<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
92 Käyttäjää paikalla! 0.0097079277038574
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Herra_Snellman
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
ASK_1920_III | ASK_1920_IV_V | ASK_1920_I_II | HAK_1920 | Liite_1920_I_X | PTK_1920_1 | PTK_1920_2 | PTK_1920_3 |
1:               •
2: 
3: 
4: 
5: 
6: VALTIOPÄIVÄT
7:           19 2 0
8: 
9: 
10:      LIITTEE T
11:             1-X
12: 
13: 
14: 
15: 
16:                          \
17: 
18: 
19: 
20: 
21:        HELSINKI, 1921
22:   VALTIONEUVOSTON KIRjAPAINO
23: 1
24:                                              SISÄLLYSLUETTELO.
25: 
26:                                                  1. Perustuslakivaliokunta.
27:     A. Hallitusmuotoa ja valtiopäiväjär-                                                                                       Siv.
28:     jestystä koskevia eduskuntaesityksiä                                      Ehdotus 1Suomen ta.s•a:vallan valtio-
29:             ja anomusehdotuksia.                                             päiväj•ärjestybeksi . . . . . . . . . . . . . . . 13
30:                                                                   Siv.    6. Ryömä, Hannes, oou.sk. esit. N:o 6:
31: 1. von W endt, Georg, motion N: o 1:                                         Ehdotus lai'k.si hallitusmuodon 213 § :n
32:     Försl&g till 'lag angående ändring av                                    muuttamises·ta ~toisin kuuiuv,aJksi . . . 28
33:    14 och 115 §§ Lantdagsordningen . .                               5    7. K ek]conen, Juho V., edru,sk. esit. N :o
34: 2. von W endt, Georg, moti.on N :,o 2::                                      7: Ehdotus 1ai!ksi heinäkuun 17 päi-
35:     Förslag till lag anrgående ändring av                                    vänä 19.19 annetun !Suomen Hallitus-
36:    '615, 66 och 67 §§ La,ntdag.so:t'ldningen                         7       muodon 2•3 § :n muuttamises·ta . . . . . . 2·9
37: 3. Ritavuori, H. ja Mantere, 0., e.drusk.                                 8. Schauman, Georg roch Åkerblom, K.
38:    'esit. N :o 3: Ehdotus l'aiksi Valtiopäi-                                 V., [let. försl. N :o 1: Angående revi-
39:     voäjä,rj<estyikis<en 3'4, 3r5 ja 317 §§ :1en                             si.on av Lantdag.sordni,n,gen . . . . . . . . 31
40:    muuttamis,esta . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              9
41: 4. Mantere, 0., ja Ritavuori, H., edusk.                                      B. Eri aloja koskevia anomusehdo-
42:    esit. N:o 4: Ehdotus 1a~ksi 2.0 p:nä                                                     tuksia.
43:    !heinäkuuta 1906 aunetun va:ltiopä.i-
44:    väj ärje.s·tY'ksen ulk:oasiain valiokun t'aa                           9. Ailio, J., y. m., anom. ehd. N:o 2:
45:    koskevien          säiinnös~en            täydentämi-                     v,altion ja kirkon eroa ikookeva,n lain-
46:    s·estä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11         sääidän.nön valmi.st.amisesta . . . . . . . .      36
47: 5. Ryömä, Hannes, edusk. esit. N:.o 5:                                   10. Schauman, Georg, pet. fönsl. N :o 3:
48:                                                                              An.gåenide inrrrättl!lnrde ,av ett l,a,gråd . .    3r7
49: 
50: 
51: 
52:                                                II.     Valtiovarainvaliokunta.
53:     A. Tullimaksuja koskevia eduskunta-                                                                                        Siv.
54:         esityksiä ja anomusehdotus                                           tamisesta seik,ä maaliskuun 1r0 .päivänä
55:                                                                  Siv.        1920 tullimaksujen 'korottwmises·ta an-
56: 1. Schauman, Georg, motion N :o 8:                                           netun lain 3 §:n kumoamisesta, mi-
57:     För.s·la,g till lag om ändrilllg av tull-                                käli se koskee srumojra tavaroita . . . .          45
58:     av,giftema tför ka'kao, a-:a:ffe O<ili te . .                 43      4. Schauman, Georg, pet. för.sl. N :o 6:
59: 2. Schauman, Georg, motion N:.o 9:                                           Alllgående sockertullens sänk,ande . .             48
60:     Förslag till lag om U!plphävande av
61:     tullavgifterna för s·ärskilda slag av                                    B. Verotuslaitoksen uudistamista kos-
62:    .spa·nn.mål . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    44               kevia anomusehdotuksia.
63: 3. Arho, 'A. 0., Edusk. esit. N:o 10:
64:     Ehdotus laiksi maaliskuun ·2i6 lP :nä                                5. Saarelainen, Pekka, y. m., •anom. ehd.
65:    19119 ,annetun tuHitrari:ffin 30-32,                                     >N :o 4: K1aikkien maata seuraavien
66:    3·9-4;6, 1112~115, r11'7-,120, 167, 4176                                 v.erojen ja rasitu,sten p,oi.stamisestla . .        51
67:     ja 477 nimikkeen kohdalJa mainittu-                                  6. Vennola, J. H., y, m., ·ano.m. ehd.
68:     jen tavarai,n tullimaksuista vapaut-                                    N :o 7: Komit€an asettramises·ta val-
69: IV
70: 
71:                                                           Siv.                                                                     Siv.
72:      mi.Btamaan ehdotu;;;.ta tarkoituksen-                           20: Määrär:ruhan myöntiilmi.Bestä Suo-
73:      mukaisen järjestelyn ai•k•wamsaarrni-                           moo. ~perantoliiton r. y. kaytettä-
74:      seksi verorupanossa, veronkan.no.ssa ja                         vä.ksi ........•.................... 79
75:      verot.uks·en tarkastuksessa ........ .                5S    19. Hilden, E. L. och Miokelsson, A. E.,
76:                                                                      ·pet. försl. N :o 21: .A:ngående bevH-
77:                                                                      jande av BJnsl·ag till understödande av
78:                                                                      hjä:]alspråkssträv.ande.na för .esperanto
79:      C. Määrärahojen myöntämistä talou-
80:                                                                      .oc.b. ido ............... · · · · · · · · · · · 81
81:      dellisiin, sosialisiin ja sivistystarko-                    20. Eklund, Artu1', pet. för.sl. N :o '22:
82:       tuksiin koskevia 11nomusehdotuksia.                             Om bevilj.ande av anslag till under·
83:                                                                      stödande av ·strä.vanden.a för hjälop-
84:  7. Takkula, Edvard, y. :m., anom. ehd.                              'språken ido ·ooh esper.aruto ....... . 84
85:       N :o 5: V.arQj.en my;öntämisestä ra-                       20. Eklund, Artu1', a;nom. ehd.. N:o 22:
86:       ha.stoksi, jost:a kumniUe myönnettäi-                           :Määrä.rahan myöntämiB>estä ido- ja
87:      s-iin korottornia .1ain.0 ja ........... .            57         espeNI:nto-aamkielten harrastu;;;t.en tu-
88:  8. Osterholm, J. och Hornborg, E., pet.                             .kemi.Beksi ........................ . 87
89:       försl. N :o 11: Om <bevild•a1l!de av an-                   21. Hilden, L. och Andersson, 0., pet.
90:      .s;1ag för inrättande .av fi.Bkefyrar ..              59         förs~. N :o 23: Om beviljande •av an-
91:  9. Pil·k.ka, S. y. un., anom. ehd. N :!Q 18:                        slag :för understödande av populära
92:       V.aroden vamamis•esta Ka.rj,ala.n >kan-                         v•eten.skapliga för·eläsn.ingar ....... . 91
93:       naksen kunnille ulkomaa~aisrten omi.B-                     21. Hilden, L. ja Andersson, 0., anom.
94:       t.amien ki1rrteistöj.en ostamista v.ar-                        e'hd. N :o ·23: Määrär<aJhan myöntämi-
95:      ·ten       ................ ,............ .           60         se&tä kansanta,juisia ti•ateellisiä luen-
96: 10. Pesonen, A., y. m., .anom. tfud. N :o                            tojll; 1V1arten ...................... . 91
97:       25: Määrärwhan myöntämi.Bestä [lien-                       22. Hilden, L. och Andersson 0., opet.
98:      vi1jeliljäin maatralousraha·s•toksi, josta                       försl N :o 24: Om •bevi.~jande •av an-
99:       myönnettäisiin pa1lk!kio· ja kuoletUB-                         s1ag för understödan.die av ~tudie-
100:      .Lainoja .......................... ·                 61         cirkelver'ksamheoten ............... . 92
101: 11. Jyske, J., y. m.,, anom. ehd. N:o 26:                        22. Hilden, L. ja Andersson, 0., .anom.
102:       Kuo1etus1a.inain myöntällnis•es·tä pien-                        €ihd. N :o 24: Maärärahan myöntämi-.
103:       viljelijöille lantasuojien rakenta.mi.Bt.a                     .sestä opintopii.r~toiJminnan tukemi-
104:       va:r<ten ....................... · · · ·             65         seksi .............................. . 95
105: 12. Jyske, J., y. m., anom ..ehd. N :o 27:                       23. .tlkerblom, K. V. och Lauren, K. Fr.,
106:       Määrärruhan myöntwmi.Bestä .avustuk-                            .pet. :förs1. N: o 4·9: Om ovåooe.n av de
107:      s·eksi uuti.Bvi1jelys.r:ai vauk·sista ..... .         67         kommunala .arkiven ............. . 97
108: 13 . Val'konen, M., y. m . , anom. •ehd. N :o                    24. Kojonen, R., y. llll., •a.nom. ·elhd. N :o
109:      .112: Vuoksen suunnitellun •l!l!skutyön                          55: Va[l·ai·den r•autat~ematkojen myön-
110:      ·l1~tta~.isesta ...............•.. · .. :             71        tälmiB·esttä ikansakoulunoppilaiJl.e kesä-
111: 14 . Torma, H., y. m .., anom. ehd. N:o 28.                           virkistystä v•arten .... , ..... ·. · · · · 101
112:      .1\{.äärä:r•BJhan    myöntämisestä tutki-                   25. Thuneberg, P., y. m., anom. ehd.
113:       muksen ·toimittamista v.art,en metsä-                           N :o 57: PientenJas:tenhoidonopetuk-
114:       ja uiJttotyöläisten o1oista .......... .             73         sen jii;roj!eBtiilmisestä .......... · . · · 102
115: 15. Aalto A., anom. ehd. N :o 29: Mää-                           26. Osterholm, J. och Hornborg, E., pet.
116:       rär.ah~n ,myönt.ä1misestä av•us.tu•kseksi                       r:fö.rsl. N :o 63: Om i1nrli!tilande av
117:        ty;öväenjälrj.est·Öj.en peru;;;tBJmi.Ue 1:.yöt-                tviimne f!,skeri-.institut ooh två fi.Sikar-
118:       tömyys- •ja matka~apukBJSlSoille ..... .             74        s:kolor .......... · · · · · · · · · · · ··· · · · 104
119: 16. Aalto, A. ja Pöyhönen, T., •BJnom. ehd.                      27. Walkonen, Matti, y. m., anom. ehd.
120:       N:o 30: Määrär·ruhan my;öntämisestä                             N:o 65: MBJBJta1oude11iBen .koulun ipe-
121:       korv.auksien suorittamiseksi erinäi-                            rUJStamises•ta Petwjärven 'k.antBJtrlalle 106
122:       ,sille työväJenjärjestÖtiU.e ............ .          75    28. Talc.kula, Edv., anom. ehd., N:o 66:
123: 17. Mantere, 0., y. m., anom. ehd. N :o                               iM.aanviljelys- ja maatalouskoulujen
124:       9: Määrär!l!han myöntä1mi.s€Btä Parla-                          opettaji.en palkkaus(llojen järj·estämi-
125:       menttienvälis.en liiton .ry;hmän käy-                          sestä             · · · · · · · · · · · · · · · · · ··· · · · 108
126:       tettäväksi        ............. · · · · ·'· · · ·    77
127: 18. Soininen, M., y. m . , a.nom. ehd. N :o
128:                                                                                                                                           V
129: 
130:      D. Uusia rautateitä ja muita kulku-                                                                                               Siv.
131:      laitoksia koskevia anomusehdotuksia.                                  s.a:lmen satamae.t!l! K.ivis.almen sata-
132:                                                           Siv.             maan ........................... 119
133: 29. Pesonen, Y., y. m., anom ,,eh.d. N :o 13:                          34. Mickelsson, A. E., m. fl., ·pet. för~S<l.
134:     ·MääräD!I!han myöntliJmisestä Oulun-                                   N :o 10: Angående .bevilj.ande <av an-
135:     Va!blan-Nurmek:sen r•autatie.n raken-                                  .slag tili in.köp av ångf•artyg för 11/p•p-
136:     tamista VJarten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113              rät<imållande av rtr.afiJk på lin.jen Åbo
137: 30. Sin..k.ko, E. ja Särkkä, V. K., anom.                                  -Åbola.nde iskiilrgård-Åland                122
138:     ·eihd. N: o 14: KoneeUi.s.en ja ·taioudel-
139:     ,Jis-en tutkimu1ksen •toimittalllie-e.sta                               E.    Eri aloja koskevia anomusehdo-
140:     .normaal.irairtei·s.en •rautatien rakenta-                                               tuksia.
141:      mis.ta v.arten Lwppeenrann<asta Jyviis-
142:     blään .......................... 115                               35. Vennola, J. H., y. m., anom..ehtd.
143: 31. H elenelund, E., m. fl., ,pet. försl.                                  N:o 8: N. s. kruu.nuntiloj·en per.in-
144:       N :o 1'5: Arngående byggamde •8JV en                                 nöksiostoa koslk•ev.an lai·lltläiiJdä:nnön
145:     .sammanbindnings:ban.a Björneborg-                                     ltudistll!misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 127
146:       iK.ristinesta.d-.Kaskö--,Vta;>,a---iNykar-                       36. Åkerblom, ]{. V., pet. försl. ·N :o 19:
147:     leby-Benn.ä·s .................... 117                                 Angåen.de .dc lä.r•da s.ä:l1s.l\Jll!Pens l'lk•yl-
148: 32. Estlander, Ernst, p1et. förs1. N :o 17:                                dig<kännande •att utdela ·s·ina ·publika-
149:      Angående bygga·nd<et .av en normal-                                   tioner till iStambibliote.ken i kommu-
150:     spårig järnväg från Toby s•tation till                                 nerna ...,. .. .. .. ... .. .. .. . .. . .. .. . 128
151:      'V:oltti sta:tion., •s.amt från Wol•tti srta-                     36. Åkerblom, K. V., anom.•ehd. N :o 19:
152:      tion till ,Savola.kshanan . . . . . . ... . . . 118                   .Oppineiden .seuroj•en velvoittami&Sesta
153: 33. Erich, M. V., anom. ehd. N :o lo6:                                     toimittamaa.n maksutta j·u.Ikaisu.nea
154:      :Satamara.dan rakentamisesta Kiiki-                                   kuntien 'kantalkirja·stoille . . . . . . . . . . 130
155: 
156: 
157: 
158:                                                     UI. Lakivaliokunta.
159:       A. Erinäisiä oikeuksia maahan, kala-                                                                                             Siv.
160:       veteen ja rakennuksiin koskevia edus-                             5. Schauman, G. och W endt, G. t'., pet.
161:         kuntaesityksiä ja anomusehdotus.                                   ,före1. N :o 34: Om •avlä:gsnande av
162:                                                                Siv.        str.affpåföljden ,förlust av medibor-
163:   1. Osterholm, J., motion N :o 1·2: För-                                  gerligt förtroend·e" . . . . . . . . . . . . . . . :1.53
164:      S!lag till ·1ag .angåentde ändrad lydelse
165:      av 18 Kap. Byggnin.ga:bal.ken ...... 137                               C. Valtiollisista oloista johtuneita
166:   2. Arho, A. 0. ja Wiljanen, E., eduiSk.                                   eduskuntaesityksiä ja anomusehdo-
167:      esit. N :o :t3: Ethdotus 1aiksi Maakaa-                                                tuksia.
168:      r·en 16 .Juv. 12 ja 14 § :ien muuttami-
169:      sesta tois·in 'kuuluvik&Si ............ 142                        6. Hupli, V., edwsk. 1eeit. N:o 16: Elh-
170:   3. Selander, Väinö, y. m., ll!nom. ehd.                                   dotlltl laJiksi v.uoden 1!9118 kaa>inaan
171:      N :o 32: Perirmy.smaan ·erikoi&Sluon-                                  osaaot•taneiden •hen;kil<iid1en armahta-
172:      netta kos.ke~ai.n sä:ä1nn&ten kumoa-                                  .mis•esrta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 157
173:      misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 144    7. Turtiainen, T. A., y. m., .edusk. e.sit.
174:                                                                             N :o 15: E'hdotus Iaiksi ·~altiolli&Si.sta
175:       B. Rikoslain muuttamista tarkottavia                                 sy.istä thalli·nnolilieta tai kurinpilto-
176:                anomusehdotuksia.                                           ,tietä v. 1•918 ja 1:919 erotettuj•en va:l-
177:                                                                             tion virkamies-ten da poa1vel.ij8Jin en.ti-
178:   4. Procope, Hj. J., m. fl., op.et. försl.                                Biin toimiinsa takai•sin ot•tamis·esta . . 159
179:      N :o 3t1: Anogå•ende .gran!Siknilllg a v                           8. Miokelsson, A .E., m. fl., pe•t. förB1.
180:      gälla:rude besrtämmelser, i viika ,bötes-                              N:o 35: Angåendte de av1hå:llna tjän-
181:      oSt.raff stadgas ;eller ut·s,ättande v.iten                           stemännens .och betjä,nttes vid lotiS-
182:      faeitställaiS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 149        verlret åt~eri,ns•ättande i t81irn,a rättig-
183:                                                                             heter ........................... 160
184: VI
185: 
186:      D.     Muita aloja koskeva eduskunta-                                                                                Siv.
187:             esitys ja anomusehdotuksia.                                       N: o 33: tSuuryiliJtymien taloU:de11isen
188:                                                                    Siv.       rtoimmnwn l•ai'llSääidän!llällisesttä jär-
189:  9. von Wendt, Georg, motion N:•o 11:                                         jeste~1ystä ........................ 169
190:     Förslag till lag ~Vng:åenide äin.dring av                             12. Åkerblom, K. V., p~et . .förl:lll. N :o 36:
191:     31 § i Lag om andelsverks.amruet . . . . 165                              Om snwbbare behandlii!lg av ä!'endena
192: 10. Arho, A. 0., .edusk. >eeit. N :o .14: Eh-                                 i ämbetsverken ................... 171
193:     dotus. bii.k:si ma•tka- ja henkilötodis"                              13. Wirkkunen, P., y. m., anom. ehd.
194:     tuksia kosk<l!vien .RJSetusten kumoami-                                   N :.o 37: Siiroolaisten oikeussuhteita
195:     sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . 1u7        koskeV1an lainsäädä•nnön aikaansaami-
196: 11. Vennola, J. H., y. m., anom. ·ehd.                                        sesta ............................. 174
197: 
198: 
199: 
200:                                                      IV. Talousvaliokunta.
201:       A. Apteekki- ja rohdoskauppaoloja                                         B. Muita aloja koskeva eduskunta-
202:       8ekä sairaanhoitoa koskevia edus-                                             esitys ja anomusehdotus.
203:       kuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.                                                                                               Siv.
204:                                                                   Siv.     6.   Helenius-Seppälä, M., y. m., edusk.
205:   1. Ailio, J., y. m., edusk. esirt. N :o 17:                                   esit. N :o 19: Eihdotus ·l·alk•si muutok-
206:      Ehdotus rupteekki1aiksi ........ ,. . . . 181                              sista 15 päivänä elokuuta f9,19 an-
207:   2. Palmgren, A., motian N :o 18: För-                                       nettuun lakiin alkoholipitoisten ai-
208:      slag till förordning •angålende drog-                                    neiden voalmistuksesta, mwahantuon-
209:      ,h:andel, som omfattar sfudan.a ämnen,                                   nista, myynnistä, ikul!jetuksesta ja
210:      vi:lka användRJS tiU medicinskt bruik 185                                v;arolll!lltotssapidosta :29 p äiv:änä toulko-
211:   3. Kojonen, R., y. m., anom. eihd. N :o                                     kuuta 19.17 <a.nnetuill ~Vsetuksen os~t
212:       38:      Apteekkien ku.n.nwlli.s.tut1Jami-                              t.aisesta muuttamise·sta toisin kuulu-
213:      'sesta ............ " . . . . . . . . . . . . . . . 188                  rvaksi ............................ 197
214:   4. Thuneberg, P. ja Reinikainen, 0.,                                     7. Mantere, 0., y. m., •anom. ehd. N :o
215:       anom. e'hd. N:o 39: Serumtutkimu.s-                                     41: Kotimaista kulutusta varten tar-
216:       ja v.almistuslaitokeen pe.rustmnis•esta 190 •                           vittav,an paperin hin!toden .kohoami-
217:   5. Leinonen, Olga ja Sillanpää, Miina,                                      sen es•täimisesotä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 202
218:       anom. .ehd. N:o 40: Toime•n!pirteistä
219:       •tuiber;kulosikoulup:ar.RJntolan ailkiaan-
220:       •s~~;amiselk.s•i 1apsi·a 'V·Rirben . . . . . . . . . . 192
221: 
222: 
223: 
224: 
225:                                                V. Laki- ·ja taloasvaliokunta.
226:        A. Kunnallislakien muuttamista kos-                                                                                                Siv.
227:        kevia eduskuntaesityksiä ja anomus-                                     munala v.aUagen av d·en 27 novem-
228:                      ehdotus.                                                  ber 1917 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 212
229:                                                                    Siv.     2. von Born, E., y. •m., ·eidusk. esi.t. N :o
230:    1. Wiljanen, E. d•a Lehtinen, M. E.,                                        22: Ehdotus bik·si marrRJSkuun 27
231:       edusk. esit. N: o 21: a) ·Eihdotus· 1ai·ksi                              IParva.na 1917 •annetun kunnrullisen
232:       kaupunki,en kunnalH•slai.n 12 § :n                                       'Vaalilain muuttamisesta ........... 214
233:       muuttamises•ta; b) :Ehdotus laiksi
234:       ma~Vbiskuntain kunna!llis·1ain H § :n                                     B. Kunnallisverotuksen uudistamista
235:       muuttamisesta; c) FJhdotu•s 1ai•ksi                                       tarkottava eduskuntaesitys ja ano-
236:       kunnallisen vaalilain 43 § :n muutta·                                                musehdotuksia.
237:       misesrta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 209
238:    2. von Born, E., m. fl., motio.n N :o 22: ·                              3. Itkonen, R. ja Heinonen, K., edU:Sk.
239:       •För•s•loag till 1ag om ändrin.g av kom-                                 •esit. N :o 23: a) Ehdotus laiksi kesä-
240:                                                                                                                              VII
241: 
242:                                                          Siv.                                             Siv.
243:        kuun 15 p :nä 1•898 maralaiBkuntain                      10. Åkerblom, K. V., pet. försL N:o 50:
244:        kunnal1isma11innoota annetun asetu:k-                        ·AngåJende lagstiftning .om kommu-
245:        •een muuttSJmis·esta; h) E1hdotus lrai'ks.i                  ·nal fondhiMning .... ·'· ........... 243
246:        joulurkuun 8 ·p :nä 1r873 kunnaiiisihal-
247:        Iituksesrta kaupungissa annet·un as·e-                        D.    Maan mineraalirikkauksien ja
248:        tuben muutrtamisesta . . . . . . . . . . . . 219                 koskivoimien käytäntöönottamista
249:     4. Kaskinen, J., y. m .., mtom. oehd. N:o                              koskevia anomusehdotuksia.
250:        44: K unnaUisverotus•ta aroskevan lai,n-
251:        sä:ä.dännön uudistamiBesrta . . . . . . . . . 226        11. Arajärvi, J., y. m., anom. e.hd. N :o
252:     5. Åkerblom, K. V. och Schauman,                                 r51: Vra:ltio.n rkookivoimien kä.ytäntöön
253:         Georg, tpret. för•sJ.. N:o 46: Angåendre                     ottamis•e.sta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 249
254:        tillsättrund'e av en k01mmirtte med                      12. Ryti, R., y. m., anom. e~hd. N :o 52:
255:         urppgift a:tt u.ppgöra förs1ag till ny                       Erinäisistä muutoksiflta vesioikeus-
256:        kommunalskatrtelag . . . . .. . . . . . . . . . . 228
257: •   6. Procope, H.i. J. och Hornborg, E.,
258:                                                                     ,J,a;kiin ............................ 251
259:                                                                 13. Vennola, J. H., y. m., anom. ehd.
260:         pet. försrl. N:o 47: Angående utred-                         N :o 54: V·alt.aus- ja kaivos:Ia;insää·dän-
261:         ni.ng •av frågan om kommunralbes•kat.t-                      nön 111udi•sta:mi.sesta siten, ·että val-
262:         ni.ng ............................ 231                       t.iolle   varatrtaisiin määräämisvrultra
263:     7. Hiidenheimo, A. 1a Virlok1wen, P.,                            maan mineraalirikk.auksien käytössä 253
264:         anom. ehd. N :o 45: VerovaiPaan tulo-
265:         mää:räm säät.ämisesrtä rknnnallifl·vero-                     E.    Muita aloja koskeva eduskunta-
266:         tu:ksel!3€a j.a p.arpieton prulkkauk"Sessa .. 234                  esitys ja anomusehdottiksia.
267:        C. Kuntien kiinteistöjä ja rahastoja                     14. Mickelsson, A. E., m. fl., moti•on N:o
268:            koskevia anomusehdotuksia.                               20: Föl"slag tili lag a.ngående ändring
269:                                                                     a•v vi.s.sa tparagrafer i Själagen av d:en
270:     8. Niukkanen, J., y. m., anom. •ehd. N:o                        8 juni 1873 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 257
271:        4r2: Toimen1piteist.ä •etu osto-oikeuden                 15. Hästbar:ka, J. E., m. fl., pet. för.s:l.
272:        varaamiseksi kunnille eräiss·ä ta:pauk-                      N :.o 48: Om aV'srkaffande •av prä.srtbo-
273:        siM•a IJdi.ntei.stöjä myytäessä . . . . . . . . 239          ställena å Jandet . . . . . . . . . . . .. . . . . . . 265
274:     9. von Wendt, Georg, pet. förs'l. N:o '43:                  16. von Born, E. och Estlander, E., pet.
275:        Om kommunerna·s förhandsrältt tili                           för.sl. N:o 53: Angående mnlåtanrde
276:        inlö.sen av förs•åld fa.sti.ghet i vi•ssa                    a v !P·rorposHion angåenrde räitt a·tt i n-
277:        faH .............................. 242                       teokna eleartrisb l!l.nliiJggning.ar                    26-6
278: 
279: 
280:                                               VJ. Sivistysvaliokunta.
281:         A. Kirjasto- ja arkisto-oloja koskevia                        B. Muita aloja koskevia anomusehdo-
282:                  anomusehdotuksia.                                                   tuksia.
283:                                                   Siv.                                                                  Siv.
284:     1. Soininen, M., ra.nom. ehd. N:o 59:                         4. Thuneberg, P., y. m., anom. ehd. N :o
285:        Ylrei.srt,en kirjastoj.en j'ärjesrte1ystä  273                56: Alkuopetuksen järjestämisesrtä
286:     2. Schauman, G., pet. försl. N:o 6•1:                            te'läinlääikärre.iksi aikoville .. - . . . . . . . 279
287:        Angående omhildning rav rStatens                           5. Lehtokoslci, Aino ja Sillanpää, Miina,
288:        Oenrt.ralbibiiotek tiN Rik~S~dag-61biblio-                    •anom. ,elh.d. N :o 58: Toimen•piteistä
289:        t.ek .............................. 274                       nuorisotut'ld<murksen ati.ka·ans•aa.mi.s.ektsi 282
290:     3. Voionmaa, Väinö, anom. ehrd. N:o 60:
291:        Ma.a;kunta-·arki.stojen !Perustamisesta ·276
292: 
293: 
294:                                               VII. Pankkivalioknnta.
295:                                                          Siv.                                                  Siv.
296:      1. Liaikka, Niilo, anom. eh~. N :o 62:                            misesta .................... · · · · .. 295
297:         rSuomen P.wnki.n rtoiu:ninnan l•aajenrta-
298: VIII
299: 
300: 
301:                                             VIII.       laataleasvaliokanta.
302:       A. Maanvuokraoloja ja vuokra-aluei-                                                                                         Siv.
303:       den lunastamista koskevia eduskunta-                           8. Österholm, J., m. fl., moiion N :o 3·1:
304:          esityksiä ja anomusehdotul•sia.                                Förslag tiili lag illlnef•a:ttande st.ad-
305:                                                             Siv,        gantden angående fö.rläJJ.gning av le-
306:  l.      Andersson, 0. och Mickelsson, A. E ..                          goavtal rörande fisiketorp . . . . . . . . 3.16
307:        motion N :o 24: Förs1ag tiE lag an-                           8. Österholm, J., y. m., edusk. esit. N :o
308:         gåend.e ändring ·av 2·7 § a.v ],age.n av                        3•1: Ehdotus lai<k.si kalastad·aiorppia
309:         dt>n 15 oktobe.r 1918 angåe.nd.e inlös,en                       .koskeviern vuo·kraBopimu.ste.n pitentä-
310:        ·av le•goområden .................. 291                          misestä .......................... 3118
311:  2.     Kazz.i.o, K., y. m., edus. es1it. N:o 25:                    9. Hilden, E. L. och Andersson, 0., lmo-
312:        E1hdotu's la;iksi vuokra-al.ueiden Iunas-                        tion N :.o 3'2: Försl•a:g till 1ag •angå-
313:        tamisesta Hi 1päivänä lokaok.uu.ta 1918                          •en>de interilffii.s.tislk<t ord.nande •a.v fi-
314:         •llinn\81tun .la1i1n: '2'7 § :·n. muutt·ami,soesta 293           s1ka:rtor,p•rurn1e1s s,tiiJJ]nirug . . . . . . . . . . . 3.20
315:  3.    Pesonen, A., y. m., edu•sk. esit. N :o                        9. Hilden, E. L. ja Andersson, 0.,
316:         26: Ehdotu.s laiksi, jolla muutet.aan                           edusk. ·esit. N :o 312: Eihdort;u's 1La:iks.i
317:        15 p:nä Jokakuuta t•9::t-8 ·vunkr<a-·aluei-                      •kalasta;jatorppien •asema.n v.äliaikai-
318:        -diell lunastannie.e.s•ta a;nnetu.n lain 58 §                    sesta jä:d·estelY's•tä . . . . . . . . . . . . . . . . 322
319:        toisin kuuluV'akSii . . . . . . . . . . . .. . . . . 295     10. K elc'honen, Juho V., anom. ethd. N :o
320:  4.    Sirola, J. L. ja Kääriäinen, H., edusk.                          68 : Mäkiitup.alais·ten nyky;is.eon a·seman
321:        •esit. N :o ,27: Ehd.ot,us laimsi lok111kuun                     korj.a~~tmisesta ....................... 324
322:        1·5 p :nä 191•8 v•uo'kra-.alueid.en 1unas-
323:        •bamisesta an:netum lain, s•eHaisena                              B. Muita aloja koskevia anomusehdo-
324:        lk·uin ~Se muutettuna kuu:luu •heinä-                                            tuksia.
325:        kuun tO 'P :ltä t9•19., 1, 3, 4, 15,, 7, 10.
326:         14, t7, 18, 24, 25, 45 ja 58 §:ien                          H. Vennola, J. H., y. m., anom. ehd.
327:         muuttamisesta to.i.sin ku,uluviksi . . . . ·297                 N :n 67: M•aakiinteistö.jä koskevan
328:  5.    Åkerblom, K. V., motion N :o 28:                                 lain·såäJdän nörn .kehitJtrumis·estä ynnä
329:         FöMlag tili lag om t.i:Uägg till. !19 ~                         varojen myöntiilmises•tä maanhankin-
330:         i la•gen arv den 10 juli 19•19 om in-                           tatarkoitukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 327
331:        lösen aov legoområdlen . . . . . . . . . . . . 3ot           12. Andersson, Otto, m. fl., rpet. försl.
332:  6.     Arho, A. 0., edusik. esit. N:o 29: Elh-                         N :o 64: Amgående uJpp1tåtandoe av all
333:        dotus 1ail{ls,i vuokra-alueidoen l•unasta-                        odiings1bar, obrulk.ad .jo.rd åt hugade
334:        misesta 15 1p:nä lokakuuta 19,18 a.n-                            tp•ersoneil' till brukning enligt ·,pT.inci-
335:        •netun lain muutt•amisest.a . . . . . . . . 304.                 :pe•n om odll.ingstvång ............... 329
336:  7.     Åkerblom .. K. V., motion N:o 30:                           12. Andersson, Otto, y. m., a.nom. ·ehd.
337:         Förslaog t.ill lag, innehål!lande sälr-                         N :o 64: Kai!ken viljelyskel·poisoen vil-
338:        skilda ändi!'ingar t.ill Iagen av d!ffil t2                      .jelemättömän maan hwvuttannisesta
339:         mars 1909 ·angående 1eg.a av torp,                              1halukka~den !henkilöiden •vå'lj.elt.äväk•s.i
340:        lan.dholä.ge·nihet och •backstugunmrå.doe 312                    viljel'YsopakkopeTiaartteen muk·a.i'81esti. . 331
341: 
342: 
343:                                            IX.      Työ,väenasiainvaliokunta.
344:        i\. Työaikalakia lwskeva eduskunta-                                                                                Siv.
345:                esitys ja anomusehdotus.                                   ·soäännöHis.en yötyö.n 1poistamises•ta
346:                                                              Siv.         •kirj.a- ,joa lmivirpai,noammattia·loi.Ua . . . 3139
347:  1.  Halme, A. Ja Paasivtto1'·i, }rf., edu.sk.
348:     esit. N :o 34: Ehdo•t.us laikR•i ikahdek-                               B. Tapaturmavakuutusta, työttö-
349:     B,an tunnin työai~~tsta 14 p :nä ~eiokuu-                               myyttä y. m. koskeva eduskunta-
350:     ta 1918 annetun !lain rnvuuttamis.esta                                     esitys ja anomusehdotuksia.
351:     ·toie.in .kuu.luVJak~;;i . . . . . . . . . . . . . . . . 337
352:  2. H.alme> A. Ja Paas'i1J'UOt·,i, M._, ,anom.                       3. Halme, A. Ja Paasivuori, M., edus.k.
353:      ehd. N :.o 70: EBi·tY'ksen antami•s•esta                           esit. N :o 33: Elhdoous l~~ti•ksi työ.v.äen
354:                                                                                                                                    IX
355: 
356:                                                          Siv.                                                                      Siv.
357:    tapaturma·valkurutuk.sesta 18 p :nä elo-                           5. Halme, A., y. m., ·anom. eihd. N :•o 69:
358:    k,uuta 1917 aJ:tnetun asetuk.sen 1 § :n                               Korot.etun .rupumaks.un myöntärrni&es-
359:    muuttami.sesta . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . 343             tä eräille työttömyy.slka.s,soillie 1 p :väm
360: 4. Helenius-Seppälä, Matti, y. m., .ano.m.                               tammikuuta j,a 30 p :vä.n kesäJkuli'ta
361:    ehd. N:o 72: Komitea'I! a.settamisesta                                1920 vä1isehä ajrulta . . . . . . . . . . . . . . 347
362:    suunnittelem!IJan ohjelmaa ruumiiHis-                              6. K elckonen, Juho V., anom. ehd. N :o
363:    ta työtä tekeväi.n k!l!ns•anluokk.ain                                 71: Teihda.styöv,äJen as•unto-olojoo jär-
364:    elinehtojen parantami.sta tarkoi•ttav,aa                              jestiilmi.sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 348
365:    vaHion     ~os.iaHpoliitti.sta       toimintaa
366:                                                          345
367: 
368: 
369: 
370:                                              X.      Sotilasasiainvaliokunta.
371:     Muutoksia asevelvollisuuslakiin sekä                                                                                          Siv.
372:     kansanmiHisiä koskevia eduskunta-                                 2. H ornborg, Eirilc, m. fl., motion N :o
373:         esityksiä ja anomusehdotus.                                      36: Förslag tili lag .an·gående för·
374:                                                                Siv.       ändrin.g :w särBkilda poar•agrafer i
375: 1. Åkerblom, K. W., m. fl., motion N :o                                  Provisor.i~k värn,pliikt•sJag för Fin-
376:    35: Förslag tilll!!Jg angående ändring                                land ............................ 361
377:    i vissa delar •av prov.isorisk·a värn-                             2. Hornborg, E1:·r-ik, y. m., edu.sk. e.;;.it.
378:     plikt•s,Jagen ·av den 8 f,ebr,uari 1919. . 355                        N :o 36: Ehdo•tus laiksi Suomen Viili-
379: 1. Åkerblom, K. W., y. m., edusk. esit.                                  aika,isen a.s•eV>elvollisuu.sil·ain ermais-
380:     N :o 35: Ehdo•tu.s lai1k.si erinäisi.stä                             ten py·kiilien muuttami.se·sta . . . . . . . . 365
381:    muutoksi.sta 8 p:.nä helmikuuta 1919                               3. Helenius-Seppälä, Matti, anom. ehd.
382:    annettuun väiliaikaiseen a.seveivoUi-                                  N:o 73: So,talaitok.s·oo muuttami.s·esta
383:    .snu·s•Iakiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 358       'kans•anrnilii•sin k·annalle . . . . . . . . . . . 370
384: '.   '
385: 
386: 
387: 
388:                                      ••       ••
389: •        VALTIOPAIVAT
390:                            1920
391: 
392: 
393:                     LIITTEET
394:                              1.
395:          PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
396:             EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUS~
397:                      EHDOTUKSET
398: 
399: 
400: 
401: 
402:                         HELSINKI, 1920
403:                  VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
404: •(
405:                        A.
406: 
407: Hallitusmuotoa ja valtiopäiväjärjestystä koskevia
408:     eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
409:             ....
410: 
411: 
412: 
413: 
414:                         j
415:                         j
416:                     j
417:                     j
418:                 j
419:                 j
420:             j
421:             j
422: 4       j
423:         j
424:     j
425:     j
426:                                                                                                    5
427: 
428:        I, 1. -   Motion N:o 1•
429: 
430: 
431: 
432: 
433: ..
434:                                         von Wendt, Georg: Förslag till lag angående ändring av
435:                                            U och 15 §§ Lantiagsordningen.
436: 
437: 
438:                                            'r i ll R i k s d a g e n.
439:             Lamtdagsordningen är utan tvivel i be-        av yrkes.politiker kunde medföra, måste
440:         .hov av en genomgri·pande revision. Denna         man konstatera att just det nuvarande sät-
441:          revision torde dock -ej kunna komma till         tet för ersättningarnas uthetalande varit
442:          stånd inom den närmaste framtiden och då         egnat att uppamma det man velat före-
443:          en ändring av endel stadganden i många           bygga.
444:          a vseenden förefaller trängande, synes skäl         I att ut.betah riksdagsmanna-arvode per
445:        1 föreligga   att föregripa revisionen genom       år, inneligger ingen tendens varken för
446:          säl'lskilda motionsförslag.                      eller emot yrkespolitirker. Den viktigaste
447:             I flere utländsika folkrepresentationer ut-   vinsten är att detta sätt för ersättningens
448:          går ersättning för representantskap beräk-       utbeta:lande icke såsom det tills i dag till-
449:          nat för år. Att •en dylik anordruing medlför     lämJpade premierar ett utdragande av riks-
450:          en uppenrbar fördel måste envar, s.om följt      dagsförhandlingarna.
451:      1
452:          med det parlamentariska livets utvookJi,ng          Undertecknad :Dår därför med hänvis-
453:          hos oss, medgiva. Tidirgare stadganden i         ning tili förestående korta motivering före-
454:          detta avseende ihava v<äl tm en del tillkom-     slå,
455:          mit för att på sätt och vis förebygga upp-
456:          komsten a,v en klass yrkespolitiker. Utan                 att Riksdagen för sin del ville an-
457:          att här ingå på vilka nackdelar up.pkomsten             taga en lag av följande lyiJelse:
458: 
459: 
460:                                                      Lag
461:                      augående ändring av 1 kap. § 14 och § 15 Lantdagsordningen.
462: 
463:          Härigenom stadgas att kap. 1 § 14 och               Arvode utgår med tolvtusen mark per
464:        § 15 Lantdargsordningen skola, erhå!lla föl-       år för riksdagsman, vars hem befinner sig
465:        jande lydelse:                                     å ort, där riksdagen sammanträder samt
466:                                                           femtontusen mark för övriga. riksda,gsmiän.
467:                             14 §.                         För utSikottsarbete på tid, ·då riksdagen ej
468:           R:iksdagsma,n åtnjuter av statsmedel            är samlad, erhåller medlem av statsutskot-
469:        arvode samt rätt till fria resor med statens       tet ett tiUskott till årsa•rvod·et av tusen
470:        kommunikationsmedel ävensom därutöver              mark samt medlem av expeditions- eller
471:        ersättning för direkta resEJkostnader för          justeringsutskott ett sådant av sjuhundra-
472:        resa till och ifrån riksdagen.                     fpmtio mark.
473:   6                                                           I, 1. -   Muutoksia V altiopäiväjärjestykseen.
474: 
475:   Upplöses riksdag eller intl'\äffa nya va1l                                           gens tiil[stånd från sammanträide, ooh har
476: beräknas riksdagsmannaarvode intill den                                                han i0ke hruft förfall, som godkännes, kan
477: dag, då fullmakt upph'ört att gälla, ä:ven-                                            riksdagen döma honom till förlust av a:rvo-
478: som från den dag, då fullmakt utlfärdats.                                              de med hundra mark för varje dag ha.n ute-
479:                                                                                        blivit. Har riksdagsman ic;ke låtit sig av
480:                      15 §0                                                             böter rätta, kan ri1ksdagen förklam honåm        ..
481:    Infinner sig iukf: riksdagsman ,i rätt tid                                          ·nava förverkat sitt .wppdrago
482: till riksdrug, eller uteblir iha:n utan riksda-
483: 
484: 
485:   J ag ber härjäm te vördsamt föreslå,                                                        taga följande lag till övet·gån-gsstad-
486:                       att Riksdagen vill!e för sin del an-                                    gande:
487: 
488: 
489: 
490:                                                                                   Lag
491:                       angående övergångsstadgande med anletlning av ändrad lydelse av
492:                                       1 kap. 14 § J,antdagsordningen.
493: 
494:                   1 §0                                                                dagsordningen stadgas för år, d{)ck moo av- ~
495:   Riksdagsmanna-arvode utgår från orJh                                                drag av den summa, iSOm enligt tidigare be-
496: med   0   0   •   0  och till årets utgåug
497:                       0   0   0   0   0   •   0   •   •   •                           stämmelser av riksdagsman allaredan för
498: med ·den summa, som i § 14, kap. 1 Lant-                                              innevara.nde r·iksdag uppbnrits.
499: 
500: 
501:                           HelsingTors den 20 mars 19200
502: 
503:                                                                                                            Georg von Wendt.
504:                                                                                                 7
505: 
506: I, 2. -   Motion N :o 2.
507: 
508: 
509: 
510: 
511:                                    von Wendt, Georg: Förslag till lag angående ändring av
512:                                       65, 66 och 67 §§ Lantdagsordningen.
513: 
514: 
515:                                        '1' i ll R i k s d a g e n.
516: 
517:     I 65 § aN gällande Lantdagsordning be-            Und:er fö11Mllanden, då riksdagsföl'lhandlin-
518:  rättigas lMltd:agsmau aH begära. sluten om-          garna även därförut•an hota att draga ab-
519:  röstrui.ng, viiken enligt 67 § uMöres med            normt lå:ngt ut på tiden, synes varje åtgärd,
520:  tryckt;v ,~a" och ,nej" sedlar. Det kan              som kan hindra tidsspillau, 'högeligen önsk-
521:  knapipast !hava varit lagstiftarens mening            värd. Då denna åtgärd därtill korrigerar
522: fatt härigenom nå hemlig omröstrui.ng, ty             det fel i det föregående förfarandet, som
523:  omröstningen med slutna sedla·r föregås ju           gör att omröstningen i riksdagen i viss må:n
524:  i flertalet ,fall av en öppen omröstning, vid        .får en hemlig karaktär, är ändringen så
525:  viiken talmannens proposition av envar               mycket mera på sin plats.
526:  hörbari med ,ja" eller ,nej" besvaras.                  I det försla.g till ändring, som motionoo
527:  Härtill kan ytterligare fogas att omröstnin-         innehåller, stad.gas ej på vilket sätt den
528:  garna i lantda.gens stora utskott, i vilket          kontrollerade öppna omröstningen skall ut-
529:  nära. 1häHten av riksdagens representanter           föras. Detaljbestämmelser i detta avseend·e
530:  sitta, äro öppna kontrdllerode om.töstningar.        överlämnas åt riksdagen.
531:     Vår nuvaran:de omröst.ningsmetod med                 1\fånga oli'ka förfaranden tillänrprus i
532:  slutna ,,.nej" och ,ja" sedlar ihar sålunda          detta avse•ende i olika parlament. Redan ett
533:  påta:g1igen idke införts för att draga en            enkelt upprop ger ett sna1bbare resultat än
534:  slöja över den enskilde riksdagsmannfflliS           omröstning med sedlar. I England ti.Häm-
535:  sä.tt rutt handskas med sin röst, uta;n helt         pa·s ex. v. ett snabbt förfarande, som be-
536:  automati,skt överförts från en fö:cgå:ngen           står däri, att alla, som avgiva en ,,ja" röst,
537:  tid. I ett r:iik.s- eller lanrtdags:stånd med dess   avl'ägsna sig ur plerui.salen genom en dörr,
538:  jämförelsevi:s ringa antal medlemmar med-            alla, som avgiV"a en ,nej" röst genom en
539:  för ett sed.elomröstningsiförfararrde inte nå-       annan dörr, antalet genom olika dörrBJr ut-
540:  gon mera. betydande tidsförlust. Helt annat          gå:ende fastställes genom kontrollenter.
541:  är förh,ållandet med en folkrepresentation,          Denna metod kunde utan s.vårighet tiUäm-
542:  som i en enda kammare samlar landets alla            pas h'os oss.
543:  representanter. Htär är anta.let omröstanrde            Förr eUer senare ~lmmmer 'helt säkert i
544:  så stort att ett omröstningsförfarande med           flertalet parlwment automatisk nmröstnicng
545:  dyEka sedlar åsam:kar en högst betydande             att genomf,öras. Hos oss 'kan dettaj ske jäim-
546:  tidsförlust, som i fall, 'då tläta omröstningar      fö·relsevis snart i sam:band med r.iksdags-
547:  förekomma, lbetinga.r en större tidsanvänd-          husets uppförande. Med häns:yn tili anord-
548:  ning för omröstningar än Eör förhandlingar.          ningarna i det bli:vande riksdagsJhwset är
549:   8                    1, 2. -   liuutoksia Valtiopäiväjärjestykseeu.
550: 
551: det av ibetydelse, om sättet för omröstnill-      Undertecknad får på grund av det ova.n
552: garnas utförande lägges inom riksdagens         anförda vördsamt föreslå,
553: omedelbaJra beslutanderätt.                              att Riksdagen viUe för sin del an-
554:                                                        taga en lag av följande lydelse:
555: 
556: 
557:                                            Lag
558:                angående ändring av 65, 66 och 67 §§ Lantdagsordningen.
559: 
560:     Härig'enom stadgas att 65, 66 och 67 §§ Lantdagsnrdningen skola hava följaude
561: lyde1se:
562:                      65 §.                      känd, innan proposition till besva~rant1e
563:    Då fråga föreligger till avgörande, fram- framställes. Erinringar mot den föreslag-
564: stäUe ta,lmannen, på .grund a v vad i saken na Qrdalydelsen och ordningsföljden må
565: förelU!pit, så avfattad proposition, a·tt sva- göras, men ny överläggning i •sjrälva saken
566: ret ja eller nej uttryoker lanrtdagens beslut. ieke äga rum.
567: Sedan svaret avgivits, förklare talmannen,                          66 §.
568: ihuru det enligt hans mening utfallit; och        När kontrollerad omröstning företages
569: vare detta lantdagens beslut, :d•är ej kontrol- skall    omröstningsrproposition  uppsättas~
570: lerad omröstning begäres. Y rkas sådan, skriftligen och godkännas :samt röstning
571: eller erfordras i något ,fall, enligt särskild däreft.er genast verkställas.
572: föreskr]ft i denna lag, för beslut visst fler-    Ej må omröstning tillåta;,s därom, hurn-
573:                                                   1
574: 
575: 
576: tal röster, skall lwntlJollerad omröstning vida omröstniDig bör ega rum.
577: verkställas.
578:    Finnws flere förslag till beslut, ställes                        67 §.
579: ett såsom kontratpropositi!on mot ett annat,      Kontrollerad omröstning skall ske på
580: intill dess om alla. s·ålunda ·röstats; och bör sätt ribdagen bestäJmmer. In:till dess be-
581: de avsedda propositionernas ordalyt1e1se stäJmmelser av rilksdagen a.ntagits utföres
582: och ordningsföljd vara av lantdagen god- kont1Jo11erad omröstniug genom U!p,prop.
583: 
584: 
585:       Helsingfors den 31 mars 1920.
586: 
587:                                                                         Georg von W endt.
588:                                                                                                9
589: 
590: I, s. -   Edusk. esit. N:o 3.
591: 
592: 
593: 
594: 
595:                                   Ritavuori, H. j.a Mantere, 0.: Ehdotus laiksi Valtiopäivä-
596:                                      järjestyksen 34, 35 ja 37 §:ien muuttamisesta.
597: 
598: 
599:                                        E d u s k u n n a 1 ] e.
600: 
601:    Lokakuun 22 päivänä 1918 annetulla                edellisten keslmn jäänyttä työtä, oliJSi
602: lailla on valtiopäiväjärjestystä muutettu            tarpeen, että valiokunnat voisivat paa-
603: siten, ·että asian 'käsitteiy.!i, jota edellisillä   asiallisesti samassa kokoonpanossa toimia
604: varsinaisilla valtiopäivillä ei ole ehditty          seuraaviin edustajavaaleihin asti ja että
605: loppuunsuorittaa, saa seuraavilla varsinai-          aina edustajavaalien jälkeen asetettaisiin
606: silla valtiopäivillä jatkaa., jollei edustaja-       valitsijamiehiä kaikkia valtiopäiviä var-
607: vaaleja ole sillä väliin toimitettu. Tämä            ten. Siten valiokunnat myöhemmillä val-
608: uudisttis tarkoitti a'sioitten käsittelyn            tiopäivillä voisivat heti istuntokauden
609: jouduttam~sta      valtiopäivillä siten, että        alussa ryhtyä varsinaiseen työhönsä.
610: edellisillä ·valtiopä:ivillä valiokunnissa suo-         Edelläesitetyn nojalla ja viitaten Hal-
611: ritettu työ voitaisiin suoranaisesti hy-             lituksen esitykseen N:o 10 1917 vuoden
612: väksi kåyttääi seuraavilla valltiopäivillä.          valtiopäiville rohkenemme kunnioittaen
613: KuDJ valtiopäiväjä:rjestyksen mukaan va-             ehdottaa,
614: liokunnat kuitenkin valitaan uudestaan
615: aina seuraavilla 'Valt~01päivillä ei uudis-                    että Eduskunta pu?lestaan hyväk-
616: tuksesta kuitenkaan täysin ole tarkoi-                      syisi ja Tasavallan Presidentille vah-
617: tettua hyöty'ä. Jotta seuraavart valtio-                    vistettavaksi esittäisi seuraavan la-
618: päivät tQdella suoraan 'oisivat jatkaa                      kiehdotuksen:
619: 
620: 
621: 
622:                                               Laki
623:                  Valtiopäiväjärjestyksen 34, 35 ja 37 §:ien muuttamisesta.
624: 
625:   Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 20 päivänä heinäkuuta
626:  1906 annetun valtiopäiväjärjestyksen 60 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään, että
627:  sanotun valtiopäiväjärjestyksen ir4, 35 ja 37 §§ tulevat näin kuuluviksi:
628: 
629:                      34 §.                           täviisi, ynnä tarvittavat varamiehet valit-
630:   'Edusta;java·alien jälkeen· ensin kokoonr          semaan eduskunnan valiokuntain jäseniä.
631: tuvan eduskunnan tulee kolmen päivän ku-                Valitsijamiehet ja heidän varamiehensä,
632: luessa valtiopäiväin avaamisesta asettaa             joiden toimi jatkuu kaikilla valtiopäivillä
633: valitsijamiehet, vähintään kolmekymmen-              ensi edustajavaaleihin asti, valitaan suh-
634: 
635:                                                                                            2
636:   10                      I, 3. -   ~[uutoksia   V altiopäiväjärjestykseen.
637: 
638: teellisilla vaaleilla. Tarkempia määräyk-            jotka kukin antavat lausuntoja valiokun-
639: siä vaalitavasta hyväksyy eduskunta nou-             nan nimessä. Jos semmoisessa tapauk-
640: datettaviksi siihen asti kuin toisin pääte-          sessa havaitaan tarpeelliseksi lisätä jäsen-
641: tään.                                                ten lukua, jätetään asia eduskunnan pää-
642:                                                      tettäväksi.
643:                       35 §.                             Valtiovarainvaliokunta jatkakoon, mil-1
644:     Ensimäisillä varsinaisilla valtiopäivillä        loin eduskunta niin päättää, tointansa
645:  edustajavaalien jälkeen on viiden päivän            myöskin samojen valtiopäiväin väliajalla,
646: kuluessa valtio;pä~vi,en avaamisesta ase-            ja sen jäsenet saavat silloin sellaisen palk-
647:  tettava, kaikkia varsinaisia valtiopäiviä           kion kultakin päivältä kuin 14 §:ssä on
648:  varten ensi vaaleihin asti, perustuslakiva-         säädetty.
649:  liokunta, la.kivalio'kunta, talous,valiOikunta,        Toimitusvaliokunnasta ja tarkastusva-
650: valtiovarainvaliokunta ja ulkoasiainvalio-           liokunnasta säädetään 76 §:ssä.
651: kunrta, kussakin vähintään kuus~toista                  Ylimääräisillä valtiopäivillä asetetta-
652: jäsentä,    sekä 'pankkivali.okunta,       jossa     koon ne valiokunnat, jotka ovat tarpeen
653: tu1ee olla välhintään lmks1toista jäsentä.           valtiopäivillä esilletulevain asiain valmis-
654: Samalla valitaan valiokuntiin varajäseniä,           telemiseen.
655: vähintään neljäsosa jäsenten lukumääräs-
656: tä. Valtiovarainvaliokunta jatkakoon, mil-                              37 §.
657:  loin eduskunta niin päättää, tointansa                Ensimäisillä varsinaisilla valtiopäivillä
658:  myöskin samojen valtiopäiväin väliajalla,          edustatjava,alien jä!lkeen . tulee eduskun-
659:  ja sen jäsenet saavat silloin sellaisen palk-      nan kahdeksan päivän kuluessa valtiopäi-
660:  kion kultakin päivältä kuin 14 § :ssä on           vam avaamisesta sellaisten erinäisten
661:  säädetty.                                          asiain käsittelyä varten, kuin 57 §:ssä sää-
662:     Eduskunta voi tarvittaessa a·settaa mui-        detään, asettaa eduskunnan suuri valio-
663: takin valiokuntia; ja saa tällaiseen valio-         kunta, johon jäsenet, luvultaan neljäkym-
664: kuntaan, jos siinä on vähintään kaksitois-          mentäviisi ynnä tarvittavat· varamiehet,
665: ta jäsentä, lähettää sellaisenkin asian,            valitaan niinkuin valitsijamiesten vaalista
666: joka laadultaan olisi lakimääräisen valio-          on sanottu. Sittenkuin suuri valiokunta
667: kunnan valmisteltava.                               on täten asetettu, toimii se kaikilla var-
668:     Valiokunta saakoon, kun töiden suorit-          sinaisilla valtiopäivillä ensi edustajavaa-
669: taminen sitä vaatii, jakaautua osastoihin,          leihin asti.
670: 
671: 
672:        Helsingissä, maaliskuun 31 päivänä 1920.
673: 
674: 
675:                 Heikki Ritavuori.                                 Oskari Mantere.
676:                                                                                                                 11
677: 
678:    I, 4, -   Edusk. esit. N:o 4.
679: 
680: 
681: 
682: 
683:                                         Mantere, 0. ja Ritavuori, H.: Ehdotus laiksi 20 p:nä heinä-
684:                                           kuuta 1906 annetun valtiopäiväjärjestyksen ulkoasiain-
685:                                           valiokuntaa koskevien. säännösten täydentämisestä.
686: 
687: 
688:                                       S u o m e n E d u ·s ·k u .n n a ll e.
689: 
690:       V.oimas.sa olevan Valt~opäiväijärjes,ty.k.sen         listarmio,·-enJ puol'E\Sita e~ sa•aVllltettu 'tal'poolJista
691:   säämnökse't ulkoo.siainva,lioknncrll~sta ovta.t il-       enemm~stöä, vaan äänestettiin se lepäännää;n
692:   tmeis.esti puutteelliset. 'Ne ·suJpis·tuvait sii!hen      yrli ·VH~alien.
693:   V~HiQpä.iiVäjä,rjestyksen 35 § :n lmaäiDäyrk-                  Kun, .krusityks·emme mu:kaam. tämän lain-
694:   seen., että varsiooisilla v.aJtiopäivillä on ase-         säädoä'n:tut.oimen     lyik'käämirnen        pitkäksi
695: ' t•etfuNa ulkoas:itai'nlvaliakunta, jossa on ohwa          aja.ksi etenpäin on lbaitaiks1 •va.ltiopäiväin
696:   •vruhintä!äru 1:6 j•äsentä. V rulioktmnam t:eh't.ä-       toiiminnalle jH~ kun nimenoma.a.n tny'kyis:issä
697:   vistä sitä vasltoin ei ole mitåJä:n säädetty,             val1ti.ollisissa oloissa. ·olisi eri U.äi.n i:ä11keätä
698:    va.ikkaJ muiden ;p.alkoWsien wvli,OOr,unltien            sruada ulkoas·iairuvalio!ku•n,nan. tehtävä~t ta.r-
699:   t.eihiJävistä on: ol.ema.ssa varsin tarkat mää-           koin määriteUy:i.ksi ja·. si-ten luoduksi varsi-
700:   räykset.                                                  Illaånen .eduskunnan elin, jon.k·a puoleen hal-
701:       Asi~J.Iru !korjaamiseksi .teh~,i,i,n v'iime valtio-   l:irtus VOISI !kääntyä' tärkeänluontoisissa
702:   päiviJllä kaksikin eri alotetta., joist•a. toinen         u1koasioissa, ei va.:iln ·edus:kunman koossa. ol-
703:   sistäJsi esity:sehd·otuksen tässä kohden f,ar-             lessa, vruan myös valtiopäivien väliajoilla,
704:   peelEsi'ks.i muu~·oksiksi voimass-a. olevaan              niin olemme roihjenneet 'P'a'nnoll! asilian j.o näillä
705:   Va·ltiopäiväJjtä:rjes,tyks•oon, to.i.nen. ta.a.s m)IO-    vaHiapäivillä uudelleen vireiHe.
706:   mu·se!hdotuksooo, ettåJ 1hallitus 'rylhty.isi kä-
707:   sittelemäälnJ !ky.sym(Ystä utlkoa.sminvaiiokun-              Edellä ·esitetyn nolj.alla ja. voiiitaten asiasta
708:   naru :tehtävien tankeiiDJmasta måärittclemi-              viime ,valtiopäivillä sylllt;y~rueisiin asia'kirjoi-
709:   ses'tä ynlllä sen' järjestysmuotoon ja toimi'V'al-        Jhin, ehdoi:a,mme kunmioittaen,
710:   taan ;tehtävistä muui:dksista. Edelliseru po:b-
711:   jaUa Eduskumta !käsitteli asia.n, mutta näi,n                        että Eduskunta päättäis-i hyväk-
712:    syntyneen lakiehdotuklsen kii11eelliseksi ju-                     syä seuraavan lain:
713: 
714: 
715:                                                      Laki
716:      20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun valtiopäiväjärjestyksen ulkoasiainvaliokuntaa
717:                           koskevien säännösten täydentämisestä.
718: 
719:         ·Edll!Sknn!na<ru päiäJtölk<sen lllukaisesti, joka on tehty 20 päivänru heinä:kuuta 1906 a[};rue-
720:      tun valt.i:opäi väijarjesty.ksen 60 § :•ssä. määirätyllä tavrulLa, såläldei:ään täten, että S•aa:JJUtun
721:    12                          I, 4. -       Muutoksia V a:ltiopäiväjärjestykseen.
722: 
723: v:ahiopäicvitjärj.es,tyksen      35      §       muutetaan näin kuuluvaksi ja että .sirhen l~säitääru seu-
724: mav.a 43 a §.
725: 
726:                          35 §.                                     Toiomitus•v,al.iolkunnasta ja tarkastus,vailio-
727:    Varsi>ruais~Ua v~al:tiopäivillä. ou viiden päl:-           'hmll'asta sääidetään 76 §::ssä.
728: väl'n: :kuluess,a va.l'tiopruivielll ·av.arumisesta atse-         ,YiimääJräisillåi vaftiopäiviU.ä •asetettakoon'
729: wttfllva .perustus1aHvaliokun,ta, 1akival1o-                  ne ~aliokulliml't, jo·tka O;vat 'ta:zipeen vaJtio-
730: ikuntal, t.a.lousVJaliokrmta., ·valtiovaminvfill:iJo-          päivillä esille tulevaåm asiain v:almistelemi-
731: f!mnta j·a ulkoasia.inlvaliokunta, kuss,alkiru vä-             soon.
732: hirutään .kuusitois•ta jäJsentä, sekä pamJkkiva-                                      4-3 a §.
733: 11okunta, •jossa tulee olla. väMrutäJän kaks~                    UI:koa.siainva1iolkunnan tulee antflla mie-
734: toista· jäsentä. .Sa.malLa, va11itaan va;liukun-              tintönsä niistä va1tioso.p1:mubista, jotka
735: ·tiin w,rajäsen:iJä, vähirutaän neljäosa jäsenten             ihallitusmuodoru mulli:aan: ovat eduskuninam
736: lukumääll'ästä;.                                              IJJ'yv,äihyttävlät, se.kä illis•täJ ulkoa,si.oissa teh-
737:     Edus.kun:ta voi t:arvitta.essa asettaa muita-             ·tävis•tä pä·ä:töksistä, jo:ilhiln varuditaan edus-
738: kin valiokurutia; ja ·saa täUaiseen· val•iokun-                kunnan suostumus, niin .myös muista sen
739:  ta•an., jos siinä on vä.hin:tääinl kaiksitoista. jä-          valmisteltavaksi lähetetyistä ulkoasiain hoi-
740: sentä, lälhettJää sellflli~en!kin a:sia.ru, joka la.a-         toa. ,koslkevista asioista.
741: d uitåan olisi la:ki:määräisen Vlaliokumrua.n                     J·okais•ten waltiopäiväiin alus's'a sekä sit-
742: va:lmisrteltav.a.                                             tem:m,in :Dliin useiru kurin ·asi,anllma:rat vaati-
743:     Vali.nkunlta. sa.akoon, k.un töoiden suoritta-            va!t rtuloo valiokummlan s.aada selon1telko niistä
744: minen sitä vaatii, ja:kaamtua osa,sto~hin,                     uiknpoliittisista suhteista, >joilla on tasaval-
745: jotlm kukin anltruvat J.ausuntoja vwliokuruntan               lalle oleellista merkitystä; j1a, anltwkoon •V'a-
746: ·nimessä. Jos. semmoisess·a ta:pa.uks·esiila he,-             liokunrta, mikäli b'tsoo tarpeellisebi, halli-
747: vaitrua.n !tarpeelliseksi lisätä jäsente.n lllikua,           tukselle lausuntonls.a selonteon jdhdosrta.
748: jätetäiän •aJSila eduskunman ·pruätettäivä1ksi.                    J os• haUitus taikka se :m~nisteri, jo.n:ka toi-
749:     ·Valtiov•arainvalio<kunta .ja'bkakoon, m~l                mielruan ulkorusia,t !kuuluva,t, katsoo tarpeel-
750: lo:i:n edus,kuruta niin ;pätä't:täl"å, toin:ta1nsa. myös-      liseksti v,altiopä:iov&in ai:kana tai väliajalla
751: kin samnjen valti,o•päivien v·äiliajalla, j.a sen              val•iokunnalle tehdä 1Suomen suhteita ul:ko-
752: jä.sen~t sa!avat siUoill! s·ellaisen palkkion                  va.ltorhin koskevan iffiUU'Ill tiedolllarunon
753: !ku•lia!kin paiväJltäJ kuilu 14 § ::s,sä {lllli säJädetty.    ·twikka V'aliokunruan kan1ssa neuvote11a sel-
754:     Ulkoasia•inv,aliokuntta ilm~oontu~oo.n: val-              laisesta\ a.s]a,s.ta, tulee v,alioJmnm1a.ru, milmli
755: tio•pä.iväilll' vä.:lioajoilla 43 .a § :n 3 m01menti:ssa      s·iihen on aihetta, Lausua asiasrta mielensä.
756: main:i~u~ssa· tapam:ksiss,a, ja sen jä.s.enet ,sa:a-
757:                                              1                    •V,a;liokunrualll däls·enten on DJoud,atettaJVa
758: valt silloin sella.isen 1palk:kion kultakilll päii-            sitä vaiteHaisuutta, jota haHitus' ikaltsoo ,kun-
759: v!Htä :kuin 14 §:s.sä on släädertty.                          .hn .a:sia;n laadun va.ativalll!.
760: 
761: 
762:          iHelsingissäl, huhtikuun 3 tpä•i,vänlä 1920.
763: 
764: 
765:                     Oskari Mantere.                                        Heikki Ritavuori.
766:                                                                                                  13
767: 
768: 1, 5. -   Edusk. esit. 1N :o 5.
769: 
770: 
771: 
772: 
773:                               •
774: 
775:                                    Ryömä, Hannes: Ehdotus Suomen tasavallan valtiopäivä-
776:                                       ,järjestykseksi.
777: 
778: 
779:                                   S u o m e Il! E d! u s k u n n a ll -e.
780: 
781:    Maamme uudesta itsenäisestä valtiolli-             iakoon, ~että 3 § :ssä on selvemretty jo nykyi-
782: sesta asemasta ja uudesta tasavaltaisesta             seenkin valtiopäiväjärjestykseen sisältyvää
783: hallitusmuodosta johtuu, että nykyään voi-            ajatusta, että ~eduskunnan on samalla hajot-
784: massaolevan valtiopäiväjärjestyksen erinäi-           tava, kun uudet vaalit 'ennen kolmivuotis-
785: set kohdat ovat menettäneet merkityksensä             kauden päättymistä määrätään toimitetta-
786: tai joutuneet toisin tulkittaviksi. Valtiopäi-        viksi. 5 § :ssä ehdotetaan ajan vaatimaa, eri-
787: väjärjestys kaipaa senvuoksi näistä syistä            näisten äänioikeusrajoitusten poistamista ja
788: suuren joukon muodollisia muutoksia, aina             äänioikeusikärajan alentamista 21 ikävuo-
789: sen nimikettä myöten. Tämä on lähinnä                 teen. 7 §:ssä 'on tehty muutos, jonka mu-
790: tarkoituksena allekirjoittaneen alempana              kaån työnantaja on ehdottomasti velvoitettu
791: esittämällä ehdotukseUa uudeksi valtiopäi-            valmistamaan työssään olevalle vaalioikeu-
792: väjärjestyksek:si. Samalla olen kuitenkin             tetulle tilaisuuden ottaa osaa vaaliin. 12 ja
793: katsonut olevan syytä ehdottaa myöskin                13 § :ään on ehdotettu kansanedustajan kos-
794: eräitä asiallisia muutoksia, jotka ovat kat-          kemattomuutta paremmin turvaavia muu-
795: sottavat kiireellisesti      välttämättömiksi.        toksia. - Koska edustajanpalkkiokysymys
796: Nämä muutosehdotukset olen kuitenkin ra-              yhä muuttuvan rahanarvon vuoksi tullee
797: joittanut sellaisiin valtiopäiväjärjestyksen          aina uudelleen v;altiopäivillä käsiteltäväksi,
798: kohtiin, jotka voidaan muuttaa hallitusmuo-           ehdotan asian käsittelyn helpoittamis-eksi,
799: dosta riippumatta, kun sitävastoin olen jät-          että palkki:o määrättäisiin tavallisena lailla
800: tänyt ennalleen 'eräät toiset kohdat, jotka,          eikä perustuslailla (14 §), mistä muutok-
801: kuten esim. tasavallan presidentin veto- ja           sesta johtuu vastaava muutos }5 §:ään.
802: eduskunnanhajoitus-oikeutta koslmvat, mie-               Jos eduskunnan koossa oHessa tulee ky-
803: 1estäni kaipaisiyat muutosta, mutta joita ei          symykseen toisen kokoontumispaikan mää-
804: voida muuttaa, samalla muuttamatta halli-             rääminen v;:tltiopäiville, on luonnollista, että
805: tusmuotoa.                                            eduskunta itse määrää tämän paikan; tästä
806:    Kaikissa kohdissa, missä nykyisessä val-           johtuu 16 § :ään ehdotettu lisäys. 18 § :ään
807: tiopäiväjärjestyks-essä puhutaan ,suuriruh-           on ehdotettu muutosta s~amalla perustuks,ella
808: tinaanmaasta", ,K,eisarista ja suuriruhti-            kuin 3 § :ään.
809: naasta" y. m., on tehty alussa mainittuja               Valtiopäivätyön helpoittamiseksi ja jou-
810: uusia olosuhbeita vastaavat muutokset. Täl-           duttamiseksi ehdoiletaan, että edustajain
811: laisia muutoksia on täten tehty hyvin usei-           valtakirjat tarkastetaan ja erinäiset valio-
812: siin pykäliin.                                        kunnat asetetaan kaikkia kolmivuotiskau-
813:    Muista ehdotetuista muutoksista mainit-            den valtiopäiviä varten vaalien jälkeen ko-
814:   14                     I, 5. -   Ehdotus Valtiopäiväjärjestykseksi.
815: 
816: koontuv~en ensimäisten valtiopäivien alussa       kenttavat ilmeis·esti lakien hyväksytyksi tu-
817: (2'1, 3b, 37, 39 ja 74 §). Osittain samasta       lemista eduskunnassa, jättäen liika pienelle
818: syystä on lyhennetty valtiopäiväin alkajais-      vähemmistölle        ratkaisuvallan.     Tämän
819: ja päättäjäismenoja (24, 215, §), jotapaitsi      asiaintilan parantamiseksi ehdotetaan, että
820: näihin menoihin kuulunut eduskunnan kir-          perustuslain voi käsitellä kiireellisenä 2 / 3
821: kossakäynti vielä erikoisesti ehdotetaan          osalla ja tavallisen lain kiireellisenä käsit-
822: niistä poisjätettäväksi, koska kirkon ja val-     telyn estää 2 / 5 osalle annetuista äänistä sekä
823: tion ero todennäköisesti on lähellä. Tästä        perustuslain hyväksyä 3 / 5 osalla annetuista
824: samasta syystä ja tekeillä olev-an uskon-         äänistä (5i8, 6<1 §). Poikkeuksen tekee jo
825: vapauslain johdosta on •ehdotuksessa nykyi-       hallitusmuodon muka;an tasavallan presi-
826: s,en valtiopäiväjärjestyksen 5·2 § jätetty        dentin vahvistamatta jättämän lain uudel-
827: pOIS.                                             leen hyväksyminen, jossa tapauks·essa pe-
828:    312 §:n I momentti (ehdotuksen 3·3 §)          rustuslakikin voidaan hyväksyä yksinker-
829: kuuluu suorastruan hallitusmuotoon, jpssa         taisella ääntenenemmistöllä. Tätä uutta ta-
830: samaa tarkoittava säännös onkin olemassa          pausta varten tarvitaan valtiopäiväjärjes-
831: (hallitusmuodon 316 §); momentti on senjoh-       tykseen uusi säännös (16,2 §) Uuden veron
832: dosta ehdotuksessa poistettu. Valtiopäivä-        tai suostunnan hyväksyrqiseen ehdotetaan
833:                                                   3
834: järjestyksen 30 § :ään on tehty sellainen           {5   ääntenenemmistöä, sovelluttaen tätä
835: muutos, että edustajilla on oikeus tehdä          myöskin yhdeksi vuodeksi myönnettäviin
836: eduskuntaesityksiä koko valtiopäivien ajan,        (6!3 §).
837: samoinkuin hallituksellakin, mikä seikka               Asiain käsittelyyn nähden eduskunnassa
838: suo edustajilLe suuremman toimintavapau-           ehdotetaan sellaista muutosta, että vaadit-
839: den ja vaikuttanee todennäköisesti edulli-        taessa tulisi pöytäkirjaan merkitä, kuinka
840: sesti eduskuntaesitysten l,a;atuun. - Ehdo-       kukin edustaja äänestää, jotta valitsijat oli-
841: tuksess•a asetutaan sille kannalle, että halli-    sivat tilaisuudessa seuraama,an edustajiensa
842: tuksenjäsenten on ehdottomasti ja viivytte-        s"uhtautumista eri kysymyksiin. Itse äänes-
843: lemättä vastattava heille tehtyihin kyselyi-      tystapa jätetään eduskunnan lähemmin rat-
844: hin; .siihen tähtäävät ehdotetut muutokset         kaistavaksi, siinä mielessä, ~että nykyinen
845: 312 § :n 2 :seen ja 3 :teen momenttiin (ehdo-      'epävarma ja vähemmän miellyttävä huuto-
846: tuksen 3131§).                                     äänestys korvattaisiin jollain paremmalla.
847:    Ehdotuksessa on laajennettu puhemies ..             Suomen Pankin hoitoon nähden ehdote-
848: neuvoston v·altaa (47 §), mutta samalla eh-        truan sellaista muutosta, että pankkivaltuu-
849: dotettu, että sen jäsenet, puhemiestä ja vara-     tetut ja tilintarkastajat valitaan suhteelli-
850: puhemiehiä lukuunottamatta, on valittava           silla vaaleilla va,alien jälkeen ·ensimäisillä
851: suhteellisilla vaaleilla vähemmistöryhmien         valtiopäivillä koko vaalikautta. varten. He
852: oikeuksien turvaamiseksi, ollen kuitenkin          tulisivat näin 'eroamaan kaikki samalla ker-
853: valiokuntien puheenjohtajilla läsnäolo- ja         taa ja olisivat samanarvoisia. Lukumäärää
854: puheoikeus sen kokouksiss•a. v,aliokuntiin         ehdotetaan korotettavaksi 7 :ään. Muutos
855: nähden ehdotetaan sellaista muutosta, että         tähtää etupäässä suhteellisen edustuksen ta-
856:  pankkivaliokunnan tehtävät siirretään val-         kaamis·een vähemmistöryhmille.
857: tionvarainvaliokunnalle;      ulkoasiainvalio-         Näillä perustuksilla ehdotan kunnioit-
858:  kunnan tehtävistä on ehdotuksessa sään-            taen,
859:  nös.                                                         että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
860:    Nykyiset lakiehdotusten käJsittelyissä ky-               van ehdotuksen Suomen tasavallau
861:  symykseen tulevat määräenemmistöt vai-                     valtiopäiväjärjesty kseksi:
862:                                     I, 5. -   Ryömä, Ha.nne11.                                15
863: 
864: 
865: 
866:                     Suomen Tasavallan valtiopäiväjärjestys.
867:     Suomen eduskunnan päätöksellä, jok·a on tehty 2•0! päivänä heinäkuuta 1906 annetun
868:  valtiopäiväjärjestyksen 60 § :ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten 'Suomen tasa val-
869:  l•alle seuraava valtiopäiväjärjestys.
870: 
871:                                                     noastaan yhden edustajan valitsemista var-
872:                   1 LU!KU.                          ten.
873:                Yleisiä perusteita.                     -y';aal•eissa on kaikilla vaalioikeutetuilla
874:                                                   • yhtäläinen äänioikeus.
875:                        1 §.                            Älköön        vaalioikeutta    valtuusmiehen
876:    Suomen kansaa edustaa valtiopäiviHe ko- kautta käytettäkö.
877: koontunut eduskunta.                                   Tarkempia määräyksiä vaalipii11eistä se-
878:                                                     kä vaalien ajasta ja .tavasta annetaan erityi-
879:                        2 '§.                        sessä v&alilaissa.
880:    Eduskunta -on yksikamarinen; siihen kuu-
881: luu kaksisataa edustajaa.                                                   5 §.
882:                                                        Oikeutettu valitsemaan edustajaa on jo-
883:                        3 §.                         kainen Suomen kansalainen, sekä mies että
884:    Edustajavaalit toimitetaan joka kolmas nainen, joka ,ennen 'VIlialivuotta on täyttänyt
885: vuosi samaan aikaan koko maassa. Edus- yksikolmatta vuotta.
886: tajan toimiv,alta alkaa silloin, kun hänet on          Viaalioikeutta vailla on kuitenkin:
887: julistettu valituksi, ja jatkuu, kunnes sen-           1). se, joka on holhouksen alaisena;
888: jälkeiset vaalit on suoritettu, mikäli ei edus-        2) se, joka laillisen tuomion nojalla on
889: kuntaa ennen kolmivuotiskauden päätty- katsottava olevan hyvää mainetta vailla
890: mistä hajoiteta.                                    taikka on kelvoton maan palvelukseen tahi
891:    ·Tasavallan pr·esidentillä :on oikeus, jos sen toisen llisiaa ajamaan;
892: hav•aitsee tarpeelliseksi, määrätä uudet vaa-          3) se, joka on todistettu syypääksi siihen,
893: lit toimitettaviksi ennen 1' momentissa mai-        että hän kansanedustajanvaalissa on ostanut,
894: nitun kolmivuotiskauden päättymistä. Sii- tai myynyt ääniä tai sitä yrittänyt tahi
895: nä . tapauksessa ovat, jollei eduskuntaa äänestänyt useammassa kuin yhdessä pai-
896: uudestaan hajoiteta, edustajain valtakirj'at kassa taikka väkivallalla tai uhkauksella
897: voimassa kolme vuotta.                              häirinnyt vaalivapautta, aina kuudennen
898:                                                     kalenterivuoden loppuun siitä lukien, kuin
899:                        4 §.                         lopullinen tuomio asi,asta annettiin.
900:    Edustajat valitaan välittömillä ja suh-
901: teellisilla vaaleilla; ja sellaisia vrualeja var-                           6· r§.
902: ten tulee maan olla jruettuna vähintään kah-           Vaalikelpoinen edustajaksi on, asuin-
903: teentoista ja •enintään kahdeksaantoista vaa- paikkaan katsomatta, jokainen, jok:a on vaa-
904: lipiiriin.                                          lioikeutettu.
905:    Missä paikallisolot vaativat poikkeusta                                  7· §.
906: suhteellisesta vaalitavasta, voidaan kuiten-           Virkamies,     joka koettaa virkavallanansa
907: kin mainittujen vaalipiiri en lisäksi muo-
908:                              1                      vaikuttaa       edustajanvaaliin,   menettäköön
909: dostaa jokin tahi joitakin va:alipii11ejä ai- virkansa.
910:   16                      I, 5. -   Ehdotus V altiopäiväjärjestykseksi.
911: 
912:    Jos joku on houkuttelemalla tahi viekot-        pää rangaistusta kuin kuusi kuukautta van-
913: tel,emalla häirinnyt vaalivapautta, rangais-       meutta.
914: takoon enintään kolmen kuukauden vankeu-              Jos edustaja on vangittu muusta syystä
915: della. Jos hän käytti väkivaltaa taikka uh-        kuin 1 momentissa mainitusta, päästettä-
916: kausta, rangaistakoon vähintään yhden kuu-         köön vapaaksi, jos eduskunta niin päättää.
917: kauden ja enintään yhden vuoden vankeu-               Edustajan vangitsemisesta on ensi tilassa '
918: della; jos hän on virkamies, menettäköön           tieto annettava puhemiehelle.
919: sen lisäksi virkansa.
920:    Ellei työnantaja suo hänen työssään ole-                            1'3 §.
921: valle vaalioikeutetulle ,tilaisuutta käyttää          Jos joku sanoilla tahi teoilla loukkaa
922: vaalioikeuttansa, rangaistakoon sakolla.           edustajaa, tietäen hänet ,edustajaksi, taikka
923:                                                   'jos joku tekee väkivaltaa ~edustajalle hänen
924:                       8 §.                         toimensa suorittamisen vuoksi, niin pidet-
925:    Älköön sitä, joka vaalilain nojalla on ju-      täköön sitä asianhaama, että rikos tehtiin
926: listettu olev,an edustajaksi valittu, vapautet-    'edustajaa vastaan, erittäin raskauttavana.
927: tako tästä toimesta, ellei hän voi näyttää            Mitä tässä on samottu ,edustajasta, kaske-
928: laillista estettä taikka muuta syytä, jonka        koon myös sihteerejä ja palvelusmiehiä val-
929: eduskunta hyväksyy.                                tiopäivillä.
930:                                                                        14 §.
931:                    91 '§.                             Edustaja saakoon valtion varoista palk-
932:    Edustaja on velvollinen toimessaan nou-         kion, jonka suuruus säädetään lailla, ja sen
933: dattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on sii-        lisäksi korvauksen matkastaan valtiopäi-
934: nä velvollinen noudattamaan perustuslakeja         ville ja valtiopäiviltä takaisin.
935: eivätkä häntä sido mitkään muut määräyk-
936: set.                                                                  151 §.
937:                                                      Jos ei ~edustaja saavu ajoissa valtiopäi-
938:                    10 '§.                         ville taikka jos hän eduskunnan luvatta jää
939:    Älköön edustajaa kieliettäkö valtiopäi-        pois istunnosta, eikä hänellä ole hyväksyt-
940: ville saapumasta ja ,edustajana toimimasta.       tävää estettä, voi eduskunta tuomita hämet
941:                                                   menettämään palkkionsa siltä ajalta, minkä
942:                      11 §.                        hän oli poissa, ja sitä paitsi sakotettavaksi
943:    Edustajaa älköön syytteeseen pantako äl-       enintään saman verran. Jos .edustaja ei ole
944: köönkä häneltä vapautta riistettäkö hänen         ottanut sakosta oj,entuakseen, voi eduskunta
945: lausumiensa mielipiteiden taikka muun             julistaa hänet toimensa menettäneeksi.
946: asiain käsittelyssä noudattamansa menette-
947: lyn tähden, jollei eduskunta päätöksellä, jota
948: vähintään viisi kuudesosaa läsnäolevista                            2, LUKU.
949: jäsenistä on äänestyksessä kannattanut, ole        V altiopäiväin alkaminen, hajoittaminen ja
950: siihen suostunut.                                                  päättäminen.
951:                      12 §.                                          1'6 §.
952:   V altiopäiväin aikana älköön edustajaa             Eduskunta pitää istuntonsa maan paa-
953: eduskunnan suostumuksetta vangittaka ri-          kaupungissa, paitsi millöin se vihollisen
954: koksesta, ellei tuomioistuin ole määrännyt        maahankarkauksen tahi muiden tärkeiden
955: häntä vangittavaksi taikka häntä tavata ve-       esteiden tähden on mahdotonta tahi edus-
956: rekseltä rikoksesta, josta ei voi tulla vähem-    kunnan turvallisuudelle vaarallista, jossa
957:                                    I, 5, -   Ryömä, Hannes.                                  17
958: 
959: kapauksessa eduskunta tai sen hajalla ollessa     viHe sekä määrätä, milloin ne ovat lorpetet-
960: tasavallan presidentti määrää toisen kokous-      tavat.
961: paikan.                                              Älköön ylimääräisiä valtiopäiviä määrät-
962:                      17 §.                        ·täkö alkamaan aikaisemmin kuin viidente-
963:    Eduskunta kokoontuu v·arsinaisille valtio-     nätoista päivänä sen jälkeen, kuin kutsumus
964: päiviUe vuosittain, ilman erityistä kutsu-        annettiin, älköötkä ne kestäkö kauemmin
965: musta, ensimäisenä päivänä helmikuuta,            kuin viimeiseen arkipäivään ennen varsi-
966: jollei Eduskunta lähinnä edellisillä valtio-      naisten valtiopäiväin alkamista.
967: päivillä muuta päivää määrää, ja lopettaa
968: istuntonsa sata kaksikymmentä pa1vaa                                   20 §.
969: koossa oltuansa joko yht,een menoon taikka           16, 18 ja 19 § :ssä tarkoitetut tasavallan
970: väHajoin eduskunnan päätöksen mukaan.             presidentin määräykset julistetaan siinä jär-
971: Eduskunta voi kuitenkin päättää, että val-        jestyksessä, kuin Suomen asetusten julkai-
972: tiopäivät ovat aikaisemmin tai myöhemmin          semisesta on säädetty.
973: lopetettavaJt. Samoin on eduskunta kutsut-           Määräykset uusien vaalien toimittamises-
974: tava koolle, jos vähintään sata edustajaa sitä    ta ilmoitetaan sitäpaitsi maaherroille sekä
975: hallitukselta kirjallisesti pyytää.               niille viranomaisille ja lautakunnille, joiden
976:    Jos ens1ma1sessä momentisBa taikka             asiana v!llalien toimeenpano on.
977: muualla tässä laissa säädetty määräpäivä
978: sattuu pyhäpäiväksi, pide1Jtäköön seuraava                             21 §.
979: arkkipäivä määräpäivänä.                             Sinä päivänä, jona eduskunnan on tultava
980:                                                   kokoon, pitää ensimäisillä valtiopäivillä
981:                        18 §.                      vaalien toimittamisen jälkeen kaikkien
982:    Jos tasavallan presidentti varsinaisten        edustajain kello yhdeltätoista aa~upäivällä,
983: valtiopäiväin aikana määrää uudet vaalit          tiedoksipanolla tarkemmin ilmoitetussa jär-
984: toimitettaviksi, on eduskunnan samalla ha-        jestyksessä, tuoda valtakirjansa sen tai nii-
985: jaannuttava. Siinä tapauksessa on eduskun-        den nähtäväksi, joille tasavallan presidentti
986: nan uusien V!llalien jälkeen taas kokoonnut-      on valtakirjain tarkastamisen uskonut.
987: tava varsinaisille valtiopäiville sen kalen-      Luet·telo niistä edustajista, jotka ovat näyt-
988: terikuukauden ensimäiBenä päivänä, joka           täneet olevansa oikein valtuutetut, on seu-
989: alkaa lähinnä yhdekrsänkymmenen päivän            raavana päivänä ennen kello kymmentä
990: kuluttua hajoittamisen jälkeen, taikka sinä       aamupäivällä eduskunnalle annettava.
991: aikaisempana päivänä, jonka tasavallan pre-          Edustaja, joka ei ole ·edellisessä momen-
992: sidentti on määrännyt.                            tissa mainitussa tarkastustilaisuudessa ollut
993:    Jos määräys uus:iren vaalien toimittami-       läsnä asettukoon paikallensa eduskunnassa,
994: sesta annetaan sen jälkeen, kuin varsinaiset      V·asta kun hän puhemieheUe on näyttänyt
995: valtiopäivät on lopetettu, eikä vaaleja eh-       edellisen momentin mukaan hyväksytyn
996: ditä suoritt!l!a l10ppuun ennen •Seuraavan hel-   valtakirjansa.
997: mikuun ensimäistä päivää, lykätään varsi-·                             221 §.
998: naisten valtiopäivien kokoontuminen sen ka-          Jollei edustajan valtakirjaa ole hyväksyt-
999: lenterikuukauden ensimäiseen päivään, joka        ty, ·olkoon eduskunnalla oikeus tutkia, onko
1000: seuraa vaalien tuloksen julkaisemisen jäl-        hän kuitenkin sen nojalla oleva edustajana
1001: keen.                                             valtiopäivillä.
1002:                       191 §.                         Jos valtiopäiväin aikana tämän lain no-
1003:    Tasavallan presidentin valla·ssa on kutsua     jalla tehdään muistutus edustajan kelpoi-
1004: eduskunta kokoon ylimääräisille valtiopäi-        suutta vastaan, olkoon sekin eduskunnan
1005: 
1006:                                                                                          3
1007:   18                      1, 5. -   Ehdotus Valtiopäiväjärjestykseksi.
1008: 
1009: tutkittava, ellei sama muistutus ole vaalista        Sihteeri ja kansliahenkilökunta otetaan
1010: valittamalla saatettu taikkH vielä saatetta-      sillä tavoin kuin eduskunta määrää.
1011: vissa asianomaisen viranomaisen ratkaista-
1012: vaksi.                                                                  24 i§.
1013:     Muuten älköön kysymystä edustajanvaa-           Sinä päivänä ja tuntina, jonk:t tasavallan
1014: lin pätevyydestä otetta~o valtiopäivillä käsi-    presidentti on julistuttanut, sarupuu tasaval-
1015: tdtäväksi, ellei muistutusta tehdä siitä, että    lan presideniJti tai s~e, jonka hän 'On sijaansa
1016: vaalissa taikka siihen kuuluvissa toimenpi-       määrännyt, eduskunnan istuntoon ja julis-
1017: teissä ilmeisesti on joko menetelty rikoksel-     taa valtiopäivät avatuimsi.
1018: lisesti tai erehdytty vaalin tuloksen määrää-
1019: misessä. Tässä ta:paUJksessa on eduskunnalla                          2:5 §.
1020: oikeus, jos samalla on selvää, että rikoksel-        Kun valtiopäivät ovat lop,etettavat, saa-
1021: Jisuus tai erehdys on saattanut vaikuttaa         puu ta~savallan presidentti tai se, jonka hän
1022: V'aalin tulokseen eikä muutosta enää voi va-      on sija,a:nsa määrännyt, eduskunnan ilmoit-
1023: litustietä aikaansaad<a, tehdä vaalilain mää-     tamana päivänä ja tuntina eduskunnan is-
1024: räyksiin soveltuv:a oikaisu .                     tuntoon ja, puhemiehen jätettyä hänelle val-
1025:    .Se, jonka edustajaoikeutta vastaan on         tiopäiväpäätöksen,     julistaa valtiopäivät
1026: muistutus tehty, pysyy kuitenkin edustaja-        päättyneiksi.
1027: toimessaan, kunnes hän on siihen oikeudet-
1028: tomaksi julistettu.
1029:                                                                     3 LUKU.
1030:                     2:3 §.                             Asiain vireillepano valtiopäivillä.
1031:    Eduskunta kokoontuu ensimäiseen täysi-
1032: istuntoons'a, ensimäisillä vaaliM toimittami-                         2!6 §.
1033: sen jälkeen kokoautuvilla valtiopäivillä nii-        Jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillä an-
1034: den toisena päivänä kello kymmenen a:amu-         netaan eduskunnalle esitys, joka ~sisältää eh-
1035: päivällä sekä seuraavilla saman kolmivuo-         dotuksen valtion tulo- ja menoarvioksi seu-
1036: tiskauden valtiopäivillä niiden ensimäisenä       raavaa v-arainhoitovuotta varten.
1037: päivänä kello kuusi illalla. Istunto alkaa           TasaNaHan presidentin esitykset jätetään
1038: nimenhuudolla 2il § :ssä mainitun luettelon       eduskunnalle joko valtiopäiviä avattaessa
1039: mukaan, huomioonotta'en eduskunnan ko-            tai myöhemmin kirjelmäl1ä.
1040: koonpanossa myöhemmin tapahtuneet muu-
1041: tokset. Tässä täysi-istunrros:sa valitsee edus-                        27 §.
1042: kunta keskuudestaan puhemiehen ja kaksi              Varsinaisilla valtiopäivillä on valt.iova-
1043: vara puhemiestä.                                  rain tila lähinnä edelliseltä vuodelta edus-
1044:    Sen jälkeen puhemies ja vampuhemiehet          kunnalle näytettävä, jotta eduskunta saisi
1045: kokoontuneen eduskunnan edessä antavat,           tietää, miten vaLtion tulot on maan hyödyksi
1046: kukin vuorostansa, seuraavan juhlallisen          ja parhaaksi käytetty.
1047: vakuutuksen:                                         Eduskunnan valitsemat valtiontilintar-
1048:    ,Minä N. N. vakuutan, että minä puhe-          kastajat antavat eduskunnalle kertomuksen
1049: miestoimessa tahdon voimieni mukaan puo-          noudattaen mitä sii:tä on sääd:etty.
1050: lustaa eduskunnan ja Suomen kansan oi-
1051: keutta perustuslakien muka,an."                                     28 §.
1052:    Kunnes tämä on tehty, johtaa puhetta             Sen oikeuden mukaisesti, joka eduskun-
1053: iältään vanhin eduskunnan jäsen. Pöytäkir-        nalle on ollut anomuksien tekemiseen, voi
1054: jaa pitää hänen ottamansa henkilö.                eduskunta hyväksymillään päätöslauselmil-
1055:                                     1, 5. -   Ryömä, Hannes.                               19
1056: 
1057: la esittää kehoituksia Ja toivomuksia tasa-        täsmäHis-enä puhemiehelle, jonka tulee saat-
1058: vallan presidentille.                              taa se hallituksen jäsenen tietoon. Puhemie-
1059:                                                    hen kanssa sopimaliaan ajalla antaa halli-
1060:                     29 §.                          tuksen jäsen suullisen tai kirjallisen vas-·
1061:    Eduskunnalla on oikeus ottaa käsiteltä-         tauksen, vastauksen antamista tarpeetto-
1062: väksi edustajan tai valiokunnan asianmu-           masti viivyttämättä. Tällaisesta a:siasta äl-
1063: kaisesti tek'emä esitys uuden lain säätärui-       köön eduskunnassa lmskusteltako älköönkä
1064: sestä sekä voimassa olevan muuttamisesta,          päätöst-ä tehtäkö.
1065: selittämisestä tahi kumoamisesta. Sama oi-             Milloin edustaja tahtoo tehdä hallituksen-
1066: keus on eduskunnalla myöskin sellaisiin            jäsenelle tämän virka-alaan kuuluvasta
1067: säännöksiin nähden, joiden aikaansaami-            asiasta väliky,symyksen ·eduskunnassa kä-
1068: seksi ennen ei ole vaadittu hallitusvallan ja      siteltäväksi, antalwon sen 2 momentissa
1069: eduskunnan yhtäpitävää päätöstä.                   mainitulla tavalla lMdittuna puhemiehelle_
1070:    Kirkkolain säätäruisestä on voimassa mitä       Sittenkuin kysymy's on eduskunnassa esi-
1071: siitä erikseen on säädetty.                        ifietty ja ollut pöydällä johonkin seuraavaan
1072:                                                    istuntoon, on se, jos vähintään kaksikym-
1073:                     30 §.                          mentä edustajaa, kysymyk,sen ilekijät niihin
1074:    Eduskuntaesitys· taikka päätöslauselma-         luettuina on kirjallisesti ilmoittanut siihen
1075: ehdotus on edustajan kirj·aUisesti jätettävä       yhtyvänsä, ilman keskustelua eduskunnas-
1076: eduskunnan sih'tleeri1le.                          sa, puhemiehen toimesta annettava tiedoksi
1077:    Eduskuntaesityksen tulee sisältää .lain-        a~sianomaiselle hallituksenjäsenelle, joka pu-
1078: muotoon laadittu ehdotus, ja on siinä mainit-      hemiehen kanssa sopii, milloin vastaus ky-
1079: tava myöskin ne syyt, joihin ehdotus perus-        symykseen annetaan, kuitenkin huomioon-
1080: tuu.                                               ottwen, ettei vastauksen antamista tarpeetto-
1081:    Älköön erilaatuisia asioita panta:ko yh-        masti viivytetä. Kun vastaus on annettu ja
1082: teen kirjoitubeen.                                 keskustelu asiasta on julistettu päättyneek-
1083:                                                    si, esittää rpuhemi·es eduskunnan hyväksyttä-
1084:                      31 §.                         väksi päiväjärjestykseen siirtymisen, jonka
1085:    J·os tasavallan presidentti vaatii eduskun-     sanamuoto on seuraava: , kuultuansa anne-
1086: nan lausuntoa asiasta, josta tasavallan pre-       tun selityksen eduskunta siirtyy päiväjär-
1087: sidentti voi määrätä eduskunnan myötävai-          jestyk,seen."
1088: kutuksetta, tulee eduskunnan sitä varten kä-           Jos tällaista yksinkertaista päiväjärjes-
1089: sitellä asiaa ja antaa siitä lausuntonsa.          tykseen siirtymistä ei hyväksytä, lähet€tään
1090:                                                    asia perustuslakivaliokuntaan tahi, jos
1091:                       32 §.                        asian laatu sitä vaatii, johonkin muuhun
1092:     Kun asiaa varsinaisilla valtiopäivillä ei      valiokuntaan. V aliakunnan tulee ·ehdottaa
1093: ole ehditty loppuun krusitellä, saa sen kä-        perusteltu päiväjärjestykseen siirtyminen,
1094: sitile'lyä jatkaa seurwavilla varsinaisilla val-   jonka lopullis,esta sisällyksestä edusku,nta
1095: ti1opäivillä, jollei edustajanvaaleja ole sillä    päättää.
1096: välin toimitettu.                                      Mitä tässä 'pykälässä on sanottu hallituk-
1097:                                                    senjäsenestä, olkoon soveltuvilta kohdin
1098:                     312 §.                         voimassa myöskin oikeuskansl·erista.
1099:   Jos edustaja tahtoo hallituksen Jasenen
1100: vastattavaksi tehdä kysymyksen tämän vir-                             34 ·§.
1101: ka-alaan kuuluvasta asiasta, anta.koon sen           Eduskunnan oikeudesta tutkia hallituk-
1102: kirjallisesti laadittuna ja sisällj~~kseltään      senjäsenten virkatoimien laillisuutta ja sel-
1103:    20                        I, 5. - - Ehdotus Valtiopäiväjärjestykseksi.
1104: 
1105: laist;en as1a111 käsittelystä säädetään erityi-         V a!liokunta saakoon, kun töiden suoritta-
1106: sessä laissa.                                       minen sitä vaatii, jakaautua osastoihin, jot-
1107:                                                     ka kukin antavat lausuntoja valiokunnan
1108:                                                     nimessä. Jos semmoisessa tapauksessa ha-
1109:                    4 LUKU.
1110:                                                     vaitaan tarpeelliseksi lisätä jäsenten lukua,
1111:               Asiain valmistelu.                    jätetään asia eduskunnan päätettäväksi.
1112:                      315 ·§.                           Valtiovarainvaliokunta jatkakoon, mil'-
1113:    Eduskunnan tul1ee, kokoontuessaan ensi-          loin eduskunta niin päätttää, tointansa myös-
1114: mäisille valtiopäiville vaalien toimittamisen       kin saman kolmivuotiskaud~en valtiopäiväin
1115: jälkeen, lmlmen päivän kuluessa valtiopäi-          väliajalla, ja s'en jäsenet saavat silloin sel-
1116: väin avaamisesta lukien asettaa k<tikkia sa-        laisen prulkkion kultakin päivältä kuin 14
1117: man kolmivuotiskauden valtiopäiviä varten           § :ssä on säädetty.
1118: valitsijamiehet, vähintään kolmekymmentä-              Ulkoasiainvaliokunta kokoontuiraon val-
1119: viisi, ynnä tarvittavat varamiehet valitse-         tiopäiväin väliajoilla 46 § :n 2 momentissa
1120: maan eduskunnan valiokunhin jäseniä.                mainituissa tapauksissa ja sen jäsenet saa-
1121:    Valitsijamiehet ja heidän varamiehensä           vat silloin sellaisen palkki:on kultakin päi-
1122: valitaan suhteellisilla vaaleilla. Tarkempia        vältä, kuin 14 §: ssä on säädetty.
1123: määräyksiä vaalitavasta hyväksy;\' edus-               'Toimitusva1iokunnasta ja tarkastusvalio-
1124: kunta nouda tetta viksi.                            kunnasta säädetään 76 §:ssä
1125:                                                        Ylimääräisillä vaJltiopäivillä asetettakoon.
1126:                      36 §.                          ne valiokunnat, jotka ovat tarpeen valtiopäi-
1127:    Eduskunnan tulee kolmen päivän kulues-           villä esilletulevain asiain valmistelemiseen.
1128: sa valtiopäiväin avaamis·en jälkeen va:lita
1129: seits.emän   jäsentä  puhemiesneuvostoon.                                38 §.
1130: Vaali toimitetaan samoinkuin valitsijamies-            Elleivät valiisijamiehet valiokqrttaa as·et-
1131: ten vaali.                                          taessaan voi yhtyä sen jäseuistä, toimitta-
1132:                                                     koot vaalin 3,3 §:ssä säädetyssä järjestyk-
1133:                       317 §.                        sessä.
1134:    Varsinaisil1la valtiopäivillä on, eduskun-
1135:                                                                          3:9o §.
1136: nan kokoontuessa ensimäisille valtiopäiville
1137:                                                        Eduskunnan tulee, kokoontuessaan ensi-
1138: vaalien toimittamisen jälkeen, viiden päivän
1139:                                                     mäisil!le valtiopäiville vaalien toimittamisen
1140: kuluessa valtiopäiväin avaamisesta lukien
1141:                                                     jällmen, kahdeksan päicvän kuluessa valtio-
1142: asetettava kaikkia saman kolmivuotiskau-
1143:                                                     päiväin avaamisesta lukien asettaa kaikkia
1144: den valtiopäiviä varten perustmlakivalio-
1145:                                                     saman kolmivuotiskauden valtiopäiviä var-
1146: kunta, lakivaliokunta, talousvaliokunta,
1147:                                                     ten suuricvaliokunta, johon valitaan 45 jä-
1148: vailtiovarainvaliokunta ja ulkoasiainvalio-
1149:                                                     sentä ja tarvittava määrä varajäseniä, käsit-
1150: kunta, kussakin vähintään kuusitoista jäsen-
1151:                                                     telemään 5<8: §:ssä säädettyjä asioita. Vaali
1152: tä. Samalla valitaan valiokuntiin varajä-
1153:                                                     toimitetaan samoinkuin valitsijamiehistön
1154: sentä, vähintään neljäsosa jäsenten luku-
1155:                                                     vaali.
1156: määrästä.
1157:    Eduskunta voi tarvittaessa asettaa mui-                              4JO §.
1158: takin valiokuntia; ja saa tällaiseen valio-            Älköön hallituksenjäs·en olko jäs~:>nenä va-
1159: kuntaan, jos .siinä on vähintään kaksitoista        liokunnassa älköönkä kukaan ottuko valio-
1160: jäsentä, ·lähettää sellaisenkin asian, j·oka laa-   kunnassa osaa sel:laisen asian käsittelyyn,
1161: dultaan olisi jonkun varsinaisen valiokun-          jossa tilinteko .hänen cvirkatoimistaan vmp1
1162: nan va:lrnisteltav.a.                               tulla kysymykseen.
1163:                                  · I, 5. -   Ryömä, Hannes.                                  21
1164: 
1165:                      41 §.                            V alti,ovarainvaliokunnan tulee niinikään
1166:   Eduskunnan valiokunnat valitsevat, ku-           tutkia Suomen Pankin hallinto ja eduskun-
1167: kin keskuudestaan, puheenjohtajan ja vara-         nan hoidossa ja vastattavana olevien rahas-
1168: puheenjohtajan sekä ottavat sihteerit ja tar-      tojen tila sekä antaa siitä kertomus ja eh-
1169: vittavat palvelusmiehet.                           dottaa ne määräykset mainittujen rahastojen
1170:   Ensimäisen kokouksen kutsuu kokoon               haUinnosta, mitkä katsoo tarpeellisihi.
1171: kunkin valiokunnan vanhin jäsen. joka                Vrultiovarainvaliokuntaan ~ähetetään myös-
1172: myös siinä johtaa puhetta, kunnes puheen-          kin esitys valtion tulo- ja menoarviosta sekä
1173: johtaja on valittu.                                muut •esitykset ja valtiopäivil1ä tel](lyt ehdo-
1174:   Valiokunta voi jotakin erityistä ilsiaa var-     tukset raha-asioista. Ensinmainitusta esi-
1175: ten valita keskuudestaan yhden tai useam-         tyksestä annettavassaan mietinnössä tulee
1176: man esittelijän arrtama.an tarpeellisia tietoja    valiokunnan käsitellä yhdessä kaikkiit, mää-
1177: asiaa eduskunnan täysi-istunnossa tai suu-         räraha-asioita, sellaisiakin, joista on annettu
1178: ressa valiokunnassa käsiteltärssä.                 eri mietinnöt. Samassa mietinnössä ehdot-
1179:                                                    taa valiokunta. miten menojen suorittami-
1180:                     42 §.                          seen tarvittavat varat ovat hankittavat.
1181:    Perustuslakivaliokunnan tu1ee val mistel-         Valtiovarainvaliokunnan asiana on edus-
1182: la sinne lähetetyt asiat, jotka koskevat pe-      :kunnan ,päätettäväksi ehdottaa, 1 kui1nka
1183: rustuslain säätämistä, muuttamista, selittä-       mu~i määrära,ha 'Puhemiehen 1tuliee \saada
1184: mistä tai kumoamista.                             niiden kulujen korvaukseksi, joita. hänellä
1185:    Kysymykset, jotka johtuvat siitä, että         valtiopäiväin aikana on; määrätä matkaku-
1186: eduskunnalla on oikeus tarkastaa hallituk-        lujen korvaus edustajille; määrätä va.ltio-
1187: senjäsenten virkatoimien billismitta, ovat        päirvien ja valiokuntain sihteereille ja pal ve-
1188: myöskin perustuslakivaliokunnan valmis-           lusm:Vehille mwksdta vat pa'lkHot. puhemie-
1189: teltavat.                                         •hen ja a•sia!nomaisten valiokunnan puheen-
1190:                     43 §.                         johta<jien teht,yä niistä ehdotukset; sclrä
1191:    Lakivaliokunnan tulee antaa mietinnöt          mä:ä:rätä se palkkio, joka valtiopäirväin ke"-
1192: sinne lähetetyistä ehdotuksista, jotka koske-     keyt:yessä ja Il'iiden päätyttyä on tu]eya
1193: vat yleisen lain säätämistä, muuttamista,         toimitus- ja tarkastu1lvaliokuntain jä,sen;ille.
1194: selittämi,stä tai kumoamista.
1195:                                                                         46 §.
1196:                    44 §.                             Ulkoasiainvahokunnan tulee antaa mie-
1197:   'l'alousvaliokunnan tulee valmistella sin-      tintönsä niistä valtiosopimuksista, jotka
1198: ne lähetetyt elinkeinotoimintaa tai maan          I1nlHtus:muodon mukaan ovat eduskunnan
1199: yleistä taloudenhoitoa koskevat ehdotukset.       .hyväksyttävät, sBikä niistä ulkoasioissa teh-
1200:                                                    tävistä päätöksistä:, joihim vaaditaan edus-
1201:                     45 §.                          kunnan suostumus, niin myö's muista sen
1202:    Valtiovarainvaliokunnan tulee saada näh-        valmisteltavaksi lähetetyistä ulkoasiainhoi-
1203: däkseen kaikki valtiovaraston tilit ja asia-       toa koskevista asioista.
1204: kirjat. Va1liokunnan pitää valtiovarain ti-          ,Jos ;hallitus tai;kka se ministeri, jonka
1205: lasta sekä valtiontilintarkastajain kerto-        tovmialaan ulkoasiat kuuluvat, katsoo tar-
1206: muksesta antamassaan mietinnössä lausua           peelliseksi va1tinpäiväin aikana tai väli-
1207: mielensä siitä. miten valtion tulo- ja meno-      ajalla ulkoasi;ainvalio1mnnalle teili.dä Suo-
1208: arviota on noudatettu ja ValtiotaJoutta ho~      men suhteita ulkovaltoihin koskevan tiedon-
1209: dettu, sekä tehdä siitä aiheutuvat ehrlotuk-      annon taik!ka valiokunnan kansså neuvo-
1210: set.                                              tella sellai>sesta asiasta, tulee valiukunmm.
1211:   22                      I, 5. -   Ehdotus Valtiopäiväjärjestykseksi.
1212: 
1213: mikäli siihen on aihetta, lausua asiasta mie-     sestä laitolksesta, joka ei ole eduskunnan
1214: lensä. Tilaisuus siilhen samoin kuin kaik-        hal'linnon alainen, nähdäkseen virkatoimissa
1215: kiin asiaa valaiseviin asiakirjoihin tutustu-     kertyneitä asia1kirjoja, taikka saada suulli-
1216: ntiseen on ulkoasiainrvaliokunnalle varatta-      sia tai ki11jallisioa, tietoja virkamieheltä tai
1217: va aina milloin on kysymyksessä muilhin           sellaisesta. laitoksesta, taikka saada kunnal-
1218: kuin valmistaviin toimenpiteisiin l'yhtymi-        lisissa virastoissa kertyneitä asiakirjoja tai
1219: nen jossakin tavallista tärkeämmässä Suo-         muita tietoja kunnallisista oloista,· niin on
1220: men suhdetta ulkovaltoiJhin k.oskevassa           S·en ministerin, jonka toimialalle as:ia kuu-
1221: asiassa, jonka. ratkaiseminen ei: !kuitenkaan     luu, ryhdyttävä valiokunnan pyynnöstä sel-
1222: vaadi eduskunnan lhyväks'Ymistä tai suostu-       lais·een toimeen, etiJä vaaditut a~siakirjat tai
1223: mursta..                                          tiedot viipymättä annetaan valiokunnalle.
1224:    Valiokunnan j.ä:senten on noudatettava         .Jos niitä ei voida saruda, on s·yy siihen va-
1225: sitä vaiteliaisuutta, jota valiokunta katsoo      liokunnaHe .ilmoitetta,va.
1226: •kucnkin asian laadun vaativan.
1227: 
1228:                       47 §.                                         5 LUKU.
1229:    Kunkin valiokunnan tulee kokoontua seu-        ,1siain käsittely täysi-istunnossa Ja suu-
1230: raavana päivänä s•en jälkeen 1k uin se ase-                  ressa valiokunnassa.
1231: tettiin ja, sitä myöten kuin asiat ehditään
1232: valmistaa, joka~sesta asiasita lähettää edus-                          49 §.
1233: kunnan truysi-istuntoon mietintö, minkä               PuhemiEJhen tulee antaa, puhemiesneuvos-
1234: asian laatu aiheuttaa.                            toa kuultuaan, kutsumukset truysi-istuntoi-
1235:     Jos vaW>kunnan jäsen on estetty olemasta      hin, niissä esitellä asiat ja jolhtaa keskuste-
1236: asiaa käsitt·elemässä, ·kutsuttakoon hänen        luja, esittää e1hdotus pää:töksen tekemistä
1237: sij3!ansa varajäsen samasta ääniryhmästä.         varten, ylläpitää järjestystä ja muutenkin
1238: Valiokunta ei ole 1päätösvaltainen, jollei vä-    vatlvoa, ettei mitään Suomen perustuslaki>en
1239: hintään kolme neljättäosaa sen jäs•enistä ole     vastaista oteta keskusteltwvwksi, sekä lorpet-
1240: saapuvilla.                                       taa istunto. •ls•tunto on myöskin pidettävä,
1241:     Jos valiokunnan jäsen ilman estettä tali      milloin vähintään viisikymmentä edustrujaa
1242: erityistä lupaa jää pois valiokunnan ko-          sitä puhemieheltä pyytää.
1243: koUJksesta., voi e·duskunta sakottaa häntä,           Älköön puihemies ottako osM keskuste-
1244: kuten 15 §:ssä sanotaan, tai, jos se tapahtuu     luun tahi äJänestykseen älköönkä ehdottako
1245: useammin, julistaa hänen menettäneen toi-         llllmta, kuin mikä on tanpeen perustus-
1246: mensa va1iokunnan jäs·enenä.                      laki:en, eduskunnan päätösten tahi valtio-
1247:    Jäsenellä, joka eoi ole valiokunnan pää:tök-   päivien ty:ojärjestyben täytiäntöönpanemi-
1248: seen yhtynyt, on lupa. mietintöön liittäa         seksi.
1249: kirjaHisesti! esit>tämänsä eriävä mielipide,         Puhemiehen ollessa estettynä as~ettuu hä-
1250: mietintöä kuitenkaan sen vuoksi viivyttä-         nen s•iijallensa ensimäinen taikka, •jos häne1-
1251: mät,t.ä.                                          lä'kin on este, toinen vara~mhemies.
1252:     Puhemiehenä ja varapuhemieihillä on oi-
1253: keus olla sa-a.1puvilla valiolkuntain kokouk-                          50 ·§.
1254: s-issa.                                              Täysi-is-tunnossa on jokainen edustaja OI-
1255:                                                   keutettu siin:ä järjestyksessä, jossa hän on
1256:                    48 §.                          ilmoittautunut, saamaan puheenvuoron sekä
1257:   .Jos valiokunta katsoo tarvitseva.nsa saada     pöytäJkitjaan va1paasti puihumaan ja lausu-
1258: joltakulta virkamieheltä tai sellaisesta ylei-    maan mielensä kaikista s~lloin keskustelun-
1259:                                      I, 5, -   Ryömä, Hannes.                                    23
1260: 
1261: alaisina olevista a,siaista ja tkaci.ken sen lail-                          55 §.
1262: lisuudesta, mitä valtiopäiviUä tapahtuu. Al-            Tasava.Uan presidentin esityksiä niin
1263: köön kukaan 1pulhuko, ennenkuin häuelle on           myös valtiopäivillä tehtyjä eduskunt!lies.i-
1264: annettu pu!heenvuoro, älköönkä ohi pöytä-
1265:                           1                          tyksiä älköön otetta;ko lopullisesti käsitel-
1266: ki!'ljall!.                                          täviksi, ennenkuin valiolkunta Qn niistä an-
1267:     Edusta'jan tulee esiintyä vaka'a'sti ja ar-      tanut mietintönsä.
1268: vokkaasti; älköön ku:kaa;n ikäJyttäkö louk-            Valmistelevasici. vaEokunnassa tutkitta-
1269: kaavia, ;pilkallisia taili.i muuten sopim&.tto-      vat ovat myöskin ne asiat, jotka 31 § :n mu-
1270: mia sanoja halllituksesta tai yksityisistä           kaan ·esilt.etlään eduskunnalle aino!liStruan lau-
1271: henkilö:Ustä. Jos joku täitä vastaan rikkoo,         sunnon a~ntamista varten.
1272: kutswkoon puhemies 'hänet jäl'ijestykseen
1273:                                                                           56 §.
1274: sekä, ellei hän ota siitä ojentuakseen, kiel-
1275:                                                         J oHei esitystä taikka eduskuntaesitystä,
1276: täköön hänet puhumaS>ta. l\iuuten ol,koon
1277:                                                      kun se ensi kerran on käsiteltävänä, heti
1278: eduskunnan asia tutkia, onko edu:s~tada, joka
1279:                                                      yksim~elisesti lähetetä valiokuntaan, pitää
1280: on rikkonut järjestystä, ,puhernieheltä saapa
1281:                                                      sen olrla pöydällä johonkin lähinnä seuraa-
1282: nulhteet ja varoitukoon tai•kka määr'äajaksi,
1283:                                                      vista istunnoista, jolloin se on valiokuntaan
1284: enintään ka,hCLeksi viikoksi, ~pidätettävä
1285:                                                      lähetetttävä. Nii,nikään on 30 § :ssä mainittu
1286: eduskunnan istunnosta, taikka tuomioistui-
1287:                                                      päätöslauselma-ehdotus, •ellei sitä joko pöy-
1288: men edessä saatettava syytteeseen vai saako
1289:                                                      dälle panematta. tai 'Pöydälle ·pantua hyl•'ttä,
1290: asia raueta.
1291:                                                      valiokuntaan lähetettävä.
1292:                         51 §.
1293:     Asiain käs,ittelyt eduskunnan täysi-istun-                              57 §.
1294: noissa ovat julkiset, jollei eduskunta eri-             Va1iokunnan mietintö on, kun se ensi
1295: koista!pauksessa toi,sin määrää.                     kerran esitellään, pantava. pö;>ndälle. Seu-
1296:    Suuren valiokunnan istunnoissa on ka~i           ·raa,valla kerralla esiteltäessä, on se, keskus-
1297: killa eduskunnan jäsenillä oikeus olla saa-          teltua. ta.i ikeskustelutta, v:i!elä pöydälle pan-
1298: puvilla.                                             tava, jos vähintä:än kaksi edustajaa sitä
1299:                         52 §.                        :pyytää, mutta !kun asia kolmannen kerran
1300:     A~siain ·käsci.tte,lyissä valtiopäivillä kiäy-   tulee esilLe, 1ä:lköön sitä enää pöydälle pan-
1301: tei:täköön suomen tai ruotsin kieltä.                tako.
1302:                                                                             58 §.
1303:                     53 §.
1304:                                                         Jos vallitakunnan mietintö koslkee lainsää-
1305:    Hamtmksen jäsenillä ja oikeuskansle-
1306:                                                      iämiskysymystä, joka .on nostettu tasaval-
1307: rilla on oikeus olla saa1puvilla eduskunnan
1308:                                                      lan presidentin esityksen taikka eduskunta-
1309: istunnoissa ja ottaa osaa kesilmsteluihin,
1310:                                                      ·esityksen ·kautta, on asia ·eduskunnan täysci.-
1311: vaan ci päätöksiin, elleivät ole eduskunnan
1312:                                                      istumws•sa otettava kolmen eri rkäs~ittelyn
1313: jäseniä. Jos joku !heistä tahtoo käyttää .pu-
1314:                                                      ala:is·eksi.
1315: heenvuoroa, annettakoon se !hänelle ennen
1316:                                                         •Ensimäis,essä käsitteJ:y,ss'ä esitellään va-
1317: muita.
1318:                                                      liokunna.n mietill'tö ja annetaan eduskunnan
1319:    V aHokunnan päätettävänä on, saavauko
1320:                                                      jäsenille til&isuus lausua mielensä asiasta.
1321: haUituksenjäsenet valiokunnan kokouksiin
1322:                                                      Sittell'kuin keskustelu on julistettu päätt'J'-
1323: ja keskustelniihin ottaa osaa.
1324:                                                      neeksi, lähetetään kysymys, päätöstä itS'e
1325:                     54 §.                            asiasia i·ekemättä, eduskunnan suureen va-
1326:   ;Edustajaa mieskohta:isesti      koskevassa        Iiokuntaalll jonka tulee siitä antaa lausunto
1327: asiassa saa~koon tämä olla mukana :keskus-           ja. tehdä ne ehdotukset, joihin valiomuuta
1328: tdemassa, vaan ·ei: 1päätösiä tekemässä.             katsoo ailhetta olevan.
1329:   24                       I, 5. -   Ehdotus Valtiopäiväjärjestykseksi.
1330: 
1331:     Toisessa, käsittelyss-ä esitellään suuren                          60 §.
1332: valiokunnan mietintö, ja edUJsrkunta. ryhtyy         Lepäämään jäänyt ehdotus ei 'estä anta-
1333: la:ki·ehdotusta tutkimaan ja tekee )Jäätöksen      masta uutta esitystä ei,kä tekemästä edus-
1334: ·kustakin sen eri lmhdasta.. Jos suuren va-        knntaesity:stä asiasta, jota ehd·otus koskee.
1335: liokunnan •e'hdotus kaikin puolin hyväksy-
1336: tään, julistetaan toinen 1käsit,tely päätty-                            61 §.
1337: nee'ksi. Ellei suuren valiokunnan ehdotusta           Ehdotus perustuslain sä:ättälffiis,estä, muut-
1338: muuttamattomana .hyväksytä, 1äh€tetään             tamisesta:, selittämisestä tai Jmmoamis,esta
1339: lakiehd·otus, sanam U>odol taan semmoisena         on, tullaksensa eduskunnan päätökseksi, 58
1340: kuin se eduskunnan pä,äJtöksellä on hyväk-         § :ssä säädetyn kä:sittely.n jälkeen äänten-
1341: sytty, takaisin suureen valiokuntaa:n, jonka       enemmrstölliä kolmannessa käsi·ttelyssä 'hy-
1342: tulee puoU.aa ehdotus:ba semmoisenaan tahi         väks;yttävä jätettävä!ksi lepäämään ensimäi-
1343: muutettuna taikika esittää se hylättä:väksi.       siin uusien vaalien jälestä kokoontuviin
1344:                                                                                       1
1345: 
1346: 
1347: 
1348: .Jos suuri valiokunta ·On ehdottanut muutok-       valtiopäiviin sekä silloin muuttamatta hy-
1349: sia, 'Päättää eduskunta niiden hyväksymi-          v·äksyttävä .päätöksellJä, jota on kannattanut
1350: sestä tai hylkäämisestä, jonka. jälkeen asian      vähintään kolme viidesosaa a.nnetursta
1351: toinen käs1ittely julistetaan .p!äättyneeksi.      ään~stä.
1352:     Asian tois'8ll käsittelyn kestäessä voi           Kuitenkin voi edUiskunta rpää'ttää perus-
1353: eduskunta ja niinikään suuri valiokunta,           tuslakia !koskevan erhdotuben, jättämättä
1354: kun sen tarpeelliseksi katsoo, vaatia uudQn        sitä lepäämään, jos asia tiilysi,-i,stunnossa on
1355: lausunnon silt.ä valiokunna1lta, joka ·ensilksi    kiireelli.seksi julistettu päätöksellä jota. vä-
1356: on asian valmistellut.                             :hinlt·ää:n ik:aksi kolmasosaa annetuista äänis,tä
1357:     Kolmannessa. käs:ittelys·sä, joka tapalb:tuu   on kannattanut, sekä eihdotus kolmannessa
1358: aikaisintaan kolmantena ·päivänä t:oi.sen kä-      :käsittelyssä hyväksytt.y väJhintään kolmeltl_a
1359: sittelyn päJätyttyä, esitellään asia, lopulli-     viidesosalla annetuista äänistä.
1360: sesti ratkaistavaksi; ja V'Oi edus,kunta si.Uoin       Sräät1yjen erio]keuksist:a on voimassa mitä
1361: joko muuttamatta !hyväksyä lakiehdotuksen,          ylempänä rperustuslais ta on s·äädetty.
1362:                                                                             1
1363: 
1364: 
1365: 
1366: sellais·ena kuin se on toisessa käsittelyssä
1367: päätetty, ta,ikka hylätä sen, ellei, ennenkuin                           6:2 §.
1368: päätös•esitys siitä on tehty, vaadita asian           Jollei tasavallan pres-Ldentt'i ole vahvis-
1369: jät.täm:Ustä lepäämään. Jos semmoinen vaa-         tanut eduskunnan ihyväksymää lakia, tulee
1370: timus tehdään, pannaan asia pöydälle seu-          se oUaa käsiteltäväksi ensimäisillä uusien
1371: raavaan täysi-istuntoon; jos vaatimusta sil-       vaaJl1en 'jäLkeen ik:okoontuvilla valtiopäivillä
1372:  loin kannattaa vähintään kaksi viidesosaa          ja voida,an sanamuodoltaan samanlaisena
1373:  annetuista äänistä, jää lakiehdotus, sana-        ääntenenemmistöllä hyväksyä, di kysy-
1374:  muodoltaan semmoisena kuin se toisessa kä-        myksess1ä perustuslaki tari muu laki, tai
1375:  sittelyssä hyväksyttiin, lepäämään ·ensimäi-      jättää raukeamaan.
1376: siin uusien vaalien jäljesilä kokoontuviin            P·äättäessään tälla.isesta, samoinkuin 61 §
1377: valtiopäiviin.                                     1 momentissa mainitusta la1kiehdO'tuksesta,
1378:                                                    v·oi eduskunta sitä ennen rpyytä<ä valrokun-
1379:                     59 §.                          nalta lausuntoa lakiehdotuks•esta.
1380:   Ehdotusta, joka on jätetty lepä!ämään
1381: määrättyihin valtiopäiviin, käsitellään niiLlä                          63 §.
1382: valtiopäivillä niinkuin uutta ehdotusta. Al-          Mitä 58 § :ssä on säädetty, noudat,ettakoon
1383: köön ehdotusta kuitenkaan enään jätettäkö          niinikään, kun ·kys.ymys koskee ·suostuntaa
1384: lepäämään, eLlei si~hen ole t.ehty muutoksia.      tai pysyvää veroa taiklka valtiolainan otta-
1385:                                     I, 5, -   Ryömä, Hannes.                                   25
1386: 
1387: mista, kuilt,enkin niin, etbä ehdotusta uu-          Jos edus:kun:ta nn ottanut tutkitta vakseen
1388: desta tai Esätystä suostunnasta tai~kka uu-        asian, joka koskee määrärahan myöntämistä
1389: desta tai lisätys~tä pysyvästä verosta taikka      taikka valtiovarastaa koskevaa anomusta;,
1390: valtiolainan oittamisesta ei voida jäJttää le-     ennenkuin valtiovaminvalio:kunt~a on anta-
1391: päämään >ja että ehdotus uudesta tai lisä-         nut mietinnön tulo- ja menoarvioehdotuk-
1392: tystä veros'ta taikka suostunnas:ta, katso-        sesta, on päätös sellaisest:a asiwsta katsot-
1393: taan r;;tuenneeksi, jollei sitä kolmannessa,       tava ehdollis.e.ksi ja lopullinen 'Päätös teh-
1394: kä:sittelys:sä ole kannattanut kolme viides-       tävä käsiteltäessä val:tiovarainvaliokunnan
1395: osaa annetuista äänistä. Jos ehdotus lisä-         maini'ttu:a mietintöä.
1396: tystä suostunnasta on rauennut, päättä:köön
1397: eduskunta:, a'siaa valiokuntaan 'Palautta-                            66 §.
1398:  matta, onko :suostunltaa jatke1Jtava määräl-         Älköön mi~ään asiaa,, josta on :keskus-
1399:  tään muuttamatta. Ehdotusta suostunnan            teltu, o'tetta ko pä:ät:ettäväksi, ennenkuin
1400:                                                                  1
1401: 
1402: 
1403: 
1404: jatkam~sesta määrältään muuttamatta äl-            eduskunta puhemiehen esityksestä on julis-
1405: köön ilepääimään jätettäkö.                        tanut keskust€1lun päät.iyneeksi.
1406:    Ylei1sastä rasituksista olkoon voimassa
1407: mitä verosta tässä edellä on sanottu.                                      67 §.
1408:                                                       1Kun a-sia on ra!tkaistava, tehköön puhe-
1409:                       64 §.                        mies sen perusteella mitä asiassa on esiin-
1410:    E.duskunta voi suureen valiokuntaan lä-         tndtu, äänestysesityksen, jo!hon edustajat
1411: hettää muitakin :kuin 58, 6:1 ja: 63 § :ssä        edushmnan ,päättämällä tavalla vastaavat.
1412: mwinittuja asioita. Jos niin tehdään, so-          Kun vastaus on annettu, ilmoittakoon pu-
1413: vellutetaa:n 58 § :n määräyksiä siten, että        :hemies, mikä se oli; ja olkoon se eduskun-
1414: asia ote1taan ainoastaan ka'h'den käs~ittelyn      nan päätö:s, ellei pyydetä pöytäkirjaan mer-
1415: alai:seksi ja ratkaistaan toisessa käsit~e        kit,täväksi, mitä ehdotusta ikukin äänellään
1416: ly:ssä.                                            karmat!taa. J.os sitä :pyydetään tai kun jos-
1417:    .&siasta, jota ei ole suureen valiokuntaan      sal~in itapa'ubess:a, sen mukaan mitä tässä
1418: lä:hetetty, voi eduskunta päättää, et:tä se on     lai:ssa 'on erityisesti säädetty, päätökseen
1419:  oiettava kahden käsittelyn alaiseksi ja että      vaadit:aan määratt:y ääntenenemmistö mer-
1420: ratkaiseva päätös on i:ehtävä toisessa lkäisit-    kittäköön kunkin ·ä:äne'si1ys. pöytäkirjaan.
1421: tely,ssä, joka. tä'ssä talpauksessa toimitetaan       Jos on useampia 'Päätöseihdotuksia, asete-
1422: aikaisintaan ko[ma:ntena päivänä ensimäi'-         taa:n yksi vasi:aesityJkseksi to~sta, vasta,an,
1423: sen käsi:t~dyn jälkeen.                            kunnes kaikista siten on äänestetty; ja o.n
1424:    Tällaisiin kys,ymyksiin nähden älköön           äämes'tys'esihys,ten sanamuoto ja järjestys
1425: te-htäkö ethdotust~a, että asia on jätettävä le-   edu,s,kunnan 1hyvä:ksyttävä, ennenkuin ää-
1426: päämään joih~nkin seuraaviin valtiopä1viin.        nestysesitys as,etetaan vastattavaksi. Muis-
1427:                                                    tutuksia saa tehdä ehdot~&ttua sanamuotoa
1428:                      65 §.                         ja järjestystä vastaan, mutta itse asiasta
1429:   E~hdotus,   joka tarkoittaa uud·en veron         älköön anä:ä kes1kusteltako. Älköön myös-
1430: määräämistä tai entisen muuttamista ta1hi          kään äänestystä sa<lli,1Jtako siitä; onko äänes-
1431: määräai!kaisen veron jatkamista taikka val-        t.ys t.a)palhituva v;ai ei.
1432: tiolainan ottami1sta, on, va:ikka se sisältyy-        Jos äänest:ettäessä ehdotuksesta, joka voi-
1433: kin tulo- ja menoarvioehdotuks,en laskel-          da,an pää:Ht:ää yksin:kertais,ella ää.ntenenem-
1434: miin, valtiopäivillä erityisenä asiana käsi-       mi,stöllä, ääne!t käyvät tasan, määrää pää-
1435: teltävä. Uuden määrärahan myöntämisestä            töksen a~s:i:an käsit,telyä johtava puhemies
1436: on samoin erikseen pä:ätettlävä.                   tai varapuhemies.
1437:                                                                                            4
1438:   26                      1, 5. -   Ehdotus V altiopäiväjärjestykseksi.
1439: 
1440:                      68 §.                                              73 §.
1441:    Joka ei ole yihtynyt tehtyyn pä:ätökseen,          Ehdotuks-en sellaisiksi Oihjesääntömäiä-
1442: on oikeutettu pöytäJkirjaa:n ilmoittamaan          räyksiksi, ·kuin 72 § :ssä •on sääd•etty, !tekee
1443: eriäJväJn mieli1piteensä; älkö'ön kuit·en1m•wn     puhemiesneuvosto, joruka. myös tu:l>ee ~edus
1444: sellainen irmoitus aiheu!ti-aiko enempitä kes-     kunnall-e ~ehdottaa ty,ösuunnitelma täysi-
1445: kustelua.                                          istuntoja ja valiokunti!a varten.
1446:                                                       Puhemiesneuv·ostoon kuuluv•at puhemies
1447:                        69 §.                       ja varapuhemiehet 'sekä seitsemän muuta"
1448:    Puhemies älköön kieltä:ytykö nostettua          jäwntä. Siltäpaitsi on valiokuntain pu-
1449: kJ'Isymy;sltä ·esille ottamasta 'ta•hi äänestys-   heenjohtajilla ·läsnäiolo- ja puheoikeus puhe-
1450: esitystä tefkemäJsltä, ellei hän katso sen ole-    miesneuvoston ·kokouJksissa.
1451: van vastoin •perustuslaikia taihi muuta la.kia
1452: tahi eduskunnan jo tekemää päätöstä; ja tu-
1453:                                                                       6 LUKU.
1454: lee puhemiehen mainita kieltäyltymisensä
1455: syyrt.                                             Suomen Pankkia         koskevia   toimenpiteitä.
1456:    Jos eduskunta ei tyydy puhemiehen toi-
1457:                                                                           74 §.
1458: menpitees•een, lälhetetään asia perustusla:ki-
1459:                                                        Eduskunt•a •asettaa ;pan'kkivaltuutetut
1460: vali!akuntaa:n, jonka tulee vii~ym~ttä a1nta.a
1461:                                                    valvomaan eduskunnan hoidossa ja vastat-
1462: perusteltu ja: selvä lausunto siitä, onko
1463:                                                    tavana 'Suomen Pankissa olevien ra'hastojen
1464: asian esille ottaminen truhi äänes'!Jysesityk-
1465:                                                    hallin~·oa ja vahvislta:a johtosäännön heille.
1466: sen tekeminen vastoin perustuslakia taihi
1467:                                                    Pankkivaltuutelttuja on 'kuusi; valtuutetut
1468: ennen teh'tyä 'Pä:ätöstä; ja noudatetltakoon
1469:                                                    ovat päätösvaltaiset, jos heistä neljä on sa~a
1470: valiokunnan tästä antamaa lausuntoa'.
1471:                                                    puvilla.
1472:                                                        PankkivaltuurtJe'tut va:litaa'n va1alien jäl-
1473:                      70 §.
1474:                                                    keen kokoontuvina ensimäisi11ä varsinaiSliHa
1475:    Päatöstä älköön tarkistettaessa muu1tet-
1476:                                                     valtiopäivillä samalla tavalla kuin on valit-
1477: tako; kuitenkiln sa:llit!tairooon siihen tehdä
1478:                                                     sijamiesten v.aalista säädetty. Heidän toi-
1479: sellaisia <lisäyksiä, jotka eivä:'t muuta pää-
1480:                                                     mensa alkaa niin ·pian kuin vaali on suori-
1481: töstä.
1482:                                                    tettu ja jatkuu, kunnes uusien vaalien jäl-
1483:                                                     ~men kokoontunut eduskunta ·on s1writtanut
1484:                      71 §.
1485:                                                    uuden vaaHn.
1486:    Edustada:, joka ei ole ollut läsnä päätöstä
1487:                                                        SamaU'a ta:va~la ja samabi ajaksi va1it-
1488: jostakin asiasta tehtäessä, olkoon oikeutettu
1489:                                                    see eduskunta neljä :tilintarkastajaa 'toimit-
1490: s-en jälkeen i1moittamaan pöyitäkirjaan,
1491:                                                    tamaan ·sitä tilientarkastusta, joka mainit-
1492: ettei G:län ole ollut osallisena päätöks·en te-
1493:                                                    tujen raiha:s'tojen :hoidosta on kunkin vuoden
1494: kemisessä, mutta älköön ·pää:tös1ä vas1t•aan
1495:                                                    loputtua wimiteiJtava, sekä tal'lpeellisen mää-
1496: tehikö muistntusta.
1497:                                                    rän pankkivaltuutettuj,en ja tilintarkasta:jain
1498:                                                    va.ramieh:iä.
1499:                       72 §.
1500:    Ne ohjesääntömäJäräykset, jotka kats·o-                           7 LUKU.
1501: taan taJ:~peelilisiksi valtiopäivätö,iden sekä         Eduskunnan päätösten ja lausuntojen
1502: eduskunnassa ja valiokunnissa. noudaltetta-                     ilmoittamisesta.
1503: van järjestyks.en määräämiseen, ovat edus-
1504: kunnan va:hvi·stettavat.      Älköön n.äihin                          75 §.
1505: sääntöihin ote1Jtako mitään perustuslain             Sit!tenkuin eduskunta on <hyväksynyt
1506: taikka muUJn lain vastaista:.                      lakiehdotuksen, toimitetaan se eduskun:nam
1507:                                    I, 5, -   Ryömä, Hannes.                                 27
1508: 
1509: kirjelmäililä tasavallan presidentille vaJhvis-                       77 §.
1510: tamis~ ja. lakina antanii•sta varl•en. Jos          Valt~OipäiväJpää'töksen  ja eduskunnan kir-
1511: tasavalbn presidentti ei eduskunnan hyv.äJk-      j·3lmäJt allekirjoittaa puhemiesneuvosto.
1512: symäJä lakiehdotuSta vahvista, on tämä il~
1513: moitetta:va eduskunnalle niillä valtiopäi-                          8 LUKU.
1514: villä, joi!ka ovat koossa lähinnä sen jäLkeen,                Erinäisiä määräyksiä.
1515: kun president'ti on 'tffimyt päätöksensä.
1516:    Jos eduskunta on 62 § :ssä ed~llyt:etyllä                             78 §.
1517: tavalla uudelleen hyväksynyit lain, jonka            TasavalLan •presidentin esitykset, valio-
1518: presi•denrbti on jättänyt vahvistamatta, on       kuntain mietinnöt, eduskunnan kirjelmät
1519: tämä päältös samoinkuin muutkin eduskun-          presidenti]le, edus•kunnan pöytäki•rjat sekä
1520:  nan päätökset ja antamat lausunnot edus-         vaVtiopäJi:väpäi1'tö:s ovat painosta julkaista-
1521: kunnan kirjelmällä itasava.llan presidentille     vai.
1522: ilmoitettava.                                                            79 §.
1523:                                                      Kaikki va:J!tiorpäiväin kustannukset suon-
1524:                       76 §.                       teta1an valtion va•roista.
1525:    Eduskunnasta menevät kirjelmät sekä
1526: vatltiopäiväpä:ätöksen laatii ja taimittaa eri-                        80 §.
1527: tyinen toimitusvaHokunta.                            Tämä valtiopäiväJjärjestys, jonka kautta
1528:    Älköön mi~ään toimituskirjaa eduskun-          Suomen suuriruhtinaanmaan valtiopäi·vä-
1529: nasta Mhet·eitäJkö, ennenkuin sen on hyväk-       järjestys 20 päivältä hein.äkuu'ta 1906 ku-
1530: synyt eduskunta. ~taikka eri'ilyinen tarkas-      motaan, •On :kaikilta osiltaan oleva peruurtta-
1531: tnsvaliolkunta.                                   mattomana perustuslakina, eikä sitä voida
1532:   ·Toiffilitus- ja tarkastusvaliokuntaan kuu-     muuttaa, selittää tai kumota ta]kka poik-
1533: luu kum'Paiseenkin yhdeksän jä:s-entä ynnä        keuJksria siitä tehdä muus:sa järjestyksessä
1534: tarvittava·t vara:jäsenet.                        kuin 1pems·tuslaåsta ;yrleensä •On säädetty.
1535: 
1536: 
1537: 
1538:    Hel·singissä, maaliskuun 1 päivänä 1920.
1539: 
1540:                                                                       Hannes Ryömä.
1541:   28
1542: 
1543: I, H. -   Edusk: esit. N :o 6.
1544: 
1545: 
1546: 
1547: 
1548:                                  Ryömä, Hannes: Ehdotl1s laiksi hallitusmuodon 28 §:n
1549:                                     muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
1550: 
1551:                                  Suomen E i1 u s kun, nall-e.
1552:    Hallitusmuotoa käsitellessään viime          toiselta puolelta säästyttäisiin valtiolle
1553: valtiopäivillä hyväksyi perustuslakivalio-      paljon kuluja ja kansalaisille tarpeetonta
1554: kunta sen ehdotuksen, että tasavallan pre-      rasitusta tuottavista yleisistä vaaleista,
1555: sidentin vaalin toimittaisi eduskunta.          ehdotan, että eduskunta palauttaisi tässä
1556: Suuri valiokunta ja eduskunta asettuivat        suhteessa hallitusmuodon 23 §:n viime
1557: sitten kuitenkin sille kannalle, että presi-    valtiopäivien perustuslakivaliokunnan eh-
1558: dentin valitsi ensi kerralla eduskunta,         dottamaan muotoon.
1559: mutta myöhemmin erikoisesti tarkoitusta            Kun pidän, että nyt voimassa olevassa
1560: varten yleisillä vaaleilla valittu valitsija-   hallitusmuodon 23 :ssä oleva tasavallan
1561: miehistö. Tähänastinen lyhyt käytäntö           presidentin vaalikausi on liian pitkä, eh-
1562: perustuu siis siihen, että eduskunta valit-     dotan sen muutettavaksi kolmeksi vuo-
1563: see iasavallan presidentin, ilman että täs-     deksi.
1564: tä on huomattavissa johtuneen tai johtu-           Näillä perusteilla ehdotan kunnioittaen,
1565: van mitään häiriötä valtioelämän norma-
1566: lille kululle. Ja koska on todennäköistä,                että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1567: että vastaisuudessakin tulisi näin olemaan             van lakiehdotuksen:
1568: laita ja koska tämän järjestelmän kautta
1569: 
1570: 
1571:                                            Laki
1572:                    hallitusmuodon 23 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
1573: 
1574:     Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 20 päivänä heinäkuuta 190,6
1575:   annetun valtiopäiväjärjestyksen 60 §:ssä määrätY'llä tavalla, säädetään täten, että hei-
1576:   näkuun 17 päivänä 1:9119 annetun hallitusmuodon 23 § muutetaan näin kuuluvaksi:
1577: 
1578:                    23 §.                        tettava valituksi. Muussa tapauksessa toi-
1579:    Tasavallan presidentin valitsee Suomen       mitetaan heti uusi vaali ja, jollei silloin-
1580: eduskunta syntyperäisten Suomen kansa-          kaan kukaan saa ehdotonta enemmistöä,
1581: laisten joukosta aina kolmeksi vuodeksi.        vieläkin uusi vaali niiden kahden ehdok-
1582:    Vaali toimitetaan helmikuun 15 päivä-        kaan välillä, jotka toisessa vaalissa ovat
1583: nä. Jos vaalissa, joka toimitetaan umpi-        saaneet suurimmat äänimäärät. Äänten
1584: lipuin, joku ehdokas saa enemmän kuin           jakaantuessa tasan, ratkaisee arpa.
1585: puolet annetuista äänistä, on hänet julis-
1586: 
1587:            Helsingissä, maaliskuun 31 p:nä 1920.
1588:                                                                             Hannes Ryömä.
1589:                                                                                              29
1590: 
1591: J, 7. -   Edusk. esit. N :o 7.
1592: 
1593: 
1594: 
1595: 
1596:                                   Kekkonen, Juho V.: Ehdotus laiksi heinäkuun 17 päivänä
1597:                                      1919 annetun Suomen Hallitusmuodon .23 §:n muutta-
1598:                                      misesta.
1599: 
1600: 
1601:                                  S u o m -e n E d u s k u n n a ll e.
1602: 
1603:    Nykyää1n voimassaolevan SuOiillen Halli-         maan !presidentin, joutuisi maamlille tm,peet-
1604: tllsmuodon 23 § säätää, että vastaisuudessa         tomasti kiihkeän puoluetaistelun repimäksi.
1605: suorittavat presidentin vaalin valitsijamie-        Niinpä valtioneuvos Danielson-Kallillari
1606: het, joiden lukumäärä on 300. Tällaista             20 1päivänä toukokuuta 1918 pitämässään
1607: määräystä ei ollut hallituksen eduskunnalle         esitelmässä sanoi: , Voimmeko todellrukin
1608: jättämässä esityksessä, ei myös'kään perus-         oJla varmoja siitä, että kun joku lmnsalai-
1609: tuslaki valiokunnan ensimäisessä hallitus-          nen tuiman intohirnoja herättäneen luokka-
1610: muotoesityksessä, vaan rakentuivat sekä             vihan merkeissä käydyn presidentin vaalin
1611: hallituksen esitys että perustuslakivalio-          jälkeen saa pienen enemmistön annetuista
1612:  kunnan mietintö sille periaatteelle, että          äänistä, hän silloin voi itsenäisesti tarpeelli-
1613:  eduskunta valitsisi presidentin. Vasta myö-        sella lujuudella hoitaa sitä valtaa, jonka
1614:  hemmin suuri valiokunta ·ehdotti kyseessä-         laki häneUe myöntää?" Edelleen julistivat
1615:  olevan hallitusmuodon kohdan sellaiseksi           kuningasmieliset taistellessaan monarkian
1616:  kuin mitä se nyt on. Vaikka!kin. eduskun-          puolesta, että presidentin vaali Yhdysval-
1617:  nan enemmistö alkuaan oli toista IIllieltä,        loissa, jossa kansa välillisesti valitsee presi-
1618:  ryhtyi se kuitenkin kannattamaan suuren             dentin - siis samantmpaisesti kuin mitä
1619:  valiokunnan ·eihdotusta, jotta lhallituslilluo-    Suomen Hallitusmuoto nyt edellyttää - ,
1620:  dolle olisi saatu myös eduskunnan oikeiston         aiheuttaa. yleisen epävarmuuden ja talou-
1621:  kannatus, jota lain kiireelliseksi julistami-       ddlisen eläanän lamautwmisen. Ranskassa
1622:  nen vaati.                                          parlamentti valitsee presidentin ja siellä ei
1623:      Tällaisella säännöksellä on useita. hait-       tällaista epäsäännöllisyyttä iluomata. Tämä
1624:  •toja. Toistuvalt valitsijamiesvaalit vaatisi-      kuningasmielisten tasavaltaista hallitus-
1625:  vat köyhäitä maaHamme melkoisia menoja,             muotoa 'Vastaan esittämä syytös kadottaa
1626:  jotka vältettäisiin, jos eduskunta v·alitsisi       miltei 1kokonaan merkityksensä, jos edus-
1627:   presidentin, 'kuten jo kerron on ta:pahtunut.      kunta meillä valitsisi presidentin. Tällöin
1628:  Kansa. voi aivan hyvin ottaa huomioon               ei ole :myöskään mitään vaaraa siinä, vaikka
1629:   eduskuntaa valitessaan myös :presidentin           ;pres~dentti valitaan joka kolmas vuosi, ku-
1630:   vaalia koskevat näkökohdat.                        ten eduskuntakin.
1631:      Tämän ohessa on otettava huomioon se               1Valtiorakenteessa ei myöskään ilmene
1632:   varsinkin !kesällä !1918 lkuningasmielisten        sellaista ka·htiajakoa eduskunnan valitessa
1633:   ta,holta esitetty huomautus, että kun kansa        ,presidentin kuin mikä kuultaa siitä silloin,
1634:   eduskunt.ava.alien lisäksi joutuisi valitse-       kun eri1koiset valitsijamiehet suoritta.vat sa-
1635:   30                        I, 7. -   Muutoksia Hallitu!lmuotoon.
1636: 
1637: uotun vaalin. Kun kansa valitsee eduskun-          Edellisen perusteella rohkenen ehdottaa
1638: nan ja eduskunta presidentin, niin muodos-
1639: tuu vaitierakenne silloin eheäksi kokonai-                Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
1640: suudeksi.                                               raavan lain:
1641: 
1642: 
1643:                                            Laki
1644:              heinäkuun 17 päivänä 1919 annetun Suomen Hallitusmuodon
1645:                                23 §:n muuttamisesta.
1646: 
1647:    Suomen E1duskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 20 ,päirvänä heinäkuuta
1648:  1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 60 § :ssä määrätyllä tavalla, sääJdetään täten,
1649:  että heinäkuun 17 päivänä 1919 annetun Suomen Hallitusmuodon 23 § on kuuluva
1650:  seuraavasti: ·
1651: 
1652:                     23 §.                        saa ehdotonta enemmistöä, vieläkin uusi
1653:    Tasavallan presidentin valitsee Suomen        ·vaali ni~den kruhden ehdokkaa.n välillä, jotka
1654: eduskunta syntyrperäisten tasavallan kansa-      toisessa vaalissa ovat saaneet suurimmat
1655: laisten joukosta aina kolmeksi vuodeksi.         äänimäärät; jos äänet jalkaantuvat tasan,
1656: :M:uuten on presidentin vaalikelpoisuudesta       ratkaisee arpa.
1657: voimrussa, mitä kansanedustajan vaalike1poi-        Jos eduskunnan jäsen valitaan presiden-
1658: suudesta on säädetty.                            tiksi, lakkaa hänen edustajatoimensa itses-
1659:    Vaali toimitetaan 15 päivänä helmikuuta       tänsä. Valtion virassa oleva henJkilö, joka
1660: sinä vuonna, jona presidentin virkakausi al-     valitaan presidentiksi, katsotaan virrusta
1661: kaa. Jos vaalissa, joka toimitetaan sulje-        eronneeksi.
1662: tuin lipuin, joku ehdokrus sa'a enemmän kuin        Jos 2 momentissa tai muualla tässä hal1i-
1663: puolet annetuista äänistä, on hän tullut va-      tusmuodossa säädetty määräpäi-,-ä sattuu
1664: lituksi. Muussa tapauksessa toimitetaan           py'häpäiväksi, pidettäköön seuraava arki-
1665: heti uusi vaali ja, jollei silloinkaan kukaan     päivä määräpäivänä.
1666: 
1667: 
1668: 
1669:         Helsingissä, 1 päivänä huhtikuuta 1920.
1670: 
1671:                                                                           Juho V. Kekkonen.
1672: 
1673:         EdeHä esitettyyn yhtyy:
1674: 
1675:                                                                      Matti Helenius-Seppälä.
1676:                                                                                                             31
1677: 
1678: l, s. -   Pet. försl. N :o 1.
1679: 
1680: 
1681: 
1682: 
1683:                                        SchllJUman, Georg och Åkerblom, K. V.: Angående revision
1684:                                            av Lantdagsordningen .
1685: 
1686:                                    •
1687:                                           T i l l R i k s d a g e n.
1688: 
1689:     Lantdatgsordntingen a,y den 20 ju11 '1906             met (§ 72, mom. 2). Gransikningen1 aiV ritb~
1690: här fovtfarande, trots de äinldringa.r som                 dags.mänlrJ!ens fullma;kter syneis oss böra,
1691: under de senas·te år·en däri viclta.gits, prä-            li'kaso<m i andm .parriam.ent, 'ti,t]koonmra riks-
1692: geln av den tid, då Fin[and v.ar fövenat                  da:gem; s.jälv, s101m f.ör ändalliål:et tillsätter
1693: llied Ryssland under en gemerus.am monarlk                eDJ ,näJlliilld. Örppnandet ocJh avsl utandet av
1694: odh la.DJtdagen!S fö:rfuiållllinde ~iH denn1e rv:a.r i    poarlramenvss•e.ssion fövsig~år ] regeln så, altt
1695: vissa hän'S·eenden: underordna1t.                         sta:tsöverhuvudet, även i monar}rier, infin-
1696:    Stad.ganden, vilkas formulerirug heror ·på             :ruer sig i pa;tlamenrtet ocih icke parlamentet
1697: Finlrands tidigare :s•täJllnillig så;som ett med          hos s'ta11lsöverhuvudet. Salmrllia förfarande
1698: kejrsa!rdömet Rysshnld föreruat storfursten-              synes jäilli'Väl hos• oss böra irakttagas. Peti-
1699: dröffile •och vilka runlliera göra ·ett aniBlkroni,s-     tioil1ler!lla tord•e, s:å:som i 'Sverige, 'börat ersält-
1700: tiskt intryek, äro: §§ 1, 3, rillJOill. 2, 16, 18,        t,as med skrivelser, i vilka riksd'a:gen: Uipp-
1701: molli. 1, 19, 20, rmo<m. 1, 21, 'lliOlli. 1, 23,          ma.na•r !'legeringen a.tt 'Vidta,ga; den eller den
1702: lliom. 3, 24, 25, 26, rmo;m. 1 ooh 4, 28, 31,             av rilksdagen1 beslutna åtgärdenr. Petitions-
1703: 54, mom. 1, 57, mom. 1 ooh 6, 72, molli. 2,               förslwgen kunde benäJllinas fö11sla.g till riiks-
1704: 75, 78 och 80. I :§:§ 26, iill\Om. 4, 32, mom. 1,         dag,ss.kriv•else och § 30 äJnJd:ms i öv·ere:ns-
1705: 3 ocih 5, 38, mom. 1, 46 och 51 talas vildare             stä•mmelse :härmed. Adresser behöva icke
1706: oon .sena.ten, sena!tens .ekonolliiedepairleunetnt        längre ifrågalkollima. Ej heller utl'å:tanden
1707:  och prokuratorn, och i :§ 20, molli. 2, Olli             a•v rik·sdiagen syna;s föl'lenliga llied de't lll'U-
1708: guvernörernra, vilket även hän:för sig till den           varande statsskicket. Föreskriften att re-
1709: ryska tidien.                                             gerinJgs,propositioner i• fräJmrsta rumllie!t
1710:     Alla dessra stad'ga:nldrenl vore i behov aiV en       s1wla ib~harudlas kam ,praiMisrkt komma; att
1711: formell revisåolllr. Ändringa.r i srll!kligrt arv-        iakttagws:, bero·ende på vedel'lbö-ra:nrde ut-
1712: seerude taTVa enligt vår ålsikt de stadganden,            skotts :prövn:in1g, ut-an 1att deru belhöv•er ·vara
1713: i cvilka lamrtda1gens tid]ga.re i 'Viss må:n under-       lagstadgrad.
1714: or.dna.de förhållra•n'cl'e till moruarkell' ·åters.peg-       BestäJmmels·enna Olli sättet för riksda;gs-
1715: laa.' ·si.g. Såda.na. aro s•tadgand.ena ·allllgående      skriv·elsemws Ulp'pslätt.rund€1, rgrams.kning oc'h
1716: sättet för gran,s,knirug aN ri:ksdargsmännens             expedioering (§§ 75 ocJh 7·6) äro icke ämda,..
1717: fulllliakter (§ 211), sfättet för •riksdags öprp-         lliålsenliga ocJh il::wrde änldraiS dä.rhä,n, att
1718: nande och atvslutallllde (§§ 24 oc'h 25), peti-           riksdagens kan1sh oclh. dess kall.tS1ikommission
1719: tioners och adresrsers framstäUande (§ 28),               fiDJge s..iJg uppdraget .a;tt utföm 'de 'll'ptpdrag,
1720: utliå:trundens avgi'Vande (§ 3r1) sallit vege-            s:om nu expedi1tiorus- och justerings·uts:kdtten
1721: rirugs'P'ro<positionlers behandl·ing i första rulli-      hava sig ollihetrodda. - Föreskrifrten att
1722:   32                       I, s. -   Muutoksia Valtiopäiväjärjestykseen.
1723: 
1724: ri!ksdagsbeslutet ·OOh · a:lla petitionm skola        ersäita ordet lruntdag oclh sålunda äv.en
1725: uThdertecknas av salmtiiiga riksd<agSIIllän           sjåilva ,la,g<ens n1amn bliva Rilksd.a:gsordning.
1726: (§ 77), •tillkommen 1på gruml ~v ry.skt s·ido-           På gru'Uid av v·ad vi ova1111 :haft ämn an-
1727: inflytan,de, borde BNlä:gSiruas.                      föra, flå vi vördsamt ainiliJåHa,
1728:    En föreskrift •av ceremonoi<ell irurrebörd,
1729: som jämväl sa,klöst k.an .a;vlä:gsnlais, ehurn                  att Biksdagen ville uppmana Re-
1730: den fortfararud~ ti'lläm'pa1s jlälmväl i Sverige,            gesingen att skrida Wl revision av
1731: är •den a tt reger~ng.ens· skriV'elser och propo-            Lantdagsordningen av den 20 juli
1732: sition•er, sruvitt de alvlåtJas ef,ter riksda.gens           1906, i syfte att sådana däri ingående
1733: ö:ppm;an,de, skola överlämnas genom ·en leda-                bestämmelser bliva avlägsnade eller
1734: mot av regeringen (§ 26, 1IDO:ID. 4).                        ändrade,• som icke matsvara nu. gäl-
1735:    Slutligeru borde d.en , sve111s;ma texten i               lande statsrättsliga förhållanden el-
1736: Lantdoa.gsordllling<ell! umdergå revis~oru i •syfte          ler annars visat sig otidsenliga, även-
1737: altt •orruet rik1sdag, i öv.erentSstäJmmelse mecl            som till nästa session avlåta propo-
1738: Reger·~ngsfonmens sipråk!brwk, komrrne .att                  s~tion i ärendet till Riksdagen.
1739: 
1740: 
1741:         Helsingfors, deru 29 mars 1920.
1742: 
1743: 
1744:                  Georg Schauman.                                  K. V. Åkerblom.
1745:                  B.
1746: Eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
1747:                                                                                                     35
1748: 
1749: 1, ». -   Anom. ehd. N :o 2.
1750: 
1751: 
1752: 
1753: 
1754:                                   Ailio, J., y. m.: Valtion ja kirkon eroa koskevan lainsää-
1755:                                      dännön valmistamisesta.
1756: 
1757: 
1758:                                        E d u s k u n n a 11 e.
1759: 
1760:    Hilljan eduskunnalle jätetty esitys uskon-        kirkosta eronnut henkilö olisi esityksen mu-
1761: nonvapauden säätä;misestä on askel sillä ke-         kaan vapautettu kirkonmaksuista, mutta
1762: hitystiellä, jonka päämääränä on valtion             hänen omista.mastaan kiinteistöstä ·olisi suo-
1763: täydellinen neutraa.Iisuus kaikkia uskonto-          ritettava va;ltioveroa kans•an uskonnollis-
1764: kuntia ja uskonnollisia tai tieteellisiä elä-        siveellisten tavpeiden tyydyttämirseksi, siis
1765: mänka;tsomuksia kohtaan yleensä eli toisi'n          arvatenkin valtiokirkolle. Kansa jaettaisiin
1766: sanoen valtion ja kirkon ero. Vasta silloin          uskontunnustuksen mukaan kahteen niin
1767: voidaan puhua. täydellisest.ä uskonrnonvapau-        va;staJkkaiseen leiriin. etteivät edes saman
1768: desta,, kun valtio ei ole sidottu Y'hteen tai to1-   perheen jäsenet saisi leposijaa yhteirsessä
1769: seen uskontunnustukseen. Uskonnollisen elä-          perhehaudrussa, jos ne nimittäin kuuluisivat
1770: män vapaalle kehi>tykselle on riirppumatto-          eri uskonrtokuntiin, joilla olisi oma ha;utuu-
1771: muus valtiosta tärkein elinehto. ja toiselta         maansa..
1772: puolen on valtion uskonnollinen .puolueetto-            ·Tällainen uskmmonvarpaus ei tyydytä
1773: ~uus oikeutettu vaatimus smoin, kun suuri.           varmaanrkaan muita kuin suvaitsemattomia
1774: ehkäpä suurempi osa yhrteiskunnan jäsenistä          valtiokirkon kannattajia. Sen sijasta. on &aa-
1775: on nitin vi'ernranrtunrut v;altion uskonnosta ja     tava täydeHinen vapaus. I.~ähimpinä varuti-
1776: kirkosta, eiroei se sitä enä;ä sisäisestä vakau-     muksrina on marinittav'a tunnustuksellisen us-
1777: muks,esfua•n rflu'nnnsrta.                           konnonopetuksen       poistaminen kouluista,
1778:    Ma.inittu     esitys uskonnon va'pa uslaiksi      täydellinen vaipaus kirkon- ja. pa.pistonmak-
1779: näyttää, miten vaikeata on ·osittaisen uskon-        suista, kunnalliset hautuumaat. yleinen si-
1780: nonvapa.uden säätäminen ja mihin ristiriitoi-        viilirekisteri. pakollinen sivirilia;violiitJto, n.s-
1781: hin joudutaan silloin, kuin valtio, tunnus-          konnollisen vala.kaavan poistruminen y.m.
1782: t.uksellisena pysyen, taihtoisi myöntää kan-         Näitä seura,isi vaatimus valtion ja kirkon
1783: salaisilleen uskoniwnva;pauden. Niinpä olisi         välisten taloudellis-hallinnoJlirsten suhteiden
1784: Suomen kansalai.sella oikeus olla maan pal-          selvrittelystä, muita tässä mainitsematta.
1785: veluksessa      uskontunnustukseensa katso-             Vuonna 1917, jolloin hallitus asetti komi-
1786: matta, mutta trnmä oikeus ol,isi vain rpa.pe-        tean laatimaan ehdotusta uskonnonvaJpaus-
1787: rilla koko kansakoulun o-pettajistolle niin          laiksi, silmälläpitäen valtion ja kirkon ma.h-
1788: kauvan kuin tunnustuksellinen uskonnon-              dolHsta eroa, a.setti hallitus sBJmalla toisen
1789: opetus on oppiaineena. Knn uskontoa ei               komitean selvittämään kysymystä valtion
1790: saa opettaa muu kuin evankelis-luterilainen,         ja kirkon erosta. Tämä komritea ei ole kui-
1791: ei tietysti opettajiksi yleensä valitta.isi muita    tenkaan pii;ässyt tehtäväänsä käsiksi, ei'kä
1792: knin tämän uskonnon tunnustajia. - Valtio-           sen ko'koonpano viimeisessä muodossaan ole
1793:   36                              I, 9. -   Valtion ja kirkon ero.
1794: 
1795: ollut tyydyttävä. Puheenaoleva kysymys               tuksettoma;an valtioon eli valtion ja ki·rkon
1796: on siksi tärkeä ja monipuolinen, ettii. sen rat-     eroon.
1797: kaisu vaatii kauvas tä!htäävää selväpiirteistä          Rohkenemme senvuoksi ehdottaa Edus-
1798: ohjelma.a. Tätä varten on kysymyksen asial-          kunnan pääteHäväks·i kehoit~aa Hallitusta.
1799: linen va•lmistelu mitä pikimmin toivottava
1800: ja sen yhteydessä olisi laadittava myöskin                     että Hallitus 1Jiipyrnättä antaisi
1801: la;kiehdotukset kysymyksen asteettaista rat-                valmistella kysymyksen valtion :ia
1802: kaisua varten. V a'in täten voidaan saa)da                  kirkon ero~ta ja laatia lakiehdotukset
1803: kestävä pohja lainsäooännölle pyrittäessä                   tämän eron asteettaista toimeenpanoa
1804: täJ~dellise-en uskonnonvarpa.uteen eli tunnus-              varten.
1805: 
1806:        Helsingissä, 31 p:nä maaliskuuta 1920.
1807: 
1808: 
1809:                   Julius Ailio.                             .J. Helo.
1810:                   J. V. Kekkonen.                           0. Reinikainen,
1811:                                                                                          37
1812: 
1813: 1, 10. -   Pet. försl. N:o 3.
1814: 
1815: 
1816: 
1817: 
1818:                                 Schauman, f~eorg: Anr;åendc inrättrmde av ett la,gråd.
1819: 
1820: 
1821:                                    T i l 1 f i k s d a g e n.
1822: 
1823:    Lagstiftningsinitiativet tillhör enligt Re- domstolens och högsta förvaltningsdomsto-
1824: geringsformen såväl Republikens Presi- lens egentliga verksarnhet, varjärnte lagför-
1825: dent (regeringen) som Riksdagen. Ehuru slagens framläggande för Riksdagen kan
1826: det är möjligt att till följd av det politiska överhövan fördröjas.
1827: livets fortskridande utveckling och de poli-       I Sverige, där högs•ta domstolen tidigare
1828: tiska sammanslutningarnas växande infly- haft samma uppgift sig förelagd som nu
1829: tande Riksdagen framdeles .skall i högre högsta domstolen och högsta förvaltnings-
1830: grad än hittills skett begagna sig av det dornstolen hos oss, har 1909 genom inrät-
1831: direkta initiativet till lagars s;tiftande, så tandet av ett s. k. konungens lagråd ska-
1832: är det dock för närvarande och under den pats en särskild myndighet, som eger av-
1833: närmaste fram•tiden huvudsakligen hos Re- giva utlåtande rörande alla lagförslag, som
1834: geringen som detta initiativ ligger. Vikti- till dess granskning hänskju:tas, och skall
1835: gare lagförslag utarbetas i regeln förs·t av lagvådets yttrande städse inhämtas beträf-
1836: för ändamålet tillsa:tta kommitt.eer eller av fande lagförslag, som hänföra si•g t,ill all-
1837: lagberedningen, varefter på basen av des- män civil-, kriminal- och kyrkolag samt
1838: sas betänkanden vederbörande ministerium strafflagen för krigsmakten eller annan lag,
1839: uppgör förslag ·till proposi•tion. Jämlik11 som 'genom uttryckligt stadgande därmed
1840:  stadgandet i Regeringsformens § 18, mom. likställts. Lagrådet består a v fyra ordina-
1841: 2, kunna propositionsförslagen hänskjutas rie ledamöter, av vilke tre utses av högs·ta
1842: till högsta domstolen eller högsta förvalt- domstolen "bland dess ledamöter för två år
1843: ningsdomstolen eller till bägge för gransk- i sänder och en på samma sätt a v regerings-
1844: ning, innan de stadfästas och överlämnas rätten (moti!varande vår högsta förvalt-
1845: till Riksdagen.                   ·            . ningsdomstol). Dessutom kan konungen,
1846:    Det har redan visat sig a ti denna sist- där han för visst ärende så pr.övar nödigt,
1847: nämnda granskning är av stort värde ur tillförordna någon för insikt, erfarenhei
1848: legislativt-teknisk synpunkt. Men tyvärr och redlighet känd man att såsom extra
1849:  inkräktar uppgiften, i synnerhet om rlen ledamot deli.aga i ifråga varande ärendes
1850:  skall med all nödig omsorg fullgöras, och handläggning.
1851: om förhållandena utveckla sig så som önsk-         Denna i Sverige införda anordning upp-
1852: ligt vore, att nämligen högsta dom~tolens, gives ha visat sig ändamålsenlig; Med hän-
1853: resp. högsta förvaltningsdomsiolen, gransk- syn till den genom vårt lands nyvunna
1854:  ning bleve obligatorisk beträffande alla oavhängighet kraftigt stimulera.de lagstift-
1855:  viktigare lagförslag, i hög grad på högsta ningsverksamheten synes en institution,
1856:   38                    I, 10. -   I.aintarkastuskunnan perustaminen.
1857: 
1858: motsvarande det svenska lagrådet, måhända          Med st.öd av det ovan anförda får jag
1859: med några modifikationer i sät,tet. för rå-      vördsamt föreslå,
1860: dets sammansä:ttning, böra även här med                  att Riksdagen måtte uppmana Re-
1861: det första inrättas. Det förtjänar särskilt            geringen att a11låta proposition an-
1862: framhållas att, om de i propositionsform               gående inrättandet av ett lagråd,
1863: framställda lagf·örslagen bliva av fram-               vars uppgift bleve att granska alla
1864: stående jurister och eventuelLt andra sak-             viktigare lagförslag, innan de av
1865: kunniga på ett ingående säJtt granskade sär-           Regeringen till Riksdagen överläm-
1866: skilt ur legislativt- teknisk synpunkt, Riks-          nas, ävensom angående härav för-
1867: dagens behandling av dessa lagförslag då               anledda ändringar i Regeringsfm·-
1868: väsentligen underlättas och kan inskränka              men av den 17 juli 1919 och lagarna
1869: sig till avgörandet av principspörsmålen               om högsta domstolen och högsta för-
1870: -    något som ur flere synpunkter vore                valtningsdomstolen av den 22 :i·uli
1871: önskvärt.                                              1918.
1872: 
1873:                Helsingfors, den 29 mars Ht20.
1874: 
1875: 
1876:                                                                  Georg Schauman.
1877:                            ••        ••
1878: VALTIOPAIVAT
1879:                  1920
1880: 
1881: 
1882:            LIITTEET
1883:                    II.
1884: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
1885:   • EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUS-
1886:             EHDOTUKSET
1887: 
1888: 
1889: 
1890: 
1891:               HELSINKI, 1920
1892:         VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1893: 1
1894: 1
1895:  1
1896:  1
1897:   1
1898:   1
1899:    1
1900:    1
1901:     1
1902:     1
1903:      1
1904:      1
1905:       1
1906:       1
1907:        1
1908:        1
1909:         1
1910:         1
1911:          1
1912:          1
1913:           1
1914:           1
1915:            1
1916:            1
1917: 
1918: 
1919: 
1920: 
1921:        \
1922:                     A.
1923: Tullimaksuja koskevia eduskuntaesityksiä ja
1924:               anomusehdotus.
1925:                         j
1926: 
1927:                         j
1928: 
1929:                     j
1930: 
1931:                     j
1932: 
1933:                 j
1934: 
1935:                 j
1936: 
1937:             j
1938: 
1939:             j
1940: 
1941:         j
1942: 
1943:         j
1944: 
1945:     j
1946: 
1947:     j
1948: 
1949: j
1950: 
1951: j
1952:                                                                                               43
1953: 
1954: II, 1. -    Motion N :o 8.
1955: 
1956: 
1957: 
1958: 
1959:                                  Schauman, Georg: Förslag till lag mn ändring av tullav-
1960:                                     gifterna f?Jr kakao, kaffe och te.
1961: 
1962: 
1963:                                     T i II R i k s d a g en.
1964: 
1965:    Hänvisande till motiveringen i min mo-         II, 9'), får vördsamt Jag framställa föl-
1966: tion n: o 13 vid W19r års riksdag (Liitteet       jande 'förslag tili
1967: 
1968: 
1969:                                              Lag
1970:                    om ändring av tullavgifterna för kakao, kaffe och te.
1971: 
1972:    Med ändring i vissa delar a v föro:tdningen    gat, alla slag, 2 mark för 1 k'g.; för kaffe ::
1973: a.ngående tullavgilfter och tillrumpnintg a.v     obräm:t 1 ma11k :för 1 kg., bränt, även malat,.
1974: tulltariffen av den 26 mars 1'919 varder här-     1 ma.rk 50 penni för 1 ·kg., kaff.esurroga.t och
1975: med enligt Riksdagens beslut stadgat:             tillsättnin·ga.r, alla sla.g, 1 mark för 1 kg ..;;
1976:                                                   för te ooh tesurrogat 3 mark för 1 kg.
1977:                       § 1.
1978:    Tulla.vgifterna för tkakao, kaffe och te                             § 2.
1979: skola utgöra: f,ör ,kakao, bönor och ska.I, 50       Denn:a lag f.rä,der den 1 januari 1921 1
1980: p-enni. för 1 kg., för ka.kaOipulver och choko-   kra.ft.
1981: lad (ä!ven kakao i bl.ock) samt kaka.osurro-
1982: 
1983: 
1984: 
1985:            Helsingfors, den 29 mars 19·20.
1986: 
1987:                                                                       Georg Schauman.
1988:    44
1989: 
1990: ll, :.!, -    Motion N:o 9.
1991: 
1992: 
1993: 
1994: 
1995:                                    Schauman, Georg: Förslag lill lag om npphävande 01J tull-
1996:                                       avgifterrut för särs,kU'da slag av spannmål.
1997: 
1998: 
1999:                                       T i 1 l R i k s d a g e n.
2000: 
2001:    Hänvisanele till motiverirngen i. min mo-         II, 8), får vckdsamt ja.g framstä:lla följande
2002: tion n:o 12 vid 1919 års riksdag (Liittoo't          förslag till
2003: 
2004: 
2005:                                                 Lag
2006:                 om upphävande av tullavgifterna för särskilda slav av spannmål.
2007: 
2008:    .Nfed ändring i vi<Sst~ delar av förordnin-       positionema n :ris 30~3,2, 34-35, 37 och
2009: gen angående tullavgifter och tillämpning            39-45 utri sagda tuUtarif,f, skola vid in-
2010: av tulltariffen av den 26 mars 1919 varder           försel till landet varra tullfria frAn clen 1
2011: härm€id enligt Rl'k,sdag;ens beslut stadga,t,        januari 19,21.
2012: att ele sla.g av S'pannmål, viilka häll'föras ti.H
2013: 
2014: 
2015:              Helsingfors {len 29 mars 1920.
2016: 
2017:                                                                        Georg Schauman.
2018:                                                                                                          45
2019: 
2020: II, s. -   Edusk. esit. N :o 10.
2021: 
2022: 
2023: 
2024: 
2025:                                      Arho, A. 0.: Ehdotus laiksi maaliskuun 26 p:nä 1919 an-
2026:                                         netun tullitariffin 30-32, 39-4-6, 112-115, 117-120,                      •
2027:                                         167, 4-76 ja 4-77 nimikkeen kohdalla mainittujen tavarain
2028:                                         tullimaksuista vapauttamisesta sekä maaliskuun 10 päi-
2029:                                         1Jänä 1920 tullimaksujen korottamisesta annetun lain
2030:                                         3 §:n kumoamisesta, mikäli se koskee samoja tavaroita.
2031: 
2032: 
2033:                                     S • o m e n E d' u s k u n n a l l .e.
2034: 
2035:    V uodeu 1919 va,lltiopä,ivillä aU-ekirjoitta.-         väksymistä tullitari±:fi•n nimikkeen 112 ko'h-
2036: neen y. m. tekemä edus,kun.taesitys N :o 9,               daHa. mainitulle kaa.kaoll-e sekä vä!hävarais-
2037: joka tarkoit:ti. erinäisten jauhettuj.elli ja. jau-       ten käyt.ei:itä;vi ksi ta,rpeellisiJle, nilmikkeidten
2038: halilla ttomå.en viljalaji en., nå.i srtä valmisltettu-   47•6 ja. 477 kohdalla. nimitetyiUe jalkineille,
2039: jen ryynien ynnä vehnä- ja riisiryynien,                  jot.ka myös es~tetään seuraarvassa. lakiehdo-
2040: puhdistamattoman, rouhimattoman, jauha-                   tuksessa tullivatpaiksi.
2041: malttoman t.ai :kaikenlaisen puhdistetun soke-                On ymmärl'et,tävissä että maissa, .joissa
2042: rin niin mJ'ÖS ka:hvin, teen ja raa'an }JUU-              voiJma1peräiiSitä maataloutta •harjoitetaan ja
2043: villan valpa.uttamista. tullimaksuista, sekä              vilaa.a tuo~et.aan runJSaasti yli oma.n .tarp.een-
2044: samaa        ta,rkoilttarva.t  eduskuntaesi,ty.kset,      .kin, sä;äJdetään vilj>atuHeja. ·Mutta käsittä-
2045: N:rot 12--14, tulivat ;;;anotuilla va.Jtiopäi-            mä,töntä on, että 1Suomessa, jossa v~ljantuo
2046: villä lhyljä!tyiksi. 'Tämän johdosta, kun                 tanto -ei lälheSikäJän riitä tyydyt,täiiDään ko-
2047: ma,initun e•duskunt.a:esityksen' N :o 9 'hyväk-           tima,ista, kulutuslt.a., pyritään vilja.tullei!hin,
2048: symiseUä olisi melkoin~en, köyhän kansan                  jollaisista meillä on vuodesta. 1865 alkaen
2049: vaikeaa. taJloud:ellista a>l1 1dinkotilaa <helpot-        oltu ~vatpaita. Tilaston mu'kaan tarvittiin
2050: tava vaikutus, kats.on täytyrvä,ni uudestaan              esim. vuosien 1906-19~10 aikana tuot,ta~
2051: tehdä lueteltuje.Il! ta.varoid,en tulliva.pautta          noin puolet. leipävilda.st.amme sekä v. 1913
2052: koskevan lakieihdotnksen.                                 jauhamatonta viljaa, jau1hoja ja ryynejä
2053:    iTämä11 tullivapauden tar'}Jeellisuus on oso-          435,5 milj. kiloa.
2054: tettu mainritussa. efluskunta.Psi.tyksessä N :o 9             ,Vi,}jat.ullien ~puolusbjatkaa.n eirvät voi
2055: ss, 117-120; minkä vuoksi n:yt tehtäväni                  ki-elt.ää, että ne etupfuässä. ·hyiÖdyttäisivät
2056: uud~n lakiehdotuksen pernst.Pluihi ensiksi-               suurviljelidöitä. Mutta aivan perusteeton on
2057: kin viittaan siihen. Myöskin samaa tulJi-                 heidän väitteerusä. että esim. vuokra-aluei-
2058: vaipautta, ta:rkoi1rta vissa. 19119 vuoden ed m:-         il.en lunastamisella itsenäis!tyvät pi-entilalli-
2059: lnmta.esityksissä, N:rois's•a. 12-14 ss. 12,1--           setkin 'hyötyisivät viljatul1eista. (Vrt. uutta
2060: 138, on esiinrtuotu s.eikk{)ja, joi,hin tä,mäm -eh-       tullitari'ffiehdotusta va lmisbneen komit.ean
2061: dotuksffll perustelui,ksi on myös Einnit€1t-              mietinn•ön N:o 15 v. 19,19 s. 57). He eivät
2062: tävä huomiota. Samat syyt .ia .perusteet oi-              ole vointeet osottaa, miitenkä tä.Jlaiset pienvil-
2063: keuttarvarr -ehd10t:tamaan tullivapaud-en hy-             jelijä,t saisivat viljatulleista ra.hatarp+'ille0n
2064:    46                  II, 3. -   Viljan, kahvin, sokerin y. m. tullivapaudesta.
2065: 
2066:  apua. Oruha.n tunnettua, että näiden vuokra- clen välttämättömien rwvin:toaiiieiden (kaih-
2067:  alueet lunastettwessa •UE)ei.mmiten pienene- vin, teen, sokerin ja kaa.kaon.) sekä vruatetus-
2068:  väit ja ettei näiltä alueilta ennenkä'in, laa- tanp-eiden tullit oltetaan lis·äiksi, havaitsee
2069:  jempina ollen, ole voitu viljaa. tuottaa edes he1posti, kuinka tavattoma.n suuri tullivero-
2070:  omiksi tanpe~ksi. Yhä aina on pysyvä to- taakka vara•t,taman ~perheeii kestettävänrä voi 1
2071: 
2072: 
2073:  tuutena, että viljatullit koihottarvat kansa.n olla. Se Oli kolhtuutoruta, sillä se ep'äoikeu-
2074:  lflk'ljoiLl!e ja erittäinkin välhälvaraisil1le kerroik- tetusti kohdistuu yMä raskaana köylhään
2075: sille välttälm:älttiömäin ra vint1oaineiden hintaa. väestöön, kuin suurten: riJkkauksiell! ja tuloj~n
2076:      M·uuten on suuresti epätietoista, onko oiDJistajiin. Kun ei muilla oikeud·elllillukai-
2077:  su urmaa.ruvilj elijö lläkää,n,     p lvh umatta·kaan sem:miNa veroi.lla 'Pyritä valti..alle tuloda
2078:  keskikokoisista, viljatulleista odote1ttavissa hankkimaa.n, täytyy ,cpuheenalaisesta. tulli-
2079:  tddellista. etua, Mitä •he voittavat vi,ljan 'hin- verotuksesta, j.os se y.bä pysytetään, sanoa,
2080:  tojeilJ ko·hoamisesta, voivat he menettää li- että .se on varakka1den suosimista varatto-
2081:  f'!.äämtyneittellJ tuotant.okusltannusten muo- mien kustannuksella. Tästä B'J)äoiJkeutetusta
2082:  dossa. !fyöskään hrja.ntiwtam.to, joka näin verotuksesta olisi vapaudutta.va mitä: pikem-
2083: e-päedullisessa. viljelysmaassa on, oleva var- min sitä parempi.
2084: sinaisena tulolä.hteeiiä, ei saavuta viij.atul-             ,Tässä on edellem huomauttaminen siitä
2085:  lei·sta mitäällJ sanotta.va.a hy1ötyä, vaaru 'Pi- oudoksutta.vasta. käsittelytavasta, joka V al-
2086:  kemmin päiiiva.stoin menettää ulkomailta tiovarruinva.L~okunnassa tuli tullivapautta
2087:  voima.pera1sempaa maanvilj.ely,stä varten ta11koittavien edus.kurutae.sitysteiJJ osaksi.
2088: 'ha.nkitta.vien· työh1u.ien ja koneiden yiinä Olisi odottanut, että niin tärkeät ja erititäin-
2089: muideii ta.rpei'den tuonnista.                           kin 19·20 vuoden alusta alkaen aioUtua vil-
2090:      :Elintason kohottaminen viljatulleilla jatuHwn voimaan, astumista vastustava-t esi-
2091: ynnä muilla vähäväJkisen kulutta:ja.väestön tyks-et olisivat valiokunnassa. niiden kiire-el-
2092:  rwvinltoon vä:lttämäittömä.sti tarwittavien• ta- liseen laaltuun katsoen otetut 19·19 vuoden
2093:  varoiiden tulleilla ei ole järkevää ta.louspoli- valtio·päi,vien alku'Puolella käsiteltävilksi.
2094: tiikka.a. Sii·tä voi olla tuloksena nälkä ja Mutta. ilman tiettyä ot-oHista syytä vailiokun-
2095:  huono vaatetus, mistä taas aiheutuu YJhä ruassa yh1distettiin nii:den käsitt.ely 19120
2096: enenil;yvää saira.aloisuutt:a ja kuolevaisuutta. vuod·en tulo- ja men.oarvian yMeyteen, joten
2097: TäHaiset seuraukset ov•at tuhoisa.t erittäin- luonteeltaan kiireel'listen esitys1eiL esi,in'tulo
2098:  kin työväRstölle ja sen hutta koko yhteis- va.ltiO'J)ä·ivillä m:Y~Öihäistyi .ja lykkäytyi kulu-
2099: kunnalle.                                                van vuod•eru a1lkuun. Myöskin on vi~lä huo-
2100:      V aiffika. Suomen valtiotalouden oikeu.s'J)e- ' ma.utetta.va•, että näiden monien aduskuruta-
2101:  rus·teista hU<Mikuun 1,7 päiV'änä 1919 anne- esityst.en käsittely on fa.Jpahtunut sanotun
2102: tussa. lt11issa mä.ä·rättii.n, että m. m. tullivero- valiokunnan miet.iiinön N :o 13 yhteydessä
2103: t-uksesta on 8\äiädeti:ä.vä lailla, kiirehti •halli- hallituksen esityksen jo{hdosta, jok.a koskee,
2104: tus kuitenkin, täJmän lain valmistumisesta tulli'maksujen kOII"ottamisia vuodeksi 19,20.
2105: tietoiS<ena., anltamaan maaliskuun 26 päivänä Tällain1en ;y1hdisteleiDinen ei ole eduskunta-
2106: 1919 asetuksen tuHimaksuista ja. :tullitariffin esitysten hyvän käs·ittelyn mukaista - ja-
2107: mvelluttamisesta. Tällä a.S<etuksella, edus- mikä valhempi sillä ei ole tukea la]ssa.
2108: 1mnltaa kuulematta. ·hallitus IDääräsi ka.iken-             Muuten viittaaii tälssä vielä rperusteluksi
2109: la.i,selle viljalle tullin. He verottaa. vahäva- edellä,maål11ittuuru mi-etint.öön N :o te Iiitettyi-
2110: rai~imman väestön pääasia,}1isinta kulutusa.i-           hi n va.stala usei•siiii, joissa o-n· puo~u.stettu ky-
2111: netta, lei•pää, niin tuntuva.srti että yksistään s;<.<mykse~säolle;on eduskun:t:aes·ityksen 'hy-
2112: leivä;n verotus ·keskikokoista. -pel'hettä ,koihti Yäksymistä..erinäisten maa:ban tuotavi.en tR-
2113: tekee n~i·n 90 markkaa vuodessa. Kun mui- varoi rlen tu.Uiva'J)a udesta.
2114:                                           II, 3, -   Arho, A. 0.                                  47
2115: 
2116:     Ed-elläes1tetyn nojalla saan, surpistaen                    että Edwskwnta päättäri!Si hyväksyä
2117: näi({L 'lyhyeen perustehmi, kunnioittaen eh-                  seumav,an lakiehdotuksen:
2118: doHaa,
2119: 
2120: 
2121:                                                  Laki
2122: maaliskuun 26 päivänä 1919 annetun tullitariffin 30-32, 39-46, 112-115, 117-120,
2123: 167, 476 ja 477 nimikkeen kohdalla mainittujen tavarain tullimaksuista vapauttami-
2124: sesta sekä maaliskuun 10 päivänä 1920 tullimaksujen korottamisesta annetun lain
2125:               3 §:n kumoamisesta, mikäli se koskee samoja tarvaroita.
2126: 
2127:   Eduskunna.n päätöksen mukaisesti säädetään täten:
2128: 
2129:                       1 §.                             keus maaihan tuoda pU!hdistamatonta, rouhi-
2130:    Jauhama.ton ruis, ohra ja. vehruä sekä jau-         matonta, .ta~ jauha.matonta. sokeria ja s3Jmoin
2131: hettu vilja, nrimittäin: lestYJt ja.Iesemä-tiömät      kariken1la.ista pwhdistettua sokeria Slekä kaih-
2132: ruisjaU'hoi ja samallilaiset vehnäciaJuhot, ()lhra.-   via, kaa.kaota ja. teetä.
2133: ja kaurajauhot sekä -ryynit niin myös
2134: vehnä- ja riisiryynit ovat ulkomailta Suo-                                 3 .§.
2135: meen tuotaessa vapaat tullimaksuista.                     Raakaa puuvi•Lloo, sekä tumta.riffi,ssa ni-
2136:                                                        mek[{eiden 476 ja 4 77 kohdalla twrkoitetuita
2137:                     2 §.                               jalkineita saadaan nriilinrikä:än tuiJlivapaasti
2138:   rrullima.ksuja suorittamatta on myös 01-             tuoda. maahan.
2139: 
2140: 
2141:       Helsingissä, huhtikuun 3 päivänä 19,20.
2142: 
2143:                                                                              A. 0. Arho.
2144:   48
2145: 
2146: II, 4. -   Pet. föl'sl. N :o 6.
2147: 
2148: 
2149: 
2150: 
2151:                                   Schauman, Georg: Angående sockertullens sänkande.
2152: 
2153: 
2154:                                      T i 11 R i k s d a g en.
2155: 
2156:    HäJTivisande till m01tiveringen i mitt peti-           geriln.gen att med det första ·avlåta
2157: tiorusfiörs>lalg n:o 14 viiQ. 1919 års riksdSJg           proposition om socke'Y'tullens sän-
2158: (Liitteet II, 10), får vördsamt jag föreslå,              kande.
2159:              att Riksdagen måhte uppmatna Re-
2160: 
2161:        Helsin1gfors, ·dent 29 mars 19·20.
2162: 
2163:                                                                     Georg Schauman.
2164:                       B.
2165: Verotuslaitoksen uudistamista koskevia anomus..
2166:                   ehdotuksia.
2167: 
2168: 
2169: 
2170: 
2171:                                                   7
2172: 1
2173: 1
2174:  1
2175:   1
2176:   1
2177:    1
2178:     1
2179:     1
2180:      1
2181:       1
2182:       1
2183:        1
2184:         1
2185:         1
2186:          1
2187:           1
2188:           1
2189:            1
2190:             1
2191:             1
2192:              1
2193:               1
2194:               1
2195:                1
2196:                 1
2197:                 1
2198:                  1
2199:                   1
2200:                   1
2201:                    1
2202:                     1
2203:                     1
2204:                                                                                             Gl
2205: 
2206: II. 5. -   Anom. ehd. N:o 4.
2207: 
2208: 
2209: 
2210: 
2211:                                 Saarelainen. Pekka. y. m.: Kaikkien rnaata seumavien ve-
2212:                                    rojen ja rasitusten poistamisesta.
2213: 
2214: 
2215:                               S u o m e n E d u s 1k u n n a ll e.
2216: 
2217:    Vuoden 1908 toi·si1ila valt·ilopäivillä anoi      Koska niilmä tunnetut epä!kohda't ovat yhä
2218: eduskunta, et~ä hallitus vii]pymä!tt:ä valmis-    olemassa, niin on luonnollista ettei maata
2219: taisi selvityksen nykyisi·ssä veroitusolois-      omistava väestö voi tästä vaatimuJksesta luo-
2220: samme vallitsevista puutteista ja laatisi eh-     pua, sillä kansalai,sia kohtaavan verotuksen
2221: ddt.uks·en miiden poi,sta:mises~a sekä uu·den     tulee koh'data maksajaa sen ma,ksulk;yvyn
2222: o~keuderumukruisemman      ja valtiotarpeiden     mukaan, jdta vanhentunut maaverojärjestel-
2223: lisääntymistä tyydyttävän v;erojärjestelmän       mä myötäseuraaville rasituksineen ei ota
2224: aikwansaaarill·ses·ta.                            huomioon. Tätä näkökohtaa ei saa sen'täihden
2225:    Anomuksen johdosta asetettiinkrin komi-        nyt sivuuttaa kun käydään uutta va:ki:ruaista
2226: tea asiaa valmi<S!tama,an, muiita myöhemmin       verotusta luomaan, jossa tarkoiituksessa on
2227: venäläisen wrbojärjes,telmän aikana tämä          eduskummlle annettu edellä mainittu esitys
2228: komitea lakkautettiin. Valtion suurien me-        tulo- ja omaisuusverost.a:. Täihän on sitä
2229: nojen twkia on sen jäJlkeen eduskunta sruä-       enempi syyt.ä, 'koska maanviljelyksestä ar-
2230: tänyt mQllenlaisia tilapäisiä v.eroja ja ny-      vioituun tuloon tullaan l]säämään vakaute-
2231: kyälän on eduskunnan käsit:eltävänä halli-        tun tulon perusteella säännöllisesti omai-
2232: tuksen esiitys vakinaisesta tulo- ja omai-        suusveroa, joka. näin arvioiimua kohtaa kiin-
2233: suusverO\Sta. Tätä laadittaessa ei ole kum-       teist.överon luont.oisena paremmin maksajaa
2234: min'kaan otettu laisinka,an :huomioon van-        maksukyvyn mukaan, kuin nykyiset verot.
2235: hentuneiden verojen poistamista, eiikä :halli-    Truten myöskin saadaan jo valt'iolle nyk;yi-
2236: tus liene tässä t.ehnyt mitäiän asian valmis-     siä maaveroja runsaami)Ji tulo. Mutta tästä
2237: teLun suhteen.                                    myös johdonmukaisesti seuraa, että sama!lla
2238:    Mainitussa eduskunna.n anomuskirjel-           kaikki ma.nttaalia· S'euraa:vat verot ja rasi-
2239: mä!Ssä ~huomautettiin m. m. että maave:m on       tuksBt poistetaan.
2240: rakenteeltaan vanhentunut, poikkeaa oikeu-           Koska hallitus ei ole tätä tärkeää se~kkaa
2241: denmukaisuud•esta sekä sen kautta, että si:iJtä   ott·anut esityiTis·essään huomioon, ja kos·ka
2242: erikoiset etuoikeut,etut maatilat ja kaupun-      asia vaatinee ehkä perinpohjaisempaa val-
2243: kien kailEsarvoinen maa ovat vwpaurbetut,         mistelua, kun eduskunnalla on siilhen tilai-
2244: että myös yleisesti tunnetun epäta;saisuu-        suutta, niin ehdotamme kunnioittavimmin
2245: tensa kautta. Samoin rwyös huomautettiin          ei!nsknnman anomaan,
2246: mietinnössä muiden maaveroa seuraavien                       että Hallitus kiireellisesti antaisi
2247: ma1ksujen aikaansa vastaamattomuuCLesta.                   esityksen, joll-a kaikki maata seu-
2248: 52                          II, 5, -   ~laaverojen   poistaminen.
2249: 
2250:       raavat verot ja rasitt~kset poistetaan             nen tulo- ja omaisuusvero astuu
2251:       samalla kertaa kun ehdotettu ylei-                 käytäntöön.
2252: 
2253:      Helsingissä, maaliskuun 25 päivänä 1920.
2254: 
2255: 
2256: 
2257: 
2258:                Pekka Saarelainen.                         Yrjö Pesonen.
2259:                Edvard Tak!kula.                           Kusti Adfman.
2260:                J. A. Heikkinen.                           Albin Manner.
2261:                Jaakko Loppi.                              H. Peura.
2262:                Kustavi Elowaara.                          Heikki Taskinen.
2263:                Frans Kärki.                               J. P. Kokko.
2264:                K. A. Lohi.                                Mikko Piitulainen.
2265:                •Jaakko Loukko.                            A. 0. Wuorima.a.
2266:                Frans Hanhisalo.                           Matti Oja.
2267:                August Raatikainen.                        Vihtori Vesterinen.
2268:                Simson Pilkka.                             Antti Juutilainen.
2269:                Aarno Pesonen.
2270:                                                                                                 ö3
2271: 
2272: II, 6. -    Aoom. ehd. N:o 7.
2273: 
2274: 
2275: 
2276: 
2277:                                   Vennola, J. H., y. m.: Komitean asettamisesta valmista-
2278:                                      maan ehdotusta tarkoituksenmukaisen järjestelyn ai-
2279:                                      kaansaamiseksi veronpanossa, veronkannassa ja verotuk-
2280:                                      sen tarkastuksessa.
2281: 
2282: 
2283:                                  S u o m e nr E dl u s k u n n a ll e.
2284:    Se ;y">hä laajeneva valtiota.lous, mikä on        va.lliltsee. Veronkwnto vaatii mm rpitkän
2285: uuden rusiainltilan ja itseruäisyyte~mme seu-        aJan, että valtion verosaatavat tulevat vasta
2286: rau:IDsen!a, va!flti·i my·ös veronpanoon, veron-     finanssivuoden jäJl!bpuolisk{)lla tai vasta
2287: ka.ntoon da. v€rotuksen tarkastukseen •nä::l11den    sem~aa.va.n vuoden aJussa, seil\;ka, joka on
2288: yhtä Ja:aj€~paa huolellQ)itoa. Monet seikat          omi.ansa vaikeurttama.a.n va.1tion: raha-asioi-
2289: viittaavat siihen, että asiainjärjestys ei ole       den hoitoa. Verotuksen brkastus antaa
2290: tässä suhteeSisa mei.llä a·ikansa tasaUa.            myö·s'kin m uist.utuksille aihetta. Ky.symy k-
2291:    V a.ik:;ka verola.itoksemme on :parastaika·a      sen alaiseksi voinee myöskin asettaa, onko
2292: uudistuks-en alai.sena eikä vielä itäJllä 1het-      tarkoituksemrmukaista eTttä va.Iitu'kset rvero-
2293: kellä olle lopullisesti muodosrtunmt, niin jo        tusasioista, kulkevat a.ina korkeirmJpaan haJ-
2294: nyt ovaTt rparannukset puheenaolevassa suh-          lin~.o-oikeuteen.   Veronka•n1non yliJ1J åohto,
2295: teessa välttämättömät. Näin sitä suurem-             joka. Olli keskitetty va1ltiovarainministeri:öön,
2296: ma.Ua. syyllä kun väilittömän verotuksen ra-         kai:paa, aiva.n uutta j&rjestelyä uusien kasva-
2297: kent.umisrelle tulo- ja. omai,suuden.vemtuksen       neiden tehtävien ja vaatianust.en :mukaisestti,
2298: pohjalle on jo alku olemassa ja. yhä enem-           jotta. se voisi saada sen telhoisuud<E•n, mitä jo
2299: män kä.y selville, et1tä se sill.le tulee vastai-    nykyinren vemtus ja. tekeillä olevan verouu-
2300: suud-essakin rak-eutumaan. Ne •periaatte-et,         disituksen tot-euttamimen vällrttäJmätt.ä rta.r-
2301: joiden perus•teella vero yksityisiHe pa•nn.a.a.n,    vitsee.
2302: ovat epä.selvät ja tapa. eri osissa maata tässä         \Näi.tä nä:kökothtia siJrmällä rpitruen saamme
2303: suMeessa ·h;ywin eri,lainen, joka sreildm on         lmnn~oittavimmin pyytäJä. Eduskuntaa eh-
2304: omiansa loukkaamaan pyrkirmystä sa.a,da ve-          flottamaan hallitukselle.
2305:                                                                  1
2306: 
2307: 
2308: 
2309: rotus oilkeudtm ja maksukyvyn mukaiseksi.
2310: Se tekee että valtion kokonaistulo verotuk-                    että a~etettaisiin komitea valmista-
2311: sesta tulee rpienemmäks.i kuin mi1.ä asianmu-                maan ehdotusta nopean ja tarkoituk-
2312: kaii'ta olisi. Paljon laagemrpi jO'hto- ja jär-              senmukaisen järjestelyn a.ik<~atnsaami
2313: jestelytyö olisi täss•ä su:Meessa t.a~rpeen. kuin            seksi veronpanossa, veronkannassa ja
2314: mitä nykyään on lai·ta. Verompano on seniTi-                 verotwksen tarkastu.ksessa.
2315: sähsi hidasta ja suuri tot:bumattomuus siinä
2316: 
2317:            Helsi.n:gissä, 1hu!htikuun 3 •päivämä 1920.
2318: 
2319:                       J. H. W ennola.                            Risto Ryti.
2320:                       Oskari Mantere.                            K. E. Linna.
2321:                                            Brnno Sarlin.
2322:                           c.
2323: Määrärahojen myöntämistä taloudellisiin, sosialisiin ja
2324:   sivistystarkoituksiin koskevia anomusehdotuksia.
2325:                                                                                                      57
2326: 
2327: II, 7 . - Anom. elld. N:o 5.
2328: 
2329: 
2330: 
2331: 
2332:                                   Takkula, Edvard, y. m.: Varojen myöntämisestä mhastoksi,
2333:                                      josta kunnille myönnettäisiin korottomia lainoja.
2334: 
2335: 
2336:                                  S u o m e n E d u s· k u n n a:' ll e.
2337: 
2338:     Yli •neljä vuotta riehurmt maailmansota on        taa.n vars•ina!iset vai•vaishoitolais.et, mutta
2339: Jättänyt unhdttumarttoman muiston rkaikilla           myöskin suuret määrät työlllpuurtteen ja ajan
2340: elämän aloilla meidänkin m>aa·ssamme. Huo-            kalleuden takia köyhyyteen joutuneita. 'kan-
2341: l.imra'tta: siitä;, ·ei!tä ma~mme ei kuuilunutkaan    sala,isiH; etrupääissä ansiotöissä olevwt t.yölä:i-
2342: vars~naåsten ·sum~sotaan osaaottarreiden val-         set joutuiv•at näJiden vähemmän m:Uellyttä-
2343: takuntien joukkoon, on se kuittmkin varsin            vien kohtaJloitt.en al!aisiksi.
2344: raskaasti kos>kenut maamme talouteen.                    Kun kuntain meno~ ov,a't noussreet moniu
2345:     Kun suursota v. 19114 sylttyi, oli .heti mei-     verroin, on heidän maks-&kykynsä aiVIan ar-
2346: dänkin ma:assamme ha vaittarvissa yleinen             veluttavassa mitassa 'heikentynyt, jopa •siinä
2347: lamaantuminen liike- y. m. elämän alalla.             määrin, 'että Eduskunnan ·On <täytynyt
2348: Puuliike, joka sodan edellä oE huomattava,            myöntää varoja suoranaisen avustuksen an-
2349:  pysähtyi mrelkein kokonaan jo talvella v.            tamiseksi, kuten on ollut lai'ta esim. Viipu-
2350:  191}4! ja ,näissä töi•ssä olevat työläiset jäivät    rin mraala·islkuntaan närhd,en, jolle Eduskunta
2351:  työttömiksi. Samoin oli 1aita myös muilla            v. 19·19 valtiopäi•villä myönsi avusrtusta
2352:  teollisuuden aloilla.                                h uomat!t'arvcatn 'summUJn.
2353:     Vienti ulkomaille ja tuonti maahamme oli             Kaikkein suurimpaan pulaan ovat joutu-
2354: myös ty,ysten l01ppunut ja niillä aloilla ole-        neet ne kun·na.t, joitten alueella on ollu't
2355: vat työnitekijät ynnä muut virka- ja ammat-           suuret työ- ja• tehda·sla,lneet. s·e~ä ·esika.upun-
2356: tim~ehet jä!ivät ilman :paik!kaa. ja ansiota.         git. Pohijois-rSuomeS<S<a on ollut suuret met-
2357:     Tästä tilanteesta johtuva seisahtuminen           sänUia:kkll'nit rj•a niid.en seisaJhtuminen on
2358: pysäytti kairken terveen kilparilun liike-elä-        tuottanut meno.ja, joista monet kunnat ei-
2359: män alalla. ja sraa·ttoi aikaan yleisen hinto-        vät voi omi•n avuin selviytyä. Yhtä suuret,
2360: jen nousun joka on ollut havaittavissa aina           elleivä:t suuremmatk·in, ovat rk:un'tain kustan-
2361:  näihin a~koihin saakka.                              nukset olleet rui•issä kunnis•s1a, joilhin on yh-
2362:     Vaikka tuotmrto ja liike-elämä seisa'htui-        distetty tehdasalueet ja esika:wpungit.
2363:  kin, ei rkurtenkaan välttämätön kulutus voi-             Kun tilanteesta 'on johtunut. s,e, ert'tä toi-
2364:  nut seisaJhtua. ]hmiselt tarvirtsi va t yhä edeil-
2365:                                       1
2366:                                                       s•et kunnat o\llat olleet pa:kotetut uhraamaa•n
2367:  leenkin leipää ja vaatetta ja ·kun omat sääs-        amilrikensa•, jakaakseen !apua ihätääJkärrsiville,
2368:  töt loppu.ivat, olivat iköyhyyden tilaan jou-        samalla kun toisien kuntain, joiden alueilla
2369:  tuneet ·kansamme jäsenelt pakotetu!t turvau-         Bi ole suuria ltyöalueit·a olema;ssa, on verrat-
2370:  tumaan silloin yhteiskunnan turviin. Kun-            tain väfhä;n tarvinnut kus•tantaa. sivu sen,
2371:  nat saivat tästä tilanteesta johi.uvalt seurauk-     mi:kä rhe~llä on ollu~ varsinaisina vaivaishoi-
2372:  set kantaa ja olt~aa hoivatakseen ei ainoas-         tomenoina normaaliaikoi,na, niin olisi mw-
2373: 
2374:                                                                                                  8
2375:    58                           II, 7. -       Kunni1le korottornia lainoja.
2376: 
2377: h,s-täni pa:ikallaan, eUä valtion puoles:ta                 Edellä esiintuomani perusteella ehdotam-
2378: käytäi:s.iin lhuojenrbamaan näid:en kuntien ras-          me Eduskunnan ha.rk,ittavaksi ja päätettä-
2379: kasta velkalbwa:kkaa, joka on ~jdhtunut nykyi-            väksi,
2380: sistä poikkeuks-elhsri~sta oloista, si11ä taval1a
2381: että E•duskunta myöntäisi tältä tarkoitusta                         että valtion t'aroista myönnettäi-
2382: varten niin suuren määrämhan, et tä suurim-1
2383:                                                                  siin 2.5 miljoonaa markkaa rahas-
2384: massa pulassa olevat kunnat saisiv~a:t näistä                    toksi, josta suurimmassa ahdinko-
2385: varoista riittävä:n suuru:isia hinoja, etltä vni-                tilassa oVevat ku.nn.at saisivat korot-
2386: siva\t valkaannutilaa kuntain taloudellist:a                     tom?:a knoletuslJainoja;
2387: asemaa, joka tähän saaikka on ollut vekselien                       että nämä lainat maksettaisiin ta-
2388: ynnä muiden l'y:htya:i:kai,s:ten lainojen va-                    kaisin 30 vttoden kuluttua; ja
2389: rassa, mitkä ovat 1ainaisena !painaj~aisena                         että näiden rahojen hoito uskottaii-
2390: kunlta,in tal'oudellis<elle ija 'Positi,iviseHe toi-             siin llallitnksen aseteltavalle eri
2391: minnalle ja joista hyö'tyvät vain parrkit ja.                    puolilta maata kokoonpannulle lau-
2392:  muut koronikisknrit kuntain kustannuksella.                     takunnalle, jonka puheenjohtajana
2393:    Tätä t!Ja,r,lmitusta varten VJaratnt rahat oli-               olisi Useoikentettw~a Herra Rahami-
2394: siva1t anneUa~va:t kunniUe piiJkäaikaisina ko-                   nisteri.
2395: rot:tollliina •kuoletusl:ainoina.
2396: 
2397:         Helsingissä, 24 päivänä maaliskuuta 19120.
2398: 
2399: 
2400:                 Edvard Takkula.                                       Antti Juutilainen.
2401:                 A. 0. Wuorimaa.                                       Yrjö Pesonen.
2402:                 Frans Kärki.                                         J. P. Kokko.
2403:                 Antti Junes.                                         P. Saarelainen.
2404: II, s. -   Pet. försl. N:o 11.
2405: 
2406: 
2407: 
2408: 
2409:                                       Österholm, J. och Hornborg, E.: Om beviljande av anslag
2410:                                            för inrättande av fiskefyrar.
2411: 
2412: 
2413:                                            T i 1 l R i k s d a g e n.
2414: 
2415:     För !hav:sifisikare vid vårt. la,ntd's kust·er är      'lovv. På fl:ere pla1tser s•kulle ma.n· komma
2416: doet ofta fö·renat medJ s:tora svårighet•er a.tt i         tiU •rätlta genom a•tt vid lot·ss:tugorua uprp-
2417: storm och mörikeT taga sig fra:m från fis~                  st:ä:Ha lyiktor a1v e:n!kel :korustmHion, på
2418: keplatserna ute i havet. Många fiskare ha                   andra stä.Uen åt·er genom artt. insäJta en ny
2419: få'tt sä:tta. livet tili Ulruder fö~s-öiken att nå          lins i ·redan förefirrtlilg'a fymr. Med ett an-
2420: hamn i lhöstmörhet. .Sådant 1kan så myc-                    s:lag a•V 50,000 ma.rk toDd•e man •kunna. åstad--
2421: ·ket 11Mta:re in~.räfrfa, s-om fi1ska11båtama med           kamlllla. !hel1ysn:ing a'v rältt mån1ga1 infarts!le-
2422: avseende å konstruktionen. ofta 'lämn,a myc-               d:er, ehuru 'hela behJovet a1V fiskefyrar idke·
2423: ket övrigt att öns'ka,, Sedam !län.ge ha däJr-             däl1llled• ikund;e til'lfred.s,ställla.s.
2424: :flör fi.slare plå 1olika t•ra:kter f·ramställt •ön;s,k-        Med ihlä;nsyn därtiH, a:tt 1ha.v,s,fiskarne vid
2425: n:inJgsmål om inräottam!de av fislkefyrar för              w1;ra. 'kus,ter i al,}m!änlhet: föra. lkam:pen för
2426: belysning av vis1sa loed1er, :J.äJ:rugs vil1ka de          tiUvanon un1der jäJmf•ör€ls:evis· svåra. fö·rh!å:l-
2427:  fä11da,s tilli odh från sina 1fisump1at:s.er. I           lamd,e,n, måste dert a'ns1es rärtrtvist och na,tur-
2428: det.ta s.yft.e har tiH ISijöfartsstyrel.sen in;läm-         Egt, att sta.ten vid:ta,ger låtgärder, 1som 1
2429: nats 'framställningar med förslag tili inrät-               någon1 1mån .kunna underlälf-tia dera.s yrkes-
2430: tande a'V fisk-efymr iPå viiS:sa: i för.eva•mnde            utövning och mins;ka, den ris1k, :som me:d
2431: avseenlde ·vi'ktiga platser i slktärgå11den. Oak-          den,sa.mma äir f.ören,a.d.
2432: tarl; behovet a.v fisikefyrar mångens,täld·es är                'På .grunld av va,di ovan rfram!hållits få
2433: uv~~en.bart, har :SjMart.slstlyrelsen ic;ke sikri-         vi vördsamrt föres,lå, aH Rihdag-en måtte
2434: dit t:ili några åtg'ärldier ] d<et<ta: avs.eemld'e,        hesluta
2435: emedan .styrel.sen ick1e förfoga:t över medel
2436: fö·r de:tta. äJndamåil.                                               abt i wtgifitssliaten för år 1921
2437:     Ehuru fy,rar i aHmä;nhert draga avse-                          skaill intagas ett belopp av 50,000·
2438: värda an'lä,ggn:in~sko·nst:n.a:d·er, s•kul:le lio:mväll            rn.ark, sorn ställJes til'l sjö~ar'tsstyrel
2439: för nn ifnågavarande ä!llda:må:l mycket                            sens förfogand,e för inräUande av
2440: kunna' ut:rlättas IIlled rela·ti'vt hegrä'n;sade ibe-              fiskefyrar.
2441: 
2442:       Helsin1gfors, den 30 mars 1920.
2443: 
2444: 
2445:                  John Österholm.                                          Eidk Hornborg.
2446:   60
2447: 
2448: II, ll. - - Anom. eltd. N :o 18.
2449: 
2450: 
2451: 
2452:                                    Pilkka, S., y. m.: Varojen varaarnisesta Karjalan kannak-
2453:                                       sen kunnille ulkornaalaisten ornistarnien kiinteistöjen
2454:                                       ostarnista varten.
2455: 
2456: 
2457:                                  S u om en             s
2458:                                                 E d u k u n n a ll e.
2459:    Karjalan kannaksella on viime vuosikym-            siihen välitys,toimeen, mikä tässä on tarpeen,
2460: menien kuluessa Pieta.rin kaupungin lähei-            mutta usea:t viime vuodet ovat sekasorboisine
2461: syy;destä aiheutuneen painostuksen ja la~n           oloineen supistaneet ·vähiin ni]den mahdolli-
2462: säädäntömme puutteellisuuden vuoksi, min-             suuden ryhtyä niin suuriin rahallisiin uh-
2463: kä turmiollisuutta on ed-istänyt Suomessa             rauksiin, kuin kyseessäoleva asia vaatisi.
2464: va.litettavasti liian kauan vaikuttaneen v·e-         Olisi senvuoksi aivan välttämätöntä, ebtä
2465: näläismielisen hallituksen rikoksellinen toi-         valtio alvustaisi kuntia ja mahdollisesti syn-
2466: minta vallankumouksen edellisinä vuosina,             tyviä ma•anosto-osuuskunt•ia. muukalaisille
2467: siirtynyt melikoinen määrä ma1a:ta venäläis-          joutuneiden maatil.oden ja ,palstojen palautta-
2468: ten y.m. ulkomaalaisten omistajien haltuun.           misessa omien kansalaisten asuttaviksi ja
2469: Äskettäin tehdyn tilaston mukaan omista-              viljeltäviksi. Valtion toiminta tällä alalla
2470: vat ulkomaalaiset Karjalan kannaksella 77 5           käynee ma.hdolliseksi nyt kun Hallituksen
2471: itsenäistä tila1a ja 6,229 palstaa, yhteensä          alotteesta on vireillä obhgatiolainan otta-
2472: 53,978.55 ha maa>ta. Suurin osa näistä ti-            minen torppien ja palstatilojen itsenäistyttä-
2473: loista ja palstoista sijaitsee raljapi täji>ssä Ki-   mistä varten, mutta valtion ·välitystä siinä
2474: vennavalla, Terijoella ja U udellakirkolla,           suuressa uudistustyössä tuskin tarvita:m
2475: siis alueella, mikä ennen kai'kkea pitäisi olla       niin laajrussa määräissä, kuin toimenpiteeseen
2476: luotettavien suomalaisten käsissä. Nykyi-             ryhdyttäessä oli edellytetty.
2477: sissä oloissa tarjoutuu hyvä tilaisuus kor-              Edellä lausuttuun viitaten, pyydämme
2478: jata tätä sekä valtiolliselta että kansalliselta      siis kunnioittaen ehdottaa:
2479: ka!fillalta sangen vaarallista tilaa. Suuri
2480: joulkkö vieraita maanomistajia on ilmoitta-                     että Eduskunta kehottaisi Halli-
2481: nut olevansa halukkaita luopumaan omistus-                   tusta varaarnaan Karjalan kannaksen
2482: oikeudestaan, kun saavat siitä kohtuullis·en                 kttnnille ja siellä syntyville man.n-
2483: korvauksen, toisille tams a:fldinkotila. tekee               osto-osunskunnille kohtuullisilla eh-
2484: maaomaisuudesta: luopumisen 'pa·kolli·seksi                  doilla riittävästi varoja muukalaisten
2485: veronmaksukyvyn puutteen vuoksi.                             om~istarnien r~UJJatilojen ja -J!alstojen
2486:    Kannaksen lmnnat kyllä ovat selvillä                      ostarnista varten.
2487: as1an tärkeydestä ja valmiina ryhtymään
2488: 
2489:         Helsingissä, 29 päivänä maaliskuuta 1920.
2490: 
2491:                       Simson Pilkka.               Albin ·Manner.
2492:                       August Raatikainen.          P. W. Heikkinen.
2493:                       Vilho Nikkanen.              M. Kekki.
2494:                       J. P. Kokko.                 Elias Sinkko.
2495:                                          Juho Niukkanen.
2496:                                                                                         61
2497: 
2498: II, 1 0 . - Auom. ehd. N:o 25.
2499: 
2500: 
2501: 
2502: 
2503:                                  Pesonen, A., y. m.: Määrärahan myöntämisestä pienviljeli-
2504:                                     jäin rnaatalousrahastoksi, josta myönnettäisiin palkkio-
2505:                                     ja k~toletuslainoja.
2506: 
2507: 
2508:                               S u o me n E d u s k u n n a ll e.
2509: 
2510:    Pienviljelyksen edistäminen on erikoi-         maataloutensa parantaminen ja välttämä-
2511: sesti yhteiskuntamme etujen mukaista. Sen         tönkin siinä tehtävä uudistus epämääräiseen
2512: avulla lisätään tuntuvimmin elintarpeitten        tulevaisuuteen. Eikä ole vähäinen niiden
2513: tuotantoa, helpotetaan kaikille kansalaisille     ennestään lainapääomaa käyttäneitten pien-
2514: niiden hankintrua, poistetaan köyhyyttä, va-      viljelijäin luku, jotka raha-ajan yhä tiuke-
2515: paudutaan maan taloutta näännyttävästä            tessa joutuvat huolestuttavaan taloudelli-
2516: elintarpeitten ulkoa tuonnista ja siten kai-      seen pulaan. Erittäin on huomattava itse-
2517: kin puolin vaurastutetaan ja v·oimistuteta;an     näistyneitten torpparien ja uutistilain pe-
2518: maata ja kansaa. Pienvilj.elys, kuten maa-        rustajain asema. Ei riitä uusi•en itsenäis-
2519: talous yleensä, vaatii harjoittajaltaan, paitsi   ten viljelmäin luomiseen se, että torppari tai
2520: taitoa ja ahkeruutta, myös tuntuvasti pää-        uutistilan perustruja on päässyt alkavan vil-
2521: omaa, öoka vasta monien vuosien kuluttua          jelmänsä omista;ja:ksi; ilman käyttövaroja
2522: käyttämisestään tulee tuloa antavaksi. Kun        hän joutuu kitumaan pääsemättä vaurastu-
2523: pienvil~lijäluokka yleensä on heikkova-           maan. K•aikki tämä on niin hyvin pienvil- /
2524: raista väkeä j•a kun luotansaanti pienvilje-      jelyksen kuin koko yhteiskuntataloudenkin
2525: lykseen tavallisinakin raha-aikoina on ver-       kannalta arvioiden turmiollista. Yhteiskun-
2526: rattain vaikerua, ei pienviljelys meillä vielä    nan oma etu vaatii pitämään huolta siitä,
2527: läheskään ole voinut nousta luontaisia edel-      että näin uhkaava vaurio tulee torjutuksi.
2528: Jytyksiään vastaav•alle tasolle. Mutta erit-      Ei ol•e ainoastaan estettävä pienviljelyksen
2529: täinkin nykyinen .kireä raha-aika tekee es-       joutuminen ahdinkoon ja sen hyvällä alulla
2530: teitä sen edistymiselle.                          olev•an kehityksen seisahtuminen sen vuoksi
2531:    Vähävamisen pienviljelijänhän on nykyi-        että rahalaitokset ovat kykenemättömiä tai
2532: sin suorastaan mahdoton saada lainaksi pää-       haluttomia sille luottoa myöntämään, vaan
2533: omaa taloutensa parantamiseksi. Säästö-           myöskin on toimittava niin, että luon!10ll
2534: pankit, kuntain maanviljelysr.ahastot ja          viittoma kehitys saa entistä enemmän ri-
2535: osuuskassat ovat kykenemättömiä myöntä-           peyttä ja pontta. Se on itsenäisen SumLen
2536: mään uusia lainoja, muut rahalaitokset ovat       tärkeimpiä tehtäviä. Rinnan pienviljelijäin
2537: sekä sopimattomi•a että haluttomia tähän          ammattitaidon kehittämisen ja uusien i+!"e-
2538: t:ehtävään. Pienviljelijän, jolla ei· ole käyt-   näisten viljelmäin luomisen kanssa on sen
2539: tövaroja yli jokJapäiväisen elämän tarpeen,       vuoksi tarmokkaasti ja nopeasti ryhdy~~d,v:i
2540: täytyy, olipa hän muuten vaikka hyvinkin          toimiin pienviljely ksen pääomantarpeen
2541: kykenevä ja toimelias ammatissaan, jättää         tyydyttämiseksi. Eduskunnan on tähän tar-
2542:   62                      II, 10. -   Pienviljelijäin maatalousrahasto.
2543: 
2544: koitukseen varattava riittävä ra!ha.erä ja varten erityiset osrustot, jotka hoidettaisiin
2545:  laadittava tarpeelliset ohjeet sen käythmi- ja tilitettäisiin erillään muusta osuuskassa-
2546: sestä.                                           liikkeestä. Näin olisi meneteltävä sen täh-
2547:    On vaikea arvioida•, kuinka suuri summa den, että, kuten alempana esitäJIDme, näitä
2548: asian hyväksi välttämättä tarvitaan. :Multa ·lainoja olisi myönnettävä myös palkkioloai-
2549: huomioon ottaen pi•enviljelijäin -~·a itsen1\is- noina, joiden takaisinmaksu ja tilittäminen
2550: tyvien torpparien suur·en lukumäärän ja on järjestettävä tavallisista lainoista poik-
2551: sen, että pienviljelijät eivät yleensä ole V•1i- keava'lla tavalla, sekä sen tähden, että mie-
2552: neet nykyisten korkeitten hintojen a~kana, lestämme ne määräykset ja säädökset. joita
2553: kuten vaumstunut suurviljelys, käyhäil on annettu osuuskassoista myönnettävistä
2554: niitä hyväkseen pääoman hankkimiseksi, j~t lain1oista, eivät osi•ttain tässä ehdottamaim-
2555: että heillä ei lähiaikoina ole mahdollisuuth me lainain luonteen, osittain muuttuneitten
2556: luoton saantiin ilman valtion apua sekä että olosuhteiclen, esimerkiksi kustannusten ta-
2557: maanviljely.ksen saattaminen voimaperäi- vattoman nousun, vuoksi ,täysin sovi näihin
2558: seksi ja siinä välttämättömästi tarvittavain lainoihin. S.enpä vuoksi olisikin lailla sää-
2559: koneitten hankinta nykyään kysyy sangen dettävä yleiset perusteet ·pienviljelijäin maa-
2560: suuria kustannuksi•a, ' täytyy tarvittavan talousrahastosta myönnettävistä lainoista.
2561: pääoman suuruus arvioida vähintään 35 Kun juuri lähiaika on erittäin huolestuttava
2562: miljoonaksi markaksi, joka tekee ainoastaan pienviljelyksen kehittymistä uhkaavan pu-
2563: v•ajaan 70 tuhatta markkaa kutakin maa- lakauden vuoksi ja kun asialla siten on
2564: laiskuntaa kohden. Meikäläisissä oloissa, kiire, olisi tämä laki saatava mahdollisim-
2565: joissa valtion vaToja tähän asti on sangen man nopeasti sää:detyksi. Hallituksen olisi
2566: niukasti käytetty talouselämän kohottami- toimittava niin, että :IDdp.skunta jo tällä
2567: seksi, tuntuu t;}hdottamamme summa kyllä- istuntokaudella saisi esityksen laiksi pian-
2568: kin melkoiselta. Mutta on huoniattav.a. että viljelijäin maatalousrahastosta myönnettä-
2569: asia, johon nämä varat ehdotamme käytet- vistä lainoista, ja olisi siinä otettava huo-
2570: täviksi, on ·erittäin laajakantoinen sekä mioon m. m. aHa esittämämme näl{ökohdat.
2571: omiaan ei ainoast3Jan kohottamaan nuian             Kaikki pienviljelijät, joilla ei ole omaa
2572: talouselämää vaan myöskin mitä parhaiten pääomaa eikä viljeltyä maata ennestään yli
2573: lujittamaan ja rakentamaan yhteiskuntaam- 20 hehtaarin, olisivat oikeutettuja lainain
2574: me kokonaisuudessaan. Suoritettavanahan saantiin.
2575: on laajan pi•enviljelijäluokan luotto-olojen        Lainoja olisi myönnettävä kaikkiin maa-
2576: perustav•a järjestely. Entiset tätä tarkoitta- talouden pysyvää parantamista tarkoitta-
2577: vat toimenpiteet ovat os·oittautuneet riittä- viin toimenpiteisiin, ku:ten viljelysten laa-
2578: mättömiksi.                                      jenbamiseen, niiden voimaperäisyyden lisää-
2579:    Myönnettäviksi ehdottamistamme va- miseen, salaojituksen, parannetun ojituksen,
2580: roista olisi muodostettava vuosittain kartu- kiveämisen, maanparannusainei•den käytön
2581: tettava valtion hoidossa oleva pienviljeli- j. m. s. töiden suorittamisella, asuin- ja maa-
2582: jäin maatalousDahasto, josta rahat lainattai- talousrakennusten tekoon ja korjaukseen, s,i-
2583: siin huokealla kor·olla ja pitkällä maksu- taukseen j. n. e. Tilapäiseen tarpeeseen
2584: ajalla, sopivimmin ·osuuskassajärjestön väli- käytettäväksi, kuten siemenen, rehun, apu-
2585: tyksellä, pi•enviljelijöiUe maatalouden edis- lantojen ostoon tai iriJaimiston hyväksi, ei
2586: tämiseksi. Missä osuuskassoja ei ole sopisi lainoja yleensä olisi myönnettävä. Kuiten-
2587: lainat jakaa maalaiskuntain välityksellä. kin olisi lainoilla avustettava maatalousko-
2588: Osuuskassain       k·eskuslainarahastoon      ja nei!tten hankintaa ja karjakannan paranta-
2589: osuuskassoihin olisi järjestettävä tarkoitusta mista tarkoittavain siitoseläinten ostoa. sillä
2590:                                  II, 10. -   Pesonen, Aarno, y. m.                          63
2591: 
2592: nnn .hyvin koneet kuin hyvät siitoseläimet-         syvää parantamista tarkoi•ttaviin toimenpi-
2593: kin vaikuttavat huomattavasti maataLou-             teisiin, jrotka suoritetaan maaperässä tai
2594: den kannattavaisuuteen ja sen tuotte!.den           muussa kiinteistössä, olisi myönnettävä
2595: pysyvään lisääntymiseen. Varsinkin olisi            palkkiolainoja. 1Sen kautta autettaisiin lai-
2596: lainan saantiin oikeutettujen pienviljelijäin       naa käyttäneet pienviljelijät sortumasta ra-
2597: muodostamain koneosuuskun'tain ja sonni-            sittavan velkataakan alle sekä saavutettai-
2598: yhdistysten toimintaa näillä varoilla tuet-         siin varmimmin parhaita tuloksia, kun lai-
2599: tava. Rahastoa olisi käytettävä siis kaik-          naajaHe myönnettävä palkkio yhtäältä huo-
2600: kien pienvi·ljelijäin maa:talouden pysyvä:ä         jentaisi hänen takaisinmaksuvelvollisuut-
2601: parantamista tarkoittavien toilmenpiteiden          taan ja toisaalta olisi kiihottilllena työn
2602: hyväksi.                                            kunnoHiseen suorittamiseen. Koneitten ja
2603:     Lainain suuruutta ·ei mieLestämme olisi         siitoseläinten ostoon myönnetyt lainat taas
2604: yleisillä säännöksillä rajoitettava. Se olisi       olisi järjestettävä kuoletuslainoiksi sopi-
2605: jätettävä paikallisten lainamjakoon hyväk-          valla kuoletusajalla.
2606: syttyjen järjestöjen tehtäväksi paikallisten           K!ok•o lainaa ei olisi •palkkiona myönnet-
2607: olojen, suoritettavaksi aijotun työn laadun         tävä, vaan korkeintaan 50 % siitä. Palk-
2608: ja kustannusten sekä lainanottajan työn             kion suuruus, joka jo velkakirjaan olisi mer-
2609: suorittamiseen kykeneväisyyden mukaisesti.          kittävä, olisi asetettava riippumaan suori-
2610: Tässä olisi sääde.ttävä huomioon otettavaksi,       tuks·en luonteesta .siten että suuria kustan-
2611: ettei lainoja aseteta niin pieniksi, että aijo-     nuksira kysyvä ja pitkäaikaista hyötyä tuot-
2612: tun työn suorittaminen sen vuoksi käypi             tava työ, kuten esimerkiksi viljelysten jär-
2613: vaikeaksi, mutta ei myöskään niin suuriksi,         kiperäinen laajentaminen, salaojitus ja maa-
2614: että se joUain tavoin edistäisi tuh1austa tai       talousrakennusten 'teko, asetettaisiin jon-
2615:  velalla elämistä, ennen kaikkea silmällä pi-       kunverran edullisempaan asemaan palk-
2616:  täen sitä, että aijotun työn kunnolliseen          kioon nähden kuin helpommin suoTitettava
2617:  suoritukseen tarvittava •pääJoma sen kautta        työ.
2618:  yrittäjälle toimittettaisiin. Pailmlliset lai-        PalkkiolainaRin olisi asetettava vuosi-
2619:  nanjärjestäjät, tuntien olot ja lainanhakijan,     erissä takaisin maksettavaksi ja <Olisi palk-
2620:  voiva.t arvioida asian paremmin kuin mitä          kio näiden erien yhteydessä, työtä tarkasta-
2621:  yleiseHä säännöllä voitaisiin tehdä, ja sen        neen maatalDusmiehen lausunnon perus-
2622:  tähden olisikin lainan suuruus jätettävä nii-      teella, lainaajaUe jätettävä. Huonosti suori-
2623:  clen arvioinnista riipp_uvaksi.                    tetusta työstä dlisi palkkio joko vähennet-
2624:     Lainanantaminen olisi järjestettävä erissä      tävä tai kokonaan ki.ellettävä.
2625:  tapahtuvaksi työnsuorituksen edistymisen              Ylläolevan perusteella saamme kunnioit-
2626:  mukaisesti, kuitenkin niin. että työn al-          taen ehdottaa,
2627:  kuunpanoa varten heti aluksi annettaisiin
2628:  riittävä summa.                                             että Eduskunta päättäisi myöntää
2629:      Takaisinmaksuaika pitäisi olla pitkä, 6-              35 miljoonaa markkaa muodostetta-
2630:  10 vuotta, ja ·olisi takaisinmaksu suoritet-              vaksi pienviljelijäin maatalousrahas-
2631:  tava vuosierissä.                                         toksi, josta annettaisiin huokeakor-
2632:      Rorrh> ei s.a•i,si nousta yli 5 96, ja olisi          koisia ja pitkäaikaisia palkkio- ja
2633:  ensimäinen vuosi oleva kokonaan korko-                    kuoletuslainoja pienviljelijöille ja
2634:   va:paa.                                                  heidän muodostamilleen osuuskun-
2635:      Riippuen siitä tarkoituksesta mihin kul-              nille maatalouden pysyvää paranta-
2636:  loin·kin laina myönnetään, olisi lainat jär-              mista tarkoittavia toimenpiteitä var-
2637:   jest-ettävä eri luontoisiksi. Maatalouden py-            ten; sekä
2638: 64                    II, 10. -   Pienviljelijäin maatalonsrahasto.
2639: 
2640:         että Eduskunta päättäisi kehoittaa           koittaviin toimenpiteisiin pienvil,jeli-
2641:      Hallitusta kiireellisesti jättämään             jöille v'altion varoista myönnettävis-
2642:      Eduskunnalle esityksen laiksi maa-              tä 1mlkkio- ja kuoletuslainfYista.
2643:      talouden pysyvää parantamista tar-
2644: 
2645:       Helsingissä, maaliskuun 27 päivänä 1'920.
2646: 
2647: 
2648:               Aarno Pesonen.                      Antti Juutilainen.
2649:               Albin Manner.                       Pekka Saarelainen.
2650:               Vihtori Vesterinen.                 J. A. Heikkinen.
2651:               Antti Junes.                        Yrjö Pesonen.
2652:               Kustavi Elowaara.                   Jaakko Loukko.
2653:                                     Juho Niukkanen.
2654:                                                                                            65
2655: 
2656: II, 1 1 . - Anom. ehd. N:o 26.
2657: 
2658: 
2659: 
2660:                                  .Jyske, J., y. m.: Kuoletuslainain myöntämisestä pienvil-
2661:                                      jelijöille lantasuojien rakentamista varten.
2662: 
2663:                                      E d u s k u n n a ll e.
2664:    Etsittäessä keinoja meille välttämät'tö-      tämän mukaan yhteensä n. 1,200 milj. r. y.
2665: män oman maamme maatalous-elintarve-             Nykyisten rehunhintojen mukaan voi r. y:n
2666: tuotannon lisäämiseksi, on koetettava saada,     hinnaksi laskea ainakin 1: 50. Koko nau-
2667: mikäli viljelyksestä on puhe, jo tuotannon       ·takarjastomme 'talvisen rehun arvo olisi tä-
2668: palveluksessa olevien maiden sato pinta-         män mukaan 1,800 milj. mk. Jos laskemme
2669: alayksiköitä nousemaan ja lisäksi uusia          lannan arvoksi 10 % käytetyn rehun ar-
2670: luonnontilassa olevia maita tuottavaan ti-       vosia, kuten m. m. tohtori .T. E. Sunila te-
2671: laan raivatuksi. Tärkeimpiin tekijöihin          kee, :saamme nautakarjamme talvisen (9
2672: pelt.osatoja, kohot.ettaessa kuuluu lannotus.    kk) lannanarvoksi nykyisin, edellyttäen,
2673: Ilman riittävää määrää lannassa olevia ra-       että muu osa laskelmastamme pitää paik-
2674: vintoaineita ei hyviä satoja voida saada.        kansa, 180 milj. mk.
2675:    Mikä erityisesti juuri nyt panee kiinnit-        ,se lantamäärä ja siinä oleva kasvinravin-
2676: tämään huomiota peltojen lannotuskysy-           toainemäärä, joka kotieläimistä saadaan, ei
2677: mykseen, on se seikma, että maailmansodan        kuitenkaan ole sama, joka peltoon kasvien
2678: aikana kaikes'ta pääJttäen peltojemme ravin-     hyväksi iulee.         L a n n a n h oi d os t a
2679: toaim~varastot ovat pienentyneet. Apulau-        riippuu, miten suuri ainehäviö lannassa ta-
2680: toja on saatu vain nimeksi. Kotieläinlan-        pahtuu ennenkuin se pellon ruokamultaan
2681: nan laatu on ollut huonompaa kuin ennen,         sekotetaan. Meillä on käytei<tävissämme
2682: johtuen entistä heikommasta ruokinnasta.         Ruotsin Suoviljelysyhdistyksen toimeen-
2683: Ravintoa peliosta enemmän ottavien vilje-        panemista kokeista eräitä koetuloksia,
2684: lyskasvien viljelysalaa on lisätty.              joista käy selville, että typpihäviö
2685:    Jotta saataisiin peltojen ravintoaineva-      kotieläinten lannasta oli:
2686: rastot nousemaan ja sitä tietä tuotannon li-        1) lantaa kunnolliseS'ti hyvässä lanta-
2687: sääntymismahdollisuuksia edistetyksi, tu-        huoneessa hoitaen 7.5   ro;
2688: lisi käsityksemme mukaan tämän hy~äksi              2) lantaa lantahuoneessa säilyttäen, il-
2689: myöskin valtion varoja käyttää. 'Tyydy-          man että sitä pidettiin tiiviinä 20 %;
2690: tyksellä voimme todetakin, että Eduskunta           3) lanta kasassa hoidotta ulkona 31 %,
2691: jo on asiaan huomiota kiinnittänyt ot,taes-      jota paitsi tässä ta.pauksessa 1/3 la<nnan ka-
2692: saan kuluvan vuoden budjettiin useita mil-       lista huuhtoutui pois.
2693: joonia markkoja apulantatehtaan perusta-            Nyt tiedetään, e•ttä vain mitättömän pie-
2694: miskustannuksia varten. Seuraavassa pyy-         nessä murto-osassa maatalouksiamme lanta
2695: dämme lyhyesti perustella ehdotustamme,          hoidetaan hyvin. Ei ereMyne, jos sanoo,
2696: että valtion varoja alettaisiin toisellakin      että 90~95 % talouksista hoitaa lantava-
2697: tavalla pienemmässä maarassa käyttää             roja huonosti. Vuotuinen kansanta.loudelli-
2698: maan lantatalouden edistämiseksi.                nen tappio, joka tästä aiheutuu, on näin ol-
2699:    Maassamme on n. 1.2 milj. nautayksik-         len monia kymmeniä miljoonia markkoja.
2700: köä nautakarjaa. Niiden rehunkulutuksen             Epäkohdan poistamiseksi maanviljelys-
2701: talviruokinnan aikana voimme arvioida n.         seurat y. m. ovat koettaneet vaikuttaa esi-
2702: 1,000 rehuyksiköksi nautayksiköä koh'ti.         telmiillä, len,tolehtisillä, lmrseilla, ki1pa•i-
2703: Nautakarjan talvinen rehunkulutus olisi          luilla y. m. Para·staikaa ovat kä:ynnissä
2704:   66                       II, 11. -   Pienviljelijäin lantasuojat.
2705: 
2706: koroo maan käsittävät lannanhoitoki1pailut,      kiksi.     Maatalousrakennusmestarin, mie-
2707: joiden tarkotuksena on saada aikaan ennen        luimmin alueen maanviljelysseuran raken-
2708: muuta perusparannusten luontoisia kor-           nusmestarin, olisi tehtävä suunnitelma ja
2709: jauksia lanta taloudessa: tarkotuksenmu-
2710:               1
2711:                                                  valvottava, mikäli mahdollista, rakenta-
2712: kaisia lantasuojia rakennetuksi y. m.            mista esim. kurssien yhteydessä. Tarko-
2713: Osuuskassat ovat lantatalouden edistämis-        tukseen varataan nyt aluksi 2 milj. mk. ja ·
2714: tarkotuksiin antaneet luottoa.                    jaetaan se keskimäärin 90 a 10:0 'tuhannen
2715:     Näyttää kuitenkin siltä, että tähänasti-     .marka:n suuru1sma rahastoina maan 22
2716: set toimenpiteet eivät ri:Hä. Sementin y. m.      maanviljelys- ja talousseuran hoidettavaksi
2717: rakennusaineiden kalleus vaikuttaa nykyi-        tai     Osuuskassojen Keskuslainarahaston
2718: sin ehkäisevästi lantasuojien rakentami-          0. Y :n ja osuuskassojen kautta samassa
2719: seen, kuten muuhunkin rakennustoimin-            tarkotuksessa ja samalla tavalla käyteti-
2720: taan. Luottoa on vaikea saada, ja on se           väksi. Maanviljelys- ja talousseurojen puo-
2721: kallista. Osuuskassojen varat ovat pienet,        lesta tässä 1puhuu se, että n~illä on kiltpailuja
2722: joten nämä maamiesten omikseen tunt~ma t          tällä alalla, ammattineuvojia ja maakunnal-
2723: ,kyläpankit" eivät riittävässä määrässä voi       linen tuntemus, ja niiden kautta voidaan
2724: pieneläjäin luotankysyntää tyydyttää.             luottoa myöntää ehkä tasaisemmin maan eri
2725:     Kun kuitenkin kunnollis'ten lantasuojien      osien kesken niiden yllteyteen kiinteät ra-
2726: yleiseksi tuleminen tietää lantatalouden pa-      hastot perus,tamalla. · Osuuskassojen etuna
2727:  ranemista, se taaskin peltosatojen nousua        tässä on mainittava se, että ne ovat tottu-
2728:  ja tuotannon lisäytymistä, kansantaloudel-       neet luottoa myörrtämään, sitä myöskin tä-
2729:  lista voittoa, ka'tsomme, että valtionavus-      män suuntaisiin tarkqtuksiin ovat käY'ttä-
2730:  tuk,silla huokeakorkoisten kuoletuslainojen      neet ja käyttävät.
2731:  muodossa olisi käytävä 'tukemaan tarkoiuk-          Y~i'tyiskohtai~t ohjeet ja määräykset
2732:  senmukaisten lantasuojien rakentamiskt en-       näiden lainojen käytöstä voisi antaa Maa-
2733:  nen muuta pienviljelijäin talouksissa.           taloushalli tus.
2734:     Tahiomarota yksit.yiskohtaisemmin ryh-           Edelläesirtetyn nojalla saamme kunnioit-
2735:  tyä esittämään miten ja millä perusteilla        taen ehdottaa,
2736:  näitä huokeakorkoisia lainoja olisi jaettava
2737:  tahdomme viitata eräisiin puoliin asiassa.                 että Edusk-unta . päättäisi va;ltion
2738:  Lainat voitaisiin myöntää esim. 10 vuoden               ensi vuoden rahasääntöön ottaa 2
2739:  kuoletuksella. Samaan kuntaan olisi aluksi              milj. tnlv:n suuntisen siirtomäärära-
2740:  annettava vain muutamia lainoja suuruu-                 han käytettäväksi etupäässä pien-
2741:  deltaan korkeintaan 5,000 mk, mieluum-                  viljelijöille helppokm·koisina kuole-
2742:  min kuitenkin pienempinä. Näin saataisiin               tuslainoina , tarkotuksenmukaisten
2743:  useimpiin kuntiin ,mallilantaloita" esimer-             lantasttojien rakentamista vm·ten.
2744: 
2745:         Helsingissä, maaliskuun 29 päivänä 1920.
2746: 
2747:        J. Jyske.                         Juhani Leppälä.                  Antti Junes.
2748:        Kustaa Ruuskanen.                 ~I. Kekki.                       Karl Fr. Lauren.
2749:        T. Heimonen.                      K A. Lohi.                       Johannes Miemois.
2750:        K. E. Linna.                      Leonard Typpö.                   Albin Manner.
2751:        Matti Valkoneu..                  .Mikko J askari.                 Vilho Nikkanen.
2752:        W. K. Särkkä.                     Ivar Alanen.                     Johan Broända.
2753:        August Raatikainen.               Aug. Hämäläinen.                 Elias Sinkko.
2754:        J. G. Ryynänen.                   Mandi Hannula.                   Ilmari Auer.
2755:        H. Niskanen.                      Juho Torppa.                     P. W. Heikkinen.
2756:        Wäinö Selander.                   Rope Kojonen.                    J. A. Ihamuotila.
2757:        A. Koivisto.                      K. J. M. Collan.                 A. Fränti.
2758:                                                                                                67
2759: 
2760: II, 12.- Anom. ehd. N:o 27.
2761: 
2762: 
2763: 
2764: 
2765:                                  Jyske, J., y. m.: Määrärahan myöntämisestä avustukseksi
2766:                                     ttutisviljelysraivauksista.
2767: 
2768: 
2769:                                       E d u s k u n n a. ll e.
2770: 
2771:    Vuoden 1919 valtiopäivillä tehdyn ed.           ei vieläkään riitä alulle pantujen uutisvilje-
2772: .Jyskeen y:m. anomusehdotuksen johdosta ja         lysyri<tysten avustamiseksi. Ta.rkotamme
2773: !faatalousvaliokunnam asiasta. antaman mie-        sellaisia uutisviljelyssuunnitelmia, joiden to-
2774: tinnön mukaan päältti Eduskunta kesällä            teuttamiseksi määräajan sisällä anoHiin
2775: 1919 ottaa vuoden 1920 budjettiin 10 miljoo-       valtiolta Eduskunnan lupaamaa atvustusta.
2776: nan maJ.'kan siirtomäärära-han käytettäväksi       Käsitystämme rperustelemme seuraava:osa.
2777: avustuksina niille viljelijöille, jotka ottavwt        Sen jälkeen kun Eduskunta oli viime ke-
2778: uutta maruta viljelykseen keväästä 1919 ke-        sänä tehnyt 'päätöksensä, että uutirsviljelyk-
2779:  vääseen 1921 mennessä. Avustukset päätti          siä varten myönnetään va.ltion avustusta,
2780: Eduskunta ja;ka.a siten, että                       määräsi J\faa.talousrhallitus sen ajan, jonka
2781:    1) pienv•iljel~jät, joiden entinen 'peltoala    sisällä avustusta on anotta:va ja asialliset
2782: on alle 10 ha.. , saavat korkeintaa·n 1j000 mk.    suunnitelmat asianomaiseen paikka:an läJhe-
2783: maunittuna a1kana viljelykseen raivattua           tettävä. Samalla levitettii•n Maatalous'hal-
2784:  peltohehtaaria kohti,                             lituksen toimesta maanviljelys- ja maamies-
2785:    2) keskiviljelijät, joiden entinen 'peltoala
2786:       1
2787:                                                    seurojen y.m. välity'ksellä maan kaikkiin
2788: on 10-50 ha, saavat korkeintaan 800 mk.             osiin ohjeita ja kaava.kkeita. 1'Lääräajan si-
2789:  uutishehtaaria koihti ja                          sällä (marraskuun 1 päiivään mennessä) jä-
2790:    3) suurviljelijät, joiden entinen peltoala       tettiin kaikkiaarn 56,145 a•vustuswnomusta,
2791:  on yli 50 ha., saavat korkein:taan 600 mk.         jotka jakaantuivat eri suuruusluokkien kes-
2792:  uut~shehtaaria kohti.                              ken seuraavastti:
2793:    Vuoden 1920 budjetti-käsittelyssä päätti            1) ·pienviljeliijät 48,17 5 anomusta eli
2794: Eduskunta korottaa kysymyksessä olevan              85.8 %.
2795:  määrära,han 20 milj. markalla, otta.en vuoden         2) keskiviljelijät 7,608 anomusta eli
2796:  1920 ylimääräiseen budjettiin tarkotnsta           13.6 %.
2797:  varten kaikkia'an 30 milj. markan siirtomää-          3) suurviljeli•jät 362 anomusta eli 0.6 %.
2798:  rärahan. Trumän päätöksen Eduskunta teki              Nämä 56,145 anojaa olivat •suunn]telleet
2799:  sen jälkeen kun oli tilastollisesti selvitetty,    vuoden 1921 kevääseen mennessä raiva:ta uu-
2800:  että tarkotukseen ano•ttu summa. teki yli 70      tispeltoa y.hteensä 80,766.42 ha ja. jakaa:n-
2801:  milj. markkaa, joten Eduskunnan aikaisem-         tuu snmnnit.eH:u alue •eri rsuuruus:luokkien
2802:  min lupaalillamääräraha riittäisi vain seitse-    kesken seumava,sti:
2803:  männeksi ·oswksi.                                     1) pienviljelijät 57,839.17 ha eli 71.6 %.
2804:     Mielestämme Eduskun:q,an tä:hän tarko-             2) keski.viljel.ijät 19,411.18 ha eli 2·4.o %.
2805:  tukseen myöntämä 30 milj. marka-n summa               3) suurviljelijät 3,516.07 ha eli 4,4 %.
2806:   68                     II, 12. -   31ääräraha uutisviljelysraivauksiin.
2807: 
2808:     Eduskunnan hyväksymien .perusteiden ne j·otka määräajan loppupuolella sa,ava.t
2809: mukaan laskettu anottu a'vustussumma on suunnitellun työnsä valmiiksi, jäävät ilman
2810: yhteensä 72,622,036:- ja ovat tästä mää- · avustusta, torsten sitä saa,dessa, vaikka ed21-
2811: rästä eri suuruusluokkiin kuuluvat viljeli- liset {)Vat aivan samoin täyttäneet wvns•tuk-
2812: jät anoneet a.vustusta seuraavasti:                sensaa.nt!ehdot kuin jälkimäiset, Heidän
2813:     1) ·pienviljelijät 55,626,881:- eli 76.6 % pettymyksensä, kun eivät saillsåa:a.n odotet-
2814:     2) keskiviljel·]jät 14,935,321:- eli 20.6 ·tua avustusta, ·Ol~si varsin suuri. Jotta
2815:                                                    kaikki määräa.ja.Ua avustusta anoneet ja työn
2816:  %
2817:     3) suurviljelijät 2,0.59,834:- eli 2.s %. kunnolla suorittaneet viljeliljät voisivat
2818:                                                    päästä tasapuolisesti osallisiksi luvatusta
2819:     Avustuksenanojista on siis va.ltavan suuri
2820:                                                    avus•tuk•sesta., pidämme tärkeänä, että valtion
2821: osa ·pienviljel]jöitä, sellai,sia, joiden entinen
2822:                                                    avustusta kysymyksessä olevaan tarkotuk-
2823: viljelysa:la on korkeinta:an 10 ha. Kaikesta
2824:                                                    seen l·isätään.
2825: päättäen on enemmistö näistä .sellaisia, joi-
2826:                                                       On lisäksi ja ennen muuta huomattaJVa,
2827: den entinen •peltoa1a. on alle 5 ha, ainakin
2828:                                                    että samat syyt, jotka viime kesänä saattoi-
2829: Itä-, Srisä- ja Pohjois-Suomesta sRJatpune]den
2830:                                                    vat Eduskunnan a!vus:tusta uutisviljelystar-
2831: anomuksren luvusta..
2832:                                                    kotuksiin myöntämään, jatkuva:sti ovat ole-
2833:     Anomuksia on tehty valtakunnan kaikista massa. Kotimaisen tuotannon lisäämise•1
2834: osista, yhteensä 486 kunna:sta.                    ta,rve lienee nykyisin vielä ilmeisempi kuin
2835:     Oheenliiltetystä rtauhukosta käy ilmi, miten vuosi sitten. Sen vuoksi on kiihotetta.va vil-
2836: anojat, suunnitellut raivausalat ja anotut j el]j öitä .tarkotuksenmukaisesti lisäämään
2837: avustukset jakaam1uvat valtakunnan eri myöskin tuottava·n maan ala,a. Kysymyk-
2838: osien kesken, maa:nviljelysseura-alueittain. sessä olevan avustussumma•n lisääminen
2839:     Eduskunnan avustukseen myöntämät 30 edistää tätä.
2840: milj. mk. tekee anotusta summasta. noin 41            Kun kysymyksessä oleva. uutisviljely·.sty0
2841:  %. Jos kai:Jrb u u tisvilj elyssu unnitelmat on vielä kesken, ei voi:da tarkalleen laskea,
2842:  toteutetaan, jää tällöin avustusta vaille noin kuinlka suuri osa suunmite1mista tulee toteu-
2843:  59 %. Toisaalta on kyllä mahdollista, etti:i tUlmar.w. Lähdemme siitä olettamuksesta,
2844: kll!iklkia, suunnitelmiJa, joi·ta varten avustuk- että runswasti 2 / 3 tulee suoritetuksi, j·oten
2845:  sia. on anottu, ei suoriteta loppuun eikä liioin arv~omme mukaan noin 1 / 3 jäisi suoritta-
2846:  ka:i:kka niin tarkotuksenmukaisesti, että niis- mat-ta. Jotta kaikki tuon arvioimamme 2 13
2847: tä ·voi·taisirin avustusta antaa. Emme kuiten- alan raivaajat voisivat saad& tavustusta
2848:  kaan saata •olettaa, että va:in 41 % suunnitel- Eduskunnan aikaisemmin hyväksymien pe-
2849: lusta raå.v·ausalasta suoritetta~siin kunnolli- rusteiden mukaan, tulisi koko a.vustussum-
2850:  sesti valmiiksi. Lähdemme .siitä olettamuk- ma,n nousta 50 milj. markkaan. Tästä on
2851:  ses-ta, että edellämainittua suurempi ala Eduskulllta jo ottanut 30 milj. mk. kuluvan
2852: suunn]tellusta. uutisraivausalasta kevääseen vuoden budjettiin, joten vuoden 1921 bud-
2853:  1921 saadaan suunnitelmanmuka·isesti 1op- jettiin tuli•si tarkotusta varten varata lahi-
2854: puunviedyksi. Ja. kun :mielestämme jukai- main 2p .milj. mk. Siinä ta:pauksessa, ettei
2855:  nen uutisv~ljelijä, joka määräajan sisällä on suunnite1mista määräajassa kevätkylvöihin
2856:  avustusta anonut, ja työn suunnitelmanmu- 1921 vrulmistuisi rurvioimaamme 65-70 %
2857: kaisesti suorittanu,t, on oikeutettu saamaan mivausahsta, eikä siis koko 50 milj. mk.
2858:  a.vustusta, katsomme, että tarkotukseen on tarkotukseen tamittaisi, on itsestään selvää,
2859:  myönnettävä valtion varoista lisäavustusta. että käyttämätön osa silloin jää valtion ra-
2860:  Jos näin ei :tehdä, kiiy niin. että osa anojista, hastoon.
2861: Uutisviljelyksiä varten vv. 1919-1921 Eduskunnan lupaamien 30 milj. mk:n avustusten anojain luku, heidän suunnittelemiensa
2862:         uutisviljelysten pinta-ala sekä anotut avustusmäärät Ryhmittely maanviljelysseuroittain ja suuruusluokittain.
2863: 
2864: , ------                                ~ Ent. peltoala alle 10 ha                                      Ent. peltoala 10-50 ha Ent. peltoala yli 50 hal                                               Aon~j~:a                           >         EJ                ~ >
2865:                                         ~                                                                                                                                                                  /o·s                          ~       8-e;oo              S g
2866:                                         ~                                                                                                                                                                                                               ~s         ~ "' ~
2867: 1
2868:           ..
2869:      Maanviljelys-
2870:                    .
2871:                    Ja• Talous-          ::!:           >             "~ '"
2872:                                                                                          >
2873:                                                                                       "' ~
2874:                                                                                          "              >              "~ "'
2875:                                                                                                                                          >
2876:                                                                                                                                       "' "g.
2877:                                                                                                                                                -
2878:                                                                                                                                                        >
2879:                                                                                                                                                               1
2880:                                                                                                                                                                      " m         "'
2881:                                                                                                                                                                                       >
2882:                                                                                                                                                                                                ::9.
2883:                                                                                                                                                                                                        1    1>1 l "'
2884:                                                                                                                                                                                                             '"~       "~
2885:                                                                                                                                                                                                                                 8- .3.
2886:                                                                                                                                                                                                                                 "'" <tl~·
2887:                                                                                                                                                                                                                                                  e-t-
2888:                                                                                                                                                                                                                                                  ;g  "' t:l~
2889:                                                                                                                                                                                                                                                                      s  ~
2890:                                                                                                                           ~                                                      ~ "g_         ~
2891:               •
2892:         seuroJen nimet                  =
2893:                                         Ct>
2894: 
2895:                                         ..._
2896:                                                        :::;
2897:                                                        2:
2898:                                                        C5
2899:                                                                   ~   ;· =
2900:                                                                           i::..
2901:                                                                   Po?t-s::,'l
2902:                                                                                       ,C
2903:                                                                                       S
2904:                                                                                       S        s-       :::,1
2905:                                                                                                         2:
2906:                                                                                                         l$
2907:                                                                                                                     E.. ;· d
2908:                                                                                                                     ~t-s§
2909:                                                                                                                                       d
2910:                                                                                                                                       S E"
2911:                                                                                                                                       S
2912:                                                                                                                                                        ==
2913:                                                                                                                                                        2:
2914:                                                                                                                                                        :i
2915:                                                                                                                                                                      s_ .C
2916:                                                                                                                                                                   ~p;'"'5
2917:                                                                                                                                                                      ~- =        8S ~
2918:                                                                                                                                                                                     ....       :=.:•1 :r
2919:                                                                                                                                                                                                <         s.
2920:                                                                                                                                                                                                       ....
2921:                                                                                                                                                                                                          C:
2922:                                                                                                                                                                                                                                 CD
2923:                                                                                                                                                                                                                                 §r n -   = ~. ~·~ ~ . ::rM-s=~
2924:                                                                                                                                                                                                                                                  t:j
2925: 
2926:                                                                                                                                                                                                                                                  e-·~ct>
2927:                                                                                                                                                                                                                                                                     t...ej
2928: 
2929: 
2930:                                         ~              =          ::r e. ~            ~ ~               =           ::r ~-:;:         ~ ~              t=~    1 ::r ~- ~         ~ ~           ~ 1~ l i                         ~: ~             =-~ ~               ~ oo
2931:                                         ~              Er         .,;g'"              S"                Er          "~e.              S"               Er         "~e.           S"            1:1: :::: .:o:                            ~       "'"'~               ~s-
2932:                                                        8              ;• ~            ~ s-
2933:                                                                                         Cf
2934:                                                                                                         E                 ;, s-       r [Cf            ä            ffi, a       ~ S'
2935:                                                                                                                                                                                    rr          ~
2936:                                                                                                                                                                                                ~:
2937:                                                                                                                                                                                                             S~
2938:                                                                                                                                                                                                             S:        ~
2939:                                                                                                                                                                                                                       ~:
2940:                                                                                                                                                                                                                                                         ~             ~= rr
2941:                                     1          1              1                   1                 1           '                 1                •          '              '             1                      '         1                •                 •
2942: 
2943: 1
2944: 
2945: 1 ~uv•- ~ V«J-"'"'--"     ••~, vo       - _        _      ___ ,   _       _ _
2946: 
2947:     Hämeen läänin           >>          23           569) 936.861 929697                                 347 1285.07 1016883                             56        607.32 358511,58.5 35.71                           5.8          972,2829.25 2305091
2948:     Hämeen-Satakunnan       >>          20           602i 655.90, 638415                                 161 353.24 278138                               14        109.33 57743 77.5 20.7,                            1.8          777 1118.47 974296
2949:     Itä-Hämeen              >>          15         1 024 1487.41 1459 702                                366 1 012.94  801 035                           22        177.79 99 242 72.5 25.91                           1.6        1 412 2 678.14 2 359 979                         """'
2950:                                                                                                                                                                                                                                                                                   _:-<
2951:     Itä-Karjalan            »           14         3 472 5 060.72 5 060 720                              2771 709.89 567 909                               3        48.oo 28 800 92.5 7.4                             0.1        3 752 5 818.61 5 657 429~-                       .,
2952:                                                                                                                                                                                                                                                                                    .....
2953:     Kajaanin                »           11         2 414 1 955.45 1 955 444                               59, 196.93 157 524                             13        263.67 158 202 97.1 2.4                            0.5        2 486 2 416.05 2 271170 1
2954:     Keski-Pohjanmaan        >>          17         1 593 1 811.21 1 759 992                              5441 965.82   742 281                             4        20.ool 12 000 74.4 25.4                           0.2        2 141 2 797.03 2 514 2731
2955:                                                                                                                                                                                                                                                                                   ~
2956:     Keski-Suomen            >>          20         3 338 3 229.70 3148 079                               359, 758.61   598 698                             7       108.50 65 100 90.1 9.7                             0.2        3 704 4 096.81 3 811 877
2957:     Kuopion                             19         4311 4968.87 4888382                                  58111696.22 1344044                               8       127.40 77940 88.011.8                              0.2        4900 6792.49 6310366                             ~
2958:                             >>                                                                                                                                                                                                                                                     prr
2959:     Lapin Mtls.                          8           393 337.76 241 011                                    41    4.60    2 729                           -           --      -    99.9 0.1                             -           397 342.36 243 740                             S'
2960:     Lounais-Suomen        Mvs.          48           556   858.75   819957                               280 673.13 518464                               62        422.45 244886 61.9 31.2                            6.9          898 1954.33 1583307                            ,;~
2961:                                                                                                              1
2962:     Länt. Viipurinläänin >>              7           477 673.51 638505                                   1851 38391    302468                              7        86.12 51072 71.3 27.7                             l.o          669 1143.54 992045                             ';'!
2963:     Mikkelin läänin         <<          22         3755 4831.92 4670367                                  419 1235.54 967659                                8        84.77 50802 89.8 10.0                             0.2        4182 6152.23 5688828
2964:     Oulun läänin           Tls.         41         5 740 5 878.67 5 357172                               776 2 264.37 1576 378                           19        133.24 73 419 87.8 1U                              0.3        6 535 8 276.28 7 006 969                          ~
2965:                                                                                                                                   1
2966:     Perä-Pohjolan         Mvs.          12         2678 3269.40 2959508                                   24 1 112.671  90206                            -           -       -    99.1 0.91                            -         2702 3382.07 3049714
2967:     Pohjois-Karjalan        >>          19         5 377 6 032.64 5 760681                               256 1155.37   890 440                             2        31.77 19 062 95.4 4.6                              -         5 635 7 219.78 6 670183
2968:     Satalrunnan             >>          44         1 338 1 595.23 1 521 220                              424 1131.56 887 971                             41        285.66 167 055 74.2 23 5                           2.3        1 803 3 012.45 2 576 246
2969:     Uudenmaanläänin         >>          25           587 971.63 911886                                   4161177.14    890653                            50        567.70 33812255.739.5                              4.8        1053 2716.47 2140661
2970:     Viipurinläänin          >>          31         6338 9117.00 8880905                                  4.4711269.18 984864                               51       84.151 4769093.316.5                              0.1        679010470.33 99134591
2971: 
2972:                                                                                                                                                                                                51.4141~2
2973:     Suomen                 Tls.         15            51    75.08    74 577                               13,   53.60   41 096                             2        29.oo 17 400 77.3 19 7                            3.o           66 157.68 133 073
2974:     Ny!. o. Tavastehus 1. Lbrs.         22           167 225.84 224 915                                  134f 492.191 389645                             241       251.951146 528                                     7.4          325 969.98 7610881
2975:     Österbottens Sv.        >>          29         1056 1334.66 1311266                                  463! 70678 538481                               -,          - 1     -    69.5 30.5                            -         1519 2041.44 18497471
2976:                      Y?t~~n~ii~~9714-8,175i.'i7839.I7155G2Gö8117608119-Hl.Isl t4-935321136213516ml2059834-l--:-i' -~-~56145180766.421726220361
2977:                   KeskiiDaann ···)                 --         1       --                   -            -             -
2978:                                                                                                                                   1       -              --         -             -            8a.s 13.6              0.6            -                  -              -      1
2979: 
2980: 
2981: 
2982: 
2983:                                                                                                                                                                                                                                                                                    O'l
2984:          *) Kuntien, joista ano-muksia on tehty, tod. luku on 486. Luvussa 497 on eräitä kuntia otettu kahdesti, johtuen tämä siitä, että muu-                                                                                                                                     r.!:l
2985: tamista kunnista on jätetty anomuksia kahden maanviljelysseuran toimistoon.
2986:   70                      II, 12. -   Määräraha uutisviljelysraivauksiin.
2987: 
2988:    Koko kansakunnan etua silmällä pitäen on                   että Eduskunta päättäisi valtion
2989: me]dän käsityksemme mukaan toivottava,                     vuoden 1921 menosääntöön ottaa 20
2990: että malhdollisimman suuri osa suunnitel-                  miljoonan markan määrärahan jaet-
2991: lustJa uuti,sviljelysmivausaJasta toteutettai-             tavaksi avustuksina v. 1919-1921
2992: siin. Silloin on myöskin 'käytettävä va1tion               suoritetuista   tmtisviljelysraivauk-
2993: varoja tarkotuksen edistämiseksi riittävä,ssä              sista niille maanviljelijöille, jotka
2994: määrälssä, jotta a·lulle rparutu laajasuun1tainen          Eduskunnan tarkotukseen myöntä~
2995: hanke onnellisesti ja ma,hdollisimanan koko-               mästä ja vuoden 1920 budjettiin ote-
2996: naisena saataisiin loppuunviedyksi.                        tusta 30 miljoonan siirtomäärärahas-
2997:                                                            ta ovat aikanaan avustusta anoneet,
2998:   Edellä esitetyn perusteella saa1mme kun-                 mutta joihin avustuksiin mainittu 30
2999: nioittaen ehd.ottaa,                                       mil,ioonan markan swnma ei riitii.
3000: 
3001:            Helsingissä, maalisk. 29 p :nä 1920.
3002: 
3003: 
3004:                   J. Jyske.                                Aug. Hämäläinen.
3005:                   Kustaa Ruuskanen.                        Mandi Hannula.
3006:                   T. Heimonen.                             Juho Torppa.
3007:                   K. E. Linna.                             Rope Kojonen.
3008:                   Matti V alkonen.                         August Raatikainen.
3009:                   W. K. Särkkä.                            Antti Junes.
3010:                   J. G. Ryynänen.                          Johannes Miemois.
3011:                   H. Niskanen.                             Albin Manner.
3012:                   Wäinö Selander.                          Vilho Nikkanen.
3013:                   A. Koivisto.                             Johan Broända.
3014:                   Juhani Leppälä.                          Elias Sinkko.
3015:                   M. liekki.                               K. A. Lohi.
3016:                   L. Sirola.                               Ilmari Auer.
3017:                   Leonard Typpö.                           P. W. Heikkinen.
3018:                   Mikko J askari.                          J. A. Ihamuotila.
3019:                   Ivar Alanen.                             A. Fränti.
3020:                                                                                              71
3021: 
3022: II, 1s. -   Anom. ehd. N :o 12.
3023: 
3024: 
3025: 
3026: 
3027:                                   Valkonen, M., y. m.: Vuoksen suunnitellun laskutyön alot-
3028:                                      tamisesta.
3029: 
3030: 
3031:                                       E d u s k u ru 111 a 11 e.
3032: 
3033:     Toista vuosikymmentä on oHut vireillä           satoja. K•omitea on laskenut sen tuotoksi
3034: kysymys Vuoksen vedenpinnan laskemi-                keskimäärin 2,500 kg. ha kohti, joka hei-
3035: ·seista. Vuonna 19111 jät·ettiin sitten Halli-      nämäärä a 3• p. kilolta tekisi 75 mk. heh-
3036: tukselle anomus asiasta. Hallitus antoikin          iJaaritlta, eli koko alueelta 5,416,60 hehtaa-
3037: sille niin suuren ·huomj.on, että 17 / 11 19lil     ria, 406,2317 mk. 50 penniä.
3038: asetti tutkimuskomitoon, puheenjohtajana               Kun on otaksuttava, että laskun kautta
3039: maanv1ljelysinsinööri G. A. Stålhle Sorte.-         syntyvillä hyötymailla saattaa olla kivi-
3040: v·alasta, ottamaan selville laskemisen kan-         louhikkoja ja hietikkoaloja, jotka vähentä-
3041: nattavaisuus.       K•omitea,     kaksivuotisen     vät tuottoa'lueen :pinta-alaa, on komitea, ot-
3042: työnsä jäHmen, jä:tti mietintönsä 21h 1914          taen t.ämän huomi;oon, kats·onut tarpeelli-
3043: Senaatin kulkulaitostoimituskunnalle. Ko-           seksi vähentää edellä mainittujen vanhojen
3044: mitean mietinnöstä, joka perustuu yhden             lietteiden tuottaman hyötyarvon 10 % ja
3045:  metrin laskemiselle, käy selville että se olisi    uusien lietteiden 20 % eli yhteensä 918,9511
3046: perin kannattava. Kuivuisihan nykyisiä              mk. 40 p. T'ämän jälkeen on komitea to-
3047:  lietteitä viljelyskelpoisiksi 6,6811.47 ha ja      dennut, että yksistään laskusta aiheutuva
3048: uusia liettei1ä saahi•siin 5,416.50 ha. Komi-       suoranainen tulo tulisi rahaksi arvio~tuna•
3049: tea on laskenut, että sato vanhoilla lietteillä,    vu otuisesti
3050: joissa sammaloituminen, kuin myös usein                         484,3143 markkaa 5 penniä.
3051: ta;pahtuva veden nousu tukahduttavat hei-
3052: nän kasvun, lisääntyisi 3150 kg ha kohti,              Laskun tuottama todellinen hyöty ei kui-
3053: joka rahaksi arvioituna, lieteheinän hinta          tenkaan pysähtyisi tähän, vaan tulisi se vas-
3054: a 3 p. kg. ja niittyheinän hinta a 4 p. ki-         tais-en viljelyksen kautta tuntuvasti suure-
3055: lolta tek.ee ha kohti 26. mk. 50 p. eli koko        nemaan. Vanhat lietemaat ovat nimittäin
3056: alueelta 6,6,S.1.40 ha vanh·oja lietteitä, tekisi   hyvää viljelysmaata ja kun uutisviljelys-
3057: lisäsadon arvo rahassa 177,0518 mk. 95 p.           alueista useimmin paikoin Vuoksen ran-
3058:     Tämä raha-arvo on tietysti paljon suu-          noilla on puute, voi·daan hyvällä syyllä
3059: rempi, sillä on otettava huomioon, että lie-        edellyttää, että vanhat lietemaat laskun
3060: te.heinien kortteen ja vihvi'län asemasta ru-       jälkeen tulisivat nopeasti viljellyiksi. Onpa
3061: peaisi monin paikoin kasvamaan kastikasta           ·edellytyksiä siihenkin, että uusia kyläkun-
3062: ja muuta arvokkaampaa niittyheinää.                 tia voisi syntyä, uutisasutuksen kautta van-
3063:     Laskuhankkeen kautta syntyviltä uusilta         hojen lietemaiden alueille.
3064: lietteiltä on mwa.pohjHin kasviravintorikkau-          Viljelyks-een otettuna arvioi komitea vuo-
3065: den tähden odotettavissa erittäin runsaita          tuisen sadon lisäyksen ha kohti l'0-6 mk.
3066:   72                       II, 13. -Vuoksen laskutyön alottaminen.
3067: 
3068: 50 p., joka koko alalta tekee 711,576 mk.          Vuoksi yleensä on niin syvää, että metrin-
3069: 5<5 p., vähentäen tästä summasta kuitenkin         lrusku ei palrjon vaikeuta laivaliikettä.
3070: si'ltä varalta ettei kaikki paikat kiviperäi-      Siellä lienee aniharvoja paikkoja, joissa sy-
3071: syyden tähden sovellu viljelykselle, 10 o/o        vennys tulisi lasku• jälkeen kysymykseen
3072: eli 71,1'57 mk. 67 p. Vuotuiseksi tuloksi          laivaliikenteen ylläpitämiseksi. Jos sellai-
3073: vanhoilla lietemailla tulisi viljelyitsen          sia matalikkoja ilmenisikin, ovat ne verrat-
3074: kautta täten 6140,418 markkaa 90 penniä.           tain vähillä kustannuksilla syvennettävissä.
3075: Lisälämällä tähän uusilta 11ette~ltä saatavan         Samoin myös väite 1siitä, että Vuoksen
3076: h)'1ödyn arviosumman 324,990 rmk. 10 p.,           kosket, etupäässä Kiviniemi, menettäisivät
3077: tulisi lopulliseksi laskusta aiheutuvan vuo-       vesivoimansa laskun kautta, on aiheeton.
3078: tuisen hyödyn arvio;summaksi rahassa               Sillä Ylä-Vuoksen vesitaso ei tämän toimen-
3079:          96•5,408 markkaa 90 penniä.               piteen kautta sanottavasti muutu ja mitä
3080:                                                    tulee Kiviniemen kosken vesivoimaan, rvoi-
3081:    Kuten edellä selostetusta komitean tut-         iaisiin laskun vaikutus siihen tehdä vaikut-
3082: kimuksesta on käynyt selville, on Vuoksen          tamattomaksi rsen kautta, että Suvannon
3083: laskuhanke niin edullinen taloudellinen yri-       vettä laskettairsiin vastaavwssa määrässä. Se
3084: tys, että meil1ä ei ole varaa tuhlata aikaa,       kävisikin helposti päinsä Vaskelan ja Kem-
3085: ettemme siihen hetimiten ryhtyisi. Sitä            pin koskia ruoppaamalla.
3086: suuremmalla syyllä, koska kustannukset                Siihen katsoen, että Vuoksen laskeminen
3087: tästä laskuhankkeesta ovat perin alhaiset          edistää ei ainoastaan sen rantamilla asuvien
3088: hyötyyn verra<ten. Ne on Tie- ja Vesiraken-        pienviljelijäin vaurastumista, vaan että se
3089: nusten Ylihallitus Saimaan piirin piiri-in-         on koko kaakkoisen raj8Jseudun taloudelli-
3090: sinöörin laskelmien perusteella arvioinut 3        selle kehittymiselle p8Jljon merkitsevä kysy-
3091: miljoonaksi markaksi.        Tämä summa,            mys, rohkenemme edellä esitettyyn perus-
3092: vaikka otammekin sen nykyisvssä oloissa             tuen ehdottaa,
3093: kuusikertai:sena, tekisi menopuolelle 1r8
3094: miljoonaa markka·a. Mutta jos hyötypuo-                      että Eduskunta päättäisi kehottaa
3095: len arviosumman kerromme myös kuudelle,                   Hallitusta ryhtymään tarpeellisiin
3096: saamme pyöreissä luvuissa vuotuisen tuo-                  toimenpiteisiin, siihen suuntaan, että
3097: ton nousemaa·n noin 6 miljoona~n marlr-                   V u,oksen suttnnitelttt laskutyö mah-
3098: ka:an. Siis kolmen vuoden tuloilla tulisi                 dollisimman pian saatettaisiin al-
3099: kaikki menopuoli vastaavasti peitetyksi.                  kttun; sekä
3100:    Tämän asian vastustamiseksi on väi-                       että tähän tarkoitukseen ensi va-
3101: tetty, eitä Vuoksen larskemirsen kautrtia lai"i-          rainhoitokautena osotettaisiin val-
3102: valiike sanotulla vedellä tulisi suuresti kär-            tion varoja viisi miljoonaa markkaa.
3103: simään. Näin ei ole asian laita. Sillä
3104: 
3105:        Helsingissä, 29 päivänä maaliskuuta 19•20.
3106: 
3107: 
3108:                      Matti V alkonen.                    M. Kokki.
3109:                      Bertta Leppälä.                     Arvi Kontu.
3110:                      W. K. Särkkä.                       Elias Sinkko.
3111:                      Mikko V. Erich.                     Paul Thuneberg.·
3112:                      Juho Niukkanen.                     Antti Juutilainen.
3113:                                                                                                 73
3114: 
3115: II, 14. -   Auom. ehd. X :o '28.
3116: 
3117: 
3118: 
3119: 
3120:                                    rl'örmä, H., y. m.: Määrärahan ·myöntämisestä tntkimuksen
3121:                                         toim,ittamista varten metsä- ja uittotyöläisten oloista.
3122: 
3123: 
3124:                                        E cl u s k u n n a ll e.
3125: 
3126:    Vuoden 19119 valtiopäiville jä:t.ettyjen         tätä määrärahaa ottanut, eikä Eduskunta-
3127: anomusehdotusten N :o 138 ja 13:9,, jotka           kaan sitä siihen lisännyt.
3128: tarkoittavat metsä- ja uittotyöläisten olojen          Kun Eduskunta on asiassa tehnyt pää-
3129: parantamista, johdosta päätti Työväen-              töksen ja komitea ryhtynyt sille uskottuun
3130: asiai.nvaliokunlta elhdottaa Eduskunnan hy-         työhön, on aivan luonnollista, että asia on
3131: väbyttäväksi •seuraa van ponnen: ,että              suoritettava loppuun.
3132: Eduskunrta kehoitta:Lsi Hallitusta toimitutta-         Sikäli kuin tiedämme on komitea suunni-
3133: maan perusteellisen tutkimuksen metsä- ja           tellut, että tutkimus olisi suoritettava ensi
3134: uittotyöläisten oloista sekä asettamaan             vuoden ajalla. Tilaston kerääjät täytyisi
3135: asiantuntevista henkilöistä kokoonpannun            komitean saada 'hankituksi jo tämän vuoden
3136: komitean tutkimuksen perustuksella esittä-          loppupuolella. Sentähden olisi Eduskunnan
3137: mään keinoja tällä alalla nykyisin vallitse-        jo ennen vuoden 1912'1 tulo- ja menoarvion
3138: vien epälmhtien korjaamiseksi." Tämän eh-           lopullista käsittelyä, päät.ettävä myöntää
3139: dotuksen hyväksyikin Eduskunta muutta-              mainit-tua tut.kimus't,y,ötä varten tarpeeHinen
3140: matta.                                              määräraha.
3141:    Kun asia Eduskunnassa oli tullut pää-
3142: tökseen, asetti Hallitus Eduskunnan päätök-           Edellä esittämillämme perusteilla ehdo-
3143: sessään ·edellyttämän komitean. Komitea             tamme kunnioittaen:
3144: on sittemmin kokoontunut muutamia ker-
3145: toja, tehden m. m. suunnitelman tutkimuk-                      että Eduskunta päättäisi sanottua
3146: sen toteuttamisek.si, ja tulisivat tutkimukset              ttdkimttstyötä     varten    myöntää
3147: komitean laskelmien mukaan maksamaan                        150,000 markan määrärahan, sekä
3148: 1:50,000 markkwa. Hallitus ei kuitenkaan                       että mainittu 'määräraha otettaisiin
3149: tämän vuoden tulo- ja menoarvioesitykseen                   vuoden 19.21 htlo- ja menoarvioon.
3150: 
3151:        Helsingissä, 2 9 päiYänä maaliskuuta l9i20.
3152:                      1
3153: 
3154: 
3155: 
3156: 
3157:                      Heikki Törmä.                            Nikolai Virtanen.
3158:                      M.. Pehkonen.                            Väinö Lehtola.
3159:                                           Emil Wiljanen.
3160: 
3161: 
3162: 
3163:                                                                                            10
3164:   74
3165: 
3166: II, 15. -   Anom. ehd. N:o 29.
3167: 
3168: 
3169: 
3170: 
3171:                               Aalto, A.: Määrärahan myöntämisestä avustukseksi työ-
3172:                                  väenjärjestöjen peru,starnille työttömyys- .ia matka-apu-
3173:                                  kassoille.
3174: 
3175: 
3176:                              S u o m e n E <d u s k u n n a 1 1 e.
3177: 
3178:   Viime vuosien aikana vallinnut sisä- ja        keus saada apurahaa ;yleisi,stä V8Jroista, tun-
3179: ulkoiJoliittinen tilanne on ollut omiaan ai-     nustetaan se periaate, että vaHion ja kun-
3180: heuttamaan maass,amme vakavaa työttö-            tain on myös osaltaan otettava osaa työttö-
3181: myyttä, mikä ei vieläkään ole läheskään          myyshädän lieventämiseen. Kun useimmat
3182: poistunut, vaan vallitsee vieläkin varsin va-    kassat eivät kuitenkaan IJOhjarahastojen pie-
3183: kava työttömyy,s erittäinkin kaupungeissa.       nuuden tai puutteen takia ole voineet alot-
3184: Helpottaakseen työttömyyden aiheuttamaa          taa toimintaansa, vaikka kipeä tarve sitä
3185: v~aikeata    tilannetta työntekijäin keskuu-     olisi eri työntekijäin keslkuudessa vaa-
3186: dessa, ovat useat eri työväen ammatilliset       tinut, on kohtuullista, että valtio tässäkin
3187: keskusjärjestöt perustaneet jäsenilleen koko     rientää avuksi siten että valtion varoista
3188: maata käsittäviä työttömyys- ja matka-apu-       myönnetään noille kassoille joku v1ss1
3189: kassoja. Melkein kaikki ammatilliset kes-        määrä jäsenluvun perusteella kassan pohja-
3190: kusjärjestöt ·menettivät kuitenkin kansa1ais-    rahastoksi.
3191: sodassa tai sen jälkeisissä tapauksissa joko        Ylläolevan johdosta ehdotan kunnioit-
3192: osaksi tai kokonaan omaisuutensa, mistä          taen,
3193: syystä Th'Seimmille järjestöille on käynyt
3194: vaikeaksi, jopa ylivoimaiseksikin järjestää                että Eduskunta päättäisi vamta
3195: noihin avustuskassoihin riittävää IJohjara-              ensi vuoden menoarvioon 500,000
3196: hastoa, mikä kuitenkin on välttämätön kas-               markan suuTuisen määTämhan, mistä
3197: san toiminnan a1ottamiselle. Työttömyys-                 s~tmmasta jaetaan avustuks-ia kassan
3198: ja matka-apukassojen tarkoituksena on työt-              jäsenluvun perusteella pohjarakas-
3199: tömyyden vallitessa sen aiheuttaman hädän                taksi niille työväenjärjestöjen perus-
3200: lieventäminen työväen itseavustusjärjestel-              tamille työttömyys- ja matka-apu-
3201: män kautta ja vuonna 1'911 7 .säädetyssä ase-            kassoille, jotka ovat perustetut en-
3202: tuksessa .työttömyyskassoista, joilla on oi-             nen vuoden 1921 loppua.
3203: 
3204:        Helsingissä, maaliskuun 2191 päivänä 19,20.
3205: 
3206: 
3207:                                                                           Artturi Aalto.
3208:                                                                                             75
3209: 
3210: II, 16. -   Anom. ehd. N :o 30.
3211: 
3212: 
3213: 
3214: 
3215:                                   Aalto, A. ja Pöyhönen, T.: Mää1·ärahan myöntämisestä
3216:                                      korvauksien suorittamiseksi erinäisille työväenjärjes-
3217:                                      töille.
3218: 
3219: 
3220:                               S u o m e n E a u s k u n n a ll e.
3221: 
3222:     Onnettoman kansalaissodan jälkeen on           messa, kulkivwt aseistetut joukot, joko sak-
3223: valtion varoilla ryhdytty korvaamaan kan-          salaiset sotilaat tai suomalaiset sotilas- jar
3224: salaissodan aiheuttamia vahinkoja, mutta           suojeluskuntapukuiset henkilöt toimittamas-
3225: siinä ei kuitenkaan ole noudatettu sitä puo-       sa työläisten vangitsemisia, pannen toimeew
3226: lueettomuutta, jota olisi odottanut oikeu.s-       samalla usein perinpohj·aisia ryöstöjä van-
3227: valtiossa tapahtuvan. Se eduskunnan sää-           gittavien luona sekä työväenjärjestöille kuu-
3228: tämä ,Laki niistä perusteista, joiden mu-          luvissa huoneustoissa. Vangituilta kansa-
3229: kaan sodan ja kapinan aikana vuonna 1918           laisilta 'ryöstettiin sen hsäksi vankileireissa
3230: aineellisia vahinkoja kärsineitä avustetaan",      se omaisuus, mikä heillä sinne vietäessä vie-
3231: mild on annettu vuonna 19119•, säätää kor-         lä oli jälellä. Raha:t, kellot, va·atteet sekä
3232: vausoikeuden ainoastaan toiselle kansanluo-        muu ryö.stäjille blpaava tavara otettiin
3233: kalle, mutta jättää kokonaan syrjään työ-          vangeilta, eikä niitä ole heille hei·dän va-
3234: väenluokan, jonka on mahdoton tämän lain           paaksi päästyään takaisin palautettu. Ka-
3235:  mukaan saada kär.sityistä vahingoista kor-        pinan kukistamisen jälkeen julistettiin työ-
3236:  vausta valtion varoi·sta. Tämä jos mikään         väenjärjestöjen ja lukuisten yksi·tyisten kan-
3237:  on katsottava valtiomahdin puolelta puo-          salai·sten omaisuus ,myynti- ja hukkaamis-
3238:  lueelliseksi niitä l·aajoja kansankerroksia       kiellon" alaiseksi ja sen jälkeen joko osaksi
3239:  vastaan jotka joutuivat kärsimään kansa-          tai kokonaan ryöstettiin tai tuhottiin. Myy-
3240:  laissodasta, jonka syttymisen syylliseksi ei      mis- ja hukkaamiskielto edellyttää lain mu-
3241:  suinkaan ole luettava yksin työväenluok-          kaan ,sitä, että sen alaiseksi julistettu omai-
3242:  kaa.                                              suus on viranomaisten hoidettavana ja tu-
3243:      Mutta pait.si varsinaisten sotatapausten      lee heidän valvoa, että sitä omaisuutta ei
3244:  tuottamia tuhoja ja vahinkoja, tuhottiin tai      sinä aimana ·saa hukata, vaan on se tarkoin
3245:  ryöstettiin sotatapausten jälkeen toimite-        säilytettävä kunnes on ratkais·tu kenelle
3246:  tussa ,,rauhoitustyössä'' laittomasti .työväen-    omaisuus lopullisesti kuuluu. Kun poik-
3247:  järjestöjen sekä yksityisten työväenluok-         keuslaki lr.esäkuun 1 päivä11ä 1·9119 päättyi
3248:  kaan kuuluvien henkilöjen omaisuut•ta siinä        ja kaikki myymis- ja hukkaamiskiellon
3249:  määrässä, että monet työvä'6lljärjestöt ja yk-     alainen omaisuus oli palautettava entisille
3250:   sityiset työntekijät menettivät kaiken omai-      omistajilleen, olisi odottanut, että näin myös
3251:   suutensa. Kun varsinaiset sotatapaukset           olisi tapahtunut, tai että valtio olisi korvan-
3252:   olivlllt loppuneet paikkakunnalla tai ei niitä    nut sen omaisuuden mikä oli hukattu, mutta
3253:   ensinkään ollut, kuten n. s. valkoisessa Suo-     siten ei ole tapahtunut. Ei myöskään viran-
3254:    76                        II, 16. -   Korvauksia työväenjärjestöille.
3255: 
3256:   omaisten taholta ole noihin rikoksiin syy-          tai että maan turvallisuus olisi sellaista vaa-
3257:  päiksi itsensä tehneitä saatettu lain mukai-         tinut.
3258:  seen rangaistukseen. Varmuudella tiede-                 Yleinen oikeusperiaate vaatii, että näin
3259:   tään, että vielä nytkin on erinäisten työ-          syntyneet vahingot on asianomaisille vahin-
3260:  väenjärjestöjen omaisuutta eri valtionlaitok-        koa kärsineille korvattava valtion varoista.
3261:  sissa, vieläpä käyt.ettävänäkin, mutta niitä         koska hallitusta täytyy pitää vastuunalai-
3262:  ei ole palautettu omista jilleen, mikä olisi o t-    sena siitä mitä hallituksen laillisiksi julis-
3263:  Jut toki helppo tehtävä, päinvastoin ei sitä-        tamat sotilas- ja suojeluskuntajoukkueet tai
3264:  kään omaisuutta, jota on anottu saada pois,         henkilöt sekä maahan kutsumat vieraat so-
3265:  ole luovutettu.                                     tilaat ova·t maan kansalaisille sekä laillisille
3266:     On mahdotonta tällä kertaa vielä sanoa,          järjestöille laittomasti ilman siihen pakot-
3267:  mi,ten suuriin summiin nousee täten eri työ-        tavia syitä aiheuttaneet. Ja kun valtion va-
3268:  väenjärjestöiltä ja yksityisiltä anastetun tai      roista on kansalaissodan aiheuttamien tuho-
3269:  tuhotun omaisuuden arvo, mutta joka ta-             jen korvauksiin jo käytetty kymmeniä mil-
3270:  pauksessa nousee se miljooniin markkoihin.          jooneja markkoja, vaatii oikeus ja kohtuus,
3271:  Mainittakoon esimerkkinä vain muutamia              että myöskin edellämainituista syistä vahin-
3272:  työväenjärjestöjä, jotka täten ovat menettä-        koa kärsineille myönnetään kohtuulliset
3273:  neet omaisuutensa laittomasti. Helsingin            korvaukset sikäli kuin voivat osottaa vahin-
3274:  Työväenyhdistyksen vahinko nousi täten              koa kärsineensä, ja •että sitä varten ensi vuo-
3275:  pyöreissä luvuissa noin 270,·000 markkaan,          den menoarvioon otetaan arviomääräraha.
3276:  Suomen Tehdas- ja Sekatyöväen Liiton va-               Ylläolevan johdosta ehdotamme kunnioit-
3277:  hinko nousee 70,000 markkaan, Suomen Me-            taen,
3278: talliteollisuustyöväen Liiton vahinko 90,00{)                    että Ed~~skunta päättä,isi ensi v~w
3279: markka.an, Suomen Vaatetusteollisuustyö-                      den menoarvioon hallituksen käytet-
3280: väen Liiton vahinko 4,000 markkaan, Suo-                      täväksi varata kahden miljoonan
3281: men Sosialidemokraattisen Nuorisoliiton                       maTkan suun~isen arviomäärärahan
3282: vahinko noin 10,,000 markkaan ja Suomen                       käytettäväksi korvauksien myöntä-
3283: Paperiteollisuustyöväen Liiton vahinko                        mistä varten n'iille työväenjärjestöille
3284: noin 25,000, markkaan. Tämä on vain pieni                    .ia yksityisille kansalaisille, joiden
3285: osa siitä mitä koko maassa eri työväenyh-                     omaisttutta on myynti- ja hukkaa-
3286: distykset sekä ammattiosastot ja yksityiset                  ·miskiellon alaisena ollen tai mu·uten,
3287: henkilöt täten menettivät, ilman että nuo                    ilman että varsinaiset sotatapaukset
3288: anastukset tai hävitykset olisivat olleet yh-                olisivat sellaista vaatineet, laitto-
3289: teydessä varsinaisten sotatapausten kanssa,                  masti anastettu tai hävitetty.
3290: 
3291:    HeJsingissä, maaliskuun 29 päivänä 19•20.
3292: 
3293: 
3294:             Artturi Aalto.                                        'raavetti Pöyhönen.
3295:                                                                                                       77
3296: 
3297: II, 17. -   Anom. ehd. N:o 9.
3298: 
3299: 
3300: 
3301: 
3302:                                    }fantere, 0., y. m.: Määrärahan myöntämisestä Parlament-
3303:                                           tienvälisen liiton ryhmän käytettäväksi.
3304: 
3305: 
3306:                                  S u o m e n E dr u s k u n n a ll e.
3307: 
3308:    Edistääikseen kansainväliEten SUihteiden            mirtea, jorka lähin.nä pitää silmäHä ·pa.rlament-
3309: sel vit.tämistä ja. järjestämistä oikeusperiaat-       timwälistä toimistoa, valhvistaa sen vuostidh-
3310: teen pdhjalla rauhaHisin kei'lToin perustiva.t
3311:                                       1               jelman ja valmiste.lee rueuvos•ton kokoukset.
3312: raurhanaatteen ystävät Länrsi-·Euroopan mai-           Useiiden ma·iden ryrhtmM ova.t perustaneet
3313: den parlamenteissa 1.880-:luvun >loppupuo-             omia .sihteeristöjä, jotka. ovat alituisessa ylh-
3314: leLla Parlamentti-en:välisen liiton, jonka en-        teydessä       ·pa.rlamenttieruväli:sen. t•otirrniston
3315: simäinen kokous ,piJde.t<tiin Pariisissa v.            kanssa ja a,ika.a.nsaava;t yhtenäisyyttä ry~1-
3316: 1818>8. Aluksi olitvat Liiton kokouksissa ver-        mien työhön. Si'M.eeristöjen tehtävänä on
3317: raten 'ha.rvat maat edustettuina, mutta en-           myös olllut laa,tia ja julkaista llllaan kielellä
3318: nen >pitkääi 1perus'tettiin y'hä useam,p•ien mai-     pa.in·ettuja. vuosikertomuksia, joista ryhmän
3319: den eduskuntiin Parlamenttienvälisen liiton            jäsenet ·paremmin ovart voå.nreet seurata L~i
3320: rauhamyhmiä, joihin liittyi, runsaasti jäse-          ton' 'toimill'taa.
3321: niä .kaikista eri >puolueista. Ennen maail-              Suomi ei ,t·ähä·n asti ole. voinrut olla pu~
3322: marusoda•n• puhkeamista oli kaikissa Euroo-           heenalais€n Liiton jä:senen.ä. Mut,ta. maamme
3323: pan iltsenäisissä valtioissa, Es:panåaa. ja           tultua. itsenäiseksi valtioksi; on meilläkin
3324: eräitä Ba.lkanin vaoltioita lukuunottamatta,          käynyt mahdolliseksi, ottaa. osaa, Liitonr toi-
3325: ynnä Amerikwssa. tällain>en eduskunna.llin.en         mintaan. Monesta syystä, onlkin 1pidettä:vä
3326: ryrhmä oJemassa ja olivat niiden ed usta0at           tärkeä.nä, että ·edus'kuntaamlrne· :pe•rustetaan
3327: kokoontuneet lukuisiin, määräajoi•n rpid€>'ttyi-      parlamenttiryihmä, joka vilivy;t.telemäll:.~ä
3328: hin ko!kouksiin• ·hsitteh~mää.n Liiton ohjel-         pyrki.i jäseneksi Pa.rilamenittienvälisem liit-
3329: maan kuuluvia kysymyksi•ä. Maai·l:rnanso-             toon. Eduskuntamme jäsenten keskuudessa
3330: da.n pUihJettua lakka,si Liiton' toiminta mel-        onkm jo rylhdoytty tät't ta·rkoittaviin valmis-
3331: kein,· .koko.naan, mutta sodan jälkeen se on          taviin toimenrpiteisiin, ja t.oåenlnrä.köisitä on,
3332: järlleen alkanut •noipea.sti elpyä. Mainitta-         että jo kevätist.untokaudella. saadaan perus-
3333: koon, että ensi syyskes:äillä pidetään• Liitoill      tetuksi Parlamentti,elllväEsen tliit.on ryihmä
3334: kokous Tuklholmassa. ja et~ä, tässä kokouk-           meidän1kim edusrkuntaamrme.
3335: sessa. tullaan m. m. kä:sitt-eilemään täåeitä            Ryhmällä. ·tul-ee toiminnassa,a.n olemaan
3336: Ka.nrsainliittoa koskevia ky1symyksiä.                tun·tuvia kulu~a. Niin:pä on ryhmän, suori-
3337:    Liiton toimintaelimiä ovat liittokokous.           teHa.va Liiton yleisen s.ihteeris,tröm kusta.nta-
3338: joka pid'etään• joka tai jo:ka. toir~oen' vuosi, ja   miseksi arviolta 10,000 mk. Ryhmän oman
3339: johon jokaisel'la, Li.iton j·äsen,e[lä on oikeus      siMeeri.n 1palkkio lien.ee avvattava. 2,500 mk.,
3340: ottaa. osaa, :liititoneuvosto, joka on Liiton         pa.inatuskulut. n,iini'kään 2,500 mk. Lisäksi
3341: ylin hallinto€lin, sekä toimeen,paneva ko-            on otettava me·nJoarvioon edustajrien lä;hdtä-
3342:   78             II, 17. -   Määräraha Parlamenttien välisen liiton ryhmälle.
3343: 
3344: mistä va.rten, Liiton ko'kouksiin 30,000 :mk.              että Eduskunta päättäsi ottaa 1921
3345: Kun, n:ämä kustaJl!nuks€t voidaa.n vain välhäi-         1Juoden tulo- ja menoa.r1Jioon peru-stet-
3346: seltä .osalta ;peittää kerä:ytyvi1lä jäsenma:k-         tavan ParlametvttienväNsen lii!tDn
3347: suiHa., o'lisi ryhmä1n saatava ta,rpeel1inen            1·yhmän käytettäväksi 55,000 markan
3348: määräralha. 'Va<ltion varoista.                         suUJrnisen määt·ämhan.
3349:    Edellä. esit.e1tyn no,jalla saamme kunnioiJ-
3350: taen e'h1d:ottaa,
3351: 
3352:         Helsingissä', huh!tikmm 3 ·päivänlä lr9'20.
3353: 
3354: 
3355:                 Oskari lUantere.                 .      Heikki Rita:vuori.
3356:                                         Hj. J. Procope.
3357:                                                                                               79
3358: 
3359: II, 1s. -   Anom. elld. N:o 20.
3360: 
3361: 
3362: 
3363: 
3364:                                  Soininen, M., y. m.: Määrärahan myöntämisestä Suomen
3365:                                     Esperantoliiton r. y. käytettäväksi.
3366: 
3367:                                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
3368:     Viime aikoina on ka.rkkialla <maailmassa       Ranskassa, Es,pa:nljaS:sa ja Portugalissa ovat
3369: saavuttanut v:ar:man •jahnsijan se käsitys,        alkaneet ajaa. esperanton otta,mista kansain-
3370: että kansai•nvälisen elämän vakiintumisen ja       välisen työväenlirkkeen ;palvelnlkseen. Vii-
3371: ennen 1kailkkea Eumpan valtioelämän .ter-          me ai1koj,en vilkas es•pemntoliike, jota yllä
3372: veen 'kehityksen kannalta on mitä suota.vin-       mainitut tos~a:siart kuvastaJVa,t, 1johtuu osaksi
3373: ta, •että !kansainvälinen kielikysymys lähi-       kauan tunnetusta kansai,nvälisen kielen tar-
3374: tulevaisuudessa saadaan sellaiseen ratkai-         peesta etenkin kaupan ja tieteen alalla., osa!k-
3375: suun, että ,puolueeton a1pukieli oteta•a.n ylei-   si SOidan luomist& uusista !poliittisista suh-
3376: seen käytäntöön ka:nsai111välisen kaupan, tie-     teista, jotka ovat omiaa.n tekemään Euvo-
3377: teen ja diplorrna:tian välityskielenä. Enuen       pan kiehpulman entistä bpeämmäksi, mut-
3378: kaikkea pren:ten ka,nsojen kannalta on täl-        ta nykyistä laajuuttaan :ei kanrsain!Välisen
3379: lainen ratJkaisu toivottava. Niin ·kauan kun       kielen liike olisi mitenkään voinut saavut-
3380: kansa,invälises,sä elämässä valta-asema on         taa, jollei es:peranto yE 1ko1menky:mmenen
3381: kaihdella tai ~olmella n. s. <päälkielellä, kär-   vuoden olemassaolonsa a.ik.ana olisi osottau-
3382: sii sekä ·kulttuurimme että talolJidellinen elä-   tunut täysin kelvolliseksi agatusten ilmai-
3383: mämme kieliolojen rpainostusta SUUl'em:rnas-       sun välineeksi ja. sellais.ena. saavuttanut tun-
3384: ,:;a määrässä kuin mikään suurista kulttun-        nustusta kaikkia:ll'a. Pyydäimme sa<lida vii-
3385:                                                              1
3386: 
3387: 
3388: 
3389: rimais·ta, rusettaen meidät ka·nsojen välis•essä   tata ·vain .si~hen lausuntoon, jonka ipl'ofes-
3390: kilpailussa a:lakynteen. Se111pätähden on          sorit Ramstedt, Setälä ja Wallensköld ope-
3391:  mei;dän sy·ytä ilolla tervethtiä niitä merk-      tusministeriön ·kuulemina asiantuntijoina
3392: kejä, 'jotka osotta,vat juuri suurten kulttuu-     ovat hiljan antaneet. Tässä lausunnossa
3393: rikansain ryhtyvän ta.rmokkaasti ~tulk:<emaan      tunnustetaan esperanton 'periaatteet oikeiksi
3394: kansaiuvälisen kielen liikettä. Näistä mer-        ja myönnetään kalllsainvälisren lkielen kysy-
3395: keistä mainittakoon vain, että sekä Ranska         myksen esperanton kantta tulleen niin lä-
3396: että Sa.ksa ovat levittäneet sotatiedonanto-       helle ra,tkaisuawn, että valtionlkin on :aika
3397: jaan puolueettomiin ma,i:hi•n esp·erarrtdkieli-    antaa sille a.ktiivista, apuaan. Mitä tnle~e
3398: sinä kirja:sina, että esperanto on otettu Bri-     siihen seikkaan, että paitsi .espemntoa llllyös
3399:  tanniwssa yli 20 :n koulun opetusolhje1maa.n,     toiruen kielimuoto, i~do, jota on nimitetty
3400: että Britannian hallitus avustaa ra!ha:llisesti    ,'parannetuksi" es1perantoksi on 1pyrkinyt
3401:  esrperanton opetus,ta., että niinikään eräissä    kansainvälisen kielen asemaan, niin huo-
3402:  Sall:Jsan kouluissa esperanto on varsinaisena     mautbvat mainitut asiantuntiJa:t, että kie-
3403:  opetusaineena, että kauppamaailmassa on           let ovat 1hyvin toistensa kaltaiset, i'kään-
3404:  ryhdytty innrdklkaa.sti levittämään espemn-       kuin ~saman kielen murteita. Kysymystä
3405:  toa sen jälkeen kun Lontoon kauppakama·-          toisen tai ~oisen ,paremmuudesta ei ole rat-
3406:  rin alotteesta on perustettu ,Kaupan yh-          kaistu; kummallakin on etunsa ja, puutteen-
3407:  teiski:elen komiteoja" Englantiin, Ranskaan,      sa, joitten arvioimisessa ·ei he1posti sa<llvu-
3408:  Po11tugaliin, Amerill:ikaa.n. J ap:miin sekä      teta yksimielisyyttä. Jo yli kymmen vuo-
3409:  nmi,hinkin :mai,hin, ja että työväenjärjes,töt    tisesta itse kansainvälisen kiel,en asialle v'ar-
3410: 
3411: 
3412: 
3413: 
3414:              '
3415:   80                    IL 18. -   :\[ääräraha Suomen EsperantoliHolle.
3416: 
3417: sin vahingollisesta kiipailusta 'huolimmtta        vakinaisten opettajavoimien palkkauksesta,
3418: on esperanto kuitenkin y!hä edelleen verrat-       huoneiston vuoluaa1misesta y. m. johtuvia
3419: tomasti 'levinnei·n apulkieli. Tämä:kin jo osot-   menoja. Ehdotamme sille varsin vaatima-
3420: iaa ilmeisesti että es·peranto on •käytännössä     tonta 15,000 ma:rkan :määrärahaa. Esrperan-
3421: täysin vakiintunut, mikä on erittäin tärkeä-       tokeskuskirjastoon taas olisi tärkeää ma.h-
3422: tä kamainvälis•en l,:ielen 'kysymyksen rat-        clollisuutta myöten hankkia kaikki ilmesty-·
3423: kaisulle, koska se on saavutetta.vissa vain        nyt espera:ntokielinen ja kansainvälistä
3424: siten, että yksi kieli kaikissa maissa rhyväik-    kieltä 'koskeva kirjallis1ius. Tähän tarkoi-
3425: sytään a:pukieleksi. eikä jatkuvasti kokeilla      tv:ffiseen esitä,mme myönnettäivä:ffisi niinikään
3426: kaikilla. lffiahrdollisilla muunnolksina, joilla   va.a,timattoman summan, 5,000 markkaa.
3427: ~c,i .pää,stä askeltakaan todellista ra,tkaisua    jolla kenties kai'kkein tärkein kirjallisuus
3428: lähel11imäksi.                                     voidaan hankkia. Mitä liiton aikakausleh-
3429:     1Suomess.a on kansai111välisen kielen ·asiaa   teen tulee, on ilmeistä, ettei ma.alllJme tun-
3430: ajanut toista.kymmentä vuotta :Suomen Es-          netuksitekemistä tarkottava lehti v·oi tulla
3431: perantoliitto r. y. lukuisine •paikallisyhdis-     kannattavaksi, sitä kun on runsain määrin
3432: ty•ksineen, saavuttaen useinkin hyvin vai-         lahjoitettava niille ulkomaisille kinjeenvaih~
3433: keas•ta taloudellisesta asemastaan huolimatta      tajille, jotka toimi tta1va t lehden kirjoi tulksia
3434: v.arsin kunnioitettavia tuloksia. Niinpä sai       käännaksinä erikielisiin leihtiin. Kun liitto
3435: lukuvuonna 1918-19 y:hteensä noin tuhat            on kuitenkin saanut leihdelleen kusta:ntajan,
3436: henkeä esperanto-opetusta. N ytterrnmin, 'kun      joka suorittaa muut kulut, paitsi toimitus-
3437: on myönnetty valtioapua kouluissa annet-           ja kirjotus•palkkioita, niin riittäisi mainit-
3438: tavalle ylimääräiselle espera.nton opetuk-          tuun tarkoitukseen 10,000 markan määrä-
3439: selle, on liitto perustanut, poistaakseen val-      raha. - Kansainvälisen kielen asia on ko-
3440: litsevan esperanton opettajien :puutteen, Suo-     konaisuudessaan vielä siksi vilihän tunnettu
3441: men E'speranto-opisto nimisen oppilaitok-          maassamme, että yleistä valistustoitmintaa
3442: sen, jo·hon heti irlmottautui· yli 60 oppilasta,   tällä alalla on runsaasti tehtävä, ja
3443: sekä ryhtynyt esperantokeskuskirjastoa              esitämme liiton toimintaa tässä suhteessa
3444:  puulhaamaan. Mutta liitto ei tyytynyt tä-         tuetta1van 5.000 markan määrära:halla.
3445:  hän. Se on saanut aikaan es·pera.nrtokieli-           Koska mielestämme on erittäin suotavaa,
3446: sen kuukausile1hden, jonka tarkoituksiin           että yllämainittujen yritysten jaiJkruvaisuus
3447: kuuluu Suomen tunnetuksitekeminen ulko-             taataa,n, ja kun toiselta •puolen ka.nsainväli-
3448:  mailla ja jonka kirjoitukset us-eille kansal-      sen kielen liikettä edis·tetään pa.rhaiten tu-
3449:  Eskielille käännettyinä levittävät tietoda         hma.Ua <jo olevia järjestöjä ja laitoksia, niin
3450:  maastamme eri a.ikakauslehdissä ympäri             rc~hkenemme kunnioittaen anoa.,
3451: maatpa.lloa, muuta toimintaa mainitsematta.
3452:      Mainittujen laitosten py.syväisyyden ta-                 että Eduskunta ottaisi vuodeksi
3453:  kaamiseksi on kuitenkin aivan välttämä-                   1921 valtion menosääntöön 35,000
3454:  töntä, että liitto saa avustusta yleisistä va-            markkaa Sumnen Esperantoliiton
3455:  roista. Mitä ensiksikin esperanto-o;pistoon               r. y., käytettäväksi yllä esitetyn
3456:  tulee, eivät sen ·tulot mitenkään voi 'peittää            .faoittelun mukaisesti.
3457: 
3458:         Helsingissä, 29 p :nä maalislkuuta 1920.
3459: 
3460:                   ~Iikael Soininen.                          Erkki I\:aila.
3461:                   Santeri Alkio.                             Oskari Jiantere.
3462:                   Heilrki Ritavuori.                         j_ rvi. Rontu.
3463:                   Ro}le Kojonen.                             K. Y..\kerblom.
3464: 
3465: 
3466: 
3467: 
3468:                                                                                                      •
3469:                                                                                                           81
3470: 
3471: II, 19. -       - - Pet.   försl. N:o 21.
3472: 
3473: 
3474: 
3475: 
3476:                                       Hilden, E. Loch Mickelsson, A. E.: Angående beviljande
3477:                                             av ansla,q till ttnderstödande av hjälpspråksstävandena
3478:                                             för espemnto och ido.
3479: 
3480: 
3481:                                             T i ll R i k s d a g e n.
3482: 
3483:     I november 1918 inlämna,Jes till Stats-                   K ommitten a nsåg s1g em ellertid icke
3484: rådet a v esperanti.;;;ter en petition, i vi·lken         kunna träJffa av.göra•nde om de 1båda språ-
3485: auhK.ills, att i landet &ku:me inräJtt.as ett sta ts-     kens inbördes överlägs·errhet, eftersom i frå-
3486: ins.titut Jör utbildoa.nde a v lärare i es,peran-         gan olika meningar gjort sig gällande bla.nd
3487: to samt at:t. sagda srpråk skulle •illlfiöras som         dess medlemmar. Dock vore det enligt kom-
3488: ett frivilligt, ut.om lärorplanen stående ämne            mittens mening ic:ke skäl att, sås:om i idiiS-
3489: i landets lärd'omsskolor, folkskolor, semin:a-            ternas petition föreslog·s, passivt V'änta tiUs
3490: rier och bli•ndskolor. I februari 19•19 in-               ett. bestämt hijä}pspråk af1ficie1lt antagits t.illl
3491: lämnades till .Statsrådet från idistJråll en              världsspråk, utan vore ,tiden redan• inne
3492: annan ·petition, i vilken framlhölls, att även            att ä:ven fnån s~ta·tens sida på aktivt sätt
3493: ido, som av .S pråkmän ansetf<s äverlägset
3494:                      1                                    befordra värl'dSiprå:kss•a.ken" .
3495: esperan.to, reda.n ernåt<t en st.örre uthred-                .S.om motiveri,ng ·h'ärför ·framhåller lmm-
3496: ning, ocfu att ··vårt land -förd·enskull ännu             m:~trten {<örst, a.tt den nuvarande mångsprå-
3497: icke hord·e fatt.a rposition för es'peranto utan          kigheten på det kult.urella området lett till
3498: avvakta       internat.ionell    överenskommelse          stora olägenheter. 'Särskilt inom vetenska-
3499: med häns'yn till det mellanfol·kliga hj'älp-              pen utk.ommer det för näl"Varande vikt~.g
3500: språket.                                                  litt.eratur p:å så många -språk, att det 1'ör ve-
3501:     Skolstyrelsen, tilll vi11ken K·yrko- och Ull-         teniSkapsmannen är fullkomligt omöjligt att
3502: derv~snirugsminis.teriet överstyrt 'petitioner-           såsom sig ihör föl~ja med allt, vad inom hans
3503: na, framlhöll i sitt utlå:tande, att den icke             område s:krives. Och vid d·e internat•iionella.
3504: ans•åg sig kompetent :att avgöra, vilketdera             1kongressema har användandet av de olika
3505: 
3506: språiket, s•om va·r det andra överlägset, •var-           s•präken - i trot.s av att de tillåtna .s;prå-
3507: för den hemställde t•ill lberörda ministerium
3508:             1
3509:                                                           kens arrtal begl"ä:nsats - lagt stora ;hinder
3510: om iillsäittande a v en kommitte, best>å,ende             i vägen för kongressernas framgångsrika ar-
3511: a·v opartiska språkvetenska.psmän, vilken                 bete.
3512: kommitte ägde att avge utlåtande om de                       ITill dessa av kommitten fnmförda skä.l
3513: för·eslagna .sp11åikens inbö1'des förtjänster             kunna emellertid fogas andra, ioke mindre
3514: och brister. En sådan kommitte tiHs•a,ttes                viktiga. Ut.om Jör vet.enskapen är mång-
3515: i apri•l 1919 och bestod den a v pvofess.orer-            språkigheten även betungande för t. ex. den
3516: na E. N. Setälä Cordförande), G. J. Röm-                  idernationella afifärsvärlden, viiken 'är
3517:  stedt (esperantist) och A. WaHenskiild                   tvungen att hå:lla si.g med korrespondenrt:.er
3518:  (i:dist).                                                på många olika cpr!'t·Ir. Och rieHa. innebä-r
3519: 
3520:                                                                                                      Jl
3521: 
3522: 
3523: 
3524: 
3525:                              •
3526:   82               II, 19. -   ::Vlääräraha esperanton ja idon opetusta varten.
3527: 
3528: därtitl ur nati<onalekonomilsk synpunkt ett          ernåtts . .Man har kunnat ena.s om Vl'Ssa all-
3529: rent slöseri. Ett likadant slöseri innebär dBt       män·na principer med avseende å det inter-
3530: nödtvungna översätta.ndet av litt.eratur -           nat1onella slprå!ket. Det skaH i sin gmmma-
3531: vare sig detta secla:n gäller vetenska pli'g,        tik vara möjligas:t enkelt, utan undarutag,
3532: populärvet'8fislka.plig, yrkes- eller skönlitte-     men dock :erbjuda möjlighet till olika. :hety-
3533: ratur - till en mängcl ol~ka språk. V:idan:)         clel·seskiftmingar. Ordf:örrådet åber bör väl-
3534: blir överslättningsliUeraturen, säJrskilt i          jas möjligast interllalt~onellt, så a tt fleita-
3535: läncler, där läsarkretsen är liten, symruer-         let ord redan på förhancl är känt för de
3536: ligen .dyr. Vi'ktigare •är emellerti!d, att iblott   euro~peiska folken.
3537: en ringa .bråkdel ens av världslitteratuDens            IS!åsom lkommltten även fram\håller, till-
3538: yppersta alster överhuvud k'ommer att över-          kommer äran av att · först i ·praktiken :ha
3539: sättas till de små folkens språk, varigenom          tiUämpat :dessa priruciper •es:pera.ntospråkets
3540: sålruncla de djupa folklagrens bildninggbe-          skapare, tdoktor L. Zamenhof. Och eft:er
3541: hov under rådande förhå~landen synnerli-             esperant·os framträdande har ej något ·fl1ån
3542: gen ·illa tillgodoses. Dessa folk}a,ger ha ju        sagda språJks principer avvikande S'pråk er-
3543: så gott S•OID ingen möjli.g.het att inlhämta         hållit någon som hei1st betydel•se. Tvärtom
3544: kunskalJ i nå:got leva.nde kultursiprå<k, då         h.a de flesta förslag, som under de senast.e
3545: dessru språk till ftöljd av dem vidlåidande          årtilondena sett da.gen, i lägre eller 'högre
3546: stora svårig•heter omöjligt kunna in'föms            grad hlott utgjort reformförslag av espe-
3547: som läroämnen i folkslwloma.                         ranto. I särskilt .hög grad gäller det1a det
3548:     För a·V:h'jälpa:n;de av ova.nberörda oah         uäs·t esperanto .mest utbred:da. ido-språ;ket,
3549: andra ur mångspr:åkigtheten hädedande                ·vilket s:jälvt pretenderar att vara blott ett
3550: olägen:heter ha·r föreslagits a.nt.agandet av        reformevat es~peranto, där de vid esperantos
3551: niågot levande ikultursprå:k som :internatio-        bildande följda princi:perna. konsekventare
3552: nel1t ·hljälpspm1ik. Alla dessa förslag - vare       tillämpat,s. Folljden ihärav är ookså, att
3553: sig de sedan gälla. engels·ka., franska, i:ta-       dessa :båda :s.pråk stå vara·ndra. så nära som
3554: lienska, eller något a.nna t - falla emel:ler-       ett par dialekier av samma språk, odh att
3555: ti.d på :det faktum, a:tt ·uet folk, var,s språk     den, som kan det ·ena., även i såväl tal som
3556: bleve intemationellt, därigenom på hela              skrift förstår :det andra. Då srålunda, fram-
3557: den andliga kulturens område erfl1ölle en            håller tkommitten, ,det enas utbredning
3558: enorm, .ot.illibörlig fördel framom andra            blott bereder väg för det atndra, så karrt man
3559: fo:lk, vilket intet av d:essa, på grund av en        säga, att hjälpspråksproblernet är näm sin
3560: helt naturlig och delv~s iberätti:gad a vund         lösning, vare sig denna sedan består i det
3561: någonsin skulle frivilligt gå in på. Därtill         ena eller andra språket•s seger eller i en
3562: kommer, att dessa leva.nde språk, även det           kompromiss mellan båda".
3563: lä:ttaste a:v dem, nämlig.en engelska.n, dock           :lVIen &äriför lär :det enlitgt 'kommittens me-
3564: med avseend·e å såväl UJttal som grammatik           ning icke heiller nö:dvändigt att redan nu
3565: och ordförråd äro så svåra, att :de ickce med        hos oss triiJffa ett val emella.n :de båda srprå-
3566: hopp om ens nämnvärd rr'ramgång lmn:de in-           ken octh , nnderstöda, iblott .det ena eller det
3567: föras :i fo}kcskolorna., villket dock av ovan-       andra, så:som ·i :petitionerna önskas, utan
3568: benörda :skäl vore vikti.gt.                         borde staten fnUkomligt opartiskt understö-
3569:     :En aunan tlösning måste därför sökas 01dh       da båda språkrörelserna, oberoende av om.
3570: en sådan erbjuder sig lhelt .naturligt i de          de gälla esperanto eller iilo".
3571: konstgjorda, neutrala språ:ken. Ef:ter mång-             Enli:gt kommittens mening skulle sär-
3572: fal:diga', mer eller mirud11e missl;)llckrude för-   skilt ett understodande av :ele båda s<pråJken
3573: sök ha .i deHa a vseende :posit.iv.a resultat        med hänsyn     tm     deras undervisande i sko-
3574: 
3575: 
3576: 
3577: 
3578:                                                                              •
3579:                             II, 19. -   Hilden, R L. ja Mickelsson, A. E.                        83
3580: 
3581:   loma vara det krafrbigaste medlet för sarkens            Slutli:gen är d~et för emående av tilHreds-
3582:   framå:tdl'ivande. Men ·en srådan untdervis-          stäHande resultwt i undervisningen nödvän-
3583:   ninrg 'had:e även rent ped:agog~sk bet;ydelse.       digt att goda läro- ooh ordböcker finnas att
3584:   Kommitten säger: ,Användandet a:v ett in-            tillgå. I detta avseende borde staten under-
3585:   ternationellt språk s'om undervisnin:gsä.mne         stöda enrskirlda .personer, som äro .hugade att
3586:   ger, såsom särs;kilt ,iakttagits. vid undervis-      fö:rfatta dyBka.
3587:   ning a;v esperanrto i Englands folkskolor"               Kommit:tens hetänkande utmynnar i en
3588:   -- ocih, kunele .man tillägga för att få etrt        ldäim a v innehåll
3589:   exempel från närmare håll, ido vid några                 ,a1rt Kyrko- oclh IT ndervisningsmin:iste-
3590:   skolor ·i Hel,sing;fors - ,å:t eleverna ett ut-      riet skulle shida till å:tgärd därhän,
3591:   omordentligt t~llfälle att jämiföra sitt mo-             att åt verksamma es:peranto- och idoför-
3592:   dersmål med ett annat spl'ålk, där uttrycks-         eningar i landet enligt ansökan .skulle he-
3593:   mecllen äro möjli.gast enkla ach valda enligt        vilja s tillräJckligt anslag ur statsmeclel för
3594:   logiåa principer. En alldeles s1peciell be-          understöda,nde a v clf'ras verksam!het, sär-
3595:   tydelse har saken nwturligtvis. för sådana           skilt med hänsyn till deras strävanden att
3596:   elever, vtiJ.ka alls icke hava tillfälle att lära    utibilcla rkompetenta lärare antingen i espe-
3597:   anclra. främmand.e spl'låk, men även för dem,        ranto eller iclo;
3598:   som läsa sådana, och just i rf:rå,ga om den              att åt undervisningsanstalter i landet, så-
3599:   rådande mrånrgs!prålkigheten, är det en stor         väl statens s:om enskilda, enhgt ansöka.n och
3600:   fördel at.t få trängar in i ett språk, där det       efter utlåtande a:v Skolstyrelsen skuUe be-
3601:   icke fiinnes sådana ,undantag" ocih icliotis-        vil:jas årliga. ansla1g för meddelande a v
3602:   mer, vilkas uppkomst är omojlig att föTikla-         extra undervisning            .ruågotdera hjälp-
3603:   ra för ·eleverna på skols~radiet, utan där           sprtå:ket;
3604:   språkets allmänna principer framträda för-               att åt ens·ki.rda 'personer skulle givas un-
3605:   en'klade och konsekvent tiUämtpad·e".                clerstöd för pU'bl~cering av lärobocker ooh
3606:      För att i skolorna god und·ervisning i de         annan för Finland avsedd hjälpsprålklig
3607:   båda lhjälpsprå:ken må kunna givas, är det           li tterartur.''
3608:   nödvändirgt att även söl'ja fiör uthildandet
3609:   av rkom;petenta. lrära.rkrafter. I 'esperantis-         På grund av det ovan anförcla föreslå.s
3610:   ternas rpetition anihålles, a:tt st•aten för         1härmed v;ördsamt att Riksdagen ville ,hos
3611:   detrta ä:ndamål virl'le grunrda. ett espevantoirn-   Regeringen peti:tionera om,
3612:   stitut. Enligt kommitten:s mening borde
3613: . staten dock icke .,själv övertaga ledningen                    att i budgeten för år 1921 skulle
3614:   a v anbetet för hjäl pspr:å,k·et utan lämna                 upptagM en snmma stor 50,000
3615:   detta åt den ensrkilda rföretagsamlheten. d. rä.            mw·k att användas till undeTslödan-
3616:   åt vedenhörande föreninga,r, odh själv en-                  de av hjälpsz;råkssträvandena för
3617:   clast med a.nslag understöda alla al'lvarlilga              esperanto och ido enligt i ovan åter-
3618:   strä vanrd.en för hjäl1pspr1å!ksiclen".                     givna. kläm 1dtalade principer.
3619: 
3620:                 Helsingfors, den 29 mars HJ20.
3621: 
3622: 
3623:           E. L. Hilden.                                                  A. E. Mickelsson.
3624:   84
3625: 
3626: 
3627: 
3628: 
3629:                                        Eklund, Artur: Om beviljande av anslag till ~tnderstödundr:
3630:                                            av strävandena för hjiilpspråken ido och esperanto.
3631: 
3632: 
3633:                                            T i ll R i k s d a g e n.
3634: 
3635:     I novt:mber 1918 inhimnade ett antal espe-·             för ett aktiv.t befrämja1lde, ävew från statens
3636:                                                                              1
3637: 
3638: 
3639: 
3640: ran~is,ter tiU Statsrå1d-et en p.etition med an-            sida, av värld.ssp,råJkssa:ken.
3641: hå:Ha.n om irurä:tta.nd'e i l1an1dlet a,v ett institut          1Som motiv·eri:ng anf1ör ,komiten, att den nu-
3642: för utbildand·e av 'läna,r-e i es1pem'll!to, äJvensom       vamnde m.ång.s.språJkighetent'på det knltur-ella
3643: om inflörande av sagda. spd1k som frrvilligt                ,området, lett till stora. olägenheter. Särski1t
3644: l'ä,roämne uti rikets lävdoms- och folffis,ko:lor,          inmru ·det vetens map}iga geibitet utikommer
3645:                                                                                  1
3646: 
3647: 
3648: 
3649: semin.aTier och blindskolor. I feibruar.i 1919              viktitg litt1era.tur ·på så mångai Sipt1åk, att det
3650: inlämn,a:des frå.n idi:sthåll en annan 'P'etition,          för rvetensflmp·smanllielli är fuUkomrltigt omöj-
3651: i villkeh fråiTiihölls., a,tt. ä.ven, iCLo, yj,l,ket. a.v   lig.t aU såsom s~ig 'bör f1Hna med aUt~ vad s•om
3652: miå:n.ga. SJJråkvetenls·ka:psm än anses öv·erträffa
3653:                                 1
3654:                                                             inom hams område skrrves. Och vid: de in-
3655: es1peran~o, redan emått' en rela,tivt s•tor u't-            ternrafion€U'1a .kontgress1erna har .s,pråkens
3656: bredning, vadan v•årt. J,a.nd icke ibord.e fat,ta           månlgfail!d stätdse la,gt stora 1hinder i vägen
3657: position 1för esperanto, uian a'VIva,kta. inter-            för ett tfmmgånrgsrikt arhete.
3658: nationel'l överenskommellse med hänsyn tj,ll                    'Ti:ll ova·namförld•a .s:k ä.l kun111a andra, li'ka
3659:                                                                                         1
3660: 
3661: 
3662: det melilamfolkliga hjä:lpspråiket.                         vi1ktiga, foga1s. 'Så ä'r t. ex. mån1gs1pråkighe-
3663:     Slwlstyrelsen. till vilk-en l{.yrko- och Un-            tel1 b-etunga:n·de ä'ven för clen internationeUa
3664: d·ervisrui,ngsministeriet öv·erstyrt 1petit.ionema,         affärsrv~ärlden, i d·et den111a är hun1gen a.tt
3665: framlhö1l i sitt utlåtanlde, att 'den idk·e                 håJlla sig med· korreSjpond·ent.er 'lJå många
3666: ansåg s.i1g lmm;pet.ent att av,göra. frågan om              oli!ka1 språ•k. Ut·omla,111ds1 ha,va många, ,f:i,rmor
3667: eSiperantos eH-er itdos eventueHa: övel'hi:gsen-            med omfa.tta.nd:e f·öDbindeJs.er just a1v ·denna
3668: het, ;på grun:d varav den föres~og tillsMtan-               orsak ·övergått, t.ill ett en,bart mwändand:e a,v
3669: clet av en ·komite av opa:rtistka, sa:k!kunniga             ido eHer ·esperanto uti sin inrt.emat.ioruel'la kor-
3670: f·ör attt utreda detta. slpörsmål. En sådan                 •re.slporudlens', - Vi<llren' vinning u1t:i r·ent na-
3671: ,komite utsågs även i april 1911 19'. Den bestod            tiona.lekonl()lmisM 1hänseen'de ett allmänt an-
3672: av professorerna E. N. 8etälä, G. J. Rctm-                  bgamlde av ett ihjäJlipstpr åk, jus.t. flör •kommer-
3673:                                                                                             1
3674: 
3675: 
3676: 
3677: si-edt orlh A. W all>8nsiköld.                              siella. ändamål', Sllmlle iiNle'bära, torele in.ses
3678:     Emellertid kun1de ej heHer komiten träffa               a.v envar. - Som ett s·l,öseri med ti.d, -energi
3679: n~got a.vgörande i förherörda fråga, emecla'n               odh pen:ninga.r måste även det nödt:vungna
3680: olika' meni111ga.r gjort :sig .gäilland-e' blancl           öv-ers:ä:ttandet a.v oliika slags1 litteratur till
3681: dess me'cllemmar. Likvä.l> an,såg :den icke                 en mäm.g.d skildia. språk heteteknas. ,Härtill
3682: s~ätl föreligga, att pa·s:sivf av·vaikta en inter-          ko1mmer, att. öve·rsMtnin,gslitt.era~uren uti
3683: nwtione1l övererus'kommeilse röra1n1de ·hjäl p-             1]ä11der, där iJJlot't en lit.en: lä's'a,rkret.s kan på-
3684: språJket. Fasfmer antså:g clenr tiden vara inne             raknas, stMler .s.i:g tämmeligen clyr.
3685:                                            II, 20. -           Eklund, Artur.                                        86
3686: 
3687:     För a.t,t a.vhjä1pa, dessa. och wn:dra olälgen-                 bJ.ott. helt opa,Dtiskt u11der.s•t·öda båd'a' språk-
3688: heter, vilka. ihä,n;flyt.a. ur mång1srpråJki.gheten,                röre1·s'erna, id•o :som esperanto.
3689: lha·r ma.n vi·ss·erligen föres.Lagit, antagand•et                       1EnE1g~ lwmiten.s, förmenan1de s•klil'le ett
3690: .a v n.å:got levande Jmlt.ursprruk s·om interna.-                   befl'äm(jJa:rud-e ruv dessa s:pråks s.t.udium i s:ko-
3691: tionel,lt hijilipSipråk. En d.ytlik löSini.llJg är                  1orna' .vana ett kr.alft.i,gt, mt:del för sa.kens
3692:                                                                                                            1
3693: 
3694: 
3695: 
3696: emel!lert'id omojlig a.v •den1 orsalk, artt den-                    fra~måtd'lrivande. Men s•amma stu•dium ha·r
3697: sa,mma, Slkuil'le l·eld•era clen opa.rtis'k<hetens p·rin-          dä.rj1åmte sin s~IOI'a lbety!dielse ä.ven i a.nnat
3698: c~p, som bör vara ·den f'örhälrskande uti alla                      a.vsoond<e. Enligt ·erfar.enh-eter, gjorda i sko-
3699: mella.rufolk.liga f·ör.bind>elser. Den s1kulle ju                  1or, där lhjäilpsprå'ket varit infört. som läro-
3700: tydEgel] in·nelhä:ra ett otiNbörli,gt gy.nnande                     ämn,e, har studiet. av det.samma, på grunld av
3701: a'v ett folks mat.eriella. och andliga1 knltur                     •språkets logiska konstruktion visat sig
3702: på bekostnad av alla, de övrigas.                                   venka• i hög grad di1scii]Jlinmande på. ele-
3703:     Den ·el1da utvägen enb:ju,d!er sig uti aruta-                   vernas tänkande. De uttrycka sig ledigare,
3704: gande av ett neutralt, artificiellt språk.                         klarare ocb fasta.re, •ä1ven på s:itt eget mo-
3705: Eft.er mångf,aldiga. misiSlyckald·e försö·k ha                     ders<mlål, så.väili i ta.l Slam skrift, i jä•mförelse
3706: numera i frruga• om detta positiva• resultat                       med }äimnåriga. icke •vä!rTd.s.språks1kunniga.
3707: ernåtts. l\1an har kommit underfund med                                1För att i s'ko:lorna god ul1'C1er·vi:sning i de
3708: d:e al1männa princip-er, som 1höra. följas vid                     bruda rh(jä:lrps;prå'ken må kun!m, givas, är det
3709: språ1ket<S konstruktion. De:s,s·a kunn.a, kort                     nöld'vämdi,gt a.tt ävoen SIÖl'ja: f<är uttbi lCLlllingen
3710:                                                                                                                1
3711: 
3712: 
3713: 
3714: 
3715: u ttryck a.s s.å: mm1m u:m wv ·gramma,ti k,                1
3716:                                                                    av ·kompetenrt.a. lärarkraifter. Eruhgt komi-
3717: maximum a.v inrtematiomditet ifl"åga om                            tel11s å.s,j,kt rhorde •emdlertidl ,.staten icke
3718: orcHöPdvd·et. Uti es•p,erantt.o •ha. dessa prin-                   själ v ö:vert.a.ga lednin1gen a.v a:rlbetet för
3719:  cip·er fiörst kommit tiH uttryek. Uti ido-                        h;jä1lpspråket, u1t•an lämna d·et åt d·en enskilda
3720: ~·prå.ket ha.va desamma blot.t kon~Hkventare                       föret.ags.amfhett>n d. ä. åt Yeder:böran:d'e före-
3721: tillämpats. Ett så giga,ntiskt arbet.e, som                        ninga<r oeh ,;j1äl.v enda.st med anslag nl11der-
3722: lwnstruerandet av ett språk faktiskt är, ha•r                      s.töda, alla allvarEga. s'trävanlclen1 ~ör ihjä]lp-
3723:  omäjligen kunnat bliva, en end.a man:3, låt                      ;;:,pråkSiiden."
3724:  va.ra· ett geni,s. vel"k ocb så kommer det sig,                       ,STuHigen är •det för ernt'wnd·e av god•a. re-
3725: att dr Za.menhof.s. es•peranto, sina. mån.ga                       mltat i unc11ervimi11 1gen nö1d vändigt att g·oda
3726:  fört•jänstu till trots, varit i he:hov a.v ett                    läro- oelh ord!böaker finna,s att fiHgå. I
3727: an1ta'l iä'n'dringar coh tillä1gg. Dessa ha.va                     dett.a a<v.seelllde borde s<taten un:derstö.da• en-
3728:  företa.gits efter ett ingåen:de kritiskt stu-                     s1kilda.,'persoruer, SO'ill äro buga:d.e att förfa:tta
3729: d•ium a1v nämn:da språk, verkställt under en                       dy•li,ka.
3730: följd av år a.v särski],t för ·ändam:Het ut-                           'Komitens. bet/ärnka.nde nt:myn.nar i föl-
3731: sedda. smM;:u.nni,ga.. De båda språken, stå                        jancle •kläm:
3732: doch: va1randra så nära som et:t. par ·dialekter                       ,akt K·yrlw- och Unrdervis•lliings•ministeriet
3733:  a'v s•amma Fpn1k. - Med •räit•ta, fra1mhåller                     skulle s<kridn till åt.gärd ·dä,rhän,
3734: därför komiten, att det ena.s ut.bredni•ng                             atf åt, vel'ksamma e'lperanito.- oclh id·oföre-
3735: hlott bePEder vä,g för ,()iet ia'n•dra ,·o(lh wtt                 ni.n.g.ar i Jandet ·enligt. amökan skuHe hev~1-
3736: hjäl'Psprå,k.~,problemet står inför sin 'l:ösn~·n1g,              5asr tillrärckligt anslla,g ur statsmed~el för un-
3737: denna. m:å nu sedan resuUrera i d·et ena. eller                   •cl·erC".tödallide a!V dera.s verksamlhet.. särsrkilt
3738:  a nlclra EipDåkets seger eller i en kom:promiss                  med' tränsyn1 tilll dera•s strävande a<t:t utbilda
3739: mellan båda,_                                                     kompetenta ·lä.rare a.nting.en i ps.peranto eller
3740:     ·EnEg~t ,komitens mening ä·r det e:j heller                   ido;
3741:  nu niidi.gt ai't 'hos osiS' träffa ·eH Yal -emel l1an 1
3742:                                                                        8U: åt uniClerYimings•anrstalter i la.ndet, så-
3743: ele båda' ::.rråken. Fa,Sitmer borde s:tatt:>n                    väl st8tPns s'om en~s,kildas, enlig·t ans•ökan
3744:   86               II, 20. -   .Niäärära.ha esperanton ja idon opetusta varten.
3745: 
3746: odh efter ut.låtaude av .s'kol's1tyrelsen :s~kulle   lhiäl'ffi.2d v'ördsamt, a't't Ri.kstda1gen ville be-
3747: beviljas årliga anslag för meddelande av             sh1ta,
3748: extra undervisning i någoMera. hjäl'Ps,prå-
3749: k€t;                                                            att i budgeten för år 1"921 skulle
3750:    att åt enskilda pers{)ner ,s1kuU~ giva.s un-              upptagas en swm1ma, stor 50,000
3751: derstöd för }mblicering a.v lärolböciker .ooh                Fmk., aJtt aJnvä:ndas tf.ii{)l understödande
3752: annan· för Fin1land aYseCJ!d hjälps:prå,klig lit-            av strävandena för hjäPpspråken ido
3753: tera.tur".                                                   och espera.nto enligt i ovananförda
3754:    Bå gnmrd av det oYml a.nlförda. föresloås                 kl'äm ut\taZade priJnciper.
3755: 
3756: 
3757: 
3758: 
3759:                                                                                     Artur Eklund .
3760: 
3761: 
3762: 
3763: 
3764:                                                          •
3765:                                                                                             87
3766: 
3767: II, 20. -   Anom. ehd. N :o 22.
3768:                                                                                  Suomennos.
3769: 
3770: 
3771: 
3772: 
3773:                                  Eklund, Artur: Määrärahan myöntämisestä ido- ja espe-
3774:                                     ranto-apukielten harrastusten tukemiseksi.
3775: 
3776: 
3777:                                       E ·d u s k u n n a ll e.
3778: 
3779:     1farraskuussa 1918 anrtoi joukko es<pemn-      toin ·oli sen mielestä aika ryhtyä aktiivisella
3780: to-kiel·en harrastajia Valtioneuvo'Stoon ano-      tavalla, myöskin valtion puolelta, edistä-
3781: muksen, jossa pyyidettiin, että maahan pe-         mään maa:ilmankielikysymy ksen asiaa.
3782: rustettaisiin npisto es•peranton opettajain           Perusteluissaan ma.initsee komitea, ehä
3783: valmistamiseksi, ja1 että sanottu kieli otet-      nykyinen monikielisyys on sivistykselli-
3784: taisiin vapaaehtoiseksi oppiaineeksi valta-        sellä alalla aiheuttanut suuria. ha.nkaluuk-
3785: kunnan oppi- ja kansakouluihin, seminaa-           sia. Varsinkin tieteellisellä alalla ilmestyy
3786: reihin ja sokeainlkouluihin. Helmikuussa           tärkeää kirjallisuutta niin moninaisillai kie-
3787: 1919 tehtiin 1do-kielen ha.rrastaja.in taholh      lillä, että tiedemiehen on' sula mahdo !;to-
3788: niinikään anomus, jossa huomautettiin, attä        muus seurata sillä ta:voin kuin pitäisi kaik-
3789: myöskin ido, jonka monet kielitie.demiehet         kea, mitä hänen alallaan kirjoitetaan. ;ra
3790: karts.ovat voittavan esperanton, jo on saa.vut-    kansainvälisissä kongresseissa on kieli·;n
3791: tanut verraten suuren leviämisen, joten            moninaisuus pa.nnut suuria esteitä menes-
3792: maamme ei pitäisi asettua puoltamaan es-           tykselliselle toiminnalle.
3793: perantoa., vaan odottaa kansainvälistä sorpi-         Yllämainittui,hin syihin voi lisätä muita
3794: musta kamsainkeskeiseen a.pukieleen nähdea.        yhtä tärkeitä. Niin esimerkiksi un moni-
3795:     Kouluhallitus, jolle Kirkollis- ja o•petu:,-   kielisyys rasittava:a myös kansainväliselle
3796:  ministeriö oli anomukset lähettänyt, 'huo-        liikemaailmalle, sen kun ·on pakko turvau-
3797:  mautti lausunnossaan, ettei se pidä itseä1i~1     tua moniin, eri kieltä hallitseviin kirj')8ll-
3798:  pätevänä ratka.isemwan kysymystä es'peran-        vaihtajiin. Ulkomailla ovat. monet toimi-
3799:  ton tai ]d·on mahdollisesta etevämmyydestä,       nimet, joilla. on Iaa;jat suhteet, juuri tästä
3800:  minkä vuoksi se ehdotti asetettava•ksi puo-       syystä siirtyneet käyWi!mään yksinom·,.an
3801: lueettomista asia~ntuntijoista komitean sel-       idoa tai esperantoa kansainvälisessä kirjJ-
3802:  vittiilmään asiaa. Komitea a'sctettiinkin huh-    vaihdossaan. - Miten suurta1 voittoa puh-
3803:  tikuussa: 1919. Siihen nimitettiin profess,1-     taasti     kansantalouldellisess.a katsannossa
3804:  rit E. N. Setälä, G-. J. Ramstedt ja A.           määrätyn lllpukielen yleinen käytäntööil-
3805:  W aillen.sköld.                                   ottlllminen, juuri kampallisia tarkoituksia
3806:     Mutta komiteaka.an ei voinut päästä ra"-        varten, tietäisi, ' sen tietänee jokainen. -
3807:  kaisuurr mainitussa kysymyks·essä, koska          Ajan, tarmon ja. raha,in tuhlauksena täytyy
3808:  sen jäsenten kesken ilmaa:,ntui eriäviä mieli-    myös pitää monen erilaisen kirjallisuud,m
3809:  piteitä. Kuitenkaan ei se katsonut olev.m         pa.kollista kääntämistä useille kielille. L-
3810:  syytä jäädä passiivisesti odotta:ma:an kan-       sä;ksi tulee, että käännöskirjallisuus tulee
3811:  sainvälis,tä so:pimusta ~pukielestä. Päinv?cS-    sellaisissa. maissa, joissa vain vähäinen ln-
3812:   SS               II, 2u. -   :MääräralJa esperanton ja idon opetusta varten.
3813: 
3814: kijakunta on odotettavissa, jokseenkin kai-             Komitean mielestä ei nyt meillä tarvitse-
3815: lii'ksi.                                             kaan valita toista tai toista kieltä. Pikem-
3816:     Näiden ja muiden monikielisyydestä j•Jh-         min tulisi valtion ottaa täysin puolueetto-
3817: tuvien epäkohta.in .poisbmiseksi on tosin eh-        mana kannatta,akseen kumpaakin kielilii-
3818: dotettu hyväksyttäväksi jotakin elävää si-           kettä, sekä idoa että esperantoa,.
3819: vistyskieltä •kansain väliseksi a,pukielehi.            Komitean a,jatuksen mukaan oliili näiden
3820: Semmoinen .asian ratkaisu on kui•tenkin              kielten opiskelun edistäminen kouluissa voi-
3821: ma.hdoton siitä syystä, että se loukkaisi sitä       ma.kas keino asia:,n edistämiseksi. 1\ofutta
3822: puolueettomuuden periaa,tetta, jonka tulee           sillä opiskelulb on sitäpaitsi toisessakin
3823: olla vallitsevana kaikissa kansainvälisissä          suhteessa, suuri merkityksensä. Niissä kou-
3824: srnpimuksissa·. Sii-henhän sisältyisi ilmei-         luissa, joiss.a a·pukieltä on op']Jiaineena ope-
3825: sesti y ·h -cl e n kansan aineellisen ja hen-        tettu, tehtyjen kokemusten mukaan on sen
3826: kisen sivistyksen so•pimatonta suosimisht            orpiskelu, kielen loogillisen rakent·een joh-
3827: kaikkien muiden kusta•nnuksella.                     dosta, osoittanut va.ikutta:va·n suuressa mää-
3828:     Ainoa•n keinon tarjoaa puolueettoman             rin kouEtsevasti ·O'p.pilaiden ajatteluun. He
3829: tekokielen hyväksyminen. Monien epäon-               lausu va•t a,ja;tuksensa ·vapaammin, selvem-
3830: nistuneiden yritysten jälkeen on nyttemmin           min ja kiinteämmin, omalla äidinkielellään-
3831: siinä kohdin saavutettu positiivisia tuloksi 1.      kin, sekä pu!heessa että kirjoituksessa, ver-
3832: On päästy selville niis•tä y leisi·stä peria.D, t-   mttuna maailmankieltä osaama Horniin sa-
3833: teista, joita kielen rakenteessa on noudatet-        manikäisiin.
3834: tava. Ne vo~daan lyhyesti lausua näin:                  eT otta kouluissa voi·taisiin a:n taa hyvää
3835: mahdollisimma.n ·vähän kielioppia, ma;hdJl-          opetusta molemmissa a:pukielissä, on tarpeen
3836: lisimma'n paljon kansainvälisyyttä sanava-           myös huolehtia päteväin opettajavoimain
3837: rastoon nähden. Esperantossa. on nämä peri-          kasvattamisesta. Komitean mielipiteen mu-
3838: aatteet ensiksi toteutettu. Ida-kielessä on          lman ei kuitenkaan ,valtion olisi itse ikään-
3839: niitä vain johdonmukaisemmin sovellettu.             kuin asetuttava apukielityön johtoon; vaan
3840: :Niin jättiläismäinen työ. kuin uuden kielen         että. sen olisi jätettävä varc;inainen toiminta
3841:  rakentaminen tosiasiallisesti on, ei ole mi-        yksityisen s.o. asianomaisten yhdistysten
3842: tenkään voinut jäädä yhden ainoan miehen,            aloitteen varaan ja omasta puolestaan ai-
3843: olkoonpa neronkin. käsiala:ksi, ja niinpä on         noastaan määrärahoilla lmnna tetta va kaik-
3844: ymmärrettävää, että tri Zamenhofin espe-             kia va~lmvia pyrkimyksiä .a'pukieliajatuksen
3845: ra.nto, 'illonista, ansioistaan huolima·tta., on     hyvä,ksi".
3846: ollut useiden muutosten ja lisäysten tar-               Vihdoin on hyvien opetustulostm saavut-
3847:  peessa. Ne on tehty senjälkeen lkuin mai-           tamiseksi tarpeen, että on saatavissa hyviä
3848:  nittua kieltä ovat erityisesti sitä varten va-      appi- jw sanUJkirjoja.. Siinä kohdin pitäisi
3849: litut asiantuntijat perin .pohjin kriitilliseGti     valtion avustaa yksityisiä henkilÖitä, jotka
3850: tutkineet monen vuoden kuluessa. Nuo kie-            ov.a:t ha:lukka,at kirjoittamaan niitä.
3851: let ovat kuitenkin niin lähellä toisiaan kuia           Komi,tean mieti1ntö päättyy seuraa vaan
3852:  pa.ri saman ki·elen murretta. - :Syystä huo-        ponteen:
3853: mauttaa senvuoksi komitea, että toi'Sen le-             ,että Kirkolhs- ja opetusministeriö ryh-
3854: viäminen ra•ivaa ·Vain tietä toiselle ja ettii       tyisi sellaisiin to1miin,
3855: apukielikysymys on lähellä ratkaisuaan.                 että maassa toiminnassa oleville espe-
3856:  tulipa. sitten lopulliseksi ratkaisuksi toisen      ranto- ja ido-yhdistyksille hakemuksesta
3857: tai toisen kielen voitto tai molempain               myönnettä~siin ri~ttävää kannatusta valtion
3858:  kompromissi.                                        va.roist.a, nii,den toiminnan avustamiseksi ja
3859:                                    II, 20. -   Eklund, Artur.                                  89
3860: 
3861: erittäinkin, että määrärahoilla kanna,tettai-     ten a.iotun a~pukieli'Sen kirjallisuuden julkai-
3862: siin näiden rpyrinrojä rpätevien opeiJta.jien     semiseksi."
3863: kasvattamiseksi, joko esperanto- tai ida-
3864: kielessä;                                           Edelläesitetyn nojalla ehdotetaan täten
3865:    että maa.n eri oppilaitoksille, sekä valtion   kunnioittavasti, että Eduskunta tahtoisi
3866: että yksityisille, hakemuksesta ja kouluhal-      päättää
3867: lituksen harkinnan perustuksella myönnet-                   1921 vuoden tulo- ja menoarvioon
3868: täisiin vuotuisi•a määrämhoja ylimääräisen               otettavaksi 50,000 markan suuruisen
3869: opetuksen antrumis·eksi jommassakummassa                 summan käytettäväksi ido- ja espe-
3870: wpukielessä, s.ekä                                       ranto-apukielten harrastusten tuke-
3871:    että yksityisille 'henkilöille annettaisiin            m·iseksi ylempänäesitetyssä ponnessa
3872: avustusta oppikirjojen ja muun Suomea var-               lausttttujen periaatteiden mukaisesti.
3873: 
3874:           Helsin1gissä, 3 p:nä huhtikuuta 1920.
3875: 
3876: 
3877:                                                                         Artur Eklund.
3878: 
3879: 
3880: 
3881: 
3882:                                                                                           12
3883:   90
3884: 
3885: II, 21, -   Pet. försl. N :o 23.
3886: 
3887: 
3888: 
3889: 
3890:                                    Hilden, L. och Andersson, 0.: Om beviljande av anslag för
3891:                                       understödande av populära ·vetenskapliga föreläsningm·.
3892: 
3893: 
3894:                                       T i ll R i k s d a g e n.
3895: 
3896:   Hänvis'ande till undertecknades petiti.ons-                 att för understödjande av populära
3897: förslag N:o 90, inlämnat till 1911'9' års lant-            vetenskapliga föreläsningar för år
3898: dag och till samma års riksdags kultur-                    1921 beviljas ett anslag av 150,000
3899: utskotts betänkande N:o 3, få vi med stöd                  mark att användas på det i motive-
3900: hämv vördsammast föreslå att även 19120                    ringen nämnda sättet.
3901: års riksdag måti!e besluta,
3902: 
3903:                   Helsingfors, den 311 mars 19120.
3904: 
3905: 
3906:                  E. L. Hri.Iden.                                  Otto Andersson.
3907:                                                                                            91
3908: 
3909: II, 21, -   Anom. ehd. N:o 23.
3910:                                                                                   Suomennos.
3911: 
3912: 
3913: 
3914: 
3915:                                 Hilden, L. ja Andersson, 0.:         Määrärahan myöntämisestä
3916:                                       kansantajuisia tieteellisiä luentoja varten.
3917: 
3918: 
3919:                                       E d u s k u n n a ll e.
3920: 
3921:    Viitaten allekirjoittaneiden anomusehdo-                   että kansantajuisia tieteellisiä
3922: tukseen N :o 90 vuoden 19119 valtiopäivillä                luentoja varten vuodeksi 1921 myön-
3923: ja saman vuoden valtiopäiväin Si vistysva-                 nettäisiin 150,000 markan 11Wu1·uinen
3924: liokunnan mietintöön N:o 3, saamme kun-                    määräraha käytettäväksi peruste-
3925: nioittaen esittää, että myös'kin 19,20 vuoden              luissa mainitulla tavalla.
3926: vaHiopäi vät päättäi,si vät,
3927: 
3928:       Helsingissä, maaliskuun 31 ·päivänä 19'20.
3929:                                   1
3930: 
3931: 
3932: 
3933: 
3934:                 E. L. Hilden.                                   Otto Andersson.
3935:     92
3936: 
3937:  II, 22. -   Pet. försl. N:o 24.
3938: 
3939: 
3940: 
3941: 
3942:                                     Hilden, L. och Andersson, 0.: Om beviljande av anslag för
3943:                                        understödande av st~tdiecirkelverksamheten.
3944: 
3945: 
3946:                                         T i ll R i k s d a g e n.
3947: 
3948:       11\fed aUt större ty,dli,ghet ·har dag för dag   det dock i lhögsta grad i samhällets in'l.resS'e,
3949:     framträtt vikten och Tietydelsen av att i          altt detta allmänna bildningsal'lbete ostört
3950:    fräJms'ta. rummet de vida. la:ger ~av vårt folk,    får fortgå oelh att dess bedrirva:nde på allt
3951:   vilka. under llamdoms'åren ~endast fått be-          säilt underlättas. Ett uruderstöd från sta-
3952:   sök!a folksko1a oah icke 1a.1ltid ens denna,         tens sida. har ju också kommit .de~ta arbete
3953:   sättas i tiUfälle a1tt ej iblott f'örvärva öbde      tiU d~el, under innevarande å:r bland annat
3954:   kunekaper och insiiklter utan även i övrigt          genom det. amsl,ag acv 150,000 mark, s.om i
3955:   u'tveckla. ooh höja sin audliga. nivå. Den           budgeten UIIJ'ptagits för anordni!mCLet av po-
3956:   gagnerika. verksamhet som utföres av yrkes-          pulärvetenska:pliga föreläsningar. Om ,också
3957:   ooh folkihögsk01lor, må naturligtvis icke un-        shden sålumda redan nu pekuniärt under-
3958: . derslmttas, men dels ins:kränker S'i:g de för-       ·stöder detta bildningsarbete, äro dock vid-
3959:   ras uppgiift närmas t ltill meddel,ande av mer
3960:                        1                               strookta grenar av detsamma fortfa.rand·e i
3961:   eller mindre rent materiella. ~nsikter, dels         avsaknad av stlatsunderstöd. Detta gäller
3962:   åter .gä;ller ·för vardera s1w11f.ormerna,, atlt     hland annaJt och .framför alH det bildnings-
3963:   vids'iriilckta lager av Vlårt <folk alls iclm nås    arbete som bedrives i form av studiecirkel-
3964:   av desamma.                                          venksamih~t.
3965:       net mlåste emellertid .ej minst Ul' S1amhäJl-       Stud<iooirkeln har visat sig vara eller
3966:   lelts egen S'ynpunkt anses önslkvärt att skaipa
3967:                                               1        kanske rättare att bliva den ;form av s·tu-
3968:  _oeh utveckla den djupare ansvars·kämsla, delt        diearbetJe, som bäst lämpar sig ,efter de för-
3969:  medvetande om s'olidarit•e!tSiplikten mo't med-       hållanden, vari de under s,i,t!t da-gsarbete be-
3970:  mä:nnis'kor och mot sammanslutningar, i               tungade skarorrua arlbeta, och denna form
3971:  vi.lka man hör ihemma.: f:amilj, ar\bets- oclh        ,har dlärför de största förutsättningarna att
3972:  kamretlag, samhä1le o. s. v., vilket obestrid-        leda -till go:da resultat. Denna organci.sa-
3973:  ligt 1fmmträder såsom eltlt ut'bry~k för en           tionsform för självtbildningsarbetet är ännu
3974:  högre och aUsid,iga.re sjä:lslig odlintg. Denna       relaltivt ny, men i Sverge, som torde kunna
3975:  kunskaps- och ~kulturlängta.n :kan dock hos           betraktas som den utvecklade studiecirkel-
3976:  den enskilde en·dast framtradia såsom en              formens hemiland, verkade under läs,eåret
3977:  följd ,av lhans ihängiv,enhet för en :ide, eilt       1!}18-19,19 2,121 'StUJdiecirlklar med ett
3978:  id.eal, värt förs'akelser och uppoffringar, och       samman,]agt medl'emsantal av 34,153 pers:o-
3979:  det är därför natuvligt, ai!t de1t aUmänna            ner. Delt. ·oerhört bet.ydelsefulla bildnin:~s
3980:  bildningsarbetet tagits om 'hand av de stora          a·rbete en så pass mäktig m~ganisation utför
3981:  ideeUa ocih 1politiska <folkföreningarna.             behover icke påpekas, men anmärkas bör,
3982:       Av ors:atker, S·Om ovan påpeka,ts, ligger        att denna utveekling av stud.iecirklarna i
3983:                              II, 22 • .,....-- Hilden, E. L. ja Andersson, 0.                     93
3984: 
3985: högsta grad möjliggjorts genom det kraf'-             500 marlk ;per kurs, komme cletta att för
3986: tiga und,erstöd, som svenska staten beviljat          .exempelvis 20 kurser i olika delar av lanclet
3987: denna verksamhet.                                     u'tmöm sammanlagt 10,000 mwrk.
3988:      I vårt la:nd 1ha·r detlt:a arbete först under       SltudieJ.edarknnsulenter med den ;u:.ppgift,
3989:  de allra smuast,e år-en vunnit ut:bredning, men      som ovan ski>ssera1Js, bör man tänka. si.g
3990: det har väseniJl'ig;en försvåra'ts genom att stu-     minskt tf:yra, nämligen tv:å finslka och två
3991:  diecirklarna och de stora folkföreningar,            svenslm, d. v. s. skilda 1för a:rlb~tarnas orga-
3992: inom vi1lka. de grundalts, nära nog u!t.eslutan-      nisationer 1och skilda för ele borgerliga. I
3993: de torde nödgats Eta · tiU egna :pekuniära           statsunders'töcl för dessa: borde u1Jgå min&t
3994: kralfter, varjämrbe ·detta arbete, i sy.nnerh:et      6,000 mk. ·årligen i 1arvode oeh 3,000 mark i
3995: på svenskt håll i vårt land, försvåra:ts ge-          res,ekostmader, in •summa s•åiledes för a1la
3996: nom d,e lhöga bokprisen .för närvarande. Vid         fyra 36,000 mark.
3997: sådant för:hållande är det anmärkningsvärt,              För bokanskafnningen borde ~udi,e
3998:  a'tt studiecirklarna's ant1al oobå hos OS1S re-     cirklarna, naturEgtv~s mo't redovisnings-
3999: dan !hunnit svinga ,s[g iUpp t'ill så ihög silffra   skyldighet, erhålla ett un:d>ersltö'd av minst
4000: som omkri•ng 570, varav om\kring 400 på               75 mar1k .per cirkel ooh 1äseår, vartill, då
4001: finskt håll (nå:got så när jämnt fördelade            man kan iberäkna 1att cil'klarnas ant:al :under
4002: mellan Finska Folkupp1,ys,ningssällska~pet           detrta år sa!nnoJ.ikt komme a1Jb ö<kas itill om-
4003: och ATibetarna's Bildningsförlbund) oeh om-          lul!ng 700, komme att :åtgå omkring 5,500
4004: kring 170 på svenskt hiåll (cirka 140 inom           mark.
4005: ungdoms- ooh ny:kterhetsföreninga.r oeh ~rt;             Enligt ovanstående a;p~proximativa. berä,k-
4006: 30 :tal inom 1arbeita·rför~minga.r oCih socialcle-   ningar stege så:lrmd;a. u~giflterna för dessti äm-
4007: mokratiislka ungd·omsklui!Yhar).                      .damål till 9i2•,500 eller i runt tal 100,000
4008:     Stu·diooirkelverksamhelten skaH väl 1            ma.rk.
4009: sinom iid i sa:m:band med den prodekterade               För förd,elningen .av de med:el, som sålun-
4010:  ,.Centra·lor:gani:s,a·tionen för upplysnrings-      da, om denna -pe'tliti.on bifa:lles, bleve dispo-
4011: verksamlhet" i högre grad ibli l'öremål för ett      n~bla, :bohövde ej frå:n statens s•i!cla vicllyfti-
4012: unclerstödande ingripande från staitens sicla,        gare dispositioner vidtaga,s, då ju såsom
4013: men ·intilil dess dett1a. skett är d·et symrerli-    ovan framGrållits frivilliga. organisartioner
4014: gen ön,skvärt och nödvändigt, att st•aien icke        för ordnandet av studiecirkelver~samheten
4015: föl'summar att i möjliga:stlB mån fräJmja ooh        red:an ifördinnas odh auslag naiurligtvis
4016: understöda. denna ver1ks·~mhet. Denna sfta·-         bord:e bevli~ja's p:å grund av rinlemna:de a.nsök-
4017: tens un'derstödsverksam/het borde d.<Lrvid           uinga.r i den uitsträ.Ckning medlen föreslå.
4018: rikt.a sig ej ·blo1t på direkt underlättande arv     An:slagelt kunde lärrupligen intill dess den
4019: cirklarnas mö·jlig1heter att inköpa för 'sitt ar-    proJek'terade , Gentmlorganisationen för
4020: bete nödiga lböcker utan dä:rjämte beakta            upplysni1ng1s!V"erksamhet" ihi:nner .bli slutligt
4021: nöclväncligheten av a:tt cirklarna ha tillgång        ordnad för föidelning mellan ovannämnda
4022: .tili goda le'dare, i vilket avseencle staten        organisati:on:er ÖV'Brlälmna:s till den ,föreläs-
4023: borde un:derstöda S>åväl anordmmd·et av st•u-        ningsnämnd", bilda:d av represenltanter för
4024: dieledarkurser som oc:k avlönandet a.v in~           Fo[~uip;plysn,ingssällskapet, !Svenska Folk-
4025: str:nktörer eller konsu~enter för meclclelande       s:ko1ans Vänner, A~nbetarnas Bildn:ingstför-
4026: av unclerv~sning vid des•sa kmrser och för in-       bund och F 1inl1a,nd,s Arbclareförbund, som
4027: :spekti·onen av eirklarnas verksamhet.               för fördielningen av det för unders1ödande
4028:     Täniker man sig för anord·nandet av stu-         av p01pu'lärvetenskapliga. föreläsningar be-
4029: di eJ.edarkurser ett st<atsunderstöd av minst        viljacle a:n:s:lag<#t blivit fillsaM.
4030:   94                        II, 22. -   Määräraha opint()piireille.
4031: 
4032:    P:å gramd !lN vad lhär ovan framföl'lts få            kelverksamheten för år 1921 bevil-
4033: vi vördsamt föreslå, at.t Riksdagen ville be-            jas ett anslag av 100,000 mark för
4034: slu1,a,                                                  fördelning på det i motiveringen
4035:           att för understödande av studiecir-            nämnda sättet.
4036: 
4037: 
4038:          Helsingfors den 2 ruprlil 1920.
4039: 
4040: 
4041:                E. L. Hilden.                                  Otto Andersson.
4042:                                                                                            95
4043: 
4044: II, 22, -   Anom. ehd. N :o 24.
4045:                                                                           Suomennos.
4046: 
4047: 
4048: 
4049: 
4050:                                Hilden, L. ja Andersson, 0.: Määrärahan myöntämisestä
4051:                                   opintopiiritoiminnan tukemiseksi.
4052: 
4053:                                     E d u s k u n n a ll e.
4054:    Viime aikona on yhä selvemmin alettu ta-      ja että sen ajamista kaikinpuolin helpote-
4055: juta, mikä merkitys on sillä, että kansan        taan. Valtio onkin jo ryhtynyt tukemaan
4056: laajat pohjakerrokset, jotka ovat käyneet        tätä työtä ottamalla m. m. kuluvan vuoden
4057: ainoastaan kansakoulun eivätkä aina sitä-        tulo- ja menoarvioon li50,000 markan mää-
4058: kään, saavat tilaisuuden ei ainoastaan lisätä    rärahan kansantajuisten tieteellisten luen-
4059: tietojaan ja taitojaan, vaan myöskin kehit-      tojen järjestämistä var.ten. Joskin valtio siis
4060: tää ja kohottaa henkistä tasoaan. Ammatti-       jo nyt rahallis•esti tukee tätä sivistystyötä,
4061: ja kansanopistojen hyödylliselle toiminnalle     on kuitenkin vielä laajoja sivistystyö~aloja
4062: on luonnollisestikin annettava täysi tunnus-     vailla kaikkea valtion kannatusta. Tämä
4063: tus, mutta osittain rajoittuu edellisten teh-    koskee ennen kaikkea sitä sivistystyötä,
4064: tävä lähinnä enemmän tai vähemmän puh-           jota n. s. opintorenkaat eli -piirit ajavat.
4065: taasti käytännöllisten tietojen jakamiseen,         Opintopiiri on osottautunut olevan tai
4066: osittain taas ovat molemmat koulumuodot          ehkä oikeammin sanoen osottautunut tule-
4067: sellaisia, etteivät laajat kansankerrokset       van siksi valistustyön muodoksi, joka parai-
4068: pääse niiden tuottamia etuja nauttimaan.         ten S<Ypii niihin olosuhteisiin, joissa työn
4069:    Jo yksin yhteiskunnan omalta kannalta         raskauttamat joukot elävät, ja senvuoksi on
4070: on kuitenkin erittäin toivottavaa, että koe-     tällä toiminnanmuodolla suurimmat edel'ly-
4071: tetaan kehittää syvempää edesvastuuntun-         tykset saavuttaa !hyviä tuloksia. Tämä
4072: netta, kohottaa vastuunalaisuusvelvo11i-         itsekasvatustyön järjestysmuoto on vielä
4073: suutta lähimmäisiä ja yhteisöjä, joihin ku-      verrattain nuori, mutta Ruotsissa, jota voi-
4074: kin kuuluu: perhe-, työläis- ja toveripiirejä,   tanee pitää täysin kehitetyn opintopiirimuo-
4075: yhteiskuntaa y. m. kohtaan, mikä kaikki          don kotimaana, toimi jo lukuvuonna 1918
4076: kieltämättä esiintyy korkeamman ja moni-         -19}19. 2,12'1 opintopiiriä, joitten yhteenlas-
4077: puolis·emman sielullisen sivistyksen ilmai-      kettu jäsenluku teki 314,153 henkeä. Ei tar-
4078: sumuotona. Yksilössä tämä tiedonhalu ja          vinne huomauttaa, miten äärettömän suuri-
4079: sivistyksen kaipuu voi kuitenkin ilmetä ai-      merkityksellinen on se sivistystyö, jonka
4080: noastaan hänen antaumuksessaan jonkin            näin mahtava järjestö saa aikaan. Mutta
4081: kieltäymysten ja uhrausten arvoisen aatteen      mainittava on, että tämä opintopiirien kehi-
4082: tai ihanteen palvelukseen, ja senvuoksi on       tys on käynyt m3Jhdolliseksi pääasiassa sen-
4083: luonnollista, että suuret aatteelliset ja po-    kautta, että Ruotsin valtio on voimakkaasti
4084: liittiset kansanyhdistykset ovat yleisen si-     tukenut niitten työtä.
4085: vistystyön ottaneet päätehtäväkseen.                Maassamme tämä työ on vasta aivan
4086:    Yllämainituista syistä on yhteiskunnan        viime vuosina saanut jalansijaa. Mutta
4087: edun kannalta erittäin tärkeää, että tämä        opintopiirien, myöskin suurten kansanyh-
4088: yleinen sivistystyö saa häiritsemättä jatkua     distysten keskuuteen perustettujen, toimin-
4089:   96                        II, 22. -   Määräraha opintopiireille.
4090: 
4091: taa on oleellisesti vaikeuttanut se, että ne listä, joista toiset työväen- ja toiset porva-
4092: melkein kokonaan ovat olleet pakotettuja rillisia järjestöjä varten. Valtioapua tulisi
4093: turvautumaan omiin rahavaroihinsa, jonka näiden saada vuosittain vähintään 6,000
4094: ohessa tätä työtä, varsinkin ruotsalaisella markkaa palkkaa ja 3,000 markkaa matka-
4095: taholla maassamme, ovat ehkäisseet ny- kustannuksia varten eli siis kaikkia neljää
4096: kyään korkeat kirjai~hinnat. Merkillepan- .varten yhteensä 3{),000, markkaa.
4097: tava kuitenkin on, että tällaisissakin oloissa     Kirjain hankkimista varten tulisi opin-
4098: opintopiirien lukumäärä meillä on jo ehti- topiirien luonnollisesti tilintekovelvollisuu-
4099: nyt kohota niin korkealle kuin 570:een, della saada avustusta vä:hintään 75 markkaa
4100: joista noin 400 on suomenkielisiä (jokseen- piiriä ja lukuvuotta kohti, johon jos piirien
4101: kin tasan jakautuen Kansanvalistusseuran luku lasketaan tänä vuonna nousevan noin
4102: ja Työväen Sivistysliiton kes'ken) ja noin 700, menisi noin ."1'2,500 markkaa.
4103: 170 ruotsinkielisiä (lähimaille 140 nuoriso-       Yllämainittujen summittaisten laskel-
4104: ja raittiusseuroissa sekä noin 30 työväen- mien mukaan kohoaisivat näihin tarkoituk-
4105: yhdistyksissä ja sosialidemokraattisissa siin suunnitellut menot 912,500 eli pyöreissä
4106: nuoriso-osastoissa).                             luvuissa 100,000 markkaan.
4107:     Opintopiirien toiminta tulee kai aikanaan      Jos anomukseen suostutaan ei valtion ta-
4108: suunnitellun ,Vapaan valistustyön Keskus- holta tarvitse varojen käyttöön nähden laa-
4109: 'järjestön" yhteydessä entistä suuremmassa jempiin toimenpiteisiin ryJJ.tyä, koska ku-
4110: määrässä valtion kannatuksesta osalliseksi. ten yllä on mainittu, vapaaehtoiset järjes-
4111:  Mutta siksi kunnes näin tapahtuu, on erit- töt opintopiiritoiminnan järjestämistä var-
4112: täin toivottavaa ja välttämätöntäkin, että ten ovat jo olemassa ja avustukset tietysti
4113:  valtio mahdollisuuden mukaan edistää ja myönnetään jätettyjen anomusten perus-
4114:  tukee tätä toimintaa. Ja tämä valtion teella sikäli kuin varat riittävät. Apurahat
4115:  avustustoiminta ei saisi rajottua yksin voitaisiin sopivimmin, kunnes suunniteltu
4116:  suoranaisten kirjaostojen helpottamiseen ,Vapaan valistustyön Keskusjärjestö" on
4117:  opintopiireille, vaan olisi siinä otettava ehditty lopullisesti järjestää, yllämainituille
4118:  myös huomioon, että opintopiireillä on ti- järjestöille jaetta.vaiksi jättää sille ,luento-
4119:  laisuus saada kelvollisia johtajia. Tässä lautakunnalle", jonka muodostavat Kansan-
4120:  tarkoituksessa olisi valtion tuettruva opinto- valistusseura, Svenska F.olkskolans Vänner,
4121:  piirejä johtajakurssien järjestämisessä, an- Työväen Sivistysliitto ja Finlands Sven-
4122:  nettavaa avustusta järjestäjien ja neuvojien ska Arbetareförbund, joka lautakunta on
4123:  palkkaamiseksi näille kursseille sekä sama- perustettu kansantajuisia tieteellisiä luen-
4124:  ten opintopiirien toiminnan valvomista var- toja varten m;yönnetyn määrärahan jaka-
4125:  ten.                                            mista varten.
4126:     Jos valtio tukisi johtajakursseja 500 mar-      Sen ·perusteella mitä yllä olemme esittä-
4127:  kalla kutakin järjestettävää kurssia kohti neet, saamme kunnioittaen ehdottaa Edus-
4128:  ja näitä pidettäisiin esimerkiksi 20 eri osissa kuntaa päättämään,
4129:  maata, tekisi avustus yhteensä 10,000 mark-               että opintopiiritoiminnan tukemi-
4130:  kaa.                                                   seksi vnodeksi 1921 myönnettäisiin
4131:     Opintojohtajaneuvojia, joiden tehtävät               100,000 ·markan määräraha jaetta-
4132:  ovat edellämainitut, tulisi olla vähintään 4,           vaksi pemstelnissa mainitnlla ta-
4133:  nimittäin kaksi suomen-ja kaksi ruotsinkie-             valla.
4134: 
4135:        Helsingissä, huhtikuun 2 päivänä 1920.
4136: 
4137:                 E. L. Hilden.                                 Otto Andersson.
4138: II, 23, -   Pet. försl. ,N :o 49.
4139: 
4140: 
4141: 
4142: 
4143:                                     Åkerblom, K. V. och Lauren, K. Fr.: Om vården av de
4144:                                        komm1tnala arkiven.
4145: 
4146: 
4147:                                 T i ll F i n l a n d s R i k s d a g.
4148: 
4149:    I varje kommun uppstå småningom arkiv           nad överblick av varje års handlingar, då
4150: av urkunder rörande ·det ekonomiska och            de beräi!telser de borde årligen uppgöra med
4151: kulturella livet. Någon närmare kännedom           ledning av dessa ofta nog ej krävas eller
4152: äger man ej om skötseln av dessa arkiv,            bli föremål för granskning av revisorerna.
4153: men av vad man sett och hört, får man den              Efterblivenheten träder klarrt i dagen, om
4154: uppfattningen, att det särskilt i landskom-         landskommunernas arkiv jämföras med kyr-
4155: munerna hör till undantagen, atif; denna           kornas arkiv. Handlingar av olika slag
4156: dyrbara .skatt ordnas och vårdas, så att den        finnas i de senare ordentligt ordnade inom
4157: verkligen gör skäl för namnet arkiv. En-           ·pärmar eller inbundna och registrerade. Li-
4158: dast ett slag av dokument blir vanligen            kaså bekostar församlingen inbindningen
4159: noggrant hopfört och ordnat årgångsvis,            av författningssamlingen och andra offi-
4160: nämligen kvittenserna över utgifterna.             ciella publika·tioner, som ankomma tili
4161:    }Ien verifikat.en äro långtifrån de värde-      kyrkoarkiven.
4162: fullaste kommunala handlingarna, ehuru                 I landskommunerna samlas den huvud-
4163: de äro viktiga för si tt ändamål. U tslag a v       ·sakligaste delen av handlingar, utslag, för-
4164: myndigheterna, kommittebetänkanden, reg-           ordningar och officiella publikationer hos
4165: lementen och dylika papper, som lämna              kommunalnämndens ordförande. Enli•gt 5'2
4166: upplysnilllg om de ledande synpunkterna             § i 1'9·17 års kommunallag åligger det denne
4167: för olika å;tgärder och företag och ledning        att antingen själv eller genom biträde vårda
4168: för verksamheten, äro självfallet de värde-        nämndeus handlingar och upprätta över
4169: fullaste komm unala handlingarna. Tyvärr           dem förteckningar. Liknande stadganden
4170: är det just sådana papper, som vanligen bli        ha funnits även i de äldre kommunalla-
4171: lagda å sido utan att ,ordnas och inbindas         garna. Men de ha, så vitt man vet, i de
4172: samt registreras årgångsvis. Jämte dessa           flesta kommuner förblivit döda föreskrifter.
4173: erhålla kommunernas arkiv årligen en               .Sålunda torde det höra tili undantagen, att
4174: mängd tryckta meddelanden, författningar           någon inventering och registrering av kom-
4175: m. m., vilka också vore värda att ordnas.          munens handlingar förekommit vi~ omby-
4176:    Varför sker detJta ej lika allmänt som          ten a v komm unalnämndsordförande, utan
4177: beträJffande verifikaten över utgifter? Själv-     har den nya ord.föranden mottagit, vad den
4178: fallet därför att man vid årsrevisionerna          gamla lämnat från sirg.
4179: icke ansett det nödigt att granska denna               Där de kommunala handlingarna finnas
4180: del av förvaltningen.       Och förvaltarna        i behåll, ha dessa vanligen blivit lagda i
4181: själva ha ej heller funnit behov av en ord-        hög utan att ordnas årgångsvis och regis•tre-
4182: 
4183:                                                                                          13
4184:   98                      II, 23. -   Kunnallisten arkistojen hoito.
4185: 
4186: ras. Det är därför ytterst svårt a tt ur dessa   guvernören bör årligen genom resor till
4187: samlingar erhålla up]Jlysningar om frågor        olika delar av länet och ins]Jektion av ....
4188: som röra kommunen, t. ex. utslag av myn-         . . . . . . . . . . . . . . korumunala inrättningar
4189: digheter, gällande bestämmelser f.ör inratt-     vaka över atJt vederbörande tjänstemän full-
4190: ningar i kommunen och annat. Dessa sam-          göra sina skyldigheter samt a:tt de kommu-
4191: lingar av arkivalier belröva självfallet ord-    nala angelägenheterna författningsenligt
4192: nas. Men är det kanske nog, om de häftas         handhavas. Detta stadgande är emellertid
4193: ihop ]Jå något sätt? Så länge handlingarna       så allmänt, att det kommer att bero ]Jå sär-
4194: ej f,örvaras ]Jå ett ställe i kommunen utan,     skilt intresse härför, om någon landshöv-
4195:  såsom fallet hittills varit i landskommu-       ding ägnar sin U]Jpmärksamhet åt vården
4196: nerna, flyttas från ordförande till ord-         av arkiven. Endast ett fall är känt. Lands-
4197: förande och förvaras i dennes hem, är det        hövdingen i S :tt Michels län utsände i ja-
4198: särskilt nödigt., att alla handlingar bli in-    nuari 1916 ett cirkulär till landskommu-
4199:  bundna ·eller insatta inom arkivpärmar          nernas kommunalnämnder ,]Jå grund av in-
4200: (bibliorafter). Varje anna·t sätt at,t ,vårda"   träffade försummelser" och anmodade dem
4201: handlingarna visar sig vara vanvård.             att inom månaden U]J]Jgöra fullständiga
4202:    Visserligen kunde man anse detta vara         förteckningar över kommunernas fasta och
4203: en angelägenhet, som uteslutande rör den         lösa egendom samt hålla arkiven i skick så-
4204: enskilda kommunen, men då det blir ganska        som komm uanlfiörfattningen f·öreskri ver.
4205: kostsamt att nu på en gång ordna handlin-        Dylika ]Jåminnelser ha av allt att döma för-
4206: gar för sex årtioden eller mera, synes det       summats i flera län och av många lands-
4207: vara ett ingrepp i kommunernas självbe-          hövdingar.
4208: .skattningsrätt, om man skulle ålägga kom-          .Närmast bör det dock ankomma ]Jå kom-
4209: munerna att ordna sina arkiv utan att s'ta-      munens revisorer att i sammanhang med de
4210: ten tillika biträder med något understöd.        årliga revisionerna även granska arkivet.
4211: Staten är ju medskyldig till den f·örsum-        Tyvärr nämnes ej de'tta bland de u]Jpgifter
4212: melse, som här skett, och det material, som      kommunallagen giver dem. Meni den mån
4213: härigenom blir ordnat och räa.dat fl'ån för-     revisorerna få anledning att rikta U]Jpmärk-
4214: störelse, blir till gagn för kännedom om         samheten ]Jå andra delar av förvaltningen
4215: landet. För ordnandet, inbindningen och          än .själva räkenska]Jsböckerna, komma ele
4216: registeringen a v de äldre handlingarna i        att få behov av att genomse arkivets hand-
4217: landskommunerna borde därför statsunder-         lingar. Kommunerna få t. ex. nu och då
4218: stöd beviljas, t. ex. 300 mk. för varje 1,000-   mottaga kungörelser, vari staten meddelar
4219: tal av kommunens kyrkskrivna invånare.           om tillfällen att erhålla sta:tsbidrag till
4220: Och kommunerna borcle själva biclraga med        olika f·öretrug. Vilja revisorerna se, huru-
4221:  lika stort anslag. Inbindningen av ny-          vida dessa tillfällen begagnats, så behöva
4222: tillkomna hancllingar borde kommunerna           kommunens handlingar, cirkulärbrev och
4223: själva bekosta genom a:tJt årligen bevilja       författningssamling för året .finnas ordnade
4224: nödi'gt anslag härför. Statens bidrag skulle     och registrerade. Det bör dessutom vara
4225: efter nämnda grund stiga till omkring            revisorernas sak att som kommunens re]Jre-
4226: 850,000 · mk.                                    sentanter närvara, när en ny förvaltare
4227:     Kontrollen över att kommunens handlin-       övertager komniunens arkiv och annan egen-
4228: gar bli ordnade och vårdåde borde utövas         dom, för att se till att allt överlämnas i den
4229: av landshövdingarna och av de kommunala          nyas vård.
4230: revisorerna. I instruktionen fiör guvernö-           I Sverige har frågan om åtgärder för
4231: rerna av den 29 dec. 1894 säges i 5 §, att       ordnande och framtida förvaring av kom-
4232:                         II, 23. -   Åkerblom, K. V. ja Lauren, K. Fr.                      99
4233: 
4234: munala arkiv behandlats av riksdagen både        garna få sig ålagt att göra. sig noga under-
4235: 1!H5 och 1911'6. Vid riksdagen 19r15 yttrade     röttade om de korumunala arkivens tillstånd
4236: förs.ta tillfälliga utskottet med anledning      sarut giva råd och anvisningar, som kunna
4237: av en motion, att det enligt gällande koru-      vara erforderliga. Första kammaren ville
4238: munallag för landskommunerna icke finnes         ej ålägga länsst,yrelserna skyldigheten att
4239: någon, som är lagligen förpliktad att över-      inspektera kommunalarkiven, ruen ansåg
4240: vaka, at.t handlinrgarna bliva vederhörligen     behövligt att de korumunala revisorerna få
4241: registrerade och bevarade, och att det där-      sig ålagt artt även granska arkiven och där-
4242: för icke fattas exempel på att de bliva på       vid särsrkilt tillse, att fullständiga förtedk-
4243: det mest oförsvarliga sätt vårdsWsa,de. Sär-     ningar upprätt:ats och att inventering av
4244: skih korumunala värdepapper, böcker och          arkivalierna bli verkställda åtminstone vid
4245: handlingar, som behövas för dagligt bruk,        arkivvårdares av- och tillträde. Riksdagen
4246: b.orde förvaras i brandfritt kassaskåp eller     bes],öt hos regeringen anhålla, att korumu-
4247: på annat fullt betryggande sätt, t. ex. i        nerna uppmanas atrt. på ett betryggande sätt
4248: brand- och fuMfritt arkivvalv. Från det          ordna och förvara sina arkivalier och att
4249: allmännas sida borde någon tillsyn övas          de korumunala revisorerna tydligt åläggas
4250: beträffande det sätt, varpå den borgerliga       tillse, att så sker samt i revisionsiberättelsen
4251: korumunens arkivalier vårdades.         Andra    föreslå behövliga åtgävder.
4252: karumarens förslag om u'tredning angående           I Finland behandlade lanMagen 1897
4253: tjänliga bestämmelser, för att de komruu-        frågan om vården av kyrkoarkiven och
4254: nala arkivalierna måtte bli på ett betryg-       andra lokala ärubetsarkiv. Men korumu-
4255: gande sätt ordnade och förvarade, förföll        nernas arkiv glömde ruan. Lantdagen an-
4256: 1915, då första karumaren av hänsyn till         höll, att regeringen skulle ,taga i övervä-
4257: kommunernas ekonomi föreslog, att man            gande, på vad sätt landets kyrkoarkiv och
4258: endast genom cirkulär eller på annat sätt        andra lokala arkiv av offentlig natur kunde
4259: skulle fästa komruunernas uppruärksamhet         ,bättre än härintills skyddas ruot förstörelse
4260: på behovet av en bättre vård av kommunens        och göras tillgängliga f'ör forskning". Re-
4261: arkivalier.                                      geringen gav den 1'7 dec. 189,8 ett ntskott
4262:    Vid 1'9,}6 års riksdag anslöt sig andra       uppdraget att behandla ständernas anhål-
4263: kammarens första tillfälliga utskott till        lan, men dess förslag om landskapsarkiv
4264: första kammarens uppfattning för wtt få          ha fått förfalla. Det slags lokala ämbets-
4265: något tiUgjort för vården av de korumunala       arkiv, som finnas hos länsruännen, berördes
4266: arkiven. Utskottet ansåg dock, att en be-        rej heller i 1819'7 års petition. Ä ven vården
4267: tryg,ga.nde vård av de korumunala arki-          av dessa torde vara allt annat än idealisk.
4268: valierna borde kunna åsta,dkommas utan           Mångenstädes är en del av dess arkivalier
4269: allt'f.ör betungande kostnader, om i kommu-      försvunna, och det som bevarats är ofta
4270: nallagen för landskorumunerna införes ett        oordnart. Arkivutskottet borde få nytt man-
4271: stadgan(le därom, a tt. revisorerna även åläg-    dat och då rued uppgift att även uppgöra
4272: gas att tillse, att korumunala värdepapper,      försla·g tili anvisningar för ordnandet av de
4273: böcker och handlingar ,soru behöves för dag-     korumunala arkiven.
4274: ligt bruk, äro på ett tillfredställande sätt        Då landskorumunernas samlingar av
4275: ordnade och förvarade och at.t de egentliga      handlingar i de flesta fall torde vara. oord-
4276: arkivalierna erhålla en lämplig vård samt        nade och oregistrera,de och detta arbete bör
4277: att i revisionsberättelsen över denna gransk-    ske på ett sådant sätt, at.t de bli läi:lt bruk-
4278:  ning föreslås behövliga åtgärder. Vidare        bara som upplagsböcker, behöva anvisnin-
4279:  uttalade utskottet önskan, att landshövdin-     gar uppgöras och tjllställas komruunerna,
4280:   100                       II, 23. -   Kunnallisten arkistojen hoito.
4281: 
4282: så at;t ordnandet och registreringen utföres                 att Riksdagen för år. 1921 anslå1·
4283: :på ett ändamålsenligt sätt. Så t. ex. böra               sorn understöd åt landskommunerna
4284: skrivna handlingar sammanföras skilt för                   för inbindning och registrering av de
4285:  sig och trycMa för sig. Handlingarna böra                äldre handlingarna i arkiven 850,000
4286: vidare f·ördelas efter innehåUet, så att t. ex.           mk.; och
4287: allt som rör fattigvården sammanföres till                   att Riksdagen ville anhålla att
4288: en skild serie, allt som rör skolväsendet till            Regeringen anbefaller landshövdin-
4289: en skild, vägar och broar till en skild, u:p:p-           garna att hålla tillsyn övet· vården
4290: bördslängder flör sig, statistiska konce:pt-              av kornmunernas arkiv;
4291: berättelser för sig, mantalslängder för sig                  uppmanar kommunerna att för-
4292: o. s. v. Och handlingarna i varje avdelning               uwa sina värdepapper, böcker och
4293: böra ordnas i tidföljd efter årtal och datum.             handUngar, som behövas för dagligt
4294: Varje volym bör förses med register. Kro-                 bruk, i brandfritt kassaskåp ellet· på
4295: nologiska förteckningar över handlingarna                 annat fullt betryggande sätt och för
4296: äro o:praktiska ,emedan de fordra mycket                  inbindningen av nytillkomna hand-
4297: arbete att u:pprältta och det är mödosamt att             lingar årligen bevilja nödigt anslag;
4298: efter sftdana register leta efter något. Ett                 tdfärdar anvisningar för ordnan-
4299:  sakregister, som upptager ·handlingens inne-             det av de kommunala arkiven; samt
4300: håll och hänvisar till dess nummer (ej dess                  åstadlvommer sådana tillägg till
4301: olika sidor), blir kort och brukbart.                     stadgandena i kommunallagen, att
4302:    Av det framhållna torde framgå, att det                de lvommunala revism·erna bli ålagda
4303: är bå!de ett statligt, och ett kommunalt in-               att även granska vården av kommu~
4304: tresse att få landskommunernas arkiv räd-                 nens arkiv och att närvara vid om-
4305: dade ur den vanvår.d och fara att skingras                byten av kommunalarkivets vårdare.
4306: och först.öras, vari de f. n. flerstädes befinna
4307: sig. Vi få därför vördsamt f,öreslå:
4308: 
4309:           Helsingfors, den 2•3 mars 19•20.
4310: 
4311: 
4312:                 K. V. Åkerblom.                               Karl Fr. Lauren.
4313:                                                                                                      101
4314: 
4315: II, 24. -    Anom. ehd. N:o 55.
4316: 
4317: 
4318: 
4319: 
4320:                                     Kojonen, R., y. m.: Vapaiden rautatiematkojen myöntämi-
4321:                                        sestä kansakoulunoppilaille kesävirkistystfi varten.
4322: 
4323:                                    S u o m e ru E d u s kun n a 'll e.
4324: 
4325:     ,Kun vuoc1en: 1909 :n toisilla vailrl;io:_päiviHä    kethittämää,n la:psia., laaJentamaa.n näJiden oo-
4326: Eduskunta. käJS·itteli ka.nsakou1 unO[lp]la;~den         kö_piiriä., ,rLkastuttamaan mielikuvitusta. ja
4327:                                                                        1
4328: kesäsiivtola-asiaa, laus'Uii se m. m. ,,Erityi-          syvootä.mään tunrue-·e1äimää."
4329: sesti cm toi'V'ottavaa, eittä vaJtio lasten sijoi-          Välhin ei suinikaan ole se käytä;nnö!llinen
4330: tusta. ga si]rtolamaJJkQja avustaa my•öllltä-           hyröty, nni.kä tällwisesta. maalle pääsystä
4331: mällä vapaat martka:t rautateillä."                     seum.a. 1Sukulaiset ja. tutta.va.t, joiden luo
4332:     .Tämän toivomuksen hallitus ottikin huo-            latpset j.outwva.t - siHä ainoastaan pieni osa
4333: mioorusa, joten ka.u1_punkien ja ta.ajlwälkisiten       pääisee varsina.isiin siå:rto1oilhi·n - panevat
4334: yhdyskurutien kansatkoul uno_pphlaille anruet-          heidät h~ödylliseen mikarteluun. Kun he
4335: tiiJJJ usea.n•a vuotena 'Va•_paat matkat rauta-         rtä.ten !PåäseväJt ti·o ;lavsuudessaan perehty-
4336: teillä:, ikun niitä sijoitettii'lJJ kesäJksi, maaseu-   määln maaseudun oloi•hin, elin'ta.poihin ja teh-
4337: dulle 'Virkis•tymään. Nyttem:min on tämä                täviån., niå,ru auttaa, se heitä IDY!Öihemminkin
4338: etu la.kkauteittu. ViilJme vuonna. sai ainoas-          yilllmärtäen suihta.utuma,a.n ma.as•eudun elä-
4339: taan rajoitettu määrä 75 % :n ailerrnuksen              mään. Moni saa.ttaa mie.ltyä siinä 1määrässä
4340: rautatiematkoista, kun :ta,as ·osa ei saaniUt           ma.alaisellä:mään, että va.litsee si~It.ä itselleen
4341: täJtä!kääin etua.                                       tocimia.lan.
4342:     :Tuo IDduskunUJa.n myötävaikutuksella. ai-             Tälmä asia olis·:U krusiteHävä aivaJli kiireelli-
4343: kaa•nsarutu aikaisem'min 'VaUirunut järjesilielmä       sesti, ,eJt;tä jo elllsi kesäruä ka.wpunkien ja taa-
4344: ol]si kuit.enkin jäUeen paJa uftetta va, s!ihl.ä        javälHs,ten yhdys;lmntien kansakoulunJoppi-
4345: kesänvietto ma·a,seruduUa, on ]msvuikruisiHe            laa't •saisivat va.pa•a.t matkat mennessääln
4346: kaupunkie.n ja. taajavä:kisten Yh;dY!skuntien           maaseudulle .saamaa.n kesävi·rkitystä •sekä
4347: lapsitUe monessa suhteessa 'hyödyllinen. T.elr-         s~eltä .palatessaoan.
4348: v·eydemme.n voitto Olli niin ilmeinen, ettei               :Kaikkeen edelliseen viitaten anomme kun-
4349: sitä tawit<Se ·perustellakaam. V a.rsin:kin sota-       ni.oit.taen,
4350: vuosien näänn~Ji;tämille ja edelleen jatkuVlan
4351: asuntOipulan näivettälmi<lle la~sille olisi ter-                   et>tä Eduskwnta pää.ttäisi kehoiltaa
4352: V·eydellinen voitto verra:ton.                                  Ha~l~tus~a   myöntämään kmu.punkien
4353:     :Kansak.ou'lulasten ·pela1staminen kesäikau-                ja taajaväki8ten yhdyskun;tien k.ansa-
4354: deksi kadun vaaroista maaelämän, ra.ikkau-                      kowlunoppilaWe vapaat rautatiemat-
4355: t.ee.n oru myöskiru siveellinen voitto.                         kat niiden mennessä maaseudulle saa-
4356:     iMat.kusta:min'en 'Vi-eraaseen seutuun ja oles-             maan kesävirkistystä sekä ~ieltä pa-
4357: kelu siellä on niinikään omiaan ,älJillisesti                   ~a~essaan.
4358: 
4359: 
4360:       Helsingi.ssä, maaliskuun 29 'P'äivän.ä 1920.
4361: 
4362:                           Rope Kojonen.                       Mandi Hannula.
4363:                           Matti V alkonen.                    Paul Thuneberg.
4364:                           J. Jyske.                           K. Ruuskanen.
4365:   102
4366: 
4367: II, 25. -   Anom. ehd. N :o 57.
4368: 
4369: 
4370: 
4371: 
4372:                                Thuneberg, P., y. m.: Pientenlastenhoidonopetuksen järjes-
4373:                                  tämisestä.
4374: 
4375: 
4376:                                     E d u s k u n n a ll e.
4377: 
4378:    Kun joku ihminen nykyään ailwo antau-         tuisempi asianlaita se, että nuoriHe naisille,
4379: tua karjanhoidon alalle, jos hän tahtoo ru-      jotka tahtovat antautua lasten hoitajiksi,
4380: veta nuoria eläimiä, vasikoita, lampaita, he-    lastenhoidon opettajiksi tai äideiksi, ei ole
4381: vosia tahi siipikarjaa hoitamaan, niin hä-       suotu ja varustettu tilaisuutta valmistautua
4382: nellä on maassamme monenlaista tilaisuutta       tähän heidän ehkä tärkeimpään tehtäväänsä.
4383: hankkia tietoja ja käytännöllistä kokemusta      Lasten kuolevaisuus ensimäisen ikävuoden
4384: kyseessä olevalla aJlalla ennenkuin hän sii-     aikana on, niinkuin kaikki ti,edämme, hir-
4385: hen ryhtyy. On olemassa karja~k,okouluja,        vittävän suuri. Olisi minusta aivan välttä-
4386: harjoittelutaloja, kiertäviä karjanhoidonneu-    mätöntä ja luonnollista, että maahamme pe-
4387: vojia, kokeneita karjakkoja ja karjanhoito-      rustettaisiin lasten huoltolaitos, johon otet-
4388: ja hevoshoitolwnsulentteja, jotka erityisillä,   taisiin aivan pieniä turvattomia lapsia, lap-
4389: tilapäisillä, monessa paikassa maata toi-        sia, joitten isistä ei ole tietoa, joitten äidit
4390: meenpanemillaan luentokursseilla ja muissa       syystä tahi toisesta käyhyyden, sairauden
4391: tilaisuuksissa, taloissa ja yksityiskodeissa     tahi muitten syitten truhden eivät V'oi eiväJtkä
4392: antavat 'opetusta ja neuvoja nuorten eläinten    ol1e tilaisuudessa aivan pienten lastensa hoi-
4393: kasvatuksessa ensimäisen, niin paljon huol-      dosta kylliksi tarkkaa huolta pitämään.
4394: ta ja taitoa vaativan elinvuoden aikana. Jos     Tähän laitokseen otettai~iin hoidettavaksi
4395:                                                  1
4396: 
4397: 
4398: 
4399: eläin saa oikean hoidon ensimäis·en vuod1en      aivan pieniä, muutaman päivän iässä olevia
4400: aikana, on sen jatkuva hyvinvointi ja kehi-      lapsia ja hoidettaisiin niitä noin 6 kuukau-
4401: tys usein aivan toinen, kuin jos nuori eläin     den ehkäpä vuoden vanhoiksi tai kunnes he
4402: ensimäisen ·elämänvuoden aikana on saanut        ovat päässeet pääasiallisen maitoruokinnan
4403: kitua tahi ollut hoidon puutteessa. Usein        ohi. Tämän laitoksen johtajaksi nimitettäi-
4404: seuraa siitä korvaamattomia häiriöitä ja         siin kelpo, kokenut, las,tenhoitoon innostu-
4405: seurauksia, jotka koko elämän ajaksi kor-        nut, taitava lääkäri, jonka Vlelvollisuutena
4406: vaam3!ttomina lyövät leimansa hoidokkaan         olisi m. m. luentojen ja käytännöllisten har-
4407: ulkomuotoon, luonteeseen ja koko olentoon        joitusten muodossa opettaa ja kasvattaa nuo-
4408: ja tekevät sen mahdottomaksi siihen tarkoi-      ria naisia lastenhoidossa lasten heikoimpina
4409: tukseen, johon kasvattaja sen on tarkoitta-      ollessa, ennen kuin he täyt,tävät 1 vuoden
4410: nut.                                             iän. Näistä lastenhoitokurssien oppilaista
4411:    Aiva.n. sama on nuo1ren ihm:Lslapsen          kehittyisi sitten kelpo lastenhoitajia, kun-
4412: laita. Kun eläinten hoitajalle ja kasvatta-      non äitejä ja parhaista oppilaista erityisien
4413: jalle maassamme on suotu yllämainittu ke-        jatkokurssien kaut~ta valmistettuja lasten-
4414: hityksen mahdollisuus, niin on sitäkin omi-      hoitoon tietopuolisesti ja käytännöllisesti
4415:                                 II, 25. -   Thuneberg, P., y. m.                         103
4416: 
4417: koulutettuja lastenhoidonopettajia ja luen-       hittyä hyvän opettajan johdolla hyvinkin
4418: noitsijoita, neuvojia, samanlaisia ;kuin niitä    tärkeätä elämäntEfutävä:ä varten.
4419: jo on paljon eläinhoidon ,alalla toimimassa         Edellä esitetyn nojalla ehdotan:
4420: ja joi,tten palkkaamiseen valtio antaa seu-
4421: roiUe vahvaa ja tuntuvaa aineellista kan-                    että Eduskunta kehoittaisi Halli-
4422: natusta.                                                  tusta valmistuttamaan ehdotuksen
4423:    Ehdottaisin että aluksi perustettaisiin                pientenlastenhoidonopetuksen järjes- .
4424: yksi tämmöinen lastenhoitajain kasvatus-                  tämiseksi maassamme sekä antamaan
4425: laitos Helsinkiin, ehkä jonkun sitä varten                Eduskunnalle asiasta esityksen ja
4426: erityisesti valmistuneen yliopiston opettajan                että Eduskunta jo ensi tulevan
4427: tahi lääkärin johdolla. Tällä laitoksella tu-             vuoden tulo- ja menoarvioon ottaisi
4428: lisi kaksi hyvin tarpeenvaatimaa tarkoitusta              200,000 markan stturuisen määrära-
4429: tyydytetyksi: hoidon puutteessa 'oleville pie-            han Hallituk-sen harkinnan mukaan
4430: nokaisille varattaisiin lmhityksen ja elämi-              käytettäväksi väliaikaisia toimenpi-
4431: sen mahdollisuus ja kätilöille, lastenhoita-              teitä varten pientenlastenhoidonope-
4432: jille ja äidiksi kasvaviHe naisille ja lasten-            tuksen ja hoidon järjestämiseksi.
4433: hoidonopetta;jille annettaisiin tilaisuus ke-
4434: 
4435:   Helsingissä, '29 päivänä maaliskuuta 119'20.
4436: 
4437: 
4438:                Paul Thuneberg.                              OskL Reinikainen.
4439:                                        Mikael Soininen.
4440:   104
4441: 
4442: II, 26. -   Pet. försl. N :o 63.
4443: 
4444: 
4445: 
4446: 
4447:                                    Österholm, J. och Hornborg, E.: Om inrättande av tvänne
4448:                                       fiskeriinstitut och två fiskarskolor.
4449: 
4450: 
4451:                                      T i 11 R i k s d a g e n.
4452: 
4453:     Det torde stå :Mart för dem, som känna          för lantbruksundervisnin1gens utveckling,
4454: fi·skerinärill!gens ibetingelser och utveck-        måste erkännas, att fiskerinäringen blivit i
4455: hngsmöjligheter i vårt land, att denna nä-          detta avseende förbised·d, även om ma.n ta-
4456: ringsgren kum1e bliva av långt större na-           ger i hetraktande laniJbrukets ojämförligt
4457: tionalekonomislk betydelse, om densamma             större •betydels·e för landet i dess he1het.
4458: bleve föremål för en något vaknare upp-                 Frågan om inräJ-btande a,v undervisnings-
4459: märksaa:nihet från st,atens !sida. äm lhittills     anstalter för fislkare har länge varit före-
4460: varit fallet, om åtgärder skUille vidta:gas fö·r    mål cför hehandling inom de sammanslut-
4461: att undedätta själva fiskets uMV1ande samt          ningar, .s:om a·rbeta för fiskerinäringens
4462: om det bleve sörjt för att fiskllirbefolknin~       främja:nde. F:iJSkeriföreningen i Finland in-
4463: gens yrkessk1cklighet skulle höjas.                 lämnade år 1918 till Regeringen ett förslag
4464:     V ad särskilt beträlffar strävandena för        till program för fiskeriundervisningens ord-
4465: yrkesskicklighetens höja.nde så älr att             nande i landet, oCih i SJ'Ifte att tpåskynda
4466: ruärka, att de in~kränka sig t:illl den instru'k-   dettas förverkligande ha frams:tällnin.gar i
4467: tionsverksamhet, som u:tövas av lan;bbruks-         ämnet ingivits till Regeringen äv·en av
4468: sä1lska~pens och några fiskeriföreningar<s          andra på >detta område ver1mnde förenin-
4469: instruktörer, för vilket •ändamål resp. s•ä;lil-    gar. Aven F'iskeristyrelS'en har ingått med
4470: skap åtnijuta kna.ppt mllmäJtta statsbidrag.        en hemstlälilan i saken. Men då dessa sirä-
4471: För u:tbildning av instruktörer upprätthål-         vanden för fiskeriundervisningens ordnan-
4472: ler statsverket å Evois en finsikspråkig            de tillsv~dare icke lett till några åtgärder
4473: fis·keriskola och försöks1station, som aJ1be-       fi,ån Regeringens s~da., må:ste det amses mo-
4474: tur med endast fyra elever. Av egentl1:ga           tiverat att på:kalla R~ksdagens uppmärk-
4475: fiskarskolor finnes i landet endast en,             samlhet för denna angelägenhet.
4476: nämligen Östra Nylands folkihögskola, vid              I de kretsar, där frågan om 'fackskolor
4477: vars fiskeriavdelning meddelas fackun-              för fiskare varit cPöremål för behandlin:g,
4478: dervisning på svenslka, i fiskeriälmnen.            har man varit ense :därom, a,tt i vårt land
4479: Fiskeriun:dervisningen i F:imland är sålun-         borde inrättas skolor av två oli'ka typer:
4480: da av Illiycket anspråkslös omfattning. Ett         fislkarskolor med c:a 6 måna.ders kurser;
4481: belysande faktum är a,tt s.tatsv·erkets sam-        virka åtmi!nstone till en början borde vara
4482: manlagda utgilfter för detta ändamål enligt         flytubara, samt tfiskeriinst.itut med två-
4483: budgeten för år 1920 uppgå tiH 12,500               åriga kurser för med:delande av en grund-
4484: mark. Med ·ta·nke på die ans:träm!glllingar ooh     ligare undervi,sning, sårskilt i syfte aH ut-
4485: ekonomis:kw Uippoffring·ar, .som .gljorts t. ex.    bilda j_nstruktörer, lärare vid fiskarskolor-
4486:                            II, 26. -   Österho•lm, J. ja Hornborg, E.                       105
4487: 
4488: na, ledare för ,fiskarbefolkni•ngens andels-      l.iga betingelser, utan även på gruud a·v att
4489: företmg o. dyl. Beträffarude dessa läroan-        därstädes fi:nnas för ärudamå:let användbara
4490: sta1ters orgamisation och läroprogram har,        byggruader, skulle fördela:ktigt ägna1 silg
4491: som ovan nämlllts, fullstäudigt förslag ut-       som plats för ett f:iskeriinstitut.
4492: arbetats oeh inlärrnnats till Regeringen, och         V ad •åJter d'iskarskolorna vidkommer, så
4493: det torde ]oke vara av nöden a tt hä:r ingå       hor.d·e efter hand inrä;tta;s minst. fyra sådana
4494: på dessa detaifjer.                               för vardera uatiiQnalitetens 1hehov. Men då
4495:    Det uppenbara hehovet a~v fiskeriunder-        varlken lärarkra'.fter torde stå till :buds eller
4496: visning tprukallar i första hand inräJtandet      sta:t'8lls •tillgångar skulle meidgiva ett ome-
4497: av tvänne fiskeriinstitut, ett finskt och ett     deLhart förverkligande av ett så omfattan-
4498: svenskt, Hmedan hristen på instruktörer är        de 'Program, borde hörjan göras med tvänue
4499: stor o<:!h för de planerade fiskarskoioma         fiskarskol'or, en fin:sk och en svensk. Den
4500: hehövas lärare. BeträJffande placeringen av       förra t:orde lä:mpligasi förläggas tj:ll någon
4501: fiskeriinsiitu~n s.ynes det ändamålsenli-         lmstort i V~borgs Iän, den senare sikulle
4502: ga•st, att det firusika skulle förläggas antin-   bäst hehövas på Aland.
4503: gen till Vederlatks eller Aho skärgård,               På gr:und av vad ovan framhållibs få vi
4504: varest fi,skarskoleiden 'redan länge om'hul-      vördsamt föreslå att Riksdagen må:tte he-
4505: dats a;v thefolkningen och vissa åtgärder på      sluta
4506: privat väg tidigare vidtagits för att få en                    att uppmana Regeringen a.tt skri-
4507: sådan Iä11oinrä:ttning tiU stån:d. För det                  da till åtgärder för inrättande av
4508: svenshpråkiga instit.utet :har hos Regerin-                 tvänne fiskeriinstitut, ett finskt och
4509: gen allaredan föreslagits en syml!erligen                   ett sve.nskt, samt en finsk- och en
4510: lämplig plats, Långörn henämnda holme i                     svenskspråkig fiskarskola; äveniSOm
4511: EkenäJS landsikommun, vilken holme ti:llfal-                   att i utgifsstaten för år 1921
4512: ht statsverket s.om krigshyte oC'h som icke                 ska~l upptagas ett tilräckligt anslag
4513: a1lenast med <hä~syn tili sitt läge och natur-              för detta ändamål.
4514: 
4515:                  Helsingfors den 30 mars 1920.
4516: 
4517:                  1
4518:          John Österholm.                                                Eidk Hornborg.
4519:   106
4520: 
4521: II, 21. -   Anom. ehd. N:o 65.
4522: 
4523: 
4524: 
4525: 
4526:                                  Walkonen, :M,a1Jti, y. m.: Maataloudellisen kou~un perusta-
4527:                                      misesta Petäjärven kantatilaVle.
4528: 
4529: 
4530:                                       Ed u s kun n: a; 11 e.
4531: 
4532:    Suomen Senaatin 1\faan,viljelystoimitus-         erinomaisen sopiva ;paikka siihen ta:rkoituk-
4533: kunta antoi kehotuksen kirjelmällä 28 / 5 13        seen käytettäväksi, on viime aikoina herän-
4534: Maataloushallituksen yksissä neuvoin Vii-            nyt yhä voimakkaammaksi käsitys, että jo
4535: purin läämin ma,anviljeilyss~euran johtokun-        on mika tämä hanke toteuttaa. Niinpä on
4536: nan kans,sa tehdä ehdotus puutarha- ja emän-        Ma,ataloushallitus toiminut tähän suuntaan.
4537: täJkoulun 'perustamisesta valtion omistamaUe            Mutta. tämän rinnalla on myös herätetty
4538: Petäjärven kantatilalle Sakkolassa, sekä            ajatus., että tämän kotitalouskoulun, jonka·
4539: laaJtia ohjelma ja. menoarvio koulua Vlarten.       saa;min:en voidaan rpitää varmana, yhteyteen
4540:    Viipurin läänin maanviljelysseuran johto-        olisi perustettava maa.mieslmulu ja sitten
4541: kunta, laa>tikin sitten suunnittelun, ehdottaen     laajennettava oppilaitosta, niin että siitä tu-
4542: perustetilav,aksi P·etäjärven lmnta1i1alle ko-      lisi voimakas ja suuri maata1oudellinen si-
4543: titalouskoulun, matalai,s·emäntien amma,tti-        vistyslaitos Kaakkois-Karjalaa varten. Kun
4544: sivistyksen kohottamiseksi.                          tällä kanta tilalla ole,va viljelys.ma>a on erin-
4545:    Eihdotuksen mukaam koulu olisi toiminut          omaista ja sitä on ri,ittävän paljon sanottuun
4546: kahdessa, osRssa, talvi- ja kesäkurssina ja          tarkoitukseen, puoltaa sekin tällaisen suu-
4547: kuuluisi sen opetusaineisii'n kotieläinten-         ren op,pilaitoksen perustamista, kuin myös
4548: hoito ja maitotalous, ruo.ka- ja kotitalous,        se että koulu tähän sijoitettuna tulee lä:helle
4549: terveyden- ja lta~stenlhoito sekä talvikursseilla   liikeasemia. Sillä Petäjä:rven kantatilalta
4550: lisäksi käsi työt ja kesäkursseilla ka:svi>trur-     on enintään 4 km. Petäjärven asemalle ja
4551: hanhoito.                                           saman verran Suvannon laivalailturille, jo-
4552:    Ehdotuks,en mukaan olisi koulu voitu si-         ten op,pilaille ei tulisi kalliita hevosmatkoja
4553: joittaa tila,n rakennuksiin verrattain pienillä      kouluun tullen ja mennen.
4554: korjauksilla.                                           On vielä otettava huomioon, (jttä kotita-
4555:    Tämä ehdotus, anomuksella, että tarpeel-         lous- ja maamieskoulu näin y,htyn:eenä voi-
4556: liset määrärahat myönnettäisiin, meni Maa-          sivat käyttää samoja opettajavoimia kuin
4557: taloushallituksen, kaikin puo1in: puolta.van         myös, että opp~laitoksilla voisi olla yhteinen
4558: busunnon kanssa, Senmattiin 31 / 12 13, jossa        ruokatalous, joten kotitalouskoulun ka·svi-
4559: se ei antanut aihetta enempiin toimenpitei-         tarhatuotteet tulisiv~at käyt,ettäJviksi. Ei
4560: hin. Tässä rus>teessa1 on asia levännyt tähän        myöskään ole vähäiksi a~rvattava sitä kas-
4561: asti.                                               vattavaa .puolta, kun ma~a:mieskoulun oppi-
4562:    Kun ei voi ·olla muuta kuin yksi mielipide       laat olisivat joka päivä tiLaisuudessa näke-
4563: siitä, että Ka>akkois-Karjala ki'Peästi kai>paa      mään järkiperäisiä t.aloudenhoitoa., puhu-
4564: tällaista oppihitosta ja että Petäjärvi on           mattakaan siitä, että koulu tulisi täteri. oppi-
4565:                                 II, 27. -    Walkonen, Matti, y. m.                               107
4566: 
4567: laille viihtyisäksi ja mieluisa,ksi kasvatus-        Konntitsan mawmieskoulu sii,rtää tänne ja sen
4568: la:itokseksi.                                        rakennukset käyttää muuhun tarkotukseen.
4569:    Petäjärvelle tulisi rakennettavaksi, ennen-          Mwan hallitus on viime aikoina suunnitel-
4570: kuin molemmat koulut voitaisiin sinne si-            lut alotteita rajruseudun väes,tön kohottrumi-
4571: joittla.a.: uusi koulura!kennus, johon voisi         seksi jru eduskunnassa on myös tehty 'Päätök-
4572: myös sijoittaa osuusruokalan ja, kotitalous-         siä, jotka. tarkattavat swmaa. Tässä esitetty
4573: opettajain      asunnot, agronoomi-opettaja.n        ajatus, €1ttä p,etätiärven kantartih3)l1le perustet-
4574: asunto, (pienviljeliJän ma:illitalo), koulutilan     taisiin ma~vtalouskou<lu, ~tähtäJä samaan ~pää
4575: kotieläinsuojat, kotieläinrakennus pienvilje-        määrään j'a oli1si toteut.et.tuna käänt:een teke-
4576: lijän mallikoti·in, .pesutupa, sau]]arakennus        vä rotiaseudun rlmhirbtymäl!t:ömilssä oloissa.
4577: ja kella.rit.                                           Edellä sanotun perusteella rohkenemme
4578:     Erutisistä ratkennuksista saataisiin asunnot     ehdottaa,
4579: joihta1jaHe, rupulaiso;pettajaHe ja oppilaskotia
4580: varten. Mutta kun Petäjärvelle on kummin-                       että Eduskunta päättäisi Petäjär-
4581: kin aijottua kotitalouskoulua varten ryhdyt-                 ven kantatilalle Sakkolassa pentstaa:
4582: tävä verrattain perusteelEsiin ra!kennus;puu-                maa~aloudellisen koulun ja määräisi
4583: hiin, menisivät ne molempia tarkotuksia var-                 tätä tarkotusta varten tarpeellisen
4584: ten huokeammin sa,malla kertaa. Ja kun                       määrärahan.
4585: oppilaitos olisi saatu vaimiiksi, voi,taisiin
4586: 
4587:         Helsingisä, ma!aliskuun 27 päivänä         1920.
4588: 
4589: 
4590:                      Matti Valkonen.                           Mikko V. Erich.
4591:                      J. P. Kokko.                              Elias Sinkko.
4592:                                             K. V. Wuokoski.
4593:   108
4594: 
4595: n, 2F. -   Anom. ehd. N :o 66.
4596: 
4597: 
4598: 
4599: 
4600:                                  Takkula, Edv.: Maanviljelys- ja rnaatalouskoulujen opet-
4601:                                      tajien palkkausolojen järjestärnisestä.
4602: 
4603: 
4604:                                       E d u s k u ru ru a ll e.
4605: 
4606:     Maamme olemassruolo ja. m;oruestyminen it- tajain puutteen vuoksi nykyään seisa•hduk-
4607: senäisenä va·ltrukunlilruna riirppuu suuressa sissa. .Sama ilmiö on huomattavissa myös
4608: määrin pääelinJk;oi,nomme, maataloud;oru, ko- vaki•na~sten koulujen joukossa. Kun näillä
4609: hotbmisestr&.        ,Maatalouden' edistyminen kouluilla kuitenktin on, kuten ylempänä
4610: taas riilppuu etupäässä maall!Viljelijäin am- huomautettiin, suuri merkitys maatalouden
4611: mattita,iJd.on keh:i:ttäJmisestäi. U utisviljelys, k;ohi1Jtäimisessä, on, pidettävä sangen raskaa-
4612: parrunnre.ttu lamna.nhoito, rikkaruohojen hä- rua tappiona maa,taloud·elle, jos tämä asian-
4613: vittäminen, rsiemenen varlin,ta, ka:rjandalos- tila yhä ed,elleen saa jatkua. ,Eduskunnan
4614: rtus, er.i:taatuisten koneit:telll ja apula:rutojen velvollisuus on tehdä voitava.nsa täJmän epä-
4615: käyttö ja. valinrt;a ja monet muut maatalou- kohdan poistamiseksi.
4616: den, edistämisessä esiin,tyväit kysymykset               Tämä saavutetaan parhait.en siten, että
4617: v·rua:t1ivat harjoittajaltaan ammatt\irt:~etoja, joi- ma:aJtalous- ja maa•1wiljelyskoulujen' opetta-
4618: ta ilmarn hyvätkin atineellriset edellytykset jat sa11.tetam1! samaan aflemaan• palkan,sa·an-
4619: ja työtarmo menevät hukkaralli.                       iiin nähden 1kuin muutkin valtionvirkamie-
4620:     PitkäJa.~kainen kokemus osoiiltaa, että am-       het. 'On vaikeata käsittää, minkävuoksi
4621: ma:trtitietoja maanviljelijöille parhait€U voi- näitä kysymyksessä olevia yhteiskunnalLi-
4622: daan jarka·a .ma1atalous- ja maantviljelyskou- sia työmiehiä yhä edelleen pi;dettä.isiin p·oik-
4623: lujeru välityksellä. Koulujen men,es•tymi- keusasemassa muihin valtiolta palkkaa
4624: sell;o bas ·on välttä;mätörutä, että .niiden ikäy- naruttrviin virkamiehiin nä•hden. Oruhan :hei-
4625: :bettä.vinä on päJtevä ·opetrtajis:to, joka Vliihtyy dän tehtävänsä mitä tärkein1tä yht.eiskun-
4626: työssää;n ja voi siirtä rbaada kunnollisen toi- t.amme voimistuttamiseellJ nähden.
4627: meentulon, trurv:i:tsemarbte. tU'rvau1ma sivutoi-        Ei voida v·aitiololla sivuuttaa myöskään
4628: mHn. Va1lrtettava•S•iJ~ ei 11äJin ole ollut la,ita s.irtä rtosiasia•a, että kysymyksessä ·oLevat
4629: Jtähä;n fl!sti. .P.a.lkkoje1n riirtrtä;mälttömyyden o.pettajat ovat saan.eet tuntuvasti kä.rsiä pa;l-
4630: vuoksi •ovat op;ottajain vaihtumiset maan- kan pieThuuden tähden nylkyisen:ä kalliina
4631:  viljelys- ja maatalouskouluirssa !hyvin ti- aikan·a, joutuen monet heistä tuntuvan ve-
4632: heitä. Kykenevä;t henkilöt ,siirtyvät niistä lan alle. Kun Eduskunnan puolesta on jo
4633: pois toisille aloille, joilla voivat va·rmemmin muille valtioll!VirkamiehriUe myönnetty kal-
4634: turvata. toimeerutulorus•a.. Onpa tälmä seikka liinajanipalkanhsäystä sekä pohjapa•lkkoihin
4635: vaikuttanut senkin, että monet koulut •ovat nähden .että n ..k. kolmannentoista kuukau-
4636: kokonaan jäämeet vaille opettajia. Esimerk- den paikkana viime VUOidelta, niin rOlisi SUO-
4637: kinä voidaa.n mari<n:]ta,, että yhd;oksäl'itä kier- tavaa, että kysymyksessä oleva·t opett.a.jat
4638:  tävästä. maamidkoulusta on seitsemän opet- s.a•it~ivat myös taa.nne:htivaa pa1k·anEsäystä
4639:                                       II, 28. -   Takkula, Edv.                             109
4640: 
4641: puolen vuodtm pohja:palkB..n määrään asti.                  opettajien palkkausolojen järjestämi-
4642: Tälmä €i olisi oll(mikaan liikara, kun otetaan              seksi samoilla perusteilla kuin mui-
4643: huomi!oon, ~että he ovat saaneet suovastaan                 denkin valtionvirkamiBsten palkka-
4644: kärsiä puutetta piiht sotavuodet pa,lkkain                  olot; sekä
4645: •
4646: riittämättömyyden vuohi.                                       ebtä Eduskunta päät:täisi myöntää
4647:    Edellä -esittälmäHäni peruste;olla saall! .kun-          maanviljelys- ja maatalouskoulujen
4648: nioitta>Em. ~ehdottaa,                                      opettajille seUaisen ylimääräisen pal-
4649:                                                             kanlisän kuluneella sota-,a(/alta, että
4650:           että Eduskunta kehoittaisi Halli-                 se vastaisi vähintään puolen vuoden
4651:         tusta mahdollisimman pian anta-                     pohjapalkkaa kullekin kysymyksessä
4652:         maan Eduskunnalle esityksen laiksi                  olevista opettajista.
4653:         maanviljelys- ja maatalouskoulujen
4654: 
4655:       Helsirng,issä, 27 p:nä maaJiskuut~a 19,20.
4656: 
4657:                                                                        Edvard Takkula.
4658: 
4659: 
4660:                                         Yihdyn edellä olevaan anomukseen:
4661: 
4662:                                                                        J. A. Heikkinen.
4663:                        D.
4664: Uusia rautateitä ja muita kulkulaitoksia koskevia
4665:                 anomusehdotuksia.
4666:                                                                                                        113
4667: 
4668: II, 2 9 , - Anom. ehd. N:o 13.
4669: 
4670: 
4671: 
4672: 
4673:                                     Pesonen, Y., y, m.: Määrärahan myöntämisestä Oulun-
4674:                                        Vaalan-Nw·meksen rautatien rakentamista varten.
4675: 
4676: 
4677:                                           E d u s k u n n' a ll e.
4678: 
4679:    V :n 1917 tois:Ulla valt:iop.äivill.ä päät,et:tiin,   että Vaalassa jo on tekeillä suuri puunjalos-
4680: Hallituksen esityksen mukaisesti, raJkenruet-            tus•laitos, Oulujärven pohjo.isra.nmalh ja Sot-
4681: tavak:si rautatie Nurmeksest.a Oulujärven                kamossa esiintyvä rikkikiisu on jo saanut
4682: pohtiois;puolitse VaaJa,an sekä Savon rata               alulle kaivos•työn1, joka tullakseen suurem-
4683: jatkett.avwksi ~ajaMl!ista tähän ra:taa'n ast,1.         massa määräJssä .tuottavaksi odottaa va,in pi-
4684: Vaa.las·ta Ouluun ~ou jo vaoommin,, v:·n 1909            amisesti avautuvaa, l·iikeväylää tekeillä ole-
4685: valtiopä.iv,illä, pä.ätet•ty rauta.tie raken1netta~      vasta rada,sta; hyv,ien väliell! ja edulli<sten
4686: vaksi. 'TäJmän Nurmeksesta Oulujärven                    ta.loudell~st~n suhteitten kehittymi,nen' itse-
4687: ,pohjoispuolitse Ouluun ulottuvan radan, jo-             näistyvän Vienan-Karjalan ja Suomen vä-
4688: ka muodostuu pohjoisimmwksi yhdysrada.k-                 ·lillä samoin vawtii li·ikeneuvojen paranta-
4689: si Pohjanrrna'a'n, 18avon ja Ka.rjala.n radoille,        mist•a. Pohjo~s-Suomessa.
4690: katsoi Hallitus 'llii·in täirkeälksi, että sen ra-           Radan rakentamista olisi sen vuok•si mitä
4691: k€nitaJmin,en oli asetet.tava etusijalle muihin          pontevilmJmin kiimhdittä:vä. Kun työntioih-
4692: jo ra;kell.IIJJettavi!ksi ·pääJtettyi'hinlkin ratoihin   toon kykenevää voimaa. ja työkalustoa to-
4693: näihdem. Ed.uskunrt:<B. yhtyi HaUitukrsen kä-             den,näköi.sesti va.p.autuu kuluvan vuoden ai-
4694: sityksoon. Radan n1opeata mkenltamista pe-               ka.na :Ma,tkaselänf----.jSuista.mon radalta, ei :tä-
4695: rusteltii'Th monella titrkeäJllä syyllä. ·Poh-            mäkääln a•si:anpuoli enään aseta töiden lisää-
4696: j.oi&€n poikk·ira:dau ·puute a.iheut,ti vaikeuk-         miseHe voittamattomia est.eitä:. Työt olisi
4697:  sia liikeniteen jäJrje.srtämiselle ja liikkuvan          saa,tava ikä.y;nfi:,i,in:, ]Jaitsi Kaja,a,n:i.n--Nur-
4698: k•aluston twrk,oituks€nlmukaiselle •kä:ytöH€;            meksen väilhllä,jossa ·tähäin as·ti yksistään on
4699: se •tuotti arveluttavan v.a'a,ran maam]Juolus-            töitä tehty, myöski,n Oul un1--Vaalan ra.ta-
4700: tami&elle. Paitsi ·tätä puhuivat roda•IlJ no-             osaUa. Vi~meksimainitun vällin valmistu-
4701:  pean ralkerutamisen puolesta monet twlou-                misesta. olisi se erikoinen etu, että s.e no-
4702: delliset syyt, kutellJ vaHion mets.äta,louden             pe:a,sti .avaisi Oulujärveä ympäröivä.lle Ja,a-
4703:  tuottoisuudoo lisääminen Pohjois-Suomessa,               jalle a1ueelle liilkeyMeyden1 suori'n,ta tieltä
4704:  näJiden seutujen teoHisuusma:hdolli:suuksien             merell€, hyödyttäe'n siten sekä paika11ista
4705:  ed·istä:miruen, maalta1ouden elvyttä;mi,nen' ja          ta varanvaihtoa että työväilineitten ja työ-
4706:  paikaJlisen väestön tunnetusti vaikeitten                tarpeitten ·tuonltia, rakennustö.i,tä va•rten vai-
4707:  elinehtojen parruntaminem.                              keasti mkennettavaJle. Vaala.n'---'Kiehimän
4708:     Kaikki nämä radam rak·erutamisellJ kiiroh-            väliselle rataosalle.
4709:  timistä vwa,tivaJt syyt ova.t edelleen ole-                 Niillä määrärahoiHa, joita tarkoitukseen•
4710:  ma,ssa,; ovatpa viime aikoina yhä sehemmåm               tähäln' asti on myönnetty, nim. 4 mi,ljoonaa
4711:  tulleet näkyviin. Huomiota ansaits€e m. m.,              nm.rkkaa v. 1919 ja 5 miljoomaa markkaa
4712: 
4713:                                                                                                      15
4714:   114                      II, 29. -Oulun-Vaalan-Nurmeksen rata.
4715: 
4716: v. 1920, :ei ole voitu tö~tä tarpeellisessa mää-      töiden jartkamis:eksri rataosalla Kajaani-
4717: rässä jouduttaa. On välttämältö:nJtä, 'että           N urrnes sekä 10 miljoonaa ma.rkkaa töiden
4718: Eduskun1ta vara.a :siihen seUa,isen <.lrä:lll, että   aloittamis·eksi ·rataos:aol1a Oulu-Vaa,l:a·.
4719: se vastwa1 .työn tärikByttä ja suuruutta. Kun            Ylläolevan perusteella saamme ku.nnioit-
4720: telmillä oleva rata on sangen ,pitkä j·a sen          taen €hdotta•a,,
4721: va.lmist3Jm:iJge:n jouduttamilllen :edellä Bs]ttä-
4722: mistämme syistä mitä suotavinlta, ol.is~ v :n                  että Eduskunta päättäisi v:n 1921
4723: 1921 menoarvioon tarkoitusta varten varat-                   menoarvioon ottaa 25 miljoonaa
4724: tava: vähintään 25 miljo0:111a:a. ~narkkrua, jois-           markkaa Oulun-Vaalan-Nurmek-
4725: ta 15 miljoonaa marklka·a oli:si käY'te:ttävä                sen rautatien ra,kentamisl!a varten.
4726: 
4727:       Hel&inlgissä, ma,aliskuun 28 p:nä 1920.
4728: 
4729: 
4730:                          Yrjö Pesonen.                     Aarno Pesonen.
4731:                          Pekka Saarelainen.                J. A. Heikkinen.
4732:                                                                                                115
4733: 
4734: II, 3 0 . - Anom. ebd. N:o 14.
4735: 
4736: 
4737: 
4738: 
4739:                                  Sinkko, E. ja Särkkä, V. K.: Koneellisen ja taloudellisen
4740:                                      tutkimuksen toimittamisesta normaaliraiteisen rautatien
4741:                                      rakentamista varten Lappeenrannasta Jyväskylään.
4742: 
4743: 
4744:                                       E d u s k u n n a ll e.
4745: 
4746:    Vaikka viime a,ikoina onkin tehty ehdo-          rana.inen ra.utatieyhteys. Tämän yhdysra-
4747: tuksia ja ryhdytty toimempi teisiin useiden         dan kautta. tulisi lyhenemään matka Itä-
4748: uusien rautateiden aikaanswamiseks~ on kui-         Suomesta Pohjanmaalle noin 150 kilomet-
4749: tenkin jäänyt y1eisem1Jää huomiota vaille           rillä.
4750: eräs mielestämme hyvinkin tärkeä liikenne-             La.ppeenrannan-,Tyväsky län ranta tielin-
4751: linja, nimittäin Latpp.eenra'n ta-Jyväsky lä.       ja tulisi lei1kkaamaan pääasiallisesti Lap-
4752: Tämän r!l!dan tarpeellisuudesta on jo pitem-        peen, Lemin, Savitaipa.leen, Suomenniemen,
4753: män aikaa oltu selvillä varsinkin nimä seu-         Ristiinan, Mäntyhrurjun, Hirvensalmen,
4754: duilla, joita täJmä rata tulisi läiliinnä kosket-   Joutsan, Leivonmäen, Toivakan ja J yväs-
4755: ta:maan. Keski-Suomesta ja Pohjanmaalta             kylän 'pitäjiä ja ra,utatiestä tulisi olemaan
4756: Itä-Suomeen suuntautuva liikenne on jo tä; ..       turutuvaa. etua muillekin Päijänteen itäpuo-
4757: hän asti ollut melkoinen ja varsinkin täsrtä        lella oleville ·viljaville seuduille. Tämä na.u-
4758: lahtien näyttää sille a1vautuva.n uusia, mwh-       tatie tulisi siis avaamaan liikenteelle taaja-
4759: dollisuuksia. Void~aa,n pitää jotenkin var:         vä,kisen maaseudun j1a niinikään avaisi se
4760: mana, ·että suunnitelma Laatokan yhdistä-           uusia mahdollisuuksia maamme teollisuu-
4761: misestä kana:valla. Suomenlahteen tulee lähi-       delle ja 1parille jo toimivalle teh.daslaitok-
4762: vuosina toteutumaan, seikka, minkä toteut-          selle. Pääelinkeinomme, maanviljelyksen,
4763: taminen       tulisi tuntuV!asti elvyttämään        elpyminen ei ,myöskään olisi vähä.ksi arvos-
4764: ma:llmme liike-elämää, ja puoltanee näin ol-        teltruva, sillä laaja,t hyvänla:atuiset maat var-
4765: len osaltaan tämän suunnitellun yhdysradaH          maankin tulisivat viljelykselle raivatuiksi,
4766:  rakerutamista.                                     joten maataloudellemme koituisi tästä ar-
4767:     Suomen läpi tapahtuva kauttakulku Poh-          vaamatonta hyötyä. Kun ottaa vielä huo-
4768:  joismaiden ja Venäjän välillä ei voi t.yydyt-      mioon tämän ra~dan stra,teegisen merkityk-
4769:  tävästi eikä Suomen rautatielaitokselle tuot·      SJen, niin ei voitane olla eri mieltä radan ta:r-
4770:  tavastikaan ta.pruhtua, nykyään löytyviä ai-       peellisuudesta.
4771:  van toisia näkökohtia silmälläpitä'en raken-           Maanlaatu ei, sikäli kuin on ha.vaittu lin-·
4772:  nettuja ratoja myöten, vaan olisi kyseelli-        jaa silmämäärin tarkastettaessa, tulisi teke-
4773:  nen lyhempi yhdysra:ta ensi tilass1a raiken-       mään radan rakentlallllist.a niinkään va.ikeaksi
4774:  netta.va, sillä rautatien ny,kyään krer.täessä     ja kalliiksi kuin useilla muilla linjoilla., jota,
4775:  joko Kouvolan tahi Elisenvaaran kautta             paitsi rakentamis·een tarvittava puutavara
4776:  Pieksämäelle ja sieltä edelleen Jyväskylään,        olisi näillä metsärikkailla seuduilla edulli-
4777:  puuttuu      tärkeimmältä osalta Karjalan,         sesti SJaatavissa.
4778:  Keski~Suomen ja Pohj1a,nmaa:n ka:nssa suo-
4779:  116                   II, 30. -   Lappeenrannan-Jyväskylän rata.
4780: 
4781:   Kaiken, sen perusteella, mitä edellä olem-         neell-isen ja taloudell'isen tutkimuk-
4782: me esiintuoneet, saamme kunnioittaen ehdot-          sen norrnaaliraiteisen rautatien •ra-
4783: taa,                                                 kentamista varten Lappeenrannasta
4784:           että Eduskunta kehoittaisi Halli-          Jyväskylään.
4785:        tusta ensi tilassa toimUuttamaan ko-
4786: 
4787:        Helsingissä, 30 päivänä maaliskuuta 1920.
4788: 
4789: 
4790:                       Elias Sinkko.                 Th. Homen.
4791:                       Mandi Hannula.                M. Maunonen.
4792:                       Aug. Hämäläinen.              Vilho Nikkanen.
4793:                       K. Ruuskanen.                 Lauri Perälä.
4794:                       Simson Pilkka.                Matti Valkonen.
4795:                       W. K. Särkkä.                 A. 0. Wuorimaa.
4796:                       H. Niskanen.                  Tekla Hultin.
4797:                                                                                         117
4798: 
4799: II, 31, -   Pet. försl. N:o 15.
4800: 
4801: 
4802: 
4803: 
4804:                                   Helenelund, E., m. fl.: Angående byggande av en samman-
4805:                                      bindningsbana Björneborg-Kristinestad-K askö-V asa
4806:                                      -N ykarleby-Bännes.
4807: 
4808: 
4809:                                      T i ll R i k s d a g e n.
4810: 
4811:    HänYisa,nde til1 motioveringelli i peti-               bindningsbanesystemets genomföran-
4812: tj orusförslaget N: o 3'6 vi,d 1919 års Ri:ffis-          de, vidtaga åtgärder för byggande av
4813: dag ,f1å vi vördsamt 'föreslå att Riks,dagen              en sammanbindningsbana Björne-
4814: ville hos Statsrådet iframs'tälla' om:                    borg-Kristinestad-Kaskö-V asa
4815:             att såsom första länk i smnman-               -N ykarleby-Bännes,
4816: 
4817:       Helsingfors, den 27 mars 1920.
4818: 
4819: 
4820:                         Edv. Helenelund.              Johan Broända.
4821:                         Oskar Nix.                    Johannes M:iemois.
4822:   118
4823: 
4824: II, 32, -     Pet. försl. N:o 17.
4825: 
4826: 
4827: 
4828: 
4829:                                     Estlander, Ernst: Angående byggandet av en normalspå1·ig
4830:                                        järnväg h·ån Toby statian till Valtti station, samt från
4831:                                        Valtti station till Savalaksbanan.
4832: 
4833: 
4834:                                        T i ll R i k s d a g e n.
4835: 
4836:    Aberopande petitions{örsla.g-en N :o 111                 malspårig järnväg från Taby statian
4837: samt N:o 111 a vid senare lantldagen. år                    å Vasabanan till V altti station
4838: 1917 även,som petition1sförslaget N:o 39                    å Uleåbargsbanan, ävensam hos Re-
4839: vid sena,ste Riksda!g, får jag vördsamt hän-                geringen anhålla, att en teknisk ach
4840: visa till de däri framhiåHna, :skälen för                   ekanomisk ttndersökning av en nar-
4841: byggande av en normwls:pårig järnväg                        malspårig järnväg utgående från
4842: från Toby station till Voltti s:tation samt                 V altti station till lämplig anknyt-
4843: iör undersokning a:v linjen V oltti~Sa vo-                  ningspu.Ytkt å Savolaksbanan i när-
4844: la,ksbana,n: och ber dag såle•des vördsatmt                 heten av l densalmi eller K uapia
4845: få 'hemställa om                                            måtte på statsverkets bekostnad sna-
4846:               att Riksdagen ville för sin del               rast möjligt verkställas.
4847:             fatta beslttt am byggandet av en nor-
4848: 
4849:       Helsingfors, ,den 3 aJpril 1920.
4850: 
4851:                                                                        Ernst Estlander.
4852:                                                                                         119
4853: 
4854: II, 33. -   Anom. ehd. N:o 16.
4855: 
4856: 
4857: 
4858: 
4859:                                Erich, M. V.: Satamaradan rakentamisesta Käkisalmen
4860:                                   satamasta Kivisalmen satamaan.
4861: 
4862: 
4863:                                     E d u s k u n n a ll e.
4864: 
4865:    Samalla kertaa kuin vnme vuonna val-          näiden luonnonvoimien välillä tasapaino,
4866: mistunut Hiitolan-Raasulin rautatie ra-          hiekka painuu pohjaan ja. muodostaa särk-
4867: kennettiin, yhdistettiin myös Vuoksi-virran      kiä, jotka taas uuden suunnan aallokossa
4868: suulahdessa oleva Kälkisalmen vanha laato-       helposti siirtyvät paikasta toiseen.
4869: kanpuoleinen satama lyhyellä, kaupungin             Sataman suun madaltuminen kävi liiken-
4870: asemalta haarautuvalla satamaradalla maan        teelle haitalliseksi ennen pitkää Vuoksen
4871: rautatieverkkoon. Täten avautui niille ta-       laskun jälkeen. Kaupungin ja myöskin val-
4872: varoille, jotka sanottuun satamaan tuodaan       tion toimesta laativat teknikot erityisiä
4873: La:atokkaa myöten, mukava, ja entistä ly-        suunnitelmia, joi:lla kaihlla oli tarkoituk-
4874: hyempi kuljetustie maan etelä- ja keskiosiin     sena ] öytää keinoja, millä madaltumista
4875: sekä myös sellaisille vientitavaroille, kuten    olisi ehkäistävä ja kulkuväylä tarpeeksi sy-
4876: Laatokan luoteismunalla olevaan metsäseu-        vänä pysyväisesti pidettävä. Suomen silloi-
4877: tuun syntyneissä sahalaitoksissa ja paperi-      sen ehkä etevimmän vesirakennusten tekni-
4878: massatehtaissa jalostetuille metsätuotteille     kon, yli-insinööri, sittemmin senaattori Ver-
4879: sata:miin ,Suomenlahden rannalla, kuten Vii-     ner Lindbergin laatima suunnitelma vihdoin
4880: purin satamaan ja, Vii·purin-R!oiviston ra-      hyväksyttiin. Vuosina 1910i7-1'9'10 kau-
4881: dan valmistuttua, Koiviston satamaankin.         punki noin 2a3,000 markkaan nousevilla
4882:     R!äkisalmen vanha satama kyllä on syvä       kustannuksilla, joihin saatiin valtioavuksi
4883: ja täysin suojattu kaikilta tuulilta. Mutta      100,9'80 markkaa, ruoppaarna.Jla syvensi sa-
4884: sen suu on aina oltlut itä- ja koillistuulilla   taman suun ja varusti sen ·sen8!attori Lind-
4885: vaikeasti sisäänpurjehdittava. Sen jälkeen       bergin suunnitelman mukaan rakennetuilla
4886: kuin Vuoksi v. 18 57 laskettiin on ennen
4887:                      1
4888:                                                  aallonmurtajilla. :Niyt pääsivätkin muuta-
4889: syvä satamansuu vuosi vuodelta madaltu-          mina vuosina kaikki Laatokalla purjehtivat
4890: nut. Siihen näet muodostui hiekkasärkkiä,        alukset kysymyksessäolevaan satamaan.
4891: sillä ennen laskua tässä virrannut valtava       Mutta pian ·Osoittautuivat suojaNarusteet
4892: vesimäärä, joka oli kyennyt pitämään lasku-      tarkoitustaan vrustaamattomiksi tai ainakin
4893: väylän syvänä, väheni mitättömäksi. Hiek-        rii ttämättömiksi madel tumista vastusta-
4894: ka, joka Vuoksen suussa ja Laatokan poh-         maan. Muutamia vuosia ~sitten täytyi kau-
4895:  jassa näillä seuduin on hienoa lentohiekkaa,    pun:gin noiiJ; villiteeThkymmeneen tuhanteen
4896: doutuu pienessälkin aallokossa ja heikossa-      markkaan nousevilla kustannuksilla ruop-
4897: kin tuulessa liikkeeseen ja siirtyy paikasta     pauttaa kahdesti aallonmurtajain välinen
4898:  toiseen. Kun Vuoksen virtaava vesi kohtaa       sisäänpurjehdusväylä ja jonkun matkaa nii-
4899:  sa;notun sataman suuHa 8!allokon, syntyy        den sisäpuoleltakin uudelleen auki, ja täksi
4900:   120                  II, 33. -   Käkisalmen-Kivisalmen satamarata.
4901: 
4902: vuodeksi on samaan tarkoitukseen osoitettu aluetta, joka on kJ~lliksi syvää kaikille Laa-
4903: taasen 30,000 markkaa. Jos mieli estää tolml1a lii:Ukkuvi fle alwksiHe, muilta ei kuiten-
4904:                                                                1
4905: 
4906: 
4907: Laatokan suoranai:sta vaikutusta satama- kaan 16 metriä syvempää. 'Sitä yrrnpäröivät
4908: altaaseen, olisi insinööri A. Backbergin, jo- rantamaat ovat sovelia:rut satamwsillo:Ulle ja
4909: ka Käkisalmen ]mupunginvaltuuston toi- varastopaikoille. Itäinen ranta, jota ehdo-
4910: menpiteestä on satamansuuta tutkinut ja tetaan satamapaika·ksi, on vwrsinkin tähän
4911: siitä anrtamut 25 1p. ljouluk. 1918 päivätyn tarkoitukseen erittäin sopiVIa, siinä kun
4912: lausunnon, rakennettava uusia laitteita, allJikset voivat laskea aivan rantakallioihin
4913: jotka vaatisivat hänen arvionsa mukaan sil- kiinni, •siUä vettä on 15' metrin päässä ran-
4914: loisten hintojen ja työpalkkojen perusteella nasta 10._5 metrin syvältä. Ratainsinööri
4915: Smk. 5,080,000, johon tulisi lisäksi nykyis- A. Söderlund toimitti viime helmikuulla
4916: ten aallonmurtajain poistamisesta Smk. Käkisalmen kaupungin alotteesta ja kustan-
4917: 21()5,000.                                       nuksella silmämääväisen tutkimuksen rau-
4918:     Sillä välin kuin kaupungin vanha 1aabo- tatiestä, joka rakennettaisiin Käkisalmen
4919: kanpuoleinen sailama oli aivan mahdoton vanhaan satama,an johtavalta satamaradalta
4920: suurempien alusten käyntipaikaksi, käytti Kivisalmeen ja antoi siitä 2i9 p :nä viime
4921: kaupunginliikenne, varsinkin vuosina 1880 helmikuuta päivätyn lausunnon ja kustan-
4922: -1!HO vaiheilla satamanaan jonkun matkaa nusarvion. Tarkastus osoitti, että rata tulisi ,
4923: ka UJpungista, 1uateessa 'Päiim oleva1a. vuoDJO- 6 km pitkäksi, ja että m!l!a on tasapintainen,
4924: maista Laatokan lahtea, jota kutsutaan Ki- kivetön hiekka;kangas. Kun siltarakennuk-
4925: visalmeksi. Kaupunki l,aittoi :sinne johtavan sia ei tule kysymykseen ja soramäki on ra-
4926: maantien; piti sitä kunnossa, 11akensi myös dan vieressä, tulisivat rakennuskustannuk-
4927: satamaan laiturin ja vahtituvan. Kun mat- set mahdallisimman huokeiksi. Kustannus-
4928: kaa kuitenkin on viimeksimainittuun sata- a•rvio päättyy 1,'3180,000 markkaan.
4929: maan kaupungisila 7 kilometriä ja tavarain         Käkisalmen kaupunginvaltuusto on t. k:n
4930: hevosilla vedättäminen kaupunkii1;1 kävi 1'6 päivänä päättämyt, että siinä tapauksessa
4931: hankalaksi ja kalliiksi, on kawpunki koet- että valtio rakentaa tämän Kivisalmen sa-
4932: tanut saada kaupungin viereistä satwmaan- tamaradan, Eäkisalmen kaupunki .sitoutuu
4933: sa kuntoon, mutta, kuten edellä on kerrot- antamaan maan ja maan sorapaikkaa varten
4934: tu, huonolla menestyksellä. Mielipide tek- ilmaiseksi, sikäli kuin ne tuleva·t olemaan
4935: nikkojen keskuudessa on jo vakaantunut kaupungin omistamalla ,alueella, kaikki ra-
4936: siitä, että Vuoksen suulla olevaan satamaan taa varten tarvittavat ratapölkyt sekä ra-
4937: sisäänpurjehdusväylää ei suurillakaan kus- kennuttrumaan ja ylläpitämääm tarpeelliset
4938: tannuksilla saada pysyväisesti syväksi, satamalaitteet Kivisa:lmen satamas'Sa. Ra-
4939: vaan täytyisi se pitää alJiki vuosittain uudis- dan pituudesta tulisi olemaankin 3 1 / 2 kilo-
4940: tettavilla ruoppaubilla, jotka kuitenkin metriä kaupungin maalla, niinikään soran-
4941: tulisivat kawpungille ylivoimaisiksi. Siksi ottopaikka. Tiämä uhraus voidaan arvioida
4942: onkin paikkakunnalla nyt yleisenä se1 mieli- noin 515,000 markaksi, mtapölkkyjen, 11,200
4943: pide että olisi saa.t<ava rauiati·e Kivitsa•lmen kappaleen a 110 mk, H2,000 markaksi eli
4944:  satamaan, joka ehdottoman varmasti on sel- yhteensä kaupungi!ll tarjoamat edut rataa
4945: lainen, ettei mitään kustannuksia sen aina varten 167,000 mrurkaksi, lukuunottamatta
4946:  purjehdittavana ja käyttökelpoisena pysy- jo mainittuja satamalaitteita.
4947:  misestä tulisi kysymykseenkään.                   Kuten tunnettu, on Laatokan luoteisran-
4948:     Tämä satama on kaikilla tuulilla hyvä nikolla melkoinen joukko teollisuuslaitok-
4949:  sisäänpurjehtia, siinä on 850 metrin pitkältä sia, etupäässä sruhoja. Näiden tuotteet vie-
4950: kaikilta tuulilta su'Ojassaolevaa satama- tiin ennen 'Sotaa etupäässä VenäjäHe tahi sit-
4951:                             II, 33. -    Erich, M. V. ja Gebhard, H.                          121
4952: 
4953: ten Nevajokea myöten Suomenlahdelle, mis-              TiLmä:n Ki,visalmen rada.n rakennuttami-
4954: sä ne lastattiin uurdeUeen ulkoma.i>lle kulje-     nen ei kuitenkaan ole edellä selviävistä
4955: tettaviksi. Nykyinen tiJanne on muuttanut           syistä tarpeellista ainoastaan kaupungille,
4956: aseman aivan toiseksi. Mainitut puuteolli-         vaan koko maalle, eikä ainoastaan nykyisen
4957: suustuotteet täytyy kuljettaa Daatokan yli         tilarnt,een va,atima, va,a.n va:sta;isuudenkin.
4958: sen länsirannalle ja sieltä rautateitse Viipu-     Onhan luonnollista, että kun normaaiit suh-
4959: riin, missä ne lastataan laivoihin ulkomaille      teet Venäjään ennen pitkään syntyvät, niin
4960: vietäviksi. Mutta niissä kohdin, mi,ssä rau-       itsenäinen Suomi ei tule kuljettruma•an kaik-
4961: tatie tapaa Laatokan rantaa, ovat vielä sa-        kea tarvitsemaansa Venäjän viljaa ja muita
4962: tamat ja niiden laitteet vaillinaisia ja puut-     tuotteita enää Pietarista mutkan kautta,
4963:  teellisia. Siksipä onkin viime vuoden vaih-       vaan Syvärijoen suulta suoraan Laatokan
4964: teessa ~aatokan pohjoisrannalla sijaitsevien       yli sen länsirannan satamiin, jorsta ne kul-
4965: sahalaitosten taholta käännytty Hrullituksen       jetetaan edelleen. Tällä tavoin väihenevät
4966: puoleen anomukseUa J aakkiman Lahden-              tavaran 1kuljetuskustannukset ja Pietarissa
4967: pohjan sataman laajentwmisesta, ja on äJs-         olevain välikauppirusten voitto jää pois.
4968: ken myönnetty puoli miljoonaa markkaa sa-          Tämmöistä viljain kuljettamista suoraan
4969: nottuun tarkoituk!leen. Näillä kuitenkin           Syvärin suulta Suomeen on sitä paitsi jo.
4970: voidaa;n siellä laittaa satamalaitteita vain       ennenkin tapahtunut jossain määrin, vaikka:
4971: niin vähän ettei liikenteen tarve tule tyydy-      Pietarin suurkauppiaat sitä oman etunsa
4972: tetJ71ksi. Tämän vuoksi ovat 0. Y. Diesen          takia kaikin voimin koettivat estlLä.
4973: Wood Company ja Osakeyhtiö Rosainoff                   Edelläolevan perustelun nojalla saan kun-
4974: joku aika sitten kääntyneet Käkisalmen             nioittavimmin ehdottaa Eduskunnan päätet-
4975: kaupungin puoleen anomuksella, että kau-           täväiksi:
4976: punki 1laittaisi satamansa tarpeelliseen kun-                   että normaaliraiteinen, 6 kilomet-
4977: toon, jotta he voisivat 'Sen kautta kuljettaa                rin pituinen satamarata rakennetaan
4978: puutavaroitansa rautatielle lastattaviksi,                   valtion varoilla ja 1,380,000 mark-
4979: sitoutuen edellinen tUlomaan ensi kesänä sa-                 kaan arvioiduilla kustannuksilla Kä-
4980: taman ka;utta noin 5,000 ja jälkimäinen                      kisalmen satamasta Vuoksen suulla
4981: 3,000-5,,000' standarttia sahatuotteita, edel-                Kivisalmen satamaan Laatokan mn-
4982: linen vielä lisäksi paperimassaa. Kaupunki                   nalla, ja
4983: parastaik,aa syvennyttää 'Satamansa suunta                      että, ottamalla huomioon ne uh-
4984: ja laajentaa laitureita tämän liikenteensä                   raukset, joihin Käkisalmen kaupunki
4985: varalta; l\'[utta edellämainituista syistä ei                on sanotun satamaradan hyväksi si-
4986: nyrkyistä satamaa voida ajan pitkään kun-                    toutunut, tarpeelliset rahavarat sitä
4987: nossa pitää, vaan olisi Kivisalmen satamaan                  varten otetaan vuoden 1921 b·udjet-
4988: saatava rautatie johdetuksi.                                 tiin.
4989: 
4990:   Helsingissä, maaliskuun 30 päivänä 1920.
4991: 
4992: 
4993:                                                                        Mikko V. Erich.
4994: 
4995: 
4996:                                         Tähän yhtyy:
4997: 
4998:                                                                        Hedvig Gebhard.
4999: 
5000:                                                                                          16
5001:   122
5002: 
5003: II, 34. -   Pet. försl. N :o 10.
5004: 
5005: 
5006: 
5007: 
5008:                                    Mickelsson, A. E., m. fl.: Angående beviljande av anslag
5009:                                       till inköp av ångfartyg för upprätthållande av tmfik på
5010:                                       linjen Åbo-Åbolands skärgård-Åland.
5011: 
5012: 
5013:                                       T i 11 R i k s d a .g e n.
5014: 
5015:    Det är ick~ första. gången frågan om kom-
5016:                                                                                   .
5017:                                                      skärgård framställt. Gång på gång 'har den
5018: munikatiomslförhåHa.nrdena i våra s.kärgårdar        i saken anr01pat både regering och lanfdag.
5019: up·p•tages ti11 dryft.wing. Men densa:m.ma.          Ar 1908 tillsa,t•tes verlcligen en kommitte
5020: kmrumer ej art.t försvinna. från· dagordnirug-en,    .med uppdrag att berä.lma kostnaderna för
5021: innan den fått en tillfredss,tällandoe lö.sning.     ifl'åga.varand!e tra1fik. Kommithin av.ga.v
5022: En lanlttsd:els andtliga. och ekorwmis.ka. ut-       sitt betänka.nde år 1911, och seda.ru dess !ha
5023:  veckling beror ti:ll stor del på de förbindelser    på olika. vrugar f·ramställn.inga.r gjorts i ären-·
5024: de.n har med den övriga. världtm, oc!h med
5025:      1
5026:                                                      det, dock ubn a:tt leda. till annat resulta.t än
5027: beakta·ndie 'hära.v skyrudar befolkningen i          a.tt åt •nå,got en1s kilt bola.g !bevi:1ja:ts visser-
5028:                                                                          1
5029: 
5030: 
5031: olika, lanodsdelar att ·förbättra sin hemtralk:ts    iiogerr rätt rund1i.ga. ansla.g för post-. oclh :pa.s-
5032:                                                                             r
5033: kommun~kationsf.örhållan,den. Vid aHa. tiid·i-       sa•gem:r'hefor:dran t.ill vissa. sta.tioner i denna
5034: gare l'antdagar ha anspråk av detta slag •bli-       skä11gård. Man 'har alltså ej dragit i betän-
5035: vit framställda; till stor del ha desamma för-       kawdoe att överlämna< hefolknirr.gens..i tiota.l
5036: tmlett beviljande av ans,lag, och följden här-       komm u:ner li vsin tressen. i .p.riva.ta. redares
5037:  av 'har blivit, att mången avlägset belägen         händer. Huru de,nna be,folknin.gs intressen
5038: la•nd.skommun un!lergått' ett ha.stigt upp.sving     g.enom en såda.n a.nordning tiHgo,doses, fram-
5039: va.d såväl ma,teriell som a.rudlig kultur he-        går t.ydligt a.v en hällld-else på Skiftets isa:r
5040: ;träffar.                                            i februari 1•9i20. Ett •pa.r ·personer från en
5041:    nock fim:vas också exempel på va:rt det           av Ålands skä.rgårdskommuner, va·rest en
5042: leder, om man 11å gruwd aiV klass- e1ler ras-        farsot med mycket stor dödlighet ,härjaode,
5043: politiska; ·hänsyn s,t[ller si,g a.vvisande .gent-   anropade F. Å. A:s ångare ,Oihonna"- en
5044: -emot heräUiga.de fordrin.ga.r a•v detta shg.        ånga.r-e, som åtnjöt stat.slbidra.g för ti:llgo.do-
5045: Ett ex·empe.l härprå äro ålä.nntingarna., vilkas:    S·eend-e a.v skärgåvdstra.fiken - amhålla.nde
5046: a<Vsa!knad av sa.mhörj.ghetskäns,lai med övriga      om a1tt få fö1ja med ångaren till Åbo för a:tt
5047: delar av riket säkert är till stor del att till-      därifrån hämta läihre och läkemedel. Då
5048:  skriva ·den omständ.igtheten, att d!ems rätt-       eme.]ilerti•d! ånga.r.en ej lbefa.nn si.g på ett
5049:  mä:tiga krav i ova.n beröDdia, a.vs>eenrde icke     sådant ställe, där densamma kontrakts·eml~gt
5050: tillgodoseti<s.                                       var skyldig att stanna, fingo m'ännens rop
5051:     Sedan årtionden har kravet på regelbund-          förlklinga ohört på Skiftets is. Detta nödrop
5052:  na, tidsenliga förbindelser året runt med            har .klinga.t i årtionden.
5053:  bstlandet varit det främsta krav befolknin-             Alarud och Ålbola,nds s'kärgård behöver ej
5054:  gen på Aland och i Aholands vidsträckta              blott post- och passa.gerar-etrafik. I d-enna
5055:                                    II, 34. -   )Iickelsson, A. E., y. m.                             123
5056: 
5057: !and1sde:l tproducera:s- massor a•v livsmedel,          vid·låd,a. fmmibdord.ringen a.v passagerwve å
5058: som krä,ver regelhunden, sn{l,bh och rhilHg             tredje 'klass eHer med' förcläicksibildett på
5059: tran.sport i därför a~v.sedda. fartyg. U nder           våra, skä~gård,sålllgare. Dess,a, miss.för.hållan•-
5060: de sena.ste år-en har stör,sfa. d-elen av den i         d.en hetunga föret,räclesrvis den fatt.i·ga' arbe-
5061: Å bo skärgård fångarde fisken vint,ertid tra.ns-
5062:   1                                                     tavbe.fol,kn~ngen på la.nd sbyg1den, vilken icke
5063:                                                                                    1
5064: 
5065: 
5066: porterat.s till Å'bo med häst - en omstän-              är i stånd a'tt fra.mtvi111ga. deres a.vska.ffande.
5067: rEg1het som ha;ft tiU följd en enorm stegrinrg          Des'Sill· ·pa,ssa,g·era.re fram1befordms. i rum,
5068: aiV priset. rpå va.ran, oaktat fiskatren ofta,st        .som egen:1Jl;igen äro avsedda. för la.st och där
5069: fått nöja sig med en rä:tt låg he.ta.lninlg för         förty va.nlig-en en stor .del av utrymmet är
5070: densamma. Ju •större en kom:muns a.vstånd               up~ptag-et.     Då bänkar ooh stolar ofta.st
5071: från fastla,n.d-et är, de,sto mindre äro a.vsätt-       swknas, nöd•ga1s ·pa,ssagera.rnle rta1g1a ·plats :på
5072: ningsmöjlig1heterna oc'h ·desto lä.gre priset,          sina egna effekter eller 'På n.ågon dtel av
5073: som fiska.ren erhåller. Under d-enna. vinte.r,          lasten. ISålunda. ·händer det, ofta., at.t stiuka.
5074: då färsk str·ömmirug i Helsingfors kostat 3             personer lägga. sig på mj,öl- och grynsäckM,
5075: ma,rk a 3 lillark 50 pemni, ha: fiskame i                fruktlåd·or o. dyL I samlilla. rum 1på farty-
5076: Kimito enhållit. 1 ma,rk a 1 ma.rk 50 penni,            gen tranrs,porteras vida:re djur, sråsom hä:s-
5077: i Kor.po och N agu 60 a 80 penni samt i                 ta,r, nötkreatur och: svin. Allt detta äro
5078: Houtskär ooh Brändö 40 a 60 penni per kilo.             tred:je klass passa;gerame tvungna wbt för-
5079: I Alands skärgård bedrives vinterfisk-e i yt-            dr:a.ga., också då resa,n, såsom fallet är i
5080: terst ringa. utst.rä ckning, iberoend-e ·på de
5081:                       1
5082:                                                          Almnds och Åbo skärgårdail\ rii.cker hela.
5083: dåliga kommuni'kationern.a.            Med ·bäth€        dygn. Det vidriga i dessa förM;llanden
5084: tr.a.n,s,port- oeh avsätin~ng:smöjli:gheter skulle       framstå:r kla:rt, om ma·n tän.ker sig att ena-
5085: fångsten kunna mångdubbla.s, och d-et är här            •ha.n.da syst<em vore rå:dand1e 'På jä.mvä.ga.rne.
5086: icke fråga om nårgra. hundra- eller tusentaJ,               E·n prirva,t redreri!irrna. ins,ätter sina, ån-
5087:  utan om flere miljoner kilo. Det är a1ltså             gwre på de tmd·er, där Me f.ör tide11 lämna
5088: stora. na:tionalekonomiska. intressen som här            den största. inkomsten. Dä.rför, för at,t .:m
5089:  iir fråga om.                                          tra!kts intressen må hliva, beva.ka:de i d·et
5090:     Såsom förhållandena. nu gestaltat sig, med           av&eende, va.rom ovan va.rit fråga, bör s·taterr
5091: enorm stegring a.v priset. ·på fiskebra.gder            gripa. in. F'örsrt när staten insa:tt egna, ån-
5092:  ooh olidliga: tranS'portförhåHandtm blir fis-          gare på li.njen Abo-Aland:, kan bef.olknin-
5093:  l•et i de yttre 'S'kärgårdskommune.rna tvun-           gen på Aland och i Åiho skärgård äga, viss-
5094:  get att upphöra och den befol'kning som där-            het, om, a:t1t trafik.en icke, såsom ~ittills
5095:  av ·haft sin utkomst nödsakad att söka sig ut-         varrit faHet, 'helt plöt.sEgt avstanna.r. Där-
5096:  koms.t 'På anmt± lhåll. 'Tillä:ggas, må, a.tt för-      med .vinnes en vä.sent.lig föruts,ättn~ng för
5097:  utom a,vkas tningen av fisket jämrvä:l jord-
5098:               1                                          en norma·l odh .sbdig utveckling i dessa trak-
5099:  bruks- och mejeriprodukter, som från fasta             ter. Sa:mman:hlandas såsom hit.t.ills Stock-
5100:  Alarud s'lwla· tra.nsporteras t:ill fastla.ndet, er-   holms•- och Alandls-.tra:fiken, så frä.rnjas där-
5101:  fordra: regdl:mnden och snaibb tra.ns,port.            igenom smuggli111g.
5102:      De ånrgare, som skola insäHas på nu                    •Det är hlott för a.nskaHning av fartyg,
5103:  ifrrugava·rand<e linjer oclh som skola tra.nspor-       som penninganslag från sta:ten:s sida behö-
5104:  tera Ji.vsmedeL vilka äro utsaHa. för f,ör-            va,s. Trafiken kom~er ·helt säkert at.t finan-
5105:  skämning, måste nödvändi,gt förses med tiH-            siellt U'P'Ilibära sig själv.
5106:  räckligt stora• ky1rum, ·en anordning som                  På gnmd av det sargda föreslår ja·g vörd-
5107:  hittills totalt saknats.                               samrt,
5108:      I detta samma.n,ha.nrg är skäl att ånyo                         att Riksdagen nu'Mte besl'Uta eM
5109:   fram.hålla cle kända missförhållanden, som                       anslag om .5,000,000 mark till inköp
5110: 124                   II, 34. -   Turun-Ahvenanmaan laivaliike.
5111: 
5112:       av lämpliga ångfm'tyg för -upprätt-              linjen Åbo-Abolands skärgård-
5113:       hålZa~Ytde av regelbunden trafik på              Åland.
5114: 
5115: 
5116:   Helsingfors, d-en 30 mars 1920 .
5117: 
5118: 
5119:                 ..\. E. Mickelsson.                        E. L. Hilden.
5120:                                       Rieti Itkoneu.
5121:                  E.
5122: Eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
5123:                                                                                                    127
5124: 
5125: II, :>r;.- Anom. ehd. N:o 8.
5126: 
5127: 
5128: 
5129: 
5130:                                     Vennola, J. ·H., y. m.: N. s. kruununtilojen perinnöksiostoa
5131:                                        koskevan lainsäädännön uudistamisesta.
5132: 
5133: 
5134:                                   S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
5135: 
5136:    Varsin huomattaJvra va11tri'On omairsuuden           sen l1isäksi: on huoma'ttavissa, e'tt.ä i1Js,e yh-
5137: luovutus tapahtuu n. s. kruununtUoden p.e-              tiöt ja keinotitrelijat käyttävät tätä asiaintilaa
5138: rinmi:iiks'ioston lmui!ta. Se lainsäädiäntö, jota       hyvälkseen hyötyälkseen valtion kustannuk-
5139: täs•sä noudla.tetaa,n, on kuitenki~n jo vanfhet-        sella. Heidän 1uo1Jtohenkirlönsä hakevat
5140: tunut, aina. 1700-luvun a:lkUipuoJelta. eikä            omissa' nimis:sään oikeud,en uudistilan perus-
5141: enää lainkaa·n vastaa: tarkoitustaan. Se                tamis'een, laittavat sen ylhti'ön varoilla 'Pe-
5142: on pä:inva~stoin omiansa. ailheuit!ba.maan val-         rinnö.ksios1tokuntoon ja, kun s·e on iJa'Pahtu-
5143: tiolle 'kevytmieli,stä omruisuutenrsa menettä-          nut, siirtyy tila y~htiölle. Yll:ltiö on tehnyt
5144: mistä.                                                  loist,avan k1aupan valt,ion kust,annuksella.
5145:    Berinnöksiost.dh in\ta on voimassaolevan
5146:                      1
5147:                                                            On luonnollista että todellisille viljeli-
5148: lainsä'ä,dämnön llliuka:an lrarskettava krolmen-        jöiUe koet,eltaan, mikäli mahdollista, edistää
5149: kertaiseksi til1an pohjaveros!f:'a'. Tämä joh-          vi~jely;smailttens:a omarksi saam1~sta ja. eilt•ä
5150: taa siilhen, että esim. Ouilun läiänissä valtio-        valtio Jl!imrta,an näfhd,Em nondatta,a karikkea
5151: varainmin~steriös:llä saarmainri tietoden mu-           kohtuutta. }lutta sillä kannalla. kun asian
5152: kaan noin 1 / 8 man~t~aalin tibn perinnöksi-            järj,esitely ny'ffiyään ·on, ei sitä voi muwksri
5153: ostdhinta nousi 1916 ikesk~määrin aino1as'taan          merkitä kuin mitä kevytmielisimmäksi val-
5154: noin 57 markkaan. ,Ja ~kUJi,tenJkin voi tällai-         tion oma:irsuuden haaska,amiseksi.
5155:  seLla tilalla, olla pelt~ja j.a niritltyjä 57 t~yn       Asian nain ollen saamme •kunnioi'ttaren
5156:  nörin al'aa rja sen lisäksi useita satoja tynnö-       anOia, että Eduskunta pä!ättäisi HaUiturkselta
5157:  rinaloja metsämaaita. VillrHio ·tulee siis             anoa,
5158: miltei suomnaisena Iahdana jakamaan                                  että n. s. krttununtilojen perinnök-
5159:  suuria alueita yks:i:t:yisille.                                  siosto otettaisiin tarkastuksen alai-
5160:     T·ällia'hl!en asiainti.la onkin jo jahtaml't kei-
5161:                                      1                            seksi ja annettaisiin Eduskunnal'Ze
5162:  notteluun. Viarsin usearSisa :ba1paukoossa. siir-                nopeasti esitys sitä kosl;-evan lainsää-
5163:  tyvät ;perinnoksi ostetut tilat heti perin-                      dännön uttdisbamisesta siten, että
5164:  nöksiOS'ton jälkeen ~utisasukkail~a keinotte-                    valtion ja yhteiskunnan edttt tulevat
5165:  leville kauppiaille tai· metsäyhtiöiUe. 1\futta                  huomioonotetuiksi.
5166: 
5167:         Helsingissä, huhtnkuun 3 päi~vänä 1920,
5168: 
5169:                          J. H. Wennola.                              Risto Ryti.
5170:                          Oskari Mantere.                             K. E. Linna.
5171:                                               Bruno Sarlin.
5172:   128
5173: 
5174: II, 36. -   Pet. försl. N :o 19.
5175: 
5176: 
5177: 
5178: 
5179:                                        Åkerblom, K. V.: A.ngående de lärda sällskapens skyldig-
5180:                                           kännande att utdela sina publikationer till stam.bibliote-
5181:                                           ken i kommunerna.
5182: 
5183: 
5184:                                           T i II R i k s d a g e n.
5185: 
5186:   De lärda sällska pen oeih föreningarna i             och &om med liv·Egt intresse ville taga k·än-
5187: 1a-ndet !ha under årens lopp publicerat en              nedom därom och göra bruk dära v.
5188: mängd up.psatser ooh avhandlingar, i vilka                Denna olägen!het lkunde till god del av-
5189: bygdemas higi;oria, geogrwfi, natur>förhM-             hjälpas, om de lärda säiltskapen ,begyn'te
5190: la nden, folklirv oc!h s:pråk blivit belysta,.
5191:                                    1
5192:                                                        årligen utdelfll tili stam:biibli:oteken i lands-
5193: Dessa ut:vedningar skulle den !befolkning,             och sta!dskommunerna exeroplar a v sina
5194: som de beröra, med särskilt i>nt.resse taga            årsböcker ooh a.n.dra pwblikationer. Där
5195: kännedom om, nrumligen sådana som äro                  stambrblioteik ämnu ej inrättats i landskom-
5196: framställda :på folk81ts språk och i sådan             munerna, kunde kyrkolbyarnas folkskolor
5197: form, at:t folk med vanlig allmän hi.ldning            i stlället få m·ottaga dessa skrifter.
5198: förmår tillgodogöra sig dem. OcJh dylika                  Då de lärda sällskapen understödas av
5199: forskningsresultat skulle lika1ledes med               staten deils med direkta a.nslag ·Och dels in-
5200: s·tort intresse göras bruk a v i1 skdlorna i de        direkt med medel ur :Conder exem;pelvis ur
5201: bygder forskningarna beröra.
5202:                          1
5203:                                                        Längmanska fonden ,för vetelllSkrupliga
5204:    Detta har hittills .]cke skett. Allmänhe-           ändamål", så mruste det anses vara: en be-
5205: ten och skoHärarrua i bygderna iha i regeln            rättigad fordran, att dessa sällskap skola
5206: fått känne'dom om dessa forsknings:resu.ltat
5207:      1                                                 årligen gra ti:s tillställa stamb]blioteiken i
5208: endast genom de torfti.ga läroiböckerna. Det           ,kommunerna sina skrilfter. Och då flera :;tv
5209: mesta har förblivit okänt. Det har stann·at            dessa sallstkap redan nu ha stora serier av
5210: i sällskapens pu:blikationer ooh arkiv. Ute            skr~fter, bord:e även exem:plar av dessa po-
5211: i :bygderna vet man därf•ör ej stort av, vad           pulära:re skrivna·, så långt f·örråden förslå,
5212: som möjligen finnes urtforskat om ens hem-             utd.elas till ~bi,blioteken. Lösen för dessa
5213: ort, emedan de lärda sällskapens skrifter              oäldre publi!kationer borde erläggas till
5214: ej erhålla•s di:t. ViU någon för :sin ihemort          sällskapen av statsmed:el, t. ex. av de me-
5215: irrtresserad få reda på srudant, måste !han            del som anslåJs för ,undeJ:1stö'dande av folk-
5216: söka upp bi>blioteken i huvudstaden. Men               bibliotek.
5217: dett.a är förenat med så s1tora kostnader, att            De säl.lska.p, som härmed åsyftas, äro
5218: mången ej finner möjlighet härtill. Följden            Einska V etenska pss'Ocieteten, Suomalainen
5219: blir att det vetande fors•ka·re ihoplbragt om          Ti,edea,katemia, Fins:ka Hilstoriska Sam-
5220: bygderna oftast förblir dött och ofruki1bart,          fundet, Finska kyrmdhistoriska sarmfundet,
5221: emedan det icke blir känt av dem det berör             Suomalainen T·eologinen Kirjallisuusseura,
5222: 
5223: 
5224: 
5225: 
5226:                                                                                              '
5227:                                   II, 3 6 . - Åkerblom, K. V.                               129
5228: 
5229: Finska Li<Heratursä1lskapet, FinSika lforn-         På grund a v det framrhållna ber jag få
5230: minn€sföreningen,     Svenska      Litteratur-   föreslå, a tt Ri.ksdagen måtte besluta:
5231: sällskap~ i F,inland, Ställshpet för Fin-
5232: lands geogmfi., Geografiska föreningen,                    att anslag åt de lärda sällskapen
5233: Societas 1pro fauna et flora fennica, Finslka           beviljas med villkor, att de årligen
5234: läkaresä:llskatpet, J uridiska    fö.reningen,          utdela exemplar av sina publikatio-
5235: Suomalainen Lakimiesten Yihdisty.s, Natio-              ner tW stambiblioteken i lands- och
5236: na!lek9nomiska föreningen,      Ekonomisika              stadskomrnunerna; och
5237: samfumdet i Finland, Finska Forstsamfun-                   att för äldre skrifter, smn utdelas
5238: det, Lantbruksvet·enska pliga samfundet i               iill starnbiblioteken, ersättning gives
5239: Fi:nland, Pedagogiska föreningens central-              åt sällskapen av statsan:s~aget för
5240: a.vdelniug, Finska kmJJs•tföreningen och                ·understödande av folkbiblioteken.
5241: Geneologiska Samfundet i Finland.
5242: 
5243:      Helsingfors den 24 mar;;: 192f).
5244: 
5245:                                                                       K. V. Åkerblom.
5246: 
5247: 
5248: 
5249: 
5250:                                                                                        17
5251:   130
5252: 
5253: II, 36. -   Anom. ehd. N :o 19.
5254:                                                                                Suomennos.
5255: 
5256: 
5257: 
5258: 
5259:                                Åkerblom, K. V.: Oppineiden seurojen velvoittamisesta toi-
5260:                                   mittamaan maksutta julkaisnnsa kuntien kantakirjas-
5261:                                   toille.
5262: 
5263: 
5264:                                     E d u s k u n n a ll e.
5265: 
5266:    Maan oppineet 'seurat ja yhdistykset ovat netuiksi niille, joita ne koskevat, mutta jotka
5267: vuosien varrella julkaisseet joukon kirjoi- hartaal'la mielenkiinnolla tutustuisivat nii-
5268: tuksia ja tutkielmia, joissa maa,seudun histo- hin ja käyttäisivät niitä.
5269: riaa, ma'antiedettä, luonDJonoloja, kansanelä- •   Tämä epäkohta voi·taisiin melkoisebi
5270: mää ja 1kieltä on valaistu. Näihin kirjalli- osaksi korjata, jos oppineet seura~t tästä'edes
5271: siin esityksiin tutustuisi se väestö, jota ne vuosittain toimittaisivat kuhunkin maalais-
5272: koskevat, erikoisella mielenkiinnolla, nimit- ja kaupunkikunnan kantakirjastoon kappa-
5273: täin sellaisiin, jotka on esitetty kansan ikie- leen vuosikirjaansa ja muita julkaisujaan.
5274: lellä ja sellaisessa muodossa, että tavalli- Missä kantakirjasstloja ei vielä ole maalais-
5275: sen yleissivistyksen saaneet ihmiset pysty- kuntiin perustettu, voisivat kirkonkyläin
5276: vät käyttämään niitä hyväkseen. Ja naitä :IDamsakoulut saada niiden asemesta o-ttaa nä-
5277: tutkimusten tuloksia käytettäisiin niinikään mä julkaisut vastaan.
5278: halukkaasti niiden paikkakuntain kouluissa,        Kun oppineet seurat nauttivat valtion
5279: joita tutkimukset koskevat.                      kanna·tusta toiset ~suoranaista määrärahaa,
5280:    Näin ei ole tähän asti tapahtunut. Yleisö ~toiset epäsuorasti eri rahastojen varois·ta,
5281: ja koulunopettajat ovat tavallisesti saaneet esim. Längmanin raha~stosta ,tieteellisiä
5282: tietää näi,stä tutkimusten tuloksista vain ly- tarkoituksia va~rten", niin riJäytyy pitää oi-
5283: hytsanaisten oppikirjain väilityksellä. Enin keutettuna sitä v·aatimusta, että tällaisten
5284: osa on pysynyt tuntemattomana, on jäänyt seurojen tulee vuosittain ilmaiseksi lähettää
5285: seurojen julkaisuihin ja ar·kistojen kätköön. tuotteensa kuntien kantakirjastoihin. Ja
5286: Kaukana maruseudulla ei senvuoksi tiedetä kun useilla seuroilla jo nyt on laajat sarjat
5287: paljonkaan, mitä mahdollisesti on tutkittuna teoksia, pitäisi myös kappale näitä kansan-
5288: kotipaikkakuntaa koskevaa, koska oppinei- tajuisemmin kirjoitettuja teoksia, niin pit-
5289: den seurojen julkaisuja ei saada sinne. Jos källe kuin vamstot riittävät, lähettää kir-
5290: joku kotiseutuunsa kiintynyt haluaa saada jastoihin. Maksu vanhemmista julkaisuista
5291: niistä selkoa, täytyy hänen hakea niitä pää- olisi seuroille suoritettava va1tionvaroista,
5292: kaupungin kirja~stoista. Muuta se truas ky- esim. ~kansankirjastojen avustamiseen myön-
5293: syy niin suuria kustannuksia, että monella- netyistä varoista.
5294: kaan ei ole siihen mahdollisuutta. Seuraus         Ne seurat, joiifia tässä tarkoite·taan, ovat:
5295: on, että ne tied10t, jotka tutkijat ovat koon- Suomen Tiedeseura, Suomalainen tiedeaka-
5296: neet eri paikkakunnista, jäävät kuolleiksi temia, Suomen Hi.storiallinen Seura, Suo-
5297: ja hedelmä!ttömiksi, koska ne eivät tule tun- men kirkkohistoriallinen seura, Suomalai-
5298:                                 II, 36. -   Åkerblom, K. V.                             131
5299: 
5300: nen Teologinen Kirjallisuusseura, Suoma-           E1delläsanottm nojalla pyydän ehdottaa.
5301: laisen Kirjallisuuden Seura, Suomen mui-
5302: naismuistoyhdistys, Svensk'a litteratursäll-
5303:                                                               .
5304:                                                 että Eduskunta päättäisi:
5305: 
5306: skapet i Finland, Suomen maantieteellinen                että määrärahaa myönnetään oppi·
5307: seura, Malntieteelline~ yhdistys, Societ~s             neille seuroille sillä ehdolla, että ne
5308: pro fauna et flora fenmca, Suomen lääkäri-             vuosittain toimittavat kappaleen ku-
5309: seura, Lainopillinen yhdistys, Suomalainen             takin julkaisuaan maalais- ja kau-
5310: Lakimiesten Yhdistys, Kansantaloudellinen              punkikunlain kantakirjastoihin; ja
5311: yhdistys, Suomen taloudellinen Seura, Suo-               että vanhemmista julkaisuista, jot-
5312: men Metsätieteellinen seura, Suomen Maa-               ka toimitetaan kantakirjastoihin,
5313: taloustieteellinen seura, Kasvatusopillisen            maksetaan seuroille korvausta kan-
5314: yhdi,styksen keskusosa,sto, Suomen taide-              sankirjastojen avustamiseen myönne-
5315:               .
5316: yhdistys ja Suomen Sukututkimusseura.                  tystä määrärahasta .
5317: 
5318:         Helsingissä, 2'4 päivänä maaliskuuta 1920.
5319: 
5320: 
5321:                                                                   K. V. Åkerblom.
5322: •
5323:                         ••        ••
5324: VALTIOPAIVAT
5325:               1920
5326: 
5327: 
5328:         LIITTEET
5329:                 111.
5330:  LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
5331: EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUS-
5332:           EHDOTUKSET
5333: 
5334: 
5335: 
5336: 
5337:            HELSINKI, 1920
5338:      VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
5339:                           A.
5340: Erinäisiä oikeuksia maahan, kalaveteen ja rakennuksiin
5341:     koskevia eduskuntaesityksiä ja anomusehdotus.
5342:                                                                                               137
5343: 
5344: III, 1. -   ltiotion N :o 12.
5345: 
5346: 
5347: 
5348: 
5349:                                  Österholm, J.: Förslag till lag angående ändrad lydelse av
5350:                                     18 Kap. Byggningabalken.
5351: 
5352: 
5353:                                     T i ll R i k s d a g e n.
5354: 
5355:    Angående äganderäUen till landets vat-          befinna sig i enskild ägo, näml~gen på djup
5356: tendrag stadgar gällande lag, att vattnen          i yttre skärgården och i havsbandet, där
5357: jämte grunden tillhöra de byar eller enstaka       mete och annat krokfiske ·kan av envar be-
5358: lägenheter, vilkas ägor stöta till vattnet.        drivas.
5359: För saltsjön ytterom skärgården och öppen             Den icke jordägande befolkningens fiske-
5360: havsstrand gäller dock, att den enskilda           rätt har förr varit större. E'Illigt urgammal
5361: äganderätten omfa'tta.r blott den del av vatt-     hävd, som av särskilda författningar bekräf-
5362: net oc'h grunden, som sträcker sig 500 meter       tats, hade några delar a v Sveriges rike, till
5363: från den linje utanför stranden, där vid nor-      vilka även Finland rälmades, en viss allmän
5364: malt vattenstånd 2 meters 'djup vidtager.          rätt till strömmingsfiske i 'enskilt vatten. I
5365: Enahanda är förhållandet med a vseende å           fiskeristadgan av år 17t6i6 stadgades för de
5366: de insjö- och saltsjöfjärdar, vilka i längd och    uti Finland boende invånare såsom en ifrån
5367: bredd mäta minst 8 km. Finnes i sådan              äldre tider av dem nytbjad rättighet att, där
5368: fjärd holme, som ligger utanför sådant 500         sådant vanligt varit, få okvalde vid öppna
5369: meters område och som hör till något bya-          havs-, skogs-, berg~s- och stenstränder utan
5370: lag, räknas även omkring densamma land-            Jandslotts erläJggande idka med jordägare
5371: grundsrätt.                                        gemensamt strömmingsfiske, sedan jol'däga-
5372:    Emedan äga:p.derätten till vattnen i de fle-    ren under fisketiden njutit sina tvänne fri-
5373: sta fall även innefa ttar ensamrätt till 'fi"ske   dagar, näm1igen måndag och onsdag, att dra-
5374: i desamma, är den icke jordägande fiskar-          ga det första notvarpet; härifrån undanto-
5375: befolkningen för utövningen av sitt yrke           gos dock sådana stränder, där åker och äng
5376: hänvisad antingen till de stora insjöfjärdar-      möta. I fiskeristadgan av år 181615 återfin-
5377: na eller till saltsjön utanför det område, som     nas ~samma bestämmelser. Det heter där att
5378: enligt landgrundsrätt tillhör byalagen. In-        ,strömmingsfiske må å stäl1en, där sådant
5379: vid staten tillhöriga havsstränder samt skär       av ålder varit vanligt, av varje landets in-
5380: och holmar i havet, ,som icke visst hemman         nebyggare idkas även under annans strand,
5381: tillyda, är fisket även i regeln fritt. Sådant     om denna består av skogsmark eller sten,
5382: allmänt fiske i saltsjön kan fri tt utövas a v     men ej vid åker eller äng". Denna rätt till
5383: envar, men i de stora insjöfjärdarna är detta,     allmänt strömmingsfiske har upphävts ge-
5384: förbehållet invånarna i de kommuner, vilkas        nom fiskeriförfattningarna av år 1902. I
5385: ägor gränsa till dessa fjärdar. Utöver nyss-       clet kommittebetänkande, som utarbetades
5386: sagda allmänningsfiske har medgivits en            av 18918 års fiskerikommitte, och somlåg till
5387: viss rätt till fiske även i sådana vatten, som     grund för dessa lagar, framhölls uttryckli-
5388: 
5389:                                                                                          18
5390:         138                           UI, 1. -   Kalastuslainsäädäntö.
5391: 
5392:       gen, att en srudan åtgärc1 skulle medföra          fritt i yttre skärgården och havsbandet, dock
5393:       svåra olägenheter för den icke jordägande          sål unda a tt enclast länets inbyggare skulle
5394:       fiskarhefollmingen. Ehuru d'essa olägenhe-         äga rä1:t till sådant strömmingsfiske i länets
5395:       ter då antogos vara av övergående natur,           vatten. Denna hegränsning är av nöden för
5396:       har det emellertid ,sedermera blivit uppen-        att hindra en invasion av yrk·esfiskare från
5397:       bart, att den obesuttna fiskarhefolkningen         avlägsna trakter till mera givande fiskeplat-
5398:       g.enom förlusten av rätten till ovannämnda         ser. Att inskränka ifrågavarande rätt till
5399:       allmänna strömmingsfiske i enskilt va tten         den egna kommurren kan på grund av de la-
5400:       avhändes en viktig förutsättning för sin ut-       kala förhållandena i vissa trakter knappast
5401:       komst och att denna rätt bör återställas.          komma i fråga. Den föreslagna rätten till
5402:          Ett sådant yrkande kan stödas med hän-          allmänt strömmingsfiske avser icke att gälla
5403:       visning till förhållandena i andra länder.         för hela året, utan endast för tiden från den
5404:       Så är t. ex. i Sverige, Norge och Danmark          1 juli till den 3'1 mars. Genom en sådan
5405:       överhuvudtaget fångst av havsfisk fri under        inskränkning skulle vårlekfisket förbliva
5406:       annans strand, med undantag av laxfångst           jordägarna fiirbebå i let.
5407:       i de norska fjordarna och ålfiske vid Dan-            Enligt gällande lag är allmänningsfiske 1
5408:       marks kust. Det är också a'tt märka, att den       .stor insjöfjärd lltom byarågång ins'kränkt
5409:       allmänna rätten till strömmingsfiske fortfa-       till fiske med krokredskap, såvida icke ve-
5410:       rande är gällande i Norrland, vilket land-         derbörande kommunala myndighetm· heslu-
5411:       ska.p, likasom Finland, !hörde till de delar       tat, att annat fiske må av innebyggarna be-
5412:       av riket, där denna rätt av ålder varit gäl-       drivas. Denna bestämmelse torde dock icke
5413:       lande.                                             iakttagits, utan i de flesta större insjöar har
5414:          Beträf1fande strömmings,fisket i allmänhet      fiske med garnredskap bedrivits, ehuru
5415:       kan vidare nämnas, att strömmingen är en           kommunerna därom intet beslutat. Ifråga-
5416:       utpräglad havsfisk och som ·såd:an är dess         varande inskränkning, som är uian reell be-
5417:       rikligare eller sparsammare förekomst vid          tydelse, borde därför avlägsnas och kom-
5418:       våra kuster tämligen oberoende a;v fisket.         munerna åläggas att arrtaga stadgar för
5419:       En utsträckning av rätten till strömmings-         fiskets bedrivande.
5420:       fiske bör sålunda icke kunna inverka på               J-ämlikt 3 § 18 ka1J. B.B. står det envar
5421:       strömmingsbestånuet i våra vatten, om blott        landets invånare fritt att idka allt slags
5422:       särskilt trånga vatten och vissa lekplatser        fiske i saltsjön utom byarågång, dock ej in-
5423:       skyddas.                                           om m km utanför eller åt sidan från myn-
5424:          I händelse rätten till strömmingsfiske          ningen av laxförande ä1v eller å. Omsorgen
5425:       skulle utvidgas, har man ansett, att jord-         om lax,ens och sikens uppstigande i floderna
5426:       ägarna borde beredas en viss ersättning där-       påkallar emellertid icke förbud mot allmänt
5427:       för genom inskränkning i nu gällande all-          fiske inom ett så vidsträckt område invid
5428:       män rätt till krokfiske i salt<sjön, vilket bor-   flodmynningarna; för detta ärrdamål vore
5429:       <le begränsas till att i yttre skärgård·en fritt   ett område av 5 km tillfyllest, i synnerhet
5430:       få utövas blott av resp. byalags invånare          som stadgandena i 24 § 17 ka;p. B.B. an-
5431:       i byns vatten och 'endast med långrev och          gruende förbud mot användning av vissa red-
5432:       mete. I havsbandet, där krokfiske idkas för        skap i närheten av lax- ·och sikförande flo-
5433:       fångst av mindre värdefull fisk, främst            ders mynningar äro ägnad;e att skydda lax-
5434:       torsk, borde det fortfarande få vara fritt för     och sikbeståndet i dessa vatten.
5435:       envar. Däremot borde rätten till ström-               M~ed hänsyn till förhållanden i Finska vi-
5436:       mingsfiske med nät (skötar) - alltså icke          kens östligaste del horde ändring ske beträf-
5437:       storryssjor och not - utsträckas att bliva         fande rätten till a11mänt fiske i havet. Un-
5438: ...
5439:                                     III, 1. -   Österholm, John.                            l39
5440: 
5441: der clen ticl isen ligger försiggår ett omfat-      tillgång utan avgift få mark åt sig upplåten
5442: tancle fiske bl. a. omkring Tyterskär, La-          för uppförande av boningshus, bodar och be-
5443: vansaari, Penisaari och Seitskär. En stor           redningshus, som för fiskets bedrivande er~
5444: mängd fiskare från fastlanelet lägga elå ut         fordras. Såldana kronan tillhöriga, för ifrå-
5445: sina reelskap på såclana platser, elär öbornas      gavaranele änelamå] lämpliga holmar äro
5446: fiske vis3!t sig vara giVlanele och tvinga elesse   emellertid ,på vissa tmkter sällsynta. Fi-
5447: att flytta sina 'brageler långt ut från land.       skarne borde därför medgivas rätt att he-
5448: Mecl hänsyn till ele svåra förhållanden, un-        gagna sig även av enskilel person tillhörig
5449: der vilka dessa öbor överhuvucl leva, synes         strand för uppdragning av båt och torkning
5450: elet vara påkallat, att dem skulle förbehållas      av redskap. För att underlätta strömmings-
5451: ett område av 5 km omkring hemöarna.                fisket med drivande garn i öppna havet, som
5452: Detta kunele så mycket hellre ske, som det          på senare tid blivit av allt större hetydelse,
5453: finnes riklig tillgång på fiskeplatser näs'tan      ·och torskfisket med krok i ha vsbandet borde
5454: överallt i denna del av Finska viken.               fiskare medgivas rätt att å enskild person:
5455:    I händelse rätten till allmänt strömmings-       tillhöriga holmar i havsbandet uppföra
5456: fiske skulle utsträckas, kunele detta jämte nu      byggnad tili skydd mot storm och oväder,
5457: råelande krokfiske vålla strandägarne olä-          självfallet under förutsättning, att jordäga-
5458: genheter, om I'edsk3ip finge utsättas i not-        ren därav icke tillskyndas uppenbart men
5459: varp eller så, att fisket med storryssja skulle     samt att skälig emät,tning erlägges.
5460: 1ida men. Det borde elärför stadgas, att all-          Emedan upprensning av nytt notvarp ofta
5461: mänt fiske ej får så bedrivas, att notdräkt         är förenat med dryga kostnader, vore det
5462: och ryssjefiske elärigenom hindras eller för-       nödvändigt, att sådana företag uppmuntra-
5463: svåras.                                             des genom att upp"rensare tiliförsäkras för-
5464:    Gällanele lag har meel avseende å krok-          månsrätt till notval'pets hegagnande och då
5465: fiske gjort skillnad mellan ime och yttre           naturförhållandena under vissa år kunna
5466: skärgården. Detta skulle också komma a'tt           vara så ogynnsamma, att notdräkt icke re-
5467: ske, om det här föreslagna strömmingsfisket         gelbundet kan företagas, borde förmånsrät-
5468: skulle tillstädjas. Erfarenheten har visat,         ten tili nytt notvarps begagnande utsträckas
5469: att clet kan vara föl'enat meel svårigheter att     tili 20 år.
5470: a vgöra, var gränsen mellan ime och yttre              Nedanstående förslag tili ny lydelse av
5471: skärgården skall anses gå och tvister kunna         18 kap. Byggningabalken överensstämmer i
5472: clärför lätt uppstå. Det vore nödväneligt att       allt väS'entligt med det lagförslag, som ut-
5473: få denna sak klarlagel. Detta kunele lämp-          arbetades av 1908 års fiskerik!'lmmitte. De
5474: ligen ske sålunda, att fiskeristyrelsen finge       ändringar av nu gällande 1ag, som här före-
5475: i uppdrag att, eventuellt meel biträde av för-      slås, utgöra önskningsmål, som länge närts
5476: troendemän för ele kommuner, som därav              a;v fiskarhefolkningen och som, i hänelelse
5477: beröras, föreslå gränslinjens sträckning mel-       ele förverkligades, vore ägnade att medföra
5478: lan inre och yttre skärgård u'tmeel hela ku-        en förbättring av elenna befolknings ekono-
5479: sten, varefter denna gräns skulle fastställas       miska ställning.
5480: a v Stat.sffidet.                                     Hänvisanele tili vad ovan framhållits får
5481:    Enligt gällanele lag är fiske:Udkare berät-      Jag vördsamt anhåUa,
5482: tigad att å ele kronans stränder, skär och hol-
5483: mar, som icke visst hemman tillyda eller                     att Riksdagen måtte besluta att
5484: uneler särskilda villkor innehavas i mån av                antaga följande förslag till
5485:   140                          III, 1. -   Kalastuslainsäätläntö.
5486: 
5487: 
5488: 
5489:                                              Lag
5490:                   angående ändrad lydelse av 18 kap. Byggningabalken.
5491: 
5492:                   1·8 KAP.                        så ock fiske med låmgrev, rrninst ett.hundra
5493: Om kronans enskilda fisken samt allmänt           meter frå,n land.
5494:                  fiske.                             Vad ova.n sagts, gäller {Jibel'ciende dämv,
5495:                                                   om vattnet är sam'fällt eller skiftat.
5496:                     1 §.                            'Mete, v·arom i 2 mom. talas, innefatt:ar
5497:    Kronans enski1da fisken i saltsjön, älvar,     ioke svirvelmei?e, ej iheller slantning.
5498: strömmar, åar och insjöar förbliva kronan
5499: iörbehållna, där de av ålder varit och fort-                            5 '§.
5500:                                                     Fångst av strömming med nät må i yttre
5501: farande inneh:avas.
5502:                                                   skärgården ooh 1ha,vsiba,IJ1det ri·rukas. av envar,
5503:                      2· §.                        som inom länet 1har sitt ho och hemvis,t, dook
5504:    I insjöfjärd utom byarågång äge varje in-      b1ott und·er tid,en från den 1 juli till den 31
5505: nebyggare i de kommuner, som till fjärden         mars; oclh gäJlle hä11vi:d även bestämningen
5506: stöta, idka fiske; och skola kommunerna för
5507:                                                   i 4 § 3 mom.
5508: fiskets hedrivande antaga stadgar med ut-                               16 §.
5509: sättande av vite, högst tvåhundra mark, för          Al'1mänt fisike, varom säges i 4 oc:h ti §§,
5510: deras överträdande.                               må ej slå bedriva,s, att notdräJkt och ryssJe-
5511:    Sta;dgarna skola undetställas Statsrådets      fiske därigenom hindra:s eller försvlåras.
5512: prövning och stadfästelse.
5513:                                                                          7 §.
5514:                                                        Å Statsrådet ankommer a'tt, på förslag
5515:                         3 §.
5516:                                                   av .fis,keris:tyrels'en, fas,tställa gränslinje
5517:     I saltsjön utom bys vatten må envar lan-
5518:                                                   mellan inre oCJh yttre skäJrgål'den s•amt u:t-
5519:  dets invanare idka allt slags fiske, dock icke
5520:                                                   ·fäirda härför nödiga. bestämnringar.
5521: inom fem kilometer utanför eUer åt någon-
5522:                                                       Efter det såldan gritns blivit shrtligen
5523: .dera sidan a v laxförande älv eller å.
5524:                                                    fas,tställd, var,e den tbestånda,IJide .
5525:     .Sådan rätt till fiske, som i 1 mom. säges,
5526: :äge ock rum vid kronan tillhöriga ha vssträn-                           18 §.
5527: der samt sådana skär och holmar i saltsjön,          ,FiEikeiiid'kare vme berätti,gad att å ho-
5528: soin visst hemman icke tillyda eller under        nans stränder, s,kär och tholma.r, va.rom i 3 §
5529:  särski1da viHkor innehavas, utom där visst       2 mom. sagts, i mån av tillglling ut.an avgi·ft
5530:  fiskeställe är 'eller varder undantaget.         f å mark åJt sig upph1ten för U'Ppföra.nde a.v
5531:                                                    1
5532: 
5533: 
5534:     Inom fem ki1oiiDieter från T'yte11skär, La-   bonrngsihus, :bod.ar odh beredningshus, som
5535:                                                                                  1
5536: 
5537: 
5538: valnsa;ari, Penisaari och Sevts:kå:r wtöar må     för fiskets bed,riv·ande erfordras; och a.nvis.e
5539: doclk, medan havt% äJr is:be1agt, fiske hedri-    'landshövdin.gen för sådant änd!llmål nödigt
5540: Wl!S end·ast av innebyggarne å des:s1a öar.       område.
5541:                                                      IF,iskeidtk,are må även, då ,så1dant för fis-
5542:                      4 §.                         kets ultövande ·är a,v nöden; begagna. sig av
5543:   I havs1bandet va.re fiiske med krokred1ska.p    ens!kild tiLlhörig s,trand, utom ·plats, som i
5544: ~mvar landets inneby,ggare ti1låtet.               17 ka.p. 16 § 1 mom. säges, för la:nd:fä:ste
5545:   I ytke skärgården må inom bys vatten            sam't tiLlfä:llig uppdragning av båt ocih ltork-
5546: envar, som inom byaJ,aget ·bor, iruka me'te,       ning a,v redsk·a p, där sådant kan s.ke utan
5547:                                                                     1
5548:                                   III, 1. -   Österholm, John.                                141
5549: 
5550: olägenhet för 'rugar·en; sv•are dock .för a.U                              10 §.
5551: skada.                                                V a•d här ·ovan odh i 17 rka;p. ä,r stadgat,
5552:    A !holmar i !havsiba.ndet vare fis,keidkare    sikalJ, i fråga orrn äJlv eller å, som utgör gräJns
5553: tiHåtet a;lJt uppföra hy.ggna.d under villkor     mot annat lan·d, samt d·es•s .tJiUfl.öden ooh
5554: och förutsättn:ingar, sam i 17 kap. 16 §          salrtsrjö:n utanför dess mynni:ng, till'äJmpas
5555: 1 mom. säges.                                     ·enda;s:t för så vif:t icke är 1eller va.rder an-
5556:                                                   norlunda föreskrivet.
5557:                     9 §.
5558:    Upprensar någon !härefter nytt notvarp                             111 §.
5559: saltsåön utom 1by,s ·va:tten, äJge njuta det-         TiUämpni.n.gen av denna lag vidt.ager dtm
5560: samma tiagodo under tjugu år.
5561: 
5562: 
5563:                 lf·e'l·singifors, dm1 30 mars 192~.
5564: 
5565: 
5566:                                                                        John Österholm.
5567:   142
5568: 
5569: UI, z. -    Edusk. esit. N:o 13.
5570: 
5571: 
5572: 
5573: 
5574:                                    Arho, A: 0. ja Wlilianen, E.: Ehdottts laiksi Maakaaren
5575:                                       16 luv. 12 ja U §:ien rmtuttarnisesta toisin kuuZ.1tviksi .
5576: 
5577: 
5578:                                  .S u o m e n E d u s k u n n a l 1 e.
5579: 
5580:    Asuntopula, erittäinkin kaupungeissa, on           sessa otettava selville, missä määrin neu-
5581: aivan yleinen. Lainsäältäjän on sen lieven-           voja on noudatettu, sekä, jos ilmeistä vas-
5582: tämiseksi täytynyt ryhtyä huoneenvuokra-              tus'tamista annettujen määräysten noudat-
5583: säännös·telyyn. Siitä on laki syyskuun 12             tamisessa huomataan tai jos asunnon raken-
5584: päiväHä 1'911'9. Sen nojalla on Valtioneu-            teessa, varustuksissa ja hoidossa ilmaantuu
5585: vosto sitten seuranneen lokakuunr 27 päi-             sen laatuisia puutteellisuuksia että ne voi-
5586: vänä huoneenvuokrasäännöstelystä antanut              vat asujille tuottaa terveyden-, tulipalon-
5587: lähempiä määräyksiä.           Myöskin saman          •tai muuta vaaraa, ilmoitet<tava viipymättä
5588: lokakuun 30 päivänä oli eräisiin väestö-              asiasta terveyshoi•tolautakunnalle syytetoi-
5589: keskuksiin määräi:lty asetettaviksi huoneen-          menpiteisiin ryhtymiseksi; tarkastuksissa
5590: vuokrala utakunnat.                                   huomioon otettava ja muistiin merkittävä,
5591:    ·Tästä huolima•tta asunto-olot kaupun-             paitsi huoneita, myöskin asunnon ympä-
5592: geissa tunnetuista keinottelu- y. m. syistä           rys•tä, ulkohuoneet y. m. eli yleensä kaikki
5593: edelleen ovat huonot ja niiden aiheuttama             terveyteen ja siisteyteen vaikuttavat seikat
5594: terveydellinen vaara erittäin suuri. Siitä            sekä asunnon asema, koko, valaistus, ilman-
5595: syystä on tilapäisen työväenasuntojen tar-            vaihto, asukasluku, vuokramäärä ja hno-
5596: kastuksen sijaan moniaalla, ku:ten esim.              neitten asumiskelpoisuus.
5597: Tampereella, asetettu vakinainen asunto-                  Kun asuntojen tar.kastus ei ainoaBtaan
5598: tarkastaja. Hänen on, toimien terveyshoi-             Tampereella vaan muuallakin jo on tähän
5599: tolaufakunnan valvonnan ja määräysten                 suuntaan kehi ttymässä, täytyy lainsäädän-
5600:                                                                      1
5601: 
5602: 
5603: 
5604: 
5605: alaisena, 'tarkas>tettava kaikki asunnot,             nöllä pyrkiä vakiinnuttamaan kerrotunlai-
5606: joista valituksia •taikka muistutuksia teh-.          set uudis'tukset edes osi'ttain, jotta vuokra-
5607: dään; jäJI'jestellmällisesii tarkastet.ta va• ka u-   laise!1 vaikea asema saataisiin jossain mää-
5608: punginalueella. kaikki n. s. työväenasunnot           rin parannetuksi.       :M:uuten vuokralaisen
5609: ja huolehdi·ttava, että 'tarkastuksessa ilmen-        tätä nykyä on melkein mahdotonta saada
5610: neet epäkohdat korjataan aikoinaan ja huo-            •talonomistaja •taivutetuksi korjaamaan huo-
5611: lellisesti;  tarkastustilaisuuksissa, joiden          neistoja asuttavaan kuntoon, josta syystä
5612: ajasta tulee asianasaisille ennakolta tieto           monien vuokralaisten täytyy asua tervey-
5613: antaa, sekä ·talonomis'tajille että vuokralai-        dellisesti ma'hdottomissa asunnoissa. Kun
5614: sillekin, milloin syy on näissä, ilmoitet.tava        laki ei oikeuta vuokralaista isännän kus-
5615: havai'tsemansa puutteellisuudet; annettava            tannuksella korjaamaan huoneistoja muuta
5616: neuvoja ja vaadittava puutteellisuuksien pi-          kuin siinä tapauksessa, että siitä on tehty
5617: kais•ta korjaamista; uudistetussa tarkastuk-          nimenom,ainen sopirnus, täytyisi tä~ssäkin
5618:                             III,2. -   Arho, A. 0. ja Wiljanen, E.                        143
5619: 
5620: kohden edellä vii,tattmm suuntaan aikaan-        teen vuokrasopimuksen rikkomisesta. Si-
5621: saada lain muutos suuren terveysvaaran           ten on laittomasti päästy itsekkään tarkoi-
5622: pois:tamiseksi.                                  tuksen perille. Kun huoneenvuokras:ta an-
5623:    Nykyisen asuntopulan aikana on myös-          nettuja säännöstelyjä ei ollenkaan voi so-
5624: kin usein havai,ttu, eWi talonomistajat suu-     velluttaa vuokrasopimuksen rikkomiseen
5625: ressa määrässä käyttävät h;yväkseen kon-         perustuviin vaatimuksiin, täytyisi iässä
5626: trahdin rikokseen perustuvia syitä, saadak-      suhteessa aikaansaada sellainen lain muu-
5627: seen vuokralaisensa häädetyiksi huoneis-         tos, että häätöjä ei voitaisi toimittaa aina-
5628: toista, siten välttääkseen huoneenvuokra-        kaan niissä tapauksissa, jolloin mitään nis-
5629: säännöstelyjä ja saadakseen vuokrat koho-        koittelua vuokralaisen puolelta ei ole ta-
5630: 'tetuiksi. Monissa tap::mksissa talonomista-     pahtunut.
5631: jain puolesta on ryhdytty sellaiseenkin epä-       Edellä kerrO'tuilla perusteilla kunnioit-
5632: rehelliseen menettelytapaan, että vuokra-        taen ehdotamme,
5633: laiselle on tavalla tai toisella tehty mahdot-
5634:  tomaksi vuokran maksaminen määräpäi-                     että Eduskunta päättäisi hyväk-
5635: Yänä ja että sitten on haastettn hänet oikeu-           syä seuraavan lakiehdotuksen:
5636: 
5637: 
5638:                                             Laki
5639:        Maakaaren 16 luYun 12 ja Li §:ien muuttamisesta toisin kuuluviksi.
5640: 
5641:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
5642: 
5643:                      12 §.                       sen :toimittaman tarkastuksen perusteella
5644:    Jos omistaja lu:pwa huoneen kattaa ja hy-     havaitaan kelvottomaksi asunnoksi eikä
5645: väksi korjata ja parantaa, olipa se mikä         siinä olevia puutteellisuuksia omistajan
5646: huone tahan:s'a, vaan ei sitä tee, niin teh-     toimesta korjata.
5647: köön vuokralainen sen itse, sittenkuin hän                           141§.
5648: kahden todistajan läsnä ollessa on omista-          Jos vuokralainen viet:tää pahantapaista
5649: jalle sen ilmoit:tanut, ja vähentäköön vuok-     ja irstasta elämää, niin että talo sii,tä joutuu
5650: rasta sen verran, kuin hän näyttää työn          pahaan huutoon, olkoon omistajalla valta
5651: maksaneen taikka uskotta vat miehet ar-          heti irtisanoa hänet, ja on hän kuitenkin
5652: vaava't sille hintaa. Jos vuokralainen tur-      velkapää maksamaan vuokran seuraavaan
5653: melee huoneen tahi talon taikka jotakin,         lähtöpäivään asti.
5654: mi'tä hänelle kirjaan pannen on haltuun an-         :Sama olkoon laki, jos vuokralainen so-
5655: nettu, niin korvatkoon Yahingon.                 vittuna aikana ei maksa vuokraa; muita
5656:    Sama olkoon myös laki välttämättömien         tässä tapauksessa on omistaja kuitenkin
5657: korjaustöiden kustannusten vähentämisestä        vasta sitten oikeutettu häädättämään vuok-
5658: vuokrasta siinä tapauk3essa, että huone i:ai     ralaisen, kun hän on todistettavasti vaati-
5659: huoneis:to asianomaisen terveydenhoitolau-       mtt tämän täyttämään vuokrasopimuksen
5660: takunnan taikka kunnan iEllnn vira,nomai-        määräykset.
5661: 
5662: 
5663:        Helsingissä, maaliskuun 29 päivänä 1D20.
5664: 
5665:                 A. 0. Arho.                                    Emil Wiljanen.
5666:   144
5667: 
5668: UI, s. -    Anom. ehd. N :o 32.
5669: 
5670: 
5671: 
5672: 
5673:                                    Selander, Wäinö, y. m.: Perirnysmaan erikoisluonnetta
5674:                                        koskevain säännösten kumoamisesta.
5675: 
5676: 
5677:                                          E d u s k u n n1 a ll e.
5678: 
5679:     Jo p~teiDimäin a,ika~ on julkisuudessa e·si-       asi8Jkirjoissa oru a:iheuttam~t hakemuksen
5680:  teilty va!a;timuksia, siitä, että perimysma[l!n       hylkääJmi·sen •tai lyrkkäämise,u,, 1SitiL vastoin
5681: sukulunastusta koskevat lainrsäännökset ·oli-          puutavaraliikkeiden lukuisiUe maansaan-
5682:  siva,t SJa,atetbvat rba.rkistukseDJ ala,isiksi.       noille on poikkeuksetta mahdollisimma.n ly-
5683:  MBArun pysyttärrnisellä suvUJn !hallussa suku-        hyessä flljassa kaupa<nrteon jälkeen hfl!ettu ja
5684:  lururustusoikeuden noj.aUa ei n~m:Lttäin enää         saatu larinhuudot, sillä puuta.varaH:Lkk-eillä
5685:  pitkiin aikoi<hin ole ollut sitä merbtystä,           on pa.remmin ja useinkin vakituisesti ollut
5686:  mikä siUä oli .n:iinä aikoina, joirua. suku-          käytet<tävänrään lakilffiiesten a•pua la:Lnlhuu-
5687:  luna,stusta koskevat säännökset ova1t synty-          datusa•s,iaki.rjaill1 hanlkckimise·ssa j•a maan-
5688:  neet. Niinikään on suvun yhteiskunnalli-              sara.nrnon selvittämisessä oikeudelle. Näin
5689:  nen merkitys ja sen suhde yksityisiin jäse-           ollen ei sukulunastusoikeu1den nojalla ole
5690:  niilliSä oleellisesti entisestään muuttun111t.        monJtakM!n kertaa voitettu maana puut8Jva-
5691:     Kuiterukin on sukulunfl!stusoikeuteen no-          raliikkeeltä:, mutta· sitä va<stoin on mo'lli
5692: jautuen varsinkin vi:irrne 3Jikoin3J pantu mon,_       maamies ·saranrut sukulunastajalle luovuttaa
5693: <ta riitaa vireille siinä mielessäl, että nyt saa-     useinkin pitkäm a.ikaa viljelemänJsä ja hyvin
5694:  truisiin arlerutuneeseen ra:h3ina:rvoon .kartsoen     hoitarrnanrsa tila•n,
5695:  pien.el1äi lunra,stus'hinnralla ma<a, joka ehkä jo        :Sukulunastusoikeudesta ei sii·s enään yh-
5696:  useita vuosia on oHut toiselle myyty ja jo-           teiskunrnran kamnalta katsoen ntäytä olevan
5697:  hon: toinen on ehitinyt uhr.arba työtä ja varoja..    etua, vafl!n päinvastoilll tunltuvi:a haittoja.
5698:  Nämä sukulunastu"kwnlteet ova1t useimmiten            NäJmäi haita,t esiintyvält ennoolk.aiklkea siinä,
5699:  saattfllneet kohdistua1 vain rmruamiehiinr, jotka     että mona.sti pitkä:lli·sten sukuluruastusriito-
5700:  ovat maa:ta< ostaneet v.iljeltäväikseen, mutta        jen aikana, omistusoikeuden ollessa epä.var-
5701: 'jotkfll v.a1kaassa luotilamuksessoon ja osaJksi       man, tilanhoito tulee la.i:minlyö:dyksi ja vil-
5702:  ymmärtämäittömyydessä,ä,n eivät heti kau-             jelykset joutuvat mppeutumaa1n. Myöskin
5703:  pa:n taJpahdutturu ole ryih~yneet hakemaan            moraaEsesti katsoen t,untuu 1hyl~Mt1Lvältä,
5704:  srua1nnolleen lainhuutoja. J~a. va·ikkapa he          että tila11] myyjä havaittuaan lffiyymänrsä
5705:  ovat iheti kaupanteon jälkeen lainhuutoja             maan arvon ll!ousseen saattaa. järje·stää asian
5706:  hakemaan ryhtyneetkin, on siinä ollut. mon-           u!iin1, että sukulunastuskan,n\6 nostetaan hä-
5707: ta V3Jikeutta vo:itettava.na,. Yhtenäisen ja           nmll lastensa nimessä:, va~kkakin hän itse, ti-
5708:  selvän maakirjaljärjes<telmäin puuttuessa ei          lan myyjiLnä, todellisuudeS<sa oru sen lunas-
5709:  nimittäin ole ollut helppoa saada. kaikkia            rta.jaiiJJakin.
5710:  tarpeellisia asia1kirjoja., ja på.en~kin •puutteel-       Paitsi sitit, että perimysma·a sitä myy-
5711:  lisuus lainlhuutoja haett.a•essm esitetyissä          täessä on lain ronkarun sukulunastusoikeu-
5712:                                    III, 3. -   Selander, Väinö, y. m.                              145
5713: 
5714: d·en alainen, on mui:taki:fl, säämnöksiä, jotka         tekikiru eduskunJta hani·tukselle anomuksen,
5715: rajoittavat m. m. perirutöma•aru testamenttaa-          jossa1 ·ehdotettiin perrmysmawn erikoisluon-
5716: mi·st:a ja lahjoittamista. iNäidenkin sään-             n•etta koskevat .säänmökset kumottaviksi,
5717: nösten haitallisuus on mona•sti ha:va.ittu ja           kuitelllkin siten1, että sukuluna:stusoikeus oli-
5718: yleisesti tunnustettu. ISama.Ua. kun suku-              si väihäm ragoiterttuna ollut edelleen säilytet-
5719: luna.stusta koskevat säännökset olisivat va•n-          tävä. Tämiiln a:nomruksen johdosta ei mikäli
5720: henturueina ja haitallisirua kumotta:va•t, olisi        tiedetään ole vielä torm~n;pite.isi:in ryh:d·ytty.
5721: siis ort.etta:va ta.rkistuksen alaisiksi ka,ikki ne        Tähän ruähden. ja ikun edellä esitetyn mu-
5722: lairupaikat, joissa tehdään ero perimysmaan             ka.an mielestiilmme myöskin p.erimy.smaa.n
5723: ja a•lJJSiomaan välilliil, ja tamä -evo olisi koko-     sukulunastus·ookeus olisi kokonaan poistet-
5724: naan la.ii1Säännöksi.stä poi•stettJa.va.                tava, ehdotamme kunm:io.i.ttaen,
5725:    Perimysmaan .eni:koisluonteen ja sukulu-
5726: nastusoilkeu:den la·kkautbmisesta. tehtiin jo                     että Eduskunta kehoiMaisi halli-
5727: vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä alote, jo-                  tusta antamaan Eduskunoolle esi-
5728: ka SMl/Oituilla valtiopäiivilla jäi käJsi<iltelemäJt-           tyksen laiksi, jolla perimysmaan eri-
5729: tä ja siitä syystä uudistettiin ~uo<ien 1909                    koisluonnetta koskevat säännökset
5730: toisiHa valtiopäivillä. A·lotteen johdosta                      kumotaan.
5731: 
5732:       Helsi·ngi:ssä:, 20 p.älivänä maaliskuuta 1920.
5733: 
5734: 
5735:                     Wäinö. Selander.                            Heikki Niskanen.
5736:                     Matti Oja.                                  P. W. Heikkinen.
5737: 
5738: 
5739: 
5740: 
5741:                                                                                                   19.
5742:                                                         •
5743: 
5744: 
5745: 
5746: 
5747:                           B.
5748: · Rikoslain muuttamista tarkottavia anomusehdotuksia.
5749:                                                                                                     149
5750: 
5751: III, c~. -   Pet. försl. N :o 31.
5752: 
5753: 
5754: 
5755: 
5756:                                     Procope, Hj. J., m. fl.: Angående granskning av gällande
5757:                                        bestämmelser, i vilka bötesstraff stadgas elle1· utsättande
5758:                                        viten fastställas.
5759: 
5760: 
5761:              T i 11 R i k s d a. g e n.                              E d u s kun n a ll e.
5762: 
5763:     Enligt 4 § av 2 Kap. gällande strafflag                 Voimassaoleva.n Rikoslain 2 luvun 4 § :n
5764: utgör vid hötes.straff m:insta bot tre m:a;rk           mukaa,n on ·väihin sa'kko, johon voidaa•n tuo-
5765: odh 'högsta. ettuE><8ll•, där ej för nå,g.ot särskilt   mita, kolme ma.rkkaa., ja• suurin satkko tuhat
5766: faU är anm.orlunda, .stadgwt. Meda,n .såväl i           markkaa., eUei jos:sarkin erityisessä ta.pauk-
5767: Stra.ffbgen som i oli•ka förordningar en                s-ess·a• ole toisin sää<detty. iN.iin rhyvin Rikos-
5768: mängd lagu-um finnes, i vilka maximibelop-              laissa kuin erinäisissä asetuksissa. on useita
5769: pet av sta.dgade bötesstraff ä!r lä:gre än ettu-        bin'Paikkoja., missä säädety11 sakkora.ngais-
5770: s-en ma.rk, ha,r intill de senaste åren en•da.st        tuks·en korkein määrä on t.U'hatta ma.rkkaa
5771: säJlan bötess.tra.ff utöver ant.ydJda aUmänna           alempi, jot.a1vastoin a,irua viime ·vuosiin
5772: ma:ximum fastställts. Dylika, lböt.esstrwff             saa.kka vain 'harvoin sä·äidettiin yli edellä-
5773: med högre maJCimum s,tad•gar St.ra.fflagen i            ma.initun yleisön määrän merueviä sa:kkomn-
5774: 9 § 2 Ka.p. ifråga, om vissa faH av brott i             gaistuksia. Tämmöi:siä, !korkeampia. sa.kko-
5775: tjänst.en, i 5 § 10 1Ka:p. för s. k. proselyt-          ra.nga.istuk.sia on Riko.sla.issa sääd-etty paitsi
5776: mak·eri, i 10 § 38 Ka1P· i fråga om vis•s'a             2 luvun. 9 -§ :ssä, joka. kos•kee erinäisiä taipa.-
5777: slag av ocker samt i 1 oC:h 3 1§§ a•v 43 Kap.           uksia, joiss.a on virkwriko'ksesta tuomiHa.va,
5778: fö,r olO'vligt anord,na,nde aiV lotteri .och för-       myös 10 luvun 5 §:.ssä luva~tomasta. kään-
5779: säljande eHer tillsaluihåHa,nde a,v lott till ut-       nyttämisestä uskonwosta tois·een, 318 luvun
5780: ländskt lotteri. I intet av dessa. fall, i vilka        10 § :ss'ä koronkiskomisesta sekä 43 luvun 1
5781: redan vid tid.en f.ör strwfflagens st.ifta,nd'e         ja. 3 §l§:s,sä luvat•toma,sta a,rllJa.jaisten toi-
5782: böt.esstra:ff strä1ngare äln det va.nliga. a.nset.ts    meen'Panemis.esta. ja, ulkoma.is,ten arpajaisten
5783: påka.lla.t, stadga.s dock lböter utöver fyra-           arpojen myynnistä tahi kaupaksi pitämises-
5784: tus·en matk. Sistsagd.a. maximum återfinnes             tä. Mikään näistä tapåuksista. joiden jo Ri-
5785: jämväl i särskilda. av de straHbest,ämmel-              koslakia säädettäessä katsottiin vaativan ta-
5786: ser, vilka. ingå i 7 Ka.p. av hgen om va:tten-          vallista ankarampaa sakkorangaistusta, ei
5787: räUen av den 23 juli 1902. Dyl.ika. högre               kumminkaan sisällä korkeampaa sakkoa
5788: bötes,st.ra.ff för·ekomma, emellertid i tidigare        kuin neljätuhatta markkaa. Viimeksimai-
5789: lagst.iftning ·Mott i vissa. undantagsfall.             nittu sakkomäärä tavataan myöskin muuta-
5790:    :I ·de s.waste årens la,gstiftning ha.va emel-       missa 23 p :nä heinä:kuuta 1902 annetun
5791: lertid .bötesstra.ff angåerude såväl utöver det         vesioikeuslain rangaistusmääräyksissä, mut-
5792: va,nli•ga. maximum a:v ettus,fm ma,rk som               ta ylimalkaan löytyy aikaisemmassa lain-
5793: högr.e äm till fyra.tusen mark Mi:vit ofta              .säädännössämme tämmöisiä korkeampia
5794: förekomma·nde. Redan d!en f·örs•ta livsme-              sakkorangaistuksia vain poikkeustapauk-
5795: d·e1slagen av den 2 juni 19117 st.ad·ga.r för           sissa.
5796:      150                       III, 4. -   Sakkorangaistusten korottaminen.
5797: 
5798:   visrsa rfatll 1bötesstra.ff ända tili tiotusen mark         !Viime 'Vuosina. a.mwetuissa. la,ei.ssa. on sitä-
5799:   oclh i f. n. gällande valublaig är ma;ximum              va,stoilll usein sääd~etty sa,kkora.ngaistuksia,
5800:   för bötesstraffet utsatt ända till f.emtiotusen         rjoiden korkein määrä on yli tuiha.nm.,en mar-
5801:   marlc Men icke end:ast i dylika exceptio-                ka.Th rarja:n, jopa, ndjäätuhatta,kin markkaa
5802:   nrella laga:r harr tusen ma.rks gräDJsen för bö-        korkeampi. Jo en.simäisessru, 2 ·p :nä kesä-
5803:   tesstraffet under senaste år överskridits,               kuuta, 19·17 ann-etussa elinta.rvela,issa. sääde-
5804:   utam dettaJ harr skett jämväl vid regleranldet           tää.n erinäisistä rikkomu'ks.ist.a ~sakkoa, kym-
5805:   av alldeles vanliga rä'ttsförhållanden, såsom            meneentuhanteen mark:kaan saakka, ja voi-
5806:   exempelvis i lagen om arlbetsförhållandena               ma.ssaolevan valuuttalain kor:kein srakko-
5807:   inom handels-, kontors- och nederlagsrörel-             määJrä on viisikymmentätuhatta llllar:kkaa.
5808:   sern:a a.v den 24 oktober 19rl9.                        Mutta: ei aJinoa,st.aan tämmöisissä poikkeuk-
5809:       För !bötes.straffs förv.anidling till bngelse       .s.ellisissa laeissa ole tuha,nnen markan, sakko-
5810:   gäU.er åt.er s~ta,dgalndet r 5 § 2 Ka,p. StraH-          ranrgaistusraja,a. ;)Clitetty, vaan sama:llar ta-
5811:   la,gen, enligt vilket lagrum ett :böteshelopp            vaHa. on men·e'telty aivanr sä;än:niällisiä. oi'keus-
5812:   av fem respektive tio mark motsvarar en                  snh teita, j äJrjest.eti:ä:ess·äJ, kuten esimerkiks·i
5813:   da,gs fängelse, dook sålumda att fä;ngelsretid-en        kaup1pa:-, kontt-ori- jaJ va,rarstoliikkeiden työ-
5814:   i intet fa:H må säittas längre än t111 nittio           oloista 2r4 :p:nä loka.kuuta 1919 a.nnetussa
5815:   da:ga.r, Det högsi:a ifän;gelsestra.ff, villket          laissa.
5816:   såsom förva.ndlingsstraiff karn ifrågakomma.,                Srakkojen muuntamisesta vankeudeksi on
5817:   inträ1der .enligt :lagrummets heräikruingsgrun-         taas voimassa Rikoslain 2 luvun 5 § :n sään-
5818:   der redarn vid eit bötesbelropp arv åtbhundra           nös, jonka mukaan toisissa tapauksissa vii-
5819:   ma.rk. Jämrvä1 ·högre lböriJesstraff motsvara.s          den tahi toisissa kymmenen markan sakko-
5820:   aUtid av samma ·d. v. s. nitt,io daga.rs fän-            määrä v·astaa yhden päivän vankeutta, kum-
5821:   gelse. ·                                                 min:kin niin, ett~2i va1nkeusaika,a misrsrään ta-
5822:      :De stra.ffsratsrer rheträfbnd>e 'böt,er, vilka      pauksessa saada määrätä yhdeksääkym-
5823:   imgå i rSharffla:g.en oc!h tid:igare förfa.ttningar     mentä päivää pitemmäksi. Kor.l~ein vam-
5824:   ärro utsatta med hänsyn till penningens då-             keusranrgai'Srtus, joka tämän mukaan muun-
5825:   va.rande värde. Under nuvamnde förhål-                  tora.nga,ist.uksena voi 1mHa. kysymykseen,
5826:   Janden äro de till följd av penningvärdets              seuraa> siis j,o kalhMksansa,dan' ma,rkan sak-
5827:   fall otvivelaktigt för låga. Bötesstra±'fet har         komää.rää. :Korkeampaa, .sakkomäärä'ä va.s-
5828:   därigenrom i :hög grard för.lorart i hetydels-e,        ta,a vain sama' :s. o. y;hdeiksänkymmenen
5829:   och drenJ rproportion, s·om ursrprunrglig-en merd       ~päivän vankeus.
5830:   a,vse.end-e å stra.ffsatserna.s ~sträl!lglhet hesrtod       Rikos1la,in ja a.ika.isempi.en asetusten sak-
5831:   mella.n böi:es- och bngelsestraff, rdär derSEa          komääl~äyrkset on säädebty ottamalla huomi-
5832:   alterna.tivt stardlga:t.s, -hra,r fullkomligt. mb-      oon silloinen rahanarvo. Nykyisissä oloissa
5833:   ba'ts. Det faktum å;ter att i senare lagstift-          ovrat ne, Taha:na.rvon 1askettua:, epäi:lremärtt.ä
5834:   ning vird bst.s,tälla.nde a.v rbötesstra.ffen maxi-     liia,n a.l!ha,isia. 'Tästä on jO'htnnut, että sa.k-
5835:   miib.elopip motsva,rarnde det f.örsämrade pren-         :korangaistuksen merkitys on vähentynyt, ja
5836:   ningevärdlet farststä1lts, iha,r fmmkalla,t en          että rela:ti:ivinen suhdre, mi'kä ra:nga:istuks·en
5837:   betyda,nde briSrt på föl,jdriktirg'het i vår rältts     a.rukatruuteen nälh:CLen rulussa, oli olemassa., kun
5838:   st,rarffsyst.em. Ej heller kan med hea/kbnde            joSita,kin rikoksesta va<~Moelhltois-esti sää!det-
5839:   av det nuvarande 1penningvärdet den f. n.               tiin salkkoa .ta,lhi vankeutta, on: nytt.emmin
5840: ' vid utsättande a.y förva,ndlingsstra.ff falrjda         tä,ydfellisesti muuttunut. Kun myöh€mmäs~sä
5841:   b.erä.kniillgsgrunden arn!S8Sr ti:Hfredsstä:llande.     1ainsäå!dännössä on arlennettua' ralha.narvoa
5842:   En rättelse av dessa föflhålla.nden synes där-          silmäJHälpitäen siäädetty .km!keampia. sa,kko-
5843:   för påka11a.d.                                          ra.nlga.istuksia, DJiin se on ta.as a,iheutt:anut,
5844:                                     III, 4. -   Procope, Hj. J., y. m.                                    151
5845: 
5846:     En fullständig r-eform a.v vår strafflag är          että ra;n,ga.istusgärjestelmä.ssä ei ole joihdon-
5847: visse.rligen f. n. påtänkt men komm<:r med               m ukaisu u ilta.. Ny kyd ä:än1 an u urutoran•ga.istust.a.
5848: sä!ker'het a:tt kräva långva.riga förar\heten och        määrättäesSiä nouda.tettua. la,skelma1p.erustetta
5849: draga, ut på tiden. De missförhållanden,                 ei myöskään nykyi.seen mhanmwoon näihden
5850: vilka nu ·på1peka.ts m€1d a.vs-e-elliCLe å gäHa.nde      voida pitää tyydyttävänä. :M:ain.ituissa suh-
5851: bestämmelser a.ngåerucl_ie hötes.s•traff, hord1e         teissa olisi siis. korja.us iarrpeen vaatima.,
5852: oe'h kunde däremot uta:n sMrr-e omgå.ngar                   1Tä yde1Enen ri'kosla.in uudista.miruen1 on
5853:                                                                1
5854: 
5855: 
5856: 
5857: redan ti·digare avh\iälrpa.s' genom en förhöj-           kyllä ·paralika.a. tekeillä, mutta tul.ee •luulta.-
5858: nin<g a.v bötess,tra:ffens maximibelopp i                va.sti ·vi-elä vaatimaan pa.ljon aikaa. da laajaa
5859: Strafflagen odh a,nna•n t,idiga,pe la.g,stiftning        va.]mistelutyötä. Ne tpuuttee1lisuud•e1t, joista,
5860: :::amt mots.va.rande änd•ring av sta!dgandena            nryt oll' huomaru:tettu sa.kkora.n.gaistusta kos-
5861: a.ngående !höters förvandla:nde till fäm.gelse.          ·kevien lailllsäännö,st.en suhteen, voitaisiin
5862:     Bötesstra:ffets 'höja.nd€ fordmr emeUertld           sitäva·sltoin jo enn·emmin il.ma•IJI suurempia
5863: även~ a.t!t där enligt särskilda lagrnm vite             vaikeuksia •poistaa. siten, että .sakkora.n:ga.is-
5864: till •visst lbelopp får utsä1:ta:s, ,jämväT d·etta       tuste.n korkein määrä rikoslaissa ja. muussa·
5865: be,Jo,p.p i motsva:ra.n,cl_ie •grad !höljes. I en till   aika1isemmassa. la.insäädä:nnössä koroitettai-
5866: Riksdagen överlämnad 'Pl'o:position, ha.r Rege-          ·siin sekä va.st,aa,va. muutos tehtäisiin niihin
5867: ringen vis,serl.ig·en föresla.git en förhöjning          sään•n6ms·iin, jotka. koskevat ~akkoj-en muun-
5868: av det vit.eshelopp, som enhgt. 43 § i Förord-           twmista. vanikeudeksi.
5869: n~ng-en 01m iruföra.nde a.v lli,Y s.tra1ff1ag får ut-       'Sa.kkora.ngais tuksen koroitbmin.en vaa.t.ii
5870:                                                                                 1
5871: 
5872: 
5873: 
5874: 
5875:  sättas, från fyrahundra tili tusen mark.                kumminkin, että sikäli kuin, eri la,i.npaikoissa
5876: I den mån det al.lmänna maximum för bö-                  säädetää:n määrättävien u'hka1s'a.kkojen kor-
5877: tess:t.raffet enli,g,t. 2 Ka.p. 4 § S:trafflagenJ :be-   keimma.sta mä,äJräs:t.ä, tä,täkin mää:.rää suh-
5878: !"iämmes högre än. sist.sagda. summa:, synes             teellisesti koroitetaan. Edus1kunmaill-e hil-
5879: clock ä;v.en ifråga.va·m.nde lagrum böra ytter-          jakkoin jäiJtäJmä:ssään esityksessä on. Hallitus
5880: liga.re ä:ndra.s,                                        eihdot.ta,nut Rikos:lain voim.a.a.nipanemis esta.  1
5881: 
5882: 
5883:     På grund av vad vi ova.n. a.nf,ört, våg.a vi         annetun asetuk sen 43 § :ssä ma•imittua ulhka-
5884:                                                                             1
5885: 
5886: 
5887: vörds,ammast föresliiL att Riksda,gen ville 1hos         sa.kkomä;ärää koroitettavaksi kahd<estasa-
5888: Regeringen ~mhålla,                                      dast.a. t.u•ha.wteen ma,rkka:a:n. Jos sakkora,u-
5889:                                                          ga.istuksen Rikos,1ain 2 1uvun 4 § :ssä sää-
5890:                                                          det'tJI' korkein1 määrä muutetaan viimeksi-
5891:             a~t Regerilngen med hiinsyn till d.et        mainittua. summaa korkeammaksi, lienee
5892:          förändraile penningvärdet måtte l'åta           syytä vieläkin sen mukaan muuttaa mai-
5893:          zmderk:asta gäMamde b.estärnmelser, i           nittua. voimaa.npa'ruemisa.setuk·se.n kohtaa.
5894:          vilka bötesstraff stadgas eller ock ut-            Si~hen nähd•en, mitä edellä olemme esittä-
5895:          siJJftande viten rastställas, vederbör-         Tteet, rohkenemme kunnåoittaen ehdottaa.
5896:          lig granskning, samt                            dtä Eduskunta. HallitukS'elta ·pyytä,isi,
5897:             att Regeringen med de•t snarast:e
5898:          ville ti.~l Riksdagen inkomma med                           ebtä   Ha~litus     tahtoisi huomioon
5899:          proposition Cvll lag avseende, ej                         ott,amal~a mhanarvon alen•em'i:sen tar-
5900:          mitulre att såväl .i Stna'fflagen som i                   k.astu,ttaa vo~massaoleva1t säännökset,
5901:          övrig.a lagar och förordning.ar stad-                     joissa ~a_kkoramga.istusva säädetään
5902:          gade belopp 'för bötesstraff och viten,                   tahi uhkasakkoa määrätään, sekä
5903:          dät· desamma i anserende U~l pennin-                         että Hallitw ensi tilasro antaisi
5904:          gens nuvarande värde icke äro till-                       Edwsk11,n:naTfle esityksen laiksi, jolla
5905:          räckliga, b~eve i nödig mån förhöjda,                     niin hyvin Rikoslaissa kuin muissa
5906: 152                    III, 4. -   Sakkorangaistusten korottaminen.
5907: 
5908:       ärn även att samtidigt strodgandena am           &leilssa ja asduksissa säädetyt sakko-
5909:       böters förvandlande till fängelse på             ja uhkasakkomääräC, mikäli ne ny-
5910:       nwtsva~rcmde sätt förändmdes.                    kyiseen rahmwrvoan niihden eivät ale
5911:                                                        riittäviä, tarpeelli'sessa määrässä ka-
5912:                                                        roiteMaiJsiin, kuim myös samxtJlla sään-
5913:                                                        nökset sa1kkojen muuntamisesta van-
5914:                                                        keudeksi vasba1amasfd muwbebtaisiin.
5915: 
5916:   Helsingfors, den 29 mars 19·20.               Helsingissä, maaliskuun 29 päivänä 19 20.  1
5917: 
5918: 
5919: 
5920: 
5921:               Hj. J. Procope.                                 Albin Manner.
5922:                                         K. V. Holma.
5923: III, 5. -   Pet. flirsl. N :o :34.
5924: 
5925: 
5926: 
5927: 
5928:                                      ~khaumau, G. och Wendt, G. v.: Om avlägsnande av straff-
5929:                                         påföljden ,förlust av medbrwgerligt förtroende".
5930: 
5931:                                         T i l 1 R i k s d a g -e n.
5932: 
5933:     Enlig.t s.tra1 1fla.gen dön;es för vissa               ,Allmänt erkänt torde vara, aH iofråga.-
5934: brot t, utom till fri:hetsstraff, jämväl till          varan.de rättsinstitut, i den gestalni11gen
5935: ,fö·rlust a1v medb01rgerligt förtroende".              detsamma erhållit i svens<k rätt, li<de'r av
5936: Ådtömandet av detta bistraf.f innebä:r, a.tt           betY,dande brister. Re·dan s1traf'f:påfölj.dens
5937: deru brottslige .för.klaras saiknao g.od frejd         beruän11ning -       förlust av meiCLborgerligt
5938: ej blott umder ·den egentliga strafif:id·en,           föriroende - i förenin<g med stmffpoåfölj-
5939: utan i regeln även för viss trd utöver den-            ·dens egens;kap att me·d<föra samma verk-
5940: na, st.u11Jdolill för allti.d. Då go.d frejd i lag-    ningar som •saknwd av go:d ·frejd birdrager
5941: sti;ftnirugen fastställts scm eit villkor för           att ingiva clen stra:flfade kämslan av att
5942: en mä·ngd olika rä thgheter och fö,rmåner,             vara, även e.fter frilgivn~ngen, av staten
5943: utgör ,:förlust av metdborgenhgt förtro-               stä<mplatd såsom en vanhederlig p.erson.
5944: ende" ett svår( •hinder för den br.ottsliges           Straff~påLDölj dens     la.gsta·dgatde ver'kninga.r
5945: foriJkoms1t i samhället efter utståndet fri-           ha;va. oc·k gjorts alltmera omfa: tan:de ge-
5946: hetsstratfrf ·och, där villkorlig dom eller             no.m bestiimmelser i lags<ti1ftningen utan-
5947: villkorlig frigivning tillämrp,ats, redan un-           för strarfJlagen om förlust a.v behörirg]Jet
5948: der straf;ftiden.                                       eller rätti,glhetsr för den scm är förlustig
5949:     Beak: a.nlde detta och ntgåen,de .fpån a:tt         meclbmgerligt förtroende- bes'ämrrelse1·,
5950: ådöman.det av ,förlust av medborgerligt                 som i stor utsträelmin.g inne-bä1ra hinder
5951: förtroerude" är egnat att bi,draga tiU åter-            för ,den .frigi Vl12 a jt söka förs•örjn.inrg inom
5952: fall i hrott, tenderar den moclerna stra.ff-            av lagshftningen reglera:de yrJken. Den
5953: rätten Ell ett bortta.gan•de av den ilfrå•ga-          möjlighet för utomstående aH ]ätt :flå ],än-
5954:  varantde shalffp:åföljden och till cless er-           nedom orm ·den arbetssö~mnd2s fre,id, som
5955:  sättande me·d en .me'diborgerlig degradation           följer a v a tt uppgift därom ä.r in.tagen i
5956:  a.v annat .slag. I Sverige har clen 24 maj            ·de allmänt fö•rekcrrnm:wde och o1fta avfO'Pd-
5957:  1918 utif'ärrdats en la.g, enligt viiken vissa         rade frej<de betygen, e:j blot; mel(lrf.ör ytter-
5958:                                                                       1
5959: 
5960: 
5961: 
5962:  i lagen bestämda brott :kum1a m2dföra,                 Fgare, mycket avsevärda ins:kränlmingar
5963:  at: den brottsliga. i stället för att gå för-              den frig-ivnes försörjningsmöjlighete..r,
5964: lusti.g medhorgerligt f'örtroende berövas               utan ä:r även i och för sig- egna•cl att verka
5965:  politislk, ll::omrnnnal och kyrklig rösträtt           a vslkräc:kande på möjligen föreifin:Higa a Y-
5966:  för viss tid e1ler för alltid. Då pmpositio-           sikter ·hos •den frigivne att saka börja ett
5967:   nen om a v lägsnande ur lagstiftningen a v            uytt liv."
5968:  stra.BfpMölj.den ,förlusc av me:dbongerligt               ,T srkrivelse :ill Kulllgl. Maj:t den 9
5969:  förtroende" år HH7 ·föredrogs i statsråJdet,           n;a:rs 1909 fmmhöll oek riksdagen, att
5970:  yttrade d. v. justitieministern, pr2siJ:enten          ifrågavara.nde stra VfpMöljd i tillämpnin-
5971:  Ha.sselro:t, till sta:tsr&dslJro'.okollet bl. a.       gen visat sig vara därutinn,an fördärvhg,
5972:  följamde:                                              att den pii ett bettin'Jdigt sätt laode hinlder
5973: 
5974:                                                                                                    20
5975:   154                    III, 5. -   Kansalaisluottamuksen menettäminen.
5976: 
5977: i vägen tför 'den fri,givne .f.årugen·s återu:pp-      naste årti,ondet, haT iake försports nå.gon
5978: rättarude, ooh anhöll, att Kurugl. Maj:t               .strävRn a:tt få dem fjärmade ur lrugstirft-
5979: täcktes låta1 utreda, under vilka förutsätt-              .
5980:                                                        mngen.     "
5981: ningar Sltralffip,ålfölj den· ,tför l ust 1av Jmed-         Allt vad som av den svenslke justitie-
5982: botgerli.gt f.örtroerude" .kun~de ur la.gsti•ft-       ministern anrförts rörande o.Jägenhetern:a
5983: ningen borttagas. Såväl sa!kkunruiga som               av &dö:man1det ay ,:förlust a1v medborger-
5984: ock i stor utsträckning de myn.digh.ete'l',            ligt förtroenrle" har sin fulla tilläm<pning
5985: vilka hörts över ,de sa1mkunnigas betänkan-            även hos ·oss, oeh det föreligger därför s•käl
5986: de," hava vitsordat ri•ktig1heten av beröroa            att jä1mYäl i vårt land genomföra samma
5987: up<p'fattning 1om ifrågavarande stratff'På-            reform som i Sverige. Hos oss tillkommer
5988: följ!CLs olägen1heter."                                so.m ett ytter ligare skäl häTför, rutt till
5989:     ,I nyss näJmn,da S'krivelse fralffi'höll           :följ.d arv n:p!p.roret 1918 antaJet av dem, ~om
5990: emellertiJd riiksdagen j"älmväl, att om det            dömts till ,förlust a1v medborgerligt för-
5991: menEga, som ifråga•varande bistn11~f med-               troende", är exceptionellt högt, så att olä-
5992: ;för, enligt rilksda'gen's. mening bör före-           cgenJheterna av det nuvarande tillstån<det
5993: ·kommas ach för S'åldant ändamål erfor·der-            på detta område g.öra. sig synne:rli.gen
5994: liga lagstiiftningsåtgärder vidta.gas, det å           stankt känn!hara.
5995: anrura sidan icke fålr förbises, att .de på-                På grullld a·v va,d som ova.n an:f.örts få vi
5996: följder, som förlusteJiJ av medborgerligt               vörd.sam+ föreslå:
5997: förtroende för närva.rarude inne1bär, icke                           att Riksdagen måtte uppmana Re-
5998: kunna ·helt och hållet borttagas. Vi,ssa                         geringen att senast till 1921 års
5999: bl:ott måste alltid anses vara av den be-                        riksdagssessiot:~, låta utarbeta och till
6000: skalffenhet, att den, som därtill blivit för-                    Riksdagen överlämna proposition,
6001: vunnen, borde även e'fter därför utståndet                       åsyftande
6002: straff vara diskvalilficerad till utövande                           1 :o att straffpåföljden ,förlust av
6003: av viss:a1 medborgerliga ·funkti•o·ner och                       medborgerligt förtroende" bleve u1·
6004: rättig,heter, vaTe sig för alltid elleT ,för                     strafflagen utmönstrad samt ersatt
6005: viss tid 1fraunåt. Det to11de oå, eniligt min                    med förlust av offentlig tjänst eller
6006:  mening, vara förhastat att endast på                            annan befattning samt av politisk,
6007: grullld ruv de na1ckdelar, som varit förenalde                    kommunal och kyrklig rösträtt;
6008: med i frågavarande rättsinstitut, såda.nt
6009:         1                                                            2:o att sådana stadganden i lag-
6010:  detsam:ma 'är anordnat i vår lagstitfnin.g,                     stiftningen utanför strafflag~n, som
6011:  förutsätta, att den utgångspumkt, vari'från                      förutsätta förefintligheten av ifråga-
6012:  inrstitui et upp:bjllggts, skulle va:ra fe.lalktig.             varande straffpåföljd, bleve ändrade
6013:  Stra.f.f'Påifölj,der, innebärarude a:tt vissa                   i överensstämmelse med nyss an-
6014:  hrott meldif.öra' för längre eller 'kortare tid                 givna ändring av strafflagen; .samt
6015:  e~ter frigivmingen vissa rättig:het.sförlus-                        3:o att personer, som härföriunan
6016:  ter:, främs·t avseende s•tats1borgerliga rät-                   dömts förlustiga medborge1·ligt för-
6017:  tig1heter, finnars i de flesta europeis,ka                       troende, bleve under tiden för denna
6018:  straHlagar, och under den livli.ga veTk-                        straffpåföljd utestängda allenast
6019:  sa,mhet 'På den: utländska stra.f.flmgsiftnin-                   från sådan behörighet eller rättig-
6020:  genrs omrrude, som kämteteeknat .det se-                         het som ovan i mom. 1 :o nämnes.
6021: 
6022: 
6023: 
6024:                   Georg Schauman.                                  Georg von Wendt.
6025:                          c.
6026: Valtiollisista oloist_a johtuneita eduskuntaesityksiä
6027:                 ja anomusehdotuksia.
6028:                                                                                            157
6029: 
6030: III, 6. -   Edusk. esit. N :o 16.
6031: 
6032: 
6033: 
6034: 
6035:                                 Hupli, V.: Ehdotus laiksi vuoden 1918 kapinaan osaaotta-
6036:                                   neiden henkilöiden armahtamisesta.
6037: 
6038: 
6039:                                     E d u s k u n n a ll e.
6040: 
6041:   Se laki valtiorikosoikeuksien tuomitse-        dellis'tä valtiollista armahdusta on vaadittu,
6042: mien rangaistusten armahtamisesta, minkä         ovat kuitenkin niin pätevät, että eduskun-
6043: eduskunta joulukuun 17 p:nä 1919 hyväk-          nan päättämää osittaista armahdusta ei
6044: syi, jäi useissa suhteissa puut<teelliseksi.     voida pi•tää lopullisena. Ei ainoastaan oi-
6045: Ainoastaan osa valtiollisista syistä pakko-      keus ja kohtuus, vaan myös kansamme il-
6046: työlaitoksissa olevista on sen nojalla pääs-     meinen etu ja menestys vaatii eduskuntaa
6047: syt tai tulee pääsemään vapaaksi. Huo-           nopeasti loppuun saattamaan sen kansalais-
6048: mattava määrä val'tiorikosoikeuksien puh-        sodan kauheiden seurausten lääkitsemistä
6049: taasti valtiollisis·ta syistä tuomitsemia jää    tarkoittavan työn, joka vielä on keskeneräi-
6050: edelleen vapauttaan vaille. Ja noin pari-        senä.
6051: kymmentätuhatta armahdusten kautta va-             Näin ollen ehdotan,
6052: paalle jalalle pääs'tettyä henkilöä jää vaille
6053: kansa} aisl uoU.am usta.                                  että Eduskunta hyväksyisi näin
6054:   Ne perustelut, joilla eduskunnassa täy-               kuuluvan lain:
6055: 
6056: 
6057: 
6058:                                           Laki
6059:             vuoden 1918 kapinaan osaaottaneiden henkilöiden armahtamisesta.
6060: 
6061:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
6062: 
6063:                      1 1§.                       malla kansalaisluo'ttamus sekä muut kansa-
6064:   Kaikki ne henkilöt, jotka valtiorikosjut-      laisoikeudet ja -vapaudet.
6065: tuja käsittelemään asetetut oikeudet ovat
6066: vuonna 19:18 käydyn kansalaissodan aikana                             2 §.
6067: tahi sitä ennen tapahtuneista teoista tuo-          Ne henkiJ.ö:t., jotka 1 §:ssä mainituista ri-
6068: minneet vapausrangaistukseen tai kuole-          koksista heille tuomitusta rangaistuksesta
6069: manrangaistukseen, ovat, elleivät he ole         on joko kokonaan tai osaksi armahdettu,
6070: tehneet it:seään syypäiksi murhaan tai mur-      mut·ta ovat vailla kansa] aisluo'ttamusta,
6071: hapolttoon, heti vapautet.tavat rangaistus-      IJalau1tetaan täten täysiin kansalaisoikeuk-
6072: taan kärsimästä ja palautetaan heille sa-        siin ja -vapauksiin.
6073:   158                III, 6. -   Kapinaan osaaottaneiden armahtaminen.
6074: 
6075:                     3 §.                                           4 §.
6076:   1 §:ssä mainituista rikoksista, paitsi mur-     Vuoden 19118 kansalaissodan yhteydessä
6077: hasta ja murhapoltosta, vireillä olevat syyt-   tapahtuneesta murhasta tai murhapoltosta
6078: teet jätettäköön raukeamaan älköönkä syy-       1 § :ssä mainituissa o]keuksissa tuomitut
6079: teitä niistä tämän jälkeen enää nostettako.     henkilöt oikeutetaan saamaan asiansa
6080:                                                 uuteen käsittelyyn hovioikeudessa.
6081: 
6082: 
6083:         Helsingissä, 3 päivänä huhtikuuta 1'9120.
6084: 
6085: 
6086:                                                                     Väinö Hullli.
6087:                                                                                              159
6088: 
6089: III, 1. -    Edusk. esit. N :o 15.
6090: 
6091: 
6092: 
6093: 
6094:                                 Turtiainen, 'l'. A., y. m.: Ehdotus laiksi valtiollisista syistä
6095:                                    hallinnollista tai kurinpitotietä v. 1918 ja 1919 erotettu-
6096:                                    jen valtion virkamiesten ja palvelijain entisiin toimiinsa
6097:                                    takaisin ottamisesta.
6098: 
6099: 
6100:                                        E d u s k u n n a 11 e.
6101: 
6102:    Heti kansalaissodan päätyttyä erotettiin         omaisen laitoksen järjestyssääntöjä vastaan,
6103: joukottain virkamiehiä ja palveluskuntaa            on täten tehty oikeudenloukkaus kiireimmi-
6104: valtionlaitoksista, joko kokonaan ilman tut-        ten korjattava, varaamaHa valtiollisista
6105: rkintoa tai n. s. kurinpitotuomioistuinten          syistä hallinnollista tai kurinpitotietä erote-
6106: päätöksien perusteella.                             tuille valtion virka- ja palv·elusmiehille vii-
6107:    Kun ainoatakaan näin erotettua ei ole            pymättä tilaisuus palata entisiin toi:n:iinsa.
6108: voitu pätevästi todistaa syylliseksi mihin-            Ehdotamme siis, että Eduskunta hyväk-
6109: kään rikokseen, ei yleistä lakia eikä asian-        syisi seuraavan lain:
6110: 
6111: 
6112: 
6113:                                               Laki
6114:    valtiollisista syistä hallinnollista tai .kurinpifutietä v. 1918 ja 1919 erotettujen
6115:       valtion virkamiesten ja palvelilain entisiin toimiinsa taikaisin ottamisesta.
6116: 
6117:       :li.:duskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
6118: 
6119:                      1 §.                           tyä entisiin tai niitä vastaaviin toimiin, säi-
6120:    Kaikille v. f9.1r8 ja 19119 valtiollisista       lyttäen heille kaikki entisen virkansa tai
6121: syistä hallinnollista tai kurinpitotietä ero-       palv·eluksensa perusteella tulevat edut ja oi-
6122: tetuille valtion vi~kamiehillle ja palveli-         keudet.
6123: joille varattakoon vii,pymättä tilaisuus ryh-
6124: 
6125: 
6126:             Helsingissä, maaliskuun 27 päivänä 1920.
6127: 
6128: 
6129:                    T. A. Turtiainen.                       E. Huttunen.
6130:                    Väinö Voionmaa.                         Fanny Ahlfors.
6131:                    Rieti Jrbkonen.                         Osk. Reinikainen.
6132:                    K. I. Lumio.                            A. 0. Arho.
6133:   160
6134: 
6135: JII, s. -   Pet. försl. N :o :35.
6136: 
6137: 
6138: 
6139: 
6140:                                     lHckelsson, A. E., m. fl.: Angående de avhållna tjänste-
6141:                                        männens och betjäntes vid lotsverket återinsättande i sina
6142:                                        rättigheter.
6143: 
6144: 
6145:                                T i ll F i n l a n d s R i k s d a g.
6146: 
6147:    Finska lotsverket erhöll redan år 1812           a·tt från finskt håll, närmast från Översty-
6148: en fast organisation, som sedermera utveck-         relsen för lots- och fyrinrättningen, icke
6149: lades. Lotsväsendets betydelse för handels-         med tillhörlig insikt och kraft kunnat mot-
6150: sjöfarten och dess utveckling förhindrades          stås clessa å<tgärders fördärvlighet ..
6151: dock av den ställning, sorn detsarnma till-             Genom amiralitetskonseljens den 13
6152: följd av förhållandenas i:vång kom llli:lt in-      februari 19112 av ryska rikets dåvarande
6153: taga i förhållande ~ill Rysslands rnarin-           härskare stadfästa 1Jeslut föreskrevs, att
6154: myndigheter.       U nder skilda 'tidsperioder      lots- och fyrinrättningen . slkulle i såväl
6155: var detta beroende rner eller mindre starkt,        militärt som a,dminis'trativt avseende under-
6156: .det fick ·även ett synligt uttryck i särskilda     ordnas det dåvarancle kejsarclömets marin-
6157: föreskrif't·er bland annat därorn, att inräJtt-     minis.terium, i ekonomisH avseende kom
6158: ningen likasorn dess Överstyrelse var orga-         lots- och fyrinrättningen att, likasom ticliga-
6159: niserad på rnilitärisk fot och i sådant av-         re, ifortfarande under]y:cla Finlands Sena·t. I
6160: seende ställd under Generalguvernörens i            sagda beslut, som clock icke intagits i Fin-
6161: landet överbefäl, och då Generalguvernören          lands författningssamling, ingick särskilda
6162: överhuvud vari't en representant för de             föreskrifter bland annat därom, att samt-
6163: ryska riksintressena, blev lotsverkets ställ-       liga vid lots- och fyrinräJttningen i Finland
6164: ning som finsk sbtsinstitution försvagad.           anställda officerare och tjänstemän, vilkas
6165: De ryska rnarinmyndigheterna visste även            befattningar äro hänförda till rangklass,
6166: att tillvarataga sina intressen beträffande         skulle införas i marinväsendets rullor samt,
6167: uppsikten över lots- och fyrväsendet, också         med avseende å antagande i tjänst, utnäm-
6168: genorn meddelande av särskilda föreskrifter         ning till befattningar, tran.spotter, beford-
6169: till efterlevnad. Lotsdirektören och hans           ran i rang, belöningar, clisciplinärt ansvar
6170: adjoint ävensorn andra fl'ån ryska flattan          och avskecl ur tjänst, underlycla de för offi-
6171: till lotsofficerare befordrade ryska office-        cerare _och ltjänstemän -vicl marinväsendet
6172:  rare av finsk härkomst kvarstoclo efter sin        gällancle föreskrifterna, och skulle den för
6173: utnämning i ryska marinväsendets rullor,            Finland stadfästa rangordningen härvid
6174: varigenom sambandet mellan ryska rnarin-            iakttagas. Beträffande lots- och fyrbetjä-
6175: ministeriet och finska lotsverket stärktes.         ningens ställning ingick icke någon före-
6176:    Under 1900 talets första uecennium vid-          skriflt., och skulle de med avseende å lots-
6177: togos från ryskt håll särskilcla åtgärcler          och fyrinrättningen gällancle finska för-
6178: för att ännu öka detta beroencle och synes          fa:ttningarna förbliva i kraft, såvicla ele ej
6179:                                 III, s. -   l\Iickelsson, A. E., y. m.                          161
6180: 
6181: drida emot ifrågavarande beslut, intill dess         önskan a vgångna lots- och fyrbetjänte samt
6182: i föreskriven ordning motsvarande regler             befäl och unelerbefäl å fartyg och på egen
6183: utfärdats, och avsågs med dessa författ-             begäran entledigade officerare och tjänste-
6184: ningar närmast reglementeit för lots- och            män ant.ogos till stor del personer med
6185: fyrstaterna i Finland av den 9 maj 1870 och          fimkt medborgarskap. Ehuru elen eläva-
6186: förordningen angående lots- och fyrinrätt-           ranele Regeringens avsikt icke varit att åt-
6187: ningen i Finland av samma dag med e'fteråt           minstone för dem, som före år 19·12 inne-
6188: gjorda •förändringar oeh tillägg.                    haft anställning viel lotsverket, försvåra
6189:    Det är icke av nöden at:t nu beröra lots-         deras kvarstannande viel av dem innehavda
6190: verkets verksamhet ef1ter år 19 1'2, som till
6191:                                    1                 befattningar och möjlighet f.örelåg även för
6192: följd av världskriget blev på mångalmEela            dem, som efter år 1912 blivit i lotsverket.s
6193: sät:t försvårad.                                     tjänst antagna, att vinna inträele i sjöfarts-
6194:    Uti elet av ryska interimsregeringen elen         väsenelets tjänst, så har Sjöfartsstyrelsen,
6195: 20 mars 1917 utfärdade manifest angående             i vars hanel jämväl i striel mot staelganelet
6196: bekräftanele av Finlands konstitution samt           i JO § av elågällanele 1772 års Regerings-
6197: om densammes bringanele i dess fulla till-           form lagts alHför stor mynelighet vid be-
6198:  lämpning, nämnes icke lotsverket, men av-           sättande av även vikiigare tjänster och
6199: sik'ten torele nog varit att detsamma skulle         över vilkens utnämningar icke fick anföras
6200: återfå sin före år 1911'2 innehavda ställning.       besvär, viel tjänsters och befattningars be-
6201: ['ill föl,jd a v krigets f ortgång kun ele då        sättande förfarit i flere fall alldeles goel-
6202: ännu icke någon förändring genomföras.               tyckligt. Lots- och fyrhetjänte 1har enligt
6203: Den dåvarande Senaten vidtog emellertid              för elem tieligare utfärdaele antagningsbrev
6204: åtgärd till lotsverkets omorganisation, som          även varit tillagel räittighet att få bibehålla
6205:  ledde till utfärelandet den J,5 december 1'91117    sin tjänst, sålänge ele den nöjaktigt fullgöra.
6206: av f.örordningen angående sjöfartsväsendets          Ehuru Senaten den 2 juli 1'918 utfärdat
6207: förvaltning, varigenom lots- och fyrväsen-           närmare föreskrifter angående sådana lots-
6208: de·ts ställning blev väsentligen f.örändrad           och fyrbeujäntes ställning odh rätt att kvar-
6209: och varav särskilda olägenheter försports.           stanna i 'tjänsten, som icke intagit de år
6210: Samtidigt utnämndes medlemmar i sjö-                 1'912 avgångnas plats, har denna föreskrift
6211: fartsstyrelsen, som började sin verksamhet           i särskilela fall icke a v Sjöfartsstyrelsen
6212: 2 januari 1918, men då lotsverket ännu               iakttagits, icke heller att de lots- ooh fyr-
6213: icke kunnat frigöras från beroende av ryska          betjänte, som nöelgats lämna sin 'befattning,
6214: marinmyndigheter, kunele sjöfartsstyrelsen           skulle bereelas annan liknancle befa.ttning.
6215: först senare övertaga densamma tillkom-              Aven sådana officerare och tjäns·temän, som
6216: mande uppgifter med lots- och fyrväsendets           före år 1912 blivit utnämnda och icke kun-
6217:  förvaltning.                                        nat utan laga ransakning och elom från sina
6218:    Vid Iotsverket hade efter hänelelserna, år        befattningar skiljas, hava av Sjöfartssty-
6219:  1912 kvarstannat ebt stort antal loi·sbe-           relsen förklarats icke berät.tigaele att bibe-
6220: tjänte och större elelen av fyrbe tjäningen
6221:                                        1
6222:                                                      hålla av elem tieligare innehavela befattnin-
6223: ävensom befälhavare och personai på fyr-             gar och sålunda olagligen föravsk'eelats.
6224:  fartyg och lotsverket.s ångfartyg ävensom           Viel tjänsters besättande synes även icke
6225: särskilda officerare och t,jänstemän, var-           följts några bestämela normer, clet aelmi-
6226: jämte befäl och unelerbefäl samt besättnin-          nistrativa goeltycket har fåt•t aUtför stort
6227: gen på isbrytare-ångfa:r1tygen, vilkas verk-         spelrum hos Sjöfartsstyrelsen och dess un-
6228: samhet unelerlyelele lotsstyrelsen, kvars·todo       elerlyelanele förelelningschefer.
6229: i sina befattningar; i stället för ele på egen          Vederböranele officerare, tjänstemän och
6230: 
6231:                                                                                            2i
6232: 
6233: 
6234: 
6235: 
6236:                                                                                            •
6237:   162             III, s. - Luotsilaitoksen erotetut virka- ja palvelusmiehet.
6238: 
6239: lots- och fyrbetjänte m. fl. hava förgäves        fordra att dessa personer icke bliva försatta
6240: hos Regeringen försökt framhålla det orik-        i sämre ställning än vad förut i liknande
6241: tiga i Sjöfartsstyrelsens förfaringssätt mot      fall iakttag~ts och att dessa personer undfå
6242: dem, och även Justitiekanslerns medverkan         ersättning för all den förlust dem häri-
6243: har åstundats för att genom hans åtgärd få        genom åsamkats och att de, såviilt möjligt,
6244: rä't:telse i vidtagna olagliga åtgärder, men      återfå av dem förut innehavda eller mot-
6245: hava alla dessa försök varit resultatlösa.        svarande tjänster och befattningar eller, om
6246: Statsrådet har visserligen till en komite,        detta utan särskilda svårigheter icke kan
6247: bestående av riksdagsmän, överlämnat till         fullgöras, de för framtiden bleve säker-
6248: Statsrådet i antytt syfte gjorda ansöknin-        ställda genom pensions- eller andra förmå-
6249: gar, men har av särskilda orsaker komiten          ner och att deras rätt i detta avseende iblir
6250: ännu icke kunnat slutligen behandla den-          tillgodosedd med beaktande av deras tidi-
6251: samma förelagda uppgifter, och är osäkert,        gare tjänsteställning, likasom även deras
6252: om Regeringen ärnar skrida till åtgärd för        enkors och barns rätt.
6253:  att tförhjälpa de genom Sjöfartsstyrelsens
6254: tillvägagående förfördelade till deras rätt.        På grund av vad ovan anförts få vi vörcl-
6255: I över 2 års tid hava flere lots- och fyrbe-      samt föreslå,
6256: tjänte ävensom officerare och tjänstemän
6257: och även personer, tillhörande befäl och                   att Riksdagen efter införskaffad
6258: underbefäl m. m. på lotsverkets fartyg, va-              närmare utredning ville till Regerin-
6259: rit i avsaknad av utkomstmöjligheter från                gen göra den anhållan, vartill anled-
6260: den tjänst eller befat:tning, de tidigare inne-          ning i förestående motto förefinnes,
6261: haft och har deras utkomst därigenom bli-                och bevilja för ändamålen nödiga
6262: vit försvårad. Rättvisa och billighet synes              anslag.
6263: 
6264:                 Helsingfors, den 2'9 mars 1920.
6265: 
6266: 
6267:                 A. E. Mickelsson.                                E. L. Bilden.
6268:                                         Rieti Itkonen.
6269:                      D.
6270: 
6271: Muita aloja koskeva eduskuntaesitys ja anomus-
6272:                   ehdotuksia.
6273:                                                                                                        165
6274: 
6275: HI, 9. -     Motion N :o 11.
6276: 
6277: 
6278: 
6279: 
6280:                                       von Wendt, Georg: Förslag till lag angående ändring av
6281:                                          31 § i Lag om andelsverksamhet.
6282: 
6283: 
6284:                                            T i ll R i k s d a..g en.
6285: 
6286:   Enligt Andelslagen av :den 10 juni 1·901,                na,n rå>der, kan i många. fall :högst. ogynnsamt
6287: 31 § är det a.ndelslag obetaget att sarrnverka             inverlm på ka.pitaiibiM:niDtgen., reservfond-
6288: med va,rand•ra. Denna. salillverka.n har skett             bildningen oCih dock är just detta hos. före-
6289: bl. a. sålunda att andelslagen bildat ett cen-             tag m€d andelsna:tur synneriigen önskvärt.
6290: tmlandrelslag, •va1rvid vitd d.etta, centra1llags             Samv·erka. a,n•delslag, hör det a.v bokförin-
6291: bilda.nde och för detsamma, till dterrättelse              gen 1framgå ett'Vart, andelslags andel i de
6292: lä.rut, va,d i a.ndel,slagt>n stadgas om andels-           gemenSia.mma fo.nderna. Utt.räic1e.r ett. a.ndel.s-
6293: larg .                                                     lag ur ·dylik samverka.n, blör det eHe.r ·en oviss
6294:      .Om också en visrs m'ä:tt s'ker .därigenom            längre tid kunna. utfå sin a.n:d•erl i ;de under
6295: att medlem, som från a.nd<elslag avgår, ·ej                de.ss tid samma.nbra.Ma och på dess andel
6296: erihåller •del av de fonder eller den reserv-              bo'kförda f.onderna.
6297: fond, som anderlslaget under sin. v·erksamhet                 Det 'är utan vida.re kla,rt att ett utträdande
6298: •lwpb-ra:gt och detta särskilt kän•nes hmgt,               amdelslag ·ej g-ena.st ibö.r kunna ut.få sin a.ndel
6299: då medrlem icke av fri vilja a.vgår, ;;:å finnes           a,v fonderna, t.y ·därmed kullide samma.n:slut-
6300: dock många skäl, som göra. en· ändrin1g a,v                ningen t•vinga,s till .rea1lisation, som i många
6301: la:g~·tirf.tnin@en i detta. avse·ende tviv·el un-          fa.ll kan va.ra synnerl~gen o:gynnsam. Efter
6302:  d·erka.stad. Annat är för.'hållandet, :då det             a.rud-el.sla,gets utträde 'bör id·es1s andel i fon-
6303: gärller 'salffiverkande andelslag. Här fö·refin-           d·e.rna emeUeDtid hetrakta,s såsom -ett lån, tiH
6304: !11es icke alltid oc'h kalll ·knappa.Sit för.efinna.s      sa.mmanslutningen och skuldsedel cvärpå ut-
6305: Eamma homogenitet som i ett an;delslag, och                fä.rdars. Fa.ststä;Uer lagen a1tt, en dylih: sknld-
6306:  då ·d;e swmlade fond·ern·a a.lltitd til>l'falla ma-       scd,el ej ä.r uppsägbar förän ·efter 10 års för-
6307: jorit·eten, kan stad,gandena om reservfondens              ~opp samt att den löpe.r med 5 :Po ränta,
6308:  od•elobar1het giva up•phov till syn.nerligen vid-         kan sammanslutningens eller centrallagets
6309: gående orätilvisor. J a•g ovill ej belysa detta            sta,birlitet på intet ;säM skadas genom ·en dylik
6310:  mt>d exempel valda, f'fån utvecklingen i vårt             med en,kel rä·ttvisa •harmon:ierarnde lagstift-
6311:  l:md. Redan oberoende av aH ·partibildning                nin.g.
6312:  kan r·edan ett viss.t kotteriväsende betinga                 I ·en hei del fa.ll karn det vara. svårt att nn
6313:  U<]J\Pkomsten a.v skismer, i vilka. minorite-             f aststäilla i centralla.g ·eller an:d·elslags-sam-
6314:  terna •draga det 'kortar·e strået. på -ett för            ma,nslutning ingående andel.slags a•ndel i
6315:  dera.s ·ekonomi kanrske ödesrdigert sätt, Ge-             fo111d'8ma.. Detta ä.r i fl.e.rtalet hU en vär-
6316:  nom den makt. majmitden dä•rjäm1e :har med                de.ringsfråga, som :helt na•turligt måst.e J.eda
6317:  t.ilr1gång-en på hela, diet soa.mfäJlt,s.pa.rade kaopi-   till ett för sammanslutningen .relativ•t gynn-
6318:  talet fö.rfuskas i mångt och mycket själva                samt resultat. I va.rje ifaU ibö.r den nya la.g-
6319:  a n c1elsiden och den osäker.het. som ·härntin-           stitt.ningen am,giva. normer för fa.st.stä:llande
6320:   166                         III, 9. -   Muutoksia osuustoiminta1akiin.
6321: 
6322: av res1p. andelslags andel i sammanslutnings                    anhålla om en sådan revision av an-
6323: eUer centrallags fonder. Detta ka>n exempel-                    delslagen att samverkande andelslag
6324: vis ske sålunda. att cembmHa.g;s. foruder. Detta                eller centrallag skyldigkännas att
6325: ka.n ex-empelvis s•ke sålunda, a~t.t centrallage.ts             bokföra fonderna på de särskilda an-
6326: fonder värdenvs a.v ojäviga, eruligt värde för                  delslagen av vilka det bestå1·, smnt
6327: så vitt värde:t ej framgår ruv bokföringen                      att vid utträde av andelslag ur sam-
6328: les i proportion till deras summa omsätt-                       manslutningen, utgiva en skuldsedel
6329: mng.                                                            på andelslagets fondbelopp, vilken
6330:    Med hänvisning till ovanstående får jag                      skuldsedel löper med 5 % ränta samt
6331: .därför vördsamt föreslå,                                       ej är uppsägbar förr än 10 år efter
6332:            att riksdagen ville hos regeringen                   dagen för utfärdandet.
6333: 
6334: 
6335:    Då en snablb ändring a,v nu ia,ktaget för-           föreslår ja,g vördsamt a1tt riks,dagen ville för
6336: fa.rande emellertid är högeligen önskvärd               sin d-el a.nta.ga. en lag av följand·e lydelse:
6337: 
6338: 
6339: 
6340:                                                   Lag
6341:                    angående ändring av 31 § i Lag om andelsverksamhet.
6342: 
6343:       Härigenom st3cdlga.s a.tt 31 § i Lag om andelsverksamhet s!kall erhålla följande lydelse:
6344: 
6345:                         31 §.                           summa för hela ,den tid det till'Mrt samman~
6346:     Andelsla1g är ohetage't a,tt samverka med           slutningen. Utträd~r andels1ag ur samma.n-
6347: vara.ndra. för frälmjand'e arv ett ändamålsen-          slutning eller centrallag utfärdas åt det-
6348: li,gt hamlhava.nde av deras verksamihet samt            samma, skUJhlibrev å den s'umma, som mot-
6349: förvaJtnin,gens oeh räkeruska]Jernas sa;kenliga         svarar d·et utträ.dande rundelslagets ibokförda
6350: gran,s'kning ä:vensom åv'ä:galhringa.nd•et av           andel i den g.emensamma. e.gendom-en, för så
6351: gemerusaffilma köp- ooh försä}jni:rigsuppdrag.          vitt icke annorlunda överenskommes. Slikt
6352:    I sistsagda fall a.v sa.mverkan lände denna          skuMbrerv, som ej får lo·pa med högre än
6353: lags bestämmelser tili efterräJttels·e sås10m om        5 % Tämta., må ·ej Ulppsä.gas till ib-eta;lning
6354: samv-erka.nde a.ndelsla,g vore enski,ld medlem          för än tio år ·efter dagteckningen, om ej
6355: i a.ndelsla,g, dcock med den sili:ilnad, att ,sa.m-     kontrahenterna annmlunda be;sluta..
6356: verkalllde amdelslag eller centraUag ega bak-              ·Andelsla,g är ick-e :fiörmBna.t. a.tt för främ-
6357: föra ge;mensa.mma tiUgånga,r 'På de enskilda            jande ruv des,s ändamål sa:mverka, med en-
6358: andelislagen· j, •pro'Portion ti1l ett va.rts •bidrag   skilda personer eller 'bolag. I detta faH ega
6359: s•amt a.tt i alla >de bll, dlå utrednirug häT>om        dock ej bestämmelserna, i före.gående moment
6360: icke kan vinnas, fördelningen s·ker i propor-           tillämpning,
6361:  tion till · ettvart a·ndelslags omsättnings-
6362: 
6363: 
6364:                    He1sing.fors, den. 31 mars 1920.
6365: 
6366: 
6367:                                                                                Georg v. Wendt.
6368:                                                                                                   167 .
6369: 
6370: III, 10, -    Edusk. esit. N:o 14.
6371: 
6372: 
6373: 
6374: 
6375:                                     Arho, Å. 0.: Ehdotus laiksi rnatka- ja henkilötodistuksia
6376:                                        koskevien asetusten kurnoarnisesta.
6377: 
6378: 
6379:                                   18 u o m e n E d u s k u n n a· ll e.
6380: 
6381:     Kansa:ra,isten va'Paa o:leskeluoiktms on           sitt.en kesäkuun 14 :pä.i.vänä 1918 an::toi ase-
6382: meillä ollut vakava,sti turvattunca maailman-          tuksen matkwt.odistuksista. Vielä touko-
6383: sotaan asti. Eipä edes pahimpana, venä:läi-             kuurr 23 päivänä 19!19, jolloin ma.initun väil1-
6384: syyden sortoaika:na. ka,tsottu voitava·n oman          aikais.en !P>erustusla:in luontoisen säärrnöksen
6385: maan kansa,laisille säätää mat.kustusesteitä.           voimassaoloaika. jo oli loppumaisillaan, laa,ti
6386: Kulkeminen kaikkia.Ila maassa oh s•allittua            :hallitus matka:tod-is,tuksi,sta. samansuunta.isen
6387: ei'kä vaadittu minkäänla.isia ihenkilö- tai            as1etu'ksen. Ensin mainitun asetuksen säätä-
6388: ma.tka.tedistuksia, ·kuten ny,kyääru Suomen            mJJsen oikeutukseksi viitataan sanl()tussa
6389: tasavruUassa.                                          väliaikaisessa perustusla.in ·säännoksessä
6390:    1Vasta. maailmansodan sY'ttyes:sä venäläis-         hallitukselle annettuun valtuutukseen. Tä.
6391: terr soia,tilrumääräy.sten nojalla hikerulai.set       män nojalla> oli haillitus myös laatinut Juva-
6392: passit matkustamist.a va:rten kotimaassakin            ionia. ulkoma·ille matkustamista koskevan
6393: tulivat käytäntö·ön, herättäien silloinkin tyy-        asetuksen lokakuun 15 päivältä 19,18, jossa
6394: tymäft.tömyyttä. Ulkomaan matkoja va,rten              nimenomaan sano•ttiinkin, että se !pysyy voi-
6395: ta,rvitta,vista pa,sseista. on mei,1lä sää:deUy        massa kesäkuun 1rpäivään asti 1919.
6396: haHinnoUisilla         asetuksilla.    1Sitävas,toim       Kun kosketelluu •perus,tusla.in luontoisen
6397: va.pa:a kotima.inen oleskelu- ja matkuståmis-          säämnöksen voimassa.oloa.ika siis 'Päättyi ke-
6398: oikeus on kansalaisille ain:a 'kuulunut kiis·-         säkuun !•päivänä 19119, täytyi kwhd€n ensin-
6399: tä:mättömä.n·ä p·erusorkeut.ena.. :Sitä on: JVoitu     mainitun asetuksen pät.evyys lO'ppua myös
6400: ra,joitt.a:a1 ainoa.staan: perustuslain sä:ännök-      saman kesäkuun 1 päivän:ä, kuten edelläsa-
6401: sellä. Tällä kanrua.l,]a. oli n. s. jäännösedus-       nottu asetus loka,kuun 15 päivältä k€stämi-
6402: kuntakin v. 1918; sillä se on, siinä jävjestyk-        sestään eritt.äin maånitsee'kin:, Eihän halli-
6403: sessä kuin :perustuslain s•ää:tämisesrtä määrä-        tus vastoin väliaikaista perustuslaiH:isrta
6404: tään, la,atinut kuuluisaksi tulleen ,sosialis-         säännöstä voinut nä~den asetusten voimassa-
6405: tila,in" eli lain ·vä:liaikaisten säännösten :anta-    oloaikaa pid1entää kest'ä1mää:n jä!l\keen kesä-
6406: misestru yleis'en åämjesrt.yrns.en ja turvanisuu-      kuun 1 päivän 19,19 tai •pyrkiä saa,vuttamaa•n
6407: den vo~mass:a. pitämi,seksi toukokuun 29 'Päi-         sallna:a. tulosta, antamaDa a;siasta uusia. 'hal-
6408: väiHä 19,18.                                           linnollisia a.setuksia, senkin jälkeerr. Tärrnä
6409:    !Tässä la,issa, kuten tunnettua., annettiin         on niin selvää, ettei se kiertelevi:lläkään seli-
6410: hallitukselle vaHuudet oleske.luoi'keuden ra-          tyksillä voi muuksi muuttua:.
6411: joittamis.eerr. Se oE kuitenkin mää:rllitty               Kun sitten haltlitus antoi henkil>ötodistuk-
6412: olemaan voimas:sa väJlia.rka.isesti eli :kesäkuun      sista asetuks:en ihe:inäkuun 18 päivänä 1919,
6413: 1 päivälä:n 1919. Tämän lari.n noja,Ua. ha.llit.us     jonrka säät'ämis:eksi ,se ei enää ole noja.nnut
6414:   . 168                               Il, n·. -   Matkatodistukset
6415: 
6416:   ed·e1läkerrottuun väliaika,iseen säännökseen         jälke·en ol·eskelu- ja, matkus<ta.misoi'keud-esta,
6417:   erkä voinut .perustautua, muu!hurrkaa,n, on se       joka on perustuslaiSisa. turva.ttu, ei ole oltlut
6418:   siten y;littänyt vaH-uutensa. :Tästä ehkä tie-       oikeutta antaa 'haHinnollisia a1setuksia. Kun
6419: • tois.ena, onkin a,setuksen lopuss•a ma•iniitu,       siis asetus henkilötodist,uksista ei o1lut ole-
6420:   etä se on voimassa toistaisek-si. Tämä lait-         ma.ss•a,kaa.n Ha.llitusmuotoa. julka.istaessa, sd-
6421:   tomalla tavalla säädetty ja laittomasti käy-         laista ei voit.u senjäl-keen laillistesti säätää
6422:   tämn:össä picleHy asetus ta1htoo riistäJä kan~:a    ha!Uinnollise,ssa järjestyks-essä, j-oten on lain-
6423:   la,isil ta. oikeuksia, joista jäänruös>Eduskunta-    vastaista käytännö.s·sä sovelluttaa ;henkilöto-
6424:   kin 19'18 katsoi täytyvän,s-ä säätää perustus-       distuksia, koske'Va·ii• a.Js•etusta, joka oma.n il-
6425:   laiHa. 'Elentähden bmä asetus, joka, kos'kee         moitukiserrsa'kin mukaan oli a.u111ettu vain
6426:   perustuslaissa turvattua oikeutta ja. on siitä       toi sta:is,eksi.
6427:   h uol.ima•tt:a aikaansaa,tu :hallinruoHisessa jär-      ;Myöskin sov-eltuvat sama.t syyt ja •perus-
6428:   jestyksessä, on lainvastainen. Tästä .syystä         t,eet muidenkin edeUäkosketeltujen samasta
6429:   se on kiireellisesti la,insääd:äntötoimin rp·ois-    asia,sta, a,nnettuje.n ha,llinnollisten asetusten
6430:   tettava käytänmöstä. ·Siiihen on s.itä:kin suu-      n1oudattamris,eu lakka.utta:miseksi. Yllämai-
6431:    rempi syy, kun •Suomen Hallitusmuoto hei-            nit.tu a.sdus 1heiruäkuun 18 päivältä 19,19 tar-
6432:   näkuun 17 päivältä 191,9 7 §:ssä säät,ää:            koitti astua nii:den siJjaan ja ne käytännöstä
6433:        ,Suomen karu~alaisella on oikeus oleskeHa        pois,ta•a. 'Ti€ttäiväst~ sa:notun aljan jälkeen
6434:    oma,s.sa, maassaan, va!paa.str tä'ällä vaEta         niitä ei olekaan noudatettu.
6435:    a,s,uin,pa,ikkamis:a ja, kulkea 1mi'kkakunnasta         'Muuten 1un1isi. .puheena.lais.een asetukseen
6436:    toiseEm, mikäli laissa. ei .ole toisin säädetty.     nojautuvasta. käytännöstä jo selvenneen, ettei
6437:       :Suomen kansalaisen oikeudesta lä!hteä            kysymy ks·ess:ä olevaHa as.etuksella ole suuria
6438:    maasta, olkoon voimassa., mitä .siitä on errk-      sa.a.vutu'ksia aikaansaatu. Päinvastoin, se
6439:    seen säädetty."                        ·             ai'heuttaa köyhälle valtiolle turhia menorja
6440:       !Tässä on erittäin 'huomautet.tava, että Ha.l-    ja lmnsahisille oikeut.ettua ,harmia sekä pa.-
6441:    litusmuoto on saruotuHa. heinäkuun 17 pä~           kotta•a, lainva,staisesti ryhtymään vaivannä-
6442:    vältä, mutta asetus •hen1kilötodistuksista           köä ja kuluja tuottaviin toimenpiteisiin.
6443:    seumavalta -eli 18 päivältä. Näin ollen Hal-            Ed·ellä,Psitetyn 'noja1M'a kunnioitta·en elb-
6444:    litusmuodmsa ei ole •voitu tarkoittaa, aina,-        dchJ1',
6445:    kaan tätä myö!hemmin ann.ettua asetusta,
6446:    joteru se es.iintyy käytännös,sä HaHitusmuo-                  e~tä EduJSlmnta päättäisi hyväksyä
6447:    clon vast.ai"esti. Tämän voimaan· astumis-en                seuraavan Zakiehdotuksen:
6448: 
6449:                                                   Laki
6450:                  matka- ja henkilötodistuksia koskevien asetusten kumoamisesta.
6451: 
6452:         ·E1duskunnam pääitöksen mukaisesti säädetään täten:
6453: 
6454:                          1 §.                          kuun 23 päivältä 19119 sekä asetus henki-
6455:      :Täten kumot.a.a,n a.setuks·et ma·tkatodistuk-    lötod'istuksista heinäkuun 18 päi.•väHä 1919.
6456:   sista kesäkuun 14 päiväiltä 1918 ja touko-
6457: 
6458: 
6459:           Helsingissä, !huhtikuun 3 päivänä 1920,
6460: 
6461:                                                                                         A. 0. Arho.
6462:                                                                                               169
6463: 
6464: III, 11. -   Anom. ehd. N:o 33.
6465: 
6466: 
6467: 
6468: 
6469:                                 Vennola, J. H., y. m.: Suuryhtymien taloudellisen toimin-
6470:                                    nan lainsäädännöllisestä järjestelystä.
6471: 
6472: 
6473:                               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
6474: 
6475:    Pääomalliset suuryhtymät -        kartellit,   nan suuren korot:tamisen muodossa, uhkaa
6476: renkaat ja trustit - ovat viimeaikaisessa         häviöllä monia heikoD!massa asemassa ole-
6477: taloudellisessa kehityksessä saaneet yhä          via sanomalelrtiä ja sen kautta julkisen sa-
6478: suurempaa määräämisval:taa. Monien tuo-           nan käJyttömruhdollisuubia. Tämrä kehitys
6479: tannon kannalta hyödyllisten vaikutus-            voi tuJ!la, vaaralliseksi ei ain.oasta·an yksi-
6480: tensa ohella, minkä tämä kehitys on tuonut        tyisille ja; eri ka,nsala.~sl"IJ'Ih:mille, vaan lwko
6481: mukanaan, on se kuitenkin synnyttänyt             kansantaloudelle, :kun muutamat y:htymät,
6482: useita epäkohtia. Ne ilmenevät siinä, et,tä       kuten meillä tärkeimmän tuotantomme,
6483: suuryhtymät saavat yksinoikeudellisen val-        puutavara- ja; 'Pa,perit.eollisuuden alalla
6484: ta-asemansa nojalla tilaisuuden määrätä           hallitsevat yksinomaisella käyttö- ja mää-
6485: tuotannon, tavarain saannin ja hintamuo-          rääimiS'vallaUa.an      monia kans,antaloud.en
6486: dostumisen monilla aloilla. Yleisetu voi          aloja, joiden toiminJna.s.ta ja jänjestelysfä
6487: niiden toiminnassa jäädä syrjään ja yhä           maa'n koko taloudellinen ja valtiollinenkin
6488: suuremm~t väestöjoukot joutua niiden mie-         eläimä on ·riippuvainen.
6489: livaltaisesta määräämisvallasta riippuviksi.         Vaikkakin vastapainona 'tälle .kehityk-
6490:    Sama kehityssuunta on tullut yhä valta-        selle on käyteHävissä tarvit.sijain ja kulut-
6491: vammin näkyviin myöskin meillä. Monet             tajain     vapaaeh'toinen yhteenliittyminen
6492: tuotannon alat ovat suuryhtymien määrät-          varsinkin keskinäisyyden ja osuust.oimin-
6493: tävissä. Rakennusteollisuuden alalla vali-        nan pohjalla, niin se ei kuitenkaan monessa-
6494: tetaan, että monien rakennustarveaineiden         kaan tapauksessa ole riittävä eikä edes
6495: saantia ja hinnan vapaata muodostumisrta          mahdollinenkaan.          Näin ollen tarvitaan
6496: suuryhtymien taho1ta vaikeutetaan, seikka,        myöskin näiden ilmiö.j,den jä!l'jestä:miseksi
6497: joka taas on omiansa vaikeuttamaan asun-          lainsäädäntöä ja valtion järjestävää asiaan-
6498: tokysymyksen tarkoituksenmukaista rat-            puuttumista kansakunnan yleisedun kan-
6499: kaisua. Elintarpeiden hankinnan alalla on         nal:ta.
6500: myöskin ollut huomwttavissa suuryhtymien             Näitä näkökohtia silmälläpi'täen saamme
6501: vaikutusta, joka on esiintynyt. elintarpeiden     kunnioittaen ehdottaa, että :Sduskunta
6502: saannin vaikeuttamisessa ja hinnan korot-         päättäisi pyytää hallitukselta
6503: tamisessa. .Ja varsin suurta huomiota on                     että Hallitus antaisi Eduskun-
6504: viime aikoina herättänyt se tapa, millä pa-               nalle esityksen suuryhtymien talou-
6505: periyhtymä kohtelee kotimaisia sanomaleh-                 dellisen toiminnan lainsäädännölli-
6506: tiä ja joka, kun se viimeksi esiintyy hin-                sestä järjestelystä sekä
6507: 
6508:                                                                                             22
6509: 170                   III, 11. -   Suuryhtymiä koskeva lainsäädäntö.
6510: 
6511:          että Hallitus ryhtyisi muihinkin              yhtymällisen toiminnan synnyttä-
6512:       asian vaatimiin toimen]Jiteisiin suur-           mien epäkohtien ehkäisemiseksi.
6513: 
6514:       Helsingissä, huhtikuun 3 päivänä 1'920.
6515: 
6516:                 J. H. Vennola.                               Risto Ryti.
6517:                 Oskari Mantere.                              K. E. Linna.
6518:                                        Bruno Sarlin.
6519:                                                                                                    171
6520: 
6521: HI, 12. -   Pet. försl. N:o 36.
6522: 
6523: 
6524: 
6525: 
6526:                                  Åkerblom, K. V.: On2 snabbare behandling av ärendena i
6527:                                     ärnbetsverken.
6528: 
6529: 
6530:                                     T i ll R i k s d a g e n.
6531: 
6532:    Det främsta refmmkravet allmänhe1en             rättelse över Rä'ttsväsendet i Finland får
6533: ställrer på ämbetsverken är, att de skola fås      man närmare be.slmd härorn, t. ex. för åren
6534: att snabbare behandla de ärenden, som hän-         19112-19,17 rörande antal,et rnål, sorn m-
6535: sk,jutas till avgörancle av dem. För den           komrnit och behandlats.
6536: ekonomiska utveckli,ngen är ett snabbt av-
6537:                                                              Från föregå- Inkommo   Behand- 'l'ill följande
6538: görande av besvären i mål, som röra eko-                     ende år obe- under      lades   år obehand-
6539: nomiska företag, av särskilt stor betydelse.                   handlade      året                  lacle
6540: 
6541: U nder väntan på uislagen över besvären            1912         1,59·5     1,3,31    ] ,43 3
6542:                                                                                           1     1,493
6543: måste vanligen all verksamhet ligga nere           1'9 13
6544:                                                       1
6545:                                                                 1,4i913    1,158     1,0;65     1,58>6
6546: för de för,etag, varöver besvär anförts. Och       19114        1,·5816:   1,0:95    1,3ill     1,370
6547: det kan hända, att förutsättningarna för           1!H5         1,3,70     1,419     1,8'77        904
6548: deras utförande under tiden bli säJmre.            19'1'6'         90:4    1,9177    1,91312       9'49
6549:    Från lägsta till högsta instant är nu be-       19,17           949     1,649     1,3161     1,237
6550: handli,ngen a v ärendena ytters·t lå ngsam.         Summa 7,9101           8,62:9
6551: Ett exempel ur mängden må anföras. J ag            I rnedel-
6552: vrrr en dag i decem ber 1'9119 tiH Högsta dom-
6553:                              1                       tal .. 1.3'17         1.4318                1,256
6554: stol·en att höra dter, huru snar.t ett stor-
6555: skifte:oärende kunde bli avgjort. Det hade            Härav synes, att .Tustitiedeparternentet
6556: reda'n hunnit gå mera än två år, sedan lant-       (Högsta dornstolen) behan(lilar i regeln år-
6557: hrukarna i en stor by i Österbotten anhöllo        ligen så många ärenden, som inko:mma för
6558: att få nyskifte. Nu hade äremlet inkommit          året, men att det ej får tillfälle att handlägga
6559: till Högsta domstolen. Intressenterna ville        ärendena det år de in·kornma, utan nödgas
6560: veta, om besvären kunele fås avgjorda i            lägga dem undan för ·ett år eller rnera, eme-
6561: Högsta domstolen så tidigt, att de finge           dan det släpar rned en lika stor massa tidi-
6562: hörja med ny.skiftet instundande sommar.           gare inlmmna ärenden, som ligg.a obehand-
6563: - ,Nej, deita är alldeles omöjligt", svarade       lade. Och detta har fortfarit år efter år.
6564:  man. ,HäT ligger en sådan massa hesvär,              Det upplyses också i nämnda berättelser,
6565:  att vi på minst ett år ej få tid att se på edra   att t. ex. av de till år 19!1>8 överstående
6566:  papper. Vi ha här ärenden ännu från 1917          1,2317 målen och ärendena hade år 19117 in-
6567:  obehandlacle. Det enda vi kunnat göra är          kornrnit 924, under det föregående å:ret 293,
6568:  att anteckna, att ärendet är bråclskande."        året därförinnan 12! och för längre tid tili-
6569:     Arbetas det verkligen så långsa,mt i Hög-      haka 10. Det låg ~således kvar ända till 4
6570:  sta domstolen? Av Justitieministeriets be-        år gamla eller ännu äldre ärenden oav·
6571:   172                                             III, 12. -    Asiain jouduttaminen virastoissa.·
6572: 
6573: gjorda. Huru den ekonomiska företagsam-                                      och en av Justitiedepartementets fem re-
6574: heten förlil!mas 'härav, är lätt a'tt inse, då den                           f•erendariesekreterare blev det litet mera än
6575: hämmas i åratal under väntan på utslagen.                                    1 ärende för varje vardag under året. Men
6576:     Av statistimen över de behandlaae målen                                  man hade sammanträden endast 2116 dagar,
6577: får man ytterligare bekräftelse på, att det                                  tog sig ledigt 83 dagar, 1motsvarande 3 1 / 2
6578: råder som regel, att ärendena få ligga i                                     månad. Det intryck man får härav är det,
6579: Högsta dornstolen mera än 1"2 månader, in-                                   att det synbarligen kunde arbetas mera. De
6580: nan de bli upptagna till behandling. Åren                                    anförda statistiska uppgifterna visa, att
6581:  1•9,13-1911-5 hade icke mindre än 811 % av                                  Högsta domstol•en med de krafter den nu
6582: de civila revisionsmålen och 52 % av de                                      har - sedan 19:18 har den 1'2 justitieråd
6583: civila besvärsmålen legat i Justitiedeparte-                                 utom presidenten och antalet äldre föredra-
6584:  mentet mera än 12 månader, innan de av-                                     gande har ökats till 6 och yngr.e .till ·8, var-
6585: gjordes. A 'v de kriminelia besvärsmålen                                     jämte den har 8 notarier o. a. tjänsilemän -
6586: hade likaledes 67 % kommunicerade målle-                                     bör kunna behandla ärendena så snabbt, att
6587: gat mera än 1'2 · månader i departernentet,                                  intet ärende behövde ligga där oavgjort
6588: innan de avgjon1es. En dylik ordning i                                       mera än högst 6; rnå;nader.         '
6589: aff'ärsföretag vore ruineranrne.                                                Exemplen på ärendenas långsamrna be-
6590:    Huru arhetas då i ämbetsverken? Av                                        handling ha här anförts endast från Högsta
6591: lberättelsen a v J usti tiedepartementet för år                              domstdlen. Om redogörelser över arhetet i
6592: l!H6 över Utslag och Domar får man veta,                                     övriga ämbetsverk vore lika utförligt of-
6593: atiJ Justitiedepartementet hade år 19~}6 föl-                                fentliggjorda, skulle man helt säkert kunna
6594: jande antal sammanträden och avgjorde där-                                   konstatera likadan långsamhet överallt. Un-
6595: vid följande antal ärenden:                                                  CLer ,den gamla goda tiden" på 1700-talet
6596:                                                                              brukade aUmogen ofta få skriftliga utslag
6597:                                               Samman-   Utslag och Ärenden
6598:                                                träden     domar per dag      av landshövdingarna på sina ansökningar
6599:                                                                              samma dag de inlämnade dem.
6600: Jarruari         ••      0   0   ••      0.     14             80     6
6601:                                                                                 Vad står att göras för att få en snabbare
6602: Februari             ••••            0   ••     23         2017       9
6603:                                                                              behandling av ärendena i ämbetsverken?
6604: :M:ars   ••      0   ••      0   ••      0.     21         100        5
6605:                                                                              Myndigheterna anvisa själva den åtgärc1,
6606: April    0.      0   ••      0   0   •••        17         15t9       9
6607:                                                            l8t5      10      .som ·främst bör komma i lfråga. De före-
6608: Maj     ••   0.      0   •••         0   ••     18
6609:                                                                              skriva ju bestämd tid för ·envar, som vill
6610: ,Tuni ...........                               13           65       5
6611:                                                                              anföra besvär över någon Mgärd eller blir
6612: Juli    ••   0   ••      0   •••                18           8:1      5
6613:                                                                              avfmdracl förklaring över besvär: 30 dagar
6614: Augusti ........                                15           5t4      4
6615:                                                                              för besv~r eller avgiva.nde av förklaring till
6616: Sevtemher ......                                17           81       5
6617:                                                                              landshövdingar, underrä:tter eller hovrätter
6618: Oktober ........                                23         223       10:
6619:                                                                              och 60 dagar för vädJan till högsta instans.
6620: November                                        21         2'1'9·    10
6621:                                                                              Kan inte samma princip tillämpas även för
6622: Decemher                                        16         117        7
6623:                                                                              äJmbetsverken? Kan man inte få införd en
6624:                                                2i16     1,5r619•      7      ordning, som bestämmer t. ex., att länssty-
6625:                                                                              relser, hovrätter och överstyrelser skola giva
6626:    Som synes arbetas det mycket ojämt.                                       utslag inom 3 månader från den dag ären-
6627: Man hann under maj, oldober och november                                     det inkommit och de högsta domstolarna och
6628: med i medeltal 10 ärenden vid varje sam-                                     ämbetsverken inom 6 månader?
6629: manträde, men nnder a ugusti med endast 4                                       Så länge det gäller allmänhetens skyll-
6630: för dagen, under mars, juni, juli och septem-                                cligheter, upprätthåHer man noggrant tic1s-
6631: ber med endast 5 var dag o. s. v. För var                                    bestämningar, inom vilka parterna ä_ga fu11-
6632:                                     III, 1 2 . - Åkerblom, K. V.                             173
6633: 
6634: göra sma sky ldigheter. Men så snart ett             struktionerna föreskriva den tid, inom vii-
6635: ärende gått till ällibetsverken eller överrät-       ken ä11enden i länsstyrelserna böra handläg-
6636: terna, är det slut llied de bestämda tiderna.        gas. Någon sådan föreskrift finnes veter-
6637: Vederbörande ällibetslliän synas ej behöva           ligen ej i gällande instruktioner, endast att
6638:  veta a v någon bestäand tid, inom vilken. ett       diarier skola föras över inkomna och ut-
6639:  ärende måste avgöras.                               gångna skrivelser, upptagande bl. a. tiden
6640:     Ingiver en sakägare ej sitt besvär inom          då de ankommit och då de expedierats.
6641:  föreskriven tid, straffas han med twlans för-          Då det, som ovan framhållits, är möjligt
6642:  lust. Och försumlliar en kommunens för-             att av kommuner och ,enskvlda sakägare
6643: ttroendellian att inolli föreskriven tid avgiva      fordra behandling av ärenden inom bestämd
6644:  en avfordrad förklaring, straffas han med           tid, bör sallillia ordning kunna llied sallima
6645:  de utsatta böterna. Denna princip erkän-            rätt och lliöjlighet påbjudas även för lliyn-
6646:  nes alllliänt solli riktig och befordrar punkt-     digheterna. För aHa ällibetsverk och över-
6647:  lighet. Sallillia princip bör då kollillia till     styrelser bör därför föreskrivas den trd,
6648:  tillällipning även för ällibetslliän i olika        inom vilken de vid äventyr av böter skola
6649:  ämbetsverk och dollistolar. Ä V·en de böra          vara skyldiga att handlägga ärenden, solli
6650:  vid äventyr av böter åläggas att inolli be-         hänskjutits till deras avgörande.
6651:  stämd tid bringa ett ärende till slutbehand-            Denna åtgärd torde kunna vidtagas av
6652:  :ing.                                               Regeringen, utan att man först behöver in-
6653:     Då detta önskelliål berör ämbetsverkens          vänta utredning och förslag av någon kom-
6654:  och dollistolarnas arbetsmdningar, bör det          lliitte.
6655:  lällipligast fås förverkligat genolli att en            På grund av det framhållna får jag vörd-
6656:  dylik beställillielse införes i arbetsorclnin-      sallit föreslå,
6657:  garna eliler inst,ruktionerna för dessa.
6658:      I lagen Olli Högsta dollistolen säges i 14 §,            att Riksdaqen måtte besluta an-
6659:  att Högsia domstolen äger uppgöra sin ar-                  hålla, att Statsrådet vidtager åtgär-
6660:  betsordning. A densamllia ankomme jämväl                   der därhän, att i instruktionerna för
6661:  att bestämllia arbetsordning för hov11ätterna.             högsta dorrtstolarna, överstyrelserna,
6662:      Högsta förvaHningsdomstolen äger lika-                 hotwätterna, länsstyrelsetrna och an-
6663:   ledes enligt }6 § i lagen Olli denna domstol              dra ämbetsverk införes bestätnmelse,
6664:  uppgöra arbetsordning. Och då denna dolli-                 inom vilken tid ärenden, smn hän-
6665:  sto1 är överrätt för länsstyrelserna, torde                skjtttits till handläggning av dessa,
6666:   det närlliaJst ankollima på denna att 1 m-                böra slutbehandlas.
6667: 
6668:     Helsingfors, den 24 lliars 19120.
6669: 
6670:                                                                            K. V. Åkerblom.
6671:   lH
6672: 
6673: HI, 1a. -    Anom. ehd. N:o 37.
6674: 
6675: 
6676: 
6677: 
6678:                                     Wirkkunen, P., y. m.: Siirtolaisten oikettsstthteita koskevan
6679:                                        lainsäädännön aikaansaamisesta.
6680: 
6681: 
6682:              E d u s k u n n a ll e.                                'r i ll R i k s d a g e n.
6683:    Kotimaan ja Amerikassa. oleskelevien                     Än'da till sena.ste tid •har ma>n saknat åt-
6684: Suomen :ka1111salaisten välinen y'hteys on              gärder frå•n statsmakbens s[.da tiH ordnande
6685: viime aikoihin asti 1kaåNa:nnut järj.estäm:istä         av fö1ibindelsen mellan 1hemland,et oc:h de
6686: va.ltiovaHan 1puo.lelta. 8uomal,aisten Luku-            ,finläind>ska medlborg,are, som vistas. i Ame-
6687: määrä Pohjois-Amerikassa. arvioidaan ny-                rika. Antahot finlänclare ,j Nord-Amerika
6688: kyä•än rnnsaas.ti neljännesmiljoonaks·i. josta,         uppska:bhs f. n. ti'll drygt en kvart lllliljon,
6689: luvusrta l'•aa lähes ,puole;t la.s.kea E·teläi-iPolh-   a v vilket antal nära. hälften >är 1ll'emma fråJn
6690: janmaa.n os.a:l'le. On ilmeistä!, et.tä kotimaan        Sycl-ÖsterboHen. Det är uprp>enibart, att
6691: on syyiä1 kaikilla. sen käytettävissä olevilla          hemlandet :har orsa;k •att med aHa till 'buds
6692: vimllisilla;kin. toimenpibeillä huolehti.a siitä,       :ståencle me:del, jä:mvä1 såd·ana. av offi.cieU
6693: että nämä kauas 'kotimaasta joutuneet Suo-               na.tur, s!kötta om, at:t dessa la.n1dsmän, g.om
6694: men kansalaiset, jo'tka y'hdes.s:ä muodostavat          iha.mnat fjärran från Finl·a,nd ooh vilka till-
6695: 'huomat~ta.va,n osan 'kansam•me kokonaisuu-              srumm.ans bilcla en g'od cle'l av v·årt folk så-
6696: des,ta, eivät 'ko'konans.a joutui'.lri huk:kaan          som 'lw1:het, ieke alldeles ginge för ·vårt .lancl
6697: Suomelta, y,aan että kaikki yhdyss1itee1,               'förlorade, utan a tt de förenings:länkar, vil:ka
6698: jotka heiitä voivat sitoa' :Suomeen, kiinni-            1kunna förell!a dem med Finland, bleve
6699: tettäisiin ma.ihdo1lisimman lujiksi.                     bundna så .f·wst som möjli1gt.
6700:     Maini:tsemme erä:itä, ennen mui•ta ta.r-                Vi tillftta oss att fmmihåll_a någm. Ii det:ta
6701: peel'lisia toi:menprteitä;.                              avs·eende s:är8kil1t viktiga å'tgärder.
6702:    'Tehokkaan lms!kinäisen. y1h:teyden jä:rjes.-            'Til'l >åstadko1mmande av en effektiv in-
6703: täJmiseksi Suomen, .i•a Amer·ikan s.iirtolais:ten        bör·des förbindelSie meHan Fi.nland och emi-
6704: vä!liUä sekä kotimaasta ta.pa:htuvan va.lvon-            grantem.a i Amerilm. samt för att öka över-
6705: nan tehostamis·eks·i oli;s~ tärikeää, et1bä Suo-         vak:andet av desamma från hemland~ts si.da
6706: men hallitus pikitmmittäin to1imi>tuttaisi 'hen-         vore av vikt, a.t:t Finlan·ds regerin.g med det
6707: ki!löluettelon Ameri'kas.5a oles1kelevista :Suo-         förs:ta l'ä.te uppratta. en p-ersonaHöl'tec,kn~ng
6708: men kansaJa.isista. TäHaisen :kansa:laiskir-            ·över finländs.ka medhorgare i Amerika.
6709: j:an 'valmista.min~n 'loisi po!hjan sekä yhi-            Åst,a:c1kommandet av en clylik medlborgar-
6710:  tyis.ten että Suomen valtiovaUa.11 pynki.m:yik-         förtecJknin.g skUille ,s'ka.pa. en gmnd gå;väl för
6711: sille päästä jatkuvaan Y'h:teyteen mahdolli-             ele ens.kildes som 'för statsma:ktens sträivan-
6712: simman lu·kuisten AnPerikassa. oleskelevien              den a tt stå i forts:wtt föl'1Jindelse med s·törsta
6713: kans·alaistemme kanssa. Toi·vo'tt:avasti on              möjliga. antal i Ameri·ka vistande 'lands1mä.n.
6714: V a,l tion,euvosto toimittava tämän tähde lli-           Det år att hoppa,s, att Sttatsrådet skaU ge-
6715: sen uu>distuksen ilmankin nimenomaista alo-              nomf·öra denna vilktiga reform älv·en uta.n
6716:  tetta Edus:kunnan puolelta.                             direikt initia:tiv frå•n Rik·sdagens s[.da.
6717:                                      III, lH. -   Wirkkunen, P., y. m.
6718: 
6719:     l\;iiis-siä toin1en1piteis~s.ä, joihin Suonlen          Vå.d de å:tgärder, till vilka Fin1ands Re-
6720: Ha'llit.us, ,hilja:lrkoin on ry<htyny't etujensa        gerin:g nyligen :-kricl>it i och för :heva·kandet
6721:  v•al vomiseksi Ameri·ka:ss,a, ei ole riittävästi       a v sina in,tres.sen i Amerika., ha.r ma.n ej ti,U-
6722: pi·detty sil,m:äHä sikäläisten Suomen kansa-             rälcHig1t ta.git till ögnamär·ke ordna.ndet av
6723: laisten ja. heielän kotimaassa olevien asian-           rättsförhåll:and•ena mel'lan därvarande fin-
6724: osa1listen·sa vä:1isten oikeuSisu-hlteitten järjes-     länclare oC!h personer i 'hemilamlet. Det i
6725: tämist.ä.       New-Y or.ki'in viime vuoden lo-         s1utet. av ;;enaste år i New-York inrättade
6726: Jmssa peruste'ttu .Suomen päälkons,ui.invi-             generalkonsulat-et har ordnats med lbeak-
6727: rasto on muodos-tettu yks.inom.aan kau:pan              'tande enda.st av kommersiella synpunilder,
6728: näkökohtia si·lmäilläJpitäien, mutta tarpeel-            men nödigt v·ore att få en s:i'vdam lkomplette-
6729: li~:ta dlisi tä:yden:tää tärM vtiras•toa si'ten, että   I'fing av d·etta emibets1verk till Sli:lå.nd, ,atlt jäm-
6730: 'myös·kin lainopiHis•et taTipeet tulis.i·v,at tyy-      väl ford.ran på juridis.ld bi.stånd 1blev·e till-
6731: dytetyrrks.i•, ja. että siellä olisi t•aryitsijoitt.en  godosecM, genom at.t där til'l 1hjälp för dem.
6732: käy:tettävänä .suomalainen ·lakimies, joka               som såda.ont ö11ska, skulle fin:nas en fin.ländsk
6733: pal vel,is:i sekä ko•tima.an et.tä Ameri.kkaan          jurist, vilken stode s<åvJäl i themlandet bo-
6734: muuttaneita kansalais.i,a. Tämä1kin toimen-             sa:tta som .till Amenima överflyttad·e lan.ds-
6735:  picle on soella.in-en, jonka hallitus •voinee täyt-    män till tjänst. Jäimvä,l denna 'åitgärd. är
6736: tä•ä Eduskunnan tarvi;ts'e'matta asiaan puut-           a:v den art, att denS~amma ikan av Reg.erin-
6737: tua.                                                    gen ·vidt.agas, ut.an att Riksda.gen heihöver
6738:                                                         blanda si,g CLäri.
6739:     Sit'ä vas•toin v·awt.ii tälJä a'lalla 'puu,tteen-       Däremot på;ka,Ha.r den på detta område
6740: alainen J,a !häilyvä lainsäädänt.ö Edus·kun- bri·stfäl'liga. oeh oklara .lagstci.f:tniongen. Riks-
6741: nanlkin .huomiota. On Sielvää, että oilikeus- dag.ens uppmärksamhet. Kla.rt är, att -en
6742: suhteita s•iirtolais·ben ja lwti:maaha.n jäänei- mängd olika.rtadie rättsför1h1ål!landen mellan
6743: den vä.li:llä on 'hyvin ·paljon ja monenlaisia. emigra.nterna ocJh de hem:mavamnde före-
6744: Suorostaan lai:nsäändämtöön noj,autuvi,s,t•a liggn. Av d1rekt 1pa la1gstiftnin:gen beroende
6745: ta,h.i siitä riippuvista toi:mis1ta ja. suhteis.ta åtgärder oc'h förhiållanden vilja vi 'hlott om-
6746: lrenee s.yy'tä · tävkeimpin'ä ma,i•nita lhaa.s·tei- nämna ·delg.iva.nd·e av stä'mningar oc'h teslta-
6747: den ja testa1menttien osananmit Amerikas·sa mtmten åt personer i Ameri:k:a, ,kungöra.nde
6748: ·oleskeleville, kuol'leiksi juEstus•ten ynnä · av fö.rsvunnen p•ersons för'klara,nde för död
6749:  muitten virallisten kuulutusten tiedonannot, och a,ndm offi<cieLla 'kungörels•er, ·vittnes-
6750: todistaojien kuulustelut Amerika,ssa ja siellä förhö·r i Alilleriika ach där ingångna. äikten-
6751: soJ,mi'tut avioliitot 'kuin myös rikoSiluontoi- ska:p 1ävensom utSiölmnd·e av frodmn på kri-
6752: siin syiih·i,n perus.t.uvien s-aatavien uloshaku minE!ll grnncl i svaranden.s 'frånvaro. I a,lla
6753: vast.aaja~n ·ollessa      u~Niomaa_IIJ.a.     .Kaikissa dessa, •a•v,seenden är vår la,g.s.tiftnion,g a.nting.en
6754: näissä suihteissa on lalinsäädäntömme joko i 'hög grad brist.f.Mlig eller otillfreds,s,tä:l-
6755: suuressa määri·n puu:tteellinen taihi muut·en lande oeh c1essa bris1t•er verka naturligtNis,
6756: e'pätyyclyttä,vä, ja. nä,mä epä,ko1h1dat vaikut- o:m ä'n i mindre må•n med häns.yn ä,ven till
6757:  tavat tietysti, jos ko'ht•a v•ä!hemmin, myöskin a.nnorst.ädes utomla.nds vistande finlända·re.
6758:  muualla ulikomailla oleviin suomala.isiin Av Vlikt vore även, a t.t genom lags:tiftning
6759:  n1ähden. Tä.rk€ätä olisi my,ös, että lai·nsää- noggmnt skuUe bestämmas vi'Hkore.n för be-
6760:  dännössä tulis.i tlarkalleen määrätyksi Suo- varande och förlust av finländskt medbor-
6761: lillen kans,aJ,arrsoihm·den sä'i1lyli::tä,misen ja. me- garskap. I det dagli.ga. livets ohka förhål-
6762:  nettäimisen. e~hdot. Ehilill'äm jo:ka.päioväises:s.ä landen :komma 1åter ·oe'h åter till synes lag-
6763: käytännös•sä tulevat alituisesti ilmi lains.ä<ä- s:tiHningens' brisiter ·på ovanall't,ydda ()!illrå-
6764: d'ä·nnön puutteet m.ä.iHä aloilla. F•päikoh             den. T·ill missförih<å,l:la.ndenas a vlä.gs.nlande
6765:   176                    III, 13. -   Siirtolaisia koskeva lainsäädäntö.
6766: 
6767: tien poista.miseks~ disi mrelestämme näJin         vore därför enligt vårt förmena,nde ound-
6768: ollen välttämäiönrt:'ä että 1pi.klimmiten ryh-     gängli,gt, att man med det första sikulle
6769: dyttäJisiin tarkisrtamaan, uudistamaan j•a         skrida till att .gmnSika, reformera oCih 'kom-
6770: täydentämään <kai·k kea, s•itä laj,nsäädäm,töä,
6771:                      1
6772:                                                    plettem lagstiftningen beträffande i Ame-
6773: joka. määrää Amerika.ssa ja muualla u'lko-         rika och annorstädes utomhnds bosat:ta fin-
6774: ma.illa oleske:levien Suomen ka.ns,alaisten        lända.res rätts1s:tällning och räittsfö:r1hållan-
6775: as.errnan ja heidän ja kottima.ahan j·ä:ä:neiden   den til,l i hemlandet •mvarvarande •pers•oner.
6776: keskinäiset oikeussu!hteet.                           På grund a•v ovans·tående anlhålla vi vörd-
6777:    Edellä esitetyn perustuksella kunnioittaen      sa.mm.as:t om R~ksda:gens benägna åtgärd
6778: anomme Eduskunna.n suosioUi,sta tointa sitä        därihän,
6779: varten,                                                       att genom Regeringens försorg
6780:             että Hallituksen toimesta asetet-               hela den lagstiftning, som reglerar i
6781:          taisiin tarkistuksen, uudistuksen ja               Amerika och annorstädes i utlandet
6782:          täydennyksen alaiseksi kaikki se                   bosatta     finländska   medborgares
6783:          lainsäädäntö, joka määrää A meri-                  rättsställning samt rättsförhållan-
6784:          kassa ja muualla ulkomailla oleske-                dena mellan dem och i hemlandet
6785:          levien Suomen kansalaisten oikeu-                  kvarvarande personer, bleve föremål
6786:          dellisen aseman sekä heidän ja Suo-                för granskning, reformering och
6787:          meen jääneiden väliset oikeussuhteet.              komplettering.
6788: 
6789:    Helsingissä, huhtikuun 3 'Päi,V'änä 1920.          Helså.ngfors, den 3 april 1920.
6790: 
6791: 
6792:                   Paavo Virkkunen.                             A. Koivisto.
6793:                   Juho Torppa.                                 Oskar Nix.
6794:                   Jaakko Loukko.                               Hj. J. Procope.
6795:                          ••       ••
6796: VALTIOPAIVAT
6797:                1920
6798: 
6799: 
6800:         LIITTEET
6801:                  IV.
6802: T ALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
6803:  EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUS-
6804:           EHDOTUKSE\
6805: 
6806: 
6807: 
6808: 
6809:             HELSINKI, 1920
6810:      VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
6811: 
6812:                                        23
6813:                            A.
6814: Apteekki- ja rohdoskauppaoloja sekä sairaanhoitoa koskevia
6815:          eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
6816:                                                                                             181
6817: 
6818: IV, 1. -   Edusk. esit. N:o 17.
6819: 
6820: 
6821: 
6822: 
6823:                                   Ailio, J., y. m.: Ehdotus apteekkilaiksi.
6824: 
6825: 
6826:                                        E d u s k u n n a 1 l e.
6827: 
6828:     Kysymys siitä, miten apteekkiolomme              niin riittäväksi, että nekin apteekit, jotka
6829: ovat jä!rjest-ettävät vuoden 19,25 alusta            viime vuosina ovat velaksi ostetut, liik-
6830: eteenpäin, vaatii ratkaisua mitä pikimmin            keestä saadulla voitolla voivat lenolettaa
6831: suuntaan tai toiseen. Ratkaisun siirtämi-            niihin otetun velan, edellytettynä, että
6832:  sestä on vahinkoa itse apteekkilaitokselle          apteekkien liikesuhteet pysyisivät joten-
6833:  ja vielä enemmän yhteiskunnalle. Kun                kin nykyisellään.
6834:  hallituksen puolelta ei näytä' olevan odo-             Pääkysymys apteekkien uudestaanjär-
6835: tettavissa esitystä asiassa, katsovat alle-          jestelyssä on, mitä järjestelmää siinä on
6836: kirjoittaneet itsensä velvoitetuiksi käyttä-         noudatettava. Periaatteeksi on pantava,
6837:  mään esitysoikeuttaan, siitä huolimatta,            että hyviä lääkkeitä on syrjäisimmissäkin
6838:  että asia on laaja ja monipuolinen sekä             seuduissa ja kohtuullisilla hinnoilla saa-
6839:  muutenkin sellainen, että siinä hallituk-           ta,viss.a. 'Tältä kann,aHa, ka.t.soen ovat va-
6840:  sen taholta tapahtunut valmistelu olisi ol-         paa kauppa, perustamisvapaus, realiap-
6841:  lut paikallaan.                                     teekkijärjestelmä ja myytäväin henkilö-
6842:    Ensimäinen terhtä:vä, ennenkuin voi-              kohtaisten apteekkien järjestelmä lJylättä-
6843:  daan täysin yhtenäistä apteekkijärjestel-           viä. Samoin on laita kunnallisen apteek-
6844:  mää saada aikaan, on n. s. kanta-apteek-            kimonopolin, joka ei ole realijärjestelmää
6845: kien omistus- ja luovutusoikeuksien saami-           muussa suhteessa parempi kuin että voitto
6846:  nen valtion käytettäviksi. Näiden oikeuk-           joutuisi asianomaiselle kunnalle eikä yksi-
6847:  sien oikeudellisesta laadusta on esitetty           t.yiselle. Tämä voitto olisi suunnaton esim.
6848:  eri mielipiteitä, mutta sekä ammattimies-           Helsingissä. kun sensijaan monet kymme-
6849:  ten että asiassa esiintyneiden lakimiesten          net köyhät maalaiskunnat saisivat edel-
6850: tarh01lta on 'PaJLtu epäilyksen ala.ise'ksi, .onko   leen jäädä kokonaan vaille apteekkia. Li-
6851: tä<ssä itse asiassar kysYJmys n. s. realioi-         säksi eivät useat kunnat kykenisi hoita-
6852:  keuksista. Useistakin syistä ei näiden oi-          maan ja valvomaan apteekkiliikettään,
6853: keuksien lunastaminen mielestämme nyky-              vaan täytyisi niiden antaa apteekkinsa
6854: oloissa voi tulla kysymykseen. Kohtuulli-            vuokralle, mikä vain kohottaisi lääkeainei-
6855:  simmalta sekä apteekkarien ett~ yhteis-             den hintoja. Kunnallisen apteekin hoitaja
6856: kunnan kannalta katsoen tuntuu, että kan-            tulisi olemaan liiaksi riippuvainen yksityi-
6857:  ta-apteekit, joista noin puolet sitten vuo-         sistä kuntalaisista, mikä olisi haitaksi ap-
6858:  den 1916 ovat vaihtaneet omistajaa, saa-            teekinhoidolle. Edellisiä järjestelmiä pa-
6859:  vat määrättynä aikana, esim. viimeistään            rempi on henkilökohtaisten apteekkien jär-
6860:  vuoteen 1930 asti, harjoittaa liikettään en-        jestelmä asteettain kohoavine apteekkive-
6861:  tisillä ehdoilla. Tämä aika on katsottava           romeen esim. Tanskan mallin mukaan,
6862:   182                               IV, 1. -   Akteekkilaki.
6863: 
6864: edellytettynä, että apteekkiverot käyte-             Jotta ei apteekkilaitoksen uudelleenjär-
6865: tään apteekkien avustamiseen vähävarai-           jestämisessä, joka tietenkään ei ole vähäi-
6866: silla seuduilla.                                  nen asia, puuttuisi tarpeellista aikaa ja
6867:     Mutta viimeksimainitullakin järjestel-        jotta ei asian rahallinen puoli tuottaisi
6868: mäHä ova.t ne lha,itat kuin yksityisinä ruptee-   voittama,ttomia vaikeuksia,, olisi haillitu:k-
6869: keilla yleensä, varsinkin liikkeen valvon-        selle varattava tilaisuus henkilökohtaisten
6870: taan nähden valtion taholta. Se on myös           apteekkioikeuksien myöntämiseen tulojen
6871: aina edullisempi suurille ja varsinkin kau-       perustuksella asteettaisesti kohoavaa vuo-
6872: punkiapteekeille kuin syrjäseutujen aptee-        1tuismaksua vastaan siellä, missä valtio
6873: keille, joiden täytyy ostaa aineksensa vä-        syystä tai toisesta ei itse heti ryhdy pe-
6874: hem~issä erissä ja siis kalliimmilla hin-         rustamaan apteekkia. Asianmukaiselta
6875: noilla sekä lisäksi maksaa usein kalliit          näyttää, että Eduskunta kuitenkin nyt jo
6876: kuljetuskulut, saaden kuitenkin tyytyä sa-        päättää, että uudistus on saatava aikaan
6877: maan myöntihintaan. Yhteinen ja yhte-             mikäli mahdollista vuoden 1925 alusta,
6878:  näinen, koko maan käsittävä apteekkiliike        eikä missään tapauksessa myöhemmin
6879: on se muoto, joka paraiten voi vastata koko       kuin vuoden 1930 alusta, jotta ei asiassa
6880: yhteiskunnan ·etua., ja jonkru avulla myös        enää synny viivyttelyä ja epäröimistä,
6881: apteekkihenkilökunnan taloudellinen ase-          niinkuin niin monesti ennen, kun on ollut
6882: ma voidaan saada· tyydyttävästi järjeste-         kysymys apteekkilaitoksen uudistami-
6883: .tyksi. Apteekkiliike olisi siis saatava val-     sesta.
6884: tion haltuun samoin kuin postilaitos, val-           Tärkeänä edellytyksenä valtionapteek-
6885: tion rautatiet, valtion sairaalat j. n. e.        kilaitoksen menestykselle on paitsi hyvää
6886: Mutta tämä on vaikeata ilman kuntien              johtoa hyvän henkilökunnan kiinnittämi-
6887: myötävaikutusta, joita siihen velvoittaa          nen laitokseen, ottaen käytäntöön tar-
6888: niiden oma etu. Voidaa.n ·hyvin aja.tella         koituksenmukaiset vir kay lennysperusteet,
6889: yhteistoimintaa valtion ja maalaiskuntien         eläkkeet j. n. e.
6890:  välillä sillä tavoin, että kunta hankkii            Samalla lienee tarpeellista huomauttaa,
6891:  huoneiston ja sisustuksen valtion perusta-       että kaikkien lääkeaineiden kauppa on
6892:  maa apteekkia varten, mutta saa valtiolta        keskitettävä apteekkeihin. Yksinkertais-
6893: korvauksen tästä johtuneista menoistaan           tenkin lääkeaineiden myönnin luovuttami-
6894: sekä sitäi 1paitsi V·oitto-·osuutta kohoa.van     nen rohdoskauppiaille näiden vaatimuk-
6895: asteikon mukaan 50 % :iin asti apteekki-          sien mukaan merkitsisi samaa kuin vapaa-
6896:  liikkeen tuottamasta nettotulosta, siten,        takauppaa eikä takaisi kelvollisia aineita
6897: että köyhät maalaisimunat saavat suhteel-         yleisölle, koska niiden valmistus ja han-
6898:  lisesti suuremman voitto-osuuden kuin va-        kinta silloin ei olisi tarkan valvonnan
6899: rakkaammat maalaiskunnat.                         alaisena.
6900:     HaHituksen olisi kiireellisesti alettava         Ehdotta~assamme apteekkilaissa on esi-
6901: valmistaa uutta valtionapteekkijärjestel-         tetty vain perusteet apteekkiolojen vas-
6902:  mää. Keskusapteekin perustamiseen Hel-           taista järjestelyä varten, ja edellyttää se
6903: sinkiin olisi ryihdy>itävä ensi tila1ssa, •joka   yksityiskohtaista hallinnollista täytän-
6904:  suuresti helpottaisi uuden järjestelmän          töön panoasetusta.
6905: täytäntöönpanoa. Jo tähänkin asti on he-             Edellä olevan nojalla esitämme,
6906:  rättänyt huomiota, että valtio ostaa yksi-
6907: tyis] Itä kalliilla hinnalla sairaaloissaan                  että Ed1fsknnta hyväksyisi seuma-
6908: tarvitsemansa lääkkeet sen sijaan, että itse             '/)an lakiehdoh~ksen:
6909:  val~istuttaisi ja hankkisi niitä.
6910:                                  IV, 1. -   Ailio, J., y. m.                             183
6911: 
6912:                                     Aptcekkilaki.
6913:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
6914: 
6915:                   1 §.                             Myönnytys voidaan heti peruuttaa,
6916:   Apteekkilaitoksen tarkoituksena on eri           1) jos apteekkimaksua ei määrättynä
6917: osissa maata sijaitsevissa apteekeissa pitää    aikana suoriteta;
6918: yleisön mukavasti ja kohtuullisesta hin-           2) jos apteekin kirjanpito havaitaan
6919: nasta saatavissa täysin luotettavana ta-        väärennetyksi;
6920: valla valmistettuja lääkkeitä.                     3) jos apteekin haltija tekee vararikon;
6921:                                                    4) jos apteekin hoitoa laiminlyödään
6922:                    2 §.                         niin, että apteekki menettää yleisön luot-
6923:   Apteekkiliikkeen harjoittaminen on vuo-       tamuksen; tai
6924: den 1925 alusta, alempana mainituin poik-           5) jos apteekin haltija apteekkiliikettä
6925: keuksin, valtion yksinomaisena oikeutena.       harjoittaessaan on tehnyt sellaisen rikok-
6926:                                                 sen, josta tuomioistuin on häntä rangais-
6927:                     ~  §.                       sut.
6928:    Kaikki henkilökohtaiset apteekkierioi-                             6 §.
6929: keudet lakkaavat sekä niiden myönti ja             Apteekin haltija on hänen apteekkioi-
6930: luovutus menettää voimansa ja vaikutuk-         keutensa päättyessä oikeutettu jättämään
6931: sensa vuoden 1924 päättyessä.                   apt-ee'kkitava.ravarastonsa •sekä a1pteekin si-
6932:    Kanta-apteekkien erioikeuksien aatteel-      sustuks~m, as•tialt ia kaluston vaJtion 1unas-
6933: liset arvot katsotaan yhteiskunnan puoles-      te'ttaviksi. Lunastushinnan määrää kolmi-
6934: ta tulleen kuoletetuiksi vuoden 1929 päät-      henkinen arviolautakunta. Lautakuntaan
6935: tyessä, jolloin nämä oikeudet ilman muuta       määrää valtioneuvosto vakinaisen puheen-
6936: palautetaan valtiolle.                          johtajan ja. korkein hallinto-oikeus vakinai-
6937:                                                 sen jäsenen; kolmanneksi jäseneksi saa
6938:                    4 §.                         apteekin haltija kulloinkin valita oman
6939:   Valtio voi määrätystä vuotuismaksusta         edustajansa.
6940: korkeintaan vuoden 1929 loppuun asti luo-                             7 §.
6941: vuttaa eRtiselle haltijalle oikeuden sellai-       Valtioneuvoston asiana on ryhtyä kaik-
6942: sen apteekin pitoon, jota valtio ei heti ota    kiin niihin toimenpiteisiin, jotka valtion
6943: omaan hoitoonsa.                                harjoittaman apteekkiliikkeen järjestämis-
6944:   Vuotuismaksu määrätään kohoavassa             tä ja silmälläpitämistä varten katsotaan
6945: asteikossa bruttotulojen mukaan, huo-           tarpeellisiksi, sekä antaa niistä tarkem-
6946: mioon ottaen kustannusten erilaisuuden          mat määräykset.
6947: eri paikkakunnilla ja määrätyn, maksuista
6948: vapaan bruttotulojen minimin. Asteikko                              8 §.
6949: vuotuismaksuille kohoaa viidestä kolmeen-          Valtion apteekkilaitoksen, jolla on oleva
6950: kymmeneen prosenttiin.                          itsenäinen tilinpito, tulee olla itsekannat-
6951:                                                 tava, ja sitä on hoidettava liikeperiaattei-
6952:                     5 §.                        den mukaan.
6953:   Edellisessä pykälässä mainitun apteek-                            9 §.
6954: kioikeudenmyönnywksen ehtona on, että              Helsingissä on ylläpidettävä valtion
6955: apteekin haltija sitoutuu pitämään varas-       keskusa:pteekkia ja lääkevarastaa sekä tar-
6956: tonsa kaiken aikaa ainakin yhtä suurena.        peen tullen lääkeaineiden valmistus- ja
6957:   184                            IV, 1. -   Akteekkilaki.
6958: 
6959: hankintalaitosta, joista apteekit saavat       vasta~e.n on soYitetta:va apteekkari€n :poh-
6960: ostaa tarvitsemiaan lääkeaineita.              ja.palkka..
6961:                                                   Virkaylennyksissä on huomioon otetta-
6962:                     10 §.                      va etupäässä se kyky ja menestys, jota ha-
6963:   Maalaiskunnan tulee hankkia huoneisto        kijat ovat näyttäneet apteekin hoidossa.
6964: ja sisustus valtion perustamaa apteekkia
6965: varten ja pitää ne asianmukaisessa kun-                           14 §.
6966: nossa. Valtio korvaa kunnan tähän tar-            Muut valtion apteekkien hoidossa tar-
6967: koitukseen käyttämän pääoman korot ja          vittavat toimihenkilöt ja apulaiset on ase-
6968: muut vuosikus,tannukset a!ptookkihuoneis-      tettava yhtä turvattuun asemaan kuin
6969: ton vuokramaksuna sekä suorittaa kohoa-        muiden valtiolaitosten vastaaviksi katsot-
6970: vassa asteikossa viiteenkymmeneen pro-         tavat virkailijat.
6971: sE-nttiin asti apteekin tuottamasta netto-
6972: tulosta kunnalle.                                                15 §.
6973:                                                  Joka harjoittaa luvattomasti apteekki-
6974:                    11 §.                       tointa, tuomittakoon ensi kerralla vähin-
6975:    Valtion on käytettävä a pteekkiliikkees-    tään viidensadan ja enintään viidentuhan-
6976: tä saamiaan tuloja apteekkilaitoksen ke-       nen markan sakkoon sekä rikoksen uusiin-
6977: hittämiseksi, etenkin vähävaraisten seu-       tuessa vähintään tuhannen ja enintään
6978: tujen etua silmälläpitäen, sekä terveydel-     kymmenentuhannen markan sakkoon tahi
6979: listen olojen parantamiseksi yleensä.          vankeuteen. Tuomittu menettäköön joka
6980:                                                kerta apteekkitavaravarastonsa.
6981:                   12 §.
6982:   Apteekin johtajaksi otetaan määrätyt                           16 §.
6983: opinnäytteet suorittanut henkilö ja on hä-       Tämä laki tulee voimaan 1 pa1vana
6984: nellä valtion vakinaisen virkamiehen           tammikuuta 1925, jota ennen valtioneu-
6985: asema.                                         voston on suoritettava lain edellyttämät
6986:                   13 §.                        valmistavat toimenpiteet. Samalla kumo-
6987:   Apteekit ovat luokitettavat niiden suu-      taan kaikki tälle laille ristiriitaiset sään-
6988: ruuden ja aseman mukaan; tätä luokitusta       nökset.
6989: 
6990: 
6991:   Helsingissä, 3 päivänä huhtikuuta 1920.
6992: 
6993: 
6994:           Julius Ailio.                                Matti Helenius.Seppälä.
6995:           0. Reinikainen.                              Hannes Ryömä.
6996:                                                                                            18ö
6997: 
6998: IY, 2. -   Motim1 N :o 18.
6999: 
7000: 
7001: 
7002: 
7003:                                Palmgren, A.: Förslag till förordning angående droghandel,
7004:                                   som omfattar sådana ämnen, vilka anviindas till medi-
7005:                                   cinskt bruk.
7006: 
7007:                              T i 1 l F i n l a n d s R i k s cl a g.
7008: 
7009:   Aberopande motiveringen Wl den motion                      att Riksdagen rned upphävande av
7010: (N :o 23) jag tillsammans med 3 andra riks-               lidigare stadganden i ämnet ville an-
7011: dagsmän inlämnat till 19'19 års riksdag, får              taga och till fastställelse befordra en
7012: jag vördsamt föreslå                                      sålydande
7013: 
7014: 
7015:                                        Förordning
7016:            angående droghandel, som omfattar sådana ämnen, vilka användas
7017:                                  tili medicinskt bruk.
7018:                     1 §.                                               3 §.
7019:    Rättighet att under ele i denna förordning        Den, som önskar öppna droghandel, skall
7020: stadgade villkor idka droghandel, avsedd att      därom ansöka hos Medicinalstyrelsen samt
7021: omfatta sådana ämnen, vilka användas till         därvid uppgiva rden ort, å vilken handeln är
7022: medicinskt bruk, må i nedanföreskriv·en ord-      ämnad att drivas, ävensom styrka att sökan-
7023: ning förvärvas av envar finsk medborgare,         den i föreskriven ordning undergått drogist-
7024: som undergått drogist- och provisorsexamen        eUer provisorsexamen, samt provisor dess-
7025: och enligt förordningen · om näringarna är        utom utreda att han under minst ett års tid
7026: behörig att efter anmälan handla i öppen          praktiserat å droghandel. Medicinalstyrel-
7027: bod.                                              sen prövar sedan huruvida det begärda till-
7028:    Rättighet att idka droghal1(:Lel innefattar    ståndet må beviljas ·eller ej. Över Medici-
7029: även rätt att handla med arsenik och andra        nalstyrelsens atgärd i dylikt mål kan besvär
7030: giftiga ämnen, vilka användas till medi-          inom sextio dagar ·efter delfåendet anföras
7031: cinskt bruk, och komma föreskrifterna i           hos Statsrådet.
7032: särskilda författningar och allmän lag nm            Den, som undfått ovan omförmält tili-
7033: gifters försäljning och handhavande att i         stånd, bör, innan rörelsen vidtager, därom
7034: tillämpliga delar gäHa för droghandel så-         anmäla hos Medicinalstyrelsen ävensom
7035: lunda, att den, som idkar sådan handel eller      göra ved·erbörlig firmaanmälan.
7036: densamma förestår, i förekommande falllik-           Idkar någon droghandel på gru nd a v här-
7037: stäUes med apatekare.                             förinnan meddelat tillstånd, må handeln
7038:                    2 r§.                          fortsättas, utan att nytt tillstånd i ovan
7039:   Droghandel får idkas endast i . stad nch        stadgad ordning utveåas, men vare i övrigt
7040: köping samt å orter med sammanträngd be-          underkas'tad föreskrifterna i clenna föror.d-
7041: folkning.                                         mng.
7042: 
7043:                                                                                          24
7044:   186                           IV, 2. -   Rohdoskauppa-asetus .
7045: 
7046:                      .t §.                                             9 §.
7047:    Avlieler elroghanellande, äge hans änka el-       För hanelhavandet av expeditionen i elrog-
7048: ler omyneliga barn uneler en tid a v thögst       hanelel erforelras femklassig kurs i lyceum
7049: fem år från döelsfallet fortsäJtta rörelsen,      eller fruntimmersskola eller eläremot sva-
7050: men bör ·Omedelbart till föreståndare för         rande bildningsgrad.
7051: densamma antagas legitimerad ·drogis,t eller
7052: provisor samt därom fordersammast anmäla                               10 §.
7053: hos Medicinalstyrelsen. Efterlämnar avli-            Visitation å elroghandel verkställes meel
7054: ruen droghandlare ej änka eller omyneliga         lämpliga mellantieler av en för änelamålet
7055: barn, må hans rättsinnehav.are uneler ele i       tillsatt visitator, som bör äga praktik och
7056: denna paragraf föreskrivna villkor fortsätta      insikter å elroghandelsområdet.
7057: rörelsen uneler en tid av högst ett år efter         V eelerbörande elroghandlanele eller före-
7058: ·dödsfallet.                                      stånelare bör beredas tillfälle att närvara viel
7059:    Är den, som erhållit tillstånd a•tt ielka      visitationen. Över förrättningen föres pro-
7060: droghanelel, hinelrad att densamma sköta,         tokoll enligt av Meelicinalstyrel.sen fastställt
7061: bör han senast inom fjorton dagar anställa        formulär. Förekommer vid granskningen
7062: annan legitimerad person såsom förestån-          skti.l till anmärkning, anmäle visitator där-
7063: dare för affären samt därom ammäla på sätt        om oförelröjligen hos Medicinalstyrelsen.
7064: i mom. 1 av clenna paragraf föreskrives.             I Medicinalstyrelsen bereelas och föredra-
7065:                                                   gas ärenelen röranele elroghandel av särskilel
7066:                       5 §.                        leelamot med drogistutbildning och grunellig
7067:     Dömes den, som enligt 3, § vunnit rätt att    erfarenhet å området.
7068: i(!lka d·roghandel, för ibrott, som medför för-
7069: lust av medborgerligt förtroende, må han ej                            11 §.
7070: vidare sådan näring driva.                          Droghandlande och affärsföreståndare är
7071:                                                   skylelig a:tt under tiden för affäreRs öppen-
7072:                      '6 §.                        håUande tillstädja visitation, att vid den-
7073:   I droghanelel må såväl i minut som i parti      samma biträda samt .att kostnadsfritt för
7074: försäljas enkla meelicinska ämnen, droger         granskningen av varornas beskaffenhet upp-
7075: och kemikalier ävensom fabriksmässigt till-       låta nöeliga prover.
7076: verkade läkemedel i originalförpackning,
7077: dessa sistnämnela såvitt ele äro till försälj-                         12 ·§.
7078: ning i landet tillåtna.                               Var, som olovligen elriver elroghandel, el-
7079:                                                   ler därunuer inbegripen hanelel meel meeli-
7080:                       7 §.                        cinska ämnen, böte från och med femhundra
7081:   Medicinska ämnen, vilka i droghandel till       :till och med ettuseh mark. Varan eller dess
7082: salu hållas, skola till renhet motsvara ele uti   värde så ock kärl eller omslag, vari den för-
7083: gällanele farmakope ingåJende forelringar,        varas, vare i sådant fall förbruten.
7084: varjämte droghanellande jämväl i övrigt äro
7085: underkastade föreskrifterna uti elensamma.                             13 §.
7086:                                                      Droghanellande, som försäJjer eller hål.ler
7087:                      8 §.                         till salu läkemedel, vilka ej må av droghand-
7088:    Droghamdlande må icke medels vilsele-          lande tillsaluhållas, böte från och meel ett-
7089: dande skylt, annons eller på annat sätt bi-       hundra till och meel ettusen mark, och äro
7090: bring.a allmänheten elen föreställning att han    alla i handeln överkomna förbjudna ämnen
7091: driver apoteksrörelse.                            förbrutna.
7092:                                         IV, 2. -   Palmgren, A.                                     187
7093: 
7094:                    14 §.                                                     19 §.
7095:   Försummar någon den i 3, och 4 §§ före-                 Gods, som på grund a v denna förordning
7096: skrivna anmälningsskyldighet, böte från och            tagits i beslag, skaH under beslagtagarens
7097: med tio till och med etthundra mark.                   sigill förvaras inom lås å säkert ställe. Om
7098:                                                        beslaget och de för gods•ets förvärvande vid-
7099:                   15 §.                                tagna åtgärderna bör beslagtagaren ofördröj-
7100:   Var, som underlåter att antaga i 4 § före-           ligen anmäla hos Magistrat, Ordningsrätt el-
7101: skriven sakkunnig föreståndare eller bryter            ler Polismyndighet, å viiken det ankommer
7102: emot stadgandena i 7 och 8 §§, böte f:rån              att meddela de närmare föreskrifter, vilka
7103: och med etthundra till och med femhundra               kunna befinnas nödiga.
7104: mark.                                                     Dömes varan förbruten, skall den, sedan
7105:                                                        utslaget vunnit laga kraft, genom veder-
7106:                     16 §.                              börande exekutåva rnyndighets försorg for-
7107:    Vid bot av tio till och med etthundra               dersarnrnast försäljas. Gifter rnå dock för-
7108: mark skall minst ett e~emplar av denna för-            yttras endast till sådana personer, vilka äro
7109: ordning finnas tillgängligt för allmänheten            berättigade att innehava gift av ifrågava-
7110: i droghandlandes försäljningslokal.                    rande slag, och skola, orn så ej ske kan, un-
7111:                                                        der iakttagande av nödig försiktighet för-
7112:                      17 §.                             .störas eller göra.s oskadlig.
7113:   Har droghandlande blivit straffad för
7114: överträdelse av denna förordning och varder                                   20 §.
7115: ytterligare beträdd med enahanda eller lik-               Då mål a.ngående överträdelser av iföre-
7116: artad förbryt.else, må han, om brottsligheten          skrifterna i denna förordning hanclläggas
7117: därtill föranleder, jämväl dömas förlustig             vid undenlomstol, bör ]}feclicinalstyrelsen
7118: den honmn beviljade rätten att idka drog-              clärorn und~eJrrättas.
7119: handel samt förklaras ovärdig att sådan rätt                             21 §.
7120: vidare undfå. Begås så:dan upprepad för-            På Statsrådet •ankornrner att utfärda när-
7121: brytelse av den, som eljes •förestår droghan-    rnare bestärnningar angående clrogistunder-
7122: del, v•arde han, om skäl därtill förekommer,     Vlsmngen och f ordringarna för cl rogistexa-
7123: även förklarad olämplig, att i dylik befatt-     rnen.
7124: ning framdeles användas.                                                 2'2 §.
7125:                                                     I avseende å droghandel, vartill tillstånd
7126:                    18 ..§.  "                   i behörig ordning meddelats, lände för övrigt
7127:   V ederbörande
7128:       ..         alimanna                           1 amp l'1ga.de 1ar t'll
7129:                             aklagare ..skola -- 1· t'll"                 1           "tt e1se f"oreSKn
7130:                                                                             e ft1erra,             -1- 'f
7131:                                                                                                           -
7132: vaka over ·efterlevnaden av :denna forord- t erna 1· ga"ll an d e narmgs
7133:                                                                        .. ·     l ag.
7134: ning och beivra förbrytelser emot densam-
7135: ma sarnt verkställa heslag å sådana varor,                               213 §.
7136: vilka äro beslag underkastade.                      Denna förordning träder i kraft den
7137: 
7138: 
7139:       Helsingfors, den 3 april 1921().
7140: 
7141: 
7142:                                                                          Axel Palmgren.
7143:   188
7144: 
7145: IV, 3. -   Anom. ehd. N :o 38.
7146: 
7147: 
7148: 
7149: 
7150:                                  Kojonen, R., y. m.: Apteekkien kunnallistuttamisesta.
7151: 
7152: 
7153:                               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
7154: 
7155:    Jo vuosikymmeniä on yleinen mieli:pide         ~iirtää oikeuksia elä~essäJän tois-elle -eikä asi-
7156: vaatinut a:pteekkilaitoksen uudelleen jäjes-      cmomaisen kuoltua rperillisille tai testamen-
7157: tämistä, koska niiden toiminnassa on ilmen-       tinsaajalle ilman •hallituksen erityi,stä suos-
7158: nyt milloin :minkinlaisia epäkohtia, joita ei     tumusta. Mutta pian alkoi hallitus ih·enki-
7159: suinkaan ole puuttunut vii:meisinäkään vuo-       lö'kohtaisiin a:pteeH:eihin näJhden S'allia nii-
7160: sin:a. Sen jälkeen kuin alkohoolijuomien          den siirtrumisen toiselle henkilölle ja niin
7161: saanti on käynyt vaikeammaksi, on monen           sy1rtyi vahitellen kolmas laji a:pteekkeja,
7162: monista apteckeista myyty alkdhooEpii:oisia       n1m. myytruvät :henlkilökohtaiset apte,ekit.
7163: liiäkkei tä juopottelutarkoituksiin. Kielto-      -v. 1883 ipäätettiin kaikkiin henkilökohtai-
7164: lain astuttua voillllaan asettui suuri joukko     siin lu:paki11joi1hin lisätä määräys, että lu-
7165: aptee:Kkareita rettelöimään tämän lain mää-       vansa:aja ei olisi oikeutettu nauttimaan oi-
7166: r~iyksiä vastaan. Kun tätä nykyä useat lää-       keumsiansa :missään trupa.uksessa pitemmälle
7167: kärit eCLes:vastuuttomasti antavat alkohooli-     kuin vuoteen 1925 a.sti. V. 1893 tuli li-
7168: reseptejä i:lmeisesti juopottelutarkoitnksiin,    säksi määräys, että tällaisia a,pteekkioi-
7169: tdee tästä luonnotonta etua apteekeille.          keuksia ei saisi toiselle henkilölle siirtää.
7170: K umma.stusta herättää suuressa yleisössä            Kaikille näille· eriluontoisille a:pteekeille
7171: myöskin lääkkeiden hintojen alituinen i]w-        on se yhteistä, että niilden tnoHa:ma voitto
7172: hoalrninen, vaikka toisaalta tiedetään, !kuin-    tulee yksityiseksi :hyväksi. Mutta koska
7173: ka monet a,pteekkarit ammatillaan muuta-          juuri tuosta yksityisestä edusta ilmeisesti
7174: massa vuodessa kokoavat itselleen suuria          johtuu epäkolhtia, niin olisi apteekit siil'ret-
7175: omaisuuksia.                                      täv:ä ylhteiskunnan 'huostaan. Kun taas tu-
7176:    Yleisessä mieiipiteessä on vakiintunut         lee ~kysYJmyikseen, knmpiko olisi tarkoituk-
7177: varsin voimakkaa~ksi se käsitys, että nämä        senmukais·empaa, järjestääkö ne va:ltion vai
7178: epäJkohrdat johtuvat wpteelkkien nykyisistä       kunnan laito<ksiksi, niin on vii1111emainittu
7179: omistusoloista, jossa suhteessa meillä on         muoto epäilemättä sorpivampi ja sopusoin-
7180: kolllllenlaisia a:ptee<kkeja. Ennen vuotta        nussa sen kanssa, että kunnat 1munterrk.in
7181: 1837 :perustetut apteekii: ovat kaikki n. s.      saavat huolelhtia tervey,de:nhoi:dosta. Kui-
7182: reaali- e1i emä~apteekkeja, joihin a•pteekka-     tenkin olisi tarkoituksenmukaista, että osa
7183: rilla on täydellinen omistus- ja luovutusoi-      apteekkien tuottamasta voitosta joutuisi
7184: kcus. V. 1837 ,päätettiin vastedes antaa ai-      va,ltioUe, :joka. täten k-ertyneistä :varoista
7185:  noastaan !henkilökohtaisia 1a pteekkioikeuk-     avustaisi syrjäseutujen apteeklkeja:, jotka ei-
7186: sia, jotka sisältävät a:pteelkka,rille o~keuden   vät kannata, sekä suorittaisi ~eläkkeet .Ja
7187: elinaikansa pitää apteekkia itse, mutta ei        sairausavut rupteekkien virkaiEjoillc.
7188:                                   IV, 3. -   Kojonen, R., y. m.                               189
7189: 
7190:   Acpteekkien kunnaUistuttalillisen kautta            Tällä a,pt.eekkiolojen uudeHeen järjestämi-
7191: täyttyisivät myöskin ne vaatimukset, joita          sellä on myöskin jo kiire, sillä se olisi saa-
7192: yhteiskunnan täytyy hyvälle arpteekkijär-           tava suoritetu'ksi ·ennen vuotta 1925.
7193: jestelmälle asettaa, nimittäin että on ole-           ,Kaikkeen erdelliseen •viitaten saalillme kun-
7194: massa. varmuus lääklkei:den laadusta ja kel-        nioittaen ehdottara,
7195: vollisuuCLesta, että läräJkkeet ovat hel,p;pohin-             että Edusk~tnta pyytäisi Halli-
7196: taisia ja että wpteekit ovat sijoitetut niin,              tusta ensi tilassa antamaan esityk-
7197: että lääkkeitä on rheLposti saatavissa niinhy-             sen apteekkien k1tnnallistuttami-
7198: ym kaupulllgeissa kuin maaseudullakin.                     sesta.
7199: 
7200:         Helsi·ngissä, lillaalis:kuun 29 p :nä 1920.
7201: 
7202: 
7203:                   Rope Kojonen.                                 ~landi Hannula.
7204:                   Mikko V. Erich.                               K. Ruuskanen.
7205:                   Matti V alkonen.                              Ilmari Auer.
7206:                   Juho Torppa.                                  .J. Jyske.
7207:    190
7208: 
7209: IV, 4, -    ARom. ehd. N :o 39.
7210: 
7211: 
7212: 
7213: 
7214:                                         Thuneberg, P. ja Reinikainen, 0.: Serumtutkimus- ja val-
7215:                                            mistusl'aitoksen perustamisesta.
7216: 
7217: 
7218:                                     S u o m e rr E dl u s k u n n a ll €.
7219: 
7220:    Katsoen sii'h.en että läiäketieteBn Jr,e.hi<t-         laan välttääksensä silloin jo kovin kalliiksi
7221: tyessä oli saatu selville, että n. s. aetiologi-           käyneitä rakennus'kus,tannuksia ko,kona.an
7222: sella :horitota;valla oli saavutettruvissa. >pa.ra~m,..    uuden' laitoksen n:lrentamisBssa'. Silloinen
7223: mat tul'okset tarttuvient ft.auti,en' ehkäi,semi-         SBnaatti sittemmin kumminlkin- kUilllosi edel-
7224: sessä ja hoild'ossa, .päätti Suomfm~ eduskunta             Esen ~senaartiJ1 pä:äWksen ja s·en johdosta.
7225: v. 1909 ,että serumtutkimus- ja valmistus-                 olemme vielä tällä h.etkellä1kin >Suomessa il-
7226: laitos mahdollisimman pian oli maahan pe-                  man serumvalmistuslaitosta. Kun kysi,Ymyk-
7227: rustettava" ja ilmoitti tätstä pääitöksestä K.
7228:                                     1                      sessäoleva laitos edellä k,osketellun suun-
7229: Sen.a.a tille kirjeellä 1 !päi<Vätltä lokaikuuta          nitelman mukaan tulisi sisäJHälllään serum-
7230: mainittua vuotta. ja ~kun K. Madesteet.ti 25              valmistuslaitokseiJJ ohella 's~mraa,vat nyit j 1o
7231: p<äi,vänä elokuuta 1910 o1Li täJhän tpääJtöks>een         ol-emass·a nlevat epämukavii n huorueustoilhin
7232:                                                                                           1
7233: 
7234: 
7235: myöskin suostunut, niin aseltti K. 'Senaatti              sigoitetwt la,itokset nimit.tä,in: valtion serum-
7236: komitean ent. P'rof. E. A. Homenå.n jo:hd:olla.           la:borat.nrio, eläJi.nlääkäirilahora,torio, Pasteu-
7237: 1 ~äivänä marraskuuta 1910 asiaa valmiste-                rilaitos, rokotusaineen valmistuslaitos ja
7238: lemaa.n; ·komitean muina däJseninä olivat                 vielä! oikeus-kemiallinen labor!l!torio, joid-e-n·
7239: PTof. ;Taav. La,itinen, V. 0. 1Streng, prof.              'kaiikki.en yMeiset kulut v. 19 20 menoarvio-
7240:                                                                                               1
7241: 
7242: 
7243: 
7244: Ta.Uqrvist ja. 0. A. Ta.rjan,ne, ny.kyi:nen yleis-        .e!hdotuksen mukaan tuleva,t 'olemaan lähes
7245: ten ~rakenrnus.ten Y'lirtirelhtööri, ja eläinlääki.n"'    300,000 8mk. ja kun siten ova.t jo nyt. nle-
7246: tölaiboratorion v. t. jdhtruja Hirudersson ja sith-       ma,ssa. kysymyksessä olevaan kokoruaislai-
7247: teerin-ä as8-essori 0. J. v. Hellens. Tämän               tokseen tarvittava,t virka- ja rpalvelushen-
7248: ikomitea,n rmi,etint'ö va-lmistui 19 päivänä ta.m-        kilökunnan toilmihen:kiliöt, niin koituisi
7249: mi.kuuta 1912, rperus•tuk,sineen ja kustanr               valtiolle !laitoksen .perustalmisestru ja toi-
7250: nusa,rvioineen' }o;prpuen summa.a.ru 9,36,000             messa ja kunnossa pitämisestä 'Val!l•n mewoja
7251: Smk. ja. vaatien vuot.uisen 11.1,460 Smk. suu-            serumvalmistuks.es~sa       tarvittavien kunnol-
7252: ruisen menoerän.                                          listen ~ja tpuihtaitten eläintaUien rakentami-
7253:    lTätä asiaa käsiteltiin sittemmin K. S€D!a.a-          ses·ta ja j'Onkunverran p9.ärakennuksen tar-
7254: tissa ja lääkintöhallituksessa monia eri ker-             koitukseen .muuttalmisesta ja ruttolahomto-
7255: toja :ja. tultiin viimein v. 1916 niin pit'källe,         riumin rakentamisesta, jotka. eivät suinka1an
7256: että K. Senaatti .hyvämsyen lärukintöhaUi-                voi o1la. voittama.ttoma.t ja jortka' valtio
7257: tuksew silloisen 'PääUikön >p'ro.f. Laitisen lo-          muutamassa. vuodess1a myydY'illä seru-
7258: punisen ehdotuks-en >pääni rylrtyä mai-                   meilla, tuberculinvlla y. m. tuotteiHa voi
7259: nittua IJ.aitosta, kuntoon 'Panemaan, sijoitta.en         ansa.i ta. takai,sin, va;rsin:kin serumin ny kyi-
7260: sen va:ltion ostamaan Tilkka nimiseen,saira.a.-           sillä hinnoilla..
7261:                              IV, 4. -    Thuneberg, P. ja Reinikainen, 0.                        191
7262: 
7263:    ,Kaikkein ·tä.rkeimtä ron .se s·eikka, että          sia,siaan, ett.ä lillaas•sa nykyään jo pitemmän
7264: maa oman serumrva.lmistu.slaitoksen olema-s-            aikaa ovat rai.vonneet useat ta~ppava'bkin kul-
7265: saolon kautta kaiken varalta on varustet-               kuta.udit sekä ihmisrissiL että elruimissä ja
7266: tuoo kO!htuJhin,ta.aru aina saata villa kurunollir-     etilä sitälpaitsi maan itärajalla kaikkein hir-
7267: silla va.ksiDJeilla ja, serume:iJlla. Tietysti tässä    vittävimlmältkin kulkutaudit vaanivat ja
7268: on olemassa sekin ma!hdollisuus, että vaksi-            odotta.vat tilaisuutta maaJha.I1J tunkeutumi-
7269: nien ja &erumi·n ylijärumä voidaa.n myydä               seen, toivon että eduskunta 'V'leläJ kr;orran
7270: maa.n •ra.J.ojeru ulkorpuoleHe Ja ,siien pienentää      päättäisi kehoitta•a ihallitus:ta viipymättä
7271: va1ti1Qill• men01ja laitoksesta.. :Si,täJpait.si .voi   maalhan 1perustamaan adaJUiillukaå.sen täy-
7272: va,ltio vuokraJa pois ta1hi muihin ta.vkoituk-          deHisen serumtutkimus- ja valmistuslaitok-
7273: siin käyttää nykyiset, n:äihiru tarkoituksiin,          sen.
7274: \Vähemmän s01piva,t suuret huon:eustot ·kes-                Ehdotamme että Eduskun,ta .pääit'äisi,
7275: kelläJ kaurpunkia. ja sillä tava•lila vähentää
7276: uuden a.ja.nmukaisen lai~o'ksen menoja.                           että serumtwtkimus- ja va~mistus
7277:     iKat.soen sii!h-en mitä yUä on sanottu ja                  laitos on mahdollisimman pian maa-
7278: kiinlll!i:tiäen !huomiota. s~ilhen tärkeääru i.Jo-             han perustettava.
7279: 
7280:          Helsingissä, maaliskuun 27 p. 1920.
7281: 
7282: 
7283:                   Paul Thuneberg.                                  Osk. Reinikainen.
7284:   192
7285: 
7286: IV, 5. -   Anom. ehd. N:o 40.
7287: 
7288: 
7289: 
7290: 
7291:                                 Leinonen, Olga ja Sillanpää, Miina: Toimenpiteistä tuber-
7292:                                    kulosikouluparantolan aikaansaamiseksi lazJsia varten.
7293: 
7294: 
7295:                                S u omen      E d u s k u n n a ll e.
7296: 
7297:    Tuberkulositauti on kansamme kamalin             dotti perustettavaksi aluksi kaksi suurem-
7298: vihollinen. Virallisessa tilastossa mainitaan       paa tuberkulosiparantolaa lapsille ja yhden
7299: että jolm kolmas henkilö joka. kuolee 15-60         keuhkotauti,parantolan. Hallituksen toimen-
7300: ikävuoden välillä kuolee keuhkotaudin ai-           piteet lienevät raj'Oittuneet kahden tuberku-
7301: heuttamana. Viime vuosilta ei liene mitään          losi·tautia ,käsittävän kirjase.R palkitsemi-
7302: tarkempaa rtilastoa olemassa, mutta otaksut-        seen. Parantolakysymys on jäänyt sillensä.
7303: tavaa on, että tuberkulositauti ei suinkaan            ,Keräystoimikunta Vruhävaraisten Keuh-
7304: ole vähenemään päin, vaan päinvastoin li-          kotautisten hyvälksi" ·on kylläkin perusta-
7305: sääntymään.                                        nut ja yHäpitää valtion avustamana useam-
7306:    Tuberkulosi on erikoinen köyhälistön            'pia par.a:ntoloita, joist·a v·iisi laips~a 'Varten,
7307: tauti, joka varsinkin kurjien ja ahtaiden           mutta nämä ovat pienet ja riittäniättöm'ät
7308: asunto-olojen kautta saa hyvää maaperää.           siihen kuin tuherkulosia ilmeiJ<ee. Edellä-
7309: Nykyisen asuntopulan vallitessa käy ti-             ma,in~ttu tUiberkulos.ikomite.. arvioi ta.rvit-
7310: lanne yhä vaikeammaksi, kylmät, kosteat,           ·ta.V1an <pmraiJ<toloita 4,500 :Ue potila,aUe,
7311: ahtaat asunnot, heikko ruoka vaikuttavat            joista rauhwstuberkuLosia siis t}aipsia va·I't·en
7312: luonnollisesti taudin levenemiseen, joka var-       2,000 pa:i:kka<a.. Täimä:kään määrä paikkoja
7313: sinkin lasten keskuudessa yhä enemmän               ei kuitenkaan liene riittävä, vaan olisi niitä
7314: voitta.a alaa. Lastenläälkärit vaEttavat sitä       suunniteltava enemmän.
7315: surkeutta, kun ei ·ole ·olemassa tuberkulosi-           :i:un tuberkulosiparantolain perustamista
7316: sairaaloita la:psia varten jonne voisi sellaisia    suunnitellaan, olisi mielestäni lähdettävä
7317: tuberkulosia sairastavia lapsia lähettää, jot-      alusta s. o. lapsista. Lapsissa ilmenevä tu-
7318: ka varmasti voisivat järkiperäisellä ho>i.dolla     berkulosi voidaan useimmiten parantaa ja
7319: parantua, vaan jotka niissä oloissa joissa          lapsi pelastaa yhteiskunnalle. Tuberkulosi-
7320: elävät joko kuolevat tai jäävät elinijäkse.en       parantoloita olisi siis perustettava ja näiden
7321: kitumaan. Tuberkulosin seuraukset ovat              lisäksi kesäsiirtoloita, joita voisi olla joka
7322: koko kansanemme niin tuhoisia, ettei niiden         kunnassa.
7323: vastustamiseksi riitä yksityinen yritteliäi-            Parantolat olisi kok'onaan ylläpidettävät
7324: syys, vaan on siihen yhteiskunnan puolelta          valtion varoilla ja maksuttomat.
7325: käytävä tarmokkaasti käsiksi.                           Edellä esitetyn nojalla ehdotamme:
7326:    J,o vuotena 19100 antoi hallituksen asetta-                  että Eduskunta velvoittaisi Halli-
7327: ma tuberkulosikomitea laajan selostuksen                     tusta viipymättä ryhtymään toimen-
7328: tuberkulositaudin levenemisestä, sekä eh-                    piteisiin yhden isomman tuberkulosi-
7329:                  IV, 5. -Leinonen, Olga ja Sillanpää, Miina.                    193
7330: 
7331:  kouluparantolan     aikaansaamiseksi         tautia ylläpitämään kesäsiirtolapa-
7332:  lapsia varten sekä,                          rantoloita lapsille, ja
7333:     että valtio avustaisi niitä kuntia          että nämä parantolat olisivat mak-
7334:  joiden alueella ilmenee tuberkulosi-         suttomia.
7335: 
7336: Helsingissä, 3 päivänä huhtikuuta IS20.
7337: 
7338: 
7339:           Olga Leinonen.                          Miina Sillanpää.
7340:           Fanny Ahlfors.                          Anni Rytkönen.
7341:           Aino Lehtokoski.                        Hilma Waljakka.
7342: 
7343: 
7344: 
7345: 
7346:                                                                            25
7347: -   1
7348:                          B.
7349: Muita aloja koskeva eduskuntaesitys ja anomusehdotus.
7350:                                                                                             197
7351: 
7352: IV, 6. -   Edusk. esit. N:o 19.
7353: 
7354: 
7355: 
7356: 
7357:                                IIelenius. ;Seppälä, M., y, m.: Ehdotus lai;ksi muutoksista
7358:                                    15 päivänä elokuuta 1919 annettuun lakiin alkoholi-
7359:                                    pitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuonnista,
7360:                                    myynnistä, kuljetuksesta ja varastossapidosta 29 päi-
7361:                                    vänä toukoktm.ta 1917 annetun asetuksen osittaisesta
7362:                                    muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
7363: 
7364: 
7365:                                     E rcl u s k u n n a l l e.
7366: 
7367:    Nopeasti vaihtuneet olosuhteet ovat vaa-          Teknilliset laitokset ovat lain 7 § :n mu-
7368: tineet useampaan kertaan tehtyjä muutoksia        kaan oikeutetut myymään valmistamiaan
7369: moniin viime aikoina säädettyihin lakeihin.       alkoholipitoisia aineita erinäisiUe laitoksil-
7370: Saavutettu kokemus tekee myöskin 29 päi-          le, mutta ei yleisölle. Käytännössä on kui-
7371: vänä toukokuuta 19 17 annetun kieltolain,
7372:                      1
7373:                                                   tenkin esiintynyt tapauksia, joissa esimer-
7374: muutoksineen 15 päivältä elokuuta 1919,           kiksi n. s. oksitusvahan, alkoholipitoisten
7375: erinäisten kohtien tarkistamisen välttämät-       kasvimehuste1den y. m. myynti myöskin
7376: tömäksi. Siinä tarkoituksessa annetaan            yleisölle olisi välttämätöntä. Asian kor-
7377: Eduskunnan harkittavaksi seuraava edus-           jaukseksi on ehdotettu muutos mainittuun
7378: kuntaesi,tys.                                     pykälään.
7379:    Voimassaolevan 15 pa1vanä elokuuta                Alkoholi pi toisten ainei,den l uvatonta val-
7380: 19119 annetun lain alkoholipitoisien aineiden     mistusta ja myyntiä koskevissa säännök-
7381: ·:almistuksesta, maahantuonnista, myynnis-        sissä on käytäntö osoittanut muutamia muu-
7382: tä, kuljetuksesta ja varastossapidosta 29         toksia tarpeeUisiksi. Paikoittain ovat tuo-
7383: päivänä toukokuuta 19117 annetun asetuk-          mioistuimet tuominneet lainrikkojia niin
7384: sen osittaisesta muuttamisesta 4 §:n 5:ssä        vähäisiin rangaistuksiin, otta.en huomioon
7385: momentissa on säännöksiä siitä, millä eh-         lieventäviä asianhaaroja silloinkin, kun
7386: doilla alkoholia saa,daan valmistaa hiiva- ja     niistä ei lain hengen mukaan voi olla pu-
7387: suUitialkoholitehtaissa, varsinkin sota -aika-    hettakaan, taikka ova;t, varsinkin kun on
7388: na tai muussa siihen verrattavassa tilantees-     ollut ravintolaitsijoista kysymys, koettaneet
7389: sa. Kun sota-ajan oloista toivottavasti piak-     muuten pidellä lainrikkojia niin hellä-
7390: koin päästään säännöllisiin oloihin, ja kun       varoen, ·että poliisiviranomaiset ovat vähi-
7391: valtio voi nykyään omissa hii va tehtaittensa     tellen menettäneet halun lainrikkojien syyt-
7392: yhtey,dessä olevissa laitoksissa valmistaa        teeseen toimittamiseen, kun nämä kuitenkin
7393: myöskin etikkaa ja eetteriä, on puheenaole-       ovat usein päässeet kaikesta vas·tuusta va-
7394: va lainkohta ehdotettu muutettavaksi nyky-        paiksi. Myöskin on kokemus osoittanut,
7395: oloja vastaavaksi. Samalla on varattu sul-        että ·puheenao1evasta lain rikkomisesta ei
7396: fitialkoholitehtaille mahdollisuus alkoholin      salapolttaja ja salakapakoitsija luovu, jos
7397: valmistukseen denaturoituna maasta vietä-         vielä uudistetusta rikoksesta pääs·ee raha-
7398: väksi.                                            sakolla. Näinollen on puheenaolevissa koh-
7399:  198                         IV, 6. -   Muutoksia kieltolakiin.
7400: 
7401: clissa tehty korjausehdotuksia lain 12 ja       sen aineen ostajaa, kun hän on asiassa ve-
7402: 14 §:ään.                                       detty todistajaksi, syytettävä kieltolain rik-
7403:    K~eltolain 19 § :n 2 momentin mukaan on
7404:                1
7405:                                                 komisesta varastossapitoon tai kuljetukseen
7406: kotietsintäoikeus .rikoslain vastaavan sään-    nähden. Tuomarit eivät ainakaan yleisem-
7407: nö.ben puitteissa maaseudulla pidätetty ai-     min liene käyttäneet tällaisen henkilön to-
7408: noastaan kruununnimismiehelle ja kunnai-        distusta häntä itseään vastaan. Lain selven-
7409: lisille raittiudenvalvojille. Kun kuitenkin     nys 22 § :ssä saattaa kuitenkin olla paikal-
7410: nyt jo on paikotta~n ollut tapana, että po-     laan.
7411: liisikonstaapelit maaseudullakin ovat nimis-      Erilaista tulkintaa on syntynyt Suomesta
7412: miehen edesvastuulla toimittaneet tällaisia     ulkomaille kulkevien laivain anniskeluoi-
7413: tutkimuksia, eikä mitään syytä ole asettaa      keuteen nähden. Senvuoksi ehdotetaan kiel-
7414: poliisiviranomaista toiseen asemaan kuin        tolain 2,6 § :n 1 momenttiin sehennys tässä
7415: kunnallista raittiudenvalvojaa, on ehdotettu    kohden.
7416: muutos mainittuun lain kohtaan.                    Edellisen nojalla esitämme,
7417:    Eipätietoisuutta on ollut vallalla siitä,               että Ednskunta hyväksyisi seuraa-
7418: olisiko luvattomasti myydyn alkoholipitoi-              van lakiehdotuksen:
7419: 
7420: 
7421:                                           Laki
7422:  muutoksista 15 päivänä elokuuta 1919 annettuun lakiin alkobolipitoisten aineiden
7423:  nlmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossapidosta
7424:             29 päivänä tou'kokuuta 1917 annetun asetuksen osittaisesta
7425:                          muuttamisesta toisin kuuluvabi.
7426: 
7427:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että alkoholipitoisten aineiden
7428:  valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossrupidosta 2:9 päi-
7429:  vänä toukokuuta 19!17 annetun asetuksen 7 ja 22 § sekä saman asetuksen osittaisesta
7430:  muuttamisesta toisin kuuluvaksi 15 päivänä elokuuta 1919 annetun lain 4, 121, 14, 19 ja
7431:  216 § ovat muutettavat näin kuuluviksi:
7432: 
7433:                      4 §.                     selle yhtiölle, ennenkuin valtioneuvosto on
7434:    Valtio voi määräajaksi joko kokonaan tai · antanut siihen luvan.
7435: osaksi luovuttaa oikeuden alkoholin ja alko-     Niitä ehtoja, mitkä 1 momentissa mainit-
7436: holipitoisten aineiden valmistukseen ja maa- tuun yhtiöön ja sen osakkaisiin nähden täs-
7437: hantuontiin erityisen järjestyssäännön ja 8ä pykälässä sekä vuosivoittoon nähden
7438: tarkastuksen alaiselle yhtiölle.              alempana 5 §:ssä asetetaan, ei ole sovellu-
7439:    Yhtiöön ei saa kuulua henkilö, joka vir- tettava sulfitialkoholitehdasta omistavaan
7440: kansa tai hänelle uskotun toimen johdosta yhtiöön, jos v~ltioneuvosto sellaiselle teh-
7441: tulee ottamaan osaa tämän asetuksen mää- taalle antaa oikeuden alkoholin valmistuk-
7442: räysten toimeenpanaan tahi sen valvontaan. seen val6on laskuun taikka valtion tarkas-
7443:    Jos yhtiö on osakeyhtiö, ovat osakkeet tuksen alaisena denaturoituna maasta vietä-
7444: asetettavat nimeltä mainituille henkilöille, väksi.
7445: joista on vuosittain annettava luettelo val-     Alköön mainittuja ehtoja myöskään so-
7446: tioneuvoston määräämille viranomaisille.      vellutettako     sellaiseen apteekkitavaran
7447:    Oikeuttaan älköön yhtiö luovuttako toi- tuontikuntaan, jolle valtioneuvosto on mää-
7448:                                IV, G. -   Helenius-Seppälä, M., y. m. ,                     1\)9
7449: 
7450: räämillään ehdoilla luovuttanwt määräajaksi            Joka valmista'a, kuntoon panee, myy tai
7451: joko kokonaan tai osaksi oikeuden alkoholi-         kaupaksi tarjoo 'taikka muuten luovuttaa al-
7452: pitoisten lääkkeitten maahantuontiin apteek-        koholipitoisen aineen valmistukseen tai tis-
7453: kien tarpeeksi.                                     laukseen todennäköisesti tarkoitettuja tis-
7454:                                                     lauskojeita tai niiden osi'a muille kuin nii-
7455:                       7 §.                          den pitämiseen oikeutetuille henkilöille,
7456:    Teknilliset laitokset ovat oikeutetut myy-       rangaistakoon vähintään srudan ja enintään
7457: mään valmistamiaan alkoholipitoisia aineita         viidellltuhannen markan sakolla sekä rikko-
7458: 6 '§ :ssä mainituille laitoksille sekä, milloin     muksen uusiin'tuessa tai asianhaarain muu-
7459: niiden käyttäminen juovutnstarkoitukseen            ten ollessa raskauttavai vähintään viidensa-
7460: selvästi on mahdotonta, valtioneuvoston lu-         dan ja enintään viidentuhannen markan sa-
7461: valla myöskin yleisölle joko suoraan tai jäl-       kolla tai V'ankeudella väJhintään kolmeksi
7462: leenmyyjäin kautta.                                 kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi.
7463:                                                         Luvattomasti valmistettu alkoholipitoi-
7464:                      12 §.                          nen aine, mäski sekä valmistus- ja tislaus-
7465:    Joka luvattomasti valmis,taa tahi valmis-        kojeet olkoot menetetyt.
7466: tuttaa, tislaa tahi tislauttaa alkoholipi'toista        Joka on myynyt tai muuten luovuttanut
7467: ainetta tai sitä yrittää taikka toista opastaa      toiselle viljaa tai muuta maka-ainetta tie-
7468: tällaisessa valmistuksessa tahi eroittaa dena-      täen, että se käytetään luvattomaan alko-
7469: turoimisainetta denaturoidusta alkoholipi-          holipitoi,sen aineen valmistukseen, rangais-
7470: toisesta aineesta, rangaistakoon ensi kerralla      takoon, niinkuin olisi tehnyt itsensä syy-
7471: vähintään viidensadan ja enintään kymme-            pääksi luvattomaan alkoholipitoisen aineen
7472: nentuhannen markan sakolla tai vanken-               valmistukseen.
7473: elelia enintään yhdeksi vuodeksi sekä rikko-            Maaomistaja tai vuokramies, joka tietensä
7474: muksen uusiintuessa vankeudella vähintään            sallii hänen hallittavanaan olevalla alueella
7475: kolmeksi kuukaudeksi.                               harjoitettavan luvatauta alkoholipitoisen ai-
7476:    Jos henkilöillä, jotka eivät ole tämän ase-       neen valmistusta, koettamatta todistettavasti
7477: tuksen 1'1 § :n nojalla oikeutettuja alkoholi-       sitä estää, rangaistakoon vähintään kahden-
7478: pitoisien aineiden tislaukseen tai joilla ei        ,sadan ja enintään viidentuhannen markan
7479: tämän asetuksen 2t6 §:n 2 momentin nojalla           sakolla tai rikkomuksen uusiintuessa enin-
7480: ole oikeutta tislauskojeiden pitämiseen, ta-        tään vuoden vankeudella.
7481: vataan alkoholipitoisen aineen valmistuk-               Rikkomuksen tekijän ohella vastaa myös-
7482: seen tai tislaukseen soveliaita tislauskojeita       kin isäntä rikkomuksesta, jonka hänen tie-
7483: sellaisissa olosuhteissa, että on todennäköis-      tensä ja tahdostansa tämän pykälän mää-
7484: tä aihetta otaksua, että niitä pidetään luvat-      räyksiä vastaan tekee hänell. vaimonsa, luo-
7485: tomaan tarkoitukseen käytettäviksi taikka            nansa oleva lapsensa, talonväkensä tahi hä-
7486: jos jollakulla tavataan hapanta, alkoholipi-       . nen työhönsä otettu henkilö, niinkuin rikko-
7487: ioisen aineen valmistukseen kelpaavaa mäs-           mus olisi isännän :itsensä 'tekemä.
7488: kiä, rangaistakoon ensi kerralla vähintään              J.os alkaholipitoisen aineen varsinainen
7489: sadan ja enintään viidentuhannen markan              valmistaja käyttää asiamiestä tässä toimes-
7490: sakolla sekä rikkomuksen uusiintuessa tai            sa, vastatkoot kumpikin ·erikseen rikkomuk-
7491: asianhwarain muuten ollessa raskauttavat,            sesta.
7492: vähintään viidensadan ja enintään viidentu-
7493: hannen markan sakolla tai vankeudella vä-                              14 §.
7494:  hintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään            Joka luvattomasti myy tahi kaupaksi tar-
7495: kahdeksi vuodeksi.                                 joa alkoholipitoista ainetta tahi muulla ta-
7496:   ~00                            IV, 6. -Muutoksia kieltolakiin.
7497: 
7498:  voin käyttää sitä rahan vastikkeena, ran-           tuksesta huolimatta tois·tamiseen sallittu
7499:  gaistakoon ensi kerralla vähintään viiden-          nautittavan alkoholipitoisia aineita, olkoon
7500:  sad:an ja enintään kymmenentuhannen mar-            poliisiviranomaisella valta sulkea huoneisto
7501:  kan sakolla sekä rikkomuksen uusiintuessa           määräajaksi tai •estää sitä yhdistyksen tai
7502:  tai asianhaa:rain muuten ollessa raskautta-         klubin tarkoitukseen vastedes käyttämästä.
7503:  vat vankeudella vähintään ko}meksi kuu-                Jos -a p:t.eekin omistaja'a on ennen ranJgais:lm
7504:  kaudeksi.                                           luvattomasta alkoholipit.oisen aineen myy-
7505:       T•avara astiaineen olkoon meBetetty.           misestä tai myyttämisestä ja uudistaa sa-
7506:        Alkoholipitoisten aineiden lahjoitus,         man rikkomuben, tuomittakoon hän muun
7507:  lääkkeitä lukuunottamatta, pidetään myyn-           rangaistuksen ohella menettämään oikeu-
7508:     .       .
7509:   n1n vermsena.                                      tensa apteekkiliikkeen harj-oittamiseen. Jos
7510:       Jos ravintolan, kahvilan, hotellin tai mat-    tällaisen uusitun rikkomuksen tekee se, joka
7511:  kustajakodin omistaja taikka haltija on sal-        muuten hoitaa apteekkia, julistettakoon joko
7512:  linut hallitsemassaan huoneistosssa luvatto-        määräajaksi tai ainaiseksi kelpaamatto-
7513:   masti myydä alkoholirpitoisia aineita tai pi-      maksi apteekkia hoitamaan.
7514:  tää palveluksessaan •tällaisesta rikoksesh
7515:  rangaistua henkilöä, rangaistakoon, niin-
7516:   kuin olisi tehnyt itsensä syypääksi luvatto-                             19 §.
7517:   maan alkoholipitoisen aineen myyntiin, sekä           Kaupunginviskaalilla, poliisiviranomai-
7518:  tuomittakoon menettämään ravintolan, kah-           sella ja kruununpalvelijana sekä hallituk-
7519:   vilan, hotdlin •tai matkustajakodin pitämis-       sen asettamalla valvojalla tulee olla estee-
7520:   oikeutensa joko määräajaksi tai ainaiseksi.        tön pääsy kaikkiin heidän valvontapiiris-
7521:   .Tos ravintolan, kahvilan, hotellin tai mat-       sään oleviin, 10 § :n 1 momentissa mainit-
7522:   kailijakodin tarjoiluhuoneessa on nautittu         tuihin varastoihin pitääk.seen silmällä, että
7523:   alkoholipitoisi•a aineita, on maalla nimismie-     ainoastaan laillisesti Suomessa valmistettuja
7524:   hellä ja kaupungissa poliisimestarina valta        tahi luvallisesti maahan tuotuja allwholipi-
7525:   sulkea tällainen ravintola, kahvila, hotelli       toisia aineita on varastoon pantu; ja näyttä-
7526:   tai matkailijakoti enintään yhdeksi kuukau-        köön heille jokainen sellaisen varaston hal-
7527: . deksi sekä mwaherralla, joko alemman po-           tia vaadittaessa todistuksen hänen huostas-
7528:   liisiviranomaisen esityksestä tai omasta alot-     saan olevan tavaran alkuperästä.
7529:   teestaan, enintään yhdeksi vuodeksi heti,             Jos jotakuta todennäköisillä perusteilla
7530:   kun asia on alioikeudessa toteen näytetty.         epäillään luvattomasia alkoholipitoisten ai-
7531:   Ravintolan, kahvilan, hotellin tai matlms-         neiC1en valmistuksesta, varastossapidosta
7532:   tajakodin omistwjan tai haltijan on ravin-         tahi myynnistä, pidettäköön hänen luonaan
7533:   tolan, kwhvilan, hotellin tai matkustajako-        koti.etsintö, jos se asian ilmisaamiseksi kat-
7534:   din pitämisoikeutensa menettämisen uhalla          sotaan tarpeelliseksi. Tällaisen kotietsin-
7535:   määrättäva, kuka hänen poissaollessaan vas-        nön toimittakoot kahden todistajan läsnä-
7536:   taa siitä, mitä tällaisessa huoneistossa tarpah-   ollessa poliisiviranomainen sekä 24 § :n 2
7537:   tuu.                                               momentissa mainitut ku1ltain tämän asetuk-
7538:       Jos luvaton alkoholipitoisen         aineen    sen noudattamista valvomaan asettamat hen-
7539:   myynti on tapahtunut yhdistyksen tai klu-          kilöt. Toimituksessa pidettäköön pöytäkir-
7540:   bin hallitsemassa huoneistossa niiden johto-       Jaa.
7541:   kunnan jonkun jäsenen tieten, rangaista-              J.os viranomainen tai kunnan asettama tä-
7542:   koon häntä niinkuin ravintolan omistajasta         män as-etuksen valvoja pitää kotietsintää il-
7543:    on .säädetty. J·os yhdistyksen tai klubin         man laillista syytä, rangaistakoon niinkuin
7544:   huoneistossa on poliisiviranomaisen varoi-         rikoslaissa on säädetty.
7545:                                IV, 6. -Helenius-Seppälä, M., y. m.                        201
7546: 
7547:                      22 §.                            2) ulkomaan satamain tai Suomen ja ul-
7548:    Kun syyte tehdään luvattomasta alkoholi-        komaan satamain välillä liikettä välittäviä
7549: pitoisen aineen myynnistä, voidaan ostaja,         suomalaisia laivoja, joita a·setuksen mukai-
7550: jos hän muuten havaitaan esteettömäksi,            sesti saa kuljettaa ainoastaan tutkinnon
7551: kutsura todistajaksi ja häntä valalla kuulus-      suorittanut päällikkö, näiden laivain ollessa
7552: taa. Tällaisen todistuksen nojalla älköön          Suomen aluevesien ulkopuolella.
7553: todistajaa pantako syytteeseen luvattomastu           Joka aikaisemman lainsäädännön nojalla
7554: alkoholi pitoisen aineen varastossa pidosta, tai   on oikeutettu paloviinan, viinien ja muiden
7555: kuljetuksesta.                                     miedompain väkijuomain sekä väkeväin
7556:                                                    mallasjuomain valmistukseen, saakoon edel-
7557:                   26 §.                            leen pitää valmistus- ja tislauskojeensa,
7558:   Tämä asetus ei koske:                            mutta älköön niitä käytettäkö tässä asetuk-
7559:   1) kirkkoviinin hankintaa, josta valtjo-         sessa kielletyllä tavalla.
7560: neuvosto antaa määräyksiä;
7561: 
7562: 
7563:      Helsingissä, 3 päivänä huhtikuuta 19'20.
7564: 
7565: 
7566:                   Matti Helenius-Seppälä.                     Väinö Voionmaa.
7567:                   Niilo Liakka.                               Rope Kojonen.
7568:                   Frans Kärki.                                0. Reinikainen.
7569: 
7570: 
7571: 
7572: 
7573:                                                                                         26
7574:   202
7575: 
7576: IV, 7. -   Anom. ehd. N :o 41.
7577: 
7578: 
7579: 
7580: 
7581:                                  Mantere, 0. y. m.: Kotima-ista kulutusta varten tarvittavan
7582:                                    paperin hintojen kohoamisen estärnisestä.
7583: 
7584: 
7585:                               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
7586: 
7587:    Kiertokirjeellä tämän vuoden maalis-          Yt~n pa~perin hinta noussut sotakaud-en ai-
7588: kuun 24 .päivältä ilmoitti Suomen paperi-        kana noin 50 pennistä kg. keskimäärin 5
7589: tehtaitten Yhdistys maan sanomalehtien           markkaan kg. Korotuksia on viime aikoi-
7590: omistajille, että Yhdistys, :peittääkseen kor-   nakin tarpahtunut varsin tiheään ja uusia
7591: keita valmistuskustannuksia, oli pakotettu       korotuksia lienee odotliJttavissa.
7592: korottarrnaan sanoma1ehti.paperin hintoja ja        Mitä erityisesti ilmoitettuun uuteen sa-
7593: määräsi ne huhtikuun 1 p :stä Smk. 2 : -         nomalehtirpwperin hi·il:nan korottamiseen tu-
7594: rnllissa ja Smk. 2: 10 arkeissa vapaasti vas-    lee, niin se näyttää käyvän varsin uhkaa.-
7595: taanottoasemalla tilattaessa väJhintään 6,000    vaksi sanomalehtiemme taloudelle, onpa pe-
7596: kg. s~maa kokoa. Samana huomautettiin            lättävissä, että useiden heikommassa ase-
7597: kiertdkirjeessä, että kuluvan vuoden ajalla      massa olevien lehtien on paperin kallistumi-
7598: saattoi vieläkin, kasva:vien menoj·en takia,     sen takia lakattava ilmestymästä. Tilaushin-
7599: käydä välttämättömäksi nostaa paperin fh.in-     toja ei vuoden varrella voida sanottavasti ko-
7600: taa.                                             rottaa, ja koskee korotus silloin vähävaraisia
7601:    Nämä ilmoitukset ovat herättäneet suurta      neljännesvuoden ja •kuukausitilaajia; ilmoi-
7602: huolestumista sekä sanomalehdistön taholla       tusmaksut taas ovat jo siksi korkeat, että
7603: että muuaHakin yhteiskunnassa.                   niidenkään tuntuvlllmpi korottaminen ei
7604:    Sa.nomaleihtilp~erin hinta on maailman-       voine tulla kysymykseen. Kun siis lisään-
7605: soda,n aikana ja sen jälkeen alinomaa ko-        tyviä menoja ei voida lisätuloilla •peittää,
7606: honnut. Vuonna 1915 maksettiin puheen-           on seurauksena lehtien talouden heikkone-
7607: alaisesta paperista 311 3 / 4 penniä kg. Pari    minen, jopa useissa tapauksissa täydellinen
7608: vuotta myöhemmin alkoi hinta napeasti            ra,ppeutuminen. .Mutta tämä on katsottava
7609: nousta ja oli vuoden 1917 lopulla 95 pen-        onnettomuudeksi maan taloudelliselle ja
7610: niä kg. SeuraaNana vuonna se kohosi 1            henkiselle viljelykselle.
7611: marklkaan 25 penniin, mutta nostettiin jäl-         Kirjainkustannusliikkeet ovat siinä ko!h-
7612: leen tä:män vuoden alusta, josta lähtien         den edullisemmassa asemassa, että ne voi-
7613: hinta on ollut Smk. 1: 60. Nyt on, kuten         vat korottaa tuotteittensa hintoja, julkaise-
7614: mainittiin, hinta päätetty korottaa 2 mark-      miaan aikakauslehtiä lukuunottarrnatta, rin-
7615: kaan kg., vielfupä mahdollisesti jonkun ajan-    nan paperin kallistumisen kanssa. Huomat-
7616: kuluttua sitäkin korkerummaksi.                  tava on kuitenkin, että kirjojen hintain
7617:    Vielä tuntuvampi on hinnan korotus ollut      ylenmäärin noustessa menekki vähenee ja
7618: muihin pa:perila;jeihin nähden. Niinpä on        että semllJlinkin vähävaraisille käy vaikea!k-
7619: tavallisen kirjain valmistukseen käytettä-       si. jopa mahdottomaksi ostaa kirjoja ja käyt-
7620:                                  IV, 7 . - Mantere, 0., y. m.                            203
7621: 
7622: tää hyväksensä näitä valistuksen tärkeim-        seksi järjestää asiat niin, että tilaukset tu-
7623: piä välikappruleita. Seurauksena on vaara        levat kullekin tehtaalle mahdollisimman
7624: kaThSan sivistyskehityksen !PYSälhtymisestä      edullisiksi.
7625: ja yleisten asiain harrastuksen laimenemi-            Koska on pelättävissä, että asia ei jär-
7626: sesta.                                           jesty y;hteiskunnan etujen mukaiseksi val-
7627:    Yhteiskunna,n kannalta olisi näin muo-        tiovallan siilhen puuttumatta, olisi miel·es-
7628: doin erittäin suotavaa, että kotimaista 'ku-     ti:i,mme Eduskunnan kiinnitettävä siihen
7629: lutusta varten tarvittav·a paperi saataisiin     huomiota kehoittamalla hallitusta ryhty-
7630: mahdollisimman dhaisella hinnalla.               mään tarpeellisiin toimenrpiteisiin.
7631:    Mitä niihin hintoihin tulee, joita renkaak-        Voimassa oleva laki elintarveasiain jär-
7632: si muodostuneet ·paperitehtaamme ovat ko-        jestelystä sodan aiheuttamissa rpoiklkeuksel-
7633: timaiseen kulutukseen 'käytetystä ,paperista     lisissa oloissa suo hallitukselle tässä kohden
7634: ottaneet, niin ovat ne kyllä varsinkin viime     tarvittavan vallan ja toimintama.hdollisuu-
7635: aikoina olleet tuntuvasti alihaiserumat kuin     den, joten lillikään lainsääd ännöllinen toi-
7636:                                                                                1
7637: 
7638: 
7639: 
7640: mitä .paperistam;me ulkomailla on saatu,         menpide ei ole tar:peen.
7641: mutta kuitenkin tarpeeksi korkea.t hyvin              Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
7642: peittämään valmistuskustannukset ja anta-        nioittaen,
7643: maan kohtuullisen liikevoiton. Huomatta-
7644: vc: on kuitenkin, että pruperit~htaittemme                 että Eduskunta kehoittaisi Halli-
7645: kokonaistuotannosta ainoastaan •vähäinen                tusta ryhtymään toimenpit;eisiin ko-
7646: osa, noin 10 %, Jää kotimaahan, kun S€n                 timaista kulutusta varten tarvittavan
7647: sijaan vailtaavasti suurempi osa, noin 90 %,            paperin hintojen kohoamisen estämi-
7648: myödään uikomailla korkeisiin hintoihin.                seksi, mikäli km·otus, ottaen huomi-
7649: NäJin ollen ei nykyisten vientimruhdollisuuk-           oon että kotimainen kulutus muÖdos-
7650: sien vallitessa ole pelkoa, että paperiteh-             taa ainoastaan pienen osan maan pa-
7651: taat jäisivät kohtuuttoman vähäiselle liike-            peritehtaiden kokonaistuotannosta ja
7652: V'Uitolle ja että tärrnä maamme taloudelli-             että mainitut tehtaat maasta vietä-
7653: selle elämälle tärkeä teollisuuden haara sei-           väksi valmistamastaan tavarasta saa-
7654: sahtuisi kehityksessään, vaikka kotimaahan              vat korkeamman hinnan, ei puheen-
7655: myödyn paperin hinta pysytettäisiinkin al-              alaisen teollisuuden ylläpitämiseksi
7656: haisena. Se seikka, että paperitehtaat ovat            ,ja kehittämiseksi ole välttämätön,
7657: muodostuneet renkaaksi, tekee mahdolli-
7658: 
7659:        Helsingissä, huhtikuun 3 p :nä 1920.
7660: 
7661: 
7662: 
7663:            Oskari Mantere.                         J. H. Vennola.
7664:            Risto Ryti.                             Santeri Alkio.
7665:                                 . Antti Juntilainen.
7666:                                 ••        ••
7667:      VALTIOPAIVAT
7668:                       1920
7669: 
7670: 
7671:                 LIITTEET
7672:                         V.
7673:     LAKI~ JA T ALOUSV ALIOKUNTAAN LÄHETETYT
7674:         EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUS~
7675:                 EHDOTUKSET
7676: 
7677: 
7678: 
7679: •
7680: 
7681: 
7682: 
7683: 
7684:                    HELSINKI, 1920
7685:              VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
7686: \
7687: 
7688: 
7689: 
7690: 
7691:     "
7692:                           A.
7693: Kunnallislakien muuttamista koskevia eduskuntaesityksiä
7694:                   ja anomusehdotus.
7695:                 1
7696:                 1
7697:                 1
7698:             1
7699:             1
7700:             1
7701:         1
7702:         1
7703:     1
7704:     1
7705: 1
7706: 1
7707: V, 1 . - Edusk. esit. N:o 21.
7708: 
7709: 
7710: 
7711: 
7712:                                          Wiljanen, E. ja Lehtinen, M. E.: a) Ehdotus laiksi kaupun-
7713:                                             kien kunnallislain 12 §:n muuttamisesta; b) Ehdotus
7714:                                             laiksi maalaiskuntain kztnnallislain 11 §:n muuttami-
7715:                                             sesta; c) Ehdotus laiksi kunnallisen vaalilain 4.3 §:n
7716:                                             rmtuttamisesta.
7717: 
7718: 
7719:                                        i:l u o m e 11 E d u s k u 11 11 a ll e.
7720: 
7721:      Voima1ssra olevien kunnaHi.s.LaJ.:i,en muka:arn           talaå.rsryhmän €idustus, johon esltoollinren
7722: on kunn1a:n v;altuuston jäsenen, miHoin hä-                    kuuluu, muttra1 se vo.i myöskin muodostua
7723: n·elrlre sralttuu tih.pälimenkin res:te toim-ensa              haitaksi varltuuston säänoollisrelle toimin-
7724: täyi:;tämirsreUe, k·o-etetilalvia hanlkk~a. valrsinaå-         ;nail[e.. il!}pälkolhrtJa, doksi. tällläin aiSå.,a.itntiil.a:n
7725: nen ero vralrtuutetun toirmesi:a, jos mieli sa·ada             katsomme, tulisi .a1utetuksi siHä, että otet-
7726: tilatns:ru vra.mjäs:eneillä ·täytetyksi. Ha:l1vi:ntaii-        ta:i,siin ·kunnaiLlisrlak·eihirn ja. kun1narllis:ee:n
7727: siss:ai t,a,pa.uks,isrsla. ·kuitentkia,an maiirrui,ttua eron    v;a1a1lila:kiin s·älärCflös. jonkra. nojailla.. kunnan
7728: hankkimiskreinoa käytetään sri:lloin, .milloin                 val:tuutetullre lariHisren ti1a,päills,en esrt<oon Sralt-
7729: -esteenä on .a,jot:taim.en tilapäistä la1at.ua. oleva          tues:sa, v;oidaan siksri .atirkata kuin es1trEilt'ä jaJt..
7730: pois1sraolo. 'Tällainen järj.estelmä ·ei voi ol'l:a            kuu, kut,sua: :slama.srta ää:nLryhmä:s.t,fu 'VIail1ifttu
7731: kunmHi,,eHe 'toimin,naUe ffiuksi, vra:an kyJ-                   va,mdäsen Vtall1tuwtetrm toimeen. 'Tä!Harinen
7732: läkin monessa suhteessa. hai·tailLirnren. Srut-                sää:d:ös srOipirsri mielrestä:mme v·oima,ssla ol•8!Va:n
7733: tuuh'a:n us•ei·n •tarpauksi:a., että .pät•eväksi tun-          kraupunlki.en lmnnaUisla:in }2 § :n 6 :k·si mo-
7734: net,tu ja_, tun:nustl8!ttu kurumwn va:lltuntettu rpi-          mentiksi ja ma:alaiskunrtain kunnaHislain
7735: tellliPia:i:krariiSten satirmnden ilari toisen OO'Ust•ajra-    11 § :n 6;ksi metment,i·k,sli. N'ärmä li:srävkse.t
7736:                                                                                                               ..   c
7737: 
7738: te:htävän y. m. näilhin verrartLarvien syid.en                 myöskin aifueuttavat sen, että kunntallisen
7739: vuoksi on joi:ta®in ai'koja. ers•teltt.ynä kuntan-              viaraililain 43 § on muwtetta.vra redleMämarin~t
7740: sa vatlltuut•etun toimresrtJa.. Tämä,rularatuisri.s:sra        tujen .firsräystte,n ka,nsrs.al y hdlenlmnika;isreksri.
7741: tarpia.uksissa vwltuutetun rpaikl\a vaiLt.uustossa              San01tun .perusteella ehdotamme ikunniorit-
7742: täytyy ·oHa :tyhgämä., koska voimarssa olev·a                  rta•elll.
7743: la·ki ei ·edellytä rmaå:nittmlala.tuisissa: t.a,pauk-                        että Edzt·skunba hyväksyisi seu,raa-
7744: s.i.ssra ·prali,lmtn täyttäimis•tä y,arajä,s.ene'Hä. S.el-                 vat lrakiehdotwkset sanamuodoltaan
7745: vää 0111, ettäi ffii,tä kärs•ii reri·kois.esti sen kun-                    seuraaviksi:
7746: 
7747: 
7748: 
7749:                                                        takl
7750:                           Kaupunkien kunnallislain 12 §:n muuttamisesta.
7751: 
7752: 
7753:                           12 §.                                toimeen -ryhty:mäsrtiä;, ellei 'hän olie täyttänyt
7754:    Va:ltuurtetuksi vwlittu äJrköön ki~ltäytykö                 ·kuu:tt,akymmre:nrtä vuoi,ta..
7755: 
7756:                                                                                                                   27
7757:   210                             V, 1. -    Muutoksia kunnallislakeihin.
7758: 
7759:    Joka. kolmena lruhinnrä ·ed,ellislfmä vuortenla kir1koll!isvirka tai . piaJvdus, .p-er1h·eo1ot tahi
7760: on rtoliminut va,ltuutettuna tJaihi ka1upungin jokin muu .syy, tutkikoon valtnuSitO ilmoirt.e-
7761: asia1i'n toimeenpa.ruoa. j,a, ha1llin~a. varten t3JSe- .tun esteen.
7762: t.ehm naHin,tokunnmn pulheenciolhtadaJnla, on                J.os kielrtäyrt;ymilllen ·hyväk:syrtääm, astuu
7763: kuirten1kin o~koeutettu J]mlmen s'euraaiV,alll vuo- v,a,mdäs,en ti·1al:l,e.
7764: den kulu€ssa na.utt'ima,au v•a:p,au'bb va.illtuu-            Jos va1ltuurtetu1le sartJtuu la.illineru tiltatpäi-
7765: tetun toimesrtia.                                         ruen este toimoen,sa täyttä.mis'etSisä, aS!tukoon
7766:     Jos 'Wlili,ttu näistä ,sy,istä kielrtäy1tyy, a•s- . oom,astfu. ä.ä.niryhmrustä va1litUtu va:r.mj•äs·en 1hä-
7767: tu u v;a.mä ä!soen ·hämlen sijta,alnsa..                  men ,tihl1een valrtuulettuksi siil.r•si a!ika1a kuin
7768:     Jos fffii,elrtJäyty!Illli:sen perusteekisi :ilmo~rte vakinwi.sem jäsenen },a[ll[nen esite ja,tkun.
7769: taa•n kivuloisuus t•a.i'kka: siv;]ih-., sotilas·- •ta,hi
7770: 
7771: 
7772: 
7773:                                                     Laki
7774:                       Maalaiskuntain kunnallislain 11 §:n mmdrtamisesta.
7775: 
7776:                                                                Jos VtaE,ttu ruäis.tä syii:Stä beltäytyy, a~
7777:                                                             tuu V'a.radäsen 'hä;n,eru sijaatnlsa .
7778:                           11 §.                                .Jos kieltaytymisen perusteeksi ilmoite-
7779:      Valtuu•tetuksi valittu ä!lköön ki·eHäytykö             taan ki vuloisu us ta:i:kka. siyj:li- sotilas- ,taihi
7780: toimeen ryhtymä,stä, ellei ihäm ole täyttänyt               kirkollisvirka ta,i .palvelus, perheolot taikka
7781: kuurtta.kymlmenä vuotta.                                    jokin, muu syy, tut.kikoon va1ltuuslto ilmoi-
7782:      Joka ko1m~m:a lä!himmä •ediellruse:n.ä vuotena,        tetun teslteem.
7783: on toiminut vaJltuutettuna tmi'kkal knnn:aJ]lis-                Jos ki,eltäyt;yrrninen ·hyväksytään, a.sotuu
7784: }a,uta.kurunam [}nhoonlj'OIMa\ialllJai 1t!Li jäsen>enä      vtal'!adäs•Em t.ilaltle.
7785: twhi muum SJEJDilialaltu:i:seln kunm.a,n a1s~a~n toi-          Jos vtaHuutetulle sartJtuu la:iHim•en .tilatp'ä,i-
7786: meenp,alnoa ja. ha:Hinlto3J .vacrlen a1s•etetu:n ·hal-      noeru ·es.te ;f,oimenAA tälybtämisessä, a.stuk<lon
7787: lillitoku:n1llatru Jpuheenjohilajtalllla:, an kuitemkin     samtatstta' ä:äm,iryhmä!sltä vail!itltu y,a,mjälsen hä-
7788: oikeutettu 'kolmen ~seuralalVatn vuodlem kulues-            nen tilaHeen va1lltuurtetuksi si:ks.i alik~l.13J kuin
7789:  S•a, nwulttimaJ3Jn 'VIaip:ruutta. v;ailtu.utetunt lto.i-   va1l:ii ll!alisen jäsel1J€ill Jlia,m:irn.en este jatkuu.
7790:                                                                  1
7791: 
7792: 
7793: 
7794: meSita..
7795: 
7796: 
7797: 
7798:                                                      Laki
7799:                             Kunnallisen vaalilain 43 §:n muuttamisesta.
7800: 
7801:                                                             vidä käy,ttä!mäiJtä oleva' vamjfi:s,en sii·tä y,k-
7802:                         43 §.                               sin.keda,isesrt::a, äämiry hmästä, jonlk!a. pnoleSJta
7803:    J•os va11tuustou. jäsen kuoloo, muutta,a rpois           poistunu•t on valittu.
7804: taikka, muun ,]'aiillis,en ,tai v;wltuuston ·hyvälk-            E11ei ää:niryhmäs.sä ole va·rll!jäseniä, asltu-
7805: :symän syy1n ila!k~aJ eroa•a ·ennen toimimta-               vat sij.wam, jos äämi.cyhmä kuulun ythdis,tet-
7806: kautenJs•a, J}oppum:isrtaJ, .talhi, 1aJiHisen oe:siJe,en    rt:yyn ääJniryhmään, piienimmän ,siihen kuu-
7807: vuo1ksi oru ti1a'P·ä!isesrti estettynJä va1tuute,tun        luvain yk~.inlmrtaisen äli·niry•hmäm va.mjäl!·e-
7808: toimesta, astuu hänen sija.lleen ensimäinen                 ,n!et jä,rjes•tyksoetnsä, IDU'kalam, sce.n jälk·een lä-
7809:                               V, 1. -   WHjanen, E. ja Lehtinen, M. E.                                        211
7810: 
7811: hinnä pitemimmä.n jta niin -ed·espäin, j•a. jos         :r>ois,tun!eella olisi ol,lut jällellä. Milloin va.ra-
7812: ääniryhmä Ol1l oHut yks:inä.iselllä, pienimmän          jäs,en on ltil:arpäiSiesti ,poi:s's'a'o'l'evam ·til:a,l,la, on
7813: yksin•kerta.is,en ää1niryhmän v'a11a.jäs1ene·t .:•h-    'hän toilmess'a siiksi kurnlntes va:k,ina,in;en voi
7814: do'kaslistaln järj.estyk,se,slsä j. 111:. e.            .toimeensa ryihtyä.
7815:    Vta.nadä,sem ·'on rto[mess:a. sen ~a,ja:n, tmi:1rä
7816: 
7817: 
7818: 
7819: 
7820:                   I~mil   Wiljanen.                                      M. E. I~ehtinen.
7821:   212
7822: 
7823: V,::. -    Motion N:o 22.
7824: 
7825: 
7826: 
7827: 
7828:                                    von Born, E., m. fl.: Pörslag till lag om iindn:ng av kmn-
7829:                                       m1mala vallagen av den 27 no·veml)er 1917.
7830: 
7831: 
7832:                                         Till Ri1ksdagen:
7833: 
7834:     Jämlirkt k·ommuna1a vaUagen av den 27               Om t. ex. enclast en kadiela:tlista inom ut-
7835: november 1917 försiggå de årligen åber-                satt tid till centr.alnämnelen inkommi.t, lmn
7836: kammande vnl1en av kommunerna·s ful1mä:k-               ju ingen utom de i denna lista upptagna
7837: tige och revisorer i närmaste överensstäm-             kanelielaterna bliva vald. Även om blatt
7838:  melse mecl vad som gäJLler för lantdag1s-             en person skulle rösta på dem, äro ele oeh
7839:  mannav•al. v,arje IIDOmmun utgör en val-               enelwst ele valela, lika väl S'O'ill om ele vid
7840: krets med en centralnäJmnd och eH visst an-            valet erhållit .tusentals rö:ster. Att i elylika
7841: tal l"östningsområclen, va11t och ett med sin           fall icke desto minclre sätta hela den be-
7842: särskilda valnämnd. Kandii:la1ter fiär valet            svärliga :och för kommunen kostsa:mma v•al-
7843: kunna uppställas enda:st a v lagligen hildaele          apparaten i gång för utvinnanele av ett re-
7844:  valmansf,öreningar och endast d'en av cen-             sul<tat, som reelan är på förhanel givet, synes
7845: tra1nämnden sammanställela och 'mångfaleli-            vara fuUkoml:Lgt men:ingslöst, för att icke
7846: gaele va,~sedeln, upptagande alla de till               säga förnuftsviclrigt.
7847: nämnden inom utsa•tt ticl ingivna kandidat-                 Då det på Here orter så;väl tidiga•re som
7848: Iis:torna, får vid valet komma ,till använd-            vid innevar.ande års kommunal1a val inträf-
7849: ning. V alresu·ltaJet uträknas 1och f.aststäl-          fat, a;tt enda,st en kanelielatlista till cerrtral-
7850: 1es sedel"mera enligt elen proportioneHa va1-           nämnelen inläJmna·ts, och så;elant antagli.g.en
7851: metoden.                                                även fra:mdeles kommer att på många hån
7852:     U:ti kommuner, där ol:Uka partigrupper              upprepas, synes allt :skäl föreligga att avä-
7853:  finnas, .som tävla om makten i den kommu-              gabringa ·en såelan förändring av den k()m-
7854:  nala sty:relsen eller eljes sträJVa till delatk-       munala vallagen, att i ele fall, elär endast
7855: 'tighet i denna, är valmetoden, - huru om-              en kaneliela-tlista tåll centralnämnelen inilwm-
7856: etändlig och betungande clen än i många                 mit, nämnden ntHn vicloare ägele förklma ele
7857:  fall kan bliva - anta.gligen den enda möj-            ·i ;kanelå.datlistan upp.tagna pm.sonerna valda
7858:  liga ·ooh effekti·va. Men i kommuner, elär            i elen ordnin.g ele J1ö.reslagits och till elet
7859:  någon egentlig partibildning iclce förelwm-            antal, som viel valet skall utses. I prakti-
7860:  mer och elär de korumunala angelägenhe-                ken rkunele måhända ett elylikt stael.gande
7861:  terna vanligen avgöra:s i fullt ;srum:f:iörstålllel    även leda elärhän, :att mångenstädes d;e olika
7862:  me.Uan kom'(llnnens medlemmar, blir valme-             partierna komme att på :fJörhanel överens-
7863:  !Joden &yJmerligen opralktiEik och för korn-           ll!omma om de kanelidruter, som borele väl-
7864:  munen betungande uban matsvaranele nyHa.               jas, 1och såJlunela enclaS't en för alla partier
7865:                                     V, 2. -   von Born, E., y. m.                            213
7866: 
7867: gemensam kandidatlista bleYe uppställd,               Med hänsyn till :vad ovan framhållits få
7868: varigenom hela valförräti'ningen i väsent-          undert:ecknade härmed vördswmt föreslå:
7869: lig grad :&örenHades och kommunen såcväl
7870: som dess invånare besparades bå:de tid, ar-                  att Riksdagen rnåtte antaga ett
7871: bete och utgi'fter.                                        sålydande förslag till
7872: 
7873: 
7874: 
7875:                                                Lag
7876:             om ändring av komnmnala vallagen av den 27 november 1917.
7877: 
7878:      I enEghet med riksda:gens beslut varder härmed stadgat, att till 1•2 § i kommunala
7879: vallagen av den 27 november 1917 skall fogas ett sålydande femte mnment:
7880: 
7881:     Har inom utsaiJt tid enda1s,t en kandidat-      ning förs,i,ggår, föriklaro ele f,öreslagna kan-
7882:  lista för val av fuHmäMige och en för val          dida:berna vald<a i den ordning de upptagit.s
7883:  av revisorer till centralnämnden inlämnats,        på listm1 och till det ant,al, som vid va,let
7884: ,äger cenlralnämnden, utan att valförrätt-          r-kall utses.
7885: 
7886: 
7887:         Perno, den 2 april 19r20.
7888: 
7889: 
7890:                 Ernst von Born.                                 John Österholm.
7891:                                          Emst Estlander.
7892:   214
7893: 
7894: V, 2. -   Edusk. esit. N:o 22.
7895:                                                                                    Suomennos.
7896: 
7897: 
7898: 
7899: 
7900:                                  von Born, E., y. m.: Ehdotus laiksi mm·raskuun 27 päivänä
7901:                                      1917 annetun kunnallisen vaalilain muuttamisesta.
7902: 
7903: 
7904:                                       E d u s k u n: ru a 11 e.
7905: 
7906:     Marraskuun 2'7 päivänä 1917 annetun             heitä, ovat he ja ainoastaan he valitut, yhtä
7907:  kunnallisen vaalilain mukaan tapahtuvat            hyvin kuin jos he olisivat saaneet vaaleissa
7908:  vuosittain uusiutuvat kunnanvaltuutettujen         tuhansia ääniä. Tuntuu kokonaan tarkoi-
7909:  ja tilintarkastajain vaalit aivan samanmu-         tuksettomalta, ettemme sanoisi järjettömäl-
7910:  kaisesti kuin eduskuntavaalit. Jokainen            tä, panna tällaisissakin tapauksissa kaikesta
7911: ikunta muodostaa oman vaalipiirinsä, joss,t         huolimatta koko tuo rasittava ja kunnalle
7912: .on keskuslautakunta ja määrätty lukumäärä          kallis vaalikoneisto käyntiin tuloksen saa-
7913:  äänestysalueita, jokaisella Dma vaalilauta-        vuttamis-eksi, joka jo -e~deltäJpäin on ·sel<vä.
7914:  kuntansa. Ainoastaan laillisesti muodostetut           Kun useissa seuduin maata sekä aikai-
7915:  valitsijayhdistykset saavat vaalia varten          semmin että kuluvankin v-o.oden kunnalli-
7916:  asettaa ehdokkaita ja vain keskuslautakun-          sissa vaaleissa on sattunut, että ainoastaan
7917:  nan kokoonpanemaa ja moniste1emaa vaali-           yksi ·ehdokaslista on jätetty keskuslauta-
7918:  lippua, johon ovat otetut kaikki keskuslau-        'kunnalle, ja niin näihtävästi tulee edelleen-
7919:  takunnalle määrättynä aikana jätetyt eh-           kin vastaisuudessa monissa paikoin tapah-
7920:  dokaslistat, saa vaaleissa käyttää. Vaalin-         tumaan, näyttää olevan täysi syy saada ai-
7921:  tulos I'a•sketaan ja mää.räitään sitten suhteel-    kaan kum;alliseen vaalilakiin sellainen
7922:  lisen vaalitavan perusteella.                       muutos, että sellaisissa tapauksissa, jolloin
7923:     Kunnissa, joissa eri puolueryhmiä on ole-        ainoastaan yksi ehdokaslista keskuslauta-
7924:  massa, jotka kHpailevat vallasta kunnallis-         kunnalle jätetään, keskuslautakunta ilman
7925:  halJituksessa tai muuten pyrkivät siitä osal-       muuta saisi oikeuden julistaa ehdokaslistas-
7926:  lisiksi. on vaalitapa, - niin monimutkainen         sa mainitut henkilöt valituiksi siinä järjes-
7927:  ja rasittava kuin se useissa tapauksissa voi        tyksessä kuin ne ehdokaslistaan ovat otetut
7928:  ollakin - nähtävästi ainoa mahdollinen ja           ja· sen lukumäärän, joka vaaleissa on valit-
7929:  tehoisa. Mutta kunnissa, joissa ei ole varsi-      tavana. Käytännössä tällainen määräys
7930:  naista puoluemuodostusta olemassa ja joissa         voisi mahdollisesti johtaa myös siihen, että
7931:  klinnalliset asiat ratkaistaan tavallisesti         monin paikoin eri puolueet jo edeltäpäin so-
7932:  täydessä sovussa kunnan jäsenten kesken,           ·pisivat niistä ehdokkaista, jotka tahdotaan
7933:  on vaalitapa erittäin epäkäytännöllinen ja          valita, ja siten ainoastaan yksi kaikille puo-
7934:  kuntaa rasittava ilman vastaavaa hyötyä.            lueille yhteinen ehdokaslista tulisi laadi-
7935:  Jos esim. vain yksi ehdokaslista on määrät-         tuksi, jotenka koko vaalitoimitus tulisi
7936:  tynä aikana sarupunut keskuslaut<tkunnalle,         oleellisissa kohdin yksinkertaisemmaksi ja
7937:  eivät tietystikään kutkaan muut kuin tällä          kunnalta ynnä sen asukkailta säästyisi sekä
7938:  listalla olevat ehdokkaat voi tulla valituiksi.     aikaa, työtä että menoja.
7939:  Vaikkapa vain yksikin henkilö äänestäisi
7940:                                 V, 2 . - von Born, E., y. m.                          215
7941: 
7942:   Siihen nähden mitä yllä on tuotu esiin                   että Edttskltnta hyväksyisi näin
7943: saavat allekirjoittaneet kunnioittaen eh-               kttulu'van lakiehdotuksen:
7944: dottaa,
7945: 
7946: 
7947: 
7948:                                           Laki
7949:      marraskuun 27 päivänä 1917 annetun kunnallisen vaalilain muuttamisesta.
7950: 
7951:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että marraskuun 27 päivänä 1917
7952: annetun kunnallisen vaalilain 12 § :ään liitetään näin kuuluva 5 momentti:
7953:   Jos määrätyn ajan kuluessa ainoastaan         keus selittää ehdotetut ehdokkaat valituiksi
7954: yksi ehdokaslista kunnanvaltuutettujen ja       siinä järjestyksessä kuin ne ovat ehdokas-
7955: yksi tilintarkastajain vaalia vart·en on kes-   listalle otetut ja sen lukumäärän, joka vaa-
7956: kuslaitakunnalle jätetty, on keskuslauta-       leissa on valittavana.
7957: kunn'alla, vaalitoimitusta suorittamatta, oi-
7958: 
7959: 
7960:            Pernaja, huhtikuun 2 päivänä 1'9'20.
7961: 
7962: 
7963:                Ernst von Bom.                                  John Österholm.
7964:                                      Ernst Estlander.
7965:                           B.
7966: Kunnallisverotuksen uudistamista tarkottava eduskunta-
7967:               esitys ja anomusehdotuksia.
7968: 
7969: 
7970: 
7971: 
7972:                                                    28
7973: 
7974:                                                '
7975: 1
7976: 1
7977:  1
7978:  1
7979:   1
7980:   1
7981:    1
7982:    1
7983:     1
7984:     1
7985:      1
7986:      1
7987:       1
7988:       1
7989:        1
7990:        1
7991:         1
7992:         1
7993:          1
7994:          1
7995:           1
7996:           1
7997:                                                                                            219
7998: 
7999: V, s. -   Edusk. esit. N :o 23.
8000: 
8001: 
8002: 
8003: 
8004:                                   Itkonen, R. ja Heinonen, K.: a} EhdotHs laiksi kesäkttun
8005:                                      15 p:nä 1898 maalaiskuntain kunnallishallinnosta anne-
8006:                                      tun asetuksen muuttamisesta; b) Ehdotus laiksi joulu-
8007:                                      kuun 8 p:nä 1873 kunnallishallituksesta kaupm1-gissa
8008:                                      annetun asetuksen mutdtamisesta.
8009: 
8010: 
8011:                                       E d u s kun n alle.
8012: 
8013:    Kunnallisen verolainsäädäntömme puut-         soituslautakun•t,a•in s·ekä tarkastuslautakun-
8014: teellisuus on niin tunnettu asia, että sen       tain kokoonpanoa silkäli muutettava, että
8015: muuttamisen perusteluiksi ei kaivattane          maaherrat määräisivät näiden lautakuntain
8016: montaJkaan lausetta. Kun perinpohjaisen          puheenjohtajat. Tähä;n olisi mielestämme
8017: uudistuksen aikaansaaminen veisi· kuitenkin      sitäkin suurempi syy, kun toistaiseksi val-
8018: pitkän ajan ja kun sitä ennen olisi ainakin      tion •tulojen suostuntavero kannetaan kun-
8019: joita:kin parannu!ksia nykyiseen kunnallis-       nallisveron mukaan.
8020: verotukseen sa.atava, niin olisi mielestämme         Verojen perimiseen nähden olisi välttä-
8021: tarpeen sa:ada nykyisiin kunnallisver.oase-      mätöniä saada sellainen määräys a~kaan,
8022: tuksiin nopeasti muuta.mia välttämättömim-       että ne veroerät, joita ei mä.äräai:k.oina suori-
8023: piä muutOksia, jotka olisi saatava voimaan        teta, on maksettava koroitetuin määrin sekä
8024: jo tämän vuoden tuloja ensi vuoden alussa        tämän lisruksi suoritettava maksamatta ole-
8025: verotetta.essa.                                   valta ajalta korko. Varsinkin nykyisinä iki-
8026:    Tässä tarkoitUiksessa olisi mielestämme        reinä ra:ha-ailkoina vaikuttaisi tällainen jär-
8027: välttäimätöntä varpauttaa kaikkein pienim-        jestely edullisesti-'.Jmntain rahatalouteen.
8028: mät rtulot v.erotuksesta sekä ai1kaansaada
8029: jonJmnlainen progressioni veronalaisi1ksi           Ehdotamme siis,
8030: jäävien tulojen verottamisessa. Suuremman
8031:  yhtenäisyyden ja asiantuntemuksen aikaan-                 että Eduskunta hyväksyisi seu,raa-
8032: saamiseksi taJksoitusmenettelyssä olisi tak-             vat lakiesitykset:
8033: 
8034: 
8035: 
8036:                                             La kl
8037:             kesäkuun 15 päivänä 1898 annetnn Asetuksen maalaiskunt.ain
8038:                         kunnallishallinnosta muuttamisesta.
8039: 
8040:     EduSJkunnan pää:töksen mukaisesti säädetään täten, että sanottu asetus on alempana
8041: mainituissa ikohdin kuuluva seuraavasti:
8042:  220                        V, 3. -Kunnallisverotuksen uudistaminen.
8043: 
8044:                     78 §.                         äyriä; kuitenkin niin. että se, jonika tulot
8045:   Niihin menoihin kunnan yhteisiä tarpeita        pa]kasta tai eläkkeestä eivät nouse yli kah-
8046: varten, joihin varoja on hankittava taksoit-      deksan tuhannen markan ja jolla ei ole
8047: tmmalla, on, uskontunnustu1ksesta tai kan-        muuta verotettavaa tuloa, sekä se. jonka
8048: salaisoikeudesta huolimatta, j.okainen            tulot kiinteistöstä, elinkeinosta, liikkeestä
8049:    jo·ka kunnassa, asulkoonpa siellä tai ei.      tai muista varoista eivät nouse yli neljän-
8050: omistaa tahi viljelee maata tai hallitsee         tuhannen markan ja jolla niin~kään ei ole
8051: muuta kiinteätä omaisuutta,                       muuta verotettavaa tuloa, on verosta vapaa.
8052:   tahi siellä harjoittaa elinikeinoa tai am-         Samanlainen velvollisuus on myös yh-
8053: mattia, sekä                                      tiöillä, .osuuskunnilla ja muilla yhtymillä
8054:    jokainen, jolla kunnassa on asunto ja          niilhin tuloihin näJhden, jotka niillä kunnassa
8055: kotipaikka,                                       on. Edellisessä momentissa säädetty vero-
8056:   v·elvollinen antamaan osan1sa s·en mukaan       va:paus ei ikuiten!ka.an koske tällaisia yht;y-
8057: ·kuin hänelle taksoituksessa on pantu vero-       miä.
8058:        V erovelvo1lisel'le lasketaan yksi veroäyri seuraaviita tulomä.äriltä:
8059:                  Kun tulo on al'le      15.000 markkaa jokaiselta täydeltä 5·00 markalta.
8060:      15,000 tai yli, mutta alle         20,000                             4·50
8061:                                                                                    "
8062:      20,000 .,              ~ ~
8063:                                         25,000                             -1'00
8064:                    "          "                                                    "
8065:      25,000 '~ .,        ,.   .,        30,000                             350
8066:      30,000 .,                          3 5,000
8067:                                          1
8068:                                                   '~
8069:                                                            .,              300
8070:      3<5,000 ~ '                        40,()00   '~
8071:                                                                      ,.    250     .,
8072:      40,000                   ,.        50,000                             225
8073:      50,000 ,  .                        60,000     ~ ~                     200     ,     .
8074:      60,000                             70·,0001                           180
8075:                 ..
8076:                 ~ ~
8077:                                                                                    "
8078:      70.,000                            80,000                             160     .,
8079:      80,000                            100,000              "
8080:                                                                            140      "
8081:     100,000 .,                         200,000    "         "
8082:                                                                            120     ,.
8083:     2010,000    ..                     300,000             ~'
8084:                                                                             HO
8085:      300,000 ..       ~ ~
8086:                                        500,000             .,              100
8087:      .500•,000  ..·•
8088:                                      1.000,000                               90
8089:                                                                                     "
8090:    1,000,000 tai yli                                       .,         ,,     80         ~ ~
8091: 
8092: 
8093: 
8094: 
8095:                       7'9 §.                     loin Lain tulojen ilmoittamisvelvollisun-
8096:    Jos laissa tai asettvkses~a on säädetty, että desta ;kunnallisver.otusta varten säätämä
8097: kunnallisv·eroa on suoritettava jonkun jälkitalksoitus on kysymyksessä. Ta'ksoituk-
8098: muun, kuin 78 § :ssä säädetyn perusteen mu- sen toimittaa taJksoituslautaikunta, johon
8099: kaan, tai että semmoisten kuntalaisten, jotka , kuuluu vähintäin kuusi 'kunnanvaltuuston
8100: muuten ovat vapautetut maksamasta kun- 8uhteellisilla vaaleilla valitsemaa jäsentä
8101: nal.le veroa, tulee ottaa osaa erityisiin tar- sekä läänin maaherran määräämä puheen-
8102: pmsnn menevien maksujen suorittamiseen, johtaja. Nimismies tai luuurrunvouti äl-
8103: ol•koon noudatettavana mitä siten on sää- köön kieltäytykö ottamasta vastaan tällaista
8104: detty.                                           puheenjohtajan tointa.
8105:                       80 §.                         Samalla tavalla valitaan myöskin tu1Jki-
8106:    Kultwkin vuodel,ta on taksoit.ns toimitet- jalautakunta, johon kuuluu vähintäin kym-
8107: tava seuraavan vuoden alussa. paitsi mil- menen jäsentä sekä maaherran määräälll1ä
8108:                             V, 3. -   Itkonen, R. ja Heinonen, K.                          221
8109: 
8110: puheenjohtaja, jona voi olla myöskin tak-         tus ynnä mitä on muuta niihin verrattavaa.
8111: soituslautakunnan puheenjohtaja. Jäsenistä        Älköön luettaka pois sitäkään, mitä veron-
8112: olkoon vähintäin puolet taksoitus1auta1mn-        alainen liiklkeensä laajentamiseksi on ku-
8113: nan jäseniä.                                      luttanut koneisiin, uuclisra1kennuksiin, uu-
8114:                                                   disviljelyiksiin ynnä muuhun sellaiseen eikä
8115:                       811 §.                      sitäkään, mitä hän jak.o-osuu:tena on saanut
8116:    Ta,ksoituslauta:kunnan tulee, annettuja        osake- tai pankkiyhtiöstä, vaikka sille yh-
8117: tuloilmoituksia ja muita taksoituksen oh-         tiölle ·olisiikin 78 ·§:n mukaan pantu kun-
8118: jeeksi: saamiaan tietoja ohjeenaan käyttäen,      nallisveroa.
8119: tunnollisesti ail'vioida, minkä verran tuloa         Jos kiinlteistlö·stä, elinkeinosta tai li1k-
8120: kuiJikin 'kunnassa veronalaisen henkilön          :keestä lähteneen tulon arvaus on päättynyt
8121: saattaa katsoa taksoitusvuotena saaneen           niin, että säästöä on syntynyt vähän tai ei
8122: kunnassa olevasta kiinteistöstä, siellä har-      olleiJikaan, mutta sellaista arviota v~eron
8123: joittamastaan elinkeinosta tai ammatista          alaisen liikikeen laatuun tahi laajuuteen
8124: sekä, jos hänellä on kunnassa asunto ja           näih'den ei .katsota voitavan hyväksyä kun-
8125: kotipaikika, p.alikasta, eläkerahasta tai         nallisveron suorittamisen perusteeksi, tu-
8126: muista varoista. Sen nojalla pannaan itse-        lee taksoituslautakunnan, huolellisesti tut-
8127: kullekin veroäyrejä niinkuin 7,8 § :ssä sano-     kittuaan kaikkia niitä asianhaaroja, joiden
8128: taan.                                             tulee olla johtona asian arvostelemisessa,
8129:     Kun eri mieliä ilmenee äänestetään mies-      ha,rkinnan mnk.a•an määrätä se summa, josi<ll
8130:  luvun mukaan, ja olkoon voimassa se ar-          sellaiselle veronalaiselle on pantava vero-
8131:  vio, jota enimmät äänet kannattavat; mutta       äyrejä.
8132: äänien sattuessa tasan, pääsköön se mieli-
8133: pide voimaan, jaika on taksoitetulle eduksi.
8134:     Äänestyksessä tulee vähintään kwksi kol-                           84 §.
8135:  mattaosaa lautakunnan jäsenistä olla saa-           Sitten:kun ta>ksoitus on to~mitettu, on siitä
8136:  puvilla.                                         tehty luettelo taksoituslautakunnan puheen-
8137:                                                   johtajan toiomesta pidettävä ne]~äntoista päi-
8138:                       82 §.                       vän ajan verovelvollisten tarkastettavana
8139:    V erotettavana tul.ona pidetään sitä sääs-     kunnanhuoneelia tai jossakin muussa sove-
8140: töä, joka syntyy, kun tmksoitettavan hell!ki-     liaass~ paikassa. Tarlkastettavana o1osta il-
8141: lön kiinteän tai irtaimen pääoman, viran.         moitettakoon kuten kunnallisista tiedonan-
8142: liikkeen tai työtoimen rahaksi arvioidusta        noista on säädetty.
8143: tuotosta sekä siitä määrästä, minkä verran           Seitsemäntenä päivänä siitä lukien, kun
8144: hitnen omaisuutensa muuten on lisääntynyt         mainitut neljätoista päivää ovat kuluneet,
8145: lahjan, perinnön, testamentin, sääntöperin-       kokoontuu tutkijalauta'kunta päättämään
8146: nön (fi<deikomissin), elä'kerahan, armovuo-       niistä muistutuksista, joita ta1ksoitusta vas-
8147: den ynnä muun sellaisen kautta, luetaan           taan sille suullisesti tehdään tai jotka sitä
8148: pois tail'peelliset vuotuiset kunnossapito-, ja   ennen on kirjallisesti jätetty tutkijalauta-
8149: :käyttöikustannukset, työpalkat ja velkain        ;kunnan ·puheenjohtajalle. Tutkijalautakun-
8150: korot. Sitä vastoin ei saa luikea pois eläkettä   nan päätös ilmoitetaan heti asianomaiselle.
8151: tai kruunun virkatalon vuoikraa eikä myös-        Miten on äänestettävä, kun tutkijalautakun-
8152: kään veTonalaisen ja hänen perheensä elan-         nassa ilmenee eri mieliä, sekä milloin tut-
8153: tokustannuksia, joihin on luettava asunto,        kijalautakunta on päätösvaltainen, olkoon
8154: oma tai vuokrattu, sekä hänen itseään var-        vmmassa mitä 81 §:ssä on taksoituslauta-
8155: ten pitämänsä palvelusväen pal:kkaus ja ela-      kunnasta säädetty.
8156:  222                      V, 4. -   Kunnallisverotuksen uudistaminen.
8157: 
8158:                      9·1 §.                        lituksensa hyväksytään, saamaan taka1sin
8159:    Ne .kunnan verovelvolliset, jotka ilman         maksamansa veron ja sen koroituksen.
8160: laillista estettä ovat laiminlyöneet muistu-
8161: tuksen telkemisen taksoitusluetteloa tahi                               912 §.
8162: maksuunpano- ja kantoluetteloa vastaan                Kunnallislautakunnan tulee niistä ve-
8163: säädetyn ajan. kuluessa, ovat sillä menettä-       roista, joita ei ole suoritettu ja joita .kun-
8164: neet valittaunisoikeutensa. J.os j01ku on teh-     nanvaltuustokaan ei ole tileistä poistanut,
8165: nyt mainituita luetteloita vastaan muistu-         laatia erikoinen rästiluettelo ja toimittaa
8166: tuksen, mutta sitä ei ole hyväksytty, saa          se kuukauden kuluessa veronkannon päät-
8167: hän tehdä päätöksestä valituksen siinä jär-        tymisestä paikka>kunnan kruununvoudille,
8168: jestyksessä, kuin tässä alempana sanotaan.         jonka tulee laillisessa järjestyksessä keräta
8169: Kuitenkin on jokainen verovelvollinen, ol-         •maksamatta olevat verot koroituksineen ja
8170: koonpa valittanut truhi ei, velvoitettu veron-     korkoineen lja niistä lautakunna'lle virka-
8171: kannassa suorittamaan hänen ma'ksettam'k-          teitse tehdä tili.
8172: seen pannun veromäärän. Jos hän sen lai-              Tärrnä latki kumoaa ne kuntakokouksien j<t
8173: min1yö, maksakoon veron korotusta tkym-            kunnanvaltuustojen päätökset, joilla on
8174: menennen osan veron mää:rästä sekä lisäJksi        määrätty, kuinka suuri määrä veronalaisen
8175: vuotuista ·ko['koa kuusi sadalta siltä ajalta,     herrkilön tuloista on vastaava yhtä vero-
8176: minkä vero yli määräajan on ma.ksamatta.           äyriä.
8177: Olkoon kuitenkin oikeutettu, jos hänen va-            Tämä la'ki astuu vo~maan heti.
8178: 
8179: 
8180:            Helsingissä,         kuun      päivänä 19120.
8181: 
8182: 
8183: 
8184: 
8185:                                              Laki
8186:          joulukuun 8 päivänä 1873 annetun Asetuksen kunnallishallituksesta
8187:                             kaupungissa muuttamisesta.
8188:                                          1
8189: 
8190:     E•duskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että sanottu asetus on alempana
8191: mainituissa kohdin kuuluva seuraavasti:
8192: 
8193:                     53.§.                              velvollinen anta:maan osansa sen mukaan
8194:    Niihin menoihin kunnan yhteisiä tarpeita        kuin hänelle taksoituksessa on pantu vero-
8195: varten, joihin varoja on hankittava taksoit-       äyrejä; kuitenkin niin, että se, jonka tulot
8196: tamalla, on, us'kontunnustuksesta ja ·kansa-       •palkasta tai eläkkeestä eivät nouse yli kym
8197: laisoikeudesta huolimatta, jokainen                menentuhannen mal1kan ja jolla ei ole muuta
8198:   joka karupungissa tai sen ruluepiiris:sä, asu-   verotettavaa tuloa, sekä se, jonka tul9t kiin-
8199: koonpa. siellä tai ei, omistaa tahi hallitsee      teistöstä,. elinkeinosta, liikkeestä tai muista
8200: kiinteätä omaisuutta,                              varoista eivät nouse yli viidentuhannen
8201:    tahi siellä harjoittaa elinkeinoa tai am-       llllarkan ja jolla niinikään ei ole muuta ve-
8202: mattia, sekä                                       rotettavaa tuloa, on verosta va'Paa.
8203:    jokainen, jolla kaupungissa tai sen alue-           .Samanlainen velvollisuus on myös yh-
8204: piirissä on asunto ja kotipaikka,                  tiöillä, osuuskunnilla tai muilla yhtymilHi.
8205:                                V, 3. -    Itkonen, R. ja Heinonen, K.                              223
8206: 
8207: niihin tuloihin nähden, Jotka niillä kun-            joita kaupungissa on tehty ennen laillisesti
8208: nassa on. Edellisessä momentissa sääddty             hyväksyttyjen perustusten mukaan, ovat
8209: verovapaus ei kuitenkaan koske tällaisia             vastedes1rin, kunnes toisin määrätään, sa-
8210: yhtymiä.                                             main perustusten mukaan suoritettavat.
8211:   Jokaisen itsetoimitettava t pal vel u.styöt,
8212: 
8213:                                            54 §.
8214:      V erovelvolliselle lasketaan yksi veroäyri seuraavilta tu'lomääriltä:
8215:                  Kun tulo on al'le          15,000 markikaa jokaiselta tä;ydeltä 500 markalta,
8216:      15,000 tai yli, :mutta alle            20,000                               450
8217:                                                       "         "          "            "
8218:      20,0()0                                25,000                               400    .,
8219:               " "       "     "                       "         "          "
8220:      2'5,000 ,.,                            30,000                               350
8221:                    "    "     "                       "         "          "             ~'
8222:      30,000                                 3'5,000             ,                300
8223:      3!5·,000
8224:               " "       "     "             40,001(}
8225:                                                       "                    "
8226:                                                                                  2-50
8227:                                                                                         "
8228:               " "        "    "                       "         "          "             "
8229:      40,000                                 50,000                               225
8230:               "         "     "                       "         "          "            "
8231:      50,{)00                                60,000                               200
8232:                "
8233:                          "    "             70,,000   "         "          "             "
8234:      60,000                                                                      180
8235:                          "    "                       "         "          "
8236:      70,000
8237:               "                             80,000                               160    ,"
8238:               "    "     ! ~
8239:                                  "                    "         "          "
8240:      8i,OOO                                100,000                               140
8241:     100,000
8242:             "      "     "       "         200,000
8243:                                                       "         "          "
8244:                                                                            ,.    120    ,"
8245:             "            "       "                    "
8246:     200,000                                300,00C                               HO      ;,
8247:                    "     "       "                    "         "          "
8248:     300,000 .,,"                           500,000                         ,     100     ,
8249:                    "     "       "                    "         "
8250:     500,000                              1,000,000                                90
8251:              "     "     "        "                   "         "          "            "
8252:   1,000,000 tai yli                                                               80
8253:                                                       "           "          "                 "
8254:    Kultakin vuodelta on taksoitus toimitet-          sarumiaan tietoja ohjeenaan käyttäen, tun-
8255: tava seuraavan vuoden alussa, paitsi mil--           nollisesti arvioida, minkä verran tuloa kun-
8256: loin Lain tulojen ilrrnoittamisvelvollisuu-          kin kaupungissa veronalaisen henkilön saat-
8257: desta ikunnallisverotusta varten säätämä jäl-        taa :katsoa taksoitusvuotena saaneen kau-
8258: kitaksoitus on kysymyksessä. Taksoituk-              pungissa olevasta kiinteistöstä, siellä har-
8259: sen toimittaa taksoituslautakunta, johon             joi.JttamaJsia.am elinkeii.JJJos,ta ta5: amma;ti,sta
8260: kuuluu vähintäin kuusi kaupungin valtuus-            sekä, jos hänellä on kaupungissa asunto ja
8261: ton suhteellisilla vaaleilla valitsemaa jä-          kotipaikka, palkasta, eläkerahasta tai
8262: sentä sekä läänin maaherran määräämä pu-             mui.s,ta va,roi,sta. Sen lliOjaHa pamnaaJn itJse-
8263: heenjohtaja.                                         kullekin veroäyrejä niinkuin 53 ja 54 § :ssä
8264:    Samalla tavalla valitaan myöskin tar-             säädetään.
8265: kastuslauta1runta, johon kuuluu vä;hintäin               Kun eri ,mieliä ilmenee, äänestetään mies-
8266: kymmenen jäsentä sekä maaherran mää-                 luvun mukaan, ja olkoon vo:Vmassa se ar-
8267: räämä puheenjohtaja, jona voi olla myöskin           vio, jota enimmät äänet kannattavat; mutta,
8268: taksoituslautaikunnan puheenjohtaja. Jäse-           äänien sattuessa tasan, pääsköön se mieli-
8269: nistä olkoon vähintäin puolet ta.boituslau-          pide voimaan, joka on taksoitetulle eduksi.
8270: takunnan jäseniä.                                        Äänestyksessä tulee vähintään kaksi
8271:                                                      kolmattaosaa lautakunnan jäsenistä olla
8272:                    55 §.                             saapuvilla.
8273:    Taksoituslautakunnan tulee annettuja tu-              Taksoituslautakunta saa myöskin jakaau-
8274: loilmoituksia ja muita taksoituksen ohjeeksi         tua kaMeen tai useamrpa.an osastoon; jä-bet-
8275:   224                        Y, 3. -   Kunnallisverotuksen uudistaminen.
8276: 
8277: täiköön kuitenkin ne arviolaskut, joish                 johtajan toimesta neljäntoista päivän ajan
8278: äänestys on ta:pahtunut, ko·ko lautakunnan              pidettävä saatavil!la raa-stuvassa tai muussa
8279: tutkittavaksi ja päätettäväksi.                         soveliaassa pa:iikassa, jotta asianomaiset ve-
8280:     V erotetta vana tulona pidetään sitä sääs·          romilaiset voisivat saada siitä tietoa; ja il-
8281: töä, joka syntyy, kun taiksoitettavan henki-            moittakoon taksoituslautakunnan puheen-
8282: lön kiinteän tai irtarmen pääoman, viran,               johta,ja siitä niinkuin kunnallisista tiedon-
8283: liikkeen tai työto:Umen rahaksi arvioidusta             ann'oista on säädetty.
8284: tuotosta sekä siitä määrästä, minkä verran                 Joka ei taksoituikseen tyydy, saakoon yh-
8285: hänen omaisuutensa muuten on lisääntynyt                den vi:i'kon kuluessa siitä, kuin mainitut nel-
8286: lahjan, perinnön, testamentin, sääntöperin-             jätoista päivää ovat päättyneet, maistraat-
8287: nf/'m (lfideiJk:o,m~s,sim),- eläkera,ha:n, al'moVIUo-   tiin jättäiä kiTjamsen muistutuksen sitä
8288: den ynnä anuun seHaisen kautta, luetaan                 vastaan, uhalla että sittemmin on valitus-
8289: pois tarpeelliset vuotuiset kunnossapito- ja            oikeutensa menettänyt, ja lykätköön mais't-
8290: käytt-ökustannukset, työpalkat ja velkain               raatti asian tarkastnslautaJkuntaan, jonka
8291: korot. Sitä vastoin ei saa lukea pois elä-              tulee tarkknudeNa ottaa tntkiaksensa ne
8292: kettä ei1kä veronalaisen ja hänen perheensä             seikat, joista muistutuksia on tehty. ja tnuut
8293: elantokustannuksia, joihin on luetlava                  sille tiedoksi tulleet asianhaarat, sekä lo-
8294: asunto, oma tai vuokrattu. sekä hänen it-               pullisesti päättää, kuinka monta veroäyriä
8295: seään varten pitämänsä palvelusväen palk-               vaEttajaUe on pantava.
8296: kaus ja elatus ynnä mitä on muuta niihin                   Miten on äänestettävä, kun tarkastus-
8297: verrattavaa. Älköön luettako pois sitäJkään,            lautakunnassa irmenee eri mieliä sekä mil-
8298: mitä V·eronalainen liikkeensä laajentami-               loin lantakunta on päätösvalt:;~.inen, olkoon
8299: seksi on kuluttanut, koneisiin, uudisraken-             voimassa mitä 515 § :ssä on taksoituslauta-
8300: nuksiin, uudisviljelyksiin ynnä muuhun sel-             ku:nnwsta säädetty.
8301: laiseen eikä myös sitä'kään, mitä hän jako-
8302: osuutfma on saanut osake- tai pankkiyh-                                      614 §.
8303: tiöstä, varkka sille yhtiölle olisikin 5'4 § :n           Mu~stuif:.us .ma.lrsunlaskn-ja ylö81mntokir-
8304: mulkaan ·pantu kunnallisveroa.                           jaa vastaan pitää, sillä uhaHa että oikeus
8305:     J 1os kiinteistöstä, elinkeinosta tai liik-          sii.Jhen sittemmin on menetetty, yhden vii-
8306: keestä lähteneen tulon arvaus on päättynyt,              kon kuluessa sen ajan perästä, joka 63 § :ssä
8307:  niin, että säästöä on syntynyt vähän tai ei             määJrätään, ilmoitettaman Maistraatille.
8308: ollenkaan, mutta sellaista arviota veronalai-            jonka tulee siitä antaa päätös. Päätökseen
8309: sen liikkeen laatuun tahi laajuuteen näh-                tyytymätön tehiköön siitä a-sianomaisessa
8310: den ei katsota voitavan hyvä·ksyä kunnal-                järjestyksessä vailituksen. Kuitenkin on jo-
8311:  lisveron suorittamisen perusteeksi, tulee               kainen, olkoonpa valittanut tai ei, velvol-
8312:  taksoituslauta'kunnan, huolellisesti tutkit-           linen y:l'öskantokokouks•essa suori1·tam<a~an
8313: tuaa:n kaikkia niiti asia.ruhaaroja, jai:den tu-         hänen maksettavakseen määrätyn verosum,
8314:  lee olla johtona asian arvostelemisessa, har-           man. J·os hän sen laiminlyö, maksakoon ve-
8315:  kinnan mukaan määrätä se summa, josta                   ron koroitusta kymmenennen osan veron
8316:  sellaiselle veronalaiselle on pantava vero-             määräJstä sekä lisäksi vuotnisto, korkoa
8317:  äyrejä.                                                 kuusi sadalta siltä ajalta, minkä vero yli
8318:                                                          määräajan on maksamatta. Olkoon kuiten-
8319:                     516 §.                               kin, jos hänen valituksensa hyväksytään,
8320:   Sittenkun taJksoitus on toimitettu. on siitä           oikeutettu saamaan takaisin maksamansa
8321: tehty luettelo taksoituslautakunnan puheen-              veron ja sen koroituksen.
8322:                            V, 3. -   Itkonen, R. ja Heinonen, K.                       225
8323:                                                                      •
8324:                     616 §.                     kuin neljä kuukautta on kuhmut siitä kuin
8325:   Kolmen viikon kuluessa veronkannon maistraatti rästi>luettelon sai.
8326: päättymisestä antakoon rahatoimikamari            T'ä-mä lillki kumoaa ne raastuvankokouk-
8327: maistraatille räJstiluettelon maksamatta·      sien ja kaupunginvaltuusto.Jen päätökset,
8328: mista ul10steoista, jotka maistraatin tulee, joilla -on määrätty, kuinrka suuri määrä ve-
8329: veronkoroituksineen ja korkoineen, hiili- ronalaisen henkilön tul10ista on vastaava
8330: sessa järjestyksessä ulosotattaa ja rahatoi- , yhtä veroäyriä.
8331: mikamarille suorittaa viimeistään ennen-          Tämä laki astuu voimaan heti.
8332: 
8333: 
8334:         Helsingissä,      kuun       päivänä 19'20.
8335: 
8336: 
8337: 
8338:   Niinkuin perusteluissa jo on mainittu, on     arvonnousu, 'kiinteistöt j. n. e. joutuisivat
8339: edelläolevien muutosehdotusten tarkoituk-       kunnallisverotuksen alaisiksi. Ehdotuksen
8340: sena poistaa vain pahimmat epäkohdat voi-       tekeminen tällaiseksi periDpohjaiseksi vero-
8341: massa olevasta kunnallisverola.insäädän-        uudistuksebi kuuluu kuitenkin hallituk-
8342: nöstä. Olisi aivan viHttäJmätöntä, että kii-    selle. Ehdotammekin sentähden·,
8343: reeHisesti saataisiin aikaan perinpohjainen               että Eduskunta antaisi Hallituk-
8344: kunnalli'Sen verolainsäädännön uudistus.                sen toimeksi viip?Jmiittä valmistaa'
8345: Uudistuksen tulisi käydä siihen ;;uuntaan.              Eduskunnalle ehdotuksen kunnalli-
8346: että muutkin veroesineet, kuin tulo, kuten              sen verolainsäädännön perinpohjai-
8347: esimerkiksi omaisuus, elinlkeino, ansioton              seksi uudistamiseksi.
8348: 
8349:         Hel'Singissä, huhtikuun 3 päivänä 1920.
8350: 
8351: 
8352:                Rieti Itkonen.                                  K. Heinonen.
8353: 
8354: 
8355: 
8356: 
8357:                                                                                      29
8358:   226
8359: 
8360: V, 4. -   Anom. ehd. 'N :o 44.
8361: 
8362: 
8363: 
8364: 
8365:                                  Kaskinen, J., y. m.: Kunnallisverotusta koskevan lainsää-
8366:                                     dännön uudistamisesta.
8367: 
8368: 
8369:                                        E d u s k u n n a 11 e.
8370: 
8371:     Va,1mistelbessa ehdO!tusta 1aå.ksi tuloj;en mistä taas aiheutuu epävarmuutta kunnan
8372: ilmoittrumis'Vel vollisuudesta      kunruallisvero- tuloissa ja taloudenhoidos,sa. Ja perheen
8373:  tUJSta va.rten ruj.ateltiin, että ilmoitUJSv•elvol- lukumäärää, joka erityisesti va•ikuttaa pien-
8374:  lisuuden säätrumisellä ·voitaisiin poistaa tuloisten v·eronmaksukylkyyn, ·ei. taksoituk-
8375:  niitä epäkohtia, mitä kunnallisverotuksessa sessa voida ottaa huomioon.
8376: oli ii1mfmn,yt. Ennen kaiklma toivot-tiin sillä         Pafuimpana epäkohtana p~entuloisten ve-
8377: voitavan saa.da poilstetuksi verotukses•ta·, ronmaksaj.a:in kannaHa on pidetty sitä, että
8378: _varsinkin eri kuntain välitllä valli111nrut -eipä- kunnallinen tulovero ei ole nouseva ja että
8379:  tasaisuus, mikä hruvaittiin •erityis•esti silloin, se niin ollen tuntuvimmin rasittaa pientu-
8380:  'kun vaHiolle &:annettiin: 'V•eroa kunnallis- loisia verovelvollisia. - Toisaalta on ta.as
8381:  ta,ksoi tnksen perusteella.                         esit,etty, että tuloverojärj•estelmästä kunnal-
8382:     Kun tulojen ilmoittamisvelvollisuutta on lisverotuksessa olisi kokonaan lnovutta,va
8383:  koeteltu vasta yhden kerran, niin ei ,siitä ensinnäkin siitä syystä, että .yerotettruvien
8384:  tämän väJhäisen kokemuben 'perusteella tulojen määrä saattrua eri vuosina tuntuvasti
8385:  voida erityistä arvostelua lausua. Se vain vaihdella ja että tä:mä va,ihtelu on omansa
8386:  voi1daam todeta., että kunnallisverotusta kos- vaikeuttrumaan taksoitusta; toiseksi siitä
8387:  kevassa lainsäädännössä ilmenneet epäkoh- syystä, 'että juuri niinä vuosina, jolloin ta,k-
8388:  da:t ov.at tuloilmoituksen käytäntöön tultua· soitettaJVa:t tulot kunnassa väihentyvät, me-
8389:   osoittautuneet 'entistään jyrkemmiksi. Kun not melkein säännöllisesti lisääntyvät, ja
8390:  laissa ei nle säädetty n.s. toimeentulomini- että tämä epä:suhde poista,a kunnan asiailta
8391:   miä - sella~sena ei nim. sarutettane v~tää suunnitelman mu:kaisuuden sekä koituu
8392:  sitä vähäistä vavautusta veronmaksussa, veronmaiksajiUe tuntuvaksi rasitukseksi.
8393:   että yhdestä äyristä ei tarvitse suor~tta'a NäJin ikäy erunen ka.ik>kea 'Siinä ta,paruksessa,
8394:   veroa ja että se, joUe pannaan kaksi äyriä, että kunna,ssa olevain teolli,suusla:itosten
8395:   ma:k:saa vain yhdestä, ja se, jolla. on kolme toiminta pysähtyy; silloin vähenee teolli-
8396:   äyriä, suorittaa v·eroa vain kahdesta äy-. suuslaitosten verotettavat tulot, jota vastoin
8397:   ristä -seuraa siitä, että sellaiisillekin hen- työttömyydestä y.m. seikoista johtuvat me-
8398:   kilöille, joiden tulot tuskin riittävät välttä- not ·pi;i,invastoin lisääntyvät. Näihin seik-
8399:   mättömiin elintall'!peisiin, on lain mukaan koihin kmtsoen on suunniteltu, että kunnal-
8400:   pantava tuntuva. määrä veroa.. Tällainen lisverotus olisi muutettava tuotto- eli
8401:   veronmaksu saattaa heistä t111ntua liian ras- objektiv·erOljärjes·telmän pohjaLle.
8402:   kaalt~, ja luultaJVaa. on, että verot jäävät          ·1\faataJoudes,ta s~aartmåen tulojen verotta-
8403:   heiltä usmssa tavauksissa suorittrumatta, misessa varsinkin on havaittu oleva'n 'paljon
8404:                                    V, 3. -    Kaskinen, .J., y. m.                             227
8405: 
8406: vaikeuksia. Useimmilla maanv.iJljelijöillä ei        mi,speruste, joka on aivan välttämätön, ei
8407: itsrelläänkään ~kirjanpidon puutteessa ole           ole aivan helppo 11atkaista. Mutta jos saa-
8408: tietoja tuloirsta,an, ja t~alksoittajien on ollut    daan takreita siitä, että verovelvollisuutta
8409: sitä vai!kea:mpi maanviljelijäin verotetta1via       ei kahta eri järjestelmää käytettäessä voida
8410: tuloja todeta. Monessa kunnassa onkin ta-            siirtää jonkun v·eronmaksajaluokarn suh-
8411: vallaa,n luovuttu maata1oustulojen tulovero-         teettomasti ka:nnettava:ksi, niin .voidaan
8412: tuksesta ja sirirrytty ·eräänlaisen tuottovero-      puoltaa. muu't.amien relinkeinoalojen tuotto-
8413: tuksen kannalle sikäli, että marutaloustulot         verotusta.
8414: on arvioitu viljellyn maan rpinta-alan mu-              ·Tuntuvia. puutteellisuuhia on kunnallis-
8415: kaan. Tämä menettely on tavallaan va,s-              verotusta koskevissa' säännöksissä edelleen,
8416: toin kunnallisverotUISta koskevia säännläkrsiä       mikäli on kysymy:ksessä verotuks,en kun-
8417: ja varsinkawn •ei se ole sopusoinnussa käy-          tainvälinen järjestely. Monet verotusvali-
8418: täntöön tulleiden tuloilmoitusten kanssa.
8419:                                         1
8420:                                                      tukset ruiheutuvat juuri siitä, etteir la.in kan-
8421: Mutta sillä menettelyllä on kunnallisvero-           nalta ole varmuutta, mikä kunta on verot-
8422: tuksessa saavutettu monin ~pa.:llkoim tyydyt-        tamirseen oikeutettu. Niinikään olisi vero-
8423: täviä tuloksia.                                      tuksessa sallitt81va tehdä muutamia pois-
8424:     Viljellyn maan pinta-alan muka,is.en ve-         toja, joihin nykyään ei ole oikeutta.
8425: rotuksen .EJdullisuutena on veronmaksa,jain              Olremme tässä kosketelleet muutamia
8426: kwnnalta tahdottu osoittaa sitä, että se 1m-         seiklkoja, jotka osoittavwt kunnallisverotuk-
8427:  haittaa maata käyttämään hyvin ja saa-              sen uudistuksen olevan mitä tälrkeimmän
8428: maran siitä mahdollisimman hyvät tulokset,           Tässä yhteydessä emme ole erityisesti tnh-
8429: jota varsifioin t.ulove110'turs kohtaa huo1eUista    toneet kajota niihin huomautuksiin, joita
8430:  ja taitavaa maamiestä amlmrammin ja on              on tehty käytäntöön tulleita tuloilmoitus-
8431:  n!iin ollen omansa lamauttamaan harras-             ka:ava:kkeita. va:staau, sillä tuloilmoituskaa-
8432:  tusta viljelysten parantamiseen.                    valkkeet rperustuvat voimassa:oleviin sään-
8433:     Niinikään ·on katsottu kunnallisen elä-          nöksiin, jotka ensiDJ on otettava tarkistetta-
8434:  män      vaa:timuksia paremmin vasta:avan           viksi
8435:  myöskin teollirsuuslai'tosten ja lii:Jrkeidren
8436:  tuottoverotuksen. \Mutta va,]kka·kin usei-            Siihen nähden, että kunuallisverotukse.n
8437:  den elink·evnoalojren nykyinen kunnallisve-         uud]stus olisi mitä pi·kimmin saatava ai-
8438:  rotus ''X>lisi 1tlarkoituksenmuka:Lsta. muuttaa     kaan, ja että siinä tarvitaan 'perinpohjaista
8439:  tuottovero'tukseiksi, näyttää kui ten:kin vält-     valmistelua., saamme kunnioittaen ehdottaa,
8440:  tämättömältä säilyttää palkannauttijain ja
8441:  monien muiden tulonsaajain verotus tulo-                      että Eduskunta kehoittaisi halli-
8442:  verotuksrena. MisW, sitten saadaan, siinä                   tusta valmistuttamaan ja antamaan
8443:  tapauksessa että on Uräytettävä sekä tuotto-                Edusk1~nnalle esityksen laiksi, jolla
8444:  että tuloverotusta, se yhtenäinen eri veron-                kunnallisverotusta koskeva lainsäär
8445:  maiksajaryhmäin veronanaksukyvyn arvioi-                    däntö uudistetaan.
8446: 
8447:             Helsingissä, 21 p :nä maaliskuuta 1920.
8448: 
8449: 
8450:                  J. Kaskinen.                               Artturi Hiidenheimo.
8451:                                              Arvi Kontu.
8452:   228
8453: 
8454: V, "· -   Pet. fi:irsl. N :o 46.
8455: 
8456: 
8457: 
8458: 
8459:                                     Åkerblom, K. V. och Schauman, Georg: Angående tillsät-
8460:                                        tande av en kommitte med uppgift att uppgöra förslag
8461:                                        till ny kommunal skattelag.
8462: 
8463: 
8464:                                    T i ll F i n l a n d s R i k s d a g.
8465: 
8466:    Kommunaltaxeringen, som i år första ning, d:å lagen f öreskriv·er, att hela brutto-
8467:                                                                            1
8468: 
8469: 
8470: gången blivit venillställd med ledning av in- inkomsten, endwst minskad med utskyl-
8471: lmmstdeklara;tri.,oner, har uppenbamt, huru derna till s•taten, k·ommunen och förs!l!mlin-
8472: bristfällig vår 'kommunala skattelag är. gen samt ränta å icke intecknad gäld, skall
8473: Deklarationen har, såiSom envar n:ogsll!mt 'beskattas, medan däremot mång,whanda av-
8474: erfarit, åstadkommit ett tiUstånd, •Som när- drag under namn av driftkosimader få ske
8475: mar sig ananki. Tillfällena att göra avdrag från inkomst av fastighet och annan nä-
8476: från brnH'Oinkomsten för driftkostnaderna rmg.
8477: ha av en del begagna:ts med så>dan skiok-        Våir kommunallag medgiver icke rätt att
8478: lighet, att ibland ingen netiJovinst, utan göra avdrag för levnadsk'Ostnaderna, ej hel-
8479: skula, ~kunnat framv]sas, medan netiJovin- ler at<t 1 progressivt 'ooslk,atta envar efter
8480: sten f,a1ktiskt bör ha st•igit till tusentalts hans f·örmåga a tt bära skatter. 1 pmktiken
8481: mark. Personer, som deklarerat ärlig.t, ha har mam, förrän deklarati'Onstvånget inför-
8482: däremot kommit .till så stora inkomster, des, i många kummuner, kanske de flesta,
8483: att taxeringsnäimnderna råJkat i bryderi för brukat göra avdrag för levnadskostnaderna.
8484: dessa. Lagen tillå:ter ju ingen mins·kning Så har man i mlången landskommun ej brn-
8485: av den dekl:arerade netboinilwmsten. Men kat påföra o'besuttna hushåll mera än 2-6
8486: .det bleve en skriande •orättvilsa, om des1sa skattören, motsvarande 200-600 m:ks in-
8487: iaxerades för hel<a sin deklarerade inkomst, k,omst, ehuru det varit upperrbart, att ingen
8488: då många andra med lika stora inlmmster skulle ha kommit till rätta med så små
8489: skulle genom srin konstgjorda deklarering inlmmster, utan haft betydligt .större. Man
8490: slippa undan med kanske hälften så hög har följt en oskriven la;g, att de nödiga lev-
8491: taxering eller ännu mindr~e. Lika stort nadsillostnaderna böra gå fria. Och samma
8492: bryderi har man haft vid taxmingen av princip hwr tilläJmpats y,j,d beskattningen av
8493: lönarbetare och löntagare, då deras inkom- al1a både ,små oeh .stora ink·omsttagare. 1
8494:  ster äro kända även utan deklaration. regeln har man ej påfört envar s.å många
8495:  Skulle man påiföra dessa så måmga skattö- skattören, att dessa skulle ha motsvarat den
8496:  ren, som dems deklarationer visat, så fwktiska inkomsten, även om man, såsom
8497:  k'Omme de att framstå som de fö1'1Il1ögna i för llöntagare, haft full kännedom om dess
8498:  kommunen, fastän de i verlkligheten äro •s'torlek, utan man har prövningsvis påför't
8499: små inkomsttagare. Den .gällande kommu- envar så många tskat-bören han anset,ts
8500:  naUagen ~örsätter näJmligen 1personer med kunna bära.
8501:  små inkomster i en mycket ogynsam ställ-        Då ta~eringen numera :skall ske på grund
8502:                       Y, 5. -Åkerblom, K. V. ja Schauman, Georg.                     229
8503: 
8504: av dekl:aration och dä:rvid hela den faktiska     Enligt den nuvarande ·lwmmunala skatte-
8505: bruttoinkomsten med endast 'obetydliga av- 1agen blir endast inkomsten föremål för
8506: drag måste besk•attas, så ,J.<omma särskilt beskattning, medan förmögenheten går fri.
8507: löntag•are och personer med små inkomster M"Oderna skattel•agar bestämma, att förm ö-      1
8508: 
8509: 
8510: 
8511: att drabbas av en tyngre skattebörda, än •genheten beskaitas kraftigare än inkomsten
8512: de hittiHs burit. Och denna börda blti.r och inkomsten av kapital kra.ftigare än in-
8513: särs!kilt tung under dessa år, då levnads- •komst genom arbete.
8514: kostnaderna äro så höga, att inga besparin-       Då kommunalbeskattningen, som nämnt,
8515: gar ·kunna göras, utan den beskattade målste mera fiÖrsvårats än underlättats genom la-
8516: under det följande året f·örtjäna det, som gen om inkoms'tdeklaration, emedan denna
8517: kräves till utSikylder för det föregående.      deklara tion blev byggd på en föråldrad
8518:    Det har redan för årtionden sedan fram- skattelag, bör rik,sdagen påskynda Deforme-
8519: hå1lits i pressen, att revisionen av den kom- ringen av den kommunala beskattningen.
8520: munala beskattningen, i strid med vad den         Seruan den första februari 1919 å:r Lag-
8521: sunda utvecklingen av våra förhållanden beredningen utvidgad med en avdelning
8522: skulle fordrat, fördröjts alltför länge. Vi för behandling av frågor, hörande tiLI kom-
8523: tillämpa ännu proportional!itetsprincipen, munaMagstiftningens område. Denna f~ärde
8524: d. v. s. uttaxera lika 1stor procent per skatt- aNdelning av Lagberedrui.ngen synes emel-
8525: öre av både små och stora inkomster. Häri- lertid, om Finsk kommunaltidnings upp-
8526: genom nödgas de mindre bemedlade i för- g~ft är riktig, til1svidare ha till uppgift att
8527: hållande till sina inlmmster erlägga lika uteslutande syssla med stadskommunala
8528: hög 1skatt som de f·örmögnare. Då beskatt- frågor. Det sägs i nä:mnda tidskrift:
8529:  ningen numera börjat stiga till så hoga be-      ,Den nya a vdelningens egentliga aDbet,s-
8530: lopp som 5-7 %, eller mera av inkomsten, område utgöres av
8531:  blir detta myelket betungande för hushåll        1) inkor.poreringsspörsmålet och i sam-
8532:  med små inkomster.                             band häirmed stående frågor angå:en<de kom-
8533:     Det beloprp, som nu är skattefritt, är så !nunala ny.bildningar;
8534:  obetydligt, att det utgör blott eh bråJkdel      2) stadsplanelagstifningen;
8535:  av levnadsmostnaderna. Det kan därför ej         3) revisi.on •av lagstiftningen agående
8536:  komma i frå:ga att utkräva 'skatter av per- samhällen med sammanträngd b~f,olknling.
8537:  soner, som ha så små inkomsber. Så t. ex.        Däirjämte kommer avdelningen att upp-
8538:  skulle i en landskommun den, som haft en- göra ev. gvanska för.slag till by.ggnadstadga
8539:  dast 33 mk. i mlånaden, böra ge i skatt 20 för landets stä:der, braN.dstadga, hähmvlård<s-
8540:  mk., om uttaxeringen stiger till 5 % av in- och ordningsstadga m. fl. med avdelningens
8541:  komsten, och i en stad som HeliSingfors verksamhet sammanhängande frågor".
8542:  skulle den, som haft 133 mk. i månaden,          Ao\rdelningen i Lagberedningen för kom-
8543:  böra ge i skatt 80 mk. utom persanella av- munallag1Stiftrui.ngen torde således ej alls
8544:  gi•fter och skatter till kyrkan och staten, ha upptagit de kommunala heskattnings-
8545:  således elllbart till ,Jmmmunen vad han kan frå:gorna till behandling. Vi ha då ej i en
8546:  förtjäna under 15 dagar, en utgift som är nära framtid att vän'ta förslag av Lagbe-
8547:  omöjlig för den som är utan besparingar. r,edningen till reformering av kommunal-
8548:  En ändring bör med det snaraste få:s i den be Sikattningen.
8549:  kommunala slmttelagen, så att de nödvän-         Regeringen meddelar, i propositionen n:o
8550:  diga     levnadskostnaderna     (existensmini- 5 till 1920 års riksdag, att den vidtagit
8551:  mUJm) för varje medlem i familj.en få fri- åtgä11d f.ör åvägabringande av en reform
8552:  tagas från beskattningen.                      av den statliga och kommunala beSikattnin-
8553:   230                           V, 5. -Kunnallinen verolaki.
8554: 
8555: gen, m<en at't det ,är tills vidme ovisst, när   för att antri.nrgen ensam eller tiUsammans
8556: förslwg i detta äJmne, som rkräver omfrattande   med Lagberedningen utarheta förslrag till
8557: förar<beten, kan RikrsdJagen förelägga,s".       ny lmmmunal rskattelag. Denna kommitte
8558:    Den senruste lagstriftningen r1örande kom-    borde inom grunska kort tid kunna få för-
8559:                                        •
8560: munarbeska ttninglen, nämligen inlOOmrsiJde-     s1aget färdrigt, då den därvird bl. a. lmn be-
8561: kla11a;tironens prubjudamde, har som här fram-   tjäna rsig av de förs:lag srom tidiglare upp-
8562: håUits, lbringrut lmmmunalbeskattningsfrå-       gjorts av Lagheredningen, eihuru ·dessa nu
8563: gan i ett så akut stadium, att den ri.ckre tål   ärro för.åJldrade, ooh HIV de vidlyft~ga betän-
8564: uppskov på obestämd tid. Lämnas •arbetet         kanden och försllag 'Som på •senaste tid publi-
8565: bel'loende uteslutande av vad Lagherednin-       cerats i Sverge.
8566: gen åJstad:kommer, ifall den nu :ftått uppdra-     På grund av det framihållna fiår jag vörd-
8567: glet a·tt göra fiörslrag till ny skattelag, så   sam't •föreslå,
8568: kunde reformen komma att fördroj•as däri-
8569:                  1
8570: 
8571: 
8572: 
8573: genom att föl'lslruget kanskre ej kunde på.-               att Riksdagen ville anhålla, att
8574: r~na sympatier i riksdargen, då represen-               Regeringen måtte tillsätta en kom-
8575: tanter ,ur alla s:amhäl1lslager ej fiått vara           rnitte med uppgift att så snart som
8576: med om förslagets u'tar'betande. En sär-                möjligt uppgöra förslag till ny kmn-
8577: skild k·ommitte synres därf.ör böra tillsättws          m~tnal skattelag.
8578: 
8579: 
8580:                Helrslingfors, den 2'6 mars 19·20.
8581: 
8582: 
8583:                 K. V. Åkerblom.                             Georg Schauman.
8584:                                                                                                231
8585: 
8586: V, 6, -   Pet. försl. N:o 47.
8587: 
8588: 
8589: 
8590: 
8591:                                   Procope, Hj. J. och Hornborg, E.: Angående 2ttredning av
8592:                                      frågan orn kornmunalbeskattning.
8593: 
8594: 
8595:                                       Till Riksda·gen.
8596: 
8597:     KoEmunaltaxeringen i riket grunda.r silg         underhåHs- och driftkosinader. S'kattekäi-
8598: åtmin:stone i huvud,sa'k 'På Föror1<lningarrua       lan är såJlunda nettoinkomsten, ooh skatten
8599: av den 15 augusti 1883 ooh den 15 juni               framstår så:som en ren subj-ektskatt, utgå-
8600: 189·8, d·en r:törra awgåJende kommundförvalt-        cnde enibarl efter den skattedragand,es för-
8601: ningen i stad odh den senare förordningen            måga att eDlägga ·slmtt. Undanthag f.rån
8602: angåerude koonmunaMörvaltn,ingen ;på ~an            denna. regel gä:Ua emellertid så till vida,
8603: det. Sådtan kommunalska.tten genom dessa             a·tt ränta å intecknad gäJIJd ej .får a vdragas,
8604: lagstadganden ordnats, är densamma åt-               samt för så viht skattskyldig i vi·ssa fall,
8605: minston:e i ~princi'P ·en proportion€U in-           d.å han1s nettoinkomst icke .mots:va..rat om-
8606: komstsk·att, som erlägges av aUa skatt-              fattninrgen eHer heskafifeuheten •a.v 1ha.ns
8607: skyMige i ko'mmunen i sam'ma 'P·roportion            rörelse, beskattas med hänsyn tili sist-
8608: trll vars oc:h ens inkomst med iakttagande           uämntda omstä:ntdigheter oberoende av in-
8609: likväl av, att inkomst .motsvarande blot<t ett       komsten. I dessa faU hestämmes skart:ten
8610: skattöre är fritargen från kommuna.lskait,           a.H:tså roke enbaort efter d·en ska.'fltetdragan-
8611: a.tt den, ·vilken rp:åförts endast två el,ler tre    des •betalnimgsförmlåga, utan utgår ·pri•nci-
8612: skattören, ibetalar skatt för eti slmttöre           piellt Qiberoende av denna med rhiilnsyn tili
8613: minidll'e ä:n rdet •påfö11da antalet, d. v. s. för   vissa :den skat•tskyldige tillihöriga egen-
8614: ett res.pektive tviå skattören, samt, att full-      domsobjekt.
8615: ständ·ig skarttskyldighet inträider först vi.d           Mot den nuvarande kommunalbeskatt-
8616: en in:komst av fyra eller flere skattören.           nin,gen, såsom den ovan i !huvuddrag an-
8617: Skaiten är såluwda avsedld att vam degres-           givits, kunna synnecligen vägande invänrd-
8618: siv, befriande helt eHer delv.Ls de lägsta in-       ningar göras. Det ka:n vall'a. tvivel under-
8619: komstkategorierna. I själva; verket äro              kastHit, ihuruv~d·a. densamma ens vid tiden
8620:  e.meNertid sistsa,gda. bestitmmelse1r numera        för dess intförande motsva,iad-e förhållanlde-
8621: utan egentlig betydelse, Skattöret är näm-
8622:                              1
8623:                                                      na·s krav ..Säkert är att iden numem är för-
8624: ligen enligt anförd,a !fömrdniwgar, olika för        åldora:d ooh olämphg.
8625: sta:ds- och för landskommuner, lägst 100                ·Den mes:t i ö.gonewfa:HaC!lide a:nlmärkning,
8626: ·och ·.högst 400 mark. Den gräus, v~d viiken         som ,däremot kan riktas, är, att 1g1ränsen för
8627:                                                                     1
8628: 
8629: 
8630: 
8631: skattskyldigheten in:h·älder, växla•r sålunda        det skattefria existensminimum är satt a:ll-
8632: meJ.'la:n 200 och 800 mark. -~ Tili grund            deles för lågt. Med 1doen inkomst, som en-
8633: för skatteberäkningen läigges den skatt-             Ji.gt gällande kommunaH~a.gstiftning ibetra•k-
8634:  skyMiges inkomst med avdrag av ränta å              tas s,å;som oexiostensminimum, kan ingen s1å
8635:  inteckna.d gä,ld samt 111ödiga förvaHnings-,        sig ut, än mindre ibeta[.a: skatt. I ,praktik·en
8636:   232                    V, 6 . - Kunnallisverotuksen uudistaminen.
8637: 
8638: torde väil vrd kommunaltaxeringen inkom- s.&rskiilt år. Fas:tighetsinnehruvare ooh 'id-
8639: ster un:der eller kring 1,000 m&rk alls icke kart: a•v fahriks:drift och annan när.Lu.g, hava
8640: lwmma i betraktande, men a•tt i prineirp nämligen, lsynne:vligast Ii Sltwdskommuner-
8641: åJväilva dem skatt är redan orättvist. En na, oavsett siina från år till år växla.nde in-
8642: höjning a,v gränsen för den skattefria iln- komster aUdeles speciella f,ördelrur och ett
8643:  komsten är ·därför såVläl ur praktis·k syn- konJStant intresse av ko.mmunens verksam-
8644: punkt som med hänsyn ti1l rättvisans krav ib.et, och det är dä:dör även räitvist, att dem
8645: oundgängligen nödvändig. Vid ibehandlin- avä<lvas säJrskilda cförpliktelser.           Dylika
8646: gen av den proposition·, som Regeringen till objektskrutt·er åsatta icke eft·er den skatt-
8647: sena•ste Riksdag överlämnade angå;ende in- skyldiges förmåga att heta•la, utan efter
8648: förandet av en allmä;n inkomst- ooh fö:rmö- ihans iniresse arv kommunens verksam:het
8649: genhetsskatt tili staten, :l!öreslogs 3,000 hava ingalunda varit .främmande för vårt
8650: mark såJsom gräns f•ör skatttsky,1dig'heteru; skattesystem ooh kunna' -           såsom ovan
8651: vidta,gande, och denna _g1räns torde knarp- fram'hållits - alltjämt anses 1 v1ssa fall
8652: '}Jast någonstädes vara ·för hög, men •väJl på föreligga.
8653:  en del orter i landet för låg.                     V.Ld sidan av ovanan<tydda direkta< be-
8654:     Aven därutinnan miåS'te det. ln.uvarand·e ska.ttning kunde må:hända med fördel en
8655: systemet för kommunalheskattningen an- indirekt 'beska.ttnintg i form av kommunala
8656: ses oriktigt, at<t detsamma @·r skatten från skatter på komsumtionen, -i f.rämsta rum-
8657: fym s]rottören U'ppåt strängt p.ro.portionell met :l!önbrukningen av lyxartikla•r i.'fråga-
8658: mot inkom:sten. I sljälva verket drrubbas komma.
8659: härigenom de fattiga och mindre ibemedla-           En genomgripande refovm av kommunal-
8660: de ska.ttebetalarne tyngre än ·de rika, ty beskatttning målste emellertid ' äiven bea.kta
8661:  såsom känrt är skatte:flörmågan vid små taxeringsväsendets omdaning till.l avhjäl-
8662:  inkomster •mindre än vid stora. Den kom- pande a.v de brister, som f. n. härutinnan
8663:  munala inkomstska<tten borde däimör göra.s förefinnas.
8664:  i någon mån prog'ressiv, drabbande de              Det må:ste tbeklagas, att under den ivriga
8665:  större inkomsterna tyngre än de •små. Men kamJp, som hos oss fö·rts om ilmmmuna~
8666:  härvid måste dook en betyda,nde lförsiMig- lagstiftmingen, så gott som enbart politilska
8667: het iakttagas, och rprogr·essiviteten blott synpunkter Sipela.t in, ooh ty;dligen till földd
8668:  med rätt stark .begränsning komma· till an- ~1ärav ibeskattningsfl!"ågan lämnartis åsido.
8669: vänidning reda·n på den grnnd a;tt sta,t·en re- 1\IIen om den ock sålnnda alltför länge för-
8670:  dan rtrugit odh tydligen :ha•r för a,vsikt a•tt blivit obeaktad av staibsmyndigheterna, får
8671:  ytte:rliga,re taga i ans:pråk en starr-kt pro- denna omstä:ndi.ghet icke nu locka tiLI för-
8672:  gressiv :inkomstska,tt.                         hastat avgörande. En, grundEg såväl rprak-
8673:     Övcerlhuvud borde kOtlllmunemas beska·tt- tisk som teoretisk utredning är arv nöden.
8674:  ning ord•nas så, att .densamma så litet, som Finlands Allmänrn:a stadsföl'bund har för-
8675:  möjligt konkur:reraiCLe med sta·tens. Vid si- beredelsevis :behandlat sa1ken, tmen :n:ågot
8676: da•n av den kommuna,la irnkomstskatten mera ingåenid.e fömrbete torde roke vrura
8677: borrle dädör anordnas and•ra skatter bygg- gjort. Det vore dä:r:för önskvärt att regerin-
8678: da .på särskilda skatteobjekt. I detta av- gen viHe fortast mojligt skrida till åtgä:rder
8679:  seende kunde i f•rämsia rummet if,rågakom- a vseende frågans allsidiga· beredning i och
8680: ma kommunala f.as<tighets- och närings- för ett framtida. lagstiftningsinitiatirv.
8681:  skatA.;er, som skuUe utgå av fastighet ooh         Den slut1iga. lösnirngen av fråJga·n kan
8682:  näring ·efier vissa på förhand bestäJmda och måste emellertirl draga ut .på t-iden tin
8683:  grunder oheroende ..,:av inkomsten för vall"je den grad, att n~dan däl'förinnan int-erimis-
8684:                           V, 6. -   Procope, Hj. J. ja Hornborg, E.                       233
8685: 
8686: tiskt de värsta: bristerna i den nuvarande                att Regeringen måtte skrida tiU
8687: k•ommunalbeskattning;en måste avhjä}pas. I             åtgärder avseende en a:llsidig utred-
8688: detta arvseende är främst a.tt beakta, att det         ning av frågan om kommunalbe-
8689: skattefria inkomstminimum måste ihöjas till            slJattningen i riket samt i sinom tid
8690: åtminstone 3,000 ma•rk, måihämda dä>rut-               till Riksdagen !överlämna proposi-
8691: över i riikets sydlig;are •delar. Därjämi:.e           tion i ämnet, ävensom
8692: borrlB den korumunaJa inkomstska±ten gö-                  att Regeringen diirförinnan och
8693: ms i ruågon mån progressiv oclh därutöver              om rnöjligt till innevamnde Riksdag
8694: kunde må!hända reidan nu vid sidrun av in-             ville lärnna proposition till sådan
8695: komstskatten införas en' lindrig kommuna1              ändring av gällande stadganden an-
8696: fastighetss·katt grundUJd •på de wp.pgift·er,          gående kornrnunalbeskattning, att
8697: som litmnats i och för den av starten uttag-           det för närvarande stadgade belop-
8698: na til1fälliga förmögen:hetsskatten. Det               pet av ir~~kornst, som iir ft·ån sådan
8699: vore i högsta gmd •Ön:skvärt, att en interi-           beskattning fritagen, bleve i nödig
8700: m:Ustisk bgstiftning av antytt slag kunde              rnån höjt sarn't därjärnte en rättvis
8701: fås tiU stånd redan innan kommunalbe-                  progressivitet införd i den kornmu-
8702: skattningen för å!r 1920 vidtager.                     nala inkornstska:tten ävensom vid
8703:    Hänvisanide till ovanstående få vi vövd-            sidan av densarnma mn möjligt en
8704: sammast föreslå, att Riksdagen ville an-               lindrig komrmmal {l1JStig hef!sskatt
8705: hålla,                                                 fastställd.
8706: 
8707:         Helsingfors, d·en 3 a:pr]l 19•20.
8708: 
8709: 
8710:                  Hj. J. Procope.                              Eiri·k Homborg.
8711: 
8712: 
8713: 
8714: 
8715:                              ,
8716: 
8717: 
8718: 
8719:                                                                                      30
8720:   234
8721: 
8722: Y, 7. -    Anom. ehd. N :o 45.
8723: 
8724: 
8725: 
8726: 
8727:                                         Hiidenheimo, A. ja Virkkunen, P.: Verovapaan tulomäärän
8728:                                            säätämisestä kunnallisveroit·uksessa ja papiston palk-
8729:                                            kauksessa.
8730: 
8731: 
8732:                                       S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
8733: 
8734:     t:Da:mmikuun 1 p :nä 19t20 ~Istui voima1an • eva,mketl:i:s-luterilia;i:s:i:ssa. s·eu!'laikunllllislsa maa-
8735: Edus,kurunmll lhyväJksymä Laki tuloj·en il- rääi 4 § :s:slään, että määrättäesiSä riiili;ä m.a~k
8736: mo:i:trtami;svelvoHisu ud•es1Ja.. tSov•eRutettaess•a su\ira, ·mi,tkä ovat m. m. kiinltleätbä oma:isuutt.a
8737: tä:täi 'llwkia IDäJitämtöön, kulunei1d~n koJ..IMn vaåill:a oleVJa,in henikilöli•delll mairoseiltavart pa-
8738: <kuu:lmuden a.ikaum. on s·e k<a:i:kroi,a:Hal SIIW.niUit pistaHe,(piMä oiJettamail1 huomioon :täll1mi$l;en
8739: osa!rosoon suurta. tyytY'mäitt.ömyyrt;.tä. Tälillä heruki,löidenl maiksetta:vwksi mruäJrälty:t kun-
8740: tyytym:äJiJt•ömyy.s .ei sui'n'kaa'n ole ,a,~heutunu•t n~ll:l:i:set u1l01steot. Tä,m:än yleisen määräyk-
8741: ilmoitusvelvollisuuden                käY'täntöönottoami- sen perus'tuksd1a· on niissä smwatiu päätök-
8742: stest·al, va1a111 niistä suuri<sil:!R, 'vai•keuksisrtJa, jot- sissä, joiil1a on mäiärältty 'P'a,piston prulkka-
8743: ka tästä on aiheutunut kunna.Uisille veroitus- ·edut ma:a.soeudun y.k,s.ityi:olissä. seunatlmlllllissa,
8744: laluta:kunn:i:lle, ~tt,ei ol1e ollut ma.hdollisuut- t.avaUis,esti myöskin :S'äädietty ma.i1nituss;a
8745: ta V·eroitusta •toimi,tetta,essa. oM•ala: ihuomioon ;pa,l·kka:us'a,setu>msen § :•ss,ä •LUJeteltujen hen'ki-
8746: verovetvoHioon ma,ksukykyä ja a:setta,a hä- 1öid·en mlalks,etinvi:ks] klllllilllalllista:kisoitbu1k ses-
8747: nen mrumsettavaks,een •pienempäläl veromää- sa hdHe arv•altun tulon muk:rua1n kunkin sa.-
8748: rää kuin minkä 'hänen pakollinen• .tuloilmoi- daru ma.rkoa,n twliost:a, vissi ma:ksu, jolm' w.ilh-
8749: tuksensa ed-el,lyttäis,i.                                     tdoo 30--50 pennlim v,äJliHä. Määräy,kJSeen
8750:     :Tästä syystä on veroa ollut [l<Rintruva kaik- on srum;a,Ha liit•e:tty se tä1'k·eä Lisä, että tästä
8751: kein }li€111ituloisimmilll<Elki1n ·kunta.lai1siHe hei- maikSIUsta ova,t kuitenkin vwpoa,umtut ne, joi-
8752: dä:Ill tuloja1n:sa: v.alsilaJa,vass'a mä:ä;räss·ä sii,tä d·en tulolt eivält nouse neljäällliSartJa.ållJJ ma,r'k-
8753: huo1imalbta, >et.tä v~eroiiuslialuta1ku:nta on tun- kaam Ta,rkoitus on, siis ·ollut va1pa1utrta,a
8754: tenut iheidä1n tatloudeUisten ,asem.a::IJISia, oleva;n ·täistä, kunln:wllis·verotu:ks'ee'n' 'PerUJsimv.a.srtla
8755: sellaiLS'eu, ~ttei s:e si,s•ä.Hä v<a·s't'a'aiV·Uia. maiksu- ma:ks·UJsia: välhäVJa.mliset pierueläjä!t, •joiden a.i-
8756: kykyä.                                                        norna. .pa;piistolle suorrt1etrtJaNina ovat täJh:äJn
8757:     :Itsestää•nl on seliVää, .eM,ei s·e huojennus, asti ol1l;eet n.iill!kurtS'u.tut h<erukiilöma.ksut. Kun
8758: jonka, kunn1aUisasetus myö1n<tä'ä' v·eroVJel,voUi- ny ky.aå.]mna, m1ha,n ail'von la;ske:mi:Selll vuokså.
8759: selle., jolla. on väihemmän kun 400 Smik. tu- enti.stäi 400 mra1rka;n .tuiioa v•a.staa: 2,000-
8760: lot, illlerkitse mliiiääill' rmhan a:rv·on n.yky.is•enä 3,000 ma:rka1n t'hl<O, olisi sopus,oi'nlnUJss;a, edel-
8761: ol1ess;a.                                                     lä.maii•nitun poikkeu.smääräykseru 'kan•ssa. tä-
8762:     1Ede1llä esitetyt va,ikeud•et .eivät rajoitu aå.- ·tä nykyä s<ä:äJd,etJtävä, etrtä .pa:pis,toHe ltul·evils-
8763: noa,slhalaill ku'n'n:a;l,liseUe a1I:alle.                     ta., 'ku;nn,a:lLi!s:taJb:o:iltuksooru 'Perns,tuv:Usta ma,k-
8764:     ELokuun 5 'P :·nä 1886 annettu ra.Sietus pa.- suist;a, ·ed<elJ.eerukin 'Vla•p,a:ut.et,a:an rue ·ki]nileältä
8765: pis•bon pa:lkkauk;&e•n jä.rj.estämis,estä m'a,amme omaisuutta. vailla o1evat henkilöt, joiden
8766:                                  V, 7. -    Hiidenheimo, A. ja Vhkkunen, P.                                        235
8767: 
8768: tu:lot nykyj:sessä taksoituksess>a ei ole wr-                  ia;va1Ua1 välrbettavis,srä, kmn ,eJttä kulllnia!Uis-
8769: vi,oiltu resim. 3,000 maa:kk,oo; suuremm~:ks!i.                 t.aksoi,fmtksestaJ johtu VJaLlli v<el'On ma:ffis,ami·s-
8770: J oUei: IJu'h·eenaolreva;a, a1TiJnlta, ·v·eroiltuks€f.Sita,    velvolltisnmful,l·e ars-eteta,a:n' e,si1m. 3,000 Smk.
8771:  johtuvaa~ mlaksuvelvo1lirS'UU!Siradwa !koro[.teta              mi·mminwjra.. ECLel>l.ytä:m.me :niäret, että; se
8772: nykyisten olojen vlaialt.imialssa. suhteressa, oli1si          henkilö, jok'a a1llll!a.is:e.n ta!ksoirturkslensa; tälhCLen
8773: 8eurauksena: sre, •että 1S1en! krmnaUisrtwksoiltuk-            va,pa,utreta,wn suorirt;,talm:BISit;a, kulnntalli,sia: ma:k-
8774: sen mukra1aa:t, mi!kä ·kuluvana. vuoterua O!ll. toi-           ,suja., ·saa1 ·s•a,mlaln '"a:.p:a.utuksen myö,s1kin kir-
8775: mirt.ei1Jtu tulis!i rnla3s.euduiU:a rsuurihvkuinren            kol1i,silssa. maks,ui.Sts:ara.n.
8776: irtain, yleiiS.esti :toisen1 •p.wlveluksessar olrevra
8777:                                                                                                                           •
8778:                                                                   IKJa,~k,enedel!lä esi<betyn p:erustooUa: €ihdo-
8779: vä.estö, jokrai .ede1r}ämaåni.tun rpoikkeusmää-                t.allllme Ed u:s·kunnan .pä!ä;t,8lttävätksi,
8780: räyks-en rperu:srtuks•eHa a:ilmisremmin on ollut
8781:  s:irtä !kohd~a,nlnree.n :a:1iha:i1sren 'ImmniaN~s,t;alksoi               että Eduskunt.a kehoittaisi Halli-
8782: tukoon tähd!iln vrupautetrtu ·IlliaJksalm'a.-;,ta, vrero-               tusba antamaJfl:n k~ireellisesfJi 1920 v.
8783:  äy•ri·eniSjä pemstu:kseHa rp:alpi,sltoUe patlkk:a:a,                   valtiopäivil~e sellaisen esityksen ~a;ik
8784: .kui•ten1ki.n' ,suoriifltamaranr täJltari:sen, s!iHe aiv·wn             si; joka oikeuttaiJsi veroitu'Sbautakwn-
8785:  uutena -esri.intyvä:n parl<kam,miaik•sun. rAsi•an-                     nat kunnallisveroituksessa vähentä-
8786: oma~sille ·väihä,va:rais·iil1l,e mwks:a\iilile täillainen               mään verovelvoUJise~ta, jonka tukJt
8787: odott•amarlion kirkoHinre:n l,iisäveroif,us ·olisi                      yhdessä tai useamnwssa kumtassa yh-
8788: lmtsot:t!a.v•B! kohtu u1tlto mu udreksi; pa;pi•srto He                  teensä eivät nou-se 10,000 Smk. suu-
8789: taas täHa1illllen ·s:artun:naå. men [,]säitulo ·ei ole                  remmaksi, 3,000 Smk. mä&räm vero-
8790: toivotltavai, kun s>en pail'kalt luontUontuottei-                       vapaaksi, ja että tällä tavalla taJpaJh-
8791: cl:en h~ntojen suur.en 'kohuamisen •twkia muu-                          tunut v:eroitus olisi perustef?inia myös-
8792: toirukin ovat •emtisl€:en verra:ten tunltuv.asti                        kmn kul!nnallisve.mitukSieln per"usteella
8793: nou:sS>OOt.                                                             maksetta.vassa papiston palkka.uk-
8794:      Tä:l:la:i•nen kohtuuMomuus ei ule muulla                           sessa.
8795: 
8796:            Helsingissä, 31 'P :nä ma;wl:iskuuta. 1920.
8797: 
8798: 
8799:                     Artturi Hiidenheimo.                                       Paavo Virkkunen.
8800: •
8801:                         c.
8802: Kuntien kiinteistöjä ja rahastoja koskevia anomus~
8803:                      ehdotuksia.
8804:                  j
8805:                 j
8806:                j
8807:               j
8808:              j
8809:             j
8810:            j
8811:           j
8812:          j
8813:         j
8814:        j
8815:       j
8816:      j
8817:     j
8818:    j
8819:   j
8820:  j
8821: j
8822:                                                                                          '239
8823: 
8824: V, s. -   Anom. ehd. N:o 42.
8825: 
8826: 
8827: 
8828: 
8829:                                 Niukkanen, J., y. m.: Toimenpiteistä etuosto-o-ikeuden va-
8830:                                    raamiseksi kunnille eräissä tapa-uksissa kiinteistöjä myy-
8831:                                    täessä.
8832: 
8833: 
8834:                               S u om en      E d u s k u n n a 11 e.
8835: 
8836:    M8!apolitiik!kaamme, j-onka tarkoituksena       yksityisiltä ralhahitoksilta asutustarkoituk-
8837: on ollut -epänormaalisten maanomistus- ja          siin otettavlista la>inoista.
8838: yhteiskuntaoloj:emme        korja.aminen     sen      Kun sanottuja obligationeja kuuleman
8839: kautta., että maata·omista.vaa väestöä koete-      mukaan jää siitä, 'mitä niitä vuokra-aluei-
8840: taan lisätä ja voimistuttaa., on tähän saakka      den lunastamiseen tarvitaan, tähteeks•i yli
8841: toteutettu melkein yksinomaan v.ain valtion        srudan miljoon:aru a:rvosta, olisi päätöksellä
8842: suora.naisten toimenpiteiden kautta. Kun-          mitä suurin kantavuus, jos sanotut obliga-
8843: nille, jotka. tässäkin ovat kyllä saaneet val-     tionit jo tämän nojalla. voitaisiin ilman
8844: tiolta suuritäisiä tehtäviä suorritettavakseen,    muuta .kuntien asutusrpolitiikan toteutta:mi-
8845: ei siihen .sija:an ole sanottava;sti valmistettu   seksi tarkoituksen:mukrnisesti käyttää.
8846: valtiovallallj puolelta. tilaisuutta. niinsano-       Kumminkin kun huomioonotetaan, että
8847: tun kunnallisen maapolitiikan toteuttami-          rahan korko .ainakin lähitulevaisuudessa tu-
8848: seksi, kuten on asianlaita monissa muissa          lee olemaan sanottujen obliga tionien kor-
8849: ma.issa. Tätä trurkoittava.t ehdotukset ova.t      koa huomattavasti suurempi ja kun niiden
8850: Eduskunnan puolelta ·sa.aneet aikaisemmin          asemaa maksuvälineinä, ei tähän ta:rko.ituk-
8851: osakseen sellaista kohtelua, että ne eivät ole     seen nähd·en ole lähemmin lailla määritelty,
8852: halli tusta,kaan kehoi ttaneet viimeaikoirhin      näyttää siltä, että kunnat eivät voi niitä
8853: sa;akka mihinkään asiaakoskevaa lainsää-           yleensä     ma;anostoissmm maksu väJlineim:ä_
8854: däntöä tarkoittavaan alotteeseen, niin tar-        käyttää ja niinollen päätös sellais•enaan jää
8855: peellisia kuin erinäiset lainsääidäintötoimen-     verrattain tuldksettomaksi. Asia näyttää
8856:  piteet tällä alalla olisivatkin.                  olevan korjattavissa ainoast.aan siten, että
8857:     Vuoden 1919 valtiopäivät siihren sijaan        kiireellisesti ryhdytään lainsäädä:ntötoi-
8858:  hyväksyivät hallituksen helmikuun 13 p:nä         menpiteisiin, joilla kunnille varataan ensin-
8859:  1920 antaman esity:ksen että vuokra-aluei-        näkin etuosto-olikeus maaomaisuuksia eräis-
8860:  den lunastamiseksi myönnettyä 200 miljoo-         sä ta.pauksi:ssa myytäessä ja tois-eksi lä-
8861: nan markan obliga·tsiolainaa, mikäli sitä          hemmin määritellään sanottujen, sekä mah-
8862:  ei mainittuun tarkoitukseen tarvita, sa,a-        dollisesti vielä uusien tätä tarkoitusta var-
8863:  daan .käyttää Il\YÖskin tiloj•en ostarmiseen ja   ten liikkeelle laskettavien obligationien ase-
8864:  lainojen     myöntämiseen maalaiskunnille         ma maksuvälineinä, kunnan tällaista etu-
8865:  maanha:nkinnan helpoittrumiseksi tilatto-         osto-oikeuttaan käyttäessä.
8866:  mille; sekä että valtioneuvosto oikeuteta,an         Kunnan, samoin kuin valtionildn, ryh-
8867:  myöntämään maalaiskunniUe valtion taikuu          dyttyä hankkrma.a.n maaomaisuuksia asu-
8868:   240               Y, 8. -   Kuntien etuosto-oikeus kiinteistöjä myytäessä.
8869: 
8870: tusta:rkoituksiin, täytyy varsinkin eräissä        sija.run niiden, verrattomasti suurimman
8871: osissa ma:ruta, ostaa samana sellaisia metsä-      osan marula.iskuntien talous, joilla tällaista
8872: maita, joita ei voida asutukseen käyttää,          taloudelEsta tukea ei ole, on nykyään rur-
8873: vaan jotka ovat edullisrmm~n käytettävissä         velutta:van heikolla pohjalla. Kunnallis-
8874: muodostamaila niistä kunnallismetsiä.              verot täl1ruisissa kunnissa ja varsinikin siellä
8875:     Suurin osa niistä tiloista, joita kunnat       jossa yhtiöt ja keinottelijat ovat ·enimmin
8876: oston kautta voivat saa.da, onkin luultavasti      metsiä haaskanneet, ovat nousseet pelotta-
8877: noita n.k. metsätiloja, tiloja, joita yhtiöt tä-   vasti, jopa aina 30 % tulosta., siitä huoli-
8878: hän saa.kka ovat eniten halu11J1eet ja joista      matta että menoja on suuresti myöskin
8879: vain osa. on asutnstarlwituksia varten sopi-       lainavaroilla peitetty. Kun sen lisä.ksi kun-
8880: via.                                               n&t eivät nykyään enää yleensä sa.a raha-
8881:    Niiden lainsääidäntöto~men:piteiden yh-         lruitoksista. muita kuin kiinnityslainoja, on
8882: tej"d,essä, jotka tarkoittavat maanviljelys-       todennäköistä että niistä kunnista, joilla
8883: asutusta hävittävien yhtiöiden maJanhan-           mitään kiinnitettä:vää ei ole, joutuu osa en-
8884: kinnan enkäisemistä, on usein tuotu esille         nen pitkää V3irarikon 11a:rtaalle <ja v•a1lti{m
8885: sekin väite, että. metsä yksiin käsiin koot-       suoranaisen avustulksen varaan.
8886: tuna voidaan yleensä hoitaa paremmin kuin              Y·altion oma •etu varutii kunnallisen itse-
8887: jos se on jaettu pieniin, ·eri ha,ltijoille kuu-   hallinnon ka~kinpuolista tukemista. .Ja
8888: luviin palstoihin.                                 sen vuoksi olisi Eduskunnan sekä hallituk-
8889:    Näiltä näkökohdilta-ei voi kieltää kaik-        sen mitä kiireimmiten ryhdyttävä lainsää-
8890: kea oikeutustaan. vaan tiilmä ei kuiten!lman       däntötoimenrpiteisiin vara,takseen kunnille
8891: vaa~di, että maanviljelijöiltä tavalla tai toi-    tilaisu111den 'pysyvien tulolähteiden hankki-
8892: sella pois joutuvat metsäma.at pitäisi antaa       miseen kunnallismetsi•en muodossa. Täitä,
8893: mennä yhtiöille tai yksityisille .suuromista-      smnoinkuin kuntien a.sutuspolitiikkaa, voi-
8894: jille. Kaikkein lmnsantalourlelHsimmin voi-        daan tehdkka.immin, valtion mhallisen kan-
8895: daan näitä maa.taloudelle kuulumattomia            natuksen ohella; auttaa siten, että kunnille
8896: metsiä käsitellä jos ne saa:tetaa.n kuntien        myönnetään etuosto-oi1keus maaomaisuuk-
8897: omaisuurleksi. Sen kautta., kun samalla ryh-       sia eräissä tapauksissa myytiilessä.
8898: dytään toimenpiteisiin tarkoittiksenmukai-             Siitä huolimatta -että kunta, samoinkuin
8899: sen kunnallismetsien hoidon toteuttami-            valtiokin, omistaa metsiä, saattaa _helposti
8900: s,eksi, saatda,an parhaat ta~keet siitä että sa-   suurin osa tämän arvokkaan tulolähteen
8901: notut metsät todellakin tulevrut ~kunnolli        tuottaiiDa:sta voitosta joutua yksityisten
8902: sesti hoidetuiksi. J•a sen kautta voidaan s~       teollisuudenharjoittajaim, jopa; keinotteli-
8903: voitto, joka metsien tuotosta. kuuluu itse         jain ja ulkomaralaisten käsiin, jos raaka-
8904: metsän omi·s·tamisen osalle, paraiten pysyt-       aineen omistaja ei itse ole tilaisuudressa sitä
8905: tää maaseudun laajojen kerrosten ja yhteis-        jalostamaam. Täimän vuoksi eivät toimen-
8906: kunna.n hyväksi.                                   piteet kuntien ta,loudellisen .aseman ·paran-
8907:    Kunna.Uismetsäa·sia on jo saanutkin mel-        taa-~1iseksi .srua pysähtyä vielä sijhen että
8908: koisb huomiota osakseen. Kunnat ovat               niille varataan tilaisuus hankkia arvokkaita
8909: om&sta alotteesta.an, varsinkin Turun ja           ma,a- ja metsäomaisuUiksia. Kunnille olisi
8910: Porin sekä Mikkelin ja Kuopion lääneissä           s·envuoksi va.ratta!Va' tilaisuutta myöskin
8911: han~kineet        huomattavia.     metsäalueita    kunnallisten tuota:ntolaitolften perustami-
8912: omakseen. NiiUe kunnille, jotka nä:in ovaJt        seen. Useiden kuntien alueella löytyy a.r-
8913: menetelleet, ·on knnnallismetsistä ollut, ny-      vokkaita v~esiputouksia, joita mitä parhaim-
8914: kyisenä kuntien taloudelle vaikeana ailliana,      milla edellytyksillä voitaisiin käyttää kun-
8915: erittäin suurta taloudellista tukea. Si~hen        nallisten        tuotalntola.itosten tarpeisiin.
8916:                                  Y, 8. -   Niukkanen, J., y. m.                                241
8917: 
8918: Näistä, jos tätä menoa saa jatkua, joutuu         ehdotusta ei eduskunta ole käsitellyt. Kat-
8919: ennen pitkää suurin osa juutalaisille tai         soen siihen että asiasta 3innettava lakiehdo-
8920: muille ulkomaalaisille.                           tus tarvitsee mitä 'Perusteellisimman käsit-
8921:    Kuntien alueella löytyy myöskin suuri          telyn, ·olemme sitä mi:eltä, -että esitys a:Si·aS:3a
8922: joukko sellaå.sia, kunnille sopivia, jo val-      olisi annettava ha<Hitulksen, eikä yksityis-
8923: miita teollisuUisl·aitoksia, jotka vaihtuen kä-   ten edustajain taholta. Jo mainitussa edru;-
8924: destä käteen, kiertävät kunnallis- samoin         kunbesityksessä on •esiUe tuotu ajatuksia
8925: kuin muunkin verotuksen, lisäävät suun-           joiden .pohjalle meiidänkin mielestämme
8926: nattomasti kuntien köyhäinhoitomenoja,            lakiehdotus olisi rakenn~ttava, joskin sen
8927: sekä joutuva.t nekin lopulta .tavallisesti jol-   ulottuvaisuutta olisi tässä esille tuotujen
8928: lekin ulkomaalaiselle. Näi•hin omaisuuk-          perusteid<en muk&JaJn suuresti laajennettava
8929: siin voitaisiin myöskin, nirirsiä kauppa.a teh-   ja swma:lla sääd•ettävä ne perusteet joilla
8930: täessä, ulottaa jo mainittu kunnan etuosto-       vaJWo tulisi kuntia rahallisesti tukemaan.
8931: oi!keus, ilmam että yhteiskunnalle hyödyl-           Edellä esitetyn .perUISteella siis ehdotam-
8932: listä yksityistä yritteliäisyyttä oHenkaan         me, että Eduskunta a.noisi,
8933: sen kautta. loukattaisiin ja siten viedä te-
8934: hokkaasti: eteenpäin kuntien ja sa•malla                     että Hallitus ryhtyisi kiireellisiin
8935: koko valtion vaurastumista..                              toimenpiteisiin esityksen antami-
8936:    Vuoden 1917 valtiopäivil,le (Li.Jit. IV siv.           seksi Eduskunnalle laiksi kunnan
8937:  180) jätti ed. Haataja y.m. ehdotuksen ase-              etuosto-oikeudesta erazssa tapauk-
8938: tukseksi kunnan etuosto-oikeudesta eräi<Osä               sissa kiinteistöjä myytäessä.
8939:  ta1pauksissa kiinteistöjä myytäessä, mutta
8940: 
8941:       Helsingissä, 29 p :nä maaliskuuta 1920.
8942: 
8943: 
8944:                Juho Niuk:kanen.                                Frans Hanhisalo.
8945:                Albin Manner.                                   J. P. Kokko.
8946:                Juhani Leppälä.                                 Lauri Perälä.
8947:                Frans Kärki.                                    Antti J unes.
8948:                Vihtori Vesterinen.                             Aarno Pesonen.
8949:                K. A. Lohi.                                     Jaakko Loppi.
8950:                Janne Koivurauta.                               Simson Pilkka.
8951:                Antti Kukkonen.                                 Mikko Piitulainen.
8952:                Pekka Saarelainen.                              Matti I,atvala.
8953: 
8954: 
8955: 
8956: 
8957:                                                                                              81
8958:   242
8959: 
8960: V, 9, -     Pet. försl. N:o 43.
8961: 
8962: 
8963: 
8964: 
8965:                                   von Wendt, Georg: Om, konw~unernas fiil·handsrätt till
8966:                                      inlösen av försåld fastighet i vissa fall.
8967: 
8968: 
8969:                                      T i ll R i k •s d a g e n.
8970: 
8971:     UJlluer d~en närmaste tiden .kiomme•r en        ler.tid ingen skilnad mellan jobberi med
8972: mängd sjMv,ständiga 'smruhrullmrlägen:heter         småbruk eller med större bruk. Säljes jord
8973: att uppstå i landet. Det pris, som eg1arena         utanför den nä:Dma'Ste slälkten har k:ommu-
8974: av dess1a lålgenheter betalat för desrumma          nen eller sa:mhället samma intresse av att
8975: wer.stiger end,ast IObetYidligt fredsprislet,       förebyg.g1a jobberi och avyttring till främ-
8976: varför en försäljning 1av dessa i många fa1l        mande.
8977: kan tiHskynd·a egaren en betydande pen-                ·Med hänvisning till ovans:tående fåir jag
8978: ningevinst. Den omdaning ooh f1örbättring           vördls•wm't anhålla aJtt riksdagen ville till
8979: av de .sociala •f:örhållandena, som cl!en senaste   regeringen ingå med anhåiUa om
8980: tidens la,g1stifning avsett, skulle, om ett dy-
8981: l:iJkt jobheri med småbruik lwmme tili ståmd,                 påskyndandet av hithörande för-
8982: i många .a'V'seende:f!. äventyras. Det måste               arbeten för lagstifning, så att riks-
8983: ligga i samhällets och närrmast i de ikommu-               dagen med det snaraste kan få mot-
8984: nala .srumhäll~enas intresse att söka f•örhindra           taga en proposition å lag avseende
8985: en .såidan utveckling. Ett mera omfattande                 att möjliggöra för kommuner och
8986: joblberi med dylib små lägenheter ·skuHe                   kommunala sarnfund av högre ord-
8987: ej enbart verka 'Skadligt på pmdwktionen                   ning att med förhandsrätt inlösa
8988: utan även åst<adk1omm:a föga •önskvärda för-               jord, som på annat sätt än genom
8989: ändrringa[' i befolikningelliS .sam:man:sättning           arv eller försäljning inom den när-
8990: och soci•ala vilk1or. Vådorna av ett dylikt                maste släkten byter egare eller ut-
8991: jobberi äro mest i ög1onfallande, då det gäl-              bjudes till försäljning eller är {öl·e-
8992: ler dessa småbrruk. I princip är det emel-                 mål därför.
8993: 
8994:           Helsingfms, den 31 mars 19•20.
8995: 
8996:                                                                         Georg von Wendt.
8997:                                                                                                  243
8998: 
8999: V, 1 0 , - Pet. försl. N:o 50.
9000: 
9001: 
9002: 
9003: 
9004:                                   Åkerblom, K. V.:         Angående lagstiftnina om komrwuna)
9005:                                       fondbildning.
9006: 
9007: 
9008:                                  T i ll F i n l a n d s R i k ,s, d a g.
9009: 
9010:    Kommrunernas u tgift,er ha under de se-            ökats nära 6 dubbelt. Vi8serligen är denniff
9011: na:ste årtiondena ökats mydket starkt ge-             jämf•örel,se misswsande, emedan beskatt-
9012: nom den kommunala u:trvecklin~n och de                ning1ssät1Jet v1arit såi1ant, att den verkliga
9013: sist.a åren des,sutom genom penningevärdets           förmJö1genheten ej lmmm!it fmm vid 1Jaxerin-
9014: sjunk,ande. Or.srukerna häJrtill ha varit, dels       gM"na, men tydligt är doCJk, att man bör 'se
9015: att man övergått från att tiHgoi1ose de all-          tili, att SJkatteböTi1orna ej få ökas mlånga
9016: männa 'behoven medel<s uppbörder o0h bi-              gå;nger mera än förmögeiTheten.               Också
9017: drrag in naiura såJsom dagsverkern, spann-            kommunen bör lilmom va;rje omtänksam. och
9018: mlål, v'!j:vke, ved m. m. oclh i st. bö,rj'at låta     strävsam ens'kild person komma därhän. att
9019: u~föra allt f1ör penningar, oeh del's att kom-        den varje nytt år är nåJgot starlmre genom
9020: mnnerna ha åtagit 1sig ny'a bördor. Därmed            ,s.tJörre besparingar ärn förra året.
9021: ha utsk;Wderna stigit ti]l sådan storle'k, att             Så lyckligt beställt är det tyvärr ej i de
9022: det blir allt svå1.1are :Cör kom!Illunerna att        flesta kommuner. I synnerhet h'a lands-
9023: reda sig med dem, om man uteslutande skall            kommunerna klent med besparingar. Rän-
9024: Jita tnl .d!irekta ,uttaxeringar och icke får         torna a;v lanruskommunernas ·besparingar
9025:  täcka någon 'd·el av des,sa m~ indire!kta in-         motsva;rade år 191}2 endast 1,95 % av ut-
9026: komster, t. ex. ränilor av hes:paringar eller         gifterna, och 62     ro   av behoven måJste hop-
9027: f.onder.                                              bringas med,els direkta uttaxerrn~ar. Kom-
9028:     Den kommun äJr i ett ogyns,rumt för att           munerna ävo dä:r'för vid varje nytt foretag
9029: icke säga olycH~gt läge, som är utan be-              tvungna att skuldsätta sig. Och denna
9030: sparingar, så •att <len måJste börja varje nytt        shtl,d!sättruing ,blir allt större och silörre. Ar
9031: år med ,två toroma händer", men ha.rr att             1910 stego land·skommunerna;s skul<der t. ex.
9032: Svlara för allt större ooh större utgifter.           för ,folkSJkol'V'äisendet tm 14,587,498 mk.
9033: Om de ,skattdmgandes betalningsförmåga                 och 1911'2 till 16,9,69,461 mk, d. v. s. skol-
9034: skulle ökas i s<am!Illa grad som behoven, så          •skrulderna öb,des med 7 % per år. Ooh
9035: vore stegringen hos de kommunala utgif-               landSikommu:nerna ±iå bereda sig på allt
9036: terna ej så oroande. Men så lyckligt torde             sbörre skuldsättning för skolväJsendet, då
9037: det ej vam. Då antalet. Sika ttö<ren i en me-         läroplikben slmll genomf,öras.
9038:  del,st'OT l'andskommrun år 1<904 stego tiU                De bor~eDl:U~a 'k'Ommunerna ha tyvärr ej
9039:  5,000, hade det 191 6 ej älka;bs till mera än
9040:                        1                              nå tt ,sådan utrveokling som de kyrkliga i be-
9041:  6,000, d. v. s. förmögenheten tyolms under           redslkapen för sina uppgifter. Annars be-
9042:  12 år ha ök,ats endwst med 20 procent. Un-            hövde skuldsättningen ej bli så stor. På
9043:  der samrna tid hade de kommuna,la behoven            de't kyrkliga områidet har man åstwdikiommit
9044:   244_                             V, 10.,- Kunnalliset rahastot.
9045: 
9046: besparingar, som kunna tjäna som föredöme             dan gamla inrättningar och under årenrs
9047: för den borgerliga kommuruen. Man har                  lopp ha deras tillgånga:r vuxit så kraftigt,
9048: kassor för näHtan varje kyrkligt. behov.              att delä~arna icke Mott haft stor hjälrp av
9049:     Genmn k. brevet a v -den 2r2 mars 17 59           de•ssa vid behov av u-bsäde utan även av
9050: påJbjöds, att församlilllgarna i ~od tid, innan       dess fonder ooh räntor plägat e:l"Hålla bety-
9051:  kyrkobyggnad eller reparati·cm tillstundar,          dande ·bidrag till 'byggnadlsf<öretag eller
9052: genom ,enhäilli~a sammranrsik>ott" i flere år         andra behov, som behövt. utgå efter mant1al.
9053: böra samla, vad till framdeles :fiörest~ende              I varje l;okal brandstodsförenings stadgar
9054: byggnad kan i materialier ooh penningar                måste enligt ~agen av d-en 17 april 19108 an-
9055:  tarvas. I de flesta förs•amlingar toDde ookså        gi'Va:s bl. a. ,huru res'ervfond och övriga er-
9056: kyrk~byggnad1sfonder förekOilllma, men oifta          fordediJga ;fonder smola mldas, ()kla;g 'OCh an-
9057: nog ej tiH slå be'tydande storlek som mran            vändrus". Dett.a stadl~and•e har också givit
9058: skulle vänta, då .fo!].dbildning härfrör Slå          de.m en styrlka, S0lli me ~örut ej haft. En
9059:                                                                          1
9060: 
9061: 
9062: länge varit påJbjudJen, emedan det ej varit           del fiöreningar ha begynt ådigen av.sätta
9063: närmare bestäJll1t angående minstta årli~a            icke mindrre än 25 % av upphörden till re-
9064: tilliskottet till dessa fonder eller den slut-        servJfionden. Fondernra ha ocmså från 1905
9065: summa, till v.ilken de borde uppbringas.              t-ill 19'16 öbts .från 2,88r5,r581 mrk. tili
9066:     Sa,mma princip har i ännu bestä:mdare              8,·9128,173 mk., d. v. s. med<an försälkcrings-
9067:  form r~elllomförts i 1agstålftningsväg för           •SUmman und<er denna tid okats med 2•03 %,
9068: präistgåDd•ars -och .prästlbostäUsby ggn'aders        ha fondrerna ofuatJs med 309 %.
9069: byg.~ande ooh undre:rihl11rl. 1 :fiörorrdningen av        Skolorna börja härefter bli de dyraste
9070: den 19 juli 189r2 bestämmes, att kostnaden            korumunala inra1Jtning1arn:a genom det ·stora
9071: rför byggande och underhåll av ämbetsgård             antdet, ·som bli<r behövligt. För d~ssa
9072:  för präist i landls.f1ör,samling •skall bestTidras   horde i all synnerhet byggnad's- och under-
9073: ur en därstädes f1ör ändamåJlet inrä:ttad bo-         'hålLsf:onder hra m1dats. Men tyvä:wr sruknas
9074:  st.äUsbyggnadskassa. Denna krussra skall             ·srudana i d1e flesta kommuner. I fiol<kskiOl-
9075: uppbringa.s t:Ull såidant lmvHal, att rän:i.Jorna      förord-ningen av den 11 maj 1866 frinna:-
9076: därå beräknas kunna förslå till de årliga              vilsserligen icke mindre än fyra parrugrafer
9077: utgifherna. Den skall bildas genom för-               om bildand1e av en skol'frond vid varje skola,
9078: .s:ä}jnilllg av skog från bostället och ,genom         och då f:ö!'lol'dningen varit gäHande över 50
9079:  årliga inrbet,alningar, uppgående tirll fyra          år, borde betJ~~dande skolfonder rha hunnit
9080: högst rfem pmcent av det <kapitalibelopp,              bildas vid de äldre folks:kolorna. !Ien rstad-
9081: varlill kasrsan. s·kall uppbringas, och sJmll          ~a·ndena ha vrurit för obestämda, ooh skol-
9082: detta fortgå tills ka•ssan uppnrutt sitt fulla        myndi~heterna ha förgätit att hålla tillsyn
9083:  kapitaJbel·opp". Erfarenheten Jlar redan             över att de iakttagit;~ vid förvaltnringen av
9084: hunnrit uilvisa, ratt dessa boställsbyggnads-         de inlmmster, som bort t~lHalla fond!en. 1
9085: lkaJS'SOr iblivit tirll stor lättnad för försram-     de flegiJa folbkolror tol'de därför inga skol-
9086: lingarna. Några sa~mmralllsik>ott medels upp-          fonder bildats. - I Preussen har man se-
9087: börrder till des'sa torrdre numera ej behöva'S,       dan 1906 påibjrud,et, att :11ör folrksilmlomas
9088:  emedan räntorna f1örsl!å föT de årliga beho-         bygg1ande och underhåll skola fonder bil-
9089: ven.                                                  d•rus sålunda, att 30-60 mk. fiör varje lä-
9090:     På det korumunala omrooet har fondbild-           rarplats avsättas till en fond, ooh därmed
9091:  ningen skett vid inrättandet- av socknema-           .skall foriJsättas så länge, att utg]fternra för
9092: gasinen och vid förvaltningen av härads-              byggnad och under:håll under de närmaste
9093:  eller sockentbrandstodsförelllingarna. Sock-          50 åren synas täckta.
9094:  nemagasinen äro i de flesta kommuner re-
9095:                                       V, 10. -   Åke1.1blom, K. V.                                 245
9096: 
9097:     I läroplitktslagen föreslåJs, att både lägre       ut endast 73 1/3 % av byggnadssnmman.
9098: ooh högre folikisktolor sk,ola i 1andslmmmu-           Genom att lråna medlen det år man beh!över
9099: nerna inl(}m 10 rår inrätt,a;s till så stort antal,    dem, kommer man således att giva ut 30,000
9100: att alla harn få besötka slmlorna. Det torde           mk. elle:r 90% mera, än om .man 12 år på
9101: behövas 4 lii~ral'lkra:fter för varje 1,000-tal        f~ö:rhand begynner uppliilgga årligen liika
9102: invånare, d. v. s. två f,ör högre och två 'för         myoket för ändrumålet. Då kommrunerna få
9103: läJgre ,f'Olklskolan. En kommun med 4,000              ;större utg]fter för skolvälSendet än f1ör
9104: invånare kommer alltså att slutligen ha                andm ändwmål och erlfarenheten av f,ond-
9105: anstäJlld minst }6 lärare. Om srå målllga              bildninga:rna .för andra oohov vilsat, att
9106: högre f,olkislmlor redan m;t 'finnrus inrättade,       kommunrerna erhålla stora Iätinader med
9107: att 3 / 4 aN brurnen i skolåldern få plats i dem,      d~s;sa blö:rdo:r genom kassabi>ldninga:r, borde
9108: så behöva nya hötgre folikskolm inrärttrus för         för.slag upp~I'IfuS, hruru Slroolfrondoc kunda
9109: 3 läJrare. För lägre f·oJ.k,~o~an torde nya            fås bildade i vrarje kommrun.
9110: by_g1gnader behövats för åtminstone 3 lärare.              I 8ve:rge ha:r :rege:ringen f. n. under be-
9111: Om dessa byggnader fiör llögre folkiskolan             hand!l~ng fl'låigan om revilsi10n av lmmmunal-
9112: få·s bYJgg·da fiör 1'20,000 mk. och för lägre          la~n, S'å aH fondfmldni,n1g1en ska1l bli Hart
9113: sk·olan för BO,OOO mk., summra 180,000 mk.,            medgiven och målmedrvetet blörja ske på
9114: så har en dy liik medelstor klommun att be-            10lika -1områJdten. A:r 191'1 framlStälldes Ii
9115: reda sig på att antskwffa 45,000 mrk. som              :rirnsdagellls and:ra kam.mare en motion, ,a.tt
9116: eget bidrwg, då staten ger 45,000 mlk. och             ;riksdwgen ville i skrivelse tiH k. m :t an-
9117: som amorterinrgsl'ån 90,000 mk. För lånet              hålla, om utredniilllg angående läJmplilgheten
9118: skall lrommunen erläg1~ i ränta och amor-              av a'tt fö:r v1ssa ändamlå1 medgiva kommun
9119: terirug 4,050 mk. årHgen under ett 30-tal              räJtt att uppläJgga f·ond1er sa!IDt, om utred-
9120: år, och då den dessutom har IS1lora årliga             nin~n därtiH giver anledning, :fiör rik.sda-
9121: ut•gitfter f'ö:r de äldre tskolorna till unde:rrhåll   gen fmmlä_g1~ de förslag ilill ändrin.g av
9122:  och .löner, så torde det i regeln bli omöjligt        bestämrmeltse:rna uti lrommunalfiÖrordnin-
9123:   att med ens uttaxera., vard s:om behöves för         garna för rland och s1lad, som må påJkallas'r..
9124:  nybyggnader, utan man blir tvungen att                Eonstitrutå.olllsuts®ottet avgav ett en'hälJigt
9125: låna moolen.                                           tilllisty:rkande utltåtande, därov·er. Det fram-
9126:      Då k.ommru:nerna få hlo åJr.s trid för läro-      holl, att skuldsäJttnå.ngen f,ö:r både lands-
9127:  plitktens genomf1örande, blir det möjligt att         Mh sta:dsk101ll1ll11Unre:rna begynt ökas i sådan
9128:  fönbereda sig hiör.för, t. ex. genom att upp-         grad, att allva:rliga olägenheter uppkommit
9129:  läJgga medel fö:r .sikolibygg1andet. Om kom-          däri~nom. F:rlåiga har däl'lfö:r väckts i :riks-
9130:  munen ej på förhand har hopbrakt k~apita             dagen ratt med lwgbestäJmmelSter begräma
9131:  let 45,000 mk, u:tan m1å.$te ltåna det, så            rlmmmunernaJs fria Ia.nerätt. Utsik10ttet an-
9132:  skurlle det åtgå l5 år 'at.t avbetala detta,          ISåig l[iksom moti10nären, att bildande av fon-
9133:  ifall man amortmooe det med 3,000 mk.                 der för oli:ka kommunrula behov kunde tili
9134: om å1:et, men dessuilom ,skuUe man komma               någon del avhjä:li)J'a rbehovet av lån vid nya
9135: att läJg1ga ut i räntor eft<er 5 % 1'8,000 mk.,        företrug. Det 'Ölllskiade en undersökning
9136: summa 63,000 mrk. Börjar man på f1örhand               därom, villk1a av de olrika slags fiOndhild-
9137:  uppläg~ ett k,a;pital hä:rför med 3,000 mk.           ning, srom moti'Onå.Ten omnä:mnt f:rån andra
9138:  årligen, så skulle man genom att f;ö:rränta           lände:r, ho:rd1e komma tiU användning i
9139:  medlen, om 5 % :ränta e!'hölles, ef.te:r 11 å:r       Sve:rge. Vidare ansåig man, att särski<lda
9140:  'OCh 9 måmvder ha det ön:stkade kapita1et             tf·öl'eskri!f·te:r, avpaSisade efte:r svenska k.om-
9141:   45,000 mk. e:fter att ha av,satt ihärftör endast     munal'a fö:rllrullanden, böra uppställas för
9142:   33,000 mk., d. v. s. man har behövt lägga            fC!nde:rnas bildande och forvaltmi111g och att
9143:   246                               V, 10. -   Kunnalliset rahastot.
9144: 
9145:  det blivande la.g1f1ö11Sla1get om fnndbildning         få ske för f10ndlb:iildning. I anvi1sningen för
9146:  jämväl rborde innell'Mla staCLganden, som              uppgörandet av kommu:ruernas utgif.ts- och
9147:  avsåJge att f!örhindrn mi.ss'bruk.                     ril1komlstlfönsktg ISäges, a tt SåSOID inkomst
9148:      I decembeT 1917 uppdr.og statsrå!det åt            ·skaH uppiJrugas ;bl. a. ,;llöpa,nde årets påräJk-
9149:  borgmästaren Gunnar Fant i Nyköping att                naJde bEJh'åll:ruing". I pmiktik.en har man ej
9150:  verkstäil!la utredni11gen. Han avgav den 29            fatbat detta sorn ett förbud mot bes·paring
9151:  septemlber }91'9 till regerin1ge11 sin utred-          utan .fl.erstäides dävmed bi1dat fionder. Önsk-
9152:  ning. Denl1a innehåJller ffu,s],ag tci.H lag-          värt V·ore, att man genom en utredning
9153:  sti:ftninlg rörande lmmmrunwl f,ondbildning.           finge upplyrsningar om ,de sätt, varpå fon-
9154:  Dessutom :gives i betänkandet utredning om             -der bih1ats i oJi!k,a korna:nuner, att lmmrnu-
9155:   fond:bildni:rugrätt.en enligt gäl1l!ande la.gstift-    nernas rätt till fondlbi:ldnin~ bleve utredd,
9156:  ning och läimnaJs upplysningar om den kom-              för rvilka behov och i vil'ken grad fond'bild-
9157:   muna•la fondrbildnirugen i flera frä:mmande            ning kunde 1påbjudas ·och :för viTka bli fri-
9158:  länder. BorgmäJstar Fant synes dock ha                  villig •samt att för;:ilag tilll lag hitrmn bleve
9159:   fra;mställt si:rua fö·rslag främst med hänsyn          uppgjord.
9160:  tiH bEJhoven och förh!åJllandena i städern•a.              Med anledning av det framhåHna får jag
9161:  ,V,id en d;>nliJk utrodning hos oss skuHe man           vördsamt :töreslå:
9162: :Syneis mig ha sämskilt behov av f1örs1ag till
9163:   f.onders ffi,lCLande Ii }andsik'Ommunerna, dlå                   att Riksdagen ville hos Regerin-
9164:  JSå mlånga kulturella ooh ekonomiska behov                     gen anhålla att den låter verkställa
9165:   där vänta på att bli ti!Hgodosedda.                           ~utredning orn behovet av fonder för
9166:      Också hos OS'S har osäkerhet rått därom,                   kmnmunala ändarnål och om rätten
9167:   huruvid<a kommrunerna ha rätt att vei"ik-                     och rnöjligheterna för komrnunerna
9168:  stäHa bes:paringar t. ex. av behållningen                      att bilda fonder samt uppgöm fö1·-
9169:   fren röregående år och om uttaxeringarna                      slag till lagstiftning hämrn.
9170: 
9171:          Helsing~tofls,   den 23 mars 19·20.
9172: 
9173:                                                                                       K. V. Åkerblom.
9174:                          D.
9175: Maan mineraalirikkauksien ja koskivoimien käytäntöön-
9176:        ottamista koskevia anomusehdotuksia.
9177: •
9178:                                                                                                249
9179: 
9180: V, 1 1 . - Aoom. ebd. N:o 51.
9181: 
9182: 
9183: 
9184: 
9185:                                   Aräjärvi, J., y. m.: Valtion koskivoimien käytäntöön otta-
9186:                                      misesta.
9187: 
9188: 
9189:                                 Su omen         E d u s .k u n n a 11 e.
9190: 
9191:    Enemmän talhi vähemmän päli!määräs-                    Tämä tietysti on samalla monå,kymmen-
9192: tään tietoisen toiminnan kautta on aikojen            jopa todennäköisesti us-eampisata:miljoonai-
9193: kuluessa Suomen valt]on joko välittömän               nen finanssikysymys, jonka ratkaisun on-
9194: tahi välillis·en määrää:misvallan piiriin saa-        nistumista ei kuitenkaan tule liiaksi pelätä.
9195: tettu v8TSin huomrutta,via koskia Vuoksen,            Kansaikuntamme ei tosin kyenn1e tällä haa-
9196: Kyrmin, Oulun, Kemin ja. Tornion joissa.              vaa lisäämään valtiomen{)j.ensa maaraa,
9197: On myöskin •valtion koskien raikentam:Ls-             mutta se voi ja on toivottavasti valmis toi-
9198: mahdolli~uuksia käsitelty erinäisissä komi-           silla aloilla supistamaan menojansa, niin
9199: teoissa.. Syystä tailii tois·esta ei tuo käsit-       että ensimäisen vuosikymmenen 'kuluessa,
9200: tely vielä toistaiseksi ole johtanut varsi•nai-       jo ensi vuodesta alkaen, voidaa:n säännölli-
9201: siin käytännöllisiin to~menpiteisiin asiassa.         sesti ottaa menoarvioon koskien ra.kentami-
9202: Suomea ei kuitenkaan asu niin rikas kansa-            seen tarvittava.t miljoonat. ,Voinee pitää
9203: kunta, oettä sen kaJnntrutta!isi eidelleen antaa      myöskin miltei varmana,, että kotimaisille
9204: ihmisten palvelukseen kipeästi tar.vittavan           markkinoil1e voitaisiin sijortta.a huomatta-
9205: koskivoiman v:Ullinä työskennellä mitään              va.kin olbligatsiolaina, jos se otetaan nimen-
9206: muuta hyötyä tuottamaJtta. kuilu mahdolli-            omaan koski:en ra:kentamista varten. Näyt-
9207: sesti jotakin hnpia luonnonlapsille ja ikor-          tää nimittäin a.siata ymmärtävissä piireissä
9208: keaikulttuurin väsyttwmille olenruoille.              olevan vakautumassa se käsitys, että ei ai-
9209:    Läntisten      naapurikansojen koskiensa           noasta~.n ole olemassa: suuri sähkövoiman
9210: suhteen noudattama. käytännöllinen poli-              ta::rve ja kysyntä vaa.n myöskiill että se, ny-
9211: tiikka sekä omassa maassamme er] puolilla             kyisistä ylen kalliista, rakoennuskusta:nnuk-
9212: nyttemmin        havaittu suurvoimalaitosten          sista,kin huolimatta, voidaan tyydyttäviin
9213: ta.rve eri teollisuusharurojen a:ilk:aam:;a:rumista   taloudellisiin tuloksiin päästen vrursin huo-
9214: ja kehittämistä sekä niin hyvin maoaseudun            mattavassa määrässä tyydyttää, jos valtio
9215: kuin kaupunkien!kin sähkö~ttämistä varten             nopeasti ryhtyy haJlussaan olev~a, raken-
9216:  on aikaansaanut sen, että li•enee kutaikuin-         nuskelpoisia vesivoimia kesyttämi,än.
9217: kin yleiseksi kypsynyt se mieli·pide, -että               Edellä esitettyyn viitaten saamme kun-
9218: valtiolla on nyt täysi syy kiirehtiä kos-             nioittaen anoa,
9219: kiensa kesyttäml!skysymyksen käsittelyä
9220: ratkaisuaan kohti, niin että jo aivan lä!h~m                   että Eduskunta päättäisi pyytää
9221: mässä tulevaisuudessa. voibisiin ryhtyä                       Hallitukselta, jos mahdollista jo
9222:  käytännöllisiin rakoennusto:Umiin.                           näille valtiopäi1Jille, esitystä valtion
9223: 
9224:                                                                                               32
9225: 250                   V, 11. -   Valtion koskivoimien käytäntöönotto.
9226: 
9227:       koskivoimien    käytäntöön ottarni-              positiviseen suuntaan ratkaiseminen
9228:       sesta sekä sarnalla tietoa siitä, rnin-          lähivuosina aiheuttaisi.
9229:       kälaisia valtiornenoja kysymyksen
9230: 
9231:   Helsingissä, 1 p :nä huhtikuuta. 1920.
9232: 
9233: 
9234:               Juhani Arajärvi.                         Artturi Hiidenheimo.
9235:                                         H. Suolahti.
9236:                                                                                             251
9237: 
9238: Y, 12. ~ Anom. ehd. N:o 52.
9239: 
9240: 
9241: 
9242: 
9243:                                 Ryti, R., y. m.: Erinäisistä mu~ttoksista vesioikeuslakiin.
9244: 
9245: 
9246:                                       E d n s k n n n a ll e.
9247: 
9248:     Viime vnonnru asetti Hallitus komitean         siten jaka.antuneet, ettei koskea kokonaisuu-
9249: valmistamaan         vesioikeuslainsääidäintömme   dessruan ny1kyis.en lain voimassa ollen voida,
9250: uudistarrnista,, Työ on kummin:kin siksi laaja     jos jokukin koskenosakka~·sta sitä vastus-
9251: ja vaikea että .ennenlkuin tuloksiin pääs-         taa, otta.ru käytäntöön yhdessä vesilaitok-
9252: tiilän melfkroinen ai'ka tulee kulumaan. Tällä     sessa, vaikka sellaisella mell'ettelyllä olisi
9253: välilllä kä;yvät ne epäikohdat, jotka ai·heu-      saavutettavi:ssa huomattavia ta~oudellisia
9254: tuvat siitä, etträ vesioi!keuslainsäädäntömme      etuja. Tämän vuoksi olisi lain,säännöksiä
9255: varsill'kin mikäli .se koskee vesivoimien          muutettava siihen suunta1an, että varsinkin
9256: käytäntöön:ottami·st.a ei vast-aa tekniikan        kansantaloudellisesti tärk·eimm:Ussä vesis-
9257: uudempia saavutuksia eikä yrhteiskunnassa          töissäimme useampia. toisiaa1n lähellä olevia,
9258: valtaan päässyttä oikeuskäsitystä, erittäin        mutta eri omistajille kuuluvia luonnollisia
9259: räike~ksi.     Tämän. vuoksi olisi, va:rsinkin     kosba tai koslren osia,, voirtaisirin ra:kenta-
9260: sen twkia, että valtio pa;rastaikaa itse suun-     mislupa.a )llyönnettäessä määrätä rrukennet-
9261: nittelee suurien vesivoimalaitost·en mken-         tavaksi yhteen. Edelleen on vesivoimien
9262: ta.mista jw ·et.tä voimassruoleva.t vanhentuneet   tarkoituksenmukaiselle käytäntöön ottaillli-
9263: lainsääidökset tässä suhteessa n1illekin muo-      selle tuotta:nmt suurta haittaa se seikka, että
9264: dostavat vakavia. esteitä, vesioiJkeuslakia        va:ikka .perustamis1uvan 'hakija on omista-
9265: erinäisissä kohdin väliaikaisesti muutettava       nut taxpeelliset rakennuspaikat ja suurim-
9266: jo ennen1kuin täY'dellinen lainsäädäntöuu-         man osa1n 'kosken vesivoimasta, sella.i:Set
9267: distus vo~daan airka.ansaada. Niistä erpä-         muut koslken osa~kkaat, jotka. eivät halua
9268: kohdi1sta, jotka kipeimmin vaativat korjaa-        yhteiseen rwkennushan<kkeeseen yhtyä ja
9269: mista mainittaikoon tässä muutamia. Useasti        joitten o.smiksia, ei tarkoituksenmukaisesti
9270: on vesistöissämme monia <pieneunlpiä pu-           erikseenkään voida rakentaa, kUJmmin1krn
9271: touksia, joita erikseen ei kall'nata rakentaa      rettelöimällä ja saattamalla asia'n o]keulden-
9272: taikka joista voida:an saada arinoastaa:n vä-      käynnistä riippuvaksi, voivat suuresti vii-
9273: hempi määrä voilmaa, siksi lähellä toisiaan        vyttää jopa kokon>a:a,nkin ·estää rakenmms-
9274: että M menestyksellä voitaisiin ilman suu-         ha:nkkeen toteuttrumisen tahi pa.kotta.a ra-
9275: rempia llmsta'llnuksia padota yhteen j.a nii-      kennuttaja•n suorittwmaa:n heille kohtuutto-
9276:  den kehittämä vesivoima ottaa käytäntöön          mia korvauksia heidän vesiosuuksis~taan ja
9277: yhd·essä voimalaitoksessa-. Tällaiselle me-        siten turhan·paiten korottavat vesilaitoksen
9278:  nettelylle asettaa lainsää:däntö kumminkin        P'ermsta.miskustamnuksia. Tällaisesta aJSiain
9279:  melkein voitta:mattomia esteitä. Monesti          tilasta on ollut seurauksena myöskin se,
9280:  on myöskin omistusoi,keussuhteet sa.maln-         että keinottelijat ovat, varsinkin miUoin on
9281:  k1n luonnollisen kosken eri osiin nä:hden         kuultu kruunulla olevan rakentamishank-
9282:   2ö2                       V, 12. -   Muutoksia vesioikeuslakiin.
9283: 
9284: keita jdhonkin koskeen nähden, kiirehtineet         Edellä oleviin näkökohtiin viita.ten roh-
9285: hankkimaa;n itselleeen tällaisia itsessään        kenemme ehdottaa:, että eduskunta pyytäisi
9286: useinkin aivan arvotto:mia vesiosuuksia, joi-     hallitusta mahdollisimman pian valmista-
9287: den avulla he ovat suuressa määrä!Ssä tilai-      maan ehdotuksen sellaisiksi muutoksiksi
9288: suudessa vaikeuttamaan vesilaitoksen pe-          voimassaoleva.an v·esioikeuslakiin,
9289: rustamista tahi keinottelemaan itselleen an-                 että milloin kansantaloudellisesti
9290: siottomia ja kohtuuttom~a voittoja. Tästä                 tärkeän vesivoiman taloudellisesti ja
9291: taas on johtunut, että niiden vesilvoimien                teknillisesti edullisimmin käyttämi-
9292: hinnat, joita kruunu on tarkoituksiwan var-               seksi on tarpeen, voidaan vesilaitok-
9293: ten itselleen hankkinut, ovat ·kohonneet                  sen mkentamislupaa myönnettäessä
9294: kohtuuttoman korkeiksi ja että se vaara on                määrätä useampia eri omistajille
9295: olemassa, että niidenkin vesivoim~en hin-                 kuuluvia luonnollisia koskia tai kos-
9296: nat jotk.a edelleen ovat kruunun tar>peiden               kenosia mkennettavaksi yhteen;
9297: tyydyttämiseksi välttäJmättömiä ostaJa, nou-                 että milloin rakennusluvan hakija
9298: seva.t tal'}leettoman korkeaan <hinta~m. Tä-              omistaa tarpeellisen rantapaikan se-
9299: män vuoksi olisi lakiin saal1:ava •sellaim·en             kä vähintään puolet rakennettavasta
9300: muutos, että tällaisia koskiosuuksia, mil-                vesivoirnasta, mkenuslupa voidaan
9301: loin niiden omistajat eivät halua tulla mu-               /Uinelle heti myöntää, huolimatta
9302: kaan vesilaitosta perustamaan, voidaan                    ehkä tehdyistä ja lain mukaan oi-
9303: heiltä palkkoteitse lunasta1a pois ja kun sel-            keuden ratkaistaviksi jäävistä väit~
9304: laisten osuuksien ralha~arvo itsessään ja                 teistä ja mahdollisesti tarpeellisesta
9305: erillään muusta koskesta on a.ivan mitä:tön               pakkolunastusmenettelystä ja
9306: olisi lunastushinta määrättävä kotkeintaan                    että milloin rakcntamisluvan ha-
9307: puoleksi siitä arvosta, joka. sawda&n lruske-             kija ei yksin omista lcoko rakennet-
9308: malla koko vesivoimalle käyrpä hinta ja lu-               tavaksi aijottua tai määrättyä vesi-
9309: nastettava:lle osalle sen hevosvoimamäärää                voimaa ja rn.uut vesivoiman omista-
9310: vwstaava jako-osa tästä. Edelleen olisi sää-               jat eivät tahdo osuutensa mukaan
9311: dettävä että sille, joka omistaa ta:vpeellisen            käydä osallisiksi mkennukseen, vi.i·
9312:  rantatontin ja vähilll!tään puolen ra~ennetta           meksimainittujen vesiosuudet voi-
9313:  vasta vesivoimasta voitaisiin tehdyistä ja               daan pakkoteitse heiltä lunastaa ja
9314: oikeuden mtka~staviksi menevistä väitteistä               antaa rakennuttajan käytettäviksi,
9315: huolimatta kuin myöskin e!hkä tarpeelli-                   jolloin lunastushinta on rnäärättävii
9316:  sesta ipa.kkolunastUJSmenettelystä riippu-                korkeintaan puoleksi siitä m·vosta,
9317:  matta myöntää ra:k!entamislupa heti, joten·               joka lunastettavalle osuud.Zle saa-
9318:  tällaisten pienten vesioikeusosuuksien omis-              daan vertaamalla sen hevosvoimtl-
9319:  tajat eivät voisi viivyttää vesi.laitoksen ra-           maaraa koko rakennettavan vesi-
9320:  kentamista.                                               voiman määrään ja käypäarvoon.
9321: 
9322:          Helsingissä, 3 p:nä maaliskuuta 1920.
9323: 
9324: 
9325:                 Risto Ryti.                                    Oskar-i Mantere.
9326:                                         J. H. Vennola.
9327:                                                                                                                      253
9328: 
9329: Y, t:\. -     Anom. ehd. N :o 54.
9330: 
9331: 
9332: 
9333: 
9334:                                          Vennola, J. H. y. m.: Valtaus- Ja kaivoslainsäädännön
9335:                                             uudistamisesta siten, että valtiolle varattaisiin määrää-
9336:                                             misvalta maan mineraalirikkauksien käytössä.
9337: 
9338: 
9339:                                         S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
9340: 
9341:     ,Viime ai'lwj•en mi•nerola,lilöyclört mwassam-              mrua~~aisrl:~en kä:sii:n. J·os tälmä ~usialnlti<1a saa
9342: me ovart a:n:trunee,t toiv·ei·t.al siiJtä., ·ehliä mine-        j.altkua, saialfilme n'äihdä yksityis-en lmi.nobte-
9343: rata.liritk.mruudet ovart suuvemmrut kuin mitä                  l;:;:n j•a ulkom:alailiaislten •elllllliein •pitkää haJllitse-
9344: aika.isemmirn. on luultu. RruHituts ja: Eidus-                  van ,DJi:itäikiln minlerala,l~:1älhtcitä, Joilta .tutki-
9345: kunrta: ovat myö.slki:lll rtwhäm ·Illlathdollisuuteoen          m ukisen aJvulla j:a, v'rul·t~on ulhra•uksellaJ saa-
9346: kirintni.-btä!nleet ihuomiort.a ehdlorttaless,a.Jalll ja        da:an ~lmo:i.Ue.
9347: myönrt;äJess·äiäm kutluvalll vuoden bud(j.etin. kä-                  !On •väJlittä:mäJtöntä, että täihäin •atsi;a,inltilaan
9348: sitlt·elytssä h uomartrtaw1aiS/ti rsu uvemmållll ralha-         sa,a,dJaa1n rmuutas a[,k,aalu ja. ·että vat1tio11e w.-
9349: määrän kuin aika1isemmin laia,jemma~n rtut-                     rwtaiMll s u uremp~ t~l'aillS<uus 'V18JlY.oa irui.idoelll
9350: kimukJs,en a}k.alan,sa,ami:siekS'i cpwheelll:aJolewssa          käyibtämitsestsä •koko yMeiskunn1a:n ·etua., ku:iu
9351: suhtoee~sla. :Ma.run mi.nerrua1lirik!kauksien •esi:l-           mitä nykyäJäin O[)J 1lla:i•ta.
9352: le sa1atmioon ja n'iidlen käyJtrtämi:nen y~te:i,s                   iNäitä näJkökoihltifu :silmäJl•1äpitfuen ehdotam-
9353: :kurunallll hyödyksi on si:is w:ktawana ju1~kisena              me, että Eduskunta. pää!t'täisi pyytää hailli-
9354:  pyrkimyks.e111.ä.                                              ·tu:s.ta ryM:vmaälll to.imerupiteisiin,
9355:      On •kuitenkilll huolilllaJtlta:va•, ·että nä.id1en rik-
9356:  kauksi·en käYrtrtämine:n on •v•rurs~n vaJIIhellltu-                         että n. s. valtaus- ja kaivossiiäntö
9357:  n·e~den määräyst•en •a1l1a:inJen. Maamme n•. •s.                         otettaisiin tarktasCuksen alaiseksi ja
9358:  wJ.ilt1aus- ja •kaivossä:äntö on a.i.na vuod!el,ta                       annetbmsmn Edusku:noolle esitys sen
9359:  1·883 eilkä •annia rta:keita: siirtä, 1että ma1a1n mi-                   uudiiSt·atmisesta siten, että valtiolle
9360:  nevalaihriklmludiet .tuweVIalt !hyödyrttämä:ä!n yh-                      varo~tdisirirn  määräämisvalfJa maan
9361:  ,f.eitskunltaa siinä määvässä kuin olisi ·suo-                           mriYnemalirikkauksien käytössä, .sekä
9362:  tava. !Se .atntal8., yksi:t.yi,så.He va1Ltatrksen rte-                      että HaUitus jo sitä ennen ryhtyisi
9363:   kijöille li1atn sumia' y:ksi•noma,isiru oi.'k•euk.si•a•                 nopeasti kaikkiin mahdolUISiin toi-
9364:   ruiidJen käyrttöö•n j:fu niistä: s1atarba:va:a1ru ihyötyyn.             menrpiteiJsiin miOJmn miitrver.aalJirikk®k-
9365:  Seumu:l~seilllai orukin, että maall1 miruera:allirjjk-                   sien käytön järjestämilseksi niin eCbä
9366:   ka,udet ov:alt ioU1tun1eelt ja en:nen rpitkää jou-                      valtion ja yhteiskunnan edut tulevat
9367:  tuvat k·eioottelUJnesillleeks:i ja: sii:vtyvät ul:lm-                    huom,iao:n otettt.iksi.
9368: 
9369:             He1sintgistsä, huhttkunn 3 päivänä 19:20.
9370: 
9371:                        J. H. Y·ennola.                                    Risto Ryti.
9372:                        Oskari Mantere.                                    K. E. J..inna.
9373:                                                      Bmno Sarlin.
9374:                       E.
9375: Muita aloja koskeva eduskuntaesitys ja anomus-
9376:                   ehdotuksia.
9377: •
9378: V, 14. -   Motion N:o 20.
9379: 
9380: 
9381: 
9382: 
9383:                                     .llHckelsson, A. E., m. fl.: Förslag tilllag angående ändring
9384:                                         av vissa paragrafer i Sjölagen av den 8 juni 1873.
9385: 
9386: 
9387:                                         T i 1 1> R i :k .s d a g en.
9388: 
9389:     Vårt [1ands lä.ge IVid 1ha.vei: har gjort, att      ihad~e före kri:get en s~tor ihand:el'sfloHa,, men;
9390: vårt foLk aH'tlsed•an urminnes tid ägnat sig            !ku:nde d~ook ej 'best:å i korukurrens:en med
9391: åt sljofart. Oo~så våra si:ora sege1bara in-            lden tyska, ib+el'oende rpå den enimsiasm som
9392: sjöaoc iha va.rit ä,gnade att upipmunha tili            'bes:jäJlade de i:y:s:ka sd!öm'änrnen. På ett ty.sikt
9393: sjöfart. tSedan åPhundradten i:ill :baka thar           fartyg var :var,enda :ma:n .ang.e:lägen om, att
9394: be.f,oHmingen void kusternra. !Va.rit kä:nd :som        å farty:get ~eller den a:v d:etsammm framibe-
9395: skickli·ga, s~e.p+pshy:gga11e ocfu sjömän, ·och          fordrade lrust,en ickre :den minsta, brist fick
9396: Fi:nlands handelsf]otta. ha.r rvunnit erkän-             fö.relmmma. lMen srå intressemde sig ock~så
9397: l!Ja.nde ej all:enast i hemla.n!dei: oc'h dess gramn-    den iys+ka. nationen oclh dess r:edare för sina
9398: l'äin:d:er, utan ockgå ~jort sig bemärkt 'borrta         sjämiä;n på etrt helt annat sä+tt än faJliet är
9399:  på världsharven. Före världskriget voro                 hos oss, ~där tendlast reda.rin:tmsrset - ooh
9400: c:a 18,000 per+soner rsysselsat.iia på våra rhan~        äiven d~etta, fattat på ett !lmrt.sy:nct säti -
9401: del sfart.yg, ,och minst. :ett liika. stort a.ntal
9402:     1
9403:                                                          har :nå;got a!ti hety.da.
9404:  finländska sjömän tjänstgjorde på utländska                rFör rsjöfartents urprpliva,nlde 'har i de flesta
9405:  fwrtyg, ditlockade a,v ihögre lön+er och i              l:änder g'jorts stora amsträngnin:gar. ~Sik'8(]_J.ps
9406:  övrigt förmånl'igare ·viHkor.                          :by:ggeriet stödes lffiled förmånEga. lån och
9407:      Våra sjä<mäns oförmåll!liga staLlning tpå           ä!V+en d:wekta understöd, ocJh dä:rjärmte ihar
9408: rv'åra egna fa,rtiyg :beror t:ill stor d+el dä.rpå,      sjömä:nnens: stä.Uning åt~mi:n:s•t,one i nå:gon
9409:  a:M all lagstii;fitn:ingsvel'lksallllhet. inom detta    mån förbä:tt.rats. I Vlårl lamd :har utveck-
9410:  {)+ffirå;d:e va.ri.t a.VIhrutem i flere iårt~onden.     lingen i ~dessa avseenden siått sti]:la,. Vår
9411:  F~ö]jd:en är, at.t våra sjömlän rva.nligen s·egla       s'jöla:g är i mång.a sty:cken :förå:l!drad, och
9412:  b:lbtt ett pa:r aiV så.na första rtesor på fin-         skeppshy:ggeriet förSfVlåras genom ttull 1på
9413:  lärndiska fari:yg för a,tt sedan:, så snart; de         nödiga råvamr. Fö'lddema ihräJrav äro kända..
9414:  vunnit någon erfal'eruhet, S'tälla den iill ut-         Ett t.ahnde exemlpel ha vi 'i de u~d·er krigs-
9415:  l:ä:ndske reJdares .förfoga;nde, vilka eJ1bjuda         tid.en hyggd:a. fartygen:, vililm komma a:tt
9416:  bäittre :villUror. Att detta. verka.r menligt           orsruka 1m1å:nga :sjömäns rdöd, o:m ej sa!ken-
9417:  på den i:nre styrkan ihos 'Vår egen hand·els-           li:ga åtgärder därem:ot vidtaga+s. Ang,åJen:de
9418:  fiot~a, inses av va;rj·e dbjektiVlt bedöillland~e       passagerarfa,rtyg finna+s några om nck
9419:  rpers·on. En egen flot:ta ä1r urprpenbar'ligen av       km:a:pphändiga :bestälmmelser därom:, huru
9420:  stärsta vi!kt för främrjande av 'V1rur handel och       de s!kola: vara lheskaff.a.d:e för artt få anvfin-
9421:  industri. Men en flot.tas storl+ek ~ä:r icJke           das för sitt än:da.m:ål, vareun:ot några. bestrum-
9422:  d:et vikti.gaste; ,dess go:da a:ns:een:de är a'V        mels.er om, ihur falrty:g i .allm!änhet s.Jwla
9423:  mi:nst lika stor :betiy1delrse. En,gland t. ex.         vara heskaffad:e för att kumna a:nses va.ra
9424: 
9425:                                                                                                      33
9426:                                        V, 14. -    Mnutoksia merilakiin.
9427: 
9428:   i sjödugligt skiek, ~dke förofinnas. År                     rna.nd,e - bland anclra aHtså också finlämcl-
9429:   189tl, aJi,tså under stånd,slaill>tda.games tid,            ska - fat,y.g under cleras :visrt,els-e i alffiieri-
9430:   gjorci'e .sgöma:ns'prä,sten E:l'is Bergr.otih, som          kansk lha:mn.
9431:   för övrigt på ~tt erkännansvärt, sätt intres-                   Vi skola, 1här ed uppeihålQ'a oss ·v:itcl d<tm rältt
9432:   semde si.g för finlä:ndska 'sjömän i utlandet,              till utövan·cle av kroppslig aga, som till-
9433:   en ,f,ramstä;Hning i Prästestlån!det a.ngående              kmnmter slkepip.Sihefä] enligt 'Vår S(jölag. I
9434:   vissa1 'älndrinmar i sdöra.g.eill', ruv,seen.d'e främst     cLen·mmma ingå 'O~Ykså andra nä:ra nog lika
9435:   förbu:d mot användande av så:kiallade fly-                 ·Up'prö•ra:n'cle bestäJmm:e]s•er, såsom den angå-
9436:   ta.nde ltikkisi1or samt s:tiraff för S'åda.na re-           erLed fängelsestra.ff för rymruing ur tjäns1oen.
9437:   dare, vilka .a,nta.ga hes.ättning för vra.kartade           J_;ilkvisst föra.nledes rymming oftast d'äJmv,
9438:   fatrfy,g oc<h sällida. desatmma till sjöts. Men             a.tt •Sijöma,nnen saikna.r anclra, utvä.g·a,r a.tt, få
9439:   förslaget lä:m:nad·es ·uta.n avseende, och cless            sitt ,kontmkt ·brutet, aeh i många. fal:l :kunna
9440:   framstä:Ha·re b1e:v i Borgarstånd>et t. o. m.               omstän:di:glhei:ema harvid V"ara' så behjär-
9441:   utsatt för .klandN fö.r siH. ·t,il~rtag.                   tamtväird,a, at't: ook:s:å ·en: s:t:or ·d<el läJka:re
9442:      Det kan. ~CJke tiUåt:as, .att befäi!Jhav·are eller       stäl!a. sig förståel:se.fuUt till drylika, fall och
9443:   l'edare skUJUe såsom 1hittil1s. få antaga, ibe-             med sitt intytg hefria per,so·ner från att med
9444:  s·äHni.n:gar, beståendoe erubm't ta1v :personer,             öppna. ögon gii sin unruergång tiH 1mötes.
9445:  'SOlll i avsa.lm.ad a V tpra,kti~k i 'YI1ket rcke \let          Förutmn 'medv-eta.ndet, att det stkep'p
9446:  ringastle kunn,a bedöma, huruvicla v·ederbö-                var!på :en sjö1man befinner sig är ,e1Jt vralk,
9447:  r.ande fa.rtyg har möjliglhet aM lyckligt ut-                finnes dei flera a.ndra omständigheter, som
9448:  föra sin re&a. Oclk:så för att ic!lm sås·om                 ku:nn.a göra livcet omiho.r.d outlhä'I'dlligt. Så-
9449:  hiitt·ills cl·e mera sjöva:na. ibland beså!tt:ningen        lun'rua. ;ka,n en illroppslligti klent utrustacl 'per-
9450:  sk;ola: vid ,krititstka tiltrfätll,en nts'äittas för        son tha. det svårt a:tt re.da. ,si,g blancl brutala
9451:  opro<portionerli.Jgt stlora ansfirä.ngningar, böra          kamra;ter. lVIan har ookså sa.gt., att ju mera
9452:  föreskrifter finnas därom, 'huru st,or del a>v              ebt sikeipp l'ä1cker, d!esto ffiler mås.te .d-ess he-
9453:  bes-älttningen bör utgöras Mr 'sjövant folk.                fållhavare clrid\:.a - och d·et förefaHer att
9454:  Denna omständighet måst,e a.nses va.ra ruv                  vara, stå. J u sä.mr-e fa.rty,g ä1', desto va.nli-
9455:  s:ynnerliig V!ikt för ·försäikringsbola.ge.n, som           gare ä:t: a.tt dess befä,lha,vwre ä:r 'en håde i
9456: ·ofta mås,te utibetala st!Ofa .summor tiH föl~d              wv·:seerN1e å :lmraktiäir och tbil:dni,ng und·er-
9457:  a,v aMi fart!yig ihaft hesMtnirugaT, som - då              må!11g 1person:. Det är därf.ör det ·vore av
9458:  fa.rtyget :konnJmi,t ur ihalffiruen: - ihefunnits           s<å stm vikt art:t bereda. sjöf.oltket 'swrre lag-
9459: .o.fö:rmögna att iha.ndhava si,na åEgganden.                ,staldgat .skydd. För a.rlbehrM tillla:nds fin-
9460:  Stun.dom :ka,n ·en srud:an thesM,tning rent a:v             nes ynkesi,nrsipeMion, men lha'Veis a.rbetatre
9461: bestå av ih~H unga gossar, .som i avsaiknad                 ha1r ej ens räH att rä:d:da. sittl l!iv. Ha.r 1han
9462: a:v deill• vuxne illlta·nne:ns uthållighet läit:t cluka     skrivit sit:t namn un:der :hyresavtalef'. så är
9463: untder, då •vid nödt.il<lfä:ltllen stöne anstT!äJng-        ihan bunden, ocih rymmer ihan, så 1hota.s han
9464: ningar krä.va:s och 'då mången befälha vare                 IDJed polis och ·fäingelse. Väigrar ha.n att
9465: ställer 1på s'ådana. lmga: ~pe:rwn~r renk av                los1sa trossarne eUer· a.tt läMa sin ,liktkistas"
9466: omäJnsikliga kra.v. AmeriJkas. Förenta Sta:ter              a,nlka,re, så ,s<fra.f.fats 1han fö1r mytier:L med
9467: ha ·vicl in:gruen'de a v trakta•t.er med an.dra             låmgvarigt fäingelse. Ha.ns atndra· a.lterna·tiv
9468: makter intagit däri, att de i dess lams,tift-               är - ha vStbottnen. S:å länge befälihavaren
9469: ning ingå<ende 'best:ämmiels:erna om ,s:kyldig-             våJgar tr.otsa öd'et;, ä:r oekså Sljöma:nnen sky!l'-
9470: het f.ör fa,rtYig a tt föra !kvalifrceracl hesäiH-          di,g att f.ö}ja med fartyget.
9471: nin,g, om rätlt. för s'jöma.n aM. i, lhamn uitfå                .Seclatn år 1910, clå ~ },ag.stridig ordning
9472: innes·t:åend:e lön samt om lindrin•g i :straffet            föres1uevs, att la,gstiftning·en röra.nde sjö-
9473: för ryrrnning slko1ia: gåilla 'ä:ven för: .fräim-           fart-en skuHe Wl,ra rgemensam för he11a clet
9474:                                    V, J 4. -   3iickelsson, A. E., y. m.                              259
9475: 
9476:  d:åv.aralld·e rys,ffia riket., lblev u.tv>eekling a:v kan bla,nd a:ml:at ses av vår nuvmJande s~jö
9477:  d:enna. gren av •vår lag&t:ift.ning av rpolit.iska fa.rlsstymlse. Vi iha. ,häJr att göra med en
9478: srkäl förihindmd. Ett ]a,gför.slag angående fa.clrinsti:tut.ion, so1m inräJttait:s på poli·t~s,ka
9479: .fa.rt,ygskantroll, v'il:k,et inläJmma(lles tiH se.na- grunder och kl.a.s:s'p.rinc~per Ett dy:Likt :v•erk,
9480: ten :den 27 a.ugusti 1901 :och .v~l!ket to11de där mod•enna. fa~ekins·]ki,er s~akruas ocJh lby.rå-
9481: inrueiburit in1genting mindre, än a,tt sjöfa:rts- kiraJis!kt godtycke florerar, !kan na'11urligtvis
9482: ins,pektören skuUe 1äga. rbefogenhet a~tlt hi,n:dra ej tillvi•nna sig aHiffilämlheiiens: förtroende,
9483: icke sjö,vä:rdiga fartyg att gå ti!:T sdö·s, lmn vilik-et jä!mväJl torde vara orsa:ken tilt att
9484: visserl~gen a.nta~ga:s 'ha försvrunnit 'På sipe-          den tiU · senaste rikslda.g öve~'ä:mnade ·pro-
9485: cieHt säM. Uelli visst: ä,r, wtt ten mä:n.gd latg- positioruen a.n•gåencle ätn;d,ring av 31 § i sjö-
9486: föMJa;g i s:jöfa.rtsärenden, vilka, ·irusänts tili la·gen •Mev förkasta,d. Denna, äJndrin1g slml1e
9487: Peterslburg för sta.dfästel.se, ibliv·it .på d:en förut:Statt: närm:a.re 2,000 e:xa.minera.de sjöfa-
9488: vägen liggan'de. Såclant är förhållandd mecl rand1e, :vilka, icke stodo atrti fås ocih •sållunda
9489: ett LagförsLag om :sjöfartentS ordnancle i is- f.ramika;l!lat en tgodtJ~C~klig ·ti'lil!ruelnin:g av in-
9490: bela,gt 'Vatt.en, avgivet   ' a.v vederbörand'e :lwm- tyg för s1egLatio,n och: göra.nde ikm;tskep-
9491: mitte d·en 6 mars 190•3; ett .synne1'1igen vik- pa,mes lew>Jbröd, myeket em:ot deras vilja.
9492: t.i;gt försiag om lkcmtroU wv farty:gs .signal- bementde tpå ·ett sl'a.gs1 :Jottem..
9493: La,ntemor av tden 6 juni 1905; förslag 1:ill                 JJå det är ~o~älniJ, •när den a1v •staten til~l
9494: ibestlälilllmteO.tser .fö.r f;jöfad-en i 'in:re :finslklt sdt'a, ko:mmitten för revision av tSijöfa:rLs-
9495: vwtten: a•V· den 5 ju:ni 19016; försla.g· iiH ny . la.gstiftnin:gen ,k,a,n framikomana. med sitt be-
9496: sjömanf!husförord'ning av den !14 ,*ptem- tänlka.ndi, mren ·d:å likvisst s'ky.ndtsamlma re-
9497: oor 1910; sarmt :ett föl1Slag ti]l förordning f·011llli8r i sa.gcl.a lagstiftnin1g äro a.v nocl•Em,
9498: ang&ende l•as:tE,nde för finska, fart1yg a.v den å,t,mri.•nstone i <de 1punkite:r, s:Oiill äro a,v vi-kt
9499: 30 >janua.ri 1912 - för art:t icke tala om .för 'våra fartyg under .deras •vis.telse i ut-
9500: arudra, förslag, a.vsee:ncle reformJering a:v sjö- läindsi.ka hamnar, föreslå und'ertooknade
9501: farten.                                                   vörd:sam1t,
9502:     Huru 1politiska f·örh:ålNa.nden lnmna men-                        att Riksdagcn måttc antaga en srl-
9503: ligt inverka på en näri,n:gsgrens 'uheckling.                     lydande
9504: 
9505: 
9506:                                                   Lag
9507:          angående änddng av vissa paragrafer i sjölagen av den 9 juni 1873.
9508: 
9509:     E:nligt riksdagens heslut stadg,as :härmed, att 2, 34, 35, 42, 57, 58, 59, 61, 62, 64, 66,
9510: 77 och 79 §§ i sjöla:gen av den 9 juni 1873 skola lyd:a som fö'~jer.
9511: 
9512:                          2 §.                          frilt .sam~, .eftletr fa.rtyg)etts storllek och be-
9513:     Ata,ger sig någon att. iby:gga. fart.yg åt         skaff enh.et, förs·ett med nödiga. föflbindnin-
9514:  ann-an, vare tpl!i.kti.g aH fullgöra aHa. hetin-      ga.r, rod1er, rod•erjälrn och ihes:Lwg, ibrått oc.h
9515:  gade vi:Wlwr, samt a,tt ut.i lbil- och bolfä.r-       gåm;g1spe1, bJanbalikar, po'llarre, förtöjnings-
9516:  digt ·skick, där annan 'bestämning ej ~lkett.         ocJh ankm1kly·s, stpygatt, ipumrpa.r m:ed till-
9517:  inom utfäst ti•d avJ:ämna foartyget.                  hehör, .pumlpsot, röstjä~rn, na.gellb·ä,nkar,
9518:     Fartyg an:~es vara, :bil- ooh holfä!rdigt, då      båtar, 'stöttor under däck och tvärs'kott för
9519: .cless skrov, utan förhy~dnting, är fulländat,         förvaring a.v :prov.iant och in,venta.rier, :ka-
9520: hehiirigen :bJfat.rat oeh i flott :vatten fel-         juta oc'h st1mns utan inredning, ävensom ti 1l
9521:    260                              V, 14. -    Muutoksia merilakiin.
9522: 
9523:  insättni.ng färdiga, master, bogs1prö•t ooh a1Ha           'Skeipipsmätare •skal;l tills,e, att å varj.e så-
9524:  till taoklingen hörande rundih:ult.                     d~nt    rum, som här ovarr nämnts, i en
9525:      På va,rje handielsf.artyg, val's byggande           bd,äl,ke ävens,om ovanför dörren inh.ugges
9526:  för finlländskt rederis räkning på'hörjas,              orden ,a.ttesterat a t·t bebos av              . S.Jo-
9527:  refter det drenna. rlag trätt. i rkraft, och vars       mäin", P'å ena st ället på det ·ena, ooh på andra
9528:                                                                            1
9529: 
9530: 
9531: 
9532:  drä,M.igihet är hundra regist-erton e1ler där-          stä:l1et .p1å det a.nrdra a'v Vandtets språlk.
9533:  ut?ver, skaH ru:m, vilik:et a·vs~s att tJjäna              Ej må d.es,sa. rum medräknas vid beräk-
9534:  som logis .för fa,rtygets· roosättning, illlnrehårla    ni.ng a.v fart~ygs tonna:ge.
9535:  ett utr.)'lmme av lllJinrst tre :kubikmeter samt
9536:  fri go1vyta av minst en ocih en ihal·v kvad-                                   34 t§.
9537:  ratmd·er för varje person, som ska[l] hebo                  Då hefäWhaNare sin lbefattning ti1lträder,
9538:  detsrumma. För va.rje person s•kall finnas              bör inverrtering a1v fartygets ti1llhörigheter
9539:  särs.kåld 'häJdid\ ·och får så,dana icJke an:bringars   .förräMas, ooh ett exemplar av inv,enterings-
9540:  ovarnför varaandra till stö,rre antal än två.           länrgd•enr rmed hefälha!Varens godkäJn,na.nde
9541:  Dy lika logemren:t skola vara. väli kon<Strue-          t'ill red-eriet ·ÖvedäJmnas. Förräm last inta-
9542:  rade, tiMräJckligt mpplysta. och förs.edda lllled       ges., äger han noga efters-e a tt. Iartyget är
9543:  )nent.il'ation<Sanorclningar, skyddade rllllot .vind    i Sljömäissigt skid.k, 'älvensom att diet, inna.n
9544: ocih sjögång samt, srå l:ångt det si,g göra lå-          resa anträld•es, är försett med .nödig proviant
9545: ·:ter.. mot. dnnst•er från last och bilge-v.atten.       och övri:ga. ti.Ubelhör. rFinn>es däri någou
9546: Föra såclana fartyg mera än tio mans besätt-             bri.;;t, ooh vi~l ej redaren den av.hjä:J:pa, vare
9547:  n1np;, skal'l för densammas räiknin;g finnas            befälihwva,ren berä:ttiga.d a;tit avta]et bryta.
9548:  mim:t ett .ljust, rent, med ventilations- och           Utan skäl må icike befä:lthavaren fördrälja sin
9549:  vi!!rmre,a,norcln.ingar förs•ett ba,drum sarm:t ren     a.vresa..
9550:  ma tsal, ibör.anrde /d'essa !v•ara. Bå U.nrä.tia·de,        Gör·es skrift,l.Ug anm.aJ.an, undertoomnad
9551:  att samtidigt, haha oosattnirug-en ·k>an därav          av två a.v unrderbefä1et (srtryrmläin e!l!l:e.r ma•s-
9552:  betjä,na. sig. F·ör ma,skin- oeh el'ds,tads·per-        kinister) eller av besä;ttn.irrgens flertal,
9553:  sona,len bör, där dess antau övers1iger ho.             dälrom att fa.r.ty~t Bj är i be;hörigt skiok
9554:  finma.s särskilt •baJdrum ooh särskilt ma.tsal,         på grun·d a1v a1tt •dets.amma l•äcker, ~j är till-
9555:  böra.nde clessa ryrruma sa.mtidigt halva anta-          .rä;ckligt försett med besäJUning, &e:g.el, rig.g,
9556:  J.et a v sagda 1perwnal.                                a.n,karen eller prov.ia.nt, >e1lter rh_ay,a såd'a,na
9557:      Be3äM,n·ingens. ihostadi s1kaH ha.va utgång         .förnödenlheter under resan varit bristfälliga
9558:  åt tiVå ih'å:H.                                         ell:er vådliga. för liv 1e'Her hä.lsa, rvare hefä:l-
9559:      På äldre fa.rtY'g s•ka.l:l' rum, vilket arvses      lhavaren skyldig att genom vedel]'börnnde
9560:  att ttiäna sorru logis för .farty,gets besä1tning,      myndigh>eter låt'a, verikstäilla. så;dan b>esikt-
9561:  inneJhål'la., såvitt detta är möjligt, ett ut-          ning, .som kan anses :läimplig. Gäller klago-
9562:  rymtme av llllinst t'vå kvibikmet>er samt en            må:let •provianten, <skaH ·dren .ena. .av bes.i·kt-
9563:  golv- elil:er d'äJckyt,a. av mrinst en k,vadra.t-       ningsmännen vara lä:kare. Vägra.r oofäl-
9564:  meter för 1varje. person, somr s[mll be>ho det-         haNare att låta ve:rk>stä~la. sådan hesiktnilllg,
9565:  sa.mrna. .Såda.nt rum s.kaill v'ara, väil konst-        stra,ffes m>ed 1höt€>r frå.n feanlhundra: till två-
9566:  me.rat, tiUrä:ckligt upplyst och förs>ett med           tnsen marik.
9567:  vent11a.tionsanordn•ingar samt. s1kyddat mlot               De aw vederbörand·e mymdig,het eUer kon-
9568:  vind aclh sjö. iTvingas besättnimg aJt beho             sul utsedd.a besiktnringsmännen äga förfoga
9569:  mm, som ick'e fylllia dess:a •viUkor, fastän            över fartyget på sätt deras uppdrag på-
9570: brist,erna utan sfor SV'årighet eller koS'tnad           kallar ätvensom taga. nödiga 1pro:v.
9571: kunnat a.vhjäJlrpas, •s:traHes reda1ren med                  Inspekt.örerna silmla i sitt..utlataud'e giva
9572: höter f.rån ferruhundra tiH tvåltusen mark.              till känna, huruvida enligt de.ras förme-
9573:                                    Y, 14. -   )'lickelsson, A. E., y. m.                             261
9574: 
9575: nanrde farty,get, trots vetsk:a:p om rsagda            genOIIll: Sljöm.ansru:Ha med utsäitande särs!kilt
9576: bristers förekomst, tillåtits anträ:da sin resa.       a/V•:
9577: 
9578: Ha.r dHtta rvarit fall~t., förol'd'ne vedroobö-            a) ·besäittninrgens tota.ltan:tal och .ksva:lifi-
9579: ra,nde rrrllyndighet, det var ooh en av besä;tt-       ka~ioner;
9580: ninglm, .som de~ önskar, älge räitt till av-               'b) va.rs och ens avlö:ning och befattning;
9581: mö.nrs,tring sanvt va·re "berä:ttigard, förut·om            c) så .no.ggranna uppgifter römnde d·en
9582: ti!Ll införtjänta. ·medel, till gottgörelse för        ti.lläim:nade .resa.n, sotm pra,ktiskt taget
9583: brutet kontrakt. Har 'bristfä;lliglhet u:pp-           kunna. meddel.a,s;
9584: stått, oaktat nödig omsorg iaiktt.agits, Qch               d) tid,en, d'å en vra.r äger v·idrtaga med srin
9585: av:hj'äliper befäil:hava,ren genast missförh'ål-       tj äinSitgöring;
9586: land>et, furll:göre envar d.e s:kylidi.g~heter ha·n        •e) den s:pisordning, som ·på fartyget skaH
9587: åtagit .sig.                                           iakätta:ga.s; samt
9588:     BefäJlihavaren skaiH i föl'S•ta hand utbetala          f) vad övrigt öv·erenskomrm:its.
9589: tili besiktningsmännen enligt rä:kning det                 •Ej. må sålllant a'Vta,1 i något avsee.nde
9590: d:esamm!a som ersä'tt.ning för si.n besi,ktnin·g       st.ridra. rm:ot, vad i lia;g är stadgat.
9591: s>käligen göra ansp11åJk ·på. Finna oosikt-                Envall' a.v hesätt..ninrgen skall erihåHa av
9592: ningslffiännen, att a'lldeles in>tet skä] tili         sitt rkon:tra1kt en a1v.skrift, vari ov.anoomnda
9593: klagomål förelegat, va.re befä1havaren be-            bestälmrm:el·s.er äro utpptagna samt 1plats ,fin-
9594: rättiga,d att från :kl.a.ganJCLena·s Iön avd,raga      nes för a,nteiClkn•ing om hyran ooh dess er-
9595: besiktningsmännens arvode.                            ]älggande.
9596:                                                            Utgår fart:yg från la.nthamn, {)ch har dess
9597:                      :3!5 §.                          •hesäMni:ng dessförinnan icke hlilivit för resan
9598:   'Befälliharvare älger .eft~r fartygets oclh         a;nnorstardes •p:åmöThstrad, ä:ge o.rtoeiVs kmno-
9599: resans behov antaga nödig besättning med              läns.man m1ed två gode :m'än, eller anna:n ·där-
9600: iakttagad~ av va.d härom i lag ä:r stadgat.           till förmdnad myndighet, sådant på an-
9601:                                                       mälallJ verkställa, ;såsom dä;rom OJVa.nfö.re
9602:                        42 §.                          b esrt·älmmes.
9603:      Un'der resa å:ligge hefällhavar·e att rhava           A.ntager befä:l'haval'e sjöfo!tk ut.om landet,
9604: sorgfäl1ig vård ·Om :besäMningens 11äJlsa., att       skolra därvid överenskomna villrkor införas
9605: håilla. 'den tirll nryHer:het oc:h Sled:l~ghet samt   i fartygets •sjöma.nsmlla och a,v vederhö-
9606: at.t nogar iakttaga. .vad i 57 § är stardgat.         mnde ,kons.uJ el1er an:nan myndighet i ori!en
9607:     Han skall .ock till~andahålla rhesätt.ni.n:gen    •bekräftas.
9608: kost efter .alll:mä,n och lbe!hörigen fastställd           På alla i Finland he.mmahörande fartyg,
9609: Slpis.ordining. Ha.r avtal om a,nna'n n'oga           då dessa. äil'o av mer ä!n 100 t.ons d'räiktigh-ei:,
9610: bes.täimd :kos:thåHnin~g tblivit ~vid ibesMtnin-      skalJr lbesäftningen, diå fartyget äJr under
9611: gens ant~gande ingånget, vare gilt så:som             resa, indelas i trenne vakter, vilka i tur {)Ch
9612: övereiVSikommet ä:r. Ka.n rhela rkost:en för          mdning ut.föra för fartygets manövremng
9613: nödfa:Lls' sk:uU ej utgiva.s, skall fulli ersätt-     erforderligm arbet.en. Besäitt.nin:g ka.n• ej
9614: ning för :bristen vid slutlikvi'd i penmngar          på:mönstras att arheta omv'älxlande i maski-
9615: i:ill hesäit-ningen erl1äggas.                        nen oCih 1på däick, befälets .myndig1het och
9616:                                                       b>esä:ttningensr lyd:nadsp!!Jikt doc;k oförminrs-
9617:                         57 §.                         kad i den rhäJndels:e befäTet a.n.oor, att hela 1
9618: 
9619: 
9620:     Dii lbesätfning på uh]kesgåiende .pass.age-       ell.er en del a:v tbesiäJttm.ingen beh'öves för
9621: ra,r- ()Ch iha.ndrelsJarty,g a.v befä]hruvare an-     fartygets ·eller lastens säilmrh-et eller till
9622: talg18's,, skall CLe.t med· densamma ingån,gna        rälddning aw mä.nruiskoliv e]ler för att tili
9623: avta:let :prö•vas i sjöma.ns:huset oo'h besty.rlkas   sjös eller i hamn verkställa e1ds1äckning,
9624:   2G:2                              Y, 11. -   31uutoksia mNilakiin.
9625: 
9626:  li v:båt!s- eUer arnna:n ·driH 1med ihe1a: .eller      st;yrkt Stin rätt till S'åld,a.nt intyg, utfäJrdas
9627:  en del aw besä:ttning>em.. Ed må be.s.attnin-          irutyg, vilket berättigar honom att vid på-
9628:  gem å sö·n- ooh thalgda.gar ·eUer å första m:aj        mönstrintg kva:W.froeras .som maitros. Sjö-
9629:  tvinga·s att utfö.ra andm arbeten än d·e, som           fa.rtsins:peiktör skaJl föra förteokning över
9630:  för fa.rtygets ma.növrering äro ·e.rforderliga.        a.Ua a V honom utfäJrelade i.ntyg samt de upp-
9631:  Då fa.rtyg .ej är i fara., skal!l åtta tirmma,rs       gifter, va:rtpå d~esa.mm.a grunda:ts.
9632:  a,l,betsdarg ia•kt.tagas.                                  !Tu1il'uppsyningsman tvare ,berä:ttigad smmt,
9633:      tDär .befä1havare ej ia;kUager va.d i de.n•n.a     vid :skriftlig I1P\pmani.ng a.v finländ,sk med-
9634:  p.ara:graf är stadg:at. vare lbes~ärt:.tninge.n. be-   horgare, jäim'V'ä!l skyldig undersoka, huru-
9635:  rät;tigad att avmönstra. oc·h utfå sina inne-          'vida föresli>..riftern'a. i denna !]Jaragmf å far-
9636:  ståentd-e lönefö11måner.                               tyg ia:Mt.agits; fartyg, där så icke slkett, må
9637:         ·E~ må fartyg över 100 tons• dräiktig>het,      ej utklarrera.s. Gö.ves nu .111ä:mnd uptpmaning
9638:  mec1 undanta,g a·V såJdaua SOill hafi,kera: in-        under ele sex sista tim•marna före den tid-
9639:  la,nd>S'VIat:ten, lberä:nigws l.ätmna finil~å<nsk      punkt, td.å fartyg ~hestämls att ruvgå, va.re
9640:  hamn •med' en lbes'äJttning, v.ars däcksfolk           tulluip.psynin.gsman fråru s.åJdan undersö·k-
9641:  första året efter det denna lag trätt i kraft          nings:phkt befriad. Fra1mst'äilles yrkande på
9642:  utgöres iill .rner än 55 % samt därefter till           run,d>ensökn~ng av d•en som V'et, artt ors.ak dä:r-
9643:  mer än 35 % av Iägre. kvatli.ficerat folk ätn          iill ~ej f,ö,religger, .böt,e denne fö.r falsk an-
9644:  ma:traser, varviel som hesättning icke räk-            givf!lse icke ö•ver femhundra m~mk.
9645:  nas examinerade styrmän. En ;person må                     Bryter redare, .skeppsibefä!l:ha va.re eUer till
9646:  kvalificeras som matros och tiilåtas ut-               befäJlei: ·hörande persorr :mot föreskrift,erna
9647:  mönstra .stom sådan, elä.rest ihan fyilt nitt.on       i d€.n:na ,paragraf, bote ej ·under -etthnndra
9648:  år och i minst tre år tJjäns.tgjnrt till sjös å        och e'j över foem!hundra mark.
9649:  sådana fartyg, som här o•va.n omtala,i's, å                ~Sjöf.a.rtsins'}lektionen åligger attt u.tfärela
9650: •krigsfliottan e!liler å kust:hevailmin,gsfartyg.       ele föreskrifter, so<J;m för ti11ämpning av vad
9651:  Perso.ner. s01m under tret.t.iosex månader             i d enna• 1pa.ragraf stadigas kunna. va.ra erfor-
9652:                                                             1
9653: 
9654: 
9655: 
9656:  seglat å in}a.nd.svatten ell:er å mind:re kust-        tderliga.
9657:  f.a.rtyg, må, s.edan d·e •ett å,r tj'äu~tgjort å                                 158 §.
9658:  hämva,n näJmnda farty.g·, k'va1i-Lioeras som               E.ft.er tpåmön•strin•g sfkaH s',jöman !begynna
9659:  matl"oser. Und·er alla omst.ä.nruig>heter må           si<n tjäln,stgöring å fa.rtyget ·på avtalad tiel.
9660:  intyg över normal s.yn, hönsel och kmp'PS-             Gör han d·et icke ~eller a~vvi!ker tha.n, efter
9661:  konst.itution erfordra.s. Eft.er att av s~jö          a:tt hava i tjänsten inträit, utan be:fal!ha-
9662:  fa.rtsin•s!pe!ktör ihava examinerats i sjömatn...      varens til1sitåmd från farty,g-et e'JJloer dröjer
9663:                                                         1
9664: 
9665: 
9666:  n.aåli.g.gam:den ocJh ibefunnits. kompeten•t kan       borta längTe tid än hon'()m blivit 'hwgiven,
9667:  person, som tjänstgjo.rt till :sijös i f:olv må-       eHer fö1~summa.r iha:n eljes uta.n giltigt. skäl
9668:  nad•er, td.ämstgöra som ma:tl"os. U ndantag            siH a1;bete, straffes högst med förlust-en a•v
9669: 1hä:rifrån gör&g en<dast för fartyg tiHhöranele         f V'å da.g>a.rs lön ~Her erl'äJgge a1v·J.öning för
9670:  n•ationer, meel vilika han<lelstraM.ater äro           den i 'ham stä;lle a.nstä·l~ts..
9671:  gäUa.ndle. viU~a umd€:r sin gil~iglhetst~el omöj-          T.~ä'mnar s.jöman fartyg olovligen, då det-
9672:  liggöra tillä:mpande av lhär nämnda bestäm-            sa:mma an'läinlt till hamn, men ·ännu ej blå-
9673:  mels.er.                                               vit fört.öjt, straffes hög1stt med förlus.t a'v en
9674:      Den c1et öm>kar ka,n ihos sliöfa.rtsins'pektö.r    m:å:natds lön.
9675:  anthålla om in•tyg ö·ver räitt wtt tj11nstgöra                                   59 §.
9676: som mahos, oc.h bör åt honom, sedan ha.n                    Då sjöm<ms t~ä:nstg.örimg begynner, äg'€-
9677: lämnat nöd~ga. uppgif.ter om ålder, .nationa-           han i förs.kott uppbä.ra en halv måna,ds lön
9678: litet och ele fart1yg däir h.an tjämstgjort samt        ell'er ~jä:rdffielen av •hela lön•en, därest
9679:                                     V, 14. -     J\lickelsson, A. E., y. m.                               26B
9680: 
9681: denna är ibe;;t.ämd för re;;a; vare oek sedan             med reld e]ler be.given på sta:rka dorycker,
9682: beräMigad att i vauje hwmn ulppbära minst                 und•ersöke hefa1ha:varen i :bes'äittni.ngens nä:r-
9683: häHten av den lön Ihan ]ntjänat. Dock må                  varo ihan•s: för.sool:s-e, göre rdra'l'o:m antec'kning
9684: anhå.1la:n om ut1beta.Lni.rug ej framstäillas of-         i srkeppS:d:a.glbo!ken oclh lråte det runbecknad.e av
9685: tare ä:n en gång undler lo'P:pet av fem da.gar.           två :vitt.nen Jbes:t(Yr.kas .samt' förordne s-ed.an
9686:     •Sjöma.n vare herätt'iga:d att tiH sin:a far-         att d·en feland.e skall efter överträdrelsenS' be-
9687: eller :mor.förä1dra.r, förä:ldrar, s.in ihustru,          s1m.ffenhet, då fady.ge.t är 'till .Sijös, rhå~:las
9688: si:n.a syskon -el'ler harn mede[ls träcks,edel av-        i arrest, högs•t åtta dagar, samt då fa.rtyget
9689: stå den del a v sin lön ha.n önska1r för .att             är i ha.mn, till födust av hög.slt fyra da:gars
9690: ~nom r.edieriet till omfö11mäilda ha.ns anihö-            lön. Eft:er domstols rprövning ka.n den fe-
9691: riga u'!Jbetalas. Häirför erfor.dras· •stäcbe             la:nd:e ·diäimas' tilrl fä:nge1se i hög&t en måmad.
9692: ;;kri.ft1ig överenslmmmellse.                                  Mis.s:bru:kar hefälh.a,va.re sin rätt. af.t ibe-
9693:                                                           st.raffa e1lier unda·nh:ål:l:er ha:n hesättningen
9694:                           61 §.                            dietss skruliga 'kost, böte från .femhu.ndra till
9695:      Envaw a.v besMt.n:i.mgen, så ook andra på            iNåtusen mark. För.övar ihefalet något. s[:a.g
9696:  fart.yget a.nstäil:1d:a, till det egent.liga Sljöfol-    av kro:ppsli.g :bes'tra.ffning el1:er annan grov
9697: kef icke -hömnde pers:oner, äiro iP'liiktige artt         mi.s.~1han:del lill'ot någon av besättningen,
9698: hörs:amma befä}et,s hud oeh hefallrninga.r. Ej            stra.ffes den som så .gjort med fäwgelse från
9699: lillå sj.öman •nå:g.o.n tid av dygnet, va.re sig
9700:                                              1
9701:                                                           tre måna:der 'till 1Jv<å år. Ha.r •missha:ndel
9702: söcken- e~:ler häil'gda.g, v,äJgra. att. verhtälla        föröv·ats, av någon av befälet mot någon av
9703: hon01m förelagt a.rbe!t,e eHer ann:ars i 'hamn            hesättningen, va:re ibefälhavarelll Siky1dig a.tt
9704:                                                                                                    1
9705: 
9706: 
9707: €Uer till .s jö.ss underlåt.a os:orgfäililig vrård R'V
9708:             1
9709:                                                           tillls:e diet den sikyl:di•ge, vid fartygets a.n-
9710: fartyg o!Ch gods .. Doc:k vare befältet, a:nsva-          komsit. 'tilil: hamn, befor.dras till straU. Lyc-
9711:  rigb, dlärest ibesäitnin~n utan· giUigt sikä·l           kas den s~ryldige rylilllmla från fartyget, an-
9712:  användes på annat sätt än i 57 § är •sta.dgat.           •SViar.e befäll!hruva.ren för den g•ottgör.else den
9713: Ska.Cfa., s.om sjöman med a vsikt fömnleder,              rmisslhandl,ade el1er olagligen bes'traffa.de
9714:  va~:e han: ,skyld.ig e.rsåltt.a..                        kam: k:omma. att t.ilildömas.
9715:     Åir besältt.ning tiH föl1jd av irå:kad sjö-
9716: olyeka tvungen. at,t längre ·eltler kortare ti.d                                   64 §.
9717: arheta. utöver i lag föreskri:ven tid, vare be-              Ar DJåg:a.n a,v hesätt>ningen U!pps:tud:si~g mot
9718: rMtigaid till sä1rskiM gottgör.else härför, ooh           rbefäaJhaJVa,ren och vägrar ihonom' ·lydna:d, då
9719: ska.ll denna, .heräkna.s :högre ä:n för övertids-         fart.yget älr i Sljönöd, fö·r.fö]jes av fien:de -eller
9720: arhet,e i aH:mänhet ar stad.ga.t.                         amnars :är i fa.ra, slkaH den ibrottslige stra,f-
9721:     Lag swmma ·va.re om styrma.n, t.il:l v.ars            fas med tu'Hhus från och med två måna'der
9722: å ligga.nde dessu!tom hörer a tt under befäJl:ha-         till oclh med ett år.
9723:  yarens intSteende skäJta s.eglat.sen, ha•va till-
9724:                                          1
9725: 
9726: 
9727: 
9728: ;:yn över oCih a:nteekna, det ·god's, som lastas                                  ()5   §.
9729: .elller loss.as, vid inl:a,st:ningen ·Öiv:ewa:ka god-         ÖverfaUe,r s:jöma.n befäl'ha1var.en eliler nå-
9730: sets behöriga stuv:ning, sam:t pröva reds,ka-             gon a.nna.n med våld eller hot för a t't be-
9731: pernas sf()'Tka o0h duglighet ävensom att un-             lillälktiga si.g farty,g, dessr ti~l:behör eLle.r nå-
9732: der ihefäl:havar·ens frånvaro 'hamlha.va över-            got av la.s.t.en, st.raffes med t.nkt:hns· från ooh
9733: hefä:let på fart:yget.                                    IDJed fyra. till och mred tio år. :Srker d:et i
9734:                                                           ö·ppen sljö, umgäJlle sit:t lbmtt rmied ena.ha.nda
9735:                      62 §.                                st;raff i tio eller f1era år. Dem över.fallne
9736:    Befi.nnes, sdöma:n vara i tljänsten försum-            ha1ve lffia,kit a1tt Väl'lja 'Jiiv, farUyg o.cih las•t,
9737: lig. eller är han oly'Cl<ig, trä;t,sam, oaktsam           oCih om den anfaHan!de genom hans s:jäl'v-
9738:   264                               V, 14. -    ~luutoksia merilakiin.
9739: 
9740: 
9741: försva.r f·år ~>.Jt'O'PrpssJmda ·eller död, vare         la.n ·de1a dens eller d·eras förmåner, vil~kas
9742: og~lt.    Scker detta efter inlbördes rods1ag,           arbete de omhän,der!hava.
9743: vare straffet för envar a;v 'de ibrott,slige det-                           ,
9744: samm:a, s;om va,d cwa•n f.ör CLen enski'lide är                                  79 §.
9745: stadiga.t.                                                   1Sed•a.n fartyg anlänt ti~l såda.n ort, <:Ufur ibe-
9746:                                                           sättningen i sin hellhet ehler någon ruv den-
9747:                          66 §.                            sa:mma f•ull.g<jort sit.t ·av't.al eHer av annan or-
9748:    För .rymning u.r tjäms1ten stroffes s~oman            Sialk ar ·be:rälttigad till a;vmöns,tring, skaU ;på
9749: med .födust av alla eHer den ·d:el a;v hans               anlhåHan a;v fa.rtygets; ibefä;llliavare el1er den
9750: kläJder ihan lämnat om:bord samrt likaled'es             som önskar lbl<iva a v;mä'IJJst.rad ved·erbörande
9751: med fö,rlrust av d•en :lJön etl>er a•rud.ra. tillgodo-   myndigh~t i Finland eller finlämds·k ®onsul
9752: ha;va.nld·en h:an d•å ,k.Jva.rlä:mnar.                    i utlliandet vara .skyldig a.tt undersöka sa,I>.en
9753:    Öw11g;iver Ihan fa.rtyget und·er ,sjönöd el;l:er       odh, då .rätt tåll avmönstring föreligger, så-
9754: annan hot:a:nde ·f.ara, i.nman 1han kan anses             dan verkst.äiHa samt :härvid tillse, a t:t ,sjörma,n
9755: sin 'j)liikt i a•v:s.eende å räddning oe!h bärg-         ffuut·om honom tilHwmma.nde lön jämväl er-
9756: ning ful,lgjort, böte från och med ,femhundra            'htåHer int.y,g öv·er sin tjälnstgöring samt att
9757: tili ocih :med tvåtusen mark dler va.re hållen            d:en atvm:önstrades rätt tiH: ·ers'ä!ttnång ·enligt
9758: i fä;n:gelise från och med en ti1l och rmed t•olv         73 '§ iccke åsidosälttes.
9759: måna.der.                                                    Vid an'komst till fin1änidsk hamn äga så-
9760:                                                          vä:l ibefä~ha<vare som besäJtt,ning rätt att up'j)-
9761:                          77 §.                           säga hesättningen till avmönstring efter 3
9762:      1Varder besäJtt.ning geno;m dödsfall .el1ier        daga1:s U'ppsä:gni.ngstid å va.rdera s,id:a.n.
9763: rymning eller annan orsak förminskad,                        BefäJl1hwvare är ·skiyldig att tjugufyra tim-
9764: vare befäilh,avaren s;kyldig att, 01m möjlighet          mar fö1:räln av:m:önst<ring sker till s<jörm:an
9765: finnes, i de avgångnes stä..He a:nta.ga andra             a:vgiva fullständig. räiknilllg ö•ver ha.ns till-
9766: tiiJ.1l Lika stort antal av liika eHer högre •grad.      goCLo:ha<v,a.nden·, oc:h .får wäreftrer int,et av-
9767: Ar det ej möjhgt för befä!lhaiVa:ren att ·er-            dra.g slke med und·a:ntag för vad möjligeru in-
9768: .hålla lämpliga 1per.soner i de a.vgångnes               trälffat eHer det ovann'älmnda rälkning ib1ivit
9769: stäille, skola de öv·rig.a erh,ålla och sig emel-        a·v'lälmna<d.
9770: 
9771: 
9772:          ·Helsingfors;, den 30 1marg. 1920.
9773: 
9774: 
9775:                   A. E. Mickelsson.                                       E. L. Hilden.
9776:                                                Rieti Itkonen.
9777:                                                                                               265
9778: 
9779: V, 15. -   Pet. försl. N:o 48.
9780: 
9781: 
9782: 
9783: 
9784:                                  Hästbacka, J. E., m. fl.: Om avskaffande av prästbostäl-
9785:                                     lena å landet.
9786: 
9787: 
9788:                                     T i 1 Ir R i !k s dr a. g en.
9789: 
9790:    Hänvisande tiH den motivering, som före-                  avskaffas, sålttnda att för prästens
9791: kom:mer i en tili 19117 års senare lantdag                   behov reserveras endast nödiga bo-
9792: inlämrrad petition N :o 24-L:itt V sid.                      nings- och uthtts samt mark tillräck-
9793: 501----'503, få vi vördsamrma,st aillhåHa, att               ligt att föda ett ottndgängligen nö-
9794: Ri:ksdagen ville tili StatsMdet aVJlråta en                  digt antal httsdjttr, ä1Jensom skog till
9795: peti't!ion .om åtgä'.I.Uer därhän,                           vedbrand, men att det övriga av
9796:                                                              prästbostället försäljes och det er-
9797:           att Riksdagen måtte hos Statsrå-                   hållna _priset föt·räntas främst ~till
9798:        det anhålla om åtgärd till sådan lag-                 avlönande av församlingens präster-
9799:        ändring, att de för närvarande å                      skap och om av ränteinkomsten nå-
9800:        landsbygden till prästboställen an-                   got därtttöver återstår, till fönsam-
9801:        slagna lantbrttkslägenheterna måtte                   lingens andra kyrkliga behov.
9802: 
9803:                 Helsingro11s, den ~9 mars 19·~.
9804: 
9805: 
9806:                  J. E. Hästbacka.                           Edv. Helenelund.
9807:                  Johannes Miemois.                          Johan Broända.
9808: 
9809: 
9810: 
9811: 
9812:                                                                                             34
9813:   266
9814: 
9815: V, 16, -   Pet. försl. N:o 53.
9816: 
9817: 
9818: 
9819:    •
9820:                                  von Born, E. och Estlander, E.: Angående avlåtaJ~,de av
9821:                                     proposition angående rätt att inteckna elektriska an-
9822:                                     läggningar.
9823: 
9824: 
9825:                                     'D i l1 R i k s d a g e n.
9826: 
9827:    Överföring av elektriskt ljus oc.h kraft       kanske såsom vederlag för särskilda upp-
9828: medels högspänningsledningar på större av-        offringar eller förbindelser å hans sida, ut-
9829: stånd innebär en jämförelsevis ny utveck-         lovade energin, ty avtal om leverans a v
9830: ling på det teknisJm området, <Och elektri-       elektrisk ström kunna icke inteck.1as i den
9831: f~ering av landsbyggden på d·etta sätt hör i      elektriska anläiggningen, allraminst då icke
9832: vå!rt land till den allra senaste tidens vin-     denna fy ller de i inteckningsförordningen
9833: ningar.                                           närunare angivna bestämning<trna angående
9834:    Vid sådant förhållande är det naturligt,       inteckningsbar egendom.
9835: att 'lagstiftningen på ifrågavarande område           Vi•CLare kan framhållas, att elektricitets-
9836: svårligen kunnat föl•ja utvecklingen åt, och      anläggningarna på landsibyggden ofta kom-
9837: att gällande författningar angående elek-         ma att binda avs81Värda kapital, kanske upp-
9838: tri:ska anläiggningar i allmänhet, (förord-       gående mången gång till tiotals miljoner
9839: ningarna av den 11 a]Jril 1901 och den 17         mark, utan att anläggningarna såsom så-
9840: rupril 19102) i nu berörda avseende delvis äro    dana annat än i vi·ssa fall kunna intecknas
9841: mycket ofullständiga, delvis alltför för-         till säkerhet för lån. Anskaffningen av nö-
9842: åldrade för att kunna tillämpas i alla de         dig kredit för företagen blir därigenom {
9843: fall som nu för tiden ifrågakomrna, helst         hög gra·d försvårad och ställer sig m!hända
9844: de merendels reglera blott vissa tekni.ska        icke så sällan rent av omöjlig, även om före-
9845: förhållanden med avseende å anläggnin-            tagets ~konomisk<t ställning i övrigt a11s
9846: garna.                                            icke vore svag.
9847:     Då emellertid elektrifieringssträvandena          Anförda omst-ändigheter haJVa även på-
9848: synnerligast på landsbyggden numera tagit         kallat lagstiftarens uppmärksamhet i sär·
9849: en sadan fart, att •stora anläggningar alla-      .slkilda andra länd-er, :bl. a. i Sverige, där
9850: redan äro under ntförande och ledningar på         år 1911!4 utkom ett digert betänkande, av-
9851: hundratals kilometer inom en snar framtid         givet av en för ändamålet tiUsatt kunglig
9852: komma till stånd, vore det siilkerligen skäl      kommitte och innehållande bl. a. förslag
9853: att gällande lttgstiftning på området i nö-        till ,lag innefattande vissa bestämmelser i
9854: diga delar bleve reviderad.                        syfte att trygga rätt till elektrisk kraft",
9855:     Såsom en avsevärd brist i den nuvarande        förslag till la;g om ändring av lagen an·
9856: lagstiftningen kan framhållas, hurusom             gående va•d till fast egendom :hänföras skall,
9857: avnäimare av elektrisk energi ic'ke kan be-        ävensom förslag till ändring av ut.;öknings-
9858: redas säkerhet för att under alla förhållan-      lagen.
9859: den komma i åtnjutande av den honom                   Utan att närmare ingå på de svenska lag-
9860:                             V, 1 8 . - von Born, E. ja Estlander, E.                     267
9861: 
9862: förslagen må nämnas, att desamma inne-            från andra stationer samt utminutera därav
9863: hålla bestämningar avseende b1. a. att be-        i sin tur åt sina konsumenter. I sådana fall
9864: reda den enskilda möjligheten att ge;1om          och synnerligast då fråga är om ele stora an-
9865: inteckning få sin rätt till elektnsk kraft        läggningar, som sä:rskilda kommuner ge-
9866: sälkerställd, så ock stadganden i syite att få    mensamt innehava och som tillgo'dose vid-
9867: elektris'ka starkströmsledningar hänförda         sträckta landsdelars •behov av elektricitet,
9868: till fastighet, un'der förutsättning dock c1tt    borde rättigheten att vinna inteckning i an-
9869: enfast punkt, elektris'k station, för anlägg-     läggningen icke göras beroende därav, huru-
9870: ningen finnes.                                    vida egen kraftstation finnes eller icke.
9871:     Omförmäl>da förslag innebära förvisso i          I varje fall kommer hos oss utvecklingen
9872: nu berörda, 1iksom ock i andra avseenden          och fra;mgången av de för vårt folks hus-
9873: ett steg framåt i utvecklingen. Det för-          hållning och särskilt för vårt lantbruk så
9874: tjänar ·emellertid tagas i övervägande, huru-     utomordentligt rviktiga elektrifieringssträ-
9875: vida den i de svenska förslagen föJjda prin-      vandena på landElbygden att i hög grad bli
9876: cipen, att en fast punkt för anläggningen         beroende av möjlig.heten att erhålla kredit
9877: bör finnas för att de i samband därmed            mot inteckning i 'de elektriska anläggnin-
9878: stående ledningarna skola kunna hänföras          garna.
9879: ti1l fastighet, un<ier alla förhållavden oYill-      M'ed 1hänsyn till vad ovan framhållits vå-
9880: korligen måste vidhållas. Ofta reprcsen-          ga underteckna!de härmed völ'dswmt föreslå:
9881: terar ledningsnätet med clärtill hörande
9882: transformatorsstationer och andra inrättnin-                att Riksdagen måtte hos Regerin-
9883: gar clen ojä:mförligt s.törsta och ·clyrbaraste          gen hemställa om avlåtande snarast
9884: delen av anläggningen i dess hel,het ocih ·er-           möjligt av proposition till Riksdagen
9885: bjölde sä:kerligen sås01m inteckningsföremål             angående rätt att inteckna elektriska
9886: fullkomlvgt lika stor stalbilitet och trygg-het          anläggningar, samt
9887: som en •elektrisk 'krafltstation. Hos oss fin-             att Riksdagen tillika ville anhålla,
9888: nas och komma sä:merligen allt framgent att              att Regeringen omedelbart måtte till-
9889: finnas vissa stora e}ektriska anläggningar               sätta en kommitte av sakkunniga för
9890: på landsbygden, som icke hava egen kraft-                uppgörande av förslag till kO'inplet-
9891:  station, utan- kanske mången gång av be-                tering och ändring i särskilda delar
9892:  kvä:mlighets- och :bil'lighetsskäl - föredraga          av gällande förordning angående
9893:  att köpa erforderlig el~ktrisk energi i parti           elektriska anläggningar.
9894: 
9895:      Perno, den 2 atpril 1912'0.
9896: 
9897: 
9898:                 Ernst von Born.                               Ernst Estlander.
9899:                                           Risto Ryti.
9900: 1
9901: 1
9902:  1
9903:  1
9904:   1
9905:   1
9906:    1
9907:    1
9908:     1
9909:     1
9910:      1
9911:      1
9912:       1
9913:       1
9914:        1
9915:        1
9916:         1
9917:         1
9918:          1
9919:          1
9920:           1
9921:           1
9922:            1
9923:            1
9924:             1
9925:             1
9926:              1
9927:              1
9928:               1
9929:               1
9930:                1
9931:                1
9932:                         ••        ••
9933: VALTIOPAIVAT
9934:               1920
9935: 
9936: 
9937:         LIITTEET
9938:                 VI.
9939: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
9940:        ANOMUSEHDOTUKSET
9941: 
9942: 
9943: 
9944: 
9945:            HELSINKI, 1920
9946:      VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
9947:                          A.
9948: Kirjasto- ja arkisto-oloja koskevia anomusehdotuksia.
9949:                                                                                          2'73
9950: 
9951: YI, 1, -    Anom. ehfl. N :o 59.
9952: 
9953: 
9954: 
9955: 
9956:                                    Soininen, M.: Yleisten kirjastojen järjestelystä.
9957: 
9958: 
9959:                                ·S u o m e n E d u s k u n n a l l e.
9960: 
9961:     Yleis.et kirjastot maassamme kaipaa'Va.t työ kuitenkin on nykyhetkellä tärkeämpi
9962: nykyää.ru yhtenäistä johtoa ja kesk~ttävää kuin koskaan. !Läheisesti liittyy :tähäm
9963: toiminltaa rtyönsä kaikirupuolista tukemista myöskin kysymys :ki.rjastonhoitajain a•setta-
9964: va,rlen. ToteutumaJiJta on vieläJkin valtion misesta .kun.tiin ja niiden• palkkaamiseg.ta,
9965: Eduskunnan .pyynnöstä asettaman kirjasto- jonka johdosta viittaa;mme valtiopäivillä
9966: komitean v. 1914 laati!llla ja maamme kir- 1917 {Liitteet VI, s. 348) ja toisilla valtio-
9967: jastO'Väen melkein ·yroS<imielisesti kannat- päivillä 1917 (,Diitteet VI, s. 586) tehtyihin
9968: tama järjestelysuull!nitelmal, jonka, mukaan a·nomuseihdotuksiin. Tähän katsoen rohke-
9969: Hrjastoa!siain johto ja kirjastojen a.vustami- nemme ehdottaa,
9970: nen valtion vamilla. olisi keskitet.tävä toimi-
9971: kunnan, kirjastovaltuuskunnan, ·käis·llil sekä .        että Eduskunta puolestaan ryh-
9972: perustettav!l! keskuskirjasto ja siih·en liitty-     tyisi tarpeellisiin toimenpiteisiin,
9973: vä kirjastotoimisto ja jonka. suunnitelman           jotta yllämainittu kirjastojen järjes-
9974: Eduskurutakin v. 1917 (Sivistysvaliokunnan           telysuunnitelma ynnä kirjastonhoi-
9975: mietinrtö ru:o 2, Pöyfäkirja.t s. 484-485,           tajien asettaminen kuntiin niin pian
9976:  Liitrteet VI, .s. 342) on pääasiassa hyväk-         kuin mahdollista toteutettaisiin, kui-
9977: syny.t. 'NäJin ollen eiväi kirjastot työalal-        tenkin niine muutoksineen, jotka
9978:  laan va,llitseva•n hruja:ruaisuuden vuoksi pysty    muuttuneet olosuhteet mahdollisesti
9979:  tarpeellis.en voimrukkaasti suoritt.ama.an täJr-    aiheuttavat.
9980:  keää osaa.nsa yleisessä sivistystyössä, mikä
9981: 
9982:            Helsingissä, 29 :p:nä ma·aEskuuta 1920.
9983: 
9984:                                                                             Mikael Soininen.
9985: 
9986:    Tähän yhtyy:
9987: 
9988:                                                                                 Julius Ailio.
9989: 
9990: 
9991: 
9992: 
9993:                                                                                         35
9994:   274
9995: 
9996: VI, 2. -   P•et. försl. N:o 61.
9997: 
9998: 
9999: 
10000: 
10001:                                   Schauman, G.: Angående ombiZdning av Statens Central-
10002:                                      bibliotek till Riksdagsbibliotek.
10003: 
10004: 
10005:                                      T i 11 R i k s d a g e n.
10006: 
10007:     Genom statsrådets beslut av den 14 april       rätt och värdighet än folkrepresentationens.
10008:  19119- en av de sista åtgäroer den av stats-      I fullständig sammansättning, efter de då
10009:  minister Ingman ledda regeringen vidtog -         redan bebådade och på visst håll med allt
10010:  ombilda·d:es lantdagens bibliotek från den 1      skäl fruktade nyvalen, skulle lantdagen
10011:  ja,nuari 1920 till ett, statsrådets kansli un-    sannoliki aldrig ha gått in på att avhända
10012:  derlydande, statens centralbibliotek. Sedan       sig en inrättning, som alla parlament anse
10013:  detla års början eger till följd härav riks-      sig behöva och mot vars behövlighet icke
10014:  dagen intet bibliotek.                            heller här någon röst höjt sig i offentlighe-
10015:     Det egendomliga är att till grund för          ten. Detta förklarar ock, varför de ,som voro
10016:  statsrådsbeslutet låg ett initiativ av den då-    intresserade av a:tt slippa det dir.ekta be-
10017:  varande lantdagen själv. Den 2·4 januari          roendet av lantdagen måste handla så
10018:  191.1'9 upplästes vid lantdagens p1enum en        snabbt.
10019:  den 1:1 i samma månad daterad skrivelse              Föl'slaget motiverades i 'den ovan åbPro-
10020:  från lantdagens biblioteksnämnd, i viiken         pade skrivelsen främst med behovet av .ett
10021:  skrivelse föreslogs, att lantdagens bibliotek     centralt förvaltningsbibliotek. Och då ett
10022:  måtte ombildas till ett regeringen underly-       nytt bibliotek vore överflödigt, kunde syftet
10023:  dande statens centralbibliotek för lagstift-      vinnas genom en sammanslagning a v det
10024:  ningens, förvaltningens samt den S'tatsve-        tilltänkta biblioteket och lantdagsbibliote-
10025: -tenskapliga och sociala forskningens behov.       ket. Mot detta resonemang kan knappast
10026: ;Talmannen meddelade, att kanslikommissio-         någon bsrättigad invändning göras. Men
10027: nen tillstyrkt bifall till förslaget, varpå det-   man frågar sig, varför icke reformen kunde
10028: samma utan meningsskiljaktighet antogs.            genomföras i form av en utvidgning av lant-
10029:     Man kunde av detta beslut, låt vara a·tt       dagens bibliotek i den åsyfta•de riktningen.
10030: det icke underkastats den beredning 'som           .Alldeles samma reform hade 19118 genom-
10031:  är.enden i allmänhet böra underkastas, in-        förts i Sverige, men där kom icke i fråga
10032:  nan de in pleno föredragas, göra den slut-        annat än att riksdagsbiblioteket bibehölls
10033:  s·atsen, att folkrepresentationen ansåg ett       och endast erhöll en utvidgad uppgift samt
10034:  eget bibliotek överflödigt och därför utan        ställdes under uppsikt av en styrelse, vars
10035:  saknad aV'hände sig denna inrättning. Men         ordförande utses av Kungl. Maj :t och de
10036:  saken bor ses mot sin historiska bakgrund.        bå;da ledamöterna av riksdagen.
10037:  Lantdagen var ofullständig, och i denna sin          Det anfördes vidare i den ifrågavarande
10038:  sammansättning visade den f'ig tyvärr ofta        skriv·elsen, till tröst för dem som måhända
10039:  nog mera mån om att hävda regeringens             tvivlade, att biblioteket även efter den före-
10040:                                  VI, 2. -   Schauman, Georg.                              275
10041: 
10042: slagna ombildningen fortfarande på sätt           lioteket befinner sig i ständerhuset, som ju
10043: och vis komme att vara lantdagens biblio-         är riffisdagens eg·entliga arbetshärd. Men
10044: tek samt att lantdagens biblioteksutgifter        då vi någon gång, måhända redan snart,
10045: därigenom minskades till en obetydlighet          ställas inför den situation, att statens cen-
10046: och Iantdagens budget befriades från en år        tralbibliotek flyttar in i eget hus, då komm·a
10047: för år allt mer betungand·e utgift. Då emel-      de olyckliga följderna av beslutet att bjärt
10048: lertid lantdagen ic~e längre komme att ha         framstå. Riksdagen behöver ovillkorligen
10049: något beträffande bibliotekets förvaltning        eget bibliotek i samma hus där den arbetar.
10050: att säga och det av skrivelsen i övrigt fram-     Det synes mig därför vara .den fulltaliga
10051: gick, att initiativtagarna 1planerade biblio-     riksdagens skyldighet att i tid, ju förr, dess
10052: tekets förläggande tili en särskild byggnad       bättre, rätta det miSIStag som av lantdagen i
10053: - eftersom det i skrivelsen uppgavs, at~ i        dess ofullständiga sammansättning begicks
10054: lantdagshuset komme att inrättas en läsesal       för ett år sedan i förevarande fråga.
10055: med ett rikt referensbi:bliotek för lantda15s-
10056: männens närmaste behov - , så är det svårt          Jag får alltså vördsamt föreslå,
10057: att förstå, huru biblioteket fortfarande .,på
10058: sätt och vis" kunde betraktas såsom lantcla-                att Riksdagen ville uppmana Re-
10059: gens. Vädjan till budgetsynpunkten var väl               geringen att vidtaga sådana ändrin-
10060: naiv, då ju som bekant det är alldeles lik-              gar i statsrådets beslut av den 14
10061: giltigt, materiellt taget, om pengarna utgå              april 1919 angående ombildning av
10062: under den ena eller den 'andra huvudtiteln;              lantdagens bibliotek till ett statens
10063: så länge skillnruden mellan regeringens och              centralbibliotek ävensom i det sam-
10064: lantdagens pengar upprätthölls, kunde den                ma dag fastställda reglementet för
10065: måhända hava något fog för sig, men icke                 biblioteket, att ifrågavarande för lag-
10066: längre i början av 19•1'9·, kort före- utfär-            stiftningen, förvaltningen samt den
10067: dandet av grundlagen om rättsgrunderna för               stats- och samhällsvetenskapliga
10068: statsh ushållningen.                                     forskningen avsedda bibliotek undel-
10069:    Beslutet att ombilda lantdag.sbiblioteket             benämningen ,Riksdagsbiblioteket"
10070: till ett regeringen ensam underlydande sta-              komme att stå under riksdagens och
10071: tens centralbibliotek måste således anses ha             regeringens gemensamma vård och
10072: varit mindre välbetänkt, åtminstone ur folk-             uppsikt och att i styrelsen för biblio-
10073: representationens synpunkt. Olägenheterna                teket inginge två av riksdagen och
10074: av beslutet mär'kas ännu icke, så länge bib-             en av statsrådet utsedd ledamot.
10075: 
10076:                  Helsingfors, den 3 april 1920.
10077: 
10078: 
10079:                                                                        Georg Schauman.
10080:   276
10081: 
10082: VI, 3, -    Anom. ehd. N :o 60.
10083: 
10084: 
10085: 
10086:                                   Voionmaa, Väinö: Maakunta-arkistojen pentstamisesta.
10087: 
10088:                                  S n o m e ni Ed u s k u n: n a ll e.
10089:      Kysymys maa:kunta-a,rkistojen aikaan-            heiden va.lais·emi.s·eUe. •Ma.akunta-a.r1kistojen
10090: saamis~sta       on ma.assa:mme ollut vireillä jo     perustami.sta olisi senvuoksi välttämättä
10091:  vuosikymmen~ä. Toukokuun 15 p :nä 1897               kii!rehdittävä, eikä sallittava sen jääidä vas-
10092:  anoiva.t Suomen ValtiosääJdyt, että! otettai-        taisiin, muka. sopiv·ampiin aikoihin.
10093:  siin hal'kittavaksi, milten ki:rkonaTkistoja ja         Asian yksityiskohtia on sekä komiteain
10094: muita         y•leisluontoisia  paikallisarkistoja    mietinnöissä! että siit-ä julkaistuissa kirjoi-
10095:  v·ortaisiin entistä paremmin suojella hävi-          tuksissa siksi ,paljon krusitelty, että tässä
10096:  tykseltä ja •Sa.a.ttaa ·tutkimuksen käiytettä-       yhte~dessä ei näJytä olevan tarpeellista niitä
10097:  väksi. Tämän johd,osta. ·asett:U senaa:tti seu-      ta,rkemmin kosketella.. On kuitenkin syytä
10098: ll:'ai3Jvan joulukuun 17 ;p:nä komitean, jonka        huomauttaa, että maakunta-arkistojen paik-
10099: mietinJt-ö vaLmistui vuonna 1899. Asiaa val-          koja eJhdotetta;essa on jätetty syrjä:än eräs
10100: mist:eltii·lll sittemmin senaa.tin valiokunnassa      seutu, jossa harra!Stusta. tähän kysymyk-
10101:  ja uudessa komiteassa:, mutta sittemmin jäi          seelll, jopa uhrautuvaisuutta, sen hyväksi on
10102:  tiLmä niinkuiR monet muutkin tärkeät ky-             ilmennyt enemmälll kuin tiettälvä.sti missään
10103:  symykset vuosikausiksi lepäämään, kunnes             muualla.. .Savossa:, jonka kotiseutu:harras-
10104:  aiva.n viime vuosina, vapa•ampien aikojen            tubet ova1t viime aikoina elpyneet, on ryh-
10105:  alettua, .huomio on uudelleen maakunta-ar-           dytty val:misteleviin toimenpiteisiin maa-
10106:  kistojen aikaan1saamiseen käänty·nyt. His-           kunta.-a~kisrtion aikaansaamiseksi Ku:0pioon,
10107:  toriallisen Seuran toimesta on as·iasta va·l-        ja. tämä ha~rastus a.nlsa]\tsee kaikkea kamma-
10108:  mistettu uusi ehldotus, joka viime vuoden            tusta va1tion taholta. :Käyttälmällä hyväksi
10109:  lopussa on jät.etty Valtioneuvostolle. Ky-           paikallista uhrmutuvaisuutta a1rkiston perus-
10110:  symys on viime ai,koina ollut vilkkaan kes-          ta;miseksi valtio pääsisi tämäln t.ä.rkeän lai-
10111:  kustelun a·laisena myös laajemmissa piireis-         toksen a.]kaa,nlsa·ami·sessa väJhemmillä kus-
10112:  sä ja siihen on1 ilmennyt harra1stusta monilla       ta.nnuksi1la., kuin mitä muuten olisi tarpeen.
10113:  pa,ikkakuntruilla..      ·                               E1dellä: olevaa.n viitaten ehdotalll anotta- ·
10114:       Mutta toistaiseksi ei maan hallituksen          vak·si,
10115:  taholla näyt.ä ryhdyrtyn 1miJhi,nkään suora-                    että kysymys maakunta-arkisto-
10116:  naisiin toimelllpitei,si.in maa:k:unta:-arkistojen           jen perustamisesta viipymättä rat-
10117:  aikaansaamiseksi. :Srten on s·e vaara> ed·elleen             kai~taisiin ja
10118:  uhkaamassa, että ne a.rvokkaat. tietoläJhteet,                  että maakunta-arkistojen paikkoja
10119:  joita. ma·aseudulla säilytetään ta.rkoitukseen               määrättäessä pidettäisiin silmällä si-
10120:  sopima.ttomissa, ·huoneis,toissa., saat·tavat jou-           sämaan etuja sijoittamalla yksi täl-
10121:  tua. .häviön omiksi a.i,heuttaen korvaama-                   lainen arkisto Kuopioon.
10122:  tonta vahinkoa ka:ns·am:me menneiden vai-
10123: 
10124:            Helsingi1ssä, 3 p :nä huhtikuuta 1920.
10125: 
10126:                                                                           Väinö Voionmaa.
10127:                   B.
10128: Muita aloja koskevia anomusehdotuksia.
10129:                                                                                                         279
10130: 
10131: YI, 4. -    Anom. ehd. N :o 56.
10132: 
10133: 
10134: 
10135: 
10136:                                      Thuneberg, P., y. m.: Alkuopetuksen järjestämisestä eläin-
10137:                                          lääkäreiksi aikovi~&J.
10138: 
10139: 
10140:                                    S u o m e n E dl u s k u n. n a ll e.
10141: 
10142:     :Eläinläälkäri.krouluu ~rustami:ruen Suo-             suuri ja syy tähän puutteeseen on suurim-
10143: meen on ollut •ky:symYikseru ja. •p01hdinn.an             mak~si ·osaksi siinä, että maassaanme ei o1e
10144: a1a1~llla ai•na vuodesta. 1787 asti, jdliloin pro-        m:iJnkääinlaist.a eläintläakäriopp]la.itosta. Nii-
10145: fessori Gaibriel Bonsdorfif lteki e'hldotuksen            den, j•orbka ihalua,vat tä!hän :toi'ffieen antauatua,
10146: asiassa. .Sen jä:lkeelJJ on aina uudesta.a.n tehty        täytyy hankkia op~etuks•ensa ma.amme rajain
10147:  alot.t.eita asiassa, ilman että täthän saakka            ulko:puolella., Köpenh.aminassa tahi 8a.k-
10148:  mihinkään •käytännöli1isiin. tuloksiin on                sassa.. Tä<>tä on pa.ljon ja. suuria. haittoja.
10149: 'iultu. Collegium •me:dicum antoi 28 p :nä                Monivuoti,set ulkomaiset opinnot antavat ihy-
10150: ma['raskunta 186,3 eläintlää:käriOJpision maa.            vi.n epätasaisia tuloksia ja. opinnot :käyvät
10151:  han perustamisen ia:11peelHsuudesta. lausun-             joka ta.pau!k~ssa. hyvin !paljon kalliimmiksi
10152: non, jossa !perusteltiin eläiinläälkä.riopigton           kui•w kotimaass-a suoritetut opiskelut, jolla
10153: ta11peeHisuutta. maallemme j,a. kansallemme               seika:Ha e·l!äinläiä:käiJeihin nähden on mel'koi-
10154:  erittäin sel vältlä tavalla.                             nen merkitys, syysitä ette1väit he meillä ta-
10155:      Suomen läiäkäris.euran 13 :ssa yleisessä             va:llisesti ole erittäin ruu1lisessa. taloudiel.li-
10156:  kokouksessa, v. 1891 otettiin· R. Sieversin              .ses.sa a.semassa. MerHtyksensä on silläkin
10157:  ehdotubesta tkysymy•s .eläiruläiäikärikorkea-            seika:lla, että nuoret yl~oplpilaat asuessaan
10158:  koulun perusta'm.isesta maaillan keskustelun             yksinään vi•eraiUa paikka.kunnhlla omaisitta
10159:  alai.seksi. Kysymystä a1nst]va.t Bläi.nläläkä-           ja tovereitta, jotka voisivali; ihe~lle olla siveel-
10160:  rit 0. V. Löfma'll' ja. L. Fabriltius perinpo/h-         hsena tukena, •helposti joutu'Vat harhait.eille
10161:  jaisi.ssa. ja asia.Ilisissa alustu·ksissa ja os'Oitti-   tahi eivä!t aina.ka.an !käytä opintoi•Mn niin
10162:  va.t väilttälmättömäksi, että ·maassa.mme toi-            va.kava.a lha.rrastusta ja: ·sitä, aikaa, mikä on
10163:  meenipaJllta.isiin orpetus ~läin!lääkäri.en val-          ehdottomasti vä1ttämältön ·edullisten tulosten
10164:  :mi•stamiseksi, jdko Hel.singin U:äfueisyy.teen          sa.a~utitalllliseksi.  Me~jerita.loulden ja lka,r-
10165:  sijoitetussa. itsenäistlssä eläinläälkintäopis-          janlhoiidlon vi.imea.ikaiseen kelhityrosetln näih-
10166:   tossa ;tai yliopi·stossa. LäJäkäris•eura, joka.          den .käiy eläinl<ääkärielJJ •luvun !lisäämin1en
10167:  kan•I1a:tti a:.lustajain esi'btämliä n.ä;kökoihti:a,      maassalillme yhä rtuntuvaanma,ksi, ja. tehok-
10168:   lausui suota.va.ks-i, .että Helsi.ngin läilleisyy-      ;kaisiin .toimenpiteisii'll on sentäJhden ryhdyt-
10169:  dessäi a.vatta.isiin iä.Y'dellinen oppilaitos eläiln-    tä'Vä: t.äJ'män erpäämättömän tarpeen 1Jyy;dyt-
10170:   lää.kä:rien valmistamista varten.                       tämiseksi. Kaikki edeUä ·huomautetut epä-
10171:      LääJkiniöhallituksen        :pä:äJtir~hilööri  lF.   kohd'at o.v:at sop·ivimmin korjaittavissa perus-
10172:   Salizman otti kysymyks€n1 taas- !harkinnan              tamaHa eläinlääJkäJrikol'kea,koulu.
10173:   alaiseksi v. 1897. Hän hu'oma,uttaa, että                 Miksi 'kotimain1en opetus eläin}ääkäiria.laDa
10174:   puute eläin'läJäkärei,stä on 'Suomessa erittäin          on vältt.äanätön eten1kin: alkuast.eella., sii<tä
10175:  '280                             VI, 4. -   E·läinlääkärien alkuopetus.
10176: 
10177:   antaa Collegium me(hcurrn .jo v. 1863 hyvin              kot~maiseen tietees·een: kokoelmilla, luen-
10178:  sattuvan lausui1II.Ion: ,Mutta. rvai:kka.kin              noilla, käytännöUisilläi iharjo:i!tuksiUa, jopa
10179:  eläi~·läJäJkäreitä voitai.siin hahr.ernma:1la val-        pelkäUä olemassa-olollaan se vaikuttaa ke-
10180:  mistaa ullwmailla .kuin kotimaisessa opis-                hoittavasti muihinkin kuin nii'hin, jotka. eri-
10181:  tossa, ruiin on Collegiurrnin mieles:tä kuitenkin         tyisesti antautuvat .eläinlääkäreiksi, ennen
10182:  oman täydeHisen elä:in:lääJkäriqpiston :p.erus-           kaikkea maanvi1jeliijöilhin".
10183:  tamiruen Suomeen oikea ja. rf:.e'hokka;i,n ~eino             Vuonna 1906 itammikunn 25 .l)äiovänä
10184:  maan eläinlä:äkintölaitoksoen kohotbmiseksi,              asetti iK. Senaatti komitean vaLmistamaan
10185:  koS'ka eläinlä:ä:ketiede ainoastaan siten voi             täydellistä ehdotusta. iSuomeen 'P~ustettavan
10186:  rf:uHa Suomessa kotimaiseksi. Eri maat rvaa-              elämläJäkäriO[l•iston järjestelymuodoksi ja
10187:  tivart erilaisia e'läin,rotuja ja antava.t niiden         kustannusa·rvioksi ja. on K. Senaatti käske-
10188:  elinrtavalle da ni~den taudeille eri luonteen,            nyt komitean ottama.an täs,säJ kohden: :tutkit-
10189:  ja tämä laki on voimassa Suomessa ja sen                  tavwksi olisiko ta['lwitus·ta va11ten sopivinta
10190:  eri os-issa samoin 'kuin muiss1a maissa. Näi-             perustaa erityinen O:fllpilaitos ovai,ko yhdistää
10191: den olojen tutkimista on ainoastaan poik-                  se K. A~eksanrterin yliopist.on maanviljelys-
10192: keusta~pauksissa odotettwvissa käytännöllis-              taloudeHis·e€JIJ osastoon ta.ikka polyteknilli-
10193: ten elruinlääkärien !puolelta, s]llä heidän Y'h-          seen opi•S~toon. K01mitea oru la.ajassa, erittäiill'
10194: •teiskunDJaJllinen asemansa. ei iherätä heissä            hyvin .perust.ellnssa mietinnössääJn• •lausu-
10195:  halua eivätkä heidän iel·amltoihuo1ensa. lsruo           nut seuraavasti:              ,Eläin1lääketieteel<liset
10196:  heille ai.kaa siihen. Mutta opiston opettajat             opinnot ovat likirumin veNa.ttavia, lääkoopiJ-
10197:  ovat tiedemi•ehiä ja oru its,estää:ru selvää, että       lisen tied·ekunna.n opinito~hin ja eläinlääke-
10198: he koettavat kehittää ja. muodostaa tiedet-               tietOOilJ J711ioppilaitte'DJ tutkinnolt käynee myös
10199: tääni      kotima·ans)a       Olll1inatisten   ploj.en    järjestäJmi.nen samaa,n !tmpa,an kuin saollJotun
10200: mukaisesti        ja. siten perehdyttää s·en              tiedekunnan. !Näistä syistä ja eri.ttäin1kin
10201: siihen maahan. Oppilaan saarnat ope-                      Jratsoen ihmislääketieteemsten ja eläinlääke-
10202: tukset voidwan täiHä ta)Voin välittö-                     tiet-eellisten opinrtojen :likeis·een yihteyteen
10203: mästi sovellut:taa siilhen ma.ahan ja nii-                olisi komiteiD mielestä ollut Sl{)pivinta, että
10204: hin oloihin, :joissa he tulevat toimimaaollJ.             lääke01piUiseen tiedekunta,an .olisi perustettu
10205: Mutta 1paitsi sisäJllystä Olli itse ol)etuks€JIJ ta-      erityinen •eläinlääiketiHteelHnen osa,sto. Mut-
10206: pa'kin oleva :parempi kotimaisessa. kuin ul-             ta kun komitea on Baa~nut tietää, että yli-
10207: komaisessa op[lilaitoksessa. Tahän kuuluu                opistQpiireissä !pidetään 'parempana. erityi-
10208: us·eita käyitärunöHisiä harj.oituksia., jotka tun,_       sen eläinlääkeopillisen tiedekunnan perusta-
10209: ·iuvat •vasta.-a:l·kaja.sta ihan.kaloi,Lta ja kenties     m~srta tia, 1kun erotus ·todellisurudessa on sa:n-
10210: 1halventa.viHakin. Ulkomailla ~i:i!ppuu 'hänen           gen pieni, on kJOmitea k8Jtsonut vo~voansa'
10211: osanottonsa, niihin en·emmän tai •vä'hemmän              yhtyä .tälhän ·ehdotukseen. 8en nojwlla; mitä
10212: thänen omasta ha.lustaa.ru ja. jos hän laiminlyö         komitea on esittämyt, on komitea päättä-
10213: ne, on hämen myöhe'Illjpi käytännöllinen toi-            nyt ehdoitll!a, että tietee1lisen tutkimuksen
10214: mintansa a·ina. kärsivä siitä. IK•otima.assa. on          edistäJmis,eksi eläinlääketi.ei·een allalla 1sekä
10215: as~wnilaita. toin1en. Täillän tulee lisäksi, että        .eläinlaäkärien 'V'a~mi!stamiseksi Suomen kei-
10216: ainoa.sta.a.ru kotimaisen opettajan ja. kotimai-         sarillisen yli01piston yhteyteen perustettai-
10217: S€JIJ oppilaan väilillä voi syn,tyä se y.stävä11i-       siin eläinlääkeopiUinen tiedekunJta.. "
10218: nen ja likeinen suhde, joka. on oma.n1sa cvoi-               iN y.kyä:ä;n oru monessa parkassa, Euroo-
10219: ma,k'kaasti .edistäJmlliiml ,harra.stusta. tietee-       l)as•sa, jo0ss·a on o:lema,ssa. er~tyiset oppilaitok-
10220: seen ja 'kehoittamaa.n sen tutkiimiseeru. Onpa           set eläin,lä!äkärien valmi.stamista, varten, eh-
10221: vilhdoin myös otetitava huomioon mitä sellai-            dotet:t.u, ·että sanotut lait.okserf: yihdistettäisiirn
10222: nen kotimainen eläinlääkäri,Oipisto vaikuttaa            erityisinä tied€!kuntina. yliopistoihin: Giesse-
10223:                                     VI, 4. -   Thuneberg, P., y. m.                                  281
10224: 
10225: nissä, Sacksan itäisessä kOlrkeakoulussa, Thu-         maaHerrnme. Eläin,läwketieteelliset ylioppi-
10226: birugeni:;sä, Munchenis,sä, Leipzigissä on·            laa,t saisivat a.lku01petuksen.sa kotimaassa, ja
10227: muuttaminen yliiorpiston yiMeyteeru kysy-              olisi va,t 'vasta kJ!Psyneemmällä iäHä toistai-
10228: myksessä ja• ova,t niin yliopistojen kuin              seksi pakotetut klinirllisiä opintoda.an ja,tka-
10229: myös elitinl:täkäriopistojen opettajat mones-          maan ulkomaiilla lY'hemmän a,ja.n, ja. tulisi
10230: sa paikaJSsa toimenpiteen ,hy:öidyllisyyidestä         iheidä.n opintoaikansa ·paljon huokeamma,ksi
10231: y ksimieliset..     Schweirtsissä:     yihdistettiin   ja, tieteellilllefr 'Va;lmi~s~tus ta.sa,isemmak,si ja
10232: eläinlääkäriloppilaitos Zurichin yliopistoon           kotirrnaisek,si. Omille nuorille tiedemiehil-
10233: v. 1820 ja Bernin yEorpistoon v. 1900. Li-             'lemme ja yliopistomme opettajille va1raitai-
10234: werpolissa eläinlääkäriopisto yhdistettiin             siin hyvin a,nsaittu toimeentulon ma>hidolli-
10235: yliopiston lääkeopilliseen tieldekuntaaJJJ j'a         suus omassa maassamme, ja, ulkomailla, opis-
10236: opetus on siinä ~ositta·in yhteinen ilhmislää-         keluun tarvittavat .kymmeniin,truharusiin nou-
10237: ketiet.een ja elä:inlää:ketieteen oppilaille.          sevat ramamääJrät jäisivät omaan• maa:ha,n ja
10238:     Sen lllojaJla, mitä! yllä oru ,esitetty katson     eläin,lääkäripula pienentyisi tuntuvas>ti.
10239: erittäin suota.vaks'i åa. tarp-een, va,a:tima,ksi,         tVaikka ohsi erittäiru suo1tavaa, että. täyidel-
10240: että yliopiston yti1teyteelll perustettaisiin n~in     lineDi eläi•rulääkärioi)isto jo nyt >p-erustett.ai-
10241: pian 1kuin ma:hd,ollisia. eläinläakeo>pillioon         ,siin yliopiston yhteyteen, nirin täy,tynee siitä
10242: ti~dekunrta. ja eläintieteellinen o:pisto .ja että     aja.tuksesta. täHä kertaa, luo,pua, mutt.a a.l--
10243: tarkotusta va~rten jo nyt v'airattaisiin sopiva        kuopetusta aina >lääketiete,en 'kandidaattitut-
10244: toruttimaa. ja että vaikka ei vielä aivan li,ki,-      killltoon asti v·oitaisiin kyllä nyt jo jä;rjestäJä
10245: tulevaisuudessa voi adatellakaan ~eläinklinik         y liorpistossamlille opettajarvoimia, lisäämällä
10246: koj.en ra.ken.tamista mahdoHiseksi !huomioon           däintieteessä, kasvitietees:s'ä, h~mia,s,sa ja. f;v-
10247: ottamatta ka.l>li,sta ra,kennus•ai'ka,a, 'niin olisi   sirkassa., anatomias,sa, fysiologiassa ja fysio-
10248: jo aivan koht-a, ryhdyttävä ·toimenpiteisiin,          logisessa. kemiassa.
10249: että y:lioppilaamnie, jotka aiko·va,t antautua             Yllä mainittujen perustelujen rn1ojalla, eh-
10250: eläiinlääketieteen aJaJle, olisivat tila,isuud,essa    dota,n,
10251: suori1ttamaaJ11 teoreettiset ja: käytän,niälliset                   että Eduskunt.a, kehoittaisi halli-
10252:  a,l•kuopin1tonsa, HelsiD>giru y~liopiston oppilai-              tusta valmiJstuttamaan ja. Eduskun-
10253:  toksissa. Se kävisi 'Päinsä siten että varoja                   nalle jättämään esVty ksen alk,uope-
10254:  varattaisiin nuorie'Ill opettajavoimien tpaJ,k-                 tuksen järjestämisestä eläinlääkä-
10255: kaa;miseksi ja >la:boratmioliJsä:menojen peittä-                 reiksi aikoville ylioppilailVe Helsin-
10256: miseksi. Siitä olisi monipuolista etua                           gin yliopiston yhteyteen.
10257: 
10258:             IHelsingissä, ma.alis'kuUID> 29 tp. 1920.
10259: 
10260: 
10261:                 Paul Thuneberg.                                     Mikko V. Erich.
10262:                 Kyösti Kallio.                                      Johannes Nyberg.
10263: 
10264: 
10265: 
10266: 
10267:                                                                                                    36
10268:   282
10269: 
10270: V 1, 5. -   Anom. ehd. N :o 58.
10271: 
10272: 
10273: 
10274: 
10275:                                   Lehtokoski, Aino j'a: Sillanpää, Miina: Toimenpiteistä nuo-
10276:                                      risotutkimuksen aikaansaamiseksi.
10277: 
10278: 
10279:                                  Suo m en Ed u s kun: n a1ll e.
10280: 
10281:     Viitat·en vuoden 1.917 toisille vaH:iopäi-              että Eduskunta kehottaisi halli-
10282: ville jä1tettyyn a.nomuk.seen koslkeva ,lfoi-            tusta asettamaan nuorisotutkimus-
10283: menpit.eitä ruuorisotutkimuks.en aikaa-nsaa-             kornitean, jossa tutkimusalojen asian-
10284: misesta,", sekä täitä .a;sia,a ·koskeviin peruste-       tuntemus ja we erilaiset yhteiskun-
10285: lui:hoin., jotka. löytyvät main~ttujen valtio-           nalliset järjestöt, joita tutkimus kos-
10286: päivien a~siakirjain liitteessä IX, si'Vun.a             kee, ovat oikeudenmukaisesti ja riit-
10287: 928, anomuse.hd{itus N :o 85, 'PYYidäm uusi·a            tävästi edustettuina, johbamaan ja
10288: anomus·eh!d·otuk,sen ja kunnioittaen ehodotta'a,         va,lvomaan toimvtettavaa, sanotuissa
10289:                                                          perusteluissa esitetyn, nuorisotu,tki-
10290:                                                          muksen aikaansaamista.
10291: 
10292:       Helsingissä, 29 p :nä mawliskuuta 1920.
10293: 
10294: 
10295:                  Aino Lehtokoski.                            Miina Sillanpää.
10296:                              ••    ••
10297: VALTIOPAIVAT
10298:                1920
10299: 
10300: 
10301:         LIITTEET
10302:                 VII
10303: PANKKIVALIOKUNTAAN LÄHETETTY
10304:         ANOMUSEHDOTUS
10305: 
10306: 
10307: 
10308: 
10309:             HELSINKI, 1920
10310:      VALTIONEUVOSTON KIR.JAPAINO
10311:                                                                                                              1
10312: 
10313:                                                                                                              1
10314: 
10315: 
10316: 
10317:                                                                                                                  1
10318: 
10319:                                                                                                                  1
10320: 
10321:                                                                                                                  1
10322: 
10323: VII, 1 . - Anom. ehd. N:o 62.                                                                                        1
10324: 
10325: 
10326: 
10327:                                                                                                                          1
10328: 
10329:                                                                                                                          1
10330:                                    Liakka, Niilo: Sumnen Pankin loi·minnan laa:ientarnisesta.
10331: 
10332:                                          E d u s k u n n a 1 ! e.
10333: 
10334:   Suomen ra:hamarkkinoilla ovat yksityis-               n~mpi kuin ma:an ylei.stä etua 1molehtiva
10335:                                                                                                                              1
10336: pankit paii'ina · viime vuosikymmenenä saa-             rahaliikkeBn hoito edellyttäisi. Sekä sääs-
10337: neet vallitsevan joht.oaseman, mikä va>rsin-            täjät, jotka uupa:stuksellansa ja 1mo1erupidol-                      1
10338: kin sotavuosien vaikutuksesta on vahvistu-              1ansa kart.uUava.i.; pääomi•a, >että yritt~jät,
10339: nut. Kehi:tyksen huimaa vauhtia tällä alalla            jotka· elilllkeinoelä,mässä pääomia' tarvitse-
10340: ilmaisevat yiksityispank'kien omien varo-               vat, ova1t siis kokonaan riippuvaasia yksi-                              1
10341: 
10342: jen ja. niid·en käytettävinä oleviBn talletus-          tyispankeista.       Pankkien osi·ngot näissä                            1
10343: ten määrät miljoonia markkoja.                          oloissa ovat ko'honneet >pysyvfuisesti kor-
10344:                                        'ralletukset     keiksi, mutta pa.nkkiyhtioiden voittojen
10345:                   Omat varat            (talletus-,
10346:                    (osakepää-                           kartuttamiseksi elinkein10jen ja liikeyritys-
10347:   Vuonna.         omat ja va-         säästö kassa-
10348:                                       ja juoksevat      ten on kann<f'tta'Va raskasta kuorma.a. Onpa
10349:                    rarahastot).            tilit).      \·a1tiokin rahanta.:vpeessansa joutunut a·rve-
10350:                                                                                                                                      1
10351:   H)90                2l.s                 102.1        luttavassa määrin yksityispankkien myötä-
10352:   1900                [)0.7                309.9        mieJi.syy.den va.raan,
10353:   1910               115.1!                578.1            Suomen Pank~n aseman vahvistaminen on
10354:   1916               201.11              1,079.2        si·is vfulttfumätön, jott.a sen ohjauksena kor-
10355:   1917               317.1               1,790.11       koka·nnan mää:rä>ämisessä olisi tepsivämpi
10356:   1918               564.2               2,662.5        merkitys. Pankin kan.ta.rahastoa on kyllä
10357:   1919               933.H        (60/9) 2.980.n        t.un±uva;:;ti lisätty, :mutta se toimenpide tm-
10358:                                                         kin' ri;iHää iaikaa.m aan ikeskuspanki llc· i:a r-
10359:    Maan rahaliikkeBn ja ta,]ouddlisen .elä-             pe€ksi tehoka·:<ta vaikutusta maan ra<hal i ik-
10360: män terveen kehity!ksen ka>n•nalta tämä tila            keen johdos,;a.
10361: ansaitsee sitä en1emmän huomiota., kun maan                 Korollisten tallet nsten vnstn~mottami nen
10362: keskuspan,kki, Suomen palllkki, on sotavuo-             Suomen Panl.:kiin. mikä toimenpi1de on eri
10363: sina heikontunut. menettäen venäläisva11an              kertoja' ollut sekä pa,nkin johtokunillassa että
10364: aikana vallinneen pa1wl1isen rupla'n kurssin            pan,kl,ivaltum•miesten keskuudessa puhet•na,
10365: sekä     purua,kapi_.n,oitsida·in toimen:paneman        niiyltää tähän aiknan an,sn~tsevan tulla jäi-
10366: ryöstön johdosta. vuosisahl.iS-Pn toiminitansa          ken ha.rkittavaksi. l1ähinnä se olisi· kaiketi
10367: tulokset. Ka.ikki va•rsinainen paarkkiliike on          va.arinotettava h>in,on'a' ra!hamvrvon korotta-
10368: n;y't suurin piirtein katsoen k·okonaan yksi-           miseksi, sillä 1iihnainen se'teli.stö lienee pi-
10369: tyispan·kkien hallussa, jotka voivat määrätä            dettävä pää.nsialhsena syyntä mhan osto-
10370: ot.to- ja a.ntola,ina.uskoron noudwtt31matta            kyvyn huonon<emise;f"n. .Siis on liikan.aisen
10371: keskuspankin        korkopolitikkaa.     Kes.kus-       setelistön vähentä:min·Pn ensi<mäisiä tehtä-
10372: pa:ntkki ei pysty tässä hillitsemään yks~tyis          Yiä ra.hali·il"keessämme yhtä hyvi•n va1tion
10373: panik:kien voi>tonpyyteitä. Luonnolli:;da ')Jl        · ki1in suuren yJ.eisön eclun 'kamn.ailta.. Sisäl-
10374: näin ollen, että pa·nikkien talletus- ja luo-           täähän .Pduskunna.n kuluva.ksi vuod-eksi hy-
10375: tona:n:tokoron välillä on tuntuva erotus, suu-          diksymä valtion nwnosäänttö lähes 300 milj.
10376:                      Yli, 1. -    Suomen Pankin toiminnan laajentaminen.
10377: 
10378: mk. vir1kamiehille ja eläkkeerunauttijoille sen entisinä aikoina on oHut hyvin1kin etu-
10379: kallii.oojaDJlisäyksiä juuri rahan arvon pol- alaNa paUJkin toimintaohjelmassa. Maat.a:lou-
10380: keutumi&en johdosta,puhumartJtakaam. muis- d-e.n pääomantarpeen ~tyydyttärrn~nen on saa-
10381: ta suurista. summista, mitkä ovlllt sa.ma.sta nut :väistyä edellä viirta:tun maan raJhaJ.iik·
10382: syystä si·ihen otetut. Yksity:i<sten kärsimiä keessä tapahtuneen kehityksen ohella. Tal-
10383: tappioita ei ole voitu laskea yhrteissum- letuspa>Ilikit, jotka viime a~koina yhä suu-
10384: ma:ksi. Tosia.sia on kuiil;enhn, että suuri osa remmassa mäkilrässä imevät maaseudultailcin
10385: ka'll'sa.n 1parasta ainesta, tyä:t.eliästä, sääsh- liikenevän: .pä!äloman ra\h.aSitoihinsa, 'kykene-
10386: väistä, pooomia kartutta;v!lJa väiestöä., on vät huonosti palvelemaan maataloutta..
10387: toistais·eksi m€nettäinyt me·lkoisen, osan vuo- Pyrkiessä ta,loudfllliseen itsenäistymiseeru on
10388: sika'll~ien., jopa. vuosikyrn:meruien uurastuk-    siis ma:a;taloud~m luotonlta:rpeeu tarkoiJtuk-
10389: sen hedelmiä. Tämä vaikuttaa. luonnolli- senmukain:en tyydyttämin:ew otetta;va. jäJ.-
10390: sesti herpaisevasti m~.elialwan ja voi koitua leen eniti.soo·n huomioon va1ltion, rahS!liikkeen
10391: pitkäwi·ka.is€ksi vaurioksi kansan toiminta- johdon .puolelta. Osuuska:ssojen Keskusla>i-
10392: tarmoUe. Perin tawpeellista. olisi s~is, että na.raha:ston va,rustaminen riitiävä:llä 'Pää-
10393: nii11 pia11 kuin ma!hdollista rahamuvo saa- omalla, joka tekisi mahdolliseksi osuuskas-
10394: taisi!in p8!lautetuksi niin l äJhelle kuin suin- satoimen levenemisen ja vaurastumiS~e.n eri
10395: kin sitä astetta,, joka on ollut pohja.na suu- osissa maata eri.laisia :va<atimuksia vasta•a-
10396: relle osa<lloe vidä voima,ssa ole~ia paJikka- valle ka:l1UaHe, olisi kaiketi pienviljelyiksen
10397: sopimuksia, ·pitkäa.ikaisllle 3.'31(}}jmlssopi- hyväksi täissä suhteessa aljaniiDuikaisin teh-
10398: muksiUe, henkivakuutuksille, säätiöid·en, tävä.
10399: npu- y . .m. rahas!l;ojen toimi:n1n<alle.              Millä tavalla korollisten taJ.letusten vas-
10400:     Ta.Uetuskoron      suorittaminen       Suom~m  taanotta:misesta laajeneva li<ike Su{)IID·en Pan-
10401: Parnkkiin kertyvistä set.eleistä, jotka vedet- bssa olisi järjestettävä, olisiko se hoidet-
10402: täisiin pois liiklmestä. olisi luonllOllisesil;i tava pa1nkin muun li:Ukkeen yhteydeSISä vai-
10403: keskuspankille ra•situs, mikä väihenltäisi tä- ko eri osasi.ona, se seikka on rummatil.lisen
10404: män parukin oma:a voittoa. Mutta uhraus, nsia:nturntemuksen selvitett.äNä ja, tässä jä-
10405:  joka täiten tehtä]siin, maan mhan para-nitaimi- tettävä ·sen selvityksen vatraan.
10406: sen hyväiksi, olisi suurenarvoi·sen tarkoitus-         Edelliseen viitat.pn pyydän siis kunnioit-
10407:  perän mukaiin:en ja luontainen keskuspa.n<kin taen ehdottaa.
10408:  oman teMä'Vä:n ka·nna1lta,
10409:     To:Umen1pidettä ei tarvinne kuitenkaan                     että Eduskunta kehoittaisi Halli-
10410: ajatella tähän raåoittuvaksi. Käyttövarojen-                tusta 1nahdollisimman pian selvityt-               1
10411: 
10412: sa karttuessa Suomen Pa·11kki V'Oisi myö.s                  tämään, eikö olisi tehokkaamman                    1
10413:  tyydyttää valtion luotontan,etta, joten                    ohjauksen aikaansaamiseksi Suoonen
10414:  n1enta;va ja ehkä vaaralliseksi koitnva riip-              Pankin puolelta tnW!GJn 1'ahaUiklJee-
10415:  puvaisuus yksit.yispanlkeista voisi lakata.                seen kehitettävä mainitun pankin toi-
10416:     Kasvava. lainanl!sliike Iisälisi. myös Suomen           mintaa rlJhtymällä maksamaan kor-
10417:  Pankin :voittovaroja, joilla. pankki pystyisi              koa talletuksille §a laaJentamalla
10418:  täyttämään varojen puutteen täJhden syr-                   pankin lain,ausliikettä, millä tavoin
10419:  jäytyneitä yleishyödyllisiä tarkoitusperiä.                .ia missä rnäärin se voisi tapahtua,
10420:  Niistä on va:rsi.n1{in maanviljelyksen edistä-             sekä tekemään siitä Eduskunnalle
10421:  minen huomion arvoinen sitä enemmän kl1in                                                                 1
10422:                                                             esityksen.
10423:                                                                                                            1
10424:          Helsingissä. 3 p:nä huMikuuta 1920.
10425: 
10426:                  Niilo Liak·ka.                                    Kyösti Kallio.
10427:                                           Santeri Alkio.
10428: 
10429: 
10430: 
10431: 
10432:                                                                                                        1
10433: 
10434:                                                                                                        1
10435:                           ••        ••
10436: VALTIOPAIVAT
10437:                 1920
10438: 
10439: 
10440:           LIITTEET
10441:                  VIII.
10442: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
10443:   EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUS~
10444:           EHDOTUKSET
10445: 
10446: 
10447: 
10448: 
10449:              HELSINKI, 1920
10450:        VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
10451:                           A.
10452: Maanvuokraoloja ja yuokra-alueiden lunastamista koskevia
10453:        eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
10454: 
10455: 
10456: 
10457: 
10458:                                                    37
10459: 1
10460: 
10461: 1
10462: 
10463: 1
10464: 
10465:     1
10466: 
10467:     1
10468: 
10469:     1
10470: 
10471:         1
10472: 
10473:         1
10474: 
10475:         1
10476: 
10477:             1
10478: 
10479:             1
10480: 
10481:             1
10482: 
10483:                 1
10484: 
10485:                 1
10486: 
10487:                 1
10488: 
10489:                     1
10490: 
10491:                     1
10492: 
10493:                     1
10494: 
10495:                         1
10496: 
10497:                         1
10498: •
10499: 
10500:                                                                                                      2Hl
10501: 
10502:     YIII, 1 , - Motion N:o 24.
10503: 
10504: 
10505: 
10506: 
10507:                                       Andersson, 0. och Mickelsson, A. E.: Förslag till lag an-
10508:                                         gående ändring av 27 § av lagen av den 15 oktober 1918
10509:                                         angående inlösen av legoområden.
10510:                                                                                                                •
10511:                                           T i ll R i k s d a g e n.
10512: 
10513:        Förordningen av d·en 12 rnars 1'9091 om               På grund av dessa stwdgan<len komme en
10514:     l·ega ~v torp, landbolägenhet och backstugu-         stor del arrend,ebruk, s01m särSJkilt i den
10515:     område· staldgar i sin 1 ·§, att ,såsorn torp         svensksprå:kiga delen av Österbotten före-
10516:     skall anses vis,st område av jordlägenhet,           .komma talr:i'kt, att falla utom lagen an-
10517:     som på lega upplåtes för bedrivande av                gående inlösen av le151oområden. I sagda
10518:     jordbruk och är för sådant ändamål be-                landsdel strävar den obesu•ttna bef,ol1knin-
10519:     byggt eller avsett att bebyggas", samt att           gen, lika som allestäde:s i landet, att erhålla
10520:     ,backstuguområde är jords'tycke, vilket på           ,odlingsjord för 'att dymedels öka sina ut-
10521:     l·ega upplåtes tirll bostadstomt åt sådan per-        komstmöj'lighet<er och bliva bofast. ·Den obe-
10522:     son eller familj, som hör til'l jo11dbnl'ks- eller    suttne är eme~lerbi.d ioke i tilirfälle a·tt be-
10523:     indurstriarbetarbelfrolkningen eller är med          stämma, var denna hans odlingsjord skall
10524:     denna i ekonomiskt avseende 1ikställd."               v~ra belägen, utan han är härutinnan be-
10525:     Lagen av den 15 oktober 1918 angående in-            il'Oende av, var jordens ägare finna för sig
10526:     lö·sen av legoområden stadgar åter i sin 58 §,        lämrpligast att upplåta något av sin jord
10527:     att med torp och backstuguornråde i sagda             på ~rrende. Härvid upp"låtes vanligen låg-
10528:     lag avses ,samma rslags legoområ,den som i            länta naturliga ängs- och mossmarker, som
10529:     förordningen av den 12' mars 19r09 om lega            ägaren icke avser att själv uppodla. Genom
10530:     av torp, landbolägenhet och badkstuguom-             träget arbete kan •arrendatorn visserligen
10531:     råde, dock sålunda att beträffande legoom-           bringa des·sa markrer i god växtkraft, men
10532:     råde, som omfattar minst två h~ktar odlad             som bostadsplatser ä;ro rde olämpliga. Där-
10533:     jord, däraN minst •en hektar åker, gäl'ler vad       .ti1l kommer, att arrendatorn i många fall
10534:     i denna lag siadgas om torp, och betroffande          redan tidigare uppfört åt sig boningshus
10535:     legoområde, som omfattar mindre areal od-            på ·ett backstuguområde, innan han kunnat
10536:     lad jord eller åker, vad i denna lag sta;d-          arrendera ett odlingsområde, och det skulle
10537:     ~as om baokstuguområde." Uti sin 27 §                för honom 'Ställa sig aHtför oförmånligt att
10538:     stadgar sist anförda lag beträJffande inlö-          överflytta byggnaderna tiH odlingsområdet.
10539:     sen i back,stugurområden, att ,ti'll backstugu-          I många fal'l äro de odrlingsområden, var-
10540:     område, som på grund a v stadgandena i               om ,här är fråga, av avsevärt omfång, ity att
10541:     denna lag in:löses, skO:la hänföras · tomten         de omfatta nere hektar. För arrendatorn
10542:     samt de odlade och odlingsbara ägor, som             äro .de lika 'Värdefulla 1som sjäiv,a backsiugu-
10543:      omed·elbart alllsluta sig ti'H den." Ägor,           området, där han är bosatt.
10544:     vilkra icke omede,lbam alllsluta sig tili back-          Då arrenden a v nämnda slags odlings-
10545:     stuguområdes tomt, kunna enligt sistnämn-            områden i stor utsträclming ingåtts antin-
10546:     da sta;dgande icke inlösa's.                         gen för den längsta tillåtna tid elle:!:' för livs-
10547:       292             VIII, 1. -   Vuok1·a-alueiden lunastamista koskevan lain 27 §.
10548: 
10549:     iJi,d, men arrew1etirden i många fall närmar       en ändring i gäl1ande lagstadganclen ernås
10550:     sig ·sitt slut, inses härav att förevarande        clärhän, att ovan omordade odhngsområden
10551:     spörsmål är av stor ekonomisk betydel.se för       rnåtte inbegripas under dem, vilka kunna
10552:     vederbömnde arrendatorer samt att icke             inlösas på grund av lagen angående inlö~en
10553:     hel'ler samhället bör ställa sig likgiltigt in-    a.v legoområden.
10554:     för detsamma. Enär frågans lösning på fri-            På grund av det sagda föreslå vi,
10555:     viHighetens väg icke är garanterad samt i
10556:     många fall ren:t a;v torde ·stöta på praktiska              att Riksdagen måtte bes!uta gocl-
10557:     svårigheter, borde enligt mitt förmenande                 känna en så lydande
10558: •
10559:                                                   Lag
10560:                 angående ändring wv 27 § av lagen av den 15 oktober 1918 angående
10561:                                      inlösen av legoområden.
10562: 
10563:        Enligt Riksdagens besluta stadg.as, att 27 § av lrugen av den 15 Olktober HH8 an-
10564:      gående inlösen av legoområden ska1l erhålla följancle lydelse:
10565: 
10566:                          27 :§.                           Då flere i närheten av varandra befint-
10567:        TiH backstuguornråde, som på grund a v          liga back,stuguområden inlösa1s, gälle be-
10568:     staclgandena i denna lag inlöses, skola !hän-      trälffande inlösen av mark, som erfordr:-,s
10569:     föras tomten samt brukarens på lega inne-          för der.as :t'tirenande med varandra, vad här
10570:     havda odlade och odllingsbam ägor. F:_n-           stadgats angående inlösen av ägor, höntnde
10571:     nes det ändlarnålse:rdigt att öka eHer minska      tiH backstuguområde.
10572:     området, vare detta medgivet, J,ikväl så a!t
10573:     detsamrna ej ökas utöV<er två hektar odlar~
10574:     och od1ingsbar jord.
10575: 
10576: 
10577:             Heilsingfors, den 29 rnars 19 210.
10578:                                           1
10579: 
10580: 
10581: 
10582: 
10583:                       Otto Andersson.                            A. E. Mickelsson.
10584: YIII, z. -   Edusk. esit. N :o 25.
10585:                                                   •
10586: 
10587: 
10588:                                Kallio, K., y. m.: Ehdotus laiksi vuokm-alueiden lunas-
10589:                                      tamisesta 15 päivänä lokakuuta 1918 annetun lain 27 §:n
10590:                                      muuttamisesta.
10591: 
10592: 
10593:                                       E d u iii k u n n a ll e.
10594: 
10595:    Eduskunnan säätäimä laki 'vuokra-aluei-              Tästä jolhtuu, että sellainen vuokraaja,
10596: den lun:astarmisesta on osottautunut lunas-         jolla on esimerkiksi puoli ihehtaaria tontti-
10597: tnsta toimeenpantaessa johtavan usein ris-          maa.ta ja toisessa: ,palsta:ssa yksi 1he!htaari
10598: tiriitoihin lain hengen ja tarkoituksen ka.ns-      niittymaata, ei saa itsenäiseksi lunastaa
10599: sa, semmoisia vuokra-alueita. lunastettaessa,       tä:tä eriHistä palS'taa, vaikka se voi olla tär-
10600: jotka ov&t pieni.en torppi.en luontoisia ja         kein osa hänen viljelmäänsä.
10601: joihi'll kuulun muitakin vnokrrupalstoja.              'Täimän epäkoihdan poistamiseksi olisi sa-
10602: kun asuntot<mtti, vaan jossa ei ole niin pal-       notun lain 27 :pykälään tehtä!vä semmoinen
10603: jon maa,ta, 'kun voimassa olevan lunastamis-        ntuutos, että mäkitupa-a,lueen vuo'kra,aja
10604: ta. koskevan lain 58 pykälässä säädetään            saisi lunastaa kaikki ne viljellyt tahi vilje-
10605: torppaan kuuluvan.                                  lyskdpoiset alueet, jotka hänelle vuokra-
10606:    Tästä johtuu, että tällainen vuoikra-vil-        sop~muksen mukaan ovat kuuluneM, vaikka
10607: jelmä lu€/taan mäikitupa-alueeksi ja sama-n         ne eivät liity välittömäisti tonttimaahan.
10608: lain 27 pykälän .mukaan lunastettaessa sitä
10609: itsenäiseksi ei sen vnokra:aja voi saada              E1dellä olevan perusteella pyydämme
10610: muuta kun sen alueen, joka. liittyy välittö-        lmrrnioittavimmi·n ehdottaa Eduskunnan
10611: mästi tO>nttiin.                                    hyväJksyiltäväiksi seuraavan lakiehdotuksen:
10612: 
10613: 
10614: 
10615: 
10616:                                              Laki
10617:        nokra-alueiden lunastamisesta 15 päivänä lokakuuta 1918 annetun lain
10618:                               27 §:n muuttamisesta.
10619: 
10620:           Edus'kunnan päätöks·en mmkaisesti muutetaan la·in vuokra-alueiden lunastami-
10621: sesta 15 päivältä lokakuuta 1918 27 § näin kuuluvaksi:
10622: 
10623:                     27 §.                           mukseen kuuluvat vi:ljellyt. ja viljelyskel-
10624:    Mä!kitupa-alueeseen, joka täunän lain mu-        poiset tilukset. Jos alueen lisääminen tai
10625: kaan lunastetaa.n vuokramiehen omaksi,              dihentäminen ·1katsotaan tarkoituksenmu-
10626: luett6.~oon asuntotonH.i sekä vuokrasorpi-          kaiseksi, olkoon siihen oikeus, kuitenkin
10627:   294          VIII, 2. -   Vuokra-alueiden lunastamista koskevan lain 27 §.
10628: 
10629: niin, ettei sitä laajenneta yli kruhclen heh-    koon niiden ylhdistämiseen ta,rpeellisen
10630: taarin viljeltyä ja viljelyskelpoista maata. •   maan lunastamisesta voimassa, mitä tässa
10631:    Kun useaJmpia toistensa läheisyydessä         mäkitwpa-a,lue]siin kuuh,wien tilusten lu-
10632: olevia mäkitupa-alueita lunastetaan, ol-         nasta:misesta säädetään.
10633: 
10634: 
10635:         Helsingissä, 28 'päivänä maalis1lmuta 1920.
10636: 
10637: 
10638:                  Kyösti Kallio.                            K. A. Lohi.
10639:                  Frans Kärki.                              Santeri Alkio.
10640:                                                                                         295
10641: 
10642: VIII, 3. -   Edusk. esit. N:o 26.
10643: 
10644: 
10645: 
10646: 
10647:                                 Pesonen, A., y. m.: Ehdotus laiksi, jolla muutetaan 15 p:nä
10648:                                     lokaknuta 1918 vuokra-al~teiden lunasJamisesta annetun
10649:                                     lain 58 § toisin kuuluvaksi.
10650: 
10651: 
10652:                               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
10653: 
10654:    Vuokra-alueiden lunastamisesta 15 päi-         viljeltyä maata paljonkin yli kahden heh-
10655: vänä lokakuuta HJil8 annetun lain 5,8 §:ssä,      taarin, katsottava mainitun l&inkohdan mu-
10656: sellaisena kuin se kuuluu muutettuna lailla       kaan mäkitupa-alueiksi, ja on niillä sen
10657: heinäkuun 10 päivältä 19'19, säädetään, että      vuoksi lunastusoikeus ainoastaan kahden
10658: vuokra-alueesta, johon kuuluu vähintään           hehtaarin suuruiseen alueeseen, 'kuten mäki-
10659: kaksi hehtaaria viljeltyä maata, siitä vähin-     tupa-alueilla, vaikka ne asiallis'esti ovat
10660: tään yksi hehtaari peltoa, on voimassa, mitä      torppia. Tällaisen vuokra-alueen haltija ei
10661: mainitussa laissa säädetään torpasta, ja          voi ryhtyä mainitun lain kohdan sellaise-
10662: vuokra-alueesta, johon kuuluu vähemmän            naan voimassa oHessa aluettaan Innasta-
10663: viljeltyä maata tai peltoa, mitii siinä sää-      maan itsenäiseksi, sillä hän joutuisi sen
10664: detään mäkitupa-alueesta.                         kautta paljon menettämään entisistä eduis-
10665:    Ympäri maata, mutta varsinkin Pohjois-         taan. Laki olisi sen vuoksi tässä kohden
10666: ja Itä-Suomessa, on paljon vuokra-alueita,        muutettava niin, 'että tällaisetkin torpat
10667: joilla paitsi metsänkäyttöoikeutta tai eri-       saisivat lain tarkoituksen ja hengen mukai-
10668: koista metsäpalstaa on kymmenenkin heh-           sesti lunasrtusoikeuden torppina.      Tämä
10669: taaria ja enemmänkin luonnonniittyä, jonka        voidaan parhaiten tehdä siten, että maini-
10670: vuokra-alueitten itsenäisiksi lunastamista        tusta lainkohdasta poistetaan määräys pel-
10671: valvovat kuntain vuokralautakunnat, no-           toalan suuruudesta, jättämällä määräys vil-
10672: jautuen m. m. Maanvuokrakomitean mie-             jellyn maan pinta-alasta muuten ennalleen.
10673: tinnössään vuodelta 1914 antamaan selityk-           Yllä esittämällämme 'perusteella saamme
10674: seen, katsovat viljel1yksi maaksi, mutta ei       kunnioittaen ehduttaa,
10675: peltoa täyttä hehtaaria. Tällaiset vuokra-                  että Eduskunta päättäisi hyväksyä
10676: alueet on siis, huolimatta siitä että niillä on           seuraavan lakiehdot~tksen:
10677: 
10678: 
10679: 
10680:                                            Laki.
10681:      jolla muutetaan 15 päivänä lokakuuta 1918 vuokra-alueiden lunastamisesta
10682:                         annetun lain 58 § toisin kuuluvaksi.
10683: 
10684:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty siinä järjestyksessä kuin sanotaan
10685:  20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 61(} § :n 2 momentissa,
10686:  296           VIII, 3. -   Vuokra-alueiden lunastamista koskevan lain 58 §.
10687: 
10688:  muutetaan täten 15 päivänä lokakuuta 19118 vuokra-alueide~ lunastamisesta annetun
10689:  lain 58 §, sellaisena kuin se kuuluu muutettuna lailla heinäkuun 10 päivältä 19119,
10690:  näin kuuluvaksi:
10691: 
10692:                     58 §.                       alueesta, johon kuuluu vähintään kaksi heh-
10693:    Tovpalla, lampuotitilalla ja mäkitupa-       taaria viljeltyä maata, on voimassa, mitä
10694: alueella tarkoitetaan tässä laissa samanlai-    tässä laissa säädetään torpasta, ja vuokra-
10695: sia vuokra-alueita kuin torpan, lampuotiti-     alueesta, johon kuuluu vähemmän viljeltyä
10696: lan ja mäkitupa-alueen vuokr.auksesta 12        maata, mitä tässä laissa säädetään mäki-
10697: päivänä maaliskuuta 1191019 annetussa ase-      tupa-alueesta.
10698: tuksessa, kuitenkin siten, että vuokra-
10699: 
10700: 
10701:         Helsingissä, maaliskuun 215 päivänä 19120.
10702: 
10703: 
10704:                 Aa1·no Pesonen.                         .Mikko Piitulainen.
10705:                 Kusti Arffman.                          Kustavi Elovaara.
10706:                 K. A. Loki.                             Antti Junes.
10707:                 J. A. Heikkinen.                        Janne Koivuranta.
10708:                                         Frans Kärki.
10709:                                                                                                                         297
10710: 
10711: VIII, 4. -      i:dusk. esit. N :o 27.
10712: 
10713: 
10714: 
10715: 
10716:                                           Sirola, J. L. ja Kääriäinen, H.: Ehdotus laiksi lokakuun
10717:                                               15 p:nä 1918 vuokra-alueiden lunastamisesta annetun
10718:                                               lain, sellaisena kuin se muutettuna kuuluu heinäkuun
10719:                                               10 p:ltä 1.919, 1, 3, 4, 5, 7, 10, U, 17, 18, 24, 25, 45 ja
10720:                                               58 §:ien muuttamisesta toisin kuuluviksi.
10721: 
10722: 
10723: 
10724: 
10725:     DMci Vuokra-,atlumd~en Lutm:lJSif,rumislestla 15             tusaik:ewtlha W:llnsinkiin ,p[k,kwviljellrrn1i~n ja
10726: päiväil:tlä lokwkuu'lla 1918, oolla~8'ena, kuin se               mäikitupa-!ahveisåJim nah(lien. s~~ioo. ilwrkoituk-
10727: muutettuna kuu:luu heinä:kuun 10 päivältä                        &essa esitämme te'htävä!ksi lain 5<8 § :ään sel-
10728: 1919, on. ilm;yltämlll'ÖJSSä oSJoålbtautunuJt s~i1nä             la:isen muuJtokJsie'l1, etrtä itonptJ'ksi lk:atiS'otrlJa!UsiiJn
10729: mäJäirin puu1Jtioolrrlis~k!srr,, ·eWå ·s~fä on yihä ke-          vuidkm-1aJlue, johOill kuuluu 'VIä1ldämn 0,5
10730: h~ltettälvä sii:hen 'Suunfala.n, eJttä vuo!km:mie-               hehitla1arila ~lJe:lJtyä m~a:alta ja SJitä p.ileni€Jm'mät
10731: hilile käy ma:hldolJislelks[ sanda lu'll!astusltoi-              mäHtwpa.liwi,si:ksi.
10732: minnan yhteydessä kaikki oiikeutensa, •koh-                           'Erw~tlä ta~rpe~eiHi!siiksi ha•v1ai:tltuja muuuoJks~~a
10733: tuud·en mukaan varteen'otetuilksi. Niinpä                        ol'i,ji tehtäJvä .myö1sktiJn •lun1a's'tusl1a~n 3, 5, 7,
10734: oli S'i 1 § :n' mllikaJam t1eih tläJvä m:athd:oil1]Sleiksi se,    10, 14, 17, 18, 24, 25 ja 45 §:iin. Rohke-
10735: eHä kaiitkki nlfl vuok'flaim~€1hef,, joil.la d,o,lm:kuun         nemme •Sielllvuotkis;i, vars1inkin 1ku'n esiltit!ä-
10736: 25 päi!Väln.ä 1918 oli vuok:naSJuhlde o1eiDiassa,                mälmlnle muutokset eiväJt varikieu.flha!is!i m~·l
10737: saitsliJv1a;t vuok:ta-allu:eens:a lu:n1wst:aa. Myötskin          Hiän truwull1a tälhlän aslti a:lu1J:e pan,buj,etn· lU'rua.s-
10738: 4 § :ääin oliei s.rua'fla•va mWåi:riäys, elttä vuolkm-           tus!Jo'irrn]en 1oppuun SJUoriltta m i~Slba. kunn,iO'ilt-
10739: miehe1lä on oikeus lunasta.a entisten vilje-                     j.,,ien• e~liittää,
10740: lystlens'ä suuroimlen ru1ue, ·ei lrruli.lhe:ll'kilmln eruem-
10741: män 'ku:i!n 20 heh/1Jata,rila;. Nliliuå:kaän on mtiJe-                       että Eduskunta hyväksyisi seu-
10742: lestämume välltfijjmältömJtä la1ajootl1ta irtlse l'UnaJS-                  raavan rJ((.in:
10743: 
10744: 
10745: 
10746:                                                           Laki
10747:   lokakuun 15 päivänä 1918 vuokra-alueiden lunastamisesta annetun lain, sellaisena
10748:   kuin se muutettuna kuuluu heinäkuun 10 päivältä 1919, 1, 3, 4, 5, 7, 10, 14, 17,
10749:               18, 24, 25, 45 ja 58 §:ien muuttamisesta toisin kuuluviksi.
10750: 
10751:      ·IDd'USkunllJa;n p~äköiks•en muJkaiiJSoeJslbi, jO'ka un t•ehlty ihei•I!Jäikuum 20 päti~vänä 1906 amne-
10752:   tun VaJJWOip'Wilv'äjärjest;yk,sen 60 § ::n määrtäämäiSls'å jä:I"jelstylks,es·sä, säiäJclet!äiä» tlä!ten, ·ertltä
10753:   lolm.ku:un 15 pä!ivänä 1918 Vuokm-a~IU'eå<den ·lu:na•s1JallllliisJes1Ja ainn1ethm la~m, E12llrr:a~ls·ena ikuin
10754:   se mu-uitltliJtumJa kuuiluu heimläJkuuJn 10 päl:·välltä 1919, 1, 3, 4, 5, 7, 10, 14, 17, 18, 24, 2·5,
10755:   45 ja 58 §.:t muutetaan näin kuuluviksi:
10756: 
10757:                                                                                                                      38
10758:   298            VIII, 4. -      Muutoksia vuokra-alueiden lunastamista koskevaan lakiin.
10759: 
10760:                               1 §.                                     alwe, ei ku:i:tlenlkalaJ'Il ·eneJmmä:n kuin kaksi-
10761:    •T,O'I'ipip•a, j·os:ta vuokm:sul~de on oltematSS·a                  kymm\8\nibä heihlilalarila.
10762: 25 päiNäntä ltol~akuu\ta 19 18, lun:atsillerfttla:lmon
10763:                                       1                                    J,Ois ilotrppatrMla ei ole ;mäJäl'iätiJyä ,nitl;jetly.s-
10764: ka:i!kilciueetn, m~tä ·si~hen ilmui}uu, ttäimän liaci.n                kelpoits€n ma1alll a:1rua hafllllinnlatsSiatam, mutta
10765: mulkla:aln 1Jor1ppa.ri•n omiaiksci.1, jos jomp~kumpi                  ·häruetl11e kurulluu oikeus sen mjoi1ilia1ffiiattti()m\aalll
10766: a.s]a;ll!osaiiluJen sii:lä va1a~ri'i: tai jos •se -täJrnäin lafl.n     raivraallliruSI€ie;n, runllleJtilalkoon htäneUe vuokra-
10767: muikiaa1n muuluen mäJä:rältään l'U'Iliasite:tltava:ffisi.             aluee!s•een kuu}u Vlalil Vliilj~llyn ma1a1n a>ltata Vlas-
10768:     Mitä tässä laissa säädetään torpasta ja                            taav.a ala vi•ljelyJskelpoista ma.ata, ei kuiten-
10769: to.rpp.wnista, oltkoon myös vo~ma1ssa }irumpu•o.tli-                   kaan enemmän kuin että s•e yhdessä viljel-
10770: tila:sta ja himtpuod:i:stm                                             lyn a'lan kans'Sa muodostaa 'kaksikymmentä
10771:                                                                       hehn:.aam~a.
10772: 
10773:                              3 §.                                         Viljellyt ja viljelyslmlpoiset tilu'kset vaih-
10774:                                                                       de,tltailmon vlatslilata:vi~n at1Uiffi!siiin m'lluaiHa, jos
10775:     .T·as vuo km:llia:n:taj:a jta ,1Jorppa~i. Vla\ptaJa•ehittdi-
10776:                                                                       til UJSlten slorptirv:a s·i!joi,iJta,mciJuen •sirt::ä 'lOOihii.
10777: seshi •sopi.lvtalt jolm vUJolkm"'latlneen }un~:tts!tia:mi
10778: s:esma :tol'lppa:r:in oma.ktsi 1Jai vnokl'latsruhtle81ll                                             5 §.
10779: jatiilm:mruoostJa., ruoud•aite:tilailwon täimläin l;ari•n ·es-            Jos tJorpprurilllta on ollut oitkeU!s otttlaa. tor-
10780: tiLmäirtlä, miltä sellla:islben soptirrnusten p'ä:tlevyy-             pa'n all•ueeillt.a. tai s1en u1Umpuolte1tla, m~tsäin
10781: d·es•tiä on erik•seen säJädeilty, jos sopirrnus t•eh-                 tuottiteita, eno<temtla·kuon uuteen t!Jiillaam lll!iilll
10782: dään enlntm11lml.lin maa'nlll1~ttruni tali m:atanjako-                sn'll'ri :aJh. mettSiäJmalata., että såri.itlä sä.lä!ll!n:ö1lllisten
10783: oi!k!eus on t:äm•ä,n •l1a:in muiklaialll ryhtyn;>et k?i-              ka1slvU!n m'l11matn V'oidta:alll satatd:a Uatrpeeillillllen
10784: sitt:tel'em:älän kysymy!sttä V'notlm1a:-\a,l:u~en otro'atk-           määirä merl:·s•äm11Jno•t:tei.tla. N1ä~n erotetltiava melt-
10785: s: 1nnlaisballll<is•etstla. Jos vuokm-n:lue mtäJäirå-                 säia:~llJ iäl~köön tkuilltenkaa.n, oliko sulwempi k.uci>n
10786: tä.än ii:.äJmä:n ~atim m'Uilm•an 'tUJnals·tJeti:tavaiiDsi             rn~ltä ,tä;ll:aliSien ti!lalll tJavta~lij!sen lroti'l:ia~V'e'puun
10787: tor:pplatrin omtruksi, noUidate:ttlaikoon kuiten\lciin                saa>mitseEm pa~kkakunll!aMta •ilaTviltlaan, eilkä
10788: täll!aistla lffiätä:räysibä. 1\{yö'S 01likoon a:s!ffilU!osai-         ylti lm!kscilkylllimelllt:ä lleh.ta!ani~:t.
10789: silla vnoikrrusuhiteen ja:tklilimitsesrta lataldtrtulll                   Jos met\stäJffi'a\aiba. elde!l!l]sen mukaa1n emibelt-
10790:  sopimu1~sen voi:mtatssia olateSISia oi1keus Vlalart:åla              t.a•es\sla V'Uokmalna.nlhadatl1e 'ei jätiiSii ,;;:[Itä ilrortifbwr-
10791: sel'lJamsiba l'unta;slbami•sta, kuin t:ässiä :J,a;istsa sälä-         vepuu'n s'alallliis·een ri·~ttavä,st:i, ·&aiakoon mtatatn-
10792: detiäJäln.                                                            om:iiSita•ja. slirtlä ~ensrim 'Jlli},n paO'jon iku'in ihän
10793:     Jios vuokmtmies 'haQulrua .l:uopUJa, vuokl'la-                    sääinnö!l['i!sen ka:svun mulkaa,n lko'biJt,arvtepuu•n
10794: a:lueeiS'ba,     päätltäJköÖ'Il V~o\k:rirulatLUt3;kUTIJba,             s-aamiseen tarvitsee; sitten hal'kittakoon tilo-
10795: oll'ko vuolkm-ral'lle huovuteilta:v•a. mtaJaTIJomJ.is,ila:-           j81ll sopivala siJjoitllslta å1a llll'Uiltla ·OlosiU'hiieirtJa
10796: jalll hiallitJuun, Vlat~ko jto11ekin tlilaflitoroataJn 'Vfue•s-       Bi lmätltläipi:täi81ll, vloi'r1ala:nlk.o j1a tminlk:äil•aitl!en
10797: töön ·kuuluV1ail1e heru1dlö11te.                                       osa jä1ellä olevasta metsäm:ms·ta vuokratmie-
10798:                                                                        helle antaa.
10799:                                   4 §.                                    M]li}otirrr pa.ik!kiatkunm:aiUa tkäy1iBitJäJäm tJurv~
10800:     ',D:Vl1wa,n, joll\.ia. tläJm!ä.n lla~n mUika:a.n 'l'Uilllastle-   i:Ja ·poi]lt:tot~åtneena, voilda1an vuok.riaJm~ehie]l·e
10801: t,atalll tonppa>rin omatk:si, lUielttaJkoon tor"~pa.:n                 an~:ata rpolltito•1nnpeen satrum!iJse1en s1opwa:a, maa-
10802: ai1ue,eS!eEin k!uuluva to[l(i;it,i :sekä viljellyit ja v.iJl-         ta 1sekiä VlalstruatVIllJSts:a mäiäJr.'iJSis'å väJhootä'ä ihä-
10803: jelyt:;JketlJpoitselt tåiltuks>et, yhteoos'ä iko!'llminibruan         nle·He 'etd·ellis•en m•ukiaian anll!€1i::baiVIam lllieits'ä-
10804: kymimenen h€!hrtiaJari1a:. Jos, vUJokmim.Veiht81ll                    matan aJiaa.
10805: eruti:set V'i>lj•elykstet ov•at ~waöemmalt 1\"uin kYiffi-
10806:                                                    1
10807:                                                                                                      7 §.
10808: meruen heMatan~a tali hä,n •vu:o!l>Jms•opi'muk:S>e'D.-                    Luuatsbelbtia:v•a[\].le ,ptiJkikuiJ]lla:He luiettltaJkoon
10809: sa. muka:an on ork€1u:t.ettu viljelJslbenislä lrua-                   matniltrualiataiU •va:sltla:awa osu uls ,päiäihi•la!n vesi-
10810: jenlbaim'~s·een.          •luntastled:ittalkoon 'suurtemrpilk:itn     ailUieeisrt:la.
10811:                                       VIII, 4. -        Sirola, J. L. ja Kääriäinen, H.                                             299
10812: 
10813:     Jos us'eammwlle tämän lain mu'k,aan ero-                              väittää nii:stä jo suoritetun ·lwrvawila, ol-
10814: t.etiJava[Le ttil'aiHe on ra,nmie1ita,Vla ~ecleUil;;.e:n mu-              koo:n s1e thämen 'O's:otiltettt.a:v:a..
10815: kaialn osa Sla:ma'ain ves~arlueesteen, m'Uiodtos,tertlta-                    l\fitä ~läJsst<i tpY'rnäiläis:sä ~sälärd,ett,äiän, 'Siciv1eHet-
10816: koon n,i[,ilEm ve~Jrmmlid,et yilrtelisrelbi 'V'e!mlu-                    ta,koon myös 'V'nok~a~-~arh:ueen ralkentlliU~2'll'll tl~1-
10817: eeksi, jo:S ,se :taa-:lw~twkslemiill1Uka~S18[{'sli IOOvla~              tyjä ·parwnmru'brra ia;Pvio•]tia,essa.
10818: ba11. OS'aimrs, jalka: tarht•oo täJlrrlöin .osuu1,en!Sia
10819: er1JJIJ.esln ja'e'Huwv:alklsi, ·s!ala•hJOin 1m~!bem,k•i:n jaun                                            17 §,
10820: toimiltert:llik,s.i, jos se voi 1JapaM1ura. n!iiiJ,en mää-
10821:                                                                              All:u:e, j·okra, on luovutt.elt/tu periiniJ:,ö,os•uudtem
10822: räysten mukia1a1n, j<Yl:ika yhliJe~sten vreS'i,alue,en
10823:                                                                          vatS'tnlk.k:eena ha 1la~1Jtla,va}{'o,i i:lmaJn vutaikramalk-
10824: jaosifla nvat •v,01i!massa.
10825:                                                                          sua, .epoibeHa!koom it,s1 enä1S~::IkJsi tiltaksi iämän
10826:                                                                          la:in :säläinll'ö'k si,en m•nik:wan 1u11aisltUislhilrutraa
10827:                                                                                               1
10828:                             10 §.
10829:                                                                          sumiltltiatmamba, jos :s'e on 'eldeHmm: al!kuplm'läi-
10830:     J'os vuollwa-'ailue.en 'lUinlalsttatmirlllen n;yikyises-
10831:                                                                          s.en haillt~jatn t~ai häirusn per~J:l:i,s:enstä haHu:s'Sta.
10832: tä pmillr:asuaran ha:i't:t•wa pä•äJt:illiatn ja ~'lvnlars'beitta
10833:                                                                          Sama, 'ol:koon 'lta)kri, jo's 1alue o•n 'annettu vuok-
10834: van a:rueem :uarrkoi;twkstei11mu.kta':i,si1Ja. viiljte'J,emrus-
10835:                                                                          rwHe perii,nmlöi.Hi!S:e[•lte vuok::rn-,ad,a.He, '&irifh12m, ·kat-
10836: tä, V1oiidaa1n torppa:ri v-e l v.oi!Hair1 .så'intymiä<äln
10837:                                       1
10838: 
10839:                                                                          soma,iJ1Ja,lkukla vuJdkra-·allmtta·lnnasrtm.srtra vraa-
10840: uutd·el1e ta[rueeHe -ehdo'lJl,a,, .e,ttä 'Sie •:m1tlaa maan-
10841:                                                                          di:tfua,essta, ha:H'it.slee.
10842: vilj,eJlyisttuoltlbeiiJa vätlrimiäin yh1t:i pailJO'll kn:in
10843:                                                                              J os vuok,raun;akls:wa. 1täUiiin 'SU·wiitle:taalll,
10844:                                                                                1
10845: 
10846: hän enti:s·el'lä alueellaan saisi.
10847:                                                                          malkSieit:trafk.oan l:wna,stush~i:n:tgrna vlllokralmra.k-
10848:     Jos tila on niin pieni, ettei siirt,omahdolli-
10849:                                                                          sun piä!ä·om:a,-aTV1o, karp]tla!E:s:oilturua: v>iid~tn p't'o-
10850: sputlba. olle, ja jos :tO'npa'n tilliU!:~Jt.en v'ähemltä:mi-
10851:                                                                          S€'nrt.litn muka1am, ja tko:r'rnei:nJta,an s~e m'itäirlä, m~
10852: nen sti:it:ä, mritä 4 § :srsiä 'Siää;d.eltätäin, nn 'hy'Vin
10853:                                                                          hi'n \lluniars!JJU1s'hi n'ta, täJmäJn lra:i:n llll'ufkata,n, vä-
10854:                                                                                                   1
10855: jäJrjels'iie~tyn :ma,anviljely'ks·e'n harjtoilhb'lmis:ell-e
10856:                                                                          h ennettif:ynlä 'arika,ilsemmtin1ilerta lmli!kkiaram. 'suo-
10857: >"ä:l·bhäJmäitön, olkoon välhen1tä:mise1en oitkte:u1s.
10858:                                                                          r·~'t:eJbun ·va.sti'k'k'Bcln m:ää:räJI:ltä, nnulsi'S>i. V ruolk-
10859:                                                                          mma:ksun pä,äo 'inla-alrVJO on la,sl~etta'Va. sten
10860:                                                                                                       1
10861:                               14 §.
10862:                                                                          aja'n hilwnran muka,an, jolloiiJl vuO'k:rlatsnrh:d€ on
10863:      Tämäin 1-alin 11 § :ss:<i ·Etäälck'bilyj'en ·pa:oon-
10864:                                                                          synltylllylt.
10865: nusllmTVIa:u1kts·~en wrvo on mälän'ältl~äJvä ·srsn rar-
10866: Yon lisäyik 31en rrnuka,aln, tm~kä ·vuo>kra:esåne,elll'B
10867:                 1
10868: 
10869:                                                                                                          18 §.
10870: on J1lood1en p.a!I'iannuJkis~en kautita. ~twHut, ci kru:i-
10871: t.en'k:ata'n s'.iltä tkwsbantntu'siba IStuuremtmJalksl], miiktä             J<os as~a'IliO'sari.·.s'e't s•o1p.iivwt. hmars.t'Uish~nna,st,a,
10872: työn t;moriititlalmi:s·e:en 1,u,natsim1stUa 'V'ma.di~lba,erssa           nloulda,teltrlJa,k:oon ISiop:]mu!Sita. 'edel[ä deVJi,em
10873: olisi rrn,emrny:t. Mjadälli. torppari :sO'p'imuk,s,eln                   säämnäisitlen •els1iälmättltä. ,Jos tsovi>ttu hi'lli1Ja. Olll
10874: nnrkatan on 'Sa>anut piarnnnulrnsitslta, {k1orvraUJStta                  kmikeampi 1lm1in ·måltä vail~~~o S'Wostuu [alin
10875: a l hiatilsen 'VWotknwm:aks,un mu:old.arssa ilali 'V'aipla'a-            mäJärrrä;älffiläs1tä a:lu:e>eli'lta .eibuikä.1Jeen ,,ru,oTi.!trt:.a -
10876: vu,ositnra ,tJa,iik>ka. ,mu~nn'a 'nri!iidlen korv,aiaimli:slt:a          ma.arnr, -a,l,entneltia\ko'()ln s:ov~tlt.u thin1t1a ;kokronra•i-
10877: ta Tlkoiit't<aiW\tlla hyvikik:tE:tfmä, älköön ll'ätnie'lU'e              suud;flsslalwn 'S'i'ithen m~äiärään.
10878: u u,tta. korVJautstia, s·sl:lra:i•s>ilslba pa!ralll!null;:rsi~lba. hy-
10879: väks~ hJiet!t:alko.        Jos tmtppa;r'i os,o>iltta1a, e~t!Dä                                   24 §.
10880: hä:n1~l'l'e on vuok,rlwsopimuiks~:m •ba:i' :aåikaås'l:tm-                    .Tos torp:pa·J·i 10 § m 1 mGIIll'enlb]s:sa rrn:aJ.nll-
10881: man ,l>a•im:sääld.'i·ntntön muk'atatn tulieva suuDem-                     tui'srt:a SJ"i!sltiä t&iiitrmyy tei1Ui'S,el:tä 'Vuoikro-:a~ueel
10882: pibin lkorv:a•us 'pa:r'antnTiikslirslba ikm~•n €dcli]ä on                 ta undtelll1e, mJaksalkoon V!al1ti:o :r.a.kennu•k!s:ilen
10883: sä.äJd,etlty, määr1äJtlt·äkö'ö,n 3i10'Tiva,us niiden mu-                  siir•tiO'kusltaruntuk:s~slta, pudreJt ja mala;nolillrilsttaja
10884: kaml :suor~fietl1:oa:va 1k1si.                                            toi:::ten ,puolien. Jos S'i'iri'O t:arp,arhtuu 10 § :n 2
10885:      'Debemä:in~ä p<.t~ra:ntnln,sitien l!aatu ja· 1:a:atjuuls             morrn'e·nlbi'n 'perus>teeN1a, :su:oT'i!Utakocm :mara:n-
10886:  on lbor:ppa:rin nlä·ybett<ävä. J:os vuokmntan,ta.jta                     om:its,twjta s~i~nt,o:l<:'uslt'E\,n'nl..Jik:s'ct.
10887:   300            VIII, 4. -      )iuutoks:ia vuokra-alueiden lunastamista koskevaan lakiin.
10888: 
10889:    V•uokra-a•lru.ciden järjes,telyJSISä, jO!Stsia vuok-              ri·nltö- •t:ai lkruu•n~ruluontoi•lJJen, tu1!koon UU\SI
10890: ra-alueid€n siirtoja tapahtuu muista kuin                            tila p:er:i>nrt:öluon.Uoi,selk~~.
10891: 10 § :ssä sä'ä:detyistä syistä, harkitta-                               Jos vuokra nantaja on eri aikoina tehdyillä
10892:                                                                                        1
10893: 
10894: 
10895: 
10896: lwon osalll•Ottn s•ili:rit.okus>ban!lluikisiilll ruii1dRm_ •pe-      sopimuk,Siilrrla joko .a;.llkwP'ertä:i!s'e'S~ä päiäit:i~aslta
10897: rus1Jeidoo muika~n, joirt:a lliOUJdrut:etaalll •ois<ailliOit-        tai ,iJoi:silsta ·olm~st:ami>stuan tiloi1sba samaiHe
10898: toa. ital:ajleill, ISiliriokuiS'tam•nu•lrlsii•n jailwtoilJmiltulk-   torpipa['ill~•e vu1o:krommlllit ffilalart:a,, [~Jllirus:te~:ta~
10899: sissa rrnää'Täibtruelss'ä.                                           kooill: ika1ilk!kli samlalan vllirokra:-•Mu:oos:een ikuu~
10900:                                                                      luv.at mala.t. Sama olkoon l;aikö. j~s vruokra-
10901:                                                                      miehiellillä on VJilld•elystbell!Sä y M:eyruelst&ä mataila
10902:                               25 §.
10903:                                                                      v u okl~aiNa u·s~almlilllalta. vuokJ.'IaiDJalllltajail:in.
10904:     Mitä 1 ja 2 § :ssä säädetään t•orpasta, ol-
10905:                                                                          K•run :t•i>lalt vastbaaw~ eri ki~'IllllliJty!ks<iJsrtlä, ja-
10906: koOIIl myös vomnas:sa miäikirtJupa;-latlrueiesba. Å.il-
10907:                                                                      eU.alkoon 1Uillla1Stuslhinrt:,a eri tiJLojtellli ilres<klfn sa-
10908: köön :tärrnläin >1aåin mukaan lkmffitemilma•n 'l!lln.a.s-
10909:                                                                       malslsa suth;tiee!SIS•ru ku~ln t~llodien m~niiJt:a•rulia. ja
10910: ttttla•lro asurnlto,aJu.eli:ltla, jonlka vuoikromi:e>h'e11lä
10911:                                                                      veraa. Olli ·eriO'ttmmilsen d·ohdos.ta V:äJhoomeitlt.y.
10912: 0'11 oma a:sunt,olbcm>tti munaiJJJa.
10913: 
10914:                                                                                                58 §.
10915:                                 45 §.                                   TorpaHa, lampuoti til>alla ja mä!ki tupa-
10916:     J1os vu:okra-,aJlue on •Oisa. US•elatm,:mJrusila tiliaiS-        alueeUa tarkoitetaan tässä laissa sa!Illanlai-
10917: ta, ljviiita ei ole iiSidja;oHa• towisrtJalan ?erQiA..O\ilim,        sia vuokra-alueita kuin torpan, lampuotiti-
10918: olkoOillJ a[ue:en lohkomallQa. er01tflla1mlia1!en mtl-               lan ja mäikitupa-alueen ·vuokranksesta 12
10919: lit:tu myös ruillin, •etltä :llatSiktetalan, ikuma suu-              päivänä maaliskuuta 1909 annetussa ase-
10920: ren >eJISIMl e!rotetllarvta a[IUie 1m11101dosttaa lkali.ik.i!Sita    tu'ksessa, kuitenkin siten, että vuokra-
10921: tolli~.staan ~e~Loittamaihta oleviJs·ta vuo!knrun>alll!ta-           alueesta, johon kuuluu vähintäin puoli
10922: jalll: tirooisrl:-a:, ,sJe'kä såiten sa~rudun o\sa,lu'V'Iln •pe-     he'htaari·a vi'ljeltyä maata, on vmmassa
10923: rusteella uuden tilan manttaali ja vero, ol-                         mitä stäiäJd·eltä:än •torrp~:slta ja, VUJOikra-;a1lu1eesrt:a,
10924: len uu.si tilla. 'tiäJlil:öilll mu()ldoslte~tlta'Vla i:bsenäå-       josisa rvi1ryeltyä m:ara:ta on vä1hemlmlän kruin
10925: ook!Sti m~mkiTija•t:a['oksi ja. iJm.~klkiloo, •elll\tiSJtlein ti-    pu'O!li heh1Ja:aria· ja •vuo:km:mruehea1 ·Oimliis:tam&t
10926: lojen maDJttruatlia ja vero:a V!aJSitai~W'RISISa! mää-               asuliJllihuone~t, milttä ltäs'Sä lai1s•sa sfuäJd•eJtään
10927: rä:ssä v'äihffllmlettävä. Jos joku rt:,illoosrt:la oo pe-            mäki·tulpa-·fvlueie<srt:~.
10928: 
10929: 
10930: 
10931: 
10932:            Hels1rog>i<SL••ä, m~m1iskuun 29 päi>välnä 1920.
10933: 
10934: 
10935:                        •Jnho Ioeander Sirola.                                     Heikki Kääriäinen .
10936:                                                                                                  301
10937: 
10938: VIII, 5. -    Motion N :o 28.
10939: 
10940: 
10941: 
10942: 
10943:                                    Åkerblom, K. V.: Förslag till lag om tillägg till 59 § i
10944:                                       lagen av den 10 juli 1919 om inlösen av legoområden.
10945: 
10946: 
10947:                                        T i ll R i k s d a g e n.
10948: 
10949:    Yid utarbetandet av tlag-en om inlösen av              Särs:kilt tillspetsade ha förhåUanclena ge-
10950: lcgoområ<1en har riksdtagen bårle 1918 och             staltat sig för de 4'912 1egotagare, solli inne-
10951: 1919 även kommit ihåg legotagarna på stä-              ha jordolliråden på Vasa stads marker, ·eme-
10952: dernas jord. I 5 9• § av denna lag gäges:
10953:                    1
10954:                                                        dan sena'ten den 310 a1Jril 1'9ol8 dömde dem
10955:    ,Jä;mväl må denna lags stadgandcn till-             att avträda sina jordllott.er tiH staden den
10956: lämpas å legoområrnen underlY'dande sådana             1 lliaj 19119·. Legotagarna ha ej ännu blivit
10957: stad tillhöriga områden, vilka icke b1ivit             avhysta, uta.n innehava sina jordlotter. Då
10958: under staden avhysta och vilka det med                 tlagen om inlösen •av legoolliråJden under ti-
10959: hänsyn tilll stadens naturliga utveckling              den blrvi•t gäiltlande, viija d<e trJ;gga sig vid
10960: icke är oundgängligt att med densamma in-              den. S'taden behöver ju icke dessa manker
10961: förliva".                                              för sin naturliga utveckling, utan söker
10962:    Detta stadgande borde vara tillräek1igt,            tvärtolli få delli utarrenderade ånyo, llien på
10963: för att l<egotagare, som innehava sådana               förmån'ligare vill'kor än förut. Bland annat
10964: marker, viliJra staden iCike behö·ver för sin          titllåtes ej bosättning på legoområdet av le-
10965: naturliga utveciklring, m~åtte llied stöd därav        •gotagaren, när det är lliindre än 10 hektar
10966: utan lliotstånd få inlösa ldes1sa. Men det sätt,        stort.
10967: varpå man i vissa städer behandlar ansök-                  De personer, solli i Vtasa anmält sin ön-
10968: ningar Olli rnlösen av lego'Olliråden, visar, att       skan att llied stöd •a·v lagen ·Olli inlösen av
10969: stadgandet Olli in1lösen av dylika legoområ-            legoområden få inlösa de ägor de innehava,
10970: den ej blivit så ·Hart avfatbat, att legotagar-         ha fått trltl sv.ar: Donationsjord får •ej inlö-
10971:  na blivit fullt tryggade vid den rätt llian            sas. Man frågar in:te, •om •legoområdet är
10972: vel1at giva delli.                                     ·obehövligt för stadens utveckling, llian före-
10973:     När cirka 50 baeikstugusittare på Hangö            1bär blott, att jorden är donerad och därför
10974:  stads lliark och 8 torpare på Raumo struds             ej får röras. Vtad bör därv]d V'ara avgöran-
10975:  mark anhållrit att få inlösa sina legoområ-           de: arrendatorerna•s behov att få bebo och
10976:  den, ha städerna sö'kt undsl:irppa detta med           nära sig arv den jord de innehava eHer jor-
10977:  att ansö~a Olli tiUstånd att få införliva ·ltego-      dens •egensk.ap av donation, solli •däirför ej
10978:  ollirådena med städerna. Och llian giver (i            borde få rubbas? Man hän:visar till kungli-
10979:  Filllsk kollimunrulti1dskrift 1-919· sid. 9 2) stä-
10980:                                             1
10981:                                                         ga resolutioner från 1700-talet, solli för-
10982:  dernas fuMmäktige råJdet ,att ti1l prövning            bjuda upplåtelse av donati·onsjofld llied
10983:  upptaga, huruv:i!da i0k•e i aillia förekommande        äganderätt. I lliOtsats härtill har regeringen
10984:  fall lagens ve'l'ktan borde olliintetgöna·s med        i Vasa stads privilegiebrev av 1de;1 1 mars
10985:  alla av lagen medgivna lliedel."                       185·4 förordnat bl. a.: ,.åt staden lämnas
10986:   302           VIII, i:i. -   Yuokra-alu~iden lunastamista koskevan       lain 59 §.
10987: 
10988: såJsom dess tilllhörighet stället för den gamla      jämJkningar 'i desS'a donJationer, såda-na som
10989: staden med rättighet att försälja de för sta-        genom förhålJl,andenrus utvec'kling blivit nöd-
10990: den ej behövliga platser."                           vällldiga.
10991:     I propositionen till 19·19, års riksdag om           IStäderlJirus naturliga ui:Jvec'lrling går i re-
10992: dispositionen av statens bostäl1en säger re-         geln ut mot hruvet, ikuststädernas nämligen.
10993: geringen bl. a.: ,De sy.ften, för viilka bo-         De inre markerna komma 1de i regeln att ha  1
10994: 
10995: 
10996: stä:llen i tiden blivit inräJttade, harva förlorat
10997:                                    1                 litet ·naturrligt behov av. Men :det ,äJr just
10998: sin betydelse, och bostJällen behövas ioke vi-       dessa, som !i:nnehavrus ~v torpare o. a. arren-
10999: dare för sina ursprungliga ändamål." Det-            datorer. Det Jboflde då 1ej möta stora hinder
11000: sa:mma k1an sägus om städernJas donations-           att låta torparna inlösa dess•a.
11001: jord, så vitt det gä:l1ler der,as användning tiH         Bleve den t~l'kning godtagen, 'Som K'olill-
11002: kreatursibete. Våra städer fingo, då de an-          .munala Gentra1byvån 1åtit anskaffa till led-
11003:                                                                                     1
11004: 
11005: 
11006:  lades, de kringliggande hemmauen och mar-           ning för strudsmynJdighetema vid til,lämp-
11007:  kerna ans'lagna åt sig ,till mulbete och ut-         ningen av .5191 § i 1lagen 'Oilll inlösen av }ego-
11008:  rymme" (så enJligt V'a'sa sta'ds priv~legier av      områden, så :behöVides ingen vidare rförkla-
11009:  den 31 jan. 116111) :eller ,till utrymme, mul-      ring från ,J,agstif1Jarnas sid,a. Den anlitade
11010:  bete och vedhygge" (enligt Kristinestads             sakkunnige (t. f. rusg.essorn i kolonisations-
11011:  privilegier av den 9 mars 1'6,512).
11012:                        1
11013:                                                       styrelsen, juriskandri1d:aten Harry Brotherus)
11014:      För mulbete blir städernas jord allt mera       för'klarar, 1att lagen skall tillämpas på sådan
11015:  obehövlig. Den förra nötkreatur:ssilröts,eln av      mark, som staten med äganderätt donerat till
11016:  dem, som bo i städerna, har i de fleHta stä-         staden och icke är införlivad med stadens
11017:  der alMel,es upphört och är i ele mera utveck-       mark samt på mark, som staden förvärva~
11018:  lrude t. o. m. löl'bjuden. Odkså såsom häst-         på annat sätt. ,I det strudgande av allmän
11019:  bete är det obekv,äJnt att begagna stadens           grundl,agsnatur, att tiLI staden s1känkt mark
11020:  ängar, emedan de ofta:st Iigga för avlägset          icke får arvhända;s staden, åstald!IDommer så-
11021:                                                                            1
11022: 
11023: 
11024:   från staden. Man viill ej förlol'a tid med att      ledes J.a~gen om inlösen 1av legoområden -
11025:   föm hästarna fram och åter till ele a:vlägsna       - - ·ett undantag," 1så vitt det berör av
11026:  markerna uta.n utfordrar dem 'både vinter            snaten doneraJd jlord, förklarar juristen
11027:   och S'ommar i sina sta~l i staden. 'Den stads-      (Finsk kommunaltids.krift 19119 :oid. 95-
11028:   jol'd, 'som i tiden ansl<agits tili mulbete, har    9'6).
11029:   sålunda numera förl}omt sin förra betydel,se,           Errfarenhet€n visar dock, såsom fl'amgår
11030:   då den i regeln ej tages i bruk för detta iin-      ruv 1de anfönda <fia!Jlen, att stadsmyndigheter-
11031:   damål.                                              na ej vi,Jja fatta lagen på detta sätt, då det
11032:      Strudernas marker skulle illomma. aillt ligga    ej uttryckligen 'säges, att även ~d:onerad jord
11033:   mer eHer mindre öde 1och folktoma, om de            får inlösas. Legotagarna på städerna1s mar-
11034:   ej kunn1a upplåtas ~till nyttjande av sådana,       ker komma dä:rför 'att .stä:ndigt röna mot-
11035:   som vilja 'slå sig ned på dessa ·och hedriva        stånd, när ,de yrk1a på inlösen av sina l~ego
11036:   lantbruk Detta vore uppenbart till skada             områden. De bli helt säkert 1Nungna att
11037:   för landet. Det kan ej ligga i samhällets           börja genom pl.'oce'sser e],ler besvär i oli'k~a
11038:   intresse att upprätthåHa etJt ;förbud mot be-       domstol,ar tiHkämpa ·sig rätten att inlösa
11039:   byggande ooh uppoelling a,v såd,ana marker,          sina legoomrwden, vilket blir :brude ·svåm och
11040:   som städerna Unider en överskådlig framti'd          kostsamt för des'Sa mindre bemedlade. Det
11041:   ej behöva för sin naturliga utveckling, de          'Synes dä:rför Vlara nöd:vändigt att förtydliga
11042:   må då vara done11ad1e eUer köpta. Då det är          stwdganelet i 59 1§ 'Olli inlö,sen av legoområ-
11043:   staten, 'SOm donerat dessa ma11ker, bör staten       den på stäJclerna1s marker och detta sålunda,
11044:   även ha rätt ailt ·vid1laga ändringar eller          att det tydl,igt utsäges, att även donerad
11045:                                     VIII, 5. -   Åkerblom, K. V.                              303
11046: 
11047: jmxl inbegri:pes i sta-dgandet och får in-                     att Riksdagen måtte antaga föl-
11048: lö•sas.                                                      jande tillägg till 59 § i lagen av den
11049:    På grund av dret .framhållna får jag vörd-                10 juli 1919 om inlösen av legoområ-
11050: samt föreslå,                                                den, så att lagen otvetydigt äger till-
11051:                                                              lämpning även på donerad jord:
11052: 
11053: 
11054:                                                  Lag
11055:                                angående inlösen av legoområden.
11056: 
11057:   Jämlitkt Finlands Riksdags beslut, fattat i överens<snäJmmelse m:ed stadgandet i 60 § i
11058: Lantdagsordningen av den 2:0 juli 190:6, ·stadgas som följer:
11059: 
11060:                       5t9 §.                          de jovdlotter hans :auende omfattar, även
11061:    V:ad i denrra lag stadgas, gäHe jä:mväl så-        om de finnas spridda på o~li,ka ställen, dock
11062: dana legoområden, sOim utgivits under den             med ,den begränsning som i 4 § stadgas.
11063: tid lägenhet ·bestod ~sås:om lkronohemman                Rätt till inlösen :av legoområde på stads-
11064: därest lägenheten före denna Iags träidande           marlk til<lkomme envar, vars legoförhållan-
11065: i "kraft blivit slmtteköpt, utan avseende där-        de var gläl1ande den 25 oktober 1918, även
11066: på, om slmtteköpet sikett efter :det föDordnin-       om avhysning därefter skett, :och skall in-
11067: gen av den 12 mars 1'90i9' angåendr lega av           lösen ske enligt de avtal, som vid nä:mnda
11068: torp, landbolägenhet •och backstuguområde             datum gällde.
11069: trätt i gällan:de kra:ft.                                Inneh:ar hemmansägare stadsmark i ar-
11070:    Järrnvä:l må den111a la[51S sflrudganden tilläm-   rende, vare även han berättiga.d att inlösa
11071: pas å 'legoområ,den underlydande srudana              denna, ifa;l'l han behöv·er den för sina barn
11072: stad tillhöriga omrruden, vilka icke blivit un-       för att av dem öv,ertaga;s ·och bebrukas.
11073:  der staden ruvhysta och vilka det med hän-               Denna lag gälle icke Jegoområde, vilket
11074:  syn tiH stadens naturliga utvec'kling icke är        ligger å sådant sam1häHes område, som avses
11075:  oundgängligt att med densamma införliva.             i ,förordningen av den 15 juni 18198 angående
11076:    Denna rätt :att ~nlösa :legoområden på             011dnandet av samrhällen på landsbygden
11077: stadsmark gäUe all jord, oberoende av om              med srummanträngd be:f:iolkning, ej heller så-
11078:  den är donerad 'el<ler förvärvails på annat          'dant, ~om :ligger inom ,ett i enlighet med
11079:  sätt, och tillrooonme denna rätt varje legota-       bygguadsplan regierat eHer på grund av bo-
11080:  gare, vare sig han är bosatt på legoomrrudet         sättningens täthet därmed jämförligt bosätt-
11081:  eHer uilom detsamma. Likaså Vtare Iegota-             ningsområde.
11082:  gare på :stadsmark berätiligad :att inlö·sa <alla
11083: 
11084: 
11085:          Rel'Singfors, den 26 mars 19'20.
11086: 
11087:                                                                             K. V. Åkerblom.
11088:    304:
11089: 
11090: VIII, 6. -    Edusk. esit. N :o 29.
11091: 
11092: 
11093: 
11094: 
11095:                                      Arho, A. 0.: Ehdotus laiksi vuokra-alueiden lunastamisesta
11096:                                          15 p:nä lokakuuta 1918 annetun lai.ft muuttamisesta.
11097: 
11098: 
11099:                                    S u o m e n E di u s k u n n a ll e.
11100: 
11101:      V uokra-.al uei'd-en l unars,tamisesta lokakuun      maHe puol-elle epä.oi1keutettuja po~kkeuksel
11102:  15 rpäivä,nJä. 19118 annettu la,ki, sreUaisena;kin      l~&ia eturia, doihin sil1ä oikeastaan sopimuk-
11103:  kuin se on muutet'tuna. 1<91>9 ·vuoden va:lt~o         sen mutkaa.n' ei otli>si oik·eutta., ja: si.ten saa:tt.aa
11104: ;p'äJiviHä, kairpaa. edelleen us,eissru ·kohdissa         huonoissa oloiss·a etlävä vu<Yka.aja.väestö ktä,r-
11105: pirka:iSita muutosta. :Trul.la.isren muutoksen           s~mää:n vahinkoa vuokrasopimuksen ennen-
11106: tarrpeellisuuden perusrteluiksi sopii edel1een            aikaisesta 'keskeyttämisestä.               Tällainen
11107:  suurin osa siitä mitä 1919 vuoden va,ltiopä:i-          vuokral!lanrta~ille suotu tia ihcitä köyhäin
11108: vi,en edu:siku.nta,esityksissrä N :rot 32 ja. 314 ss.    vuokrahisteDJ kustannutksella suosiva. etu
11109:  G25~626 \ja: srs. 677-6810 1on esliintuotu;              loumka.a oi•keudenrtunt.oa, varSiiu'kin kun
11110: mirukä vuoksi täsrslå viitartawru mainrittujen           vuokralaiset 4 §:ssä olevan, s·ääm1ö.ks•en j.oth-
11111:  eduskuntaesitysten perusteluihin.                        dos.ta, useimmiten oe:Uvät. saa lunastaa ed~s
11112:     !Tämän lisäksi on niihin erintäisiin ,pykä-          kaikkea mitä vuokrasuhte-en noja•Ha :heill·e
11113: liin, nälhden, joihin tä:ssä ethrdrotetaam. muu-          kuuluisi. Tämän vuoksi olisi 1 § muu-
11114: toksia., ly:hyesti. esitettätvä eräitä selvittruviä      t.ettava siihen i'munta.a.n, että vain vuokra-
11115: perusteita.                                               mies voi milloin tahansa vuokra-ajalla vaa-
11116:     On yksit;yisoikeudren periaatteilden louk-           tia' vuokm-alue-e~nl luruastamista.. Tämä: on
11117: ka;ustar, ettei tonpij)a,ri voimassaoleva.n               a.i•van oi•keuteitua, koSika aina silloin, kun
11118: vu<Ykrat-a.lueiden 'lunwstamiSita koskeva!ll lain        1unas•tamisoi,keutta. valjon ennen vuokra-
11119: mukaan rsaa na.uttia vuokra.suhteeseen kuu-              adatn piää:ttYJmistä vaaditaan, va·rma.stilkin
11120: 1uvia etuja, sop~muks-en määrää:mä:ä aikaa.              e.si,intyy sellainen tapaus, jossa. taloudelli-
11121: TäJmä laiki sal,lii ma.a\lllomistqäa1in riistää ta-      sesti vathvem.pi on ai•koina1an väärinikä~ä
11122: lowd·elll'isesti theiikolta to11]Jpa.ri- ja mäJkitupa-   nyt heikomman alhdinkotilaa hyväks·een,
11123: Ia.isrväestöltä monia S·ov~ttuja etuja. Yh-              anif:.a.marUa vuokraiilliestä rasitta.van korut-
11124: tei:Skunna~ru 'hyvä vällttä.mMtömiä:sti vaatisi,         raihdin.
11125: että! lunas'taiinisvaraltimus', teihtälköörupät se           'On my1ösk~n perin kohtuutonta ehdotto-
11126: vuokra·-a.jan loppuma.isillaa.nr ollen tai aikoja        masti kiel·Mä., :kute'll 2 § :n 3 kohdatssa, lu-
11127: ennen vuokra-aga'n päättymistä, jäi.si riip-             naLSitami·soikeus vuokraiiniehoeitä, joka silloin
11128: pumaan yksistään vuokramiehestä. Nyt                     .on muu kuint tibtt.omaan vä.estöön ;kuuluva
11129: kuit-en:kin 1 § :n mukaan vuokrana,ntaja•kin             ihenkilö. Hä,n näret on a,lkua.an, voinut olla
11130: on siihen oikeutettu ja käyttää ti.etys.ti tätä          to!'lplpari ja. srellaisena itse tonpalll raivata. tai
11131: oike.utt.taan, milloin soe on vuokramiehelle             muuten atsua torprparina. murt.ta hän on sat-
11132: ep·äedullinen. On·ko sitten viisasta pysyttää            tunut ostama.a.n esi.m. ·vieneru rpal:sta:tilan,
11133: t.ä:llär 8/äännöiksellät taloudellis~sti vaihvem-         josta hän ei voi saada täydellistä t.oimeen-
11134:                                            VIII, n. -   Arho, A. 0.                                         305
11135: 
11136: tuloaan. Oli.3i ai...-an vnarin täs:<ä tapawk-           eä ovat kylmäärL korpeeru tai muut-en asu-
11137: sesrsa, ·Bv'ätä .hänreltä tuoHa~nren oikeus. Asu-        marLtmn:aan. ja usein 'hyvintkin arvol:,tomaan
11138: tnspolitii,Jmn ·kannalta. oliliii suota.vaa Ja           maahan raivatut ja viljellyt eikä maanomis-
11139: oilreamidi·s·en        oikeuden mukaan        myös       taja, joka oru s.aanut nauttia alueesta vuok-
11140: aikaans•aata>va., et'tä tmwparina ailkua,a,n asu-        ra~a. ja. vuokra.mie!hen ty•övoimaa hyväH{seen
11141: nut henkilö sa·a l unastaa• vuokra.-a.lueen              perin aThaises,fa pa1kasta, ole rpuol·esrtaan
11142: a.inakinr tila.ttomalrle rinta:perillisrelleen tai       telhnryt, ilman fä·yttä rhyvitysä, mitään pa-
11143: jollekuUe muulle tilatt.omaHe.                           ra.nnrus•t•en aika·a,nsa.a.mis·eik.si, n.iin on v:äärin,
11144:     Edellä jo viitattiin 4 § :n särä.nrnröksen koh-      et.tei 11 § :n säännö•ksen rjolhdo,sta. vuokramies
11145: tuutt.omuuttoen. Muuteru porvariHisrelta.kin             siiin1ä mainituissa .kahdes·sa. ta,pauksessa. v'oi
11146: tarholta 19r19 te1hldyssä edusknnrta•e3ityksess·ä        saa'Cla pitemmältä ajalta kuin 20 vuroclel•ta
11147: N :o 32 s. 67S kahwtaan oikea·l,si l aa,jt:rn~aa         hyvä;kseen luk€a 'Param,nust.en a.rvoa, •vaan
11148: vuorkramiehen luna.sta mimi'keu.s ·kai,kkeen,            ne arusiottomasrt.i jä.älvä:t maanomistarja.He.
11149: mikä voidaa.n näryt.tä:ä •vlwkramieheHe kuu.-            Tä:rn.än ep•ä:kohda.n' .poistamista ta·rkoittetaan
11150: luvarksi. H:un kuitenkin § :n tällaisesta. laa-          tämän: § :n. muuttamris:erlla.
11151: jen1alilli:s•esta nykyiä.än näyttää oleva·n vä:häm•          'Edellä ;kosrketeH:u 4 § :n muut.os• a.iheuttwa
11152: onnris·tllimisen toirveita, erhld·otetaalJ! 4 § :ään     myös lr2 '§ :n muuttami,s.en toisi·n kuuluva~hi.
11153: s·eHain·en pienemrpi muutos, joka aikaansaisi                 Jos 13· § pysytettäisiin sellaisenaan, voisi-
11154: ainakin vJälttämättlömimmän laa.j.erunuksren             vuokramies:, j01Ua 0111 oma määrätty me!s:ä:ala,
11155: lmua.starmisoikeuteen.                                   mon,a.sti joutua. huonomrpaan ascemaran kuin
11156:      l\1yörskin 5 § :n 2 kohta olio;i rnuubel/:tava      seUR.inen vuukramies:, jolla s:it:ä ei ole. Alue
11157:  enemmän kohtuuden Yaatimuksi·a vastaaval-               8aarttaa ka-svaa suur·elhkoa yhtäika.koist.a
11158:  J,e kannalle, sillä siinä oleva säännös jättää          met•s,äJä, josta ·puut ·j·outuisi.vat melkein jär-
11159: yaraa mielivarllalle. Vnokra•mies olisi oikeu-           jes,hUin ma.a.normistarjalle ja ~ohon• jäisi a.ivan
11160: tet.tarva ,o.iinälkinr tap<HLksessa saamaan vuok-        mitält.ön,tä ja harvaa metsä.ä jä.lrjeH.e. Tämä
11161: rana.n.taja.an nähden suU1teelTises•ti metsä,-           metsä ei vastaisi sitä. t.arvalEs·~.n ko·titarrve-
11162: marata heidärn vi 1J.ellyn peltoalanos-a suuruu-
11163:                     1
11164:                                                          1JUnn sraarntima1hdio1lisuutta, j·osta, 5 § :s:sä
11165: den mukaan.                                              sää•detä!än sren tarpa.uksen, >va.ralle ett-ei ole
11166:     i~ys•ymy:ksen:alais·en la.in 6 § :ss•ä on tor.p-     määrättyä metsä.aluetta. Olisi ko'htuutonta.
11167:  parrilk~ säiäidetty erinä:i,iä. etuja pidätettä-        että vuoktami-es, säästettyää.n, metsWä., 'han·k-
11168:  väksi. Kuitenrka:.1.11 t1ämä säännös ei kyUin           kimalla, puita. muualta, joutuisi sä:ä!stämi-
11169: turvaa vuokrasuMees-een 'lmuluvia tai s·crpi-            sen:s.ä: joihdo:sta €ipä-edul1isempa.a'lli asemaan
11170:  mu:kse.enkaan rperustnvia etuja. Tärmän joh-
11171:                                        1
11172:                                                          kuin .met.sä:n ha,ska.tessaan ta ik Jm ollen omaa-
11173:  drast.a. pykärlä;än lisätä.ärn, 2 kohta.                maHa eri metsräailuetta.
11174:      .Tos 10 §:ssä yihä edelleen, rpys·ytelään 3             Myö.slkin• :p'uu·ttuu tästä, p~kälä.strä sään-
11175:  momentti, voisi s•e a.n:taa aihetta- suureen            nö-s, .i·orlla. turvattaisiin vuokmnantajan •puo-
11176: mi·eTiva.lrtaan ja vuokra.mriesten: oi.k-eubien          lelta metsä.nharkkaus seHaiselta a.la.lta, joka
11177:  louk·kaamis•een. •Sen nrojarlla saatettaisriin           parhaiten sopii lunastett.avaan alueeseen
11178:  torrpanrkin lunasta.mrisoirkeus. k01konaan 'kiel-       evotet:ta,va,ksi.
11179:  tää, mik~ä. oli:sri rä.i.keä kohtuuttomuus ja. ti-e-        rErittäin rkolhtuuton on 17 § :n säänrn,ös.
11180:  tälisi yht.eis,kunnarl'lisen .väräryyd·en edis-tä-      Vuokramies tai ihä,nen edeltäjä.nrsä ovart :pe-
11181:  mistä' (ja sruosrimista. Tästä. syysrtä ja viita-       rin,tröoi'keuterusa nrorja.lla. tietenkinr yrMä oikeu-
11182:  ten samalla sanottuun -eduskun!tares,;tykseen           ietut alueesre-ensa •kuin maanomrisltaja. ed,eUä-
11183:  s. 679 ehdotetaan: mainrittu korhta ;p·oisrtetta-       jinreen t.iloi!hi,nsa. Siitä hu.oEmatta voi ihän
11184:  va,ksi.                                                 joutua lun•.asturshinnarn s·uorittamaarill § :s.sä
11185:      'Kun ot•eta.an huomioon. että vuo:lua-alu-          erlellytetyllä tavalla. Tietysti vuoik:ramie-
11186: 
11187:                                                                                                        39
11188:   306        VIII, 6. -   Muutoksia vuokra-alueiden lunastamista koskevaan lakiin.
11189: 
11190: hen peri:nJt,öosuUid'ell! vastik~ on a.Lkuaankin        mälkitupa-alueem valisen rajanJ 58 § :ssä.
11191: ar-voltaan säämmJölEs-e~st.i ·pal>jon huonompi           On väärin tässä suhteessa asettwa viljellyn
11192: kuin talolli.s•eru osuus. Oikeamielis<:m kat-           maan a1la määJräavä:ksi. Vuokms()pi.mus on
11193: sam.toka•ruruan mu1kaan olisi tälmäi säållJllJÖs        vo~tu tehld'ä verratta~n my•ölhäiän n~in ettei
11194: muutetta,va niin että alkU;peräine.n a•luoon             vuokram~es, jolla so.pimuksen mukaan; on
11195: p·erijä tai hänen jälkeläisensä sai.siva t perin-        t!hkä 10 1h~htaaria tai enemvilkim viljelys-
11196: töosa:n vasrb~kkeen lunastusma;ksu:tta.                 kelipois,ta maata ha:Hussa;an, ole ehtinyt vil-
11197:     Muutoksesta 13 •§ :ään j.o'htuu myös,kin            ddlä ylhtäikääJn lhelhtawria JPellobi. Vuokra-
11198: metsän arvoa lms>keva.n mää.räy ksen poista-            sopimuksessa. alue saa.tetaan kutsua. tonpa1ksi
11199: mi.ll!eru 19 § :stä. 1Samoin• aiheuttaa. 4 § :n         ja sopimuksen mukaaJJ: siilhen .saatit.a.a kuu-
11200: muutos 22 § :n 2 momenlttiin muumnoksen.                lua moni•nlla~sia. etuja1, mutta. 58 § :n s>ää,n-
11201: Niinikään 10 § :n muutos vaikuttaa 24 § :n               n:oksen johdosta olisi se pidettävä mäkitu-
11202:  1 kohdan muuttami1sen.                                 >pana. ISitävastoin 190'9 vuoden maanvuokra-
11203:     1Mrukitupa-al.ueen lunastami·soikeus on 215         asetuksen mukaan: sellainen alue on •torppa.
11204: § :ss•ä sufpistettu aivan koihtuuttomas'ti mo-          Siten on tämän asetuks>en säännöS tässä koh-
11205: niUa luonn1ottomilla rajoi.tuksiHa, <Mielival-          ·den kumottu tosia;sia.llisesti, va.~klka lain-
11206:  ta~·nlen• on m. m. määrläys, -että sellainen           sääfädäru puolelta. ei si.tä my•önnetä. Tästä
11207: alue vitäisi olla. oHut lun•astus>ta vaativan           syystä on täm ä pykä1ä: saata.va. kiireellisesti
11208:                                                                           1
11209: 
11210: 
11211: 
11212: vuokramiehem •halluss•a välhintä.in 5 vuotta            muutetuksi, et•tei lainsää:tädän puolelta ta-
11213: tai ·että vu01kramiehelt.ä:, ~ol'la. on, paitsi oma      pahtuneella virheellä ehtisi olemaan käytän-
11214: asuntot.ontti, muuarHa. myöskin asu:n:toa.lue,          nö·ssä Y'ksiyisoikeut:ta sy>VäHi> loukkaavia
11215: puuttuu luna.stusoikeus. Yhteishmn.aUiset               vaikutuksia.
11216: syyt vaativat § :ss:ä olevien 1perus•teettomien             Vielä mainitta.·k.oon, että 58 § :n s:äännös
11217: ralj.oitusteru poistamis·ta. Samoin on· ·laita           on ristiriidassa 4 § :n kanssa. .Siinlä myön,_
11218:  26 ja 27 § :ssä oLevain säännösten, joiden              netääi!J torpan vi~jeltyjät ja viLjelys:kelpoisia
11219: muuttamis•en <perus•teell:si myö.s viitataa·n            tilUJksia aina 20 hehtamiin as•ti 'lunastetb-
11220: usein,sa,nottuun edulskuntaesitykseen N :o               viiksi, vaatima.tt:a millä.rätty'ä •peltoalaa..
11221: 3·2 s. 6'80. Erittäimkin 27 § :n suht-een on             Saman PY'kä:län 2 ko!hda:shl näikyy, että siinä
11222: huomauttamiruen, että siin•ä siää•detty alueen           mainitaan vaan. hallinnassa olevasta vilje-
11223: väihent.äminen om koihtuutonta, ja. ettei                lys'kelrpoisesta ma>a:sta ja raj•oittamattomasta
11224: yleensä .pysytetä edes· ,sopimuks•en mukaisia            raivausoi:keudesta. Sen mukaan voi pääte11ä,
11225: etuja..                                                  ettei to·npalla. vielä tarvitsisi lumnastetta-
11226:     Sama•t syyt, jotka. ovat esiietyt 10 § :n            vaksi vaa1d1ittaessa olh ollenkaan .peltoa,
11227: muuttamisen perustelulksi, 1puoltavat. myös-             kunihan on vi•ljeltyä ja vilje'lys·kelvois,ta
11228: kin 28 § :n muuttamista samoini kuin s-ekin              maata., Kun my•öskin 27 § :ssä nimenomaan
11229: mit!ä, on -esiintuotu kaihteen ·edelliseen pyikä-        sääd-efa,ä;n., että mä'ki.tu.paa.n ei saa kuulua
11230:  lääm nähdf-n. Muutenihan ehd.otetulla, muu-             yli. ·kahden he1htaalrin viljeltyä ja viljelys-
11231: tokse1l'a. 28 § :ään niin myös muiden kysy-              kdpoista maata, , on •perin väkival!taista
11232: myksessä vlleiden muutosehdotusten hyväJk-               s•äätää to:ripa.n ja. mälki tu,pa-a1 ueerr väJlimen
11233: symiseHä on ti'laisuus toteutta,a vuolus.t·~t           raja sellaiseksi kuin 5<81§ :ssä on tapahtunut.
11234: tava ja. hyvä ariatus•: maata, ma.attomiUe.              Täten verra.tta.essa huomataalll, ettJL 4, 27 ja
11235:     •Ed€!11een: on 33 ja 38 § :iin· te1ltä1Vä sa,man-    58 § :ien säännökset ov•at ristiriidassa.
11236: SUIUnrtaineru muutos 'kuin -edellä 1 § :n s•äätt-        Jos o1isi ikiirunitetty huomio 4 ja, 27 § :iin,
11237: nök.seen on ta.tkoi.t.ettu.                              ei .oQisi voilllut säätää 58 § :ss•ä seilla.lsta. r.a.-
11238:      Jäännös.eduskunta on epäilyttävälilä ja             joitusta. Sen johdos>i:a nyt vuokm-a'lue,
11239:  mieliva.ltais•e1la, tavalla ID'äärännyt totpan• ja      joka: asianosaisteru ·kä,sityiksen mukaa.n on
11240:                                            VIII, 6. -      Arho, A. 0.                                     307
11241: 
11242:  tarkoitettu torpaksi ja. myös 4 ja 27 § :ien               hälru Hsim. voisi monissa rpaikois,sa, jouduttaa
11243:  muka,atnt oru stl'lla.inen, on käsiteltäNä mäki-           ja he~p·otta.a. tä:Haisrten yll;dySikunrtien muo-
11244:  tupana, va,ikka .siifhen, ·kuten edeHä on ker-             dostumista rkawpum,gei,ksi, kun maiden pa.k-
11245:  rottu, voi kuulua kymmeniä lheihta.a,reja vil-             koluna.stusta ei tarvitta.isri eikä sitä: kos·keva
11246:   jelyskelpoista maata; 'sillä se seikka, ettei             ralhakysymys olis·i a,siaa vai,keuttama,ssa,
11247:  ole ,hehtaaria. ·peltoa:, aTIJtaat alueel:le mälkitu-      kuten tavallisesti .
11248: . va.n luonrteen. :Täl'laisia. tor,pipia. on patljon           \Vi·elä aiheuttaa 1 § :n muutos 64 )a 00
11249:   Sav0rssa ja, Kal'jala•ssar. IN•äiden vuorkmmie-           § :iin S>amanlaista muuntamista ikuin 33 ja
11250:   het, ellei §:älä muut.et,ta.isi, joutuisivart vää-        38 §:ssä.
11251:   ryyttä kälrsimä:än.                                          N·ämäJkin. muutokset, kuten 1919 vuoden
11252:      .Sa ma. a.sianti:la ja, sama.t ol'Osuhteet, jotka
11253:       1                                                     va:ltiopäi.viUä ta1paihttuneet, olisivat sä:ä.det-
11254:   torppien ja, mälkitupa-alu·eid'8n' lunasbmisen            tävät erityisoeHä lailla taannemtiviksi.
11255:   oikeuttavat, vallitsevat myöskin vuokra-                     !Sen .j.oihdosrta mitä edellä olen esiinrt.uonut
11256:   alueisriiiJI n.älhden·, jotka sijaitseNa.t t.aajaväki-    ja. tPibäen esitetyt muutokset v.älttämä:ttö-
11257:   s•en .maa,lai·sy hdyskunnan a,l ueella• taikka            minä: ,S~elkä sellaisina, että: ne :koihrtuudella voi-
11258:   asema.kaavan muka,aru järjestetyssä tai a.sru-            taisHn. lhywäiksyä, 'kunnrioitt.a.en ehdota.n,
11259:   tustiheyddtään s-el>la,is,een verrattavatssa a.su-
11260:   musryJhmässä. 'Tästä! syystä 'la.ki vuo.kra-                        e.ttä Eduskun•ta hyväksyiJsi seuraa-
11261:   alueileiJi lun:as~amis.esta oEsi n 1äihin'kin taa-                vat lakiehdotukset:
11262:   javä:kisiin. asumusrylhrmiin u'lotetta,va. I'ämä-
11263: 
11264: 
11265:                                                     Laki
11266:           vuokra-alueiden lunastamisesta 15 päivänä 1o1mkuuta 1918 annetun lain
11267:                                       muuttamisesta.
11268: 
11269:        Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on1 t.ehty 20 päivänä ;heinä,kuut.a. 1•906 an'ne-
11270:   'tun valtiopäiväjärjestyksen 60 § :n 2 moan :ssa. määräityUa ta,vaHa, muut.etaa.n
11271:   i:täteru 15 ·päå.väuä lokakuuta lr918 vuQkra-alueiden lurua.st.arrnis•esta. antnetun ja hoeinä-
11272:   kuun 10 :päiväHä 1'911'9· muutetussa muodossaan ol·eva.lli Iain 1, 2, 4-6, 10-13, 17, 19,
11273:    22, 24-2 8, 3:3, 38, 58, 59 64 ja 6r6 § :t toisin kuu~uviksi.
11274:                1                    1,
11275: 
11276: 
11277: 
11278: 
11279:                         1 §.                                    3) silloin kun sen vuokra,mi·ehenä. on muu
11280:    T.orppa, josta' vuokrasuhde oE. olemassa                 kuiru tila,ttomaarn väestöiän kuuluva henrkilö;
11281: 25 päivänä lokaamuta 19>18, lunastett.a;koon                mntta oTkooru .t.ä:llä kuit.enikinl, jos hän alku-
11282: ka1ikkirueen:, mitä si.ilhelli kuuluu, tämän lain           aan ti:la:ti:.Oima,rua on orllut to11pa.n vuokramioe-
11283: mulkaan tor,p·parin oma!ksii:, jos hän enmen                henä, oikeus lunastaa :se täman la.in säätä-
11284: vuokrasulhtooll! rpäättymis.tä sitä: vaatii tai             mällä; tavallar tilatt.omallle s•u'kulaiselle-enr tai
11285: jos se tämän lain mukaan, muut-en mä!äräfiään               munlle ti1attomaHe ta~kka. myös itseUeen,
11286: l unastetta vaksi.                                          jos h'än tor.pa.staan saa rpääasiallisen toimeen-
11287:    2 mom. sama kuin voimassaol-evats,sa lais.sa.            tulonsa;
11288:                                                                 4) kohta sama :kuin voima,ssaolevassa
11289:                         2 §.                                lais•s1a.
11290:    Mitä 1 § :ssä, on .säädetty, ei .koske torprpaa:                                   4 §,
11291:    ,1) ja 2) kotht.a samat ·kuin voima.ssa.olle-                ;Tilaan, joka. tämän lain mukaan lunaste-
11292: va.ssa laissa.                                              taan rto11pparin omaksi, luettakoon torpan
11293:   i50ö       YiH, u. -:Muutoksia vuokra-alueiden lunastamista koskevaan lakiin.
11294: 
11295: aluee8een vuokra~suhteen' mu,kaaw kuuluva                                     11 ·§.
11296: tonltti sekä. viljellyt ja. vilgelyskd>poiset h-          1S-en luna,s,tushinnan mä,äräämiseksi, joka
11297: Iukset, ei kuit.ewkaa.n en-emmän· kuin neljä-          on .Jun.ast-et.tatvas.ta a;lueesta. .suoritettava, on
11298: kymmemtä 'h·ehtaaria.. Jos sitten vuokrasuh-           ensi•nr arvioita.va. ailueen a.rvo silloin, hm lu-
11299: tc.eese€n kuuluvista. tilu1ksista on vielä yli-        nastusta va.aditaaru, Siitä. arvosta. on1 välhen-
11300: jäämää, otettakoon s•e ·huonoimmi.sta ja vii,je-       ndtävä niil!]en rparannruksien arvo, jotka
11301: lemäHö•mistä tiluksi·sta ..                            tongpa.ri tai •häJnen eds.JtäJjärusä .ova,t tehllleet
11302:     ,Jios• torpparina ei ole 20 hehtaarin alaa         vuokra-aluees·een, eHei>Vät edeltäjät ole eri-
11303: viljelyskeliJois~a maa.ta. hallinna,ssaau, mutta       kois•esti. tPid,ältt.än.eet itselleen oikeutta pa.ran-
11304: h:ä.melle kuu~uUJ oikeus. s·en rajoittama.tto-         n'Uks;i·iw. Lisä:ks.i on välhenrue'ttälva se määrä,
11305: mralttomaa.n raivaamiseen1, anlllletta.koon hä-        jolla aJlu-e·en arvo on noussurt s·en' j1ä•lkeen, kun
11306: neHe vuokm-ailue-eseen kuuluvan vilj.ellyn             maa.ilma.nsot.a, alkoi vuonna 19M, ra1hau
11307: maa.n a1aa. va.sta.a,ya, a.la vi1ljelyskelpoista       arvon a,len,emisesta. a.i,heutumut nous'U siilhen
11308: maata•, -ei ~uitenkaa•ll! en9mmä.n kuin ·että: se      luettuna.
11309: yihdess'ä: vilj·ellyn1 ablll kanssa. muodostaa                                1·2 §.
11310: ka,ks·ikymmen1tä hehtaaria.                                Jos uuteen tilaan, er.otetaa·n viljeltyä ja
11311:     3 mom. sama kuin voimassa,olevas·sa                viljelyskelpoista maata enempi kuin mitä 4
11312: lais,sa.                                               § :n 2 lkohda1ssa sääd-etään, mä.ä•rätään: lunas-
11313:                       5 §.                             tus,hinlta. yli menevältä osa.Ua. käytvän, hin-
11314:     1 mom.      sa1ma kuin        voima.ssaolevassa    nan mukaan lunastusta, vaa·ditta.es,sa.
11315: laissa.                                                   '2 mom. sama kuin• voimaissaolevassa
11316:     J10s metsämaata edellisen muk•aan erotet"          laissa.
11317: ta.e,s·sa vuo'kran1an~aja.He -ei jäisi sitä kotitar-                           tl3 §.
11318: v•epuun· saami·seeru riittävästi, saakoon sitä             Jos lunas•tetta.va.Ha a.lueella on erityiruen
11319: maanomistada ja. vu01kramies, •kumpi1kin, suh-         metsäpalsta, juka ei ole suuremiPi kuin, 5 § :ssä
11320: te•etlisesti heidä,n vi•lj-ellyn 1peUoa•lansa suu-     sääd·etäfän,, saa.kooru vuokramies tämän a1lan,
11321: ruuden: mukaan,. Vuokramiehen osuus ei                 siitä ·eri lunastus,hinta~a suorittamatta,. Mutta
11322:  kui•tenkaa.n saa wousta suuremmaksi kuin              jos vuokramiehellä on metsämaata en.empi
11323: tä.mfun § :n 1 kohdassa1 sää!detään.                   kuin .sanotussa. § :'s•säJ säädetään, joutuu y!li-
11324:     3 mom. sama. kuin voima:osaolevassa                jäämä päätilan oma.ksi.
11325: laiss·a.                                                   1Seruj'älkeen, hm torp:pa, on1 ilmoitsHu lu-
11326:                                                        na.st'ettava.ksi, maa.nomishjalla -ei ol-e lupa
11327:                      6 1§.                             sellaiselta, a.la.lta, joka PMihait;en soveltuu
11328:    1 mO'm. sama kuin voimas.saol·evassa                lunaiS'tettarva~an tilaa.n erotettavaksi, hakata
11329: laissa.                                                metsää sen seura.amuksen uhalla., minkä la..ki
11330:   Jos >Vuokra.suht.ees·eenl ku'Uluu muitarkin          säätä·ä. isoja.ko-, halikomis- t.a.i, uUS!ja.kotoimi-
11331: eh1ja•, kuteru laidun1- tai metsästysoik-eus           tnksen alais·en metsän 'käytöstä.
11332: taikka muita eemmoisia,, pysytettäi]('öön. ne
11333: voimassa my5s itseniäistytettäJvä!Uä tilalla.                                     17 §.
11334:                                                           Alu-e, joka. on luovu~1 ettu perintöosuud-en
11335:                    ·10 §.                              vastikkeenra ha.Jlittavaiksi ·vuokrarmaksusta.
11336:    1 mam. .s>ama kuin voi.mass•a.ol-evassa             tai i:lman sitä, erotettakoon its,enäi·seksi ti-
11337: laissa.                                                laksi t.ällnä.n la.i.n, säännö.ksi~"lll mukaan lunas-
11338:    2 mom. sama. kuin voimassaolevas•s-a                tus1hintaa. suoritta.matta,, jos. se on edtelleen
11339: laiss·a.                                               alku1p.eräis·en haltijan tai hä,n,en peri'llisensä
11340:    3 mom. ko·lmnaa.n poistettava.                      ha.ll ussa.
11341:                                           VIII, o. -    Arho, A. 0.                                      30~l
11342: 
11343: 
11344:      Sama olkoon laki, jo& a1u-e on an1nettu                   2 mom. sama kuin voim assaolE•Yassa
11345: vuokraHe jat1lmvwsti perin1nöNiselle vuokra.- laissa.
11346: ajaUe, sii!hen 1ka,tsomatta kuka vuokral-
11347:                                                                                    25 •§.
11348: alu-etta lunastusta, •vaadittaessa. 'hwllitsee.
11349:                                                                :M:itäJ 1 ja 2 § :ssä s'ääd•etään torpasta, ol-
11350: ,Jos vuokramaksua tälliäin. suorit€taan, mak-
11351:                                                             koon myös voimassa mäJkitupa.-alueesta..
11352: i'etta,koon luna,stUishinrta.rua vunkra:maks·un
11353:                                                             Lunast.usoikews ä1lköön kuiten,kaa,n olko voi-
11354: p'ääoma.-arvo, ka.pitalisoituna viid-en !prosen-
11355:                                                             massa sen j•äJlkeen, kun vuokraoikeus on siir-
11356: tin mukaan., ja' kork-eintaan se määrä, mi:hin
11357:                                                          .  tynyt    pois siitä vnohamielheltä, j.oka. alu.etta
11358: lunash1s1hi·nta tä;män hin mukaan1, V'ähennet-
11359:                                                             tämän lain voima.an astuoes·sa. 1haHi tsee, tai
11360: tynä aika,},.,emmin kerta. kaikkia.a.n suorite-
11361:                                                            ·härn•e•n rintwp-eriUiseltäänr, -e-llei ka,n:tatirlan
11362: tun: vasti;kkeen määräilä, nousi·si.
11363:                                                             omistaJa ole :siirtoon1 suostunut. MyöskäJä;n
11364:                                                             e~ ole lunastusoi·keutta, ·eHei sitä ol<e vaa.dittu
11365:                          19 §.
11366:                                                             en1nen, ·kuin· tämän l'a1n voimaan astnes·sa
11367:      Lunastushinnan y.uokra-alueesta ja siihen voimassa. oleva vuokra-ai1ka, oru päättynyt.
11368: luettavista. ehm'ksiE.ta sU'orit:taa vuokr:a.nan~ Vuoluamie1hdlä, jolla on ka.ksi tai us·eamtpia
11369:  taj.alle va,J'tio joko ra.has,sa tai va1ltion1 t.a:kaa- nsuntoa.lueita., olkoon oih·us hma.staa vain
11370:  mis•s•a, viid-en, prOrStmltin ,kor:koar rka.sva.vissra jonikun niistä. Toisista on sovelturvin os·in
11371:  oblig-ation.eissa, tai,kka. osaksi kumma1ssa,kin. n:oudatet.tava, mitä torp.fsta täri'!Säi lmhden sn•li-
11372:  Sitä lunastuS'hin nan osaa., jnka on määTätty iJ.etään.
11373:                     1
11374: 
11375: 
11376:  12 § :n mukaan, ä1lköön kuiten1kaan •va·1tion
11377:  va.roi·sta suoritettatko ja ä~köön s·e, 1paitsi mi-                               26 §.
11378:  käli 54-57 §:s.sä tois·:n smwtaa.n, muuten                    Jos vuokralauta kunta, katsoo, että mäki-
11379:  olko niid1en määräyksien a.la.inen, joita tä;ssä tn!pa.-alue sijaitsee sellaisella. pai:kaHa. tahi
11380:  l ai·ssa l unastushinnasta s•ää!d€tään.                    :että sen rakennukset ta.i olos•uht~x:t muuten
11381:                                                           ova.t .s.en laatuiset ettei lunas·tusma.ksujen
11382:                         22 §.                            suoritta,mi,sest.a tai ,pysyväksi ja, käyttök€1-
11383:     1 mom. sama lkuin· voimassaoi-eva.ssa                ,poi.se:ks,i a.~unnolksi laitta.mis:esta ole riiHärviä
11384: lais&a .                                                 takeita, o'lrkoon se oikeurtet.tu kieltämään
11385:    .Jos lunastetta.va. a:lue on suur:em,pi kuin          vuokrami·ehe:Jtä hmastusoikeuden, jos vuok-
11386: ka:ksi-kyrrnmen•tä, 'he<htaaria· viljdtyä ja. vilj€-     rama.nta,ja. si·tä vaati.i. Sama oike11s olkoon
11387: lyskelpoist'a maa.ta tahi jos tilaan on' luettu          .ma.anjako-oikeu·ilella., kun se l:äsittelee ky-
11388: laa,jemlpia. etuu1ksia. kuin 5-8 § :ssä sä.äde-          symystä. mä.kitupa.-a.lue€·n hmastamisesta.
11389: tään:, on ya.Jtion varoista suoritettava osa. vä-        Kuiterukin voi vuokramies, jos häll asettaa.
11390: hen·n-ettälvä ma.inittua alaa ja. ehmhia vas-            vakuuden lunastusrmaksun· suorittamisesta
11391: ta.a.va.h'i.                                             tär"sfi, la.issa sääd-etyssä jär.ie;ty'ksess·ä, tä-
11392:     3 mom, sama rkuin voimasiia·o1eva'-'">Sa             män lain mukaisesti luna.staa. vnnkra-
11393: lais•sa.                                                 alneensa.
11394:                                                             ,Tä.ll<ti3ePn vuokralautakunnan: .päätöben
11395:                         24 §.                            saa hakea asutushallituks•elta muutosta.
11396:    Kuru torpipari 10 §:n 1 mome.ntissa, mai.nli-
11397: tuista, syistä siirtyy enti·s-eltä vuokra-alu-eelta                               27 §.
11398: uudelle, maksa.koon \·a.l.tio rakenll!uksien sii.r-          rMä:kitwpa.-alue-e.seen, jnka, tämän lain mu-
11399: toku:stannuksista .puolet. ja. vno'kranantaja            kaan lunastdaan vuokramie1hen oma:hi.
11400: toisen puolen . .Jos si:irto tapalhinu 10 §:n 2          lu-etta.koon vuokrasvhteeseen: kuuluvat tonHi
11401: momentin perus·teeHa., suoritiakoon maan-                ~~okä vi:ljrerllyt ja viljelyskelpoiset t.iluksef
11402: f•mistaja siirtokustann:uks·et.                          :;·n·nä muut ·2dut. Jos alueen lisääminen kat-
11403:   310         VIII, 6. -   ~Iuutoksia vuokra-alueiden lunastamista koskevaan lakiin.
11404: 
11405: 
11406: sotaan ta,fkoitu1ksenmuka.iseksi, olkoon sii- johtuvat r~ita-a.siat voidaan joko jakotoimi-
11407:  hen oikeus, kuiterukin n:iin, ettei sitä laajen- truben yihteydessä tai siitä ·erillään saattaa.
11408:  n-eta yli kaihden h-ehtaariru viljeltyä ja. 'Vil- maanja.ko-oikeud-en ra.tkai.st.a.viksi.
11409:  jely&kelpoi·sta maa.ta.                                  2 mom. sama kui·n voimassaolevassa
11410:     2 mom, sama ·kui-n voimassaolevassa laissa.
11411:  la~issa..                                                                      58 §.
11412:                          2'8 §.                          ITorpalla., l~mJpuotiti:la:lla. ;ja, mäkitU!pa-
11413:     Joo tilust-eru ta.:r1koituksen1mukaisen sijoit- alueella tarkoi'tetaan !tässä laissa samanlaisia
11414: tamiseu katsotaan vaativan, eHä mäkitupa- vuokra-aJueita. kuin t.o11pan, lampuotitila·n ja
11415:  lainen •siirtyy uudelle alueelle, voidaan hä- mäikit.upa-alueen 'vuokrauksest.a 12 !päivänä
11416: net veLvoittaa. sellaiseen siirtymiseen eh- maalis•kuuta 1909 an1netwssa asetuksessa,
11417: dolla., että 1häruelle osotetta.va uusi alUJe kO'h- . ikurten:kin siten, että vunkra-a.lueesta, johon
11418:  tuuden mukaa.n täytää sen tarkoituk.sen, jo- kuuluu väJhintäJin ·kaksi he!hta.a.ria. v~l,jeltyä
11419:  hon häilli vuo-kra-aluettaan• vuokrasopimuk- tai 'Vilj.elySikelpoista maata, on1 ·voimassa mitä
11420: sen •perusteella. kä:y<tiää ja että siirto'kusta.n- tä:ss•ä laissa sääidetään torpasta, ja. vuokra-
11421:  nukset sunritetaa.m n.iinlkuin. 214 § :ssä on sää- alueesta., johon edellä 4 •§ :n 2 koihd:a.ssa mai-
11422:  detty.                                               nitun raivaamisoi·keuden noja!lla tuleva lj;sä-
11423:     2 mom. sama kuin voima.ssa.olevassa maa:kin 1ukuunotettuna, kuuluu vä,hemmän
11424: 1aissa..                                              kuin ka:ksi ihelhtaaria viljeltyä. tai viljel;ys-
11425:     3 mom. kokonaan poistetta;va.                     kelpoista. maata, on rvoimassa, mitä tässä
11426:                                                       laissa särudetä:än mäJkit.upa-alueesta.
11427:                          33 §.
11428:     J oHeiv<ät: vuo.kra,ruantaJa. ja, vuokramies ole                            59 §.
11429: vrupaa.ehrtoisesti sopineet vuokra-a.lueen tai           11   mom.               kui·n voimassaolevassa
11430: sen sijasta muun alueen luna.stamisesta               laissa.
11431: 'VUokramiehen oma,ksi ja jos vuokra.mies tah-            12 mom, sama .kuin voima.snolevassa
11432: too saada. sen omaksi hma.stetuksi tämän              laissa.
11433:                                                          1TärmäJ laki koskee edBlleen vuokra-aluetta,
11434: laim mUikaan1, ilmoittakoon sii,tru todistetta-
11435: va.sti toiselle asianomaiselle, sekä: vuokra.la.u-    jo:ka  sija.it.see sellaisen taa.ja·vä1kisen' maalais-
11436: talkunna:lle viimeistääJn kalmenkymmrren yhdys:k'unna.n alueella, jota tal'lkoitetaan täJ-
11437: päivä111 kuluessa. siitä1 lukien :kui·n tällainen laisten' yihdys.ktmtien järjestämisestä anne-
11438:  ilmoittamin® tois·eHe asia,n1osaise:Ue ta- twssa asetuksessa 15 !}Jäivä•ltä kesäkuuta
11439:  pahtui.                                              189,8, niin myvs sellaista, joka. on asemakaa-
11440:                          38 §.                        van mukaa.n järjestetyssä tai asutustilheyd~Bl
11441:     J.os tilaiHa, jnka on is'Djaon tai uusja.on       tään      sellais-een verratta.vassa asumusryh-
11442: alainen ta.~ jolla on määJrätty toimitetta-           mässä.
11443: vruksi 1m.1komimm, o·n S'ellainen ·vuokra,a:lue,                              &4 §.
11444: jo.ka. voidaan trumän lain mUikaan lun,ast.aa              Jos vuokramies on vaatinut vuokra-alueen
11445: vuokramiehen omaksi, bpalhtukoon lunasta-              lunastamista, mutta ·tahtookin siit.ä peräytyä
11446: minmJ• toimituksen yht.eydes•sä ilman eri              tai luopua. kokonaan vuohaoi,keud·estaan, il-
11447: mää.räystä, samoin ·kuin vuokra-alueiden               moitta.koon siitä vuohan:antajalle viimeis-
11448: järjestelystä edellä on .sä:ärdetty, dl(}s vuokra-     tä:ä.n ·ennenkuin vali.tusa.ik.a. vuokralautatkun-
11449: mies lunasbmista. vaatii tai jo·s t.ih.Ha. on          nau a.s,iast.a an1:amas·ta ·pää:töikses.tä on kulu-
11450: useampia vuokra-a!lneita, joiden kaikkien              nut 'lop!]Juun tai, jos 1hän siitä valittaa, en-
11451: järjestely Y'hdellä 'kertaa. Olli tar.koit.u:benmu-    nenkuin maa.njako-oikeuden !päätös on
11452: ka.isek&~ k8Jtsotta:va. TäJlöin lunasta.m1sesta        3Jsiasta annettu. Tehtyään ilmoituksen lu-
11453:                                      VIII, 6. -    Aiho, A. 0.                                   311
11454: 
11455: na.stami•oikeud-estaan luopumise.sta. tai s·iitä    sesta., j01ka on tehty siinä jä,rjesrt.yksessä ~kuin
11456: muutetU kieltäytyes:sään olkoon 'vuokramies         3'3 §:ssä säädetään, -ei jd.hda. alue-en lunasta-
11457: velvotlin·en: muutta.maa.n vuokra-alueelta sinä     miseen, vaan vuokrasuhde ·edelleen jatl~un,
11458: läJhtöpäivänä, joam vuod·en kuluttua ilmoi-         äil'köön sellaista vaatimus-ta uudis<tetbko,
11459: tuksen tekemisestä ensiksi seuraa.                  ennenkuin on kulunut viisi vuotta. edellisen
11460:                                                     v-aatimuksen t-eosta., tai vuokrakaud'en ~pääi
11461:                    66 §.                            tY'essä s[tä ennenkin.
11462:   .Jos   vaatimus vuokra-alueen lunastami-
11463: 
11464: 
11465: 
11466: 
11467:                                              Laki,
11468:  jolla säädetään taannehtivaksi    päivänä       kuuta 1920 annettu vuokra-alueiden
11469:       lunastamisesta 15 päivänä lokakuuta 1918 ja 10 päivänä heinäkunta 1919
11470:                      annettujen lakien muuttamista koskeva laki.
11471: 
11472:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on terhty 20 ,pä.iv·ämä heinäkuuta. 1906 anrn•e-
11473:  tun valtiopäiväjärjestyksen 60 § :n 2 momentissa. määrätyllä. t.a.valla, säädetään s-eu-
11474:  ra.arvaa:
11475: 
11476:   M~tä tänään annetussa. laissa, joka. koskee       myöskin niis'Sä tapauksissa, missä viimeksi
11477: vuokra-alue~d'en lunasbmisesta. 15 päivä'I1ä        mainirttujen lakien edellyttrumä lunastamis-
11478: lokakuuta 19,18 ja    päiv'ä1nä       kuuta         toimitus on käynnissä tämän lain voimaan
11479: 1~H9 annettujen iaheUJ muuttamista., on sää-        astuessa..
11480: detty, olkoon soveltuvilta. kohdin voima.ssa
11481: 
11482: 
11483: 
11484:          Helsi,ngissä, 'huhtikuun 3 päi,vänä 1920.
11485: 
11486:                                                                                A. 0. Arho.
11487:   312
11488: 
11489: VIII, 7 . - Motion N:o 30.
11490: 
11491: 
11492: 
11493: 
11494:                                  Åkerblom, K. V.: Förslag till lag, innehållande särskilda
11495:                                     ändt·ingar till lagen av den 12 mars 1909 angående lega
11496:                                     av torp, landbolägenhet och backstugumnråde.
11497: 
11498: 
11499:                                T i 11 F i n l a n d s R i k s d a g.
11500: 
11501:     Genorn lagen ,a,v den 1.5 oktober 19,1.8 och    nerhet för leg>otag,arna. I nämnda legolag
11502: den 10 juli 1919 angåencle inlösen a>v lego-        stadg1as i 3 §, att om olika mening mellan
11503: områden ha även legotagarna på städ·ernas           sakägare uppstår om legovederlagets stor-
11504:  nmrker erhållit rätt att inlösa sina områden,     lek, skaH det bestämmas av legonämnden
11505:  nämligen sådana l()rnråden som städerna icke      och i 6 §, att legokontraktet skall understäl-
11506: oundg1ängligt 1behöva för sin naturliga ut-        las legonämndens prövning och fnstställel-
11507: v·eck,ling. Denna lag har dock tillsvidare         se, samt att legoviUkoren ej få vara för bru-
11508: förhlivit endast eilt '1öfte för legotagarna på    k,aren obilliga. Något dyli,kt rättsskydd gi-
11509: städernas marlrer. Det visar sig, så snart         ves nu ej åt legotagarn:a på städernas mark,
11510: de i någ·on sta'd ~söka ~komma i åtnjutande        utan 1egogi<varen upphäver, ändrar och fö-
11511: av lösningsrätten, att förutsättningar för en      reskriver legoviHkoren enväildigt.
11512: opartisk tiUämpning ~v denna ],ag saknas.              V asa stads {öl,farande .med dess 4912 lego-
11513: Det organ, sam enligt nämnda lag har att           tagare är helys,aude. Dess stadslfullmäktige
11514: tag1a han:d om a.nmä lning1ar om inlösen, näm-
11515:                      1
11516:                                                    beslöto 19!1'2 nppsäga legotag>arna rör att få
11517: ligen legonäJmnden, k·änner man icke tili i        tillfälle att utarrendem jorden fönmånligare.
11518: s'lläderna, emed•an legolagen av den 1'2 mars      Legol,ageh av 1'9'09 garv ej legotagarna nå-
11519: 190'9 icke nämner något am legonämnders            got s·kydd, 'då den ej rör stadsjorcl, ej heller
11520: til'lsättande i städema. Tvärtom säges i           förordningarna ~om förlängning •wv legotiden
11521: 79 § av nämnda ·lag och i dess ändring av          ti,ll 19 2'1. Vasa rådstuvunätt, Vasa hovrätt
11522:                                                          1
11523: 
11524: 
11525: 
11526: den 13 maj 1'91119> tydligt, att denna lag ej      och Fin~lancls senat godkände stadsfullmäk-
11527: äger tillämpning på lega aJV jm~d, unde:vly-       tiges åtgärd. Och nu söker man tvinga le-
11528: dande stad. Sedan 190'9· finnas sålun'da lego-     gotagarna att gå in på nya arrendekontrakt.
11529: nämnder i alla landskomrnuner, men inga            Stadsagronornen kungör i tidningarna, att
11530: sådana i städerna. Det är rföljaktligen nöd-       ,de donationsjordsinnehavare, vilkrt ännu
11531: vändigt att k1omplettera lagen angående lega       icke uppgjort kontrakt med sta,den", böra
11532: av jord med sta.dganden, varigenom även            ,för att undgå vräknin.r;" in:finna sig ho 3
11533: städerna bli ålagda att ti1lsätta legonämn-        honom ,för uppgörande a,v kon'trakt". Des-
11534: der, för att stadgandet i lagen om inlösen         sa, som sålunda diktems av leg>ogivaren, äro
11535: av l.egoområden på städernas m:arker s•kall        rika på inS'kränlmingm 'och skyldigheter för
11536: kunna börja ti1lämpas.                             legotagaren.
11537:     Behov·et a1v legonämnder i stäilerna har           Behancllingen av 1egotagarna på nä:mnda
11538: även på annat sätt frwntträtt och det i syn-       stads mark visar, att legonämnder behövas
11539:                                   VIII, 7. -   ~1kerblom, K. V.                                313
11540: 
11541: ej blott för de fall, då legotagare önska in-      ej heller krävts lega därför av någon. Då
11542: lösa .sina legoamråden utan ock•så vid andra       ele med byns tysta begivande fått bosätta
11543: tiUfällen.                                         sig på bysmarken uch i åratal bebott den
11544:    Finlands städer äga srummanlagt omkring         samt :även olfta nog ver'kstälH uppodlingar
11545: 90,01001 hektar mark utom sina stadsplaner,        av mark invid sina stugor, böm även de ha
11546: d. v. s. 1'2 gånger ID)lra än den mark ·sum        rätt a:tt få upprätta Iagligt legoavtal 111ed
11547: finnes inom stadsplanerna. A.w denna mark          byn eller den jordägare, so111 vid nyskifte
11548: utom stadspkmen är blott en mindre del od-         kommit i besittning 1av marken, på viiken
11549: lad och självfaHet ännu till största deJ.en        backstuguområdet finnes.
11550: outarrenderad. ,Jordlegofrågan i städerna             Med anledning av d·et framhållna får jag
11551: blir därför ej :avförd från dagordningen, när      vördsamt föreslå,
11552: de inlösningar skett, som föranledas •av J.a-
11553: gen om inlösen 1atv legoom1.1åden.                            att Riksda,qen rnåtte besluta vid-
11554:    Vid storskiftesregleringar har det visat               taga sädana ändringaT i lagen av
11555: sig, >att backstugusittare, so111 bott på byns            den 12 mars 1.909 och den 13 ma:i
11556: genmensamm a skif·tade mark, varit rätts-                 J.IJ19 angäende lega av .fm·d, att föl-
11557: lösa, ·då de ej kommit att med •bysamhället               jande paragrafer bliva sälydande:
11558: görra avtal 0111 lega för sin boningsplats och
11559: 
11560: 
11561: 
11562: 
11563:                                                Lag
11564:  innehållande särskilda ändringar tili lagen av den 12 mars 1909 angående lega av
11565:                      tof}), landbolägenhet och backstuguområde.
11566: 
11567:   .lämlikt Fin1ands Riksdags beslut st,adgas som följer
11568: 
11569:                    1 KAP.                         ntom stadens plan, man upplåtas på lega tili
11570:     Orn legoa1:talet och legovederlaget.          odling eller bostadstomt och skall därvid Je-
11571:                                                   goavtalet ingå•s såsom i denna lag st.adga•s.
11572:                      1 '§.                          Vml i denna lag Släges om kommunalfull-
11573:    Såsom tOllp skall anses visst område :av       mäktige, dess ordförande ·och om häradsrätt.
11574: jordlägenhet, Sl()lll på lega upplåtes för be-    gälle för sbad 0111 dess fullmäktig.e, on1fö-
11575: drivande av jordbruk och är för sådant än-        rande och rådstuvurätt.
11576: d,amål bebyggt eller aYs·ett a'tt bebyggas.
11577:    Med hnd:bolägenhet förstås sådan på lega                            7 §.
11578: upplåten, för jordrbruk a vsedd i 111antal satt      Har någon på grnnd av muntligt avtal
11579: lägenhet, som med hänsi•kt tiU förvaltningen      ellcr legokontra:kt, vilket ej undergått den
11580: underlyder någon huvudgård.                       i 6 § föreskrivna prövning, begynt emot lega
11581:    Baclrstuguområ·de är jordstycke, vil'ket på    bruka annan tillhörig jord eller därå upp-
11582: lega upplåtes till bostadstomt åt sådan per-      föra byggnad, äge brukaren, på stäJmning
11583: son eller familj, som hör tili jordbrnks- eller   å legogivaren, vid häradsrätten elier råd-
11584: industrinrhetarbefo]i]m]ngen eller är med         stuvurätt yrka, att avt>alet s•kall hstställas.
11585: denna i ekonomiskt avseende likställd.            Rätten mppbage i pi'oto'kollet vad enligt par-
11586:    .TorcL som unrlerlyder stad ocb är belägen     ternas nppgifter e11rr annan tillgänglig ut-
11587: 
11588:                                                                                          J.O
11589:   314                       VIII, 7. -   1\luutoksia maanvuokralakiin.
11590: 
11591:  redning dem emellan överenskommits, samt
11592: höre i ärendet legonämnden, om sådant an-
11593:  ses nödigt. Vinnes utredning, om .det områ-                       Om legonämnd.
11594:  des gräns·er, vars utlegande överenskommel-
11595:  sen avser, samt om legovederlaget, och fin-                             &7 §.
11596:  ner rätten legovillkoren 1ej va!'a för bruka-         Inom varje larrds- och stadskommun skall
11597:  ren .obilliga, f,astställe avtalet att gäUa par-   finnas en legonämnd. Finnas två eller flera
11598: terna emellan, varvid i fråga om legotiden          l~gonämnder vara oundgängligen av nöden,
11599:  skall beaktas vad i 2 § stadgas. Sålunda           äge kommunalfullmäktige på landet och
11600:  fastställt legoavtal äge ena;handa giltighet       stadsfullmä:ktige i stad besluta, att kommu-
11601:  som lagligen avslutat skriftligt legoa.vtal.       nen i ·sådarrt avs·eende skall indelas i di-
11602:     Har någon under 1minst fem år bott på           strikt; ·och bör anmälan härom ske hos
11603: byns gemensamma mark och därigenom ej               landshövdingen i länet och domhavanden på
11604: •k'Ommit att mBd någon viss lägenhetsinne-          orten.
11605:  h3!vare träffa muntligt e1ler skriftligt lego-        Förutom de gö:r:omål, vilka förut i denna
11606:  avtal och arrendeavgift av denna orsak ej          förordning äro omförmälda, anikommer å le-
11607: 1krävts ·av honom, vare även han berättigad         gonämnden att vid 'Stridigheter mellan lego-
11608:  att, 1såsom i 1 mom. säges, erhålla ·avtal om      givaren ·och bruk,aren, som av legoförhållan~
11609:  l·ega av det område han bebor och odlar.           det härflyta, på begämn av någondera par-
11610: Dylik lega må anses gällande från och med           ten upptaga tvistefrågan till behandling i
11611:  det år bosättningen utredes ha skett, men          bägge parternas eller deras lagligen befuH-
11612: legan begynna erläggas det år avtalet upp-          mä:ktigade omibuds närv·aro samt därvid sö-
11613: rätilas.                                            ka få tvisten bilag•d.
11614:     Undandrager sig ·brukare att på anfordran          Har förlikning fåtts till stånd, skall där-
11615:  av legogirvare upprätta skri:ftligt Jegoavtal,     över upprättas skriftlig handling, som un-
11616: ·ooh har han ej he1ler inom sex månruder där-       dertecknas av vtardera parten. Om ver'kstäl-
11617:  efter anhängiggjort sådan rättegång, som i         lighet ·av sådan förlikning gälle vad i ut-
11618:  1 mom. säges, have •legogiVlaren rätt att ho-      sökningsl•agen stadgas om skiljedom.
11619: nom uppsäga.                                           Part, som ej hörsammat legonämnds kal-
11620:     Om förlängning i särskilda fall av lego-        lelse att infinna sig till saikens behandling
11621: •avtal efter legotidens utgång stadgrus i 44 §      oc!h ej visat laga förfall, Vlarde på yrkande
11622:  3. mom.                                            av aHmänna åklagaren av häradsrätten. om
11623:     Legoavtal, som i stad ingåtts utan att de       han tillhör landskommun, och av rådstuvu-
11624:  däri föreskrivrra 1a rrendevillkoren blivit prö-   rätten, om han tillhör stad, straffad med bö-
11625: vade 'OCh goru'kända av legonäJmnd, vari 1e-        ter högst trehundra mark. Lag samma vare,
11626: gotagare och legogivare varit företrädda,           där part vid S'akens behandling i legonämn-
11627: må, ·om legotagaren •sådant påyrkar, över-          den avlägsnar sig utan legonämndens till-
11628: lämnas till granskning 'Och sta.dfäste1se a v       stånd ·därtill eUer utan att för sig ställa lag-
11629: st3!dens legonämnd, så snart sådan tillsatts        ligt ombud.
11630: i ·enlig'het med denna lag. Legonämnden                A legonämnden ankommer även att på
11631: äge därVlid tillse, att legoavtalet i fråga om      anfordran åt vederbörande ·sta:ds- eller kom-
11632: legotiden, vededaget m. m. bringas i över-          munala myndighcler 'avgiva utlåtanden och
11633: ensstäJmmelse med denna lag, innan det strud-       statistislm uppgifter samt att åt enskilda
11634: fästes.                                             personer meddela råd uti legoärendtm .
11635: 
11636: 
11637: 
11638: 
11639:               •
11640:                                VIII, 7. -Åkerblom, K. V.                             315
11641: 
11642:                    79 §.                       ningen, eller på legu av hus, även om i så-
11643:   Denna förordning må ej tillämpas på ·le-      dan lega ingår tomtplats, ej heller på lega
11644: ga av sädana lägenhetsdelar 'eller jordområ-   'av jordområde hörande till sådant landssam-
11645: den, som av staten eller ikommun förvärv-ats   hälle med sammanträngd befolkning, som
11646: för delning emellan den obesuttna befolk-       avses i för,ordningen av den 15 juni 1898.
11647: 
11648: 
11649: 
11650:        Helsingfors, den 214 :mars 1920.
11651: 
11652:                                                                    K. Y. Åkerblom.
11653: 
11654:                                                              f
11655:   316
11656: 
11657: YHI, s. -    ~Iotion N :o 31.
11658: 
11659: 
11660: 
11661: 
11662:                                  Österholm, J., m. fl.: Fö1·slag tilllag innefattande stadgan-
11663:                                      den angående förlängning av legoavtal römnde fisketm·p.
11664: 
11665: 
11666:                                      T 1 l l R i k s d a g e n.
11667: 
11668:                                 "
11669:    Då Lantda,gen år 1918 anto,g lagen om ningsarbete he·finna sig på ett alldeles ,f;öT-
11670: inlösen a~ leg-oområlden, inne1fai tades beredamde stadrum oelh 'då det med a•ll
11671: bland legoområden, .s•om enligt densamma sannolikhet skall visa sig n.ödvämdigt att
11672: lmnde till enskild ägo inlösas, ic'ke fisks- för dess full'följan1de föra.nstalta rätt om-
11673: torp. Agrarutskottet yttra<de härom i sitt fattande un-dersökningar av de e.gendom-
11674: hetänka.nde: ,Med avseende å fis!ketorpen liga ooh mån~slki.ftande för·hållan•den, smn
11675: finner Utskotlet nödigt att i detta sam- i detta a.vseende r•å.da1 i skärgåriden oiCh då
11676: ma·n·bang ifra\ffihålla, att dessa f81dan vi·d denna la:gstiflnin.gswppgi.ft he'handlar ett
11677: uta:rhetandet a.v 1909 års förordning an- invecklat oc'h svårlöst proble.m i a1lmän-
11678: g,ående lega av jord lämnats utanför dtm- 11et, mås·te ma.n antaga, att det skall kom-   1
11679: 
11680: 
11681: 
11682: sa.mma, •enär de ansågos vara av så spe- ma att draga ut 1på tiden,, innan pwp.osi-
11683: ciell natur a.tt jordlegolag;cns· allmänma ti•on i äimnet föreligger i Hi~;:sdagen. Dfl
11684: Ed.a·dga;ruden såsom .så•dana icke äro i aHa hä,rttiH ·kommer. nt~~ t"ör·ordlming·en, a1v den
11685: delar å dem tillämphga. Deras särs:kilda 2.3 s•ept.ern~)e:r 19117, innefa.tta.nde strudga.nd>en
11686: natur gör •del än mer omöjligt att ;p.å .dem an1gåend'e 1törlängning a.v legoa,vta.]. som voro
11687: tillämpa a<Hmänna stwdganden langående gä,llande den 13 ma,rs 19,16, ickf:~, iberör fis-
11688: in.lösen a:v leg'omoråden. &1lunda höra t-ill ketor.p, ,så är det uppeni>a·rt., a.tt fislka;rtor-
11689: dessa• le.goområlclen på olilka sätt bestäm- parnas rätt a1t.t kvarstanma på sina. •läJ~n
11690: da fiskerättig!heter oc1h erfor•dras ·för att åt ,he:ter till d·e:ss ·dien !f'mo>tsed•qa, la.g.en kan
11691: hrUikaren tillföTsä~ua motsvarande räi tig- bereda. d·em möjli·glhet. att få inlös•a. t.orpen
11692: heter s·pecialsta;dgan·den för olika fall och · till enskild ege.nrlom, icke är tryg1gad. Fis-
11693: särskild reglering. Då några förberedanlde kartorpalrnas st.äillning är så mycke:t v,a.nsk-
11694: åtgärder .för reglering av fi.sketarpen icke liga.re, som i ·die allra flesta. fall i.nga, skrift-
11695: vi,dtagits, har det ieke synts U tslkottet liga kontra.kt reglera. fö-rhållandet till lego-
11696: möjlig·t a:it in:föra stad.ganden a.n~ående givn·ren, utan till grund för d:etsamma. li:g-
11697: clessa uti nu iifrå:gavarande lag, utan horde ger ett mu111tligt avta.l. som i reg2ln ieke
11698: en särskild la.gstiftning röran•de dem ut- binder h:.gogiva1ren föT någon bestJämd tid.
11699: arbetas."                                        Det har också på s1ena.st.e tid inträffat, att
11700:    I överensstämmelse härmed bes1löt Lant- fis1kartor.pa.re a.v,bysts, eller åt:minst.o.ne åt-
11701: dagen hos regeringen anhåHa, att lagiför- gärder i ·sådant syfte vidtagits, och mången-
11702: sla:g röra1nde b1. a. fisketorp s'lwl1e utarbe- stäfles i skär•gården råder oro med anlt>d-
11703: tas och •föreläggas 1920 n rs lantdag. mng av det ofördela,ktiga. lä,ge i jämförelse
11704: Emellerhd tor•de ifrågavnrande lag.stilft- med övriga innehaYare nv Jegoområden. i
11705:                                       VIII, 8. -    Österholm, .T., y. m.                               317
11706: 
11707: vilk-et f,isika,rtorpa.rrua. i detta avseende be-          bönder och ·baokstugusittare, borde en sådan
11708: finna, sig. Urud1er sådra.na förhålla,nden måste           lag om förlängning· a v legoavtal rörande
11709: ilx::t för Riksda.gen va.ra. angeläget att genom           fisketorp omfatta avtal, som voro gällande
11710: la.gsltiH.ni.nlg.såtlgä.r:d t:rygga. fiska.rtorrparna. i   den 15 oktober 1918 d. v s. den clag, 'då ]ragen
11711: dera.s rätt att kvaribliva ·vid tor'Pen, intill            om inlö.seru av legoområd·en trädde i gälla.nd·e
11712: des.s dern a;v 19·18 års La,ntcLarg ·beslutna la.g-        kraft oc.h a:llde.nrstund det är ovisd, när den
11713: stiftning.en a·nl~å·en.de fisketorp •varder för-           av 1918 års La1ntda·g inhegärda, pmpositio-
11714: verklliigad. I ·konsekvens meid dlet. förfa.ra:nde         nen a.ngå!einde fi·sk•etorp ka:n· föreligga. oc<h
11715: som heträffande •torp, lanldiboBig'enlheter odh            sNLermera såsom la.g •träda i ·verks:tMl'ighet,
11716: bad.stuguområderu tillämpa•de,s år 1917, då                hord1e legoa.vta:lens gilti.ghetsti•d ut.s.trä'cka,s
11717: I_ja.nrt:d•a.gen .stiftadie larg om förlätngning på        at:t gälla, intill den• 13 mars 1924.
11718: vissa. år arv dfl legoav·tal, .som voro gäUand1e             På grund av va:d ova'n 'rramhållits. få vi
11719: den 13 ma:rs HH6, 'borde Riksda..gen ailltså               vördsamt föreslå,
11720: genom la.g om förlängning av legoavta.l rö-
11721: ran,de fisketor•p nu 1:i1Is·e a>tt fis.ka,rtorpa:rna.s                atl Riksd[lgen rnåtte beslnla a!t i
11722: rä1it i dertta, a.v•s€end:e bevaras.                               överensstämmelse med 60 § Lunl-
11723:      För att fiskartorparna skola komma i åt-                      dagsordningcn och således järn;cäl srl-
11724:  njutande av samma rä.tt som t·orpare, Ja m1-                      sorn brr1dskande antaga fijl:iande
11725: 
11726: 
11727:                                                      Lag
11728:       innefattande stadganden angående förlänguing av legoavtal rörande fisketorp.
11729: 
11730:                           1 §.                                                    2 1§.
11731:      'Såsom fisketorp skaH enhgt den:na h,g a.n-              Legoarvta.l Döra,nde fis,ketorrp, som va.r gäil-
11732: ;o•e.s såid1a,nt. område av jordJä,gen'het och dtess       la:nde den 15 oktoher 1918 och soom tillän-
11733: underlydanrd·e fis:lmva,tte·n, som huvudsarkli-            dagår före den 13 mars 1924, skall anses
11734: ~eru för bedrivande a.v fis;ke ooh tili ho-                förli:tngt a.tt. gällar till sistnämnd.a, dla,g.
11735: stadstomt på lega upp1ålils åt person eller                   ISåda:n f·ödä:ngnin:g a.v legoarvta.l, so:m i
11736: familj, som 'hör till d·en obesuttna a,ribeta,rhe-         d·enna, rparoa:gm,f är nrämn1d, må doek ej emot
11737:  folkningen eller är med d'E'nrn,a i elwn•omiskt           legota.ga.rlens vilja. äga rum.
11738: avs·e•ende likstäHd.
11739:                                                                                  3 §.
11740:                                                               Demna. larg träder i kra.ft.
11741: 
11742: 
11743: 
11744: 
11745:                          John Österholm.                     Ernst Estlander.
11746:                          Eirik Hornborg.                     Johan Broända.
11747:                          Johannes Miemois.                   Karl Fr. Lauren.
11748:                          Artur Eklund.                       Hj. J. Procope.
11749:                          Ragnar Furuhjelm.                   S. Vilh. Roos.
11750:                                                    Annie Furuhjelm.
11751:    318
11752: 
11753: VIII, s. -      Edusk. esit. N :o 31.
11754:                                                                                                Suomennos.
11755: 
11756: 
11757: 
11758: 
11759:                                        ö.sterholm, J., y. m.: Ehdotus laiksi kalastajatorppia kos-
11760:                                             kevien vuokrasopimusten pitentämisestä.
11761: 
11762: 
11763:                                              E d u s k u n n a l l e.
11764: 
11765:     1Kun Edus,kunta vuonna 1918 hyväksyi                     tava:lla as·teella, j,a. kun tod-enllläköis·esti on
11766:  lain vuokr.a-a.lueidelli luna,stamisesta, eivät             osoittautuva ta:Dpelelli:seksi ryhtyä sen M-
11767:  kalastajatorpa,t sis·äJtyneet mi~hin vuokra-                kaa,nsaamiseksi koko -Ia,a,ja,peräisii'n tutki-
11768:  alueihin, jotka s•en mukaan void:aa'n lunastaa.             muksiin niistä omituisist,a, ja. moniviva:htei-
11769:  yksityisen omaksi. Mala.talousvaEokunita                    si,s·ta olosulhteista, jotka. tärssä kohd,in ovat
11770:  lausui tästä mietinnö,ssään      1:
11771:                                                              saaristossa! va.llailla, jaJ 1kun tämä lains:äiä-
11772:      ,Ka1a.sta,jatol'lp;piin, n1ä;hd·en 1ka,ts,oo VaJlio-    dämtö k!osk,ee mubk~kasrta ja vai,keastirntkais-
11773:                                                                     1
11774: 
11775: 
11776: 
11777:  kunta. ta:rpeeHiseksi täs.t>·ä yhteydessä huo-             :i:ava:a rtehtävä:ä yiTeenJsä, rtJäyrtyy otaksua, että
11778:  mauttaa, <että ne on ~o 1909 vuoden ma:aill-                on kuluva pit:kä:lti a,ikaa, en1nen:kuin esitys
11779:  vuokra.-a.setustai laa;ditta:essa. jä!tet:l;y s·en ul-      asiasta. on saaipuoot Eduskunna:He. Kun ili-
11780:  kopuolelle, ·koska niiden on ka.tsottu olevam.             rsäJksi ~tulee, että 23 iJ :nä syy.skuut:a 1,917
11781:  sik:si erikoislaa.tuisia, etteivät ylei,seit vuokra:-       a'!Ln·ettu a'setus, sis.ältävä määräyksiä ma:a~
11782:  la:kimääräyks.et sellaisinaan. ni]hin karkissa.            !iskuun 13 p :n.ä 19•lr6 voimass;a.olleiden vuOik-
11783:  kohdiss•a sovi. Niidlen er.ikoislaarl:u 1Jek,ee            ra;soiJimusten JJit.entämis-e,s•tä, ei koske 'ka[,a,s-
11784:  veilä enemmän yleiset mä:äräykset vuok-                    tadatorp·pia,, nriin on ilmeistä, että kala,staja,-
11785:  ra.-alueiden luna,stamises·ta. seHa,isin~aa.n nii-         torpparien oik-eus jäädä tiloilleen, kunm.~es
11786:  hin soveltumaittomiJk:si. 1Sit.en. tällaisiin              odotettu la,ki +voi antaa, 'h-eille ma!hd·olTisuu-
11787:  vuokra-alueisiin kuuluu ·eri ia.va!Ua. määri-               dten lunas·taa torpa:t yksityiseksi omaisuu-
11788:  teltyriä karla.stusoik:euksia, j.oita. va.staa,vien         deksi 'ei ole turva.tttu. Ra:lalstaj:a:tJorppa-
11789:  oikeuksien iurva:aminen              vuokramieihille       rien a,sema on sitä tukalampi, kun ka.ikkein
11790:  vaatii erikoissäännöksiä eri ta.pauksiru va:r-             useimmissa ta.pauksis·sa ei ole minkäänlaisia
11791:  ten ja erlais,ta. järjestelyä. Kun mitään ka:-             kirjaUisia konrtraiht.e1ja., joilika järjestäis,ivät
11792:  lasbjatorppien järj·estelyä va.lmistavia toi-              torp.pa.rin ja, vuokmn.a:ntajan välisen su'h-
11793: menpiteitä ci ol+e suorirbe11tu, ei Valiokulllllrusta       teen, cva,aru tämän suhte-en: perustuks-ena on
11794: ole näyttänyt ma,hdoHiselta ottaa n~itä kos-                .suul·linen välipuhe, joka ta.vallises,ti, ei s,ido
11795: kevia: rmäärräyiksiä +nyt puheena olevaan la-               vuokrarnamtajaa miksikään määJräajak&i.
11796:  kiin, vaan olisi niitä kos:keva la.insä.ädäntö             Viime aikoina onkin ·sattunut, että ka,lasta-
11797:  erikseen va.lmi,stettava.".                                jaiborppa,rei:ta •oo häädetty talhi on .ain;akin
11798:     :Tämä;n muka.islesti Edus,kunta +päätti anoaJ,          siinä tarkoituksessa toimenpiteisiin ryh-
11799:  että ha.Uitus ·va.lmista;isi ja }9.20 vuoden va.l-         dytty, ja, monin paiikoin vaUirtsee sa:aris·tossa
11800: tiopäivillle es:i:btäisi lailcie!hdntuksen lmlaS!ta-        lev,O'lJtomuus :sen muid•el!l vuokra.-alooiden
11801: ja,tmppieni järjestelystä. Kuitenkin lienee                 omistajiin verrattuna epäeduUis·en as.ema:n
11802: 'ikysees1säo:lev·a lainsää:tämistyö aivan va;Lmis-          johdos·ta,, missä! kalastajatorppa,rit :tässä ·k10h-
11803:                                       VIII, s. -    Österholm, J., y. m.                                 31D
11804: 
11805: din ovaJt. Näin nHen tä:ytyy Eduskunu3Jsta                 puodit ja mäJkiotu,paJlaiset, pit:äisi se1laisen k•a-
11806: oHa tälhd~Es:tä ryhtyä lal!n:s.ä:äJt.äJmisrtoimen-         Iastaja.torprpien vuokrasopim uks.ia; koskevan
11807: p~teii:lä ltunruamaan kalrustajwtorpparien oi-             !lain ·pitenmyksen ulottua sopimuksiin, jotka.
11808: keus jäädä tolip.piins,a, kunn·es 1918 vuod:en             oliva;t voima.ssa: 15 rp :nä l.oka;kuuta. 1918, s.
11809: Eduskunn'a'n päättämä l:ainsäädäntö ka:l:asta-             o. sinä päivänä, jolloin Laki vuokra-alueiden
11810: jatolip.pilen järjestelystä on ,saa:tu aika.a:n.           lunastamisesta. a.stui voimaa:n., j:a, kos'ka. on
11811: J oh'donm ukajs.es·ti sen men,ettelyn ka.nssa,             epävarma•a., mi.Uoin 19:1B vuod·en va1tiorpäic
11812: jota torppiin, la.mpuotit.1loihin ja. mä:kitupa-           väin a:n.oma..esitys kah.stwja.t·orppien jär;jle:s-
11813: al ueisiin nä!hd·en soovellettiim vuonna. 19il7,           %lyst·äi voi tuLla v81lmiiksi ja siottemmin la-
11814: jol:loill! Eduskunta: ·sääti lain 13 p :nä ma,aJis-        kina. as,tua: voimaan, pitäisi vuokrasopimus-
11815: kuuta 1916 voima.ssa,oHeiden rvuokra:so:pi-                ten voimassaoloaika. ulottaa kestämään 13
11816: mrusten pite.ntämiS'estä mää:rävuosiksi, pitäisi           päivärän ma1aliskuuta. W24.
11817: Edu.S'kunna.n siis ka.latsta,jatorrppia koskieva.in          S.e,n noja:lla, mitä edellä on 'huoma.utettu,
11818: vudkrasovim usten 1pitentäJmis.tä t<a>r koitta-            saamme kunnioittavasti ehdottaa,
11819: va.Ha, }a.illa: nyt huoLehtia, siitä, että ka.l.asta-
11820: ja,torppa·rien oikeus tä,s,sä sulhteessa pysyt-e-                    että Eduskunta päättäisi Valtio-
11821: tään .enlna:llaan.                                                 päiväjärjestyksen 60 §.·n mukaisesti
11822:    Jotta ka;],a.sta;ja.t.onppa.rit pää1sisi·vät naut-              ja niinm·uodoin kiireellisesti hyväk-
11823: timwan samaa oikeutta kuin: torp.pa.rit, l·a:m-                    syä seuraavan lain.·
11824: 
11825: 
11826:                                                     Laki
11827:                  kalastajatorppia koskevien vuokrasopimusten p:itellltämisestä.
11828: 
11829:                          1 §.                              joka: oli voimassa 15 päivänä lokakuuta
11830:    :Ka.Jastada1:orp·a·ksi lueiaan tämän. lain mu-          19'18 ja, joka käättyy enln18n 13 ;päivää ma.a.-
11831: ka.ai!lJ sella.in:en maatila.- ja. sii'b:eiJJ kuuruva,     liskuut<a, 1924, k3Jt,sota.a'n pilt•enmetyksi ole-
11832: ka.la:V'Bsia:lue, joka pää.a.s:i<aUisesti 'ka!lastuk-      maan' voima:ss'a viimeksimainittuun ·pä.i'Vään
11833: sen :JJ.wrjoittamista. varteiJJ ,ja. a.suint.on1tiksi on   as;J;i.
11834: a.n1nettu vuokra.Ue henkilöHe ta,hi pevheelle,                 V a.stoin vuoikramiehen ta.'htoa• äJlköön. kui-
11835: joka kuuluu tila.ttomwa.n ty,ölä.i,sväestöön ta.hi         t.enkaa,n vuokra.sopimusta, sillä tavoin piten-
11836: ta.loudellisesti on siihen vtermttaNa:ssa. a,se-           nlettäkö, kuin iä:ssä rpykäläs:sä on mainittu.
11837: 
11838:                        2 §.                                                      3 §.
11839:    Ka.lastadaf{)rppaa' koskeva vuokrasopimus,                 Tämä la:ki •a:stuu voimaam.
11840: 
11841: 
11842:       Helsirugissä, 29 p :n:äJ ma.a.lis,kuuta 19:20.
11843: 
11844: 
11845:                         John Österholm.              Ernst Estlander.
11846:                         Eirik Hornborg.              Johan Broända.
11847:                         Johannes Miemois.            Karl Fr. Lauren.
11848:                         Artur Eklund.                Hj. J. Procope.
11849:                         Uagnar Furuhjelm.            S. Vilh. Roos.
11850:                                         Annie Furuhjelm.
11851:   320
11852: 
11853: VIII, 9. -   1\lotion N:o 32.
11854: 
11855: 
11856: 
11857: 
11858:                                  Hrildlm, E. L. och Andersson, 0.: Förslag till lag angående
11859:                                      interimistiskt ordnande av fiskartorparnes ställning.
11860: 
11861: 
11862:                                     T i ll R i k s d a g e n.
11863: 
11864:     En gru<pp bland landsbygdens småfolk,          o:f'ta har ej ens muntligt avtalat's om lego-
11865:  som i fullt mått fått pröva på de rådande         tidens längd. Vid ·sådant förhållande ha
11866:  sociala orattvisorna, men i0ke blivi.t ddaktig    clessa fiskare varit i högsta grad beroende
11867:  av ele försök, som gjorts för att Endra de-       av j1ordägarnes godtyck,e, en omständighet
11868:  samma, är den obe,guttna fiskarbefo1knin-         som d~ssa ·ej •skytt att begagna sig av.
11869:  gen.                                                  Likaså har 1agen angående inlösen av
11870:     Lik.som jordtorparen har fiskar.torparen       legoområden blivit för fiskartorparne av
11871:  för .sin utkomst varit beroende av dem, som       föga värde. · Att på grund av sagda lag yrka
11872:  haft lyckan innehava äganderätten till jor-       sina legoområdens utbrytning till självstän-
11873:  den, ity att med denna ·också följ~ ägande-       diga lägenheter skuUe å.cke lega,t i fiskar-
11874:  rätten till fiskevattnet. Jordägaren har be-      torparnes intresse, då med sådan utbrytning
11875:  gagna.t sig av clenna sin rätt för att avtvinga   ioke skulle följt .fiskeva:tten av sådant om-
11876:  fiskaren lega i form av dagsverken, pennin-       fång, som fiskanen mmdgängligen behöver
11877:  gar eHer naturp1~odukter. I många fa11            för bedriv.ande a:v sin näring.
11878:  sku!lle jordägaren ·själv ie~k,e förmått till-        Under de senaste åren har den obesuttna
11879:  godogöra sig vattnets håvor eHer clr:aga nå-      fiskarbefol:kningens ,ställning blivit a'lltmer
11880:  got slags nytta av de klippor, som tillhöra       osäker. De höga fiskpriserna ha lockat som-
11881:  honom, men har genom fi~1karnes arrenden          liga jordägare att själva börja bedriva fiske,
11882:  erhållit en ufta avservärd inkomst, blott på      och ~ sådant fall ha ele sökt göm sig av med
11883:  grund av den sekellånga förvända samhälls-        sina fiskartol'lpare. En annan Ol'lsa'k till
11884:  utveckling, som .tillåtit enskilda a.tt bemäk-    samma förfarande har varit medvetJandet
11885:  tiga sig jorden och andra oundgängliga för-       om, att en lagstiftning för tryggande av den
11886:  utsättningar för mänsklig t~llva.ro.              ohesuttna fiskarbefolkningens ställning är
11887:     Den nya arrenclelagen av år 1:909, viliken     under förheredning. Dessa om:ständigheter
11888:  avsett och till en del förmått råda bot •på de    ha vållat, att under innevarande år fiske-
11889:  misdörhållanden, vilka vidlått jmdtorpar-         V'attensägarne längs lmsten i stor utsträck-
11890:  nes ställning, har för fiskartorparne blivit      ning börjat uppsäga 1sina fiskartorpare till
11891:  a v föga värde. På grund a v dessa•s be~oende     avflyttning, uch i en del.fall torele sådan av-
11892:  s.tällning och bristande l1agkunska;p ha jord-    flyttning redan hava, ehuru mycket emot
11893:  ägarne i talri'ka fall, i strid mot hestämmel-    fiskarnes egen önskan, nödgats försiggå.
11894:  serna i sagda lag, ingått med fiskartorpare       Andra a•vflyttningar skola på grund av
11895: ·legoa;vtal på någr:a få år; i många fall sakna    v·erk.ställd uppsägning försiggå instunc1anc1e
11896:  dessa helt och hålJ.et skrift1iga ikontrakt, ja   höst.
11897:                          VIII, 9. -   Hilden, E. L. ja Andersson, 0.                             3~1
11898: 
11899: 
11900:    Därest ej skyndsamt ingripande från lag-          oms~der ser dagen, någon nämnvärd fiskar-
11901: stiftarens sida äger rum, skoh inom kort             hefo'lkning icke längre finnes, som av den-
11902: talrika av havets arhetare ryckas lös från           samma s'kulle hwva något gagn.
11903: sina klippor och skär, berö·vas sin utkomst             Då det är nödvändigt att förekomma den
11904: inom det område, som särskilt för de ä!dre           för fiskarbefolkningen själv djupt beklag-
11905: bland dem är det enda, varpå de kunna taga           liga olyoka, viiken s·agda massvräkningar
11906: sig fram, .s-amt tvingas att inom andra yr-          skulle innebära och för viiken ej samhället
11907: kesområden söka sig en oviss bärgning.               kan stå li'kgiltigt, vore det ·oundgängligt att
11908:    Ovisst är, när det bebådade lagförslaget          däri vinna uppskov, tilil dess ett slutligt ord-
11909: om ordnand:e ·av fiskarbefolkningens ställ-          nande av fiskarbefalkningens ställning kan
11910: ning kan av regeringen framläggas, men               i lagstiftningsväg äga rum. Vi föreslå för-
11911: med sakerhet 1kommer :detsallllma icke att           denskull,
11912: ske så .snart, att förenämnda avhysningar
11913: skUJlle därig@om förhindms. Lätteligen                         att Riksdagen måtte antaga föl-
11914: kunde inträffa,. att när ifrågavarande lag                   jande
11915: 
11916: 
11917: 
11918:                                             Lag
11919:             angående interimisrtiskt ordnande av fiskartorparnes ställning~
11920: 
11921:                       1 §.                                                  2 §.
11922:    De legoavtal angående fiskartorp, vilka                Har innehavare av sådant fiskartorp, som
11923: under åren 19,20 och 19'2tl upphört eller            i 1 § avses, under födoppet av år 19120 på
11924: upphöra att gälla, förlängas intill utgången         yrkande av 1egogivaren från torpet wvflyt-
11925: av år 192'1.                                         tfllt ·eUer avhysts och kan han icJke detsamma
11926:     Lag samma vare om sådant legoförhål-             återfå, av orsaik att ·tol"pet, förrän denna lag
11927: lande beträffande fi·skartorp, vilket. påbör-        trätt i kraft, åt tred:je man utlegts, äge han
11928: ja:ts utan utsälttande av viss tid och vilket        rätt till ersättning för :Elyttningskostnader
11929: vid ingången av år 1920 fortbestod.                  samt för f<rångången yrkesinkomst för
11930:    Med fiskartorp aVJses i denna }ag jordom-         åren 19120 och 19121, enligt legonämndens be-
11931: råde eUer tomtplats, som i samband med               stämmande.
11932: fisikevatten innehaves på lega av person, vii-
11933: ken har sin huvudsakliga utkomst av fiske.
11934: 
11935: 
11936:                  Helsingfors, den 2 april 19 20. 1
11937: 
11938: 
11939: 
11940: 
11941:                E. L. Hilden.                                      Otto Andersson.
11942: 
11943: 
11944: 
11945: 
11946:                                                                                             41
11947:   322
11948: 
11949: VIII, 9. -   Edusk. esit. N :o 32.
11950:                                                                             Suomennos.
11951: 
11952: 
11953: 
11954: 
11955:                                Hilden, E. L. ja Andersson, 0.: Ehdotus laiksi kalastaja-
11956:                                   torppien aseman väliaikaisesta järjestelystä.
11957: 
11958: 
11959:                                      E d u s k u n n a 11 e.
11960: 
11961:    Eräs ryhmä maaseudun vähäväki.stä kan- määräyksiä, tehneet kalastaja.torpparien
11962: saa, joka ·On täysin mäiärin saanut kokea kanssa vuokrasopimuksia muutamiksi har-
11963: vallitsevia yhteiskunnallisia vääryyksiä, voiksi vuosiksi; monessa tapauksessa ~~i
11964: mutta ei o}e koskaan päässyt osalliseksi nii~ heillä ole ensinkään kirjallista kontrahtia,
11965: den lieven:tämiseksi tehdyistä yrityksistä, eipä usein ole edes suullisestikaan sovittu
11966: on ti1aton kalastajaväestö.                       vuoha-ajan pituudesta. Niin ollen ovat
11967:    Samoinkuin maatorppari on kalastaja- nämä kalastaljat olleet mitä suurimmassa
11968: torpparikin ollut toimeentulonsa saamiseksi määrin riippuvaisia maanomistajan mieli-
11969: riipiJuvai,nen niistä, joiden on onnistunut vallasta., seikka, jot.a nämä eivät ole häi-
11970: päästä maanomistajiksi, koska maanomis- käilleet •käyttämästä.
11971: tusoikeutta ·On seurannut omi,stusoikeus             Samoin on laki vuokra-alueiden lunasta-
11972: myös kalaveteen. Maanomistaja on käyttä- misesta jääny.t vähäarvoiseksi kalast.aja-
11973: nyt tätä oikeuttaan IJuristawkseen kalasta- torppareille. Ei olisi ollut kalastajato!''()-
11974: jalta vuokraa päiv;ätöinä, rahassa tai luon- parien etujen mukaista vaatia sanotun lam
11975: nontuott.eina. 11\fonessa tapauksessa ei maan- nojalla vuokra-alueiden lohkaisemista ihc-
11976: omi,staja itse olisi kyennyt käyttämääin hy- närsiksi tiloiksi, koska lohkaisua ei olisi seu-
11977: väkseen veden antimia eikä saamaan min- rannut niin laaja kahvesi, kuin ka:lastaja
11978: käänlaista hyötyä nii,stä kallioista, jotka välttämättömästi tarvitsee elinkeinonsa har-
11979: kuuluvat häneHe, mutta on nyt kalastajain joittamiseen.
11980: vuokrista sa;anut usein melkoiset tulot, ai-         Viime vuosina on tilaUoman kalastaj~
11981:  noastaan sen vuosisatoja kestäneen nurin- väestön asema; •käynyt yhä ·epävarmem-
11982: kurisen yhteiskuntakehityksen nojalla, jo- maksi. Korkea:t ka1anhinn•at ovat vietelleet
11983: ka on sallinut yksityisten vallata maan ja muutamat maanomistajat rupeamaan itse
11984:  muut inhimillisen olemassaolon välttämättö- harjoittamaan kala,stusta, ja milloin niin on
11985:  mät edellytyk1set.                               ta:pahtunut, he ovat koettaneet päästä ka-
11986:     Vuonn•a 1:910,91 annettu uusi vuokralaki, jo- lastajatorppareista.an :tykkänään. Torsena
11987:  ka 'tarkoitti korjata ja osaksi on pystynyt syynä samaan menttelyyn on ·ollut tietoi-
11988:  korjaamaan niitä epäkohtia, jotka ovat ra- suus sii!tä, että tila.ttoman kalastajaväestö11
11989:  sittaneet maatorpparin asema;a, on kalast•a- aseman turvaamista tarkoittava la,insää-
11990:  jatorpptarille jäiänyt vähäarvoiseksi. Reidän dän:tö on valmistelun alaisena. Nämä seikat
11991:  riippuvan asemansa ja vaillinaisen laintun- ovat tehneet sen, että tänä vuonna ovat
11992:  temuksensa takia ov•at maanomi,stajat lu- kabved·enomista.jwt pitkin rannikkoa alka-
11993: kuisissa t31pauksissa, vastoin sanotun lain neet runsaassa määrin sanoa irti kalastaj.t-
11994:                          VIII, 9. -   Hilden, E. L. ja Andersson, 0.                      323
11995:                                          ,•
11996: 
11997: 
11998: torppareitaan, ja joiss.almiss.a tapauksissa      voitaisiin sen turvin estää. Saattaa helpJsti
11999: lienee näiden jo ollut pakko muuttaa pois,       tarpalhtua, että kun kyseessäoleva laki vih-
12000: vaikka aivan vastoin omaa tahtoaan. Toi-          doinkin näkee päivänvalo·n, silloin ei enää
12001: sia nmuttoja tapaMuu tehtyjen irtiso·pimu.s-      ole mitään mainittavaa kalastajaväestöä,
12002: ten nojalla ensi syksynä.                        jolle siitä koituisi hyötyä.
12003:    Ellei lainsäätäjän puolelta: asiaan kii-          Kun on välttämätöntä saada estetyksi tn-
12004: reesti käydä käsiksi, kiskaistaan ennen pit-      p.ahtumasta kala.sta~aväestölle näin syvästl-
12005: kää lukuisa joukko meren työläisiä p10is          valitettaiVa onnettomuus, jota: maini'tnt
12006: kallioiltaan ja luodoiltaan. heiltä riistetään    joukkohäädöt tietäisivät ja jonka suhteen
12007: toimeentulo sillä arlalla, joka varsinkin van-   yhteiskunta ei voi pysyä välinpitämättö-
12008: hemmille heikäläisille on ainoa, mistä 'voi-      mä:nä, •olisi välttämätöntä saada. ne lyki~
12009: Yat hankkia ela,ntonsa, ja heidät pakotet<J.an    tyiksi, kunnes kalastajaväestön aseman lo-
12010: etsimään muilta armmattialoilta epävarmaa         pullinen järjestely voi :tapahtua lainsäädä'l-
12011: leipäänsä.                                        nön kautta. Ehdotamme senvuoksi,
12012:    Epävarmaa. on, milloin hallitus voi .antaa
12013: odotetun lakiehd,otuksen kalasta.ja.vä~stöJl               että Edushtnta tahtoisi hyväksyä
12014: aseman järjestelystä, mutta varmasti ei se               seuraavan lakiehdotuksen:
12015: tapahdu niin pian, että mainitut häädöt
12016: 
12017: 
12018: 
12019:                                               Laki
12020:                 kalastajatorpparien aseman väliaikaisesta ;ijirjestämisestä.
12021: 
12022:                      1 §.                                              2 §.
12023:    Ne ka1astaja.tor:ppia koskevat vuokraso-         Jos sellaisen kalastaja torpan omistaja,
12024: p~mukset, jotka ova.t lakanneet tai lakkaa-      kuin 1 § :ssä tarkoitetaan, on 1920 vuoden
12025: vat olemasta voimassa vuosina 1920 ja 1921,      kuluessa     vuokranantaja.n vaatimukse:>ta
12026: pitennetään 1921 vuoden loppuun asti.            muuttanut torpasta tahi häädetty eikä hän
12027:    Sama. 10lkoon laki sellaisesta ka.lasta.ja-   enää voi saruda. sitä ta'lmisin sentähden, ehii
12028: torprpaa koskevasta vuokrasu:hteesta, joka on    torppa ·on .annettu vuokralle kolmannelle
12029: aloitettu määräaikaa panematta ja joka           miehelle, ennenkuin tämä laki as.tui voi-
12030: 1920 vuoden a1ussa jatkui.                       maan, olkoon hänellä oikeus saada kor-
12031:    Kalastajatorrpalla tarkoitetaan tässä lais-   vausta muuttdkustannuksistaan ja vuosina
12032: sa maa-aluetta ta,hi tonttipaikkaa, joka yh-     1920 ja 1921 menettämistään ammattitu-
12033: dessä kalaveden kanssa on vuokralla selLu-       loista, vuokralautakunnan arvioinnin mu-
12034: sella henkilöllä, joka saa pääasiallisen toi-    kaam.
12035: meerutulonsa kalastuksesta..
12036: 
12037: 
12038:              Helsingissä, 2 p :nä huhtikuuta 1920.
12039: 
12040: 
12041:                 E. I~. Hilden.                                Otto Andersson.
12042:   324
12043: 
12044: VIII, 10. -    Anom. ehd. N:o 68.
12045: 
12046: 
12047: 
12048: 
12049:                                   Kekkonen, Juho V.: Mäkitupalaisten nykyisen aseman km·-
12050:                                      jaamisesta.
12051: 
12052: 
12053:                                 S u o m e n E d u s k n n n a l l e.
12054: 
12055:    Vuokra-alueid·en luna.stusta .koskeva lain-        maita. Niille, jotka jo ovat lunastaneet
12056: säädäntö ei ole sanottava,sti pa:rollltanut           vuokra-alueensa ja joi[1a ennen on ollut la.i-
12057: maamme suurimman vuokraajaryhmän eli                  dun- ja mets•ä.nkäY'ttöoi,keus, olisi ·ajnaJkin
12058: mäki'tUtpa~lais'ten asemaa..     Päinva;s't.oiw on    nämä viime mainitut oikeudet palautettava
12059: sita sov·ellut,ettaessa saatettu tulhannet mäJki-     v.a:~k.kapa 1pient.ä, korwws·ta va,siJa.an mf!lan-
12060: tupalaiset entistä vaikeamllpa.an ti·laa,n, kun       omistajille. Täten edes jossain määrässä
12061: he ova~ me•nettämeet ja edelleen ovat vaa-            v·oita.is:iin lievittää sitä ·katkeruutta, joka
12062: rassa menettää entis·et 1aidun-, kalastus-,           nyt on y,aHaJla S1i<ellä, missä mäkitupalaiset
12063: puunott·o-, y. m. oi.keutensa. !Siten on laki         ovat sa:notut oikeutensa. menettän~.
12064: vuokra-alueiden Junastami,sesiia llrern:ttfunyi          Eun vuokra-alueide-n lunastamistlll -koske-
12065: heissä oi•keu•tettua .tyytymättömyyttä, joka          vaa lakia on jo ,k,erran muutettu, lienee vai-
12066: olisi nopeas•ti saata,va ·poist.et.uksi. On ryh-      kea Bnää sa:nottua laki·a m:uutta,malla päiäs'tä
12067: dyttävä seHais.iin toimenlpi:teisiin, että tämä-      ~Hwiseen tulO!been, että mälkitupalaisten
12068: kin vuokra•aja.ryhmä sa13 tilaisuuden riittä-         asema tulisi tyydytt.äNällä ta.valla ratkais-
12069: vään maausaantiin ja •ettei ainaikaa,n heidiiln       tuksi. Si•ksi olisi paras, että ha.Hi't.u.s a.n-
12070: olonsa entisestään vai!keudu.                         taisi eduskunna:lle erityisen es·ityksen
12071:    1\'IäJkitUtpala.isten as.eman ·korja.amiseksi     ·asiasta.
12072: tarjoutuu useitakin <mah·dollisuuksia. Aina-             Edellisen perusteella rohkenemme ehdot-
12073: kin mmrtiloi'Ha ~ijaitseviUe m'äiki:tupa-             taa.,
12074: alueille •pitäisi järjestää tila~suus luna.s:taa                   että Eduskunta kehoittaisi halli-
12075: &uurempi alue kui'n 'korkeintaan 2 ha maata.                    tusta kiireellisesti valmistuttamaan
12076: Missä mäkitupa-alueita on tih-eässä, voitai-                    ja antamaan Eduskunnalle esityk-
12077: siin :heille valtion väilitybellä lunastaa yh-                  sen laiksi mäkitupalaisten nykyisen
12078: teisiä laidun-, herinälruteko- ja metsiilnoilto-                aseman korjaamiseksi.
12079: 
12080:         Helsi·ngissä, 3 päivänä huhtikuuta 1920.
12081: 
12082: 
12083:          ~Juho V. Kekkonen.                                      !latti Helenius-Seppälä.
12084:                   B.
12085: 
12086: Muita aloja koskevia anomusehdotuksia.
12087:                                                                                              327
12088: 
12089: VIII, 11. -   Anom. ehd. N :o 67.
12090: 
12091: 
12092: 
12093: 
12094:                                 Vennola, J. H., y. m.: Maakiinteistöjä koskevan lainsää-
12095:                                    dännön kehittämisestä ynnä varojen myöntämisestä
12096:                                    maanhankintatarkoitukseen.
12097: 
12098: 
12099: 
12100: 
12101:    Maakysymyksen järjestelystä yMeiskun-
12102:                                                             .
12103:                                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
12104: 
12105:                                                    nim. Etelä- ja Lounais~Suomessa, koska
12106: nassa rii:ppuu mitä suurimmassa määrin ta-         esim. kruunurrnietsien varsinainen a'lue on
12107: louldellisen eläJmän muodostuminen ja laa-         maan pohjoisosassa erkä meillä ainailman
12108: jojen väestölwrrosten sosiaalinen kohtalo.         suurempien määrien ·tilatonta väestöä voi
12109: Kun otetaa:n huomioon, että <meiHä yleensä         edellyttää: vai'htavan helposti asuin>pa,ikkaa.
12110: maaseudulla asuvasta väestöstä noilf kolme-        On siis turvauduttava 'toisiin kein~ihilll, jotta
12111: neljännestä on va.illa omaa maata ja lukui-        maata saataisiin asutustarkoituksiin siellä,
12112: sissa kunnissa Suomen eteläosassa, ei vä-          missä tilattoman väestön lukuisuus on suu-
12113: hemmän kuin 90-95 % kunna<n .perheistä             rin ja siis korjausta kipeimmin kaivataan.
12114: on samwssa asema.ssa, niin ei voi kieltää,            Tämä voi ta.palhtua ainoastffian siten, että
12115: että olemme tosiasian edessä, joka rpaljastaa      yksityisoikeudellista :maata käytetään suu-
12116: surullisen epäkohdan yhteiskuntamme sisäi-         remmassa määrässä kuin täihän saak•ka 3!SU-
12117: sessä rakenteessa. ja jnnka nopea korjaami-        tnstarkoituksiin. Se edellyttää taas yhteis-
12118: nen on lmnsa.llinen välttämättömyys.               kunnallisen lainsäädännön kehittämistä
12119:    Se torpparien va•pauttamistyö, mitä pa-         maakysymystä silmällrupitäen niin, että
12120: rasta ai>kaa toteutetaan, on huomattava as-        maan yksiin käsiin kerääntymistä 'rajoite-
12121: kel parannusta kohden. Mutta on muistet-           taan ja >paiklmluovutusta käytetään maffiky-
12122:  tava, että se on •vain ensi askel. .Joskin        symyksen ratkaisemis·eksi. 'Toimenpiteen
12123: sen loppuunsuoritettua voidaan sawda noin          välttämättömyys on jo selvennyt niin, että
12124:  50,000 ;perhettä oman konnun omi.staj8Jksi.       teollisuuslaitosten ja suurten osa'keyhtiöiden
12125: niin on v1elä paljon työtä tehtäJvä ennenku1n      viljelyskelpoisrten mai:den luovutus viljelys-
12126: saamme tämän uusien itsenäisten viljelijäin        ja asutustarkoitukseen ei yleisessä mielipi-
12127: luvun nelin1kertaiseksi tähän verraten. .Ja        teessä kohtaaikaan suurempaa vastarintaa.
12128: siihen se o·n sa,atava ennenkuin voimme            Toimenpiteiden rajoittaminen ainoastaan
12129:  väittää yhteiskuntamme voivan ra!kentua           r.äihin on kuiten1kin riittämätörr sille tar-
12130:  terveelle •perusteelle.                           koitukselle, mihin pyritään. On välttämä-
12131:       Maanhankinna.n tilaisuutta irtaimelle        töntä ulottaa toimen)liteet myös yksityis-
12132:  väestölle rvoivat tietysti jossain määrin edis-   omistajiin. .Ja tässälin suhteessa on jo as-
12133:  tää kruunun metsien asutta:qlitren ja kruu-       kel otettu sii1hen osa;an nähd•en yksityisomis-
12134:  nun virkata1ojen maiden ja pa:pipila>in mai-      tajia, joilla on tonppareita, kun näid·en' saat-
12135:  den käyttäminen asutustarkoitu'ksiin. Mutta       taminen itsenäisi>ksi viljelijöiksi on lainsää-
12136:  ne eivät vielä riitä tarpeeksi maannäl1kää        däntötietä toteutettu. Trumä maan käytön
12137:  tyydyttämään siellä, missä häJtä on suurin,       järjestely on ulotettava lawjemmaJle.
12138:   328                      VIII, 11. -   l\laanhankinta tilattomille.
12139: 
12140:    On luonnollista että pieni- ja kesikikokoi-     myksen järjestelyssä. Sovittelunäkökohdat
12141: set tilat voidaan jättää pakkoluovutuksen          ovat myös tarpeelliset. Sillä toiselta puo-
12142: ulkopuolelle. JI.Iutta monilla. suurtiloilla on    len on es·tettävä maan omistajan omaisuu-
12143: yllin kyllin sellaisia maita, joita va;hirugotta   den ryöstöä ja toiselta puolen estettävä syn-
12144: niiden omistaJille voi1daan paremmin käyt-         tymästä ylihintaisia kannattavaisuudeltaan
12145: tää 'kansantalowden ja yhteiskunnan !hyväk-        mruhdottomia viljelystilojru. !Huomattava
12146: si kuin että ne ovat joutilaina ja .huonosti        on myöskin, että ei ole asetettava esteitä
12147: viljeltyinä. Kysymykseen voivat siis tulla          järkevälle vapaaehtoiselle maakysymyksen
12148: etupäässä ennen viljelemättömät, mutta vil-        järjestely1le siellä, missä siihen on mahdolli-
12149: jelyske1poiset maat sekä ennen viljellyt,          suuksia.
12150: mutta viljelemättä jäJtetyt tai aiva;n ala-ar-         Ottaen huomioon sen erinomaisen tär-
12151: Yoisesti viljellyt maat, joilhin omista;ja ei      'keän mer ki ty ksen, mikä maa'kysymy ksen
12152: enää halua käyttää riittävästi työtä ja pää-        järjestelyllä y,hteiskunruassamme on, saam-
12153: omaa. Että välttämätön rrnetsämaaf:m myös           me edellä esitettyihin näkökoihtiin viitaten
12154: tuleva kysymykseen siellä, missä sitä on           kunnioittavimmin ehdottaa, että Eduskunta
12155: luovutettavaksi olemassa, on luonnollista.          päättäisi pyytää hallitusta
12156: Samassa yhteJ~dessä on myös otettava har-
12157: kittruvaksi ne velvollisuudet, mitkä suurten                  että Hallitus mahdollisimman no-
12158: maa-olojen lhaltijoille viljelykseen ja maan              pe~ti    valmistaisi esityksen maaky-
12159: käyttöön näihden on asetettava samoin kuin                symyksen järjestämiseksi siten, -että
12160: se missä määrin verotusta voiJdaan käyttää                maan saanti tilattoman väestön tar-
12161: apuna maakysymyksen järjestelylle. Näi-                   peeksi tulisi yksityisoikeudellisella
12162: den tarkoitusperien toteuttaminen ei tar-                 maalla mahdolliseksi yhteiskunnan
12163: vitse eikä saa merkitä laajempien ja suuri-               sosiaalisten ja taloudellisten tarpei-
12164: suuntaisten viljelysten estämistä tai edes                den vaatimalla tavalla sekä
12165: Suurviljelysten poistamista siellä, missä sii-                että Hallitus ensi vuoden menoar-
12166: hen on edellytyksiä ja ne täyttävät kansan-               viota laatiessaan ottaisi huomioon ne
12167: taloudellisen tarkoitu'ksen, mutta se merkit-             rahatarpeet, mitä tämä maakysy-
12168: see oikeutettujen sosiaa1isten ja taloudellis-            myksen edelleen kehittäminen vaa-
12169: ten näkökohtien toteuttamista maakysy-                    tii.
12170: 
12171:         Helsingissä, huhtikuun 3 !päivänä 1920.
12172: 
12173: 
12174:             J. H. Vennola.                                 Risto Ryti.
12175:             Oskari Mantere.                                K. E. Linna.
12176:                                          Bruno Sarlin.
12177:                                                                                                 329'
12178: 
12179: VIII, 12. -   Pet. försl. N :o 64.
12180: 
12181: 
12182: 
12183: 
12184:                                 Andersson, Otto, m. fl.: A ngående upplåtande av all od-
12185:                                   lingsbar, obrukad jord åt hugade personer till brukning
12186:                                   enligt principen om odlingstvång.
12187: 
12188: 
12189:                                      T i l l R i k s d a g e n.
12190: 
12191:    U nJder flera årtionden har man i vårt          besittningsförhållandena i vårt land sär-
12192: lan1d nödga•ts bevittn.a, huruso:m mass·or av      deles ogynnsamma. En personli.g känne-
12193: mänsklig arbetskraft \s.trömmat tiH tstä-          dom 01m ~örhållandena i våra by.gder be-
12194: derna odh andra in>dustricentra eller              kräJftar statistikens vittnesbönl och klar-
12195: emig:rerat till andra världsdelar. Lands-          gör, vil'ket omfattande lJ.rolJlem vår agrar-
12196: bygtden ha·r avfolkats. Denna avfol,kning          po1itik har att lösa. Det gäller för den-
12197: ha:r i vissa delar av vårt la111d anta.git så-     sa:mma alt förskaffa den obesuttna be-
12198: dana !diilllensioner, att det ä:r .ha.rt när       folkningen möj.lighet till ut'komst p•å
12199: omäljligt att erhålla nödig arbetskraift för       landsbygden, oc:h .denna mojlighet hör be-
12200: riordbruket. I af.färscen1tra åter up.pst:år en    reda.s genom ans'kafffnin•g av odlings~or'd
12201: sv1år kon.kurrens om ar'betsplatserna även-        åt hugaide odlare.
12202: som arbetslö~het. Socialt elände ocih miss-            'Statistiken visar, att i vårt land endast
12203: nöje bli härav följden.                             5,7 % a•v jorden är bra.gt under odling.
12204:    Denna lan:ds'bygdeniSI a Vlfol'kning med        Detta fa'ktum vädker ovillkorligen spörs~
12205: mots•varande överbe;folkning av städerna           målet, ·varför vårt jordbru'k är så outvook-
12206: har sin orsak i den p.å:gående inldnstriruli-      lat odh varför den o•besuttna be:fo·lkn:ingen
12207: serirrgen. Det ena efter det andra av bon-         i sådan•a massor strömmar bm·t från lands-
12208: dehantverken har unJdamträngts a<v sto;rin-        byg.den, då ju de ·ofanHiga arewlerna o'bru-
12209: dustrin, oCih ,där:med' har 'den mäns1diga         :krud jord cbonde bere•da cdensamma. möjlig-
12210: arbets1krruften dragits till faJbriikerna. In-     het tiJl utikomst.
12211: silkten om de socia•la s'kuggsidor den fort.-
12212: gående industrialise.ringen för meid sig har          Yttermera befinnes, att antalct bruk-
12213: framdrivit ropet ,tillbaka till lan.dsbyg-         uingslägenheter i landet är cw 284,000
12214: dent" För att emellertild 1detta ynkrunde          samt att av •dessa ca 125,000 brukas som
12215: vore berättigat, tarvades at.t utkomstmöj-         självsiändiga, de övriga som arrende•bruk.
12216: li'gheterna på lan,dsbyg'lden vore bättra             Utöver ·des•sa vi.d jorden fästade folk-
12217: eller åtminstone lika .wodru som i städerna.       grupper finna.s emellertid på lan,dsbygden
12218: Liikvis•st äro i själva ver:ket för.hållandena     över 200,000 hushåll o1besuttna, vilka sa~k
12219: på lan.dsby.gden så1dana, att de obeme.dlade       na jord och eget heru.
12220: obesuttna ieke alls dralgas ti.U jorden eller         ~ti. v den e:gentli.ga ]a,nt'befollkningen 'är
12221: fästas vild densamma, utan fa.stmer st.ötas        43  ro    i wvsakMd av jord. Vid sådant för-
12222: bort.                                              hållanlde är det icke a:tt undra på, om des-sa
12223:    Såsom a•gra.rstatistiken visar, äro jord-       obesuttna ma·ssvis inströmma til·l städ.er
12224: 
12225:                                                                                            42
12226:   330                     VIII, 12. -   Viljelyspakon toteuttaminen.
12227: 
12228: oc.h inrlustricentra för att ·dät soka sin ut- bringa all odlings:jord under kultur. Des·sa
12229: komst.                                            sy:ften kunna emellertid ej nås utan in-
12230:    Stat.en 1har visserligen försäikt råda bot !kräikbnde på den ens.kiMa äganderätten
12231: på några ruv •de 3kriande miss!förlhållande- till jorden:. Men detta in.kräktande måste
12232: na på landsbyg"lden, bl. a. g-enom lagen ruv s.ke, ,aå det icke dä11förutan kan förekom-
12233: år 1909 .om lega av to1.1p o. s. v. srumt lagen mas, a:tt just i krwft av sag1da äganderätt
12234: av år HHI8 anglåeUJde inlösen av lego-om- sto1a arealer odliongsjord tili s!kruda 1för
12235: råiden. Men .dessa lagar beröra blott tor- hela samhället van:}).äJv•d!lJs. Srumh'ällså.n-
12236: pare, landbönder O'Ch backstugusittare, av- tresset måste gå ,framom det enski·lda
12237: seende, speciellt den sistnämnda, 'att bere- jo!'ldägarintresset, och för samhället är det
12238: da •desa1mma möjlighet att inlösa sina1 lä- av största vikt, om och huru odlingsjor-
12239: geUJheter till självständig-a. Den jorolösa den ·bru!kas. Detta är sanninJgar, som till
12240: lantbefolkningens strävan efter jord har följtd av världSikriget och de erfarenheter
12241: icke .genom dessa lrugsti:ftningsåtgärder det givit oss, nu mer oavvisHgt än någon-
12242: främjats.                                         sin tränga sig på.
12243:    VärMs!kriget har ·på ett övertygande              Då denna fråga är a v genomgrirpa•nde
12244: sä:tt ·klargjort, huru bety:delse.fu11 en ut- bety.delse oför hela vårt samhällsliv och diå
12245: veckling av livsmedelsrprodu!ktionen i vårt dess lösning är av största vikt för tryg-
12246: land vor.e. Det 'har ··kilrurgjort, att sj·ähför- gandet av vår sjä:lvständiga staJtliga ti:ll-
12247: sörjelseprincipen mer än tiUförene bör varo, borde densamma enligt vårt förme-
12248: komma till ·heders. Det kan .således ur nande, innan ·den företagas till ruvgörande
12249: sa.mhällelig synpunkt icke vara l~kgiltigt, överlätmna:s tili sa:k!kunnige i odh för
12250: huru odlingsjorden brukas eller om den grundlig utradning.
12251: överhuvud är bragt under kultur. Ej hel-             På grund härav få vi vördsamt för Riks-
12252: ler kan ·det från samlhällets syn;punkt sett       dagen  föreslå,
12253: vara gagneligt att vida lager av bef.o·1k-
12254: ninlgen, •som ingenting livligare önska än                    att Riksdagen måtte uppmana Re-
12255: att få jor·d att bru ka, dock förmenas denna
12256:                      1                                    geringen att tillsätta en kommitte av
12257: rätt, som ovillkorli:gen borde tillko.mma                 sakkunnige för att utreda frågan om
12258: dem.                                                      upplåtande av all odlingsbar, obru-
12259:    Vår agrarpolitiks främsta uprpgi'ft bör                 kad jord åt hugade personer till
12260:  alltså vara att bringa adlilllgsjorden i hän-             brukning enligt principen om od-
12261:  derna .'Piå 'dess verklige bru1kare samt att              lingstvång.
12262: 
12263:      Helsinglfors ·den 2·9 mavs 19•20.
12264: 
12265: 
12266:                        Otto Andersson.                 E. L. Hilden.
12267:                        A. E. Mickelsson.               Rieti Itkonen.
12268:                                                                                             331
12269: 
12270: VIII, 12.- Anom. ehd. N:o 64.
12271:                                                                                  Suomennos.
12272: 
12273: 
12274: 
12275: 
12276:                                 Andersson, otto, y. m.: Kaiken viljelyskelpoisen viljele-
12277:                                     mättömän maan luovuttamisesta halukkaiden henkilöi-
12278:                                     den viljeltäväksi viljelyspakkoperiaatteen mukaisesti.
12279: 
12280: 
12281: 
12282: 
12283:    Monen vuosikymmenen kuluessa. on maas-         suotuisat. Mieskohta.inen maaseutuolojemme
12284: samme ollut paklko todeta, miten inhimillistä     tuntemus vahvistaa tilaston todistuksen ja
12285: työvoimaa on joukoittain virrannut kaupun-        selvittää, miten laajat tehtävät maatalous-
12286: keihin ja muihin teollisuuskeskuksiin tahi        politiikalla;mme on ra!tka.is·tavaillla. Sen on
12287: siirtynyt •toisi-in maanosiin. Maasen tu on       hankittava tilattomalle väes·tölle mruhdolli-
12288: tyhjentynyt väestä. Tämä tyhjentyminen            suus tulla toimeen maaseudulla, ja tä.tä m:aih-
12289: on erinäisissä osissa m.rua.taanme tullut niin    dollisuutta on valmistettaVIa vaTarumaUa vH-
12290: täydelliseksi, että on lik~·pitäen ma•hdotonta    jelysma.ata halukkaille viljelijöille.
12291: saada ta!!peellista työvoimaa maanviljelyk-          Tilasto .osoitta·a, että meillä on ainoastaan
12292: seen. Liikekeskuksissa taa•s syntyy anka.ra       5.7 % mawsta ·otettu viljelykseen. Tämä tosi-
12293: kHpailu työpa.~koista ja työttömyyttä. Yh-        rusia herättää ehdottomasti kysymyksen,
12294: teiskunnallinen 'kurjuus ja tyytymättömyys        miksi maanviljelyksemme on niin kehitty-
12295: tulee tästä seura,ukseksi.                        mä:ttömällä kannalla ja miksi tila:ton väes·tö
12296:    Tämä .maaseudun tyhjentyminen, samalla         sellaisin joukoin virtoo pois ma.aseudulta,
12297: kuin liika-Mutus vastall!vasti rasittaa kau-      kun noiden suunnattomien viljelemättömieu
12298: punkeja;, juontaa juurensa parha.illaan ta-       maa-wlojen pitäisi antaa heille toimeentu'lo-
12299: pahtuvasta teollisoitumi&esta. Suurteollisuus     mahdollisuus.
12300: tunkee syrjään toisen talonpoikaiskäsityön           Edelleen huomata1an; että viljelystilojen
12301: toisensa jälkeen, ja siten vedetään :inhimilli-   luku maassa on noin 284,000 ja että näistä
12302: nen työvoima tehtaisiin. Tieto niistä y'hteis-    noin 125,000:•a viljellään i<tsenäisinä, muita
12303: kunnallisista varjopuolis'ta, jotka jatkuva       vuokraviljelminä.
12304: teollisoituminen tuo mukanaa,n, on herättä-          Paitsi näitä maaihan kiinnitet.tyjä väestön-
12305: nyt huudon: ,takaisin maaseudulle!" Jotta         ryhmiä on maaseudulla: yli 200,000 taloutta
12306: kuitenkin tämä vaatimus olisi ·oikeutettu,        tilattomia, joilla ei ole mrua:ta. eikä omaa
12307: tarvitsisi toimeentulomalhdollisuuksien maa-      kotia.
12308: seudulla olla pwremmat tai ainakin yhtä hy-          V arsina.isesta maaJaisväestöstä on 43 .%
12309: vät kuin kaupungeissa. Mutta itse 8.'sia1ssa      maata vrulla:. Niin ollen ei ole ihmettelemi-
12310: ovat maia:seutuolot sellaiset, että vähäväkisiä   nen, jos nämä tilattomat joukoi.ttain tulvivat
12311: tilattornia ei maa ensinkään vedä puoleensa       kaupunkeihin j1a teollisuuskeskuksiin etsi-
12312: tai kiinnitä heitä, vaan päinvastoin he vie-      mään sieltä itselleen toimeentuloa.
12313: raantuvat siitä.                                     Valtio on tosin yrittänyt korjata. muuta-
12314:    Niinkuin marutaloustilasto osoittaa, ovat      mia ma.aseudun huutaNista epäkohdista, m.
12315: maanomistusolot maassamme erittäin ·epä-          m. vuonna: 1909 torpan y.m. vuokrauksesta
12316:   332                       VIII, 12. -   Vilje.lyspakon toteuttaminen.
12317: 
12318:  annetulla lailla sekä 1918 vuode.o. laå.lla        tämäm ka;jo.amisen täytyy tapahtua., koska
12319:  vuokra-alueiden lunastamisesta. Mutta n!i-         muuten ei voida es.tää sitä, että juuri lllJruini-
12320:  mä lait .koskevat vain torP'pareja, lampuo-        tun omistusoikeud·en nojalla suuret a:lat .vil-
12321:  teja ja mäkitupalaisi,a, tarkoittaen nimen-        jelyskelpoista maata jätetään koko yhteis-
12322:  omaan viimeksimainittu hankkiaheille mah-          kunnan vahingoksi hoidotta. Yhteiskunnan
12323: 'dollisuutta lunastaa ti,la•nsa itsenäisiksi.       edun täytyy käydä ennen yksityisen maa:n-
12324:  Ma,attoman maal,aisväestön pyrkimystä saa-         omistajan etua, ja yMeis.kunn.alle on mitä
12325:  da maa:ta ·ei näillä lainsäädäntötoimilla ole      tärkeintä, viljelläänkö viljelyskelpoista maa-
12326:  edistetty.                                         ta ja miten. Nämä ovat totuuksia, jotka
12327:      MaaiLmausota on vakuutta.valla tavalla         maailmansodan ja sen antamain kokemusten
12328:  nä.yttänyt, miten tärkeä elintarvetuotannon        johdosta nyt tunkeutuvat esii:n niin voimak-
12329:  kehittyminen maassaJmme olisi. Se on näyt-         kaasti, että niitä on mahdoton torjua..
12330:  tänyt., että itsensäelä:ttämisperiaatteen 'Pitää      Kun tällä kysymyksellä on lraajakantoi-
12331:  päästä entistä enemmän kunniaan. Ei siis           nen merkitys koko yhteis:kuntaeläinällemme
12332:  voi yhteis•kunna:n k81nnra.lta katsottuna olb      ja kun sen ratka,isu on mitä tärkein itsenäi-
12333:  s81mantekevää, miten vilj.elysma.ata viljel-       sen valtiollisen olemassaolomme turvaami-
12334:  lään, tai onko sitä ylipäänsä otettu viljelyk-     seksi, olisi se, ennenkuin ryhdytään ratkai-
12335:  seen. Ei nwöskään voi yhtei1s.kunnan kau-          suun, mielestämme annettava a's·iantuntijain
12336:  naJlta olla hyödyllistä, että laajoilta. väestön   perinpohjaisesti selvitettäväksi.
12337:  kerroksilta, jotka eivät mitään toivo har-
12338:  taa:mmin kuin sa.a:da viljeltäväkseen maata,         Edelläsanotun nojalla Slaamme kunnioitta-
12339:  kuitenkin evätään tämä oikeus, joka. ehdot-        vasti ehdottaa Eduskunnalle,
12340:  tomasti ·olisi sille tuleva.
12341:      Maatalouspolitiikkamme       ensi,mmaisenä               että Eduskunta kehoittaisi halli-
12342:  tehtävänä •pitää siis olla viljelyskelpoisen               tusta asetta·maan aBiantuntijoista ko-
12343:  maan saattaminen sen todellisten viljelijäia               mitean selvittämään kysymystä kai-
12344:  käsiin ja kaiken viljelyskelpoisen maan saat-              ken viljelyskelpoisen viljelemättö-
12345:  ilalminen ·viljelykseen. Näitä tar.kotusperiä              män maan luovuttamisesta halukkai-
12346:  ei kuitenkaan voida saavuttaa kajoamatta                   den henkilöiden viljeltäväksi viljelys-
12347:  yksityisen maanomistusoikeuteen. Mutta                     pakkoperiaatteen mukaisesti.
12348: 
12349:         Helsingissä, 29 'päivänä maa.liskuuta       1920.
12350: 
12351: 
12352:                   Otto Andersson.                           E. L. Hilden.
12353:                   A. E. Mickelsson.                         Rieti Itkonen.
12354:                            ••        ••
12355:  VALTIOPAIVAT
12356:                  1920
12357: 
12358: 
12359:            LIITTEET
12360:                      IX
12361: TYÖVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
12362:    EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUS~
12363:              EHDOTUKSET
12364: 
12365: 
12366: 
12367: 
12368:               HELSINKI, 1920
12369:         VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
12370: 
12371: 
12372: 
12373:                  •
12374: •
12375:                          A.
12376: 
12377: Työaikalakia koskeva eduskuntaesitys ja anomusehdotus.
12378:                                             •
12379:                                                                                          337
12380: 
12381: IX, 1. -   Edusk. esit. N :o 34.
12382: 
12383: 
12384: 
12385: 
12386:                                Halme, A. ja Paasivuori, M.: Ehdotus laiksi kahdeksan
12387:                                   tunnin työajasta 14- p:nä elokttuta 1918 annetun lain
12388:                                   trmuttamisesta toisin kuuluvaksi.
12389: 
12390:                               S u o m e n E d u s k u 11 n a ll e.
12391: 
12392:   Viitaten v. 1919 Eduskunnalle. esitetyn        saamme kunnioittaen ehdottaa,
12393: eduskuntaesityksen N :o 41 perusteluihin,                   että Eduskunta hyväksyisi ja Pre-
12394: jotka löytyvät v. 1919 valtiopäiväin asia-               sidentin vahvistettavaksi lähettäisi
12395: kirjojen liitteessä XIII, sivuilla 8iH-840,              seuraavan lain:
12396:                                          •
12397:                                              Laki
12398:            ~ahdeksan tunnin työajasta 14 päivänä elokuuta 1918 annetun         lain
12399:                              muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
12400: 
12401:                      3 §.                        toksessa, rikkoo tämän lain työaikaa kos-
12402:   Sen työajan lisäksi, mikä 2 § :n 1 mo-         kevia säännöksiä, rangaistakoon vähintään
12403: mentissa mainitaan, sallittakoon työnteki-       viiden ja enintään kahdenkymmenenviiden
12404: jää hänen suostumuksellaan pitää ylityös-        markan sakolla jokaista työntekijää kohti,
12405: sä enintään kymmenen tuntia viikossa ja          jota hän on vastoin tätä lakia pitänyt
12406: 2 §:n 3 momentissa måinitun työajan li-          työssä, ja kutakin vuorokautta kohti, jona
12407: säksi neljäkymmentä tuntia neljän viikon         työntekijää on lainvastaisesti pidetty
12408: aikana, ei kuitenkaan kummassakaan ta-           työssä, ei kuitenkaan • enemmällä kuin
12409: pauksessa enempää kuin sataviisikymmen-          kaikkiaan kymmenentuhannen markan
12410: tä tuntia vuodessa, sekä sitä paitsi tarkas-     sakolla Jos rikos on tapahtunut tarkas-
12411: tusviranomaisen luvalla, milloin työn            tusviranomaisen kiellosta huolimatta taik-
12412: säännöllinen jatkuminen välttämättä niin         ka jos ri~os uusitaan, olkoon sakko enin-
12413: vaatii, lisäksi korkf:)intaan sata tuntia vuo-   tään viisikymmentä markkaa kutakin
12414: dessa.                                           työntekijää ja vuorokautta kohti, ei kui-
12415:    Ylityöstii., mikä tehdään päivittäisen        tenkaan kaikkiaan enempää kuin kaksi-
12416: työajan lisäksi, maksetaan kahdelta ensi-        kymmel_ltätuhatta markkaa.
12417: mäiseltä tunnilta vähintään viidelläkym-            Työnantajaa tai hänen edustajaansa,
12418: menellä prosentilla ja sen jälkeen vähin-        joka muuten rikkoo tämän lain määräyk-
12419: tään sadalla prosentilla korotettu palkka.       siä, rangaistakoon vähintään kahdenkym-
12420:                                                  menenviiden ja enintään tuhannen mar-
12421:                    11 §.                         kan sakolla.
12422:   Jos työnantaja tai hänen edustajansn.             Milloin työnantajana on valtio, kunta
12423: yksityisessä liikkeessä, yrityksessä tai lai-    tai seurakunta, rangaistakoon sitä virka-
12424:                                                                                       ,., v
12425:                                                                                       '-lu
12426:  338                      IX, 1:. -   Muutoksia työaikalakiin.
12427: 
12428: miestä, joka on vastuunalainen lain nou-       §:n 1 momentin 2) kohdassa mainituilla
12429: dattamisesta, vähin:til:än kahdenkymme-        aloilla työn teknillisen laadun, vuoden-
12430: nenviiden ja enintään tuhannen markan          ajan tai muiden pakottavain seikkain
12431: sakolla taikka, jos rikos uusitaan, enin-      vuoksi ei ole mahdollinen on Valtioneu-
12432: tään kahdentuhannen markan sakolla.            vostolla, tarkastusviranomaisen sitä puol-
12433:                                                taessa, valta määrätä poikkeuksia tämän
12434:                   12 §.                        lain mukaisen työn järjestelyyn enintään
12435:   Tarkempia määräyksiä tämän lain so-          yhdeksi vuodeksi kerrallaan.
12436: veltamisesta antaa Valtioneuvosto.               Tämä laki astuu voimaan        kuun
12437:   Milloin lain käytäntöön soveltaminen 1       päivänä.
12438: 
12439: 
12440: 
12441:   Jos eduskunta hyväksyy ylläesitetyn          marraskuuta 1917 annetun lain säännök-
12442: lain muutoksen, niin samalla ehdotamme,        sestä,
12443: että Suomen Senaatin päätös 19 päivältä                 kwmottaisiin ja että kaikki eri ano-
12444: elokuuta 1918, joka sisältää eräitä poik-             muksista myönnetyt poikkeukset lak-
12445: keuksia 8-tunnin työajasta 27 päivänä             .   kautettaisiin voimassa olemasta.
12446: 
12447:   Helsingissä, 22 p:nä maaliskuuta 1920.
12448: 
12449: 
12450:                                                                         A. Halme.
12451:                                                                                                                 339
12452: 
12453: IX, 2. -   AnOitl. ekd. N:o 70.
12454: 
12455: 
12456: 
12457: 
12458:                                 Halme, A. ja Paasivuori, M.: Esityksen antamisesta sään-
12459:                                    nöllisen yötyön poistamisesta kirja- ja kivipainoammatti-
12460:                                    aloilla.
12461: 
12462: 
12463:                               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
12464: 
12465:     YleiJSesti tunnettu ja tunnustettu tosiasia                                                       Keuhkovikain
12466:                                                                                T!!t>J!Iiuta:plliRk-
12467: on, että kirja- ja kiv1painoammatti on ter-                                     ~ia ~OQ työn-
12468:                                                                                                       lnknisuus 100
12469:                                                                                                        t~u.tekijiiif.
12470: veydellisessä su'ht~essa :työntekijöille san-                                   tekijää kohti
12471:                                                                                                           ll;ohti
12472: gen turmiollista. Senvuoksi kuolevaisuus                                       Miehiä 1 Naisia Miehiä f Naisia
12473: kirjaltajain keskuudessa on erittäin suuri        1
12474:                                                                                           1
12475: muihin ammatteihin verraten.
12476:                                                   1   'l'upl\kkl\$eomsuus .•     lS,s         27,6       6,6        9,6
12477:     Kun ·ta11kastamme teollisuushallituksen v.
12478:                                                       Kutomateollisuus ..        10,s         13,4       3,8        4,8
12479: 1!:107 julkais·emaa ,Tutkimusta Suomen kir-
12480:                                                       Leipuriammatti ..••        12,4         12,6       2,1        1,8
12481: japa.i·noteollist1udesta", niin huomaamme sii-
12482:                                                       Kirjapainoteollisuus /     lll,ll       96,sj      7,61       8,0
12483: nä keski-i:jä:n olevan 24,2 vuotta ja että
12484: kenhlmtauti suuresti raivoaa puheenaoLe-             T:ästä nälkyy, että keuihkovi'kain luku on
12485: vassa ammatissa. VaiJkkapa kirja.ltajain          suurin kirjwpainoteollisuudessa. miestyönte-
12486: apuka.ssoilhin 'Pääsemiseen vaaditaan lääkä-      kijäin ja lähinnä suurin, lukuunottamatta
12487: rin todistus, niin siitä huolimatta on näiden     tupakkateollisuutta, naistyöntekijäin kes-
12488: kassain jäs·enten kuolleisuuskeski-ikä aino-      kuudessa, ja tämäkin suhde saattaa ri1prpua
12489: astaa.n 40,2 vuotta. Tavallisin kuoleman          siitä, että Imisia käytetään tupakkateolli-
12490: syy on keuhkotauti. Edellämainitusta tut-         sullldessa enemmän kuin kirjapainoalalla.
12491: kimuk·sesta Suomen kirja1painoteollisuuden           Mutta kaikista turmiollisimomin vaikut-
12492: apukassoissa osallisina olleista henkilöistä      taa työntekijöihin .säännöllinen yötyö 1kirja-
12493: oli 'kuollut 119 ja niistä oli 73 eli 61 % ai-    pairuorummatissa, jota harjotetaan sellaisten
12494: heutunut erilaisista keuhkovioista., ja erit-     sanomalehtien latomoissa, jotka ilmestyvät
12495: täin 58 eli 49 % keuhkotaudista ja km:Lh-         aamusella. Tämä yötyö rikkoo luonnolli-
12496: kutuberkuloosista.                                sen elämän järjestyksen kuluttamalla en-
12497:    Verta.illessa eri ammatteja, kuten tupak-      nenaikojaan työntekijäin ruumiilliset ja
12498: ka- ja kutomateollisuutta sekä leipuriam-         henkiset vo.icrnat, kuin myöskin tylsistyt-
12499: mattia kirjapainoteollisuuteen, näJhdään v.       tää tM-'mokkuuden ja jouduttaa siveellistä
12500: 1906 työväenlainsäädäntöä tarkastamaan            ra.ppiotilaa. Ei siinä kyllin, että yöllä työs-
12501: asetetun komitean mietinnöstä taudinta-           kenteleminen tekee työntekijöille mahdotto-
12502: pausten luvusta, että 100 työntekijää kohti       maksi os•anoton ajan vaatimiin sivistys- ja
12503: kumpaakin sukupuoLta sekä eriiltäin keuh-         yhteis1kunnallisiin harrastuksiin, vaan se
12504: kovikain lukuisuus 1{)0 työntekijää kohti oli     riistää myöskin !heiltä perhe-elä.män ma,h-
12505: seuraava:                                         dollisuudet, vieläpä saattaa nuoret työnte-
12506:   340                  IX, 2. -   Yötyön poistaminen kirjapainoalalla.
12507: 
12508: kijät siv·eellisiin varuroihin. Työn teknilli-   semmin mainitussa teollisuudenihaarassa.
12509: nen laatu .ei vaadi alituisen yötyön pysyttä-    Tilasto osottaa kirjaltajissa olevan 40 vuot-
12510: mistä eikä yleisön edut tule siitä kärsimään,    ta täyttäneitä ainoastaan 3,s %. Täimä täy-
12511: vaikkapa säänll!öllinen yöty.ö kysymykses-       sin selvästi todistaa, että h~rva työntekijä
12512: säolevasta amanatista 1pois·tettaisiin. Päin-    saavuttaa korkeata ikää.
12513: vastoin IJäivätyön kautta voidaan entistä           Yötyön seuraukset eivät ulotu yksino-
12514: enemmä1,1 kohottaa ammattitaitoa.                maan kirjaltajiin, vaan myöskin nuoriin
12515:    Se, ·että keuhkotauti suuressa määrin saa     keskenkasvuisiin sanomalehti·en ja;kajiin,
12516: jalansijaa tässä aJmmatis&a, johtuu juuri yö-    joiden täytyy jo aikaisin aamulla lähteä
12517: työstä, sillä työntekijäin vastustuskyky tau-    ansiotyohön.
12518: teja vastaan tul·ee ma,initusta syystä hei-
12519: komma.ksi, josta on seurauksena erilaisia          Edelläesitettyjen syiden perusteella pyy-
12520: sairaustapauksia - tavallisesti keu_h'koviat     dämme eduskuntaa yMymään anomukseen:
12521: - ja lopulta ennenaikainen kuolema. Päi-
12522: vän aikana nautittu 1lepo ei mitenkään ky-                 että Hallitus ensi tilassa valmis-
12523: kene korvaamaan yöllä menetettyä työvoi-                tuttaisi ja eduskunnalle antaisi esi-
12524: maa. Nuoria työntekijöitä, alle 18 vuoden,              tyksen säännöllisen yötyön poista-
12525: käytetään työhön kirjrupainoteollisuudessa              misesta kirja- ja kivipainoammatti-
12526: runsaammin, kuin muissa kolmessa aikai-                 alalta.
12527: 
12528:         Helsingissä, 26 p :nä maaliskuuta 1920.
12529: 
12530: 
12531:         Matti Paasivuori.                                                 A. Halme.
12532:                          B.
12533: Tapaturmavakuutusta, työttömyyttä y. m. koskeva edus-
12534:           kuntaesitys ja anomusehdotuksia.
12535:                                                                                        ' 343
12536: 
12537: IX, s. -   Edusk. esit. N :o 33.
12538: 
12539: 
12540: 
12541: 
12542:                                Halme, A. ja Paasivuori, M.: Ehdotus laiksi työväen tapa-
12543:                                   turmavakuutuksesta 18 p:nä elokuuta 1917 annetun ase-
12544:                                   tuksen 1 § :n muuttamisesta.
12545: 
12546: 
12547:                              S u o m e n E d u s k u n n a l l e.
12548: 
12549:   Viitaten vuoden 19119 valtiopäivillä teh-     liitteessä XIII, sivuilla 916--9117, saamme
12550: dyn eduskuntaesityksen n:Q 37 perusrtelui-      kunnioittaen
12551: hin, jotka löytyvät valtiopäiväasiakirjojen                 Ed·uskunnan hyväksyttäväksi esit-
12552:                                                          tää seuraavan lain:
12553: 
12554: 
12555: 
12556:                                          Laki,
12557:      Joka sisältää muutoksia työväen tapaturmav·akuutuksesta 18 päivänä elokuUta
12558:                            1917 annetun äsetuksen 1 §:ään.
12559: 
12560:      Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työväen tapaturmavakuutuk-
12561: sesta 18 päivänä elokuuta 19117 annettu asetus näin lmuluvaksi:
12562: 
12563:                       1 §.                      mis- ja kunnossapitotyöt sekä yleisten
12564:    Tämän asetuksen määräysten alaisia ovat      moonteiden ja siltojen rakentamis- ja kuu-
12565: alempana mainitut ammattiliikkeet ja yri- ·     n ossa pitotyöt;
12566: tykset, sikäli kun niissä käytetään työapu-        6) kaikki rakennuksien rakentamis- ja
12567: laisina muita kuin puolisoa tai omia vaja-      niihin verrattavat kunnossapitotyöt;
12568: valtaisia lapsia:                                  7) sähkö-, kaasu- ja puhelinjohtojen sekä
12569:    1) tehdas- ja käsityöliikkeet sekä muut      yleisten vesijohtojen ja viemärien rakenta-
12570: teollisuusliikkeet tahi -ammatit kaupun-        mis- ja niihin verrattavat kunnossapitotyöt;
12571: gissa ja ·maalla, niin •myös kaiyokset, kivi-      8) liikkeet jotka ha;rjottavat tavarain pur-
12572: louhimot, -hakkimot- ja -hiomot sekä lauta-     kamista, lastaamista ja varastossa pitämistä
12573: tarhat;                                         sekä pe1astus- ja sukellustointa;
12574:    2) maanviljelys, kotieläinten hoito, met-       9:) liikent.een ylläpitäminen rautateillä,
12575: sänhoito ja muut maanviljelyksen yhtey-         raitintiellä, ilmaradalla ja kanavassa, hen-
12576: dessä suoritettavat j;yöt;                      kilöhissin ja sähkölaitoksen käynnissäpito
12577:    3) ammattina harjoitettu kalastus;           sekä ajuri- ja automobiililiikkeet; mm
12578:    4) liikkeet, jotk.a harjottavat metsänhak-   myös
12579: kuutaja ajoa ynnä puutavaran uittoa;               10) liikkeet, jotka harjottavat matkusta-
12580:    5) kulkulaitosten, kulkuväylien, sata-       jain ja ta varain kuljettamista sellaisilla
12581: mien, majakkain ja johtoloistojen rakenta-      aluksilla, joilla ei tarvitse pitää tutkinnon
12582:   344              IX, 3. -   Tapaturmavakuutuslain 1 § :n muuttamisesta.
12583: 
12584: suorittanutta päällikköä. Muiden laivan-         määrää V aitioneuvosto missä maalaiskun-
12585: isäntäin velvollisuudesta vakuuttaa laivansa     nassa     ylempänäluetut      käsityöliikkeet,
12586: yli- ja alipäällystöön, mrehistöön tai lai-      maanviljelys-, kotieläintenhoito-, kalastus-
12587: vassa työskentelevään ravintola- ynnä muu-       työt sekä maanteiden rakennustyöt ynnä
12588: hun palvelijakuntaan kuuluvat henkilöt ta-       yksityisten asuin- ja talousrakennuksien ra-
12589: paturman varalle on erikseen .säädetty.          lmntamis- ja kunnossapitotyöt •eivät toistai-
12590:     Teollisuusammateilla ymmärnetään tässä       seksi ole tämän asetuksen määräysten alai-
12591: asetuksessa myöskin pesu-, silitys- ja ikku-     set, ja voidaan tämä vapaus myöntää ai-
12592: nainpuhdistusliikkeitä, sauna- j.a kylpylai-     noastaan, jos kunnasta on lähimpään kau-
12593: toksia, teurastus- ja nuohoojaliikkeitä sekä     punkiin tai kauppa1aan taikka lääkärin
12594: muita näihin V•errattavia liikkeitä ja yrityk-   asuntoon enemmän kuin kolmen tunnin rau-
12595: siä.                                             tatiematka tahi enemmän kuin kolmenkym-
12596:     Milloin ammatin aiheuttama ·tapaturma-       menen kilometrin hevos- tahi v•enematka,
12597: vaara on erittäin pieni, on V aitioneuvosto      taikka, milloin eri kulkuneuvoja on käytet-
12598: oikeutettu erinäisille teollisuusammateille      tävä, yhteensä vastaava matka, jolloin kym-
12599: ja vakuutusneuvosto yksityisiille liikkeille     menen kilometrin hevos- tahi venematkan
12600:  tai yrityksille toisiJai,seksi myöntämään va-   katsotaan vastaavan yhden tunnin rautatie-
12601: pautusta tämän asetuksen noudattamisesta.        matkaa.
12602:     Asianomaisen       Maaherran esityks•estä
12603: 
12604: 
12605:         Helsingissä, 22 päivänä maaliskuuta 1920.
12606: 
12607: 
12608:           Matti Paasivuori.                                                Å. Halme.
12609:                                                                                                    345
12610: 
12611: IX, 4. -   Anom. ehd. N :o 72.
12612: 
12613: 
12614: 
12615: 
12616:                                   Helenius~Seppälä, Matti, y. m.:        Komitean asettamisesta
12617:                                       suunnittelemaan ohjelmaa ruumiillista työtä tekeväin
12618:                                       kansanluokkain elinehtojen parantamista tarkoittavaa
12619:                                       valtion· sosialipoUittista toimintaa varten.
12620: 
12621: 
12622:                                         E d u s k u n n a ll e.
12623: 
12624:     Yiime a]koina on ma.a;ssamme :mel:kein            valmi.Jstunut puolestaa·n täyttämään llliitä'
12625: kai•kiUa aloilla •vallinnut työrauiha. Täl-           vaatimuksia, 'ffiitä kan:sainlii.ttoon yJhtymi-
12626: laista ti•lannetta olis·i ehdottolll!asti käY'tet-    nen sosiali:politilka.n alalla. tiet.äJä.- Täimän
12627: täJvä !hyväbi järjeste·Lmälhsen .suunnitelman         jos minkäJäin :pitäisi 1kehottaa meitä .kJaiso-
12628: aikaansaamiseksi n.s. sosialisen kysymyk-             ma.an, må.s:sä kaikissa ·kolhdin olemme jäless:ä
12629: sen alalla esiintyväin lälhit.elhtäJvien suori-       mui·sta sivisityskansoista sosialiSien uudistus-
12630: tus•ta varten, så:llrä ti-etenkin on näiden kysy-     työn taJ:alla, ja. suunnittelemaan, minkä toi-
12631: mysten ratkaisu suofu.vam[Ja:a ra.uhaUisissa          menpiteet olisivat läJhiil:Il!äJ ta11peen, pä:äJstwk-
12632: oloi•ssa .kuin sellaisten kuohuntaliikkeitten         semme lähemmäJksi meisltä ·edellä ol·ev8Jin
12633: puitteissa, joita Y'hä v·ielä on käymä;s.sä           kans1ainliittoikansa.in yhwiskun:na'llista. tasoa.
12634: usea<mmassa kui•n y!h.dessä: Euro·pan m8Jassa.           !Suomen tasavall'an nykyinen rahatalou-
12635: To~s~lla J~hteiJSkuntiaeläJrnä:n ·aloilla kyJ'lä      dellinen :asema ei salli us-eiden sosilaliswn
12636: meilläJkin, on o1pi'ttu h:arras,tam.aan jäirjestel-   uwdistusten toimeenpanoa; niin nopeassa
12637: mäJllistäJ su un.nilttelua. E-silmerkiksi ria.u ta-   tahdissa kuin suota.va olisi. Mutta juuri
12638: tievt~rkkoomme ·ei enää mieleUäJän ryhdy·ta           tämä seikka erikoisesti va<atii mruhdol-
12639: la:ajen,tamaa.nJ, ilma.n että ·kokon:ais·nutta sil-   lisimm.an      monipuolisesti       harkitsemaan,
12640:  mälläJpitäen ·h'ar'kitaa~ mikä on t.ehtävä           mitkä valtion varoja kysyvät uwdistukset
12641: ensimä:is,elksi, mitä voåtdaan siirtää myölhem-       ovat valitta•vd ensi sija.ssa toimeenpa.nta-
12642: mäiksi. Mutt.a 'hlaJ.Iitusmiesten vaihdellesSia       viksi. Jo nii·n: alkeellisen sosialisen vaati-
12643:  ei seuma.valla iha.lli'twhella ole mitäJäJn yMe-     muksen toteuttamisessa kuin työläisten,
12644:  näJ~stä ja.tkuva•a omuelma,a, jonilm muk'ai·sesti     myöskin kotiteollisuuden alalla työskente-
12645:  se voisi toimia työtätekeväin kanSia.n la~ajain      leväin, toimeentulon turvaaminen sairauden,
12646:  kerro·sten, asetma.n parantatn:ui.seksi. Liia;n       työssä sattwvwn twpaturman, työkyvyttö-
12647:  p•a]jon on täJllä •täDkeällä. a.laJHa. enemmän tai    myyden, van1huuden ja työttömyyden va-
12648:  vwhemmäm sattuman .varassa. Puolueo'hjel-             ralta sekä huolenpito äideistä ja. jälkeenjää-
12649:  ma:t saavat :korv·a.ta oh~elman, josta. ko1w          neistä la:psista on niinkui.n tiedetään vielä
12650:  kansan eduskun>tansa ja haUi tuksensa                 hyvin paljon tekemäJttä.
12651:  klautta ;pitäisi päästä maJhdolli.si.Jmma:n y'ksi-       'Mu.nta. on toisia :aloj-a, mis•sä ei v""altiova-
12652:  mieliseiksi.                                          rain ·puute ole uudistusten esteenä, vaan
12653:     Maamme .ma!hdollisesti pia.n bpa:htuva             joilla kuitenkin olemme •paljon jälellä j·oista-
12654:  liittyminlen •kla;nsainliittoon ·p•anee kysy-         kin muista maista.. Työväensuojelun alalla
12655:  mään, :må.llä ta.voin trneidä:n lka.n:samme on        on paljon lainsäädäntötyötä suoritta.matta,
12656:                                                                                                       44
12657: 
12658: 
12659: 
12660:                                                          •
12661:   346                   IX, 4. -    Valtion sosia1ipoliittinen toimintaohjelma.
12662: 
12663: kysymys lailla määräJtystä alimmasta pal-                 kysymysten yksityåskohtain juurtarjaksajn
12664:  ka,sta mY'öskin yksityisten työssä ei ole vielä          tutkim~s,es•ta kuin suun.tavi~v.a~n vetälm~ses'tä
12665:  päässyt edes päiväjärjestykseen, monia                   läJhiajan sosiwlipolitiilw.ra vrarten, ehdotta-
12666:  muita tämänta.paisia ullldistusvaati:muksia              maila myöski:n erikoistut:kimusten toimeen-
12667:  maini tsemaUa.                                           prulllemista., missä se vielä on tarpeen. Niin
12668:     Kun jo sellaisilla aloilla, joista edellä             va,ikoo kuin tehtävä onlkin, olisi aillla!kin lme-
12669:  on joitalki:n, ·esimerkkejä mainittu, ollaa.n ta-        tettava, eilkö malhdollisimman monil:puoli-
12670:  ka,paJullla, ei ole iJhmeteltävää, että muualla          sesti lkO!koolllpa.rutu ·valtion kom~iJea, j.ossa
12671:  maiailmassa. ·etua.laHe !kdho.nneet kysymY'k-            työläi:sitlrlä olisi redusbj.a.nsa. lffill'~delll asian-
12672:  set tuota1n'toaloj@ yihte~slmnn.allistwttami            tuntijraill1 ·Ohella, •voisi si.rn:ä $:olhden saada
12673:                                                                                  1
12674: ·sest.a ja tyoläis'ten oiJkeudesta. päräistä osallli-     jotakin aikaan.
12675:  siksi liikkeid•en johtoon, ovart jaäneet meillä            Ed-ellisen nojalla, rdhkeoomme eihdott:va
12676:  ka~klma virallista sel~ci.ty1stä va.il,le.
12677:                                                           Edusk'unnil..n pää tettä,VJäJksi,
12678:      cr-o yhtenä~sellä •esrtyksellä siitä, miten
12679:  pi1tkälle eri maissa on tä:tä, nykyä' ,päästry                       että hallituksen olisi ensi . tila.ssa
12680:  sosi.aliste'ru kyrsymysten ra;t,kaisussa. ja mitkä               asetettava mahdollisimman rnonipuo- ,,...
12681:  uudi•s'tusvaati:mukscl ovat etualalla vwnsin-                     lisesti kokoonpantu komitea suunnit-
12682:  kin ·sen •sosira.l1poilitirkan yhteydessä, johon                  telemaan ohjelmaa ruumiillista työtä
12683:  kaiThsainli~t.on toivotaa.n rylhtyvän, olisi suuri               .tekeväin kansanluokkain elinehtojen
12684:  me11kity.s. Sen noj.all.a voitaisiin parem,mlin                  parantamista tarko'ittavaa valtion so-
12685:  arvos·tlellra, 1miihin meillä olisi eltusrija,ssa. py-           sialipolitista toirnintaa varten, eten-
12686:  rittävä ja mi:nkä trehtä:vilen rsuoritt:,:uminlen
12687:                     1                                              kin huomioonottaen maamme osan-
12688:  on nyikyihetkellä ma1hdollisuwksien rajoissa.                    •oton kansainliiton sosiailipolitiseen
12689:  Kys·ymys ei ole niin !paljon eri s.osiralisten                    työhön.
12690: 
12691:          Relsingissä, 3 päivänä hulhtikuuta 1920.
12692: 
12693: 
12694:            Matti Helenius-Seppälä.                                               Väinö Voionmaa.
12695:                                                                                       347
12696: 
12697: IX, 5, -    Anom. ehd. N :o 69.
12698: 
12699: 
12700: 
12701: 
12702:                                 Halme, A., y. m.:    Korotetun apumaksun myöntämisestä
12703:                                     eräille työttömyysapukassoille 1 p:vän tammikuuta ja
12704:                                     30 p:vän kesäkuuta 1920 väliseltä ajalta.
12705: 
12706:                                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
12707:      Sen jälkeen kun vuoden 1919 Eduskun- kuluvan vuoden tammikuun 1 ja kesäkuun
12708:  nan päätös työttömyysapukassoja koskevan 30 päivän välisenä aikana maksavat osak-
12709:  lain 11 1§:n 1 momentin muuttamisesta tuli kailleen muutetun lain edellyttämää kor-
12710:  tunnetuksi, jonka muutoksen mukaan työt- keampaa avustusta, eivät tulisi tältä ajalta
12711: 'tömyysapukassojen osakkaille päivittäinen sruamaan korotettua avustusta yleisistä va-
12712:  avustus korotettiin siten, ettei se saanut olla roista, niin joutuisivat nämä kassat kärsi-
12713:  1 marklma pienempi eikä 10 markkaa •suu- mään tappiota, ellei heille tältäkin ajalta
12714:  rempi, ja Eduskunnan päätöksen mukaan annettaisi yleisistä varoista korotettua avus-
12715:  piti niin muutetun lain astua voimaan 1 tusta. MieleS'tämme, kun kassojen hallin-
12716:  päivänä tammikuuta 19·20, järjestivät eräät noilla oli täysi syy uskoa, että Eduskunnan
12717:  työttömyysapukassat, joilla on oikeus saada päätös vahvistetaan, olisi näille kassoille an-
12718:  apumhaa yleisistä varoista, osakkailleen nettava yleisistä varoista muutetun lain mu-
12719:  maksamat avustusmaksut muutetun lain kaista korotettua avustusta 1 päivästä tam-
12720:   mukaisiksi. Nriinpä esim. 'Suomen Paperi- mikuuta 1'9i20 alkaen. Eduskunnan vuo-
12721:  teollisuustyöväen liiton työttömyysapu- delle lo9'20 hyväksymässä tulo- ja menoar-
12722:   kassa, jossa ·oli vuoden !19120 alussa jäseniä viossa onkin . varattu työttömyysapukas-
12723:  2,2015,, korotti avustuksensa 1 päivästä tam- soiUe arviomääräraha-a 50,000 markkaa.
12724:   mikuuta 19120 alkaen ja Suomen Puutyön- Tämän momentin k·ohdalta voitaisiin mak-
12725:   tekijäin liiton työttömyysapukassa, jossa oli saa avustus puheenaolevaltakin ajalta.
12726:   jäseniä vuod•en T9',20. alussa 31,0110, korotti   Edellä· mainitun perusteella ehdotamme,
12727:   niinikään avustusmaksunsa 1 päivästä maa-                 että Eduskunta antaisi H allituk-
12728:   liskuuta 1'9120 alkaen. Nämä muutokset teh-            selle valtuuden maksaa niille työt-
12729:   tiin siinä luottamuksessa, että Eduskunnan             tömyysapukassoille, joilla on oikeus
12730:   päätös astuu voimaan tammikuun 1 päivänä               saada avustusta yleisistä vfkoista,
12731:   1'920. Eduskunnalle on kuitenkin tunnet-               korotettua avustusta tammikuun 1
12732:   tu·a, ·että laki 1ei astunutkaan voimaan mai-          päivän ja kesäkuun 30 päivän väli-
12733:   nittuna aikana. Mutta toivottavasti se tu-             seltä ajalta vuonna 1920, sen mu-
12734:   lee nyt Hallituksen esityksen mukaisesti as-           kaan kuin siinä laissa edellytetään,
12735:   tumaan voimaan •ensi heinäkuun 1 päivänä.              jonka piti astua voimaan 1 päivänä
12736:      Kun ne työttömyysapukassat, jotka jo                tammikuuta 1920.
12737:            Hel·singissä, 2!6' päivänä maaliskuuta 19•20.
12738: 
12739:                       A. Halme.                       Artturi Aalto.
12740:                       M. E. Lehtinen.                 H. Törmä.
12741:                                         Lyydia Saadkivi.
12742:    348
12743: 
12744:  IX, 6. -    Anom. ehd, N ;o 71.
12745: 
12746: 
12747: 
12748: 
12749:                                      Kekkonen, Juho V.: Tehdastyöväen asunto-olojen järjes-
12750:                                           tiirnise-stä.
12751: 
12752: 
12753:                                    S u o m e n E d u s k u n n a l 1 e.
12754: 
12755:       Yhteiskunnallisten ky.s.ymy•stemme jou-             rinnölt .la.ma.a:nturvat. Tällaisi.a vaåkutelmia
12756:   kossa. on aiSuntoky.symy.s tärkeimpiä. ~en              saa kä;ydessää.n esim. V alkea;kosken, Var-
12757:   on tutus:tun u t sirtä ·lws:keviin tila,stoilhin ja     kauden, Fiskars'in, Kymin ja Ta.a.Hn teh-
12758:   suurt-en väestökeskruksien, ,a:sunto-dloilhm,           tailla. Niinpä ~sim. Kymin Osakeyhtiö
12759:   hän tretå!ä miten Ja;rujoja uudistuksia tällä:          erääs·sä julka,isussil·an v. 19.M lausuu: ,Voi-
12760:   alalla. ka,iV'ataan. Eduskunta on kyll}ä viime
12761:          1
12762:                                                           ka.n tehtaalla ovat use~mmat :työvä'enihuo-
12763:   a1koina. 'kiinnittänyt entistä ·eoommä:n huo-           neu:stot, ar;vatenlkin iJiLmän tehtaan ikäJytettä-
12764:   miota asuntokysJ'Imykseen otta,malla krrlu-             vänä ol'evan ·aiMa.a.n <tilan vuoksi sijoitetut
12765:   van vuoruen rbudjetti~n 20 :miljoonan markan            kalhtoon suureen kams~kerr·O:biseen puuka-
12766:   määrärahan asutustoiminnan edistämiseksi.               s.a;,rmiin, Jotka ,laatunsa 1puo'les•ta ovat sa-
12767:   Sitä/paitsi on eduskun•ta keh:oittanut halli-           manlaisia kui1n monen muun 1marumm'e teoll:i-
12768:   tusta. rylhtymää11 toi.menpitei.s,i.in esiOmUJpun-      snus,laitoksen yhteyteen, iikäJvä !kyLlä, r:a.ken-
12769:   kiolojen ja maaJ:a,istyöväen~ a'sunto-IOilojen          ILetut kasanmit ja useissa. •s:ruhtffissa sangen
12770:   johdosta. Mutta on t'änkeätä, et!tä asunto-             epäty,ydyttoäviä. N y,kyffii.s,säl pienissä l}mo-
12771:   oloj·en Jwrja!llmis•ekffi tehdään edelleen mitä         neustois·sa, jois•s·a us,ein a;suu monilukuinen
12772:   voiruaan, j11. rylhdy1tåän varsinkin sellaisiin         perille, on yöityösltä ,pa]a.a;va}il'e :työläJi•seHe
12773:   toimenpiteisiin, jotka. eihkä:isevät a.suntokur-        yleen:sä käynyt ·vailikeaJksi rauhassa. na.uttia
12774:   juud'Eln syntymistä. V ansink,in on vas:tai-            hyvin tarvits,ema,ans!ai lepoa".
12775:   .suud·essa, kiin:nåtettä;vä huomiota, ma·aseu-              ·Muiss•a m!llissa olla,a.n meilstä tässä ,:mohden
12776:   dunkil1 väestökeskuksien asunto-1olo~hi•n.              paljon edeLlä. Englanni·ssa ova.t 1J~ht.aioden
12777:       Sur)e:i<DlJffiiat epäiiDohdat vallitsevat miltei    työläisasunnot monin ,paikoin •suora;sta.a.n
12778:   poikkeutks<etta. :suurten teollisuuslaitosten           kiitettäv<ällä 1Ja,v-a11a. jälrjestetyt. Ralken-
12779:          .                            .
12780:   läheiiSViydes•sä. Etenkin vanlhllirnmilla 'teolli-
12781: • suusseudui1la on tämä hava~tttmiS~Sa. Ra-
12782:                                                           nuks'et sija.itsevat erilläiän tehtaista suunni-
12783:                                                           tel:man mukiais•esti ;sijoi'teUuina.. Elsimenk-
12784:   kennukS<et, joissa työläiscl as•uvalt, ovat joko        kinåi täs.tä voi mainita esim. L~hwonthin
12785:   kasanmimais.ia fuj, pieniä, räinsistyneitä, .kaJ.-      ja Boumvi:Hen tehdasaheet, joiden työläi-
12786:   lellisia 1hökkeleitä, jonne ei a~na •päivänpais-        sillä on tehtaan 1puolesta aurinkoiset, avarat
12787:   tekoaan pääse. Asuntojen ralkentaJIIlinen ei            a:sunnot. Vi.l:liV'ii·niköyn.nös 'kiertelee raiken-
12788:    ole tapahtunut suunniteLman lffiiUJkaiJsesti ja        nuksien s·einiä ja ·kuUa.kin 1petfueelläJ on a.sun-
12789:    nirden ympä:riSitökin on varsin:kin syksyllä           ton.s'a 'Yih'beydes<S.ä oma puutarhaJmaans-a.
12790:    ja. lkevä.allä lian valla;ssa. Ei ole i:hme, että      Työväestön. •virkisty~kseksi ja !hyväksi on
12791:    sellaisis:s•a dloissa lberveydellis,ert; olot ovat     rakennet!tu ja. fheidäm käytattäJvälmseen an-
12792:    perin puuHeellis·et ja. •Elttä lhffi1~setkin py-       nettu v•oiiffiis.teLulkentält, ,u]mafhallit, puistot
12793:                                   IX, 6. -Kekkonen, .Juho V.                                   349
12794: 
12795: puhumattakaa,n sa~iraaloista ja opinto- sekä       tettava tällekin alalle. 'l'ehta,iden voHot
12796: :oeurataloista y.m. laitoksista. Luonnolli-        ovat v~me ai,koina olleet si1ksi suuret, että
12797: sesti tällainen huolenpiio tehtaan johdon          voidaan vaat,ia heiltä aina;kin työläistensä
12798: puolelta työväesti.i'stä ~vaikuttaa sen, että      asunto-ol,ojen rkorjiaamista paremmalle kan-
12799: työväestön ja työn johdon välit ovat hyvät         nalle. Ellei muu auta, niin on valtion otet-
12800: ja tuota,ntokin, on suurempi.                      tava tehtaat huostaa.nsa. Paras k,eino estää
12801:    Jonkunlaisia sunnnit-ellll1ia asunto-olojen     vastaisuudess'a 'kurjien asunto-olojen synty-
12802: k01jaamiseksi ovat meillwhn erä:ät tehdas-         mistä teolli:suus'laitoksia ~~ustet.taessa on
12803: yhtiöt yrittämeet, kuten v. 1917 ilmestynyt        se, että maan 'hallitus yihtiöjä;rjestyk&iä vah-
12804: ,Ensimäisen suomalaisen asuntokongressin           vistaessaan vaatii riit:täviå· ta1keita siitä, että
12805: näyttelyopas''      osoittaa.  Kansalaissodan      ieh taiden työväestön a.sun to-olot järjeste-
12806: jälkeen ovat aiotut suunnitelmat yleisesti         tään täysin tyydyttävällä tavalla. On '"aa-
12807: jääneet to:teuttamatta. On ehkä bhdottu            dittava takeita siitä, että työläisten raken-
12808: kosta,a työväestölle sen mwhdollisesti teh-        nukset ja asunnot vastaavat terveydellisiä
12809: hli'lle silloin aiheuttama tappio. - Todis-        va,atimuksia ja että ne eivä:t sijaitse aivan
12810: tuksena siitä, että Su0llllessa1kin pä.ästäis[in   tehtaan lähistöllä j.a ettei nykyisiä rhökkeli-
12811: tehdasseuduilla, 'parempiin tuloksiin työ-         :y1hteishmtia pä~~se syntymäJän.
12812: läisten asunto-olojen järjestämisessä, on Ka-
12813: jaanin Puutavara-Osakeyhtiön rakennutta-             ~Edellisen   perusteella rohkene1pme ehdot-
12814: mat maH:llkelpoiset, valoiset työläiskodit,        taa,
12815: joi•hin sisältyy kulle~in perheelle kaksi huo-                että hallitus Eduskunnalle antaisi
12816: netta ja keilttiö.                                         ehdotuksen laiksi siitä, mihin toi ..
12817:    On kuitenkin tu:vha toivoa, että tehtaitten             rnenpiteisiin nykyisten tehdasyhtiöi-
12818: puo1esta yJeisesti järjestettllisiin vrupaaeh-             den tai yksityisten tehtailijain on
12819: toista tietä työväestön asunto-olot edes tyy-              Yyhdyttävä tyiiväestönsä asunto-olo-
12820: dyttäväUe ·kannalle.. Lainsää:dänitö on ulo-               jen korjaamiseks·i.
12821: 
12822:        Helsingissä, huHtikuun 1 päivänä 1920.
12823: 
12824: 
12825:          ,Juho V. Kekkonen.                                    Matti Helenius-Seppälä..
12826:                                          K. Heinonen.
12827:                            ••        ••
12828: VALTIOPAIVAT
12829:                  1920
12830: 
12831: 
12832:            LIITTEET
12833:                    X
12834: SOTILASASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
12835:    EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUS-
12836:                EHDOTUS
12837: 
12838: 
12839: 
12840: 
12841:               HELSINKI, 1920
12842:         VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
12843: 1
12844: 
12845: 
12846: 1
12847:            t
12848: 
12849: 
12850: 
12851: 
12852: Muutoksia asevelvollisuuslakiin sekä kansanmiliisiä koskevia
12853:           eduskuntaesityksiä ja anomusehdotus.
12854: 
12855: 
12856: 
12857: 
12858:                                                       45
12859:                                                                                                          355
12860: 
12861: X, 1, -    Motion N:o 35.
12862: 
12863: 
12864: 
12865: 
12866:                                       Åkerblom, K. W., m. fl.: Förslag till lag angående ändring
12867:                                         i vissa delar av provisoriska värnpliktslagen av den
12868:                                          8 februari 1919.
12869: 
12870: 
12871:                                           T i l l H i k s d a g e n.
12872: 
12873:     Regeri:ng1en ihar vis:serE·~en ~skr~di t till den ail1m ä:nn:a värn:pliikten. V·arje Vlapenför
12874: åtgärder akt tlårt:a utar1bet•a :en ny värniplitktts- man koilllmer fortfarande att övas i va1pnens
12875: lag, tmen då d€Jt wr ovi·sst, huru sna-rt tkmn- · bruk, och folkets värnkraft nedsättes således
12876: mitten, som fMt deiJta uppd:ra:g, blir fäivdig ej. Men tjänstetiden förkortas betydligt.
12877: med ·siH d'övslag OC'h då foltket :tiU följd av           Tjä:nslt:etiden bör 1sjåilvfaHelt •vara 'så olång,
12878: {l•en nuva.vwntde tunga •krigstjä.nsten otå:ligt :a'tt •sold:wt,en ihirnlller få 1s•in tm!i!l·~t'ä'ra u1:ib.i!ld-
12879: vänta.r, att tjäinslt•etiden förkorta•s•, .synes mng. Det h•ar under :väddskrigert och våflt
12880: under 'Vänltan på d·et nY'a fö•r,sl•ag>et ·en ·eget k·rig visat sig, att oöva1de yn.gl·illlgar
12881: wndrrng i den nu gä:lilande ·pvov~soriska 'hinna, inöva,s· :på tre, fyra ·mtånad•er dler
12882:  värnpliktslagen böra fås tili stån:d. Denna än1nu ikortare tid. M•en dlå den ,st'fve.nde mili-
12883: kta•n inS!kränJka:s i:i.Jil en ä:ndring lllV pamgra- ttä:ren ·på .sa:mma grung utgör ·et:t värn för
12884: fern•a, s01m <bes•t:älmma 11jä ns•heti·dens l'ängd. sa:m1hället som :den är en skola för utJbHd-
12885:                                  1
12886: 
12887: 
12888: 
12889: Födrorta·s tj·ä•nS't•et~d:en, •så 'råts. med d·et- mingen i krigskon:si:en, •gkuH·e vår mi·litärs
12890: sa:mma ~lättn•wd bådte 'för sttaillen oC:h folfkelt. 1be1tY'dd:se som samhäill,svärn a:lrll1tför tS/ta,J.ikt
12891: K01st!mad•ern~t för 'ffii]itären minskas, ooh          mi,nskars, ·orm tjäJnstt•etiden Mev•e enda:s•t t.re
12892: folket b:e'höver ej :så •rä:ng'e und•vara. sim ·eHer fyra månader. Mied avsoonde ihärå
12893: bäsba a.>:rbei:·skrafter, a1tt hemmens ekonomi. :synes otss •en rfjänstetid av sex :mtåmad•er böra
12894: laJl'tbru•ket oc!h andra nrä:ringar b'li tkäm•ntha.r't fwstbstä:ltlms:. Oc!kså ur mrltiltäJr synpulliM är
12895: lida nde därav.                                        en nå:got lä:ll!gre tid äin den aillm •nödVJän-
12896:     Vår nuvamntde !provi:smi.ska. värn·plikts- digaste naturligtvis av stort värde. Visser-
12897:  lag har til.lkom'mit e.j endast i syfte att in- Ji.g.en tgäHer vad ä:v·en på tkon1s,ervwt~vt håU
12898: öva, alla va•penföra i va•pnens brutk, utan nyli~e-n. ·erkäJnts i fr:å,gan om red.wktitonen av
12899: ä y·en i ,syft.e a<tt upprälttta. 'en jämförels·evis. vår arme, att det hör ,.ihål•la.s i minnet, wtt
12900: 'i'tor stå:ende a.r1me, vilken• ma.n ·tänikt·e sig vi•c1 :et1t. kri~su•tbvottt d·e för :!Jil':fäilltet i a.Jktiv
12901: behöva TLnd•er väil!ds'kri~ets :s·i·st.a ,stkede. tjäns•t stt.åte~nde truppema i atltlla: tfaH utgöra
12902:  Tjänst·eti!len gj<Ordes ·därför ·så lång - 1 1;2 blo:tt en ringa del av :dien styl'lka, 'S'Oim mås:t.e
12903: år - ai:t åJtmins•tone två åMersiklass.er sam- nppstäHas; ·ett i:nkaH•a:nde a:v ·<1e närmas!t
12904: i:idigt sku1le vara uruder tVJa.pen..                  för·egåendle lå:ldm:srklwss·erna b'lir i vaflj·e rhrän-
12905:     Det f.örs'latg, •som ;här gö·res ooh :som hrar ·ruel·s·e g·enasJt n:ödvändiwt". Det är ej rmöjli,gt
12906:  samma ·pvov~s,oriska ka.r:aiktär som nu gäil- a.tt :håHa så sttora s·tålende trwpper i tatkti•v
12907: lande •vä:rnpli.k1tslag, åsyftar ej a.t1t ruibba tjäJnsrt, artt desrsa ensamma kund.e ingiva den
12908: princi pen för vårt milit-ärväJsendle, nämli·g>en y1Hre 'fi•enclen. tiHräc!ldig res•pekt..
12909:   356                          X, 1. --Muutoksia asevelvollisuuslakiin.
12910: 
12911:     I Finhnd :fy:l1La f. :n. inemot 30,000 män          sommaren. Eoo hä:lften a.v dle u:ppb&da·<:Le
12912: årligen 20 år. Om 10,000 av dessa rvid                  kunde >tjäna t. ex. från d:en 1 novemiber till
12913: besiktningarna bli befriade f,l'ån lkrigstjänst           den 311 januari och den a:ndra lrälften
12914:  för sju:klighet eller andra orsaker, så åter-            från clen 1 februari ti,ll den 30 april,
12915: stå 20,000 man att årligen inkallas i krigs-             varefter första häl.ften skulle åter tjänst-
12916:  tjänst. Om tjänstetiden 'bleve 6 månader,               göra från den 1 maj till den 311 juli
12917: 'kunde halva antalet i gången vara i tjänst,             ·och den andra hälften från den 1 augusti
12918:  d. v. s. fredsstyrkan bleve 10,00'0 man. Då             ti'll ,d,en 31 oktdber. G.enoon denna anord-
12919: den, under den tid landet s·enast hade egen             ·n~ng ·s:lmHe vi s1ttLnd~gt iha under vapen en
12920:  militär, var 5,000 man, borde 10,000 nu                 truppstyrka av omlkri~ng 10,000 :man ooh :så
12921:                                                          1
12922: 
12923: 
12924: vara tillräckligt.                                      1lå:nga vinlt•er- ocih 'S'omarövni111gar er'hållrus,
12925:     Från mi,li:täJrt 'hå!U :lägges s:tor vi:ktt vid     ;a tt so1daltema: gott lhunnte få den nooiga
12926: atrt; ~Sold:atel1na :få va'ra med om ÖVJrui:rugar       ~militä:ra wtbrldnti,ngen.
12927: båd~e vinter odh sollllmar.        Deltta tkumie             Med ,stöd av det framlhåiltlna få vi vöro-
12928: läJmpligast emåJs därigenom, rutt ihaha tiden           •Samt [öres1å följa:nde försJwg tiH
12929: avtjäna:s 1Jiå vintern ooh rund,ra ha1Vla på
12930: 
12931: 
12932: 
12933:                                                    Lag
12934:                angående ändring i vissa delar av provisoriska värnpliktslagen
12935:                                  av den 8 februari 1919.
12936: 
12937:       Jä:mlikt Ri•k,sdagens beslurt v<a,rd,er häniDtecl stadgat, a;,tt 8 och 10 §:§ i prov]soriska ~rn
12938: pl~ktslag-en   1skola erhåJHa följa:ncle lyd.el:se:
12939:                                                         längl'e tid än ~sex måna;d,er, skall överskottet
12940:                          :8 §.                          honom tiHgodoräJknas •på tjil:Il!S'tetid>en i re-
12941:     Yärnplitktig ti>Hhör lruntvärnet från d~et serven. Där åter föflkorimiUJg av ntå:.:,rnons
12942: han fyQili sju1tton år tiU dteSis ihan uppnåiJt 'tJänst.etid vid a:ktiv trupp älgt rurn, skaH
12943: en Mcler av 'fyraJtio.f,em år 1slfuvi:<:La 'hatn ej han kvarstå i res<erVlen :så :myok€1t 'läng-re ~tid,
12944: står i a!Mi v tjålnst eHer :hör tiili res,erven.        dock mlå i:ngen ~öv,erföras i resennen, som ej
12945:     Tjä:l\stetiden för värnplirktig, 'S'Cl'ID ir:ruträ- ståJt,t i a:ktiv tjärus't milltSt 'S<ex måmader.
12946: d-er i akti'v tjäms:t, ä.r und.er fred•st.id sex           U ncl:er tkrigstid, \kva,f!stå de vämpl~ktige
12947: måuad:er, va:refter han un'd,er fem 3x tiUhör vicl hären eller Hottan så länge belhovet
12948: I'eserven. 'Efter utgången a:v ·d,enna tid d<et kräv~er.
12949: överföres vär:nplilktig ttiH lantvä;rnet. ÖVJer-                                 10 §.
12950: föringen av vwrje årsklass s•ker den 1 ~olk:to            Av de uppibåd:&de värnpEkt<i!ge äger halva
12951: ber det :sjäJtte kwl,endterå,ret efter d'ess inkal- an:ta:l,et in:sttMla sig tirll tjäJlllstgöring den 1
12952: land~e i wMiv tjälnst.                                  november ocih ikva,rstå i tjän:srten ~tiH den 31
12953:     Vämpli,ktig, vi:l<'men, ti!l!l följd dära'v att janua.ri 'f.ö'ljande år l&amrt wnyo im.ställa sig
12954:  han det år han varit uppbåd underkastad, clten 1 maj ·si1stn:äim:nd:a 'år 'Oc!h tjärustgöra till
12955:                                                                    1
12956: 
12957: 
12958: i0ke blivirt rti1l 'krigs:tjälnst godikänd, eller a:v den 31 juli saiiDtt a:nd'ra 'ha:Lva an:ta1et in-
12959: annan orsa!k .g,ena:l'e irrträltt i a:kiti v tjä:rust, rsrtäHa sig t]Jl :krigs'tjäll'st a:en 1 f<€Jbruari och
12960: å'tnju:ber iCJk<e uågon ·eftergift å tj,änstetid:en ikvM1S Vå :tiH clen 30 <a~pril sam;t ån'Yo in:si:ållla
12961:                                                                1
12962: 
12963: 
12964: i a'ktiv :trupp eHer vid De&erVJen.                     sig d~en 1 a.ugn's:ti oC:h tjä,nstgöra. !j:,j],I den 31
12965:    Har n1ågon tjä,nstgjorl vid a(rotiv tmpp oktober.
12966:                                   X,l.- Åkerblom, K. V., y. m.                                  357
12967: 
12968:   ·För övr:Ugt oorälknas tjänsteti.den:                 tHemförlovallld·e a.v mansk:ap å krigsfa.r-
12969:    a) för den, SI(JIID å d·e i 1 mom. ·angivna      i:ytg, S'OID befinner 1sig utom fi·ruska v·alttten,
12970: a:Hmä•nna insltälle'LseiLagar bort in.finna sig
12971:                               1
12972:                                                     kn1n. dock urppskjutws tiH tdteSIS fartyget M'er-
12973: meru urtan laga tförfai.l UJt.eblivii:, från d•en   kommit till finsk 1hamn. Den över9kju-
12974: 1 dagen i tveruje måmaden efter den, under           tande ti.den tillgodoräkruas sedermera man-
12975: vilken den värnpHMige inträdde i tjän:s1t;           s'kapet såsom övningstid i reserven eller
12976: samt                                                 lantvärnet.
12977:    b) för den, vilken eljest inträtt i tjänst
12978: unoor amm:an ti<d av året f.J.'ån dagen för
12979: hans inträdte.
12980: 
12981: 
12982: 
12983:            Hel:så:ng1fors, den 29 mars 1920.
12984: 
12985: 
12986:                  K. V. Åkerblom                                 Georg Schauman.
12987:                                        Georg von We11dt.
12988:   358
12989: 
12990: X, 1, -   Edusk. esit. N :o 35.
12991:                                                                                   Suomennos.
12992: 
12993: 
12994: 
12995: 
12996:                                   Åkerblom, K. V., y. m.: Ehdottts laiksi erinäisistä mut~
12997:                                      toksista 8 p:nä helmiktmta 1919 annettuun väliaikai-
12998:                                      seen asevelvollisuuslakiin.
12999: 
13000: 
13001:                                       E d u s k u n n a 1 1 e.
13002: 
13003:    Hallitus on tosin ryhtynyt toimenpitei-         saman väliaikaisuuden luonne kuin nyt voi-
13004: siin uuden asevelvollisuuslain laaditutta-         massaolevalla aoovelvollisuuslailla, ei tar-
13005: miseksi, mutta kun on epävarmaa, kuinka            koita järkyttää sotalaitoksemme periaatetta,
13006: pian komitea, jolle tämän tehtävän suorit-         yleistä asevelvollisuutta. Jatkuvasti tulee
13007: taminen on annettu, saa ehdotuksensa val-          jokaista asekuntoista miestä harjoitettavaksi
13008: miiksi ja kun kansa nykyisen ras-                  aseiden käyttöön, eikä kansan puolustusvoi-
13009: kaan sotapalveluksen takia kärsimättö-             maa siis vähennetä.
13010: mänä odottaa, että palvelusaikaa lyhen-               P.alvelusajan tulee tietysti olla niin pitkä,
13011: nettäisiin, näyttää uutta ehdotusta odotet-        että asevelvollinen ehtii saada sotilaallisen
13012: taessa olevan saatava aikaan muutos nyt            kasva;tuksen. !faailmansodan ja oman so-
13013: voimassaolevaan väliaikaiseen asevelvolli-         tamme aikana on osoittautunut, että har-
13014: suuslakiin. Sen voi rajoittaa koskemaan            joittamattomat nuorukaiset keritään har-
13015: niitä pykäliä, jotka määräävät palvelus-           joittaa kolmessa, neljässä kuukaudessa t1ai
13016: ajan pituuden. Jos palvelusaikaa lyhenne-          vielä lyhyemmässä jassa. Mutta kun va-
13017: tään, saadaan sillä helpotusta sekä val-           kimtinen väki on sa;malla kertaa yhteis-
13018: tiolle että kansalle. Sotalaitoskustannuk-         kunnan turvana kuin se on sotataidon kas-
13019: set pienenevät eikä kansan tarvitse olla           vatuskouluna,     väh~nisi    sotalaitoksemme
13020: niin kauan vailla parhaita työvoimiaan,            merkitys yhteiskunnan turvana liian suu-
13021: että kotien talous, maanviljelys ja muut           resti, jos palvelusaika pantaisiin vain kol-
13022: elinkeinot joutuvat siitä tuntuvasti kärsi-        meksi tai neljäksi kuukaudeksi. Tähän kat-
13023: mään.                                              soen näyttää meistä kuin .olisi palvelusaika
13024:    Nykyistä väliaikaista asevelvollisuus-          määrättävä kuuden kuukauden pituiseksi.
13025: lakiamme ei laadittu ainoastaan siinä tar-         Sotilaalliseltakin kanna}ta on jonkin verran
13026: koituksessa, että kaikki asekuntoiset mie-         tuota kaikkein välttämättömintä pidem-
13027: het harjaannutettaisiin aseiden käyttöön,          mäUä ajalla tietysti suuri arvo. Tosin pitää
13028: vaan myös ·että saataisiin luoduksi verraten       paikkansa, mitä myös vanhoillisella taholla
13029: suuri vakinainen armeija, jota arveltiin tar-      on äskettäin tunnustettu armeijamme mies-
13030: vittavan ma·ailmansndan viimeisessä vai-           luvun vähentämiseen nähden, että tulee
13031: heessa. Palvelusaika määrättiin senvuoksi          ,muistaa, että sodan puhjetessa sillä het-
13032: niin pitkä - 1 1 / 2 vuotta - , että ainakin       kellä vakinaisessa palveluksessa oleva mie-
13033: kaksi vuosiluokkaa voisi samalla kertaa olla       histö on joka tapauksessa vain pieni osa siitä
13034: ase1ssa.                                           voimasta, joka on saatava kokoon; lähinnä
13035:    Se 'ehdotus, joka tässä tehdään ja jolla on     edellisten ikäluokkain aseisiinkutsuminen
13036:                                X,1.- Åkerblom, K. V., y. m.                                359
13037: 
13038: käy joka tapauksessa heti välttämättö-            kaan harj-oituksiin sekä talvella että kesällä.
13039: mäksi". Ei ole mahdollista pitää niin pal-        Se saavutettaisiin sopivimmin sillä tavoin,
13040: jon väkeä vakinaisessa palv·eluksessa, että       että miesten olisi palveltava puolet ajasta
13041: yksinään se voisi herättää ulkoisessa vi-         talvella ja toinen puoli kesällä. Toinen
13042: hollisessa kylliksi kunnioitusta.                 puoli kutsunnan aLaisista voisi palvella esi-
13043:    Suomessa täyttää nykyisin lähes 3<0,000        merkiksi marraskuun 1 päivästä tammikuun
13044: miestä vuosittain 20 vuotta. Jos 10,000           31 päivään ja toinen puoli helmikuun 1 päi-
13045: näistä va,pautetaan sotapalveluksesta sai-        västä huhtikuun 30 päivään, jonka jälkeen
13046: raalloisuuden takia tai muista syistä, jää        edellinen miehistö taa;s palvelisi toukokuun
13047: 20i000 miestä kutsuttavaksi vuosittain sola-      1 päivästä heinäkuun 31 päivään ja jälkim-
13048: palvelukseen. Jos palvelusaika tulisi 6-          mäinen elokuun 1 päivästä lokakuun 311 päi-
13049: kuukautiseksi, voisi puolet tästä määrästä        vään. Tätä järjest<elyä noudattamalla meillä
13050: olla kerrallaan palveluksessa s. o. raubDn-       olisi aina aseissa noin 10,000: miehen vaki-
13051: aikuinen sotavoima käsittäisi 10,{)00 mic.'ltä.   nainen sotavoima ja voitaisiin pitää niin pit-
13052: Kun se sinä aikana, jolloin maallamme vii-        kä;t talvi- ja kesäharjoitukset, että sotamie-
13053: meksi oli oma sotaväki, oli 5,000 miestä,         het hyvin ehtisivät saada tarpeellisen soti-
13054: pitäisi nyt 10,000 riittää.                       laallisen valmistuksen.
13055:    Sotilaallisella taholla pannaan suurta            Edelläesitetyn nojalla saamme kunnioit-
13056: painoa siihen, että sotamiehet pääsevät mu-       tavasti esittää seuraavan ehdotuksen:
13057: 
13058: 
13059: 
13060: 
13061:                                             Laki
13062:               erinäisistä muutoksista 8 päivänä helmikuuta 1919 annettuun
13063:                             väliaikaiseen asevelvollisuuslakiin.
13064: 
13065:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että väliaikaisen asevelvollisuus-
13066:  lain 8 ja 10 § saavat seuraavan sanamuodon:
13067: 
13068:                      8 §.                       ei ole sinä vuonna, jolloin hän oli kutsun-
13069:   A.sevelvollinen kuuluu nostoväkeen siitä nan alainen, hyväksytty sotapalvelukseen,
13070: kun on täyttänyt seitsemäntoista vuotta sii- tahi muusta syystä on myöhemmin vakinai-
13071: hen asti kun on tullut neljänkymmenenvii- seen tpalv,elukseen tullut, ei saa helpoitusta
13072: den vuoden ikään, jollei hän ole vakinai- vakinaisessa väessä eikä reservissä palvele-
13073: sessa palveluksessa tai kuulu reserviin.        misen ajasta.
13074:   Vaki·naiseen palvelukseen astuvan asevel-        Jos joku on palvellut vakinaisessa väessä
13075: vollisen palvelusaika on rauhanaikana enemmän aikaa kuin kuusi kauukautta, on
13076: kuusi kuukautta, jonka perästä hän viisi liikamäärä luettava hänen hyväkseen reser-
13077: vuotta kuuluu. reserviin. Sen ajan päätyt- vissä pa1velemisaikaan nähden. Milloin taas
13078: tyä asevelvollinen siirretään nostoväkeen. vakinaisessa väessä palveltava aikaa on jol-
13079: Kunkin vuosiluokan siirto tapahtuu 1 päi- takulta lyhennetty, on hänen oltava reser-
13080: vänä lokakuuta kuudentena kalenterivuonna vissä sen verran pitemmän aikaa; kuiten-
13081: sen jäiestä kun se luokka on kutsuttu vaki- kaan älköön ketään siirrettäkö reserviin,
13082: naiseen palvelukseen.                         ,.ellei hän ole ·ollut vakinaisessa palveluk-
13083:    Asevelvollinen, joka sentähden, että häntä i'essa vähintään kuusi kuukautta.
13084:   360                      X, 2. -   Muutoksia asevelvollisuuslakiin.
13085: 
13086:    Sodan aikana asevelvolliset jäävät armei-      lukseen 1 momentissa mainittuina yleisinä
13087: jaan tahi laivastoon niin pitkäksi aikaa kuin     saapumispäivinä, mutta joka ilman laillista
13088: tarve vaatii.                                     estettä on jäänyt pois, 1 päivästä kolman-
13089:                     10 §.                         nessa kuukaudessa sen kuukauden jälkeen,
13090:    Kutsutuista asevelvollisista tulee toisen      jolloin asevelvollinen astui palvelukseen;
13091: puolen saapua palvelukseen 1 päivänä mar-         sekä
13092: raskuuta ja olla palveluksessa 31 päivään            b) sille, joka muuten on astunut palve-
13093: tammikuuta seuraavaa vuotta sekä uudes-           lukseen muuna aikana vuodesta, palveluk-
13094: taan saapua 1 päivänä toukokuuta viimeksi-        seentulonsa päivästä.
13095: mainittuna vuonna ja palvella 31 päivään             Suomen vesien ulkopuolella olevain sota-
13096: heinäkuuta sekä toisen puolen saapua sota-        Taivain miehistöjen k'otiinlaskeminen voi-
13097: palvelukseen 1 päivänä helmikuuta ja olla         daan kuitenkin lykätä siksi kun laiva on
13098: palveluksessa 30 päivään huhtikuuta sekä          palannut takaisin Suomen satamaan. Liika-
13099: uudestaan saapua 1 päivä:nä elokuuta ja pal-      aika luetaan sittemmin miehistön hyväksi
13100: vella 3i1 päivään lokakuuta.                      reservissä tai nostoväJessä palveltuna har-
13101:    Muuten luetaan palvelusaika:                   j oitusaikana.
13102:    a) sille, jonka olisi pitänyt tulla palve-
13103: 
13104: 
13105:         Helsingissä, 2'9 päivänä maaliskuuta 19120.
13106: 
13107: 
13108:                  K. V. Åkerblom.                             Georg Schauman.
13109:                                        Georg von W endt.
13110:                                                                                                      361
13111: 
13112: X, e. -    Motimt N :o 36.
13113: 
13114: 
13115: 
13116:                                     Hornborg, Eirik, m. fl.: Förslag till lag angående för-
13117:                                        ändring av särskilda paragrafer i Provisorisk värnplikts-
13118:                                        lag för Finland.
13119: 
13120:                                         T i 1 l R i k s d a g e n.
13121: 
13122:     N u gäJlarud•e värnpEktslag ä~ avsedd att           effektiv rekrytutlbildning - ett skickli.gt,
13123: provisoris•kt ovdina rikets fö;rsva.r, ooh vid          kunnigt. och tillräckligt t.a.lrikt oofäl ooh
13124: dess a.nta.gande anhöll lantdage.n• ;hos reg-e-         uru<lerhefäl - i.cke 1f1örefuniiOs., ansågs en
13125: ringen om rproposition tiH ll(Y lag a.ngåR.nde          lä'lllgre t.jä.nSJtetid tillsvida.re nödvän1di1g.
13126: försvavsväs.enldet, i vi•lken, dlärest doo all-             rVIårt miliMJrpoli.tiska läge är fortfarande
13127: männa väirnplikten komme att bi1behållas.               ägna,t atlt inge oro. Av >dess utveckEng
13128: den a>ktiva tjälliStetidt~n s•kuUe fast.ställas till    beror självfaUet, nä.r mera. genomgripa,nde
13129: ·högst ett år. Ett sådan:t lagf•örslag är               läJttna<ler i försvansbörldan kun.na a.n.ses ·böra
13130: u11der förooredelse, men. d1å det självfa.Uet           ifnålgaikomma. Men vår f.örsvarskraft ihar
13131:  rnåste i viss mån tagas JJ.änsyn till motsva-          utan tviv.el i ooh för l!'i·g ökats•. De nu i
13132: I:and•e •la~gstiftning i. andra land och det ä~J!UU     a.kti'V tjänst ståenJd.e årskla,sserna. imberäk-
13133: ä.r 1fu1lkmnligt okla,rt, 'huru d·en,na, kommer         nade f1örfoga vi. över icke a;lldeles obetydliga
13134: att ·gestalta. sig, är det tillsvida.re ovisst, ruär     reserver med, som vi våga lwppas, tillfreds-
13135: rpropositioneru kan f1örelä.ggas Riksda1gen.            ställand·e utbilidnring. Skydidskårsrövelsen
13136:     EmeUertid är s:åväl d·en personliga. som            ha.r s'kämkt rike:t material til1l e!J:t tairiki ooh
13137: i synnerl!elt de,n na.tionalekonomiska militär-          för vi,s;sa ända.mål använ.dlba.rt laniväm.
13138:  tunga, Fin:lamds falk för närva.rande bär              Då republikens stående a,rme mu iiigåt.t i
13139:  mycket hetydan.d,e. Den~ måste u pperubart
13140:                                           1             sitt tredje år, lbör hefäJls- och unde!1befäls-
13141:  lälttas, så sna.rt detta. utan störve ris•k synes       fr.åga.n im1om en täJm[igen nä.ra. frwmti:d
13142: kunna s'ke. Härom torlde ~hela. folk-et, o~e           kunn.a. Mminstone nlågorlunda tillfredsstä:l-
13143:  roenide a.v politiska 'pa.rtier, vara. ense. o~h        lanide lösas.
13144:  det synes för närvarande idke utesiutet, att                U nder så:dana förhållanden torde det icke
13145:  möjligihet för en avsevard reduktion av för-            vara ·opåka.llat a1t •genom ä.ndring a.v d-en
13146:  svalf'sbördan indrn den närmare framtid.en              prov,isoriska vämp:liktsla,gen söka åstad-
13147:  skall yppa sig.                                        komma elli minsknin1g a.v mitlitärtunga,nl.
13148:     Ända. fråm den S'tun1d, då fnåga.n om n.y               LDen a.ktiva. tjän8tetidens län•gd är S~jälv
13149:  !Vä;rn1pliktslwg ibl·ev ak~luell, 'ha,r ~en .s'i:ark    faHet rfråJgans kämpunkt. 191.8 års •la.ntda.g
13150:  opin.ion för ett års akti•v tjänst va.rit rå-          1ha·r i •princilp god'känit ett år såsom maxi-
13151: da.nd•e. Det berod!de 'På flere sa.mverka.nde            mum, och tungt väga.mde skä-1 kunna. anföras
13152:  omstämldigheter, a.tt tjänstetiden likväl ikom          tili fönmå•n1 för just d etta 1idsmått. Det
13153:                                                                                     1
13154: 
13155: 
13156: 
13157:  att faststäJllas titll 1e1t år och sex månader.         rerp·res.enie:ra,r den korta.ste utlbi1dnirugsti1d,
13158:  Rikets militärpoiitiska lä1~e a.msågs med               som - genom årskla.ssens tnd•eln.ing - möå-
13159:  rärtta kräva -et.t så starkt för.s•va,rsvä.sen som      liggör U')Jiprättlh:ållandet av en hi,gsmakt,
13160:  möjli•gt, och 1då 'praldis kt ta.get en fu11stän-
13161:                             1                            som vild 'Varje tid:punkt åtmin,stone tili ruv-
13162:  dig brist .på övade reserver va.r .rådande och          seviilrd dd är samman.satt a.v maruska'P med
13163:  dä,rjäimte förut~ättninga.ma. för en snabb och          nödtorftig öni,r1g. Det reprt:.sentera.r dess-
13164: 
13165:                                                                                                    46
13166:   362                        X, 2. -   Muutoksia asevelvollisuuslakiin .
13167: 
13168: likes ungefälr deru kortaste tid, som enligt.            .Enä:r s. k. re'Petitiomsövn:in.ga.r ur militär-
13169: va:d .erfarenlheten givit vild iha.nden m.ed-ger teknisk syrupunkt äro av st.or betydelse -
13170: ioke hlotrt re:kryterna.s personrliga utbild<ming, -exempeJ.vi.s för ska.pande av -e·n bas i!ör re-
13171: utan ook en åtminston.e n1odtorfti·g utbild- . s-erv- e:ller la.n.tvärnsforma:tioner, a.vsedida
13172: n.ing av trupper. fro1v månaåer utgöra att up•pstäilla5. vid: krigsutbratt -                       torde
13173: även det tidsmått, som möjEg.gör man:ska- möjlighetenr a.tt för varj.e årskla.ss a.nmdna
13174: pets utbihlming un1der a:lla de olika, a.v års- åtmin.stonre eru sådan böra. bibeihå;llas (9 §).
13175: tiidi och väldterlek beroe.rude f1ör1hålla.nden, .som På det att icke maximiti:den ett. år måtte
13176:  kunna komma att uU:iva i•mflyta.n.d.e på fält- överskrild:a,s, hör i ställlet de vär<rupliktiga. till-
13177: liv och fälttj·änst. Det vore kma.ppa,st väl- försakra,s rärl:t till motsva.ra,nd-e tids 'Permis-
13178: betänkt att göra. dlen aktiva. tjäniS:tetiden sion ullJd,er -det år, då de tjänstlg'öra. under fa-
13179: kort.a.re ä,n, et:t år. E·tt svagt försvarsväsen norna. (8 §).
13180: in1leder lä:bt eventueHa a.gg.ressi va. gran•nar          De vämlplLktiges trevn:ald, ooh däirm-ed i
13181: i fnes.telse, och en ·otillräckhg utbildn:irug är 'Vis1s mån, a.nidan inom amn.en•, ä.r i icke rin:ga
13182: ett ibrott mot 1dem, vil'kas liv och välfärd grad beroend;e a:v a.tt det i tj:ämst stående
13183: målhända. ku.nna komma, a,tt bero på ·hur de man:s:ka~et icke kä.nn:er sig isolera.t från
13184: reda s;ig i fäilt, li:kasom mot det rike de skola hemlb~·gdenl eller f.örsa.t:t till en ailtltför främ-
13185: försva,ra.                                            manld:e omgi·vning. Vi<d ma·nska:pskon:ti•n-
13186:     •Elli så ,pass kort aktiv ·tjäJns•tetid som ett ge:n:tens fiÖrdelnin:g och trup>pern.a.s: 'd[.sloka-
13187: år iföru.'tsätter med nöld>vändig;het, att icke tion borde därf.ör iakttagas, a.tt -d-e värn-
13188: blott undel'lbefä:l, uta.n älven en del ma.nska:p p1iktige så vitt möj>ligt icke avlä:gsnas myc-
13189: vi(IJ specialva~en r-ekryteras genom väir·v- ket :långt. från. 1h-emmet eller :förlä:ggas på en
13190: ninlg; enEgt ~rovisoris.ka, värn.pliktshgens ort, va.rs lhefolkning ta1ar ann:at språk ä•n
13191: 47 § sta diga.s eme.Uertidi .hä.rom gen!Om f·ör- truppen. Denna, omständighet, som visser-
13192:           1
13193: 
13194: 
13195: 
13196: ordiruin·g, ·vadör deTI>na omst:ändi1ghet. icke i ligeru icke s.amma.nhä:nger med :huvudfrågan,
13197: detta. sa,mma:ruha.nlg tarvar särski<lt bea.k- men är av rätt stor betydelse, nödvändiggör
13198: tande.                                                etJt tillägg ii:ll 5 § 4 mom.
13199:     Faststä.Ues d-en a.ktiva tjä•nstetiden till ett       iBland s:märre äinldri.nlga.r, som må:hända
13200: år, bör u1)·penbarligen. imyckning äga rurm kunn:a a,n:ses vara ·påkalla.de av den aktiva
13201: Yid två olika, tidpunkte:r årligen1 :på d>et att tjänstetidens förkortning till ett. år, må :här
13202: icke under viss tid av året. huvndmassa:n a:v end·a.st ·påJpekas 1den, som berör straffmått.et
13203: ma.nlska,pet måt:te utgöras a.:v oö:va'd·e rekry- för :vä!rnpllikrt.ig, som i avS:ikt. att nntdgå
13204: ier. •En tu&elni.ng av års:kla.ssterna mlåst-e higstjänst lem:lästa.r s·ig, tillfogar sig sår
13205: såled·es ge.nomföra.s, odh 1orde >väJ å]d~?:rn eller ·på a.nnat sätt skaldar sin hä:lsa (60 §).
13206: böra. a;n:ses vara. den enda d·elnin.gsgrund,             På grund a:v •vad vi .ha.fi äran anPöra få
13207: :va.remot herä:ttiga.de a.n:märkni.ngar knappast nndertecknade vörd:samt föreslå,
13208: lmnna. riktas. De und·er förra 'halvåret
13209: föCLda. skuHe in.ry:cka på våre:n', -de undN                      :alit RiJksdagen måtte för sin del
13210: senare lhalvåret f.ödda på lhösten (10 §).                     antaga en lag av följande lydelse:
13211: 
13212:                                                 Lag
13213:          angående förändring av särskilda paragrafer i Provisorisk värnpliktslag
13214:                                      för Finland.
13215: 
13216:     J enlighet med· Riksda.gens b-eslut skola 5. 8, 9, 10, 32, 51, 60 oeh 62 §i§ i Proviso-
13217: risk värnpliktlslag för Finland erhå:lla. följande änod:rad€ lyd·else:
13218:                                        X, 2. -   Hornborg, Eirik, y. m.                                     3()3
13219: 
13220:                           5 §.                              annoa:lll orsa,k senare inträJtt i aktiv tjänst, åt-
13221:     Reserv·e.n aruväntdes ·till d:e a.ktiva trup;per-       nguter icke någon: e.ft.ergi:ft å tjän,st•etiiden i
13222: nas förstärkaJlld-e vid mobilis·erilllg, så ock för         aktiv iru;p•p el:Ler vid re,serven.
13223: des~a,s npPibringande tiU erfordterlig freds-                   Har ruågon tjänstg1jor.t. vi'd aktiv trupp
13224: styrka. ef.t.er avslutat krig.                              län'gre rtid ä'n ett år, ska.H överslkott.et hon.om
13225:     Befinln•es vid mobilisering ;vtterli:ga.re för-         tillgodoräJknas 'På tjän·stetiden i reserven.
13226: .stärlmintg •nödig, kan 1anrt:vätrn-et därtill an-          Drur åt•er förkortning a·v •mfugons tjän,stet.id
13227: vän:da.s.                                                   vid a:ktiv trupp äJgt rum, skall Ihan' kvaJrstå
13228:     .Av såväl r-es•erv-en som lantvä:rn.et kunon.a          i res-erven. så myck.et lä·nJgre tid; dook m•å
13229: jämvä[ bildas sätrskilda. a.vdielningar :1:1ör lde          inogen överföras till reserven, som oej st:ått
13230: a:ktiva trupopernta.s underst.ö'l1ljande.                   i a.ktiv t.jä•ns·t milllst åtta, målllad•er.
13231:     Trupp·ernas samma.n1sättning ·och för·del-                 Under krigstiod kvarstå dte ovä.rnpliktige
13232: nin•g på de olika va.pensla:gent, deras utrust-             vi'd 'hären eU.er flotta.n så länge belhovet ·det
13233: ning och underihåill ä:ven.s.om 1d·eras disloka-            kräv-er.
13234: tion ibestäiiD'mas i aidlrninistra.tiv ord·ning; vid
13235:                                                                                   9 ·§.
13236: ma.lllSka.pcis förd·elning odh trupp.erna.s dis-
13237:                                                                Vä,rnplikti·ge kunna., medan de tilllhöra ·re-
13238: lokation bör ia!kilta:gas, att t:rUipperna så·vitt
13239:                                                             serven eller lantvä.rn•ets förs:ta. kategori, ka•l-
13240: möjligt fö!'lloä•ggas j,nJom eget r·ekryterintgs-
13241:                                                             las tiU ~övnin1ga.r u.nder saun.ma.nla:gt ·höggt
13242: område och på ort., vars lbefolkn~ng tala:r
13243:                                                             trettio ldagar.
13244: sa mma. språk som truoppens marrskai)J.
13245:     Truptpema.s komma.ndospråk ä.r fintska.n.                                         10 §.
13246:  I tjänsteutövning, officiell s'kriftväxling.                   ,Värntplikiig,e ä•ga, in'stä.lla sig till tjänst-
13247:  redovisningar ooh expeditioner skall den all-               göring på viss fa.stställd 'da.g samma. år de
13248: mä:n\Tha. Sipråklaigs•tiftnilllg-en ±tiä·llla tili efter-    varit nlp'pbåd und·erkastad-e, oeh bör inryck-
13249: rättelse.                                                    ningsdalgen för dem, som und-er förra 'halv-
13250:     iVärnpili,ktig hör, såvit.t mlöjligt, 1hän!föras        året up'pnå tjugu års ålder, förlä,ggas till
13251:  tili truoppfö·r;band, va.rs omanska,p 1har samma            förm •häHt-en a.v apri'l månad:, och för dem,
13252:  fins·ka. eller svenska omodersmå>l som ha.n.               som under senare ·halvåret up,pnå tjugu års
13253:                                                              åld-er, till förra. illälfte•nt av oktoiber månad.
13254:                           8 ii.                                 För övri·gt beräkna.s tjä>lllstetid-en:
13255:     Vrumpliktig til1hör lantvärnet från det                     a) f.ö-r dem, som ·på i 1 m.om. angi·ven in-
13256: han fyllt .sjutton år tili d-es•s ;han. uppnåtrt: en         st.äillelseda.g hort infinna. si•g men utan laga
13257: ålde.r av fyrtiofem år, såvida ha.n, ej står                 förfall ute·blivit., från 1de.n 1 dagen. i treldtie
13258: i aktiv tjäntst dler ihör till reserven.                     månaden .eft-er den, under viiken den väl'n~
13259:     'l'järustetiden :f,ör värll!pli.ktig, som inhii-        rplioktige inträ.dde i tjäniSt; samt
13260: der j. a:ktiv tjänst, ä1r untder fredstid -ett år,              ·b) .för rden, viH;:en. el0est inoträ.tt i tjänsof:
13261: U nder 1:jäns±di1den är väm;pliktig ·berättti-               under a.n•na·n tid atv året., från· d.a:gen för ha.n.s
13262: ga.d tioll trettio dagars permission från tjäns-            inträde.
13263: t.eru vid tid.pulllkt, som av v·e!d-erhöraud.e be-              iVä.rn~Ektige, vilka, inträtt i tjänst. på i
13264: fä:l •bes:tätmmes. 1Seda.n, vä·rn:plikti.g a!vslu-          1 mom. a.ngiven instäH-elseldag, h.emföTlovas
13265: tat tjän,stg-örintgen i a.ktiv trupp, t,illthör han         'På ·den da.g 'unlder det följan!de ka.lenderå:ret,
13266: i fem år reserven, vardter han överföres till               som närmast för-egår tden dag i ka.lend·ern,
13267: lantvärn.e·t.                                               på viiken de imyckt.
13268:     ,Vä,rn'Pliktig, vilkm, till följd därav att                 H-Emförlovand-e av ma;n.ska.p å krigsfa.r-
13269:  han det år han varit uppbåd underka.stad                   ty!g, som befinner sig uof:.om finska va.tten,
13270: icke blivit till krig.stjä,nst godkän•d, -eller a.v         hn dock uppskjuta.s till dess fartygei åter-
13271:   364                         X, 2. -   Muutoksia di'!evelvollisuuslakiin.
13272: 
13273: kommit till fi:nsk hamn:. Den överskjuta.nlde               ;värnJpli'ktig må ej förvä;gra.s underwk-
13274: tiden tillgodoräknas se.dermera manskavet                nill!g ruv sitt hälsotiUstånd, då ha:n d•äro.m
13275: &åsom övningtid i reserven eller lantvärnet.             an1håloler hos vederböra.nd-e b-efälhavare.
13276: 
13277:                        32 §.                                                    60 r§.
13278:    !fed ledning a v de i 30 § nämnda för-                    iFörfar någon bedrägligt i a•vs.i'kt att
13279: teckni:ngar, vilka. böra a.v uppibåidsnämnden             undgå värnplikten ell-er för att vid '<less full-
13280: med varandra jäJmföras och gransikas, upop-               görande komma i åtnjutaud-e av eftergift,
13281: rätta.r nämnoden ll!ppbåJdiSlänigd, vari kom-             stra.Mas med frungels-e från oclh m-e•d: två må-
13282: munrvis i nummerföljd enligt ål1der up'Ptagas             noader till ocll me:d ett år oo'h inkalolas d:äiref-
13283: ruUa till upiplbådsområidet hörande yn•glingar,           ter i a.ktirv kriogsttjänst. Lag samma, va.re
13284: vilka det år uwbåd slkall äga rum uppnå                   om d·en, som i a.vsikt a.tt undogå krigstjrun.st
13285: tju.gu års åldoer, med umia.mta:g a.v d:em, som           sjäJlv eller med annanos tilllhjä;l~ lemlästar
13286: a·nta.gi1.s i tjänst såsom frivilliga. I andra            sig, tiUfogar så.g sår ell-er på annat sätt ska-
13287: meningen a'v 29 § omförmälda värnpliktige                 dar s.in ihälsa.. Har ihan fblivit oduglig till
13288: hänföra.s t.ilol d.en koillllllun där d.e viostas.        va.opentjänst, vaore straHet. fän.gelse ed under
13289: Närmar-e bes.tämmelser Olffi uwbåds1ängd'8llS             ett år.
13290: föra.nd·e ·me1dldelas genom förordnoing.                                        6t2 ·§.
13291:                                                              ;vä'rnipliktig, som ådoömts. förlust a.v med-
13292:                         51 §,                           . borgerli.gt förtroende eller förkla.rat.s icke
13293:    iVäirnrpli:ktig i aktiv tjä:nst, som genom             vaora vittnesgill, må un'der fredstid 1kunna,
13294: stiukdom eHer ;på grunod av er'hållet lyte b1i-           efter ingång.en av det lår, då han fyll-er tju.gu
13295: vit fullständi.gt odh för a.Ut.id oförmög.en till         år, men innano !han u:p'Pnått en åldoer a.v iJju-
13296: vaopenotjämst ocJh till a.rbetoe för försva.rsvä-         gusju å:r, för högst ett år i·nkallas tilol a.rbeote,
13297: sendoe1., befria,s från vidare krigstj•änstskyl-          som i 6 § .säJges.
13298: di,ghet.                                                     J krigstid må sådan ·person, därest han ej
13299:    'Belfinnes vämp1liktig i aktiv tjänst för              före .mobilisationen fyUt fyratiofem år, jäm-
13300: lämgre tid oförmögen till tjän,stgöring, be-              väl tiH aTbete in1kallas ooh :d•äri a·nvända.s så
13301: fria.s 'han tillsvidare därifrån, men ibör en-            länge krig-et varar.
13302: ligt nopptbå·dsnämndens bestä.mmande un•                     Har här aovsedd person fö.re domen tjänst-
13303: dergå förnyad besiktning till d·ess arvgöras             gjo~t i aktiv trupp någon tid, skall denna
13304: kan, ihuruvida han .bör återgå til•l aktiv                honom tillgo•dorä1kna.s å hans arbetss!kyldig-
13305: tjänst, överföra.s till reserven -eller lant.vär-         het under fredstid.
13306: noet -eller :hoelt odh hållet befrias från, rvi1d'are
13307: krigstjänst.; •oCJh ibör avg.öra.n•de härom träf-
13308: fas •senast under tredj-e år.et efter den värn~            Geonom föror'dining fals.tst.älles ej mindre,
13309: pliktig·es int.räide i aktiv tjänst. Har han re-        när d.entna lag skall träda i kra.ft, än äv-en
13310: dan stått, i s•Man t:jänst å:tta måna;d.er, må          ode närmarre bestii;mmels•er, vilka. för dess
13311: Ihan e.j vidar·e därtill förpliktats.                   bringarude i ver kf, t.äl.lig1het 'Påkalla:s.
13312: 
13313: 
13314:                    Helsingfors, den 31 mars 1920.
13315: 
13316:                    Eirik Hornborg.                  Johan Broända.
13317:                    Ragnar Furuhjelm. .              Edv. Helenelund.
13318:                    Hj. J. Procope.                  Johannes Miemois.
13319:                                    Karl Fr. Lauren.
13320:                                                                                          365
13321: 
13322: X, 2,    Edusk. esit. N :o 36.
13323:                                                                                Suomennos.
13324: 
13325: 
13326: 
13327: 
13328:                                              /
13329: 
13330:                                 Hornborg, Eirik, y. m.: Ehdotus laiksi Suomen Väliaikai-
13331:                                    sen asevelvollisuuslain erinä,isten pykälien muuttami-
13332:                                    sesta.
13333: 
13334: 
13335:                                      E d u s k u n n a ll e.
13336: 
13337:    Nyt voimassaolevalle asevelvollisuus-          koista, että palvelusaika kuitenkin tuli mää-
13338: lailla on tarkoitettu järjestää valtakunnan       rätyksi yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukau-
13339: puolustus väliaikaisesti, ja sen hyväksyes-       deksi. Hyvällä syyllä katsottiin valtakun-
13340: sään anoi eduskunta hallitukselta esitystä        nan sotilaspoliittisen aseman vaativan niin
13341: uudeksi puolustuslaitoslaiksi, jossa, jos ylei-   vahvaa puolustuslaitosta kuin suinkin, ja
13342: nen asevelvollisuus tulisi säilytettäväksi,       kun käytännöllisesti ott8!en täydellinen har-
13343: vakinainen palvelusaika vahvistettaisiin          jaantuneiden reservien puute vallitsi eikä
13344: enintään yhdeksi vuodeksi. Sellainen laki-        sitäJpaitsi ollut nopean ja tehokkaan rek-
13345: ehdotus on valmistelun alaisena, mutta kun        ryyttikasvatuksen edellytyksiä -- taitavaa,
13346: siinä täytyy tietysti jossakin määrin ottaa       pystyvää ja lkyllin Iukuisaa päällystöä ja
13347: huomioon muiden maiden vastaavaa hiin-            alipäällystöä - , katsottiin pidempi palve-
13348: säädäntöä ja kun on vielä tykkänään epä-          lusaika toistaiseksi tarpeelliseksi.
13349: se'lvää, minkäla~seksi se muodostuu, niin on         Sotilaspoliittinen asemamme on edelleen
13350: toistaiseksi epävarmaa, milloin esitys voi        omiaan herättämään levottomuutta. Tieten-
13351: joutua eduskunnan käsiin:                         kin sen kehittymisestä riippuu, milloin pe-
13352:     Kuitenkin on se sekä mieskohtainen että       rinpohjaisemmat puolustustaakan huojen-
13353: varsinkin kansantaloud,ellinen sotilasrasi-       nukset voi katsoa olevan otettava harkitrl:a-
13354: tus, jota Suomen kansa tätä nykyä kantaa,         vaksi. Mutta puolustusvoimamme on -epäi-
13355: sangen tuntuv,a. Taakkaa on ilmeisesti huo-       lemättä sinänsä lisääntynyt. Nyt vakinai-
13356: jennettava, heti kuin se suuremmatta vaa-         sessa palveluksessa olevat vuosiluokat mu-
13357: ranuhatta näyttää voivan käydä päinsä.            kaanluettuina on meillä käytettävänä ei ai-
13358: Tästä lienee koko kansa, valtiollisista puo-      van mitättömät reservit, joiden kasvatus,
13359: lueista riippumatta, yksimielinen. Eikä           niinkuin rohk,enemme toivoa, on tyydyt-
13360: näytä olevan tätä nykyä poissuljettua, että       tävä. Suojeluskuntaliike on antanut valta-
13361: lähimmässä tulevaisuudessa on ilmaantuva          kunnalle ainesta lukuisaan ja erinäisiin tar-
13362: mahdollisuus huomattavasti pienentää puo-         koituksiin käyttökelpoiseen nostoväkeen.
13363: 1ustustaakkaa.                                    Kun tasavallan vakinainen armeija on nyt
13364:     Siitä hetkestä lähhen, kuin kysymys uu-       päässyt kolmannelle vuodelleen, tulee pääl-
13365: desta asevelvollisuuslaista tuli polttavaksi,     lystö- ja alipäällystökysymys voida rat-
13366:  on , voimak8is mielipide ollut yksivuotisen      kaista jokseenkin läheisessä tulevaisuudessa
13367:  vll!kinaisen palveluksen puolella. Johtui        ainakin jotakuinkin tyydyttävästi.
13368:  monista samalla kertaa vaikuttaneista sei-          Näin ollen ei liene aiheetonta koettaa
13369:   366                     X, 2. -   J\luutoksia asevelvollisuuS'lakiiu.
13370: 
13371: väliaikaista asevelvollisuuslakia muutta- mittaa kah1desti vuodessa, ettei minään vuo-
13372: malla saada aikaan sotilasrasituksen huo- .den kohtana miehisitön pääasialliserua osama
13373: jennusta.                                        tulisi olemaan harjaantumattomat l'ekryy-
13374:    Vakinaisen palvelusajan pituus on tie- tit. Ikäluo'kkain ka:htiajako on siis pan-
13375: tysti kysymyksen ydinkohta. 1<9118 vuoden tava toimeen, ja lienee kai ikää katsottava
13376: valtiopäivät ovat periaatteellisesti hyväksy- ainoaksi jakoperusteeksi, jota vastaan oi-
13377: neet yhden vuoden pisimmäksi ajaksi, ja keutettuja. muistutuksia tuskin voida.an teh-
13378: painavia syitä voidaan esittää juuri tämän dä. Vuoden ensimmäiisellä puoliskolla syn-
13379: aikamäärän hyväksi. Se edustaa lyhyintä tyneet tulisivat keväällä, jälkipuoEskolla
13380: valmistusaikaa, joka - vuosiluokkain kah- syntyneet syks.yllä (10 §).
13381: tiajaon kautta - tekee mahdolliseksi yllä-          Koska n.s. kertaushwrj·oituksilla on soti-
13382: pitää sotavoimaa, joka jokaisena ajankoh- lasteknilliseltä kannalta kwtsoen suuri mer-
13383: tana on ainakin melkoiseksi osaksi kokoon- kitys - esimerkiksi .perustuksen luomi-
13384: pantu välttämättömimmän harjaannuksen seksi sellaisille reservi- tai nostovä!kijou-
13385: saaneesta mi•ehistöstä. Se edustaa niin ikään koille, jotka kutsutaan aseisiin sodan •puh-
13386: suunnilleen sitä lyhyintä aikaa, joka, sen jetessa - , pitänee säilyttää mahdollisuus
13387: mukaan kuin kokemus antaa varteen, ei järjestää kullekin vuosiluokalla ainakin yksi
13388: salli ainoastaan rekryyttien mieskohtaista kertausharjoitus ('9 §). .Jottei pisintä pal-
13389:                                                                           1
13390: 
13391: 
13392: 
13393: kasvatusta, vaan myös joukkojen ainakin velusaikaa, yhtä vuotta, ylitettä!isi, tulee
13394: välttämättömimmän valmistuksen. Kaksi- korvaukseksi a.sevelv•ollisille turvata oikeus
13395: toista kuukautta onkin se pienin aikamäärä, vastaavan •pituisen loman saallltiin sinä vuon-
13396:  joka tekee mahdolliseksi miehistön valmis- na, jrol'loin palvelevrut lippujen a1la (.8 §).
13397: tuksen kaikissa niissä erilaisissa, vuoden-         Åsevelv.oHisten viihtymys, ja sen mukana
13398: ajasta ja säästä riippuvissa olosuhteissa, jossaikin mää!rin armeijassa vallitseva henki,
13399: joilla saattaa olla vaikutusta kenttäelämään ei ole vä:häis·eltä osalta riippuvainen siitä,
13400: ja kenttäpalvelukseen. Tuskin olisi hyvin- että palveluksessa ;oleva. miehistö ei tunne
13401: harkittua tehdä vakinainen palvelusaika olevansa eristettynä kotiseudustaan tai siir-
13402:  yhtä vuotta lyhyemmäksi. Heikko puolus- rettynä kovin vieraaseen ympäristöön. Mies-
13403: tuslaitos johdattaa mahdolliset hyökkäysai- määrän jaossa ja väen sijoituksessa olisi sen-
13404:  k•eiset naapurit helposti kiusaukseen, ja riit- vuoksi vaa.rinotettava, ettei asevelvollisia
13405: tämätön valmistus on rikos niitä kohtaan, mikäli mruhd•ollista p~teta kovin kauas ko-
13406:  joiden henki ja menestys kenties saattavat toaan 1tai sijoiteta paikkakunnalle, jonka
13407:  joutua riippumaan siitä, kuinka he suoriu- väestö puhuu toista kieltä kuin se sotruväki.
13408:  tuvat kentällä, samoinkuin sitä valtakuntaa Tämä seikka, joka tosin ei ole pääkysymyk-
13409:  vastaan, jota heidän on puolustettava.          sen yhteydessä, mutta jolla on aika, suuri
13410:     Siksi lyhyt vakinainen palvelusaika kuin merkitys, tekee tarpeelliseksi lisäyksen 5
13411:  yksi vuosi edellyttää välttämättömästi, ettei § :n 4 momeruttiin.
13412:  ainoastaan alipäällystö, vaan myös osa eri-        Pienemmi:stä muutoksis,ta, joihin kenties
13413:  koisaselajeissa palvelevaa miehistöä hanki- voi katsoa. olevan aihetta., kun vakinainen
13414:  taan värväyksellä; väliaikaisen asevelvolli- ''Palvelusaika lyhenuetään ylhdeksi vuodeksi,
13415:  suuslain 47 §:n mukaan säädetään kuiten- huomautettrukoon tässä va.in sitä, joka koskee
13416:  kin tästä asetuksella, jonka vuoksi tämä sellaiselle asevelvolliselle tuomittavan ran-
13417:  seikka ei tässä yhteydessä kaipaa erityistä gaistuksen määrää, joka välttääksensä .sota-
13418:  huomiota.                                        palvelusta silpoo jäseruiään, ha,avoitta.a it-
13419:     Jos vakinainen palvelusa•ika määrätään seään taikka muulla tavoin vahingoittaa ter-
13420:  yhdeksi vuodeksi, pitää otto ilmeisesti toi- veyttänsä (60 §.).
13421:                                  X, 2. -   Hornborg, Eidk, y. m.                              367
13422: 
13423:   Sen nojalla, mitä meillä on ollut kunnia                    että Eduskunta p·uolestaan hyväk-
13424: esittää, saamme kunnioittavasti ehdottaa.                   syisi niiinku.ul·u1mn lain:
13425: 
13426: 
13427: 
13428:                                               r. a k i
13429:        eräiden Suomen väliai·kaisen asevelvollisuuslain pykäläin muuttamisesta.
13430: 
13431:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti saarva.t Suomen väliaikaisen asevelvollisuuslain .),
13432: 8, 9, 10, 32, 51, 60 ja 62 ~:t seuraavan muu tetun sanamundon:
13433: 
13434:                        5 §.                            Vakinaiseen palvelukseen astuva.n ,t:::t~\'ei
13435:    Reserviä käytetään va•kina.isen väen lisää-      volli.sen palvelusai-ka on rau,ha,na.ikana yksi
13436: miseen liikekanna.llepa.nossa sekä saman            vuosi. Palvelusaikanaan on asevei vollinen
13437: väen lisäämiseen tarpeelli.SJeen rauhamajan         oikeutettu saa!lllaa.n kolmenkymmenen päi-
13438: lukumäärään soda:n päätyttyä.                       vän loman palveluksestaaJJ asianomaisen
13439:    Jos liikekannallepanossa katsotaan tarvit-·      päällystön määrättävänä aikana. Asevel-
13440: tavan vieläkin lisää väkeä, voidaan siksi           vollisen päätettyä palveluksensa. vahnai-
13441: käyttää nostoväkeä.                                 se,;sa väessä hän kuuluu viisi vuotta reser-
13442:    Sekä reservistä että nostoväestä voidaan         vi.in, jonka jälkeen hänet si,irretään nosto-
13443: myöskin muooostaa erityisiä osastoja vaki-          väkeen.
13444: nalisen väen tukemiseksi.                              Asevelv-ollinen, joka ,;entähd-en, että häntä
13445:    Sotaväen ·kokoonpano ja jako eri aselajei-       ei ole sinä vuonna, jolloin l1än oli kutsummn
13446: hin, sen varustaminen ja yllä.pito sekä sijoi-      alainen. hyväksytty sota.palvelukseen tahi
13447: tus , määrätään hallinnollisessa jä.rjestyk-        muusta syystä on myöhemmin va.kinaiseen
13448: sessä; miehistön jaossa ja sota.väen sij.oituk-     pa.lvelnkseen tullut, ei ,.;aa helportusta va'ki-
13449: sessa tulee vaarinottaa. että väJki mikäli          naisessa väessä eikä reservis.sä pal velemisf;Jl
13450: ma.hdollista sijoitetaan sille a1ueelle, josta      ajasta.
13451: se on kotoisin, ja paikka·kunnalle, jonka              Jos joku on palvellut vakinaisessa väe~sä
13452: väJestö puhuu samaa kieltä kuin mie'histö.          enemmän aikaa kuin yhden vuoden, on liika-
13453:    SotaNäen k·omlmnuskielenä on suomen-             määrä luet.ta va hänen :hyväkseen reservissä
13454: kieli. Virarrtoimituksessa, virka.kirjeis.sä, ti-   palvelemisa~ka;an n~hden. Milloin ~ta.as va-
13455: liuteossa ja toimituskirjoissa. no111datettakoon    kinaisessa väessä palveltavaa aikaa on jolta-
13456: yleistä kielilainsää·dänrtöä.                       kulta lyhenmetty. on hänen oltava reservi<Ssä
13457:                                                                            1
13458: 
13459: 
13460: 
13461:    Asevei vollinen on. mikäli m a,h d o11 i sta.    ,;en verran pitemmän aika:a; kuitenkaan äl-
13462: luetta•va semmoiseen sotilasry,hmään. jonka         köön ketään siirrettäkö reserviin. ellei hän
13463: mil€histöllä on sama äidinkieli knin hänellä        ole ollut va;kinais•essa palveluksessa vähin-
13464: itsellään.                                          tään kahdeksan kuukantta.
13465:                                                        Sodan aikana asevelvolliset jääväJt amnei-
13466:                      8 §.                           jnan tahi laivastoon niin ·pitkiiksi aikaa kuin
13467:   Asevelvollinen kuuluu nostoväkeen siitä           brve va~tii.
13468: kun on täyttä,nyt seitsemäntoista vuotta sii-
13469: hen asti kun on tullut neljänkymmenenvii-                               9 §.
13470: den vuoden ikään, jollei hän ole vakinaise,;sa        Asevelvolliset voidaa.n reservissä tai nos-
13471: palveluksessa ta·i kuulu reserrviin.                toväen ensimäisessä luokassa oloaikanaan
13472:   368                      X, 1. -   Muutoksia asevelvollisuuslakiin.
13473: 
13474: kutsua olemaan •harjoituksissa yhteensä            ovat :hyväksytyt va1paaehitoisåna palvele-
13475: enintään koLmekyrnmenJtä päivää.                   maan. 29 §:n toisessa lauseessa mainitut
13476:                                                    asevelvolliset luetaan s·Eihen kuntaan, missä
13477:                       10 §.                        oleskelevat. Tarkemmat mäiäräY'kset kut-
13478:    Asevelv·olli,;ten on saavuttava palveluk-       sunrta,luettelon pitämisestä annetaan asetuk-
13479: seen v&hvistettuna määräpä]vänä srumana            sella.
13480: vuonna kuin ovat olleet kutsurunan alaisia,                              51 §.
13481: ja pitää niiden tulopäivä, jo·tk& ensimäisellä         Vakinaisessa .palveluks·essa oleva a'sevel-
13482: vuosipuol<iskolla. täyttävält kabikymmentä         vollinen, joka sairauden tahi vio:i:ttumisen ta-
13483: vuotta, määrätä huhtikuun alkupuoliskolle          kia on tullut täysin ja ainaiseksi kykene-
13484: ja ni]den, jotka vuoden jälkimäisellä puolis-      mättömäksi asepalvelukseen ja puolustuslai-
13485: kolla tulevat kahdenkymmenen vuoden ikäi-          toksen hyväksi työskenJtelemään, vapaute-
13486: srksi, lokakuun a-lkupuoliskolle.                  taan sota;palvelusve1voll:i!suudesta.
13487:    Muuten 1ueta~an palvelusaika:
13488:                                1
13489:                                                        Jos va;kinaisessa palveluksessa oleva ase-
13490:    a.) sille, jonJka olisi pitänyt tulla .palve-   velvollinen huomataan pitemmaksi adalksi
13491: luks·een 1 momentissa mruin]ttuna sarupumis-       palvelwkseen kykenemMtömäiksi, vapaute-
13492: päivänä, mutta joka ilman laillista estettä on     taan hänet siitä toistaiseksi, mutta on kut-
13493: jäänyt pois, 1 päivästä kolmannessa kuukau-        sunta;toimiston mäaräysten mukaan uudes-
13494: dessa sen kuukauden jä~keen, jolloin asevel-       taan tarkastetta.va, kunnes voidruan ratkais-
13495: vollinen astui prulvelukseen; sekä                 ta., onlw hanen jälleen astuttava vakinaiseen
13496:    b) sille, joka muuten on astunut palve-         palvelukseen, siirryttä:vä reserviin tai nosto-
13497: lukseen muuna aikana vuodesta, palveluk-           väkeen ~ari tykkänään vapautettava sotapal-
13498: seenrtulonsa päivästä.                             veluksessä enää; olemasta; ja. on tämä rat-
13499:    Asevelvolliseit, jotka ovat as•tuneet 'Palve-   kaistava viimeistään kolmantena vuonna
13500: lukseen 1 momentissa ma.:inrittuna palveluk-       asevelvollisen astumisesta vakinaiseen pal-
13501: ,;eentulopäivänä, lasketaa.n kotiin sinä seu-      velukseen. Jos ·hän jo on ollut sellaisessa
13502: raa.van ka.lenterivuoden päivän:ä, j·oka on ka-    palveluksessa kalhdeksa:n kuukautta, älköön
13503: lenter:issa lä:hinnä ennen sitä päivää, jona       hantä ·enää; siihen velvo[tettako.
13504: tulivat.                                               Asevelvolliselta, joka. asianomaiselta 'Pääl-
13505:    Suomen vesien ulkopuolella olevain sota-        liköltä pyytää· terveydentilansa tarkastusta,
13506: la.ivain miehistöjen kotiinlaskeminen voi-         älköön sitä kiellettäkö.
13507: daan kuitenkin lykätä siksi kuin laiva on
13508: p&lannwt takaisin Suome~ satamaan. Liika-                               60 §.
13509: aika luetaan sittemmin miehistön hyväksi              Jos joku menettelee .petollisesti, päästäk-
13510: reservissä tai nostoväessä palveltuna harjoi-      sensa asevelvollisuudesta taikka saad8lksensa
13511: tnsaikana.                                         sen suorilttamisesta he1poitusta, rangaista-
13512:                                                    koon vähintään kahden kuukauden ja enin-
13513:                       :12 §.                       tään yhden vuoden vankeudella sekä asetet-
13514:    30 § :ssä mainittujen luetteloiden johdolla,    trukoon sen jälkeen vakin8lis.een sota~paJ.veluk
13515: jotka kutsuntaJtoimiston tulee toisiinsa ver-      seen. Sama olkoon laki sille, joka, välttääk-
13516: rata ja ta:r'ka.staa, tekee toimisto kutsunta-     sensä sotapalvelusta, itse taikka toisen
13517: luettelon, johon kun:nitta:in numerojärjes•tyk-    avulla silpoo jäsenåänsä, haa,voittaa. itseänsä
13518: sessä iän mukaan kirjoi•tetaan kaikki kut-         taikka muulla t&voin vahingoittaa terveyt-
13519: sunta-alueen nuorukaiset, jotka sinä vuonna,       tänsä. Jos han on käynyt asepahelukseen
13520: jona kutsunta on toimitettava, tulevat kruh-       kelpa&mattomaksi, ·olkoon rangaistus vähin-
13521: denkymmenen vuoden ikään. paitsi ne, ,jotka        tään yksi vuosi vanl\:eutta.
13522:                                                                        j
13523:                                                                    i
13524:                                                                )   '
13525: 
13526: 
13527:                                    X, 2. -   Hornborg, Eirik, y. m.
13528: 
13529:                      62 §.                           takoon kutsua työhön ja siinä pitää niin
13530:    Asevelvollinen, joka on tuomittu kansa-           kauan •kuin sotaa kestää.
13531: laisluottamuksensa menettäneeksi tahi ju-               Jos tässä tarkoitettu henkilö ennen tuo-
13532: listettu todistagaksi kelpaamattomaksi, voi-         mitsemistaan ·on 1palvellut jonkun aika-a va-
13533: takoon rauihanaikana, sen vuoden aljettua,           kinaisessa väessä, on se aika luettava hänen
13534: jonka a,jaHa hän täyttää <kaksikymmentä              hyväbeen vähennykseksi hänen rauhan-
13535: vuotta, mutta ennenkuin hän on tullut ka.h-          aikaisesta työvei vollisuudestaan.
13536: denkymmenenseitsemän vuoden ikäisek.si,
13537: kutsua 6 § :ssä mainit,tuuJJ tyÖhön enintään
13538: y hdeksri vuodeksi.    .                               Asetuksella. vallVistetaan sekä milloin tä-
13539:    Sodacn~ik.wa- sPmmoinen henkilö, jollei           mä laki on astuva voimaan että myös ne tar-
13540: hän erunen liikeka.nnallepanoa ole täyttänyt         kemmat määräykset, jotka sen täytäntöön-
13541: lieljääkymmentävii.ti:ä vuotta, niinikään saa-       panemiseksi tarvitaan.
13542: 
13543: 
13544:        Helsingissä, 31 p:nä maaliskuuta 1920.
13545: 
13546: 
13547:                  Eirik Hornborg.                    Johan Broända.
13548:                  ~agnar   Furuhjelm.                Edv. Helenetund.
13549:                  Jfi. J. Prooope.                   Johannes Miemois.
13550:                                   ·Karl Fr. Lauren.
13551: 
13552: 
13553: 
13554: 
13555:                                         \.
13556: 
13557: 
13558:                               \
13559:                                   ''1
13560:    370
13561: 
13562: X, 1:1.       Anom. elul. N :o 73.
13563: 
13564: 
13565: 
13566: 
13567:                                        Helenius-Seppälä, Matti: Ek•falaitoksen mutdtamisesta kan~
13568:                                           samniliisin kannalle.
13569: 
13570: 
13571: 
13572: 
13573:     ·~e ms:itns, mitkä Suomen ka-nsalla on so-               kansankerroksissa. Mutta yhtä tunnettua
13574:  talairtoksensa twba · tätä nykyä ka.n:ruetta-              on, ·että niiden ol•emws,sa olo repii yihä suu-
13575: .vana, on niin ras1ka,s, että yhä ns•ea1mmat                remmaksi s~tä juopaa., mi1kä vaU]ts•ee eri
13576:  ovat tu-ltloot vaikuurbet.nilksi siitä, oetiä s·~ta on     kansa,n:Luokkien väh·llä.          Sirtä paitsi tulisi
13577:   maJhdoton·ta ajan ,mi•tt;a.an kestää. Kysy-                kaiken aseellisen mahdin, niinkuin suoje-
13578:  my'k,seen p·a,nrtu ka,n:sai·n'liittoon· y:Myminen,         1uskun1t.ia ·lva·nnat!ta vaiHa:kin, va~kutusva•l't,a•i
13579:  jdhon ·olisi maihdoll]s,imman rpian pyrittävä,             seHa 'ta1hoHa. on laus,u:iJtu, olla. 'hallituksen
13580:  fmtaa kuitenkin toiveita siitä. ·että sntilas-             .käsi8sä.      N ykyoloiSisa suojeluskunnat tus-
13581:  tr.wkka. vo~daan ~aada enn•en ip~t.kää rne}koi-            kin 'kuit,enlka·an ovat vnlmiit va.paaeMoi-s•es.ti
13582:  s·esti ihu·ojen,tumwa.n. ·.Tuuri t.oivi() maam·me          1hajaantumaan. Nä:i•n. o·Hen näy1t:tää a:inoaH·a.
13583:  pää,semisesttä        •kansa in 1i i t on1  tu·ottami sh   ·suootuis~:dta •a!Siaon rat,kaisu]lta se, ei::tä suoje-
13584:  ·edu'i•sta o;;a.llis•eksi saa herääJmää·n kys'y-           }us,kunnat sulauttuvat vailta.hmnan yleisoeen,
13585:  m;)"ksen, eikö nlrs·i ajuissa r;~/hdyttävä ha:r-           kansa,nmilii•sin malliin jä11jes•tettyyn sota•vä-
13586:  ki:tsemaan ja v,aoltmi•sttamaan sota.Ja•i·toks•emme         keen.
13587:   muut:tamrs'ta n.iin sanotun kansanmiEitsin                    Kans,anmrlii·siä,kin toimeen.pantaes:sa olisi
13588:  malli:seksi. kos'b si•t•en päa•stäi:s·iin paljoa            otettava. hu01m:i:oon ne omanitunnon syyt,
13589:  pi•en·emmi1lä sotila,;menoiilLa :kuin nykyään               jotka estävät erinäisiä kansalaisia a ,;etta
13590:   ja ·voit•aisiin saada ~memmän va.roja irt•i sel-           ka•ntama•sta ja jo:tJka ovat Ruots·i·s·sa aiheut-
13591: 1ai:&ten yhtei:skunnallis:t.en uudistusten toi-             taneet lainsäädäntötoimenpilt,een tilaisuuden
13592:   meenpanemis·een. joi·;;ta ka.nsa'n menestys               ha·nkkimiseksi . i:ällwis.iHe hentblöiHe •työvel-
13593:   kui•t,entkin lopulta en,si sijassa riippuu.                vol·l i•suudoen suorrt.trumis,een a,s,ev·el voUisuu-
13594:     ·Ritä pai 1t,-i voibi.,-•iin tätii ti•etä saa·dn tyy-    den asemasta, sekä vapautettava meilläkin
13595:   dyttävästi ratkaistuksi kysymys. jolle                    aseita ikä;ytttämästä ne. jo,t1ka sen sij-aan tha-
13596:  muuH•a tavoin on vai•kea kaikkia tyydyttä·-                 1uava t työvl:}lv-o1lisuuJtta 'Suori tt~a-a.
13597:   vää mtJkaisua löy•t,ää. Suojel,usikunniHa on                  Ed-ellis-en nojaHa rallikenen ehdottaa,
13598:   ollut      suuri t.ehftävänsä va,pa,ustaistelus-
13599:   samme. Vi·elä ny<t:kin on niil'läJ, nii.n kamm                        että Eduskunta pyytäisi hallituk-
13600:   kuin vaHio:Hinen asemamme on oHut epä-                             selta esitystä sotalaitoksernrne muut-
13601:   varma, ollut melikoista 'ka.n,llla.tuslt,a. toisis·sa              tamisesta kansanmiliisin krwnalle.
13602: 
13603:           Hei si ngis;;ä. 3 'päivänä ih uhtitku'u'ta 19 20.
13604: 
13605:                                                                                Matti Helenius-Se]l}lä.lä.
13606: