämmelser
4011: i förevarande avseend•e, kan intet clä•remot invändas, ty cles·sa
4012: bestämmels·er hava icke •karaktär a•v att sk.ydda. någon viss
4013:  nationali1.et mot den anclra, såsom anta.gen förtryoksre, så-
4014:  lunda rkastancle en sk•ug1ga på denna, utan avse frä:mst att
4015:  skapa bestämcla ,grundnorrner ,för !begagna-nd•et av lanclets
4016: båda S•PI'åk.
4017:      Vi 'rå såluntda. rpå ele •grunder sorn anföras i 19il7 års
4018:  Lantdags ofta, nämnda -P'eti<tionSJmemorial, vörclsamt anhålla
4019:  hos Lantcla,g~n, att Lantdargen ville hos Statsrådet anhålla
4020:  om att:
4021:                  Finlarruls nya regerin[Jisfdrm utarbeta.s med
4022:              beakta:nde av 1917 cins Lantdags petition om in-
4023:              förande av självrstyrelse i omrciden större än
4024:              kornmrunen, äv~tV.1!om
4025:                  a~t avgränsninaen av dess.a självstyrelseom-
4026:              råden grwndlagsenligt fastställes aenom folkom-
4027:              röstning enligt sådana narmer, dtt ett d~Jl'ilct
4028:              s.iiilvstyrd~eområde måste ;omfatta 'en befolkning
4029:               av minJst 50,000 mJant.iiCsskrivna innevånare, för
4030:              så vidt det icloe tidi.rtatre 1d.oör ie.tt särlskiZt admi-
4031:              m1stnativt område med m/mdre befolkning;ssiffra.
4032:      Helsingfors d-en 1:2 a1pril 19119.
4033: 
4034:          Oskar Nix.                       Edv. Helenelund.
4035:          Johan Broända.                   K. V. Åkerblom.
4036:          Hj. J. Procope.                  Georg von Wendt.
4037:                                                               93
4038: 
4039: I, 13. -   Anom. ehd. N :o 70.
4040:                                                      Suomennos.
4041: 
4042: 
4043: 
4044: 
4045:              Nix, Oskar, y. m.: Itsehallinnon voimaansaat·
4046:                 tamisesta knntaa laajemmilla alueilla.
4047: 
4048:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
4049:      Suomen Eduskunta hyväksyi vuonna 1917 yksimielisesti
4050: anomusehdotuksen itsehallinnon voimaansaattamisesta kun-
4051: taa laajemmilla alueilla.
4052:      Anomusmietinnössä huomautetaan tällaisten itsehallinto-
4053: alueiden tarpeellisuudesta ja suuresta merkityksestä sekä
4054: miten välttämätöntä on niiden edustuslaitosten saada pää-
4055: täutövalta sellaisissa kysymyksissä kuin maanviljelyksen
4056: ja muiden elinkeinojen kehittäminen, kulku- ja liikenneneu-
4057: vojen parantaminen, sivistyslaitosten perustaminen ja kan-
4058: nattaminen, säästöpankkien ja vakuutustoiminnan edistämi-
4059: nen, terveydenhoidon parantaminen sekä järjestyksen ja tur-
4060: vallisuuden ylläpitäminen ynnä muissa niihin verrattavissa
4061: tehtävissä.
4062:      Eduskunnan mielestä olisi itsehallintoalueet muodostet-
4063: tava läänin- eikä kihlakunnanjakoa silmällä pitäen. Kihla·
4064: knnnat ovat nimittäin niiksi sekä pinta-alansa että asukas-
4065: lukunsa vuoksi aivan liian pieniä ja niiden taloudelliset apu-
4066: lähteet liian niukat. Eduskunta huomauttaa edelleen ett'-
4067:  eivät kaikki läänitkään semmoisinaan sopisi itsehallinto-
4068:  aineiksi, koska niiden eri osilla ei aina ole sellaisia yhteisiä
4069:  harrastuksia, joita itsehallinto edellyttää. Läänien uudesti-
4070:  järjestäminen, jota tehtäessä kulkuneuvo-, liike- ja asutus-
4071:  olot on otettava huomioon, näyttää senvuoksi Eduskunnasta
4072:  tarpeelliselta.
4073:      Kun pienempäin kaupunkien sopisi yhtyä asianomaisiin
4074:  itsehallintoalueisiin, tulisi Eduskunnan mielestä suurempien
4075: 
4076: 
4077: 
4078: 
4079:  •
4080: 94               I, 13. -   Itsehallintoalueista.
4081: 
4082: kaupunkien- rajaksi ehdotetaan 50,000 asukkaan määrä-
4083: muodostaa erityisiä itsehallintoalueita.
4084:      Läänin itsehallintovallan käyttö olisi tapahtuva läänin-
4085: päivillä ja edustajat valittava suhteellisilla vaaleilla. Varsi-
4086: naiset lääninpäivät kokoontuisivat vuosittain, ensi kerran
4087: laissa säädettävänä päivänä ja sen jälkeen edellisten läänin-
4088: päiväin määräämänä päivänä, ja ylimääräisiin istuntoihin
4089: väliajoilla lääninvaliokunnan kutsumuksesta, milloin se kat-
4090: soo istunnot tarpeellisiksi.
4091:      Mietinnössä käsitellään edelleen itsehallintoalueiden ra-
4092: havarain hoitoa, joka, samoinkuin kuntain, suunnitellaan
4093: valtion rahavarainhoidosta riippumattomaksi, itsenäistä ve-
4094: rotusoikeutta käyttäväksi j. n. e.
4095:      Itsehallintoalueiden voimaansaattamisen yhteydessä huo-
4096:  mauttaa Eduskunta lääninhallinnon uudestijärjestämisen
4097:  tarpeellisuudesta ja esittää siinä mielessä myös suuntavii-
4098:  voja, jotka monessa katsannossa tyydyttävällä tavalla sopi-
4099:  vat yhteen itsehallinnon kanssa.
4100:       Niinkuin jo huomautettiin, piti Eduskunta tällaisille laa-
4101:  jemmille alueille m3rönnettävää itsehallintoa kauan tuntu-
4102:  neen tarpeen vaatimana. Tätä tärkeää tarvetta, samoinkuin
4103:  monia muita, ei syistä, jotka riippuvat Suomen aikaisem-
4104:  masta onnettomasta valtiollisesta asemasta, ole vielä voitu
4105:  tyydyttää.
4106:       'l'ähän nähden olisi ollut luonnollista, että vapaan Suo-
4107:  men hallitus laatiessaan ehdotusta Suomen hallitusmuodoksi
4108:   ei olisi ainoastaan ottanut varteen laajempain alueiden itse-
4109:  hallinnon periaatetta, vaan olisi myös kehittänyt 1917 vuo-
4110:   den Eduskunnan aloitetta.
4111:       Emme kuitenkaan löydä tasavaltalaisesta emmekä mo-
4112:   narkkisesta hallitusmuotoehdotuksesta minkäänlaista viit-
4113:   tausta siihen, että 1917 vuoden Eduskunnan anomukseen
4114:   olisi huomiota kiinnitett-y. Koko itsehallinnon erinomaisen
4115:   tärkeästä kysymyksestä suoriudutaan yhdellä ainoalla näin-
4116:   kuuluvalla lauseella: Lailla määrätään, millä tavoin ja
4117:   kuinka laajalti kansalaisten itsehallintoa on sovitettava kun-
4118:   tia suurempiin hallintoalueisiin.
4119:                   1, 13. -   Nix, Oskar, y. m.                 95
4120: 
4121:      Ehdotuksia laadittaessa ei ilmeisesti ole vähimmässäkään
4122: määrässä pidetty si'lmällä sitä, ettei itsehallintoa, ei edes niin
4123: laajaa kuin 1917 vuoden Eduskunta anomuksessaan esittää,
4124: voi tulevaisuudessa panna toimeen tekemättä melkoisia muu-
4125: toksia hallitusmuotoon ja että nämä muutokset voidaan ai-
4126: noastaan vaivoin sovitella sellaiseen hallitusjärjestelmään,
4127: jossa voimakas keskitys ja sen suuren merkityksen vähäksy-
4128: minen, joka itsehallintoperiaatteella on vastaiselle sopusuh-
4129: taiselle kehitykselle, ovat kauttaaltaan havaittavissa.
4130:      Kansanvaltainen hallitustapa vaatii pitkällemenevää
4131: keskityksen estämistä, desentralisatsioonia. Maissa, joissa
4132: asuu eri kansallisuuksia ja erikaltaista väestöä, on sellainen
4133: desentralisatsiooni välttämätön. Nykypäivinä vanhoissa val-
4134: tiojärjelmissä tapahtuneet mullistukset osoittavat, että keski-
4135: tettyä valtioetua ei saa ylläpitää vastoin laajain kansalais
4136: ryhmäin onnea ja menestystä. Jokin itsemääräämisoikeu-
4137: den vaatimus on valtiossa aina sellaisille kokonaisuuden
4138: muodostavilla väestöryhmillä, joita, kansatieteellisten, talou-
4139: dellisten tai suorastaan paikallisluontoisten edellytysten pe-
4140:  rusteella, määrätyillä alueilla sitoo toisiinsa jokin yhteinen
4141:  harrastus. Täytyy olla valtion edun mukaista antaa sellai-
4142: sille alueille niin laaja itsehallinto, kuin yhteisen valtion
4143:  pystyssäpysyminen voi haitatta sallia, sillä myöntämällä
4144:  näille väestöryhmille enemmän osuutta. valtiovaltaan sido-
4145:  taan ne tyydytettyjen toivomusten siteillä kiinteämmin yh-
4146:  teiseen valtioruumiiseen kuin sillä pakolla, jota keskitetympi
4147:  valtiovalta sellaisenaan voi käyttää.
4148:      Tähän katsoen näyttää sitä läänien itsehallintoa, josta
4149:  1917 vuoden Eduskunta teki anomuksen, olevan laajennet-·
4150:  tava. Itsehallintoalueiden toimivaltaa ei voida rajoittaa teh-
4151:  täviin, jotka pääasiallisesti olisivat tätä nykyä kuntain toimi-
4152:  piiriin kuuluvain asiain luontoisia, s. o. olennaisesti järjes-
4153:  tys- ja talousasioihin. Uusien itsehallintoalueiden tulee
4154:  saada hallintotehtäväin yli ulottuva toimivalta, oikeus sää-
4155:  tää alueella voimaantulevia lakeja ja antaa samanluontoisia
4156:  asetuksia. Tähän lainsäädäntöön olisi pantava kuulumaan
4157:  kaikki sellaiset asiat, joiden suhteen paikallisedun pitää
4158:  saada ratkaiseva etusija.
4159: 96              I, 13. -   Itsehallintoalueista.
4160: 
4161:      Kun tällainen laajennettu toimivalta annetaan itsehal-
4162: lintoaluei1le, niin siitä aiheutuu, että niihin on perustettava
4163: sopivia elimiä tätä toimivaltaa käyttämään; mikäli mahdol-
4164: lista, ei silloin hallinto ja lainsäädäntö saisi joutua saman
4165: elimen huostaan. Seuraukseksi tästä tulee myös lainkäytön
4166: desentralisatsiooni, niin että paikallislain järjestettävissä
4167: olevat asiat joutuvat viime asteessa paikallisten tuomio-
4168: istuinten ratkaistaviksi. Sen valtiovallan, joka niinmuodoin
4169: annetaan itsehallintoalueille, tulee saada oman oikeuden
4170: luonne, jota niiltä ei voida riistää niiden omatta myönnytyk-
4171: settä.
4172:      Tässä esitettyjen näkökohtain perillesaattamisesta aiheu-
4173: tuu tietenkin vastaavia muutoksia hallitusmuotoomme. Etu-
4174: kädessä on se lakiasäätävän, toimeenpanevan ja tuomitsevan
4175:  vallan jako, jota ehdotettu itsehallinnon laajennus edellyt-
4176: tää, saatava hallitusmuodossa aikaan. Itsehallinnon periaat-
4177: teet on siis vahvistettava, ennenkuin hallitusmuodolle anne-
4178: taan lopullinen muotonsa.
4179:      Erinäisillä hallintoalueilla on väestön ryhmittäminen ai-
4180: kaisemmin toimitettu yleensä puhtaasti hallinnollisesti. Mo-
4181:  nessa tapauksessa on hallinnollinen jako jossakin määrin
4182:  ottanut huomioon erinäisiä yhteenkuuluvaisuustraditsioo-
4183:  neja. Varhemmissa historiallisissa vaiheissa, jolloin kulku-
4184:  neuvot vielä olivat sangen alkeelliset, ei kansanainesten yh-
4185:  teenkuuluvaisuudentunne ollut eri osissa maata aina siksi
4186:  kehittynyt, ettei puhtaasti hallinnollisesti toimitettua hal-
4187:  lintoaluejakoa olisi käynyt puolustaminen. Nykyaikana ja
4188:  varsinkin maissa, joissa elää eri kansallisuuksiin kuuluvaa
4189:  väestöä, täytyy pelkästään hallinnollisiin määräyksiin no·
4190:  jautuvaa jakoa pitää vähemmän sopivana. Yhtä sopimaton
4191:  on kuitenkin aikaisempiin hallitusmuotoehdotuksiin valittu
4192:  järjestelmä, että eduskunnan enemmistö ratkaisee, miten jako
4193:  on toimitettava. Eduskunnalla voi tässä suhteessa tuskin
4194:  olla muuta oikeutta kuin määrätä tuollaisen jaon yleiset
4195:  periaatteet. Jotta maan jakaminen hallintoalueisiin vastaisi
4196:  väestön tarpeita, täytyy se ehdottomasti perustaa sellaiseen
4197:  väestön katsomuksen yhtäläisyyteen, että se itse pitää
4198:                   1, 13, -   Nix, Oskar, y. m.                 97
4199: 
4200: jakoa luonnollisena ja tarkoituksenmukaisena. Periaatteelli-
4201: sesti tämä myönnetäänkin Eduskunnan anomusehdotuksessa,
4202: mutta miten uudestijärjestely toimitetaan, siihen ei lähem-
4203: min kajota.
4204:       Ainoastaan yksi menettelytapa on tässä kohdin sopusoin-
4205: nussa nykyaikuisen kehityksen kanssa, nimittäin että väestö
4206: itse niissä asukasmäärien rajoissa, jotka Eduskunta hallitus-
4207: muodossa vahvistaa, saa äänestämällä päättää tässä suh-
4208: teessa. ,Jos silloin tulee kysymykseen aikaisemman hallin·
4209: nollisen hallintoalueen muuttaminen, suurentaminen tai pie-
4210: nentäminen, on suuri määräenemmistö, joka on saatava erot-
4211: tamisesta päättäväliä alueella, luonnollinen edellytys. Tätä
4212: ta rkoittavain säännösten tulee siis sisältyä perustuslakiin.
4213:       Meistä ruotsalaisista on näyttänyt tarpeelliselta esittää
4214:  vaatimus, että hallitusmuodon pitää sisältää n. s. kansallisia
4215: turvapykäliä, jotka tosin ovat enemmän tai vähemmän
4216: vieraita hallitusmuodon hengelle ja tarkoitukselle. Sellai-
4217:  :-ien itsehallinnon toimeenpanossa, jota kehitetään 1917 vuo-
4218:  den valtiopäiväin anomusmietinnön laskemalla perustalla ja
4219:  jossa yllämainitut normit itsehallintoalueiden rajoista on
4220:  otettu varteen, näemme keinon miten ratkaista tärkeä osa
4221:  kansallisuuskysymystä ja luoda yhtenäinen hallitusmuoto.
4222:  Sen yhteenkuuluvaisuuden- ja yhteisyydentunteen vuoksi,
4223:  jota ruotsalaisella taholla on olemassa, tulevat ruotsalaisten
4224:   asumat alueet näissä oloissa varmaan mnodostarna'an itse-
4225:  ha llintoalueita.
4226:        Täl1aista kansallisuuskysymyksen ratkaisua vastaan voi·
4227:  taisiin huomauttaa, että näinkin järjestettäessä jäisi usei-
4228:   hin itsehallintoalueisiin vielä melkoisia kansallisia vähem-
4229:   mistöjä. Kansallisen sorron vaaraa ei siis saataisi täydelleen
4230:   poistetuksi. Helpottamalla pienehköjen raja-alueiden --
4231:   kunnan osain - siirtämistä lähialueisiin voidaan näitä vä-
4232:   hemmistöjä tosin tuntuvasti pienentää ja niinmuodoin tehdä
4233:   itsehallintoalueet yksikielisemmiksi, mutta tykkänään yksi·
4234:   kielisiksi saattavat vain harvat alueet jäädä. Juuri tässä
4235:   seikassa näemme me kuitenkin hyvän turvan kansallish
4236:   sortoa vastaan, sillä kun kumpikin kansallisuus jättää toi-
4237:                                                            7
4238: 98               I, 13. -   Itsehallintoalueista.
4239: 
4240: siin itsehallintoalueisiin rippeitä, on aivan ilmeistä, että vä-
4241: hemmistöjen asianomaisilla alueilla saama kohtelu tulee voi-
4242: makkaasti vaikuttamaan toisiin. Ruotsalainen väestö jou-
4243: tuu tosin sikäli epäedullisempaan asemaan kuin suomalai·
4244: nen, että ruotsalaiset vähemmistöt varsinkin suuremmissa
4245: sisämaakaupungeissa tulevat olemaan aika huomattavat.
4246:     Jos kuitenkin Eduskunta näkee, niinkuin pidämme sel-
4247: vänä, olevan syytä panna perustuslakiin erinäisiä mää-
4248: räyksiä esilläolevasa suhteessa, ei sitä vastaan ole mitään
4249: huomauttamista, sillä nämä määräykset eivät ole senluontoi-
4250: sia, että niillä suojattaisiin määrättyä kansallisuutta toi-
4251: selta, muka sortavalta, heittämällä siten varjo tämän jälkim-
4252: mäisen päälle, vaan tarkoittavat etupäässä määrättyjen pe-
4253: rusnormien luomista maan kumpaisenkin kielen käyttämistä
4254: varten.
4255:     Saamme siis niillä perusteilla, jotka esitetään 1917 vuo-
4256: den Eduskunnan useinmainitussa anomusehdotuksessa, kun-
4257: nioittavasti anoa, että Eduskunta tahtoisi Valtioneuvostolh
4258: anoa,
4259:                   että Suomen uusi hallitusmuoto laaditaan ot-
4260:               tamalla huomioon 1917 vuoden Eduskunnan ano-
4261:              mus itsehallinnon voimaansaattamisesta knntaa
4262:               laajemmilla alueilla, sekä
4263:                   että näiden itsehallintoal·ueiden rajat vahvis-
4264:               tetaan per-ustuslain m1tkaisesti sellaisten pm·us- '
4265:               teiden mukaan toimiteltavalla kansanäänestyk-
4266:              sellä, että måinitnnlaisen itsehallintoalneen tulee
4267:              käsittää vähintään 50,000 henkikirjoihin meddt-
4268:               tyä asukasta, ellei se jo entuudesta ole erityisenä
4269:               pienernpiväestöisenä hallinnollisena alueena.
4270: 
4271:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1919.
4272: 
4273:       Oskar Nix.                    Edv. Helenelund.
4274:       Johan Broända.                K. V. Åkerblom.
4275:       Hj. J. Procope.               Georg vou Wendt.
4276:                          ••           ••
4277: VALTIOPAIVAT
4278:               1919
4279: 
4280: 
4281:         LIITTEET
4282:                   II
4283: VAI!l'IOVARAINVALIOKUNTAAN L.AHE-
4284:  'rE'l'Y'l' EDUSKUN'I'AESITYKSET JA
4285:        ANOMUSEHDOTUKSET
4286: 
4287: 
4288: 
4289: 
4290:             HELSINKI 1919
4291:       Vt\J/l'IONEUVOSTON KI&TAPAJNO
4292:                     A.
4293: 
4294: Verotuslaitoksen uudistamista koskevia edus-
4295:     kuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
4296:                                                            103
4297: 
4298: II, 1. -   Edusk. esit. N :o 10.
4299: 
4300: 
4301: 
4302: 
4303:               Juutilainen, Antti, y. m.: Ehdotus laiksi S'aur·
4304:                  ten maaomaisuuksien verottamisesta.
4305: 
4306: 
4307: 
4308:                 S u o m e n E d u s k u n n a l l e.
4309: 
4310:     Viitaten v. 1917 ensimäisillä valtiopäivillä tehdyn esi-
4311: tysehdotuksen N :o 16 (Liitteet II, siv. 25-30) perustelui-
4312: hin, kuitenkin sillä muutoksella, että siinä ehdotettu vero-
4313: tus alkaisi jo 500 hehtaarin pinta-alasta, ehdotamme,
4314: 
4315:                  että eduskunta hyväksyisi ja vahvistaisi
4316:               seuraavan lakiehdotuksen:
4317: 
4318: 
4319: 
4320: 
4321:                              Laki
4322:            'Suurten maaomaisuuksien verrottamisesta.
4323: 
4324:                                 1 §.
4325:     Yhtiö, yhdistys, osuuskunta taikka yksityinen, joka
4326: omistaa maata enemmän kuin 500 hehtaaria, maksaa val-
4327: tiolle veroa vuosittain seuraavasti:
4328: 104     II, 1. -   Suurten maaomaisuuksien verottaminen.
4329: 
4330:       Tilusten yhteenlasketun pinta-alan ollessa
4331:    500- 1,000 hehtaaria on vero hehtaarilta Smk. -:10
4332:  1,001- 2,000     ,      , ,         ,       , -:25
4333:   2,001- 3,000    ,      , ,                 , -:50
4334:  3,001- 4,000     ,      , ,        ,"       ,    1:-
4335:  4,001- 5,000     ,      ,. ,       ,        ,    2:-
4336:  5,001- 7,000     ,      , ,        ,        ,    3:-
4337:  7,001-10,000            ,          ,        ,    4:-
4338: 10,001-20,000     ,      , ,"       ,        '~
4339:                                                   5:-
4340: 20,001-30,000     ,      , ,        ,        ,    7:-
4341: :30,001-40,000    ,      , ,        ,        ,    8:-
4342: 40,001-50,000     ,      , ,        ,        ,    9:-
4343:      yli 50,000         ~'
4344:                                    ,             10:-
4345:                          "                         "
4346: 
4347:                            2 §.
4348:     Saman omistajan tilat ja tilanosat koko maassa laske-
4349: taan yhteen ja näin saatu kokonaispinta-ala verotetaan.
4350: 
4351: 
4352:                                3 §.
4353:     1 § :ssä mainitusta verosta ovat kuitenkin vapaat:
4354:     a) yksityinen, joka itse tilalla asuen viljelee tilaa kuin
4355: myöskin sen kanssa välittömässä yhdysviljslyksessä ole-
4356: vaa toista tilaa;
4357:     b) maanviljelyksen ja sen sivuelinkeinojen harjoittamista
4358: varten maamiesten perustamat osuuskunnat;
4359:     c) maanviljelijäin omistamat jakotoimituhissa jätetyt
4360: y hteismetsät.
4361: 
4362:                               4 §.
4363:     ,Jos tila tai tilanosa on annettu vuokralle ja vuokrakir-
4364: jassa on ehto, että vuokramiehen on maksettava kaikki ti-
4365: lalta menevät ulosteot, on tässä säädetty vero silloinkin
4366: tnollaisesta ehdosta huolimatta maanomistajan suoritettava,
4367: ilman että hän saa sitä periä takaisin vuokramieheltä.
4368:              II, 1. -   Juutilainen, Antti, y. m.        105
4369: 
4370:                           5 §.
4371:    •J Ös joku petoskaupan perustalla, väärin ilmoittamalla
4372: tahi muuten tahallisesti antaa verotusta vahingoittavia tie-
4373: toja, verotetaan kaksinkertaisesti.
4374: 
4375:                             6 §.
4376:    Valtioneuvoston asiana on antaa tämän lain toimeen-
4377: panosta ja sovellnttamisesta lähemmät määräykset.
4378: 
4379:                          7 §.
4380:    Tämä laki astuu v01maan -        -   -   -   -
4381: 
4382:    Helsingissä, huhtikuun 11 päivänä 1919.
4383: 
4384: 
4385:         Antti J uutilainen.   J. P. Kokko.
4386:         Pekka Saarelainen.    Simson Pilkka.
4387:         Edvard Takkula.       Milrko Luopajärvi.
4388:         Kusti Arffman.        J. G. Ryynänen.
4389:         A. 0. Wuorimaa.       Ari Pitkänen.
4390:         Aarne Pesonen.        August Raatikainen.
4391:         Juho Niukkanen.       Lauri Perälä.
4392:         J. A. Heikkinen.      Janne Koivuranta.
4393:         Albin liianner.       Bertta Pykälä.
4394:         Jaakko Loukko.        Juhani Leppälä.
4395:         .Mikko Piitulainen.   Jaakko Loppi.
4396:         Yrjö Pesonen.         Eero Hahl.
4397:         Vilklm Joukahainen. Vihtori Vesterinen.
4398:                     P. W. Heikkinen.
4399: 106
4400: 
4401: II, 2, -   Anom. ehd. N :o 10.
4402: 
4403: 
4404: 
4405: 
4406:              Torppa, Juho, y. m.: VerotusVaitoksern uudista-
4407:                 miS>esta.
4408: 
4409: 
4410:                S u o m e 'n E d u s k u n n a ll e.
4411:      Jo 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä eduskunta !käsitteli
4412: v~erotuslaitoksen   uudistamista ja päMti a,nomuksen, jonka
4413: ponsi kuului:
4414:      ,että Hallitus viipymättä valmistaisi selvityksen nykyi-
4415: sissä verotusoloissamme vallitsevista, puutteista ja laatisi eh-
4416: dotuksen. ,niid·en poistamisesta sekä uuden, oi'keudenmukai-
4417: semman ja. valtion tarpeiden lisääntymistä tyydyttävän ve-
4418: rojärjesbelmä'n aikaansaamisesta; sekä
4419:      että Eduskunnalle annettaisiin armollinen esitys asiasta,'',
4420:      Perusteluissa la.usui eduskunta: ,Ne uudet verotusmuo-
4421: <lot, jotka, silloin näyttävät ·ensi sijassa tulevan kysymyk-
4422: seen, ovat yleinen progressiivinen tulov,ero, ja sitä täyden-
4423: tävä varallisuusvero, sekä peri<ntövero, jonka ohessa tupaikan
4424: verotuksesta voitanee saada lisätuloja. valtiolle, joko tupa.kka-
4425: monopolin tai aksiisijärjesielmän muodossa".
4426:      Tämän. johdosta hanitus asettiki·n a.sia,n bikinipuolista
4427: tut1kimusta ja ehdotuksen valmistamista varten n. k. valtion
4428: verokomitean ja antoi komitealle myöskin toimeksi valmis-
4429: taa ehdotus uudeksi kunnallisverolaiksi.
4430:      Komitean jäsenet, tuoma,ri Väinö Tanne; ja ma:isteri
4431: Väinö Vuolijolki, saivat omasta pyynmöstään vapauden komi-
4432: tean jäsenyydestä heti työn alussa,. Muuten ryhtyi komitea
4433: heti ottamaan selkoa ·verotuslai,sta paitsi oma,ssa maa,ssa
4434: myöskin useimmissa Euroopan maissa, saadakseen itselleen
4435: kuvan maallemme soveltuvasta, verojärjest~elmä,siä. Täten
4436: hankittu tilasto osoitti verotusolomme epätasaiseksi ja yksi-
4437: puoliseksi, vieläpä sii~hen määrään, että lähes puoli maassa
4438:                  II, 2. -    Torppa, Juho, y. m.                107
4439: 
4440: ol-evasta pääomasta oli valtion suoranaisen veroituksen ulko-
4441: -puolella.
4442:     Tämän ainehiston pohjaHa komitean olisi pitänyt ry<htyä
4443: varsina1sta työtään jatkamaan, vaan silloin komiteassa nos-
4444: tettiin kysymys sen hajautumisesta, joka tulikin päätökseksi
4445: 7 ää.nellä 3 vastaa,n. Hallitus antoikin ;kauniisti er·okirjan
4446: komitean jäsenille ja verotuslait·oksen uudistamista koskeva
4447: kysymys edelleen on nukuksissa. Tämä on yksi surullin-en
4448: kuva siitä välinpitäJmättömyydestä, miten meillä suhtaudn-
4449: ta•an tärkeisiin, sanokaamme tärkeimpiin uudistuskysymyk-
4450: snn.
4451:      Kun Hallituksen taholta. ei vieläkään ole EduskunnaUG
4452: annettu esitystä asiassa, niin on pa.kko 1kysymyksBn alkaa
4453: uudelleen eduskunnan kautta. Tämä tosin tuntuu luonnotto-
4454: malta, vaan muuta tietä!hän ei edustajilla· ol•e käyt·ettävämä,
4455: ja kun kysymys muuten. on erinoma.isen tärkeä ja vaikuttaa
4456: syvälti valtion ja kuntien taloudelliseen asema.an, sen vuoksi
4457: sitä ei voi jättää sillen.sä. Nykyään ta.rvitse-c valtio ja. kun-
4458: na•t runsaasti va.roja ja 1käytätnnössä olevan järjestelmän no-
4459: jalla ei saavuteta mahdollisimman tasaista ja. samalla. riittä-
4460: vää tuloa valtiolle ja kunnille. Sen vuoksi on täydellinen
4461:  uudistus valtion- ja kunnallisen veroituksen alana ta.rpeen.
4462:     Edellä olevaan viiiat·en pyy·dämme kunnioittaen ehdottaa
4463:                  että Edttskunt:a pää-ttäisi velvoittaa Hal'l~tuk­
4464:             sen kiiTetellisesti toae.u•ttami(1(J}n jo vuonnla 1908
4465:             l ehclyn pilätöksB!n esityksen vailrnisha,mi<&stla edus-
4466:             kunnalle        oikeuwenmuk'l.m:semman   verojärjest.el-
4467:              män aikaansaamiseks'i.
4468:     Helsill!gissä huhtikuun 12 11äivänä 1919.
4469:       Juho Torppa.                    K. E. Linna.
4470:       A. Fränti.                      J. Kaskinen.
4471:       T. Heimonen.                    W. K. Särkkä.
4472:       l\f. Kekki.                     Aug. Hämäläinen.
4473:       Rope Kojonen.                   Elias Sinklro.
4474:       Matti Valkonen.                 K. V. Wuokoskt
4475:       Mandi Hannula.                  Kustaa Ruuskanen.
4476:       Heikki Ritavuori.               Ilmari Auer.
4477: 108
4478: 
4479: II, s. -   Anom. ehd. N :o 13.
4480: 
4481: 
4482: 
4483: 
4484:              J{askinen, J.: Muu,toksi,sta z,akiin leimaverosl;a.
4485: 
4486: 
4487:                      E d u s k u n n a ll e.
4488:      Osa,keyhtiömuoto on 'lräyiänn·öllisyyden ja yksinkert~i­
4489: suutensa vuoksi viime aik·oina, saavuttanut yhä suurempaa
4490: käytänitää yleis:hyödyllistEJl tarikoitusten saavuttamiseksi
4491: käytettynä orga.nisa.honimuotona. On perustettu osa:lreyh-
4492: tiöitä koulujen ja korkea.koulujen ,perustamista ja ylläpitä-
4493: mistä va,rten, sairaaloiden rakentamista. ja. voimassa,pitämistä
4494: va.rten, tukemaan tea<Heriyrityksiä ja muuten kan.nattamaa.n
4495: kansanvalistus- ja muita yleishyödyllisiä tarkoituksia. Voi-
4496: massao] eva laki leima,verosta ei aseta tällaisia yhtiöitä lei-
4497: maveron suorittamiseen nä:hden lainkaan toiseen asemaa1n
4498: kuin puhtaasti taloudellisia tarkoitusperiä ajavia osakeyh-
4499: tiöitä!, vaan on tällaistenkin yhtiöiHen leimaverona suoritet-
4500: ta.va samat monasti tavaUista !korkeammat leimaveromäärät
4501: kuin: mitä muilta. y!hti,öiltä kann.etaa·n. Muutenkaan ei leima-
4502: verolaki riittävästi myönnä va.pautuksia veronsuorittami-
4503: sesta sellaisissa :tapauksissa, joissa sellainen maksavan yri-
4504: tyksen yleishyödylliseen laatuun nä1hden olisi suotavaa. Nä-
4505: mät tälla.iset kork•eat leima,verot muodostavat yleis,hyödyl-
4506: hstä tarkoitusta tavotteleville, usein muut-enkin ekonoomi-
4507: sissa vaikeu•ksissa toimi ville yrityksille melkoisia ja usea•sti
4508: varsin msittavia meno-eriä. Tähän nähden rohkenen ehdot-
4509:  taa Eduskunnalle Hallitukselta anottavaksi
4510: 
4511:                  että I-laillitus valm,istltMa.i&i ·voimassaolevaan
4512:              lakiin lle:imaverosta mwutoksia siihen sutunt1man,
4513:              että yleishyödyllisiä tarkoituks~a palvelevai
4514:                II, 3. -   Kaskinen, J.                  109
4515: 
4516:        os>akeyhliöt ja muut yritykset en!JM.tä ~aJaje-rn­
4517:        nuJJSsa määrässä vapawtettaisiin leimameron suo-
4518:        rittamisest•a.
4519: 
4520: Helsingissä, huhtikuun 16 päivänä 1919.
4521: 
4522: 
4523:                                          J. Kaskinen.
4524: 110
4525: 
4526: II. 4, -    Anom. ehd. N :o 12.
4527: 
4528: 
4529: 
4530: 
4531:               Luopajärvi, ~Iikko, y. m.: lVIaanarvon ansiotonta
4532:                   kohoarnisfJa koskevan verotuksen ·aJil~C~Xtnsaa­
4533:                   misesla.
4534: 
4535: 
4536:                 S u o m e n E d u s k u n n a l l e.
4537: 
4538:     Vuoden 1917 e•nsimäisill-e valtiopäiviH-e jättämässämme
4539: an•omusehdotuksessa oleviin perusteluihin (Liitteet II, N :o 8)
4540: viitaten ehdotamme Edushmnan päätettäväksi,
4541: 
4542:                    että Hallitus jät·täisi asl1amtlurotevien henkilöi-
4543:               den ZaladiUav,aksi ehdotuksen ansiotonta matamar-
4544:               von kohoandsta koskev·wn verotuksen aikärmsraa-
4545:               tml'!esta rn.eiditn rn·aJa:ssa.mme; ja
4546:                    ottä tärnä ehdotus mahdollisimman pian jiit!et-
4547:               täisiin Eduskunnalle.
4548: 
4549:       Helsingissä 14 päivänä •huhtikuuta 1919.
4550: 
4551: 
4552:            Mikko Luopajärvi.         Albin Manner.
4553:            P. W. Heikkinen.          Santeri Alldo.
4554:            Juhani Leppälä.           J. G. Ryynänen.
4555:            Edvard 'f1akku1a.         Vihtori Vesterinen.
4556:            I~auri Perälä.            Ari Pitkänen.
4557:                         Kustavi Elovaara.
4558:                                                               111
4559: 
4560: II, "· -   Anom. ehd. N :o 9.
4561: 
4562: 
4563: 
4564: 
4565:              Kojonen, Rope, y. m.: Valt,ion tupakh;amonopo-
4566:                 lin tofewttamisetsta.
4567: 
4568: 
4569:                S u o m e n Ed u s k u n n a 11 e.
4570: 
4571:     Paraillaan koossa olevalla eduskunnalla tulee olemaan
4572: raslma•na huol-ena, mistä saada ta.rpeelliset tulot vaHion mo-
4573: ninaisiin menoi,hin. Yksi sellainen verotusesine, josta vo\-
4574: daan saa,da entistä runsaampia tuloja, on tupaikka. Teihok-
4575: kain keino tupakan verottamiseksi on se, että tupa'kan val-
4576: mistus ja. kauppa otetaan vaHi. on monopoliksi, kuten on jo
4577: tehty kokon:aan tai osittain 11 Euroopan valtiossa, m. m.
4578: Ranskas~~a ja. Ita,lia,ssa. Miten pa]j,m enemmän monopolitiehi
4579: voidaan tupakasta saada tuloja valtiolle, siitä esitettäköön
4580: muutama numero.
4581:     V. 1916 tuotiin Suomeen raakatupakkaa 6,780,000 kg,
4582: josta valtio sai tullituloja 4,742,627 marh:lkaa, eli siis vajaan
4583: 70 p. 'kilolta. Tupa.kkamonopolin maissa Ran~kassa ja Ita-
4584: liassa sai va.Jtio samana vuonna tuloja yhdeltä kilolta raaka-
4585: tupakkaa 9:41 ja 10:80, joten si• ed·ellisessä maassa kertyi
4586: 13 ja. jälkimäisessä 15 k-ertaa enemmän kuin Suomessa tuloja
4587: va1ti·ol1e samalta tupakkamäärältä. Ranskaa ·vwstaa vissa
4588: oloissa olisi Suomi v. 1916 niinmuodoin saanut tupakkamono-
4589: polil1a tuloja •noin 62 milj. mk. ja Iblian mon01polin mukai-
4590: sissa oloissa 71 milj. m'lL
4591:     Äskettäin käytäntöön otetussa tullitaksa.ssa on raakatu-
4592: pa'lmn tulli nostettu 8 markkaan kilolta, joten valtion tulot
4593: tästä tavamsta - •ed2llyttäen, että tuonti pysyy jotenkin
4594: entisen suuruisena - nousevat noin 38 milj. ma,rkka.a.n·, eli
4595: 112           II, 5. -   Valtion tupakkamonopoli.
4596: 
4597: siis vähiin enemmän kuin puolc•en siitä, mitä monopoli -:~rtiissä
4598: ma,issa. tuottaa samalta tupakkamäärältä. Mutta kun rahan
4599: arv,o on laskenut ja, savukkeiden käyttö tulee yhä yleisem-
4600: mäksi, niin tulisi monopoli meillä tuottamaan enemmän 'kuin
4601: ka,ksi k<ertaa niin paljon kuin tulli.
4602:      Sen li,säksi, että tupak<kamonoJ1oli lisää valtion tuloja, on
4603: sillä muitakin hyviä puolia. Kun valtio harjoittaa tupaklw-
4604: t-eollisuutta, niin lakkaava't tupakkatuotteid-en väärenn,vkset.
4605: Valtio pitää myö~kin tarpeellista huolta tupa,kkatehtailtcn
4606: työväen terveydelJ isistä oloista. Tupmkkatehtaitten työläi-
4607: sistä on 84.5 % naisia, joista 70 ;fo kuolee keuhkotautiin.
4608: Kun valtio ottaa' tu;pakka•kaupan monopolikseen, niin pitää
4609: se silloin huo]e,n myöshin siitä, ett.2i tupakkaa myydä ala-
4610: ikäisille, mikä on tärkeää sekä kasvatuksen että rotutervey-
4611: d,en kannalta.
4612:      V. 1908 lä,hetti Hallitus kaksi henkilöä u]komai1le tutki-
4613: maan tupakkaverotusolo.ia. Seuraa,vana vuonna ilmestyi tä-
4614: män lä,hetyst.tin työn tuloksena julka.isu: ,Tupakkakysymys.
4615: havaintoja Saksasta, ltävalta-Unlwrista, Romaniasta, Bnl-
4616:  gariasta, Serbiasta ja Sveitsistä". Viitaten tähän ynnä ylem-
4617: ]Jänä esitettyihin näfuökohtiin anomme kunnioittaen,
4618:                  että Halli·tus ensi t{t{J).','S<a ryhtyisi toirnenpiJtei-
4619:              siin valition   tnpakkarnonopolin tof.e<wf)tmni,rj.eksi
4620:              Sttorn,essa.
4621: 
4622:       Helsingissä ~huhtikuun 11 päivänä 1919.
4623: 
4624: 
4625:           Rope Kojonen.                    Aug. Hämäläinen.
4626:           Mandi Hannula.                   Paul Tbuneberg.
4627:           K. V. Wuokoski.                  Matti Valkonen.
4628:                                                                   113
4629: 
4630: 
4631: II, 6, -   Anom. eh,d. N :o 8.
4632: 
4633: 
4634: 
4635: 
4636:              Kärki, }'., y. m.:       Valtion tupakkamonopolin
4637:                  toteuttlamise.sta.
4638: 
4639: 
4640:                S u o m e n Ed u s k u n n a ll e.
4641:     Viitaten 1917 ·toisille valtiopäiviUe jäiietyn 'Valtion tu-
4642: pakkamonopolin toteut•tamista koskevaa:~ a•nomusB'hdotuksen
4643: N :o 91 (Liitt.eet II siv. 25-27) perusteluihin pyydämme
4644: E,duskuntaa päättämään,
4645:                  että HaUiit!IM ki~'reellisesfJ.i ryhtyiJsi 'toimenpi-
4646:              pei!siin ViaJltion tupakk1amonopolin tafJeutt<amiseksi
4647:              SuomesS'a.
4648: 
4649:     Helsingi'Ssä hUihtikuun 12 p :nä 1919.
4650: 
4651: 
4652:        Frans Kärki.           Kyösti Kallio.
4653:        Wäinö Selander.        Vihtori Vesterinen.
4654:        Simson Pilkka.         Janne Koivuranta.
4655:        Aarne Pesonen.         Edvard Takkula.
4656:        Bertta Pykälä.         P. W. Heikkinen.
4657:        Mikko Piitulainen.      Jaakko Loppi.
4658:        Yrjö Pesonen.           Heikki Niskanen.
4659:        A. 0. Wuorimaa.         J. A. Heikkinen.
4660:        August Raatikainen.     Heikki Taskinen.
4661:        Niilo Liakka.           Antti Junes.
4662:        Albin Manner.           Antti Kukkonen.
4663:        Santeri Alkio.          Frans Hanhisalo.
4664:                         Eero Hahl.
4665: 
4666: 
4667:                                                                  8
4668:                       B.
4669: 
4670: Tullivapautta ja tullimaksujen alentamista kos-
4671:  kevia eduskuntaesityksiä ja anomusehdotus.
4672: 1
4673: 
4674: 1
4675: 
4676: 1
4677: 
4678: 1
4679: 
4680:     1
4681: 
4682:     1
4683: 
4684:     1
4685: 
4686:     1
4687: 
4688:         1
4689: 
4690:         1
4691: 
4692:         1
4693: 
4694:         1
4695: 
4696: 
4697: 
4698: 
4699: /
4700:                                                              117
4701: 
4702: II, 7. -   Edusk. esit. N :o 9.
4703: 
4704: 
4705: 
4706: 
4707:              Arho, Å. 0., y. m.: Ehdotus laiksi er'inäisten
4708:                 tavarain tullivapaudesta.
4709: 
4710: 
4711:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
4712: 
4713:     Kun meillä hallinnollista tietä tullimaksuista ja tulli-
4714: tariffin soveltamisesta maaliskuun 26 päivänä 1919 annettu
4715: asetus ja samalta päivältä oleva Valtioneuvoston päätös eri-
4716: näisten tavarain väliaikaisesta tullivapaudesta uhkaavat jo
4717: kuluvan vuoden päätyttyä saattaa vähävarai,simman kansan
4718: osan taloudelliselle elämälle tärkeät elintarpeet tullinalai-
4719: siksi, niin on maalle erittäin suuresta merkityksestä saada
4720: tällainen, verrattomasti suurimman kansan osan taloudelli-
4721: siin oloihin perin epäcdullisesti vaikuttava toimenpide rau-
4722: keamaan. Tullin alaisuuteen joutuisivat yleensä jauhama-
4723: ton ja jauhettu vilja, kuten ruis, ohra, vehnä ja kaura eli tar-
4724: kemmin sanoen tullitariffin nimikkeiden numerojen 30-32,
4725: 34-35, 37 ja 39--45 kohdalla lähemmin mainitut tavarat.
4726:     Asian tavkemmaksi perustelemiseksi on koetettu saada
4727: Valtioneuvoston mainittua asetusta valmisteltaessa kerty-
4728: neitä asiakirjoja, S'iinä kuitenkaan onnistumatta. Ilmoituksen
4729: mukaan kuitenkin siellä parastaikaa painatetaan tulliasiasta
4730: selostelmaa, joka jaetaan aikanaan Eduskunnalle. Joka
4731: tapauksessa katsomme tärkeäksi tehdä aiotteen lakiehdotuk-
4732: sella, vaikka puuttuokin asiaan kuuluvia lähdeasiakirjoja.
4733:     Ensiksikin saamme viitata Tulliasiainvaliokunnan mie-
4734: tintöön anomusehdotuksen johdosta, joka tarkoittaa laillisuu-
4735: rlen ylläpitämistä maamme tulliasioissa ja tullilaitoksen itse-
4736: näisyyden turvaamista. Tämä on 1914 vuoden valtiopäiviltä.
4737: 118    II, 7. -   Erinäisten tavarain tullivapandesta.
4738: 
4739: Siitä (s. 1-6 ja 31-54) selvenee yleensä tullin historia.
4740: Asian valaisemiseksi on myös syytä mainita, että 1917 vuo-
4741: den toisille valtiopäiviilo jätetyssä hallituksen esityksessä
4742: N :o 4 laiksi Suomen valtiotalouden oikeusperusteista koske-
4743: teliaan m. m. tulliverotustakin, samoin Perustuslakivalio-
4744: kunnan sen johdosta laatimassa mietinnössä N :o 3. Edus--
4745: kunnan vastauksessa tammikuun 27 päivältä 1919 sitten
4746: hyväksyttiin tämä laki, joka oli oleva perustuslain luontoi-
4747: nen. Tätä lakia ei ole vielä päätetty julkaista. Tähän näh-
4748: den olisi odottanut hallituksen pidättäytyvän hallinnolli-
4749: sesta tullilainsäädännöstä ja erittäinkin varovan ryhtymästä
4750: viljatullin säätämiseen.
4751:     Tällainen viljatulli hyödyttäisi vain pientä osaa suur-
4752: maanviljelijöitä; minkä vuoksi viljatulli ei vastaisi usein
4753: mainittua tarkoitustaan olla suojelustullina. Eihän hyvissä
4754: varoissa elävä suurmaanviljelijästö kaipaa taloudellisesti
4755: katsottuna tuollaista suojelemista, Sen hyödyttäminen tul-
4756: lin turvissa olisi oikeudetontakin, koska se tapahtuisi maan
4757: suurilukuisimman ja köyhimmän väestön kustannuksella.
4758: Kysymyksessä olevan tullin säätäminen tietäisi suoranaista
4759: lahjaa suurmaanviljelijöille, mistä eivät vähääkään hyötyisi
4760: pikkuviljelijät eivätkä keskikokoistenkaan tilojen omistajat.
4761: Viljatulli kallistaisi varattomimman kansan osan, nimittäin
4762: kaupunkilais- ja maalaistyöväen sekä yleensä kaupunkilais-
4763: ten kuin myöskin pienten ja kes,kikokoisten tilojen omista-
4764: jain jokapäiväistä leipää. Tullivapaus viljalle olisi talou-
4765: dellisesti heikkojen turvaamista, joille leipä on pääasiallisin
4766: ruoka.
4767:     Mainitun Tulliasiainvaliokunnan mietinnön 8 ja 9 sivulla
4768: on tilastoa ruis- ja vehnäjauhojen tuontimääristä samoin
4769: kauranryyneistä, jotka v. 1912 olivat sen mukaan 78,086,813
4770: kg. vehnäjauhoja, 77,690,733 kg ruisjauhoja ja 7,254,369 kg
4771: kauranryynejä; ja olivat nämä tavarat silloin tullittomia.
4772: L. Gripenbergin Lausunnossa Viljatullikysymyksestä Val-
4773: tiovarainvaliokunnalle valtiopäivmä vuonna 1913 on myö·s
4774: mainittu, että 1907 ja 1911 vuosien välisenä aikana on vuo-
4775: sittain tuotu ulkomailta viljaa (ruista ja vehnää) 317,786
4776:                    II, 7. -   Arho, A. 0., y. m.             119
4777: 
4778: 
4779:   tonnia. Siinä olevasta taulukosta selvenee lähemmin, kuinka
4780:   paljon erikseen on tuotu sekä jauhettua että jauhamatonta
4781:   ruista ja vehnästä. :M:ikäli tässä Lausunnossa on esiintuotu
4782:   viljatullin säätämistä vastustavia seikkoja, viittaamme niihin
4783:   erinäisten alempana mainittavien elintarvetavarain tulli-
4784:   vapauden puolustamiseksi.
4785:       Erittäin sitovasti on Gösta Grotenfelt kirjasessaan Vårt
4786:   jordbruk och rågtullen osoittanut viljatullin huonon vaiku-
4787:   tuksen talouselämäämme. Ehdottamamme tullivapauden
4788:   oikeutuksen perusteluiksi viittaamme tähän kirjaseen.
4789:       Samat syyt, jotka on esitetty viljatullin poistamiseksi,
4790:   puhuvat niin tärkeän ja yleisen ravintoaineen sokerin tulli-
4791:   vapauden puolesta. Se ynnä kahvi on varattomimmalle kan-
4792:   san osalle, jolta varsinkin karjakannan vähentyessä puuttuu
4793:   kaikkinainen särvin, katsottava perin välttämättömäksi.
4794:   Sokeritulli hyödyttää vain aivan pientä ja muutenkin vara-
4795:   kasta piiriä. Ei ole mitään oikeudel1ista perustetta tämän
4796:   piirin suosimiseen suurimman kansan osan kustannuksella.
4797:   Myöskin tee on yleinen ravintoaine, joka olisi jätettävä
4798:   vapaksi tullista. Koska raaka värjäämätön puuvilla on ennen
4799: - ollut tulliton ja kun siitä valmistetaan kankaita, jotka tule-
4800:   vat erittäinkin köyhimmän kansan vaatetuksessa käytäntöön,
4801:   niin olisi sekin edelleen pysytettävä tullivapaana.
4802:       Näillä perusteilla saamme kunnioittaen ehdottaa,
4803: 
4804:                 että Eduskunta päättäisi hyväksyä seuraa-
4805:              van lakiehdotuksen:
4806: 
4807: 
4808: 
4809:                               La k!
4810:              erinäisten tavarain tullivapaudesta.
4811: 
4812:                                1 §.
4813:      J auhamaton ruis, ohra ja vehnä sekä samoin jauhettu
4814:  vilja, nimittäin: lestyt ja lesemättömät ruisjauhot ja saman-
4815:  laiset vehnäjauhot, ohra- ja kaurajauhot sekä -ryynit kuin
4816:     120      II, 7, -   Erinäisten tavarain tulliYapaudesta.
4817: 
4818:     myös vehnä- ja riisiryynit ovat ulkomailta Suomeen tuo-
4819:     taessa vapaat tullimaksuista.
4820: 
4821:                               2 §.
4822:        Myöskin on oikeus tullimaksuja suorittamatta tuoda
4823:     maahan puhdistamatonta rouhimatonta tai jauhamatonta
4824:     sokeria ja samoin kaikenlaista puhdistettua sokeria sekä
4825:     kahvia ja teetä.
4826:        Niinikään on raaka puuvilla maahan tuotaessa tulli-
4827:     vapaa.
4828: 
4829: 
4830:           Helsingissä huhtikuun 15 päivänä 1919.
4831: 
4832: 
4833:            A. 0. Arho.                  0. V. Korhonen .
4834: 
4835: 
4836: 
4837: 
4838: •
4839:                                                                121
4840: 
4841: II, s. -   Motion N :o 12.
4842: 
4843: 
4844: 
4845: 
4846:              Schauman, Georg: Försl:ag till lag om upphä-
4847:                  vande av tullavgifrern;a för särskilda slag av
4848:                 -spanmnål.
4849: 
4850: 
4851:                     T i ll L a n t tl a g e n.
4852: 
4853:      Den nya tulltariff, som Regeringen tlen 26 mars inne-
4854: varande år utfärdat, betecknar åtminstone i ett avseende en
4855: fullständig brytning med landets hittillsvarande handels-
4856: och tullpolitik. Regeringen har nämtligen ansett lämpligt
4857: att införa spannmålstuHar. För omalen råg, koru och bovete
4858: skall erläggas en tull av 8 p :i för kg, för hav·re 5 p :i, för
4859: vete 11 p :i 0ch för majs '5 p :i, 'för äi't-er, bönor m. fl. skid-
4860: frukter 12 p:i, för rågmjöl skall erläggas en tuli av 11~13
4861: p :i rför kg, för korn- och havremjöl ooh -gryne-r 13 p :i, för
4862: vetemjöl 14-18 p:i, fö-r vetegryn 18 p:i.
4863:      Redan i och för sig måste ·Regeringens förfarande att
4864: utfärda en ny tulltariff kort fö-re stafirfästand-et av den nya
4865: grundlag, som tillerkänner lantdagen rätt att 'bestämma över
4866: tullagstiftningen, och blott några dagar före lantdagens
4867: sammanträda;nae, betrwkt.as såsom ttr politisk synpunkt i
4868: hög grad betji.nkligt och ·egna-t att göra ·intryck av ett kramp-
4869: aktigt försök att i det sista skju-ta lantdagen åt si-dan. 1\fen
4870: då detlta f®ffirande dessutom i sak inn-ebär en .star:k höjning
4871: av tullsatserna för en mä-ngd vikt:iga konsumtionsartildar
4872: ävensom in-f&r.andet ·av 'helt nya dmUar på ·brödf&dan, så ger
4873: Regeringens förfarande beTäiltig-atl anl-edning ·till än skarpare
4874: bedömande. Känslan härav 'har också ·förmatt Regeringen
4875: att genom särskilt beslut av samma dag som tulltariffens
4876: 122   II, s. -   E1·iu. viljalajien tullimaks. kumoamisesta.
4877: 
4878: utfärdande låta med införandet av spannmålstullarna bero
4879: tili innevarande års utgång. Spannmålstullarna skola så-
4880: ledes icke träda i kraft, förrän lantdagen varit i tillfälle att
4881: om deras eventuella införande besluta.
4882:      Det har hittills i finanspolitiken betraktats såsom en
4883: gyllene regel att icke genom tullar på de nödvändigaste
4884: livsmedel fördyra levnadskostnaderna för folket. När därför
4885: spannmålstullar införts, så har detta skett under förevänd-
4886: ningen av nödvändigheten av skyddstullar för jordbruket.
4887: Men även i sådant fall ha spannmålstullar införts endast då
4888: ett land kan något så när komma tili rätta med sin egen
4889: sädes,produktion. Detta är emellertid som bekant alls icke
4890: förhållandet hos oss. Vi hava för det första ingen veteod-
4891: ling att tala om, och så gott som hela vårt behov av detta
4892: sädesslag - år 1913 det sista fredsåret, uppgående tili 200
4893: miljoner kg - måste vi täcka genom import. Också den
4894: inhemska rågproduktionen är alldeles otiliräcklig; vi im-
4895: porterade 1913 råg till ett kvantum av närmare 400 miljoner
4896: kg, och den egna produktionen förslog blott tili något över
4897: en tredjedel av det för konsumtion behövliga kvantum.
4898:  itven om den inhems,ka sädesproduktionen genom tullskyrl-
4899: det komme att ökas - något som icke på förhand kan sägas,
4900: emedan många omständigheter kunna inverka på förhållan-
4901: dena härvidlag - , bliva vi dock städse hänvisade att från
4902: utlandet .anskaffa en mycket stor del av den nödiga bröd-
4903: födan. Spannmålstullar i Finland beteckna därför i högre
4904: grad än i de flesta andra Iänder en orättvis beskattning av
4905: det stora flertalets av folket viktigaste näringsmedel.
4906:      Regeringen har sannolikt utgått från tanken att genom
4907: tullskydd för jordbruket underlätta övergången från den
4908: under kriget rådande högkonjunkturen till normala, under
4909: inflytande av den utländska konkurrensen uppstående pris-
4910: förhållanden. Men häremot måste invändas att skyddstul-
4911: lar, en gång införda, hava en olycksalig tendens att bliva
4912: bestående. även sedan konjunkturerna ändrats, och att de
4913: jordbrukare, vilka komme att draga nytta av tullarna, d. v. s.
4914: ele som hava spannmål tili avsalu, under den högkonjunktnr
4915:                  II, s. -   Schauman, Georg.                123
4916: 
4917: som rått icke blott till stor del lyckats avbörda sig sina
4918: skulder, vilka redan genom penningvärdets fall faktiskt min-
4919: skats, utan ock sett sina egendomars värde mångdubblas och
4920: därutöver i staten haft en synnerligen hänsynsfull bunds-
4921: förvant, som icke velat genom beskattning störande inverka
4922: på jordbrulmrnes förmögenhetstillväxt. De jordbrukare,
4923: vilka tullskyddet komme att gagna, måste således anses
4924: under de senast förflutna åren ha blivit rildigt gynnade och
4925: vara väl beredda att mottaga stundande normala tider. Dem
4926: åter vilka under de senaste åren köpt lägenheter till höga
4927: pris, huvndsakligen i spekulationssyfte, bar staten ingen
4928: anledning att hålla under armarna.
4929:     Spannmålstullarna innebära ej blott en beskattning av
4930: folkets övervägande flertal till förmån för jordägarne, utan
4931: därtill ock en ur social synpunkt synnerljgen orättvis be-
4932: skattning. De drabba för det första, såsom allR tullar på
4933: nödvändighetsvaror, betydligt hårdare de små inkomstta-
4934: garne än de medelstora och stora, men de dral1ba därntöver,
4935: på grund av den mycket viktiga roll brödfödan spelar i clen
4936: kroppsarbetande befolkningens kost, särskilt hårt clenna
4937: samhällskLass. Att här icke är fråga om en obetycllig skatt,
4938: framgår därav att, om den nu av Regeringen beslutna tullen
4939: på vete och råg fördelades enligt 1913 års förhållanclen jämnt
4940: på hela landets invånarantal, den komme att drabba varje
4941: individ med omkring 17 mark.
4942:     På grund av vad j1ag sålunda haft äran anföra, och hän-
4943: visande ti11 ]agen angående rättsgrnnderna för lanil.ets stats-
4944: bushållning. får jag hos Lantdagen vördsamt framställa föl-
4945: jande förslag till
4946: 
4947: 
4948:                             Lag
4949:    om upphävande av tullavgifterna för särskilda slag
4950:                     av spannmål.
4951: 
4952:     Med ändring i vissa delar av förordningen angående
4953: tullavgifter och tillämpning av tu1ltariffen av den 26 mars
4954: 124     II, s. -   Erin. viljalajien tullimaks. kumoamisesta.
4955: 
4956: 1919 ävensom av Statsrådets beslut av samma dag angående
4957: temporär tullfrihet för särskilda varor varder härmed enligt
4958: Lantdagens beslut stadgat, att de slag av spannmål, vilka
4959: hänföras till po~itionerna n :ris 30-32, 34-35, 37 och 39-
4960: 45 uti sagda tulltariff, skola vid införsel till landet vara
4961: tullfria jämväl efter den 1 januari 1920._
4962: 
4963: 
4964: 
4965:       Helsingfors, den 19 april 1919.
4966: 
4967: 
4968:                                             Georg Schauman.
4969:                                                              125
4970: 
4971: 
4972: II, s. -   Edusk. esit. N :o 12.
4973:                                                      Suomennos .
4974: 
4975:                                    •
4976: 
4977: 
4978: 
4979:              Schauman, Georg: Ehdotus laiksi erinäisten
4980:                 viljalajien tttllim,aksujen kumoamisesta.
4981: 
4982: 
4983:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
4984: 
4985:     Uusi tullitariffi, jonka hallitus julkaisi 26 päivänä maa-
4986: liskuuta tänä vuonna, merkitsee ainakin yhdessä suhteessa
4987: täydellistä käännettä maan tähänastisessa kauppa- ja tulli-
4988: politiikassa. Hallitus on nimittäin katsonut sopivaksi mää-
4989: rätä viljatullit voimaan. J auhamattomista rukiista, ohrista
4990: ja tattarista on suoritettava tullia 8 penniä kg:lta, kauroista
4991: 5 penniä, vehnistä 11 penniä ja maissista 5 penniä, herneistä,
4992: pavuista y. m. palkohedelmistä 12 penniä, ruisjauhoista on
4993: suoritettava tullia 11-13 penniä kg:lta, ohra- ja kaurajau-
4994: hoista ja -ryyneistä 13 penniä, venhäjauhoista 14-18 pen-
4995: niä, vehnäryyneistä 18 penniä.
4996:      Jo sinänsä täytyy hallituksen menettelyä, kun se julkaisi
4997: uuden tullitariffin vähää ennen kuin vahvistetaan uusi pe-
4998: rustuslaki, joka antaa Eduskunnalle oikeuden määrätä tulli-
4999: lainsäädännöstä, ja vain muutamaa päivää ennen Eduskun-
5000: nan kokoontumista, poliittiselta kannalta katsottuna pidet-
5001: tävä erittäin arveluttavana ja semmoisena, joka on omiaan
5002: tekemään sen vaikutuksen, kuin hallitus kouristuksentapai-
5003:  sesti koettaisi viime tinkaan asti sysätä Eduskunnan syr-
5004:  jään. Mutta kun tähän menettelyyn sitäpaitsi asiallisesti
5005:  sisältyy monien tärkeiden kulutustavarain tullimäärien
5006:  suuri koroitus ynnä aivan uusien tullien voimaansaattami-
5007:  nen leipäravinnolle, niin antaa hallituksen menettely oikeu-
5008:  tettua aihetta sitäkin ankarampaan arvosteluun. Tämän
5009:          .
5010: 126   II, s. -   Erin. viljalajien tullimaks. kumoamisesta.
5011: 
5012: tunto onkin saattanut hallituksen samana päivänä kuin tulli-
5013: tariffi julkaistiin antamallaan erityisellä päätöksellä lyk-
5014: käämään viljatullien voimaansaattamisen tämän vuoden lop-
5015: puun asti. Viljatulleja ei siis sovelleta, ennenkuin Edus-
5016: kunnalla on ollut tilaisuus päättää niiden mahdollisesta voi-
5017: maansaa ttamisesta.
5018:      Näihin asti on finanssipolitiikassa pidetty kultaisena
5019: sääntönä sitä, ettei panemalla tulleja välttämättömimmille
5020: elintarpeille kallisteta kansan elantokustannuksia. ~Milloin
5021: sentähden viljatulleja on ruvettu käyttämään, on se tehty
5022: sillä verukkeella, että maanviljelys välttämättömästi tarvit-
5023: see suojelustulleja. Mutta siinäkin tapauksessa on viljatullit
5024: otettu käytäntöön ainoastaan silloin, kuin maa voi jotakuin-
5025: kin tulla toimeen omalla viljatuotannollaan. Niin ei kui-
5026: tenkaan, kuten tunnettu, ole ensinkään laita meillä. Meillä
5027: ei ensiksikään ole mitään mainitsemisen arvoista vehnävilje-
5028: lyä ja miltei kaikki, mitä ~ätä viljalajia tarvitsemme- nous-
5029: ten viimeisenä rauhanvuonna 1913 200 miljoonaan kiloon-
5030: on meidän tyydytettävä tuonnin kautta. Kotimainen ru-
5031: kiintuotantokin on aivan riittämätön; toimme vuonna 191:~
5032: maahan rukiita lähes 400 miljoonan kilon määrän ja oma
5033: tuotantomme riitti vain vähän yli kolmanneksi osaksi kulu-
5034: tukseen tarvittavasta määrästä. Vaikka kotimainen vilja-
5035: tuotanto tulisikin suojelustullien turvissa lisääntymään
5036: ---- mitä ei saata edeltäpäin sanoa, koska monet asianhaarat
5037: voivat tässä suhteessa vaikuttaa oloihin, - on meidän kui-
5038: tenkin aina pakko hankkia ulkomailta hyvin suuri osa tar-
5039: vitsemastamme leipäravinnosta. Viljatullit merkitsevät sen-
5040: tähden Suomessa suuremmassa määrässä kuin useimmissa
5041: muissa maissa kansan suuren enemmistön tärkeimmän elin-
5042: tarpeen väärää verottamista.
5043:      Hallitus on todennäköisesti lähtenyt ajatuksesta, että
5044: ottamalla maanviljelyksen hyväksi käytäntöön suojelustullit
5045: voidaan helpottaa siirtymistä sodanaikuisesta korkeasta
5046: hintatasosta normaalisiin, ulkomaisen kilpailun vaikutuk-
5047: sesta syntyviin hintasuhteisiin. Mutta tätä vastaan on huo-
5048: mautettava, että kerran voimaansaatetuilla suojelustulleilla
5049:                  II, 8. -   Schauman, Georg.               127
5050: 
5051: on onneton taipumus jäädä pysyväisiksi, senkin jälkeen kuin
5052: kauppaolot ovat muuttuneet, ja että ne maanviljelijät, jotka
5053: tulevat hyötymään tulleista, s. o. ne, joilla on viljaa myydä,
5054: eivät ole heille edullisten kauppaolojen vallitessa saaneet
5055: ainoastaan suureksi osaksi suoritetuksi velkojaan, jotka jo
5056: rahanarvon laskeutumisen johdosta ovat tosiasiallisesti pie-
5057: nentyneet, vaan ovat myös nähneet tilainsa arvon monin-
5058: kertaistuneen, ja he ovat lisäksi saaneet valtiosta erittäin
5059: huomaavaisen liittolaisen, joka ei ole tahtonut verotuksella
5060: vaikuttaa häiritsevästi maanviljelijäin omaisuuden kasvuun.
5061: Niitä maanviljelijöitä, joita tullisuojelus tulisi hyödyttä-
5062: mään, täytyy siis katsoa viimeksikuluneina vuosina run-
5063: saasti suositun ja heidän olevan hyvin valmistuneita otta-
5064: maan vastaan tulevat normaaliset ajat. Niitä taas, jotka ovat
5065: viime vuosina korkeista hinnoista ostaneet maatiloja, pää-
5066: asiallisesti keinottelutarkoituksessa, ei valtiolla ole mitään
5067: aihetta tukea.
5068:     Viljatullit eivät sisällä ainoastaan kansan valtavan enem-
5069: mistön verottamista maanomistajain eduksi, vaan lisäksi
5070: myös sosiaaliselta kannalta katsottuna erittäin väärän vero-
5071: tuksen. Ne kohtaavat ensiksikin, niinkuin kaikki tarve-
5072: tavara tullit, tuntuvasti raskaammin pienituloisia kuin keski-
5073: ja suurituloisia, mutta kohtaavat lisäksi, sen hyvin tärkeän
5074: sijan takia, joka leipäravinnolla on ruumiillista työtä teke-
5075: vän väestön ruoassa, erittäin kovasti tätä yhteiskuntaluok-
5076: kaa. Ettei tässä ole kysymys vähäpätöisestä verosta, käy
5077: esiin siitä, että jos hallituksen nyt päättämä vehnä- ja ruis-
5078: tulli jaettaisiin 1913 vuoden olojen mukaan tasan koko maan
5079: asukasmäärää kohti, siitä tulisi kunkin yksilön osalle noin
5080: 17 markkaa.
5081:     Sen nojalla, mitä minulla täten on ollut kunnia tuoda
5082: esiin, ja viitaten maan valtiotalouden oikeusperusteista an-
5083: nettuun lakiin, saan kunnioittavasti esittää Eduskunna:lle
5084: seuraavan lakiehdotuksen
5085: 128     II, s. -   E1·in. viljalajien tullimaks. kumoamisesta.
5086: 
5087: 
5088: 
5089:                                Laki
5090:       erinäisten viljalajien tullimaksujen kumoamisesta.
5091: 
5092:     lVIuuttamaila eräiltä kohdin tullimaksuista ja tullitarif-
5093: fin soveltamisesta 26 päivänä maaliskuuta 1919 annettua
5094: asetusta samoinkuin Valtioneuvoston samana päivänä eri-
5095: näisten tavarain väliai'kaisesta tullivapaudesta julkaisemaa
5096: päätöstä, säädetään täten Eduskunnan päätöksellä, että niitä
5097: viljalajeja, jotka ,sanotussa tullitariffissa esiintyvät n :oilla
5098: 30-32, 34-35, 37 ja 39-45 merkittyjen nimikkeiden
5099: kohdalla, saa tuoda tullitta maahan vuoden 1920 tammikuun
5100: 1 päivän jälkeenkin.
5101: 
5102: 
5103:       Helsingissä, 19 päivänä huhtikuuta 1919.
5104: 
5105: 
5106:                                              Georg Schauman.
5107:                                                                  129
5108: 
5109: II, 9. -   Motion N :o 13.
5110: 
5111: 
5112: 
5113: 
5114:              Schauman, Georg: Förslag till lag om ändrin,q
5115:                 av tullavgifterna för kakao, kaffe och te.
5116: 
5117: 
5118:                     T i ll La n t d a g e n.
5119: 
5120:      Genom Statsrådets heslut av den 2,4 januari och förord-
5121: ningen av d.en 26 mars innevarande år ha tullaV'giftBrna för
5122: ka'ka·o, chokolad, kaff€ och te höjts ·På ett sätt, som tord·e
5123: sakna motst.ycke i alla länders finanshi•storia. Medan tuLlen
5124: rpå dbränt kaffe tidigarB ända in på året 19·18 utgjorde 40
5125: :penni för kg och för bränt kaff.e 60· ·penni samt sedermera
5126: genom beslut a·v Senaten i Vasa den 211 fBbruari 1918 höjdes
5127: till res•p. 80 penni och 1 mark 20 •penni, har den nu med ett
5128: slag höjts till res1p. 10 och 15 mark. Ka.ff.esurr·oga:t (ciikoria
5129: m. m.) har åsatts en tull av 10 mark för (k,g emot 40 p·enni
5130: tidi•gare. 'l'e, som tidigare dragit en tull av 3-4 mark men
5131: fa.ktiskt .på gl"und av handelsförhålland<et till Ryssland varit
5132: tiU största delen tullfritt, dra,gBr nu en tull av 3i5 mark för
5133: ·kg; •kakao i •bönor en tull av M mark emot 3•5 p-enni tidigare
5134: och ka.kao i styck-en och riven samt chokolad 2.5 mark i stäl-
5135: lBt för 1 mark.
5136:      Ingen torde bestrida riktig.heten av en bes•kattning av
5137: ifrågavarand·e njutningsmedel, ej heller det herätti.gade i ·en
5138:  måttlig förhöjning av tull-en på d-em, Bn förhöjning stående
5139: i förhållande till det sänkta penningevärdet. Dock bör
5140:  märtkas att redan före förhöjning-en tullarna på dessa kon-
5141: sumtionsartiklar voro i jämförelse med tu1larna i andra Iän-
5142:  der höga. Såluncla äro tullsat,serna i Sv•erige; för ka.kao i
5143:  bönor 5 öre ·och i pulver 30 ör-e, för chokolad 5•0 öre, f.ör
5144:                                                              9
5145: 130    II, 9. -   Kaakaon, kahvin ja teen tullimaksuista.
5146: 
5147:  obränt kafie 12 öre och för bränt 20 öre sami för te 50 öre,
5148:  allt för kg. Vid nu samlade r]ksdlllg har motion ·väkts om
5149:  höjning av tullen på obränt bffe till 30 öre, men synes
5150:  denna motion ~cke ha utsikter att vinna ribdag.en& bifaU.
5151:      De enorma tullförhöjningar, som nu av Regeri~en vid-
5152:  tagits, skulle tyda på att inom Regeringen hyses åsikten att
5153:  de ifråga,varande konsumtionsartiklarna äro sådana njut-
5154:  ningsmedel, vilkas åtlkomst eUer förtärande .genom en ·ex-
5155:  cessiv beskattning ibör motaribetas. I själva ve.dket torde
5156:  dock endast statens finansiella nöd och oförrnågan att finna
5157:  lämrpli.gare skattekällor ha orsakat tullarnas höjande. Huru-
5158: vida det finans•politicska sy'ftet därigenom vinnes, är emeller-
5159: tid ~cke säkert. För höga tullsatser kunna framkaUa en av-
5160: sevärd mins•kning a v im\porten, och de im.porterade .goda och
5161: rena varorna ersättas då till stor del med hemtinverkade sur-
5162: rogat, vilkas förtärand·e dessutom är vida skadligare.
5163:      Saken har för övrigt äiven en annan sida. än denna. De
5164: tullar, om vi1:ka fpåga är, särskilt kruffetullen, drrubiba. tungt
5165: den stora ma•ssan av konsumenter, enkannerligen de mindre
5166: bemedlade klasserna. KaPf,et har, med rätt eller orätt, hli-
5167: v]t, man kunde nästan säga., sovd för dessa klasser i vårt
5168: land. Då samt]digt sockret, som icke Mott är ett njutnings-
5169: medel, utan även ett näringsmedel, åsatts en jä;mförels<evis
5170: hög tull, och spannmålstullar, från vilka vårt .folk hittills
5171: varit förskonat, bHvit åtminstone i princip införda, så synes
5172: tullfö11höjningen .på •kaffe, te och ka,kao :böra 'betraktas som
5173: ett led i en skattepolitik, som tyngst trä'ffar de mindrebe-
5174: medlade 'klasserna. Huru vis en sådan politilk är, må lämnas
5175: därhän. Sä1kert är att den icke bidrager till deras trevnad,
5176: villka dock giva landet den behövliga arbetskraften. En
5177: missrikta;d skattepolitik är mer än annat egnad att nära det
5178: sociala missuöj.et oClh framkalla emi,gration, såsom även av
5179: den svenska emigratioonsutredningen med önskvärd tydlighet
5180: framgåir.
5181:      Det är därför enlitgt min tanke lantda.gens plikt att genom
5182: en betydande sänkning av de a•v Regeringen införda tullsat-
5183: serna. på ·kaffe, te och kaka·o bidraga till att .giva en annan
5184:                  II, 9. -   Schauman, Georg.                131
5185: 
5186: riktniiJJg åt s1ka.tte1politi'ken. Graden av denna sänkning sy-
5187: nes bör bestämmas med ledning dels av de tidigare tullsat-
5188: serna, dels av förändringa.rna i ·penning·ens värde, dels av de
5189: tuHdra,gande varornas betydelse rur ol:Uka. synpunkter för
5190: konsumenterna. Med stöd härav synes ·en säniknin1?; av tullen
5191: på ka.ffe tiH resp. 1 mark odh 1 mark 50 penni för .kg, för
5192: te till 3 mark och för kakao till res<p. 50 penni och 2 mark
5193: vara på sin plats.
5194:      På grund a.v det ovan anförda., och nnder hänvisning till
5195: den nyss utfärdade lagen om rättsgnmderna. för landets stats-
5196: hushållning, får jag 'hos La.ntdagen vördsamt framställa
5197: följande förslag tiH
5198: 
5199:                              [ag
5200:   om ändring av tullavgifterna för kakao, kaffe och te.
5201: 
5202:      Med ändring i vissa ddar av förordningen angående tuH-
5203: 1l!vrgift.er och tillämpning av tulltariHen av den 26 mars 1919
5204: varder härmed enligt Lantdagens beslut stadgat:
5205:                               § 1.
5206:      Tullav·gifterna för kakao, kaffe och te sk.ola utgöra: för
5207: kakruo, bönor och skal, 50 penni för 1 kg, för kwka.opulver
5208: och chokolad (även kakao i block) samt kakaosurrogat, alla
5209: sla,g, 2 mark för 1 kg·; för_ kaff.e: dbränt 1 mark för 1 ·kg,
5210: bränt, även malat, 1 mark 50 p-enni för 1 kg, ka.ffesurrogat
5211: och tillsättningar, alla slag, 1 mark för 1 kg; .för te och te-
5212: surrogat 3 mar.k för 1 il~g.
5213:                            § 2.
5214:     Denna la.g träder omedelbart i 'kraft.
5215: 
5216: 
5217:     Helsinrgfors., den 18 april 1919.
5218:                                         Georg Schauman.
5219: 132
5220: 
5221: II, 9, -   Edusk. esit. N :o 13.
5222:                                                      Suomennos.
5223: 
5224: 
5225: 
5226: 
5227:              Schauman, Georg: Ehdotus laiksi kaakaon, kah-
5228:                 vin ja teen tullimaksujen muuttamisesta.
5229: 
5230:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
5231:     Valtioneuvoston päätöksellä 24 päivältä tammikuuta ja
5232: asetuksella 26 päivältä maaliskuuta tänä vuonna on kaa-
5233: kaon, suklaan, kahvin ja teen tullimaksuja koroitettu
5234: tavalla, jolla ei liene vertaa minkään maan finanssi-
5235: historiassa. Kun paahtamattoman kahvin tulli vielä 1918
5236: vuoden alussa oli 40 penniä kg:lta ja paahdetun kahvin 60
5237: penniä sekä sittemmin Senaatin Vaasassa 21 päivänä helmi-
5238: kuuta 1918 antamalla päätöksellä koroitettiin 80 penniin ja
5239: 1 markkaan 20 penniin, on se nyt yhdellä iskulla nostettu
5240: 10 ja 15 markkaan. Kahvin sijaisaineille (sikurille y. m.)
5241: on pantu 10 markan tulli kg:lta entisen ·10 pennin asemesta.
5242: Teestä,. jonka tulli oli aikaisemmin 3--4 markkaa, mutta
5243: joka Suomen ja Venäjän välillä vallinneiden kauppasuhtei-
5244: den johdosta tosiasiallisesti oli enimmäksi osaksi tulli-
5245: vapaata, on nyt suoritettava tullia 35 markkaa kg:lta,
5246: kaakaopavuista 15 markkaa entisen 35 pennin sijasta ja
5247: pala- ja jauhokaakaosta sekä suklaasta 25 markkaa 1 mar-
5248: kan asemesta.
5249:     Kukaan ei kieltäne, että on paikallaan verottaa kyseessä-
5250: olevia nautintoaineita, eikä myöskään niiden tullin kohtuul-
5251: lisen koroituksen oikeutusta, koroituksen, joka on suhteelli-
5252: nen alenneeseen rahanarvoon. Kuitenkin tulee muistaa, että
5253: jo ennen koroitusta näiden kulutustarpeiden tullit olivat
5254: verrattuna muissa maissa voimassaoleviin tulleihin korkeat.
5255: Niinpä olivat tullimäärät Ruotsissa: kaakaopavuista 5 äyriä
5256:                  II, 9. -   Schauman, Georg.               133    ,,
5257:                                                                    .
5258:                                                                    '~
5259: 
5260: 
5261: 
5262: 
5263: ja kaakaojauheesta 30 äyriä, suklaasta 50 äyriä, paahtamat-
5264: tomasta kahvista 12 äyriä ja pahdetusta 20 äyriä sekä teestä
5265: 50 äyriä, kaikki kg:lta. Nyt koossa olevilla valtiopäivillä
5266: on tehty eduskuntaesitys paahtamattoman kahvin tullin
5267: koroittamisesta 30 äyriin, mutta sillä ei näytä olevan toi-
5268: veita saada valtiopäiväin hyväksymistä
5269:      Ne suunnattomat tullinikoroitukset, joihin hallitus on nyt
5270: ryhtynyt, näyttävät viittaavan siihen, että hallituksessa
5271: ollaan sitä mieltä, että kysymyksessäolevat kulutustavarat
5272: ovat sellaisia nautintoaineita, joiden saantia tai nauttimista
5273: on ylenpalttisella verotuksella vastustettava. Itse asiassa
5274: lienee kuitenkin vain valtion rahan puute ja kyvyttömyys
5275: kek,siä sopivampia verolähteitä aiheuttanut tullien koroituk-
5276: sen. Ei kuitenkaan ole varmaa, päästäänkö siten tuohon
5277: finanssipoliittiseen tarkoitusperään. Liian korkeat tulli-
5278: määrät saattavat aiheuttaa tuntuvan tuonninvähennyksen, ja
5279: maahantuodut hyvät ja puhtaat tavarat korvataan silloin
5280: suureksi osaksi kotitekoisilla sijaisaineilla, joiden nautti-
5281: minen on sitäpaitsi paljon vahingollisempaa.
5282:      Asialla on muuten toinenkin puoli kuin tämä. Ne tullit,
5283:  joista on kysymys, kohtaavat, varsinkin kahvitulli, ras-
5284: kaasti suuria kuluttajajoukkoja, tietenkin vähävaraisia luok-
5285:  kia. Kahvista on maassamme tullut, syystä tai syyttä, saat-
5286:  taisi sanoa, särvin näille luokille. Kun samalla s01kerille,
5287:  joka ei ole vain nautinto-, vaan myös ravintoaine, on pantu
5288:  verraten korkea tulli, ja viljatullit, joilta kansamme on
5289:  tähän asti säästynyt, on ainakin periaatteellisesti saatettu
5290:  voimaan, niin näyttää kahvin, teen ja kaakaon tullikoroi-
5291:  tuksia olevan katsottava renkaiksi sellaisessa verotuspolitii-
5292:  kassa, joka raskaimmin tapaa vähävaraisia luorokia. Miten
5293:  viisasta moinen politiikka on, jääköön siksensä. Varmaa on,
5294:  ettei se lisää niiden viihtymystä, jotka kuitenkin antavat
5295:  maalle sen tarvitseman työvoiman. Vääräänosuva verotus-
5296:  politiikka on enemmän kuin muu omiaan ylläpitämään
5297:  yhteiskunnallista tyytymättömyyttä ja aiheuttamaan maas-
5298:  tamuuttoa, niinkuin myös käy kaikella selvyydellä ilmi
5299:  Ruotsin siirtolaisu ustutkimuksesta.
5300: 184      II, 9. -   Kaakaon, kahvin ja teen tullimaksuista.
5301: 
5302:     On sentähden nähdäkseni Eduskunnan velvollisuus tun-
5303: tuvasti alentamalla hallituksen määräämiä kahvin, teen ja
5304: kaakaon tullimääriä vaikuttaa toisen suunnan antamiseen
5305: verotuspolitiikalle. Alennuksen suuruus näyttää olevan
5306: määrättävä osaksi aikaisempain tullimäärien, osaiksi rahan-
5307: arvon muutosten, osaksi sen merkityksen mukaisesti, joka
5308: tullinalaisilla tavaroilla on kuluttajalle eri kannoilta kat-
5309: sottuna. Tämän nojalla näyttää kahvitullin alentaminen
5310: 1 markkaan ja 1 markkaan 50 penniin kg :lta, teetullin 3
5311: markkaan ja kaakaotullin 50 penniin ja 2 markkaan olevan
5312:  paikallaan.
5313:     Ylläesitetyillä perusteilla ja viittaamalla äskenjulkais-
5314: tuun lakiin maan valtiotalouden oikeusperusteista saan kun-
5315:  nioittavasti esittää Eduskunnalle seuraavan lakiehdotuksen:
5316: 
5317:                                Laki
5318:       kaakaon, kahvin ja teen tullimaksujen muuttamisesta.
5319: 
5320:     Muuttamalla erinäisissä kohdin 26 päivänä maaliskuuta
5321: 1919 tullimaksuista ja tullitariffin soveltamisesta annettua
5322: lakia säädetään täten Eduskunnan päätöksen mukaisesti:
5323:                               1 §.
5324:     Kaakaosta, kahvista ja teestä suoritettavat tullimaksut
5325: ovat: kaakaosta, pavuista ja kuorista. 50 penniä 1 kg:lta,
5326: kaakaojauheesta ja suklaasta (myös harkkokaakaosta) sekä
5327: kaakaon sijaisaineista, kaikista lajeista, 2 markkaa 1 kg:lta;
5328: kahvista: paahtamattomasta 1 markka kg:lta, paahdetusta,
5329: myös jauhetusta, 1 markka 50 penniä 1 kg:lta, kahvin sijais-
5330: ja lisäaineista, kaikista lajeista, 1 markka 1 kg:lta; teestä
5331: ja teen sijaisaineista 3 markkaa 1 kg:lta.
5332:                                  2 §.
5333:        Tämä laki astuu heti voimaan.
5334: 
5335:        Helsingissä, 18 p :nä huhtikuuta 1919.
5336: 
5337:                                             Georg Schauman.
5338:                                                              185
5339: 
5340: II, 10, -   Pet. försl. N:o 14.
5341: 
5342: 
5343: 
5344: 
5345:              Schauman, Georg: .Angdende sockertullens sän-
5346:                  kande.
5347: 
5348:                     T i 11 L a n t d a g e n.
5349:      I den nya tulltariffen av den 26 mars innevarande år
5350: har tullen på socker bestämts: för oraffinerat till 75-85
5351: p :i för kg., för raffinerat till 1 mk. Den redan förut höga
5352: tullen (resp. 50 och 60 p :i för kg, vid import från Ryssland
5353: resp. 32 och 48 p :i), viiken verkat nästan som en prohibitiv-
5354: tull, i det att den så gott som utestängt utländsk raffinad tili
5355: förmån för de inhemska, med rysk råvara arbetande raffi-
5356: naderierna, har härigenom ytterligare höjts. Tili en jäm-
5357: förelse må nämnas att sockertullen i Sverige utgör endast
5358: 14 1/2 öre för kg. Avsikten synes vara att fortfarande omöj-
5359: liggöra importen av raffinerat socker och på konsumenternas
5360: bekostnad gynna en av våra onaturligaste och av staten
5361: sedan länge mest bortskämda industrier. Detta är emeller-
5362: tid så mycket mindre önskligt som våra sockerbruk samman-
5363: slagit sig i syfte att utesluta den inbördes konkurrensen
5364: bruken emellan och reglera avsättningen och prisen på den
5365: inhemska marknaden.
5366:      Då sockret är ett njutningsmedel av högt näringsvärde
5367: och nästan nödvändigt för människans välbefinnande, anses
5368: staten i allmänhet endast genom en lindrig tull i finansiellt
5369: syfte böra beskatta konsumtionen därav. De i vår nya tull-
5370: tariff bestämda tullsatserna på sOCiker av olika slag synas
5371: därför böra väsentligt sänkas. Att upprätthålla en skydds-
5372: tull för raffinaderiernas skull, då tills vidare betodlingen
5373: i landet icke lyckats så, att inihemsk råvara erhölles, kan
5374: 136           II, 10. -   Sokeritullin alentaminen.
5375: 
5376: knappast ur synpunkten av folkets bästa försvaras. Det
5377: vore därför önskvärt att tullen på raffinerat socker tillika
5378: bleve sänkt så, att konkurrens mellan inhemsk och utländsk
5379: raffinad bleve möjlig.
5380:     På de skäl som ovan anförts får vördsamt jag hos Lant-
5381: dagen föreslå en petition därom,
5382: 
5383:                 att Regeringen ville med det första till Lant-
5384:              dagen avlåta proposition om sockertullens sän-
5385:              kande.
5386: 
5387:       Helsingfors den 19 april 1919.
5388: 
5389:                                           Georg Schauman.
5390:                                                            137
5391: 
5392: II, 10. -   Anom. ehd. N:o 14.
5393:                                                     Suomennos.
5394: 
5395: 
5396: 
5397: 
5398:             Schauman, Georg: Sokeritullin alentamisesta.
5399: 
5400:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
5401:     Uudessa tullitariffissa tämän vuoden maaliskuun 26
5402: päivältä on sokerista suoritettava tulli määrätty: puhdista-
5403: ma ttomasta 75-85 penniksi kg :1ta, puhdistetusta 1 mar-
5404: kaksi kg:lta. ,To ennestään korkeaa tullia (50 ja 60 penniä
5405: kg :lta, Venäjältä tuotaessa 32 ja 48 penniä), joka on vaikut-
5406: tanut melkein ehkäisytullin tavoin, se kun on likipitäen es-
5407: tänyt ulkomaisen puhdistetun sokerin maahantuonnin koti-
5408: maisten venäläistä raaka-ainetta käyttäväin puhdistustehtai-
5409: den hyväksi, on senkautta yhä koroitettu. Vertauksen
5410: vuoksi mainittakoon, että sokeritulli on Ruotsissa ainoastaan
5411: 14 1 / 2 äyriä kg:lta. Tarkoitus näyttää olevan tehdä puhdis-
5412: tetun sokerin tuonti edelleenkin mahdottomaksi ja suosia ku-
5413: luttajain kustannuksella tätä yhtä teollisuutta, joka on
5414: meillä luonnottomimpia ja valtion jo pitkät ajat enimmän
5415: hemmottelemia. Se on kuitenkin sitä vähemmän toivottavaa,
5416: kun sokeritehtaamme ovat lyöttä;ytyneet yhteen estämään
5417: tehtaiden keskinäistä kilpailua ja järjestämään menekkiä ja
5418: hintoja kotimaisilla markkinoilla.
5419:     Kun sokeri on nautintoaine, jolla on suuri ravintoarvo,
5420: ja melkein välttämätön ihmisen hyvinvoinnille, on yleensä
5421: se mielipide vallalla, että valtio saisi varainhankintatarkoi-
5422: tuksessa verottaa sen kulutusta vain vähäisellä tullilla.
5423: Uudessa tullitariffissamme määrättyjä erilaisen sokerin tul-
5424: limääriä näyttää sentähden tarvitsevan olennaisesti alentaa.
5425: Suojelustullin pysyttämistä sokerinpuhdistustehtaiden hy-
5426: väksi, kun juurikasviljelys ei maassa ole toistaiseksi onnis-
5427:  138            II, 10. -   Sokeritullin alentaminen.
5428: 
5429:   tunut niin, että kotimaista raaka-ainetta saataisiin, voi tus-
5430:   kin puolustaa kansan edun kannalta. Olisi senvuoksi toivot-
5431:   tavaa, että puhdistetun sokerin tullia samalla alennettaisiin
5432:   niin paljon, että kilpailu koti- ja ulkomaisen puhdistetun
5433: ' sdkerin välillä kävisi mahdolliseksi.
5434:       Ylläesitetyillä syillä pyydän kunnioittavasti ehdottaa
5435:   Eduskunnalle, että se anoisi,
5436:                   että Hallitus tahtoisi ensi tilassa antaa Edus-
5437:                kunnalle esityksen sokeritullin alentamisesta.
5438: 
5439:        Helsingissä, 19 päivänä huhtikuuta 1919.
5440: 
5441:                                            Georg Schauman.
5442:                        c.
5443: 
5444: Uusia rautateitä, kanavia ja muita kulkula_!tok-
5445:         sia koskevia anomusehdotuksia.
5446: · II, 11. -   Anom. ehd. N :o 34.
5447: 
5448: 
5449: 
5450: 
5451:                Fränti, A., y. m.: Rakennustöiden alottamisesta
5452:                   ratasuunnalla, joka kulkee Rovaniemen ase-
5453:                   malta Petsingin vuonoon Jäämeren rannalla.
5454: 
5455:                 S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
5456:      Vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä Eduskunta teki ano-
5457:  muksen, että taloudellinen ja, jos tarve vaatii, osittain koneel-
5458:  linen tutkimus toimitettaisiin Rovaniemeltä Lappiin ulottu-
5459:  valla ratasuunnalla, jonka loppuosa tutkittaisiin toinen Kit-
5460:  tilän, toinen Sodankylän kirkolle lopullisen suunnan mää-
5461:  räämiseksi. Tätä Eduskunnan päätöstä ei ole pantu täy-
5462:  täntöön.
5463:      Rautatien ulottaminen Lappiin on erittäin hyödyllinen
5464:  valtion oman talouden kannalta katsottuna, niinikään teolli-
5465:  suuden takia ja myös paikkakunnallisen väestön tilanteen
5466:  kaikinpuoliseksi kohottamiseksi. Näiden mainittujen seik-
5467:  kain valaisemiseksi viitattakaan vuoden 1909 toisilla valtio-
5468:  päivillä asiasta tehtyyn anomusehdotukseen (Liitteet VII,
5469:  siv. 87-93) ja Eduskunnan siitä tekemän anomuksen
5470:  perustel uihin.
5471:      Mutta olosuhteet vuoden 1909 jälkeen ovat muuttuneet
5472:  aivan toisenlaisiksi Lapin rautatiekysymyksen ratkaisuun
5473:  nähden. Nyt ei enää voida pitää tyydyttävänä sitä pää-
5474:  töstä, jonka Eduskunta v. 1909 asiassa on tehnyt.
5475:      Suomi, itsenäisenä valtakuntana, välttämättä tarvitsee
5476:  maan välittömässä yhteydessä olevan valtamerisataman.
5477:  Tämän saavuttaminen on mahdollinen sen kautta, että maan
5478:  rautatieverkko liitetään halki Lapin rakennettavalla rauta-
5479:  tiellä Jäämeren johonkin sula.sat-amaan.
5480:      Sulasataman saaminen ei voi olla mahdoton asia toteut-
5481:  taa. Tunnettuaharr on, että Keisarillisella julistuksella, 15
5482: 142         II, 11. -   Rovaniemen-Jäämeten rata.
5483: 
5484: päivältä helmikuuta vuonna 1864, on Suomelle vakuutettu
5485: rantamaa Jäämeren luona itäpuolella Jaakopinjokea vastik-
5486: keeksi Rajajoen kivääritehtaan alueen liittämisestä Venäjän
5487: valtakuntaan. Tämän maa-alueen Suomeen liittämiseksi
5488: ovat valtiopäivät v. 1882 tehneet varsin hyvin perustellun
5489: anomuksen hallitukselle, mutta se ei johtanut käytännölli-
5490: seen tulokseen. Sopii kuitenkin nyt pitää varmana, että
5491: tämäkin maatamme kohdannut ilmeinen vääryys pian hyvi-
5492: tetään.
5493:     Kysymyksessä olevalla.Jäämeren rantamaila on Petsin-
5494: ginvuono, jossa on tyydyttävä sulasatama. Tähän olisi
5495: rakennettava rautatie, joka lähtisi Rovaniemen asemalta
5496: kulkien noin 80 km. Ounasjoen länsipuolta ja siitä suuntau-
5497: tuisi Sodankylän Kirkonkylän lähistölle, edelleen Inarin
5498: kunnan Kyrön kylään, josta se olisi johdettava Inarin jär-
5499: ven etelä- ja itäpuolitse lähelle Paatsjoen jokilaaksoa Kuo-
5500: lemajärven etelärannalle j'a niin Petsinginvuonoon. Tämän
5501: radan pituus tulisi olemaan noin 550 km.
5502:     Jos rata tulisi kulkemaan edellä mainittua suuntaa, niin
5503: se avaisi teollisuudelle suuret kehitysmahdollisuudet. Sen
5504: varrella olisi tavattornia vesivoimalähteitä, samoin malmi-
5505: alueita, puuteollisuusraaka-aineista puhumattakaan.
5506:     Edelliseen nojautuen pyydämme Eduskuntaa päät-
5507: tämään,
5508:                  että Hallituksen on mahdollisimman pian
5509:             Tyhdyttävä sellaisiin toimenpiteisiin, että voi-
5510:             daan alottaa mkennustyöt mtasuunnalla, joka
5511:             kulkee Rovaniemen asemalta noin 80 km. Ounas-
5512:             joen länsipuolta, edelleen Sodankylän KiTkon-
5513:             kylän, lnaTin KyTönkylän, ja KuolemajäTven
5514:              kautta Petsinginvuonoon JäämeTen mnnalla.
5515:       Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1919.
5516:           A. Fränti.              K. E. Linna.
5517:           K. A. Lohi.             Elias Sinkko.
5518:           Oskari Mantere.         Bruno Sarlin.
5519:           M:. Kelli.              Aarne Sihvo.
5520:                          Väinö Junstila.
5521:                                                                143
5522: 
5523: II, 12, -   Anom. ehd. N:o 38.
5524: 
5525: 
5526: 
5527: 
5528:             Koivuranta, Janne, y. m.: Tutkimuksen toimit-
5529:                ~aJmiiS'esta raxwtaJtwtä varten RoVOYI'IIiemen kir-
5530:                konkylästä Kemijärvelk
5531: 
5532:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
5533:     Viitaten niiden anomusehdotusten perusteluihin, jotka
5534: jätettiin Eduskunnalle v ::n 1909 toisilla valtiopäivillä (Liit-
5535: teet VII sivut 82-83 ja 84-86) roihkenemme kunnioittain
5536: ehdottaa Eduskunnan päättäJmään
5537: 
5538:                  että H aUitus tloimeenpooisi fJaloudelliJsen ja
5539:             koneiCllisen ttJ;tkimuksen oormaalifl,aiteista r®ta-
5540:             tilJtä V!amten Rovanvemen kirkonkylästä K,emij:ik-
5541:             veZlk; sekä
5542:                 että Eduskunta osottaisi sitävarten tarvi!ilta-
5543:             Mt V«ll1at.
5544: 
5545:    Helsin.gissä 12 p :nä huhtikuuta 1919.
5546: 
5547:    Janne Koivuranta.                         Niilo Liakka.
5548:                          K. A. Lohi.
5549: 144
5550: 
5551: II, 1s. -   Anom. ehd. N :o 21.
5552: 
5553: 
5554: 
5555: 
5556:              June.s, A., y. m.: RUJUibatietn raken~ta Suo-
5557:                 men-Ruotsin yhdysradalta Tornion ulko-
5558:                 satamaan Röyttään.
5559: 
5560: 
5561:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
5562: 
5563:      ;r o useita kertoja on Eduskunnalle jätetty anomusehdo-
5564: tuksia rautatien rakentamisesta Tornion asemalta Tornion
5565: ulkosatamaan Röyttään mutta tähän asti tuloksetta.
5566:      Nyt kun asiat mielestämme ovat omalla painollaan kehit-
5567: tyneet monessa suhteessa sille asteelle, että radan rakenta-
5568: miseen olisi viipymättä ryhdyttävä niin pyydämme uudistaa
5569: vuoden 1917 valtiopäiville jätety_n anomusehdotuksen N :o 94
5570: liitteet XI, 2 siv. 633-637 sekä sen lisäksi huomauttaa vielä
5571: muutamista seikoista.
5572:      On tunnettua, että senjälkeen kun mainittu anomus on
5573: tehty, on radan lähistöltä valtion laskuun ostettu suuria
5574: koskivoimia, joiden käytäntöön ottaminen ja suunniteltujen
5575: teollisuuslaitosten tarpeisiin käyttäminen aiheuttaa liike-
5576: elämän suuntautumisen aivan uusille urille, aiheuttaa myös-
5577: kin koko Perä-Pohjolan liike- ja talouselämälle tärkeän
5578: syväsatamakysymyksen ratkaisun mahdollisimman suo-
5579: peaan tilanteeseen.
5580:      Kun radan vaikein este, suuri siltalaite, on Suomen-
5581: Ruotsin välisen yhdysradan rakentamisessa tullut vähenty-
5582: neeksi ja kun Tornion kaupunki on sitoutunut maksamaan,
5583: paitsi ennemmin myöntämiään ja anomuksessa mainittuja
5584: etuja, radan alkuperäisen kustannusarvion 680,000 markkaa
5585: niin tuntuisi hyvin masentavalta jos eduskunta ja hallitus
5586:                   II, 13, -   Junes, A., y. m.                 145
5587: 
5588: asettuisi kylmäkiskoiseksi tällaisia suuria avustuksia ja
5589: koko Perä-Pohjolan hartaimpia toivomuksia kohtaan.
5590:     Edellisen nojalla ja viitaten jo mainittuun vuoden 1917
5591: valtiopäiville jätettyyn anomusehdotukseen, anomme kun-
5592: nioittaen
5593:                  että Eduskunta päättäisi viipymättä raken-
5594:              nettavaksi normaaliraiteisen rautatien Suomen--
5595:              Ruotsin yhdysradalta Tornion ulkosatamaan
5596:              Röyttään ja
5597:                  että tähän tarkoitukseen osoitettaisiin tarvit-
5598:              tavat varat.
5599: 
5600:    Helsingissä huhtikuun 10 päivänä 1919.
5601: 
5602: 
5603:         Antti Junes.               Niilo Uakka.
5604:         Edvard Takkula.            K. A. Lohi.
5605: 
5606: 
5607: 
5608: 
5609:                                                           10
5610: 146
5611: 
5612: II, 1 4 . - Anom. ehd. N:o 37.
5613: 
5614: 
5615: 
5616: 
5617:            Junes, Antti, y. m.: Tornion-Karnngin radan
5618:               kuntoon saattamisesta ja määrärahan myön-
5619:               tämisestä Karttngin-Kolarin ratasuunnan
5620:               taloudellista ja koneellista tutkimusta var-
5621:               ten.
5622: 
5623: 
5624:              S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
5625: 
5626:     Maailmansodan synnyttämän tilanteen johdosta raken-
5627: nettiin kiireesti Venäjän hallituksen toimesta Suomen val-
5628: tiovarailla syksyllä 1914 rautatie Tornion asemalta Karun-
5629: kiin, josta liike kulki Ruotsiin, kunnes siellä pohjoinen
5630: emärata v. 1916 ulotettiin Haaparannalle. Tämä n. 24 km.
5631: pitkä rata on sen jälkeen ollut jotenkin käyttämättömänä,
5632: kun sitä ei ole var·sinaisesti liitetty Suomen valtion rauta-
5633: tieverkkoon, eikä ole pidetty tarpeellisessa kunnossa. Rata
5634: on kuitenkin hyödyllinen vakinaiselle, säännölliselle liiken-
5635: teellekin ja luonnollista siis olisi, että se mahdollisimman
5636: pian saatettaisiin liikenteen vaatimaan kuntoon ja avattai-
5637: siin varsinaiselle liikenteelle. Koska viranomaisten hallus·
5638: sa ovat laskelmat radan vaatimista kustannuksista, olisi siis
5639: valtion menoarvioon ensi vuodeksi varattava kyseessäole-
5640: vaa rataa varten tarpeellinen määräraha, että rata voitai-
5641: siin mahdollisimman pian ottaa käytäntöön.
5642:     Tähän toimenpiteeseen on syytä senkin vuoksi, että
5643: puheenaoleva rata on alkuna radalle Tornion jokivartta
5644: ylöspäin, minkä radan tarpeellisuutta allekirjoittaja ,J unes
5645: jo v. 1910 perusteli anomukses.sa, johon tässä viittaamme.
5646: (Vp. 1910, Liitteet XI, s siv. 699-702). Myöhempi olo·
5647:                 II, 14. -   Junes, Antti, y. m.            147
5648: 
5649: jen kehitys on entistä enemmän osoittanut tämän tarpeelli-
5650: suuden. Huolimatta niistä vaikeuksista, mitkä viime vuo-
5651: sina Qvat ehkäisseet taloudellista yritteliäisyyttä, on Yli-
5652: torniolle Tengeliön joen varteen rakennettu massatehdas,
5653: jonka päivittäinen tuotanto on 25-30,000 kg. ja 3 km.
5654: päähän siitä ollaan paraikaa rakentamassa toista suurem-
5655: paa massatehdasta, jonka on määrä valmistua ensi syksyyn,
5656: ja jonka tuota.nto on laskettu tulevan olemaan 35,000 kg
5657: päivassa. Ei ole epäilemistäkään etteikö muutakin mel-
5658: koista puutavaraliikettä syntyisi lyhyessä aja•ssa tämän- ra-
5659: dan varrella, jossa sekä valtion että ybityisten omistamat
5660: metsät ovat laajat ja sisältävät paljon teollisuuden raaJka-
5661: ainetta ja jossa monet kosket tarjoutuvat käytettäväksi teol-
5662: lisuuden palvelukseen. Huomiota ansaitsee sekin, että Tor-
5663: nion jokilietteillä ja myös sivuvesien varsilla on hyvin run-
5664: saat mahdollisuudet heinänsaantiin ja siten karjanhoielon
5665: kehityk.seen, joten maatalous, jos sillä olisi tukea ajanmu-
5666: kaisista kulkuneuvoista, voisi täällä kehittyä nykyisestään
5667: monin vertaiseen tuotantoon ja ylläpitää melkoista vienti-
5668: liikettäkin rauta tiellä.
5669:     Viime aikoina ovat herättäneet ansaittua huomiota Ko-
5670: larin malmivarat ja kalkkivuoret, jotka saanevat ennen pit-
5671: kää merkitystä myöskin teollisuudelle ja rautatieliikenteel-
5672: le. Kolarin saakka olisikin aluksi ulotettava Tornion joki-
5673: laakson rautatie, sillä silloin se hyödyttäisi sitä melkoista
5674: ylimaan tavaraliikettä, joka näillä mailla kaipaa kulkuneu-
5675: voja.
5676:     Tornion jokilaakson radalla on aivan erityinen merki-
5677: tyksensä sen vuoksi, että se kulkisi rajaseudulla. Ruotsin
5678: valtio on kuten tunnettua, ulottanut sivuradan Karungista
5679: (Karl Gustafista) Matarenkiin asti. Tämä rata joka on
5680: luonnollisesti vil·kastuttanut liikettä valtakunnan rajan toi-
5681: sella puolella, alentaa tietysti vertailussa käsitystä Suomen
5682: oloista ja kehityksen tilasta sikäläisten suomalaistenkin mie-
5683: lessä ja se vetää tietysti henkilö- ja tavaraliikennettä Ruot-
5684: siin. Niinpä lieneekin äskenmainittujen tehdaslaitosten ta-
5685: holta suunniteltu tuotteiden lähettämistä merisatamaan
5686: 148           II, 14. -   Toruion-Karungin rata.
5687: 
5688: Ruotsin kautta, ja Ruotsin hallitus on valppaasti ryhtynyt
5689: toimenpiteisiin vientisataman pemsta:miseksi Nikkalan lah-
5690: teen n. penink;ulman päähän Haaparannrusta. Tällaiset sei-
5691: kat, joiJka ovat luonnollisia seurauksia kulkuneuvojen puut-
5692: teesta omassa maassa, valmistruvat ti-etenkin hyvää maaperää
5693: sille kiihkokansalliselle yllytykselle, mitä Ruotsin hallituk-
5694: sen toimesta ylläpidetään sikäläisen Länsi-Pohjan suomalai-
5695: sen väestön keskuudessa.
5696:      Edelläolevaan viitaten anomme kunnioittavasti:
5697:                  että Eduskunta päättäisi saattaa Tornion-
5698:              Karu1~gin     radan viipyrnättä asianmukaiseen
5699:              kuntoon ja säännölliselle liikenteelle avatta-
5700:              vaksi;
5701:                  että nonnaliraiteisen radan Karunki-Ten-
5702:              .rteliönjoki-Kolari taloudellinen ja koneellinen
5703:              tutkiminen päätettäisiin ensi tilassa toimeenpan-
5704:              na ja sitä varten tarpeellinen määräraha otet-
5705:              taisiin valtion menoarvioon v:lle 1920;
5706:                  että esitys kyseessäolevan radan rakentmni-
5707:              scsta joko kokonaisuudessaan tahi ainakin osalta
5708:              Karttnk·i--Tengeliönjoki annettaisiin v:n 1921
5709:              valtiopäiville ja sitä varten tarpeellinen määrä-
5710:              raha mainituksi vuodeksi valtion menoarvioon
5711:              varattaisiin.
5712: 
5713:       Helsingissä, 15 päivänä huhtikuuta 1919.
5714: 
5715: 
5716:       Antti Junes.                          Niilo Liakka.
5717:                            K. A. Lohi.
5718:                                                            149
5719: 
5720: II, 15. -   Anom. ehd. N:o 27.
5721: 
5722: 
5723: 
5724: 
5725:              'fakkula, Edv., y. m.: Oulun-K1tusamon rata-
5726:                 suunnan tutkimisesta.
5727: 
5728: 
5729:               8 u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
5730:    Viitaten vuoden 1917 toisilla Valtiopäivillä tehtyyn
5731: anomusehdotukseen N:o 112, sivulla 100--103 (liitteet I -
5732: XI) saamme kunnioittaen Eduskunnalle ehdottaa,
5733:                   että Eduskunta kehoittaisi Hallitusta ensi
5734:              hesän aikana toimUuttamaan Edttskunnan vuon-
5735:              na 1909 toisilla Valtiopäivillä hyväksymän tut-
5736:              J::inwksen ratasuunnalla Oul'u-Kuusamo; ja
5737:                   että Edusktmta näillä Valtiopäivillä osoit-
5738:              ta,isi mainittttun tarkoitukseen tarvittavat vamt.
5739: 
5740:     Helsingissä, huhtikuun 10 p:nä 1919.
5741: 
5742: 
5743:       Edvard Takkula.            Kyösti .Kallio.
5744:       P. Saarelainen.            J. A. Heikkinen.
5745:       Kusti Arffman.             A. 0. Wuorimaa.
5746:       Lauri Perälä.              Albin Manner.
5747:       Jaakko Loukko.             Vilkku Joulmhainen.
5748:       Aarno Pesonen.             K. A. Lohi.
5749:       Bertta Pykälä.             Mikko I.uopajärvi.
5750:                         Yrjö Pesonen.
5751: 150
5752: 
5753: II, 16. -   Auom. ehd. N:o 19.
5754: 
5755: 
5756: 
5757: 
5758:             Heikkinen, J. A., y. m.: Rau~atien rakenta"lni-
5759:                sesta Kajaanista Sttamnssalmen pitäjään.
5760: 
5761: 
5762: 
5763:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
5764: 
5765:     Vuodesta 1908 alkaen on eduskunnalle tehty anomuksia
5766: rautatien rakentamisesta Kajaanin kaupungista Ristijärven
5767: ja Hyrynsalmen kuntain kautta Kiantajärvelle Suomus-
5768: salmen pitäjässä. Tätä rautatietä tuleekin eduskunnan pää-
5769: töksen mukaisesti 16 päivältä heinäkuuta 1918 rakennetta-
5770: vaksi Kajaanista noin 25 kilometriä Paltamon pitäjässä ole-
5771: valle Kontiomäen asemalle, joten jälelle jääpi ainoastansa
5772: 75 kilometriä. Mainitun radan jatkaminen Kontiomäeltä
5773: Suomussalmelle on taloudellisesti ja maan puolustuksen kan-
5774: nalta tärkeä jopa välttämätöinkin ja sen rakentaminen
5775: samalla kun Kajaanin-Nurmeksen rataa rakennetaan on
5776: kaluston käytön ja työn johdon vuoksi yhtä aikaa mukavin
5777: ja tulee valtiolle huokeammaksi kuin erikseen. Viittaa-
5778: malla niihin anomuksiin ja perusteluihin, mitä eduskunnalle
5779: vuodesta 1908 alkaen on asia.ssa kertynyt, pyydämme edus-
5780: kunnan päättämään,
5781: 
5782:                 että vuonna 1908 toimitetnn tutkimuksen
5783:              perusteella rakennettaisiin normaaliraiteinen
5784:              rautatie Kajaanista Ristijärven ja Hyrynsalmen
5785:          II, 1 6 . - Heikkinen, J. A., y. m.        151
5786: 
5787:        kuntain kautta Kiantajärvelle Suomussalmen
5788:        pitäjässä.
5789: 
5790: Helsingissä huhtikuun 10 päivänä 1919.
5791: 
5792: 
5793:    J. A. Heikkinen.          Frans Kärki.
5794:    Kusti Arffman.            Hertta Pykälä.
5795:    Mikko Piitulainen.        Antti Juutilainen.
5796:    J. P. Kokko.              Juho Niukkanen.
5797:    P. Saarelainen.           Kyösti Kallio.
5798:    Santeri Alkio.            Edv. Takkula.
5799:    Lauri Perälä.             Simson Pilkka.
5800:    Jaakko Loukko.            Janne Koivuranta.
5801:    A. 0. Wuorimaa.           K. V. Wuokoski.
5802:    Yrjö Pesonen.             M. Kekki.
5803:    Elias Sinkko.             Aarne Sihvo.
5804:    J. G. Ryynänen.           Albin Manner.
5805:     Aarno Pesonen.           Vilkku Joukahainen.
5806:    Mikko Luopajärvi.         .Jaakko Loppi.
5807:     Eero Hahl.                Vihtori Vesterinen.
5808: 162
5809: 
5810: II, 11.      Anom. ehd. N :o 29.
5811: 
5812: 
5813: 
5814: 
5815:                Arffman, K., y. m.: KoneellVrsen ja talpudellisen
5816:                   tutkimuksen toimittamisesta rautatietä var-
5817:                   ~en Nurme~en- W aa&ln railxJlta K uhmonie-
5818:                  mien k.irkJolle.
5819: 
5820: 
5821:                  S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
5822:     N YJkyaikana ri..®puu kunkin prui.ikkakunnan taloud~lli\­
5823: nen ja henkinen k'ehity:s suureksi osaksi siitä, millainen on
5824: sen kul<kuyht.eys muun maailman rkanssa. T,ä1stä t,i,etoisina
5825: Kajaanin kihlakunnan asukkaat ovat kauvan toivoneet että
5826: rakennettaisiin haamrata Nu!imes-Waa1a--Oulu, n;tt ra-
5827: kentoolla olevalta radalta, alkaen siitä Jmhden, missä yllä-
5828: mainittu rata men'ee poi,kki Sotkamon vesistön, Sotkamon
5829: kirkon kautta Ontoj:oen koskirikkaan vesistön vartta Kuh-
5830: moniemen ktirkolle. On:t.ojoen runsaat vesivoima.t ovat seu-
5831: raavat:
5832:   Kosken nimi.                          Pituus.                Keski-
5833:                                                     Korkeus. vesivoima.
5834: 
5835: Ka,temnankoski                             980 m.     2,,5    31,213.3 hv.
5836: Sustuan!koski . . .......... . 900 "                  8,2    10,605 ,
5837: KypäJräkoski . . .......... . 2'20 ''                 1,3     1,681 '"
5838: Pitkäkoski .............. . 600 ,                     1,6     2,06·9 "
5839: Munh:iJkoski                               2i40 "     o,s     1,031~  "
5840: Iso ja Pieni Kallioinen ... . 580 "                   2',6    3,363 ,
5841: Sii•kaJk:oski . . . . . . . . . . . . .. . 300 "      O,s     1,01315 "
5842:     Näitten lisäksi tulevat ylempänä oLevat Parjak:ka ja Saa-
5843: irvkoski. Vielä on Kuhmoni:erm.'en 'kirkon yLäpuolella suuri
5844: määrä voimalrukaita koskia 'm. m. Vi!ekiujoossa, Kona[l•pa,
5845: Kuurtoja ja Viekimsuun <kosket yhteensä 4,7 m. putouksella
5846:                  II, 17. -   Arffman, K., y. m.               158
5847: 
5848: ja 7120 hevosvoimaa keskiveden ai•kana. Kuihmoniem•en ·JciT-
5849: koUe rakennettava rata yhdistäisi Euhmoniem'en 47319. km 2 •
5850: laajan ja noin 9·,000 asukasta sis.älbävän kunnam muun SUJO-
5851: men liikeyJhteytoon. Kun N urmekseDr-Vaalan rakenteella
5852: oleva rata tulee kulkemaan Sotkamon vesistön .poiikki T>ene-
5853: tin virran kohdasta tulisi ehdottamamtme radan pituus noin
5854: 70 kilometriä. Samalla rata yhdistläisri jo :paljon ·käytetyn
5855: Ontojoen suun satamapaikan Kuhmonierrn•en k1rkon ·pohjois-
5856: puolelle jatkuvaan .laajaan v•esistöön. V amhastaan on tun-
5857: nettu että uäJmä vesistöt sisältävät rmnsaasti rautamalmia,
5858: j1ota aikaisemmin on jo osittain käyteilty teollisuUJden pal<ve-
5859: lukseen, mutta joka li:iken€Uvoj.en puutteessa edelleen saa
5860: maata lkäyttämräUömänä. Aivan samassa asemassa on Outo-
5861: joen l.äheU.ä oleva rrkki:kiisUJkai·vos kuin myoös muut kiven-
5862: näis•rikikaudet. Kruununmetsi•en 1pien-cm>pi puuta.va.ra on my-
5863: öskin nykyisin mahdoton saattaa tuottavalla tava.lla :karup-
5864: paan. Sen tekee mahdolliseksi ainoastaan rautatieyhteyden
5865: saant•i paikkakunnalle. Se vielä kiääntäisi liikettä puoloonsa
5866: laajalti Suomen ra,jan itäpuolelta•kin Vi>enan Karjalasta, jon-
5867: ne j•o vanhastaan 1cä.y ikivanha kaup:IJatie mainittua suuntaa
5868: pitkin.
5869:      E1dellä esi·tet.yn .perusteella rohkenemme .pyytää Edus-
5870: kunnan ·Päättämään,
5871:                  että Edwskttnta päättäisi korneellis.i$ti ja ta-
5872:             loudelluesti twtkitttttaa linjan rautatietä vaden
5873:             siitä, milssä Nurmeksen-V a;alan nyt ·rak.enteella
5874:             oleva r.ata mer~<ee Sotkamon V(e,~tön poikki Sot-
5875:             kamon kirkon kautta Ontojoen vesistön vartta
5876:             Kuhmoniemen kirkollJe.
5877:    Relsi'lllgissä, hu:htikuun 10 p:nä 19\19.
5878: 
5879:      Kusti Arffmac.                 J. A. Heikkinen.
5880:      Aarno Pesonen.               , Mikko Luopajärvi.
5881:      J. P. Kokko.                 · Mikko Piitulainen.
5882:      Bertta Pykälä.                 A. 0. Wuorimaa.
5883:      Edvard Takkula.               Yrjö Pesonen.
5884: 1M
5885: 
5886: II, 1s. -   Anom. ehd. N :o 20.
5887: 
5888: 
5889: 
5890: 
5891:             Kallio, Kyösti, y. m.: Tutkimuk8'en toimitta·mi-
5892:                 sesta normaaliraiteisen rautatien rakenta-
5893:                 mista varten Ylivieskasta Ryöppään sata-
5894:                 maan.
5895: 
5896:                     E d u s k u n n a 11 e.
5897:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti rakennetaan nykyään
5898: Ylivieskan-Iisalmen rautatietä. Yhdysratana Pohjanmaan
5899: ja Savon rautateiden välillä tulee sillä olemaan tärkeä mer-
5900: kitys rautatieverkkomme kehityksessä. Mutta tämän raken-
5901: nettavan radan merkitystä voidaan vielä suuresti lisätä sen
5902: kautta, että johdetaan se lyhintä tietä merisatamaan. Tällai-
5903: nen erinomainen luonnon satama onkin havaittu olevan
5904: Kalajoen pitäjän Rahjankylässä, joka on noin [)0 kilometrin
5905: päässä Ylivieskan asemalta. Tämä niin sanottu Ryöppään
5906: satama on erittäin sy,-ä ja suojattu merenkäyntiä vastaan.
5907: Sitä on jo käytetty pitemmän aikaa lastauspaikkana suuril-
5908: Iekin laivoille ja asiantuntijat pitävät sitä monessa suhteessa
5909: läheisiä merisatamia parempana.
5910:     Ei ainoastaan Ylivieskan-Iisalmen rautatien, vaan
5911: myös osaksi Pohjanmaa.n ja Savon radan merkitys kas-
5912: vaisi sen kautta, että saataisiin nykyistä lyhempi tie meri-
5913: satamaan. Siitä syystä olisi koneellisesti ja taloudelli-
5914: sesti tutkittava normaaliraiteisen rautatien rakentamista
5915: varten linja Ylivieskasta-Kalajoelle Ryöppään satamaan
5916: sekä sen yhteydessä itse satama, jonka kunnollisuudesta
5917: luonnollisesti riippuu koko tarkoitus. Rata tulisi kulkemaan
5918: koko matkan erittäin tiheästi asuttua Kalajoen laaksoa pit-
5919: kin ja olisi sillä paikallinenkin merkitys.
5920:               II, 18. -   Kallio, Kyösti, y. m.            155
5921: 
5922:     Asiasta on tehty anomus jo vuoden 1907 valtiopäivillä
5923: ja jätettiin silloin m. m. merikartta sanotusta Ryöppään
5924: satamasta rautatievaliokunnalle. Viittaamme tämän ohessa
5925: tuohon anomukseen ja anomme kunnioittavimmin
5926:                 että Eduskunta päättäisi kehoittaa hallitusta
5927:            toimituttamaan taloudellisen ja koneellisen tut-
5928:            kimuksen Ylivieskan asemalta Kalajoelle Ryöp-
5929:            pään satamaan mkennettavaa nomnaaliraiteista
5930:            rautatietä varten sekä mainitulle satama-alueel-
5931:            le, ja
5932:               että esitys radan rakentamisesta tutkitnuksen
5933:            toimitettua annettaisiin mahdollisimman pian.
5934: 
5935:    Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1919.
5936: 
5937: 
5938:    Kyösti Kallio.                        Kusti Elovaara.
5939:                           Matti Oja.
5940: 156~
5941: 
5942: 
5943: II, 19. -   Anom. ehd. N:o 26.
5944: 
5945: 
5946: 
5947: 
5948:             Torppa, Juho: Rarwf)atien rakentamisesta Kok-
5949:                kolasta Suolahteen.
5950: 
5951:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
5952:     Jo pitemmän aikaa on ollut vireillä kysymys rautatien
5953: rakentamisesta Kokkolasta rSuolahteen hallituksen tutkitut-
5954: tamaa ratasuuntaa. Tämän toteutuminen on kumminkin
5955: lykkäytynyt toistaiseksi. Pyydän sen nyt uudistaa ja viit-
5956: taan ratasuuntaa koskevaan tutkimukseen ja aikaisemmissa
5957: anomuksissa esitettyihin perusteluihin asiassa.
5958:     Tämän radan Pohjanlahden puoleista päätekohtaa on
5959: yritetty johtaa toisen kerran Kauhavan asemalle, toisen ker-
5960: ran \Voltin asemalle, ja viimeiseksi Bennäsin asemalle. Jo-
5961: kainen yritys näistä on epäonnistunut. Sillä ainoa mahdol-
5962: linen päätekohta tätä rataa varten, merisatamaan pyrkiessä
5963: on Kokkola Ykspihlajan laivasatamineen, joka on ehdotto-
5964: masti edullisin ja paras Pohjanlahden satamista, ja muuten
5965: koko ratasuunta Kokkola-Weteli-Karstula-Saarijärvi-
5966: Suolahti siihen kuuluvan imuradan Karstula-Kivijärvi
5967: kanssa on kii.stämättä edullisin sekä paikallisen että yksi-
5968: sen edun kannalta arvosteltuna. Aika on tullut tämänkin
5969: yrityksen toteutumiselle.
5970:     Pyydän sen vuoksi edflllä olevaan nojaten kunnioittaen
5971: anoa,
5972:                 että Eduskunta päättäisi normaaliraiteisen
5973:             rautatien rakentaa Kokkolasta Suolahteen halli-
5974:             tuksen tutkimaa ratasuuntaa Karstulasta Kivi-
5975:             järvelle johtavan imuradan kanssa ja että edus-
5976:             kunta osoittaisi tarkoitusta varten tar·vittavat
5977:             varat.
5978:     Helsingissä huhtikuun 11 päivänä 1919.
5979:                                             Juho Torppa.
5980:                                                              157
5981: 
5982: II, zo. -   Anom. ehd. N :o 24.
5983: 
5984: 
5985: 
5986: 
5987:              Latvala, M., y. m.: Rautatien rakentamisesta
5988:                 Suolahdesta Pänrdiisten asemalle        Pohjan-
5989:                 maan radalla.
5990: 
5991: 
5992:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
5993: 
5994:      Kysymys yhdysradan rakentamisesta sisämaan ja Poh·
5995:  janmaan rannikon välille on jo useih kertoja ollut käsitel-
5996:  tävänä säätyvaltiopäivillä ja kansaneduskunnassa ja on sil-
5997:  loin esitetty tälle radalle useampia suuntia, mutta esitykset
5998:  eivät ole johtaneet toivottuun ratkaisuun. Allekirjoittaneet
5999:  esittävät jälleen Eduskunnalle tällaisen ratasuunnan tar-
6000:  peellisuuden ja puolusta.vat, että rata rakennettaisiin Suolah-
6001: ·desta Saarijärven, Karstulan ja AJajärven pitäjien lmutta
6002:  Vimpelin pitäjän kirkonkylään ja sieltä I1appajärven ran-
6003:  taa pitkin sen pohjoiseen kolkkaan, jossa se johdettaisiin
6004:  Ahtävän joen yli, edelleen mainitun joen länsipuolta, kul-
6005:  kien sitten Lappajärven ja Evijärven pitäjien läpi Kortes-
6006:  järven ja Ahtävän pitäjien latvamaiden poikki Purmon ja
6007:  Pietarsaaren pitäjiin, yhtyen Pännäisten asemalla Pohjan-
6008:  maan rataan ja Pietarsaaren sivurataan. Myös olisi Suo-
6009:  lahdesta Pohjanlahden rannikolle rakennettavaan päärataan
6010:  tehtävä noin 20 km. pituinen imurata Kivijärven eteläran-
6011:  nasta Kannankoskelta. Saarijärvelle, missä se Kalmarin ky-
6012:  län seutuvilla yhtyisi päärataan.
6013:      Mainitun suunnan puolesta on Pietarsaaressa ollut työs-
6014:  kentelemässä jo vuodesta 1897 saakka komitea, joka on ol-
6015:  lut yhteydessä niiden kuntien edustajain kanssa, joille on
6016:  etua mainitunlaisen radan rakentamisesta. Vuoden 1900
6017: 158        II, 20. -   Suolahdeu-Pännäisten rata.
6018: 
6019: valtiopäivillä antoivat Pietarsaaren edustajat anomusesityk-
6020: sen koneellisen tutkimuksen toimittamisesta kyseessä olevaa
6021: ratasuuntaa varten. Kun Eduskunta ei sillä kertaa kannat-
6022: tanut mainittua anomusehdotusta, päätti Pietarsaaren lmu-
6023: punginvaltuusto omalla kustannuksellaan toimituttaa tämän
6024: ehdotetun ratasuunnan tutkimuksen, ja tutkimus suoritet-
6025: tiin loppuun vielä samana vuonna. Täydellinen, ratainsi-
6026: nööri E. Saxen'in laatima kustannusarvio Karstulan-Pän-
6027: näisten ratasuuntaa varten, jonka Pietarsaaren edustaja
6028: Labbart antoi anomuksensa yhteydessä porvarissäädyssä
6029: 1904-1905 vuoden valtiopäivillä, on olemassa. Linjalla
6030: Karstula-Suolahti toimitti ratainsinööri Robert Thulin
6031: Tie- ja Vesirakennusten Ylihallituksen määräyksestä ko-
6032: neellisen tutkimuksen vuosina 1901-1902. Sittemmin on
6033: Pietarsaaressa pidetty kokouksia, joissa kuntien edustajat
6034: ovat ilmoitinneet ne avustusmäärät, joilla kunnat ovat ha-
6035: lukhaita otinmaan osaa radan kustannuksiin, jos rata ra-
6036: kennetaan k;vsymyksessä olevaan suuntaan. Vuonna 1907
6037: ovat edustajat .Juho Haveri, Santeri Alkio y. m. jälleen teh-
6038: neet Eduskunnalle esityksiä Snolahti-Pännäisten radan
6039: rakentamisesta.    Senjälkeen on asia jäänyt lepäämään,
6040: kunnes Lappajärven kunnan lmnnanvaltuuston aloitteesta
6041: asia herätettiin uudelleen vireille ja viime maaliskuun 24
6042: päivänä pidettiin asian johdosta maakuntakokous .Tyväsky-
6043: län kanpnngis~m, jonne oli kokoontunut 14 kunnan edusta-
6044: jat neuvottelemaan kysymyksessä olevan radan tarpeellisuu-
6045: desta maakunnalleen. Mainitussa kokouksessa katsottiin
6046: aivan välttämättömäksi ja taloudellisesti kannattavaksi, että
6047: rakennettaisiin rautatie Suolahden asemalta edullisinta
6048: suuntaa edullisimpaan merisatamaan Pohjanlahden ranni-
6049: kolle ja sen asian ajamista varten valittiin komitea, joka on
6050: katsonut taloudellisesti edullisimmaksi ja kannattavimmak-
6051: si ratasuunnan imuratoineen Suolaihdesta Pännäisten ase-
6052: malle, josta haararata johtaa Pietarsaaren teollisuuskaupun-
6053: kiin ja sen mainioon merisatamaan.
6054:     Nyttemmin ovat kysymyksessä olevan ratasuunnan var-
6055: rella olevat kunnat luvanneet uudistaa ennen myöntämänsä
6056:                   II, 20. -   Latvala, M., y. m.               159
6057: 
6058: avustukset ja lisätä avustussummia huomattavasti. M. m.
6059: Pietarsaaren kaupunki on myöntänyt kysymyksessä olevan
6060: radan rakentamista varten maaliskuun 29 p:nä 1919 avus-
6061: tukseksi 500,000 markhaa, siinä tapauksessa, että rata ra-
6062: kennettaisiin tulevan 10 vuoden aikana.
6063:     Edellämainittua ratasuunnitelmaa kannatamme me täy-
6064: dellisesti ja pidämme sitä edullisena sekä kaupan, teollisuu-
6065: den että maanviljelyksen kannalta katsottuna. Kun kysy-
6066: mys nyt puol~stamamme ratasuunnan soveliaisuudesta jo
6067: useita kertoja on ollut säätyvaltiopäivien sekä Kansanedus-
6068: kunnankin käsiteltävänä ja kun silloin on esitetty tilastol-
6069: lisia tietoja niistä seuduista, joiden kautta rata tulisi kul-
6070: kemaan, niin emme katso tarpeelliseksi nyt niitä esittää.
6071:     Viittaarnrne tässä suhteessa edellisten valtiopäivien
6072: asiakirjoihin ja kaikkeen siihen, mitä tästä asiasta on ai-
6073: kaisemmin esitetty ja kunnioittaen pyydämme Eduskun-
6074: nalta:
6075:                    etlii •mahdollis·imman pian .ia vi-imeistäänkin
6076:               10 vuoden kuluessa rakennettaisiin ratttatie J y-
6077:               väskylän Szwlahden radan varrella ole1mlta Suo-
6078:               lahden asemalta Saarijärven, Karstnlan, Alajär-
6079:              ven ja Vimpelin pitäJien kantta Lappajärven
6080:              pohjoispuolitse Lappajärven, Kortesjärven, Evi-
6081:              .iii1·ven, Ahtä1•än, Punnan ja Pietarsaaren pitä-
6082:               jien läpi Pännäisten asemalle PohJanmaan ra-
6083:              dalla, sekä KivijänJen eteläpäästä imu.rata Kan-
6084:               nankoskelta lyhintä tietä päämtaan.
6085:    Helsingissä, huhtikuun 11 päivänä 1919.
6086: 
6087:      Matti Latvala.                 Mikko Luopajä.rvi.
6088:      Artur Koskelin.                Jalmar Linna.
6089:      Emil E. Raearo.                Otto Andersson.
6090:      Aug. Koskinen.                 Hilma Koivulahti-Lehto.
6091:      Jaakko J1oukko.                Vihtori Vesterinen.
6092:      Artur Eklund.                  Lauri Perälä.
6093: 160
6094: 
6095: II, 21. -   Pet. försl. N :o 16.
6096: 
6097: 
6098: 
6099: 
6100:              Eklund, Artur: Angående byggande av järnväu
6101:                 från Kovjoki till Nykarleby.
6102: 
6103: 
6104:                    T i II L a n t d a g e n.
6105: 
6106:      Att Nykarleby stad saknar järnväg, är ett abnormt för-
6107: hållande, vilket staten har skäl att avhjälpa, särskilt som
6108: det kunde ske med högst ringa kostnader.
6109:      Ifrågavarande därnväg Kovjoki~Nykarleiby är 1redan
6110: tili övervägande del byggd. Sedan Nykarleby smalspåriga
6111: järnväg tillhöriga skenor och rullande materia! blivit
6112: sålda ..___ väl till märkandes under trycket av ryskt rekvi-
6113: sitionshot -       återstår dock största delen av järnvägens
6114: egendom: jordområde, banvall, broar, grustäkter med stick-
6115: spår och byggnader. Allt detta skulle nu överlåtas åt sta-
6116: ten, på viiken det sålunda i huvudsak endast skulle an-
6117: komma att utlägga skenor och genomföra nödiga modifi-
6118: kationer å banvallen.
6119:      I denna tid, då materia! och arbete så utomordentligt
6120: fördyrats, äro de värden, som härmed skulle skänkas staten,
6121: nog så betydande. Därjämte vore Nykarleby stad villig
6122: att till banans nybyggnad bidraga med en summa, som
6123: icke fixerats, men säkert icke komme att understiga
6124: 200,000: - mark.
6125:      Vad banans rentabilitet vidkommer, skulle den sanno-
6126: likt icke bliva dålig. Visserligen har den smalspåriga
6127: järnvägen tidigare i stadens ägo arbetat med förlust, men
6128: sedan hanan engång blivit normalspårig, skulle inkomsterna
6129: särskilt från godstrafiken i hög grad ökas. Därjämte bör
6130:                  II, 21. -   Eklund, Artur.                   161
6131: 
6132: märkas, att N ykarleby särskilt tack vare sin vattenkraft
6133: har stora möjligheter för industriell utveekling.
6134:    Med åberopande av ovan anförda fakta och förbehål-
6135: lande oss mera ingående motivering, när frågan kommer
6136: under behandling, få vi alltså hos Lantdagen petitionera,
6137:                att staten ville upprätta normalspårig järn-
6138:            vägsförbindelse Kovjoki-Nykarleby på villkor
6139:            att staden för iindamålet avstår redan förefintli{J
6140:            banvall rn. m. och bidmger till ornkostnaderna
6141:            med minst 200,000:- mark.
6142: 
6143:    Helsingfors, den 14 april 1919.
6144: 
6145: 
6146:                                               Artur Eklund.
6147: 
6148: 
6149: 
6150: 
6151:                                                          i1
6152: 162
6153: 
6154: II, 22, -    Pet. försl. N :o 39.
6155: 
6156: 
6157: 
6158: 
6159:               Estlander, Ernst: Angående byggandet av en
6160:                  normalspårig jernväg från Toby station till
6161:                  W oltti station.
6162: 
6163:                T i ll F i n l a n d s L a n t d a g.
6164:      Åberopande petitionsförslaget n:o 111 samt n:o 111 a
6165: till 1917 års andra lantdag, få vi vördsamt återupprepa de
6166: däri framhållna skälen för byggande av en normalspårig
6167: jernväg från Toby station till W oltti ~ station och undersök-
6168: ning av linien \Voitti Savolaks banan; och får jag således
6169: vördsamt hemställa om,
6170: 
6171:                  att Lantdagen ville för sin del fatta beslut
6172:              om byggandet av en normalspårig jernväg från
6173:              Toby station å V asa banan till W oltti station å
6174:              Uleåborgs banan, ävensom hos Regeringen an-
6175:              hålla, att en teknisk qch ekonomisk undersök-
6176:              ning av en normalspårig jernväg utgående fnZn
6177:              W oltti station till lämplig anknytningspunkt å
6178:              Savolales banan i närheten av I densalmi eller
6179:              Kuopio måtte på statsverkets bekostnad snarast
6180:              möjligt verkställas.
6181: 
6182:       Helsingfors den 19 april 1919.
6183: 
6184:                                            Ernst Estlander.
6185:                                       ~-   ,,   .....   163
6186: 
6187: II, 2s. -   Pet. försl. N:o 36.
6188: 
6189: 
6190: 
6191: 
6192:              von Wendt, G., m. fl.: Ang. byggandet av
6193:                 en sammanbindningsbana Björneborg-Kri-
6194:                 stinestad-W asa-N ykarleby-Bennäs.
6195: 
6196: 
6197:               T i 11 Finland s La n t d a g.
6198: 
6199:      Fullt oberoende av den ryska riksmakten har Finlands
6200: järnvägsbyggen tyvärr ej varit. lVIissförhållandena mellan
6201: vad landets intressen krävde och de ryska maktägande sökte
6202: framtvinga hade blivit än större, ifall ej vårt land i viss
6203: mån varit betjänat av banor, vilka förenande inlandet med
6204: kustlandet' och samtidigt tjänade den ryska maktens strate-
6205: giska förberedelser för anfall mot väster och nordväst. Hade
6206: bannätet avsett landets försvar med egna krafter, hade det-
6207: samma genomgått en sådan harmonisk utveckling, att dessa
6208: talrika vid kusten slutande ändbanor i anslutning till ban-
6209: nätets utveckling sammanbundits med varandra. Från
6210: rysk synpunkt var emellertid här icke fråga om något för-
6211: svar utan endast fråga om angrepp. Det var ingalunda nå-
6212: gon tanke på att landets egna krafter genom möjligast korta
6213: förbindelser lätt skulle kunna förflyttas från en punkt av
6214: kusten till en annan. Hela den strategiska anfallsplanens
6215: bas var Ryssland och bannätet motsvarar i sin senaste
6216:  fulländning i icke ringa mån detta behov. De sista Iän-
6217: karua i denna kedja äro ju som känt tillkomna genom ryska
6218: maktspråk.
6219:      Den ryska maktfaktorn är lyckligtvis engång för alla
6220:  avlägsnad ur finländsk järnvägspolitik och i dess ställe
6221: komma uteslutande ekonomiska och kulturella faktorer att
6222:  tillmätas betydelse. Såsom en utomordentligt viktig eko-
6223: 164    II, 23. ' - P'Orin-Uudenkaarlepyyn-Pä.nnäisten rata.
6224: 
6225:   nomisk faktor framstår då behovet att förena dessa till
6226:  kusten löpande ändbanor med varandra genom kustbanor.
6227:       Överhuvudtaget medföra ett större antal änclbanor en
6228:   stark misshushållning med ett lands rullanele material.
6229:  När ändbanorna såsom i Finland äro satta i system kan en
6230:  fullt rationel hushållning med det rullande materialet als
6231:  icke åstadkommas och vi få såsom resultat ett abnormt
6232:  stort behov av rullande material och en med avseende il
6233:  transportkvantiteterna högst ofördelaktig förslitning.
6234:   _ Dylika sammanbindnings- och avlastningsbanor byggas
6235:  ofta i utlandet enbart på ovan angivna grunder utan att
6236:  de därjämte fylla något större ikulturelt- eller kommunika-
6237:  tionsbehov.
6238:      Hos oss är förhå 1landet emellerticl sådant att dessa ba-
6239:  nor, utom att fylla ett viktigt behov med hänsyn till det .
6240: rullanele materialets ekonomiska utnyttjancle, därjämte
6241:  skulle hava den allra största kulturella och ekonomiska be-
6242: tydelse för de byggder de genomlöpa, vilka med hänsyn till
6243: befolkningsantal och odlingsförhållanden äro så ställda,
6244: att ele med största säkerhet ekonomiskt uppbära banorna.
6245:      En fortsättning av Nystadsbanan över Raumo och Björ-
6246: neborg till Vasa med skärning av Kristinestads- och Kaskö-
6247: banorna samt med fortsättning över Nykarleby till Bennäs
6248: skulle ej allenast innebära en kommunikationslinje genom
6249: delvis synnerligen bördiga och välodlade trakter, utan även
6250: allcleles utomordentliga vägförkortningar mellan viktiga
6251: huvudorter i landet.
6252:      A vståndet mellan A bo och Björneborg bleve reducerat
6253: till mindre än hälften, mellan Björneborg och Vasa dess-
6254: likes, mellan Björneborg och Kristinestad till en fjärde-
6255: del. Avståndet mellan Aho och Uleåborg skulle minskas
6256: med mer än 200 kilometer, mellan Vasa och Uleåbo:rg med
6257: nära 100 kilometer o. s. v. Härtill är ytterligare att an-
6258: märka att Åbo och Mäntyluoto äro de viktigaste vinterham-
6259: narna för hela den delen av Nordfinland, som betjänas av
6260: den österbottniska banan och framgent komma att få ännu
6261: större betydelse i detta avseende.
6262:               II, 2s. -   von Wendt, G., y. m.           165
6263: 
6264:    På ovan angivna grunder få vi hos Lantdagen anhålla
6265: om att Lantdagen ville hos Statsrådet framställa om:
6266:                att såsom fö~·sta länk i sammanbindnings-
6267:            bansystemets genomförande hos oss vidtaga för-
6268:            beredande ätgärder för byggandet av en sam-
6269:            manbindningsbana Björneborg-K1·istinestad-
6270:            Vasa-Nykarleby-Bennäs, samt att bereda
6271:            sarmnanbindningsbansystemets vidw·e och snab-
6272:            ba u,tveckling i landet.
6273: 
6274:    Helsingfors den 15 a.pril 1919.
6275: 
6276: 
6277:        Georg v. Wendt.               ,J. E. Hästbacka.
6278:        Oskar Nix.                    Johan Broända.
6279:        Edv. Helenelund.              Otto Andersson.
6280:        IL V. Åkerblom.               E. Ij. Hilden.
6281: 166
6282: 
6283: II, 24, -   Anom. ehd. N :o 25.
6284: 
6285: 
6286: 
6287: 
6288:              Alanen, 1., y. m.: Rawtatien rak,entamwesta
6289:                 Porin kaupung/sta Haap'amäen asemalle.
6290: 
6291: 
6292:               S u o m •e n E d u s k u n n a. 11 e.
6293: 
6294:     Ky:sy:mys rautatien aikaansaamisesta Porin kaupungista
6295: Kalllkaanp.ään ka.utta Haa,pamäen ast~malle Vaasan radaila
6296: on ollut vireiHä jo vuosiikymmeniä. Anomuksia on tehty
6297: 1907, 1908, 1911, 1912, 1913, 1914 ja 1917 v. valtiopäivillä,
6298: toisilla useampiakin, kuten 1912 ja 1914, mikä todistaa sano-
6299: tun rauta:tien välttäJmätöntä tarp-eellisuutta. Porin •kaupun:ki
6300: ja ehdotetun radan varrella sijaits•evat kunnat ovat myös
6301: rautatiehanketta koettan€€t edistää ja jouduttaa, tekemäll-ä
6302: sitoumuksia ra.ha-a.vus•tuk1sien myöntämis-estä ja rautatiea-
6303: luetta varten tarvittavan maan ilmaiBeks•i luovuttamis-esta
6304: ja pak'koluna.stamis.esta. M·yöskin mon•et Lälhetystöt Sabkun-
6305: nasta ovat käyneet Edus.lnmt.aryhmiUe ja Hallitukselle lau-
6306: sumassa toiv,omUJk•sia radan ra•kentamisesta, viimebi syk-
6307: syllä 1917, mutta tyhjiin ovat toi1veet tähän asti rauenneet.
6308: Siis s1mri osa Sata!kuntaa on jäänyt ·rauta,t-eihin nähden, ver-
6309: mttuna muihin pai.Jdm'kuntiin, lapsi1puolen asemaan. T.äJmä
6310: rata suuresti hyödyttäisi, ei ainoa.staan niitä pa.ikkaikuntia,
6311: joiden läpi se tul~si kulkemaan, vaan myös1kin valtiota, joka
6312: radan varrella. omistaa suuret metsäalat. My·öskin Keski- ja
6313: Itä-Suomi ja tulevaisuudessa Pohjois-Suomi, Pohjanmaan
6314: radan S-einäjoen asemalta Jalasjärven kautta Parkanon ase-
6315: maUe yhdistettyä, saisivat lyhyen ja luonnollisen liikenteen
6316: välittäjäin meren rannalle ja ulkomaille, hyvän, tahella:kin
6317: miHei jäist.ä va1paan Mäntyluodon satamrun kautta.
6318:                   II, 24. -   Alanen, I., y. m.               167
6319: 
6320:      Ryhtymättä tässä radan tarpeellisuutta ja kannattavai-
6321:                                                    1
6322: 
6323: 
6324: :suutta \li1kemmin selostalffiaan, ~',Yydämme :viita:ten al'us,sa
6325: ma.inits·emissamme anomu'ksis'sa ja va,rsinkin vuod'en 19ilr2
6326: Rautatievaliokuinnan anomuemietinnöss·ä N :o 12 sekä vuo-
6327: den 1914 valtiopäiville annetun anomusehdotuksen N :o 103
6328: liitt.ei,ssä I-XI sivu 86'7 esitettyilhin perusteluihin kun-
6329: nioitta.vimmin ehdottaa, 1että Eduskunta päättäisi
6330:                 :että norm:oJaliraiteinen raubatie Porin kaupun-
6331:             g?:Sta Kankaanpään k:autta Haapamäen asemalle
6332:             niin pian kun mahdollista valtion kustannuksella
6333:             rak,enrn.ettaimin.
6334: 
6335:    Relsingi~sä, huihtikuun 10 r:nä 19·19.
6336: 
6337: 
6338: 
6339:         Ivar Alanen.              Edvard Hannula.
6340:         Mikko Luopajärvi.         A. Koivisto.
6341:         K. Lanne.                 L. Typpö.
6342:         Wäinö Selander.           Mandi Hannula.
6343:         K. M. J. Collan.          Lauri Perälä.
6344:         Risto Ryti.               E. N. Setälä.
6345:         J. 0. Leivo.              Ilmi Hallsten.
6346:         W. Korhonen.              Toivo Rintala.
6347:         Fanuy Ahlfors.            Eero Hahl.
6348:                      P. Saarelainen.
6349: 168
6350: 
6351: II, 2 5 . - Anom. ehd. N:o 30.
6352: 
6353: 
6354: 
6355: 
6356:             Kojonen, Rope, y. m.: Töiden alot~ami>sesta
6357:                Lahden-Heinolan radalla.
6358: 
6359: 
6360:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
6361: 
6362:     Jo 1880-luvulta saakka on ollut varsin yleisesti tunnus-
6363: tettuna, että Päijänteen itäpuolitse olisi rakennettava rauta-
6364: tie I,ahdesta .Jyväskylään. Tämä rata olisi erittäin tarpeel-
6365: linen itäiselle Hämeelle. Tal'Oudellisesti tulisi siitä myö.skin
6366: hyvin kannattava. V. 190~) päätti Eduskunta, että tästä ra-
6367: dasta on aivan ensi tilassa rakennettava Lahden ja Heino-
6368: lan välinen 3G kilometrin pituinen osa. Silloinen Edus-
6369: kunta piti tämän rataosan rakentamista niin tärkeänä, että
6370: asetti sen ensi sijalle niiden neljän, nim. Lahden-Heino-
6371: lan, Turun-Uudenkaupungin, Viipurin---'Koiviston ja Ou-
6372: lun-Vaalan paikallisradan joukossa, joiden rakentamisesta
6373: mainittu Eduskunta kyseessäolevilla valtiopäivillä teki pää-
6374:  töksen. Olisi nyt jo aika toteuttaa tämä päätös, koska toi-
6375:  seen sijaan asetettu Turun-Uudenkaupungin rata on pantu
6376:  työnalaiseksi jo vuonna 1917.
6377:      Myöskin maan puolustuksen kannalta on syytä kiirehtiä
6378:  tämän radan rakentamista, koska Lahden-Heinolan rata
6379:  muodostaa osan sitä strateegista rataa, jonka rakentamista
6380:  Lahdesta Mäntyharjun asemalle on jo kauan pidetty erit-
6381:  täin tarpeellisena. Lahden-Heinolan rata palvelisi soti-
6382:  laallisia tarkoituksia eräässä toisessakin suhteessa. Lah-
6383:  dessa on isot kasarmit, joissa tulee majailemaan sotaväkeä.
6384:  Mutta Lahdessa ei ole sopivaa ampumarataa. Sellainen on
6385:  sen sijaan parin peninkulman päässä Lahdesta, nim. Vieru-
6386:               II, 25. -Kojonen, Hope, y. m.              169
6387: 
6388: mäessä, jonka kautta Lahden-Heinolan rata tulee kulke-
6389: maan. Kun saadaan rautatie I . ahdesta Heinolaan, niin sil-
6390: loin voi ensinmainitussa paikassa majaileva sotaväki käyt-
6391: tää tuota kalliilla kustannuksilla ail:aansaatua Vierumäen
6392: ampumarataa, jolloin ei Lahteen tarvitse laittaa mitään sel-
6393: laista, mikä muutoin todennäköisesti kävisi välttämättö-
6394: mäksi.
6395:      Lahden~Heinolan       radan rakennustöiden pikaiseen
6396: aloittamiseen velvoittaa edellisten seikkain lisäksi vielä
6397: eräs yleis-isänmaallinen näkökohta.
6398:      Tätä nykyä on viilttämätöntä, että eri puolille maata
6399: järjestetään työttömyyden poistamiseksi yleisiä töitä. Koska
6400: Lahti tärkeänä liikekeskuksena on yksi niitä paikkakuntia.
6401: joihin kokoontuu työtöntä väestöä, niin olisi tältäkin kan-
6402: nalta aivan välttämätöntä alottaa jo v. 1920 Lahden--
6403: Heinolan rautatien rakentaminen.
6404:      Kaiken edellisen nojalla ja viitaten vuosina 1907, 1908
6405: ja 1909 tehtyihin anomuksiin sekä vuoden 1909 :n toisten
6406:  valtiopäivien rautatievaliokunnan anomusmietinnössä N :o 7
6407:  esitettyihin perusteluihin ynnä Eduskunnan samoilla valtio-
6408: pävillä tekemään päätökseen <mommc kunnioittaen,
6409:                 että Eduskunta päättää alotettavaksi työt
6410:             Lahden-Heinolan radalla v. 1920 sekä osoit-
6411:             taa tarkoitnkseen tarpeellisen määrärahan.
6412: 
6413:    Helsingissä huhtikuun 11 p :nä 1919.
6414: 
6415: 
6416:         Ro.Qe Kojonen.             Aug. Hämäläinen.
6417:         .Mandi Hannula.            T. Heimonen.
6418: 170
6419: 
6420: II. 2s, -   Anom. ehd. N:o 32.
6421: 
6422: 
6423: 
6424: 
6425:              Wuokoski, K. V., y. m.: R®taflien raken~ami·
6426:                 sesta Lahden asemalta Jyväskylään.
6427: 
6428: 
6429:                8 u o m e n E d u s k u n n a ll e.
6430: 
6431:     Viitaten valtiopäiville 1907 jätettyihin anomusehdotuk-
6432: siin Ni:O 54 ja 71 sekä 1909 toisten valtiopäiväin anomus-
6433: mietintöön N:o 7 saamme kunnioittaen ehdottaa Eduskun-
6434: nan päätettäväksi,
6435:                 että normaa}iraiteinen rantatie rakennetaan
6436:              Lahden asemalta Heinolan kaupnngin kautta
6437:              Jyväskylän kauznmkiin .ia että riittävä määrä-
6438:              raha myönnetään jo rakennettavaksi pääf.etyn
6439:              Lahdenr-lleinolan välisen osan valmiiksi ra-
6440:              kentamiseen.
6441: 
6442:       Helsingissä 12 p. huhtikuuta 1919.
6443: 
6444:        K. V. Wuokoski.             Kuetaa Ruuskanen.
6445:        Mandi Hannula.              T. Heimonen.
6446:                                                            171
6447: 
6448: II, 21. -   Anom. ehd. N :o 33.
6449: 
6450: 
6451: 
6452: 
6453:              Kojonen, Rope, y. m.: Taloudellisen ja koneel-
6454:                 lisen tutkirnu,ksen toimittamisesta Päijän-
6455:                 teen länsipuolitse kulkevaa norrnaalirai-
6456:                 teista rautatietä varten, päätekohtina Jy-
6457:                 väskylä-Lahti.
6458: 
6459: 
6460:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
6461: 
6462:    Viitaten niihin peruste1uihin, jotka ovat esitetyt vuoden
6463: 1907 :n valtiopäiville jätetyssä anomusehdotuksessa, saamme
6464: kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta päättäisi anoa,
6465:                  että valtion kustannttksella ensi tilassa f;oi-
6466:              rneenpantaisiin taloudellinen ja koneellinen tut- -
6467:              kirnu,s norrnaaliraiteista rautatietä varten, joka
6468:              päätekohtina J yväsl~ylä-Lahti tai joku nwu
6469:              paikka Lahden-Riihimäen välisellä rataosalla
6470:              kulkisi Päijänteen länsipuolitse.
6471: 
6472:     Helsingissä, huhtik. 11 p:nä 1919.
6473: 
6474: 
6475:     Rope Kojonen.                    Aug. Hämäläinen.
6476:                       Heikki Ritavuori.
6477: 172
6478: 
6479: 
6480: II, 2s. -   Anom. ehd. N :o 35.
6481: 
6482: 
6483: 
6484: 
6485:              Heikkinen, P. W., y. m.: Rautatien rakenta-
6486:                 m'isesta Joensuusta Savon radalle.
6487: 
6488: 
6489:                S u o rn e n E d u s k u n n a ll e.
6490: 
6491:     Yhdysradan rakentaminen Joensuun kaupungista Savon
6492: radalle Siilinjärven tahi Alapitkän asemalle on ollut jo
6493: useita vuosia käsittelyn alaisena. Niinpä oli se jo esillä
6494: 1898 vuoden rautatiekomiteassa ja sen jälkeen on se ollut
6495: useilla valtiopäivillä käsittelyn alaisena ja 1909 valtiopäi-
6496: vät päättivätkin hallitukselta anoa, että yhdysrata Savon ja
6497: Karjalan ratojen välillä annettaisiin taloudellisesti ja jos
6498: tarve vaatii, myöskin koneellisesti tutkia. Tämän lisäksi
6499: on suunnitellun radan kanssa kosketuksiin tulevien kuntien
6500: ja liikeyhtymäin taholta käännytty anomuksilla hallituk-
6501: sen puoleen, että hallitus ryhtyisi asian vaatimiin toimen-
6502: piteisiin eduskunnan v. 1909 anoman Savon ja Karjalan
6503: radan välisen yhdysradan taloudelliseksi ja koneelliseksi
6504: tutkituttamiseksi ja että esitys sanotun radan rakentami-
6505: sesta annettaisiin ensi tilassa eduskunnalle.
6506:      Sittemmin on vielä vuoden 1917 toisille valtiopäiville
6507: jätetty perusteltu anomusehdotus, että eduskunta päättäisi
6508: edelläsanotun radan rakennettavaksi.
6509:      Tästä huolimatta, vaikka on jo eduskunnan päätöksestä
6510: kulunut 10 vuotta, on tutkimus vielä toimeenpanematta,
6511: eikä liene tietoakaan koska se aijotaan toimittaa.
6512:      Eduskunnalle jätetyissä anomusehdotuksissa on jo mo-
6513:  neen kerran pe·rnsteltu radan suuri tärkeys maatalous- ja
6514:  teollisuu,sedellytyksiin nähden mitä radan rakentamisesta
6515:              II, 28. -   Heikkinen, P. W., y. m.         173
6516: 
6517: koituisi ja samoin ne edellytykset mitkä sen tekisivät myös-
6518: kin taloudellisesti kannattavaksi. Edelläsanotun nojalla ja
6519: viittaamalla kaikkiin niihin anomusehdotuksiin ja peruste-
6520: luihin mitä tämän rautatiekysymyksen suhteen on ennem-
6521: min eduskunnaHe ja hallitukselle esitetty, sekä tämän li-
6522: säksi huomauttamalla vielä, että yksityisten toimenpiteestä
6523: on jo suoritettu silmämääräinen tutkimus usein mainitulla
6524: radalla ja että radan kanssa kosketuksiin tulevat kunnat ja
6525: liikeyhtymät ovat myöskin sitoutuneet suuriin taloudelli-
6526: siin uhrauksiin jos radan rakentamiseen ryhdytään, saam-
6527: me kunnioittaen anoa,
6528:                 että edusku.nta päättäisi ensi tilaisuudessa
6529:             nonnaalimiteisen     rautatien rakennettavaksi
6530:             Joensunn asemalta Karjalan radalla Puntm·ikos-
6531:             ken yli 1'ni]Jaleen kirkonkylään ja sieltä edel-
6532:             leen Oulolmmmuu kuparikaivoksen sivnitse
6533:             Ohtainsalmen poikki 1'tmsniemen pitäjän kmttta
6534:             ja Juantehtaan lähitse Siilinjärven tahi Ala-
6535:             pitkän asemalle Sa1;on radalla.
6536: 
6537:     Helsingissä 12 p :nä huhtikuuta 1919.
6538: 
6539: 
6540:         P. W. Heikkinen.         Ari Pitkänen.
6541:         August Raatikainen.      Heikki Niskanen.
6542:         Heikki Taskinen.         Pekka Saarelainen.
6543:         Albin Manner.            J. G. Ryynänen.
6544:         Uruno Sarlin.            Juho Snellman.
6545:         Kyösti l{allio.          Juhani Leppälä.
6546:                         Eero Hahl.
6547: 174
6548: 
6549: II, 2 9 , - Pet. försl. N:o 17.
6550: 
6551: 
6552: 
6553: 
6554:              Colliander, Rafael, m. fl.: Angående byg!JandP
6555:                  av järnväg från Riihimäki till Åbo.
6556: 
6557: 
6558:                     T i 11 L a n t d a g e n.
6559:       Den förvirring världskriget åstadkommit och det till-
6560:   stånd, vari vårt östra grannland för närvarande befinner sig,
6561:   hava i viss mån skjutit å sido tankarna på den betydelse
6562:   vår land under stundande normala tider kan komma att få
6563:   som förmedlare av varuutbytet och persontrafiken från
6564:   Ryssland. Emellertid måste det för staten vara en bjudande
6565:   plikt att målmedvetet verka i sådan riktning, att vårt land
6566:   står fullt rustat för den fredliga ekonomiska konkurrens,
6567:   som är att emotse. Därvid kan icke förbises att vårt järn-
6568:   vägsnät utvecklats med delvis helt andra synpunkter för
6569:   ögonen än de, som kunde göra vårt land lämpat att över-
6570:   taga trafikförmedlarens roll mellan öster och väster. Detta
6571:   påkallar statens omsorger för åstadkommande av en sådan
6572:   nybyggnaclsverksamhet, som skänker oss utsikter att i an-
6573: . tytt a vseende uthärda konkurrens med utlandet.
6574:       I vårt västra granland Sverige har tanken på att göra
6575:   landet till en förmedlare av varu- och persontrafikutby-
6576:   tet mellan öster och väster tiUvunnit sig ett levancle intresse
6577:   och tagit sig uttryck i en rad åtgärder, vilka avse att hävda
6578:   och utveckla Sveriges ställning i detta avseende. För Fin-
6579:   land kunna dessa åtgärder bli till fördel, ifall vi klokt
6580:  ompassa oss efter dem och därmed bli delaktiga i det väntade
6581:  uppsvinget. Sker detta icke, stå vi inför möjligheten att en
6582:   avsevärd del av trafiken ledes förbi oss genom grannlän-
6583:   derna söder om Finska viken.
6584:               II, 29. -   Colliander, Rafael, y. m.        175
6585: 
6586:     En av de väsentligaste hetingelserna för att Finland
6587: skall hävda sin plats i den internationella konkurrensen på
6588: detta område är, att vårt järnvägsnät utvecklas med detta
6589: mål för ögonen. Då det gäller transitotrafik från Ryssland
6590: har handelen Petersburg-Riihimäki ur synpunkten av sin
6591: dragning hetingelser att fylla anspråken på snahhaste möj-
6592: liga förhindelse, men från Riihimäki västerut saknas däre-
6593: mot dessa förutsättningar. För dem, vilka med hela lan-
6594: dets väl för ögonen sökt arheta för de finländska synpunk-
6595: ternas hävdande, har det framstått som ett oeftergivligt
6596: villkor för en framgångsrik trafikpolitik att den nuvarande
6597: utfartsorten från Finland till och över Skandinavien-Åbo
6598: stad - förbindes med Riihimäki medels en fullt modärn
6599: för snahbtrafik hyggd järnvägslinje. För den ytliga he-
6600: traktaren kan det framstå, som om den tidsvinst, viiken
6601: härigenom vunnes, icke skulle spela en avgörande roll, men
6602: även den ringaste förtrogenhet med nutida trafikprohlem
6603: visar huru man vid internationell trafik kalkylerar icke
6604: blott med timmar, utan även med minuter. Sedan länge
6605: har Aho hamn utgjort ändpun'kten för en stor och hetydel-
6606: sefull internationell trafik och för att inför hotande konkur-
6607: rens med utom vårt land liggande hamnar vara de steg-
6608: rade kraven vuxen ha storartade nyhyggnader av Aho hamn
6609: dels föreslagits, dels belagts med arbete. Dessa arheten
6610: äro av den omfattning att ele komma att skapa en hamn,
6611: viiken för överskådlig framtid bör fylla även mycket stora
6612: fordringar. Härvid har det privata och kommunala iniati-
6613: vet under en för staten hrydsam tid trätt i förgrunden och
6614: övertagit dess omsorger.
6615:     Men skola alla dessa åtgärder leda till avsett resultat,
6616: nämligen att tillförsäkra vårt land en framstående roll vid
6617: den osteuropeiska trafikens förmedling västerut, kräves nu,
6618: att statsverket rätt uppfattar sin andel i det hela. Främst
6619: i detta avseende står härvid såS'om redan framhållits den
6620: antydda hamnens förhindelse med stambanan Riihimäki-
6621: Petershurg medels en direkt järnvägslinje Åbo-Riihimäki.
6622: 1'?6            II, 29. -   Riihimäen-Turun rata.
6623: 
6624:     Att många järnvägsbyggen f. n. påkalla upmärksam-
6625: het och att statsverkets ekonomiska resurser starkt tagits i
6626: anspråk är oss icke obekant, men å andra sidan även att
6627: intresset för detta för hela landet betydelsefulla järnvägs-
6628: bygge f. n. kan påräkna sådant understöd att, såsom av
6629: en tili statsrådet inlämnad ansökan framgår, anskaffande
6630: av nödigt Impitai icke beredde oöversigliga hinder. Under
6631: sådana förhållanden och med hänsyn tili att hanan icke
6632: endast skulle bli av största nytta för de rikt odlade bygg-
6633: der, genom vilka den komme att löpa, utan för hävdandet
6634: av 'Finlands ställning som förmedlare av Ost-Europas gods-
6635: och persontrafik finge en a vgörande betydelse, våga under-
6636: tecknade härmed vördsamt anhålla
6637:                  att Lantdagen ville till Regeringen ingå med
6638:               anhållan om vidtagande snarast möjligt av en
6639:               ekonomisk och instrumental undersökning av en
6640:               jämvägslinje Riihimälci-Åbo, samt
6641:                  att därefter en proposition om banans byg-
6642:               gande måtte föreläggas Lantdagen.
6643: 
6644:        Helsingfors, den 14 april 1919.
6645: 
6646: 
6647:         Rafael Colliamlrr.            Johannes Nyberg.
6648:         J. Kaskinen.                  Arvi Kontu.
6649:         Heikki Ritavuori.             Mikko V. Erich.
6650:         Wäinö J,ehtonen.              Georg von W endt.
6651:         Johan Helo.                   S. Wilh. Roos.
6652:         Axel Palmgren.                K. V. Holma.
6653:                                                               177
6654: 
6655: II, 3o. -   Anom. ehd. N :o 18.
6656: 
6657: 
6658: 
6659: 
6660:              Auer, Ilmari, y. m.: Taloudellisen ja koneellisen
6661:                 t~rtkirnuksen toimittamisesta ratasuunnalla
6662:                 Salo-Riihimäki.
6663: 
6664: 
6665:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
6666: 
6667:     Vuonna 1912 jätettiin Eduskunnalle anomusehdotus
6668: Salon-Riihimäen ratalinjan koneellisesta ja taloudellisesta
6669: tutkimuksesta ja seurasi anomusta insinööri K. 0. Rejmanin
6670: selonteko mainitun ratasuunnan silmämääräisestä tutkimuk-
6671: sesta ynnä erinäisiä muita asiakirjoja sen harrastuksen osoit-
6672: tamiseksi, minkä samainen ratasuunta yleisesti oli osakseen
6673: saanut. Mietinnössään n :o 3 ehdottikin silloinen rautatie-
6674: valiokunta, että taloudellinen ja, jos tarve vaati, koneellinen
6675: tutkimus toimitettaisiin ratalinjalla; mutta ei mietintö jou-
6676: tunut silloisten poikkeuksellisten olojen vuoksi ensinkään
6677: Eduskunnan käsiteltäväksi. Vuoden ] 917 Eduskunnalle
6678: jätetty anomusehdotus lähetettiin niinikään asianomaiseen
6679: valiokuntaan, mutta lopulliseen toimenpiteeseen asiassa ei
6680: tämäkään Eduskunta ehtinyt puuttua. Sen vuoksi anom-
6681: mekin nyt kunnioittavimmin, että tämän kansainvälistä
6682: kauttakulkuliikennettä välittämään aijotun ja vakaumuk-
6683: semme mukaan maamme taloudellisen kehityksen nousuun
6684: tarpeellisimman radan suuntaa ja edellytyksiä tutkittaisiin
6685: ja että Eduskunta siis päättäisi anoa:
6686: 
6687:                  että taloudellinen ja koneellinen tutkimus
6688:              ensi tilassa toimitettaisiin ratasuunnalla Salo-
6689:              Riihimäki sekä
6690:                                                          12
6691: 178            II, 80. -   Salon -Riihimäen rata.
6692: 
6693:                  että Eduskunta osoittaisi sitä varten tarvit-
6694:               tavat varat.
6695: 
6696:       Helsingissä, huhtikuun 14 päivänä 1919.
6697: 
6698: 
6699:           Ilmari Auer.          J. Kaskinen.
6700:           Risto Ryti.           S. Rönnbf'rg.
6701:                       Juho V. Kekkonen.
6702:                                                            179
6703: 
6704: II, a1, -   Ånom. ehd. N :o 22.
6705: 
6706: 
6707: 
6708: 
6709:              Kaskinen, J., y, m.: Twtkimuk8en toimittami-
6710:                 sesta Turtm-Uudenkanpungin radan jatka-
6711:                 miseksi Sataknnnan rautatieverkon yhtey-
6712:                 teen.
6713: 
6714:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
6715:     Kuten tunnettua, on paraillaan rakenteilla 1909 vuoden
6716: eduskunnassa rakennettavaksi päätetty Turun--Uudenkau-
6717: pungin rata. Kun mainitun radan rakentamista eduskun-
6718: nassa käsiteltiin, lausuttiin keskusteluissa julki se ajatus,
6719: ettei rata voi päättyä Uuteenkaupunkiin, vaan että sen luon-
6720: nollisista syistä tulee aikoinaan tulla jatketuksi siten, että
6721: saadaan aikaan yhteys tämän radan ja Satakunnan rauta-
6722: teiden kanssa. Siten rannikkorataverkko tulisi Etelä-Suo-
6723: messa huomattavasti täydennetyksi.
6724:     Sen jälkeen kun tämä ratakysymys oli eduskunnassa
6725: esillä, ovat olosuhteet monessa suhteessa kehittyneet niin,
6726: että Turun-Uudenkaupungin ja Satakunnan ratojen yhdis-
6727: täminen on käynyt kipeän tarpeen yaatimaksi.
6728:     Suuren ensiluokkaisen sataman, joka samalla on talvi-
6729: satama, rakentaminen Turkuun lähestyy toteutumistaan.
6730: Satakunnan väkirilk:kaa,n ja viljavanmaakunnan saattaminen
6731: lähimmän talvisataman suoranaiseen yhteyteen on luonnol-
6732: linen välttämättömyys.
6733:     Viime aikoina on Satakunnan maakunnan väestö pai-
6734: nokkaasti esittänyt vaatimuksia, että Turun ja Porin lääni
6735: on jaettava kahtia siten, että Satakunta muodostaisi oman
6736: läänin. Tätä vaatimusta on pääasiassa perusteltu sillä, että
6737: liikenneyhteys Turun ja Porin läänin pohjoisen osan, Sata-
6738: kunnan, ja läänin pääkaupungin, Turun, välillä on perin han-
6739: 180     II, 31.- Uudenkaup. ja Porin ratojen yhdysrata.
6740: 
6741: kala. Turun ja Satakunnan liikeyhteyshän tapahtuu toisen
6742: läänin halki kiertoteitse Tampereen ja Toijalan kautta. Jos
6743: sen sijaan saadaan aikaan suora rautatieyhteys Turun ja
6744: Satakunnan välillä siten, että kysymyksessä oleva yhdis-
6745: tävä rata rakennetaan, käy uuden läänin perustaminen tar-
6746: peettomaksi ja valtiolta säästyvät uuden lääninhallituksen
6747: kalliit yllä pitokustannukset.
6748:     Aikoinaan on kyllä jo tutkittu linja Uusikaupunki-
6749: Peipohja. l\iutta Turun-Uudenkaupungin ja Kauttuan
6750: ratojen rakentamisen jälkeen on asema epäilemättä niin
6751: muuttunut, että uusi tutkimus on aivan välttämätön. Ensin-
6752: näkin kysymyksessä oleva yhdistävä rata voi edellä mai-
6753: nittujen ratojen rakentamisen jälkeen tulla tuntuvasti
6754: lyhyemmäksi. Toisekseen yhdistävän radan tarkotus kautta-
6755: kulkuliikenten palveluksessa vaatii epäilemättä melko paljon
6756: toista suuntaa kuin tutkittu linja Uusikaupunki-Peipohja.
6757:     Kun kysymyksessä oleva yhdistävä rata on vain muuta-
6758: man kymmenen kilometrin pituinen ja kun se lisäksi kulkee
6759: väkirikkaitten seutujen halki, joten paikallinen liikennekin
6760: tulee olemaan huomattava. on luonnollis'La, että sen rakenta-
6761: misen täytyy kuulua rautatiepolitiikkamme lähimpiin pää-
6762: määriin.
6763:     Ylläolevan perusteella saamme kunnioittavimmin anoa
6764:                  että eduskunta antaisi H allitttksen tehtäväksi
6765:              toi1nitutf;aa koneellisen ja taloudellisen tutki-
6766:              muksen Turun-Uudenkaupungin, Kalannin tai
6767:              Vinkkelän asemilta Satakunnan mutatieverkon
6768:              yhteyteen ja
6769:                  että ed,uskttnta osattaisi tätä varten tarvit-
6770:              tavat varat.
6771:       Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1919.
6772: 
6773:           J. Kaskinen.             Arvi Kontu.
6774:           Heikki Ritavuori.        Risto Ryti.
6775:           Edvard Hannula.          J. Jyske.
6776:                                                              181
6777: 
6778: II, 32, -   Anom. ehd. N :o 23.
6779: 
6780: 
6781: 
6782: 
6783:              Niukkanen, J., y. m.: Normaaliraiteisen rawta-
6784:                 tien -rakentamisesta Lappeenrannasta Elisen-
6785:                 vaaran tai Syväoran asemalle.
6786: 
6787: 
6788:                S u o m e n E: rl n " k u n n a ll e.
6789: 
6790:     Tarkoituksella anoa, että Eduskunta päättäisi rautatien
6791: rakentamista varten Lappeenrannan ,kaupungista Vuoksen-
6792: niskan--Rautjänen kantta Elisenvaaraan tai Syväoron ase-
6793: malle taloudellisen ja koneellisen tutkimuksen toimitetta-
6794: Yaksi, esiintuomme seuraavaa:
6795:     :Mainitun rachn tarpeellisuus on jo pitemmän aikaa ollut
6796: selvillä niillä seuduilla, jotka tulisivat ulottumaan sen piiriin
6797: etapäässä teollisuus- y. m. taloudellisten syitlen vuoksi,
6798: mutta maamme astuttua itsenäisten valtakuntien joukkoon
6799: ja huomioon ottaen idästä alinom::w uhkaava hyökkliyksen
6800: vaara, on se käynyt tarkoituksenmukaisen puolustussuunni-
6801: telman kannalta katsoen aivan välttämättömäksi. Vii-
6802: purista, jonka kautta Itä-Suomi on Ijänsi-Suomen ja pää-
6803: kaupungin kanssa rautatieyhte;ydessä ja jonka kohdalla sa-
6804: nottu rautatie tekee etelään päin syvän mutkan joutuen
6805: aivan meren rantaan, on matka rautateitse Venäjän rajalle
6806: ainoastaan 92 kilometriä ja Pietariin 129 kilornetriä. Kun
6807: Viipurin ja Venäjän rajan välillä ei mitään luonnon esteitä
6808: eikä edes linnoitusvyöhykkeitä ole, voi sieltä !Jäin mahdolli-
6809: sesti hyökkäävä vihollinen sodan syttyessä edetä maalta sekä
6810: mereltä niin pian lähelle Viipuria, että puolustusjoukkoja
6811: ei ehditä saada edes täydelleen liikekannalle ja niin ollen
6812: jo heti sodan alkaessa esim. tykkitulellaan katkaista Vii-
6813: 182     II, 32. -   Lappeenrannan-Elisenvaaran rata.
6814: 
6815: purin kohdalta rautatieyhteyden. Tällöin ei olisi Itä- ja
6816: Länsi-Suomen välillä muuta rautatieyhteyttä olemassa kuin
6817: Elisenvaaran-Pieksämäen-Kouvolan rata. Matka tätä
6818: kautta on kumminkin Elisenvaarasta Kouvolaan 375 km.
6819: kun se sen sijaan ehdottamaamme uutta rataa olisi ainoas-
6820: taan noin 195 km., eli 162 km. edellistä lyhempi. Vielä
6821: hankalammaksi muodostuisi tällaisessa tilanteessa esim.
6822: joukkojen, sotatarpeiden y. m. välttämättömät siirrot ja lii-
6823: kenne toiselta rintaman osalta toiselle, kuten esim. A_ntreasta
6824: Simolaan. Matka Antreasta Elisenva,aran-Pieksämäen-
6825: Kouvolan kautta Simolaan on nim. 511 km. kun se sen
6826: sijaan mainittua uutta rataa Vuoksenniskan-Lappeenran-
6827: nan kautta olisi vain 93 km. eli 418 km. edellistä lyhempi.
6828:     Nämä seikat yhdessä sen kanssa, mikä merkitys rin-
6829: taman suuntaa kulkevilla r-adoilla yleensä maan puolustuk-
6830: sen kannalta katsottuna on, kyllin osottanevat, että sanottu
6831: rata tulisi olemaan tässä suhteessa maamme kaikkein tär-
6832: keimpiä.
6833:     Myöskin läpikulku- ja varsinkin tavaraliikenteeseen näh-
6834: den tulisi radalla olemaan suuri merkitys. Tunnettua on,
6835: että varsinkin vesiteitse ulosvietävä puutav,araliikenne
6836: suuntautuu Itä-Suomestakin enemmän Kotkaan ja Hami-
6837: naan kuin Viipuriin. Tähän on monet painavat syyt, kuten
6838: m. m. että Viipurin lahden mataluuden vuoksi eivät kuljetus-
6839: laivat voi päästä Viipurissa rautatien välittömään yhteyteen
6840: ja että säännöllisissäkin oloissa liikenteen Venäjältä päin
6841: avautuessa vallitsee Viipurin asemalla sellainen ahdinko,
6842: että se suuresti vaikeuttaa tätä liikennettä. ,Jos ehdotettu
6843: rata raJkennettaisiin, voisi Itä-Suomesta Kotkan-Haminan
6844: radalle ja Länsi-Suomeen suuntauva liikenne sivuuttamaHa
6845: Viipurin tapahtua paljoa nopeammin. Sen lisäksi olisi mat-
6846: kakin sitä tietä noin 40 km. lyhempi kuin Viipurin kautta.
6847:     Erittäin suuri merkitys tulisi radalla olemaan sen var-
6848: silla olevain Valtion arvokkaiden omaisuuksien tarkoituk-
6849: senmukaisen käytön, teollisuus- y. m. taloudellisten syiden
6850: vuoksi. Rautatie, suunnattaisiinpa se Vuoksenniskasta joko
6851: suoraan Elisenvaaraan taikkapa Simpeleen tehtaiden kautta
6852:                II, 32, -   Niukkanen, J., y. m.           183
6853: 
6854: Syväoran asemalle, joissa kummassa;kin tapauksessa uutta
6855: rataa tulisi rakennettavaksi yhtä pitkälti, eli noin 95 km.
6856: tulisi se kulkemaan tiheään asuttuja seutuja ja tapaamaan
6857: lukuisia suuria teollisuuslaitoksia ja erittäin arvokkaita
6858: valtion joko osaksi tai kokonaan omistamia voimalähteitä,
6859: sekä maa- y. m. omaisuuksia. Näistä edellytyksistä pyy-
6860: dämme esittää m. m. seuraavat.
6861:      1) Rautatien varrelle jäisi noin 6 km. päässä Lappeen-
6862: rannan kaupungista Imatralle päin sijaitseva A/B Kaukas
6863: Fabrik-nimisen yhtiön tehdaslaitos, jonka vuotuinen tavara-
6864: vaihto 50 miljoonaa kiloa tulisi uutta rautatietä myöten
6865: kuletettavaksi.
6866:       2) Ehdotettua rautatietä käyttäisivät varsinkin talvi-
6867: seen aikaan rautatien välittömään läheisyyteen joutuvat
6868: I.amposaaren ja Niemelän sahat, jotka lisäisivät radan ta-
6869:  varaliikennettä useilla miljoonilla kiloilla.
6870:       3) Lauritsalan 8-raaminen saha, joka myöskin joutuisi
6871:  ehdotetun radan varrelle, tulisi kuljetuttamaa.n rataa pitkin
6872:  useita miljoonia kiloja raaka-aineita ja ja.lostettua pu_u-
6873:  tavaraa.
6874:       4) Noin 6 'kilometrin päässä ehdotetusta rautatiestä
6875:  sijaitseva, Suomen valtion suurimmaksi osaksi omistama
6876:  ,Konnunsuo" joutuisi myöskin koko lähelle uutta rauta-
6877:  tietä; että kun Suomen valtion rautatiet ovat ryhtyneet
6878:  Konnunsuolle perustamaan suurenmoista polttoturveteh-
6879:  dasta, josta suurin osa rautateiden tarvitsemaa polttoainetta
6880:  tulisi otettavaksi, onkin rautatiehallitus, tietämämme mu-
6881:  kaan, suunnitellut La,ppeenrannan !kaupungista haararataa
6882:  Konnunsuolle; että tämä haararata tulisi noin kymmentä
6883:  kilometriä lyhemmäksi, jos se rakennettai,siin haararadaksi
6884:  nyt ehdotetulta rautatieltä.
6885:       5) Ehdotetun ratasuunnan varrelle tulee myöskin noin
6886:   16 km. päässä Lappeenrannasta Imatralle päin oleva 0/Y
6887:   Pulpin selluloosatehda,s, joka rautatietä myöten tulisi ku-
6888:   lettamaan noin 15 miljoonaa kiloa jalostettua tavaraa, jok-
6889:   seenkin saman määrän raaka-aineita sekä sen lisäksi osan
6890:   tehtaalla 'tarvittavista polttopuista.
6891: 184     II, 32. -   Lappeenrannan-Elisenvaaran rata.
6892: 
6893:      6) Noin 18 km. Lappeenranna.n kaupungista sijaitseva
6894: kauppaliike Hackman & C :on saha joutuisi myöskin kulet-
6895: tamaan rataa pitkin varsinkin talviseen aikaan useita mil-
6896: joonia kiloja raaka-aineistaan ja tuotteistaan.
6897:      7) Hadan varrelle joutuisivat myös A/B Tornator yhtiön
6898: tehdaslaitokset, joissa Suomen valtio nyt omistaa osake-
6899: enemmistön; että kun sanotun yhtiön tuotteista nykyisin
6900: suuri osa, miljoonia kiloja kuletetaan hevosilla 6 kilometrin
6901: päässä olevalle Imatran asema.lle, tulisi tuolle valtion suu-
6902: rimmaksi osaksi omistamalle tehdaslaitokselle raelasta suuri
6903: hyöty.
6904:      8) Ehdotetun rautatien varrelle joutuisi myöskin Rau-
6905: han parantola Saimaan rannalla, jossa kesäiseen aikaan asuu
6906: useita satoja ulkomaalaisia ja olisi ehdotettu rata siis mat-
6907: kailijaliikenteellekin tärkeä.
6908:      9) Joutsenon 'kunnassa sijaitseva n. s. Hanenin talous-
6909: koulu joutuisi myöskin uuden rautatien varrelle, joka sekin
6910: lisäisi radan matkailumerkitystä.
6911:     10) Noin 18 kilometrin päässä Syväoran asemalta sijait-
6912: sevat A/B Simpeleen tehdas ja Kangaskoski Bruk. nimisten
6913: yhtymien omistamat tehtaat tulisivat myöskin aivan radan
6914: varrelle, jos se rakennettaisiin Syväoran asemalle ja radan
6915: lähelle, jos se rakennetaan Elisenvaaran asemalle; että A/B
6916: Simpeleen radan tarvetta todistaa parhaiten se, että se on
6917: tutkituttanut rantatien rakentamismahdollisuudet tehtaansa
6918: ja Syväoran aseman välillä, joka matka on 18 km. pituinen;
6919: että rautatietä myöten tulisi ylltiö kuletuttamaan 7,000 ton-
6920: nia paperia, 5,200 tonnia raa'ka-aineita, 12,000-16,000 kuu-
6921: tiometriä hiomopuita ja 2-i,OOO kuutiometriä polttopuita;
6922: että yhtiö on kuletuttanut tähän mennessä 2,500 tonnia
6923: puutavaroita tehtailleen A/B rrornatorin tehtaalta Antrean
6924: ja Elisenvaaran kautta, vaikka matka on ollut puolta pi-
6925: tempi kuin uutta ratasuuntaa pitkin ja vaikka hevoskyytejä
6926: on tästä johtunut 20 kilometriä.
6927:     11) Että 3 1 / 2 kilometrin päässä Simpeleen tehtaalta
6928: sijaitsee Kangaskoski Bruk-niminen tehdaslaitOB, joka myös
6929: tulisi ehdotettua rautatietä käyttämään ja kuljetuttamaan
6930:                 II, 82, -   Niukkanen, J., y. m.             1St>
6931: 
6932: sillä noin 3.5 miljoonaa >kiloa jalostettua puutavaraa, ainakin
6933: saman määrän raaka-aineita ja, suuren joukon polttopuita.
6934:      Tätä paitsi tulisivat rautatietä käyttämään edellämai-
6935: nittujen tehtaitten väestö arvioitaan noin 5,000 henkilöä,
6936: sen Yarrelle joutuva maataviljelevä väestö, noin 25,000 hen-
6937: kilöä. Myöskin maataloustuotteita tulisi sitä myöten kulje-
6938: tettavaksi suuret määrät.
6939:      Tämän yhteydessä on myöskin otettava huomioon, että
6940: Vuoksen virta muodostaa suurimmat koskensa alkuasassaan
6941: nom 2fi km. pi\uudella Saimaan rannasta. Niinpä sijait-
6942: sevat:
6943: Tainionkoski               2 km. päässä Saimaan rannasta.
6944: Vatikan koski              4 ,             ,
6945: Mansikan koski . .         5 ,
6946:                                     ",             ",
6947: Linnankoski . . . . .      7 ,
6948:                                            "
6949:                                            "
6950: Imatra ........ ,         10       ,"               "
6951: Kyyrönkoski ... )
6952:                               "            "        "
6953: Myllykoski ..... } 13-15 ,
6954: Kalliokoski ..... J
6955:                                      "     "        "
6956: Vallinkoski               16 ,
6957: Ensonkoski                19
6958:                                      "     "        "
6959: Ollikan ja Rouhia-            "      "     "        "
6960:    lan kosket . . . . 22--24
6961:                                  "      "          "     "
6962:     Näistä koskista omistaa Suomen valtio jo kokonaan
6963: Imatran ja V allinkosken. Ostettuaan enemmistön A/B 'I'or-
6964: nator ja 0/Y Gutzeit & C :o A/B nimisten yhtiöitten osak-
6965: keista, on valtio saanut määrääYän aseman Tainionkoskeen
6966: ja Enson koskeen nähden. Edelleen lienee olemassa suunni-
6967: telma Imatran vesivoiman käytäntöön ottamisesta, joka
6968: suunnitelma on aikomus aivan hetimiten toteuttaa sillä ta-
6969: voin, että Imatran vesivoima saatettaisiin käyttämään suurta
6970: miltei suurinta pohjoismaista sähkövoiman siirtolaitosta.
6971: Koskiryhmästä       Kyyrönkoski-Mylly koski-Kalliokoski
6972: omistaa tosin ulkolainen yhtiö A/B Forc'e suurimman osan,
6973: mutta on tuokin koskiryhmä, jon•ka voima parhaiten voi-
6974: tanee yhdellä padolla ottaa käytäntöön, suunniteltu käyt-
6975: 186    II, 32. -   Lappeenrannan-Elisenvaaran rata.
6976: 
6977: tämään sähkövoiman siirtolaitosta. Samaista tarkoitusta
6978: varten on myöskin aijottu käyttää Ollikan ja Rouhialan
6979: koskien vesivoimaa.
6980:      Valtvon puolesta suunnitellulla sähkövoiman siirtolai-
6981: toksella Imatran koskeen tulee olemaan suuri merkitys ei
6982: ainoastaan Itä-Suomen, vaan koko maan talouselämälle.
6983: Kun se suuri voimamäärä, joil'ka Imatran koski muodostaa,
6984: tulee käytäntöön, johtuu siitä suuri kansantaloudellinen
6985: säästö. Sillä kaikki se polttoaine, jota vastaavan voima-
6986: määrän hankkimiseksi nyt kulutetaan ja j8ka vielä useissa
6987: tapauksessa tuodaan kivihiilien ja polttoöljyjen muodossa
6988: ulkomailta, voitaisiin tällä tavoin korvata sellaisella koti-
6989: maisella raaka-aineella, joka nyt ei tuota juuri mitään hyö-
6990: tyä. Mutta tämänkin voimalaitoksen tuottama hyöty riip-
6991: puu kovin paljon siitä, millaisia mahdollisuuksia esim.
6992: teollisuuslaitokset saavat sen käytäntöön ottamiseksi.
6993:      Se seikka, ettii suurimmat Vuoksen kosket sijaitsevat
6994: lähellä Saimaan vesistön rantaa, tekee vastaisuudessa luon-
6995: nolliseksi sellaisen olotilan, että Saimaan etelärannalle mah-
6996: dollisimman lähelle Vuoksen ja Saimaan yhtymäkohtaa
6997: sijoittuu puutavaroiden jalostuslaitoksia. Tämä johtuu siitä,
6998: että raaka puutavara voidaan mukavasti Saimaata pitkin .
6999: lmlettaa jalostuslaitoksien lähelle ja että voimajohdot tule-
7000: vat halvoiksi, kun ne jäävät mahdollisimman lyhyeiksi.
7001: Lappeenrannan kaupungin ja Vuoksen suun välinen Sai-
7002:  maan ranta-alue onkin se paikka, jossa Saimaan vesistön
7003:  rantamille keräytyYät puutavarat tullaan tulevaisuudessa
7004:  kansantaloudellisesti edullisimmin jalostamaan ainakin seu
7005:  jälkeen kun sähkövoiman siirtolaitoksia ehditään aikaun-
7006:  saada. 'l'ämän seikan todistaa jo sekin, että tuolle alueelle
7007:  on jo tähän mennessä perustettu suuria teollisuuslaitoksia,
7008:  kuten edellämainitut Lamposaaren, Lauritsalan ja Niemelän
7009: sahat, Kankaan ja Pulpin tehtaat j<L kauppaliike Hackman
7010: & C :n suuri sahalaitos Joutsenon pitäjässä ja A/B 'rornatorin
7011:  monet tehtaat Tainionkoskeila Ruokolahden pitäjässä.
7012:  Vaikka näistä tehtaista kaikki muut paitsi Tornatorin teh-
7013:  taita, täytyy käytää höyryn voimalla, on niiden sijoitus
7014:  sittenkin katsottu edullisimmaksi Saimaan kanaYan ja Vuok-
7015:                 II, 32. -   Niukkanen, .J., y. m.             187
7016: 
7017: sen lähtökohdan välille. On siis varmaa, että sähkövoiman
7018: käytäntöönottamisen tultua mahdolliseksi, yhä useammat ja
7019: useammat tehtaat tuolle alueelle sijoittuvat.
7020:      Tämä teollisuuden edistyminen ei kuitenkaan ole mah-
7021: dollinen, ellei Lappeenrannan kaupungin ja Vuoksensuun
7022: välillä nyt jo olevia ja kohdakkoin syntyviä teollisuuslaitok-
7023: sia saada rautatien avulla talviseenkin aikaan kulkuyhtey-
7024: teen merenrannan kanssa. Ne ehdotetun ratasuunnan var-
7025: relle nyt jo keräytyneet ta varamäärät, joita siellä oleville
7026: tehtaille, sahoille sekä sieltä pois tal viseenkin aikaan kulje-
7027: tetaan, ovat niin suuret, että rautatie jo niidenkin tavara-
7028: määrien kuljettamiseksi tulisi kannattavaksi.
7029:      Maa pohja rauta tielle Lappeenrannasta 'rainionkoskelle
7030: on tasaista kangasta, siis mitä edullisin rautatien rakenta-
7031: miselle. Tämän lisäksi on valtio aikonut rakentaa radan
7032: Lappeenrannasta jo mainituille Konnunsuolle perustettaville
7033:  valtionrautateiden polttoturvetehtaille, jota varten siis Sai-
7034: maan kanavan yli menevä silta kaikessa tapauksessa tulisi
7035: rakennettavaksi. Toiselta puolen on Vuoksenniskan ase-
7036: malta jo rakennettu rata valtion & Tornatorin omistamille
7037:  tehtaille 'l'ainionkosken rannalle ja on tehtaiden tarkoituk-
7038:  senmukaisen käytön vuoksi sillan rakentaminen Tainion-
7039:  kosken yli katsottu aivan välttämättömäksi, joten siis ehdot-
7040:  tamamme radan rakentamisen vaatimat kustannukset tulisi-
7041:  vat tältä osaltaan kohdistumaan yksinomaan Lappeenran-
7042:  nan-Vuoksen väliseen noin 35 km. pituiseen maataipalee-
7043:  seen, joka, kuten mainittu, on mitä halvimmilla ,kustannuk-
7044:  silla suoritettavissa.
7045:       Vuoksenniskan läheltä Elisenvaaraan päin, seutuja, joita
7046:  ehdottamamme rata tulisi kulkemaan, on ennen nykyisen
7047:  Karjalan radan rakentamista tutkittu rautatielinja ja huo-
7048:  mattu maaperä sielläkin erittäin edulliseksi. Tällä noin 58
7049:  km. pituisella maataipaleella ei ole mitään suurempia luon-
7050:  nonesteitä olemassa, vaan on maa yleensä tasaista ja kova-
7051:  pohjaista, eikä suurempia siltoja tarvitse rakentaa. Myöskin
7052:   rataan tarvittavan maapohjan lunastus tulee sen tällä osalla
7053:   erittäin halvaksi, sen vuoksi että rata tulisi suurelta osaltaan
7054:   kulkemaan pitkin valtion & Tornatorin omistamia maita
7055: 188       IJ, 32. -   Lappeenrannan-Elisenvaaran rata.
7056: 
7057: sekä useamman kruununpuiston halki. Paitsi edellämaini-
7058: tuita valtion omistamia laajoja metsäalueita, joutuisi tämän
7059: rataosan läheisyyteen valtion omistamat Rautjärven pitä-
7060: jässä olevat l\1iettilän reservikasarmit ja Ilmeen hovi aluei-
7061: neen. Kun mitään kunnollisia kuljetusmahdollisuuksia ei
7062: täällä oleville valtion metsäntuotteille ole ja kun mainitut
7063: I\Eettilän kasannit ja Ilmeen anoka.s hovi juuri kulkuyhte;:-
7064: den puutteessa ovat tälläkin hetkellä käyttämättöminä, on
7065: selvää, miten tärkeä tämä rataosa olisi ei ainoastaan paikka-
7066: kunnan maataloudellisen edistyhen, yleisen liikenteen, jo
7067: mainittujen teollisuuslaitosten vaan myöskin valtion omai-
7068: suuden tarkoituksenmukaiseen käyttöön nähden.
7069:     Sen seikan, suunnataanko rata Vuoksenniskan asemalta
7070: suoraan Elisenvaaraan, vaiko Simpeleen tehtaiden kautta
7071: Elisenvaaran-Pieksämäen radalla olevalle Syväoron ase-
7072: malle, katsomme jäävän talouclellis-koneellisten tutkimusten
7073: tuloksista riippuvaksi ja niin ollen pyydämme kunnioittaen
7074: ehdottaa,
7075:                  että Bdttskunta päättäisi taloudellisen ja ko-
7076:              neellisen ttltkimuksen toimitettavaksi normaali-
7077:              raiteisen rautatien rakentarn'ista varten Lappeen-
7078:              rannasta Vuoksenniskan-Rautjärven kautta
7079:              Elisenvaaran taikka Syväoran asemalle ja
7080:                  että tarpeelliset rahavarat tätä -varten osotet-
7081:              taisiin.
7082:       Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1919.
7083:        Juho Niukkanen.                l\Hkko V. Erich.
7084:        Bertta Pykälä.                 Albin Manner.
7085:        A. 0. W uorimaa.               Antti Kukkonen.
7086:        Juhani J. .eppälä.             P. W. Heikkinen.
7087:        Edvard Takkula.                Milrko Piitulainen.
7088:        Antti Juutilainen.             Janne Koivuranta.
7089:        Pekka Saarelainen.             Ari Pitkänen.
7090:        Aarno Pesonen.                 Heikki Niskanen.
7091:        Vilkku J oukahainen,           J. P. Kokko.
7092:        Jaakko Loppi.                  J. G. Ryynänen.
7093:                                                           189
7094: 
7095: 
7096: II, a:;, ~ Anom. ehd. N :o 28.
7097: 
7098: 
7099: 
7100: 
7101:             Thuneberg, Paul, y. m.: Määrärahan myöntämi-
7102:                sestä lViipurin-Koiviston radalla aloitetttt-
7103:                ;jen rakennustöiden jatkamiseen.
7104: 
7105: 
7106:              S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
7107: 
7108:     Yuoden 1909 toisilla valtiopäivillä päätti eduskunta
7109: anoa että normaaliraiteinen rautatie ral\ennettaisiin Viipu-
7110: rin· kaupungista Koiviston satamaan 4,000,000 markaksi
7111: :uvioiduilla kustannuksilla ja että sen rakentamiseen ryh-
7112: dyttäisiin ensimäisenä sikäli kuin työvoimia sopiva,sti va-
7113: pauhm jo rakennettavaksi päätetyiltä yhclysradoilta, sekä
7114: että viipymättä ryhdyttäisiin maa- ja vesialueen pakkolu-
7115: nastukseen laajan kauppasataman aikaansaamiseksi Koivis-
7116: tolla.
7117:     I1ähes 10 vuotta on kulunut ilman, että tässä silloin kii-
7118: reelliscnä pidetyssä hankkeessa on tehty mitään muuta kuin
7119: talvella 1917-18 hätä-aputyönä valtion varoilla rakennettu
7120: noin 3 km pitu1nen rata-osa Maaskolan ratapihalta Vihta-
7121: taipaleen sillalle.
7122:     Koska ennen v. 1909 päätetyt yhdysratarakennukset nyt
7123: ovat loppuun suoritetut, olisi Viipurin-Koiviston raken-
7124: uuksen alaisella radalla työt jatkettavat eduskunnan pää-
7125: töksen mukaisesti sitäkin suuremmalla syyllä, koska työttö-
7126: myys Viipurin maalaiskunnass<t ja etenkin esikaupungeissa
7127: on tällä kertaA äärettömän suuri ja tulee t~clennäköisesti
7128: ensitalvenakin olemaan hyvin tuntuva, sillä olot viime vuo-
7129: sina ovat koonneet hyvin suuria työläisjoukkoja Viipurin
7130: maalaiskunnassa oleviin jo ennestään kuntaa ylivoimaisesti
7131: 190           II, 38. -   Wiipurin-Koiviston rata.
7132: 
7133: rasittaviin esikaupunkeihin. Eikä asian tila ole paljon pa-
7134: rempi Johanneksen ja Koiviston kunnissakaan. Äskettäin
7135: on valtio saanut taata Viipurin maalaiskunnalle 1,000,000
7136: markan lainan ja asiat näyttävät kehittyvän siihen, et~ä
7137: valtion on ruvettava suorastaan avustamaan hätään joutu-
7138: neita työttömiä, joita asianomaiset kunnat eivät kykene ajan
7139: pitkään ylläpitämään. Sentähden katsoisimme Viipurin-
7140: Koiviston radan rakennustöiden jatkamisen sellaiseksi toi-
7141: menpiteeksi, jolla huojennettaisiin sitä sietämättömän vai-
7142: keaksi käynyttä tilannetta, mikä paikkakunnalla työttö-
7143: myyden takia vallitsee.
7144:     Yllä-olevan perusteella rohkenemme kunnioittaen ehdot-
7145: taa anottavaksi:
7146:                  että Viipurin-Koiviston radalla aloitettuja
7147:              rakennustöitä jatkettaisiin jo ensi syksynä ja
7148:                  että tätä tadcoitusta varten varattaisiin
7149:              fi,000,000 rnarkan SUtlTU-inen rahamäärä.
7150: 
7151:       Helsingissä, 10 päivänä huhtikuuta 1919.
7152: 
7153: 
7154:           Paul Thuneberg.             M. Kekki.
7155:           M. 1Iannonen.               Elias Sinkko.
7156:           Tekla Hultin.               Theodor Homen.
7157:           Antti J uutilainen.         Mikko V. Erich.
7158:           Edvard Hannula.             Evert Huttunen.
7159:           0. Ueinikainen.             Vilho Nikkanen.
7160:                                                          191
7161: 
7162: U, 34, -   Anom. ebd. N :o 31.
7163: 
7164: 
7165: 
7166: 
7167:             Sihvo, Aarne, y. m.: Tutkimuksen toimittami-
7168:                sesta normaaliraiteisen mutatien rakenta-
7169:                mista varten Koiviston satamasta Taipaleen
7170:                joen suulle .
7171:            • Suomen Eduskunnalle.
7172:     Maamme taloudellinen kohoaminen on suurimmaksi
7173: osaksi luettava parannettujen kulkuneuvojen ansioksi. Var-
7174: sinkin vuosi vuodelta tihenevä rautatieverkko on sitä suu-
7175: resti edistänyt. Sentähden Hallituksen ja Eduskunnan pää-
7176: määränä on ollut saattaa yhä uusia seutuja rautateiden suo-
7177: masta hyödystä osalliseksi.
7178:     Kaakkois-Karjala on myös tä:ssä suhteessa huomattu ja
7179: se onkin saanut kaksi rautateitä. Mutta näistä n. s. pitkit-
7180: täisistä ja eteläosassa jokseenkin Saimaan suuntaan kulike-
7181: vista rautateistä ei saata olla täyttä hyötyä, ellei ole myös
7182: niitä yhdistäviä, poikittain kulkevia ratoja.
7183:     Kun viimeksi rakennetun Hiitola-Raasuli rautatien
7184: kulkusuuntaa määriteltiin jäi silloin Venäjän hallituksen
7185: painostuksesta huomioon ottamatta se voimakas mielipide,
7186: että mainittu rata yhtyisi Viipurista Pietariin johtavaan
7187: rataan 1Suomen puolella. 1Silloin se olisi tyydyttänyt laa-
7188: jemman seudun rautatietarpeen kuin mitä se nyt tekee ja
7189: keskittänyt Kaakkois-Karjalan liikkeen omien rajojen si-
7190: sälle, sen sijaan, kuin se nyt johtaa Pietariin.
7191:     Kun muuttunut taloudellinen ja poliittinen tilanne joh-
7192: taa valmistamaan uusia kulkuteitä tulevalle Pohjois-Venä-
7193:  jän ja länsimaiden väliselle kaupalle on enää ajan kysymys
7194: Suomenlahden ja Laatokan merisatamain yhdistäminen.
7195: 192          II, 34. -   Koiviston-Taipaleen rata.
7196: 
7197:       Sentähden kohoaa itsestään kysymys rautatien rakenta-
7198: misesta lähitulevaisuudessa Koiviston satamasta Perkjärven
7199: ja Kiviniemen asemien kautta Taipaleen joen suulle.
7200:       Tälle radalle tulisi, huomioon ottamatta merisatamia
7201: yhdistävää liikettä, myös suuri paikallinen liike. Onhan
7202: siellä metsärikkaat ja tiheään asutut seudut, joihin varmaan
7203: syntyy lähitulevaisuudessa puunjalostuslaitoksia, ja Kivi-
7204: niemen ja Vaskelan koskien vesivoimat tarjoavat myös edel-
7205: lytyksiä teollisuuden kehittymiselle.
7206:       Kun vielä ottaa huomioon, että kyseessä oleva rata tulisi
7207: kulkemaan V a lkjärven pitäjän läpi, jossa kotiteollisuus on
7208: jo suuresti kehittynyt, olisi sekin omiaan lisää~ään radan
7209: kanna tta vaisuu tta.
7210:       Mitä tulee radan 'strategiseen merlkitykseen, niin on se
7211: siksi suuri vaikean itärajamme puolustuksessa, että jo yk-
7212: sistään se seikka edellyttää mainitun radan pikaisen raken-
7213: tamisen.
7214:       Edellämainittuihin seikkoihin viittamaila ja ottaen huo-
7215: mioon sen että rata tulisi kulkemaan pääasiallisesti hiekka-
7216: kankaita, joten sen rakentamiskustannuksetkaan, eivät nou-
7217: si::~i kovin suuriksi, rohkenemme kunnioittaen anoa,
7218: 
7219:                  että Eduskunta siinä järjestyksessä, kuin
7220:              eduslwnta-anorrmksesta on }Jäätetty, päättäisi
7221:              että teknillinen .ia talmulellinen tutkirnns nm·-
7222:              maaliraiteisen rantatien rakentmnista varten
7223:              Koiviston satmnasta Perkjärven ja Kiviniemen
7224:              asemien kautta Taipaleen .ioen suulle ensi tilassa
7225:              toimitettaisiin sekä
7226:                  että tutkimukseen tarrJeelliset varat osotet-
7227:              taisiin.
7228: 
7229:       Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1919.
7230: 
7231: 
7232:       Aarne Sihvo.                        llf atti V alkonen.
7233:                                                               193
7234: 
7235: II, 35. -   Anom. ehd. N :o 15.
7236: 
7237: 
7238: 
7239: 
7240:              Erich, M., y. m.: Normaaliraiteisen rautatien
7241:                 rakentamisesta Sortavalan kaupungista Koi-
7242:                 rinojaan.
7243: 
7244:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
7245:     Yleisesti tunnettu tosiasia on, että tuskin mikään osa
7246: Suomea näihin aikoihin asti on saanut niin vähän hoitoa ja
7247: huolenpitoa osakseen kuin Raja-Karjala. Vasta viimeisinä
7248: aikoina ja varsinkin sen jälkeen kuin n. s. Karjalan kysy-
7249: mys kaikessa laajuudessaan on astunut päiväjärjestykseen,
7250: on hallituksen huomio suuremmassa määrässä alkanut koh-
7251: distua näihin kaukaisiin seutuihin, joiden luonnostaan lah-
7252: jakas ja yritteliäs väestö erinomaisella sitkeydellä on säilyt-
7253: tänyt suomalaisen kansanistuntonsa huolimatta siitä, että
7254: se takavuosina joutui venäläistyttämissuunnitelmien erikoi-
7255: seksi maalitauluksi. Jotta Raja-Karjalan asukkaat mah-
7256: dollisimman kiinteillä siteillä voitaisiin yhdistää Suomen
7257: valtakuntaan, on kuitenkin välttämätöntä, että niille val-
7258: mistetaan mahdollisuus ajanmukaisten kulkuneuvojen avul-
7259: la päästä yhteyteen muun Suomen kanssa. Nykyään tämä
7260: Raja-Karjalan eteläisimmissä osissa käy päinsä ainoastaan
7261: laivaliikenteen aikana, jota kestää tuskin toisen puolen
7262: vuotta; väliaikoina on turvauduttava luonnottomin pitkiin
7263: hevoskyyteihin, - esim. Tulemalta, Salmin kirkonkylästä,
7264: on matka Sortavalaan noin 120 km. - joiden hankaluus ja
7265: kalleus tekee kaiken ·vuorovaikutuksen Raja-Karja,lan syr-
7266: jäisempien osien ja suurempien taloudellisten ja sivistyksel-
7267: listen l.keskuksien kanssa melkein mahdottomaksi.
7268:     Jonkinlainen parannus Raja-Karjalan liikenneoloissa
7269: aikaansaatiin sen kautta, että viimeksi koolla ollut edus-
7270:                                                          13
7271: 194        II, 35. -   Sortavalan-Koirinojan rata.
7272: 
7273:  kunta päätti rakennettavaksi Matkaselän asemalta alkavan
7274:  n. s. Suojärven rautatien. Tällä suureksi osaksi asumatto-
7275:  mien seutujen läpi kulkevalla radalla ei kuitenkaan nyky-
7276:  oloissa ole yleisempää merkitystä niin ilahuttavaa kun on-
7277:  kin, että erityisesti Suistamon ja Suojärven asukkaat sen
7278:  avulla pääsevät parempaan yhteyteen muun .maailman kans-
7279:  sa. Jotta Raja-Karjalan eteläisempienkin seutujen väestö
7280:  pääsisi osalliseksi nykyaikaisten kulkuneuvojen siunauk·
7281:  sesta, olisi välttämätöntä laajentaa sikäläistä rautatieverk-
7282:  koa ulottuvaksi myöskin Impilahden ja Salmin edellämai-
7283:  nittuja pitäjiä monin verroin tiheämmin asuttuihin kuntiin,
7284: sitäkin suuremmalla syyllä, kun ,Salmin radan" kannatta-
7285: vaisuus ilman vähintäkään epäilystä tulisi olemaan monta
7286:  kertaa suurempi kuin Suojärven rautatien.
7287:      Kysymys Salmin radasta ei suinkaan ole ensimäistä ker-
7288: taa esillä. Jo vuonna 1916 suunnitteli silloinen hallitus
7289: kulkulaitostoimituskunnan päällikön, kreivi Erik Bergin
7290: alott.eesta etupäästä strateegisista syistä rautatien rakenta-
7291: mista Sortavalasta Kirjavalahden suun (Paksuniemen) kaut-
7292: ta Läskelään ja siitä Impilahden, Sumerian ja Kitelän läpi
7293: Koirinojaan, josta rata harvaan asuttujen seutujen kautta
7294: olisi kulkenut 1kaakkoi,sta ilmansuuntaa kohti saavuttaen
7295: Venäjän rajan Käsnäselän kylän luona. Tämä hanke edis-
7296: tyi niin pitkälle, että tie- ja vesirakennusten ylihallituksen
7297: toimesta vuonna 1916 ja vuoden 1917 alkupuolella suoritet-
7298: tiin asianmukaiset tutkimukset, radan suunta paalutettiin,
7299: siltojen ja asemarakennusten piirustukset tehtiin ja kustan-
7300: nusarvio laadittiin. On ilmeistä, että tämä ratasuunnitelma,
7301: jonka toteutumisen estivät 1917 vuoden maaliskuun tapahtu-
7302: mat, vain alkuosaltaan, se on Koirinojaa myöten, vastaa
7303: Raja-Karjalan väestön todellisia tarpeita samoinkuin myös
7304: maan etua, joiden kanssa •sopusoinnussa on ainoastaan radan
7305: jatkaminen Koirinoja.sta Pitkänrannan ja Uuksun kautta
7306: Salmin Kirkonkylään ja sieltä mahdollisesti tulevaisuudessa
7307: Manshilaan nykyisellä Venäjän rajalla. Se seikka, että
7308: tässä anomuksessa ehdotettu ratasuunta on jonkun verran
7309: aikaisemmin ehdotettua pitempi, on kokonaan merkitykse-
7310:                  II, 35. -   Erich, M., y. m.                195
7311: 
7312: tön ensinmainitun paljoa suuremman kannattavaisuuden
7313: vuoksi jälkimäisen rinnalla varsinkin kun maan laatu kum-
7314: mallakin suunnalla on rautatierakennukselle hyvin edulli-
7315: nen.
7316:      Seuraten Koirinojaan asti aikaisempaa suunnitelmaa ja
7317: jatkuen siitä Pitkänrannan ja U uksun kautta Tulemalle
7318: ,Salmin rata", kuten tahdomme sitä nimittää, tulisi kulke-
7319: maan väkirikkaiden, vilkasliikkeisten ja teollisuudelle erin-
7320: omaisia kehitysmahdollisuuksia tarjoavien seutujen k~utta
7321: s·ekä päättymään Salmin kukoistavaan kirkonkylään, joka
7322: ympäröivine kyläkuntineen vetää vertoja melkoiselle suo-
7323: malaiselle kaupungille. Radan varrella tai lähettyvillä
7324: olisivat Läskelän lautasaha, Läskelän ja Leppäkosken mas-
7325:  sa- ja paperitehtaat, Välimäen rautakaivos, Jylhävaaran
7326:  puuhiomo, Pitkämrannan suuret teollisuuslaitokset sekä N ur-
7327:  misaaren ja Salmissa olevan Kotkasniemen lauta- ja puu-
7328:  jalostustehtaat, jotka kaikki kipeästi ovat saaneet kärsiä
7329: sopivien kulkuneuvojen puutetta. Varsinkin Läskelän ja
7330: Pitkänrannan teollisuuslaitokset tulisivat rautatien vaiku-
7331:  twk.sesta elpymään -arvaamattomaan kukoistukseen. Nimen-
7332:  omaan Pitkänrannan ympäristö on a~koja sitten ollut tunnet-
7333:  tu minera:alirikkaudestaan ja jo 30-40 vuotta sitten se oli
7334:  maamme suurimpia teollisuusseutuja. Kun vienti Venäjälle
7335:  lisääntyvän kilpailun tähden kävi mahdottomaksi ja kehnot
7336:  kulkuneuvot vaikeuttivat yhteyttä kotimaan kanssa, tapah-
7337:  tui teollisessa tuotannossa täydellinen seisahdus vuosina
7338:  1904-1916, kunnes tehdas viimemainittuna vuonna joutui
7339:  uuden osakeyhtiön haltuun, joka tarmokkaasti on työsken-
7340:  nellyt teollisuud·en elvyttämiseksi. Suunniteltu rautatie tu-
7341:  lisi jo nyt Pitkästärannasta kuljettamaan vuosittain seuraa-
7342:  va,n määrän rahtitavaraa:
7343: 
7344: Kuparikonsentraattia .................. .       2,000 tonnia
7345: Takkirautaa ......................... .         5,000
7346: Puuhiiltä ............................ .        4,500   "
7347:                                                         '~
7348: Kalkkiveä ja kvartsia ................. .         700
7349: Sekalaista                                        300   "
7350:                                                          "
7351:                                        Summa 12,500 tonnia.
7352: 196        II, 35. -   Sortavalan-Koirinojan rata.
7353: 
7354:     Tämän lisäksi valmistunee jo_ vuonna 1920 sulfaattisel-
7355: luloosatehdas, jonka tuotteita saattaa laskea rautatien kule-
7356: tettavaksi johtuvan seuraavan määrän:
7357: 
7358: Selluloosaa ........................... . 12,000 tonnia
7359: Sulfaattia ja kalkkia . . ................ . 7,000
7360: Sekalaista . . . . . . . . . . . . . . . . ........... . 7,000 ",
7361:                                         Summa 20,000 tonnia.
7362: 
7363:     Koko Pitkästärannasta kuletettavaksi tuleva rahtimäärä
7364: tekisi siis noin 32,500 tonnia vuodessa, joka merkitsee 10
7365: vaunua päivää kohti. Vihdoin on tehtaan johdon taholta,
7366: siinä tapauksessa, että rautatie Pitkänrannan kautta tulee
7367: rakennettavaksi, suunniteltu teollisuuden laajentamista ja
7368: monipuolistuttamista siinä määrässä, että rautatiellä kule-
7369: tettava tonnimäärä läheisessä tulevaisuudessa nousiSI
7370: 100,000 :een. Huomautettakoon lopuksi, että rautatien val-
7371: mistuessa myöskin Uuksunjoen ja Tulemajoen mahtavat
7372: koskivoimat joutuisivat kotimaisen teollisuuden palveluk-
7373: seen.
7374:     Kaupankin elpymiseen tulisi Salmin radalla olemaan
7375: mitä 'Suurin vaikutus. Sen varrella sijaitsee Koirinojan erin-
7376: omainen, saarten suojaama satama, jossa on laivatelakka ja
7377: johon viime vuonna hätäaputöinä hakatusta kivestä raken-
7378: nettiin uusi laivalaituri, asiantuntijain arvostelun mukaan
7379: koko pohjois-Laatokan paras: Suuriarvoista on myöskin,
7380: että rajantakainen väestö, joka tähän saakka on vedättänyt
7381: tavaransa Petroskoilta ja Muurmanuin radan varrella ole-
7382: vilta asemilta, tulisi tästälähin pääasiallisimpana liikeväli-
7383: neenään käyttämään Salmin rataa, mikä seikka luonnolli-
7384: sesti heissä vahvistaisi suomalaisuden tuntoa ja samalla val-
7385: tavalla tavalla vaikuttaisi olosuhteisiin katsoen nytkin jo
7386: virkeän liiike-elämän vilikastumiseen Salmissa. SaiJJomattakin
7387: on selvää, että Salmin radasta tulee en1siluokkainen liikeväylä
7388: heti kun Neva jälleen avautuu kansainväliselle kauttakul-
7389: kukaupalle. Mutta tärkeintä kaikesta on paikkakunnallisen
7390: maanviljelyksen edistyminen radan vaikutuksesta selkä että
7391:                  II, 35. -   Erich, M., y. m.              197
7392: 
7393: Aunuksesta tuotettava vilja, jota ilman varsinkin Raja-
7394: Karjalan vähävarainen väestö saattaa joutua nälkäkuole-
7395: man partalle, monin verroin helpommin ja huokeammilla
7396: kustannuksilla saadaan Suomen rajojen sisäpuolelle, jos kule-
7397: tus voi tapahtua Salmin rataa myöten eikä, kuten aikaisem-
7398: min, Pietarin kautta.
7399:     Salmin radalla on myöskin suuri strateginen ja kansalli-
7400: nen merkitys. Kaikissa itsenäi,sissä valtioissa pyritään sii-
7401: hen, että kulkuyhteys rajaseuduille olisi mahdollisimman
7402: hyvä. Kun meillä ei ole mitään varmoja. takeita siitä, ettei
7403: meidän nuorta va·pauttamme tulevaisuudessa voi uhata vaara
7404: idästä .pä:in, on ehdottoman välttämätöntä, että tarpeellis-
7405: ten puolustusvoimain ,siirtämistä rajalle- ja varsinkin juuri
7406: tähän hyökkäykselle alttiiseen rajaseutuun - voisi tapah-
7407: tua mahdollisimman nopeasti ja että koko Suomen puoleinen
7408: Laatokka olisi suomalaisen rautatieverkon ymparmma.
7409: Tässä yhteydessä emme katso tarpeelliseksi lähemmin pu-
7410: hua siitä, miten tärkeä tekijä Salmin ratakin puolestaan
7411: olisi suomalaisen kansallistunnon luojana, elvyttäjänä ja
7412: vahvistajana Karjalan kovia kokeneen heimon. keskuudessa.
7413:     Lopuksi huomautettakoon vielä, että Salmin rata tulisi
7414: kulkemaan Kirjavalahden ja Impilahden kautta sekä yleensä
7415: Pitkäänrantaan saakka lähellä Laatakan rarrtaa, siis seu-
7416: tujen läpi, jotka ovat Suomen luonnonihanimpia. Varsinkin
7417: jylhien vuorten ja aaltoilevien kukkuloiden ympäröimä,
7418: alemmilla rinteillä ja laaiksois1sa meheväin ja•väririkkaiden
7419: kukkakenttien koristama Kirjavalahti, jonka pehmeä, puh-
7420: dasviivainen sopusuhtaisuus johtaa mieleen Välimeren mai-
7421: den plastilliset maisemat, ja vaihtelurikkaassa ihanuudes-
7422: .;aan voittamaton Impilahti, olisivat omiaan kesäisin vetä.
7423: rnään puoleensa tuhansia niin koti- kuin ulkomaisia matkai-
7424: lijoita. Huoleti voi ennustaa, että Salmin radasta tulisi
7425: Suomen ensimäisiä turistiratoja.
7426:     Edellä esitettyihin seikkoihin viitaten rohkenemme kun-
7427: nioittaen anoa,
7428:                  että Eduskunta pyytäisi hallitusta kiireelli-
7429:              sesti ryhtymään kaikkiin asianvaatimiin toimen-
7430: 198         II, 35. -   Sortavalan-Koirinojan rata.
7431: 
7432:              piteisiin normaaliraiteisen rautatien rakentami-
7433:              seksi Sortavalan kaupungista Kirjavalahden
7434:              suun (Paksttniemen), Impilahden, Kitelän ja
7435:              Sumerian kautta Koirinojaan aikaisemmin laa·
7436:              ditttn, monta kertaa mainitsemamme suunnitel-
7437:              man mukaisesti sekä,
7438:                   että Eduskunta pyytäisi hallitusta ensi ti-
7439:              lassa toimittamaan taloudellisen ja koneellisen
7440:              tutkimuksen sanotun radan jatkamista varten
7441:              Koirinojasta Pitkänrannan ja Uuksun kautta
7442:              Tulemalle, ja
7443:                   että tarpeelliset rahavarat näihin tarkoituk-
7444:              siin osotettaisiin.
7445: 
7446:       Helsingissä huhtikuun 10 päivänä 1919.
7447: 
7448: 
7449:       Mikko V. Erich.                  Mikko Piitulainen.
7450:                                                          199
7451: 
7452: II, 36. -   Anom. ehd. N :o 42.
7453: 
7454: 
7455: 
7456: 
7457:              Valkonen, Matti, y. m.: Määrärahan myöntä-
7458:                 misestä Suomenlahden ja Laatokan yhdistä-
7459:                 miseksi kanavalla.
7460: 
7461: 
7462:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
7463: 
7464:     Noin 50 vuotta on ollut yksityisissä sekä valtiollisissa
7465: piireissä kysymys saada kanava Suomenlahdesta Laatok-
7466: kaan. .To v. 1871-74 Viipurin kaupungin ja sen ympäris-
7467: tön yksityisten liikemiesten toimesta toimitettiin tutkimus
7468: tämän kanavareitin suunnasta ja kannattavaisuudesta, aiko-
7469: muksella yksityistä tietä tämä hanke toteuttaa. Hallitus ei
7470: kuitenkaan tähän suostunut, pitäen sitä liian edullisena
7471: liikeyrityksenä yksityisille. Tämän jälkeen se on ollut pari
7472: kertaa käsiteltävänä Hallituksessa ja valtiopäivillä, johta-
7473: matta kuitenkaan suotuisaan tulokseen.
7474:     Tie- ja Vesirakennushallituksen toimesta pantiin sitten
7475: v. 1901-02 toimeen täydellinen tutkimus Suomenlahden ja
7476: Laatokan yhdistämisestä 22m. leveällä kanavalla. Se suun-
7477: niteltiin lähteväksi Suomenveden pohjasta ja kulkevan Kers-
7478: tilän järven, Lyykylän järven, N oskuan selän ja Kaitoveden
7479: kautta Vuokseen ja siitä edelleen Vuoksen nykyistä väylää
7480: pitkin Paakkolah sulun kautta N oisniemelle, josta on
7481: vedetty kaksi vaihtoehtoista kanavalinjaa, toinen Räisälän
7482: kautta Käkisalmeen ja toinen Kiviniemen ja Suvannon
7483: kautta Taipaleen joen suulle. Kustannukset näistä molem-
7484: mista ehdotuksista nousivat silloin pyöreissä luvuissa 25
7485: miljoonaan markkaan, ollen kuitenkin eteläinen, eli Suvan·
7486: non linja noin 1 milj. mk. huokeampi.
7487: 200      II, 3H. -   Suomenlahden-Laatokan kanava.
7488: 
7489:     Vaikka tällä tutkimuksella näytti olevan erittäin hyviä
7490: edellytyksiä tämän kanavan rakentamiseen, ei silloinen
7491: poliittinen suunta katsonut sitä sopivaksi. Venäjän vallassa
7492: olijat arvelivat, ettei kanavan rakentaminen ollut sopusoin-
7493: nussa Venäjän ja varsinkaan Pietarin etujen kanssa.
7494:     Nyt on kuitenkin tilanne valtiollisesti ja taloudellisesti
7495: muuttunut, joten tämä kysymys olisi ajettava ratkaisuun.
7496: Välit Venäjän kalllssa ovat sellaiset, että laivayhteys Suo-
7497: menlahden ja Laatokan välillä Nevajoen kautta on tukossa.
7498: Mutta vaikka tämä tie olisi avoinkin, ei siitä N evan mata-
7499: luuden vuoksi voi huomattua laivaliikennettä syntyä.
7500:     Edellytykset Suomenlahden ja Laatokan välisen liik-
7501: keen kehittymiselle ovat suuret. Laatokan ympärysseudut
7502: ovit metsärikkaita, joten sinne kulkuneuvojen parannuttua
7503: syntyisi suuria puuteollisuuslaitoksia. Samoin metalliteolli-
7504: suus elpyisi, kun laivat saisivat viedä lastinsa Laatokalta
7505: suoraan Itämeren ja Pohjanmeren satamiin.
7506:     Kysymyksessä olevalla kanavalla tulisi olemaan suuri
7507: merkitys varsinkin Suomen ja Venäjän välisenä liikeväy-
7508: länä. Kun olojen tasaannuttua· kauppavaihto alkaa näiden
7509: maiden välillä, niin tulee aikaa ja kuluja suuresti säästy-
7510: mään, kun Venäjällä lastatut viljalaivat pääsevät suoraan
7511: Suomenlahden satamiin ja voivat täältä taas viedä teollisuu-
7512: temme tuotteita Venäjälle.
7513:     On ,siis täysi syy odottaa, että tällä kanavalla tulisi ole-
7514: maan huomattava liike, ja että se ei ole omiaan ainoastaan
7515: kehittämään Laatokan ympäristöseutujen taloudellista elä-
7516: mää, vaan koko Suomen. Siksi sen rakentamista on pidet-
7517: tävä tärkeimpänä yrityksenä, mihin kulkuneuvojen paranta-
7518: miseksi maassamme voidaan ryhtyä.
7519:     Sentähden olisi siis viipymättä otettava aikaisemmat
7520: tutkimukset ja kustannusarviot tarkistuksen alaisiksi ja kii-
7521: rehdittävä rakentamista. Luonnollista on, että aikaisemmat
7522: kustannusarviot eivät enää työn arvon y. m. nousuun näh-
7523: den pidä paikkaansa; samoin myös on tarpeellista, että
7524:               II, 36, -   Valkonen, Matti, y. m.          201
7525: 
7526: kanava tehdään niin suureksi, jotta valtamerilaivat pääsevät
7527: sitä myöten kulkemaan.
7528:     Mutta tätä tehtäessä on otettava huomioon, niinkuin
7529: edellä on sanottu, että kanavasuunnitelman eteläo5assa on
7530: kaksi vaihtoehtoista suuntaa: pohjoinen s. o. Noisniemi-
7531: Käkisalmi ja eteläinen Kiviniemi-Taipale.
7532:     Luontokin on muodostanut eteläisen suunnan, Suvannon
7533: kautta kulkevan, kanavalle edullisemmaksi, jossa vuosi-
7534: vuodelta vesi syventää virran painostuksesta reittiä sen rin-
7535: nalla mataloittaen pohjoista Käkisalmen suuntaa, jossa vesi-
7536: reitit ovat ennestäänkin matalat.
7537:     Eteläisellä haaralla on paljon muitakin etuja- pohjoiseen
7538: verraten. Siinä on ainoastaan lyhyet Kiviniemen, Vaskelan
7539: ja Kemppilän kosket aukaistavana, joista kaksi jälkimäistä
7540: saadaan huokealla syvennyks-ellä laivaliikenteelle valmiik,si
7541: ja Kiviniemen koskeenkaan ei tarvita kuin noin 1,000 met-
7542: rin pituinen, kalliosta vapaaseen löyhään maahan kaivettava
7543: kanava.
7544:     On vielä otettava huomioon, että johtamalla kanava ete-
7545: läistä suuntaa edistetään Kiviniemen, Vaskelan ja Kemppi-
7546: län koskien arvokkaiden vesivoimien käytäntöön ottamista
7547: teollisuuden palvelukseen. Samalla myös tätä suuntaa käyt-
7548: täen, voidaan Vuoksen veden pintaa jossain määrin alentaa
7549: laskemisen· kautta ja saada tuhansia hehtaareja viljelys-
7550: maata, joiden taloudellinen arvo nousee vuosittain moniin
7551: miljooniin.
7552:     Eteläiselle suunnalle on luonto valmistanut myös tilavan
7553: ja syvän sataman Taipaleen joen suulle, aina Vaskelan kos-
7554: keen asti, jota vastoin Käkisalmen suunnalla on ahdas ja
7555: suurilla kustannuksilla saatava satama.
7556:     Edellä olevaan perustuen, rohkenemme kunnioittaen
7557: ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
7558: 
7559:                että Suomenlahti ja Laatokka yhdistettäisiin
7560:             Suomenveden pohjasta alkavalla ja Kiviniemen
7561:             ja Suvannon kautta Taipaleen joen suulle joh-
7562: 202        II, 36. -   Suomenlahden-Laatokan kanava.
7563: 
7564:               dettavalla kanavalla ja että töitten alkamiseen
7565:               tarvittava määräraha myönnettäisiin.
7566: 
7567:       Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1919.
7568: 
7569: 
7570:           Matti Valkonen.       Paul Thuneberg.
7571:           M. Kekki.             Albin Manner.
7572:           J. P. Kokko.          Vilho Nikkanen.
7573:           Bertta Pykälä.        Elias Sinkko.
7574:           W. K. Särkkä.         Simson Pilkka.
7575:                        M. Mannonen.
7576:                                                            203
7577: 
7578: 
7579: II, 31. -   Anom. ehd. N :o 40.
7580: 
7581: 
7582: 
7583: 
7584:              Särkkä, W. K., y. m.: Määrärahan myöntämi·
7585:                 sestä Kuolimon ja Saimaan yhdistämiseksi
7586:                 Omintaipaleelle rakennettaJvalla kanavalla.
7587: 
7588: 
7589:                Su om en    E d u s k u n n a ll e.
7590: 
7591:     Jokai::;elle, joka tuntee kansojen taloudellisen elämän ke-
7592: hitystä, on ilman muuta selvää, että se on riippuvaisuuden
7593: suhteessa kulkulaitosten suuremmasta tai pienemmästä ke-
7594: hittymisestä eri maissa. Kansan sivistyselämä, sen omape-
7595: räisen kulttuurin vaurastaminen, vuorostaan mukautuu mel-
7596: koisessa määrin, milteipä ratkaisevastikin, taloudellisen vil-
7597: jelyksen nousuihin ja laskuihin.
7598:     Niinpä onkin kaikissa niissä maissa, joissa liike-elämä,
7599: mutta varsinkin teollisuus, ovat voimakkaasti edistymässä,
7600: havaittavissa kulkuneuvojen tarmokkaan parantelun pyrki-
7601: myksiä; ja suunnan uudistuksille sekä parantelun yrityk-
7602: sille näyttävät kaikkialla määräävän asianomaisten maitten
7603: maantieteelliset ja luonnontieteelliset tekijät. Oman maam-
7604: me luonto viitoittaa meillä kulkuneuvojen kehittämisessä
7605: tietä vesiväylien rakentamiselle osaksi entisten kulkuväy-
7606: lien ajanmukaistuttamisen, osaksi taasen luonnollisen ja
7607: keinotekoisen vesiverkon lisäyksen ja täydellistyttämisen
7608: välityksellä. Muutamia vuosikymmeniä sitten olivat sekä
7609: ulkomailla että omassa maassamme sisämaavesitiet toisis-
7610: taan jokseenkin eristettyjä. Niiden rakentamisessa pidettiin
7611: miltei ainoana silmämääränä eri seutujen välistä paikallista
7612: liikeyhteyttä ja sitä tietä tapahtuvaa tavarankuljetuksen
7613: helpottamista ja halventamista suppeassa piirissä. Nyttem-
7614: 204        II, 37. -   Saimaan-Kuolimon kanava.
7615: 
7616: min sen sijaan tehdään voimakkaita ponnistuksia eri vesitie-
7617: verkkojen toisiinsa liittämiseksi, niin että kaukaisemmat
7618: seudut omassa maassa pääsivät luonnollisesti ja mukavasti
7619: toistensa yhteyteen ja vähitellen mahdollisimman syvältä
7620: sisämaista myöskin maailman kaupan valtasuonen, meren,
7621: yhteyteen.
7622:      Näiltä näkökannoilta lähtien ja varteen ottaen samalla,
7623: että kansan vaurastuttaminen velvoittaa kiinnittämään huo-
7624: miota harvemmin asuttuihin syrjäseutuihinkin, joilla luon-
7625: nonrikkauksia on olemassa, on pidettävä erittäin tärkeänä
7626: e1;tä pyritään yhdistelemään toisiinsa 1mnavien kautta loi-
7627: tompana oleviakin huomattavia vesistöjä ja saattamaan ne,
7628: mikäli mahdollista, entisten vesiväyläverkkojen välittömään
7629: yhteyteen. !Siten avautuu näiden aikaisemmin liikenteestä
7630: suljettujen vesistöjen varsilla eläville asukkaille sellaisia
7631: taloudellisia yrittelijäisyysmahdollisuuksia, jotka antavat
7632: väestön toimintahalulle tyydytystä ja kiinnittävät sitä va-
7633: kavammin kotiseudulleen. Välillisesti tuntuvat siis kulku-
7634: neuvojen paranteluhankkeitten seuraamukset voimakkaina
7635: sosialipolitiikankin aloille. Uhkaavin määrin lisääntynyt
7636: kasaantuminen liike- ja kulutuskeskuksiin alkaa supistua ja
7637: asunto- y. m. pulat helpottua.
7638:      Vesiteiden tarkoituksenmukaisuus varsinkin raskaam-
7639: man tavaran kuljetusneuvona on osottautunut päteväksi
7640: halki Europan. Saksan, Itävallan, Ranskan, Hollannin, Bel-
7641: gian ja Ruotsin joet alkavat oHa läpeensä kanavaidut vie-
7642: läpä sellaisten mittaussuhteitten perusteella, että aluksien
7643: yhdenmukaiset normit on voitu määritellä ja suljuvat es-
7644: teittä valtakuntien läpi maasta maahan, halventaen hyvin
7645: tuntuvasti rahteja ja siten välillisesti elinkustannuksia.
7646:      Yhtenä sellaisena vesiväylien yhdistämishankkeena, jolla
7647: olisi huomattava merkityksensä ei yksistään alempana ilme-
7648: nevän paikkakunnan taloudellisen ja henkisen kehityksen
7649: nousulle, vaan koko vesiverkkoväyl:iemme luonteenomaiselle
7650: ja maantieteellisen asemamme edellyttämälle tarkoituk-
7651: senmukaisuudelle, on kiinnitettävä huomiota Savitaipaleen
7652: pitäjässä sijaitsevan Oraintaipaleen kanavahankkeeseen, joka
7653:                II, 37. -   Särkkä, W. K., y. m.            205
7654: 
7655: yhdistäisi toisiinsa suuren rSaimaan vesistön ja neljänkym-
7656: menen kilometrin pituisen Kuolimojärven ja joka olisi alku-
7657: niveleenä saman reitin jatkamiselle Päijänteeseen. Tämän
7658: kanavan kautta, joka on jo sekä taloudellisesti että koneelli-
7659: sesti lopullisesti tutkittu ja kustannusarviokin sen toteutta-
7660: misesta laadittu, pääsisivät laajat, etupäässä metsäiset seu-
7661: dut valta-vesiteid,en yhteyteen. Näiden suureksi osaksi met-
7662: sätuotteiden varassa elävien paikkakuntien taloudellinen ke-
7663: hittyminen saisi puheenalaisen kanavan kautta voimakkaan
7664: 
7665: .m
7666: sysäyksen reteenpäin, sillä karujen vesiperäisien tai hietais-
7667:      maa-alueitten väestölle on arvaamattoman suuriarvoinen
7668: asia saada vietävien metsätuotteitten ja tuotavien elin- y. m.
7669: tarpeitten rahtaus helpotetuksi. Nykyisin mätänee puheen-
7670: alaisten vesistöjen varsilla arvaamattomia hylkypuumääriä,
7671: kun niitä ei voida toimittaa markkinoille. Parempi puuta-
7672: vara kuljetetaan kyllä uittamalla kauppaan, mutta kun ui-
7673: matonta hylkytavaraa ei voida siirrellä, on kulkuväylän
7674: puute ollut omansa tekemään järkiperäisen metsähoidon
7675: mahdottomaksi ja johtanut metsän-raiskaukseen.
7676:     Sotavuosina saattoivat korkeat polttopuukonjuktuurit
7677: monen yrittämään halkojen kuljetusta uittamalla: mutta
7678: seuraukset muodostuivat ylen tuhoisiksi. Kymmeniä, rehkä
7679: satojakin tuhansia kuutiometrejä valmiita halkoja makaa
7680: upoksissa järven pohjalla, puhumattakaan rampotulkeista ja
7681: propseista, joita niitäkin on vajonnut melkoisesti.
7682:     Rahtiliikenteen välittäjänä olisi kyseenalaisen kanavan
7683: merkitys painavin, mutta vähäiseksi ei silti ole katsottava
7684: sen tuottamia etuja henkilöliikenteeseenkään nähden. Mat-
7685: kustajaliike saisi sen avulla huomattavan helpotuksensa ja
7686: säästäisi väiestölle paljon.
7687:     Oraintaipaleen kanavoimiskysymys on ,jo kauan ollut
7688: keskustelun alaisena ei ainoastaan asianomaisella paikka-
7689: kunnalla, vaan laajemmissakin vesiväylien parantelu- ja laa-
7690: jennushankkeita harrastavissa piireissä. Ensimäinen tutki-
7691: mus kanavan toteuttamismahdollisuuksista suoritettiin jo
7692: vuonna 1856. Toinen tapahtui vuonna 1907. Tällöin ha-
7693: vaittiin, että kanavan kautta liikenteessä kysymykseen tu-
7694: 206          II, 37. -   Saimaan-Kuolimon kanava.
7695: 
7696: levat vesistöt ovat sekä :Saimaan että Kuolimojä.rven osilla
7697: mitä soveliammat laivaliikenteelle ja että putous on vain
7698: 1,2 metriä ja kanavoitavan kohdan pituus 350 metriä. N or-
7699: maaliaikaisten hintojen pohjalla lasketut kustannusarviot
7700: päättyvät vain 500,000 markan rahaerään, jota kanavan
7701: tuottamaan paikalliseen ja yleiseenkin hyötyyn nähden on
7702: pidettävä vähäpätöisenä uhrauksena, monin kerroin varsin
7703: pian itsensä korvaavana menona. Kun Omintaipaleen ka-
7704: navoiminen lisäksi, kuten jo on huomautettu, muodostuisi
7705: aluksi !Saimaan-Päijänteen vesistöjen taloudellisesti suu-
7706: rikantoiselle yhdistämisaikeelle, ei olekaan kummeksittava~
7707: että asiasta on tehty useita alotteita vuosien vieriessä. Niin-
7708: pä ovat iSavitaipaleen ja Suomenniemen kunnat 1917 jättä-
7709: neet Hallitukselle anomuksen kanavan kaivattamisesta hä-
7710: täaputyönä, ja maanviljelijä H. Mynttinen, 'Mäntyharjulta,
7711: jätti jo vuonna 19M 25 Saimaan, Kuolimon y. m. järvien
7712: ympäryskuntain valtuutamana Hallitukselle anomuksen
7713: samasta asiasta.
7714:     Kaiken edelläesitetyn nojalla ja pitäen Oraintaipaleen
7715: kanavahanketta sekä paikallisen että yleisen edun kannalta
7716: hyödyllisenä yrityksenä, pyydämme kunnioittaen ehdottaa,
7717:                  että Kuolimo ja Saimaa yhdistettäisiin Omin-
7718:              taipaleelle rakennettavalla kanavalla ja sitä var-
7719:              ten myönnettäisiin tarvittava määräraha.
7720: 
7721:       Helsingissä, huhtikuun 13 p :nä 1919.
7722: 
7723: 
7724:           W. K. Särkkä.              K. V. Wuokoski.
7725:           M. Kekki.                  Elias Sinkko.
7726:           Paul Thunebel'g.           Bl'uno Sarlin.
7727:           T. Heimonen.               J. Kaskinen.
7728:                                                             207
7729: 
7730: II, 38. -   Anom. ehd. N :o 41.
7731: 
7732: 
7733: 
7734: 
7735:              Sarlin, B. ja Snellman, J.: Miiärärahan myön-
7736:                 tämisestä 1isveden-Konnevden--Keiteleen
7737:                 välisen kanavan rakentamista varten.
7738: 
7739: 
7740:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
7741: 
7742:     Kysymys Iisveden, Konnev-eden ja Keiteleen välisen
7743: kanavan rakentamisesta on päät~tty ja rakennustyöt aloi-
7744: tettu vuosien 1917 ja 1918 vaiheilla, vaan rakennustyöt ovat
7745: sangen vähän vielä edistyneet.
7746:     Tämän hankkeen suureen merkitykseen nähden odottaa
7747: hankkeen valmistumista suurella mielenkiinnolla kymme-
7748: nien pitäjien laajan maakunnan taloudellinen liike-elämä,
7749: että mitä pikemmin tämä suuresti merkityksellinen liike-
7750: väylä tulisi avatuksi, saamme kunnioittaen anoa,
7751:                 että Eduskunta päättäisi V'Uoden 1920 tuJo-
7752:              ja menoar'oioon otettavaksi Iisveden-Konne-
7753:              1Jeden--Keiteleen välisen kanavan rakentamista
7754:              varten kaksi miljoonaa rn,arkkaa.
7755: 
7756:     Helsingissä huhtikuun 12 päivänä 1919.
7757: 
7758: 
7759:     Bruno Sarlin.                          Juho Snellman.
7760: 208
7761: 
7762: II, 39. -   Anom. ehd. N:o 45.
7763: 
7764: 
7765: 
7766: 
7767:              Friinti, A.: Määrärahan myöntämisestä teiden
7768:                  tekernislii 'owten Lapin kihlakunnassa.
7769: 
7770: 
7771:                S u o m e n E d u s k u n n a. ll e.
7772: 
7773:     Viitaten anomusehdotukseen, joka on jätetty vuoden
7774: 1917 va.ltiopäiville (Liitteet IV, a.nom. ehd. n:o 32), kos-
7775: keva määrärahan myöntämistä teiden tekemiseen Lapissa
7776: ja lisäksi huomauttaen, että kysymyksessä olevan määrä-
7777: rahan käyttely olisi annettava Oulun läänin maaherran
7778: tehtäväksi, pyydän Eduskuntaa anomaan,
7779:                 että valtion mhasääntöön otettaisiin vuotui-
7780:              nen .50Q,OOO rnk. määräraha teiden tekemistä
7781:              varten Lapin kihlakunnassa.
7782: 
7783:       Helsingissä 14 p:nä huhtik. v. 1919.
7784: 
7785: 
7786:                                                   A. Fränti.
7787:                                                                209
7788: 
7789: II, 40, -    Anom. ehd. N :o 44.
7790: 
7791: 
7792: 
7793: 
7794:                Joukahainen, Vilkku, y. m.:            Säännölli$en
7795:                   höyry Va.iVIaliikenteen järjestämisesdä limjalle
7796:                   K otka-Ulkosaaret-V·iipu.ri.
7797: 
7798: 
7799:                  S u o m e n E d u s k u !ll n a 1 1·e.
7800: 
7801:     Viita.te.n 1917 vuoden toisilla valti;opäivillä sruännöllisen
7802: höyry laivaliikenteen järjestämistä linjalle K•otka-Ulko-
7803: sa.aret-Vii:puri ko&keva•an anomusehdotukse•en N :o 104
7804: (Liite II, 35) ja jahda.ttaen mieliin Suomenlalhden ulkosaa~
7805: riston sumen merlkit,yksen maan puolustuskuntoisuud·en kan-
7806: nalta katsoen, pyydämme eduskunna.Ue ehdottaa,
7807:                    että edusknn~a antaisi Hall#uksoo toimeksi
7808:                järjestää säännöllisen höyrylwivaliikentvoo lin-
7809:                jalle Kotka-UlkOSioor.et-Viip1wi.
7810: 
7811:     Helsingissä: hulhtikuun 11 päivä,nä 19·19.
7812: 
7813: 
7814:             Vilkku Joukahainen.           Juho Niukkanen.
7815:             Simson Pilkka.                J. P. Kokko.
7816:             A. 0. Wuorimaa.               Antti Juutilainen.
7817:                   D.
7818: 
7819: Eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä ja
7820:            anomusehdotuksia.
7821:             1
7822: 
7823: 
7824: 
7825: 
7826:         1
7827: 
7828: 
7829:         1
7830: 
7831: 
7832: 
7833: 
7834:     1
7835: 
7836: 
7837:     1
7838: 
7839: 
7840: 
7841: 
7842: 1
7843: 
7844: 
7845: 1
7846:                                                             213
7847: 
7848: II, 41. -   Edusk. esit. N :o 11.
7849: 
7850: 
7851: 
7852: 
7853:              Laherma, J., y. m.: Ehdotus latiksi n~itstä perus-
7854:                  teista, joiden mukaan kansalaissodan aikana
7855:                  vuonna 1918 Suomen Pankin nimessä liik-
7856:                  keeseen laskettujen setelien tähden vahinkoa
7857:                  kärsineitä avustetaan.
7858: 
7859: 
7860:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
7861: 
7862:     Kansalaissodan aikana laskettiin Suomen Pankin nimes-
7863: sä liikkeeseen 5, 20, 100 ja 500 markan määräisiä seteleitä
7864: yhteensä 76,64 .miljoonan markan arvosta sekä pienempi
7865: määrä yhden markan seteleitä. Niin pian kuin Suomen
7866: Pankin laillinen Johtokunta oli jälleen saanut Pankin hal-
7867: tuunsa, keskeytti se 16 päivänä huhtikuuta 1918 puheena-
7868: olevien setelien lunastamisen, yhden markan seteleitä lu-
7869: kuunottamatta, sekä 'kehotti yleisöä määräajan kuluessa
7870: johonkin pankkilaitokseen jättämään hallussaan olevat mi-
7871: tättömiksi ilmoitetut setelit, joiden lunastaminen jätettäisiin
7872: Eduskunnan ratkaistavaksi. 'Ennen määräajan loppua jä-
7873: tettiin puheenaolevia seteleitä eri pankkilaitoksiin noin 40
7874: miljoonan arvosta. Sitten kun Suomen Pankin Pankkival-
7875: tuusmiehet olivat asiasta kirjelmällä Pankkivaliokunnalle
7876: ilmoittaneet, päätti Eduskunta Pankkivaliokunnan ehdo-
7877: tuksesta, ettei Suomen Pankin tarvinnut lunastaa puheena-
7878: olevia seteleitä, yhden markan seteleitä lukuunottamatta.
7879:     Tämä toimenpide kohtasi sangen raskaana niiden seu-
7880: tujen väestöä, joissa kansalaissodan aikana olosuhteiden pa-
7881: kosta oli jouduttu käyttämään mainittuja seteleitä kuten
7882: laillisia maksuvälineitä. Tapaus oli sitä laatua, etteivät
7883: 214   II, 41. -   Suom. Panldn setelit kansalaissodan aikana.
7884: 
7885: laajat piirit olleet voineet sellaista mahdollisuutta odottaa,
7886: sitäkin suuremmalla syyllä, kun myöskin vaikutusvaltai-
7887: sissa piireissä asetuttiin sille kannalle, ettei Suomen Pankki
7888: käytännöllisistäkään syistä voisi kieltäytyä mainittuja se-
7889: teleitä lunastamasta. Esimerkin vuoksi tulkoon tässä mai-
7890: nituksi, että, mikäli tietoomme on tullut, päätti Helsingin
7891: Kauppakamari eräässä kansalaissodan aikana pitämässään
7892: yksityisessä kokouksessa kehoittaa liikemiehiä näitä sete-
7893: leitä vastaanottamaan. Monet yksityiset, jotka hyvässä
7894: uskossa olivat näitä seteleitä vastaanottaneet, joutuivat nii-
7895: den mitättömiksi julistamisen tähden kärsimään suuria tap-
7896: pioita ja erittäinkin raskaana kohdistui tämä toimenpide
7897: niihin vähävaraisiin palkannauttijoihin ja muihin pienelä-
7898: jiin, joiden ainoat rahavarat sattuivat olemaan juuri näissä
7899: seteleissä ja jotka siten niiden kelpaamattomiksi julistami-
7900: sen tähden joutuivat hädänalaiseen asemaan.
7901:     On olemassa varsin päteviä syitä, jotka puhuvat sen
7902: käsityksen puolesta, että Suomen Pankin olisi ollut lunas-
7903: tettava ainakin ne setelit, jotka määräajan sisällä jätettiin
7904: talletettaviksi. Kieltäytymällä niitä lunastamasta loukat-
7905: tiin suuresti kansan laajojen kerrosten oikeudentuntoa. Oli-
7906: vathan he ottaneet setelit vastaan hyvässä uskossa ja sitten
7907: kun niiden käymättömyydestä oli annettu julkinen tieto,
7908: lojaalisesti noudattaneet annettua kehoitusta seteleiden tal-
7909: lettamisesta. Kun Eduskunnan päätös tul1i tunnetuksi, oli
7910: tyytymättömyys yleinen ja moni vahinkoa kärsinyt tunsi
7911: oikeutensa loukatuksi.
7912:     Kun Eduskunta oli vapauttanut Suomen Pankin puhee-
7913: naolevien seteleiden lunastamisvelvollisuudesta, olisi odot-
7914: tanut, että valtio olisi ryhtynyt korvaamaan yksityisten
7915: tämän johdosta kärsimiä vahingoita tai ainakin koettanut
7916: lieventää sitä hädänalaista asemaa, johon monet vähävä-
7917: kiset olivat seteleiden mitättömiksi julistamisen tähden jou-
7918: tuneet. Tällaiseen mahdollisuuteen oli Pankkivaliokunta-
7919: kin mietinnössään viitannut. Sellaista avunautoa ei kuiten-
7920: kaan silloin eikä myöhemminkään ole kuulunut. Monet
7921: yksityiset henkilöt ja yhtymät, joiden haltuun mainittuja
7922:                  II, 41. -   Laherma, J., y. m.             215
7923: 
7924: mitättömiä seteleitä on saattanut kansalaissodan päättyessä
7925: jäädä suurempiakin määriä, ovat vähitellen saaneet tottua
7926: ajatukseen, että he ovat tämän omaisuusmäärän, oli se_ sit-
7927: ten heidän omansa tai vierasta, lopullisesti menettäneet.
7928: Monet pieneläjistä, joilla seteleitä oli vähemmän hallussaan,
7929: ovat taas puutteen tähden alennetusta arvosta myyneet tal-
7930: letuskuitteja samanlaisine keinottelijoille, joille he keväällä
7931: J 918 ennen Suomen Pankin Johtokunnan asettaman määrä-
7932: ajan päättymistä möivät mainittuja mitättömiksi käyneitä
7933: seteleitä.
7934:      Näyttää siis siltä, ettei puheenaolevien seteleiden perin-
7935: pohjaisempi korvaus olisi enää tarkoituksenmukainen, pu-
7936: humattakaan siitä, että sen suorittaminen kysyisi valtiolta
7937: sen nykyiseen huonoon taloudelliseen asemaan katsoen suu-
7938: ria kustannuksia. Sitä vastoin tuntuu siltä kuin jonkinlai-
7939: sen avustuksen tai korvauksen jatkuvasti kieltäminen niiltä
7940: pieneläjiltä, joihin vahinko on kipeimmin koskenut, ei olisi
7941: valtion arvon mukaista eikä myöskään kohtuussyistä puo-
7942: lustettavissa.
7943:      Millä tavalla tämä avustus olisi suoritettava oikeuden-
7944: mukaisesti ja tehokkaalla tavalla, on sen sijaan sangen
7945: vaikeasti ratkaistavissa. Onnellisinta kai ofisi, jos voitaisiin
7946: kutakin avustaa hänen varallisuussuhteittensa mukaan, jol-
7947: loin ainoastaan varattomimmat tulisivat avustuksesta osal-
7948: lisiksi. Kun kuitenkin tällainen varallisuuden arvioiminen
7949:  olisi vaikeata ja hidasta ja tulisi myöskin kalliiksi, olisi
7950: ehkä yksinkertaisinta avustaa kaikkia niitä, joiden haltuun
7951:  on jäänyt pienempi määrä seteleitä ja jotka ovat ne määrä-
7952: aikana tallettaneet, sopivalla tavalla vähentäen avustuksen
7953:  määrää, jota suuremmasta summasta on kysymys, ja vih-
7954:  doin määrätä korkein avustuksen määrä talletuksista, jotka
7955:  menevät yli määrätyn korkeimman rajan. 'rodennäköistä
7956:  on, että tällainen avustustapa myöskin kohdistuisi etupäässä
7957:  vähävaraisempiin ja mikäli varakkaammat tulisivat siitä
7958:  osallisiksi, olisi tämä korvaus heillekin suotava. Sitä vas-
7959:  toin olisi !koetettava löytää keino, jolla varsinaiset seteli-
7960:  keinottelijat jäisivät avustuksen ulkopuolelle. Keinottelua
7961: 216    II, 41. -   Suom. Pankin setelit kansalaissodan aikana.
7962: 
7963: lienee käyty pääasiassa määräajan jälkeen liikkeeseen jää-
7964: neillä väärillä seteleillä, jotka siis eivät voi tulla korvatta-
7965: viksi. Mitä taas tulee niihin keinottelijoihin, jotka alen-
7966: netusta arvosta ovat ostaneet talletuskuitteja, voitaisi nämä
7967: jättää avustuksen ulkopuolelle sillä tavalla, että avustusta
7968: myönnetään ainoastaan alkuperäiselle tallettajalle tai tämän
7969: laillisesti valtuuttamalle asiamiehelle.
7970:      Kun Suomen Pankin toimesta, jonka hallussa mitättö-
7971: miksi julistetut setelit ja niiden talletusreversaalit ovat, ei
7972: ole vielä tehty niistä yksityiskohtaisempaa tilastoa, ei voida
7973: tässä yhteydessä esittää laskelmaa, kuinka paljon kustan-
7974: nuksia myöhemmin esitetty avustustapa tulisi valtiolta
7975: vaatimaan. Arvattavaa kuitenkin on, että kustanukset tu-
7976: lisivat nousemaan useihin miljooniin markkoihin.
7977:      Mitä niiden varojen hankintaan tulee, jotka puheena-
7978: olevaa avustusta varten olisivat tarpeen, ei olisi syytä
7979: lähteä niitä hankkimaan lainauskeinoa käyttäen, vaan oli-
7980: sivat varat tähän tarkoitukseen osoitettavat vuoden 1920
7981: budjetin yhteydessä.
7982:     Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunnioittaen,
7983: 
7984:                   eJtä Eduskunta hyväksyisi seuraavan laki-
7985:                ehdotuksen:
7986: 
7987: 
7988:                              Laki
7989: niistä perusteista, joiden mukaan kansalaissodan aikana
7990: vuonna 1918 Suomen Pankin nimessä liikkeeseen lasket-
7991:   tujen setelien tähden vahinkoa kärsineitä avustetaan.
7992: 
7993:       Eduskunnan päätöksen mukaan säädetään täten:
7994: 
7995:                              1 §.
7996:    Niille kansalaissodan aikana vuonna 1918 Suomen Pan-
7997: kin nimessä liikkeeseen laskettujen ja myöhemmin mitättö-
7998: miksi julistettujen seteleiden tähden vahinkoa kärsineille.
7999:                   II, 41. -    Laherma, J., y. m.                217
8000: 
8001: jotka Suomen Pankin Johtokunnan asettaman maaraajan
8002: sisällä ovat hallussaan olleet mitättömät setelit tallettaneet
8003: Suomen Pankkiin tai yksityispankkeihin, suoritetaan avus-
8004: tusta ~leisistä varoista siten kuin tässä laissa lähemmin
8005: säädetään. Jos viivytyksen voidaan osoittaa aiheutuneen
8006: jostakin valtion viranomaisen tuottamasta syystä, suorite-
8007: taan avustusta myöskin tämän määräajan jälkeen talle-
8008: tuista seteleistä.
8009:                           2 §.
8010:    Avustusta suoritetaan yksityisille henkilöille ja yhty-
8011: mille seuraavan asteikon mukaan:
8012:                             avustuksen                 avustuksen
8013:        talletettu seteli-      määrä     avustukRen   määrä alarajan
8014:              määrä            alarajan    vakioerä    yli menevästä
8015:              Smk.            kohdalla       Smk.          osasta
8016:                                 %                           %
8017:           5- 1,000            100
8018:       1,000- 2,000            100         1,000          + 75
8019:       2,000- 4,000             87,5       1,750          + 50
8020:       4,000- 7,000             68,75      2,750          + 25
8021:       7,000-10,000             50         3,500          + 10
8022:      10,000-                   38         3,800
8023: 
8024:     Jos saman henkilön tai yhtymän nimeen mitättömiksi
8025: julistettuja seteleitä on talletettu useammassa kuin yhdessä
8026: erässä, on avustusta sueritettava yhteenlasketusta seteli-
8027: määrästä.
8028:                              3 §.
8029:     Oikeutettu saamaan avustusta on ainoastaan henkilö tai
8030: yhtymä, jonka nimeen setelit ovat talletetut tai tämän lailli-
8031: sesti valtuuttama asiamies. Sitävastoin älköön avustusta
8032: suoritettako sille, joka oston kautta on talletuskuitin hal-
8033: tuunsa saanut.
8034:                            4 §.
8035:    Avustusanomus on henkilökontaisesti tai laillisesti val-
8036: tuutetun asiamiehen kautta jätettävä johonkin Suomen Pan-
8037: kin konttoriin ennen syyskuun 1 päivää ] 919. Anomuk-
8038: 218    II, 41, -   Suom. Pankin setelit kansalaissodan aikana.
8039: 
8040: sen ratkaisee Suomen Pankin Johtokunnan asettama tutki-
8041: jalautakunta ja on ilmoitus avustuksen määrästä saatavissa
8042: Suomen Pankin samasta kontorista, jonne anqmus on jätetty,
8043: joulukuun aikana kuluvaa vuotta .
8044:     •Jollei vahingonkärsinyt tyydy tutkijalautakunnan pää-
8045: tökseen, on hänen kuukauden kuluessa vuoden 1920 alusta
8046: lukien eli viimeistään tammikuun 31 päivänä 1920 jätettävä
8047: valitus osoitettuna Suomen Pankin J ohtokunnalle, joka ot-
8048: takoon asian lopullisesti päätettäväkseen.
8049: 
8050:                            5 §.
8051:    Avustussumma suoritetaan vahingonkärsineelle rahassa
8052: ja on se nostettavissa kuukauden kuluessa maaliskuun 1
8053: päivästä 1920 lukien. Ellei avustusta määräajan sisällä
8054: nosteta, on anoja menettänyt siihen oikeutensa.
8055: 
8056:                            6 §.
8057:    Valtioneuvoston asia on antaa ne tarkemmat ohjeet, jotka
8058: ovat tarpeen tämän lain täytäntöön saattamiseksi.
8059: 
8060: 
8061:       Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1919.
8062: 
8063: 
8064:           J. Laherma.                J. V. Keto.
8065:           A. E. Leino.               Hannes Ryömä.
8066:                                                               219
8067: 
8068: II, 42, -   Anom. ehd. N:o 7.
8069: 
8070: 
8071: 
8072: 
8073:              J,eppälä, Juhani, y. m.: Huokeakorkoisen val-
8074:                 tiolainan myöntämisestä Osuuskassojen Kes-
8075:                 kuslainarahasto Osakeyhtiön käytettäväksi
8076:                 vuokraviljelmistä muodostettavien pientilo-
8077:                 jen luotantarpeen tyydyttämiseksi.
8078: 
8079: 
8080:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
8081: 
8082:     'l'ulevan toukokuun 1 päivänä saatetaan voimaan paljon-
8083: merkitsevä lainsäädäntötoimenpide, jonka nojalla maamme
8084: lukuisa torppariväestö pääs-ee vapautumaan tähänastisesta
8085: riippuvasta asemastaan ja saa valtion välityksellä tilansa
8086: itsenäisiksi viljelmi'ksi.
8087:     Mutta torppari- ja tilattoman väestön kysymyksen rat-
8088: kaisu ei voi tapahtua yksinomaan sillä tavalla, että nämä
8089: pääsevät viljelmiensä haltijoiksi ja entisistä isännistään riip-
8090: pumattomiksi. Jos tämän väestöluokan asema halutaan py-
8091: syvästi parantaa, tulee ryhtyä myöskin sellaisiin toimenpi-
8092: teisiin, että se pääsee taloudellisesti itsenäistymään.
8093:     Tätä varten on tarpeellista, että ·sellaisille entisille torp-
8094: pareille, joiden viljelmät ovat niin pieniä, että niissä oleva
8095: viljelty ja viljelytSkelpoinen. maa viljelykseen otettuna ja ta-
8096: vallista viljelystapaa käyttäen ei kykene elättämään keski-
8097: kokoista perhettä, varataan mahdollisuus, mikäli siihen tilai-
8098: suutta on, saada kohtuullisilla ehdoilla lunastaa itselleen
8099: joko viljeltyä tai viljelyskelpoista maata sikäli, että perheen
8100: toimeentulo on taattu. Niinikään on tärkeätä, että sellaisilla-
8101: kin mäkitupa-alueiden omistajilla, joilla on halua saada suu-
8102: rempi ala viljeltäväkseen, on tilaisuus, mikäli siihen on mah-
8103: 220   II, 42. -   V aitiolaina Osuusk. Keskusl.-rahasto 0. Y :He.
8104: 
8105: dollisuuksia olemassa, saada tällaisia lisäpalstoja. Jos he
8106: saavat maata niin paljon, että he voivat pitää lehmän ja että
8107: peruna- sekä ,puutarhamaata on riittävästi, on heidän ase-
8108: mansa jo melkoista parempi. Niinikään on tärkeätä, että
8109: mäkitupa-alueiden omistajat, mikäli heillä on siihen kykyä
8110: ja halua, voivat saada .hankituksi viljelystiloja, jotta heistä
8111: muodostuisi varsinaisia viljelijöitä.
8112:     Niinikään on itsenäisiksi muodostuvien vuokraviljelmien
8113: menestymisen kannalta tärkeätä, että niiden omistajat saa-
8114: vat tarpeellista liikepääomaa. Viljelyksien laajentaminen ja
8115: kunnostaminen on tehtävä, jonka nopeasta .suorittamisesta
8116: viljelmän vastainen vaurastuminen riippuu. Suuressa osassa
8117: vuokraviljelmiä ovat rakennukset myöskin sellaisessa kun-
8118: nossa, että niiden uudelleen rakentaminen tai ainakin uudis-
8119: taminen on suoritettava mahdollisimman nopeaan. On sen-
8120: vuoksi välttämätönsä, että itsenäisiksi muodostuvien viljel-
8121: mien omistajat voivat saada luottoa kaikkiin näihin tarkoi-
8122: tuksiin. Mitä tilojen muodostamisessa tarvittaviin pääomiin
8123: tulee, on luonnollista, että siihen käytetään valtiovaroja, mi-
8124: käli itsenäiset tilat muodostetaan valtion toimenpiteistä. On
8125: kumminkin tavattoman paljon sellaisiakin tapauksia, joissa
8126: tällaisia tiloja muodostetaan yksityisten asianosaisten keski-
8127: näisen sopimuksen perusteella ilman valtion väliintuloa ja
8128: jossa tilan muodostaminen riippuu suurelta osalta siitä, onko
8129: tilan ostamiseen sopivaa luottoa saatavana.
8130:      Riittävän pääoman saanti edelläesitettyihin tarkoituk-
8131: siin tulee säännöllisten olojen palattua kohtaamaan vaikeuk-
8132: sia. Teollisuus ja kauppa vaativat entistä suurempia pää-
8133: omia käytettäväkseen, samoinkuin itsenäisten vauraampien
8134: maanviljelystilojen kuntoonsaattaminen, joten pieneläjät
8135: tulevat jäämään ahtaalle ja kärsimään pääoman puutetta,
8136: ellei erikoisesti huolehdita heidän luotantarpeensa tyydyt-
8137: tämisestä.
8138:      Kysymys siitä, miten edelläesitetty luotontarve saatai-
8139: siin parhaalla tavalla tyydytetyksi, on tärkeimpiä maa-
8140: ref orrniasiain yhteydessä ratkaistavia kysyrny ksiämme.
8141: Ellei tätä kysymystä saada tyydyttävällä tavalla ratkais-
8142:                II, 42. -   Leppälä, Juhani, y. m.          221
8143: 
8144: tuksi, jäävät muut tilattoman väestön aseman parantamista
8145: tarkoittavat toimenpiteet suurelta osaltaan tehottomiksi. On
8146: huomatava, että tällainen lainausliike, !os mieli sen tuottaa
8147: hyviä tuloksia, vaatii verrattain yksityiskohtaista ja suuri-
8148: töistä valmistelua kutakin lainaa annettaessa. Lisäksi täy-
8149: tyy tarkoin valvoa, että lainat käytetään oikealla tavalla.
8150: Ellei harkintaa ja tarkkaa valvontaa harjoiteta, epäonnistuu
8151: moni yritys ja tuottaa enemmän vahinkoa 1kuin hyötyä. Ja
8152: jokainen epäonnistunut yritys estää uusia kunnollisiakin
8153: yrityksiä syntymästä.
8154:      Millä t~tvalla on tällaisen luotantarpeen tyydyttäminen
8155: siis järjestettävä ja minkälaisten elinten kautta sen tulee
8156: tapahtua? Uusien, yksinomaan tätä tarkoittavien luottojär-
8157: jestöjen perustaminen ei ole tarpeellinen nyt, kun torpparien
8158: ja mäkitupa-alueiden lunastus on ajateltu tapahtuvaksi suo-
8159: raan valtion välityksellä. Niinikään ei ole tarkoituksenmu-
8160: kaista, että valtion toimenpiteillä ja sen elimien kautta ryh-
8161: dyttäisiin järjestämään näin pienissä erissä tapahtuvaa lai-
8162: nausliikettä ja sen yhteydessä tarpeellista valvontaa, vaan
8163: tal.'koituksenmukaisempaa on, että tämä työ jätetään jo toi-
8164: mivien luottojärjestöjen suoritettavaksi. Kysymys on vain
8165: siis siitä, mitkä maaseutumme luottolaitoksista sopivat par-
8166: haiten puheenaolevan tarkoituksen täyttämään.
8167:      Edelläesitetyn yksityiskohtaisen harkinnan ja lainojen
8168: käytön valvonnan järjestäminen tuottaa sekä säästöpankeille
8169: että kauppapankeille vaikeuksia m. ·m. jo niiden piirin laa-
8170: juuden vuoksi. Mitä sensijaan osuuskassoihin tulee, sovel-
8171: tuvat ne hyvin tällaisten lainojen välittäjiksi. Osuuskassojen
8172: lainausperiaatteet: laina annetaan ainoastaan määrättyyn,
8173: edeltäpäin ilmoitettuun ja ve}kakirjassa mainittuun, hyötyä
8174: tuottavaan tarkoitukseen ja ainoastaan niin pitkäksi aikaa
8175: kuin on tarpeellista vä]littäismaksuilla takaisinmaksetta-
8176: va;ksi, tarkka kontrolli, että lainat käytetään ilmoitettuun
8177: tarkoitukseen, ja tarkka lyhennysmaksujen aikanaan suorit-
8178: tamisvelvollisuus, ovat sellaisia, että niiden huomioonotta-
8179: minen on ehdottoman tarpeellinen, harjoitti tällaista lainaus-
8180: liikettä mikä järjestö tahansa. Lisäksi on huomattava, että
8181: 222   II, 42. -   Valtiolaina Osuusk. Keskusl.-rahasto 0. Y :lle.
8182: 
8183: osuuskassoillamme on jo tällaisen lainausliikkeen harjoitta-
8184: misessa melkoinen kokemus. - Ne ovat jo ensimäisistä toi-
8185: mintavuosistaan alk~n harjoittaneet lainojen myöntämi,stä
8186: viljelys- ja rakennustarkoituksiin. Niinikään ovat ne hy-
8187: vällä menestylksellä myöntäneet lainoja uusien kotien raken-
8188: tamiseen osittain vuokra-, osittain omalle maalle, vail~kakin
8189: niiden pääomien puutteessa on täytynyt supistaa toimin-
8190: tansa tällä alalla verrattain aMaisiin rajoihin. Lisäksi ovat
8191: kassat vuosina 1916 ja 1917 laajentaneet toimintaansa myös-
8192: kin varsinaisen asutustoiminnan alalle, myöntäen n. s. asu-
8193: tuslainoja pientilojen ostoon, ja on tällaisilla lainoilla jo
8194: muodostettu noin 300 pientilaa.
8195:     Lisäksi osuuskassoilla on se erinomaisen tärkeäksi arvioi-
8196: tava merkitys, että ne ovat omansa liittämään paikkakunnan
8197: maanviljelijät toisiinsa keskinäisen luottamuksen ja ystä-
8198: vyyden siteillä, kasvattamaan yhteisyydentunnetta sekä
8199: totuttamaan pieneläjiä yhteisten asiain käsittelyyn ja hoi-
8200: toon, kehittämään heitä itsehallintoon.
8201:     Muodostuvain pientilojen liikeluotantarpeen tyydyttä-
8202: minen on siis tehtävä, joka olennaisesti kuuluu osuuskas-
8203: soille ja samalla myöskin hyvin soveltuu näille.
8204:     On kyllä totta, että osuuskassat eivät ole vielä ehtineet
8205: saada jalansijaa kaikilla niillä seuduilla, missä kyseenalaisia
8206: itsenäisiä pienviljelmiä syntyy, mutta niiden atkaansaami-
8207: seksi ei pitäisi olla olemassa voittamattomia esteitä. Tun-
8208: tuupa varsin luonnolliselta, että osuuskassoja tällaisille seu-
8209: duille syntyy, koska juuri pienviljelijäseuduilla, saadun
8210: kokemuksen perusteella, osuuskassojen syntymiselle ja kehit-
8211: tymiselle ovat parhaimmat menestymisen edellytykset.
8212:     Ainoa seikka, mikä on esteenä niin osuuskassojen syn-
8213: tymiseen, kuin niiden ja jo ennen olemassa olleiden kelpaa-
8214: vaisuuteen kyseenalaisten pienviljelmien omistajain luoton
8215: tarpeen tyydyttäjänä, on pääomien puute. Osuuskassojen
8216: Keskuslainarahasto Osakeyhtiöllä, joka on osuuskassoille
8217: luontonautajana ollut, ei ole tällaisiin tarkoituksiin riittä-
8218: västi pääomia. On tarkoituksenmukaista, että valtio, jonka
8219: toimenpiteestä torpparit itsenäistyvät, huolehtii siitä, että
8220:                II, 42. -   Leppälä, Juhani, y. m.            223
8221: 
8222: alotettu työ ei jää 'keskeneräiseksi ja siinä mielessä varaa
8223: tähän tarkoitukseen käytettäväksi varoja. Kuinka paljon
8224: näitä olisi varattava on ·mahdoton valmistelematta sanoa; se
8225: vain on varma, että huomattavat summat ovat kysymyk-
8226: sessä. Jotta tarkoituksenmukaitseen alkuun päästäisiin oli<>i
8227: ainakin 20 miljoonaa tarpeen mukaan käytettäväksi varat-
8228: tava. Kun tämä luotto kokonaan on ajateltu käytettäväksi,
8229: kuten perusteluista on selville käynyt, vuokraviljelmistä
8230: itsenäisiksi viljelmiksi muodostuvien pienviljelijöiden maa-
8231: talouden tukemiseksi ja. kehittämiseksi, tulisi valtion, Kes-
8232: kuslainarahaston välittämien lainojen olla huokeakorkoisia
8233: seuraavista syistä: uusien osuusrk;ssojen perustaminen, nii-
8234: den opa•stus ja tarkastus !ky.syy sik,si paljon varoja, että en-
8235: tisien kassojen neuvontatyötä varten myönnetyt varat eivät
8236: riitä edes jo toimivien kassojen opastus- ja tarkastustyöhön.
8237: Valtiolle maksettavan ja osuuskassoilta kannettavan koron
8238: ero tulisi senvuoksi asettaa sellaiseksi, että opastus ja tar-
8239: kastustyöhön menevät kulut voitaisiin sillä peittää, silti lai-
8240: nankäyttäjiä pikkuviljelijöitä korkealla korolla rasittamatta.
8241:     Minkälainen korkokanta sekä muut lainaehdot tulisi ky-
8242: seenalaiselle luotolle asettaa se olisi jätettävä hallituksen ja
8243: Keskuslainarahaston keskinäisestä sopimuksesta rnppu-
8244: vwksi.
8245:     Lisäksi on huomautettava siitä, että luottoa tarvitseisi
8246: Keskuslainarahasto van sikäli nostaa, kun näitä pienviljel-
8247: miä ehtii muodostua ja niiden omistajat liittyä osuuskassoi-
8248: hin. Ensi vuotta varten tarvittanee tuskin 2 milj. mk.
8249: enempi. Silti on tärkeätä käytettäväksi erottaa tulevia ai-
8250: koja varten suurempi määräraha, jotta pienviljelijäin herä-
8251: tys- ja osuuskassoihin järjestäruistyötä voitaisiin ryhtyä
8252: tarmolla harjoittamaan ja jotta syntyvät osuuskassat sai-
8253: sivat riittävästi pääomia kohtuullista korkoa vastaan.
8254:     Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kunnioittaen,
8255: 
8256:                 että Eduskunta edellämainittua tarkoitusta
8257:             varten varaisi 20 miljoonan markan suuruisen
8258:             rahaerän, annettavaksi htwkeakorkoisena valtio-
8259: 224    II, 42. -   Valtiolaina Osuusk. Keskusl.-rahasto 0. Y :He.
8260: 
8261:                lainana Osuuskassojen Keskuslainarahasto Osa-
8262:                keyhtiön käytettäväksi; ja
8263:                    että siitä vuonna 1920 nostettavaksi sisälly-
8264:                tettäisiin sanotun vuoden menoarvioon 2 miljoo-
8265:                naa markkaa.
8266: 
8267:       Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1919.
8268: 
8269:           Juhani Leppälä.          Aarno Pesonen.
8270:           August Raatikainen.      Yrjö Pesonen.
8271:           Santeri Alkio.           Pekka Saarelainen.
8272:           P. W. Heikkinen.         K. A. Lohi.
8273:           Mikko I,uopajärvi.       Väinö Juustila.
8274:           Kyösti Kallio.           K. E. Linna.
8275:           Hertta Pykälä.           Niilo Liakka.
8276:                     Artturi Hiidenheimo.
8277:                                                                       225
8278: 
8279: 
8280: II, 43. -    Anom. ehd. N :o 11.
8281: 
8282: 
8283: 
8284: 
8285:               Joukahainen, V., y. m.: Maaltavspostinkulj,etta-
8286:                  jien ja   -kirj,eenkan~aj~m     paVkkaussruJvfez'iJ;en
8287:                  jär]Bsta~~tä.
8288: 
8289: 
8290: 
8291:                 S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
8292: 
8293:      Viitarten 1917 vuoden toisilla valtiopäivillä maa:lwispos-
8294: ti,nJkuljetta.jien ja, -kirjerenkarntajien palkkaussuhteit:len jär-
8295: jestämistä koskevaan ~anornusehdotukseen N :o 103 (Lii~te II,
8296: 1r3) ja sen perusteluihirn, jotka vieläkin olojen Hallituksen
8297: toimesta tosin jossain määrin korjaannuttua pitävät pää-
8298: asia.ssa paikka,nsar, ~pyydämme ·eduskunnalle ehdottaa,
8299:                   että eduskunta antaisi Hall'ituk$ren tOimeksi
8300:               järjestää maalaisposdinkuljettajien ja -kirjeen-
8301:               kantajien palkkasuhteet samalle kannalle kuin
8302:               n;e ovrat V(JJS'ha)alvissa mmlmatei!ssa k!arupunge'MSla.
8303: 
8304:     Helsingissä huhtikuun 11 päivänä 1919.
8305: 
8306:             Vilkku Joukahainen.          J. P. Kokko.
8307:             Wäinö Selander.              Simson Pilkka.
8308:             Juho Niukkanen.              Santeri Alkio.
8309: 
8310: 
8311: 
8312: 
8313:                                                                  15
8314: 226
8315: 
8316: II, 4 4 . - Anom. ehd. N:o 43.
8317: 
8318: 
8319: 
8320: 
8321:              Sinkko, Elias, y. m.: Tutkimuksen ja kusban-
8322:                  nusarvion toimittam,isesta Ylä-Kivijärven
8323:                  tulvaveden pinnan alentamisesta.
8324: 
8325: 
8326:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
8327: 
8328:    Viitaten vuoden 1914 valtiopäivillä tehdyn anomusehdo-
8329: tuksen N :o 102 (liitteet II siv. 126-127) perusteluihin,
8330: pyydämme kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta anoisi,
8331:                  että tutkimus ja kustannusarvio toimitettai-
8332:              siin yleisillä varoilla Ylä-Kivijärven tulvaveden
8333:              pinnan alentamisesta.
8334: 
8335:       Helsingissä 14 päivän~i huhtikuuta 1919.
8336: 
8337: 
8338:           Elias Sinkko.         W. K. Särkkä.
8339:           Aarne Sihvo.         M. Kekki.
8340:                       Paul Thuneberg.
8341:                      ••           ••
8342: VALTIOPAIVAT
8343:            1919
8344: 
8345: 
8346:       LIITTEET
8347:                111
8348:  LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETY'r
8349:    EDUSKUNTAESITYKSET JA
8350:       ANOMUSEHDOTUKSET
8351: 
8352: 
8353: 
8354: 
8355:           HELSINKI 1919
8356:      VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
8357:                   A.
8358: 
8359: Kiinteää omaisuutta koskevia eduskunta-
8360:        esityksiä ja anomusehdotus.
8361:                                                                    231
8362: 
8363:     111, 1. -   Edusk. esit. N :o 15 .
8364: 
8365: 
8366: 
8367: •
8368: 
8369: 
8370:                  Arho, A. 0., y. m.: Ehdotus laiksi Maakaaren
8371:                     4 luvun 4 §:n muuttamisesta.
8372: 
8373: 
8374:                    S u o m e n E d u s ik u n n a ll ·e .
8375: 
8376:        . Vastoin tammikuun 15 päivältä 1915 olevan asetuksen
8377:     säännöiksiä, joka >koskee. rajoituksia eräänlaatuisten y>htiöi-
8378:     d~m ja yhdistysten oi1kteuteen .kiinteistön hankinltaan maal[a,
8379:     ovat •puutwvarayMiöt ja niiden a1puyhtiöt ehtirueet jo tahän
8380:     mennesstä as.etuks•en voimaan astumisen jälkeen ostamaan yk-
8381:     sityisten tiloja ·varmastti useita satoja. Tar.kemi}Jaa .tilastoa
8382:     tässä suhteessa ei ole vielä ollut saa>tavissa.
8383:          Tässäikin wpivat 'Perust>eiluiksi alempana seuraa.vaan lruki-
8384:     ehdotukseemme kaikki ne seikat, jotka eilispäivältä •olevassa
8385:     kuntien hyväksi laaåennettua <pak.lmlunastuso:iJkeutta. 'koske-
8386:     vassa l{)dus.kunta·esiii:ykslessämimie olemme maininne~. Sen-
8387:     tähden viittaamme nii>hin. Kun nyt ilmiten>kin on kysymyk-
8388:     s·essä yhti·öiden lainvas>taisesti han>kkimat tilat, niin mieles-
8389:     tämme niille -ei voida myöntää kmvausta tiloitJ,le teihkä teh-
8390:     dyistä hyödyllisi.stä parannuikstista, yihtä. vä.hän kuin laskea
8391:     korkoakaan tilojten hankintaan •käytety11e pääomaUe.
8392:          On ko'htuullista, että myyjä, jonka tuli tietälä iluovutuk-
8393:     sensa lainvasiJ:aisuus, sen johdosta menettää oi•keutensa. ti-
8394:     lansa takaisin saamiseen ja että ostaja-yhtiökin lainvastai-
8395:     sen •menet·telynsä vuoksi saa <ia>kaisin ainoastaan tilan hin-
8396:     taan käyttäimänsä <ra.hat. Samat syyt, kuin 'kuntain pakko-
8397:     lunastusoikewden hyv•älksi esitettiin, [mhuvat oik>euden
8398:     myöntämisen puolesta ikunnille kysymyksenalaisterukin tilo-
8399:     jen hankkimiseen. Pidä•mme siis oi1keana, että .kunna•t la.in-
8400: 232    III, 1. -   Maakaaren 4 luvun 4 § :n muuttaminen.
8401: 
8402: säärdännölaä oilk.euilettaisiin halllkrkirmaan omikseen alueellan·
8403: sa olrevat tilat yhti,öilt.ä, jotka ovat n-e mtanee't vastoin yllä-
8404: mainitun asetuksen säännöksiä, ja ettäi yhtiöiden ()J1isi tili-
8405: tettävä kunniUe täJllais,ten tiloj<en m~sänihakkauksista saa-
8406: mansa tulot. Kuntain olisi suoritettava yhtiöille ainoas,taan            •
8407: ost,ohinnan osoittama summa rtHoista.
8408:      Ellei kunta !haluaisi etuoikeuttansa jonkun tilan ostoon
8409: käyttää, olisi vaHio, samoilla oeihdoiUa ikuin :kunnasta on
8410: edelrrä ·esitetty, oirk~eutettu hankkimaan yhtiölrtä täilrlaisia tilo-
8411: ja niiden ostohinnasta.
8412:       1'734 vuoden lain Maa'kaaren 4 luvun 4 §:ssä on säädetrty
8413: eräänlaisen, lain vasta.irsesiti trupa:ht.uneen kiinrteistön !kaurpan
8414: peräytt.äJmisestä. Edrelrlällmrrortunlainen ylhtiöid~en tilojen
8415: kaup·pain ·P·eräyttäJminen kuntain tai va:ltion 'hyväksi on sa-
8416: manlaatuista; rmilllkä ·vuoksi katsomme, että esirtt.11mämme oi-
8417: keus/Periaate hyvin sov-elltuu sanortun § :n toi,seksi momen-
8418: tiksi. Saimalla huromaurta:mm~e, ettlei, irämän § :n muuttaminen
8419:  vaikuttaisi mitään sukulunastajan tai muiden kuin yhtiölle
8420:  luovuttajan oikeuteen.
8421:       Sen nojalla miiä edellä on esille tuotu, saarmrmle kunni-
8422:  oitta-en ehdottaa,
8423:                   että Eduskunta päättäisi hyväksyä Maakaa·
8424:               ren .f- luvun .f- § :n muuttamiseksi seuraavan laki-
8425:               ehdotuksen:
8426: 
8427: 
8428:                                Laki
8429:           Maakaaren 4 luvun 4 §:n muuttamisesta.
8430: 
8431:                              4 §.
8432:     J·os jofuu myy!pi maan, huoneen tahi talonaseman, jonka
8433: hän jo ennen on toiseUe rmyynyt, niin olkoon -ensin t.e1hty
8434: kauppa pysyväinen, ja se, jroika saman !kahdelle myi, rkor-
8435: vattakoon va·hingon.
8436:     Jos puuta:varayhtiö taikka s-en a!puyihtiö tai -y'hdisrtys on
8437: vastoin säännöksiä asetuksessa tammikuun 15 päivältä 19115,
8438:                   III, 1. -   Arho, A. 0., y. m.                233
8439: 
8440: 
8441: joka ·koskee radoituksia <eräänlaatuisilen yhtiöid~n ja yhdis-
8442: tysten oikeuteen kiinteistön 'hmnkintaan maalla, saanut sel-
8443: laisen kiinteän omaisuuden ihalltuunsa, olkoon .kunta, j.on'ka
8444: alueella tkiinteist{) on, oilkeutettu •hankkimaan sen omakseen
8445: kaikikiue mitä siihen 1kuulluu s8!masta hinnasta, min•kä yhtiö
8446: on siitä suorittanut, tulematta mitkään 'korvaus kysymyk-
8447: seen. Mutta yhtiön ·on samalla tiliWiltävä kunna:ll!e tällaisen
8448: tilan mets.änhaikkaUJkS<eSta kertyn.eet tulot. Elilei kunta ha-
8449: 1ua tällaista etuoikeuttaan .käyikä.ä, on valti1o saimaila -ehdolla
8450: oikeutettu hanlliikimaan tj[an •käyte-btäväiksel{)n sinä tavoin
8451: kuin pienti·loista on erittäin sääJdlet>ty.
8452: 
8453: 
8454: 
8455:     H<elsingiss,ä, huhtikuun 15 päivänä 19119-.
8456: 
8457: 
8458:         A. 0. Arbo.             0. V. Korhonen.
8459:                  Heikki Kääriäinen.
8460: 234
8461: 
8462: UI, 2, -   Edusk. esit. N:o 16.
8463: 
8464: 
8465: 
8466: 
8467:              Arho, A. 0., y. m.: Ehdo~ lJaiksi kiinl·eän
8468:                  omaisuuden pakkolttnastuksesta yleiseen tar-
8469:                  pee8een hdnäkuun U päivänä 1898 anneflun
8470:                  lain 1 §:n muuttaml1sesta.
8471: 
8472: 
8473:                S u o m e n E< d u s k u n n a. :11 e.
8474: 
8475:      YleeUSiä tun11>et:tua. on, ebtä kuntain menot lisä.änt.yviJen
8476: sivist.ysiarpeiden tyydyt.tämis~ksi ja. muiihinlkin brkoiif,u1r-
8477: siin ovat yhä .enenemässä. Tarkastettaessa näille val·trorpäi-
8478: ville jätettyä hallituksen esitystä N :o 13 laerksi oppivelvolli-
8479: suudesta ja. lkansa1konlulait01ksen kustannuksista, ha.vaitaan
8480: jo siitä, että •kunna.t tuievat entisestä:än monin verroin me-
8481: noi.J.la rasit.e!tuilksi, 'koska, n€ .m. m. .iou<tuva•t hankbmaan
8482: rpuu-aineet uusien koulujen rakennuksiin s'elkä näiden ja van-
8483: hojen 'kouluta1lojen ylläpitoon ;kuin myös nirhin tarvittavat
8484: polttopuut. Kun näiden ainesten hinna<t ovat iavaHomasti
8485: nyikyään •kohonneet, niin näi·hin menevät kustannukset 1ky-
8486: syV1ät suuressa mäJärä.ssä .kuntain varoja ja aiheuttavat siis
8487: 'lmntalaisil1le lisättäYiä v•eroja.. Tästä syysnä ja monista. mui•s-
8488: takin s1eikoista johiuvien knnnal:list·en menojen suorittami-
8489: seksi on 'ln'lksiftävä uusia. tul olähteit.ä.
8490:      Meillä on vähitJei.len t·otuttu !katsomaan yhteiskuntaa oi-
8491: ·keutetuksi suojelemaan it•seänsä silt.ä vaamlta, joka. uh•kaa
8492: sitä maaomaisuuden kasaantumisella puutavarayhtiöiden kä-
8493: siin. Siitä on. ailheutunut vilj·elyksien rarpp;eutumista ja met-
8494: sittymistä, mitä on ·pi•dettävä Imusantaloudellisena truprpiona.
8495: Trullainen asiain tila on :lainsäiidännöllä ehikäistävä ja oi-
8496: kaishwa.. Se Uräy pa•rhaiten päinsä siten, että :kunnwt oilreu-
8497:                    III, 2. -       Arho, A. 0., y. m.             235
8498: 
8499: 1tetaan 'han·klkimaan itsel·le>en puutavaraylhtiöiden omistamia
8500: maatiloja pakkolunastamalla. Voimassa oleva. p!likkolunas-
8501: tusta koskeva laki heiniilkuun 14 päivältä 1898 velvoittaa
8502: :omi·sia•jan luovuttaJmaan maata täydellistä. korva•nsta va:s-
8503: taan, •kun yleinen etu sitä vaa1tii
8504: . Jo edellä viitatusta syystä on 1Jtmtavarayhtiöiden tilo-
8505: jen pakkolunastus, jos mikään, yleisen edun vaatima. Vuon-
8506: na 1'907 'laskettiin mevllä tällaisia ti•loja olevan jo enemtpi-
8507: ,kuin 5,000. N ylkyaän on meillä näis,tä käy>teft.ärvissä ti1lasto
8508: vuodelta 1917, joka antaa perin huolestuttavia tietoja. Yh-
8509: tiöiden tiloja oli ·silloin j-o lä:hes 8,000, vaikka 85 kunnasta
8510: puuttui tilastoa. Näiden tilojen viljelyskunto oli huonompi
8511: kuin parkkaJkunnan viiljdystiloiHa. ;y1loonslä. Myös'kin naub-
8512: eläinten luku oli niillä vähenrty-n;y•t, .i•otavastoin se oli maan-
8513: ·viljelystiloilla meli:koi•s·est.i kohonnut. Näin ollen t~lain 'ka-
8514: saantuminen puutavarayhtiöille on maassamme aiheuttanut
8515: melkQista vilja- ja ka,rjatuotannon vähentymistä. Tämän
8516: johdost.a: onkin vi:fiantuonti uLkomail,ta. yhä ~kasvanut ja kar-
8517: jatuottei•den vienti sinne vähentynyt. Siis 'kaUJppapoliittiset
8518: näköikohdatkin vaati•vat l;:ysyt<lYKS·oon :tullieen paikk,olunas-
8519: tuksen joudutbmisrta.
8520:      Onpa Ruotsissakin ·j.o vuonna 1904 eräs komitea mi•etin-
8521: nössään ehdottanut sahayhtiöiden suurkiinteistöjen palr,ko-
8522: llnnastamista. MeilLäkin on •vaG:lva.sti lva1kiintunut, ikäsity.s',
8523: jotka .pitää, '])nuiavaralii,k'keiden maa•tilo.ien ostoja yiht.eiskun-
8524: nan eduiHe perin t.uDmiollisina (Vrt. 1907 vuod1en va.lti()IJläi-
8525: vien Liitteet VIII s. 82-84 ja 77-·79). Tämä on:kin joh-
8526: tanut puutavarayhtiöiden maansaanti'l· rai·oitbvaan 1ainsäJä-
8527: däntöön, sillä Eduskunnan myötävaikutuksella syntyneessä
8528: asle<tuksessa rtammi:kuun 15' 'päi~-älHi 19·15' määrättiin mj•oi-
8529:                                1
8530: 
8531: 
8532: 
8533: tuksia eräänlaatuisten yhtiöiden ja yhdistysten oikeuteen
8534: kiinteisMn hankintaan maana. Y.htä valkava vastustus on
8535:  pysynyt vireillä viimeisimpinäkin aikoina, kuten 1917 vuo-
8536: den toisten valtiopäivien Liitteistä s. 219 ja 229-230 sr.
8537: lähemmin selvenee. Yleisessä tietoisuudessa onkin jatkuvan
8538: lains.ä·ädännön ta·rp-eellisuus viittaamaamme suuntaan aivan
8539: ilmeinen. s@ oiikeuttaa, ·paitsi yhäkos.k~e1tu yhtiöid-en .puo-
8540: 236     111, 2. -   Kiinteän omaisuuden pakkolunastus.
8541: 
8542: lelta vuosikymmenien kuluessa tapahtunut tilulksia rruppe-
8543: uttava vil'jtelysv!etlvollisuudt'ln ·laiminlyöminen, myöskin <kun-
8544: tien yleinen maantarve moninaisten yhteiskunnallisesti hyö-
8545: dyllisten tarkoitusten tyydyttämiseksi.
8546:       Skandinavian maista, erittäinkin Tanskasta kuuluneista
8547: tiedoista paättäen ollaan siellä nykyään hankkeissa yhteis-
8548: kunnaniE>tuttamaan ei ainoastaan 1Juu:twva:rayht.iöiden vaa·n
8549: myöskin yleensä suurtilojen ja pappi'lainkin maita. Meidän
8550: kunnillakin, jotka vielä toistaiseksi omistavat vähän maita,
8551: on nyikyään ·E.uurta ·harrastusta ti!lojen hankintaan. Tarkoi-
8552: tutks,en saavuttamiseksi on monissa ku!lnissa asetettu tiltojen
8553: ostokomiteoita. Tätä kiitettävää harrastusta olisi omansa el-
8554: vyttämään sellaisen lain säätäminen kuin alempana ehdo-~
8555: 
8556: tetaan.
8557:       Ehdotuksenalaisen pa,kkolunastuksen laajentamisesta
8558: koituisi kuntain köyh'äinhoidollekin hyötyä ja helpotusta.
8559: On näet monin paikoin osoittautunut tosiasiaksi, että poltto-
8560: ;puiden hintain y.hä 'kohotessa useiiie köyhiille ]Jerheille maati-
8561: la on käynyt va~kea:ksi ja usein mahdottomaksi hankkia
8562: niitä. Kun kunnat tilojensa metsistä voisivat antaa tällai-
8563: sille perheille ilmais~ksi polttopuut, blisivat nämä perheett
8564: sillä autetui,ksi. V astaistessa tavauJko;essa avus-tuijrsen tanne
8565: us•ein saatta-isi suUl'entua ja käydtä raskaamma:ksi.
8566:       Kun epäil·emättlä ennen vit:käa kunnat ovat aainsääldän-
8567: nöl1ä velvoitetttavat •pitämään aina sa!l!i.avissa töitä ty.öt.tö-
8568:  mille jäsenilleen ja maksamaan siitä riittäviä elintarpeiden
8569:  h'int·o.ien kuli!oin1kin va:atimia pal'kkoja, niin ikysyimyksessä
8570:  oleva pa:kkolunastus olisi kunnille tässäkin suhteessa tar-
8571:  peeJ.linen. Siitä nime lisääntyisi uusia m3.hdolli:suubia mai-
8572: nitunlaisen työn hanklkimiseen pa:kkolunastatiDiHaan tiloi:lla.
8573: I1aajennettu tpakkolunastusoikeus kunnille tietäisi tärkeän
8574: kunnallistaloudellisen tehtä:vän onnistumisen edelletystä.
8575:  Täten kunnallistutettavilla tiloilla voitaisiin varsin sopi-
8576: vasti ryhtyä voimaperäiseen mallimaanviljelykseen, mistä
8577:  avautuisi· kunnissa laaja ttyöai~t.
8578:       On ~uomaltta.va, että vuuta.vaTay'htiöitlilå on metsäin osto-
8579:  oikeus ja. että nte heinakuun 10 :päivänä 19{)1 annetun ase-
8580:                    III, 2. -   Arho, A. 0., y. m.               237
8581: 
8582: tu'ksen mukaan voivat kiinnityttää toisen maalla kasvavaan
8583: metsän haJkkuuoi:lreud.en enintään 10 vuodeksi. Tämä oi-
8584: keus olisi pitänyt olla yhtiölle riittävä. Mutta kun kiinnit-
8585: mminen ei voinut käsittää 10· vuotta 'Piiiemipää aikaa, ailkoi-
8586: vat yhtiöt ostella tiloja kokonaisuudessaan, kiertääkseen tä-
8587: män asetuJkse.n mäiär,äJyksiä.
8588:            Kun otetaan huomioon. että ipuutavarayhtiö:t <ova,t
8589: metsäin 1myynneistä useimmiten saanoot .tilojen ostohintaa
8590: ja niiJJ.in tehtyihin h.yödyhlisiin parannu<ksiin menneitä iJms~
8591: tannuksia enemmän, niin ne, vaikka käytetylle ;pääomalle
8592: lasketaan korkokin, useasti jäävät sitä,kin enemmän hyöty-
8593: mään. On kohtuuihlisen oi:keuden vaatimus, että enempi an-
8594: sioton arvon nousu .tiloista pelastetaan yht-eiskunnalle yhti-
8595: öiltä, joiden :puolelta ei dlie useinkaan tehty mitään henkistä
8596: tai ruumiillista työtä tai uhrattu pääomaa maitten paranta-
8597: miseksi ja jotka vastamainitun asetuksen kiertämisåsi ovat
8598: itBeUeen •keinotel1leet noi·ta tiloja. Nii·tä, lunastettwessa olisi
8599: otettava tuollainen hyötyminen arvosteltavaksi, SBiisivatko
8600: yhtiöt vielä lisäksi koron ostohinnalle ja tehtyjen hyödyllis-
8601: ten parannusten korvausmääriiJ.le vai olisiko sekin katsot-
8602: tava jo metsänmyynneistä hyvitetyksi. Muuten se on lisät-
8603: tävä ·lunastussummaan. Eh.dotukosenalaisen lain voimaan as-
8604: tumisen jälkeen tapahtuvista metsänhakkauksista saadut
8605: rruhat olisivat ·laskettavat lunastussum.man lyhennyikseksi.
8606:        Edellä kerr.ottu •kuntien yl1einen tarNe on illmeisen eittä-
8607: mätön. 'Täsbä syys.tä tkysymyk&essii oleva laajennettu rpak-
8608: ,J..olunastusoilreus itse a~iassa ·ei sisälilä uutta pm-iaatetta la-
8609:  kiimme. Lunastussumman suorittaanisoonkin nähden on ase-
8610: tuttu aivan !kohtuuden kanualle, kiinnittälmäbtä 1edes huomio-
8611:  ta maan yleisiä etuja vahingoittavaan tiluksien rappeutta-
8612: lffii,seen, mihin yhtiöt vitjelysvelvolhsuutensru laimiru1yij-
8613:  mällä ovat joutuneet syyrpäiksi.
8614:        Edelilä esitetyiHä iperusteil!lll< saamme kunnioittruen 'Efu-
8615: dottaa,
8616:                     että Eduskunta päättä·isi Mintciin omaisuu-
8617:                 den pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen hei-
8618:                 näkuun N päi"Jänä 1898 annetun lain 1 §:n
8619:                 muuttamiseksi hyväksyä seuraavan lakiehdotuk-
8620:                 sen:
8621: 238      III, 2. -   Kiinteän omaisuuden pakkolunastus.
8622: 
8623: 
8624:                              Laki
8625: kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpee-
8626:        seen heinäkuun 14 päivänä 1898 annetun lain
8627:                   1 §:n muuttamisesta.
8628:                                  1 §.
8629:     Kci.inteän omaisuuden omistaja tai haltija olkoon vel·vol-
8630: linen, kun yleinen tail've vaatii, täydestä korvauksesta lu>o-
8631: puJII1aan siitä omaisuud·estaan tai aEstumaan käyttämisoi-
8632: keutensa supistamisoon.
8633:     Kunta ·ollkoon oiJkeutettu kunnallisiin tarkoituksiinsa lu-
8634: na;stamaan ;puuta.varayhtiöiltä tai näiden a,puyhtiöiltä kun-
8635: nan alueella ohwia maatiloja ja myö·slkin Y'htiö1den suos•tu-
8636: muksella niihin kuuluneita irtaimistoja samasta hinnasta
8637: kuin yhtiöt ovat ne ostaneet; mintkä 11is1äiksi tiloille ehkä teh-
8638: dyås•tä hyödyllisistä tpa;rannuksista on suori,tettava korvaus.
8639: EUei y htröiden · a•rvostella saaneen jo metsänmyynneistä käy-
8640: tetylle pääomalle kuuden prosentin korkoa, on puuttuva
8641: määrä .laskettava lunastussummaan. Mutta, ,täJrnän lain voi-
8642: maan astumisen jälkeen yhtiöiden .toimittamat IIDetsänha::k-
8643: kaukset ovat laskettavat lunastusmäärän lyhennykseksi. Täl-
8644: laisen ·kunna1l.e IIDyönnetyn pa·kkoluma:stuJksen alaisia. eivät
8645: kuiienlli:aan ole ne yhtiJöid,en ja yhd,]stysten omistrumat .kiin-
8646: teistöt, jotka nämä .ovat s.aan<tJeil maatilojen lhankkimisoikeu-
8647: tensa rajoituksia sisäl.tävän, trummilkuun 15 p.äi>vänä 19115
8648: annetun asetuksen s.allimissa mjoi•ssa.
8649:     Mitä täJssä laissa säädetään kiinteän oma;isuuden luovut-
8650: tamisesta, si<tä on noudatettava myösikin kun on ikysymys sel-
8651: laisen omaisuuden •käyttälrnisen su'IJistamisestta, <ellej. jonkin
8652: ta1pa.uksen vaTalta toisin mä:ärätä.
8653: 
8654: 
8655:       Hdsin.gissä, huhtikuun 14 .päivänä 19'19.
8656: 
8657:           A. 0. Arho.             0. V. Iiorhonen.
8658:                    Heikki Kääriäinen.
8659:                                                          239
8660: 
8661: III, s. -   Edusk. esit. N :o 18.
8662: 
8663: 
8664: 
8665: 
8666:              Hultin, Tekla, y. m.: Ehdotus laiksi sV$ältä·vä
8667:                  muutoksia helmikuun 25 päivänä 1851 an-
8668:                  nettuun asetukseen oikeudesta Suomessa
8669:                  h(J[tkkia ja hallita kiinteätä omaisuutta.
8670: 
8671: 
8672:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
8673: 
8674:     Olosuhteet Karjalan kannaksella eivät monessa suh-
8675: teessa ole tyydyttäviä. Suurinta huolestumista herättää
8676: muukalaisasutuksen lisääntyminen ja ennen kaikkea itse
8677: maaperän joutuminen yllä kasvavassa mitassa ulkomaa-
8678: laisten, enimmäkseen venäläisten, käsiin. Tämä on johtu-
8679: nut etupäässä Pietarin miljoonakaupungin läheisyydestä.
8680: Suomen rautatiet ovat tarjonneet tuhansille ja kymmenille
8681: tuhansille mainitun kaupungin asukkaille mukavan tilai-
8682: suuden hakea kesävirkistystä Suomen puoleisella maaseu-
8683: ~ulla, jossa vuokra-asuntoja on ollut tarjona.    Seutuun
8684: miellyttyään on osa näistä kesävieraista sittemmin osta-
8685: nut siellä maapalstoja ja rakentanut niille omia kesähuvi-
8686: loita. Toiset ovat hankkineet itselleen varsinaisia maan-
8687: viljelystiloja. Näin on syntynyt tiheä venäläinen huvila-
8688: asutus ei ainoastaan rautatieasemien ympärille, vaan loi-
8689: tommallekin rautatiestä, varsinkin pitkin merenrantaa ja
8690: sisäjärvien rannoille, jossa luonnonihanimmat paikat ja
8691: hedelmällisimmät maat ovat joutuneet muukalaisten hal-
8692: tuun.
8693:     Jo vuonna 1907 hallituksen asettama n. s. Karjalan
8694:  kannaksen komissiooni todensi, että yhteensä 514 maatilaa
8695: eli 37,2742 manttaalia maata oli muukalaisten hallussa.
8696: 240    111, 3, -   Oikeudesta hankkia kiinteistöjä Suomessa.
8697: 
8698: Yksistään Uudenkirkon pitäjässä 29 % koko manttaali-
8699: määrästä oli muukalaisilla, Kivennavalla 17,65 %. Äsket-
8700: täin on toinen komitea, jonka hallitus on asettanut tutki-
8701: maan Kannaksen oloja ja tekemään ehdotuksia niiden pa-
8702: rantamiseksi, saanut selville, että muukalaisten haltuun
8703: joutuneiden tilojen luku on kasvanut 77 5 :een, palstatilojen
8704: 6,229 :äii.n. Muukalaisten omistaman maan kokonaispinta-
8705: ala on nykyään sillä alueella, jonka komitean tutkimus kä-
8706: sittää, ja johon kuuluvat Uudenkirkon, Kivennavan, Kuole-
8707: majärven, Muolaan, Viipurin, Johanneksen, Heintoen, Koi-
8708: .viston, Raudun, Pyhäjärven, Käkisalmen,' Sakkolan, Met-
8709: sä pirtin, Antrean, Räisälän, Kaukolan, Valkjärven ja
8710: Vuokselan pitäjät, 53,978,55 hehtaaria, josta viljeltyä alaa
8711: 5,350,63 hehtaaria. Keskimäärin on muukalaisten hallussa
8712: olevien tilojen viljelysala 6,9 hehtaaria. Karjalan kan-
8713: naksen muihin tiloihin verrattuina nämä edustavat yleensä
8714: keskikokoisia tai niitäkin suurempi tiloja.
8715:      Maan siirtyminen näin suuressa määrässä muukalai-
8716:  siin käsiin on käynyt mahdolliseksi näiden seutujen suo-
8717:  malaisen maanomistajaväestön taloudellisen aseman heik-
8718:  kouden vuoksi, mikä taasen on aikaisempien lahjoitusmaa-
8719:  olojen vaikutusta. Kun maasta; viljelykseen kelpaamat-
8720:  tomastakin, on tarjottu huimia hintoja - aina 20,000
8721:  markkaan asti hehtaarilta - on käsitettävää, että alitui:
8722:  sessa rahanpuutteessa elävä pientilallinen ei ole voinut ·
8723:  vastustaa ylen edulliselta näyttävän kaupanteon houku-
8724:  tusta. Pysyväistä parannusta hänen taloudelliselle ase-
8725:  malleen kauppa kuitenkaan ei ole aikaansaanut. Kauppa-
8726:  summa on useimmissa tapauksissa pian kulutettu tilapäi-
8727:  siin tarkoituksiin ja usein on entinen tilanomistaja vajon-
8728:  nut tilapäisestä työansiosta elävien maattomien epävar-
8729:  maan asemaan. Kokemus on sitä paitsi osottanut, että
8730:  muukalaisasutuksen lisääntymisellä on ollut useissa muis-
8731:  sakin suhteissa suorastaan vahingollinen vaikutus puhee-
8732:  naolevien seutujen oloihin. Sen sijaan että kesävieraiden
8733:  tulva olisi kehottanut paikallisia maanviljelijöitä paran-
8734:  tamaan matalouttaan lisätäkseen tuotantoaan, jolle oli
8735:                 lll, 3. -   Hultin, Tekla, y. m.              241
8736: 
8737: avautunut edullinen kysyntä, on se päinvastoin houkutel-
8738: lut heitä laiminlyömään omia talousaskareitaan antau-
8739: tuakseen kaikenlaiseen satunnaiseen ansiotyöhön muuka-
8740: laisten palvelemiseksi niinkuin ajurintoimeen, joka maa-
8741: talouden ohella hrajoitettuna on tuottanut tälle suurta
8742: haittaa.                                      •
8743:     Kun elintarvetuotanto kaiken tämän johdosta ei ole
8744: lisääntynyt suhteellisesti väenlisäykseen, on siitä myös
8745: ollut seurauksena, että elantokustannukset Kannaksella
8746: ovat kohonneet melkoista suuremmiksi kuin muissa maam-
8747: me osissa, mikä rasittaa varsinkin näiden seutujen vähä-
8748: varaista tilatauta väestöä, jolla ei ole mahdollista maksaa
8749: rikkaiden muukalaisten tarjoamia hintoja. Usein on myos
8750: huomautettu siitä haitallisesta vaikutuksesta, mikä jielel-
8751: täiän, mieleltään ja harra:stuksiltaan ventovieraalla väestön-
8752: aineksena· on siveellisessä ja sivistybellisessä suhteessa suo-
8753: malaiseen "ympäristöön.
8754:     Näiden monien epäkohtien lisäksi tulee, sen jälkeen
8755: kun maamme on saavuttanut valtiollisen itsenäisNden, se
8756: vakava poliittinen vaara, joka on tarjona rajain sisäpuo-
8757: lelle syntyneestä muukalaisasutuksesta, varsinkin kun
8758: tämä hiljaisen valloituksen lailla uhkaa monin verroin suu-
8759: remman naapurimaan taholta.
8760:     Sekä Kannaksen oloja tutkimaan asetettu komitea että
8761: paikallisista asianharrastajista kokoonpantu komitea, joka
8762: on asettunut yhteistoimistaan Asutushallituksen kanssa,
8763: ovat omistaneet vakavaa harkintaa kysymykselle, miten
8764: voitaisiin saada muukalaisille joutuneet maat jälleen pa-
8765: lautetuiksi suomalaisten viljelijäin haltuun ja hoitoon ja
8766: tulenevat tämän suhteen esittämään seikkaperäisiä ehdo-
8767: tuksia. Kun näiden toteuttaminen kuitenkin todennäköi-
8768: sesti tulee kysymään sekä aikaa että tuntuvasti varoja, on
8769: välttämätöntä, että ainakin maaperän muuka'laistumi-
8770:  sen jatkuminen mitä pikimmin saadaan estetyksi. Tämä
8771: on saavutettavissa lainsäädännön avulla, joka myöntää yk-
8772: sistään Suomen kansalaiselle oikeuden maanhankintaan
8773: sillä alueella, joka on erikoisesti muukalaistumisen vaa-
8774:                                                          l6
8775:  242    III, 3. -   Oikeudesta hankkia kiinteistöjä Suomessa.
8776: 
8777:   rassa. Tällaisen vaaran alaisena on itärajan jälleen avau-
8778:   tuessa ja Raasulin radan valmistuessa sekä muiden kulku-
8779:   laitosten kehittyessä Itä-Suomessa paitsi varsinainen Kar-
8780:   jalan kannas, myös Vuoksen laakso, Saimaan eteläran-
8781:   nikko sekä Laatokan huvila-asutukseen soveliaat ranta-
8782:   maat, siis suurin osa Viipurin lääniä.
8783:       Mitä asian oikeudelliseen puoleen tulee, on huomattava,
8784:   että Suomen lainsäädännössä on yleisenä sääntönä, että
8785:   oikeus kiinteän omaisuuden hankintaan ja hallintaan kuu-
8786:   luu ainoastaan Suomen kansalaisille. Vieraan maan ala-
8787:   mainen saattaa sitävastoin ainoastaan erikoisella hallituk-
8788:   sen antamalla luvalla hankkia ja hallita maakiinteistöä,
8789:   jonka johdosta ei myöskään lainhuudatusta eikä kiinne-
8790:   kirjaa saa muulla ehdolla ulkomaalaiselle antaa. Tämä
8791:   peria!te on lausuttuna asetuksessa 25 p:ltä helmikuuta
8792:   1851. Viipurin läänissä aikaisemmilta ajoilta periyty-
8793: . neistä lahjoitusmaaoloista johtui kuitenkin että saman ase-
8794:   tuksen 2 ja 3 kohdissa edelleen vakuutettiin Venäjän kan-
8795:   salaisille ja ulkomaalaisille oikeus niiden kiinteistöjen os-
8796:   tamiseen, joihin heillä oli riidaton saanti, ja että erikoi-
8797:   sesti Venäjän aatelismiehille myönnettiin oikeus samoin-
8798:   kuin ennen, noudattamalla mitä Suomen lait säätävät,
8799:   hankkia ja hallita kiinteätä omaisuutta Suomessa tarvit-
8800:   sematta kussakin erikoisessa tapauksessa hankkia siihen
8801:   erityistä lupaa.
8802:       Näitä mahdollisuuksia maaomaisuuden hankkimiseen
8803:   ovat Venäjän alamaiset, kuten edellä on osoitettu, varsin-
8804:   kin Karjalan kannaksella laajassa mitassa käyttäneet hy-
8805:   väkseen. Kun vuosisadan vaihteessa venäläistyttämispyr-
8806:   kimykset tulivat Venäjän politiikassa Suomeen nähden
8807:   määrääviksi, tuli tämä luonnollisesti asutuspolitiikankin
8808:   alalla näkyviin. Hallinnollisella asetuksella 10 p:ltä mar-
8809:   raskuuta 1903 sallittiin ,Venäjän alamaisten, joilla ei ole
8810:   Suomen kansalaisoikeutta", mooseksenuskolaisia lukuun-
8811:   ottamatta, hankkia kaikenlaista kiinteätä omaisuutta Suo-
8812:   messa ja hallita sitä samojen perusteiden mukaan, mitkä
8813:   ovat voimassa syntyperäisiin suomalaisiin nähden. Tä-
8814:                 III, 3. -   Hultin, Tekla, y. m.          243
8815: 
8816: 
8817: män kautta sai venäläisten maanhankinta rajaseudussa
8818: luonnollisesti lisätyn vauhdin. Että mainitun lainsää-
8819: däntötoimen takana oli pitkälle tähtäävä poliitillinen tar-
8820: koitus; ilmeni varsin pian esitetyssä vaatimuksessa Uuden-
8821: kirkon ja Kivennavan pitäjäin liittämisestä Venäjään, joka
8822: perusteltiin m. m. silläkin, että näissä pitäjissä oli venä-
8823: läistä asutusta.
8824:      Suomen muututtua itsenäiseksi valtakunnaksi on ase-
8825: tuksella 22 p:ltä lokakuuta 1918 kaikki Venäjän alamai-
8826: sille ja laitoksille kiinteimistöjen hankintaan ja hallintaan
8827: nähden Suomessa suodut oikeudet ja edut, joita muiden
8828: vieraiden valtain alamaisilla ei ole, lakkautettu. Tästä
8829: johtuu, että Venäjän alamaistenkin oikeus maanhankin-
8830: taan on nyttemmin riippuvainen erikoisesta luvansaan-
8831: nista. Saksalais-suomalainen rauhansopimus, tehty 7 p :nä
8832: maaliskuuta 1918, suo tosin Saksan alamaisille erikoisia
8833: etuoikeuksia, mutta tämä sopimus joutunee piakkoin uusit-
8834: tavaksi eikä se missään tapauksessa sisällä estettä puhee-
8835: naolevan asian järjestämiselle nimenomaan rajaseuduisssa
8836: Suomen etuja ja vaatimuksia vastaavaksi. Vaikka siis
8837: nyttemmin venäläisten, samalla tavoin kuin m~iden ulko-
8838: maalaisten, maanhankintaa rajaseuduilla koskevat ano-
8839: mukset voitaisiinkin evätä, ei meistä kuitenkaan näytä
8840:  suotavalta, että näiden asioiden ratkaisu, jolla on ei vain
8841:  rajaseudulle, vaan koko maaliekin erittäin tärkeä merki-
8842: tys, jätetään riippuvaksi vaihtuvien viranomaisten harkin-
8843: nasta, johon yksityisluontoiset asianhaarat helposti voivat
8844: vaikuttaa. Mielestämme on kansamme itsesuojeluksen
8845: kannalta katsoen välttämätöntä, että maanhankintaoikeus
8846: Viipurin läänin alueella lain kautta nimenomaan kielle-
8847: tään vieraan maan alamaisilta.
8848:      Viitaten si:lhen, mitä edellä on esitetty, rohkenemme
8849: kunnioittaen ehdottaa,
8850: 
8851:                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan laki-
8852:             ehdotuksen:
8853: 244      III, 3. -   Oikeudesta hankkia kiinteistöjä Suomessa.
8854: 
8855: 
8856:                               Laki
8857: sisältävä muutoksia helmikuun 25 päivänä 1851 annettuun
8858:     asetukseen oikeudesta Suomessa hankkia ja hallita
8859:                   kiinteätä omaisuutta.
8860: 
8861:    Muuttaen 25 päivänä helmikuuta 1851 annettua ase-
8862: tusta oikeudesta Suomessa hankkia ja hallita kiinteätä
8863: omaisuutta säädetään seuraavaa:
8864:    Vieraan maan alamaiselle ja laitokselle älköön annet-
8865: tako lupaa hankkia kiinteistöä Viipurin läänissä.
8866: 
8867: 
8868: 
8869:       Helsingissä, 14 p:nä huhtikuuta 1919.
8870: 
8871: 
8872:           Tekla Hultin.                 Theodor. Homen.
8873:           Mikko V. Erich.               Bertta Pykälä.
8874:           M. Maunonen.                  Vilho Nikkanen.
8875:   ~·      J. P. Kokko.                  Aarne Sihvo.
8876:           M. Kekki.                     Simson Pilkka.
8877:                                                             245
8878: 
8879: 
8880: lll, 4, -   }[otion N :o 21.
8881: 
8882: 
8883: 
8884: 
8885:             Estlander, Ernst och Hornborg, Eirik: Förslao
8886:                till lag angående ändring av 17 kap. Ärfda-
8887:                 balken och 8 kap. Jordabalken.
8888: 
8889: 
8890:               T i ll F i n 1 a n d s L a n t d a g.
8891:     Till 1918 års lagtima lantdag inlämnade dåvarande lant-
8892: dagsmannen, friherre R. A. W rooe, ett förslag till lag angå-
8893: ende ändring av 17 kap. Årfdahalken och 8 kap. J orda-
8894: balken, vilket likväl icke hann av lantdagen behandlas.
8895:     Friherre Wrede anförde i huvudsak följande motivering
8896: för sitt förslag:
8897:     Bland missförhållanden, som på senare tid, delvis i följd
8898: av kriget, framträtt, är det s. k. jobberiet med jordegendo-
8899: mar, genom den menliga inverkan det utövar på jordens pro-
8900: duktion, ett av de för landet skadligas.te. Jorden har, i
8901: stället för att genom släktled bibehållas oSiåld, blivit en han-
8902: delsvara, som titt och ofta byter egare. Och jämsides här-
8903: med har priset på landsfastigheter uppdrivits till en höjd,
8904: som icke står i något förhållande till en nthållig avkastning
8905: av jorden. Då köparen, som för fastigheten erlagt ett så-
8906: dant överhövan högt pris, vanligen icke heller har för av-
8907: sikt att varaktigt behålla den i sin ägo, utan endast att i sin
8908: ordning försälja den med största möjliga vinst, är det givet
8909: att han icke skall offra arbete och kapital på jordens för-
8910: bättrande och ökandet av dess produktionsförmåga, utan
8911: snarare genom hänsyslöst utnyttjande av dess naturliga til
8912: gångar avsevärdt minska dess verkliga värde.
8913:     Liksom orsakerna till detta missförhållande äro flere,
8914: kan det icke heller avhjälpas genom en enkel lagförändring.
8915: 246     III, 4. -   Muutoksia Maa- ja PerintJ)kaareen.
8916: 
8917: Men varje åtgärd, som är egnad att i någon mån stävja det-
8918: samma, synes böra utan dröjsmål vidtagas.
8919:     Den avsedda förändringen hänför sig tili landsfastighets
8920: övergång vid dödsfali. Då, såsom bekant, arvejord på lan-
8921: det ej får testamenteras tili någon bland arvingarna, utan
8922: måste jämnt delas mellan dem, antingen in natura eller med
8923: hänsyn tili värdet, uppstår i det fall att arvingarna äro
8924: flere och delning in natura ej lämpligen kan kse, svårighet
8925: för den arvinge, som övertager fastigheten, att lösa ut sina
8926: medarvingar. Denna svårighet, s.om tidigare var föga märk-
8927: bar, har under senare tid blivit så betydande, att den i en
8928: fali ej kan övervinnas, utan leder tili att fastigheten måste
8929: säljas utom släkten, varigenom den lätt kommer i händerna
8930: på s. k. jobbare.
8931:     Detta missförhåliande kan tili väsentlig del avhjälpas
8932: genom upphävande av förbudet att genom gåva eller testa-
8933: mente förfoga över arvejord. Om härvid tillika bestämmes,
8934: att bröstarvinge alltid skali erhålia en viss kvotdel, t. ex.
8935: hälften, av sin arsandel såsom laglott, så avlägsnas tillika
8936: den oegentligheten att enligt landsrätt arvlåtaren, då för-
8937: mögenheten består av avlingejord och lösören, kan göra ar-
8938: vingarna fullkomligt eller i det närmaste lottlösa.
8939:     På dessa grunder och med ledning av ett av lagbered-
8940: ningen tidigare uppgjort förslag hade motionären avfattat
8941: det lagförslag han överlämnade tili lantdagens prövning.
8942:     Undertecknade,· som dela friherre vVredes uppfattning,
8943: få på grund av det ovan anförda vördsamt föreslå,
8944:                att Lantdagen ville för sin del antaga en lag
8945:             av följande lydelse:
8946: 
8947:                             Lag
8948:       angående ändring av. 17 kap. Ärfdabalken och
8949:                   8 kap. Jordabalken.
8950:     Härigenom stadgas, att 17 kap. Årfdabalken och 8 kap.
8951: J ordabalken skola erhålla följande lydelse:
8952:         III, 4. -   Estlander, Ernst ja Hornborg, Eirik.    247
8953: 
8954:                           .Ä.ddabalken.
8955:                           17 kap.
8956:          Httru 'mycket genom testamente givas må.
8957:                               1 §.
8958:      Ej må någon genom testamente bortgiva eller annor-
8959: lunda förordna om mer än häl'ften av sin kvarlåtenskap, där
8960: bröstarvinge lever efter. Andra hälften tillfalle bröstarvin-
8961: ge såsom dess laglott.
8962:      Finnes ej bröstarvinge, då må man om all sin egendom
8963: förordna.
8964:                               2 §.
8965:     Finnes efter testamentsgivare bröstarvinge, som är
8966: omyndig eller behäftad med långvarig sjuklighet eller svårt
8967: lyte och icke kan av sitt arv eller annan tillgång njuta un-
8968: derhåll och uppfostran eller vård, då skall bidrag därtill
8969: för så lång tid och i den mån domaren prövar nödigt, tagas
8970: av egendom, som blivit i testamente given. Genom tes,ta-
8971: mente må jämväl annan bröstarvinges laglott med sådant
8972: bidrag belastas, om tillgång därtill hos testamentsgivaren
8973: eljest icke finnes.
8974:                               3 §.
8975:     Testamente må eJ tagas av boskifto, utan av dens del,
8976: som givit.
8977:                               4 §.
8978:     Giver någon mer än lag säger, varde då testamentet
8979: rättadt efter lagen och gälle i allt övrigt. Ej må någon in-
8980: föra i testamente, att var som det klandrar skall vid sin arvs-
8981: lott vara skild.
8982: 
8983:                           Jordabalken.
8984:                             8 kap.
8985:                     Om gåva av fast egendom.
8986:                          1 §.
8987:    Giver någon i gåva mera än hälfte nav sin fasta egen-
8988: dom, må det, som därutöver gavs, efter givarens död av
8989: 248      111, 4. -   Muutoksia Maa- ja Perintökaareeu.
8990: 
8991: bröstarvingarna återkallas; och vare tid för sådan talan
8992: n:att och år efter det bouppteckning skett eller bort ske.
8993: 
8994:                             2 §.
8995:     Kommer givaren i nöd, så att han ej kan sig försörja,
8996: eller efterlämnar han bröstarvinge, som är omyndig eller
8997: behäftad med långvarig sjuklighet eller svårt lyte och sak-
8998: nar tillgång till bestridande av underhåll och uppfostran
8999: eller vård; då äge givaren eller arvingen av gåvans årliga
9000: behållna avkomst undfå vad skäligt prövas, dock ej mer än
9001: hälften därav.
9002:                             3 §.
9003:     Har gåvotagaren gjort givaren, hans barn eller första
9004: arvtagaren märklig orätt eller skada, stånde den förförde-
9005: lade fritt att gåvan återkalla inom natt och år sedan den
9006: orätt eller skada blev honom kunnig.
9007: 
9008:                             4 §.
9009:     Har gåvotagare, då gåva skall återgå, icke mera den
9010: givna fastigheten i sin ägo, skall för den erhållet vederlag
9011: eller dettas värde, som i boet finnes, i stället återgå. Vid
9012: enahanda förhållande skall ock nnderhåll enligt 2 § ur så-
9013: dan egendom gäldas.
9014:                              5 §.
9015:     Är gåva given för arbete eller gjord tjänst, må den ej
9016: återkallas eller underhåll därur äslms.
9017: 
9018: 
9019: 
9020:       Helsingfors, den 17 april 1919.
9021: 
9022: 
9023:       Ernst Estlander.                    Eirik Hornborg.
9024:                                                              249
9025: 
9026: 
9027: 111, 4. -   Edusk. esit. N :o 21.
9028: 
9029:                                                      Suomennos.
9030: 
9031: 
9032: 
9033: 
9034:              Estlander, Ernst ja Hornborg, Eirik: Ehdot-us
9035:                 laiksi Perintökaaren 17 luv'un ja Maakaaren
9036:                 8 luvun muuttamisesta.
9037: 
9038:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
9039:     1918 vuoden varsinaisille valtiopäiville teki silloinen
9040: edustaja vapaaherra R. A. Wrede ehdotuksen laiksi Perintö-
9041: kaaren 17 luvun ja Maakaaren 8 luvun muuttamisesta, mutta
9042: Eduskunta ei kerinnyt sitä käsitellä.
9043:     Vapaaherra Wrede esitti ehdotuksensa perusteluiksi pää-
9044: asiallisesti seuraavaa:
9045:     Niistä epäkohdista, joita viime aikoina on, osaksi sodan
9046: seurauksena, esiintynyt, on n. s. maatiloilla ·keinottelu, se:ri'
9047: turmiollisen vaikutuksen johdosta, jonka se maan tuotannolle
9048: aiheuttaa, kaikkein vahingollisimpia. Maa on, sen sijaan
9049: että se on sukupolvesta toiseen pysynyt myymättä, muuttu-
9050: nut kauppatavaraksi, joka tuon tuostakin vaihtaa omistajaa.
9051: J-a rinnan tämän kanssa on maakiinteimistöjen hinta kohon-
9052: nut niin korkealle, ettei se ole missään suhteessa siihen tuot-
9053: toon, jonka maa ajan mittaan voi antaa. Kun ostaja, joka on
9054: kiinteimistöstä, suorittanut sellaisen ylen määrin korkean
9055: hinnan, ei tavallisesti myöskään tarkoita pitää sitä pysy-
9056: väisesti hallussaan, vaan ainoastaan aikoo vuorostaan myydä
9057: sen suurimmalla mahdollisella voitolla, on selvää, ettei hän
9058: uhraa työtä ja pääomaa maan parantamiseen ja sen tuotanto-
9059: kyvyn enentämiseen, vaan pikemmin käyttämällä häikäile-
9060: mättä hyödykseen sen luonnollisia apulähteitä tuntuvasti
9061: vähentää sen todellista arvoa.
9062: 250     III, 4. -   Muutoksia Maa- ja Perintökaareen.
9063: 
9064:       Samoinkuin tämän epäkohdan syitä on useita, ei sitä
9065:  myöskään voi yksinkertaisella lainmuutoksella poistaa.
9066:  Mutta jokaiseen toimenpiteeseen, joka on omiaan jossakin
9067:  määrin hillitsemään sitä, näyttää olevan syytä viivyttele-
9068:  mättä ryhtyä.
9069:       Aiottu muutos kohdistuu maakiinteimistöjen siirtymi-
9070: seen kuolemantapauksen sattuessa. Kun, kuten tunnettua,
9071: perintömaata ei maalla saa testamentata kenellekään perilli-
9072: sistä, vaan se on jaettava tasan heidän keskensä, joko luon-
9073: nossa tai arvon mukaan, syntyy siinä tapauksessa, että pe-
9074:  rillisiä on useita eikä jakoa luonnossa voi toimittaa, sille
9075: perilliselle, joka ottaa kiinteimistön haltuunsa, vaikeutta
9076: muun perikunnan poislunastamisessa. Tämä vaikeus, joka
9077: aikaisemmin ei juuri ollut tuntuva, on viime aikoina käynyt
9078: -niin huomattavaksi, että monissa tapauksissa sitä ei voi
9079: voittaa, vaan se vie siihen, että kiinteimistö myydään suvun
9080: ulkopuolelle, jolloin se helposti voi joutua n. s. keinotteli-
9081: jain käsiin.
9082:       Tämä epäkohta voidaan olennaisessa määrin poistaa, jos
9083: kumotaan kielto, ettei perimysmaata saa vapaasti lahjoit-
9084:  taa tai testamentata. Jos tällöin samalla määrätään, että
9085: rintaperillisen tulee aina saada vissi murto-osa, esim. puolet,
9086: perintöosuudesta laillisena osanaan, niin poistuu samalla se
9087: epäkohta, että maaoikeuden mukaan perinnönantaja, kun
9088: omaisuus on ansiomaata ja irtaimistoa, voi tehdä perilliset
9089: kokonaan tai likipitäen perinnöttömiksi.
9090:      Näillä perusteilla ja lainvalmistelukunnan aikaisemmin
9091: tekemän ehdotuksen johdolla oli eduskuntaesityksen tekijä
9092: laatinut Eduskunnan tutkittavaksi jättämänsä lakiehdotuk-
9093: sen.
9094:      Allekirjoittaneet, jotka ovat samaa mieltä kuin vapaa-
9095: herra Wrede, pyytävät sen nojalla, mitä edellä on esitetty,
9096: kunnioittavasti ehdottaa,
9097: 
9098:                 että Eduskunta tahtoisi puolestaan hyväksyä
9099:              näinkuuluvan lain:
9100:         III, 4. -   Estlander, Ernst ja Hornborg, Eirik.     251
9101: 
9102: 
9103:                              Laki
9104:       Perintökaaren 17 luvun ja Maalmaren 8 luvun
9105:                      muuttamisesta.
9106: 
9107:    Täten säädetään, että Perintökaaren 17 luku ja J\tiaakaa-
9108: ren 8 luku ovat kuuluvat näin:
9109: 
9110:                           Perintökaari.
9111: 
9112:                            17 LUKU.
9113:          Kuinka pal,1on on lu.pa testamentilla antaa.
9114:                                1 §.
9115:     Älköön kukaan testamentilla antako pois enemmän kuin
9116: puolet jäämistöstään taikka sen enemmästä toisin määrätkö,
9117: jos häneltä jää rintaperillinen. Toinen puoli menköön rinta-
9118: perilliselle hänen laillisena perintöosanaan .
9119:     •Jolla ei rintaperillistä ole, saakoon määrätä koko omai-
9120: suudestaan.
9121:                                2 §.
9122:     Jos testamentinantajalta jää rinta perillinen, joka on vaja-
9123: valtainen tai sairastaa pitkällistä tautia tai on pahoin raaja-
9124: rikkoinen eikä voi perinnöstään tai muista varoista saada
9125: elatusta ja kasvatusta tai hoitoa, on testamentissa annetusta
9126: omaisuudesta sitä varten otettava avustusta niin pitkäksi
9127: ajaksi ja niin paljon, kuin tuomari tutkii tarpeelliseksi. Ol-
9128: koon lupa testamentissa määrätä sellaista avustusta suoritet-
9129: tavaksi myös toisen rintaperillisen laillisesta perintöosasta,
9130: ellei testamentinantajana muuten ole siihen varoja.
9131: 
9132:                           3 §.
9133:     Testamenttia älköön otettako jakamattomasta pesästä,
9134: vaan antajan osasta.
9135:                           4 §.
9136:     Jos joku ·antaa enemmän kuin laki sallii, oikaistakoon
9137: testamentti lain mukaan ja olkoon muutoin kaikin puolin
9138: 252     III, 4. -   Muutoksia Maa- ja Perintökaareen.
9139: 
9140: voimassansa. Älköön myöskään testamenttiin pantako sel-
9141: laista määräystä, että se, joka testamenttia moittii, menet-
9142: tää perintöoikentensa.
9143: 
9144: 
9145:                            Maakaari.
9146: 
9147:                            8 LUKU.
9148:            Kiinteän omaisuuden lahjoittamisesta.
9149: 
9150:                             1 §.
9151:     Jos joku lahjoittaa enemmän kuin puolet kiinteästä omai-
9152: suudestaan, peräyttäkööt rintaperilliset antajan kuoltua sen,
9153: mitä liikaa on annettu; ja kestäköön puhevalta sellaisessa
9154: asiassa yön ja vuoden siitä, kuin perunkirjoitus on pidetty
9155: tai kuin se olisi pitänyt pitää.
9156: 
9157:                               2 §.
9158:     Jos antaja joutuu puutteeseen, niin ettei hän voi itseään
9159: elättää, tahi jos hän jättää rintaperillisen, joka on vajavalta-
9160: nen tai sairastaa pitkällistä tautia tai on pahoin raajarikkoi-
9161: nen ja vailla varoja elatuksensa ja kasvatuksensa tahi hoi-
9162: tonsa suorittamiseen; saakoon antaja tai perillinen lahjan
9163: vuotuisesta puhtaasta tulosta niin paljon kuin kohtuulliseksi
9164: tutkitaan, ei kuitenkaan enempää kuin puolet siitä.
9165: 
9166:                             3 §.
9167:     Jos lahjansaaja on tehnyt antajalle, hänen lapsilleosa
9168: tahi lähimmälle perillisellensä vääryyttä tai vahinkoa, ol-
9169: koon vääryyttä tai vahinkoa kärsineellä valta peräyttää
9170: lahja takaisin yön ja vuoden kuluessa siitä, kuin vääryys tai
9171: vahinko tuli hänen tietoonsa.
9172: 
9173:                             4 §.
9174:    Ellei kiinteimistö, silloinkuin lahja on peräytettävä,
9175: enää ole lahjansaajan hallussa, on siitä saatu korvaus tahi
9176: korvauksen arvo, joka pesässä on, sen asemesta peräytettävä.
9177:        III, 4. -   Estlander, Ernst ja Hornborg, Eirik.     253
9178: 
9179: 
9180: Samanlaisissa oloissa on myöskin 2 § :n mukaan menevä
9181: elatusapu sellaisesta omaisuudesta maksettava.
9182: 
9183:                             5 §.
9184:     Jos lahja on annettu työstä tahi tehdystä palveluksesta,
9185: niin älköön peräytykö tahi siitä elatusapua vaadittako.
9186: 
9187: 
9188:    Helsingissä, 17 päivänä huhtikuuta 1919.
9189: 
9190:    Ernst Estlander.                       Eirik Hornborg.
9191: 1
9192: 1
9193:  1
9194:  1
9195:   1
9196:   1
9197:    1
9198:    1
9199:     1
9200:     1
9201:      1
9202:      1
9203:       1
9204:       1
9205:        1
9206:        1
9207:         1
9208:         1
9209:          1
9210:          1
9211:           1
9212:           1
9213:            1
9214:            1
9215:                     B.
9216: 
9217: Tuomioistuimia ja oikeudenkäyntimenettelyä
9218:      koskevia anomusehdotuksia.
9219:                     j
9220: 
9221:                 j
9222: 
9223:                 j
9224: 
9225:             j
9226: 
9227:             j
9228: 
9229:         j
9230: 
9231:         j
9232: 
9233:     j
9234: 
9235:     j
9236: 
9237: j
9238: 
9239: j
9240:                                                                 257
9241: 
9242: 111, 5. -   Anom. ehd. N :o 49.
9243: 
9244: 
9245: 
9246: 
9247:              Manner, Albin, y. m.: KiiMityksestä kiinteään
9248:                ormmisuuteen 9 päivänli rrutrr.askuuta 1868
9249:                anrootun asetuksen 29 § :n m.Wt/!tlwmiJse,s.ba.
9250: 
9251: 
9252:                S u o m en. E d u .s k u •n n a 11·('.
9253:     Ta.rkoituks·ella anoa .eduskuntaa: yhtymään .ehdotuk-
9254: seemme .että Valtioneuvosto a:ntaisi eduskunnalle esityksen
9255: vuonna; 1868 kiinnityksestä ·kiinteääJn omaåsuuteen annetun
9256: asetuksen 29 § :n ikumoamises.ta, pyydämme kunnioit·taen
9257: esiintuoda, s•rmra,ava.a:
9258:      Kiiunitykses:tä kLinteään omaisuuteen vuonna 1868 anne-
9259: tun asetuhen 29 § :n mulkaan saadaan kiinnityksen vahvis-
9260: trumista koskevia asioita kihlakunnauoik·eud'es·sa otta,a käsi-
9261: teltäväksi ai.noastwan varsinaisissa käräjissä. Edellämainittu
9262: määräys on kuitenkin os·oittautunut epäkohda.ksi, joka on
9263: tehnyt tällaista..o~keusa.pua ta.rvitseva,n kansalaisen ruseman
9264: useissa tapauksissa. 'hyvin. tuk:a•la,ksi. Nykyajam vilkas talous-
9265: elämä vaatii pa;ljon nopeampia muotoja. tässäkin suhteessa,
9266: kuin puheena olevaa asetusta. sääJ<lettäJessä. Näin ollen joh-
9267: tuukin paljon haittaa sii·tä, että kiinnityksiä ei useinb!Ml
9268: voida maaseudulla saada tarpeeksi nopeasti vruhvistetuiksi.
9269: Sellaista; luottoa, ei voi•d,a, yleisemmin käyttää, joka vaatisi
9270: kiinnitysvwkuutta. Kun tällaista luottoa 'käyttää suuri osa
9271: maala.is·väestöstä, vaikuttatt edellämainittu epäkohta siis laa-
9272: joihin ,kansa;nkoerrok.sii,n. Erikoisempi iha,itta, lt:ästä johtuu
9273: kuitenkin sella,iselle asutusturminrualle, jota tila,ttoman väes-
9274: tön laina,rahaston kautta on yritetty maaseudulla. edistää.
9275: Samoin on asianhita myöskin vuokrakirjoj•en rekisteröimi-
9276: s·een .nähden.
9277:                                                            17
9278:      Kosketeltu epäkoht.a voit.ais1in mielestämme saada hel-
9279: posti poistetuksi tai aina,kin vähennetyksi, jos sanottu 'kiin-
9280: nitysasetuksen 29 § kumoiltaisiin kiinnitysasetuksen muuten
9281: jäädessä voimaan. Jos pykälä kumottaisiin voitaisiin kaik-
9282: kia kiinnitysasioita käisitellä myöskin välikärrujissä.
9283:     Välikäräjäin to-i>mittammen ·tulee kuit.en1kin• marus.eudulla
9284: pitkien ma:t'koj.en vuoksi kovin ka1liiksi, koska kihla,kunnan-
9285: oikeudet ovat tuon.iouvoipia. •puheenjohtajan ja. eri puolilta
9286:  käräjäkuntaa valittujen viiden jäsenen saapuvilla ollessa.
9287: TämäTh epäkohda.n vähentämiseksi voitaisiin mielestämme
9288: säätää, että kihlaJmnnanoikeus ·OTh kiinnitysasioita. käsitel-
9289: tä;essä tuomionvoipa, kun siinä, p.aitsi ·pu'heenjohtajaa, on
9290: vain 1kaksi maaEkkojäsentä.
9291:     ,EdelläJoleviHa, perusteilla kunnioittaen anomme eduskun-
9292: ta<w yhtymään· ehuotukseemme
9293:                   etiJ;ä VaMioneuvosto niin pioo kuin mahdol-
9294:             lista. v,aJlmisbwttlOJV.si ja jo näiden Vialtiopäiväin
9295:             aik,ai'Yva an:fJofisi ·eduskunnal,~e C$~ty koon Va~k8i, jo»~a
9296:              kirinnity ksesf}ä kiinteään omaiswwteen 9 päivänä
9297:             marriCMk'wwt;a 1868 •OO'YIJetwn 'a~S,etuks:en 29 § kumo·
9298:             taan j;a. jonkla kawOta Slaadiaan sääd.e.tylMi 'että
9299:             kihbakwnoornoikeuiS kiinn~t'tys- ja 'f1ekisterröim.is-
9300:             asio'tta kiMiJteltäJessa on twomionvoipa, kun siirnä.
9301:             paitsi puheenjolvta,ja1a, on kaksi jäsentä.
9302: 
9303:     Helsingissä 10 päivänä ,huhtikuuta 1919.
9304: 
9305: 
9306:       Albin Manner.           Yrjö Pesonen.
9307:       J. P. Kokko.            Antti Juutilaineu.
9308:       Vilkku Joukahainen.     Pekka Saarelainen.
9309:       Jaakko Loppi.           A. 0. Wuorimaa.
9310:       Bertta Pykälä.          Juho Niukkanen.
9311:       Frans Kärki.            Kusti Adfman.
9312:                    Kustavi Elovaara.
9313:                                                            259
9314: 
9315: 111, 6. -   Anom. ehd. N :o 48.
9316: 
9317: 
9318: 
9319: 
9320:              Manner, .Albin, y. m.: Oikeudenkäynnin joudut-
9321:                 tamisesta.
9322: 
9323:                                                  •
9324:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
9325: 
9326:       Tarkoituksella anoa Eduskuntaa yhtymään ehdotuk-
9327: seemme, että Valtioneuvosto antaisi eduskunnalle oikeuden-
9328: käynnin vapaammaksi saattamista tarkoittavan esityksen,
9329: pyydämme kunnioittaen esiintuoda seuraavaa:
9330:       Oikeudenkäyttömme suurin varjopuoli on sen hitaus ja
9331: näyttää tämä haitta tulevan vuosi vuodelta yhä huomatta-
9332: vammaksi ja kiusallisemmaksi. Tämän vuoksi on syytä ryh-
9333: tyä nopeisiin toimenpiteisiin tuon epäkohdan poistamiseksi.
9334: Kun tuomioistuimen antaman avun tehokkuus riippuu suu-
9335: rimmaksi osaksi sen nopeudesta, näyttääkin nykyinen olo-
9336: tila suorastaan pelottavalta. Vaikka ehkä voidaankin aja-
9337: tella, että jonikinlainen parannus saataisiin aikaan esim.
9338: li·siilämällä Hovioikeuksien työvoimia, niin on kuit3nkin
9339: ilmeistä, että on tsyytä ryhtyä .lainsäädäntötoimenpiteisiinkin
9340: sanotun epäkohdan poistamiseksi.
9341:       Suureksi osaksi johtuu oikeudenkäytön hitaus siitä, että
9342: häviävä riitapuoli, ainoastaan kiusanteon tarkoituksessa,
9343: saadakseen lykkäystä maksuvelvollisuudessaan tai muun
9344: oikeuden :rp.ääräämän velvollisuuden täyttämisessä, suoras-
9345: taan vallattomuudeksi käyneellä tavalla hakee muutosta an-
9346: nettuun päätökseen ja että aivan vähäpätöisissäkin riita- ja
9347: rikosasioissa saadaan hakea muutosta hovioikeuden päätök-
9348: siin. Kun ajatellaan tässä suhteessa tarpeellisia parannuksia,
9349: onkin kiinnitettävä ensi sijassa v&kava huomio siihen, että
9350: 260      III, 6. -   Oikeudenkäynnin jouduttaminen.
9351: 
9352: tällaiset aiheettomat muutoksenhaut, joiden kautta hovi-
9353: oike1:1ksiin ja korkeimpaan oikeuteen keräytyy suhteettoman
9354: paljon juttuja, edes jossain määrin saataisiin rajoitetuiksi.
9355: Keinoina tämän tarkoitusperän saavuttamiseksi voidaan
9356: hyvällä syyllä ajatella muun muassa, että veto- ja nosto-
9357: rahaa korotettaisiin esimerkiksi edellinen kahdeksikym-
9358: meneksiviideksi ja nostoraha viideksisadaksi markaksi, että
9359: rikosasioissakin olisi suoritettava samantapaiset maJksut ja
9360: että poliisijutuissa ja muissa samantapaisissa pienisä rikok-
9361: sissa ja vähäistä omaisuusintressiä koskevissa riita-asioissa
9362: ei saisi hake~ muutosta hovioikeuden päätökseen. 1'ämän-
9363: tapainen menettely tuntuu senkin vuoksi tarpeelliselta, että
9364: niinkin tärkeistä ja usein suuria arvoja koskevista jutuista,
9365: kun vuokra-asioista, on säädetty, että hovioikeuden tuomioon
9366: ei saa h~Vkea muutosta.
9367:     Tätä paitsi on tarpeellista ehkäistä juttujen runsasta
9368: tulvehtimista hovioikeuksiin ja korkeimpaan oikeuteen sillä,
9369: että säädetään nykyistä tehokkaampi laki, jonka kautta
9370: asianosainen, hänen asiamiehensä tahi henkilö, joka on laa-
9371: tinut muutoksenhakukirjelmän, on tuomittava käsiteltävän
9372: asian yhteydessä ja huolimatta siitä, onko rangastusta vaa-
9373: dittu tai ei, s~Vkko- tai vankeusrangaistukseen, sekä törkeis~?ä
9374: tapauksissa kelvottomaksi määrä-aikana esiintymään toisen
9375: asiamiehenä tai avustajana. Näin olisi mielestämme mene-
9376: teltävä varsinkin silloin kun asianhaaroista käy selville, että
9377: asianomainen henkilö vastoin parempaa tietoa ja selkeitä
9378: perusteita, tahi sellaisten olosuhteitten vallitessa, että hänen
9379: olisi pitänyt ymmärtää, ettei päätökseen voida saada muu-
9380: tosta, hakee ylemmässä oikeusasteessa muutosta alioikeuden
9381: päätökseen. Edelleen olisi mielestämme määrättävä, et-tä täl-
9382: lainen päätös on täytäntöönpanokelpoinen, vaikka siihen
9383: haettaisiinkin muutosta.
9384:     Tämän epäkohdan poistamista ei hevillä vohane jättää
9385: riippuv~Vksi vielä epämääräisen tulevaisuuden varassa ole-
9386: vasta täydellisestä oikeudenkäyntireformistamme.             Sen
9387: VJuoksi anomme kunnioittaen eduskuntaa yhtymään ehdo-
9388: tukseemme,
9389:           UI, 6. -   Manner, Albin, y. m.              261
9390: 
9391:            että Valtioneuvosto niin pian kuin mahdol-
9392:        lista valmistuttaisi ja jo näiden valtiopäiväin ai-
9393:        kana eduskunnalle antaisi esityksen sellaiseksi,
9394:        oikeudenkäynnin hitautta vähentäväksi laiksi,
9395:        jossa edellämainitut näkökohdat ja ehdotukset
9396:        tulevat asianmukaisesti huomioonotetuiksi.
9397: 
9398: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1919.
9399: 
9400: 
9401:    Albin Manner.          Ydö Pesonen.
9402:    J. P. Kokko.           Antti Juutilainen.
9403:    P. Saarelainen.        A. 0. Wuorimaa.
9404:    Jaakko Loppi.          Vilkku Joukahainen.
9405:    Bertta Pykälä.         Juho Niukkanen.
9406:    Frans Kärki.           Kusti Arffman.
9407:                Kustavi Elovaara.
9408: 262
9409: 
9410: HI, 7. -   Anom. ehd. N :o 46.
9411: 
9412: 
9413: 
9414: 
9415:              Manner, Albin, y. m.: Todistajajääviä koske·
9416:                vien lakisäännöksien muuttamisesta.
9417: 
9418: 
9419:                S u o m e n E d u s k u •n· n a 11 e.
9420: 
9421:      Tarikoituksella anoa eduskuntaa yhtymään ehdotuk-
9422: seemme, ·että eduskunta. :päättäisi k·e1hoittaa Valtioneuvostoa
9423: antamaan eduskunnalle ·ehdotuksen hi,k.si, jolla todistajajää-
9424: viä 1mskeva+ lakisää·nnökset rnuutettaisii·n, pyydämme kun-
9425: nioittaen esittää seuraa.vaa:
9426:     Nykyisessä oikeudenkäytössämme estää totuuden ilmi-
9427: tul-emista suuresti se seikka, että voimassa oleva1n lakimme
9428:  määräykset todistajajäävi.stä estävät useassa tapauksessa
9429: asiassa. kuulustelemasta. todistaja.na sella:sta henkilöä, joka
9430: asian valaisemiseksi voisi antaa luotettavia tietoja. /.Niinpä
9431: oikeudenkäymiskaa.ren 17 luvun 7 § :ssä oleva määräys siitä,
9432:  millainen sukulaisuus tai lankou:s a,sianosaisen kans•sa on es-
9433: teenä henkilön todistajana kuulustamiseen, on aivan vanhen-
9434:  tunut, eiJkä vastaa nykyistä oikeuskäsitettä, eikä nykyajan
9435: 1arpeita. Sukulaisuudesta. ja la·nkoudesta joihtuv.at jäävit
9436: voitaisiin mielestä;mme hyvin määrätä esimerkik1si siten, että
9437: esteellis·eksi todistamaan katsottaisiin a•inoa.staa.n se, joka on
9438: llSianosaisen kanssa suoraan ylen.evässä tai alenevassa. suku-
9439: laisuudessa. ta.i lankoudessa, a1sianosaisen :puoliso, kasvatti-
9440: vall'hemmat, kasvattila.psi., sisarukset ta,i näiden puolisot•, tai
9441: hänen. kihlattuDJsa. Vaikka määräykset tod•istajajäävistä tä-
9442: män kautta osaksi laajenisiva.tkin, olisi mainrittujeu periaat-
9443: teiden ·hyväiksymisestä se etu, että monet sellaiset todistaja.-
9444: jäävit, jotka nyt estävät todellis·en as~a,nlaida.n ilmitulemista,
9445: tulisivat poistetuiksi.
9446:                   III, 7. -   Manner, Albin, y. m.                   263
9447: 
9448:      Edelleen on Oik<eudenkäymiskaartm 17 luvun 7 § :ssfi
9449:  määräys siitä, että todi·staa ei saa henkilö, j•olla itsellään tai
9450: jonka. sukula.isella on asiasta joko ·hyöt.yä tai vahinkoa o(l.o-
9451: tetta:va•naa.n. Tämäkin. maara.ys voitaisiin mielestämme
9452: myöskin, suureksi eduksi .oikeudenkäytöllemme, muuttaa si-
9453: ten, että tällaista.kirn: •henkilöä voitaisiin todistajana kuulla.
9454: niissä tapauksissa., joissa. oilkeus harkitsee sen voivan ta,pah-
9455: tua ja. kat·soo kuulustamisen ta.rp·eelliseksi.
9456:      Edellämainituissa sulhteissa kai·vataan nopea.ta ·paran-
9457: nusta:, joka. pa.rannus lienee suunniteltu toimeenpanita.va•ksi
9458: täydellisen oikeude•nkäyntireformin yhteydessä. Muuta kun
9459: tuot.a uudistusta ei vielä useampiin vuosiin sa>ata:ne tä.ytän-
9460: töön, ol~si mielestämme .nyt jo ryhdyt•tävä sellaiseen osittai-
9461: seen lain muutokseen, jolla. ed·elläma.inittu epäikohta saatai-
9462: siin poistetuksi.
9463:      Edelläolevilla perusteilla rpyydämme kunnioittaen eh-
9464: dottaa
9465:                    e8tiit; •edU!8kwn,fa päättäisi kehoiJMaJa Valt'iorveu-
9466:                vostola nUn pian kuivn mrahdoVltista valJmistutta-
9467:                maan ja jo näiden valtiopäivien Olikana eduskwn-
9468:                naUe anta.moon ehdotuksen laiksi, jonk!a koJWtf!a
9469:                flodi:sta:jajäävejä koskieva lxiinsä:ädäriJtÖ BulVsi mruu-
9470:                ~e.tuksi ny kyoloi"a V1asbaav:aVle kaJ:ninJalle.
9471: 
9472: 
9473:     Helsingissä 10 päiväinä hurhtikuuta 1919.
9474: 
9475: 
9476:           Albin Manner.           Yrjö Pesonen.
9477:           Antti J uutilainen.     J. P. Kokko.
9478:           A. 0. Wuorimaa.         P. Saarelainen.
9479:           Jaakko Loppi.           Vilkku Joukahainen.
9480:           Bertta Pykälä.          Juho Niukkanen.
9481:           Frans Kärki.            Kusti Arffman.
9482:                        Kustavi Elovaara.
9483: 264
9484: 
9485: 111, s. -   Anom. ehd. N :o 47.
9486: 
9487: 
9488: 
9489: 
9490:              Manner, Albin, y. m.: Vapoon todistusteorrian
9491:                voimaan saattamisesta lainkäytössämme.
9492: 
9493: 
9494:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
9495: 
9496:       Tarkoituksella anoa, että/eduSikunta yhtyisi pyyntööm-
9497:  me, että Hallitus antaisi eduskunnalle sellaisen esityksen,
9498:  j-olla lainkäytö·ssämme vallitsevan lak1sääntöisen todistus-
9499:  teorian sijaan saatai'Siin voimaan va'paa todisimsteoria, pyy-
9500:  dämme kunnioittaen esittää seuraarvaa: e
9501:       Kuten tunnettua vallitsee oikeudenkäytössämme sellai-
9502: nen lakisääntöinen eli legaalinen todistusteoria, että laissa
9503: on kerta kaikkiaan tarkoin määrätty, millaisten edellytys-
9504: ten vallitessa tuomarin on katsottava, että asiassa on esi-
9505: tetty täysi näytös, tai että ainoastaan osa täydestä näytök-
9506: sestä on ·olemassa. Tämän perin kaavamaisen ja tuomarin
9507: vapaata harkintaa suuresti sitovan teorian on yleisesti ha-
9508: vaittu olevan vanhentuneen ja tehokkaan oikeudenkäytön
9509: kanssa ristiriidassa. Senvuolkisi onkin käytännössä jo pit-
9510: kän aikaa koetettu siitä vapautua. Osaksi on tämä tapah-
9511: tunut ilman, että lakia olisi kumottu tai muutettu, tah~
9512: uutta lakia säädetty, eli toisin sanoen siten, että tuomari
9513: käytännössä on alkanut, vaikka hänellä ei ole ollutkaan sii-
9514: hen muodollista oikeutta, sovelluttaa vapaata todistusteo-
9515: riaa. Osaksi on vapaa todistusteoria päässyt voimaan siten,
9516: että lainsäätäjä eräissä uusi·ssa laeissa, muun muassa v.
9517: 1909 annetussa asetuksessa torpan, lampuotitilan- j;a mäki-
9518: tupa-alueen vuokrauksesta, 'On nimenomaan säätänyt, että
9519: tuomari visseissä tapauksissa saa vapaasti, harkittuaan
9520:                III, s. -   Manner, Albin, y. m.            265
9521: 
9522: kaikki esilletulleet asianhaarat, päättää mitä asiassa on kat-
9523: sottava todeksi. Mutta ~aikka vapaa todistusteoria onkin
9524: tällä tavoin saanut yhä suurempaa sijaa oikeudenkäytös-
9525: sämme, niin on katsottava, että legaalinen todistusteoria yhä
9526: vielä mitä suurimmmssa määrin sitoo tuomaria ja estää
9527: oikeudenkäynnin notkeata mukautumista elämän aina vaih-
9528: televaan moninaisuuteen.
9529:     Vapaan todistusteorian käytäntöön ottamista on lain-
9530: säädännössämme aiottu toteuttaa samalla kun koko oikeu-
9531: denkäyntilaitoksemme perinpohjin uudistetaan. Tämä uu-
9532: distus, vaikka sen aikaansaamiseksi on jo pitkän aikaa tehty
9533: paljon esitöitä, tulee kuitenkin todennäköisesti vaatimaan
9534: hyvinkin monta. vuotta ennenkun se saadaan toteutetuksi.
9535: Kun vapaa todistusteoria voitanee saada ilman suuria laki-
9536: teknillisiä va~keuksia ja valmistuksia nopeamrninkin voi-
9537: maan, ainakin ennen oikeudenkäyntilaitaksemme täydellistä
9538: uudistamista., anomme kunnioittaen eduskuntaa yhtymään
9539: ehdotukseemme
9540:                 että V altionenvosto niin pian kuin mahdol-
9541:             lista valmistuttaisi ja jo näiden valtiopäiväin
9542:             aikana antaisi eduskunnalle ehdotuksen laiksi,
9543:             jonka kautta 1Japaa todistusteoria tulisi kaikessa
9544:             laajuudessaan oikeltdessamme hyväksytyksi.
9545: 
9546:    Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1919.
9547: 
9548: 
9549:          Albin Manner.            Vilkku Joukahainen.
9550:          Mikko Piitulainen.       ·Kusti Arffman.
9551:         'Vihtori Vesterinen.      Mikko Luopajärvi.
9552:          Juho Niukkanen.          J. P. Kokko.
9553:          Aarno Pesonen.           J. A. Heikkinen.
9554:          Bertta Pykälä.           Kustavi Elovaara.
9555:          Frans Kärki.             Yrjö Pesonen.
9556:                ·c.
9557: Rikoslain muuttamista tarkattavia
9558:         eduskuntaesityksiä.
9559:                                                           269
9560: 
9561: III, 9. -   Edusk. esit. N :o 20.
9562: 
9563: 
9564: 
9565: 
9566:              Ryömä, Hannes: Ehdot~ts laiksi kuolemanran-
9567:                 gaistuksen poistamisesta.
9568: 
9569: 
9570:                Suomen EduskunnallE>
9571: 
9572:     Viitaten vuoden 1911 valtiopäiville jätettyyn eduskunta-
9573: esitykseen N :o 14 (Liitteet III, siv. 109-116) sekä vuoden
9574: 1917 ensimäisten valtiopäivien Lakivaliokunnan mietintöön
9575: N :o 6, Suuren valiokunnan mietintöön N :o 9 ja Eduskunnan
9576: kirjelmään kuolemanrangaistuksen poistamisesta (Asiakirjat
9577: V, 1, 2), ehdotan kunnioittaen:
9578: 
9579:                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavat, kuole-
9580:              manrangaistuksen poistamista tarkoittavat laki-
9581:              ehdotukset:
9582: 
9583: 
9584: 
9585:                            Laki
9586: erinäisistä muutoksista Suomen rikoslakiin joulukuun
9587:     19 päivältä 1889 asetuksella huhtikuun 21 päivältä
9588:                1894 tehtyine muutoksineen.
9589: 
9590:     Kumoamalla Suomen rikoslain joulukuun 19 p :ltä 1889
9591: asetuksella huhtikuun 21 p :Itä 1894 tehtyine muutoksineen
9592: 11 Luvun 1 § :n ja 13 Luvun, säädetään mainitun rikoslain
9593: 2 Luvun 1, 10, 13 ja 14 §l§:t, 3 Luvun 2 '§, 7 Luvun 4 ja
9594: 6 §;§ :t, 12 Luvun 2 ja 9 §§ :t, 14 Imvun 1 § ja 21 I~uvun 1 §
9595: näin kuuluviksi:
9596: 270      III, 9. -   Kuolemanrangaistuksen poistaminen.
9597: 
9598: 
9599:                             2 LUKU.
9600:                          Rangaist1tksista.
9601:                                1 §.
9602:       Yleisiä rangaistuslajeja ovat:
9603:       1) Kuritushuone.
9604:       2) Vankeus.
9605:       3) Sakko.
9606:       Erityisiä rangaistuksia virkamiehiä varten ovat:
9607:       1) Viraltapano.
9608:       2) Erottaminen viran toimituksesta.
9609: 
9610:                             10 §.
9611:     Jos virkamies on tuomittu kuritushuoneeseen elinkau-
9612: deksi; on hän myöskin julistettava viralta pannuksi.
9613:     Jos virkamies on tehnyt rikoksen, josta kuritushuonetta
9614: määräajaksi pitää tulla, ja elleivät asianhaarat ole erittäin
9615: lieventävät; on hän samalla tuomittava viralta pantavaksi,
9616: vaikkei rikos olekaan virassa tehty.
9617:     Virkamies, joka kärsii ehdotonta tai sakon asemesta tuo-
9618: mittua vapausrangaistusta, olkoon, jos hänen on annettu pi-
9619: tää virkansa, rangaistusaikana saman etujen menettämisen
9620: alainen, kuin viran toimituksesta erotettukin.
9621: 
9622:                              13 §.
9623:     Jos rangaistusvanki rangaistuslaitoksessa tekee rikoksen,
9624: jonka saa sakolla sovittaa, kuritettakoon häntä siellä niin
9625: kuin laissa on erittäin säädetty. Saman lain alainen olkoon
9626: sekin vanki, joka irtolaisuudesta on pantu työlaitokseen.
9627:     Jos katsotaan, ettei rikosta saa sakolla sovittaa, on asia
9628: oikeuteen jätettävä ja yleistä lakia käytettävä. Siinä tapauk-
9629: sessa on kuitenkin se, joka ennen on tuomittu kuritushuonee-
9630: seen elinkaudeksi, uudesta rikoksestaan tuomittava panta-
9631: vaksi valoisaan yksinäishuoneeseen korkeintaan kuudeksi
9632: vuodeksi. Jos rikos on törkeä, taikka jos asianhaarat ovat
9633: raskauttavat, saapi rangaistusta koventaa:
9634:                   III, 9. -    Ryömä, Hannes.               271
9635: 
9636:     1) kovalla makuusijalla korkeintaan kahdeksikymme-
9637: neksi vuorokaudeksi, taikka
9638:     3) pimeällä yksinäishuoneella korkeintaan kahdeksaln:li
9639: vuorokaudeksi, taikka
9640:     4) kahdella näistä kovennuksista taikka kaikilla yht-
9641: aikaa.
9642:     Jos vanki rangaistus- tai työlaitoksen ulkopuolella tekee
9643: rikoksen; tuomittllikoon siitä oikeudessa, elinkautinen vanki
9644: niinkuin tämän § :n 2 :ssa momentissa säädetään ja muu
9645: vanki sen mukaan kuin 7 luvussa määrätään.
9646: 
9647:                             14 §.
9648:     Kun rikoksesta lain rimkaan seuraa kansalaisluottamuk-
9649: sen menettäminen; olkoon syyllinen sellaisen seurauksen kes-
9650: täessä erotettuna niistä oikeuksista ja eduista, joiden nautti-
9651: miseen hyvä maine on tarpeen. Jos hänellä on virka tahi
9652: muu yleinen .toimi; menettäköön sen.
9653:     Kansalaisluottamuksen menettämistä tuomitaan aini.aak-
9654: si, milloin rikoksesta samalla pitää tulla kuritushuonetta
9655: elinkaudeksi, mutta muussa tapauksessa määräajaksi, vähin-
9656: tään yhdeksi ja enintään viideksitoista vuDdeksi. Kunpaitse
9657: kansalaisluottamuksen menettämistä tuomitaan vapausran-
9658: gaistusta määräajaksi; on sellaisen menettäminen kohta
9659: alkava ja vapausrangaistusajan jälkeen edelleen kestävä
9660: niin kauan kuin tuomiossa on määrätty.
9661: 
9662: 
9663:                               3 LUKU.
9664:   Perusteista, jotka poistavat rangaistavaisuuden tai sitä
9665:                          vähentävät.
9666:                               2 §.
9667:     Jos viisitoista, vaan ei kahdeksaatoista vuotta täyttänyt
9668: tekee rikoksen; tuomittakoon, milloin rikoksesta olisi saatta-
9669: nut tulla kuritushuonetta elinkaudeksi, kuritushuonetta vä-
9670: hintään kaksi ja enintään kaksitoista vuotta. Muissa tapauk-
9671: sissa olkoon yleistä lajia oleva rangaistus enintään kolme
9672: 272    III, 9. -   Kuolemanrangaistuksen poistaminen.
9673: 
9674: neljännestä kovimmasta rangaistuksesta, mikä kutakin ran-
9675: gaistuslajia rikoksesta on säädetty, ja vähintään pienin
9676: määrä, minkä kutakin näistä rangaistuslajeista 2 luvun mu-
9677: kaan saa tuomita. Ellei rikoksesta säädetä muuta yleistä
9678: lajia olevaa rangaistusta, kuin kuritushuonetta määräajaksi;
9679: saattaa myöskin tuomita vankeutta enintään kolme neljän-
9680: nestä saman kuritushuonerangaistuksen pisimmästä ajasta,
9681: ei kuitenkaan enempää kuin neljä vuotta, ja vähintään ly-
9682: hyimmän ajan, joksi vankeutta sanotun luvun mukaan saa
9683: tuomita.
9684:     Kansalaisluottamuksen menettämisen sijasta tuomitaan
9685: kahdeksantoista vuotta nuorempi olemaan määräaika, kor-
9686: keintaan kolme vuotta, todistajaksi kelpaamattomana.
9687: 
9688: 
9689:                            7 LUKU.
9690:                     Rikoksien yhtymisestä.
9691:                            4 §.
9692:    Jos joku on tuomittu kuritushuoneeseen elinkaudeksi,
9693: käsittää se kaikki vapausrangaistukset ja sakot.
9694: 
9695:                            6 §.
9696:    Jos joku on joutunut useampiin sakkomääriin vika pääksi,
9697: samalla olematta. vapausrangaistuksen alainen, ovat sakot
9698: yhdistettävät ja täysin määrin tuomittavat; ja määrätköön
9699: oikeus 2 luvun 5 § :ssä mainitun muuntorangaistuksen sak-
9700: kojen yhteenlasketun määrän mukaan.
9701: 
9702: 
9703:                           12 LUKU.
9704:                         M aanpetoksesta.
9705:                             2 §.
9706:    Suomen alamainen, joka, sittenkun sota on julistettu tahi
9707: alkanut, vihollisen eduksi tahallansa:
9708:    1) saattaa vihollisen valtaan sotaväkeä, kaupungin, sata-
9709: man, linnan, linnoituksen, solan tai muun puolustuspaikan,
9710:                  III, 9. -    Ryömä, Hannes.              273
9711: 
9712: sotalaivan, sotakassan, varasto- tahi asehuoneen, ase- tahi
9713: muita sotatarvevaroja taikka ruokavaroja, taikka jotakin
9714: sellaista hävittää tahi turmelee, taikka vahingoittaa sai-
9715: pansta, telegrafia, telefonia, rautatietä, siltaa tahi muuta
9716: senkaltaista;
9717:     2) tekee aseellista vastarintaa valtakunnan sotavoimalle,
9718: estää sotaväen käyttämistä vihollista vastaan, taikka viet-
9719: telee sitä vihollisen puolelle karkaamaan taikka kapinaan
9720: tahi muuhun uskottomuuteen, taikka viholliselle pestaa tahi
9721: hankkii sotaväkeä;
9722:     3) viholliselle ilmaisee sotavoiman asemaa tahi sen liik-
9723: keitä taikka neuvotteluja, taikka antaa sille kartan, piirus-
9724: tuksen tahi selityksen puolustuslaitoksesta, satamasta, kul-
9725: kuväylästä tahi tiestä; taikka
9726:     4) palvelee vihollista oppaana tahi vakoojana, taikka
9727: hankkii sille oppaan tahi vakoojan, taikka auttaa, suojelee
9728: tahi kätkee vihollisen vakoojaa;
9729:     rangaistakoon maanpetoksesta kuritushuoneella elinkau-
9730: deksi tahi vähintään kuudeksi ja enintään kahdeksitoista
9731: vuodeksi.
9732:                            9 §.
9733:     Tässä luvussa säädettyyn kuritushuonerangaistukseen
9734: vikapää tuomittakoon myöskin kansalaisluottamuksensa
9735: menettäneeksi; jos tuomitaan muuhun rangaistukseen tämän
9736: luvun mukaan, tuomitkoon oikeus, milloin teon laatu siihen
9737: antaa aihetta, myöskin kansalaisluottamuksen menettämi-
9738: seen.
9739: 
9740: 
9741:                              14 LUKU.
9742:       Rikoksista ystävyydessä olevaa valtiota vastaan.
9743:                              1 §.
9744:     Murhasta, tahallisesta tahi muusta taposta taikka muusta
9745: väkivallasta ystävyydessä olevan valtion päämiestä vastaan,
9746: taikka sellaisen teon yrityksestä, tuomittakoon, asianlaadun
9747: mukaan, se rangaistus, joka tässä laissa on säädetty samal-
9748:                                                         18
9749: 274    III, 9. -   Kuolemanrangaistuksen poistaminen.
9750: 
9751: laisesta rikoksesta muita vastaan; ja pidettäköön erittäin
9752: raskauttavana se seikka, että rikos on tehty vieraan valtion
9753: päämiestä vastaan.
9754: 
9755:                           21 LUKU.
9756:        Murhasta, taposta ja muusta pahoinpitelystä.
9757:                             1 §.
9758:     Joka, surmaamisen aikomuksessa, vakain tuumin toiselta
9759: ottaa hengen, tuomittakoon murhasta kuritushuoneeseen
9760: elinkaudeksi ja kansalaisluottamuksensa menettäneeksi.
9761:     Yritys on rangaistava.
9762: 
9763: 
9764: 
9765: 
9766:                            Laki
9767:   asetuksen rangaistusten täytäntöönpanosta joulukuun
9768:         19 päivältä 1889 1 luvun kumoamisesta.
9769: 
9770:    Täten säädetään Asetuksen rangaistusten täytäntöön-
9771: panosta joulukuun 19 päivältä 1889 1 Luku kumottavaksi.
9772: 
9773: 
9774: 
9775: 
9776:                            Laki
9777: asetuksen Suomen uuden yleisen rikoslain voimaanpanemi-
9778: sesta ja siitä mitä sen johdosta on vaarinotettava joulukuun
9779:           19 päivältä 1889 46 §:n muuttamisesta.
9780: 
9781:     Täten säädetään asetuksen Suomen uuden yleisen rikos-
9782: lain voimaanpanemisesta ja siitä mitä sen johdosta on vaarin-
9783: otettava joulukuun 19 pä,ivältä 1889 46 § näin kuuluvaksi:
9784: 
9785:                            46 §.
9786:    Alioikeuden tutkimus ja tuomio on alistettava hovioikeu-
9787: den tarkastettavaksi, jos jotakuta on syytetty rikoksesta,
9788:                   III, 9. -   Ryömä, Hannes.               275
9789: 
9790: 
9791: josta saattaa tulla kuritushuonetta elinkaudeksi, taikka jos
9792: joku on tuomittu rangaistukseen rikoksesta, josta saattaa
9793: tulla kuritushuonetta korkeintaan kuusi vuotta tahi enem-
9794: män, taikka osallisuudesta jossakin sellaisessa rikoksessa;
9795: kuitenkaan ei tämä säännös koske niitä rikoksia, jotka mai-
9796: nitaan rikoslain 28 luvun 5 § :n 1 momentissa ja 32 luvun
9797: 2 § :ssä. Muita rikosasioita älköön alistettako, vaan oikeuden
9798: päätökseen tyytymätön valittakoon siitä hovioikeuteen, niin-
9799: kuin laissa on säädetty.
9800: 
9801: 
9802: 
9803:    Helsingissä, huhtikuun 17 päivänä 1919.
9804: 
9805: 
9806:                                          Hannes Ryömä.
9807: 
9808: 
9809: 
9810: 
9811:                                 •
9812: 
9813: 
9814:      •
9815: 276
9816: 
9817: UI, 1u" -   I~dusk. esit. N:o 14.
9818: 
9819: 
9820: 
9821: 
9822:             Arho, A. 0., y. m.: Ehdotus laiksi Rikoslain 16
9823:                 luvun 24 §:n humoa.misesta.
9824: 
9825: 
9826:                  S u o rn o n E d u s k u n n a ll e.
9827: 
9828:   Twmän vuoden As,ertus'mokoelmassa Toammirkuun 4 päivältä
9829: 1919 N :o 1 julkaistu la:ki lisäyksiksi Rikos:lain 16 lukuun
9830: ~i R. L:n 1 6 2r4 on valmisteltu 1918 rvuoden va,l:tio'päivil!lä
9831:              1   1:
9832: 
9833: 
9834: 
9835: painovapauslain y:hteydessä. Hallituksren esityksessä rpaino-
9836: va:pauslaiksi Joulukuun 12 rpäivältä 1917 tästä R. L:n lisä-
9837: pylkälästä ei mainita mitään. Mutta. samain va.ltiopihlväin
9838: IJakiva1liokunta mietinnössään Joulukuun 2 päivältä }1)!18
9839: N: o 1 on tehnyt sa manlaisfm lakie1hdotuksen kuin kuluvan
9840: vuoden tammikuulla voimaan astunut 'rilmssäännös nyttem-
9841: min kuuluu. Suuri valio:kuntarkin dli miretinnössä;än N:o 5
9842: ehdottanut sen seHaisenaan 'hyvärksytMväksi, kuten ~twpa.h··
9843: tui·kin Eduskunnassa Joulu1kruun 20 päirvänä 19118.
9844:      La.kivaliokunta perusteli t~ämän § :n tarp,eellisuurtta si:llä
9845: että silloin sä ädebtävänä oll~la painovapauslailla poistet-
9846:                       1
9847: 
9848: 
9849: 
9850: tiin '8llnalkrkosensuuri, jonrka avuUa ai'kaisemmin Hhkäirsrtiin
9851: paino:kirjoituks~lla tehdyt rvkokset julrkista viranomaista ja
9852: y leis~tä järjestyS!tJä ,vastaran, lmuttar :eUrä, ennwklms,ensuurin
9853: jout~uessa lakkaamaan, tässä § :ssä. kerrotunlaisista rikoksista
9854: ei enää voitu ketään saattaa s.yyttees.een, mikä valiolmn-
9855: nan mielestä saattoi olla ;y;hteis~lmnnalle ja yleiselle järjes-
9856: tykselle erittäin cvaaralllis:t.a. Tälilaista vaarallisuutta vaEo-
9857: kunta ei ole Vloinut lähemmin perustella. V aikilm s; kos-
9858: kettelikin ainoasban :painokirjoituksen .kautta ta·pahtuvaa
9859: painova.pauden väärinkäyttämistä, on se siitä huolimatta
9860:                     III, 10. -   Arho, A. 0., y. m.                      277
9861: 
9862: mi~tinnössään,     erittäin selrviiJilämättä § :ssä mainiiJtuja muita
9863: rikoslajeja, rinnastanut nämä samanarvoisiksi sanotun paino-
9864: vrupauden ·vääri:rukäyttämirsen kanssa. Joka ta~pauksessa
9865: puuttuu mietinnöstä sitovia, vakuuttavia ·perusteluita § :n
9866: tarpeellisuudesta·
9867:      Lainsäätäjän tarkoituksena siis oli aikaansaada jon'kin-
9868: lainen vastilke pa.i.novrupauslaiill.a poistetune ·ennaJkikos•ensuu-
9869: riUe. Tänä lyhyenä aikana onkin jo saatu 'kokea sen tur-
9870: miollinen yhteiskuntaraulhaa häiritsevä vaikutus eli siis
9871: päinvastainen tulos kuirn § :llä tarko1tettiin. Tällainen jälki-
9872: sensuuris·äJännös on hyvä näyte siitä miHaisell•e mielivail.tai-
9873: sellie oikeudenkäytö·Ue :hal'lkitsemwton lainsääJdäntö v•oi antaa
9874: aihetta.
9875:      llma;n täHaist.ru, yhteiskuntakritiikkiä kammoavaa rikos-
9876: säännöstä tul:tirin toimeen pahimpinaikin S<artokausina, mikä
9877: on erittäin merikille :pantava se~kika. § :äiä ja sen tarpoeetto-
9878: muuirl:a arrvostel.ta.essru. Vasta arm. ·esityksessä ·p·ainovapau:s-
9879: laista väiliairka;isilae valti'Ov!äivillle 19015c_____;lr906 ot!ettiin se ky-
9880:  symykseen, mutta paljon ·SUJP,Peamrmassa ja siedettiäväm-
9881: mässä muodossa. Siinä esitettiin rangaistaviksi kyseenalaiset
9882:  teot ainoastaan, jos ne olivat ,omansa rha:lventamaan ihalli-
9883:  tusrta, kansaneduS'kuntaa ·tai sen v·aliokiuntaa ta.1 julkista vi-
9884:  ra-nomaista taikka niiden toimenpiteitä". Sekin aiheutui
9885:  tietysrti siitä, että €sity.kses:sä samoin haluttiin turvata venä-
9886:  läisiä •va1ta;kunnan virranomaisia. Mutta nyt on puheenalai-
9887:  seen § :ään, kuten siitä havaitaan, tullut arveluttava epä-
9888:  määräinen lisäys rangaistuksesta sille, joka ,sa.attaa laillisen
9889:  yhtieiskuntajärjestyJksen .haheksimisen ailaiseksi rta,~kka ai-
9890:  kaansaa vaaran yleiseLle järj•estJllkseUe". Silloisessa Laki-
9891:  va:FokunnaS<sa 19015~19r0r6 oli !'Jpai:lty tuollais•en surpcpeam-
9892:  mankin säännäkisen ta·npeellisuutta R. L:iin ja arveltu v.oi-
9893:  massa olevilla R. L:n 16 luvun rangaistusmäiäräy.ksillä tul-
9894:  tavan toimeen. Lopulta oli valiokunnan enBmmistö vastoin
9895:  väh€mmistöä, joka oE vaatinut § :.Ue laa.jennEJt.tua si,säl:lystä,
9896:   hyiväksynyt § :n sellaisena :kuin s·e orlio esityrks,essiä.
9897:      ·Tiästärkin jo nälkyy, että R. L. 16: 4, sen nykyisessä muo-
9898:   dossa, on taantumusta 1905-1906' vuosien valti01päiv:äin
9899:     278           III, 10. -   Rikoslain 16 lnvnn 24 §.
9900: 
9901:     la.kisäJännöksestä. Si:Mä tehdään m8Jhdoitoma.ksi edist.yks!en
9902:     tasa:lla pysyttelevissä sivistysvaltioissa useinkin perustuslain
9903:     voimalla .vallitseva lausU!mi.s:vrupaus ja oi:keus. valti:oelinten
9904:     ja niiden toin.ten arvostelemiseen. Tällainen oikeus on .pid€t-
9905:     tävä yhteiS'kunnassa a1koollisena sivistyks.ellisenä vaatimuk-
9906: •   sena, j.osta ei 'Voida luopua, joutuma<tta ylhteiskunnalrris>een
9907:     suvaits1emattomuuteen.
9908:          Tätä ennaik·kosensuurin vastilkepy.k,äliää taJr.kas:ileltflles•sa
9909:     havaitaan s·en olevan .epänormaalia lainsäädäntöä siinåk1in
9910:     kohd€n, .että se pyrkii ·suojdemaan vaaralta, joka ei tarvitsJe
9911:     olla todellista, konkreettista; sillä § :ssä otetaan kysymy k-
9912:     seen luulotel:tulkin vaara. T.erv•eisiin p>erusteisiin nojaavan
9913:     yhteiskunnan lainsäädännössä ei saateta kiinnittää huomiota
9914:     yksistään kuviteltuun vaaraan, mikä aiheuttaisi hetkellisi.stä
9915:     pyyteistä j01Mu:valle mielival:lalle laajan 'käytännön mahdol-
9916:     lisuuden, kuten, sen •pah>em:pi, m:eiUä nä1yttää kä.yvän:kin.
9917:     Samanlaista kuviteltua. arbstm1Mioonia on, kun § :ssä maini-
9918:     taan ran1gaistavan teon tuntomerkiksi ,laillisen yhteis:kun~
9919:     tajärj.es:ty ksen ha[:veksimisen a[aisetksi saattruminen".
9920:          Tällaisia kuvitteluita halventamisesta ja vaaras·ta, joista
9921:     § :ssä säädetään, on ma,hd·otonta oikeud€nkäynnissä !Pätevästi
9922:     toteuttaa, sillä siinä ne ·dEsivat •osoi.tetta.vat ·tod:emsina ta-
9923:     pahtuneina il:miöinä, ennenkuin ne saattaisivat olla iuomi-
9924:     oiden .objektiivisia perusteita.. Tämä olisi syyttäjistöUe, joka
9925:     meillä yleensä ;huonosti asioita valmistelee, aivan ylivoimai-
9926:      nen tehtävä. NiiniJä 19015>---1'91(}6: La:kivalio'kunnan enem-
9927:     mistö jo ·kats·oi, että mainitunlaiset ,teot ovat laadutta:an niin
9928:      vai:htelevia ja vai.kea·s.ti mä;äriteltäviä, että niiden syyrttee-
9929:     s>een saattaminen . . •k01htaisi suuria vaikeuiksria ja jäisi mo-
9930:      nasti tuloksoettomaksi".
9931:          Edelle:en huomautettalkoon, että rikoss:emaa.mu:kset sivis-
9932:     tynees.s:ä lainsäJädännös.sä liitetään varmoilhin yleis1p.ät.eviin
9933:     tuntomeåkeihin, jotka luonnostavat ri'koksen olemuksen.
9934:     Todellisuudessa tapahtuneena. tekona ·S·e ei enää saa olla
9935:     a:prikoivan kuvittelemisen varassa, jolla.iseksi kuitenkin
9936:     tuomitseminen tämän § :n nojalla. muodostuu, koska § :ssä
9937:     luetellaan ainoastaan subjektiivisia tuntomerkkejä. Tällai-
9938:                   III, 10. -   Arho, A. 0., y. m.                  279
9939: 
9940: siin seikkoilhin rangaistusseumamus liitettäessä, .riip!PUU
9941: kokonaan tuomarin :persoonallisista mielijoihteista, minkä
9942: ·esityksen tai painotuotteen hän kulloinkin sattuu katsomaan
9943: y!hteiskunnalle vaarams.eksi tai yhteiskuntajärjestystä ja
9944: viranomaisia hal venta.vaksi.
9945:      Lainpaikan puutteeHisruudesia onkin jo .käytännös·sä näill.-
9946: ty, .että tuomiot s·amanlai,sissa. tapauksissa ovat ol.leet erin-
9947: omaisen erilaiset. Tällaista anomaalista sä!ännöstä olisi erit-
9948: täin supista.vasti s-ove1lute'btarva. Kuit.enkin näyttään todien-
9949: mukaisuuteenkin nojautuva arvoste:lulausuma. §:n !Perus-
9950: teella rangaistavan; esim. ,vaLkoisen terrorin" mainitsemises-
9951: takin on eräs kihlakunnanoi•keus rangaissut, vaikka. sellainen
9952: lausuma tietys1ti koskee vain puolueiden menetelmää ja tekoja,
9953:  joihin nähden ·täiä säännöstä e~ voida miLloinkaan sovellut-
9954:  taa. Onpa perustuslailla turvattua valtiopäivävaalitoimin-
9955: tarukin .SBll nojaHa ahdistettu. T 1ällainen oikeusvaltion
9956: lainsä!ädäntöön soveltumaton säännös on mielivallan .pa!him-
9957:  pia välineitä. Se on turmiollinen tuomarikunnan puo-
9958: lueett.omuudelilekin, !koska, se saatetaan slen kautta arvostele-
9959:                                                    1
9960: 
9961: 
9962: 
9963:  maan puolue-€lämää ja -asiota, joista sen on annett.avru rat-
9964:  kaisu.
9965:      On out•oa, etuä lainsäältäjä vastoin näihin a:sti va•llinnutta
9966:  ja vakaautuuutta oikeusk>äsitystä on yhdistänyt lta.vallisen
9967:  kunnirunlouk'kauksen tuntomerkkejä senlaatuisiin rikoksiin
9968:  kuin R. L:n 1>6 luvussa on kysymys. 'Tähän ei ollut, lainsää-
9969:  dännöllistä a~hetta ei'kä pakkoa; siHä entuudestaan oli moni-
9970:  aita sälännök,siä, j.ot.ka. sisältäv<ät § :ssä tarkoitettuja rikoks.ia
9971:  varten ranga:istusmääräyksiä; esim. R. L. 10, 13, 14, 20, 24
9972:  ja 27 luvuissa sekä 12· luvun 7 § :s.sä ja ·erittäinkin 16 luvun
9973:  8 § :ssä ynnä VaHiQIPäiväjä,rjestybes,sä olelvat säännOkset.
9974:  1
9975: 
9976: 
9977: 
9978:      Verratessamme s•kandinavilaista lainsääidänroä huomaam-
9979:  me, että Tanskas·sa tämän laatuista säännöstä ei ole· Ruot-
9980:  sin riikoslain (Strafflalg) 9 luvun 81 §:ssä j.a 10 luvun 2 §:ssä
9981:  sekä Norjan riikoslain (A.lmindelig iloTigerlig St<raffelov)
9982:  130 §:ssä olevat säännökset rvas,taavat 19·05~19•06 1 vuoden
9983:  vai1ti.olpäivien lakiehdotusta ehnätkä selrvä'Pi·irteisyytensä jolh-
9984:  dosta aiheuta mielivaltaa •oikeudenkäyiös.sä. Niissä maissa
9985: 280            III, 10. -   Rikoslain 16 luvun 24 §.
9986: 
9987: ei myöskään ole yhtä alllkaraa rilwssäännöstä kuin R. L.
9988: 16: 8. Lisäksi painOIVapauslaissaunme on V'äh~illlmänkin lkoih-
9989:  1
9990: 
9991: 
9992: 
9993: tuuden kannailta: !katsoen liiankin anikaria mngaistusmäärä-
9994: yksiä ja R. L:s·sa 1painor:Vkoksi·a tkoslrevia säännöksiä. Sää-
9995: twmättä siis .kysymybessä olevaa •py kälää mteillä olisi ·pir
9996: tänyt ·edel11eenkin .hyvin .tulla toimeen.
9997:     Ryhtymättä lruhem'min oikeustajpa.Uiksiin on todettava,
9998: että bnhyltaikaioonikin oikeud·enkäyttö § :n nojaHa jo Qsottaa
9999: sen voimassa !pysyttälillisen vievän yhbeis!lmntarauhaa häirir-
10000: SJeVIäiän tulokseen, j01ka siis vaatii § :n pikaista kumoamista.
10001: Toisessakin suM100ssa se näyttäJä saa•ttavan aiheuttaa sellk-
10002: kaU'ksia. Painovrupauslain 49 § :ss:ä näet ·painoriikoksiUe on
10003: määrätty raastuvanoikeudet oikeusi:stuimiksi. Koskeehan
10004: R. L. 16• luvun 214 § :n säännös ilmeisesti tperättömien tieto-
10005: jen :ltevittrumis•estä kirjoituksen ,kautta myös oilkeas·taan tpai-
10006: nori.kosta, joten voi syntyä epäti•etoisuutta. Stiitä onko kihla-
10007: kunnanoikeus oikea oi•keus-pa:ikk!JJ tällaiselle rikobelle.
10008:     Näit1lä perusteilla saamme kunnioitta.en eihtdottaa,
10009:                  että Eduskunta päättäisi hyväksyä seuraa-
10010:               van lakiehdotuksen:
10011: 
10012: 
10013:                                Laki
10014:           Rikoslain 16 luvun 24 §:n kumoamisesta.
10015: 
10016:     Edusikunnan pääitö:ksen mukaan kumotaan täten Rikos-
10017: lain 16 luvun 2<t §.
10018: 
10019: 
10020:       Helsingissä, ihu'Millmun 1·5 :päivänä 1919.
10021: 
10022: 
10023:           A. 0. Arho.                   0. V. Korhonen.
10024:                    D.
10025: 
10026: Painovapautta, kielilainsäädäntöä y. m.
10027: eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä ja
10028:              anomusehdotus.
10029:                                                             283
10030: 
10031: 111, 11, -   Edusk. esit. N :o 22.
10032: 
10033: 
10034: 
10035: 
10036:              Helo, Johan: Ehdotus painovapauslaiksi.
10037: 
10038: 
10039:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
10040: 
10041:     Viitaten vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä käsittelyn
10042: alaisen painovapauslakiehdotuksen (III :s vastalause) perus-
10043: teluihin (jotka löytyvät asiakirjoissa V, 1 sivulla 60-72),
10044: ·ehdotan
10045:                 että Eduskunta hyväksyisi näin kuuluvan
10046:             painovapauslain:
10047: 
10048: 
10049: 
10050:                    Painovapauslaki.
10051: 
10052:                            1 LUKU.
10053:        Kirjoitusten painosta ,julkaisemisen oikeudesta.
10054:                              1 §.
10055:     Jokaisella olkoon oikeus, kenenkään sitä ennakolta estä-
10056: mättä, julkaista painokirjoituksia noudattaen mitä tässä
10057: laissa säädetään.
10058: 
10059:                               2 §.
10060:     Painokirjoituksella tarkoitetaan tässä laissa jokaista kir-
10061: joitusta, joka painokonetta käyttämällä on monistettu.
10062:     Mitä painokirjoituksesta sanotaan, kaskekoon myöskin
10063: kuvallisia esityksiä, sellaisia karttoja ja sävelteoksia, joissa
10064: on teksti, niin myös soveltuvissa kohdin näytelmiä, joita jul-
10065: kisesti esitetään, vaikka niitä ei olekaan painosta julkaistu.
10066: 284              III, 11. -    Painovapauslaki.
10067: 
10068:                             3 §.
10069:    Painokirjoitus on katsottava julkaistuksi, kun sitä on
10070: myyty tai kaupaksi tarjottu, taikka muuten levitetty tahi
10071: pantu näytteille tahi julki sillä tavalla, että yleisö voipi
10072: saada sen sisällyksestä tiedon.
10073: 
10074:                                4 §.
10075:     Kirjailijan yksinomaisesta oikeudesta työnsä tuotteisiin
10076: ja siitä, että jokaisella on oikeus painosta julkaista lakeja ja
10077: asetuksia sekä muita julkisia asiakirjoja, olkoon voimassa
10078: mitä siitä erikseen on säädetty.
10079: 
10080: 
10081:                               2 LUKU.
10082:         Kirjapainoliikkeen har.ioittarnisen ehdoista.
10083:                              5 §.
10084:     Jokainen, joka hallitsee itseänsä Ja omaisuuttansa ja
10085: nauttii kansalaisluottamusta, olkoon oikeutettu harjoitta-
10086: maan kirjapainoliikettä. Sama Q.llkeus olkoon myös lailli-
10087: sesti perustetulla yhtiöllä, osuuskunnalla ja yhdistyksellä,
10088: kun liikkeen esimiehenä on sellainen henkilö, joka on oikeu-
10089: tettu kirjapainoliikettä harjoittamaan.
10090:     Mitä tässä laissa sii.ädetään kirjapainosta, kaskekoon
10091: myös kivipainoa.
10092:                             6 §.
10093:     Kun kirjapainonomistaja kuolee tai jos hänen omaisuu-
10094: tensa luovutetaan konkurssiin, saa liikettä kuolinpesänosa-
10095: kasten tahi konkurss1pesan puolesta jatkaa sellaisen esi-
10096: miehen johdolla kuin 5 § :ss,ii. on sanottu.
10097: 
10098:                             7 §.
10099:     Joka tahtoo perustaa uuilen kirjapainon tai on tullut
10100: ennestään olevan kirjapu.iuoJt omistajaksi tai haltijaksi,
10101: olkoon velvollinen tekemään liikkesstä kirjallisen ilmoituk-
10102: sen maistraatille tahi jät·je:~ts~oiktmdelle ja maalla kruu-
10103: nunvoudille sillä pil•kalwnnalla, johon kirjapaino aiotaan
10104:                    III, 11. -    Helo, Johan.                 285
10105: 
10106: 
10107: perustaa tai jossa se sijaitsee. Ilmoitukseen on liitettävä sel-
10108: vitys 5 § :ssä mainituista seikoista sekä tieto siitä, missä
10109: huoneustossa liikettä aiotaan harjoittaa.
10110:      Kruununvoudille osotettu ilmoituskirjelmä voidaan
10111: myöskin perille toimitettavaksi antaa sen piirin nimismie-
10112: helle, jossa ilmoituksen tekijän asunto tai kotipaikka on.
10113:      Sama olkoon laki, jos kirjapainoliikettä harjoitetaan kuo-
10114: linpesänosakasten tahi konkurssipesän puolesta. Jos kirja-
10115: painon esimies vaihtuu, on siitäkin tehtävä ilmoitus, kuten
10116: edellä on sanottu.
10117:     -Jos tehty ilmoitus huomataan lailliseksi, annettakoon
10118: siitä todistus.
10119:                                8 §.
10120:     Jos kirjapainoliikettä harjoitetaan tekemättä laillista il-
10121: moitusta, tahi, jos sitä harjoittaa se, joka ei ole siihen oikeu-
10122: tettu, tahi yhtiö, osuuskunta, yhdistys, kuolinpesä tai kon-
10123: kurssipesä ottamatta laillisesti pätevää esimiestä, niin ol-
10124: koon rangaistus joka kerralta kuin syyte tehdään enintään
10125: sakkoa viisisataa markkaa, ja kirjapainon haltija tahi ;;;e,
10126: joka olisi ollut velvollinen tekemään esimiehestä ilmoituksen,
10127: vastatkoon niinkuin kirjanpainaja painokirjoituksesta, joka
10128: kirjapainosta annetaan.
10129: 
10130:                                 9 §.
10131:     Jos kirjapainon haltija ei itse ole liikkeen esimiehenä,
10132: vastatkoon kuitenkin painokirjoituksesta, joka sillä aikaa
10133: on sieltä annettu, ellei ole kirjapainon esimieheksi ottanut
10134: laillisesti pätevää henkilöä ja siitä ilmoittanut 7 § :ssä mai-
10135: nitulle viranomaiselle.
10136:                                 10 §.
10137:     Jokaiseen .tässä maassa julkaistuun painokirjoitukseen
10138: on kirjanpainajan nimi ja toiminimi sekä kirjoituksen pai-
10139: natuspaikka ja -vuosi ilmi pantava. Joka tämän rikkoo,
10140: sakotetta.koon enintään neljäsataa markkaa. Mitä tässä on
10141: sanottu, älköön kuitenkaan koskeko pieniä painotuotteita,
10142: niinkuin sellaisia tiedonantoja ja kaavoja, jotka kohdistuvat
10143: 286              UI, 11. -   Painovapauslaki.
10144: 
10145: liike- ja virkatoimintaan tahi koti-, huvi- ja seuraelämään,
10146: sekä yleisissä vaaleissa käytettäviä äänilippuja, elleivät ne
10147: sisällä muuta kuin vaalia varten tarpeellisia tietoja.
10148: 
10149:                              11 §.
10150:     Jos kirjanpainaja ilman tekijän lupaa panee painokirjoi-
10151: tukseen ilmi hänen nimensä, rangaistakoon vähintään vii-
10152: denkymmenen ja enintään viidensadan markan sakolla.
10153:     Sama olkoon laki, jos julkaisija, kustantaja tai kirjan-
10154: painaja muuten ilman tekijän lupaa ilmaisee hänen nimensä,
10155: painokirjoituksen sisällyksestä nostetun syytteen sitä ai-
10156: heuttamatta.
10157:     Kirjanpainaja, joka tahallansa panee painokirjoituksen
10158: tekijän, julkaisijan tai kustantajan nimeksi toisen henkilön
10159: kuin todellisen tekijän, julkaisijan tai kustantajan nimen,
10160: rangaistakoon vähintään sadan ja enintään tuhannen mar-
10161: kan sakolla, ellei teosta yleisen lain mukaan seuraa anka-
10162: rampaa rangaistusta.
10163:     Syytettä 1 ja 2 mom :ssa mainituista rikoksista älköön
10164: virallinen syyttäjä tehkö ilman asianomistajan siitä teke-
10165: mää ilmoitusta.
10166: 
10167:                             12 §.
10168:     Virallinen syyttäjä olkoon oikeutettu kuuden kuukauden
10169: kuluessa sen jälkeen, kun painokirjoitus, jossa 10 § :n mu-
10170: kaan tulee olla kirjanpainajan nimi tahi toiminimi ilmipan-
10171: tuna, on kirjapainosta annettu, kuittia vastaan kirjanpaina-
10172: jalta saamaan sitä yhden kappaleen.
10173:     Sellaisen kappaleen antamisen laiminlyörnisestä rangais-
10174: takoon enintään neljänsadan markan sakolla.
10175:     Mitä tässä pykälässä säädetään, älköön kuitenkaan so-
10176: vellutettako Valtioneuvostosta, siihen luettavista laitoksista
10177: tahi V aitioneuvoston asettamista komiteoista, kansanedus-
10178: kunnasta, kirkolliskokouksesta, viranomaiselta tai kunnallis-
10179: hallintoon 'kuuluvista laitoksista lähteviin painokirjoituk-
10180: siin, älköönpä myöskään kirjoituksiin, joiden sisältö kos-
10181: kee yksinomaan tiedettä, taidetta tahi elinkeinoa.
10182:                    III, 11. -   Helo, Johan.                287
10183: 
10184: 
10185:                              13 §.
10186:     Ennen helmikuun 1 päivää kunakin vuonna olkoon kir-
10187: janpainaja velvollinen kaikkia edellisenä vuonna paina-
10188: miansa kirjoituksia, enintään neljänsadan markan sakon
10189: uhalla, kuittia vastaan maksutta ja postivapaasti toimitta-
10190: maan Helsingin yliopistonkirjastoon neljä virheetöntä kap-
10191: paletta. Aikakautisia painokirjoituksia, jotka ilmestyvät
10192: vähintään kerran viikossa, sekä kuvateoksia, joiden hinta
10193: on viittäkymmentä markkaa kalliimpi, kuin myös pieniä
10194: painotuotteita olkoon kuitenkin ainoastaan yksi kappale
10195: yliopistonkirjastolle ehdottomasti toimitettava.
10196: 
10197: 
10198:                            3 LUKU.
10199:                Painokirjoitusten levittäminen.
10200:                             14 §.
10201:     Painokirjoituksen tekijällä, julkaisijalla ja kustantajalla
10202: olkoon oikeus joko itse tahi muitten kautta sitä myydä tahi
10203: muuten levittää.
10204:                             15 §.
10205:      Kirjakauppaa olkoon jokainen, joka hallitsee itseään ja
10206: omaisuuttaan, oikeutettu harjoittamaan noudattaen mitä
10207: kauppaliikkeen harjoittamisen oikeudesta on säädetty. Sama
10208: olkoon 'laki yhtiöstä, osuuskunnasta ja yhdistyksestä, jos
10209: liikkeen esimiehenä on laillisesti pätevä henkilö. Mitä tässä
10210: on sanottu, olkoon voimassa myöskin luku- ja lainakirjaston
10211: "pitämisen oikeudesta.
10212:                               16 § .
10213:     .Jokainen tässä maassa asuva henkilö saakoon, tehtyänsä
10214: siitä 7 § :ssä mainitulle asuinpaikkansa viranomaiselle ilmoi-
10215: tuksen, josta hänelle on annettava todistus, kirjankaupitteli-
10216: jana myydä painokirjoituksia.
10217:     Kirjankaupittelijaksi älköön katsottaka sitä, joka ai-
10218: noastaan tilapäisesti myy tai muuten levittää painokirjoi-
10219: tuksia pitämättä tointa varsinaisena ammattinaan, eikä
10220: 288             III, 11. -    Painovapauslaki.
10221: 
10222: myöskään sitä, joka elinkeinonaan pitää ilmoituslehtien ja
10223: muiden semmoisten tiedonautojen kanniskelemista tai julki-
10224: panemista.
10225:                           17 §.
10226:     Jos joku harjoittaa semmoista elinkeinoa kuin 15 ja
10227: 16 §:ssä mainitaan, tekemättä siitä asianmukaista ilmoi-
10228: tusta, maksakoon sakkoa enintään sata markkaa.
10229: 
10230:                              4 LUKU.
10231:       Aikakautisten ]Jainokirjoitusten ju,lkaisernincn.
10232:                            18 §.
10233:     Sellaisia sanomalehtiä ja aikakauskirjoja, jotka ovat
10234: aiotnt ilmestymään määrätyn nimisinä ja numerojärjestyk-
10235: sessä sekä pitemmin tai lyhyemmin väliajoin, kuitenkin
10236: vähintään neljä kertaa vuodessa, on tämän lain mukaan
10237: pidettävä painokirjoituksina.
10238: 
10239:                             19 §.
10240:     Aikakautisen painokirjoituksen julkaisemisoikeudesta
10241: sekä sen ilmestymisestä edeltäpäin tehtävästä ilmoituksesta
10242: olkoon sellaisen kirjoituksen kustantajaan nähden voimassa
10243: mitä 2 luvussa on kirjanpainajasta ja hänen liikkeestään
10244: tehtävästä ilmoituksesta sanottu. Ilmoituksessa on myös-
10245: kin mainittava kirjoituksen nimi ja painatuspaikka, kuinka
10246: usein kirjoituksen on määrä ilmestyä sekä missä kirjapai-
10247: nossa sitä aiotaan painattaa, niin myös se henkilö, jonka
10248: tulee päätoimittajana valvoa kirjoituksen julkaisemista ja
10249: määrätä sen sisällys.
10250:     Päätoimittajiksi ilmoitettakoon useampia henkilöitä ai-
10251: noastaan siinä tapauksessa, että samalla mainitaan, mitä
10252: kirjoituksen osastoa kunkin heistä on valvottava.
10253:     Jos aikakautisen painokirjoituksen kustantaja tahtoo
10254: tehdä siihen jotakin 1 mom :ssa mainittua seikkaa koskevan
10255: muutoksen, niin on, ennenkuin uusi numero tai vihko ilmes-
10256: tyy, muutoksesta tehtävä ilmoitus niinkuin ylempänä on
10257: sanottu.
10258:                   III, 11. -   Helo, Johan.                 289
10259: 
10260: 
10261:     Jos aikakautinen painokirjoitus julkaistaan ennenkuin
10262: siitä on tehty senmukainen ilmoitus kuin tässä edellä sää-
10263: detään, rangaistakoon kustantajaa enintään kahdensadan
10264: markan sakolla,
10265:                            20 §.
10266:     Jos päätoimittaja jonkun aikaa on estettynä tointansa
10267: hoitamasta, olkoon hänen sijastansa kustantaja vastuun-
10268: alainen, ellei hän päätoimittajan sijaisesta ole tehnyt sää-
10269: dettyä ilmoitusta.
10270:                            21 §.
10271:    Aikakautisen painokirjoituksen päätoimittajana saa olla
10272: jokainen kansalaisluottarnusta nauttiva henkilö, joka ei ole
10273: holhouksen alainen.
10274:                            22 §.
10275:     Kuulutoksia ja muita tiedonantoja, joita tuomioistuimen
10276: tahi muun julkisen viranomaisen on saatettava yleisön tie-
10277: toon, on ilmoituksia vastaanottavan aikakautisten painokir-
10278: joituksen kustantaja velvollinen, asianomaisten pyynnöstä,
10279: tavallista ilmoitusmaksua vastaan julkaisemaan painokirjoi-
10280: tuksen jornrnassakurnrnassa kahdesta lahinnä ilmestyvästä
10281: numerosta. Tämän lairninlyöminen rangaistakoon enintään
10282: sadanviidenkymmenen markan sakolla; ja oikeus pakotta-
10283: koon soveliaalla uhkasakolla niskoittelevan täyttämään vel-
10284: vollisuutensa.
10285:                            23 §.
10286:     Julkinen viranomainen tai yksityinen henkilö, joka pitää
10287: itseänsä aikakautisessa painokirjoituksessa loukattuna tai
10288: tahtoo oikaista jotakin hänestä siinä julkaistua tiedonantoa,
10289: olkoon oikeutettu saarnaan painokirjoitukseen otetuksi vas-
10290: tineen tuohon tiedonantoon, kun vastine on sen allekirjoit-
10291: tama, jonka puolesta se annetaan, eikä ole kolmatta hen-
10292: kilöä loukkaava tai sisällykseltään muuten ilmeisesti rau-
10293: gaistava. Vastine on jornmassakurnrnassa niistä kaihdesta
10294: numerosta, jotka sen vastaanottamisen jälkeen lähinnä il-
10295: mestyvät, painettava tekstiosastoo:ti sa1malla painolla kuin
10296:                                                        19
10297: 290               III, 11. -    Painovapauslaki
10298: 
10299: se tiedonanto, johon vastataan, ja on sille maksutta annet-
10300: tava yhtä suuri tila, mutta sen lisäksi tarvittavasta tilasta
10301: suoritetaan alinta ilmoitushintaa vastaava maksu. Älköön
10302: maksua kuitenkaan otettako silloin kun vastine ei ole viittä-
10303: kymmentä riviä pitempi.
10304:     Päätoimittajan harkinnasta riippukoon saadaanko mo-
10305: lemmilta puolin vaihtaa useampia kuin yksi kirjoitus.
10306:     Vastineen painokirjoitukseen ottamisen laiminlyömisestä
10307: sakotettakoon päätoimittajaa enintään neljäsataa markkaa ja
10308: velvoittakoon oikeus soveliaalla uhkasakolla niskoittelevan
10309: täyttämään velvollisuutensa.
10310: 
10311:                                5 LUKU.
10312:       V astutmalaisuus painokirjoitttksen kautta tehdyistä
10313:                           rikoksista.
10314:                             24 §.
10315:     Teosta, ·jonka rangaistavaisuus perustuu julkaistun
10316: painokirjoituksen sisällykseen, vastatkoon se, jota Rikoslain
10317: mukaan on rikoksentekijänä pidettävä.
10318: 
10319:                             25 §.
10320:     Jos muun kuin aikakautisen painokirjoituksen tahi aika-
10321: kautisessa painokirjoituksessa julkaistun kirjoituksen tai
10322: ilmoituksen kirjoittaja on ilmoittanut nimensä, niin julkai-
10323: sija ja päätoimittaja vapautettakoon rangaistuksesta.
10324:     Jos aikakautisessa painokirjoituksessa julkaistaan sitä
10325: ennen painokirjoituksessa julkaistu, sisällöltään rikollinen
10326: tiedonanto mainitsemaHa mistä tiedonanto on otettu, niin
10327: olkoon laki päätoimittajaan nähden niinkuin 1 momentissa
10328: on sanottu.
10329:                            26 §.
10330:    Jos tehdään rikos semmoisen julkaistun painokirjoituk-
10331: sen sisällyksen kautta, jossa kirjoittajan, julkaisijan ta'hi,
10332: kun on kysymys aikakautisesta kirjoituksesta, päätoimitta-
10333: jan nimi ei ole ollenkaan tahi kustantajan tieten on väärin
10334:                     ITI, 11. -   Helo, Johan.                 291
10335: 
10336: .ma..inittu ,ja jos kustantaja ei voi näyttää kirjoituksesta vas-
10337: tuunalaista kirjoittajaa, julkaisijaa t.ai päätoimittajaa, jo'ka
10338: on tahi siihen aikaan kun kirjoitus julkaistiin oli tässä
10339: maassa, niin kustantajaa, ellei hän ole 24 § :n nojalla ri-
10340: koksesta rangaistava, rangaistakoon enintään neljänsadan
10341: markan saJrolla.
10342:                              27 §.
10343:     Mitä tässä laissa säädetään tekijästä, kaskekoon myöskin
10344: toisen tekemän kirjoitu'ksen kääntäjää.
10345: 
10346:                              28 §.
10347:     Joka julkisesti esityttää rikollista sisällystä olevan näy-
10348: telmän, jonka kirjoittajan nimeä ei ole ilmoitettu, vastat-
10349: koon niinkuin 26 § :ssä on kustantajasta sanottu.
10350: 
10351:                            29 §.
10352:     Jos kirjoituksesta vastuunalainen henkilö julkaisee ri-
10353: kolliseksi tuomitusta kirjoituksesta uuden painoksen tuo-
10354: mion jälkeen, olkoon rikokseen nahden voimassa mitä ri-
10355: koksen uusimisesta on rikoslaissa mainittu.
10356: 
10357:                             30 §.
10358:     Jos esitetään näytelmää tai näyttämöesitystä, joka si-
10359: sällykseltään on tuomittu rikolliseksi, sovellutettakoon esi-
10360: tyksen johtajaan sekä sen järjestäjään mitä ennen on paino-
10361: kirjoituksen tekijästä ja kustantajasta mainittu.
10362: 
10363: 
10364:                             6 LUKU.
10365:   Tämän lain noudattamisen valvonnasta sekä syytteestä.
10366:                            31 §.
10367:     Oikeusministeristö olkoon velvollinen valvomaan tämän
10368: lain noudattamista.
10369:                              32 §.
10370:    Jos havaitaan, että ilmestyneet painotuotteet ovat sisäl-
10371: lykseltään rikolliset tai että painolS:kia on muuten rikottu,
10372: 292             III, 11. -    Painovapauslaki.
10373: 
10374: on Oikeusministeristön annettava määräys syytteen nosta-
10375: misesta asiasta ja siitä kenen syyte on tehtävä.
10376: 
10377:                             33 §.
10378:     Painokirjoituksen sisällykseen perustuvan ja virallisesti
10379: syytteeseen pantavan rikoksen, niin myös muun tässä laissa
10380: mainitun rangaistavan teon syytteeseensaattamisoikeus ol-
10381: koon rauennut, kun on kulunut kuusi kuukautta siitä kun
10382: teko tehtiin. Mitä nyt on sanottu, älköön kuitenkaan estäkö
10383: syyttäjää, sen jälkeen kun on oikeaan aikaan nostettu syyte
10384: jotakuta 26 § :ssä mainittua henkilöä vastaan, ylempänä
10385: sanotun ajan päätyttyä juttuun haastamasta jotakuta toista,
10386: joka edellä häntä on kirjoituksesta vastuunalainen.
10387:     Siitä ajasta, minkä kuluessa asianomistaja saa tehdä
10388: syytteen painokirjoituksen sisällyksen johdosta, olkoon voi-
10389: massa mitä yleisessä laissa säädetään.
10390: 
10391: 
10392:                              7 LUKU.
10393:           Oikeudenkäynnistä painovapausjutuissa.
10394:                             34 §.
10395:     Syyte painovapausrikoksista sekä tämän lain määräys-
10396: ten rikkomisesta on käsiteltävä sen alueen raastuvanoikeu-
10397: dessa, missä kirjoitus, joka on syytteen aiheuttanut, on
10398: painettu, tai näytelmä, jonka esittämisestä syyte nostetaan,
10399: on esitetty. Jos sellaista raastuvanoikeutta ei ole, olkoon
10400: lähin raastuvanoikeus laillinen tuomioistuin. Jos painokir-
10401: joituksessa ei ole mainittu kirjanpainajan nimeä tai toimi-
10402: nimeä bhi kirjoituksen painatuspai'kkaa, tahi jos se on vää-
10403: rin mainittu, taikka jos kirjoitus on painettu tämän maan
10404: ulkopuolella, niin on painatuspaikkana pidettävä paikka-
10405: kuntaa, missä kirjoitusta on levitetty.
10406:     Niin kauan kuin l\Iaarianhamina on ilman raastuvan-
10407: oikeutta, käsitelköön J omalan pitäjän ja Maarianhaminan
10408: kaupungin käräjäkunnan kihlakunnanoikeus Ahvenan-
10409: maalla tehtyjä 1 momentissa mainittuja rikoksia.
10410:                   111, 11. -   Helo, .Johan.               293
10411: 
10412:                             35 §.
10413:     Kun syyte koskee painokirjoituksen sisällystä, on kir-
10414: jallinen haaste, jossa mainitaan rikkomuksen laatu ja viita-
10415: taan siihen kirjoituksen kohtaan, johon syytös perustetaan,
10416: toimitettava vastaajalle viimeistään kahdeksaa päivää en-
10417: nen kun hänen tulee saapua oikeuteen vastaamaan.
10418: 
10419:                             36 §.
10420:    Jos ·syyte 'koskee sellaista painokirjoituksen sisällyksen
10421: kautta tehtyä rikosta, joka mainitaan Rikoslai.n 27 luvussa,
10422: on erityisen lautakunnan tutkittava kysymys, onko jawnissä
10423: määrin kirjoituksen sisällys rikollinen, elleivät asianosaiset
10424: suostu jättämään juttua ilman sellaista tutkimusta suoras-
10425: taan oikeuden ratkaistavaksi.
10426:                            37 §.
10427:     Ennen haasteessa jutun käsittelyä varten määrättyä oi-
10428: keudenkäymispäivää valitkoot asianosaiset 36 § :ssä mainit-
10429: tuun lautakuntaan kumpikin kaksi kansalaisluottamusta
10430: nauttivaa jäävitöntä jäsentä, miehiä tai naisia, ja nämä vii-
10431: dennen henkilön puheenjohtajaksi.                       ·
10432:     Lautakunnan puheenjohtajan tai jäsenen toimesta älköön
10433: kieltäytykö kukaan muu kuin se, joka on täyttänyt kuusi-
10434: kymmentä vuotta tahi jota virka tai muu pätevä syy estää
10435: tointa täyttämästä taikka joka on muulla paikkakunnalla
10436: asuva.
10437:     Lautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet ovat toimessaan
10438: tuomarinvastuun alaiset.
10439: 
10440:                              38 §.
10441:     Jos lautakunnan puheenjohtaja tai Jasen ilman laillista
10442: estettä jää saapumatta oikeuteen, määrätköön oikeus sakon
10443: uhalla hänet saapumaan, ja korvatkoon niskoitteleva asian-
10444: asaisille ja lautakunnan muille jäsenille heidän vaivansa ja
10445: kustannuksensa.
10446:     Jos lautakuntaan valitulla on este, ilmoittakoon siitä
10447: oikeudelle ja, jos este hyväksytään, asettakoon oikeus määrä-
10448: ajan uutta vaalia varten.
10449: 294              III, 11. -   Painovapauslaki.
10450: 
10451:                             39 §.
10452:     Jos juttua käsiteltäväksi otettaessa havaitaan, että
10453: asianosainen on jättänyt puolestaan valitsematta ~tmiä.
10454: lautakuntaan tai että useat asianosaiset, jotka ovat jutussa
10455:                                                       1
10456: samalla puolen, eivät ole sopineet jäsenistä taikka että lauta-
10457: kunnan puheenjohtaja on jäänyt valitsematta, määl'ätköön
10458: ne oikeus.
10459:     Jos lautakuntaan valittu havaitaan jäävilliseksi, asetta-
10460: koon oikeus määräajan uutta vaalia varten. J·o~ se tapahtuu
10461: uudelleen, määrätköön oikeus jäävillisen sijaan toisen.
10462:       lt
10463: 
10464:                             40 §.
10465:    Lautakunnan •puheenjohtajan ja jäsenten tulee oikeuden
10466: edessä antaa juhlallinen vakuutus, että he parhaan ymmär-
10467: ryksensä ja omantuntonsa mukaan vastaavat niihin kysy-
10468: my'ksiin, jotka oikeus heille esittää.
10469: 
10470:                              41 §.
10471:      Oikeuden on lautakunnalle annettava, kaikkien juttuun
10472: kuuluvain kirjain ohessa, selonteko siitä mitä jutussa on
10473: tapahtunut sekä lautakunnan vastattavaksi kirjallisesti esi-
10474: tettävä kysymykset, onko kirjoituksen sisällys, sikäli kuin
10475: syyte sitä koskee, rikollinen ja onko olemassa lieventäviä tai
10476: raskauttavia asianhaaroja. Jos syyte käsittää useita rikko-
10477: muksia taikka jos jutun laatu muuten aiheuttaa useampia
10478: kysymyksiä, esitettäköön ne kukin erikseen. Sen jälkeen
10479: lautakunta eri huoneessa neuvottelee tehtävästä päätöksestä.
10480: Esitettyihin kysymyksiin on lautakunnan vastattava jaa tai
10481: ei . .Älköön lautakunta hajaantuko, ennenkuin kaikkiin ky-
10482: symyksiin on vastattu. Asian ratkaisee yksinkerta1ileh ään-
10483: ten enemmistö.
10484:      Sittenkun oikeus on saanut tiedokseen lautaktittnan pM-
10485: töksen, on oikeuden viipymättä ratkai~tava juttu.
10486: 
10487:                             42 §.
10488:     Se, joka häviää asiassa, olkoon velvollinen 1suorittämaan
10489: lautaikunnan puheenjohtajalle ja jäsenille kohtuullisen ikot-
10490:                    III, 11. -   Helo, Johan.                 295
10491: 
10492: vauksen istuntopäiviltä sekä matkakustannuksista; viime-
10493: mainituista ei kuitenkaan enempää kuin mihin ne nousevat
10494: siltä paikka;kunnalta, jossa vastaajalla on asunto.
10495: 
10496: 
10497:                            8 LUKU.
10498:             Painokirjoituksen maahan tuonnista.
10499:                             43 !§.
10500:     Jos Suomen ulkopuolella painettua kirjoitusta, jonka si-
10501: sällys on rrkollinen, on tähän maahan levitetty, ja jos sen
10502: tekijää tahi, kun on kysymys aika1kautisesta kirjoituksesta,
10503: sen päätoimittajaa, tahi kirjoituksen julkaisijaa tai kustan-
10504: tajaa ei voida tässä maassa saattaa edesvastuuseen kirjoituk-
10505: sen kautta tehdystä rikoksesta, niin rangaistakoon sitä, joka
10506: on kirjuituksen tuottanut niinkuin kustantaja;sta 26 § :ssä
10507: sanotaan, ellei asianhaaroista käy ilmi, ettei hänellä ole voi-
10508: nut olla tietoa kirjoituksen sisällyksestä.
10509: 
10510:                             44 §.
10511:     Siihen aikaan nähden, minkä kuluessa Suomen ullmpuo-
10512: lella painetun ·kirjoituksen perusteella saa tehdä syytteen,
10513: on Rikoslain 8 luvun määräyksiä noudatettava.
10514: 
10515: 
10516:                             45 §.
10517:    Tämän lain kautta kumotaan kaikki tätä ennen Suomen
10518: painoasioista annetut a;setukset ja määräykset.
10519: 
10520: 
10521: 
10522:    Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1919.
10523: 
10524:                                                Johan Helo.
10525: 296
10526: 
10527: 111, 12. -   Edusk. esit. N :o 19.
10528: 
10529: 
10530: 
10531: 
10532:              Setälä, E. N.: Ehdotu.s Zmiksi suom<ern ja rruotsin
10533:                 kieT!en käyttlimisa,stä maan tuom~mstuimi:ssa
10534:                 ja muissa vir:astoissa .<Jekä laiksi valtion viirk-
10535:                 kamiehibtä 1JaJadittavasta kielitaidosta.
10536: 
10537: 
10538:                        E d u s k u n n a ll e.
10539: 
10540:      Se iains&äldäntö, joka koskee maJamme kielten käyttäJIDi-
10541: mistä viraUisena lkiel,enä, ·on v~elä e11äissä suhteissa puutt.eel-
10542: linen. Koska epälkohd.at täUä .alailla ovat eri·ttäin tUJrmiol'li-
10543: set kansan cll.eydeUe, ne (kun sisälitävät aiheen sen pitkällisen
10544: riidan jatkumiseen, joka on erottanut maamme erikieliset
10545: lkansalaiscl toisistaan, olisi! !_Puutteiden pi·kain•en ja oikeuden-
10546: Jillukainen .korja,us tarpeeHin€ll. Erittäinkin täll\ä olisi tll!r-
10547: poolrli<sta nykyisis.sä ol'Oissa, kun kielitaistelu, vaiik.kwkin ai-
10548: ihoo1Jtomastr, on :vtirinnyt uuteen Jiakkiin.
10549:      E1päikohda1ksi on ensinnäikin sanottava se, että lainsää-
10550: däntö kiclterrrw:ne •keskin:äises.tä asema.s,ta on käytännön nojalla
10551: ollut Y'ksinomaan haninnoHista 'l3l8Jtua, jota vastoin ·eduSkun-
10552: na.n myötävaiikutnksesta ri:Up:~mva lainsä:ädänilö tä~lä alaUa
10553: on sisällykseltään perin niukka. Yleinen 'lakimme sisältää
10554: ainoastaan sen m&äräyksen, 1ettei vioemsta kieltä saa tuomi-
10555: oissa käyttää, ja täten on siis, illy.nrukin se erinomaisen tärkeä
10556: periaate •lausuttu, että virallisena 1ki·elerrä Suomessa •on oleva
10557: ainoastaan !kansan 1meli. Mutta tämän yleisen periaa!bteen
10558: kehyksissä on hallitus säätänyt lakia suomen ja ruotsin
10559: kielen •käyttämisestä! tuomi•oistuimissa da muissa viranomai-
10560: sissa s·ek·ä niiSit·ä •pätevyysvaatilmuksista, joita v.~:rikramiehille
10561: kielitai'toon nähden on asetettava. Säännökset maamme kum-
10562:                      111,12. -   Setälä, E. N.                    297
10563: 
10564: mankin kiel,en käytbämisestii. virkakiel'enä .ovat kuilbellikin
10565: siksi tärkeitä ja yksityisenkin kansalaisen oikeutta lähei-
10566: sesti koskevia, että ne ovat kansaneduskunnan hyvälksymällä
10567: laiHa järjestettävät.
10568:     Voimassaoleva kielilainsääldäntömme perustuu kyllä sen
10569: lwkiimme sisäl~yvän periaatteen tunnustamiseen, että kansan
10570: kieli on oleva virkakielenä, pitäen lä!htökohtana kunnallis-
10571: kieltä. Mutta puutteellisuutena tämän periaatteen johdon-
10572: mukais.essa toteulttamisessa on, että on edlellytettly ainoastaan
10573: yksikielisiä ikunt~a. Koska kuitenlkin llllaassamme on lllloel-
10574: koinen joukko kunti·a, joissa on sekä suomen että ruotsin
10575: kieltä pThhuvia asukkaita, ei se lainsäädäntö, joka ei ota tätä
10576: seikkaa varteen, johda kieliolojen ·oikeudenmukaiseen jär-
10577: jestelyyn.
10578:     Vaillinaisesti toteutettuna on ylempänä mainittu periaate
10579: nykyisessä kielilainsäädännössämme myö;s ·siinä kohdin,
10580: että viranomainen erinäisissä tapauksissa itse saa määrätä
10581: v·irallisen ·kielensä; virkaJpiiTinsä asudamiston !kielestä ri.ilppu-
10582: matta. Erittäinkin siitä määräyiksPstä, et.tä v~ranomaisen,
10583: jonk,a virka-alue käsittää koko maata, on ,käytettävä sitä
10584: kieltä, minkä harkits€1e asian 1aatuun nähden tar!koituksen--
10585: mukais-emmaksi", on ollut seumuksena, että maatmme keskus-
10586: v~rastoissa todellisuudessa ruotsi on suuressa määrässä ollut
10587: virwllisena kielenä; vastaisuudessa taas näistä määräyksistä
10588: voi tulla haittaa ruotsin kielen käytölle virkakielenä.
10589:     Edelleen on eyäkohtana mainittava, ettei virk!!Jmiesten
10590: suomen kielen taito lä:heskään ole ollut riittävä. On tosin
10591: kyllä virkamiehiltä vaadittu taitoa käyttää suomen kieltä
10592: puheessa ja kirjoituksessa, mutta todellisuudessa tämä vaa-
10593: dittu taidon määrä on ollut siksi vähäinen, ettei siihen ole
10594: sisältynyt taito itsenäisesti j.a mallikelpoisesti laatia asia- ja
10595: toimitnskirjoja, lausuntoja tai lakitekstejä suomeksi. Sa-
10596: malla :kuin ·On saatu tyytyä v&rsin vähäisoon snom€n ki€,len
10597: taitoon niihinkin virkamiehiin näihden, jotka joutuvat palve-
10598: lemaan puhtaastaan suomenkielistä kansaa tai joiden virka-
10599: alue käsittää koko maan, samalla on tois·elta puolen asetettu
10600: liikanaisiakin v•aatimnksia maan toisen kielen taidosta.
10601: 298               111, 12. -   Kielilainsäädäntö.
10602: 
10603: Jokaisen ·valtion qp:pilaitoksen o:P(ettajalta vaaditaan, etltä
10604: hänen tule sujuvasti osatw antaa opetusta maan toisel~a kie-
10605: lellä, jokaiselta yksikielisen alueen virkamieheltä vaaditaan
10606: maan toisen kielen suullista ja. lkiTjal:lisia osaamista, va.ikka-
10607: kaan käytännöUinen tarve ci vaatis~ asettamaan näin Euuria
10608: vaatimulksia. HuOIIDa.ttava on että kaik!ki ne e:päk'O/hdat,
10609: j.o1Jka tähän rusti ovat oll~et .haitallis~ maan suomenkieliselle
10610: väestölle, vastaisuudessa voivat haitata ruotsinkielistä kieli-
10611: ainesta.
10612:       Näiden epäkohtien ·poistaminen vaatii lainsä.ätdäntötyötä,
10613: jos.sa Suomen 'kansanedus:kunnan, joka :paraitten tuntee kan-
10614: san tarpeet, tulee olla osallisena. Tarvittaisiin ensinnäkin
10615: perustuslainsäännö.ksiä, joiJka sis.ältäv.ät kie~lilainsäädänn!>n
10616: yleiset periaatteet. Tarv.itaan laki suomen ja Tuotsin kielen
10617: käyttämisestä maan tuomioistuilmis~·BJ j'a rmuissa viranomai-
10618:  sissa. Tar:vitaan laki, joka määrää virkamiesten kielelliset
10619:  pätevyysehdot, ainakin pääpiirteissään, vaikkakin tämä laki
10620: on jätettävä täy.dennettäväks1 ihalEnnollishlla mruäräyksililä.
10621:       Mitä niihin periaatteisiin tulee, joita kielilainsäädännössä
10622:  olisi noudatettava, on lkäsitykosenit s~, elttä tämän lains:äädän-
10623:  nön tulisi rakentua sffillrnoisiHe .poerusileille, että se toteuttaisi
10624:  enemmistön suuremman ·oilkeuden 'Stltfu sorta.matta vähmn-
10625:  mistön oikeutta. Luonnollista kuiltenkin on, ~ei ole mah-
10626: .Uol<lista täysin <pitää huolta aivan :pienitstä vähemmistöistä.
10627: NäiHn nä!hden ei kumminlkaan mistään oik!eudenlouktkauk-
10628: sesta voi puhua, sillä ailvan pienten väihemmistöjen on tie-
10629:  tysti pakko, tullakseen toimeen ympäristönsä kanssa, oppia
10630:  y.m'pädstönsä ·kieltä. Lisättävä on edel[·oon, että kailkki ra,-
10631:  joitu/ks,et vähemmistlön oikeUJksissa olisivat olevai samrut, olirpa
10632:  sitten vähemmistö suomenkielinen ruotsalaisella alueella tai
10633: :päinvastoin.
10634:       Yleisenä periaatteena tulrsi olla, että kunkin virka-alu-
10635:  een asunjamiston kieli on oleva virkakielen määrääjänä.
10636:  Koska <kuitenkin muutamiJUa virka-alueilla .puhutaan 'lmm-
10637:  paalkin k1elttä, olis~ laiUaJ mää;~äi1Jävä, 1kuinh suuri tois·kielis··
10638:  ten lUJku on oleva, dotta virka-alue olisi lkaksrkieliseiksi kat-
10639:  ~>ottawa. YksiJk.ieliSI~llä a.lueella tulisi alueen kielen olla vir-
10640:                      III, 12. -   Setälä, E. N.                    299
10641: 
10642: ka.:kie1eliä, kalks:iJkiel:iisellä olis:1 'käytettävä molemtpia kieliä,
10643: 1kuitenkin niin, että asujooniston enemmistön Ikieli olisi ,pää-
10644: kielenä, jota 1käytettäis.iin, mi~loin nimenomaan ei ole kysy-
10645: mys vähemmistöön kuuluvi-en palv·elulksesia.
10646:      Mitä yksityisen kari!Sa~en kielielilis,iin oilkeu:ksiin tulee,
10647: dlisi ed:elleenkin säilytetbäv.ä: yksityiselle oiikeus omaUa ktie-
10648: leli1ään käänty.ä: maan tuomioisrtu:iim1en ja virasfud·eUJ •puo1een
10649: yksikielisilläkin alueilla. Kansalaisen oikeus saada virastoista
10650: ja tuomioistuimista a·sialkirjoja omalla ikielellään olisi niin-
10651: ikään kaksikielisillä alue~lla säilytettävä nykyisellään. Sitä
10652: vastoin ei yksikielisil'lä alueilla tapahtuisi yksityiselle kansa-
10653: laiseHe vääryyttä, jos viras,tot yleensä antaisivat päätöksensä
10654: ainoastaan alueensa kielellä. Onhan 'luonnolli.sta, niinkuin
10655: jo viitruttiin, että ·pienen vä~emmfstön jäsenet yleensä Qip!Pi-
10656: vat ymmärtämään ymrpäristönsä ·kieltä, joten siis· toiseHa
10657: kielellä saatavat asiakirjat ei~Vät voine tuottaa vaikeutta.
10658:  Edtelloon on \huomattava, että: virastojen !Päätö!kset useim-
10659: missa talp!aliksissa joutuvat tavaJll:a ta:iJ toisel•la koskemaan
10660: my.öslkin toisia .kansalaisia, j.oidten Ikieli on alueen kieLi. Jon-
10661:  kun verran toinen on asianlaita tuomioistuitnissa, Tuomi·ois-
10662:  tuinten päätökset saattavat niin läheisesti y ksit.yi8kohdis-
10663:  saankin koskea y>ksityisen kansalaisen oikeutta ja etua, että
10664:  näyttää kohtuulliselta tässäJ kohdin telhdä poikkeus. Ensik-
10665:  siikin on tärkeätä, että rikoksesta !syytetty voi saada asia-
10666:  kirjat dmaiJ:la ilriele1lrään, miHoin hän sitä pyytää. Mitä
10667:  muihin asioihin tulee., on nylkyisen kielillSietUJksen mukaan
10668:  kantruja saanut mää1Jätä .as.iruki>rjan kueltm. T.äanä eil ole pai-
10669:  kallaan, mutta sitä vastoin voipi yksi'kielisellä alueella
10670:  myöntää oikeuden saada asiakirjat toisella kuin alueen kie-
10671:  lellä, jos kantaja ja v:11staaja yhtyvät sitä pyytämään.
10672:       Käytännöllisistä syistä olisi virka-alueita uudelleen jär-
10673:  jestett.ä.essäi p~detrtäv'ä silmä1:lä, että rul:ueet mahdollisuutta
10674:  IIDyöten tul.is·i,vat yksilki·elisibi tai aina1kin eiltä toiskielis.et
10675:   väh:efumistöt tulisiv•at olemaan niin pienet kuin suinkin.
10676:   Tällä tavoin saiillalla toteutuisi, miikäJli se on toteutettavissa,
10677:   eräs toivomus, johon ruotsinkieliseltä taholta on vnme ai-
10678:   koina pantu erikoisen suurta painoa.
10679: 300              III, 12. -   Kielilainsäädäntö.
10680: 
10681:     Epävarmalta: näyttää, onko mahdollista nykyi.sissä olois-
10682: sa saada aikaan tarvittavia •perustusJl!ainsäännöksiä,, enkä
10683: katso voivani tässä suhiioossa mitään alotetta, tehdä. Sitä
10684: vastoin pitäisi olla malhdollista s:aada ai·kaan ne lait, jotka
10685: asian o~keudenmukaista järjestämistä varten olisivat taorpeen.
10686:     E.delllä olevan pe.rustUJksella saan 'kunnioittaen e:hdottaa,
10687:                 että Eduskunta puolesbaJan hyväksyisi seu-
10688:              raavat lakz'!ehdotukse~:
10689: 
10690: 
10691:                               Laki
10692:   suomen ja ruotsin kielen käyttämisestä maan tuomio-
10693:          istuimissa ja muissa viranomaisissa.
10694: 
10695:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
10696: 
10697:                             1 §.
10698:     Valta.Imnnan tuomi·oistuinten ja muiwen viranomaisten
10699: tulee virkatoiminnassansa käyttää virka-alueensa kieltä,
10700: suomea tai ruotsia.
10701:                                2 §..
10702:      Jokaisella asia1llisel1a on oiikeus käJänty.essään valtion
10703: vi,r.anoma.isiin käyttää kumpaa 1kieltä haluaa, suomea tai
10704: ruotsia.
10705:                                   31 §.
10706:      Vi11ka-alue on, sen asujanten rki·elen mukaan, joko yksi-
10707: kioelin~m tahi ,kaJksiJHelinen.
10708:      Virka-a1lue, joka käsittää yihden kunnan, kllltsotaan yksi-
10709: kieliseksi, jos maan toista '.kieliä puhuvilien luku ei nouse •20
10710: .% :iin .asudamiston koko määrästä, taihi saavuttamatta tätä
10711: prosenttimäärää, fVlähiutään 3,000:een hen'k•oon, mutta kruksi-
10712: kielis€1ksi, j•os toiski.elisten luku nousee näihin määriin.
10713:      Virka-a.lue, j.oka käsittää userumpia kuntia, katsotaan
10714: yksikieliseksi, jos siihen lkuuhm ainoastaan s!llmankielisiä
10715: kuntia, vaan kaksikieliseksi, jos sii'hen kuuluu sekä suomen-
10716: että ruotsinkielisiä kuntia tai j01ku kaksikielimm kunta.
10717:                        III, 12. -   Setälä, E. N.                 301
10718: 
10719:                                 4 §.
10720:     Mitkä kunnaJt ovat 1katsottavat suomen- ta.~ ruotsinki<eli-
10721: siksi tai mitkä .kwksi<kielisilksi, määrä.ä väkiluikutilaston pe.-
10722: rustuksella valtioneuvosto joka kymmenes vuosi, samalla jul-
10723: kai:sten luettelon eri kunt.ioen suomell" ja ruotsinkielisten aBu-
10724: jankn ·1u!kUillläärästii.
10725:     Uudelleen järjestettäessä virka-alueita, jotka ovat ko'ko
10726: maata pienempiä, on si,1mä1Iä pidettävä, että virka-alueet,
10727: miikäli maihdollist.a, tulevat ;yksilk.j,elisi<ksi, iai aina:kin ett.ä
10728: toiskieliset vähemmistöt kulilakin virka-alueella tulevat ole-
10729: maan niin pi<enet ku~n suinkin.
10730: 
10731:                               51§.
10732:      Yksikielisella virka-alueella on tuomioistuinten ja mUI-
10733: den viranomaisten !käytettävä sitä kieliä, minlkäki·el:inen vir-
10734: ··ka-alue on. 'Tuomioistuin olkoon ;kui·t.enkin velvollinen anta-
10735:  maan toimituslkirjan maan uoisella ·kielellä, ikun asiallinen
10736: tahi<, milloin heitä on useampia, he kaikki ovat sitä käyttä-
10737:  neet taikka pyytäneet toimituskirjan sillä kielellä laaditta-
10738:  va,ksi.
10739:                                  6' §.
10740:     Kaks~kieliselläi    virka-alueella pitää t.uomiois<tuinten ja
10741: mui-den viranomaisten asioissa, jot1ka pvat y·ksityisteDt, kun-
10742: tain ta.hi muid'en y(hteis öjen vireillepanemia, käyttää sitä
10743:                                1
10744: 
10745: 
10746: 
10747: ·kiteltä, jota asian alikuunpanija, ta1hi, ·kun heitä on useamrpia,
10748: he 1kaikki •01vat käyttäneet, taikka millä kielellä he ovat pyy-
10749: täneet toimitus~kirjan laadittavalksir.
10750:      Kun asia ei· ole YJksityisestä alatteesota syntynyt, taikka
10751:  kun asian arkuuupanijat ovat ·käyttäneet eri !kieliä tah.io lau-
10752: suneet ·erilaiset toivromukBet, on, milloin virka-alueena on
10753:  vain yksi kunta, käytettävä 'kunnan asujanten enemmistön
10754:  kieltä, vaan jos siihen kuuluu useita kuntia, sitä kieltä, joka
10755:  on useampain ikuntain kiel•i.
10756: 
10757:                                 7 §.
10758:    Ri!k:osa.s.iooissa. on tuomioistuimfm käytettävä sitä kieltä,
10759: suomea tai ruotsia, jota syytetty käyttää!, vaan j•os syyte-
10760:                  III, 12. -   Kielilainsäädäntö.
10761: 
10762: tyitä on u'seampia ja 'he käyttävät eri kieliä, sitä kieltä,
10763: minkä tuomioistuin syytetyille soveliaammaksi harkitsee.
10764: 
10765:                                 8 §.
10766:      Ylemmän oikeuden tai muun viranomaisen .rpiilää itse-
10767: 'kussalkin tapa.UJks.essa käyttää sitä kieltä, jota alemman •oike-
10768: uden tahi viranomaisen on tälmän lain mukaan ollut sa;massa
10769:  asiassa .käytettavä.
10770:      Niinikään on ylemmän oiroeuden t!lli muun viranomaisen
10771: kirjoitettava aiemmalle viranomaiseU.e menevä lki:r'jelmänsä
10772:  sillä kieleNä, jota viimeksimainittu .viranomainen on ve-lvol-
10773:  linen käytiJämään.
10774:                             9 §.
10775:     Valtion oppilaitosten johtajain !ja muiden ioimimiesten
10776: tulee käyttää asianomaisen opisilon kieltä.
10777: 
10778:                               10 §.
10779:     Kaksi·kielisten kuntain ja seuTakuntain on pidettäv.ä
10780: huolta siitä, että: ·kUIIDimankinkie1iset asiall[iset tämän lain
10781: mukaisesti saava:t toimitus·kirjat omaUa kiele1'lään sekä että
10782: tiedonannot ja JUiltkiTJanot toimi·tetaan myöskin väihemmistön
10783: 'kielellä.
10784:                          •
10785:                               Laki
10786:      valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta.
10787: 
10788:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti sääidetään täten:
10789:                                1 ·§.
10790:      Pruäs-emistä varten opettada!ksi valti·on zyptpilaitokseen vaa-
10791: -ditaan, että se, joka semmoiseen toimeen ilmoittautuu, on
10792: yliopisrllossal suoritetulla tutkinnollal tahi normaaJihrs-eon
10793: opettajakunnan edes,sä suoritetuma ·:IDolmiUa osoittanut osaa-
10794: vans.aJ eteväHä! tavalb käyttää: sen koulun opetuskieltä, jdhon·
10795: hän opettaJaksi ·pyrkii.
10796:                     III, 12. -   Setälä, E. N.                    303
10797: 
10798:                                 2 §.
10799:     Pääsemis·tä varlen muihin valtion virkoihin vaaditaan,
10800: että se, joka virlkaan iLmoittautuu, on osoittanut, että häneUä
10801: on täy.dellilinen taito vi11ka-aLueen asujanten eoomlmiswn !kie-
10802: lessä. Sen lisä!ksi on vaadittava: viran h!l!kijalta, gos1 virka-
10803: alue on yksi'kielrinen, maaru toisen ·kielen ymmärtämistä,
10804: mutta jos se on kaksri1kieli~~m ta.hi .i.os virka on 1ainapillinen,
10805: maan toisen ·ki€llen suutlista ja kirjalHsta t!l!itoa.
10806: 
10807:                                 ~ §.
10808:      Näyte täydrellisestä suomoen tai ruotsin 'kielen taidosrta
10809: pääsemistä varten ~rkaan, johon vaa1ditaan yliopistossa suo-
10810: ritettua tutkiniloa, on taJpaJhtuva tutkintokomissiouin edessä,
10811: jon:ka valtioneuvosto määrää. :Todistus suomen tai Tuotsin
10812: 1kiel~n ymmämmisestäJ tai,kka: suullisesta ja: kirjallisesta tai-
10813: d·osta -on! y1iopiston tai täyidellsen lysoon suomen tai ruotsin
10814: lkie1en opte1Jtajan annettava.
10815:      Näytettä täydelli&esrtäJ suomen tai1 ruotsin ·kielen taidosta
10816: ei vaadita siltä., joika on saanut lmulus:Lvistyksensä sekä) yli-
10817: opis.tossa suorittanut kywsyysnäytteen asianom!l!isella: kie-
10818: lellä.
10819:                                 4J t§.
10820:      Valtioneuvooton asiana; on määrätä, onko johonkin vir-
10821: kaan lpääselmistä varten vaaditta.va. j!ll kuinlka suurta taitoa
10822:  j-ossa'kin muussa .ki1elessä ikuin suomessa j!ll ruotsissa, sekä
10823: millä tavoin tämä taito on osoitettava~
10824: 
10825:                              5 §.
10826:     Tark:emp·ia säännö•ksiä ti1män •lain s.ov·eltamisesta antaa
10827: valiJioneuvoS'tlo.
10828: 
10829: 
10830:     Helsingissä:, 1'4 :päivänä ib'uhtilk'uuta 19119'.
10831: 
10832:                                                   E. N. Setälä.
10833: 304
10834: 
10835: 111, 1s, -   Edusk. esit. N:o 17.
10836: 
10837: 
10838: 
10839: 
10840:              Hultin, Tekla, y. m.: Ehdotus a) laiksi naisen
10841:                 kelpoisuudesta tuomariksi; b) laiksi Oikeu-
10842:                 denkäymiskaaren 1 luvun 6 § :n ja 15 luvun
10843:                3 §:n muttttamisesta.
10844: 
10845:               Suomen Ed u·s kunnalle.
10846:     Vuoden 1917 toisilla valtiopäivillä annettiin muiden
10847: muassa Hallituksen esitys laiksi naisen kelpoisuudesta
10848: tuomariksi sekä laiksi Oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 6
10849: §:n ja 15 luvun 3 §:n muuttamisesta ja lähetti Eduskunta
10850: sen valmistelevaa käsittelyä varten lakivaliokuntaan. Esi-
10851: tyksen perusteluissa lausuttiin:
10852:     Suomen oikeuden mukaan on perustuslain voimalla
10853: yleisenä sääntönä, että valtion virkoihin on nimitettävä
10854: miehiä. Tästä säännöstä on kumminkin tehty sikäli poik-
10855: keuksia, että naista on pidetty hakukelpoisena joihinkin,
10856: yleensä alempiin virkoihin, ja eräisiin toisiin, tärkeämpiin
10857: virkoihin, on naisia nimitetty erivapauden nojalla. Kun
10858: erivapautta ei ole myönnetty tuomaritoimiin nähden, on
10859: tästä ollut seurauksena, että nainen on ollut poissuljettu
10860: tuomarinviroista.
10861:     Laissa olevia esteitä, jotka rajoittavat naisen kelpoi-
10862: suutta tuomarintoimiin ainoastaan hänen sukupuolensa
10863:  vuoksi, on kumminkin pidettävä kohtuuttomina, sillä nä-
10864: teviä syitä, minkä vuoksi nainen, vaikkakin hän muuten
10865: täyttää yleiset kelpoisuusehdot, yksinomaan mainitusta
10866: syystä suljettaisiin pois näistä toimista, ei voida esittää.
10867: Kun naisen asema oikeudellisessa suhteessa viime aikoina
10868: on suuresti edistynyt, hän kun m. m. yhtä hyvin kuin mies-
10869: kin on vaalikelpoinen edustajaksi valtiopäiville ja siten
10870:                III, 13. -   Hultin, Tekla, y. m.           305
10871: 
10872: 
10873: saattaa olla osallisena lainsäädännössä, on katsottava luon-
10874: nolliseksi, että hänelle myönnetään samanlainen oikeus
10875: lainkäyttöönkin nähden. Mitä varsinkin naisen pätevyy-
10876: teen kihlakunnan lautakunnassa tulee, niin on tunnustet-
10877: tava että nainen, sukupuolensa elämän- ja katsantotapojen
10878: tuntijana, saattaa täydentää kihlakunnanoikeudessa tar-
10879: vittavia tietoja.
10880:       Kun myöskin Eduskunta 1917 vuod-en ensimäisillä val-
10881: tiopäivillä, hyväksyessään ehdotuksen laiksi Korkeim-
10882: masta Oikeudesta, muutti hallituksen lakiehdotuksen 2
10883:  §:ssä käytetyn sanontatavan ,oikeamielisiä ja lainoppi·
10884:  neita miehiä" sanamuodoksi ,oikeamielisiä ja lainoppi-
10885:  neita kansalaisia", mikä seikka kumminkaan sinänsä ei
10886:  olisi tuottanut naiselle pätevyyttä jäseneksi mainittuun
10887:  tuomioistuimeen, osoittaa tämä, että Eduskunta ei ole suo-
10888:  ranaisesti tahtonut panna esteitä naiselle tulla nimitetyksi
10889:  Suomen y limmänkin tuomioistuimen jäseneksi.
10890:       Mainittakoon, että Norjassa myönnettiin 9 päivänä hel-
10891:  mikuuta 1912 annetulla lailla naiselle kelpoisuus tuoma-
10892:  rinvirkoihin ja tämä oikeus on tunnustettu Norjan uudessa
10893:  tuomioistuinlaissa 13 päivältä elokuuta 1915.
10894:       Hallituksen valmistama lakiehdotus naisen kelpoisuu-
10895:  desta tuomariksi edellyttää, jos se tulee hyväksytyksi, eri-
10896:  näisiä muutoksia Oikeudenkäymiskaareen. Nämä muu-
10897:   tokset eivät asiallisessa suhteessa sisällä yleensä mitään
10898:  eroavaisuuksia voimassa olevista oikeusperiaatteista. Oi-
10899:   keudenkäymiskaaren 1 luvun 6 §:ään ehdotetaan se lisäys,
10900:   että aviopuolisot eivät saisi yhtaikaa istua samassa oikeu-
10901:   dessa, jossa ei ole useampia kuin seitsemän jäsentä, koska
10902:   samat syyt, jotka estävät kahden mainitussa lainkohdassa
10903:   lähemmin määritellyssä sukulaisuus- tai lankoussuhteessa
10904:   olevan henkilön samalla aikaa olemasta jäsenenä tuollai-
10905:   sessa oikeudessa, puhuvat ehdotetun määräyksenkin puo-
10906:   lesta. Niinikään on Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 3
10907:   § :ään ehdotettu lisättäväksi mi:iäräys, ettei henkilö, jonka
10908:   aviopuoliso tai kihlattu istuu oikeudessa jäsenenä, saisi
10909:   siinä esiintyä valtuutettuna.
10910:                                                          20
10911: 306       III, 13. -   Naisen kelpoisuus tuomariksi.
10912: 
10913:     Lakivaliokunta ei 1917 vuoden toisilla valtiopäivillä
10914: ehtinyt antaa asiasta mietintöä, joten asiata ei voitu Edus-
10915: kunnassa loppuun käsitellä yhtä vähän kuin sitä ehdittiin
10916: käsitellä seuraavillakaan 1918 vuoden valtiopäivillä, joi-
10917: den käsiteltäväksi asia lokakuun 22 p:nä 1918 annettua
10918: lakia noudattamalla siirtyi. Kun samaHaista siirtymistä
10919: kuitenkaan ei voi tapahtua näillä valtiopäivillä, koska
10920: uudet edustajanvaalit on vä!lillä toimitettu, eikä nykyinen
10921: Hallitus ole antanut nyt koossa olevalle Eduskunnalle
10922: uutta esitystä asiasta, rohkenemme edustajan aloteoikeut-
10923: ta käyttämällä ehdottaa, että Eduskunta päättäisi hyväk-
10924: syä edellä mainitut Hallituksen valmistamat lakiehdotuli-
10925: set, jotka tässä kunnioittaen esitämme.
10926: 
10927:                            Laki
10928:              naisen kelpoisuudesta tuomariksi.
10929:     Samalla kuin muutetaan 21 päivänä elokuuta 1772 an-
10930: netun Hallitusmuodon 8 ja 10 §, 21 päivänä helmikuuta ja
10931: 3 päivänä huhtikuuta 1789 annetun Yhdistys- ja Vakuus-
10932: kirjan 1 ja 2 kohta, porvaristolle ja kaupungeille 23 päi-
10933: vänä helmikuuta 1789 annetun Vakuutuksen 3 §, sellai-
10934: sena kuin tämä lainkohta kuuluu muutettuna asetuksessa
10935: 8 päivältä joulukuuta 1873, 25 päivänä tammikuuta 1886
10936: kihlakunnan-lautakunnasta annetun asetuksen 1 ja 2 §
10937: sekä tämän lain kanssa ristiriidassa olevat muut yleisen
10938: lain tai erinäisten asetusten määräykset, säädetään täten
10939: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty
10940: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetussa Valtiopäiväjärjes-
10941: tyksessä määrätyllä tavalla, seuraavaa:
10942:                           1 §.
10943:    Nainen olkoon yhtä oikeutettu kuin mies pääsemään oi-
10944: keuslaitoksen virkoihin ja kihlakunnanlautakunnan jäse-
10945: neksi.
10946:                            2 §.
10947:    Mitä miehestä on tuomarinvirkaan nähden säädetty,
10948: olkoon voimassa naisestakin.
10949:               111, 13. -   Hultin, Tekla, y. m.           307
10950: 
10951: 
10952:                            Laki
10953:     Oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 6 §:n ja 15 luvun
10954:                 3 §:n muuttamisesta.
10955:     Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään
10956: täten, että Oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 6 §ja 15 luvun
10957: 3 § muutetaan näin kuuluviksi:
10958:                            I LUKU.
10959:                              6 §.
10960:    Aviopuolisot, vanhemmat ja lapsi, kaksi veljestä tai si-
10961: sarusta tahi kaksi henkilöä, jotka ovat yhtä läheisessä lan-
10962: koudessa kuin ed,elliset ovat toisiinsa sukua, älkööt istuko
10963: samassa oikeudessa, jos siinä ei ole useampaa kuin seitse-
10964: män. Älköönkä niitä, jotka keskenänsä ovat nyt sanotussa
10965: sukulaisuudessa tai lankoudessa, koskaan istuko useampaa
10966: kuin kaksi samassa oikeudessa.
10967:                          15 LUKU.
10968:                             3 §.
10969:     Älköön kukaan olko valtuutettuna siinä asiassa, jossa
10970: hänellä on ollut tekemistä muussa oikeudessa, joko tuoma-
10971: rina tahi oikeuden käskyläisenä, tahi viran puolesta maa-
10972: herran tai maistraatin luona; älköönkä se, joka ennen on
10973: samassa asiassa ollut vastapuolen valtuutettuna; eikä se,
10974: jonka aviopuoliso tai kihlattu tahi isä taikka äiti tai lapsi,
10975: veli tahi sisar taikka henkilö, johon hän on yhtä läheisessä
10976: lankoudessa kuin edelliset ovat toisiinsa sukua, on oikeu-
10977: dessa tuomarina. Älköön kukaan ylioikeuden jäsen an-
10978: tautuko valtuutetuksi siinä tahi sen alle kuuluvassa ali-
10979: oikeudessa, jollei niin ole, että hän puhuu sukulaisensa
10980: puolesta, kuitenkaan ei kaukaisemman kuin serkun, taik-
10981: ka holhuunalaisensa puolesta.
10982: 
10983:     Helsingissä, 15 päivänä huhtikuuta 1919.
10984:         Tekla Hultin.                 Ilmi Hallsten.
10985:         Annie Furuhjelm.              Hedvig Gebhard.
10986:         Hertta Pykälä.                Mandi Hannula.
10987: 308
10988: 
10989: 111, 14. -   Anom. ehd. N :o 50.
10990: 
10991: 
10992: 
10993: 
10994:              Hupli, Väinö ja Itkonen, Rieti: Yleisen ar-mah-
10995:                duksen julkaisemisesta.
10996: 
10997:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
10998:      Yksi tämän Eduskunnan kaikkein tärkeimmistä tehtä-
10999:  vistä epäilemättä on kansalaissodan synnyttämien haavojen
11000:  mahdollisimman tehoisa ja pikainen parantaminen.
11001:      Kaikkein ensimäiseksi tässä suhteessa on asetettava nii-
11002:  den valtiollisista syistä tuomittujen ja vangittujen vapaut-
11003: taminen, jotka vielä tuhatlukuisina viruTat kuritushuo-
11004:  neissa, vankiloissa ja vankikasarmeissa.
11005:      Yhteiskunnan yleisen edun kannalta ei mitään estettä
11006: tällaiseen poliittisten vankien vapauttamiseen olekaan ole-
11007: massa; päinvastoin on se juuri siltä kannalta välttämättö-
11008: män tarpeen vaatima. Jopa sen hallitussuunnankin, joka
11009: kansalaissodan kautta sai vallan käsiinsä, ryhtyen tunne-
11010: tulla hirvittävällä tavalla rääkkäämään ja tuhoamaan val-
11011: tiollisia vastustajiaan joukkoteloitusten, vankileirien ja kuu-
11012: lumattomien tuomioiden avulla, on ollut pakko hieman
11013: muuttaa menettelytapaa ja päästää vielä hengissä olevia
11014: vankeja osittain vapauteen. Täten onkin jo annetuilla ar-
11015: mahdusjulistuksilla osaksi tehty mitättömiksi niitä valtiol-
11016: lisia tuomioita, joita kansalaissodan johdosta tai sen var-
11017: jolla on työväenluokan jäseniin kohdistettu.
11018:     Mutta tälhän astiset armahdukset ovat olleet aivan riit-
11019: tämättömät. Siitä syystä on Eduskunnan nyt anottava sel-
11020: laista yleistä armahdusta, joka koskisi kaikkia pelkästään
11021: valtiollisista syistä tuomittuja.
11022:     Samalla on otettava uudelleen tarkastettavaksi niidenkin
11023: vankien tuomiot, jotka ovat tuomitut yksityisluontoisista
11024:           111, 14. -   Hupli, VäinÖ ja Itkonen, Rieti.       309
11025: 
11026: rikoksista, s. o. murhasta ja murhapoltosta, eivätkä niin ollen
11027: pääse osallisiksi valtiollisesta arma:hdu'ksesta. Valtiorikos-
11028: oikeuksien tuomiot muodostuivat tunnetusti niin summittai-
11029: siksi ja säännöllisten oikeusperiaatteiden vastaisiksi, että
11030: ne välttämättä kaipaavat tällaisen tarkistuksen. Murhasta
11031: tai murhapoltosta on voinut tulla tuomituksi sellaisiakin,
11032: joiden rikkomus on ollut pelkästään valtiollista laatua ja
11033: jotka siis ovat oikeutetut pääsemään osallisiksi armahduk-
11034: sesta.
11035:     Kyseessä olevaan poliittisten vankien vapauttamiseen
11036: kuuluu erottamattomasti heiltä riistetyn kansalaisluotta-
11037: muksen jälleen palauttaminen. Tätä ennen julkaistuissa ar-
11038: mahduksissa on kansalaisluottamus jätetty palauttamatta.
11039: Uuden armahduksen täytyy niin oHen palauttaa kansalais-
11040: luottamus kaikille sekä tästä että edellisistä armahduksista
11041: osallisiksi joutuville.
11042:     Tässä esitetyillä perusteilla pyydämme Edusikuntaa yh-
11043: tymään anomukseen,
11044:                 että viime vuonna tapahtuneen kansalaisso-
11045:             dan aikana samoinkuin sitä ennen tapahtuneista
11046:             valtiollista laatua olevista teoista tuomituille tai
11047:             syytteessä oleville, jotka eivät ole tehneet it-
11048:             seään syypäiksi murhaan tai murhapolttoon, kii-
11049:             reellisesti julkaistaisiin yleinen armahdus, johon
11050:             myös sisältyisi, ettei ketään sellaisista rikoksista
11051:             enää syytteeseen pantaisi;
11052:                 että kansalaissodan yhteydessä tapahtu,neesta
11053:             murhasta tai murhapoltosta tuomittujen asiat
11054:             heti otettaisiin uudelleen tarkastettaviksi; ja
11055:                 että kaikille sekä tätä ennen armahdetuille,
11056:             että nyt armahdettaville, joilta on riistetty kan-
11057:             salaisluottamus, tämä viipymättä palautettaisiin.
11058:    Helsingissä huhtiku~n 19 päivänä 1919.
11059: 
11060:    Väinö Hnpli.                             Rieti Itkonen.
11061: VALTIOPÄIVÄT
11062:             1919
11063: 
11064: 
11065:       LIITTEET
11066:                IIY:
11067: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
11068: EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUS-
11069:          EHDOTUKSET
11070: 
11071: 
11072: 
11073: 
11074:           HELSINKI 1919
11075:      VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
11076:                      A.
11077: 
11078: Lääkintölaitosta, sairas- ja mielisairashoitoa
11079:        koskevia anomusehdotuksia.
11080:                                                          315
11081: 
11082: IV, 1. -   Pet. försl. N:o 53.
11083: 
11084: 
11085: 
11086: 
11087:             Colliander, Rafael, m. fl.: Angående åtgänl!er
11088:                 för utveckling av landets sjukväsende.
11089: 
11090:              T i 11 F i n 1 a n d s La n t d a g.
11091:     För envar, som när.mare fö1jt med utvecklingen av vårt
11092: sjukhusväsende under d'e senaste årtionden, har det varit
11093: klart att denna icke hållit jämna steg med ökningen av lan-
11094: dets fo1kmängd och utvecklingen på flere andra områden.
11095: I slutet av senaste årtionde byggdes visS'erligen efter en
11096: längre tid av stillestånd nya sjukhus i Viborg, Tammerfors,
11097: Kuopio och Kajana, men andra orter ha fått nöja sig med
11098: större eller mindre remonter, som möjligen förbättrat miss-
11099: förhållandena, men 1ångt ifrån avhjälpt dem. Följden därav
11100: har även varit att trängseln på flera sjukhus år från år har
11101: b1ivit allt svårare och på en del är den redan nu för de in-
11102: trädessökande sjuka rent olidlig. Detta framgår även med
11103: all önskvärd tydlighet från Medicinalstyre1S'ens statistiska
11104: redogöre1ser.
11105:     Här må för be1ysande av det ovan sagda medde1as några
11106: siffror från Medicinalstatistiken år 1914. Under senare år
11107: ha vid flere sjukihus rått undantagsförhållanden, varför
11108: missförhållandena ej så tydligt framstå från statistiken
11109: dessa år.
11110:     Ar 1914 vårdades på 1änssjukhuset i Åbo på 80 platser
11111: 1,380 patienter och voro då intagna under året i medeltal
11112: per dag 90.6 patienter. I Vasa på 40 platser 860 patienter,
11113: medelbe1äggning per dag 51.7. I Uleåborg på 50 platser
11114: 875 patienter, medelbeläggningen 53.s. Tammerfors hade
11115: på det nya sjukhuset 90 platser, vårdade 1,065 patienter
11116: 316       IV, 1. -   Sairaalalaitoksen kehittäminen.
11117: 
11118: och hade en med·elbeläggning av 90.o1. Sordavala 50 platser,
11119: medelbeläggningen 50.4. Nyslott 20 platser, medelbelägg-
11120: ning 27.3. Jyväskylä 25 •platser, medelbeläggning 33.s.
11121: Kajana 26 platser, medelbeläggning 3J.a o. s. v. Härav ses
11122: utan vidare huru tili ytterlighet ansträngda alla åtminstone
11123: här nämnda sjukhus äro. Då från statistiken vidare framgår
11124: att medeltalet av sjukvårdsdagar för de utskrivna varierar,
11125: på några få undantag när, från 20 till 27 dagar. vilket kan
11126: anses vara normalt, framgår därav även att resp. sjukhus-
11127: läkare gjort allt vad i deras förmåga stått för att få om-
11128: sättningen så stor som möjligt. De sjuka känna även tili
11129: förhållandet alltför väl, ty de flesta få vanligtvis begiva. sig
11130: direkte från sängen på hemresa. Om vistelse på sjukhuset
11131: und·er konvalecenstiden kan det ej ens bli tal.
11132:      Följden av denna trängsel för de inträdessökande är den,
11133: att ett stort antal sjuka icke kan vinna inträde omedelbart
11134: utan vänta i dagar ja på en del orter någon vecka. Vilka
11135: svårigheter och lidanden därigenom beredas fattiga sjuka,
11136: som komma långväga ifrån och äro obekanta på orten och
11137: ofta äro utan medel för sitt uppehälle, kan lätt inses. Från
11138: Medicinalstatistiken framgår ioke huru många som blivit
11139:  avvisade av brist på plats, men från några sjukhus kan upp-
11140: gift lämnas. Ar 1914 var antalet av dem i Åbo 896, Vasa
11141:  220, Uleåborg 73, Tammerfors 349, Sordavaln 214, Nyslott
11142:  157, Kajana 165. I sanningens intresse måste dock sägas
11143:  att en del av dessa dock sluppit in efter en väntan i dagar
11144:  och veckor, men en stor del har funnit väntan bli för lång
11145:  och icke fullföljt sin ansökan om inträde.
11146:       Tages nu vidare i betraktande att verks11mheten vid våra
11147:  sjukhus utvecklats nästan uteslutande i riktning av kirurgi,
11148:  d. v. s. att praktiskt sett invärtesmedicinen nästan helt och
11149:  hållet blivit undanträngd, så blir missförhållandet med
11150:  trängseln så mycket mera skriande.
11151:       En anhållan om tillbyggnader har veterligen gjorts från
11152:  flere sjukhus ren för många år sen och därefter vid olika
11153:  tilifällen upprepats. Åven är det känt att :M:edicina.lstyrel-
11154:  sen hoo; Senaten upprepade gånger gjort hemställan om tili-
11155:              IV, 1. -   Colliander, Rafael, y. m.         317
11156: 
11157: byggnader, men utan resultat, emedan medel därtill icke
11158: funnits disponibla.
11159:     På detta sätt kan det dock knappast längre få fortgå.
11160: Åven om vårt sjukhusväsende tidigare skulle ha befunnit
11161: sig i mönstergillt skick och motsvarat rimliga anspråk, skulle
11162: ju en utvidgning av sjukhusen allt efter ökningen av folk-
11163: mängden varit nödvändig med korta intervaller. Men då
11164: detta aldrig varit fallet, då sjukplatsernas antal hos oss i
11165: förhållande tili folkmängden varit otroligt litet i jämförelse
11166: med förhållandet t. ex. i Sverige, så kommer en längre
11167: driven underlåtenhet att sörja för utvidgningen av de civila
11168: sjukhusen i landet att resultera i, att kostnaderna därför
11169: snart ej mera kan räknas i millioner utan i tiotal millioner.
11170: Det synes som om det vore klokt att nu på allvar vidtaga
11171: med utvidgandet av våra sjukhus.
11172:      För att ytterligare påvisa behoven, närslutes här som
11173: bilaga en förteckning över nybyggnader på medicinalverkets
11174: område föreslagna av Överstyrelsen för allmänna byggna-
11175:  derna att upptagas i landets årsstat. Ar 1919 finnes upp-
11176:  tagna nybyggnader för Fmk 3,815,000, varav i årsstaten
11177:  beviljats c:a 80,000, samt år 1920 Fmk 8,095,000. Obser-
11178:  veras bör att en del av dessa nybyggnader end·ast äro före-
11179:  slagna att påbörjas, samt att deras fullbordande under de
11180:  närmast följande åren fortfarande erfordrar stora summor.
11181:  Å venså må observeras att flere av de i förteckningen nämnda
11182:  nybyggnaderna år efter år stått på dagordningen i åtmin-
11183:  stone 10 års tid, utan att av brist på medel komma närmare
11184:  sin lösning.        "'
11185:      Huru stora summor därtill behövas är väl vanskligt att
11186:  i synnerhet med nuvarande priser avgöra, men mycket kunde
11187:  väl åstadkommas om t. ex. för om- och nybyggnader på
11188:  sjukhusområdet, utom de nya universitetsklinikerna, tili en
11189:   början ansloges 3 millioner mark årligen under 5 års tid.
11190:      Med hänvisning tili ovanstående våga underteeknade
11191:   vördsamt föreslå,
11192:                  att Lantdagen ville hos Regeringen anhålla
11193:               om vidtagande av åtgärder för en skyndsam och
11194: 318           IV, 1. -    Sairaalalaitoksen kehittäminen.
11195: 
11196:                 tidsenlig utveckling av landets sjukhusväsende;
11197:                 samt
11198:                     att för detta ändamål redan i budgeten för
11199:                  år 1920 måtte upptagas ett anslag om minst 3
11200:                  millioner mark.
11201: 
11202:                          FÖRTECKNING
11203: över nybyggnader å Medicinalverkets område föreslagna av
11204: Överstyrelsen för allmänna byggnaderna · att upptagas i
11205:                      landets årsstat.
11206: 
11207:                                                           1919       1920
11208: 
11209: 
11210: 
11211: 
11212:       Universitetsklinikerna i Mejlans . . . . . . 1,500,000 2,000,000
11213:       Kirurgiska sjukhus,et i Helsingfors; ny
11214:         operationssal ..................... .                         160,000
11215:       Sjählö asyl ;. ny vattenledning ....... .                        80,000
11216:       Länesjukhuset i Åbo; ny sjukpav. . .. .                         500,000
11217:       Nytt länesjukhus i Vasa stad ....... .                          500,000
11218:       Lungsotssanatorium i Kuortane ..... .               1,000,000 1,500,000
11219:       Mustasaari länesjukhus; ombyggnad av
11220:         ekonomiebyggnaden . . . . . . . . . . . . . . . J    70,000
11221:       Mustasaari upptagningsanstalt; sköter-
11222:         skerum på vinden ............... .                   40,000
11223:       Fagernäs centralanstalt; verkstad m. m._              125,000 125,000
11224:       Länesjukhuset i S :t Michel ; till- och
11225:         ombyggnad ...................... .                            300,000
11226:       U pptagningsanstalt i S :t Michel ..... .             500,000 500,000
11227:       Pitkäniemi centralanstalt; bostad för
11228:         betjäning m. m ................... .                          300,000
11229:       U pptagningsansta'lten i Viborg; skö-
11230:         terskerum på vinden . . . . . . . . . . . . . .      60,000     -
11231:       Sordavala sjukhus; ny ekonomiebygg-
11232:         nad ............. ·'· ........... ·'·...            400,000 600,000
11233:                                          Transport 1 3,685,0001 6,565,000
11234:                  IV, 1. -                Colliander, Rafael, y. m.                                         319
11235: 
11236: 
11237:                                                                                    1    1919       1920
11238: 
11239:                                                                                          $Nf.       $Nf.
11240: 
11241:                                                                                                               1
11242:                                                             Transport                  3,685,000 6,565,000
11243:     Oentralanstalt för sinnessjuka i Uleå-
11244:       borg ••••••      0   •••   0   •   •   , ••.••   0   ••••••   •'•   •••
11245:                                                                                           -       1,500,000
11246:     Kajana allmänna sjukhus; operatione-
11247:       sal ••••   0   ••••   •.••     0   ••••      0   0   •••••••    0   ••   0
11248:                                                                                           -         30,000
11249:     Sodankylä sjukhus; tillbyggnad                              •   0.    0   ••
11250:                                                                                          60,000      -
11251:     Inari
11252:                   "          "
11253:                                                                 ••••      0   ••
11254:                                                                                          20,000      -
11255:     Muonio
11256:                    "         "
11257:                                                                 ......                   30,000      -
11258: 1
11259:     Rovaniemi
11260:                        "                           "
11261:                                                                 ••    0   •••
11262:                                                                                          20,000      -
11263:                                                                Summa                   8,815,000 8,095,000
11264: 
11265:       I årsstaten heviljats c :a 80,000:-
11266: 
11267: 
11268: 
11269:     Helsingfors, den 14 april 1919.
11270: 
11271:          Rafael Colliander.                                         Georg von Wendt.
11272:          Arthur af Forselles.                                       S. Wilb. Roos.
11273: 320
11274: 
11275: IV, 1.    Anom. ehd. N :o 53.
11276:                                                    Suomennos.
11277: 
11278: 
11279: 
11280: 
11281:             Colliander, Rafael, y. m.: Toimenpiteistä maan
11282:                sairaalalaitoksen kehittämiseksi.
11283: 
11284:              S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
11285:     Jokaiselle, joka on lähemmin seurannut sairaalalaitok-
11286: semme kehitystä viime vuosikymmenien kuluessa, on ollut
11287: selvää, ettei se ole kulkenut yhtä rintaa maan väkiluvun ja
11288: monilla muilla aloilla tapahtuneen kehityksen kanssa. Viime
11289: vuosikymmenen lopulla rakennettiin tosin pitkähkön pysäys-
11290: ajan jälkeen uusia sairaaloita Viipuriin, Tampereelle, Kuo-
11291: pioon ja Kajaaniin, mutta muut paikkakunnat ovat saaneet
11292: tyytyä suurempiin tai pienempiin korjauksiin, jotka mah-
11293: dollisesti ovat parantaneet epäkohtia, mutta ,eivät läheskään
11294: paistaneet niitä. Seurauksena siitä on ollut, että tungos on
11295: useissa sairaaloissa käynyt vuosi vuodelta kovemma:ksi ja
11296: toisissa se jo nyt on pyrkijöille suorastaan sietämätön. Tämä
11297: käykin kaikella toivattavalla selvyydellä ilmi lääkintöhalli-
11298: tuksen tilastollisista selonteoista.
11299:     Tässä esitettäköön ylläsanotun valaisemiseksi muutamia
11300: numeroita 1914 vuoden lääkintötilastosta. Viime vuosina on
11301: monissa sairaaloissa vallinnut poikkeusolot, jonka vuoksi
11302: epäkohdat ,eivät näitä vuosia valaisevassa tilastossa esiinny
11303: yhtä selvinä.
11304:     Vuonna 1914 hoidettiin Turun lääninsairaalan 80 sairas-
11305: sijalla 1380 potilasta ja silloin oli sairaalassa vuoden ku-
11306: luessa keskiluvuin 90.6 potilasta päivää kohti. Vaasassa 40
11307: sijalla 860 potilasta, keskimäärä 51.7 päivää kohti, Oulussa
11308: 50 sijalla 875 potilasta, keskimäärin 53.s. Tampereella
11309: oli uudessa sairaalassa 90 sijaa, hoidettiin 1065 potilasta ja
11310:               IV, 1. -   Colliander, Rafael, y. m.        321
11311: 
11312: keskimäärä oli 90.ol. Sortavalassa 50 sijaa, keskimäärä 50.4.
11313: Savonlinnassa 20 sijaa, keskimäärä 27 .3. Jyväskylässä 25
11314: sijaa, keskimäärä 33.s. Kajaanissa 26 sijaa, keskimäärä
11315: 34.3 j. n. e. Näkyy siis ilman muuta, miten ylen rasitetut
11316: kaikki ainakin tässä mainitut sairaalat ovat. Kun tilastosta
11317: edelleen käy ilmi, että sairaalasta päästettyjen sairashoito-
11318: päivät vaihtelevat, harvoin poikkeuksin, 20 päivästä 27 päi-
11319: vään, mitä saattaa pitää normaalisena, käy siitä esiin myös,
11320: että asianomaiset sairaalalääkärit ovat tehneet kaikki, mitä
11321: ovat voineet, saadakseen vaihdon niin suureksi kuin suinkin.
11322: Sairaat tuntevatkin asianlaidan aivan hyvin, sillä useimmat
11323: saavat tavallisesti lähteä suoraan sängystä kotimatkalle.
11324: Sairaalassaoleskelusta toipumisaikana ei voi olla puhet-
11325: takaan.
11326:     Seurauksena tästä pyrkijäin tungoksesta on se, että suuri
11327: joukko sairaita ei voi päästä sairaalaan heti, vaan heidän on
11328: pakko odottaa päiväkaudet, jopa joillakuilla paikkakunnilla
11329: kokonaisia viikkojakin. Mitä vaikeuksia ja kärsimyksiä
11330: senkautta tuotetaan köyhille sairaille, jotka tulevat pitkien
11331: matkojen takaa, ovat tuntemattomia paikkakunnalla ja usein
11332: vailla varoja tullakseen toimeen, voidaan helposti havaita.
11333: Lääkintötilastosta ei käy selville, kuinka monta on käänny-
11334: tetty paikan puutteessa takaisin, mutta joistakuista sairaa-
11335: loista voidaan tietoja antaa. Vuonna 1914 oli niiden luku
11336: Turussa 896, Vaasassa 220, Oulussa 73, Tampereella 349,
11337: Sortavalassa 214, Savonlinnassa 157, Kajaanissa 165.
11338: Totuuden tähden on kuitenkin sanottava, että osa näistä on
11339: yhtä kaikki pääissyt sairaalaan odotettuaan päivä- ja viikko-
11340: kausia, mutta suuresta osasta on odotus käynyt liian pit-
11341: käksi ja he ovat jättäneet pääsyhakemuksensa sikseen.
11342:     Jos nyt vielä otetaan huomioon, että toiminta sairaalois-
11343: samme on kehittynyt melkein yksinomaan kirurgiaan päin
11344: s. o. että käytännöllisesti katsoen sisätautioppi on joutunut
11345: miltei tykkänään syrjään, niin käyvät tungoksen tuottamat
11346: haitat sitä räikeämmiksi.
11347:     Lisärakennusanomuksia on tiettävästi tehty monen sai-
11348: raalan taholta jo vuosia sitten ja ne on senjälkeen toistettu
11349:                                                          21
11350: 322       IV, 1. -   Sairaalalaitoksen kehittäminen.
11351: 
11352: eri tilaisuuksissa. Tunnettua on myös, että lääkintöhallitus
11353: on moneen eri kertaan anonut ryhdyttäväJksi lisärakennuksia
11354: teettämään, mutta tuloksetta, koska tarvittavia varoja ei ole
11355: ollut käytettävissä.
11356:     Tällä tavoin voi asiaintila tuskin enää kuitenkaan jat-
11357: kua. Joskin sairaalalaitoksemme olisi aikaisemmin ·ollut mal-
11358: likelpoisessa kunnossa ja vastannut mahdollisia vaatimuksia,
11359: niin olisihan sairaaloita ollut laajennettava, sitä mukaa kuin
11360: väkiluku on lisääntynyt, lyhyin väliajoin. Mutta kun sitä ei
11361: ole koskaan tehty, kun sairaspaikkojen lukumäärä on meillä
11362: aina ollut väkilukuun verraten uskomattoman pieni esim.
11363: Ruotsin vastaavien olojen rinnalla, niin on yhä pitempään
11364: kestävä laiminlyönti, mitä maan siviilisairaalain laajentami-
11365: seen tulee, tuottava tulokseksi sen, että niistä aiheutuvia kus-
11366: tannuksia ei pian lasketa miljoonissa, vaan kymmenissä mil-
11367: joonissa. Näyttää siltä kuin olisi viisasta ryhtyä nyt toden
11368: teolla lajentamaan sairaaloitamme.
11369:     Edelleen osoittaaksemme puheenaolevan tarpeen välttä-
11370: mättömyyden panemme tämän oheen liitteenä luettelon lää-
11371: kintölaitoksen alaan kuuluvista undisrakennuksista, jotka
11372: yleisten ra•kennusten ylihallitus on ·ehdottanut otettavaksi
11373: maan vuosirahasääntöön. Vuonna 1919 on uudisrakennuk·
11374: siin otettu 3,815,000 markkaa, joista vuosirahasääntöön on
11375: myönnetty noin 80,000 markkaa, ja vuonna 1920 8,095,000
11376: markkaa. Huomata tulee, että osa näistä uudisrakennuksista
11377: on vain ehdotettu aloitettavaksi ja että niiden rakentaminen
11378: valmiiksi asti kysyy lähivuosina edelleen suuria summia.
11379: Niin ikään on huomattava, että useat luettelossa mainituista
11380: uudisrakennuksista ovat joka vuosi olleet päiväjärjestyksessä
11381: ainakin 10 vuoden ajan, mutta eivät varain puutteen takia
11382: ole päässeet sen lähemmä ratkaisuaan.
11383:     Kuinka suuret summat siihen tarvitaan, on vaikea var-
11384: sinkin nykyisten hintain vallitessa sanoa, mutta paljon kai
11385: voitaisiin saada aikaan, jos esim. sairaala-alalla tarvittaviin
11386: muutos- ja uudisrakennuksiin, lukuunottamatta uusia yli-
11387: opiston klinikkoja, aluksi varattaisiin 3 miljoonaa markkaa
11388: käytettäväksi vuosittain 5 vuoden aikana.
11389:                IV, 1. -    Colliander, Rafael, y. m.                     323
11390: 
11391:    Viitaten ylläolevaan uskallamme me allekirjoittaneet
11392: kunnioittavasti ehdottaa,
11393:                  että Eduskunta tahtoisi Hallitukselta anoa
11394:              ryhdyttäväksi toimenpiteisiin maan sairaalalai-
11395:              toksen kiireellistä ja ajanmukaista kehittämistä
11396:              varten; ja
11397:                  että sitä tarkoitusta varten jo 1920 vuoden
11398:              tulo- ja menoarvioon otettaisiin vähintään 3 mil-
11399:              joonan markan suuruinen määräraha.
11400: 
11401: 
11402:                           LUETTELO
11403: Lääkintölaitoksen alaan kuuluvista uudisrakennuksista,
11404:    jotka Yleisten rakennusten ylihallitus on ehdottanut
11405:             otettavaksi maan vuosirahasääntöön.
11406: 
11407:                                                            1919      1920
11408: 
11409: 
11410: 
11411: 
11412:   YlioP'1Siton s.airarulat Mei:lahdes·l'ta ..... .        1,500,000 2,000,000
11413:   Kirurginen sair.aala Helsingiss·ä; uusi
11414:     •1ei]d{:u usa1i ....................... .                   160,000
11415: 
11416:   ~~~~:ltl::::~::~:~a~:s~:::i!.:~rt:s~~~-·
11417:                                                                  80,000
11418:                                                    :: 1         500,000
11419:   Va•rus•an uusi lääminsair,aala .......... .                   500,000
11420:   Kuortanee.n keu·Mmtautiparantola .... . 1,000,000 1,500,000
11421:   M•UJstrusaar-en lääninsair.aala; talousrllken-
11422:     n us J:,akennettava u udesti ......... .             70,000
11423:   Mustasaaren vas•taanottol1aitos•; hoitajat-        1
11424: 
11425: 
11426:     tarien huoneet ullakolla . . . . . . . . . .     ·1  40 000
11427:                                                               '
11428:   Niuvanniemen keskUJs,laitos; työpruja y. m.        1
11429:                                                         125,000 125,000
11430:   Milklkelti[]) ,läJäninsair.aala; lisä- j,a muutos- 1                          1
11431: 
11432: 
11433: 
11434:     rakennus ...................... · · 1                 -     300,0001
11435:   Mitkkelin vrustaanottolaitos . . . . . . . . . . . .  500,000 500,000
11436:                                        --~~~------~----­
11437:                                            Siirto 1 3,235,0001 5,665,000[
11438: 324         IV, 1. -   Sairaalalait~ksen   kehittäminen.
11439: 
11440: 
11441: 
11442:                                                   __ l!H9     l-1_9_2_0_
11443:                                                                            1
11444:                                                      Sily.~      Zl'mf:
11445: 
11446: 
11447:                                         Siirto    3,235,000 5,665,000
11448:   Pitkäniemen keskuslaitos; palvelus•väen
11449:      asunto y. m....................... .                        300,000
11450:   Vii,pur,in va.s,taanottolaitos; hoi•taj.atta-
11451:      rien huone ullakolla ............. .            50,000
11452:    Sortavalan sairaala; uusi talousr,a,kennus       400,000      600,000
11453:    Oulun kesku·s,la•itos mi.elisairaita varten                 1,500,000
11454:   Kajaanin yleinen sair,aa1a; leH{lkuus·ali                       30,000
11455:   ,Sodalllky1än sairaa,la; lisä.rakennus ... .       60,000
11456:   Inarin             ,            ,       ... .      20,000
11457:   Muonion                                            30,000
11458:   Rovaniemen                                         20,0001
11459:                                     Yhteensä      3,815,000 8,095,000
11460: 
11461:        Vuosirahasääntöön myönnetty noin
11462:                    80,000:-
11463: 
11464: 
11465:       Helsingissä, 14 päivänä huhtikuuta 1919.
11466: 
11467: 
11468:        Rafael Colliander.            Georg von Wendt.
11469:        Arthur af Forselles.          S. Wilh. Roos.
11470:                                                            325
11471: 
11472: IV, 2, -   Anom. ebd. N:o 51.
11473: 
11474: 
11475: 
11476: 
11477:             Wirkkunen, Paavo: Kunnltlnlääkäri'YI!vwkojen
11478:               vakinaistuttamisesta.
11479: 
11480:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
11481:     Maamme kunnanlääkärilaitos johtaa alkunsa vuodelta
11482: 1882, jolloin Viitasaaren kunta ensimmäisenä perusti kun-
11483: nanlääkärin viran. Sen jälkeen on kunnanlääkäripiirien
11484: lukumäärä nopeasti lisääntynyt. V. 1892 niitä oli 38 ja
11485: nykyään kunnanlääkäripiirejä on lähes 180. Tämä todis-
11486: taa, että mainittu laitos on saavuttanut maassamme luotta-
11487: musta ja tunnustusta, ja pitemmittä selittelyittä on selvää,
11488: mikä suuri merkitys kunnanlääkärilaitoksella jo tänä lyhye-
11489: näkin aikana on ollut. Nykyään ei enää voida ajatellakaan
11490: tulla toimeen ilman tuota laitosta. Tämä koskee etenkin
11491: yksityistä sairaanhoitoa. Mutta myös yleisessä terveyden-
11492: hoidossa on kunnanlääkärilaitoksella mitä suurin merkitys.
11493: Sillä maaseudun yleinen terveydenhoito vaatii perinpohjais-
11494: ta, nopeata korjaamista ja tähän alaan kuuluvat uudistukset
11495: voidaan toteuttaa ainoastaan kunnanlääkärilaitoksen avulla.
11496: Mutta jotta kunnanlääkltreitä voitaisiin yhä enemmän käyt-
11497: tää yleisen terveydenhoidon palveluksessa, ja jotta maalais-
11498: kuntiin saataisiin mahdollisimman päteviä lääkärivoimia, on
11499: välttämätöntä, että kunnanlääkärien asemaa parannetaan.
11500: Heidän asemansa on näet toistaiseksi aivan järjestelemä-
11501: tön, turvaamaton. He eivät ole vakinaisia viroissaan, min-
11502: käänlavsta v·anhuudeneläkettä tai, kuoleman sattuessa, elä-
11503: kettä jälkeenjääneille ei ole, kysymys virkavapaudesta, mää-
11504: räaikaisista palkankorotuksista, kunnollisesta asunnosta j. n.
11505: e. on aivan järjestämättä.
11506: 326             IV, 2. -   Kunnanlääkärinvirat.
11507: 
11508:    Edellä esitetyn perustuksella kunnioittaen ehdotamme
11509: Eduskunnan anottavaksi,
11510:                  että kunnanlääkärit asetettaisiin virkoihinsa
11511:              vakinaisiksi,·                   •
11512:                  että heille myönnettäisiin oikeus eläkkeen
11513:              saantiin valtion varoista lääkäreille säädettyjen
11514:              perusteiden mukaisesti siten, että 4,000 mk. las-
11515:              kettaisiin täydeksi eläkkeeksi;
11516:                  että heidät saatettaisiin osallisiksi siviilivir-
11517:              kakunnan leski- ja orpokassaan ja 10-vuotisen
11518:              palveluksen jälkeen kunnanlääkärin toimessa
11519:              maksettaisiin valtion varoista 500 mk. mieskoh-
11520:              taista palkkaetujen lisäystä vtwdessa sekä yhtä
11521:              suuri lisä vielä 5 vuoden palveluksesta samanlai-
11522:              sessa virassa;
11523:                  että heille valmistettaisiin tilaisuus ainakin
11524:              yhden kuukauden vuotuiseen virkalom,aan palk-
11525:              kaetujaan menettämättä,· sekä
11526:                  että heille kunnan puolesta luovutettaisiin
11527:              kunnollinen asunto ja viljelystarkoituksiin so-
11528:              piva maapalsta.
11529: 
11530:       Helsinki, huhtikuun 15 p:nä 1919.
11531: 
11532:                                         Paavo Wirkkunen.
11533:                                                              327
11534: 
11535: IV, 3, -   Pet. försl. N :o 54.
11536: 
11537: 
11538: 
11539: 
11540:             Hornborg, Eirik, m. fl.: Ang. iwrättande av
11541:                 ett medicinalrådsämbete . och ombildande av
11542:                 sjuksköterskeutbildningen.
11543: 
11544:               T i 11 F i n l a n d s La n t d a g.
11545:     Envar, sorn egnat upprnärksarnhet åt de hygieniska för-
11546: hållandena i landet, torde ha kornrnit till insikt orn, att den
11547: synnerligen allrnänna okunnigheten orn hälso- och sjukvår-
11548: dens enklaste grunder i hög grad befordrar bl. a. vissa svår-
11549: artade ·sjukdomars utbredning oeh över huvud på ett ödes-
11550: digert sätt påverkar folkhälsan. Läkarvetenskapen ha.r på
11551: sena.re tid begynt fästa allt större vikt vid förebyggande
11552: åtgärder och uppenba.rt är, att ett riktigt bedrivet arbete
11553: i syfte att avlägsna ohälsans orsaker har ojärnförligt rnyc-
11554: ket större rnöjligheter rned avseende på sitt resultat än strä-
11555: vandet a tt bota de redan av sjukdorn angripna.
11556:     Betyd,elsen av ett sådant förebyggande arbete bör visser-
11557: ligen icke överskattas, men ännu m.indre bör arbetet för-
11558: surnrnas. Den sida därav, sorn representeras av idrotten, har
11559: på senare tider blivit rätt allmänt upprnärksamrnad och upp-
11560: skattad, men en annan och ur folkhälsans synpunkt säker-
11561: ligen icke rnindre betydelsefull har tillsvidare förblivit tärn-
11562: ligen obeaktad. Vi åsyfta arbetet för spridandet av insikter
11563: i hälso- oeh sjukvårdslärans grunder. Man torde kunna taga
11564: för givet, att det under insiktsfull ledning och utfört av väl
11565: skolade krafter vore i stånd att inorn en järnförelsevis kort
11566: tidsperiod väsentligt inskränka exernpelvis lungsotens härj-
11567: ningar och över huvud i ansenlig grad öka vårt folks rnot-
11568: ståndskraft rnot sjukdomar.
11569: 328        IV, 3. -   Sairaanhoitajattarien valmistus.
11570: 
11571:     Detta undervisningsarbete, bedrivet dels direkt i form
11572: av kurser, anordnade i folkskolorn:a och andra läroanstalter,
11573: dels indirekt i form av sjukvård i hemmen, synes erbjuda
11574: ett naturligt fält för kvinnlig arbetskraft. En ändamåls-
11575: enligt utbildad och sitt kall hängiven sjuksköterskekår,
11576: spridd över hela landet och i stor utsträckning arbetande i
11577: kommunernas tjänst, kunde här bliva till oberäkneligt gagn.
11578:     Såsom nödiga förberedande åtgärder för möjliggörande
11579: av ett effektivt arbete i antytt syfte, framstår dels inrät-
11580: tandet av ett nytt medicinalrådsämbete, företrädande sjuk-
11581: sköterskekåren och sjukvården, jämte det därmed förenade
11582: undervisningsarbetet, dels omorganisationen av sjukskö-
11583: terskeutbildningen i sådan riktning, att såväl anta1et elever
11584: som deras utbildning bragtes att motsvara de ökade kraven.
11585:     V ad här i korthet anförts har utförliga11e diskuterats i
11586: landets tidningspress, som med intresse omfattat tanken på
11587: sjukvårdens utveckling i antydd riktning, och synes det
11588: därför överflödigt att här ingå på detaljer. Vi inskränka
11589: oss till att på grund av vad vi anfört rörande ett effektivt
11590: och pedagogiskt bedrivet hälso- och sjukvårdsarbetes bety-
11591: delse för folkhälsan vördsamt för Lantdagen föreslå, att
11592: Lantdagen måtte hos Statsrådet a.nhålla:
11593:                   att ett medicinalrådsämbete, företrädande
11594:               sjukvårdens och sjuksköterskekårens intressen,
11595:               måtte inrättas; och
11596:                   att sju'ksköterskeutbildningen måtte ornbil-
11597:               das sålunda, att antalet elever kunde väsentligt
11598:               ökas och sjuksköterskorna erhölle möjlighet att
11599:               med framgång fylla också den pedagogiska tle-
11600:               len av sin uppgift.
11601:       Helsingfors, d.en 15 april 1919.
11602: 
11603:           Eirik Hornborg.                Annie Furuhjelm.
11604:           John Österholm.                Artur Eklund.
11605:                                                            329
11606: 
11607: IV, 3. -   Anom. ehd. N :o 54.
11608:                                                     Suomennos.
11609: 
11610: 
11611: 
11612: 
11613:             Hornborg, Eirik, y. m.: Lääkintöneuvoksenviran
11614:                perustamiseRta ja sairaanhoita,iattarien val--
11615:                mistuksen uudistamisesta.
11616: 
11617:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
11618:     Jokainen, joka on seuramtut maamme terveydellisiä
11619: oloja, lienee tullut havaitsemaan, että erittäin yleisesti val~
11620: litseva tietämättömyys terveyden- ja sairaanhoidon yksin-
11621: kertaisimmista perusteista suuresti edistää m. m. erinäisten
11622: pahalaatuisten tautien leviämistä ja ylipäänsä vaikuttaa
11623: tuhoisasti kansan terveyteen. Lääketiede on viime aikoina
11624: alkanut panna yhä suurempaa painoa ehkäiseviin toimeh-
11625: piteisiin, ja ilmeistä on, että Oikeinsuunnatulla työllä, joka
11626: koettaa poistaa tautisuuden syitä, on verrattomasti suurem-
11627: mat mahdollisuudet saavuttaa tuloksia kuin pyrkimyksellä,
11628: joka tarkoittaa ja taudin tarttuttamain parantamista.
11629:      Tällaisen ehkäisevän työn merkitystä ei ole tosin arvioi-
11630: tava liian suureksi, mutta vielä vähemmän on itse työtä lyö-
11631: tävä laimin. Se tämän työn puoli, jota urheilu edustaa, on
11632: viime aikoina saanut koko yleistä huomiota ja tunnustusta,
11633: mutta eräs toinen ja kansanterveyden kannalta ei varmaan-
11634: kaan vähemmän tähdellinen on toistaiseksi jäänyt jokseen-
11635: kin syrjään. Tarkoitamme työtä tietojen levittämiseksi ter-
11636: veyden- ja sairaanhoito-opin perusteista. Saattanee pitää
11637: varmana, että taitavasti johdettuna ja hyvinkoulutettujen
11638: voimain suorittamana se pystyisi verraten lyhyessä ajassa
11639: olennaisesti rajoittamaan esimerkiksi keuhkotaudin tuhoa ja
11640: ylipäänsä melkoisessa määrin lisäämään kansamme taudin-
11641:  vastustamiskykyä.
11642:      Tämä opetustyö, jota olisi ,tehtävä sekä suoranaisesti,
11643: kansa;kouluissa ja muissa oppilaitoksissa pidettäväin kurs-
11644: 330        IV, 3. -   Sairaanhoitajattarien valmistus.
11645: 
11646: sien muodossa että epäsuorasti, kodeissa annettavan sairaan-
11647: hoidon muodossa., näyttää tarjoavan luontaisen työalan nais-
11648: puoliselle työvoimalle. Tarkoituksenmukaisesti valmistettu
11649: ja toimeensa kiintymyksellä antautunut sairaanhoitajatar-
11650: kunta, ympäri maata hajoitettuna ja laajalti kuntain palve-
11651: luksessa työskennellen, voisi tässä tulla arvaamattomaksi
11652: hyödyksi.
11653:     Tarpeen vaatimiksi valmistaviksi toimenpiteiksi, jotta
11654: tehokas työ mainitussa suhteessa kävisi mahdollis,eksi, on
11655: katsottava sekä uuden, sairaanhoitaja.tarkuntaa ja sairaan-
11656: hoitoa ynnä siihen liittyvää opetustyötä edustavan lääkintö-
11657: neuvoksenviran perustamin~ että sairaanhoitajattarien val-
11658: mistuksen uudistaminen sensuuntaisEiksi, että sekä oppilai-
11659: den lukumäärä että heidän valmistuksensa saatettaisiin enen-
11660: tyneitä vaatimuksia vastaavaksi.
11661:     Mitä tässä on lyhyesti esitetty, on ollut perinpohjaisem-
11662: man keskustelun alaisena maan sanomalehdistössä, joka on
11663: suhtautunut myötämielisesti ajatukseen sairaanhoidon kehit-
11664: tämisestä ylläviitattuun suuntaan, ja tuntuu senvuoksi tar-
11665: peettomalta kajotatässä yksityiskohtiin.
11666:     Sen nojalla, mitä olemme esittäneet tehokkaan ja kasva-
11667: tusopillisesti suorite~tavan terveyden- ja sairaanhoitotyön
11668: merkityksestä kansanterveydelle, rajoitumme kunnioitta-
11669: vasti Eduskunnalle ehdottamaan, että Eduskunta anoisi
11670: V altioneuvostolta,
11671:                  että sairaanhoidon ,ja sairaanhoita,jatarkun-
11672:              nan etuja edustava lääkintöneuvoksenvit·ka
11673:              perustettaisiin; ja
11674:                  että sairaanhoita,jattarien valmistus uudistet-
11675:              taisiin sillä tavoin, että oppilasten lukua voitai-
11676:              siin oleellisesti lisätä ja sairaanhoitajattaret
11677:              saisivat mahdollisuuden täyttää menestykselli-
11678:              sesti tehtävänsä kasvatusopillisenkin puolen.
11679:       Helsingissä, 15 p:nä huhtikuuta 1919.
11680: 
11681:           Eirik Hornborg.    1      Annie Furuhjelm.
11682:           John Österholm.           Artur Eklund.
11683:                                                                   331
11684: 
11685: IV, 4. -   Pet. försl. N :o 52.
11686: 
11687: 
11688: 
11689: 
11690:              Åkerblom, K. W.: .A.ngående lönebidrag åt
11691:                 ambu~€Mande     sjuk;sköOersk'ar   ~    T.timdskommu-
11692:                 nerna.
11693: 
11694: 
11695:               T i ll   F i n l a n d s L a n t d a g.
11696:     Den aHmänna sjuklighet, som särs:kilt de sena,re tiderna
11697:  va,rit 11ådande i vårt land, har på land·slbygd€n uppenibarat
11698: en star brist nämligen bris,ten IPå ·orruentlig sdUJkvård antin~
11699: gen i särskilda s~ukhus €l~er av ambul,emnde sju.ksiköters.kor.
11700: I måruga kommuner har man de senaste åren förs'ö'kt få an-
11701: ställda diakonissor eller kommunala sjukskötersikor, men i
11702: detta strävande h8!r man stött på två svårigheter: svårig-
11703: heten att få 1w.plbrakt tillTäckliga löner för CLessa och hristen
11704: på utbildrude sj,uksköters.kor.
11705:      Då med'el ·kna1J·past ·kunna finnas att få ;kommunala sjuk-
11706: hus så rymliga de borde vara, inr.ättade i lands'kommunerna,
11707: bör uppmärk.samheten huvudsa.Higast rikta•s på ordnandet
11708: av sjuksmötersmeväsendets utveoklillJg. Kommunerna ha tills-
11709: vidare inga förpliktelser för sjukvården och vilja därför of-
11710: ta i>Cke taga 1på sig denna nya. börda. Följden iblir att de en-
11711: skilda. sjuka, särskilt de mind11e bemedlad,e, 1bli vanskötta.
11712: Det stora flertal·et sjuka hland de fatti,ga rpå la'lldsibygd'en
11713: har nämligen tlj möjliglhet att sliip•pa. till sjukvårdsansta.lter
11714: eller få legd till bemmet s;juks·köt,ers:ka, då de oftast ic'ke
11715: tillhöra någ'lon sdukkassa, som sh1Ue heikosta sjukvården. De
11716: måste nu av brist på medel ligga utan sal"kunnig vård ooh
11717: hjäl1p. Här ha. stat och :kommun en u:p.penibar skyldi,ghet,
11718: nämligen att vidtaga a·nordningar så att sjuksköterskor, som
11719: vårda de s.iuka i hemmen, bli anställda. Erfa·rEnheten har
11720: 332        IV, 4. -   Kiertävät sairaanhoitajattaret.
11721: 
11722: visat, att dylika sdu•~s.köter,skor dessutom ha stora uppgif-
11723: ter att föreby1g~ga sjukdomars spridning g.enom U'Pplysnings-
11724: verksamhet o~h att de ofta ·kunna skaffa medelJösa sjuika
11725: hiälp UT smuts och a:nnat eläncle. Såda:na åtgärder som ås,yfta
11726: a.tt f,rämja. den allmänna folkhä:lsan, ha;va ju alltid ansetts
11727: åligga, staten. D~:m wmhul•erande sjukvå•rden är hillig i jäm-
11728: f,örelsl{l med ·CVe kostnader sjukstugor kräva. En ambulerand•e
11729: sjUibtköterska ibriru~ar hjäJ.p åt mycket större a:ntal sjuka.
11730: än en sciuks:köters.ka i a,nstalt ·och hon blir, som sagt, dess-
11731: utom i ti:llfälle att lämna annan: väl•kommen hjä1p i hem-
11732: men.
11733:      I S.verige tord·e man redan med la.g>stiftning ha. ordnat
11734: sjukvå·rd'en ,på landslbygden i den riktning hä,r önskas. Vid
11735: 1915 års riksdag beslöts med anledning av ett initiativ i
11736: andra. ,kammar.en att anhålla om åtgärder av reg.eringen för
11737: att få ordnad sjukvård på landsbygden genom anställande
11738: av sjuksköt>ers,kor. En kommitte ha'r varit trUsatt och av;gi-
11739: vit ett betänkanrue 19118, över vi'lk'et utlåtande givits. av me-
11740: dicina.lstyrelsen. På g1rund av CLe~sa utredninga•r har r€lg.e-
11741: ringen i mars detta år ö.verlämnat -en proposition tiLI riks-
11742: da,gen. Det framlagda regenngsförs·laget a:vs'er att ordna
11743: sjuks,kötersk,eutbildningen, reglera s.iuksköters•kornas arbets-
11744: fö,rhållanden, ·befordra s.iukvårclen på landsbygden ,genom
11745: st.atslbi<drag ,för anstä1la·nde a v amtbulerande sjuksköterskm
11746: och slutli,gen att mdna llensio·nerin~g-en av sjuk,s,köterskorna.
11747:       I de nämnda utredningarna beräknas, att det i Sverige
11748: hehöves en amlbulerand·e sjuksköterska för 3'180 rniJievånare
11749: och att det ståled€s slmUe behövas omkring 13,00 sjuks•kö-
11750: terskor ~på Sveriges landshj.g-d. Som stat~Sbidra,g tiH 'kommu-
11751: ne.rna ha föresla.gits 500 kronor åt varje sjUiks,k>ät€rsika ,med
11752: villkm att hon av kommunen erhåller m~nst lika stor pen-
11753: ningelön och d·essutom fri kost, fri möblerad bostad, fri
11754: väl'me, lys'e ·onh tvätt ·eller ]wnt.ant ersättning för d'essa na- •
11755: turaf,örmåner,
11756:       Ber,äkna. vi. att hos oss 'belhöves en Sljuksköterska för
11757: 4,000 i,nnevånare. så s·knHe 'På vår lands1bygd ·behövas om-
11758: kring 700. Då penning€vä·l'd•et hos ·ns.s är lågt, borde sta-
11759:                   IV, 4. -Åkerblom, K. W.                      333
11760: 
11761: tens bidra1g vara~ åt.minståne 1,000 .mark åt varj.e sjuksköter-
11762:      1
11763: 
11764: 
11765: 
11766: ska . ,som av kmnmun CLessutom ·erhåller mrrnst 1,000 ma.IJk
11767: och sådana naturaförmåner som bestämts åt sjuksköterskorna
11768: i Sverige.
11769:      Vid 1917 å·rs lruntda•g cpetit.i.onerade Mgs:m. Tek:la Hultin
11770: m. fl. om ökat statsbid•raig för ibl. a. såubköterskorna ~ v;åra
11771: landskommuner. Det uppgavs i 1petitionen (se Toiset Valti•o-
11772: päi.vät 1'9117 liiiteet sid. 44-4!6), att staten år 19ol6 gav o:m-
11773: kring 40,000 mk åt 127 kommuner ti.ll b~drag åt rumlbule-
11774:                             1
11775: 
11776: 
11777: 
11778: rande sjus1kötersk:or ;på landet ooh anhölls att detta anslag
11779: för 19,17 hovd.e lha höjts ti·H 80,000 mk. Petit:Uonen blev
11780: emellertid ej lhehandlad och något vidare har ej tiUgjo.rts av
11781: sta1ten för denna sak än utgivandet. av de nämnda tillfälliga
11782: unde-rstöden.
11783:      V ad som hos oss nä!'mast bör göras är att ans1la,g om
11784: 1;000 mk åt va•rj·e a:mlbulerande sjuks'köterska måtte redan
11785: nu beviljas och att för detta ändamål minst 200,000 ma11k
11786: måtte anslås härfö·r för år 1919. Vidare horde •genom re-
11787: geringens åtg·ärd, sju kvå!'den genom dylika, sjuksköte•rskor
11788:                        1
11789: 
11790: 
11791: 
11792: pbnlä,g,gas f.ör a.tt få en ordnad utbildning av sjuksköterskor
11793: ot;h få nä!'mare •stadgat om kommunemas s1kyldigheter be-
11794: träffand·e sjukvård,en samt sö,rjt f.ör p.ensioneringen för sjuk-
11795: sköte•rs.korna.
11796:      På grund av •det anförda får jag vördsamt föreslå:
11797:                 att Lantdagen måtte b~sluta för år 1919 an-
11798:             slå 200,000 mOlf'k att utgi;vars som limebidrag åt
11799:             ambule:nand,e .sjuksköterskor i larndskommunerna
11800:                och
11801:                 at:t Lantrl!agen måtte anhål7Ja, att Regen"ngen
11802:             ville 1till;sätta en komrriitte, S:Om finge i uppdrag
11803:             att närma,re planläg•ga lagstiftningsåtgärder för
11804:             sjukvård:en i ~andskommnnerna genom ambnle-
11805:             rande sj1lksköterskrrr.
11806: 
11807:    Helsingfors, den 14 arpril 1919.
11808:                                           K. V. Åkerblom.
11809: 334
11810: 
11811: IV, 4. -   Anom. ehd. N:o 52.
11812:                                                     Suomennos.
11813: 
11814: 
11815: 
11816: 
11817:             Åkerblom, "K. V.: Palkkausavun myöntämisestä
11818:                maalaiskuntain kiertäville sairaanhoitajatta-
11819:                rille.
11820: 
11821:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
11822:      Varsinkin viime aikoina maassamme esiintynyt yleinen
11823: tautisuus on maaseudulla paljastanut suuren puutteen, ni-
11824: mittäin kunnollisen, joko erityisissä sairaaloissa tai kiertä-
11825: viltä sairaanhoitajattarilta saatavan 'Sairaan1hoidon puutteen.
11826: Moniin kuntiin on viime vuosina koetettu saada ltiinnitetyksi
11827: diakonissoja tai kunnallisia sairaanhoitajattaria, mutta tä'tä
11828: pyrkimystä on ollut haittaamassa kaksi vaikeutta: vaikeus
11829: saada kokoon riittävästi palkkausvaroja ja koulutettujen sai-
11830: raanhoitajattarien puute.
11831:      Kun tuskin on varoja, millä laittaa kunnalliset sairaalat
11832: niin tilaviksi kuin niiden, maalaiskunnissa sijaitsevina, pi-
11833: täisi nlla, on huomio suunnattava pääasiallisesti sairaan-
11834: hoitajatarikunnan kehittämiseen. Kunnilla ei toistaiseksi ole
11835: mitään velvollisuuksia sairaanhoitoa kohtaan eikä sentäh-
11836: den useinkaan halua ottaa tätä uutta taaikkaa kannettavak-
11837: seen. Seuraus on se, että yksityiset sairaat, varsinkin vähä-
11838:  varaiset, jäävät huonoon hoitoon. Köyhien sairaiden suu-
11839:  rella enemmistöllä ei nimittäin maaseudulla ole mahdolli-
11840:  suutta päästä sairaanhoitolaitoksiin tai 'Saada kotiinsa palka-
11841:  tuksi sairaanhoitajatarta, kun he useimmiten eivät kuulu
11842:  mi'hinkään sairaskassaan, joka kustantaisi sairaanhoidon.
11843:  Heidän täytyy varain puutteessa niin ollen maata ilman
11844:  asiantuntevaa hoitoa ja apua. Tässä on valtiolla ja kunnilla
11845:  ilmeinen velvollisuus täytettävänä, nimittäin velvollisuus
11846:  ryhtyä ottamaan palvelukseensa saira;anhoitajattaria, jotka
11847:                  IV, 4. -   Åkerblom, K. W.                335
11848: 
11849: 
11850: hoitavat sairaita näiden kotona. Kokemus on osoittanut täl-
11851: laisten sairaanhoitajattarien sitäpaitsi suorittavan, valis-
11852: tustoimintaa harjoittamalla, suuren tehtävän tautien leviä-
11853: misen ehkäisemisessä ja U'sein osaavan .auttaa varattornia sai-
11854: raita liasta ja muusta kmrjuudesta. Sellaisten tehtäväinhän,
11855: jotka pyrkivät edistämään yleistä kansanterveyttä, on aina
11856: katsottu kuuluvan valtiolle. Kiertävä sairaanhoito on huo-
11857: keaa verrattuna sairastupain kysymiin kustannuksiin. Kier-
11858: tävä sairaanhoitajatar tuo apua paljon suuremmalle määrälle
11859: sairaita kuin laitoksessa toimiva ja h'änellä on, kuten sa-
11860: nottu, sitäpaitsi tilaisuus antaa kodeissa muuta tervetullutta
11861: apua.
11862:      Ruotsissa lienee sairaanhoito maaseudulla jo järjestetty
11863: sensuuntaiseksi kuin tässä toivotaan. 1915 vuoden valtio-
11864: päivillä päätettiin toisessa kamarissa tehdyn aloitteen joh-
11865: dosta anoa hallitukselta toimenpiteitä järjestetyn sairaanhoi-
11866:  don saamiseksi maaseudulle ottamalla sairaanhoita.jattaria
11867: kuntain palvelukseen. Komitea on ollut asetettuna ja val-
11868:  mistanut vuonna 1918 mietinnön, josta lääkintöhallitus on
11869:  antanut lausuntonsa. Näiden selvitysten nojalla on hallitus
11870:  maaliskuussa tänä vuonna antanut valtiopäiville esityksen
11871:  asiasta. Se pyrkii järjestämään sairraanhoitajattarien val-
11872:  mistusta, järjestämään heidän työolojaan, edistämään maa-
11873: seudun sairaanhoitoa myöntämällä yleisistä varoista avus-
11874:  tusta kiertäväin sairaanhoitajattarien palkkaamiseksi ja vih-
11875:  doin järjestämään eläkkeenannan sairaanhoitajattarille.
11876:      Mainituissa selvityksissä lasketaan, että Ruotsissa tar-
11877:  vitaan yksi kiertävä sairaanhoitajatar 3,180 asukwsta kohti
11878:  ja että siis sikäläistä maaseutua varten olisi noin 1,300 sai-
11879:  raanhoitajatarta tarpeen. Kuntain valtioavuksi on ehdotettu
11880:  500 kruunua kutakin sa.iraanhoitajatarta kohti, ehdolla, että
11881:  kunta maksaa hänelle ainakin yhtä suuren rahapalkan ja
11882:  antaa sitäpaitsi ilmaisen ruoan, kalustetun asunnon, lämmön,
11883:  valun ja pesun tahi rahakorvauksen näistä luonnossa saata-
11884:  vista eduista.
11885:      Jos laskemme, että meillä tarvitaan yksi sairaanhoitajatar
11886:  4,000 asukasta kohti, niin tarvittaisiin maaseudullemme
11887: 336         IV, 4. -   Kiertävät sairaanhoitajattaret.
11888: 
11889: noin 700 sairaanhoitajatarta. Kun rahan arvo meillä on al-
11890: hainen, pitäisi valtion avustus olla ainakin 1,000 markkaa
11891: kullekin sairaanhoitajattarelle, jonka olisi sen lisäksi saa-
11892: tava kunnalta vähintään 1,000 markkaa ja samanlaiset luon-
11893: nossa tulevat edut kuin Ruotsissa on sairaanhoitajattarille
11894: määrätty.
11895:     1917 vuoden valtiopäivillä tekivät edustajat Tekla Hul-
11896: tin y. m. anomuksen lisätyn valtioavun myöntämisestä m. m.
11897: maalaiskuntaimme sairaanhoitajattarille. Anomuksessa il-
11898: moitettiin (katso Toiset Valtiopäivät 1917, Liitteet, sivut
11899: 44-46), että valtio antoi vuonna 1916 127 kunnalle noin
11900: 40,000 markkaa avustukseksi maalaiskunnissa toimiville
11901: kiertäville sairaanhoitajattarille, ja. anottiin tämän määrä-
11902: rahan korottamista vuodeksi 1917 80,000 markkaan. Ano-
11903: musta ei kuiten1kaan käsitelty eikä valtio ole tehnyt asian
11904: hyväksi muuta kuin antanut mainitut tilapäiset apurahat.
11905:     Lähin tehtävä olisi myöntää j'O nyt 1,000 markan suu-
11906: ruinen määräraha jokaiselle kiertävälle sairaanhoitajatta-
11907: relle ja määrätä tähän tarkoitukseen vähintään 200,000
11908: markkaa vuodeksi 1919. Edelleen pitäisi Hallituksen toi-
11909: mesta suunnitella se sairaanhoito, jota tällaisten sairaanhoi-
11910: tacjattarien on annettava, jotta heidän valmistuksensa tulisi
11911: järjestetyksi ja kuntain velvollisuudet sairaanhoitoon näh-
11912: den tarkemmin määritellyksi sekä huolehdituksi eläJkkeen
11913: myöntämisestä sairaanhoitajattarille.
11914:     Ylläesitetyn nojalla saan kunnioittavasti ehdottaa,
11915:                  että Eduskunta päättäisi myöntää vuodeksi
11916:              1919 200,000 markan suuruisen määrärahan
11917:              jaettavaksi palkkausapuna maalaiskunnissa toi-
11918:              miville kiertäville sairaanhoitajattarille ja
11919:                  että Eduskunta anoisi, että Hallitus asettaisi
11920:              komitean tarkemmin suunnittelemaan lainsää-
11921:              däntötoimenpiteitä sellaisen sairaanhoidon ai-
11922:              kaansaamiseksi maalaiskuntiin, jota kiertävät
11923:              sairaanhoitajattaret suorittavat.
11924:       Helsingissä, 14 päivänä huhtikuuta 1919.
11925:                                            K. V. Åkerblom.
11926:                                                               337
11927: 
11928: 
11929: IV, 5. -   Anom. ehd. N:o 57.
11930: 
11931: 
11932: 
11933: 
11934:             Sarlin, Bruno, y. m.: Mielisairashoitoa järjestä-
11935:                västä laista.
11936: 
11937: 
11938:              S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
11939:     Maamme mielisairashoitoa järjestävät säännökset ja
11940: määräykset ovat, kuten tunnettua, pääasialiisirumin kootut
11941: asetukseen sairas.inielisten hoidosta sekä julistukseen, sisäl-
11942: tävä tarkempia määräyksiä Sairasmielisten hoidosta, jotka
11943: molemmat ovat annetut toukokuun 28 päivänä 1889. Sen
11944: lisäksi on kunnallislaeissa ja maaliskuun 17 päivänä 1879
11945: annetussa vaivaishoitoasetuksessa muutamia ylimalkaisia
11946: säännöksiä, joiden mukaan kunnat ja köyhäinhoitoyhdys-
11947: kunnat ovat eräissä tapauksissa velvolliset pitämään huolta
11948: mielenvikaisten sopivasta ja tar;peenmukaisesta hoidosta.
11949:     Mainitut 1889-vuoden säännökset ja määräykset, jotka
11950: ovat olleet voimassa likipitäen 30 vuotta, eivät nykyään
11951: enää vaJstaa kaikissa kohdin tarkoitustaan eivätkä liioin
11952: tarjoa riittävää tukea ja ohjetta maan mielisairashoidon
11953: edistykselle eikä sen valvormalle. Kehitys on ne jo sivuut-
11954: tanut sangen oleellisissakin osissa ja käytäntöä on siten
11955: jouduttu säännöstelemään hajanaisilla hallinnollisten vi-
11956: ranomaisten kuulutuksilla, kiertokirjeillä y. m. s.
11957:     Niinpä jos ajatellaan valtion toteuttamaa mielisairas-
11958: hoitoa ja sen päämuotoa valtion mallisairashoitolaitoksia,
11959: oltanee asianomaisissa piireissä sitä mieltä, että jonkinlai-
11960: nen keskityksen vähentäminen mielisairaalain hallinnossa
11961: olisi toivottava. Erinäiset tehtävät, jotka koskevat virkojen
11962: täyttämistä, helpotuksia suoritettavissa päivämaksuissa
11963: y. m. ja jotka tähän saakka ovat olleet Valtioneuvoston (Se-
11964:                                                          22
11965: 338        IV, 5. -   lUielisahashoitoa koskeva lald.
11966: 
11967: naatin) huolena, olisivat siirrettävät Lääkintöhallitukselle.
11968: Niinikään kaipaisivat lisäyksiä ja selvennyksiä ne mää-
11969: räykset, jotka koskevat mielisairasten vankien ja n. k. kri-
11970: minalipotilaiden hoitoa mielisairaalalaitoksissa sekä heidän
11971: niistä päästämistään, niin että kysymys viimemainittujen
11972: mielentilasta ja vaarallisuudesta yhteiskunnalle itsekussa-
11973: kin eri tapauksessa otettaisiin säännöllisesti tarkastetta-
11974: vaksi ja heidän kaavamainen ja tarpeeton pidättämisensä
11975: laitoksissa välttyisi. Monissa muissa valtion mielisairaala-
11976: laitosten toimessapitoa järjestävissä säännöksissä olisi ny-
11977: kyään jo korjaamisen varaa niinhyvin mielisairashoito-
11978: opilliselta kuin järkiperäisen taloudenhoidonkin kannalta.
11979:     Pysyäksemme edelleen valtion toteuttaman mielisairas-
11980: hoidon piirissä, on mainittava, ettei 1889-vuoden säännök-
11981: siin sisälly viittaustakaan n. k. vapaiden hoitomuotojen to-
11982: teuttamisesta, vaikka niihin on jo ruvettu pyrkimään ja
11983: vaikka tavattornia hankaluuksia aiheuttanut sijojen puute
11984: suljetuissa laitoksissa olisi juuri vapaiden hoitomuotojen,
11985: nimenomaan järjestelmällisen perhehoidon kautta huomat-
11986: tavin määrin autettavissa, jos niiden soveltaminen tehtäisiin
11987: yleisemmäksi. Onhan mielisairashoidon järjestäniistä var-
11988: ten vuonna 1905 asetettu komitea 1909 jättämässään varsi-
11989: naisten mielisairasten hoitoa koskevassa mietinnössään ni-
11990: menomaan todennut, että niistä 11,710 varsinaisesta mieli-
11991: sairaasta, jotka maassa oli vuoden 1906 lopulla laskettu
11992: olevan, oli 4,050 eli 34.59 <Jo sellaisia, jotka voitiin katsoa
11993: sopiviksi saamaan vapaampaa hoitoa muodossa tai toisessa.
11994:     111:utta jos jo vaitionkin toimenpiteillä toteutettava mie-
11995: lisairashoito kaipaisi uutta lainsäädäntöä, on niin asian laita
11996: kaksin verroin, mitä tulee kunnalliseen mielisairashoitoon
11997: maassamme. Sitä järjestäviä säännöksiä ei ylipäätään ole
11998: lainkaan olemassa, ellemme ota lukuun useinmainitun 1889
11999: vuoden asetuksen 10 § ja saman vuoden julistuksen 43, 41,
12000: 45, 46 ja 49 §§, jotka vuorostaan eivät sisällä sanottavasti
12001: mitään muuta, kuin että kunnan, joka perustaa köyhäintalon
12002: tai muun sentapaisen köyhäinhoitoa tarkoittavan laitoksen,
12003: on järjestettävä siihen kolme tahi, tarpeen vaatiessa, useam-
12004:                 IV, 5. -   Sarlin, Bruno, y. m.            339
12005: 
12006: 
12007: pia SlJOJa varattomille mielenvikaisille, sekä että kunnan,
12008: jos se varustaa erityisen laitoksen mielisairaille, on han-
12009: kittava laitoksen ohjesäännölle Lääkintöhallituksen vahvis-
12010: tus ja otettava laitoksen lääkäriksi Lääkintöhallituksen
12011: hyväksymä henkilö.
12012:      Tunnettua on, että erityisiä kunnallisia mielisairashoito-
12013: laitoksia, joiden toimessapidon säännöstelyyn Lääkintöhalli-
12014: tus on tilaisuudessa vaikuttamaan, on maassamme vain ani-
12015: ha,rva,ssa, tuskin :muuta kuin suurimmissa kaupungeissamme.
12016: Sen sijaan on kuntien köyhäintalojen eli kunnalliskotien
12017: yhteyteen vähitellen 1889 vuoden asetuksen 10 § :n nojalla
12018: ja olojen pakosta syntynyt kokonainen sarja pieniä, useim-
12019: masti koppijärjestelmän pohjalle suunniteltuja mielisairas-
12020: osastoja, joiden sijaluku vaihtelee tavallisimmin 4-30:een.
12021: Kun lisäksi tiedetään, e~tä köyhäintalojen luku nousee ny-
12022: kyisin jqukon kolmannelle sadalle ja että mielisairasosasto
12023:  puuttuu vain muutamilta, käy ilmeiseksi, miten laajaksi
12024: köyhäintalojen yhteydessä toteutettu kunnallinen mieli-
12025:  sairaiden laitoshoito jo on kehittynyt. Lasketaankin näillä
12026:  osastoilla huollettujen mielisairaiden lukumäärän parhaal-
12027: laan lähentelevän 2,000. Ja tästä huolimatta ei sanottujen
12028:  osastojen perustamisjärjestyksestä eikä toimessapidosta ole
12029:  mitään lähempiä säännöksiä olemassa. Näitä osastoja on
12030:  usein rakennettu tarkastamattomien ja vahvistamattomien
12031:  piirustusten mukaan, ja ovat ne silloin muodostuneet kaa-
12032:  mean synkiksi koppivankiloiksi; niillä ei kuin poikkeusta-
12033:  pauksissa ole ollut lainkaan ohjesä:äntöä; niiden huoltoa
12034:  ei vielä läheskään kaikkialla valvo lääkäri - onpa Senaatti
12035:  päinvastoin varhaisempina vuosina eräässä tapauksessa ni-
12036:  menomaan katsonut, ettei kuntaa voida velvoittaakaan
12037:  köyhäintalon mielisairasosastolle säännöllistä lääkärinhoitoa
12038:  kustantamaan - ; niiden hoitohenkilökunnista ei ole ole-
12039:  massa muita määräyksiä, kuin kuvernöörien joitakuita
12040:  vuosia sitten vaivaishoidontarkastelijan pyynnöstä 'toimi-
12041:  mat kiertokirjeet, joissa kuvernöörit erään useita ihmis-
12042:  henkiä vieneen tulipalon johdosta huomauttavat kuntia,
12043:  että mielisairasosastoilla on öin ja päivin oleva ,täysissä
12044: 340       IV, 5. -   Mielisairashoitoa koskeva laki.
12045: 
12046: sielun ja ruumiin voimissa oleva vartija", jollaiseksi kunnat
12047: puolestaan ovat usein käsittäneet työkykyisen köyhäinhoito-
12048: laisen; ja potilaiden vastaanotto niihin tapahtuu melko
12049: tiheään ilman laillistetun lääkärin antamaa todistusta mieli-
12050: sairaudesta, menettely, joka, jos mikä, kaipaisi ojentavaa
12051: lainsäännöstä.
12052:     Missä mielisairasosastot ovat edelläkuvattua huomatta-
12053: vasti paremmassa kunnossa, on se osaksi riippunut siitäkin,
12054: että kunta on saanut köyhäintalonsa perustamiskustannus-
12055: ten helpottamiseksi valtion kuoletuslainan. Lainaehdoissa
12056: on tällöin annettu lähempiä ohjeita myöskin miel:rsairaaJa-
12057: osaston rakennusjärjestelmästä ja toimessapidosta. Mutta
12058: juuri näiden lainaehtojen muodossa annettujen ohjeiden
12059: kautta ovat olot mielisairaalaosastoilla muodostuneet sangen
12060: erilaisiksi. Aikaisemmissa lainaehdoissa on näet tyydytty
12061: vaatimuksiin, joiden mukaan asianomaiset kunnat .ovat vel-
12062: voitetut saattamaan alkuperäiset osastojen piirustukset vai-
12063: vaishoidontarkastelijan tietoon ja mahdolliset piirustusten
12064: muutokset hänen hyväksymiseensä; myöhemmissä on vaa-
12065: dittu pätevää hoitohenkHökuntaa, lääkärinhoitoa j. n. e.
12066: Järjestävien lainsäännösten puutteessa on siten päässyt ke-
12067: hittymään luonteeltaan ja laadultaan kolmenlaisia mieli-
12068: sairaalaosastoja.
12069:     Toisekseen on muistettava, että maassamme on kunnal-
12070: lisen yhteistoiminnan välityksellä syntynyt mielisairaiden
12071: laitoshoitomuoto, jota 1889-vuoden asetuksessa ei ole edes
12072: edellytetty, nimittäin piirimielisairaalat, jollaisia on jo
12073: kolme toimessa ja lukuisia suunnittelun alaisina. Entisten
12074: säännösten niihin sovittaminen on osottautunut vaikeaksi.
12075: Nekin odottavat lainsäädännön uudistusta.
12076:     Mitä vihdoin tulee kunnallistoimin toteutettuun mieli-
12077: 1Jairaiden perhehoitoon, eivät 1889-vuoden asetuksen ja ju-
12078: listuksen eivätkä vaivaishoitoasetuksen asiaan soveltuvat
12079: aäännökset riitä nimeksikään antamaan takeita tämän laa-
12080: jan, tuhansia mielenvikaisia kohtaavan huoltomuodon inhi-
12081: millisyyden ja tarkoituksenmukaisuuden vaatimuksia vas-
12082: taavalle järjestelylle. Kuolleiksi kirjaimiksi ovat jääneet
12083:                 IV, 5. -   Sarlin, Bruno, y. m.             341
12084: 
12085: yksityisen hoitajan ilmoitusvelvollisuus kirkkoherralle ja
12086: poliisiviranomaisten tarkastusmääräys, eivätkä kirkkoher-
12087: rat ja poliisikonstaapelit liioin liene tarkastustoimeen sanot-
12088: tavasti päteviäkään.
12089:     Mielisairashoitoa järjestävä lainsäädäntö kaipaisikin
12090: tykkänään oman lukunsa kunnallisesta mielisairashoidosta,
12091: ja olisi siinä säädettävä kunnille huomattavia uusia velvol-
12092: lisimksia sekä laitoshoitoon että perhehoitoon nähden.
12093:     Riittämättömiksi ovat 1889-vuoden säännökset osottau-
12094: tuneet vihdoin myöskin yksityisten ja yhtiöitten suoritta-
12095: maa mielenvikaisten hoitoa silmällä pitäen.
12096:     Oleellisissa osissaan on uusi lainsäädäntö kysymyksen-
12097: alaisella alalla siis tositarpeen vaatima viivytyksittä, eikä
12098: sen aikaansaaminen näytä kysyvänkään suurempia vai-
12099: keuksia koskapa alustavat työt sitä varten jo ovat suorite-
12100: tut. Edellämainittu mielisairashoitokomitea on näet jo
12101: vuonna 1909 jättämässään mietinnössä valmistanut ehdo-
12102: tuksen asetukseksi ja julistukseksi mielisairashoidosta.
12103: Vaikka komitean ehdotuksia ei joka suhteessa voikaan pitää
12104: oikeaan osanneina eikä varsinkaan mitä tulee kunnalliseen
12105: mielisairashoitoon, niin tarjoavat ne kuitenkin kelvollisen
12106: pohjan uusien säännösten lopullisemmalle muodostelulle
12107: tarpeellisine täydennyksineen ja lisäyksineen.
12108:     Mitä suotavinta näin ollen olisi, että Hallitus kiinnit-
12109: täisi asi,aan huomiota. Mielestämme ei ole olemassa syytä,
12110: joka pakottaisi kytkemään mielisairashoitolainsäädännön
12111: uudistuksen mielisairashoitokomitean ehdottamien uusien
12112: mielisairaalalaitosten rakentamiskysymyksen yhteyteen.
12113: Ne voitanee haitatta käsitellä toisistaan riippumattomina,
12114: eikä 1889-vuoden säännösten uudistusta näin ollen olisi jä-
12115: tettävä lepäämään, vaikka valtion rahatalous ei sallisikaan
12116: ehdotettujen laitosten toteuttamista.
12117:     1889-vuoden niin asetus kuin julistuskin ovat a:nnetut
12118: hallinnollisessa järjestyksessä. Kun uudistettavassa mieli-
12119: sairashaittolainsäädännössä kuitenkin olisi, kuten edellä on
12120: osotettu, asetettava kunnille huomattavia lisävelvoituksia
12121: ja vaatimuksia, jotka jossain määrin supistaisivat kunnal-
12122: 342         IV, 5. -   Mielisairashoitoa koskeva laki.
12123: 
12124: lisen itsehallinnon tähän asti kysymyksessäolevassa suh-
12125: teessa vapaata harkinta- ja päättämisvaltaa, olisivat mieli-
12126: sairashoitoa järjestävät tärkeimmät yleisluontoiset säännök-
12127: set annettavat la.in kautta. Tarkemmat erikoissäännökset
12128: saattaisivat sen sijaan edelleenkin jäädä hallinnollisen ase-
12129: tuksen varaan.
12130:     Kaiken edellä esitetyn nojalla pyydämme kunnioittaen
12131: ehdottaa
12132:                 että Eduskunta anoisi Hallitukselta esitystä
12133:              rnaan mielisairashoitoa järjestäväksi laiks,i.
12134: 
12135:       Hel,singissä, huhtikuun 10 päivänä 1919.
12136: 
12137:           Bruno Sarlin.             Paul Thuneberg.
12138:           Heikki Ritavuori.         Oskari Mantere.
12139:           K. E. Linna.              J. Jyske.
12140:           T. Heimonen.              Mandi Hannula.
12141:           W. K. Särkkä.             J. Kaskinen.
12142:           A. Fränti.                M. Kekki.
12143:           Risto Ryti.               Aarne Sihvo.
12144:                                                                 343
12145: 
12146: IV, 6, -   Anom. ehd. N :o 56.
12147: 
12148: 
12149: 
12150: 
12151:              Sarlin, Bruno, y. m.: Määrärahan myöntämi-
12152:                 sestä kuntayhtymäin alotteesta perustettavia
12153:                 mielisairaalaosastoja sekä erillisiä piirimieli-
12154:                 sairaaloita varten.
12155: 
12156:                S u o m e n E d u s k u n n a II e.
12157:     Suurempien sivistysmaitten vastaaviin oloihin verrat-
12158: tuna on todettava maamme mielisairashoidon yleensä olevan
12159: sellaisessa tilassa, että Eduskunnan olisi kiinnitettävä sen
12160: kohentamiseen vakavaa huomiota. Mutta varsinkin köyhäin-
12161: hoidollisen mielisairashoidon alalla ovat epäkohdat ja moni-
12162: naiset puutteellisuudet kasvaneet huolestuttaviksi.
12163:     Jokainen kunnallista köyhäinhoitoamme lähemmin seu-
12164: rannut henkilö tietää, miten sanomattoman suuria vaikeuk-
12165: sia köyhäinhoidon varassa olevien mielenvikaisten inhimilli-
12166: nen ja tarkoituksenmukainen huolto nykyisin tuottaa kun-
12167: nille, joilla ei ole sitä varten varattuja riittäviä laitoksia ole-
12168: massa. Äkillisesti sairastuneet, joille pikainen apu olisi
12169: kaksinkertainen apu ja joiden paranevaisuusprosentti suu-
12170: resti kasvaisi, jos pääsisivät viivytyksettä nauttimaan lääkä-
12171: rin säännöllisesti valvomaa, heidän mielialaansa sovellutet-
12172: tua hoitoa, saavat usein odottaa kuukausia jopa joskus vuo-
12173: siakin, ennenkuin heille avautuu sijat valtion laitoksissa.
12174: Vähitellen mielisairauteen vaipuneet, todennäköis·esti paran-
12175: tumattomat ovat vieläkin tukalammassa asemassa. He jou-
12176: tuvat odottamaan paikkoja valtion laitoksiin monet vuodet;
12177: ja kuitenkin tiedetään, että sellaistenkin häiriytynyttä sie-
12178: lunelämää voidaan hyvällä hoidolla usein korjata ainakin
12179: niin pitkälle, että käyvät itselleen ja ympäristölleen vaarat-
12180: 344              IV, 6. -   Piirimielisairaalat.
12181: 
12182: tomiksi Ja saavuttavat jossain määrin työhalua Ja -taitoa-
12183: kin.
12184:     Mutta tilanahtaus valtion keskus- ja turvalaitoksissa
12185: sekä tarkoituksenmukaisten, riittävien laitosten yleinen
12186: puute maan kunnissa pakottavat kunnallisviranomaisia jät-
12187: tämään suuren joukon onnettomimmista ja avuttomimmista-
12188: kin potilaista yksityisten korvauksen edestä näitä hoitoonsa
12189: ottavien henkilöiden epävarmoihin käsiin, joissa sairasten
12190: huoltoa ovat arveluttavasti heikentämässä hoitajien miltei
12191: täydellinen tietämättömyys mielisairauksista, niiden syistä,
12192: ilmenemismuodoista j. n. e. Toiselta puolelta tiedetään li-
12193: säksi, että omin neuvoin muutoinkin toimeentulevat, vaka-
12194: vammissa taloudellisissa oloissa elävät kuntien jäsenet, joi-
12195: den hoivissa mielisairasten hoidon onnistumisella olisi pa-
12196: rempia takeita, nykyisin yhä kasvavin määrin vetäytyvät
12197: syrjään moisesta kiusallisesta ,ansiosta", vaikuttaen siihen
12198: osaltaan myöskin elintarvepula. Mielenvikaisten huoltajiksi
12199: sitoutuvat enimmäkseen vain sellaiset henkilöt, joita heidän
12200: taloudellinen asemansa siihen puolittain pakottaa. Ja joskin
12201: kuntain asianomaiset viranomaiset koettavat, niin pitkälle
12202: kuin mahdollista, valvoa, ettei erikoishoitoa kaipaavia poti-
12203: laita joutuisi epäluotettaviin sijoituskoteihin, häätyy niistä
12204: kuitenkin huomattava prosentti sellaisten henkilöiden huol-
12205: toon, joiden oma puutteenalaisuus ja valistustaso eivät vas-
12206: taa mielenvikaisten inhimillisen hoitovelvollisuuden alkeel-
12207: lisiakaan vaatimuksia. Senpätähden tapaakin maassamme
12208: tuon tuostakin mielenvikaisia puolipimeissä, ränsistyneissä
12209: suojissa, lian ja epäsiisteyden vallassa, jopa joskus vielä kah-
12210: leissakin. Sellaisessa hoidossa eivät sairaat suinkaan parane,
12211: vaan päinvastoin pahenevat päivä päivältä. Heistä kehittyy
12212: elinkautisia mielenvikaisia ja samalla pysyväisiä köyhäin-
12213: hoidon holhokkeja, vuosi vuodelta sitä raskaampia elätys- ja
12214: hoitokustannuksia kysyviä, kuta raivokkaammaksi tai tyl-
12215: semmäksi heidän mielialansa on sopimattomassa hoidossa
12216: tai hoidon puutteessa muodostunut.
12217:      Kysymyksenalaiseen epäkohtaan, joka vähitellen, mieli-
12218: sairasten luvun väkiluvun rinnalla yhä kasvaessa, uhkaa
12219:                IV, 6. -   Sarlin, Bruno, y. m.              345
12220: 
12221: 
12222: käydä yhteiskunnalle ylivoimaiseksi, ovat sekä valtion että
12223: kuntain viranomaiset viime vuosina kasvavin määrin kiin-
12224: nittäneet huomiota. Sen torjumiseksi on laadittu ehdotuk-
12225: sia mol,emmilta tahoilta; ja useampaan otteeseen on Edus-
12226: kuntakin ryhtynyt aiotteihin asiassa. Niinpä asetti Senaatti
12227: vuonna 1905 valtion komitean pohtimaan maan mielisairas-
12228: hoitokysymystä koko laajuudessaan sekä laatimaan seikka-
12229: peräiset ehdotuksensa uusien mielisairashoitolaitosten raken-
12230: tamiseksi valtion varoilla ynnä entisten valtion laitosten
12231: uudelleen muodosteluksi ja laajentamiseksi. Tämä komitea
12232: sai mietintönsä ensimäisen, varsinaisia mielisairaita koske-
12233: van osan valmiiksi vuonna 1909. Ennen komitean toimitta-
12234: mia tarkempia tilastollisia tutkimuksia oltiin kuntien anta-
12235: mien ensitietojen perusteella laadittujen Lääkintöhallituksen
12236: vuosikertomusten mukaisesti siinä harhakäsityksessä, että
12237: maan varsinaisten mielisairasten luku vuoden 1906 lopulla
12238: olisi ollut vain 5,372, samalla kun valtion kaikissa mieli-
12239: sairaalalaitoksissa siihen aikaan oli sijoja yhteensä 1,096
12240: potilaalle. Toimittamansa representatiivisen tutkimuksen
12241: kautta totesi komitea kuitenkin maan varsinaisten mielisai-
12242: rasten luvun jo sanottuna aikana nousseen 11,710 henkeen;
12243: ja oli komitean mielestä tarpeellista varata näistä 5,403 :lle
12244: sairaalle sijaa suljetuissa hoitolaitoksissa. Mutta kun val-
12245: tion laitoksissa tällöin oli tilaa, kuten sanottu, ainoastaan
12246: 1,096 hengelle, niin tuli komitea puolestaan siihen loppu-
12247: tulokseen, että toiminnassa olevat kunnolliset ,kunnalliset
12248: mielisairaalatkin lukuunottaen, oli valtion ryhdyttävä ra-
12249: kennuttamaan lisää laitoksia, mielisairaiden lukumäärän
12250: kasvun rakennusaikana varteenottaen, yli 5,000 mielenvikai-
12251: selle, mihin komitean suunnittelujen mukaisesti oli kuluva
12252: 20 vuotta ja menevä lähes 30-miljoonaa markkaa, ilman että
12253: tähän summaan kuitenkaan vielä oli sisällytetty kustannuk-
12254: sia komitean suljettujen laitosten ohella tarpeellisiksi katso-
12255: mista puoliavoimista maanviljelyssiirtoloista, joita on pi-
12256: detty suotavina potilaille ennen heidän lopullista siirtymis-
12257: tään valvomattomaan vapauteen.
12258: 346              IV, 6. -   Piirimielisairaalat.
12259: 
12260:     Ehdotuksiaan perusteli komitea m. m. sillä syyllä, että
12261: kehitys sivistysmaissa oli vähitellen johtanut mielisairas-
12262: hoidon yksityisestä kuunailiseksi ja kunnallisesti valtion
12263: toteuttamaksi; ja suotavaa olisi ollut, että komitean psy-
12264: kiatrian kannalta yleensä oivallinen ja oikeille perille pyr-
12265: kivä suunnitelma olisi johtanut tuloksiin. Kun niin ei kui-
12266: tenkaan ole tapahtunut kuin mitättömän vähäisessä mää-
12267: rässä ja kun laitospaikkain puute siten on päivä päivältä
12268: käynyt yhä tukalammaksi, olisi epäkohdan korjaamista ryh-
12269: dyttävä toteuttamaan toisissakin, valtion rahataloutta lie-
12270: vemmin rasittavissa muodoissa.
12271:     Tähän nähden on pantava merkille, että maan kunnat
12272: ovat osottaneet huomattavan vilkasta harrastusta olojen pa-
12273: rantamiseen valtion tukeman kunnallisen yhteistoiminnan
12274: puitteissa, ja jos lainsäädännössämme olisi ajoissa saatettu
12275: ratkaisuun kuntia suurempien itsehallintoyhdyskuntien pe-
12276: rustamiskysymys, olisi puheenalainen kunnallinen yhteis-
12277: toiminta siten muodostuneitten laajempien itsehallintoyh-
12278: dyskuntien rajoissa varmaan jo kehittynyt hedelmällisiin
12279: tuloksiin.
12280:     Kunnat ovat vähitellen tulleet täysin tietoisiksi siitä,
12281: etteivät ne vähäpätöiset mielisairaalaosastot, joita ne ovat
12282: lmnnalliskotiensa yhteyteen varustaneet Sairasmielisten hoi-
12283: dosta toukokuun 28 päivänä 1889 annetun asetuksen 10 § :n
12284: säännösten täyttämiseksi, ole tarkoitetut parantavaa hoitoa
12285: varten, vaan sellaisiksi eristyssuojiksi, joihin mielenvikainen
12286: voidaan sulkea, tullakseen itselleen ja muille vaarattomaksi,
12287: kunnes hänelle on saatu sija parantolassa; ja jokainen, joka
12288: lähemmin tuntee kunnalliskotien mielisairaalaosastoja, on
12289: ilman muuta selvillä siitä, että nämät osastot eivät muita
12290: vaatimuksia yleensä vastaakaan. Poikkeuksia on tosin nii-
12291: täkin jonkun verran olemassa. Niinpä on Turussa ja Viipu-
12292: rissa jo jonkun aikaa ollut toimessa ajanmukainen, paranta-
12293: vaankin käsittelyyn kelvollinen kunnallinen mielisairaala,
12294: ja vast'ikään on myöskin Helsingin kaupunki rakennuttanut
12295: tarkoituksenmukaisen mielisairaalan Sipoon pitäjän Nick-
12296: hyhyn sekä Tampereen kaupunki Hatanpään maatila.lle.
12297:                 IV, 6. -   Sarlin, Bruno, y. m.              347
12298: 
12299: Mutta yleensä näyttävät yksityisten kuntain laajemmat toi-
12300: menpiteet supistuneen vain suurempien kaupunkikuntain
12301: piiriin. Maalaiskuntien veronmaksukyvyn heikkous ja mie-
12302: lenvikaisten pienempi lukumäärä niistä erikseen kussakin
12303: on viitoittanut tien yhteistoimintaan puheenalaisella alalla.
12304: Elävä pakko on niinikään ollut osaltaan vaikuttavana teki-
12305: jänä kuntain yhteisalotteihin, sillä esimerkiksi vuoden 1916
12306: alussa oli köyhäinhoidon huolehdittavina olleista 5,277 mie-
12307: lisairaasta valtiolaitoksissa ainoastaan 75 potilasta eli 1,4
12308: prosenttia ja kunnallisissa piirimielisairaaloissa 30 potilasta
12309: eli 0,6 prosenttia, eivätkä nämät prosenttiluvut ole tähän
12310: mennessä suurestikaan muuttuneet, vaikka pari uutta piiri-
12311: mielisairaalaa, nimittäin Mäntsälän sekä Uudenkaupungin
12312: ympäristön kuntayhtymien kesken onkin sen jälkeen ai-
12313: kaansaatu entisen ainoan, nimittäin Harjavallan y. m. kun-
12314: tain omistaman piirimielisairaalan lisäksi. Loput kunnalli-
12315: sen köyhäinhoidon varassa olevista mielenvikaisista ovat edel-
12316: leenkin joko kunnalliskotien yhteyteen varattujen koppi-
12317: osastojen telkien takana tai sijoitettuina sinne tänne yksi-
12318: tyisiin perheisiin.
12319:     Mainitsemamme kunnallinen yhteistoiminnan harrastus
12320: mielisairashoito-olojen korjaamiseksi virisi jo 1890-luvun
12321: alussa. Erään kuntaryhmän asiassa tekemän tiedustelun
12322: johdosta valtuutettiin Senaatti helmikuun 21 päivänä 1899
12323: myöntämään kahden tai useamman kunnan yhteisesti to-
12324: teuttamille mielisairaalalaitoksille eli n. k. piirimielisairaa-
12325: loille avustusta yleisistä varoista Senaatin lähemmin mää-
12326: rättävillä ehdoilla. Nämät ehdot, jotka Senaatti oli jo en-
12327: nen mainittua valtuutustaan määritellyt päätöksessään hel-
12328: mikuun 14 päivältä 1898, olivat kuitenkin niin ankarat sekä
12329: yleensä että etenkin suhteessa myönnettäviksi säännösteltyi-
12330: hin valtioapueriin, että ainoastaan yksi ainoa kuntayhtymä,
12331: Harjavalta y. m. kunnat Länsi-Suomessa, uskalsi niihin alis-
12332: tua, muiden yhtymäin luopuessa kokonaan vireillä olleista
12333: alotteistaan.
12334:      Olojen kärjistyessä kääntyivät kuitenkin muutamien vuo-
12335: sien kuluttua erinäiset kuntayhtymät uudelleen hallituksen
12336:     348             IV, 6. -   Piirimielisairaalat.
12337: 
12338:     puoleen, anoen avustusta piirimielisairaalayrityksille lie-
12339:     vemmillä ehdoilla, kuin mitä Senaatti oli edelläkerrotussa
12340:     järjestyksessä päättänyt. Anomuksiin sillä kertaa suostu-
12341:     maita piti hallitus, hyvin tietäen, miten sunri sijojen puute
12342:     valtion mielisairaalalaitoksissa vallitsi, tarpeellisena ottaa
12343:     piirimielisairaalakysymyksen uudelleen pohdittavakseen, ja
12344:     antoi 1907 vuoden lopulla edelläkerrotun mielisairasten hoi-
12345:     don järjestämistä varten asetetun komitean tehtäväksi laatia
12346:     ehdotukset uusiksi normaalipiirustuksiksi piirimielisairaa-
12347:     loille, jotka seuraavan vuoden alussa saatuaan Senaatti li-
12348:     säksi velvoitti Lääkintöhallituksen laatimaan ehdotuksen
12349:     ohjesäännöksi tällaisia laitoksia varten. Lääkintöhallituksen
12350:     tuli annetun määräyksen mukaisesti lisäksi harkita, olisi-
12351:     vatko määräykset sen valtioavun suuruudesta, jota helmi-
12352:     kuun 21 päivänä 1899 annetun valtuutuskirjeen mukaan voi-
12353:     tiin myöntää piirimielisairaalain rakentamiseen ja ylläpi-
12354:     toon, sekä ne ehdot ja määräykset, joita vastaan tällaista
12355:     valtioapua oli Senaatin 14 päivänä helmikuuta 1898 teke-
12356:     män päätöksen mukaan myönnettävä, muutettavat. Lausun-
12357:     nossaan ehdotti Lääkintöhallitus m. m. avustusmääriä koro-
12358:     tettava;ksi, mutta kun sen samalla haavaa esittämät avustus-
12359:     ehdot ja mallipiirustukset asettivat kuntayhtymille huomat-
12360:     tavan korkeita vaatimuksia, vastustivat kunnat, niiltä pyy-
12361:     detyissä lausunnoissa, asian sensuuntaista ratkaisua ja esiin-
12362:     toivat uusia toivomuksia. Tämän johdosta ja ,koska oli
12363:     todennäköistä, etteivät kunnat kustannusten kalleuden täh-
12364: '   den ryhtyisi rakentamaan esitettyjen piirustusten mukaisia
12365:     mielisairaaloita", antoi Senaatti Lääkintöhallitukselle teh-
12366:     täväksi yksissä neuvoin mielisairashoitokomitean, Vaivais-
12367:     hoidontarkastelijan sekä Yleisten rakennusten ylihallituksen
12368:     kanssa laatia uudet ehdotukset piirimielisairaalain piirus-
12369:     tuksiksi rakennus-kustannusarvioineen sekä ehdotuksen
12370:     asianhaarain aiheuttamiksi muiksi toimenpiteiksi.
12371:          Ehdotukset valmistuivat vuonna 1911. Niissä tehtiin
12372:     melkoisia lievennyksiä aikaisemmin voimassaolleisiin avus-
12373:     tusehtoihin. Muun muassa ehdotettiin, että kunnille voitai-
12374:     siin jättää vapaa määrääruisvalta sairaalain talous- ja ulko-
12375:                IV, 6. -   Sarlin, Bruno, y. m.              349
12376: 
12377: suojarakennusten suhteen, tarvitsematta niissä välttämättä
12378: seurata mallipiirustuksia, että hoitohenkilökunnan huone-
12379: lukua supistettaisiin, sekä että kuntien ei ehdottomasti tar-
12380: vitsisi omaksua mallipiirustuksia sairaalarakennuksiinkaan
12381: nähden, kunhan ne vain rakennettiin sellaisten piirustusten
12382: mukaan, jotka asianomainen kuvernööri, Lääkintöhallitusta
12383: kuultuaan, hyväksyi. Erinäisiä muitakin huojennuksia ai-
12384: kaisemmista ehdoista oli mainittujen viranomaisten yhtei-
12385: seen ehdotukseen sisällytetty, ja lisäksi katsottu suotavaksi,
12386: että valtio osallistuisi hoitohenkilökunnan palkkausmenoi-
12387: hin kolmannella osalla.
12388:     Luottaen siihen, että valtion puolelta myönnetään piiri-
12389: mielisairaaloille tarpeellista apua edelläselostettujen uusien
12390: ehtojen mukaan, ryhtyivät lukuisat kunnat, sopivasti ryh-
12391: mittyneinä, jälleen suunnittelemaan tällaisia laitoksia tuka-
12392: lan tilanteen poistamiseksi mielisairashoidon alalla. Yh-
12393: teensä 14 kuntayhtymän puolesta, jotka käsittivät kaik-
12394: kiaan kolmattasataa kuntaa maan eri puolilla, anottiin Se-
12395: naatilta apurahoja perustettaviksi aiottuja 14 piirimielisai-
12396: raalaa varten, joihin oli tarkoitettu varattavaksi lähes 900
12397: sairassijaa. Lääkintöhallitus osaltaan puolsi anomuksia, eh-
12398: dottaen myönnettäväksi sairassijaa kohti apurahaksi raken-
12399: nuskustannuksiin 1,000 markkaa, sisustaruiskustannuksiin
12400: 150 markkaa ja vuotuiseksi kannatukseksi ylläpitokustan-
12401: nuksia varten 250 markkaa, sekä sen lisäksi, että valtio noin
12402: kolmannella osalla ottaisi osaa laitosten henkilökuntain palk-
12403: kauksista aiheutuviin menoihin. Rakennusavuksi ja kun-
12404: toonpanokustannuksiin olisi tällöin tarvittu noita 14 piiri-
12405: mielisairaalaa varten kaikkiaan vain 992,650 markkaa sekä
12406: vuotuisiksi avustuksiksi, henkilökunnan palkkauksen avus-
12407: tukseksi kuluvaa erää lukuunottamatta, 217,250 markkaa.
12408: Sitä paitsi olivat kuntayhtymäi anoneet saada mahdollisim-
12409: man huokeakorkoisina lainoina yhteensä 2,575,000 markkaa,
12410: jonka summan myöntämistä Lääkintöhallitus niinikään oli
12411: puoltanut. Verrannollisesti vähäisillä valtion menosäännön
12412: lisärasituksilla olisi täten saatu toimeen 14 piirimielisairaa-
12413: laa yhteensä lähes 900 sairassijaan nousevine laitospaikkoi-
12414: 350             IV, 6. -   Piirimielisairaalat.
12415: 
12416: neen ja vapauduttu siitä miltei sietämättömästä asemasta,
12417: johon mielisairashoidossa yleensä, mutta etenkin kunnallisen
12418: köyhäinhoidon varassa oleviin mielenvikaisiin nähden oli
12419: jouduttu; mutta joulukuulla 1915 Senaatti hylkäsi kaikki
12420: kerrotut anomukset, jonka vuoksi kuntayhtymäin valmiit
12421: suunnitelmat jälleen raukesivat tyhjiin. Yhteisissä kunta-
12422: kokouksissa tehdyt perustamispäätökset olivat näet kaut-
12423: taaltaan laaditut ehdollisiksi, kuntia rakentamisvelvoituk-
12424: seen sitoviksi nimenomaan vain sillä edellytyksellä, että
12425: ylläesitetyt valtioavut kuntayhtymille tehdyistä anomuk-
12426: sista myönnettäisiin.
12427:     Tällä asteella lepää nykyisin piirimielisairaalakysymys
12428: maassamme. Lievitystä oloihin ei suoranaisin valtiotoimin-
12429: kaan, kuten alempana jo olemme viitanneet, ole sanottavasti
12430: aikaansaatu. Paikkoja mielisairaita varten lienee nyt ole-
12431: massa: valtiolaitoksissa noin 1,500, kuntien omistamissa sai-
12432: raaloissa korkeintaan 1,000, yksityisissä laitoksissa noin 100
12433: sekä lisäksi kunnalliskotien yhteydessä noin 1,200--1,500,
12434: eli siis kaikkiaan korkeintaan noin.4,000; mutta kun kun-
12435: nalliskotien mielisairasosastot eivät, kuten jo on huomau-
12436: tettu, vastaa muuta kuin säilytyssuojain tarvetta ja kun
12437: mielisairasten lukumäärä sitten vuoden 1906 on huomatta-
12438: vasti lisääntynyt, on tilanne kehittynyt sellaiseksi, että
12439: Eduskunnan olisi tehtävä voitavansa mielenvikaisten tuka-
12440: lan aseman auttamiseksi.
12441:     Neljä eri kertaa on asia jo ollutkin Eduskunnan käsi-
12442: teltävänä ja on Eduskunta, tietämämme mukaan, kullakin
12443: kerralla tehnyt anomuksen asiassa, oivaHaen siihen velvoit-
12444: tavan sekä inhimillisyydentunteen että yhteiskunnallisten
12445: etujen, jotka eivät suinkaan tule valvotuiksi, sikäli kuin
12446: mielisairaat kiihtyneine sukupuolitunteineen saavat, kuten
12447: usein on laita, valvomattornissa sijoituspaikoissa elää mie-
12448: lensä jälkeen ja m. m, jatkaa sukuakin. Rinnan valti10n va-
12449: roilla välittömästi rakennettavain keskuslaitosten kanssa
12450: olisi siis voimakkaasti pyrittävä tukemaan kuntien piirimie-
12451: lisairaala-alotteita, sillä yksin valtion toimenpiteiden kautta
12452: ei läheisessä tulevaisuudessa päästä lähimainkaan toivottui-
12453:                 IV, 6. -   Sarlin, Brnno, y. m.             351
12454: 
12455: hin tuloksiin, valtion menosääntöä ylivoimaisesti rasitta-
12456: matta. Piirimielisairaalatoimintaa olisi valtion, rahallisen
12457: kannatuksen ohella, otettava ohjatakseen ja valvoakseen ja
12458: suotava kunnille tilaisuus, kuten Ruotsissa menestyksellä
12459: on tapahtunut, ryhtyä rakentamaan erillisten kunnallisten
12460: piirimielisairaalain ohella omia mielisairasosastojaan valtion
12461: keskus- ja turvalaitosten yhteyteen.' Samanlainen yhdisty-
12462: minen olisi mahdollinen myöskin jo toimessa oleviin ajan-
12463: mukaisiin kunnallisiin mielisairaalalaitoksiin nähden.
12464:     Ennen kaikkea olisivat ne ehdot, joilla on suuniteltu
12465: valtion puolesta myönnettäväksi kannatusta perustettavien
12466: mielisairaalain avustamiseksi, asetettavat lopullisen ja rat-
12467: kaisuun johtavan tarkistuksen alaisiksi, sillä vasta sen jäl-
12468: keen kuin 1kunnat ovat saaneet varmuuden niiden vahvista-
12469: misesta, saattaa niiden piirissä viritä uusi harrastus usein
12470: raukenemaan pakotettujen alotteittensa toteuttamiseen. Eh-
12471: tojen tarkistuksessa olisi tietenkin otettava varteen tavatto-
12472: masti kallistuneet rakennuskustannukset sekä sen lisäksi
12473: harkinnan alaiseksi, eikö jatkuvaa kannatusta voitaisi suo-
12474: rittaa niitäkin piirimielisairaalain kirjoissa ja valvonnassa
12475: olevia potilaita kohti, jotka laitoksen lääkärin toimenpi-
12476: teestä olisivat sijoitetut laitoksen läheisiin kunnallisiin ja
12477: luotettaviin yksityisperheisiin. Siten päästäisiin maassamme
12478: alkuun mielisairaiden perhehoidon ajanmukaisessa järjeste-
12479: lyssä, jollainen on menestyksellisesti toteutunut Skottlan-
12480: nissa ja J3elgiassa.
12481:     Nykyoloissa on vaikea tehdä tarkempia laskelmia siitä,
12482: mihin määriin edelläkerrottujen jo hankkeissa olleitten piiri-
12483: mielisairaalain ra:kennus- ja sisustamiskustannukset tulisi-
12484: vat nousemaan, niin suotavaa kuin sellainen olisikin, jotta
12485: tavattaisiin arvostelupohja sille rahaerälle, joka näiden sai-
12486: raalain valtioavustusta varten olisi menosääntöön vara.ttava.
12487: Todennäköisesti eivät kaikki 14 kuntayhtymää lähitulevai-
12488: suudessa tulisi hankkeitaan toteuttamaan, vaikka valtioapua
12489: suotuisilla ehdoilla annettaisiinkin, eikä se olisi eräissä ta-
12490: pauksissa toivottavaakaan, koska muutamat sairaaloista oli-
12491: vat alun pitäen suunnitellut siksi pieniksi, että tarkoituksen-
12492: 352             IV, 6. -   Piirimielisairaalat.
12493: 
12494: mukaisten hoitomenetelmäin soveltaminen ja potilaiden luo-
12495: kittelu niissä tuskin onnistuisi. Sen sijaan on kysymyksen-
12496: alaisten kuntayhtymäin joukossa ainakin viisi sellaista, joi-
12497: den osaksi jo perustamat. osaksi taasen kutakuinkin val-
12498: miiksi suunnitellut sairaalat muodostuisivat keskimäärin
12499: noin 100-sijaisiksi ja sellaisina psykiatrian kannalta koh-
12500: tuullisia vaatimuksia v'astaaviksi. Lääkintöhallitus oli en-
12501: nen maailmansodan puhkeamista vallinneissa ·oloissa puol-
12502: tanut piirimielisairaaloille myönnettäväksi valtioapuna sai-
12503: rassijaa kohti rakennuskustannuksiin kerta kaikkiaan 1,000
12504: markkaa ja sisustamiskustannuksiin 150 markkaa. Viiden
12505: noin 100-sijaisen sairaalan rakennusapuerä nousisi tämän
12506: mukaan ;)00,000 markkaan ja sisustamisapu 75,000 mark-
12507: kaan. Vallitsevat rakennusolot huomioonottaen olisi apu-
12508: eriä kuitenkin tällä haavaa tuntuvasti korotettava, koska
12509: rakennuskustannusten nykyisin lasketaan nousevan noin
12510: 600 % kalliimmiksi kuin normaaliaikoina. Kun kuitenkin
12511: on todennäköistä, että rakennusolot maassa lähivuosina tun-
12512: tuvasti helpottuvat, olisi avustuksia joka tapauksessa koro-
12513: tettava ainakin kolmenkertaisiksi. Näin ollen tarvittaisiin
12514: rakennusavustukseksi puheenalaisille viidelle sairaalalle
12515: noin 1,500,000 markkaa, ja sisustaiDisavustukseen noin
12516: 225,000 markkaa. Lisäksi olisi varattava noin 1,000,000
12517: markkaa kuoletuslainoiksi puheenalaisia kuntayhtymiä var-
12518: ten, jotta rakennushankkeet eivät viivästyisi pääoman han-
12519: kintavaikeuksien vuoksi. Varattava rahamäärä nousisi täten
12520: 2,750,000 markkaan.
12521:     Ylläpitokustannuksiin ei suuremman määrärahan varaa-
12522: minen sen sijaan tois,taiseksi ole välttämätöntä, koska valtio-
12523: avustuksen ehdot täyttäviä piirimielisairaaloita ei tällä haa-
12524: vaa vielä ole olemassa kuin kaksi. Näitä yhteensä noin pari-
12525: sataa sairassijaa sisältäviä laitoksia varten olisi kuitenkin
12526: otettava ylläpitoavustuksena huomioon noin 150,000 markan
12527: suuruinen erä.
12528:     Edellä esitetyn nojalla saamme kunnioittaen ehdottaa
12529: Eduskunnan anottavaksi,
12530:            IV, 6. -   Sarlin, Bruno, y. m.               353
12531: 
12532:            että kuntayhtymäin alotteesta valtion tai sii-
12533:        hen soveltuvien kunnallisten mielisairaalalaitos-
12534:        ten yhteyteen perustettavien mielisairaalaosasto-
12535:        jen sekä tarkoituksenmukaisesti suunniteltujen
12536:        erillisten piirimielisairaalain rakentamis-, sisus-
12537:        tamis- ja ylläpitokustannuksia varten myönnet-
12538:        täisiin 'valtiovaroista riittävän 8uurta mJustusta,
12539:        sekä että tarkoitukseen käytettäväksi varattai-
12540:        siin vuoden 1920 menosääntöön 1,875,000 mar-
12541:        kan määräraha; ja     "
12542:            että kuntayhtymille annettaisiin valtiova-
12543:        roista edullisia kuoletttslainoja rnainittujen lai-
12544:        tosten rakentamista varten, sekä että tähän tar-
12545:        koitukseen käytettäväksi varattaisiin niinikään
12546:        1920 vuoden menosääntöön 1,000,000 markan
12547:        määräraha.
12548: 
12549: Helsingissä, huhtikuun 10 päivänä 1919.
12550: 
12551:     Bruno Sarlin.         Paul Thuneberg.
12552:     Heikki Ritavuori.     K. E. Linna.
12553:     J. Jyske.             T. Heimo~en.
12554:     W. K. Särkkä.         Mandi Hannula.
12555:     A. Fränti.            J. Kaskinen .
12556:     Risto Ryti.           .M. Kelli.
12557:                   Aarne Sihvo.
12558: 
12559: 
12560: 
12561: 
12562:                                                     23
12563: 354
12564: 
12565: IV, 1. -   Anom. ehd. N :o 58.
12566: 
12567: 
12568: 
12569: 
12570:             Ryömii, Hannes: Valtioavun myöntämisestä
12571:                Satakunnan keuhkotautiparantola 0.-Y:lle
12572:                keuhkotautipar-antolan rakentamista varten
12573:                Satakuntaan.
12574: 
12575: 
12576:              S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
12577: 
12578:     Sota-ajan pahimman ja pisimmälle ulottuvan seurauksen
12579: tullee muodostamaan yleisen taudillisuuden lisääntyminen.
12580: Ennen kaikkea tullee vallinneista kehnoista elintarveoloista
12581: saamaan uutta levenemismaaperää keuhkotauti, joka jo ai-
12582: kaisemminkin on maassamme ollut niin yleinen. Tämän
12583: vuoksi on mitä tarmokkaimmin ryhdyttävä toiselta puolelta
12584: torjumaan taudin levenemisvaaraa, toiselta puolelta varaa-
12585: maan sairaille hoitoa. Kumpaakin tarkoitusta palvelevat
12586: keuhkotautiparantolat, jotenka uusien sellaisten syntymistä
12587: on kaikilla keinoilla tuettava.
12588:     Jo 1917 vuoden kummallekin eduskunnalle tehtiin ano-
12589: mus määrärahan myöntämisestä Satakunnan keuhkotauti-
12590: parantola-0. Y :lle kansanparantolan perustamista varten
12591: Satakuntaan. Toisilla 1917 vuoden valtiopäivillä hyväk-
12592: syikin jo talousvaliokunta ehdotuksen, vaikka kapina sitten
12593: keskeytti asian käsittelyn. Keuhkotautiparantolan tarve
12594: keuhkotaudin ylen rasittamassa Satakunnan maakunnassa
12595: on sen jälkeen tullut yhä polttavammaksi, jotenka ei sen
12596: rakentamista olisi lykättävä helpompia aikoja odotellessa.
12597: Rakennuskustannukset ovat kuitenkin siitä, kuin aikaisem-
12598: mat anomukset tehtiin, nousseet niin, että myöskin avus-
12599: tusta on tuntuvasti korotettava. Esittämilläni petusteilla
12600:                  IV, 7. -   Byömä, Hannes.             355
12601: 
12602: ja viitaten lähemmin mainittuun 1917 vuoden ensimäisillä
12603: valtiopäivillä tehtyyn anomusehdotukseen N :o 23 (Liitteet
12604: IV, sivut 254-256) uskallan ehdottaa,
12605:                että Eduskunta kehoittaisi Hallitusta myön-
12606:            tämään Satakunnan keuhkotautiparantola-0.
12607:            Y:lle valtioapuna keuhkotautiparantolan raken-
12608:            tamista varten Satakuntaan 1,.500,000 markkaa.
12609: 
12610:    Helsingissä huhtikuun 16 p:nä 1919.
12611: 
12612:                                        Hannes Ryömä.
12613: 356
12614: 
12615: IV, s. -    Anom. ehd. N :o 59.
12616: 
12617: 
12618: 
12619: 
12620:               Collan, K. J. )[., y. m.: Lange~tavabcmJ)tMten
12621:                  hoitolan peruJ$ta1mt"ses~a Turwn ja Porin lää-
12622:                  niin.
12623: 
12624: 
12625:                       E d u s k u n n a 11 e.
12626: 
12627:      Kunna.llisviranomaisilta Turun ja Porin läänissä koottu-
12628: jen tietojen mukaan oli sanotun läänin maa.laiskurmiJSsa
12629:  vuonna 1917 langettavatautia (epilepsia) sairastavia kaik-
12630: kiaan 276 henkeä, mutta to(1ennäköisesti on heidän lukunsa
12631:  vielä paljon suurempi sillä kaikki tapaukset eivät luonnolli-
12632: sesti ole voineet olla kunmallisviranomaist.en tiedossa. !Näi-
12633: den la,ngeita:vatautisten j()ulkossa on .sekä aikuisia ,että lapsia,
12634: kumpaa.kin sukupuol·ta, ·eläen erilaisissa y<hteiskunna.llisissa
12635: oloissa. Suurin osa heistä kuuluu kuitenkin yhteiskunillan
12636: vähävaraisimpiin 'kerroksiin, ollen itsellisiä:, turppareita, mä-
12637: kitupal.aisia. ja muita sellai,sia,, elleivät jo ole joutuneet siihen
12638: asemaan, johon 'heistä useat lopullisesti joutuv:a.t, nimittäin
12639: kuntien köyhäin1hoitolaisiksi.
12640:     'Tällainen la.nget.tava.tautinen,henkilö on peräti säälittävä
12641: olento. Hänelle voi sa,ttua tautinsa Jwihtauksia kerran Imu-
12642: kaudessa., 'kerran vi·ilmssa tai joka päivä, riippuen taudin
12643: ar~:karuudesta. Kun tauti·koht.a.us alkaa, lähestyä, ·tun~ee tuol-
12644: lain'8ll laillgettwvatautinen eräi·tä määrättyjä ennakko-oireita.
12645: Jaloissa, käsissä tai sydänalassa tuntuu syhymistä ja välistä
12646: alkaa •häntä oksettaa·. Toisinaa,n tuntee häm omituista ma-
12647: kua .suussaan. Esineet hänen silmissään muuttarvat muo-
12648: toaan, hän näkee erilaisia va.lo- ja väri-iimiöitä, ·on kuulevi-
12649: naan ympärillään jys•kettä ja pauhua. .Rasvoj•en liha1ksel
12650:                                                        ...
12651:                 IV, s. -   Collan, K. J. M., y. m. ~·            357
12652: 
12653: 
12654: alkav·at: nykähd·ellä, ruumiissa. kulkee kylmiä i-c11hi kuumia
12655: väfieirtä, välistä. 'kahoaa hikeä päähäm ja sairas tuntee hui-
12656: mausta.
12657:     Kaikki n:ämät alkuoiDeet keSitävät joskus vaan muutaunia
12658: silmä.nräJpäyksiä, ennenkui-n taudin v!lirsinainen kouri.stus-
12659: ko'hta'us alkaa. Toisinaan kestävät ne kuitenkin. niin kaua:n,
12660: että saira.'!, j.oka jo kokemuksesta ti.et-iiä kohtauksensa. läJhes-
12661: tyvåln, ·ehtii •heittäyttyä ·:Pitkiilkseen maa!ham, tahi ryhtyä mui-
12662: hi.n irt.sesn:ojoelustoimeniJitei•siin. Välist·ä,- vaikka hyvin ha.r-
12663: voin - menee kohtaus ohitse rajoittuen va1n näihin ennakko-
12664: oireisiin. Tavallisesti seuraa 1kuitenkin ma.in.itt.uja enrnakko-
12665: oi•reita ·heti taudin kGuri.stusvaihe. Silloin sairas menettä.ä
12666: twjuiLtansa ja. kaatuu äkkiä näistikkaa maahan, ta.varllis·esti
12667: suuHeeu, harvoin sivulle tahi taakse:Päin. Kaikki aistimet
12668: ovat !Silloin yJJ.täkkiä la!kaJJneet toimimasta. Sairas jännittää
12669: ruumiinsa kaareen, oj.entaen raa.j.ansa. jäykiksi. Ainoa,Sitaan
12670: sormet ovat koukistuneessa asennossa likistäen kovas·ti käm-
12671: menen .sisään suljettua IJeUJkaloa.. Hengity1s IJyrsä;htyy ja
12672: .ennen kalpeat ka.'!v.ot käyvät si•nertävibi. Oltuaan n. 1;2
12673: minuuttia. tässä tilassa., alkavat sairaan kasvoli'hakrsei anka-
12674: raosti nykähddlä, silmä!t :Pyörivät. päässä, 1k1eli :työntyy ulos
12675: suusta:, •kället ja. jalat v.etäytyvät kouristuksiin ja rtiedotto-
12676: mana takoo sairas :Pää.tään alustaa vastaan. Usein puree hän
12677: kieleensä syviä ha.avoja., joten suusta virtaa verta ja: vaahtoa.
12678: Tällaista tilaa kestää useita minuutteja., kunnes sairas lo-
12679: :Pnksi lakkaa tempomasta. r.aueten ihorroksiin ja. nukkuu ihe-
12680: rätäkseen useid·en tuntien kuluttua päänsärli:yyn ja rnumiin-
12681: kic{mun.
12682:      Kuten edellä olevasta kuvauks·esta käy selviUe, on hen-
12683: blöä, jota tällainen tauti vaivaa, 1hyvin hankala kotona :Pitää.
12684: Häntä pel·käävät lapset ja karmmova1t aikuiset. Tämä taa.s
12685:  puolestaan va.ikuttaa masenta.va.sti sairaaseen, joka itsekin
12686: turut·ee tilan1sa surkeuden. 1Sen tä:hd·en on hän 1kohtaus·tensa
12687: väliajoilla. ala.kuloinren, synkkäimieiinen ja. työhaluton. Siksi
12688:  on pakko toimittaa hänet joko vaiva.istaloon tahi kusta.ntaa
12689: hänen elatuksensa j10nkun yksi·tyisen luokse, mutta. kummas-
12690: sakaan ta:pauksessa ei hän saa taudilleen asianmukaista hoi-
12691: 358          IV, s. -   Langettavatautisten hoitola.
12692: 
12693: toa.. Hälllen tilansa rpahenee vuosi vuodelta kehittyen mone.ssa
12694: bpaukisessa 'heikikoroielisyyteen ta:hi yleiseen. tylsämielisyy-
12695: teen.
12696:      Jos lang'ettavatauti alkaa jo la,psuudessa., ei sellaisella
12697: lapsella ole ma.hdollisuutta pä:äistä kanswkouluun ·eikä mihin-
12698: kään ammatt.ilkouluun, sillä hänen koihtauksensa 'häiritseisi-
12699: vät opetns·ta. ja. peljä:ttä!•sivät muita oppilaita.. Sen täJhden
12700: jää .sellainen lapsi tavallisesti alkuopetusta:kin vaille eikä
12701: useimmassa tapauksessa k.otikawn voi hänelle sitä tarjota.
12702: HäiiiJen ta.utinsa. t.a.a.s ·ei •kotona voi .s.ruada asia.nmukaista 1hoi-
12703: toa, ja. niin kehittyy jo lapsena sa~Ltu tauti y.hä pahemmaksi,
12704: •kunnes sairas lopuksi .työkyvyt.tömäksi tultuaan joutuu vai-
12705: va.istaloon tahi muuhun väih811Ilmä1n sopivaan paikka.an.
12706:      Läämin yleiseen: :sairaalaan langettavatautisi.a ei voida
12707: ot:taa. Ensiksi jo siitä syystä että on sopimaJton,ta sijoittaa
12708: heitä toisten sair~t:Uden joukkoon yMeisiin .s.airwssaleihin.
12709: Tois~ksi sen täJhden, että yl·eisen sa.waalan •paikat ovat
12710: yleen,sä akuuttisia •tapauksia. va.rten ja tavallisesti niitä
12711: täynnä, eivätkä joud.a :sellaisille saira:ille, joiwen vitäi.si vii-
12712: rpyä kuukausi:a ja vuosia hoitoa saamassa. .Sitäpaitsi :heillä ei
12713: ole lääJnin yleisessä sairaa.la,ssa mitään sopivaa. työtä: kohtaus-
12714: tensar välia!joiksi, jolloin he kuit.enkin voisivat ehkä jotain
12715: tehdä. Ei liioin olisi ma1hdollisuutta siellä järj·estää mitään
12716: alkuopetusta lan.getta vaiantisille la:p.sille.
12717:      Läänin yleiseen sairaalaan .ei siis voida heitä ajatella si-
12718: joitettaviksi, vaan täytyy laiilig'etta.v.atauHsille olla omat
12719: hmtoZ.ansa. Kokemus on1kin osoittanut, että sopiviss.a hoito-
12720: laissa 'h>eit.ä voidaan mene.styksellä ·pmrantaa. Tosin ei ole ·
12721: olemassa mitään lä.äkettä, joka taud~n kokonaan pa.raatiaisi,
12722: yhtä vähän kuin on ·ed•es tunnettua. taudin varsinai·nen :syy-
12723: 'kääm, mui:ta yleisellä h~gienisdiettisellä ·hoitomenettelyllä,
12724:  yhdistettynä lääkkeelliseen hoitoon ja sopivaan ruumiilliseen
12725: +Y'öhön, on hoitoJoissa .sa1a:vutettu sellaisia. tuloksia. ,että kou-
12726: rislnsli:oMa,ukset ovat •tulleet palj.oa harvemmin ja sairas nii-
12727:  den väliajoilla ollut päästään selvempi ja työkykyisempi.
12728:  Onpa, kuten V aajasalon lal!lgettavatautisten 'hoitolan vuosi-
12729: kertomuksesta näkyy, sll!avu1ettu sellaisiaki•n tuloksi:a, että.
12730:                 IV, s.- Collan, K. J. M., y. m.                359
12731: 
12732: sauas lnpulta, .kykenBe omin voiminsa elatuksensa 31nsa.itse-
12733:  maan. Tällaisissa hoitolaissa tekevät hoidokit, ku kin ky-
12734:                                                           1
12735: 
12736: 
12737: 
12738: kynsä Ja vOimiensa mukaan1 hoitohenkilökunnan valvonnan
12739: alaisinll! kesäisin puuta~hatöitä j.a talvisin käsitoitä. Niinpä
12740: 'hoidokit Vwajasalon langettavatauti.ster:. kodissa ovat työs-
12741: kennelleet paitBi IJUutarhassa. myöskin, sikalassa,, nav·ettac
12742: töissä, sekä harrasta.neet mehiläis1hoitoa, kananhoitoa, •kanii-
12743: ni.nhoitoa. Kesän kuluessa ovat he tehneet maaityötä yli
12744: 1,500 työpiiivää. Tnrlv-ella kutoneet yH 400 m karugasta, om-
12745: melleet vaatteita, neuloneet sukkia jopa kehränneetkin.
12746: Huomatessaan siten kyk·enevänsä edus jotain •hyödyllistä
12747: työtä tekemään Ja saadessa•an sopivaa rohkaisua ja tukea
12748: sekä myötätuntoista kohtelua, kasvaa sa.irasten itseluotta-
12749: mus, mikä taas on omiaall! rauhoittamaan. ja. ilosrtama:a•lli hei-
12750:  dän mielialaansa. Kaikki tämä taas vaikuttaa suotuisasti
12751: itse tautiin. Hoitoloissa1 rpid-etään myöskin· 1huolta siitä, että
12752: lall!g·ettavatautiset oppivat jokapäiväJisessä elämässä tarp·eel-
12753: lisen siistey.den ja puhtauden, ja lanwettavatautisille la:psille
12754: annetaan siellä heille välttä;mäJtön alkeisopetus. Para~tuma:t­
12755: tomait, vaikeat tapauks·et, saavat taas hoitola:ssa' turvaH:iJSen
12756: oli11paikaTh ja: inhimillisen kohtelun. ·
12757:      Sitä. että yleisempääkin huomiota on kiinnitetty langet-
12758:  tavatautisiten vaikeaan a's·em3!an, todis<ilaa sekin -että valtio-
12759: päivillä kysymystä 'kahdestikin on harkittu ja siitä on an-
12760:  nettu myötätuntoisia lausuntoja, mutta lienee asia kuitenkin
12761:  päättynyt platooniseen toivomukseen ,että hallitus tuntu-
12762: vasti avustaisi yksityisiä yhdistyk:oiä raiha,varoilla".
12763:      Tiedossamme ei ol.e löytyykö Suomessa muita langettava-
12764: tautisten aiSeman helpottamis·ta ta.rkoittavia yhd·istyksiä kuin
12765: ,Lang.ettavatautisten hoitoyhd·istys" Kuopiossa, joka yllä-
12766: pitää mainitsemarumme V a.aja.salon hoitolaa. Tämäkään yh-
12767: disty.s, vaikka·kin sen toimihenkilöt näkyvä:t olevan innostu-
12768: neHa asiaansa., ei kuitenkaa!Jl varoj·en ·puutteessa. voine toimia
12769: kai'kkia päämääriä:rusä silmällä 'Pitä,en. Sen nauttima v·altio-
12770: apu v. 1916 oli 2•4,000 markkaa. Jäseniä oli silloin yhteensä
12771: 393, niistä 5 :perusta.vaa., 121 vakina.ista ja 267 vuosijäsentä.
12772: 360           IV, s. -   Langettavatautisten hoitola.
12773: 
12774:     Kun Turun ja Porin lääniSisä, jossa langetta!Va.tautisten
12775: lukumäärä yksin maalaiskunnissa on siksi huoma,ttava kuin
12776: edellä on mainittu, ei 1öydy mitään Iangettavatautisten hoi-
12777: tolaa. eikä edes 'heidän a:sema,llJsa helpottami!sta1 tarkoittavia
12778: yksityisiä yhdistyksiä, rohkenemme ehdottaa Hallitukselta
12779: anottava.ksi
12780:                 että Twun ja Porl.n liiiiniffin m~IJii pikiJmmin
12781:              valtion kustttnnuksella perustettaisiin aluksi 25
12782:               a 30 St:trtras~jaJ.a käsi~tävä lrmgeAtavatau.fJisten
12783:               hmtolia.
12784: 
12785:       Helsingissä 16 päiväiiJä huhtilkuuta 1919.
12786: 
12787:       K. J. M. Collan.                         J. Kaskinen.
12788:                             Risto Ryti.
12789:                                                              361
12790: 
12791: IV, 9. -    Anom. ehd. N:o 55.
12792: 
12793: 
12794: 
12795: 
12796:             Jones, A., y. m.: Tu,r.tolan kur~JMwn per-ustetta-
12797:                  vasta sairastuvasta.
12798: 
12799:                 S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
12800:      Viitaten Eduskunnalle vuoden 1911 valtiopäivillä jätet-
12801: tyyn ja myöhemmin uusittuun anomusehdotukseen N :o 35,
12802: liitteet IV, 13 siv. 66-68, rohkenemme kunnioittaen anoa,
12803: 
12804:                   että Eduskunta päättäisi Turtolan kuntaan
12805:               perustaa ja ylläpitää sairastuvan vähintään vii-
12806:               dellä sairasvuoteella ja sen yhteyteen vastaan-
12807:               ottosijoja kolmelle mielisairaalle, ja kehoittaisi
12808:               Hallitusta tässä suhteessa ryhtymään asian-
12809:               mukaisiin toimenpiteisiin.
12810: 
12811:     Helsingissä Huhtikuun 10 päivänä 1919.
12812: 
12813:            Antti Jones.             Niilo Liakka.
12814:            Edvard Takkula.          K. A. Lohi.
12815: 
12816: 
12817: 
12818: 
12819:                •
12820:                       B.
12821: 
12822: Maapolitikkaa, valtion maita ja tiloja koskevia
12823:               anomusehdotuksia.
12824:                                                            365
12825: 
12826: IV, 10. -   Anom. ehd. N:o 64.
12827: 
12828: 
12829: 
12830: 
12831:               Luopajärvi, Mikko, y. m.: Varo~ v~alami­
12832:                sesta kuntien maapolitiikan toteuttamista
12833:                varten.
12834: 
12835:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
12836:     Viitaten niihin perusteluihin, jotka ovat ed. Alkion y. m.
12837: vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä (Liitteet H, Anomusehd.
12838: N :o 145) ja ed. Luopajärven y. m. vuoden 1917 ensimäisillä
12839: valtiopäivillä (Liitteet IV, Anomusehd. N :o 61) tekeminä
12840: tätä kysymystä koskevissa anomusehdotuksissa ja lisäksi
12841: mainiten, että asialla mielestämme alkaa olla kiire, kun-
12842: nioittaen pyydetään Eduskuntaa päättämään:
12843:                 että Hallituksen on ryhdyttävä toimenpitei-
12844:             siin riittäväin varojen varaamiseksi kuntien
12845:             maapolitiikan toteuttamista varten, jossa tarkoi-
12846:             tuksessa olisi harkittava eikö jonkinlaisen koti-
12847:             maisen obligationilainan järjestäminen olisi f:ii-
12848:             hän tarkoituksenmukainen keino.
12849:    Helsingissä, 14 .p:nä huhtikuuta 1919.
12850: 
12851:         Mikko Luop!lJärvi.    Albin Maiiner.
12852:         P. W. Heikkinen.      Santeri Alkio.
12853:         Niilo Liakka.         J. G. Ryynänen.
12854:         Lauri Perälä.         Edvard Takkula.
12855:         Yrjö Pesonen.         Kustavi Elovaara.
12856:         Vihtori Vesterinen.   Ari Pitkänen.
12857:                      Jaakko Loukko.
12858: 366
12859: 
12860: IV, 11, -   Pet. försl. N:o 65.
12861: 
12862: 
12863: 
12864: 
12865:             Åkerblom, K. V., m. fl.: Ang. överlåtande av
12866:               Kronohemman till landskommunerna för er-
12867:               hållande av Kommunaljord.
12868: 
12869: 
12870:              T i 11 F i n 1 a n d s La n t d a g.
12871: 
12872:     Frågan om åtgärder för att förhjälpa landskommuner-
12873: na att erhålla egendom, såsom jordfastigheter, torvmossar,
12874: strömfall, miniralförande marker m. m., varifrån landskom-
12875: munerna skulle börja erhålla inkomster, varmed de kunde
12876: bestrida en del av sina behov och sålunda få hålla utttaxe-
12877: ringarna lägre, har flera gånger behandlats i lantdagen utan
12878: att några resultat därav ännu erhållits. Vid 1913 års lant-
12879: dag beslöts på ekonomieutskottets förslag hos regeringen
12880: anhålla att åt landskommunerna ur allmänna medel måtte
12881: beviljas förmånliga amorteringslån för förvärvande av kom-
12882: munala skogar. Den dåvarande regeringen skred ej till de
12883: åtgärder lantdagen önskat. Vid 1917 års förra lantdag
12884: upptogs åter frågan men i något utvidgad form. Förslaget
12885: gick nu ut på att staten måtte upptaga ett inhemskt obliga-
12886: tionslån för kommunernas jordförvärv .. Ekonomieutskottet
12887: påvisade då såsom 1913 i betänkandet, hurusom stadskom-
12888: munerna ha det mycket gynnsammare ställt med sin eko-
12889: nomi än landskommunerna, tack vare kommunal jord och
12890: andra inkomstkällor. Så behövde stadskommunerna år 1912
12891: hopbringa endast 28.8 7'o av sina behov, medan landskom-
12892: munerna måste hopbringa 70 % av sina behov medels di-
12893: rekt uttaxering, och läget hotar att bli allt svårare och svå-
12894: rare för landskommunerna. Utskottet fanu det därför nöd-
12895:               IV, 11. -   Åkerblom, K. V., y. m.           376
12896: 
12897: vändigt att också landskommunerna börja förskaffa sig in-
12898: komstbringande egendom. Men utskottet såg ingen möj-
12899: lighet på grund av statens finansiella tillstånd att förorda
12900: förslaget om obligations1ån för ändamålet, varför frågan
12901: åter förföll.       ·
12902:      Statsfinanserna tillåta väl nu ännu mindre än 1917 att
12903: större lån eller andra medel kunde anskaffas för att därmed
12904: förhjälpa landskommunerna till jordköp. Andra utvägar
12905: böra därför anlitas. Och dessa giva sig av sig själva, då
12906: man erinrar sig, huru staten förhjälpt stadskommunerna till
12907: jordfastigheter och ännu varje år gör uppoffringar därför.
12908: Alla våra städer, undantagandes den allra yngsta, hava på
12909: statens bekostnad blivit försedda med jordområden. Hela
12910: byar, inom vilka städerna anlades, hava fått avstå sina hem-
12911: man och marker till .s. k. do.nationsjord åt städerna. Landets
12912:       '
12913: 37 städer,   utom Lahti, hava i sin ägo 831,6 kvadratkilome-
12914: ter jord, vilket i medeltal blir 23 kvadratkilometer för varje
12915: stad. At varje stad har från 5 och ända till 20 skattehem-
12916: man blivit donerade till stadsjord. Dylika donationer voro
12917: ingen dbetydlig uppoffring av staten för stadskommunerna,
12918: då staten därmed avstod från årliga inlkomster av de förra
12919: skattehemmanen och mantalsskatten var den förnämsta
12920: statsinkomsten. Och ännu fortfar staten att årligen efter-
12921: skänka skatten av städernas jord. Efter det värde jorden
12922: omkring städerna nu har är det icke ringa eftergifter staten
12923: gör för stadskommunerna.
12924:      Den anvisning dessa åtgärder för städerna självmant
12925: giver oss vid letandet efter utvägar att få hjälp åt lands-
12926: kommunerna för deras jordförvärv är den, att staten bör
12927: giva motsvarande handräckning åt landskommunerna.
12928:      Möjligheter för staten att hjälpa landskommunerna till
12929: erhållande av kommunal jordfastighet utan penningeanslag
12930:  eller lån förefinnas, då i så gott som varje landskommun
12931:  finnas kronoboställen, av vilka staten kunde överlåta ett
12932:  eller flera på samma sätt som staten överlåtit jord åt stä-
12933:  derna. Av forststyrelsens årsberättelse för 1914 framgår,
12934:  att statsverket äger boställen i landskommunerna, uppgå-
12935: 368         IV, 11. -   Kruununtilat kunnallismaiksi.
12936: 
12937: ende sammanlagt till 924, nämligen militieboställen, mili-
12938: tiehemman, militieboställsparker och civilstatens boställen,
12939: ävensom kungsgårdar och kungsladugårdar, prebendehem-
12940: man, donationsstommar m. m., vilkas sammanlagda yta
12941: uppgår tilli medeltal omkring 335 hektar på varje hemman.
12942: Å v dessa hemman borde således landskommunerna kunna
12943: erhålla ett eller flera allt efter storleken av kommunernas
12944: folkmängd enligt förslag, som närmare borde uppgöras.
12945:     På grund av det framhållna få vi vördsamt föreslå:
12946:                  att Lantdagen ville uttala sin anslutning till
12947:              önskan att landskommunerna måtte förhjälpas
12948:              till erhållande av kommunaljord genom överlå-
12949:              tande av kronohemman till landskommunerna
12950:              och att Lantdagen ville anhålla hos Regeringen
12951:              om uppgörande av lagförslag till en sådan lös-
12952:              ning av kommunaljordsfrågan för landskommu-
12953:              nerna.
12954: 
12955:       Helsingfors den 15 april 1919.
12956: 
12957: 
12958:       K. V. Åkerblom.                    Edv. Helenelund.
12959:                            Oskar Nix.
12960:                                                            369
12961: 
12962: 
12963: IV, 11, -   Anom. ehd. N:o 65.
12964:                                                     Suomennos.
12965: 
12966: 
12967: 
12968: 
12969:             Åkerblom, K. V., y. m.: Kruununtilojen luo-
12970:                vuttamisesta maalaiskunnille kunnallismaan
12971:                saamista varten.
12972: 
12973: 
12974:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
12975: 
12976:     Kysymystä toimenpiteisä maalaiskuntain auttamiseksi
12977: saamaan omaisuutta, niinkuin maakiinteimistöjä, turvesoita,
12978: vesiputoksia, mineraalipitoisia maita y. m., joista ne rupeai-
12979: sivat saamaan tuloja suorittaakseen osan tarpeidensa kysy-
12980: mistä menoista ja siten voidakseen pitää taksoitukset alhai-
12981: sempina, on monta kertaa käsitelty valtiopäivillä tulokseen ·
12982: kuitenkaan pääsemättä. 1913 vuoden valti•opäivillä päätet-
12983: tiin talousvaliokunnan ehdotuksesta anoa hallitukselta, että
12984: maalaiskunnille myönnettäisiin yleisistä varoista edullisia
12985: kuoletuslainoja kunnallismetsäin hankkimiseksi. Silloinen
12986: hallitus ei ryhtynyt Eduskunnan haluamiin toimenpiteisiin.
12987: 1917 vuoden ensimmäisillä valtiopäivillä otettiin kysymys
12988: uudestaan esille, mutta jonkin verran laajemmassa muodossa.
12989: Ehdotus tarkoitti nyt sitä, että valtio ottaisi k•otimaisen
12990: obligatsionilainan kuntain maanhankintaa varten. Talous-
12991: valiokunta näytti silloin mietinnössään, samoinkuin vuonna
12992: 1913, että kaupunkikuntain taloudelliiTen asema on paljon
12993: edullisempi kuin maalaiskuntain, kiitos kunnallismaan ja
12994: muiden tulolähteiden. Niinpä tarvitsi kaupunkikuntain
12995: vuonna 191~ kerätä ainoastaan 28.s % tarpeistaan, mutta
12996: maalaiskuntain 70 % tarpeistaan suoranaisella taksoituk-
12997: sella ja asema uhkaa käydä maalaiskunnille yhä vaikeam-
12998: maksi ja vaikeammruksi. Valiokunnan mi•elestä oli senvuoksi
12999:                                                           24
13000: 370       IV, 11. -   Kruununtilat kunnallismaiksi.
13001: 
13002: välttämätöntä, että maalaiskunnatkin alkavat itselleen hank-
13003: kia tuloatuottavaa omaisuutta. Mutta valiokunta ei valtion
13004: raha-a'Siain tilan takia keksinyt mitään mahdollisuutta puol-
13005: taa ehdotusta obligatsioonilainan ottamisesta tarkoitusta
13006: varten, jonkavuoksi asia taas raukesi.
13007:     Valtion raha-asiat sallivat nyt kai vielä vähemmän kuin
13008: vuonna 1917 ottaa lainaa tai hankkia muita varoja, millä
13009: auttaa maalaiskuntien maanostoa'. Muihin keinoihin on sen-
13010: vuoksi turvauduttava. Ja ne on löydettävissä itsestään, kun
13011: muistaa, miten valtio on auttanut kaupunkikuntia hankki-
13012: maan maakiinteimistöjä ja vielä vuosittain tekee uhrauksia
13013: sitä varten. Kaikki kaupunkimme, lukuunottamatta kaikkein
13014: nuorinta, ovat valtion ku~tannuksella saaneet itselleen maa-
13015: alueita. Kokonaisten 1kyläin, joihin kaupungit perustettiin,
13016: on täytynyt luovuttaa tilojaan ja maitaan n. s. lahjoitus-
13017: maaksi kaupungeille. Maan 37 kaupungilla, Lahtea lukuun-
13018: ottamatta, on hallussaan 831.6 neliökilometriä maata, mistä
13019: keskiluvuin tulee 23 neliökilometriä kullekin kaupungille.
13020: Jokaiselle kaupungille on lahjoitettu 5 :stä aina 20 :een vero-
13021: tilaan kaupunginmaaksi. Tuollaiset lahjoitukset eivät mer-
13022: kinneet mitään vähäpätöistä uhrausta valtion puolelta kau-
13023: punkikunnille, kun valtio silloin luopui entisten verotilain
13024: vuotuisista tuloista ja manttaalivero oli valtion pääasiallisin
13025: tulo. Ja yhä vielä antaa valtio jatkuvasti vuosittain anteeksi
13026: kaupunkien maasta menevän veron. Sen arvon mukaan, joka
13027: maalla kupunkien lähistöllä nykyjään on, eivät valtion kau-
13028: punkikunnille antamat lahjat suinkaan ole pienet.
13029:     Neuvo, jonka nämät kaupunkien hyväJksi tehdyt toimen-
13030: piteet itsestään antavat meille etsiessämme keinoja avun saa-
13031: miseksi maalaiskunnille niiden maanhankintaa varten, on se,
13032: että valtion tulee antaa vastaavaa avustusta maalaiskunnil-
13033: lekin.
13034:     Valtiolla on mahdollisuuksia auttaa maalaiskuntia kun-
13035: nallisen maakiinteimistön saannissa ilman määrärahaa tai
13036: lainoja, kun melkeinpä jokaisessa maalaiskunnassa on kruu-
13037: nunvirkataloja, joista valtio voisi luovuttaa yhden tai
13038: useampia samalla tavoin kuin valtio ,on luovuttanut maata
13039:               IV, 1 1 . - Åkerblom, K. V., y. m.              371
13040: 
13041: 
13042: kaupungeille. Metsähallituksen kertomuksesta vuodelta
13043: 1914 käy selville, että valtiolaitoksella 'Dll virkataloja maa-
13044: laiskunnissa yhteensä 924, nimittäin sotilasvirkataloja,
13045: sotilastiloja, sotilasvirkatalopuistoja ja siviiliviraston virka-
13046: taloja kuin myöskin kuninkaan'kartanoja ja. kuninkaankarja-
13047: taloja, palkkataloja, lahjoitusmaan hovitiloja y. m., joiden
13048: yhteenlaskettu pinta-ala nousee keskiluvuin noin 335 heh-
13049: taariin kutakin tilaa kohti. Näistä tiltoista pitäisi siis maa-
13050: laiskuntain voida saada yksi tai useampia aina kuntain väki-
13051: luvun suuruuden perusteella tarkemmin laadittavan ehdo-
13052: tuksen mukaan.
13053:     Ylläesitetyn nojalla saamme 'kunnioittavasti ehdottaa,
13054: 
13055:                  että Eduskunta tahtoisi lausua yhtyvänsä
13056:             toivomukseen, että maalaiskuntia autettaisiin
13057:             saamaan kunnallismaata luovuttamalla niille
13058:             kruununtiloja ja että Eduskunta tahtoisi anoa,
13059:             että Hallitus valmistuttaisi lakiehdotuksen, joka
13060:             sillä tavoin ratkaisisi kunnallismaakysymyksen
13061:             maalaiskuntain hyväksi.
13062: 
13063:     Helsingissä, 15 päivänä huhtikuuta 1919.
13064: 
13065: 
13066:    K. V. Åkerblom.                        Edv. Helenelund.
13067:                           Oskar Nix.
13068: 372
13069: 
13070: IV, 12. -   Anom. ehd. N :o 66.
13071: 
13072: 
13073: 
13074: 
13075:             Loukko, .Jaakko, y. m.:      Rekognifiomt.~metsien
13076:                 palauttamisesta valtiolle.
13077: 
13078: 
13079:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
13080: 
13081:     Vanhoista ajoista alkaen löytyy kaikkialla Suomessa,
13082: joskin verrattain harvassa, n. s. rekognitioonimetsiä, jotka
13083: kuuluvat valtiolle, mutta joita niiden hallussapitäjät ovat
13084: viime vuosikymmenien aikana saaneet käytellä melkein kuin
13085: täysin omaa omaisuuttaan. Jo 1,600-luvulta alkaen oli tullut
13086: tavaksi, että kruunun metsiä luovutettiin vuorikaivosten
13087: ja teollisuuslaitosten tarpeeksi joksikin ajaksi, jota yleensä
13088: ei tarkemmin määrätty kuin että kaivos tai laitos sai niitä
13089: niin kauvan käyttää hyväkseen, kuin se oli tullut elinvoi-
13090: maiseksi ja itsensä kannattavaksi. Laitoksen tuli säännön-
13091: mukaisesti vuosittain suorittaa valtiolle metsän käytöstään
13092: vähäinen korvaus, rekognitioonimaksu, minkä nimityksen
13093: tuli muistuttaa vuokran maksajaa siitä, että metsäomaisuus
13094: ei ollut hänen, vaan valtion. Metsää ei saanut myydä eikä
13095: raiskata; tarkoitus oli vain käyttää sitä nousevan teollisuu-
13096: den jaloilleen saattamiseksi.
13097:     Vuoden 1851 metsäsäännön mukaan saatettiin niinikään
13098: kyseessäolevia kruunun metsiä vuokrata lyhemmäksi ajaksi
13099: kerrallaan vuorikaivoksille ja teollisuuslaitoksille vuotuista,
13100: huutokaupalla kerta kaikkiaan määrättyä vuokramaksua
13101: vastaan. 'Tämän säännöksen nojalla ovat teollisuuslaitoksen
13102: omistajat saaneet itselleen varsin edullisia vuokrasitoumuk-
13103: sia, usein pitemmäksikin ajaksi, kuin asetuksen henki oikeas-
13104: taan olisi tarkoittanut. Nykyään voimassa oleva metsälaki
13105:                 IV, 1 2 . - Loukko, Jaakko, y. m.            373
13106: 
13107:   3 p :ltä syyskuuta 1886 ei ole poistanut kyseessäolevien
13108:   kruunun metsäin käyttöä entisellä tavalla, vaan säätää 15
13109:   § :ssään, että vuorikaivos ja teollisuuslaitos, jolla erikoisen
13110:   päätöksen perusteella on oikeus sysien saantiin ja muihin
13111:   metsätarpeisiin jostakin talosta, pitää tässä oikeudessaan
13112:   pysytettämän. Näin ollen saattaa kaikkialla meidän maas-
13113:   samme tavata vanhemmilla teollisusulaitoksilla rekogni-
13114:   tioonimeisiä.
13115:        Käsitiääksemme olisi tässä suhteessa saatava muutos ai-
13116:   kaan. 'F~ollisuuden voi•mistuttamiseksi ei ole olemassa enää
13117:   sam'Oja avustusta vaativia syitä kuin aikaisemmin on ollut,
13118:   eikä toiselta puolen voida mitenkään puolustaa sitä että
13119:   nykyaikana, jolloin puutavara on huimaavasti hinnassa ko-
13120: . honnut, yksityiset teollisuuden harjoittajat saavat melkein
13121:   mielin määrin, jopa usein raislmamallakil\, jotakin helppona
13122:   aikana määrättyä pienoista korvausta vastaan käyttää val-
13123:   tiolle kuuluvaa metsäomaisuutta. Käsittääksemme on edus"
13124:   kunnan ryhdyttävä toimenpiteisiin rekognitioonimetsien ta-
13125:   kaisin palauttamiseksi Otikealle omistajalleen, valtiolle.
13126:        Katsoen siihen, mitä meillä on ollut kunnia esiintuoda,
13127:   saamme kunnioittavimmin ehdottaa,
13128:                  että eduskunta päättäisi kehoittaa Hallitusta
13129:              ryhtymään tarpeellisiin ja pikaisiin toimenpitei-
13130:              siin rekognitioonimetsien takaisin palauttami-
13131:              seks?; valtiolle.
13132: 
13133:     Helsingissä, 9 päivällä huhtikuuta 1919.
13134: 
13135: 
13136:          Jaakko Loukko.             Väinö Selander.
13137:          Frans Kärki.               Albin Manner.
13138:          Eero Hahl.                 Jaakko Loppi.
13139:          Mikko Piitulainen.         K. A. Lohi.
13140:          Ari Pitkänen.              Aarno Pesonen.
13141:          Kusti Arffman.             J. A. Heikkinen.
13142: 374
13143: 
13144: IV, 13, -   Pet. försl. N:o 83.
13145: 
13146: 
13147: 
13148: 
13149:             Österholm, John och von Born, Ernst: .Angå-
13150:                ende ordnandet av åbornas och brukens rät-
13151:                tigheter till de kronohemman vilka såsom
13152:                för bruksdriften nödvändiga blivit av bru-
13153:                ken skatteköpta framför åborna.
13154: 
13155: 
13156:              T i ll Finland s La n t d a g.
13157: 
13158:     Vid 1908 års förra lantdag inlämnade lantdagsman G.
13159: G. Rosenqvist ett petitionsmemorial angående ordnandet av
13160: åbornas ocli brukens rättigheter till de kronohemman, vilka
13161: av särskilda bruk på grund av äldre författningar blivit
13162: skatteköpta framför åborna, vilket petitionsmemorial såsom
13163: n :r 179 ingår bland lantdagens handlingar. Vid 1908 års
13164: senare lantdag upprepade petitionären sin framställning.
13165: Lag- och ekonomiutskottet behandlade ärendet i samband
13166: med en petitjon av lantdagsman Kairamo m. fl. angående
13167: åbornas ställning å de s. k. bördshemmanen och uttalade
13168: i sitt betänkande n:r 6 att utredning av ifrågavarande rätts-
13169: förhållanden genom regeringens försorg skulle åstadkom-
13170: mas samt att på grund härav tilläventyrs föranledda lag-
13171: förslag beträffande omreglering av sagda hemmans rätts-
13172: liga ställning måtte lantdagen i avseende å. godkännande
13173: föreläggas. Omfattande utskottets förslag beslöt lantdagen
13174: ingå tili regeringen med en petition, i viiken bl. a. följande
13175: uttalanden gjordes: ,Då genom kongliga förordningen av
13176: den 19 september 1723 stadgades, huru forfaras skulle med
13177: avseende å de lägenheter och kronohemman, vilka försåldes
13178: till skatte, försattes de i närheten av bruksinrättningarna
13179:        IV, 13. -   Österholm, John ja von Born, Ernst.    375
13180: 
13181: belägna hemmanen i ett undantagsläge, i det att om dem
13182: stadgades, att sådana hemman icke finge försäljas till
13183: skatte, innan Bergskoliegium prövat hnruvida hemmanet
13184: behövdes tili något bergverks upprätthåliande och förkov-
13185: ran. Senare stadgades ytterligare genom kongliga breven
13186: av den 16 augusti 1731 och den 23 september 1747 samt
13187: kungörelsen av den 24 januari 1790, att ägare av manu-
13188: faktur:verk ägde rätt att framför åbo skatteköpa sådana
13189: hemman, som ansågos vara manufakturverken tili styrka
13190: och vilkas föryttrande var menligt för dessa. Dock skulle
13191: åborna bibehålias vid hemmanen, åbo efter åbo, och hemma-
13192: nen icke få betungas med dagsverken i annat fali än för
13193: så vitt sådana enligt jordeboken blivit dem påförda. Lik-
13194: väl var det bruksägare, viiken var kronan ansvarig för hem-
13195: manets ränta, obetaget att, efter därom med åbo skedd
13196: överenskommelse, uppbära hela räntan i koi och körslor
13197: för samma betalning, som erlades tili ägare av skattehem-
13198: man. Dagsverkena skulle jämväl beräknas enligt marke-
13199: gångspris, och andra besvär borde åborna icke påläggas.
13200:     Uti 15 § i gällande skogslag av den 3 september 1886
13201: är bergverk och manufakturinrättning, som på grund av
13202: särskild resolution äger rätt tili kolfångst och andra skogs-
13203: förnödenheter från visst hemman, bibehållen vid denna rätt,
13204: likväl med den begränsning att, ifall densamma tillgodo-
13205: njutits från kronohemman, viiken efter den 9 september
13206: 1851 försålts tili skatte utan förbehåll i skattebrevet om
13207: rättighetens fortbestånd, dylik rättighet förfallit.
13208:     Där bruksinrättningens ägare förvärvat sig, utöver den
13209: honom redan tidigare tiliagda nyttjanderätten, förmedelst
13210: ~katteköp jämväl äganderätten tili hemmanet, har åbons
13211: rätt tili hemmanet oundvikligen försämrats. Då hemmanet
13212: äges av bruket, måste åbo vid uppkommen tvist styrka,
13213: viiken rätt honom tilikommer. Emedan brukshemmanen
13214: icke utgöra någon särskild jordnatur, framgår överhuvud
13215: icke ur jordeböckerna, vilka hemman äro brukshemman, än
13216: mindre de skatter och onera, som de äro skyldiga att ut-
13217: göra tili bruken, eller deras rättsförhållanden i övrigt tili
13218: 376           IV, 13. -   Tehtaitten kruunnntilat.
13219: 
13220: bruksinrättningarna. Dessa rättigheter och lskyldigheter
13221: grunda sig å själva bruksinrättningarnas fundationsbrev,
13222: och vidare utredning rörande detsamma liksom ock angåen-
13223: de ifl"ågavarande hemmans uppkomst kan synbarligen er-
13224: hållas endast ur nämnda fundationsbrev samt de överens-
13225: kommelser och resolutioner, genom vilka dessa rättsförhål-
13226: landen senare blivit ordnade.
13227:      Av det ovan anförda framgår, att brukshemmanen in-
13228: taga en uti rättsligt avseende delvis oklar och för främjan-
13229: det av deras uppodling ofördelaktig särställning. På grud
13230: härav och jämväl av andra orsaker, bland annat med av-
13231: seende å ifrågasatt ändring av beskattningssystemet, är det
13232: nödvändigt, att ifrågavarande hemmans rättsliga ställning
13233: blir så vitt möjligt noggrannt utredd och möjligen genom
13234: en a.v behovet påkallad och efter förhållandena lämpad lag-
13235: stiftningsåtgärd behörigen ordnad".
13236:      Då det emellertid icke försports, att regeringen skulle
13237: vidtagit åtgärder i det syfte lantdagens petiti:on innehåller
13238:  för så vitt det gäller de s. k. brukshemmanen få vi i anseende
13239: till vikten av att hithörande rättsförhållanden snarast möj-
13240: ligt regleras vördsamt anhålla att Finlands Lantdag ville
13241: besluta
13242:                    att ~tppdraga åt regeringen att förelägga
13243:               niistsammlf1:nträdmlde lantdag pro.position angå-
13244:               ende ordtwndet av åbornas och brukens räftig-
13245:               keter till de kro.nohemrnan, vilka såsom för
13246:               bruksdriften nödvändiga på g-rund av säYskilda
13247:               /Jrordningar från äldre tid blivit av bruken
13248:               skatteköpta framför åborna.
13249: 
13250:       Helsingfors, den 15 april 1919.
13251: 
13252: 
13253:       John ÖSterholm.                     Ernst von Born.
13254:                                                            377
13255: 
13256: IV, 13. -   Anom. ehd. N:o 83.
13257:                                                     Suomennos.
13258: 
13259: 
13260: 
13261: 
13262:             ÖSterholm, John Ja von .Born, Brost: Asukkai-
13263:                den ja tehtaiden oikeuksien järjestämisestä
13264:                niillä kruununtiloilla, jotka tehtaat ovat
13265:                tilain as'ukkaita sivuuttaen tehtaankäytön
13266:                vuoksi verolle ostaneet.
13267: 
13268: 
13269:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
13270: 
13271:     1908 vuoden ensimäisille valtiopäiville jätti edustaja
13272: G. G. Rosenqvist anomuskirjelmän asukkaiden ja tehtaiden
13273: oikeuksien järjestämisestä niillä kruununtiloilla, jotka teh-
13274: taat ovat asukkaita sivuuttaen vanhempain säädösten nojalla
13275: verolle ostaneet, joka anomuskirjelmä on n:ona 179 valtio-
13276: pä.iväin asiakirjoissa. 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä
13277: uudisti anomuksentekijä ehdotuksensa. Laki- ja talousva-
13278: liokunta käsitteli asian edustaja Kairamon ym. n. s. suku-
13279: oikeustilain asukkaita koskevan anomuksen yhteydessä ja
13280: lausui mietinnössään n:o 6, että hallitus tutkimuksen kautta
13281: hankkisi selvityksen kyseessäolevista oikeussuhteista ja että
13282: siitä ehkä aiheutuvat lakiehdotukset sanottujen tilain oikeu-
13283: dellisen aseman uudestaanjärjestämiAeksi annettaisiin Edus-
13284: kunnan hyväksyttäväksi. H yväksyen valiokunnan ehdo-
13285: tuksen päätti Eduskunta tehdä hallitukselle anomuksen,
13286: jossa lausuttiin m. m.: ,Kun 19 päivänä syyskuuta 1723 an-
13287: netullatkuninkaallisella asetuksella säädettiin, kuinka niiden
13288: talojen ja kruununtilain suhteen on meneteltävä, jotka perin-
13289: nöksi myydään, asetettiin tehdaslaitosten läheisyydessä ole-
13290: vat tilat poikkeusasr,maan, niistä kun säädettim, ettei sel-
13291: laisia tiloja saisi myydä perinnöksi, ennenkuin Vuorikol-
13292: 378          IV, 13. -   Tehtaitten kruununtilat.
13293: 
13294: legio on tutkinut, tarvittiinko tila säilyttää jonkun vuori-
13295: työn voimassa pitämiseksi ja varustuttamiseksi. Myöhem-
13296: min vielä säädettiin kuninkaallisilla kirjeillä 16 päivältä
13297: elokuuta 1731 ja 23 päivältä s;yyskuuta 17 4 7 sekä julistuk-
13298: sella 24 päivältä tammikuuta 1790, että tehdaslaitosten
13299: omistajilla oli oikeus asukkaan edellä ostaa perinnöksi sel-
13300: laiset tilat, joiden katsotaan olevan tehdaslaitoksille vah-
13301: vikkeeksi ja joiden luovuttami"iten oli näille haitaksi. Siitä
13302: huolimatta olivat asukkaat pysytettävät tiloilla miehestä
13303: mieheen eikä tiloja saanut päivätöillä rasittaa muutoin kuin
13304: mikäli niille maakirjassa oli sellaisia pantu. Tehdaslaitok-
13305: sen omistajalle. jonka tuli vastata kruunulle tilan verosta,
13306: oli kuitenkin, sovittuaan siitä asukkaan kanssa, valta muun-
13307: taa koko vero sysien poltoksi ja ajoiksi samasta maksusta
13308: kuin verotalojen omistajat saivat. Päivätyöt olivat myös
13309: verohinnan mukaan laskettavat eikä saanut mitään muita
13310: rasituksia asukkaille asettaa.
13311:     Voimassa olevan, 3 päivänä syyskuuta 1886 annetun
13312: metsälain 15 § :ssä on vuorikaivohelle ja teollisuuslaitok-
13313: selle, jolla erityisen päätöksen perusteella on oikeus sysien
13314: saantiin ja muihin metsätarpeisiin jostakin talosta, tämä
13315: oikeus pysytetty, kuitenkin sillä rajoituksella, että jos sitä
13316: on nautittu kruununtalosta, joka syyskuun 9 päivän jälkeen
13317: 1851 on perinnöksi myyty, ilman että tehdaslaitoksen oikeus
13318: on perintökirjassa nimenomaan edelleen voimassa pysytetty,
13319: sellainen oikeus on rauennut.
13320:     Siellä, missä tehdaslaitoksen omistaja oli itselleen hank-
13321: kinut, paitsi ennen saamaansa nautintaoikeutta, perinnöksi-
13322: oston kautta myös tilan omistusoikeuden, ei asukkaan oi-
13323: keus tilaan ole voinut olla huonontumatta. Kun tehdaslai-
13324: tos on tilan omistajana on asukkaan riidan syntyessä näy-
13325: tettävä toteen, mikä oikeus hänellä on. Koska tehdastilat
13326: eivät muodosta erityistä maanluontoa, ei maakirjoist! yleen-
13327: sä käy selville, mitkä talot ovat kyseessäolevissa suhteissa
13328: tehtaisiin, vielä vähemmin niistä voi saada selkoa näiden
13329: talojen oikeussuhteista tai veroista ja tehtävistä tehdaslai-
13330: toksiin nähden. Nämät oikeudet ja velvollisuudet perustu-
13331:        IV, 13. -   Österholm, John ja von Born, Ernst.      379
13332: 
13333: vat itse tehdaslaito!lten perustuskirjoihin, ja on tarkempi
13334: selvitys niistä, ;,;amoln kuin puheenalaisten talojen synnystä,
13335: nähtävästi saatavissa ainoastaan mainituista perustamiskir-
13336: joista sekä niistä sopimuksista ja päätöksistä, joilla näitä
13337: oikeussuhteitFL on myöhemmin järjestetty.
13338:     Edellä sanotusta käy selville, että tehdastilat ovat poik-
13339: keuksellisessa, oikeudellisesti osittain epäselvässä ja niiden
13340: viljelyksen edistymiselle epäedullisessa asemassa.         Sen
13341: vuoksi ja muistakin syistä, m. m. suunniteltua verotusjär-
13342: jestelmän muutosta silmälläpitäen, on tarpeen, että kysy-
13343: myksessäolevain tilain oikeussuhteet tulevat mikäli mah-
13344: dollista tarkoin selvitetyiksi ja ehkä tarpeellisten, niihin
13345: sovellettujen la1nsäädäntötointen kautta järjestetyiksi".
13346:     Kun ei ole kuulunut, että Hallitus olisi ryhtynyt toi-
13347: menpiteisiin siinä tarkoituksessa kuin Eduskunnan anomus
13348: sisältää, mikäli koskee n. s. tehdastiloja, saamme me, tähän
13349: kuuluvain oikeussuhteiden mahdollisimman pikaisen jär-
13350: jestelyn tärkeyteen katsoen. kunnioittavasti anoa, että Suo-
13351: men Eduskunta tahtoisi päättää
13352: 
13353:                 antaa Hallitukselle toimeksi valmistaa ensin-
13354:             kokoontuville valtiopäiville esityksen asukkai-
13355:             den ja tehtaiden oikeuksien järjestämisestä niillä
13356:             kruununtiloilla, jotka tehtaat ovat erinäisten
13357:             vanhoina aikoina julkaistujen säädösten nojalla
13358:             asukkaita sivuuttaen tehtaankäytön vuoksi ve-
13359:             rolle ostaneet.
13360: 
13361:    Helsingissä, 1.5 p:nä huhtikuuta 1919.
13362: 
13363: 
13364:    John Österholm.                       Ernst von Born.
13365: 380
13366: 
13367: 
13368: IV, u. -    Anom. ehd. N:o 67.
13369: 
13370: 
13371: 
13372: 
13373:             Valtonen, .Matti, y. m.: Lahjoitusmaista muo-
13374:                 dostefJtujen tilojen yk~eismetsien Zunl(lstatmi-
13375:                 sesta.
13376: 
13377:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
13378:      Vuoden 1913 valtiopäivillä tehtiin kaksi anomusehdo-
13379: tusta tarkottaen niiden lahjotusmaa-alueiden tilallisten,
13380:  joiden maasta on muodostettu kruununpuistoja, oikeut-
13381: tamista lu:na.stamaau ·nä.mä kruunull~ pidäJtetyt wlueet yh-
13382: teismetsiksi. .Sanottuj·en valtiopärväi:u Laki- ja talousvalio-
13383: kunta: lausui nä~den anomusehdotusten j·ohdost.a antamas-
13384: sa~n mietinnössä iN :o 3, että vira.nomaiset kyllä: löytäisivät
13385: keiuo~·a 6 päivänä toukokuuta 1887 jullmistussa Senaatin
13386: kirje-essä lahjoitusmaista .erotett.ujeu kruun.u1;Juistoj.en Uoo-
13387:  vuttamisesta yhteismetsiksi annettujen määräysten toteutta-
13388:  miseksi, minkä vuoksi valiokunta, pitäen a:sian aivan selvänä,
13389: ehdotti, että puheenalais·et wnomns·ehdotuk&€t eivät. antaisi
13390: aihetta -erin.äisiin toi.m~:mpiteisiiu EduslmniLan puolelta. Va-
13391: liokunna.ssa lausuttu olettamus ei sittemmin ole 't.ot.eutunut.
13392: V1ranomaiset ova1t •kaikin tavoin vastustaneet kruununpuis-
13393:  tojen luovuttamista yhteismetsiksi edellä mainitun Senaa-
13394: tin kirjeen määräys't:en peruste·ella. Niinpä hylkä:si S.enaa.tti
13395: tammikuun 25 päivänä 1916 anta.mallaa:n päätöksellä Mie-
13396: hikkälän lan·kakuntalaisten anomuksen, että Mie'h]kkälän
13397: kruununpuist'() luovut.etta1isiin heil1e yh:toeismetsäksi us-ein-
13398: mainitun Senaatin kirjeen mukaisesti. Sittemmin ova't Mie-
13399: hi<kkälän lankakuntalaiset rylh:tyneet .oikeuruenkäy.nll:hlllä
13400:  vaa:timaa.n valtion velvoit.ta;mista.. luo'VUttamawn sa.nottu
13401: kruununpui·sto yhteismetsäksi. Vaatien kanteen kumoamista
13402:                IV, 1 4 . - Walkonen, Matti, y. m.                381
13403: 
13404: on Valtion puol€1Sta. väitetty, että edellämainittu 6 Jl :Thä tou-
13405: kokuuta 1887 aiDJThettu Senallltin kirje, ollen muka vain hal-
13406: linnollinen asetus, on ristiriidassa aikarisemmin, Valtiopäi-
13407: väin myötävaiku~uksella sy:ntyneen 3 p:nä syyskuuta. 1886
13408: annetun Metsälain kanssa, minkä vuoksi s·e ei ole Valtiota
13409: vel voittav;a. V a1ikka> oikeurlenkäynrti on jo ollut kauan aikaa
13410: vireillä, ei sitä, asian laajuudesta johtuvien vaikeuksien
13411: vuoksi ole voitu ratkaista vi·elä edes alioikeudessa. Näin
13412: 0llen on kruununJJuiS'tojen luovuttaminen y~hte~smetsäksi
13413: 6 p :nä 'to111kokuuta 1887 amnetun Senaatin kirjeen perust,eella,
13414:  jäänyt pitkien ja tuloks-eltaan vielä -epätietoisten oikeuden-
13415: käynti.eTh varaan.
13416:      Tämän vuoksi ja. 'kun toivottavaa olisi, että ·epävarmuus
13417:  6 p :nä toukokuuta 1887 an.n:etun Senaatin kirjeen myöntä-
13418:  män hma:stusoikeuden pät,evyyd·estä rpois.t·ettaisiin ja~ es•t•eet
13419: yhteismetsien perustamiselle mahdollisimma.;n vähään supis-
13420:  tettaisiin, saalillme kunni.oiittaen, viirt:aten alussa mainitse-
13421:  miin anomusesityksiin, ehdottaa, että iEduskunlta. !tahtoisi
13422:  Hallitukselta anoa,
13423: 
13424:                 että H.allitus bahtoisi enSii tJiTxl'Ssa am;~rm Edus-
13425:              kunnalle e'Sity ksen sellatiseklsi laiksi,
13426:                  1) että ZahjoitwsmaistJa mwodos~ettujen tilo-
13427:              jen omisbajat saisivat l·wnastaJa y hfte:iJsmetsiksi
13428:              jakokunnistaan eroli.ebut krurununpwistot, kun ja-
13429:              kokunoon OiS'akas.ten enemmristö, l:alsk:ettuma marmt-
13430:              taaliJn mukaan, sitä vaJatii;
13431:                   2) että Suomen vaUJio jäisi osakkaaksi yh-
13432:              teiJsmetsään s-en osalu.vun muki(D,am, joka valstaa
13433:              niiden iakokwnnan osa:kas~en osuutta, jotka syys-
13434:              tä ·tai toisesta eivät ha,~u.a tai eivät voi käydä
13435:              osallisiksi yMeisrmetsään ja
13436:                   3) että yhaeisrmetsän hinnaksi määrättä~in
13437:              se hinta, josta V altiov.arasto on sen os6amwt lisää-
13438:              mäll'ä siihen neljän prosentim vuoburinen korko,
13439:              mutta lJukem.,alla pois sen määrän, jolZa puriston
13440: 382        IV, 14. -   Lahjoitusmaatilojen yhteismetsät.
13441: 
13442:               tlulot, Valtioooraston ~tä hoitaes.sa ovat nowsseet
13443:               niistä ol~eita menoja swurremmiksi.
13444: 
13445:       Helsingissä, 14 päiväJnä huhtikuuta 1919.
13446: 
13447: 
13448:           Matti Valkonen.      Hertta Pykälä.
13449:           M. Kelli.            Aarne Sihvo.
13450:           J. Jyske.            T. Heimonen.
13451:           A. Fränti.           K. E. Linna.
13452:           W. K. Särkkä.        Aug. Hämäläinen.
13453:           K. V. Wuokoski.      Elias Sinkko.
13454:                       Paul Thuneberg.
13455:                   c.
13456: Kotitaloutta koskevia anomusehdotuksia.
13457: 
13458: 
13459: 
13460: 
13461:      •
13462:                                                               881>
13463: 
13464: IV, 111. -   Anom. ebd. N :o 68.
13465: 
13466: 
13467: 
13468: 
13469:              Gebhard, Hedvig, y. m.: Määrämhan myönM-
13470:                 misestä Valtion Kotitaloustoimikunnan toi-
13471:                 minnan jatkamiseksi.
13472: 
13473:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
13474:     Kun elintarvepula maassamme v. 1917 suuresti kärjis-
13475: tyi ja huomattiin välttämättömäksi ryhtyä sellaisiin toi-
13476: miin, että kulutus tulisi tarkoituksenmukaisemmin järjes-
13477: tetyksi sekä saatavissa olevat elintarpeet mahdollisimman
13478: säästäväisesti ja järkiperäisesti yksityistaloudessa käyte-
13479: tyiksi, päätti Eduskunta 1917 vuoden ensimäisillä valtio-
13480: päivillä, että laaja opastus- ja valistustyö kotitalouden edis-
13481: tämiseksi oli vielä sinä vuonna järjesiettävä ja että tarkoi-
13482: tusta varten oli käytettävä 300,000 markkaa. Samalla lau-
13483: sui Eduskunta, että ,tämän laajaksi käyvän toiminnan jär-
13484: jestäminen, johto ja valvonta ehdottomasti vaatii, että Hal-
13485: lituksen toimesta asetetaan tarkoitusta varten pätevistä
13486: henkilöistä, etupäässä naisista, kokoonpantu keskuskomi-
13487: tea, joka saa valtuuden ryhtyä kaikkiin niihin tehtäviin,
13488: joita suunniteltu toiminta edellyttää."
13489:     Kohta tämän jälkeen ehdotti silloin toimiva Elintarve-
13490: keskuskomitea, viitaten Eduskunnan yllämainittuun pää-
13491: tökseen, että Sf)naatti asettaisi erityisen toimikunnan Elin-
13492: tarvekeskuskomitean avuksi sen suunnitteleman ohjelman
13493: mukaisesti toimimaan elintarvepulan helpottamiseksi. Se
13494: laitos, joka näitten aiotteiden johdosta heinäkuulla 1917
13495: asetettiin, sai nimen ,Valtion Koti taloustoimikunta".
13496:     Valtion Kotitaloustoimikunnan työ on käsittänyt kolme
13497: eri työhaaraa: neuvontatyön, julkaisut ja koekeittiön.
13498:                                                          25
13499: 386      IV, 15. -   Valtion Kotitaloustoimikunta.
13500: 
13501:      Sinä puolentoista vuoden aikana, jolloin Valtion Koti-
13502: taloustoimikunta on ollut toiminnassa, on Toimikunta
13503: osaksi itse järjestänyt, osaksi avustanut paikallisjärjestöjen
13504: harjoittamaa, verrattain laajaa kotitalouden ja pikkukotien
13505: kasvitarhaviljelyksen neuvontatyötä. V. 1917 lähetettiin
13506: maaseudulle siten 220 ylimääräistä n. k. hätäajan-neuvo-
13507: jaa, jotka kahden kuukauden toiminta-aikana pitivät yh-
13508: teensä 2,128 kyläkokousta, 3,462 esitelmää ja 3,324 havain-
13509: tokurssia ruuanlaitossa sekä kävivät neuvomassa 12,459
13510: kodissa. V. 1918 järjestettiin neuvonantotoiminta siten, että
13511: paikallisjärjestöille, jotka ennenkin olivat harjoittaneet
13512: neuvontatoimintaa, jaettiin valtioapua tätä tarkoitusta var-
13513: ten, Toimikunnan lähettäessä omia neuvojia vain kovaa
13514: elintarvepulaa kärsiviin kuntiin, jotka eivät itse ottaneet
13515: alotetta neuvojien hankkimiseksi. Siten toimi Valtion Ko-
13516:  titaloustoimikunnan yhteydessä kesällä ja syksyllä v. 1918
13517: yhteensä 370 kiertävää kotitalousneuvojaa, joiden toimin-
13518: nan laajuus käy selville m, m. siitä, että neuvojaa kohti
13519: tuli keskimäärin 138 opetuskäyntiä kodeissa, 5 kyläkokous-
13520:  ta ja 22 vastaperustettua kasvitarhaa. Kuluvana vuonna
13521:  on Toimikunnana tarkoitus johtaa neuvontatyötä samojen
13522:  periaatteiden mukaan ja saada noin 400 kiertävää kotita-
13523:  lousneuvojaa työhön.
13524:       Alusta asti on Toimikunta pyrkinyt pitämään huolta
13525:  siitä, että neuvojat saisivat sota-ajan aiheuttamaan erikoi-
13526:  seen tilanteeseen soveltuvaa ohjausta ja jatko-opetusta.
13527:  Niinpä on joka vuosi järjestelty erikoisia ohjauskursseja
13528:  neuvojia varten, työohjelmia ja malliesitelmiä on heitä var-
13529:  ten laadittu y. m. s. Neuvojain tarkastusta ja valvontaa
13530:  varten on erityisiä konsulenttejä ollut ja sen lisäksi on hei-
13531:  dän työtään seurattu viikkoraporttien avulla, jotka he ovat
13532:  olleet velvolliset Toimikunnalle lähettämääJi.
13533:       Yllä lyhyesti selostetun neuvontatyön rinnalla on Val-
13534:  tion Kotitaloustoimikunta harjoittanut verrattain laajaa
13535:  kotitaloudellista valistustyötä toimittamalla julkaisuja.
13536:  Niinpä on Toimikunta tähän mennessä julkaissut 63 lento-
13537:  lehtistä tai n. k. tiedonautoa mitä erilaisimmista kotita-
13538:               IV, 15, -   Gebhard, Hedvig, y. m.           387
13539: 
13540: loutta koskevista kysymyksistä; nämät tiedonannot ovat
13541: olleet sanomalehdissä ylt'ympäri maata ja lisäksi ovat elin-
13542: tarvelautakunnat, kiertävät neuvojat, kansakoulut y. m. s.
13543: suuria painoksia niitä levittäneet. Näitten kansanlehtisten
13544: lisäksi on julkaistu laajempia lehtisiä, kahtena painoksena
13545: käsikirja, kunnallisia keittolaita varten, Toimikunnan jär-
13546: jestämän lcotitalousharrastajain ensimäisen neuvotteluko-
13547: kouksen asiakirjat, lukuisia kehoituksia ja huomautuksia
13548: yleisölle ja perheenemännille sanomalehdissä j. n. e.
13549:     Valtion Kotitaloustoimikunnan kolmas ja uusin toimin-
13550: tahaara käsittää koekeittiön, ja sen yhteydessä konsulentti-
13551: toiminnan kunnallisten y. m. s. suurkeittolain hyväksi.
13552: Valtion koekeittiössä on elintarveministeriön ja Suomen
13553: Elintarpeitten Tuontikunnan hankkimia tavaranäytteitä
13554: tutkittu, kokeita tehty maahan hankittujen joukkokulu-
13555: tusta varten tarkoitettujen elintarpeitten valmistamisesta·
13556: ruuaksi j. n. e. I\:>onsulenttitoimintaa kunnallisten y. m. s.
13557: suurkeittolain hyväksi on harjoitettu siten, että konsulentin
13558: apua on haettu hätäapukeittolain ja tehdaskeittolain perus-
13559: tamista ja ohjaamista varten, sotaväen ruuanlaiton paran-
13560: tamista varten j. n. e.                        ,
13561:     Ryhtymättä selostamaan Valtion Kotitaloustoimikun-
13562: nan toimintaa muissa suhteissa, mainittakoon vielä ainoas-
13563: taan, että viranomaiset, esim. Elintarvehallitus, Senaatin
13564: elintarvetoimisto ja sittemmin Elintarveministeriö, Elin-
13565: tarvetuontikun ta, Sokerikeskuskomitea, Työnväli tyskeskus-
13566: komitea, verrattain suuressa määrin ovat käyttäneet Toi-
13567: mikuntaa lausuntojen hankkimiseen ja neuvotteluihin.
13568:     Kirjevaihdon ja suullisten kyselyjen runsaudesta käy
13569: selvästi ilmi. miten myöskin yleisö kaipaa ja tarvitsee puo-
13570: lueetonta asiantuntijalaitosta, jonka puoleen se voi kään-
13571: tyä hankkiaksensa tietoja ja neuvoja kotitaloudellisissa ky-
13572: symyksissä.
13573:     Yllä oleva lyhyt selonteko Eduskunnan alotteesta pe-
13574: rustetun Valtion Kotitaloustoimikunnan toiminnasta riit-
13575: tänee antamaan kuvauksen Toimikunnan tehtävistä ja toi-
13576: minnasta.
13577: 388        IV, 15. -   Valtion Kotitalonstoimiknnta.
13578: 
13579:     Yllä mainituilla toimenpiteillä on Valtion Kotitalous-
13580: toimikunta koettanut saada kotitalouden edistämistyön
13581: joustavaksi ja sovellutetuksi kunakin vuonna esiintyvien
13582: tarpeitten ja vaatimusten mukaan, yhdenmukaisuutta ja
13583: tehoa eri paikallisjärjestöjen palveluksessa ja eri taholla
13584: toimivien neuvojien työhön, kysymyksessä olevan työn niin
13585: järjestetyksi, että siitä koituu mahdollisimman paljon hyö-
13586: tyä vähäväkisille sekä lopuksi valvoa, että tarkoitusta varten
13587: myönnetyt valtioavustukset tulevat mahdollisimman järki-
13588: peräisesti ja oikein käytetyiksi.
13589: 
13590: 
13591:      Eletty ahdinkoaika on yhä selvemmin osottanut yhteis-
13592: kunnalle, miten tähdellistä järkiperäinen ja tarkoituksen-
13593: mukainen kotitalous on kansamme sivistystason kohottami-
13594: .selle sekä sen taloudelliselle hyvinvoinnille ja terveydelli-
13595: sen tilan kehittämiselle. Tänä aikana harjoitettu järjestel-
13596: mällinen ja suunnitelmanmukainen työ tällä alalla onkin
13597: saanut aikaan mitä vilkkainta harrastusta laajoissa kansa-
13598: laispiireissä, sellaisissakin, joita yksityisten yhdistysten ja
13599: järjestöjen jo pitemmän ajan kuluessa harjoittama valistus-
13600: työ tällä alalla ei tähän asti ole voinut saavuttaa eikä he-
13601: rättää.
13602:      Valtion Kotitaloustoimikunta perustettiin tosin poik-
13603: keuksellisten olojen vallitessa ja silmällä pitäen ainoastaan
13604: sitä ahdinkotilaa, johon sota-aika oli saattanut maamme
13605: kodit ja kotitalouden. Että kumminkin jo silloin kauko-
13606: näköisessä alotteessa tajuttiin asian kantavuus, käy ilmi
13607: siitä, että silloinen Elintarvekeskuskomitea, ehdottaessaan
13608: Senaatille toimikunnan perustamista, lausui seuraavaa:
13609:      ,Elintarvekeskuskomitea on tehnyt suunnitelman siinä
13610: tietoisuudessa, että kysymyksessä oleva tehtävä, ravinto-
13611: ja kotitalousolojen kehittäminen, on meillä tällä hetkellä
13612: varsin tärkeä ja että tätä nyt suunniteltua .toimintaa on jat-
13613: kettava vielä nykyisen pulakauden loputtuakin, siten ke-
13614: hitettynä, että se tyydyttää säännöllisen toiminnan vaati-
13615: muksia".
13616:               IV, 15. -   Gebhard, Hedvig, y. m.          389
13617: 
13618: 
13619:      Olemme vakuutettuja siitä, että kotitalouden edistäruis-
13620: työlle maassamme aiheutettaisiin kova takatalvi, jos näinä
13621: vuosina sen hyväksi harjoitettu, jo verrattain kiintoHä
13622: muotoja saanut järjestäruistyö ja sitä johtava elin lakkau-
13623: tettaisiin, Tunnemme tulkitsevamme laajojen kansanker-
13624: rosten mielipiteen ehdottaessamme, että kotitalouden edis-
13625: täruistyölle meillä myös vastaisuudessa omistettaisiin eri-
13626: koista huomiota. ja että valtiomahdit sitä varten myöntäi-
13627: sivät erikoisia käyttövaroja.
13628:      Kun Valtion Kotitaloustoimikunta perustettiin, asetet-
13629: tiin sen käytettäväksi vuodeksi 1917 300,000 markan suu-
13630: ruinen määräraha. Vuodeksi 1918 korotettiin määräraha
13631: 400,000 markkaan, josta Toimikunta suurimman osan vä-
13632: litti erilaisten paikallisjärjestöjen käytettäväksi neuvonta-
13633:                                                                 •
13634: työhön, Katsoen yleiseen nousseihin palkkavaatimuksiin
13635: ja matkakuluihin, koekeittiön perustamiseen, kunnallisten
13636: keittolain toiminnan ohjaamiseen y. m. seikkoihin, on halli-
13637: tus vuodeksi 1919 kohottanut sanotun määrärahan 560,000
13638: markkaan.
13639:      Jotta Valtion Kotitaloustoimikunta yhä tehokkaasti
13640: voisi jatkaa suunniteltua toimintaansa, joka vuosi vuodPlta
13641: laajenee ja kehittyy, olisi sen määrärahaa vuodeksi 1920
13642: tuntuvasti korotettava.
13643: 
13644:     Luottaen Eduskunnan jo ennen osoittamaan harrastuk-
13645: seen kansamme kotitalouden kohottamiseksi, rohkenemrnL'
13646: näin ollen ehdottaa, että Eduskunta yhtyy anomaan,
13647:                että Valtion Kotitaloustoimikunnan toimin-
13648:            taa toistaiseksi jatkettaisiin; sekä
13649:                että Valtion Kotitaloustoimikunnan työn
13650:            jatkamiseksi vuodeksi 1920 määrättäisiin
13651:            800 . 000 markkaa.
13652:    Helsinki, huhtikuun 16 p:nä 1919.
13653: 
13654:        Hedvig Gebhard.            Hertta Pykälä.
13655:        Mandi Hannula.             ~liina Sillanpää.
13656:     890
13657: 
13658: 
13659:     IV, 16. -   Anom. ehd. N:o 111.
13660: 
13661: 
13662: 
13663:                 Pykälä, Bertta, y. m.: Määrärahan myöntämi-
13664:                    sestä kotitalouden edistämiseksi toimeenpatt-
13665:                    tavia lyhytaikaisia luentokursseja varten.
13666: 
13667:                   S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
13668:         On surullista todeta, miten alkeellisella kannalla koti-
13669:     talous maassamme, etenkin sen syrjäseuduilla, on. Nykyi-
13670:     sen elintarvepulan aikana on useissa paikoin nähty nälkää
13671: •   pääasiassa siitä syystä, ettei ole osattu käyttää hyväkseen
13672:     niitä keinoja, mitä sen estämiseksi olisi ollut. Paitsi laaja
13673:     kasvitarhan viljelys ja sen tuotteiden käyttö, ovat tiedot
13674:     kotitalouden kaikissa sen pienimmissäkin osissa hyvin tär-
13675:     keät toimeentulon ja hyvinvoinnin luojat.
13676:         Viimeaikaiset säännöstelyt leivän kulutuksessa ovat
13677:     osoittautuneet vaikeiksi, useissa tapauksissa mahdottomiksi
13678:     noudattaa sen takia, että on totuttu käyttämään leipää pää-
13679:     ravintona eikä nyt äkkiä ole kyetty muuttamaan ruokajär-
13680:     jestelmää monipuolisemmaksi, jolloin leivän kulutus olisi
13681:     pienempi. Kun yhä edelleenkin olemme riippuvaiset cpävar-
13682:     masta viljansaannista ulkomailta, on mielestämme kiinnitet-
13683:     tävä vakavaa huomiota, ei ainoastaan kotimaisen viljantuo-
13684:     tannon lisäämiseen, vaan myöskin viljan kulutuksen supis-
13685:     iamiseen korvaamalla sitä käytännössä muilla vastaavilla
13686:     ravintoaineilla. Vaikkapa viljantuonti ulkomailta voitaisiin-
13687:     kin lisätä niin suureksi, että se vastaisi maamme tarpeita,
13688:     kaipaa suurissa kansalaispiireissä ruokatalous yksipuolisuu-
13689:     tensakin vuoksi enempiä tietoja ja enempi kykyä käyttää
13690:     lcasvitarhatuotteita ravintoaineina. Sitäpaitsi voidaan kas-
13691:     vitarhatuotteina samalta maa-alalta saada monta kertaa suu-
13692:     rempi määrä ravintoaineita kuin viljan viljelyksellä. Tä-
13693:     män vuoksi voidaan hyvällä syyllä panna merkille että hy-
13694:     västä ja voimaperäisestä kotitaloustoiminnasta voi olla seu-
13695:      rauksena, että kansantaloudelliseksi vaaraksi käynyt suuri
13696:                IV, 16. -   Pyklilli, Bertta, y. m.          891
13697: 
13698: elintarpeiden tuonti ulkomailta saadaan mahdollisimman
13699: pieneen määrään supistetuksi. Tämän tapainen toiminta
13700: saattaa mielestämme parhaiten, paitsi kärjistynyttä elintar-
13701: veasiaa, myöskin maamme kansantaloudellisen aseman kaik-
13702: kein vähimmillä uhrauksilla osaltaan paremmaksi.
13703:     Marttayhdistyksen, maanviljelys- ja talousseurain toi-
13704: mesta on ollut kasvitarhanhoidon ja ruuanlaiton neuvojia ja
13705: on toimeenpantu viikon tai pari kestäviä kursseja tällä alalla.
13706: Näillä kursseilla on jo saatu paljon aikaan. Kumminkaan
13707: ei edes kasvitarhanviljelys ole läheskään yleinen, puhumat-
13708: takaan sen tuotteiden edullisesta käytöstä taloudessa, mah-
13709: dollisten luonnontuotteiden käytöstä, muista pikkutuotteista
13710: taloudessa, terveydenhoidosta, puhtaannapidosta, kodinsi-
13711: sustuksesta y. m., jotka kaikki kuuluvat kotitalouden alaan.
13712: Syynä siihen, etteivät tähänastinen neuvontatyö ja toimeen-
13713: pannut kurssit ole tuottaneet täysin toivottuja tuloksia on se,
13714: että vain harvat ovat olleet tilaisuudessa ottamaan osaa täl-
13715: laisiin kursseihin. Pieneläjäperheiden äidit eivät ole voineet
13716: edes viikoksi jättää kotiaan ollakseen näillä kursseilla, vaik-
13717: ka juuri tällaisissa kodeissa tietoja kotitalouden alalla ki-
13718: peimmin tarvittaisiin. Maanviljelysseuran ja Marttayhdis-
13719: tyksen neuvojat ovat käyneet useimmiten vain tilauksesta
13720: ja jäsenten luona, joten on paljon jäänyt tämän toiminnan
13721: ulkopuolelle. Myöskään ei yksityistapauksessa neuvonta
13722: koskaan ole täysin perinpohjaista ja monipuolista.
13723:     Panemalla toimeen päivän tai pari kestäviä luentokurs-
13724: seja, joissa esitelmäitäisiin kotitalouden eri aloilta, saatai-
13725: siin kotitalouden hyväksi paljon valistusta aikaan entistä
13726: laajemmilla aloilla. Näihin tilaisuuksiin voisivat saapua sel-
13727: laistenkin kotien äidit, perheen emännät ja tyttäret, jotka
13728:  eivät jouda pitkäaikaisille kursseille. Tällaiset luentokurssit
13729: myös täydentäisivät sitä neuvontatyötä, jota tällä alalla on
13730:  tehty ja edelleenkin tehdään.
13731:      Kun kotitalouden edistämiseksi toimivain seurain varat
13732:  ovat kovin niukat, eivätkä riitä esittämäämme tarkoitukseen
13733:  tarvittavain esitelmöitsijäin palkkaamiseen, matkakuluihin
13734:  y. m. menoihin, on tarpeen, että tätä tarkoitusta varten
13735:  myönnetään erikoinen määräraha.
13736: 392           IV, 16. -   Kotitalousluentokursseja.
13737: 
13738:     Äskettäin perustettu valtion Kotitaloustoimikunta, jon-
13739: ka työ on tällä alalla monipuolisinta ja tarkoittaa etupäässä
13740: vähäväkisten auttall1ista ja opastamista, on mielestämme
13741: sopivin tämän määrärahan käyttäjäksi, oikeudella käyttää
13742: sitä itse, tai jakaa tarkoitusta varten toisten kotitalouden
13743: edistämiseksi työskenteleväin seurain käytettäväksi.
13744:     Edellä esitetyn johdosta kunnioittaen ehdotamme,
13745:                  että Eduskunta päättäisi myöntää vuodeksi
13746:              1920 kotitalouden edistämiseksi toimeenpanta-
13747:              via lyhytaikaisia luentokursseja varten 100,000
13748:              mk., ja
13749:                  että tämä määräraha annettaisiin Kotita-
13750:              loustoimikunnan käytettäväksi silmälläpitäen
13751:              etupäässä syrjäseutujen tarpeita.
13752:       Helsingissä 12 p:nä huhtikuuta 1919.
13753: 
13754:           Bertta Pykälä.          Jaakko Loppi.
13755:           Mandi Hannula.         A. 0. Wuorimaa.
13756:           Albin Manner.           Aarno Pesonen.
13757:           K. A. Lohi.             Matti Valkomin.
13758:           Juhani Leppälä.         J. G. Ryynänen.
13759:           Frans Hanhisalo.        Heikki 'l'askinen.
13760:           Vihtori Vesterinen.    Uope Kojonen.
13761:           P. W. Heikkinen.        Heikki Ritavuori.
13762:           Wäinö Selander.         Bruno Sarlin.
13763:           T. Heimonen.           Risto Ryti.
13764:           P. Saarelainen.         W. K. Särkkä.
13765:           Mikko V. Erich.        Ilmari Auer.
13766:           Oskari Mantere.        Aug. Hämäläinen.
13767:           K. E. Linna.           M. Mannonen.
13768:           Aarne Sihvo.            Väinö Juustila.
13769:           Hedvig Gebhard.         Artturi Hiidenbeimo.
13770:           Lauri Perälä.           M. Kekki.
13771:           Antti J unes.          J. Kaskinen.
13772:           Yrjö Pesonen.          Ii. V. Wuokoski.
13773:           Simson Pilkka.         Paul Thuneberg.
13774:                         Elias Sink:ko.
13775:                    D.
13776: 
13777: Väkijuomarikosten rankaisemista koskevia
13778:            anomusehdotuksia.
13779:                                                              390
13780: 
13781: IV, 17, -   Anom. ehd. N:o 60.
13782: 
13783: 
13784: 
13785: 
13786:             Alkio, Santeri, y. m.: Väkijuomarikoksista sää-
13787:                dettyjen rangaistusmääräysten koventami-
13788:                sesta.
13789: 
13790:               S u o m e n E d u s 1k u n n a 11 e.
13791:     Maassamme on viimeisten vuosien kuluessa kasvanut
13792: viinan salapoltto, sen avustaminen, kaupaksi tarjoaminen ja
13793: siitä johtuva juopottelu aivan hirvittävässä määrässä.
13794: Aiheena tähän on se, että kun väkijuomien valmistus ja
13795: kawppa on kielletty, on näitä aineita ruvettu hankkim!l!an
13796: kauppaan luvattomia teitä, kotimaassa salaisesti polttamalla
13797: sekä salakuljetustietä maahan tuomalla. Tämän laatuinen
13798: lain rikkominen on käynyt mahdolliseksi pääasiassa sen
13799: vuoksi, että lainsäädökset määräävät näistä rikoksista aivan
13800: mitättömän lievät rangaistukset. Nykyään kuin väkijuo-
13801: main laittomalla maahantuonnilla, valmistuksella ja kau-
13802: palla ansaitaan aivan satumaisia summia, eivät lakiemme
13803: sisältämät rangaistusmääräykset kykene pienimmässäkään
13804: määrässä näitä rikoksia ehkäisemään. Tähän tulee lisäksi
13805: se, että tämän rikoksellisen liikkeen apuna ja kannattajina
13806: ovat sellaisiinkin yhteiskuntakerroksiin kuuluvat kansalais-
13807: ainekset, joiden asema antaa liikkeelle ikäänkuin yhteiskun-
13808: nallisesti sallitun luonteen. Edelleen se, että suuri osa niistä
13809: viranomaisista, joiden tulisi valvoa tämänlaatuisten rikosten
13810: syytteeseen panoa, lyövät velvollisuutensa laimin.
13811:     Kun kieltolaki, joka nyt kesäkuun 1 p :nä astuu voimaan,
13812: sisältää kaikista tässä mainituista rikkomuksista vain mität-
13813: tömän lieviä rangaistuksia. on pelättävissä, ettei nykyinen
13814: tilanne silloinkaan paljon parane. Katsomme sen vuoksi,
13815: 396       IV, 17. -   Väkijuomarikosten rankaiseminen.
13816: 
13817: että olisi saatava aivan viipymättä tilanteen vaatimat kor-
13818: jaukset kieltolakiin, jolloin olisi säädettävä huomattavasti
13819: korotetut rangaistukset väkijuomain salaisesta valmistuk-
13820: sesta, maahantuonnista ja kaupasta, sekä että laki sallisi
13821: tällaisesta rikoksesta tavatun henkilön heti vangittavaksi.
13822: Niin iR:ään olisi laissa säädettävä ankara rangaistus niille,
13823: jotka todistettavasti ovat avustaneet edellä mainitunlaisten
13824: rikosten tekemisessä, kuten viljan tietyllä luovuttnmisella
13825: salapolttotarkoituksiin, sekä väkijuomain laittomalla osta-
13826: misella.
13827:     Edelleen olisi viranomaisille, jotka ilmeisesti leväperäi-
13828: sesti hoitavat velvollisuutensa, saattaa syytteenalaiseksi
13829: tässä mainituista rikoksista, säädettävä ankarampi edes-
13830: vastuu.
13831:     Kaikkeen tähän katsoen pyydämme kunnioittaen
13832: ehdottaa,
13833:                  että Edushtnta päättäisi antaa Hallitu,ksen
13834:              toimeksi valmistaa viipymättä Eduskunnalle
13835:              esitys, jonka kautta väkijuomarikoksista, erit-
13836:              täin ylempänä mainituissa tapauksissa, rangais-
13837:              tusmääräykset tulisivat kovennetuiksi.
13838: 
13839:       Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1919.
13840: 
13841:           Santeri Alkio.            Kyösti Kallio.
13842:           P. W. Heikkinen.          Niilo Liakka.
13843:           Antti Juutilainen.        Aarne Pesonen.
13844:           Vilkku J oukahainen.      Juhani Leppälä.
13845:                                                              397
13846: 
13847:   IV, 1 s , - Anom. ehd. N:o 61.
13848: 
13849: 
13850: 
13851: 
13852:                Wirkkunen, Paavo: 9 päivänä kesäkuuta 1892
13853:                  annetun, paloviinan ja muiden poltettujen
13854:                  tahi tislattujen väkijuomain myymistä, kul-
13855:                  jetusta ja varastossapitämistä koskevan ase-
13856:                   tuksen 1II l·umtn 85 §:n 2 kohdan muutta-
13857:                  misesta.
13858: 
13859: 
13860:                 S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
13861: 
13862:        Salapolton ja sen kautta tuotetun viinan kaupittelemi-
13863:    nen on viime aikoina levinnyt kautta maamme siinä peloit-
13864:    tavassa määrässä, että se pakoittaa lainsäätäjääkin ajatte-
13865:    lemaan keinoja tämän pahetulvan vastustamiseksi. Olen
13866:    täysin tietoinen siitä, että kyseessäolevan rikollisuuden hä-
13867:    vittämiseen tarvitaan toisiakin keinoja, kuin mitä lainsäätä-
13868:    jällä on käytettävänä, tarvitaan kasvatuksellisia ja siveelli-
13869:    seen herätykseen tähtääviä keinoja. Mutta toisaalta on
13870:    näyttäytynyt, että nykyisten voimassaolevien asetusten si-
13871:    sältämät rangaistusmääräykset ovat nyky·oloissa niin Hevät,
13872:    että ne vaikuttavat suorastaan paaduttavasti paheellisuu-
13873:    teen ja sellaisen käsityksen valtaanpääsemiseen, että esi-
13874:    valta ja yhteiskunta välinpitämättömästi suhtautuvat viina-
13875:    rikoksiin. Tästä syystä on mielestäni tarpeen tuntuvasti ko-
13876: .. ventaa kyseessäolevia rikoksia koskevia rankaisumääräyk-
13877:    siä. Tässä tarkoituksessa saan kunnioittaen ehdottaa Edus-
13878:    kunnan anottavahi:
13879: 
13880:                    että 9 p:nä kesäkuuta 1892 annettuun, palo-
13881:   " ··         viinan ja muiden poltettujen tahi tislattujen
13882:                väkiviinajuomain myymistä, kuljetusta ja varas-
13883: 898              IV, 18. -   Väkijuomarikokset.
13884: 
13885:              tossapitämistä koskevan asetuksen 1II luvun
13886:              .35 §:n toinen kohta muntettaisiin näin kuulu-
13887:              vaksi:
13888: 
13889:     ,Jos joku rikkoo 27 § :n kiellon tahi jos se, joka ei ole
13890: oikeutettu paloviinaa myymään, velaksi myy, lainaksi an-
13891: taa tahi panttia vastaan jättää tätä tavaraa, vetäköön sak-
13892: koa ensi kertaan vähintään kolmetuhatta ja enintään viisi-
13893: tuhatta markkaa ja rangaistakoon toisella kerralla vähin-
13894: tään kuudentuhannen taikka vähintään yhden ja enintään
13895: kolmen vuoden vankeudella. Jos sellainen rikkomus teh-
13896: dään kolmannen kerran tahi useammin, olkoon rangaistus
13897: vähintään kolmen vuoden vankeus ja enintään kahden vuo-
13898: den kuritushuone. Rikoksentekijä on myöskin joka kerta
13899: tuomittava menettäneeksi kaikki ne paloviinavarat, jotka
13900: hänellä tavataan, ynnä astiat, joissa niitä säilytetään".
13901: 
13902:       Helsinki, huhtikuun 14 p:nä 1919.
13903: 
13904: 
13905:                                        Paavo Wirllunen.
13906: 
13907: 
13908: 
13909: 
13910:                                                                 •
13911:                   E.
13912: 
13913: Eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä ja
13914:            anomusehdotuksia.
13915: .
13916: 
13917: 
13918: 
13919: 
13920:                 j
13921:                 j
13922:             j
13923:             j
13924:         j
13925:         j
13926:     j
13927:     j
13928: j
13929: j
13930:                                                               401
13931: 
13932: IV, 19, -   Motion N:o 23.
13933: 
13934: 
13935: 
13936: 
13937:             Palmgren, Axel m. fl.: F öt1sllag till förord·
13938:                 ning, ang. droghandel, som mnfattar sådana
13939:                 ämnen, vilka användas till medicinskt bruk.
13940: 
13941: 
13942:              T i II F i n I a n d s La n t d a g.
13943:       Redan Iänge har med skäi den uppfattning varit rå-
13944: dande att föreskrifterna uti Kejserliga förordningen av den
13945: 24 janua.ri 1888 angående drogerihandei, som omfattar så-
13946: dana ämnen, vilka användas tili medicinskt bruk, äro i
13947: högsta grad föråldrade samt att en revision av stadgan-
13948: dena angående droghandel är nödvändig. För detta än-
13949: damål tillsatte Senaten den 22 december 1906 en kmn-
13950: mitte, viiken i april månad 1910 avgav sitt betänkande
13951: Kommittens betänkande tillfredsställde emellertid ej Sena-
13952: ten, varför detsamma ej ledde tili någon lagstiftningsåt-
13953: gärd. Ej heller hava senare försök att få denna fråga ord-
13954: nad i administrativ väg krönts med framgång. Vid sådant
13955: förhållande och då en reform å detta område nära berör ele
13956: mindre bemedlades intresse, hava vi uppgjort nedanstående
13957: förslag tili ny droghandelsförfattning.
13958:       Rättighet att irlka droghandel tillkommer enligt gäl-
13959: ~ande förfaUning envar, som enligt förordningen om nä-
13960: ringarna är, berättigad att idka handei i öppen bod. Då
13961: detta emellertid lett därhän att personer, som erhållit rätt
13962: att idka droghandel, antagit till föreståndare för sin affär
13963: provisorer och apotekare, vilka endast till namnet förestå
13964: ...tffärerna, men ej taga någon aktiv del i skötseln ~v des<>a,
13965: det såkallade ,bulvansystemet", hava vi för undvikande av
13966: slikt missbruk och i betraktande av de utvidgadr rättig-
13967:                                                          26
13968: 402           IV, 19. -   Rohdoskauppa-asetus.
13969: 
13970: heter idkarene av droghandel genom vårt förslag erhålla,
13971: ansett oss böra inskränka rättigheten att idka droghandel
13972: sålunda, att sådan rätt kan tillerkännas endast den, som
13973: avlagt drogist- eller provisorsexamen. Enär i landet nu-
13974: mera utvecklat sig ett drogistskrå, anse vi det nödigt att
13975: en särskild drogistexamen inrättas för personer, som vilja
13976: ägna sig åt drogistbanan, och att Statsrådet för denna exa-
13977: men fastställer de närmare fordringarna. Emedan dro-
13978: gistbanan förutsätter särskilda kunskaper, ingår i lagför-
13979: slaget bestämning därom, att provisor, innan honom kan
13980: tilldelas rätt att idka droghandel, bör hava under minst
13981: ett års tid praktiserat å droghandel. Enär Medicinalsty-
13982: relsen enligt vårt förslag, kommer att utöva en effektiv
13983: kontroll över droghandelsrörelsen, har bestämning antagits
13984: därom att ansökan om rätt att idka droghandel inlämnas
13985: till Medicinalstyrelsen, vars prövning dock endast bör gå
13986: ut på att avgöra huruvida formella förutsättningar före-
13987: ligga. Medicinalstyrelsen får således, om sagda förut-
13988: sättningar äro förhanden, ej avslå inlämnad ansökan. Den
13989: nya författningen bör givetvis ej kunna betaga de perso-
13990: ner, bolag och aktiebolag, vilka härförinnan erhållit rätt
13991: att idka droghandel, denna rätt, utan skola de ostört få
13992: fortsätta sin verksamhet, dock sålunda, att de underordna
13993: sig i övrigt bestämmelserna uti den nya författningen.
13994:      Då rättigheten att idka droghandel förutsätter drogist-
13995: eller provisorsexamen, hava vi ej kunnat förbise den om-
13996: ständigheten, att det skulle leda till ekonomisk förlust, om
13997: avliden droghandlandes sterbhus ej vore berättigat att fort-
13998: sätta rörelsen, utan tvunget att omedelbart efter dödsfallet
13999: överlåta densamma åt annan kvalificerad person. Vi
14000: hava därför i lagförslaget intagit bestämning därom, att
14001: enka och omyndiga barn må fortsätta rörelsen under högst
14002: fem år och andra rättsinnehavare under högst ett år efter
14003: dödsfallet under vilkor att de till föreståndare antaga be-
14004: hörigen kvalificerad person.
14005:      Enligt gällande bestämningar får droghandel öppnas
14006: endast i stad. Denna rätt bör emellertid utsträckas till
14007:               IV, 19. -   Palmgren, Axel, y. m.           403
14008: 
14009: köpingar och orter med sammanträngd befolkning, ty sam-
14010: hällen av berörda slag, vilkas hefolkning ofta till antalet
14011: överstiger innevånareantalet i de mindre städerna, äro i
14012: stort behov av att erhålla billiga medikamenter, vilket en-
14013: dast kan ske därigenom att drogeriaffärer få uti desamma
14014: inrättas.
14015:      Droghandlandens rätt att försälja medicinalier är i hög
14016: grad inskränkt genom det monopol landets a potekare i
14017: detta avseende innehaft. Detta gäller särskilt beträffande
14018: fabriksmässigt tillverkade mediciner eller s. k patentmedi-
14019: cin. Denna inskränkning, som tydligen beror därpå. att
14020: olika mediciner ej ännu i större utsträckning förelwmmo
14021: vid tiden för utfärdandet av gällande droghandelsförord-
14022: ning, oeh saknar allt skäl, anse vi ej vidare behöv~ iaJdta-
14023: ga,s, utan böra droghandlandena vara berättigade att för-
14024: sälja i minut och parti alla slag av enkla mediciner, dro-
14025: ger oeh kemikalier samt fabriksmässigt tillverkade mediei-
14026: ner, dessa sistnämnda för såvitt de äro i originalförpack-
14027: ning oeh till försäljning i landet tillåtna. Rärigenom blir
14028: det möjligt för allmänheten att framdeles erhålla desea
14029: fabriksmässigt tillverkade meclieiner för pris, vilka betyd-
14030: ligt understiga de pris, som lanclets apotekare på grund av
14031: sitt monopol åsätta desamma. Apotekarenas rätt kan ej an-
14032: ses förnärmad genom denna utvidgning, ty dem är ju för-
14033: behållet att ensam försälja den .fnedicin, som av dem till-
14034: redes, oeh droghandlandena få ej tillreda, utan endast för-
14035: sälja. fabriksmässigt tillverkacle mediciner i originalför-
14036: packning, vilka fått karaktären av vanlig hanclelsvara. I
14037: detta sammanhang· vilja vi påpeka att vi från vårt förslag
14038: utlämnat den uti gällande droghandelsförfattning ingåcn-
14039:  de bestämningen, att droger och kemiska preparat ej få i
14040:  droghandel försäljas i mindre kvantitet än 150 gram. Be-
14041:  rörda stadgande saknar allt skäl oeh utgör, då n personer
14042:  hava behov av så stor kvantitet som 150 gram, ett hin-
14043:  der för allmänheten att vid inköp av droger och kemikalier
14044:  begagna sig av c1rogaffärerna. Härigenom betages allmän-
14045:  heten möjligheten att erhålla varorna till c1roghandelspris,
14046:  som betydligt understiger apotekspriset.
14047: 404           IV, 10. -   Rohdoskauppa-asetus.
14048: 
14049:     För att allmänheten skall vara säker om att den vara
14050: den erhåller från drogaffärerna är jämngod med apoteks-
14051: vara och ej bli lidande, ingår i förslaget bestämning därom,
14052: att medicinska ämnen, som i droghandel försäljas, skola
14053: med avseende å renlighet matsvara finska farmakopens
14054: fordringar samt att bestämningarna i farmakopen i övrigt
14055: skola iakttagas av droghanllande. Detta gäller främst lä-
14056: kemedlens förvaring, förpackning m. m. Bestämningen
14057: därom, att expedit å droghandel bör innehava viss bild-
14058: ningsgrad avser jämväl att säkerställa den köpande allmän-
14059: heten. Denna bestämning har även ett annat syfte, nämli-
14060: gen det, att droghandelsexpedit skall hava nödiga förkun-
14061: skaper för att, sedan expediten tjänstgjort visst antal, t.
14062: ex. fem år å droghandel, kunna vidtaga med studierna å
14063: drogistexamen.
14064:      Den kontroll, som för närvarande utövas över drogaffä-
14065: rerna, är ytterst bristfällig. För att avhjälpa denna brist
14066: och möjliggöra en effektiv kontroll över drogaffärerna har
14067: i lagförslaget inrymts bestämning därom, att visitation uti
14068: desamma skall med lämpliga mellantider verkställas av en
14069: särskild drogerivisitator, som äger praktik å området. In-
14070: rättandet av en särskild tjänst är nödvändigt, ty drogaffä-
14071: rerna i landet äro redan sextiofem tili antalet. I samband
14072: härmed synes det oss nödigt att ärendena rörande droghan-
14073: deln i l\iedicinalstyrelsen skola bereda,s och föredragas av
14074: en för detta ändamål anställd medlem av Medicinalstyrel-
14075: sen, viiken ledamot bör hava drogistutbildning och grund-
14076: liga insikter å området. Därigenom komma droghandels-
14077: ärendena att underkastas en mera. allsidig prövning än nu
14078:  är fallet.
14079:      De i förslaget ingående straffhestämningarna äro i
14080:  huvudsak enahanda som de, vilka förekomma i den nu gäl-
14081:  lande droghandelsförordningen, förutom att vi ansett skäl
14082:  föreligga att i betydlig mån höja bötesbeloppen för att
14083:  straffen därigenom måtte bliva verksammare. Bestämnin-
14084:  gen därom att domstol, då mål angående brott emot drog-
14085:  handelsförfattningen handläggas, bör anmäla tili Medici-
14086:               IV, 19.- Palmgren, Axel, y. m.               405
14087: 
14088: 
14089: nalstyrelsen, avser att Medicinalstyrelsen .skall vara 1 till-
14090: fälle att följa med handläggningen av sådana mål och i
14091: anledning av desamma vidtaga nödiga åtgärder.
14092:     Med hänvisning till ovanstående framställning få, vi
14093: förty härmed vörclsamt föreslå,
14094:                 att Lantdagen rned upphävande av tidi-
14095:             gare stadganden i ämnet ville antaga och till
14096:             fastställelse befordm en sålydande
14097: 
14098: 
14099:                       Förordning
14100:    angående droghandel, som omfattar ·sådana ämnen,
14101:          vilka användas tili medicinskt bruk.
14102: 
14103:                              1 §.
14104:     Rättighet att under de i denna förordning stadgade vill-
14105: kor idlm droghundel, avsedd att omfatta sådana ämnen,
14106: vilka användas till medicinskt bruk, må i nedunföreskriven
14107: ordning fönärvas av envar finsk medborgare, som undergått
14108: drogist- ellcr provisorsexamcn och enligt förordningen om
14109: näringarna är behörig att efter anmälan handla i öppen
14110: bod.
14111:     Rättighet att idka droghandel innefattar även rätt att
14112: handla med arsenik och andra giftiga ämnen, vilka använ-
14113: das till medicinskt bruk, och komma föreskrifterna i särskil-
14114: da författningar och allmän lag om gifters försäljning och
14115: handhavande att i tillämpliga delar gälla för droghandel
14116: sålunda, att den, som idkar sådan handel eller densamma
14117: förestår, i förekommande fall likställes med apotekare.
14118: 
14119:                           2 §.
14120:     Droghandel får idkas endast i stad och köping samt å
14121: orter med sammanträngd befolkning.
14122: 
14123:                            3 §.
14124:    Den, som ÖlJskar öppna droghandel, skall därom ansöka
14125: hos Medicinalstyrelsen samt därvid uppgiva den ort, å vil-
14126: 406           IV, 19. -   Rohdoskauppa-asetus.
14127: 
14128: ken handeln är ämnad att drivas, ävensom styrka att sö-
14129: kanden i föreskriven ordning undergått drogist- eller pro-
14130: visorsexamen, samt provisor dessutom utreda att han un-
14131: der minst ett års tid praktiserat å droghandel. Medici-
14132: nalstyrelsen prövar sedan huruvida det begärda tillstån-
14133: det må beviljas eller ej. Över Medicinalstyrelsens åtgärd
14134: i dylikt mål kan besvär inom sextio dagar efter delfåen-
14135: det anföras hos Statsrådet.
14136:     Den, som undfått ovan omförmält tillstånd, bör, innan
14137: rörelsen vidtager, därom anmäla hos Medicinalstyrelsen
14138: ävensom göra vederbörlig firmaanmälan.
14139:     Idkar någon droghandel på grund av härförinnan med-
14140: delat tillstånd, må handeln fortsättas, utan att nytt till-
14141: stånd i ovan stadgad ordning utver:Kas, men vare i övrigt
14142: underkastad föreskrifterna i denna förordning.
14143: 
14144:                              4 §.
14145:     Av lider droghandlande, äge hans änka eller omyndiga
14146: barn under en tid av högst fem år från dödsfallet fortsätta·
14147: rörelsen, men bör omedelbart till föreståndare för densam-
14148: ma antagas legitimerad drogist eller provisor samt därom
14149: fordersaminast anmäla hos 1\fedicinalstyrelsen. Efterläm-
14150: nar avliden droghandlare ej änka eller omyndiga barn, må
14151: hans rättsinnehavare under de i denna paragraf föreskrivna
14152: villkor fortsätta rörelsen under en tid av högst ett år efter
14153: dödsfallet.
14154:     Ar den, som erhållit tillstånd att idka droghandel,
14155: hindrad att densamma sköta, bör han senast inom fjorton
14156: dagar anställa annan legitimerad person såsom förestån-
14157: dare för affären samt därom anmäla på sätt i mom. 1 av
14158: denna paragraf föreskrives.
14159: 
14160:                            5 §.
14161:     Dömes den, som enligt 3 § vunnit rätt att idka droghan·
14162: del, för brott, som medför förlust av medborgerligt för-
14163: troende, må han ej vidare sådan näring driva.
14164:                IV, 19, -   Palmgren, Axel, y. m.           407
14165: 
14166:                             6 §.
14167:      I droghandel må. såväl i minut som i parti försäljas
14168: enkla medicinska ämnen, droger och kemikalier ävensom
14169: fabriksmässigt tillverkade läkemedel i originalförpack-
14170: ning, dessa sistnämnda såvitt de äro till försäljning i•landet
14171: tillåtna.
14172: 
14173:                             7 §.
14174:     Medicinska ämnen, vilka i droghandel till salu hållas,
14175: skola till renhet motsvara de uti gällande farmakope in-
14176: gående fordringar, varjämte droghandlande jämväl i övrigt
14177: ät·o underkastade föreskrifterna uti densamma.
14178: 
14179:                            8 §.
14180:     Droghandlande må icke medels vilseledande skylt, au-
14181: u.ms eller på annat sätt bibringa allmänheten dcn före-
14182: ställning att han driver apoteksrörelse.
14183: 
14184:                           9 §.
14185:     För handhavandet av expeditionen i droghandel er-
14186: fordras femklassig kurs i lyceum eller fruntimmersskola
14187: eller däremot svarande bildningsgrad.
14188: 
14189:                             10 §.
14190:     Visitation å droghandel verkställes med lämpliga mel-
14191: lantider av en för ändamålet tillsatt visitator, som bör äga
14192: praktik och insikter å droghandelsområdet.
14193:     V ederbörande droghandlande eller föreståndare bör be-
14194: redas tillfälle att närvara vid visitationen. Över förrätt-
14195: ningen föres protokoll enligt av Medieina1styrelsen fast-
14196: ställt formulär. Förekommer vid granskningen skäl till
14197: anmärkning, anmäle visitator därom ofördröjligen hos Me-
14198: dicinalstyrelsen.
14199:     I Medicinalstyrelsen beredas och föredragas ärenden rö-
14200: rande droghandel av särskild ledamot med drogistutbild-
14201: ning <:ich grundlig erfarenhet å området.
14202: 408           IV, 19. -   Rohdoskauppa·asetus.
14203: 
14204:                            11 §.
14205:     Droghandlande och affärsförestå:n.dare är skyldig att
14206: under tiden för affärens öppenhållande tillstädja visitation,
14207: att vid densamrna biträda sarnt att kostnadsfritt för gransk-
14208: ningen ·av varornas beskaffenhet upplåta nödiga prover.
14209: 
14210:                             12 §.
14211:     Var, sorn olovligen driver droghandel, eller därunder
14212: inbegripen handel med rnedicinska ärnnen, böte från och
14213: med fernhundra till och rned ettusen rnark. Varan eller
14214: dess värde så ock kärl eller omslag, vari den förvaras, vare
14215: i sådant fall förbruten.
14216: 
14217:                             13 §.
14218:     Droghandlande, sorn försäljer eller håller tili salu läke-
14219: rnedel, vilka ej rnå av droghandlande tillsaluhållas, böte
14220: från och rned etthundra till och rned ettusen mark, och äro
14221: alla i handeln överkornna förbjudna ämnen förbrutna.
14222: 
14223:                           14 §.
14224:    Försumrnar någon den i 3 och 4 §§ föreskrivna anrnäl-
14225: ningsskyldighet, böte från och med tio till och rned ett-
14226: hundra mark.
14227:                            ] 5 §.
14228:    Var, som underlåter att antaga i 4 § föreskriven sak-
14229: kunnig föreståndare eller bryter emot stadgandena i 7 och
14230: 8 §§, böte från och med etthundra till och med fernhundra
14231: mark.                                              ' ,{~ji
14232:                              16 §.
14233:      Vid hot av tio till och rned etthundra rnark skall rninst
14234: t it exem plar a v denna förordning finnas tillgängligt för
14235: 
14236: allmänheten i droghandlandes försäljningslokal.
14237: 
14238:                          17 §.
14239:    Har droghandlande blivit straffad för överträdelse av
14240: denna förordning och varder ytterligare beträdd med ena-
14241:                IV, 1&. ~ Palmgtea, Axel, y. m.
14242: 
14243: hand!~ eller likartad förbrytelse,
14244:                                  må han, om brottsligneten
14245: därtill föranleder, jämväl dömas förlustig den honom be-
14246: viljade rätten att idka droghandel samt förklaras ovärdig
14247: att sådan rätt vidare undfå. Begås sådan upprepad för-
14248: brytelse av den, som eljes förestår droghandel, varde han,
14249: om skäl därtill förekomemr, även förklarad olämplig, att
14250: i dylik befattning framdeles användas.
14251:                           18 §.
14252:     V ederbörande allmänna åklagare skola vaka över efter-
14253: levnaden av denna förordning och beivra förbrytelser emot
14254: densamma samt verkställa beslag å sådana varor, vilka          •
14255: äro beslag underkastade.
14256:                             19 §.
14257:     Gods, som på grund av denna förordning tagits i be-
14258: slag, skall under beslagarens sigill förvaras inom lås å sä-
14259: kert ställe. Om beslaget och de för godsets förvarande vid-
14260: tagna åtgärderna bör beslagaren ofördröjligen anmäla hos
14261: Magistrat, Ordningsrätt eller Polismyndighet, å viiken det
14262: ankommer att meddela de-närmare föreskrifter, vilka kunna
14263: befinnas nödiga.
14264:     Dömes varan förbruten, skall den, sedan utslaget vun-
14265: nit 'Iaga kr;:tft, genom vederbörande exekutiva myndighets
14266: försorg fordersammast försäljas. Gifter må dock föryttras
14267: endast till sådana personer, vilka äro berättigade att inne-
14268: hava gift av ifrågavarande slag, oeh skola, om så ej ske
14269: kan, under iakttagande av nödig försiktighet förstöras eller
14270: göras oskadlig.
14271:                           20 §.
14272:     Då mål angående överträdelser a v föreskrifterna i denna
14273: förordning handläggas vid underdomstol, bör Medicinalsty-
14274: relsen därom underrättas.
14275:                          21 §.
14276:     På Statsrådet ankommer att utfärda närmare bestäm-
14277: ningar angående drogistundervisningen och fordringarna
14278: för drogistexamen.
14279:     410             IV, 19. -   Rohdoskauppa-asetus.
14280: 
14281:                                  22 §.
14282:         I avseende å droghandel, vartill tillstånd i behörig ord-
14283:     ning meddelats, lände för övrigt i tillämpliga delar till ef-
14284:     terrättelse föreskrifterna i gällande näringslag.
14285: 
14286:                                23 §.
14287:           Denna förordning träder i kraft den ............. .
14288: 
14289: 
14290: 
14291:           Helsingfors, den 4 april 1919 .
14292: •
14293: 
14294:               Axel Palmgren.                Oskar Nix.
14295:               Annie Furuhjelm.              K. V. Åkerblom.
14296:                                                              411
14297: 
14298: lV, 19. -   Edusk. esit. N:o 23.
14299:                                                     Suomenno.~.
14300: 
14301: 
14302: 
14303: 
14304:             Palmgren, Axel, y. m.:      Ehdotus aset·ukseksi
14305:                 rohdoskaupasta, joka käsittää lääketarpeisiin
14306:                 käytettäviä aineita.
14307: 
14308: 
14309:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
14310: 
14311:     .T o kauan on syystä ollut vallalla käsitys, että 24 päivänä
14312: tammikuuta 1888 annetun Keisarillisen asetuksen määräyk-
14313: set rohdoskaupasta, joka käsittää lääketarpeisiin käytettäviä
14314: aineita, ovat mitä suurimm8Jssa määrässä vanhentuneet ja
14315: että rohdoskauppaa koskevain säännösten tarka.stus on tar-
14316: peen. Sitä varten asetti senaatti 22 päivänä joulukuuta 1906
14317: komitean, joka huhtikuussa 1910 antoi mietintönsä. Mie-
14318: tintö ei kuitenkaan tyydyttänyt senaattia, jonkavuoksi se ei
14319: vienyt mihinkään lainsäädäntötoimenpiteisiin. Ei myös-
14320: kään myöhemmillä yrityksillä saada tämä kysymys järjes-
14321: tetyksi hallinnollista tietä ole ollut menestystä. Niin ollen
14322: ja kun uudistus tällä alalla koskee vä!hävaraisten etua, olem-
14323: me laatineet allaolevan ehd·otuksen rohdosikauppa-a.setuk-
14324: seksi.
14325:      Rohdoskaupan harjoittamisen oikeus on voimassaolevan
14326: asetuksen mukaan jokaisella, joka elinkeinolain mukaan on
14327:  oikeutettu harjoirttamaan kauppaa a.voimessa puodissa. Kun
14328:  tämä on kuitenkin vienyt siihen, että henkilöt, jotka ovat
14329:  saaneet oikeuden harj•oittaa rohdoskauppaa, ovat ottaneet
14330: liikkeensä johtajaksi provisoreja ja apteekkareja, jotka ai-
14331:  noastaan nimellisesti johtavat liikkeitä, mutta eivät tosi-
14332:  asiallisesti toimi niiden johdossa, eli n. s. bulvaanijärjestel-
14333: 412            IV, 19. -   Rohdoskauppa-asetus.
14334: 
14335: mään, olemme me tuollaisen väärinkäytön välttämiseksi ja
14336: niihin laajempiin oikeuksiin nähden, jotka rohdoskaupan
14337: harjoittajat ehdotuksemme mukaan saisivat, katsoneet roh-
14338: doskaupan harjoittamisen oikeutta olevan rajoitettava niin,
14339: että sellainen oikeus voidaan myöntää ainoastaan sille, joka
14340: on suorittanut rohdoskauppias- tai provisoritutkinnon. Kun
14341: maahamme on nyttemmin syntynyt rohduskauppiasammatti-
14342: kunta, on mielestämme tarpeellista, että erityinen rohdos-
14343: kauppiastutkinto perustetaan niitä henkilöitä varten, jotka
14344: haluavat antautua rohdoskauppiaan alalle, ja että Valtio-
14345: neuvosto vahvistaa tätä tutkintoa varten tarkemmat vaati-
14346: mukset. Koska rohdoskauppiaan ala edellyttää erityisiä tie-
14347: toja, on lakiehdotukseen otettu määräys siitä, että provi-
14348: sorin, ennenkuin hänelle voidaan myöntää oikeus harjoittaa
14349: rohdoskauppaa, pitää olla käytännöllisesti toiminut vuoden
14350: aikaa rohdoskaupassa. Koska ehdutwksemme mukaan lää-
14351: kintöhallitus tulee tehokkaasti valvomaan rohdoskauppalii-
14352: kettä, on otettu määräys siitä, että hakemus saada rohdos-
14353: kaupan harjoittamisen oikeus on tehtävä lääkintöhallituk-
14354: selle, jonka harkinta kuitenkin koskee ainoastaan sen sei-
14355: kan ratkaisemista, onko muodullisia edellytyksiä olemassa
14356: vai ei. Lääkintöhallitus ei siis saa, jos mainitut edellytykset
14357: ovat olemassa, hylätä hakemusta. Uusi laki ei tietenkään
14358: voi riistää niiltä henkilöiltä, yhtiöiltä ja osakeyhtiöiltä, jotka
14359: aikaisemmin ovat saaneet oikeuden harjoittaa rohdoskau p-
14360: paa, tätä oikeutta, vaan on niiden saatava häiritsemättä jat-
14361: kaa toimintaansa, kuitenkin niin, että ne muuten alistuvat
14362: uuden lain määräyksiin.
14363:      Kun rohdoskaupanharjoittamisoikeus edellyttää rohdos-
14364: kauppias- tai provisoritutkintoa, emme ole voineet sivuut-
14365: taa sitä seikkaa, että aiheutuisi taloudellista tappiota, jos
14366: kuolleen rohdoskaupiJiaan kuolinpesä ei olisi oikeutettu jat-
14367: kamaan liikettä, vaan pakotettu heti kuolemantapauben jäl-
14368: keen luovuttamaan sen toiselle pätevälle henkilölle. Olemme
14369: sentakia ottaneet lakiehdotukseen sellaisen määräyksen, että
14370: leski ja vajavaltaiset lapset saakoot jatkaa liikettä enintään
14371: viiden vuoden ajan ja muut oikeudenomistajat enintään vuo
14372:                IV, 1 9 . - Palmgren, Axel, y. m.
14373: 
14374: den ajan kuolemantapauksesta lukien, ehdolla, että he otta-
14375: vat johtajaksi asianmukaisesti pätevän henkilön.
14376:     Voimassaolevain määräysten mukaan saa rohdoskaupan
14377: avata ainoastaan kaupungissa. Tämä oikeus on kuitenkin
14378: ulotettava kauppaJoihin ja taajaväkisiin ·paildrakuntiin, sillä
14379: mainitunlaatniset :v1ldyP,'knnnat, joiden väestö lukumääräl-
14380: tään nousee 11Scin pienien kaupunkien asukaslukua suurem-
14381: maksi, tarvitsevat kipeästi huokeita lääkkeitä, mikä voi ta-
14382: pahtua ainoastaan siten, että niihin saa 11erustaa rohdos-
14383: kauppoja.
14384:     Rohdoskauppiaiden oikeutta myydä lääkeaineita on suu-
14385: resti rajoittama.ssa se yksinoikeus, joka maan a.pteekkareilla
14386: on tässä suhteessa ollut. Tämä koskee varsinkin tehdasmai-
14387: sesti valmistettuja lääkkeitä eli n. s. patenttilääkkeitä. Tätä
14388: rajoitusta, joka ilmeisesti johtuu siitä, että noita lääkkeitfi
14389: ei ollut suuressa mä!ärin saatavissa vielä siihen aikaan kuin
14390: nykyinen rohdoskauppa-asetus julkaistiin, ja j·ohon ei ole
14391: mitään syytä, ei meidän mielestämme enää tarvitse noudat-
14392: taa, vaan tulee rohdosKauppiaiden saada oikeus myydä tu-
14393: kuittain ja vähittäin kaikenla.atuisia yksinkertaisia lääk-
14394: keitä, rohdoksia ja kemiallisia aineita sekä tehdasmaisesti
14395: valmistettuja lääkkeitä. viimeksimainittuja jos ovat alku-
14396: peräispakk.auksessa ja. luvallisia maassa myytäväksi. Tä-
14397: mänkautta kä:v :vleisölle vast'edes mahdolliseksi saada näitä
14398: tehdasmaisesti valmistettuja lääkkeitä hintoihin, jotka ovat
14399: tuntuvasti alemmat niitä hintoja, jotka maan apteekkarit
14400: yksinoikeutensa turvissa niille panevat. Apteekkarien oi-
14401: keutta ei tämän laajennuksen voi katsoa loukkaavan, sillä
14402: heillehän on pidätetty heielän itsensä valmistamain lääk-
14403: keiden yksinmyyntioikeus eivätkä rohdoskaup1Jiaat saa val-
14404: mistaa, vaan ainoastaan myyelä tehdasmaisesti valmistet-
14405: tuja alkuperäispakkauksessa olevia lääkkeitä, jotka ovat tul-
14406: leet tavallisen kauppatavaran lnontoisiksi. Tässä yhteydessä
14407: tahdomme huomauttaa, että olemme ~hd'Otuksestamme jättä-
14408:  neet po1s V'oimassaolevaan rohdoskauppa-·a.setukseen sisälty-
14409: vän määräyksen, että rohdoksia ja kemiallisia valmisteita ei
14410:  saa rohdoskaupassa myydä 150 ._grammaa pienP-mmissä
14411: 414            IV, 19. -   Rohdoskauppa-asetus.
14412: 
14413: erissä. Mainittuun säännökseen ei ole mitään syytä, ja kun
14414: harvat ihmiset tarvitsevat niin suurta määrää kuin 150
14415: grammaa, niin se estää yleisöä s·en ostaessa rohd·okrsia ja ke-
14416: miallisia valmisteita käyttämästä rohdoskauppoja. iSiten
14417: riistetään yleisöltä mahdollisuus saada tavaroita rohdos-
14418: kauppain hintaan, joka on tuntuvasti apteekkihintoja alempi.
14419:      Jotta yleisöllä olisi varmuus siitä, että sen rohdoskau-
14420: poista ostama tavara on yhtä hyvää kuin apteekkitavara
14421: eikä se siis joudu kärsimään, on lakiehdotuksessa määräys,
14422: että rohdoskaupoissa my.)"tävien lääkeaineiden tulee puh-
14423: tautensa puolesta va.stata Suomen farmakopean vaatimuksia
14424: ja että rohdoskauppiaiden on muuten noudatettava farma-
14425: kopean määräyksiä. Tämä koskee etupää.ssä lääkeaineiden
14426: säilytystä, pakkausta y. m. Se määräys, että rohd'Oskau-
14427: passa palvelevalla apulaisella tulee olla määrätty sivistys-
14428: aste, tarkoittaa niin ikään ostavan yleisön turvaamista. Tällä
14429: määräyksellä on toinenkin tarkoitus, nimittäin ,se, että roh-
14430: doskauppa-apulaisella tulee olla tarpeelliset esitiedot voi-
14431: dakseen, sittenkuin hän on rohdoskaupassa palvellut määrä-
14432: vuodet, esim. viisi vuotta, ryhtyä harjoittamaan opintoja
14433: rohdoskauppiastutkintoa varten.
14434:      Rohdoskauppoja valvotaan nykyjään sangen puutteelli-
14435: sesti. Tämän puutteen korjaamiseksi ja tehokkaan valvon-
14436: nan aikaansaamiseksi rohdoskauppojen suht-een on lakiehdo-
14437: tukseen otettu määräys, että erityisen, alallaan käytännöl-
14438: listä kokemusta omistavan roh:d.oskaup1Jatarkastajan on so-
14439:  pivain väliaikojen päästä pidettävä tarkastus rohdoskau-
14440:  poissa. Erityisen viran perustaminen on tarpeen, sillä roh-
14441:  dosliikkeiden lukumää nousee maassa jo viiteenseitsemättä.
14442:  Tämän yhteydessä näyttää meistä tarpeelliselta, että rohdos-
14443:  kauppaa koskevat asiat lääkintöhallituksessa valmistelee jn
14444:  esittelee tätä tarkoitusta varten asetettu lääkintöhallituksen
14445:  jäsen, jolla tulee olla rohdoskauppiassivistys ja ·perinpohjai-
14446:  set tiedot alallaan. Siten tulevat rohdoskauppa-asiat kai-
14447:  kinpuolisemman harkinnan alaisiksi kuin nykyisin on laita.
14448:      Ehdotukseen sisältyvät rangaistusmääräykset ovat pää-
14449:  asiallisesti samanlaiset kuin nykyisessä rohdoskauppa-ase-
14450:                IV, 19. -   Palmgren, Axel, y. m.
14451: 
14452: tuksessa tavattavat, pa1tsi että olemme katsoneet olevan
14453: syytä koroittaa tuntuva·sti .sakkomääriä, jotta rangaistukset
14454: tulisivat sitä vaikuttavammiksi. Määräys, että tuomioistui-
14455: men, kun rohdoskauppa-asetuksen rikkomista koskevia jut-
14456: tuja käsitellään, tulee ilmoittaa siitä lääkintöhallitukselle,
14457: tarkoittaa, että lääkintöhallitus saisi tilaisuuden seurata sel-
14458: laisten juttujen käsittelyä ja ryhtyä niiden johdosta tar-
14459: peellisiin toimiin.
14460:     Viitaten ylläolevaan esitykseen pyydämme täten kun-
14461: nioittavas·ti ehdottaa,
14462: 
14463:                  että Eduskunta kumoamalla aikaisemmat
14464:              asiasta annetut säännökset tahtoisi hyväksyä ja
14465:              vahvistettavaksi lähettää näinkuuluvan asetuk-
14466:              sen:
14467: 
14468: 
14469:                            Asetus
14470:        rohdoskaupasta, joka käsittää lääketarpeisiin
14471:                    käytettäviä aineita.
14472: 
14473:                              1 §.
14474:     Oikeud·en tässä asetuksessa sääidetyillä ehdoilla harjoit-
14475: taa semmoisia aineita käsittäväksi aiottua rohdoskauppaa,
14476: joita käytetään lääketarpeisiin, saakoon alempanamäärä-
14477: tyssä järjestyksessä jokainen Suomen kansalainen, joka on
14478: suorittanut rohdoskauppias- tai provisoritutkinnon ja elin-
14479: keinoista annetun asetuksen mukaan on oikeutettu ilmoi-
14480: tuksen tehtyään kauppaa avoimes-sa puodissa pitämään.
14481:     Oikeus rohdoskaupan harjoittamiseen .sisältää myös oi-
14482: keuden pitää ar.seni'kin ja muiden myrkyllisten aineiden
14483: kauppaa, joita käytetään lääketarpeisiin, ja ovat erityisissä
14484: asetuksissa ja yleis-essä laissa myrkkyjen myymiserstä ja
14485: käsittelemises•tä annetut säännökset soveltuvilta kohdin ole-
14486: vat voimassa rohdoskauppaan nähden, ·siten, että se, j·oka
14487: harjoittaa semmoista kauppaa tahi sitä hoitaa, ilmaantuvissa
14488:  tapauksissa asetetaan yhdlenvertaiseksi apteekkarin kanss-a .
14489: 
14490:                                                    •
14491:                 IV, 19. -   Rithdoskauppa-asetus.
14492: 
14493:                            2 §.
14494:    Rohdoskauppaa saa harjoittaa ainoastaan kaupungissa ja
14495: kauppalassa sekä taajaväkisillä paikkakunnilla.
14496: 
14497:                                3 §.
14498:       Sen, joka haluaa avata rohdoskaupan, tulee tehdä siitä
14499:   hakemus Läakintöhallitukselle sekä siinä ilmoittaa paikka-
14500:   kunta, jossa aikoo kauppaa harj-oittaa, kuin myöskin to-
14501:   distaa, että hakija on säädetyssä järjes·tyksessä suorittanut
14502:   rohdoskauppias- tai provisoritutkinnon, sekä provisorin sitä-
14503:   paitsi näyttää, että hän on vähintään yhden vuoden ajan
14504:   käytännöllisesti toiminut rohdoskaupassa. Lääkintöhallitus
14505:   tutkii sitten, onko pyydetty lupa myönnettävä vai ei. Lää-
14506: . kintöhallituksen toimenpiteestä tällai~essa asiassa saa hakija
14507:   kuudenkymmenen päivän kuluessa tiedon saatuaan valittaa
14508:   Valtioneuvostoon.
14509:       Joka on saanut ylempänämainitun luvan, ilmoittakoon
14510:   siitä, ennenkuin liike aloitetaan, Lääkintöhallitukselle ja
14511:   tahköön myös asianmukaisen toiminimi-ilmoituks·en .
14512:        •Jos joku harjoittaa rohdoskauppaa tätä ennen myönne-
14513:   tyn luvan nojalla, jatkettakoon kauppaa uutta lupaa yllä-
14514:   säädetyssä järjestyksessä hakematta, mutta olkoon muuten
14515:   tämän asetuksen määräysten alainen.
14516: 
14517:                                4 §.
14518:      Jos rohdoskauppias kuolee, saakoon hänen lesk·ensä tahi
14519:  vajavaltaiset lapsensa enintään viiden vuoden ajan kuole-
14520:  mantapauksesta lukien jatkaa liilmttä, mutta on heti sen
14521:  johtajaksi otettava laillistettu rohdoskauppias tai provisori
14522:  sekä siitä kiireimmiten Lääkintöhallitukselle ilmoitettava.
14523:  Ellei rohdoskauppiaalta jää leskeä eikä vajavaltaisia lap-
14524:  sia, saakoon hänen oikeudenomis.tajansa tässä pykälässä
14525:  määrätyillä ehdoilla jatkaa liikettä enintään yhden vuoden
14526:  ajan kuolemantapauksesta lukien.
14527:      Jos se, joka on saanut luvan harjoittaa rohdoskauppaa,
14528:  on estetty sitä hoitamasta, tulee hänen viimeistään neljän-
14529:  toista päivän kuluessa panna toinen laillistettu henkilö lii-
14530: 
14531:             •
14532:               IV, 19. -   Palmgren, A:x;el, y. m.              417
14533: 
14534: kettä johtamaan ja ilmoittaa siitä niinkuin tämän pykälän
14535: 1 momentissa määrätään.
14536: 
14537:                             5 §.
14538:    Jos se, joka 3 § :n mukaan on saanut oikeuden harjoit-
14539: taa rohdoskauppaa, tuomitaan rikoksesta, josta on seuraa-
14540: muksena kansalaisluottamuksen menetys, älköön hän mainit-
14541: tua elinkeinoa enää harjoittako.
14542: 
14543:                             6 §.
14544:     Rohdoskaupassa saa sekä vähittäin että tukuittain
14545: myydä yksinkertaisia lääkinnöllisiä aineita, rohdoksia ja
14546: kemiallisia aineita niin myös tehdasmaisesti valmistettuja
14547: lääkeaineita alkuperäis·pakkauksessa, viimeksimainittuja mi-
14548: käli ovat luvallisia maassa myytäväksi.
14549: 
14550:                           7 §.
14551:     Rohdoskaupassa myytävänä pidettäväin lääkeaineiden
14552: tulee puhtautensa puolesta vastata voimassaolevan farma-
14553: kopean määräämiä vaat~muksia, minkä oihessa rohdoskaup-
14554: piaat ovat muutenkin sen määräysten alaisia.
14555: 
14556:                             8 §.
14557:     Rohdoskauppias älköön harhauttavalla nimikilvellä, il-
14558: moituksella tai muulla tavoin saattako yleisöä siihen käsi-
14559: tykseen, että hän harjoittaa apteekkiliikettä.
14560: 
14561:                              9 §.
14562:     Rohdoskaupassa myyjänä toimivan tulee olla suorittanut
14563: viiden luokan kurssi lyseossa tai tyttökoulussa tahi tulee
14564: hänellä olla vastaava .sivistysmäärä.
14565: 
14566:                              10 §.
14567:     Tarkastuksen rohdoskaupassa toimittaa sopivain väli-
14568: aikain päästä sitä varten toimeensa..otettu tarkastaja, jonka
14569: tulee olla käytännöllisesti ja tietopuolisesti pel.'ehtynyt roh-
14570: doskauppa-alaan.
14571:                                                           27
14572: 418            IV, 19. -   Rohdoskauppa-asetus.
14573: 
14574:     Asianomaiselle rohdoskauppiaalle tai liikkeenjohtajalle
14575: on annettava tilaisuus olla tarkastuksessa läsnä. Toimituk-
14576: sesta pidetään pöytäkirja Lääkintöhallituksen vahvistaman
14577: kaavakkeen mukaan. Jos tarkastuksessa ilmaantuu aihetta
14578: muistutukseen, ilmoittakoon tarkastaja siitä viipymättä
14579: Lääkintöhallitukselle.
14580:     Lääkintöhallituksessa valmistelee ja esittelee rohdos-
14581: kauppaa koskevat asiat erityinen jäsen, jolle on rohdoskaup-
14582: piassivistys ja perinpohjainen kokemus tällä alalla.
14583: 
14584:                            11 §.
14585:    R<ohdoskauppias ja liikkeenjo'htaja on velvollinen liik-
14586: keen aukiol'Oaikana sallimaan tarkastuksen toimitettavaksi,
14587: avustamaan siinä ja tavarain laadun tutkimista varten anta-
14588: maan tarvittavat näytteet maksutta.
14589: 
14590:                             12 §.
14591:     Joka luvattomasti harjoittaa rohdoskauppaa tai siihen
14592: sisältyvää lääkeaineiden kauppa>U, vetäköön sakkoa vähin-
14593: tään viisisataa ja enintään tuhat markkaa. Tavara tahi sen
14594: arvo niin myös astia tai kääre, jussa sitä säilytetään, olkoon
14595: sel1aisessa tapauksessa menetetty.
14596: 
14597:                             13 §.
14598:    Rohdos'kauppia.s, joka myy tai myytävänä pitää lääke-
14599: aineita, joita rohdoskauppias ei saa pitää myytävänä, vetä-
14600: köön sakkoa vähintään sata ja enintään tuhat markkaa, j·a
14601: menettäköön kaikki lroupassa tavatut kielletyt aineet.
14602: 
14603:                            14 §.
14604:     Joka laiminlyö 3 ja 4 § :ssä säädetyn ilmoitusvelvolli-
14605: suutensa, vetäköön sakkoa vähintään kymmenen ja enintään
14606: sata markkaa.
14607:                            15 §.
14608:     Joka jättää ottama~ta 4 § :ssä säädetyn asiantuntevan
14609: johtajan tahi rikkoo 7 ja 8 § :n säännöksiä, vetäköön sak-
14610: ~oa vähintään sata ja enintään viisisataa ma·rkkaa.
14611:               IV, 1 9 . - Palmgren, Axel, y. m.           419
14612: 
14613:                           16 §.
14614:     Vähintään kymmenen ja enintään sadan markan sakon
14615: uhalla on ainakin yksi kappale tätä asetusta oleva yleisön
14616: saatavissa rohdoskaupan myymälälhuoneistossa.
14617: 
14618: 
14619:                             17 §.
14620:     Jos rohdoskauppiasta on rangaistu tämän asetuksen rik-
14621: komisesta ja hän joutuu uudestaan syypääksi samaan tai sa
14622: manlaiseen rikkomukseen, tuomittakoon, jos rikoksen laatu
14623: antaa siihen aihetta, myös menettämään oikeutensa rohdos-
14624: kaupan harjoittamiseen sekä kelvottomaksi enää saamaan
14625: sellaista oikeutta. Jos se, joka muuten hoitaa rosdoskaup-
14626: paa, tekee itsensä syypääksi sellaiseen uusiutuneeseen rik-
14627: komukseen, tuomittakoon hänkin, jos aihetta ilmaantuu,
14628: sopimattomaksi olemaan vast'edes sellaisessa t·oimessa.
14629: 
14630: 
14631:                             18 §.
14632:     Asianomaiset yleiset syyttäjät valvokoot tämän asetuk-
14633: sen noudattamista ja saattakoot syytteeseen sitä vastaan teh-
14634: dyt rikkomukset sekä takavarikoikoot sellaiset tavarat, jotka
14635: ovat takavarikon alaisia.
14636: 
14637:                              19 §.
14638:     Tavara, joka tämän asetuksen nojalla on otettu takava-
14639: rikkoon, on takavarikoitsijan sinetillä varustettuna säilytet-
14640: tävä lukon takana varmassa paikassa. Takavarikosta ja
14641: niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tavaran säilyttämi-
14642: seksi, vn takavarikoitsijan viivyttelemättä ilmoitettava
14643: maistraatille, järjestysoi.keudelle tai poliisiviranomaiselle,
14644: jonka asiana on antaa ne tarkemmat määräykset, jotka saat-
14645: tavat olla tarpeen.
14646:     Jos tavara tuomitaan menetetyksi, on se, sittenkuin tuo-
14647: mio on voittanut lain voiman, asianomaisen täytäntöönpano-
14648: viranomaisen toimesta kiireimmiten myytävä. Myrkkyjä
14649: myytäköön kuitenkin vain henkilöille, jotka ovat oikeutetut
14650: pitämään hallussaan kysymyksessäolevan laatuisia myrk-
14651: 420             IV, 19. -   Rohdoskauppa-asetus.
14652: 
14653: kyjä, ja ne on, ellei myynti voi tapahtua, tarpeellista varo-
14654: vaisuutta noudattaen hävitettävä tai tehtävä vaarattomibi.
14655: 
14656:                              20 §.·
14657:     Kun juttu, joka koskee tämän a.setuksen säännösten rik-
14658: komista, tulee käsiteltäväksi alioi,keudessa, on siitä annet-
14659: tava tieto I-'ääkintöhallitukselle.
14660: 
14661:                            21 §.
14662:     Valtioneuvosto antaa tarkempia määräyksiä rohdoskaup-
14663: piasopetuksesta Ja vaatimuksista rohdoskauppiastutkintoa
14664: varten.
14665:                            22 §.
14666:     Rohdoskauppaan nähden, jo'hon on asianomaisessa Jar-
14667: jestyksessä annettu lupa, noudatettakoon muuten soveltu-
14668: vilta kohdin voimassaolevan elinkeinolain säännöksiä.
14669: 
14670:                             23 §.
14671:       Tämä asetus astuu voimaan      päivänä       kuuta 19
14672: 
14673: 
14674:       Helsingissä, 4 päivänä huhtikuuta 1919.
14675: 
14676:           Axel Palmgren.              Oskar Nix.
14677:           Annie ·Furuhjelm.           K. V. Åkerblom.
14678:                                                                 421
14679: 
14680:  IV, 20, -   Anom. ehd. N:o 62.
14681: 
14682: 
14683: 
14684: 
14685:               Leh-o, J. 0., y. m.:     Niistä perusteista, joita
14686:                   on noudatetl'ava sopimuksia ~ehtäessä valti.o-
14687:                   "Caitoksen ja yksityi.sVetn. liiloenneyritysten
14688:                   väMUii.
14689: 
14690: 
14691:                 S u o m e n E d u s k u 'll n a ll ·e.
14692:        Niiden maamme l1ikenuelait.osia koskevien kysymysten
14693:   joukossa., jotka maailmanrauhan tultua epäilemättä vaativat
14694:   valtioelinten puolelta tä!häna•stista suurempaa huomiota
14695:   osakseen, on eräitä, osalta myös kolmannen miehen oiikeutt.a
14696:   koskevia järj,estelykysymyksiä, jotka ovai sitä laatua, että
14697:   niitä tuskin voidaa.n tyydyttävällä jo•hdonmukaisuudella ja
14698:   kaikkia asianosaisia kyllin turvaavaHa tavalla. ra•t'kaista
14699:   yksinoman hallinnollista tietä, vaan on epäilemättä sudta.va,
14700:   että niiden perusteet tulevart määrätyiksi l•ainsäädännön
14701:   kautta.
14702:        Tähän alaan kuuluvista kysymyksi.stä .ansaitseva.t eri-
14703:   tyistä huomiota semmoiset tariffi,poliittiset järje'Stelytoimet,
14704:   jotika koskevat toisiaan lähellä oleviin sa;tamapaikkoihiu ha a-
14705:                                                                 1
14706: 
14707: 
14708:   ra,antuvia. rautatierata-osia. TarkastamaHa ulkomailla -
14709:   erittäinkin Saksassa - jo kauan menestyksellä käytäntöön
14710:   sovellettuja periaatteita saatetaan 'havaita että täUaisiin jär-
14711:   jest'Clyihin liittyy niinhyvin valtion •etujen kuin yleisen ta-
14712:   loudelli,sen toiminnan kanna.Ua. vä1tt.ämä.ttä va.rteenotettavia
14713:   seikkoja. Tämmöis'ten ta.rifrfijärjest.elyjen pääasiallisena
14714:   tarkoituksena on niitä rat,a-osia varten, j·otlm täJssä suMees'Sa
14715:   voidaan katsoa y<hteenkuuluviksi, löytää sopiva liikenu·eti-
14716: . lastollis·en kokemn ksen osoittama yhteisyyspiste eli ,nolla-
14717:                      1
14718: 
14719: 
14720: 
14721:   piste", josta lähti-en rahtimaksut, joko yksinään tavaroista
14722: .422   IV, 20. -   Valtio ja yksityiset liikenneyritykset.
14723: 
14724: tai•kka nii•nhyvin ta,nara- kuin henkilöliiken.t·eestäkin laske-
14725: taan samansuuruisina molempiin satama-a•semiin, riippu-
14726: matta noiden pääteratoj·en todellisest.a pit.uudesta. Esimerk-
14727: kinä tämmöisessä asemassa olevista satama.paikoista• maam-
14728: me koko rautatioeverkko·on katsoen mainittaikoon ainoast.aan
14729: sa.fama.paikwt Kotka ja Lovisa etelämnnikolla sekä. Mä•nty-
14730: luoto ja Rauma länsiranniko!l.a. Hnomiot1a ei kuitenkaan
14731: ole jätettä•vä, että muide·nkin haa.rukkamaisten rat•aosien
14732: saat•etaa·n katsoa. anbvan aihett.a samaUaiseen tariffitasoi-
14733: tu1kseen, jonk•a o'hessa myös kysymys vastaavien p·eri.aattei-
14734:  den sovellu ttamisesta meriliikennettä !koskeviin SOipim uksiin
14735:  lienee ollut esillä siinä valmistelussa, jonka alaisena kysy-
14736:  mys hallituksen toimesta jo on ollut.
14737:      Tämä,nlaa•tuiset ja myöskin joukko muita ;deisen liiken-
14738:  nepolitiikan alaan kuuluvia kysymyksiä eivät kuitenkaan
14739:  ole yksinomaan valtiola·itosta koskevi·a asioita. Erinäisissä
14740: ta.pauksissa· koskevat •ne myös•kin kolmann·en miehen
14741:  oikeutta. Näin on esim. laita kun. tariffisopimus tehdään
14742:  yksityisen rautatien ka.nssa. Viimemainitunl•aatuisten ta-
14743:  pausten yleisluonne jo on sellainen, että on katsottav•a olevan
14744:  periaatteellisesti oikein ja. molem:pien asianosaisten etujen
14745:  vaatimaa, että järj·estelyn perusteet va kautetaa.n lainsäädän-
14746:  nöllistä tietä.
14747:      Saavut·ettu kokemus ja noudatettu käytä.ntö anfa•vat kyl-
14748:  lin puhuvia esimerkkejä siitä, kuinka ta.rpeellista on saada
14749:  tällaisten järj·estelyjen perust.eet lainsäädännöllä mää.rä-
14750:  tyiksi. Nykyään voimassa olevissa sopimu<ksi.ssa va•ltion··
14751:  rautatieverkon ja• yksityist·en ra±·ojen välillä ei nimit,täin ole
14752:  aina tarpc·ellisella huolella valvottu va.ltion etuja. Niitä ei
14753:  pitäisi 'kuitenkaan sopimuksia tehtäessä jät.tää valvomatta
14754:   aina pienimpiä yksityiskohtia. myöten, koska ei ole ensin-
14755:  kää:n ha,rvinaista, että yksityisyritysten edustajat moninver-
14756:  rDin suuremmalla valppaudeUa. ja kekseliäisyydellä osa,avat
14757:  käyttää 'hyväkseen tehdyissä sopimuksissa. olevia aukkoja
14758:   kuin valtion virkamiehet.
14759:       Tähän tulee lisäksi, että liikennejärjestelyn vakavuutta,
14760:   joka saattaa olla mitä tärkein elineihto jolle'kin paikkakun-
14761:                    IV, 20. -   Leivo, J. 0., y. m.                  423
14762: 
14763: n'alle maassa,, ei v·oida, kuten kokemus osottaa, katsoa tar-
14764: peeksi turvatuksi niinkauan kuin sitä kosk·evien sopimusten
14765: määräykset ovat, :kokonaan. sen tulk~nnan varaJSsa, jota vai<h~
14766: televat hallitukset katsovat .S·oveliaaksi niihin nruhden n.ou-
14767: dwttaa. Eikä maan elinlkeinoelä:mälle v•oi olla suinlman on-
14768: neksi jos tärkeiden taloudellisten asiain järjestely on riippu-
14769: vainen <ha.Uituks.en varihteluista.
14770:      Ed>ellä esitdyillä perusteilla rohkenemme kunnioittaen
14771: ehdottaa,
14772:                   että Eduskunta päättäisi anOia H,allituksen
14773:              esitystä laiksi nii,stä yleisistä perustemsta., jov~a
14774:              on nmtitaOettava sopimuksiJa 'tehtäessä vaUJio-
14775:              l.aitoksen ja y ksityisVen liiJv,ernJr/Jeyr~tysten väliVlä.
14776: 
14777:     Helsingissä, 14 p:nä •huhtikuuta 1919.
14778: 
14779: 
14780:           J. 0. Leivo.          Fanny Ahlfors.
14781:           W. Korhonen.          Kaarle Hakala.
14782:                        Toivo Rintala.
14783: 424
14784: 
14785: IV, 21. -   Pet. försl. N:o 63.
14786: 
14787: 
14788: 
14789: 
14790:             Åkerblom, K. V.,- m. fl.:    Om licenssystemets
14791:                 avskaffande och irnpo1'tens fr·igivande sarnt
14792:                 upplösande av Handels- och indust1'ikom-
14793:                 missionen.
14794: 
14795: 
14796:              T i 11   F i n 1 a n d s L a n t d a g.
14797: 
14798:     Genom bes1ut av Senaten i Vasa den 16 apri1 1918 in-
14799: rättades en Hande1s- och industrikommission för centra1i-
14800: sering och ordnandet av landets handel och industri under
14801: de av kriget framkallade undantagsf<ärhållandena. Kommis-
14802: sionen fick bl. a. till uppgift att övervaka landets handel
14803: och inelustri, export och import ävensom användningen av i
14804: enskild besittning varanele transportmeelel och utländsk va-
14805: luta. Det Kommissionen underlyelanele Licenskansliet er-
14806: höll rätt att med leelning av införskaffaele uppgifter om i
14807: landet befintliga förråd, behov och produktion bereda alla
14808: ansökningar om export och import samt föreelraga elessa för
14809: Kommissionen.
14810:     Dessa åtgärder av Senaten voro under det råelande
14811: krigstillståndet våren 1918 helt visst nödvändiga. Men se-
14812: elan krigstillståndet upphörde, begynte ele snart nog visa
14813: sig obehövliga. Och ju längre elet lidit, desto mera har
14814: Handels- och inelustrikommissionens myndighet över han-
14815: deln visat sig oförmånlig för konsumenterna, ehuru avsik-
14816: ten var, att den även skulle beakta ,konsumenternas intres-
14817: sen". Allmänt känt är huru prisen på ele allmännaste för-
14818: nödenheterna, såsom skodon, tyger, socker m. m. stigit oer-
14819: hört, elå import av såelana artiklar tillåtits endast i starkt
14820:                                      •
14821: 
14822:                IV, 21. -   Åkerblom, K. V., y. m.   .,.   425
14823: 
14824: begränsade mängder. Och den efterlängtade förändringen
14825: tili det bättre låter vänta på sig, emedan Handels- och in-
14826: dustrikommissionen fortfarande innehar rätten och makten
14827: att vägra licens för import av nödvändighetsvaror.
14828:      Man vill skydda landets industrier och affärer för kon-
14829: lmrens, framhållande att. de ännu ha stora lager av varor,
14830: som inköpts tili höga priser or.h att de, om importen bleve
14831: frigiven, komme att lida stora förluster. Detta bleve väl
14832: tili någon del fallet, men dessa förluster torde våra indu-
14833: striella inrättningar kunna bära med lätthet, då det är allom
14834: känt, att de under krigets högkonjunkturer lyckats konsoli-
14835: dera sin ställning, så att de nu böra ha förmåga att uthärda
14836: utländsk konkurens. Det kan ej uppfattas annorlunda, än
14837: att vår handel och industri gynnas onödigt på den stora all-
14838: mänhetens bekostnad, om de fortfarande skola vara skyd-
14839: dade för konkurens från utlandet.
14840:      På grund av det framhållna få vi vördsamt anhålla,
14841:                 att Lantdagert måtte beslnta hos Regeringen
14842:             anhålla, clet licenssysternet ornedelbart avskaf-
14843:             fas och importen fullständigt ft·igi·ves; samt
14844:                 att H andels- och industrikommissionen så-
14845:             som numera obehövlig npplöses.
14846: 
14847:    Helsingfors, den 14 april 1919.
14848: 
14849: 
14850:         K. V. Åkerblom.          J. E. Hästbacka.
14851:         Oskar Nix.               Edv. Helenelund.
14852:         Johan Broända.           Georg von Wendt.
14853:                           •
14854: 
14855: 426        •.
14856: 
14857: 
14858: IV, 21. -       Anom. ehd. N:o 63.
14859: 1   .,_'
14860: 
14861: 
14862:     '                                                  Suomennos.
14863: 
14864: 
14865: 
14866: 
14867:                 Åkerblom, K. V., y. m.: Lisenssijärjestelmän
14868:                    poistamisesta ja tttonnin vapauttamisesta
14869:                    sekä Kauppa- ja teollisuttskomissioonin lak-
14870:                    kauttamisesta.
14871: 
14872: 
14873:                  S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
14874: 
14875:     Senaatin Vaasassa 16 päivänä huhtikuuta 1918 teke-
14876: mällä päätöksellä perustettiin Kauppa- ja teollisuuskomi.s-
14877: sioni maan kaupan ja teollisuuden keskittämiseksi ja jär-
14878: jestämiseksi sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa.
14879: Komissioonille annettiin tehtäväksi m. m. valvoa maan
14880: kauppaa ja teollisuutta, vientiä ja tuontia sekä yksityisten
14881: hallussa olevain kuljetusneuvojcn ja ulkomaisen valuutan
14882: käyttöä. Komissioonin alainen lisenssikanslia sai oikeuden
14883: maan varastoista, tarpeista ja tuotannosta hankkimainsa tie-
14884: tojen johdolla valmistella kaikki vienti- ja tuontihakemukset
14885: sekä esitellä ne KomissioonilJe.
14886:     Nämä senaatin toimenp1teet olivat sotatilan vallitessa
14887: keväällä 1918 varmaan välttämättömät. Mutta sotatilan la-
14888: kattua alkoivat ne pian osoittautua tarpeettomiksi. Ja kuta
14889: pidemmälle on päästy, sitä epäedullisemmaksi on se valta,
14890: joka Kauppa- ja teollisuuskomissioonilla on kaupan suhteen,
14891: näyttäytynyt kuluttajille, vaikka tarkoitus oli, että sen tuli
14892: pitää silmällä myös ,kulutt.ajain etuja". Yleisesti tunnettua
14893: on, miten yleisimpäin tarvikkeiden, kuten jalkineiden, kan-
14894: kaiden, sokerin y. m., hinta on noussut suunnattomasti. kun
14895: näitä tavaroita on sallittu tuoda maahan vain kovin rajoite-
14896: tut määrät. Ja kaivattua muutosta parempaan päin saamme
14897:                          IV, 21. -   Åkerblom, K. V., y. m.            427
14898: 
14899: yhä odottaa, sen vuoksi että Kauppa- ja teollisuuskomissio-
14900: uin käsissä on yhä vielä oikeus ja valta evätä tanetavaroilta
14901: tuontilupa.
14902:     Maan teollisuutta ja liikkeitä tahdotaan suojella kilpai-
14903: lulta, huomauttaen, että niillä on vielä suuret varastot kor-
14904: keilla hinnoilla ostettuja tavaroita ja että ne, jos tuonti va-
14905: pautettaisiin, joutuisivat kärsimään suuria tappioita. Niin
14906: kai joissakuissa tapauksissa kävisi, mutta teollisuuslaitok-
14907: semme voinevat nuo tappiot helposti kestää, sillä kaikille-
14908: han on tiettyä, että niiden on onnistunut sodanaikuisten
14909: edullisten kauppaolojen v,allitessa vakauttaa asemansa, niin
14910: että niiden täytyy nyt jaksaa kestää ulkomainen kilpaHu.
14911: Ei saata ymmärtää muuta kuin että kauppaamme ja teolli-
14912: suuttamme suositaan tarpeettomasti suuren yleisön kustan-
14913: nuksella, jos niitä yhä edelleen aiotaan suojella ulkomaiden
14914: kilpailulta.
14915:     Edelläesitetyn nojalla pyydämme kunnioittavasti anoa,
14916: ,.~~·
14917:  ~--   .....
14918:                                                            .
14919:                           että Eduskunta päättäisi anoa Hallitukselta,
14920:                       että lisenssi}ärjestelmii heti poistetaan ja tttonti
14921:                       täydellisesti vapautetaan, sekä
14922:                           että Km~ppa- ja teollisuuskomissiooni nyt-
14923:                   ~   temmin tarpeettomana lakkautetaan.
14924: 
14925:         Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1919.
14926: 
14927: 
14928:                K. V. Åkerblom.              .J. E. Hästbacka.
14929:                Oskar Nix.                   Edv. Helenelund.
14930:                Johan Broända.               Georg von Wendt.
14931:     428
14932: '               .
14933:     IV, 22. -       Pet. försl. N:o 69.
14934: 
14935: 
14936: 
14937: 
14938:                     v. Wendt, Georg: Angående upprättande av ett
14939:                        samhällsbiologiskt centralinstitut.
14940: 
14941: 
14942:                      T i 11 F i n 1 a n d s La n t d a g.
14943:           Såväl naturvetenskapsmän som forskare på de ekonomi-
14944:     sk~ områdena hava sysselsatt sig med det inbördes förhål-
14945:     lande, som förefinnes mellan människorna och husdjuren,
14946:     dock har dess omfattning och betydelse icke tidigare fullt
14947:     riktigt värdesatts. Först världskriget har, genom de sär-
14948:     egna förhållanden detsamma tillskapat, ej allenast öppnat
14949:     vetenskapens utan även den stora allmänhetens blick för hit-
14950:     hörande frågor.
14951:         Husdjuren, vilkas uppgift ju är att bidraga till vår nä-
14952:     ring och hjälpa oss i. vårt arbete, hava i flere Iänder visat
14953:     sig i själva verket i minclre mån bidraga till ooh i större
14954:     mån tära på de mänskliga näringstillgångarna.
14955:         I vårt land har denna utveckling av husdjuren till män-
14956:     niskans konkurrenter om födan nått sin kulmen, framdriven
14957:     som denna riktning varit med uppoffrande av stora summor
14958:     statsmedel och mer eller mindre utan hänsyn tili vetenska-
14959:     pens och särskilt den inhemska vetenskapens varningar.
14960:         En shematisk uträkning ä.r bättre än ord egnad att belysa
14961:     ovanstående. V etenskapen har under senaste tid begynt
14962:     skatta ett födoämnes värde för den mänskliga näringen så-
14963:     lunda, att man anger detsamma i näringsdagar. Om vi så-
14964:     lunda säga, att 100 kg. rågmjöl har ett värde av 140 närings-
14965:     dagar, betyder detta, att vi med 100 kg. rågmjöl kunna liv-
14966:     nära 140 människor representerande genomsnittet av befolk-
14967:     ningen under en dag. I Finlands officiella statistik ingår
14968:                 IV, 22.   -   von Wendt, Georg.               429
14969: 
14970: en beräkning över den såsom mänsklig näring användbara
14971: delen av vår skörd jämte den del av vår sädesimport, som
14972: icke avsetts för tekniska ändamåL Avdraga vi från denna
14973: för konsumtion disponibla mängd allt avfall, som uppstått
14974: vid födoberedningen och fqdotillredningen, samt fördela
14975: detta per innevånare och år, erhålla vi en kvantitet vege-
14976: tabiliska näringsämnen, som omräknad i näringsdagar ut-
14977: gör 378 sådana per innevånare och år. I denna summa,
14978: som redan i och för sig betydligt överstiger hela närings-
14979: behovet ingå ej alla i det dagliga livet använda från växt-
14980: riket härstammande födoämnen. Härtill bör ytterligare fo-
14981: gas kolonialvaror, växtfetter, socker och sötningsämnen,
14982: fr~kter och trädgårdsprodukter, malt- och andra beredda
14983: drycker. I Tyskland innehålla dessa sistnämnda 1 / 4 av hela
14984: näringstillförseln.
14985:     Antaga vi, att hos oss blott 1 / 0 av näring;,;förbrukningen,
14986: alltså en mängd motsvarande 60 näringsdagar, omfattar
14987: födoämnen tillhörande denna grnpp, kommf:!r totalsumman
14988: av från växtriket härstammande födoämnen att motsvara
14989: 438 näringsdagar per innevånare och år.
14990:     Undersökningar i Tyskland visa, att mer än hälften av
14991: den mänskliga näringen tillföres i kött, fisk, mjölk och me-
14992: jeriprodukter samt ägg. Våra egna sparsamma undersök-
14993: ningar giva även vid handen, att förhållandet i Finland ej
14994: är stort annorlunda. J ag vill här ej ingå på några .,detalje,r
14995: utan antager, att hälften av vår föda har animaiisli~r~­
14996: sprung. Vårt behov av vegetabilisk näring skulle sålunda
14997: matsvara i runt tal 190 näringsdagar. Uppskatta vi också
14998: vegetabilieförbrukningen till mer än 200 näringsdagar per
14999: år, så överträffar tillgången denna förbrukning med mer
15000: än det dubbla.
15001:     Det abnorma i detta förhållande framlyser ännu tydli-
15002: gare, om vi jämföra vår i näringsdagar omräknade inhemska
15003: vegetabilieskörd - trädgårdsprodukter, bär och svampar
15004: oräknade - med vårt behov. Vid tiden för kriget mot-
15005: svarade vår skörd ungefär 250 näringsdagar per innevånare
15006: och år - en kvantitet, som icke obetydligt överträffar det
15007:                                              •
15008: 430    IV, 22. -   Yhteiskuntabiologinen keskuslaitos.
15009: 
15010: av oss beräknade normala behovet. Landet borde sålunda
15011: kunna tillfredsställa sitt behov av åtminstone spannmål och
15012: rotfrukter, men i.själva verket importerar landet i det när-
15013: rnaste en så stor mängd spannmål, som motsvarar innevå-
15014: narnas spannmålsbehov. Med andra ord sagt, utvecklingen
15015: ha:r förts därhän, att en kvantitet rnotsvamnde hela vårt
15016: jordbruks skörd av rnänsklig näring förtäres av husdjuren.
15017:      Våra animaliska födoämnen härstamrna såsorn känt in-
15018: direkt från växtvärlden sålunda, att vegetabiliska produkter
15019: genorn djurorganismens förrnedling ornvandlas i animaliska
15020: födoärnnen. Denna ornvandling äger emellertid rum under
15021: en rnycket stor förlust av det brännrnaterial växtprodukterna
15022: innehålla. Knappast rner än 10-15 % av ex. v. de ut-
15023: fodrade vegetabiliska produkterna återfinnas i genornsnitt
15024: i de producerade anirnaliska födoämnena. I synnerligen
15025: gynnsarnrna fall är förlusten endast 50-60 % såsorn vid
15026: rnjölkproduktion under tjänliga vilkor.
15027:      De anirnaliska födoämnenas pris var i hög grad beroende
15028: av detta förhållande. I analogi härrned ställde priset sig
15029: för dessa före kriget i allrnänhet från 300-1,000 % högre
15030: än motsvarande näringsvärde i billigare vegetabilier (van-
15031: liga slag av rnjöl).
15032:      Produktionen av anirnaliska födoämnen för förbrukning
15033: inom landet ävensorn till export har letts så, att rnan ej
15034: aHenast uppamrnat en utornordentlig användning av spann-
15035: ili_;/WIIIso~ kreatursföda, utan även frarntvingat, då använd-
15036: ningen vida överstigit landets egna tillgångar, en spannrnåls-
15037: irnport ungefärligen rnotsvarande folkets hela behov, rned
15038:  ett värde hetydligt överträffande de exporterade animaliska
15039:  produkternas av utlandet betalta pris. Uppenbart är även,
15040:  att husdjurens konkurrens med avseende å födoärnnenas all-
15041:  männa prissättning måste hava en stegrande inverktm på
15042: levnadskostnaderna. Vårt beroende av den utländska nä-
15043:  ringstillförseln har härigenom hlivit så stort, att :Finlands
15044:  självständighet hokstavligt taiat hade kunnat köpas för
15045:  spannmål. Systernets fara för vår statliga självständighet
15046:  har härigenorn blivit uppenbar för envar.
15047:                IV, 22.   -   von Wendt, Georg.              431
15048: 
15049:     :För Finlands lantdag måste det framstå ::;om en oa vvislig
15050: plikt både med hänsyn till landets och befolkningens eko-
15051: nomi som med hänsyn till rikets statliga självständighet att
15052: söka ernå •en ändring av detta sakförhållande.
15053:     Detta ernås emellertid ej genom tillfälliga åtgärder i
15054: den ena eller andra riktningen, utan måste småningom ut-
15055: vecklas på basen av en allvarlig och målmedveten veten-
15056: skaplig forskning. Någon annan utväg finnes ej, än att sta-
15057: ten skapar ett centralinstitut, som är egnat att på ett all-
15058: sidigt sätt undersöka de naturvetenskapliga och ekonomiska
15059: villkoren för befolkningens näring och i samband därmed
15060: de biologiska villkoren för dess liv i allmänhet. De erfaren-
15061: heter och normer, som genom detta forskningsarbete komma
15062: att vinnas, kunna tillgodogöras dels genom institutets med-
15063: delanden till befolkningen dels genom statsmaktens härige-
15064: nom vägledda reglerande inflytande.
15065:     De här föreliggande uppgifterna äro av utomordentlig
15066: betydelse. Universitetslärare kunna sysselsätta sig därmed,
15067: men äro ingalunda tvungna därtill. Emellertid representera
15068: de ett statsintresse av högsta vikt, som ej får göras beroende
15069: av en så tillfällig omständighet som enskilda universitets-
15070: lärares intresseriktning. Den föregående olyckliga utveck-
15071: lingen bevisar detta även tillfylles, ty enskilda vetenskaps-
15072: män hava i vårt land nog företrätt andra riktningslinjer
15073: än den regeringen följt, men dels har deras sysselsättning
15074: såsom universitetslärare m. m. ej medgivit dem tid att till-
15075: räckligt energiskt verka för sina åskådningar, dels hava de
15076: statliga fackmyndigheterna ej i deras åskådningar sett nå-
15077: got statsintresse att taga vara på, varför .man utan vidare
15078: ansett sig kunna lämna de vetenskapliga uttalandena därhän.
15079:      Nu efter världskrigets avslutning komma ännu större
15080: fordringar än tillförene att ställas på universitetslärarena
15081: i deras egenskap av lärare - vi hava ju på alla områden
15082: brist på fackutbildade krafter. Det vore sålunda ett utom-
15083:  ordentligt fel att nu av dessa fordra arbete på ovan berörda
15084: utomordentligt viktiga område. Denna åskådning har jag
15085:  även för snart ett år sedan framfört till centrala fackmyn-
15086: 432     IV, 22. -   Yhteiskuntabiologinen keskuslaitos.
15087: 
15088: digheter och sallillia grundåskådning genolligår också det
15089: digra kollilliittebetänkandet Olli olliorganisationen av lant-
15090: brukets försöksväsende av den 1 novelliber 1916.
15091:      Den gångna tidens olyckliga förhållanden - •det ryska
15092: trycket och senare den inre oron i landet och hela det utolli-
15093: ordentliga arbetet att sallillianhålla och befästa det hela -
15094: hava varit ett ursäktligt hinder för, att llian dels icke all-
15095: varligt egnat sig åt lösandet av de här berörda frågorna,
15096: dels frallikOllilliit llied förslag, vilka i grund och botten, Olli
15097: de nu förverkligas, endast kollillia att öka oredan.
15098:      Det här föreslagna nya institutet - låt oss kalla det
15099: Finlands samhällsbiologiska centralinstitut - kunde lällip-
15100: ligast arbeta på tvänne avdelningar: en avdelning för nä-
15101: ringsfysiologi och näringsekonomi sallit en avdelning för
15102: ras- och samhällsbiologi.
15103:      Alla frågor sallillianhängande llied folknäringen och hus-
15104: djursutfodringen sallit dessas vetenskapliga och ekonolliiska
15105: villkor skulle hänföras tili den förstnällinda avdelningen.
15106: Den andra avdelningen skulle åter ollifatta teoretiska ras-
15107: biologiska och särskilt llied ärftligheten sallillianhängande
15108: frågor sallit deras tillällipning på sallihället, såväl i salli-
15109: hällshygieniskt avseende, solli llied hänsyn till lagstift-
15110: ningen. I nära anslutning tili den teoretiska delen komllia
15111: studier och ledning av husdjursaveln. Bägge avdelningarna
15112: delas lällipligen till en början upp på två underavdelningar,
15113: vilka under salliverkan med avseende å en hel del forsk--
15114: ningslliedel egna sig den ena åt frågor rörande lliänniskorna,
15115: den andra åt sådana rörande husdjuren. Särskilt på det rent
15116: teoretiska och stora delar av det ekonolliiska Ollirådet · lliåste
15117: ett betydande samarbete förefinnas. Eristen på ett dylikt
15118: samarbete har varit en av de allra frällista orsakerna till att
15119: utvecklingen fått gå så ödesdigert långt i den tidigare rikt-
15120: mngen.
15121:      Den viktiga del av lantbrukets försöksverksamhet, solli
15122: tillsvidare omhänderhavts av Agrikultur-ekonomiska för-
15123: söksanstaltens provisoriska husdjursbiologiska avdelning,
15124: skulle hänföras till det nya institutet. Snabba åtgärder i
15125:                IV, 22.   -   von Wendt, Georg.               433
15126: 
15127: cletta avseende äro så mycket mera påkallade, som huscljurs-
15128: biologiska avdelningen, trots sin synnerligen bristfälliga ut-
15129: rustning tillfört den moderna utfodringsläran några av det
15130: senaste decenniets allra viktigaste vetenskapliga vinningar
15131: och ovillkorligen borde beredas tillfälle, att bättre utrustad
15132: och enligt ny plan, få fortsätta sitt av världskriget och ele
15133: ogynnsamma förhållandena i allmänhet paralyserade arbete.
15134:      Möjligheter att vinna vetenskapliga krafter inom landet
15135: för det samhällsbiologiska centralinstitutet äro ej häller så
15136: kringskurna som man kanske vore böjd att antaga. Dess
15137: uppgifter för landet äro under den stundande nydanings-
15138: ticlen dessutom så utomordentligt betyclelsefulla, att så rik-
15139: liga medel måste ställas till förfogancle, att våra bästa för-
15140: mågor kunna knytas vid clet nya institutet. Det gäller ju här
15141: frågor, av _vilka i icke ringa grad folknäringen och folk-
15142: hälsan komma att bero, och vilka därjämte kunna hava av-
15143: görande betydelse för vår statliga tilivaro överhuvucltaget.
15144:      J ag får på ovananförcla grunder vördsamt föreslå,
15145:                 att Lantdagen ville till Yegeringen ingå rned
15146:             en petition om snabba åtgärder för skapandet
15147:             av ett samhällsbiologiskt centraUnstitut för lan-
15148:             det samt i anslutning härtill om en proposition
15149:             till lantdagen angående centralinstitutets U'[IJI-
15150:             rättande jämte stat för detsamma.
15151: 
15152:    Helsingfors den 16 april 1919.
15153: 
15154: 
15155:                                        Georg von W endt.
15156: 
15157: 
15158: 
15159: 
15160:                                                         28
15161: 434
15162: 
15163: IV, 2:!. -   Anom. ehd. N:o 69.
15164:                                                         Suomennos.
15165: 
15166: 
15167: 
15168: 
15169:              v. Wendt, Georg: Yhteiskuntabiologisen kes-
15170:                 kuslaitoksen perustamisesta.
15171: 
15172: 
15173:                S u ·o m e n E d u s ik u n n a l l e.
15174: 
15175:     Monet sekä luonnon- että taloustieteen tutkijat ovat työs-
15176: kennelleet sen keskinäisen suhteen selvittämiseksi, joka val-
15177: litsee ihmisten ja kotieläinten välillä, mutta sen laajuutta
15178: ja merkitystä ei ole aiemmin täysin oikein arvioitu. Vasta
15179: maailmansota on niiden erikoisten olojen johdosta, jotka se
15180: on luonut, ei vain avannut tieteen, vaan myös suuren ylei-
15181: sön katseen tähänkuuluville kysymyksille.
15182:      Kotieläimet, joiden tehtävänähän on antaa lisiä ravin-
15183: toomme ja auttaa meitä työssämme, ovat useissa maissa
15184: osoittautuneet itse a•siassa vähemmän lisäävänsä, mutta
15185: enemmän kuluttavansa ihmisen ravintovaroja.
15186:      Tämä asiaintila, että kotieläimet ovat kehittyneet ihmi-
15187: sen kHpailijoiksi ravinnosta, ·on meidän maassamme saavut-
15188: taneet huippunsa, sitä suuntaa kun on ajettu uhraamaHa
15189: suuret summat valtionvaroja ja ottamatta paljoakaan var-
15190: teen tieteen ja varsinkaan kotimaisen tieteen varoituksia.
15191:      Kaaviollinen bskelma on sanoja ·paremmin omansa va-
15192: laisemaan y lläsanottua. Tiede on viime aikoina alkanut
15193: arvioida jonkin ruoka-aineen arvoa ihmis•en ravits-emukselle
15194: siten, että kun 100 kg:llä ruis,jauhoja on 140 ravitsemus-
15195: päivän arvo, se merkitsee sitä, että 100 kg:lla ruisjauhoja
15196: voimme elättää 140 väestön keskimittaa edustavaa ihmistä
15197: yhden päivän. Suomen viralliseen tilastoon •sisältyy las-
15198:                IV, 22. -   von Wendt, Georg.               435
15199: 
15200: kelma ihmisravinnoksi käytettävissä olevasta osasta satoam-
15201: me ynnä siitä osasta viljantuontia111me, jota ei ole tarkoi-
15202: tettu teknillisiin tarkoituksiin. Jos tästä kulutukseen käy-
15203: tettävissä olevasta määrästä väJhennämme kaikki jätteet,
15204: jotka ovat syntyneet ruoan alustavassa ja sen lopullisessa val-
15205: mistuksessa, ja jaamme jäännöksen asukasta ja vuotta kohti,
15206: saamme määrän kasvikuntaan kuuluvia ravintoaineita, joka
15207: muunnettuna ravitsemu•späiviksi vastaa 378 päivää asu-
15208: kasta ja vuotta kohti. Tä'hän mää.rään, joka jo .sinänsä mel-
15209: koisesti ylittää koko ravinnontarpeen, eivät sisälly kaikki
15210: jokapäiväisessä elämässä käytetyt kasvikunnasta peräisin
15211: olevat ruoka-aineet. Siihen on vielä lisättävä siirtomaata-
15212: varat, kasvisrasvat, sokeri ja makeuttamisaineet, hedelmät ja
15213: puutarhatnotteet, mallas- ja muut valmistetut ju'omat. Sak-
15214: sassa sisältävät nämä viimeksimainitut 1 /, :n koko ravinnon-
15215: tuonnista .
15216:      .T os otaksumme, että meillä vain 1 /" ravinnonkulutuk-
15217: sesta, siis 60 ravitsemuspäivää vastaava määrä, käsittää tä-
15218: hän ryhmään kuuluvia ravintoaineita,. tulee kasvikuntaan
15219: luettavain ravintoaineiden kokonaismäärä vastaamaan 438
15220: ratvitsemuspäivää asukasta ja vuotta koihti.
15221:      Saksasta osoittavat tutkimukset, että ihminen saa enem-
15222: män kuin puolet ravinnostaan lihasta, kalasta, maidosta ja
15223: meijerituotteista sekä munista. Meidän omat niuka,t tutki-
15224:  muksemme antavat varteen, että suhde Suomessa ei ole pal-
15225:  jon toisenlainen. En kajoa tässä yksityiskohtiin, vaan otak-
15226:  sun, että puolet ravinnostamme on eläinkunnasta peräisin.
15227:  Rasvisravinnontarpeemme vastaisi sii•s pyörein luvuin 190
15228:  ravitsemuspäivää. Jos arvioimme myöskin kasviskulutuk-
15229:  sen enemmäksi kuin 200 ravitsemuspäiväksi vuotta kohti,
15230:  niin ylittää saanti tämän kulutuksen enemmällä kuin toi-
15231:  sella puolella.
15232:      Tämän suhtelln luonnottomuus käy ilmi vielä selvem-
15233:  min, jos vertaamme ravitsemuspäivi'Ssä la.skettua 'kotimais·ta
15234:  kasvissatoamme- puutarhatuotteita, marjoja ja sieniä mu-
15235:  kaan ottamatta - brpeeseemme. Ennen sotaa vastasi sa-
15236:  tomme noin 250 ravitsemuspäivää, asukasta ja vuotta kohti--
15237: 496     IV, 22. -   Yhteiskuntabiologinen kesknslaitos.
15238: 
15239: maarä, joka on tuntuvasti htskemaamme normaalitarvetta
15240: suurempi. Maan pitäisi :;:iis voida tyydyttää ainakin viljan-
15241: ja juurikasvientarpeensa, mutta itse asiassa tuodaan maahan
15242: likipitäen niin suuri määrä viljaa kuin vastaa asukkaiden
15243: viljantarvetta. Toisin sanoen: kehitys on viety siihen, että
15244: koko maanviljelys•satoamme vastaavan määrän ihmi.sravintoa
15245: syövät kotieläimet.
15246:    Eläinkuntaan kuuluvat ravintoaineemme juontuvat, kuten
15247: tunnettua, epäsuoraan kasvikunnasta siten, että kasvistuot-
15248: teet muuttuvat eläinorganismin välityksellä eläinperäisiksi
15249: ravintoaineiksi. Tä.män muutunnan ta'Pahtuessa menee kui-
15250: tenkin kasvituotteiden sisältämästä polttoaineesta hyvin
15251: suuri osa hukkaan. Tuskin enemmän kuin 10-15 % esim.
15252: ruokintaan käytetyistä ikasvistuotteista on keskimäärin ta-
15253: vattavissa noista tuotetuista eläinperäisistä ravintoaineista.
15254: Erittäin suotuisissa tapauksis'sa on hukka vain 50-60 %,
15255: niinkun on laita otollisissa olosuhteissa tapa•htuvassa mai-
15256: dontuotannossa.
15257:      Eläinperäisten ravintoaineiden hinta riippui suuresti
15258:  Histä suhteesta. Yhdenmukaisesti tämän kanssa pysytteli
15259: niiden hinta. ennen sotaa yleensä 300-1,000 % korkeam-
15260: malla huokea:mmissa kasvi·saineissa (t.a'Vallisissa janhola-
15261: jeissa) olevaa vastaavaa ravintoarvoa.
15262:      Eläinperäi•sten ravintoaineiden tuotantoa maan omaa
15263:  kulutusta niinkuin vientiäkin varten on johdettu niin, ett~
15264:  ei ole vain tultu siihen, että viljaa on ruvettu käyttämään
15265:  erinomaisen suuressa määrässä karjanravinnolksi, vaan myös
15266:  pakotettu, kun käyttö on ·paljon ylittänyt maan omat varat.
15267:  tuomaan maahan viljaa määrä, joka osapuilleen vastaa kan-
15268:  san koko tarvetta ja arvoltaan nousee melkoisesti yli sen
15269:  hinnan, jonka ulkomaat maksavat täältä viedyistä elä.inperäi-
15270:  sistä tuotteista. Ilmeistä on niin ikään, että kotieläinten syn-
15271:  nyttämällä kilpailulla, joka koskee ravintoaineiden yleistä
15272:  hintatasoa, täytyy olla 'kallistuttava vaiikutus elantokustan-
15273:  nuksiin. Riippuvaisuutemme ulkomaisesta ravinnontuon-
15274:  nista on täten käynyt niin suureksi, että Suomen its·enäisyys
15275:  kirjaimellisesti pulhuttuna ol~si voitu ostaa viljalla. Järjes-
15276:                 IV, 22.   -   von \Yendt, G-eorg.            437
15277: 
15278: 
15279: telmän vaara valtiolliselle itsenäisyydellernme on täten käy-
15280: nyt jokaiselle ilmeiseksi.
15281:       Suomen Eduskunnalle täytyy sen, että koetetaan saada
15282: muutos tähän asiantila.an, olla välttämäW)mänä velvollisuu-
15283: tena sekä maan ja väestön talouteen että valtakunnan val-
15284: tiolliseen itsenäisyyteen katsoen.
15285:       Sitä ei kuitenkaan saavuteta tois•een tai toiseen suuntaan
15286: menevillä tilapäisillä toimenpiteillä, vaan se täytyy vähi-
15287: tellen kehittää vakavan ja määrätietoisen tieteellisen tutki-
15288: muksen pohjalla. Mitään muuta keinoa ei ole kuin että val-
15289: tio luo keskuslaitoksen, joka omistautuu kaikinpuolisella ta-
15290:  valla tutkimaan väestön ·ra.vitsernisen luonnontieteellisiä ja
15291:  taloudellisia ehtoja ja samassa yhteydessä ylimalkaan sen
15292:  elämän biologisia ehtoja. Ne kokemukset ja normit, jotka
15293: tällä tutkimustyöllä saavutetaan, voidaan käyttää osittain
15294:  laitoksen väestöä varten julkaisemissa tiedonannoi·ssa, osit-
15295:  tain valtiomahdin täten o'hjatun säännöstelevän vaikutuksen
15296:  kautta.
15297:       Tässä käsilläolevat tehtävät ovat erinomaisen merkityk-
15298:  sellisiä. Yliopistonopettajat voivat niiden hyväksi työsken-
15299:  nellä, mutta eivät suinkaan ·ole pakotetut siihen. Ne edus-
15300:  tavat kuitenkin mitä tä:hdellisintä valtioetua, j·ota ei saa
15301:  tehdä riippuvaksi niin tilapäisestä seikasta kuin yksityisten
15302:  yliopistonopettajain harrastuksen suuntautumisesta. Edelli-
15303:   nen onneton kehitys todistaa tämänkin täysin, sillä yksityi-
15304:  set tiedemiehet ovat maassamme kyllä edustaneet muita
15305:   suuntaviivoja kuin hallituksen seuraamia, mutta osaksi ei
15306:   heidän toimintansa yliopistonopettajina y. m. ole myöntänyt
15307:   heille aikaa vaikuttaa riittävän tarmokkaasti katsantoka n-
15308:   tainsa puolesta, osaksi eivät valtion ammattiviranomaiset
15309:   ole nähneet heidän katsantokannoissaan mitään varteenotet-
15310:   tavaa valtioetua, jonkavuoksi tietelliset lausunnot on ilman
15311:   muuta katsottu voitavan jättää sikseen.
15312:        Nyt, maailman sodan päätyttyä, tulee y liopistonopetta-
15313:   jille a·setettavak.si vielä entistä suurempia vaatimuksia opet-
15314:   tajina - meillä/hän on kaikilla aloilla puute erikoisvalmis-
15315:   tuksen saaneista voimista. Olisi niinmuodoin erinomainen
15316: 438    IV, 22. -   Yhteiskuntabiologinen keskuslaitos.
15317: 
15318: virhe, jos nyt ruvettaisiin vaatimaan näitä työskentelemään
15319: ylläJkosketellulla erinomaisen tärkeällä alalla. Tämän kat-
15320: santokannan olen jo ·pian vuosi sitten esittänyt keskei.sille
15321: ammattiviranomaisille ja sama peruskatsantokanta on läpi-
15322: käyvässä myös 1 :senä mamaskuuta 1916 päivätyssä pak-
15323: sussa komitean mietinnössä, joka käsittelee maanviljelyksen
15324: koetoiminnan uudestijärjestämistä.
15325:     Menneen ajan onnettomat olot - Venäjän painostus ja
15326: sittemmin maassa vallinnut sisäinen levottomuus ja koko tuo
15327: erinomainen työ kokonaisuuden koossapitämiseksi ja lujitta-
15328: miseksi - ovat olleet puolustavana esteenä siinä suhteessa,
15329: että toiselta puolen ei ole vakavasti antauduttu ratkaise-
15330: maan tässä kosketeltuja •kysymyksiä, ja toiselta ·puolen taas
15331: on tuotu esiin ehdotuksia, jotka pohjimmaltaan, jO's ne nyt
15332: toteutetaan, ovat vain lisäävät sekavuutta.
15333:      'l'ässä ehdotettu uusi laitos - nimittäkäämme sitä Suo-
15334: men yhteiskuntabiologiseksi keskuslaitokseksi - voisi sopi-
15335: vimmin työskennellä kahtena osastona: ravintofysiol·ogisena
15336: ja ravintotaloudellisena 01sastona sekä rotu- ja yhteiskunta-
15337: bioloogisena osastona.
15338:      Kaikki kysymykset, jotka koskevat karrsanravitsemista
15339: ja kotieläinten ruokintaa sekä näiden tieteellisiä da taloudel-
15340: lisia ehtoja, kuuluisivat ensiksimainittuun osastoon. Toinen
15341: osasto taas käsittäisi teoreettiset rotubiologiset ja varsinkin
15342: perinnöllisy,yttä tapaavat kysymykset ynnä niiden sovelta-
15343: misen yhteiskuntaan, sekä yhteiskuntaterveydellisessä kat-
15344: sannossa että mitä tulee lainsäädäntöön. Läiheisesti liittyen
15345: teoreettiseen puoleen tulevat kotieläinsiitoksen opiskelu ja
15346: johto. Molemmat osastot voi ensi aluksi sopivasti jakaa
15347: kahteen alaosastoon, jotka erinäisiin tutkimusvälineihin näh-
15348: den pysyen yhteist·oiminnassa antautuvat tutkimaan toinen
15349: ihmisiä, toinen kotieläimiä koskevia kysymyksiä. Varsinikin
15350: puhtaasti teoreettisella ja suurilla osilla taloudellista alaa
15351: täytyy Y'hteistyötä tehdä melkoisesti. Tällaisen yhteistyön
15352: puute on ollut kaikJkein vaikuttavimpia .syitä siihen, että
15353: kehitys on saanut kulkea aiempaan suuntaan niin kohtalok-
15354: kaan pitkälle.
15355:                IV, 22. -   von Wendt, Georg.               439
15356: 
15357:     Se tärkeä osa maanviljelyksen koetoimintaa, jota toistai-
15358: seksi Maanviljelystaloudellisen koelaitoksen väliaikainen
15359: kotieläinbiologinen osasto on suorittanut, tulisi kuulumaan
15360: tälle uudelle laitokselle. Nopeat toimet tässä suhteessa ovat
15361: sitä enemmän tarpeen vaatimat, iJmn kotieläinbiologinen
15362: osasto, huolimatta erittäin ·puutteellisista varusteluistaan,
15363: on nykyaikuiselle 'ruokintaopille saa.vuttanut muutamia vii-
15364: me vuosikymmenen kaikista tärkeimpiä tieteellisiä voittoja,
15365: ja sille olisi ehdottomasti annettava tilaisuus paremmin va-
15366: rustettuna ja uuden suunnitelman mukaan saada jatkaa
15367: maailmansodan ja yleensä epäsuotuisain olojen lamauttamaa
15368: työtään.
15369:     Mahdollisuudet kiinnittää tieteellisiä voimia omasta
15370: maasta Jihteiskuntabiologiseen keskuslaitokseen eivät myös-
15371: kään ole niin rajoitetut kuin 'kenties ollaan taipuvia otak-
15372: sumaan. Sen tehtävät maalle ovat nyt alkavana uudesti-
15373: luomisailkana sitäpaitsi niin erinomaisen merkitykselliset,
15374: että runsaita varoja olisi kiinnitettävä uuteen laitokseen.
15375: Tässä:hän on esillä kysymyksiä, joista kansanravinto ja kan-
15376: santerveys eivät tule vähässä määrin riippuviksi ja joilla voi
15377: sen ohessa olla ratkaiseva merkitys maamme valtionaolemi-
15378: sellemille ylipäänsä.
15379:     Pyydän ylläesitetyillä perusteilla kunnioittavasti eh-
15380: dottaa,
15381:                   että Eduskunta tahtoisi tehdä Hallitukselle
15382:               anomuksen, että se ryhtyisi pikaisiin toimiin
15383:               yhteiskuntabiologisen keskuslaitoksen luomiseksi
15384:               maahamme" ja senmukaisesti antaisi Eduskun-
15385:               nalle esityksen keskuslaitoksen perustamisesta
15386:               ynnä sen menosäännöstä.
15387: 
15388:     Helsingissä, 16 päivänä huhtikuuta 1919.
15389: 
15390:                                       Georg von Wendt.
15391:                         ••          ••
15392: VALTIOPAIVAT
15393:               1919
15394: 
15395:          LIITTEET
15396:                    V
15397: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHE-
15398:   TETYT EDUSKUNTAESITYKSET JA
15399:         ANOMUSEHDOTUKSET
15400: 
15401: 
15402: 
15403: 
15404:             HELSINKI 1919
15405:        VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
15406:                     A.
15407: 
15408: Vesioikeutta ja Vesioikeuslain muuttamista
15409:       koskevia eduskuntaesityksiä ja
15410:               anomusehdotus.
15411:                                                           445
15412: 
15413: V, 1, -    ~Jdusk.   esit. N:o 28.
15414: 
15415: 
15416: 
15417: 
15418:              Ryti, Risto ja Kaskinen, J.: Ehdotus vesivoi-
15419:                 man hankkimista koskevaksi laiksi.
15420: 
15421: 
15422:                       E d u s k u n n a ll e.
15423:     Valtion koskivoimakomitea on äskettäin Valtioneuvos-
15424: toon tehnyt oheenpanemamme ehdotuksen laiksi vesivoi-
15425: man hankkimisesta ja on Hallituksella ollut aikomuksena
15426: näille Valtiopäivilie jättää esitys asiassa. Kun kysymyk-
15427: sen laajakantoisuuteen ja laatuun nähden kumminkin on
15428: mahdollista että Hallituksen esitys ei ennätä tahi ei aina-
15429: kaan ajoissa ennätä näille Valtiopäivilie jotta lakiehdotuk-
15430:  sen lopullinen käsittely ennättäisi tapahtua, mutta asian
15431: ratkaisuun saattaminen mahdollisi~man nopeasti siitä
15432: huolimatta mielestämme on erinomaisen tärkeätä, rohke-
15433: nemme Eduskunnalle ehdottaa
15434:                  että Eduskunta Valtiopäiväjärjestyksen 60
15435:              §:ssä säädetyssä järjestyksessä hyväksyisi kysy-
15436:              myksenalaisen ehdotuksen laiksi vesivoiman
15437:              hankkimisesta.
15438: 
15439: 
15440:                            Ehdotus
15441:           vesivoiman hankkimista koskevaksi laiksi.
15442: 
15443:                            1 §. •
15444:    Ilman hallituksen lupaa älköön kukaan, lukuunottamatta
15445: kruunua ja kuntaa. paremmin erikseen kuin yhteydessä
15446: maatilan kanssa siihen kuuluvana hankkiko omistusoi-
15447: 446    V, 1. -   Vesivoiman hankkimista k9skeva laki.
15448: 
15449: keutta vesivoimaan kaskessa, josta joko yksinään tai yh-
15450: teydessä siihen tarkoituksenmukaisesti yhdistettävän pu-
15451: touksen kanssa, luonnollisen keskimatalan veden aikana
15452: lasketaan voitavan kehittää vähintäin viisisataa turbini-
15453: hevosvoimaa.
15454:    Lupa ei kumminkaan ole tarpeen, milloin vesivoiman
15455: lunastus tapahtuu 23 päivänä heinäkuuta 1902 annetun
15456: vesioikeuslain I luvun 12 §:n nojalla.
15457: 
15458:                             2 §.
15459:     Lupa omistusoikeuden hankkimiseen ylläsanotunlaisen
15460: kosken vesivoimaan voidaan myöntää Suomen kansalai-
15461: selle tahi sellaiselle suomalaiselle osakeyhtiölle, yhtiölle
15462: tai osuuskunnalle, jonka hallituksessa on yksinomaan
15463: Suomen kansalaisia ja jonka osakkaana sääntöjen mukaan
15464: vain Suomen kansalainen saa olla. Tällöin on voimassa:
15465:     1 :o Lupa annetaan määrätylle osakeyhtiölle, yhtiölle,
15466: osuuskunnalle tai yksityishenkilölle. Osakeyhtiön, yhtiön
15467: ja osuu&kunnan osakkeiden ja osuuksien tulee olla asetet-
15468: tuja nimitetylle henkilölle ja tulee niistä olla määrätty,
15469: ettei niitä saa omistaa eikä pantiksi ottaa muut kuin Suo-
15470: men kansalaiset tahi sellaiset suomalaiset yhtiöt, joissa
15471: osakkaina saa olla vain Suomen kansalaisia, tahi sellaiset-
15472: kin suomalaiset pankit, joille hallitus siihen luvan antaa.
15473: Yhtiöiden tulee pitää osakkaistaan tarkkaa kirjaa, joka
15474: aina on pidettävä tarkastusta varten sitä varten määrätyn
15475: viranomaisen saatavana.
15476:     2 :o Lupa oikeuttaa sen saajan voimassaolevien lakien
15477: mukaan vapaasti hyväksikäyttämään hankkimansa vesi-
15478: voiman, mikäli lupapäätöksessä ei erityisesti määrätä, että
15479: se kokonaan tai osaksi on käytettävä määrättyyn tarkoi-
15480: tukseen.
15481:     3:o Luvansaajan on otettava hankkimansa vesivoima
15482: käytäntöön ja tulee sitt'varten rakennetun voimalaitoksen
15483: olla valmiina käynnissä kahdentoista vuoden kuluessa lu-
15484: van myöntämisestä. Sen jälkeen ei voimalaitosta saa pi-
15485: tää pysähdyksissä yhtämittaisesti yli kolmen vuoden eikä
15486:             V, 1. -   Ryti, Risto ja Kaskinen, J.        447
15487: 
15488: 10 vuoden aikana yhteensä yli viiden vuoden. Pysähdyk-
15489: sissä oloksi lasketaan myös, jos laitosta pysyväisesti kuor-
15490: mitetaan vähemmällä kuin kolmannella osalla siitä voima-
15491: määrästä, jonka säännölliseen kehittämiseen sen koneisto
15492: on laskettava. Näissä aikalaskuissa ei oteta huomioon
15493: sellaista aikaa, jolloin pysähdys johtuu ylivoimaisesta
15494: esteestä. Milloin olosuhteet niin vaativat, voidaan vesi-
15495: voiman rakentaminen sallia tapahtuvaksi asteettain tahi
15496: vain osaksi.
15497:     4:o .Jos vesivoimaa käytetään sähköenergian kehittä-
15498: miseen, ei luvansaaja ilman hallituksen suostumusta saa
15499: yhtyä mihinkään sopimukseen, jonka tarkoituksena on
15500: keinotekoisesti korottaa sähköenergian tai energiaa käyt-
15501: tämällä tuotettavien hyödykkeiden hintoja maassa.
15502:     5:o Luvansaaja on velvollinen luovuttamaan aina
15503: lO:een % asti siitä keskimääräisestä tehosta, minkä voima-
15504: laitoksen koneisto keskimatalaveden vallitessa lasketaan
15505: kehittävän, valtiolle tai sille tai niille kunniHe, jotka
15506: hallitus määrää, korkeintaan sellaisesta hinnasta, jonka
15507: hallitus kulloinkin v'ahvistaa ottamalla perusteeksi voi-
15508: man tuotantokustannukset ynnä niiden lisäksi 20 %.
15509: Hinta ei kumminkaan missään tapauksessa saa nousta yli
15510: käypähinnan paikkaikunnalla.
15511:     6 :o VoimaJaitoksen rakentaminen samoinkuin sen myö-
15512: hempi kunnossapito ja käyttö ovat julkisen tarkastuksen
15513: alaisia.
15514:     7 :o Lupa annetaan määräajaksi, korkeintaan 60 vuo-
15515: deksi. Tämän ajan umpeenkuluttua lankeaa vesivoima
15516: ynnä siihen rakennetut sellaiset laitokset, joiden kautta
15517: veden vapaaseen juoksuun vaikutetaan, kuten padot, kana-
15518: vat, vesijohdot, y. m., lunastuksetta täydellä omistusoi-
15519: keudella kruunulle. Sitä paitsi on kruunulla oikeus arvioi-
15520: misen kautta vahvistettavasta hinnasta lunastaa itse voi-
15521: malaitos tonttioikeuksineen, koneistoineen ja sähköjohtoi-
15522: neen. Luvansaajalla on kumminkin oikeus tämänkin jäl-
15523: keen saada koski ynnä kruunulle langenneet laitokset
15524: vuokralle vähintäin 10 vuodeksi kerrallaan kohtuullisesta
15525: 448    V, 1. -   Vesivoiman hankkimista koskeva laki.
15526: 
15527: vuokramaksusta, joka, ellei siitä muuten sovita, vahviste-
15528: taam arvioimisen kautta silloin käypien hintojen mukaan.
15529:     8:o Kruunulla on kolmantenakymmenentenä vuotena
15530: sen jälkeen, kun lupapäätös on annettu, oikeus lunastaa
15531: vesiv0ima edellisessä kohdassa mainittuine laitoksineen.
15532: Ellei kruunu tällöin tahdo lunastusoikeuttaan käyttää, on
15533: sillä taas viid-entoista vuoden kuluttua sama lunastus-
15534: oikeus. Lunastussumma vesivoimasta lasketaan sen hin-
15535: nan mukaan, mikä siitä toteensaatettavasti on maksettu,
15536: vähennettynä sellaisella kuoletuksella, joka on suhteelli-
15537: nen kuluneeseen lupa-aikaan. Voimalaitos, laitoksen maa-
15538: tontti,•kon-eisto ja johtoverkko sekä muu mahdollisesti luo-
15539: vutettava omaisuus lunasttJtaan niiden käypäarvosta val-
15540: tion kustannuksella toimitettavan arvion mukaan. Lunas-
15541: tuksen tapahtuessa on pantti- ja muihin esineoikeuden hai-
15542: tijoihin nähden voimassa mitä 4 §:n 5 momentissa on sää-
15543: detty.
15544:     9 :o Luvan kautta vanhemmat panttioikeudet, servitu-
15545: tit ja muut esineoikeudet, jotka kohdistuvat vesivoimaan,
15546: väistyvät etuoikeuteen nähden luvansaajalle tässä laissa
15547: tai lupapäätöksessä mainittujen velvollisuuksien tieltä.
15548: Kumminkin saakoon vesivoiman luovuttaja itselleen, kuin
15549: myös, milloin vesivoima seuraa maatilaa siihen kuuluvana,
15550: tälle tilalleen pidättää vesivoimasta valaistukseksi ja
15551: käytt0voimaksi kotitarpeeseen voimaa sillä vaikutuksella,
15552: että tällainen pidätys on voimassa lupa-ajan umpeen ku-
15553: luttuakin.
15554:     10 :o Sellaisen vesiVmman edelleen luovuttarniseen,
15555: jonka omistamiseen lupa tämän lain mukaan on annettu,
15556: vaaditaan uusi lupa, vaikka luovutus tapahtuisi kunnalle-
15557: kin, jo on sen, joka näin vesivoiman hankkii, velvollisuus
15558: alistua kaikkiin allmperäisessä lupapäätöksessä määrät-
15559: tyibin ehtoihin kuin myös niihin muutoksiin tai lisäehtoi-
15560: hin, joita hallitus näkee hyväksi tällaisessa tapauksessa
15561: laillisesti mäarätä.
15562:     11 :o Lupapäätöksessä voidaan sekä kruunulle että sille
15563: tai niiJtle kunnille, joissa vesivoima sijaitsee, tahi· joihin
15564:             V, 1. -   Ryti, Risto ja Kaskinen, J.       449
15565: 
15566: rakentamisen vaikutus ulottuu, määrätä suoritettavaksi
15567: vuotuisia maksuja, joiden yhteinen määrä ei kuitenkaan
15568: saa nousta yli viiden markan luonnollisen keskimatala-
15569: veden aikana saatavaa turbinihevosvoimaa. kohden.
15570:      12 :o Lupapäätöksessä saatakoon sitä paitsi määrätä
15571: muitakin ehtoja, joita kussakin erikoistapauksessa katso-
15572: taan tarpeelliseksi yleisen tai yksityisen edun turvaami-
15573: seksi.
15574:      Vesivoimiin myönnetyistä luvista pitää hallituksen
15575:  siihen määräämä viranomainen koko maata käsittävää jul-
15576:  kista rekisteriä.
15577:                              3 §.
15578:     Poikkeustapauksissa voidaan lupa vesivoiman omista-
15579: miseen myöntää myös ulkomaan kansalaisille tai sellaisille
15580: suomalaisille yhtiöille, joissa o:saklmina voi olla ulkomaa-
15581: laisia. Tällöin on 2 §:n määräyksiä lupaehtoihin nähden
15582: no~datettava sekä muuten annettava sellaiset määräykset,
15583: kuin hallitus tarpeelliseksi näkee.
15584:                            4 §.
15585:     Lupaa vesivoiman omistamiseen tämän lain mukaan
15586: haettaessa on kruunulla oikeus lunastaa itselleen hakijan
15587: oikeudet lupahakemuksen esineenä olevaan vesivoimaan.
15588: Kruunun on kumminkin kuudenkymmenen päivän ku-
15589: luessa sen jälkeen, kun lupahakemus ynnä selvitys vesi-
15590: voiman saantiehdoista hallitukselle jätettiin ilmoitettava
15591: aikooko se lunastusvaltaansa käyttää, uhalla että lunas-
15592: oikeus muussa tapauksessa ou rauennut. Jos hakija vesi-
15593: voiman käytäntöönsaamisen aikeessa ja sitä varten on
15594: hankkinut muuta kiinteätä omaisuutta tahi oikeuksia, ja
15595: kruunu tahtoo käyttää lunastusoikeuttaan vesivoimaan, on
15596: kruunu velvollinen Innastamaan myös senkin omaisuuden.
15597: Vaatimus tällaisesta lunastamisesta on hakijan esitettävä
15598: lupaa anoessaan. Vaikkei tällaista vaatimusta esitetä-
15599: kään, on kruunu oikeutettu Innastamaan hankitun maa-
15600:  alueen ja oikeuden, mikäli ne ~vat tarpeellisia vesivoiman
15601:  tarkoituksenmukaiseen rakentamiseen.
15602:                                                        29
15603: 450     V, 1. -   Vesivoiman hanlrkimista koskeva lald.
15604: 
15605:      Milloin kruunu käyttää lunastusvaltaansa, astuu se lu-
15606: van hakijan oikeuksiin ja velvollisuuksiin. ,T os vastike on
15607:  määrätty muussa kuin rahassa, on se, ellei ole kysymys
15608:  2 §:n 9 kohdassa mainitusta pidätyks~stä, jos kruunu niin
15609:  haluaa, arvioitava rahaksi. Niinikään on lunastushinta
15610:  arvioimalla määrättävä, j,os luovutus pääasiaJli,o;esti on oll11t
15611: vastikkeeton tahi yhteisestä hinnasta on luovutettu myös
15612: muuta omaisuutta, jonka lunastamisesta ei ole kysymystä .
15613: •Tos luovutus on tehty ehdollisesti raukeaa sellainen ehto.
15614:     Lunastusoikeuttaan käyttäessään on kruunun vielä ha-
15615: kijalle korvattava hänen kohtuulliset kulunsa asiassa sekä
15616: sen lisäksi. 2 % lunastushinnasta.
15617:     Sekä luvanhakija että luovuttaja ovat velvollisia, jos
15618: kruunu niin vaatii, vaiallaan vakuuttamaan että heidän
15619: kesken vilpittömässä mielessä on niin sovittu ja maksettu
15620: kuin luovutuskirja sisältää.
15621:     Jos lunastettava omaisuus on vakuutena velasta tai
15622: muusta sitoumuksesta, saa velkoja lunastushintaan saman
15623: oikeuden kuin hänellä muuten olisi lunastuksen alaiseen
15624: omaisuuteen, joka kruunun kädessä on vapaa kaikesta sel-
15625: laisesta rasituksesta.
15626: 
15627:                             5 §.
15628:     Ellei kruunu halua lunastusvaltaansa käyttää, on sillä
15629: kunnalla, jonka piirissä koski sijaitsee, samallainen lunas-
15630: tusoikeus. Kunnan on kumminkin kuudenkymmenen päi-
15631: vän kuluessa sen jälkeen, kun kruunu on lunastusoikeu-
15632: destaan luopunut tahi sen menettänyt, tehtävä päätös, tah-
15633: tooko se lunastaa, uhalla että lunastusoikeus muuten on
15634: menetetty.
15635:    Jos kunta korvausta vastaan luopuu lunastusoikeudes-
15636: taan, on sopimus siitä mitätön, ja sovittu korvaus lankeaa
15637: kruunulle.
15638:    Vesivoimaa, jonka kunta lunastusoikeuttansa käyttä-
15639: mällä on hankkinut, ei sillä ole valtaa edelleen luovuuttaa,
15640: ilman hallituksen lupaa. •
15641:             Y, 1. -   Ryti, Histo ja Kaskinen, .l.       451
15642: 
15643:     Jos toinen kunta ostaa vesivoimaa toisen kunnan alu~
15644: eella, on viimeksimainitulla kunnalla siitä kehitettävään
15645: voimaan nähden sama oikeus kuin 2 §:n 1 mom. 5 koh-
15646: dassa on säädetty.
15647: 
15648:                            6 §.
15649:     Milloin tärkeä voimantarve vaatii, tahi se kruunun
15650: omistaman tahi hankkiman vesivoiman tarkoituksenmu-
15651: kaista käyttöönottamista varten on tarpeen, on kruunu
15652: oikeutettu pakkolunastuksella ottamaan rakentamattoman
15653: vesivoiman, muun vesialueen, tarpeellisen rantatontin tahi
15654: vedenvaivaamaksi joutuvan ranta-alueen sekä sellaisen ra-
15655: kennetunkin vesivoiman, jossa on kosken suuruuteen näh-
15656: den vain vähempiarvoinen laitos. Tällöin on noudatettava
15657: mitä pakkolunastuksesta erikseen on säädetty, kuitenkin
15658: niin, että itse vesivoimaa arvosteltaessa on otettava huo-
15659: mioon mitä seuraavassa § :ssä on määrätty.
15660:     Tällaisen pakkolunastusoikeuden saattaa hallitus täh-
15661: dellisissä tapauksissa myöntää kunnallekin.
15662: 
15663:                            7 §.
15664:     1 § :ssä mainitunlaisten koskien vesivoima, joka ei
15665: kuulu kunnalle ja jota ei omistaja kahdenkymmenenviiden
15666: vuoden kuluessa tämän jälkeen ole ottanut hyödylliseen
15667: käyttöön, lankeaa kruunulle täydellä omistusoikeudella
15668: ilman lunastusta. Hallitus voi erikoistapauksissa, milloin
15669: tärkeiden syiden katsotaan niin vaativan, pidentä'ä mai-
15670: nittua aikamaarää korkeintaan 5 vuodella.
15671: 
15672:                             8 §.
15673:     Vesivoima, joka tämän lain voimaan astuessa on jo otet-
15674: tu tahi jonka omistaja ennen 7 § :ssä säädetyn ajan um-
15675: peenkulumista ottaa käytäntöön, ja joka ei kuulu kun-
15676: nalle, on kruunulla, ellei lupaa tämän lain nojalla sellai-
15677: sen vesivoiman luovutukseen ole sitä ennen saatu, oikeus
15678: kolmantenakymmenentenä vuotena lain voimaan astumi-
15679: sesta lukien lunastaa täydestä arvosta. Tällainen lunas-
15680: 452    V, 1. -   V eshoimnn hankkimista koskeva laki.
15681: 
15682:  tus tapahtuu muuten 2 § :n 1 momentin 7 kohdan jälkimäi-
15683: sessä osassa ja 8 kohdassa mainittujen perusteiden mu-
15684: kaan, ja on kruunun viisi vuotta aikaisemmin ilmoitettava
15685:  lunastusaikomuksestaan ve.'livoiman omistajalle. Ellei
15686:  kruunu tahdo lunastusoikeuttaan käyttää, on s~llä srumal-
15687:  ]ainen oikeus taas kahdenkymmenen vuoden perästä, jol-
15688:  loin lunastushinnaksi itse vesivoimasta kumminkin laske-
15689: taan ainoastaan puoli sen silloisesta käypähinnasta. Ellei
15690: kruunu silloinkaan.,tahdo lunastaa, lankeaa vesivoima vie-
15691: läkin kahdenkymmenen vuoden kuluttua ilman korvausta
15692: kruunulle. Vesilaitoksen omistajalla on kumminkin, ellei
15693: kruunu halua s,illoin luna1staa hänen laitosta•an käypä-
15694: arvosta, oikeus saada vesivoima vuokralle sovitusta tai ar-
15695: vioidusta vuokrasta. Yhdeksänkymmenen vuoden kulut-
15696: tua tämän lain voimaan astumisesta sovelletaan 2 § :n 1
15697: mom. 7 kohdan määräyksiä tällaisiinkin vesivoimiin ja
15698: laitoksiin.
15699:                             9 §.
15700:      Milloin arvio tämän lain mukaan on tapahtuva, toimit-
15701: taa sen tuomarinvastuulla lautakunta, jossa puheenjohta-
15702: jana on paikkakunnan alituomari ja johon kumpainenkin
15703: asianomainen valitsee kaksi asianymmärtävää kihlakun-
15704: nanoikeuden lautamieheksi kelpaavaa jäsentä.
15705: 
15706:                              10 §.
15707:     Tässä laissa tarkoitettu lupahakemus on jätettävä Hal-
15708: litukselle viimeistään kuudentenakymmenentenä päivänä
15709: sen jälkeen kun sopimus vesivoiman luovuttamisesta pää-
15710: tettiin, ja tulee Hallituksen, annettuaan hakemuksesta tie-
15711: don asianomaiselle kunnalle ja hankittuaan ammattiviran-
15712: omaisen lausunnon, kiireimmiten ratkaista asia ja antaa
15713: siinä päätöksensä.
15714:     Ellei lupahakemusta määräajassa tehdä, raukeaa vesi-
15715: voiman luovutus.
15716:                          11 §.
15717:    Jos joku rikkoo tämän lain tai sen mukaan annetun
15718: lupapäätöksen määräyksiä, rangaistakoon enintään viiden-
15719:             V, 1. -   Ryti, Risto ja Kaskinen, J.        453
15720: 
15721: 
15722: tuhannen markan sakolla. Jos hän rikkomuksensa uusii,
15723: voidaan hänet tuomita menettämään lupapäätökseen pe-
15724: rustuvat oikeutensa, jolloin luvan esineenä oleva vesivoima
15725: lankeaa kruunulle.
15726:                           12 §.
15727:    Lähempiä määräyksiä tämän lain voimaanpanemisesta
15728: Ja sovelluttamisesta antaa Hallitus.
15729: 
15730: 
15731: 
15732: 
15733:     Vesivoiman hyödyksikäyttäminen taloudellisen kehi-
15734: tyksen ja yleisen hyvinvoinnin edistämiseksi on saavutta-
15735: nut yhä suuremman merkityksen. Niissä maissa, joilta
15736: puuttuu halpoja polttoaineita etenkin kivihiil:iä, on vesi-
15737: voiman käyttöönotto keinona, millä saatetaan kohottaa ja
15738: luoda uutta teollisuutta, hankkia työtä ynnä edistää maan
15739: kilpailukykyä ulkomaiden rinnalla. Tämä on käynyt mah-
15740: dolliseksi varsinkin niistä ajoista alkaen, jolloin vesivoi-
15741: maa saatettiin sähkövirraksi muunnettuna siirtää pitkien-
15742: kin matkojen päähän, käytettäväksi suurteollisuuden, lii-
15743: kenteen, valaistuksen, pien- ja käsiteollisuuden, maanvil-
15744: jelyksen ynnä mitä _erilaatuisiinpien muiden tarpeiden
15745: tyydyttämiseen.
15746:     Vesivoiman käyttöönottamiseen liittyvien yleisten etu-
15747: jen suojelemiseksi on valtiova-lta useissa maissa ryhtynyt
15748: sellaisiin lainsäädäntötoimenpiteisiin, joiden kautta mää-
15749: rääruisvalta vesivoimiin on ehkäisty liiaksi joutumasta yk-
15750: sityisten haltuun. Tämä on ollut verrattain helppoa siellä,
15751: missä vesistöt pääasiallisesti kuuluvat valtiolle, niinkuin
15752: on laita useimmissa Europan maissa. Niissä harvoissa
15753: maissa, joissa vesivoimat suureksi osaksi kuuluvat yksi-
15754: tyisille, on vastaava säännöstely, niinkuin esim. Norjassa,
15755: johtanut laajempiin yksityisoikeuden rajoituksiin (Kon-
15756: sessionsloven joulukuun 14 päivältä 1917).
15757:     Yleinen periaate, minkä mukaan valtiovallan toimen-
15758: piteet kyseenalaisessa asiassa olisi ohjattava, on se, että
15759: 454    Y, 1. -   Vesivoiman hankkimista koskeva laki.
15760: 
15761: vesivoima on pidettävä välineenä, minkä kautta maan teol-
15762: lisuutta ja yleistä hyvinvointia voidaan edistää ja että sen
15763: käyttöönotto senvuoksi on tehtävä mahdollisimman hal-
15764: vaksi ja yleiseksi. Jotta tarkoitus saavutettaisiin on eten-
15765: kin ehkäistävä vesivoiman hinnan keinotekoista kohotta-
15766: mista.
15767:     Keinotekoinen vesivoiman hinnannousu, josta on vahin-
15768: koa maan teollisuudelle ja yleisille eduille, saattaa tapah-
15769: tua siten, että kosket joutuvat kauppatavaraksi, mikä yhä
15770: korkeammasta hinnasta siirtyy kädestä käteen, tai siten
15771: että muodostuu yhtymiä, jotka hankkivat itselleen omis-
15772: tusoikeuden useampiin koskiin ja senkautta määräämis-
15773: vallan seudulla kehitettävän sähkövoiman hintaan. Tä-
15774: mänkaltainen toiminta voi tulla vielä vahingollisemmaksi
15775: maan eduille, jos siihen liittyy ulkomaista pääomaa.
15776:     Maastamme ei puutu esimerkkejä toiminnasta, jonka
15777: kautta huomattavat kosket tärkeimmissä vesistöissämme
15778: ovat olleet tämänkaltaisen keinottelun alaisina. Huomau-
15779: tettakoon ainoastaan eräistä koskikaupoista Vuoksessa,
15780: Kymijoessa, Kemijoessa ja Ouluj·oessa, joissa ,välikädet"
15781: ovat olleet toiminnassa, sekä koskikaupoista Kokemäen-
15782: joessa, joiden kautta pää10s>a joen koko lwskivoimnsta on siir-
15783: tynyt yksityisille yhtymille. Seurauksena koskikaupoista
15784: on ollut luonnollisen vesivoiman yhä enenevä hinnannousu,
15785: joka y1hclessä rakennuskustannusten suuren kohoamisen
15786: kanssa vaikeuttaa vesivoiman käyttöönottamista.
15787:     Laatiessaan ehdotusta vesivoiman hankkimista koske-
15788: vaksi laiksi on Komitea ennenkaikkea tahtonut pyrkiä
15789: siihen, että vesivoiman keinotekoinen hinnannousu saatai-
15790: siin ehkäistyksi. Sen ohella on komitea ottanut huo-
15791: mioonsa muutkin yleiset edut, jotka ovat läheisessä yhtey-
15792: dessä vesivoimalaitosten rakentamisen kanssa. Näihin
15793: kuuluvat m. m. vesistöjen kulkukelpoisiksi tekeminen lai-
15794: valiikennettä varten, puutavaran uittaminen, maankuiva-
15795: tusnäkökohdat ja kalastuksen edut. Niinhyvin vesivoiman
15796: tyystin käyttöönottaminen edullisimmalla tavalla kuin yl-
15797: Htmainittujen etujen silmälläpitäminen vaatii, että vastai-
15798:             V, 1. -   Ryti, Histo ja Kaskinen, J.       455
15799: 
15800: set voimalaitokset rakennetaan eri vesistöissä yhtenäisen
15801: suunnitelman mukaan ja väittämällä sellaista rakennus-
15802: tapaa, minkä kautta tärkeä osa vesivoimasta menisi huk-
15803: kaan, tai esim. edullinen tilaisuus vastaisen laivaväylän
15804: aikaansaamiseen jätettäisiin huomioonottamatta. Harki-
15805: tessaan kaikkia ylläsanottuja näkökohtia on komitea tul-
15806: lut siihen johtopäätökseen, että maan yleiset edut vaati-
15807: vat valtiovallan määräämisvaltaa ainakin suurempiin vesi-,
15808: voimiin nähden ja on Komitea tässä mielessä laatinut
15809: oheellisen lakiehdotuksen, jossa samalla myös on otettu
15810: huomioon kuntienkin edut.
15811:     Niinkuin ehdotetusta lakitekstistä ilmenee on Komitea
15812: erottanut lain ulkopuolelle ne vesivoimat, joista saadaan
15813: pienempi konevoima kuin 500 H. v. Tämä on tapahtunut
15814: siitä syystä, että tällaisilla pienemmillä koskilla ei ol~
15815: suurta yleistä merkitystä, vaan ovat ne pidettävät etu-
15816: päässä paikkakunnallisia tarpeita varten käytettävinä, pie-
15817: nemmissä vesistöissä olevina voimalähteinä.
15818:     Mitä lakiehdotukseen muutoin tulee, sisältää se sen
15819: yleisen periaatteen, että omistusoikeuden hankkiminen
15820: vesivoimaan on sallittu ainoastaan maan hallituksen lu-
15821: valla ja erinäisillä ehdoilla. Tätä koskevat lähemmät
15822: määräykset sisältyvät ehdotuksen 1-5 § :iin.
15823:     Edelleen sisältää ehdotus, sen 6 § :ssä määräyksen
15824: kruunun tai kunnan pakkolunastusoikeudesta vesivoiman
15825: käytäntöönottamista varten, jommoisen Komitea on ha-
15826: vainnut tarpeen vaatimaksi.
15827:     Lakiehdotuksen 7 § :ssä on määrätty, että vesi voima,
15828: josta voidaan saada vähintään 500 turbinihevosvoimaa, ja
15829: jota sen omistaja ei ole kahdenkymmenenviiden vuoden lm-
15830: luttua lain voimaanastumisesta ottanut hyödylliseen käyt-
15831: töön, lankeaa. :kruunulle ilman luilastusta. Tämän mää-
15832: räyksen p~rustelemiseksi tahtoo Komitea esiintuoda, että
15833: rakennuskelpoisen k01sken käyttämättä jättäminen ei ole
15834: koskenomistaja.n yksityisasi·a vaan saattaa tuntuvasti vai-
15835: kuttaa yleisiinkin etuilhin. Ehdotetulla määräyksellä on
15836: Komitea tahtonut estä:ä maa:He haihllista vesivoiman
15837: 456    V, 1. -Vesivoiman hankkimista koskeva laki.
15838: 
15839: käyttöönoton laiminlyöntiä. Komitea katsoo että ehdotettu
15840: määräys on omiaan jouduttamaan kelvollisten koskien ra-
15841: kentamista ja siten lisäämään käyttövoiman tarjontaa sekä
15842: toiselta puolen vähentämään halua koskikeinotteluihin. Mää-
15843: räystä harkitessaan on Komitea myös ottanut huomioonsa,
15844: että sellaiset kosket, jotka eivät tule ehdotetun ajan ku-
15845: luessa käytäntöön, ova.t atkeastaan pidettävät nykyään miltei
15846: arvottomina niiden omistajille. Niiden vastainen mahdolli-
15847: nen arvoll!kohoaminen on taas pidettävä seurauksena maan
15848: yleisillä uhrauksilla aikaansaadusta edistyksestä, niinkuin
15849: kulkuneuvojen, tekniikan ja teollisuuden kehittymisestä, mi-
15850: hin koskiomistajilla sellaisinaan ei ole suoranaista osaa. Jos
15851: tällaiset kos'ket siis joutuvat kruunulle ja siten yhteiseksi
15852: omaisuudeksi koko maalle, jonka yhteisellä työllä ne varsi-
15853: naisesti ovat arvoonsa saatetut, niin tätä ei voitane pitää
15854: kohtuuttomana.
15855:      Lakiehdotuksen 8 §:ssä on määrätty ne ehdot, jotka kos-
15856: kevat vesivoimaa, mikä lain voimaan astuessa jo on käytän-
15857: töön otettu tai minkä omistaja määräaikana ottaa käytän-
15858: töön. Tällaiseenkiri vesivoimaan ja sen käyttämiseksi raken-
15859: nettuihin laitoksiin nähden on Komitea si•tä mieltä, että nii-
15860: den omistusoikeuden tulisi lopullisesti siirtyä kruunulle ja
15861: on Komitea tällöin nojautunut siihen mielipiteeseen, johon
15862: edellistä pykälää perusteltaessa on viitattu.
15863:      Ehdotuksen kolme viimeistä pykälää eivät kaivanne eri-
15864: tyistä peruste! ua.
15865:      Lakiehdotukseen sisältyvien kysymysten krusittelyn <On
15866: Komitea ajatellut voivan ainakin aluksi tapahtua Kulku-
15867:  :c~iiosten ja yleisten töiden Ministeriössä, jossa asioiden val-
15868: misteleminen olisi jäJtettävä asiaatuntevalle ammattimie-.
15869: helle.
15870:      Tässä yhteydessä ei Komitea voi olla vielä huomautta-
15871: matta, että jos ehdotetun laatuinen laki säädetään, se täy-
15872: dennykse:kseen vastaisuudessa vaatii myös säädöksiä viralli-
15873: sesta ,koskikirjasta", jotta lakivoimaisesti olisi todennettuna
15874: mitä koskia laki tosiasriallisesti koskee. Kun koskikirja muu-
15875: tenkin on koskiin kohdistuvien oikeussuhteiden selvittämistä
15876:              V, 1. -   Ryti, Risto ja Kaskinen, .J.         457
15877: 
15878: ja selvillä pitämistä varten välttämätön on ehkä tarkoituk-
15879: senmukaisinta, että siitä lopullisesti ja yksityiskohtaisesti
15880: säädetään Vesioikeuslain vastaisen yleisen uudistuksen yh-
15881: teydessä. Nyt ehdotetun lain voimaan astuttua olisi kum-
15882: minkin tarpeen muka.an annettava väliaikaisia säädöksi_ä,
15883: jotta edelläviitattu selvitys siitä, mitä koskia kyseenalainen
15884: lainsäädäntö koskee, olisi saatavissa. Komitea sen vuoksi
15885: ehdottaa. että tarpeellinen esitys tässä tarkoituksessa val-
15886: mistettaisiin.
15887: 
15888:    Helsingissä, huhtikuun 16 päivänä 1919.
15889: 
15890: 
15891:    Risto Ryti.                               J. Kaskinen.
15892: 458
15893: 
15894: 
15895: V, 2. -   Eduslr. esit. N :o 27.
15896: 
15897: 
15898: 
15899: 
15900:             Heikkinen, P. W., y. m.: Ehdotu:s Zaiksi eräiMen
15901:                 V csioikeuslain kohtieli muuttumisesta.
15902: 
15903: 
15904:                      E d u s k u n n a ll e.
15905: 
15906:     Liikkuessaan kansanomaisten kalastajain keskuudessa
15907: maaseudulla kuulee yleisesti valitettavan kalastuksen huo-
15908: nonemista ja kalakannan vähenemistä vesissämme. Sa-
15909: man käsityksen lausuu 1898 vuoden kalastuskomiteakin
15910: mietinnössään ja mainitsee puutavaran lauttauksen yhtenä
15911: vaikuttavana syynä siihen. Niinikään pitää 1910 vuoden
15912: kalastuskomitea puutavaran lauttauksen huomattavana
15913: syynä kalastuksen huononemiseen ja katsoo, että lauttauk-
15914: sen haitallisia vaikutuksia voidaan menestyksellä vastus-
15915: taa ainoastaan ryhtymällä laajaperäisiin positiivisiin toi-
15916: menpiteisiin kalastuksen kohottamiseksi. Komitean mie-
15917: lestä on sentähden oikeuden mukaista, että lauttaajat suo-
15918: rittavat sanottuihin toimenpiteisiin tarvittavat varat ja
15919: tekeekin komitea siitä syystä ehdotuksE'n erityisen laut-
15920: tausmaksun määräämisestä.
15921:     Niistä vahingoista ja haitoista, joita kirjallisuudessa
15922: sanotaan lauttauksen aikaansaavan, mainittakoon tässä
15923: lyhyesti seuraavat:
15924:     Lauttauksessa irtaantuu puusta kuori ja painuu ennem-
15925: min tai myöhemmin pohjaan. Pohjakasvullisuus siten hä-
15926: viää ja samalla häviää myö1skin suuri osa pohjassa ja pohja-
15927: kasveilla elävästä eläimistöstä, jota kalanpoikaset käyttä-
15928: vät ravintonaan, ja toinen osa pohjaeläimistöstä, joka py-
15929: syttelee kuorikerroksessa, kätkeytyy kuorien alle ja vä-
15930: liin, etteivät ne ole kalojen saatavissa.
15931:               Y, 2. -   Heikldnen, P. ,Y., y. m.          459
15932: 
15933:     Uponnut puun kuori ja muut puun jätteet ovat tur-
15934: miolliset lohenmädille siten että ne lisäävät erään mädille
15935: erittäin vahingollisen sienen kehittymismahdollisuuksia.
15936:     1\fataloissa lahdissa seisovista tukkipuista lähtevät
15937: kuoret tekevät lahdelmat kutupaikoiksi kelpaamattomiksi.
15938:     Missä lauttaus on suuri voivat uittojätteet pilata veden
15939: siinä määrin, että kala sen johdosta karttaa siihen nouse-
15940: masta.
15941:     Useissa lauttaussäännöissä oikeutetaan lauttaajat pa-
15942: toamalla kohottamaan veden metrimääriä lauttausväylillä
15943: tai niiden yhteydessä olevissa järvissä ja pitämään veden
15944: padottuna heinäkuun alkuun, kootakseen ja säästääkseen
15945: siten lauttaukselle tarpeellisen vesimäärän. 'fällä tavoin
15946: kalojen kulku estetään ja kevätkutuisten kalojen - var-
15947: sinkin hau'en, särjen ja lahnan, jotka kutevat matalalla,
15948: keinotekoisen tulvaveden peittämällä alueella, - mäti tai
15949: poikaset jäävät kuiville, kun padot avataan ennenkuin
15950: mäti on kehittynyt ja po.ikaset joutuneet syvempiin vesiin.
15951: Tämän kautta voi sen keväinen ikäluokka kokonaan tu-
15952: houtua ja seuraukset ovat sitä turmiollisemmat, jos patoa-
15953: minen uudistuu useampana kevänä peräkkäin.
15954:     Lauttaus ja siitä johtuva tukin jyske peloittavat kaloja,
15955: siten estäen arkoja kalalajia kuten lahnaa, säynettä, sii-
15956: kaa ja lohta nousemasta kutupaikoilleen ja toimittamasta
15957: kutuaan.
15958:     Lauttaus estää kalastuksen ja vahingoittaa myöskin
15959: kalanpyydyksiä varsinkin joki- ja virtavesissä osittain
15960: siten että lauttauksen mukana vedessä kulkeva roska ja
15961: puunkuoret tarttuvat pyydyksiin ja täyttävät ne siinä
15962: määrin, että rihmapyydyksen pito vesistössä käy lauttauk-
15963:  sen aikana mahdottomaksi, ja osittain siten, että lauttauk-
15964:  sen aikana uponneet puut ja lavinäreet tarttuvat pyydyk-
15965: siin, repivät ne ja, apajapaikoilla upotessaan, vaikeuttavat
15966: ja vahingoittavat nuotanvetoa ja tekevät sen usein mah-
15967: dottomaksikin.
15968:     Kalan nousun aikana on joen suussa tahi sen läheisyy-
15969:  dessä kaikki sellainen toiminta lain mukaan kielletty, joka
15970: 460      V, 2. -   Lauttauksesta ja lauttausmaksuista.
15971: 
15972:   säikyttää kalaa tahi muuten estää sen nousua. Tästä huo-
15973:   limatta on lauttaus useissa suurissa joissa ja virroissa sal-
15974:   littu kaikkina vuoden aikoina, joina luonnon esteet eivät
15975:   sitä tee mahdottomaksi, siis myöskin lohen ja siian kutu-
15976:   aikoina niiden kutupaikoillakin.
15977:       Sitä paitsi on huomattava etteivät kalakannan vähe-
15978:   nemistä aiheuttavat seikat vahingoita ainoastaan jokika-
15979:   lastuksen omistajia, vaan koskevat ne myöskin järvi- ja
15980:   meri,kalastajia, ennen kaikkea niiden kalalajien kalastuk-
15981:   seen nähden, jotka nousevat virtoihin kutemaan. Niinpä
15982:   ei esim. sisävesiemme lohta pyydystetä ainoastaan joista,
15983:   vaan myöskin järvistämme, toisin paikoin enemmänkin
15984:   kuin joista. Järvikalastajat eivät kuitenkaan nykyään saa
15985:   missään muodossa korvausta tällaisesta kalastuksensa huo-
15986:   nontamisesta.
15987:       On kumminkin täysin oikeuden ja kohtuuden mukaista
15988:   että se vahinko, jonka lauttaus aiheuttaa kalaveden omis-
15989:   tajille, tulee sopivalla tavalla korvatuksi.
15990:       Tästä korvausvelvollisuudesta lausuvat 1910 vuoden
15991:   kalastuskomitean jäsenet, Lehtori Arvid Th. Genetz ja
15992:   Kalastuksen neuvoja Eelis Karhusaari komitean mietin-
15993:   töön liitetyssä vastalauseessaan seuraavalla tavalla:
15994:       ,Ne palkkiot, joita lauttausyhtiöt suorittavat kala-
15995:   vesien omistajille, tuntuvat yhtiöistä hyvinkin runs'lilta,
15996:   vieläpä liikanaisiltakin, kuten he monasti ovat valittaneet.
15997:   Mutta jos vertaamme kalansaalista noin pari-, kolmekym-
15998:   mentä vuotta sitten siihen mitä nyt saadaan, on se vähen-
15999:   tynyt niissäkin vesissä, joissa tehtaita ei ole, siinä määrin,
16000:   että palkkio ei läheskään vastaa vähentymistä. Jos sa-
16001:   maa menoa jatkuu vielä parikymmentä vuotta ja kalan
16002:   saanti vähitellen kokonaan lakkaa, lakkaavat lauttaus·
16003:   yhtiöt tietysti myös maksama·sta ~arvausta vähenneestä
16004: . rkalan saaliista, sillä eihän siinä enää voi puhua kalastuk-
16005:   sen vahingoittamisesta, missä kymmeniseen vuoteen ei nti-
16006:   tään ole saatu. Lauttauksen veroittamista kalastuselin-
16007:   keinon eduksi siis ei voi väittää kohtuuttomaksi; ja pitää
16008:   lauttausmaksun olla niin suuri, että se riittää tarmokas-
16009:                V, 2 . - Heikkinen, P. W., y. m.            461
16010: 
16011: ten toimenpiteitten aikaansaamiseen kalansuvun säilyi tä-
16012: miseksi ja lisäämiseksi,''
16013:     Lauttauksen kalaveden omistajille aiheuttaman vahin-
16014: gon korvaus käynee parhaiten päinsä siten, että ryhdy-
16015: tään vastapainoksi niille vahingoille, jotka lauttaus kalas-
16016: tolle aiheuttaa, tarkoitustaan vastaavilla positiivisilla toi-
16017: menpiteillä lisäämään kalakantaa ja kohottamaan maan
16018: kalataloutta. Tässä suhteessa tarvittavat laajat toimen-
16019: piteet vaativat kumminkin runsaita kustannuksia, suu-
16020: rempia kuin Valtio nykyoloissa voi kalatalouden eteen
16021: uhrata.
16022:     Etusijassa ovatkin puutavarain omistajat velvolliset
16023: suorittamaan lauttauksen aiheuttamien vaurioiden poista-
16024: miseksi tai tasoittamiseksi tarvittavat varat, jotka, jos
16025: ne suoritetaan määrättynä maksuna jokaiselta puuyksi-
16026: költä, tulevat tasapuolisimmin heidän keskensä jaetuiksi.
16027:     Korvausmäärän suhteen lausuvat Lehtori Genetz ja Ka-
16028: lastuksen neuvoja Karhusaari edellä mainitussa vastalau-
16029: seessaan:
16030:     ,Tehdessämme laskelmia 1sen summan suuruudesta,
16031: jota tarvitaan kalavesien parantamiseksi, siitoslaitosten
16032: perustamiseksi ja tehokkaaseen kalavesien valvomiseen,
16033: olemme tulleet siihen päätelmään että Komitean ehdot-
16034: tama lauttauksesta suoritettava maksu on aivan liian vä-
16035: häinen, ja esitämme että lauttausmaksuna määrättäisiin
16036: suoritettavaksi 4 penniä tukkipuusta ja 10 penniä halko-
16037: sekä propsipuista kuutiometriltä."
16038:     Nykyisin voimassa olevan lain mukaan ovat kaikki
16039: sisävesissä lautattavat puut kuorittavat sentähden ettei
16040: kuorimattoman puun lauttaus tuottaa vahinkoa kalastolle
16041: ja kalastukselle. Jos lautattava puu kuorittaisiin kunnol-
16042: lisesti, kuten laki edellyttää, supistuisivat lauttauksen ai-
16043: heuttamat vahingot melkoisesti. Mutta kun lautattavan
16044: puun täydellinen kuoriminen kohottaisi kuorintakustan-
16045: nukset nykyisestään monin kertaisiksi, on käytännössä
16046: tyydytty siihen että ainoastaan osa puunkuoresta poiste-
16047: taan ja osa siitä jätetään edelleen puuhun kiinni. Näin
16048: 
16049:                                                    •
16050: 462      V, 2. -   LauttanksPsta ja lauttausmaksnista.
16051: 
16052:  puuhun jätetty kuori irtautuu siitä lautattaessa helpom-
16053:  min kuin kuori kokonaan kuorimattomasta puusta, jossa se
16054:  enimmäkseen pysyy kiinni ensimäisen lauttausvuoden ku-
16055:  luessa, mutta irtaantuu sitä vastoin kokonaan toisen laut-
16056:  tausvuoden aikana. - Tavallinen puutteellinen kuorimi-
16057:  nen, joka ei laisinkaan vastaa tarkoitustaan, tulee kum-
16058:  minkin maksamaan 20-50 penniin kultakin tukkipuulta.
16059:      Kuten edellisestä selviää, vahingoittaa lauttaus kalas-
16060:  toa ja kalastusta kaikissa tapauksissa, olkootpa lautatta-
16061:  vat puut kelvollisesti tai puutteellisesti kuorittuja tahi
16062:  kokonaan kuorimattomia, joskin kelvollisesti kuorittujen
16063:  puiden aiheuttama vahinko on pienin ja puutteellisesti
16064:  kuorittujen suurin.
16065:      Kun ei ole viisasta yhä lisääntyvillä kustannuksilla
16066:  rasittaa maan taloudelle niin suuriarvoista liikkeen haaraa
16067:  kuin puutavaraliike on - joskaan ei toiselta puolen voida
16068:  hyväksyä sitäkään että suurliikkeitä harjoitetaan vähem-
16069:  pivaraisten kustannuksella ja heille vahinkoa tuottaen ---
16070:  niin voitanee, samalla kun lautattavan puutavaran omista-
16071:  jan maksettavaksi panna sopiva vahingonkorvausmäärä
16072:  esim. lauttausmaksun nimellä, muuttaa määräys Vesi-
16073:  oikeuslain 2 luvun 14 §:ssä siten, että puutavaffin omista-
16074:  jat oikeutetaan kuorimattomina lauttaamaan sellaiset
16075:  tukki- y. m. halkaisemattomat havupuut, joiden lauttaus
16076:  loppuun saatetaan vuoden kuluessa niiden hakkaamisesta
16077:  lukien.
16078:      Tällä tavoin ei ehdotettu lauttausmaksu tulisi laisin-
16079:  kaan korottamaan lauttauksesta - johon puiden kuorin-
16080:  takin on luettava -puutavaran omistajalle koituvia kus-
16081:  tannuksia, mutta kalavesien omistajille se aikaa voittaen
16082: -tuottaisi korvauksen lauttauksen vuosikymmenien ku-
16083:  luessa heille aiheuttamasta jatkuvasta ja tuntuvasta va-
16084:  hingosta.
16085:      Kertyneet lauttausmaksut tulisi valtion kantaa ja hoi-
16086:  taa mahdollisesti erityisenä rahastona ja olisivat ne käy-
16087:  tettävät Hallituksen lähempien määräysten mukaan yk-
16088:  sinomaan kalakannan lisäämiseksi ja kalatalouden edistä-
16089: 
16090:           •
16091:                V, 2. -Heikkinen, P. \Y., "!J"· m.             463
16092: 
16093: miseksi ja korottamiseksi sekä lauttausväylien puhdista-
16094: miseksi lauttauksen jätteistä. Siinä tarkoituksessa olisi
16095: m. m. sisävesistön yhteyteen järjestettävä riittävä määrä
16096: tarkoitustaan vastaavia kalanviljelyslaitoksia kalakannan
16097: lisäämiseksi ja maatalousseuroille ja muille kalatalouden
16098: alalla toimiville yhdistyhille ja yhtymille olisi myönnet-
16099: tävä riittäviä avustuksia edistämään ja auttamaan heidän
16100: toimintaansa kalastuselinkeinon kaikenpuoliseksi kohotta-
16101: miseksi.
16102:     Sitä paitsi olisi kertyneitä varoja käytettävä selvittä-
16103: mään kalastuksen j•a lauttauks·en keskinäisiä suhteita, kuten
16104: lauttauksen vaikutusta eri •vesi,stöjen kalatalouteen selvittä-
16105: viin tutkimuksiin, eri vesistöjen lauttaussäänt.öjä la•adittaissa
16106: tarvittaviin y. m. kalatalouden alalla tarpeelli·siksi .katsotta-
16107: viin tutkimuksiin.
16108:     Näin järjestettynä ei lauttausmaksu tulisi olemaan
16109: lauttauksen verotus, kuten muutamalla taholla on väi-
16110: tetty, vaan jonkinlainen korvausmaksu, jonka avulla osa
16111: lauttauksen maamme kalastajille ja kalavesien omistajille
16112: aiheuttamista vaurioista voitaisiin saada korvatuiksi.
16113:     Edellisen nojalla saamme kunnioittaen ehdott8Ja
16114: 
16115:                 että Eduskunta päättäisi maan sisävesissä
16116:             toimiteltavasta lmtttauksesla suoritettavaksi
16117:             lauttausrnaksun, joka on lautattavan puutavaran
16118:             omistajan suoritettava 5 pennillä jokaisesta 6
16119:             metrin pituudella 15 sentimetrin paksuisesta
16120:             taikka 4 met1·in pituudella 17 sentimetrin pak-
16121:             suisesta tttkkipuusta sekä 10 pennillä kuutio-
16122:             metriltä pinomittaa hiomo-, propsi- ja muuta,
16123:             kauppaan tai tehtaaseen jalostettavaksi menevää
16124:             pienempää puuta;                             •
16125:                 että Eduskunta päättäisi lakkauttaa Vesi-
16126:             oikeuslain 2 luvun 14 §:ään sisältyvän mää-
16127:             räyksen sellaisten lautattavien puiden pakolli-
16128:             sesta kuorimisesta, joiden lmtttaus loppuun saa-
16129:             tetaan yhden vuoden kuluessa puiden kaatami-
16130:             sesta;
16131: 464      V, 2. -   Lauttauksesta ja lauttausmaksuista.
16132: 
16133:                 että Eduskunta jättäisi Valtioneuvoston lä-
16134:              hemmin määrättäväksi lauttausmaksuista ker-
16135:              tyneiden rahavarojen käytön edellä kosketeltui-
16136:              hin tarkoituksiin; ,seillä
16137:                 että Eduskunta edellisen johdosta päättäisi
16138:              antaa alempana mainituille lainkoh.dille seuraa-
16139:              van muutet11n sanan muodon:
16140: 
16141: 
16142:                          Vesioikeuslaki.
16143: 
16144:                            II LUK,.U.
16145: 
16146:                               14 §.
16147:      Puitten, jotka lautattaviksi vesistöön lasketaan ja joi-
16148: den lauttaaminen voi kestää yli vuoden, puiden. kaatami-
16149: 'l'esta lukien, pitää olla kelv·ollisest.i kuorittuja, ellei vesistö
16150: ole umpinainen ja puiden omistajalle yksistään kuuluva.
16151:      Halaistujen puiden lauttaaminen ilman Valtioneuvos-
16152: tolta joka kerta siihen hankittua myönnytystä on kiel-
16153: letty.
16154:       Ainoastaan meressä lautattavia puita ei oletpakko kuo-
16155: n~, ellei lauttaussäännössä 1sitä määrätä.
16156: 
16157: 
16158:                            19 §.
16159:     Vahingosta :ja haitasta - - - - - - - - - -
16160: - - - loputtua .
16161:     •Jos vesilaitoksen omistaja-----~---­
16162: - - - kunnossapidon:
16163:     Kuukauden kuluessa sen jälkeen kun puutavarat ovat
16164: lauttausta varten vesistöön ~lasketut, tulee omistajan kir-
16165: jaHisesti ilmoittaa Maaherralle puutavarain laatu ja
16166: määrä. Samalla on lääninrahastoon suoritettava lauttau9-
16167: maksu, laskettuna 5 pennin mukaan jokaiselta 6 metrin
16168: pituudella latvapäästä 15 sentimetrin paksuiselta taikka
16169: 4 metrin pituudella latvapäästä 17 sentimetrin paksuiselta
16170: ja sitä paksummalta tukkipuulta 10 pennin mukaan kuu-
16171:               V, 2 . - Heikkinen, P. W., y. m.          465
16172: 
16173: 
16174: tiometriltä pinomittaa halko- ja propsipuista ynnä muista
16175: samanlaisista puutavaroista. Maanomistaja, joka lauttaa
16176: kotitarvepuitaan, ·olkoon tästä maksuvelvollisuudesta va-
16177: paa.
16178:     Kolmannessa kohdassa mainittuja varoja on hoidettava
16179: erityisenä rahastona sekä käytettävä Valtioneuvoston
16180: määräyksen mukaan yksinomaan kalastuselinkeinon edis-
16181: tämiseksi.
16182: 
16183:                        VII LUKU.
16184:                             3 §.
16185:    Jos joku lauttaa - - - - - neljätuhatta markkaa:
16186:    .T os joku muutoin - - - - kaksituhatta markkaa.
16187:    Jos puiden omistaja - - - - viidensadan markan
16188: sakolla.
16189:     Jos puiden omistaja laiminlyö II luvun 19 §:n 3 koh-
16190: dassa määrätyn ilmoituksen taikka säädetyn lauttausmak.r
16191: sun suorittamisen ra.ngaistak·oan vähintään 'S<adan ja enin-
16192: tään kahden tuhannen markan sakoilla ja olkoon sen
16193: ohessa velvollinen suorittamaan niin suuren maksun, kuin
16194: Maaherra, saatavana olevan selvityksen nojalla, määrää.
16195: 
16196: 
16197:     Helsingissä, 12 päivänä Huhtikuuta 1919.
16198: 
16199: 
16200:      P. W. Heikkinen.            August Raatikainen.
16201:      Heikki Niskanen.            Juhani Leppälä.
16202:      Kyösti Kallio.              Albin Manner.
16203:      Vilkku Joukahainen.         Eero Hahl.
16204:      Mikko Luopajärvi.           A. 0. Wuorimaa.
16205:      Kusti Arffman.              Bertta Pykälä.
16206:      Wäinö Selander.             Vihtori Vesterinen.
16207: 
16208: 
16209: 
16210:                                                        30
16211: 466
16212: 
16213: V, a. -    Edusk. esit. N :o 24.
16214: 
16215: 
16216: 
16217: 
16218:              Takkula, Edvard, y. m.: Ehdotus asetukseks·i
16219:                 lisäyksestä 8 §:ään heinäkuun 23 päivänä
16220:                 1902 annettua asetusta siitä, mitä "Vesioikeus-
16221:                 lakia käytettäessä on noudatettava.
16222: 
16223: 
16224:                Suomen Ed u s kun n,a ll e.
16225:    Viitaten vuoden 1917 toisilla Valtiopäivillä tehtyyn
16226: eduskuntaesitykseen N:o 9 (Liitteet I-XI sivuilla 451--
16227: 452) saamme 'kunnioittaen Eduskunnan päätettäväksi eh-
16228: dottaa,
16229:                että Edttskunta hyväksyisi seuraavan mo-
16230:            mentin lisäämiseksi K. asetukseen siitä mitä
16231:            heinäkuun 23 päivänä 1902 annettua vesioikeus-
16232:            lakia käytettäessä on noudatettava, sen 8 §:ään:
16233: 
16234:                         8 § 3 mom.
16235:     Jos maanviljelysinsinööri on tehnyt täydellisen kuivaus-
16236: suunnitelman, jossa on vaari1notettu myös se vaikutus,
16237: minkä kuivaus saattaa aikaan alla olevissa vesissä, älköön
16238: Kuvernööri enää vaatiko Tie- ja Vesirakennusyl·ifhailituk-
16239: sen lausuntoa.
16240: 
16241:       Helsingissä huhtikuun 9 päivänä 1919.
16242: 
16243:        Edvard Takkula.             Juhani Leppälä.
16244:        P. Saarelaiuen.             A. 0. Wuorimaa.
16245:        Lauri Perälä.               Vilkku Joukahainen.
16246:        Yrjö Pesonen.               Janne Koivuranta .
16247:        .J. G. Ryynänen.            Aarno Pesonen.
16248:                                                           467
16249: 
16250: ·v, 4. -   Anom. ehd. N:o 71.
16251: 
16252: 
16253: 
16254: 
16255:              Jyske, J., y. m.: Ojituslautakunnista.
16256: 
16257:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
16258: 
16259:       Kaikissa osissa maatamme on sekä suurempia että pie-
16260:  nempiä viljelykseen otettuja maa-alueita, joita haittaa puut-
16261:  teellisista laskuojista aiheutuva viljelyksen alakuntoisuus.
16262:  Vielä suurempia alueita on sellaisia, jotka ovat viljelystar-
16263:  kotuksiin soveltuvia, mutta liikamärkyyden vuoksi ovat jää-
16264:  neet viljelykseen ottamatta. Kun tällaisten alueiden vilje-
16265:  lykseen ottaminen merkitsisi arvaamattoman suurta kansan-
16266:  taloudellista voittoa, olisi lainsäädäntötietäk~n pyrittävä
16267:  edistämään niiden .kuivattamistoimenpiteitä.
16268:       Jotta saataisiin vesiperäisten maiden kuivattamiskysy-
16269:  mykset nopeasti ja yleisen edun mukaisesti suoritetuiksi,
16270:  olisi mielestämme voimassa olevaan Vesioikeuslakiin saa-
16271:  tava muutoksia m. m. siinä suhteessa, että n. k. o j i t u s-
16272:  1 a u t a k u n t i e n työ tulisi lakiin perustuvaksi.
16273:       Useihin maamme kuntiin on perustettu ojituslautakun-
16274:  tia. Kokemus on osottanut, että näiden työ on tuottanut
16275:  hyviä tuloksia, helpottanut viljelysmaiden nopeata kui-
16276:   vatusta.
16277:       Kun kuitenkaan ojituslautakuntien päätöksillä nykyisen
16278:  Vesioikeuslain mukaan ei ole yksityisiin osakkaisiin näh-
16279:   den sitovaa voimaa, olisi voimassa olevaan lakiin tehtävä
16280:   sellainen täydennys, että jokaiseen kuntaan olisi asetettava
16281:   tuollainen ojituslautakunta, joko erillinen tai jonkun muun
16282:  lautakunnan yhteyteen, johon yksityinen viljelyksen haltija
16283:   olisi oikeutettu vetoamaan saadakseen muut kuivatettavan
16284:   alueen omistajat hankkeeseen yhtymään.
16285: 468             V, 4. -   Ojituslautakunnista.
16286: 
16287:     Asia voitaisiin ajatella järjestettäväksi suunnilleen si-
16288: ten, että ojituslautakunta olisi oikeutettava anojan pyyn-
16289: nöstä suoritetun paikallisen tarkastuksen perusteella ratka-
16290: semaan asian ja määräämään kunkin osakkaan velvollisuu-
16291: det siinä tapauksessa, että osakkaat toimituksen alussa sii-
16292: hen suostuvat. Jos joku osakkaista ei suostuisi järttämään
16293: asiaa ojituslautakunnan lopullisesti ratkaistavaksi, olisi oji-
16294: tuslautakunta oikeutettu päättämään, katsotaanko suota-
16295: vaksi kaikkien asianomaisten yhteisellä kustannuksella sel-
16296: laisen perinpohjaisen tutkimuksen toimeenpano, että siitä
16297: kävisi selville sekä työn tuottama hyöt,y että !kullekin osan-
16298: ottajalle aiheutuva kustannus.
16299:     Kun käsitämme, että tällainen järjestely olisi omiaan hel-
16300: pottamaan, yksinkertaistuttamaan ja jouduttaruaan vesipe-
16301: räisten maiden kuivatusta ja siten vaikuttamaan edistävästi
16302:  maassamme uutisviljelysten lisääntymiseen, saamme kun-
16303:  nioittaen anoa,
16304:                  että Eduskunta antaisi Hallituksen tehtä-
16305:              tiiväksi laatia ja Eduskunnalle .Jättää sen sttun-
16306:              taisen esityksen muutokseksi Yesioikenslaki,in,
16307:              että maalaiskunnat olisivat velvolliset asetta-
16308:              rnaan ojituslautakuntia, joilla olisi laissa lähem-
16309:              min määrättäviä oike1,tksia kunnassa esiintyvien
16310:              maankuivausasioiden ratkaisuun nähden.
16311:       Helsingissä, huhtikuun 11 päivänä 1919.
16312: 
16313:           J. Jyske.                K. E. Linna.
16314:           Bruno Sarlin.            Oskari Mantere.
16315:           A. Fränti.               Mandi Hannula.
16316:           T. Heimonen.             J. Kaskinen.
16317:           W. K. Särkkä.            Matti V alkonen.
16318:           Aarne Sihvo.             Ilmari Auer.
16319:           M. Kelli.                Arvi Kontu.
16320:           Aug. Hämäläinen.         Rope Kojonen.
16321:           Kustaa Ruuskanen.        K. V. Wuokoski.
16322:           Risto ~yti,              Paul Thuneberg. .
16323:                 B.
16324: 
16325: Kunnallislakien muuttamista koskeva
16326:            eduskuntaesitys.
16327:                                                              471
16328: 
16329: 
16330: V, 5. -   Edusk. esit. N:o 25.
16331: 
16332: 
16333: 
16334: 
16335:             Wiljanen, Emil, y. m.: Ehdotus laiksi kun-
16336:                nallislakien ja kunnallisen vaalilain eTäiden
16337:                pykälien muuttamisesta.
16338: 
16339: 
16340:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
16341: 
16342:     Vuoden 1917 ensimäisillä valtiopäivillä hyväksyi Edus-
16343: kunta uudet maalaiskuntain ja kaupunkien kunnallislait,
16344: kunnallisen va;alilain, sekä lain kansanäänestyksestä. Sa-
16345: mana vuonna Eduskunta korkeimman valtiovallan käyttä-
16346: jänä ne myöskin vahvisti ja lait julaistiin asetuskokoelmassa
16347: marraskuun 27 päivänä 1917.
16348:     Mutta jo 1917 vuoden toisille valtiopäivil1e antoi hallitus
16349: 1 päivänä heinäkuuta 1918 esityksen näiden monien vai-
16350: keuksien ja pitkien ponnistusten jälkeen aikaansaatujen
16351: lakien muuttamiseksi ja osittain kumoamiseksi epäkansrun-
16352: valtaiseen suuntaan ja omistavien luokkien vallan tukemi-
16353: seksi kunnallisessa elämässä. Niinpä asetettiin haHituksen
16354: esityksessä vaalioikeuden edellytykseksi kunnallisen tulo-
16355: veron ja mieskohtaisten maksujen maksaminen. Samalla
16356: esitettiin ikärajaa korotettavaksi 24 vuoteen ja kunnallista
16357: itsehallinto-oikeutta rajoitettavaksi y. m. Eduskunta hy-
16358: väksyi pääasiallis,esti ne muutokset, joita esitettiin hallituk-
16359: sen esityksessä.
16360:     Kun näin suuria ja tärkeitä muutoksia vähän aikaisem-
16361: min täysilukuisen laillisen Eduskunnan hyväksymiin lakei-
16362: hin teki Eduskunta, josta työväenluokan edustajat, onnet-
16363: toman kansalais-sotrumme johdosta, olivat poistetut, ja näin
16364: ollen se edusti vain puolta Suomen kansaa, sen omistavia
16365: 472         V, 5. -   Muutoksia kunnallislakeihin.
16366: 
16367: luokkia, sekä lisäksi sen laillisuuskin silloin kuin se hyväk-
16368: syi nämä lait, nimittäin 11 päivänä helmikuuta 1919, on ai-
16369: nakin riidanalainen, koska uudet edustajavaalit olivat jo sitä
16370: ennen määrätyt toimitettaviksi, niin pyydämme kunnioit-
16371: taen ehdottaa:
16372:                 että Eduskunta kumoten vajalukuisen Edus-
16373:             kunnan 11 päivänä helmikuuta 1919 hyväksy-
16374:             mät muutokset maalaiskuntain ja kaupunkien
16375:             kunnallislakeihin, sekä hyljäten la'it kansan-
16376:             äänestyksestä annetun lain kumoamisesta ja
16377:             kunnallisen vaalilain muuttamisesta, päättäisi:
16378:                 että tässä tarkoitetut lainkohdat tulisivat
16379:             kuulumaan seuraavasti:
16380: 
16381: 
16382:                Maalaiskuntain kunnallislaki .
16383: 
16384: 
16385:                             .2 §.
16386:     Jos kahdella tai useammalla maalaiskunnalla on yhtei-
16387: nen kunnallishallinto, pysyköön se edelleenk~n sillänsä niin
16388: kauvan kuin kunnat siitä sopivat. Jos joku niistä tahtoo
16389: erota, meneteltäköön niinkuin 82 § :ssä siitä sanotaan.
16390:     Jos useampia samaan kiMakuntaan kuuluvia maalais-
16391: kuntia haluaa yhtyä yhteiseen kunnallishallintoon, olkoon
16392: se luvallista, jos kunnanjäsenten enemmistö kussakin kun-
16393: nassa erikseen sitä kansanäänestyksessä puoltaa.
16394:     Kuntain yhtymisestä on kunkin kunnanvaltuuston pu-
16395: heenjohtajan läänin kuvernöörille kirjallisesti ilmoitettava
16396: kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä lukien kun hän sai
16397: tiedon kansanäänestyksen tuloksesta.
16398:     Yhteiseen kunnallishallintoon yhtyneiden kuntain val-
16399: tuutetut kutsuu ensimäiseen yhteiseen kokoukseen ja ko-
16400: kouspaikan määrää sen kunnan valtuuston puheenjohtaja,
16401: jonka puolelta yhtymiskysymys on pantu alkuun.
16402:     Maalais- ja kaupunkikuntaa älköön yhdistettäkö yhtei-
16403: seen kunnallishallintoon. Milloin kuitenkin yhteinen toi-
16404:                 V, 5. -   Wiljanen, Emil, y. m.                                          473
16405: 
16406: 
16407: minta näiden kesken jossakin asiassa katsotaan olevan ai-
16408: kaansaatava, olkoon kunnilla valta yhteisessä edustajako-
16409: kouksessa siitä päättää.
16410:     Maalaiskunnan jakamisesta poikkeustapauksiss-a erityi-
16411: siä tarkoituksia varten kunnan yhteisestä hallinnosta suh-
16412: teessa tai toisessa riippumattomiin piireihin säädetään
16413: muualla.
16414: 
16415: 
16416: 
16417:                             4 §.
16418:     Maalaiskunta käyttää päättämisvaltaansa kunnanval-
16419: tuuston, kansanäänestyksen ja kuntain edustajain kokouksen
16420: kautta.
16421:     Toimeenpano ja hallinto kuuluu kunnallislautakunnalle
16422: ja muille sitä varten valituille lautakunnille, hallintokun-
16423: nille tahi henkilöille, sen mukaan kuin tässä laissa tahi
16424: muualla säädetään.
16425: 
16426: 
16427: 
16428:                           6 §.
16429:    Kunnan valtuutettuja valitaan maalaiskunnassa, jonka
16430: väkiluku henkikirjan mukaan on:
16431:                   1,000 tahi vähemmän,         0   ••   0   •••         0.   0   0.      12
16432: enemmän kuin      1,000, vaan ei yli 2,000,                 ••••••               0   0   15
16433:                   2,000,             4,000,                                              18
16434:                            " " "
16435:                                                             •   0   •••      0   ••
16436: 
16437: 
16438:     "       "     4,000,             6,000,                 ........                     21
16439:     "       "     6,000,
16440:                            " " " 8,000,                     ........                     24
16441:     "       "     8,000, " " " 10,000,                                                   27
16442:     "       "              " " " 15,000,
16443:                                                             0   •••••••
16444: 
16445: 
16446: 
16447: 
16448:                  10,000,                                                                 30
16449:     "       "              "  " " 20,000,
16450:                                                             ••      0   •••••
16451: 
16452: 
16453: 
16454: 
16455:                  15,000,                                                                 36
16456:                            "
16457:                                                             •••         0   ••••
16458: 
16459: 
16460:     "       "    20,000        " "
16461:                            •••••   0   ••••••••••   0   0   ••      0   0   0.   0.      42
16462:     "       "
16463:     Valtuutettujen varajäseniä valitaan niin monta kuin kun-
16464: nallisessa vaalilaissa säädetään.
16465:     Lapin kihlakunnassa sekä Kuolajärven kunnassa Kemin
16466: kihlakuntaa, Kuusamon, Pudasjärven ja 'raivalkosken kun-
16467: 474           V, 5. -   Muutoksia kunnallislakeihin.
16468: 
16469: nissa Oulun kihlakuntaa ja Suomussalmen kunnassa Kajaa-
16470: nin kihlakuntaa saatakoon kuitenkin kansanäänestyksellä
16471: määrätä pienempikin määrä valtuutettuja asetettavaksi, ei
16472: kuitenkaan vähemmän kuin kaksitoista.
16473: 
16474: 
16475:                              9 §.
16476:     Oikeus valita valtuutettuja ja tilintarkastajia on jokai-
16477: sella maalaiskunnan jäsenellä, sekä miehellä että naisella,
16478: jolla on Suomen kansalaisoikeus ja joka ennen vaalivuoden
16479: alkua on täyttänyt kaksikymmentä vuotta ja joka viimeksi
16480: toimitetussa henkikirjoituksessa on kunnassa hengillekirjoi-
16481: tettu.
16482:     Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:
16483:     1) se, joka lain voiman voittaneen oikeuden päätöksen
16484: mukaan on holhouksen alaisena;
16485:     2) se, joka lain voimaisen tuomion nojalla on kansalais-
16486: luottamusta vailla taikka on kelvoton maan palvelukseen
16487: tai toisen asiaa ajamaan; ja
16488:     3) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän kun-
16489: nallisissa vaaleissa on ostanut tai myynyt ääniä, aina kol-
16490: mannen kalenterivuoden loppuun siitä lukien kuin lopulli-
16491: nen tuomio asiasta annettiin.
16492:     Venäjän kansalaisten kunnallisista oikeuksista on voi-
16493: massa, mitä siitä erittäin on sääd:etty tai vastedes säädetään.
16494: 
16495:                              10 §.
16496:     V a;alikelpoinen valtuutetuksi ja kunnan muihin luotta-
16497: mustoimiin, mikäli niistä ei ole erittäin säädetty, on jokai-
16498: nen kunnassa asuva henkilö, joka on oikeutettu valtuutettuja
16499: valitsemaan.
16500: 
16501: 
16502:                                16 §.
16503:       Valtnustolla on oikeus, jos se havaitsee syytä olevan:
16504:       1) lainan ottamiseen kunnalle;
16505:       2) kiinteän omaisuuden ostamiseen kunnalle; sekä
16506:                V, 5. -   Wiljanen,.Emil, y. m.             475
16507: 
16508:     3) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymiseen, pant-
16509: taamiseen tahi vaihtamiseen, joka lahjan, testamentin tahi
16510: muun laillisen saannon kautta on tullut kunnan omaksi.
16511:     Kolmannessa kohdassa mainittujen päätösten tekoon vaa-
16512: ditaan, että vähintään ka,ksi kolmannesta valtuuston saapu-
16513: villa olevista jäsenistä sitä kannattaa.
16514: 
16515: 
16516: 
16517:                            18 §.
16518:     Valtuuston kokoukset ovat pidettävät kunnantalossa tahi
16519: muussa valtuuston määrättävässä, soveliaassa paikassa.
16520:     Kokoukset ovat julkisia.
16521:     Kuitenkin voi valtuusto päätöksellä, johon vähintään
16522: neljä viidennestä saapuvilla olevista valtuuston jäsenistä
16523: yhtyy, julistaa jonkun asian käsiteltäväksi suljetussa istun·
16524: nossa.
16525: 
16526: 
16527: 
16528:                              20 §.
16529:      Valtuuston kokouksia on pidettävä niin usein kuin asian-
16530: haarat vaativat, mutta ainrukin neljä kertaa vuodessa seu-
16531: rila vina aikoina:
16532:      huhtikuussa, jolloin päätetään lmnnaJlislautakunnan ja
16533: muiden hallintokuntain ede1\isen vuoden hallinnosta anta-
16534: masta kertomuksesta ja tilinteosta sekä tili:ntarkastajain sen
16535: johdosta antamasta lausunnosta;
16536:      kesäkuussa, jolloin valitaan jäsenet keskuslautakuntaan
16537: ja vaalilautakuntiin kunnan yleisiä vaaleja ja kansanäänes-
16538: tystä varten;
16539:      syyskuussa, jolloin valitaan kunnallislauta•kunnan pu-
16540: heenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsenet ja varajäsenet sekä
16541: jäsenet taksoitus- ja tutkijalautakuntiin ynnä virkailijat
16542: muihin vuoden lopussa avoimiksi tuleviin kunnan toimiin; ja
16543:      marras- tai joulukuussa kunna,n meno- ja tuloarvion vah-
16544: vistamista varten seuraavaksi vuodeksi.
16545: 476         V, 5. -   Muutoksia kunnallislakeihin.
16546: 
16547:         Ilmoittaminen, alistaminen ja valitukset.
16548:                             69 §.
16549:     Kunnanvaltuuston tai kansanäänestyksen kautta synty-
16550: nyt päätös on, päästäksensä voimaan, alistettava Valtioneu-
16551: voston tarkastettavaksi ja vahvistettavaksi, kun päätös kos-
16552: kee uusia maksuja yleisestä liikkeestä, kuten tie-, silta-, sa-
16553: tama- ja lauttarahoja tai muutoksia entisiin. Sellainen alis-
16554: tus on lähetettävä läänin maahernmvirastoon Valtioneuvos-
16555: toon toimitettavaksi.
16556:                             70 §.
16557:     Kunnanvaltuuston tai kansanäänestyksen kautta synty-
16558: neestä päätöksestä on tieto toimitettava Valtioneuvostolle
16559: kun päätös koskee sellaisen kiinteän omaisuuden tahi oikeu-
16560: den myymistä, panttaamista tahi vaihtamista, joka lahjan
16561: tahi testamentin kautta on tullut kunnan omaksi ja on mää-
16562: rätty käytettäväksi sen yhteiseksi hyödyksi jotakin erityistä
16563: tarkoitusta varten, niin myös kun .se koskee sellaista väli-
16564: puhetta tahi sopimusta, joka vaikuttaisi sen oikeuden muut-
16565: tamista tahi supistamista, mikä kunnalla on sellaiseen kiin-
16566: teistöön tahi etuun.
16567:     Valtioneuvostolle toimitettava tieto lähetettäköön läänin
16568: maaherran kautta.
16569:                               71 §.
16570:      Joka ei tyydy valtuuston, ktmnallislautakunnan tai tut-
16571: kijalautakunnan taikka tämän lain 21 § :ssä säädetyssä ta-
16572: pauksessa valtuuston puheenjohtajan antamaan päätökseen,
16573: saakoon siitä tehdä kirjallisen valituksen, joka ynnä valituk-
16574: senalainen päätös on valittajan itsensä tai hänen laillisesti
16575: valtuuttamansa asiamiehen annettava läänin kuvernöörin-
16576: virastoon, muualta kolmenkymmenen, mutta Ahvenan-
16577: maalta ja Lapin kihlakunnasta neljänkymmenenviiden päi-
16578: vän kuluessa; ja luetaan tämä aika:
16579:      1) jos päätös on julkiluettu 28 § :ssä sanotussa järjes-
16580: tyksessä taikka tiedoksipantu 39 §:n 3 momentissa ja 51
16581: § :ssä säädetyllä tavalla, siitä päivästä, jona sellainen julki-
16582: lukeminen taikka tiedoksipano on tapahtunut;
16583:                 V, 5. -    Wiljanen, Emil, y. m.             477
16584: 
16585:     2) jos valtuuston tahi kunnallislautakunnan päätös kos-
16586: kee jotakin henkilöä yksityisesti sekä 21 § :ssä mainitussa
16587: tapauksessa tiedonantopäivästä, tätä päivää kuitenkaan lu-
16588: kuunottamatta; sekä
16589:     3) kun valitus koskee tutkijalautakunnan päätöstä, siitä
16590: päivästä, jona se julistettiin.
16591:    V alittajan tulee samalla valitukseen liittää selvitys siitä,
16592: mistä päivästä valitusaika on luettava.
16593:     Jos valittaja laiminlyö, mitä tässä on määrätty, olkoon
16594: menettänyt puhevaltansa päätöstä vastaan.
16595: ----~--------------
16596: 
16597: 
16598: 
16599: 
16600:                              75 §.
16601:     Sellaiset tässä luvw•sa mainitut valitukset, jotka kohdis-
16602: tuvat kunnanvaltuuston tekemiin päätöksiin, ottakoon tässä
16603: laissa tarkoitettu ylempi viranomainen tutkitaviksi ja rat-
16604: kaistavi'ksi ainoastaan siltä osalta, mikä koskee päätöksen
16605: laillisuutta.
16606: 
16607:                             6 LUKU.
16608:                           Kansanäänestys.
16609:                              76 §.
16610:     Valtuuston päätöksen tarkoituksenmukaisuus voidaan
16611: alistaa kansanäänestyksellä ratkaistavaksi, jos vähintään
16612: kahdeskymmenesosa niistä kunnan jäsenistä, jotka valtuu-
16613: tettujen vaalia varten viimeksi laaditun vaaliluettelon mu-
16614: kaan olivat äänioikeutettuja, kolmenkymmenen päivän ku-
16615: luessa siitä kuin valtuuston päätös on julkiluettu, valtuuston
16616: puheenjohtajalle jätetyssä kirjoituksessa sitä vaatii.
16617:     Kansanäänestykseen ei voida vedota:
16618:      1) valtuuston toimittamista vaaleista;
16619:      2) valtuuston päätöksistä sen sisäisissä järjestysasioissa;
16620:      3) valtuuston päätöksistä, jotka koskevat tilintekoa ja
16621: tilinpäätöstä taikka tulo- ja menoarvion vahvistamista; sekä
16622:      4) valtuuston päätöksistä, jotka se 30 § :ssä määrätyssä
16623: järjestyksessä on julistanut kiireellisinä täytäntöön pan-
16624: taviksi.
16625: 478          V, 5. -   :Muutoksia kunnallislakeihin.
16626: 
16627:       Kansanäänestys toimitetaan kuten laissa kansanäänes-
16628: tJ~ksestä  siitä säädetään.
16629: 
16630:                            77 §.
16631:     Kansanäänestyksellä syntyneestä päätöksestä ei ole vali-
16632: tusoikeutta.
16633:     Jos kansanäänestys on tapahtunut lain vastaisesti, saata-
16634: koon kuitenkin hakea kuvernööriitä äänestyksen kumoamista
16635: sen ajan kuluessa äänestyksen tuloksen julkaisemisesta, kuin
16636: muutoksen hakemisesta kunnanvaltuuston päätökseen ·on
16637: säädetty.                                   lt
16638:     Jos kansanäänestys edellisessä momentissa mainitusta
16639: syystä kumotaan, on valtuuston viipymättä ryhdyttävä toi-
16640: menpiteisiin uuden kansanäänestyksen toimeenpanemiseksi.
16641: 
16642: 
16643:                             82 §.
16644:     Jos kysymys nostetaan kunnan eroamisesta yhteisestä
16645: kunnallishallinnosta, ratkaistakoon asia kansanäänestyk-
16646: sellä, kuitenkin aikaisintaan yhd•en vuoden kuluttua siitä,
16647: kun kysymystä ensi kerran valtuustossa käsiteltiin.
16648:     Jos kansanäänestyksen tulos kustakin kunnasta erikseen
16649: osoittaa, että kunnat joko kaikki tai jokn niistä haluaa
16650: erota yhteisestä kunnallishallinnosta, prantakoon päätös toi-
16651: meen ja siitä lähetettäköön läänin maaherralle ilmoitus sillä
16652: tavalla kuin 2 § :n 3 momentissa on siinä mainitusta ilmoi-
16653: tuksesta säädetty.
16654:     Ne eroavain kuntain yhteiset taloudelliset asi·at, jotka
16655: eroamisen johdosta tulevat rat,kaistaviksi, ovat sovinto-oi-
16656: keudessa käsiteltävät, ellei niistä voida sopia ja jos joku
16657: kunta niiden jättämistä sovinto-oikeuden ratkaistaviksi
16658: vaatii. Tällaiseen sovinto-oikeuteen on kunkin yhteisessä
16659: kunnallishallinnossa olleen kunnan valittava kaksi jäsentä
16660: ja näiden yhdessä puheenjohtaja. Jos sovinto-oikeuden pu-
16661: heenjohtajasta ei voida sopia, pyydettäköön kihlakunnan-
16662: oikeutta, jonka alainen joku kunnista on, se määräämään.
16663:                V, 5. -   Wiljanen, Emil, y. m.             479
16664: 
16665:                            87 §.
16666:     Jos kunnanvaltuuston päätös on alistettava valtion vi-
16667: ranomaisen vaJhvistettavaksi, on alistaminen toimitettava
16668: vasta sitten, kun määräaika kansanäänestyksen vaatimiseen
16669: on umpeen kulunut, ilman että sitä on vaadittu. Jos asia
16670: tulee kansanäänestyksellä ratkaistavaksi, on alistaminen toi-
16671: mitettava sitten kun äänestys on toimitettu.
16672: 
16673: 
16674:                         89 §.
16675:    Tämä laki astuu voimaan heti.
16676: 
16677: 
16678: 
16679:                 Kaupunkien kunnallislaki.
16680: 
16681:                              2 §.
16682:     Jos kaupunki- ja maalaiskunta haluavat yhteistä toimin-
16683: taa jossakin asiassa, k<Ykoontukoot niiden edustajat yhteiseen
16684: kokoukseen siitä päättämään, niinkuin maalaiskuntain kun-
16685: nallislaissrt on säädetty.
16686:     Sama oikeus olkoon kaupunkikunnilla keskenään.
16687: 
16688: 
16689:                              4 §.
16690:     Kaupunkikunta käyttää päättämisvaltaansa kaupungin-
16691: valtuuston, raastuvankokouksen, kansanäänestyksen ja kun-
16692: tain edustajain kokouksen kautta.
16693:     Toimeenpano ja hallinto kuuluu, maistraatin valvonnan
16694: alaisena, rahatoimi'kamarille ja muine lautakunnille, hallin-
16695: tokunnille tai henkilöille sen mukaan kuin tässä laissa tahi
16696: muualla säädetään.
16697: 
16698: 
16699:                            10 §.
16700:     Oikeus valita valtuutettuja ja tilintarkastajia on Jokai-
16701: sella kaupunkikunnan jäsenellä, sekä miehellä että naisella,
16702: 480         V, 5. -   )iuutoksia kunnallislakeihin.
16703: 
16704: jolla on.Suomen kansalaisoikeus ja joka ennen vaalivuoden
16705: alkua on tä;yttänyt ka:ks~kymmentä vuotta sekä on viimeksi
16706: toimitetussa henkikirjoituksessa kaupungissa henkillekirjoi-
16707: tettu.
16708:     Vaalioikeutta vaiUa on kuitenkin:
16709:    1) se, joka lain voiman voittaneen oikeuden päätöksen
16710: mukaan on holhouksen alaisena;
16711:     2) se, joka lainvoimaisen tuomion nojalla on kansalais-
16712: luottamusta vailla taikka on kelvoton maan palvelukseen tai
16713: toisen asiaa ajamaan; ja
16714:     3) se, joka on todiste1Jtu syypääksi siihen, että hän kun-
16715: nallisissa vaaleissa on ostanut tai myynyt ääniä, aina kol-
16716: mannen kalenterivuoden loppuun siitä lukien, kun lopul-
16717: linen tuomio asiasta annettiin.
16718:     V•enäjän kansalaisten kunnallisista oikeuksista on voi-
16719: massa, mitä siitä erittäin on säi1detty tai vastedes säädetään.
16720: 
16721:                             11 §.
16722:     Vaalikelpoinen valtuutetuksi ja kunnan muihin luotta-
16723: mustoimiin, mikäli niistä ei ole ·erittäin ·säädetty, on jokai-
16724: nen kunnassa asuva henkilö, joka on oikeutettu valtuutet-
16725: tuja valitsemaan.
16726:     Näihin t<;imiin älköön kuitenkaan valittako maaherraa,
16727: lääninsihteeriä, lääninkamreeria, varalääninsihteeriä, vara-
16728: lääninkamreeria, maistraatin jäsentä, maistraatin ja poliisi-
16729: kamarin virka- tai palvelusmiestä eikä yleistä syyttäjää eikä
16730: myöskään kaupungin rahatoimilaitoksen tai muuta sellaista
16731: virka- tai palvelusmiestä, joka on toimestansa tilintekovel-
16732: vollinen.
16733: 
16734: 
16735:                            16 §.
16736:     Valtuuston kokoukset ovat julkisia.
16737:     Kuitenkin voi valtuusto päi1töksellä, ·johon vähintään
16738: neljä viidennestä saapuvilla o}evista valtuuston jäsenistä
16739: yhtyy, julistaa jonkun asian käsiteltäväbi suljetussa istun-
16740: nossa.
16741:                V, 11. -   Wiljanen, Emil, y. m.                481
16742: 
16743:                             22 §.
16744:     Sittenkun asiasta on v;altuuston kokouksessa keskusteltu
16745: ja puheenjohtaja julistanut keskustelun päättyneeksi, teh-
16746: köön hän semmoisen äänestysesityili:sen, että vastaus ,jaa"
16747: taikka ,ei" ilmaisee valtuuston päätöks·en.
16748:     Kun vastaus on annettu, ilmoittakoon puheenjohtaja,
16749: mikä hänen käsityksensä mukaan on tullut näätökseksi, ja
16750: vahvistakoon sen, ellei muuta äänestystä vaadita, vasaran-
16751: lyönnillä. Jos äänestystä vallldita;an, toimitettakoon se jul-
16752: kisesti ja nimenhuudolla.
16753:      Se mielipide, jonka puolesta enimmät äänet on annettu,
16754: tullmon valtuuston päätökseksi, paitsi milloin päätöksen te-
16755: koon tämän lain mukaan vaaditaan määräenemmistö. Ään-
16756: ten jakautuessa tasan tu}ee se mielipide päätökseksi, jota
16757: puheenjohtaja on äänestänyt.
16758:      Kun valtuuston on päätettävä sellaisen kiinteistön tahi
16759:  oikeuden myymisestä, panttaamisesta tahi vaihtamisesta,
16760: joka lahjan, testamentin tahi muun laiHisen saannon kautta
16761:  on tullut kunnan omaksi, vaaditaan päätöksen tekoon, että
16762: vähintään kaksi kolmannesta valtuuston saapuvilla olevista
16763:  jäsenistä sitä kannattaa.
16764:      Kun äänestyksen tulos on saatu selviUe, julistakoon pu-
16765:  heenjohtaja päätöksen.
16766: 
16767: 
16768: 
16769:          llmoittaminen, alistaminen ja valitukset.
16770:                              41 §.
16771:     Kaupunginvaltuuston tai kansanäänestyili:sen kautta syn-
16772: tyneestä päätö'ksestä on tieto toimitettava Valtioneuvostolle,
16773: kun päätös koskee sellaisen kiinteän omaisuuden tahi oikeu-
16774: den myymistä, panttaamista tahi vaihtamista, joka lahjan
16775: tahi testamentin kautta on tullut kunnan omaksi ja on mää-
16776: rätty käytettäväksi sen yhteiseksi hyöd;y1ksi jotakin ·erityistä
16777: tarkoitusta varten, niin myös kun se koskee sellaista väli-
16778: puhetta tahi sopimusta, joka vaikuttaisi sen oikeuden muut-
16779: tamista tahi supisbmista, mikä kunnalla on 'SelLaiseen kiin-
16780: teistöön tahi etuun.
16781:                                                           31
16782:     482         V, 5. -   Muutoksia kunnallislakeihin.
16783: 
16784:         Päätökset, jotka koskevat uusia maksuja y1eisestä liik-
16785:     keestä, kuten tie-, silta-, satama- ja lauttarahoja, tai muu-
16786:     toksia entisiin, ovat voimaan päästäkseen alistettavat valtio-
16787:     neuvoston vahvistettaviksi.
16788:         SellaiJset ilmoitukset ja alistukset ovat lähetettävät
16789:     maistraatin kautta läänin maaherranvirastoon, jonka tulee
16790:     toimittaa ne Valtioneuvostoon.
16791: 
16792:                                42 §.
16793:         Maaherran vahvistettaVJaksi on alistettava ne päätö·kset,
16794:     jotka koskevat yleisiä määräyksiä shneellisyyden, raittiuden,
16795:     terveydenhoidon sekä järjestY'ksen ja turvallisuuden edistä-
16796:     miseksi kaupungissa.
16797:         Tällaiset määräykset ovat saatettavat yleisön tietoon
16798:     sillä taval1a kuin kunnallisten ilmoitusten tiedoksiantami-
16799:     sesta on voimassa.
16800:                                  43 §.
16801:         Jo'ka ei tyydy valtuuston tekemään päätökseen, saakoon
16802:     siitä tehdä kirjallisen valituksen, joka ynnä valituksenalai-
16803:     nen päätös on valittajan itsensä tahi hänen laillisesti val-
16804:     tuuttamansa asiamiehen annettava läänin maaherranviras-
16805:     toon kolmenJkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä, jona
16806:     valittaja sai päätöksestä tiedon, sitä päivää kuitenkaan lu-
16807:     kuunottamatta; ja tul,ee valittajan samalla valitukseen liit-
16808: •   tää todistus päivästä, jona päätös hänelle tiedoksi annettiin.
16809:         Jos valitiaja laiminlyö, mitä tässä on määrätty, olkoon
16810:     menettänyt puhevaltansa päätöstä vastaan.
16811:         Valittajan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä sinä päi-
16812:     vänä, jona se on 25 § :n mukaan julkiluettu.
16813: 
16814: 
16815:                                    47 §.
16816:         Sellaiset tässä luvussa mainitut valitrukset, jotka kohdis-
16817:     tuvat kaupunginvaltuuston tekemiin päätöksiin, otta'koon
16818:     tässä laissa ta11koitettu valtion viranomainen tutkittaviksi ja
16819:     ratkaistaviksi ainoastaan siltä osa;lta, mikä koskee päätöksen
16820:     laillisuutta.
16821:                V, 5, -    Wi1janen, Emil, y. m.               483
16822: 
16823: 
16824:                            6 LUKU.
16825:                          Kansanäänestys.
16826:                              48 §.
16827:      Valtuuston päätöksen tarkoituksenmukaisuus voidaan
16828: alistaa kansanäänestyksellä ratkaistavaksi. Jos kaupungissa
16829: on valtuutettujen vaalia varten viimeksi laaditun vaaliluet-
16830: telon mukaan ollut enintään viisituhatta äänioikeutettua, on
16831: kymmenennen osan kaikista mainitun ääniluettelon mukaan
16832: äänioikeutetuista sellaista alistamista vaadittava. Jos ääni-
16833: oikeutettujen luku on suurempi, tulee vaatijain luvun olla
16834: kahdeskymmenesosa äänioikeutettujen· luvusta, ei kuiten-
16835: kaan vähemmän kuin viisisataa. Perusteltu vaatimus val-
16836: tuuston päätöksen kumoamisesta on kirjallisesti annettava
16837: valtuuston puheenjohtajalle kolmenkymmenen päivän lm-
16838: luessa siitä, kun valtuuston päätös on julkiluettu.
16839:      Kansanäänestykseen ei voida vedota
16840:       1) valtuuston toimittamista vaaleista;
16841:      2) valtuuston päätöksistä sen sisäisi,ssä järjestysasioissa;
16842:       3) valtuuston päätöksistä, jotka koskevat tilintekoa ja
16843:  tilinpäästöä taikka tulo- ja menoarvion vahvistamista; sekä
16844:       4) valtuuston päätöksistä, jotka se 24 § :ssä määrätyssä
16845:  järjestyksessä on julistanut kiireellisinä täytäntöön pan-
16846:  taviksi.
16847:       Kansanäänestys toimitetaan kuten laissa kansanäänes-
16848:  tyksestä siitä säädetään.
16849: 
16850:                            49 §.
16851:     Kansanäänestyksellä syntyneestä päätöbestä ei ole vali-
16852: tusorkeutta. Jos kansanäänestys on tapahtunut lainvastai-
16853: sesti, saata:koon kuitenkin hakea maaherralta äänestyksen
16854: kumoamista sen ajan kuluessa äänestyksen tuloksen julkai-
16855: semisesta, kuin muutoksen hakemisesta kaupunginvaltuus-
16856: ton päätökseen on vaadittu.
16857:     Jos kansanäänestys edelhsessä momentissa mainitusta
16858: syystä kumotaan, on valtuuston viipymättä ryhdyttävä toi-
16859: menpiteisiin uuden kansanäänestyksen toimeenpanemiseJrsi.
16860: 484         V, 5, -   Muutoksia kunnallislakeihin.
16861: 
16862:                             53 §.
16863:     Kaupunkikunnan edustajat kuntain edustajain kokouk-
16864: seen valitsee kaupunginvaltuusto, ja on vaaliin nähden so-
16865: vellettava, mi,tä maala:Uskuntain kunnallislaissa on siitä sää-
16866: detty.
16867:                             54 §.
16868:    Jos valtuuston päätös on alistettava valtion viranomaisen
16869: vahvistettavaksi, älköön alistusta tehtäkö ennenkuin määrä-
16870: aika kansanäänestyksen vaatimiseen on umpeen kulunut tai
16871: kansanäänestys päätöksen hyvä'ksynyt.
16872: 
16873:                             55 §.
16874:     Tämä l,aki kumoaa kunnallishallinnosta kaupungissa
16875: joulukuun 8 päivänä 1873 annetun asetuksen 1, 2, 3, 4 ja
16876: 6 luvun sekä kaikrki muut tämän lain kanssa ristiriidassa
16877: olevat säännökset. Sanotun asetuben 5 luvussa mainitut
16878: raastuvankokouksen tehtävät kuuluvat tästedes kaupungin-
16879: valtuustolle, ja noudatettakoon kuuluttamisesta ja ilmoituk-
16880: sista tämän lain määräyksiä; sekä olkoot taksoitus- ja tut-
16881: kijalautakunnan jäsenet poissaolastaan kokouksista sen seu-
16882: raamuksen alaiset, joka tämän lain 19 § :s,sä kaupunginval-
16883: tuusmiehille on säädetty.
16884:     Tämä laki astuu voimaan heti.
16885: 
16886: 
16887: 
16888: 
16889:                 Laki kansanäänestyksestä.
16890:                                1 §.
16891:     Kansanäänestys, jof:>"i:a maalaiskuntain ja kaupunkikun-
16892: tain kunnallislaeissa säädetään, on toimitettava sillä tavoin
16893: ja siinä järjestyksessä kuin tämä laki määrää.
16894: 
16895:                            2 §.
16896:     Kun lakiin perustuva vaatimus kansanäänestyksestä on
16897: valtuuston puheenjohtajalle jätetty, määrätköön valtuusto
16898:                V, 5, -   Wiljanen, Emil, y. m.             485
16899: 
16900: 
16901: äänestyksen toimitettava~si viimeistään kahden kuukauden
16902: kuluessa siitä kun päätös tehtiin. Kansanäänestykseen kut-
16903: sukoon valtuusto kuntalaiset 'lmulutuiksella, joka sisältää
16904: myös äänestysesityksen, ja on kuulutus julkaistava sillä ta-
16905: valla kuin kunnallisten ilmoitusten tied,aksiantamisesta on
16906: vmmassa.
16907:                            3 §.
16908:     Äänestys saa tapahtua valtuuston päätöksen hyväksymi-
16909: •estä tai kumoamisesta ainoastaan hyväksyvän ja hylkäävän
16910: ehdotuksen välillä.
16911:                              4 §.
16912:     Oikeutettuja ottamaan osaa kansanäänesty;kseen ovat
16913: kaikki ne kunnan jäsenet, jotka kunnanvaltuutettuj,en vaalia
16914: varten viime'ksi laadittuun v,aaliluetteloon ovat äänioi:keu-
16915:           •
16916: tetuiksi merkityt; ja on tätä vaaliluetteloa käytettävä äänes-
16917: tysluettelona.
16918:     Kulbkin ääniorkeutetulla on yhtäläinen äänioikeus.
16919:     Työnantajan tai hänen sijaisensa tulee järjestää työnsä
16920: niin, etteivät hänen palveluksessaan olevat henkilöt tule
16921: estety~ksi käyttämästä äänioikeuttaan; jos hän tätä vastaan
16922: rikkoo, rangaistakoon sakolla.
16923: 
16924:                              5 §.
16925:    Kansanäänest~ksen toimittavat kunnallisia vaaleja var-
16926: ten asetetut vaalilautakunnat ja keskuslautakunta, kunnan-
16927: valtuuston antamien ohjeiden mukaan. Äänestys toimite-
16928: taan errkseen kussakin niistä äänestysalueista, joihin kunta
16929: on kunnallisen vaalilain mukaan jaettu.
16930: 
16931:                             6 §.
16932:     Toimitushuoneeseen on vaalilautakunnan toimesta asetet-
16933: tava nähtäville äänestysesitys se'kä hankittava äänestyslip-
16934: puja, joista toisiin on painettu sana ,jaa" ja toisiin sana
16935: ,ei".
16936:     Vaalilantakunta pitä:köön myös huolen siitä, että äänes-
16937: tys on salainen.
16938: 486        V, 5. -   ~luutoksia   kunnallislakeihin.
16939: 
16940:                             7 §.
16941:     Kun äänestäjä tahtoo käyttää äänestysoikeuttaan, ilmoit-
16942: tautukoon vaalilautakurnnalle, ottakoon äänesty.slipun, tait-
16943: takoon sen sekä vieköön leima tta valkrsi ja pankoon vaali-
16944: uurnaan.
16945:     Äänestyslautakunta merkitsee luetteloon, että äänestäjä
16946: on äänestysoikeuttaan käyttänyt.
16947: 
16948:                            8 §.
16949:     Äänestystoimituksen    alkamisesta,   kesJkeyttämisestä,
16950: päättymisestä, äänestyslippujen laskemisesta, pöytäkirjasta
16951: ja lippujen kuoreen sulkemisesta sekä keskuslautakunnalle
16952: lähettämisestä ja keskuslautalkunnan tehtävistä noudatetta-
16953: koon, mitä kunnallisessa vaalilaissa siinä suhtees1sa on
16954: sanottu.                                         •
16955: 
16956:                             9 §.
16957:     Jos äänestäjä on lippuunsa merkinnyt nimikirjoituksensa
16958: tai jonkun muun merkin tai jos lippu on leimaamaton, on
16959: sellainen lippu mitätön.
16960: 
16961: 
16962:                               10 §.
16963:    Sitten'ku:ztl keskuslauta!kunta on kaikki sille saapuneet
16964: äänestysliput. jakanut jaa- ja ei-ryhmiin, la·skekoon se ne
16965: ja merkitköön kumpaisenkin ryhmän luvun pöytäJkirjaan
16966: sekä lähettäköön pöytäkirjan asianmukaisesti allekirjoitet-
16967: tuna kunnanvaltuustolle.
16968: 
16969: 
16970:                             11 §.
16971:     Päätöksenä pidetään sitä ehdotusta, jonka hyväksi yksin-
16972: kertainen äänten enemmistö on annettu. Äänten jakautuessa
16973: tasan, katsottakoon valtuuston päätös hyväksytyksi. Asi-
16974: oissa, joissa valtuuston päätökseen vaaditaan määräenem-
16975: mistö, on sellainen myöskin kansanäänestyksessä vaadittava.
16976:     Päätös on saatettava kuntalaisten tiedoksi sillä tavalla
16977:                V, 5. -   Wiljanen, Emil, y. m.              487
16978: 
16979: kuin kunnallisten ilmoitusten tiedoksiantamisesta on VOI-
16980: massa.
16981: 
16982:                            12 §.
16983:     Muuten noudatettakoon kansanäänestystä toimitettaessa
16984: soveltuvilta kohdin mitä kunnallisessa vaalilaissa vaalien
16985: toimittamisesta säädetään.
16986: 
16987:                             13 §. •
16988:    Tämä laki astun voimaan heti.
16989: 
16990: 
16991: 
16992: 
16993:                    Kunnallinen vaalilaki.
16994: 
16995: 
16996:                              4 §.
16997:     Vaaliluettelon kullekin äänestysalueelle tehköön alueen
16998: vaalilautakunta elokuun kuluessa. Vaaliluetteloon on otet-
16999: tava sen vuoden henkikirjan mukaan kaikki ne äänestys-
17000: alueella asuvat kunnan jäsenet, jotka ennen kuluvan vuoden
17001: alkua ovat täyttäneet kaksikymmentä vuotta. Jos sellainen
17002: syy on tietty, jonka vuoksi j~olla;kulla luetteloon merkityllä
17003: henkilöllä ei ole vaalioikeutta, on ~se merkittävä luetteloon
17004: hänen nimensä kohdalle. Vaalilautakunta allekirjoittakoon
17005: vaaliluettelon.
17006:     Kaupungissa tehköön maistraatti tarpeellisen vaaliluet-
17007: telon kullekin äänestysalueelle.
17008:     Asianomaisen henkikirjoitiJajan on kunakin vuonna en-
17009: nen elokuun alkua vaalilautakunnalle toimitettava säädettyä
17010: maksua vastaan luettelo kaikista kuluvan vuoden henki-
17011: kirjan mukaan äänestysalueella a~suvista hPnkilöistä, jotka
17012: vuoden alkaessa ~ovat täyttäneet kaksikymmentä vuotta.
17013: Luette'lo kirjoitetaan kaavakkeille, j'Otka Valtioneuvosto sitä
17014: varten vahvistaa.
17015: 488          V, 5. -   Muutoksia kunnallislakeihin.
17016: 
17017:    Asianomainen papisto ja seurakuntain johtajat sekä
17018: kruununnimismies ja kaupunginviskaali ovat velvolliset an-
17019: tamaan vaalilautakunnalle tarpeelliset tiedot.
17020: 
17021: 
17022: 
17023: 
17024:    1\{uissa kohdin olisi Maalaiskuntain kunnallislaki, Kau-
17025: punkien kunnallislaki ja '"Kunnallinen vaalila;ki pysytettävä
17026: voimassa sellaisina kuin ne säädöksen mukaan marraskuun
17027: 27 päivältä 1917 ovat.
17028: 
17029:       Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1919.
17030: 
17031: 
17032:          Emil Wiljanen.               0. Reinilminen.
17033:          Edv. Helle.                  M. E. Lehtinen.
17034:                                                                489
17035: 
17036: 
17037: V, 5, -   Motion N:o 25.
17038:                                                      Oversättning.
17039: 
17040: 
17041: 
17042: 
17043:             Wiljanen, Emil, m. fl.: Förslag till lag
17044:                angående ändring av några pragmfer i kotn-
17045:                munallagarna och lcommwnala vallagen.
17046: 
17047: 
17048:              T i 11 F i n l a n d s L a n t d a g.
17049:     Förra Lantdagen år 1917 antog nya kommunallagar för
17050: landskommunerna och städerna, kommunal vallag samt lag
17051: om folkomröstning. Samma år stadfäste lantdagen dem jäm-
17052: väl i egenskap av innehavare av högsta statsmakten och la-
17053: garna publicerades i förfaitningssamlingen den 27 novem-
17054: ber 1917.
17055:      Men redan vid senare 'lantdagen år 1917 avlät regerin-
17056: gen den första juli 1918 proposition angående ändring och
17057: delvis upphävande av dessa .efter många svårigheter och
17058: långa anstträngningar åstadkomna lagar i odemokratisk
17059: riktning oeh för stödjande av de besittande klassernas
17060: välde i det kommunala livet. Sålunda uppställdes i regerin-
17061: gens proposition såsom fömtsättning för valbarhet utgö-
17062: rande av kommunal inlmmstska.tt och personliga avgifter.
17063: Samtidigt föreslogs, att åldersgränsen skulle höjas till 24 år
17064: och att den kommuna.la självstyrelserätten skulle inskrän-
17065: kas m. m. Lantdagen godkände i huvudsak de ändringar,-
17066: vilka föreslogos i regeringens proposition.
17067:     Emedan så stora ·och viktiga ändringar i de något tidi-
17068: gare av en fulltalig laglig lantdag godkände lagarna gjor-
17069: des av en lantdag, från viiken arbetarklassens representan-
17070: ter, på grund av vårt olyckliga medborg81rkrig, voro uteslut-
17071: mt och den sålunda representerade endast hälften av Fin-
17072: lands folk, dess besittande klasser, varjämte även dess lag-
17073: 490         V, 5. -   1\-luutoksia kunnallislakeihin.
17074: 
17075: lighet, då den godkände dessa lagar, nälliligen den 11 feb-
17076: ruari 1919, är åtlliinstone tvist underkastad, elliedan nya
17077: lantdagsval redan därförinnan blivit utlysta, anhålla vi
17078: vördsallit att få föreslå,
17079:                 atl Lantdagen med upphävande av de av den
17080:             icke fulltaliga Lantdagen den 11 februari 1919
17081:             godkända ändringarna i kommunallagarna för
17082:             landskommunerna och städerna sarnt rned för-
17083:             kastande av lagarna om upphävande av lagen om
17084:             folkomröstning sarnt om ändring av komrnunala
17085:             vallagen, rnåtte besluta:
17086:                 att de här avsedda lagrumrnen måtte er-
17087:             hålla följande lydelse.
17088: 
17089: 
17090:            Kommunallag för landskommunerna.
17091: 
17092:                                2 §.
17093:     Åro tvenne eller flere landskollilliuner förenade llied var-
17094: andra under gelliensalli kollimunalförvaltning, må därvid
17095: även framcleles förbliva, så länge komlliunerna clärolli säm-
17096: jas. Vill någon av clem skilja sig lände till efterrättelse vad
17097: i 82 § därom är sagt.
17098:     Önska flere till samma härad hörande landskollimuner
17099: förena sig Olli gelliensalli kommunalförvaltning, vare det till-
17100: låtet, där flertalet av kommunens lliedlellima,r i varje kom-
17101: mun särskilt sig därolli vid folksolliröstning förenar.
17102:     Olli förening av komlliuner bör ordföranden för fulllliäk·
17103: tige i envar kommun till landshövdingen i länet insäncla
17104: skriftlig anmälan inolli trettio dagar efter det han erhöll
17105: meddelande Olli folkolliröstningens resultat.
17106:     Första gemensallillia samllianträdet av ombud för kolli-
17107: lliuner med gelliensalli kollimunalförvaltning utlyses och
17108: platsen för detsamllia bestämmes av ordföranden för full-
17109: mäktige i den kollillinn, från vars sida frågan Olli förening
17110: väckts.
17111:                V, 5. -   Wiljanen, Emil, y. m.                491
17112: 
17113:    Lands- och stadskommun må icke förenas under gemen-
17114: sam kommunalförvaltning. Där likväl samarbete mellan
17115: dem i något ärende anses böra äga rum, må på lmmmunerna
17116: ankomma att därom besluta å gemensamt sammanträde av
17117: ombud.
17118:    Om landskommuns indelning i undantags.fall för vissa
17119: ändamål i distrikt, i ett eller annat avseende oberoende av
17120: kommunens gemensamma förvaltning, stadgas annorstädes.
17121: 
17122: 
17123:                               4 §.
17124:     Landskommuns beslutanderätt utövas av kommuna.lfull·
17125: mäktige, genom folkomröstning och vid sammanträde av
17126: flere kommuners ombud.
17127:     Verkställighet och förvaltning handhavas av 'lmrumunal-
17128: nämnden och andra för sådant ändamål utsedda nämnder,
17129: styrelser eller personer, på sätt i denna lag eller annorstädes
17130: stadgas.
17131: 
17132: 
17133:                         6 §.
17134:    Kommunalfullmäktige väljas till sådant antal, att lands-
17135: kommun, vars folkmängd enligt mantalslängden utgör
17136:        1,000 eller därunder,                 utser 12 fullmäktige
17137:   över 1,000 till och med     2,000,               15
17138:                                               "            "
17139:        2,000                  4,000,               18
17140:    " 4,000 " "                6,000,
17141:                                               "
17142:                                                    21
17143:                                                           "
17144:    "           " "     "                      " 24        "
17145:        6,000                  8,000,
17146:    "
17147:        8,000
17148:                " " " 10,000,                  " 27        "
17149:    " 10,000 " " " 15,000,                     " 30        "
17150:    "           " "     "                      " 36        "
17151:       15,000                 20,000,
17152:    " 20,000, " " "                            " 42        "
17153:                                              "            "
17154:                 0   •••••••••••   0   ••••
17155: 
17156: 
17157: 
17158:    "
17159:     Suppleanter för fullmäktige utses till det i kommunala
17160: vallagen stadgade antal.
17161:     I Lapplands härad samt i Kuolajärvi kommun av Kemi
17162: härad, Kuusamo, Pudasjärvi och Taivalkoski kommuner av
17163: 492           V, 5. -   ~Iuutoksia kunnallislakeihiu.
17164: 
17165: 
17166: Uleå härad och Suomussalmi kommun av Kajana härad kan
17167: likväl genom folkomröstning beslutas om tillsättande av ett
17168: mindre antal fullmäktige, rlock ej färre än tolv.
17169: 
17170: 
17171:                                  9 §.
17172:     Rätt att välja fullmä:ktige och revisorer tillkommer envar
17173: medlem av landskommun, såväl man som kvinna, som äger
17174: finsk medborgarrätt och före valåret fyllt tjugu år samt vid
17175: senast för,rä"btade mansblsskrivning upptagits i kommunens
17176: mantalslängd.
17177:     Valrätt tillkommer Ekväl icke:
17178:     1) den, som på grund av domstols laga kraft vunna ut-
17179: slag står under förmynderskap;
17180:     2) den, som på grund av laga kraft ägande dom saknar
17181: medborgerligt fört11oende eller är· ovärdig att nyttjas i lan-
17182: dets tjänst eller föra annans talan; och
17183:     3) den, som övertygats om att hava vid kommunala val
17184: köpt eller sålt röst, ända til<l utgången av det tredje kalender-
17185: året efter det, då slutligen clom i saken gavs.
17186:     Beträffande kommunala rättigheter för ryska medborgare
17187: är gällande, vad därom särskilt är eUer f,ramdeles varder
17188: stadgat.
17189: 
17190:                            10 §.
17191:    Valbar tili fullmäktig och andra kommunala förstroende-
17192: uppdrag, där om sådana ej är särskilt stadgat, är envar i
17193: kommunen bosatt person, som är berättigad att deltaga i val
17194: av fullmäktige.
17195: 
17196: 
17197: 
17198:                                16 §.
17199:       A fullmäktige ankommer att, därest de anse skäl därtill
17200: föreligga:
17201:     1) upptag.a lån för kommunens räkning;
17202:     2) inköpa fast egendom för kommunen; samt
17203:                V, 5. -   Wilja.nen, Emil, y. m.            493
17204: 
17205: 
17206:    3) försälja, pantförskriva eller utbyta fastighet eller
17207: sådan rättighet, som genom gåva, testamente eller annat laga
17208: fång tillfallit kommunen.
17209:    För fattande av d·e i 3 punkten omförmälda beslut erfor-
17210: dras, att minst två tredjedela,:r av fullmäiktiges närvarande
17211: medlemmar biträda detsamma,
17212: 
17213: 
17214:                             18 §.
17215:     Fullmäiktiges sammanträden hållas i kommunalstuga
17216: eller å annat lämpligt ställe, som av fuHmäktige därtill
17217: utsetts.
17218:     Sammanträdena äro offentliga.
17219:     Genom beslut, som omfattas av minst fyra femtedelar
17220: av närvarande fullmäktige, kan dock ärendes behandling
17221: förklaras böra ske vid slutet sammanträde.
17222: 
17223: 
17224:                              20 §.
17225:     Fullmäktiges sammanträden böra hållas så ofta om-
17226: ständigheterna det påkalla, i varje händelse minst fyra
17227: gånger om året på följande tider:
17228:     i april månad för fattande av beslut i anledning av de
17229: berättelser och redovisningar, som kommunalnämnden och öv-
17230: riga styrelser avgiva för föregå;ende årets förvaltning, s·amt
17231: revisorernes därom avgivna utlåtande;
17232:     i juni månad för val av medlemmar i centralnämnd och
17233: valnämnder för kommnnens allmänna val oeh fiir folkom-
17234: röstning;
17235:     i september månad för anstäillande av val av ordförande,
17236: viceordförande, medlemmar och suppleanter i kommunal-
17237: nämnden samt av medlemmar i t·axerings- och prövnings-
17238: nämnderna, så ock av tjänstemän i övriga befa;ttningar inom
17239: kommunen, som vid årets slut bliva lediga; och
17240:     i november eller december månad för fastställande av
17241: kommunens utgifts- och in:komststat för det följande året.
17242: 494         V, 5. -   Muutoksia kunnallislakeihin.
17243: 
17244:                               69 §.
17245:     Då beslut, som fattas av kommunalfullmäktige eller ge-
17246: nom folkomröstning, rör nya avgifter å allmän trafik ,såsorn
17247: väg-, bro-, hamn- ooh färjpenningar, eller ändring av tidi-
17248: gare gällande, skall det, för att träda i kraft, underställas
17249: Statsrådets prövning och stadfästelse. Sådan unclerställning
17250: skall till landshövdingsäm betet i länet insändas för a tt till
17251: Statsrådet vidare befordras.
17252:     lieslut, sorn fattats av kornmunalfullmäktige eller ge-
17253: nom folkomröstning, skall meddelas Statsrådet till känne-
17254: dom, då beslutet angår försäljning, pantförskriV11ing eller
17255: utbyte av så.dan fast egendom eller rättighet, som genom gåva
17256: eller testamente tillfallit kommunen och blivit anslagen för
17257: visst, dess gemensamma nytta avseende ändamål, ävensom i
17258: fråga om avtal eller överenskommelse, som kan medföra
17259: ändring eller inskränkning i den rätt, kommunen till sådan
17260: fastighet eller förmån äger.
17261:     Anmälan till Statsrådet insändes genom landshövdingen
17262: i länet.
17263:                               71 §.
17264:     Den, som icke nöjes åt beslut, fattat av fullrnäktige, kom-
17265: munalnämnd eller prövningsnämnd eller ock i det fall, var-
17266: om i 21 § stadgas, av ordföranden för fullmäMige, äger rätt
17267: att däröver anföra skriftliga besvär, vilka jämte det över-
17268: klagade beslutet skola av den klagande själv eller hans lag-
17269: ligen därtill befullmäktigade orn bud till landshövdingsä:m-
17270: bete i länet ingivas inom trettio, men för Aland och Lapp-
17271: rnarkens härad inom fyratiofem dagar; och räknas denna tid:
17272:     1) ifall beslutet blivit uppläst i den ordning 28 § inne-
17273: håller, eller anslaget på sätt i 39 § 3 mom, och 51 § före-
17274: skrives, från den dag, då uppläsning eller anslag ägt rum;
17275:     2) i händelse fuUmäktiges eller kommunalnämnds beslut
17276: rör någon person enskilt ävensom för det i 21 § nämnda fall,
17277: från den dag, då beslut delgivits, samma dag likväl oräknad;
17278: samt
17279:     3) då besvären gäUa prövningsnämnds beslut, från da-
17280: gen för dess avsägande.
17281:                 V, 5. -    Wil.ianen, Emil, y. m.            495
17282: 
17283:     Klaganden ska1l tillika till besvären foga utredning där-
17284: om. från vilken dag besvärstiden skall räkn:as.
17285:     Försummar klaganden vad sålunda är föreskrivet, gånge ·
17286: förlustig sin talan mot beslutet.
17287: 
17288: 
17289:                               75 §.
17290:     Sådana i detta kapitel omförmälda besvär, vilka angå
17291: kommunalfullmälktiges beslut, må högre myndighet, som i
17292: denna lag avses, upp1Jaga tiU prövning och avgörande enda,st
17293: i den del, ele röra beslutets laglighet.
17294: 
17295: 
17296:                               6 KAP.
17297:                           Folktm1röstning.
17298:                              76 §.
17299:     Ändamålsenligheten av fullmäktiges beslut kan under-
17300: ställas avgörancle genom folkomröstning, därest minst en
17301: tjugondedel av ele kommunen medlemmar, vilka enligt den
17302: för val av fullmäktige senast uppgjorda röstlängden voro
17303: röstberättigade, inom trettio daga,r, räiknat från den dag, då
17304: fullmäktiges bes-lut blivit uppläst, uti skrivelse till fullmäk-
17305: tiges ordförande sådant påyrka.
17306:     Till folkomröstning må ej vädjas, då ärende rör:
17307:     1) av fullmäktige verkställda val;
17308:     2) fullmäktiges beslut uti cleras inre orclningsangelägen-
17309: heter;
17310:     3) fullmäktiges beslut angående reclovisning och ansvars-
17311: frihet eller fastställande av inkomst- och utgiftsstat; samt
17312:     4) fullmäktiges beslut, vilkas verkställighet av fullmäk-
17313: tige förklarats brådskande uti den ordning 30 § omförmäler.
17314:     Folkomröstning förrättas på sätt uti lagen om folkomröst-
17315: ning därom stadgas.
17316:                             77 §.
17317:     Mot beslut, tillkommet genom folkomröstning, må besvär
17318: ej anföras.
17319: 496         V, 5. -   Muutoksia kunuallislakeihin.
17320: 
17321:      Har folkomröstning försiggått i strid med lag, må QOI)k
17322: ansökan om omröstningens förklarande för ogiltig göras hos
17323: landshövdingen under förlopllet av den tid från utgångens
17324: kungörande, som för ändringssökande i kommunalfullmäkti-
17325: ges beslut är stadgad.
17326:     Förklaras folkomröstning på det i föregående moment
17327: nämnda skälet ogiltig, äga fuHmäktige utan dröjsmål skrida
17328: till åtgärder för anställande av ny folkomröstning.
17329: 
17330: 
17331:                              82 §.
17332:     Väckes fråga om kommuns · avskiljande från den ge-
17333: mensamma kommunalförvaltningen, må ärendet avgöras
17334: genom folkomröstning likväl 'tidigast efter förloppet av ett
17335: år sedan frågan första gången behandlades av fullmäktige.
17336:     Visar folkomröstningens resultat för varje kommun sär-
17337: skilt, att antingen samtliga kommuner eller någon av dem
17338: önskar skilja sig från den gemellS'amma förvaltningen, må be-
17339: slntet verkställas och därom meddelande till landshövdingen
17340: i länet på sådant sätt insändas, som i 2 § 3 mom. angående
17341: där nämnt meddelande är stadgat.
17342:     Sådana kommunernas gemensamma ekonomiska angelä-
17343: genheter, vilka i följd av avskiljandet böra ordnas, skola
17344: handläggas vid kompromissrätt, ifall enighet icke uppnås
17345: och därest någon kommun fordrar deras överlämnande till
17346: avgörande vid kompromissrätt. I sådan kompromissrätt skall
17347: env3Jr ,av de "kommuner, som varit med varandra under ge-
17348: mensam kommunalförvaltning förenade, utse tvenne medlem-
17349: mar och dessa gemensa.mt ordförande. Där enighet ej uppnås
17350: i fråga om ordförande för kompromissrätt, må häradsrätt,
17351: under viiken någon av kommunerna hör, på anhållan därom
17352: förordna.
17353: 
17354: 
17355:                           87 §.
17356:     Därest kommunalfullmäktiges beslut skall underställas
17357: statsmyndighet för fastställelse., må underställningen ske
17358: 
17359: 
17360: 
17361: 
17362:   •
17363:                V, 5. -   Wiljanen, Emil, y. m.                 497
17364: 
17365: fö~st sedan tiden för yrkande på folkomröstning tillän<iagåitt,
17366: utan att sådan påyrkats. Ibll ärendet avgöres genom folk-
17367: omröstning, skall underställning ske först efter det omröst-
17368: ningen ägt rum.
17369: 
17370: 
17371:                         89 §.
17372:    Denna lag träder omedelbart i kraft.
17373: 
17374: 
17375: 
17376: 
17377:                 Kommunallag för städerna.
17378: 
17379: 
17380:                           2 §.
17381:     Önska stads- landskommun samarbete i något ärende,
17382: skola deras ombud vid gemensamt sammanträde därom be-
17383: sluta, såsom i kommunallagen för landskommunerna är
17384: stadgat.
17385:     Samma rätt äge stadskommuner inbördes.
17386: 
17387: 
17388: 
17389:                               4 §.
17390:     Stadskommuns beslutanclerätt utövas av stadsfullmäk-
17391: tige, vid rådhusstämma, genom folkomröstning och vid sam-
17392: manträde av flere kommuners ombud.
17393:     Verkställighet och förva1tning tilllmmma, under magi-
17394: stratens inseende, drätsel~mmare och övriga nämnder, sty-
17395: relser eller personer, på sätt i denna lag eller annorstädes
17396: stadgas.
17397: 
17398: 
17399: 
17400:                              10 §.
17401:     Rätt att välja fullmäktige och revisorer tillkommer envar
17402:  medlem av stadskommun, •såväl man som kvinna, som äger
17403:                                                           3~
17404: 498        V, 5, -   Muutoksia kunuallislakeihiu.
17405: 
17406: finsk medborgarrätt och före valåret fyllt tjugu år samt vid
17407: senast förrättade mantalssluivning upptagits i stadens man-
17408: talslängd.
17409:     Valrätt tillkommer likväl icke:
17410:     1) den, som på grund av domstols laga kraft vunna ut-
17411: slag står under förmynderskap;
17412:     2) den, som på grund av laga kraft ägande dom ,saknar
17413: medborgerligt förtroende eller är ovärdig att nyttjas i lan-
17414: dets tjänst eller föra annans talan; och
17415:     3) den, som övertygats om att hava vid kommunala vai
17416: köpt eller sålt röst, ända tili utgången av det tredje kalen-
17417: deråret efter det; då slutlig dom i saken gavs.
17418:     Beträffande kommunala rättigheter för ryska medbor-
17419: gare är gällande, vad därom särskilt är eller framdeles var-
17420: der stadgat.
17421: 
17422:                              11 §.
17423:     Valbar tili fullmäktig och andra kommunala förtroende-
17424: uppdrag, där om sådana ej är sävskilt stadgat, är envar i
17425: kommunen hosatt person, som är berättigad att deltaga i v3l
17426: av fullmäktige.
17427:     Till sådan befattning må dock ej väljas landshövding,
17428: landssekreterare, landskamrerave, vicelandssekreterare, vice-
17429: landskamrerare, medlem av magistrat, tjänstemän och be-
17430: tjänte vid magistrat och poliskammare eller allmän åklagare,
17431: ej heller vid stadens drätsel anställd eller annan dylik tjän-
17432: steman eller betjänt, som är för sin befattning redo skyldig.
17433: 
17434: 
17435: 
17436:                            16 §.
17437:    Fullmäktiges sammanträden äro offentliga.
17438:     Genom beslut, som omfattas av minst fyra femtedelar av
17439: de närvarande fullmäktige, kan dock ärendes behandling
17440: förklaras böra ske vid slutet sammanträde.
17441:                     V, 5. -   Wiljanen, Emil, y. m.             499
17442: 
17443:                                  22 §.
17444:          Sedan överläggning vid fullmäktiges sammanträde ägt
17445:      rum och av ordföranden förklarats av·slutad, framställe han
17446:      omröstningsproposition så avfattad, att svaret ,ja" eller
17447:      ,nej" uttrycker fullmäktiges beslut.
17448:          Sedan propositionen blivit besvarad, give ordförandcn
17449:      tillkänna, huru enligt hans uppfattning beslutet utfallit, och
17450:      befäste detsamma, där annan omröstning ej begäres, med
17451:      klubbslag. Askas _omrö•stning, må den verkställa!s öppet och
17452:      efter upprop.
17453:           Den åsikt, för viiken de flesta rösterna avgivits, gälle
17454:      såsom fullmäktiges beslut, förutom där viss .stadgad röst-
17455:      övervikt enligt denna lag erfordras. Falla rösterna jämnt,
17456:      gälle såsom beslut den åsikt ordföranden biträder.
17457:           Skola fullmäktige besluta om försäljning, pantförskriv-
17458:      ning eller utbyte av sådan fastighet eller rättighet, som ge-
17459:      nom gåva, testamente eller annat laga fång tillfallit kom-
17460:      munen, erfordras för sådant beslut, att minst två tredjedelar
17461:      av fullmäktiges närvarande medlemmar detsamma biträda.
17462:           Sedan utgången av omröstningen blivit känd, avsäge ord-
17463:      föranden beslutet.
17464: 
17465: 
17466: 
17467:                 Anmälan, underställning och besvär.
17468:                                   41 §.
17469:          Beslnt, som fattats av stadsfullmäktige eller genom folk-
17470:      omröstning, skall meddelas Statsrådet till kännedom, då be-
17471:      slutet angår försäljning, pantförskrivning eller utbyte av så-
17472:      dan fast egendom eller rättighet, som genom gåva eller testa-
17473:      mente tillfallit kommunen och hlivit anslagen för visst dess
17474:      gemensamma nytta avseende ä:ndamål, ävensom i fråga om
17475:      avtal eller överens·kommelse, som kan medföra ändring eller
17476:      inskränkning i den rätt, kommunen till sådan fa.stighet eller
17477:      förmån äger.
17478:          Beslut, som rör nya avgifter å allmän trafik, såsom väg-,
17479: tt   b1;o-, hamn- och färjpenningar, eller ändring av tidigare
17480: 500        V, 5. -   l\luutoksia kunnallislakeihin.
17481: 
17482: gällande, skall, för att träda i kraft, underställas Stats-
17483: rådets stadfästelse.
17484:     Sådan anmälan och underställning skaH genom magistra-
17485: ten insändas till landshövdingsämbetet i länet för att tili
17486: Statsrådet vidare befordras.
17487: 
17488:                             42 §.
17489:     Beslut, som avse allmänna föreskrifter till befrämjande
17490: av sedlighet, nykterhet, hä:lsovård samt ordning och säkerhet
17491: i staden, skola underställas landshövdingens fastställelse.
17492:     Dylika föreskrifter bringas till allmänhetens kännedom
17493:  på sätt, som för kommunala tillkännagivanden är gällande.
17494: 
17495: 
17496:                              43 §.
17497:     Den, som ej noJes åt fullmäktiges beslut, äger rätt att
17498: däröver anföra skriftliga besvär, som jämte det överkla-
17499: gade beslutet skola av klaganden själv eller hans lagligen
17500: därtill befullmäktigade ombud tili landshövdingsämbetet i
17501: länet ingivas inom trettio dagar efter det klaganden erhöll del
17502: av beslutet, dagen, då sådant skedde, likväl oräknad; och
17503: åligger det klaganden därjämte att vid besvären foga bevis
17504: om dagen, då beslutet delgavs.
17505:     Försummar klaganden vad 'sålunda är föreskrivet, gånge
17506: förlustig sin talan mot beslutet.
17507:     Klaganden skall anses hava erhållit del av beslutet den
17508: dag, då det i överensstämmelse med 25 § blivit offentliger.
17509: uppläst.
17510: 
17511: 
17512: 
17513:                              47 §.
17514:     Sådana i detta kapitel omförmälda besvär, vilka angå
17515: stadsfullmäktiges beslut, må statsmyndighet, s·om avses i
17516: denna lag, upptaga till prövning och avgörande endast i den
17517: del, de röra beslutets laglighet.
17518:                                                                   •
17519:                V, 5. -    Wiljanen, Emil, y. m.             501
17520: 
17521:                             6 KAP.
17522:                          Folkomröstning.
17523:                              48 §.
17524:     Åndamålsenligheten av fullmäktiges bes1ut kan under-
17525: ställas avgörande genom folkomröstning. Har i staden enligt
17526: senast uppgjorda vallängd för val av fuUmäktige funnits
17527: högst femtusen röstberättigade, skall sådan underställning
17528: påyrkas av en tiondedel av aHa enligt nämnda röstlängd
17529: rö.stberättigade. Ar antalet röstberättigade större, skall an-
17530: talet av dem, som framställa yrkandet, utgöra en tjugonde-
17531: del av antalet röstberättigade, dock ej under·stigande fem-
17532: hundra. Motiverat yrkande på u:pphävande av fullmäktiges
17533: beslut skall skriftligen ingivas till fullmäktiges ordförande
17534: inom trettio dagar, räknat från den dag, då fuUmäktiges
17535: beslut upplästs.
17536:     'l'ill folkomröstning må ej vädjas, då ärende rör:
17537:     1) av fullmäktige verkställda val;
17538:     2) fullmäktiges beslut uti deras inre ordningsangelägen-
17539: heter;
17540:     3) fullmäktiges beslut angående redovisning och ansvars-
17541: frihet eller fasrtställande av inkomst- och utgiftsstat; samt
17542:     4) fullmäktiges beslut, v.ilkas verkställighet av fullrnäk-
17543: tige förklarats brådskande i den ordning 24 § omförmäler.
17544:     Folkomröstning förrättas på sätt i lagen orn folkomröst-
17545: ning därom stadgas.
17546:                              49 §.
17547:      Mot beslut, tillkommet genom folkomröstning, rnå besvär
17548: ej anföras. Har folkomrösrtning försiggått i strid med lag,
17549: må dock ansökan om ornröstningens förklarande för ogiltig
17550: göras hos lwndshövding·en under förloppet av den tid från
17551: utgångens kungörande, som för ändringssökande i stadsfull-
17552: mäktiges beslut är stadgad.
17553:      Förklaras folkomröstning på det i föregående moment
17554: närnnda skälet ogiltig, äga fullrnäktige utan dröjsmål skrida
17555: till åtgärder för anställande av ny folkomrö&tning.
17556:     502          V, 5. -   Muutoksia kunnallislakeihin.
17557: 
17558:                                  53 §.
17559:          Ombud för stadskommun vid sammanträcle av ombud för
17560:      flere kommuner utses av stadsfullmä:ktige, och skall i fråga
17561:      om valet iakttagas, vacl i kommunallagen för lanclskommu-
17562:      nerna clärom är staclgat.
17563: 
17564:                                    54 §.
17565:           Därest fullmäktiges beslut skall unclerställas statsmyn-
17566:     . dighet för fastställelse, må underställningen ske först sedan
17567:       tiden för yrkancle på folkomröstning tillänclagått eller beslu-
17568:       tet genom folkomröstning blivit godkänt.
17569: 
17570:                                  55 §.
17571:           Genom denna lag upphävas 1, 2, 3, 4 och 6 kapitlen i
17572:      förordningen angående kommunalförvaltning i stad av clen
17573:      8 december 1873 ävensom alla övriga stadganclen, som äro
17574:      striclancle mot clenna lag. Vacl enligt 5 kap. av sagda
17575:      förordning varit beroende av .råclhusstämmas behanclling,
17576:      skall häclanefter ankomma å stadsfullmäktige, och gälle be-
17577:      träffancle utfärdande av kungörelser och tillkänrragivanden
17578:      vad i denna lag är staclgat; samt vare mecllemmarna taxe-
17579:      rings- och prövningsnämnd för utevaro från sammanträde
17580:      unclerkastade den påföljd, som i 19 § av denna lag stadgas
17581:      om stadsfullmäktige.
17582:           Denna lag träder omedelbart i kra.ft .
17583: •
17584:                        Lag om folkomröstning.
17585:                                  1 §.
17586:         Folkomröstning, varom i kommunallagarna för lands- och
17587:      stadskommunerna stadgas, skall förrättas på clet sätt och i
17588:      den orclning, som i denna lag föreskrives.
17589:                                   2 §.
17590:         Har å lag grundat yrkande på folkomröstning til-1 full-
17591:      mäktiges orclförande ingivits, utsätte fullmäktige omröstnin-
17592:                V, 5. -   Wiljanen, Emil, y. m.              603
17593: 
17594: gen ·att försiggå senast inom förloppet av två månader från
17595: den dag, då beslutet fattades. Till folkomröstning kalle full-
17596: mäktige kommunens medlemmar genom kungörelse, som
17597: även •skall innehålla omröstningsproposition, och skall kun-
17598: görelsen till kännedom bringas i den ordning ,som för koru-
17599: munala tillkänl).agivanden är gällande.
17600: 
17601:                           3 §.
17602:    Omröstning må äga rum endast mellan förslag, som inne-
17603: bära godkännande eller förkastande av fullmäiktiges beslut.
17604: 
17605:                               4 §.
17606:     Berättigade att deltaga i folkomröstning äro alla de med-
17607: lemmar av kommunen, vilka upptagits såsom röstberättigade
17608: i senast för val av kommunens fullmäktige uppgjord val-
17609: längd; och skall denna va1längd såsom röstningslängd an-
17610: vändas.
17611:     Enva.r röstberättigad äge lika rösträtt.
17612:     Arbetsgivare eller hans ställföreträdare bör ordna arbetet
17613: så, att i hans tjänst ansiiällda personer ick•e hindras att sin
17614: rösträtt utö'Va; bry.ter han häremot, straffes med böter.
17615: 
17616:                            5 §.
17617:    Follmmröstning förrättas av valnämnder och central-
17618: nämnd, som för korumunala val tillsatts, enligt föreskrifter,
17619: som av fullmäktige utfärdats. Röstning verkställes .särsikilt
17620: i varje •av de röstningsområaen, i vilka kommunen enligt
17621: kommun:ala vallagen är indelad.
17622: 
17623:                               6 §.
17624:      I förrättningslokalen skall genom valnämndens försorg
17625: till påseende utställas omröstningsproposition samt til1handa-
17626: hållas tryckta röstsedlar, av vilka en del upptaga ordet
17627: ,ja" och en del ordet ,nej".
17628:      Valnämnden må även tillse, att röstningen är hemlig.
17629:                                                      •
17630: 504         V, 5. -   Muutoksia kunnallislakeihin.
17631: 
17632:                             7 §.
17633:     Den, som vill begagna sin rösträtt, anmäle sig hos val-
17634: nämnden, tage en rösts-edel, hopvike sedeln samt lämne den
17635: till avstämpling och inlägge den i urnan.
17636:     Valnämnden äger i röstlängden anteckna, att den röstande
17637: sin rösträtt utövat.
17638: 
17639:                            8 §.
17640:     Angående röstningsförrättningens vidtagande, avbry-
17641: tande och avslutande samt rälknande av röstsedlarna, även-
17642: som angående protokollet och röstsedlarnas inneslutning i
17643: omslag samt insändande tili centralnämnden och om centml-
17644: nämndens åligganden gäller, vad kommunala vaHag«?n härom
17645: stadgar.
17646: 
17647:                            9 §.
17648:    Om röstande å röstsedel anbragt sin namnteckning eller
17649: annat märke eller om röstsedeln icke är avstämplad vare så-
17650: dan röstsedel ogiltig.
17651: 
17652:                            10 §.
17653:     Sedan centralnämnden fördelwt alla tili densamma in-
17654: komna rösts,edlar i ja- och nej-grupper, räkne den antalet
17655: sedlar i vwdera gruppen och anteckne detsamma i protokollet
17656: samt insände protokollet behörigen underskrivet tili kommu-
17657: nalfullmäktige.
17658: 
17659:                             11 §.
17660:     Såsom beslut anses det förslag, som erhållit 'en:kel röst-
17661: övervikt. Falla rösterna lika, anses fuUmäktiges beslut god-
17662: känt. I ärenden, där fullmäktiges beslut erfordrar särskilt
17663: stadgad röstövervi'kt, skall sådan även fordras vid folkom-
17664: röstning.
17665:     Beslutet bringas med,lemmarna av kommunen tili känne-
17666: dom i den ordning, som för kommunala tillkännagivanden är
17667: gällande.
17668:                V, 5. -   Wiljanen, Emil, y. m.            505
17669: 
17670:                            12 §.
17671:     I övrigt iakttages vid folkomröstning i tillä~pliga de-
17672: lar, vad i kommunala vallagen angående förrättande av val
17673: stadgas.
17674:                          13 §.
17675:    Denna lag träder i kraft den ................ 19 .. .
17676: 
17677: 
17678: 
17679: 
17680:                      Kommunal vallag.
17681: 
17682: 
17683:                              4 §.
17684:     l!'ör varje rö·stningsområde skall inom augusti månad
17685: vallängd upprättas av områdets valnämnd. I vallängden in-
17686: föras enligt årets mantalslängd samtliga inom röstnings-
17687: området bosatta medlemmar av kommunen, vilka före in-
17688: gången av det löpande året fyllt tjugo år. Ar omständighet
17689: veterlig, •som utesluter någon i längden antecknad person
17690: från valrätt, skall därom antecknas vid hans namn i läng-
17691: den. Valnämnden bör underskriva vallängden.
17692:     I stad ankommer det å magistraten att för varje röst-
17693: ningsområde upprätta erforderlig vallängd.
17694:     Vederbörande mantals- eller häradsskrivare skall varje
17695: år före augusti månads ingång emot stadgad avgift till val-
17696: nämnden överstyra förteckning över alla enligt det löpande
17697: årets mantalslängd inom röstningsområdet bosatta personer,
17698: som före årets början fyllt tjugo år. l!'örteckningen införes
17699: på blanketter, som av Statsrådet för ändamålet faststjillas.
17700:     V ederbörande prästerskap •och församlingsföreståndara
17701: samt kronolänsman och stadfiskal äro ·skyldige att lämna
17702: valnämnden erforderliga upplysningar.
17703: 506           V, 5, -   Muutoksia kunnallislakeihin.
17704: 
17705:     I övriga delar skulle kommunallagen för landskommu-
17706: nerna, lmmllllumillagen för städerna och korumunala valla-
17707: gen bibehållas i den lydelse de hava enligt stadgandet av
17708: den 27 november 1917.
17709: 
17710:       Helsingfors, den 15 april 1919.
17711: 
17712: 
17713:           Emil Wiljanen.            0. Reinikainen.
17714:           Edv. Helle.               M. E. Lehtinen.
17715:                      c.
17716: Papiston ja lukkarien palkkoja sekä papiston
17717:   virkataloja koskevia anomusehdotuksia.
17718:                                                             509
17719: 
17720: V, s. -   Anom. ehd. N:o 74.
17721: 
17722: 
17723: 
17724: 
17725:              Torppa, J., y. m.: Papiston palkkauksen järjes-
17726:                 tä,misestä.
17727: 
17728: 
17729:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
17730: 
17731:        Valtiopäivillä 1907 päätti eduskunta anoa Hallitsijalta
17732:   esitystä papiston palkkauksen uudestaan järjestämiseksi
17733:   maan evankelis-luterilaisissa seurakunnissa ja samalla mää-
17734:   räsi ne perusteet, joille järjestelyn tulisi rakentua. Sittem-
17735:   min Suomen yleinen Kirkolliskokous vuonna 1908 piti
17736:   myöskin tärkeänä että papiston palkkaus tulisi uudestaan
17737:   järjestetyksi ja että asian valmistamista varten asetetta-
17738: . valle komitealle jätettäisiin tätä koskevat asiakirjat.
17739:        Tämän johdosta on Senaatti huhtikuun 23 päivänä 1909
17740:   asettanut puheenaolevan asian harkitsemista varten komi-
17741:   tean, joka on työstään antanut mietinnön toukokuun 30 päi-
17742:   vänä 1918. Tästä komitean mietinnöstä on viime Kirkollis-
17743:   kokous myöskin antanut siltä vaaditun lausunnon. Tämän
17744:   jälkeen olisi hallituksen pitänyt jättää asia eduskunnan kä-
17745:   siteltäväksi. Tietoomme on kumminkin tullut, että hallitus
17746:   on asettanut uuden komitean puheena olevaa kysymystä
17747:   edelleen käsittelemään, joten sen ratkaisu yhä tulee lyk-
17748:   käytymään.
17749:        'Tämä on yhtenä todistuksena siitä surullisesta tosiasi-
17750:   a;sta, miten m eillä tärkeäin uudistusta kaipaavien kysymys-
17751:                1
17752: 
17753: 
17754: 
17755:   ten selvittelyä viivästytetään. Tämä voidaan sanoa sitä
17756:   suuremmalla syyllä, kun tämän kysymyksen järjestelyä
17757:   varten eduskunta asetti suuntaviivat, jota komitea olisi voi-
17758:   nut työnsä jouduttamiseksi noudattaa. Papiston palkkojen
17759: 510       V, 6. -   Papiston palkkauksen järjestäminen.
17760: 
17761: epätasaisuus ja eritoten papiston virkatalojen nykyinen
17762: käyttöjärjestelmä on siinä määrässä korjauksen tarpeessa,
17763: että näiden korjaaminen olisi kiireimmiten toteutettava ja
17764: tähän olisi Hallituksella ollut jo tilaisuus komitean laatiman
17765: ehdotuksen perusteella, koska Kirkolliskokouksen lausunta-
17766: kin ehdotuksesta oli olemassa.
17767:     Kun on kulunut jo yli kymmenen vuotta siitä kun edus-
17768: kunta jätti Hallituksen valmisteltavaksi puheena olevan
17769: kysymyksen eikä siitä vieläkään ole Hallituksen esitystä
17770: eduskunnalle jätetty, niin pyydämme kunnioittaen ehdottaa,
17771:                   että eduskunta kehoittaisi Hallitusta kiireh-
17772:               timään yllämainitun kysymyksen valmistelua
17773:               niin, että siitä saataisiin esitys jo nyt koolla ole-
17774:               villa valtiopäivillä.
17775: 
17776:       Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1919.
17777: 
17778: 
17779:           Juho Torppa.           J. J yske.
17780:           W. 1{. Särkkä.         K. V. Wuokoski.
17781:           Paul 'rhuneberg.       A. Frä.nti.
17782:                         Elias Sinkko.
17783:                                                              511
17784: 
17785: 
17786: V, 1. -   Anom. ehd. N:o 75.
17787: 
17788: 
17789: 
17790: 
17791:              Lanne, K., y. m.: Lukkarien ja urkttrien palk-
17792:                 kOJuksesta.
17793: 
17794: 
17795:               S u o m e n. E d u s k u n n a ll e.
17796: 
17797:      Jo pitemmän aikaa on ·ol'tu sehillä siitä, että lukkarien
17798: ja, urkurien pal'kka!uksen järjestämisestä Suomen ·ev.ankelis-
17799: lut-erila.isissa seurakumrrissa 22 päivänä hu'htikuutm 1901
17800: annetltu asetus ei v.astaa ta.rkoitust.aan.
17801:      Tämä asetus on puutteellinen varsinkin siinä, ettei ole
17802: var~inaista sääd·öst.ä lukk.ari·en ja urkuri·en pa1kan a<limmasta
17803: määrästä eikä lähempiä sää1döksiä siitä, kuinlk·a palkan mää-
17804: rän tulee suhtaut.u.a s·eurakuntien väkilukuun. Sen ohessa
17805: ei· ole asetuksessa otettu huomioon erilaisia olosuhteita kau-
17806: pulliki- ja. maa•laisseurakunni,ssa., mikä kuitenkin olisi tar-
17807: peen. Näistä ja muista as.etuksen puutt·eeHisuuksis'ta ja vir-
17808: heistä onkin a]heutunut, että lukkari-en ja. urkurien p.al•kat
17809: eri seurakunnissa on v•ars]n eri taN•alla j.a. eri suuruisiksi
17810: määräJtty. Niinpä mainittakoon esimerkk:rnä, että seurakun-
17811: nissa. joiden asukasmäärä on korkeintaan 2,000 henkeä, ja
17812: joiden yhteinen lukumäärä on 76, palkka.uks·en keskimääräi-
17813: nen arvo on 545 ma.rkkaa, mutta vaihtelee palkkaus yksi-
17814: tyisissä tapauksissa 12·5 ma1rkasta. 1,200 markkaan. Toisissa
17815: seurakunnissa: palkat. ·Ova:t siten niin, pienet, •että niillä on
17816: mahdoton tulla toimeen, varsin·kin kun sivutoimenkin hanlk-
17817: kimis·een ei suin1ka.an aina ole tilaisuuita.
17818:      Para:staikaa on papiston palkkaus järjestoely:nalaisena:, ja
17819: poikkeuksellisten olojen johdosta on yl·eentsäkin eri virka-
17820: kuntien palkkaoloja viime aikoina jär,iestelty. Myös luk-
17821: 512        V, 7. -   Lukkarien ja urkurien palkkaus.
17822: 
17823: karien ja. ur'kurien palkkaus kwipaa uutta lainsäädällltöä Ja
17824: järjestelyä. Sellais·een ryhdyt.täessä olisi huomiota, !kiinni-
17825: t-ettävä seurwaviin seikkoihin:
17826:      1) et'tä seurakunnat 'Väkiluvun mukaan jaetaan eri palk-
17827: lmusry:hmiin;
17828:      2) että kussakin palkkausryhmässä sääeLetään määrätty
17829: pdhja:palkka, mikä .seurakunnan on suoritettarva;
17830:      3) et.tä rahapal1kan lisäksi maaseurrukunnissa. lukkarill-e
17831: ja ur'kuriUe, mikäli mahdollisesti, heidän käytettävikseen
17832: luovutetaan seurakuntien rakennettava ja yllä1pidet:tävä pieni
17833:  virka•talo; sekä
17834:      4) eitä kaUipunkiseurakunnissa varsinaisen rahapalkan
17835: lisäksi suoritetaan virkataloa vil.i·elyksillleen vastaava. vuokra-
17836: r.a.ha.
17837:      Anomme kunnioitta•en,
17838:                   e~ä ed~tskun~a ant~aisi Hallituksen boimeksi
17839:              1:almistaa esityksen uttdeksi laiksi lukkarien ja
17840:              urkurien palkkauk&en järj,estely.'Ytä ev·ankdis-
17841:              luteri~aisiiSSia seurakunnissa.
17842: 
17843: 
17844:       Helsingissä, huhtikuun 12 päivänä 1!}19.
17845: 
17846: 
17847:           K. Lanne.                  W. K. Särkkä.
17848:           K. E. Linna.               Väinö Lehtola.
17849:           Oskar Nix.                 Paavo Virkkunen.
17850:           A. Koivisto.               Santeri Alkio.
17851:                                                                513
17852: 
17853: V, s. -   Pet. försl. N :o 73.
17854: 
17855: 
17856: 
17857: 
17858:             Hästbacka, J. E., m. fl.: Orn avskaffande av
17859:                de för närvarande å landsby,qden till präst-
17860:                boställen anslagna landtbrukslägenheterna.
17861: 
17862: 
17863:               T i 11 F i n 1 a n d s La n t d a g.
17864:     Hänvisanele till den motivering, som förekommer i en
17865: till 1917 års senare lantdag inlämnad petition N:o 24 -
17866: Liitt. V sicl. 501-503 - , få vi vörclsammast anhålla, att
17867: Lantd'agen ville till Statsrårlet ·avlåta en petition om åtgär-
17868: der därhän,
17869:                  att Lantda,qen rnåtte hos Statsrådet anhålla
17870:              orn åtgärd till sådan la,qändring, att de för när-
17871:              Mrande å landsbygden till prästboställen an-
17872:              slagna lantbt·ukslägenheterna rnåtte avskaffas,
17873:              sålunda att för prästens behov reserveras endast
17874:              nödiga bonings- och 'uthns sarnt rnark tillräckligt
17875:              att föda ett oundgän,qligen nödigt antal husdjur,
17876:              ävensorn skog till vedbrand, rnen att det övri,qa
17877:              av prästbostället försäljes och det erhållna pri-
17878:              set förräntas frärnst till avlönande av försarn-
17879:              lingens prästerskap och orn av ränteinkornsten
17880:              något dämtöver återstår, till försarnlingens
17881:              andra kyrkliga behov.
17882:     Helsingfors, den 10 april 1919.
17883:                                                ,.
17884:           J. E. Hästbacka.         Johan Broända.
17885:           Oskar Nix.               Georg von Wendt.
17886:           J. Miemois.              Artur Eklund.
17887:           K. V. Åkerblom.          Edv. Helen~lund.
17888: 
17889: 
17890:                                                           33
17891:     514
17892: 
17893:     V, s. -    Anom. ehd. N :o 73.
17894:                                                          Suomennos.
17895: 
17896: 
17897: 
17898: 
17899:                  Hästbacka, J. E., y. m.: Papiston virkataloiksi
17900:                     maaseudulla tätä nykyä määrättyjen maan-
17901:                     viljelystilain lakkauttamisesta.
17902: 
17903:                    S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
17904:          Viitaten niihin pemsteluihin, jotka ovat 1917 vuoden toi-
17905:     sille valtiopäiville jätetyssä anomusehdotuksessa n :o 24
17906:     (Liitteet V, sivv. 501-503), saamme kunnioittavimmin
17907:     anoa,
17908:                       että Eduskunta anoisi Valtioneuvostolta ryh-
17909:                  dyttäväksi toimenpiteisiin sellaisen lainm~r,~r,tok­
17910:                  sen aikaansaamiseksi, että tätä nykyä maaseu-
17911:                  dulla papiston virkataloiksi määrätyt maanvil-
17912:                  jelystilat lakkautettaisiin, siten että papin tar-
17913:                  peiksi varattaisiin ainoastaan tarpeelliset asuin-
17914:                  ja ulkohuoneet sekä maata niin paljon, että se
17915:                  elättäisi välttämättömän määrän kotieläimiä,
17916:                  niin myös metsää polttopuiksi, mutta että muu
17917:                  osa papin virkatalosta myydään ja saatu hinta
17918:                   talletetaan kasvamaan korkoa etupäässä seura-
17919:                  kunnan papiston palkkaamiseksi ja, jos korko-
17920:                   tuloista jotakin yli jää, seurakunnan muihin kir-
17921:                  kollisiin tarpeisiin.
17922:           Helsingissä~ 10 päivänä huhtikuuta 1919 .
17923: •
17924:            J. E. Hästbacka.            Johan Broända.
17925:            Oskar Nix.                  Georg von Wendt.
17926:            J. Miemois.                 Artur Eklund.
17927:            K. V. Åkerblom.             Edv, Helenelund.
17928:                       D.
17929: 
17930: Esikaupunkioloja, tilusrauhotusta, kyyditys~ ja
17931: majoitusrasitusta sekä muita eri aloja koskevia
17932:    eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
17933:                                                             517
17934:                                                                   •
17935: V, 9. -   Edusk. esit. N:o 26.
17936: 
17937: 
17938: 
17939: 
17940:             Saarelainen, Pekka, y. m.: Ehdotus tilusrta:uho-
17941:                tusasetukseksi.
17942: 
17943: 
17944: 
17945:              8 u o m e n E rl n s k u n n a l 1 e.
17946: 
17947:     Viitaten perusteluihin, jotka ovat 1917 vuoden toisten
17948: valtiopäiväin liittei~sä I-XI sivulla 457, saamme kun-
17949: nioittaen ehdottaa,
17950:                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan tilus-
17951:             rauhoitusasetuksen
17952: 
17953: 
17954:                  Tilusraulloitusasetus.
17955:                           1 LUKU.
17956: 
17957: Tilusten rauhoittqmisesta ja aitmtsvelvollisnudesta yleensä.
17958: 
17959:                              1 §.
17960:     Jokainen, joka pitää kotieläimiä, ol,koon velvollinen niitä
17961: niin varjelemaan, etteivät ne pääse toisen tiluksille.
17962: 
17963:                                2 §.
17964:     •Tos rajana.a purit kotieläintensä varjelemisen helpottami-
17965: seksi yhteisesti tahtovat tehdä ja kunnossa pitää aitaa,
17966: suostukoot siitä keskenään ja.täyttäköön kukin, mitä sovittu
17967: on.
17968:     518              V, 9. -   Tilusrauhotusasetus .
17969: •
17970:                                   3 §.
17971:         Ellei raja:kkain olevain tilain tai palstatilain omistajista
17972:     tai haitijoista jompi<kumpi voi ilman suurenlaista kustan-
17973:     nusta tai hankaluutta muuten varjella; kotieläimiään pääse-
17974:     mästä toisen tiluksille kuin tekemällä tilusrajalle aidan,
17975:     otta.koon naapuri osaa aitausrasitUJkseen sen hyödyn perus-
17976:     teella, mikä aidasta on katsottava hänelle olevan.
17977: 
17978: 
17979:                                 4 §.
17980:         Jos jompikumpi naapureista sitä va~atii, on kummankin
17981:     aitausvelvo1lisuus määrättävä paikalla pidettävässä jaossa,
17982:     jonka naapurit saavat itse toimittaa. Siinä on otettava huo-
17983:     mioon sen maan laatu, johon aita on pantava, niin että aidan
17984:     pituutta kohtuullisesti vähennetään, missä sen tekeminen ja
17985:     voimassa pitäminen tuottaa suurempia kustannuksia.
17986:         Sama olkoon laki, jos useammat naapurit ovat jaossa
17987:     osallisia.
17988:         Jaosta on laadittava toimituskirja, josta kullekin asialli-
17989:     selle on annettava kappaleensa.
17990: 
17991: 
17992:                                 5 §.
17993:        Kun kymmenen vuotta on !kulunut siitä kun jako on
17994:     saanut lainvoiman, on uusi jaJko toimitettava, jos jompri-
17995:     kumpi naapureista sitä vwatii. Milloin jaossa on ollut useam-
17996:     pia osallisia, kaskekoon uusi jako sen osuutta, joka jakoa
17997:     vaati.
17998: 
17999:                                   6 §.
18000:         Elleivät naapurit aitauksen jansta sovi, tai jos syntyy
18001:     riita siitä perusteesta, jonka mukaan aitausvelvollisuus hei-
18002:     dän keskensä on jaettava, ratkaiskoon asian jakolautakunta,
18003:     johon kump~kin riitapuoli valitsee yhden jäsenen ja nämä
18004:     sitten kolmannen. :M:il1oin riitapuolet siitä stwstuvat, voi-
18005:     daan jwkolautakunnan tehtävä •antaa yhdellekin henkilölle .
18006:         •Tos jompi:kumpi riitapuolista ei valitse jakolautakun-
18007:     taan jäsentä kahden viikon ;kuluessa kehoituksen saatuwan
18008:               V, 9 . - Saarelainen, Pekka, y. m.           519
18009: 
18010: tai elleivät valitut jäsenet mainitussa ajassa sovi kolman-
18011: nen vaalista, toimittakoon kunnallislautwkunnan esimies tai
18012: joku sen jäsenistä vaalin.
18013:                              7 §.
18014:     J a;kolautakunnan päätokseen tyytymättömällä olkoon
18015: valta lmkea siihen muutosta 'kihlalkunnanoikeudessa haas-
18016: teen nojalla, joka on vastapuolel1e toimitettava kuudenkym-
18017: menen päivän kuluessa pääWksestä tiedon saatua, mutta
18018: menköön päätös siitä huolimatta täytäntöön. Jos j·o'ku tämän
18019: johdosta on aitaa tehnyt enemmän kuin mihin hänet orkeu-
18020: den päätöksellä on velvoitettu, saakoon siitä toiselta kor-
18021: vauksen oikeuden har·kinnan mukaan.
18022: 
18023:                              8 §.
18024:     Joka tahtoo velvoittaa naapuriaan sellaiseen aidantekoon
18025: kuin ylempänä on säädetty, ilmoitt8Jkoon siitä ennen loka-
18026: kuun loppua, ja täyttäköön viimemainittu aitausvelvolli-
18027: suutensa viimeistään kesäkuun kuluessa 'seuraavana vuonna.
18028:     Kun joku aidantekoon velvollinen ei aitaa enää tarvitse,
18029: ilmoitta:koon siitä toisille osallisille ensiksimainitun ajan
18030: kuluessa ja olkoon seuraavan toukokuun alusta aitausvel-
18031: vollisuudesta vapoo. El1ei irtisanomista hyväJksytä, ratkais-
18032: koon asian jakolautakunta, johon nähden on voimassa, mitä
18033: 6 § :ssä sanotaan.
18034:     Älköön tässä tarkoitettuun irtisanomiseen kuitenkaan
18035: ryhdyttäkö ennenkuin viisi vuotta on kulunut aidan jaosta.
18036: 
18037:                              9 §.
18038:     J•os se, jonka maan yli yhteinen 'karjatie käy tai jonka
18039: maa siihen rajoittuu, vaatii tietä aidalla eroitettavaksi, tai
18040: jos yhteisen karjatien käyttäjät äänten enemmistöllä päät-
18041: tävät tien aidattavaksi, ottakoon kukin tien käyttäjistä osaa
18042: aitausvelv·ollisuuteen sen hyödyn ·perusteella, joka hänellä
18043: tiestä on.
18044:     Edellisessä momentissa mainituissa asioissa ol<koon jo-
18045: kainen äänioikeutettu sen kotieläinten luvun mukaan, joita
18046: varten hän tietä käyttää.
18047: 520              V, 9. -   Tilusrauhotusasetus.
18048: 
18049:    Aidanjaosta sekä aitausvelvollisuudesta vapautumisesta
18050: on noudatettava mitä ylempänä tässä luvussa sääd·etään.
18051: 
18052:                            10 §.
18053:    Aidan tulee olla sellaisen, että se vastaa tarlmitustaan.
18054: Ellei siitä ole sopimusta tehty, noudatetta:koon aidan laa-
18055: tuun nähden mitä kullrukin paiklkakunnalla on tav1allista.
18056: 
18057:                              11 §.
18058:     Kun aita ra.ppeutuu, on vika niin pian kuin mahdollista
18059: korjattava. .Jos aidantekoon velvollinen laiminlyö korjaa-
18060: misen, sitten kun häntä ·puutteellisuudesta on todistettavasti
18061: mui.stutettu, kutsukoon se, jolla siitä v•oi olla vahinlma, kaksi
18062: jäävitöntä herrkilöä määräpäivänä, josta laiminlyöneelle on
18063: annettava tieto, arvioimaan mitä puutteellisuuden korjaa-
18064: minen maksaa ja korjauttrukoon itse sitten aidan. Kaiklki
18065: siitä johtuvat 1rustannukset pitää aidantekoon velvollisen
18066: ma.ksaa sekä niiden lisä!ksi vielä kymmenesosan.
18067: 
18068: 
18069:                             2 LUKU.
18070: 
18071:                  Tilusmuhoitusy hdisty ksistii.
18072: 
18073:                              12 §.
18074:     Kotieläinten varjelemisen helpottamiseksi s·ekä aitausten
18075: vähentämiseksi voidaan muodostaa tilusrauhoitusyhdistyk-
18076: siä, noudattamalla mitä alempana säädetään.
18077:     Yhdistyksen jäsenistä on jokainen vastuunalainen yh-
18078: distyksen sitoumuksista.
18079:                              13 § .
18080:     .Mantta.aliin pannun maan omistaja, joka haluaa aikaan-
18081: saada tilusrauhoitusyhdistyksen, jättäköön kunnanvaltuus-
18082: ton esimiehelle .siinä kunna~sa, jonlka alueella yhdistys tu-
18083: lisi toimimaan, kirjallisen kutsumuksen perustavaan ko-
18084: koukseen kaiikille niille, jotka tarkoitetaan saada yhdistyk-
18085: ;;en jäseniksi, sekä liittäköön kutsumukseen suunnitelman
18086:               V, 9. -   Saarelaiuen, Peklia, y. m.             521
18087: 
18088: tilusrauhoitussopimukseksi. Jos tilusrauhoitusyhdistys on
18089: aiottu käsittämään osia useamma.sta 'kuin yhdestä kunnasta,
18090: annettakoon kutsumus ja tilusrauhoitussuunnitelma kunnan-
18091: valtuuston esimieheHe siinä kunnassa, jossa aiotteen t~ki­
18092: jällä on tilansa, tai jos useampia on yhtynyt alotteeseen,
18093: siinä, missä useampain tilat sijaitsevat.
18094:     Tässä tarkoitettu aloteoikeus olkoon myös sillä, joka
18095: hallitsee kruunun tilaa vakaal1a asukasoikeudella, taikika 1
18096: 
18097: 
18098: 
18099: virkatal•oa, niin myös kruunulla sen välittömässä hallussa
18100: olevan tilan tai metsämaan puolesta.
18101: 
18102:                            14 §.
18103:     Kunnanvaltuuston esimiehen asiana on hyvissä aJOISsa
18104: ennen 'kokousta toimittaa kutsumu:ksesta ja suunnitelmasta
18105: todistettava tieto kutsumu.bessa mainituille henkilöille ja
18106: olkoon hän oikeutettu sitä varten käyttämään kruununpal-
18107: velijain apua.
18108:     Esimiehen tulee myös, sillä tavoin kuin kunnallisista
18109: kuulutuksista on määrätty, jokaisessa kunnassa, jonka
18110: alueella yhdistys tulisi toimimaan, ilmoittaa, minkä ajan
18111: kuluessa ennen lmkousta kutsumus ja tilusrauhoitussuun-
18112: nitelma ovat hänen määrättävässään sopivarssa paikassa
18113: nähtävinä.
18114:                              15 §.
18115:     Aiotteentekijä olkoon velvollinen, jos kuntakokouksen
18116: esimies sitä vaatii, asettamaan vaikuuden niistä r),rustannuk-
18117: sista, jotka aiheutuvat 14 § :ssä mainituista tiedoksitoimitta-
18118: misista.
18119:                               16 §.
18120:     Mitä 13 ja 14 § :ssä on säädetty, ei tarvitse noudattaa,
18121: jos kaikki ne, j•otka tulevat olemaan perustettavan yhdistyk-
18122: sen jäseniä, muulla tavalla keskenään sopivat kokouksen
18123: pitämisestä.
18124:                             17 §.
18125:    Kokouksessa, jonka puheenjohtajana toimii kunnanval-
18126: tuuston esimies, voidaan tilusrauhoitusyhdistys päättää pe-
18127: 522            V, 9. -   Tilusrauhotusasetus.
18128: 
18129: rustettavaksi, jos kolme neljännestä niistä saapuville tul-
18130: leista, joilla 13 § :n mukaan on aloteoikeus, sitä vaatii.
18131:     Jos tilusrauhoitusyhdistys ·on päätetty perustettavaksi,
18132: on kokouksessa valittava puheenjohtaja seuraavaa kokousta
18133: varten sekä asetettava lautakunta ääniluetteloa laatimaan.
18134: Ääniluettelossa on mainittava jokainen yhdistyksen jäsen
18135: sekä se äänimäärä, jota hän on oikeutettu yhdistyksen ko-
18136: kouksissa käyttämään.
18137:     Äänioikeud·en perusteeksi on otettava laiduntamisyk-
18138: sikkö eli se kunkin jäsenen yhdistyksen piiriin kuuluva
18139: maa-ala, j·olla laiduntamiskautena voidaan elättää 1 nauta-
18140: eläin. Jos kaikki perustavassa kokouksessa saapuvilh ol-
18141: leet ~thdistykseen aiotut henkilöt suostuvat muusta äänioi-
18142: keusperusteesta, noudatettakoon sitä.
18143: 
18144:                            18 §.
18145:     Ääniluettelo on taJ;kastusta varten pantava nähtäville
18146: kahdeksan päivän ajaksi perustavassa kokouksessa määrät-
18147: tyyn paikkaan.
18148:     Valitukset ääniluetteloa vastaan ratkaisee kokouksessa
18149: asetettava tarkastuslautakunta, johon osaksi on valittava
18150: 17 § :ssä mainitun lautakunnan jäseniä.
18151:     Tarkastuslantakunnan päätökseen älköön muutosta haet-
18152: tako.
18153: 
18154:                             19 §.
18155:     Aikaisintaan kahden vii1kon kuluttua perustavasta ko-
18156: kouksesta on tilusrauhoitussopimuksen käsittelyä varten pi-
18157: dettävä uusi kokous, josta qn tieto annettava sillä tavalla
18158: kuin ·kunnallisista kuulutuksista on määrätty, ellei perus-
18159: tavassa kokouksessa ole siitä toisin päätetty.
18160:     Kokouksessa on pidettävä pöytäJkirjaa, niinkuin kunnan-
18161: valtuuston kokouksista on sääcl·etty; ja ovat kokouksessa
18162: osalliset pöytäkirjaan merkittävät.
18163:     Lopullisesti hyväksytty tilusranhoitussopimus on pu-
18164: heenjohtajan toimesta viipymättä tiedoksi saatettava sillä
18165: tavalla kuin kunnallisist~ kuulutuksista on määrätty.
18166:              V, 9, -   Saarelainen, Pekka, y. m.         523
18167: 
18168:                              20 §.
18169:     Tilusrauhoitussopimu'ksessa, jonka tulee sisältää yhdis-
18170: tyksen toimintaa järjestävät määräyikset, tulee olla mai-
18171: nittuna:
18172:     1) yhdistyksen nimi ja l"otipaikka, sekä jos yhdistys
18173: käsittää osia useamman kuin yhden tuomiopiirin alueesta,
18174: se kihlakunnanoikeus, jonka asiana on vahvistaa rauhoitus-
18175: sopimus ja käsitellä siitä aiheutu'vat riitaisuudet;
18176:     2) ne tilat, palstatilat t&i muut määrätyt alueet, jotka
18177: kuuluvat tilusrauhoitusyhdistyksen piiriin;
18178:     3) mitä kotieläimiä sopimus tarkoittaa;
18179:     4) miten yhdistyksen yhteistä laidunta on varjeltava ja
18180: hoidettava;
18181:     5) se peruste, jonka mukaan on määrättävä kunkin jäse-
18182: nen oikeus käyttää eläimiään yhteisellä laitumella;
18183:     6) millä ehdoilla uusia jä:seniä voidaan ottaa yhdistyk-
18184: seen;
18185:     7) kuinka usein ja minä aikoina varsinaisia kokouksia
18186: on pidettävä ja mitä asioita niissä on käsiteltävä;
18187:     8) millä tavoin kutsumus yhdistyksen kokouksiin on
18188: jäsenten tietoon saatettava;
18189:     9) millä tavoin yhdistyksen menojen suorittamiseksi
18190: tarvittavat rahavarat ovat hankittavat Mkä miten ja mil-
18191: loin tili niistä on tehtävä ja tarkastettava;
18192:     10) millä tavoin ja kuinka piiJkäksi ajaksi yhdistyksen
18193: hallitus on järjestetty;
18194:     11) miten yhdistyksen sitoumukset ovat täytettävät ja
18195: ylijäämävarat käytettävät, kun yhdistys lopettaa toimin-
18196: tansa; sekä
18197:     12) miten muutokset tilusrauhoitussopimukseen ovat ai-
18198: kaan saatavat.
18199:                             21 §.
18200:     Tilusrauhoitnssopimns on tehtävä vähintään kymme-
18201: neksi vuodeksi.
18202:     Ellei sopimusajan viimeisessä varsinaisessa kokouksessa
18203: erityisesti päätetä, että yhdistys on lakkautettava, on sen
18204: toimintaa ~delleen jatkettava 'kymmenen vuoden ajan. Yh-
18205: 524             V, 9. -   Tilusraubotusasetus.
18206: 
18207: distys on lakkautettava, jos neljäsosa kokouksessa eduste-
18208: tusta äänimäärästä .sitä vaatii.
18209:     Ehdotus yhdistyksen la;kkauttamisesta on kirjallisesti
18210: tehtävä asiamieheHe viimeistään kuusikymmentä päivää en-
18211: nen tässä pykälässä mainittua kokousta, ja on siitä kokouk-
18212: seen kutsumisessa erityisesti ilmoitettava.
18213:     Jos yhdistys päätetään laikkauttaa, on päätös uudistet-
18214: tava kokouksessa, jota ei saa pitää ennenkuin kolmenkym-
18215: menen päivän kuluttua ensinmainitusta kokouksesta.
18216: 
18217:                             22 §.
18218:     Tilusrauhoitussopimus on kihlakunnanoikeuden vahvis-
18219: tettava. Jos sopimuks·een tehdään muutoksia, on oikeuden
18220: vahvistus niillekin hankittava.
18221:     Tilusrauhoitusyhdistyksen lakkauttamisesta on ·kihla-
18222: kunnanoikeudelle ilmoitettava.
18223:     nauhoitussopimuksista •011 kihlakunnanoikeudessa pidet-
18224: tävä Suomen Senaatin vahvistaman kaavan mukaista luet-
18225: teloa.
18226:                             23 §.
18227:     Tilusrauhoitusyhdistys olkoon oikeutettu laajentamaan
18228: aluettaan ottamalla uusia jäseniä, ja on siitä viipymättä
18229: kihlakunnanoikeudelle tai .sen puheenj·ohtajalle ilmoitettava.
18230:     Yhdistys saa;koon myös yksityisten henkilöiden tai tois-
18231: ten rauhoitusyhdistysten kanssa tehdä sopimuksia koti-
18232: eläinten varjelemis.esta.
18233:                             24 §.
18234:      Yhdessä 1ohkossa olevia tiluksia älköön ilman omistajan
18235: tai haltijan suostumusta määrättäkö kuulumaan useampaan
18236: kuin yhteen tilusrauhoitusyhdistykseen.
18237:     Älköön sitä, joka on jäsenenä kahdessa tai us·eammassa
18238: tilusrauhoitusyhdistyksessä, vasten kieltoaan valittako toi-
18239: mihenkilöksi useampaan kuin yhteen yhdistykseen.
18240: 
18241:                          25 §.
18242:     Älköön ketään vasten kieltoaan velvoitettako tiluiirau--
18243: hoitusyhdistykseen kuulumaan, jos hänen talourlelleen siitä
18244:               V, 9. -   Saarelainen, Pekka, y. m.            o25
18245: 
18246: on tuntuvaa haittaa, eikä muutenkaan suuremmalla osalla
18247: maastaan kuin yhdistyksen toiminnalle on välttämättömän
18248: tarpeellista.
18249: 
18250:                               26 §.
18251:      Joka ilman suostumustaan on määrätty tilusrauhoitus-
18252: yhdist,vks·een kuulumaan, mutta tahtJoo siitä vapautua, il-
18253: moittakoon kieltäytymisensä 33 § :ssä mainitulle yhdistyk-
18254: sen asiamiehelle kundenkymmenen päivän kuluessa kokouk-
18255: sen päätöksestä tiedon saatuaan. Jos yhdistys siitä huoli-
18256: matta haluaa hänet jäsenekseen velvoittaa, hakekoon sitä
18257:                           "
18258: kihlakunnanoikeudessa haasteen      nojalla, joka .on asianomai-
18259: selle toimitettava kuudenkymmenen päivän kuluessa siitä,
18260: kun edellämainittu ilmoitus asiamiehelle tehtiin.
18261:       Alköön tässä tarkoituksessa ·kieltäytyminen estäkö kihla-
18262: kunnanoikeutta tilusrauhoitussopimusta muussa osassa kä-
18263: si ttelemästä.
18264: 
18265:                            27 § .
18266:    •Jos yhdistyksen jäsen sopimusajan kuluesE'a haluaa va-
18267: pautua yhdistyksestä, päättäköön kokous, onko hänen pyyn-
18268: töönsä suostuttava. Kokouksen päätökseen tyytymättömällä
18269: olkoon valta siihen hakea lffiuutosta kihlakunnanoikeudessa.
18270:     Tällaista pyyntöä ei tarvitse ottaa varteen, ellei vähin-
18271: tään viisi yuotta ole kulunut yhdistyksen perustamisesta.
18272: 
18273:                             28 §.
18274:     ,Jos yhdistyksen jäsen haluaa ra1kennustontiksi tai pel-
18275: lon tahi niityn viljelykseen taikka puutaimiston suojaami-
18276: seksi tahi muuhun sellaiseen tarkoitukseen aidalla eroittaa
18277: tarpeellisen alueen, sopikoon asiamiehen kanssa siitä, mihin
18278: aita on pantava, sekä muista truhän kuuluvista seikoista, ja
18279: ottakoon yhdistys aidantekoon siinä määrin osaa kuin asia-
18280: mies kohtuulliseksi havaitsee.
18281:     Asiamiehen päätökseen tyytymättömällä oLkoon valta
18282: si]hen hakea muutosta 32 § :ssä mainitussa sovimtolautakun-
18283: nassa.
18284: 526             V, 9. -   'Filusrauhotusasetus.
18285: 
18286:                              29 §.
18287:     Yhdistyksen alueella olevia kiviaitoja tai istutettuja ai-
18288: tgja älköön ilman omistajan suostumusta hävitettäkö tai
18289: rikottako. 1\.fuut tällä alueella olevat aidat, joita yhdistys
18290: tarvitsee, olkoon yhdistys velvollinen lunastamaan, ellei
18291: omistaja halua niitä viedä pois.
18292: 
18293:                             30 §.
18294:     rrilusrauhoitusyhdistys vastatkoon jäsenensä puolesta
18295: niiden ennen yhdistyksen perustamista syntyneiden velvoi-
18296: tusten täyitä:misestä, jotka koskevat yhdistyksen alueeseen
18297: otetun maan aitaamista tai laidunt~mista. Ne yhdistyksen
18298: aluee1seen kuuluvaa maata koskevat aitaamis- ja laidunta-
18299: missopimu'kset, joihin yhdistyksen jäsen sen jälkeen ryhtyy,
18300: ovat, ollaks·een pätevät, yhdistyksen kokouksessa hyväksyt-
18301: tävät.
18302:                             31 §.
18303:     Jos jollekin velvollisuuksistaan yhdistyksen jäsenenä
18304: koituu enemmän kustannuksia tai vahinkoa kuin hänelle
18305: siitä on hyötyä, saakoon siitä korvauksen yhdistykseltä.
18306: 
18307:                              32 §.
18308:      Ennenkuin rauhoitussopimuksesta johtuvat riitaisuuclet
18309: yhdistyksen jäsenten kesken tai näiden ja yhdistyksen vä-
18310: lillä voivat tulla kihlakunnanoikeudessa käsitellyiksi, ovat
18311: ne ratkaistavat sovintolautaikunnassa, j·onka jäsenet valitaan
18312: yhdistyksen kokouksessa vuodeksi kerrallaan.
18313:      J.os tilusrauhoitnssopimuksessa on sovintolautakunnan
18314: kokoonpanosta määrätty, noudatettakoon sitä.             .
18315:      Sovintolautakunnassa •on pidettävä pöytäkirjaa, joka on
18316: oikeuteen annettava asiaa siellä käsiteltäessä.
18317: 
18318:                            33 §.
18319:    Yhdistystä edustaa ja sen asioita hoitaa asiamies, j·olle
18320: voidaan asettaa yksi tai useampia apulaisia.
18321:    Asiamiehelle kuuluvia toimia varten olkoon yhclisty:; oi-
18322: keutettu asettamaan johtokunnm1 sekä ja:kamaan tehtävät
18323: sen jäsenten kesken.
18324:              V, 9, -   Saarelainen, Pekka, y. m.          527
18325: 
18326:   Asiamies valitaan yhdistyksen kokouksessa, joka hänelle
18327: myös vahvistaa johtosäännön.
18328: 
18329:                             34 §.
18330:     Asiamiehen velvollisuutena on:
18331:     valvoa että rauhoitussopimuksen määräyksiä ja yhdis-
18332: tyksen kokouksissa tehtyjä päätöksiä noudatetaan sekä että
18333: yhdistyksen jäsenet täyttävät jäsenvelvolJisuutensa;
18334:     kanta'a ja vastata yhd~sty~ksen puolesta;
18335:     hoitaa yhdistyksen rahavarat, kantaa jäseniltä menevät
18336: maksut ja ne tilittää sEikä laatia tulo- ja menoarvioehdotus
18337: yhdistyksen 'kokouksessa hyväksyttäväksi;
18338:     kokouksen päätettäväksi esittää ehdotus, miten yhteisen
18339: laitumen hoito on järjestettävä, onko ja mitä alueita erit-
18340: täin suojeltava kuin myös valmistaa muui; kokouksissa esiin-
18341: tyvät asiat;
18342:     ellei rauhoitussopimuksessa ole toisin määrätty, toimit-
18343: taa arviot;
18344:     syytteeseen saatettavaksi ilmoittaa tämän asetuksen
18345: alaan kuuluvia rikkomuksia, joita hän yhdistyksen alueella
18346: havaitsee tapahtuneen.
18347:                              35 §.
18348:     Asiamies on oikeutettu, jos jäsen jättää suorittamatta
18349: yhdistykselle menevät maksunsa tai täyttämättä ne velvolli-
18350: suudet, jotka hänelle rauhoitussopimuksen mukaan kuulu-
18351: vat, panemaan sopimuksen määräykset voimaan jäsenen kus-
18352: tannuksella, ja olkoot siitä aiheutuvat kustannukset ilman
18353: tuomiota tai päätöstä ulosoton alaiset .
18354:     •Jos jäsen muuten rikkoo rauhoitussopimusta vastaan, tai
18355: jos laitumelle lasketaan pahantapainen tai tarttuvaa tautia
18356: poteva eläin, taikka jos muut sei:kat antavat siihen aihetta,
18357: eikä asianomainen ota noudattaakseen asiamiehen sen joh-
18358: dosta hänelle antamaa määräystä, olkoon asiamiehellä valta      '
18359: kieltää hänen käyttämästä elukoitaan yhdistyksen alueella,
18360: tai ottaa ne talteen 'huomioonottamalla mitä tässä asetuk-
18361: sessa säädetään.
18362:     Asiamiehen toimenpiteistä voidaan valittaa kihlakun-
18363: nanoikeuteen.
18364: 528             V, 9. -   Tilusrauhotusasetus.
18365: 
18366:                           3 LUKU.
18367:             Yhteisen metsämaan laidnntamisesta.
18368:                            36 §.
18369:     Sellaisen yhteisen metsämaan osakkaiden, jota on käy-
18370: tettävä pysyväiseen metsänhoitoon, tulee keskenään sopia,
18371: miten yhteismaata on laidunnettava.
18372:     Kukin osa,kas olkoon laiduntamiseen oikeutettu osuu-
18373: tensa anukaan yhteismetsään, ja olknon hänellä saman pe-
18374: rusteen mukaan äänivalta yhteistä laidunmaata koskevissa
18375: aSIOISSa.
18376: 
18377:                             37 §.
18378:     Sopimuksessa, joka kirjallisesti on tehtävä määräajaksi,
18379: on määrättävä, miten yht·eistä laidunta on hoidettava ja var-
18380: jeltava. .T os osa,kkaat suostuvat siitä, että kotieläimiä on
18381: määräaikana yhdessä laitumella ·käytettävä, on sopimuksessa
18382: mainittava kunkin velvollisuudesta ottaa osaa eläinten var-
18383: jelemista tarkoittaviin toimenpiteisiin. Sopimukseen otetta-
18384: koon muitakin tarpeelliseksi katsottuja määräyksiä, soveltu-
18385: vilta 'kohdin huomioon ·ottaen mitä tilusrauhoitussopimuk-
18386: sesta tässä asetuksessa on sääd·etty.
18387:     Sopimus on kihlakunnanoikeuden vahvistettava.
18388:     Jos yhteismetsän käyttämistä koskevaan, asianmukai-
18389: sesti hyväks;rttyyn hoitosuunnitelmaan on otettu määräyk-
18390: siä myös metsämaan laiduntamisesta, olkoot nämä määräyk-
18391: set edelleenkin voimassa, kunnes ne laillisessa järjestyksessä
18392: tulevat puretuiksi.
18393:     Jos sopimuksen johdosta syntyy riitaisuuksia, ratkais-
18394: koon ne oikeus.
18395: 
18396:                           4 LUKU.
18397:       Tämän asetuksen rikkomisesta sekä kotieläimen
18398:                   talteen ottamisesta.
18399:                            38 §.
18400:     Jos kotieläin luvattomasti on päässyt syötölle toisen ti-
18401: luksille, rangaistalmon syyllinen niinkuin Rikoslaissa sää-
18402: detään.
18403:               V, 9. -   Saarelainen, Pekka, y. m.             529
18404: 
18405: 
18406:     Ne, joiden kotieläimet yhdessä käyvät laitumella, vas-
18407: tatkoot kaikki yhteisesti eläinten tekemästä vahingosta.
18408:     Jos luvattomaan syöttöön on syypää paimen tai joku
18409: muu, jonka vartioitavana kotieläin on ollut, vastatkoon eläi-
18410: men omistaja syöttövahingosta ja ha:kekoon siitä korvauk-
18411: sen paimenelta.
18412:     Mitä tässä asetuksessa' on säädetty eläimen omistajasta,.
18413: olkoon voimassa myös henkilöö11 nähden, jolla eläin on ruo-
18414: kolla tai muuten käytettävänä.
18415: 
18416:                             39 §.
18417:     Joka toisen kotieläimeltä on vahinkoa kärsinyt, arvioit-
18418: takaan sen viipymättä kahdella jäävittömällä ja asianym-
18419: märtävällä henkilöllä sekä kutsukoon siihen eläimen omis-
18420: tajan, jos härt on tunnettu ja läJhellä asuva ja kutsumus hä-
18421: nelle voidaan hankaluudetta toimittaa.
18422: 
18423:                               40 §.
18424:     J'os joku tiluksiltaan tapaa toisen kotieläimen, joka sinne
18425: luvattomasti on päässyt, ottakoon sen talteen ja antakoon
18426: siitä viipymättä eläimen ,omistajalle tiedon. Ellei tämä ole
18427: tunnettu eikä tietoa hänestä saada naapureilta, kuuluttakaan
18428: talteenottaja siitä seuraavana sunnuntaina lähimmässä kir-
18429: kossa.
18430:     J,oka toisen kotieläimen on talteenottanut, säilyttäköön,
18431: hoita:koon ja käyttäköön sitä huolellisesti.
18432: 
18433:                              41 §.
18434:     Talteenåtettua kotieläintä älköön sen omistajalla olko
18435: oilkeutta saada ta:kaisin ennenkuin hän korvaa eläimen teke-
18436: män vahingon ynnä ne kustannukset, joita vahingon arvioi-
18437: minen sekä eläimen hoito ja elatus jäävittömäin henkilöiden
18438: arvion mukaan 'Ovat tuottaneet, taikka niistä asettaa täyden
18439: vakuuden. Vähennettäköön kuitenkin korvauksen määrästä
18440: se hyöty, joka talteenottajalla eläimestä on ollut.
18441: 
18442:                                                          34
18443: 630             V, 9. -   Tilusrauhotusasetus.
18444: 
18445:                               42 §.
18446:      Ellei kotieläimen talteenottaja sellaisen arvion perus-
18447:  tuksella, josta 39 § :ssä mainitaan, näytä mitä vahinkoa eläin
18448:  on tehnyt, olkoon hän, 'ellei eläimen omistajan kanssa siitä
18449:  muuten sovita, velv,ollinen eläimen luovuttamaan saamatta
18450:  siitä muuta korvausta kuin ne kustannukset eläimen hoi-
18451: .dosta ja elatuksesta, joista 41 § :ssä puhutaan.
18452:      Jos se, joka eläimen on talteenottanut, on laiminlyönyt
18453:  siitä ilmoittaa tai kuuluttaa kuten 40 § :ssä säädetään, luo-
18454:  vuttakoon 'korvauksetta eläimen omistajalleen ja palkitkoon
18455:  sen vahingon, mikä viimemainitulle on aiheutunut siitä ettei
18456:  hän ole voinut eläintä sillä aikaa käyttää.
18457:      Tässä pykälässä mainituissa tapauksissa olkoon kuiten-
18458:  kin se, joka eläimen on talteenottanut, oikeutettu tuomio-
18459:  istuimessa erikseen hakemaan korvausta eläimen tekemästä
18460:  vahingosta. Sama oikeus olkoon silläkin, joka on kärsinyt
18461:  vahinkoa toisen kotieläianeltä, mutta ei ole sitä talteenotta-
18462:  nut.
18463:                                43 §.
18464:       Ellei omistaja neljäntoista päivän kuluessa siitä, kun
18465:  hänelle on ilmoitettu, lunasta eläintä, myytäköön se huuto-
18466:  kaupalla ja saakoon taHeenottaja myyntihinnasta korvauk-
18467:  sen vahingoistaan ja kuluistaan.
18468:       Ellei omistajaa ilmaannu yhden vuoden kuluessa kuu-
18469:  luttamisen jälkeen, meneteltäköön talteenotetun eläimen
18470:  kanssa niinlkuin löytökalusta on säädetty.
18471: 
18472:                            5 I~UKU.
18473:                     Erinäisiä säännöksiä.        •
18474:                             44 §.
18475:     Jos oikeuden vahvistaman tilusrauhoitussopimuksen voi-
18476: massaollessa joku rauhoitussopimuksen käsittämä tila,
18477: palstatila tai maa-alue vaihtaa omistajaa tai haltijaa, olkoon
18478: sopimus häntä vastaan sitova. Sama olkoon laki, mitä tulee
18479: 4 § :ssä mainittuun raja-aidanjakoon tai sellaiseen sopimuk-
18480: seen yhteisen metsämaan laiduntamisesta, jnsta 36 § :ssä
18481: puhutaan.                                                      ~
18482:               V, 9. -   Saat·elainen, Peklm, y. m.         531
18483: 
18484:                              45 §.
18485:    Tilnsra uhoi tusasioissa ra tkaisteSISaan päättäköön oikeus
18486: vapaasti harkittuaan kaikki esilletulleet asianhaarat va:kau-
18487: muksensa mukaan mitä aswssa on todeksi katsottava.
18488: 
18489:                           46 §.
18490:    Hovioikeuden tilusrauhoitnsasioissa antamaan tuomioon
18491: älköön muutosta haettako.
18492: 
18493:                               47 §.
18494:      Niillä, jotka talven arkana vedättävät lumiauraa maan-
18495: tiellä, olkoon oikeus, sittenkun pysyvä talvi on alkanut, pur-
18496: kaa s-ellaisten teiden varsille tehdyt aidat, mutta olkoot
18497: velvolliset aikaisin keväällä panemaan ne entiseen kuntoon.
18498: 
18499:                            48 §.
18500:     Porojen laiduntamiseen nähden on noudatettava, mitä
18501: siitä erittäin säädetään.
18502:                             49 §.
18503:     Tämä asetus astuu voimaan - - - - - - -- - -
18504: jolloin joulukuun 19 päivänä 1864 annettu asetus tilusten
18505: rauhoittamisesta vahinkoa vastaan kotieläimiltä sekä muut-
18506: kin säännökset, mikäli ne ovat tämän asetuksen määräysten
18507: vastaisia, lakkaavat olemasta voimassa.
18508:     Ne sopimukset ja ylidisty kset, jotka ovat syntyneet yllä-
18509: mainitun asetuksen 23 § :n nojalla, lakkaavat, kun kolme
18510: vuotta on kulunut tä:män asetuksen voimaan astumisesta.
18511: 
18512:    Helsingissä. huhtikuun 11 päivänä 1919.
18513: 
18514:         Pekka Saarelainen.         J. P. Kokko.
18515:         Mikko Piitulainen.         Juho Niukkanen.
18516:         Vilkku Joukahainen.        Edvard Takkula.
18517:         Albin Manner.              J. G. Ryynänen.
18518:         IL A. Lohi.                A. 0. Wuorimaa.
18519:         Heikki Taskinen.           Vihtori Vesterinen.
18520:         Ari Pitkänen.              Juhani Leppälä.
18521: 532
18522: 
18523: V,to. -     Anom. ehd. N:o 72.
18524: 
18525: 
18526: 
18527: 
18528:              Niukkanen, J., y. m.: Maanomistajain vapmtt-
18529:                  twnisesta velvollisuttdesta rakentaa aitoja
18530:                  rautatien varsille.
18531: 
18532:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
18533:     Viitaten niihin perusteluihin, jotka löytyvät vuoden
18534: 1917 toisien valtiopäivien asiakirjoista (Liitteet V, 15) kun-
18535: nioittaen ehdotamme, että Eduskunta ryhtyisi sellaisiin toi-
18536: mun,
18537:                 että Eduskttnnalle mahdollisimman pian an-
18538:             nettaisiin esitys lakien muuttamisesta siihen
18539:             suuntaan, että maanomistajat, joille pakkolu-
18540:             nastustoimituksessa on ikuisiksi ajoiksi siirretty
18541:             rautateiden aitain rakentaminen ja kunnossapi-
18542:             täminen, vapautettaisiin tästä rasituksesta ja et-
18543:             tei sanotunlaista aitausvelvollisuutta voitaisi
18544:             vastedeskään ratdatienomistajain vaatimuksesta
18545:             siirtää rnaanomistajille:
18546: 
18547:       Helsingissä huhtikuun 11 päivänä 1919.
18548: 
18549: 
18550:           Juho Niukkanen.       Pekka Saarelainen.
18551:           Simson Pilkka.        Albin Manner.
18552:           J. P. Kokko.          Mikko Piitulainen.
18553:           Antti Juutilainen.    Bertta Pykälä.
18554:                        Jaakko Loukko.
18555:                                                         533
18556: 
18557: 
18558: V, u. -   Anom. ehd. N:o 80.
18559: 
18560: 
18561: 
18562: 
18563:            Kaskinen, J., y. m.: Esikaupunkiolojen korjaa-
18564:               misesta.
18565: 
18566: 
18567:              S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
18568:     Yleinen ilmiö niin meidän maassamme kuin muuallakin
18569: viime ja tämän vuosisadan aikana on ollut väestön siirty-
18570: minen yhä suuremmassa määrässä maalta kaupunkiin.
18571: Niinpä on kaupunkien osuus maamme koko väkiluvusta vä-
18572: hän yli vuosisadan aikana noussut kolminkertaiseksi. Rin-
18573: nan tämän ilmiön kanssa ja seurauhena siitä havaitaan taas
18574: etupäässä parina kolmena viime vuosikymmenenä siirtymi-
18575: nen varsinaisen kaupungin piiristä sen ulkopuolelle, niin
18576: sanottu esikaupwtlcien muodostuminen. Mitä enemmän kau-
18577: punki on vetänyt puoleensa väestöä maaseudulta, mitä ah-
18578: taammiksi tämän johdosta kaupungin alue ja asumukset
18579: ovat käyneet näin yhä lisääntyvälle asukasmäärälle, mitä
18580: kalliimmiksi ja rasittavammiksi asunnot ja elanto-olot kau-
18581: pungeissa ovat muodostuneet, sitä enemmän on kaupungin
18582: köyhä väestö ruvennut siirtymään sen ulkopuolelle, jossa
18583: se on voinut saada halvempia asuntoja ja säännöstelyt ra~
18584: kennusoloissa, terveyshoidossa, järjestyksenpidossa ynnä
18585: monessa muussa suhteessa ovat melkoisesti vapaammat ja.
18586: lievemmät kuin kaupungissa. Ja häiriintymättä on tämä
18587: kehitys saanut jatkua vuosikymmenen toisensa jälkeen, ke-
18588: nenkään siihen puuttumatta tai edes ohjaavaa kättä tarjoo-
18589: matta. Seurauksena on, että esikaupungit meillä ovat kas-
18590: vaneet suuriksi yhdyslmnniksi, jotka muodostavat melkoi-
18591: sen osan kaupungin väestöstä ja maalaiskunnassa ovat aivan
18592: vallitsevassa asemassa. Niinpä oli Viipurin esikaupunkien
18593: väkiluku v. 1917 29,635 maalaiskunnan koko väkiluvun
18594: 534      V, 11. -   Esikaupuukiolojen korjaaminen.
18595: 
18596: ollessa 56,980 ja varsinaisen kaupungin n. 22,000, joten siis
18597: esikaupunkien väestö teki 52 ?6 maalaiskunnan ja noin 57 %
18598: kaupungin ynnä esikaupunkien yhteisestä väkiluvusta. Rau-
18599: nistulan esikaupunki 'llurun vieressä käsitti v. 1916 6,842
18600: henkeä eli 67,41 % Maarian 1mnnan koko väestöstä 10, lMJ.
18601: Kaarinan pitäjään kuuluvat, niinikään Turun kupeellc muo-
18602: dostuneet Nummenmäen ja Vähäheikkilän esikaupungit kä-
18603: sittivät v. 1917 fi,J14 hrmln~ä eli 7i3,'i3 % maalaiskunnan
18604: koko väestö.stä. Tällaisia esimerkkejä voisi luetella useam-
18605: piakin, joskaan eivät kaikkialla olot ole juuri niin räikeiksi
18606: kehittyneet. Ja min:kälais~ksi ovat olot mu,odostuneet näis-
18607: sä esikaupungeissa? Rajaton vapaus rakennusoloissa on teh-
18608: nyt niiden asunto-olot mitä ala-arvoisimmiksi, kuten käy
18609: selville m. m. niistä tutkimuksista, joita Helsingin, Turun,
18610: Viipurin ja 'l'ampereen ynnä niiden esikaupunkien asunto-
18611: oloista on toimitettu. Tulenvaara on samasta syystä paljon
18612: suurempi esikaupungeissa kuin muualla. Terveydelliset
18613: olot ovat myöskin epätyydyttävät ja varsinkin kulkutautien
18614: levenemiselle muodostavat nämät taajaanasutut hökkeliky-
18615: lät mitä suotuisimman maaperän. .Jä:rjestyksen pito tuot-
18616: taa esikaupungeissa :mnria vaikeuksia, koska kaupungin si-
18617: veellisessä suhteessa huonoimmat ainekset ovat niihin sijoit-
18618: tuneet. Tosin on kaupunkien järjestyslaitosten toiminta
18619: hiljakkoin ulotettu myös esikaupunkeihin, muttD. kaikkien
18620: muiden epäkohtien kukoistaessa yhä vapaudessaan lienee
18621: vaikeata saada järjestysolojalmnn paranemaan, varsinkin
18622: kun oikeushoito yhä on harvoin kokoontuvan Kihlakunnan-
18623: oikeuden varassa. Esikaupunkiolot ovat siis nykyään sitä
18624: ltwtua, että ne muodostavat todellisen vaaran ei ainoastaan
18625: niille kunnille, joihin ne ovat syöpynect kiinni, vaan myös-
18626: kin koko yhteiskunnalle.
18627:     Kun kesäkuun 15 päivänä 1898 taajaväkisistä yhdys·
18628: kunnista annettu asetus säädettiin, lienee ollut tarkaitus,
18629: että esikaupnnkiolojakin olisi siinä esitetyllä tavalla ryh-
18630: dytty järjestämään, että niille siis olisi. vahvistettu omat
18631: rakennus-, palo-, terveys- ja poliisijärjestyksensä. ,Jos näin
18632: olisi käyn;yt ja oloja ruvettu säännöstelemään ajoissa ennen-
18633:                 V, 11. -   Kaskinen, J., y. m.              535
18634: 
18635: kuin epäkohdat olivat päässeet kovin pitkälle kehittymään,
18636: on luultavaa että asetuksen tarkoitus ainakin jossain mää-
18637: rin olisi saavutettu. 'I'odellisuudessa on se kuitenkin joko
18638: jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi, -- sitä ei ole sovellutettu
18639: siellä missä olisi ollut tarpeellista, - taikka tullut liian
18640: myöhään, olojen ollessa jo sillä kannalla, ettei sellaisesta
18641: järjestelystä enää ole apua ollut. .Ta jotenkin yksimielisiä
18642: oltanee siitä, ettei t.uo asetus enää vastaa tarkoitustaan aina-
18643: kaan esikaupunkeihin nähden.
18644:      Esikaupunkien tuottama rasitus, kaikkien siellä va1lit-
18645: sevien epäkohtien .Parantaminen ja lieventäminen on tähäu
18646: asti ollut yksin niiden maalaislmntain kannettavana, joiden
18647: piirissä ne sijaitsevat. On siis ollut maalaiskunnan velvol-
18648: lisuutena pitää huolta m. m. esikaupungin terveys- ja köy-
18649: häinhoidosta, sekä opetuslaitoksesta. Kun otetaan huomioon
18650: että esikaupungin väestö tavallisesti on köyhintä kansaa,
18651: jolta ei suuria veroja saa, että lisäksi useat esikaupungin
18652: asukkaat, jotka harjoittavat liikettä kaupungissa, mwksavat
18653: veronsakin sinne, että terveydellisten olojen huonouden
18654: takia sairashoito tulee esikaupungissa, varsinkin kulkutau-
18655: tien sattuessa, monin verroin kalliimmaksi kuin kunnan
18656: muissa osissa, että väestön köyhyyden johdosta köyhäinhoito
18657: esikaupungissa kysyy kunnan varoja paljon runsaammin
18658: kuin varsinaisen maalaisväestön keskuudessa ja että tuo
18659: esikaupunkiväestö yhteiskunnallisen asemansa ja heikon
18660: varallisuutensa johdosta työnvähyyden aikana ensimmäisenä
18661: joutuu työttömyyden uhriksi, Y,akottaen lmnmm hätäapu-
18662: töillä elättämään itsenrsä, niin ymmärtää he}posti, että esi-
18663: kaupungit maalaiskunnalle muodostuvat todellis~ksi syö-
18664: väksi, joka vähitellen saattaa kunnan talouden täydelliseen
18665: rappiotilaan. Viipurin marllaiskunta onkin jo esikaupun-
18666: kiensa takia joutunut sellaiseen bloudelliseen ahdinkotilaan,
18667:  ettei se kyenne siitä ilman valtion väliintuloa selviytymään.
18668:      On selvää että edelläkuvatulle esikaupunkiolojen kehi-
18669: tvkselle on mitä pikimmin pantava sulku. Hallituksen on
18670:  kiinnitettävä siihen mitä vakavinta huomiota: Meille on
18671: 536        V, 11. -   Esikaupunkiolojen korjaaminen.
18672: 
18673: kyllä tunnettua että Hallitus on jo ryhtynytkin asiassa eri-
18674: näisiin toimenpiteisiin. Niinpä on Hallitus asettanut lain-
18675: valmistelukuntaan eri osaston laatimaan ehdotuksia laeiks)
18676: kysymyksessäolevalla alalla. Sen ohessa on Valtioneuvos-
18677: toon asetettu erikoinen virkamies esikaupunki-asioiden val-
18678: mistelua ja esittelyä varten. Mutta olojen kehityttyä ny-
18679: kyiseen, sangen kärjistyneeseen tilaansa, eivät nämät toi-
18680: menpiteet ole riittävät. Uusi lainsäädäntö, joKa todella on-
18681: kin olojen kipeästi vaatima, kysyy vielä aikaa kypsyäkseen
18682: ja valmistuakseen, eivätkä olot voi jäädä sitä odotellessa
18683: ennalleen. Tuntuu myöskin siltä, kuin yksi virkamies Val-
18684: tioneuvostossa esikaupunkiasioita varten ei riittäisi, vaan
18685: että sellaisia toistaiseksi tarvittaisiin useampia asioiden kä-
18686: sittelyn jouduttamiseksi. Ja ennen kaikkea tulisi Hallituk-
18687: sen jo nyt käyttää sille kuuluvaa valtaa suurempien esikau-
18688: punkien liittämiseksi kaupunkeihin. Ainoastaan tällä tavoin
18689: saataisiin oloihin juurtuneet pahimmat epäkohdat vähitellen
18690: poistetuiksi ja maalaiskunnat vapautetuiksi siitä taakasta,
18691: jonka painon alla ne nyt ovat suorastaan menehtyä.
18692:     Ed,elläolevaan nähden rohkenemme -ehdottaa, että Edus-
18693: kunta yhtyis:i anomaan,
18694:                  että Hallitus ryhtyisi pikaisiin ja tehokkai-
18695:              sUn toimenpiteisiin esikattpunkioloissa vallitse-
18696:              vien epäkohtien poistamiseksi ja esikaupunkien
18697:              erottarniseksi asianomaisista rnaalaiskunnista.
18698:       Helsingissä, huhtikuun 12 p :nä 1919.
18699: 
18700:           J. Kaskinen.          0. Reinikainen.
18701:           Arvi Kontu.           Johan Helo.
18702:           Edvard Hannula.       Antti Juutilainen.
18703:           Simson Pilkka.        Uertta Pykälä.
18704:           Albin Manner.        cA, 0. Wuorimaa.
18705:           Yrjö Pesonen.        :Edvard Takkula.
18706:           M. Kekki.            Rope Kojonen.
18707:           Aarne Sihvo.         K. E. Linna.
18708:           Johannes Nyberg.      E. Huttunen.
18709:                       Paul Thuneberg.
18710:                                                              537
18711: 
18712: V, 12. -   Anom. ehd. N :o 79.
18713: 
18714: 
18715: 
18716: 
18717:              Kaskinen, J., y. m.: Niiden kuntain avustami-
18718:                sesta, jotka 'esika;upunkz:Olojen takia kåhimät
18719:                taloudellvsz~a rasittuksi'a.
18720: 
18721: 
18722: 
18723:               S u ome n     E d u s k u n n a ll e.
18724:      Viime vuosikymmenien kulu:essa. on .asutusolois·samme
18725: ollu:t huomattavissa se ilmiö, että 1kaupunkilaisvätestö yhä
18726: suuremmassa määrin on pyrkin;y'li; asettumatan ulkopuoleUe
18727: varsinaisen kaupungin alueen. Syyt tähän siirtymiseen ovat
18728: monina,is·ei. Osaksi on kaupungin alu€ :käynyt ahtaaksi.
18729: joten sen lisääntyvän asukasmäärän on ollut vaikeata saada
18730: sija.a ja wsuntoa varsinaisessa kaupungissa. Osaksi taas ovat
18731: hnpunhen 1kallii•t vuokrat ja korkeat• elantokustannukset,
18732: joskus myös1kin rasittavat kunnallisverot, pakottaneet vähä-
18733: varaisemma:t kansanluokat 'hakemaan itselleen atsunltoja hal-
18734: vemmalrta 1pai'kkakunnalta, joka läheisyyi:1ensäi ta.kia: lmu-
18735: punkiin ja sen teollisuusladoksiin kuit:enkin on tarjonnut
18736: samoja {yöansiomahdollisuuksia ,kuitn itse k.a ulpunkikin.
18737: Myöskin 1kaupunkialm.en ulkopuolella vaUit.sevat va•paam-
18738: mat ra.kennusolot s·ekä lievemmM määräyks·et terv·eys·hoidon,
18739: palojärj.estykscn ja yleisen .iärj.estyksenpidon alalla· ovat ol-
18740: leet omiansa vetämään puol-ensa. niitä, jatka ovat •halunneet
18741: rakentaa. itselleen ·oman pi•kkuasunnon malhdollisimman hal-
18742: voilla. kustan,nuksilla. Kwikki nämä syyt, pienempiä mai-
18743: nitsematta, ovat aikaansaaneet sen, että kaupunkiemme ku-
18744: peille, läJheisen maala·iskunnan alueelle on syntynyt taajaan-
18745: asuttuja, kaupunkimaisia esikaupunkeja, jotka ed·elläikuva-
18746: tun kehiiyks.en yhä jatkuessa, ovat paisuneet asukasluvul-
18747: taan ja. laajuudeltaan mel1koisiksi. Niinpä oli Viipurin esi-
18748: 538     Y, 12. -   Esikaupunkioloista kärsivät kunnat.
18749: 
18750:  kaupunkien väkilu1ku v. 1917 29,635, maalaiskunnan koko
18751: väkiluvun ollessa 56,980, prosenttimääräJt siis 52 ja. 48.
18752: Raunistula'n -esikaupunki Turun vieressä käsitti v. 1916
18753: 6,842 henkeä eli 67,41 % Maarian kunnan ikoko väJestöstä,
18754: j-oka oli 10,149. Ka:arinan pitäjään kuuluva.t, niinikään
18755:  Turun kupeelle muodostuneet Nummenmäen ja Vähä-Heik-
18756: kilän esikaupungit !käsittivät v. 1917 - 5,444 henkeä eli
18757:                                                       1
18758: 
18759: 
18760: 
18761: 73,73 ?6 maalai:slnmna.n koko väest.öslä. Tällaisia esimerk-
18762: kejä voi,tair.;iin lu-etella useampiwkin, joskaan eivät kaikkialla
18763: olo:t o}e näin }litkälle kehittyneet.
18764:      Ja minkälaisihi ovat olot. muodostuneet näissä esikau-
18765: pun.gei.osa? Rajaton vapaus rakennusoloissa on t·ehnyt niiden
18766: asunto-olot mitä ala:-arvoisimmiksi, kuten käy selville muun
18767: muassa niistä tmt'kimuksisb, jo~ta He1silllgin, Turun, Viipu-
18768: rin ja Tamp€reen. ynnä niid-en esikaupunkien asunto-oloista
18769: on t·oimite:ttu. Tu1envaam on samMta syystä paljon suu-
18770: rempi esi·kaupurrgeissa 'kuin muualla. Terv·eydelliset olot
18771: ovat myöskin epätyydyttävät ja va,rsinkin kulkutautien
18772: levenemiselle muodosbvat nämät 1aajaana:sutut hökkelikylät
18773: mitä suotuisimman maaperän. Järjestyksenpit·o tuottaa
18774: {~sikaupungeissa suuria vaikeuksia, kos:ka kaupungin .siveel-
18775: lisessä suhteessa huonoimmat a.inek.set ovat niihin sijoitettu-
18776: nee>t. Esi'kaupunkiolot ovat siis nykyään, sitä laatua, että
18777: ne muodostavat todellisen vaaran ei ainoastaan niille 'kun-
18778: nille, joihin ne ova:t syöpyneet kiinni, vaan myöskin koko
18779: yhteiskunuall€.
18780:      Kun kesäkuun 15 päivänä 1898 taajaväkisistä yhdys-
18781: k·unnista annettu a·sdus sääd,ettiin, lienee ollut tarkoitus,
18782: että es:Ukaupunkiolojakin olisi siinä esi<tetyllä tava,lla ryh-
18783: dytty järjestämään ja että niille siis olisi vahvistettu omat
18784: rak·ennus-, 'Palo-, terveys- ja poliisijärj.estyksensä. Jos näin
18785: olisi käyn;y'l\; ja oloja ruv·ettu säännöstelemään ajoissa ennen-
18786: kuin epäkohdat olisivat pääss·eet 'kovin pi1Jkälle kehitty-
18787: mään, on luultavaa että asetuksen tarkoitllls ainakin jossain
18788: mä.ärin olisi saavut·ettu. Tod·e1lisuudessa .asetus kui1.enkin
18789: on joko jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi, - sitä ei ole .sov·ellu-
18790: tettu siellä missä ·S'e oli·si ollut tarpeellista, - taikka tullut
18791:                  V, 12. -   Kaskinen, .J., y. m.               539
18792: 
18793: liian myönhään, olojen ollessa jo sillä kannalla, ettei s·ellai-
18794: sest.a järjes:t.elysiä enää ole apua ollut. Ja jot·enkin yksi-
18795: mielisiä olta.nee siitä, ettei tuo asetus enää va.s'taa tarkoitus-
18796: taan ainakaan •esikaupunkei'hin nä,hdPn.
18797:       Edelläkuvatut epäkohdat, nii·den parantaminen ja liev·en-
18798: täminen, ja ylimalkaan k·unnallin{'ll hallinto esika.upun-
18799: gei;;:.sa on tie'tenkin vaaiinut ja kysyy vasta1kin melkoisia kus-
18800: tannuksia •niiltä kunnilta, joiden piiris8ä nämä yhdyslnmnat
18801: sijaitsevat. Kun esikaupungit vielä melkein poi•kkeu1ks·etta
18802: kuuluvat maalaiskuntaan, jonka alueelle ne alkuaan ovat
18803: syntyneet, niin on tämä raskas velvollisuus siis vielä enim-
18804: mäkseen maalaiskumtain kannettavana. Näiden on siis ollut
18805: pidettävä huolta m. m. esikaupunkien terveys- ja tköyhäin-
18806: hoidosta sekä opetusla.itoksesta. Kun otetaan huomioon,
18807: että e.sikanpunkiväest•ö tavallisesti on köyhintä mansaa, jolta
18808: ei suuria v-eroja saa, et.tä lisäksi useat esi·kaupungin asuk-
18809: kaat, jotka ·harj·oitia·vat liikettä kaupungissa, mak.savat ve-
18810: romakin sinne, että tervey<lellisten olojen huonouden talda
18811: sairashoit.o tulee ·esikaupungissa, varsinkin 1kullmtautien
18812: sa:t1tuessa, monin verroin kalliimmaksi kuin 'kunnan muissa
18813: osissa, että vitestön köyhyyden johdosta köyhäinhoito esi-
18814: kaupn·lllgis.sa kysyy ·kunnan varoja :paljon runsaammin kuin
18815: va.rsi·nainen maalaisvä-estö ja että tuo es~kaupunkiväestö
18816: yht.eislmnnallis·en asemansa ja rheikon· va.rallisuutensa takia
18817: työnvähyyden aikana ens·imäisenä joutuu työttömyyden
18818: uhriksi, pakoHaen tlmnnan hätäaputöillä elättämään itsensä,
18819: niin ymmärtää !h-elposti, etlä esikaupungii maa1aisknnalle
18820: muodostuvat rtodellif'eksi 8Y·öväksi·, joka vähit.ellen saattaa
18821: kunnan taloud·en täydelliseen rappiotilaan. Näin on toddli-
18822: suudessa jo käynyt monen ma.alaislmnna.n.. Viipurin m.aa-
18823: laiskunna,ssa ovat menot vai vaishoid10sta, terveyshoid.osta,
18824: kansakouluista ja hätäaputöistä viime vuosina nousseet seu-
18825: raavasti:
18826:            Vaiv. hoito: Terv. hoito: Kanswk: Hätäaputyöt:
18827: 1915        190,606:- 19,194:- 155,319:-
18828: 1916        213,131: -     46,800: -    177,647:-
18829: 1917        329,356:- 116,902:-- 262,591:- 176,343: --
18830: 1918                                                1,550,964:-
18831: 540     V, 12. -   Esikaupunkioloista kärsivät kunnat.
18832: 
18833:       Menojen nousu on aiheutunut -pääa-siaHisesti esik.aupunki-
18834: vä·esrtön ka,s-vamisesrta ja sen. tarpeis:ta, jotavastoin sieltä saa-
18835: tavat verot ·eivät ole •nousseet läheskään samassa suhteessa,
18836: eivätkä missään tapauhess.a. ole läheskään suhteelliset esi-
18837: kaupungin väJkilukuun. Viipurin maalaiskunnan raha-asiat
18838: lienevätkin esikaupunkiolojen takia joutuneet sella,jseen ti-
18839: laan, ettei kunta kykene siitä selviytymään iLman v•Hion
18840: apua. - Maarian kunnassa, jossa esika:upunkiväestö, kuten
18841:  edellä on mainittu teki v. 1916 67,41% kunnan koko väes-
18842:  töstä, vaati esikaupunki v. 1917 74 '/o köyhäin'hoitomenoista
18843:  ja 81 % terveyshoito- ja hallinto- y. m. menoista. Myöskin
18844:  täällä saadaan suhteemsest·i paljon vähemmän veroja esi-
18845: kaupungista kuin maalaiskunnan muista osista. - Kaarinan
18846: kunnassa, jossa esikaupunlk:i.en väkiluku muodostaa noin
18847:  73 % kunnan koko väestöstä, ovat esikaupungit aiheutta-
18848: neet viime vuosina tavattoman nousun kunnan menoissa.
18849: Koulumenot, jotka vv. 1891-1900 tekivät keskimäärin Smk.
18850: 1941:- vv. 1905-1910 !keskimäärin Smk. 14,278:-
18851: vuotta kohti, nousivat v. 1917 Smk:aan 46,584:-. Köy-
18852:  häinhoito- ja terveyshoitomenoihin käytettiin v. 1914
18853:  43,435: - , V. 1915 56,857: - , V. 1916 7~439:- ja V.
18854:  1917 103,749:- mk., aiheutu-en varsinkin k•öyhäinhoito-
18855:  menot verrattomasti suurimmarksi -osa:ksi· •esikaupung.eisrt~a.
18856:  Vuonna 1915 esika.upunkiväes·tö maksoi veroja 18,352:-,
18857:  mut.ta sen ·osalle lankesi koulu-, terveyshoito- ja köyhäinhoi-
18858: tomenoja samana vuonna yhteensä 72,374:- mk., vuonna
18859:  1916 s:amoin veroja 17,711 mk., mutta' mainittuja. menoja
18860:  83,728 mk. - Pirkkalan kunnan asukkaista asuu noin 42
18861:  % Pispalan esikaupun1gissa; se vaatii 4 7 % kunnan koulu-,
18862: terv·eys'hoito-, köyhäimhoito- ja hallintomenoista, mutta se
18863:  maksaa vaan 26 % ·kunnan veroista. - Samanlaisia nume-
18864:  roi'ta voitaisiin taaskin esittää Oulujoen, U skela.n, Hollolan
18865: kunnista ynnä monelta muulta paikkakunnalta. Ne osatta-
18866:  vat kaikki, että maJ(JJ~aisktmtain uhm>ukset esikdfUp•unkiJen
18867:  hyväks1: ov•at monin verroin suwremmat ku1in niistä sa1adu,l
18868:  tulot ja että tuo epäsuhde kasvaa vttosi vuodel~a yhä räi-
18869:  keämmäksi.
18870:                  V, 12. -   Kaskinen, J., y. m.                541
18871: 
18872:      On s·el vää. että edelläkuvatulle esikaupunkiolojen epä-
18873: terv•eelle kehitykselle on mitä pikimmin pantava sulku ja
18874: ma•a.laiskunnat tavalla tai toisella ·vapaut,ettava sii1ä rasiiu'k-
18875: sesta, j:onka esikaupungit niille muodostavat. Hallituksen
18876: on kiinnitettävä ·tä'hän asiaan mitä vaka vinta huomiota.
18877: Meille on kyllä 'tunnettua, että Hallitus jo on ryhtynytkin
18878: asiassa erinä:isiin toimenpiteisiin. Niin1pä on asete1tt.u lain-
18879: valmistelukuntaalll eri osasto laatimaan ehdotuksia uudeksi
18880: lainsäädännöksi tällä alalla; ja Valtioneuvostoon on palkattu
18881: erikoinen virkamies esikaupunkiasioid·en valmistelua ja esit-
18882: telyä varten. Murtli:a olojen kehityHyä nykyiseen sa.ngen kär-
18883: jistyneeseen tilaansa, ei voida uutta lainsäädäntöä odotellessa
18884: jättää epä'koht.ia ennalleen ja edelleen kehittymään. Maa-
18885: laiskuntain asema esikaupurukeihin nä·hden vaatii pikaista.
18886: muutosta; muuten uhkaa se saa!Haa ku'lltain raha-asiat aut-
18887: tamattamaan sekasortoon. Hallituk1sen olisi ensi tilassa ryh-
18888: dyttävä liittämään esikaupungirt nii·den emä;kaupunkei•hin.
18889: Mutta mikäli tämä ei voi heti tapaMua, olisi Valtion myön-
18890: nettävä niWe kwnniUe, jot(ka eniten kärsivrot esika;upunkien
18891:  t·uottamista rasit·uksista, avustusta yleisistä varoista. Tämä
18892: olisi sitä luonnollisempaa, koska oloj·en joutuminen ny'kyi-
18893: selle kehitysaste.elle, ·epäilemättä on 1katsottava senrankseksi
18894: siitä, ettei Hallitus ajoissa ole kiinnittänyt wsiaan sitä huo-
18895: miota, jota se ehdottomast-i olisi vaa•tinut. Tällainen a:vustus
18896: olisi varsinkin nyt mitä välttämättömin, kun ka,pinan seu-
18897: raukset erittäin•kin esikaupungeissa tuottavat kunnille yhä
18898:  lisättyjä 'köyhäinhoitomenoj•a. - Ansainnee mainita, että
18899:  naapurimaassamme Ruotsissa jokunen vuosi sitten on otettu
18900:  kä·ytäntöön ·tällainen Valtion avustus verojen erikoisemmin
18901:  rasittamille maa.laiskunnille.
18902:      Edelläolev.aan nähden ro1hkenemme ehdottaa.
18903: 
18904:                  että Edusk~tnta päättäisi myöntää niiilen kun-
18905:              tien avust.amiseksi, jotka e8ikaupulnkio~ojen tak~1a
18906:              kärsivät kohtuuttomia fJalaudelli!sia rasiJtwksiJa,
18907: 542       V, 12. -   Esikaupunldoloista kärsivät kunnat.
18908: 
18909:               1,000,000 Smk. Hallitluk:sen k~Ma kunnilVe näi-
18910:               den tcr.nomnkSiesta annettaviksi.
18911: 
18912:       Hel.sirugissä, huhtikuun 12 p :nä 1919.
18913: 
18914:           J. Kaskinen.              E. Huttunen.
18915:           Arvi Kontu.               0. Reinikainen.
18916:           Edvard Hannula.           Johan Helo.
18917:           Simson Pilkka.            Antti Juutilainen.
18918:           A. 0. Wuorimaa.           Rertta Pykälä.
18919:           Yrjö Pesonen.             Edvard Takkula.
18920:           M. Kekki.                 Rope Kojonen.
18921:           Paul Thuneberg.           Aarne Sihvo.
18922:           Johannes Nyberg.          J{. E. Linna.
18923:                                                            543
18924: 
18925: 
18926: V, 13. -   Anom. ehd. N:o 76.
18927: 
18928: 
18929: 
18930: 
18931:             Fränti, A., y. m.: Kyydinpitokustannusten kal-
18932:                liinajan korvauksesta vuosilta 1917--1919.
18933: 
18934: 
18935:               ·S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
18936:     Viitaten niihin perusteluihin, jotka on esitetty 1917 vuo-
18937: den toisille valtiopäiville jätetyssä anomusehdotuksessa N :o
18938: 17 -sekä Laki- ja Talousvaliokunnan sen johdosta laatimassa
18939: anomusmietinnössä N :o 3 ehdotamme täten kunnioittaen
18940: Eduskunnan päätettäväksi anomuksista säädetyssä järjes-
18941: tyksessä,
18942:                  että valtio suorittaisi majatalon pitä,jille
18943:              kyydinpitokustannusten kalliinajan korva·usta
18944:              vuosilta 1917-1919 sen mukaan kuin läänin
18945:              maaherra asianomaista kunnallislautakuntaa
18946:              kuultuaan kohtuulliseksi katsoo.
18947: 
18948:    Helsingissä, huhtikuun 12 päivänä 1919.
18949: 
18950: 
18951: 
18952: 
18953:              T i ll F i n l a n d s L a n t d a g.
18954:    Hänvisande till petitionsmemorialet N :o 17 vid 1917 års
18955: andra lantdag samt till Lag- och ekonomiutskottets i an-
18956: ledning därav ut,arbetade betänkande N :o 3 föreslå vi här-
18957: merl vördsamt att lantdagen i den ordning som om lantda-
18958: gens petitioner stadgas, måtte besluta,
18959: 
18960:               att staten må tal gästgivare i dyrtidsersätt-
18961:             ning för skjutskostnaderna""nnder åt· 1917-191.9
18962: 544        Y, 13. -   Kyydityksen kalliin ajan lwnaus.
18963: 
18964:               erlägga så stort belopp som av landshövdingen i
18965:               länet efter inhämtande av kommunalnämndens
18966:               utlåtande skäligt prövas.
18967: 
18968:       Helsingfors, den 12 april 1919.
18969: 
18970: 
18971:           A. Fränti.           Aug. Hämäläinen.
18972:           J. E. Hästbacka.     Edv. Heleneluml.
18973:           K. V. Åkerblom.      Oskar Nix.
18974:                       Johan Broända.
18975:                                                                545
18976: 
18977: V, H. -    Anom. ehd. N:o 77.
18978: 
18979: 
18980: 
18981: 
18982:             Junes, Antti, y. m.: Majoitusrasituksen suuruu-
18983:                den tutkimisesta suursodan aikana sekä mai-
18984:                nitun rasituksen korvaamisesta kunnille.
18985: 
18986:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
18987:     Venäläisen sotaväen majoitus kuluneen suursodan aikana
18988: on maan muutamissa osissa tuottanut sekä yksityisille että
18989: kunnille verrattain raskaita kustannuksia, aiheuttaen talous-
18990: elämässä toisinaan aivan sietämättömän o1otiJ.an. Tässä suh-
18991: teessa eniten ehkä ovat joutuneet kärsimään rajaseudut ja
18992: ne kunnat, joissa ei ollut valtion kasarmilaitoksia, kun taa-
18993: sen ne paikka/kunnat, joissa oli vi1meksimainittuja tai majoi-
18994: tettiin sotaväkeä vähän tai ei ollenkaan, pääsivät rasituksis-
18995: ta suhteellisesti vähemmällä. Senvuoksi mainitusta aiheutu-
18996: nut kustamnusten sulhteettomuus ·olisi mielestämme korjat-
18997: tava, joko siten, että yleinen kustannusten tasaus toimitet-
18998: tais,iin koko mwassa, tai että valtio korvaa yksityisille ja
18999: kunnille maJoituksesta aiheutuneet kustannukset.
19000:      Viimeksi mainittu lienee käytännössä helpoin toteuttaa
19001: ja on tavallaan sen lain toteuttamista, minkä Eduskunta on
19002: säätänyt viime vuoden valtiopäivillä, vaikkakin taannehti-
19003: vassa muodossa.
19004:      Mutta lmn ottaa huomioon ,sen '&jan, jolloin sotavuosina
19005: V'oimassa ollut majoitusasetus on laadittu, ne suhteettomuu-
19006: det, joita s,anotun asetu:ksen nojalla eri kunnat ja eri V'äestön
19007: osat saivat kärsiä niin tuntuu aivan luonnolliselta että tässä
19008: suhteessa tapahtunut vääryys on korjattava.
19009:      Edellisen nojalla ja viitaten vielä vuoden 1917 valtio-
19010: päivillä jätettyyn anomusehdotukseen N :o 18, liitteet V, 19,
19011:                                                           35
19012: 546          V, 14. -   Majoitusrasitus sota-aikana.
19013: 
19014: rohkenemme kunnioittaen ehdottaa Eduskunnan päätettä-
19015: väksi
19016:              että majoitusrasituksen suuruus kulun~en
19017:          suursodan aikana olisi eri puolilla maata viipy-
19018:          mättä otettava selville ja
19019:              että mainittu rasitus on sitä kärsineille kun-
19020:          nille ja yksityisille valtion varoista korvattava.
19021: 
19022:       Alatorniolla huhtikuun 11 päivänä 1919.
19023: 
19024: 
19025:           Antti Junes.           Niilo Liakka.
19026:           Mikko Piitulainen.     Frans Kärki.
19027:           Albin Manner.          Frans Hanhisalo.
19028:           Simson Pilkka.         Edvard Takkula.
19029:                          K. A. Lohi.
19030:                                                                647
19031: 
19032: 
19033: V, 15, -   Anom. ehd. N :o 78.
19034: 
19035: 
19036: 
19037: 
19038:              Junes, Antti, y. m.: Selvityksen hankkimisesta
19039:                 Ruotsin-vastaisella rajalla olleen rajavartio-
19040:                 pataljoonan majoituskustannuksista.
19041: 
19042: 
19043:                S u o m e n E d u s k u n n a II e.
19044: 
19045:     Senjälkeen kun Suomi vapautui venäläisestä sotaväestä
19046: ja kunnat sen aiheuttamasta majoitusvelvollisuudesta järjes-
19047: tettiin rajaseuduille n. s. rajavartiostoja pestatuista ja vaki-
19048: naista kuukausipalkkaa nauttivista miehistä. Tälle vartios-
19049: tolle, jota levitettiin pitkin kyliä, vaativat ja pakottivat vi-
19050: ranomaiset antamaan vapaan majoituksen aivan samoin kuin
19051: venäläiselle sotaväelle huolimatta ensinkään siitä, että kun-
19052: nat ja yksityiset katsoivat mwjoitlllsta S'ellaiselle virastolle jo
19053: muuttuneissa, rauhanaikaisissa oloissa kokonaan laittomaksi.
19054:     Asiasta tehdyt valituksetkin jäivät tuloksettamiksi ja
19055: niin ollen jäi rajaseudun kuntain ja yksityisten rasitukseksi
19056: rajavartioston majoitus pitkiksi ajoiksi. Tästä syntyi asian-
19057: asaisille kunnille moniin kymmeniin tuhansiin nouseva me-
19058: nojen lisä, entisten satoihin tuhansiin nousevain majoitus-
19059: kustannusten lisäksi, joita ne olivat sa,aneet suorittaa venä-
19060: läisen sotaväen majoituksesta.
19061:      Kun majoitusrasitus, mikäli se koskee Ruotsin vas-
19062: taista rajaa, on lakannut, ehkä vaan toistaiseksi, tämän kuun
19063: ensimäisenä päivänä, suojeluskuntain ryhtyessä vartioin-
19064: tiin, ja kun Eduskunta on jo sitä ennen hyväksynyt lain
19065: sotilasmajoituksesta, minkä mukaan sitä on annettava vain
19066: korvausta vastaan kruunun kustannuksella niin on mieles-
19067: tämme oikeuden ja kohtuuden mukaista, että valtio ottaa
19068: 548    V, 15.   -   Majoituskustannuksista Ruotsin rajalla.
19069: 
19070: selon rajavartijain, aiheuttamasta majoituskustannusten suu-
19071: ruudesta esim. kruununvontien tai nimismiesten välityk-
19072: sellä ja korvaa asianomaisille niistä aiheutuneet kustan-
19073: nukset.
19074:     Edellisen nojalla. rohkenemme .kunnioittaen ehdottaa
19075: Eduskunnan päätettäväksi,
19076:                     että Ruotsinvastaisella rajalla olleen raJa-
19077:                 vartiopataljoonan majoituskustannuksista olisi
19078:                 viipymättä otettava selko ja
19079:                     että mainittu rasitus on sitä kärsineille kun-
19080:                 nille ja yksityisille valtion varoista korvattava.
19081: 
19082:       Helsingissä huhtikuun 14- päivänä 1919.
19083: 
19084: 
19085:           Antti Junes.               Niilo Liakka.
19086:           Edvard Takkula.            K. A. Lohi.
19087:                                                               549
19088: 
19089: 
19090: V, t6, -   Anom. ehd. N:o 81.
19091: 
19092: 
19093: 
19094: 
19095:              Nikkanen, Vilho, y. m.: Tutkimuksen toimit-
19096:                 tamisesta Karjalan kannaksella olevien lah-
19097:                 joitusnz.aiden ja ullcomoolaisten omV.Stam~en
19098:                 '111JUJ(1~alweiwen f/YYti.stusoilMuaesfJa.
19099: 
19100: 
19101: 
19102:               S u ·O m e n E d u s k u n n a 11 e.
19103: 
19104:      Maanomistusolot K·arjalan kannaks·ella ovat oUeet mo-
19105: nessa, suhteessa poik'keuks.ellisia. Lahjoi:tusjärj·estelmän jäl-
19106: j-et tunrlmvat vielä vereksinä kai•killa: Ea.rja•lan kan:na~s€·n
19107: taloudellisen ja. henkisenkin elämän. aloilla:. Uuteen, surulli-
19108: seen ja huolestuttavaan vaihe·eseen ovat lähinnä raj.as·eudnn
19109: mrua.nomistusolot joutuneet parin viime vuosikymmenen ai-
19110: ka.na maa·han virra:nneen muuka1aisasutuksen vaikutuksesta.
19111: Yksityisen, v:apaaethtoisen kansa.lai.stoiminnan ja hallii·sevam
19112: vaHiovallan puolelta odotetaan pontevia, vai~kuttavia. toimen-
19113: piteitä KarjaJan kannaksen. maa.nomistusnlojen saattamis·eiksi
19114: sille ka.nnalle, että suoma:lain-en talonpoika·isasutus uudelleen
19115: saataisiin näillä .pirstotuilla rajamailla. syn1tymään.
19116:      Tahtamatta lähteä koskettelemaan Karjalan kannaksen
19117: maanom~stusolojen järjestelyä yleensä, sekä erinäisiä kauas-
19118: ka-ntoisia t.oimenpiteitä, joihin on ry.hdytty ja..parhaillaan
19119: ollaan ryMymässä, olemme hahmeet Eduskunnan huomioita
19120: kiinnittää erääseen puoleen kysymyksessä olevan ra.jaseu-
19121:  dun maanomistusoloissa. Niin perinpohjaisen muutoksen
19122: k·uin lahjoitusmaaolojen järjestely Ka.rjalan kannruksen
19123: epäterv€issä ma.a.nomistusolois~a ai1kaansaikin, jäi täille alu-
19124: eelle edelleenkin ·huomaittavia maaomaisuuksia, jotka kuu-
19125: luen aikaisemmin lahjoitusmaaluonrt:oi.siin tiloihin tai eti-
19126: 550     V, 16. -   Karjalan kannaksen maanomistusolot.
19127: 
19128: näis<ten ylei-sten v€lläläist.en laitosten hallintoon, eivät lah-
19129: joitusmaalunastusta. toimeenpanta-essa Jouturueelt rajaseudun
19130: suoma1ais·en a!Sujamiston omi1ksi, jolle .ne oikeudren muka:an
19131: ehdottomasti kuuluvat.
19132:      Ka.rjala.n kamua<ksen komit-ea, joka on muod·ostettu rpai-
19133: ka:llist.en a.si.a.n,harrastajien a1oltiteest.a, on ryhtynyt ottamaan
19134: selkoa tämän la:atuisten ma.a,omaisuuksien omistuso1keudrel-
19135: lisesia: puolesta. Komi·t.ea. on m. m. 'kiinnittänyt <huomiota
19136: Uud·enkirkon pitäjässä sijaitsevan n. s. Syste:dbäckin maa-
19137: alueen ·omistusoikeud·elliseen puoleen ja osottavartkin Jtä)hän-
19138: astiset tutkimukset, dtä ky.symY'ksessä oleva •alue käsilt:tä·en
19139: yli 10 tuhaltta tynnöria:laa metsäma;a.ta., on erotettu pa.ikal-
19140: list•en ta:lonpoikien ·hallinn-asta jonkin k·eisarillisen ukaasin
19141: määräyksellä Raivolan rauta~eht.aan ha.Uin:toon, jon1ka rau-
19142: tat·e1htaan silloin omisti Venäjän tykrstöhalli1tus. Maa,..alueen
19143: erottaminen talonpoiki-en mais-ta -Venäjän ·tykistöhallritn'k-
19144: seUe, sa·i tosin Suomen Senaatin vahvistuksen v. 1869, mutta
19145: paikallisessa asujamistossa elää tietoisuus heitä kohdanneesta
19146: oilmusloukkaU'ksesta ja ·he toivova:t hartaasti t.oimenpitei<tä,
19147: ,joid·enka avulla ot-ettaisiin selvyy.s, onko mahdroUisuuksia
19148: om i:stusoik-eud.ellistw tietä saa:da takaisin ti:ämä sikäläi.siin
19149: ma.anomisltusoloi'hin v-errarten suureromoinen maa-alue.
19150:       Kivennarva.n pitäjässä sijaitsevan Lintulan, lahjoitus-
19151: ma•an. kantatilan, joka ·ny;kyään kuuluu venäläi•selle na.is-
19152: luostarille, omistusoi:keud·ellinen ·puoli on myöskin saman
19153: komit•ean alustavien tutkimuksitm muka.an ·epäselvä. Mer-
19154:  kit viitta.avat siihen, että Juostarilla ei ole todellisuuteen
19155:  perustuvaa laillista omistusoikeutta kysymyksessä olervaan
19156: kantatilaan ja että se näinollen voidaan omistusoikeudellista
19157: tietä palauttaa s·eudun suomalaiselle asuja.mistoHe. NäJmä
19158: kaksi mainits.emaamme ta;pausta eivä•t ole ainoita laatuaa.n.
19159: Raudun pitäjässä sijaitsevien .Sumpulan ja 1\fa,ans-elän lah-
19160: joi<tusmaa•hovien, monia muita mainit.sematt.a., ·omistus·oikeu-
19161: ddlinen puoli on ·epäselvä ja. seikka1perä~stä tutkimusta, a'n-
19162: sairbseva.
19163:       Asian suureen ja yleisluoruteiseen merkityks.oon katsoen
19164:  vaatisi Karjalan ;kannaks-en maanomistusolojen tämä puoli
19165:                 V, 16. -    Nikkanen, Vilho, y. m.                 551
19166: 
19167: käsiWiläiksemme perinpohjaista ja täydellistä tutkimusta.
19168: Toimeenpa'llt.av.a ·tutkimus tulisi selvittämään mon,ta pulmal-
19169: lista ja, epäiselvää: kdhtaa. ja sen :tuloksina voitaisiin V•i;l·rmasti
19170: va.hvistaa suomalaisia maanomistusoloja näillä v-Emäläis-
19171: asutuksen monessa suhteessa ja· monella tavalla pirstomilla
19172: rajamama.
19173:     A.sian tärkeyden oivaltaen rohkenemme anoa,
19174:                  et.fä Edwsktwnta k1ehoätt.a$si Hall'itwsta viipy-
19175:               mättä tboirneenpanemaJ(Jfft ~atrkan f}utkirnuksen
19176:               Katrjalan kannaksella. sijaJi6sevien eri'rl!&iJs~en tah-
19177:              jo~tusma;atilojen ja rrtrli{ixlJenkin vietasmaalwJ~tern
19178:              ornisbarnien maar(alueiden todellisen ornistusoi-
19179:              keuden :se~vi~le swarni!seksi.
19180: 
19181:     Helsilllgissä 12 päivänä 'huhtikuuta 1919.
19182: 
19183: 
19184:          Wilho Nikkanen.                  J. P. Kokko.
19185:          Theodor Homen.                   Bertta Pykälä.
19186:          M. Maunonen.                     Paul Thuneberg.
19187:          Simson Pilkka.                   Matti V alkonen.
19188:          M. Kekki.                        Mikko V. Erich.
19189:          Aarne Sihvo.                     Tekla Hultin.
19190: 552
19191: 
19192: V, 11. -   Anom. ehd. N:o 82.
19193: 
19194: 
19195: 
19196: 
19197:             Lia.kka, Niilo ja Lohi, K. A.: Määrärahan
19198:                 myöntämisestä kunnallispäivien toimeen-
19199:                 panoa varten.
19200: 
19201: 
19202:              S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
19203:     Kunnallisen itsehallinnon varassa on meillä entisestään-
19204: kin ollut yhteiskunnalliselle menestykselle perin tärkeätä
19205: kansalaistoimintaa, joka olisi kaivannut kansalaissivistyk-
19206: sen edistämistä sitä toimintaa silmällä pitäen. Se tehtävä
19207: on valitettavasti kui~enkin jäänyt melkein kokonaan täyt-
19208: tämättä.
19209:     Uusi kunnallislaki on lisännyt kunnallisen itsehallin-
19210: non tehtäviä, mutta tärkeämpää on, että se on antanut pal-
19211: joa useammille tilaisuuden olla mukana kehityksen kulun
19212: suuntaamisessa. Entistä enemmän on siis käynyt tarpeel-
19213: liseksi kartuttaa kansalaispiireissä kunnallistietoa sekä kä-
19214: sitystä kansalaisten kunnallisista oikeuksista ja velvoituk-
19215: sista. Kunnallisten toimimiesten ammatillinen valmistami-
19216: nen käynee myöskin tarpeelliseksi, mutta se on varsinainen
19217: opetustehtävä, jonka suorittaminen onnistuu parhaiten tar-
19218: koituksenmukaisissa oppilaitoksissa. Yleisen kansalaissi-
19219: vistyksen kohottaminen kunnallista itsehallintoa varten
19220: vaatii sen sijaan toimenpiteitä, joita voidaan verraten vä-
19221: hillä kustannuksilla ulottaa laajalle, mikäli mahdollista joka
19222: kuntaan. Se kysyy paikkakunnallista harrastusta ja toi-
19223: mintaa, mutta vaadittanee myös valtion puolelta kehoitusta
19224: ja avustusta. Jotta kaikkia1la maamme kunniss'a voitais,iin
19225: herättää kansalaisia ymmärtämään yhteiskunnallista asevel-
19226: vollisuuttaosa olisi saatava niin monessa kunnassa kuin
19227: suinkin järjestetyksi kunnallispäiviä, joita siellä täällä on-
19228:            V, 17. -   Liakka, Niilo ja Lohi, K. Å.         553
19229: 
19230: kin jo toimeenpantu. Näissä pidetään esitelmiä kunnalli-
19231: sen toiminnan alalta ja keskustellaan niiden johdosta. V ar,
19232: sinkin tärkeämpien uusien yrity:;;ten alkuunpanossa näillä
19233: tilaisuuksilla on ollut suuri merkitys, samalla kuin ne yleen-
19234: sä ovat virkistäneet kunnallista elämää. Erityisesti on ny-
19235: kyoloissa syytä huomauttaa, että näissä tilaisuuksissa voi-
19236: daan vapaassa ajatusten vaihdossa valaista eri katsantokan-
19237: toja ja siten ehkäistä sitä hajaannusta, joka uuden vaali-
19238: järjestyksen kautta siirtyy kunnallisen elämän alalle ja joka
19239: siellä voi koitua todelliseksi kansalliseksi vaaraksi.
19240:      Kunnallispäivien ohjelma.n tekeminen jää kussakin ta-
19241: pauksessa toimeenpanijain tehtäväksi. Katsoen näiden ti-
19242: laisuuksien suureen merkitykseen olisi kuitenkin yleisistä
19243: varoista avustettava niitä, että toimeenpanijoille kävisi
19244: mahdolliseksi hankkia pätp,viä asiantuntevia esitelmöitsi-
19245: jöitä. joita ei varsin runsaasti ole tarjona. Kun sekä palk-
19246: kiot että ma1Jkakulut nykyaikana ovat verraten kalliit, olisi
19247: avustus la.skettava 100 markaksi esitelmää kohden, kuiten-
19248: kin korkeintaan 4 esitelmää varten, siis 400 mk., samaan
19249: tilaisuuteen, jos sen järjestää yksi kunta, tahi 6 varten,
19250: 600 mk., jos sen järjestävät useat kunnat yhdessä. Avus-
19251: tuksien paikkakunnallisen jaon toi;mittaisivat kaiketi par-
19252: haiten valtioapua nauttivien maanviljelys- ja talousseurojen
19253: johtokunnat, joilta kuntain sopisi niitä määräaikaan anoa
19254: ilmoittaen ohjelman ja jotka sitten harkittuansa ohjelman ja
19255: sen suorittajien pätevyyttä ja havaittuansa ne yleistä kan-
19256: natusta ansaitseviksi tilaisivat rahat samalla kertaa kaik-
19257: kia alueensa kuntia varten. Arvioimme, että 100,000 m:kan
19258: määräraha riittäisi vuoden tarpeiksi.
19259:     Edelläolevaan viitaten anomme siis kunnioittavasti,
19260:                että kunnallisp'äivien toimeenpanon avusta-
19261:             miseksi yle'Y(tpänä snunniteltnun tapaan v. 1920
19262:             menoarvioon varattaisiin 100,000 mk.
19263:    Helsingissä, 18 p:nä huhtikuuta 1919.
19264: 
19265:    Niilo Uakka.                              K. A. Lohi.
19266: VALTIOPÄIVÄT
19267:             1919
19268: 
19269: 
19270:       LIITTEET
19271:                 VI
19272: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
19273: EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUS-
19274:          EHDOTUKSET
19275: 
19276: 
19277: 
19278: 
19279:           HELSINKI 1919
19280:      VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
19281:                      A.
19282: 
19283: Kansa- ja oppikoulua, kansanopetusta ja koti-
19284:   kasvatusta koskevia anomusehdotuksia.
19285:             1
19286: 
19287:             1
19288: 
19289: 
19290: 
19291: 
19292:         1
19293: 
19294:         1
19295: 
19296: 
19297: 
19298: 
19299:     1
19300: 
19301:     1
19302: 
19303: 
19304: 
19305: 
19306: 1
19307: 
19308: 1
19309:                                                              559
19310: 
19311: VI, 1. -    Anom. ehd. N :o 85.
19312: 
19313: 
19314: 
19315: 
19316:               Leppälä, Juhani, y. m.: Maalaiskansakoulujen
19317:                  ja seminaarien opetusohjelman muuttami-
19318:                  sesta.
19319: 
19320:                 S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
19321:    Viitaten, vuoden 1917 ensimäisillä valtiopäivillä jätet-
19322: tyyn anomusehdotukseen N :o 41 (Liite VI, 2 siv. 312), eh-
19323: dotamme Eduskunnan päätettäväksi,
19324:                   että Hallitus ryhtyisi ensitilassa sensuuntai-
19325:               siin toimenpiteisiin maalaiskansakoulujen ja se-
19326:               minaarien opetusohjelman muuttamiseksi kuin
19327:               edelläviitatuissa perusteluissa on mainittu.
19328: 
19329:    Helsingissä, huhtikuun 12 päivänä 1919.
19330: 
19331: 
19332:            Juhani Leppälä.        Ari Pitkänen.
19333:            J. P. Kokko.           Frans Hanhisalo.
19334:            J. G. Ryynänen.        Mikko Luopajärvi.
19335:            Yrjö Pesonen.          Edvard Takkula.
19336:            J,auri Perälä.         Kustavi Elovaara.
19337:            Matti Oja.             Albin Manner.
19338:            Kyösti Kallio.         Vihtori Vesterinen.
19339:                       Pekka Saarelainen.
19340: 560
19341: 
19342: VI, 2, - - Anom. ehd. N :o 95.
19343: 
19344: 
19345: 
19346: 
19347:             Ailio, Julius ja Ryömä, Hannes: Kansakoulun
19348:                asettamisesta yleiseksi pohjakonlnksi.
19349: 
19350:               1S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
19351:     Vuoden 1912 valtiopäivillä hyväksyi eduskunta anomuk-
19352: sen, että hallitus jättäisi eduskunnalle esityksen laiksi, jon-
19353: ka mukaan kansakoulu kokonaisuudessaan tulisi kaiken ope-
19354: tuben pohjana olevaksi yleiseksi kansalaiskouluksi.
19355:     Hiljakkoin on hallitus asettanut Komitean valmistele-
19356: maan ehdotustå tällaiseksi esitykseksi. Komitealla on kuu-
19357: leman mukaan aikomus ehdottaa kolmen sellaisen kokei-
19358: lukoulun perustamista Jyväskylään ja Helsinkiin, joissa
19359: opetus sovellettaisiin kansakoulun oppimäärän pohjalle.
19360: Tämä kokeileminen ottaisi aikaa keskikouluun nähden 3
19361: vuotta ja lukioluokkiin nähden toiset 3 vuotta, ennenkuin
19362: aijotusta järjestelmästä voitaisiin jotakin lausua ja sitteu
19363: vasta antaa Eduskunnalle esitys asiasta.
19364:     Kokeileminen on kasvatusopilliselta kannalta oikeu-
19365: tettua, eritoten opetusmenetelmiin nähden. Mutta kun on
19366: kysymys koulujärjestelmästä, joka tarkoittaa yhteiskun-
19367: nan etua, kaikkein kansalaisten tasa vertaisiksi tekemistä
19368: kansalaissivistyksen suhteen, on kokeileminen vähemmän
19369: puolustettavissa. Jos kerran hyväksytään päämäärä, että
19370: kansakoulu on tehtävä pohjakouluksi, eivät kasvatusopilli-
19371: set epäilyt tai ennakkoluulot oppikoululle johtuvista mah-
19372: dollisista haitoista saa olla esteenä päämäärään pyrittäessä.
19373: Ilman kokeilemrstakin on uskallettava ottaa päätetty askel.
19374: Varmaa lienee, että tällaiset kokeilut antavat juuri sellaisen
19375: t11loksen kuin niistä tahdotaan. Sinänsä ei niistä tietenkään
19376:          VI, 2. -   Ailio, .Julius ja Ryömä, Hannes.        561
19377: 
19378: ole muuta haittaa kuin että aijottu uudistushanke voi !yk-
19379: käytyä epämääräiseen tulevaisuuteen.
19380:     Lähivuosina tullee oppivelvollisuus toimeenpantavaksi,
19381: ja maalaiskansakoulu samalla täydennetyksi. Tällöin olisi
19382: sopivin aika asettfl.a oppikoulu kansakoulun suoranaiseksi
19383: jatkoksi. On pelättävissä, että oppivelvollisuuden säätämi-
19384: sellä raja kansakoulun ja oppiikoulun välillä tulee entistä
19385: jyrkemmäksi, joten oppivelvollisuuden säätäminen tässä
19386: suhteessa tulee rtlemmiUe kansankerroksille haitaksi, ellei
19387: kansakoulusta avaudu suoranaista tietä ylemmän opetuksen
19388: saamiseen.
19389:     On itsestään selvää, että puheenaolevan koulu-uudistuk-
19390: sen toimeenpano kaipaa perinpohjoista selvittelyä, ja että se
19391: edellyttää suuria muutoksia oppikoulussamme, samalla kun
19392: se vaatii myös parannuksia kansakoulun opetussuunnitel-
19393: maan ja vaHankin menetelmään. Yleistä sivistystasoa ei
19394: ole silti laskettava alenemaan. Päinvastoin on uudistuk-
19395: sessa pidettävä silmällä, että alemman ja ylemmän opetuk-
19396: sen yhteisenä suurena päämääränä on selvän kuvan anta-
19397: minen luonnosta, nykyajan kulttuurista ja yhteiskunnasta
19398: sekä näiden kehityksestä. Puheenaoleva uudistus - kan-
19399: sakoulu pohjana ja keskikoulu sen jatkona, jonka 1kautta
19400: tie tasoitetaan alemmillekin kansankerroksille ilman ero-
19401: tusta yliopistoon ja kaikille muille aloille - on niin tär-
19402: keä yhteiskuntakehityksen kannalta, ettei sitä voi tarpeeksi
19403: jouduttaa.
19404:     Pyydämme senvuoksi kunnioittaen ehdottaa,
19405:                 että Eduskunta pyytäisi llallitttsta mahdol-
19406:             lisimman pian antamaan esityksen kansakou-
19407:             lttn asettamisesta yleiseksi pohjakoul~tksi.
19408: 
19409:    Helsingissä, 16 päivänä huhtikuuta 1919.
19410: 
19411:     Julius Ailio.                        Hannes Ryömä.
19412: 
19413: 
19414:                                                        36
19415: 562
19416: 
19417: VI, 3. -   .Anom. ehd. N:o 97.
19418: 
19419: 
19420: 
19421: 
19422:             Ailio, Julius, y. m.: Valtion kustannustoimiston,:
19423:                 perustamisesta oppi- ja opetusvälineiden
19424:                 hankkimiseksi kansakouluihin.
19425: 
19426:               S u o m e n E d u s k u n n a II e.
19427:     Se periaate lienee meillä jo voitolle päässyt, että kansa-
19428: koulun oppilaiden tulee saada maksutta omikseen oppikirjat
19429: ja kaikki :rn:uut koulutarpeet. Hallituksen esitykseen ny-
19430: kyiselle eduskunnalle laiksi oppivelvollisuudesta ja kansa-
19431: koululaitoksen kustannuksista on m. m. otettu tätä tarkoit-
19432: tava määräys. Ja todilnnäköistä on, että eduskunta ei jätä
19433: hyväksymättä tätä määräystä.
19434:     Jos 9-13 vuoden ikäisten kansakouluun pantavien las-
19435: ten lukumäärä arvioidaan nykyään olevan
19436:                                          \
19437: 
19438: 
19439:            maaseudulla noin                  220,000
19440:            kaupungeissa ,                     32,000
19441:                             -----------------
19442:                                yhteensä 252,000
19443: 
19444: .i~)
19445:    oppikirjain ja koulutarpeiden hinta nykyisissä tosin vielä
19446: poikkeuksellisissa oloissa arvioidaan, niinkuin hallituksen
19447: esityksessä on tehty, 40 markaksi oppilasta kohti vuodessa,
19448: olisi vuotuinen meno niistä 1,080,000 markkaa. Alakansa-
19449: kouluun pantavien lasten lukumäärän voinee arvioida ole-
19450: van
19451:            maaseudulla noin               110,000
19452:            kaupungeissa ,                  18,000
19453:                                  yhteensä    128,000
19454:                    VI, 3. -   Ailio, Julius, y. m.         563
19455: 
19456: ja oppikirjain y. m. koulutarpeiden hinnan 10 markaksi
19457: oppilasta kohden vuodessa, nousisi vuotuinen meno alakan-
19458: sakoulusta 1,280,000 markkaan. Jatko-opetukseen tarvit-
19459: tavain oppikirjain y. m. koulutarpeiden kokonaishintaa on
19460: vaikeata arvioida, mutta voitanee se panna noin puoleksi
19461: miljoonaksi markaksi. Vuotuiset menot koko kansakoulu-
19462: laitoksessa käytetyistä oppikirjoista y. m. koulutarpeista te-
19463: kisivät niinmuodoin tämän arviolaskun mukaan oppivelvol-
19464: lisuuden voimaan astuttua noin 12 miljoonaa markkaa.
19465: Vaikka oppikirjat y. m. s. vastaisuudessa halpenisivatkin,
19466: kasvaa oppilasluku alati, joten mainittu summa ei tulle ale-
19467: maan.
19468:       Nykyisin ottaa valtio osaa kahdella kolmanneksella
19469: maalaiskuntain kustannuksiin oppikirjoista y. m. koulutar-
19470:  peista. Täydellä syyllä voidaan vaatia, että valtio ottaisi
19471:  suorittaakseen kaikki puhenaolevat kustannukset sekä maa-
19472: lais- että myös kaupunkikuntain puolesta. Näillä on muu-
19473:  tenkin siksi raskaita rasituksia kansakoululaitoksesta, ettei
19474:  niitä enää olisi lisättävä oppikirjoista y. m. aiheutuvilla
19475:  menoilla. .Ja mainitut menot valtio voi saada arvaamatto-
19476:  massa määrässä alenemaan, jos nykyisin vallitseva yksityi-
19477:  nen oppivälineiden tuotanto otetaan valtion haltuun.
19478:       On tunnettua, että oppikirjat ovat yksityisten kustan-
19479:  nusliikkeitten paraana tulolähteenä, ja tällä alalla vallitse-
19480:  vasta kilpailusta on moninaisia epäkohtia. Oppikirjat ovat
19481:  mitä kirjavimpia ja usein ala-arvoisiakin. Painoksia muu-
19482:   teliaan tämän tästäkin, menekin lisäämiseksi. Asiamies-
19483:   palkkiot nousevat lähes puoleen kirjojen hinnoista, joiden
19484:   pitämiseksi korkealla kustantajat nykyään ovat yhtyneet
19485:   renkaaksi.
19486:       Valtiontuotannon kautta voitaisiin tuotantokustan,nuk-
19487:   set saada suuresti alenemaan, kuin painosmäärät olisivat
19488:   suuria, satoihin tuhansiin kappaleisiin nousevia. Samalla
19489:   voisivat oppikirjat painoasultaan, esim. kuvituksen y. m.
19490:   suhteen tulla paljon parannetuiksi. Niiden tieteellistä ja
19491:   kasvatusopillista arvoa voitaisiin suuresti kohottaa, julis-
19492:   taen kilpailuja oppikirjain tekijäin keskeP y. m. sopivilla
19493: 564   VI, 3. -   Valtion kustannustoim. opetusväl. vartcll.
19494: 
19495: keinoilla.- Nykyisin laskettaneen oppikirjain nettoarvo 1 / 3
19496: osaksi niiden bruttoarvosta, joten valtion kustantaessa oppi-
19497: kirjoja mainittu 12 miljoonan menoerä alenisi ehkä puoleen
19498: ~- edellyttäen, että kustannusliikettä hyvin hoidetaan. Tar-
19499: koitusta varten olisi luonnollisesti perustettava valtion kirja-
19500: paino, kirjansitomo ja kemigrafinen laitos sekä pian myös
19501: oma pa.peritehdas j. n. e. Tällaisten laitosten johto ei tie-
19502: tenkään s·aa olla nyk;yisten virastojen mallin mukainen, jot-
19503: teivät ne kokonaan epäonnistuisi.
19504:     iSamoin kuin oppivälineet saattaisivat myös useat ope-
19505: tusvälineet, niinkuin seinäkartat, lmvastot ynnä monet muut
19506: erilaatuiset havainto- ja mallikokoelmat hyvin suunnitellun
19507: valtion kustannusliikkeen kautta tulla tuntuvan paljon huo-
19508: keammiksi kuin nykyään. .Juuri näiden kalleus on kieltä-
19509: mättä syynä siihen, että lukuisat maalaiskansakoulut ovat
19510: vielä aivan puutteellisesti niillä varustetut, siitä huolimatta,
19511: että kansakouluasetus velvotba hankkimaan ,sopivia ope-
19512: tuskappaleita", ja että valtio määrättyjen opetusvälineiden
19513: hankintaa avustrua aina 60 prosentilla ostohinnoista. Hyvin
19514: yleinen on ainakin valitus kansa.koulunopettajain taholta,
19515: miten välinpitämättömiä ja vastahakoisia johtokunnat ovat
19516: opetusvälineiden hankintaan, eikä siinä aina paljon auta
19517: tarkastajainkaan anktoriteetti. On sen vuoksi vaadittava
19518: valtion puolelta kansakoulujen opetusmetoodin parantami-
19519: seksi tässä suhteessa tehokkaampaa toimintaa kuin pelkkää
19520: rahallista avustusta ta.pahtuneisiin opetusvälineostoihin.
19521:     Vastaisuudessa voitaisiin myöskin valtion virastojen kir-
19522: joitus- ja kansliatarpeet hankkia. ajatelluu kustannustoimis-
19523: ton kautta. Täten voitaisiin säästää melkoisia rahamääriä,
19524: joita nyt tuhlataan, kun kukin virasto vähin erin yksityi-
19525: siltä ostaa tai tilaa erilaisia tarvikkeitaan.
19526:     Ylläolev~m esityksen perusteella saamme kunnioittaen
19527: el:dottaa, että Edusknnta päättäisi tehdä Hallitukselle ano-
19528: r:mksen,
19529: 
19530:                  että Hallitus ryhtyisi toirniin oppi- ja ope-
19531:              tusvälineiden kustannustoimiston perustamisek-
19532:                 VI, 3 . - Ailio, Julius, y. m.        565
19533: 
19534: 
19535:        si, jakaakseen rnainitnt välineet rnaks,utta kaik-
19536:        kiin kansakonlnihin.
19537: 
19538: Helsingissä, 14 päivänä huhtikuuta 1919.
19539: 
19540: Julius Ailio.                 Taavetti Pöyhönen.
19541:                    Hannes Ryömä.
19542: 566
19543: 
19544: 
19545: VI, 4. -   Anom. ehd. N :o 98.
19546: 
19547: 
19548: 
19549: 
19550:             Sillanpää, Miina, y. m.: Määrärahan myöntä-
19551:                 misestä kansako,ululasten ravinnon ja t'aate-
19552:                 t-uksen avustamiseksi.
19553: 
19554:               S u o me n E d u s k u n n a ll e.
19555:       Nykyajan tärkeimpiä tehtäviä on hankkia ihmisille
19556:   elintarpeita. Elmtarvekurjuus on varsinkin palkkatuloilla
19557:   elävien keskuudessa huutava. Tämä ei voi olla vaikuttamatta
19558:   myöskin kouluoloihin. Tärkeätä on yhteiskunnalle, että
19559:   kaikki sen jäsenet saavat kunnollisen kasvatuksen kyetäk-
19560:   seen tehtävänsä kunnolla hoitamaan. Kasvatuksen ensi eh-
19561:   toihin taas kuuluu ruumiillinen hyvinvointi. Nälkäisenä ei
19562:   lapsi jaksa opetusta seurata, vaan hän tylsistyy ja kuihtuu
19563:   sekä henkisesti että ruumiillisesti. Kun köyhissä kodeissa
19564:   ei ole antaa lapsille edes yksinkertaisinta ruolma ja kun äi-
19565:   dit käyvät joko työssä tahi hankkimassa elintarpeita, jää-·
19566:   vät nälkäiBet lapset yksin koteihin ja kun koulua käyvät
19567:   lapset päivä päivältä saapuvat kouluun nälkäisinä ja vilui-
19568:   sina, voi ymmärtää, etteivät he jaksa seurata opetusta
19569:   vaan jäävät vähitellen pois kouluista ja lähtevät its-e ruo-
19570:   kaansa hakemaan ja huonompien tov,ereitten esimerkkiä
19571:   seuraten sekä myös yleisesti rehoittavan keinottelun tur-
19572: ' melevan esimerkin vaikutuksesta ryhtyvät harjoittamaan
19573:   km·jäämistä, jopa näpistelyäkin Varsinkin kaupungeissa
19574:   on suuri siveellinen vaara tarjolla. Tällä tavalla joutuvat
19575:   lapset katujen kasvateiksi.' Rikostilasto kasvaa vastaavassa
19576:   määrässä. Ajan pitkään tulevat tästä seuraukset yhteis-
19577:   kunnalle kalliimmaksi kuin lasten huoltaminen kouluijässä.
19578:                VI, 4 •• -   Sillanpää, Miina, y. m.            567
19579: 
19580:     Paitsi ruuan puutetta kärsivät koululapset myöskin
19581: vaatteiden puutetta. Tätäkin on niinikään yhteiskunnan
19582: varoilla poistettava, sillä nykyisten olosuhteid~i1 vallitessa
19583: eivät työläisvanhemmat kykene lapsille lämpöisiä vaatteita
19584: ja jalkineita hankkimaan.
19585:     Tähän saakka lienee valtion myöntämä avustus koulu-
19586: lasten ruokintaan tarkoittanut yksinomaan maalaiskouluja.
19587: Mielestämme olisi tällä kertaa valtion varoista myönnet-
19588: tävä niin suuri erä, että myöskin :kaupunkien kansakouluille
19589: voitaisiin avustusta jakaa. Kaupungeissa on puute työläis-
19590: kodeissa yhtä suuri kuin maaseudulla, joten kaupunkien
19591: kansakouluissa pitäisi myös jakaa kaikille oppilaille kou-
19592: lun puolesta lämmintä ruokaa sekä vaatteita.
19593:     Edellä esitetyn nojalla anomme,
19594: 
19595:                 että eduskunta myöntäisi 4 miljoonan mm·-
19596:             kan määrärahan käytettäväksi kansakoululasten
19597:             ravinnon ja vaatetuksen avustamiseksi sekä kau-
19598:             punki- että maalaiskansakouluissa v·uonna 1920.
19599: 
19600:    Helsingissä, huhtikuun 19 päivänä 1919.
19601: 
19602:    Miina Sillanpää.                           Olavi H. Puro.
19603:                             Rieti Itkonen.
19604: 568
19605: 
19606: Vl, 5. -   Pet. försl. N :o 99.
19607: 
19608: 
19609: 
19610: 
19611:             Hornborg, Eirik: Angående privatskolornas
19612:                ekonomiska läge.
19613: 
19614: 
19615:                    T i 11 L a n t d a g e n.
19616:     För den privata lärdomsskolan i Finland har världskri-
19617: gets inverkan på de ekonomiska förhållandena blivit syn-
19618: nerligen ödesdiger. En allmän flykt från den pedagogiska
19619: banan lämnar i lärarkårens led allt talrikare luekor, som
19620: det alltjämt blir svårare att fylla. Man måste faJktiskt
19621: räkna med möjligheten av, att vid nästa läseårs ingång en
19622: del skolor icke skola vara i stånd att meddela undervisning
19623: i alla till skolkursen hörande ämnen.
19624:     Det kan måhända väcka förvåning, kanske misstro, då
19625: förhållandena vid privatskolorna framställas såsom förtviv-
19626: lade: senaste lantdag har ju beviljat ansenligt förhöjda
19627: statsunderstöd. Det yttrades emellertid redan då, att för-
19628: höjningarna knappast kunde anses tillräckliga, enär man
19629: icke vore berättigad att basera kalkylerna på statsunder-
19630: stödens tidigare belopp, utan måste utgå från att dessa ha-
19631: de varit alldeles för låga. Det är nämligen att märka, att
19632: privatskolorna redan före kriget befunno sig i ett kritiskt
19633: läge, varför dyrtiden för dem haft vida s~årare följder än
19634: för andra institutioner. För några år sedan voro privatskol-
19635: lärarna dåligt avlönade i förhållande till den tid och de
19636: kostnader deras utbildning krävde, den ansvarsfulla arten
19637: av dems arbete, m. fl. omständigheter; nu äro de väl abso-
19638: lut taget den säJmst avlönade grupp inom samhället. En
19639: utarbetare i avsaknad av all yrkesutbildning kommer sig
19640: utan svårighet till högre inkomster än en privatskollärare,
19641:                  VI, 5. -   Homborg, Eirik.              569
19642: 
19643: och även när de av sena~te lantdag beslutna förhöjda stats-
19644: understöden omsider till sina fulla belopp utbetalats, torde
19645: privatskollärai·kåren på sin höjd komma att i avseende å
19646: inkomster se sig ungefär likställd med icke yrkesutbildade
19647: grovarbetare.
19648:     Det är att märka, att frågan om privatskolans ekono-
19649: miska ställning icke i främsta rummet är en fråga om en
19650: viss medborgargrupps utkomstmöjligheter. Den gäller en
19651: betydelsefull kulturinstitutions bestånd. Privatskolan spe-
19652: lar som känt såsom förmedlare av högre skolbildning en
19653: vida större roll än statsskolan, och de nuvarande förhållan-
19654: dena innebära därför ett allvarsamt hot mot vårt folks bild-
19655: ningsmöjligheter. De dugliga lärarkrafterna söka sig över
19656: till andra banor, och nyrekryteringen har i det närmaste
19657: avstannat.
19658:      På anförda skäl får undertecknad vördsamt för Lant-
19659: dagen föreslå,
19660:                  att Lantdagen ville hos Statsrådet anhålla
19661:             om åtgärd därhän, att vederbörande myndighe-
19662:             ter måtte med det snaraste införskaffa utred-
19663:             ning rörande privatskolornas ekonomiska läge
19664:             eftet· utanordnandet av de förhöjda statsunder-
19665:             stöden och på grund av denna utredning in-
19666:             komma med förslag till mått och steg i syfte
19667:             att förebygga de privata lärdomsskolornas för-
19668:              falL
19669: 
19670:    Helsingfors, den 19 april 1919.
19671: 
19672:                                        Eirik Hornborg.
19673: 570
19674: 
19675: VI, 5. -   Anom. ehd. N :o 99.
19676:                                                     Suomennos.
19677: 
19678: 
19679: 
19680: 
19681:             Hornborg, Eirik: Yksityiskoulnjen taloudelli-
19682:                sesta asemasta.
19683: 
19684: 
19685:                     E d u s k u n n a l l e.
19686: 
19687:     Suomen yksityisille oppikouluille on se vaikutus, joka
19688: maailmansodalla on ollut taloudellisiin oloihin, muodostunut
19689: erittäin kohtalokkaaksi. Yleinen pako kasvatusopilliselta
19690: työalalta jättää opettajakunnan riveihin yhä lukuisampia
19691: aukkoja, joiden täyttäminen 1"äy alati vaikeammaksi. Täy-
19692: tyy tosiasiallisesti ottaa lukuun s·e ma;hdollisuus, että ensi
19693: lukuvuoden alussa osa kouluja ei enää pysty antamaan ope-
19694: tusta kaikissa koulukurssiin kuuluvissa aineissa.
19695:     Saattaa ehkä herättää kummastusta, kenties epäluuloa,
19696: kun yksityiskoulujen olot esitetään epätoivoisina: viime val-
19697: tiopäiväthän myönsivät tuntuvasti koroitettua valtioapua.
19698: Mutta jo silloin lausuttiin, että koroituksia, tuskin saattoi
19699: pitää riittävinä, koska ei ollut oikeutettua rakentaa laskelmia
19700: valtioavun aikaisempain määrien varaan, vaan oli lähdettävä
19701: siitä, että ne olivat aiVan liian •pienet. On nimittäin otettava
19702: varteen, että yksityiskoulut olivat jo ennen sotaa kriitilli-
19703: sessä tilassa, jonkavuoksi kallis aika on tuottanut niille pal-
19704: jon raskaammat seuraukset kuin muille lait·oksille. Muu-
19705: tama vuosi sitten olivat yksityiskoulujen opettajat huonosti
19706: palkatut siihen aikaan Ja nithin kustannuksiin, mitä heidän
19707: valmistuksensa vaatii, heidän työnsä vastuulliseen laatuun
19708: y. m. seikkoihin kat~oen: nyt ne kai ovat ehdottomasti huo-
19709: noin palkattu ryhmä y'hteiskunnassa. Ulkotyöläinen, jolla
19710: e1 ole vähintäkään ammattivalrnistusta, pääsee vaivatta pa-
19711:                    VI, 5. -   Hornborg, Eirik.               571
19712: 
19713: 
19714:   remmille tuloil1e kuin yksityiskoulun opettaja, ja senkin jäl-
19715:   keen kuin viime valtiopäivällä myönnetyt lmroitetut va.ltio-
19716:   apurahat vihdoin on maksettu kokonaan, havainnevat yksi-
19717:   tyiskoulujen opettajat kovroeintaan pääsevänsä tulojen puo-
19718:   lesta osapuilleen yrhdenvertaisiksi ammattiva,lmistusta vailla
19719:   olevain 'karkean työn tekijäin kanssa.
19720:       On pantava merkille, että kysymys yksityiskoulujen
19721:   taloudellisesta asemasta ei ensi sijassa ole kysymys mää-
19722:   rätyn kansalaisryhmän toimeentulomahdollisuuksista. Se
19723:   koskee suurimerkityksisen si v1styslaitoksen olemassaoloa.
19724:   Yksityiskouluilla on, kuten tunnettu, korkeamman koulu-
19725:   sivistyksen välittäjinä paljoa tärkeämpi osa kuin valtion
19726:   kouluilla, ja nykyisiin oloihin sisältyy senvuoksi vakava
19727: • uhka kansamme sivistysmahdollisuuksia vastaan. Kelvolli-
19728:   set opettajavoimat siirtyvät toisille aloille, eikä uusia
19729:   ilmaannu juuri ollenkaan.
19730:       Esittämilläni syillä py:;.'dän kunnioittavasti ehdottaa
19731:   Eduskunnalle,
19732:                    että Eduskunta tahtoisi Valtioneuvostolta
19733:                anoa ryhdyttäväksi sellaisiin toimenpiteisiin,
19734:                että asianomaiset viranomaiset mitä pikimmin
19735:                hankkisivat selvityksen yksityiskoulujen talou-
19736:                dellisesta asemasta senjälkeenkuin koroitet~tt
19737:                valtioapurahat on määrätty maksettavaksi ja tä-
19738:                män selvityksen perusteella tekisivät ehdotuksen
19739:                toimiin ryhtymisestä yksityisten oppikoulttjen
19740:                rappiollejoutttmisen estämiseksi.
19741: 
19742:      Helsingissä, 19 päivänä huhtikuuta 1919.
19743: 
19744:                                            Eirik Hornborg.
19745: 572
19746: 
19747: VI, o. -   Anom. ebd. N:o 87.
19748: 
19749: 
19750: 
19751: 
19752:             Erjcb, M.: Käkisalmen yhteiskmtlun ottamisesta
19753:                valtion huostaan.
19754: 
19755:              S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
19756:     Jos mikä osa maasta, on Karjala, Suomen itäisin etu-
19757: vartijamaakunta, joka aikojen kuluessa on sadat myrskyt
19758: kunnialla kestä'nyt ja jonka uljaat sankarit viime vuonna
19759: sanoin kuvaamattomaHa urheudella estivät aasialais-venä- •
19760: läishyökyaallon vyörymästä yli koko itä-'Suomen, oikeutettu
19761: odottamaan, että itsenäisen Suomen eduskunta ja hallitus
19762: omistavat mitä suurinta huolenpitoa sen sekä taloudellisen
19763: että sivistyksellisen elämän ripeälle nousulle.
19764:     Onhan jo yksistään Karjalan maantieteellinen ja valtiol-
19765: linen asema sellainen, että täydellä syyllä voi sanoa muun
19766: Suomen kukoistuksen suureksi osaksi riippuvan Karjalan
19767: kansan valppaudesta ja elinvoimaisuudesta. Erityisesti
19768: tämä koskee Raja-Karjalaa ja Karjalan kannasta, jossa olot
19769: ovat kehittymättömällä kannalla ja venäläinen vaara taka-
19770: vuosina oli suurempi kuin maakunnan muissa osissa. Yh-
19771: tenä suomalaisen, sivistystyön pääahjoista Karjalan kannak-
19772: sella on ollut vuodesta 1892 Käkisalmen kaupungissa toimiva
19773: porvarikoulu, joka vuosina 1915-1917 muutettiin 8-luok-
19774: kaiseksi yliopistoon johtavaksi yhteiskouluksi. Tämä koulu
19775: tyydyttää ainoana laatuaan laajan Käkisalmen kihlakunnan
19776: ja osaksi myös Kurkijoen kihlakunnan väestön korkeamman
19777: sivistystarpeen. Oppilasluku Käkisalmen yhteiskoulussa on
19778: vuosina 1907-1919 vaihdellut 144 ja 178 välillä nousten
19779: nykyisenkin, erityisesti Karjalan kannaksella tavattoman
19780: vaikean elintarvepulan aikana 158 :aan. Huoleti voi ennus-
19781: taa, että oppilaitten lukumäärä säännöllisempien olojen pa-
19782: lnttua vuosi vuodelta tulee lisääntymään.
19783:                     VI, 6. -   Erich, M. V.                   573
19784: 
19785:      Vaikka ympäröivä maaseutu lähettää Käkisalmen yhteis-
19786: kuuluun melkoisen oppilasjoukon, ei se luonnollisestikaan
19787: ole ottanut osaa koulun kustannuksiin. Kun asianomainen
19788: valtioapu ei ole niihin riittänyt varsinkaan nykyaikana, jol-
19789: loin opettajien palkkoja hyvin ymmärrettävistä syistä ehti-
19790: miseen täytyy korottaa ja täysin pätevien opettajavoimien
19791: hankkiminen ja tkoulun palveluksessa pysyttäminen on mah-
19792: dollista ainoastaan entistä monin verroin suuremmilla ra-
19793: hallisilla uhrauksilla, on Käkisalmen kaupungin, alkaen
19794: vuodesta 1912, jolloin koulu kokonaan siirtyi sen huostaan,
19795: melkein ylivoimaisilla ponnistuksilla täytynyt sitä ylläpi-
19796: tää. Kaupungin viime aikoina yhä lisääntyneitten menojen
19797: vuoksi on kaupunginvaltuusto ollut pakotettu panemaan ky-
19798: symyksenalaiseksi, voidaanko koulun toimintaa nykyisillä
19799: edellytyksillä lainkaan jatkaa. Jotta Karjalan kannas ei
19800: kuitenkaan jäisi vaille tätä niin tuiki tarpeellista sivistys-
19801: lAitosta, on valtuusto 20 päivänä tammikuuta 1919 päivä-
19802: tyllä anomuksella kääntynyt Valtioneuvoston puoleen, pyy-
19803: täen että koulu valtuuston tarjoamilla edullisilla ehdoilla
19804: otettaisiin valtion huostaan.
19805:      Mikäli olen saanut tietää, tulee kouluhallitus kuitenkin
19806: kielteisesti suhtautumaan kaupunginvaltuuston anomukseen .
19807: .T os V aitioneuvosto asettuu samalle kannalle, on varsin to-
19808: dennäköistä, että Karjalan kannakselta häviää tärkeä suo-
19809: malaisen sivistyksen ahjo ja kannaksen ainoa kaupunki jou-
19810: tuu kokonaan lapsipuolen asemaan, esim. Joensuun ja ~Sor­
19811: tavalan rinnalla, joissa molemmissa valtio ylläpitää sekä
19812: lyseota että tyttökoulua. Jotta tällainen tuhoisa taka-askel
19813: Karjalan sivistystyössä saataisiin estetyksi, rohkenen kun-
19814: nioittaen anoa,
19815:                   että Eduskunta kehottaisi Hallitusta määrää-
19816:               'millään ehdoilla vielä tänä vuonna ottarnaan Kä-
19817:               kisalrnen yhteiskoulnn tai ainakin sen viisi alirda
19818:               luokkaa valtion huostaan.
19819:     Helsingissä, huhtikuun 11 päivänä 1919.
19820:                                           lllikko V. Erich.
19821: 574
19822: 
19823: VI, 1. -   Anom. ehd. N :o 93.
19824: 
19825: 
19826: 
19827: 
19828:              Junes, Antti, y. m.: Tornion keskikoulun laa-
19829:                 jentamNlsesta yliopi:stoon joMav,aksi linjaja-
19830:                 koiSieksi y hteisl;I!Seoksi.
19831: 
19832: 
19833:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
19834:      Kansansivistyslaitosten ja niiden muassa 'oppikoulusivis-
19835: tyksen harrastus ·on viimeisinä 15 vuonna tullut uusien
19836: oppikoulujen perustamis-essa. hyvin voimakkaasti esille; sitä
19837: oSiottaa se, että tuona .ai•kana niin paljon uusia oppikouluja
19838: on perustettu sekä kaupunkeihin että maaseudulle. Tosi•n on
19839: eräillä tahoilla tahdottu nähdä vaka:vaa. vaa,raa siinä, että
19840: ylioppilaiden lukumäärä meillä asukaslukuun verrattuna on
19841: suhteettoman suuri; on pelätty ,sivistyneen köyhälistön" syn-
19842: tymistä, eiikä aina ilman syytäkään. Mutta toiselta puolen
19843: on Suomen uusi valtiollinen asema ja se tapa, jolla Suomen
19844: itsenäisyys on syntynyt, omiaan osvttamaan aiheettomaksi
19845: tällaiset epäilykset. Ylioppilassivistyksen saamut nuoriso on
19846: siinä suorittanut siksi arvokkaan työn, että se ansaitsee kun-
19847: nioittaen. t'ulla mainituksi.
19848:      Kun sitäipat,si Suomeen aivan lähitulevaisuud•essa p-erus-
19849: tettanee useampia uusia yliopistoja ja korkeakouluja niin on
19850: luonnollista, että silloin on perustetta-va myöskin sinne joh-
19851: tavia oppila·itoksia missä siihen näyttää oleva.n. edellytyksiä .
19852: •Ta tähän on mielestä;ni sopiva ja valtiolle, Perä-Pohjolaa.n
19853:  näihden .edullisin, tilaisuus, laajentamalla Tornion keskikou-
19854:  lun täysiluokkaise'ksi linjajakoiseksi yht-eislyseoksi poikia, ja
19855:  tyttöjä varten, joten nykyiset tila,päisen kannatuksen varassa
19856: t.oimivat yksityiset jatkoluokat saattaisivat lopettaa 1oimin-
19857:  ia'nsa.
19858:                    VI, 7. -   Junes, Antti, y. m.                  575
19859: 
19860:          Tämän a.nomUikseni perust.eluiksi pyydän vielä esittää
19861:    seuraavia tosi!Lsioita.
19862:          Tornion keskikoulun yksityiset jatkoluokat. ovat ol1eet
19863:     toiminnassa syksystä 1914 alka·en ja; on niid·en taloudellinen
19864:     lwnnatus ollut pääasiamsesti ToNl!ion kaupungin ja yksi-
19865:     tyisten ·ka.nnatusy'hdistysten jäsenten val'8JSsa. Eräält kanna-
19866: ·.. tusyhdistyksen jä.senet. ovat suorittaneet varainsa; mukaan
19867:     aina 500 mk. vuodessa. Valtiorupua. ei anomuksista huoli-
19868:     matta ole saa:tu muuta kuin kesällä v. 1918 myönnetty tila-
19869:     päinen. 2,500 ma:rkan avustus.
19870:           Mainittujen jatkoluokkien tälhänastisesta toiminnasta
19871:      mainittakoon, että Senaatti lokak. 18 p:nä 1913 myönsi
19872:     erinäisille, korkeampaa sivistystä harrastaville henkilöille
19873:     luvan Tornion kaupunkiin perustaa 3-luokikainen yliopis-
19874:      toon johtava oppilaitos poikia ja tyttöjä varten.
19875:           Vuonna 1917 saattoi se päästää ensimmäiset oppilaa.n.sa
19876:      y.Iio•pistoon. Kuluvana lukuvuonna 1918-19 ovat jat·koluo-
19877:      kat saa>tta.neet osaksi taloudellisista syistä, osaksi opettajain
19878:      puutteesta: työskennellä vain 2-luokka:isena, VII ja VIII luo-
19879:      killa.
19880:           Siten näyttää ja•tkoluokkien tulevaisuus täUä 'hetkellä
19881:      varsin synkältä, sillä kun Torruion kaupumkikin on saatta-
19882:      JJut ainoastaan vuod.eksi kerrallaa•n myöntää jatkoluokikien
19883:      kannattamiseksi ta>rvittavat varat, on opetta-jien hyvin vaiikea
19884:      sitoutua tällaisen O.Jlpil.aitoksen palvelukseen silloin kun vir-
19885:      ka.tointa muu•alla on saatavissa.
19886:           Vielä on huomautettava, että valtion yllä.pitärrniä, yliopis-
19887:      toon johta•via oppikouluja ei ole se·n pohjoisempana. kun
19888:      Oulussa. Laaja Perä-Pohjola on sitelll jäänyt tässäkin suh-
19889:      teessa lapsipuolen asemaan. Jos koht-a Perä-Pohjolan asutus
19890:      on suht.eellisen harvalukuin·en niin täytyn>ee myöntää, että
19891:      sille va1tion ja ·hallituksen !puolelta on näissä a:sioissa omis-
19892:      tettu verrattain vä1hän huomiota. Myöskin opp;koulujen si-
19893:      joittamisessa tämä tulee nä!kyviin.
19894:           Jos twhän v.errataan esim. sita twpaa, jolla Ruotsin haJli-
19895:      tus pyrkii vaHakuunan po'hjoisimpi.en seutujen eduista pitä-
19896:      mään huolta, on Ruotsi tässä suhtees,sa tehnyt pa1jon en•em-
19897: 576               VI, 7. -   Tomion lu~skikoulu.
19898: 
19899: män. Harvaa.n asut•tujen Pohjois-Ruotsin suomalaisseutujen
19900: hyväiksi suoritetaan valtion varoista runsaita ra:hamääriä.
19901: Ny~kyä,än on siellä kouluhallituksessa tehty ehd·otus että,
19902: kaikki Norl'bottenin työtuva:t ot.ettaisii•n va1t-ion huostaan,
19903: puhumattakaan mo11ista välittömästi Pohjois-Ruotsin suo-
19904: malmi"st.en ruotsalaistutta:miseen käytetyistä määrämhoista.
19905:      Nämä rajantakaiset olot ·huomioon ottaen on Tornion .
19906: keskikoulun laajentaminen yliopi,stoon .i•ohta:va:ksi oppilai-
19907: tokseksi aivan' oi1keutettu vaat.imus; sitä kaipa·a ei ainoastaan
19908: nykyaika vaan paljon enemmän tulevaisuus valtiolliselta ja
19909: kansalliselbkin ka.nnalta. katsoen. On acVka edus·taa suoma-
19910: laista sivi:stystä Suomen rajaseudulla myös v.altionkin toi-
19911: mesta. Yliopistoon johtavan oppilait·oksen p.erustamimen
19912: Tmnioon merkitsee 'huomatbvaa suomala.isen sivistyksen ja
19913: kansallisuuden edustamista. Suomen rajojen ulkopuoleHakin,
19914: sitä enemmäm·, kun erä~den räja1ntakaisten suoma.laisten käsi-
19915: tys näyttää olevan, ettei suomalainen. sivistys ole mitään
19916: s! vistys•tä.
19917:      ];Jdellä esit.etyn n•ojalla rohkenen kunnioittaen anoa
19918: 
19919:                   että Edu.skuntb, päättäisi Tornion keskikou-
19920:               luJn ~a.ajenlnettiavaksi yliop1isto~n johtavaksi l:inj•a-
19921:               jakoiJseksi y hteislyseoksi; ja•
19922:                    e~tä Edu~kun:ta. an:t.ais.i HaUM·ukSien toimek.~i
19923:               pa.nma, m•ainiJMu uudis't~u,s toirr,teen syyslukwk•a•u-
19924:               den 1919 alusta.
19925: 
19926:       Helsin.gissä hu'htikuun 14 p:nä 1919.
19927: 
19928:       Antti Junes.                                  K. A. Lohi.
19929:                                                              677
19930: 
19931: VI, R. -   Anom. ehd. N :o 94.
19932: 
19933: 
19934: 
19935: 
19936:             Pesonen, Aarno, y. m.: Kajaanin yhteiskoulun
19937:                ottamisesta valtion huostaan.
19938: 
19939:               1S u o m e n E d u s k u n n a II e.
19940:     Vuoden 1918 henkikirjojen mukaan on Kajaanin kihla-
19941: kunnan pitäjissä yhteensä 48,196 asukasta ja Kajaanin kau-
19942: pungiss-a 3,578 asukasta, siis yhteensä 51,774 henkeä. To-
19943: dellisesti on asukasluku kuitenkin jonkun verran isompi.
19944: Näin suurta asukasmäärää kohti olisi yksi täydellinen val-
19945: tion lyseo paikkakunnalla aivan välttämätön, varsinkin kun
19946: ottaa huomioon, että Vienankin puolelta vast'edes opin tielle
19947: pyrkijät suuntaavat matkansa Kajaanin kouluihin.
19948:     Paikkakunnalla ilmenevää suurta opinhalua todistaa Ka-
19949: jaanin yhteiskoulun oppilasmäärän runsas lisääntyminen
19950: viime vuosina, jopa niin, että syksyllä 1918 on täytynyt
19951: perustaa ensi Iuokalle rinnakkaisluokka.
19952:     Oppilasmäärän kasvamista osoittaa seuraava tilasto:
19953:    Keväällä v. 1913 oli oppilaita yhteensä             152
19954:               1914                                     172
19955:        "    " 1915     "     "          "
19956:                                                        179
19957:        "    "
19958:               1916
19959:                        "     "          "              203
19960:        "    " 1917     "     "          ",,
19961:                        '~                              213
19962:             "                "
19963:               1918                                     218
19964:        "    "
19965:    Syksyllä , 1918
19966:                        "     "          "              257
19967:                        "     "          "
19968:     Kajaanissa on jo vanhoista ajoista asti ollut valtion oppi-
19969: koulu, n. s. alkeiskoulu, joka sittemmin muutettiin kunnai-
19970: liseksi kouluksi, nykyiseksi yhteiskouluksi. Kun tämä yh-
19971: teiskoulu nyt vuosien kuluessa on osoittautunut täysiluok-
19972:                                                            37
19973: 578            VI, 8. -   Kajaanin yhteiskoulu.
19974: 
19975: kaisena aivan välttämättömäksi tälle syrjäseudulle, olisi jo
19976: aika ottaa se valtion haltuun kokonaan.
19977:     Kajaani on nopeasti kasvava kaupunki, jonka kehitys-
19978: mahdollisuudet ovat suuret, varsinkin kun tekeillä oleva
19979: Oulun____]Kaj.aanin----'N urmeksen rautatie ja sen välttämätön
19980: jatko Suomussalmelle valmistuu. Valtio tarvitsee tämänkin
19981: seudun lapsia, jotka koulusivistystäkin saaneina ymmärtä-
19982: vät täkäläistä kansaa ja joita kansa ymmärtää.
19983:      Siltä varalta, 'että Kajaanin Yhteiskoulu tulee otetuksi
19984: valtion kouluksi, on Kaja:anin kaupunki sitoutunut luovut-
19985: tamaan valtiolle yhteiskoulutaloa varten varatun, noin
19986:  50,000 arvoisen koulutontin ja vapaan kiven- ja soran-oton
19987: rakennuksia varten ynnä rahassa noin 350,000 markkaa.
19988:      Edelläolevaan viitaten ja kun Kajaanin seudut ovat ai-
19989: van eristetyssä asemassa ja varallisuus paikkakunnalla on
19990:  useimmiten pienempi kuin muissa osissa ma-ata, joten yk-
19991:  sityiskoulun kannattaminen tai koulun käynti muualla tu-
19992:  lee paikkakunnalle hankalammaksi, sekä huomioonottaen,
19993:  että harrasta opinhalua on runsaasti ilmennyt, niin pyydäm-
19994:  me Eduskuntaa yhtymään anomukseen:
19995: 
19996:                  että Hallitus ensitilassa ottaisi Ka.iaanin yh-
19997:              teiskoulun valtion huostaan.
19998: 
19999:       Helsingissä, 14 päivänä huhtikuuta 1919.
20000: 
20001:           Aarno Pesonen.            Kusti Arffman.
20002:           Vilho Niemi.              K. A. Lohi.
20003:                                                          579
20004: 
20005: VI, 9, -   Anom. ebd. N :o 88.
20006: 
20007: 
20008: 
20009: 
20010:             Kojonen, Rope, y. m.: Määrärahan myöntämi-
20011:                sestä kansanopistoja varten.
20012: 
20013: 
20014:              S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
20015: 
20016:     Jotta yksityiset valtioapua nauttivat koulut voisivat
20017: edelleenkin menestyksellä toimia, on Eduskunnan pitänyt
20018: huomattavasti koroittaa niiden valtioapuja. Xiin olisi me-
20019: neteltävä myöskin kansanopistojen suhteen, jos mielitään,
20020: että nämä tärkeät ja tarpeelliset kansalaiskonlut voisivat
20021: jatkuvalla menestyksellä täyttää tehtävänsä. Näiden oppi-
20022: laitosten avustamisessa on yksikamarisella eduskunnallarn-
20023: me ollut alun pitäen sellainen kanta, että niiden on saatava
20024: osa tuloistaan ympäröivästä maakunnasta ja valtioapua kor-
20025: keintaan 7 5 % vuotuisista menoistaan. 'l'ämän periaatteen
20026: mukaan järjesteli Eduskunta jo v. 1908 kansanopistojeE
20027: va.ltioavut, riippuen avustuksen suuruus oppilasmäärästä.
20028: Tämä järjestelmä järkkyi seiniläisenä sortokautena, jolloin
20029: venäläinen virkavalta suhtautui karsaasti näihin laitoksiin.
20030: Kun Eduskunta v. 1917 uusien vaalien jälkeen kokoontui,
20031: niin ryhtyi se järjestelemään myöskin kansanopistojen asi-
20032: oita. Niiden valtioavusta tuli Sivistysvaliokunta yksimieli-
20033: sesti samaan päätökseen kuin 1908 :n vuoden Eduskunb1..
20034: nim. että kansanopistoille 9li myönnettävä valtioapua kor-
20035: keintaan 75 % niiden vuotuisista menoista. Tämä mietintö
20036: jäi kuitenkin käsittelemättä Eduskunnassa. Siitä lienee
20037: myöskin ollut seurauksena, että valtion tulo- ja menoarvioon
20038: tuli kansanopistojen osalle opettajien palkkoihin, lämpöön,
20039: valoon, rakennusten ylläpitoon y. m. juokseviin menoihin
20040: 580         VI, 9. -   Kansanopistojen avustaminen.
20041: 
20042: vuodeksi 1918 1Smk. 700,000 ja vuodeksi 1919 1Smk. 900,000.
20043: Kumpikin erä on liian pieni, joten opettajien palkkoja ei
20044: ole voitu järjestää likipitäenkään kohtuullisiksi. Työkau-
20045: tena 1918-1919 saavat Suomen kansanopistojen 218 opet-
20046: tajaa palkkaa yhteensä Smk. 676,155, mikä tekee keski-
20047: määrin 3,100 mk. opettajaa kohti. Miten riittämätön tämä
20048: on, huomaa siitä, että kansakoulunopettajat saavat valtion
20049: palkkaa, palkankoroituksia lukuunottamatta, perheelliset
20050: 4. 700 ja perheettömät 3,900, eli keskimäärin 4,300 mk.,
20051: minkä lisäksi tulee kunnanpalkka rahassa ja luonnossa. Kun
20052: kansakoulunopettajienkaan palkkoja ei voida pitää liialli-
20053: sina, niin on helppo huomata, miten riittämättömät kansan-
20054: opistonopettajain palkat ovat.
20055:      Lämpöön, valoon, rakennusten ylläpitoon y. m. juokse-
20056: viin menoihin tarvitsevat kansanopistot kuluvana työkau-
20057: tena Smk. 725,245, joten siis kansanopistojen menot nouse-
20058: vat yhteensä Smk:aan 1,401.400. Tästä määrästä tekee val-
20059: tioapu v. 1919 64 % siitä huolimatta, että opettajien palkat
20060:  ovat aivan riittämättömät. Näillä kohtuuttoman pienillä pal-
20061:  koilla on koetettu tulla toimeen toivossa, että jo v. 1919
20062:  saadaan kansanopistoille valtioapua kohtuullisesti. Se toivo
20063:  on kuitenkin pettänyt. Ellei epäkohta seuraavaksi vuodeksi
20064:  korjaannu, tapahtuu kuluvan työkauden loputtua joukko-
20065:  siirtymisiä toisille aloille. Kansanopistonopettajien toivo-
20066:  mus on, että pohjapalkat määrätään seuraaviksi:
20067:       maisteri, pappi, agronoomi ............. .      5,000:-
20068:       kansakoulunopettaja ................... .       4,000:-
20069:       käytännöllisten aineiden opettaja ......... .   3,000: --
20070:     Tämän lisäksi tulee johtajalle 1,000 ja johtajattarelle 500
20071: mk. sekä 5, 10, 15 ja 20 vuoden palveluksesta 20 % koroi-
20072: tus edellä mainituista palkoist~. Niin kauvan kuin kallista
20073: aikaa kestää, olisi näiden palkkojen lisäksi saatava kalliin-
20074: ajan palkanlisää perheellisille 2,000 ja perheettämille 1.000
20075: mk vuodessa.
20076:     Kun Eduskunta on päättänyt, että kansanopistoille on
20077: myönnettävä valtioapua korkeintaan 75 %, niin on tämä
20078:                  VI, 9. -    Kojonen, Rope, y. m.                 581
20079: 
20080: kä,sitetty kansanopistopiireissä siten, että korkeamman val-
20081: tioavun saantiin oikeuttavat seuraavat seikat:
20082:      1) Opettajien pätevyys, jotta kansanopistot koettaisivat
20083: kiinnittää palvelukseensa mahdollisimman kyvykkäitä voi-
20084: mia. Mitä taas tulee opettajien lukumäärään, niin on niitä
20085: katsottu tarvittavan seuraavasti: kaksi tietopuolisten ainei-
20086: den opettajaa sekä lisäksi agronoomi, jos maatalousopetusta
20087: annetaan tarpeellisessa laajuudessa, kotitalousopettajatar,
20088: käsityöopettajatar ja veistonopettaja. Jos oppilaita on yli
20089: 60, joista suurempi osa on naisia, kuten tavallista on, tarvi-
20090: taan vielä toinen käsityönopettajatar, ja jos oppilaita on yli
20091: 80, niin vielä yksi tietopuolisten aineiden opettaja.
20092:      2) Oppilasmäärä, jottei mikään opisto tyytyisi 25 oppi-
20093: laaseen, jota on pidettävä alimpana määränä, ennenkuin
20094: valtioapua ollenkaan saadaan. Tätä alinta oppilaslukua
20095: määrättäessä on otettava huomioon kahden perättäisen vuo-
20096:  den keskimäärä ja että oppilaat ovat vähintäin 18 vuoden
20097:  vanhoja.
20098:      3) Työajan pituus. Tämä siitä syystä, että ohjelman
20099:  monipuolisuus vaatisi mikäli mahdollista työajan pidentä-
20100:  mistä. Kun eräissä Etelä-Suomen opistoissa on menestyk-
20101:  sellä voitu alkaa työkausi lokakuun puolivälissä ja lopettaa
20102:  toukokuun keski paikoilla, niin voinee tämän hyvin tehdä
20103:  kautta maan. Aloittavatpa eräät opistot naisoppilaitten
20104:  kanssa jo lokakuun alussa, pari syyskuunkin alussa.
20105:      4) Paikalliset olot, koska eräillä seuduilla elinkustan-
20106:  nukset, toisilla halot, j. n. e. ovat kalliimmat kuin toisilla.
20107:      Edellä esitetyt periaatteet huomioon ottaen ovat ny-
20108:  kyään toimivien 41 opiston menot pyöreissä luvuissa:
20109: opettajien pohjapalkkoihin . . . . . . . . . . . . . . .   830,000: -
20110:      ,     palkankoroituksiin . . . . . . . . . . . . .    160,000: --
20111:      "     kalliinajan palkanlisiin . . . . . . . . .      200,000: -
20112: lämpöön, valoon, rakennusten ylläpitoon y. m.              750,000: --
20113:                                              Yhteensä 1,940,000: --
20114:     Jos tästä erästä annetaan valtioapua korkeintaan 75 %,
20115: niin olisi keskimääräinen valtioapu asetettava 70 prosentiksi,
20116: 582        VI, 9. -   Kansanopistojen avustaminen.
20117: 
20118: sillä useimmat opistot ovat siinä kunnossa, että ne voivat
20119: saada ja tarvitsevat tuon korkeimman määrän. 70 7o                 ...
20120: Smk:sta 1,940,000 tekee 1,358,000:-.
20121:     Kun tähän erään sisältyy valtioapu niille opistoille,
20122: jotka ovat toimineet jo kaksi vuotta, niin olisi vielä edelli-
20123: seen lisättävä 50,000 mk., josta uudet opistot saavat kah-
20124: tena ensimäisenä vuotena puolet siitä, mikä annetaan vano
20125: hoille opistoille, eli siis keskimäärin 35 7o menoistaan.
20126:      Kuluvana vuonna saadaan varattornia oppilaita varten
20127: 100,000 mk. 'l'ämä määrä on toistaiseksi riittävä. Sen jaka-
20128: misessa oppilaille on otettava huomioon oppilasmäärä ja
20129: paikalliset olot. Oppilaille j'aettavien apurahojen suuruus
20130: vaihtelisi 300-500 markkaan.
20131:      Kansanopistojen rakennusavuiksi on kuluvan vuoden me-
20132: nosääntöön otettu 300,000 mk. Kun rakentaminen nykyisin
20133: tulee kovin kalliiksi, niin olisi tämä erä ensi vuonna koroitet-
20134: tava 500,000 markaksi .
20135:      .Totta kansanopisto voisi olla herätyslaitos nuorisolle,
20136: tulee sen opettajien itse myöskin jatkuvasti hankkia ja
20137: saada herätteitä. Tätä tarkoitusta varten on Suomen Kan-
20138: sanopistoyhdistys järjestänyt vuosikokoustensa yhteyteen
20139: luentosarjoja jakaen osanottajille myöskin pieniä apurahoja,
20140: jotta osanotto tulisi mahdollisimman suureksi. Nämä tilai-
20141: suudet ovatkin varsin suosittuja, niin että melkein jokaisesta
20142: opistosta niissä on aina osanottajia. Tähän tarkoitukseen,
20143: johon näihin asti on haalittu rahoja milloin mistäkin, olisi
20144: Suomen Kansanopistoyhdistykselle varattava 3,000 markan
20145: apuraha.
20146:      T'yön seuraaminen jossain toisessa opistossa vaikuttaa
20147: erittäin edullisesti. 1Siihen tarkoitukseen olisi Kouluhalli-
20148:  tuksen käytettäväksi varattava 1,000 mk. jaettavaksi nel-
20149: jänä 250 markan stipendinä kaksi viikkoa kestävää kuunte-
20150: lumatkaa varten.
20151:      Eesäyliopistot ovat suositeltavia laitoksia kansanopisto-
20152: jen opettajille. Tämän opiskelun edistämiseksi olisi varat-
20153: tava 2,000 mk. jaettavaksi neljänä 500 markan apurahana.
20154:               VI, 9. -    Kojonen, Rope, y. m.              583
20155: 
20156:     Ulkomaiseen opintomatkaan olisi myöskin varattava joka
20157: vuosi tilaisuus edes parille kansanopistonopettajalle. Sitä
20158: varten olisi otettava menosääntöön 6,000 mk., joka jaetaan
20159: kahtena stipendinä ainakin kaksi kuukautta kestävää ulko-
20160: maista opintomatkaa varten.
20161:     Yhteensä tekevät kaikki edelläesitetyt erät Smk.
20162: 2,020,000. Kun ylempänä tehdyt laskelmat perustuvat
20163: Edllskunnan aikaisemmin omaksumiin periaatteisiin ja 1m-
20164: takin me~oerää on pidettävä kohtuullisena, niin rohkenemme
20165: kunnioittaen anoa,
20166:                että Edusknnta ottaisi vuodeksi 1.920 valtion
20167:            rnenosääntöön 2,020,000 rnk. Suomen kansan-
20168:            opistoja varten.
20169: 
20170:    Helsingissä, 14 päivänä huhtikuuta 1919.
20171: 
20172: 
20173:    Rope Kojonen.                          Mikko V. Erich.
20174:                          Aarno Pesonen.
20175: VI, 10. -     Anom. ehd. N:o 89.
20176: 
20177: 
20178: 
20179: 
20180:                Niukkanen, J., y. m.: Määrärahan myöntämi-
20181:                   sestä kunnallisopistojen perustamiseksi.
20182:                                                         ~
20183: 
20184: 
20185: 
20186: 
20187:                 S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
20188:    Viitaten vuoden 1917 toisille valtiopäiville jätettyyn
20189: anomusehdotukseen N :o 35 koskeva määrärahan myöntä-
20190: mistä kunnallisopistojen pe~ustamiseksi (Liitteet VI, 11)
20191: pyydämme kunnioittaen anoa,
20192:                    että Eduskunta päättäisi kunnallisopistojen
20193:                järjestämiseksi .io vuoden 1920 menoarvioon otet-
20194:                tavaksi 200,000 markkaa käytettäväksi kansan-
20195:                valistusalalla toimivien jiirjestöjen kautta ja joh-
20196:                dolla.
20197: 
20198:    Helsingissä, huhtikuun 11 päivänä 1919.
20199: 
20200: 
20201:             Juho Niukkanen.       P. Saarelainen.
20202:             Simson Pilkka.        Albin Manner.
20203:             ,J. A. Heikkinen.     Aarno Pesonen.
20204:             Kusti Arffman.        Mikko Piitulainen.
20205:             Frans Kärki.          J. P. Kokko.
20206:             Antti Juutilainen.    Bertta Pykälä.
20207:                          Jaakko Loulrko.
20208:                                                            685
20209: 
20210: VI, u. -    Anom. ehd. N :o 86.
20211: 
20212: 
20213: 
20214: 
20215:             Kekkonen, Juho V., y. m.: Määrärahan myöntä-
20216:                misestä kunnallisten työ1!äenopistojen perus-
20217:                tamista varten.
20218: 
20219: 
20220:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
20221: 
20222:      Äskeinen kapinaliike paljasti kansan sivistystason ar-
20223: veluttavan ohuuden, veti päivänvaloon rumia, sivistyksestä
20224: kokonaan koskemattomiksi jääneitä syvyyksiä kansansie-
20225: lussa, min!kä johdosta yleinen käsitys Suomen kansankulttuu-
20226: rin tasosta on suuresti muuttunut. Varsinkin kansan poh-
20227: jakerrokset, työläisnuoriso maaseudulla on tiedollisen valis-
20228: tuksen puutteessa ja nopeasti eteenpäin kiirehtivä aika
20229: asettaa jokaiselle suuria velvollisuuksia ja ratkaistavia ky-
20230: symyksiä. Kun ei työläisnuorison,
20231:                           1
20232:                                         ja yleensä työväen si-
20233: vistystarvetta ole yhteiskunnan puolelta kylliksi tyydy-
20234:  tetty, ovat he jääneet yksipuolisen puoluesivistyksen vai-
20235: kutuksille alttiiksi. Nyt olisi aika nopeasti ryhtyä uudis-
20236: tavaan työhön kansan pohjakerrosten sivistyksellisen tason
20237:  kohottamiseksi maaseudulla ja siellä varsinkin suuremmissa
20238:  asutuskeskuksissa ja teollisuusseuduilla. Työväenopistojen
20239:  toiminta on ulotettava myös maaseudulle ja uskottava nii-
20240:  den järjestäminen kunnanvaltuustoille. Valtion on puo-
20241:  lestaan kannatettava tällaisia kunnallisia työväenopistoja,
20242:  joissa tehtäisiin puolueetonta valitustyötä kunnallisen, ta-
20243:  loudellisen, yhteiskunnallisen ja valtiollisen elämän aloilla.
20244:  Kuntien itsensä olisi otettava myös osaa näihin menoihin
20245:  ja järjestettävä opistojen toiminta paikallisten olosuh-
20246:  teiden mukaan. Sopivien opettajavoimien saamiseksi voi-
20247: 686        VI, 11. -   Työväenopistoja maaseudulle.
20248: 
20249: vat pari kolme kuntaa valita yhteisen opistojen johtajan ja
20250: olisivat opistot vuorotellen toiminnassa kussakin kunnassa
20251: esim. kaksi tai kolme kuukautta kerrallaan vuodessa.
20252:     Tällainen opistomuoto olisi kiireellisesti saatava käyn-
20253: tiin, sillä saamme odottaa vuosia ennenkuin oppivelvolli-
20254: suuslain vaikutus alkaa varsinaisesti tuntua. Yleensä on
20255: viime aikoina sivistysharrastus suuntautunut korkeamman
20256: n. k. huippusivistyksen l;aajentamiseen, mutta tämän ohessa
20257: ei ole unohdettava maaseudulla olevan köyhälistönuorison
20258: siveellisen tason kohottamista. Tätä tarkoittaen ed. Ren-
20259: tola jo v. 1917 toisilla valtiopäivillä teki esityksen kunnal-
20260: listen opistojen perustamisesta. (Liite VI,U). Siinä ehdo-
20261: tettu määräraha on kuitenkin liian pieni.
20262:     Edellä olevan perusteella rohkenen Eduskunnan päätet-
20263: täväksi ehdottaa,
20264:                  että kunnallisten työväenopistojen perusta-
20265:              miseksi maasend1tlle varattaisiin vuodesta 1.920
20266:              lähtien vuosittain 500,000 mkaa, joka sopivissa
20267:              erissä, ottarnalla 75 % osaa opistojen menoihin,
20268:              jaettaisiin maalaiskunnille, jotka katsovat kun-
20269:              nalliset työväenopistot tarpeellisiksi alueellaan.
20270: 
20271:       Helsingissä huhtikuun 14 p. 1919.
20272: 
20273: 
20274:       Juho V. Kekkonen.                    Rope Kojonen.
20275:                                                          587
20276: 
20277: VI, 12. -   Anom. ehd. N:o 96.
20278: 
20279: 
20280: 
20281: 
20282:             Hallsten, Ilmi ja Furuhjelm, Annie: Määrä-
20283:                rahan myöntämisestä maataloude.llista työ-
20284:                koulua varten.
20285: 
20286:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
20287:     Huomattavassa määrässä on yhteiskunnassamme nouse-
20288: massa harrastus elämän varjopuolella elävien lasten ja nuor-
20289: ten hoivaamiseksi ja kasvattamiseksi kunnon kansalaisiksi.
20290: Viranomaisten puolelta suunnitellaan laajaa. uudistustyötä,
20291: ja vapaa kansalaistoiminta tässä suhteessa tehostuu. Mutta
20292: myöntää täytyykin, että sota-ajan mukanaan tuomat arve-
20293: luttavat ilmiöt meillä yhtä hyvin kuin muualla vaatimalla
20294: vaativat ryhdyttäväksi ripeään toimintaan. Siveelliset kä-
20295: sitteet ovat laajoissa piireissä pelottavassa määrin höltyneet,
20296: tavat ovat raaistuneet ja kodit entiseen verraten kadottaneet
20297: vaikutusvaltansa nuorisoonsa. On kovin tavallista, että esim.
20298: 14--15 vuotiaat tytöt omin päin lähtevät maailmalle pyr-
20299: kien kaupunkeihin ja joutuen siten alttiiksi joka kadun-
20300: kulmassa vaaniville vaaroille. Mutta jos tämä on laita sel-
20301: laistenkin, joilla voisi olla jonkinmoinen turva kodistaan,
20302: mitä on sitten sanottava niistä lukemattomista, joiden koti-
20303:  olot ovat äärimmäisen kurjat, joiden ympäristö antaa vain
20304: huonoja esimerkkejä ja joita vielä rasittaa perinnöllinen ala-
20305:  arvoisuus. Henkinen ja siveellinen rappeutuminen, hukkaan
20306:  mennyt ihmiselämä, ovat välttämättömänä sl.'urauksena täl- "
20307:  laisista olosuhteista. Ijässä, jolloin ei vielä mitenkään voi
20308:  edellyttää täyttä arvostelukykyä, elämäntunt~musta ja si-
20309:  veellistä ryhtiä, nämät kaikkein heikoimmat ovat jätettyinä
20310:  omaan varaansa alttiina kaikille kiusauksille. Kuinka vielä
20311: 
20312: 
20313: 
20314: 
20315:                                                                •
20316:     o88        VI, 12. -   Maataloudellinen työkoulu.
20317: 
20318:     lapsuuden rajalla olevat nuoret sortuvat, siitä antaa valai-
20319:     sevia numeroita eräs tohtori Laimi Leideniuksen suuressa
20320:     siveellisyyskokouksessa tammikuulla v. 1917 pitämä esi-
20321:     telmä. Sen mukaan oli v. 1915 Terveystoimistossa ensi ker-
20322:     taa tarkastettavista naisista 43 ;'fo 14-20 vuotisia, Valko-
20323:     nauhan turvakodin hoidokeista oli 41     ro   13-20 vuotisia
20324:     ja Pelastusarmeijan kodissa 62 7o 14--20 vuotisia.
20325:          Syynä näihin järkyttäviin tosiasioihin ovat asuntokur-
20326:     juus, köyhyys, huonot toverit, väkijuomat ja puuttuvan kas-
20327:     vatuksen aiheuttamat nurjat siveyskäsitteet. Lisäksi tulee
20328:     kouluajan päätyttyä suhteellinen toimettomuus, joka aiheut-
20329:     taa tottumattomuutta säännölliseen työhön ja suorastaan
20330:     kasvattaa laiskuuteen. On aivan ilmeistä, että juuri näiden
20331:     murrosijässä olevien tyttöjen pelastamiseksi on ryhdyttävä
20332:     ponteviin toimenpiteisiin. Tässä ijässä ovat nuoret vielä
20333:     siksi alttiita hyvillekin vaikutuksille, että monet niistä,
20334:     jotka nyt huolenpidon puutteesta joutuvat tuohon loppu-
20335:     mattomaan kiertokulkuun: katu, sairaala, vankila, katu,
20336:     vankila, sairaala j. n. e., kehittyen vaaraksi yhteiskunPalle,
20337:     voitaisiin kasvatuksen kautta pelastaa hyödylliseen elämään.
20338:          Maamme naiset eivät ole toimettomina katselleet enene-
20339:     vää siveettömyyttä, joka uhkaa upottaa nuorisaamme -
20340:     eikä vähimmin nuorta sotaväkeämille - turmeluksen saas-
20341:     taan. Huolimatta siitä että viimeisinä venäläisvuosina, jol-
20342:      loin maahamme oli sijoitettu tavattomat määrät vi':'rasta
20343:     sotaväkeä, vaikeudet ryhtyä käsiksi siveelliseen mädännäi-
20344:     syyteen olivat melkein voittamattomia, pidettiin Helsingissä
20345:      yleinen siveellisyyskokous, johon naisia maamme kaikilta
20346:     kulmilta oli saapunut. Tämä antoikin uude11 sysäyksen va-
20347:      paalle kansalaistoiminnalle, jota Valkonauha- ja muutkin
20348:     y;hdistykset ympäri maan uhrautuvalla antaumuksella oli-
20349:      vat ylläpitäneet. Sen jälkeen on naisjärjestöjen valitsema
20350:     komitea, joka nyttemmin Suomen naisten kansallislii1on
20351:      siveellisyyskomitean nimellä toimii tämän liiton ala-·osas-
20352:     tona, tehnyt .suunnitelman tä:hän osaksi ehkäisevään, osaksi
20353:      pelastavaan toimintaan murrosijässä olevien tyttöjen hy-
20354:      väksi. Mutta tämä toiminta kysyy melkoisia rahavaroja .
20355: 
20356: 
20357: 
20358: 
20359: •
20360:        VI, 12. -   Hallsten, Ilmi ja Furuhjelm, Annie.    ö89
20361: 
20362: Sillä sitä varten olisi saatava aikaan maaseudulle, jollPkin
20363: maatilalle sijoitettava työkoulu - ehkä useampiakin -
20364: johon kuuluisi eri laitoksia: vaarinottokoti vastatulijoille
20365: sekä eri osastoja eri asteilla oleville hoidokeill€ silmällä
20366: pitäen sekä kasvatuksellisia että terveydellisiä näkökohtia.
20367: Täällä pitäisi nuorille olla tarjona perusteellinen ja innos-
20368: tava opetus, joka perehdyttäisi heitä maa- ja kotitaloustöi-
20369: hin, karjanhoitoon y. m., sanalla sanoen loisi heihin maa-
20370: henkeä ja kehittäisi heidät kykeneviksi vastaisuudessa elät-
20371: tämään itseänsä maatyöllä. Monipuolisuudellaan tämä työ,
20372: joka saatujen kokemuksien perusteella on katsottava kaik-
20373: kein terveellisimmäksi juuri puheena olevaan ryhmään kuu-
20374: luville henkilöille, on omansa herättämään heissä harrastusta
20375: ja tyydytystä, edistämään raitista mieltä ja parantamaan
20376: kiihtyneitä hermoja. Tämä siirtyminen suotuisaan ympä-
20377: ristöön kauas kaupunkien kiusauksista muodostuisi monelle
20378: hoidokille käännekohdaksi, kiinnittäisi heidät hyödylliseen
20379: työhön ja maalaiselämään, mistä suuri osa heistä onkin läh-
20380: töisin. Tähän rakentavaan, pelastavaan työhön sijoitetut
20381: valtion varat kasvaisivat tulevaisuudessa runsasta korkoa
20382: samalla kuin vähentyisivät menot sairaala-, vankila- y. m.
20383: hoidosta.
20384:      Edellä lyhykäisyydessä esilletuotu .on julkisuudessa,
20385: kokouksissa ja sanomalehdistössä ollut laajemman käsittelyn
20386:  alaisena, joten enempiin yksityiskohtiin kosketteleminen
20387: tässä lienee tarpeetonta. Viitaten ylläesitettyyn laiminlyö-
20388:  dyn naispuolisen nuorison hyväksi suunniteltuun suojelu-
20389: ja pelastustyöhön ehdotamme kunnioittaen,
20390: 
20391:                 että Eduskttnta 1920 vuoden menoarvioon
20392:             ottaisi seuraavat erät:
20393:                 Suomen naisten kansallisliiton siveellisyys-
20394:             komitean sttttnnitteleman maataloudellisen työ-
20395:             koulun perustamiskustannnksiin 100,000 mark·
20396:             kaa; sekä
20397: 590          VI, 12. -   Maataloudellinen työkoulu.
20398: 
20399:                 saman työkoulun ylläpitämiseksi mainittuna
20400:              vuonna 50,000 markkaa.
20401: 
20402:       Helsingissä huhtikuun 19 päivänä 1919.
20403: 
20404:           Ilmi Hallsten.            Mandi Hannula.
20405:           Annie Furuhjelm.          Hedvig Gebhard.
20406:           Tekla Hultin.             llertta Pykälä.
20407:                                                           591
20408: 
20409: VI, 13. -   Anom. ehd. N :o 84.
20410: 
20411: 
20412: 
20413: 
20414:             Gebhard, Hedvig, y. m.: Kotitalousopettaja-
20415:                opiston perustamisesta.
20416: 
20417:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
20418:     Maamme kotitalouskoulujen järjestäminen on jo varem-
20419: min kiinnittänyt Eduskunnan huomiota puoleensa. Niinpä
20420: päätti Eduskunta valtiopäivillä v. 1907 tehdyn anomuseh-
20421: dotuksen johdosta Hallitukselle esittää, että asetettaisiin
20422: komitea valmistamaan suunnitelmia tarkoitusperäistä ja
20423: järjestelmällistä naisten opetusta varten taloudenhoidossa.
20424: V. 1908 asettikin silloinen Senaatti komitean tätä tarkoi-
20425: tusta varten, joka sittemmin v. 1915 jätti Senaatille ehdo-
20426: tukset kotitalousopetuksen järjestämiseksi ja opettajain val-
20427: mistamiseksi kotitalousoppilaitoksia varten. Vaikka koti-
20428: talouskoulut tämän jälkeen jossakin määrin ovat tulleet
20429: uudistuksen alaisiksi, ei sitä vastoin kysymys opettajain
20430: valmistamisesta kotitalousoppilaitoksia varten ole tullut rat-
20431: kaistuksi. Allekirjoittaneet rohkenevat senvuoksi kiinnit-
20432: tää Eduskunnan huomiota tähän kodinhoidon ja kotitalous-
20433: opetuksen kehittymiselle maassamme perin tärkeään kysy-
20434: mykseen.
20435:     Niinä vuosina, jotka ovat kuluneet sen jälkeen kuin
20436: Eduskunnan yllämainittu alote tehtiin, on kotitalouden ja
20437: kotitalousopetuksen merkitys kansamme aineelliselle ja ter-
20438: veydelliselle hyvinvoinnille tullut yhä selvemmäksi. Seu-
20439:  raus siitä on ollut vilkas kotitalouskoulujen perustaminen,
20440:  kotitalousneuvontatyön laajeneminen, kahden naisvirkaili-
20441: jan asettaminen Maataloushallituksen yhteyteen kotitalous-
20442: kou~ujen ja neuvontatyön valvomista ja järjestämistä varten,
20443: 592          VI, 13. -   Kotitalousopettajaopisto.
20444: 
20445: erityisen Valtion Kotitaloustoimikunnan perustaminen ja
20446: yhä suurempien valtioavustusten myöntäminen kotitalous-
20447: tominnan edistämistyötä varten. Tätä valtavaa kehitystä
20448: kuvailevat seuraavat numerot. Kun vielä v. 1917 valtioapu
20449: kotitalouskoulujamme varten oli ainoastaan 120,000 m:kaa,
20450: nousi vastaava summa v. 1918 jo 240,000 mk:aan ja vuodek-
20451: si 1919 400,000 markkaan; sama nousu on ollut valtion mää-
20452: rärahoihin nähden kotitalousneuvontatyötä varten.
20453:     V. 1917 asti avusti valtio tätä työtä ainoastaan niiden
20454: määrärahojen kautta, jotka tässä tarkoituksessa myönnettiin
20455: maanviljelysseuroillemme ja Martta-yhdistyksille, mutta v.
20456: 1917 elintarvepulan kärjistyessä päätti Eduskunta, että oli-
20457: si ryhdyttävä laajaan valistamis- ja ohjaamistyöhön ylimää-
20458: räisen neuvontatyön kautta ja myönsi tarkoitusta varten
20459: 300,000 mk:n suuruisen määrärahan. Vuodeksi 1919 on
20460: valtion menoarvioon samaa tarkoitusta varten otettu 560,000
20461: mk :n suuruinen määräraha.
20462:     Kotitalouskoulujen avustamista varten myönnetyn val-
20463: tion määrärahan turvissa ylläpidetään kuluvana vuonna
20464: maassamme BS erilaista kotita.lousoppilaitosta, joitten lisäk-
20465: si vielä tulevat kansanopistojen yhteydessä toimivat koti-
20466: talouskurssit, tyttöjen ammattikoulut kaupungeissa, sekä
20467: erilaiset talousopetuslaitokset kaupungeissa, jotka saavat
20468: valtioapua joko kouiuhallituksen taikka kauppa- ja teolli-
20469: suusministeriön kautta yllämainitun maaseudun kotitalous-
20470: koulujen avustamista varten annetun määrärahan ulkopuo-
20471: lella. Neuvontatyötä varten myönnetyn määrärahan tur-
20472: vissa on aikomus tänä vuonna ylläpitää n. 400 kiertävää
20473: kotitalousneuvojaa ja kymmenkunta aluekonsulenttia niitä
20474: varten, järjestää joukko-opastuskursseja neuvojain jatko-ope-
20475: tusta varten y. m. s.
20476:     Yllä mainitut numerot ja tiedot osoittanevat sitä vilkas-
20477: ta toimintaa, mikä nyttemmin on olemassa kotitalouden edis-
20478: tämistyön alalla maassamme. Tämän kehityksen rinnallR
20479: on puute pätevistä opettajavoimista kasvamistaan kasvauni
20480: ja seuraukset siitä, että valtio ei tälle asianhaaralle ole omis-
20481: tanut mitään suurempaa huomiota, esiintyvät huutavina.
20482:              VI, 13. -   Gebhard, Hedvig, y. m.            593
20483: 
20484:      Ainoa laitos, joka valmistaa meillä ruokatalouden opetta-
20485: jattaria, Helsingin Kasvatusopillinen Talouskoulu, on yksi-
20486: tyisten asianharrastajain ylläpitämä ja taistelee alinomaa
20487: taloudellisten vaikeuksien kanssa. Sen läpikäyneet opetta-
20488: jattaret ovat sitäpaitsi yksipuolisesti valmistuneita ja ope-
20489: tuksen yksipuolisuuden takia aivan vieraita maalaisoloille,
20490: joten he mieluummin siirtyvätkin yksityisiin virkoihin. Jo
20491: tästä syystä koulu ei voi läheskään tyydyttää opettajatta-
20492: rien puutetta tällä alalla.
20493:       Yhä suurempi puute opettajattarista tulee vallitsemaan
20494:  sen kautta, että Kouluhalli~uksen alaisiin kouluihin ennen
20495: pitkää tulee kotitalousopetusta. Otaksuttava on, että Kas-
20496:  vatusopillisessa Talouskoulussa valmistuneet opettajat mie-
20497:  luummin siirtyvät näihin paikkoihin, joihin he erikoisesti
20498:  ovat valmistuneet. Taloudellisista syistä ei mainittu koulu
20499:  myöskään ole voinut kehittyä nykyajan vaatimusten mu-
20500:  kaan, sillä kun esim. ei ole harjoittelukoulua.
20501:       Maaseudun kasvitarha- ja kotitalouskouluja varten val-
20502:  mistetaan meillä opettajattaria Reitkallin puutarha- ja maa-
20503:  talouskoululia, joka sekin on yksityinen oppilaitos. Kum-
20504:  minkin ovat tässäkin koulussa valmistuneet kasvitarhaopet-
20505:  tajat, jotka useimmiten myöskin tulevat opettamaan ruoka-
20506:  taloutta ja siihen liittyneitä aineita, yksipuolisesti valmis-
20507:  tuneita, koska koulun opetusohjelmaan opetukselle lihan
20508:  käyttämisestä ja liharliokien valmistamisesta ei ole annettu
20509:  minkäänlaista sijaa.
20510:       Selvää on, että nämät molemmat yksityiset, joskin val-
20511:  tioavulla to!mivat opettajavalmistuslaitokset eivät voi tyy-
20512:   dyttää maamme kotitalouskoulujen opettajavoimien tarvet-
20513:   ta. Yksityinen yritteliäisyys, kunnan ja valtion toimet,
20514:   vetävät puoleensa suuren määrän opettaja-alaan valmistu-
20515:   neita henkilöitä, viime vuosina perustetut kunnalliskeitto-
20516:   lat, säilykelaitokset, suurruokalat, kauppapuutarhat y. m.
20517:   s. kun tarjoavat pätevimmille niistä varsin suuria etuja. Ta-
20518:   vattoman suuri opettajavoimien puute vallitseekin näin ol-
20519:   len nykyään maamme kotitalouskouluissa. Tätä kirjoitet-
20520:   taessa lienee 26 kotitalousopettajan paikkaa avoinna näissä
20521:                                                          88
20522: 594          VI, 13. -   Kotitalousopettajaopisto.
20523: 
20524: kouluissa. Paikkoihin on sen takia pakko ottaa epäpätevät
20525: opettajat.
20526:     Kaikki tämä vaikuttaa vuorostaan tuntuvasti kotitalous-
20527: neuvojia valmistavien kotitalousopistojen ja yleensä kaik-
20528: kien kotitalouskoulujen toimintaan. Olemmekin tulleet sii-
20529: hen tilanteeseen, että jollei valtio piakkoin ota tarmokkaasti
20530: järjestääksensä kotitalousopettajien valmistusta, kotitalou-
20531: dellinen edistämistyö meillä ei voi seurata ajan kehitystä
20532: emmekä tähän opetusalaan voi kiinnittää parhaita voimia.
20533: Sanomattakin on selvä, miten kotitaloustyö maassamme täs-
20534: tä tulee kärsimään.
20535:     Valtio pitää useimmilla muilla aloilla huolta pätevien
20536: opettajavoimien valmistamisesta. Kun valtio nyttemmin
20537: kotitalouden edistämistyölle maassamme uhraa sellaisia
20538: summia kuin yllä on mainittu, on meistä itsestään selvä asia,
20539: että valtion edut myöskin vaativat, että tällä alalla saadaan
20540: järjestetyksi ajanmukainen, tarkoituksenmukainen kotita-
20541: lousopettajain valmistus. Alkutyöt tällaisen opettajain val-
20542: mistuslaitoksen aikaansaamiseksi. on jo se komitea tehnyt,
20543: joka Eduskunnan alotteesta asetettiin v. 1908. Asian to-
20544: teuttaminen ei näin ollen enää tarvitse erityisiä komiteoja
20545: ja laajempia tutkimuksia. Valtion palveluksessa on sitä
20546: paitsi jo erityinen täysin pätevä kotitalouskoulujen tarkas-
20547: taja, joka muutamien asiantuntijain avulla voisi valmistaa
20548: muuttuneiden olojen aiheuttaman suunnitelman kysymyk-
20549: sessä olevan :oppilaitoksen järjestämiseksi. Allekirjoitta-
20550: neet eivät näin ollen katso olevan syytä tässä yhteydessä
20551: lausua minkäänlaisia toivomuksia ja suuntaviivoja laitoksen
20552: tulevaan järjestelyyn nähden. Pyydämme ainoastaan saada
20553: huomauttaa,
20554:     1) että maassamme ei ole mitään täydellistä, nykyajan
20555: vaatimuksia vastaavaa kotitalousopettajain valmistuslai-
20556: tosta;
20557:     2) että tavattoman suuri pätevien kotitalousopettajain
20558: puute vallitsee, suureksi vahingoksi vaitionkin kannatta-
20559: malle ja yhteiskunnalle niin tärkeälle kotitalousneuvonta-
20560: ja kotitalouskoulutyölle;
20561:               VI, 13. -   Gebhard, Hedvig, y. m.          595
20562: 
20563:     3) että kysymys tällaisen oppilaitoksen aikaansaamises-
20564: ta on ollut hereillä Eduskunnan jo v. 1907 tekemästä alot-
20565: teesta alkaen.
20566:     Katsoen siihen harrastukseen, mitä Eduskunta jo v, 1907
20567: ja uudestaan v. 1917 ensimäisillä valtiopäivillä on osottanut
20568: kotitalouden edistäruistyölle maassamme, pyydämme saada
20569: ehdottaa, että Eduskunta tahtoisi yhtyä anomukseen,
20570: 
20571:                 että Hallitus ensi tilassa ryhtyisi toimenpi-
20572:             teisiin täydellisen ja tarkoituksenmukaisen val-
20573:             tion laitoksena toimivan kotitalousopettajaopis-
20574:             ton perustamiseksi maahamme.
20575: 
20576:    Helsingissä huhtikuun 15 p. 1919.
20577: 
20578:         Hedvig Gebhard.       Annie Furuhjelm.
20579:         Tekla Hultin.         Ilmi Hallsten.
20580:         Bertta Pykälä.        Mandi Hannula.
20581:                     Elli Tavastähti.
20582: &96
20583: 
20584: VI, 14, -   Anom. ehd. N :o 91.
20585: 
20586: 
20587: 
20588: 
20589:             Thuneberg, Paul, y. m.: Määrärahan myöntämi-
20590:                sestä kotikasvatuksen tukemiseksi.
20591: 
20592:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
20593:     Kansamme on vastikään vapautunut suuresta kansalli-
20594: sesta onnettomuudesta, sisäisestä sodasta. Sen vaikutukset
20595: yhdessä maailman sodan tänne asti ulottuneiden maininkien
20596: kanssa ovat tuntuneet järkyttävinä yhteiskuntaelämämme
20597: eri aloilla. }~nnen kaikkea ovat joutuneet vakavaan ahdin-
20598: kotilaan varattomien perheiden lukuisat lapset sekä ne kodit,
20599: jotka ovat menettäneet luonnollisen huoltajansa, eikä tämä
20600: ahdinkotila suinkaan ole supistunut pelkästään taloudelli-
20601: seen puutteenalaisuuteen ravintohuolineen. Rinnan sen
20602: kanssa ovat lukemattomat lapsijoukot sortuneet siveellisessä
20603: katsannossa suorastaan uhanalaiseen asemaan, häätyneet ri-
20604: kollisia taipumuksia virittäville kerjuupoluille, kuljeksivaan
20605: elämäntapaan ja koulunkäynnin keskeytymiseen, sanalla
20606: sanoen oloihin, jotka ovat omansa turmelemaan luonnetta,
20607: raaistuttamaan mieltä ja hävittämään siveellisen ja työte-
20608: liään kehityksen mahdollisuudet.
20609:     Tulevien sukupolvien henkisestä ja ruumiillisesta tervey-
20610: destä vastuunalaisen yhteiskunnan tinkimätön velvollisuus
20611: on ponnistaa kaikki voimansa ehkäistäk;;;een lasten ja nuori-
20612: son kehitystä luisumasta kieroon suuntaan. On keksittävä
20613: keinoja kerjuun torjumiseksi, lasten askaroittamiseksi työ-
20614: iloa ja työtaitoa alkeellisesti kehittävissä muodoissa; on
20615: varjeltava nuorinta lapsiluokkaa kallistumasta ennenaikai-
20616: seen hautaan puuttuvan tai sopimattoman ravinnon tähden,
20617: koottava alle kouluikäiset kasvavin määrin yhteiskunnan tu-
20618:              VI, 14. -   Thuneberg, Paul, y. m.          697
20619: 
20620: kemaan ja valvomaan, kasvatusopillisesti taattuun huoltoon
20621: ja ylipäätään pyrittävä edistämään lasten ja nuorison suo-
20622: jelu- ja huoltotoimenpiteitä etenkin niiden perheiden hy-
20623: väksi, joissa luonnolliset huoltajat ansiotyönsä vuoksi ovat
20624: pakotetut jättämään vaikutuksille alttiimmalla kehitysiällä
20625: olev!lit lapsensa päiväkausiksi valvoytomaan omaJ?äiseen
20626: elämään ja huonon seuran turmelevien esikuvien varaan.
20627:      Osittain on yhteiskunta tämän kaiken jo oivaltanutkin,
20628: mutta ei kuitenkan lähimainkaan siinä laajuudessa, kuin
20629: mitä olisi ollut välttämätöntä, jos tositeossa mielitään pyr-
20630: kiä kohottamaan kansan siveellistä ja taloudellista tasoa ja-
20631: turvaamaan tulevaisuuden yhteiskunnan rauhaa ja valtion
20632: turvallisuuden vakiintumista. Erinäiset kunnat, yhdistyk-
20633: set ja yksityiset ovat tosin viime aikoina uhranneet huo-
20634: mattaviakin summia kotikasvatuksen tukemista tarkoitta-
20635: vien suojelu- ja huoltotoimenpiteitten toteuttamiseen perus-
20636: tamalla ja avustamaila lastenseimiä, lastentarhoja, lasten-
20637: työtupia, lasten päiväkoteja y. m. ja valtiokin on luovutta-
20638: nut runsaita varoja m. m. sotaarpojen huollon järjestelyyn.
20639: Mutta vakituisemmin ei valtio toistaiseksi ole ~htynyt ra-
20640: hallisesti tukemaan ja elvyttämään muita lasten suojelu- ja
20641: huoltoalatteita kuin kuntien valvonnanalaisuudessa toimi-
20642: neita kansanlastentarhoja, jotka Senaatin toukokuun 29 päi-
20643: vänä 1913 tekemän päätöksen mukaisesti ovat saaneet val-
20644: tioapuna kolmanneksen btikista ylläpitokustannuksistaan,
20645: mikäli Eduskunnan tarkoitusta varten menosääntöön hyväk-
20646:  sym~ vuotuinen 100,000 markan määräraha siihen on riit-
20647:  tänyt.
20648:       Lähinnä juuri valtio on kuitenkin velkapää pitämään
20649:  huolta tulevien sukupolvie:n henkisen ja ruumiillisen t~vey­
20650:  den mahdollisuuksista, eikä näin ollen voitanekaan pitää
20651:  riittävänä, että valtion toimenpiteet lastensuojelun edistä-
20652:  miseksi jatkuvasti supistuisivat pelkästään kansanlastentar-
20653:  hain kannatukseen. Vähintään yhtä tärkeätä on lastensei-
20654:  mien tukeminen jo pienoisten lasten kuolleisuusprosentinkin
20655:  supistamiseksi, joka maassamme on arveluttavan paljon kor-
20656:  keampi kuin sivistysmaissa yleensä, hävittäen yhteiskun-
20657: 598        VI, 14. -   Kotikasvatuksen tukeminen.
20658: 
20659: nan kalleinta pääomaa, elävää voimaa; eivätkä suinkaan
20660: ole pienimerkityksellisiä lasten päiväkoditkaan, joissa mielen
20661: sivistystä tarkoittavan ohjauksen ohella lapsille annetaan so-
20662: pivia ja riittäviä aterioita. Niinikään voisivat valtioavus-
20663: tuksesta hyvällä syyllä tulla osallisiksi monet muutkin las-
20664: ten huoltoa ja suojel~ tarkoittavat toimimuodot, kuten jou-
20665: tilaiden lasten työtl"at, kerjurien vastaanottokodit, suoje-
20666: lukeskukset y. m. s. riippuen kunkin paikkakunnan erikois-
20667: oloista ja niiden virittämistä sopivista ja asianomaisten vi-
20668: ranomaisten soveliaiksi harkitsemista suojelu- ja huoltomuo-
20669: doista. Ulottamalla valtioavustuksen kaikkiin näihinkin, el-
20670: vyttäisi valtio laajempaa yritteliäisyyttä lasten suojelutoi-
20671: mien piirissä, jota taasen on pidettävä hetken välttämättö-
20672: myytenä ja onnellisen tulevaisuuden edellytyksenä.
20673:      Valtioavustusta ei kuitenkaan, niinkuin on tapahtunut
20674: kansanlastentarhoihin nähden, olisi määriteltävä kertakaik-
20675: kiaan sitovaksi osuudeksi ylläpitomenoista, vaan otettava
20676: siinä käytäntöön Hallituksen sotaarpojen huollon järjeste-
20677: lyssä jo omaksuma asteellisuuden periaate. Niinpä suorite-
20678: taan sotaoriJojen huoltoa tarkoittaville laitoksille nykyisin
20679: avustusta 25-50 %, riippuen niitä perustaneitten kuntien,
20680: järjestöjen ja yksityisten varallisuussuhteista ja paikkakun-
20681: tien erikoisoloista. Näin olisi mielestämme meneteltävä kan-
20682:  sanlastentarhoihin ja kaikkiin muihinkin avustettaviin huol-
20683:  tomuotoihin nähden, sillä useinkaan ei kerta kaikkinen avus-
20684:  tusperuste avaa mahdollisuutta koettaa valtion varoilla ta-
20685:  soittaa niitä rasituksia, jotka keräytyvät kuntien ja niissä
20686:  vaikuttavien yksityisten hartioille niiden omista syistä riip-
20687:  pumattomina.
20688:      On sangen vaikeaa käydä tällä haavaa edes likimain-
20689:  kaan tarkemmin määrittelemään, kuinka suuria eriä kysy-
20690:  myksenalainen valtioavustus edellyttäisi menosääntöön. Sei-
20691:  miä, päiväkoteja y. m. on äskeisinä aikoina perustettu .melko
20692:  runsaasti kautta maan ja varsinkin sodan vitsauksista enim-
20693:  män kärsineille seuduille. Kovin raskaita lisiä menosään-
20694:  töön ei lmitenkaan kaivattaisi, kun varsinaiset lastenkodit
20695:  s. o. ympäri vuorokauden kodei.staan kokonaan erotettu,ja,
20696:               VI, 14. -   Thuneberg, Paul, y. m.             599
20697: 
20698: lapsia huoltavat, tavallisimmin kunnallisen köyhäinhoidon
20699: järjestämät, laitokset ovat tarkoitetut jäämään tässä yhtey-
20700: dessä ajatelluu avustuksen ulkopuolelle.
20701:     Kaiken edellä esiintuodun nojalla ja pitäen lasten suo-
20702: jelu- ja huoltotoimenpiteitten tukemista erittäin kiireelli.senä
20703: ja välttämättömänä toimenpiteenä, pyydämme kunnioittaen
20704: ehdottaa F.dnskunnan anottavaksi,
20705: 
20706:                 että kotikasvatu,ksen tukemista tarkoittavien
20707:             lasten suo,ielu- ,ia huoltotoimenpiteitten avustuk-
20708:             seksi myönnettäisiin kunnille, yhdistyksille ja
20709:             yksityisille asteikkopentSteen mukaisesti riittä-
20710:             1Jän suurta valtionapua, selvä Pttä 1n(oden 1.920
20711:             menosääntöön sitä varten vam.ttnisiin .500,000
20712:             markan määräraha.
20713: 
20714:     Helsingissä, huhtikuun 10 päivänä 1919.
20715: 
20716:         Paul Thuneberg.            Oskari Manteri.
20717:         Bruno Sarlin.              Heikki Ritavuori.
20718:         K. E. Linna.               .J. Jyske.
20719:         T. Heimonen.               W. K. Särkkä.
20720:         Mandi Hannula.             J. Kaskinen.
20721:         A. Fränti.                 M. Kekki.
20722:         Risto Ryti.                Aarne Sihvo.
20723: 600
20724: 
20725: VI, 15. -   Pet. försl. N:o 92.
20726: 
20727: 
20728: 
20729: 
20730:             Hornborg, Eirik.: Angående statsunderstöd åt
20731:                ,Förbundet för hernuppfostran".
20732: 
20733: 
20734:              T i 11   F i n 1 a n d s L a n t d a g.
20735:      Arbetet på höjandet av hemmens förmåga att i gynn-
20736: sam riktning påver!ra det uppväxande s1äktets moraliska
20737: utveckling utgör en betydelsefull del av den verksamhet,
20738: som avser undanrödjandet av de sociala missförhållandenas
20739: orsaker. Såväl mångenstädes i utlandet som här hemma
20740: har detta arbete sedan en tid tillbaka med större eller mindre
20741: iver oeh framgång hedrivits, men inom Finlands svenska
20742: folkelemeni har det tillsvidare försummats. N umera har
20743: emellertid i Helsingfors under benämningen ,Förbundet för
20744: hemup}lfostran" bildats en sammans1utning med uppgift att
20745: ,v·erlm för hefrämjandet •av en god hemuppfostran, för vac-
20746: kande av en djupare förståelse för hemmets betyde1se sn,mt
20747: att främst av de unga dana goda uppfostrare". Förbundet
20748:  söker med tillhjälp av lokala avdelningar förverkliga sitt
20749:  syftemål genom föredrag, spridning av litteratur, under-
20750:  stödjande av barnskyddsarbetet o. s. v., och har dess verk-
20751:  samhet redan begynt.
20752:      J\Iotsvarande arbete inom den finsktalande delen a V vart
20753:  folk torde redan sedan någon tid tillbaka ha pågått rned
20754:  understöd av såväl privata som allmänna medel. ,Lörbun-
20755:  det för hemuppfostran" hoppas framdeles kunna i viisentlig
20756:  mån finansiera sin verksamhet genom privata hidrag, men
20757:  tillsvidare ser det sig tvunget att i främsta rummet basera
20758:  sitt arbet(: på det understöd det tilläventyrs kan erhålla av
20759:  staten.
20760:                  VI, 15.- Hornborg, Eirik.                 601
20761: 
20762:     Avcn om man icke fäster alltför stora förhoppningar vid
20763: resultaten av det arbete, som ovan ant;ytts, torde man dork
20764: böra medge, att det i bel;ysningen av vissa beklagliga sociala
20765: !öreteelser framstår såsom en icke alldeles oväsentlig ~ida
20766: av kampen mot ,samhäUets sjukdomss;ymptom. Underteck-
20767: nad vågar därför vördsamt föreslå,
20768: 
20769:                 att Lantdagen måtte hos StatsrMet anhålla,
20770:             att åt ,Förbundet för hemuppfostran" måtte
20771:             i ock för understödjande av dess verksamhet
20772:             beviljas ett årligt anslag om förslagsvis
20773:             .50,000: -- rnark.
20774: 
20775:    Helsingfors, den 19 april 1919.
20776: 
20777:                                         Eirik B6rnborg.
20778: 602
20779: 
20780: VI, 15. -   Anom. ehd. N :o 92.
20781:                                                     Suomennos.
20782: 
20783: 
20784: 
20785: 
20786:             Hornborg, Eirik: Valtioavun myöntämisestä
20787:                ,Förbundet för hemuppfostran" -liitolle.
20788: 
20789: 
20790:               Suomen EduskunnaHe.
20791: 
20792:     Työllä, joka tarkoittaa kotien kyvyn kohottamista niin,
20793: että se jaksaa vaikuttaa kasvavan polven siveelliseen kehi-
20794: tykseen suotuisaan suuntaan, on paljonmerkitsevä osa siinä
20795: toiminnassa, joka suuntautuu sosiaalisten epä:kohtain syiden
20796: poistamiseen. Sekä monin pai'koin ulkomailla että täällä
20797: kotona on tätä työtä jo jonkin aikaa suuremmalla tai pie-
20798: nemmällä innolla ja menestyksellä tehty, mutta Suomen
20799: ruotsalaisen kansanaineksen keskuudessa se on tähän asti
20800: lyöty laimin. Nyttemmin on kuitenkin Helsinkiin perus-
20801: tettu ,Förbundet för hemuppfostran" -niminen yhtymä, teh-
20802: tävänään ,edistää hyvää kotikasvatusta, herättää syvempää
20803: ymmärtämystä kodin merkitystä kohtaan ja etupäässä luoda
20804: nuorista hyviä kasvattajia". Liitto pyrkii paikallisten osas-
20805: tojen avulla toteuttamaan päämääräänsä esitelmillä, levittä-
20806: mällä kirjallisuutta, kannattamalla lastensuojelutyötä j. n. e.,
20807: ja on jo aloittanut toimintansa.
20808:     Vastaava työ kansamme suomeapuhuvan osan keskuu-
20809: dessa lienee jo jonkin aikaa ollut käynnissä 'sekä yksityisten
20810: että valtion varojen kannattamana. ,Förbundet för hemupp-
20811: fostran" toivoo vast'edes voivansa olennaisesti saada toimin-
20812: tansa rahallisesti tuetuksi yksityisillä avustuksilla, mutta
20813: toistaiseksi se näkee olevansa pakotettu perustamaan työnsä
20814: ensi sijassa sen kannatuksen varaan, jonka se kenties voi
20815: saada valtiolta,
20816:                  VI, 15. -   Hornborg, Eirik.              608
20817: 
20818:     Vaikka ei kiinnitäkään kovin suuria toiveita ylläviitatun
20819: työn tuloksiin, myönnettäneen kuitenkin, että erinäisten
20820: valitettavain sosiaalisten ilmiöiden valaistuksessa se näyt-
20821: tää jotenkin oleelliselta osalta taistelussa yhteiskunnan tau-
20822: dinoireita vastaan. Allekirjoittanut uskaltaa sentäihden kun-
20823: nioittavasti ehdottaa,
20824: 
20825:                 että Edusknnta anoisi V altioneuvostolta, että
20826:             ,Förbundet för hemuppfostran': -liitolle myön-
20827:             nettäisiin sen toiminnan kannattamiseksi vuo-
20828:             tuista määrärahaa esimerkiksi 50,000 markkaa.
20829: 
20830:    Helsingissä, 19 päivänä huhtikuuta 1919.
20831: 
20832: 
20833:                                          Eirik Hornborg.
20834:                   B.
20835: 
20836: Eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä ja
20837:            anomusehdotuksia.
20838: 1
20839: 
20840: 1
20841:                                                                  60'7
20842: 
20843: VI, 16. -   Edusk. esit. N:o 29.
20844:                                                           •
20845: 
20846: 
20847: 
20848: 
20849:              Allio, Julius: Ehdotus laiksi elävien eli filmi-
20850:                  kuvain valtionmonopoolista.
20851: 
20852:                8 u o m e n E d u s k u n n 8J H e.
20853:      EläviUä- eli filmikuvilla voisi olla mitä 1suurin kul1ttuuri-
20854: arvo :t:Ueteem. popu:la.risoim:Usessa, opetuksen j.a. kasvatuksen
20855: palveluksessa. sekä 'huvittav•an.a ja sivi!stävänä ajanrvietto.oo,
20856: jos nriiden toiminna•ssa pidettäisiin silmällä näitä t.ar1koituk-
20857: si:a. Mutta yks.ityiskei:noittelu on tällä, kuten monella muul-
20858: lakin a.lailla, vi,enyt 'kehiityben osaksi päinvastaiseen suun-
20859: taan, kun yhteiskunnan kannalta toivottavaa on. Filmi-
20860: teait.er·eista on tullut laitoksia, joi·d~m ahjelmisttos,sa kiihot-
20861: tavat, ute1iai·suutta herätrtäväJt ja sivis•tyks.ellisesti aJa-ar-
20862: voi,set filmidra.amat ov:alt vallalla. Näiden haitaHiseJ.ta. vai-
20863: kutukselt.a turvatakseen etenkin nuorisoa on yhteiskunnan
20864:  ollut paikko turvautua vastenmieliseen ennakkosensuuriin.
20865:      Ulkiomailla on ehdote·ttu j•a. koetettu useita eri 1keiooja
20866: uudistuksen aikaansaamiseksi puheenaolevalla alalla. Vah-
20867: va virtaus on käymässä p.erustoo kunn:aHisia ,reformi'-
20868: kinoja", joilla, kBJnsanparas on .ainoa.oo päämääränä, ja; jotka
20869: tarjoavat. Y'ksrn1om6111 kasvatusta•rk,oi~ukis·oon soveltuvia tai
20870: taiteellisesteettisiä if:.a,i luornnon-, matka-, teollisuus- y. m. s.
20871:  filmejä nä;htäväiksi. On myö.s koeltettu n. s. myönnytys-
20872:  paktkojädesteJ.män a.vulla rajoittaa fi!lmi1teatterien Juku-
20873:  määrää ja; myönnytysluvan p•eruuttamisen• u:ha:lla eh'käåistä
20874:  väärinJräyfttöä.
20875:      Ei kui:t,enrkaan ank.arinkaan sen.suuri eikä my,önn:Y'tys-
20876:  pa:kko voi muuta ku:Un nimeksi .pa.rantaa filmitellltterien
20877:  toimintaa, .niin kauvan kuin ymsityisen vo:Uton lta;voittelu ja
20878: 608      VI, 16. -   Elävät kuvat valtionmonopooliksi.
20879: 
20880: siitä johtuva hillitön kilpailu etupäässä on ohjaamassa filmi-
20881: teatterien toiminlt.aa. Va.S't,a ikun vaHio kaltsoo velvol'lisuu-
20882: dek!seen •ryhtyä filmiteatteri·en ltaloud,ellista pemsta'a sään-
20883: t.elemään, voi kehitys tu1la suumna.tUJksi hyväksyttävälle
20884: tolalle.
20885:      TäydeHinen yhteigkurunallistuttaminen on se 1päämäärä,
20886: johon tällä •a[alla, on pyrittävä. Nykyoloissa olisi jo suuri
20887: edisty.saskel sekin, etltä valtio ju1istai1si yksinlork·eudekseen
20888: filmikuv.ain hankkimisen ja välittämisen, luovut.taen näiden
20889: näyttelemisen kunniUe rtai mui!lle y,hteis•hyvää. rtarkoitt.arville
20890: yhtymille. Jälkimäiselle olisi kuitemkin näyttelemisoikeus
20891: myönlllettävä vain sillä ehd·oll.a, että ne jättävät va.Jt.iolle
20892: voi-ttonsa., lukuunottamatta 6 % korkoa 1liiJkkeeseen käyrl;e-
20893: tyH.e pääoma:Ue. Keräytyvät tu1ot oli!s:i: käytettävä, sitfben-
20894: kun •ka.ikki va1tion menot filmirboimen johdnsrt•a •olisivat kor-
20895: vaHuja., kiin1t.eäin tai kiertäväi•n kansan ja lasten filminäy-
20896: tämtöje•n toimeenpanemiseen ta.i avustamiseen v•ahävamiselle
20897: kansalle, etenkin maaseudul.la, jalka kulttuurisuhteissa yleen-
20898:  sä on perin laiminlyödyssä asemassa.
20899:      Pyy.dämme sen vnDiksi lmmn~oitta.en esititää,
20900:                 että Eduskunta hyväksyisi Sleuraavan eh-
20901:              dotuksen laiksi elävien- eli filmikuvdtin va~timt­
20902:              monopoolista.
20903: 
20904:                            Ehdotus
20905:       laiksi eläväin eli filmikuvain valtionmonopoolista.
20906: 
20907:                                  1 §.
20908:      Elävien eli filmi•knva;in hankkimiJlien ja vä1littäminen
20909: yleisölle näyttelemistä varlten on vrultion etuoiffieus, j«mka
20910: rtäy!j;ärutöönpa1l'o •kuu1uu sitä vart.en perustettavall.e, [ä,hinnä
20911: kirkollis- ja opetusministeriön alaiselle filmitoimistolle.
20912: 
20913:                              2 §.
20914:    Filmitoimiston tulee, kansanparasta silmälläpitäen, itse
20915: vaimistuttaa tai muilta t•ila~a. ta.i lun&staa sivi•stäviä, opet-
20916:                   VI, 16. -   Ailio, Julius, y. m.              609
20917: 
20918: tavi~ t•ai huvittavia arv•okkari~a. fiJlmejä, välittää niitä fil-
20919: mien ·näyttelemiseen oikeut.etuille laitoksille ja, rkerätä toi-
20920: miston yhteyteen sellaisia filmejä, jotka ovat säilyttämisen
20921: arvms1a.
20922:                                 3 §.
20923:     F·i•lmitoimiston johdossa tulee olla paitsi f·oimeenpa.neva~
20924: johtajaa ainakin kaksi sivisrt.ynyttä henkilöä, joista ·toinen
20925: edustaa yhteiskun:n.allisia, iloinen kasv•ahsopllill:Usia vaatimuk-
20926: sia fi>lmikuvain suhiteen.
20927:     Toimi!ston ohJesäämnön wlihvistaa V:altiooouvos.to ja sen
20928: vuotui·nen tu•lo- ja menoarvw illyväksytää.n vailit}on ratha-
20929: sä:ännön yhteydessä.
20930:                                 4 §.
20931:      Oi·keus film:Ukuv.a•in näyt:lielein·i,seen voidaan myönrtää
20932: kunnci:Ue y[l!nä yhteishyvää t•arkoiitaviUe yhtiöine •kustrukin
20933: filmi.s:tä maksettavaa korvausta vastaan .
20934:    . Yhitiöt saavat en~nrtää.n 6 % korkQa liik>.I~eesoon pa.nrn.uUe
20935: pääomalle, je sen yli illouseva lilikevoiirto menee vaJlbioUe.
20936: Niiden ti'lit .on vuo,sittain jäJtettävä filmitoimiston tarkast.~t­
20937: taviksi ja hyväksyt.täviks-i.
20938:                            5 §.
20939:     Keräy•tyvät tulot käyttää va·ltio, omat kulut poisotet-
20940: tuaam, filmirteattw:Uen ja näyt.äJntöjen t.oimeeaJ.panemiseen
20941: eturpäässä maaseudulla•.
20942:                             6 §.
20943:    Tieteellisiin ylmsnn esrtelmätirlairsuuksiin liittyväin fil-
20944: mikuvailn näyt~elemånen on sallittu filmitoimisiton suostu-
20945: muksE!Ha.
20946:                                7 §.
20947:     Valtion ·kus•t•antam'issa j•a rkam,nattamissa. opcius y. m.
20948: lai1!aksissa on filmien näytt.elemi·neaJ. v.a.paa.
20949: 
20950:                              8 §.
20951:     Filmikuva.in ~äytoortöhuoneistoj.en t.ul•oo Qllla j'ärjestys-
20952: viranomavsten hyväksymiä turvallisuuden ja terveelrlisyyd•en
20953: kanna.Ha.
20954:                                                               39
20955: 610       VI, 16. -   Elävät kuvat valtionmonopooliksi.
20956: 
20957:                                   9 §.
20958:     01emassadlev3!t filllll!i~·eatterit ·voivat saada. os·ittaista va-
20959: pautusta' ·näistä siilälllnöksistä em:~wtääJn y;hde-ksi vuod·eksi l.ai111
20960: voimaan-astumisesta ehdolla., että jälttä,vät 'n:äyteltävät fil-
20961: minsä filmitoim~ston rt.akastettaviksi määrät.tyäJ m[l)ksua vas-
20962: taan.
20963:                                  :10 §.
20964:        Väärim.käytökset j,a, rikkomuks.et tä;tä lakia vastaan ralll-
20965: glll.lista·an. enillltään 2,000 markan sakolla ja näyttelemisoi-
20966: keudoo peruuttamisella:.
20967: 
20968:                             11 §.
20969:       T'ämä laki astuu voimaan - -          -   -   -
20970: 
20971: 
20972: 
20973:       Hel•singissä 16 p:nä huMi·kuuta 1919.
20974: 
20975: 
20976:                                                     Julius Ailio.
20977:                                                           611
20978: 
20979: VI, 11. -   Pet. försl. N :o 90.
20980: 
20981: 
20982: 
20983: 
20984:             Hilden, E., m. fl.: Om beviljande av anslag
20985:                för populära vetenskapliga föreläsningar .
20986:                               •
20987:               T i ll Finland s La n t d a g.
20988: 
20989:     Så gott som alla bildningsanstalter, frånsett folkskolor
20990: och folkhögskolor, äro koncentrerade i landets städer, främst
20991: de större av dem. Befolkningen på landsbygden har där-
20992: för så gott som intet tillfälle att utvidga sin synkrets och
20993: förkovra sitt vetande genom t. ex. sådan undervisning, som
20994: meddelas i arbetarinstituten, varest vetenskapliga föreläs-
20995: ningat förekomma, vilka äro av stor betydelse för höjande
20996: av allmänbildningen. Detta missförhållande torde emeller-
20997: tid i någon mån kunna avhjälpas genom anordnandet av
20998: föreläsningsserier i olika vetenskapsgrenar, vilka föreläs-
20999: ningar samtidigt skulle verka väckande på intresset för
21000: fortsatt självstudium och härigenom på sitt sätt verka för
21001: höjandet av medborgarnes kulturnivå. Tili och med i städer,
21002: där arbetarinstitut finnas, ha siika föreläsningar en icke
21003: ringa betydelse, och naturilgtvis är detta fallet i än högre
21004: grad i sådana bosättningscentra, där befolkningen är helt
21005: hänvisad till de ofullständiga kunskaper, som i barndomen
21006: inhämtats i ortens folkskola. Folkets breda lager äro kal-
21007: lade att deltaga i lagstiftningsarbetet samt i den korumu-
21008: nala verksamheten, och stora anspråk ställas därför med
21009: skäl på menige mans omdömesförmåga. De vidgade vyer
21010: populärt vetenskapliga föreläsningar kunna bibringa äro
21011: icke att underskatta. De ha t. o. m., enligt underteckna-
21012: des mening, den allra största betydelse såväl för arbetar-      •
21013:     612      VI, 17. -   Kansantajuiset tieteelliset luennot.
21014: 
21015:     klassen som för medelklassen och lända helt visst landet i
21016:     dess helhet till fromma. Redan tidigare har ett slikt upp-
21017:     lysningsarbete erhållit understöd ur statsmedel, och borde i
21018:     främsta rummet sådana organisationer, som arbeta på hö-
21019:     jandet av arbetar- och medelklassens bildningsnivå anlitas
21020:     vid användningen och fördelningen av berörda statsunder-
21021:     stöd. Bland sådana organisationer bör numera, utöver tidi-
21022:     gare existerande sådana, ihågkommas jämväl Arbetarnes
21023:     Bildningsförbund.               c
21024:         På grund av det sagda föreslå undertecknade,
21025:                       att Lantdagen måtte för år 1920 bevilja ett
21026:                   anslag, stort 150,000 mark, att genom förmed-
21027:                   ling av organisationer, verkande på folkupplys-
21028:                   ningens område, användas till bekostande av po-
21029:                   pulära vetenskapliga föreläsningar.
21030: 
21031:           Helsingfors, den 15 april 1919.
21032: 
21033:           E. L. Hilden.                        Otto Andersson.
21034: 
21035: 
21036: 
21037: 
21038: ,
21039:                                                             613
21040: 
21041: VI, 11. -   Anom. ehd. N :o 90.
21042:                                                     Suomennos.
21043: 
21044: 
21045: 
21046: 
21047:             Hilden, E., y. m.: Määrärahan myöntämisestä
21048:                kansantajuisia tieteellisiä luentoja varten.
21049: 
21050: 
21051:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
21052: 
21053:      Miltei kaikki sivistyslaitokset, kansakouluja ja kansan-
21054: opistoja lukuunottamatta, ovat keskitetyt maan kaupunkei-
21055: hin, etupäässä suurimpiin. Maalaisväestöllä on senvuoksi
21056: tuskin ensinkään tilaisuutta avartaa näköpiiriään ja kartut-
21057: taa tietojaan esim. sellaisen opetuksen johdolla 'kuin anne-
21058: taan työväenopistoissa, missä pidetään tieteellisiä luentoja,
21059: joilla on suuri merkitys yleissivistyksen kohottamiselle. Tätä
21060: epäkohtaa voitaneen kuitenkin jossakin määrin korjata jär-
21061: jestämällä eri tieteen:haaroissa luentosarjoja, jotka samalla
21062: vaikuttaisivat herättävästi itseopiskeluhaluun ja senkautta
21063: omalla tavallaan kansalaisten sivistystason kohottamiseksi.
21064: Jopa kaupungeissakin, joissa on työväenopisto, on tuollai-
21065: silla luennoilla melkoinen merkitys, ja tietysti on niin laita
21066: vielä suuremmassa määrässä sellaisissa asutuskeskuksissa,
21067: joissa väestö elää yksistään niiden epätäydellisten tietojen
21068: varassa, jotka. se lapsuudessaan on paikkalkunnan kansakou-
21069: lussa saanut. Kansan taajat kerrokset ovat ·oikeutetut otta-
21070: maan osaa lainsäädäntötyöhön ja kunnalliseen toimintaan,
21071: ja syystä asetetaan sentähden ~suuret vaatimukset rahvaan
21072: miehen arvostelukyvylle. Laajentuneita nä:köaloja, jotka
21073: kansantajuiset tieteelliset luennot voivat antaa, ei ole vähäk-
21074: syttävä. Jopa niillä on allekirjoittaneiden mielestä mitä suu-
21075: rin merkitys sekä työväenluokalle että keskiluokalle, ja
21076: niistä koituu hyötyä varmaan koko maalle. Jo aikaisemmin
21077: 614      VI, 17. -    Kansantajuiset tieteelliset luennot.
21078: 
21079:  on tällainen valistustyö saanut kannatusta valtionvaroista,
21080:  ja mainittua valtion avustusta käytettäessä ja jaettaessa olisi
21081:  ensi sijassa käännyttävä sellaisten järjestöjen puoleen, jotklt
21082:  toimivat työväen- ja keskiluokan siv1stystason kohottami-
21083:  seksi. Näistä järjestöistä on nyttemmin, paitsi jo entuudesta
21084: "'toimivia, muistettava myös Työväen Sivistysliittoa.
21085:      Ylläsanotun nojalla allekirjoittaneet ehdottavat,
21086: 
21087:                   että Eduskunta myöntäisi vuodeksi 1920
21088:               150,000 markan suuruisen määrärahan kansan-
21089:               valistuksen alalla toimivain järjestöjen välityk-
21090:               sellä käytettäväksi kansantajuisten tieteellisten
21091:               luentojen kustantamiseen.
21092: 
21093:       Helsingissä, 15 päivänä huhtikuuta 1919.
21094: 
21095: 
21096:       E. L. Hilden.                          Otto Andersson.
21097:                                                              615
21098: 
21099: VI, 1s. -   Anom. ebd. N :o 100.
21100: 
21101: 
21102: 
21103: 
21104:              Eklund, Artur ja Ritavuori, Heikki:   Määrä-
21105:                 rahain myöntämisestä urheilun ja ruumiilli-
21106:                 sen kasvatlukisen edistämiseksi.
21107: 
21108: 
21109:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 ·e.
21110: 
21111:      Useat kerrat on Suomen Edus•kuruta myöntänyt määrä-
21112: mhoja urheilun ja. ruumiillisen kasvatUiksen edistämiseksi:
21113:  28,000:- Smk. v. 1912,40,000:- Smk. 1914 ja 60,000:-
21114: Smk. v. 1917. Sa.man vuoden jälikimäisillä vaHioväivillä oli
21115:                 1
21116: 
21117: 
21118: käsittelyn: alaisena •ehdotus 60,000:- Smk. vuotuisen avus-
21119: tuksen myöntämi,sestä sa,nottuun tarkoitukseen. Ainoaka.an
21120: näistä eduskuntrupääMksistä ei kuitenkaan vienyt perille,
21121: osaksi sen vuoksi, et;t.ei hallitus niitä vahvista.nut, osa'ksi
21122: lmnsrulaissodan· a.iheuttarrnan keskeytyksen takia yhteiskun-
21123: nallis·essa toiminnassa.
21124:      Kun Eduskunta aikaisemmin on asettunut tässä kysy-
21125:  myksessä näin myönteiselle .kannalle, lienee tarpeetonta lä-
21126:  hemmin selvitellä ruumiinkulttuurin erinomaista merkitystä
21127: kansa.n terveyden ja siveelHsen kunn·on lujittajana.. Sopinee
21128: v•ain mainita, että aivan vi~me vuosien kokemuks.et sekä
21129: meillä että suuressa maailmassa ovat yhä va.hvistaneet. tätä
21130: kä~s~ty.stä urheilun a.rvosta isänmaa:lliselta ka,nnalta katsot-
21131: tuna. Englannin ja Amerikan miljoona-armeijojen luomiuen
21132: olisi ollut mahd·otonta ilman sitä kouluutusta, jonka näiden
21133: maJiden nuoriso oli aikaisemmin ,saa.nut u11heilussa. Tässä
21134: yhteyd.essä <tahdomme IDY'ÖS huoma.uttaa siitä runsaasta kan-
21135: natuksesta, jolla v.altio muualla, m. m. Skandinavian maissa,
21136: tuikee urheilurientoja.
21137: 616             VI, 18. -    Urheilun edistäminen.
21138: 
21139:       Monet syyt puoltava1t paljon suuremman määrän myön-
21140:  tärrnistä tähän tarkoitukseen kuin aikaisemmiill on anottu.
21141:  Yksin raihan arvon a.leneminen olisi sellaisena. pätevä, puhu-
21142:  matbka.an niistä toteuttamatta jääneistä tehrtävistä, joita. on
21143:  tällä alalla 'kasautunut s.eura uks-ena. aikaisemmin myönnettä-
21144:  viksi päätettyjen määrärahoj·en saamatta: jäämisestä. U rhei-
21145:  luelämämme kaipaa tällä hetkellä erittäin pontevia toimen-
21146:  piteitä, jotta. se saataisiin virkaamaan siitä. Lamaannustilasta.,
21147:  j<:>hon se on v•aipunut. viime vuosien myrskyjen johdostru ja.
21148:  nii<len seuraruks.ena olevan hajaannuksen ja johtaja,voimien
21149:  menetyksen vuoksi. Myöskin· maan as·ema. itsenäisenä val-
21150:  tiona vaatii entistä suuremp.a.a huol~nrpitoa urheilusta, sen
21151:  merk~tyksen vuoksi, joka urheilulla, on. sekä kansainväli&eruä
21152:  kulttuuri-ilmiönä että krunsallisen [pUolus,tuskuniloisuud.en
21153:  tekijänä. Ensi olympialaiset. 'kisat tuleva;t •todennäköis.esti
21154:  pidettäviksi jo ensi vuonna Antwerpenissä. S~ellä oli·si Suo-
21155:  men edes säilytettävä 1912 v :n kisoissa saavuttamarn.sa as~ma
21156:  ma•ailman etevimp]en urheilukansojen joukO<Ssa, jos mieli-
21157: täiän täyttää, mitä ma.ai.lma tässäkin suhrteessa Suomelta
21158: odottaa ja. elähyttää nuorisaamme sillä ,kans.allisen inn.ostuk-
21159: sen ja. yhtenäisyyd·en tunteella:, jota 1912 v:n. kisoissa saa.-
21160:  vut•ettu menestys siinä herätti ja joruka merkitystä ei h.evin
21161:  voida liioitella. Mitä taas tulee voimistelun ja. urheilun mer-
21162: kitykse-en maan 'puolustuksessa sopinee •huomauttaa, että
21163:  meidän on ajoissa. koetettava tehdä ne k.ansalais- ja. kansal-
21164: listavoiksi ja siten rakentaa tärkein käytä:nnö!Unen edellytys
21165: sellaiselle, vain lyhyttä rekryyttikouluutusta. vaativalla kan-
21166: sanpuolustusjärjestelmälle, joka ·tulevaisuudessa vielä voi
21167: koitua meille joko taloudelliseksi ta·i uukopoliittiseksi välttä-
21168: mä:ttömyydeksi.
21169:       V aroj·en käy·töstä riittänee ma.i•nita, ·että niitä tarviJta,an
21170: sekä organilsatiotyötä että johtajien kouluuttamis:ta varten
21171: samoinkuin varsinaista ohjarus- ja. propa;gandatoimi·ntaa v3!r-
21172: teru; mitä vi!imemainåttuun toimintaan ·tul·oo on siinä erikoi-
21173: sesti kiinnitettävä huomiota syvien rivien, maa,lais•V'äestön
21174: sekä työväen tarpeisiin.
21175:    VI, 18. -   Eklund, Artur ja Ritavuori, Heikki.         617
21176: 
21177: Edelläesi,tetyn nojalla ehdotamme Edusku1:1nalle
21178:             että wrheN)un ja rwum~1Ui$en kasviOJtwkBen
21179:         edis·tä~ksi      myöiifnettäiiSiin vuosit161lim 250,000
21180:         Smk. suurulinJoo määräraha, jOBta 175,000 Smk.
21181:         annettaisiin Suomen Voimistelu- ja Urheilulii-
21182:         tolle, 50,000 Smk. Suomen Na;istm Lmkrumtakas-
21183:         vaflusliitol~e, 15,000 Smk. Suon~en UimaUitolle ja
21184:         10,000 Smk. Suomen PalloliitoPle.
21185: 
21186: Helshtgi.ssä 18 päivänä huhti,kuuta 1919.
21187: 
21188: Artur Eklund.                        Heikki Ritavuori.
21189: 618
21190: 
21191: VI, 19, -   Anom. ehd. N:o 101.
21192: 
21193: 
21194: 
21195: 
21196:             Itkonen, Rieti, y. m.: Määrärahan myöntämi-
21197:                 sestä Työväen Urheiluliitolle järkiperäisten
21198:                ruumiinharjoitusten edistämiseksi työväestön
21199:                keskuudessa.
21200: 
21201: 
21202:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
21203: 
21204:     Järkiperäiset ruumiinharjoitukset ovat nykyaikaiselle
21205: yksipuolista työtä tekevälle työläiselle välttämättömät ter-
21206: veyden ja työkuntoisuuden säilyttämiseksi. Yhteiskunnan
21207: kannalta on tärkeää, että näiden harjoitusten merkitys tulee
21208: tunnetuksi laajoissa työläispiireissä ja että voimistelu- ja
21209: urheiluharrastus leviää työläisten keskuudessa. Tätä tar-
21210: koittavaa toimintaa on yhteiskunnan puolelta edistettävä ja
21211: taloudellisesti tuettava, sillä voimistelulla ja urheilulla on
21212: työväen työkyvyn lisääjänä laaja kansantaloudellinenkin
21213: merkitys.
21214:     Maassamme toimiva Työväen Urheiluliitto on juuri pe-
21215: rustettu voimistelu- ja urheiluharrastuksen levittämistä var-
21216: ten työväestön keskuuteen. Se toimii tätä tarkoitusta var-
21217: ten perustettujen, ympäri maata sijaitsevien seurojen yh-
21218: dyssiteenä ja keskusjärjestönä. Sen päätehtävänä on le-
21219: vittää helppohintaista urheilukirjallisuutta, toimeenpanna
21220: kansantajuisia luentoja maan eri osissa ja 'kasvattaa leikin,
21221: voimistelun ja urheilun ohjaajia työväen voimistelu- ja ur-
21222: heiluseuroja varten.
21223:     Vasta vajaan vuoden toimineena ei liitolla kuitenkaan
21224: ole riittävästi varoja tämän hyödyllisen ja laajan tehtävänsä
21225: toteuttamiseksi. Eduskunta on jo aikaisemminkin myön-
21226:                VI, 19. -   Itkonen, Rieti, y. m.            619
21227: 
21228: tänyt tähän tarkoitukseen varoja, vaan silloisen hallituksen
21229: vastustuksen tähden ei näitä varoja ole tarkoitukseen luo-
21230: vutettu.
21231:    Edellä olevan johdosta anomme,
21232:                 että Edsukunta myöntäisi Työväen Urheilu-
21233:            liitolle vuoden 1920 ajaksi 50,000 markan suu-
21234:            ruisen määrärahan järkiperäisten ruumiinhar-
21235:            joitusten edistämiseksi maamme työväestön kes-
21236:            kuudessa.
21237: 
21238:    Helsingissä huhtikuun 19 päivänä 1919.
21239: 
21240:    Rieti Itkonen.                          Olavi n. Puro.
21241: VALTIOPÄIVÄT
21242:              1919
21243: 
21244:         LIITTEET
21245:                   VII
21246: IIAATALOUSV ALIOKUNTAAN LÄHETETYT
21247:  EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUS-
21248:             EHDOTUKSET
21249:                                     '
21250: 
21251: 
21252: 
21253: 
21254:             HELSINKI 1919
21255:        VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
21256: '
21257:                     A.
21258: 
21259: Maanvuokraoloja ja vuokra~alueiden lunasta~
21260:     mista koskevia eduskuntaesityksiä ja
21261:              anomusehdotuksia.
21262:                                                          625
21263: 
21264: VII, 1, -   Edusk. esit. N:o 34.
21265: 
21266: 
21267: 
21268: 
21269:             Wuolijoki, Wäinö: Ehdotus laiksi vuokra-aluei-
21270:               den lunastamisesta.
21271: 
21272: 
21273:                     E d u s k u n n a ll e.
21274: 
21275:     Viime eduskunnan säätämä laki vuokra-alueiden lunasta-
21276: misesta ei monessakaan suhteessa vastaa tarkoitustaan. Voipa
21277: asettaa kysymyksenalaiseksi, tokko siitä vähäisellä korjall-
21278: misellakaan saa täysin tyydyttävää. Kun kuitenkin on t{)-
21279: dennäköistä, että nykyinen eduskunta ei ole taipuvainen
21280: säätämään kokonaan uutta lakia ja kun tällaisen lain säätä-
21281: minen joka tapauksessa on mitä suurimman tarpeen vaatima,
21282: olemme supistaneet esitysehdotuksemme vain kaikkein hai-
21283: tallisimpien epäkohtien korjaami&een.
21284:     Ensimäisen pykälän olemme muuttaneet siten, että oi-
21285: keus torpan vapaaksi lunastamisvaatimukseen on ainoastaan
21286: torpparilla. Tosin torpparilaitos vuokranantajan kannalta-
21287: kin katsoen on useassa suhteessa haitallinen ja kehityksen
21288: vastainen, mutta kun on mahdollista, että laki korjattunakin
21289: tulee torpparille epäedulliseksi ja lunastushinta siksi kor-
21290: keaksi, kuten se nykyisen lain 11 § :n 2 momentin säännök-
21291: sen mukaan on, ·että torpparin on vaikea lunastaa torppaansa
21292: vapaaksi, on lunastaminen tahdottu jättää ainoastaan torp-
21293: parista riippuvaksi.
21294:      4 §:ssä on torpan alue korotettu 10 hehtaarista 15. Län-
21295:  si~Suomessa ja muuallakin Suomea on useita torppia, jotka
21296: muodostavat yhtenäisen luonnollisen viljely-yksikön ja joi-
21297: den viljeltyjen ja viljelyskelpoisten maiden yhteinen pinta-
21298: ala on yli 10 ha. Olisi viljelykselle haitallista, jos näiden
21299:                                                          40
21300: 626      VII, 1. -   Vuokra-alueiden luuastaminen.
21301: 
21302: luonnostaan yhteen kuuluvien maiden pirstominen tapahtuisi
21303: sen johdosta, että torppari ei katsoisi voivansa maksaa sitä
21304: korkeampaa hintaa, mihin ehkä yli 10 ha :n nouseva osa ar-
21305: vioitaisiin.
21306:      10 § :n olemme ehdottaneet kokonaan poistettavaksi, kos-
21307: ka torppari sen avulla voidaan pakottaa siirtymään viljele-
21308: mättömään erämaahan ja on se sen vuoksi omiaan tekemään
21309: koko lunastamisoikeuden mitättömäksi.
21310:      11 r§ :n 2 momentin olemme paistaneet. Viime vuosina
21311: tapahtunut maan ansioton arvonnousu kohottaisi useassa
21312: tapauksessa tämän säännöksen mukaan. torpan lunastushiri-
21313: na:n niin korkeaksi, että torppari ei jaksaisi torppaansa lai-
21314: sinkaan lunastaa tai luna·s.tettuaan jäisi niin suuren velka-
21315: taakan alle, että ei kykenisi siitä suoriutumaan.
21316:      Olemme ehdottaneet poistettaviksi pykälät 51, 52 ja 53,
21317: koska on väärin sitoa vapautuneita torppareja tiloihin, va[Ln
21318: on kehityksen annettava mennä 1uonnollista ku]kuaan.
21319:      Muut muutokset ovat joko näistä muutoksista aiheutu-
21320: neet tai ovat ne vähäpätöisempiä.
21321:    . Pyydän kunnioittavimmin saada ehdottaa,
21322: 
21323:                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan lain:
21324: 
21325: 
21326:                           Laki
21327:               vuokra-alueiden lunastamisesta.
21328: 
21329:                           1 LUKU.
21330: 
21331:                  Torpan lunastamisoikeus.
21332: 
21333:                            1 §.
21334:     Torppa, josta vuokrasuhde on olemassa silloin kuin tämä
21335: laki astuu voimaan, lunastettakoon kaikkineen, mitä siihen
21336: kuuluu, tämän .lain mulkaan torpparin oma:ksi, jos torppari
21337: ennen vuokrasuhteen päättymistä sitä va:atii tai jos se tämän
21338: lain mukaan muuten määrätään lunastettavaksi.
21339:                 VII, 1.   -   Wuolijoki, Wäinö.             627
21340: 
21341:                               2 §.
21342:     Mitä 1 § :ssä on säädetty, ei koske torppaa:
21343:     1) kun tilasta on ennen 1 päivää tammikuuta 1914 teh-
21344: dyllä kaupalla tai vaihdolla luovutettu alue, jon~a viljelyk-
21345: set joko kokonaan tai pääasiallisesti ovat torpan tiluksia, jos
21346: alueen erottaminen on alotettu ennen 1 päivää tammikuuta
21347: 1918, tahi jos luovutus on tapahtunut tilattomaan väestöön
21348: kuuluvalle henkilölle ensiksi mainitun päivän jälkeen, mutta
21349: ennen tämän lain voimaan astumista;
21350:     2) jos tilasta on ennen tämän lain voimaan astumista toi-
21351: mitetussa perinnönjaossa perilliselle annettu ja itsenäiseksi
21352: tilaksi erotettu osuus, jonka viljelykset joko kokonaan tai
21353: pääasiallisesti ovat torpan tiluksia, taikka jos erottamista
21354: tällaisessa tapauksessa toimitettaessa tämän lain voimaan
21355: astumisen jälkeen käy välttämättömäksi torpan tiluksia ero-
21356: tettavaan alueeseen siten ottaa;
21357:     3) silloin kuin sen vuokramiehenä on muu kuin tilatto-
21358: maan väestöön kuuluva henkilö;
21359:     4) jos vuokramies on vuokraoikeutensa menettänyt.
21360: 
21361:                              3 §.
21362:     Jos vuokranantaja ja torppari vapaaehtoisesti sopivat
21363: joko vuokrå-alueen lunastamisesta torpparin omaksi tai
21364: vuokrasuhteen jatkamisesta taikka vuokra-alueen lunasta-
21365: misesta vuokranantajan ·hallittavaksi, noudatettakoon tämän
21366: lain estämättä, mitä sellaisten sopimusten pätevyydestä on
21367: erikseen säädetty, jos sopimus tehdään ennenkuin maanmit-
21368: tari tai mll!anjako-oikeus on tämän lain mukaan ryhtynyt
21369: käsittelemään kysymystä vuokra-alueen omaksi lunastami-
21370: sesta. Jos vuokra-alue määrätään tämän lain mukaan lunas-
21371: tettavaksi torpparin omaksi, nouda,tettakoon kuitenkin täl-
21372: laista määräystä. Myös olkoon torparilla vuokrasuhteen
21373: jatkamisesta laaditun sopimuksen voimassa ollessa oikeus
21374: vaatia sellaista lunastamista, kuin tässä laissa säädetään.
21375: 628       VII, 1. -   Vuokra-alueiden lunastaminen.
21376: 
21377:                           2 LUKU.
21378:                   Lunastettava torpan alue.
21379: 
21380:                               4 §.
21381:     Tilaan, joka tämän lain mukaan lunastetaan torpparin
21382: omaksi, luettakoon torpan alueeseen kuuluva tontti sekä vil-
21383: jellyt ja viljelyskelpoiset tilukset, yhteensä korkeintaan
21384: viisitoista hehtaaria. Jos vuokramies erityisistä syistä, ku-
21385: ten rakennuksien suuruuden ja tilusten sopivan sijoittamisen
21386: takia, vaatii ja se tarkoituksenmukaiseksi. havaitaan, lunas-
21387: tettakoon suurempikin alue.
21388:     Jos torpparilla .ei ole määrättyä viljelyskelpoisen maan
21389: alaa hallinnassaan, mutta hänelle kuuluu oikeus sen rajoitta-
21390: mattomaan raivaamiseen, annettalkoon hänelle vuokra-aluee-
21391: seen kuuluvan viljellyn maan alaa vastaava ala viljelyskel-
21392: poista maata, ei kuitenkaan enemmän kuin että se yhdessä
21393: viljellyn alan kanssa muodostaa viisitoista hehtaaria. Jos
21394: erityiset syyt sitä vaativat, voidaan näin annettavan vilje-
21395: lyskelpoisen maan alaa supistaa tai laajentaa siitä, mitä
21396: edellä on sanottm, kuitenkin niin ettei sitä laajenneta yli sen,
21397: mitä 1 momentissa säädetään.
21398:     Viljellyt ja viljelyskelpoiset tilukset vaihdettakoon vas-
21399: taaviin alueisiin muualla, jos tilusten sopiva sijoittaminen
21400: sitä ehdottomasti vaatii.
21401: 
21402:                              5 §.
21403:     Jos torpparilla on ollut oikeus ottaa torpan alueelta tai
21404: sen ulkopuolelta metsäntuotteita, erotettakoon uuteen tilaan
21405: niin suuri ala metsämaata, että siitä säännöllisen kasvun mu-
21406: kaan voidaan saada tarpeellinen määrä metsäntuotteita.
21407: Näin erotettava metsäala älköön :kuitenkaan olko suurempi
21408: kuin mitä tällaisen tilan tavallisen kotitarvepuun saamiseen
21409: paikkakunnalla tarvitaan.
21410:     Jos metsämaata edellisen mukaan erotettaessa vuokran-
21411: antajille ei jäisi sitä kotitarvepuun saamiseen riittävästi,
21412: saakoon maanomistaja sitä ensin niin paljon kuin hän sään-
21413: nöllisen kasvun mukaan kotitarvepuun saamiseen tarvitsee;
21414:                 VII, 1.   -   Wuolijoki, Wäinö.             629
21415: 
21416: sitten harkittakoon tilojen sopivaa sijoitusta ja muita olosuh-
21417: teita silmällä pitäen, voidaan~o ja minkälainen osa jälellä
21418: olevasta metsämaasta vuokramiehelle antaa.
21419:     Milloin paikkakunnalla käytetään turvetta polttoainee-
21420: na, voidaan vuokramiehelle antaa polttoturpeen saamiseen
21421: sopivaa maata sekä vastaavassa määrässä vähentää hänelle
21422: edellisen mukaan annettavan metsämaan alaa.
21423: 
21424:                              6 §.
21425:     Torpparille, jo!ka on aikaisemmin saanut mudan, saven
21426: tai sammalkuivikkeen tilan alueelta, erotettakoon tarpeen
21427: vaatiessa 5 §:ssä säädetyn alueen lisäksi uuden tilan
21428: maanviljelystarvetta vastaava mudan, saven tai sammalkui-
21429: vikkeen ottopaikka, mikäli se voi tarkoituksenmukaisesti ta-
21430: pahtua ja vuokranantajalle jää hänen kotitarv·ettansa vas-
21431: taava määrä sellaista maata:
21432: 
21433:                               7 §.
21434:     Jos torppari on vuokrasuhteen nojalla luvallisesti har-
21435: joittanut kalastusta vesialueella, joka kuuluu vuokrananta-
21436: jalle tai jos~ tällä on osa, annettakoon hänelle uuden tilan
21437: talo-osuutta vastaava vesiosuus. Jos talo-osuutta vastaa niin
21438: pieni vesiosuus, että sen luovuttaminen haitallisesti pirstoisi
21439: vesialueen, älköön sellaista ollen~aan uuteen tilaan luettako.
21440:     Jos useammalle tämän lain mukaan erotettavalle tilalle
21441: on annettava edellisen mukaan osa samaan vesialueeseen,
21442: muodostett.akoon niiden vesiosuudet yhteiseksi vesialueeksi,
21443: jos se tarkoituksenmukaiseksi havaitaan. Osakas, joka tah-
21444: too tällöin osuutensa erilleen jaettavaksi, saakoon kuitenkin
21445: sellaisen jaon toimitetuksi, jos se voi tapahtua niiden mää-
21446: räysten mukaan, jotka yhteisen vesialueen jaosta ovat voi-
21447: massa.
21448:                               8 §.
21449:     Torppari lunastakoon vuokra-alueella olevat vuokra-
21450: alueen viljelemiseen tarpeellis·et vuokranantajjan rakennuk-
21451: set. Niistä voidaan kuitenkin toisin määrätä, jos se tarkoi-
21452: tuksenmukaiseksi havaitaan.
21453: 630       VII, 1. -    Vuokra-alueiden lunastaminen.
21454: 
21455:                             9 §.
21456:     Sikäli kuin vuokranantaja ja torpi]Jari sopivat uuteen ti-
21457: laan erotettavasta alueesta ja eduista toisin kuin ·edellä on
21458: sanottu, noudat.ettakoon sopimusta.
21459: 
21460: 
21461:                            3 LUKU.
21462:                       ToTpan lunastushinta.
21463: 
21464:                               10 §.
21465:      Sen lunastushinnan määräämirseksi, joka on luuastetta-
21466: vasta alueesta suoritettava, on ensin arvioitava alueen arvo
21467: silloin kuin }unastusta. vaaditaan. Siitä arv·osta on vahennet-
21468: tävä niiden parannuksien arvo, jotka torPI)Jari on tehnyt
21469: vuokra-alueeseen hallinta-aikanaan taikka jotka. hän on peri-
21470: mällä lä!himmältä edeltäjältään saanut tahi joihin hän on siir-
21471: tosumman tälle suorittamalla ·oilkew1en hankkinut, molem-
21472: missa viimeksi mainituissa ta'Pauksissa lmrkeintaan kahden-
21473: kymmenen viimeis-en vuoden ajalta lunastuksen vaatimisesta
21474: lukien, paitsi mikäli se sopimuksen tahi ai•kai·semman lain-
21475: säädännön mukaan ikuuluu pitemmäTtäkin ajalti vuokramie-
21476: helle. Lisäksi on siitä vähennettävä se määrä, jolla alueen
21477: arvo on noussut sen jälkeen ·kuin maailmansota alkoi vuonna
21478: 1914, ra.han arvon alenemisesta airheutunut· nousu siihen
21479: luettuna.
21480:                                11 § .
21481:      •Jos uutc!'n tilaan erotetaan viljeltyä ja viljelysilmlpoista
21482: maata yli viisitoista h~htaaria, määrätään lunastushinta yli
21483: menevältä ·osalta käyvän hinnan mukaan lunastusta vaadit-
21484: taessa.
21485:       Sama olkoon la.ki, jos siihen asianosaisten so.pimuksen
21486: perusteE>lla erotetaan suuremi)Ji ala kuin 4 § :n mukaan tulisi
21487: erotettavwksi, tai annetaan laajempia etuuksia kuin 5--8
21488: §:ssä säädetään.
21489:                                12 §.
21490:      Jos lunastettavaHa aineella on metsää, joka maasta mita-
21491: ten 5 metrin korkendE>lta: on lä'Pimitaten 20 s·entimclriä
21492:                 VII, 1.   -   Wuolijoki, Wäinö.              631
21493: 
21494: tai enemmän, laslkettak•oon stm lunastus,hinta erikseen ar-
21495: von mukaan lunastusta vaadittaessa. Ellei torppari tahdo täl-
21496: laista metsää lunastaa, olkoon vuokranantaja oilkeutettu s·en
21497: ha,kkaamaan .ia viemään pois viimeistään kolmen vuoden ku-
21498: luessa erottamisen päättymisestä lukien; kuitenkin myönnet-
21499: täköön, .ios erikoiset syyt sitä vaativat, poisviemi·seen pitem-
21500: pi·kin, korkeintaan viid·en vuoden määräa~ka.
21501:      Jos sellaisen hakkaamisen, josta edellä on säädetty, kat-
21502: sotaan olevan ristiriidassa metsämaan järkiperäisen käytön
21503: kanssa, määrättäköön metsä kuitenkin vuokramiehen lunas-
21504: tettavaksi.
21505:                            13 §.
21506:     Tämän lain 10 § :ssä säädettyjen parannuskorvauksien
21507: arvo on määrättävä sen arvon lisäyksen mukaan, mikä vuok-
21508: raesineelle on näiden parannuksien kautta tullut, ei kuiten-
21509: kaan sitä kustannusta suuremmaksi, mikä työn suorittami-
21510: seen lunastusta vaadittaessa olisi mennyt.
21511:     Tekemäinsä pa:rannusten laatu ja laajuus on torpparin
21512: näytettävä. Jos vuokranantaja väittää niistä jo suoritetun
21513: korvausta, olkoon se hänen osoitettava.
21514:     Mitä tässä pykälässä sääidetään, sovellettakoon myös
21515: vuokra-alueen rakennuksiin tehtyjä parannuksia arvioi-
21516: taessa.
21517:                              14 §.
21518:     Sen rappion arvo, josta torppari, sen mukaan kuin siitä
21519: on erikseen säädetty, olisi vei vollinen suorittamaan vuokran-
21520: antajalle korvausta, jos vuokrasuhde lunastusta vaadittaessa
21521: päättyisi, luettakoon lunastushintaa · arvioitaessa vuokran-
21522: antajan hyväksi.
21523:                             15 §.
21524:    Luuastettavien vuokranantajan rakennuksien lunastus-
21525: hinnan määräämiseksi arvioidaan ensin rakennuksien arvo
21526: lunastusta vaadittaessa ja siitä vähennetään se määrä, jolla
21527: arvo on noussut sen jälkeen kuin maailmansota alkoi vuonna
21528: 1914. Jos torppari on hallintakautensa aikana ne rakenta-
21529: nut tai tehnyt niihin parannuksia taikka. jos hän on sellai-
21530: 632      VII, 1. -   Vuokra-alueiden luuastamiueu.
21531: 
21532: siin saanut lähimmältä edeltäjältään oikeuden joko perimällä
21533: tai siirtosumman suorittamalla, vähennettäköön näin saa-
21534: dusta lunastushinnasta se osa, joka rakennuksien arvosta on
21535: rakennustyön ja parannuksien osalle tuleva.
21536: 
21537:                               16 §.
21538:       Alue, joka on luovutettu perintöosuuden vastikkeena hal-
21539: littavaksi ilman vuokramaksua, erotettakoon itsenäiseksi ti-
21540: laksi tämän lain säännöksien mukaan lunastushintaa suo-
21541: rittamatta, jos se on edelleen alkuperäisen haltijan tai hänen
21542: perillisensä hallussa. Sama olkoon laki, jos alue on annettu
21543: vuokralle jatkuvasti perinnölliselle vuokra-ajalle. siihen kat-
21544: somatta kuka vuokra-aluetta lunastusta vaadittaessa hallit-
21545: i3ee.
21546:       Jos vuokramaksua tällöin suoritetaan, maksettakoon lu-
21547: nastushintana vuokramaksun pääoma-arvo, kapitalisoituna
21548: viiden prosentin mukaan. ja korkeintaan se määrä, mihin
21549: lunastushinta tämän lain mukaan, vähennettynä aikaisem-
21550: min kerta kaikkiaan suoritetun vastikkeen määrällä, nousisi.
21551: 
21552:                              17 §.
21553:    Jos asianosaiset sopivat lunastushinnasta, noudatettakoon
21554: sopimusta edellä olevien säännösten estämättä.
21555: 
21556:                             18 §.
21557:     Lunastushinnan vuokra-alueesta Ja siihen luettavista
21558: etuuksista, Iuuastettavan metsän arvo siihen luettuna, suo-
21559: rittaa vuokranantajalle valtio joko rahassa tai valtion takaa,-
21560: missa viiden prosentin korkoa kasvavissa obligationeissa,
21561: taikka osaksi kummasswkin. Sitä lunastushinnan osaa, joka
21562: on määrätty 11 § :n mukaan, ä1köön kuitenkaan valtion va-
21563: roista suoritettako ja älköön se, paitsi mikäli 49-52 §:ssä
21564: toisin sanotaan, muuten olko niiden määräyksien alainen.
21565: joita tässä laissa lunastushinnasta säädetään.
21566:                           19 §.
21567:    Lunastushinta on uuden tilan omistajan suoritettava ta-
21568: kaisin valtiolle kuuden prosentin vuotuismaksuilla, joista
21569:                 VII, 1.   -   Wuolijoki, Wäinö.              633
21570: 
21571: vus1 prosenttia kulloinkin maksamatta olevalle pääomalle
21572: luetaan koroksi ja jäännös pääoman kuoletukseksi.
21573:     Kuitenkin olkoon uuden tilan omistaja oikeutettu lyhen-
21574: tämään lunastushintaa suuremmallakin määrällä kuin edellä
21575: on sanottu taikka myös maksamaan sen kerta kaikkiaan,
21576: noudattaen mitä siitä erikseen säädetään.
21577: 
21578:                             20 §.
21579:     Torpparille voidaan hänen varallisuuteensa, uudella ti-
21580: lalla tehtäviin viljelysparannuksiin ynnä muihin olosuhtei-
21581: siin katsoen tarpeen vaatiessa myöntää oikeus valtion va-
21582: roista suoritetun lunastushinnan kuolettamisen alkamiseen
21583: määräajan, enintään kymmenen vuoden ·kuluttua siitä lukien,
21584: kuin alueen erottaminen on maarekisteriin merkitty.
21585: 
21586:                              21 §.
21587:     Kun torppa tai sen sijasta muu alue luovutetaan vapaa-
21588: ehtoisella sopimuksella torpparin omaksi, saakoon hän naut-
21589: tia lunastushinnan suorittamiseksi ja muutenkin samanlaista
21590: avustusta kuin tässä laissa on säädetty. Valtion varoista suo-
21591: ritettavan lunastushinnan määrä on kuitenkin silloin niin
21592: harkittava kuin 46 § :ssä säädetään.
21593:     Jos lunastettava alue on suurempi kuin viisitoista heh-
21594: taaria viljeltyä ja viljelyskelpoista maata tahi jos tilaan on
21595: luettu laajempia etuuksia kuin 5-8 §:ssä säädetään, on.
21596: valtion varoista suoritettava osa vähennettävä mainittua alaa
21597: ja etuuksia vastaavaksi.
21598:     Lunastushinnan suorittamiseen tämän lain mukaan tulee
21599: tässä pykälässä säädetyssä tapauksessa olla vuokranantajan
21600: suostumus.
21601:                              22 §.
21602:     Valtion saatavalla on maksamattoman kauppahinnan etu-
21603: oikeus lunastettuun tilaan ja voidaan se uuden tilan omista-
21604: jaa kuulematta hänen tilaansa kiinnittää.
21605:      Sillä vuokranantajan saa tavalla, josta säädetään 11 § :ssä,
21606: olkoon samanlainen etuoikeus valtion saatavan jälkeen ja ol-
21607: koon asianomainen valtion rahalaitos velvollinen pitämään
21608: huolta tämän vuokranantajan saatavan kiinnittämisestä.
21609: 634       VII, 1. -   Vuokra-alueiden lunastaminen.
21610: 
21611:                            23 §.
21612:     Vuokra-alueiden järjestelyssä harkittakoon osanotto
21613: siirtokustannuksiin niiden perusteiden mukaan, joita nouda-
21614: tetaan osanottoa talojen siirtokustannuksiin jakotoimitnk·
21615: sissa määrättäessä.
21616: 
21617: 
21618:                           4 LUKU.
21619:              Mäkitupa-alueen lunastmnisoikeus.
21620:                            24 §.
21621:    Mitä 1 ja 2 § :ssä säädetään torpasta, olkoon myös voi-
21622: massa mäkitupa-alueesta. Ållköön tämän lain mukaan kui-
21623: tenkaan lunastettako asuntoaluetta, jonka vuokramiehellä on
21624: oma asuntotontti muualla.
21625: 
21626:                              25 §.
21627:     Mäkitupa-alueeseen, joka tämän lain mukaan lunaste-
21628: taan vuokramiehen omaksi, luettakoon siihen kuuluva tontti
21629: sekä ne viljellyt ja viljelyskelpoiset tilukset, jotka tonttiin
21630: välittömästi liittyvät. Jos alueen lisääminen tai vähentä-
21631: minen katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, olkoon siihen oi-
21632: keus, kuitenkin niin, ettei sitä laajenneta yli kahden hehtaa-
21633: rin viljeltyä ja viljelyskelpoista maata.
21634:     Kun useampia toistensa läheisyydessä olevia mäkitupa-
21635: alueita lunastetaan, olkoon niiden yhdistämiseen tarpeellisen
21636: maan lunastamisesta voimassa, mitä tässä mäkitupa-aluei-
21637: siin kuuluvien tilusten lunastamisesta säädetään.
21638: 
21639:                              26 § .
21640:     •Jos tilusten tarkoituksemukaisen sijoittamisen katso-
21641: taan vaativan, että mäkitupalainen siirtyy uudelle alueelle,
21642: voidaan hänet velvoittaa sellaiseen siirtymiseen ehdolla,
21643: että hänelle osoitettava uusi alue kohtuuden mukaan täyttää
21644: sen tarkoituksen, johon hän vuokra-aluettaan vuokrasopi-
21645: muksen perusteella käyttää.
21646:                 VII, 1. -   W uolijoki, Wäinö.                635
21647: 
21648:      Sama olkoon laki, jos vuolkranantaja tarvitsee mäkitupa-
21649: alueen uuden perustettavana olevan teollisuuslaitoksen tar-
21650: peeksi taikka ennen perustetun teollisuuslaitoksen laajenta-
21651: mista varten .
21652:     .T os siirtomahdollisuutta ei ole tahi jos siirto tulisi niin
21653: kalliiksi, ettei se vastaisi tarkoitustaan, ja jos mäkitupa-
21654: alue on talon rakennuksien ja kotiviljelyksien tarkoituksen-
21655: mukaiselle järjestelylle ja käytölle ilmeiseksi haitaksi, ol-
21656: koon oikeus lunastusoikeuden kieltämiseen.
21657: 
21658: 
21659:                               27 § .
21660:     .Tos mäki tupa-alueella, joka lunastetaan tämän lain mu-
21661: kaan vuokramiehen omaksi, on vuokramiehen hallinnassa ol-
21662: leita vuokranantajan rakennuksia, jotka ovat vuokramiehelle
21663: hänen vastedes aluetta hallitessaan tarpeen, olkoon hän oi-
21664: keutettu ne lunastamaan. .Tos vuokranantaja sitä vaatii ja
21665: alueella olevat rakennukset lunastamisen jälkeen kävisivät
21666: hänelle tarkoitustaan vastaamattomiksi, olkoon vuokramies
21667: rakennuksien lunastamiseen velvollinen.
21668: 
21669: 
21670:                              28 §.
21671:     Mäkitupa-alueen lunastushinnan suorittaa vuokrananta-
21672: jalle valtio joko rahassa tai valtion takaamissa, viiden pro-
21673: sentin korkoa kasvavissa obligationeissa, taikka osaksi kum-
21674: massakin.
21675: 
21676:                              29 §.
21677:     Lunastushinta, jonka valtio vuokranantajalle edellisen
21678: mukaan maksaa, on uuden tilan omistajan suoritettava ta-
21679: kaisin valtiolle kahdeksan prosentin vuotuismaksuilla,
21680: joista viisi prosenttia kulloinkin maksamatta olevalle pää-
21681: omalle luetaan koroksi ja jäännös pääoman kuoletukseksi.
21682: Kuitenkin olkoon· lyhentäminen sallittu suuremmallakia
21683: määrällä kuin edellä on mamitk. sekä myös hnastushinnan
21684: kerta kaikkiaan suorittaminen, noudattamalla mitä siita
21685: erikseen säädetään.
21686: 636       VII, l. -   Vuokra-alueiden lunastaminen.
21687: 
21688:                            30 §.
21689:    Myös tä'lsä luvussa tarkoitettuihir vuokra-alueisiin näh-
21690: den sovellettakoon, mitä 3, 9, 10, 12, 13, 14, 15, 16, 17 ja
21691: 20 § :ssä 21 § :n 1 ja 3 momentissa, 22 § :n 1 momentissa ja
21692: 2a § :ssä säädetään.
21693: 
21694: 
21695: 
21696: 
21697:         V twkra-alueen lwwstamisesta määrääminen.
21698: 
21699:                               31 §.
21700:     J olieivät vuokranantaja ja vuokramies ole vapaaehtoi-
21701: sesti sopineet vuokra-alueen tai sen sijasta muun alueen lu-
21702: nastamisesta vuokramiehen omaksi ja jos vuokramies tahtoo
21703: saada sen omaksi lunastetuksi tämän lain mukaan, ilmoitta-
21704: koon siitä todistettavasti toiselle asianosaiselle, sekä vuokra-
21705: lautakunnalle viimeistään kolmenkymmenen päivän kulu-
21706: essa siitä lukien kuin tällainen ilmoittaminen toiselle asian-
21707: osaiselle tapahtui.
21708: 
21709:                                32 §.
21710:       Jos vuokralautakunta, saatuaan 31 §:ssä säädetyn ilmoi-
21711: tuksen, havaitsee, että samalla vuokrananta,jalla on joko yh-
21712: dellä tai useammilla eri tiloilla samassa kunnassa suurempi
21713: määrä vuokra-alueita, joiden lunastamista vuokramiehet
21714: ovat oikeutetut tämän lain mukaan vaatimaan, olkoon oikeu-
21715: tettu, jos se/katsoo useampien tai kaikkien niiden järjes,telyn
21716: yhdellä kertaa tarkoituksenmukaiseksi, pyytämään maaher-
21717: ralta maanmittarin määräämistä tuollaista järjestelyä toi-
21718: mittamaan. Sama oikeus olkoon sillä muulloinkin 31 §:ssä
21719: säädetyn ilmoituksen saatuaan, jos se sen tarkoituksen-
21720: mukaiseksi havaitsee.
21721:       Maaherra antakoon määräyksen järjestelyyn, jos sen tar-
21722: koituksenmukaiseksi katsoo. Muussa tapauksessa ilmoitta-
21723: koon asiasta vuokralautakunnalle, jonka tulee silloin ryhtyä
21724: sill.e ilmoitettua asiata käsittelemään.
21725:                 VII, 1. -   Wuolijoki, Wäinö.               637
21726: 
21727:                               33 §.
21728:     Sellaisessa järjestelyssä, josta edellisessä pykälässä saa-
21729: detään, on toimitusmiesten määrättävä, mitkä vuokra-alueet
21730: ovat yhdellä kertaa lunastettavat, luuastettavien alueiden
21731: rajat ja muut niihin kuuluvat edut, lunastushinta sekä miten
21732: se on suoritettava ja kuoletettava ynnä muut lunastusehdot,
21733: noudattaen mitä niistä on tässä laissa säädetty. Myös on toi-
21734: mitusmiesten laadittava ehdotus alueiden lohkomaila erot-
21735: tamiseksi.
21736:     Vuokra-alueiden järjestelyssä olkoon lupa vaihtaa tiluk-
21737: sia sekä toimittaa muidenkin kuin tässä laissa tarkoitettujen
21738: vuokra-alueiden siirtoja ja vuokrasuhteiden muutoksia, mi-
21739: käli se sopivan tilusjärjestyksen aikaansaamiseksi on tar-
21740: peen.
21741:     Ehdotus on kartaUe 'laadittava ja asia:kirjat siitä tehtävä
21742: sekä asianasaisille selitettävä sillä tavalla kuin siitä erit-
21743: täin säädetään.
21744:     Jos asianosainen kieltäytyy hyväksymästä toimitusmies-
21745: ten päätöstä, on asia kokonaisuudessaan jätettävä maanjako-
21746: oikeuden ratkaistavaksi.
21747:                               34 §.
21748:     Jos vuokralautakunta, saatuaan 31 §:ssä säädetyn ilmoi-
21749: tuksen, katsoo, ettei sellaista vuokra-alueiden järjestelyä,
21750: kuin edellä on säädetty, tarvita, koettakoon saada asianosai-
21751: set vapaaehtoisesti sopimaan asian. 'Sama olkoon laki, jos
21752: asia 32 § :n 2 momentin mukaan osoitetaan vuokralautakun-
21753: nan käsiteltäväksi. Jos sopimusta ei saada aikaan, ratkais-
21754: koon vuokralautakunta asian päätöksellä.
21755:     Vuokralautakunnan päätökseen tyytymätön valittakoon
21756: siitä kuudenkymmenen päivän kuluessa maanjako-oikeuteen.
21757: 
21758:                            35 §.
21759:     Maanjako-oikeuden tulee viivyttelemättä kokoontua siinä
21760: kunnassa, jossa vuokra-alue on, ja ratkaista asia, pidettyään
21761: tarpeen vaatiessa paikalla katselmuksen. Sen ratkaistaviin
21762: kuuluvat kaikki tämän lain mukaisista lunastamisista joh-
21763: tuvat ja niiden yhteyteen kuuluvat riita-asiat. Menettelystä
21764: 638       VII, 1. -   Vuokra-alueiden lunastaminen.
21765: 
21766: maanjako-oikeudessa olkoon voimassa, mitä jakoasiain kä-
21767: sittelystä on säädetty.
21768:                               36 §.
21769:     Jos tilalla, joka on isojaon tai uusjaon alainen tai jolla
21770: on määrätty toimitettavaksi halkominen, on sellainen vuok-
21771: ra-alue, joka voidaan tämän lain mukaan lunastaa vuokra-
21772: miehen omaksi, tapahtukoon lunastaminen toimituksen yh-
21773: teydessä ilman eri määräystä, samoin kuin vuokra-alueiden
21774: järjestelystä edellä on säädetty, jos vuokramies lunastamista
21775: vaatii tai jos tilalla on useampia vuokra-alueita, joiden kaik-
21776: kien järjestely yhdellä kertaa on tarkoituksenmukaiseksi
21777: katsottava. Tällöin lunastamisesta johtuvat riita-asiat voi-
21778: daan joko jakotoimituksen yhteydessä tai siitä erillään saat-
21779: taa maanjako-oikeuden ratkaistaviksi.
21780:     Sama olkoon laki, jos tilalla on toimitettava lohkominen
21781: tai palstatilan erottaminen taikka tilusvaihto, joka koskee
21782: vuokra-aluetta ja, joruka yhteydessä vuokra-alueen järjeste-
21783: lyn katsotaan tarkoituksenmukaisesti tapahtuvan.
21784: 
21785:                               37 §.
21786:      Tässä laissa säädettyä vuokralautakuntain toimintaa on
21787: asutushallituksen valvottava. Asutushallitus olkoon myös
21788: oikeutettu lähettämään edustajansa vuokralautakunnan ja
21789: järjestelytoimituksen kokouksiin sekä olemaan läsnä maan-
21790: jako-oikeudessa as,ioita käsiteltäessä. Asutushallituksen
21791: edustajalla olkoon oikeus ottaa vuokralautakunnassa ja jär-
21792: jestelytoimituksessa osaa keskusteluihin, mutta ei päätöksen
21793: tekoon asiassa, sekä antaa maanjako-oikeudessa siitä lausun-
21794: tonsa.
21795:      Sellaisen järjestelytoimituksen alkukokouksesta, josta 33
21796: § :ssä säädetään, ilmoitettakoon myös asutushallitukselle
21797: sekä rasitustodistuksessa nimeltään mainituille kiinnityk-
21798: senhal tijoille.
21799:                               38 §.
21800:     Vuokra-alueiden järjestelytoimituksien kuuluttamisesta
21801: sekä menettelystä niissä olkoon, mikäli tässä laissa ei toisin
21802: säädetä, soveltuvilta kohti noudatettava, mitä niistä on uus-
21803: jakoihin nähden säädetty.
21804:                 VII, 1.    -   Wuolijoki, Wäinö.             639
21805: 
21806:                             39 §.
21807:     Palkkio vuokralautakunnan puheenjohtajalle ja jäsenille
21808: tässä laissa säädettyjen asiain käsittelystä suoritetaan etu-
21809: käteen kunnan varoista taksan mukaan, jonka asutushal-
21810: litus kunnanvaltuuston esityksestä tutkii ja noudatettavaksi
21811: vahvistaa; ja ovat palkkiot sitten vuosittain valtion varoista
21812: kunnalle takaisin suoritettavat.
21813: 
21814:                           6 LUKU.
21815: 
21816:    Lunastettavan alueen erottaminen itsenäiseksi tilaksi.
21817: 
21818:                               40 §.
21819:     Alue, joka tämän lain mukaan lunastetaan vuokramie-
21820: hen omaksi, on lohkomaila erotettava itsenäiseksi tilaksi.
21821:     Jos lunastusasiata maanjako-oikeudessa käsiteltäessä ha-
21822: vaitaan, että se maanmittari, joka on maanjako-oikeudessa
21823: jäsenenä, sopivasti voi samassa yhteydessä toimittaa lunas-
21824: tetta,van alueen lo'hkomalla erottam1sen, olkoon myös hän oi-
21825: keutettu sen silloin toimittamaan.
21826:     Jos tilalla on toimitettu sellainen järjestely kuin 32 § :ssä
21827: säädetään, on lohkominen toimitettava ilman eri määräystä
21828: järjestelyn yhteydessä.
21829:                               41 §.
21830:      Jos toimitusmiehet erottamistoimituksessa havaitsevat,
21831: että asianosaisten sopimus tai vuokralautakunnan päätös on
21832: jossakin sellaisessa kohdassa puutteellinen, että erottamis-
21833: toimitusta ei voi loppuun saattaa ja asianmukaista erotta-
21834: mispäätöstä antaa, ellei sopimusta tai päätöstä siinä kohden
21835: täydennetä, koettakoot he saada asianosaiset tuollaisesta
21836: iäydentämisestä sopimaan. Ellei sopimusta synny, ratkais-
21837: koot he asian päätöksellä.
21838: 
21839:                              42 §.
21840:     Maanmittarilie tuleva korvaus vuokra-alueiden järjeste-
21841: lystä ja erottamisesta suoritetaan valtion varoista. Muut toi-
21842: mituskustannukset, uskottujen miesten palkkoja lukuunotta-
21843: 640      VII, 1. -   Vuokra-alueiden lunastaminen.
21844: 
21845: matta, jaettakoon tasan vuokrananta;jan ja vuokramiehen
21846: kesken. Jos koko tilan tilukset ovat lohkomista varten mi-
21847: tattavat, suorittakoon tilanomistaja kuitenkin mittausta var-
21848: ten tarpeelliset päivätyöt, paitsi mikäli mittaus koskee ero-
21849: tettavaa aluetta, jonka osalta ne ovat asianosaisten kesken
21850: tasan jaettavat.
21851:     Mitä edellisessä momentissa on säädetty olkoon myös
21852: voimassa, jos vuokra-alue luovutetaan vapaaehtoisen sopi-
21853: muksen nojalla vuokramiehen omaksi, elleivät asianosaiset
21854: toisin sovi.
21855: 
21856:                               43 §.
21857:     Jos vuokra-alue on osa useammasta tilasta, joita ei ole
21858: isojaolla toisistaan erotettu, olkoon alueen lohkomaila erot-
21859: taminen sallittu myös niin, että lasketaan, kuinka suuren
21860: osan erotettava alue muodostaa kaikista toisistaan erotta-
21861: matta olevista vuokranantajan tiloista, sekä siten saadun
21862: osaluvun perusteella uuden tilan manttaali ja vero; ollen
21863: uusi tila tällöin muodostettava itsenäiseksi maakirjataloksi
21864: ja kaikkien entisten tilojen manttaalia ja veroa vastaavassa
21865: määrässä vähennettävä. Jos joku tiloista on perintö- tai
21866: kruununluontoinen, tulkoon uusi tila perintöluontoiseksi.
21867:     Kun tilat vastaavat eri kiinnityksistä, jaettakoon lunas-
21868: tushinta eri tilojen kesken samassa suhteessa kuin tilojen
21869: manttaalia ja veroa on erottamisen johdosta vähennetty.
21870: 
21871: 
21872:                             44 §.
21873:     Erottamispäätöksessä on, sen lisäksi mitä sen muuten
21874: lain mukaan tulee sisältää, mainittava kaikki lunastamis-
21875: ehdot, kuten lunastushinnan suuruus, sen suorittamistapa ja
21876: tallettaminen 50 § :n mukaan sekä uuden tilan omistajan
21877: velvollisuus maksaa korkoa ja kuoletusta siitä, niin myös se
21878: etuoikeus, joka sillä on.
21879:     Mitä erottamispäätös lunastushinnasta tai muuten sisäl-
21880: tää olkoon sitten kuin päätös on voittanut lain voiman lailli-
21881: sena todistuksena lunastukseen perustuvista oikeuksista ja
21882: velvollisuuksista.
21883:                VII, 1. -   Wuolijoki, Wäinö.              641
21884: 
21885:                             45 §.
21886:     Jos alueen vastaanottaja ja luovuttaja ovat sopineet
21887: vuokra-alueen tai sen sijasta jonkin muun alueen lunasta-
21888: misesta ja vastaanottaja tahtoo käyttää lunastushinnan mak-
21889: samisessa hyväkseen 18 § :ssä mainittua avustusta, ilmoitta-
21890: koon siitä silloin kun alue erotetaan. Jos vuokranantaja sil-
21891: loin ilmoittaa suostuvansa siihen, että lunastushinta suorite-
21892: taan tämän lain mukaan, ottakoon toimitusmies asianosais-
21893: ten ilmoitukset pöytäkirjaan ja antakoon heidän allekirjoit-
21894: taa sen. Asian enemmästä käsittelystä olkoon soveltuvilta
21895: kohti voimassa, mitä siitä tässä laissa säädetään, silloin kun
21896: on kysymys vuokra-alueesta, jonka vuokramies saa vuokra-
21897: lautakunnan tai tuomioistuimen päätöksellä omakseen.
21898: 
21899: 
21900:                             46 §.
21901:     Jos silloin kun asianosaiset ovat sopineet vuokra-alueen
21902: lunastamisesta toimitusmiehet erottamistoimituksen tapah-
21903: tuessa harkitsevat, että sovittu lunastushinta on ilmeisesti
21904: melkoista suurempi kuin mihin se nousisi, jos lunastaminen
21905: tapahtuisi vuokralautakunnan tai tuomioistuimen päätöksen
21906: mukaan, määrätkööt ainoastaan viimeksi mainitun määrän
21907: valtion varoista 18 § :ssä säädetyllä tavalla suoritettavaksi.
21908: Samoin määrätkööt he 11 § :ssä mainitussa tapauksessa val-
21909: tion varoista etukäteen suoritettavan lunastushinnan osan
21910: suuruuden, jos he havaitsevat, että se on sovittu ilmeisesti
21911: suuremmaksi kuin miksi se tämän lain mukaan määrättynä
21912: nOUSISI.
21913: 
21914:                             47 §.
21915:      Kun erottaminen on maarekisteriin merkitty, on uusi
21916: tila katsottava tulleen vuokramiehen omaksi ja alkakoon hän
21917: sitä erottamispäätöksessä määrätyillä ehdoilla hallita joko
21918: 1 päivänä maaliskuuta tai 1 päivänä marraskuuta, riippuen
21919: siitä kumpi niistä toimituksen maarekisteriin merkitsemisen
21920: jälkeen lähinnä seuraa. Sitä varten on maarekisteriin mer-
21921: ,kitsemisestä lähetettävä sekä uuden että kantatilan omista-
21922: jalle viipymättä tieto.
21923:                                                          41
21924: 642       VII, 1. ~ Vuokra-alueiden lunastaminen.
21925: 
21926:     Saman maaliskuun tai marraskuun 1 päivänä lakkaa
21927: vuokramiehen oikeus niihin aluei:siin ja etuihin, joita hän
21928: on vuokrasuhteen perusteella hallinnut, mutta joita ei ole
21929: uuteen tilaan luettu.
21930:                              48 §.
21931:     Tämän lain mukaan erotettuun tilaan älköön luettako
21932: osuutta sellaiseen erityiseen etuuteen kuin kivilouhokseen,
21933: koskeen, tai muuhun vesialueeseen, joka kuuluu tilaan, josta
21934: erottaminen tapahtuu tai, johon sillä on osuus yhdessä mui-
21935: den tilojen kanssa, ellei lunastamisessa ole nimenomaan toi-
21936: sin määrätty ja ottamalla huomioon mitä 7 § :ssä säädetään.
21937: Sama olkoon laki metsämaasta ja vesijätöstä, johon tilalla,
21938: josta erottaminen tapahtuu, on osuus yhdessä muiden tilojen
21939: kanssa.
21940: 
21941:                          7 LUKU.
21942:       Kiinnityksenhaltijain oikeus sekä lunastushinnan
21943:                  tallettaminen ja nostmninen.
21944:                              49 §.
21945:     Jos kiinteistö, josta vuokra-alue taikka sen sijasta muu
21946: alue tämän lain mukaan lunastetaan, on kiinnityksen joh-
21947: dosta taikka maksamaUoman kauppahinnan oikeutta koske-
21948: vien säännöksien nojalla yastaamassa saamisesta taikka
21949: määrätyn raha- tai tavaratulon kantamisoikeudesta, olkoon
21950: lunastettu tila sellaisesta vastuusta vapaa.
21951:     Velkojalla olkoon sen sijaan sama oikeus koko 1unastus-
21952: hintaan kuin hänellä on aikaisemmin ollut kiinteistöön.
21953:     Kiinnityksen kuolettamiseksi tehköön maaherra erotta-
21954: mispäätöksestä, kun se on lain voiman voittanut ja erottami-
21955: nen maarekisteriin merkitty, ilmoituksen kihlakunnanoikeu-
21956: delle. Kiinnitystä kuoletettaessa älköön olko tarpeen alku-
21957: peräisen kiinnitysasiakirjan oikeuteen tuominen tahi kuo-
21958: lettamisesta laissa säädetyllä tavalla kuuluttaminen.
21959:     Jos lunastushinnasta on vapaaehtoisesti sovittu, tulee
21960: 1 momentissa säädettyyn vapauttamiseen olla kiinnityksen-
21961: haltijan suostumus. Ellei sitä saada, vapautettakoon lunas-
21962:                VII, 1.   -   Wuolijoki, Wäinö.            643
21963: 
21964: 
21965: tettu tila kuitenkin sellaisesta vastuusta, jos lunastushinta
21966: harkitaan kohtuulliseksi tahi jos toimitusmiehet erottamis-
21967: toimituksessa tai maanjako-oikeus harkitsevat jälellä olevan
21968: tilan arvon täysin vastaavan maksamattomien kiinnityksien
21969: arvoa.
21970:                           50 §.
21971:     Lunastushinta on, siinä tarkoituksessa kuin 49 § :n 2
21972: momentissa säädetään, toistaiseksi pidätettävä ja jätettävä
21973: asianomaisen rahalaitoksen hoitoon.
21974:     Samassa tarkoituksessa on mainittuun rahalaitokseen
21975: myös maksettava korko ja kuoletus lunastushinnalle.
21976:     Täten rahalaitoksen hoidossa olevat varat ov'at talletet-
21977: tavat vuokranantajan hyväksi käypää talletuskorkoa kasva-
21978: maan.
21979:                             51 §.
21980:     Kantatilan omistaja olkoon oikeutettu nostamaan lunas-
21981: tushinnan, jos hän osoittaa omistusoikeutensa ja että jakama-
21982: ton kiinteistö ei ennen uuden tilan siirtymistä vuokramie-
21983: hen omaksi ollut panttina sellaisesta saatavasta tai oikeu-
21984: desta kuin 49 § :ssä mainitaan, taikka näyttää asianomais-
21985: ten velkojain suostumuksen siihen.
21986:      J\fyös olkoon maanomistaja oikeutettu nostamaan lunas-
21987: tushinnan, jos hän joko maanjako-oikeudessa lunastuskysy·
21988: my;;tä käsiteltäessä tai myöhemmin sen paikkakunnan kihla-
21989: kunnanoikeudessa, jossa kiinteistö on, todistaa, että jälellä
21990: olevan tilan arvo täysin vastaa maksamattomien kiinnityk-
21991: sien arvoa. Samoin voidaan maanomistaja oikeuttaa nosta-
21992: maan myös se lunastushinnan osa, jota ei katsota edellä
21993: mainitulla tavalla tarpeelliseksi pidättää maksamattomien
21994: kiinnityksien arvon vakuudeksi.
21995:      Lunastushinnalle juoksevan koron olkoon kantatilan
21996: omistaja oikeutettu nostamaan, mikäli asianomainen velkoja
21997:  ei hanki siihen kieltoa.
21998:                          52 §.
21999:    Jos maanomistaja on tämän lain mukaan luovuttanut
22000: vuokra-alueen vuokramiehen omaksi ja lunastushinnan suo-
22001: 
22002: 
22003: 
22004: 
22005:                                                                 •
22006:     644       VII, 1. -   Vuokra-alueiden lunastaminPn.
22007: 
22008:     rittaminen on järjestetty tapahtuvaksi niinkuin 18-20 § :ssä
22009:     säädetään ja jos kiinnitYlksenhaltija, jonka saatava on kiin-
22010:     nitetty ennen lunastuksen tapahtumista, sanoo ir# saata-
22011:     vansa maanomistajalta ensimäisten kahdenkymmenen vuo-
22012:     den kuluessa lunastuksen tapahtumisesta lukien, olkoon hän
22013:     velvollinen ottamaan saatavansa maksuna maanomistajalta
22014:     vastaan 18 § :ssä mainittuja obligationeja niiden nimellis-
22015:     arvosta korkeintaan lunastushintaa vastaavan määrän. Sel-
22016:     laisen saatavan suoritukseksi voidaan 50 §:n mukaan talle-
22017:     tetut obligationit siirtää silloin kiinnityksenhaltijan nimeen.
22018: 
22019: 
22020:                                8 LUKU.
22021:                           ETinäisiä säännöksiä.
22022:                                53 §.
22023:         TorpaHa ja mäkitupa-alueella tarkoitetaan tässä laissa
22024:     ,samanlaisia vuokra-alueita kuin torpan, lampuotitilan ja
22025:     mäkitupa-alueen vuokrauksesta 12 päivänä maaliskuuta
22026:     1909 annetussa asetuksessa, kuitenkin siten, että vuokra-
22027:     alueesta, johon kuuluu vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä
22028:     maata, siitä vähintään yksi hehtaari peltoa, on voimassa
22029:     mitä tässä laissa säädetään torpasta, ja vuokra-alueesta, jo-
22030:     hon kuuluu vähemmän viljeltyä maata tai peltoa, mitä tässä
22031:     laissa säädetään mäkitupa-alueesta.
22032: 
22033:                                  54 §.
22034:         Mitä tässä laissa on säädetty olkoon myös voimassa sel-
22035:     laisista vuokra-alueista, jotka ovat annetut vuokralle tilan
22036:     ollessa kruununtilana, jos tila on ennen tämän lain voimaan-
22037:     astumista ostettu perinnöksi, siitä huolimatta että perin·
22038:     nöksiosto on tapahtunut sen jälkeen kun 12 päivänä maalis-
22039:     kuuta 1909 annettu asetus torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-
22040:     alueen vuokrauksesta astui voimaan.
22041:         Myös sovellettakoon tämän lain säännökset sellaisilla
22042:     kaupungin omistamilla alueilla oleviin vuokra-alueisiin,
22043:     jotka eivät ole kaupunkiin yhdistetyt, paitsi jos yhdistä-
22044: 
22045: 
22046: 
22047: 
22048: •
22049:                 VII, 1.   -   Wuolijoki, Wäinö.            645
22050: 
22051: mistä haetaan kuuden kuukauden kuluessa siitä kun alueen
22052: lunastamista vaadittiin ja hakemus johtaa alueen yhdistä-
22053: miseen.
22054:     Laki ei koske vuokra-aluetta, joka sijaitsee sellaisen
22055: taajaväkisen maalaisyhdyskunnan alueella, jota tarkoitetaan
22056: tällaisten yhdyskuntain järjestämisestä annetussa asetuk-
22057: sessa 15 päivältä kesäkuuta 1898, eikä sellaista, joka on
22058: asemakaavan mukaan järjestetyssä tai asutustiheydeltään
22059: sellaiseen verratta vassa asum usry hmässä.
22060: 
22061:                              55 §.
22062:     ,Tos vuokra-alue on osa sukutilasta, älköön se estäkö
22063: alueen siirtymistä vuokramiehen omaksi. Lunastushinta on
22064: silloin talletettava niinkuin 50 § :ssä sanotaan; ja määrät-
22065: köön Valtioneuvosto varojen hoitamisesta sillä tavalla kuin
22066: voidaan katsoa lähinnä vastaavan perustajan tarkoitusta.
22067:    Sukutilan haltija olkoon oikeutettu nostamaan varat, jos
22068: hän näyttää laillistuneen saannon kautta hankkineensa
22069: omakseen toisen kiinteistön, joka on saman arvoinen kuin
22070: lunastettu alue oli taikka, jos se oli vähäinen osa koko ti-
22071: lasta, käyttäne~nsä jälellä olevan osan parantamiseen niin
22072: paljon varoja kuin lunastushintaa vastaa; ja julistakoon
22073: Valtioneuvosto edellisessä tapauksessa, että hankittu kiin-
22074: teistö on lunastetun osan sijasta sukutilan oikeudella hallit-
22075: tava.
22076:                              56 § .
22077:     .Jos vuokramies on hänelle kuuluvan oikeuden nojalla
22078: antanut vuokraamastaan tilasta tai viljelmästä erityisiä vil-
22079: jelmiä toisille vuokralle, kuulukoon tässä laissa säädetty oi-
22080: keus kunkin eri viljelmän lunastamiseen sille, joka lunas·
22081: tusta vaadittaessa vuokramiehenä viljelmää hallitsee.
22082: 
22083:                             57 §.
22084:     Siitä marraskuun 1 päivästä, joka vuoden kuluttua en--
22085: siksi seuraa sen jälkeen kun vuokramies on 31 § :ssä säädetyn
22086: ilmoituksen tehnyt, olkoon vuokramies vapaa entisten vuok-
22087: ramaksujen suorittamisesta, jos hän mainitun ilmoituksen
22088: 646      VII, 1. -   Vuokra-alueiden lunastaminen.
22089: 
22090: tehdessään on samalla lausunut haluavansa tuollaista va-
22091: pautta hyväkseen käyttää:. Sen sijaan lisättäköön lunastuk-
22092: sen tapahtuessa lunastushintaan sen korko viiden prosentin
22093: mukaan siitä lukien kuin verovapaus alkoi, siihen saakka
22094: kunnes vuokramies alkaa aluetta uusilla ehdoilla hallita .•Tos
22095: vuokra-alue ei ole sellaisenaan tullut lunastetu~si, sovellet-
22096: takoon lnnastushinnan suuruus, jolle korko edellisen mu-
22097: kaan on luettava, sen mu1man kuin vuokra-alue on muut-
22098: tunut.
22099:                              58 § .
22100:     •Jos vuokramies 1uopuu vuokra-alueesta sen jälkeen kun
22101: kysymys alueen lunastamisesta on tullut maanjako-oikeuden
22102: käsiteltäväksi tahi kun järjestely- tai erottamistoimitus sitä
22103: varten on alotettu, ja ennenkuin alueen erottaminen on maa-
22104: rekisteriin merkitty, älköön se keskeyttäkö lunastusmenet-
22105: telyn loppuun saattamista, ja olkoon vuokralautakunnan sil-
22106: loin valvottava, että hänen oikeutensa alueeseeil siirtyvät
22107: jollekin tilattomaan väestöön kuuluvalle henkilölle. Sitä
22108: varten on siirtokirja alistettava vuokralautakunnan tarkas-
22109: tettavaksi ja tulee tämän myös ·valvoa, että siirtoehdot ovat
22110: uudelle vuokramiehelle kohtuulliset. Ellei siirtoa saada ai-
22111: kaan, päättäköön asutushallitus, miten asiassa on menetel-
22112: tävä.
22113:      Se osa edellisen mukaan määrätystä siirtosummasta, jolla
22114: se nousee yli vuokramiehen hyväksi tämän lain mukaan
22115: luettavien parannuksien arvon, luettakaan silloin vuokran-
22116: antajan hyväksi.
22117:                              59 § .
22118:     .T os vaatimus vuokra-alueen lunastamisesta, joka on tehty
22119: siinä järjestyksessä kuin 31 § :ssä säädetään, ei johda alueen
22120: lunastamiseen. vaan vuokrasuhde edelleen jatkuu, älköön
22121: vuokramies sitä uudistako, ennenkuin on kulunut viisi vuotta
22122: edellisen vaatimuksen teosta, tai vuokrakauden päättyessä
22123: sitä ennenkin.
22124:                              60 §.
22125:      Tämän lain sovelluttamisesta johtuvia maanmittaustoi-
22126: mia voidaan antaa muidenkin kuin maanmittarien suoritet-
22127: taviksi, sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään.
22128:                 VII, 1.   -   Wuolijoki, Wäinö.             647
22129: 
22130: 
22131:                             61 §.
22132:     U skottuina miehinä tässä laissa säädetyissä maanmit-
22133: taustoimituksissa tulee olla kaksi vuokralautakunnan jä-
22134: sentä, joista toinen on vuokranantajain ja toinen vuokra-
22135: miesten valitsema.
22136:                             62 §.
22137:     Niissä vuokra-alueiden järjestelyissä, joista tässä laissa
22138: säädetään, olkoon kokouksissa ja arvioita toimitettaessa
22139: asianomainen vuokralautakunnan puheenjohtaja saapuvillrt
22140: lausunnon antamista varten. Samoin kuulkoon häntä maan-
22141: jako-oikeus, jos sen tarpeelliseksi katsoo.
22142: 
22143:                             63 §.
22144:     Maanjako-oikeuden päätöksestä tässä laissa säädetyissä
22145: asioissa valitetaan Korkeimpaan oikeuteen. Valittamisesta
22146: olkoon soveltuvilta kohti voimassa, mitä siitä jako-asioita
22147: koskevissa riidoissa on säädetty.
22148: 
22149:                              64 §.
22150:     Tässä laissa säädetty raha-asiain hoito annettakoon teh-
22151: täväksi julkisen valvonnan alaisena olevalle rahalaitokselle,
22152: josta säädetään erikseen.
22153:                              65 §.
22154:     Etumaksusta ja avustuksesta, jota sen lisäksi, mitä tässä
22155: laissa on säädetty, voidaan myöntää valtion varoista vuokra-
22156: miehelle hänen siirtyessään uudelle tilalle tai muutenkin,
22157: säädetään erittäin.
22158:                              66 §.
22159:     Korko ja kuoletus, joka uuden tilan omistajan on 18--21
22160: § :n mukaan suoritettava, kannetaan kruununverojen yhtey-
22161: dessä ja saadaan, jos niitä ei vapaaehtoisesti suoriteta, ulos-
22162: mitata siinä järjestyksessä kuin kruununveroista on säädetty.
22163: 
22164:                             67 §.
22165:    Tämän lain mukaan erotetun tilan lainhuudatus suorite-
22166: taan ensi kertaa huudatettaessa erottamisen jälkeen yhdellä
22167: ainoalla lainhuudolla, kiinnekirjaa antamatta, eikä tila ole
22168: 648        VII, 1. -   Vuokra-alueiden lunastaminen.
22169: 
22170: silloin sukulunastuksen alainen. .Älköön myöskään tähän
22171: lakiin perustuvaa maansaautoa moitittako.
22172:     Jos 4 luvussa mainittu vuokra-alue erotetaan vuokra-
22173: miehen omaksi, olkoon siitä muodostettu uusi tila vapaa ti-
22174: lalta valtiolle suoritettavista maaveroista ja manttaalirasi-
22175: tuksista.
22176:                            68 §.
22177:     Jos mäkitupa-alueen vieressä, joka tämän lain mukaan
22178: lunastetaan, harjoitetaan karjan laiduntamista, kuulukoon
22179: velvollisuus lunastetun alueen aitaamiseen alueen omista-
22180: jalle.
22181:                               69 §.
22182:     Tilattomaan väestöön luetaan tämän lain mukaan ne Suo-
22183: men kansalaiset, jotka elättävät itsensä kokonaan tai pää-
22184: asiallisesti ruumiillisella työllä tahi jotka taloudellisesti ovat
22185: samanvertaisia.
22186:                           70 §.
22187:     Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta an-
22188: taa Valtioneuvosto.
22189: 
22190: 
22191:       Helsingissä, huhtikuun 15 päivänä 1919.
22192: 
22193: 
22194:                                           Wäinö Wuolijoki.
22195:                                                           649
22196: 
22197: 
22198: VII, 2. -   Motion N :o 32.
22199: 
22200: 
22201: 
22202: 
22203:             Åkerblom, K. W.: Förslag till lag ang. ändrin-
22204:                gar i lagen av den 15 oktober 1918 om inlö-
22205:                sen av legoområden.
22206: 
22207: 
22208:              T i 11 F i n 1 a n d s La n t d a g.
22209: 
22210:     Ehuru 1agen om in1ösen av 1egoområden av den 15 okto-
22211: ber 1918 är så ny, att den ännu icke hunnit börja tillämpas,
22212: måste yrkan på ändringar i denna göras. Den innehåller
22213: näm1ige:Q. en mängd bestämme1ser, som dels omöjliggöra och
22214: dels försvåra inlösen av 1egoområden av dess brukare. Så
22215: t. ex synes den lämna sådana legotagare, som inneha sina
22216: Jegoområden endast på grund av muntligt avtal, fullkomligt
22217: skyddslösa. En1igt paragraferna 1 och 25 skall yrkan på
22218: 1egoområdes inlösen ske före legoförhållandets upphörande.
22219: När går legotiden ut för en 1egotagare, som har endast munt-
22220: ligt avtal och ingenting bestämt om tiden? Sådana torde
22221: finnas många. Lagen ger 1Synbar1igen icke någon möjlighet
22222: åt dem att få inlöst sitt legoområde.
22223:     Då jordägaren i rege1n har mycket mera jord än torpa-
22224: ren eller backstugusittaren, är det obilligt att giva jordäga-
22225: ren rätt att avhysa 1egotagaren för att jordägaren skall få
22226: bättre skiftesförhållanden eller kunna verkställa bättre arv-
22227: skiften åt sina barn. En1igt denna rättsåskådning måste
22228: den ena ut på landsvägen för att den andra skall få det bra.
22229: Stadganden, som 1ämna jordägaren dylika möjligheter att
22230: unds1ippa försä1jning av 1egoområden, böra fördenskull upp-
22231: hävas.
22232: 650       VII, 2. -   Vuokra-alueiden lunastaminen.
22233: 
22234:     Också stadgandena om storleken av de legoområden som
22235: få inlösas och grunderna för löseskillingens beräknande samt
22236: flera andra bestämmelser ha blivit så obilliga för legotaga-
22237: ren, att de böta ändras.
22238:     Rörande ändringarna i de enskilda paragraferna, som
22239: här föreslås, ber jag få framhålla följande:
22240:      1 §. Genom tillägget till rlenna paragraf, att torp skall
22241: inlösns av brukaren, om någonrlera sakägaren sådant påyr-
22242: kar, har hela torparfrågans lösniug blivit beroende av fri-
22243: villigheten. Y rkar ingendera på inlösen, fortbestår lego-
22244: förhållandet och clärmed det samhälleliga missförhållandc
22245: det meclför. Tillägget härom är därför i detta ändringsför-
22246: slag struket.
22247:      2 §. lVIedgivandet åt jordägaren i mom. 2) att vid arv-
22248: skifte intaga torpets ägor i arvslotter åt sina arvingar och
22249: sålunda avhysa torparen har strukits, emedan, såsom redan
22250: framhållits, jordägaren i regeln har betydligt mera jord än
22251: torparen och clärför mecl god vilja väl kan ordna arvsför-
22252: hållandena utan att behöva driva torparen ut på landsvägen.
22253:      4 §. Begränsningen tili tio hektar jord, som torparen
22254: skulle få inlösa med statens hjälp, är obil1ig, i händelse tor-
22255:  pet är större. Dylika större torpare skulle sålunda mista
22256:  en del av sina förra l)etesmarker och bli tvungna att minska
22257: sin kreatursbesättning. De komme att finna denna in-
22258:  skränlming så oförmånlig, att ele hällre läte bli att alls lösa
22259:  torpet. Eller om ele göra detta, söka de snart få sålt det och
22260:  få köpt sig bättre lägenheter. Obilligt är ock, att det till-
22261:  skott, fem hektar mark, torparen medgivits att få ytterligare
22262:  lösa, skall ske efter enskild överenskommelse med jorcläga-
22263:  ren och utan hjälp av staten. J ordägaren får då möjlighet
22264:  att bestämma, vilket pris han vill, och därmed försvåra åt-
22265:  komsten av clet behövliga tillskottet. Den enda tillfreds-
22266:  ställande grunden är den, att torparen får rätt att mecl sta-
22267:  tens hjälp inlösa all mark, som kan utredas höra till torpet.
22268:       10 §. Bestämmelsen i tredje stycket av clenna §, att
22269:  torpet kan minskas eller förenas med stomlägenheten, är
22270:  obillig och har strukits, då den skulle antingen försämra
22271:                  VII, 2. -   Åkerblom, K. W.               651
22272: 
22273: 
22274: existensmöjligheterna för torparen eller beröva honom dessa
22275: helt och hållet. Då det engång varit möjligt att inrätta torp
22276: på hemmanets mark, hör torpet med god vilja fortfarande
22277: kunna få bilda en skild lägenhet oförminskad och få lösas
22278: tili självständig sådan. Därmed räddas en bosättning från
22279: att utplånas tili gagn för torparfamiljen själv och för sam-
22280: hället.
22281:       11 §. Bestämmelsen att inlösen skall ske för det värde
22282: torpet har vid tiden för yrkandet på inlösen, dock med av-
22283: drag för förbäJttringar som torparen bevisligen verkställt
22284: under de senaste 20 .åren, skulle höja torpets pris så mycket,
22285: att mången torpare ej skulle våga sätta sig i sådan skuld.
22286: ,Jordägaren har ju icke genom några egna å tgärder bidragi t
22287: tili jordvärdets stigning. Det sker därför honom ingen
22288: orätt, om torpet inlöses tili det pris jorden hade före kriget.
22289: Och clå stomlägenhetens ägare i all tid fått arr,fncle för tor-
22290: }Jet och detta uncler tid,en uppocllats av torparen, i regeln
22291: från obruten mark, bör clen nuvarande brukaren, om han
22292: genom arv eller köp kommit tili torpet, få tillgodoräkna sig
22293: all markförbättring, som finnes utförd på torpet, oberoendc
22294: av om han kan bevisa, att han själv utfört den eller inom
22295: viiken tid det skett.
22296:       Någon ökning av löseskillingen för torpet efter avdrag
22297:  för markförbättringen med hälften eller dylikt bör icke
22298:  förekomma, emedan en del av torparens arbete därigenom
22299:  bleve oersatt.
22300:        12 §. Bör utgå av orsaiker som i det föregående fram-
22301:  ställts rörande 4- paragrafen.
22302:        l4 §. Då syner och protokoll sällan upprättats över od-
22303:  lingarnas omfång och beskaffenhet på sådana torp, som här
22304:  äro i fråga, bleve det omöjligt för torparen att trovärdigt
22305:  visa de förbättringar han utfört, varför och av orsaker som
22306:  anförts rörande 11 § bestämmelsen därom må strykas.
22307:        16 §. Andra stycket utgår av samma orsak som andra
22308:  momentet i 11 §.
22309:        22 §. Andra stycket strykes på grunder som framhål-
22310:  1i ts rörande 4 §.
22311: 652      VII, 2. -   Vuokra-alueiden lunastaminen.
22312: 
22313:     26 §. Lagstiftningen bör ju gå ut på att skaffa jord
22314: åt obesuttna, ej att göra sådana som redan ha hem, hus-
22315: villa. Rättigheten för jordägaren att vägra lösningsrätt
22316: bör därför upphävas och bör jordägaren, om legonämnd och
22317: ägodelningsrätt finna, att backstuguområdet icke motsva-
22318: rar sitt ändamål, anvisa annan bostadsplats åt backstugu-
22319: siitaren.
22320:     27 §. Minskning av backstuguområde torde aldrig
22321: kunna anses önskvärd men väl ökning, .varför stadgandet
22322: om möjlighet till minskning strukits.
22323:      28 §. Tredje stycket utgår av orsaker, som redan fram-
22324: hållits vid 26 §, nämligen jord åt obesuttna i stället för
22325: avhysning.
22326:      64 §. Staclgandet är obehövligt, om lagen ändras såsom
22327: här föreslagits. Det kunde för övrigt lätt locka jordäga-
22328: ren att undQr vissa förhållanden användas för att få av-
22329: hyst torparen, när man själv ville komma åt torpet.
22330:      På grund av ovan framställda motivering får jag vörd-
22331: samt föreslå:
22332: 
22333:                 att Lantdagen ville besluta vidtaga ändrin-
22334:             gar i lagen av den 15 oktober 1918 mn inlösen
22335:             av legomnråden därhän, att den rned uteslutande
22336:             av 12 oeh 64 paragrafenw rnåtte erhålla föl-
22337:             jande lydelse:
22338: 
22339: 
22340: 
22341:                            Lag
22342:              angående inlösen av legoområden.
22343: 
22344:     Jämlikt Finlands Lantdags beslut, fattat i överensstäm-
22345:  melse med stadgandet i 60 § Lantdagsordningen av den
22346:  20 juli 1906, stadgas som följer:
22347:                   VII, 2. -   Åkerblom, K. W.                653
22348: 
22349: 
22350:                               1 KAP.
22351:                    Om rätt att inlösa torp.
22352:                             1 §.
22353:    'rorp, varom legoförhållande vare sig muntligt eller
22354: skriftligt är rådande vid tiden för denna lags trädande i
22355: kraft, skall, med allt vad därtill hör, i enlighet med denna
22356: lag till torparens ägo inlösas.
22357: 
22358:                              2 §.
22359:     V ad i 1 § stadgas, gälle icke torp:
22360:     1) då från lägenhet genom köp eller byte, som aVJslutats
22361: före den 1 januari 1914, överlåtits område, vars ägor helt
22362: och hållet eller huvudsakligen höra till torpet, därest avskil-
22363: jandet av området påbörjats före den 1 januari 1918, eller,
22364: om överlåtelsen skett å en till den obesuttna befolkningen
22365: hörande person efter förstnämnda dag, men innan denna lag
22366: trätt i gällande kraft;
22367:     2) om från lägenhet genom arvskifte, som förrättats
22368: innan denna lag trätt i kraft, arvinge tilldelats och till själv-
22369: ständig lägenhet avskilts andel, vars odlingar helt och hål-
22370: let eller huvudsakligast utgöras av torpägor;
22371:     3) då dess brukare icke tillhör den obesuttna befolk-
22372: ningen;                                                         j
22373:     4) om brukaren förverkat sin legorätt.
22374: 
22375:                                3 §.
22376:     Overenskomma legogivare och torpare frivilligt antingen
22377: om legoområdets inlösen i torparens ägo eller om legoför-
22378: hållandets fortsättande eller om legoområdets inlösen i lego-
22379: givarens besittning, lände, utan hinder .av denna lag, till
22380: efterrättelse, vad om giltigheten av sådana avtal är särskilt
22381: stadgat, så framt överenskommelsen ingåtts innanlantmätare
22382: eller ägodelningsrätt i enlighet med denna lag till behand-
22383: ling upptagit frågan om legoområdets inlösen. Har om lego-
22384: områdets inlösen i torparens ägo i enlighet med denna lag
22385: 654      VII, 2. -   Vuokra-alueiden hmastamiuen.
22386: 
22387: förordnats, lä.nde sådant förordnande dock till efterrättelse.
22388: Sakä.garna have ock, så länge avtal om legoförhållandets
22389: fortsä.ttande är gällande, rätt att yrka sådan inlösen, som
22390: i denna lag stadgas.
22391: 
22392:                            2 KAP.
22393:              Orn torJJOmråde, som skall inlösas.
22394: 
22395:                               4 §.
22396:     Till lägenhet, som på grund av denna lag inlöses i tor-
22397: parens ägo, må hä.nföras till torpområdet hörande tomt samt
22398: all den odlade och oodlacle mark ävensom 'den skog, som
22399: kan u tredas höra till torpet.
22400:     Innehar icke torpare oulingsbart jorclområde av faststä.lld
22401: ägovicld, men tillkommer honom rätt till obegränsad uppod-
22402: ling av sådan jord, skall åt honom överlåtas odlingsbar mark
22403: till sådan vidd, som svarar mot den ti.ll legoområdet hö-
22404: rande odlade markens areal, dock ej till större vidd, ä.n att
22405: densamma jämte den ocllade marken omfattar tio hektar. Där
22406: sådant av särskilda omstäncligheter är betingat, kan arealen
22407: av odlingsbar mark, som sålunda överlåtes, minskas uncler
22408: eller ökas utöver vad ovan sagts, 1ikväl så, att densamma ej
22409: ökas utöver vad i 1 mom. stadgas.
22410:     Odlade · och ocllingsbara ägor må utbytas mot motsva-
22411: rande områden annorstädes, om ägornas lämpliga placering
22412: sådant kräver.
22413:                              5 §.
22414:     Har torpare varit berättigacl att från torpområdet eller
22415: utom detsamma taga skogsprodukter, skall till den nya lä-
22416: genheten avskiljas så stort område ·skogsmark, att från detta
22417: enligt normal växtlighet kan erhållas i värde motsvarande
22418: mängd skogsprodukter. Dock må sålunda avskilt skogsom-
22419: råde icke vara större än vad för erhållande av för sådan
22420: lägenhet vanligen erforderlig mängd lmsbehovsvirke å orten
22421: erfordras, och icke omfatta mera än tio hektar växtlig skogs-
22422: mark.
22423:                 VII, 2. -   Akerblom, K. W.              655
22424: 
22425:     Användes å orten torv såsom bränsle, kan åt brukaren
22426: avskiljas lämplig mark för upptagande av bränntorv samt
22427: honom enligt det föregående tillkommande skogsmark i mat-
22428: svaranele mån minskas.
22429: 
22430:                              6 §.
22431:     Av torpare, som tidigare från lägenhetens område er-
22432: hållit mull, lera och torvströ, skall vid behov utöver det i
22433: 5 § stadgade området avskiljas den nya lägenhetens odlings-
22434: behov motsvarande mull-, ler- eller torvströtäkt, såframt
22435: sådant lämpligen ske kan och för legogivaren återstår så
22436: stor areal sådan mavk, som motsvarar hans husbehov.
22437: 
22438:                              7 §.
22439:     Har torpare på grund av legoförhållandet lovligen idkat
22440: fiske i vattenområde, som tillhör legogivaren eller vari
22441: denne äger del, skall honom tilldelas den nya lägenhetens
22442: hemmantal motsvarande andel i vattnet. Svarar mot hem-
22443: mantalet så liten andel i vattnet, att genom dess överlåtande
22444: vattenområdet bleve olämpligt sönderstyckat, skalJ vatten-
22445: område icke tilldelas den nya lägenheten.
22446:     Böra flere lägenheter, som på grund av denna lag av-
22447: skiljas, enligt vad ovan sagts erhålla del i samma vattcn-
22448: område, skall, om sådant anses ändamålsenligt, av deras vat-
22449: tenandelar bildas ett samfällt vattenområde. Delägare, som
22450: önskar få sin andel utbruten, äge dock rätt att få sådant
22451: skifte verkställt, där det kan ske i enlighet med ele bestäm-
22452: melser, som gälla angående skifte av samfällt vattenområde.
22453:                            8 §.
22454:    Torpare vare skyldig att inlösa å legoområdet befintliga.
22455: för detsammas bebrukande erforderliga, legogivaren till-
22456: höriga byggnader. Dock kan angående dem annorlunda be-
22457: stämmas, där sådant anses ändamålsenligt.
22458: 
22459:                           9 §.
22460:     Overenskomma legogivare och torpare annoriedes än ovan
22461: är sagt om det område och de förmåner, som skola tilldelas
22462: 656      VII, 2. -     Vuokra-alueiden lunastaminen.
22463: 
22464: den nya lägenheten, lände sådan överenskommelse till efter-
22465: rättelse.
22466:                             10 §.
22467:     Befinnes det för åstadkommande av ändamålsenlig an-
22468: ordning av stomlägenhetens ägor erforderligt, att torpare
22469: överflyttar till annat område, kan honom åläggas sådan ut-
22470: flyttning med villkor, att det nya område, som åt honom an-
22471: visas, i lantbruksekonomiskt avseende skäligen motsvarar
22472: de förmåner, torparen enligt denna lag skulle erhålla å det
22473: förra området.
22474:     Lag samma vare, där legoområdet genom dess använd-
22475: barhet för industriella ändamål eller annoriedes uppenbar-
22476: ligen äger mycket större värde än det, vartill det kunele upp-
22477: skattas, ifall detsamma fortfarande användes för bedrivande
22478: av jordbruk.
22479: 
22480:                              3 KAIP.
22481:                      Om löseskilling för torp.
22482: 
22483:                             11 §.
22484:     Vid fastställande av läseskillingen för det område, som
22485: skall inlösas, bör först uppskattas områdets värde år 1914
22486: före världskriget. Från detta värde skall avdragas värdet
22487: av de förböttringar, som finnas verkställda å legoområdet.
22488: 
22489:                              12 §.
22490:     Finnes å det område, som skall inlösas, skog, som vid
22491: 1,2 meters stamhöjd över marken mäter i genomskärning 15
22492: eentimeter eller därutöver, skall löEeskillingen därför beräk-
22493: nas särskilt enligt skogens värde vid tiden för yrkandet på
22494: inlösen. Önskar torparen icke inlösa sådan skog, vare lego-
22495: givaren berättigad att avverka och bortföra densamma senast
22496: inom tre år, räknat från det avskiljandet fullbordats; dock
22497: må, därest särskilda skäl sådant· betinga, för bortsläpandet
22498: beviljas jämväl längre tid, högst fem år.
22499:     Finnes sådan avverkning, varom ovan stadgats, stå i
22500: strid med ett rationellt nyttjande av skogsmarken, må lik-
22501: vä1 bestämmas, att skogen skall av brukaren inlösas.
22502:                  VII, 2 . - Åkerblom, K. W.                   657
22503: 
22504: 
22505:                              13 §.
22506:     Beloppet av den i 11 § av denna lag stadgade ersättning
22507: för verkställda förbättringar skall fastställas enligt den vär-
22508: destegring legoföremålet genom dessa förbättringar under-
22509: gått, dock icke högre än det belopp, vartill kostnaden upp-
22510: gått, om arbetet utförts då yrkandet på inlösen fram-
22511: ställdes. Har torpare för verkställda förbättringar er-
22512: hållit ersättning i form av lågt legovederlag eller så-
22513: som frihetsår eller annan förmån, som är avsedcl att utgöra
22514: ersättning för desamma, må ytterligare gottgörelse för så-
22515: dana förbättringar honom icke tillgodorälmas. Visar torpa-
22516: ren, att honom enligt legoavtal eller tidigare gällande lag-
22517: stiftning hör för förbättringar tiligamma större ersättning
22518: än vad ovan stadgats, skall ersättningen fastställas att utgå
22519: enligt dessa grunder.
22520:     Påstår legogivaren, att för desamma redan erlagts er-
22521: sättning, åligge det honom att sådant styrka.
22522:     Vad i denna paragraf stadgas, äge tillämpning jämväl
22523: vid uppskattning av verkställda förbättringar å legoområ-
22524: dets byggnader.
22525: 
22526:                              14 §.
22527:     Värdet av clen vanhävd, för viiken torparen, enligt vad
22528: clärom särskilt är staclgat, vore skyldig att till legogivaren
22529: erlägga ersättning, därest legoförhållandet vid tiden för yr-
22530: kandet på inlösen skulle upphöra, skall vid upskattningen
22531: av löseskillingen räknas legogivaren tili godo.
22532: 
22533:                             15 §.
22534:     Vid fastställande av löseskillingen för ele legogivaren
22535: tillhöriga byggnader, sorn skola inlösas, uppskattas främst
22536: byggnadernas värde vid tiden för yrkandet på inlösen, var-
22537: efter därifrån avdrages det belopp, varmed värdet ökats efter
22538: det världsluiget år 1914 utbröt. Har torparen under sin be-
22539: sittningstid uppfört byggnaderna eller å dem verkställt för-
22540: bättringar eller har han av sin närmaste företrädare erhåliit
22541: rätt till dem antingen genom arv eller genom erläggande av
22542:                                                          4~
22543: 
22544: 
22545: 
22546: 
22547:            .
22548: 658       VII, 2. -   Vuokra-alueiden lunastaminen.
22549: 
22550: överlåtelseavgift, skall från den sålunda erhållna löseskil-
22551: lingen avdragas den del av byggnadernas värde, som belö-
22552: per sig på byggnadsarbetet oeh förbättringarna, såframt tor-
22553: paren ieke redan för clem erhållit ersättning på sätt i 13 §
22554: sagts.
22555:                               16 §.
22556:     Område, som utan lega överlåtits såsom veclerlag för
22557: arvslott, skall till självstänclig lägenhet avskiljas enligt be-
22558: stämmelserna i clenna lag utan erläggancle av löseskilling,
22559: om cletsamma fortfarancle är i den ursprungliga innehavarens
22560: eller hans arvinges besittning. Om torpet överlåtits å fort-
22561: löpancle ärftlig lega, vare lag samma utan avseende därpå,
22562: av vero området vid yrkandet på inlösen innehavos.
22563:     Erlägges lega, skall i löseskilling betalas logoveclerlagets
22564: kapitalvärde, kapitaliserat efter fem procent, och högst det
22565: belopp, vartill löseskillingen, minskacl med beloppet av det
22566: tidigare en gång för alla erla.gda vederlaget, enligt denna
22567: lag skulle belöpa sig.
22568: 
22569:                            17 §.
22570:     Överenskomma sakägarna om löseskillingen, lände över-
22571: enskommelsen till efterrättelse utan hincler av ovanståencle
22572: stadganden.
22573:                             18 §.
22574:     Löseskilling för legoområdet och därtill hörande för-
22575: måner, inberäknat värdet för clen skog, som skall inlösas,
22576: erlägges åt legogivaren av statsverket antingen i penningar
22577: eller i av statsverket garanterade obligationer, löpande mec1
22578: fem proeents ränta, eller ock i vartclera betalningsmedlet.
22579: 
22580:                           19 §.
22581:     Löseskilling skall av den nya lägenhetens ägare till
22582: statsverket återgäldas med en annuitet av sex procent,
22583: varav fem proeent å det för tiden oguldna kapitalbeloppet
22584: beräknas såsom ränta och återstoclen så:som amortering av
22585: kapitalet.
22586: 
22587: 
22588: 
22589: 
22590:                                                     •
22591:                    VII, 2. -   .!kerblom, K. W.               659"
22592: 
22593: 
22594:     Dock vare den nya lägenhetens ägare berättigad att av-
22595: korta, löseshillingen jämväl mcd större belopp än ovan sagts
22596: eller ock att g"älda den på en gång, med iakttagande av vad
22597: därom särskilt stadgas .
22598:                •
22599:                              20 §.
22600:      'l'orpare luni med hänsyn tili hans .förmögenltet, tili de ii
22601: den nya lägenheten föreståcnde ägoförbättringarna ävensom
22602: tili andra omständigheter vid behov beviljas anstånd med
22603: vidtagande av amorteringen av den del av löseskillingen,
22604: som erlagts ur statsrnedel, i1 viss tid, högst tio år, räknat
22605: fn1u den ti d områdets a vskiljande antccknats i jordrcgistrci.
22606: 
22607:                             21 §.
22608:     Då torp eller annat ornråde i dess ställe pä grund
22609: av frivillig överenskommelse överlåtes i brukares ägo, vare
22610: han berättigad att för gäldandet av löseskillingen och jämväl
22611: i övrigt åtnjuta sådant undcrstöd, som i denna lag stad-
22612: gas. Dock skall i sådant fall beloppet av den del av löse-
22613: skillingen, som hör ur statsmedel erläggas, prövas i den ord-
22614: ning som i 47 § stadgas.
22615:     För gäldandet av löseskillingen enligt be,-,tämmelserna i
22616: denna lag erfordras i det fall ,varom i denna paragraf stad-
22617: gas, legogivarens bifall.
22618: 
22619:                               22 §.
22620:      Statsverket åtnjuter för sin fordran ogulclen köpeskilling
22621: tillkommande fiirmånsrätt uti den inlösta lägenheten, och
22622: kan fordran, utan att den nya lägenhetens ägarc höres, i hnns
22623: lägenhet intecknas.
22624: 
22625:                             23 §.
22626:     Då torpare av ele i 10 § 1 mom. nämnr7,c~, skäl överflyttar
22627: från sitt förra legoområde till ett nytt, erlägge statsverket
22628: hälften av utflyttningskostnaderna för hyggnaderna, oeh
22629: legogivaren. Sker utflyttningen på grund av stadgandena i
22630: 10 § 2 mom., gälde jordägaren utflyttningskostnaderna,
22631: 660       VII, 2. -   Vuokra-alueiden lunastaminen.
22632: 
22633:     Vid regelering· av legoområden, varvid utJlyttningar
22634: verkställas av anclra än i 10 § angivna orsaker, skall skyl-
22635: digheten att i utflyttningskostnaclerna taga d~ prövas i en-
22636: lighet med ele grunder, som vicl skiftesförrättningar iakt-
22637: tagas vicl bestämmandet av lägenhets deltagande i utflytt-
22638: ningskostnad.
22639: 
22640: 
22641:                            4 KAP.
22642:             Om rätt att inWsa backsln_quomrälle.
22643:                                24 §.
22644:      Vad i 1 och 2 §t§ stadgas om torp. gälle även L:aekstugu-
22645: område. Lösningsrätt gällcle clock ieke efter det legorätt från-
22646: gått den hrukare, som besitter området vicl ticlen fiir denna
22647: lags trädancle i kraft, eller hans bröstarvingar, ej hc11Br
22648: därest inlösen icke påyrkats 1nnan clen 1egotid utgått, som
22649: vid denna lags träclande i kraft var gä1lande. Likaså mrt
22650: ieke bostadsområcle, vars brukare äger bostaclstomt annorstä-
22651: clcs, en]igt rlenna lag inlösas.
22652: 
22653:                               25 §.
22654:     Finner legonämncl, att backstuguområcle är beläget p<1
22655: sådan pla ts eller att dess byggnacler eller cless förhållanden
22656: eljest äro av clen art, att dess inlösen mecl avsencle å hruka-
22657: rens framtida besittning därstädes icke motsvarar sitt äncla-
22658: mål, förorclne clen om flyttning till annan lämpligare ho-
22659: stadsplats, som av jordägaren anvisas. Samma rätt till-
22660: komme ägoclelningsrätt vicl behanc11ing av fråga om inlösen
22661: av backstuguområcle.
22662:     Över legonämncls beslnt i ty fall må änclring 1w:o koloni-
22663: sationsstyrelsen sökas.
22664: 
22665:                             26 §.
22666:     Till backstuguområde, som på grund av staclganclena i
22667: denna lag inlöses, skola hänföras tomten samt ele ocllacle oeh
22668: odlingshara ägor, som backstugusittaren har arrenclerade.
22669: Finnes clet ändamålsenligt att öka områclet, bör detta ske,
22670:                  VII, 2. -   .r\kerblom, K. W.             661
22671: 
22672: likväl så att detsamma ej ölms utöver två hektar odlad oeh
22673: odlingsbar jord.
22674:     Då flere i närheten av varandra befintbga baekstugu-
22675: områden inlösas, gälle beträffande inlösen av mark, som er-
22676: fordras för deras förenande med varandra, vad här stadgats
22677: angående inlösen av ägor, hörande till baekstugnområden.
22678: 
22679:                             27 §.
22680:     Finnes det för åstadkommande av lämplig ägoanordning
22681: vara av behovet påkallat, att backstugusittare utflyttar till
22682: nytt område, kan han skyldigkännas till såd::u{ utflyttning
22683: med villkor, att det åt honom anvisade nya området skäligen
22684: motsvarar det ändamål, vartill han på grund av legoavtalet
22685: nyttjar sitt legoområde.
22686:     Lag samma vare, om legogivaren har beb(,v av back-
22687: stuguområdet för ny, under anläggning varande eller för
22688: utvidgande av tidigare anlagd industriell inrättlling.
22689: 
22690:                            28 §.
22691:    Finnas å backstuguom råde, som enligt denna lag inlöses
22692: i brulmrens ägo, av brulmren innehavda, legogivaren till-
22693: höriga byggnader, vilka äro för brukaren nödiga vid hans
22694: framtida besittning av områ.det, vare han berättigad att de-
22695: samma inlösa. Där legogivaren sådant påyrkar och å lego-
22696: området befintliga byggander efter inlösen icke för ho-
22697: nom slmlle motsvara sitt ändamåL vare brnkaren skyldig att
22698: hyggnaderna inlösa.
22699: 
22700:                             29 §.
22701:     Löseskilling för backstuguområde gäldas legogivaren av
22702: statsverket antingen i penningar eller i av statsverket garan-
22703: terade obligationer, löpande med fem prorents ränta, eller
22704: ock i vartdera betalningsmedlet.
22705: 
22706:                             30 §.
22707:     Löseskilling, som av statsverket, pä grund av vad ovan
22708: sagts, erlägges åt legogivaren, skall av den nya lägenhetens
22709: 662       VII, 2. -   Vuokra-alueiden lunastaminen.
22710: 
22711: ägare till statsverket återgäldas med en annuitet av åtta
22712: procent, varav fem procent beräknas såsom ränta å det för
22713: tiden återstående kapitalet och återstoden s<'isom kapitalavbe-
22714: talning. Dock må avbetalning ske jämväl med större belopp
22715: än ovan sagts, så ock löseskillingen på en gång återbetalas,
22716: med iakttagande av vad clärom särsh:ilt staclgas.
22717: 
22718:                               31 §.
22719:     Vacl i 3, 9, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17, 20 och 21 §§
22720: 22 § 1 mom. och 23 § stadgas, äge tillämpning jämväl å de
22721: i cletta kapitel avseclda legoområclen.
22722: 
22723: 
22724:                            5 KAP.
22725:          Orn bestämmande av legoområdes inlösen
22726: 
22727:                           32 §.
22728:     Hava legogivare oeh bmlmre icke frivilligt överenskom-
22729: mit om legoområdets eller i stället därför annat omr<ldes
22730: inlösen i brukarens ägo och önskar någondera av dem Li
22731: detsamma överlåtet i brulmrens ägo p<i grnnd av denna lag,
22732: anmäle därom bevisligen för den andra sakägaren, samt för
22733: legonämnden ~cnast inom trettio dagar, räknat från den dag
22734: sådan anmäbn hos den andra sakägaren ägde rum.
22735: 
22736:                              33 §.
22737:     ]'inner legonänmd, ~fter mottagande av den i 32 § om-
22738: förmälda anmälan, att samma legogivare antingen :1 en eller
22739: flere särskilda lägenheter i samma kommun innehar ett
22740: större antal legoområden, vilkas inlösen brukar·na på grund
22741: av staclgandena i denna lag äga rätt att påyrka, vare be-
22742: rättigad att, såframt clensamma finner reglering på en
22743: gång av flere eller alla dessa områden äuclamålsenlig, hos
22744: landshövdingen anhålla om förordnande för lantmätare att
22745: sådan reglering verkställa. Samma rätt äge legonämnd jäm-
22746: väl eljest efter ernc,tiagnnde av den i :12 § omförmälda an-
22747: mälan, om Lien finner s!l.dant ändamålsenligt.
22748:                  VII, 2. -   Åkerblom, K. W.               663
22749: 
22750:    Landshövdingen utfärde förorclnancle om reglering, om
22751: han finner clensamma ändamålsenlig. I annan hänclelse äger
22752: han därom underrätta legonämnclen, viiken clet i ty fall ålig-
22753: ger att vidtaga med behanclling av det till densamma hän-
22754: skjutna ärenclet.
22755: 
22756:                             34 §.
22757:     Vid reglering, varom i iöregående paragraf staclgas,
22758: skola förrättningsmännen Lestämma, vilka legoområden på
22759: en gång böra inlösas, ävensom fastställa de till inlösen be-
22760: stämda områdenas gränser och övriga till dem hörande för-
22761: måner, löseskillingen samt huru dcnsamma skall gäldas och
22762: amorteras ävensom övriga villkor för inlösen, med iaktta-
22763: gande av vad härom i denna lag staclgas. Likaså äga förrätt-
22764: ningsmännen uppgöra förslag tili ornrådenas avskiljande ge-
22765: nom styckning.
22766:     Vicl legoområdenas reglering vare tillåtet att verkställa
22767: ägobyten samt att förrätta jämväl utflyttningar av andra
22768: än i clenna lag avsedcla legoområden ävensom vidtaga änd-
22769: ringar i andra legoförhållanden, såframt sådant för åstad-
22770: kommande av lämplig ägoanordning är erforderligt.
22771:     Förslaget skall å karta utföras och handlingar därom
22772: upprättas samt för sakägarna förklaras på sätt därom sär-
22773: skilt är stadgat.
22774:     Vägrar sakägare att godkänna förrättningsmännens be-
22775: slut, skall ärendet i hela dess vicld hänskjutas tili ägodel-
22776: ningsrätts avgörande.
22777: 
22778:                             35 §.
22779:    Finner legonärnnd ,efter mottagande av den i 32 § stad-
22780: gade anmälan, att sådan reglering av legoområdena, varom
22781: ovan stadgats, icke är av nöden, siike iivägabringa frivillig
22782: överenskommelse emellan sakägarna. Lag samma vare, om
22783: ärendet järnlikt 33 § 2 morn. hänskjates till legonämnds be-
22784: handling. Uppnås icke öYerenskommelse, avgöre legonämnd
22785: ärendet genom utslag.
22786: 664       VII, 2. -   Vuokra-alueiden lunastaminen.
22787: 
22788:    Var, som icke åtnöjes med legnonämds beslut, må där-
22789: över inom sextio dagar anföra besvär hos ägodelningrätt.
22790: 
22791:                                 36 §.
22792:       Agodelningsrätt sammanträde ofördröjligen i den kom-
22793: 1111111, ino111 vilken legoo111rådet år beläget, och avgöre ären-
22794: det, efter å 111arken vid behov verkställd besiktning. Dess av-
22795: görande underligga samtliga tvister, so111 angå legoområdes
22796: inlösande enligt denna lag, eller 111ed de111 sa111111anhänga.
22797: 0111 förfarandet vid ägodelningsrätt gälle vad 0111 handlägg-
22798: ning av skiftes111ål är stadgat ..
22799: 
22800:                               37 §.
22801:      Finnes å lägenhet, so111 är underkastad storskifte eller
22802: nyskifte eller å vilken klyvning förordnats att äga ru111,
22803: sådant legoo111råde, som enligt stadgandena i denna lag kan
22804: i brukares ägo inlösas, ska1l inlösen ske i sam111anhang 111ed
22805: skiftesförrättningen utan siirskilt förordnande i den ordning,
22806: so111 0111 reglering av legoområden ovan är sagt, såfra111t
22807: någondera ·sakägaren påyrkar inlösen eller 0111 å lägenhet
22808: finnes flere legoo111råden, vil'kas sa111fällda reglering kan
22809: anses ända111ålsenlig. Härvid kunna till följd av inlösen upp-
22810: ko111na tvister antingen i sammanhang 111ed skiftesförrätt-
22811: ningen eller särskilt för sig till ägodelningsrätts avgörande
22812: överlä111nas.
22813:      Lag sa111111a vare, därest å lägenheten skall verkställa:;
22814: styekning eller avsöndring eller ägobyte, so111 angår lego-
22815: 0111råde och isa111111anhang var111ed reglering av legoo111rådet
22816: anse's ändamålsenligen kunna ske.
22817: 
22818:                               38 §.
22819:     Legonä111nds verksa111het, varo111 i denna lag stadgas,
22820: skall av kolonisationsstyrelsen övervalms. Kolonisationssty-
22821: relsen vare jämväl berättigad att låta sig företrädas vid
22822: legonä111nds sa111111anträde ävenso111 vid sa111111anträde i och
22823: för regleringsförrättning sa111t vara tillstäides vid ärendenas
22824: handläggning i ägodelningsrätt. Kolonisationsstyrelsens
22825:                  VII, 2. -   Akerblom, K. W.              665
22826: 
22827: 
22828: r~resentant äge rätt att i legonärnnd och vid regleringsför-
22829: rättning taga del i diskussionen, rnen ej i ärendets avgö-
22830: rande, sarnt i ägodelningsrätt däröver avgiva yttrande.
22831:     Orn begynnelsesamrnanträdet vid sådan regleringsför-
22832: rättning, varom i 34 § stadgas, skall kolonisationsstyrelsen
22833: och i gravationsbeviset namngiven inteekningshavare med-
22834: dclas underrättelse.
22835: 
22836:                           39 ~.
22837:     Om kungöranele av regleringsförrättningar å legoom-
22838: råden samt om förfarandet vid dern gälle, såvida i denna
22839: lag ieke annorlunda stadgas, i tillämpliga delar vad därom
22840: med avseende å nys'kiften är stadgat.
22841: 
22842:                             40 §.
22843:     Legonämnds ordförande och ledamöter tillkommande ar-
22844: voden för handläggningen av de i denna lag omförrnälda
22845: ärenclen bestridas förskottsvis av komrnunens ruedel enligt
22846: taxa, som av kolonisationsstyrelsen på kommunalfullrnäkti-
22847: ges frarnställning prövas oeh till efterrättelse fastställes;
22848: och skola sagda arvoden årligen ur statsmedel till kommu-
22849: nen å tergäldas.
22850: 
22851: 
22852:                              6 KAP.
22853: Orn avskiljande till självständig lägenhet at! onu·åde, som
22854:                         skall inlösas.
22855: 
22856:                               41 §.
22857:     Område, som enligt denna lag inlöses i brukares ägo
22858: skall genom st;vckning tili självständig lägenhet avskiljas.
22859:     Finnes, då ärende angående inlösen handlägges i ägodel-
22860: ningsrätt, att den lantmätare, som är ledamot i ägodelnings-
22861: rätten, lämpligen kan i detta sammanhang genorn styckning
22862: förrätta utbrytning av det område, sorn skall inlösas, vare
22863: han jämväl berättigad att densamma då verkställa.
22864: 666      VII, 2. -   Vuokl'a-alueiden lunastaminen.
22865: 
22866:     Har å lägenhet förrättats sådan reglering, varom i 33.,§
22867: stadgas, skall styckningen verkställas utan särskilt förord-
22868: nande i sammanhang med regleringen.
22869: 
22870:                              42 §.
22871:      Finna förrättningsmännen vid styckningsförrättningen
22872: sakägarnas överenskommelse eller legonämnds beslut lida i
22873: något avseende av sådan bristfällighet, att styckningsför-
22874: ri:Lttningen icke kan till slut befordras och behörigt styck-
22875: ningsutslag meddelas, såframt överenskommelsen eller be-
22876: ;:;lutet i denna del icke förfullständigas, söke förmå sak-
22877: ägarna att mn sådant förfullständigande åsämjas. Uppnås
22878: icke överenskommelse, a vgöre förrättningsmännen ärendet
22879: genom beslut.
22880: 
22881:                             43 §.
22882:     Lantrnätare tillkommande arvode för reglering och av-
22883: skiljande av legoområde bestrides ur statsmedel. Övriga för-
22884: rättningskostnader, förutom godemännen tillkommande ar-
22885: voden, fördelas jämnt emellan legogivaren och brukaren.
22886: Skola lägenhetens samtliga ägor i och för styckning av-
22887: fattas, utföre dock lägenhetsägaren de vid avfattningen nö-
22888: diga dagsverken, utom för så vitt avfattningen angår det
22889: område, som skall avskiljas, därvid dagsverkena skola sak-
22890: ligarna emellan jämnt fördelas.
22891:     V ad i föregående moment stadgas, gälle ock då lego-
22892: område på grund av frivillig överenskommelse överlåtes i
22893: brukarens ägo, såframt sakägarna icke annorlunda över-
22894: enskomma.
22895: 
22896:                              44 §.
22897:     Utgör legoområdet del av flere lägenheter, som icke bli-
22898: vit genom storskifte avskilda från varandra, vare områdets
22899: avskiljande genom styckning tillåtet jämväl sålunda, att,
22900: uträ:lming verkställes, h·uru stor del det område, som skall
22901: avskiljas, utgör aY samtliga legogivaren tillhöriga från
22902: varandra icke avskilda lägenheter, samt på grund av det
22903:                  VII, 2 . - Åkerblom, K. W.                667
22904: 
22905: 
22906:  sålunda erhållna andelstalet den nya lägenhetens mantal
22907:  och skatt beräknas; och skall härvid av den nya lägenheten
22908:  bildas en självständig jordebokslägenhet samt alla de förra
22909: ,.wtgenheternas mantal och skatt i motsvarande grad minskas.
22910:  Ar någon av lägenheterna av skatte- eller krononatur, skall
22911:  den nya lägenheten tilldelas skattenatur.
22912:      Ansvara lägenheterna för olika inteckningar, fördelas
22913:  löseskilliugen mellan de olika lägenheterna i samma förhål-
22914:  lande, som lägenheternas mantal och skatt genom avs'kiljan-
22915:  det minskats.
22916: 
22917:                              45 §.
22918:     I styckningsutslag skola, utom vad detsamma annars
22919: enligt lag bör innehålla samt vad i 51 § för däri omför-
22920: mälda fall stadgas, omnämnas alla villkor för inlösen, såsom
22921: storleken av löseskillingen, sättet för densammas erläggande
22922: och deponerande enligt 54 §, samt den nya lägenhetens äga-
22923: res skyldighet att erlägga ränta och amortering, ävensom
22924: den förmånsrätt löseskillingen äger.
22925:     V ad styckningsutslaget om löseskillingen eller i övrigt
22926: innehållcr, utgöre, efter det utslaget vunnit laga kraft, laga
22927: bevis rörande de rättigheter och skyldighcter, som grunda
22928: sig på inlösen.
22929: 
22930:                             46 §.
22931:     Hava området.s avträdare och tillträdare överenskommit
22932: om inliisande av legoområdet eller något annat område i dess
22933: ställe, och önskar tillträdaren vid löseskillingens gäldande
22934: begagna sig av det i 18 § omförmälda understöd, anmäle
22935: därom då området avskiljes. Anmäler legogivaren sitt sam-
22936: tycke tili att löseskillingen erlägges enligt denna lag, in-
22937: tage förrättningsmannen sakägarnas anmälan i protokollet
22938: och låte dem detsamma underteckna. Om ärendets vidare
22939: behandling gälle i tillämpliga delar vad därom i denna lag
22940: stadgas i fråga om legoområde, vartill brukare genom lego-
22941: nämnds eller domstols utslag vinner äganderätt.
22942: 668       VII, 2. -   Yuokra-alul'idl'n lunastaminen.
22943: 
22944:                             47 §.
22945:     Finna förrättningsmännen vid stycknings förrättningen,
22946: efter det sakägarna överens'kornmit om inlöseu av legoom-
22947: nide, att den överenskomna löseskillingen uppenbarligen bli!P
22948: tydligt överskjuter det belopp, vartill densamma skulle
22949: uppgå, om inlösen skedde på grund a v legonämnds eller
22950: domstols utslag, föreskrive, att endast sistnämnda belopp
22951: skall ur statsmedel bestridas på sätt i 18 § stadga;;.
22952: 
22953:                               48 §.
22954:      Då anteckning orn styckningen blivit i jordregistrct in-
22955: förd, skall den nya lägenheten anses hava övergätt i brn-
22956: karens ägo, och tillträde han densamma på de i stycknings-
22957: utslaget fastställda villkor antingen den 1 mars eller den
22958: 1 november, beroende därpå, viiken av dessa dagar infaller
22959: näst efter antecknandet i jordregistret. För sådant ändamål
22960: bör meddelande om anteckning i jordregistret ofördröjligen
22961: tillställas såväl den nya lägenhetens som ock stomlägenhe-
22962: tens äga.re.
22963:      Sagda. dag, den 1 mars eller den 1 november, upphör bru-
22964: karens rätt till ele ornråden och förmåner, som han på grund
22965: av legoförhållandet innehaft, men vilken icke hänförts till
22966: den nya lägenheten.
22967: 
22968:                               49 §.
22969:     'l'ill lägenhet, sorn enligt denna lag avskiljes, må icke
22970: räknas andel i sådan särskiJcl förmån som stenbrott, ström-
22971: fall eller annat vattenområde, som hör till lägenhet, från
22972: vilken avskiljandet sker, eller vari den äger andel jämte
22973: andra lägenheter, därest vid inlösen icke uttryckligen annor-
22974: lunda bestämts, dock bör beaktas vad i 7 § stadgas. Lag
22975: samma vare om skogsmark och tillandning, vari lägenhet,
22976: från vilken avskiljandet sker, jämte andra lägenheter äger
22977: andel.
22978:                              50 §.
22979:      l enlighet med denna lag bilclad ny lägenhet vare, för så
22980: v itt ej annoriedes i denna lag stadgas, underkastad den lag-
22981:                  VII, 2. -   Åkerblom, K. W.                669 -
22982: 
22983: 
22984: stiftning angående småbrukslägenhet., som vid avskiljan-
22985: dets fullborclan är gällande.
22986: 
22987:                              51 §.
22988:      Hava i fråga om lägenheter, som bildas i enlighet mecl
22989: clenna lag, såsom villkor för erhållancle av det i 18 § omför-
22990: mälcla statsbiclraget, stadgats såclana inskränkningar i ägan-
22991: cle- och besittningsrätten, som avses i 20 § av förorclningen
22992: om småbrukslägenheter, skall i stycknings utslaget före-
22993: skrivas, att de skola läncla till efterrättelse.
22994: 
22995:                              52 §.
22996:     Onskar brukare, som 11å grund av denna lag inlöst lägen-
22997: het, eller hans arvingar överlåta lägenheten till treclje man,
22998: innan tjugu år förflutit efter clet området övergått i bru-
22999: luuens ägo, skall 'överlåtelsen unclerstä1las kolonisations-
23000: nämndens godkännancle. Finner kolonisationsnämnden, att
23001: överlåtelsen komme att ske till annan person än en till den
23002: obesuttna befolkningen hörancle eller att övertagaren icke
23003: vore i stånd att lägenheten väl vårcla eller att avsikten mecl
23004: inlösen av annan orsak skulle äventyras, vare berättigad att
23005: överlåta förköpsrätten till läge:rrheten åt någon till den obe-
23006: suttna befolkningen hörande person, som nämnclen finner
23007: härför lämplig.                                            .
23008: 
23009: 
23010:                              7 KAP.
23011:     Om inteckningshavares rätt smnt om löseskillin,qens
23012:                deponemnde och lyftande.
23013: 
23014:                              53 §.
23015:     Häftar fastighet, från vilken legoområcle eller annat om-
23016: råde i dess ställe enligt denna lag inlöses, på grund av in-
23017: teckning eller enligt staclganclena om ogulden köpeskillings
23018: rätt, för forclran eller för rätt till uppbärande av viss in-
23019: komst i penningar eller varor, vare den inlösta lägenheten
23020: från sådan ansvarighet fri.
23021: 670       VII, 2. -   Vuokra-alueiden lunastaminen.
23022: 
23023:      Borgenär njute i~ället i hela löseskillingen samma rätt,
23024: som honom tidigare tillkommit i fastigheten.
23025:      För intecknings dödande äger landshövding underrätta
23026: häradsrätten om styckningsutslaget, sedan detsamma vun-
23027: nit laga kraft och avskiljandet antecknats i jordregistret.
23028: Vid intecknings dödande vare den originala intecknings-
23029: handlingens företeende inför rätta eller lagstadgat kungö-
23030: ranele om döelandet icke av nöden.
23031:      Har frivilligt avtal träffats orn löseskillingen, erfordras
23032: för den i 1 mom. stadgade befrielsen inteckningshavares bi-
23033: fall. Erhålles detta icke, må elen inlösta lägenhetcn likväl
23034: befrias från sådan ansvarighct, rlärest löseskillingen prövas
23035: vara skälig eller förrättningsmännen vid styckningsförrätt-
23036: ningen eller ägodelningsrätten finner återstoden av lägen-
23037: heten fuHt matsvara ele oguldna inteckningarnas värcle.
23038: 
23039:                               54 §.
23040:     Löseskilling skall i det avseencle, som i 53 § 2 mom, stad-
23041: gas, tillsvidare innehållas och i avseerrde å förvaltning över-
23042: lämnas till vederbörande penninganstalt.
23043:     I enahanda avseende skall till sagda penningsanstalt jäm-
23044: väl inbetalas ränta och amortering å löseskillingen.
23045:     Medel, vilka sålunda förvaltas av penninganstalten, skola
23046: mot gångbar depositionsränta deponeras för legogivarens
23047: räkning.
23048: 
23049:                             55 §.
23050:      Stornlägenhetens ägare vare berättigad att lyfta löse-
23051: skillingen, clärest han ådagalägger sin äganderätt och visar,
23052: att den odelade fastigheten före den nya lägenhetens över-
23053: gång i brukarens ägo icke stod i pant för sådan fordran eller
23054: rätt, som i 53 § närnnes, eller visar vederbörande fordrings-
23055: ägares samtycke därtin .
23056:     •Tordägare vare jämväl berättigad att lyfta löseskillin-
23057: gen, om han antingen vid behandling av frågan om inlösen
23058: uti ägodelningsrätten eller senare uti häradsrätten å <lPn ort
23059: varest fastigheten är belägen, styrker, att värdet a v den
23060:                  VII, 2. -   Akerblom, K. W.              671
23061: 
23062: 
23063: återstående delen av lägenheten fullt s~arar emot de oguldna
23064: inteclmingarnas värde. Likaleeles kan jordägaren berättigas
23065: uppbära jämväl den del av löseskillingen, som icke anses
23066: på ovan anfört sätt böra innehållas såsom säkerhet för vår-
23067: det av oguldna inteckningar.
23068:     Stomlägenhetens ägare vare berättigad att uppbära å
23069: löseskillingen löpande ränta, såframt vederbörande borgenär
23070: ieke utverkar förbud däremot.
23071: 
23072:                             56 §.
23073:     Har jordägare enligt denna lag överlåtit legoområde i
23074: brnkarens ägo och har gäldandet av löseskillingen bestiimts
23075: att försiggå på sätt i 18-20 §§ stadgas, vare intecknings-
23076: havare, vars fordran inteclmats innan inlösen skett, om han
23077: hos jordägaren uppsäger sin fordran inom de tjugu första
23078: åren från det inlösen skett," skyldig att i betalning för sin
23079: fordran av jordägaren mottaga de i 18 § omförmälda obliga-
23080: tioner till deras nominella värde högst till det belopp, som
23081: motsvarar löseskillingen. Till gäldande av sådan fordran
23082: kunna enligt 54 § deponerade obligationer överföras å in-
23083: teckningsha varen.
23084: 
23085: 
23086:                              8 KAP.
23087: 
23088:                    Särskilda stadganden.
23089: 
23090:                             57 §.
23091:     Med torp och backstuguområde avses i denna lag samma
23092: slags legoområden som i förordningen av den 12 mars 1909
23093: om lega av torp, landbolägenhet och backstuguområde, doek
23094: sålunda att beträffande legoområde, som omfattar minst två
23095: hektar odlad jord, därav minst en hektar åker, gäller vad i
23096: denna lag stadgas om torp, och beträffande legoområde, som
23097: omfattar mindre areal odlad jord eller åker, vad i denna lag
23098: stadgas om backstuguområde.
23099: 672       Yll, :l, -   Yuokra-aludden lunastaminen.
23100: 
23101:                               58 §.
23102:      Vad i denna lag stadgas, gälle jälliväl sådana legoollirå-
23103: den, solli utgivits på leg1a nnder den tid lägenheten bestod
23104: såsolli kronohellillian, därest lägenheten före denna lags trä-
23105: dande i kraft blivit skatteköpt, utan avseendr därpå, Olli
23106: skatteköpet skett efter det förordningen av den 12 lliars 1909
23107: angående lega av torp, landbolägenhet och backstuguområde
23108: trätt i gällande luaft .
23109:      •Tämväl lliå denna lags stadganden tillärnpas å legoollirå-
23110: den undcrlydande sådana stad tillhöriga områden, vilka icke
23111: blivit under staden avhysta, utolli i det fall, att ansökan
23112: Olli avllysning göres inolli sex lliånader efter det ollirådets
23113: inlö3en påyrkats och ansökan för.anleder områdets inför-
23114: livande.
23115:      Denna lag gälle ieke legoolliråde, vilket ligger å sådant
23116: ~amhälles olliråde, solli avses i förordningen av den 15 juni
23117: 1898 angående ordnandet av sallihällen på landsbygden med
23118: sammanträngd befolkning, ej heller sådant, som ligger inom
23119: ett i enlighet med byggnadsplan reglerat eller på grund av
23120: hosättningens täthet därmed jämförbart bosättningsområde.
23121: 
23122: 
23123:                             59 §.
23124:     Utgör legoområde del av fideikommiss, vare såclant ioke
23125: hincler för områdets övergång i brukarens ägo. Löseskillin-
23126: gen skall i sådant fall nedsättas Såsom i 54 § stadgas; och
23127:                                    1
23128: 
23129: 
23130: 
23131: 
23132: förordne Senaten om rnedlens förvalt11ing på sätt som när-
23133: mast kan anses överensstämma llied stiftarens avsikt.
23134:     Innehavare av fideikommiss vare berättigad att lyfta
23135: löseskillingen, där han visar sig hava genom fång, varå laga
23136: stånd åkommit, förvärvat sig annan fastighet av lika värde
23137: mecl det område, som brukaren inlöst, eller om han, ifall
23138: området utgjorde en ringa del av hela lägenheten, nedlagt
23139: å förbättrande av återstoden så mycket, som motsvarar löse-
23140: skillingen; och förklare Senaten i det förra fa1let, att den
23141: l'örvärvade fastigheten skall i stället för det inlösta området
23142: rned fideikommissrätt hesittas.
23143:                  VII, 2. -Åkerblom, K. W.                     673
23144: 
23145:                             60 §.
23146:     Har brukare med stöd av honom tillkommande rätt från
23147: lägenhet eller odling, som av honom å lega innehaves, åt
23148: annan å lega upplåtit säl'Skilda odlingslotter, tillkomme i
23149: denna lag stadgad rätt att inlösa varje sådan lott den, som
23150: vid tiden för yrkandet på inlösen såsom brukare besitter den-
23151: samma.
23152:                                61 §.
23153:     Har brukare före det inlösen skett dömts tili frihetsstraff
23154: för minst tio år eller till dödsstraff, må legoområdet enligt
23155: denna lag icke i hans ägo inlösas mot legogivarens vilja. Ej
23156: beller må rätt till inlösen tillkomma den, å viiken sådan bru-
23157: kares legorätt överlåtits efter begåendet av den gärning, som
23158: föranlett straffet.
23159: 
23160:                              62 §.
23161:     Brukare vare från den 1 november, som infaller efter det
23162: ett år förgått, sedan brukaren gjort uti 32 § omförmäld
23163: anmälan, frikallad från gäldandet av det förra legoveder-
23164: l·aget, såframt han vid sagda anmälan tillika förklarat sig
23165: önska komma i åtnjutande av sådan befrielse. I stället
23166: skalllöseskillingen vid inlösen ökas med fem procents ränta
23167: därå, räknat från det skattefriheten begynte, intill dess bru-
23168: 1mren på de nYa villkoren tager området i besittning. Har
23169: legoområdet icke •Såsom sådant blivit inlöst. skall storleken
23170: a v den löseskilling, å vilken, enligt vad ovan sagts, ränta
23171: bör erläggas, lämpas efter den förändring legoområdet un-
23172: dergått.
23173:                              63 §.
23174:     A vstår brukare i andra än i föregående paragraf nämnda
23175: fall från legoområde, efter det frågan om områdets inlö-
23176: sen komm.it under ägodelningsrättSi behandling eller där-
23177: för erforderlig reglerings- eller utbrytningsförrättning påbe-
23178: gynts samt innan områdets avskiljande antecknats i jord-
23179: registret, må sådant icke avbryta slutförandet av inlösnings-
23180: förfarandet, och överva:ke legonämnd i ty fall, att hans rät-
23181:                                                          43
23182: 674      VII, 2. -   Vuokra-alueiden lunastaminen.
23183: 
23184: tighet till området överföras å en till den obesuttna befolik-
23185: ningen hörande person. För sådant ändamål sk,all över-
23186: låtelseavhandlingen hänskjutas till legonämnds granskning,
23187: och äger densamma jämväl övervaka, att överlåtelsevillko-
23188: ren äro för den nya brukaren skäliga. Kommer överlåtelse
23189: icke till stånd, beslute kolonisationsstyrelsen, huru i ären-
23190: det skall förfaras.
23191:     Den del av den på grund av det ovan sagda fastställda
23192: överlåtelsesumman, som överskjuter värdet av de förbätt-
23193: ringar, vilb enligt denna lag skola räknas brukaren till
23194: godo, skall därvid räkna:s legogivaren till godo.
23195: 
23196:                             64 §.
23197:     Leder yrkande om inlösen, som framställt på sätt i 32 §
23198: omförmälts, icke till områdBs inlösen, utan fortbestår lego-
23199: förhållandet, må den sakägare, som yrkandet gjort, detsam-
23200: ma förnya, tidigast då fem år förflutit sedan det förra yr-
23201: kandet framställdes, eller vid legotidens utgång jämväl där-
23202: förinnan.
23203: 
23204:                           65 §.
23205:    Verkställandet av lantmäteriförrättningar, som betingas
23206: av tillämpningen av denna lag, kunna uppdragas jämväl åt
23207: annan än lantmätare, på sätt därom särskilt. stadgas.
23208: 
23209:                            66 §.
23210:    Vid de i denna lag föreskrivna lantmäteriförrättningarna
23211: skola i egensikap av godemän närvara två ledamöter av lego-
23212: nämnden, av vilka den ena blivit utsedd av legogivarna och
23213: den andra av brukarna.
23214: 
23215:                            67 §.
23216:     Då reglering sker av legoområden, angående vilka i
23217: denna lag stadgas, skall vid sammanträdena och vid verk-
23218: ställandet av uppskattningar vederbörande legonämnds ord-
23219: förande närvara för att avgiva yttrande. Likaledes höre
23220: honom ägodelningsrätt, där så nödigt finnes.
23221:                  VII, 2 . - Åkerblom, K. W.                675
23222: 
23223:                            68 §.
23224:     Besvär över ägodelningsrätts utslag i ärenden, å vilka
23225: denna lag är tillämplig, anföras hos Högsta domstolen.
23226: Om besvär gälle i tillämpliga delar, vad därom angående
23227: rättegång i skiftesmål är stadgat.
23228: 
23229:                            69 §.
23230:     I denna lag förutsatt penningförvaltning skall överlåtas
23231: å offentlig uppsikt underkastad penninganstalt, varom sär-
23232: skilt stadgas. ·
23233: 
23234:                             70 §.
23235:     Om förskott och bidrag, som utöver vad i denna lag stad-
23236: gas kunna ur statsmedel beviljas brukare i händelse av ut-
23237: flyttning tili ny lägenhet eller jämväl annars, stadgas sär-
23238: skilt.
23239: 
23240:                             71 §.
23241:     Ränta och amortering, som ägare av den nya lägenheten
23242: jämlikt 18-21 §§ åligger erlägga, uppbäras i samman-
23243: hang med kronouppbörden och kunna, om desamma icke god-
23244: villigt gäldas, utmätas i den ordning, som om kronoutskyl-
23245: der är stadgad.
23246: 
23247:                               72 §.
23248:     Lagfart å lägenhei, som avskilts jämlikt stadgandena i
23249: denna lag, sker, då uppbjudandet första gången efter av-
23250: skiljandet äger rum, genom ett enda uppbud, utan utgivande
23251: av fastebrev, och kan lägenhet icke då i börd lösas. Ej hel-
23252: ler må i denna lag grundat jordförvärv klandras.
23253:     A vskiljes i 4 kapitlet omförmält legoområde tili brukares
23254: ägo, vare därav bildad ny lägenhet fri från lägenhetens till
23255: staten utgående jordskatter och mantalsbesvär.
23256: 
23257:                             73 §.
23258:     Hållas kreatur på bete invid backstuguområde, som en-
23259: ligt denna ~ag inlöses, åligge stängselskyldigheten å det in-
23260: lösta området dess ägare.
23261: 676        VII, 2. -          Vuokra-alueiden lunastaminen.
23262: 
23263:                              74 §.
23264:     Till den obesuttrra befolkningen räknas enligt denna lag
23265: de finska medborgare, vilka livnära sig uteslutande eller hu-
23266: vudsakligen med kroppsarbete eller äro med dessa i ekono-
23267: miskt avseende likställda.
23268: 
23269:                         75 §.
23270:     Närmare stadganden om denna lags \rerkställighet ut-
23271: färdas av Statsrådet.
23272: 
23273: 
23274:       Helsingfors, den 9 april 1919.
23275: 
23276: 
23277:                                                 K. V. Åkerblom.
23278: 
23279: 
23280:                        .. .\: .. ,;
23281: 
23282: 
23283: 
23284: 
23285:                                                         •
23286:                                                            677
23287: 
23288: VII, 2. -   Edusk. esit. N:o 32.
23289:                                                     Suomennos.
23290: 
23291: 
23292: 
23293: 
23294:             Åkerblom, K. V.: Ehdotus laiksi muutoksista
23295:                15 päivänä lokakuuta 1918 vuokra-alueiden
23296:                htnastamisesta annettuun lakiin.
23297: 
23298: 
23299:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
23300:     Vaikka 15 päivänä lokakuuta 1918 vuokra-alueiden
23301: lmlastamisesta annettu laki on niin uusi, ettei sitä ole vielä
23302: ehditty alkaa soveltaa, täytyy ryhtyä vaatimaan sitä muu-
23303: tettavaksi. Se sisältää nimittäin joukon määräyksiä, joista
23304: toiset tekevät vuokramiehelle mahdottomaksi vuokra-
23305: alueiden lunastamisen, toiset vaikeuttavat sitä. Niin esim.
23306: se näyttää jättävän sellaiset torpparit, jotka pitävät vuokra-
23307: alueita hallussaan ainoastaan suullisen välipuheen nojalla,
23308: kokonaan turvattomiksi. 1 ja 25 § :n mukaan on vaatimus
23309: vuokra-alueen lunastamisesta tehtävä ennen vuokrasuhteen
23310: lakkaamista. Milloin menee vuokra-aika umpeen vuokramie-
23311: heltä, jolla on vain suullinen välipuhe, mutta ei minkään-
23312: laista sopimusta ajasta? Sellaisia lienee paljon. IJaki ei
23313: nähtålvästi anna heille mitään mahdollisuutta saada vuokra-
23314: alueensa lunastetuksi.
23315:     Kun maanomistajana tavallisesti on paljon enemmän
23316: maata kuin torpparilla tahi mäkitupalaisella, on kohtuu-
23317: tonta antaa maanomistajalle oikeus häätää vuokramies, jotta
23318: maanviljelijä saisi paremmat jakosuhteet tai nisi parem-
23319: min toimittaa perinnönjaon lapsilleen. Tämän oikeuskatso-
23320: muksen mukaan täytyy toisen lähteä maantielle, jotta toisen
23321: kävisi hyvin. Säännökset, j-otka antavat maanomistajalle
23322: mo1s1a mahdollisuuksia päästäkseen myymästä vuokra-
23323: alueita, tulee senvuoksi kumota.
23324: 678       Yli, 2. -   Vuokra-alueiden lunastamineu.
23325: 
23326:      ~Iyöskin säännökset niiden vuokra-alueiden suuruudesta,
23327: jotka saa lunastaa, ja lunastushinnan laskemisen perusteista
23328: sekä monet muut määräykset ovat jääneet niin kohtuutta-
23329: miksi vuokramiehelle, että ne on muutettava.
23330:       Mitä tulee niihin yksityisiin pykäliin tehtäviin muutok-
23331: siin, jotka tässä ehdotetaan, pyydän saada huomauttaa
23332: seuraavaa:
23333:       1 §. Sen tässä pykälässä olevan lisäyksen johdosta, että
23334: vuokramiehen on lunastetta.va torppa, jos jompikumpi asian-
23335: osainen sitä vaatii, on koko torpparikysymyksen ratkaisu
23336: jäänyt riippumaan vapaaehtoisuudesta. Ettei kumpikaan
23337: vaadi lunastamista, jatkuu vuokrasuhde ja siis myös sen
23338: synnyttämä yhteiskunnallinen epäkohta. Tuo lisäys on sen-
23339: vuoksi pyyhitty muutosehdotuksestani pois.
23340:       2 §. 2 momentissa maanomistajalle tehty myönnytys
23341: ottaa torpan tiluksia perillistensä perintöosuuksiin ja siten
23342: häätää torppari, on pyyhitty pois, koska, kuten jo on huo-
23343: mautettu, maanomistajana on tavallisesti melkoista enem-
23344: män maata kuin torpparilla ja voi senvuoksi hyvällä tah-
23345: dolla kyllä järjestää perintösuhteet tarvitsemattaan ajaa
23346:  torpparia maantielle.
23347:       4 §. Jos torppa on suurempi, on kohtuutonta rajoittua
23348:  se maa-alue, jonka torppari saisi lunastaa valtion avulla,
23349:  kymmeneen hehtaariin.          Tuollaiset isommat torpparit
23350:  menettäisivät niinmuodoin ·osan entisistä laidunmaistaan ja
23351:  heidän olisi pakko vähentää kall'jalkantruansa. Mainittu
23352:  rajoitus kävisi heille niin epäedulliseksi, että he mieluum-
23353:  min jättäisivät koko torpan luna.stamatta. Tahi jos sen teke-
23354:  vät, koettavat he saada torpan heti myydyksi ja ostetuksi
23355:  itselleen parempia tiloja. Kohtuutonta on myös, että siitä
23356:  alueesta, viidestä hehtaarista maata, joka torpparin ·on sal-
23357:  littu lunastaa lisää, tulee yksityisesti sopia maanomistajan
23358:  kanssa ja hallituksen avutta. Maanomistaja saa silloin mah-
23359:  dollisuuden määrätä minkä hinnan tahansa ja sillä tavoin
23360:  vaikeuttaa tuon tarpeellisen lisämruan saantia. Ainoa tyy-
23361:   clyttäcvä peruste tässä 1kohdin on se, että torppari saa oikeu-
23362:  den lunastaa valtion avulla kaiken man, joka voidaan näyt-
23363:  tää torppa.an kuuluvaksi.
23364:                  VII, 2 . - Åkerblom, K. W.                 679
23365: 
23366:      10 §. Tämän pykälän kolmannessa kappaleessa esiin-
23367: tyvä määräys, että torpan aluetta voidaan vähentää truhi se
23368: yhdistää päätilaan, on kohtuuton ja ehdotuksestani pois-
23369: tettu, kun se joko huonontaisi torpparin toimeentulomahdol-
23370: lisuuksia tahi riistää häneltä ne tykkänään. Kun kerran
23371: torpan perustaminen tilan maalle on käynyt laatuun, täy-
23372: tyy, jos hyvää tahtoa on, ~oida antaa torpan pienentämäitä
23373: edelleen pysyä erityisenä tilana ja saada se lunastetuksi
23374: itsenäiseksi. Senkautta pelastuu, torppariperheen omaksi ja
23375: yhteiskunnan hyödyksi, asutus häviämästä.
23376:      11 §. Määräys, että torppa on lunastettava siitä arvosta,
23377: joka sillä oli silloin, kuin lunastusta vaaditaan, kuitenkin
23378: vähentämällä niiden parannusten arvo, jotka torppari on to-
23379: distettavasti tehnyt 20 viimeisen vuoden kuluessa, koroit-
23380: taisi torpan hintaa niin paljon, että moni torppari ei uskal-
23381: taisi siinä määrin velkaantua. Maanomistajahan ei ole mil-
23382: lään omilla toimenpiteillään vaikuttanut maanarvon nou-
23383: suun. Hänelle ei senvuoksi tapahdu vähääkään vääryyttä,
23384: jos torppa lunastetaan siitä hinnasta, joka maalla oli ennen
23385: sotaa. Ja kun päätilan omistaja on kaiket ajat kantanut
23386: vuokraa tuosta torpasta, jonka torppari on ajan varrella pan-
23387: nut viljelykseen tavallisesti raivaamattomasta maasta, tulee
23388: nykyisen vuokramiehen, jos hän perimällä tai ostamalla on
23389: saanut sen ha;ltuunsa, saada laskea hyvä!kseen kaikki tor-
23390: passa tehdyt maanparannukset, siitä riippumatta, voiko hän
23391: todistaa, että hän itse on ne toimittanut tahi minkä aj;:tn
23392: kuluessa se on tapahtunut.
23393:      Mitään torpan lunastushinnan lisäystä puolella tai muuta
23394: sellaista, senjälk,eenkuin maaiDparannusten arvo on vähen-
23395:  netty, ei saa tulla kysymykseen, koska osa torpparin työstä
23396:  jäisi silloin korvaamatta.
23397:      12 §. Pykälä on poistettava syistä, jotka on edellä esi-
23398:  tetty 4 § :ään nähden.
23399:      14 §. Kun vain harvoin on katselmuksia toimitettu ja
23400:  pöytäkirjoja laadittu viljelysten htajuudesta ja laadusta sel-
23401:  laisissa torpissa, kuin tässä on kyseessä, kävisi torpparille
23402:  mahdottomaksi näyttää tekemänsä parannukset uskottavasti
23403: 680      VII, 2. -   V uokra-aloeiden lunastaminen.
23404: 
23405: toteen, jonkavuoksi ja syistä, jotka on mainittu 11 § :n koh-
23406: dalla, poistettakoon sitä koskev·a määräys.
23407:     16 §. Toinen kappale poistetaan samasta syystä kuin
23408: 11 § :n toinen momentti.
23409:     22 §. Toinen kappale pyyhitään pois syistä, jotka on
23410: mainittu 4 §:stä puhuttaessa.
23411:     26 §. Lainsäädännön tulee tähdätä maan hankkimiseen
23412: maattomille, ei sellaisten tekemiseen kodittomiksi, joilla jo
23413: on koti. Maanomistajan oikeus kieltää lunastusoikeus on
23414: senvuoksi kumottava, ja tulee maanomistajan, jos vuokra-
23415: lautakunta ja maanjako-oikeus havaitsevat, ettei mäkitup·t-
23416: alue enää vastaa tarkoitustaan, osoittaa mäkitupalaiselle toi-
23417: nen mäkitupa-alue.
23418:     27 §. Mäkitupa-alueen vähentämistä ei voine koskaan
23419: katsoa toivottavaksi, mutta kyllä sen lisäämisen, jonka-
23420: vuoksi vähentämismahdollisuutta tarkoittava säännös on
23421: pyyhitty pois.
23422:     28 §. Kolmas kappale poistetaan syistä, jotka jo on mai-
23423: nittu 26 §:n kohdalla, nimittäin: häätämisen asemesta maata
23424: maattomille.
23425:     64 §. Säännös on tarpeeton, jos laki muutetaan niinkuin
23426: tässä on ehdotettu. Muuten saattaisi maanomistaja helposti
23427: joutua viekoitelluksi turvautumaan visseissä oloissa siihen,
23428: jotta saisi torpparin häädetyksi, kun hän itse tahtoisi torp-
23429: paa käsiinsä.
23430:     Ylläesitettyjen perustelujen nojalla saan kunnioittavasti
23431: ehdottaa,
23432:                  että Eduskunta tahtoisi päättää muuttaa
23433:              1.5 päivänä lokakuuta 1.918 vuokra-alueiden ln-
23434:              nastamisesta annettua lakia niin, että jättämällä
23435:              12 ja 64 § pois se tulisi kuulumaan seuraavasti:
23436:                  VII, 2. -    .{kerblom, K. W.              681
23437: 
23438: 
23439:                              r.a k i
23440:               vuokra-alueiden lunastamisesta.
23441: 
23442:     Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty
23443: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyk-
23444: sen 60 § :ssä määrätyllä tavalla, sääCLetään seuraavaa:
23445: 
23446:                              1 LUKU.
23447:                   Torpan lunastamisoikeus.
23448:     Torppa, josta vuokrasuhde, suullinen tai kirjallinen, on
23449: olemassa silloin kuin tämä laki astuu voimaan, lunastetta-
23450: koon kaikkineen, mitä siihen kuuluu, tämän lain mukaan
23451: torpparin omaksi.
23452:                                2 §.
23453:     Mitä 1 § :ssä on säädetty, ei koske torppaa:
23454:     1) kun tilasta on ennen 1 päivää tammikuuta 1914 teh-
23455: dyllä kaupalla tai vaihdolla luovutettu alue, jonka viljelyk-
23456: set joko kokonaan tai pääasiallisesti ovat torpan tiluksia, jos
23457: alueen erottaminen on alotettu ennen 1 päivää tammikuuta
23458: 1918, tahi jos luovutus on .tapahtunut tilattomaan väestöön
23459: kuuluvalle henkilölle ensiksi mainitun päivän jälkeen, mutta
23460: ennen tämän l,ain voimaan astumista;
23461:     2) jos tilasta on ennen tämän lain voimaan astumista
23462: toimitetussa perinnönjaossa perilliselle annettu ja itsenäi-
23463: seksi tilaksi erotettu osuus, jonka viljelykset joko kokonaan
23464: tai pääasiallisesti ovat torpan tiluksia;
23465:     3) silloin kuin sen vuokramiehenä on muu kuin tilattJ-
23466: maan väestöön kuuluva henkilö;
23467:     4) jos vuokramies on vuokraoikeutensa menettänyt.
23468: 
23469:                           3 §.
23470:    •Jos vuokranantaja ja torppari vapaaehtoisesti sopivat
23471: joko vuokra-alueen lunastamisesta torpparin omaksi tai
23472: vuokrasuhteen jatkamisesta taikka vuokra-alueen Junasta-
23473: 682       VII, 2. -   Vuokra-alueiden lunastamiueu.
23474: 
23475: misesta vuokranantajan hallittavaksi, noudatettakoon tämän
23476: lain estämättä,· mitä sellaisten sopimusten pätevyydestä on
23477: erikseen säädetty, jos sopimus tehdään ennenkuin maanmit-
23478: tari tai maanjako-oikeus on tämän lain mukaan ryhtynyt
23479: käsittelemään kysymystä vuokra-alueen omaksi lunastami-
23480: sesta. ,Jos vuokra-alue määrätään tämän lain mukaan lunas-
23481: tettava;ksi torpparin omaksi, noudatettakoon kuitenkin täl-
23482: laista määräystä. Myös olkoon asial).osaisilla vuokrasuhteen
23483: jatkamisesta laaditun sopimuksen voimassa ollessa oikeus
23484: vaatia sellaista lunastamista, kuin tässä laissa säädetään.
23485: 
23486: 
23487:                           2 LUKU.
23488:                   Lttnastettava torpan al'!te.
23489:                               4 §.
23490:     Tilaan, joka tämän lain mukaan lunastetaan torpparin
23491: omaksi, luettakoon torpan alueeseen kuuluva tontti sekä
23492: kaikki se viljelty ja viljelemätön maa ynnä se metsä, joka
23493: voidaan näyttää torppaan kuuluvaksi .
23494:     •Tos torpparilla ei ole määrättyä viljelyskelpoisen maan
23495: alaa hallinnassaan, mutta hänelle kuuluu oikeus sen rajoith-
23496: mattomaan raivaamiseen, annettakoon hänelle vuokra-aluee-
23497: seen kuuluvan viljellyn ma:an alaa vastaava ala viljelyskel-
23498: poista maata, ei kuitenkaan enemmän kuin että se yhdessä
23499: viljellyn alan kanssa muodostaa kymmenen hehtaaria. Jos
23500: erityiset syyt sitä vaatimat, voidaan näin annettavan vilje-
23501: lyskelpoisen maan alaa supistaa tai laajentaa siitä, mitä
23502: edellä on sanottu. kuitenkin niin ettei sitä laajenneta yli sen,
23503: mitä 1 momentissa säädetään.
23504:     Viljellyt ja viljelyskelpoiset tilukset vaihdettakoon vas-
23505: taaviin alueisiin muualla, jos tilusten sopiva sijoittaminen
23506: sitä vaatii.
23507:                              5 §.
23508:     Jos torpparilla on ollut oikeus ottaa torpan alueelta tai
23509: sen ulkopuolelta metsäntuotteita, erotettakoon uuteen tilaan
23510: niin suuri ala rnetsämaata. että siitä säännöllisen kasvun
23511:                  VII, 2 . - Åkerblom, K. W.                 683
23512: 
23513: mukaan voidaan saada arvoltaan vastaava maara metsän-
23514: tuotteita. Näin erotettava metsäala älköön kuitenkaan olko
23515: suurempi kuin mitä tällaisen tilan tavallisen kotitarvepuun
23516: saamiseen paikkakunnalla tarvitaan, eikä yli kymmenen
23517: hehtaaria kasvukelpoista metsämaata.
23518:     Milloin paikkakunnalla käytetään turvetta polttoaineena,
23519: voidaan vuokramiehelle antaa polttoturpeen saamiseen sopi-
23520: vaa maata sekä vastaavassa määrässä vähentää hänelle edel-
23521: lisen mukaan annettavan metsämaan alaa.
23522: 
23523:                              6 §.
23524:     Torpparille, joka on aikaisemmin saanut roudan, saven
23525: tai sammalkuivikkeen tilan alueelta, erotettakoon tarpeen
23526: vaatiessa 5 § :ssä säädetyn alueen lisäksi uuden tilan maan-
23527: viljelystarvetta vastaava mudan, saven tai sammalkuivik-
23528: keen ottopaikka. mikäli se voi tarkoituksenmukaisesti ta-
23529: pahtua ja vuokranantajalle jää hänen kotitarvettansa vas-
23530: taava määrä sellaista maata.
23531: 
23532:                               7 §.
23533:     •Tos torppari on vuokrasuhteen nojalla luvallisesti har-
23534: joittanut kalastusta vesialueella, joka kuuluu vuokrananta-
23535: jalle tai jossa tällä on osa. annettakoon hänelle uuden tilan
23536: talo-osuutta vastaava vesiosuus. Jos talo-osuutta vastaa niin
23537: pieni vesiosuus, että sen luovuttaminen haitallisesti pirstoisi
23538: vesialueen, älköön sellaista ollenkaan uuteen tilaan luettako.
23539:     Jos useammalle tämän lain mukaan erotettavalle tilalle
23540: on annettava edellisen mukaan osa samaan vesialueeseen,
23541: muodostettakoon niiden vesiosuudet yhteiseksi vesialueeksi,
23542: jos se tarkoituksenmukaiseksi havaitaan. Osakas, joka tah-        •
23543: too tällöin osuutensa erilleen jaettavaksi, saakoon kuitenkin
23544: sellaisen jaon toimitetuksi, jos se voi tapahtua niiden mää-
23545: räysten mukaan, jotka yhteisen vesialueen jaosta ovat voi-
23546: massa.
23547:                             8 §.
23548:     Torppari lunastakoon vuokra-alueella olevat vuokra-
23549: alueen viljelemiseen tarpeelliset vuokranantajan rakennuk-
23550: 684      VII, 2. -    Vuokra-alueiden lunastaminen.
23551: 
23552: set. Niistä voidaan kuitenkin toisin määrätä, jos se ta!lkoi-
23553: tuksenmukaiseksi havaitaan.
23554: 
23555:                              9 §.
23556:      Sikäli kuin vuokranantaja ja torppari sopivat uuteen ti-
23557: laa.n erotettavasta alueesta ja eduista toisin kuin edellä on
23558: sanottu, noudatettakoon sopimusta.
23559: 
23560:                              10 §.
23561:     Jos päätilan tilusten tarkoituksenmukaisen sijoittamisen
23562: katsotaan vaativan, että torppari siirtyy uudelle alueelle,
23563: voidaan hänet velvoittaa sellaiseen siirtymiseen ehdolla,
23564: että hänelle osoitettava uusi alue maataloudellisesti kohtuu-
23565: den mukaan vastaa niitä etuja, mitä torppari tämän lain
23566: mukaan entisellä alueellaan saisi.
23567:     Sama olkoon laki, jos vuokra-alueella on teollisuustarkoi-
23568: tuksiin käytettynä tai muuten ilmeisesti paljon suurempi
23569: arvo kuin mihin se voitaisiin arvioida, jos sitä edelleen käy-
23570: tettäisiin maanviljelyksen harjoittamiseen.
23571: 
23572: 
23573:                           3 LUKU.
23574:                      Torpan lunastushinta.
23575:                             11 §.
23576:     Sen lunastushinnan määräämiseksi, joka on luuastetta-
23577: vasta alueesta suoritettava, on ensin arvioihwa alueen arvll
23578: vuonna 1914 ennen maailmansotaa. Tästä arvosta on vähen-
23579: nettävä vuokra-alueella tehtyjen parannusten arvo.
23580: 
23581:                             12 §.
23582:     Jos lunastettavalla alueella on metsää, joka maasta mita-
23583: ten 1.2 metrin korkeudelta on läpimitaten 15 sentimetriä
23584: tai enemmän, laskettakoon sen lunastushinta erikseen ar-
23585: von mukaan lunastusta vaadittaessa. Ellei torppari tahdo
23586: tällaista metsää lunastaa, olkoon vuokranantaja oikeutettu
23587: sen hakkaamaan ja viemään pois viimeistään kolmen vuoden
23588:                  VII, 2 . - Åkerblom, K. W.                685
23589: 
23590: kuluessa erottamisen päättymisestä lukien; kuitenkin myön-
23591: nettäköön, jos erikoiset syyt sitä vaativat, poisviemiseen pi-
23592: tempikin, korkeintaan viiden vuoden määräaika.
23593:     Jos sellaisen hakkaamisen, josta edellä on säädetty, kat-
23594: sotaan olevan ristiriidassa metsämaan järkiperäisen käytön
23595: kanssa, määrättäköön metsä kuitenkin vuokramiehen luuas-
23596: tetta vaksi.
23597: 
23598:                             13 §.
23599:     Tämän lain 11 § :ssä säädettyjen parannuskorvauksien
23600: arvo on määrättävä sen arvon lisäyksen mukaan, mikä vuok-
23601: raesinealle on näiden parannuksien kautta tullut, ei kuiten-
23602: kaan sitä kustannusta suuremmaksi, mikä työn suorittami-
23603: seen lunastusta vaadittaessa olisi mennyt. Mikäli torppari
23604: on saanut parannuksista korvausta alhaisen vuokramaksun
23605: muodossa tai vapaavuosina taikka muuta niiden korva;t-
23606: mista tarkoittavana hyvikkeenä, älköön hänelle uutta kor-
23607: vausta sellaisista parannuksista hyväksi luettako. Jos torp-
23608: pari osoittaa, että hänelle on vuokrasopimuksen tai aikai-
23609: semman lainsäädännön mukaan tuleva suurempi korvaus
23610: parannuksista kuin edellä on säädetty, määrättäköön kor-
23611: vaus niiden mukaan suoritettavaksi.
23612:     Jos vuokranantaja väittää niistä jo suoritetun korvausta,
23613: olkoon se hänen osoitettava.
23614:     Mitä tässä pykälässä säädetään, sovellettakoon myös
23615: vuokra-alueen rakennuksiin tehtyjä parannuksia arvioi-
23616: taessa.
23617: 
23618:                              14 §.
23619:     Sen rappion arvo, josta torppari, sen mukaan kuin siitä
23620: on erikseen säädetty, olisi velvollinen suorittamaan vuokran-
23621: antajalle korvausta, jos vuokrasuhde lunastusta vaadittaessa
23622: päättyisi, luettakoon lunastushintaa arvioitaessa. vuokran-
23623: ant~jan hyväksi.
23624: 
23625:                            15 §.
23626:    · Luuastettavien vnokranantajan rakennuksien lnnastus-
23627: hinnan määräämiseksi arvioidaan ensin rakennuksien arvo
23628: 686      VII, 2, -   Vuokra-alueiden lnnastaminen.
23629: 
23630: lunastusta vaadittaessa ja siitä vähennetään se määrä, joll~t
23631: arvo on noussut sen jälkeen kuin-maailmansota alkoi vuonna
23632: 1914. Jos torppari on hallintakautensa aikaoo ne raken-
23633: tanut tai tehnyt niihin parannuksia taikka jos hän on sel·
23634: laisiin saanut lähimmältä edeltäjältään oikeuden joko peri-
23635: mällä tai siirtosumman suorittamalla, vähennettäköön näin
23636: saadusta lunastushinnasta se osa, joka rakennuksien arvosta
23637: on rakennustyön ja parannuksien osalle tuleva, ellei torppari
23638: ole jo saanut niistä korvausta 13 § :ssä säädetyllä tavalla.
23639:                              16 §.
23640:      Alue, joka on luovutettu perintöosuuden vastikkeena hal-
23641: littavaksi ilman vuokramaksua, erotettakoon itsenäiseksi
23642: tilaksi tämän lain säännöksien mukaan lunastushintaa suo-
23643: rittamatta, jos se on edelleen alkuperäisen haltijan tai hä-
23644: nen perillisensä hallussa. Sama olkoon laki. jos alue on an-
23645: nettu vuokralle jatkuvasti perinnölliselle vuokra-ajalle, sii-
23646: hen katsomatta kuka vuokra-aluetta lunastusta vaadittaess:J,
23647: hallitsee.
23648:      Jos vuokramaksua täHöin suoritetaan, maksettakoon lu-
23649: nastushintaan vuokramaksun pääoma-arvo, kapitalisoituna
23650: viiden prosentin mukaan, ja korkeintaan se määrä, mihin
23651: lunastushinta tämän lain mukaan, vähennettynä aikaisem-
23652: min kerta kaikkiaan suoritetun vastikkeen määrällä, nousisi.
23653:                           17 §.
23654:    Jos asianosaiset sopivat lunastushinnasta, noudatetta-
23655: koon sopimusta edellä olevien säännösten estämättä.
23656:                             18 §.
23657:     Lunastushinnan vuokra-alueesta ja siihen luettavista
23658: etuuksista, Iuuastettavan metsän arvo siihen luettuna, suo-
23659: rittaa vuokranantajalle valtio joko rahassa tai valtion takaa-
23660: missa viiden prosentin korkoa kasvavissa obligationeissa,
23661: taikka osaksi kummassakin.
23662:                            19 §.
23663:    Lunastus:hinta on uuden tilan omistajan suoritettava
23664: takaisin valtiolle kuuden prosentin vuotuismaksuilla. joista
23665:                  VII, 2 . - Åkerblom, K. W;                687
23666: 
23667: viisi prosenttia kulloinkin maksa.matta olevalle pääomalle
23668: luetaan koroksi ja jäännös pääoman kuoletukseksi.
23669:     Kuitenkin olkoon uuden tilan omistaja oikeutettu lyhen-
23670: tämään lunastushintaa suuremmallakin määrällä kuin edellä
23671: on sanottu taikka myös maksamaan sen kerta kaikkiaan,
23672: noudattaen mitä siitä erikseen säädetään.
23673: 
23674:                             20 §.
23675:     TorpparillEi voidaan hänen varallisuuteensa, uudella ti-
23676: lalla tehtäviin viljelysparannuksiin ynnä muihin olosuhtei-
23677: siin katsoen tarpeen vaatiessa myöntää oikeus valtion va-
23678: roista suoritetun lunastushinnan kuolettamisen alkamiseen
23679: määräajan, enintään kymmenen vuoden kuluttua siitä lu-
23680: kien, kuin alueen erottaminen on maarekisteriin merkitty.
23681: 
23682:                             21 §.
23683:     Kun torppa tai sen sijasta muu alue luovutetaan vapaa-
23684: ehtoisella sopimuksella torpparin omaksi, saakoon hän naut~
23685: tia lunastushinnan suorittamiseksi ja muutenkin samanlaista
23686: avustusta kuin tässä laissa on säädetty. Valtion varoista
23687: suoritettavan lunastushinnan määrä on kuitenkin silloin niin
23688: harkittava kuin 4 7 § :ssä säädetään.
23689:     Lunastushinnan suorittamiseen tämän lain mukaan tulee
23690: tässä pykälässä säädetyssä tapauksessa olla vuokranantajan
23691: suostumus.
23692:                              22 §.
23693:     Valtion saatavalla on maksamattoman kauppahinnan
23694: etuoikeus lunastettuun. tilaan ja voidaan se uuden tilan omis-
23695: tajaa kunlumatta hänen tilaansa kiinnittää.
23696: 
23697:                             23 §.
23698:     Kun torppari 10 § :n 1 momentissa mainituista syistä
23699: siirtyy entiseltä vuokra-alueelta uudelle, maksakoon valtio
23700: rakennuksie1;1 siirtokustannuksista puolet ja jäännös jaetta-
23701: koon tasan torpparin ja vuokranantajan kesken. .Jos siirto
23702: tapahtuu 10 §:n 2 momentin perusteella, suorittakoon maan-
23703: omistaja siirtokustannukset.
23704: 688      VII, 2. -   Vuokra-alueiden lunastaminen.
23705: 
23706:     Vuokra-alueiden järjestelyssä, jossa vuokra-alueiden siir-
23707: toja tapahtuu muista kuin 10 § :ssä säädetyistä syistä, har-
23708: kittakoon osanotto siirtokustannuksiin niiden perusteiden
23709: mukaan, joita noudatetaan osanottoa talojen siirtokustan-
23710: nuksiin jakotoimituksissa määrättäessä.
23711: 
23712: 
23713:                          4 LUKU.
23714:              Mäkitupa-alueen lu,nastamisoikeu,s.
23715:                             24 §.
23716:     Mitä 1 ja 2 § :ssä säädetään torpasta, olkoon myös voi-
23717: maiSsa mäkitupa-alueesta. Lunastusoikeus älköön kuitenkalln
23718: olko voimassa sen jälkeen kuin vuokraoikeus on siirtynyt
23719: pois siltä vuokramieheltä, joka aluetta tämän lain voimaan
23720: astuessa hallitsee, tai hänen rintaperilliseltään, eikä myös-
23721: kään ellei sitä ole vaadittu ennen kuin tämän lain voimaan
23722: astuessa voimassa oleva vuokra-aika on päättynyt. Älköön
23723: tämän lain mukaan myöskään luna·stettako asuntoaluetta,
23724: jonka vuokramiehellä on oma asuntotontti muualla.
23725: 
23726:                              25 §.
23727:     Jos vuokralautakunta katsoo, että mäkitupa-alue sijait-
23728: see sellaisella paikalla tahi että sen rakennukset tai olosuh-
23729: teet muuten ovat sen laatuisia, ettei sen omaksi lunastami-
23730: nen ole sitä vuokramiehen vastaista hallintaa silmällä pitä~n
23731: tarkoitustaan vastaava, määrätköön sen muutettavaksi toi-
23732: seen sopivampaan asuinpaikkaan, jonka maanomistaja osoit-
23733: taa. Sama oikeus olkoon maanja.ko-oikeudella, kun se
23734: käsittelee kysymystä mäkitupa-alueen lunastamisesta.
23735:     Tällaiseen vuokralautakunnan päätökseen saa hakea
23736: asutushallitukselta muutosta.
23737: 
23738:                              26 §.
23739:    Mäkitupa-alueeseen, joka tämän lain mukaan lunastetaan
23740: vuokramiehen omaksi, luettakoon siihen kuuluva tontti sekä
23741: ne viljellyt ja viljelyskelpoiset tilukset, jotka mäkitupalai-
23742:                  VII, 2. -   Akerblom, K. W.               689
23743: 
23744: sella on vuokralla. Jos alueen lisääminen katsotaan tarkoi-
23745: tuksenmukaiseksi, on lisäys tehtävä, kuitenkin niin, ettei
23746: sitä laajenneta yli kahden hehtaarin viljeltyä ja viljelys-
23747: kelpoista maata.
23748:     Kun useampia toistensa läheisyydessä olevia mäkitupa-
23749: alueita lunastetaan, olkoon niiden yhdistämiseen tarpeellisen
23750: maan lunastamisesta voimassa, mitä tässä mäkitupa-alueisiin
23751: kuuluvien tilusten lunastamisesta säädetään.
23752: 
23753:                             27 §.
23754:     Jos tilusten tarkoituksenmukaisen sijoittamisen kat::;o-
23755: taan vaativan, että mäkitupalainen siirtyy uudelle alueelle,
23756: voidaan hänet velvoittaa sellaiseen siirtymiseen ehdolla, että
23757: hänelle osoitettava uusi alue kohtuuden mukaan täyttää sen
23758: tarkoituksen, johon hän vuokra-aluettaa;n vuokrasopimuksen
23759: perusteella käyttää.
23760:     Sama olkoon laki, jos vuokranantaja tarvitsee mäkitupa-
23761: alueen uuden perustettavana olevan teollisuuslaitoksen tar-
23762: peeksi taikka ennen perustetun teollisuuslaitoksen laajenLt-
23763: mi,sta varten.
23764: 
23765:                              28 §.
23766:     Jos mäki tupa-alueella, joka lunastetaan tämän lain mu-
23767: kaan vuokramiehen omaksi, on vuokramiehen hallinnassa
23768: olleita vuokranantajan rakennuksia, jotka ovat vuokramie-
23769: helle hänen vastedes aluetta hallitessaan tarpeen, olkoon hän
23770: oikeutettu ne lunastamaan. Jos vuokranantaja sitä vaatii
23771: ja alueella olevat rakennukset lunastamisen jälkeen kävisi-
23772: vät hänelle tarkoitustaan vastaamattomiksi, olkoon vuokr-:c~­
23773: mies rakennuksien lunastamiseen velvollinen.
23774: 
23775:                             29 §.
23776:     1fäkitupa-alueen lunastushinnan suorittaa vuokranant::.-
23777: jalle valtio joko rahassa tai valtion takaamissa, viiden pro-
23778: sentin korkoa kasvavissa obligaticneissa, taikka osaksi kum-
23779: massakin.
23780: 690       VII, 2. -   Vuokra-alueiden lunastaminen.
23781: 
23782:                             30 §.
23783:     I,unastushinta, jonka valtio vuokranantajalle edellisen
23784: mukaan maksaa, on uuden tilan omistajan suoritettava takai-
23785: sin valtiolle kahdeksan prosentin vuotuismaksuilla, joista
23786: viisi prosenttia kulloinkin maksamatta olevalle pääomalle
23787: luetaan koroksi ja jäännös pääoman kuoletukseksi. Kuiten-
23788: kin olkoon lyhentäminen sallittu suuremma.llakin määrällä
23789: kuin edellä on mainittu, sekä myös lunastushinnan kerta
23790: kaikkiaan suorittaminen, noudattamalla mitä siitä erikseen
23791: säädetään.
23792:                             31 §.
23793:     Myös tässä luvussa tarkoitettuihin vuokra-alueisiin näh-
23794: den sovellettakoon, mitä 3, 9, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17, 20
23795: ja 21 § :ssä, 22 § :n 1 momentissa, 23 § :ssä säädetään.
23796: 
23797: 
23798:                           5 LUKU.
23799:         V uokra-ahteen lunastamisesta määrääminen.
23800:                            32 §.
23801:     Jolleivät vuokranantaja ja vuokramies ole vapaaehtoi-
23802: sesti sopineet vuokra-alueen tai sen sijasta muun alueen
23803: lunastamisesta vuokramiehen amaksi ja jos jompikumpi tah-
23804: too sada sen omaksi lunastetuksi tämän lain mukaan, ilmoit-
23805: takoon siitä todistettavasti toiselle asianosaiselle, sekä
23806: vuokralautakunnalle viimeistään kolmenkymmenen päivän
23807: kuluessa siitä lukien kuin tällainen ilmoittaminen toiselle
23808: asianosaiselle tapahtui.
23809:                             35 §.
23810:     Jos vuokralautakun ta, saatuaan 32 § :ssä säädetyn ilmoi-
23811: tuksen, havaitsee, että samalla vuokranantajana on joko
23812: yhdellä tai useammilla eri tiloilla samassa kunnassa suu-
23813: rempi mäJärä vuokra-alueita, joiden lunastamista vuokramie-
23814: het ovat oikeutetut tämän lain mukaan vaatimaan, olkoon
23815: oikeutettu, jos se katsoo useampien tai kaikkien niiden jär-
23816: jestelyn yhdellä kertaa tarkoituksenmukaiseksi, pyytämään
23817:                  VII, 2. -   Åkerblom, K. W.                691
23818: 
23819: maaherralta maanmittarin määräämistä tuollaista Jarjes-
23820: telyä toimittamaan. Sama oikeus olkoon sillä muulloinkin
23821: 32 § :ssä säädetyn i1moituksen sa:atuaan, jos se sen tarkoi-
23822: tuksenmukaiseksi havaitsee.
23823:     lVIaaherra antakoon määräyksen järjestelyyn, jos sen tar-
23824: koituksenmukaiseksi katsoo. Muussa tapauksessa ilmoitta-
23825: koon asiasta vuokralautakunnalle, jonka tulee silloin ryhtyä
23826: sille ilmoitettua asiata käsittelemään.
23827: 
23828:                               34 §.
23829:     Sellaisessa järjestelyssä, josta edellisessä pykälässä sää-
23830: detään, on toimitusmiesten määrättävä, mitkä vuokra-alueet
23831: ovat yhdellä kertaa lunastettavat, luuastettavien alueiden
23832: rajat ja muut nihin kuuluvat edut, lunastushinta sekä miten
23833: se on suoritettava ja kuoletettava ynnä muut lunastusehdot,
23834: noudattaen mitä niistä on tä:ssä laissa säädetty. Myös on toi-
23835: mitusmiesten laadittava ehdotus alueiden lohkomaila erot-
23836: tamiseksi.
23837:     Vuokra-alueiden järjestelyssä olkoon lupa vaihtaa tiluk-
23838: sia sekä toimittaa muidenkin kuin tässä laissa tarkoitettu·
23839: jen vuok:Da-alueiden siirtoje ja vuokrasuhteiden muutoksia,
23840: mikäli se sopivan tilusjärjestyksen aikaansaamiseksi on
23841: tarpeen.           ·
23842:     Ehdotus on kartalle laadittava ja asiakirjat siiiä tehtävä
23843: sekä asianasaisille selitettävä sillä tavalla kuin siitä erittäin
23844: 8äädetään.
23845:     J·os asianosainen kieltäytyy hyväksymästä toimitus-
23846: miesten päätöstä, on asia kokonaisuudessaan jätettävä maan- '
23847:  jako-oikeuden ra;tkaistavaksi.
23848: 
23849:                             35 §.
23850:     Jos vuokralautakun ta, saatuaan 32 § :ssä sää!etyn ilmoi-
23851: tuksen, katsoo, ettei sellaista vuokra-alueiden järjestelyä,
23852: kuin edellä on säädetty, tarvita, koettakoon saada asianosai-
23853: set vapaaehtoisesti sopimaan asian. Sama olkoon laki, jos
23854: asia 33 § :n 2 momentin mukaan osoitetaan vuokralauta.kun-
23855:   692       VII, 2. -   Vuokra-alueiden lunastaminen.
23856: 
23857:   nan käsiteltäväksi. Jos sopimusta ei saada aikaan, ratkais-
23858:   koon vuokralautakunta asia.n päätöksellä.
23859:       Vuokralautakunnan päätökseen tyytymätön valittakoon
23860:   siitä kuudenkymmenen päivän kuluessa maanjako-oikeuteen.
23861: 
23862:                              36 §.
23863:       Maanjako-oikeuden tulee viivyttelemättä kokoontua siinä
23864:   kunnassa, jossa vuokra-alue on, ja ratkaista asia, pidettyään
23865:   tarpeen vaatiessa paikalla katse1muksen. Sen ra:tkaistaviin
23866:   kuuluvat kaikki tämän lain mukaisista lunas·tamisista joh-
23867:   tuvat ja niiden yhteyteen kuuluvat riita-asiat. Menettelystä
23868:   ma;anjako-oikeudessa olkoon voimassa, mitä jakoasiain
23869:   käsittelystä on säädetty.
23870: 
23871:                                 37 §.
23872:       ,Tos tilalla, joka on isojaon tai uusjaon alainen tai jolla
23873:   on määrätty toimitettavaksi halkominen, on sellainen
23874:   vuokra-alue, joka voidaan tämän lain mukaan lunastaa
23875:   vuokramiehen omaksi, tapahtukoon lunastaminen toimituk-
23876:   sen yhteydessä ilman eri määräystä, samoin kuin vuokra-
23877:   alueiden järjestelystä edellä on säädetty, jos jompikumpi
23878:   asianosainen lunastamista vaatii tai jos tilalla on useampia
23879:   vuokra-alueita, joiden kaikkien järjestely yhdellä kertaa on
23880:   tarkoituksenmukaiseksi katsottava. Tällöin lunastamisesta
23881:   johtuvat riita-asiat voidaan joko jakotoimituksen yhteydessä
23882:   tai siitä erillään saattaa maanjako-oikeuden ratkaistaviksi.
23883:       Sama olkoon laki, jos tilalla on toimitettava lohkominen
23884:   tai pals,tatilan erottaminen taikka tilusvaihto, joka koskee
23885: t vuokra-aluetta ja jonka yhteydessä vuokra-alueen järjeste-
23886:   lyn katsotaan tarkoituksenmukaisesti tapahtuvan.
23887: 
23888:                                38 §.
23889:       Tässä laissa säädettyä vuokralautakuntain t·oimintaa on
23890:   asutushalliltuksen valvo·ttava. Atmtushallitus olkoon myös
23891:   oikeutettu lähettämään edustajansa vuokralautakunnan ja
23892:   järjestelytoimituksen kokouksiin sekä olemaan läsnä maan-
23893:   jako-oikeudessa ll!sioita käsiteltäessä. Asutushallituksen
23894:                   VII, 2 . - Åkerblom, K. W.                   693
23895: 
23896: edustajalla olkoon oikeus ottaa vuokralautakunnassa ja jär-
23897: jestelytaimituksessa osaa keskusteluihin, mutta ei päätöksen
23898: tekoon asiassa, sekä antaa maanjako-oikeudessa siitä lausun-
23899: tonsa.
23900:     Sellaisen järjestelytoimituksen alkukokouksesta, josta
23901: 34 § :ssä säädetään, ilmoitettakoon myös asutushallitukselle
23902: sekä rasitustodistuksessa nimeltään mainituilla kiinnityksen-
23903: haltijoille.
23904:                             39 §.
23905:    Vuokra-alueiden järjestelytoimituksien kuuluttamisesta
23906: sekä menettelystä niissä olkoon, mikäli tässä laissa ei toisin
23907: säädetä, soveLtuvilta kohti noudatettava, mitä niistä on uus-
23908: jakoihin nähden säädetty.
23909: 
23910:                              40 §.
23911:      Palkkio vuokralautakunnan puheenjohtajalle ja jäsenille
23912: täSISä laissa säädettyjen asiain käsittelystä suoritetaan etu-
23913: käteen kunnan varoista taksan mukaan, jonka asutushalli-
23914: tus kunnanvaltuuston esityksestä tutkii ja noudatettavaksi
23915: vahvistaa; ja ovat palkkiot sitten vuosittain valtion varoista
23916: kunnalle takaisin suoritettavat.
23917: 
23918: 
23919:                            6 LUKU.
23920:   Lnnastettavan, alueen erottaminen, itsenäiseksi tilaksi.
23921:                                41 §.
23922:     Alue, joka tämän lain mukaan lunastetaan vuokramie-
23923: hen mnaksi, on Iohkomalla erotettava itsenäiseksi tilaksi.
23924:     Jos lunastusasiata moonjako-oikeudessa käsiteltäessä ha-
23925: vaitaan, että se maanmittari, joka on maanjako-oikeudessa
23926: jäsenenä, sopivasti voi samassa yhteydessä toimittaa Iuuas-
23927: tettavan alueen lohkomaila erottamisen, olkoon myös hän
23928: oikeutettu sen silloin toimittamaan.
23929:     Jos tila;lla on toimitettu sellainen järjestely kuin 33 § :ssä
23930: säädetään, on lohkominen toimitettava ilman eri määräystä
23931: järjestelyn yhteydessä.
23932: 694       VII, 2. -   Vuok1·a-alueiden lunastaminen.
23933: 
23934:                             42 §.
23935:     Jos toimitusmiehet erottamistoimituksessa havaitsevat,
23936: että asianosaisten sopimus tai vuokralautakunnan päätös on
23937: jossakin sellaisessa kohdassa puutteellinen, että erottamis-
23938: päätöstä antaa, ellei sopimusta tai päätöstä siinä kohden täy-
23939: dennetä, koettakoot he saada asianosaiset tuollaisesta täy-
23940: dentämisestä sopimaan. Ellei sopimusta synny, ratkaiskoolt
23941: he asian päätöksellä.
23942: 
23943:                               43 §.
23944:     Maanmittarilie tuleva korvaus vuokra-alueiden järjeste-
23945: lystä ja erotta:misesta suoritetaan valtion varoista. Muut toi-
23946: mitusJmstannukset, uskottujen miesten palkkoja lukuunotta-
23947: matta, jaettakoon tasan vuokranantajan ja vuokramiehen
23948: kesken. Jos koko tilan tilukset ovat lohkomista varten mi-
23949: tattavat, suorittakoon tilanomistaja kuitenkin mittausta var-
23950: ten tarpeelliset päivätyöt, paitsi mikäli mittaus koskee ero-
23951: tettavaa aluetta, jonka osalta ne ovat asianos·aisten kesken
23952: tasan jaettavat.
23953:     Mitä edellisessä momentissa on säädetty olkoon myös voi-
23954: massa, jos vuokra-·alue luovutetaan vapaaehtoisen sopimuk-
23955: sen nojalla vuokmmiehen oma.ksi. elleivät asianosaiset toisin
23956: SOVI.
23957: 
23958:                              44 §.
23959:     J.os vuokra-rulue on osa useammasta tilasta, joita ei ole
23960: isojaolla toisistaan erotettu, olkoon alueen lohkomaHa erot-
23961: taminen sallittu myös niin, että lasketaan, kuinka suuren
23962: osan erotettava alue muodostaa kaikista toisistaan erotb-
23963: matta olevista vuokranantajan tiloista, sekä siten saadun
23964: osaluvun perusteella uuden tilan manttaali ja vero; ollen
23965: uusi tila tällöin muodostettava itsenäiseksi maakirjataloksi
23966: ja kaikkien entisten tilojen manttaalia ja veroa vastaavassa
23967: määrässä vähennettävä. Jos joku tiloista on perintö- tai
23968: kruununluontoinen, tulkoon uusi tila perintöluontoisernsi.
23969:     Kun tilat vastaavat eri kiinnityksistä, jaettakoon lunas-
23970: tushinta eri tilojen kesken samassa suhteessa kuin tilojerr
23971: manttaalia ja vel'oa on erottamisen johdosta vähennetty.
23972:                  VII, 2. -   Åkerblom, K. W.                695
23973: 
23974:                             45 §.
23975:     Erottrumispäätöksessä on, sen lisäksi mitä sen muuten
23976: lain mukaan tulee sisältää sekä mitä 51 §:ssä siinä mainitun
23977: tapauksen varalta säädetään, mainittava kaikki lunastamis-
23978: ehdot, kuten lunastushinnan suuruus, sen suorilttamistapa
23979: ja tallettaminen 54 § :n mukaan sekä uuden tilan omistajan
23980: velvollisuus maksaa korkoa ja kuoletusta siitä, niin myös se
23981: etuoikeus, joka sillä on.
23982:     Mitä erottamispäätös lunastushinnasta tai muuten sisäl-
23983: tää olkoon sitten kuin päätös on voittanut lain voiman lailli-
23984: sena todistuksena lunastukseen perustuvista oikeuksista ja
23985: velvollisuuksista.
23986: 
23987:                               46 §.
23988:     Jos alueen vastaanottaja ja luovutta.ja ova:t sopineet
23989: vuokra-alueen tai sen sijasta jonkin muun alueen lunasta-
23990: misesta ja va:st3!anottaja tahtoo käyttää lunastushinnan mak-
23991: sa:misessa hyväkseen 18 § :ssä mainittua avustusta, ilmoitta-
23992: koon siirtä silloin kun alue erotetaan. Jos vuokranantaja sil-
23993: loin ilrmoittaa suostuvansa siihen, että lunastushinta suori-
23994: tetaan tämän lain m111kaan, ottakoon toimitusmies asian-
23995: osaisten ilmoitukset pöytäkirjaan ja antakoon heidän alle-
23996: kirjoittaa sen. Asian enemmästä käsittelystä olkoon sovel-
23997: tuvilta kohti voimassa, mitä siitä tässä laissa säädetään, sil-
23998: loin kun on kysymys vuokra-alueesta, jonka vuokramies saa
23999: vwokralautakunnan tai tuomioistuimen päätöksellä omak-
24000: seen.
24001:                              47 §.
24002:     Jos silloin kun asianosaiset ovat sopineet vuokra-alueen
24003: lunastamisesta toimiltusmiehet erottamistoimi:tuksen tapah-
24004: tuessa harkitsevat, että sovittu lunastushinta on iilmeisesti
24005: melkoista suurempi kuin mihin se nousisi, jos lunastaminen
24006: tapahtuisi vuokralautakunnan tai tuomioistuimen päätöksen
24007: mukaan, määrätkööt ainoastaan viimeksi mainitun määrän
24008: valtion varoista 18 § :ssä säädetyllä tavalla suoritettavaksi.
24009: 696       Yli, 2. -   Vuokra-alueiden lunastaminen.
24010: 
24011:                              48 §.
24012:      Kun erottaminen on maarekisteriin merki:tty, on uusi tila
24013: katsottava tulleen vuokramiehen omaksi ja alkakoon hän
24014: sitä erottamispäiiltöksessä määrätyillä ehdoilla hallita joko
24015: 1 päivänä maaliskuuta tai 1 päivänä marraslkuuta, riippuen
24016: siitä kumpi niistä toimituksen maarekisteriin merkitsemisen
24017: jäJlkeen lähinnä seuraa. Sitä varten on maarekiS"teriin mer-
24018: kitseruisestä lähetetltävä sekä uuden että kantatilan omista-
24019: jalle viipymättä tieto.
24020:      Saman maaliskuun tai marraskuun 1 päivänä lakkaa
24021: vuokramiehen oikeus niihin alueisiin ja etuihin, joita hän on
24022: vuokrasuhteen perusteella hallinnut, mutta joita ei ole
24023: uuteen tilaan luettu.
24024: 
24025:                              49 §.
24026:     Tämän lain mukaan erotettuun tilaan älköön luettako
24027: osuutta sellaiseen eriltyiseen etuuteen kuin kivi:louhokseen,
24028: koskeen, tai muuhun vesialueeseen, joka kuuluu tilaan, josta
24029: rottaminen tapahtuu tai johon sillä on osuus yhdessä mui-
24030: den tilojen kanssa, ellei lunastamisessa ole nimenomaan toi-
24031: sin määrätty ja ottamalla huomioon mitä 7 § :ssä säädetään.
24032: Srnma olkoon laki metsämaasta ja vesijätöstä, johon tilalla,
24033: josta erottaminen tapah·tuu, on osuus yhdessä muiden tilojen
24034: kanssa.
24035:                               50 §.
24036:     Tämän ilain mukaan perustettu uusi tila olkoon, mikäli
24037: tässä laissa ei toisin säädetä, sen pientilalainsäädännön alai-
24038: nen, joka erottamisen päiilttyessä on voimassa.
24039: 
24040:                               51 §.
24041:     Jos ehtona 18 §:ssä maini·tun valtion avustuksen saami-
24042: seen on määrätty tämän lain mukaan perostettuihin tiloihin
24043: sovellettavalksi sellaisia omistus- ja käyttöoikeuden rajoituk·
24044: sia, joista mainitaan pientiloista annetun asetuksen 20 § :ssä,
24045: määrättäköön ne erottarrnispäätöksessä noudatettaviksi.
24046:                  VII, 2. -    Åkerblom, K. W.              697
24047: 
24048:                              52 §.
24049:      Jos vuokramies, joka on tilan tämän lain mukaan lunas··
24050: tanut, tai hänen perillisensä tahtoo luovuttaa tilan kolman-
24051: neille henkilölle ennen kuin kaksikymmentä vuotta on kulu-
24052: nut siitä kun alue siirtyi vuokramiehen omaksi, on luovutus
24053: alistettava asutuslautakunnan hyväksyttäviilksi. Jos asutus-
24054: lautakunta katsoo, että luovutus •tapahtuisi muulle kuin ti-
24055: lattomaan väestöön kuuluvalle henkilölle tai että vastaan-
24056: ottaja ei ole kykenevä tilaa kunnollisesti hoitamaan tahi että
24057: lunastuksen tarkoitus muuten kävisi vaaranalaiseksi, olkoon
24058: oikeutettu antamaan etuos·to-oikeuden tilaan jollekin tilatto-
24059: maan väestöön kuuluvalle henkilölle, jonka se siihen sopi-
24060: vaksi katsoo.
24061: 
24062:                              7 LUKU.
24063:      Kiinnityksenhaltijain oikeus sekä lunast·ushinnan
24064:                 tallettaminen ja nostaminen.
24065:                              53 §.
24066:     Jos kiinteis.tö, josta vuokra-alue taikka sen sijasta muu
24067: alue tälmän lain mukaan lunastetaan, on kiinnityksen joh-
24068: dosta taikka maksamattoman kauppahinnan oikeUJtta koske-
24069: vien säännöksien nojalJa vastaamassa saamisesta taikka
24070: määrätyn raha- tai tavaratulon kantamisoikeudesta, olkoon
24071: lunastettu tila sellaisesta vastuus~ta vapaa.
24072:     Velkojalla olkoon sen sijaan sama oikeus koko lunastus-
24073: hintaan kuin hänellä on aikaisemmin ollut kiinteistöön.
24074:     Kiinnityksen kuolettamiseksi tehköön maaherra erotta-
24075: mispäätöksestä, kun se on lain voiman voittanut ja erotta-
24076: minen maarekisteriin merkitty, ilmoituksen kihlakunna.n-
24077: oikeude:lle. Kiinnitystä kuoletettaessa älköön olko tarpeen
24078: alkuperäisen kiinnitysasiaikirjan oikeuteen tuominen tahi
24079: kuolettamisesta laissa säädetyllä tavaUa kuuluttaminen .
24080:     .J,os lunastushinnasta on vapaaehtoisesti sovittu, tulee
24081: 1 momentissa säädettyyn vapauttamiseen olla kiinnityksen-
24082: haltijan suostumus. Ellei sitä saada, vapautettakoon lunas-
24083: tettu tila kuitenkin sellaise~ta vastuusta. jos lunastushinta
24084: 698      VII, 2. -   Vuokra-alueiden lunastaminen.
24085: 
24086: harkitaan kohtuulliseksi tahi jos toimitusmiehet erottamis-
24087: toimituksessa tai maanjako-oikeus harkitsevat jälellä olevan
24088: tilan arvon täysin vastaavan maksamattomien kiinnityksien
24089: arvoa.
24090:                             54 §.
24091:     Lunastushinta on, siinä tarkoituksessa kuin 53 §:n 2 mo-
24092: meutissa säädetään, toistaiseksi pidätettävä ja jätettävä
24093: asianomaisen rahalaitoksen hoitoon.
24094:     Samassa tarkoituksessa on mainittuun rahalaitokseen
24095: myös maksettava korko ja kuoletus lunastushinnalle.
24096:     Täten rahalaitoksen hoidossa olevat varat ovat talletet-
24097: tavat vuokranantajan hyväksi käypää talletuskorkoa kasva-
24098: maan.
24099:                            55 §.
24100:     Kantatilan omistaja olkoon oikeutettu nostamaan lunas-
24101: tushinnan, jos hän osoittaa omistusoikeutensa ja että jak<t-
24102: maton kiinteistö ei ennen uuden tilan siirtymistä vuokra-
24103: miehen omaksi ollut panttina sellaisesrta saatavasta tai oi-
24104: keudes-ta kuin 53 § :ssä mainitaan, taikka näyttää asian-
24105: omaisten velkojain suostumurusen siihen.
24106:     Myös olkoon maanomistaja o~keutettu nostamaan lunas-
24107: tushinnan, jos hän joko maanjako-oikeudessa lunastuskysy-
24108: mystä käsiteltäessä tai myöhemmin sen paikkakunnan kihla-
24109: kunnanoikeudessa, jossa kiinteistö on, todistaa, että jälellä
24110: olevan tilan arvo täysin vastaa maksamattomien kiinnityk-
24111: sien arvoa. Samoin voidaan maanomistaja oikeuttaa nosta-
24112: maan myös se lunastushinnan osa, jota ei katsota edellä
24113: mainitulla tavalla tarpeelliseksi pidättää maksamattomien
24114: kiinnityksien arvon vakuudeksi.
24115:     Lunastushinnalle juoksevan koron olkoon kantatilan
24116: omistaja oikeutettu nostamaan, mikäli asianomainen velkoja
24117: ei hanki siihen kieltoa.
24118: 
24119:                          56 §.
24120:    Jos maanomistaja on tämän lain mukaan luovuttanut
24121: vuokra-alueen vuokramiehen omaksi ja lunastushinnan suo-
24122:                  VII, 2 . - Åkerblom, K. W.               699
24123: 
24124: rittaminen on järjestetty tapahtuvaksi niinkuin 18-20
24125: § :ssä säädetään ja jos kiinnityksenhaltija, jonka saatava on
24126: kiinnitetty ennen lunasiniksen tapahtumista, sanoo irti saa-
24127: tavansa maanomistajalta ensimäisten kahdenkymmenen vuo-
24128: den kuluessa lunastuksen tapahtumisesta lukien, olkoon hän
24129: velvollinen ottamaan saatavansa maksuna maanomistajalta
24130: vastaan 18 §:ssä mainittuja obligationeja niiden nimellis-
24131: arvosta korkeintaan lunastushintaa vastaavan määrän. Sel-
24132: laisen saatavan suoritukseksi voidaan 54 §:n mukaan tallete-
24133: tut obligationit siirtää silloin kiinnityksenhaltijan nimeen.
24134: 
24135: 
24136:                          8 LUKU.
24137:                    Erinäisiä säännöksiä.
24138:                             57 §.
24139:     Torpalla ja mäkitupa-alueella tarkoitetaan tässä laissa
24140: samallaisia vuokra-alueita kuin torpan, lampuotitilan ja
24141: mäkitupa-alueen vuokrauksesta 12 päivänä maaliskuuta
24142: 1909 annetus,sa asetuksessa, kuitenkin siten, että vuokra-
24143: alueesta, johon kuuluu vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä
24144: maata, siitä vähintään yksi hehtaari peltoa, on voimassa mitä
24145: tässä laissa säädetään torpasta, ja vuokra-alueesta, johon
24146: kuuluu vähemmän viljeltyä maata tai peltoa, mitä tässä
24147: laissa säädetään mäkitupa-alueesta.
24148: 
24149:                              58 §.
24150:     Mitä tässä laissa on säädetty olkoon myös voimassa sel-
24151: laisista vuokra-alueista, jotka ovat annetut vuokralle tilan
24152: ollessa kruununtilana, jos tila on ennen tämän lain voimaan-
24153: astumista ostettu perinnöksi, siitä huolimatta että perin-
24154: nöksiosto on tapahtunut sen jälkeen kun 12 päivänä maalis-
24155: kuuta 1909 annettu asetus torpan, lampuotitilan ja mäki-
24156: tupa-alueen vuokrauksesta astui voimaan.
24157:     Myös sovellettakoon tämän lain säännökset sellaisilla
24158: kaupungin omistamilla alueilla oleviin vuokra-alueisiin,
24159: jotka eivät ole kaupunkiin yhrlistetyt, paitsi jos yhdistä-
24160: 700      Yli, 2. -   Vuokra-alueiden lunastaminen.
24161: 
24162: mistä haetaan kuuden kuukauden kuluessa siitä kun alueen
24163: lunastamista vaadittiin ja hakemus johtaa alueen yhdistä-
24164: miseen.
24165:     Laki ei koske vuokra-aluetta, joka sijaitsee sellaisen
24166: taajaväkisen maalaisyhdyskunnan alueella, jota tarkoitetaan
24167: tällaisten yhdyskuntain järjestämisestä annetussa asetuk-
24168: sessa 15 päivältä kesäkuuta 1898; eikä sellaista, joka on
24169: asemakaavan mukaan järjestetyssä tai asutustiheydeltään
24170: sellaiseen verrattavassa asumusryhmässä.
24171: 
24172:                               59 § .
24173:      •Tos vuokra-alue on osa sukutilasta, älköön se estäkö
24174: alueen siirtymistä vuokramiehen omaksi. Lunastushinta on
24175: silloin talletetta va niinkuin 54 § :ssä sanotaan; ja määrät-
24176: köön Senaatti varojen hoitamisesta sillä tavalla kuin voi-
24177: daan katsoa lähinnä vastaavan perustajan tarkoitusta.
24178:      Sukutilan haltija olkoon oikeutettu nostamaan varat,
24179: jos hän näyttää laillistuneen saannon kautta hankkineensa
24180: omakseen toisen kiinteistön, joka on saman arvoinen kuin
24181: lunastettu alue oli taikka, jos se oli vähäinen osa koko ti-
24182: lasta, käyttäneensä jälellä olevan osan parantamiseen niin
24183: paljon varoja kuin lunastushintaa vastaa; ja julistakoon
24184: Valtioneuvosto edellisessä tapauksessa, että hankittu kiin-
24185: teistö on lunastetun osan sijasta sukutilan oikeudella hal-
24186: littava.
24187:                            60 §.
24188:     Jos vuokramies on hänelle kuuluvan oikeuden nojalla an-
24189: tanut vuokraamastaan tilasta tai viljelmästä erityisiä viljel-
24190: miä toisille vuokralle, kuulukoon tässä laissa säädetty oi-
24191: keus kunkin eri viljelmän lunastamiseen sille, joka lunas-
24192: tusta vaadittaessa vuokramiehenä viljelmää hallitsee.
24193: 
24194:                           61 §.
24195:     Jos vuokramies on tuomittu ennen lunastuksen tapahtu-
24196: mista vapausrangaistukseen vähintään kymmeneksi vuodeksi
24197: tai kuolemanrangaistukseen, älköön vuokra-aluetta tämän
24198: lain mukaan lunastettako vastoin vuokranantajan tahtoa.
24199:                  VII, 2. -   Åkerblom, K. W.               701
24200: 
24201: Älköön lunastamisoikeus myöskään kuuluko sille, jolle täl-
24202: laisen vuokramiehen vuokraoikeus on rangaistuksen aiheut-
24203: taneen teon jälkeen siirtynyt.
24204: 
24205:                             62 §.
24206:     Siitä marrruskuun 1 päivästä, joka vuoden kuluttua en-
24207: siksi seuraa sen jälkeen kun vuokramies on 32 § :ssä sääde-
24208: tyn ilmoituksen tehnyt, olkoon vuokramies vapaa entisten
24209: vuokramaksujen suorittamisesta, jos hän mainitun ilmoituk-
24210: sen tehdessään on'samalla lausunut haluavansa tuollaista va-
24211: pautta hyväkseen käyttää. Sen sijaan lisättäköön lunastuk-
24212: sen tapahtuessa lunastushintaan sen korko viiden prosentin
24213: mukaan siitä lukien kuin verovapaus alkoi, siihen saakka
24214: kunnes vuokramies alkaa aluetta uusilla ehdoilla hallita.
24215: Jos vuokra-alue ei ole sellaisenaan tullut lunastetuksi, so-
24216: vellettakoon lunastushinnan suuruus, jolle korko edellisen
24217: mukaan on luettava, sen mukaan kuin vuokra-alue on muut-
24218: tunut.
24219:                              63 §.
24220:     Jos vokramies muissa kuin edellisessä pykälässä maini-
24221: tuissa tapauksissa luopuu vuokr-alueesta sen jälkeen kun
24222: kysymys alueen lunastamisesta on tullut maanjako-oikeuden
24223: käsiteltäväksi tahi kun järjestely- tai erottamistoimitus sitä
24224: varten on alotettu, ja ennenkuin alueen erottaminPn on maa-
24225: rekisteriin me<·kitty, älköön se keskeyttäkö lunastusmenet-
24226: telyn loppuun saattamista, ja olkoon vuokralautakunnan
24227: silloin valvottava, että hänen oikeutensa alueeseen siirtyvät
24228: jollekin tilattoman väestöön kuuluvalle henkilölle. Sitä var-
24229: ten on siirtokirja alistettava vuokralautakunnan tarkastet-
24230: tavaksi ja tulee tämän myös valvoa, että siirtoehdot ovat
24231: uudelle vuokramiehelle kohtuulliset. Ellei siiri;oa saada
24232: aikaan~ päättäköön asutushallitus, miten asiassa on mene-
24233: teltävä.
24234:     Se osa edellisen mukaan määrätystä siirtosummasta, jolla
24235: se nousee yli vuokramiehen hyväksi tämän lain mukaan
24236: luettavien parannuksien arvon, luettakoon silloin vuokran-
24237: antajan hyväksi.
24238: 702       VII, 2. -   Vuokra-alueiden lunastaminen.
24239: 
24240:                             64 §.
24241:     Jos vaatimus vuokra-alueen lunastamisesta, joka on tehty
24242: siinä järjestyksessä kuin 32 § :ssä säädetään, ei johda alueen
24243: lunastamiseen, vaan vuokrasuhde edelleen jatkuu, älköön se
24244: asianosainen, joka on vaatimuksen tehnyt, sitä uudistako,
24245: ennenkuin on kulunut viisi vuotta edellisen vaatimuksen
24246: teosta., tai vuokrakauden päättyessä sitä ennenkin.
24247:                           65 §.
24248:     Tämän lain sovelluttamisesta johtuvia maanmittaustoi-
24249: mia volda.an antaa muidenkin kuin maanmittarien suoritet-
24250: taviksi, sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään.
24251:                            66 §.
24252:     U skottuina miehinä tässä laissa säädetyissä maanmit-
24253: taustoimituksissa tulee olla kaksi vuokralautakunnan jä-
24254: sentä, joista toinen on vuokranantajain ja toinen vuokra-
24255: miesten valitsema.
24256:                             67 §.
24257:     Niissä vuokra-alueiden järjestelyissä, joista tässä laissa
24258: säädetään, olkoon kokouksissa ja arvioita toimitettaessa
24259: asianomainen vuokralautakunnan puheenjohtaja saarpuvilla
24260: lausunnon antamista varten. Samoin kuulkoon häntä maan-
24261: jako-oikeus, jos sen tarpeelliseksi katsoo.
24262:                             68 §.
24263:     Maanjako-oikeuden päätöksestä tässä laissa säädetyissä
24264: asioissa valitetaan Korkeimpaan oikeuteen. Valittamisesta
24265: olkoon S'Oveltuvilta kohti voimassa, mitä siitä jako-asioita
24266: koskevissa riidoissa on säädetty.
24267: 
24268:                             69 §.
24269:     Tässä laissa säädetty raha-asiain hoito annettakoon teh-
24270: täväksi julkisen valvonnan alaisena olevalle rahalaitokselle,
24271: josta säädetään erikseen.
24272:                              70 §.
24273:      Etumaksusta ja avustuksesta, jota sen lisäksi, mitä tässä
24274:  laissa on säädetty, voidaan myöntää valtion varoista vuokra-
24275:                   VII, 2 . - Åkerblom, K. W.                   703
24276: 
24277: 
24278: miehelle hänen siirtyessään uudelle tilalle tai muutenkin,
24279: säädetään erittäin.
24280:                              71 §.
24281:     Korko ja kuoletus, joka uuden tilan omistajan on 18-21
24282: § :n mukaan suoritettava, kannetaan kruununverojen yhtey-
24283: dessä ja saadaan, jos niitä ei vapaaehtoisesti suoriteta, ulos-
24284: mitata siinä järjestyksessä kuin kruununveroista on säädetty.
24285:                               72 §.
24286:     Tämän lain mukaan erotetun tilan lainhuudatus suori-
24287: tetaan esi kertaa lnmdatettaessa erottamisen jälkeen yh-
24288: dellä ainoalla lainhuudolla, kiinnekirjaa antamatta, eikä tila
24289: ole silloin sukulunastuksen alainen. Älköön myöskään tähän
24290: lakiin perustuvaa maansaantaa moitittako.
24291:     Jos 4 luvussa mainittu vuokra-alue erotetaan vuokra-
24292: miehen omaksi, olkoon siitä muodostettu uusi tila vapaa ti-
24293: lalta valtiolle suoritettavista maaveroista ja manttaalirasi-
24294: tuksista.
24295:                            73 §.
24296:     Jos mäkitupa-alueen vieressä, joka tämän lain mukaan
24297: lunastetaan, harjoitetaan karjan laiduntamista, kuulukoon
24298: velvollisuus lunastetun alueen aitaamiseen alueen omista-
24299: jalle.
24300:                               74 §.
24301:     'l'ilattomaan väestöön luetaan tämän lain mukaan ne Suo-
24302: men kansalaiset, jotka elättävät itsensä kokonaan tai pää-
24303: asiallisesti ruumiillisella työllä tahi jotka taloudellisesti ovat
24304: samanvertaisia.
24305:                           75 §.
24306:     Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta an-
24307: taa Valtioneuvosto.
24308: 
24309: 
24310:    Helsingissä, 9 päivänä huhtikuuta 1919.
24311:                                            K. V. Åkerblom.
24312: 704
24313: 
24314: 
24315: Vll, s. -   Edusk. esit. N :o 31.
24316: 
24317: 
24318: 
24319: 
24320:             Lohi, K. Å., y. m.: Ehdoiluis T;oiksi VU()kra-
24321:                 alueiden lunastamisesta 15 päivänä loka-
24322:                 kuuta 1918 annetun lain 11 §:n mnttttami-
24323:                 sesta.
24324: 
24325: 
24326:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
24327: 
24328:     Laki vuokra-alueiden lunastamisesta 15 päivältä loka-
24329: kuuta 1918 on epäilemättä yksi tärkeimpiä ja laajakantoi-
24330: simpia uudistuksia maanomistusta koskevan lainsäädännön
24331: alalla.
24332:     Tämä laki pyrkii yleensä oikeutta ja kohtuutta noudat-
24333: tamalla saattamaan maanvuokraajat itsenäisiksi maanomis-
24334: tajiksi. Kuitenkin on tämän lain 11 pykälä, jossa määri-
24335: tellään torpan lunastushinta, epäonnistunut ja ristiriitai-
24336: nen sen nykyisessä muodossa. Pykälän ensi momentissa
24337: määritellään ne perusteet, joiden mukaan lunastushinta suo-
24338: ritetaan, mutta saman § :n 2 momentti särkee kokonaan
24339: nämä perusteet. Tämä momentti johtaa siihen, että niissä
24340: osissa maata, missä viljelemättömän maan arvo on hyvin
24341: alhainen, torppari joutuu maksamaan maanomistajalle oman
24342: työnsä tuloksista, jonka pykälän alkuosa tunnustaa torp-
24343: parin omaksi. Koska siis tämä mainitun pykälän loppuosa
24344: on mielestämme harhaan johtava, niin olisi se laista poistet-
24345: tava ennenkuin lakia ehditään ryhtyä käytännössä toteut-
24346: tamaan.
24347:     Ehdotamme siis kunnioittaen Eduskunnalle hyväksyt-
24348: täväksi seuraavan lakiehdotuksen:
24349:                 VII, 3. -   Lohi, K. A., y. m.              705
24350: 
24351: 
24352:                             Laki
24353: vuokra-alueiden lunastamisesta 15 päivältä lokakuuta
24354:               1918 11 §:n muuttamisesta.
24355: 
24356:     Suomen Eduskunnan päätöksen. mukaisesti muutetaan
24357: lain vuokra-alueiden lunastamisesta 15 päivältä lokakuuta
24358: 1918 11 pykälä näin kuuluvaksi:
24359: 
24360:                             11 §.
24361:     Sen lunastushinnan määräämiseksi, joka on luuastetta-
24362: vasta alueesta suoritettava, on ensin arvioitava alueen arvo
24363: silloin kun lunastusta vaaditaan. Siitä arvosta on vähen-
24364: nettävä niiden parannuksien arvo, jotka torppari on tehnyt
24365: vuokra-alueeseen hallintoaikanaan taikka jotka hän on pe-
24366: rimällä lähimmältä edeltäjältään saanut tahi joihin hän on
24367: siirtosumman tälle suorittamalla oikeuden hankkinut, mo-
24368: lemm1ssa viimemainituissa tapauksissa korkeintaan kah-
24369: denkymmenen viimeisen vuoden ajalta, lunastuksen vaati-
24370: misesta lukien, paitsi mikäli se sopimuksen tahi aikaisem-
24371: man lainsäädännön mukaan kuuluu pitemmältäkin ajalta
24372: vuokramiehelle. Lisäksi siitä on vähennettävä se määrä,
24373: jolla alueen arvo on noussut sen jälkeen kun maailmansota
24374: alkoi vuonna 1914, rahan arvon alenemisesta aiheutunut
24375: nousu siihen luettuna.
24376:      (2 mom. poist.)
24377: 
24378: 
24379:    Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1919.
24380: 
24381:        K. A. Lohi.                  Niilo Liakka.
24382:        Yrjö Pesonen.                J. A. Heikkinen.
24383:        Aarno Pesonen.               Kusti Arffman.
24384:        Jaakko Loukko.               Jaakko Loppi.
24385: 
24386: 
24387:                                                        45
24388: 706
24389: 
24390: VII, 4. -   Edusk. esit. N :o 30.
24391: 
24392: 
24393: 
24394: 
24395:             Tavastähti, Elli, y. m.: Ehdoflus ~aiksi 15 päi-
24396:                 vänä lokakuuta 1918 vuokra-alueiden lu-
24397:                 nastamisesta annetun lain 62 § :n kumoami-
24398:                 sesta.
24399: 
24400: 
24401:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
24402: 
24403:     Laissa vuokra-alueiden lunastamise~ta 15 p :ltä loka-
24404: kuuta 1918 sisältää 62 § säännöksen, jonka mv.kaan vuokra-
24405: aluetta ei ole lunastettava vastoin vuokranantajan tahtoa,
24406: jos vuokramies on tuomittu ennen lunastuksen tapahtu-
24407: mista vapausrangaistukseen vähintään kymmeneksi vuo-
24408: deksi tai kuolemanrangaistukseen. Lunastusoikeus ei myös-
24409: kään kuulu sille, jolle tällaisen vuokmmiehen vuokraoi-
24410: keus on rangaistuksen aiheuttaneen teon jälkeen siirtynyt.
24411:     Tämä säännös tulee etupäässä kohdistumaan osanotosta
24412: viimekeväiseen kapinaan mainitunlaisiin rangaistuksiin tuo-
24413: mittuihin ja heidän perillisiinsä. Allekirjoittaneiden mie-
24414: lestä olisi yhteiskunnan turvallisuuden ja menestyksen kan-
24415: nalta suotavaa, ettei rangaistuksensa kärsineitä kapinallisia
24416: taloudellisessa suhteessa asetettaisi poikkeukselliseen ase-
24417: maan, vaan että heidät mahdollisimman suuressa määrin
24418: saataisiin palaamaan entiseUe työala1leen ja jälleen kasva-
24419: maan kiinni yhteiskuntarunmiiseen, jota seikkaa heidän aset-
24420: tamisensa vuokra-alueiden lunastamista koskevaan lakiin
24421: nähden samaan asemaan kuin muutkin kansalaiset var-
24422: maankin osaltaan tulisi edistämään. Varsinkin tuntuu
24423: meistä täysien oikeuksien säilyttäminen vuokramiehen
24424: omaisill~, silloin kun ne kykenevät vuokra-alueen Innasta-
24425:                VII, 4. -     Tavastähti, Elli, y. m.        707
24426: 
24427: maan ja sitä asumaan, kohtuulliselta, erittäinkin sen jäl-
24428: keen kun suurin osa kapinaan osaaottaneista armahduksen
24429: nojalla on päässyt vapaaksi kaikesta rangaistuksesta, ja ri-
24430: kollisten omaisia siis eräissä tapauksissa tultaisiin alussa
24431: mainittua pykälää sovelluttaessa yhteiskunnan puolelta
24432: kohtelemaan kovemmin kuin sellaisia henkilöitä, jotka ovat
24433: tehneet itsensä syyllisiksi rikoksiin.
24434:     Koska vielä on mahdollista, että eräiden vuokramiesten
24435: ja heidän perillistensä asettaminen erikoisasemaan voi tehdä
24436: lain tarkoittaman tärkeän reformin toimeenparran monimut-
24437: kaisemmaksi ja siis hidastuttamaan sitä, rohkenemme kun-
24438: nioittaen esittää, että Eduskunta päättäisi puolestaan hy-
24439: väksyä näin kuuluvan lakiehdotuksen:
24440: 
24441: 
24442:                               Laki,
24443: jonka kautta 15 päivänä .lokakuuta 1918 "uokra-alueiden
24444:       lunastamisesta annetun lain 62 § kumotaan.
24445: 
24446:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty snna
24447: jä;rjestS~ksessä kuin sanotaan 20 ·päi·vänä heinäkuuta 1906 an-
24448: netun Valtiopäiväjärjestyksen 60 § :n 2 momentissa, kumo-
24449: taan täten 15 päivänä lokakuuta 1918 vuokra-alueiden lu-
24450: nastamisesta annetun lain 62 §.
24451: 
24452: 
24453: 
24454:    Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1919.
24455: 
24456:                   '
24457:         Elli Tava.-,tähti.              J. Kaskinen.
24458:         K~ A. Lohi...                   K;.. V. Wuokoski.
24459:         Hedvig Gebhard.                 Mikko V. Erich.
24460: 708
24461: 
24462: VII, 5, -    Edusk. esit. N:o 35.
24463: 
24464: 
24465: 
24466: 
24467:              Aalto, Artturi ja Keto, J. W.: Ehdotus laiksi
24468:                  12 p:nä maOJliskruwta 1909 liJ'I'IIfOOtrun malan-
24469:                  vruokra-a,se.tuksen eråfiJMen kohtwin mwu~~ami­
24470:                  sesta.
24471: 
24472: 
24473:                       E d u s k u n n a ll e.
24474: 
24475:       Kun on todennäköistä, että alullepantavasta vuokra-alu-
24476: e~den luna.stamises·ta huolima:tta. suuri mä:ärä vuokrasuhteita
24477: tulee j.a·tkumaan ol·isi tehtävä eräiltä lta,rpeelliseksi 1hav,ait-
24478: tuja muutoksia maaliskuun 12 p. 1909 torpan, lampuotitilan
24479: ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta. •a>run.1etun a1setuksoo eri-
24480: •Iliäisi·in k-ohtiin, 'huoimioonottaen mitä muu<toksia. s,MLotltuun
24481: ase;tukseen on tehty ,Laissa eräiden torpan', la.m]luotitiJJ.am
24482: ja mäikitupa-,alueen vuokraU'kses•ta 12 p :nä maal·iskuuta
24483: 1909 runnetun asetulmSill pykäJien muuttami,sesta.". Vii.me'msi-
24484: mainitun lain 3 § :n mukaan voidaan vuokramiehen vuokra-
24485: maksu uudeUeen määrätä 25 vuoden kuluttua eCLelli.sestä
24486: määräämisestä lukien. Tämä vuok:vamiehell:e epäedulli111en
24487: säädös olisi poistettava.
24488:        Niinikään olisi 6 § :ssä olevat vuokrakirjan vahvista-
24489: mista koskev>a>t määräykset omiaalll aiheutiamaallll alituista
24490:  epäV'armuutta vuokrasoiPirrnus!ten teossa~, vuokralautafkUill,naHa
24491: ja vuokrana.n,taj.aUa .kun 00: valta a1na estää vudkrasopimuk-
24492: sen syntymiDJen. Vuokralautakuooaille olisi myönnettävä
24493: o~keus muuttaa vuokras•o]limus lain mUJka.iseksi ilmaDI, että
24494:  vuokrw·anrtaja sa•a sopimuksesta peräämrtyä. .Sama säi1dös
24495:  olisi otettava 7 § :ään missä kihlaikunnanoikeudesta puhu-
24496: taan.
24497:            ,vn, 5. -   Aalto, Artturi ja Keto; .J. W. ·        709
24498: 
24499:     Kun vuokramiehen usein on vaikea saada mclsänkäyttö-
24500: oik,eutta·an 'käytännössä toteut·etuks·i, vaikka vuokramarutaja
24501: 1sopimwksressa. on siihen suostunut, olisi 16 § :äälll tehitävä
24502: <tästä johtuva muutos.- 25 §:·n 3 mom. sii:nä muodossa kuin
24503: se muutettuna kuuluu olisi poistettava. 27 § olisi muu-
24504: tettava ·sit-en, ei!i:ä vuokraiiDiehelle taataan korv,aus, jos hän
24505: haluaa lähteä pois. - 32 §:n 2 mom. olisi poi,stettav•a. Sa-
24506: moin 34 §:n 3 ja. 4 mom. Vuokrami·ehelle koMuuttoma;rua
24507: olisi myöskin 41 § poistettava ja 44 § :n 3 mom. sellaisena
24508: kuin se muutettuna kuuluu.
24509:      Ylläolevaan• viiltaten ehd·otamme,
24510:                  et'tä Eduskunta päättäisi hyväksyä seuraoman
24511:              lain:
24512: 
24513: 
24514:                             Laki
24515: maaliskuun 12 p:nä 1909 torpan, lampuotitilan ja mäki-
24516: tupa-alueen vuokrauksesta annetun asetuksen 3, 6, 7, 16,
24517:       25, 27, 32, 34, 44, 68 §:n muuttamisesta toisin
24518:             kuuluviksi ja 41 §:n kumoamisesta.
24519: 
24520:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että,
24521: kumoamaHa maaliskuun 12 p :·nä 1'909 1a•nnetun asetuksen
24522: torpa.n, 1ampuotitilan ja mäkitupa-a'lueen vuokraukses'tfl
24523: 41 § :u, s~a.notun as,etu:hen 3, 6, 7, 16, 2'5, 27, 32, 34, 44 ja
24524: 68 § ov,at o1ev®t näin kuuluvia:
24525: 
24526:                                3 §.
24527:      Vuoknamaksu pitää oHa rahassa m'ääräittäy j,a vuokra-
24528: kirj,aa,n koko s·e vastike merki<tty, joka vuokramiehen l()al saa-
24529: mista•am edui,sta tod€llisesti suori!tettav>a. Älköön vuotui'sta
24530: vuokrama1ksua vuokr.akauruen ajalla uudestaa,n määrälbtä.kö.
24531:      Vuohasopimukseem olkoon o:illmus ottaa seUainen mää-
24532: räys, että vuokramabu lyhemmältä tai pitemmäJltä aja,lta,
24533: joko kokonaan tai osaksi, on paikkakunnalla käyvän hinnan
24534: mukaa,n suori:tf"ttav·a luon•nontuoti.eina tai päivätöinä.
24535: 710    VII, 5, -Muutoksia v. 1909 maanvuokra-asetukseen .
24536:                                                           •
24537:      Jos •asianosa·iSiten välillä SY'ntyy erimielisyyttä siitä,
24538:  milkäi hinta on pidettävä paik>ka1kunnal1a. käy:pänä, on se
24539:  ~uokr.alautakun[llan, määrälttävä vii~eksi vuodeksi k·erraU.aan.
24540:      Siitä, .että asiano·s·aisella sellaisessa ta.pau'ksess•a on oikeus
24541:  siirtyä raham:abukannaHe, säädetää.n 21 § :·ssä.
24542: 
24543:                                        6 §.
24544:        VuokrrukiTj•a on aEstettav.a. vuokra:la~t.akunn~an: •tutkii-
24545:   tavaksi. Jos lautakunta huomaa vuokrakirjan laillisesti teh-
24546:   dyksi ja että vuokraehdot ei•väit t:asapuolisen arvostelun mu-
24547:   •karun ole vuokr.ami·ehelle kohtuuttomat, ·niin v;ahvi•sta.koon
24548:   sen, pidettyään katselmuksen, jos se havaitaan tarpeelliseksi.
24549:   Muttfl. jos vuokralauta:kunlta harkitsee, että vuokram'iehen.
24550:   vuokrama'ksu ·on •häruelle my:ö:ninettyihin lehto·ilhin tnä;hde.n
24551:   Ii·ian korkea, ol1koon vuokra1autaku~maUa oikeus alentaa
24552:   vuokramaksua, kuin myös muissa kohdin oikaista vuokra-
24553: . kirja lailliseen muotoon, ilman että vuokranantaja saa peräy-
24554:   tyä ftekemäist'ä·än sopimuksesta. V.a.hvå.stuks:esta Olll s€'kä
24555:   klimniankiri asianosaisen 'että vuokralautakunnan vuokra-
24556:   Hiihacri• :kappaleeseen heti tehtav.ä m:;erkiwtä.,' jossa myös on
24557:    mai·nittava aifiFa ririilhii.ii · vuokrakirja va;hvistettiin..
24558:        VuohasoJi.mus katsotaan lopullises·ti tehdyksi, kun
24559:   vuokrala.uta:kunta on vuokrrukirja;n vahvistanut.
24560:      ' Jos asiariliO!saiset vastedes haluavat muuttaa v•ahvistettua
24561:    vuok:ookiTja.a, ta. i panma. siihen lisäyksen, t·ehkööt siitä
24562:    sopimuski:rjan; j~ oliko6!11 siihen nähden soveltuwl:t.a kohdin
24563:    voiro.a.ssa mi.tä 1 ja ·2 momootissa on sä~det\ty.
24564: 
24565:                                   7 §.
24566:       Jos joku suullisen välipuhoon tai seUais.en vuokrakirjan
24567:  nojalla, j•ota ei ole 6 § :ssä määrältyssä järj,estykses.sä; tui:k]ttu,
24568:  vudk:htma:ksua vasta•an: on alkanut viljellä toisen: maata· tai
24569:  siihen rake'nt·aa. raike:rinusta, saakoon vuo:kramies, vuokran-
24570:  an!tiaja.Ue toimittamausa. >haasteen moj•alla, kihlakunn:amo:Ukeu-
24571:  dtessa vaatia välipuhetta vahvistetta·va.ksi. Oikeus merkit-
24572:  köön pöytäkirjaan, mitä asianosaisten ilmoitusten tai muun
24573:  sa:atavissa olevalll selvi•tyksen muka•an heidä,n kesken1sä/ on
24574:              VII, 5, -   Aalto, Artturi ja Keto, .J. W.             711
24575: 
24576: sovittu, sekä lmulustako001 asias'ta. vuokralauta;kun~aa., jos
24577: katsoo sen tarpeellis·eksi. Jos saadaoal!l selvitys sen ,a:lueen ~
24578: rajoista, jonka vuoJuaamisrta ·Sopimus koskee, s,ekäl vuokra-
24579: ma.ksusta, ja oik€us havaitsee, että vuolkmehdoi e]v.fut ole
24580: vuo·kramieheUe kohtu uttoma.t, vahvis:takoon sopim UJksen
24581: siiruä järjestyksess'ä kuin vuokralau~akunna.s,t:ft on 6 § :ssä
24582: sääJd,etty olema,a·n voimassa asianosaisten kesken, huomioon-
24583: ottamalla vuokra-ai.k.a,an 'nähden, mitä 2 § :ssä säädetään.
24584: T&ten va,hvis:t.et'tu vuokrasopimus olkoon yhtä: päteviä kuin
24585: la.illisesti. tehty kirjallinen vuokrasopimus.
24586: 
24587:                                   16 §.
24588:      Noudattaen mitä 15 § :ssä on sä,äd,etty, ollkoon vuokra·-
24589: mi.els, jollei vuokrasopimukseBsa ole t'oisin 'Sovittu, oilmutettu
24590: hyödyks.een. käyJttämäfun vuoha-a1ueltta niinkuin par·haaksi
24591: näkee. Älköön kui•tenlkaan vuokramies vuokrananltajan va~
24592: hitrugoksi tai hairta.ksi käyiJtä:kö vunk;ra-aluetta muuhun, 1kuin
24593: sopimusta tehtäessä on tarkoitettu.
24594:      Vuokrasopimumsessa ä}köön kiel1ettt.äkö viljelysparan-
24595: ·uUiksia toimeen1pane.masta .
24596:      .Jos vuokra-alueeseen kuuluu metsää, olkoon vuokra-
24597: mies, ellei ole toisi,n sovittu, oik;eutettu si:tä kotitarpeekseen
24598: käyttämään. J·os vuokra.nantaja on sitoutunut osoittamaan
24599: vuokramiehelle mets'ää, ·eitkä hän si1tä täytä, ·sallikoon vunkl'a-
24600: mres, sitä todoistett.avasti vaa.dittua,an, ottaa. puita oman Glar-
24601: kintansa. mu'kaan. Vuokrami,es :n•oudatta.koon ·kuitenkin
24602: metsänhoi tosuunniltelmaa, joka vuokra-ajan kuluessa t~la.lla
24603: pann.a,an tnim€·em .Jos sen kautta supisttet.aa.n vuokramiehen
24604: metsä.nikäyt1öoik·eutta, sovitet:takoon vuokmmatksu s·en mu-
24605: kaatn j.a pää.ti:äköön vnokmlaut.a:kun!ta, jolleivält. asi:an'Os·ai'set
24606: siitä sovi, minl"ä verra•n vuokramaksua on a lencrllettava.. ,Jos
24607: vuokramies mieluummin taMoo vlwkra:sta luopua, olkoon
24608: häne1Iä samaiiai·nen oikeus sanoutua irti sopimuksesta, kuin
24609: 36 § :n 2 mome.rutis:sa säädetään.
24610:      Vuokramiehellä olkoon vuokra~alueella met,sä,stysoikeus
24611: sekä vuokra-aluees•een kuuluvassa ved,ess·ä •kalastusoikeus,'
24612: jos vuokrasopimukses.s•a ei: oJ.e toisin määrältty.
24613: 712   VII, 5. -   Muutoksia v. 1909 maanvuokm-asetukseen.
24614: 
24615:                                  25 §.
24616:     Torpan ta.i lampuotitilan vuo:lrramries, joka on parantanut
24617: vuokr.a.esi.n.ei!Jtä maan ta1hi s·eUaisten mkennusten ja muiden
24618: laitosten :rmolesta, jotka ovat viljelykseen tar.peelliset., on
24619: oikeu~.ettu vuokra-ajan lopu1ssa tahi vuokrasuhteen 1muuten
24620: päättyessä .ka.t•selmruksen mukaa·n •saamaan vuokranantajalta
24621: korvauks.en siitä arvon lisäyks.estä, mikä vuokraesinealle on
24622: näiden: pa.ranuusten kautta tullut, ei kuit.enkaan sitä kusta·n-
24623: nusta, enempää 'kuin tY'ön •suoritlt.a,mi•s•een vuokra.-ajan lopussa
24624: iai vuokrasuhteen muuten: päättyessä olisi mennY't.
24625:     SamaUaisen korvauksen olkoon mäJkitupa-.a1ueen vuokra-
24626: mies oikeutettu sa·am,a.an vuokramaaHe ralkemtamistaan huo-
24627: neista sekä vuokramaalla toimeenpanemistaan viljelysparan-
24628: a:mksis~a. Älköön kuitenkaan huon'eli'Sta malkseltltava.a kor-
24629: vausta määrättäkö suur·emrrnaksi, kuin mitä •sellaisen per-
24630: heen, io•ta 1 § :n 3 momentissa tarrk.oit,et:aaw, pailkkakunnalla
24631: tavalliset asuin,huoneet vä1Mämäitltö.mine ulkohuonei.IJJeen a:r-
24632: vioidaan ma:ksavan.
24633:                              27 §.
24634:     Vuohami.ehellä tai hänen oi;keudenomistajaHa.an olkoon
24635: oikeus vuokrakauden loputtua uudistaa vuokrasopimus, jol-
24636: loin vuokranantajan, jos hän vaatii vuokramaksua korotetta-
24637: vaksi, on suoritettava vuokramiehelle tai hänen oikeuden-
24638: .c~mistajalleen sitävarten toimitetuss•a kats·e1muik.ses•sa mää-
24639: rMty 'täysi korvaus vuokrat-ilan arvon nousemis•esta.
24640: 
24641:                                  32 §.
24642:     Vuokraoikeutensa saa vuokramies siirtää !j:.oiJs~He h.enki-
24643: löHe, johon vuokmnanltaja kohtuuden mu]mam volipi tyytyä.
24644: Ellei vuokranan:taj.a uutta vuokfiaun,iestä hyväksy, .eik:ä vuok-
24645: ra.kirjas·sa, ole san1ottu, että vuokramies ilman maa.uomistajan
24646: suostumusta sa.a siirtää vuokraoikeutensa, on asia vuokra-
24647: lautakunnan tutkittava ja. pälät.ettävä:.
24648:     Jos mäkitupa-a.lu€1en vuokramies •siirtää vuokra-oikeu-
24649: tensa muulle herukilölle 'kuin 1 § :n 3 momentissa sanotaan,
24650: olkoon vuokrasopimus .edelleen tämän a•se'tuksen määräys-
24651: ten alainen.
24652:            VII, 5. -   Aalto, Artturi ja Keto, J. W.         713
24653: 
24654:     Jos vuokraoikeus on siirretty jollekin muulle kuin
24655: vuokramiehen ricl1ta.perilliselle, tai hänen vanhemmilleen
24656: ta1kka jollekin hä.nen si•saruksistaa:n, olkoon vuokranarrutaja
24657: oikeutefttu, kolmenlkymmen.en p'äivän kulwess.a: saatuansa
24658: siitä ti·edon, lunastamaa.n i•t·sdleen~ vuokraoi;keuden, 2 mo-
24659: mentissa mainitusta si!irlosumma,sta.
24660: 
24661:                              34 §.
24662:     Jos vuokramies kuolee vuokraka.udten kestä;essä, saakoot
24663: hänen l:eskensä ja rinta:p•erilli•sensä nault.tia ·hyvä!ks~nsä
24664: vuokra.-;opimnsta vuokra.kauden loppuun.
24665:     Ellei vuokramieheitä ole jäänyt leskeä ·tai rinltaperillistä,
24666: olkoon hän<en; v.aDJhemmillaan H..i jollakin hänen så.saruJksis-
24667: ta·an ·samalla·inen oikeus kuin 1 mom. sanotaa,n, jos sitä vaa-
24668: tiva.t kuuden kuukauden kuluessa vuokramiehen kuo1emas'ta.
24669:     Perinnön jaossa älköön vuokraoikeutta arvioit.a·ko sil-
24670: loista siirtosummaa korkeammaksi.
24671: 
24672:                                44 §.
24673:      Vuokra.sopimus päält.tyy vnoha:kauden u:mpoeenkuluttua
24674: ilman er.iiyistä irtisanomis•ta. Kun vuokrasopimus lakkaa ir-
24675: tisa.nomisen nojal:la, on vuokra-a!lue luovute:fJta.va seuraavan
24676: vuokrakauden lopussa. Jos irl]sanomin,en tapahtuu 17, 36
24677: tai 37 § :n nojaUa, olkoon vuokramiehellä, jos h'än ei tahdo
24678: hyvrukseeru nauttia tässä ma<inittu•a lruhtöaikaa, n:Ukeus luopua
24679: vuokra·-alueesta sinå· läMö•päivä:nä, j.oka lähinmä seura.a kaksi
24680: kuukautta irt.isanomisen jäl-estä.
24681:      Jos irtisanominen taw.aMuu 41 § :·n noja:lla, olkoon vuok-
24682: mmies w~lvollinen muuttamaan ensi läihtöpä.ivänä, ellei oi-
24683: keus harki'tse asianhaa.r.oja sell.aisiksi, että hänen on jo sitä
24684: emnen muutta;minen. Sama olkoon laki, jos vuokra,mies on
24685: menll'ttänyt vuokraoikeu•ten•sa.
24686: 
24687:                          68 §.
24688:    Vuohalautakunnan päältö·kseen äilköön 3 §:n1 ja 31 §:n
24689: 2 momenti:n mainitsemissa tapauksissa muutosta haettako.
24690: 714    VII, 5. -   Muutoksia v. 1909 maanvuokra-asetukseen.
24691: 
24692:     Joka on tyytymätön vuokralautakunnan päätökseen tai
24693: joka. ta:htoo va.li;t,taa· siitä, että vuo:kr.a1autakunnam jäsen .on
24694: ollut jäävillmen tai muuten toimeem:;·a oikeud,eton, tahi että
24695: vuokralautaJmnmi.n toimituksessa on, tapahtunut muu virhe,
24696: hak€koon oikaisl"ia ki·ll'lakunnann]keud·essa haas,teen n.ojalla,
24697: joka oru vasta.puol.eUe toimi,tet.tava Imudenkymmen-en päivän
24698: kuluessa siitä, kun vuokralautakunna•n päätös anll!et'tiin.
24699: 
24700: 
24701: 
24702:       Helsingissä huhtikuun 19 p:nä 1919.
24703: 
24704:       Artturi Aalto.                             J. W. Keto.
24705:                                                           715
24706: 
24707: VII, 6. -   Anom. ehd. N :o 130.
24708: 
24709: 
24710: 
24711: 
24712:             Paunu, Penna, y. m.: Korvauksen suorittami-
24713:                sesta yleisistä varoista eräille vuokm-alueel-
24714:                taan häädetyille maanvuokraajille.
24715: 
24716: 
24717:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
24718: 
24719:     Torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrasta
24720: koskevan asetuksen 12 päivältä maaliskuuta v. 1909 ja sa-
24721: mana päivänä annetun n. s. taannehtivan asetu'ksen, koske-
24722: va edellä sanotun asetuksen soveltamista aikaisemmin syn-
24723: tyneisiin vuokrasuhteisiin, tarkoituksena oli turvata asetuk-
24724: sen alaisia vuokramiehiä maanoinistajain häätötoimenpi-
24725: teiltä. Kun nämä asetukset 12 päivänä maaliskuuta 1909,
24726: olivat saaneet hallitsijan vahvistuksen, myöhästyi niiden
24727: voimaan astuminen tuon tunnetun huomautuksen takia,
24728: koskeva hajotetun Eduskunnan päätösten vahvistamista. Tä-
24729: mä myö'hästyminen aiheutti, että joukko torppareita kuten
24730: esim. ·Tikka-Mannilan torpparit, joutuivat lain turvaa
24731: vaille ja tiloiltaan häädetyiksi.
24732:      On myöskin toisenluontoisia vuokrariitatapauksia, joi-
24733: hin edellämainitun asetuksen väliintulo on vaikuttanut
24734: vuokramiehiä vahingoittavasti. Tarkoitamme sellaisia
24735: vuokrariitatapauksia, joissa hovioikeuksien antamat tuo-
24736: miot sanotun ·asetuksen voimaan astuessa eivät olleet voit-
24737: taneet lain voimaa, mutta jotka tuomiot puheena olevan ase-
24738: tuksen 71 § :n väliin tulon takia jäivät hovioikeuksien an-
24739: taman tuomion varaan. Esimerkiksi Laukon torpparien
24740: tunnettu oikeusriita oli tämän luontoinen. Torpparit tah-
24741: toivat viimeiseen asti pitää kiinni oikeuksistaan ja valitti-
24742: 716    VII, 6, -   Korvausta häädetyille vuokraajille.
24743: 
24744: vat hovioikeuden häätömääräyksen hyväksyvästä tuomiosta
24745: Senaattiin. Senaatti ei kuitenkaan ottanut asiaa käsiteltä-
24746: väkseen koska a'setus torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-
24747: alueen vuokrauksesta oli sillä välillä astunut voimaan.
24748:     Oikeuden mukaista olisi, että tällaisille torppareille suo-
24749: ritettaisiin hyvitystä yhteiskunnan puolelta. Paras hyvi-
24750: tys heille ehkä olisi saattaminen mainitut vuokramiehet
24751: nauttimaan entisiä oikeuksiaan, jonka oikeuden he ovat ai-
24752: heettomasti menettäneet. Mutta katsoen siihen, että on ku-
24753: lunut näin monta vuotta kysymyksessä olevista tapahtu-
24754: mista, tuottaisi tällainen hyvitys käytännöllisiä vaikeuksia.
24755: Pitäisimmekin sentähden käytännöllisenä, että edes valtion
24756: varoista suoritettaisiin tällaisille vuoluaajille kohtuullinen
24757: rahallinen korvaus.
24758:     Ehdotamme sen vuoksi, että tulevan vuoden menosään-
24759: töön otetaan 500,000 markan määräraha käytettäväksi yl-
24760: lämainittuun tarkoitukseen.
24761:     Korvauks,en suuruuden määrääminen tulisi mielestämme
24762: käytännöllisimmin ta1pahtumaan siten, että ne jätettäisiin
24763: paikallisten vuokralautakuntien tehtäväksi arvioimisen pe-
24764: rusteella. Korvausta määrättäessä olisi otettava huomioon
24765: tehdyt parannukset sekä se hyöty, mitä vuokramies olisi
24766: uuden maanvuokra-asetuksen kautta saavuttanut.
24767:     Edellä esittämämme perusteella ehdotamme, että Edus-
24768: kunta anoisi:
24769: 
24770:                 että, niille maanvuokmajille, jotka ovat jou-
24771:             tuneet kärsimään taloud-ellista vahinkoa sen-
24772:             johdosta, että V'!wden 1909 maanvuokra-asetuk-
24773:             sen voimaan astuessa heitä vastaan oikeudessa
24774:             ajetut häätökanteet estyivät vali_tustietä maan
24775:             ylimmän tuomioistuimen käsittelyyn joutu-
24776:             masta, eivätkä myöskään tulleet uuden maan-
24777:             vuokra-asetuksen mukaan lopttllisesti ratkais-
24778:             tuksi, sekä myöskin niille, jotka sen johdosta,
24779:             että jo sanottu asetus astui voimaan vasta vuo-
24780:             den 1.909 maaliskuun 30 päivä'nii, suoritettai-
24781:           VII, 6. -   Paunu, 'Penna, y. m.         717
24782: 
24783:        siin yleisistä vamista puolueettoman arvion mu-
24784:        kaan kohtuullinen korvaus, ja
24785:            että vuoden 1920 menosääntöön otetaan edel-
24786:        läsanottua tarkoitusta varten 500,000 markan
24787:        määräraha.
24788: 
24789: Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1919.
24790: 
24791: 
24792:     Penna Paunu.             Olavi H. Puro.
24793:     J. W. Keto.              Rieti Itkonen.
24794: 718
24795: 
24796: VII, 7. -   Anom. ehd. N :o 112.
24797: 
24798: 
24799: 
24800: 
24801:             Kekkonen, Juho V.: Vuokra-alueiden lunasta-
24802:                misesta 15 p. lokakunta 1918 annetun lain
24803:                tarkastamisesta.
24804: 
24805:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
24806:     Parhaillaan ovat suunnittelun alaisina toimenpiteet Edus-
24807: kunnan laatiman lain vuokra-alueiden lunastamisesta, an-
24808: nettu Helsingissä 15 p. lokakuuta 1918, käytännössä sovel-
24809: luttamisesta. Asia, jota tässä tarkoitetaan, on perin tärkeä
24810: koko yhteiskunnanemme ja erittäinkin vuokralaisväestölle,
24811: joten se vaatii monipuolisempaa harkintaa kuin mitä voi
24812: tulla kysymykseen siinä Eduskunnassa, jossa edustettuna
24813: oli pääasiallisesti vain toinen asian osaispuoli eli maanomis-
24814: tajat. Vaikka asialla on tietysti alkuperäisin hyvää tarko-
24815: tettu, niin kuitenkin se loppukäsittelyssään on saatettu san-
24816: gen huonolle kannalle. Jos, kuten lain 11 § :n viimeinen
24817: momentti määrää, vuokra-alueen lunastushinta on riippu-
24818: vainen nyt käytännössä olevista keinotteluhinnoista, niin
24819: seuraa siitä useimmissa tapauksissa pienviljelijälle sellainen
24820: velkataakka, että hän maan hinnan ja tuotteiden halvetessa
24821: joutuu entistä huonompaan taloudelliseen asemaan ja suuren
24822: velkataakan rasittamaksi, ja näin aikaansaadaan peräti kiu-
24823: saantunut väestöluokka enll!estään olevien lisäksi. Sitäpaitsi
24824: tässä tapahtuisi suuri vääryys niitä kymmentuhatlukuisia
24825: korvenraivaajia kohtaan, jotka uudismaan viljelijöinä ovat
24826: itse kohottaneet suurimman osan vuokra-alueen arvosta ja
24827: niin ollen joutuisivat ehkä moninkertaisesti lunastamaan
24828: oman työnsä tulokset. Ei sitäpaitsi kaikki yhteiskuntakehi-
24829: tyksen tuottama arvonlisäyskään kuulu maanomistajalle,
24830:                   VII, 7. -Kekkonen, J. V.                   719
24831: 
24832: vaan päinvastoin yhteiskunnalle itselleen, joka kyseenalai-
24833: sen lain mukaan kuitenkin joutuisi omansa Junastamaan
24834: maanomistajalta ja maksattaisi korvauksen vuokraajalla eli
24835: pienviljelijällä. Myöskin on huomattava, että vuokraaja-
24836: väestö on liian kalliin veron muodossa jo useissa tapauksissa
24837: suorittanut lunastushinnan kenties toisinaan moninkertai-
24838: sesti ja tulisi siis harkita, missä määrin tämä riittäisi lunas-
24839: tushintaa lyhentämään tai olisiko ehkä vuokraaja vielä oi-
24840: keutettu saamaan liiaksi suorittamaansa maanomistajalta
24841: takaisin. Joka tapauksessa olisi edelläkosketeltu momentti
24842: laista poistettava. Samoin olisivat laista poistettavat torp-
24843: pareita ja koko yhteiskuntaa pahasti vahingoittavat 12 §
24844: ja 13 §, j·oka sellaisenaan ensiksikin aiheuttaisi suu-
24845: ria kuluja ja voisi aikaansaada Jaajoiltakin aloilta va-
24846: hingollisen metsän hävittämisen. Edelleen on välttämä-
24847: töntä poistaa 11 § :stä määräys, joka rajoittaa vuokraajan
24848: korvauksen saannin vain kahdenkymmenen viimeisen vuo-
24849: den aikana tehtyihin parahnuksiin. Myöskin on lain 62
24850: kohta, koskeva erinäisten rangaistukseen tuomittujen tai
24851: heidän oikeudenomistajiensa lunastusoikeutta, epäoikeutet-
24852: tuna ja yhteiskunnalle vahingollisena poistettava, ainakin
24853: sen loppulause. Mäkitupa-alueiden vuokraajille on asetus
24854: yhtä epäedullinen ja olisi siis korjattava heihin nähden sa-
24855: moille perusteille kuin torppareille. Myöskin lampuodeille
24856: olisi saatava lunastusoikeus. Luuastettavan maa-alueen laa-
24857: juutta koskevat kohdat ovat asetuksessa myös liian ahtaat.
24858: Vuokranautajan oikeus saada 64 •§:n mukaisesti häätää lu-
24859: nastukseen haluttoman vuokramiehen pois vuokra-alueelta,
24860: on yhteiskuntarauhalle ja vuokramiehen saavutetuille oi-
24861: keuksille perin vahingollisena poistettava. Lunastusoikeus
24862: tulee senvuoksi jo 1 § :ssä säätää vain vuokraajalle.
24863:     Näistäkin painavista seikoista jo huomataan, että ky-
24864: seenalainen asetus on ennen täytäntöönpanoaan perinpohjin
24865: tarkastettava ja koska asia on kiireellinen, niin rohkenen
24866: kunnioittaen ehdottaa,
24867: 720         VII, 7, -Vuokra-alueiden lunastaminen.
24868: 
24869:                  että Eduskunta viipymättä anoisi Hallituk-
24870:              selta kiireellistä esitystä vuokra-alueiden lunas-
24871:              tamista koskevan lain tm·kistamisesta edellävii-
24872:              tattuun suuntaan.
24873: 
24874:       Helsingissä, huhtikuun ] 2 päivänä 1919.
24875: 
24876:                                       Juho V. Kekkonen.
24877:                       B.
24878: 
24879: Soitten ja vesiperäisien maitten kuivattamista,
24880: kruununmaitten asuttamista ja uutisviljelyksiä
24881:           koskevia anomusehdotuksia.
24882:                                                          723
24883: 
24884: VII, s. -   Anom. ehd. N:o 121.
24885: 
24886: 
24887: 
24888: 
24889:             Saarelainen, Pekka, y. m.: Määrärahan myön-
24890:                tämisestä soiden ja rämeiden viljelyskel-
24891:                poiseen kuntoon saattamista varten.
24892: 
24893:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
24894:    Viitaten vuoden 1917 toisilla valtiopäivillä tehtyyn ano-
24895: musehdoitukseen N:o 101 (Liitteet I-XI sivu 761-763)
24896: perusteluihin, ehdoitamme,
24897: 
24898:                että Htluskunta määräisi vuosittain valtion
24899:             varoista soitten ja rämeitten viljelyskelpoiseen
24900:             kuntoon saattamiseksi kaksi miljoonaa Suomen
24901:             markkaa.
24902: 
24903:     Helsingissä, 10 p:nä huhtikuuta 1919.
24904: 
24905:         Pekka Saarelainen.        Heikki Taskinen.
24906:         Edvard Takkula.           J. A. Heikkinen.
24907:         J. P. Kokko.              Antti Juutilainen.
24908:         Mikko Piitulainen.        Simson Pilkka.
24909:         Aarno Pesonen.            Jaakko Loukko.
24910:         Albin Manner.             Lauri Perälä.
24911:         J. G. Ryynänen.           Jaakko Loppi.
24912:         Wäinö Selander.           Vihtori Vesterinen.
24913:         Ari Pitkänen.             Juhani Leppälä.
24914:                                                            ''
24915: 724
24916: 
24917:  VII, 9. -   Anom. ebd. N:o 134.
24918: 
24919: 
24920: 
24921: 
24922:              Koivuranta, Janne ja Lohi, K. A.: Määrärahan
24923:                 myöntämisestä soitten ja rämeitten viljelys-
24924:                 kelpoiseen kuntoon saattamiseksi Oulun lää-
24925:                 nissä.
24926: 
24927:               Suomen Eduskunnalle.
24928:      Jos milloinkaan on tultu huomaamaan miten välttämä-
24929:  töntä on saada maamme taloudellinen itsenäisyys myöskin
24930:  edes osapuilleen turvatuksi, saamalla oma:sta maasta leipä,
24931:  on nykyinen aika sen päivän selvästi, osottanut
24932:      Si.msipä taloudelli,seen itsenäisyyteen pyrkiessämme on
24933:  ryhdyttävä luomaan pohjaa, edellytyksiä, jotta lisäänty-
24934:  mässä oleva tilaton väestö voitaisiin menestyksellisesti kiin-
24935:  nittää maahan, saamaan maanviljelijöinä kiinteän, kaikissa
24936:  oloissa varman elinkeinon, ja näin tekemään hyödyllistä
24937: työtä yhteiskunnassamme.
24938:      Hallituksen toimesta annettanee lähia~kana Eduskunnalle
24939: esitys valtionma'itten asuttamisesta ja näin Eduskunta saa
24940: siis vihdoinkin tilaisuuden ratkaista yhden tärkeän, kenties
24941: tärkeimmän osan polttavaksi käyneestä maakysymykses-
24942: tämme.
24943:      Täten vaMnaan avautuu erinomainen mahdollisuws tyy-
24944: dyttää suuren tilattoman väestön maansaanuin halua, val-
24945: tionmailla.
24946:      Että juuri valtionmailla löytyy suunnattomia uutisvil-
24947: jelykselle sopivia aloja, erinomaista viljelyskelpoista suota,
24948: sen on jo verrattain yEmalkainen tutkimuskin osottanut
24949: (Wrl. Tilattoman väestön Alakomitean mietintö 2, sivu 109
24950: ja ed.)
24951:          VII, 9, -   Koivuranta, Janne ja Lohi, K. A.           725
24952: 
24953:     Jotta uutisasutustoiminilaan päästäisiin mahdollisimman
24954: pian käsiksi ja että se saataisiin tul01ksia antava;ksi, olisi ryh-
24955: dyttävä laajaperäisiin töihin soittemme kuivattamiseksi.
24956:     Tämä olisi jo ilmastollisen suhteen tauttakin välttämä-
24957: töntä varsinkin mitä tulee Perä-Pohjolan oloihin sillä kät-
24958: k<eehän siellä vesiperäinen korpi- ja rämemaa vuosivuodelta
24959: yhä enemmän ja enemmän allensa kuiva'a maata, sulkien
24960: syliinsä ikuisen jään, ollen näin hallan, nyt jo olemassa ole-
24961: van viljelyksen vihollisen, aiheuttajana.
24962:     Kun verrattomasti suurin osa valtionmaita sijaitsee Poh-
24963: jois-Suomessa, Oulun läänissä, olisi ylläviitattua soitten kui-
24964: vattamistakin elllsikädessä siellä ryhdyttävä panemaan toi-
24965: meen.
24966:     Edellä olevan lisäksi viittaamalla vielä v :n 1917 toisille
24967: valtiopäiville jätetyn anomuksen perusteluihin (Liitteet
24968: VIII sivut 761-763) pyydämme kunnioittaen Eduskun-
24969: nalle esittää
24970:                  että valtionvaroista määrättäsiin vuosittain
24971:              soitten ja rämeitten viljelyskelpoiseen kuntoon
24972:              saattamiseksi Oulun qäänissä, "ensikädessä $en
24973:              pohjois .io itäosissa kaksimiljoonaa markka~
24974: 
24975:    Helsingissä 12 p:nä Huhtikuuta 1919.
24976: 
24977:     Janne Koivuranta.                            K. A. Lohi.
24978: 726
24979: 
24980: VII, 10, -   Anom. ehd. N :o 131.
24981: 
24982: 
24983: 
24984: 
24985:              Collan, K. J. M., y. m.: Toimenpiteistä Kan-
24986:                 kaanpään, Honkajoen, Karvian, Parkanun
24987:                  ja Siikaisten kuntien maanviljelysolojen pa-
24988:                 rantamiseksi.
24989: 
24990:                      E d u s k u n n a ll e.
24991:     Tunnettua on, että Turun ja Porin lääni on ensimäisenä
24992: maanviljelyslääneistä. Viime vuosien numerotiedotkin ovat
24993: todistuksena siitä, lll.iten paljon täistä läänistä on viety vil-
24994: jaa toisiin, viljanpuutetta kärsiviin lääneihin ja suuriin kn-
24995: lutuskeskuksiin. Kaikesta tästä huolimatta on Turun ja
24996: Porin läänissä osia, jotka omasta kohden saadulla viljalla
24997: normaalivuosinakaan eivät tule toimeen pitempää aikaa
24998: kuin tammikuun 1 päivään, korkeintaan maaliskuun 1 päi-
24999: vaan. Tällaisia kuntia ovat Pohjois-Satakunnan pohjoisim-
25000: mat kunnat, erittäin Siikainen, Kankaanpää, Honkajoki,
25001: Karvia ja Parkano, mutta myös Merikarvia, Ahlainen, Rul-
25002: laa, Pomarkku ja Noormarkku.
25003:     Silmäillessä Pohjois-Satakunnan karttaa, huomaa, että
25004: siellä on suuret määrät maa-alueita, joissa ei ole minkään-
25005: laisia asutuksia. Viljelykset ovat yleensä hyvin pieniä.
25006: Etsiessä syitä, jotka aiheuttavat sen, että maanviljelysolot
25007: siellä ovat niin paljon huonommalla kannalla, kun muussa
25008: osassa lääniä, saaristokuntia lukuunottamatta, voitaisiin
25009: tietysti heti ensimäiseksi tehdä se johtopäätös, että mainittu
25010: seutu on niin etäällä kulutuskeskuksista sekä paremmista
25011: liike- ja kulkuneuvoista ja että pohjoisempi kylmemp{ ilman-
25012: ala puolestaan vaikuttaa. Tämä ei kuitenkaan ole pääteki-
25013: jänä. Syyt ovat etsittävät kokonaan toisaalta.
25014:               VII, 10. -   Collan, K. J. M., y. m.        727
25015: 
25016:      Lyhyen ajan takia emme ole ehtineet hankkia tarkkoja
25017: tilastotietoja tämän läänin osan maataloudellisista oloista,
25018: minkä vuoksi meidän on ollut pakko, lukuunottamatta sitä,
25019: mitä itse olemme olleet tilaisuudessa henkilökohtaisesti tut-
25020: kimaan sikäläisiä oloja ja keskustelemaan sikäläisten asuk-
25021: kaiden ja niinhyvin valtion kuin kunnallisten viranomaisten
25022: kanssa, turvautua ennenjulkaistuihin tilastoihin. Se asiain-
25023: tila, jonka nämät tiedot osoittavat, on kumminkin edelleen
25024: ainakin likimäärin vallitsevana.
25025:      Voidaksemme selvemmin tuoda esiin epäkohdat, jotka
25026: vallitsevat useinmainitussa osassa lääniä maanviljelyksen
25027: alalla, olemme verranneet niissä vallitsevaa tilaa oloihin
25028: Etelä-Pohjnmaan kunnissa, joiden maantieteellinen asema
25029: on vieläkin pohjoisempi ja joissa muut luonnonsuhteet ovat
25030: jotenkin samanlaiset.
25031:      Oheenliittämästämme yleistaulukosta N :o 1 käy selville,
25032: paitsi muuta, Pohjois-Satakunnan kuntien kokonaispinta-ala
25033: ja asukasluku sekä erikseen läsnäolevien asukkaiden luku-
25034: määrä ja viljellyn maan pinta-ala kuin myös vastaavat ti-
25035: lastotiedot taulukossa mainituista Etelä-Pohjanmaan kun-
25036: nista v. 1910. Taulukkoon on otettu läsnäoleva asukas-
25037: luku, koska se toiselta puolen nykyisissä nälkäoloissa on
25038: mielenkiintoinen ja koska toiselta puolen suhdeluvut toisissa
25039: taulukoissa tulevat näyttämään enemmän todellisuutta vas-
25040: taavan kuvan, kuin koko asukaslukua käytettäessä. Ero-
25041: tus koko- ja läsnäolevien asukaslukujen välillä monessa
25042: kunnassa on sangen huomattava, sillä siirtolaisuus Pohjois-
25043: Satakunnasta ja Pohjanmaalta on suuri, nousten esim. Me-
25044: rikarvian ja Siikaisten kunnassa lähes tuhanteen ja sivuut-
25045: taen tuntuvasti tuhatluvun mainitsemissani Etelä-Pohjan-
25046: maan kunnissa. Samoista syistä on suhttlita asukasluvun
25047: - pinta-alan - sadon- y. m. välillä laskiessa otettu perus-
25048: teeksi läsnäolevain asukkaitten luku.
25049:     Taulukko N:o 2 vertailee eri kuntia toisiinsa. Selvyy-
25050: den vuoksi ovat kunnat siinä jaetut neljään ryhmään.
25051:     72R    YII, 1 0 . - Kankaanpään y. m. kuntien viljelysolot.
25052:                                                                                                                        Taulu
25053:                                                                                                t"              p:::
25054:                                                                                         l>i'
25055:                                                                                         :::.
25056:                                                                                                "''
25057:                                                                                                U1
25058:                                                                                                i:j    l>i' ~-
25059:                                                                                                      10    l>i'
25060:                                                                                                                              p:::
25061:                                                                                                                              0
25062:                                                                                         eT-
25063:                                                                                             "''
25064:                                                                                          "' 2..
25065:                                                                                                       ~ l>i'
25066:                                                                                                       "'~ ~·           D
25067:                                                                                                                              l>i'
25068:                                                                                                                              0
25069:                             Kunta                                                                                       l>i' 'El.
25070:                                                                                          ~
25071:                                                                                         f-'
25072:                                                                                                "'
25073:                                                                                                <
25074:                                                                                                ~·     f-'
25075:                                                                                                                  "'
25076:                                                                                                                i:j
25077:                                                                                                                         s :;1..
25078:                                                                                                       '......0"' "'e      "'~
25079:                                                                                                                              -
25080:                                                                                         <D
25081:                                                                                         f-'
25082:                                                                                         0      "'e
25083:                                                                                                U1
25084:                                                                                                                U1
25085: 
25086:                                                                                                                ~          "'
25087:                                                                                                ~
25088: 1---
25089: 1
25090: 
25091: 
25092: 
25093: 
25094:     Kullaa                                                                              2,746         2,825              269.6
25095:     Noormarkku ...................... .                                                 3,986         4,376              300.3
25096:     Pomarkku ........................ .                                                  4,170        4,660              286.1
25097:     Ahlainen                                                                             4,313        4,398              184.8
25098:     Merikarvia                                                                           7,326        8,208              417.5 '
25099:     Siikainen                                                                            4,288        5,099              424.0 '
25100:     Kankaanpää ...................... .                                                  8,129       8,814               714.4 i
25101:     Honkajoki ....................... .                                                 3,393        3,636               307.5
25102:     Karvia                                                                               3,533        4,218             443.6
25103:     :Parkano .. 0   •   •   •   •   •   •   •   •   •   •   •   •   •••••••   0   •••
25104:                                                                                          7,624        7,985            1,113.8
25105:     Jämijärvi ......................... .                                                3,503        3,690              194.9
25106:     Ikaalinen ......................... .                                               11,965       12,384              846.1
25107:     Viljakkala ........................ .                                                2,783        2,795              203.5
25108:     Hämeenkyrö                                                                           8,487        8,665              486.6
25109:     Luvia .....                                                                          5,681        5,725              324.7
25110:     Suodenniemi                                                                          2,813        2,855              199.2
25111:     l\f onh ij ärvi                                                                      4,377        4,508              260.2
25112:     Siipyy ........................... .                                                 2,466        3,251              203,3
25113:     Isojoki ........................... .                                                5,033        5,919              633.6
25114:     Lapväärtti ........................ .                                                5,699        7,127              380.4
25115:     Kristiinank. maalaisk. . ............ .                                              1,314        1,505               90.7
25116:     Karijoki .......................... .                                                2,343        2,816              157.4
25117:     Närpiö                                                                               9,361       11,766              562.6
25118:     Teuva ............................ .                                                 6,689        8,022              558.5
25119:     Kauhajoki ........................ .                                                11,304       13,103            1,266.6
25120:     Kurikika .......................... .                                                7,941        8,952              450.7
25121:     Jalasjärvi ......................... .                                              10,946       12,936              798,7
25122:     Peräseinäjoki ..................... .                                                4,662        5,541              363.7
25123:     Ilmajoki .......................... .                                               10,476       11.724              614.6
25124:     Seinäjoki                                                                            3,742        4,191              124.2
25125:     Vöyri                                                                                6,989        8.678              474.5
25126:                                 VU, 10. -      Collan, K. J. JU., y. m.                        729
25127: N:o 1.
25128:      Viljeltyä maata                                   S a ·t o    v.   1 9 1 5                ~--~
25129:     -;-~~--~--z--1-~- ;;;-------~------
25130:      o-      ~E.S       ~E.§
25131:                                                                            1'
25132:                                                                     Kylvö- J·a[[          1
25133: 
25134: 
25135: 
25136:      ...,. j    co ~· , .,. co !>;"'         Ruis Ohra Kaura Peruna niitt.vhei-1
25137:  D"" a>      ~; ~ ;;_ i   . g: ~                                           1                    .
25138: 
25139:  "' ro , t:T' ~"'·"' ' t:T' "''""             hl   hl   hl     hl   nät desi- .1
25140:      :::s    i" ~ ~·        <1 g,
25141: 
25142: ---~'_:_'i _"'_.'_~_·:.__'f-''::;::...··__,_
25143:            1           1        "'
25144: 
25145: 
25146: 
25147: 
25148:                    ~   1       t::          _ _-+---\----·[_          tonnia 'i
25149: 
25150:    3,011        2,185      1           829   4,106    1,471       10,812             7,951   17,052 i
25151:    2,973        1,893      '1        1,080   3,848    1,279        9,771             8,179   15,142  1
25152: 
25153: 
25154: 
25155: 
25156:    3,616        2,542      1         1.274   5,106    2,568       12 275            17,051   19,661  1
25157: 
25158: 
25159: 
25160:    2,666        1,444      1         1,222   3,537    1,135        6,085        i    9,758   18,107 i
25161:    4,573        3,539      '1        1,0341 6,221     2,724       10,124            18,604   38,209  !.
25162: 
25163: 
25164: 
25165: 
25166:    4,598        3,308       1        1,290   4,800    2,606        9,626            12,494   25,231  1
25167: 
25168: 
25169: 
25170: 
25171:    7,197        3,681 i              3,516   9,461    4,610       18,123            18,165   24,710  1
25172: 
25173: 
25174: 
25175: 
25176:    4,899        2,788                2,111   5,762    3,369        7,909            10,060   20,278  1
25177: 
25178: 
25179:    3,980        2,383                1,597   5,012    3,336        5,567             7,925   14,233 l
25180:                                                                                                      1
25181:    5,660        2,876                2,784   7,972    3,276       12,904            12,837   16,977  1
25182: 
25183: 
25184:    3,191        1,681                1,510   4,326    2,434       10,858             7,395   22,101  1
25185: 
25186: 
25187:   11,458        7,415                4,043  20,813    7,349       33,851            31,847   55,129
25188:    2,795        1,881                   914  6,157    2,241       12,222            10,577   19,365
25189:    8,793        5,497                3,296  20,610    5,078       37,326            25,064   40,154
25190:    4,934        3,143                1, 791  9,690    3,824       17,923            26,155   49.090
25191:    2,603        1,709                  894   4,287    1,196       10,579             8,528   16,574
25192:    5,383        3,419                1,964   8,761    1,865       21,299            17,430   35,384
25193:    2,490        2,192                  298   3,409    1,912        3,583             7,408   19,122
25194:    5,612        4,387                1,225   6,225    4,807        7,517            13,427   37,306
25195:    8,365        7,751                  614  11,510    6,463       12,355            14,108   66,843
25196:    1,012          888                  124   1,989    1,355        2,528             4,449   14,144
25197:    3,396        2,803                  593   4,657    2,468        5,300             7,015   25,138
25198: . 11,247       10,518                  729  15,235   11,483       25,649            28,512 134,868
25199:    8,821        7,045                1,776  11.537    6,024       15,990            13,103   45,744
25200:   14,547        9,270                5,277  22,612    9,505        3,245            32,434   84,049
25201:   10,805        7,732                3,073  15,085    6,181       31,529            20,300   64,916
25202:   15,757       11,997                3,778  22,242   11,790-       4,170            41,080   87,147
25203:    6,196        5,252                  944   9,646    7,220       18,422            14,574   36,582
25204:   16,844       12,139                4,7!15 22,050    8,889       76,140            40,809 111,176
25205:    3,239        2,652                  587   4,332    2,460       15,519            12,931 1 35,294
25206:    9,156        7.530                1.626  11,409   11,216       26,463            21.045 1125,574
25207:          730       VII, 10. -     Kankaanpään y. m, kuntien viljelysolot.
25208: 
25209:                                                  Taulu N:o 2.
25210: 
25211:                                    ~~~
25212:                                                      =t;;~
25213:                                                      ..               Pl'<:
25214:                                                                                       % viljeltyä                Sato v. 1915
25215:                                        ~CD                            ~E.                  maata
25216:                                                                                   1
25217: 
25218: 1                                      ~ ~           c-o.   P""       0     (!)
25219: 
25220: 
25221:                                        ~~            ~s;              ~.~                        <          ~e!            ~~                 ~~
25222: i
25223: 1              Kunta.                  o ""           ~ ~             g. S            ~          <'         ~ ~            ~ !'""             ~!'""
25224: 1
25225: I
25226:                                        ~0
25227:                                        ..,. Pt
25228:                                                      ~~
25229:                                                      ~ o
25230:                                                          ~t
25231:                                                          ~
25232:                                                                                       ~
25233:                                                                                       ~:
25234:                                                                                                  ~
25235:                                                                                                  .!.
25236:                                                                                                             ~.g: ~1
25237:                                                                                                             o "' - ~
25238:                                                                                                                      ~;:.rr.
25239:                                                                                                                      ,.....!:"!~
25240:                                        ~   e          ~ P"            a:~
25241:                                                                             p:l
25242:                                                                                        ~         :::        b"' se=        oo           I!Q   e.tcP
25243: I------------------~-o--·~---~-·~-~-~-o~--~--~-~~--~~--~~-+~~~.~~-·+-Ji~~~
25244: i
25245: j Kullaa ............. ! 10.1
25246:                                    1
25247:                                       0.9   11.2
25248:                                                  1
25249:                                                  1 72.5   27.5 !
25250:                                                                   !
25251:                                                                   1
25252:                                                                                   1
25253: 
25254:                                                                                   1
25255:                                                                                              1
25256:                                                                                              1
25257:                                                                                                         1
25258:                                                                                                               5.9
25259:                                                                                                                       1      2.81 5.4
25260:                                                                                                                       1
25261: 
25262: 
25263: . Pomarkku       ...........1 14.5    1.1 112.6 1 64.7 ; 35.3 !
25264:                                                  1                                                            4.7 !          4.0 ]            5.4
25265:   Siikainen ... .' ........ ·1 10.1   0.9  10.8 1 72.0 i 28.0 1
25266:                                                  1                                                            3.9 i          2.9 1            3.7
25267: 1
25268:   Kankaanpaa ........ 11.3 i l.1 [ 10.0 51.2 , 48.8 j
25269:                                    1                                              1                           3.9 1          2.2 !            4.4
25270:   Honkajoki .......... / 11.0 ] 0.6 i 15.9 / 56.9 43.1 \                                     i                           3.4
25271:                                                                                                               5 . o 1 2.9 i
25272:   Karvia .............
25273:   Parkano ............
25274:                                 7.9 [ 0.8
25275:                                    1
25276: 
25277: 
25278:                                    i
25279:                                 6.8 i 1.3
25280:                                              8.9 1 59.9   40.1 1
25281:                                              5.0 1 50.8 1 49.2 1
25282:                                                                   1                          1                3
25283:                                                                                                                 91
25284:                                                                                                               3.1
25285:                                                                                                                    2.2
25286:                                                                                                                          3.41
25287:                                                                                                                    1.6 1 4.3
25288:                                                                                                                                     j
25289: 
25290: 
25291: 
25292: 
25293:                                                                   1
25294:                                                                                                                       1
25295:     Viiden viimeisen kunnan!
25296:                    keskiarvo             9.4              0.9 110.1 ! 58.2 ! 41.8
25297:                                                                                   1
25298:                                                                                                         1
25299:                                                                                                         '
25300:                                                                                                               4.0     l 2.4                   3.sl
25301:                                                                                                               3.7 i
25302:                                                                                                                                                       1
25303: 
25304: 
25305: 
25306:     Noormarkku . . . . . . . .         13.2               1.3    9.9                  63.6   36.41                           2.0              5.0 1
25307:                                                                                                   1                   1
25308: 
25309: 
25310:     Ahlainen ...........           1
25311: 
25312:                                        23.3               1.6 ! 14.4                  54.2 1 45.8 1           2.4            2.2              4.0 1
25313: 
25314:                                                                                                                                               ui
25315:                                                                                                                       1
25316:                                                  1
25317: 
25318:                                                                                                                   !                 i
25319:     Merikarvia . . . . . . . . .       17.5 i             1.6 1 10.9                  77.3 1 22.7 1           2.6            2.5    1
25320: 
25321: 
25322: 
25323: 
25324:                      Keskiarvo! 18.0 [ 1.51 11.7                                      65.0       35.0         2.9     i 2.2                   4.4, '  1
25325: 
25326:                                                                                                                                                       1
25327: 
25328: 
25329: 
25330:     Jämijärvi .......... , 17.91 l.o 16.3 52.6 ' 47.4             1                                            ~.0    II
25331:                                                                                                                              2.1              5.61
25332:     Ikaalinen . . . . . . . . . . ! 14.1 1 l.o . 13.5 64.7 1 35.3                                             0.1            2.6    !         5.4
25333:                                                                                                         1
25334: 
25335: 
25336: 
25337:     Viljakkala . . . . . . .. \ 13.5          0.9 10.2        32.8 !                                          7.41'          3.8 '            7.0 1
25338:                                                  1
25339:                                                        67.211      i
25340:     Hämeenkyrö ........ 117.4                 0.91
25341:                                                   18.0 62.5   37.5 !                                          7.4            2.9              7.1 1
25342:                                                                                                                                                       1
25343:     Lavia . . . . . . . . . . . . . . 17.4 i· 1.1 15.1 63.7 36.3 i                1
25344:                                                                                   1
25345:                                                                                              1
25346:                                                                                                               5.51           4.6              6.8 i
25347:     Suodenniemi ........ 114.1 1 l.o 13.0 i 65.6 34.4                                        1                5.7     1
25348:                                                                                                                              3.0              6.1     1
25349: 
25350: 
25351:     Mouhijärvi . . . . . . . . . 16.8         0.8 20.6 63.5   36.5                1          1                7.2 1          3.9              5.911
25352:                                                                       15.7 1 62.81 37.2                       6.2            3.3              6.2
25353: 
25354:                                                                                                                                                       1
25355:     Siipyy . . . . . . . . . . . . . . 12.1 ,             0.9         12.2 i 88.0 1 12.0                      3.6            3.0              3.5 1
25356:     Isojoki . . . . . . . . . . . . .   7.9               0.8          8.8   78.2 1 21.8 1                    3.6            2.6              3.3
25357:     Lapväärtti . . . . . . . . . . 14.9                   0.6         21.2 1 92.6 1 7.4 1                     5.3            2.4              3.11
25358:     Kristiinank. maalaisk. 14.4                           1.2         11.1   87.7   12.3 1                    4.4            3.3              5.8
25359:                                   VII, 10. -                   Collan, K. J. M., y. m.                                                  731
25360: 
25361:                                                                                             % viljeltyä
25362:                                             ~III
25363:                                             t:T<P
25364:                                                                ~    g;       :or<
25365:                                                                              0 .....                maata
25366:                                                                                                                            Sato v. 1915
25367:                                                     "'
25368:                                             ........ :or       =t:S          ~c!:":
25369: 
25370:                                                                e:~           0 "'
25371:                                                                              '<j~
25372:                                                                                                                      ;or;5          ~ III
25373:                                             <1 =::
25374:                                             :::::   0:         ~0:           ..... '<        0            <1                        "':-'
25375:                                                                                                                                                    ~III
25376:              Kunta.                                            ~""           g_a                                                                   t:T-
25377: 
25378:                                                                                                           :r"
25379:                                             0       10!
25380:                                                                                              §.           0          iJ1 ~
25381:                                                                                                                      ........       lt'<j       a ~~
25382:                                             §o
25383:                                             II>
25384:                                                                !3 g"
25385:                                                                g: :or        '~ ...=        ..."'         II>             ~å
25386:                                                                                                                      g:l.!:j.
25387:                                                                                                                                                 ~:tE
25388:                                             'i!:~S
25389:                                              "'""              ... 0         II> II>        ~.
25390:                                                                                             s             ~.         """' """'
25391:                                                                                                                      0    II>
25392:                                                                                                                                 "'"'"'
25393:                                                                                                                                                 ct-.l;tgJ
25394: 
25395:                                             0'
25396:                                                                II> P"
25397:                                                                    ~
25398:                                                                              "'
25399:                                                                              :~              II>          ..s        ::>"'II>
25400:                                                                                                                      ~~   s:g:l
25401:                                                                                                                                     0 0
25402:                                                                                                                                   ciP"
25403:                                                                                                                                     t:r"~
25404: 
25405:                                                                                                                                                    """'
25406:                                                                                         1
25407: 
25408: 
25409: 
25410: Karijoki ............ 1, 14.81
25411:                                                                                                      1
25412:                                                                    0.6       21.5           82.5 ' 17.5                  5.3          2.9          3.6
25413: Närpiö       ••   0   •••••
25414:                              16.6
25415:                               0   ••   0.
25416:                                                            1
25417:                                                                    0.8       19.9           93.51 6.5                    5.5          3.0   1
25418:                                                                                                                                                    4.6
25419: Teuva    •   0   ••••••••••••
25420:                              11.9                                  0.7       15.7           79.8 1 20.2                  5.0         1.9 1         3.8
25421: Kauhajoki ..........          8.9 1                                0.7       11.4           63.7 1 36.3                  5.7         2.8           4.4
25422: Kurikka ............ 17.6                                          0.7       23.9           71.5 i 28.5                  6.6         2.5 i1        4.8
25423: Jalasjärvi            •••••••
25424:                              13.7 10   ••
25425:                                                                    0.6       19.8           76.0 1 24.0                  6.7         3.7           4.7
25426:                                                                                                  i
25427: Peräseinäjoki • . • • • 0. 12.8                                    0.7       17.0           84.9   15.3                  7.6         3.1 1         5.7
25428:                                                                                         1
25429: 
25430: Ilmajoki ........... ·1 17.0                                       0.6   1                  72,0   28.0              10.2            3.8           6.3
25431:                                                                              27.41                               i
25432: Seinäjoki ........... 30.1
25433:                                                                    1.11      26.0  81.8            18.2 1· 5.9 i                     3.4
25434:                                                                                                                                             1
25435:                                                                                                                                                    6.8
25436: Vöyri ....... · · · · · · ·i 14.7                                  0. 7 19.2
25437:                                                                          1              1   82.3 1 17.7    7.0 1 1
25438:                                                                                                                                 1
25439:                                                                                                                                       3.0 1        5.3
25440:             Keskiarvoi 14.8                                        n.s   1   18.2           81.0      1   19.0   1       5.9    1     3.0 !        4.7
25441: 
25442:          Ensimäisen ja toisen ryhmän kunll'ttt muodostavat tuon
25443:      kuuluksi tulleen Pohjois-Satakunnan nälkämaan, jonne vuo-
25444:      desta vuoteen Porista ovat vierineet pitkät karavaanit vilja-
25445:      kuormia, joka vilja on ollut kotoisin osaksi muusta osasta
25446:      Satakuntaa, suureksi osaksi myös ulkoapäin tuotua. Nuo
25447:      kunnat, jotka monessa suhteessa ovat saaneet olla lapsipuo-
25448:      len asemassa, ovat kautta aikojen olleet valtion huomiota
25449:      vailla, niistä on Satakunnassa muodostunut samanlainen kä-
25450:      sitys ktt'in Suomessa on Kajaanin kihlakunnasta nälkämoi
25451:      neen.
25452:          Viljelysoioja tarkemmin selostaaksemme täytyy meidän
25453:      eroittaa Pohjois~Satakunnan nälkämaan kunnista toiseen
25454:      ryhmään Merikarvian, Ahlaisten ja Noormarkun kunnat
25455:      siitä syystä, että olosuhteet niissä ovat maanviljelykseen
25456:      nähden toisenlaiset kuin toisissa. Mitä ensiksi tulee Meri-
25457:      karvian kuntaan, ei siellä koskaan ole ollut väestön pääelin-
25458:      keinona maanviljelys, vaan hyvin tuottava kalastus. Ah-
25459:      laisten kunnassa taas sekä oman että naapurikuntien saha-
25460: 732     VII, 10. -Kankaanpään y. m. kuntien viljelysolot.
25461: 
25462: laitokset ja N oormarkun kunnassa suuret Ahlström Osake-
25463: yhtiön tehtaat ovat lisänneet suuren joukon työväkeä, jolla
25464: itsellään ei ole pienintäkään tuloa maasta, vaan sensijaan
25465: ovat lisäämässä viljan kulutusta. Jälelle jää Kullaa, Po-
25466: markku, Siikainen, Kankaanpää, Honkajoki, Karvia ja
25467: Parkano, joista vallankin neljä viimeksimainittua kuntaa on
25468: asetettava aivan erikoisasemaan.
25469:      Kolmas ryhmä käsittää muut Pohjois-Satakunnan kun--
25470: nat.
25471:     Neljännessä ryhmässä esiintyy Etelä-Pohjanmaan se osa.
25472: joka on lähinnä Pohjois-Satakunnan nälkämaan kuntia.
25473:      Taulukosta selviää m. m.:
25474:      Asutuksen taajuus nälkämään kunnissa on pienempi kuin
25475: muualla; niinpä Karviassa on vajaa 8 henkeä 0 km. Par-
25476: kanossa vajaa 7 henkeä 0 km :llä.
25477:      Hallapitäjien Siikaisten, Kankaanpään, Honkajoen, Kar-
25478: vian ja Parkanon keskimäärä on 9,4 henkilöä~ km :llä kun
25479: vastaava luku on
25480:       toisessa ryhmässä 18,o.
25481:       kolmannessa ryh~ässä 15,9 ja
25482:       neljännesssä ryhmässä 14,s.
25483:     Yliasutus ei siis ole syynä ulkoa tuotavan viljan tar-
25484: peeseen.
25485:     Henkilömäärä ha kohti viljeltyä maata näyttää olevan
25486: verrattain tasainen ensimäisessä, kolmannessa ja neljännessä
25487: ryhmässä, Jota vastoin toisessa (tehdas-) ja teollisuus-) ryh-
25488: mässä nousee suhteellinen lhenkil,öluku puolta suuremmaksi.
25489:     Viljelty maa verrattuna koko 'Pinta-alaan on nälkämaa-
25490: alueella (1 ja 2 ryhmä) pieni, ollen taas muussa Satakun-
25491: nassa ja Pohjanmaalla edellisiin seutuihin verraten 50 %
25492: suurempi.
25493:     Vielä selvemmän kuvan saamme jos silmäilemme ryh-
25494: mien keskiarvoja v:n 1915 satoon nähden. On huomattava,
25495: että mainittu vuosi oli erittäin vähän hallainen, joten se näl-
25496: kämaalle merkitsee paljon edullisemmat numerot kuin ta-
25497: vallinen vuosi.
25498:                 VII, 10. -         Collan, K. J. M., y. m.                                733
25499: 
25500:                            '
25501:     Näemme, että viljan ja perunan tulo asukasta kohti on
25502: nälkämaalla ollut 4,o ja 2,4 ja 2,4 hl., s. t. s. 50 % huonompi
25503: muuta osaa Pohjois~Satakuntaa ja Etelä-Pohjanmaata. Mitä
25504: tulee viljasatoon ha kohti viljeltyä maata puhuvat luvut
25505:     1 ryhmä 3,s hl.
25506:     3 ryhmä 6,2 hl.
25507: vielä selvempää kieltä.
25508:     Selventääksemme vieläkin olosuhteita nälkämaassa esi-
25509: tämme alla olevan taulukon, joka on valmistettu vuoden 1912
25510: metsätilastoon nojaten.
25511: 
25512:                                Taulu N:o 3.
25513: 
25514:                           Valtion omistamaa maata                       I Valtion ~
25515:                                                                         I maaosa
25516:   Ku nnan       Koko
25517:                                                     •     1         !kunnan
25518:                                          Kas- Korp1a,     1             t   :.
25519: 
25520: 
25521:     n imi               Pel-       Niit- vavaa rämeitä 1            1 pm a- i
25522:             1 pinta-                       t .. soita ja Vettä Summa alalta :
25523:                 ala     toja       tyjä me sa- hyl~y- '                 1   i    '/
25524: 
25525:                 ha                       maata mait.a i                 1   !         '
25526: 
25527: 
25528: 
25529: 
25530:                                i                          1
25531:                                                               i
25532:             1                                             1
25533:                                                                                             1
25534: 
25535: Kank ftanpää 714401 1351 242 6l0sl                7054     186 13 720       n. 19 1
25536:                                                                                 .. !
25537: Honk ajoki. 30 750 1 61 296 2 981                 4363      59 7 667        n. 2o.4:
25538: Karv1a.      44 3601 142 261 6 728                6 841    331 18 302       n. 41 i
25539:                                                                                     i
25540: Park ano.   111360 669 1056 31567                35 080! 2 843 71214        n.64
25541:                        II 007118551           1 53 338i                                     i
25542: 
25543: 
25544: 
25545: josta huomaa:
25546:    että valtio kolmessa sikäläisessä kunnassa omistaa huo-
25547: mattavia maa-aloja:
25548:    Kankaanpäässä n. 19 %
25549:   Honkajoella       n. 25,4 "
25550:   Karvialla         n. 41 , Ja
25551:   Parkanossa       n. 64 , koko pinta-alasta;
25552:     että noin puolet valtion omistamista maa-alueista s. t. s.
25553: n. 53,000 ha on ,korpia, rämeitä, soita ja hylkymaita",
25554:     ja että siellä jo nyt on n. 3,000 ha viljeltyä ja viljelyskel-
25555: poista maata, jota heti voisi ryhtyä asuttamaan.
25556:      734           Yli, 1 0 . - Kankaanpään y. m. kuntien viljelysolot.
25557: 
25558:                                                                                                                        Taul
25559: 
25560:                                   Paljonko elokuun 1 päi-                           Paljonko elokuun 1 päi-
25561:                                 västä 1917 elokuun 1 päivään                       västä 1917 elokuun 1 pä1vään
25562:                                  1918 elintarvelautakunnan                          1918 elintarvelautakunnan
25563:                                   piiristä on viety mualle                          piiriin on tuotu muualta
25564:     Kunta
25565:                                                        ~                                                         p:;
25566:                                   s.~       0                       1-d              i;:C           0                  1-d
25567:                                             ...D"      ...~         ...
25568:                                                                     CD
25569:                                                                     ~
25570:                                                                                      ~
25571:                                                                                      ;·              ...D"   1
25572:                                                                                                              1
25573:                                                                                                              1
25574:                                                                                                                  ~
25575: 
25576:                                                                                                                  ...
25577:                                                                                                                  ~     ...
25578:                                                                                                                         CD
25579:                                                                                                                         ~
25580:                                   "'
25581:                                   &
25582:                                             p.:
25583:                                                        ~                             &
25584:                                                                                                      ~           ~
25585: 
25586:                                                                                                                        s."'
25587:                                   ~         ~                       D
25588:                                   l>r        l>r
25589:                                                        ~
25590:                                                                     s.               ~
25591: 
25592:                                                                                      l>r              l>r
25593:                                                                                                                   ~
25594: 
25595:                                                                                                                  l>r
25596:                                   (JQ       (JQ        l>r
25597:                                                       (JQ           "'"
25598:                                                                     ~               (JQ             :J1<
25599:                                                                                                              1
25600:                                                                                                                  (JQ    "'"
25601:                                                                                                                         ~
25602: 
25603: 
25604:                                                                                1
25605: 
25606:                                                               1                1
25607: 
25608: Kullaa •......          0
25609:                             1      -        -         -                   -         4,000 1,500 14,365                       -
25610: 
25611:                                         "
25612:                             1
25613: 
25614: Noormarkku ..                      -        -         -              - 37,626 11,942 81,437 71,442kl
25615: Pomarkku ....                      -        -         ·-          5,000kg 27,204 7,008 22,738   - .
25616:                                                                                             1
25617: 
25618: Ahlainen •..       0   ••
25619:                                    -        -         -                   -        29,7331 4,000 53,693                150hl
25620: Merikarvia ....                    -        -         -                   -        89,836 28,641 122,697               813 •
25621: 
25622: Siikainen ......                   -        -         -                   -         1,500 2,000 11,346
25623:                                                                                                 0
25624:                                                                                                                        132 >
25625: Kankaaupää ..                      -        -         -                   -         6,000 10,000 55,000                100 »
25626: Honkajoki ....                     -        -         -                   -         5,275 6,200 35,000                  -
25627: Karvia ........                   4,019     -·        -                   -         -               -             --    -
25628: Parkano ......                     -        -         -                   -         1,070 10,5001 32,000   -
25629: Kihniö ........                   3,900     -         2,076               -         3,000 1,758 13,216     -
25630: Jämijärvi. .....                   -        -       1 -                   -           500    150 12,000 5,000 ki
25631: 
25632: Viljakkala ....                   1,610   720 6,650                200hl            -               -             -     -
25633: Hämeenkyrö ..                    62,293 4,146 32,665               300 »            -               -             -     -
25634: Lavia •.......                      400   318    350               100 •            4,000, 1,900 15,190                 -
25635: 
25636: Suodenniemi ..
25637: Mouhijärvi ....
25638:                                      50 -
25639:                                   1,500 1,200
25640:                                                       -
25641:                                                       -
25642:                                                                           --        3,099i 1,000 17,235
25643:                                                                                     1,000 -      12,000
25644:                                                                                                                         -
25645:                                                                                                                         -
25646: 
25647: Isojoki ........                   -        -         -            640kg 15,520 11,469 11,000                           -
25648: Karijoki ..    0   ...             -        -         -                   -         6,000           --            -     -
25649: Teuva .......           0       104,000 20,500 65,700 15,000                        -               -             -     -
25650: Kauhajoki ....                   42,243 2,874 2,000        -                        -               -             -     -
25651: Kurikka •.....                   29,000 3,000 12,000       -                        -               -             -     -
25652: Jalasjärvi ......                   500 -       2,000      -                        -               -             -     -
25653: Peräseinäjoki. .                   -        -         -                   -        21,494 13,493 18,000                180
25654: Ilmajoki .
25655:                                                                           -
25656:            0   ....
25657: 
25658: 
25659: 
25660: Seinäjoki ......                   -        1,350 4,000                             -               -             -     -
25661:                               VII, 10. -       Collan, K. J. 1\L, y. m.                     735
25662: 
25663: N :o 4-.
25664: 
25665:                                       Montako
25666:                                       henkilöä
25667:   Sato lautakunnan piirissä v. 1917 tammikuun
25668:                                                                                                        1
25669:                 kg                    1 päivänä
25670:                                          1918   Onko leipävastik-
25671: -------·-------,- - - - - - - - l - - - 1- - l keitä käytetty
25672:                    1                     h;i                     ~0
25673:                    l ~                   ~              ~ ~~ ~              ja mitä
25674: 
25675:                    !      ~      1       ~        11
25676: 
25677: 
25678:                                                         ~ ! f ~·1
25679:                                                             1
25680: 
25681: 
25682: 
25683: 
25684:                                                   1
25685:                                                   1
25686:                                                                                                       i
25687:   95,900 44,640 231,450J ei oletilastoal                910 2,000 vähässä määrässä             k..     1
25688: 
25689: 
25690: 
25691:                                                                     jäkälää                  ru nn,    1
25692: 
25693:                                                                                            ohraan ja'
25694:                                                   .                                        perunaan[
25695:  163,000 42,000 275,000              175,000 kg 1,850           1,540 vehkaa ja jäkälää _vikuutti i
25696:  150,875, 41,675 233,032             630,000 » 1,800,           2,720 vehkan juuria        Ison osan[
25697:                                                   1                                        rukista ja
25698:                                                                                            perunasta
25699: 154,294 88,332 150,158 eioletilastoa,1 -                         -             -            vikuutti
25700: 169,910 59,262 202,475       »        5,395                     2,544 kalaa, lanttua, her-
25701:                                                                         neen varsia
25702: 256,769 96,867.6 207,697.5                         2,579        1,893 ei ole käytetty           »
25703: 329,4371137,941 325,916                            3,496        4,381 heiniä
25704: 131,057176,940 111,200                            12,752        1,245 vehkaa ja jäkälää        "
25705: 276,710 221,100 100,050                         1,675           2,323 mäntypettua
25706:  99,342166,393 187,475                          3,6051          2,895 männyn kuorta               »
25707: 178,791 80,407 132,523                            726           1,693    »      "                 »
25708: 406,256 105,635 278,851              297,500 kg 1,500           2,320 kauraa ja pettua      vikuutti
25709:                                                                                              vähän
25710: . Hl8,800 43,200 285,700
25711:   842,204 158,803 795,193
25712:                                        3,500 hl         680 2,070 kauraa
25713:                                                                 -
25714:                                                                 -
25715:                                                                         .
25716:                                                                     pettua, vebkaa, pel-
25717:                                                                                             vikuutti
25718: 
25719:                                                                       lavansiemeniä
25720:                                                        1,560 1,458 pavun varsia
25721: 357,210 68,940 401,950                                 2,358 2,132 perunaa ja vehkan-
25722:                                                                       juuria
25723: 268,394151,170 143,845                                 1,838 3,465 männyn kuorta, jä-
25724:                                                                       kälää                       "
25725:  160,230 109,020       164,300                           554
25726:                                                        4,599 2,451           -
25727:                                                        6,986 7,306 männyn kuorta
25728: 465,529 283,623 883,638                                3,154 5,335           -
25729: 627,431 44,941 995,613               13,462 hl         3,968 7,522 pettua ja jäkälää
25730: 177,594125,199 332,58:3               3;soo •          2,314 2, 711 pettua
25731: ' 143,320 72,827   281,473                        1
25732:                                                        2,897 1,381 ei
25733: 736   VII, 1 0 . - Kankaanpään y. m. kuntien viljelysolot.
25734: 
25735:      lV.Iainituissa kunnissa kärsii väestö suuresti kysymy k-
25736: seosä olevista kruunun suomaista, sillä siinä tilassa kuin ne
25737: nykyään ovat, levittävät ne ympärilleen vain hallaa ja vai-
25738: keuttavat yksityisen viljelijän maan:kuivaamisyrityksiä, jo-
25739: ten paikkakunnalla yleisenä mielipiteenä on, että valtion
25740: maat, varsinkin suot, ovat suurimpana esteenä maanvilje-
25741: lyksen kehitykselle.
25742:      Maanviljelys, joka ennen pysyi kovaperäisillä tienoilla,
25743: kaskien ja muiden raivausten paikoilla, siirtyy viime aikoina
25744: yhä alavammille maille. Maanviljelijät rupeavat raivaamaan
25745: suomaitaan ja kuivattaruaan niitä. Nyt kuitenkin suurten,
25746: soiden ja rämeiden keskiosat useinkin kuuluvat valtiolle, jo-
25747: ten valtion omistaman korkean rahkasuon ym.päri vähitel-
25748: len muodostuu yksityisten raivaamia suoviljelyksiä. Val-
25749: tion suolta vesi valuu reunamille ja vaivaa siellä olevia vil-
25750: jelyksiä, joiden omistajat vähävaraisina eivät kykene kuivaa-
25751: maan valtion suota, joka yhä vaan kasvaa, yhä enemmän
25752: soistaen ympärillä olevia maita ja levittäen ympärilleen hal-
25753: laa.
25754:      N umerotiedotkin, jotka eivät kuitenkaan koskaan voi olla
25755: tarkkoja, osoittavat, että juuri niissä kunnissa, joissa kruu-
25756: nulla on suunnattomat suomaat melkein koskemattomina hal-
25757: lanpesinä, olot ovat kaikin puolin huonoimmat. Väestö ky-
25758: symyksenalaisissa kunnissa olisi kyllä innokasta toimimaan,
25759: ellei se luonnonpuolelta olisi saanut kokea monta kovaa
25760: iskua.
25761:      Vlwden 1917 sadosta on niinikään kerätty tietoja maini-
25762: tuista kunnista, vaikkakaan kaikista kunnista ei ole voitu
25763: antaa tietoja, kun kapinalliset olivat hävittäneet sitä varten
25764: kootut aineistot. Erityisesti kiintyy silloin huomio kysy-
25765: myksessä oleviin Siikaisten, Kankaanpään, Karvian ja Hon-
25766: lmjoen sekä Parkanon kuntiin. Se suunnaton määrä viljaa,
25767: joka mainittuihin kuntiin oli pakko tuoda muualta, on
25768: omiaan selvittämään, miten paljon asianomaiset kuntalaiset
25769: vuosittain menettävät sen kautta, etteivät ne vallitsevien
25770: nurjien maanviljelysolojen takia voi tyydyttää kuntansa
25771: asukkaita omasta kunnasta saadulla viljalla.
25772:               VII, 10. -   Collan, K. J. M., y. m.              737
25773: 
25774:     Kuten edellä mainittiin, kärsii väestö näillä paikkakun-
25775: nilla hallan tuhotöistä siihen määrään, ettei juuri kukaan us-
25776: lmlla ruveta maata viljelemään suuremmassa mittakaavassa,
25777: kuin mitä heillä nykyään on maata mnokattuna, vaikkakin
25778: viljelyskelpoista maata löytyisi suuret alat.
25779:     Alempana koetamme lyhyesti luetella mainituissa kun-
25780: nissa löytyvät suurimmat suo- ja rämemaat, jotka niissä muo-
25781: dostavat pahimm:-1t hallanpesät.
25782:     Ajan lyhyyden vuoksi ei kuitenkaan ole ollut mahdollista
25783: lääninagronoomin kautta saada täyttä selvää viljelemättö-
25784: mien suoma.iden laadusta Pohjois-Sa,takunnan kunnissa,
25785: enemmän kuin siitäkään, kenelle omistusoikeus niihin kuu-
25786: luu, minkä vuoksi meidän selostuksessa on pakko turvautua
25787: ainoastaan paikallisten asukkaiden ja kunnanviranomaisten
25788: antamiin ilmoituksiin. Niiden ilmoitusten mukaan oHsi Poh-
25789: jois-Satakunnassa suuret alat viljelyskelpoisia soita, jou-
25790: kossa myös hyviä turvepehku- ja poHtoturvesoi ta. Jos ky-
25791: symyksessä olevista Roista poistetaan sopivalla tavalla sei-
25792:  sova vesi, olisi siitä seurauksena, ei ainoastaan että soista
25793:  saataisiin käyttökelpoisia, hyödyllisiä, osaksi viljelys- osaksi
25794:  turvepehknsoita, vaan myös mainitun toimenpiteen kautta
25795:  halla saataisiin häviämään laajoilta alueilta.
25796:      Huomattavimmat suot ja rämemaat eri kunnissa ovat
25797:  seuraavat:
25798:      Pomark1tn pitä.fässä Isosuo (Kruununneva), jonka pinta-
25799:  ala on noin 1,000 hehtaaria, suurimmaksi osaksi kruunun-
25800:  maata, on laadultaan aukeata rahkasuota, lahdekkeissa lwi-
25801:  tenkin mäntyjä: keskellä on runsaasti laajoja kuljuja, reuna-
25802:  puolilla yhtenäinen ra hkasammalpeite ilman Rilmakkeitä.
25803:  Pohja on hiekkaa ja kivikkoa, paikoin savea ja liejua. Suo
25804:  ei ole muuta kuin pienemmäksi osaksi viljcl;vstarkoituksiin
25805:  sopiva. Tnrvepehkua voidaan ottaa reunapuolilta., keskiosat
25806:  ovat vielä vetisiä ja laadultaan epätasaisia, joten ne eivät hy~
25807:  vin sovellu tähän tarkoitukseen. Voitanee ajatella myös polt-
25808:  toturpeenkin nostoa.
25809:      Kankaanpään pitä.iässä oleva Korvaluoman keidas kuu-
25810:  luu kruununpuistoon, Osake~rhtiö A. Ahlströmin omistamaan
25811:                                                            47
25812: 788   VII, 10. -   Kankaanpään y. m. kuntien viljelysolot.
25813: 
25814: Korvalan taloon ja läheisten kyläin taloihin ja sijaitsee avoi-
25815: meksi palaneen korkean Pohjankan'kaaksi kutsutun hieta-
25816: harjun itäpuolella, jossa on kylmävetisiä lähteitä. Näiden
25817: vesi olisi johdettava läheiseen puroon l. jokeen, jonka kos-
25818: kia myös olisi avattava. Samoin olisi Kankaanpäässä kui-
25819: vattava n. k. Alhonkeidas. Molempien maa-alueiden kui-
25820: vaamisen kautta saataisiin halla paistettua verrattain laa-
25821: joilta viljelysalueilta, jotapaitsi uusille viljelyksille avau-
25822: tuisi mahdollisuuksia.
25823:      Honkajoen pitäjässä Rynkäisten kylässä Rynkäsjoen ran-
25824: tamilta Siikaisten pitäjän Pyntöisten kylästä Honkajoen pi--
25825: täjän Kirkonkylään vievän uuden maantien yläpuolella noin
25826: 1 km. ja alapuolella 2 km. pitkälti on kruununtorppien ja
25827: Rynkäisten talollisten niittyjä ja viljelyksiä, joille tulvavesi
25828: tekee haittaa. Mainittuun jokeen yhtyy oikealta puolelta
25829: kruununpuistosta juokseva Möykynluoma, jota myös olisi
25830: perattava. Välimäen ja Talosharjun y. m. kruununtorppien
25831: viljelysten kohdalla ja ylempänä kruununpuistossa.
25832:       Honkajoen pitäjässä Kodisjoen (joka juoksee Vaasan lää-
25833: ni:,;tä Kodisjärvestä) rantamilla on viljeltyjä niittyjä 100 ha,
25834: joille tulvavesi nousee ja sentähden olisi tarpeellista perata
25835: joen alajuoksua useampia km. pitkälti.
25836:       Honkajoen pitäjässä Pukaran järven ympäristöllä olevat
25837: viljelysmaat ja metsänkasvuun kelpaavat nevat kärsivät tul-
25838:  vavedestä ja olisi mainitun lammen vettä alennettava; samoin
25839: kruunulle kuuluva melkein koko n. k. Isokeidas, josta nytkin
25840:  jo on osia kruunun metsätorppareilla viljelyksessä.
25841:       Honkajoen pitäjän Isokeidas kuuluu luultavasti kruu-
25842:  nunpuistoon ja on viljelykseen kelpaamatonta korkeata val-
25843:  kosammalrämettä; reunoilla, jotka omistavat talolliset, on
25844: luultavasti viljelykseen kelpaava mädännyttä suota.
25845:       Karvian pitäjässä ovat Karvian joki ja sen latvahaaraojat:
25846:  Suomijoki, Mustajoki ja Niemisjoki perkansta varten tutkit-
25847: tavat. Kun kruununpuistossa on 6 vuoden aikana kaivettu lu--
25848:  kuisia ojia nevoilta Nivuslampeen, Suomilampeen ja 'Suomi-
25849:  järveen, on keväisin ja syksyisin niistä yhtäkkiä tulvinut
25850:  vettä järviin nostaen järvissä ja joissa veden pintaa niin pal-
25851:               VII, 10. -   Collan, K . .J. M., y. m.         739
25852: 
25853: jon, että se tuottaa vettymisvahinkoa alavilla rantamailla.
25854: Sentähden olisi ryhdyttävä avaamaan ja perkaamaan jokea
25855: Suomijärven alapuolella, Suomijärven ja Suomilammen vä-
25856: lillä sekä puroa Suomilammesta Nivuslampeen. Useissa pai-
25857: koissa, (esim. Suomijärven kylän Leppäniemen talon maalla
25858: Jänisnevalla ja Kivinevalla) on alettu talollisten rajalta kai-
25859: vaa ylempään kruunupuistoon monia kilometriä pitkiä ojia,
25860: jotka ovat aiheuttaneet vettymisvahinkoa alempana asuvien
25861: talollisten tiluksilla.
25862:      Toisella latvahaaralla (N:iemisjoella tai Mustajoella Am-
25863: mälän kylässä) teki 15 vuotta sitten yli-insinööri B. I,ille
25864: perkaussuunnitelman ja puolsi valtioavun myöntämistä, vaan
25865: hanke jäi toteuttamatta apulaisinsinööri H. Karstenin epää-
25866: vän lausunoon perusteella, vaikka kaivuu olisi ollut erittäin
25867: hyödyllinen ja valtion avustus välttämättömän tarpeellinen
25868: vesistön varrella olevien vähävaraisten uutistalojen omiin voi-
25869: miin nähden.
25870:      Alempana Karvian joessa on myös V ahokoski Honkajoen
25871: pitäjän Vahokosken kylässä, jonka yläpuolella on Vahokos-
25872: ken ja Kantinkylän laajoja nevoja ja nevaniittyjä tulvaveden
25873: alla.
25874:      Edellä mainittuja jokia olisi perattava niiden varsilla si-
25875: jaitsevien viljelysmaiden kuivattamista varten.
25876:      Koko tätä Karvian joen vesistöä on 2 vuotta sitten ko-
25877: neellisesti tutkittu ja punnittu, mutta talolliset eivät tietä-
25878:  neet, mitä tarkoitusta varten ja kenenkä kustannuksella, vaan
25879:  arvelivat, että sen toimitti joku tie- ja vesirakennusten insi-
25880:  nööri eikä maanviljelysinsinööri.
25881:      Parkanon pitäjässä, jossa viljeltyä maata pinta-alaan ver-
25882:  rattuna on kaikkein vähimmän edellä mainituista kunnista,
25883: voitaisiin saattaa viljelyskuntoon n. k. Laivaneva, Koivulam-
25884:  men seutu, Sarkin neva ja Siloneva, jotka kaikki kuuluvat
25885: kruunulle.
25886:      Kun ottaa huomioon, että vielä mainituissa kunnissa on
25887: tällä hetkellä tavattoman paljon tilatauta väestöä, joka ko-
25888: vin kaipaa omia maapalstoja viljeltäväkseen, niin on suoras-
25889:  taan väärin, että suuret valtion omistamat maa-alueet ovat
25890: 740   VII, 10.- Kankaanpään y. m. kuntien viljelysolot.
25891: 
25892: kokonan käyttökelvottomia, tuottaen ainoastaan vuosittain
25893: suunnattomia vahinkoja yksityisille.
25894:     Koko Pohjois-Satakunta on aina ollut syjässä kaikilta
25895: uusilta virta uksilta, ja yleensä taloudellisiin edistyspyrin-
25896: töihin nähden paljon jälesssä muista osista Turun ja Porin
25897: lääniä. Väestö elää siellä omaa elämäänsä kiinnittämäWi
25898: suuresEkaan huomiotaan siihen, mitä muualla maailmassa
25899: tapahtuu. Se on aina saanut taistella kovia kamppailuja luon-
25900: toa vastaan ilman, että se olisi saanut taisteluiss:tan apua ul-
25901: koapäin. Kruunu, jonka omistamat suo- ja rämemaat enim-
25902: män tuottavat haittaa väestölle, ei ole koskaan ryhtynyt epii-
25903: kohtia poistamaan.
25904:     Kruunun maa-alueet ovat julistetut krununpuistoiksi.
25905: huolimatta siitä, kasvavatko ne metsää tai ei, eikä niiden
25906: kunnostamiseksi ole mihinkään toimiin ryhdytty. Tällaisena
25907: aikana, jolloin jokainen mahdollinen maa-alue tulisi olla vil-
25908: jeltyä, ja jolloin oman maan tuotantokykyä pitäisi niin suu-
25909: ressa määrässä kuin suinkin kartuttaa, on suuri kansantalou-
25910: dellinen tappio, että valtavat maa-alueet ovat :1ivan käsin
25911: koskemattomina. Sitäkin pahemmaksi muuttuu asia, kun tie-
25912: tää, että samat maa-alueet tuottavat vain suuria vahinkojn
25913: yksityisille, jotka kaikkensa uhraten ovat saatttaneet mai-
25914: taan viljely ksille.
25915:     Vaikkakaan, kuten edellä jo on mainittu, emme ole tilai-
25916: suudessa esittämään tarkempia tietoja kysymyksessä olevien
25917: suomaiden viljelyskelpoisuudesta, olemme kuitenkin vaknu-
25918: tettuja siitä, että niistä ajan pitkään voidaan t<aada hyviähin
25919: viljelysmaita, koska niistä nytkin jo on yksityisten torppa-
25920: rien viljeltävänä pieniä maakap1Jaleita. Mitä erittäin tulee
25921: Parkanon kunnassa oleviin kruunun suomaihin, niin vakuut-
25922: tivat yksityiset henkilöt sekä paikalla ::LsuYa runmattimies.
25923: että kun heille annettaisiin edes pienempiäkin osia maini-
25924: tuista maista viljeltäväksi, niin tulisi nii~tä melkein ensi-
25925: luokkaista viljelysmaata.
25926:     Tärkeää sen vuoksi olisikin, että edellä mainitut ja mo-
25927: net muutkin niinhyvin kruunu kuin yksityisten omistamat
25928: suomaat saatetaan mahdollisimman pian sellaisiksi, että
25929:               VII, 10. -   Collan, K. J. M., y. m.         741
25930: 
25931: niistä koituisi myöskin hyötyä, eikä vaan vahinkoa. Kruu-
25932: nulle suomaat sellaisinaan ovat aivan arvottomat kun ne ei-
25933: vät kasva nykyään lainkaan metsää, ainoastaan joku pie-
25934: nempi mänty siellä täällä. Paikallisen väestön varallisuus-
25935: taso sellaisten yritysten toimeenpanemiseksi on kumminkin
25936: niin alhainen, ettei soista heidän kustannuksellaan ja toimes-
25937: taan koskaan tulisi sen parempia kuin ne nyt ovat. Tämän
25938: yuoksi ja kun soitten viljelykselle ottamisesta tai muodosta-
25939: misesta kuunollisiksi turvepehku- ja polttoturvesoiksi, olisi,
25940: ei ainoastaan paikallista hyötyä, vaan myös laaja yhteiskun-
25941: tataloudellinen hyöty, - tilattomille voitaisiin jakaa maata,
25942: puute ja köyhyys vähenisi, yksityiset henkilöt saisivat uutta
25943: innostusta maittensa viljelemiseen sekä viljelystensä laajen-
25944: tamiseen - tulisi valtion ensi kädessä ryhtyä päättäviin ja
25945: tarmokkaisiin toimenpiteisiin asiassa, varsinkin, kun suurin
25946: osa kosketelluista suomaista kuuluu kruunulle.
25947:     Voitanee kyllä väittää, että kysymyksessä olevat suomaat
25948: ovat jo monta vuotta sitten metsänhoitoammattimiesten tut-
25949: kima,t, mutta havaitut kokonaan 1kcelvottomiksi ja sellaisina
25950: tuomitut ikuisesti olemaan. On kuitenkin niin, että mitä en-
25951: tiseen aikaan pidettiin kelvottomana, se voi nykyään olla hy-
25952: vinkin suuriarvoinen. Suoviljelyksestä ovat käsitteet ny-
25953: kyään hyvin paljon muuttuneet entisestään. Sitäpaitsi on
25954: yritteliäisyys maanviljelyksen alalla yksityisissä piireissä
25955: aivan viimeisinä sotavuosina suuressa määrin kasvanut. Val-.
25956: tion tulisi myös kiinnittää aivan erikoista huomiota omista-
25957: miinsa ja hylkyinä oleviin suomaihin. Missä yksityisten va-
25958: rallisuus ei tee ma}ldollisuuseksi soita tutkituttaa ja kuivat-
25959: taa, siinä tulisi valtion olla etupäässä.
25960:     Yllä olevan nojalla, ja siihen nähden, että soiden vilje-
25961: lykseen ottamisesta sekä myös turvepehku- ja polttoturve-
25962: soiksi muodostamisesta kysymyksessä olevissa kunnissa
25963: maanviljelykselle vahingolliset hallat saataisiin vähenty-
25964:  mään, josta myös seuraisi viljatuotannon lisääminen, kuin
25965: myös tilattomalle väestölle täten varattaisiin tilaisuus päästä
25966:  maakamaraan kiinni, saamme Eduskunnalle kunnioittavim-
25967:  min ehdottaa anottavaksi Hallitukselta
25968: 742     VII, 10.- Kankaanpään y. m. kuntien viljelysolot.
25969: 
25970:                  että Hallitus vakavasti kiinnittäisi huomionsa
25971:              Kankaanpään, Honkajoen, Karvian, Parkanon ja
25972:              Siikaisten kuntien maanviljelysoloikin;
25973:                  että tätä varten jo ensi kesän alussa myön-
25974:              nettäisiin Suomen stwnviljelysyhdistykselle tar-
25975:              peellisia varoja, jotta tämä voisi tutkitnttaa yllä-
25976:              mainifttissa kunnissa olevat S'Uomaat, riippn-
25977:              matta siitä, kenelle ne knuluvat ja pitämällä tut-
25978:              kimuksessa silmällä niiden viljelyskelpoisuutta,
25979:              metsänkasvua, polttoturve- ja turvepehkukelpoi-
25980:              suutta, metsänkasvua, polttoturve- ja turvepeh-
25981:              kukelpoisuutta, sekä tekemällä jokaisesta suu-
25982:              remmasta siihen soveliaasta suosta viljelyssuun-
25983:              nitelman;
25984:                  että osotettaisiin tar,oittavat varat sekä mää-
25985:              rättäisiin ammattimies tekemään tarvittavat ve-
25986:              denlaskusuunnitelmat ja laatimaan niistä kus-
25987:              tannusarviot;
25988:                  että jo nyt viljelyskelpoisia ja ku-ivauksen
25989:              kautta sellaisiksi tulevia kruununmaita varten
25990:              laadittaisiin asutussttunnitelmat pa,ik kakunnan
25991:              lukuisan tilattoman väestön asuttamiseksi; sekä
25992:                  että tutkimusta huolehtimaan ja suunnitel-
25993:              maa tekemään asetettaisiin kolmimiehinen ko-
25994:              mitea, joka lähemmin tutustuttuaan olosuhteisiin
25995:              ja t·utkimusten perusteella tehtyään suunnitel-
25996:              man, alistaisi sen Hallituksen hyväksyttäväksi
25997:              ja heti hyväksyttyä ryhtyisi sitä toteuttamaan.
25998: 
25999:       Helsingissä, huhtikuun 16 päivänä 1919.
26000: 
26001:       K. J. M. Collan.                          Risto Ryti.
26002:                                                           143
26003: 
26004: VII, 11. -   Anom. ehd. N :o 118.
26005: 
26006: 
26007: 
26008: 
26009:              Piitulainen, M. ja Erich, M.:     Määrärahan
26010:                 myöntämisestä Salmin kihlakunnassa olevien
26011:                 vesiperäisten maitten kuivattamista varten.
26012: 
26013:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
26014:     Rajamaakuntana ja erikoisasemassa olevana sekä histo-
26015: riallisen kehityksensä perusteella ovat Raja-Karjalassa si-
26016: jaitsevat Salmin kihlalmntaan kuuluvat kunnat, Suojärvi,
26017: Korpiselkä, iSuistamo, tSoanlahti, 'Salmi ja Impilahti, noin
26018: yli 50,000 asukasta käsittävä alue, olleet sivistyksellisestä
26019: ja taloudellisesta kehityksestä huomattavan paljon jälellä
26020: muusta Suomesta, jota parempi maanlaatu, edullisemmat
26021: olosuhteet sekä valtiovallan antama runsaampi apu ja tuki
26022: ovat sivistyksellisellä ja aineellisella alalla kohottaneet ja
26023: vahvistaneet kansassa itsessään olevaa pyrkimystä lujittaa
26024: taloudellista wsemaansa.
26025:      Raja-Karjalalta on puuttunut näitä edellytyksiä, sekä
26026:  sen luontaisen erikoisaseman, että liikenteenlkin puutteelli-
26027: suuden ja hankaluuden vuoksi. Valtiovallan apu onkin jo
26028: viitatuista ja jälempänä mainituista syistä jäänyt sangen
26029: vähäiseksi ja miltei kaikkea merkitystä vaille. Hallituksen
26030:  pyrkimys suuntautui surullisen kuuluisina sortovuosina tä-
26031: män asujamiston kaikenpuolista kohoamista vastaan. Sil-
26032: loisissa sietämättömissä oloissa saattoi käydä niin, että ne
26033: henkilöt, jotka olisivat kyenneet ja pystyneet käyttämään
26034:  valtiovallan mahdollista apua, eivät sitä saaneet sen vuoksi,
26035: että joutuivat samaisen valtiovallan Seiniläis-Bobrikoffilai-
26036:  sen virkamiehistön epäluulon ja vainon alaiseksi, virkamies-
26037:  ten, joiden osuus näissä asioissa oli ratkaisevasti merkit-
26038:  sevä.
26039: 744     VII,ll. -   Salmin kihlakunnan soitten kuivaaminen.
26040: 
26041:     Kun tämä väestö sitkeästi kesti sitä vastaan ylim·
26042: män valtiovallan puolelta niin ankarin ottein tähdätyt sur-
26043: man iskut, säilyttäen järkkymättömän uskon oikeuden voit-
26044: toon ja osallistuen odottamattoman voimakkaalla, paljon
26045: merkitsevällä sekä ratkaisevasti vaikuttavana tavalla itse-
26046: näisyystaisteluumme, olisi sillä nyttemmin ehdoton oikeus
26047: saada valtiovallan apua taloudellisen riippumattomuutensa
26048: saavuttamiseksi ja muulla ,Suomella kiistämätön velvolli-
26049: suus tälle jälelle jääneelle maakunnalle antaa tehokasta apua,
26050: jotta se kykenisi edelleenkin yhtä kunniakkaasti täyttämään
26051: rajavartian tehtäviä idän halloja vastaan.
26052:     Edellä esitettyihin syihin viittaamalla saamme me kun-
26053: nioittaen anoa,
26054:                   että Eduskunta osattaisi Salmin kihlakun-
26055:              taa varten maatalousministeriön käytettäväksi
26056:              maataloushallituksen lähernrnän suunnittelun ja
26057:              valvonnan alaisena 2,000,000 markkaa vesipe-
26058:              räisten maiden kuivattamista sekä viljelyskun-
26059:              toon saattamista varten kuntien välityksellä ja
26060:              vastuulla siten,
26061:                   että tästä rnäärämhasta puolet käytettäisiin
26062:              vesiperäisten maiden kuivattamiseen nykyään
26063:              käytännössä olevan tavan mukaan,
26064:                   ja toinen puoli määrärahasta kuntien väli-
26065:              tyksellä lainattaisiin vesiperäisistä maista kui-
26066:              vattujen ja yleensä luonnon tilassa olevien mai-
26067:              den viljelyskuntoon saattamista varten maanvil-
26068:              jelijöille ja sellaiselle tilattornalle väestölle, joka
26069:              joko itse tai kuntien asntusviranomaisten kautta
26070:              on saan,ut sanotunlaisia maita omakseen tai vil-
26071:              jeltäväkseen.
26072: 
26073:       Helsingissä, iJ päivänä huhtikuuta 1919.
26074: 
26075:       Mikko Piitulainen.                    Mikko V. Erich.
26076:                                                                745
26077: 
26078: VII, 12. -   Anom. ehd. N:o 102.
26079: 
26080: 
26081: 
26082: 
26083:              Jyske, J., y. m.: Määrärahan myöntämisestä
26084:               f w"ttisviljely•~mivaw1ten kustunnulcsiin,
26085: 
26086: 
26087: 
26088:                S u o m e n E d u s ·k u n ·n a 11 e.
26089:     Kuluneet sotavuodet ovat osottaneet, että maamme maa-
26090: talous ei o}e ollut niin tuottoky<kyistä kuin kansan yhteiselle
26091: edulle olisi ollut ta·~peellista. Kotimais•en tuotannon hei·k-
26092: lwus ja uJikomaiHa tuonnin tyrehtyminen yhdessä ovat vai-
26093: kuttaneet sen, että eEnt.acvpeita kansan ravitsemiseen ei ole
26094: ollut riittävästi. NäJlkä on ollut vaUits-evana.
26095:     Vaikkakin tällä 'hetkellä ulkomailta tuonti on päässyt
26096: vua:htiin ja vaikka toiveita on, että se jatkuvasti voi ta,pa.htua,
26097: emme kuit•enkaan •eteenpäin ajatellen V10i jäittäytyä uLkomai-
26098: sen tuonnin varaan. Yleismaailmallisten sekavien olojen
26099: Yallitessa voi tuonti ul<lmmailta ·lY'hemmäksi tai •pitemmä>ksi
26100: aja.ksi lakata. Ja lisäksi on huomaaminen, että elinta11peet,
26101: jotka. ulkomailta tuomm.e, vaativa:t runsa!l!sti pääomia. On
26102: laskettu, ·että tuonnin pysyessä ny,kyisen suuruisena meiltä
26103: kuukaudessa menee yfu:sin elintarpeisiin ulkomaille n. 70
26104: mil1joonaa markkaa, s. o. vuodessa n. 8•40 miljoonaa mavkkaa.
26105:      Selvää on, että emme kauan kykene ul'komaille vyöryt-
26106: tämä.än moisia summia. Kansantaloudellinen as•emamme
26107: käy ylen vaikeaksi. Senvu01ksi katsomme välttämättömäksi,
26108: että meillä vaHiovaJlan puolesta ryhdytään ensiluokkaisen
26109: voimakkaisiin toimenpiteisiin lmtimaisen maataloustuotan-
26110: non kohottamis·eksi. Mielestämme meillä .onJkin ;pääasiassa
26111: lyöty ·laimin ne toimfmpriteet, joihin valtiovwlta olisi v;oinut
26112: ja joihin sen olisi pit.änyt ryhtyä kotimaisen maatalous-
26113: elintarvetuotannon edistämiseksi.         Skandina.vian maissa,
26114: 746           VII, 12. -   Uutisviljelysraivaukset.
26115: 
26116: tietajemme mukaan ainakin Ruotsissa ja Nmjas•sa, ~valti~o on
26117: käyttänyt viime vuosina, ,miLjoonia kruunuja kotimaisen
26118: maataloustuotannon kohottamis,eksi, uutisvi]j,elyS'ten edistä-
26119: miseksi, 'koneiden, ap.ulantojen y. m kohtuullisiin hintoihin
26120: saamis,eksi.
26121:       Tehoisimpia keinoja kotimaisen maatalous~tuotannon li-
26122: säämiseksi on mielestämme uuden vilielys,ke~poi,s•en maa1n
26123: vi~ljebnkseen      ottaminen.   Ennen muuta ,hedelmällis:t~en
26124: mutasoiden - joita maa.ssa.m me on suunnflJtt,o:mat määrät, yE
26125: 3,6 milj. ha - viljelykseen ottaminen lisäisi suoranaisesti
26126: ja välillisesti meidän nwatal,oustuotantoamme. Lisättyj€ll
26127: suovilj~ely,sa]ueiden avulla voi.taislin ,kotieläinmäärää huo-
26128:  mattavasti lisätä, j,oUoin ~isätyn lannantuotannon avulla saa-
26129:  taisiiro. entisten kovien maiden'kin tuotanto pinta-ala,yksi-
26130:  költä tuntuvast,i nous-emaan.
26131:        U utisviljelysraivaukset ny1kyisenä ruikana kysyvät kui-
26132:  tenkin niin suuria pääJomia, että <.lP ·pelättävissä, että niihin
26133:  ryhtyminen f'i tule sumemmassa, määrässä yleis•elksi. Tno-
26134:  tantolmsta'nnusten 1pyisyessä kai,ken tod,ennäköisyy<1en mu-
26135:  kaan ko11keina ja tuotteiden hintoj•en aletessa, käy moni vil-
26136:  jelijä epäilemään, V"oiko hän kannattavasti uutisviljelyksen
26137:  raivaukseen ryMyä.
26138:        Mut,ta •kun •koko kansakunnan edun mukaista on, että
26139:  uusia aloja ma:hd'oUis:mman nopeasti ot•eban viljelykseen,
26140:  olisi valtiovallan tätä tmmintaa edistettävä. Ylksinlrertai-
26141:  simmin tämä1 käJvi.si päinsä siten, että valtio osallis'imisi
26142:   uutisviljelys.kustannuksiin määrätyllä osuudella. Mi,käli
26143:   asiaa tunnemme, on m. m. Ruotsissa tänä vuonna myönn<Jtty
26144:   8 milj. 1k•ruunua uutis-viljelysten raivauks'en avustamis,eiksi,
26145:   ja myönnetään noita avustuks-ia ,siel.Jä aina 60 %:iin asti rai-
26146:   vauskustannuksista. Siitä 26 milj. kruunun määrärahasta,
26147:   joka Norjassa tänä vuonna :on varattu maataJou.d,en edistä-
26148:   mi•seksi käytettä:väJksi, on snunnit~eltu ikäytettävä1ksi 5 milj.
26149:   kruunua uutisviljelyksen edisHLmiselksi, my.ö11tämällä aina
26150:   2,001{} 'kruunuun asti a1vustusta uutisviljelyksoon o!tetta:vaa
26151:   ha kohti.
26152:                    VII, 12. -   Jyske, J., y. m.                 747
26153: 
26154:      Meidän doissamm~ ny,kyisten tuotantokustannusten val-
26155: litessa tulevat uutisviljelyskustannukset ha kohti nouse-
26156: maan 1,000 a 2,000 markkaan. Saadaks,emme täHaisten
26157: kuS'tannusten val·lit.essa uutta maata viljely1ksoon oteimksi,
26158: tulisi valtion ottaa näihin kustannuksiin osaa a~naJkin 50
26159: % :lla., s. o. 5'00 a 1,000 mk:lla ha kohti. Näin tapahtuessa
26160: olisi toiveita siitä, että uutisviljelysyritteisiin saataisiin ryh-
26161: tymään ennen muuta ne, joiden nykyinen viljelyspinta-ala
26162: on eri,tyis·en •pieni, s. o. P'envil.lelijät, j.otka muodostavat val-
26163: taosan viljelijäimme joukossa. Erit.yis·esti juuri läheisffisä
26164: tulevaisuudessa muodosimvien, tol"lpist.a itsenäisi>ksi tiloLksi
26165: tulevien ·pientilojen viljely,spinta-ala.a tuhsi tällainen valtion
26166: puolelta tapahtuva avustaminen todennäköisesti lisäämään,
26167:  s. o. juuri vähäväJkisinten viljelijäin, joiden uutisviljelysyri-
26168: tykset pääomaiheikkouden vuoksi ehkä muuten ialpahtuvat
26169: varsin suppeassa mittakaa vassa. Valtion 'Puolelta tapahtuva
26170:                           1
26171: 
26172: 
26173: 
26174: osallistuminen uu't,isviljelyskustannuik.siin olisi omiaan edis-
26175: tämään pitmdäjä-vilti'elijäin nousua.
26176:      Maassamme viime aikoina vaHinneen osittaisen työttö-
26177: myyden liev,entämistoimenpiteenä olisi valtion huomatta-
26178: valla osallistumisella uutisviljelyskustannwksiin tär'keä mer-
26179: kitys. Uutisviljelysraivaukset antaisivat tuhansille hyödyl-
26180: listä työtä.
26181:      Ei liene tarpe·ellista ryhtyä tämän yhteydessä tekemään
26182: tarkempaa. suunnit-elmaa miten ja millä 'perusteilla nä;mä
26183: avustukset tarkoitukseen olisivat käytettävät. Maamme maa-
26184: taloudellisen ammattiviraston tehtäväksi voi jättää asian
26185:  vaatimat järjestely- ja valvontatyöt. Sen alaiset valtion vir-
26186: kamiehet ja maanviljelysseurojen konsulentit ja neuvojat
26187: suorittavat paikalliset suunnittelu-, oihjaus- ja valvontatyöt.
26188:      Jotta ehdotetulla toimenpiteellä saavutettaisiin edelly-
26189: tetty,jä huomattavia tul01ksia, olisi brkoitukseen käytetmvä
26190: ta.r.peeksi suuria valtion avustuksia. ja useamman vuod·en
26191: kuluessa. 10,000 ha :n uutismaan viljelykseen ottaminen
26192: vaatisi nykyisten ~kustannus'ten vallitessa valtiona<vustusta
26193: 5 a 10 mi~j. ma,rmkaa, edellyttäen, että avustuksena myön-
26194: uettä:i>Siin 50 % :kustannuksista. Aina1kin tä,hän määrään
26195: 748            VII, 12. -   Uutisviljelysraivaukset.
26196: 
26197: asti tulisi mi elestä:mme vuotuisten avustusten t,oi·staiseksi
26198: nousta.
26199:     Kun va.kau:muks·emme on, että Esättyjen vi.ljelysalueiden
26200: a Yulla lisätään maamme elintarvetuotantoa, vahvistetaan
26201: maataloutta, kansaa, yhteiskuntaa. ja ko!ko valtailmntaa ja
26202: kun katsomme, että tä:mä t'yö. cei kyllin htajasti ja no·reasti
26203: toteudu ilman valtion avustusta., ehdotamme kunnioittaen,
26204: 
26205:                    että Edu.sl.:unta päiittä1~si vaU~'on v. 1920. tulo-
26206:               Ja menoarvioon otetbavalv'Si 10,000,000 rn.arkan
26207:               siirtorniiäTärahan      käytettäväksi       korkeintaan
26208:                50 %' avustuksina v. 1919-1920 s~writetta­
26209:               vien uutisviljelysraivausten kustannuksiin Hal-
26210:                lituksen myöhemmin lähemmin määrättävillä
26211:               ehdoilla.
26212: 
26213:       Helbingi,ssä, huhti:kuun 11 p:nä 1919 .
26214: 
26215:           •J. Jyske.                  K. E. Linna.
26216:           Bruno Sarlin.               T. Heimonen.
26217:           Oskari Mantere.             A. Fränti.
26218:           ,J. Kaskinen.               Matti V alkonen.
26219:           W. IL Särklrä.              Mandi Hannula.
26220:           Heikki Ritavuori.           Ilmari Auer.
26221:           Aarne Sihvo.                J)l. Kekki.
26222:           Aug. Hämäläinen.            Arvi Kontu.
26223:           Rope Kojonen.               Elias Sinkko.
26224:           K. V. Wuokoski.             Kustaa Ruuskanen.
26225:           Paul Thuneberg.             Risto Ryti.
26226:                                                             749
26227: 
26228: VII, 1s, -   Anom. ehd. N :o 104.
26229: 
26230: 
26231: 
26232: 
26233:              Sinkko, Elias, y. m.: Uutisviljelyslainojen myön.
26234:                 tätnisestä yksityisille maanviljelijöille.
26235: 
26236: 
26237:                S u o m e n E t1 u s k u n n a ll c.
26238:    Viitaten vuoden 1914 valtiopäivillä tehdyn anomuseh-
26239: dotuksen N:o GH (liitteet VITI siv. 688-690) perusteluihin,
26240: ehdotamme kunnioittaen anottavaksi,
26241:                  että Valtiokonttorin hoidossa olevasta lai-
26242:              nansrahastosta edelleen uutisv'iljelyslainoja yk-
26243:              sityisille maanviljelijöille myönnettäisiin ja
26244:              mainittuja lainanaroja ·mahdollismtden mukaa11
26245:              lisättäisiin, sekä
26246:                  että ennen 111/JÖnnctJtistä lainoista kertyneet
26247:              korot myöskin kyseessä oleviin tarkoituksiin
26248:              käytettäisiin.
26249: 
26250:     Helsingissä, 14 p:nä huhtikuuta 1 Dl\1
26251: 
26252: 
26253:          Elias Sinkko.              K. E. Linna.
26254:          W. K. Särkkä.              T. Heimonen.
26255:          Aug. Hämäläinen.           Matti V alkonen.
26256:          A. Fränti.                 K. V. Wuokoski.
26257:          ~I. Kelfki.                Mandi Hannula.
26258:          Aarne Sihvo.               J. Kaskinen.
26259:          J. Jyske.                  Paui Thuneberg.
26260: 750
26261: 
26262: VII, 14. -   Anom. ehd. N :o 127.
26263: 
26264: 
26265: 
26266: 
26267:              Ruuskanen, Kustaa, y. m.: Valtion virkatalo-
26268:                jen luovuttamisesta niiden nykyisille viljeli-
26269:                 .iöille sekä tilattomaan väestöön kuuluville
26270:                henkilöille ja kunnille.
26271: 
26272: 
26273:               S u o m e u E d u s k u n n a ll e.
26274:     Käytäntö on osottanut, että armollinen asetus valtion
26275: virkatalojen hoidosta tammikuun 15 p :Itä 1915 on monessa
26276: suhteessa puutteellinen aiheuttaen oikeutettua tyytymättö-
26277: myyttä virkatalojen vuokraajain ja varsinkin torpparien
26278: taholta. Asetusta laaditta,essa ei ole riittävästi otettu huo-
26279: mioon virkatalojen vuokraajain ja torpparien etuja. Vuok-
26280: ra-aika on mainitussa asetuksessa mäiärätty liian lyhyeksi,
26281: jonka vuoksi vuokraajat useimmassa tapauksessa eivät katso
26282: etujensa mukaiseksi uhrata viljelysmaan voimaperäistyttä-
26283: miseen ja perusparannuksiin siinä määrin, kun voimaperäi-
26284: nen maanviljelys vaatisi. Korvausvelvollisuutta vuokra-
26285: kauden päättyessä on taas asetuksessa yksipuolisesti sovi-
26286: tettu vain vuokraajan velvollisuutena, mutta ei sitävastoin
26287: hänelle selvästi kuuluvana oikeutena. Maataloustuotteiden
26288: ja poHtopuiden myyntiin nähden on vuokraajalle asetettu
26289: liian ahtaat rajat, jotka häiritsevät maatalouden oikeaa jär-
26290: jestämistä.
26291:     Vuokrajärjestelmä semmmsenaan vaikeuttaa suuresti
26292: myöskin virkatalojen vuokraajain luoton saantia, koska
26293: vuokraaja ei voi tilaa kiinnittämällä hankkia itselleen help-
26294: pokorkoisia :kiinnityslainoja, vaan ion pakoitettu hankki-
26295: maan lainoja muualla tavoin, jolloin korkokanta on luonnol-
26296: lisesti paljon korkeampi.
26297:            VII, 14. -   Ruuskanen, Kustaa, y. m.         7151
26298: 
26299:      Epäilemättä voisi nykyisessä virkatalojen vuokrausta
26300: koskevassa lainsäädännössä olevia epäkohtia korjata teke-
26301: mällä nykyiseen vuokrajärjestelmään osittaisia parannuksia
26302: ja muuttamalla määräaikaisen vuokra-ajan perinnölliseksi.
26303: Varmaa kumminkin on, ettei tyytymättömyyttä tällä tavoin
26304: saataisi katoamaan. Virkatalojen vuokrausta vastaan voi-
26305: taisiin edelleenkin tehdä samat muistutukset, kun vuokra-
26306: viljelyksiä vastaan yleensä. Perinnöllistäkin vuokrajärjes-
26307: telmää seuraa aina jonkunlainen epävarmuuden tunne vuok-
26308: ralaisessa. Vuokraajalla ei ole koskaan semmoista työintoa
26309: ja työiloa kuin oman maan viljelijöillä. V oimaperäiseen
26310:  maanviljelykseen ei tämmöisissä oloissa voida päästä.
26311:       Valtion oman edunkin kannalta katsoen ei vuokravilje-
26312: lystä valtion virkatalojen hoidossa voida kannattaa. Jos
26313: valtio tahtoo edelleen säilyttää omistusoikeutensa virkata-
26314: loihin, johtuu siitä pakostakin tarkastusoikeuden säilyttä-
26315:  minen, joka virkamieskoneistoineen tulee valti•olle hyvin
26316: kalliiksi.
26317:       Valtion 865 virkatalosta, joiden yhteinen pinta-ala on
26318:  266,666 ha oli vuotena 1913 tuloja kaikkiaan Smk. 537,917,
26319:  tarkastus,- ja metsanhoitokuluja Smk. 159,654: - ; puhdas
26320:  tulo siis vain Smk. 378,263: - . Virkatalojen määrään ja
26321:  maa-alan laajuuteen nähden on siis puhdas tulo valtion vir-
26322:  kataloista verrattain pieni ja valtion tulona aivan merki-
26323:  tyksetön.
26324:       Kun asetuksdla vuokra-alueiden lunastamisesta lokak.
26325:  15 p:ltä 1918 on yksityisten tilojen torppareille annettu
26326:  oikeus erinäisillä ehdoiila lunastaa torppansa itsenäiseksi
26327:  olisi vielä suuremmalla syyllä valtion omistamain virkata-
26328:  lojen vuokraajiUe ja 1mppareille lainsääidännön kautta
26329:  myönnettävä sama oikeus. Tähän olisi sitä enemmän syy-
26330:  tä, kun kaikki virkatalojen vuokraajat ja torpparit itse in-
26331:  nokkaasti haluavat päästä viljelemänsä maan omistajiksi.
26332:  Virkatalojen vuokraajat ovat pitäneet asiasta maakuntako-
26333:  kouksia, sekä koko maata käsittävän kokouksen elok. 31
26334:   p :nä 1917, asettuen asiassa edellämainitulle kannalle.
26335: 762             VII,14. -   Valtion virkatalot.
26336: 
26337:     On luonnollista, että kun valtion virkataloja luovute-
26338: taan yksityisille täydellä omis,tusoikeudella olisi uudet osi-
26339: tettavat tilat ensi sijassa annettava nykyisille vuokraajille ja
26340: torppareille. Virlkatalojen uusi järjestely mainittuun suun-
26341: taan kävisi mielestämme parhaiten siten, että pienemmät vir-
26342: kataJot annetaan semmoisenaan vuokraajain lunastettaviksi,
26343: jotavastoin suuremmista virkataloista olisi muodostettava
26344: ensiksi sopivan kokoinen itsenäinen päätila ja kustakin vir-
26345: katalon torpasta itsenäinen pikkutila riittävine viljelys- ja
26346: metsämaineen. .Tälelle jäävä viljelyskel poinen maa olisi
26347: ositettava pikkutiloiksi ja annettava lunastettavaksi tilat-
26348: tomaan väestöön kuuluville henkilöille. .T os taas osituksessa
26349: jää jälelle 3nksinomaan metsämaata olisi se lunastusta vas-
26350: taan luovutettava sille kunnalle, jonka alueella virkatalo
26351: sijaitsee. Tiloista suoritettava lunastusmaksu olisi valtion
26352: kannettava pitkäaikaisena kuoletuslainana, jolloin valtion
26353: oikeutta turvaisi tiloihin otettu kiinnitys. Tämä järjestel-
26354: mä olisi valtiolle nykyistä järjestelmää edullisempi siinä-
26355: kin suhteessa, että valtio saisi virkatalojen lunastusmaksuna
26356: vuosittain monta vertaa suurempia tuloja, kuin mitä vir-
26357: katalot nykyään tuottavat. Samalla edistäisi uusi järjes-
26358: telmä osaltaan tehokkaasti maakysymyksen ratkaisua oi-
26359: keaan suuntaan maassamme.
26360:      Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme kunnioittae11
26361:  Eduskunnan päätettäväksi:
26362: 
26363:                  että valtion virkatalot ovat erittäin määrät-
26364:              tävässä järjesty kscssä sopivasti jaetttdna lu,n--
26365:              vutettava ensisijassa nykyisille vuokraajille ja
26366:              torppareille; loput viljelysrnaasta tilattomaan
26367:              väestöön kuttluville henkilöille, sekä }äänni)s
26368:              metsämaasta sille kunnalle, _jossa virkatalo si-
26369:              jaitsee;
26370:                  että valtiolle sum·itettavat lunastusrnaksut
26371:              saadaan suorittaa pitkä-aikaisina kuoletttslai-
26372:              noina;
26373:        VII, 14. -   Ruuskanen, Kustaa, y. m.           753
26374: 
26375:            että Eduskunnalle on ensi tilassa annettava
26376:        esitys, jossa edelläviitatut näkökohdat on otettu
26377:        huomioon.
26378: 
26379: Helsingissä, huhtikuun 14 p:nä 1919.
26380: 
26381: 
26382:     Kustaa Ruuskanen.      Matti Valkonen.
26383:     T. Heimonen.           K. V. Wuokoski.
26384:     A.. Fränti.            J. Jyske.
26385:     K. E. Linna.           Mandi Hannula.
26386:     A.ug. Hämäläinen.      Heikki Ritavuori.
26387:     Risto Ryti.            Rope Kojonen.
26388:     Aarne Sihvo.           -w. K. Särkkä.
26389:                      M. Kekki.
26390: 
26391: 
26392: 
26393: 
26394:                                                   48
26395: 764
26396: 
26397: VII, 1 5 , - Anom. ehd. N:o 125.
26398: 
26399: 
26400: 
26401: 
26402:             Lohi, K. Å., y, m.: K1·uununmetsätorppien muo-
26403:                dostamisesta itsenäisiksi perintötiloiksi.
26404: 
26405:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
26406:     Jo pitemmän aikaa on kruunun metsissä ja liikamailla
26407: olevien kruununmetsätol'pp.&rien aseman vakiinnuttaminen
26408: ollut huomion esineenä sekä hallituksen että eduskunnan ta-
26409: holla. Siitä huolimatta ei asiassa ole vielä päästy mihin-
26410: kään käytännölliseen toimenpiteeseen. Se oikeudellisesti
26411: turvatoin asema, missä kruununmetsätorpparit ovat, on ai-
26412: heuttanut heidän keskuudessaan suurta huolestumista ja
26413: tyytymättömyyttä nykyiseen asiain tilaan. Yhä suurem-
26414: maksi on käynyt pyrkimys päästä vapaaksi viranomaisten
26415: holhousvallasta ja saada torppansa itsenäisiksi perintäti-
26416: laiksi vakaalla omistusoikeudella. Tämä pyrkimys on nyt
26417: sitä oikeutetumpi kun eduskunta lainsäädännön kautta on
26418: tällaisen mahdollisuuden valmistanut kaikille yksityisten
26419: mailla oleville torppareille.
26420:     Mikäli olemme saaneet tietää, on hallitus asian valmis-
26421: telun jättänyt erikoisen komitean valmisteltavaksi.
26422:     Kuitenkaan ei tämä komitea, mikäli tietoomme on tul-
26423: lut, ole pitkään aikaan tehnyt mitään asian hyväksi. Viime
26424: kesänä tekivät eräät komitean jäsenet tutkimuksia kruu-
26425: nunmetsätorpparien oloista muutamissa pohjois-Suomen
26426: kunnissa, sekä ·sen jälkeen viime syksynä piti komitea muu-
26427: tamia kokouksia Helsingissä, mutta sen jälkeen ei komitea
26428: liene asian valmistamiseksi tehnyt mitään.
26429:    Koska asia on sitä laatua, että tässä vihdoinkin olisi kii-
26430: reellisesti saatava n. s. vapautuslaki aikaan, olisi mieles-
26431:                 VII, 15. -   Lohi, K. A., y. m.
26432: 
26433: tämme syytä Eduskunnalla asian kiireellisyydestä huo-
26434: mauttaa hallitusta. Jos mainittu komitea, sen nykyisessä
26435: kokoonpanossaan, ei tahdo asiaa valmistaa, on sen kokoon-
26436: pano mitä pikimmin uudistettava, jotta eduskunta saisi,
26437: jos suinkin mahdollista, jo näillä valtiopäivillä lakiehdo-
26438: tuksen asiassa kä:siteltäväkseen. Ehdotamme siis kunnioit-
26439: taen,
26440:                 että Eduskunta kehottaisi hallitusta kiireel-   •
26441:             lisesti valmistamaan ja eduskunnalle antamaan
26442:             esityksen laiksi kruununmetsätorppien muodos-
26443:             tamisesta itsenäisiksi perintötiloiksi.
26444: 
26445:    Helsingissä, 13 päivänä huhtikuuta 1919.
26446: 
26447: 
26448:         K. A. Lohi.            Ari Pitkänen.
26449:         Frans Kärki.           J. G. Ryynänen.
26450:         Antti Junes.           Edvard Takkula.
26451:         Matti Oja.             Frans Hanhisalo.
26452:         Yrjö Pesonen.          Kustavi Elovaara.
26453:         Kusti Arffman.         Heikki Taskinen.
26454:         Lauri Perälä.          P. Saarelainen.
26455:                       Aarno Pesonen.
26456: 756
26457: 
26458: VII, 16• ..:_ Anom. ehd. N:o 126.
26459: 
26460: 
26461: 
26462: 
26463:              Fränti, A.: Toimenpiteistä kruunun metsämai-
26464:                 den asuttamiseksi Lapissa.
26465: 
26466:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
26467:     Vuoden 1917 valtiopäiville on jätetty anomusehdotus toi-
26468: menpiteistä kruunun metsämaiden asuttamiseksi Lapissa
26469: (Liitteet VIII, anom. ehd. n:o 63). Tämän aiotteen perus-
26470: teluihin viitaten, pyydän Eduskuntaa anomaan,
26471: 
26472:                 että Hallitus mahdollisimman pian asettaisi
26473:              paikallisia oloja tuntevista henkilöistä komitean,
26474:              jonka tehtäväksi annettaisiin laatia seikkaperäi-
26475:              nen ehdotus väliaikaisten uudistalojen perusta-
26476:              misen jouduttamiseksi Lapissa ja näiden asuk-
26477:              kaiden taloudellisen tilan kohottamiseksi, ja
26478:                  että komitean tulisi samalla esittää paran-
26479:              nusehdotuksia muidenkin Lapissa olevien kruu-
26480:              nun mailla asuvien henkilöiden asutusoloihin.
26481: 
26482:       Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1919.
26483: 
26484:                                                  A. Fränti.
26485:                    c.
26486: Maatalouden kohottamista, maakeinottelun
26487: ehkäisemistä ja yhtiöitten maita koskevia
26488:  eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia. .
26489:                                                             759
26490: 
26491: VII, 1 7. -   Edusk. esit. N :o 33.
26492: 
26493: 
26494: 
26495: 
26496:               1'akkula, Edv., y. m., Ehdotu-s lJmiksi palkkio·
26497:                   lainojen myöntämisestä maanviljelystuotan-
26498:                   non edistämiseksi pienemmillä viljelyksillä.
26499: 
26500: 
26501:                 S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
26502: 
26503:      Viitaten vuoden 1917 toisilla valtiopäivillä tehtyyn
26504:  eduskuntaesitykseen (Liitteet I-XI, siv. 749-7 54) sekä
26505:  esitystä    seuraavaan lakiehdotukseen ,palkkiolainojen
26506:  myöntämisestä maanviljelystuotannon edistämiseksi pie-
26507:  nemmillä viljelyksillä", saamme kunnioittaen Eduskunnan
26508: ·päätettäväksi ehdottaa,
26509: 
26510:                   Että Eduskunta hyväksyisi mainitun lain.
26511: 
26512:     Helsingissä huhtikuun 11 p :nä 1919.
26513: 
26514: 
26515:          Edvard Takkula.               A. 0. Wuorimaa.
26516:          J. P. Kokko.                  Mikko Piitulainen.
26517: 760
26518: 
26519: 
26520: VII, ts. -   Anom. ehd. N:o 115.
26521: 
26522: 
26523: 
26524: 
26525:              Wuokoski, K. V., y. m.: Komitean asettamisesta
26526:                tutkimaan maataloutemme nykyistä tilaa ja
26527:                tulevia kehittymismahdollisuuksia.
26528: 
26529: 
26530:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
26531: 
26532:     Maamme maatalouden tuotantokyky on sekä ennen sotaa
26533: että sota-aikana ollut verrattain heikkoa. Olemmehan jo pit-
26534: kät ajat olleet siinä asemassa, että meidän on täytynyt puolet
26535: tarvitsemastamme leipäviljasta tuoda ulkomailta. Myöskään
26536: maamme karjatalous ei ole päässyt voimistumaan siinä mää-
26537: rässä kuin aikaisemmin toivottiin. Kasvavan kotimaisen ky-
26538: synnän on se säännöllisinä vuosina kyllä kyennyt tyydyttä-
26539: mään, mutta ulkomaisessa kauppaiVaih.d·os,s•a ov·at sen antamat
26540: tulokset olleet epätyydyttävät. Mainitsemme vain, että kar-
26541: jataloustuotteiden viennistä on maalla:mme ollut vuosina
26542: 1911-15 keskimäärin vuosittain tuloja ainoastaan 40'--50
26543: miljoonaa markkaa. Ja su.uri osa näin saaduista tuloista
26544: on mennyt muodossa tai toisessa takaisin ulkomaille. Os-
26545: tettiinhan esim. vuonna 1915 maahamme 27.6 milj. markan
26546: arvosta karjanrehua.
26547:      Tulemme näin ollen siihen tulokseen, että maamme vil-
26548: jantuotanto ei läheskään riitä tyydyttämään kotimaista ku-
26549: lutusta ja että karjataloustuotteistamme ulkomaisessa vaih-
26550: dossa saatu ylijäämä on mitättömän pieni. Maataloustuo-
26551:  tantomme tulee, niinkuin jo näistä merkeistä näkyy, sodan
26552:  jälkeisinä vuosina olemaan kilpailukyvyltään heikko. Sota-
26553:  aikana on vielä maataloutemme tuotantokyky entisestään vä-
26554:  hentynyt. Useissa maissa on tarmokkaan maatalouspoliit-
26555:                  VII, 18.- Wuokoski, K. V.                  761
26556: 
26557: tisen toiminnan kautta koetettu yHä/pitää ja elvyttää tuo-
26558: tantoa. Niinpä ovat eri valtiot suuria rahallisia uhrauksia
26559: tehden hankkineet maataloustuottajille .apulantoja, maata-
26560: louskoneita, väkirehuja, edistäneet uutisviljelystä, suoritta-
26561: malla huomattavia määriä tuotantokustannuksista, myöntä-
26562: neet korottornia tai helppokorkoisia lainoja maataloudellisiin
26563: tarkoituksiin j. n. e. Meillä ovat sitävastoin toimenpiteet
26564: maataloustuotannon ylläpitämiseksi olleet verrattain vähäi-
26565: set ja niihin on ryhdytty vasta viime aikoina. Seuraukset
26566: ovat tästä olleet, että maataloustuotantomme on sota-aikana
26567: tullut perin uuvutetuksi ..
26568:      Jos taas seuraamme maataloustuotannon kehitystä vil-
26569: jan ja karjataloustuotteiden suurtuotantomaissa, jotka esiin-
26570: tyvät näiden tuotteiden myyjinä maailman markkinoilla,
26571: niin näemme, että siellä on sota-ai'kana tuotanto suuresti voi-
26572: mistunut. Yhdysvalloissa, Kanadassa, Argentinassa ja
26573: Australiassa on karsiviljalle kylvetty ala sota-aikana kym-
26574: meniä miljoonia ha lisääntynyt. Asiantutijain arvostelun
26575: mukaan tulee lähimpinä vuosina viljantarjonta maailman
26576: markkinoilla olemaan SJUurempi kuin kysyntä, ja seurauk-
26577:                                   1
26578: 
26579: 
26580: 
26581: sena tästä on luonnollisesti viljan hintojen huomattava, ehkä
26582: hyvin jyrkkä laskeutuminen. Karjataloustuotteiden markki-
26583: noilla ei hintojen laskeutumisen uhka ole yhtä suuri lähim-
26584: pinä vuosina. Mutta ylivoimaista ~ilpailua voi tälläkin ta-
26585: holla myöhemmin ilmautua sellaisten karjataloustuotteiden
26586: suurtuotantomaiden kuin ATgentinan, Australi'an, Uuden
26587:  Seelannin, Siperian y. m. taholta.
26588:      Oman maamme maataloudessa tulevat tuotantokustan-
26589: nukset läihimpinä vuosina monestakin •syystä sangen huo-
26590: mattavassa määrässä kohoamaan. Tämän johdosta nousee
26591: kysymys, miten maataloustuotantomme kykenee suoriutu-
26592: maan sen voimakkaan painostuksen alaisena, johon se joutuu
26593: liikenteen säännölliseksi käytyä ulkomaisen kilpailun
26594: vuoksi. On suuresti pelättävissä, että maamme maatalous-
26595: tuotanto voi tällöin joutua ankaraa pulakanta kestämään,
26596:  jollei ajoissa ryhdytä tarmokkaisiin toimenpiteisiin pulakau-
26597:  den torjumiseksi. Naapurimaassamme Ruotsissa on äsket-
26598: 762     VII, 18, -   Maataloutemme kehitysmahdollisuudet.
26599: 
26600: täin valtiopäiväin eri ryhmien taholta t~hty anomuksia hal-
26601: litukselle, että se ryhtyisi toimenpiteisiin Ruotsin maata-
26602: loustuotantoa uh:kaavan pulan varalta ja toimenpiteisiin on
26603: täällä ryhdyttykin. Paljoa suurempi syy on meidän maas-
26604: samme, jossa maataloustuotanto on nykyhetkellä paljoa hei-
26605: kommassa asemassa ~uin Ruotsis·sa, kiinnittää vakavata
26606: huomiota ylläesitettyyn kysymykseen.
26607:     Siksi pyydämme kunnioittaen ehdottaa,
26608: 
26609:                   että Eduskunta kehottaisi Hallitusta asetta-
26610:               maan komitean tutkimaan maataloutemme ny-
26611:               kyistä tilaa ja tulevia kehittymismahdollismtk-
26612:               sia sekä esittämään tehokkaita keinoja uhkaavan
26613:               maatalottspulan torjumiseZ,si.
26614: 
26615:       Helsingissä, 14 päivänä huhtikuuta 1919.
26616: 
26617:        K. V. Wuokoski.             Elias Sinkko.
26618:        Å. Fränti.                  K. E. Linna.
26619:        M. Kekki.                   Aa1·ne Sihvo.
26620:                                                          768
26621: 
26622: VII, 19, -   Anom. ehd. N:o 106.
26623: 
26624: 
26625: 
26626: 
26627:              Raatikainen, August, y. m.: Viljeltyfen tilus-
26628:                 ten tarkoituksenmukaisesta käytöstä.
26629: 
26630:                S u o m e n E d u s k u n n a II e.
26631:     _Hyvin runsaslukuisia ovat maassamme ne viljelmät, jot-
26632: ka viimeisten vuosikymmenien kuluessa ovat jääneet rappeu-
26633: tumaan. Tosin aivan viime vuosien erittäin hreä elintarve-
26634: tilanne on pakottamana pakottanut niidenkin kiinnittämään
26635: huomiota maanvilje1ykseen, jotka aikaisemmin ov.at maanvil-
26636: jelykseltä meidän oloissamme kieltäneet sen aseman, mikä
26637: sille kuuluu. Tämä tilapäinen maanviljelysharrastus on
26638: siis poikkeuksellisten olojen synnyttämä, ja se on ollut maa-
26639: taloutta vierovienkin maanomistajien etujen mukaista. Kui-
26640: tenkaan ei uusia viljelmiä ole viime vuosina syntynyt, ei
26641: ainakaan niin lukuisasti kuin maanviljelyksen ja asutusolo-
26642: jen terve kehitys olisi vaatinut. Aikaisemmilta vuosilta on
26643: tarus kaikkien maakysymystä seuranneiden tiedos.sa, että
26644: uutisviljelyksiä syntyi vähän ja suuri joukko entisiä vilje-
26645: lyksiä, useimmiten torppien mutta monasti päätilojenkin,
26646: jätettiin hoitamatta.
26647:      Tähän viljelysten rappiotilaan saattamiseen ovat puu-
26648: tavarayhtiöt ensi sijassa olleet syypäitä. Maaseudulla liik-
26649: kuessaan on jokainen monin paikoin ollut tilaisuudessa nä-
26650: kemään, etteivät puutavarayhtiöt suurin piirtein katsoen ole
26651: tehneet sanottavasti mitään maatilainsa viljelysten kunnos-
26652: sa pitämiseksi, vielä vähemmin kehittämiseksi - mikä on-
26653: kin ollut luonnollista, sillä pääpaino on kiinnitetty metsän-
26654: tuotteisiin - ja moni niin sanottu ,puulaakintalo", joka
26655: yksityisen hallussa aikoinaan oli kukoistava ja antoi leivän
26656: 764    VII, 1 9 . - Viljelystilain tarkoituksenmuk. käyttö.
26657: 
26658: sekä asunnon usealle perheelle, todistaa nykyään rappeutu-
26659: misesta ja hoidon puutteesta. Mutta kuta useampi raken-
26660: nus meillä hoidotta lahoo, kuta useampi viljelmä kyntämät-
26661: tömänä nurmettuu, sitä lukuisammaksi nousee tilaton luok-
26662: ka, sitä epävarmenpina pysyvät olomme, puhumattakaan
26663: suuresta kansallisomaisuuden menetyksestä. Noilla raken-
26664: nuksilla ja viljelmillä on nimittäin, vaikkapa ne ovat joskus
26665: vaatimattomia torppiakin, suuri arvo, eikä niitä, kun ne
26666: kerran pääsevät rappeutumaan, käden käänteessä takaisin
26667: kuntoon panna.
26668:     Mutta viljelysten rappiolle jättämiseen eivät ole vika-
26669: päitä ainoastaan yhtiöt. Monin paikoin ovat myöskin yksi-
26670: tyiset henkilöt sekä keinottelutarkoituksessa että lisätäkseen
26671: maa- ja metsäalueitaan hankkineet maatiloja ja jättäneet
26672: niillä sitten viljdymsen sivuasiaksi joko siitä syystä, etteivät
26673: niiden viljelykset asemansa vuoksi tai muutoin ole heille
26674: näyttäneet antavan riittävän hyviä taloudellisia tuloksia
26675: tahi että he jo tiloja hankkiessaan ovat panneet pääpainon
26676: aivan toisille näkökohdille.
26677:     Edellisessä on puhuttu etupäässä päätilojen viljelysten
26678: rappiolle joutumisesta. Yhtä laaja ja seurauksiltaan ehkä
26679: vielä tuhoisampi on ollut se torppien autioiksi joutumisen
26680: ilmiö, joka on useita vuosia ollut havaittavissa ja näyttää
26681: yhä edelleen jatkuvan. Jo ennen kuin torpparikysymys
26682: erittäin tärkeänä astui päiväjärjestykseen ja kun ryhdyttiin
26683: suunnittelemaan nyt voimassa olevaa asetusta torpan, lam-
26684: puotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta, kävivät torp-
26685: parihäädöt varsinkin eräillä paikkakunnilla kiusallisen huo-
26686: mattaviksi. On tosin myönnettävä, että muutamissa tapa-
26687: uksissa on ollut erittäin täl"keää maanomistajalle ja hyvin
26688: hoidetun maatalouden etujen mukaista, että joku vuokravil-
26689: jelmä on saatu yhdistetyksi päätilan viljelyksiin; mutta
26690: useimmissa tapauksissa ei maanomistaja lainkaan, saatuaan
26691: torpan autioksi, ole sitä hoitanut enämpi rakennusten kuin
26692: viljelystenkään suhteen eikä torpasta hänelle itselleenkään
26693: omassa hallinnassaan ole ollut vastaavaa etua.
26694:             VII, 1 9 . - Raatikainen, August, y. m.        766
26695: 
26696:     Kuitenkin, ilahduttavaa kyllä, on ollut paljon sellaisia-
26697: kin mwaruomistajia, jotka torp•pareilleen ,suopeina. ovat hei-
26698: dän antaneet pysyä asumustensa ja viljelmiensä haltijoina.
26699: Mutta juuri nämä maanomistajat ovat senjälkeen kuin laki
26700: vuokra-alueiden lunastrumis·esta sääJdettiin joutuneet paljon
26701: epäedullisempaan asemaan kuin ne, jotka keinoilla millä
26702: hyvänsä ovat saaneet torppansa autioiksi. Edelliset menet-
26703: tävät monasti verrattain suuria alueita tiloistaan mainitun
26704: lain mukaan määrättävästä verrattain alhaisesta hinnasta.
26705: Vaikkapa heidän yhteiskunnan edun nimessä ei tätä uhra-
26706: usta sovi vaikeroida, niin kuitenkin on oikeuskäsitystä louk-
26707: kaavaa, että yksinomaan heiltä vaaditaan tämä uhraus, jota
26708: vastoin vuokramiehiinsä nähden häikäilemättömät maan-
26709: omistajat, saatuaan torpat omaan hallintaansa, saavat vä-
26710: hentymättä pitää maa-alueensa, tuon lain vähääkään rajoit-
26711: tamatta heidän etujaan.
26712:     Tämän ajan surullinen ilmiö on se, että monet vuokran-
26713: antajat, pelätessään vuokra-alueiden lunastamista, ovat saa-
26714: neet suuren joukon torppareita luopumaan torpistaan. Vuok-
26715: raoikeuksien lunastamisessa ovat he käyttäneet pääasiassa
26716: rahaa; moni torppari, kykenemättä arvostelemaan vuokra-
26717: aluettaan, jonka omistajaksi hän olisi päässyt, on hetkellis-
26718: ten etujen tarjoutuessa siitä luoplmut. Saattaa kyllä olla
26719: mahdollista, että vuokramies on muutamis•sa tapauksissa
26720: saanut suurenkin korvauksen vuokra-alueesta luopumises-
26721: taan, mutta sillä ·ei maakysymyksen ratkaisu ole edistynyt.
26722: Päinvastoin on vuokra-alueiden lunastamista koskevaa la-
26723: kia säädettäessä edellytetty etteivät vuokramiehet luopuisi
26724: viljelmistään, mutta lakiin ei kuitenkaan ole tehty luovutta-
26725: mista ehkäiseviä määräyksiä. Asia on jo saanut sellaisen
26726: laajuuden, että hallituksen taholta on katsottu välttämättö-
26727: mäksi erityisillä julistuksilla kääntyä eritoten vuokramies-
26728: ten puoleen ja selittää heille viljelmillään pysymisen tärke-
26729: yttä. - Tässä voimme toistaa, mitä edel1ä jo viittasimme,
26730: että joskus saattaa olla vuokranantajan oman viljelyksen
26731: ja perheolojen kannalta sekä yleensä tuotantonäkökohdat
26732: huomioonottaen tarkoituksen mukaista, että vuokraviljelmä
26733: 766    VII, 19. -   Viljelystilain tarkoituksenmuk. käyttö.
26734: 
26735: joutuu jälleen maanomistajan käytettäväksi, mutta ilman
26736: muuta voinemme pitää tällaisia tapauksia harvinaisina.
26737: Myöskään ei vuokra-alueestaan luopujalla ole enämp1 JUrii-
26738: dista kuin moraalistakaan oikeutta saada luopuessaan kor-
26739: vausta muusta kuin vuokra-alueeseen tehdystä parannukses-
26740: ta ja maanomistajaa ei voida pitää velvollisena maksamaan
26741: muuta korvausta viljelmästään luopuvalle vuokramiehelle.
26742:     Tämä olkoon sanottu vapaaehtoisista luopumussopimuk-
26743: sista. Valitettavasti on sattunut niinkin, että vuokrananta-
26744: jien taholta on vuokramiehiä kohtaan käytetty keinoja, jot-
26745: ka eivät ole millään puolustettavissa, siinä tarkoituksessa
26746: että vuokra-alueet jäisivät vapaiksi. Tällaiset tapaukset
26747: lienevät toivottavasti harvinaisia poikkeuksia; mutta sa-
26748: malla kuin ne ovat lain k•annalta r~koksia, ovwt ne sitä vielä
26749: enemmän yhteiskunnan kannalta.
26750:     Yhteiskunnan kannalta on leimattava rikoksiksi vielä
26751: kaikki edelläkosketellut tapaukset, nimittäin että
26752:     1) ennestään viljellyt ja hoidetut tilat on jätetty rappi-
26753: olle, olkoonpa •tähän syypää sitten joko yhtiö tai yksityine11
26754: henkilö.
26755:      2) vuokraviljelmiä on vuokranantajain toimenpiteestä
26756: saatettu autioiksi joko oikeudettomain häätöjen kautta tai
26757: erityisesti ostamalla vuokramiehiltä heidän vuokraoikeu-
26758: tensa.
26759:     Nämä seikat ovat välttämättömyydellä panneet ajattele-
26760: maan, millä tavoin tälmä sekä mwataloudellisesti että yleensä
26761: kansantaloud•elli<sesti ja yhteiskunta,poliittis,esti katsoen hai-
26762: tallinen asiaintila olisi saatava korjatuksi. On vakavasti
26763: täytynyt harkita keinoja, miten nuo entiset viljelykset jäl-
26764: leen voitaisiin saada auran alle ja kuinka voitaisiin estää
26765: yhä useampien torppien autioiksi tuleminen. Mikään muu
26766: lainsäädännöllinen pakk'Okeino ei näytä johtruvan toivottui-
26767: hin päämääriin, kuin se, että eräille hallinto-organeille anne-
26768: taan valta kullakin paikka'lmnnalla ottaa selvä rappeutu-
26769: neista tai rappeutumaan jätetyistä niin hyvin itsenäisistä
26770: kuin vuokraviljelmistä sekä tehdä ehdotuksensa niiden lu-
26771:             VII, 19, -   Raatikainen, August, y. m.         767
26772: 
26773: nastamisesta käytettäväksi valtion asutus- ja viljelyspoliit-
26774: tisten päämäärien hyväksi.
26775:      Voitanee väittää, että tämä suunnitelma on tähdätty yh-
26776: tiöitä ja metsätaloutta vastaan ja että tässä loukataan ,omis-
26777: tusoikeuden pyhyyttä". Mutta kysymys ei ole yksinomaan
26778: yhtiöiden, vaan yleensä kaikkien maanomistajain rappiolle
26779: laskemista viljelmistä; ja maanomistuksen alalla on kautta
26780: aikojen täytynyt turvautua hyvinkin syvälle käyneisiin
26781: omistusoikeuden rajoituksiin juuri siitä syystä kun maa on
26782: pinta-alaltaan rajoitettu ja sen vääirinkäyttö voi olla syynä
26783: mitä vaikeimpiin yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Ennen-
26784: kaikkea on yhteiskunnalla oikeus vaatia, ettei sukupolvien
26785: työllä muokatut viljelykset ja rakennetut asumukset rappe-
26786: udu ja • joudu autioiksi silloin kuin maattomien ja viljelyk-
26787: settömien yhä kasvava joukko järkyttää yhteiskunnan rau-
26788: hallista kehitystä toisaalta ja toisaalta oma maataloustuo-
26789: tanto ei pysty tyydyttämään maan tarpeita. Samalla kun
26790: metsien tuotolle ja metsätalouden järkiperäiselle hoidolle
26791: yleensä on pysytettävä niille kuuluva asema tärkeänä kan-
26792: santaloudellisena tuotantolähteenä, on todettava, että puu-
26793: tavaraliikkeen harjoittajat ovat metsätalouden intressissä
26794: enemmän kuin jälkiperäinen metsien käyttö olisi vaatinut,
26795: polkeneet maanviljelyksen etuja ja lisänneet tilattoman
26796: väestön lukua valtion tehdessä mitä kalleimpia uhrauksia
26797: tilattomien asuttamiseksi. Myöskään ei verotuksessa noilta
26798: rappeutuneilta viljelmiltä saada läheskään sitä veromäärää,
26799: minkä niillä asuvat viljelijät voisivat yhteiskunnan tarpei-
26800: siin suorittaa. Kun valtiolaitoksemme tarvitsee entistä mo-
26801: ninverroin enemmän tuloja ja entisten veronmaksajain taak-
26802: ka niin ollen tulee entisestään moninkertaiseksi, niin on
26803: kaikkien veronmaksajain,. ennenkaikkea maamiesten, jotka
26804: kansamme veronmaksa.jain enemmistönä ovat saaneet ja
26805: edelleenkin saavat suurimman osan veroista kantaa, etujen
26806: mukaista, että lisätään itsenäisillä maanomistajilla veron-
26807: maksajaluokkaa ja siten tasoitetaan verorasitusta.
26808:     Entisten rappiolle joutuneiden tai rappeutumaan jätetty-
26809: jen viljelysten asuttamisessa on tä1lä kertaa erityisesti otet-
26810: 768    VII, 19. -   Viljelystilain tarkoituksenmuk. käyttö.
26811: 
26812: tava huomioon, että halukkaita maahan tarttujia on nyky-
26813: ään kaikkialla. Siksipä ei toimenpiteeseen ryihtymis,essä ole
26814: hetkeäkään epäiltävä.
26815:     Luuastettavaan alueeseen nähden on tehtävä se vaati-
26816: mus, että entiset rappeutuneet tahi rapp eutumaan jätetyt vil-
26817:                                           1
26818: 
26819: 
26820: 
26821: 
26822: jelmät ja niiden kanssa sopivassa yhteydessä olevat viljelys-
26823: kelpoiset maat ja muodostettavain tilain muihin etuihin kat-
26824: soen tarpeelliset haka- ja metsämaat sekä luonnonniityt olisi
26825: lunastettava ja muodostettava itsenäisiksi tiloiksi, samoin-
26826: kuin se1la~set päätilain viljelykset, joi,den hoito ei vastaa
26827: paikkakunnan keskinkertaisen viljelyksen vaatimuksia.
26828: Kuitenkaan ei tämä saisi koskea yksityisen maamiehen sel-
26829: laista viljelmää, mikä kuuluu hänen asuntotaloonsa tai on
26830: sen välittömässä yhteydessä. Tässä ei olisi suotavaa min-
26831: kään vissin hehiJaaria:laluvun määrälimin:en, sillä siitä voisi
26832: asutuksen tarkoituksenmukaisuus kärsiä. Päinvastoin olisi
26833: sallittava alaltaan isompienkin tilain muodostaminen kuin
26834: laissa vuokra-alueiden lunastamisesta säädetään.
26835:     Hyvin tavallinen ilmiö on myös että eräät maanomista-
26836: jaryhmät ovat, jätettyään osia entisten viljelystilojen vilje-
26837: lyksistä nurmettumaan, toisista osista muodostaneet aivan
26838: sopimattomia pientiloja, eroittaen niille v,ain pienet peltotil-
26839: kut, mutta ei niiden tulevaan kehitykseen nähden tarpeellis-
26840: ta viljelyskelpoista maata eikä lainkaan metsä- ja laidun-
26841: maata, joten sellaiset tilat asutuksen ja maanviljelyksen
26842: kannalta eivät tyydytä vähäisimpiäkään vaatimuksia. Täl-
26843: läiset tilat olisi korjattava sellaisiksi, että itsenäinen vilje-
26844: lijä voisi niillä menestyä.
26845:     Rappeutuneiden tai rappeutuwaan jätettyjen viljelys-
26846: maiden lunastushinta olisi määrättävä ja suoritettava sa-
26847: mojen perusteiden mukaan kuin laissa vuokra-alueiden lu-
26848: nastamisesta säädetään; kuitenkin olisi luuastuahinnasta
26849: v,ähennettävä sen rappeutUimilsen a:rvo, mihin nykyinen
26850: maanomistaja on katsottava syypääksi, sillä oikeuskäsitystä
26851: ei vasta:isi, että esim. ma:anomista;ja, joka .on torpparin häätä-
26852: nyt ja saattanut torpan rappiolle, saisi torpan alueesta yhtä
26853: suuren korvauksen kuin sekin maanomistaja, jonka torppari
26854:             VII, 19, -Raatikainen, August, y. m.                769
26855: 
26856: 
26857: on saanut rauhassa viljellä torppaansa. Myöskin olisi koh-
26858: tuutonta suorittaa yhtä suuri lunastussumma puutavara-
26859: lii:kikeen harj1oit1Jajalle taihi tilakeinottelijalle, jotka eivät
26860: ole viljelyksiäiän hoitaneet ja joiden kummankin menettely
26861: tilojen ja viljelysten haitijoina on katsottava yhteiskunnalli-
26862: sesti rikolliseksi.
26863:      Lunastamismenettely olisi järjestettävä siten että kulla-
26864: kin tilattomalla olisi valta kääntyä asutuslautakunnan puo-
26865: leen ilmoittaen vissin viljelmän olevan asukasta ja hoitoa
26866: vailla. Asutuslautakunnan velvollisuus olisi tehtyjen il-
26867: moitusten johdosta tarkastaa ja jo omasta alotteestaan jat-
26868: kuvasti seurata veljelysten hoitoa. Asutuslautakunnan tu-
26869: lisi, havaittuaan viljelyksen rappeutumaan jätetyksi, ensin
26870: ottaa selko siitä, luovuttako maanomistaja alueen vai kiel-
26871: täytyykö hän siitä väittäen sitä esim. itselleen välttämät-
26872: tömäksi tahi viljelyksessä olevaksi. Siinä tapauksessa tu-
26873: lisi asutuslautakunnan koota ta,rpeellinen todistusaineisto
26874: sekä ilmoittaa vuokralautakunnalle, jonka tulisi paikan
26875: rpäallä maanomistajan tai hänen valtuutetun asiamiehensä
26876: ja asutuslautrukunnan sekä viljelystä haluavan henkilön läs-
26877: näollessa, tutkittuaan myöskin todistusaineistoa, ratkaista
26878: asia päätöksellä, joka olisi sekä lunastukseen että myöskin
26879: samalla luuastettavain alueiden mahdolliseen järjestelyyn
26880: nähden alistettava läänin maaherran tutkittavaksi. Asian-
26881: osaiset, niin hyvin maanomistaja kuin asutuslautakunta ja
26882: viljelystä halua:va saisivat sitten jättää tarpeellisiksi katso-
26883: mansa selitykset maaherralle, jonka tulisi kaikki esitetyt
26884: näkökohdat harkittuaan antaa. asiasta päätös, josta voitai-
26885: siin valittaa J{:orkeimpaan hallinto-oikeuteen.
26886:       Heti kun maaherran päätös olisi lainvoiman voittanut
26887: tai Korkeimman hallinto-oikeuden päätös asiasta annettu
26888: ja alue tai alueet määrätty ]unastettavaksi, tulisi vuokra-
26889: lautakunnan alottaa lunastamismenettely samalla tavalla
26890: kuin laissa vuokra-alueiden lunastamisesta on säädetty.
26891:       Tämän suuntaisena lailla voitettaisiin rappentuneet vil-
26892:  jelmät takaisin vilje1ykselle ja ehkäistäisiin selkä itsenäisten
26893:  että vuokraviljelmien joutuminen mp>peutumaan ja tehtäi-
26894:                                                            49
26895: 770     VII, 19. -   Viljelystilain tarkoituksenmu~. käyttö.
26896: 
26897: tSiin turhiksi torpparien vuokraoikeuksistaan luopumisen
26898: muutoin 1laritalliset seuraukset.
26899:      Sen nojalla mitä edellä on esitetty, pyydämme kunnioit-
26900: taen ehdottaa,
26901:                  että Eduskunta anoisi Hallitukselta viljelty-
26902:              jen tilusten tarkoituksenmukaisesta käytöstä kii-
26903:              reellistä esitystä ja että tässä kohden otettaisiin
26904:              huomioon edellä kosketellut näkökohdat.
26905: 
26906:       Helsingissä, 14 päivänä huhtikuuta 1919.
26907: 
26908:           August Raatikainen. Niilo Liakka.
26909:           P. W. Heikkinen.        Heikki Niskanen.
26910:           Vihtori Vesterinen.     Hertta Pykälä.
26911:           Aarno Pesonen.          Eero Hahl.
26912:           Mikko Luopajärvi.       Antti Jnutilainen.
26913:           Ari Pitkänen.           Juhani Le)lpälä.
26914:           Antti Junes.            Lauri Perälä.
26915:                        P. Saarelainen.
26916:                                                              771
26917: 
26918: VII, 20, -   Anom. ehd. N :o 133.
26919: 
26920: 
26921: 
26922: 
26923:              Kekkonen, J. V.: Keinottelutarkoituksessa vil-
26924:                 jelemättä jääneiden maatilojen siirtämisestä
26925:                 valtion haltuun.
26926: 
26927:               S u o m e n E d u s k u n n a l 1 e.
26928:     'rilastojen mukaan on vain 1 / 4 maamme ruokakunnista
26929: itsenäisiä, oman maa-alueen viljelijöitä. Maat ovat kasau-
26930: tuneet yhä enemmän yksityisten ja yhtiöiden käsiin kansan
26931: valtavan enemmistön ollessa vailla sellaista maa-aluetta,
26932: jota viljelemällä he voisivat elää. Noin 1 / 6 - eli suurvil-
26933: jelijät - omistaa enemmän kuin puolet maamme koko tilus-
26934: alasta, siis enemmän kuin 5 /s eli pienviljelijät yhteensä.
26935: Suurviljelijät viljelevät sitäpaitsi tuskin 11 7<-J tilusalastaan
26936: keskimäärin, kun pienviljelijöillä on vastaava prosentti-
26937: määrä 25.
26938:      Tällaisesta kehityksestä koituu vakavia vaaroja koko
26939: yhteiskunnalle. Tuotanto pysyy pienenä, irtolaisväki lisään-
26940: tyy, asunto-olot huononevat ja kansan siveellinenkin kunto
26941: kärsii. Viime vuonna levisi kapina etupäässä siihen osaan
26942: maatamme, missä on enimmän suuromistajia ja irtolaisväes-
26943: töä sekä vähemmän itsenäistä pientila-asutusta.
26944:      Laki vuokra-alueiden lunastamisesta lokakuun 15 päi-
26945: vältä 1918, lisää kyllä itsenäisten viljelmien lukua, mutta
26946: edelleen jää suurin vuokraajaryhmä eli mäkitupalaiset vaille
26947: sellaista maa-aluetta, jota viljelemallä he voisivat elää.
26948:      V•altion täytyy näin ollen käydä rrujoittamaan yiksityisten
26949:  ja yhtiöiden maanomistusta ja lunastettava liiat maat itsel-
26950: leen suorittaen niistä omistajilleen ennen sotaa, siis v. 1914
26951:  vallinneen arvon mukaan hinnan. Nykyinen hinta on etu-
26952: 772          VII, 20. -   Viljelemättömät maatilat.
26953: 
26954: päässä keinottelun vaikutuksesta kohonnut luonnottoman
26955: korkeaksi. Maanomistusta rajoittaessa on otettava huomioon
26956: se, missä määrin maanomistaja aluettaan viljelee ja olisi
26957: omistajalle jätettävä suhteellisesti sama määrä metsämaata
26958: kuin mitä hän on tilusalastaan saattanut viljelyskelpoiseksi.
26959: Yksityisen tai yhtiön maa-alue ei saisi nousta yli 300-400
26960: han. Valtion olisi otettava kokonaan haltuunsa ne tilat,
26961: jotka keinottelutarkoituksessa on jätetty viljelemättä, jol-
26962: laista viime aikoina on paljon tapahtunut. Valtion haltuun
26963: tällä tavalla siirtyneet maa-alueet jaettaisiin samaan tapaan
26964: kuin Laki vuokra-alueiden lunastamisesta säätää, viljelys-
26965: haluisille tilattomille. Kun maalaiskunnilla on maanomis-
26966: tus vähäistä olisi niillekin varattava tilaisuus maan lunas-
26967: tamiseen. V. 1901 toimitetun tilastollisen tutkimuksen mu-
26968: kaan oli maalaiskunnilla hallussaan vain 0.2 % maan pinta-
26969: alasta.
26970:     Rohkenen edelläolevan perusteella ehdottaa,
26971: 
26972:                  että Eduskunta kiireellisesti anoisi esitystä
26973:              laiksi, jonka mukaan mltion haltuun siirty·isivät
26974:              ennen v. 1914 vallinneesta hinnasta keinottelu-
26975:              tarkoituksessa viljelemättä jääneet maatilat ja
26976:              ne yksityisten ja yhtiöiden ornistamat maa·
26977:              alueet, mitä näillä on yli laissa lähemmin mää-
26978:              ritellyn määrän ja jotka alueet jaettaisiin 25-
26979:              35 han suuruisina palstoina viljelyshaluisille
26980:              tilattomille viljeltäviksi.
26981: 
26982:       Helsingissä huhtikuun 16 päivänä 1919.
26983: 
26984:                                        Juho V. Kekkonen.
26985:                                                             778
26986: 
26987: VII, 21, -   Anom. ehd. N :o 128.
26988: 
26989: 
26990: 
26991: 
26992:              Jyske, J., y. m.: Yhtiöiden ja niihin verrattavien
26993:                 yksityisten viljelyskelpoisten viljelemättö-
26994:                 mien y. m. maa-alueiden pakkoluovuttami-
26995:                 sesta valtiolle 'tilattomille palstotettaviksi.
26996: 
26997:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
26998:     Maamme maanomistusolot eivät viimeisinä vuosikymme-
26999: ninä ole kehittyneet onnelliseen suuntaan. Samanaikaisesti
27000: kun valtiovalta on koettanut lisätä itsenäisten maanviljeli-
27001: jäin, nimenomaan pienviljelijäin lukua, on toisaalta laajoja
27002: maa-alueita siirtynyt yksiin käsiin. Etenkin ovat puuteol-
27003: lisuus- y. m. yhtiöt tänä aikana laajentaneet maa-alueitaan
27004: huomattavassa määrässä. V. 1901 kerätyn tilaston mukaan
27005: oli silloin erilaisilla yhtiöillä maassamme 867 tilaa, joiden
27006: viljellyn maan ala oli 65,446 ha ja kokonaispinta-ala 983,952
27007: ha. V. 1917 kerättiin maassamme senaatin toimesta uusi
27008: tilasto, jotta saataisiin selville yhtiöille kuuluvat maaomai-
27009: suudet. Kun tuota tilastoa parastaik~a lasketaan, ei ole
27010: mahdollisuutta esittää siitä tämän yhteydessä lopullisia nu-
27011: meroita. Mutta jo tähän astikin saadut tiedot osottavat, että
27012: yhtiöiden maaomaisuus on v. 1901 jälkeen huomattavasti
27013: noussut. Ennakkotietaina tuosta tilastosta esitetään v. 1917
27014: toisten valtiopäiväin asiakirjain liitteimä 4 ed. Haatajan y.
27015: m. edusk. esityksessä n:o 42, että 298 kunnassa silloin oli
27016: yhtiöillä 6,422 tilaa ja yksityisillä, joilla on yli 2,000 ha
27017: maata, 1,566 tilaa. Yhteensä oli noilla 7,988 tilalla maata
27018: 2,608,628 ha, josta viljeltyä 169,679 ha ja viljelyskelpoista
27019: viljelemätöntä maata 153,186 ha. Ja tätä laskelmaa teh-
27020: täessä on puuttunut tiedot vielä 85 kunnasta (107 kunnassa
27021: 774     VII, 21. -   Yhtiöitten maitten pakkoluovutus.
27022: 
27023: ei ollut mainitunlaisia tiloja). Kuopion läänin 36 kunnassa
27024: oli 33 :ssa (tiedot puuttuvat 3 kunnasta) yhtiöillä 1,987 tilaa
27025: ja niihin verrattavilla yksityisillä 293, joiden yhteinen pin-
27026: ta-ala teki 871,649 ha, josta viljeltyä maata 35,738 ha ja
27027: viljelyskelpoista viljelemätöntä 53.588 ha.
27028:      Huomaamme siis, että v. 1901 ja 1917 välillä on suuria
27029: maa-alueita siirtynyt yhtiöiden omiksi. Yhtiöiden maaomai-
27030: suus lienee nykyisin 7-8% koko maamme alasta.
27031:      Sitä mukaa kuin yhtiöiden maapääomat lisäytyvät, su-
27032: pistuu itsenäisten tilallisten ll!ku. Entiset tilalliset joutuvat
27033: vuokraviljelijöiksi tai kokonaan irti maataloudesta. Kun
27034: tässä piilee mitä suurin yhteiskunnallinen vaara, kun siitä
27035: aiheutuu maan tuotannon heikontumista ja kansantaloudel-
27036: lista vahinkoa, olisi maan yksiin käsiin kasautumiselle pan-
27037: tava tehoisa sulku.
27038:      >Selvää selvemmin ovat eletyt sodanvuodet osottaneet,
27039: että maiden yksiin käsiin kasautuminen on yksinpä elin-
27040: tarvetuotannonkin kannalta asiaa arvostellen tuhollista.
27041: Niillä seuduilla, missä yhtiöillä on lukuisimmat tilat ja
27042: suurimmat maa-alueet hallussaan, on elintarvetilanne ollut
27043: varsin vaikea. nälkä ankara. Tämä johtuu siitä, että a)
27044: suuri määrä yhtiöiden tiloista pidetään autiotiloina, joita ei
27045:  viljellä; b) tilojen alueilla torpat ovat suureksi osaksi hävi-
27046: tetyt; c)lampuotitilojen vuokraajat epävarmojen Vuokrasuh-
27047:  teiden vuoksi \'iljelevät vuokratilojaan heikosti.
27048:      Näin ollen on maan tuotanto yhtiöiden tiloilla - har-
27049:  voja poikkeuksia lukuunottamatta - alentunut hyvin alhai-
27050:  seksi, yleensä alemmaksi kuin itsenäisten talonpoikaistilo-
27051:  jen. Voimmekin sanoa viimeisten vuosien opettamina, että
27052:  yhtiöiden tilat ovat aiheuttaneet nälkää laajoilla aloilla
27053:  maatamme. Eikä ole toiveita siitä, että vapaaehtoisuuden
27054:  tietä noita maita saataisiin voimakkaan elintarvetuotannon
27055:  palvelukseen.
27056:      Ei ole liioin toiveita siitä, että yhtiöiden n. 2,5 milj.
27057:  ha :n suuruisilla maa-alueilla olevia viljelyskelpoisia mutta
27058:  viljelemättömiä maa-alueita saataisiin vapaaehtoisuuden
27059:  tietä tuotantoa edistämään. Yhtiöt eivät luovuta maitaan
27060:                  VII, 21. -   Jyske, J., y. m.             775
27061: 
27062: uutisviljelijälle. Yhtiöiden intressien mukaista on mahdolli-
27063: simman pieni asukasmäärä näillä mailla. >Se on aivan päin-
27064: vastainen yhteiskunnan intresseille ja edulle. Näin ollen
27065: samanaikaisesti kun pyrkimys saada omaa maata maatto-
27066: mien kesken ilmenee voimakkaana, kun yhteiskunnalle olisi
27067: tärkeätä, että mahdollisimman moni maata haluava ja sitä
27068: viljelemään kykenevä saisi omaa maata, samanaikaisesti
27069: yhtiöt hävittävät mailtaan vanhaa asutusta, pitävät vilje-
27070: lysmaitaan huonossa kunnossa ja ehkäisevät uutisasutusta.
27071: Tätä ei pitäisi sallia jatkuvasti.
27072:     Asetuksella tammikuun 15 päivältä 1915 tahdottiin estää
27073: viljelysmaiden joutumasta puutavaraliikettä harjottavien
27074: ylttiöiden käsiin. Asetuksen vaikutus ei ole kuitenkaan ollut
27075: niin suuri kuin toivottiin. Se ei estä, kuten pitäisi, kaikkia
27076: yhtiöitä viljelysmaita nimiinsä osta.masta. Asetusta on
27077: lisäksi kieretty. Eri nimisiä apuyhtiöitä on puutavara-
27078: liikettä harjottavien yhtiöiden maanostoja suorittamaan
27079: perustettu, tiloja on osteltu yhtiöiden toimihenkilöiden
27080: mmun j. n. e. Yhtiöt ovat jatkuvasti hävittäneet talon-
27081: poikaisviljelystä.
27082:     Viimeisinä aikoina ovat eräät yhtiöt, huomatessaan ylei-
27083: sen mielipiteen tuomitsevan niiden maanomistusta ja pelätes-
27084: sään tätä maWtomistusta rajattavia lainsäädäntötoimen-
27085: piteitä ilmestyvän, alkaneet palstotella ja myydä osia enti-
27086: sistä viljelysalueista. Mutta on huomattava, että tämäkin
27087: on järjestetty useimmissa tapauksissa yksipuolisesti yhtiöi-
27088: den etua silmällä pitäen. Riittävä kotitarvemetsä ja laidun-
27089: maa on harvoin tullut uuden viljelijän osaksi. Vähänkin
27090: etuisampi metsäala on kierretty, tulkoon uuden tilan raja
27091: miten luonottoman koukeroiseksi tahansa.
27092:      Ottaen huomioon sen vaaran, mikä kansalle ja valtakun-
27093: nalle koituu suurien maaomaisuuksien siirtymisestä yksiin
27094: käsiin ja pysymisestä niiden hallussa ja. todeten sen, että
27095: vapaaehtoisuuden tietä eivät yhtiöt - yleensä suurmaan-
27096: omistajat - ole taipuvaisia maa-alueita viljelystarkotuksiin
27097: viljelijän täydellä omistusoikeudella luovuttamaan ja lisäksi
27098: vakuutettuina siitä, että tämän maan ja kansan varmin tuki
27099: 776      VII, 21. -   Yhtiöitten maitten pakkoluovutus.
27100: 
27101: on siinä, että mahdollisimman moni tämän maan asukas vil-
27102: jelee omaa maata, saamme kunnioittaen anoa,
27103: 
27104:                  että Eduskunta antaisi Hallituksen tehtä-
27105:              väksi laatia ja Eduskunnalle jättää esityksen
27106:              laiksi, jonka nojalla voitaisiin tarpeen mukaan
27107:              pakkoluovuttaa valtiolle tilattomille palstotetta-
27108:              viksi yhtiöiden ja niihin verrattavien yksityisten
27109:              viljelyskelpoiset viljelemättömät maa-alueet sekä
27110:              viljellyistä maa-alueista ne, mitä ne itse omaan
27111:              lukuunsa eivät viljele sekä lisäksi niin .suut·et
27112:              metsä- ja laidunmaa-altteet kuin tarvitaan näin
27113:              syntyvien pientilojen tarpeisiin.              ~·
27114: 
27115: 
27116:       Helsingissä, huhtikuun 10 päivänä 1919.
27117: 
27118:           J. Jyske.             K. E. Linna.
27119:           Bruno Sarlin.         T. Heimonen.
27120:           A. Fränti.            J. Kaskinen.
27121:           W. K. Särkkä.         Matti Walkonen.
27122:           Mandi Hannula.        Aarne Sihvo.
27123:           Ilmari Auer.          Aug. Hämäläinen.
27124:           Arvi Kontu.           Rope Kojgaen.
27125:           Elias Sinkko.         K. V. Wuokoski.
27126:           Risto Ryti.           Paul Thuneberg.
27127:                       Kustaa Ruuskanen.
27128:                                                            777
27129: 
27130: VII, 22. -   Anom. ehd. N :o 129.
27131: 
27132: 
27133: 
27134: 
27135:              Jyske, J., y. m.: Tilakeinottelun ehkäisemisestä.
27136: 
27137:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
27138:     Viimeisten vuosien kuluessa on tilakeinottelu maassam-
27139: me muodostunut varsin yleiseksi. 'l'oiset tilat ovat jopa yh-
27140: den vuoden kuluessa olleet kuudenkin omistajan hallussa.
27141: Useimmiten on asianlaita niin, että kukin omistaja pyrkii
27142: kynimään tilalta, mitä siitä otettavissa on: mikä metsän,
27143: mikä karjan, mikä kuolleen kaluston. Kukaan heistä ei
27144: ,ehdi" kunnostamaan tilaa. Halukin tähän tilakeinotteli-
27145: jalta puuttuu. Hänen on nopeasti toimittava saadakseen
27146: mahdollisimman pian tilan voitolla siirretyksi uudelle omis-
27147: tajalle.
27148:     Itsestään on selvää, että keinottelu maatiloilla tuottaa
27149: yhteiskunnalle tuhoisia seurauksia. Peltomaiden tuotanto
27150: alenee, ka.rjamäärä alenee, joten lannan- ja karjantuotanto
27151: alenee, tiloista muodostuu sellaisia, että niiden kunnostami-
27152: nen käy ylivoimaiseksi sillekin, joka tilan lopulta rehelli-
27153: sessä viljelystarkotuksessa ostaa. Ilman metsää, ilman koti-
27154: eläimiä, ilman kalustoa olevan tilan nostaminen on vaikea
27155: tehtävä, vähävaraiselle yrittäjälle usein suorastaan ylivoi-
27156: mamen.
27157:     Asutuskysymyksenkin suhteen tilakeinottelu on muo-
27158: dostunut vaaralliseksi. Suurempien keinottelutilojen omis-
27159: tajat pyrkivät useassa tapauksessa Innastamaan tiloilla ole-
27160: vien torppien vuokraoikeudet, saadakseen tilan hinnan nou-
27161: semaan. Tilakeinottelu lisää siis irtolaisten lukua.
27162:     Kun tilakeinottelu näyttää yhä jatkuvan ja kun siitä
27163: käsityksemme mukaan on seurauksena onnettomuutta maal-
27164: le ja kansalle, saamme kunnioittaen anoa,
27165: 778        VII, 22. -   Tilakeinottelun ehkäiseminen.
27166: 
27167:                  että Eduskunta antaisi Hallituksen tehtä-
27168:              väksi laatia ja Eduskunnalle jättää esityksen
27169:              laiksi tilakeinottelun nopeaksi ja tehokkaaksi
27170:              ehkäisemiseksi.
27171: 
27172:       Helsingissä, huhtikuun 11 päivänä 1919.
27173: 
27174: 
27175:           J. Jyske.                Risto Ryti.
27176:           T. Heimonen.             K. E. Linna.
27177:           A. Fränti.               Oskari Mantere.            '"1
27178: 
27179: 
27180:           W. K. Särkkä.        J. Kaskinen.
27181:           Heikki Ritavuori.    Matti Valkonen.
27182:           Aarne Sihvo.         Mandi Hannula.
27183:           M. Kekki.            Ilmari Auer.
27184:           Aug. Hämäläinen.     Arvi Kontu.
27185:           Rope Kojonen.        Elias Sinkko.
27186:           Kustaa Ruuskanen.    K. V. Wuokoski.
27187:                       Paul Thuneberg.
27188:                                                           779
27189: 
27190: VII. 2a. -   Anom. ehd. N:o 103.
27191: 
27192: 
27193: 
27194: 
27195:              Hiidenheimo, Artturi, y. m.: Komitean asetta-
27196:                 misesta apulantojen valmistamismahdolli-
27197:                 suuksien tutkimista varten.
27198: 
27199: 
27200:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
27201: 
27202:     Sota-aikana on maassamme ulkomaisen tuonnin loputtua
27203: vallinnut suuri puute kaikista apulannoista. Näissä olosuh-
27204: teissa syntyi viimeisenä sotavuotena usealla taholla maan-
27205: viljelijäpiireissämme ajatus, että näiden tärkeiden tuotteiden
27206: saamiseksi olisi perustettava kotimainen apulantateollisuus.
27207: Etenkin ajateltiin tällöin typpilannoitinaineita, koska niiden
27208: valmistamiseen tarvittavaa raakl-ainetta ei tarvitsisi tuoda
27209: ulkomailta sen jälkeen kuin ilmasta tähän tarkoitukseen on
27210: alettu ottaa typpeä. Kuitenkaan ei meillä ole ollut valmista
27211: vesivoimaa käytettävänä; ja sota-aikana rakentaa vesipu-
27212: touksia, hankkia niiden rakentamiseen tarvittavia aineksia
27213: sekä suuria sähkövoimakeskuksia, on ilman muuta katsottu
27214: niin vaikeiksi, että ajatus typpiteollisuuden perustamiseksi
27215: maahamme sota-aikana on saanut raueta ja Nokian ja Tai-
27216: nionkosken käytettävissä oleva sähkövoima on varattu kal-
27217: ciumkarbiidin valmistamiseen valaistustarkoituksiin.
27218:     Mitä taas fosforihappolannoitinaineisiin tulee ei meillä
27219: ole kotimaassa raakafosfaattia ja olisi se tuotava joko Rans-
27220: kan Posjois-Afrikalaisista siirtomaista tai sitten Floridasta.
27221: Vastaisuudessa voitaisiin tätä raaka-ainetta tuoda myös Vol-
27222: gan alueelta. Pienempiä määriä thomasfosfaattia voisi mah-
27223: dolliseti tuottaa kotimaassakin sivutuotteena valmistettaessa
27224: rautaa omasta fosforipitoisesta järvi- ja suomalmista taikka
27225: 780          VII, 23. -   Apulantojen valmistus.
27226: 
27227: Pohjois-Ruotsista tuotetusta fosforihappoisesta malmista.
27228: Rikkihappoa, jota tarvitaan erottamaan raakafosfaattia su-
27229: perfosfaatin valmistuksessa, ei myöskään tähän asti ole val-
27230: mistettu Suomessa, mutta kun nyt laajaa Outokummun ku-
27231: parimalmialuetta aletaan käyttää, voitanee rikkihapon val-
27232: mistus sovittaa tähän yhteyteen, vaikkakaan kuparimalmi
27233: ei varsinaisesti ole rikkimalmi. Edelleen on mainittava, että
27234: sotavuosina on Sotkamossa tavattu hyvin rikkipitoista mal-
27235: mia, ja että toistaiseksi pääasiassa vain kuletusvaikeudet
27236: ovat estäneet tämän malmin hyväksikäyttämisen. Osa niistä
27237: aineista, joita tarvitaan superfosfaattiteollisuuteen, nim.
27238: rikkihappoa voidaan siis tulevaisuudessa saada kotimai-
27239: sesta raaka-aineesta, ja itse asiassa lienee suurempi super-
27240: fosfaattiteollisuus ainoa mahdollinen tapa laajemmassa mää-
27241: rin hyväksikäyttää tarjollaolevia kotimaisia rikkimalmeja.
27242: Kuitenkin näyttää epävarmalta, voiko yksityinen yritteliäi-
27243: syys lähitulevaisuudessa ryhtyä tähän teollisuuteen, sillä
27244: ennenkuin tällaisen teollisuuden voi laskea kannattavan,
27245: täytyy olla selvitys missä määrin se voi kestää kilpailua
27246: vastaavan ulkomaalaisen teollisuuden kanssa ja missä mää-
27247: rin Suomen valtio voi tarfota rikkihappo- ja superfosfaatti-
27248: teollisuudelle joitakin helpotuksia valmiille tavaralle asetet-
27249: tuvien tullitaksojen muodossa sekä takaamalJa ainakin raa-
27250: kafosfaattien vapaan maahantuonnin. Erikoisesti ansaitsee
27251: mainitsemisen, että sota-aikana Englannin hallituksen alot-
27252: teesta on perustettu hyvin suuri määrä rikkihappotehtaita
27253: tyydyttämään sodan aiheuttamia ylimääräisiä tarpeita.
27254: Englannin Hallitus asetti ~yös kohta aselevon jälkeen ko-
27255: mitean, joka sai tehtäväkseen tutkia, millä tavoin nämä teh-
27256: taat rauhan aikana voitaisiin paraiten käyttää, ja on komi-
27257: tea äsken antamassaan lausunnossa ehdottanut, että nämä
27258: rikkihappotehtaat laajennettaisiin su perfosfaattitehtaiksi,
27259: jotka silloin tulevat tuottamaan superfosfaattia pääasialli-
27260: sesti ulosvientiä varten. Ei tulene näin ollen aivan helpoksi
27261: vasta rakennettaville tehtaille kilpailla näiden Englantilais-
27262: ten yritysten kanssa, jotka tehtaat jo osaksi sota-aikana ovat
27263: kuoletetut.
27264:            VII, 23. -   Hiidenheimo, Artturi, y. m.         781
27265: 
27266:      Mitä kalilannoitinaineiden valmistamiseen maasälvästä,
27267: graniitista ja rapakivestä ynnä muista samanaisista meillä
27268: löytyvistä kalipitoisista vuorilajeista tulee, niin ovat useat
27269: näiden valmistustavat saanet patentteja, mutta ei mitään
27270: täysin luotettavaa selvittelyä ole näitten valmistustapojen
27271: käytettävyydestä. Amerikassa ilmoitetaan kysymyksen so-
27272: dan aikana teknillisesti ratkaistun kahta erilaista menettely-
27273: tapaa käyttäen, ja kun toinen näistä menettelytavoista on
27274: alumiiniumsulfaatin valmistuksen kanssa yhteydessä, jota
27275: tuotetta meidän paperitehtaamme ovat suuressa määrin tuot-
27276: taneet maahan, näyttää selvitys näitten menettelytapojen
27277: käytettävyydestä meille olevan hyvin täJrkeän. Tätä selvit-
27278: telyä tuskin kuitenkaan voitanee saada ennenkuin lopulli-
27279: nen rauha on päätetty, mutta olisi se silloin viimeistään am-
27280: mattimiesten meille hankittava.
27281:      Myöskin mitä typpiteollisuuteen ja sen mahdollisuuksiin
27282: maassamme tulee, ei asema ole täysin selvä. Osaksi on Saksa
27283: perustanut sodan aikana suuren määrän tehtaita ja tulene-
27284: vat nämät tuottamaan melkoisesti yli Saksan oman maa-
27285: taloustarpeen, toiseksi ovat shilensalpietarin hinnat niin
27286: riippuvaisia rahdeista, että nykyisin on vaikea arvostella,
27287: missä määrin teollisuustuote voi kilpailla shilensalpietarin
27288: kanssa. Näiden syiden takia mahdollisesti tarvittanee koti-
27289: maiselle tavaralle tullisuojaa, sillä yksityinen yritteliäisyys
27290: lähimpinä vuosina ei ehkä uskalla ryhtyä tähän teollisuu-
27291: teen. .T oka tapauksessa vaatii kysymys tältäkin näkökan-
27292: nalta selvittelyä. Osaksi on myöskin viitattava siihen, että
27293: me tällä hetkellä tunnemme lähemmin vain ne kolme me-
27294: nettelytapaa, joita on käytetty Euroopassa, nim. norjalai-
27295: sen kalkkisai pietarin va1mistamistavan, kalsiumcyanamid-
27296:  menettelyn, missä kalsiumkarbiidi on ensimäisenä välituot-
27297:  teena sekä Haaberin ammoniakkiprosessin, joka etenkin
27298:  Sa;ksassa sodan aikana on suuresti levinnyt, mutta joka vaa-
27299:  tii suurta ammattitaitavuutta käyttövoiman tarkistami-
27300: sessa. Tällä välin on Amerikassa äskettäin suuressa mitta-
27301:  kaavassa sovitettu osaksi Haaberin menettelytavan muun-
27302:  nosta, osaksi aivan kokonaan uutta menettelytapaa, jossa
27303: 782           VII, 23. -   Apulantojen valmistus.
27304: 
27305: nitriidejä valmistetaan välituotteena. Kun toistaiseksi ei ole
27306: ollenkaan tunnettua näitten uusien amerikalaisten menet-
27307: telytapojen vaatimista tuotantokustannuksista, näyiltää täs-
27308: säkin kohden selvittely olevan hyvin toivottavaa (ja olisi
27309: näitä amerikalaisia menettelytapoja tutkittava paikan pääl-
27310: lä, mikäli siihen lupaa saataisiin).
27311:     I.Jopuksi voidaan mainita, että aivan äskettäin on ulko-
27312: mailla kokeiltu fosfaatti- ja typpilannoitinaineiden valmis-
27313: tuksen yhdistämistä siten, että ammoniakki on johdettu fos-
27314: forihappoliuokseen rikkihapon sijasta ja täten saatu ammo-
27315: niumfosfaattilannoitinaineita ammoniumsulfaatin asemesta.
27316: minkä kautta melkoisia määriä rikkihappoa on voitu sääs-
27317: tää. Näitten ammoniumfosfaattien ilmoitetaan olevan hy-
27318: vin kestäviä ja lienevät ne antaneet viljelyskokeissa hyviä
27319: tuloksia. Myöskin tämän typpifosfaattilannoitinaineen val-
27320: mistamisen mahdollisuuksia meillä kotimaassa olisi selvitet-
27321: tävä.                                                   -
27322:                                                              ··•-
27323:      Edelläesitetyn nojalla kunnioittaen ehdotamme, että
27324: Eduskunta kohottaisi Hallitusta asettamaan asiantuntijoista
27325: komitean, jonka tehtäväksi tulisi hankkia
27326:      1) selvitys mahdollisuuksista aikaansaada kotimainen
27327:  teollisuus niin typpi-, fosforihappo-, kuin kalipitoisten lan-
27328:  noitusaineiden valmistamiseksikin sellaisessa laajuudessa,
27329: että maanviljelyksemme näiden aineiden, ainakin nykyinen
27330: tarve tulisi tyydytetyksi;
27331:      2) selvitys, sopisika mahdollisesti osa Suomen valtion
27332:  omistamasta vesivoimasta luovuttaa mainitulle teollisuu-
27333:  delle; sekä
27334:      3) selvitys, olisiko tullisuojelus joillekin näistä uusista
27335:  teollisuustuotteista tarpeen.
27336:      Sen lisäksi anomme,
27337:                  että Eduskunta mainittujen selvitysten hank-
27338:              kitniseksi osattaisi tm·peelliset varat.
27339:       Helsingissä, 14 päivänä huhtikuuta 1919.
27340: 
27341:       Artturi Hiidenheimo.                          J. Jyske.
27342:                          K. A. Lohi.
27343:                                                               783
27344: 
27345: 
27346: VII, 24, -   Änom. ehd. N :o 132.
27347: 
27348: 
27349: 
27350: 
27351:              Wuolijolti, Wäinö: Määrärahan myöntämisestä
27352:                su,perfosfoo~ti- ja typpilannotdntehtai>Vten pe-
27353:                  rustamista varten.
27354: 
27355: 
27356:                      E d u s k u n n a l l e.
27357: 
27358:     Maanviljelyksemme kyken.emäi:rtörmy;ys riittävään elin~
27359: tarpeid·en tuotantoon on maailmansodan aikana mitä räikeim-
27360: min tullut .näkyviin. Vai•kika. maanviljelys on pää•elinikei-
27361: nomme ja viljellyn maan ala suMeellis.Psti suuri, olc·mmc
27362: kuitenkin viime vuodet, jolloin tuonti ulkoa on ollut .s.ei-
27363: sa.uk.sissa, 1sa.a.neet olla melkein nälkäkuolemau partaalla.
27364: Että jotakin on t.eMävä saadrnksemme ma•anviljelyksen run-
27365: sarummim tuottamaan elint~arpeita, si•iitä ei liene kuin yksi
27366: mieli olemassa.
27367:     J ohiavat elintarvepoliitikkomme ovat luulleet löytä-
27368: neensä useampia.kin tehokka:ita. keinoja. elintarvetuotan-
27369:  tomme kdhottarmiselksi. Ensimäinen ja häikäilemättömästi
27370: käytetty keino on ollut vilja.n hintain suunn~a,ton korottami-
27371: nen. On täten luultu kii1hoitettavan maanviljelijöitä viljan
27372: viljelykseen. Eikä ole edes t.yydytiy ai:noast.a.a.n lälhimnä
27373: seuraava.n sadon vilja;n; hintojen määräämis.een, vaan on mää-
27374: rätty minimihinnat vielä sitäkiu seuraavaU.e s~adol1e, niin
27375: että nyt jo ovat vuoden 1920 ~adon hinnat määrätyt. Seu-
27376:  raukset ovat olleet turmiollisia koko maalle. Rahan arvo on
27377: huima.a.vasti l&'lkenut, kos·ka lei:vän hinta on määräävä mui-
27378: denkin tarvi:kkeiden hintoihin nähden; mMrtilojen 1hinnat
27379: ovat tavaii:tomasti nousseet, josta ta:as on aåheutunut. mitä
27380:  hurjin tila:keinottelu, ja työpaikat, jotka .aina pakostakin seu-
27381: 784    VII, 24. -   Superfosfaatti- ja typpilannotintehtaat.
27382: 
27383: ra.ava<t leivän hintojH, ovat samoin kovasti kohonn-eet. Ei
27384: tarvitse olla profeetta ennustaa.kseen maataloudellemme kai-
27385: ken tämän johd10sta vakavaa pulakautta. Ja >tulos vi,ljan
27386: viljelyks.en lisäämiseksi on ollut hyvin laiha. Viljan vilje-
27387: leminen ei juuri ole sanot.ta,va.sti lisääruty,ny,t. ja ne <korkeat
27388: hinnat, mitkä maanvi:lj·elystuotteista on maks.et·tu, ovat suu-
27389: rimma,ksi osa;ksi joutuneet kai1kkein vanhoillisim1pien tai epä-
27390: rehellisien maanviljelijöid·en ta.skui,hin, joista. n'e eivät mil-
27391: loinkaa~n maanvilj.elyksen edistämiseksi tule.
27392:         Toisena keinona on esit·etty uu!f;~sviljelyksen raivoomista
27393: ja sitä on koetettu edistää erikoisilla uutisvilj.elyski1pailuilla
27394: ja takaamalla: uutisviljelyksi.stä .sa.a,dus·ta vilja,sta useam-
27395: malta vuollelta eteenpäin korkeammat hinnat. Nämä toimen-
27396: l}:li!l;e.et ovat 1ky1lä olleet hyviä, mutta niiden vaikutus supis-
27397: tuu verra<ttain vähään. Si,täpaltsi uudisviljelyksiä suuresti
27398: lis'ättäessä on a.ina ,se vaara., että vaniha't viljelykset paikoHta-
27399: kin jäävät vähemmälle muukkauks·elle ja lannaile, joten
27400: us·ea.ss'a tapauks·essa voi olla hyvinkin ky.symyksena<laista,
27401: lisääk'ö uutisviljelys vi;ljan• ja rehun tuotanltoa.
27402:         Vi<ime a.ikoina on meidän ,suurviljelijäimme ja heidän
27403: asianaja.jainsa piireissä yhä yleisemmin, alettu puhua vilja-
27404: li:ulleista ainoana tehokk,aana keinona' viljan viljelyks·en li-
27405: säämiseksi ja etenkin maanviljelystä uhkaavan pulatkaud·en
27406: lieventäjänä. Onpa ha:lli!tus jo edusknllitaa 1kuulemaita a<set-
27407: bnuthn viljat.ullin. Onko tähän pää,naikuttimena ollut val-
27408: tion t.ulojcn ·k10'hottaminen vaiko maanviljelijäin auttaminen
27409: ·tai viljan vi·ljelyksen lisääminen ei ole aUekirjoi'ttaneelle
27410: ·tunnettua:, mutta aivan arvelutbv.a ·harha-IR·skel se joka ta-
27411: ·pauksessa. on ollut. Verotuskannalta on viljatulli mitä moi-
27412: ti!ttavin, koska se bpeimmin koskee kaikkein vähäva.raisi.m-
27413: 'pia luokkia. Maanvilj-elijöiden auttajana se 'taas on merki-
27414: tyks.etön, ·koska• sen aiheu~tama viljan 1hinnan ·korotus tuler
27415:  ainoa.s•ta.an harvalukuisen suurviljelijäluok&n ·hyväksi. On-
27416: <han tunnettua, että meidän maassamme voivat vilja<a huo-
27417: mat.tavammin myydä vain kaikkei11 suurimmat vi,ljclijä;t ja
27418: niis·täkin ainoastaan ne, jotka. pitävät suhteellisesti väihä1n
27419: työväke'ä, toisin sanoen vilj·el€vät ma,a·taan v·erra:ttain e~ks-
27420:                      VII, 24. -      W.uolijoki, Wäinö.
27421: 
27422: tensiivisesti. Ei li.en·e vaHiollamme syytä erikoisesti :pön-
27423:  kittää tätä suurviljelijäluO'klkaa, v8!I'sinkin kun ,sen asema so-
27424: ,dan-a~ka,isen maatilojen arvon 'kohoamisen ja rahanarvon
27425: l1askemisen vuoksi oru entistä va.ka.varei:sempi. Mitä taas
27426: kolmanteen kohtaan, viljatullin aiheuttamaan vHjanvilj.ely k-
27427: ISen lisäämiseen •tulee, nö.in mahdomsta on, että hyvin kor-
27428: kea v.iljatul'li voisi jonikun verran vi,ljanviljelystä lisätä,
27429: vaikka ei sota-ajan rk'Okemus sitä erikoisen uskottav.a.ksi tee.
27430:  Eikä olisi toivottavaakaan, että viljanv:i'ljelys t ä 11 ä e del-
27431: ~1 y t y k s ·e 11 ä suuresti lisääntyisi, siJllä se tulisi tietysti
27432: tarpa·htuma.an karjanhoidon 'knstannukseUa., jolloin samalla
27433: la.nt.ava.rat vähenö.sivät ja •koko viljanrviljelys muodoo;tuisi
27434: ryöstöviljelykseksi vieden maanviljelyks·emme vain taakse-
27435: päin.
27436:       Yleensä täll'a.iset •n. s. ne~t.iivis·et toimenpit.eet eivät
27437:  pysty viljan tuota.ntoamme lisäämään eikä maanviljelystäm-
27438:  me turvaamaan, va•an ovat ne pi'kemmin turmiollisia. Elin-
27439:  tarvetuota.nrtomme auttamiseksi ja maanviljelyksemme tu-
27440: kemiseksi on ryhdyttävä "boisenl,aisi,in posit.iivis.empitin toi-
27441:  menpiteisii,n.
27442:       Jos vertara maanvilj·el~ksemme tilaa joten,kin samassa
27443:  asematssa olfw:ien naapurimaitten maaruviljelykseen, niin huo-
27444: lmaa, et·tä vika ·ei ole maranviilj.elyksemme liian vähäisessä
27445:  laajuudessa., vaalll sen välhäisressä syvyyrd.es.sä. Toisin sanoen:
27446:  peltoa'la. ei ole liian pieni, mut.ta ,sadot ova,t suorastaan
27447:  hämm!listyttävän 1huonot. Seuraava. taulukko valaiskoon
27448: as1aa:
27449:       Hehtaarisatoja keskimäärin vuosijatksona 1905-1914.
27450: 
27451:                                Kilogra.mmoi:ssa.
27452:                                     Vehnä   ru1s   ohra kaura peruna
27453: Saksa    ••••   0   •••••••••       2060    1720 2330 1940 13200
27454: 'l'a.nska .............             3020    1660 2160 1770 12700
27455: Ruotsi   •••••••••••       0   ••   2060    1470 1580 1400 10200
27456: Suomi ..............                1078    1098 990 920 6750
27457:                                                                50
27458: 786    VII, 24. -   Superfosfaatti- ja typpilaunotintehtaat.
27459: 
27460:      Huomll!amme, ·että sadat Ruots·issa,kin ovat 50-100 %
27461: suuremmat kuin meillä, 'puhumll!ttakaan Tanskasta ja Salk-
27462: sasta. Suuriropalllla syynä satojemme a.lhaisuuteen on ennen
27463:  lmikkea liian vähäinen keiiDJOt.ekoisten 1anJnoitus.ain.eiden
27464:  käyttö. Kun ·esim. Saksassa. käytettiin ennen sotaa fos.fori-
27465:  happoisia arpulantoja 140 kg ha kohti viljeltyä maata, oli
27466: vastaava ·luku meillä vuonna 1913, jolloin niiillä kuitenkin
27467:  käytettiin enemmän !kuin milloinkaan ennen, 20 kg. eli
27468: ,siis 1 / 7 Sa\ksassa ·käytetystä määrästä. Ja kumminkin ova,t
27469: lfosforihappoiset a.pulannat - e•twpääs,sä luujauhot - ai-
27470: noat, joita maa,ssamme on vähänkin suuremmassa määrässä
27471:  käytetty. Jos vertaamme kalisuolojen ja typellisten apulan-
27472: tojen käyttöä meillä ja muissa ma,i,ssa, niilll huomaamme,
27473:  että niitä on edistyneemmissä maissa käytetty satoja kertoja
27474: .euemmärr ha kohti kuin meillä. Miten apulantojen maaihan-
27475: tuonti sodalll aikana. on vuosi vuoCLelta vähentynyt, käy sel-
27476: ville seumavasta:
27477: 1913 tuotiin maahan .................... 53,149 tonnia
27478: 1914                     •••      0.   0 39,402
27479:                                            ••••         0.      0.      0   0   ••••
27480: 
27481: 
27482: 
27483: 
27484: 1915    "       "        ••   0   •••    24,925
27485:                                            0   ••
27486:                                                   " 0   0   0.      0   ••••••
27487: 
27488: 
27489: 
27490: 
27491: 1916    "       "        •••••••••••     13,.667  "         0   ••••            0.   0.
27492: 
27493: 
27494: 
27495: 
27496: 1917    "       "        •••••••••       10,112   " 0   •••••••                  0   ••
27497: 
27498: 
27499: 
27500: 
27501: 1918    "       "        •••      0.   0  7,626
27502:                                            ••••••
27503:                                                   "             0   ••••••            0
27504: 
27505: 
27506:           "         "                                                                     "
27507:       Mutta tämä toivoton asiain tila ei näytä paranevan vielä
27508: sodan jälkeenkään!, aiua.kaa.n lähiailkoin-a•. Tänä vuontna esim.
27509: ·on t.oivoa: ainoa,staan mitätt.ömien määrien maahantuonnista
27510: .ia niistäkin saUJdaan ma,ksaa aivan kohtuuttomila hi!lltoja.
27511: Niinpä superfosfaatin hinna.n on ilmoitettu tulevan noin
27512:  20 kertaiseksi siitä, mi·tä se enlllen sotaa maksoi! Että mei-
27513: dän tälla,~siUa. hinlllloiHa on :mahdotonta tu!Ot.taa riittäviä
27514: määriä apulanitoja uiJJkoa., on jo val uutta;kysymyksemme
27515:  kannaUakin ilman muuta selvää.
27516:       Mutta yksi k-eino on olema,ssa, joka verra:tta.illll yksinker-
27517: .ta.i.sesti ratk.a.i:seee tämän .pulma111. Valtion on perustettava
27518: apulantatehtaita. Kysymy1kseen tulee tällöin ,kahdenlaisten
27519: a.pulan~ojen valmis•tus: fosforihappoa ja ty!ppeä sisältävien.
27520:                  VII, 24. -   Wuolijoki, Wäinö.                 787
27521: 
27522:      Fo.sfa.rihappoisista a1pulannoista voidaan maassamme vaJl-
27523: mistaa suuremmassa mittakaavassa ainoa~staan superfosfaat-
27524: tia.. Mutta, täihän teollisuuteen meillä onkin hyvät edellytyk-
27525: set, ainakin yhtä hyvät kuin muillail>:in .Skandina.vian mail-
27526: la, joissa kai·kissa sitä nykyään valmistetaan. Raaka-aineina
27527: tarvitaan raakafosfaatteja j·a rikkihappoa. Edellisiä tosin
27528: meidän maassamme ei ole, mutta lffiuihinkin Skandinavian
27529: maihin ne tuodaan Pohjois-Amerikasta tai Pohjois-Afri-
27530: kasta. Rikkihappoa si<tä vastoin me voimme valmistaa oma•n
27531: maan raaka-aineesta,, Outokummun kupa:rikiisusta. Onpa se
27532: y-htiö, joka on vuokmnnut Outokwmmun kupadkaivoksen,
27533: va:ltion kantssa t~ehdyn sopimuksen mukaam.• velvollin.en val-
27534: mistamaankin vrul.t.iolle 10,000 tonnia' 65 % rikkihappoa
27535:  vuodessa 5 pennin hinnasta :kg :lta. Tämä määrä ei tosin
27536: rii:tä koko maan ta•rv-etta. varten, mutt.a riittä:ä se yhd·en pie-
27537: nemmä•n tehtaan tarpeebi, joka olisi •perustetta.va• Outokum-
27538:  mun lähelle, koska ·rikkihapon kuljetta;minen tulee kalliiksi.
27539: Tällöin palvelisi ..se 'pohjois- ja it.ä-Suomen tarvetta, joten
27540: rahdit eivät tuE.si ka.hdenkertaisikisi. Toinen suurempi t·eh-
27541: das olisi perustert.ta.v'a johonkin meren rannalle, Kotkan lä-
27542: helle, johon Outokummusta tuotaisii.n ki:Usu, valmi.stettai-
27543: siin siellä rikkihapobi ja. samassa paikas:sa raa:kad:osfaatti
27544: superfosbatiJksi. T.ehdas olisi alutl!pitäen suuruniteltava niin
27545: suureksi, että se pideimmäkisi a.~kaa. riittä.isi tyydytrt.ämään
27546: koko etelä- ja länsi-Suomen tarpeen. Myöhemmin voisi
27547: aja;tella viellä eri tehtaita lä.tl!Si-:Suomeen. Muissakin maissa
27548: tapahtuu nim.. sup•erfosfa.atin valmistus u.seammiss1a teh-
27549: taiSrSa - Sa,ksassa niitä lien1ee noi•n satakuuta - koska
27550: rahtikustannukset muuten. tulevat ka.lliiksi.
27551:      Tahdomme nimenomrua:n huomauttaa., -e<ttä superfosfaatti
27552: on meill-e tärkein apulanta.-a.ine useasta.kin syystä. Se on
27553:  kaikista fosforihwppoisista a:pulannoista helpommin liukene-
27554: va ja siis erikoisen sopiva ilma:nalaamlme, •koska me:i!llä on
27555: lyhyt kasvukausi. .Sitä •paitsi se sisä1tää rikkihappoa, joka,
27556: kuten viime1set amer,ikalaiset kokeet näyttävät, wseasti voi
27557: olla, hyvinki·n tärkeä ka,svin ravi.nto.ain.e ja a'ina1kiru on sitä
27558: meillä, jossa. maanlaadut ov.a<t v•erralttain r~kkiköyhiä. Ja
27559: 788    VII, 24, -   Superfosf'aatti- ja typpilaunotintehtaat.
27560: 
27561: ennen k·aikkea se on [os.fori'ha.ppoa. sisältävänä a.pulantana
27562: aivan välttämäJtön ·e'hto vilja:nviijely.k,selle.
27563:     Jotenkin y,htä tärkeä kuin fosfori~a.ppokys·ymyksen on
27564: myöiskin typpikysymyksen onnell:Ln.en rartk.a:isu. Maanvil-
27565: jel~ksemme vanhoillisuud·en kuvaa.vimpan.a piirteenä on
27566: ollut typpihnrliOtinten tavartt<>man vä,häi.nen käyttö. Vuonna
27567: 1913 tuotiin maa:hamme typellisiä a.pulantoja noin 400
27568: tonnia, joilla va,sta.a - 0,2 kg. ha. ·kohti, kun edistyneem-
27569: missä maissa käytetään 50-100 kg. viljelyshehtaaria kohti
27570: eli siis satoja kertoja en.emmän. TyP!Pilannotin:t.en va1mista-
27571: minen on vi:ime vuosina. ja erikoisesti sodan a.ika·na: päässyt
27572: ulkomailla, va·~sinkin Sak,sassa, sumeen vauhtiin. On kek-
27573: sitty uusia edullisia melllettelyta•poja. ja parannettu vanhoja.
27574: Edullisin valmistusta.pa lienee nykyään n. k. Haberin i!J:t:O-
27575: sessi, jOissa v•ety ja typpi kor,keassa pa.inees,sa: ja, lämmössä
27576: yhdistetään ammonåakiksi, jo'ka edelleen voidaan hap.ettaa
27577:  nitraatiksi. Tämän prosessin etuna on mainittava, että se
27578: vaa:tii vähemmän voima:a. kuin karbiiditypen tai !Norjan
27579: salpieta,rin valmistus Birkelland-Eydan metoodin mukaan.
27580: Emme ota lmitenka.an tässä ra.tkaistaksemme, mikä melliet-
27581: telytapa meillä on edullisin. Mahdollista Olli, et,tä tDistai-
27582: seksi voidaan kotimaan tarv·e tyydyttää karbidimetoodia
27583: käyttämä:llä, koSika meillä nykyisin löytyy 'kals:Lumkar<bidi-
27584: tehtaita, joissa prosessia• ISuomsta:an voidaan jatkaa kalsium-
27585: syalli-amidiin a:sti, joksi kal'lbidityppeä iieteeillisesti kut-
27586: sutaan.
27587:      Mitä apulantateollisuud.en kannart!tava.isuut.een meillä tu-
27588: lee, niin ei li ene :siitä •epäilystä, va:rsilrrkilll joo valtio ottaa
27589:                 1
27590: 
27591: 
27592: tämän teolli,suuCLen monipoolikseen. Mutta. ~pääasia ei ole-
27593: ka.an tä:lla.isen ·t.eoHisuuden ka•nnattava.isuus, vaan pääasia
27594: on, .että maanviljelys saa. siksi riitltäväiSti lanuotina.iuetta.,
27595: että se voi p·aremmin kuin nykyääm tuottaa a'sukkaille elin-
27596: tarpeita. Voipa tulla ky:symYJkseen·, että valtion on alussa
27597: myytävä atpulmJtoja huomatta.v.atSti alle omien tuo'taniokus-
27598: tannnksieukin saadakseen maan~illjelijät totutetuiksi apu-
27599:  lantojen käyttöön. Ainakin on tiLlla.inen maanviljelyk!Sen
27600: pulakauden yli auttami·lllen paljon enemmän puolustetlta.vissa
27601:                  VII, 2 4 , - Wnolijoki, Wäiuö.                 789
27602: 
27603: kuin vilj:aru hinna111 keinotekointen korottaminen, tap.a:htu-
27604: koonpa se siitten tullien, minå:mi1hi,rutoj·en määrääJmisen tai
27605: muiden ·toim€pite~den avulla.
27606:      Koska on erityisen tärkeätä, et!tä a.pulantatelhtaa.t sata-
27607: daa:n mitä •läJheisimmässsä tul•ev·aisuudessa kuntoon, on näi-
27608: deru penustamiseen ryhd~ttävä heti. Hallituksen ol.isi sen-
27609: vuoksi kää.nn,ytiävä tähän teollisuuteen p€rehtyneid·en ulko-
27610: maalaisten 'asi.a,ntunJt~jai,n pudleen - sopivimlmin ehkä sak-
27611: salaisten, koska niitä täl'lä kertaa .on helrpoimmin saata-
27612: vissa - ja ann:ettava heidän yhdes'Sä meikäläisten ammatti-
27613: miesten kan:ssa tehdä suunnitdmat ·mpula.ntat•eotlli:suudeksi
27614: maassamme. Mit.en ,suuriksi tällaiselt tehtaat olisi suUJnili-
27615: teltava en tahdo tässä käydä selvittelemään. Mainittakoon
27616: kuitenkin, että •esim. pieni. Norja on tänä vuo·nna saa.nut
27617: luvan tuotta'a Amerikasta 200,000 tonnia raakafosfaattia,
27618: mikä määrä vastannee noin 350 miljoonaa kg. superfosfaat-
27619: tia.
27620:      On ymmärrettävä, ·eHä näin suurisuuntaisten tehtaiden
27621: perustami,slmsta,nn.ukset ,eiväJt ole vähäiset, v:aan iJiousevat
27622: ne 'kymmeniin miljooniin markkoihin. Kun on välttämä-
27623: töntä, että jo ensi keväänä sa~~tda,an <ari:na,kin pienempiä mää-
27624: riä kotimaisia rupulant.oja, olisi ·eduskunnan jo tältlä vuomna
27625: hatllituksen käyt€ttävaktsi myönneiitävä sumempi summa.
27626: On tosin vaikea:ta määrätä summa~ru suuruutta, k'oska täHai-
27627: ses,sa. anomuksessa on mahdotonta laatia •kusbrunusarvi.ota,
27628: mutta riittänee, jos tätnä vuonna käytettäväksi myöntnetään
27629: 30 miljoorua'a :markkaa. Haillituksen j.a valtionvarainva1io-
27630: kunnan ·harki.tta,va~ktsi jääkööll1 tuleva<n vuodtm menoarviota
27631: tehdessä:ä:n määrätä, mikä summa' •ensi vuonna ~arvitaan
27632: va.rata mainit·tuun tarkoitukseen. Niin suurelta kui.n ltä:mä
27633: summa monesta tuntunoobn, ei sitä lmiteruk<a·an asian tär-
27634: keyt.een nä!hde.n ol.e k1orkea~k,si ka~sottava. Tuoda.a.nlhan ma•a-
27635: hamme nykyään ulkomaalaista viljaa 300-400 miljoonan
27636: markan edestä vuodessa ja. j01s tä,nä vuonna ulk'Oma·i,lta tuot-
27637: ta,isimme fosforiha,ppoisia apul101I1toja, edes se~ :määräJn., mi.kä
27638: käytettiin v. 1913, nousisi s'e nni•n 1'20 miljoon<a,an ma11kkaan.
27639:      Rohkenen sen vuoksi kunnioittavimmin ehd<Ytt.aa:
27640: 790     VII, 24. -   Superfosfaatti- ja typpilannotintehtaat.
27641: 
27642:                  että Eduskunta tänä vuowna käyt~f!täviffi,si
27643:               myöntiifisi 30 miljoonaa markk,aa superfosfaaJcti-
27644:               ja typpilannotintehtaitten perustamista .varten
27645:               moohamme.
27646: 
27647:       Helsingissä huhtikuun 15 päivänä 1919.
27648: 
27649: 
27650:                                           Wli.inö WuolUok:i.
27651:                  D.
27652: 
27653: Maatalouskouluja sekä maataloudellisen
27654:   valistuksen edistämistä tarkottavia
27655:           anomusehdotuksia.
27656:                                                              793
27657: 
27658: VII, 211, -   Anom. ebd. N :o 109.
27659: 
27660: 
27661: 
27662: 
27663:               Selander, Väinö, y. m.: Määrärahan myöntämi-
27664:                   sestä maataloustieteellisiä tutkimuksia ja
27665:                   nuorten tiedemiesten kehittämistä varten.
27666: 
27667:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
27668:      Suomen maatalouden kehittämiseksi voimaperäiseksi ja
27669: taloudellisesti tuottavaksi on tieteellisellä tutkimustyöllä
27670: sovitettuna maahilouden eri aloihin epäilemättä sangen suuri
27671: merkitys. Varsinkin nyt kun mailmansodan kautta käsitys
27672: maatalouden merkityksestä myöskin meidän maassamme on
27673: huomattavalla tavalla muuttunut, näyttää luonnolliselta että
27674: tieteellisen tutkimuksen kautta entistä paljon suuremmassa
27675: mäarässä käydään selvittämään niitä perusteita, joille ajan-
27676: mukaisen, voimaperäisen maatalouden tulee rakentua. On
27677: kyllä myönnettävä, että tähän seikkaan jo nytkin on mei-
27678: dän maassamme kiinnitetty huomiota. Onhan Suomessa jo
27679: lukuisia tiedemiehiä, jotka suuntaavat harrastuksensa ja
27680: tieteellisen työnsä sellaisten kysymysten ratkaisemiseksi,
27681: jotka suorastaan edrstävät maailllme maatalouden kohotila-
27682: mista ja onihan Suomessa esim. Suomen Maataloustieteellisen
27683: Seuran y. m. taholta tehty huomattavaa työtä maatalous-
27684: tieteellisen tutkimustyön hyväksi.
27685:     Mutta on kuitenkin myönnettävä että tämä työ ei ole
27686: ollut niin laajaa ja monipuolista kun se olisi pitänyt olla ja
27687: johon maatalouden merkitys maamme talouselämässä nimen-
27688: omaan olisi velvoittanut. Siirren on epäilemättä suuressa
27689: määrässä ollut .syynä se että maata1oustiet-eellistä tutkimus-
27690: työtä ei ole yhteiskunnan puolelta tarpeellisessa mäii!rässä ta-
27691: loudelli'sesti ka.nnatettu. Se on joutunut silloin liian paljon
27692: riippuvaiseksi tilapäisavutuksista, lahjoituksista tai muista
27693: 794      VII, 25. -   Maataloustieteelliset tutkimukset.
27694: 
27695: sellaisista tekijöistä, jotka eivät ole voineet kannustaa nuo-
27696: ria tieteen harjoittajia suuntaamaan työnsä nimenomaan
27697: nyt kysymyksessä oleville aloillP..
27698:     Näistä sekä monista muista syistä on välttämätöntä, että
27699: valtio vaJkinaisten määrärahojen kautta saattaa tieteellisen
27700: työn maataloudellisella alalla siksi riippumattamaan ase-
27701: maa1l, että täl1ä tavalla voitaisiin tukea sellaisia tieteenhar-
27702: joittajia, jotka tahtoisivat suunnata työnsä juuri tälle alalle.
27703:     Yhteiskunnan kannatus tälle tutkimustyölle on myöskin
27704: välttämätöntä siitä syystä, että nämä tulokset, mikäli niillä
27705: on käytänn!ölli.stä merkitystä, voitaisiin saattaa laajempien
27706: kansalaiskcrrosten tietoon ja käytettäväksi.
27707:     Vakinaisen määrärahan myöntämisellä ylempänä mai-
27708: nittuihin tarkoituksiin edistäisi valtio samalla sekä maata-
27709: loustieteellistä tutkimustyötä että tämän tutkimustyön tu-
27710: losten käytännöllistä sovelluttamista.
27711:     Edellä olevan perusteella rohkenemme senvuoksi kun-
27712: nioittaen ehdottaa,
27713:                  että valtion varoista myönnettäisiin Maata-
27714:              loushallituksen käytettäväksi maataloustieteelli-
27715:              siä tutkimuksia ja nuorten tiedemiesten kehittä-
27716:              mistä varten vuosittain 75,000:- markkaa.
27717:       Helsingissä huhtikuun 14 päivänä 1919.
27718: 
27719:           Wäinö Selander.         Lauri Perälä.
27720:           Eero Hahl.              Vilkku Joukahainen.
27721:           Frans Kärki.            Albin Manner.
27722:           Kyösti Kallio.          Juhani Leppälä.
27723:           )Iikko Piitnlainen.     P. W. Heikkinen.
27724:           Aarno Pesonen.          Jaakko Loppi.
27725:           •J. G. Ryynänen.        Niilo Liakka.
27726:           Antti Jones.            Frans Hanhisalo.
27727:            Ari Pitkänen.          August Raatikainen.
27728:           Kustavi Elovaara.       Yrjö Pesonen.
27729:                       Vihtori Vesterinen.
27730:                                                           795
27731: 
27732: VII, 2 6 , - Anom. ehd. N:o 107.
27733: 
27734: 
27735: 
27736: 
27737:             Hiidenheimo, Artturi, y. m.: Toimenpiteistti
27738:                maatalouskoulujen    opettajain    valmistami-
27739:                seksi.
27740: 
27741:              S u o m e n E d u s k u nn a ll e.
27742:     1\Iaatalousopetuksella on niinhyvin meillä kuin muissa-
27743: kin maissa tavattoman tärkeä merkityksensä maatalouden
27744: kehittäjänä ja eteenpäin viejänä. Mutta maataloudellisen,
27745: niinkuin muunkin opetuksen tuottama hyöty riippuu eh-
27746: dottomasti suurelta osaltaan siitä tavasta miten opetusta
27747: annetaan, toisin sanoen se riippuu siitä, onko asianomainen
27748: opettaja tehtävänsä tasalla vai ei.
27749:     Tässä. kohden on meillä opettajain kasvatukseen näh- •
27750: den paljonkin toivomisen varaa.
27751:     Nuori, äskettäin valmistunut agronoomi tai maatalous-
27752: maisteri joutuu tavallisesti heti lukunsa lopetettuaan johon-
27753: kin kansanopistoon tai maamies- tai karjanhoitokouluun.
27754: Sivusta katsojasta tuntuu melkein siltä kuin pidettäisiin
27755: noita mainittuja opetta.jan toimia agronoomitoimen eri työ-
27756: aloilla kaikkein väJhimmän vaativina ja että tu()lhon työ-
27757: hön ilman muuta kelpaa lähettää kuka hyvänsä kokematon
27758: nuorukainen, muka kouliintumaan. Kuitenkin pitäisi jokai-
27759: selle olla selvää, että juuri opetus yllämainituissa ·alemmissa
27760: maatalousoppilaitoksissa panee opettajan pedagogiset kyvyt
27761: kovalle koetukselle. Näin on asianlaita varsinkin kansan-
27762: opistoissa, mutta myöskin suurelta osalta maamieskouluissa.
27763: Niissä molemmissa on oppiaika hyvin lyhyt ja kumminkin
27764: pitäisi ehtiä käydä lävitse maatalouden moninaisten eri tuo-
27765: tantomuotojen perusteet ja samalla opettajan tulisi pitäii
27766: 796        VII, 26. -   Maatalouskoulujen opettajat.
27767: 
27768: oppilaiden mielenkiintoa vireillä käsittelemiinsä asioihin
27769: nähden. Etenkin kansanopistoissa muodostuu maatalous-
27770: opetus sille määrätyn tuntimäärän vähyyden vuoksi, niin
27771: supistetuksi, ettei voi ajatell3Jkaan perinpohjaisempaa asiaan
27772: perehdyttämistä, vaan kaikessa esityksessä on vain pyrit-
27773: tävä siihen, että saadaan oppilaiden mielenkiinto vireille,
27774: jotta he sitten omin päinkin tietojaan lisäisivät.
27775:      Mutta ei ainoastaan alempien maatalouskoulujen opetuk-
27776: seen nähden ole asianlaita näin, vaan samaa on myöskin
27777: havaittavissa korkeammissa maataloudellisissa oppikou-
27778: luissa kuten maamiesopistoissa ja maanviljelyslyseoissa.
27779: Tä:mä on sitäkin valitetta'Vampaa, ikun va,rsin:kin maanvil-
27780: jelyslyseoiden tapaisten oppilaitosten tarpeellisuus on alettu
27781: entistä selvemmin havaita ja niitä senvuoksi perustettu
27782: useampia eri osiin maatamme. Maanviljelyslyseot on sitä-
27783: paitsi alunpitäen suunniteltu oppilaitoksiksi, joissa paitsi
27784: varsinaista ammattiopetusta voitaisiin antaa myöskin riit-
27785: tävästi yleis,sivistyksellrsiä tietoja, mutta niitäkin mikäli
27786: mahdollista käytäntöä silmälläpitäen. Koko koulumuodon
27787: tunnusmerkillisimpänä piirteenä voisi pitää sitä, että se pyr-
27788: kii ennenkaikkea laajentamaan oppilaittensa luonnontieteel-
27789: listä näköpiiriä. Se vaatii senvuoksi paitsi varsinaisilta am-
27790: mattiaineiden opettajilta myöskin luonnontieteiden ja mate-
27791: matiikan opettajilta erikoista valmistuneisuutta tehtäväänsä,
27792: ja jota he eivät voi saavuttaa yksinomaan yliopistossa suori-
27793: tetulla filosofian ·kandidaatti- tai lisensiaattitutkinnolla.
27794: Ellei tätä oppikoulumuotoa varten siis ole tilaisuutta val-
27795:  mistaa päteviä opettajavoimia jää sen toiminta tuloksetto-
27796:  maksi ja tarkoitustaan vastaamattomaksi.
27797:      Mitä sitten johtuu, etteivät maatalouskoulujen opettajat
27798:  perusteellisemmin valmistaudu tärkeään tehtäväänsä?
27799:      Syitä voinee esittää useampiakin. Ensimäisenä niistä on
27800:  mainittava se, että agronoomitoimet ovat meidän maassamme
27801:  olleet ainakin tähän saakka siksi huonosti palkattuja, että
27802:  tälle alalle antautuneilla ei ole ollut taloudellisia edellytyk-
27803:  siä jatkaa opintojaan juuri pitemmälle kuin mikä on ollut
27804:  välttämätöntä. Sitäpaitsi ei maassamme ole minkäänlaista
27805:            VII, 26. -   Hiidenheimo, Artturi, y. m.          797
27806: 
27807: maatalousopettajaseminaaria tai vastaavaa normaalikoul ua,
27808: jossa asianmukainen valmistautuminen kävisi päinsä. Val-
27809: tion varoista on tosin vuosittain myömietty muutamille
27810: agronoomeille pieniä matka-apurahoja, jotta he voisivat
27811: pistäytyä opetusta kuulemaan jossakin sopivaksi katsomas-
27812: saan maataloudellisessa oppilaitoksessa. Mutta tähänkin on
27813: monella tilaisuus vasta vuosien kuluttua, koska apurahojen
27814: lukumäärä on ollut jokseenkin rajoitettu. Voimassaolevien
27815: asetusten nojalla on filosofian kandidaattitutkinnon suorit-
27816: neilla kylläkin oikeus kuunnella opetusta Helsingin nor-
27817: maalilyseoissa sekä suorittaa opettajakandidaateilta yleensä
27818: vaadittavia oppinäytteitä. Oppikouluopetuksen tarkoituk-
27819: sena on kumminkin vain yleisen pohjasivistyksen antami-
27820: nen, jotenka ei kysymykseen tulevista normaalikouluista voi
27821: saada riittävästi ammattiopetukseen sovellutettavia vaikut-
27822: teita ja sitäpaitsi kuunneltavien aineiden määrä on jotenkin
27823: rajoitettu. Kun lisäksi tällaista pätevyyttä ei ole vaadittu
27824: maatalousoppilaitosten opettajavirkoja täytettäessä, niin tus-
27825: kin kukaan on vapaaehtoisesti tullut näitä oppinäytteitä
27826: suorittaneeksi, varsinkin kun siihen kuluu aikaa ja varoja
27827: eikä kuten mainittu agronoomien verrattain vaatimattomat
27828: tuloerät ole tällaisia lisäkustannuksia sietäneet. Näinollen
27829: useimmat agronoomiopettajat saavat ensimäiset opetusvuo-
27830: tensa tulla toimeen vallan omin neuvoin, eikä senvuoksi ole
27831: ihmekään, jos opetus jää hapuilevaksi ja tarkoitustaan vas-
27832: taama ttomaksi.
27833:     Ettei tällainen asiantila voi olla siunauksellinen meidän
27834: maatalousopetuksellemme, sen pi1;äisi olla itsestään selvää.
27835: Senvuoksi olisi hetimiten ryhdyttävä sellaisiin toimenpitei-
27836: siin, jotka tekevät maatalouskoulujen opettajienkin perus-
27837: teellisen tehtäväänsä valmistautumisen mahdolliseksi. Tätä
27838: varten pitäisi viipymättä saada toimintaan tarkoitukseen
27839: sovellutettu mallikoulu, jossa voisi käytännölliset opettaja-
27840:  näytteet suorittaa ja swma1la olisi niin 'pian kuin mahdollista,
27841:  opettajavirkojen pätevyysehdoksi asetettava hyväksyttyjen
27842:  opettajanäytteiden suorittaminen ja erikoisesti maataloudel-
27843: lista opetustoimintaa varten soviteltu kasvatusopin tutkinto.
27844: 798         VII, 26. -   Maatalouskoulujen opettajat.
27845: 
27846:     Huomioonottaen oppilaiden erilaisen kehitystason ja siitä
27847: johtuvan opetustavan erilaisuuden meidän varsinaisissa maa-
27848: mieskouluissamme ja toiselta puolen maanviljelyslyseois-
27849: samme, on kai suunnitelta.va maataloudelli-sten oppilaitosten
27850: opettajain valmistamista kahdessa eri normaalikoulussa.
27851: Toisessa saisivat suorittaa opettajanäytteensä ne, jotka ai-
27852: kovat opettajiksi maamiesopistoihin, maamies- ja karjan-
27853: hoitokouluihin tai kansanopistoihin ja sopisi tällaiseksi
27854: mallikouluksi joko Kurkijoen tai Mustialan maamiesopisto.
27855: Toisessa valmistettaisiin opettajia etupäässä maanviljelys-
27856: lyseoita varten ja olisi tämä toiminta sopivimmin järjestet-
27857: tävissä Helsingin maanviljelyslyseon yhteyteen samalla
27858: ehkä ottamalla koulu valtion oppilaitokseksi. Kumminkin
27859: olisi niillekin, jotka aikovat opettajiksi varsinaisiin am-
27860: mattikouluihin, varattava tilaisuus jo opintoaikanaan seu-
27861: rata opetusta Helsingin maanviljelyslyseossa.
27862:     Edelläesitetyn perusteella pyydämme senvuoksi Edus-
27863: kuntaa anomaan,
27864:                  että Hallitus ryhtyisi sellaisiin toimenpitei-
27865:              siin, jotka tekevät maatalouskouluihin aikoville
27866:              mahdolliseksi tarkoitustaan vastaavien opettaja-
27867:              näytteiden sekä rnaatalousopetMkseen sovellute-
27868:              tun kasvatusopintutkinnon suorittamisen.
27869: 
27870:       Helsingissä, 14 päivänä huhtikuuta 1919.
27871: 
27872: 
27873:           Artturi Hiidenheimo.      K. V. Wuokoski.
27874:           J. Jyske.                 J. Kaskinen.
27875:           Johannes Nyberg.          Niilo Liakka.
27876:           K. E. Linna.              Juhani Leppälä.
27877:                                                                799
27878: 
27879: 
27880: VII; 21. -   Anom. ehd. N :o 108.
27881: 
27882: 
27883: 
27884: 
27885:              Hiidenheimo, Artturi, y. m.: Pikkuviljelys-
27886:                 koulutiloista.
27887: 
27888: 
27889:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
27890: 
27891:     Yleisesti on tunnettua, että vuokraviljelijäin suuren
27892: enemmistön maanviljelys ja varsinkin karjanhoito on al-
27893: keellisella kannalla ja että sellaiset tärkeät viljelyslajit niin-
27894: kuin esim. siemen-, juurikasvi-, pellava- ja kasvitarhavilje-
27895: lys ovat suurelle osalle kokonaan tuntemattomia, puhumat-
27896: takaan monista tärkeistä maanviljelyksen sivuelinkeinoista,
27897: jotka erityisesti pikkuviljelijöille huomattavaa tuloa tuotta-
27898: vina soveltuisivat.
27899:     Paitsi sitä, että vuokraviljelijäin, joiden valtavan enem-
27900: mistön muodostaa torppariväestö, ammattitaito on yleensä
27901: huomattavasti alempi kuin itsenäisten viljelmäin omistajain,
27902: eivät he ole näihin asti osanneet käyttää hyväkseen niitä
27903: apukeinoja, joita osuustoiminta voisi tarjota tärkeiden maan-
27904: viljelystarvikkeiden, kuten koneiden, apulantojen, kuivik-
27905: keiden ja siementen hankinnassa, tuotteiden myynnissä ja
27906: jalostamisessa sekä luotan tarpeen tyydyttämisessä ja jär-
27907: jestämisessä.
27908:     Vuokraviljelmä on tosin viljelijälle ja hänen perheelleen
27909: antanut asunnon, lämmön, hänen karjalleen rehun ja laitu·
27910: me.n, jos kohta yksipuolisen ja vaillinaisen, mutta talouden
27911: antama kokonaistulos on ollut siksi vähäinen, ettei kaikin
27912: paikoin edes ·säännöllisinä aikoina ole sawtu riittävästi viljaa,
27913: perunoita ja karjataloustuotteita. kotoiseen kulutukseen ja
27914: missä tuotteita on jonkun verran liiennyt myytäväksi, ei
27915: 800           VII, 27. -   Pikkuviljelyskoulutilat.
27916: 
27917:  niistä saatu rahamäärä ole kuin ainoastaan osittain riittä-
27918:  nyt niihin taloustarvikkeihin, jotka ovat rahalla hankitta-
27919:  vat.
27920:      Se seikka, ettei vuokraviljelijäin ole tarvinnut huolehtia
27921:  sellaisista rahallisista menoista kuin maapääoman korko ja
27922:  kuoletus ovat omistusoikeudella hallittavassa viljelmässä,
27923:  Yaan on hän päiYätöiden muodossa saanut suorittaa vastaa-
27924:  vat menoerät, on tehnyt sen, ettei hänen rahantarpeensa ole
27925:  ollut varsin suuri perheensä jäsenlukuun ja viljelysalaan
27926:  verrattuna. Puuttuvan ra,hanta!'peensa on vuokraviljelijä
27927:  pääasiallisesti tyydyttänyt rahdin ajosta tai muista ansio-
27928: töistä saaduilla tuloilla, voiden ainoastaan poikkeustapauk-
27929: sessa hankkia tarpeellisia rahatuloja oman viljelmänsä tuot-
27930: teilla.
27931:      Edellä esitetyllä on tahdottu osoittaa, ettei meidän
27932: maa.mme vuokraviljelijäin suuren enemmistön maanviljelys
27933: ole näihin asti tuottanut viljelijälleen riittäviä tuloja kor-
27934: vaamaan hänen talousmenojaan, vaan että puuttuva määrä
27935: on ollut sivultapäin hankittava. Niinikään on tahdottu
27936: osoittaa, etteivät vnokraviljelijät, suorittaessaan vuokransa
27937: päivätöinä, ole kehittyneet järjestämään talouttaan raha-
27938: maksukannalle, jota omistusoikeudella hallittava maatalou-
27939: den harjoittaminen edellyttää. .Näissä oloissa on vuokramies
27940: yleensä säilynyt myös ve1kaantumiselta, eikä ole tottunut
27941: lii!keluottoa käyttätmää:n siinä määrrussä kuin se on välttä-
27942: mätöntä itsenäiselle viljelijälle.
27943:      Eduskunnan säätämällä lailla 15 päivältä lokakuuta
27944: 1918, koskeva vuokra-alueiden lunastamista, tulee entisistä
27945: vuokraviljelmistä maahamme lähiaikoina muodostumaan
27946: kymmeniä tuhansia omistusoikeudella hallittavia pikkuvil-
27947: jelmiä. Tämän maareformin toimeenpaneminen tulee val-
27948: tiotie aiheuttalllaan jo ,senkin perusteella huomattavia me-
27949: noja, että valtio tulee välittämään nämä kaupat myyjäin
27950: ja ostajain välillä sekä vuosittain kantamaan ja maksamaan
27951: tästä erääntyvät korot ja lyhennykset. Kun lisäksi mer-
27952: kitsemme, että valtio ottaa maksaakseen näiden viljelmien
27953: mittauksesta, kartoittamisesta, tilusvaihdosta ja erottami-
27954:            VII, 27. -   Hiidenheimo, Artturi, y. m.           801
27955: 
27956: sesta aiheutuvat kulut sekä lisäksi korvaa puoleksi raken-
27957: nusten muutosta johtuvat kustannukset, nousee valtion
27958: osanotto tämän lain toteuttamisesta miljooniin markkoihin.
27959:     Kun valtion taholta on ryhdytty näin laajakantoista
27960: yhteiskuntataloudellista kysymystä ratkaisemaan, on _tie-
27961: tysti edellytetty, että tämän kautta saavutetaan se tulos,
27962: joka tämän suuren kysymyksen pohjimmaisena tarkoitus-
27963: peränä on. 'rarkoitushan on täten saada syntymään maa-
27964: hamme kymmeniätuhansia itsenäisiä piklmviljelmiä, joiden
27965: haltijat voisivat omalla ja perheensä jäsenten työllä hank-
27966: kia tilaltaan kunnollisen toimeentulon ja päästä sekä hen-
27967: kisesti että aineellisesti kohoamaan. Tämä tarkoitusperä ei
27968: kuitenkaan ole saavutettavissa yksinomaan niillä toimen-
27969: piteillä, jotka tarkoittavat vuokraviljelijäin siirtymistä
27970: omistusoikeudelliseen viljelykseen.
27971:     iSamaan aikaan kun siis valtio suurilla vuotuisilla uh-
27972: rauksilla avustaa vuokraviljelijäin pääsemistä oman maan
27973: omistajiksi, on, valtion kohdistettava voimakkaat toimenpi-
27974: teet myöskin siihen, että nämä viljelijät kykenevät uusissa
27975: olosuhteissa tekemään voimaperäistä viljelystyötä ja yleensä
27976: järjestämään taloutensa niin. että heidän toimeentulonsa pe-
27977: rustuu oman viljelyksen varaan. .Jos he sitävastoin edel-
27978: leenkin vaihtavat suuren osan työstään viljelmänsä ulko-
27979: puolelta hankittaviin hyödykkeisiin, jää oma maatalous
27980: vain vähäpärtöistä tuloa tuottavaksi. Tällöin viljelmä hel-
27981: posti jätetään toisiin käsiin, varsinkin jos huomataan saavu-
27982: tettavan tilapäinen etu esim. kauppavoittona.
27983:     Ammattitietojen hankkiminen on siis lähin ja välttä-
27984: mättömin toimenpide valtion taholta, jolla voidaan edellä-
27985: esitetyt vaikeudet voittaa. Siksi tulee valtion huolehtia
27986: siitä, että näille uusille pikkuviljelijöille ja varsinkin hei-
27987: dän pojilleen tarjotaan tilaisuus saada opastusta niillä maa-
27988: talouden ja sen sivuelinkeinojen aloilla, jotka erityisesti
27989: soveltuvat pikkuviljelykseen.
27990:     Tämä mielestämmf~ saavutetaan parhaiten siten, että
27991: niihin osiin maatamme, joissa suuremmassa määrässä on
27992: torppariviljelmiä, perustetaan erikoisia pikkmiljelyskoulu-
27993:                                                          51
27994: 802          VII, 27. -   Pikkuviljelyskoulutilat.
27995: 
27996: taloja. Tähän tarkoitukseen olisi soveltuvissa tapauksissa
27997: mikäli mahdollista käytettävä niitä kruununvirkataloja,
27998: joiden vuokravuodet ovat päättyneet ja joiden käyttö on
27999: toistaiseksi lopullisesti ratkaisematta. Tällaiseen kouluun,
28000: jossa kullekin koulussa kävijälle annettava opetuskurssi
28001: kestäisi enintään 8 kk, pääsisi etukädessä kysymyksessä
28002: olevain pikkuviljelmäin haltijat ja heidän lapsensa. Tällai-
28003: sella pikkuviljelyskoulutilalla tulisi olla tarkoitukseen sopi-
28004: vat maatalous~akennukset, sekä karjaa noin 10 lehmää, 3
28005: hevosta, sikala, kanala, mehiläis- ja kasvitarha. .Tuuri-
28006: kasvi- ja siemenviljelys pitäisi koulutilalla olla huomatta-
28007: vasti edustettu ja tulisi koulun johtajan mikäli mahdollista
28008: hoitaa tilaa omaan laskuunsa. Tietopuolisen opetuksen
28009: ohella, jossa osuustoiminnalla tulisi olla huomattava sija
28010: ja joka ei saisi kestää enempää 3 kk, annettaisiin käytän-
28011: nöllistä opetusta kaikilla edellämainituilla aloilla ja sen
28012: lisäksi puu- ja sementtirakennustyössä sekä salaojituksessa.
28013: Kouluopetus olisi oppilaille vapaa ja käytännöllisestä työstä
28014: maksettaisiin oppilaille palkkaa, joka käytettäisiin yllä-
28015: pidon avustukseksi koulun osuusruokalassa.
28016:     Tällaisia pikkuviljelyskoulutiloja olisi perustettava ensi
28017: sijassa Uudellemaalle, jossa ei nykyisin ole minkäänlaista
28018: maatalouskoulua ja jossa torppariviljelmiä on suhteellisesti
28019: eniten, sekä Etelä-Hämeeseen, Länsi-Suomeen ja Viipurin
28020: lääniin.
28021:     Edelläesitetyn perusteella saamme Eduskunnalle ell-
28022: dottaa:
28023: 
28024:                 1) että Eduskwnta asetta'i.~i 1 miljoonaa Smk.
28025:             Hallituksen käytettäväks·i pikkuviljelyskoultt-
28026:             tilojen perustamiseksi eri osiin maata, sekä
28027:                 .2) että Ednskunta antaisi Hallitnksen teh-
28028:             tät,äksi lähemmin järjestää nämä koulut sekä
28029:             niiden työ- ja opetusohjelman; ja
28030:                 8) että joku näistä kouluista, mikäli mah-
28031:       VII, 27. -   Hiidenheimo, Artturi, y. m.         803
28032: 
28033:        dollista,   alottaisi   toimintansa   vnoden   1921
28034:        alusta.
28035: 
28036: Helsingissä, 14 päivänä huhtikuuta 1919.
28037: 
28038:     Al'tturi Hiidenheimo. M. Kekki .
28039:     •J. A. Ihamuotila.     J. Jyske.
28040:     Johannes Nyberg.       Juhani Le])pälä.
28041:     Mikko Luopajärvi.      J. Kaskinen.
28042:                    K. E. Linna.
28043: 804
28044: 
28045: VII, 2s. -   Anom. ehd. N :o 113.
28046: 
28047: 
28048: 
28049:              Auer, Ilmari, y. m.: Määrärahan myöntämisestä
28050:                m'aa,>tn~eskOtUluille   omien huone1';sltojen   raken~
28051:                 tamis~ varfJen.
28052: 
28053: 
28054:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
28055:       Maamieskoulut maassamme ovat tälhän asti saaneet toi-
28056: mia perin vaikeissa taloudellisissa oloissa. Vaikka Valtio-
28057: neuvostossa viimeksi hyväksY'tty asetus 'tuo1kin melkoisia
28058: helpotuksia muutamilla aloilla, 'kuten opettaja1n- palkkauk-
28059: seen y. m., niin jää vielä yksityiskouluj•en huoneusto-olot
28060: entiselle kurjaHe kannalle.
28061:       Nykyään toimivat useimmat yksityiskoulut perin a.lku-
28062: peräisi,ssä, tarkoitukseensa .huonosti snveltuvissa vuokrahuo-
28063: neustoissa. Ja ne harvat. laitokset, jotka· aina,kin oswksi ovat
28064: päässeet oman katon suojaan., ovat uupumaisiHaan suuren
28065: ve:rkatiaakan alle. :Esim. ·Vakka-Suom~en maamiieskoululle
28066: myörmetystä vuotuig.esta valtioavustuks.esta on suurin osa
28067:  mennyt koulutalon velkojen koron ja kuoletuksen suorittami-
28068: seen, valoon, lämpöön j-a kunnassa<pitdkustan:nuksiin. Vilp-
28069: pulan, Kyminla•akson ja 1Sääksmäen maamies1koulut tarvitsi-
28070:                                  1
28071: 
28072: 
28073: i'ivat tukea ja kokonaan vailla omia <huoneustoja ovat ·esim.
28074: Oula:sissa, Kauhaj.oella, Kokemäellä, Okeroisissa, Lapp-
28075: träshssä (Östra Nylands Lmsk), Parikblassa, Ahvenan-
28076: maalla, Eemiössä (Vrethalla), Muuruv·edellä sijaitsevat kou-
28077: lut. Us.eilla paikkakunnilla on uusien koulujen perustami-
28078:  t~en parhaillaan käynnissä, kuten Keski-Savossa, Loimaalla
28079: -;-·. m. Yksityiseen uhrautuvai.suuteen nojaamalla on nJ~lty­
28080: oloissa mahdotonta saada koulujen rakennuskysymykset tyy-
28081:  dyttävällä tavalla ra thistua. Ja millaista haittaa tuottavat
28082: koulun toimintaan perin va.illinais·et huoinmsto-olot, 'Sen tun-
28083: tee jo·kainen niissä toiminut op-etta•ja. Tietenkään ei ·opetus
28084: voi olla niin hedelmällistä kuin suotavaa olisi. Haitallisesti
28085:  vaikuttavat myöskin oppilaiden harrkalat asunto-'Olot, joita
28086:  useimmilla kouluilla on ollut perin vaikea järjestää ed;:·s
28087: jossain määrin siedettäviksi. Niissä haTvoissa tapauksissa.
28088:                  VII, 28. -   Auer, Ilma1·i, y. m.            805
28089: 
28090: missä oppilaskoti ja' osuusr,uokala on toiminut, ·on 1kokemus
28091: osoittanut ne erittäin tarkoituksenmukaisiksi.           Tämäkin
28092: sei1kka olisi huomioon o:tettava uusia kouluhuoneistoja ,suun-
28093: niteltaessa ja varattava niihin riittäväJsti tilaa näitten toteut-
28094: tamiseksi.
28095:      Vaikka noudattaakin mitä suurinta säästäväisyy:ttä kou-
28096: luja rakennettaessa, niin tulee- kuhn koulu :mak,sama·an
28097: useampia satoja tuhansia markkoja. Paikallis,en harrastuk-
28098: sen avulla saa•tanee kyllä melkoinen osa tarvittavista varoi,sta
28099: kokoon, mutta sittenkin olisi valtionvaroista myönnettävä
28100: lainoina ja avustuksina 100,000-200,000 markkaan koulua
28101: kohti, riippuen koulun suuruudesta y. m. seikoista. Täten-
28102: kin jo sitoutuisi melkoisia varoja kouluta•lo~hin, ja ~siksi lie-
28103:  neelkin välWiJmäiJöntä jakaa se useampien vuosien osalle.
28104: Yhdellä miljoonalla vo~taisiin kuitenkin jo päästä al:kuun
28105:  ja saa:da kokemusta tulevia a.ikoja varten.
28106:      Edellä esitettyyn nojaten, anomme tä1•en kunnioittaen,
28107:                  että Eduskunta antai,si HallitJrw,ksen tehtä-
28108:              väksi var~ba vaUion tnlo- ja mJenoa.rvioehdobnk-
28109:              seen v. 1920 yhden miljoowan markan siirtomää-
28110:              rärahan sekä vastedes flarpeen mMk,aan p'kn<em-
28111:              män vnotwisen menoerän käY,tettäväktSi Hallituk-
28112:              sen läliemprien määräysten mukaan a.vUiStMksin.a
28113:              maamieskoul-uille orwiJen huonerustajen rakenta-
28114:              mista varten.
28115:     Hels!ngis:sä 14. p:nä huhtikuuta 1919.
28116:          Ilmari Auer.                Bruno Sarlin.
28117:          Arvi Kontu.                 )f andi Hannula.
28118:          Risto Ryti.                 Kustaa Ruuskanen.
28119:          T. Heimonen.                Paul Thuneberg.
28120:          J. Kaskinen.                J. Jyske.
28121:          K. E. Linna.                Heikki Ritavuori.
28122:          K. V. Wuokoski.             Rope Kojonen.
28123:          A. Fränti.                  W. K ...Särkkä.
28124:          l~lias Sinkko.              Aarne Sihvo.
28125:          l\1. Kekki.                 Aug. Hämäläinen.
28126:          Oskari Mantere.             Matti Valkonen.
28127: 806
28128: 
28129: VII, 29. -   Anom. ehd. N :o 116.
28130: 
28131: 
28132: 
28133: 
28134:              Auer, Ilmari, y. m.: Määrärahan myöntämi-
28135:                sestä pienviljelystilain hankkimiseksi maa-
28136:                 talottskouluille.
28137: 
28138:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
28139:     Maamieskoulujen opettajistolle ja varsinkin sen johta-
28140: jalle on tärkeätä voida läheltä seurata käytännöllisen maan-
28141: viljelyksen kehitystä ja työskennellä omakohtaisesti käy-
28142: tännöllisenä ma:anviljelijärrä. Tätä on p1detty erittäin tär-
28143: keänä jotta opettaja kokemuksestaan tuntisi mahdollisim-
28144: man tarkkaan opettamansa alan yksityiskohdat ja niihin
28145: vaikuttavat tekijät. Kehittyneimmissä maissa onkin sään-
28146: nöllisesti asiat järjestetty niin, että opiston opettajat sa-
28147: malla ovat käytännöllisiä maanviljelijöitä. Esim. Tanskassa
28148: on maamieskoulujen opett'ajilla joko omia taloja koulun vie-
28149: ressä tai. on koulun omistajalla (yksityisellä tai yhtymällä)
28150: maatalous, jota johtaja hoitaa joko koulun laskuun tai
28151: omaansa. Vanhirnmalla pienviljelijäkoululla (Husmandsko-
28152: lan) on järjestetty useita pienviljel.vstalolrirsia, niin että sa-
28153: massa oppilaitoksessa useilla opettajilla on käytännöllistä
28154: maanviljelystä, jota he hoitavat palkkaetuina omaan lu-
28155: kuunsa. Tällaisen omakohtaisen maanviljelyksen merkitys
28156: koulun opettajalle on kyllä meilläkin yleiseen tunnustettu,
28157: mutta ani harvoissa tapauksissa on se saatu käytännössä
28158: toteutettua. Omaa maanviljelystilaa (sellaista jolla voisi pi-
28159: tää hevosen tai parin, 5-10 lehmää) ei ole meillä ainoalla-
28160: kaan yksityisellä maamieskoululla. T'ässä suhteessa oliRi
28161: pianmiten saatava korjausta aikaan. Ilman valtion avus-
28162: tusta ei tätä saada toteutettua. Mutta jos yhteisistä va-
28163:                VII, 29. -   Auei", Ilmai"i, y. m.        807
28164: 
28165: roista voitaisiin myöntää pienempiä avustuksia ja kuoletus-
28166: lainoja esim. 50,000-100,000 markkaan asti koulua kohti,
28167: niin paikallinen harrastus asiaan saisi voimakasta virikettä
28168: ja asia voitaisiin saada käyntiin. Jos laskemme esim. 20
28169: koulua ja kullekin varattaisiin esim. 75,000 mk. tekisi se
28170: jo puolitoista miljoonaa. Tätä summaa ei kuitenkaan tar-
28171: vittaisi samana vuonna, vaan voitaisiin ajatus toteuttaa vä-
28172: hin erin vuosi vuodelta. Alku saataisiin jo varaamaHa ensi
28173: vuoden tulo- ja menoarvioon 300,000 markkaa.
28174:     Edellä esitettyyn nojaten anomme kunnioittaen,
28175: 
28176:                että Eduskunta antaisi Hallitnksen toimeksi
28177:            varata ensi vuoden tulo- ,ia menoarvioon kolmen-
28178:            sadantnhannen· markan sttttrnisen siirtomäärära-
28179:            han, pienviljelystilain hankkimisen avnstami-
28180:            seksi maatalous kottlttille.
28181: 
28182:    Helsingissä, 14 päivänä huhtikuuta 1919.
28183: 
28184:         Ilmari Auer.         Risto Ryti.
28185:         T. Heimonen.         A. Fränti.
28186:         Aug. Hämäläinen.     Elias Sinkko.
28187:         M. Kekki.            K. Y. W nokoski.
28188:         W. K. Särkkä.        lllandi Hannula.
28189:         Bruno Sarlin.        Aarne Sihvo.
28190:         Rope Kojonen.        Kustaa Ruuskanen.
28191:         Matti Valkonen.      Paul 'fhuneberg.
28192:                       Arvi Kontu.
28193: 808
28194: 
28195: VII, so. -   Anom. ehd. N :o 117.
28196: 
28197: 
28198: 
28199: 
28200:              Auer, Ilmari, y. m.: Määrärahan myöntämi-
28201:                 sestä varatlomien maamieskottluoppilaiden
28202:                 avustamiseksi.
28203: 
28204: 
28205:               Suomen Ed u s kunnalle.
28206: 
28207:      ~[aamieskouluille myönnettyjen vuotuisten määräraho-
28208: jen joukossa on ollut varsin vaatimaton erä varattomien oppi-
28209: laiden koulunkäynnin avustamiseksi. Summan pienuus lie-
28210: nee osaltaan tehnyt sen, että varattominmista kansanainek-
28211: sisb vaan harvat ovat rohjenneet kouluihin pyrkiäkään.
28212: ltfeidän maassamme pitäisi kuitenkin ammattitietoa varsin-
28213: kin juuri vähävaraisen maanviljelysväestön, kuten torp-
28214: parien, tilattomain ja pientilallisten keskuudessa saada suu-
28215: resti kohotettua. Varsinkin vast'edes, kun uutistiloja yhä
28216: runsaammin perustetaan ja niitä asutetaan tilattomilla,
28217: joilla ammattitaito usein on varsin -heikko, tulee maamies-
28218: kouluilla olemaan entistäkin suuremmat tehtävät. Mutta
28219: kun kansanvarallisuus on niin alhainen kuin meillä on, niin
28220: tulisi valtion entistä enemmän uhrata yhteisiä varoja uutis-
28221: viljelijöiksi aikavien kasvattamiseen tulevaan itsenäiseen
28222: tehtäväänsä. Apurahojen myöntäminen Varattomille maa-
28223: mieskouluoppilaille tulee siis entistäkin välttämättömäm-
28224: mäksi, koska vaan siten voidaan saada maamieskoulukurssin
28225: suorittaminen varattomamman väestön keskuudessa ylei-
28226: semmäksi .
28227:      .Tos laskettaisiin olevan 20 koulua ja 10 varatonta sti-
28228: pendin tarvitsijaa kussakin, sekä annettaisiin 100 mk kuu-
28229: kautta ja oppilasta kohti, niin tekisi se, olettaen 6 kk. koulu-
28230: aikaa, jo 120,000 markkaa.
28231:            VII, ::o. -   Aucl', Hmari, y. m.        809
28232: 
28233: Tähän nojaten saamme kunnioittaen anoa, ·
28234: 
28235:            että Eduskunta päättäisi rnyöntää Maatalous-
28236:         hallituksen käytettäväksi satattthatta markkaa
28237:         vuotuisesti varattomien maam-ieskouluoppilaiden
28238:         avustarniseksi.
28239: 
28240: Helsingissä. 14 päivänä huhtikuuta 1919.
28241: 
28242:     Ilmari Auer.               K. E. Linna.
28243:     Risto Ryti.                .J. Jyske.
28244:     A. .l<'ränti.              Heikki Ritavuod.
28245:     '1'. Heimonen.             K. V. Wuolmski.
28246:     EJias Sinkko.              Rope Kojonen.
28247:    _M. J{ekki.                 W. K. Särkkä.
28248:      Oskari Mantere.           Aarne Sihvo.
28249:      Bruno Sarlin.             Kustaa Ruuskanen.
28250:      Mandi Hannu]a.            Matti Valkonen.
28251:      J. Kaskinen.              Aug. Hämäläinen.
28252:      Arvi Kontu.               Paul Thuneberg.
28253: 810
28254: 
28255: VII, 3 1 . - Anom. ehd. N:o 110.
28256: 
28257: 
28258: 
28259: 
28260:              Manner, Albin, y. m.: Määrärahan rnyö~ltämi­
28261:                sestä kiertävien maamieskurssien perusta-
28262:                mista ja ylläpitämistä varten.
28263: 
28264:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
28265:     Viitaten 1n 7 vuoden toisille valtiopäiville jätetyn ano-
28266: musehdotuksen N:o 74, koskeva määrärahan myöntämistä
28267: kiertävien maamieskurssien perustamiseksi perusteluihin
28268: (Liitteet VIII. sivu 783-786) pyydämme kunnioittaen
28269: anoa
28270:                 että Edushtnta päättäiSi ottaa 1.920 vuoden
28271:             menoarvioon kahden kunkauden pituisten kiertä-
28272:             vien maamieskttrssien pernstamista varten J ääs-
28273:             ken ja Lappeen kil~lakuntaan T'iipurin läänissä,
28274:             Pohjois-Satak~mtaan, T' aasan läänin itäosaan,
28275:             Kemin lvihlakuntaan Ou,lun läänissä ja Kuopion
28276:             läänin pohjoisosaan, kurssien perustamiskustan-
28277:             mtsten peittämistä varten neljänkymmenenttt-
28278:             hannen ( 40,000) markan ja k'ltrssien ylläpitoon
28279:             1920 vuoden aikana sadanttthannen (100,000)
28280:             markan, eli yhteensä sadanneljänkyrnmenentu-
28281:             hannen (140,000) markan määrärahan.
28282:       Helsingissä, JO päivänä huhtikuuta 1919 .
28283: 
28284:           Albin ~lanner.        •J. P. Kokko.
28285:           Antti Juutilainen.    Pekka Saarelainen.
28286:           Vill{ku Joulmhaimn. Jaakko Loppi.
28287:           Juho Niuklumeu.       Bertta Pykälä.
28288:           Kusti Arffman.        1< t·ans I{ärld.
28289:                                     1
28290: 
28291: 
28292: 
28293:           Yrjö Pesonen.         J{ustavi Eluvaara.
28294:                        Wäinö Selander.
28295:                                                           811
28296: 
28297: VII, 32. -   Pet. försl. N:o 114.
28298: 
28299: 
28300: 
28301: 
28302:              Andersson, Otto, m. fl.: Orn beviljande av an-
28303:                 slag till avlönande av konsulenter i jordbru-
28304:                 kets binäringar.
28305: 
28306: 
28307:               T i ll F i n l a n d s La n t d a g.
28308: 
28309:     Vid en jämförelse mellan clen ståndpunkt jordbrukets
28310: binäringar int~ga i Finland och i andra Iänder med därmed
28311: jämförliga geografiska och 1klimatologiska förhållanclen
28312: framgår nogsamt vårt lands efterblivenhet inom detta om-
28313: råde. Medan andra Iänder förmå exportera betyclande mäng-
28314: der av hithörancle produkter, nödgas Finland fastmer im-
28315: portera därav. Ehuru hithörande näringsgrenar mestadels
28316: lämpa sig förträffligt för småbruket, grundar sig småbru-
28317: ket hos oss alldeles övervägande på åkerbruk och boskaps-
28318: skötsel, medan binäringarna kunna sägas vara i sin linda.
28319: Dessa binäringar innebära likvisst betydande möjligheter
28320: till ekonomiskt uppsving för den mindre bemedlade lant-
28321: befolkningen, och det icke blott för den egentliga små-
28322: brukarbefolkningen, utan ock för de talrika arbetarfamil-
28323: jer, vilka såsom bosatta å industriorter på landsbygden eller
28324: i omnejden av städerna vore i tillfälle att genom trädgårds-
28325: odling, hönsskötsel o. dyl. erhålla en välkommen linilring
28326: i sina livsmedelsbekymmer.
28327:      Under världskriget har det nogsamt framgått, hur
28328: mycket i dessa avseenden blivit försummat. En högre ut-
28329:  vecklad svinskötseL vilken särdeles väl skulle lämpat sig
28330: för småbrukare, parcellägare o. dyl., skulle kunnat i hög
28331: grad lindra den nu ofta nog nästan totala bristen på fett-
28332: ämnen. Avenså skulle höns- oeh biskötsel bort löna sig
28333: 812    VII, 32. -   )faauviljelyksen sivuelink. konsulentit.
28334: 
28335: förträffligt i en tid, då stundom äggen kostat ända till 3
28336: mark stycket och honungen 100 mark kilot. Vårt folk skulle
28337: ha varit vida bättre rustat mot dyrtidens fasor, ifall vid
28338: vart och ett av de hundratal tusen små hemmen på lands-
28339: bygden funnits en trädgårdstäppa, några tiotal höns o. s. v.
28340:      Fastän krigstiden med dess oerhörda skärpning av livs-
28341: medelssvårigheterna nu är överstånden, ha vi likafullt skäl
28342: att öka livsmedelsproduktionen, detta så mycket mer, som
28343: åtminstone till en början importen från utlandet icke kan
28344: antagas i alla avseend·en nå den omfattning, att behovet där-
28345: igenom skulle tillf>redsställas utan samtirlig ökning av den
28346: inhemska produktionen. Genom ett arbete i denna riktning
28347: skulle jämväl den ständiga inflyttningen från landsbygden
28348: till städerna jämte därav följande arbetslöshet kunna hållas
28349: inom rimligare gränser.
28350:      Vid strävandet att främja jordbrukets binäringar är
28351: bristen på yrkeskunskaper det hinder, som det främst gäller
28352: att övervinna. Småbrukaren har i de flesta fall ej haft till-
28353: fälle att förskaffa sig insikt i moderna, högre utvecklade
28354: yrkesmetoder. A ven fattigdomen är för honom härutinnan
28355: ett hinder, och småbrukaren har icke, i motsats mot stor-
28356: brukaren, kunnat under k:rigstiden skörda förmögenheter
28357: genom avyttring av förnödenheter till gulaschpriser. Det
28358: är förty samhällets plikt att i sitt eget såväl som i småbru-
28359: karklassens intresse träda hjälpande emellan.
28360:      Då en småbrukare vanligen ioke har tillfälle att besöka
28361: lantmannaskolor, bör den för honom avsedda undervisningen
28362: meddelas å hans egen torva genom ambulerande lärare.
28363: Dessa borde enligt undertecknads förmenande helst anstäl-
28364: las av kommunerna, varvid av dessa, som ju genom välstån-
28365: dets stegring bleve vinnande i form av ökade kommunal-
28366: skatter, bör fordras att de själva taga del i kostnaderna för
28367: sagda konsulentverksamhet. Tänkas kunde, att smärre kom-
28368: muner sig emellan överenskomme' om anställande av ge-
28369: mensam konsulent.
28370:      På grund a v det sagda föreslår underteckna.d
28371:          VII, :13. -   Andersson, Otto, y. m.           813
28372: 
28373:            att Lantdagen måtte besluta för år 1920 an-
28374:        slå ett belopp av 200,000 mark att användas till
28375:        avlönande av konsulenter i jordbrukets binärin-
28376:        gar genom förmedling av de komnnmer, vilka
28377:        förbinda sig att själva bidraga till lönen med
28378:        hälften av dess belopp.
28379: 
28380: Helsingfors den 15 april 1919.
28381: 
28382: Otto Andersson.                         E. L. Hilden.
28383: 814
28384: 
28385: VII, 3 2 . - Anom. ehd. N:o 114.
28386:                                                     Suomennos.
28387: 
28388: 
28389: 
28390: 
28391:             Andersson, Otto, y. m.: Määrärahan myöntämi-
28392:               sestä konsulenttien palkkaamiseksi maanvil-
28393:                jelyksen sivuelinkeinoja varten.
28394: 
28395: 
28396:               S u o m e n E d u s k u n n a II e.
28397: 
28398:     Verrattaessa sitä kantaa, jolla maanvilj.elyksen sivuelin-
28399: keinot ovat Suomessa, siihen, jolla ne 'ovat muissa sellai,sissa
28400: maissa, joiden maantieteellisei ja ilmastolliset olot jokseen-
28401: kin vastaavat meidän olojamme, käy kyllin selvästi esiin,
28402: miten jäljelle maamme on tällä alalla jäänyi. Kun muualla
28403: pystytään viemään maasta melkoiset määrät tähänkuuluvia
28404: tuotteita, on Suomen päinvastoin pakko tuoda niitä maahan.
28405: Vaikka puheenaolevat elinkeinonhaara·t enimmästä päästä
28406: sopivat oivallisesti pienviljely'kseUe, perustuu pienrviljelys
28407: meillä ihan valtavasti peltoviljelykseen ja karjanhoitoon,
28408: kun sen sijaan sivuelinkeinojen voi sanoa olevan kapalos-
28409: saan. Nämä sivuelinkeinot sisältävät kuitenkin vähävarai-
28410: selle maalaisväestölle melkoisia taloudellisen elpymisen
28411: ma!hdollisuuksia, eikä vain varsinaiselle pienviljelysväes-
28412: tölle, vaan myös niille lukuisille työläisperheille, jotka ·asuen
28413: teollisuuspaik,oilla maaseudulla tai kaupungin ympäristössä
28414: voisivat puutarhanviljelyllä, karjanhoidolla y. m. saada
28415: tervetullutta huojennusta elinta.rvehuoliinsa.
28416:      Maailmansodan kestäessä on käynyt riittävästi selville,
28417: miten paljon on näissä suhteissa lyöty laimin. Pidemmälle
28418: kehittynyt sianhoito, joka erittäin hyvin olisi sopinut pien-
28419: viljelijöille, palstaWallisille j. m. s., olisi voinut 'suuressa
28420: rc1äärin lieventää nyt useinkin täydelliseksi käynyttä rasva-
28421:                                                1
28422:               VII, 32. -       Andersson, Otto, y. m.        815
28423: 
28424: aineiden puutetta. Niin ikään olisi kanan- ja mehiläishoidun
28425: pitänyt kannaJttaa erinomaisesti ailkana, jolloin munat ovat
28426: välistä maksaneet 3 :kin markkaa kappale ja hunaja 100
28427: markkaa kilo. Kansamme olisi ollut paljon paremmin varus-
28428: tautunut kalliin ajan kauhuja vastaan, jos maa:seudun sa-
28429: doissatuhansis-sa pikku kodeissa olisi jo'kaisessa ollut puu-
28430: tarhatilkku, muutamia kymmeniä kanoja j. n. e.
28431:      Vailkka sota-aika ja sen :ri.heuttama elintarveolojen 'suun-
28432: naton kiristyminen on nyt ohi, on meillä yhtä ka.ikki syytä
28433: lisätä elintarvetuotantoamme, vansinkin kun ei ainakaan ensi
28434: aluksi .voi ulkomailtatuonnin otaksua joka suhteessa pääse-
28435: vän niin laajaksi, että tarve saataisiin tyydytetyksi, tarvit-
28436: sematta samalla lisätä kotimaista tuotantoa. Tälhän suun-
28437: taan käyväliä työllä V oitaisiin myös tuo maaseudulta kau-
28438:                            1
28439: 
28440: 
28441: punkeihin alati tapahtuva ,siirryntä ja sen synnyttämä työt-
28442: tömyys pitää kohtuullisemmissa rajoissa.
28443:      Pyrittäes-sä edistämään maanviljelyksen sivuelinkeinoja
28444: on ammattitietojen puute se este, joka etupäässä on voitet-
28445: tava. Pienviljelijällä ei useimmissa tapauks~ssa ole ollut
28446: tilaisuutta haukikia itselleen tietoja. nykyaikaisista, korkeam-
28447: malle kehittyneistä ammaiitimenettelytavoista. Myöskin
28448: köyhyys on hänelle tässä kohdin esteenä, eikä pienviljelijä
28449:  ole voinut, niinkuin suurviljelijä, sota-aikana kasata omai-
28450:  suuksia myymällä tarvikkeita gulashihintoihin. On siis
28451:  yhteishmnan vehnollisuus sekä oman etltä pienviljelijäluokan
28452:  edun kannalta tulla auttajaksi väliin.
28453:      Kun pienviljelijällä ei tavallisesti ole tilaisuutta käydä
28454:  maanmieskouluja, tulee hänelle ainttu opetus antaa hänen
28455:  omalla tuvpeellaan; ·se on kiettäväin o·pettajain annetava.
28456:  Nämä opettajat olisi allekirjoittaneiden mielestä mieluim-
28457:  min kuntain otettava, joilta, ne kun hyvinvoinnin kohotessa
28458:  itsekin hyötyisivät :saadessaan enentyneen määrän kunnal-
28459:  lisveroja, ~on vaadittava, että ne itse ottavat osaa sanotun
28460:  neuvontatoiminnan aiheuttamiin kustannuksiin. V'Oisi aja-
28461:  tella, että pienet lkunna.t 'sopisivat keskenään yhteisen neu-
28462:  vojan ottamisesta.
28463:      Ylläsanotun noj'alla ehdottavat allekirjoittaneet,
28464: 816      VII, 32. -   ~Iaanviljelyksen sivuelink. konsulentit.
28465: 
28466: 
28467:                  että Eduskunta päättäisi vuodeksi 19.20
28468:               määrätä 200,000 markan suuruisen määrära-
28469:               han käytettäväksi konsulenttien palkkaamiseksi
28470:               maanviljelyksen sivuelinkeinoja varten niiden
28471:               kuntien välityksellä, jotka sitoutuvat itse otta-
28472:               maan ]Jalkkaan osaa sen puolella määrällä.
28473: 
28474:       Helsingissä, 15 p :nä huhtilt-tmta 1919.
28475: 
28476:       Otto Andersson.                            E. L. HilMn.
28477:                                                                 817
28478: 
28479: VII, 33. -   Anom. ehd. N:o 12L
28480: 
28481: 
28482: 
28483: 
28484:              Vuokoski, K. V.: Määrärahan myöntämisestä
28485:                     pienviljelijäin sekä vakitn,is1en maatalonstyö-
28486:                     väen opinfloretkeilyjen toimeenpanemista var-
28487:                     ten.
28488: 
28489: 
28490:                S u o m e n E .d u s ,k u n n a 11 e.
28491: 
28492:    Viitaten 1917 toisille valtiopäi·ville jät-ettyyn anomus-
28493: ehdotukseen N :o 71 (Liitteen siv. 777), PYY'dän kunnioittaen
28494: ehdottaa Eduskunnan päät.ettävä'ksi,
28495:                  että yleisist1ä varoisba myönnettäisiin maan-
28496:              viljelys- ja talou..s~eurojen ki~yteltäväksi 100,000
28497:              markan sunruinen vt~otu~nen määräraha etn-
28498:               päässä pienviljelijäin ·sekä vakituisen maatalons-
28499:              työväen opintoretkeilyjen toime:enpanemista var-
28500:              ten.
28501: 
28502:    Helsingissä huhtikuun 15 päivänä 1919.
28503: 
28504: 
28505:                                             R:. V. Wuokoski.
28506:  818
28507: 
28508: VII, 34. -   Anom. ehd. N:o 123.
28509: 
28510: 
28511: 
28512: 
28513:              Niukkanen, J., y. m.: Määrärahan myöntämi-
28514:                 sestä pienviljelijä~n opinticYretkeilyjen ja esi-
28515:                 telmäti"ta.isuuksien toimeenpanemista vart•en.
28516: 
28517: 
28518:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
28519: 
28520:     Viittaamalla vuoden 1917 ensirnäisille valtiopäiville
28521: jättämäämrne anomusehdotukseen (Liitteet VIII, siv. 493-
28522: 495) pyydäimme kunnioittaen Eduskuntaa pääJttämään,
28523:                   että maanviljelys- ja ta.lCYWSseumille myönne-
28524:               tään yleisistä varoista 50,000 markan suuruinen
28525:              vuot'lllinen määräraha kå1ytettävälcsi pienviljeli-
28526:              jäi1n opintoretkeilyjen ja esitelmätilaisuuksien
28527:              toimeenpanemisfia vw·ten.
28528: 
28529:    Helsingissä 11 p:nä huhtikuuta 1919.
28530: 
28531: 
28532:         Juho Niukkanen.       Pekka Saarelainen.
28533:         Simson Pilkka.        Albin Manner.
28534:         Kusti Arffman.        Aarno Pesonen.
28535:         Bertta Pykälä.        J. P. Kokko.
28536:         Frans Kärki.          Antti J uutilainen.
28537:                      Jaakko Loukko.
28538:                                                         819
28539: 
28540: VII, s5. -   Anom. ehd. N:o 120.
28541: 
28542: 
28543: 
28544: 
28545:              Niukkanen, J., y. m.: Yleisen maanviljelys-
28546:              näyttelyn toirneenpane1nisesta.
28547: 
28548: 
28549:               S u o m c n E d u s k u n n a ll e.
28550:    Viittaamalla niihin perusteluihin, jotka löytyvät vuo-
28551: den 1917 ensimäisillä valtiopäivillä jätetyssä anomuseh-
28552: dotuksessa N :o 44, Liitteet VIII, siv. 499-501, ehdotamme
28553: kunnioittaen Eduskunnan päätettäväksi,
28554:                  että yleinen koko maata käsittävä maanvil-
28555:              _jelysnäyttely lähitulevaisuudessa toimeenpan-
28556:              taisiin sopivaksi katsotussa paikassa, sekä
28557:                  että näyttelyä varten jo vuoden 1920 meno-
28558:              arvioon otettaisiin 200,000 markan määräraha.
28559: 
28560:    Helsingissä, 11 p:nä huhtikuuta 1\)19.
28561: 
28562: 
28563:         Juho Niukkanen.           Albin 1\lanner.
28564:         Simson Pilkka.            Aarno Pesonen.
28565:         J. A. Heikkinen.          Mikko Piitulainen.
28566:         Kusti Arffman.            J. P. Kokko.
28567:         Antti Juutilainen.        Rertta Pykälä.
28568:         Pekka Saarelainen.        Jaakko Loukko.
28569: 820
28570: 
28571: VU, aG, -    Anom. ehd. N :o 122.
28572: 
28573: 
28574: 
28575: 
28576:             Pilkka, S., y. m.: Määrärahan myöntä,misestä
28577:                mro(]Jtalouden tukemiseksi sekä valistus- ja
28578:                opetustoiminnan ylläpitämiseksi Karja~an
28579:                kannakseZla.
28580: 
28581:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
28582:     Omituisissa poikkeavi·ssa oloissa elää kansa siinä osassa •.
28583:  Suomea, jota kutsutaan Karjalan kannakseksi, se on Suomen-
28584:  lahden ja Laatokan välisellä taipaleella. Emme tahdo tässä
28585: ryhtyä pitemmältä esittämään hi,s1orian tosiasioita, tyy-
28586: dymme vaan huomauttamaan, miten onnettomien lahjoitus-
28587: maaoloj•e.n vaikutuksesta Kannaksen maataviljelevä talon-
28588:  poikaisväestö on jäänyt jälkipajulla ·kulkijaksi muun Suo-
28589: men talonpoikaan v·erraten. s.e vallan- ja sorronalaisuus, se
28590: riippuvaisuus la·hjoitusmaid·en haitijoista ja -näiden voutien
28591:  mielivallasta, se orjan asema, jossa hän sai koko la:hjotus-
28592:  maa-olojen ajan olla, ei voinut olla hidastuttavasti vaikutta-
28593:  matta näiden seutujen kansan kehitykseen. Eipä sen vuoksi
28594: olekaan kumma, että täTlaisten historiallisten olojen vaiku-
28595: tukset vieläJkin kysymyksessä olevien seutujen väestössä
28596: tuntuvat.
28597:     TäUaisissa vaik·eissa oloissa useimmiten sangen pienellä
28598: ja karulla maatilkulla elämyt vä~stö on uud·empina aikoina
28599: joutunut asemaan, jo'ka on asettanut s·en kansallisen harkinta-
28600: ja. vastustuskyvyn mitä ankarimmalle koetukselle. Suuven
28601: maailmankaupulllgin läheisyys on ollut omiaan va·~kuttamaa.n
28602: siihen, että maan arvo on varsinkin Viipuri-Rajajoki radan
28603: varsilla noussut suunnattomasti, joten puutetta kärsineet
28604: maanomistada•t ovat joutuneet voimattomiksi voiM.a:maan
28605:                   VII, 36. -   Pilkka, S., y. m.            821
28606: 
28607: viet.telystä luovuttaa maast.aan kauneimman kohdan v·enäläi-
28608: selle huvila-asukkaaUe. Näin on pala toisensa jälkeen esi-
28609: isiemme pyhää perintöä joutunut muukalaisten kä<siin. Lrua·-
28610: jat alat edellämainitsemaamme aluetta on joutunut huvila-
28611: aineiksi, jossa kesäsin asuu kymmeniä tuhansia pietarilaisia
28612: ja va•an osa on va'kinaista läJpi vuoden paikkakunnalla asuvaa
28613: väie&töä. Ellei maailmansota ja. ennen kai.!kkea viime vuonna
28614: kukistetun bolchevikien ka.pinan johdosta toimitettu Venä-
28615: jän rajan sulkeminen oli<sl luonut esteitä huvi1a-a.sutuks-en
28616: laajenemis·elle, niin varmaankin tuo ala olisi kulovalkean
28617: tavalla levinnyt pysäM.ymäJttä Karjalan kannaks·en rajoihin.
28618:      Ne turmiolliset vaikutukset, joita. tuo suunnaUoma.n suuri
28619: kuluttajajoukko on mukali1aan tuonut, ovat jo 'kaikihalla
28620: näkyvissä. Kulutustar.peicLen hinnat ovat nousseet äärim-
28621: mäiseen huippuunsa. Työpalkat tila.pä.Lsissä töissä ovat
28622: satumaisen korkeat. Nämä ovat vaikuttaneet aivan lamaut-
28623: tavasti maataloudelliseen kehitykseen. Suuri joukko seudun
28624: suomalaisia ma,anviljelijöitä on laiminlyönyt maanviljelyk-
28625: :;en, ry•htynyt elämään kaikenlaisella. keinottelulla ja tila-
28626:  päisellä ans~olla. Ja vaikka nuo ansiot varsinkin kesäiseen
28627: aikaa•n ovat kylläkin suuret, on asiain todellinen kulku
28628: osoittanut, että siitä huolimatta maataviljel·evän väestön ta-
28629: loudellinen tila on huonontunut, tpuhumattakaan siitä si-
28630: veellisestä rappeutumisesta, joka johtuu maataviljelevän
28631: väestön muuttumilsesta tila<päisamsiolla ja keinottelulla elä-
28632:  väJksi, vieraan kansallisuuden vaikutuksille alttiiksi jou-
28633: koksi.
28634:      Emme varmaankaan ·erehtyne jos sanomme, että vieraan
28635: huvila-asutuksen Karjalan kanna•k<sella tuottamat vauriot
28636: johtuvat pää-asiasoa s.Lkäläisen maataviljelevän väestön perin
28637: puutteellisen ammattisivistyksen aiheuttamasta heikosta
28638: taloudellisesta tilasta.
28639:      Tällä asian tilalla on niinkuin ·edellä olemme huomaut-
28640: taneet historialliset syynsä. Jos Karjalan kannaksen talon-
28641: pojan taloudellisesta sekä ·henkis·estä kehityksestä olisi
28642: eniJ.emmin huolehdittu niin olot Karjalan kan.na•k•sella var-
28643: maan olisivat tois·et kuin mitä ne tällä kertaa ovat. Sillii
28644: 822        VII, 36, -   Karjalan kannaksen maatalous.
28645: 
28646: onhan tunnettua, että pienviljelijä, joka kykenee maa-alas-
28647: taan saamaan mahdollisimman suur-en sadon, ei aivan mie-
28648: lelläwn tilastaan luovu.
28649:      Vo~daksemme luoda valtakunnan kaakikoisdl-e rajalle
28650: vahvan suoja.n slaavila~sta tulvaa vastaan, on me~dän otet-
28651: tava menneen aja.rl kokemuksista oppia ja norpeilla 'sekä te-
28652: hokkailla k·einoilla kohoiettava rajaseudun väestön ta1ou-
28653: d·ellista tilaa. Tämä päämäärä saavutetaan varmimmin kun
28654: lue.ntokurssien, maatalouskilpailujen, opintor-etkien, malli-
28655: tal-ojen muodostamisen, neuvojien palkkaamisen y. m. s. toi-
28656: menpiteiden kaut.ta kohotetaan yleistä sivisty,stasoa sekä
28657: ammattitaitoa.
28658:      Karjalan kannaksen komitea ja Viipurin läänin maan-
28659: viljelys.seura laativat parhaillaan ohjelmaa kannaksen olojen
28660: parantamiseksi ja mikäli hetoomme on tullut, sisältyvät
28661: m. m. ylempänä mainitsemamme keinot tä,hän ohjelmaluon-
28662: nokseen.
28663:      Kaiken sen nojalla, mitä ed·ellä ol.emme esittäneet, roh-
28664: kenemm-e kunnioit.t3ien anoa:
28665:                    että eduskunta päättäd,si viid,ensadant'ruh'.ln·
28666:              nen {.500,000) markan suuruisen summan vuo-
28667:              sit.t:ain viiden vnoden ajaksi Viipurin läänin
28668:              1namvitjelysseruran ja Karja~an loo:nnakse.n komi-
28669:              tean yhdessä käytettäväksi maJatalouden tukemi-
28670:              seksi ja tehoisam v·aUstt~- ja opetustoiminnan
28671:              ylläpVtämi'Seksi Karjalan ka:nnakS'elkt.
28672: 
28673:       Helsingissä, huhtikuun 11 päivänä 1919.
28674: 
28675:           Simson Pilkka.            M. Maunonen.
28676:           Antti J uutilainen.       :Hertta Pykälä.
28677:           Vilho Nikkanen.           J. P. Kokko.
28678:           Tekla Hultin.             M. Kekki.
28679:           ~Iatti Valkonen.          Elias Sinkko.
28680:           Mikko V. Erich.           Aarne Sihvo.
28681:                                                            823
28682: 
28683: VII, 37. -   Anom. ehd. N:o 119.
28684: 
28685: 
28686: 
28687: 
28688:              Erich, M. ja Piitulainen, M.: Maanviljelys-
28689:                 opiston perustamisesta Raja-Karjalaan.
28690: 
28691: 
28692:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
28693: 
28694:     Harvinaisen vaik.eissa oloissa saa Raja-Karjalan väiestö
28695: karulla maakamaralla·an taistella l()lemassaolonsa puolesta.
28696: Valaisevan esimerkin siitä tarjoo elinkeinollisen elämän ke-
28697: hitys Salmin kunnassa viimeisten vuosikymmenien aikana.
28698: Kun Salmin hietainen maanlaatu ei ole tarjonnut maanvilje-
28699: lyksdle nopeita ja houkuttelevia itsekannattavaisuuden mah-
28700: dollisuuksia ja kun lisäksi maanviljelijäin järkiperäinen
28701: kasvatus kauan aika·a oli melkein kokonaan laiminlyöt.y, täy-
28702: tyi väestön henkensä elättämis·eksi turvautua metsätalouteen
28703: ja metsätöirhin. Vä.hitellen ova.t kuitenkin paik'kakunnan
28704: metsärikkaudet melkein kokonaan ehtyneet, joten huomatta-
28705: vampaa metsätaloutta tuskin viiteenkymmen.een vuoteen voi-
28706: tanee harjoiHaa eikä a.sukkailla enää metsissä ole entistä
28707: taloudellista turvaa. Luonnollista oli senvuoksi, että salmi-
28708: laisien toiveet viime aikoina .ensi käidessä suuntautuiva.t pi-
28709: täjän lukuisiin koskiin, j·otka, niid·en v·oimalla rakennetta-
28710: vien teollisuuslaitosten avulla, olisivat voineet avata suuria
28711: tulevaisuuden mahdollisuuksia ·niin maataviljelevälle kuin
28712: tilattomalle väiestölle. Mutta hallituksen toimenpiteitten
28713: kautta ovat koskien käyttövoimart vuodesta 1894 alkaen siir-
28714: r.etyt Salmin ulkopuolelle Pi·tkänrannan teollisuuslaitosten
28715:  palvelukseen: niinpä Valtioneuvosto joulukuun 18 päivänä
28716:  1918 tekemällääm päätöksellä hyl1kä1si salmilaisen liikeyhty-
28717:  män, jonka takana Salmin kuntakin oli, anomuksen saada
28718: 824     VII, 37. -   Maanviljelysopisto Raja-Karjalaan.
28719: 
28720:  vuokra•ta Pien-J uka~kosken paikkakunnallisen teollisuuden
28721:  palvelukseen ja hyväksyi vä·häistä myöhemmin norjalai,sen
28722:  Diesen Wood & C:o yhtiön tarjouksen .sanotun koskivoiman
28723:  käyttämisestä Pitkänra.nnan teolli·suuden hyväksi - päätös,
28724:  joka salmilaisissa herätti suurta suuttumusta. Seurauksena
28725:  kaikesta eddlärrna:Lnitusta on, että melkoinen osa pitäjän
28726:  väestöstä tulee olemaan pakoi-tettu etsimään toimeentulonsa
28727:  kotiseudun ulkopuolelta, etupäässä Pitkästärannasta Ja,
28728: säännöllisten olojen palattua, Venäjältä.
28729:      Tällaisen onnettomuuden estäimiseksi tuli.si hallituks.en
28730:  kiinnittää mitä •suurinta huomiota maaialouden elvyttämi-
28731:  seen ja sen tekemiseen varsinaiseksi pääelinkeinoksi niin Sal-
28732:  missa kuin Impilahdella ja kaikissa Raja-Karjalan kunnissa.
28733: Maamiesseumt, hertävät maamieskoulut, maatalousneuvoja•t
28734:  j. n. e. ovat tosin tässäkin suhteessa yhtä ja toista hyvää
28735:  aikaansaaneet. Mutta maa talouden saattamiseksi täysin
28736:  uudenaikaiseen kuntoon olisi vältotämätöntä, €ttä Raja-Kar-
28737: jalaan p·erustettaisiin Kurkijoen maanviljelysopiston tapai-
28738: nen korkel!lmpi oppilaitos. On tunnettua, ·kuinka erinomaisen
28739: hyödyllinen ja. kohottava vaikutus juuri Kurkijoen opistolla
28740:  on ollut ei ainoastaan Kurkijoelle, vaan myöskin lä!hivitä-
28741: ji.en Par~kkalan, J aakkiman ja Hiitolan maatalouden ripeääin
28742: elpymiseen ja nykyiseen korkeaan kukoistukseen. Raja.-
28743: Karjalan maanviljelysopi1ston, jolLe erinomaisia huoneistoja
28744: olisi saatavissa entisistä venäläisistä koulutaloista, ohjelma
28745: olisi laadittava. ennen kaikkea karjalaisen pienviljdijän tar-
28746: peita ja karjalaista maanviljelyskokemusta silmällä pitäen;
28747: sen yhteyteen olisi järjestettävä maatalouruellinen koekenttä
28748: sekä kasvi- ja siipikarjakoulu ja opetusta olisi myöSJkin an-
28749: nettava pienviljelijälle välttämät:tömässä maa.ta.loudellisessa
28750: lii:keopissa.
28751:      Mainittu toimenpid·e kohottaisi valtavalla tavalla koko
28752: Raja-Karjalan aineellista kukoistusta ja tekisi osaltaan mah-
28753: dolliseksi Raja-Karjalan muodostamisen koko karjalaisen
28754: kansan taloudelliseksi ja henkiseksi kesumstaksi., valon läh-
28755: teeksi, jonka läm:mittävät sMeet tunkeutuisivat nykyisen
28756: rajan tois.ella puolellakin asu vien karjalaisten luo vahvis-
28757:            VII, 37. -Erich, M. ja Piitulainen, M.          825
28758: 
28759: taen heis.sä viime aikoina herännyttä ajatusta Suomesta
28760: koko suomalaisen heimon yhteisenä kotilietenä ja isänmaana.
28761:     Edellä esitettyjen näkökohtien nojalla an·omme kunnioit-
28762: taen
28763:                 että Eduskwnt.a kehottailsi halUt'ustJa viipy-
28764:             mättä ryhtymään asianomatt"'siin toimenpiteisiin
28765:             tlarkoitustaan vastaavan maanviljelysopiston pe-
28766:             rustami!Sieksi Raja-K,arjaJ~aa:n jääden sen paikka
28767:             ValtiO'fiJeuvoston ja Maatalowshallituksen tarkem-
28768:             masba harkinnasta riippuvaksi.
28769: 
28770:    Helsingissä huhtikuun 10 p:nä 1919.
28771: 
28772:    Mikko V. Erich.                    Mikko Piitulainen.
28773: 826
28774: 
28775: VII, 38. -   Anom. ehd. N :o 105.
28776: 
28777: 
28778: 
28779: 
28780:              Selander, Väinö, y. m.: Maatalouskoneiden ja
28781:                  -työaseiden fm·kustusla·iioksen peruslwmi-
28782:                  sesta.
28783: 
28784: 
28785:                S u o m e n E rl u s k u n n a ll e.
28786:    Viitaten v. 1917 toisilla valtiopäivillä jätettyyn anomus-
28787: ehdotukseen N :o 79 koskeva maatalouskoneiden ja -työaseit-
28788: ten tarkastuslaitoksen perustamista, saamme kunnioittaen
28789: ehdottaa,
28790:                 että Eduskunta kehoittaisi Hallitusta ensi
28791:             tilassa ryhtymään toimenp·iteisiin maatalous-
28792:             koneiden ja -työaseiden tarkastuslaitoksen pe-
28793:            rnstamiseksi.
28794: 
28795:       Helsingissä, huhtikuun 12 päivänä 191U.
28796: 
28797: 
28798:           Wäinö Selander.           Juhani Leppälä.
28799:           Eero Hahl.                Matti Latvala.
28800:           Jaakko Loppi.             Frans Hanhisalo.
28801:           Vilkku Joukahainen.       J. P. Kokko.
28802:           Frans Kärki.              Vihtori Vesterinen.
28803:           Antti Kukkonen.           August Raatikainen.
28804:           Juho Niukkanen.           P. W. Heikkinen.
28805:           Kyösti Kallio.            Niilo Liakka.
28806:           Kustavi Elovaara.         Lauri Perälä.
28807:           Aarno Pesonen.            Albin Manner.
28808:                         ••          ••
28809: VALTIOPAIVAT
28810:              1919
28811: 
28812:         LIITTEET
28813:                 VIII
28814: TYö V ÄENASIAINVAI,IOKUNTAAN LÄHE-
28815:    TETYT EDUSKUNTAESITYKSET
28816:       JA ANOMUSEHDOTUKSET
28817: 
28818: 
28819: 
28820: 
28821:             HELSINKI 1919
28822:        VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
28823:                    A.
28824: 
28825: Työaikalakia koskevia eduskuntaesityksiä.
28826:                                                            831
28827: 
28828: VIII, 1. -    Edusk. esit. N :o 41.
28829: 
28830: 
28831: 
28832: 
28833:              Paasivuori, Matti, y. m.: Ehdotus laiksi kah-
28834:                 deksan tunnin työajasta 14 päivänä elokuuta
28835:                 1918 annetun lain muuttamisesta.
28836: 
28837: 
28838:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
28839: 
28840:     Suomen Eduskunta vuoden 1917 ensimäisillä valtiopäi-
28841: villä käsitteli ja hyväksyi lain 8-tuntisesta työajasta, jonka
28842: lain eduskunta sitten, kun se oli päättänyt itse ryhtyä kor-
28843: keinta valtiovaltaa käyttämään, marraskuun 17 päivänä kel-
28844: lo 2,45 minuuttia aamupuoleen yöllä 149 äänellä 42 vas-
28845: taan päätöksellään vahvisti ja määräsi sen Suomen asetus-
28846: kokoelmassa julaistavaksi. Saman marraskuun 27 päivänä
28847: Suomen Senaatti päätti julaista mainitun lain Suomen ase-
28848: tuskokoelmassa ja piti lain tämän jälkeen kolmen kuukau-
28849: den kuluttua astua voimaan. Syttyi sitten kaikille tunnettu
28850: kansalaissota, jonka aikana n. s. ,valkoisessa" Suomessa ei
28851: sitä koetettukaan käytännössä toteuttaa. Kansalaissodan
28852: päätyttyä porvariston voitolla ja kun eduskunnasta sosiali-
28853: demokraatisten edustajain luku tavalla taikka toisella oli
28854: saatu vähennetyksi 1-2, ryhtyi jäännöseduskunta mainitun
28855: lain eräitten pykälien muuttamiseen. Aloite näihin muu-
28856: toksiin näyttää lähteneen Suomen työnantajain keskusliiton
28857: taholta, joka Senaatille lähettämässään kirjelmässä ehdotti
28858: lain kumoamista. Mainittu kirjelmä päättyi seuraaviin
28859: ponsiin:
28860:                  ,että Senaatti ryhtyisi sellaisiin toimenpi-
28861:              teisiin, että kahdeksan tunnin työajasta marras-
28862:              kuun 27 päivänä annettu laki kumottaisiin.
28863: 832           VIII, 1. -     Laki 8-hmnin työajasta.
28864: 
28865:                   että sanotun lain käytäntöön soveltaminen
28866:              sillä välin heti keskeytettäisiin: sekä
28867:                   että Senaatti, jos työstä teollisuus- sekä eri-
28868:              näisissä muissa ammateissa elokuun 18 päivänä
28869:              annetun lain työaikaa koskevat määräykset kat-
28870:              sotaan tarkistuksen vaatimiksi, valmistuttaisi
28871:              tarvittavan, asiantuntijain antaman 'Mlmistelun
28872:              perusteella, esityksen asiassa edttskunnalle teh-
28873:              täväksi.
28874: 
28875:       Helsingissä, toukokuun 8 päivänä 1918.
28876: 
28877: 
28878:               Suomen Työnantajain Keskusliitto.
28879: 
28880:                            Axel Palmgren".__
28881: 
28882: 
28883:     Samaan suuntaan käyvän lausunnon 8 tunnin työaika-
28884: lain soveltamisesta mainittu keskusliitto huhtikuun 30 päi-
28885: vänä 1918 antoi myöskin sosialihallitukselle, jossa esitettiin,
28886: että lain soveltamisesta heti luovuttaisiin ja että laki kumot-
28887: taisiin, mitä pikemmin sitä parempi. Ja siltä varalta, ettei
28888: lakia heti kmnottaisi se ehdotti, että lain toimeenpano lykät-
28889: täisiin siksi, kunnes uusi työaikaa koskeva laki on eduskun-
28890: nassa käsitelty ja se asianmukaisesti vahvistettu.
28891:     Samaan aikaan kun keskusliitto nämä lausuntonsa antoi,
28892: Helsingin kauppakamari antoi myöskin sosialihallitukselle
28893: lausunnon, jossa se esitti, että 8-tunnin työaikalain sovelta-
28894: minen olisi kaikilla aloilla, joita se koskee, keskeytettävä
28895: ja että hallituksen olisi heti ryhdyttävä toimiin lain kumoa-
28896: miseksi ja korvaamiseksi uusilla työaikaa koskevilla tarkoi-
28897: tuksenmukaisilla määräyksillä, joissa otettaisiin huomioon
28898: elinkeinoelämän oikeutetut edut.
28899:     Sosialihallitus sitten senaatille antamassaan lausunnossa
28900: ehdotti, että työaikalain voimaanastumista koskeva pykälä
28901: laillisella tavalla siten muutettaisiin, että laki astuisi voi-
28902: maan vasta 1 päivänä toukokuuta 1919 ja samalla se ehdotti,
28903:              VIII, 1. -   Paasivuori, Matti, y. m.             833
28904: 
28905: että Senaatti työaikalain 13 § :n sille myöntämän vallan
28906: nojalla (jossa annetaan Senaatille valta myöntää lykkäystä
28907: lain soveltamisesta 6 kuukauden ajaksi, niillä aloilla, joilla
28908: sen aikaisempi soveltaminen kohtaa voittamattomia esteitä)
28909: päättäisi lykätä lain soveltamisen kaikilla niillä aloilla, joi-
28910: hin se on ulotettu, 27 päivään elokuuta 1918. Sosialihallitus
28911: liitti oheen yllämainittujen näkökohtien mukaisen ehdotuk-
28912: sen hallituksen esitykseksi ja senaatin päätökseksi.
28913:      Senaatti ei kuitenkaan ,taktillisista syistä", (kuten se-
28914: naattori 0. V. Louhivuoren sanat työaikalain käsittelyssä
28915: jäännöseduskunnassa kesällä 1918 kuuluivat), uskaltanut
28916: yhdellä kertaa tehdä kaikkea sitä, mitä sosialihallitus, työn-
28917: antajain keskusliitto ja Helsingin kauppakamari olivat eh-
28918: dottaneet. Senaatin laatimassa esityksessä ,Tynkä-edus-
28919: kunnalle" tyydyttiin siihen, että työaiitalain pykälät 3, 11
28920: ja 12 ehdotettiin muutettaviksi toisin kuuluviksi. Selostam-
28921: me näitä pykäliä kutakin erikseen.
28922:      3 § :ssä ehdotettiin sallittujen ylityötuntien luku, enin-
28923: tään 10 tuntia viikossa, lisättäväksi 24 tuntiin kahdessa vii-
28924: kossa ja enintään 150 tuntia vuodessa, Usättäväksi 200 tun-
28925: tiin vuodessa. Ja lisäksi tarkastusviranomaisten luvalla sal-
28926: littujen ylityötuntien lukua, 100 tuntia vuodessa, lisättäväk-
28927: si 150 tuntiin. Siis yhteensä sallittujen ylityötuntien lukua
28928: lisättäväksi 100 tunnilla vuodessa. Nämä muutokset teke-
28929: vät työnantajille mahdolliseksi ylityötuntien avulla järjes-
28930: tää läpi vuoden 9 %-tuntisen päivittäisen työajan ehdolla,
28931: että lauantaisin työaika on 5-6 tuntinen. Se muutos taas,
28932: että sallittujen ylityötuntien luku on järjestetty kahdelle
28933: viikolle, tekee mahdolliseksi sellaisen työajan järjestelyn,
28934: että toisella viikolla ei teetetä yhtään ylityötä, mutta toi-
28935: sella viikolla teetetään 24 ylityötuntia, eli siten, että jokai-
28936: sena arkipäivänä tehdään 4 ylityötuntia, joten työaika vuo-
28937: rokaudessa tulee 12 tuntiseksi. Vieläpä on sekin mahdollis-
28938: ta, että toinen osa työväestöstä käsketään olemaan ylityössä
28939: tällä viikolla ja toinen osa seuraavalla viikolla. Siis näin
28940: ollen voidaan yli vuoden järjestää 10-12 tuntiset työajat.
28941: 
28942:                                                           53
28943: 834          VIII, 1. -   Laki 8-t.unnin työajasta.
28944: 
28945:     Tätä järjestelyä ei enää rajoita mikään muu kuin yli-
28946: työstä maksettava 2 ensimäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seu-
28947: raavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
28948:     Nämä muutokset ylityötä koskeviin säännöksiin eivät
28949: kuitenkaan ole pahimmat. Pahimmat muutokset, mitkä
28950: jäännöseduskunta työaikalakiin teki, koskevat lainrikkomi-
28951: sista säädettyjen sakkomäärien ja rangaistusperusteiden
28952: muuttamista ja senaatin eli valtioneuvoston vallan laajenta-
28953: mista myöntää poikkeuksia kaikille aloille olla noudattamat-
28954: ta 8-tunnin työaikalain määräyksiä. V. 1917 hyväksytyn
28955: työaikalain 11 § :ssä säädettiin, että jos työnantaja tai hänen
28956: edustajansa yksityisessä liikkeessä, yrityksessä tai laitok-
28957: sessa rikkoo työaikaa koskevia säännöksiä, rangaistakoon
28958: vähintään 5 ja enintään 25 markan sakolla jokaista työnteki-
28959: jää kohti, jota hän on vastoin lakia pitänyt työssä, ja kuta-
28960: kin vuorokautta kohti, jona työntekijää on lainvastaisesti
28961: pidetty työssä, ei kuitenkaan enemmällä kuin kaikkiaan
28962: 10,000 markan sakolla. Jos rikos on tapahtunut tarkastus-
28963: viranomaisen kiellosta huolimatta taikka jos rikos uusitaan,
28964: olkoon sakko enintään 50 markkaa kutakin työntekijää ja
28965: vuorokautta kohti, ei kuitenkaan enempää kuin 20,000 mark-
28966: kaa.
28967:      Tämä kohta muutettiin siten, että sanotaan: ,jos työn-
28968: antaja tai hänen edustajansa yksityisessä liikkeessä, yrityk-
28969: sessä tai laitoksessa rikkoo tämän lain työaikaa koskevia
28970:  säännöksiä, rangaistakoon enintään 10,000 markan sakolla
28971:  ja uusimisesta enintään 20,000 markan sakolla. Tämä muu-
28972: tos tietää sitä, että alin sakko on 3 markkaa, ja asianomaisen
28973:  tuomarin vallassa on, kuinka suuria sakkoja hän tuomitsee.
28974: Kokemus on osottanut, että tuomioistuimet työväensuojelus-
28975: lakien rikkomisistä yleensä tuomitsevat 10-50 markan sak-
28976:  koja. Niinpä esim. leipomolain monta kertaa uusituista rik-
28977:  komisistakaan harvoin on ketään tuomittu yli 100 markan
28978:  sakkoon. Suurille liikkeille eivät tällaiset sakot ole muuta
28979:  kuin kehoitus uusiin rikkomisiin. Ja sama havainto on tehty
28980:  muissakin maissa, nimittäin, että pienet sakot eivät vähäs-
28981:  säkään määrässä estä työnantajia rikkomasta työväensuo-
28982:              VIII, 1. -   Paasivuori, Matti, y. m.           835
28983: 
28984: 
28985: jeluslakeja, jos rikkominen on taloudellisesti edullisempaa
28986: kuin lain noudattaminen.
28987:     Mutta pahin kaikista muutoksista on se, joka on tehty
28988: 12 §:ään, joka v. 1917 laissa kuului seuraavasti:
28989:     Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltamisesta antaa
28990: Suomen Senaatti.
28991:     ,Milloin lain käytäntöön soveltaminen 1 § :n 1 momentin
28992: 2 kohdassa mainituilla aloilla työn teknillisen laadun, vuo-
28993: denajan tai muiden pakottavain seikkain vuoksi ei ole mah-
28994: dollinen, on Senaatilla, tarkastusviranomaisen sitä puolta-
28995: essa, valta määrätä poikkeuksia tämän lain mukaiseen työn
28996: järjestelyyn enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan".
28997:     Tässä Senaatin valta poikkeuksien myöntämiseen on ra-
28998: joitettu 1 § :n 2 kohdassa lueteltuihin työaloihin ja se kohta
28999: kuuluu seuraavasti:
29000:     ,2) alempana mainitut liikkeet ja laitokset, mikäli niissä
29001: käytetään palvelus- ja työväkeä:
29002:     a) rautatie- ja raitioliikenne, posti-, tulli- ja puhelinlai-
29003: tokset ynnä kanavat;
29004:     b) automobiililiikenne ja ajurinliike;
29005:     c) sairaalat ja vankilat; sekä
29006:     d) liikkeet ja laitokset, jotka on pidettävä edellämainittu-
29007: jen veroisina".
29008:     ,Jäännöseduskunnassa" tehdyllä muutoksella Senaatin
29009: valta poikkeuksien myöntämiseen laajennettiin kaikkia niitä
29010: työaloja koskevaksi, joilla lakia on sovellettava.
29011:     Tästä muutoksesta on ollut seurauksena, että kaikki työn-
29012: antajaliitot ovat Valtioneuvostulta anoneet ja myöskin saa-
29013: neet luvan olla toistaiseksi noudattamatta työaikalakia. Jo
29014: keväällä heti kapinan kukistamisen jälkeen hallitus työaika-
29015: lain 13 § :n perusteella useille teollisuushaaroille myönsi lyk-
29016: käystä lain soveltamiseen nähden 27 päivään elokuuta 1918.
29017: Ja sen jälkeen kun työaikalakiin eduskunnan tekemät muu-
29018: tokset 14 päivänä elokuuta 1918 vahvistettiin, laadittiin ja
29019: 19 päivänä elokuuta julaistiin yleinen työaikalain poikkeus-
29020: laki, joka vahvistettiin voimassa olevaksi elokuun 27 päivään
29021:  1919 saakka. Mainitun poikkeuslain 1 §:ssä sanotaan:
29022: 836            VIII, 1. -   Laki 8-tunnin työajasta.
29023: 
29024:        ,Kahdeksan tunnin työajasta annetun lain alaisia eivät
29025: ole:
29026:     1. Yksityisten asuin- ja talousrakennuksien rakentami-
29027: nen maalla sekä rakennusten, satamain, ratain, siltain, tei-
29028: den ja muiden kulkulaitosten korjaus ja kunnossapito;
29029:     2. Välittömästi metsänhoidon yhteydessä suoritettavat
29030: raivaus-, perkaus- ja kuivaustyöt;
29031:     3. :M:etsän- ja halonhakkuu;
29032:     4. Puutavarain ajo, lauttaus ja uitto;
29033:     5. Tavarain lastaus ja purkaminen;
29034:     6. Rautateiden liikenne ja rataosastot, postilaitoksen lii-
29035: kenneosasto, tullilaitos, kanavat sekä puhelinlaitokset paitsi
29036: puhelujen toimitus;
29037:     7. Sairaalat ja vankilat sekä
29038:     8. Liikkeet, yritykset ja laitokset, jotka ovat pidettävät
29039: edellämainittujen veroisina".
29040:     Ja saman poikkeuslain 2 §:n mukaan saa 18 vuotta täyt-
29041: tänyttä työntekijää pitää säännöllisessä työssä tehdasliikees-
29042: sä tai niiden osissa, joi~sa työn teknillinen laatu vaatii läpi
29043: vuorokauden jatkuvaa työtä ja joissa, työ on järjestetty 3
29044: vuoroon, jotka säännöllisesti vaihtuvat ja joka viikko muut-
29045: tuvat
29046:     a) 156 tuntia 3 viikossa, milloin työ voidaan keskeyttää
29047: pyhäpäiviksi, ja
29048:     b) 168 tuntia 3 viikon aikana, milloin työn keskeytys
29049: pyhäpäiviksi ei ole mahdollinen.
29050:     Tässä on ensimainitussa tapauksessa 48 tuntisen viikot-
29051: taisen työajan sijasta 52 tuntinen ja toiseksi mainitussa 56
29052: tuntinen.
29053:     Samassa pykälässä sanotaan, ettei yllämainitun laatui-
29054: sissa liikkeissä ole sunnuntailepoa: korjaus-, lämmitys-, puh-
29055: distus- ynnä muissa sellaisissa aputöissä. Muilla a) koh-
29056: dassa mainituissa töissä on yhtäjaksoinen sunnuntailepo,
29057: keskimäärin 30 tuntia kutakin viikkoa kohti ja vähintään 28
29058: tuntia kullakin kerralla.
29059:     Tämä taas tietää sitä, ettei sunnuntailepo ole yhtämittaa
29060: jatkuva 30 tuntia, kuten laki määrää, vaan 28 tuntia, sillä
29061:              VIII, 1. -   Paasivnori, Matti, y. m.          837
29062: 
29063: jos sanottua lepoa annetaan kahdessa jaksossa, niin sitä ei
29064: ole ensinkään. b) kohdassa mainituissa töissä ei sunnuntai-
29065: lepoa ole lainkaan. Onko työ sitä laatua, että se on näiden
29066: poikkeussäännösten alainen, ratkaisee asianomainen ammat-
29067: tientarkastaja, jonka ratkaisu, joko työntekijän tai työn-
29068: antajan vaatimuksesta on alistettava sosialihallituksen tut-
29069: kittavaksi ja ratkaistavaksi.
29070:     Mutta nämäkään yleiset poikkeussäännökset eivät ole
29071: työnantajille olleet riittäviä. Seuraavat työnantajaliitot ovat
29072: senaatilta eli valtioneuvostolta anoneet ja saaneet 27 päivään
29073: elokuuta 1919 saakka eräillä ehdoilla lykkäystä työaikalain
29074: noudattamisesta:
29075:     Metalliteollisuden harjoittajain liitto; Sähköinstalleraus-
29076: teollisuusliitto; S. Puuteollisuusliitto; S. Paperi- ja Puumas-
29077: sateollisuustyönantajain liitto, (apukoneiden käytössä, ko~­
29078: jauspajoissa aekä lajittelu- ja paalaustöissä); S. ,Jalkineteh-
29079: taiden työnantajaliitto; Kupariteollisuus OIY Outokumpu;
29080: S. Sahateollisuustyönantajainliitto ehdoilla, että säännölli-
29081: nen työaika kahdessa viikossa on enintään 104 tuntia; S.
29082: Graafillinentyönantajainliitto kirjapaino- ja kirjansitomis-
29083: töissä ehdolla, että säännöllinen työaika on enintään 51 tun-
29084: tia viikossa, jonka lisäksi tässä teollisuudessa ylityötuntien
29085: luku on 350 tunnista lisätty 600 tuntiin vuodessa ehdoilla,
29086: että ylityöstä maksetaan laissa säädetty 50-100 %:lla koro-
29087: tettu palkka. S. Lasiteollisuuden työnantajaliitto on saanut
29088: lasin sulatus- ja puhallustöissä ottaa käytäntöön 108 tuntisen
29089: työajan kahdessa viikossa. Näillä teollisuusaloilla on myös-
29090: kin yleensä kaikille yksityisille liikkeille ja osakeyhtiöille
29091: myönnetty oikeus ottaa samat työajat käytäntöön, kuin on
29092: myönnetty työantajaliitoille. Vasta äskettäin Valtioneuvos-
29093: to antoi luvan S. Rakennusmestariliitolle ja S. Tie- ja Vesi-
29094: rakennusten ylihallitukselle olla noudattamatta työaikalain
29095:  määräyksiä. Viimeksimainittu on valtionlaitos ja on sen
29096: alaisilla rautatierakennuksilla pitkin talvea rikottu lakia 8
29097: tuntisesta työajasta.
29098:     Tästä selostuksesta käynee ilmi, että 8-tuntisesta työai-
29099:  kalaista on enää ainoastaan nimi jälcllä. Sitä noudattane:::n
29100: 838          VIII, 1. -   Laki 8-tunnin työajasta.
29101: 
29102: enää: kutomateollisuudessa, käsityöliikkeissä, kauppa-, kont-
29103: tori- ja varastoliikkeissä, ravintola-, hotelli- ja kahvilaliik-
29104: keissä, saunoissa ja kylpylaitoksissa.
29105:      Näin ovat asiat meillä samaan aikaan kun 8-tuntisen työ-
29106: ajan käytäntöönottamisliike edistyy ulkomailla.
29107:      Useissa Europan maissa on äskettäin joko hallinnollises-
29108: sa järjestyksessä taikka lainsäädännön kautta työaika ra-
29109: joitettu 8-tnntiseksi. Niinpä Saksan työnantajaliitto on mar-
29110: raskuun 1!1 päivänä 1918 vasten tahtoaan tehnyt työnteki-
29111: jäin ammattiliittojen keskusjärjestön kanssa sopimuksen,
29112: jossa on ] 2 kohtaa ja 9 kohta siinä sopimuksessa kuulun
29113: seuraavasti:
29114:      ,Pisimmäksi säännölliseksi jokapäiväiseksi työajaksi
29115: määrätään kaikissa liikkeissä 8 tuntia. Ansionvähennystä
29116: ei tämän työajan lyhentämisen johdosta saa tapahtua".
29117:      Vallankumoushallitus on julaissut sopimuksen sillä ke-
29118: hoituksella, että valtakunnan yritysten johtajat ottaisivat
29119: sopimuksen käytäntöön.
29120:      Sanoma.lehdet ovat äskettäin tietäneet kertoa, että Eng-
29121: lannissa laajassa mitassa toteutetaan vähintään 8-tuntinen
29122: työpäivä, ellei vieläkin lyhempi. Ruotsissa ja Norjassa ovat
29123: hallitukset kiireesti valmistuttaneet lakiehdotukset 48-tunti-
29124: sesta viikottaisesta työajasta, jotka ovat esitetyt mainittu-
29125: jen maiden eduskunnilJe. ,Ja Tanskassa sa,masta kysymyk-
29126: sestä kiireesti valmistetaan lakiesitystä eduskunnalle, jota
29127: lakia, mikäli siitä kerrotaan, jo ensi elokuusta alkaen aiotaan
29128: käytännössä toteuttaa.
29129:      Näihin saakka on aina työajanpituuden 8-tuntiseksi lailla
29130: rajoittamista vastaan esitetty kansainvälinen kilpailu, jonka
29131: on väitetty siinä olevan esteenä. Nyt kun 8-tuntinen työ-
29132:  päivä on jo toisissa maissa toteutettu ja toisissa läheisessä
29133: tulevaisuudessa toteutetaan, niin ne väitteet, että kansain-
29134: välinen kilpailu meitä estäisi toteuttamasta 8-tuntista työ-
29135:  ailmR, menettävät kaiken merkityksensä.
29136:      Ylläolevan johdosta saamme kunnioittaen ehdottaa, että
29137: eduskunta hyväksyisi seuraavan lain:
29138:             VIII, 1. -   Paasivuori, Matti, y. m.         839
29139: 
29140: 
29141:                            Laki
29142: kahdelrsan tunnin työajasta 14 päivänä elokuuta 1918
29143:     annetun lain muuttamisesta toisin kuuluvaksi:
29144: 
29145:                             3 §.
29146:     Sen työajan lisäksi, mikä 2 § :n 1 momentissa mainitaan,
29147: sallittakoon työntekijää hänen suostumuksellaan pitää yli-
29148: työssä enintään kymmenen tuntia viikossa ja 2 § :n 3 momen-
29149: tissa mainitun työajan lisäksi neljäkymmentä tuntia neljän
29150: viikon aikana, ei kuitenkaan kummassakaan tapauksessa
29151: enempää kuin sataviisikymmentä tuntia vuodessa, sekä sitä-
29152: paitsi tarkastusviranomaisen luvalla, milloin työn säännölli-
29153: nen jatkuminen välttämättä niin vaatii, lisäksi korkeintaan
29154: sata tuntia vuodessa.
29155:     Ylityöstä, mikä tehdään päivittäisen työajan lisäksi,
29156: maksetaan kahdelta ensimäiseltä tunnilta vähintään viidellä-
29157: kymmenellä prosentilla ja sen jälkeen vähintään sadalla pro-
29158: sentilla korotettu palkka.
29159: 
29160:                              11 §.
29161:     Jos työnantaja tai hänen edustajansa yksityisessä liik-
29162: keessä, yrityksessä tai laitoksessa, rikkoo tämän lain työai-
29163: kaa koskevia säännöksiä, rangaistakoon vähintään viiden ja
29164: enintään kahdenkymmenenviiden markan sakolla jokaista
29165: työntekijää kohti, jota hän on vastoin tätä lakia pitänyt
29166: työssä, ja kutakin vuorokautta kohti, jona työntekijää on
29167: lainvastaisesti pidetty työssä, ei kuitenkaan enemmällä kuin
29168: kaikkiaan kymmenentuhannen markan sakolla. Jos rikos
29169: on tapahtunut tarkastusviranomaisen kiellosta huolimatta
29170: taikka jos rikos uusitaan, olkoon sakko enintään viisikym-
29171: mentä markkaa kutakin työntekijää ja vuorokautta kohti,
29172: ei kuitenkaan kaikkiaan enempää kuin kaksikymmentä-
29173: tuhatta markkaa.
29174:     Työnantajaa tai hänen edustajaansa, joka muuten rikkoo
29175: tämän lain määräyksiä, rangaistakoon vähintään kahden-
29176: kymmenenviiden ja enintään tuhannen markan sakolla.
29177: 840           VIli, 1. -   Laki 8-tunnin työajasta.
29178: 
29179:    Milloin työnantajana on valtio, kunta tai seurakunta,
29180: rangaistakoen sitä virkamiestä_, joka on vastuunalainen lain
29181: noudattamisesta, vähintään kahdenkymmenenviiden ja enin-
29182: tään tuhannen markan sakolla taikka, jos rikos uusitaan,
29183: enintään kahdentuhannen markan sakolla.
29184: 
29185:                               12 §.
29186:     Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltamisesta antaa
29187: Suomen Senaatti.
29188:     1\filloin lain käytäntöön soveltaminen 1 § :n 1 momentin
29189: 2) kohdassa mainituilla aloilla työn teknillisen laadun, vuo-
29190: denajan tai muiden pakottavain seikkain vuoksi ei ole mah-
29191: dollinen on Valtioneuvostolla, tarkastusviranomaisen sitä
29192: puoltaessa, valta määrätä poikkeuksia tämän lain mukaisen
29193: työn järjestelyyn enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan.
29194:     Tämä laki astuu voimaan              kuun     pa1vana .
29195:     .Jos eduskunta hyväksyy ylläesitetyn lain muutoksen,
29196: niin samalla ehdotamme, että Suomen Senaatin päätös 19
29197: päivältä elokuuta 1918, joka si~ältää eräitä poikkeuksia 8-
29198: tnnnin työajasta 27 päivänä marraskuuta 1917 annetun lain
29199: säännöksestä,
29200:                   kumottaisiin ja että kaikki eri anomul~;sista
29201:               myönnetyt poikkeukset lakkantettaisiin voimas-
29202:               sa olemasta.
29203: 
29204:       Helsingissä 9 p:nä huhtikuuta 1919.
29205: 
29206: 
29207:           Matti Paasivuori.       Miina Sillanpää.
29208:           V. Vainio.              M. Ampuja.
29209:           Väinö HakJdla.          Edv. Helle.
29210:           Vilho Niemi.            P. Huttunen.
29211:                             A. Halme.
29212:                                                             841
29213: 
29214: VIII, 2. -   Etlusk. esit. N :o 42.
29215: 
29216: 
29217: 
29218: 
29219:              Lohi, K. A., y. m.: Ehdotus laiksi työajasta
29220:                 mwataloudessa.
29221: 
29222: 
29223:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
29224: 
29225:      Marraskuun 27 päivänä 1917 annettu laki kahdeksan tun-
29226: nin työajasta ei koske maanviljelystä ja sen sivuelinkeinoja
29227: e:kä maatalouden yhteydessä toimitettavia töitä. Katsoen
29228: maatalouden erikoisiin oloi,hin, jossa työajan pituus y. m.
29229: seikat niin suuressa määrin riippuvat vuod-enajasta, sääsuh-
29230: teista y. m. seiko·ista, ei samanlaiset sään•nökset voikaan so-
29231: vdtua kuin teollisuusaloilla.
29232:      Katsoen siihen vaaraa.n, mikä on pelättävissä työvoiman
29233: siirtymisestä maatalouden palveluksesta pois, jos mitään
29234: työajan säännöstelyä tällä alalla ei ole olemassa, sekä viit-
29235: taamalla työväenasiainvaliokunnan mietinnön N :o 1 perus-
29236: telui1hin 1917 toisilla valtiopäivillä, ehdotamme kunnioittaen
29237: Eduskunnan ·hyväksyttäväksi seuraavan lakiehdotuksen:
29238:                              •
29239: 
29240:                           Laki
29241:                   työajasta maataloudessa.
29242: 
29243:    Eduskunnan päätöksen mukais-esti sää·detään täten:
29244: 
29245:                              1 §.
29246:    Tämän lain alaisia ovat alernpaJUa mainitut maatalouteen
29247: kuuluvat työalat, mikäli n~issä, lukuunottamatta työnantaja•n
29248: vastuulla toimivia työnjohtajia, käytetään palkkatyöläisiä:
29249: 842            VIII, 2. -             'l'yöailm mnataloud!'ssa.
29250: 
29251:     1) maanviljelys;
29252:     2) kotieläinhoito;
29253:     3) kasvitarhanhoito;
29254:     4) metsänhoito;
29255:     5) edellisten maatalouden haarain Y'hteydessä tapahtuva
29256:     a.) tuotteiden jalostus;
29257:     b) koneiden Ja työvälineiden valmistus, korjaus ja
29258: hoito; ja
29259:     e) rakennusten, t·eiden .Ja siltain rakentaminen .ia kun-
29260: nossapito.
29261:     Kuitenkaan älköön tätä lakia sovellettako sellaisiin
29262: viljelmiin, joissa säännöllisesti pidetään vähemmän kuin 3
29263: työntekijää, ·ei myö>S'kään poronhoitoon. Mitä tässä la.issa
29264: säädetään, tark·oittaa s€mmoistakin maataloushikdtä, jota
29265: valtio, kunta tai seumkunta pitää,, vaikkei sitä harjoiteta-
29266: kaa.n elinkeinona.
29267: 
29268:                                           2 §.
29269:     Työntekijää ei saa 1 § :n 1 momentin 1), 3), 4) ja 5)
29270: kohdassa mainituilla sekä niihin verrattavilla työaloilla pitää
29271: säännömsessä työ.ssä enemiJää kuin, k·eskimäärin yhdeksän
29272: tuntia vuorokaudessa. Kuit~mkin saa. työaika enintään viiden
29273: kuukauden aikana olla kymmenen tuntia vuorokaud.essa eli
29274: kuusikymmentä tuntia viikossa.
29275:     Työ·ntekijää saa 1 §:n 1 momentin 2) kohda,ssa maini-
29276: tuilla sekä niiden veroisilla työaloilla pitää säännöllisessä
29277: työssä keskimäärin yhdeksän tuntia vuorokawdessa ja enin-
29278: tään kuusikymmentäkolm€ tuntia koko viikossa.
29279:     Kun työpaikalle on kuljettava työnantajan määrää-
29280: mästä lä;htöpa.ikasta, suoritetaan men,omatka työajalla.
29281:     Mitä tämäm pykälän 1 ja 3 momentissa on työaikaan nälh-
29282: .
29283: den säädetty, koskee myös verotyöpäiväin suorittajaa.
29284:       ~....-      __ ...   --~~   -
29285: 
29286:                             3 §.
29287:    Sen työajan lisäksi, mikä 2 § :ssä mainitaan, sallittakoon
29288: vä<lttämättömän tarpeen niin vaatiessa työ!lliekijää hänen
29289: suostumuk,sellaan pitää ylityössä enintään kuusi tuntia vii-
29290:                  VIII, 2. -   Lohi, K. A., y. m.              843
29291: 
29292: 
29293: kossa, ei kuitenkaan enempää kuin sataneljäkymmentä tun-
29294: tia vuodessa.
29295:     Ylityöstä, mikä tehdään päivittäisen tyijsopimuksessa
29296: määrätyn työajan lisäksi, maksetaan kahdelta ensimäiseltä
29297: tunnilta vähintään viidelläkymmenellä ja sen jäiestä vähin-
29298: tään sadalla prosentilla korotettu palkka.
29299:     Ylityöpalkan perustetta määrättäessä on myös luon-
29300: nossa suoritettavat palkkaedut otettava lukuun paitsi asun-
29301: toa, läm~pöä ja. valoa.
29302: 
29303:                            4 §.
29304:     Kun luonnontapahtuma, tapaturma tai muu vaara uhkaa
29305: tahi on keskeyttänyt työn taikka milloin työn keskeyttämi-
29306: nen aiheuttaisi tavaran tai raaka-aineen pilaantumisen tai
29307: hukkaantumisen, saa 2 ja 3 § :ssä säädettyjä työaikoja,
29308: mikäli nuo seikat vaativat, kohtuullisesti pidentää, ei kui-
29309: terukaan kauemmin kuin kahden vi.ikon aikana. Sellaista
29310: hätätyötä ei lueta 3 § :ssä mainittuun ylityöaikaan.
29311:     :Mitä 3 § :n 2 ja. 3 moment.i•ssa on säädetty ylityöstä
29312: maksettavasta palkasta, sovellettakoon myö,s tällaiseen hätä-
29313: työhön.
29314:                                5 §.
29315:      Sunnuntain ajaksi tai muuksi viilkon päiväksi on työn-
29316: tek,ijälle annettava vähj,ntään kolmekymmentä tuntia kestävä
29317: y.htäjaksoinen va;paus työstä, pa.itsi 4 § :ssä mai!llituissa ta-
29318: pauksi•ssa.
29319:     Nii.s.sä töissä, joissa ei voida täydellistäJ yhtäjaksoista
29320: va.pautta antaa, on va~paa•pävän osalle tuleva työaika korvat-
29321: tava vastaavalla työv;vpaudella korkeintaan ka1htena viikon
29322: päivänä.
29323: 
29324:                               6 §.
29325:    Jos työaika. vuorokaudes·sa on kuusi tuntia tai pitempi,
29326: on työ välillä aina.ki·n kerran ruokailu- tai lepohetkiä varten
29327: keskeytettävä vä'hintääJn puoleksi tunniksi.
29328:    Ruokailu- ja le'PO'hetkiä älk·öön luettaka ty.öajaksi.
29329: 844         VIII, 2. -   Työaika maataloudessa.
29330: 
29331:                             7 §.
29332:      Tehdyistä yli- ja hätätöistä sekä näis·tä maksetuista
29333: palkoista on työnantaja velvollinen pitämään luetteloa, joka
29334: vaadittaessa on näytettävä tämän lain noudattamista. valvo-
29335: va.lle viranomai.:;,c;:e.
29336: 
29337:                              8 §.
29338:     Poikkeuksia tässä laissa sääd-etystä t.yöajasta sallitaan
29339: karjan keskuudessa s<1ttuvain tapaturma-, synnytys-, sairaus-
29340: ja kuolemantapausten aiheuttamassa työssä sekä työntekijän
29341: suostumuksella ja kun pakottavat syyt niin vaa.tiva.t:
29342:     a) tilapäisillä matkoilla;
29343:     b) kauempana olevilta ulkopalstoilta tapaJiluvissa aJo-
29344: töissä;
29345:     c) kauempana ulkopalstoilla kesän a.ikana suoritetta-
29346: vassa kotieläinten hoidossa; sekä
29347:     d) askaretyössä, kuten työntekijän a.jettavina olevien
29348: hevosi·en hoidossa, pienemmissä ajokalujen korjauksissa ja
29349: niihin verrattavissa pikkutoimissa.
29350: 
29351:                             9 §.
29352:    Työnantajan to.imesta on tämä laki ja tiedonanto käy-
29353: tännössä olevasta tY'ötuntijärjestelmäslä pidettävä sopivalla
29354: paikalla nähtävämä.
29355: 
29356:                             10 §.
29357:     Tämän lain noudattamista valvovat järjestysviranomai-
29358: set, kunnes toisin säädetään.
29359: 
29360:                            11 §.
29361:     Työnantajaa tai hänen sija.istaan, joka rikkoo tämän lain
29362: työaikaa. koskevia määräyksiä, rangaistakoon, jos liikatyö-
29363: hön on käytetty vähemmän kuin viisi työntekijää, vähin-
29364: tään ka,hdenkymmenen ja enintään sadan markan SRkolla,
29365: sekä jos tj'öhön on käytetty viisi työntekijää ta.i enemmän,
29366: vähintään viidenkymmenen ja enintään tuhannen marka.n
29367: sakolla taildm, jos asian·haarat ovat erittäin raskauttavat
29368:                 VIII, 2. -   Lohi, K. A., y. m .             845
29369:                       •
29370: ta:hi rikkomus uusitaan, ed·ellisessä tapauksessa vähintään
29371: kahdenkymm®en ja ·enintään viiderradan markan sakolla
29372: sekä jälkimäisessä ta.pauksessa vähi•ntään sadan ja enintään
29373: kahdentuha.111nan markan sa.kolla.
29374:      Jos työnantaja tahi hänen sijaisensa muulla tavoin rik-
29375: koo tämän lain määräyksiä, rangaistrukoon enintään kahden-
29376: sadan ma,r kan sakolla.
29377: 
29378:                            12 §.
29379:     'rarkempia. määräyk.siä tämän lain soveltamisesta Ja
29380: valv-onna.sta antaa Suomen Valtioneuvosto.
29381: 
29382:                            13 §.
29383:    Tämä laki, jolla kumota>an toJ.'illan, lampuotitilan ja mäki-
29384: tupa-alueen vuokrauksesta 12 päivänä maaliskuuta 1909
29385: annetun asetuksen 19 § :n 2 momentti, astuu voimaan ....
29386: 
29387: 
29388: 
29389:    Helsi.n1gissä, huhtikuun 15 päivänä 1919.
29390: 
29391: 
29392:         K. A. Lohi.                 Albin Manner.
29393:                       J. A. Heikldnen.
29394: 846
29395: 
29396: VIII, 3. -   Edusk. esit. N:o 43.
29397: 
29398: 
29399: 
29400: 
29401:              Paasivuori, Matti, y. m.: Ehdotws Zmiksi lyö-
29402:                 ajasta maa- ja koWaloudessa.
29403: 
29404: 
29405:               S u o m e n E d u s k u n n a II e.
29406: 
29407:     Viitaten v. 1917 toisilla valtiopäivillä eduskunnalle esi-
29408: tetyn eduskuntaesityksen perusteluihin (jotka löytyvät asia-
29409: kirjojen liitteissä IX B, sivuilla 848-857), ehdotamme:
29410:                  että Eduskunta hyväksyisi näin kuuluvan
29411:              lain:
29412: 
29413: 
29414:                           Laki
29415:               työajasta maa- ja kotitaloudessa.
29416: 
29417:                              1 §.
29418:     'l'ämän lain alaisia ovat alempana mainitut työalat, mi-
29419: käli niissä, lukuunottamatta isännöitsijöitä, emännöitsijäitä
29420: ja muita sellaisia työnjohtajia, jotka eivät säännöllisesti ota
29421: osaa ruumiilliseen työhön, käytetään palkkatyöläisiä:
29422:     1) maanviljelys;
29423:     2) kotieläinten hoito;
29424:     3) kasvi- ja puutarhanhoito;
29425:     4) metsänhoito;
29426:     5) edellä mainittujen elinkeinojen yhteydessä tapahtuva:
29427:     a) maatalous-, puutarha- ja metsäntuotteiden jalostus;
29428:     b) koneiden ja työvälineiden valmistus, korjaus ja
29429: hoito; Ja
29430:               VIII, s. - tJaasivuori, Matti, y. m.          847
29431: 
29432: 
29433:    c) rakennusten, teiden ja siltain rakentaminen Ja kun-
29434: nossapito;
29435:    6) kotitalous; sekä
29436:    7) muut työalat, jotka ovat yllämainittujen veroisia.
29437:    Tämän lain säännökset eivät koske perheessä sattuvain
29438: synnytys-, sairaus- ja kuolemantapausten välittömästi ai-
29439: heuttamaa työtä.
29440:    Laki ei myöskään koske Pohjois-Suomessa harjoitettavaa
29441: poronhoitoa.
29442: 
29443:                                2 §.
29444:     Työntekijää ei saa 1 §:n momentin 1)-, 3)-, 4)- ja 5)-
29445: kohdassa mainituilla sekä niihin verrattavilla työaloilla pi-
29446: tää säännöllisessä työssä enempää kuin keskimäärin kah-
29447: deksan tuntia vuorokaudessa. Kuitenkin saa työaika vuo-
29448: denaikain mukaan vaihdella seuraavalla tavalla:
29449:     joulu- ja tammikuulla 7 tuntia päivässä, ei kuitenkaan
29450: enempää kuin 42 tuntia viikossa;
29451:     helmi- ja marraskuulla 7 1/ 2 tuntia päivässä, ei kuiten-
29452: kaan enempää kuin 45 tuntia viikossa;
29453:     maalis- ja lokakuulla 8 tuntia päivässä, ei kuitenkaan
29454: enempää kuin 48 tuntia viikossa;
29455:     huhti- ja syyskuulla 8 1 / 2 tuntia päivässä, ei kuitenkaan
29456: enempää kuin 48 tuntia viikossa;
29457:     touko- ja kesäkuulla 9 tuntia päivässä, ei kuitenkaan
29458: enempää kuin 51 tuntia viikossa;
29459:     heinä- ja elokuulla 9 1 / 2 tuntia päivässä, ei kuitenkaan
29460: enempää kuin 54 tuntia viikossa.
29461:     Työntekijä saa 1 § :n 1 momentin 2) ja 6) kohdassa
29462: mainituilla sekä niihin verrattavilla työaloilla pitää sään-
29463: nöllisessä työssä keskimäärin 8 tuntia päivässä, ei kuiten-
29464: kaan yhteensä enempää kuin 54 tuntia viikossa, sunnuntai
29465: ja juhlapäivät mukaan luettuna.
29466:     Kun työpaikalle on kuljettava työnantajan määräämästä
29467: lähtöpaikasta, suoritetaan matka työajalla.
29468:     Mitä tämän pykälän 1 ja 3 momentissa on säädetty, kos-
29469: kee myös verotyöpäivän suorittajaa.
29470: 848      VIII, 3. -   Työaika maa- ja kotitaloudessa.
29471: 
29472:                             3 §.
29473:     Sen työajan lisäksi, mikä 2 § :ssä mainitaan, sallittakoon
29474: välttämättömän tarpeen niin vaatiessa työntekijää hänen
29475: suostumuksellaan pitää ylityössä enintään kymmenen tuntia
29476: viikossa, ei kuitenkaan enempää kuin sataviisikymmentä
29477: tuntia vuodessa.
29478:     Ylityöstä, mikä tehdään päivittäisen työajan lisäksi,
29479: maksetaan kahdelta ensimäiseltä tunnilta vähintään viidellä-
29480: kymmenellä ja sen jäiestä vähintään sadalla prosentilla ko-
29481: rotettu palkka.
29482:     Ylityöpalkan perustetta määrättäessä on myös luonnossa
29483: suoritettavat palkkaedut otettava lukuun.
29484:                             4 §.
29485:     Kun luonnontapahtuma, tapaturma tai muu vaara uhkaa
29486: tahi on keskeyttänyt työn taikka milloin työn keskeyttämi-
29487: nen aiheuttaisi tavaran tai raaka-aineen pilaantumisen tai
29488: hukkaantumisen, saa 2 ja 3 § :ssä säädettyjä työaikoja, mi-
29489: käli nuo seikat vaativat, kohtuullisesti pidentää, ei kuiten-
29490: kaan kauemmin kuin kahden viikon aikana. Sellaista hätä-
29491: työtä ei lueta 3 § :ssä mainittuun ylityöaikaan.
29492:     Mitä 3 §:n 2 ja 3 momentissa on säädetty ylityöstä mak-
29493: settavasta palkasta, sovellettakoon myös tällaiseen hätä-
29494: työhön.
29495:                             5 §.
29496:     Sunnuntain ajaksi tai muuksi viikon päiväksi on työn-
29497: tekijälle annettava vähintään kolmekymmentä tuntia kes-
29498: tävä yhtäjaksoinen vapaus työstä, paitsi 4 § :ssä mainituissa
29499: tapauksissa.
29500:     Niissä töissä, joissa ei voida täydellistä yhtäjaksoista
29501: vapautta antaa, on vapaapäivän osalle tuleva työaika kor-
29502: vattava vastaavalla työvapaudella korkeintaan kahtena vu-
29503: kon päivänä.
29504:                             6 §.
29505:     Jos työaika vuorokaudessa on kuusi tuntia tai pitempi,
29506: on työ välillä ainakin kerran ruokailu- tai lepohetkiä var-
29507: ten keskeytettävä vähintään puoleksi tunniksi.
29508:     Ruokailu- ja lepohetkiä älköön luettaka työajaksi.
29509:              VIII, 3. -   Paasivuori, Matti, y. m.        849
29510: 
29511: 
29512:                              7 §.
29513:     Tehdyistä yli- ja hätätöistä sekä näistä maksetuista pal-
29514: koista on työnantaja velvollinen pitämään luetteloa, joka
29515: vaadittaessa on näytettävä tämän lain noudattamista val-
29516: vovalle viranomaiselle.
29517:                              8 §.
29518:     Poikkeuksia tässä laissa säädetystä työajasta sallitaan
29519: karjan keskuudessa sattuvain tapaturma-, synnytys-, sai-
29520: raus- ja kuolemantapausten aiheuttamassa työssä sekä työn-
29521: tekijän suostumuksella ja kun pakottavat syyt niin vaativat:
29522:     a) tilapäisillä matkoilla;
29523:     b) kauempana olevilta ulkopalstoilta tapahtuvissa ajo-
29524: töissä;
29525:     c) kauempana ulkopalstoilla kesän aikana suoritetta-
29526: vassa kotieläinten hoidossa.
29527: 
29528:                             9 §.
29529:     Työnantajan toimesta on tämä laki ja tiedonanto käy-
29530: tännössä olevasta työtuntijärjestelmästä pidettävä sopivalla
29531: paikalla nähtävänä.
29532:                           10 §.
29533:     Tämän lain noudattamista valvovat järjestysviranomai-
29534: set ja kunnan valitsemat ammattientarkastajat.
29535: 
29536:                             11 §.                     •
29537:     'Työnantajaa tai hänen sij.aistaan, joka rikkoo tämän
29538: lain työaika,a koskevia määräyksiä, rangaistakoon, jos liika-
29539: työhön on käytetty vähemmän kuin viisi työntekijää, enin-
29540: tään viidensadan markan sakolla, ja, jos työhön on käytetty
29541: viisi työntekijää tai enemmän, vähintään viidenkymmenen
29542: ja enintään kahdentuhannen markan sakolla taikka, jos
29543: asianhaarat ovat erittäin raskauttavat tahi rikkomus uusi-
29544: taan, edellisessä tapauksessa vähintään kahdenkymmenen ja
29545: enintään tuhannen markan sakolla ja jälkimäisessä tapauk-
29546: sessa vähintään sadan ja enintään viidentuhannen markan
29547: sakolla.
29548: 850          VIII, 3. -   Työaika maa- ja kotitaloudessa.
29549: 
29550:    ,Jos työnantaja tahi hänen sijaisensa muulla tavoin rik-
29551: koo tämän lain määräyksiä, rangaistakoon enintään viiden-
29552: sadan markan sakolla.
29553: 
29554:                           12 §.
29555:     Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltamisesta ja
29556: valvonnasta antaa Valtioneuvosto.
29557: 
29558:                           13 §.
29559:     Tämä laki, jolla kumotaan torpan, lampuotitilan ja mä-
29560: kitupa-alueen vuokrauksesta 12 päivänä maaliskuuta 1909
29561: annetun asetuksen 19 § :n 2 momentti, astuu voimaan.
29562: 
29563: 
29564: 
29565:       Helsingissä, 14 päivänä huhtikuuta 1919.
29566: 
29567: 
29568:             Matti Paasivuori.       A. Halme.
29569:             V. Vainio.              Miina Sillanpää.
29570:             Väinö Hakkila.          Vilho Niemi.
29571:             Edvard Helle.           J. Laherma.
29572:                           P. Huttunen.
29573: 
29574: 
29575: 
29576:         "
29577:                       B.
29578: 
29579: Työsopimusta ja työriitoja koskevia eduskunta-
29580:         esityksiä ja anomusehdotus.
29581:                                                          853
29582: 
29583: 
29584: VIII, 4. -   Edusk. esit. N :o 39.
29585: 
29586: 
29587: 
29588: 
29589:              Hahl, Eero, y. m.: Ehdotus Zaiksi työsopi·
29590:                 muksesta.
29591: 
29592: 
29593:               S u omen    E d u s k u n n a ll e.
29594: 
29595:     Aivan yleinen ilmiö yhteiskunnassa on sopimus, jolla
29596: joku henkilö sitoutuu tekemään työtä toiselle. Meistä tus-
29597: kin kukaan voi välttää joutumasta joskus olemaan asian-
29598: osaisena jommallakummalla puolella, joko työntekijänä tai
29599: työnantajana tai molempina. Työmarkkinoilla esiintyy työ-
29600: voima kauppatavarana, jota ostetaan ja myydään. Monelle
29601: on tarjoutuminen työntekoon ainoa keino hankkiakseen it-
29602: sensä ja perheensä toimeentuloon tarvittavia välineitä. Toi-
29603: sille on palkatun työvoiman käyttäminen välttämätöntä
29604: elinkeinonsa harjoittamiseen. Työsuhteessa ovat molemmat
29605: asianosaiset riippuvaisia toisistaan, mutta ylimalkaan on
29606: työntekijä heikommalla puolella, koska hänen on työsuh-
29607: teessa alistuttava työnantajan johtoon ja valvontaan. Siel-
29608: lä, missä on edellytyksiä työntekijän joukkotoiminnalle,
29609: voivat nämä kuitenkin tehokkaasti suojella etujaan.
29610:      N·yt jo ovat työsuhteesta johtuneet erimielisyydet vie-
29611: neet moniin riitaisuuksiin työntekijäin ja työnantajan vä-
29612: lillä, osaltaan ehkäisten sitä taloudellista kehitystä, mikä
29613: muuten olisi voinut tapahtua. Nayttää sen vuoksi olevan
29614: aika ryhtyä työsuhdetta lainsäädännön avulla säännöstele-
29615: mään.
29616:      Nykyisessä yhteiskunnassa esiintyviin moninaisiin työ-
29617: sopimuksiin nähden on entinen lainsäädäntö puutteellinen
29618:  ja vanhentunut. Se sisältyy pääasiassa Palkkaussääntöön
29619: 854       VIII, 4. -   Lakiehdotus työsopimuksesta.
29620: 
29621: isännille ja palkollisille 30 päivältä tammikuuta 1865 sekä
29622: siellä ja täällä löytyviin hajanaisiin määräyksiin.
29623:     Eri työsopimusmuodot ovat toisilleen siksi läheisiä, että
29624: niiden säännöstely yhdessä toistensa kanssa näyttää mah-
29625: dolliselta. Ei edes palkollisuhde siinä määrin eroa toisista,
29626: että erityiset määräykset sitä varten olisivat tarpeellisia.
29627: Toiselta puolen nykyaikaiset joukkosopimukset ja oppilas-
29628: suhde näyttävät vaativan omat lukunsa.
29629:     Työvälipuheen yhteiskunnallisen merkityksen yhä kas-
29630: vaessa ei sen solmiamista enää voi jättää entisen lainsää-
29631: dännön, vielä vähemmän sopimuskumppanien keskinäisen
29632: päätännän varaan. Uudistettua lainsäädäntöä vaatii osal-
29633: taan työntekijäin etujen ja oikeuksien suojeleminen, osaltaan
29634: työnantajan ja elinkeinoelämän varjeleminen haitallisilta
29635: työhäiriöiltä.
29636:     Ylempänä esitetyn perusteella ehdotamme kunnioittaen,
29637: 
29638:                 että Eduskunta puolestaan hyväksyisi lain
29639:             työsopimuksesta näin kuuluvana:
29640: 
29641: 
29642: 
29643:                            Laki
29644:                        työsopimuksesta.
29645: 
29646:                           I LUKU.
29647: 
29648:                   Työsopimuksesta yleensä.
29649:                             1 §.
29650:     Työsopimuksessa sitoutuu työntekijä tekemään työnan-
29651: tajalle työtä tämän valvonnan ja johdon alla korvausta vas-
29652: taan. Vaikkakaan korvausta ei ole nimenomaan määrätty,
29653: mutta asianhaaroi,sta ei käy selville, että työ 'olisi korvauk-
29654: setta tehtävä, on työ korvattava ja tämä laki sopimukseen
29655: sovellettava.
29656:     Soveltuvilta kohdin olkoot tämän lain säännökset nou-
29657: datettavat myös sellaisessa työsuhteessa, jossa työntekijä,
29658:                 VIII, 4 . - Hahl, Eero, y. m.             855
29659: 
29660: joko ilman korvausta tai vieläpä hyvitystä työnantajalle
29661: suorittaen, kehityksekseen tekee tälle työtä.
29662:     Työsopimus voidaan tehdä kaikenlaisesta työstä, ja on
29663: tämä laki siihen sovellettava, mikäli erityinen laki ei siitä
29664: sisällä tästä poikkeavia säännöksiä taikka sopimus tarkoita
29665: julkista virkatointa.
29666:                           2 §.
29667:     Työsopimus voidaan tehdä suullisesti tai kirjallisesti.
29668:     Jos sopimus tehdään suullisesti, on työnantaja velvol-
29669: linen työntekijän vaatimuksesta antamaan todistuksen so-
29670: vituista ehdoista.
29671:     Kirjallisen sopimuksen teosta syntyvät kustannukset
29672: ovat työnantajan maksettavat, ellei toisin sovita.
29673: 
29674:                             3 §.
29675:     Sopimus voidaan tehdä määräajaksi, korkeintaan kuu-
29676: deksi kuukaudeksi, tahi toistaiseksi voimassaolemaan, taikka
29677: myöskin erityistä määrättyä työtä varten.
29678:     Kuutta kuukautta pitemmäksi määräajaksi voidaan teh-
29679: dä oppisopimus oppilaan kanssa, huomioonottaen, mitä alem-
29680: pana säädetään.
29681:     Niinikään olkoon lupa maatalouden alalla työntekijän
29682: ka:dssa, joka asuu työnantajan huoneessa, tehdä työsopimus
29683: kuutta kuukautta pitemmäksi määräajaksi; älköön sellaista
29684: sopimusta kuitenkaan asetettako kestä~ään yli vuoden.
29685:     Työsopimus, jossa molemminpuolinen irtisanomisaika ~n
29686: sovittu vähintään kolmeksi kuukaudeksi, voidaan tehdä kor-
29687: keintaan kolmeksi vuodeksi.
29688:     Sopimus, jonka mukaan työn tulee alkaa myöhemmin
29689: kuin kuuden kuukauden kuluttua so[Jimuksen teosta, olkoon
29690: mitätön.
29691:                              4 §.
29692:     Jos työsuhde jatkuu yli sovitun ajan ilman nimenomaista
29693: välipuhetta, pidetään sopimus uudistettuna entisillä eh-
29694: doilla, ei kuitenkaan pitemmäksi aikaa kuin yhdeksi vuo·
29695: deksi.
29696: 856       VIII, 4. -   Lakiehdotus työsopimuksesta.
29697: 
29698:                             5 §.
29699:     Työsopimus joka tehdään pitemmäksi aikaa, kuin tämä
29700: laki määräaikaisiin työsopimuksiin nähden sallii, on mitä-
29701: tön, mikäli se ulottuu yli tämän ajan. Jos työsuhde kui-
29702: tenkin ilman eri välipuhetta jatkuu, käyköön kuten 4 § :ssä
29703: sanotaan.
29704:                             6 §.
29705:     Irtisanomisaika olkoon korkeintaan kuusi kuukautta ja
29706: molemminpuolin sama.
29707:     Jos irtisanomisaika on sovittu kuutta kuukautta pi-
29708: temmäksi taikka eripituiseksi, olkoon se edellisessä tapauk-
29709: sessa kuusi kuukautta ja jälkimäisessä molempiin nähden
29710: lyhempi sovituista, ei kuitenkaan yli kuuden kuukauden.
29711:     Jos irtisanomisaika on pidätetty ainoastaan toiselle sopi-
29712: muskumppanille, katsottakaan erityisestä irtisanomisajasta
29713: ei sovitun.
29714:                              7 §.
29715:     Työsopimuksessa voidaan osa sopimuksen voimassaolo-
29716: ajasta määrätä erityiseksi koeajaksi, jonka kuluessa sopimus
29717: voidaan molemmin puolin purkaa ..
29718:     Koeaika, joka älköön olko kolmea kuukautta pitempi,
29719: luettalwon sopimuksen alkamisesta.
29720: 
29721:                              8 §.
29722:     Työsopimuksen tekemiseen työntekijänä olkoon myöskin
29723: aviovaimo oikeutet•.
29724:                              9 §.
29725:     Alaikäinen, joka on täyttänyt viisitoista vuotta ja omalla
29726: työllään itsensä elättää, saa itse tehdä työsopimuksensa,
29727: mutta muuten on se holhoojan tehtävä. Työsopimusta,
29728: jonka holhooja on tehnyt alaikäisen puolesta, älköön ulotet-
29729: tako yli sen aJan, jolloin alaikäinen tulee täysi-ikäiseksi .
29730: 
29731:                            10 §.             •
29732:     Työsopimuksesta johtuvia oikeuksia ja velvollisuuksia
29733: älköön työnantaja tai työntekijä toiselle siirtäkö, ellei sopi-
29734: muskumppani ole siihen suostunut.
29735:                 VIII, 4 . - Halll, Eero, y. m.             857
29736: 
29737:     Työnantaja saakoon kuitenkin asettaa sijaansa työtä
29738: ohjaamaan ja valvomaan rehellisen ja lJlOitteettoman hen-
29739: kilön, joka saa käyttää työnantajalla siinä suhteessa olevaa
29740: oikeutta ja valtaa.
29741:                              11 §.
29742:     Työpaikalla noudatettaviksi voidaan laatia erityisiä
29743: sääntöjä työehdoista. Tällaiset työsäännöt ovat kirjoitetta-
29744: vllt työntekijäin kielellä.
29745:      Sittenkun asianomaisille työntekijöille on annettu ti-
29746: laisuus joko yhteisessä kokouksessa tai keskuudestaan valit-
29747: semiensa luottamusmiesten kautta lausua mielensä työsään-
29748: töehdotuksista, on työnantajan, myötäliittäen työntekijäin
29749: siitä antaman lausunnon, jätettävä ehdotus, ellei toisin ole
29750: säädetty, maalla kuvernöörille ja kaupungissa maistraatille.
29751: Jos tyot<~~~ännöt havaitaan lainmukaisesti laadituiksi, eivätkä
29752: sisällä kohtuuttomia määräyksiä, vahvistettakoorL ne nou-
29753: da tetta viksi.
29754:      Asianmukaisesti vahvistetut työsäännöt ovat julkipanta-
29755: vat työmaalle sellaisiin paikkoihin, missä työntekijät voi-
29756: vat niitä lukea, jotapaitsi niitä on ilmaiseksi annettava yksi
29757: kappale kullekin silloin työssä olevalle tai myöhemmin
29758: työhön otetulle työntekijälle.
29759:      Sittenkun työsäännöt on edellämäärätyllä tavalla julki-
29760: pantu, nondattakoot niitä työsuhteessa voimas'saolevan irti-
29761: sanomisajan kuluttua sekä työnantaja että työnjohtaja ja
29762: kaikki sanotun ajan jälkeen työhön jääneet tai työhön otetut
29763: työntekijät.           •
29764:                               12 §.
29765:      Työntekijälle tuleva korvaus voidaan laskea työhön
29766:  käytetyn ajan, suoritetun työmäärän tahi muun asianosais-
29767: ten keskenään sopiman perusteen mukaan.
29768:      Jos työntekijä on sitoutunut hankkimaan työaineen, on
29769:  se erittäin korvattava, ellei toisin ole sovittu.
29770: 
29771:                           13 §.
29772:     Työsopimus on mitätön, jos työnantaja, käyttäen hyväk-
29773: seen työntekijän hädänalaista tilaa, tietämättömyyttä tai
29774: 858         YIII, 4. -   Lakiehdotus työsopimuksesta.
29775: 
29776: kevytmielisyyttä, on siinä edustanut itselleen tai toiselle
29777: työnsuoritusta sellaista hyvitystä va.staan, joka ei ole koh-
29778: tuullisessa suhteessa sovittuun työhön, tahi muuten ehdoilla,
29779: jotka ovat ilmeisessä ristiriidassa paikkakunnan tavan tai
29780: sellaisessa työssä tavallisesti noudatetun menettelyn kanssa.
29781:                                14 §.
29782:     Jos työsopimuksen ehtoja ei voida toteensaattaa, nouda-
29783: tettakoon siinä kohden paikkakunnan tapaa ja sellaisessa
29784: työssä tavanmukaista menettelyä.
29785: 
29786: 
29787:                             II LUKU.
29788:       Työsopi,muksesta johtuvat oikeu.det ja velvollisnudet.
29789:                              15 §.
29790:     Työnantajan tulee työssä asianmukaisesti ottaa huo-
29791: mioon työntekijän terveyttä ja työkykyä sekä myöntää hä-
29792: nelle tarpeellista aikaa lepoa, virkistystä ja kehitystä varten
29793: ynnä kansallisvelvollisuuksien täyttämiseen.
29794:     Työntekijälle, joka vuoden on ollut työnantajan työssä,
29795: on varattava vuotuista yhtämittaista loma-aikaa vähintään
29796: seitsemän päivää. Puolen vuoden yhtämittaisesta työstä on
29797: varattava neljän päivän loma. 'l'yöntekijällä, jolle ei ole
29798: valmistettu tilaisuutta nauttia tällaista vapautta työstä,
29799: olkoon oikeus saada tästä menetyksestään työnantajalta kor-
29800: vausta niin paljon, kuin vasba hänelle tulevaa palkkaa sa-
29801: notulta ajalta. Jos työntekijän pall~a olisi ollut lasket-
29802: tava suoritetun työn mukaan, piclettäköön näissä tapauk-
29803: sissa palkan määränä hänen tavallista ansiotaan sellaisesta
29804: työstä.
29805:                              1G §.
29806:     Työntekijän tulee ahkerasti ja huolellisesti suorittaa
29807: tehtävänsä, säntillisesti noudattaa työaikaa, työssä välttää
29808: kaikkea, mikä voi sa,attaa hänen oman tai hänen työtove-
29809: riensa turval1i,;m1den vaaranalaiseksi tai turmella työnan-
29810: tajan omaisuutta, ja olkoon hän myöskin luvattomasti il-
29811: maisematta, mitä on työnantajan liikesalaisuuksista saa-
29812: nut tietoonsa.
29813:                 VIII, 4 . - Hahl, Eero, y. m.            859
29814: 
29815:                            17 §.
29816:     Työntekijä, joka on tehnyt työsopimuksen, älköön si-
29817: toutuko uuteen työhön, mikä yoi vähentää hänen kykyään
29818: täyttää sopimusta.
29819:     Jos työntekijä on sitoutunut kahdelle työhön, on se so-
29820: pimus voimassa, joka ensin tehtiin, ja korvatkoon työnte-
29821: kijä myöhemmälle sopimuskumppanilleen tämän menette-
29822: lyn kautta aiheuttamansa vahingon, ellei tämä sopimusta
29823: tehdessään tietänyt aikaisemmasta sopimuksesta.
29824: 
29825:                             18 §.
29826:      Työnantajan on maksettava työntekijälle hänen työ-
29827: palkkansa viimeistään työn päättyttyä; jos palkka makse-
29828: taan työn alettua säännöllisin ajanjaksoin, vähintään kerran
29829: kuukaudessa, on työn päättyessä jälelläoleva osa palkasta
29830: suoritettava viimeistään sitä ensiksi seuraavana palkan-
29831: maksu päivänä.
29832:      Jos palkka on laskettu ajan mukaan taikka työnteki-
29833: jälle on taattu määrätty aikapalkka, on se maksettava sään-
29834: nöllisin ajanjaksoin, vähintään kerran vuodessa. Palkka,
29835: joka on laskettu tai taa;ttu päivältä tai sitä lyhemmältä
29836: ajalta, on kuitenkin maksettava ainakin joka neljäntoista
29837: päivän kuluttua.
29838:      Luonnossa maksettava korvaus on suoritettava sen laa-
29839: dun ja paikkakunnan tavan mukaan.
29840:      Työsuhteen päättyessä on työntekijälle hänen sisällä-
29841: oleva palkkansa viivyttelemättä suoritettava, odotuspäi-
29842: viltä on suoritettava täysi palkka.
29843:      Jos palkanmaksu työsuhteen kestäessä ilman laillista es-
29844: tettä viivästyy yli kahden päivän, olkoon työntekijällä
29845: oikeus saada palkkasaatavansa jokaiselta tämän ajan yli
29846: menevältä päivältä korotetuksi kahdella, ei kuitenkaan yh-
29847: teensä yli kymmenellä prosentilla.
29848:      Palkan maksaminen on toimitettava työpäivänä ja työ-
29849:  paikalla taikka sen läheisyydessä, ellei niihin työntekijöi-
29850: hin nähden, jotka eivät työskentele työnantajan työhuo-
29851:  neessa tai hänen määrliämällliän ,-ahinaisella työpaikalla,·
29852:  toisin ole sovittu.
29853: 860       VIII, 4. -   Lakiehdotus työsopimuksesttt.
29854: 
29855:                             19 §.
29856:     Työpalkka on suoritettava maan käyvässä rahassa, äl-
29857: köönkä tavaraa tai rahanosoituksia rahapalkan asemasta
29858: käytettäkö.
29859:     Olkoon kuitenkin lupa, niin kauan kun työntekijä sii-
29860: hen tyytyy, suorit,taa työpaikka, ?saksi tai kokonaan, mää-
29861: rätyissä tavaroissa tahi etuuksissa, jos työsopimus sen edel-
29862: lyttää, ja sikäli kuin sellaisten hinnasta on siinä sovittu;
29863: ellei työntekijä tyydy palkan suorittamiseen tässä muodossa,
29864: saakoon hän sen vaihtaa sovitun hinnan mukaiseen raha-
29865: suoritukseen.
29866:     Työntekijä, joka asuu työnantajan huoneessa ja on hä-
29867: nen ruua,ssaan taikka nauttii jompaakumpaa näistä etuuk-
29868: sista, älköön kuitenkaan olko oikeutettu saamaan tässä muo-
29869: dossa maksettavaa palkkaa vaihdetuksi suoritukseen ra-
29870: hassa, jos se tapa, millä työntekijä vastedes tulisi järjestä-
29871: mään asunto-olonsa ja ruokailunsa, on työn laatuun sovel-
29872: tumaton.
29873:     Välipuhe, jolla työnantaja sitoo työntekijää palkkansa
29874: vapaassa käyt.tämisessä, olkoon mitätön, ellei se koske suo-
29875: rituksia rahastoihin ja laitoksiin, jotka tarkoittavat yksin-
29876: omaan työntekijäin etua.
29877:      Älköön jäiestäpäin palkasta vähennettäkö, mitä työn-
29878: antaja on lahjana työntekijälle antanut, älköönkä muu-
29879: takaan etuutta, jonka edellinen on itsestään työntekijälle
29880: myöntänyt.
29881:      Älköön myös, ellei toisin ole sovittu, palkasta laskettaka
29882:  pois käsirahaa, jonka työnantaja työsopimusta tehtäessä on
29883:  suorittanut.
29884: 
29885:                             20 §.
29886:     Jos palkan määrä riippuu mittauksesta, punnitsemisesta
29887: tai muusta laskutavarasta, joka tarkoittaa työtuloksen pal-
29888: jouden tai arvon taikka liikkeen tahi yrityksen tuoton mää-
29889: räämistä, on työnantajan tarjottava työntekijöille tilaisuus
29890: itse tai edustajien kautta olla siinä läsnä tahi tutustua sii-
29891: hen kuuluviin asiakirjoihin.
29892:                  VIII, 4. -   Hahl, Eero, y. m.            861
29893: 
29894:    Sellaisia edustajia valitaan työnantajan työssä olevien
29895: työntekijäin keskuudesta niin monta, kuin työnantaja ja
29896: työntekijät keskenään sopivat.
29897: 
29898:                               21 §.
29899:      Jos työntekijä on sopimuksenmukaisesti . ollut työnan-
29900: tajan käytettävissä, hänen 'kuitenkaan, työnantajasta riip-
29901: puvasta syystä, saamatta jonakin aikana tehdä työtä, on
29902: palkka hänelle tältäkin ajalta maksettava.
29903:      Jos palkka olisi ollut laskettava suoritetun työn mt<·
29904: kaan, olkoon työntekijä 1 momentin edellyttämässä tapauk-
29905: sessa oikeutettu saamaan niin paljon kuin hän tavallisesti
29906: on vastaavan ajan kuluessa samanlaisesta työstä ansainnut,
29907: tai, ellei siitä voida saada selvää, niin paljon kuin kyvyltään
29908: keskinkertainen työntekijä sellaisesta työstä yleensä an-
29909: saitsee.
29910:                                22 §.
29911:      Jos työsopimus on tehty kuukaudeksi tai sitä pitemmäk-
29912: si ajaksi ja työntekijä on siill.ä asettanut koko työvoimansa
29913: työnantajan käytettäväksi sekä asuu tämän luona ja on
29914: hänen ruuassaan, on työntekijälle maksettava kohtuullinen
29915: palkka, vaikka hän tapaturman tai taudin vuoksi tulisi jok-
29916:  sikin ajaksi estetyksi työtä tekemästä.
29917:      Jos palkka olisi ollut laskettava suoritetun työn mukaan,
29918:  sovellettakoon tämän § :n nojalla työntekijälle tulevaa kor-
29919:  vausta määrättäessä 21 §:n 2 momentissa säädettyä menet-
29920:  telyä.
29921:      Jos työntekijä työssä häntä kohdanneen ruumiinvamman
29922:  johdosta nauttii lainmukaista korvausta, taikka sairausta-
29923:  pauksessa saa avustusta sellaiselta apukassaHa tahi vakuu-
29924:  tuslaitokselta, johon työnantaja suorittaa vähintään kolman-
29925:  neksen maksuista, voidaan siten saatu apumaksu vähentää
29926:  työnantajan suoritettavasta korvauksesta.
29927:                             23 §.
29928:    Työnantajan tulee tarjota työntekijälleen, joka asuu
29929: hänen luonaan ja on hänen ruuassaan, terveellinen asunto
29930: ynnä sovelias ja riittävä ravinto, sekä toimiiltaa hänelle tar-
29931: 862       VIII, 4. -   Lakiehdotus työsopimuksesta.
29932: 
29933: peellinen hoito sairauden aikana. ,Jos tauti tai ruumiin-
29934: vamma on aikaansaatu tahallaan, olkoon työnantaja oikeu-
29935: tettu palkasta vähentämään, mitä hän on sairaan hoidosta
29936: maksanut. Jos työsuhde lakkaa työntekijän ollessa sai-
29937: raana, hoitakoon työnantaja häntä siksi, kunnes hänet voi-
29938: daan ilman vaaraa hengelle taikka terveydelle muuttaa ja
29939: joku toinen ottaa häntä hoitaakseen.
29940:     Työsuhteen lakattua on työnantaja oikeutettu palkasta
29941: vähentämään kohtuullisen korvauksen antamastaan hoi-
29942: dosta.
29943:     Työntekijä, joka asuu työnantajan luona ja on hänen
29944: ruuassaan, noudattakoon talon järjestystä.
29945: 
29946:                              24 §.
29947:     Työnantajan on annettava työntekijälle työaseet ja työ-
29948: aineet, ellei muuta tapaa paikkakunnalla yleisesti noudateta
29949: tai työaseitten suhteen ole toisin sovittu.
29950:     Työntekijän on asianmu'kaisessa kunnossa palautettavil
29951: työaseet sekä ne työaineet, joita hän ei ole käyttänyt, ellei-
29952: vät ne oli ilman hänen syytään hävinneet.
29953: 
29954:                            25 §.
29955:     Sovittuun uhkasakkoon tai muuhun seuraamukseen
29956: työssä tekemästään rikkomuksesta voidaan työntekijä lan-
29957: gettaa ainoastaan järjestyssääntöjen tai tariffisopimuksen
29958: määräyksen nojalla tai sopimusta tehtäessä sovitun kirjalli-
29959: sen välipuheen perusteella. Älköön yhdestä rikkomukseo '·
29960: uhkasakkoa. määrättä:kö suuremmaksi kuin syyllisen raha-
29961: palkka on yhdeltä päivältä.
29962:     Uhkasakkoa on käytettävä laitoksiin, jotka tarkoittavat
29963: työntekijäin parasta, tai muuten heidän edukseen.
29964: 
29965:                             26 §.
29966:     Jos työntekijä laiskuudesta, huolimattomuudesta tai nis-
29967: koittelemisesta laiminlyö sovitun työn ja työnantaja teettää
29968: sen muilla, on työnantajaUa oikeus vähentää täten syntynyt
29969: kustannus työntekijän palkasta.
29970:                 VIII, 4, -   Hahl, Eero, y. m.             863
29971: 
29972:                            27 §.
29973:     Työsuhteesta johtuneiden saataviensa suorittamiseksi,
29974: jos työntekijä ne myöntää oikeiksi, saa työantaja jokai-
29975: sessa tilissä vähentää osan työntekijälle tulevasta rahapal-
29976: kasta.
29977:                              28 §.
29978:     Työntekijälle työsuhteesta johtunut saatava olkoon työn-
29979: antajan konkurs"ijn luovutetusta pesästä suoritettava sel-
29980: laisella etuoikeudella, kuin palkollisten ja muitten käsky-
29981: läisten palkan suhteen on säädetty, ja nauttikoon tällainen
29982: saatava myös Konkurssisäännön 7 5 ja 77' §§ :ssä edellytettyä
29983: etua maksun saamiseen sekä, sikäli kuin se käsittää palkan
29984: tehdystä t;yöstä, vapauttaa näissä lainkohdissa säädetyn va-
29985: kuuden asettamisesta.
29986:                             29 §.
29987:     Kun työsopimus irtisanotaan tahi kun se päättyy, on
29988: työnantajan annettava, jos työntekijä sitä vaatii, todistus,
29989: joka sisältää ilmoituksen siitä, kuinka kauan ja missä toi-
29990: messa työntekijä on ollut hänen työssään ja mistä ajasta
29991: tämä on siitä vapaa, sekä lisäksi, erittäin sitä vaadittaessa,
29992: arvolauseen työntekijän siinä osottamasta työtaidosta, ah-
29993: keruudesta ja käytöksestä.
29994:     Työnantaja on sen ohessa oikeutettu ja työntekijän vaa-
29995: timuksesta velvollinen todistuksessa mainitsemaan syyn
29996: työsuhteen päättymiseen.
29997:     Todistus älköön sisältäkö muuta lausuntoa; älköön sii-
29998: hen myöskään pantako mitään merkkiä tai sitä annettako
29999: se1laisessa muodossa, jonka tarkoitus on antaa työnteki-
30000: jästä muita tietoja, kuin mitä todistuksen sanamuodosta käy
30001: ilmi.
30002: 
30003:                          III LUKU.
30004:                Työsopimuksen lakkaamisesta.
30005:                              30 §.
30006:     Työsopimus lakkaa, kun sovittu työkausi on päätty-
30007: nyt, kun määrä:tty työ on tehty, tahi kun toistaiseksi voi-
30008: 864       VIII, 4. --;- Lakiehdotus työsopimuksesta.
30009: 
30010: massaoleva työsopimus jommaltakummalta puolen ilmoite-
30011: taan päättyvän.
30012:     Ilmoitus toistaiseksi voimassaolevan työsopimuksen
30013: päättymisestä seuraavaksi päiväksi on tehtävä viimeistään
30014: päivätyön päättyessä.
30015:     Jos erityisestä irtisanomisajasta on sovittu, noudatetta-
30016: koon sitä.
30017:                             31 §.
30018:     Jos työntekijä kuukauden tai sitä pitemmän ajan jat-
30019: kuneen työsuhteen kestäessä häntä ilman omaa syytään
30020: kohdanneen ruumiinvamman taikka taudin johdosta estyy
30021: työnteosta, älköön työsopimus sairauden aikana, neljän-
30022: toista päivän kuluessa sen alkamisesta, ilman työntekijän
30023: suostumusta lakatko.
30024:                             32 §.
30025:     Kun työnantaja kuolee, ovat niinhyvin hänen oikeuden-
30026: omistajansa kuin myöskin työntekijä oikeutetut purkamaan
30027: sopimuksen.
30028:     Kun työnantaja on joutunut konkurssitilaan, voidaan
30029: sopimus niinikään molemmilta puolin purkaa.
30030: 
30031:                               33 §.
30032:     Sovitusta työkaudesta ja irtisanomisajasta huolimrutta on
30033: työntekijä oikeutettu heti purkamaan työsopimuksen seu-
30034: raavissa tapauksissa:
30035:      1 :ksi kun työnantaja työsopimusta tehtäessä on oleel-
30036: lisissa kohdin väärillä ilmoituksilla saattanut työntekijän
30037: harhaan;
30038:      2 :ksi kun työantaja tai tämän sijainen tekee työn-
30039: tekijälle väkivaltaa, törkeä:sti solvaa, koettaa vietellä lain-
30040: vastaiseen tekoon tai juoppouteen tai tuomitaan syypääksi
30041: tärkeään rikokseen;
30042:      3 :ksi jos sovitusta työstä johtuu työntekijän terveydelle
30043: haittaa, jota ei ole voitu edeltäpäin arvata taikka työntekijä
30044: työsuhteen johdosta joutuu tarttuvaa tautia Sairastavan hen-
30045: kilön kanssa sellaiseen yhteyteen, että tartunnan vaara on
30046: tarjolla;
30047:                  VIII, 4. -   Hahl, Eero, y. m.             865
30048: 
30049:     4 :ksi kun palkkaa ei makseta sovitulla tavalla tai kun
30050: kappaletyöntekijälle ei anneta riittävästi työtä;
30051:     5 :ksi kun työnantaja, jonka luona työntekijällä työso-
30052: pimuksen mukaan on asuntonsa, muuttaa toiseen kuntaan;
30053:     6 :ksi kun työantaja jättää olennaisissa kohdin täyttä-
30054: mättä työsopimuksen määräyksiä tai mitä yleisen tavan
30055: mukaan on sellaisessa työsuhteessa noudatettava, tahi työ-
30056: sopimuksen edellytykset ovat työnantajan muun menette-
30057: lyn johdosta oleellisesti muuttuneet.
30058:     Älköön työntekijällä kuitenkaan olko tätä oikeutta, mi-
30059: käli se perustuu 1, 2, 5 ja 6 kohtaan, kauemmin kuin yksi
30060: viikko sen jälkeen, kun aihe siihen hänelle ilmaantui.
30061: 
30062:                               34 §.
30063:      Nainen, joka työsopimuksen kestäessä on mennyt avio-
30064: liittoon, on oikeutettu työstä eroamaan neljätoista päivää
30065: irtisanomisen jälkeen.
30066:                              35 §.
30067:      Sovitusta työkaudesta ja irtisanomisajasta huolimatta
30068: on työnantaja oikeutettu heti purkamaan työsopimuksen
30069: seuraavissa tapauksissa:
30070:      1 :ksi kun työntekijä työsopimusta tehtäessä on oleelli-
30071: sessa kohden väärillä ilmoituksilla saattanut työnantajan
30072: harhaan;
30073:      2 :ksi kun työntekijä, joka asuu työnantajan luona, va-
30074: roituksesta huolimatta viettä,ä pahentavaa elämää;
30075:      3 :ksi kun työntekijä tekee väkivaltaa työnantajalle, tä-
30076: män perheen jäsenille tai sijaiselle, uhkaa heidän henkeään,
30077: törkeästi solvaa heitä, taikka asetetaan syytteeseen häpeälli-
30078: sesta tai törkeästä rikoksesta;
30079:      4:ksi kun työntekijä, yhtämittaisesti enemmän kuin kol-
30080: men viikon ajan, sairauden tähden tai muusta jatkuvasta
30081: syystä on kykenemätön taikka vaarallisuutensa johdosta
30082: ympäristölleen sopimaton toimittamaan sitä työtä, jota hä-
30083: nen työsopimuksensa tarkoittaa;
30084:      5 :ksi kun työntekijä näyttäytyy sovittuun työhön il-
30085: meisesti kelvottomaksi, tahi on juoppouteen langennut;
30086:                                                        55
30087: B66       VIII, 4. -   Lakiehdotus työsopimuksesta.
30088: 
30089:     6 :ksi kun työntekijä ilmeisesti tahallansa turmelee ko-
30090: neita, työkaluja, työaineita, työntuotteita tai muuta työn-
30091: antajan omaisuutta, luvattomasti ilmaisee työnantajan lii-
30092: kesalaisuuksia, taikka tuopi työpaikalle tai siellä nauttii
30093: juovutusjuomia;
30094:     7 :ksi kun työntekijä jättää olennaisissa kohdin täyttä-
30095: mättä työsopimuksen määräyksiä tai mitä yleisen tavan
30096: mukaan on sellaisessa työssä noudatettava .
30097:     .Älköön työnantajalla kuitenkaan olko tätä oikeutta, mi
30098: käli se perustuu 1, 3, 6 ja 7 kohtaan, kauemmin kuin kaksi
30099: viikkoa sen jälkeen, kun aihe siihen hänelle ilmaantui.
30100: 
30101:                          IV LUKU.
30102:                           Oppilaista.
30103:                             36 §.
30104:    Oppilaihin nähden noudatettakoon, mitä tässä laissa on
30105: työntekijöistä säädetty, ellei tässä luvussa toisin määrätä.
30106:                             37• §.
30107:     Jos oppilaan kanssa tehdään määräaikainen oppisopimus,
30108: älköön sitä asetettako kestämään kauemmin, kuin mitä sopi-
30109: muksessa tarkoitetun ammatin tai ammatinhaaran oppimi-
30110: sen voidaan katsoa vaativan, eikä missään tapauksessa .'Yli
30111: kolmen vuoden.
30112:                             38 §.
30113:     Työnantajan on pidettävä lmulLa siitä, että oppilws oppi-
30114: aikanaan saa siinä määrin ja sellaista opetusta ja työsken-
30115: telytilaisuutta sopimuksen edellyttämässä ammatissa tai
30116: ammatinhaarassa, kuin ammatin perusteellisesti oppimiseksi
30117: oppiajan kuluessa on tarpeellista.
30118:     Oppilasta älköön oppiaikanaan yleensä käytettäkö työ-
30119: hön, josta hänen ammatilliselle kehitykselleen ei ole hyötyä.
30120: 
30121:                           39 §.
30122:    Oppilaan työaikaa älköön asetettako alkavaksi aikaisem-
30123: min taikka päättyväksi myöhemmin lkuin liikkeen muitten
30124:                 VIII, 4. -    Hahl, Eero, y. m.           867
30125: 
30126: työntekijäin. Olkoon oppilas myös saapa ainakin yhtä pal-
30127: jon ja useasti lepoaikaa, kuin muutkin työntekijät, sekä mi-
30128: käli mahdollista samoina aikoina kuin nämä.
30129: 
30130:                             40 §.
30131:     Oppilasta älköön käytettäkö säännölliseen yö-, yli-
30132: taikka pyhätyöhön.
30133:                             41 §.
30134:     Jos paikkakunnalla on oppilaan ammattikasvatuksen
30135: täydentä:miseen soveltuva julkisen valvonnan alla oleva oppi-
30136: laitos, tulee työnantajan varata oppilaalle tarpeellinen aika
30137: opetuksen saamiseen sellaisessa laitoksessa ja samalla val-
30138: voa, että oppilas asianmukaisesti suorittaa koulunkäyntinsä.
30139:     Työnantajalla ei. ole oikeutta vähentää oppilaan palk-
30140: kaa siltä osalta työaikaa, aina kuuteen tuntiin saakka vii-
30141: kossa, jonka oppilas on koulunkäyntiin käyttänyt.
30142:     Työnsulun taikka t_yölakon kohdatessa sitä työpaikkaa
30143: tai sen osaa, jossa oppilas työskentelee, olkoon tämä oikim-
30144: tettu sen ajaksi keskByttämään työsuhteen taikka myös pur-
30145: kamaan oppisopimuksensa. Tällainen keskeytys älköön ai-
30146: heuttako, että oppisopimus ,iatkuisi yli sovitun aJan.
30147: 
30148:                               42 §.
30149:     Oppikauden päättytyä on oppilas oikeutettu työnanta-
30150: jalta saamaan erityisen oppitodistuksen. Sellaisen todistuk-
30151: sen suhteen olkoon soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä
30152: 27 § :ssä työtodrstuksesta säädetään.
30153: 
30154: 
30155:                              V LUKU.
30156:                     T ariffisopirnuksesta.
30157:                            43 §.
30158:     Tariffisopimuksessa sopii yksi tai useampi työnantaja
30159: taikka työnantajain yhdistys yhden tai useamman työnteki-
30160: jäin yhdistyksen kanssa muutamista tai kaikista ehdoista,
30161: joita työsopimuksia tehtäessä tai työsuhteessa muuten on
30162: noudatettava.
30163: 868       VIII, 4. -   Lakiehdotus työsopimuksesta.
30164: 
30165:                             44 §.
30166:     Tariffisopimus sitoo kaikkia niitä, jotka ovat sen hyväk-
30167: syneet tai jotka jälkeenpäin ovat siihen yhtyneet, kuin myös
30168: siihen osaaottaneitten yhdistysten jäseniä henkilökohtai-
30169: sesti.
30170:     Sellainen sopimus ei kuitenkaan sido työnantajayhdis-
30171: tyksen jäsentä, joka on vastustanut yhdistyksensä päätöstä
30172: tariffisopimuksen tekemisestä tai ei ole ollut siitä päätet-
30173: täessä läsnä, ja kolmen päivän kuluessa sopimuksen teosta
30174: eroo y hdistyksestään.
30175:     Joka jälkeenpäin liittyy tariffisopimuksessa osalliseen
30176: yhdistykseen, olkoon myöskin sen määräyksiin sidottu.
30177: 
30178:                             45 §.
30179:     Tariffisopimuksen määräyksiä noudattakoot siihen osal-
30180: liset työnantajat sellaistenkin työntekijäin suhteen, jotka
30181: eivät ole tariffisopimuksen säännöksiin sidotut.
30182: 
30183:                              46 §.
30184:     Jos työsopimus, jonka ovat tehneet tariffisopimukseen
30185: sidotut henkilöt keskenään taikka työnantaja sen ulkopuo-
30186: lella olevien työntekijäin kanssa, joiltakin osiltaan on ta-
30187: riffisopimuksen kanssa ristiriidassa, olkoon se näiltä osil-
30188: taan mitätön, ja sovellettakoon siihen tariffisopimuksen
30189: määräyksiä.
30190:     Älköön tämän kautta kuitenkaan sellaiselle työnteki-
30191: jälle, joka ei ollut tariffisopimuksen määräyksiin sidottu,
30192: tulko huonompaa oikeutta, kuin minkä hänen tekemänsä
30193: työsopimus hänelle perustaisi.
30194: 
30195:                            47 §.
30196:     Rikkomuksesta tariffisopimusta vastaan aiheutunut va-
30197: hinko on vahinkoa kärsineelle korvattava. Jos rikkomuk-
30198: seen syyllisiä on useampia, älköön heidän korvausvelvolli-
30199: suutensa olko yhteisvastuullinen.
30200:     Velvollisuutta vahingon korvaamiseen älköön rikkomuk-
30201: sista johtuko tai sopimuksella perustettako työnantajain
30202:                  VIII, 4. -   Hahl, ·Eero, y. m.           869
30203: 
30204: taikka työntekijäin yhdistyksille. Jos kuitenkin tariffi-
30205: sopimukseen on otettu määräys, että työnsulun ja työlakon
30206: toimeenpaneminen on sopimuksen voimassaoloaikana kiel-
30207: letty, olkoon siinä yhdistystenkin lupa sopia määrätystä ja
30208: molemmin puolin yhtä suuresta sovinnaissakosta sen varalta,
30209: että yhdistys päättäisi julistaa. sellaisen työnseisauksen tai
30210: ryhtyä sen toimeenpanoa avustamaan.
30211: 
30212:                               48 §.
30213:     Vaatimuksen tekemiseen tariffisopimuksen määräysten
30214: vastedes ,soveltamisesta sen kanssa ristiriidassa olevaan työ-
30215: sopimukseen olkoon oikeus jokaisella tariffisopimuksen sol-
30216: miamiseen osaaottaneella taikka jälkeenpäin siihen yhty-
30217: neellä yhdistyksellä kuin myös jokaisella ~iihen sidotulla
30218: mutta yhditsykseen kuulumattomaila työnantajalla.
30219:     Vaatimusta tariffisopimuksen sove1tamisesta sen kanssa
30220: ristiriidassa oleviin työsopimuksiin, sikäli kuin työsuhdetta
30221: jo on kestänyt, taikka 47 i§:n 1 momentin mukaisesta vahin-
30222: gonkorvauksesta älkööt myöskään tehkö muut, kuin ne,
30223: joille edellisessä momentissa on kannevalta. myönnetty,
30224: mutta. olkoot siinä mainitut yhdistykset ilman erityistä val-
30225: tuutustakin oikeutetut ajamaan vaatimusta jäsenilleen, ja
30226: työntekijäin yhdistykset myös niille yhdistyksien ulkopuo-
30227: lella oleville työntekijöille, joitten kanssa tekemissään työ-
30228: sopimuksissa työnantaja 45 § :n mukaan on velvollinen nou-
30229: dattamaan tariffisopimusta, tulevasta korvauksesta ja
30230: muusta edusta.
30231:                               49 §.
30232:     Tariffisocpimuksista johtuvat riidat käsitellään yleisissä
30233: tuomioistuimissa, ellei tariffisopimuksessa määrätä tai asial-
30234: liset muuten sovi niitten lykkäämisestä sovinto-oikeuteen.
30235: 
30236:                            50 §.
30237:    Tariffisopimus on kirjallisesti laadittava.
30238:    Sellaista sopimusta älköön tehtäkö pitemmäksi aikaa kuin
30239: kolmeksi vuodeksi.
30240: 870         VIII, 4. -   Lakiehdotus työsopimuksesta.
30241: 
30242:                             51 §.
30243:     Sittenkun tariffisopimus on asianmukaisesti allekirjoi-
30244: tettu, ilmoitettakoon se viipymättä tariffirekisteriin otet-
30245: tavaksi.
30246:                             52 §.
30247:     Maalle yht.eistä tariffirekisteriä pitä.ä se viranomai-
30248: nen Helsingissä, jonka Senaatti siihen määrää.
30249:     Kaupungissa pitää maistraatissa tai järjestysoikeudessa
30250: ja maalla kruununvoudilla olla tariffirekisterin mukainen
30251: luettelo kaupungissa tai kihlakunnassa tehdyistä tariffi-
30252: sopimuksista.
30253:     Tariffirekisteri ja mainitut luettelot, niin myös niihin
30254: kuuluvat ilmoituskirjat ja liitteet ovat julkisia ja pidettä-
30255: vät jokaisen nähtävinä. Otteita niistä annetaan pyydet-
30256: täessä säädettyjä maksuja vastaan.
30257: 
30258:                             53 §.
30259:    Ilmoitus tariffirekisteriin on kirjallisesti tehtävä, kau-
30260: pungissa maistraatille tai järjestysoikeudelle ja maalla sen
30261: kihlakunnan kruunuvoudille, missä tariffisopimus on tehty.
30262: Ilmoituskirjaa ja siihen kuuluvia liitteitä on laadittava kaksi
30263: kappaletta ja toinen niistä heti lähetettävä rekisteriviran-
30264: omaiselle, jonka tulee toimittaa rekisteröiminen.
30265:     Rek.isteröiminen toimitetaan maksuttomasti.
30266: 
30267:                             54 §.
30268:     ;Senaatin talousosaston asia on tarkempien määräysten
30269: antaminen tariffirekisterin ja yllämainittujen luettelojen
30270: pitämisestä.
30271: 
30272:                             VI J..~UKU.
30273:       Rangaistuksista ja muista seuraamuksista tämän lain
30274:                           rikkomisesta.
30275:                             55 §.
30276:     J'Os työnantaja vastoin sopimusta tai lakia erottaa työn-
30277: tekijän työstään tai tämä siitä siten eroo, taikka työsopi-
30278:                 VIII, 4 . - Hahl, Eero, y. m.             871
30279: 
30280: musta muutoin rikotaan, korvatkoon syyllinen kaiken va-
30281: hingon.
30282:     Joka 33 § :n 1, 2, 4, 5 tai 6 kohdan taikka 35 § :n 1, 2,
30283: 3, 5, 6 tai 7 kohdan nojalla on purkanut työsopimuksen,
30284: on oikeutettu saamaan vahingonkorvausta ikäänkuin jos
30285: sopimuskumppani olisi oikeudettomasti sopimuksen rikko-
30286: nut.
30287:                              56 § .
30288:     •Tos työnantaja tahi tämän SIJamen estää työntekijää
30289: kuulumasta tai liittymästä laillisesti luvallisiin yhdistyk-
30290: siin, rangaistakoon .sakolla. Sama olkoon laki, jos työn-
30291: tekijä tekee itsensä syypääbi senkaltaiseen tekoon.
30292:     Sopimus, jossa työntekijä sitoutuu olemaan kuulumatta
30293: yhdistykseen, olkoon mitätön.
30294: 
30295:                             57 §.
30296:     Joka väkivallalla, tai uhkaamalla pakottaa työnantajaa
30297: seisauttamaan työnsä tai siitä erottamaan tai olemaan sii-
30298: hen ottamatta työntekijää, taikka työntekijää ottamaan osaa
30299: työlakkoon tai estää häntä työtä tekemästä, rangaista,koon
30300: niin kuin rikoslain 25 luv. 12 § :ssä sanotaan.
30301: 
30302:                             58 §.
30303:     Työnantaja, joka rikkoo 19 § :n 1 momentissa olevaa
30304: säännöstä, rangaistakoon vähintään viidenkymmenen ja
30305: enintään 500 markan sakolla. Jos rikos uusiintuu, olkoon
30306: rangaistus sakkoa enintään 1,000 markkaa taikka, erit-
30307: täin raskauttavien asianhaarojen vallitessa, vankeutta enin-
30308: tään kolme kuukautta.
30309:                             59 §.
30310:     Työnantaja, joka ilman laillista syytä kieltäytyy anta-
30311: masta sellaista todistusta, kuin 29 ja 42 §§ :ssä sanotaan,
30312: rangaistakoon vähintään kymmenen ja enintään sadan mar-
30313: kan .sakolla ja palkitkoon vahingon.
30314:     Sama oll"oon laki, jos työnanta,ja kieltäytyy antam~sta
30315: takaisin haltuunsa saamiaan työntekijän työtodistuksia,
30316: tahi vasten 29 § :n kieltoa on todistukseen pannut salaisia
30317: merkkejä tai antanut sen siinä kielletyssä muodossa.
30318: 872         VIII, 4, -   Lakiehdotus työsopimuksesta.
30319: 
30320:                            60 §.
30321:     Työnantaja, joka on antanut työntekijälleen taikka oprpi-
30322: laaUeen huonomman todistuksen, :kuin minkä tämä on an-
30323: sainnut, rangaistakoon salmlla, ellei teko ole jo rikoslain
30324: mukaan ankaramman rangaistuksen alainen, ja palkitkoon
30325: vahingon.
30326:                            61 §.
30327:     J·oka ottaa työhönsä henkilön, jonka tietää aikaisem-
30328: masta työsopimuksesta olevan estetyn sellaiseen työhön
30329: rupeamasta, rangaistakoon enintään kolmensadan markan
30330: sakolla ja korvatkoon vwhingon.
30331: 
30332:                           62 §.
30333:    Jos työntekijä rikkoo 15 § :ssä säädettyä kieltoa työn-
30334: antajan liikeasemaa koskevain seikkain luvattomasta ilmai-
30335: semisesta, rangaistakoon vahintään kymmenen ja enintään
30336: kahdensadan markan sakolla.
30337: 
30338:                             63 §.
30339:     Tä:mä laki astuu voimaan    ·päivana          kuuta 19
30340:     Sillä kumotaan 30 päivänä tammikuuta 1865 annettu
30341: palkkaussääntö isännille ja palkollisille sekä 31 päivänä
30342: maaliskuuta 1879 annetun asetuksen elinkeinoista § :t 28-
30343: 32, 34-39, 41, 42, 43 ja 44, paitsi mikäli 32 § :ssä sääde-
30344: tään elinkeinonharjoittajan velvollisuudesta hankkia alle 15-
30345: vuotisille oppilailleen ja työntekijöilleen tilaisuus kansa-
30346: koulun oppijrnksoa vastaavaan opetukseen, taikka 42 § :ssä
30347: on säädettynä rangaistus 17 § :n määräysten rikkomisesta,
30348: kuin myös muut tämän lain vastaiset säännökset.
30349: 
30350:       Helsingissä huhtikuun 14 päivänä 1919.
30351: 
30352:          Eero Hahl.                Kyösti Kallio.
30353:          Wäinö Selander.           P. W. Heikkinen.
30354:          Kusti Arffman.            Heiliki Niskanen.
30355:          Vihtori Vesterinen.       Bertta Pykälä.
30356:          Mikko Luopajärvi.         Antti JuutiJainen.
30357:                                                            873
30358: 
30359: 
30360: VIII, 5. -   Edusk. esit. N :o 38.
30361: 
30362: 
30363: 
30364: 
30365:              Paasivuori, Matti, y. m.: Ehdotus Zaiksi työ-
30366:                 sopimuksesta.
30367: 
30368: 
30369:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
30370: 
30371:     Viitaten v. 1917 toisilla valtiopäivillä eduskunnalle esi-
30372: tetyn eduskuntaesityksen perusteluihin, (jotka löytyvät asia-
30373: kirjojen liitteissä IX B, sivuilla 863--864) ehdotamme,
30374: 
30375:                  että Eduskunta hyväksyisi näin knnlnvan
30376:              lain:
30377: 
30378: 
30379:                            Laki
30380:                      työsopimuksesta.
30381: 
30382: 
30383:                   Työsopimuksesta yleensä.
30384: 
30385:                               1 §.
30386:     Työsopimuksessa sitoutuu työntekijä korvausta vastaan
30387: tekemään työnantajalle työtä. Jos korvausta ei ole nimen-
30388: omaan määrätty, mutta asianhaaroista ei käy selville, että
30389: työ olisi korvauksetta tehtävä, on työ korvattava ja tämä
30390: laki sopimukseen sovellettava; älköön se seikka, että työn-
30391: tekijällä on tilaisuus yleisöltä juomarahoina tai npaaehnoi-
30392: sina lahjoina saada hyvitystä työstään, vapauttako työnan-
30393: tajaa korvausta suorittamasta.
30394: 874       VIII, r;. -   Laldebuotus työsopimuksesi.a.
30395: 
30396:     Soveltuvilta kohdin olkoot tämän lain säännökset nouda-
30397: tettavat myös sellaisessa työsuhteessa, jossa työntekijä, joko
30398: ilman korvausta tai vieläpä hyvitystä työnantajalle suorit-
30399: taen, kehityksekseen tekee tälle työtä.
30400:     Työsopimus voidaan tehdä kaikenlaisesta työstä, ja on
30401: tämä laki siihen sovellettava, mikäli erityinen laki ei siitä
30402: sisällä tästä poikkeavia säännöksiä taikka sopimus tarkoita
30403: julkista virkatointa.
30404:                               2 §.
30405:     Työsopimus voidaan tehdä suullisesti tai kirjallisesti.
30406:     Kun työsopimus tehdään kirjallisessa muodossa, on se
30407: vähintään vuorokautta ennen allekirjoittamista jätettävä
30408: työntekijän tarkastettavaksi, ja pitää sopimukseen olla otet-
30409: tuna merkintä, että näin on tapahtunut.
30410:     Kirjallisen sopimuksen teosta syntyvät kustannukset
30411: ovat työnantajan maksettavat .
30412:     .Jos sopimus tehdään suullisesti, on työnantaja velvolli-
30413: nen työntekijälle antamaan todistuksen sovituista ehdoista,
30414: ellei työntekijä ilmoita, ettei hän sitä halua.
30415: 
30416:                               3 §.
30417:     Työsopimus voidaan tehdä määräajaksi, korkeintaan
30418: kuudeksi kuukaudeksi, tahi toistaiseksi voimassaolemaan,
30419: taikka myöskin erityistä määrättyä työtä varten.
30420:     Kuutta kuukautta pitemmäksi määräajaksi voidaan
30421: tehdä oppisopimus oppilaan kanssa, huomioonottaen, mitä
30422: alempana säädetään.
30423:     Niinikään olkoon lupa maatalouden alalla työntekijän
30424: kanssa, joka asuu työantajan huoneessa, tehdä työsopimus
30425: kuutta kuukautta pitemmäksi määräajaksi; älköön sellaista
30426: sopimusta kuitenkaan asetettako kestämään yli vuoden.
30427:     Työsopimus, jossa molemminpuolinen irtisanomisaika on
30428: sovittu vähintään kolmeksi kuukaudeksi, voidaan tehdä kor-
30429: keintaan kolmeksi vuodeksi.
30430:     Sopimus, jonka mukaan työn tulee alkaa myöhemmin
30431: kuin kuuden kuukauden kuluttua sopimuksen teosta, olkoon
30432: mitätön.
30433:               VIII, 5 . - Paasivuori, Matti, y. m.         875
30434: 
30435: 
30436:                             4 §.
30437:     Jos työsuhde jatkuu yli sovitun määräajan ilman nimen-
30438: omaista välipuhetta, katsotaan senkautta syntynyt uusi sopi-
30439: mus olevan toistaiseksi voimassa, mutta muuten sisältävän
30440: entiset ehdot.
30441:                              5 §.
30442:     Työsopimus, joka tehdään pitemmäksi aikaa, kuin tämä
30443: laki määräaikaisiin työsopimuksiinnähden sallii, on mitätön,
30444: mikäli se ulottuu yli tämän ajan. .Tos työsuhde kuitenkin
30445: ilman eri välipuhetta jatkuu, käyköön kuten 4 § :~sä sano-
30446: taan.
30447:                              6 §.
30448:     Irtisanomisaika olkoon korkeintaan kuusi kuukautta ja
30449: molemmin puolin sama.
30450:     Jos irtisanomisaika on sovittu kuutta kuukautta pitem-
30451: mäksi taikka eripituiseksi, olkoon se edellisessä tapauksessa
30452: kuusi kuukautta ja jälkimäisessä molempiin nähden ly-
30453: hyempi sovituista, ei kuitenkaan yli kuuden kuukauden.
30454:     Jos irtisanomisaika on pidätetty ainoastaan toiselle sopi-
30455: muskumppanille, katsottakuun erityisestä irtisanomisajasta
30456: ei sovitun.
30457:                             7 §.
30458:     TyösoiJimuksessa voidaan osa sopimuksen voimassaolo-
30459: ajasta määrätä erityiseksi koeajaksi, jonka kuluessa sopimus
30460: voidaan molemmin puolin purkaa.
30461:     Koeaika, jo]m älköön olko kolmea kuukautta pitempi,
30462: luettakoon sopimuksen alkamisesta.
30463: 
30464:                             8 §.
30465:    Alaikäinen, joka on täyttänyt viisitoista vuotta ja omalla
30466: työllään itsensä elättää, saa itse tehdä työsopimuksensa,
30467: mutta muuten on se holhoojan tehtävä. Työsopimusta, jonka
30468: holhooja on tehnyt alaikäisen puolesta, älköön ulotettako yli
30469: sen ajan, jolloin alaikäinen tulee täysi-ikäiseksi.
30470:    Työsopimuksen tekemiseen olkoon myöskin aviovaimo
30471: oikeutettu.
30472: 876        VIII, 5. -   Lakiehdotus työsopimuksesta.
30473: 
30474:                               9 §.
30475:     'l'yösopimuksesta johtuvia oikeuksia ja velvollisuuksia
30476: älköön työnantaja tai työntekijä toiselle siirtäkö, ellei sopi-
30477: muskumppani ole siihen suostunut.
30478:     Työnantaja saakoon kuitenkin asettaa sijaansa työtä oh-
30479: jaamaan ja valvomaan rehellisen ja moitteettoman henkilön,
30480: joka saa käyttää työnantajilla siinä suhteessa olevaa oikeutta
30481: ja valtaa.
30482:                             10 §.
30483:     Siirto, panttaus tai muu sellainen välipuhe, jonka kautta
30484: kolmas henkilö saisi oikeuden työntekijälle työsuhteesta joh-
30485: tuvaan saatavaan, olkoon mitätön. Kuitenkin olkoon tällai-
30486: nen siirto luvallinen työnantajan jouduttua konkurssitilaan.
30487: 
30488:                               11 §.
30489:     Työpaikalla noudatettaviksi voidaan laatia erityisiä
30490: sääntöjä työehdoista. Tällaiset työsäännöt ovat kirjoitetta-
30491: vat työntekijäin kielellä.
30492:     Sittenkun asianomaisille työntekijöille on annettu tilai-
30493: suus joko yhteisessä kokouksessa tai keskuudestaan valitse-
30494: miensa luottamusmiesten kautta lausua mielensä työsääntö-
30495: ehdotuksesta, on työnantajan, myötäliittäen työntekijäin
30496: siitä antaman lausunnon, jätettävä ehdotus, ellei toisin ole
30497: säädetiy, maalla kuvernöörille ja kaupungissa maistraatille .
30498: .Jos työsäännöt havaitaan lainmukaisesti laadituiksi, eivätkä
30499: sisällä kohtuuttomia määräyksiä, vahvistettakoon ne nouda-
30500: tettaviksi.
30501:     Asianmukaisesti vahvistetut työsäännöt ovat julkipanta-
30502: vat työmaalle sellaisiin paikkoihin, missä työntekijät voivat
30503: niitä lukea, jotapaitsi niitä on ilmaiseksi annettava yksi kap-
30504: pale kullekin silloin työssä olevalle tai myöhemmin työhön
30505: otetulle työntekijälle. .
30506:     Sittenkun työsäännöt on edellämäärätyllä tavalla julki-
30507: pantu, noudattakoot niitä työsuhteessa voimassaolevan irti-
30508: sanomisajan kuluttua sekä työnantaja että työnjohtaja ja
30509: kaikki sanotun ajan jällreen työhön jääneet tai työhön otetut
30510: työntekijät.
30511:               VIII, 5 . - Paasivuori, 1\latti, y. m.        877
30512: 
30513:                              12 §.
30514:     TyönteJkijälle työstä tuleva !korvaus on määrättävä ra-
30515: hassa, myöskin silloin kun sovitaan, että se osaksi tai koko-
30516: naan suoritetaan luonnos,sa.
30517:     Korvaus voidaan laskea työhön käytetyn ajan, suorite-
30518: tun työmäärän tahi muun sovitun perusteen mukaan, kui-
30519: tenkin niin, että työntekijälle, jonka työskentelyn suhteen
30520: työnantajana on tilaisuus itse taikka sijaisen kautta har-
30521: joittaa välitöntä valvontaa, aina taataan vähintään määrätty
30522: aikapalkka.
30523:     Ylityöstä on työntekijälle maksettava vähintään viidellä-
30524: kymmenellltprosentilla korotettu palkka.
30525: 
30526:                              13 §.
30527:     Työsopimus on mitätön, jos työnantaja, käyttäen hyväk-
30528: seen työntekijän hädänalaista tilaa, tietämättömyyttä tai ke-
30529: vytmielisyyttä, on siinä edustanut itselleen tai toiselle työn-
30530: suoritusta sellaista hyvitystä vastaan, joka ei ole kohtuulli-
30531: sessa suhteessa sovittuun työhön, tahi muuten ehdoilla, jotka
30532: ovat ilmeisessä ristiriidassa paikkakunnan tavan tai sellai-
30533: sessa työssä tavallisesti noudatetun menettelyn kanssa.
30534: 
30535:                           14 §.
30536:     Jos työsopimuksen ehtoja ei voida toteensaattaa, nouda-
30537: tettakoon siinä kohden paikkakunnan tapaa ja sellaisessa
30538: työssä tavanmukaista menettelyä.
30539: 
30540: 
30541:                           II LUKU.
30542: 
30543:    Työsopimuksesta johtuvat oikeudet ja velvoll,isuudet.
30544: 
30545:                             15 §.
30546:    Työnantajan tulee työssä asianmukaisesti ottaa huomioon
30547: työntekijän terveyttä ja työkykyä sekä myöntää hänelle tar-
30548: peellista aikaa lepoa, virkistystä ja kehitystä varten ynnä
30549: kansalaisvelvollisuuksien täyttämiseen.
30550: 878        VIII, 5. -   Lakiehdotus työsopimuksesta.
30551: 
30552:     V,ä:hintään ke!'ran viikossa, etupäässä sunnuntaisin, on
30553: työntekijälle myönnettävä kohtuullisen pitkä aika yhtäjak-
30554: soista vapautta työstä.
30555:     Työntekijälle, joka vuoden aikana on ollut työnantajan
30556: työssä yli kuusi kuukautta, on sen vuoksi palkkaa vähentä-
30557: mättä, varattava vuotuista yhtämittaista loma-aikaa vähin-
30558: tään seitsemän päivää. Työntekijällä, jolle ei ole valmistettu
30559: tilaisuutta tällaiseen vapauteen työstä, olkoon oikeus saada
30560: tästä menetyksestään työnantajalta korvausta niin paljon,
30561: että se vastaa hänelle tulevaa palkkaa sanotulta ajalta. Jos
30562: työntekijän palkka olisi ollut laskettava SJ,writetun työn mu-
30563: kaan, 'pidettäköön näissä tapauksissa palkan mä.nä hänen
30564: tavallista ansiotaan sellaisesta työstä.
30565: 
30566: 
30567:                             16 §.
30568:     Työntekijän tulee työssä välttää kaikkea, mikä voi saat-
30569: taa hänen oman tai hänen työtoveriensa turvallisuuden vaa-
30570: ranalaiseksi tai turmella työnantajan omaisuutta, ja olkoon
30571: hän myöskin luvattomasti ilmaisematta, mitä on työnantajan
30572: liikesalaisuuksista saanut tietoonsa.
30573: 
30574: 
30575:                             17 §.
30576:     Työnantajan on maksettava työntekijälle hänen työpalk-
30577: kansa työn päätyttyä. Ellei työpalkkaa silloin suoriteta, on
30578: odotuspäiviltä suoritettava täysi palkka.
30579:     Jos palkka on laskettu ajan mukaan taikka työntekijälle
30580: on taattu määrätty aikapalkka, on se maksettava säännölli-
30581: sin ajanjaksoin, vähintään kerran kuukaudessa. Palkka, joka
30582: on laskettu tai taattu päivältä tai sitä lyhemmältä ajalta, on
30583: kuitenkin maksettava ainakin joka neljäntoista päivän ku-
30584: luttua.
30585:     Luonnossa maksettava korvaus on suoritettava etukäteen
30586: sen laadun ja paikkakunnan tavan mukaan.
30587:     Työsuhteen päättyessä on työntekijälle hänen sisällä-
30588: oleva palkkansa viivyttelemättä suoritettava; odotuspäiviltä
30589: on suoritettava täysi palkka.
30590:               VIII, 5 , - Paasivuori, J\IIatti, y. m.       879
30591: 
30592:     Jos palkanmaksu työsuhteen kestäessä viivästyy yli kah-
30593: den päivän, olkoon työntekijällä oikeus saada palkkasaata-
30594: vansa jokaiselta tämän ajan yli menevältä päivältä koroic-
30595: tuksi viidellä, ei kuitenkaan yhteensä yli viidelläkymme-
30596: nellä prosentilla.
30597:     Palkan maksaminen on toimitettava työpäivänä ja työ-
30598: paikalla taikka sen läheisyydessä, ellei niihin työntekijöil1in
30599: nähden, jotka eivät työskentele työnantajan työhuoneessa tai
30600: hänen määräämällään vakinaisella työpaikalla, toisin ole
30601: sovittu.
30602:                              18 §.
30603:     Työpalkka on suoritettava maan käyvässä rahassa, äl-
30604: köönkä tavaraa tai rahan osoituksia rahapalkan asemasta
30605: käytettäkö.
30606:     Olkoon kuitenkin lupa, niin kauan kuin työntekij1i siihen
30607: tyytyy, suorittaa työpaikka, osaksi tai kokonaan, mäiträ-
30608: tyissä tavaroissa tahi etuuksissa, jos työsopimus sen edellyt-
30609: tää, ja sikäli kuin sellaisten hinnasta on siinä sovittu; ellei
30610: työntekijä tyydy palkan suorittamiseen tässä muodossa, saa-
30611: koon hän sen vaihtaa sovitun hinnan mukaiseen rahasuori-
30612: tukseen.
30613:     Työntekijä, joka asuu työnantajan huoneessa ja on hänen
30614: ruuassaan taikka nauttii jompaakumpaa näistä etuuksista,
30615: älköön kuitenkaan olko oikeutettu saamaan tässä muodossa
30616: maksettavaa palkkaa vaihdetuksi suoritukseen rahassa, jos
30617: se tapa, millä työntekijä vastedes tulisi järjestämään asunto-
30618: olonsa ja ruokailunsa, on työn laatuun soveltumaton.
30619:     Välipuhe, jolla työnantaja sitoo työntekijää palkkansa
30620: vapaassa käyttämisessä, olkoon mitätön.
30621:     Älköön jäiestäpäin palkasta vähennettäkö, mitä työn-
30622: antaja on lahjana työntekijälle antanut, älköönkä muuta-
30623: kaan etuutta, jonka edellinen on itsestään työntekijälle
30624: myöntänyt.
30625:     Älköön myös, ellei toisin ole sovittu, palkasta laskettaka
30626: pois käsirahaa, jonka työnantaja työsopimusta tehtäessä on
30627: suorittanut.
30628: 880        VIII, G. -   Lakiehdotus työsopimuksesta.
30629: 
30630:                             19 §.
30631:     Jos palkan määrä riippuu mittauksesta, punnitsemisesta
30632: tai muusta laskutavasta, joka tarkoittaa työtuloksen paljou-
30633: den tai arvon taikka liikkeen tahi yrityksen tuoton määrää-
30634: mistä, on työnantajan tarjottava työntekijöille tilaisuus itse
30635: tai edustajien kautta olla siinä läsnä tahi tutustua siihen
30636: kuuluviin asiakirjoihin.
30637:     Sellaisia edustajia valitaan työnantajan työssä olevien
30638: työntekijäin keskuudesta niin monta, kuin työnantaja ja
30639: työntekijät keskenään sopivat.
30640: 
30641: 
30642:                               20 §.
30643:     Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti ollut työnanta-
30644: jan käytettävissä, hänen kuitenkaan, ilman omaa syytään,
30645: saamatta jonakin aikana tehdä työtä, on palkka hänelle täl-
30646: täkin ajalta maksettava.
30647:     Jos palkka olisi ollut laskettava suoritetun työn mukaan,
30648: olkoon työntekijä 1 momentin edellyttämässä tapauksessa
30649: oikeutettu saamaan niin paljon, kuin hän tavallisesti on vas-
30650: taavan ajan kuluessa samallaisest.a työstä ansainnut, tai, ellei
30651: siitä voida saada selvää, niin paljon, kuin kyvyltään keskin-
30652: kertainen työntekijä sellaisesta työstä yleensä ansaitsee.
30653: 
30654: 
30655:                              21 §.
30656:     Jos sopimuksen täyttäminen käy työntekijälle joksikin
30657: aikaa mahdottomaksi sairauden vuoksi tai muusta syystä,
30658: joka ei riipu hänestä itsestään, on hänelle tältäkin ajalta suo-
30659: ritettava palkka tai ainakin sellainen osa siitä, että hänen ja
30660: hänen perheensä toimeentulo on sillä turvattu. Tämä osa
30661: älköön sairaustapauksissa olko pienempi kuin kaksikolmatta-
30662: osaa palkasta.
30663:     Jos työntekijä on asettanut koko työvoimansa työnanta-
30664: jan käytettäväksi sekä asuu tämän luona ja on hänen ruuas-
30665: saan, on työntekijälle maksettava täysi palkka myös siltä
30666: ajalta, jona hän tapaturman tai taudin vuoksi on estetty
30667: työtä tekemästä.
30668:               V Ul, 5. -- Pnasi n:ori, Matti, y. m.         881
30669: 
30670:     .T os palkka olisi ollut laskettava suoritetun työn mukaan,
30671: sovelletta.koon tämän § :n nojalla työntekijälle tulevaa kor-
30672: vausta määrättäessä 20 § :n 2 momentissa säädettyä menet-
30673: telyä.
30674:     Jos työntekijä työssä häntä kohdanneen ruumiinvamman
30675: johdosta nauttii lainmukaista korvausta, taikka sairausta-
30676: pauksessa saa avustusta sellaiselta apukassaHa tahi vakuu-
30677: tuslaitokselta, johon työnantaja suorittaa vähintään kolman-
30678: neksen maksuista, voidaan siten saatu apumaksu vähentää
30679: työnantajan suoritettavasta korvauksesta.
30680: 
30681:                              22 §.
30682:     Työnantajan tulee tarjota työntekijällcen, joka asuu hä-
30683: nen luonaan ja on hänen ruuassaan, terveellinen asunto ynnä
30684: sovelias ja riittävä ravinto, sekä toimittaa hänelle tarpeelli-
30685: nen hoito sairauden aikana. Jos tauti tai ruumiinvamma on
30686: aikaansaatu ilmeisesti tahallaan, olkoon työnantaja oikeu-
30687: tettu palkasta vähentämään, mitä hän on sairaan hoidosta
30688: maksanut . •Tos työsuhde lakkaa työntekijän ollessa sairaana,
30689: hoitakoon työnantaja häntä siksi, kunnes hänet voidaan il-
30690: man vaaraa hengelle taikka terveydelle muuttaa ja joku toi-
30691: nen ottaa häntä hoitaakseen.
30692: 
30693:                              23 §.
30694:     Työnantajan on annettava työntekijälle tarpeelliset työ-
30695: aseet sekä työ- ja apuaineet, ellei muuta tapaa paikkakun-
30696: nalla yleisesti noudateta tai työaseitten suhteen ole toisin
30697: sovittu.
30698:     Jos työntekijä hankkii työainect, on niistä työpalkan
30699: ohella erityinen korvaus suoritettava.
30700:     Työntekijän on asianmukaisessa kunnossa palautettava
30701: työaseet sekä ne työaineet, joita hän ei ole käyttänyt, elleivät
30702: ne ole ilman hänen syytään hävinneet tai turmeltuneet.
30703: 
30704:                           24 §.
30705:    Välipuheen tekeminen työntekijän kanssa sakon tai muun
30706: rangaistuksen uhasta olkoon kielletty, älköönkä työnantaja
30707:                                                      56
30708: 882       VIII, 5. -   Lakiehdotus työsopimuksesta.
30709: 
30710: muutenkaan rikkomuksista työsuhteessa määrätkö työnteki-
30711: jälle rangaistusseuraamusta.
30712: 
30713:                              25 §.
30714:      Työsuhteesta johtuneiden saataviensa suorittamiseksi,
30715: jos työntekijä ne myöntää oikeiksi, saa työnantaja jokaisessa
30716: tilissä vähentää työntekijälle tulevasta rahapalkasta yhteen-
30717: laskettuna korkeintaan kuudennen osan.
30718:      Muutoin älköön työnantaja millään syyllä pidättäkö
30719: työntekijälle tulevaa palkkaa tai käyttäkö sitä saataviensa
30720: kuittaamiseen.
30721:                              26 §.
30722:      Työntekijälle työsuhteesta johtunut saatava olkoon työn-
30723: antajan konkurssiin luovutetusta pesästä suoritettava sellai-
30724: sella etuoikendella, kuin palkollisten ja muitten käskyläisten
30725: palkan suhteen on säädetty, ja nauttikoon tällainen saatava
30726: myös Konkurssisäännön 75 ja 7 7 §§ :ssä edellytettyä etua
30727: maksun saamiseen sekä, sikäli kuin se käsittää palkan teh-
30728: dystä työstä, vapautta näissä lainkohdissa säädetyn vakuu-
30729: den asettamisesta.
30730:                              27 §.
30731:      Kun työsopimus irtisanotaan tai kun se ilman irtisano-
30732: mista päättyy tahi 31, 32 tai 33 § :n nojalla purkautuu
30733: taikka työnantaja vastoin sopimusta tai lakia erottaa työn-
30734: tekijän työstään, on työnantajan annettava; jos työntekijä
30735: sitä vaatii, todistus, joka sisältää ilmoituksen siitä, kuinka
30736: kauvan ja missä toimessa työntekijä on ollut hänen työssään
30737: ja mistä ajasta tämä on siitä vapaa, sekä lisäksi, erittäin sitä
30738: vaadittaessa, arvolauseen työntekijän siinä osoittamasta työ-
30739: taidosta.
30740:      Sama velvollisuus olkoon työnantajan oikeudenomista-
30741: jilla tai hänen konkurssipesänsä hoitajilla, kun työsopimus
30742: 30 § :n nojalla purkautuu.
30743:      Todistus älköön sisältäkö muuta lausuntoa; älköön siihen
30744: myöskään pantako mitään merkkiä tai sitä annettako sellai-
30745: sessa muodossa, jonka tarkoitus on antaa työntekijästä muita
30746: tietoja, kuin mitä todistuksen sanamuodosta käy ilmi.
30747:                  VIII, 5. -   Paasivuol'i, Matti, y. m.        883
30748: 
30749: 
30750:                               III LUKU.
30751: 
30752: -                  J:yösopimnksen lakkaamisesta.
30753: 
30754:                                  28 §.
30755:         Työsopimus lakkaa, kun sovittu työkausi on päättynyt,
30756:     kun määrätty työ on tehty, tahi kun toistaiseksi voimassa-
30757:     oleva työsopimus jommaltakummalta puolen ilmoitetaan
30758:     päättyvän.
30759:        Ilmoitus toistaiseksi voimassaolevan työsopimuksen päät-
30760:     tymisestä seuraavaksi päiväksi on tehtävä viimeistään päivä-
30761:     työn päättyessä .
30762:         .Jos erityisestä irtisanomisajasta on sovittu, noudatetta-
30763:     koon sitä.
30764:                                29 § .
30765:         .Jos työntekijä kuukauden tai sitä pitemmän ajan jatku-
30766:     neen työsuhteen kestäessä häntä ilman omaa syytään koh-
30767:     danneen ruumiinvamman taikka taudin johdosta estyy työn-
30768:     teosta, älköön työsopimus sairauden aikana, neljäntoista päi-
30769:     vän kuluessa sen alkamisesta, ilman työntekijän suostumusta
30770:     lakatko, vaikkakin se muuten päättyisi tai voitaisi päättää.
30771: 
30772:                               30 §.
30773:        Kun työnantaja kuolee, ovat niinhyvin hänen oikeuden-
30774:     omistajansa kuin myös työntekijä oikeutetut heti purkamaan
30775:     sopimuksen.
30776:        Kun työnantaja on joutunut konkurssitilaan, voidaan so-
30777:     pimus niinikään molemmilta puolin heti purkaa.
30778: 
30779:                                 31 §.
30780:         Sovitusta työkaudesta ja irtisanomis;jasta huolimatta on
30781:     työntekijä oikeutettu heti purkamaai työsopimuksen seuraa-
30782:     vissa tapauksissa:
30783:         1 :ksi) kun työnantaja työsopimusta tehtäessä on oleelli-
30784:     sessa kohdin väärillä ilmoituksilla saattanut työntekijän
30785:     harhaan;
30786: 884       VIII, 5. -- Lalliehdotus työsopimuks('sta.
30787: 
30788:     2 :ksi) kun työntekijän tai hänen perheensä jäsenten
30789: henki, hyvä maine tai siveellisyys työsuhteen johdosta jou-
30790: tuu vaarana~aiseksi;                                              •
30791:     3 :ksi) kun työnantaja tai tämän sijainen tekee työnteki-
30792: jälle tahi hänen perheensä jäsenille väkivaltaa, heitä tör-
30793: keästi solvaa, koettaa vietellä heitä lainvastaiseen tekoon tai
30794: juoppouteen, taikka asetetaan syytteeseen häpeällisestä tai
30795: törkeästä rikoksesta;
30796:     4 :ksi) kun sovitun työn pitkittäminen tuottaa vaaraa
30797: tahi haittaa työntekijän terveydelle, taikka työntekijä työ-
30798: suhteen johdosta joutuu tarttuvaa tautia sairastavan henki-
30799: lön kanssa sellaiseen yhteyteen, että tartunnan vaara on tar-
30800: jolla;
30801:     5 :ksi) kun palkkaa ei makseta sopimuksen edellyttä-
30802: mällä tavalla, tai kun sen suorittaminen tapahtuu epäsään-
30803: nöllisesti, taikka kun työntekijälle, jonka palkka on lasket-
30804: tava suoritetun työn mukaan, ei anneta riittävästi työtä;
30805:      6 :ksi) kun työnantaja, jonka luona työntekijällä työsopi-
30806: muksen mukaan on asuntonsa, muuttaa toiseen kuntaan;
30807:      7 :ksi) kun työnantaja jättää olennaisissa kohdin täyttä-
30808: mättä lain tai työsopimuksen määräyksiä tai mitä yleisen
30809: tavan mukaan on sellaisessa työsuhteessa n~mdatettava, tahi
30810: työsopimuksen edellytykset ovat työnantajan asunnon tai
30811:  työpaikan muuttamisen taikka työnantajan muun menette-
30812: lyn johdosta oleellisesti muuttuneet.
30813:      Alköön työntekijällä kuitenkaan olko tätä oikeutta,
30814:  mi1käli 'SO perustuu 1, 3, 6 ja 7 !kohtaan, 'kauemmin kuin
30815:  kaksi viikkoa sen jälkeen, kun aihe siihen hänelle ilmaantui.
30816: 
30817:                            32 §.
30818:     Nainen, joka menee avioliittoon, on oikeutettu, naimi-
30819: Hiin m_ennä~sensä, t?'ö~ä _eroam~an. neljätoista päivää irti-
30820: sanannsen Jälkeen, JOS utisanomisaika on.
30821: 
30822:                           33 §.
30823:    Sovitusta työkaudesta ja irtisanomisajasta huolimatta on
30824: työnantaja oikeutettu heti purkamaan työsopimuksen seu-
30825: raavissa tapauksissa:
30826:              VIII, 5. -   Paasivuori, Matti, y. m.         885
30827: 
30828: 
30829:     1 :ksi) kun työntekijä työsopimusta tehtäessä on oleelli-
30830: sessa kohden väärillä ilmoituksilla saattanut työnantajan
30831: harhaan;
30832:     2 :ksi) kun työntekijä, joka asuu työnantajan luona, va-
30833: roituksesta huolimatta viettää pahentavaa elämää;
30834:     3 :ksi) kun työntekijä tekee väkivaltaa työnantajalle, tä-
30835: män perheen jäsenille tai sijaiselle, uhkaa heidän henkeään,
30836: törkeästi solvaa heitä, taikka asetetaan syytteeseen häpeälli-
30837: sestä tai törkeästä rikoksesta;
30838:     4:ksi) kun työntekijä, yhtämittaisesti enemmän kuin
30839: kuuden viikon ajan, sairauden tähden tai muusta jatkuvasta
30840: syystä on kykenemätön taikka vaarallisuutensa johdosta ym-
30841: päristölleen sopimaton toimittamaan sitä työtä, jota hänen
30842: työsopimuksensa tarkoittaa;
30843:     5 :ksi) kun työntekijä näyttäytyy sovittuun työhön il-
30844: meisesti kelvottomaksi;
30845:     6 :ksi) kun työntekijä ilmeisesti tahallansa turmelee ko-
30846: neita, työkaluja, työaineita, työntuotteita tai muu·ta työn-
30847: antajan omaisuutta, luvattomasti ilmaisee työnantajan liike-
30848: salaisuuksia, taikka tuopi työpaikalle tai siellä nauttii juo-
30849: vutusjuomia;
30850:     7 :ksi) kun työntekijä jättää olennaisissa kohdin täyttä-
30851: mättä työsopimu1rsen määräyksiä tai mitä yleisen tavan mu-
30852: kaan on sellaisessa työssä noudatettava.
30853:     Älköön työnantajalla kuitenkaan olko tätä oikeutta, mi-
30854: käli se perustuu 1, 3, 6 ja 7 kohtaan, kauemmin kuin kaksi
30855: viikkoa sen jälkeen, kun aihe siihen hänelle ilmaantui.
30856: 
30857: 
30858:                           IV LUKU.
30859: 
30860:                            Oppilaista.
30861: 
30862:                             34 §.
30863:    Oppilaihin nähden noudatettakoon, mitä tässä laissa on
30864: työntekijöistä säädetty, ellei tässä luvussa toisin määrätä.
30865: 886       VIII, 5, -   Lakiehdotus työsopimuksesta.
30866: 
30867:                             35 §.
30868:    Jos oppilaan kanssa tehdään määräaikainen oppisopimus,
30869: älköön sitä asetettako kestämään kauemmin, kuin mitä sopi-
30870: muksen tarkoitetun ammatin tai ammatinhaaran oppimisen
30871: voidaan katsoa vaativan, eikä missään tapauksessa yli kol-
30872: men vuoden.
30873: 
30874:                            36 §.
30875:     Työnantajan on pidettävä huolta siitä, että oppilas oppi-
30876: aikanaan saa siinä määrin ja sellaista opetusta ja työsken-
30877: telytilaisuutta sopimuksen edellyttämässä ammatissa tai
30878: ammatinhaarassa, kuin ammatin perusteellisesti oppimiseksi
30879: appiajan kuluessa on tarpeellista.
30880:     Oppilasta älköön oppiaikanaan yleensä käytettäkö työ-
30881: hön, josta hänen ammatilliselle kehitykselleen ei ole hyötyä.
30882: 
30883:                              37 §.
30884:       Oppilaan työaikaa älköön asetettako alkavaksi aikaisem-
30885: min taikka päättyväksi myöhemmin kuin liikkeen muitten
30886: työntekijäin. Olkoon oppilas myös saapa ainakin yhtä pal-
30887: jon ja useasti lepoaikaa, kuin muutkin työntekijät, sekä, mi-
30888: ki,ili mahdollista, samoina aikoina kuin nämä.
30889:                                           c
30890:                            38 §.
30891:    Oppilasta älköön käytettäkö säännölliseen yö-, yli- taikka
30892: pyhätyöhön.
30893:                              39 §.
30894:     Jos paikkakunnalla on oppilaan ammattikasvatuksen
30895: täydentämiseen soveltuva julkisen valvonnan alla oleva oppi-
30896: laitos, tulee työnantajan varata oppilaalle tarpeellinen aika
30897: opetuksen saamiseen sellaisessa laitoksessa ja samalla val-
30898: voa, että oppilas asianmukaisesti suorittaa koulunkäyntinsä.
30899:     Työnantajalla ei ole oikeutta vähentää oppilaan palkkaa
30900: siltä osalta työaikaa, aina kuuteen tuntiin saakka viikossa,
30901: jonka oppilas on koulunkäyntiin käyttänyt.
30902:     Työnsulun taikka työlakon k01hdatessa sitä työpaikkaa
30903: tai sen osaa, jossa oppilas työskentelee, olkoon tämä oikeu-
30904:              VIII, 5 . - Paasivuori, ~Iatti, y. m.         887
30905: 
30906: tettu sen ajaksi keskeyttämään työsuhteen taikka myös pur-
30907: kamaan oppisopimuksensa. Tällainen keskeytys älköön ai-
30908: heuttako, että oppisopimus jatkuisi yli sovitun ajan.
30909: 
30910:                             40 §.
30911:     Oppikauden päätyttyä on oppilas oikeutettu työnanta-
30912: jalta sa;amaan erityisen oppitodistuksen. Sellaisen todistuk-
30913: sen suhteen olkoon soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä
30914: 27 § :ssä työtodistuksesta säädetään.
30915: 
30916: 
30917:                          V LUKU.
30918: 
30919:                     Tarif fisopimuksesta.
30920: 
30921:                             41 §.
30922:     Tariffisopimuksessa sopii yksi tai useampi työnantaja
30923: taikka työnantajain yhdistys yhden tai useamman työnteki-
30924: jäin yhdistyksen kanssa muutamista tai kaikista ehdoista,
30925: joita työsopimuksia tehtäessä tai työsuhteessa muuten on
30926: noudatettava.
30927:                             42 §.
30928:     Tariffisopimus sitoo kaikkia niitä, jotka ovat sen hyväk-
30929: syneet tai jotka jälkeenpäin ovat siihen yhtyneet, kuin myös
30930: siihen osaaottaneitten yhdistysten jäseniä henkilökohtaisesti.
30931:     Sellainen sopimus ei kuitenkaan sido työnantajayhdis-
30932: tyksen jäsentä, joka on vastustanut yhdistyksensä päätöstä
30933: tariffisopimuksen tekemisestä tai ei ole ollut siitä päätet-
30934: täessä läsnä, ja kolmen päivän kuluessa sopimuksen teosta
30935: eroo yhdistyksestään.
30936:     Joka jälkeenpäin liittyy tariffisopimuksessa osalliseen
30937: yhdistykseen, olkoon myöskin sen määräyksiin sidottu.
30938: 
30939:                              43 §.
30940:     Tariffisopimuksen määräyksiä noudattakoot siihen osal-
30941: liset työnantajat sellaistenkin työntekijäin suhteen, jotka
30942: .eivät ole tariffisopimuksen säännöksiin sidotut.
30943: 888        VIII, 5. -   Lakiehdotus työsopimukscsta.
30944: 
30945:                               44 §.
30946:      Jos työsopimus, jonka ovat tehneet tariffisopimukseen
30947: sidotut henkilöt keskenään taikka työnantaja sen ulkopuo-
30948: lella olevien työntekijäin kanssa, joiltakin osiltaan on ta-
30949: riffisopimuksen kanssa ristiriidassa, olkoon se näiltä osiltaan
30950: mitätön, ja sovellettakoon siihen tariffisopimuksen määräyk-
30951: siä.
30952:      Älköön tämän kautta kuitenkaan sellaiselle työntekijälle,
30953: joka ei ollut tariffisopimuksen määräyksiin sidottu, tulko
30954: huonompaa oikeutta, kuin minkä hänen tekemänsä työsopi-
30955: mus hänelle perustaisi.
30956:                              45 §.
30957:      Rikkomuksesta tariffisopimusta vastaan aiheutunut va-
30958: hinko on vahinkoa kärsineelle korvattava. Jos rikkomukseen
30959: syyllisiä on useampia, älköön heidän korvausvelvollisuutensa
30960: olko yhteisvastuullinen.
30961:      Velvollisuutta vahirugon korvaamiseen älköön rikkomuk-
30962: sista johtuko tai sopimuksella perustettako työnantajain
30963: taikka työn tekijäin y hdisty ksille. Jos kuitenkin tariffisopi-
30964: mukseen on otettu määräys, että työnsulan ja työlakon toi-
30965: meenpaneminen on sopimuksen voimassaoloaikana kielletty,
30966: olkoon siinä yhdistystenkin lupa sopia määrätystä ja mo-
30967: lemmin puolin yhtä suuresta sovinnaissakosta sen varalta,
30968: että yhdistys päättäisi julistaa sellaisen työnseisauksen tai
30969: ryhtyä sen toimeenpanoa avustamaan.
30970: 
30971:                              46 §.
30972:     Vaatimuksen tekemiseen tariffisopimuksen määräysten
30973: vastedes soveltamisesta sen kanssa ristiriidassa olevaan työ-
30974: sopimukseen olkoon oikeus jokaisella tariffisopimuksen sol-
30975: miamiseen osaaottaneella taikka jälkeenpäin siihen yhty-
30976: nee1lä yhdistyksellä kuin myös joikaisella siihen sidotulla
30977: mutta yhdistykseen ,kuulumattomalla työnantajalla..
30978:     Vaatimusta tariffisopimuksen soveltamisesta sen kanssa
30979: ristiriidassa oleviin työsopimuksiin, sikäli kuin työsuhdetta
30980: jo on kestänyt, taikka 4-5 § :n 1 momentin mukaisesta vahin-
30981: gonkorvauksesta älkööt myöskään tehkö muut, kuin ne, joille
30982:               VIH, 5 . - Paasivuori, Matti, y. m.            889
30983: 
30984: edellisessä momentissa on kannevalta myönnetty, mutta ol-
30985: koot siinä mainitut yhdistykset ilman erityistä valtuutusta-
30986: kin oikeutetut ajamaan vaatimusta jäsenilleen, ja työnteki-
30987: jäin yhdistykset myös niille yhdistyksien ulkopuolella ole-
30988: ville työntekijöille, joitten kanssa tekemissään työsopimuk-
30989: sissa työnantaja 43 §:n mukaan on velvollinen noudattamaan
30990: tariffisopimusta, tulevasta korvauksesta ja muusta edusta.
30991: 
30992:                               47 §.
30993:     'l'ariffisopimuksista johtuvat riidat käsitellään yleisissä
30994: tuomioistuimissa, ellei tariffisopimuksessa määrätä tai asial-
30995: liset muuten sovi niitten lykkäämisestä sovinto-oikeuteen.
30996: 
30997:                           48 §.
30998:    Tariffisopimus on kirjallisesti laadittava.
30999:    Sellaista sopimusta älköön tehtäkö pitemmäksi aikaa
31000: kuin kolmeksi vuodeksi.
31001:                             49 §.
31002:     Sittenkun tariffisopimus on asianmukaisesti allekirjoi-
31003: tettu, ilmoitettakoon se viipymättä tariffirekisteriin otetta-
31004: vaksi.
31005:                             50 §.
31006:     Maalle yhteistä tariffirekisteriä pitää se viranomainen
31007: Helsingissä, jonka V aitioneuvosto siihen määrää.
31008:     Kaupungissa pitää maistraatissa tai järjestysoikeudessa
31009: ja maalla kruununvoudilla olla tariffirekisterin mukainen
31010: luettelo kaupungissa tai kihlakunnassa tehdyistä tariffisopi-
31011: muksista.
31012:     Tariffirekisteri ja mainitut luettelot, niin myös niihin
31013: kuuluvat ilmoituskirjat ja liitteet ovat julkisia ja pidettävät
31014: jokaisen nähtävinä. Otteita niistä annetaan pyydettäessä
31015: säädettyjä maksuja vastaan.
31016: 
31017:                             51 §.
31018:    Ilmoitus iariffirekisteriin on kirjallisesti tehtävä, lmu-
31019: pungissa maistraatille tai järjestysoikeudelle ja maalla sen
31020: 890          VIII, 5. -   I.akieltdotus työsopimuksesta.
31021: 
31022: kihlakunnan kruununvoudille, missä tariffisopimus on tehty.
31023: Ilmoituskirjaa ja siihen kuuluvia liitteitä on laadittava kaksi
31024: kappaletta kutakin ja toinen niistä heti lähetettävä rekisteri-
31025: viranomaiselle, jonka tulee toimittaa rekisteröiminen.
31026:     Rekisteröiminen toimitetaan maksuttomasti.
31027: 
31028:                             52 §.
31029:     Valtioneuvoston asia on tarkempien määräysten antami-
31030: nen tariffirekisterin ja yllämainittujen luettelojen pitämi-
31031: sestä.
31032: 
31033:                             VI LUKU.
31034: 
31035:       Rangaistu,ksista ja nmista se!A,raarnuksista tärnän lain
31036:                            rikkomisesta.
31037: 
31038:                              53 §.
31039:     Jos työnantaja vastoin sopimusta tai lakia erottaa työn-
31040: tekijän työstään tai tämä siitä siten eroo, taikka työsopi-
31041: musta muuten rikotaan, korvatkoon syyllinen kaiken vahin-
31042: gon .
31043:     •Toka 31 § :n 1, 3, 5, 6 tai 7 kohdan taikka 33 § :n 1, 2,
31044: 3, 5, 6 tai 7 kohdan nojalla on purkanut työsopimuksen, on
31045: oikeutettu saamaan vahingonkorvausta ikäänkuin jos sopi-
31046: muskumppani olisi oikeudettomasti sopimuksen rikkonut.
31047: Sama olkoon laki, jos työntekijä 31 § :n 2 tai 4 kohdan pe-
31048: rusteella purkaa sopimuksensa syystä, jonka esiintyminen
31049: riippuu työnantajasta tai tämän sijaisesta.
31050:     Muu sopimus vahingonkorvauksesta olkoon mitätön.
31051: 
31052:                              54 §.
31053:     ,Jos työnantaja tahi tämän sijainen kiellolla, uhkauksella
31054: tai muilla sellaisilla keinoilla estää tai yrittää estää työn-
31055: tekijää kuulumasta tai liittymästä laillisesti luvallisiin yh-
31056: distyksiin tahi täyttämästä kansalaisvelvollisuuksiaan taik-
31057: ka kieltäytyy, mikäli mahdollista, myöntämästä kansalais-
31058: velvollisuuksien täyttämiseksi tarpeellista aikaa, rangaista-
31059:              VIII. 5 , - Paasivuori, Matti, y. m.         891
31060: 
31061: koon sakolla. Sama olkoon laki, jos työnantaja sellaisesta
31062: syystä, kastaakseen työntekijälle, erottaa hänet työstä, huo-
31063: nontaa työehtoja tai tekee itsensä syypääksi muuhun sen-
31064: kaltaiseen tekoon.
31065:     Sopimus, jossa työntekijä sitoutuu olemaan kuulumatta
31066: yhdistykseen, olkoon mitätön.
31067: 
31068: 
31069:                             55 §.
31070:     Jos työnantaja tai tämän sijainen osoittaa työntekijän
31071: työhön, jossa hän saattoi aavistaa hengen taikka terveyden
31072: vaaran olevan tarjolla, rangaistakoon vähintään sadan mar-
31073: kan sakolla taikka vankeudella enintään yhdeksi vuodeksi .
31074: •Tos kuolema, ruumiinvamma taikka tauti siitä seurasi, ol-
31075: koon rangaistus se, kuin rikoslain mukaan sellaisten tuotta-
31076: muksesta seuraa.
31077:                             56 §.
31078:     Työnantaja, joka tekee itsensä syypääksi 12 § :ssä mai-
31079: nittuun menettelyyn, rangaistakoon sakolla. Jos syytteen-
31080: alainen on harjoittanut rikollista toimintaa suuremmassa
31081: laajuudessa, tai asianhaarat muuten ovat erittäin raskautta-
31082: vat, taikka jos rikos uusitaan, olkoon rangaistuksena emn-
31083: tään vuosi vankeutta.
31084:                             57 §.
31085:     Työnantaja, joka rikkoo 18 § :n 1 momentissa, 24 § :ssä
31086: taikka 25 § :n 2 momentissa olevaa säännöstä, rangaistakoon
31087: vähintään viidenkymmenen ja enintään 500 markan sakolla.
31088: Jos rikos uusiintuu, olkoon rangaistus sakkoa vähintään sata '
31089: markkaa taikka, erittäin raskauttavien asianhaarojen valli-
31090: tessa, vankeutta enintään kuusi kuukautta.
31091: 
31092: 
31093:                             58 §.
31094:     Työnantaja, joka ilman laillista syytä kieltäytyy anta-
31095: masta sellaista todistusta, kuin 27 ja 40 §§ :ssä sanotaan,
31096: rangaistakoon vähintään kymmenen markan sakolla ja pal-
31097: kitkoon vahingon.
31098: 892          VIII, 5. -   Lakiehdotus työsoiJimukscsta.
31099: 
31100:     Sama olkoon laki, jos työnantaja kieltäytyy antamasta
31101: takaisin haltuunsa saamiaan työntekijän työtodistuksia, tahi
31102: vasten 27 § :n kieltoa on todistukseen pannut salaisia merk-
31103: kejä tai antanut sen kielletyssä muodossa.
31104: 
31105:                               59 §.
31106:      Työnantaja, joka on antanut työntekijälleen taikka oppi-
31107: laalleen huonoruman todistuksen, kuin minkä tämä on an-
31108: sainnut, rangaistakoon sakolla, ellei teko rikoslain mukaan
31109: ole ankararuman rangaistuksen alainen ja palkitkoon vahin-
31110: gon.
31111:                               60 §.
31112:      Tämä laki astuu voimaan .. päivänä ...... kuuta 19 ...
31113:      Sillä kumotaan 30 päivänä tammikuuta 1865 annettu
31114: palkkaussääntö isännille ja pal\}ollisille sekä 31 päivänä
31115: maaliskuuta 1879 annetun asetuksen elinkeinoista § :t 28-
31116: 32, 34-39, 41, 42, 43 ja 44, paitsi mikäli 32 § :ssä säädetään
31117: elinkeinonharjoittajan velvollisuudesta hankkia alle 15-vuo-
31118: tisille oppilailleen ja työntekijöilleen tilaisuus kansakoulun
31119: oppijaksoa vastaavaan opetukseen, taikka 42 § :ssä on sää-
31120: dettynä rangaistus 17 § :n määräysten rikkomisesta, kuin
31121: myös muut tämän lain vastaiset säännökset.
31122: 
31123:       Helsingissä H piiivänii, huhtikuuta 1919.
31124: 
31125: 
31126:           Matti Paasivuori.     A. Halme.
31127:           V. Vainio.            Miina Sillanpää.
31128:           Väinö Hakkila.        M. Ampuja.
31129:           Vilho Niemi.          J. Laherma.
31130:                        P. Huttunen.
31131:                                                                                                  893
31132: 
31133: 
31134: Vlll, G. -            Edusk. esit. N :o 40.
31135: 
31136: 
31137: 
31138: 
31139:                      Saarelainen, Pekka, y. m.: Ehdotus ~aiksi 'työ-
31140:                         riitojen sovittamisesta.
31141: 
31142:                        S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
31143:     Ne suuret työriidat, jotka viime vuosina ovat kohdanneet
31144: maatamme, omat mitä tuhoisimmin vaikuttaneet kansamme
31145: taloudellisen vaurastumisen ehkäisemiseksi. Eivät ainoas-
31146: taan työnekijäin puolela toimeenpannut lakot vaan teettä-
31147: jien puolelta puolustukseksi käytetyt työsulut ovat kipeästi
31148: vahingoittaneet monen työntekijän ja hänen perheensä ai-
31149: neellista toimeentuloa sekä tuntuvassa määrässä lamautta-
31150: neet ja heikantaneet maatamme teollisuuden muutenkin an-
31151: karassa kilpailussa ulkolaisen teollisuuden kanssa ja vähen-
31152: täneet kansallispääomaa miljoonilla markoilla. ja vielä
31153: suuremmaksi näyttää vahinko tulevan vastedes, koska sekä
31154: lakot että sulut tuntuvat yleisen järjestäytymisen tähden
31155:  puolella jct toisella saavan yhä laajemman ulottuvaisuuden.
31156:     Miten suuret pääomat jo ovat tämmöisten taistelujen
31157:  kautta tyhjiin menetetyt, selviää seuraavasta taulusta:
31158: 
31159: 
31160:   Vuosi
31161:         Työseisaus-  r:nl
31162:          teu lnku " ;p·
31163:             ~---    S~
31164:                             •"1 '"'"-
31165:                            S . .,
31166:                               syunä
31167:                                          1
31168: 
31169: 
31170: 
31171:                                          i
31172:                                            ,,;~,,
31173:                                               '
31174:                                                     ·
31175:                                                           1
31176:                                                           1 M ene-   """"'
31177:                                                                      ' K     II" 1
31178:                                                                          ••~ ~
31179:                                                                        taloudelli-
31180:                                                            tetyt työ- nen tappio
31181:         Lak-I Sul- ~ ~ IPalk-~ Työ-,Muntl työn- 1 teettä-    p'iivät ---~-
31182:          ko    lm    § f ka aika syyt !tekijöitä jiä          '          Mk.     p.
31183: 
31184: 
31185: 1007 ....       176        1761
31186:                                 139 1
31187:                            1281 106
31188:                                           531 83           27 950       9251    595 860   2383440 -
31189: 1908 ....       128                     55        45       15 281       375     435 970   1543880 -
31190:                 47      4         43    12        36        5 774       171     251960    1007 840 -
31191: 1909 ....
31192: 1910 ....       24
31193:                             571
31194:                         21 26     18     1         7        1841         84      20929      83680-
31195: 1911 ...    -         -     51 -      -       -             7198        277     290 570   1162280 -
31196: 1912 ...    -         -     59 -      -       -            17156        269     529340    2117360 -
31197: 1913 ...    -         -     70 -      -       -             9525        235      74 400    297600 -
31198: 1914 ...    -         -     37 -      -       -             7053        100     376 260   1505040 -
31199: 1915 ...    -         -    --   -     -       -              -          -         -          -    -
31200: 1916 ...    ·-        ·-    -     - 1-1       -                         -         -          -    -
31201: 1917 ....   ·-        -, 478      -   1   -   -        1   150~611    3 618    1489980    5959920 -
31202: 894          VIli, u. -   Työriitojen sovittaminen.
31203: 
31204:     Edelli::;estä selviää kuinka tärkeätä maan ja kansan ta-
31205: loudelliselle hyvinvoinnille on, että voitaisiin työseisauksia
31206: rajoittaa. Sillä kan:5'antaloudellinen tappio ei rajoitu yksin
31207: menetettyihin työpäiviin, vaan yhtä suuren summan mene-
31208: tys johtuu varmaan teollisuuslaitoksille ja työnteettäjille; ja
31209: se tappio, mikä syntyy maan teollisuudelle siitä, ettei se voi
31210: sitoumuksiaan täyttää ja että se siitä syystä menettää ku-
31211: lutuspaikkansa kilpailijoille maan rajojen ulkopuolella, on
31212: vielä suurempi. Siitä syystä monet suuret teollisuusyrityk-
31213: set maassa tätä nykyä työskentelevätkin ahtaissa taloudelli-
31214: sissa oloissa. Epäkohdan poistamiseksi tässä suhteessa on
31215: jo sekä 1909 ja 1910 että 1913 vuosien valtiopäiville eri ta-
31216: hoilta jätetty eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia työ-
31217: rauhan aikaansaamiseksi maassamme, mutta kun ne eivät
31218: vielä ole tuottaneet toivottuja tuloksia, pyydämme kunnioit-
31219: taen ehdottaa,
31220:                 että Eduskunta puolestaan hyväksyisi vah-
31221:             vistettavaksi näin knuluvan lakiehdotuksen:
31222: 
31223: 
31224:                             I. a k i
31225:                  työriitojen sovittamisesta.
31226: 
31227:                            I .LUKU.
31228:             Sovintovaltuustojen perustamisesta.
31229:                              1 §.
31230:     Työriitojen sovittamiseksi nimittäköön valtioneuvosto
31231: kolme sovintovaltuuston puheenjohtajaa. Näillä on kullakin
31232: piirinsä siten, että I:seen piiriin kuuluu: Uudenmaan, Hä-
31233: meen ja Turun ja Porin lääni, II :seen piiriin Viipurin, Mik-
31234: kelin ja Kuopion läänit ja IH :nteen Vaasan ja Oulun lää-
31235: nit. Tarpeen vaatiessa jaettakoon piirit pienemmiksi.
31236: 
31237:                             2 §.
31238:    Kun työriita syntyy jossakin ammatissa tai paikassa, on
31239: työnteettäjän siitä heti ilmoitettava asianomaiselle sovinto-
31240:             VIII, 6. -   Saarelainen, Pekka, y. m.         895
31241: 
31242: valtuuston puheenjohtajalle, joka kahden vuorokaud<en ku-
31243: luessa ilmoituksen saatuansa kehoittakoon työriitaan koske-
31244: vat asianosaiset kummankin valitsemaan sovintovaltuustoon
31245: 6 edustajaa. Ilmoituksen työriidasta saattaa tehdä myöskin
31246: työntekijä. Jos työriita koskee useita piirejä, määrätköön
31247: teollisuushallitus minkä piirin sovintovaltuuston on se kä-
31248: siteltävä.
31249: 
31250:                           II LUKU.
31251:                  Sovintovaltuuston vaalista.
31252:                            3 §.
31253:    Vaali on tapahtuva viimeistään 14 päivän kuluessa siitä
31254: päivästä, jona kehoitus vaaliin annettiin.
31255: 
31256:                             4 §.
31257:     Valtuustoon valitsevat toiseksi puoleksi jäseniä ne, jotka
31258: harjoittavat elinkeinoa ilmoituksen nojalla tahi asianomai-
31259: sella luvalla, toiseksi puoleksi taas näiden elinkeinonhar-
31260: joitajain työssä olevat työntekijät. Työntekijöillä tarkoite-
31261: taan tässä laissa myöskin liikeapulaisia ja oppilaita.
31262: 
31263:                              5 §.
31264:     1. Vaalioikeutta varten vaaditaan paitsi mitä 5 §:ssä
31265: on sanottu, että vaalioikeutettu
31266:     a) on täysi-ikäinen;
31267:     b) on paikkakunnalla hengillepantu 1Suomen kansalai-
31268: nen;
31269:     c) ei ole konkurssitilassa eikä holhouksen alainen;
31270:     d) ei ole kansalaisluottamusta vailla.
31271:     2. Niihin elinkeinon harjoittajiin nähden, jotka eivät ole
31272: yksityisiä henkilöitä, on myöskin soveltuvilta kohdin huo-
31273: mioon otettava, mitä nyt on sanottu.
31274:     3. Vaalikelpoinen valtuuteksi on vähintään neljänkol-
31275: matta vuoden ikäinen sekä 1 momentin b), c) ja d) koh-
31276: dalla säädetyt ehdot täyttävä, joka on:
31277:     a) vaalioikeutettu jommassakummassa 4 § :ssä mainituis-
31278: ta vaaliryhmistä;
31279: 896         V Hl, u. -   Tyiiriitojen sovittaminen.
31280: 
31281:     h) elinkenoa harjoittavan yhtiön, osuuskunnan tai yh-
31282: distyksen hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, isännöitsijä tahi
31283: muu johtaja;
31284:     c) elinkeinonharjoittaja taikka työntekijä, joka edellisen
31285: kymmenen vuoden kuluessa ainakin vuoden on ollut vaali-
31286: oikeutettu.
31287:                               6 §.
31288:    Sovintovaltuuston vaalia varten antakoon työnteettäjä
31289: sovintovaltuuston puhenjohtajalle vuosittain ennen tammi-
31290: kuun 1 päivää ja missä on lyhytaikaisempi työ käymässä,
31291: kymmenen päivää ennen vaalia kustakin ammattiryhmästä
31292: kaksi vaaliluetteloa, joissa. 5 § :ssä mainittuihin molempiin     ~
31293: vaaliryhmiin tehtyä jakoa noudattuen luetellaan ne, jotka
31294: ovat oikeutetut valitsemaan ammattiryhmän valtuutettuja.
31295: 
31296:                              7 §.
31297:    1. Vaaliluetteloiden tulee olla tarkastusta varten saata-
31298: vina vakinaisilla työpaikoilla tammikuun kuluessa 14 päi-
31299: vänä ja satunnaisilla vähintään 4 päivää ennen vaalia.
31300:     2. Muistutus vaaliluetteloa vastaan on vaaliviranomaisen
31301: Imrkittavaksi esitettävä viimeistään ennen kello 12 päivällä
31302: vaalitoimituksen edellisenä päivänä.
31303: 
31304:                              8 §.
31305:     Vaali toimitetaan kanpungis!'la maistraatin ja maalla
31306: kunnallislautakunnan e<lessä suljetuin lipuin. Riitapuolien
31307: valitsemilla edustajilla olkoon oikeus olla siinä saapuvilla.
31308: 
31309:                               9 §.
31310:     1. Valitsijan tulee vaalilipjpuunsa merkitä niiden henki-
31311: löiden nimet, joita hän äänestää, asetettuina siihen järjes-
31312: tykseen, missä hän haluaa heidät valituiksi. J-os vaalilippu
31313: sisältää useampia nimiä, kuin on vaalin kautta täytettäviä
31314: paikkoja, otetaan huomioon ainoastaan kuusi ensimäistä ni-
31315: meä. Vaalilippuun merkittäköön nimet p~inamalla tai .kir-
31316: joittamalla ja voidaan siinä muuttaa nimien järjestystä,
31317: pyyhkiä pois nimiä ja kirjoittaa toisia lisäksi.
31318:             VIII, 6 . - Saarelainen, Pekka, y. m.              897
31319: 
31320:     2. Vaalilippu on valitsijanitsensä annettava, jolloin mer-
31321: kitään valilippuun, että niin on tehty.
31322:     3. .Jos vaalilippu johonkin nimeen tai joidenkin nimien
31323: järjestykseen nähden on epäselvä, olkoon S'e kuitenkin muilta
31324: kohdin pätevä.
31325: 
31326:                              10 §.
31327:     1. Se, jota valitsija ensi SIJassa on äänestänyt, saa yh-
31328: den äänen, toinen järjestyksessä 0.50 ääntä, kolmas 0.33,
31329: neljäs 0.25, viides 0.2o ja kuudes 0.17 ääntä.
31330:     2. !Sitten kun kullekin 1 momentin mukaan tulevat äänet
31331: ovat yhteenlasketut, on vaaliviranomaisen julistettava val-
31332: tuutetuiksi ne, jotka ovat saaneet enimmät äänet. Yhtä suu-
31333: ren äänimäärän saaneiden välin ratkaisee arpa.
31334:     3. Kun valitut ovat puheenjohtajan kutsusta kokoontu-
31335: neet, on kummankin riitapuolen valtuutetuilla oikeus vasta-
31336: puolueen valituista valtuutetuista poistaa enintään kolme.
31337:     4. Täten muodostunut 6-henkinen sovintovaltuusto,
31338: paitsi puheenjohtajaa, valitsee 2 jäävitöntä lisäjäsentä, joista
31339: toiselle arvan kautta annetaan puhe- ja äänestysoikeus so-
31340: vintovaltuustossa. Vaali tapahtuu suhteellisella vaalilla,
31341: jonka toimittaa puheenjohtaja, jolla ei ole vaalioikeutta.
31342: 
31343:                           III LUKU.
31344:            Sovintovaltuuston toiminnasta yleensä.
31345:                             11 §.
31346:     1. Valtuusto vahvistaa itse työjärjestyksensä sekä ottaa
31347: sihteerin ja muut tarpeelliset apulaiset.
31348:     2. Kun asia otetaan ratkaistavaksi, olkoon päätöksen
31349: teossa kumpikin valtuuston ryhmä yhtä lukuisana. .Jos jom-
31350: mastakummasta ryhmistä on us·eampia läsnä, ratkaistakoon
31351: arvalla, kutka heistä eivät saa olla päätöstä tekemässä. Äl-
31352: köön päätöstä tehtäkö, ellei vähintään puolet kumpaisesta-
31353: kin ryhmästä ole saapuvilla. Kun jokin asia kahdessa ko-
31354: kouksessa on jäänyt ratkaisematta sentähden, ettei valtuusto
31355: ole ollut päätösvaltainen, saa sen kolmannella kerralla rat-
31356:                                                           57
31357: 898           VIII, 6. -   Työriitojen sovittaminen,
31358: 
31359: kaista siitä huolimatta. J-os äänestyksessä äänet jakautuvat
31360: tasan, ratkaiskoon arpa.
31361:     3. Sellaiset asiat, jotka valtuusto kahden kolmasosan
31362: äänten enemmistöllä harkitsee koskevan ainoastaan toista
31363: vaaliryhmää, käsittelevät sen ryhmän valtnutetut puheen-
31364: johtajan ja lisäjäsenen kanssa.
31365: 
31366:                           12 §.
31367:    Teolisuushallituksen jäsen ja ammattitarkastaja olkoot
31368: oikeutetut olemaan läsnä valtuuston kokouksissa sekä otta-
31369: maan osaa keskusteluihin, mutta ei päätöksiin.
31370: 
31371: 
31372:                            IV LUKU.
31373:          Työriitojen sovittarnisesta ja ratkaisemisesta.
31374:                                13 §.
31375:       1. Valtuuston tulee heti muodostuttuansa ruveta yhtey-
31376:  teen riitelevien kanssa, ottaa tarkka selko siitä, mitä riita
31377:  koskee, hankkia kummaltakin riitapuolelta täydelliset tie-
31378:  dot niistä vaatimuksista, jotka ovat olleet eripuraisuuden
31379:  syynä, sekä niden perusteista, ja koettaa saada riita selvi-
31380: tetyksi ja sovitetuksi, ja olkoon oikeutettu tarvittaessa kuu-
31381: lemaan myöskin asiantuntijoita ja todistajia valallisesti. Jos
31382:  riitapuoli ei ole ilmoittanut asiaa valtuuston puheenjohta-
31383: jalle, olkoon kuitenkin velvollinen itse tai asiamiehen kautta
31384: kutsuttaessa saapuroaan valtuuston kokoukseen. Kutsutun
31385: riitapuolen poissaolo älköön estäkö asian käsittelyä.
31386:      2. Kun työriita elinkeinonharjoittajain ja työntekijäin
31387: välisen sopimuksen mukaan on erittäin niitä varten peruste-
31388: tun sovittelulautakunnan tai sovinto-oikeuden tai sovinto-
31389: miehen käsiteltävä, älköön tämän luvun säännöksiä siihen
31390: sovellettako, elleivät riitelevät molemmin puolin pyydä val-
31391: tuuston välitystä tai ellei ole todennäköistä, että tuota lau-
31392: talmntaa tai sovinto-oikeutta ja -miestä ei tulla käyttämään
31393: riidan sovittamiseen.
31394:             VIII, 6. -   Saarelainen, Pekka, y. m.        899
31395: 
31396:                             14 §.
31397:     Jos edellämainitulla tavalla ei voida yksimielisyyttä saa-
31398: vuttaa, esittäkön valtuusto lopullisen sovintoehdotuksen,
31399: joka on kirjallisesti laadittuna riitapuolille toimitettava.
31400: Ellei valtuusto 48 tunnin kuluessa tiedon antamisesta tai
31401: valtuuston erittäin määräämän pitemmän ajan kuluessa, ole
31402: asianomaisilta saanut ilmoitusta, että jompikumpi riitapuoli
31403: hylkää sellaisen sovintoehdotuksen, pidettäköön ehdotus hy-
31404: väksyttynä ja tulkoon riitapuolten noudatettavaksi. Sama
31405: olkoon laki, kun molemmat riitapuolet ovat ilmoittaneet hy-
31406: väksyvänsä sovintoehdotuksen.
31407:                             15 §.
31408:     Elei edellämainitulla tavalla ole päästy sovintoon, ke-
31409: hoittakoon sovintovaltuusto riiteleviä antamaan semmoiselle
31410: sovinto-oikeudelle, -kuin 13 § :n 2 momentissa mainitaan,
31411: taikka muutoin yhdelle tai useammalle henkilölle, joiden
31412: lausuntoa riitelevät sitoutuvat noudattamaan, toimeksi, tut-
31413: kittuaan riitapuolten väitteet ja vaatimukset, ratkaista hei-
31414: dän välinsä.
31415:                              16 §.
31416:     Jos työridassa molemmat riitapuolet joko sellaisen edel-
31417: läkäyneen käsittelyn jälkeen, kuin ylempänä on mainittu,
31418: taikka ilman sitä ovat ilmoittaneet haluavansa riidan so-
31419: vintotuomiolla ratkaistavaksi, on valtuuston esimiehen tahi
31420: valtuuston ryhdyttävä heille asiassa kuuluviin toimenpitei-
31421: siin ja asia sitten sovinto-oikeuden tai sovintomiehen viipy-
31422: mättä käsiteltävä. Sellaista, sovintotuomiota molemmat rii-
31423: tapuolet noudattakoot.
31424:     2. Jos riita koskee työehtojen määräämistä tai muutta-
31425: mista, olkoon tuomiolla molemmin puolin sopimuksen voima,
31426: mutta kun on kysymys tehdyn työsopimuksen tulkitsemista
31427: koskevasta oikeusridasta, pantakoon tuomio täytäntöön niin-
31428: kuin ulosottolaissa on sovintotuomioista säädetty.
31429: 
31430:                             17 §.
31431:     l. Ellei riitapuolia saada edellämainitulla tavalla sovi-
31432: tetuiksi, harkitkoon sovintovaltuusto, onko työsulku tai työ-
31433: 900          VIII, 6, -   Työriitojen sovittaminen.
31434: 
31435: lakko sallittava. Jos se julistaa riidan ratkaistavaksi työsei-
31436:                                                                   ...
31437: sauksella, keskeytyköön valtuuston toiminta, kunnes jompi-
31438: kumpi tai molemmat riitapuolet ovat pyytäneet valtuuston
31439: välitystä.
31440:      2. Ellei se harkitse työsulkua oikeutetuksi, ratkaiskoon
31441: riitelevien välin perustetulla tuomiolla, jota heidän on nou-
31442: datettava.
31443: 
31444:                            V LUKU.
31445:              8ovintovaltuttston kustannuksista.
31446:                              18 §.
31447:     Valtuustojen puheenjohtajat nauttivat vuosipalkkaa val-
31448: tion varoista.
31449:     Valtuuston samoin kuin· sovinto-oik~uden ja sovintomie-
31450: hen on oikeus saada ajanhukastaan, matkoistaan ja vaivas-
31451: taan kohtuulinen korvaus, jonka suuruus on määrättävä rii-
31452: ta-asiaa käsiteltäessä. Tämä korvaus sekä muut valtuuston,
31453: sovinto-oikeuden ja sovintomiehen kustannukset ja kustan-
31454: nukset vaaliluetteloiden tekemisestä ja vaalista suoritetaan
31455: valtion varoista, ellei valtuusto tai sovinto-oikeus tai sovin-
31456: tomies harkitse kohtuulliseksi velvoittaa riitapuolia tai jom-
31457: paakumpaa niistä maksamaan kustannuksia. Kunnan tulee
31458: ilmaiseksi antaa sovintovaltuuston kokouksiin käytettäväksi
31459: tarvittava huoneusto.
31460: 
31461:                              19 §.
31462:     Kun työridan käsittelystä johtuvia menoja on katsottu
31463: valtion varoista suoritettaviksi, lähetettäköön sovintovaltuus-
31464: ton puheenjohtaja laskun niistä ynnä oman lausuntonsa lää-
31465: nin kuvernöörille, joka määrää varat maksettaviksi, jollei
31466: aihetta muistutukseen korvauksen suuruutta tai laskua vas-
31467: taan muuten ole, mutta muussa tapauksessa hankkii valtuus-
31468: ton selityksen muistutuksesta, ennenkuin kuvernööri lopulli-
31469: sesti tutkii asian. Kuvernöörin asiasta antamaan päätök-
31470: seen voidaan 30 päivän kuluessa tiedon saatua hakea muu-
31471: tosta Keisarillisen !Senaatin Talousosastossa.
31472:              VIII, G . - Saarelainen, Pekka, y. m.          901
31473: 
31474:                          VI ·LUKU.
31475:       Miten sovintovaltuuston päätöksistä valitetaan.
31476:                              20 §.
31477:     Jos elinkeinonharjoittaja tai työntekijä arvelee, ettei
31478: joku sovintovaltuuston päätös ole syntynyt laillisessa jär-
31479: jestyksessä tai että se on voimassaolevaa lakia vastaan, taik-
31480: lm hänen yksityi:;tä oikeuttansa, olkoon oikeutettu läänin-
31481: hallitukseen tekemään valituksen päätöksestä 30 päivän ku-
31482: luessa siitä, kun se julistettiin.
31483: 
31484:                              21 §.
31485:     1. Jos tehdään valitus siitä, ettei päätös ole laillisessa
31486: järjestyksessä syntynyt, tai että se on ristiriidassa voimassa
31487: olevan lain kanssa, tai menee päättäjäin toimivaltaa ulom-
31488: maksi, sa.a pi kuvernööri kieltää päätöksen täytäntöönpanon,
31489: jos näkee siihen olevan syytä.
31490:     2. Jos valitus perustuu siihen, että jonkun yksityisen oi-
31491: keutta on päätöksen kautta loukattu ja se valitus hyväksy-
31492: tään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka valitti ja jääköön pää-
31493: tös muilta kohdin päteväksi.
31494: 
31495:                         VII LUKU.
31496:                     Erinäisiä säännöksiä.
31497:                              22 § .
31498:     .Jos elinkeinonharjoittaja ei anna aikanaan 6 § :ssä mai-
31499: nittuja luetteloita sakotettakoon häntä enintään viisi sataa
31500: markkaa.
31501:                            23 §.
31502:     Jos sovintovaltuuston puheenjohtaja laiminlyö tehtä-
31503: viään, olkoon virka-edesvastuun alainen. Jos sen jäsen il-
31504: man pätevää syytä jää pois määrätystä valtuuston kokouk-
31505: sesta, maksakoon sakkoa kunnalle 100 markkaa. Jos kokous
31506: läsnäolijoiden harvalukuisuuden tähden jää pitämättä, ol-
31507: koon sakko kaksikertainen ja palkitkoot vahingot.
31508: 902          VIII, 6; -   'fyöriitojen sovittaminen.
31509: 
31510:                              24 §.
31511:     Jos riitaiJuoli jättää ilman laillista estettä noudatta-
31512: matta kutsumusta saapua sellaiseen asian käsittelyyn kuin
31513: 13 § :ssä mainitaan, rangaistakoon enintään 300 markan
31514: sakolla. Jos todistettavasti kutsuttu todistaja jää ilman lail-
31515: lista estettä tulematta, olkoon sakko vähintäin 100 markkaa.
31516:                                25 §.
31517:     1. Jos työntekijät alkavat työlakon, ennenkuin sovinto-
31518: valtuusto on lakon sallituksi julistanut, vetäkööt sakkoa
31519: jokaisesta lakkopäivästä vähintäin 20 markkaa tai vastaa-
31520: vaa vankeutta kukin.
31521:     2. Jos työnteettäjä alkaa sulun ennenkuin työseisaus on
31522: sallituksi julistettu, sakotettakoon 1,000 :sta aina 10,000 :teen
31523: markkaan jokaisesta päivästä kuin työ on sulussa.
31524:                              26 §.
31525:     1. Joka lakon aikana uhkauksella tai väkivallalla estää
31526: halullisen työhön menemästä tai vahingoittaa elinkeinoon
31527: tarvittavia välineitä, rangaistakoon vaukeudella vähintään 3
31528: kuukautta.
31529:     2. Jos joku uhkaa lakkolaista tai työsulussa olevaa lail-
31530: lisen työnseisauksen aikana, saadakseen häntä työhön tai
31531: häntä väkivallalla siitä syystä kohtelee, olkoon saman ran-
31532: gaistuksen alainen.
31533:                              27 §.
31534:     Mitä tässä laissa on maistraatista sanottu, sovelletaan
31535: järjestysoikeuteen niissä kaupungeissa, joissa maistraattia
31536: m ole.
31537:                              28 §.
31538:     Tämä laki astuu voimaan
31539: 
31540:       Helsinki, huhtikuun 12 päivänä 1919.
31541:          Pekka Saarelainen.        Heikki Taskinen.
31542:          J. P. Kokko.              J. G. Ryynänen.
31543:          Bertta Pykälä.           Simson Pilkka.
31544:                       }J. Taklmla.
31545:                                                             903
31546: 
31547: VIII, 1.     Anom. ehd. N :o 135.
31548: 
31549: 
31550: 
31551: 
31552:             Wuokoski, K. V.. y. m.: Työsopimuslaista.
31553: 
31554: 
31555:                      E d u s k u n n a 11 e.
31556: 
31557:      Työsopimusolot maatyöalalla ovat nykyään sellaisella
31558: kannalla, että asiaa koskevista lainsäännöksistä on asianasai-
31559: sille enemmän haittaa kuin hyötyä. Kun 30 päivänä tammi-
31560: kuuta 1865 isännille ja palkollisille annettu palkkaussääntö
31561: sisältää joukon vanhentuneita, työntekijöille ylen ankaria
31562: määräyksiä, joita ei tosin enää käytännössä sovellettane, on
31563: se omiaan peloittamaan työntekijät tekemästä sen alaisia
31564: työsopimuksia, joten asetuksen käyttökelpoisetkin säännök-
31565: set jäävät tehottomiksi. Seurauksena tästä on ollut, että
31566: nykyään enää harvoissa seuduissa maata yleisesti tehdään
31567: palkkaussäännön mukaisia työsopimuksia. Sen sijaan teh-
31568: dään työsopimukset aivan vapaamuotoisesti sekä tavallisesti
31569: enintään kuukaudeksi ja vähintään päiväksi kerrassaan,
31570: mikä ei myöskään vastaa tarkoitustaan maatyöalalla. Ker-
31571: rottu tilanne on vahingoksi sekä työnantajille että -tekijöille
31572: ja aiheuttaa työvoimien siirtymistä muille aloille. Työsopi-
31573: musoikeus olisi näin ollen saatava maataloustyöoloja paran-
31574: tamaan eikä niitä huonontamaan.
31575:      Mielipiteet siitä, että voimassaoleva palkkaussääntö on
31576: kokonaan vanhentunee~a kumottava, ovatkin meillä jo ai-
31577: koja sitten vakaatuneet. M. m. on siitä tehty alotteita kai-
31578: killa yksikamarisilla valtiopäivillä. Kysymys on vain siitä,
31579: miten ovat työsopimusolot maatyön alalla uudestaan sään-
31580: nösteltävät. Kun Hallituksen asettalffia komitea paraikaa
31581: v:;tlmistelee lakiehdotusta asiasta, näyttää olevan paikallaan,
31582: 904              VIII, 7. -   Työsopimuslaki
31583: 
31584: että Eduskunta anoisi eräitä tärkeimpiä näkökohtia maa-
31585: talouden alalla ehdotuksessa huomioonotettavaksi.
31586:      Mitä ensinnäkin säännöstelytapaan tulee, on lainvalmis-
31587: telukunnan 1908 valmistuneessa mietinnössä, joka sisältää
31588: ehdotuksen työsopimuslaiksi, menetelty siten, että IJalkollis-
31589: sopimuksesta on annettu erikoissäännöksiä, jotka muuttavat
31590: ja täydentävät työsopimuksesta yleensä annettuja määräyk-
31591: siä. Vuoden 1917 valtiopäivillä asiasta tehdyissä eduskunta-
31592: esityksissä sitä vastoin on tahdottu puheenaolevassa suh-
31593: teessa poistaa ero maanviljelystyön ja muun työn välillä.
31594: Tässä suhteessa on otettava varteen, että työolot maatalou-
31595: den alalla ovat eräissä suhteissa erikoisluontoisia varsinkin
31596: mitä sopimusajan pituuteen tulee. Joskin kieltämättä on
31597: käytännöllisintä, että kaikista työsopimuksista annetaan yh-
31598: teinen laki, niin olisi siinä näin ollen kuitenkin työsopimus
31599: maataloustyön alalla eräissä suhteissa asetettava erikois-
31600: asemaan.
31601:      Lain ulottuvaisuus on lainvalmistelukunnan ehdotuk-
31602: sessa määritelty siten, että sen alle kuuluu korvausta vas-
31603: taan työnantajan valvonnan ja johdon alla tehty työ. Kun
31604: urakkatyö ei missään tapauksessa saisi tulla lain alaiseksi,
31605:  olisi ulottuvaisuusmääräys siinä suhteessa laadittava mah-
31606: dollisimman selväksi.
31607:      Sopimuksen sisällön tulee asianosaisten saada vapaasti
31608:  määrätä, mutta siltä varalta, että tässä suhteessa jää auk-
31609:  koja, olisi lakiin otettava määräybiä, jotka va,staavat
31610:  yleistä normaalisopimusta. Tämä on tärkeä varsinkin sopi-
31611:  muksen kestämisajan suhteen. Maataloustyö on luonteeltaan
31612:  sellaista, että vasta kokonainen vuosi muodostaa siinä eheän
31613:  jakson, jolloin on sopivaa muuttaa työntekijöitä. Siinä suh-
31614:  teessa ei siis olisi syytä ·poiketa perinnäisestä käytännöstä
31615:  että maatyösopimus tehdään vuodeksi kerrassaan. Tämän
31616:  tulisi kuitenkin koskea vain työnantajan huoneessa vakitui-
31617:  sesti asuvaa työntekijää.
31618:      Lainvalmistelukunnan ehdotuksessa on myös erikois-
31619:  määräyksiä m. m. irtisanomisajasta ja vuosipalkan jakau-
31620:  tumisesta eri kuukausille. Näistä ovat kuitenkin varsinkin
31621:                VIII, 7 . - Wuokoski, K. V., y. m.               905
31622: 
31623: palkan laskemista koskevat määräykset epäonnistuneita.
31624: Kun näissä suhteissa lieneekin vaikeata antaa yleispäteviä
31625: säännöksiä, näyttäisi parhaalta jättää nämä seikat yksityis-
31626: ten työsopimusten varaan.
31627:     Kun työsopimus maatalouden alalla, kuten sanottu, nor-
31628: maalitapauksessa kestää kokonaisen vuoden ja siinä on sovit-
31629: tava useista tärkeistä kohdista, jotka eivät sovellu otetta-
31630: viksi yleiseen lakiin, olisi tärkeätä, että ne tehtäisiin kirjalli-
31631: sessa muodossa, jottei niiden epäselvyyden vuoksi myöhem-
31632: min syntyisi riitaisuuksia ja niissä ehdottomasti olisi järjes-
31633: tettävä eräät tärkeimmät sopimuskohdat. Aivan lyhytaikai-
31634: siin sopimuksiin nähden ei sellaista vaatimusta kuitenkaan
31635: voitaisi tehdä.
31636:     Ylläolevaan viitaten pyydämme kunnioittaen ehdottaa,
31637: että Eduskunta päättäisi anoa,
31638: 
31639:                  että Hallitus ensi tilassa antaisi Eduskun-
31640:              nalle esityksen työsopimuslaiksi, joka käsittäisi
31641:              myös työsopimukset maatalouden alalla; sekä
31642:                  että tässä laissa otettaisiin huomioon seuraa-
31643:              vat näkökohdat:
31644:                       lain alaisena tulisi olla vain varsinainen
31645:                   työsopimus, mutta eivät urakkasopimukset;
31646:                       työsopimus maatalouden alalla työnte-
31647:                   kijän kanssa, joka vakituisesti asuu työn-
31648:                   antajan huoneessa, olisi katsottava tehdyksi
31649:                   yhdeksi vuodeksi, ellei toisin ole sovittu;
31650:                       irtisanomisaika ja palkka sekä vuosipal-
31651:                   kan jakaantuminen eri kuukausille ynnä
31652:                   muutkin lainvalmistelukunnan esittämät
31653:                   erikoisseikat olisi jätettävä ·yksityisissä työ-
31654:                   sopimuksissa järjestettäväksi; sekä
31655:                      kolmeksi kuuka-udeksi tai pitemmäksi
31656:                  ajaksi tehdyt työsopimukset olisi ehdotto-
31657:                  masti laadittava kirjalliseen muotoon ja niis-
31658:                  sä, jotta olisivat päteviä, määrättävä ainakin
31659: 006              VIII, 7. -   Työsopimuslaki.
31660: 
31661:                  työpalkka, sopimuksen kestämis- ja sen irti-
31662:                  sanomisaika sekä päivittäinen työaika.
31663: 
31664:       Helsingissä, huhtikuun H päivänä 1919.
31665: 
31666: 
31667:           K. V. Wuokoski.     Oskari Mantere.
31668:          •r. Heimonen.        W. K. Särkkä.
31669:          A. Fränti.           J. Kaskinen.
31670:          K. E. Linna.         Ilmari Auer.
31671:          Heikki Ritavuori.    Bruno Sarlin.
31672:          J. Jyske.            Paul Thuneberg.
31673:          Aug. Hämäläinen.     Matti Valkonen.
31674:          Uope Kojonen.        Aarne Sihvo.
31675:          Mandi Hannula.       Elias Sinkko.
31676:                         M. Kekki.
31677:                      c.
31678: Tapaturlllavakuutusta sekä työkyvyttömyys- ja
31679:    vanhuusvakuutusta koskevia eduskunta-
31680:         esityksiä ja anomusehdotuksia.
31681: •
31682:                                                               909
31683: 
31684: VIII, s. -   Edusk. esit. N :o 36.
31685: 
31686: 
31687: 
31688: 
31689:              Jy-ske, J., y. m.: Ehdotus laiksi elokuun 18 päi-
31690:                 vänä 1917 työväen tapaturrrWfV.akutuksesta
31691:                  awnd.trun asetuksen 1 §:n muuttamisesta.
31692: 
31693: 
31694:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
31695: 
31696:      Se kokemus, milkä on saavutettu voimassaolevasta työ-
31697: väien t.rupaturmava·kuutusasetuksesta dokuun 18 rpäivältä
31698: 19•17, ,osottaa, että tämä asetus ·useassa suihteessa kaipaa kor-
31699: jausta. Tässä ·kajoamme kuitenkin ainoastaan ,pariin seik-
31700: kaan, joihin nähden !korjaus mielestämme on ennen muita
31701: tar:pe·ellinen. Ensimäinen Jms:Jooe maatilojen vrukiuutusvel-
31702: voMisuusperusteen muuttamista ja toinen sen määräyksen
31703: muuttamista, joka •vakuutusvdvollisissa liilkkeissä tai yri-
31704: tyksissä asettaa myöskin työnantajan täysivaltaiset lapset
31705: vakuutuspa.kon alaisiksi.
31706:      Trupaturmavakuutusas.etuksen 1 § :n 1 mom. 2)-kohdan
31707: mukaan on asetuksen määräylksiä soveUutettava maanvilgoe-
31708: lYJkseen ja sen sivuelinkeino~hin, ,mikäli niissä käytetään
31709: kauemmin kuin neljätowta päivää. vUJode$M liluxwoonvoimalla
31710: käypiä koneita". Tämä säädös on useassa suhteessa -epäon-
31711: nistunut.
31712:      Ensiksikin esiintyy joukko rajatrupanksia, joista on oedel-
31713:  täipäin sekä työnantajan että asetuksen soveHuttamista
31714:  va.Ivovien viranomaisten vaikea mäiärätä, tuleeko l~·onetyö
31715:  vaatimaan ylläimainitun tai j.onkunverran pitemmän ajan.
31716: Asianomaisen maanvilj.eliJän on sentähden monta kerta.a vai-
31717:  k-ea ratkaista., onko hän velvollinen vwkuuttamaan työnteki-
31718:  jänsä !Vai ei. Vaik·eutta lisää vi-elä se, että har~illa tiloilla
31719: 910        VIII, 8. -   Työväen tapaturmavakuutus.
31720: 
31721: ovat koneet :päiväJka;upalla käynnissä, vaan su11istunee se
31722: tavallisimmin kerrallaan vain muutamiin tunteihin. Koska
31723: hyvin harva, tuskin ainoakaan, maanviljelijä pitää kirjaa
31724: koneittensa tkäyntia;jasta, on hänen vaikea jälkeenkään tpäin
31725: sanoa, kuinka kauan koneet vuoden mittaan tosiasiassa ovat
31726: olloot käynnissä.
31727:      Mutta vieläkin (L)ahem\pi on se, että asetuksen määräys
31728: antaa tilaa mielivallalle ja houkuttelee lainlkiertämiseen.
31729: Kun työajan pituutta maataloudessa ei ole säännöstelty, jää
31730: työnantajan mieEvaHasta. riitppumaan, montak10 tuntia hän
31731: }uk>ee työpäivään. Toinen saattaa lukea siihen 8 tuntia, toi-
31732: nen 10, ehkä 12·:kin tuntia. Työpä:irvän .pituuden ero saattaa
31733: sii,s vaihdella jO!pa 4 tunnilla. Jos siis sellaisen työnantajan
31734: koneet, joka lukee 8 tuntia työpäivään, ovat käynnissä esim.
31735: 115 tuntia vuo:dessa, joutuu hänen tilansa. vaikuutusvelvolli-
31736: suuden alaisek·si, kun sitävastoin se, joka lukee 12 tuntia
31737: työpäivään, ei vielä s·ittenkään joudtu •va:kuutusvelvoHisuuden
31738: alaiseksi, vai.klka hänen ·koneensa. ovat vuodessa 160 tun~ia
31739: käynnissä.
31740:       Lisäksi on huomattava, että konei<1en käyntiajan pituu-
31741: teen ·vai•kuttaa hy·vin suuressa. määrin niiden suuruus ja laatu
31742: sekä siitä aiheutuva eri1lainen sunritus:ky>ky. :Sit~m esim.
31743:  ka;hdesta sellaisesta maanviljelijäs.tä, joiden vil~elyikset ovat
31744: yhtä .laajat, mutta tois·ella on paremmat koneet .kuin toisella,
31745: saattaa toinen joutua vakuutusve1vollisuuden rulaiseksi toisen
31746: jäädessä sen ulkopuolelle. Laki siis ei tässä ·kohden ole oitke-
31747:  ndenm ukainen.
31748:       Mainittu va;kuutusvelvollisuusperuste on epäonnistunut
31749: senkin vuoksi, että se antaa tilaisuuden työnant.a.jaUe, jolla
31750:  on useita tiloja, mutta vain Yihdellä tilana .koneita, jättää
31751:  muiden tilojen ty•öväki vaikumttamatta. Tämä tietenkään ei
31752:  ole lain tarkoitus.
31753:       Kohtuutonta näyttää sitä!paitsi olevan ,poistaa vakuutus-
31754:  velvollisuuden alaisuudesta maatiloja, joilla !koneet käyvät
31755:  ly·hemmän ajan 1kuin 14 päivää, sillä on •huomattava, että
31756:  kuta harvfljlmin koneet tul>evat käytäntöön, sitä •pienempi on
31757:  taito /käyttää niitä ja sitä suurempi tapa:tUJ)mava.ara.
31758:                    VIII, s. -   Jyske, J., y. m.                911
31759: 
31760:      Mutta vaara ma.atalcmd·essa ei riipu Y'ksinomaan tai edes
31761: suuremmaksi osaksi koneitten käyttämisestä. Muuhunkin
31762: maata,loustyö.hön Eittyy melkonen .talpaturma.vaara, esim.
31763:  eläinten hoitoon ja etenkin ajoihin sekä töi.hin, joissa. tarvit-
31764: see •käyttää kirvestä. Sen. tähden saattaa panna kysymy k-
31765: .sena.laisemsi, <eilkö joka: tapauk,s.essa unaataloustyönttekipölle
31766:  pitäisi antaa vakuutulksen tuotta!ma turva, mahdollisesti lu-
31767: <kuunottamatta sellaista :Pienviljelystä, jossa ei kä:ytetä .palk-
31768: katyöväkeä.
31769:      Luulemme siis ·osottanoomme, että mainittu va.kuutus.-
31770:  vel•vollisuusperuste on useissa tU~pauksi,ssa va~kea todeta ja
31771: tarkastusviranomaisten vaikea kontrolloida sen soveltamista
31772:  käytäntöön, että se on epäoi•keudenmukainen, koska se ei
31773: sama.Ila tavoin !kohtaa maatalousliikikeen laajuuteen katsoen
31774:  samassa asemassa olevia työnantajia; j että se ei ole sosiali-
31775: sesti ta·rkoituksenmukainen, 'kos:ka se ainoastaan mitättömän
31776: rpi•enelle osalle maataloustyöväkeä suo tilaisuudfm päästä ta-
31777: ·patuDmava.kuatuksen eduista osalliseksi.
31778:      Puhe-enaolevaa as-etusta olisi siis kysymyksessä ol€vassa
31779: 'kohden mielestämme siten muute·ttava, -että se vastaisi pa-
31780:  remmin tarkoitustaan kuin nY'kyään.
31781:      Vakuutusvelvollisuusperusteen voisi a.jatella. määrättä-
31782:  väksi jolko siten
31783:      että kaiikki vi-ljelijä:t, joiUa, on luonnonvoimalla käytpiä
31784: :koneita, niiden käyntiajan pituudesta huolimatta, asetetaan
31785: vakuutuS/pakon alaisiksi; tai siten
31786:      €ttä peltoalan tai m'Uunnetun peltoalan suuruus aset€taan
31787: vakuutusvelv•ollisuusperustooksi: esim. niin, että ·viljelijät,
31788:  joilla on vähintään: lt5 'ha 'Peltoa tai muunn-ettua peltoa jou-
31789: tuvat vakuutus!pakon alaisi•ksi.; tai siten
31790:      -että viljelijät, jotka käyttävä.t tpalkkatyövä!keä, joid-en
31791: suorittamien päivätöiden luku vuodessa on vähintään. 600
31792: työpäivää, mikä vastaisit kahta vuosit.yöntelkijää, ovat vakuu-
31793: tusvelvollisia; taik:Ira siten
31794:      että yleensä vi·ljelijät, jotka käY'tttivät '])alk·katyöväkeä,
31795: siitä riilpopumatta, minl1\ä verran 1w sitä tarvits·evat, asetetaan
31796: vakuutus.pakon alaisilksi.
31797: 912        VIII, s. -   Työväen tapaturmavakuutus.
31798: 
31799:     Tietysti voi esittää muitakin .perusteita, mutta edellä esi-
31800: tetyt ovat mielestämme ensi si,jassa huomioonotettavat.
31801:     Mikä näistä vai!htoehdoista on sitten valittava?
31802:     Ensimäistä vaihtoehtoa vastaan puhuu :painavasti jo
31803: edellisessä esitetty syy, nim. että tapaturmia, vakuutuslai-
31804: tosten saavuttama:n •kokemuksen mUJkaan, sattuu lukuisam-
31805: min muissa töissä kuin. koneiden ääressä, vieläpä hyvinkin
31806: pahoja. Sit.ä:paitsi vakuutuksen ala tämän ~erusteen mukaan
31807: tulisi olemaan verraten SU\pipea, sillä tiloja, joissa on ·luonnon-
31808: voimalla käya;>iä koneita, maassamme tuskin lieooe 5,000'--
31809: 6,000 enemmän.
31810:      Toista vaihtoehtoa vastaan voi muistuttaa, että peltoalan
31811: laajuus on monasti vailkea todeta ja tuottaisi se asetuksen
31812: soveltamista tarkast&ville viranomaisille suuria vaikeuksia.
31813:      Mitä taas kolmanteen vaihtoeht.oon tulee, voidaan sitä
31814: vastaan te1hdä sama muistutus kuin edellistwkin, nim. että
31815: suoritettujen pa·lkkatyö.päivien. luvun toteaminen tuottaa
31816: se·kä työnantajalle että varsinkin tarkastusviranomaiselle
31817: suuria vaikeuksia.
31818:      Jälelle jää siis neljäs vaihtoehto, joka täyttää kai•kki vaa-
31819: timukset, mitkä valkuutusvelvollisuus>perus.teeseen nä:hden
31820:  voidaan asettaa. Se on hel.p,po todeta ja tarkastaa, se on
31821:  oik·eudenmukainen ja sosialisesti tarkoitu1ksenmukainen.
31822: 
31823:     lVIitä sitten tulee siihen kysymykseen, onko ·vakuutus>pa-
31824: •kon alaisen maatilan tai muun yrityksen omistajan, joka
31825: käyttää työapuZai~na om~a täy~w.ltJailsia liap!Siaan, velvoitet-
31826: tava va.kuuttamaan ~yöskin nämä, ·kuten voimas.saolevan
31827: asetulkoon mukaan ·on Jaita, olisi mielestämme tälffi'ä veLvolli-
31828: suus työnantajalta poistettava. Mikäli ti·edämme on mai-
31829: nittu lain määräys herättänyt tyytymättömyyttä ainakin
31830: maanviljelijäin ;pii·reiss.ä. Ja se onkin luonnollista. Sillä
31831: myönnettävähän on, että milloin vanhemmat eivät malksa
31832: la·psil·leen varsinaista palkkaa, ·vanhempien ja la1psien välistä
31833: työsuhdetta - jos sellaisesta edes voi ,puhua - ei voi pitää
31834: samana kuin työnantajan ja työntekijän. Sitä1paitsi esiintyy
31835: ta•pauJrsia, joissa on varsin vaikea määrätä, onko edes voi-
31836:                    VIII, 8. -   Jyske, J., y. m.                913
31837: 
31838: massa olevan lain mukaan täys,valtainen la,psi va:kuuteUava
31839: vai ei. .~os tilaa hallits-ee lesoki jakamattamassa pesässä, voi
31840: kysyä, ovatko täysvaltaiset. Ia.pset 'katsotta.va työnantajain
31841: vai työntekijäin asemassa olevilksi.
31842:    Edellä sanotun nojalla ehdotamme,
31843:                  että Eduskunta     hyväksy~si     seuraavan ase-
31844:              -htksen:
31845: 
31846:                             Asetus
31847: jolla elokuun 18 p:nä 1917 annetun työväen tapaturma-
31848:    vakuutusasetuksen 1 § muutetaan näin kuuluvaksi:
31849:                                 1 §.
31850:      Tämän asetulksen määräysten alaisia ovat :vlempana mai-
31851: nitut ammattiliikkeet ja yritykset, sikäli kuin niissä käyte-
31852: tään työapulaisina muita :kuin puolisaa ta.hi omia lapsia.:
31853:      1) tehdas- ja käsityöliikk-eet sekä muut t.eollisuusliikkeet
31854: tahi -ammatit kaupungissa ja kauppalassa; sekä samanaiset
31855: Eikkeet ja yritykset maalla., milkäli niissä käytetään hyöry-
31856: pannua taikka muita kuin 'käsivoimalla käypiä työkoneita tai
31857: teknillisiä laitteita.; niin myös kaivo;kset,. kivilouhimot,
31858: -hakkimot, ja -hiomot sekä lautatarhat;
31859:      2) maanviljelys ja sen sivuelin!keinot, mi,käli niissä käy-
31860: tdää pallkkatyöväkeä;
31861:      3) ammattina harjoitettu kalastus, jossa yhtaikaa käy-
31862: t.etään enemmän kuin kolme palkattua työnteki,jää;
31863:      4) lii~k.eet, jotka .harjoittavat metsänha.Huuta ja -ajoa
31864: ynnä .puuta.varan uittoa;
31865:      5) kulkulai·tosten, kulkuväylien, satamien, maja'kkain ja
31866: johtoloistoj.en rakentamis- ja 'kunnossa;pitotyöt sekä se1laiset
31867: siltojen ja yl.eisoolli maanteid€ll ra:kentamistyöt, joissa. yhtai-
31868: kaa käytetään enemmän kuin viisi va·lkattua työntekijää;
31869:      6) kaiwki raikennuks~m rakent:vmis- ja niihin verrattavat
31870: tkunnossapitotyöt ·kaupungissa ja kaulppalassa. sekä ne ·vas-
31871: taavat työt maalla, joissa yhtaikaa. käytetään enemmän 'kuin
31872: viisi palkattua t~yönte,kijää;
31873:                                                                58
31874: 914        VIII, s. -   Työväen tapaturmavakuutus.
31875: 
31876:      7) sähkö-, kaasu- ja puhelinjohtojen ::;ckä yleisten vesl-
31877: johtojen ja vi·emärien rakentamis- ,ja niihin verrattavat kun-
31878: nossapitotyöt;
31879:      8) liikkeet, jotka harjoit.ta.vat tavarain 'PUI'Ika.mista, las-
31880: taamista ja varastossa •pitämistä sekä pelastus- ja sukellus-
31881: tointa;
31882:      9) liikenteen ylläpitämin.en rautatiellä, raitiotidlä, Hma-
31883: ra:dalla ja kanavassa, henkilöhissin ja sä}Jikölaitoiksen käyn-
31884: nissäpito sekä ajuri- ja automo•biililii·kkeet; niin myös
31885:      10) lii·kkeet, jotka harjoittavat matlmstajain ja tavaran
31886: kulj·ettamista sellaisilla aluksilla, joilla. ei tarvitse :pitää tut-
31887: ·kinnon suorittanutta •päällikköä.         Muiden laivanisäntäin
31888: v€lvo1Esuudesta vakuuttaa laivansa yli- ja alirpäällystöön,
31889: mieh~stöön tai laivassa työskent-elevään ravintola- ynnä muu-
31890: ihun ]Jalvelijalmntaan kuuluvat henl1rilöt tapaturman varalle
31891: on eri!kseen säädetty.
31892:      Teollisuusammateilla ymmärretään tässä asetuksessa
31893: myöskin pesu-, silitys- ja il~kunainpu•hdistusliikkeitä, sauna-
31894: ja kylpylaitoksia, teurastus- ja nuohoo.ialiik•keitä sekä muita
31895: näi•hin v-errattavia Eikkeitä ja yritY'ksiä.
31896:      Milloin ammatin ai.heuttama tapaturmavaara on erittäin
31897: pieni, on Keisarillinen Senaatti oi·keurettu erinäisille teolli-
31898: suusammateille ja. 'Valmutusneuvosto yiksityiselle liikkeelle
31899: tai Y'ritylkselle toistaiseksi myöntämään va<pautusta tämän
31900:  asetuhen noudattamisesta.
31901:      Asianomaisen Kuvernöörin esityksestä määrää Keisarilli-
31902:  nen Senaatti, missä maalaiskunnassa ylempäni:ii•luetellut käsi-
31903:  työliikkeet, maanviljeJlys- ja kalastustyöt sekä siltojen ja
31904:  maanteiden rakennustyöt ynnä yksityisten asuin- ja talous-
31905:  ra:kennuksien rakentamis- ja kunnossapitotyöt eivät toistai-
31906:  seksi ole tämän aseimksen määräysten alaiset, ja voidaan
31907:  tämä vapautus myöntää ainoastaan, jos :kunnasta on lähim-
31908:  pään kaupunkiin tai lkallip•palaan taikka lääkärin asuntoon
31909:  enemmän ·kuin kolmen tunnin rautatiematka tahi enemmän
31910:  kuin kolmenkymmenen kilometrin hevos- ta.hi venematka,
31911: taikka, milloin eri kulkuneuvoja on käytettävä, yhteensä
31912:                  VIII, 8. -   Jyske, J., y. m.           915
31913: 
31914: vastaava matika, jolloin kymm€nen ki·lometrin •he,;os- ta.hi
31915: venematkan lkats•otaan vastaavan yhd€n tunnin rautatie-
31916: ma.tkaa.
31917: 
31918: 
31919:    Ht:lsingissä, 15 •päivänä huhtikuuta 19119.
31920: 
31921: 
31922:         J. Jyske.                  K. E. Linna.
31923:         Artturi Hiidenheimo.       Juhani Leppälä.
31924:         K. A. Lohi.                K. V. Wuokoski.
31925: 916
31926: 
31927: VIII, 9. -   Edusk. esit. N:o 37.
31928: 
31929: 
31930: 
31931: 
31932:              Paasivuori, Matti, y. m.: Ehdotus laiksi työvoon
31933:                 tapatnrmavakntttuksesta 18 p:nä eloknuta
31934:                 1917 annetun asetuksen 1 §:n 'muuttami-
31935:                 sesta.
31936: 
31937: 
31938:               8 u o m e n E d u s k u n n a ll e.
31939: 
31940:     Suomen eduskunta vuoden 1912 valtiopäivillä käsitteli
31941: ja hyväksyi asetuksen työväen tapaturmavakuutuksesta,
31942: joka vuonna 1917 vahvistettiin ja määrättiin voimaan astu-
31943: vaksi 1 päivänä tammikuuta 1918.
31944:     Käytäntö on osoittanut että ne monet poikkeussäädök-
31945: set, jotka tavataan 1 § :ssä vakuutusvelvollisuutta rajoitta-
31946: massa, ovat käytäntöön soveltumattomia ja epäoikeutettuja.
31947:     Niinpä 1 kohdassa maalla oleviin käsityöliikkeisiin ja
31948: yrityksiin asetetaan ehdoksi, että jos niissä käytetään höy-
31949: rypannuja tai muita kuin käsivoimilla käypiä koneita; 2
31950: kohdassa sanotaan maanviljelys ja sen sivuelinkeinot, mi-
31951: käli niissä käytetään kauvemman kuin neljätoista päivää
31952: vuodessa luonnonvoimilla käypiä koneita, joihin ei kuiten-
31953: kaan lueta tuulenvoimalla käypiä vedennostomoottoreita
31954: eikä muita niihin verrattavia laitteita.
31955:     On suorastaan mahdotonta, että kukaan maanviljeliä
31956: edeltäkäsin tietää tarvitseeko mainittuja koneita hänen ti-
31957: lallaan käyttää 14 tai 15 päivää vuodessa. Jos sanottuja
31958: koneita käytetään ainoastaan 14 päivää vuodessa, niin työn-
31959: tekijöitä ei tarvitse vakuuttaa, mutta jos niitä käytetään 15
31960: päivää, niin työläiset ovat vakuutettavat, jos viimemaini-
31961: tussa tapauksessa työnantaja ei ole työläisiään vakuuttanut
31962:              VIII, 9, -   Paasivuori, Matti, y. m.        917
31963: 
31964: 
31965: ja sattuu tapaturma, niin hänen velvollisuutensa on itse
31966: vastata seurauksista, jos hänellä omaisuutta on. Mutta
31967: ellei omaisuutta ole, jolla voisi vastata, saa työntekijä tai
31968: hänen läheisensä kärsiä vahingosta seuraukset.
31969:     Tehokkainkaan tarkastus ei pysty valvomaan, että työn-
31970: antajat täyttäisivät velvollisuutenaa ja vakuuttaisivat työn-
31971: tekijänsä tpaturman varalta.
31972:     'Saman § :n kolmannessa kohdassa sanotaan ,Jossa käy-
31973: tetään useampaa kuin kolme palkattua työntekijää ja 5 ja 6
31974: taas puhutaan 5 palkatusta työntekijästä, nämä tällaiset ra·-
31975: joitukset ovat epäkäytännöllisiä, vieläpä epäoikeutettujakin.
31976: Ylläsanotun johdosta ehdotamme, että eduskunta hyväksyisi
31977: mainitun pykälän näin kuuluvana:
31978: 
31979: 
31980: 
31981:                             Laki
31982: joka sisältää muutoksia työväen tapaturmavakuutuksesta
31983:   18 päivänä elokuuta 1917 annetun asetuksen 1 §:n.
31984: 
31985:    Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan
31986: työväen tapaturmavakuutuksesta 18 päivänä Blokunta 1917
31987: annetun asetuksen näin kuuluvaksi:
31988: 
31989:                               1 §.
31990:     Tämän asutuksen määräysten alaisia ovat alempana
31991: mainitut ammattiliikkeet ja yritykset, sikäli kun niissä käy-
31992: tetään työapulaisina muita kuin puolisoa tai omia vajaval-
31993: taisia lapsia:
31994:     1) tehdas- ja käsityöliikkeet sekä muut teollisuusliik-
31995: keet ja yritykset tahi ammatit kaupungissa ja maalla, niin
31996: myös kaivokset kivilouhimot-, hakkimot ja hiomot sekä lau-
31997: tatarhat;
31998:     2)- maanviljelys, kotieläinten hoito- metsänhoito ja muut
31999: maanviljelyksen yhteydessä suoritettavat työt;
32000:     3) ammattina harjoitettu-kalastus;
32001: 918        VIII, 9. -   Työväen tapaturmavakuutus.
32002: 
32003:     4) liikkeet, jotka harjottavat metsänhakkuuta Ja aJoa
32004: ynnä puutava.ran uittoa;
32005:     5) kulkulaitosten, kulkuväylien, satamien, majakkain
32006: ja johtoloistojen rakentamis- ja kunnossapito työt sekä
32007: yleisten maanteiden ja siltojen rakentamis- ja kunnossapito-
32008: työt;
32009:     6) kaikki rakennuksien rakentamis- ja niihin verrat-
32010: tavat lmnnossapitotyöt;                                      ·
32011:     7) sähkö-, kaasu- ja puhelinjohotjen sekä yleisten vesi-
32012: johtojen ja viemärien rakentamis- ja niihin verrattavat kun-
32013: nossapitotyöt;
32014:     8) liikkeet jotka harjottavat tavarain purkamista, lastaa-
32015: mista ja varastossa pitämistä sekä pelastus- ja sukellus-
32016: tointa;        '
32017:     9) liikenteen ylläpitäminen rautateillä, raitiotiellä, il-
32018: maradalla ja kanavassa henkilöhissin ja sähkölaitoksen
32019: käynnissäpito sekä ajuri- ja automobiililiikkeet; niin myös
32020:     10) liikkeet, jotka harjottavat matkustajain ja tavarain
32021: kuljettamista sellaisilla aluksilla, joill ei tarvitse pitää tut-
32022: kinnon suorittanutta päällikköä. Muiden Laivanisäntäin
32023: velvollisuudesta vakuuttaa laivansa yli ja alipäällystöön,
32024: miehistöön tai laivassa työskentelevään ravintola- ynnä
32025: muuhun palvelijakuntaan kuuluvat henkilöt tapaturman
32026: varalle on erikseen säädetty.
32027:     Teollisuusammateilla ymmärretään tässä asetuksessa
32028: myöskin pesu-, silitys- ja iklmnainpuhdistusliikkeitä, sauna-
32029: ja kylpylaitoksia, teurastus- ja nuohoojaliikkeitä sekä mui-
32030: ta näihin verrattavia liikkeitä ja yrityksiä.
32031:     J~Elloin ammatin aiheuttama tapaturmavaara on erittäin
32032: pieni, on Valtioneuvosto oikeutettu erinäisille teollisuusam-
32033: mateille ja vakuutusneuvosto yksityisille liikkeelle tai yri-
32034: tykselle toistaiseksi myöntämään vapautusta tämän asetuk-
32035: sen noudattamisesta.
32036:     Asianomaisen Maaherran esityksestä määrää Valtioneu-
32037: vosto missä maalaiskunnassa ylempänäluetut käsitY,öliik-
32038: keet, ma:.nviljelys-, kotieläintenhoito kalastustyöt sekä
32039: maanteiden rakennustyöt ynnä yksityisten asuin- ja talous-
32040:             VIII, 9. -   Paasivuori, Mat'ti, y. m.      919
32041: 
32042: rakennuksien rakentamis- ja kunnossapitotyöt eivät toistai-
32043: seksi ole tämän asetuksen määräysten alaiset, ja voidaan
32044: tämä vapaus myöntää ainoastaan, jos kunnasta on lähim-
32045: pään kaupunkiin tai kauppalaan taikka lääkärin asuntoon
32046: enemmän kuin kolmen tunnin rautatiematka tahi enemmän
32047: kuin kolmenkymmenen kilometrin hevos- tahi venematka,
32048: taikka, milloin eri kulkuneuvoja on 'käytettävä, yhteensä
32049: vastaava matka, jolloin kymmenen kilometrin hevos- tahi
32050: venematkan katsotaan vastaavan yhden tunnin rautatie-
32051: matkaa.
32052:   ' Tämä laki astuu voimaan tammikuun 1 päivänä 1920.
32053: 
32054: 
32055:    Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1919.
32056: 
32057: 
32058:        Matti Paasivuori.      P. Huttunen.
32059:        Väinö Hakkila.         V. Vainio.
32060:        Edv. Helle.            Miina Sillanpää.
32061:                     Vilho Niemi.
32062: 920
32063: 
32064: VIII, 10, -    Pet. försl. N:o 136.
32065: 
32066: 
32067: 
32068: 
32069:               Åkerblom, K. V.: Om invaliditets- och ålder-
32070:                  d01nspensionering.
32071: 
32072:                T i ll F i n l a n d s I.. a n t d a g.
32073:     Den 7 december 1917 blev av senaten tillsatt en kom-
32074: mitte, som fick till uppgift att granska förslagen till in-
32075: validitets- och ålderdomsförsl1kring samt sjuk- jämte annan
32076: försäkring och framställa förslag till lagstiftning, som i
32077: möjligast enhetlig form skulle behandla de berörda olika
32078: grenarna av socialförsäkringen. Enligt de upplysningar, som
32079: blivit kända om kommittens arbeten, ämnar den föreslå det
32080: tyska systemet till åld.erdomsförsäkring för vårt land. Detta
32081: system är emellertid ett mycket dyrt system, dyrt för staten
32082: och för försäkringstagarna, så att tyskarna själva söka
32083: frångå det.                                          ·
32084:     Huru oförmånligt för den försäkrade det tyska syste-
32085: met blir, framställdes i en petition av mig vid 1917 års
32086: förra lantdag (se I..iitteet sid. 596-603), vari påpekades,
32087: att i medeltal endast var tolfte person eller 8 procent av
32088: folkmängden uppnår 65 år och att det stora flertalet av de
32089: försäkrade således aldrig skulle ha något gagn av sina in-
32090: betalningar för ålderdomspensioneringen samt att följakt-
32091: ligen folket med stor motvillighet skulle börja erlägga för-
32092: säkringsavgifterna. För de försäkrade vore detta system
32093: även därigenom ytterst motbjudande, då alla inbetalningar
32094: vore förlorade för efterlevande anhöriga vid familjeförsör-
32095: jarens död.
32096:     I nämnda petition visades, vad de årliga inbetalnin-
32097: garna av försäkringsavgifter stege till, om de bleve "lika
32098: regelbundet insatta i bank och förräntades där med 4,5 %
32099: ränta. Efter 50 års inbetalningar, d. v. s. då den försäkrade
32100:                  VIII, 1 0 . - Åkerblom, K. V.             921
32101: 
32102: fyllt 65 år skulle han ha i banken ett kapital, vars räntor
32103: ensamt stege till icke mindre än 73,7 procent av den ålder-
32104: domspension personen skulle få efter det tyska systemet och
32105: då därtill ha ett betydande kapital att efterlämna som stöd.
32106: åt sina efterlevande. Ty om personen såsom ålderdoms-
32107: pension erhölle icke blott räntan utan även anlitade kapi-
32108: talet, så att han erhölle precis lika stor ålderdomspension,
32109: som han finge efter det tyska systemet, så skulle han efter
32110: sin död likväl efterlämna ett betydande arv åt sina efter-
32111: levande. Om personen, efter det han fyllt 65 år, lever ännu
32112: 6 år och njuter full ålderspension, så stor han borde få efter
32113: det tyska systemet, så skulle han ändock efterlämna icke
32114: mindre än 87 ]Jrocent av sitt hopbrakta kapitaz; hopbrakt
32115: just med så stora årliga pensionsavgifter, som det tyska
32116: systemet skulle kräva. En dylikt anordning av ålderdoms-
32117: försäkringen bleve ett verkligt stöd för de mindre bemedlade
32118: och ett pensionssätt, som de gärna omfattade.
32119:     Efter det tyska systemet bleve det icke möjligt att ernå
32120: dylika resultat av de mångåriga inbetalningarna, emedan
32121: man i st. f. att anlita vanliga banker skulle inrätta ämbets-
32122: verk för :f.örsäkringen, vilka skulle bli så dyra, att enligt
32123: uppgift ända till 40 procent av inkomsterna ginge åt i om-
32124: kostnader. Staten skulle då bli tvungen att skjuta till stora
32125: summor vid pensioneringen.
32126:     Med stöd av det anförda och med hänvisning till den
32127: nämnda petitionen, vari det här antydda systemet för all-
32128: män folkpensionering närmare utvecklas, får jag vördsamt
32129: anhålla:
32130:                   att Lantdagen måtte anhålla, att Regerin-
32131:              gen giver den tillsatta komrnitten för socialför-
32132:              säkringen i uppdrag att göra förslag till invali-
32133:              ditets- och ålderdornspensionering efter de p1·in- _
32134:              ciper, som frarnställts i petitionen n:o 91 vid
32135:              1.917 års förra lantdag.
32136:    Helsingfors, den 15 april 1919.
32137:                                         K. V. Åkerblom.
32138: 922
32139: 
32140: VIII, 10. -    Anom. ehd. N:o 136.
32141:                                                  Suomennos.
32142: 
32143: 
32144: 
32145: 
32146:               Åkerblom, K. V.: Työkyvyttömyys- ja vanhwus-
32147:                  vakuutuksesta.
32148: 
32149:                Suomen Eduskunnalle.
32150:     Joulukuun 7 päivänä 1917 asetti senaatti komitean tar-
32151: kastamaan ehdotuksia työkyvyttömyys- ja varrhuusvakuu-
32152: tukseksi sekä sairas- ynnä muuksi vakuutukseksi ja teke-
32153: mään ehdotuksia lainsäädännö'ksi, joka mahdollisimman yh-
32154: tenäisessä muodossa käsittelisi mainittuja sosiaalivakuutuk-
32155: sen eri puolia. Niistä tiedoista pääJttäen, joita komitean
32156: töistä on saatu, se aikoo ehdottaa saksalaisen järjestelmän
32157: otettavaksi maassamme .käytäntöön. Se on kuitenkin hyvin
32158: kallis järjestelmä, kallis valtiolle ja vakuutuksenottajille,
32159: niin että saksalaiset itse koettavat päästä siitä. •
32160:     Kuinka epäedullisiksi ya'kuutetulle saksalainen järjes-
32161: telmä käy, tuodaan esille minun 1917 vuoden ensimmäisille
32162: valtiopäiville tekemässäni anomusehdotuktSessa (katso Liit-
32163: teet siv. 596-603), jossa huomautetaan, että keskimäärin
32164: ainoastaan joka kahdestoista henkilö eli 8 % väkiluvusta
32165: pääsee 65 vuoden ikään ja että vakuutettujen suurella enem-
32166: mistöllä ei siis koskaan olisi mitään hyötyä vanhuusvakuu-
32167: tuksesta suorittamistaan maksuista ja että kansa rupeisi var-
32168: sin vastahakoisesti suorittamaan vakuutusmaksuja. Vakuu-
32169: tetuista olisi tämä järjestelmä senkin takia erittäin vasten-
32170: mielinen, kun kaikki maksusuoritukset menisivät perheen-
32171: huoltajan kuollessa jälkeenjääneiltä omaisilta hukkaan.
32172:     Sanotussa anomusehdotuksessa osoitettiin, kuinka suu-
32173: reksi vuotuiset vakuutusmaksut nousisivat, jos ne yhtä sään-
32174: nöllisesti pantaisiin pankkiin ja kasvaisivat siellä 4.5  ro
32175: korkoa. Kun maksuja olisi suoritettu 50 vuotta ,s. o. kun
32176:                  VIII, 1 0 . - Åkerblom, K. V.              923
32177: 
32178: vakuutettu on täyttänyt 65 vuotta, olisi hänellä pankissa
32179: pääoma, jonka korot yksistään eivät nousisi vähempään kuin
32180: 73.7 %:iin siitä vanhuuseläk'keestä, jonka kyseessäoleva hen-
32181: kilö saisi saksalaisen järjestelmän mukaan, ja lisäksi vielä
32182: melkoinen pääoma jäämään tueksi hänen eloonjääneille omai-
32183: silleen. Sillä jos henkilö ei saisi vanhuuseläkkeenä vain kor-
32184: koa, vaan myös turvautuisi pääomaan, niin että hän saisi
32185: juuri yhtä suuren vanhuusvakuutuksen kuin saksalaisen jär-
32186: jestelmän mukaan, niin hän kuollessaan jättäisi yhtä kaikki
32187: melkois·en perinnön jälkeläisilleen. Jos henkilö täytettyään
32188: 65 vuotta elää vielä 6 vuotta ja nauttii täyttä vanhuuselä-
32189: kettä, niin sururta, kuin hänen tulisi saksalaisen järjestelmän
32190: mukaan saada, niin hän kuitenkin jättäisi jälkeensä koko-
32191: naista 87 % omasta leootusta pääomastaan, juuri niin suu-
32192: rilla vuosimU!ksuilla kootusta, kuin saksalainen järjestelmä
32193: vaatisi. Sellaisesta vanhuusvakuutuksen järjestelystä tulisi
32194: todellinen tuki vähävaraisille ja eläketapa, johon he mielel-
32195: lään suostuisivat.
32196:      Saksalaisen järjestelmän mukaan ei tällaisten tulosten
32197: saavuttaminen noilla monivuot~silla maksuilla kävisi mah-
32198: dolliseksi, koska tavallisien pankkien käyttäJmisen sijasta
32199: vakuutuslaitosta varten perustettaisiin virastoja, jotka tu-
32200: lisivat niin kalliiksi, että, mikäli on ilmoitettu, ain~a 40 ~·
32201: tuloista menisi kustannuksiin. Valtion oli,si silloin pakko
32202: antaa eläkkeisiin suuret summat lisää.
32203:      Ylläesitetyn nojalla ja viitaten mainittuun anomukseen:
32204: jossa lähemmin selvitetään ,tässä tarkoitettua kansanvakuu-
32205: tusjärjestelmää, saan kunnioittavasti anoa,
32206:                  että Eduskunta anoisi, että Hallitus antaa
32207:             asetetulle sosiaalivakuutuskomitealle tehtäväksi
32208:             valmistaa ehdotuksen työkyvyttömyys- ja van-
32209:             hnusvakuutukseksi niiden periaatteiden mukaan,
32210:             ,jotka on esitetty 1917 vuoden edellisille 1Jaltio-
32211:             päiville jätetyssä anom·usehdotnksessa n:o .91.
32212:     Helsingissä, 15 päivänä huhtikuuta 1919.
32213:                                         K. V. Å1rerblom.
32214: 924
32215: 
32216: VIII, u. -     Pet. försl. N :o 141.
32217: 
32218: 
32219: 
32220: 
32221:              Procope, Hj.•T.: Angående interimistisk invali-
32222:                 ditets- och åli1enlmn1SfÖ'rlsäkring.
32223: 
32224: 
32225:                       T i 11 L a n t d a g e n.
32226: 
32227:       Utvecklandet av socia1försakring'en i Ri;ket oeh åstå:d-
32228:   kommand,et av en tillfredssllilla;nde invalidittets- och ålder-
32229:   domspensionering frams,tår f. n. såsom en av de .vikti.gaste,
32230:   men också mcst s<VIårlösta UJPgifterna för Rilkets socialpolitik.
32231:   Atgärder ~ dessa häns,eenden äro nämligen å ena sidan Eka
32232:  myck€t <betingade av hänsynen Wl rättvisa och billi:ghet
32233:   från samhällets sida 1gentemot dem, ~vi·lka oförsikyllt råJkat
32234:   i ett eko:nomiskt nöds~tällt läge, som nödvändi.ga f·ör att i sam-
32235:   hället skrupa :den känsla av trygghet och tiHfredsställelse,
32236:   som äro erf.orderliga för en lyckli.g samihäHsutveekling.
32237:   M€n å and.ra sidan ståHa åtgä:r:d'er i' antytt syfte ofantliga
32238: . krav på R~kets även annars ytterligt anli,hude finansiella re-
32239:  surs·er därhän, att i iförevara:ncve avs·eende den största. försik-
32240:   tighet måste i·wkttagas.
32241:       Ett stort steg framåt mot ~I<ösningen a·v ovanangi,vna so-
32242:   ciala Ul~pgift.er har emellertid under senaste tid tagits. Dels
32243:   fattade nä.mli.gen 1<9117-års S€nare Lantdag i samband med
32244:  bud.getre.g1eringen ~beslut om 1bi:ldande a'v en särs<kild fond
32245:  för införande av ålderdoms- och invaliditetsförsäkring, vii-
32246:   ken fond under J~antda:gens lkont.roH sku<lle förvaltas och för-
32247:   kovras, intill d·ess fond€ns ti.Hgångar .kunde <På sä.tt Lantda-
32248:   gen heslö-te, användas för sitt. ändamål, i enli:ghet varmed
32249:   även till sa,gda fond ur stats.fonden ooh statoens utlåningsfond
32250:   överförts medel, ·därhän att fondens tiHgångar f. n. torde
32251:                  VIII, 11. -   Procope, Hj. J.               925
32252: 
32253: u:ppgå till omk.ring 40 1h mi,ljoner mank. Dds åter tiHsatt-e
32254: Re:geringen den 7 decemher HH7 en k•ommitte med •upp!gi:ft _
32255: att granska t.idigare upp.gjorda förshg tiH invaliditets- och
32256: ålderdomsf·örs·ä!kring samt sjuk- och annan likartad försäJk-
32257: ring sa.mt att fmmställa la.gförsla.g i dessa grenar av sociai-
32258: försäkringen. Kommittens a:rbete förd.röjdes naturligtvis
32259: genom de under senaste år rådande förhållandena, men torde
32260: densamma Ii·kvä.l redan hunnit utf.öra ett •högst •väsentli.gt
32261: fövheredande arlbete. Det torde dock bliva nöd·vändigt att
32262: de allmänna riktlinjerna för förevarande frågas lö•sning först
32263: - antingen av Regeringen eller inom kommitten- faststäl-
32264: les, innan den sistnämnda "kan skrida till att utarbeta ett de-
32265: taljerat förslag i saken. Detta måste sedermera ytterligare av
32266: Regerirugen unde~kastas granskning och måhända i sa•riJJband
32267: därmed återremitteras till förnyad behandling av kommitten.
32268: Först längre fram kan lagförslag i äJrendet föreläiggas Lant-
32269: da.gen. Att frågans behandling inom fol•krepresentationen
32270: kommer att dmga ·ut på tiden, lär väl med t.ämli:gen stor sä-
32271: kerhet .ktmna emot•ses såväl på grund av frågans ut•omordenl-
32272: liga .bet.ydelse som med hänsyn till erfarenlheten från andra
32273: Iänder där ålderdomspensioneringen ·som lagstiftningsfråga
32274: i långa tider stått på dagordningen, innan den slutligen lösts.
32275: I och för sig är ett noggrannt beredande av frågan ur ekono-
32276: miska och övriga s.ynpunlkter bestämt att föredraga framom
32277: ett förhastat avgörande, synnerligast som- på sätt av det åt
32278: kommitten lämnade uppdraget framgår - härvid avses att
32279: åstadkomma en enhetlig reglering av ett synnerligen vid-
32280: sträckt område av socialförsäkringen i allmänhet, ej enbart
32281: av invaliditets- och ålderdomspensioneringen. Medan i övrigt
32282: i särskilda avseenden under de senaste tiderna åtgärder vid-
32283:  ta,gits till try.g,gande a.v de mindre lbemedlade sa:r.nhäHsklas-
32284:  sernas ställning, •kommer vårt. samhälle emellerti:d, intill
32285:  dess föreva·rand-e fråga slutligen lösts, såfra:mt ic'ke interi-
32286:  mistiska åtgärder vidtagas, att vara i avsaknad av varje
32287:  sla,gs in validitets~ och åh1erdomsf•örsäkring, och sål unda en
32288:  mäugd' åldringar, villka ooförskyUt saikna lb.ärgning, att trots
32289:  tidigare strävsamt aflb€te t.vingas att för återsoden a.v sitt
32290: 926    VIII, 11. -   'l'yökyvytt.ömyys- ja vanhuusvak)mtus.
32291: 
32292: Ji:v överlämna sig åt fa.ttigvården. Detta miss'förhåHande har
32293: även tidigare inom Lantda,gen hea1ktats. I sitt betänkandP
32294: N :o 3, av:gi.wt ·bl. a. i anledning av lantdagsmannen Kokkos
32295: m. fl. p·etitionsförsla.g N :o 8:3 till 1911'7 års sena.re Lantdag,
32296: hemställde nä:mligen det vid sagda lan.tdag tillsatta. social-
32297: ut-slkottet, att Lantda:gen viHe hos Reg·eringen anhåHa, ,att
32298: R·egeringen med det snaraste måtte låta undersöka, hiuruvida
32299: ur den för invalidit~ets- och ålderdomsförsäkringens förv-erk-
32300: ligande bildad·e fonden :kunde beviljas invaliditets- och åld:er-
32301: doms:pension>er redan före ifråga,varande förs.ä.kringsverR--
32302: samlh-ets egentliga. vi~dtagande, samt om detta befinnes möj-
32303: ligt, till Lant.da:g'en i är{mdet överlämna pmpositi<on." U t-
32304: skottets hetänkande 'kom emdlertid aldrig under s:lutlig be-
32305: handling i Lantdag'en.
32306:      De omständigheter, vi1ka föranledd:e utskottets ovan-
32307: nämnda betänkande, synas 'f. n. för-elig:ga i än högre grad,
32308: tadk vare d-e mbbnin.ga.r, vilka i de enskildes ekonomi fram-
32309: kallats genom frihetskriget. Interimistislka åtgärder i före-
32310: varande avseende borde därf·ör av statsmakterna vidtagas,
32311: om blott n:ågon möjlighet !härtill för-eli:gger.
32312:      Man torde ~väJ,få ta.ga för gi~vet, att d-en förenämnda lwm-
32313: mitten ;kommer att ti:ll ,genomförande av invaliditets- och ål-
32314: derdo~slpensi,oneringen föreslå införande av försäkringstvång
32315: i anslutning till tys-kt e1ler s•venskt mönster. Mot dclta sys-
32316: tem kunna överhuvud s•ynnerli,gen vä!gande anmärkningar
32317: göras. I fall detsamma följes, måste sråframt pensionema
32318: ick-e skola bliva alldeles obetydliga och därig'enom föga än-
32319: da.måls-enliga, antingen statens bidrag tiltl desamma. fixeras
32320: oproportion-erligt hö.gt, el1er ook de avgifter, vilka oora er-
32321: Iä!ggas av dem, som framd•eles skola erhålla pension, fast-
32322: ställas till så avsevärda 1b-elopp, att dessas ut.görand-e för
32323:  mindre bemedla.de kan stäHa sig vä:l tungt. Därtill kommer
32324:  nackdelen aN att tvångsförsä!kringen påkallar synnerli:gen
32325: d.ry.ga administrationS'1mstnader.
32326:      Om sålunda tvångs!försä.luingssystemet redan i allmän-
32327:  het 1mn giva anledning tiH betänkli:ghet.er, ä.r det i föreva-
32328:  rande fall, då frågan gäl1er en interimistis;k anordning full-
32329:                    VHI, 1 1 . - l'rocope, Hj. J.                 927
32330: 
32331: komligt omöjEgt oeh 'Pra:HisH ogenomförbart. Där-emot är
32332: en direkt p-ensionering i särsEit ömmande fall tänkbar och
32333: ägnad att, ålven vid hegränsad anvä.ndning, lindra de S'Vå-
32334: raste m:issförhållandena.
32335:      Pensionerna borde tilJd.elas endast på särskild, e;eml]}e!.vis
32336: till Lands.hövdingame ställd ansökan samt endast i fa11 av
32337: ved<erbörande komunala fatti•gvårdsmyndigheters förord.
32338: Tilldeland·e av rrwnsion finge komma i fråga åt invalider och
32339: åldringar från och med sextiofem års ålder under förutsätt-
32340: ning, att sökanden tidi,gare fört en oförvitlig vand-el sa.mt
32341: utan egen förs·kyllan saknar tillgång till sitt •np•pehälle.
32342: P<ensi•onens st.orleik skulle av de iffiommunala myndighet-erna
32343: fö!'leslås inom vissa maximi- och minimigränser, vilka för
32344: olika delar arv Riket horde av Regeringen på ved-erbörande
32345: Landshövdings förslag fastställas. A vederbörande landshöv-
32346: ding ankomme att efter .fri prövning av.göra. an:gående ansö·kt
32347: p<ension. Pensionen finge icke betraktas såsom fattighjäl.p,
32348: ej heller uthetalas genom fattigvårdsmyndi,gheterna, utan
32349: genom annan stats- eller kommunalmyndighet, i vHket av-
32350: seende post.en synes särskilt lämplig. Kostnaderna för den-
32351: na p<ensionering borde ibestridas a'v stat och korumun gemen-
32352: samt, exempelvis till 2 / 3 av ~taten oeh 1 / 3 av kommunerna. I
32353: fall statsverkets tiHgångar icke tiUåta ett oibegränsat gen•om-
32354:  förande av systemet, ,Jmnde det tänkas, at:t totalsumman av
32355: de pensionflr, som komme a.tt i hela Ria;:et uthetalas, skulle
32356: på förhand från år tili år fastställas, och LandshövdiDJgarna
32357:  i de särslkilda län€Il i enli·ghet hä~med tillddas vissa bestämda
32358: helop1p, vilka finge tili pensioner an,vändas.
32359:       Genom att intermistiskt tiHämpa ett system, anordnat
32360: ~nligt ovanangivna huvudiprinciver, skulle de olägeniheter
32361:  undvikas, rvi1J.ra äro förenad•e med att d.et slutli,ga arvogörandet
32362:  beträ'ffande invaliditets- ocb ::Hderdomspensioneringens an-
32363:  ordnande måst-e drö.ja någon tid, varf.örutan .g·enom frågans
32364:  interimistiska ordnande en ie'ke •oväsentli:g praoktisk erfa-
32365:  renhet för f.ramtid~m kunde vinnas.
32366:      I enlighBt med ovansiJående vågar völ'ldsammast jag före-
32367:  slå, att La.ntdagen ville anhålla om,
32368: 928      VIII, 11. -   'fyökyvytt.ömyys- ja vanhuusvakuutus.
32369: 
32370:                    att R'egerin.gen måtte låta med det försfJa uJt-
32371:               .reda frågan, huruvida med ,anTlita:rrtde av den för
32372:               invaliditets- och ålderrdmnsför.säkring/ens förrverk-
32373:                ligande bildlade fonden elZer antka till bnds stå-
32374:               ende medel i Riket k:unde införas ~en inbetrimiJstwk
32375:               invaliditets- och ålderdornsför:Säkring, mmt
32376:                    ,att Regeringen, om il!Jtta befinne,s möjligt,
32377:               vilZe till Lantdagen i ärendet överlämna propo-
32378:               sition byggd på grondsa.b8en, 'att åt ifnvribi'der och
32379:                personer, som fyllt 65 år, skulle, där desse utan
32380:                egen förskyUaJn råkat på obestånd, i särskilt
32381:                trängande fall, efter prövning, ur allmänna medel
32382:                utbetalas understöd, vilket icke vore att betmkta
32383:               såsom fattighjälp.
32384: 
32385:       Helsingfors, d-en 19 8Jpril 19il9.
32386: 
32387: 
32388:                                               Hj. J. Procope.
32389:                                                                929
32390: 
32391: 
32392: VIII, 11. -    Anom. ehd. N:o 141.
32393:                                                       Suomennos.
32394: 
32395: 
32396: 
32397: 
32398:               Procope, Hj. J.: Väliaikaisesta työkyvyttö-
32399:                  myys- ja vanhuus1mkuutuksesta.
32400: 
32401: 
32402:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
32403: 
32404:      Valtakunnan sosiaalivakuutuksen kehittäminen ja tyy-
32405: dyttävän työkyvyttömyys- ja vanhuusvaJkuutuksen aikaan-
32406: saaminen on tätä nykyä Vaitaikunnan sosiaalipolitiikan
32407: tärkeimpiä, mutta myöskin vaikeimmin ratkaistavia teh-
32408: täviä. Toimenpiteitä tässä suhteessa edellyttää nimittäin
32409: toiselta puolen yhtä paljon oikeus ja kohtuus, jota yhteis-
32410: kunnan on osoitettava omatta syyttään taloudelliseen ahdin-
32411: kotilaan joutuneita kohtaan, kuin tarve sen turvallisuuden-
32412: ja tyytyväisyydentunteen luomiseksi yhteiskuntaan, joka
32413: on välttämätön onnelliselle yhteiskuntakehitykselle. Mutta
32414: toiselta puolen asettavat mainitunlaiset toimenpiteet suun-
32415: nattomia vaatimuksia Valtakunnan muutenkin ylen rasite-
32416:  tuille rahallisille apulähteille sikäli, että käsilläolevassa suh-
32417:  teessa täytyy noudattaa mitä suurinta varovaisuutta.
32418:      Viime aikoina on kuitenkin otettu suuri askel sanottu-
32419:  jen sosiaalisten tehtäväin ratkaisua kohti. Ensinnäkin päät-
32420:  tivät nimittäin 1917 vuoden toiset valtiopäivät tulo- ja
32421:  menoarvion järjestelyn yhteydessä, että vanhuus- ja työ-
32422:  kyvyttömyysvakuutuksen toteuttamiseksi on perustettava
32423:  erityinen rahasto, jota Eduskunnan valvonnan alaisena on
32424:  hoidettava. ja kartutettava, kunnes sen varat voidaan Edus-
32425:  kunnan päättämällä tavalla tarkoitukseensa käyttää, mitä
32426:  varten siihen on siirrettävä valtiorahastosta ja valtion lai-
32427:  nausrahastosta varoja, niin että ne noussevat tätä nykyä noin
32428:                                                              59
32429: 930    VIII, 1 1 . - Työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutus.
32430: 
32431: 40 1 / 2 miljoonaan mar:llikaan. Sitten asetti hallitus 7 päivänä
32432: joulukuuta 1917 komitean tarkastamaan aikaisemmin val-
32433: mistettuja ehdotuksia työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuu-
32434: tukseksi sekä sairas- ja muuksi senkaltaiseksi vakuutukseksi
32435: ynnä esittämään lakiehdotukset näiltä sosiaalivakuutuksen
32436: aloilta. Komitean työtä viivästyttivät luonnollisesti viime
32437: vuonna vallinneet olot, mutta se lienee kuitenkin jo ehtinyt
32438: suorittaa erittäin tärkeää valmistavaa työtä. Käynee kui-
32439: tenkin tarpeelliseksi, että ensin joko hallitus tai komitea
32440: vahvistaa yleiset suuntaviivat puheenaolevan kysymyksen
32441: ratkaisulle, ennenkuin komitea voi ryhtyä laatimaan yksi-
32442: tyiskohtaista ehdotusta asiasta. Se on sittemmin Hallituk
32443: sen edelleen otettava tarkastettavaksi ja kenties sen tarkas-
32444: tuksen yhteydessä palautettava komiteaan uudestaan käsi-
32445: teltäväksi. Vasta myöhemmin voidaan lakiehdotus jättää
32446: Eduskunnalle. Että kysymyksen käsittely valtiopäivillä on
32447: viepä aikaa, lienee kai jotenkin varmasti luultavaa sekä ky-
32448: symyksen erinomaisen merkityksen tähden ·että katsoen
32449: muista maista saatuun kokemukseen, joissa vanhuusvakuu-
32450: tus lainsäädäntökysymyksenä on pitkät ajat ollut päiväjär-
32451: jestyksessä, ennenkuin se on lopullisesti saatu ratkaistuksi.
32452: Sinänsä on kysymyksen tarkkaa, taloudelliselta ja muilta
32453: näkökohdilta toimitettavaa valmistelua jyrkästi pidettävä
32454:  parempana kuin hätäistä ratkaisua, varsinkin kun - sillä
32455: tavoin kuin komitealle annetusta tehtävästä käy esiin -
32456: tässä tarkoitetaan saada yhtenäisesti säännöstellyksi erit-
32457:  täin laaja ala sosiaalivakuutusta yleensä, ei yksinomaan työ-
32458:  kyvyttömyys- ja vanhuusvakuutus. Kun muutoin erinäi-
32459:  sissä suhteissa on viime aikoina ryhdytty toimenpiteisiin
32460:  vähävaraisten yhteiskuntaluokkain aseman turvaamiseksi,
32461:  jää yhteiskuntamme, kunnes esilläoleva kysymys on lopul-
32462:  lisesti ratkaistu, ellei väliaikaisiin toimenpiteisiin ryhdytä,
32463:  ilman kaikkea työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutusta ja
32464:  niinmuodoin on joukon vanhuksia, jotka omatta syyttään
32465:  ovat vailla toimeentuloa, pakko, vaikka ovatkin aikoinaan
32466:  uuraasti raataneet, jättäytyä loppuiäkseen vaivaishoidon ar-
32467:  moille. Tähän epäkohtaan on ai·kaisemminkin Eduskunnassa
32468:                   VIII, 1 1 . - Procope, H.i ..J.             931
32469: 
32470: kiinnitetty huomiota. Muun muassa edustaja Kokon y. m.
32471: 1917 vuoden toisille valtiopäiville tekemän anomusehdo-
32472: tuksen n :o 83 :n johdosta antamassaan mietinnössä n :o 3
32473: ehdotti nimittäin mainituilla valtiopäivillä asetettu työ-
32474: väenasiainvalio'kunta, että Eduskunta tahtoisi Hallitukselta
32475: anoa, ,että Hallituksen tulisi kiireimmittäin tutkituttaa, voi-
32476: daanko työkyvyttömyys- ja vanhuusrvakuutuksen toteutta-
32477: miseksi perustetusta rahastosta myöntää työkyvyttömyys-
32478: ja vanhuuseläkkeitä jo ennen puheenaolevan vakuutustoi-
32479: minnan varsinaista alkamista, s-ekä, jos tämä havaitaan mah-
32480: dolliseksi, antaa Eduskunnalle asiasta esitys." Valiokunnan
32481: mietintö ei kuitenkaan joutunut Eduskunnan lopullisesti
32482: käsiteltävälksi.
32483:      Ne asianhaarat, j:otka aiheuttivat valiokunnan edellämai-
32484: nitun mietinnön, näyttävät tätä nykyä olevan olemassa vie-
32485: läkin suuremmassa määrässä, kiitos niiden järkytysten,
32486: jotka vapaussota on yksityisten taloudelle aiheuttanut. Val-
32487: tiomahtien tulisi sentähden ryhtyä väliaikaisiin toimenpi-
32488: teisiin kyseessäolevassa suhteessa, jos vain jotakin mah-
32489: dollisuutta siihen on.
32490:      Voinee pitää selvänä, että edellämainittu komitea on eh-
32491: dottava työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksen toteutta-
32492:  miseksi saksalaiseen tai ruotsalais•een malliin liittyvän va-
32493:  kuutuspakon saatettavaksi voimaan. Tätä järjestelmää vas-
32494: taan voi yleensä tehdä erittäin painavia muistutuksia. Jos
32495:  sitä seurataan, täytyy, ellei eläkkeitä jätetä aivan vähä-pätöi-
32496: siksi ja niin ollen j01kseenkin tarkoitustaan vastaamatta-
32497:  miksi, joko valtion maksuosuus määrätä suhteettoman suu-
32498:  reksi tahi myös niiden suoritettavat maksut, jotka vast'edes
32499:  saavat eläkkeen, vahvistaa niin tuntuviksi, että niiden suo-
32500:  ritus saattaa käydä vähävaraisille kylläkin raskaaksi. Li-
32501:  säksi tulee se haitta, että pakkovakuutus kysyy sangen run-
32502:  saita hallintokustannuksia.
32503:      Jos siis pakkovakuutusjärjestelmä jo ylimalkaan saattaa
32504:  antaa aihetta epäilyksiin, on se käsilläolevassa tapauksessa,
32505:  kun kysymyks·essä on väliaikainen järjestely, kokonaan so-
32506:  veltumaton ja käytännöllisesti mahdoton toteuttaa. Sitä-
32507: 932    VIII, 11. -   Työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutus.
32508: 
32509: vastoin on suoranainen eläkkeen myöntäminen erikoisesti
32510: hellittävissä tapauksissa ajateltavissa ja omiaan rajoite-
32511: tustikin käytettäessä huojentamaan pahimTJia epäkohtia.
32512:      Eläkkeet olisi annettava erityisestä, esimerkiksi maa-
32513: herralle osoitettavasta anomuksesta ja ainoastaan asian-
32514: omaisten kunnallisten vaivaishoitoviranomaisten puollon no-
32515: jalla. Ebkkeiden 'Saannissa voisivat tulla kysymykseen työ-
32516: kyvyttömät ja. kuusikymmentäviisivuotiset tai sitä vanhem-
32517: mat henkilöt, edellyttämällä, ·että hakija on nuoremmalla
32518: iällään elänyt nuhteettomasti ja nyt omatta syyttään vailla
32519: elantovaroja. Eläkkeen suuruuden ehdottaisivat kunnalliset
32520: viranomaiset seuraten määrättyjä ylä- ja alarajoja, jotka
32521: Valtakunnan eri osia silmällä pitäen olisi Hallituksen vah-
32522: vistettava asianomaisen maaherran ehdotuksesta. Asian-
32523: omaisen maaherran tulisi vapaan harkintansa mukaan päät-
32524: tää haetusta elä:kkeestä. Eläkettä ei saisi katsoa vaivais-
32525: avuksi eikä sitä saisi maksaa vaivaishoitoviranomaisten,
32526: vaan jonkin muun kaupungin- tai kunnanviranomaisen väli-
32527: tyksellä, mitä tar'koitusta varten posti näyttää olevan erit-
32528: täin sopiva. Kustannukset näistä eläkkeistä olisi valtion ja
32529: knntain suoritettava yhteisesti, esimerkiksi valtion 2 / 3 ja
32530: kuntain 1 /s. Elleivät valtiovaraston varat sallisi järjestelmän
32531: rajatonta toteuttamista, olisi ajateltavissa, että koko Valta-
32532: kunnassa maksettavain elii:kkeiden kokonaismäärä vahvistet-
32533: taisiin edeltäpäin vuodeksi kerrallaan ja läänien maaher-
32534: roille annettaisiin senmukaisesti vissit määräsummat eläk-
32535: keisiin käytettäväksi.
32536:      Soveltamalla väliaikaisesti ylläesitettyihin pää periaa ttei-
32537: siin nojautuvaa jiirjeRtelmää vältettäisiin ne epä.kohdat, jotka
32538: liittyvät siihen, että työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuk-
32539: sen järjestelyn lopullisen ratkaisun on pakko vii västyä jon-
32540: kun aikaa, jotapaitsi kysymyks·en väliaikainen järjestely an-
32541: taisi jokseenkin tärkeäarvoista kokemusta vastaisuuden va-
32542: ralle.
32543:      Ylläsanotun nojalla rohkenen kmmi,oittavimmin ehdot-
32544: taa, että Eduskunta tahtoisi anoa,
32545:             VIII, 11. -   Procope, Hj. J.              933
32546: 
32547: 
32548:             että Hallitus ensi tilassa tutkituttaisi kysy-
32549:        myksen, voidaanko käyttämällä työkyt,yttö-
32550:        myys- ja vanhuusvakuutuksen toteuttamiseksi
32551:        perustettua rahastoa tahi muita käytettävissä-
32552:        olevia varoja V altakunnassa saattaa voimaan
32553:        väliaikainen työkyvyttömyys- ja vanhttusvakuu-
32554:        hts, ja
32555:            että Hallitus, jos mainittu toimenpide havai-
32556:        taan mahdolliseksi, tahtoisi antaa Eduskunnalle
32557:        asiasta sille periaatteelle rakennetun esityksen,
32558:        että työkyvyttömille ja 65 vuotta täyttäneille
32559:        henkilöille olisi, milloin he omatta syytään ovat
32560:        joutuneet vaille elantomahdollisuuksia, erittäin
32561:        pakottavissa tapauksissa, yleisistä varoista mak-
32562:        settava harkinnan mukaan mha-apua, jota ei
32563:        olisi katsottava vaivaisavuksi.
32564: 
32565: Helsingissä, 19 päivänä huhtikuuta 1919.
32566: 
32567: 
32568:                                      Hj. J. Procope.
32569:                  D•
32570: 
32571:  •
32572: Työväenoloja ja työttömyyttä koskevia
32573:     eduskuntaesityksiä ja anomus~
32574:              ehdotuksia.
32575: 1
32576: 1
32577: 
32578: 
32579:     1
32580:     1
32581: 
32582: 
32583: 
32584: 
32585:         1
32586:         1
32587: 
32588: 
32589:             1
32590:             1
32591:                                                            937
32592: 
32593: VIII, 12. -    Edusk. esit. N:o 44.
32594: 
32595: 
32596: 
32597: 
32598:               Paasivuori, Matti, y. m.: Ehdotus laiksi työttö-
32599:                  myyskassoista 2 päivänä marraskuuta 1917
32600:                  annetun asetuksen 11 §:n 1 mom•entin m11Aut-
32601:                  tamise~ta.
32602: 
32603: 
32604: 
32605: 
32606:                S u o m en Ed u s k u n n a 11 e.
32607: 
32608:     Suomen eduskunta on yuoden 1914 va1tiopäivillä käsi-
32609: tellyt ja hyväksy•nyt asetuk,sen työttömyysapulmssoista,
32610: joilla on o•ikeus saada a•purahaa yleisistä varoista. Tämän
32611: asetuksen sitten Venäjän väliaikainen h[lnitus vahvisti mar-
32612: raskuun 2 päivänä 191'7 ja astui se asetus voimaan 1 'Päi-
32613: vänä tammikuuta 1918. Silloin kun eduskunta tätä asetusta
32614: käsitteli, ei ollut tietoa maailman sodan syntymisestä eikä
32615: siitä mitä se tulisi vaikuHama,an taloud€lli,seen elämään.
32616:     Elintarpeiden ;hinnat ja työ.palkat ovat paljon elllti,ses-
32617: tään kohonneet ja. rahanarvo on vastaavassa suhteessa las-
32618: kenut.
32619:     Tämä asetus säädettiin säännöllisiä oloja silmällä pitäen
32620: ja. senvuoksi siihen otettiin 11 § :n sellainen säädös, että
32621: tyä'ttömyyskassan säännöissä päivittä:i,stä avustusta ei saa
32622: määrätä 50 penniä vähemmäk·si eikä 3 markkaa en.emmäksi,
32623: tä:hän luettuna my·öskin sella·inen korotettu avustus, joka
32624:  kassan sääntöjen mukaan ehkä tulee osakkaalle, jolla on yksi
32625: tahi useampia. 15 vuotta nuorempia tai muut·en työhön ky-
32626: kenemätt.ömiä 1a'Psia.
32627:      Tämän mulkaan siis työttömyys-apntkassat eivät missään
32628: tapauksessa .saa myöntää 3 markkaa suurempaa avustusta
32629: päivältä. Tuo avustus nykyisissä oloissa on aivan riittä-
32630: 938              VIII, 12. -   Työttömyyskassat.
32631: 
32632: mätön. Senvuoksi ehdotamme, että eduskunta hyväksyisi
32633: näin kuuluvan lain:
32634: 
32635: 
32636: 
32637:                                Laki,
32638: joka sisältää muutoksen työttömyyskassoista, joilla on
32639: oikeus saada apurahaa yleisistä varoista, 2 päivänä mar-
32640:   raskuuta 1917 annetun asetuksen 11 §:n 1 momenttiin.
32641: 
32642:                              11 §.
32643:     Työttömyyskassan saa.nn01ssa älköön päivittä.istä avus-
32644: tusta määrättäkö yhtä markkaa pienemmäksi eikä kymmentä
32645: markkaa suuremmaksi, tähän luettuna myöskin sellainen
32646: korotettu avustus, joka ka.ssan säänMje.n mukaan ehkä tulee
32647: osakkaalle, jolla on yksi tahi useampi viittätoista vuotta nuo-
32648: rempia tai muuten työihön kykenemättömiä la;psia.
32649:       Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 1920.
32650: 
32651: 
32652: 
32653:       Helsingissa 14 1p:nä huhtikuuta 1919.
32654: 
32655: 
32656:          Matti Paasivuori.      P. Huttunen.
32657:          V. Vainio.             A. Halme.
32658:          Vilho Niemi.           Miina Sillanpää.
32659:                         M. Ampuja.
32660:                                                            939
32661: 
32662: VIII, 13, -    Anom. ehd. N:o 140.
32663: 
32664: 
32665: 
32666: 
32667:               Paasivuori, Matti: Varojen varaamisesta töi
32668:                  den järjestämiseksi työttömille.
32669: 
32670: 
32671:                S u o m e n E d u s k u n n a l l e.
32672: 
32673:     Useilla edellisillä valtiopäivillä on eduskunta käsitellyt
32674: kysymystä, työttömyydestä johtuvan hädän lieventämisestä.
32675: Säännöllisissäkin oloissa on työttömyys ollut pelottavan
32676: suuri. Mutta tuskinpa se koskaan ou ollut niin suuri kuin
32677: juuri tällä hetkellä. Maailman sota pitäisi olla päättymässä,
32678: mutta rauhansopimuksia ja kauppasopimuksia ei ole vielä
32679:                                                        1
32680: aikaan saatu.
32681:     Suomen ja Venäjän välillä vallitsevat luonnottomat olot
32682: ovat sellaiset, että kauppa, ja liikesuhteet näiden ma~den kes-
32683: ken ovat mahdottomat. !Suomen teollisuus on ennen mel-
32684: koisen osan siinä tarvittavista raaka-aineista saanut Venä-
32685: jältä ja sinne on myö,skin suurin osa Suomen teomsuudessa
32686: valmistettuja tuotteita myyty.
32687:     Kun mainitun maan laajat markkinat ovat nyt Suomen
32688: teollisuudelta ja kaupalta suljetut, niin tästä seuraa, että
32689: monilla te6lisuusaloillamme vallitsee raaka-aineitten puute
32690: ja menekkivaikeudet. Yksitys-yrittäjät odottavat rauhan tu-
32691: loa ja hintojen pikaista laskeutumista ja senvuoksi rajoitta-
32692: vat toimintansa mahdollisimman vähäiseksi. Tästä yksi-
32693: tyisten liiketoiminnan supistamisesta ja seisautumisesta on
32694: seurauksena suuri työttömyys ja kurjuus työväestön kes-
32695: kuudessa.                •
32696:     Työttömyyden laajuudesta ei kylläkään ole täysin va-
32697: laisevaa tilastoa, koska kaikki kuntain työnvälitystoimistot
32698: eivät lähetä Sosialihallitukselle s. t. s. valtion työnvälitys-
32699: 940                VIII, 13. -   Töitä työttömille.
32700: 
32701:     keskustoimistolle viikko- taikka kuukausittain tietoja työn-
32702:     hakijoista ja tarjona olevista työpaikoista. Mainitulle kes-
32703:     kustoimistolle antavat säännöllisesti tietoja seuraavat: Hel-
32704:     singin, Turun, Porin, Tampereen, Hämeenlinnan, Kotkan,
32705:     Viipurin, Mikkelin, Kuopion, Vaasan ja Oulun toimistot.
32706:         Työnhakijoita on ilmoitettu seuraavat määrät:
32707: 
32708: 
32709:           Ammatti ja työalat
32710: 
32711: 
32712:    1. Metsä- ja maatyöläisiä ... .        29     21    19 1   11      21  1
32713:                                                           '               1
32714: 
32715:    2. Metallityöläisiä ........ ,.. .    238    180   192 l 168      126 1
32716:                                                           1               '
32717:    3. Kivi- ja lasiteolt työt "'" ..      18     14    14 il 15        9  1
32718: 
32719:    4. Kemiall. teollis. työl. ... .       23     27    31     36      29 i
32720:    5. Nahka- ja karvat. työl.. .. .       40     30    221 30         4411
32721:    6. Kehruu ja kutomat. työl. ..        135     52    99     98      41
32722:    7. Pukutavara- ja puht. työl.         188    167   114    193     132  1
32723: 
32724: 
32725:    8. PaP,eriteollisuustyöl. ..... .      2.'3   19    19     23      15
32726:          1
32727:    9. Puuteollisuustyöt •.......          47     48    37     31      26
32728:   10. Rakennusteollisuustyöl. •. 1,209 1,022 1,007           989     720
32729:   11. Valaistusteollisuustyöl. ....       10      7     3      5       6:
32730:   12. Rav.- ja nautintoainetyöt . .      213
32731:                                            1
32732:                                                 153   180    168      921
32733:                                                                           1
32734: 
32735:   13. Grafillisenteollis. työl. . . . .   14      7    10     10       5
32736:   14. Muita teollisuusapul. työl.         21     21    19     16      11
32737:   15. Kauppa- ja liikennet. työl.         34     37    36     38      38
32738:   16. M en-
32739:           . .1a satama1. työ 1. . . . .
32740:                                     1     481,, 45 1
32741:                                                        57     59      23.,l
32742:   17. Maaliikennelait. työl. .. ,.        42 l 36 1 32        24 ,    16 .
32743:   18. Ravintola- ja hotellip. työl. [ 83 i 109 i 94 " 115 1      1
32744:                                                                       861'
32745:   19. Sekatyöläisiä ...........   ·1     962
32746:                                            1    752
32747:                                                   1   655    604     523
32748:   20. Talouspalvelijoita •.. . . . . . . 491 1 4221   378    376     331 'i
32749: 1
32750:   21. Sairaanh., vahtim. y. m.. . . .     31
32751:                                            1     18
32752:                                                   1    26     32      25
32753: ' 22. Juoksu- ja oppip. ja tyt. . . 1 75   1     70 1 61      63 1    391
32754:                          Yhteensä ]3,976 ]3,258 ]3,107 ]3,106 ]2,354
32755: 
32756: 
32757:    Huhtikuun 12 p :nä on toimiston tietoon ilmoitettu 1,2 79
32758: miestä ja 1,460 naista eli yhteensä 2,739 työnhakijaa.
32759:                VIII, 13. -     Paasivuori, Matti.                 941
32760: 
32761:                            Helsingissä.
32762: 
32763:     Vastaavissa työläisry hmissä oli työttömiä, mikäli ne
32764: ovat kunnan työnvälitystoimistoon ilmoittautuneet työnhaki-
32765: joiksi, seuraavat luvut:
32766: 
32767:    Ryhmässä      l5f. 19     lfa 19     %19    15/s 19   5/, 19
32768: 
32769:        1          6            8         1       2         5
32770:        2         86           82        81      64        53
32771:        3         11           10         9      11         5
32772:        4          3            4         4       5         4
32773:        5          8            7         7       3         3
32774:        6          6            8         8       7         9
32775:        7         75           74        75      67        63
32776:        8          8            8         9      12         7
32777:        9          9           13        11       8         9
32778:       10        591          587       452     455       392
32779:       11          7                                        2
32780:       12        102          104       115     108        73
32781:       13          4                      1       1         2
32782:       14          7            8         5       6         3
32783:       15         17           17        21      25        22
32784:       16         11           14        13      13         9
32785:       17          7           11         6       5         5
32786:       18         75           97       149     109        78
32787:       19         19           16        16      15        27
32788:       20        246          233       224     216       190
32789:       21         21           16        19      25        23
32790:       22         24           23        23      19        10
32791:     Yhteensä 1,343         1,3J8      1,251   1,180      998
32792: 
32793:     Huhtikuun 12 päivänä oli 442 miestä ja 446 naista, eli
32794: yhteensä 888.
32795:     Todellisuudessa työttömäin luku on paljon suurempi,
32796: koska kaikki työttömät eivät ilmoittaudu työnvälitystoimis-
32797: toihin työnhakijoiksi, koska ne tällä hetkellä eivät kykene
32798: 942            VIII, 13. -Töitä työWimille.
32799: 
32800: työpaikkoja hankkimaan. Sosialihallituksen työnvälitystoi-
32801: mistol~e ei ole yhtään tarjonna olevaa työpaikkaa ilmoitettu.
32802:      Työtttömistä on suurin luku rakennustyöntekijöitä, mikä
32803: teollisuus melkein koko sodan ajan on seisonut.
32804:      Naispuolisia työläisiä on myöskin melkoisen paljon työt-
32805: tömänä, joille samoin kuin amn;tattityöläisillekin on vaikea
32806: hätä-aputöitä toimittaa.
32807:      Mikä tapa työttömäin avustamiseksi on soveliain ei ole
32808: helposti ratkaistavissa. Sellaisten hätäaputöiden hommaami-
32809: nen kuntain ja valtion taholta, jotka kaikille soveltuisivat,
32810: on vaikea, joten on tarpeellista osalle työttömistä jakaa suo-
32811: ranaista raha-avustusta.
32812:      Mutta päähuomio työttömäin avustamisessa olisi kiinni-
32813:  tettävä sopivain työansiotilaisuubien järjestämiseen. Monet
32814: kunnat ovatkin työansiotilaisuuksia koettaneet järjestää,
32815: mutta eivät riittävässä määrässä. Ensinnäkin kunnilla on
32816: ollut suuria vaikeuksia saada töiden järjestämiseen riittä-
32817: västi varoja. Näin on ollut asianlaita esim. Viipurin pitä-
32818: jässä, johon kuuluvat Viipurin kaupungin suuret esikaupun-
32819: git. Hallituksella ei ole menosäännössä vamttu näitä tar-
32820:  koituksia varten varoja, eikä valtuutettu edes kunnalle taata
32821: muualta varoja lainaksi.
32822:      Tilanne on nyt sellainen, että eduskunnan ja hallituksen
32823: on ryhdyttävä pikaisiin ja tehokkaisiin toimenpiteisiin työt-
32824: tömyydestä johtuvan hädän lievittämiseksi.
32825:      Ylläolevan johdosta ehdotan,
32826: 
32827:                  että Ednskunta päättäisi varata hallit,ukselle
32828:             riittä1Jästi vnro.ia työttömille töiden järjestämi-
32829:             seksi, sekä
32830:                  että hallituJcselle annettaisiin valtnns myön-
32831:             tää kunnille lainoja taikka taata niille kunnille
32832:             varoja lainaksi, jotka työttömille töitä haluavat
32833:             järjestää, sekä
32834:                  että hallitus jo heti valtuutettaisiin niille
32835:             kunnille, jotka hallitukselta joko lainaa taikka
32836:              takaussitoumusta pyytävät, myöntyä siihen ja
32837:            VIli, 13. -   Paasivuori, Matti.            943
32838: 
32839:           että suoranaisten raha-avustusten antamista
32840:        varten työttömille ensi vuotta varten menosaan-
32841:        töön otettaisiin 2,000,000 markan suuruinen
32842:        määräraha.
32843: 
32844: Helsingissä, 19 päivänä huhtikuuta 1919.
32845: 
32846:                                    Matti Paasivuori.
32847:   944
32848: 
32849:    VIII, 14, -    Edusk. esit. N :o 46.
32850: 
32851: 
32852: 
32853: 
32854:                  Saarelainen, P., y. m.: Ehdotus ~aiksi p.alkkio-
32855:                     lainojen myön,tämisestä mJaanvi~j,elystyöväen
32856:                     atsumto-olojen pmnantamiseksi.
32857: 
32858: 
32859:                    S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
32860: 
32861:         Vi.itaten vuoden 1917 toisilla valtiopäivillä tehtyyn edus-
32862:     kuntaesitykseen N :o 30 (Liitteet I-XI) sivuilla 915-920
32863:     sekä lakiBhdotukseen, saamme kunni·oittaen Eduskunnan pää-
32864: •"-t'Bttäväksi ehdottaa:
32865: 
32866:                    että Eduskunta hyväksy1~i esitysehdotulo.<ren
32867:                  mukfwn lii,fetyn la:kiehdotu.ksen.
32868: 
32869: 
32870:         Helsin,gissä huhtikuun 8 päivänä 1919.
32871: 
32872: 
32873:             P. Saarelainen.           J. P. Kokko.
32874:             Edvard Takkula.           A. 0. Wuorimaa.
32875:                        Mikko Piitulainen.
32876:                                                                 945
32877: 
32878: 
32879: VIII, 15, -    Anom. ehd. N :o 139.
32880: 
32881: 
32882: 
32883: 
32884:               'l'örmä, Heikki ja Paa:sivuori, M.: Tilastollisen
32885:                    tutkimuksen toirnittarnisesta metsä- ja uitto-
32886:                    työläisten oloista.
32887: 
32888: 
32889:                S u omen      E d u s k u n n a ll e.
32890: 
32891:     Viitaten 1!}1,1 vuoden valtiopäivillä eduskunnalle jätet-
32892: tyyn anomukseen (katso liitteet IX, sivu 797-799) tilas-
32893: tollisen tutkimuksen toimittamisesta Suomen metsätyöläis-
32894: ten oloista, pyydän,
32895:                  että Edusk1tnta päättäisi 1näärätä hallituk-
32896:               sen toirnituttrnaan tilastollisen tutkimuksen
32897:               maamme metsä- ja uittotyöläisten olojen kaikin-
32898:               puoliseksi valaisemiseksi.
32899: 
32900:    Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1919.
32901: 
32902: 
32903:    Heikki Törmä.                          Matti Paasivuori.
32904: 
32905: 
32906: 
32907: 
32908:                                                            6Q
32909: 946
32910: 
32911: 
32912: VIII, 16. -     Anom. ehd. N :o 138.
32913: 
32914: 
32915: 
32916: 
32917:               Takkula, Edv., y. m.: Komitean asettamisesta
32918:                   tukkityöläisten olojen järjestämistä varten.
32919: 
32920: 
32921:                 S u o m e n E d u s k u n n a l l e.
32922:    Viitat,en vuoden 1917 toisilla •valtiopäivillä tehtyyn ano-
32923: musehdotukseen N :o 86 (Liitteet I-XI sivuilla 92·1-923)
32924: saan 'kun.nioittaen Eduskunnan päältet.täväksi ehdottaa.,
32925: 
32926:                    ebt!ä Eduskunta kehoittfaisi H,aM~bws~a hetimi-
32927:               ten asettamaan komitean asiJamJtwnflevistta henki-
32928:               löistä, jonka tehtäväksi tulisi bwt k~a ja OO'll,tia
32929:               se.ikkia:peräinen ehdotus twkkityövilestön ja tukki-
32930:               tlyömaiiUa •fAarviJliavien lz,evo>St.en asunto-, ruoka-,
32931:               terv,eys- ja si.viiSty.solojen järjest.ilmiseksi; sekä
32932:                     että hallitus antaisi toimitetun tutkimuksen
32933:               per'Ul$bee~la esiJtyksen Eduskunrl!all.e.
32934: 
32935: 
32936:       Helsingissä fhuhti'kuun 8 p:nä 1919.
32937: 
32938:           Edvard Takkula.             Niilo Liakka.
32939:           Antti Junes.                Janne Koivuranta.
32940:           P. Saarelainen.             J. A. Heikkinen.
32941:           Lauri Perälä.               K. A. Lohi.
32942:                                                                947
32943: 
32944: 
32945: YIII, 1 1 , - Anom. ehd. N:o 137.
32946: 
32947: 
32948: 
32949: 
32950:              Kontu, Arvi, y. m.: Maanviljelystyöväen as'tinto-
32951:                olojrn tntkirniseslin.
32952: 
32953: 
32954:                Suomen Eduskunnalle.
32955:      Maa.n viljelystyöväestö muodostaa maassamlffie varsm
32956: huomattavan väestöryhmän. Ti1attoman väestön alakomi-
32957: tean tutkimuksen mukaan vuo-r1elta 109•1 oli maanviljelystyö-
32958: väen perheiit.en luku maassamme 115,245. Ainoastaan
32959: 38.6 % näistä omisti oman a.sunnon joko omalla tai vuokra-
32960: maalla, 41.6 % asui vuokra-asunnossa ja 19.s % oli ilman
32961: erityistä asunrtoa. Maanvilj·elystyöväen perheistä oli 'sellai-
32962: :<ia, joilla. oli vain yksi asuinhu'one, koko·naiiSta 65.7 %. 28.s
32963: prosentilla. maanviljelystyöväen perheistä oli 1kaksi asuinhuo-
32964: netta ja kolme tai useampia asuinhuoneita 5.5 prosentilla.
32965: Sellaisiakin tapauksia, jolloin kaksi, jopa useampia perheitä-
32966: 1rin, asuu !Samassa huoneessa, on vielä olemassa. Kun lisäksi
32967: asunnoista <tavallisesti puuttuu säiliöitä ruoka- y. m. ·ta.lous-
32968: ta.rpeita v•art,en, ja usein kaikki- ulkohuoneet, on kieltämätön
32969: tosiasia, että maanviljdystyöväen asunto-olot maassammr
32970: ovat keohnot ja että ne muodostavat yhteiskuntamme erään
32971: räikeimpiä epäkohtia.
32972:      Vaarat ja •seuraukset tällaisesta asiaintilasta ovat koko
32973: yMeis1kunnalle ja erittäinkin maan pääelinrneinolle maata-
32974: loudelle tu'hoisai ja vaarallisft.
32975:      Kehnot ja. puutteelliset asunto-olot muod·ostavat ensinnä-
32976: kin terveydelhsen ·vaaran huomattaval1e osalle vä·estöä.
32977: Eihän edellä kuva.tun laisissa oloissa voi edes edellyttää puh-
32978: tauden ja siisteyden, säilymistä. Kasvavan polven elämä on
32979: 948      VIII, 17. -   l\laanviljelystyöväen asunto-olot.
32980: 
32981: ali•nomaa UthaHu kulkutautien vuaksi ja. kaikenlaiset tarttu-
32982: vat taudit löytävä.t otollis-en ma.a,perän !puutteellisten asunto-
32983: olojen yhteydess?,, puhumattakaan siitä, ettei mikään kun-
32984: nollinen sairashoito voi näissä oloissa tulla kysymykSieen.
32985:      Sen lisä•ksi puutteelliset asunto-olot synnyttävät jo nuo-
32986: resta pitäen katkeruutta ihmisten mielissä ja luovat si·ten
32987: otollisen maaperän yhteiskuntaa hävittävien oppien leviämi-
32988: se'f•n .
32989:      .Siitä, että maa.nviljdyf'työväki va:.n harv·oin voi .tuntea
32990: kodin viihtymystä, on seurauk~ena, etbi m.,.a.anviljelystyöväki
32991: pyr~kii muuttamaan kaupunkei·hin ja teollisuuskesku'ksiin
32992: saa.daks.sen toil!l-entulonsa muilla aloilla. Täten lisään:tyy
32993: keskuksien viime aikoina kroonilliseksi ·käynyt työttömyy~
32994: ja ·eräs yhteiskuntamme vailceimpia pv1mia kasvaa. Kun ta-
32995: vallis,e:sti maanviljelystyöväen Jcaras osa lähtee hakemaan
32996: itselleen suotui.-:arnpia elämis?n ma•hdollisuuks:a, kärsii täkcn
32997: maatalous a1inoma.a jatkuvasta suon.enis~;;:nstD.
32998:      ii'Ia.anviljelyst"·öväen asuntokysymys on kieltämättä niitä
32999: yhteiskuntamme cpäko·htia, joka vaatii nopeata korjaamista.
33000: Ei voida luoHaa siihen, ctHi siinä suhtee~sa v.apaaehtoisuu-
33001: dc'n ti,ctä päästäisiin ]fi,himainkaan riittä,viin para.n.nuksiin,
33002: vaan on meillä, lmten on asianlaita yleensä mui,ssa si•vistyi'-
33003: mai.s.sa, kuten esim. Tanskassa, lainsäädäntöti.stä käytävä
33004: laajakantoisia. epäkohtaa ,korjaalillaan.
33005:      Kun kumminkin kysymys on varsin laaja.kantoinen ja
33006: sitä ratkaisiaeSisa on ot-ettava 'huomioon maamme eri ,seutujen
33007: varsin erilaiset olosuhteet, tuntuu tarpeelliselta, että asia
33008: vasta !p-erusteellisen valmistelun jälkeen v·oi tulla la.insää-
33009: täjän ratkaista.vaksi.
33010:      Ylläolevan johdosta 'saamme knnnieittavimmin anoa,
33011: 
33012:                 että Edt~skunt.a ant.a.isJ: hallt1ttUJvsen tehtäväksi
33013:             toimituttlaa. ·JnalfJmviljelystyöväen ,a,s:u;n;to-olojen
33014:             .iohdost.a perinpohjais:en tutkimuksen; ja
33015:            VIII, 17. -   Kontu, Arvi, y. m.             949
33016: 
33017:             että!, haU~tus tämän tutkimuks<en pt~hjaUa jät-
33018:         täisi Eduskztnnalle lakiehdotuksen malanviljelys-
33019:         työviien asun,to-olojen korjaam,i~Seksi.
33020: 
33021: H€lsingissä huhtilnmn 12 p :nä 1919.
33022: 
33023:     Arvi Kontu.          Bruno Sarlin.
33024:     J. Jyske.            J. Kaskinen.
33025:     Juho Torppa.         K. E. Linna.
33026:     Heikki Ritavuod.     K. V. Wuokoski.
33027:     M. Ii:ekki.          Paul Thuneberg.
33028:                 Aug. Hämäläinen.
33029: 1
33030: 1
33031:  1
33032:   1
33033:   1
33034:    1
33035:     1
33036:     1
33037:      1
33038:       1
33039:       1
33040:        1
33041:         1
33042:         1
33043:          1
33044:           1
33045:           1
33046:            1
33047:             1
33048:             1
33049:              1
33050:               1
33051:               1
33052: VALTIOPÄIVÄT
33053:              1919
33054: 
33055: 
33056:        LIITTEET
33057:                  IX
33058: SOTILASASIAINVALIOKUNTAAN LÄHE-
33059:    'l'ETYT EDUSKUNTAESITYKSET
33060:      JA ANOMUSEHDOTUKSET
33061: 
33062: 
33063: 
33064: 
33065:            HELSINKI 1919
33066:       VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
33067:                        A.
33068: 
33069: Asevelvollisuuslakia ja sotilasrasitusta koskevia
33070:     eduskuntaesityksiä ja anomusehdotus.
33071:                                                               955
33072: 
33073:  IX, 1. -   Edusk. esit. N :o 47.
33074: 
33075: 
33076: 
33077: 
33078:              Ailio, Julius ja Ryömä, Hannes: Ehdotus laiksi
33079:                  eräistä muutoksista asevelvollisuuslakiin.
33080: 
33081: 
33082:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
33083: 
33084:       Maailmansota kaikkine kauhuineen ja hirvittävine jouk-
33085:   kosurmineen, taloudellisine ynnä kulttuuritappiaineen on
33086:   saanut kansat entistä selvemmin älyämään, että imperialis-
33087:   tiset anastuspyyteet, sodat ja sotamoraali ovat kuolemaan
33088:   tuomittavia. Kansainvälinen oikeustilanne kansainvälisine
33089:   tuomioistuimineen eri valtioiden keskinäisten ristiriitain rat-
33090:   kaisemista varten on se ihanne, jonka saavuttamiseen kaik-
33091:   kien kansain on koottava voimansa. Vain tätä tietä pääsee
33092:   ihmiskunta vapautumaan niistä suunnattomista sotalaitok-
33093:   sen nielemistä taloudellisista ja ihmisuhreista, jotka tähän
33094: . asti ovat kuluttaneet kansainvoimia. Vasta kansain veljeys-
33095:   aatteen valtaanpäästyä on pienten kansain itsenäisyys ja
33096:   valtiollinen olemassaolo todella turvattu.        ·
33097:       Tähän päämäärään on sosialidemokratia koko aikanaan
33098:   pyrkinyt. :M:utta vielä näyttää tämä päämäärä pysyvän loi-
33099:   tolla. Ei edes kansainliitto- nykyajan ,pyhä allianssi" -
33100:   jonka perusteena alkuaan ovat olleet kauniit ihanteet pysy-
33101:   västä rauhasta, voi saattaa ihmiskuntaa siihen. Sotain ta-
33102:   loudellisia syitä ja kansallisuuksien ristiriitoja ei se kykene
33103:   kokonaan poistamaan maailmasta, niinkauvan kuin nykyi-
33104:   nen yksityistaloudellinen tuotantojärjestelmä on vallitse-
33105:   vana. Lisäksi on kansainvälinen tilanne nykyään siksi se-
33106:   kava, ettei yleisestä aseistariisuutumisesta voi olla puhetta-
33107:   kaan. Ei mikään elinvoimainen kansa voi niin ollen laimin-
33108: 956       IX, 1. -   Muutoksia asevelvollisuuslakiin.
33109: 
33110: lyödä itsepuolustustaan ja siten jättää itsenäisyyttään vaa-
33111: ranalaiseksi.
33112:      Mutta sotavarustusten vähentäminen pienimpään mää-
33113: rään on sensijaan nykyajan ja kaikkein kansain kipein tarve.
33114: Harkittavaksi jää kullekin kansalle se varustusten minimi,
33115: jolla se katsoo voivansa turvata itsenäisyyttään, ja jolla se
33116: lisä;ksi voi vastata kansainvälisistä vel voituksistaan, edellyt-
33117: täen, että se yhtyy kansainliittoon.
33118:      Meillä on hiljakkoin, samaan aikaan, jolloin muualla
33119: maailmassa pyritään sotavarustusten minimiin, perustettu
33120: sotalaitos, joka meidän oloihimme katsoen on merkittävii
33121: maksimiksi. Meille on luotu mahdollisimman suuri seisova
33122: armeija kasarmiharjoituksineen, paraadeineen ja ankaran
33123: sotilaskurin orjuuttamine joukkoineen juuri silloin kuin
33124: muualla niitä pyritään poistamaan. Pienen Suomen puolus-
33125:  tuslaitos on järjestetty suurissa maissa käytännössä olleiden
33126:  puolustusjärjestelmäin mukaan. On koetettu luoda armeija,
33127:  joka vastaisi mahdolhsimman suuria sotateknillisiä vaati-
33128:  muksia, ja jonka varsinaisena osana olisi kasarmissa perin-
33129:  pohjin koulutettu vakinainen ja mahdollisimman suurilukui-
33130:  nen kantajoukko. Senvuoksi on palvelusaika pantu siksi pit- ,
33131:  käksi kuin 1 1 / 2 vuotta. Näin on tultu siihen, että maan
33132:  puolustuslaitos huolestuttavan ra:skaana taakkana painaa
33133:  kansaamme, riistäen tuottavalta työltä pitkäksi ajaksi pa-
33134:  raan osan miehistä nuorisoa, kasarmielämällään turmelevasti
33135:  vaikuttaen sen tapoihin, sekä uhaten muutenkin rappiolle
33136:  joutunutta valtiotalouttamme vararikolla.
33137:      Kansanvaltaisella ja etenkin sosialidemokratisella taholla
33138:  on aina katsottu eri ·puolustusjärjestelmistä edullisimmaksi
33139:  kansanmiliisiä, koska se on taloudellisesti huokein, moraali-
33140:  sesti haitattomin ja rauhallisen yhteiskuntakehityksen kan-
33141:  nalta suositeltavin. Tämä järjestelmä, siihen liitettyine raja-
33142:  vartiostoineen ja erikoisaselajeineen, turvaa myös, kun vain
33143:  liikekannallepano on hyvin suunniteltu, maan itsenäisyyden
33144:  yhtä hyvin kuin muutkin järjestelmät ja se tarjoaa suhteelli-
33145:  sesti suuremman puolustusmiehistön.
33146:           IX, 1. -   Ailio, Julius ja Ryömä, Hannes.        957
33147: 
33148: 
33149:      Kansanmiliisijärjestelmä on, kuten tunnettua, käytän-
33150: nössä useissa pienissä valtioLssa, esim. Sveitsissä, Tanskassa,
33151: Norjassa y. m. Se sopii kieltämättä paraiten meidänkin oloi-
33152: himme, ja sillä~ näyttää olevan maassamme laaja kannatus.
33153: Kun 1917 vuoden toisilla valtiopäivillä!kin eduskunta asettui
33154: sille kannalle, ,että sotalaitos niin pian kuin mahdollista
33155: järjestettäisiin lyhyen vakinaisen palvelusajan eli kansan-
33156: miliisin pohjalle", saanee odottaa, että nykyinen hallitus
33157: heti ryhtyy valmistamaan tämänkaltaista esitystä asevel-
33158: vollisuuslaista.
33159:      'l'oistaitseksi, kunnes kansanpuolustusjärjestelmä ehtii
33160: t-ulla suunnitelluksi ja säädetyksi, on nykyiseen asevelvolli-
33161: suuslakiin saatava ainakin se . muutos, että palvelusaikaa
33162: tuntuvaBti alennetaan. Meistä on nykyoloissa riittäväksi
33163: katsottava kuuden kuukauden palvelusaikaa, sillä yleensä
33164: on meidän asevelvollinen nuorisomme älyllisesti ja ruumiilli-
33165: sesti siksi ke]J.ittynyttä, ettei se erityistä alkuvalmistusta
33166: kaipaa, sotilasammattiin kel vatakseen. .T os lisäksi sama11a
33167: ryhdytään tarmokkaasti edistämään yleistä urheilua ja voi-
33168: mistelua, voidaa.n siten kohottaa kansan ruumiillista kestii-
33169: vyyW.i ja joustavuutta, mitkä ominaisuudet kieltämättä ovat
33170: maan puolustajan ensi.mäisiä edellytyksiä. Riittävä sota-
33171: teknillinen harjaantuminen on saavutettavissa, ainakin jalka-
33172: väelle eli puolustl1Sarmeijan tärkeimmälle osalle, lyhyem-
33173: mässäkin ajassa kuin kuudessa kuukaudessa, kun vain ope-
33174: tus on tarpeeksi keskitettyä. Sen näyttävät todeksi kansan-
33175: miliisilaitokset.
33176:      Sotilasviranomaisten ta!holta luonnollisesti väitetään,
33177: että kuuden kuukauden palvelusajan sovelluttaminen nykyi-
33178: seen järjestelmään kohtaa suuria vaikeuksia. Mutta jos tämä
33179: palvelusaika yhteiskunnan edun kannalta hyväksytään, täy-
33180: tyy vaikeuksien hyvällä tahdolla ja järjestelykyvyllä olla
33181: voitettavissa. Tietysti myös sanotaan, että näin lyhyt pal-
33182: velusaika liiaksi heikuntaa armeijan puolustuskykyä. Mutta
33183: jos kohtakin armeija jäisi teknillisesti vähemmän harjaantu-
33184: neeksi, tulisi se toiselta puolen lujemmaksi, kun se puheena-
33185: olevan muutoksen takia epäilemättä saisi osalleen suurem-
33186: 958       IX, 1 • ..L. Muutoksia asevelvollisuuslakiin.
33187: 
33188: man suosion, ja tämä nä!köikohta on erittäin tärkeänä 'huo-
33189: mioonotettava puolustuslaitoksen järjestelyssä.
33190:    Pyydämme senvuoksi väliaikaisena toimenpiteenä nykyi-
33191: sen puolustustaakan keventämiseksi esittää,
33192:                 että Eduskunta päättäisi hyväksyä seuraavan
33193:             lain:
33194: 
33195:                            Laki
33196:  eräistä muutoksista 8 p:nä helmikuuta 1919 annettuun
33197:            Suomen valtakunnan väliaikaiseen
33198:                   asevelvollisuuslakiin.
33199: 
33200:     Kumoten 8 IJäivänä heLmikuuta 1919 annetun Suo-
33201: men valtakunnan väliaikaisen asevelvollisuuslain 20 ja 21
33202: §§ :t, säädetään täten, että sanotun lain 8, 10, 48, 49 ja 62
33203: §§ :t ovat olevat näin kuuluvia:
33204: 
33205:                              8 §.
33206:      Asevelvollinen kuuluu nostoväkeen siitä, kuin on täyttä-
33207: nyt 17 v~otta, siihen asti, 'kuin on tullut 45 vuoden ikään,
33208: jollei hän ole vakinaisessa palveluksessa tai kuulu reser-
33209: vnn.
33210:      Vakinaiseen palvelukseen astuvan asevelvollisen palve-
33211: lusaika on rauhanaikana 6 kuukautta, jonka perästä hän
33212: 6 vuotta kuuluu reserviin. Sen ajan päätyttyä asevelvollinen
33213: siirretääm nostoväkeen. Kunkin vuosiluokan siirto tapahtuu
33214: 1 päivänä lokakuuta kuudentena kalenterivuotena sen jälestä,
33215: kun se luokka on kutsuttu vakinaiseen palvelukseen.
33216:      Asevelvollinen, joka sentähden, että häntä ei ole sinä
33217: vuonna, jolloin hän oli kutsunnan alainen, hyväksytty sota-
33218: palvelukseen, tahi muusta syystä on myöhemmin vakinai-
33219: seen palvelukseen tullut, ei saa helpoitusta vakinaisessa
33220: väessä eikä reservissä palvelemisen ajasta.
33221:      Jos joku on palvellut vakinaisessa väessä enemmän aikaa
33222: kuin 6 kuukautta, on liikamäärä luettava hänen hyväkseen
33223: reservissä palveleruisaikaan nähden. Milloin taas vakinai-
33224:           IX, 1. -   Ailio, Julius ja Ryömä, Hannes.        959
33225: 
33226: 
33227: sessa väessä palveltavaa aikaa joltakulta on lyhennetty, on
33228: hänen oltava reservissä sen verran pitemmän aikaa; kuiten-
33229: kaan älköön ketään siirrettä:kö reserviin, ellei hän ole ollut
33230: vakinaisessa väessä vähintäin 4 kuukautta.
33231:                               10 §.
33232:     Kutsutuista asevelvollisista on ilmoituksen mukaan toi-
33233: sen puolen saavuttava palvelukseen 1 päivänä elokuuta kut-
33234: suntavuotena, toisen puolen 1 päivänä helmikuuta seuraa-
33235: vana vuonna.
33236:     l\fuuten luetaan palvelusaika:
33237:     a) sille, jonka olisi pitänyt tulla palvelukseen 1 kohdassa
33238: mainittuna yleisenä saapumispäivänä, mutta joka ilman lail-
33239: lista estettä on jäänyt pois, 1 päivästä toisessa kuukaudessa
33240: sen kuukauden jälkeen, jolloin asevelvollinen astui palveluk-
33241: seen, sekä
33242:     b) sille, joka muuten on astunut palvelukseen muuna
33243: aikana vuodesta, palvelukseen tulonsa päivästä.
33244:     Asevelvolliset, jotka ovat astuneet palvelukseen 1 koh-
33245: dassa säädettynä yleisenä palvelukseen tulepäivänä, laske-
33246: taan kotiin 6 kuukauden perästä.
33247:     Suomen vesien ulkopuolella olevain sotalaivain miehistö-
33248: jen kotiinlaskeminen voidaan kuitenkin lykätä siksi, kun
33249: laiva on palannut takaisin Suomen satamaan. Liika-aika
33250: luetaan sittemmin miehistön hyväksi reservissä tai nosto-
33251: väessä palveltuna harjoitusaikana.
33252:                              48 §.
33253:     Yliopiston tai teknillisen korkeakoulun ylioppilaat voi-
33254: daan määrätä suorittamaan reserviupseerikurs'Bi sotakou-
33255: lussa.
33256:     Mitä vasta mainittiin, koskee myöskin niitä, jotka ovat
33257: käyneet täydellisen alkeisopiston ylintä lähimmän luokan
33258: tai näyttäneet omaavansa vastaavat tiedot, käyneet ylem-
33259: män maanviljelys- tai kauppaopiston tai kansakoulunopet-
33260: tajaseminaarin, teknillisen opiston tai näitä vastaavan oppi-
33261: laitoksen tahi suorittaneet ensimäisen perämiehen tutkin-
33262: non.
33263: 960         IX, 1. -   Muutoksia asevelvollisuuslakiin.
33264: 
33265:     l\fuukin asevelvollinen, joka palvelusaikanaan on osoit-
33266: tanut erikoista taipumusta ja sopivaisuutta upseerintoimeen
33267: ja jolla harkitaan olevan tarpeelliset tiedot, saatakoon val-
33268: mistaa reserviupseeriksi.
33269: 
33270:                             49 §.
33271:    Asevelyollinen, joka haluaa antautua upseerinammattiin,
33272: voipi tilaisuuden mukaan päästä oppilaaksi sotakouluun, jos
33273: hänellä on sitä varten määrätyt tiedot ja hän muuten on
33274: osoittanut olevansa siihen ammattiin sovelias.
33275: 
33276:                              62 §.
33277:     Asevelvollinen, joka on tuomittu kansalaisluottamuk-
33278: sensa menettäneeksi tahi julistettu todistajaksi kelpaamatto-
33279: maksi, voitakoon rauhanaikana, sen vuoden aljettua, jonka
33280: ajalla hän täyttää 20 vuotta, mutta ennenkuin hän on tullut
33281: 27 vuoden ikäiseksi, kutsua 6 § :ssä mainittuun työhön enin-
33282: tään 6 kuukaudeksi.
33283:     Sodan aikana semmoinen henkilö, jollei hän ennen liike-
33284: kannallepanoa ole täyttänyt 45 vuotta, niinikään saatakoon
33285: kutsua työhön ja siinä pitää niin kauvan kuin sotaa kestäii.
33286:     .Jos tässä tarkoitettu henkilö ennen tuomitsemistaan on
33287: palvellut jonkun aikaa vakinaisessa väessä, on se aika luet-
33288: tava hänen hyväkseen vähennykseksi hänen rauhanaikai-
33289: sesta työvelvollisuudestaan.
33290: 
33291: 
33292: 
33293:       Helsingissä, 17 päivänä huhtihmta 1919.
33294: 
33295: 
33296:       Julius Ailio.                         Hannes Ryömä.
33297: •                                                               961
33298: 
33299: IX, 2. -   Edusk. esit. N :o 46.
33300: 
33301: 
33302: 
33303: 
33304:             Sihvo, Aarne, y. m.: Ehdotu.s !Jaiksi Sumn,en
33305:                valtakumnan väliaikaisien a:sevelvollisuuslain
33306:                8 §:n muuttarniJsesta.
33307: 
33308: 
33309:               S u o m e n E ·d u s k u n n a 11 e.
33310: 
33311:     Vakinai·sen asevelvollisuuden tarkoituksena on isänmaan
33312: ja laillisen y.hteiskuntajärjestyksen .puolU:stukseksi saada toi-
33313: meen sotilaalliseen kuriin ja aseiden käyttöön täysin tottunut
33314: armeija". Toiselta puolelta on kumminkin pidettävä silmällä,
33315: että tämän tarkoituksen toteuttaminen ei tule liian raskaaksi
33316: enemmä:n valtion ra:hastolle kuin yksityisille asevelvollisille-
33317: kaan. Päinvastoin on pyrittävä siihen, että maa•n kansan-
33318: taloudellinen asema pysyy järkkymättömänä ja vahvistuu
33319: siten, että s·otalaitoksen kustannuks&t supistetaaiJ< ma~hdol­
33320: Esimma'n vähiin ja mahdollisimman suuri määrä nuoria mie-
33321: hiä säilytetään tuottavassa ty.össä.
33322:     Koska maamme asevelvollisesta nuorisosta. suuri osa
33323: sekä ottamalla osaa aktiivisiin sotatoimiin että suojelus-
33324: kuntapalveluksessa on hankkinut itselleen tottumusta. 'soti-
33325: laalliseen kuriin ja harjaantumista aseiden käytössä, niin
33326: on sotilaalliselta kan:n.alta tarpeetonta, että nämät joutuvat
33327: suorittamaan vakinaista 'S'ota:palvelusta. yhtä kauan kuin
33328: toiset, joilla ei ole mitään sotilaallisia tietoja ja taitoja ja
33329: että he sit·en joutuvat tuhlaamaan aikaa 'harjoitellessaan sel-
33330: laista, .jonka he jo palvelukseen tullessaan omaavat, samalla
33331: kun ·he täten joutuvat turhanpäiten kuluttamaan valtion. ja
33332:  omiakin varojaan. Tällai•s•et asevei volliset olisivat omiaan
33333:  käytettäviksi erikoisaselajeissa, JOISsa 1perusteellisemmat
33334:                                                            61
33335: 962            IX, 2. -   Asevelvollisuuslain 8 §.
33336: 
33337: sotilaallliset tiedot ja taidot ovat ta.rpeen, tahi voitaisiin
33338: heidät jalka.viLessä päästää yleistä palvelusaikaa ly.hyem-
33339: mällä ajalla.
33340:     Selvitys tällaisen asevelvollisen sotilaallisista. tiedoj.sta
33341: ja taidoista voidaan ·helposti saada lyhyenä koekautena sitä
33342: varten asetettavissa koe-osastoissa ja se :helpotus, mikä kul-
33343: lekin asevelvolliselle voitaisiin. myöntää, voidaan täten •pä-
33344: tevästi ·harkita koeosastossa saatujen tulosten perusteella.
33345:     Edellä ·sanotun nojalla rohkenemme ehdottaa, että Edus-
33346: kunta hyväksyisi seuraavan la.kiehdotuksen:
33347: 
33348: 
33349:                              Laki
33350:   Suomen valtakunnan väliaikaisen asevelvollisuuslain
33351:        8 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi:
33352: 
33353:     Eduskunnan päätöks~m mukaisesti muutetaan' Suomen
33354: va.ltakunnan väliaikaisen a.sevelvollisuuslain 8 § näin kuu-
33355: luvaksi:
33356:                            2 LUKU.
33357:                           Plalvelu,s.aika.
33358:                               8 §.
33359:      A.sevelvollinen kuuluu nostoväkeen siitä kun on täyttä-
33360: nyt seitsemäntoista vuotta sii1hen a.sti kun on tullut neljän-
33361: kymmeneviiden vuoden ikään, jollei hän ole vakinaisessa
33362: palveluksessa ta.i kuulu reserviin.
33363:     Vakinaiseen palvelukseen a,stuvan asevelvollisen palvelus-
33364: aika on rauhan a.ikana yksi vuosi ja kuusi kuukautta, jonka
33365: perästä hän viisi vuotta kuuluu reserviin•. Sen ajan päätyt.
33366:         1
33367: 
33368: 
33369: tyä asevelvollinen. siirretään nostoväkeen. Kunkin vuosi-
33370:  luoka.n siirto tapahtuu 1 ·päivänä lokakuuta kuudentena
33371: kalenterivuonna sen jä.lestä kun se luokka on kutsuttu va·ki-
33372: 'naiseen pa1veluks·een.
33373:      Asevelvollin.en, jonka, oltuaan vähin,.tään 14 päivää koe-
33374:  osastossa, on havaittu omaavan sotila.allisia tietoja ja tai-
33375:                  IX, 2. -   Sihvo, Aarne, y. m.               963
33376: 
33377: toja, on oikeutettu koe-osaston :päälly.stön •harkinnan mukaan
33378: saamaan helpotusta palvelusajassa kuin myöskin, mikäli
33379: mahdollista, vaiitsemaan aselajin ja joukko-osaston.
33380:     Asevelvollinen, joka sentä:hden, että ·hän•tä ei ole sinä
33381: vuonna, j.oUoi•n hän oli ·lmtsunnan alainen, hyväksytty sota-
33382: palvelukseen, ta-hi muusta syystä on my·öhemmin vaki,naiseen
33383: palvelukseen tullut, ei saa helpotusta vakina.is·essa väessä
33384: eikä reservissä .p.alvelemisen aja:sta.
33385:     Jos joku on palvellut vakin111isessa• vä;essä enemmän aikaa
33386: kuin yhd-en vuod-en ja kuusi kuukautta, on liikamäärä luet-
33387: tava hämen hyväks·een reservi,ssä palvelemisaikaan 1nähden.
33388: Milloin taas vakinaisessa väessä palvelt.a·vaa 111ikaa on jolta-
33389: kulta lyhennetty, on hänen oltava reservissä sen verran pi-
33390: temmän aikaa; kuitenkaan älköön ketään si•irrettäkö reser-
33391: viin, ellei hän ole ollut vakinaisessa palveluksessa vä,hin-
33392: tään yhden vuoden.
33393:     tSodan a·ikana asevelvolliset jäävät armeijaan tahi laiva.c;-
33394: toon niin pitkäksi aikaa kuin tarve vaatii.
33395: 
33396: 
33397: 
33398:    Helsingis,sä 14 päivänä huhtikuuta 1919.
33399: 
33400: 
33401:         Aarne Sihvo.               Risto Ryti.
33402: 964
33403: 
33404: IX, s. -    Pet. försl. N:o 142.
33405: 
33406: 
33407: 
33408: 
33409:              Nix, Oskar, m. fl.: Orn åtgärdm· i syfte att
33410:                  utjämna den militära tungan.
33411: 
33412: 
33413:                T i ll F i n l a n d s   r_. a n t d a g.
33414:      Hänvisande till lantdagsmannen Sundbloms m. fl. pe-
33415: titionsmemorial n :o 27 vid 1917 års första lantdag få vi
33416: med .beropande av motiveringen i densamma anhålla, att
33417: Finlands Lantdag ville hos landets Regering anhålla,
33418:                   att Regeringen rnåtte fordersarnrnast skrida
33419:               till nödiga lagstiftn,ingsinitiativ och förvalt-
33420:               ningsåtgärder i syfte att den rnilitära tunga av
33421:               allrnän natur, SO'Yn drabbat kornrnuner och en-
33422:               skilda rnedborgare 't landet, bleve utjärnnad och
33423:               fördelad på sarnhället i dess helhet.
33424: 
33425:       Helsingfors den 14 april 1919.
33426: 
33427: 
33428:            Oskar Nix.            Johan Broända.
33429:            E{lv. Helenelund.     K. V. Åkerblom.
33430:                        J. E. Hästbacka.
33431:                                                           965
33432: 
33433: IX, 3, -   Anom. ehd. N :o 142.
33434:                                                    Suomennos.
33435: 
33436: 
33437: 
33438: 
33439:             Nix, Oskar, y. m.: Toimenpiteistä sotilasrasi-
33440:                tuksen tasoittamiseksi.
33441: 
33442: 
33443:              S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
33444: 
33445:    Viitaten edustaja Sundiblomin y. m. 1917 vuoden ensim-
33446: mäisille valtiopäiville jättämään anomuskirjelmään n :o 27
33447: saamme siinä esitettyjen perustelujen nojalla anoa, että
33448: Suomen Eduskunta tahtoisi maan Hallitukselta anoa,
33449: 
33450:                 että Hallitus ryhtyisi mitä kiirei.mmiten
33451:             asianmukaisiin lainsäädäntöaloitteisiin ja hal-
33452:             lintotoimenpiteisiin kuntia ja maan yksityisiä
33453:             kansalaisia kohdanneen yleisluontoisen sotilas-
33454:             rasituksen tasoittamiseksi ja jakamiseksi koko
33455:             yhteiskuntaa kohti.
33456: 
33457:     Helsingissä, 14 päivänä huhtikuuta 1919.
33458: 
33459: 
33460:       Oskar Nix.              Johan Broända.
33461:       Edv. Helenelund.        K. V. Åkerblom.
33462:                     J. E. Hästbacka.
33463:                       B.
33464: 
33465: Kansalaissodasta kärsineitten eläkkeitä koskeva
33466:       eduskuntaesitys ja anomusehdotus.
33467:                                                               969
33468: 
33469: IX, 4. -   Edusk. esit. N :o 48.
33470: 
33471: 
33472: 
33473: 
33474:             Puro, Olavi: Ehdotus laiksi eläkkeistä kansa-
33475:                laissodassa työkykynsä menettäneille Suo··
33476:                men kansalaisille sekä kuolleitten Suomen
33477:                kansalaisten perheenjäsenille.
33478: 
33479:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
33480:     Viitaten edustajien Miina Sillanpään, Rieti Itkosen ja
33481: allekirjoittaneen Eduskunnalle kuluvan huhtikuun 19 .päi-
33482: vänä tekemään anomukseen avustuksen myöntämisestä kai-
33483: kille va;pa.ussodan johdosta työkylkynsä menettäneille sekä
33484: leskiksi ja orvoiksi jääneille kansalaisille, saan täten esittää,
33485: että Eduskunta hyväksyisi tästä asiasta seuraavan lain.
33486: 
33487:                             Laki
33488: eläkkeistä kansalaissodassa työkykynsä menettäneille Suo- .
33489:     men kansalaisille sekä kuolleitten Suomen kansa-
33490:                  laisten perheenjäsenille.
33491:                               1 §.
33492:    Täten säädetään, että 24 päivänä helmikuuta 1919 Edus-
33493: kunnan hyväksymä Laki eläkkeistä vapaussodassa haavoit-
33494: tuneille s.otureille sekä kaatuneitten ja sairauden johdosta
33495: kuolleitten soturien perheenjäsenille ulotetaan koskemaan
33496: kaikkia kansalaissodassa työkykynsä menettäneitä Suomen
33497: kansa.laisia sekä soda.ssa 'kaatuneitten ja sairauden johd·osta
33498: kuol1eitten Suomen kansalaisten perheenjäseniä.
33499: 
33500: 
33501:    Helsingissä huhtikuun 19 päivänä 1919.
33502: 
33503:                                             Olavi H. Puro.
33504: 970
33505: 
33506: IX, o. -   Anom. ehd. N :o 143.
33507: 
33508: 
33509: 
33510: 
33511:             Sillanpää, Miina, y. m.: Kansalaissotaan osaa-
33512:                 ottaneille sotureille ja heidän perheenjäsenil-
33513:                 leen eläkkeen myöntämisestä helmikttun 24-
33514:                 päivänä 1919 annetun lain ttlottamista koske-
33515:                 maan kaikkia kansalaissodan uhreja puoluei··
33516:                 siin katsomatta.
33517: 
33518:              S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
33519:     Kansalaissodan kaameana seurauksena on ollut se, että
33520: kymmenet tuhannet vaimot ja lapset ovat tavalla tai toisella
33521: menettäneet elättäjänsä ja siten ovat joutuneet asemaan, joka
33522: vaatii yhteiskunnallista toimenpidettä.
33523:     Sosialihallituksen keräämän tilaston mukaan kohoaa
33524: kokonaan orvoiksi jääneiden lasten lukumäärä noin 25,000.
33525: Niiden vaimojen lukumäärästä, jotka ovat kansalaissodassa
33526: menettäneet miehensä, ei ole tietoa, mutta kohonnee niiden
33527: luku paljoa suuremmaksi. Sotaleskien ja -arpojen toimeen-
33528: tulo on nyt tänä satumaisen kalliina aikana ollut miltei mah-
33529: dotonta ja heidän taistelunsa elämisen mahdollisuuksien
33530: puolesta epätoivoista. Suuri osa on saanut tulla toimeen il-
33531: man minkäänlaista avustusta. Köyhäinhoidon avustus siellä,
33532: missä sitä on annettu, on ollut murto-osa siitä, mitä elämi-
33533: seen tarvitaan. Köyhäinhoidon viranomaisten tiedonannon
33534: mukaan nousevat aikuisen henkilön ruokamenot 5-12 mk.
33535: päivässä. Että tämä laskelma ei ole korkea, tietää jokainen,
33536: ja että köyhäinhoidon avustus säälittävimmissäkään tapauk-
33537: sissa ei nouse edes tähän määrään on sekin tunnettua.
33538:     Sanottakoon kansalaissodasta mitä tahansa, niin vaimot
33539: ja lapset ovat kuitenkin viattomat. Tuhannet lesket tietä-
33540: vät, etteivät heidän miehensä olleet missään tekemisissä ka-
33541:                IX, 5. -   Sillanpää, Miina, y. m.           971
33542: 
33543: 
33544: pinan kanssa, vaa;n ainoastaan vakaumuksestaan toimivat
33545: työväenjärjestöissä ja niiden asettamissa luottamustoimissa.
33546: Siitä huolimatta on heitä ammuttu, sekä vankiloissa meneh-
33547: tynyt tuhansittain. Elintarvekurjuus lisää sitä oikeutettua
33548: katkeruutta, joka näin ollen on vallalla avuttornissa eloon-
33549: jääneissä, jota katkeruutta yhteiskunnan tehokas avustus
33550: olisi omiaan lieventämään. Mutta se, että sotaleskien ja or-
33551: pojen avustus jätetään kokona"an köyhäinhoidon varaan, li-
33552: sää katkeruutta senkin takia, että köyhäinhoidolta saatu
33553: avustus tietää tärkeimpien kansalaisoikeuksien menettä-
33554: mistä. Siksi olisi avustus järjestettävä köyhäinhoidosta ir-
33555: ralliseksi sekä määriteltävä, että niiltä, jotka kansalaissodan
33556: johdosta apua nauttisivat, ei saa riistää kansalaisoikeuksia.
33557:     Viime eduskunta on Hallituksen esityksestä hyväksynyt
33558: lain, jonka perusteella on päätetty valtion varoista maksaa
33559: eläke kansalaissodassa (vapaussodassa) kuolleiden perheitten
33560: jäsenille. Kansalaissodan raskaimmat uhrit ovat kuitenkin
33561: löydettävissä työläisten riveissä, joiden joukosta kymmeniä
33562: tuhansia on sortunut ilman laillisuuden varjoakaan, suoras-
33563: taan mielivallan uhreina. Elämme myöskin liian lähellä itse
33564: tapahtumia, voidaksemme puolueettomasti arvostella syitä ja
33565: seurauksia. Yksi on kuitenkin selvä: meidän täytyy avus-
33566: taa eloon jääneitä perheitä. Ja siinä emme ole oikeutettuja
33567: määrittelemään kuka on oikeutettu avustusta saamaan kuka
33568: ei. Siksi onkin Eduskunnan myönnettävä eläke kaikille kan-
33569: salaissodan johdosta huoltajansa menettäneille, sillä jos ker·
33570: ran valtion varoista eläke maksetaan yhdelle osalle uhreja,
33571: on se maksettava kaikille.
33572:     Kun työläisiä viruu vielä valtiorikoksista vankiloissa
33573: suurin joukoin, ollen siten estettyjä huolehtimasta perheensä
33574: elatuksesta, on myös kuntia vaadittava huolehtimaan heidän
33575: perheittensä avustamisesta riittävässä määrässä ja on tämä
33576: avustus annettava siinä muodossa, ettei sillä leimata avun-
33577: saajaa kansalaisoikeutensa menettäneeksi.
33578:     Orpolapsien sijoituksessa on porvarillisten menettely he-
33579: rättänyt kiusallista huomiota. Lapsia on koetettu sijoittaa
33580: pääasiassa puoluenäkökantoja silmällä pitäen. Kun ottaa
33581: 972        IX, 5, -   Eläkkeitä kansalaissodan uhreille.
33582: 
33583: huomioon miten kiihkeä raivo edelleen on eräissä piireissä
33584: n. s. punaisia ja heidän jälkeläisiään kohtaan vallalla, ym-
33585: märtää myöskin, että kasvatus tulee pääasiassa kohdistu-
33586: maan sen luokan mustaamiseen, jonka jälkeläisiä nämä lap-
33587: set ovat. Että tällainen kasvatus katkeroittaa lapsen koko
33588: elämän ajaksi, siitä pitäisi jokaisen olla selvillä.
33589:     On myöskin tapahtunut, että köyhäinhoidolta ei ole an-
33590: nettu avustusta äideille, joilla on lapsia elätettävänään, vaan
33591: on vaadittu lapset köyhäinhoidon huostaan, jonka toimesta
33592: lapset on annettu vieraille hoidettavaksi maksua vastaan.
33593: Kun äiti kaikesta huolimatta on lapsen luonnollisin kasvat-
33594: taja, on vaadittava avustusta äideille siten, että äidit itse
33595: voivat hoitaa ja kasvattaa lapsensa. Kokonaan vanhempansa
33596: menettäneitä orpoja olisi ensi kädessä luonnollisin sijdittaa
33597: lastenkoteihin, joita on perustettava uusia, sitten sukulaisten
33598: hoitoon, mikäli nämä haluavat ottaa orpoja hoitaakseen ja
33599: vasta viime kädessä annettava vieraiden hoitoon.
33600:     Orpolasten hoitoa on valvottava niin, etteivät perheet,
33601: jotka ovat saaneet lapsia hoitoonsa, saa ruveta lasten työ-
33602: voimaa käyttämään väärin. Samoin on valvottava lasten
33603: koulunkäyntiä ja terveydellistä hoitoa.
33604:     Edellä esitetyn nojalla anomme
33605:                   että Ed~tskunta päättäisi anoa esitystä laiksi,
33606:               .ioka laajentaa helmikuun 24 päivänä 1919 hy-
33607:               väksytyn lain, koskeva kansalais- (vapaus) so-
33608:               taan osaaottaneille sotureille ja heidän perheen-
33609:               jäsenilleen eläkkeen myöntämistä, koskemaan
33610:               kaikkia kansalaissodan uhreja puolueisiin katso-
33611:               matta.
33612: 
33613:       Helsingis§lä, huhtikuun 19 päivänä 1919.
33614: 
33615:       Miina Sillanpää.                       OlaYi H. Puro.
33616:                           Rieti Itkonen.
33617:                           ••          ••
33618: VALTIOPAIVAT
33619:                 1919
33620: 
33621:           LIITTEET
33622:                     X
33623: ULKOASIAINV ALIOKUN'fAAN L.Ä.HE'l'E'l"l'Y
33624:             ANOMUSEHDOTUS
33625: 
33626: 
33627: 
33628: 
33629:               HELSINKI 1919
33630:          VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
33631: 1
33632: 1
33633: 1
33634: 1
33635:     1
33636:     1
33637:     1
33638:     1
33639:         1
33640:         1
33641:         1
33642:             1
33643:             1
33644:             1
33645:                 1
33646:                                                            975
33647: 
33648: X, 1. -   Anom. ehd. N:o 144.
33649: 
33650: 
33651: 
33652: 
33653:             }Jrich, Mikko V., y. m.: Diplomaateiksi ja kon-
33654:                 suleiksi aikovien opetuksesta.
33655: 
33656: 
33657:               Suomen Eduskunnalr':.
33658:     Sen jälkeen kuin Suomi astui Suvereenisten valtioitten
33659: joukkoon, on laajoissa piireissä odotettu, että Hallitus ryh-
33660: tyisi toimenpiteisiin se ntietopuolisen ja käytännöllisen val-
33661: mistuksen järjestämiseksi, joka on välttämätön diplomaa-
33662: teiksi ja konsuleiksi aikoville, sekä niitten kelpoisuusvaa-
33663: timusten määräämiseksi, joita vaaditaan tällä tärkeällä,
33664: meillä aivan uudella alalla. Kysymystä lienee valmista-
33665: vasti käsitelty ulkoasiain ministeriössä, mutta toistaiseksi
33666: ei mainittaviin tuloksiin ole päästy.
33667:     Luonnollisesti on näihin tehtäviin mahdollisuuden mu-
33668: kaan koetettu nimittää oikeustieteellisen tai liikemiessivis-
33669: tyksen saaneita henkilöitä, ja myöskin kielitaitoon on huo-
33670: miota kiinnitetty. Mutta usein on välttämättömyys pa-
33671: kottanut turvautumaan myös sellaisiin henkilöihin, joilta
33672: mainitut edellytykset puuttuvat, joskin luontaistaipumuk-
33673: set tai muut seikat tekevät heidät sopiviksi mainittuun toi-
33674: meen. Niinpä esim. eräässä Suomen suurimmista lähetys-
33675: töistä ei tällä hetkellä ole toimessa ainoatakaan lainopilli-
33676: sen sivistyksen omaavaa virkailijaa. Toistaiseksi ei voi-
33677: da puhua määrätyistä periaatteista, joita olisi noudatettu.
33678:     Mutta jotta ulkomaan edustuksemme voisi olla tehtä-
33679: vänsä tasalla, vaaditaan asian järjestelyä. Vaikka taipu-
33680: mukset ovat erilaisia, ei kukaan synny diplomaatiksikaan
33681: siinä merkityksessä, ·ettei tarvitsisi kouluutusta. Tämä on
33682: kaikkein useimmissa maissa havaittu ja tunnustettu.
33683: 976     X,l. -   Diplomaattien ja konsulien kasvatus.
33684: 
33685:      Nykyaikaiselta diplomaattiselta ja konsuliedustajalta,
33686: jok aikoo toimessaan menestyä, vaaditaan melkoinen tieto-
33687: puolinen pohja ja valmistava harjoitus. Tärkeimmät n. s.
33688: diplomaattisista aineista, jotka tulevat kysymykseen, ovat:
33689: 1) oikeustiede tai ainakin eräät sen osat, ennen kaikkea
33690: kansainvälinen oikeus ja kauppaoikeus; 2) taloustiede ja
33691: perehtyneisyys liike-elämään; 3) uudempi valtiollinen his-
33692: toria ja valtiotiede ja 4) riittävä kielitaito.
33693:      Tästä voinee havaita, että nykyaikaisella ulkomaan
33694: edustusta tarkoittavalla valmistuksella ei ole mitään yh-
33695: teyttä entisa~)l ylimyksellis-eksklusiivisen diplomatian
33696: kanssa, joka diplomaattisiin tehtäviin, luontaisiin taipu-
33697: muksiin katsomatta, käytti melkein yksinomaan varakkaam-
33698: pien ja ylimyksellisten kansanluokkien jäseniä. Nykyään
33699: on huomio kiinnitettävä yksinomaan synnynnäisiin ominai-
33700: suuksiin, kykyyn ja saavutettuun ennakkovalmistukseen.
33701: Riittävä toimeentulo on tällä alalla toimiville henkilöille
33702: turvattava, jottei - kuten muualla usein tapahtuu - va-
33703: rakkaita tosiasiaiEsesti suosita vähävaraisten kustannuk-
33704: sell. 1\Ioitittakoon n. s. salaista diplomatiaa, hävitettäköön
33705: se kuinka tarkoin tahansa, mainitunlainen valmistus ei silti
33706: käy tarpeettomaksi. Diplomaattisella ja ulkopolittisella
33707: alallakin toimiviita henkilöiitä vaadihlakoon monipuolisia
33708: tietoja ja harjaannusta samoinkuin kaikilta muiltakin virka-
33709: miehiltä. Tämä on täysin tunnustettu tosiasia monissa
33710: muissakin pienissä valtioissa. Viimeaikainen kansanval-
33711: tainen suunta esim. Ruotsissa ei ole suinkaan estänyt, että
33712: muutamia vuosia sitten juuri tämä ala joutui uudistuksen
33713: ja vieläkin jatkuvan järjestelyn alaiseksi.
33714:      :M:e emme voi jättää enemmän tai vähemmän sattumasta
33715: riippuvaksi, ketkä näille tärkeille aloille antautuvat ja min-
33716: kä verran heillä on myös tietopuolisia edellytyksiä. Ulko-
33717: maan edustusta ei ole tehtävä ammattikunnaksi, jonka ulko-
33718: puolelle poikkeuksetta jäisivät hyvinkin suuria synnynnäi-
33719: siä edellytyksiä omaavat henkilöt, jos he eivät täytä kaik-
33720: kia säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia. 1\Iutta sitä ei myös-
33721: kään ole kehitettävä siihen suuntaan, että poliittiset kuu-
33722:                X, 1. -   Erich, Mikko V., y. m.              977
33723: 
33724: Iuisuudet ja suuret liikemiehet menevät joksikin aikaa tätä
33725: toimialaa ,,koettelemaan" jättääkseen sen. sopivan hetken
33726: tultua joko kyllästymisen tai muitten seikkojen vaikutuk-
33727: sesta. Tämäkin tehtävä on otettava vakavalta kannalta,
33728: virkamiehen elämäntehtävänä samassa merkityksessä kuin
33729: muut julkiset virat.
33730:     Asian järjestely ei vaadi suuria menoja. Yliopisto, jo-
33731: hon konsistorio äsken on ehdottanut erityisen kansainväli-
33732: sen oikeuden professorinviran perustettavaksi ja johon Kor-
33733: delinin rahastosta kohta saadaan erityinen kauppaoikeuden-
33734: professuuri, voi pääasiallisesti huolehtia opetuksesta ja tut-
33735: kinnoista, apunaan eräitä voimia liike-elämästä ja ulko-
33736: asiainministeriöstä.
33737:     Ylläoleviin seikkoihin viitaten rohkenemme anoa,
33738: 
33739:                 että Eduskunta kehoittaisi Hallitusta, 'sille
33740:             kuuluvan toimivallan nojalla, pikimmiten ryh-
33741:             tymään toimiin diplomaateiksi ja konsuleiksi
33742:             aikotJien kelpoiswusvaatimusten määrittelemi-
33743:             seksi sekä vastaatJan opetuksen järjestämiseks·i
33744:             heille.
33745: 
33746:    Helsingissä, huhtikuun 14 päivänä 1919.
33747: 
33748:         Mikko V. Erich.           Hj. J. Procope.
33749:         Aarne Sihvo.              Antti Junes~
33750: 
33751: 
33752: 
33753: 
33754:                                                         62
33755: 
33756:                                                                    ,
33757:                      ••          ••
33758: VALTIOPAIVAT
33759:            1919
33760: 
33761:       LIITTEET
33762:                 XI
33763:  VALIOKUNTAAN L.ÄJIET'l1.iUIÄTTÄ
33764:  JÄ'l1ETYT ANOMUSEHDOTUKSET
33765: 
33766: 
33767: 
33768: 
33769:           HELSINKI 1919
33770:      VALTIONEUVOSTONKIRJAPAINO
33771: Eduskunnan kokoonpanoa koskevia
33772:        anomusehdotuksia.
33773:                                                         983
33774: 
33775: XI, 1. -   Pet. försl. N :o 3.
33776: 
33777: 
33778: 
33779: 
33780:             Estlander, Ernst: Angående ändringar av gäl-
33781:                lande bestän~melser rörande folkrepresenta-
33782:                tionens sammansättning.
33783: 
33784: 
33785:                   Till Lantdagen!
33786:     Alitsedan lantdagso:rdningen av den 20 juli år 1906
33787: kommit i tillämpning, har det förhållande mer och mer gjort
33788: sig märkbart, att i folkrepresentationen invalts personer,
33789: vilka i avseende å allmänna kvalifikationer, men särskilt
33790: även i fråga om insikter inom speciella, betydelsefulla om-
33791: råden av samhällsverksamheten stått under folkrepresen-
33792: tanterna i de forna ståndslantdagarna. Såsom en given följd
33793: härav har i lantdagens kompetens föT dess uppgift, lag-
33794: stiftningen, inträtt ett tillbakagående ej blott vad lagför-
33795: slagens formella utarbetande beträffar, utan även i fråga
33796: och förmågan att bedöma bärvidden och verkningarna av
33797: lagstiftningsåtgärder samt motsvarigheten mellan dessa och
33798: samhällets i dess helhet behov. På ett olycksbådande sätt
33799: framträdde folkrepresentationens brister under den tid, då
33800: den genom oförutsedda händelser kom att jämväl utöva
33801: högsta makten i staten.                          .
33802:     Här antydda sakförhållande har åtminstone till en del
33803: sin förklaring i att genom de abnorma politiska förhållan-
33804: den, under vilka vårt folk de tvänne senaste decennierna
33805: levat, en tidsenlig samhällsutveckling i många avseenden
33806: hämmats eller omöjliggjorts, och att till följd härav lant-
33807: dagsvalen utvisat ett stigande understöd av det socialdemo-
33808: kratiska partiet. Men även inom de övriga partierna i lant-
33809: dagen har nedåtgåendet i kompetens kunnat konstateras,
33810: 984     XI, 1. -   Kansanedustuslaitoksen kokoonpano.
33811: 
33812: isynnerhet sedan insiktsfulla och mogna personer, vilka
33813: deltagit i det offentliga livet redan före representationsre-
33814: formen, småningom dragit sig tillbaka.
33815:      Utan fara att misstaga sig torde man kunna antaga,
33816: .att en väsentlig orsak till denna förändring står att sö-
33817: kas uti införandet år 1906 av enkammarsystemet samt all-
33818: män och lika rösträtt. Ty även i andra länder, där dessa
33819: demokratiska principer genomförts samt haft tid .att verka,
33820: hava enah.anda symptom kunnat iakttagas. Där valen blivit
33821: allmänna har visserligen intresset för samhället och statens
33822:  angelägen:heter utvi:dgats, men avgörandet därjrumte för-
33823: lagts hos de stora massorna, viiken vid valen stå under in-
33824:  flytande av den vidsträicktaste agitation. Inom de stora
33825:  ultra demokratiska partierna, där enligt regel de sämre ele-
33826:  menten bliva de förherskande, har denna ofta ansv,arslösa
33827:  agitation, enligt vfl!d ,erfareniheten utvisat, lett till inval av
33828:  en mängd representanter, hörande till yrkespolitikernas
33829:  klass. Det har därför redan länge stått såsom en iaktta-
33830:  gelse, viiken icke kunnat kullhävas, att val enligt systemet
33831:  av lika och allmän valrätt icke bidrager till ernående av
33832:  en i högre mening ansvarsmedveten och arbetsduglig repre-
33833:  sentation, att dylika val i regel icke innebära ett urval av
33834:  element, som trygga en lycklig samhällsutveckling, utan
33835:  fastmer medföra ett småningom fortgående urval till det
33836:  sämre.
33837:      Meu fog torde det icke kunna förnekas att ej antydda
33838:  följder även hos oss allaredan 'hunnit visa sig; vilket ock
33839:  på förhand kunnat förutsägas till följd av vårt folks stora
33840:  benägenhet för inverkan av abstrakta slago.rd och teoretiska
33841:  samhällsidealer samt härav följande mottaglighet för agi-
33842:  tation - mer än vid dessa följder av den utvidgade röst-
33843:  rätten fäste sig likväl uppmärksamheten, vid tidpunkten
33844:  för Lantdagsordningens antagande, vid olägenheterna av en-
33845:  kammarsystemet, vars i teorin uppenbara och i tillämpnin-
33846:  gen ingalunda minskade vådor, såsom känt, väsentligen
33847:  framträda uti benägenhet hos folkrepresentataionen för
33848:  brådstörtade reformer samt strävan att tillvälla sig ett in-
33849:                   XI, 1. -   Estlander, Ernst.                 985
33850: 
33851: flytande på förvaltningen, som icke åt regeringen lämnar
33852: erforderlig självständighet. V.ad som år 1906 avsågs med
33853: avskaffandet av fyrståndsrepresentationen och införandet
33854: av allmän rösträtt och som utgjorde det för alla enande
33855: momentet i •denna författningsändring, var främst att för
33856: framtiden skapa en så bred bas som möjligt för den poli-
33857: tiska kampen mot den utom landet förlagda styrelsemak-
33858: ten, vilken stödde sig på och stod under inflytande a v den
33859: ryska nationalismen. Sedan denna motståndare numera bort-
33860: fallit, synes vårt lands statsförfattning icke längre erbjuda
33861: tillräcklig jämvikt mellan statsmakterna. Och ännu star-
33862: kare komme bristen i balans att framträda, om den monar-
33863: kiska typen av regeringsform, som historiskt ligger till
33864: grund för vår politiska samhällsorganisation, utbyttes mot
33865: en republik och därvid samtidigt de facto varje verklig
33866: motvikt mot folkrepresentationens maktutvidgning bortta-
33867: ges; en eventualitet, som av lättförklarliga skäl år 1906
33868: alls icke kunde tagas i beräkning.
33869:      Vanskligheterna af författningsändringen förbisågos in-
33870: galunda, då det fö·r den gamla ståndsrepres:entationen gällde
33871: att skrida till att förverkliga det av en allmän folkmening
33872: uppburna reformyrkandet. Att därvid tvåkammarsystemet
33873: icke ·aUmännare fö,ror-d:ades och särdeles vid avgörandet inom
33874: lantdagen bestäJmda.re fasthölls, än vad i själva verket
33875: sked·de, berodde tvivelsutan i ej ri111ga mån dävpå, att de
33876: privilegiera.de stånden icJke ville synas i egoistisik:t syfte resa
33877: svårigheter för ornbildningen. Härtill kom att då avgöran-
33878: det förestod, intet förslag till tvåkammarrepresentation fanns
33879:  färdigt utarbetat, ehuru inom den kommitte, som upp-
33880: gjort förslaget till lantdagsordning och vallag, veterligen
33881: en mycket representativ minoritet stod på denna ståndpunkt
33882: och varit sinnad i en reservation motivera densamma, men
33883: sedermera frångick denna avsikt. Att föranleda ett uppskof
33884: med ärendets •avgörande ha.de åter på grund av det allmänna
33885: politiska läget varit att äventyra hela reformen; något som
33886: ingen önslrade eller ville taga på sig. Sålunda förblev också
33887:  outrett huru utbredd den opinion i verkligheten var, sorn
33888: 986     XI, 1. -   Kansanedustuslaitoksen kokoonpano.
33889: 
33890: påyrkade en mera måttfull förändring. - V ad det genom
33891: reformen åstadkomna resultatet vidkommer kan ytterligare
33892: förtjäna framhåUas, lmrusom valsättet även bidragit till
33893: Lristande jämvikt inom lantdagen genom att tiet ensidigt
33894: gynnar de större partierna.
33895:      Om sålunda på grund av gällande valrätt och valsätt hos
33896: oss, iolArepresentationens sammansattmng luter av svåra
33897: fel, som kunna medföra 1:arliga följder för samhällets ut-
33898: veckling, ja, för rikets bestånd - de tvänne senaste årens
33899: lärdomar bordc ännu icke vara förgätna - måste det be-
33900: tecknas som en af de viktigaste legislativa uppgifter att
33901: härutinnan råda bot eller åtminstone åstadkomma någon
33902: förbättring. Ji:n åtgärd i såda.n riktning vore, såsom redan
33903: frarnhålits, införandet av tvåkammarrepresentation. Det bör
33904: visserligen medgiva.s, att maktbalansen mellan tvänne i
33905: huvudsak likvärdiga, men enligt olika grunder sarnman-
33906: satta faktorer ·av folkrepresentationen lätt leder till kompe-
33907: ~enskonflikter och bestående antagonism. Dock vore det
33908: tänkbart, att dylika stridighe'cer kunde tillbörligen undan-
33909: rödjas eller lösas medels gemensam utskottsbehandling och
33910: eventuellt gemens•a:m votering. Oberoende av lantdagens för-
33911: delning på en eller tvänne kamrar samt med tillämplighet i
33912: v·artdera fallet, kunde emellertid en del av representationen
33913: - antingen en del av. antalet medlernmar, eller ock den ena
33914: av kamrarna- väljas av vissa grupper inom samhället så-
33915: som företrädande betydelsefulla allmänna intressen. En på
33916:  detta .sätt sammansatt folkrepresentation, bestående av en
33917:  kammare och innes,lutande i sig till en tredje del eller till
33918: halva antalet ställföreträdare iör olika samhällsintressen,
33919: skulle erbjuda den fördel, att desses sakkunskap och erfa-
33920: renhet såväl vid diskussionen som voteringen ornedelbart
33921: kunde påverka de övriga rnedlemmarna samt församlingens
33922: beslut. Det proportionella valsystemet, vilket hos oss ligger
33923: till grund för valen, kan uppenbarligen icke härvidlag göra
33924: tillfylles. Den slätstrukenhet i samhällsrepresentationen,
33925: vartill den allmänna rösträtten oundvikligen tyckes leda,
33926: biir därför motverkas genom rösträttsbestämmelser, som
33927:                   XI, 1. -   Estlander, Ernst.               987
33928: 
33929: trygga de viktigaste, för ett sunt, uti normal funktion
33930: vamnue stat;;sa11H1itHe uunugångliga mtres<:itm eVL tilliJörligt
33931: inflytande på utvecklingen. En sådan representation 'borde
33932: hälst byggas på förefintliga medborgerliga sammanslutnin-
33933: gar, som av lagen sanktionerades, och blott i iall av _behov
33934: nya sådana påbjudas.
33935:     De förnämsta medborgerliga intressegrupper, åt vilka
33936: rätten till särskild representation sålunda borJ.e tillerkännas,
33937: kunna anses vara: de, vilka enkannerligen företräda den
33938: högre bildningen; samt vidare de så kallade liberala eller
33939: fria yrkena; de, som representera sjöfart, handel och in-
33940: dustri; vidare: representanter för jordbruket och fiskerinä-
33941: ringen, ävensom: delegerade av domare och tjänstemän.
33942: Huruvida ytterligare någon grupp borde tillkomma, måste
33943: bero på den närmare avgränsningen intressegrnpperna emel-
33944: lan. 'Självfallet skulle i lag .Bastställas ej blott vilka som
33945: ägde bilda dylika väljargru:pper, utan äNen antalet mandat
33946: som tillkomme en var av dem; likaså ock sättet för valen,
33947: huruvida dessa privilegierade valmanssammanslutningar
33948: därjämte ägde deltaga i de allmänna valen, med flere om-
33949: ständigheter, vilka alla i detta petitionsmemorial icke när-
33950: mare skola beröras.
33951:     På grund av vad i förestående måtto blivit anfört, får
33952: jag härmed vördsamt hemställa det Lantda_.gen ville besluta
33953: hos Regeringen anhålla:
33954: 
33955:                 att Regeringen ville låta ·utarbeta samt i pro-
33956:             position förelägga Lantdagen lagförslag, inne-
33957:             fattande ändringar av nu gällande bestämmel-
33958:             ser rörande folkrepresentationens sammansätt-
33959:             ning, i syfte att trygga inval av visst antal
33960:             representanter för de betydelsefu,llaste allm.änna
33961:             intressen inom samhället.
33962: 
33963:     Helsingfors, den 19 apri.l 1919.
33964: 
33965:                                           Ernst Estlander.
33966: 988
33967: 
33968: XI, 2. -   Anom. ehd. N :o 4.
33969: 
33970: 
33971: 
33972: 
33973:             Homen, Theodor: Sellai.~ten muutosten tekemi-
33974:               sestä V altiopäiväjärjesty kseen, että ammatil-
33975:               liset laitokset ja yhtymät saavat valita osan
33976:               edu,skunnan jäsenistä.
33977: 
33978: 
33979:               R u o m e n E c1 u s k u n n a ll e.
33980: 
33981:     Sen jälkeen kun Suomi irtaantui Venäjästä, on uuden
33982: hallitusmuodon laatiminen ollut päiväjärjestyksessä ilman
33983: että tämä asia vieläkään on tullut ratkaistuksi. Hallitus-
33984: muotoehdotuksessa on tahdottu säilyttää hallitukselle jon-
33985: kun verran itsenäistä valtaa vastapainoksi äkkinäisiin ja
33986: satunnaisiin mielipiteiden muutoksiin eduskunnassa. Mutta
33987: jos vastaavat pykälät ·ehdotuksessa hyväksytäänkin, jäävät
33988: ne kuitenkin kaikkea todellista merkitystä vaille, niin täy-
33989: dellisesti riippuyaiseksi eduskunnasta kuin hallitus tuon eh-
33990: dotuksen mukaan kuitenkin jääpi.
33991:     Kun siis, jos mainittu hallitusmuotoehdotus hyväksy-
33992: tään, koko valta tulee, suurin piirtein katsoen, jäämään
33993: eduskunnalle, myöntänee jokainen että on tärkeää ja
33994: maa:mme rauhalliseen kehitykseen nähden välttämätön-
33995: tä että eduskunta on niin kokoonpantu, että siinä tulee ole-
33996: maan riittävä määrä kokemusta ja asiantuntemusta nykyi-
33997: sen sivistyseläJmän tärkeimmiltä työaloilta. Nykyinen kul-
33998: tuuri- ja yhteiskuntaelämä ovat todellakin niin monipuolisia
33999: ja kehitys eri kultuurialoilla on ollut niin valtava, että tar-
34000: vitaan siellä, missä lait säädetään ja maamme asioista pää-
34001: tetään, monenlaista kokemusta ja tietoja eri aloilta, ynnä
34002: myös, mikä on yhtä tärkeää, taitoa, ja ymmärrystä sovit-
34003:                  XI, 2. -   Homen, Theodor.                989
34004: 
34005: taa nämät kokemukset ja tiedot yhteen, jos tahdotaan hy-
34006: viin tuloksiin päästä.
34007:     Semmoiset kuin eduskuntavaalit nyt ovat, on kuitenkin
34008: luonnollista, että eduskunnan kokoonpano tulee monessa !koh-
34009: den vaillinaiseksi ja sattumuksestakin rii ppuv.aksi. Kun
34010: suurilla valitsijajoukoilla on vain puutteellisia tietoja mo-
34011: nelta kansantalouden, yhteiskunnan ja teollisuuden alalta,
34012: niin nämä alat jäävät heikosti edustetuiksi tahi niitten edus-
34013: tus sattumuksesta riippuvaksi. Niinpä esim. on metsärik-
34014: kaassa maassamme tuo niin kerrassaan tärkeä metsänhoi-
34015: toala nykyisessä eduskunnassa ilman yhtäkään varsinaista
34016: edustajaa. Kun vaalit tapahtuvat poliittisten puolueitten
34017: merkeissä, ja ehdokkaiden valituksi tuleminen vielä riipguu
34018: monesta muusta seikasta, niin käsittää helposti että täm-
34019: möisiin tuloksiin aina voi tulla. Myös lakimiehistä ja mo-
34020: nista muista ammattimiehistä on nyt eduskunnassa puute.
34021: Näin ollen on mielestäni sellainen muutos valtiopäiväjär-
34022: jestykseen saatava aikruan, joka takaa että tarvittavaa asian-
34023: tuntemusta nykyelämän ainakin tärkeimmiltä aloilta var-
34024: muudella saadaan eduskuntaan.
34025:     Helpoimmin tehty parannus mainittuun suuntaan on
34026: siinä, että joku osa eduskunnan jäsenistä valitaan eri am-
34027: mattilaitosten kautta. Monessa maassa on kyllä kansan va-
34028: litseman eduskunnan rinna.lle, tahi sanojen mukaan sen ylä-
34029: puolelle, as'etettu toinen edusikunta (ylälhuone eli ensimäi-
34030: nen kamari), jossa on koetettu saada laajempaa kokemusta
34031: ja tietomäärää edustetuksi. Mutta tällä järjestelmällä on
34032: suuret epäkohtansa. Molemmat kamarit tulevat useimmi-
34033: ten, melkeinpä asiaintilain pakosta, seisomaan jyrkästi toi-
34034: siaan vastaan, ja ainoa kosketus niiden välillä useimmiten
34035: jää vain siihen, että toinen kieltää mitä toinen on päättänyt.
34036: Tämä on työlle haitaksi ja synnyttää ja lisää vai kiihkoa
34037: kamarien välillä. Parempi on jos se kokemus ja tietomäärä,
34038: mikä on toisessa kamarissa, saa yhdessä ja samassa edustaja-
34039: kunnassa tulla lähempään kosketukseen ja vuorovaikutuk-
34040: seen sen kans~sa, mikä toisessa ry!hmä:ssä 'On. Muuten on
34041: 990           XI, 2. -   Eduslmnnan kokoonpano·.
34042: 
34043: turhaa puhuakaan kahdesta kamarista, jas ajattelisi sem-
34044: moisen järjestelmän toteutumista meillä.
34045:      Pysyn sitä suuremmalla syyllä siinä mielipiteessä, että
34046: joku osa eduskunnan jäseni'Stä olisi valittava ammattijärjes-
34047: töjen kautta. Tämmöistä täyJdenny.stä edus·kuntaamme, on
34048: moni, niiden joukossa allekirjoittanut, jo kauan aikaa, aina
34049: yksikamarisen eduskuntamme perustamisesta asti, pitänyt
34050: toivottavana, ja eihdotuksia siitä onkin silloin tällöin julki-
34051: suudessa nähty. Mitä suuremmaksi, tapahtuneiden valtiol-
34052: listen muutoksien jälkeen, eduskunna valta hallituksen val-
34053: taan nähden on tullut ja mitä monipuolisemmiksi tehtä-
34054: vämme ovat tulleet sen jälkeen kuin 'Suomi on tullut itse-
34055: näiseksi valtakunnaksi, sitä kipeämmin tätä parannusta tar-
34056: vitaan, jos työn rauhaa ja tosiolojen pohjalle rakennettua
34057: tervettä kehitystä maassamme tahdotaan sa,ada turvatuksi.
34058:      Mielestäni tulisi rummattilaitosuen ja ammattijärjestöjen
34059: saada valita neljäs osa eduskuntamme 200 :sta edustajasta.
34060: Ne opinhaarat ja työ alat, joille tällä tavalla lähinnä olisi
34061: varattava paikkoja eduskunnassa, ovat:
34062:      Valtiotieto ja laino'{lpi, joita aloja varten hovioikeu-
34063: temme, muut tuomarit ja laino'{linyhdistyksemme saisivat
34064: valita edustajia.
34065:      Kansantalous ja finanssioppi; valitsijat: kansantalou-
34066: delliset yhtymät ja yksityispankit.
34067:      Hallinto-opin laaja ala; valitsijat: ammattilaitokset ja
34068: ammattijärjestöt.
34069:      Maamme tärkeimmät teollisuushaarat; valitsijat: teol-
34070: li suusyhtymät.
34071:      Tukku- ja vähittäiskauppa; valitsijat: kauppakamarit
34072: ja erilaatuisten pikkukauppiaitten järjestöt.
34073:      Kulkuneuvot maitse ja vesitse; valitsijat: rautatieläisten
34074: ammattiyhdistykset ja teknilliset ammattiyhtymät sekä
34075: laivaliikeyhtymät.
34076:      Maanviljelys; valit;ijat: maanviljelys-seurat, koelaitokset
34077: ja koulut.
34078:      Metsänhoito ja metsäpoliitiikka; valitsijat: metsänhoito-
34079: seurat, koelaitokset ja koulut.
34080:                   XI, 2. -   Homen, Theodor.                991
34081: 
34082:     Tieteellinen eläJmä, taide ja kouluopetus; valitsijat:
34083: yliopisto, tieteelliset seurat, Suomen taideyhdistys ja oppi-
34084: koulut.
34085:     Teknillinen tiede ja opetus; valitsijat: teknillinen kor-
34086: keakoulu, teknilliset koulut ja yhdistykset.
34087:     Kansamme terveydenhoito; valitsijat: lääkintö- ja ter-
34088: veydenhoitQseurat.
34089:     Voidaan ehkä väittää että tämä muutos eduskunnan
34090: kokoolllpanoon, llllilkä sisältää askeleen n. s. !ntressi-edus-
34091: tukseen päin, olisi ris'!!riidassa niitten kansanvaltaisten pe-
34092: riaatteiden kanssa, joiden pohjalle eduskuntamme on luotu.
34093: Niin minun mielestäni asiallisesti ei ole. En kuitenkaan
34094: tahdo tässä ryhtyä teoreettiseen käsittelyyn mainitusta
34095: asiasta. Olen pysynyt käytännöllisenä pohjalla ja rohke-
34096: nen luulla, että ehdotukseni sisältää asiallisen parannuksen,
34097: jonka hyötyä etenkin ne, jotka tahtovat saada mahdom-
34098: simman suuren vaUan eduskunnalle, eivät voine kieltää
34099: Muuten myöntänee jokainen, että intressi-edustu'ksen aate si-
34100: sältää paljon täysin oikeutettua. Onhan oikein että tärkeäksi
34101: katsottu työal;t, jonka viljeleminen on maalle suureksi hyö-
34102: dyksi, voi saada edustajia siellä, missä maamme asioista
34103: päätetään, vaikkakin sen harjoittajien luku ei ole niin suuri,
34104: että nämä, etenkin kun valitsijat ovat jaetut moniin puo-
34105: lueisiin, ja toimivat eri vaalipiireissä, nyt voivat saada ke-
34106: tään edustajaa valituksi.
34107:     Edellä esittämistäni syistä saan kunnioittaen ehdottaa,
34108:                  että Eduskunta tahtoisi anoa että hallitus
34109:             laatisi ehdotuksen .ia antaisi esityksen edus-
34110:             kunnalle semmoiseksi muutokseksi valtiopäivii-
34111:             iär,iesty kseen että ammattilaitokset ja ammat-
34112:             tiJJhtymät saisivat valUa osan eduskunnan jä-
34113:             senistä.
34114:     Helsingissä, 'huhtikuun 19 päivänä 1919.
34115: 
34116:                                          Theodor Homen.
34117: VALTIOPÄIVÄT
34118:              1919
34119: 
34120:        LIITTEET
34121: 
34122:           LISÄLIITE
34123:  J. . AKIVALIOKUNTAAN l\IYÖHEMMIN
34124:            LlHETETTY AJ,OTE
34125: 
34126: 
34127: 
34128: 
34129:            HELSiNKI, 1920
34130:      VA.LTION1i:UVOSTON KIRJAPAINO
34131: •
34132: 111,15. - Edusk. esit. N :o 49.
34133: 
34134: 
34135: 
34136: 
34137:             Hupli, Väinö ja Tanner, Wäinö: Ehdotus la,iksi
34138:               eräiden valtiorikosoikeuksien tuomitsemien
34139:               mnga,istusten armahtamisesta.
34140: 
34141: 
34142:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
34143: 
34144:     Tärkeimpiä tehtäviä, mitä nyt koossaolevalla ,eduskun-
34145: nalla on suoritettav.anaan, on yleisen armahduksen hankki-
34146: minen kaikille niille henkilöille, jotka osanottonsa vuoksi
34147: viime vuonna käytyyn kansalaissotaa~ ovat n. k. valtiori:kos-
34148: oikeuksissa tulleet tuomituiksi pitempiaikaisiin vapausran-
34149: gaistuksiin tai kuolemanmngaistuheen. Aikaisemmin on
34150: tosin erinäisillä armahdustoimenpiteillä suurin osa täten tuo-
34151: mituista henkilöistä tullut l!asketuksi ehdonalaiseen vapau-
34152: teen - silti pääsemättä kansalaisorkeuksiinsa - , mutta
34153: edelleen on suuri lukumäärä tästä, puhtaasti valtiollista laa-
34154: tua olevasta syystä tuomittuja rangaistu~taan kärsimässä.
34155: Yhteiskunnallisen rauham saavuttamis,eksi j'a oikeuden ja
34156: kohtuuden vaatimusten tyydyttämiseksi on kuitenkin välttä- .
34157: mätöntä, että nämäkin henkilöt hetimiten vapautetaan ja että
34158: samalla myöskin 'aikaisemmin vapauteen päästetyille, niin
34159: hyvin ehdonalaiseen vapauteen tuomituil1e kuin myöskin
34160: armaihdetuille, palautetaan ka:ns·alaisluottamus, ja heidät ote-
34161: taan jälleen yhteiskunnan ·täysin orkeutettujen kansalaisten
34162: joukkoon.        '
34163:     Mutta myöskin niille valtiorikosoikeuksien tuomitsemille
34164: henkilöille, jotka syytettyinä murhasta ja murhapoltosta ei-
34165: vät tulisi .täten toimeenpantavan armahduksen piiriin, on
34166: välttämätöntä hankkia se etu, että heidän juttunsa otetaan
34167:   2
34168: 
34169: uudelleen tarkastettaviksi. Tällöin ei luonnollisesti voi tulla
34170: kysymykseen, että iJar]mstus uskottaisiin 'entisten n. k. val-
34171: tiorikosoikeuksien tehtäväksi.
34172:     Niinikään on meidän tässäkin yhteydessä erikoisella pai-
34173: nolla huomautettava siitä mskaasta oilmudenloukkauksesb,
34174: jonka alaisiksi suuri joukko n. k. kurinpitotuomioistuinten
34175: päätösten ·nojalla toimistaa.n eroitettuj'a rautateitten, tulli- ja
34176: postilaitoksen ynnä erinäisten muitten valtion laitosten hen-
34177: kilökuntaan kuuluv:Ua henkilöitä on joutunut, sekä jäätävä
34178: odottamaan kiireellisiä toimenpiteitä heidäin asioittensa jär-
34179: jestämiseksi oikeuden ja kohtuuden vaatimuks~a vastaavalla
34180: tavalla.
34181:     Edellämainitun tarkortuks·en saavuttamiseksi tehtiin heti
34182: valtiopäiväkauden alussa eduskunnalle anomusehdotus, jossa
34183: ehdotettiin, että eduskunta kääntyisi hallituksen puoleen tä-
34184: mänsuuntaista armahdusta anoen. Tätä anomusehdotusta ei
34185: eduskunta kuitenkaan ennättänyt käsitellä loppuun ennen
34186: hajaantumistaan kesäl}uun lopulla. Kun sen jälkeen on as-
34187: tunut voimruan uusi Hallitusmuoto, jon:ka 29 § :ssä olevan
34188: säännöksen mukaan yleinen armruhdus vnidaa.n myöntää vain
34189: erityisellä lailla ei'kä se siis ~enää ole riippuvainen valtion
34190: päämiehen yksinomaisesta toimenpiteestä, ja kun toisa.alt.a
34191: viime kesäkuun 21 päivänä julkaistun armahduskirjan mu-
34192: kaan toimeenpantava armahdus on vain osittainen ja riittä-
34193: mätön, on meille siten nyt 'esiintynyt suoranainen aihe eh-
34194: dottaa,
34195:                  että Eduskunta kiireellisesti hyväksyisi näin
34196:              kuuluvan lain:
34197: 
34198: 
34199:                             Laki
34200: eräiden valtiorikosoikeuksien tuomitsemien rangaistusten
34201:                      armahtamisesta.
34202: 
34203:                             1 §.
34204:    Kaikki ne henkilöt, jotka valtiorikosju,ttuja käsittelemään
34205: asetetut oikeudet ovat vuonna 1918 tapahtuneen kansalais-
34206:                                                            3
34207: 
34208: sodan aikana tahi sitä ennen tapahtuneista teoista tuomin-
34209: neet vapausrangaistukseen tai kuolemanrangaistukseen, ovat,
34210: elleivät he ole tehneet itseään syypääksi murhaan tai murha-
34211: palttoon, heti vapautettavat rangaistustaan kärsimästä ja on
34212: heille samalla palautettava kansalaisluottamus.
34213:     Niille henkilöille, jotka edellisessä kohdassa mainituista
34214: rikoksista tuomittuina, mutta ehdonalaiseen vapauteen las-
34215: kettuina tai 'armahdettuina, tuomion kautta ovat vailla kan-
34216: salaisluottamusta, on täJ:mä palautettava.
34217: 
34218:                                2 §.
34219:     1 § :ssä mainituista l'ikoksista, paitsi murhasta ja murha-
34220: poltosta, vireilläoleva:t syytteet jätettäköön raukeamaan, äl-
34221: köön'kä 'niistä tämän jälkeen enää syytettä nostettako.
34222: 
34223:                            3 §.
34224:    Vuoden 1918 kansalä.issodan yhteydessä tapahtuneesta
34225: murhasta tai murhapo1tosta 1 § :ssä mainituissa oikeuksissa
34226: tuomittuja henkilöitä kosk,evat asiat valtuutetruan hallitus
34227: määräämään uudelleen käsiteltävi>ksi.
34228: 
34229: 
34230:     Helsinki, heinäkuun 21 päivänä 1919.
34231: 
34232: 
34233:     Väinö Hupli.                           Väinö Tanner.
34234: