Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

ASK_1921_I | ASK_1921_II | ASK_1921_III | ASK_1921_IV_V | HAK_1921 | Liite_1921_I_VIII | PTK_1921_I | PTK_1921_II | PTK_1921_III |

1: VALTIOPÄIVÄT
2:             1921
3: 
4: 
5: 
6:     LIITTEET
7:            I-VIII
8: 
9: 
10: 
11: 
12:         HELSINKI, 1921
13:    VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
14:                                             j
15:                                         j
16:                                         j
17:                                     j
18:                                     j
19:                                 j
20:                                 j
21:                             j
22:                             j
23:                         j
24:                         j
25:                     j
26:                     j
27:                 j
28:                 j
29:             j
30:             j
31:         j
32:         j
33:     j
34:     j
35: j
36: j
37:                                             SISÄLLYSLUETTELO.
38: 
39:                                                1. Perustuslakivaliokunta.
40:     Hallitusmuotoa ja valtiopäiväjärjes-                                                                                               Siv.
41:     tystä koskevia eduskuntaesityksiä ja                                 2. Vainio ja H annunen, edusk. esit.
42:               anomusehdotus.                                                N ::o 2: Ehdotus lai.ksi Suomen iJ:ral-
43:                                                                  Siv.       li·tusmuodon .p.erusteista . . . . . . . . . .                6
44: 1. Ailio, redusk. esit. N :o 1: Ehdotus                                  3. Holma, anom. e:hd. N :o 1: Erinäis-
45:    1a·iksi 20 lP :ruä heinäkuut.a 1906 anne-                                ten muutosten tekemis,estä valtiopäi-
46:    tun Suomen Valtiopäiväjärjestyksen                                       vä.iärjestyk.sceen . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    l'l
47:    5r2 § :n muuttamisesta ·toi,s.in kuu-
48:    luvaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     5
49: 
50: 
51: 
52:                                                II. Valtiovarainvaliokunta.
53:    A. Verotuslaitoksen uudistamista kos-                                                                                               Sirv.
54:         kevia eduskuntaesityl<siä.                                          kansalaisille heidän. saataviataan Ve-
55:                                                                  Siv.       näjän valtiolta . . . . . . . . . . . . . . . . . .          29
56: l. Holma, edusk. esit. N :o 3: EhdotiTs                                  7. Palmgren m. fl., :pet. försl. N:o 3: An-
57:    lai!ksi tuio- ja omalisuusverosta anne-                                  g·ående bevi:lja,nde av er.s.ättning åt
58:    tun lain 65· § :n muutJtrumisesta toisin                                 finSika mediborgare fö·r deras til:Lgodo-
59:    lkuuluvalksi .. .. .. . .. . .. .. .. .. .. ..                 17        hav-anden hos ryska staten . . . . . . . .                   31
60: 2. Fränti, edus>k. es1it. N :o 4: Ehdotus                                8. T01·ppa y. rn., aonom. eihd. N :.o 4: Toi-
61:    :laiksi tulo- ja omaisuus,ver·osta elo-                                  menpiteisiin ryhtymiiSestä venälä·it-
62:    kuun 3 p ;,nä 1920 annetum laiJn 6 § :n
63:               1                                                             ten •wtilas·viranomalisten met.s•iiln.hak-
64:    muuttamisesta toisin kuuluvaksi . .                             19       lmiden ja linnoitus·tö1den semä lai.tto-
65: 3. Helo, redusk. esit. N:o 5: Ehdotus                                       :mien ma.i·oitusten aiheuttamien va-
66:    laik6i henkirah·a,n lakkauttamilsesta. .                       21        hinkojen korvaamiseksi . . . . . . . . . .                   33
67: 4. Lanne y. m., edook. esit. N :o 6: Eh-
68:    dotms Iailksi koiraveron suorittarmi-                                     C. Uusia rautateitä ja muita kulku•
69:    ses:ta 213 päivänä joulukuuta 19.10 an-                                   laitoksia koskevia anomusehdotuksia.
70:    netun a.setuksen 1 § :n muuttami-
71:    sesta toisi1l! kuuluvaksi . . . . . . . . . . . .              22      9. Pitkänen y. m., anom. ehd. N :o 5:
72: 5. Junes. y. m., edusk. esi:t. N :o 7: Ehdo-                                  Määränruhia:n myÖiDtämi.sestä s•iHan ra-
73:    tus laiksi 'koiraverOill suor:i!ttR~misesta                               lloorrt.ami,sta VJart.en P.ieJlisjoen yiLi . . . .          37.
74:     jouluku11Il 14 ,p :nä 1894 annetun ja                               1.0. Fränti, anorn. ehd. N :o 6: Mäiirära-
75:     jouilukuun 2'3 p :nä 1·910 m:umtetun                                     ihan myöntämises1Jä uu:s.ien maantei-
76:    a513tuks.en 1 § :n muuttamisesta toisin                                    den rrukentamisek.si La.pinma,an kih-
77:    kuuluv8Jksi . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . .       24         lakwn:nassa .. .. . .. .. . .. .. .. .. .. ..               38
78:                                                                         11 Hiidenheimo y. rn., anOilll. ehd. N" :o 7:
79:                                                                               Rantatien rrukenta;misesta He1singis•tä
80:     B. Suomalaisten saatavia Venäjän                                          Risteen asemalle . . . . . . . . . ... . . . . .           39
81:     valtiolta koSkevia anomusehdotuksia.                                12. Hela y. m., aillom. ehd. N:o 8: Mää-
82: 6. Mannonen y. m., anom. ehd. N :o 2;:                                        riiralhan myöntämisestä Turrun-Rii-
83:    Ko'l"v·auJksen myönt.ämlis.est:ä Suomen                                    hi>mäen radan rakenkamista. varten . .                     4·2
84:   IV
85: 
86:                                                                    Siv.                                                                       S1v.
87: 13. Wiljanen y. m., anom. ehd. N:o 9:                                          Määrärahan myöntämisestä Suomen
88:     Rautatien raken.trum:isesta Epilän IPY-                                    eläinsuojelusyhdistykselle. (LausUII1t<J
89:     säkilnä ·Seinäjoen asemalle . . . . . . . .                     43         ,pyydettävä siv. IV:lta) . . . . . . . . . . . .                65
90: 14. Vesterinen y. m., anom. ehd. N :o 10:                                 26. Erich, lvi. y. m., anom ehd. N :.o 24:
91:     Suolahden~Haa:pajårVlen            rautatien                                Määrärahan myöntämise&tä Suomen
92:     ralkentami•sesta .... ·1· . . . . . . . . . . . . .             46         S!l!nomaleihtimiehille ulkomaisia 'OllW-
93: 15. Kojonen y. m., ·anom. ehd. N :o 1l:                                        tomatkoja vart'en. (Laus. ;pyyd. s~v.
94:     Määrärahan myöntrumiseatä Lahd·en-                                         v:lta) . . . . . . . . ... . . . . . . . . . . . . . . . . .    66
95:     iHeinoian ·radan ra:kiennustöi.den alot-                              27. Soininen y. m., anom. ehd. N :o 2,5:
96:     tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . .              47          Määrärahan myöntiLmisestä, kotika,s-
97: 16. Taskinen, W. y. m., anom ehd. N :o                                          vatu.syhdistykselle. (Laus. 'PYyd. siv.
98:     12: Määräraha,n myöntämiSBstä Mik-                                         v:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    67
99:     kelim--!Savonlinnan radan suunnan                                     28. Soininen y. m., run.om. ehd. N :o 26:
100:     tutkimista varten .....               ·l·.....
101:                                              olo   ••               48          1Iäärärahan myöntämisestä Suomen
102: 17. Thuneberg y. m., anom. ehd. N :o 13:                                        Esperanto-Instituutille. (Laue. .pyyd.
103:     Määrärathan .myöntiimisestä Viipurin                                        siv. v:lta) ..... ,. . . . . . . . . ... . . . . . . .         68
104:     ---'Koiviston radllln crakennustöiden                                 29. Elelund m. fl., pet. försl. N :o 27:
105:     jatkamista varten . . . . . . . . . . . . . . . .               50          Angående bevi1ljande av 31nsla,g åt
106: 18. Piitulainen y. m., an·Oilll. ehd. N :o 14:                                 idoförenimgar. (Laus. ·pyyd. siv.v:lta)                         71
107:     Thauta.tien r'a'kentwmis:esta Matka-                                  29. Elelund y. m., anom. ehd. N :o 2·7:
108:     selän___,Suojärven radalta ·Salmiin . .                         5·1        Määrärahan myöntämisestä id.oyhdis-
109: 19. Junes y. m., anom. eihd. N:o 15: Rau-                                       ty!k.sille. (Laus. pyyd. siv. v :lta) . . . .                  75
110:     tatien •rakentamisesta Suomen-Ruot-                                   30. Ampuja y. m., anom. eihd. N :o 28:
111:     sin yhdysradalta Torn1on u~'kosata­                                        !Määräraha;n myöntä.mios.estä Työväan
112:     maan Röyttään .. 1................                              5<2         unheiluliitolle osan·ottoa V•a.rten Pra-
113: 20. Talckula y. m., anom. ehd. N ;,o 16:                                        gin olympialaisiin lki,soihin. (Laus.
114:     Rautatien rakentamisesta Kontio-                                           pyyd. si•v. v:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . .          79
115:     mäelt.ä Petsamoon . . . . . . . . . . . . . . . .               53    31. Hämäläinen y. m., anom. ehd. N :o
116:                                                                                 29: Mä!ä.räirahrun myöntämisestä uusi-
117:                                                                                en viljelystilojen muodostamiseksi ja
118:      D. Määrärahojen myöntämistä talou-
119:                                                                                 maanviljelijiilin liikeluotan tukemi-
120:      dellisiin, sosialisiin, sivistys- y. m.                                    seksi. (Laus. pyyd. ma;,atal. v:lta) . .                       8()
121:       tarkoituksiin koskevia anomuseh-                                    32. Junes y. m., anom. ehd. N :o 30:
122:                      dotuksia.                                                 Määrärwhan myö.ntämiseatä suovi~je­
123:                                                                    Siv.        lysk·oea;seman perustamiseiksi Perä'-
124: 31. Ryömä y. m., anom. ehd. N :.o 17:                                          Poh;jolaan. (Laus•.•pyyd. maatal.v:.Ita)                        82
125:     ·Määrära:han myöntämisestä ·tuberku-                                  3'3. Ruuskanen y. m., runom. ehd. N :o 31:
126:     }osin vastustamista varten (Lausunto                                       ::Määrä,l'ahan myöntämisestäJ suovilje-
127:     ;pyydettäv'ä tal. v:,lta) . . . . . . . . . . . .               59         lyskoeaseman perustamista varten Sa-
128: 22. Frän.ti, anom. ehd. N :o 19: iMäärä-                                       voon. (Laus. ;pyyd. maata;l. v:lta) . .                         85
129:     .r·a:han myöntämisestä sairaalan ;pe-.                                34. Nilclcanen y. m., anom. ehd. N :o 32:
130:     rustami,seksi Kittilään·. (Laus. ;pyyd.                                    ·Määrärahan myöntämisestä 'kiuoletus-
131:     tal. v:lta) .................... ,. . . .                       61         lainoik.si !henkilöille, jotka voi;yat
132: ~- Koivuranta y. m., an'Om. ehd. N :o                                          hankkia vierasmaalaisten Karjalan
133:      20: Määrärahrun myöntämisestä sai-                                        krunna:kseila omistamia maa-alueita.
134:     ?.rustuvrun rperustrumista varten Kuola-                                   (Laus. pyyd. maatal. v:1ta) . . . . . . . .                     87
135:      järven kuntarun. ;(Laus. pyyd. tal.                                  35. Jyske y. m., anom. ehd. N :o 33:
136:     v:lta) . . . . . . ... . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    62         Mä:ärärahan myöntä:misestii uutisvil-
137: JM. Hiidenheimo y. m., anom. ehd. N :o                                          jelyavus,t.UJksia varten. (Laus. pyyd.
138:     22.: Määträrahan myöntämisestä Kan-                                        maa:t.al. v :Ha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        89
139:      salaiskoT!kea:koulum            Kannatus 0.-                         36. K ärlci y. m., anom. ehd. N :o 34:
140:     y :l1Ie ilmnnalliskuriSiSiien avustamista                                  MääDäJrruhwn myö.ntämisestä 'Suupoh-
141:     .var.ten. (Laus. pyy,d. siv. v:lta) . . . .                     63         jan maamieskoulun rakenn·usavustuk-
142: 25. Tavastähti y. m., am.om. ethd. N :o 23:                                    seksi. (Laus. pyyd. maatal. v:·lta) . .                         91
143:                                                                   •
144: 
145: 
146:                                                                                                                                        V
147: 
148: 
149:                                                           Siv.                                                                      Siv.
150: 37. Kaskinen y. m., anom. ahd. N:o 18:                                    40. Ko·ivuranta y.m.,•a·n·om.ehd. N:o 2'1:
151:     Valtioa;vuu myöntämisestä sa:hateol-                                      Määräraha;n myönti1mis;estä puhe1irn-
152:     lisuuskou1wn ~peru.stamista varten.                                       laitoksen aikaansaamista v·arten Perä-
153:      (Laus. pyyd. tal. v:lta) ........ ,. . 92                                Pohjolaan ja Lappiin. (Laus. pyyd.
154: 38. Åleerblom, pet. försl. N :o 42: An-                                       lalki- ja tal. v:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . 101
155:     gående st.at:mnderstöd åt och inriät-
156:     tande av slöjdskolor på :1andet. (Laus.
157:                                                                                 E.    Muita aloja lmskevia anomus-
158:     pyyd. siv. v:H.a) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94
159:                                                                                              ehdotuksia.
160: 38. Åkerblom, anom. ehd. N :o 42: Koti-
161:     teollisuuskoulujen           perustamisesta                           -U. Jyslce  y. m.., anom. ehd. N :o 40:
162:     maalle ja niiden valtioavu.sta. (Lau.s.                                   Eläinlääkäriopet.aksen järjestämises-
163:     pyyd. siv. v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97                 tä. (Laus. maatal. v:lta) .......... 105
164: 39. Halme y. m., anom. ehd. N:o 36:                                       42. Sillanpää y. m. anom. ehd. N :o 45:
165:      Varojen myöntämisestä halli;tuksen                                       RautatieUä va;ki•tui.sesti työskentele-
166:     käytettävälrn.i työttömyyden torju-                                       vien työläisnais>ten asettamis·es,ta rau-
167:      mis.ta varten. (Laus ..pyyd. työv. as.                                   tatien ;vakinaiseen lhenki1äl1mntaan
168:     v:lta) ........................... 100                                    kuuluV'iksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1(}9
169: 
170: 
171: 
172:                                                        111. Lakivaliokunta.
173:                                                                    Siv.                                                Siv.
174:  1. Schauman, motion N :o 8: Förshtg                                       2.   Kotonen, edusk. esi:t. N :o 9: Ehdo-
175:     tilJ lag om ti·tlars ooh ordnar.s• för-                                     tus laiksi sä.ä.stökassaliikkeen anta-
176:     llim.a:nde . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113          man vastalkirjan kuolettamisesta. . . H9
177:  1. Schauman, edusk. esit. N:o 8:·Eih-
178:     dotus laiksi arv'Onimien ja l'itari-
179:      merikikien antamisesta . . . . . . . . . . . . 116
180: 
181: 
182: 
183:                                                       IV. Talousvaliokunta.
184:                                                 Siv.                                                                             Siv.
185:   l.  Wiljanen y. m., edulillk. esit. N :o 1{):                               gående verkställande av utredning av
186:      ·Ehdotus laikS':i 1ahjoit.usmwakruun;un-                                 den s. k. förbudslagens rerkn:ingar .. 126
187:      •puistojen luovuttamista tlrosikevan Se-                              2. Schauman, a.nom. ehd. N:o 37: Twt-
188:       nRJatin päätoksen kumoamisesta            123                           k:Umuksen toimittamisesta n. s. kiel-
189:   2. SchaAtman, pet.. försl. N :o 37: An-                                     t.ola~n vaikutuksista. . . . . . . . . . . . . . . 127
190: 
191: 
192: 
193: 
194:                                                      V. Sivistysvaliokunta.
195:                                                           Siv.                                                                          Siv.
196:  1. Nikkanen y. m., edusk esit. N:o 11:                                       Kaupu:ruk,]en kansakou1Uilltarkastajan-
197:      Ehdotukset a) Ia:ik.si 27 § :n muutta-                                   virkai:n uudelleen järjestämisestä .. 133
198:      mise.sta 15 p :nä Jrwhtikuuta 1•92,1 an-                              3. Schauman, anom ehd. N :o 4:1: Evan-
199:      netu.s.sa laissa oppivelvollisuudesta ja                                 kelisluteri.J..aisten tuomiokarpitulien ja
200:      b) laiksi 31 §:n muutta.misesta 15                                       senraekuntien arkistoissa olevan ka-
201:      p :näi :huhtikuuta 192:1 anill.etussa lais-                              toli.saikaisen ja usko.npuhdistuksen
202:      sa, jOtka koskee kiansakoulwlaitoksen                                    jälkeisen Ii tur.gisern kirjallisuuden
203:      kustannuksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131                 luovuttam~a Helsingin Yliopiston
204:  :2. Kojonen y, m., anom. ehd. N :o 39:                                       kirjastolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 134
205:                                                           •
206: 
207: 
208: VI
209: 
210:                                        VI. Maatalousvaliokunta.
211:                                                   Siv.                                                                Siv.
212: 1. W iljanen y. m., edusk. esi,t. N :o 12:                   lagen a•n•gående inHisen av Iegoom-
213:    EhdotUJS Laimi ·eräiden vS~ltion.mai~                     råJden .......................,.... ,139
214:    den asutusta .kookevien sääidösten ku-                 2. Åkerblom, edusk. esit. N :o 13: Eh-
215:    morumisesta ...................... 137                    dotus laiks;i ;vuokra-alueiden ~unae­
216: 2. Åkerblom, motion N :o 13: Försla,g                        .trumisesta a.nnetum lain 25 §:n muut-
217:    tiJl lag om ändrad 1yde1se av 25 § i                      ta.misesta toisin kuuluvaksi           141
218: 
219: 
220: 
221:                                    VII. Työväenasiainvaliokunta.
222:      Työneuvostoja, palkkalautakuntia,                                                                                Siv.
223:      työaikaa, työttömyyttä ja työriitoja                      laikiJa palookllilautakunnista ja a:lim-
224:      koskevia eduskuntaesityksiä ja ano-                       mista paJkoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1>!)9
225:                 musehdotuksia.                            5.   Paasivuori y. m., anom. ehd. N :o 4'4:
226:                                                   Si<V.        T yöttömyyskas•soi•sta 2• p.äi,väJU:ä mar-
227:                                                                  1
228: 
229: 
230: 1. Palmgren m. fl., motion N :o 14:                            raskuuta 1917 annetun as·etulksen
231:    Förslag tiU lag angående .ändriJng av                       voimaanv·runoa lkoskev.an asetuksen 6
232:    lagen o.m åtta tirnmars ru!lbetsrtid av                     § :n muuttrumi.sesta ................• 165
233:    den 2'7 november 1,917 ............ 147                6.   Åkerblom och Schauman, 1pet. försl.
234: 1. Palmgren y. m. edusk. es,i,t. N :o 14:                      N :o 46: An.gående verkställande av
235:    Ehdotus 1a,jJksi kahdeksan tunnim työ-                       utredning om möjlilgheten att av-
236:    aj.asta marraskuun 27 'Päiivä,n•ä 1917                      skdfa det rege1bundna natta·rbetet
237:    alllnetun lai.n muuttlamis.eSita . . . . . . . . 149        på bokindusrtJr.i,ns' område . . . . . . . . . . 1617
238: 2. Helo y. m., eduBk. esit. N:o 15: Eh-                   6.   Åkerblom ja Schauman, anom. ehd.
239:    dotus la;iksi työneuvostoista ........ 1·51                 N :o 46: Selvi.tY'ksen ihanmkimisesta
240: 3. Paasivuori y. m., edusk. es1it. N :o l6:                    kilrjateolli.suuden alalla vallitsevan
241:    Eihdotus laiksi työttömyyslk.as,soista                      sääna:~·öllisfln yötyön poistamisen mruh-
242:    2 päivänä marr.askuuta 1917 annetun                         doJ:lisuuksisrba . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 169
243:    asetuksen :2i2 § :n :kumoami1sesta . . . . 157         7.   Paasivuori y. m., anom. eJhd. N:o 47:
244: 4. Paasivuori y. m., anom. ehd. N :o 4i3:                      Työri~doista       aiheutUJV,~en           työväen
245:    Komitean rusettamisesta laatirrna.!lln                      aswntoepäikohtien poirst!llmisesta.                      171
246: 
247: 
248: 
249:                VIII. Valiokuntaan lähettämättä jätetyt anomusehdotukset
250:                                              Siv.                                                                       Siv.
251: 1. Osterholm m. fl. pet. förs1l. N :o 316:                2. Palmgren, pet. försl. N :o 38: Ang.
252:    Ang. :liramHilggrunde av 'l'l'rOI>osition                 refo11mering av gällande alkohollag-
253:    tiU en restriiktiv 8!1kdhollagsti1f1miing 175             stiftnin.g . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 178
254:                             ..        ..
255:  VALTIOPAIVAT
256:                   1921
257: 
258: 
259:            LIITTEET
260:                     1.
261: 
262: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
263:    EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUS~
264:               EHDOTUS
265: 
266: 
267: 
268: 
269:                HELSINKI, 1921
270:          VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
271: 1
272: 
273: 1
274: 
275: 1
276: 
277: 1
278: 
279:     1
280: 
281:     1
282: 
283:     1
284: 
285:     1
286: 
287:         1
288: 
289:         1
290: 
291:         1
292: 
293:         1
294: 
295:             1
296: 
297:             1
298: 
299:             1
300: Hallitusmuotoa ja valtiopäiväjärjestystä koskevia
301:       eduskuntaesityksiä ja anomusehdotus.
302:                                                                                                  5
303: 
304: 1,1. -   Edusk. esit. N:o 1.
305: 
306: 
307: 
308:                                  Ailio: Ehdotus laiksi 20 p:nä heinäku,uta 1906 annetun Suo-
309:                                     men Valtiopäiväjärjestyksen 52 §:n muuttam~8esta toisin
310:                                      kuul'll,vaksi.
311: 
312:                                       E d u S' k u n n a 11 e.
313: 
314:     Parailla,an on Eduskunnan ikä:siteltävänä       asiain käs~Helyyn, jotka koskevat evian-
315: ehdotus uskonnonv·apauslaiksi. Jos tämä             kelis-luterilaå:sen kirkon S'tth:detta: val-
316: e.'l:tdotus rtulee laiksi, on vihdoinkin saavu-     tioon. Tuoreen esimerkin ottaakseni, eivät
317: tettu kullekin va;paus luopua uskonnolli-           ev,ankelis-luterilaisesrta kirkosta luopuneet
318: sesta yhdyskunnastaan, liittymättä toiseen          saisi: otta,a osaa hiippakunt,ain lisäämistä
319: - vapaus, joka on k&tsottava kuuluvan               tarkoittava,n ehdotuksen käsit,telyyn, vaiJk-
320: yle~siin ilhmisoikeuksiin. Mutt'a tämä va-          ka tämä ·koskee valtionmenoj,a ja. siis välil-
321: paus ei saa tulla säädetyksi olemassao-le-          lisesti v,erotttsta. Valtion j,a kirkon suhtei-
322: vain y.hteiskunnallisten oikeuksien lillenet-       den järjestely jäisi eduskunnassa ainoa,staan
323: tämis,eHä, jotlka on turva,ttu H. 'M :n 9 § :~ssä   evankelis-1 u terilaisten edustajain ratka,ista-
324: sillekin, joka ei kuulu mihinkään uskon-            va.ksi. 'Tämä olisi ilmeinen loukkaus H. M:n
325: nolliseen y.hdyskuntaan.                            9 § :ssä tunnustettua periaatertta va.staan, ja
326:     V:. J:n 5,2 §:n muka,an eivät muut kuin         on oudoksuttavaa, et.tei tätä seikka.a ole
327: evankelis-1 uterilais·een uskontunnustukseen        otettu käsiteltävaksi uskonnonvapa,uslain
328: kuuluvait saa ottaa osraa Suomen lute-              y:htey:des,sä. O:i:keus ja k01htuus vaatii, että
329: rilaisten seuraku[lltai,n kirkkolakia taJhi         puheena oleva V. J :n pykälä !kiireesti muu-
330: muuten niiden kirkollisia oloja kOiS]~e­            tetaan siten, että se koskisi ainoast,a.an ev:an-
331: vainr ehdotusten: käsruttelemiseen. Jos, täimä      kelis-luterilaisen kirkon s~säisiä• asioita.
332: säännös pysyt•etäiäni voimassa ja t-ekeillä         Muuten jää suunniteltu uskonnonvap.aus
333:  oLeva usikonnonv,apaus,l:aki tulee toteute-        ainakin osalle y.hteiskunna,n jäseniä kuol-
334: tuksi, ,seuraa ,si:itä, että evankelis-1 ute-       leeksi .kirjaimeksi.
335: ri[aises'ta :kirJro:sta luopuneiHa ei edus-            Pyydän senvuoks,i esittää EduSikunnan
336:  kunnass'a       ole   oikeutta sellai.stenkaa'n    hyväksytltä.väksi seuraavan laki.ehdotuksen.
337: 
338: 
339:                                               Laki
340:          20 p:nä heinäkuuta 1906 .annetun Suomen Valtiopäiväjärjestyksen 52 §:n
341:                          muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
342:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on teht.y 20 päivänä heinäkuuta U06 an-
343:  netun Valtiopäiväjärjestyksen 60 §:ssä määrätyllä tavalla muutetaan täiten Valtio-
344:  päiväjärjestyksen 512 § näin kuuluvaksi:
345:                    52 §.                            sdlaisten ehdotusten <käsittel,emis.een, jotka
346:   Ålkö1ilt muut, kuin eva:nkelis-1ulterilaiseen     yksinom&~an koskevat Suomen evan!keli~s-lu­
347: uskontunnustukseen kuuluvat, ottako osaa            terilaisen kirkon sisäisiä asioita.
348: 
349: 
350:             Helsingis·sä 15 p :nä huhtik. 19!21.
351:                                                                                 Julius Ailio.
352:   6
353: 
354: 1,2. -    Edusk. esit. N :o 2.
355: 
356: 
357: 
358: 
359:                                      Vainio ja Hannunen: Ehdotus laiksi Suomen hallituS'Inuo-
360:                                        'don perusteista.
361: 
362: 
363:                                  S u o m 'e n E d u s k u n n a l l e.
364:                                  1
365: 
366: 
367: 
368: 
369:     Sinä .ailkana, jolloin Suomen nykyinen           kouksia, julkaista sanomaLehtiä ja kirjalli-
370: hallitusmuoto samoin kuin siihen liilttyvä           suutta j. n. e. Mutta todellisuudessa tämä
371: valtiopäiväjärjes.tys ja vaahlaki sekä muut          ei t.akaa, mitään samanarvoisuutlta, ·sillä työ-
372: pernstuslainluontois·et .säädGkset ovat olleet       väenluokalle olisi tär·keintä omi.staa ei ai-
373: voimassa, on käynyt täysin riittävästi sel-          noastaan paperilla olevia oikeuksia vaan
374: viHe, että rSuomen nylkyään voimassa ole-            myöskin mahdollisuus niiden toteuttami-
375: v·a.t perusrtusla,it ovat kehottomat takaa-          seen. Mutta juuri tätä ;mahdollisuutta ei työ-
376: maan sitä keh~tysmahdollisuutta, joka Suo-           väestöiilä o•le, IIl.iin kaua,n kuin kaikki !talou-
377: m:lBn kansalle ja varsinkin sen työtäteke-           dellinen valta on porva,riston käsissä. Työ-
378: välle väestölle on välttämätön. !Sen vuoksi,         väestö jää aina alakynteen 'kaikkiin valinei-
379: jos Eduskunta tahtoo valvoa Suomen kan-              siin nähden, joita v.aHiolJi.ses,sa toiminnassa
380: san parast.a, olisi Eduskunnan hyväksyttä-           tarvitaan ja ennen kaikJkea ovat he heikom-
381: vä maallemme uusi perustusl·aki, joka ra-            ma,lla puolena sen vuoksi, et:tä kapit.aali
382: kenrtuu nykyaikaisemmille periaaf,t,eille.           muodostaa voimaJrkaan va1lan j,a houkutuk-
383:    Maamme nykyinen hallitusmuoto o·n men-            sen, joka vetää puoleensa monesti alkuaan
384: neen aja:h !hallitusmuotoja ja se tu:kee sel-        rehellisenkin työläisen ja !työväen luotta-
385: laista tuotantot:apa.a jonrka 'hisrto,ria on jo      musmielmn. Tästäpä johtuu, että demo-
386: tuominnut häviämään. S'itä sanotaan kan-             kraattisimpienkin tasavaltojen parla.men-
387: sanvaltaiseksi. eli demokraat.tiseksi ja se          teissa enemmistön muo,dostavat porvariston
388: onkin muodollisesti demokraltian kannalla.           joko julkiset tai sa1ais·et a~siamiehet. Tässä
389: Käyrtännössä ·tämä porvarillinen demokra-            toistuu poliittisella alalla sama !lläennäinen
390: tia ei kuitenkaan merkitse ttyöläilsille muurta      ja ainoa.s.taan näennäinen ta,sa-arvoisuus,
391: kuin että he saavat kerran kolmessa vuo-             jeka vallitsee taloud·ellisella ala,illa, työnan-
392: dessa lask,ea uurna:an vaalilippunsa. Kaik-          tajan ja työntekijäin välillä ty·ösopimusta
393: kein .demokraatti.simmissakin t.asavalloissa         päätettäessä. Sopimusvapaus on olema,ssa,
394: ei tämä valtiollisen oikeuden myöntäminen            sillä työmiethellä on vapaus valita työnan-
395: ole voinut vapauttaa työväestöä taloudelli-          tajansa, mutta t.ämä!kin vapaus on vain pa-
396: sesta orjuudesta. Porvarillisen 'demokratian         perilla. 'Todellisuudessa työnantajana on
397: työväestölle myöntämät oikeudet ovat ai-             va.paus ott<aa tai oUa o·tt.amatta työmies työ-
398: no•ast·aan näennä:Usiä ori:lmuksia. Pa.perilla       hön, mutt.a työmiehen on pakJko ruveta pal-
399: on, ·että ty,ö1äiset voiva;t valita edustajansa      v,elukseen.
400: eduskun:ta,an .aivan vapaasti, että heillä on
401:       1
402:                                                         Toisin on asrema y.hteiskunna,s,sa, jossa
403: a.ivan s·amanlaiset oikeudet kuin isännillä,         kaikki poliittinen ja taloudellinen valta on
404: että he "~foivflt vapa,asti yhdistyä, pitää ko-      tyMätekevän väestön käsissä, jos·sa vallit-
405:                                                                                                    7
406: 
407: see työväen valta ja jossa työvruestö käyttää       paitsi erikoisesti määrätyillä tuottamatto-
408: tätä valtaansa valitsemiensa neuvostojen            milla. tai muuten vahingollisilla yhteiskun-
409: kautta. Neuvostovalta toteuttaa uuden, pal-         nan jäsenillä. Jokaisen neuvostoon valitun
410: jon tode1Iisemman demokratian muodon.               voivat hänen valitsijans,a kutsua ikoska hy-
411: proletaarisen demokmt.ian. Tämän prole-             vänsä t,akaisin ja lähettää hänen sijaansa
412: -taarisen demokratian ytimen muodostaa se,          toisen. Neuvostova1tios·s,a työväenjoukot ei-
413: että se perustuu tuotantovälineiden siirty-         vät ainoaSitaa;n valit,se, vaan oiltav,at myös
414:  miseen työläisten käsiin, että ythtei.skunnan      osaa hallintoon siten, että tähän ihallintoon
415: hallinto tapaMuu työväenjärjestöjen avuUa           vedetään osallisiksi kaikki työväenjärjestöt.
416:  ja e,ttä ka~kki ääni- ja vaalioikeus on 'kiel-     On .s,elvää, eiltä ·ens~mäisenä askeleena sosia-
417: letty Y:hteiskunnan loiseläjiltä, joutilaaUa        listisen neuvostovaltion luomisessa on oleva
418: jn, tuott,amatJtomalta väJestönosalta.              tu.o"bantovä:lineiden kuten maan, metsän, ve-
419:     Tällaiseksi sosialistiseksi n'euvostotasaval-   den, ikaivoksien ja muun tuota;ntopääoman
420: laksi olisi;Suomen tasavalta viipymättä julis-      julistaminen y(hteiSJkunnan omaisuud~ksi,
421: tettava. Oleellista neuvostotasavallalle on,        yksityispan!lrkien lakkauttaminen, yleisen
422: että pai'kalliset työväenneuvostot valitsevat       työvelvollisuuden määrääminen ja porvaril-
423: koko maata käsittävän edustajakokouksen,            lisen sotalaitoksen ja suojeluskuntain lak-
424:  joka taas valitsee maan hallituksen. Pai-          kauttaminen.
425:  kallisten neuvostojen vaalit ovat järjestetyt         Esitetyillä perus;teiUa ehdotamme
426: siten, että vaalit tapahtuvat kyläkunnittain           Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan
427:  tai työpaikoittain ja että äänestys- ja vaali-     lain:
428:  oikeus on ka:Vkilla 18 vuotta täyttäneillä,
429: 
430: 
431:                                              [.a kl
432:                               .Suomen hallitusmuodon perusteista.
433: 
434:     Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 20 päivänä heinäkuuta
435:   1906 annetun valtiopäiväjärjesty~ksen 60 § :ssä määrätyllä tava:lla, säädetään täten:
436: 
437:                     ' 1 §.                          siin kelpaa.v,a, elo1linen ja elot.on irtai tl'listo
438:    Asettaen päätehtäväkseen toisen ihmi-            J>a  maataloudelliset laitokset julistetaan
439: sen toista vastaan harjoittaman kaikkinai-          kansallisomaisuudeksi;
440: sen riistämisen lopettamisen, yhteiskunnan             c) 'ka~kki pan'kit .siirretään Neuvos,toval-
441: luokkajaon täyldel'lisen poistami,sen, yhteis-      lan omaisuudeksi;
442: kunnan sosialistisen järjestyksen va,kiinnut-          d) YJhteistkunnan loi·skemostten hävittämi-
443: tamiBen ja sosialismin voiton saavuttamisen         seksi j,a talouden tiärjes,tämi.stä v,aJ'ten saate-
444: julistet,aan täten:                                 taan voimaan yleinen .t,y·övelvollisuus;
445:    a) 'Toteutt>aa;kseen maan yhteiskunnan              e) työtätekevien joukkojen täydellisen
446: haltuun ottamis,en lakkautetaan yksityis-           v.aUan turv,aamiseksi julistetaan entinen
447: omi,stus maahan ja koko maaomaisuus julis-          sotalaitos ·sekä suojeluskunnat lakkaute-
448: tetaa,n yhteiskunnalliseksi omaisuudeksi j.a        tuiksi.
449: luovuteta.an se työtätekeville ilman ko·r-                                 2 §.
450: vausta, yhtäläisen maan~käytön perusteilla;            Suomi julis,tetaan täysivaltaisek.si sosia-
451:    b) kaikki metsät, kaivokset, vesivoima ja        listise~ksi Neuvosto-Tasavallaksi.          Kaikki
452: ~esistöt, .samaten kaimki tuotantottarkoituk-       valta Suomen Sosialistisen iNeuvosto-T,asa-
453:   8                           1,2. -   HailJ:itusmuodon perus·teet.
454: 
455: vallan ralueella kuuluu kaupunkien ja maa,-                              8 §.
456: seudun 'Neuvost.oj.en !kautta yhteenliitty-           Pitäen lähtökohtanaan kaikkien kansojen
457: neelle ma.an työväJesWlle.                         työtätekevien solidaarisuutt,a Suomen Neu-
458:                                                    vosto-Tasavalta antaa kaikki Suomen kan-
459:                        3 §.                        ~salaisten valtiolliset oikeudet ulkomaalai-
460:    Työtätekevien todellisen omantunnonva-          sille, jotka asuva.t Suomen Neuvosto-Tasa-
461: pauden turv.aamiseksi eroit.etaan kirkko           vallan alueella työtä tehruen ja. kuuluvat
462: valctiosta j,3 , koulu kirkosta, mutta uskon-      työväenluokkaan tai vierasta työtä teke-
463: nollisen j.a uskonnonva.s.taisen aatteen levit-    mättömään maa1aisväes•töön, ja antaa pai-
464: tåmisen vapaus tunnustetaan ka~kiHe kan-           kallisille Neuvostoilie oikeuden myöntää
465: sal•aisille.                                       tällai.sine ulkomaalaisille ilman min'kään-
466:                        4 §.                        laisia vaikeutta via asianihaaroja Suomen
467:    Työtätekevien todellisen mielipiteensä          kansalaisu~keudet.
468: lausumisvapauden turvaami.seksi 'Suomen
469: Sosialistinen Neuvosto-:'Basavalta hävittää                            9 §.
470: sanomalehdistön riippuvaisuuden pääomas-              Korkein oikeus Suomen Sos~ialistisessa
471: te ja antaa työväenluokan ja maalaisköyhä-         N euvosto~Tasavallassa kuuluu Neuvost.ojen
472: listön käsiin kaikki teknilliset ja ain·eelliset   Yleissuomalaiselle Edustajakokouk.selle ja.
473: välineet sanomalehtien, lentolehtisten, kir-       kokouk·sen väliaikoina Yleissuo;ma1aiselle
474: jojen ja kaikben muiden painotuoUeiden             Toimeenpanev·alle Keskuskomitealle.
475: julkaisemista variJ:en, sekä takaa niiden va-
476: paan levittämisen ko'ko ma.assa.
477:                                                                         1>0 §.
478:                                                      Neuvostojen Yleissuomalainen Edustaja-
479:                       5 §.
480:                                                    kokous, jäsenluvultaan 2>00, kokoonpannaan
481:    Todellisen kokoontumisvapauden turvaa-
482:                                                    läänien neuvo·sitojen edus•tajista j.a •kokoon-
483: mis~ksi työtätekeviUe Suomen Sosialistisen
484:                                                    tuu kahdesti vuodessa, !helmi- ja syys-
485: N euvosto-!Tasa vallan kansalaisille jättää
486:                                                    kuussa.
487: Suomen So-sialistinen N euvo~sto- Tasavalta
488: työväJenluokan ja maalaisköY:hälistön käy-                             H §.
489: tet.täväJksi kaikki kansankokousten järjestä-         Edusta,jakokouksen välise·nä aikana Ta-
490: miseen soveliaat huoneustut kalustoineen,          savallan kmkeimpana vaitarra on Ylei.ssuo-
491: valaistuksin•een ja lämpöineen.                    ma.lainen 'Toimeenpaneva Keskuskomitea,
492:                                                    jonka v~alitsee N euvo•stojen Yleissuomalai-
493:                        6 •§.                       nen Edust•ajakokous ja joiJ'ka jäsenmäär~
494:    TaataJkseen työtätekeville todellisen tie-      on .50 henkeä. Yleissuomalainen Toimeen-
495: tä.miseen pääsyn ·Suomen iSosialistinen Neu-       paneva Keskuskomitea on toiminnastaan
496: vo.sto-i':Dasavalta asett•!l!a tehtäväkseen täy-   vastuunalainen Neuvostojen Ylei.ssuomalai-
497: dellisen ja 'kaikin puolin mak.suttoman ope-       selle Eldustajakokou!kselle.
498: tuksen ja sivistyksen hankkimisen.
499:                                                                       12 §,.
500:                        7 §.                          Yleissuomalainen Toimeenpaneva Ke~s­
501:    Suomen Sosialistinen Neuvosto-Tasa-             kuskomitea as-ettaa jäsenistään Valtioneu-
502: valta tunnustaa työn lmikkien kansalaisten         voston ISU'omen 'Sosialist-isen Neuvosto-ma-
503: velvonisuudeksi ja julista•a tunnus,lauseek-       savaUan asioiden hallintoa varten. Valtio-
504: si: ,joka ei tyältä. tee, hänen ei .sy.ömänkään    neuvoston jäsenet ovat eri ministe.riöiden
505: pidä."                                             johtajina.
506:                                                                                                 9
507: 
508:                      13 §.                            Kunnan edustajain kokou'kseen, joka
509:     Neuvostojen Yleissuomalaisen Edustaja-         asett.aa kunnaUishallintoa v.arten kunnan-
510: kokouksen ja, Yleissuomal·aisen Toimeen-           valtuuston, :valitaan jäsene·t kunnan alueen
511: panevan Eeskuskomit•ean rtoimivaltaan kuu-         kylä- ja tehdasneuvo.stojen koikouksien
512: luvat kaikki kysymykset, joilla on yleis•          ed ustajist,a.
513: valtiollinen merkitys, kuten:
514:     a) Suomen !Sosialistisen Neuvosto-Tasa-                             115 §.
515: vallan lakien vab:vi.staminen, muutt•aminen           Läänin Neuvostokokouksilla on o~keus
516: ja kumoaminen;                                     lakkauttaa edustajavaltuudet valitsemai-
517:     b) Suomen 'Sosialistisen Neuvosto-:Tasa-       taan Yleissuomalaisen Eldustaj•akokouksen
518: vallan koko sisä- ja ulkopolitiikan yleinen        edustajalta, joka toimii vastoin va.lit.sijainsa
519: ohjaaminen;                                        antamia määräyksiä tai joka muutoin kat-
520:     c) :Suomen Sosialistisen Neuvosto-Ta.sa-       sota.an edustajatoimeensa sopimattomaksi.
521: vallan mjojen määrääminen ja muuttami-                Sama oikeus olkoon Kunnan Edustaja-'
522: nen ja sama:ten maa-alueiden luovuttaminen         kokouksilla valitsemiinsa Läänin Neuvosto-
523: tai sille kuuluvista oikeuksista luopuminen;       ko•kous•edustajiin nähden sekä kylä- ja teh-
524:     d) Neuvosto-'Tasavallan uusien liittojäs.e-    dasneu vositojen kokouksilla valitsemiin sa
525: nien ot.taminen Suomen Sosialistisen N eu-         kunnan edustajiin nähden.
526: vosto-'.Tasavallan yht-eyteen ja, sen eri osi·en
527: Suomen Liitosta eroittaminen;
528:     e) Suhteet ulkovaltoihin sekä •sodan ju-                               16 §.
529: Lstaminen ja rauhan solmiaminen;                       Oikeut•ettuja valitsema;an edustajia N eu-
530:     f) Koko kansantalouden ja .sen eri haaro-       vost~o~hin tai tulemaan valituik.si ovat
531: jen yhteisen suunnit.elman ja perusteiden          kaikki 'Suomen Sosialistisen Neuvosto-·Ta-
532: määrääminen Suomen :Sosialistisen Neu-              savallan 1kansa1aiset, jo·tka ennen vrualipäi-
533: vosto-·T:asavallan alueena;                         vää ov•a•t täyttäneet 18 vuotta, paitsi seu-
534:    g) Huomen Sosialistisen Neuvo•sto-Ta,sa-         raavat:
535: vallan tulo- j.a menoarvion vahvistaminen;             a) henkilöt, jotka käyttävät palkkatyö-
536:    h) :Verojen j.a maksujen määrääminen;            voimaa voittOta, saadakseen;
537:     i) Suomen Sosialistisen N euvosrto-'1-'asa-        b) henkilöt, jo.tka elävä.t työtätekemä.tttä
538: vallan aseellist.en voimien järjestämisperus-      saaduiUa tuloilla, kuten pääomankoroilla,
539: teid<en määräämin en;                              liiketuloiUa, omaisuudesta saaduilla an-
540:    j) Valtioneuvoston jäsenten nimittämi-          ·Sioilla t. m. s.
541: nen ja e•roittaminen selkä puheenjoht.ajan            c) yksityiskauppiaat j,a, välittäjät;
542: määräämin en;                                         d)entise•t 'keskuspoliisin (oihranan) palve-
543:    k) Armruhtamisen oikeus.                        luksessa olleet sekä suojeluskuntalaiset
544:                                                    ikymmell'en vuoden kuluessa tämän lain voi-
545:                   14 §.                            maan astumisesta;
546:    Edustajat Neuvostojen Yleissuomalaiseen            e) piisp.a>t j·a papit;
547: Edustajakokoukseen valitaan läänien neu-              f) hen•kilöt, jotk'a säädetyssä järjestyk-
548: vostokokouksissa kokouksen jäsenistä.              sessä ovat julistetut mielivika.isiksi tai hol-
549:    Läänin neuvostokokoukseen, joka, ase.ttaa       houksen alaisiiksi;
550: läänin hallintoa varten !Läänin Toimeen-              g) henkilöt, jotka ovat tuomitut koron-
551: panevan Keskuskomitean, valitaan edusta-           kiskomi.s.esta tai keinottelusta tai törkeistä
552: jat kaupunki- ja maalaisikuntain edu.stajain       rikoksista, tuomion määräämän ajan iku-
553: kokouksissa.                                       lue·ssa.
554:                                                                                             2
555:   10                        1,2. -   Hallitus,muodon perusteet.
556: 
557:                   17 '§.                       Keskuskomit,ealle, jonika jäsenelt, 50 luvul-
558:    T'åmän lain täytäntöönpanoa koskievien      taan, Suomen Eduskunta nimittää Suomen
559: rr.ääräysten antaminen jätetään väliai'kai-    Ammattijärjestön esittämistä henkilöistä.
560: selle Yleissuomalaiselle Toimeen panev:al1 e
561: 
562: 
563:           Helsingissä, huhtilkuun 14 p :nä 19:21.
564: 
565: 
566:               V. Vainio.                                    Hilda Hannunen.
567:                                                                                                    11
568: 
569: 1,3, -   Anom. ehd. N :o 1.
570: 
571: 
572: 
573: 
574:                                    Holma: Erinäisten muutosten tekemise,stä valtiorp'äiväjärjes-
575:                                       tykseern.
576: 
577: 
578: 
579: 
580:   V a.ltio•pä:iv·äjär!jestyks1en mulma.n on edus-      voi omistaa edustaja.tehtävälleen tarpeemsi
581: tajan,, jotka laillisen esteen sattuessa :Pitem-       aika,a ja huomiota. Tämä on ol.lut as.ian-
582: mäm ajan kuluessa ei V·Oti ottaa eduskunnan            laj:t.a etenkin niihin edustajiin nähden, jotka
583: työhön osaa kokona.a•n tai osaksi, jdkn pyy-           ovat kutsutut haLlitu:ksen jrusen.ibi. Piaitsi
584: dettävä lo.ma•a edu:skunta:työstä tai k·oko-           sitä, että ministerit eiväi voi olla. vaEnkun-
585: naran vapautusta. e·dusta.jantoimesrtaan. Edel-        nissa. jäJseninä, mrkä hallitus.vaihd.on twp.ah-
586: lises.slä tapauksesSia. jää hämen paik:ka.nsa.         tuesiSa aina tuo mukana.a.n joukon jä:J.'Ijes·te-
587: edwskunnassa, avoimeksi hänen poissa.o1o-              lyjä valiokuntien kokoonpa,ruoss,a, eS'tää val-
588: ajaksee·n, jälkimäise,s•sä ta:paukse:s.sa astuu        tiioneuvoston vaativ1a. työ min,ist.e.reitä omis-
589: varamies hänen tilalleen koko jälelläJo1e-             tamasta. ta.rpeeksi .a.ikaa ja. harm.stusta, edus-
590: va;k.si Via,Hiopäillväkan·d>eksi.                      kuntatyö.lle yleens-ä. Oli,si senvuoiksi usein
591:     Koikemus ·On ehtinyt osottaa, että va.ltio-        suotavaa, että edustaja-minist-erin tiila.lle
592: päiväJjärjestyben tätä asiata. koskevat sään-          astu'iisi hänen V\a.ramiehensä. Kun tä:mä val-
593: nökset ovat t•ail'kistruksen ta.rpeessa. Puhu-         tio,päivä,jä:rjestyksen muka,a,n kuitenkilln voi
594: ma tta;ka.a.n siitä, että yhde·nkin edus.tlajan        ta.pahtua. ainoa,staa.n siten, että asianomai-
595: poissaol·o voi ratkaisevasti Vlaikuttaa edus-          nen ministeri pyytää k·oko.naan va.pautusta
596: kunna1n iä:änesty,ksien tulokse-en, käJrsiri eten-     edustajantoimestala.n kok·o .jäleUäiolevaksi
597: kin työ vaEokun:nissa siitä, että vakinaisen           v.a.ltiopäiväkaudeks.i, ei tä:llaci:oon: vaatimus
598: jäsenen tilalle astuu V1arajäs.en, joka 1lavaHi-       tumnu oikeut~etulta.. Ny,kyään us•ein sattu-
599:  Siesti toisen vwliokunnan va'kinaisena jäse-          vien minisrberi va.ihdosten kautta riistettäi-
600: nenä ei samalla ve1voll.i1suud:en.tunnolla kuiu        s·iin såit.en eduskmn.nalta kykeneviä ja tar-
601:  vakina1inen jäsen a•ntaudu tilapäiseen tehtä-         peellisia. voimi•a. M-arinittu mene~ttely qlisi
602: väänsä. Moitetta on vielä kohdistettu sii-             myös oma.nSia. louffikaamaan valitsijamiesten
603: hen, että edusta,J1a, joJm esim. ulk,omaaruma.t-        oikeuksia.
604: kan vuoksi on pitemmäm aillkaa ollut otta-                 Kun kui·temkcim on suota,vaa., ettäi edus,ta-
605:  ma,tta eduskunnan työ1hiön osaa, kuitenkin            ja.t v~oiv.at mahdoillisimman suures.sa mää-
606:  va.lti.apäiväjärjestJliffis,en .m:ukaan on {)ikeu-    rässä omistautua, työJ:loon ja että eduskun-
607: tettu nostamaan pa.lkma,nsa. stiltäikin ajalta,        na.n työvo~ma:t ·ovat tä\)',silukuiset kuin
608: jona 'hiäm ei ole edusrtajatointa.ns.a täyttäJnyt.      my.ös, ettäi pitempiaikainen poissaolo edus-
609:     Mutt.a lisä:ksi on olema.s•sa. tapa,UJksia, jol-   kmnna.n työstä, Vlaikk.a.kin .se ta:pahtuu edus-
610:  loin edustaja. 'muun laillillsen s.yly·n tJa:kia ei   kunua.n .suostumukSiella, voci.1 aiheuttaa. edus-
611:   12                       I,3. -    Muutoiksi.a   V~ailtiopäiiväjärjestYJkseen.
612: 
613: 
614:  taj,a,palil~kio-n menety,ksen, olisi tämän s'aa-                 että eduskunta kehottaisi halli-
615:  vuita.misreks.i epäilemäJttä e,du:ksi, jos edus-              tusta antamaan esityksen sellaisista
616:  taja joka. laiUisen esteen vuoksi tai muus1a                  muutoksista      valtiopäiväjärjesty k-
617:  r,yystä, jonka eduslkunta, hyväiksyy, sekä                    seen, että edustajan tilalle, joka lail-
618:  erittäinkin hallituksen jästmenä olles,slaan                  lisen esteen vuoksi pitemmän ajan
619:  voiSti siksi ajakså., kuin es.tettä kestää, edus-             kuluessa ei voi ,edustajantehtäviään
620: 'ku:nnan ·S·Uio,s,tumuksella, s1a,ad'a vapautusta              täyttää, voi eduskunnan suostumuk-
621: e.dustaj,~utoimesrta,an s~t~en, että varami~es siksi           sella esteen ajaksi astua hänen vara-
622:  aika,a ars,tuu hänen tillal\loon, kuin myös, että             miehensä, sekä että eduskunta muu-
623: edus1kumta muuten myöntäe,ssään va.pau-                        ten myöntäessään edustajalle vapau-
624: tus,ta edustajaHe eså.m. viikkoa pitemmäksi                    tusta eduskuntatyöstä määrätyksi
625:  aja:ksi voisåJ päattää hänen siltä ajaHa j.ää-                ajaksi voi päättää edustajan siltä
626: vän pa;liD:ki,osta osattomalbi.                                ajalta menettämään palkkionsa.
627:     Edehl'äesiJtetJ"n nojalla kunnioii!t:fueru ehdo-
628: tan,
629: 
630:             Helsingi,ss.ä, huhtilikuun 14 päivänä Hml.
631: 
632: 
633:                                                                                    K. V. Holma.
634: /
635: 
636: 
637: 
638: 
639:                                 ..        ~·
640: 
641: 
642: 
643:      VALTIOPAIVAT
644:                       1921
645: 
646: 
647:                LIITTEET
648:                         II.
649:     VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
650:        EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUS~
651:                 EHDOTUKSET
652: 
653: 
654: 
655: 
656:       •
657: 
658: 
659:                    HELSINKI 1921
660:              VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
661: •
662:                         A.
663: 
664: Verotuslaitoksen uudistamista koskevia eduskunta--
665:                     esityksiä.
666:                             j
667: 
668:                         j
669: 
670:                         j
671: 
672:                     j
673: 
674:                     j
675: 
676:                 j
677: 
678:                 j
679: 
680:             j
681: 
682:             j
683: 
684:         j
685: 
686:         j
687: 
688:     j
689: 
690:     j
691: 
692: j
693: 
694: j
695:                                                                                                                  17
696: 
697:    ll,1. -   Edusk. esit. N :o 3.
698: 
699: 
700: 
701: 
702:                                         Holma: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusrverosta annetun
703:                                            lain 65 §:n muuttmmise;sta toisin kuuluvaksi.
704: 
705: 
706:                                       S u om en       E ,d u s k u n 111 a ll e.
707: 
708:       Viime va.Uiopäivillä Eduskun,ta, esitti ko-           ·ritettava.sia. v·ernn• lisäyk•S'S's't.ä joulukuun 2,3
709:   :mitea.n as·ettamista tek.emää:n eili.dotuksia ve-         p :ltä 1920. Seru 1 § :n mukaan on se, joilm
710:    rotus,lai.t.oksemme uudistamisesta•. Tru1le lw-          laiminlyö v.altioHe ta.i kunnalle snoritei:lta-
711:    miteaUe oli aja.teltu anlllJet.t,a.vaksi muun            van v·eron !Illaksamisen määrälaikana., velvol-
712:    muassa torimeksi, kiireellis,esti ,harkita ruo-          linen .suo1rittamaan mailr.sa.matta jätetyn ve-
713:    pean ja; tarJmi tuk.s-enm ukaiseillJ järjestelyn          ron lisäJksi kultwkin täyde1tä; sa,da,l<ta ma,r-
714:   .aikaansaamiSita ·v.eronpanossa, veroirkan-                kalt.a tai sen osrulta yhden mllUkan jolkai-
715:    nossru ja verotuikseru tarka1stu'ksess•a. Täim'ä         s!'lta ma'ksun, määräpäJivä.stäJ lukien ku1u-
716:    k·om}tela, joka n~t,emmin, on asetettu. tu-               n~eelta kuukaudelta tai sen .osalta, milkäJ siis
717:    lee todenuru:köisesti ensi tilassa laatimaan             tf'kee 12 1prosenttia veromälälrä:lle. Tästä
718:   <>ellaisen ehdotuksen v·erollikanrrwn uudelloon           l.a·usuu valti.o'V'a.ra:i,IliV·aliokurut.a 1asiata koske-
719:   ,järjestä:misestä ·:kokonaisuu.dessa.an. joka te-         ·vas.sa mietinrn,ö.s.säJän: ,,Veron:maksun laimin-
720:   ikee •muut toim~mrpiteet verojen •perimisen               1yönnlistä: johtuvat, seurra.rumuk.set ovat siinä
721:   douduttrumiseksi tar~eettomiksi. Sit,äJ oido-              (lai,ssa) ·tosinr tuntuvasti ankarnmmat !kuin
722:   ·telless,a; oru kuitenkin vä1tiämMöntä ·pitää             .mitä samaalaisten ta,pausten varalta ehd-ote-
723:   -si·lmäillä, ett1ä jo käytettävissä~ oJ.evat. keinot,     taan t.ulo- ja omaisuusveroa ko,skevas.sa
724:   joiden' kautta. 'Vi8!ro:lllkant'Oa void1aa.n joudut-       näillä vJa.ltiorpäi·v:i11ä ,kfusitelly.ssä hrullituksen
725:   <taa,. ipidetruäin s·iksi t.ehoffik,ainra, eHä ne vas-    esityksessä. Koslka nyt kuiteruki.n on kysy-
726:   ·taavat tarkoitustaan.                                    ,mys tila'Päi,sestä laista, jonka ta.rkoituksena
727:       ·Laiki tulo~ ja omaisuusverosta e•1okuun               o:::t saada la:aja11e levinnyt väJäJrinikäyttö no-
728:    3 .p:ltru 1920 säJäitäiä. 65 §:.s:sä, .etta veronm.ak-   peast.i kmjatuk.si, ei h!allitrurose:n ehdottrumia
729:   .sajan,, jo1ka. laimin~·yö v·eronsa suorituksen           toimenpitei,tä voitane 1pHääi ·t!llrpeettoma.n
730:   ailmnaan, on ma.ffisetta.va veromäärälle kor-             anka,rin1a." Edellämainittujen verojen kanto
731:    koa. 6 IYrosent~n mu'kaaru eräänrtymis pä•ivästä
732:                                               1             e: kuitenkaan vieläi ole lähesroääru io~puun­
733: • maksu.päiväält. Kun ikuitenki111 lak,i,a sää-             .o;aatettu, joten .laå.n voimassa,oloaikru .nä•htä-
734:   ..ciettäessä vielä oli kantamat:ta sellaiset .suu-        vä.sti tulee 1pitemmäJksi kuin 1ajki•!ll sääd·et-
735:    rltuottoiset verot kuin tilaipäinmJJ varnlli-            täessä oli aJateltu.                              1
736:    suus1vero s•eikä: tulo·verot vuosilta 19.18 ja                 Kun uuden tulo- j1a omaisuusveron verol-
737:    1919, näytti ol,evan välttämätöntä ·ryhtyä               lepa.no rparaillaa.n ensi kerran1 tmpah:tuu ja,
738:    väliaikaisiin toimenrpit,eisiin, nä:iJden ver.ojen       sen kanto, jonka ·on laskettu tuottruvan' 320
739:    perimisen joudutta.mi.sekiSi. Tä.ssru ta:I'ikoi-         mi,lj . ,ma·rl&aa,. kuluvaru vuoden a.ikana, ·tu-
740:    .tu,ksessa säiädettiin h·'ki valtion j.a; kunnan         lee to•imeen;palllitavak.s~, tuntuu olevan ai-
741:   :veroda ka,n,toajalll jä.lkeen ma!bettaessra suo-         hetta asettaa sen maksrumisen la.imiwlyönti
742:                                                                                                              3
743:   18                       II,l. -   Muut<&s.ia tulo- ja omaisuusvero~>a.kiin. _
744: 
745: saunoj•en seuraramusten alai.seksi kuin> mui-           Ed>e'Häesitetyn moja'lla ehldotan, että la-
746: ·den ka.nnonalai.s·ina ollevien ve.rojen. Truhän     kiin tulo- ja o.maisuus,vero.sta tehtäisiin S·el-
747: kehottaa valkavasti valtiotaiTouden tih, joka        la.inen muutos, että siinä sääldetyn veron
748: nyt pakottaa tha.Uitusta 'käyttämääi'n lyhyt-        maksamisen laiminlyömises•tä sääJdettäisiin
749: .aika:ista luot,toa yli ·puoLen miljaa.11d·in mar-   samat seuraamnk:set kuin valtion muun ve-
750: ka,n samailla. kun peri!mruttömäJt verot nouse-      r·on suorittrumisen vi.1välhtä.misestä, jonika
751:  vat jotakuinkin samaan määJrälä,n. Ei myös-         vuoksi kunnioittaen ehdota-n,
752: kään tunnu olevan perus·teltua. aihetta aset-
753:  taa •va.ltioHe ma~settavat verot toiseen ,a,se-               että Eduskunta      hyväh~yisi    näin.
754:  n.aa·m kuin :kuooalle suorit,ettlvvat.                      huulwvan lan:n:
755: 
756: 
757:                                                Laki
758:        tulo- ja omaisuus\'lerosta annetun lain 65 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaiksi.
759: 
760:        Eiduskunna.n päätö'ksen mukaisesti sälädetääm täten, että elokuun 3 päiväniä' 1920
761:   tuLo- j.a omaisuusvemsta annetun ilain 6·5 § saa seuraavan muutetun sa,IlJamuod!on:
762: 
763:                        6:5 t§.                       lukien .kulun!Eielta. kunkwudelta tai sen·
764:    J okru la:iminlyö veron malksa.mi'Sen maa-        osalta. Suoritet:t.u ko.rko veromääräst.ä.
765: räaika•na, on velvollinen suorittamaan mak-          jonka ma:ksa.misesta. korkein haHinto-'oikeus
766: sa,matta. jä:tety.n .veron Esäksi kultakin täy-      on vapauttanut verotetun, .palautettakoon
767: rlt>ltä sada:lta .ma!ikaJta tai .sen osailta yhden   ta·kaisin.
768: ma1rkan jokaiselta maksun miilärä,päivästä
769: 
770: 
771:                Hel,si.ngissä, huht.iJkuun 13 ·p:nä 1921.
772: 
773: 
774:                                                                                 K. V. Holma..
775:                                                                                                       19
776: 
777: 11,2. -   Edusk. ~u. N :o 4.
778: 
779: 
780: 
781: 
782:                                     Fränti: EhdotUtS laiksi tulo- ja omaisuu'Svefiasta elokuun 3
783:                                        p:nä 1920 annetun lain 6 §:n muuttatmisesta toisin kuu
784:                                        luvaksi.
785: 
786: 
787:                                           E ·d u s k u n n a 11 f'.
788: 
789:   ;vuomrw, 1920 elok. 3 p :,nä o.n vaih vistettu        tuottaa maan muissa os·l,SS•a. oleville asu'k-
790: laki tulo- ja omaisuusveros,ta.. Tä,mä. laki            kaille. Ja kuitenkin valtion verotu1ksen
791: oli säädeUy vaikuttama.alll samalla tavalla             paitsi, että se ot,ta,& ensi sijassa huomioon
792: valtakunmalli ,kaikissa~ osi.ssoa,, Ali:kaisempi        a.sukkai,CLen vemnmaksukyvyn, tulisi •olla
793: menettely ·vaHion hyväks:i ta1pahtuneessa               jossaikin suhteessa va.Ition tuottamiin .etui-
794: v·erotukses-sa on, ollut seHa.inen, eUä verotus         hin.
795: on lieveromini ko1hdannut .maan niitä asuk-                 LEdellä nimet.tyj·en ·kunti,en asukkaat ovat
796: kaita, jotka ovat joutuneet a.s,uma.a,n seu-            heiko·s:s·a taloudellis-essa tilassa. Elinilminot
797: du1ssa, joissa talou1delliset toimeentuloma,h-          ov&t varsin ·rajotetut ja, mii!deru menesltymis-
798: dolli.suudet ovat aiva'n niukat. TäJnä,n luon-          edellytykset vahäiset. Kulkuneuvot ov.at
799: toista verohel;potusta ovat nauttineet aikai-           aivan !puutteelliset. Nä1mä serilla~t .huomioon
800: semmin La~pinma,a.nl 1ki1Makulllllan ja eräJiden        ottaen olisi kohtuullista, että .m&inittujen
801: muiden seutuj·en: asukkaat. Nyt ovat nämä               seutujen as,ukilmiUe .myön1net<täisiin verohel-
802: huojennukset :poi'Sitetut.                              ·potusta siiruäi muod1o.s.sa,,, että lllämäl va.pau-
803:      O~keinta kuitenkin .olisi, että veJ"ohelp,o-       tett<aisriin v~altiolle tulo- j.a omai:suusveroa
804:  tnsta edelleen käytettäisiin. ,Siitä ei v,oida         suorittama.sta.
805:  oTla muuta kuin1 yihtiä mieltä, ettei L~pin­               lLi.säiksi .buomautettaikoon siitä käyM:nnöl-
806:  maan ja ·erittäinkin sen: kolmen poihjoisim-           lisestä seikasta, et.t,ä; ky.s;)'imyksessä oleva:a
807: man kunm.,an, nimit,tälin Enoll!tekiön, Ina,rin         veroa .sanotui,sta kunnista kertyy niin: vä-
808:  j>'t U tsj•oen, asu'kka.ita,, kd:htuu:tta silmällä     hä,n, että se tus.kin ,riirt;truä 1knrvaamaan .vero-
809:  pitäen, voi,da valtion .hyvälks.i verottaa, sa-        jen perimisestru aiheutuvatt melliot.
810: malla ·tavalla ikuin maan, eteläisemmi.s,sä                 Edellä sanotun nodalla rohkenen e.hidot-
811:  osissa ja paremmis'sa taloudellisis,s·a. D'loissa       ta,a,
812: ·olevaa väestöä. iSitä paitsi s&notun s.eurdun
813:  Vläiestö on' jäänyt varsin väihälle osalle .siitä                 että Eduskunta hyväkisyisi Lain
814:  hyödystä, mitä va;lt.iova1ta laitostensa ja                    tulo- ja omaisuUtSvemsta 6 § :n 'seu-
815:  toi.men,piteitten:sä kaut.ta1 on tuottanut j•a, y1hä           raavawsa muodossa:
816:   20                     Il,l. -   Muuto!ksia tu'lo- ia IOIDiaisuus.vero!lakitiu.
817: 
818: 
819: 
820:                                                  Laki
821:   tulo- ja omaisuusverosta elokuun 3 p~ltä 1920 rannetun lain 6 §:n muuttamisesta
822:                                  toisin kuulu"V'aiksi.
823: 
824:        lEdUSikunnan ,päätöksen muka1sresti säädetälän tälteru:
825: 
826:                         6 §.                           ·laitokset j.a säätiöt, joi.den va1rat 1käyileti1än
827:    V erosta .ovat v3.1paat, •paitsi va1tio ja sen      yUisinomaan ~1eislhyödyllisiin tarkotuksiin.
828: .lait~set,, kunnat jru seurakumn.a:t, a~T.meliai­         Verostru ovat toisrtatis·eksi v·aipaat Lapin-
829: ·suu.s~ ja o!Petus:laitoks:et, sekä :kansra.nvalis-    maa•n 'ki;hlakun1taan kuuluvien Enontekiön,
830: tuksen, tietoon ta~ ta.iteen reldistämi.stäJ var-      Ina.rin: ja Urtsjoen lmntien: asukilmat.
831: ten perustetut yncrJJä muut seUa~set yhteisöt,
832: 
833: 
834:                .Helsingissä, 14 p :n:ä. huthtikuuta 192'1.
835: 
836: 
837:                                                                                        A. Fränti.
838:                                                                                                   21
839: 
840: Il,s. -   Edusk. esit. N :o 5.
841: 
842: 
843: 
844: 
845:                                   Helo: Ehdotu.s laiksi henkirahan lakkauttamisesta.
846: 
847: 
848:                                        E rd u s k u n nr a 11 e.
849: 
850:    Kun valtion tulro- ja .omaisuu,s:vm·o on nryt.-   nseillll.mis,sa 'kurHtuurimaiss,a, meilläki'n la,k-
851: temmin astunut voimaan, ovait ne ,perusteet,         ikautetaan. EJ]dotan senvuobi,
852: joill.a 'htmkirahaa on täiliän asti kann€tttu, me-
853: nettäneet merkityksensä. On sentähden                           että Ed~kunta hyväksyisi sewma-
854: asianmu,kwista, että Nilmän .muutenkin' va.n-                 van lakiehdotulcisen:
855: hettuneen veron lli!anto, joka on jo puist•ettu
856: 
857: 
858:                                               Laki
859:                                   henlcirahan }lakkauttamisesta.
860: 
861:      Eduskunnan rpäätö~sen .mukaan sääld~etääm M;ten:
862: 
863:                       1 §.                           kuuta 1865 .annetun asetukSten ,s.ä;ännörkset
864:   Laki 2,8 rpä.ivältä joulukuuta. 19·18 henki-       paitsi 12 § hklkaava·t olemasta voimassa 1
865: rahan maksatmisesta s·eikä 20 :päivänä hel.mi-       päiväJstä tammikuuta 1922 luhen.
866: 
867: 
868:             Helsingi_,ssä, 15 ,pä;ivänä..huhtikuuta 1921.
869: 
870: 
871:                                                                    •               Johan Helo.
872:   22
873: 
874: 11,.1. -   Edusk. esit. N :o 6.
875: 
876: 
877: 
878: 
879:                                     Lanne y. m.: Ehdotus laiksi koiraveron suorittamis&ta :23
880:                                        päivänä joulukuuta 1910 annetun asetuksen 1 §:n muut-
881:                                        tamisesta toisin kuuluv.aksi.
882: 
883: 
884:                                   S u .C) me n'   E d u s kun n a1 11 e.
885: 
886:     Kun valtiosäätyjen ·s:UIOstlliill.ukse1lru touko-   tiin uudessa, .asetuks·essa v·erolli s111uruus kun-
887: kuun 20 p :näJ 18.7·8 a.nmetulla a:setuhella            tairu pääJtettäväksi kwi.t.enkin niin, että vero
888: säläidettiiru koin::a.vero maassamme .toimeen-          maalla :saisi nousta 'lmrk.einta.a.n kolmeen,
889: pantavaksi, ta~IJaihtui tälmä e~pääs,S'äi tervey-       .se~ä kaupungeissa ja kalljpipaloissa :korkein-
890: dellisistä syistä. T.afhdattiin .saada. koirien         ta a.n1 kahteenikymmeneen ma,rrklma.n.
891: luku ·vähenemääin kois]m vesiHmuhu o'li ru-                  Täjmä; vevomääräJ tuli siUen 1909 vuoden
892: vennut a1rvelut1tava.ssa määirässä J.evene-             v·altiDjpä}villä :k·oroitetuk.si .maaseutuun näh-
893: maan. Tälmäin: olhella ~idettiin silm·ällä              den. 1Se .oru nyt voima.ssa olevan asetuks·en
894: myös ta,Lou,deHisia: nälköko.htia kun lukuisat          muka.alli maaHaJ yhdestä; kymmerueen, sekä
895: irna:Uisina juoksentelevrut koimt tekå.väit tun-        kanpungei.ssa ja 'kauppaloissru viidestä kah-
896: tuvaa :haittaa kotielw.mille j.a hyö.dyllisel:le        •t.eeruky.mmeneen IDia:rkklaan.
897: met.sänriisblle. Kulli .sirt1ten1 1,88·2 talvella            :Se peria,a.t.e v•ero.n sururuuden .määräiämi-
898: ntaa·ssamme ol'i sattunut ta:paukis~a, j·oissa su-      •s€.ssä, joilla täten tuli ormaksutu1ksi, oDJ .mie-
899: det olivat repineet la1psia.,, niin uskottiin näi-      ·lest:rumme ·edelleen oiikea ja hyv.äik.syttäJvä.
900: den onnettomuuksien eh'käisemi.selle .olevan            ·Mutta n~kyi.sten muuttuneiden1 ol.osnhteiden
901: eiduiks·i, j·os ikoir.aiDI pitäm~stä maaseuduilla       •vuoksi veron lllykyise:t rajat eivät ·enääJn vas-
902: he~potetaaru.      TfuS'tä johtui, että koiravero       ·taa tarilloitust.aan. E•rinäisil'lä ,paikkakun-
903: maal'la toi.staisekisi lakka u,t.ett.iin. Mutta kun     ·ll!ima, etenkin maalla., ovat olosulhteet kehit-
904: .sitten v.uosina 1889,, 1890 j31 18912 jäilleen il-     ·tyneet sellaisiksi, ettei koi•rairu pitrumi,see.n
905: mestyi vesikauhuaJ, a·nruettiiru 4!·89•4 vuoden         ·ole erityis:tä talf·v·etta., mutta .sen sijaan
906: valtiopäiiv>ille ar.mollinen esitys koiraveron          ·niistä oru hyviru lffionellJlaista vastus.ta. ja
907: käytäntöön oUamiSiest1a maasmlJduUakin.                 ihaiJttaJa. Oleun.me tämälli johdosta tuHeet
908: Samailla valtio•päliviHäJ tehtiin myö.s erinäJi-        ,siis siihen mieli•piteese.en, ·että koivaveron
909: s'iä koiraveroa :koskevia an1omuksia, jotka              ylintä; rajaa olisi tuntuvasti: 1korotettava,
910:  a.iheuttivat• muutoksiru itse asetuik.seen1kin.         jonka vuoksi r01hkenemme kunnioittaen esit-
911:     Tä'rlmini muutos rpuJJ.eenaolevas.sa asetuk-         tää,
912: s•essa oli se, ettäi kun, .aikaisem1pi vero o<li                      että asetus koiraveron suorittami-
913:  kerta kaikkiaan. rmäärätiJy samaksi nimittäin                     sesta 23 päivältä jorulukwuk 1910
914:  maaNa. ka!hdekisi, sekä kaUjpurugeissa ja                         tulisi nvuutetuksi ja saisi seuraamun
915:  kauppa1ois.sa. 1kuude'ks'i mavkaksi, ni,iDI jMet-                 sanamwodon:
916:                                           II,4. -    iLanne, y. m.                                23
917: 
918: 
919: 
920:                                                     Laki
921:    koir81Veron suorittamisesta 23 päivältä joulukuuta 1910 annetun asetuksen 1 §
922:                             muuttamisesta toisin kuuluva:ksi.
923: 
924:        1Eduskun:ruan :pä1äJWkoon mukaisesti säädetääJn truten, että 1 § j•oulu,kuun 23 !Päi-
925:   vältä 19,10 koira.-V'er,on snoritta.misesta anruetussa asetu'ffisessa .muutet,aa.ru näin kuulu-
926:   valnsi:
927: 
928:                          1 ·§.                             Po11ola\P!palaise.t sekä .muut ipO['okarja.n
929:      Koirasta1 .pitää; omistaja.n vuotuiiS•esti mruk-   omistajat vapautetaan kuitelllkin puheen-
930: ..sa.a kuunalle veroa, maalla vähin:tä.in ·kwm-         alaista, veroa paimerukoiraJS:taani maksama1sta.
931:  menen ja enin1tä.in sata ma.r.l{ikaa sekä kau-            Tämä laki astuu voima.an 1 päivämä tam-
932:  pungissa tai kaup[>alass.a' väihintäin viisi-          mikuuta 1922.
933:  kymmentä/ ja eruintäiru kaksis.a.taa rrnarkkaa,
934:  ollen ·kurutien asiana määrätä veron .suuruus.
935: 
936: 
937:                 Helsingi,ssäJ, 11 1p:nlä huhtikuuta 1921.
938: 
939: 
940:                 K. Lanne.                                            J. A. Ihamuotila.
941:                 K. V. Holma.                                         A. Koivisto.
942:                                               Juho Snellman.
943:   24
944: 
945: Il,5, -   Edusk. esit. N :o 7.
946: 
947: 
948: 
949: 
950:                                   Junes y. m.: Ehdotus laiksi koiraveron suorittamisesta jou-
951:                                      lukuun U p:nä 1894 annetun ja joulukuun 23 p:nä 1910
952:                                      muutetun asetuksen 1 §:n muuttamisesta toisin kuulu-
953:                                      vaksi.
954: 
955: 
956:                                  Suo 1m en    E ,(L u s kun ru alle.
957: 
958:      Veroru maksaminen koirista ,on jo ipitem-          Nyt, kuru rahrumme a.rvo on l.a.sk€1nut niin·
959:  mäJn a,ikaa maassamme ollut käytännössä.           suunnattomasti ja koi:raveron y1immät mää-
960: •To tou'k~kuun .20 p :nä 187·8 annetulla ase-       rät ·ova,t kuitellikin <pysyneet samana. on 'koi-
961:  tuks<ella säädett:iilll veroru suoritus ja on se   rien lukumäärä yleensä lisäämtynyt, toisin
962:  siitä! alkaen yhtäjakisoisesti ollut v.oimassa,    pailwin aivan tavattomasti. Että tä!lläJkin
963: lukuunottamatta, maaseutua vuosina 1882-            aJalla j.onkunlainen t.a,s.wpain~o saataisiin ai-
964:  1895. ;Ve,ron suuruus oru eri aikoina va:iih-      'kaan ja että koilrien ta,r~pee.ton lisäyty.rni;nen
965:  dE>1lut eri tavalla., ollen se ruykyisen asetuk-    tuilisi edes jossain mä;äJrin ehkäisty!ksi olisi
966: selll mukaan vuodelta 1910 maalla vähin~            veron määriä mellwises,ti korotettava ja liitk-
967:  tään mark!ka ja emi11<tään kymmenen mark-          kumisma;hudlli:suuksia väljenin•ettävä jotta, se
968:  kaa sekä ,kaUJpungissa ja 1kaulpjpalassa vä-       paremmin· kuin nykyrä:än tulisi vastaamaan
969: hintiilän viisi ja enirutäiän ka'ks~kymmentä        olevi·a oloja. Mielestämme ·olisi veromäärän
970:  ma,rki'kaa. V emn käytön tarkoitus on, pää-        alin ja ylin raja edelleen vain lailla mää-
971:  asia,s.S'a. pysynyt samana; se on 1menruyt ·kun-   rättävä ja. kurmiJle jäibettävä o1keus sen ra·
972:  ta,in brkoituksiin j·a seru .suuruudesta ase-      j·oissa vrupaas.ti päättäJä veron suuruuldesta ja
973: tuksen rajoissa .ovat kunnat saaneet vapaasti       käy1töstä s.amoim kuin täihä:n1kin asti.
974:  päättäiä. Päältö:k!siäi ilehidessä lienee enim-         EdeHisen IJJojalla. iklmnioittaen ehdo-
975:  mälkseen pidetty 1siLmämäiäränä, että sa-           tamme,
976: malla, kun ,koi.raveroi,Ua on taJldottu tukea
977:  joitakin määrä.ttyjä kunnallisia tarkoituk-                   että eduskunta, muuttaen 1 § :n
978: sia, samalla on veron suuruud~Ua taili,dottu                asetuksessa koiraveron suorittami-
979: estää koirien ylenmä:äräinen ja tuDhanaikai-                sesta joulukuun 23 p:ltä 1910, hy-
980:  nen <lisääntyminen ja siten koetettu .pysyt-               väksyisi mainitun § :n näin kuulu-
981:  tää niiden :lukua sopivissa .mjoissa.                      vana:
982: 
983: 
984:                                              Laki
985:  koiraveron suorittamisesta joo:IU!kuun 14 p:nä 1894 annetun ja joulukuun 23 p:nä
986:           1910 muutetun asetuksen 1 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
987: 
988:       Edus.kunna.n 1päätölksei11 mukaisesti säJä,detään, että 1 § jowlukuun 14 p:näJ 1894_
989:  koirav:eron suo.r1ttarrnisesta: annetussa ja .sittemmiru joulukuun 2r3 .p :nä 1<910 muute-
990:  tussa wrmollises.sa asetuklsessa muutetaa.n näin kuuluvaksi:
991:                                       Il,5. -   Junes y. m.                              25
992: 
993:                     ,l t§.                        len kuntien ·asiana vastamainittujen rajojen
994:    Koirasta pitää omistajan vuotruis.est] maik-   sisällä! määräJtäJ veron suuruus.
995: saa kunna.Ile veroa maalla vahi·ntää<n viisi         Poro,la.p<palaiset sekä muut poroikarjain
996: ja eninitään viis~ymlillentä 'ill.arkkaa sekä     ·omistajat va1pautetaan kuitenkin !Puheen-
997: kallipungisSia tai kauppala,ssa väihi>ntään       alaista v·eroa .paimenkoirastaan maksa-
998: kymmenen ja eninilää.n sata ma11kkaa; ol-         masta.
999: 
1000: 
1001:            Helsingissä, huhtikuun 11 p:n:ä 192!1.
1002: 
1003: 
1004:               Antti Junes.                                    K. A. Lohi.
1005:               P. V. Heikkinen.                                Janne Koivuranta.
1006:               Frans Kärki.                                    Kusti Adfman.
1007:                                       Edvard 'l'aik]mla.
1008:                j
1009:               j
1010:              j
1011:             j
1012:            j
1013:           j
1014:          j
1015:         j
1016:        j
1017:       j
1018:      j
1019:     j
1020:    j
1021:   j
1022:  j
1023: j
1024:                        B.
1025: 
1026: Suomalaisten saatavia Venäjän valtiolta koskevia
1027:                anomusehdotuksia.
1028: 
1029: 
1030: 
1031: 
1032:          ,
1033:                                                                                                           29
1034: 
1035: Il,6. -   Auom. ehd. N :o 2.
1036: 
1037: 
1038: 
1039: 
1040:                                      Mannoneu y. m.: Korvauksen myöntämisestä SUKJrmen ka:n-
1041:                                        salaisille heidän saatavistaan Venäjän valtidlta.
1042: 
1043: 
1044:                                    S uomen         E ld u s lk u n nr a, l· l e.
1045: 
1046:      rSuomeDJ va~t~cm ,lu.opuessa. VenäJän Neu- tunnt, voi Nreuvootot.asaval:lalta itselleen
1047: vOIStota.sa.vallan kaniSsa. teffieiiDäJssääJn rauhai!r ·V'a.a ti.a .hyvit~.stä siitä lmrvauk:sesta, minkä
1048: sO'pimubess.a vaattimas.ta Neuvostotasa val- !Se ·on joutururut karusalais'iUeen suorittamaan.
1049: lalta :täyttä; korvausta, 'Suomen ·ka.nlsal'aisten          Ei myöskä.än E:duskuruta, thyväJmsyessää;n
1050: Venä;j·äJllä       orleva,s:ta,  NewvorstotasavaUa1n 1 :ra,ulhaDJsOip~ulkse:n, ·o~e tarkoittanut sen
1051:  ,kansallistnlttamasta" omaisuudesta ja Ve- ·28 § :ääJ lJlelkäJksi korulauseek!Si, va•an on
1052:  nrujän VaJltiota tai sen va1tiolaitomsia vas1taa.n otaksuttu, .ettäJ N euvoo·tort::asavalta. vastai-
1053: !kohdistuvista .saamisista., ovat hyvin moruet suudes.sa tulee tunnustama:an1 Suom'em kan-
1054: Suomen kansalaiset tulloeet kärsimäJän !Sa.la.is:ten' ,oikeudet jru etnu:d•et" heidän ;ve-
1055: .suurta vä·äJryyttä, ;ja ·on Suomen va.ltio sekä :näjällä olevaan omaisuutOOIJl.s:a ja saa1mi-
1056: .sive~lieten et.tä oikeudellisten tperiaatteiden        si.insa nähden. TäJmälll .otaklluman toteu-
1057: muHman j.outunut kanealais•iinsa nä,hd·en ·tuessa Olli Neuvos.totas1a'V'allan täy.tettävä
1058:  vastraama,a.n tämäm; omaisuudenl ja ·näiden ko,rvausv.elv{)lE~Suu~en&a ja iSu.omen valtio
1059:  saa.misien korvaamisesta.                              :s.a·apa. tilaisuuden Neuvos,totasa.vallalta pe-
1060:      IRawhanJS.O']Jimuksen .28 §, jon\ka .mukaan il'l•äl ·ne mäJäJrält, mi:tkru s'e .on :IDansalai'silleen
1061:  Suomen kan..:;:alaisille heid'ä'IlJ VeruäJj·äHä ole- ,suorittanut. T·ämä S'Uoritus toivot.ta.vasti ei
1062:  vaan ·omaisuutee.n..:;EL ja sa<a.IIDisiinsa nähden ,nii_in 01Llelll tule ISuomoo, valtiolle .merki,tse-
1063:  on vakuutettu •samat oikeudet ja. etuudet, (llilään IIDitäJäJn talou.dellist•a. uhraus>ha, 'Vaan
1064:  joilka V enaj.äJ on· myöntänyt tai tulee myön- ainJOHJs.taan tilrupäistä avunana:Lonl luontoista
1065:  tämääru enimmän euositu.n maELn kaJnsa:lai- ;Sijoitusta.
1066: .sille, ei Suomeru valtio.ta siUe siirtyneestä              Jos ta.as aset.uta,a;n si.Ue kannaHe, ettei
1067:  ko.rvausv·elv.ollisuu.des,t•a vapa.uta. Lu,paus ·ra ufhl!msopimuben 28 § :n si..:;äJl:täJmille mah-
1068:  ei ole IIDilkään ,sumitus eikäJ riitä; .a;ntamaan ,d.ollffluuiksill~ a.lliilJeta m]iJä.äJni ·toid,eHis;t8J mer-
1069: .Su01men kaniSa1aisiliJ.e sitä oikeusturvaa ,kitystä, vaan pidetääin 1korvaukse'Ili saamista
1070: ,omaisuuteensa näJhden, mikä! heille perull- ,Neuvostotasavallalta utukuva.na, jolle ei
1071:  tushkien mUikaanl kuuluu, semminkin lkun ,mitääJn voi 'rakentaa., nri.in on Su.omen Vla,l-
1072:  .heillä ei ole .mitään mahdoUisuuksia edes tion ko•rvau.svelcV'o·l'l.isuu.s kallliSa.la.isiintsa näh-
1073:  vaa,tia lupauks•en täJytiJä.mistä, vaikkapa eh- den silloinkiu, olemasrsa. SuoiiD'en valtio on
1074:   dot, joista. lUJpaUiksen täyttä1mtinen '0ll tehty täS!Sä ta!panksessa kats,cm1u:t rauihan Venlä-
1075:  ri:llp1[Juvaks·i, toteutuisivatlkilli. Rauhan!Sopi- Jä•n kau..:;sa itseHeenl niin välttämfuttöm:äklli
1076:  mulk:seni 28 § 'lieneekin tavlm~tettu .perus- ja sen klautt.a sa.ama:n:sa edurt; nri.in suuriksi,
1077:   teeksi, jol1a 1Su01men1 valtio,. mikäli ja .ruiin ,että; niiden takia Olli k,amn·att.an:ut tehdäJ ~Se
1078:   pian kuim pykäiläsiSäJ .mainlittu ehto on. toteu- tsrmn uhraus•, mitäJ !Suomen IIDans·alaisten
1079:   30                      II,6. -   8uomaJlaillsten saJatlliV,3Jt Venäjän V'ailtilolta.
1080: 
1081: Veruä~ällä oleva·lli ·omaisuuden! alttiiksiparue-         ,viipymäMä tu1isi kiinnitet.truväJksi teo11isuu-
1082: minJen tietää. Tämä uhraus on tehty yh-                   1derr ja :liike-elä:mänt palv>elu:kseen ja siten
1083: teiseksi hyödy!kisi ja OIJJ siis• yhteis·esti .lm·n~      ,huoma.tt.aiVrussa. määrässä; näitä villlmstu1tta:-
1084: nettava. OikeuCLentundJO ,sanoo vä:iilräksi j•a           ,ma.an.
1085: kohtuuttomaksi 'llleruettelyn, jolla yksityis-                Kats;o'en val.tion ·ko•rvausvelvollisuudten
1086: ten kansalaisten omaisuu:della, os1tetaan etuja           ,Sn omen ikaJl;salaisten V eruäjältä olevruan
1087: y.hteiskunrua:lle kokonaisuuCLessaaru.            T:äl-    omaisuuteen nälhden periaatteessa selv.ruksi
1088: lai.s•tru menettelyä ei voita.ne oikeud<ellisesti         ja riidattoma.Jrni olimme aikoneet asiastta
1089: perusteHia..                                              .tfhdäJ eduskuntaesityksen valmiine lakieh-
1090:     !Mitä tulee ruiihiru iSuomen kansalaisii•n,           :dotuksineen. Ko•ska kui temkiru täillaisen l'aa-
1091:                                                                                                 1
1092: 
1093: 
1094: 
1095: jo:Lderu omaisu11etes·ta ja oikeuiffisista täs·s•äJ ·on   ,t~mi.nen käyt.ännJöHiJsis•sä yks~tyiskoihdissaan
1096: kys•ymys, ,DJiin oon :pikaisen umrva.wksen                .edellyttää selvityst,ä, joka oru ai•noasta.an
1097:  sa2.1nti monelle elirueJht.o. .Suuri osa näistä          1haJllitulksen: kruytettävis:sä, j.ru valmistelua.,
1098: .on .työläisiä, käs~työläisiäJ y. m. pirokuelrujiä,       j.on1roa !hallitus !Pa(l"aitenJ on tilaisuuiCLessa toi-
1099: joilta on rii.'l•tetty 1pitkäJaikaisen uu1ra.stukisen     mittamaan, (l"ajoitumme tällä ~ertaa ehdot-
1100: r.edelmät jai jo•iden t.oimeentu1omahid.oLlis•uu-          tamaa.n
1101:  det lmt:i,m,a.as.sa sen kautta orv•at hyvin hTho-
1102:  not. Osa taas on lii~keeTII- ja tedltlisuuden-                       että Eduskwnta kehoittaisi halli-
1103: ,hurjoittadia,, j.oiJden liilåei,den •pystystsälpysy-              tusta valmistuttamaan ja näillä val-
1104:  mineru ja. jatkumiDJen ilman p:Ukai'sen !kor-                     tiopäivillä Eduskunnalle jättämä&n
1105: vauksen s•aantiru V.en;äjälle jää,nees,tä omai-                    esityksen ja lakiehdotuksen yleisistä
1106: .suwdesta käy vaamn1a.laiseksi, use•is.sa ta-                      varo~sta    maksettavan korvauksen
1107:  pauksissa. ma,hdottomaksi. •Sa.nomattakin on                      myöntäm~sestä Suomen kansalaisille
1108:  selvää, mikä valhinko tästä on •koituva. maan                     sekä Suomessa kotipaikkaoikeuden
1109: liike-elämälle. Ja n~itssäkin trupauksis.sa.,                      ~vvlle yhtiöille ja yhdysk'UIYI/fl,ille
1110: j·o:i.ssa :a,s~an:omaiset ehlkä voisiva:t so.rtu-                  heidän Venäjälle jääneestä omamsuu-
1111:  matta kestää Venäjä11ä .olevan ·omai.suu-                         destaan kuin myös Venäjän valtiota
1112:  tenlsa menettämisen, heill'e tmaiksettava ikor-                   tai sen v.altiol,aitoksi!a :wst,aan koh-
1113:  vau,S' joka tapauksessa tulisi hyödyttämään                       distuvista saamVsista:ctrn '8ekä vahin-
1114: ,yhteis.kuDJtaa k·okontaisuuaessaan, kosk•a se                     gookoovaus- y. m. vaatimruksista'an.
1115: 
1116: 
1117: 
1118:           Helsingissä, 12 1p :näl huhtikuuta 1921.
1119: 
1120: 
1121:                  M. Maunonen.                                               K. V. HoJma.
1122:                  K. V. Wuokoski.                                            Väinö Selander.
1123:                  P. V. Heikkinen.                                           J. Kaskinen.
1124:                                                                                                31
1125: 
1126: II,1. -   Pet. försl. N :o 3.
1127: 
1128: 
1129: 
1130: 
1131:                                    Palmgren m. fl.: Angående beviljande av ersättning åt fin-
1132:                                       ska medborga're för deras tillgodohavanden hos ryska
1133:                                       staten.
1134: 
1135: 
1136:                                  T i ll F' i n [ a n d s R i k s d a g.
1137: 
1138:     Då Finska sta:ten avstod från att i det           nämnd'a viUkoret är uppfyllt, kan av Råds-
1139:  med Ryska Rådsrepubliken avsluta;de                  republiken fordra 1got:tgörelse för den er-
1140:  freds~öl'd•ra.gert a.v Råldstr0puib1iken •yrka. på   sättning, som den erlagt åt sina medlbor-
1141:  full ersättnin•g för finska medhorgares i            gare.
1142:  Ryssland befintliga av Rådsrepubliken                   Det måst<ti också antagas. att Riksdagen
1143:  ,nationaliserade" egendom ävensom för                vid fredsfördragets godkännande hyst den
1144:  deras fordringar hos ryska staten eller dess         uppfattning, att Rådsrepubliken enligt för-
1145:  statsinrättningar, tillfogades många tfinska         draget.s 218 arti'kel i framtiden t'komme att
1146:  medlhorgare stora fö·r l uster; och :har Finska      erkänna finska medborgares ,rättigheter
1147:  staten såväl enligt moraliska som rättsliga.         och förmåner" med avseende å deras i
1148:  principer blivit ansvarig för ersättandet av         Ryssland ,bEJfintliga egendom och ,fordrin-
1149:  denna egendom och dessa tilLgodohavanden.            gar. Därest dett.a antagande förverkligas,
1150:     Artikel 28 i fredsfördra.get, enlilgt vilken      är Rådsrepubliken förplikta1d att fullg;öra
1151:  finska mediborgare med hänsyn till sin i             sin ersättningsskyldighet och Finska sta-
1152:  Ryssland ibefintliga egendom och sina ford-          ten erhåller tilJofälle att av RJådsrepuJbliken
1153:  ringar tillerkän:ts samma rätti~heter och            iukräva de lbelopp, som d·en erlagt åt sina
1154:  förmåner, som Ryssland beviljat eller kom-           medborga;re. En utibetalning av ersättning
1155:  mer att bevilja mest gynnad nations med-             skulle sålede.s för Finska staten icke inne-
1156:  borgare, frita.ger icke Finska staten från           lbära någon ekonomisk uppoflfring, utan
1157:  den ersättnings.skylodighet, som på sätt här         endast en tilllfäll~g placering.
1158:  ovan antytts övergått å densamma. Ett                   A:nser man Mer, att de möjligheter, vilka
1159:  löfte är ingen prestation orch är icke till-         mnebäras å fredsfördraget,s \218 arti!kel, icke
1160:  fyUest att skänka finska mediborgare det             kunna tillerkännas någon verklig bety-
1161:  rättsskydd fned avseende 'å deras egenrdom,          delse, utan att erhållandet av ersättning av
1162:  som enligt grundl~g tinkommer dem, isyn-             Rådsrepu'b1iken må.ste betraktas såsom en
1163:  nerhet som de :Ucke hava nå:gra möjligheter          chimär, på vilken intet kan byggas, är
1164:  att ens fordra lä'ftets uppfyllande, även om         Finska statens ersättningsskyldi~het gent-
1165: 'de villlkor, av vilka löiftets uppfyllande           emot ,sina medhorgare srå my~eket mera ooo-
1166:  gjorts beroende, skulle fullgöras. Artikel           stridlig. Finska staten har i 'detta fall an-
1167:  28 i fre·dsfördraget torde också vara a vsedd        sett freden med 'Ryssland för sig så nöd-
1168:  att utgöra den grund, på vilken Finska sta-          vändig och de därigenom vunna fördelarna
1169:  ten, 5_ den mån och så snart det i artikeln          så stora, att det rför deras s.kull lönat sig
1170:   32                   II,7. -   tSuomalailsrten saatavat Venäjän v·ailti10lta.
1171: 
1172: att göra det stora od'f.er, som uppoffrandet         .händelse komma att gagn.a landet i dess
1173: av .finska medlborgares i iRyssland befint-          helhet, emedan densamma ofördröjligen
1174: liga egendom inneibär. Detta offer har               komme att placeras i industrin och affärs-
1175: gjorts till gemensamt ibäJsta och skall förty        livet samt såled:es i avsevärd grad verka
1176: gemensamt bäras. Rättskänslan betecknar              höjande på dessa.
1177: såsom orätt och oskäl:igt ett förfarande,               Enär vi anse statens ersättningsskyldirg-
1178: varigenom ifördelar för samhället i dess             het med avseende å tfinsk:a med'borgares i
1179: herhet köpas med enskilda medlborgares               Ryssland befintlrga egendom i princip iklar
1180: egendom, och torde för ett sådant förfa-              och obestridlig, hade vi haft för a vsikt att
1181: rande ingen rättsgrund kunna anf.öras.               i ärendet inlämna en motion jämte lag1för-
1182:     Vidkommande .de finska medtborgare, om           slag. Emedan dock uta:r!betandet av ett så-
1183: vilkas egendom och rätti~heter här är                 dant i praktiska detaljer förutsätter en ut-
1184:  fråga, ut.gö·r en snar ersättning för ett           redning, som endast står till regeringens
1185: stort antal av dem ett livsviUkor. En stor           föl'lfogande, och en beredning, som regerin-
1186:  del utgöres av arlhetare, hantverkare och            gen bäst är i till'fälle att verkställa, in-
1187:  an dra personer med små tillgtångar, vilka           skränka vri os:s Henna gång till att föreslå,
1188: berövats frukterna a v långvarigt idogt ar-
1189: bete oc'h vilkas utkomstmöjligheter i hem-                      att Riksdagen måtte anmoda Re-
1190:  landet d'ärigenom äro mycket ringa. En                      geringen att låta utarbeta och till
1191:  del åter är arf\färs- oc:h industriidkare, för              denna riksdag överlåmna p,roposi-
1192:  viLka alf1färernas upprätthållande och fort-                tion jämte lag:förslag om beviljande
1193: sättande utan en snar ersättning för den i                   av ersättning ur allm&nna medel åt
1194: Ryssland kva:rtblivna egendomen st'år på                     finska medborgoJre $mt bolag och
1195: spel oeJh i lflere rfall till och med är omöjligt.           samfund med hemortsrätt i Finland
1196:  U tan vidare är det klart, vilken skada                     för derasr i Ryssland krvarblivna
1197:  härirgenom dranlhar landets affärsliv. Och                  egendom ävensom deras fo~Ydringar
1198: ~även i de fall, då vederbörande målhända                    hos: Siamt skadeJstånds- och &vriga
1199:  utan {l.tt gå under kunde bära förlusten av                 arljspråk gentemot ryska striWen eller
1200:  sin i Ryssland befintliga egendom, skulle                   dess sta:tsinrättning'ar.
1201: ~den ersättning, som erlades 1åt dem, i varje
1202: 
1203: 
1204: 
1205:             Helsingfors, den 15 april 1192·1.
1206: 
1207: 
1208:                 Ernst Estland,er.                                     Axel Palmgren.
1209:                                                                                                                  33
1210: 
1211: li,s. -     Anom. ehd. N :Q 4.
1212: 
1213: 
1214: 
1215: 
1216:                                        Tol'l)Jla y. m.: Toimenpiteisiin ryhtymisestä venäläisten so-
1217:                                             tilasviranomaisten metsänhakkuzäen ja linnoitustöiden
1218:                                             sekä laittomien majoitusten aiheuttamien vahinkojen
1219:                                             korvaamiseksi.
1220: 
1221: 
1222:                                               Ed u s, kun n a 11. e.
1223: 
1224:     Suomen rS>elllaartti hlsiäiku·wn 20 päivänä                      Kun. •halil.itus ei vielä ole ryhtynyt näJidren
1225: J 911•8 oli päiättämyt oti:keu·ttM. Maaherrat kai-               v.ahinrkojem kiorvau.sten~· srelvittämiseen, niin
1226: kissa. niissä läiäneris:sä, jroissa, veniäl!äcise.t soti-       täytynee a.sia ·ott.a,a. esine Erd.u:s1kunnassa.
1227: lasvira·womaiset metsän1halkkauksen ja. lin-                    Eikä lie liöydettä:viSisrä muita. ke,inoja va.hi.n-
1228: noitustöild.err 1k autta ovat tuott.an.eet va,hin-              koj·en korvcaamisreks.i kuin yrMeiskiunna.n eli
1229: koa. maan- j.a. mkenmus'ten om~staj[rl.lie, a.set-               vaHirolll avustus. J,a, va1ti1on velv1ol<lisuus
1230: tama.an a.rviolau takunna•t arvioimaan sanlO-                   täJss.äl t.a p.auklsesrsa lmrva ulk,seen nnlkin sen
1231: tut vahin1got kuin myöskin vahin:koja, mitkä                    kaut,ta s·ito,v-ampi, 'kurn se sota.saahina. on
1232: jo'htuv&t laittomasta majoituksesta,                             ottanrut haltuunrs,a jäJellä olevan omaisuu-
1233:    iN.älmM arviot nvat jo aikoja sitten suo-                    .d,,en. S'uomen ja. Ven·iiljän v·älinen :mu:harn-
1234: ritetu;t ja a,rviol.as,kelmat jät•etyt Maa.ta.lous-             sopimus' oiSialtaan my,ösrkin valtiota karvaThk-
1235: mi.nri,s,teriiöHe.  Va.hingot näid~tm mukaan                    seen vel>vnittaa.
1236: tekEJJvät:                                                          Edelllä esit,etty,yn noja.ten pyydämme
1237:                                                                 kun.nio.ittaen: eh.dgt,taa,
1238:  U ud.emmaan läläinissä               118',()i3i0,.2:413·: 08
1239:  Turun ja, Porin ,                     !3,28,2,004: 08                     että Eduskunta päättäisi kehoit-
1240:  Hä!meen                                2·,606, 71'8: 76                taa Hallitusta k,iireellisesti ryhty.
1241:  Viipurin                             1:2,;206,r8!2r8: 2·5              maan tarpeellisiin toimenpiteisiin
1242:  Mikkeli1n                                 9115, 78'7: 919              venäläisten sotilasviranomaisten met-
1243:  Kuopi;on                               1' 1214, 7•914: 510             sänhakkuiden ja linnoitustöiden sekä
1244: ·va.a.s.aru                            11,5!28,1211: 57
1245:                                                                         laittomien majoi!tusten aiheuttamien
1246:  Oulun                                     35 4, 78·1 : 91
1247:                                               1
1248:                                                                         vahinkojen korv.aami\seksi.
1249:                      ,,                2',108,8;94:-
1250:                           YhttJensä 412,7,5 7 ,!174: 14
1251: 
1252: 
1253: 
1254: 
1255:                   Juho Torppa.                                              W. Taskinen.
1256:                   Elias Si01klko.                                           Kustaa Ruuskanen.
1257:                                                                                                              5
1258:                        c.
1259: Uusia rautateitä ja muita kulkulaitoksia koskevia
1260:                 anomusehdotuksia.
1261:                                                                                                   37
1262: 
1263: II,9, -   Anom. ehd. N :o 5.
1264: 
1265: 
1266: 
1267: 
1268:                                  Pitkänen y. m.: Määrärahan myöntämisestä sillxi;n rakenta-
1269:                                      mista varten Pielisjoen yli.
1270: 
1271: 
1272:                                       Ed u s k u n n a 11 e.
1273: 
1274:   Jo toistakymmentä vuotta sitten oli ky-               kimäärin noin 100 hevosta ja 300 ilhmistä.
1275: symys sillan rakentamisesta Pielisjoen yli              Lauttaliikenne •on hyvin hankala tällä koh-
1276: Enon pitäjän kirkonkylän seutuvilla tullut              den käyvän vahvan virran sekä useamman
1277: niin lähelle ratkaisuaan, että Senaatin kul-            kuukauden aikana tapahtuvan runsaan tu-
1278: kulaitostoimituskunta oli antanut Tie- ja               kinuiton takia. Jäiden lähdön aikana on
1279: vesirakennusten yliihallitukselle tehtäväksi            liikenne hyvin vaarallinen, täy;tyypä sen
1280: tehdä ehdotus tätä rakennustyötä varten.                joskus kokonaan 'PYSä:htyäkin lyhyemmäksi
1281: Ylihallitus e:hdottikin sit;ten vuonna 1912,            aja'kcsi. Tie- j,a vesirakennusten yli'hallituk-
1282: että 'Pielisjoen poikki Yli~Kaltimon kos-               sesta onkin vielä aivan äskettäin ilmoitettu
1283: keen Enon pitäjässä rakennettaisiin valtion             tässä tarkoitetun siltarakennuksen olevan
1284: vm,oiilla yliiha!llituksessru laadittujen piirus-       niitä, joihin ensi tilassa olisi ryh·dyttävä.
1285: tusten mukaan rautasilta, jonka rakennus-               .Sama on laajojen Pohjois-1Karjalan osien
1286: kustannukset sanottu ylihallitus arvioi                 harras toivomus. Uuden tielain mukaan
1287: 212,000 markaksi. Silloinen venäläinen                  tämän sillan rakennuttaminen on valtion
1288: hallitus kuitenkin jätti hankkeen sikseen               kustannettava.
1289: eikä asian johdosta ole myöhemminkään                      Edellä esitetyn nojalla ja. huomioonot-
1290: ry1hdytty mihinkään toimenpiteisiin.                    taen nykyiset rakennuskustannukset, saam-
1291:    Kysymyksessä oleva silta on kuitenkin                me kunnioittaen eihdottaa,
1292: välttämättömä.n tarpeellinen. Ilomantsista
1293: Joensuuhun johtava valtamaan tie, jota                            että Eduskunta päättäisi vuoden
1294: myöten suuri osa Pielisjoen itäpuolella ole-                   1922 tulo- ja menoarvioon varata
1295: vaa Pohjois-Karjalaa on yhteydessä maan                        1,500,000 markan fJyömäärärahan
1296: rautatieve·rkon kanssa, kulkee Enon !kir-                      sillan rakentamista v'arten Pielis-
1297: konkylän seuduilla sanotun joen yli. Lii-                      joen yli Enon kirkonkylän seutu-
1298: kettä välitetään käsivoimalla kuljetetta-                      villa.
1299: valla lautalla, jossa joka päivä kulkee kes-
1300: 
1301: 
1302:             Helsingissä, 115 päivänä. lhu:htikuuta 19.21.
1303: 
1304: 
1305:                Ari Pitkänen.                                       J. G. Ryynänen.
1306:                Pekka Saarelainen.                                  Heikki Taskinen.
1307:                J. Jyske.                                           Antti Juutilainen.
1308:                Antti Kukikonen.                                    .Mikko V. Erich.
1309:                                        Vihtori V esterinen.
1310:                                                     1
1311:   38
1312: 
1313: 11,10. -   Anom. ehd. N :o 6.
1314: 
1315: 
1316: 
1317: 
1318:                                     Fränti: Määrärahan myöntämisestä uusien maanteiden ra-
1319:                                        kentamiseksi Lapinmaan kihlakunnassa.
1320: 
1321: 
1322:                                           E dJ u s Iki u lll n a ll oe.
1323: 
1324:     La.pilllmaan kihlaJmnoon ka-~kinpuolista              yDitiJeliäfusyyttä, tuottaa val tioHc suora-
1325: edistymistä suuresti ehlkäise>e se, että tä;män           'naista tuloj-en Vläfuerunystä ,siiruäl muodossa,
1326: .KiJhla.kunna.n kul1kuneuvot ovat p-erin alku-            ette] La.pinmal&S:Sru olevista kruunurumets~tä
1327: p•eräis.elil.ä ka1DJnallia. Sa.nottu ki'hJla.kunta on     ole malhdollisuus s>arudru kuin mu:rto-os;llJ siitä
1328: ru1alta.an n1oin kuud'eiSosa valtak!unna.sta.             tulosta,. jolm kunnollisen maan1tieverlwn ol-
1329: Mutta maa.ntietä oru sielläi noin 500 km. kun             lessa va.ltllion hyödyksi ke~ään:tyiså..
1330: koko maa1ssa on ruoin 310,,000 •km maa.n.tiletä.             Asia,ssa lisäperus•teid!en: s.aamis-ekså. viit-
1331: Lisäksi mainitlta.kooru, -että lähin reutatie-            taan vuod!en 1919 valtiopäiväin, valtiotva-
1332: a•sema La ppiuru nähdlen on 100 km päässä                 raimv:a1iokunn~n mietintöön mo 14 liilflet-
1333: Lapin etleläisoilmm~s,täJkin osista. La pi>nm.aa.n        tyyn toi:s.ee·n v~.stalaus·eesoon.
1334: taloudellisia oloja tutkineet ja. niilhiin pa-               iEdeN1ä· sanotun UJOjana anon,
1335: ra.nnus.ehd!o;tuksia suunnitelleet valti,okomi-
1336: teat OViat aitvlan erikoi.sta. huomiota k·iå,nnittä-                   että Eduskunta myöntäisi Kulku-
1337: neet uu:sioen ma.aruileiden •raJmntamiseen.                         laitosten ja yleisten töiden ministe-
1338: N1äJmä elhdotuks.et ovat täJhän asti s•a.aneet                      riön käytettäväksi yhden miljoonan
1339: osaks-een .aiva•lll li:ia,n Vlähän hiuomiota ha:I.li-               marlvkaa uusien maanteiden rakenta-
1340:  tuksen ja Eduskunnan puoLelta. TäLläinen                           miseksi Lapinmaan kihlakunnassa
1341:  a.:~ia.ntila, pait.:;i, että se eihid!ottomasti la-                vuoden 1922 aikana.
1342:  mau·ttaa s~älälis·es.sä Viäestös•s>äi taloudellis·ta
1343: 
1344: 
1345: 
1346:             Re]s:Lngllissä, 13 p :nä huhtik. 1191211
1347: 
1348: 
1349:                                                                                            A. Fränti.
1350:                                                                                                39
1351: 
1352: ll,n. -     Ånom. ehd. N :o 7.
1353: 
1354: 
1355: 
1356: 
1357:                                    Hiidenheimo y. m.: Rautatien mkentay;nisesta Helmgistä
1358:                                       Risteen asemalle.
1359: 
1360: 
1361:                                  S u o m e n E d UJ s k u n n a ll' e.
1362: 
1363:     Kysymys suoran rautatielinjan rakenta-            osakepääomakin oli jo merkitty sekä tar-
1364: m~sestru    He1silllgistläJ .länltisen U udenma8JU,   vittaVJat varat olivat tiedossa. •Niinikään
1365:  Etelä-Hämeen ja Länsi-'Suomen vroimape-              toimitti y.htiö koneellisen tutkimuksen ra-
1366:  räisesti viljeltyjen ja metsärikkaiden seu-          dan rakentamiseksi ja anoi lupaa sen ra-
1367: -tujen yhteyteen on jo yli kahden vuosi-              kentamiseen. Tätäkään lupaa ei myönnetty
1368:  kymmenen aikana ollut eri muodoissa                  pääasiallisesti edellämainituista syistä ja
1369: oEJsillä sekä säätyvaltiopäivillä että yksika-        lisäksi sen taki,a, ettei suunniteltu, pääkau-
1370:  marisessa eduskunnassa.. Jo vuonna 1897              pungille välttämätön elintarve- ja tuotanto-
1371:  antoivat säätyvaltiopäivät luvan normaali-           rata ajan oloon kapearaiteisena tyydyttäisi
1372:  raiteisen rautatien rakentamiseen Köklah-            maan ja sen päakaupungin kaupallisia Viaa-
1373:  den asemalta, rannikkoradalla, :Vihdin kir-          timuksia.
1374: 'kon kautta Pyhäjärvelle. Samassa yhtey-                 Kun :elintarve- ja polt,toainepula v. l9i17
1375:  dessä myönsivät: valtiopäivät sekä valtion           uhkasi Helsin:gin kaupunkia ja kun huo-
1376:  avustuksen että huokeakorkoisen lainan ra-           mattavaa työttömyyttä myö.skin ilmaantui,
1377:  dan rakentamis:en a.vustamiseksi. Tätä val-          kehoitti silloinen hallitus Helsingin kau-
1378:  twpäivien päätöstä ei hallitsija kuitenkaan          punkia työttömyyden poistamiseksi ryhty-
1379:  vahvistanut. Kielteinen pääJtös lienee ai-           mään rautatien rakentamiseen Helsingistä
1380: heutunut :siitä, ettei katsottu valtion edun          Vi'htiin. Tassä tarkoituksessa suoritettiin-
1381:  mukaiseksi antaa yksityisten rakentaa rau-           kin Rautatiehallituksen toimenpiteestä tut-
1382: -tateitä pääkaupungista maaseudun välittö-            kimus mainitulla linjalla, jota tutkimusta
1383:  rrnään YJhteyteen, vaan että tällaiset rauta-        sitten täydennettiin v. 19\19. !Näin synty-
1384:  tiet ·on jätettävä vrultion itsensä raJkennet-       neet asia.paperit löytyvät rautatieihallituk-
1385: ~taviksi.                                             sessa. Väliin tulleet valtiolliset tapaukset
1386:    Kun valtion taholta ei kuitenkaan radan            v. 1!918 aiiheuttivat jälleen sen, ettei radan
1387: rakentamiseen ole ryhdytty, vaikka siitä              rakentamisessa. ole päästy entistä 'Pitem-
1388: useita eri alotteita on eduskunnassakin               mälle.
1389: tehty,     muodostivat    Länsi-<Uudenmaan               HelsiU~gin kaupungin vuosittain huomat-
1390: maanviljelijät ylhdessä erään saksalaisen             tavasti kasvava elintarpeiden ja polttoai-
1391: yhtiön !kanssa rautatieosakeyhtiön kapea-             neiden tarve vaatii entistä laajempaa tuo-
1392: -raiteisen mdan rakentamiseksi Helsingistä            tantoaluetta ympärillään. T'ästru aiheutuu-
1393: Vi~din kautta ~Pusulan Hy.önälään, tarkoi-            kin, että niinkin välttämätöntä elintarvetta
1394: tuksella jatkaa sitä Loi:maalle asti. Yhtiön          kuin maitoa, on Helsingin tarpeeksi tuo-
1395:   40                             II,11. -   Helsingin-Bis.te.en rata.
1396: 
1397: tava yli 15:0 km. pituisen rautatiematkan              n.kentaa rata aikaisemmin vai jättää se
1398: takaa, vaikka sitä esim. kysymyksessäole-              m,yöhempään. T'ämän ehdotuksen saa ko-
1399: van radan varrelta saataisiin vastaavat                mitea puoltaen jättää Valtioneuvoston har-
1400: määrät puolta lähempänä olevalta maaseu-               kitta-vaksi."
1401: dulta. Lisäksi mainittakoon, että kysymyk-                Puhumattakaan pääkaupungista myös-
1402: sessäolevan ratasuunnan varrella jo Vih-               kin maaseutu, jota \tämä rata tulisi .koske-
1403: distä Loimaalle päin ulottuvalla alueella              maan, on jo parin vuosikymmenen aikana
1404: on useita erittäin metsärikkaita pitäjiä,              osoittanut pu'heenalais-en radan tarpe.elli-
1405: joista m es1m. halkoja, kulkuneuvojen                  suuden ja se on myöskin ollut tietoinen sen
1406: pUiutteess·a, vo~da kuletta·a Helsirukiin, va~k­       kannattavaisuudesta, jota sen aikaisemma-t
1407: ka puulle ei laskettaisikaan mitään .hintaa.           yritykset, pyrkiessään ra,taa itse !flakenta-
1408: Näin •On asian laita '6'0 km etäisyydellä              maam, os-oittanevat. EM,ä maaseut•u edel-
1409: Helsingistä, jo:hon kuitenkin tuodaan hal-             leenkin pitää tämän radan aikaansaamista
1410: koja rautateitse yli 500 km. etäisyydeltä.             taloudellisena elinehtonaan, osoittanee se,
1411:    Edellisestä käynee selvill.e, että Helsin-          että ratasuunnnan varrella olevien kaik-
1412: gin läheisessä ympäristössä olevien, voima-            kien kuntien valtuustot (y:htä lukuunotta-
1413: IJeräisesti viljeltyjen ja metsärikkaiden              matta) Helsingistä Risteelle asti ovat
1414: seutujen yhdistäminen suoralla ratayhtey-              myöntäneet viime syksyn aikana runsaasti
1415: dellä pääkaupungin j·a merisataman yhtey-              varoJa toimitettavia tutkimuksia varten.
1416: teen on sekä valtakunnan pääkaupungin                  N1ämä .kUinnat :epäih:~mä:ttä tul~Bvat v:a,sha-
1417: että maaseudun terveelle kehitykselle en-              maa:n myöskin rataa v:arten tarvi\tt,a.vi,en
1418: nen 'pitkää aivan välttämätön.                         ma:a-atlueidien luovuHamisesta.
1419:    Kulkulaitoskomitea onkin valtion.euvos-                Tuntien ne rahalliset vaikeudet, jotka
1420: tolle antamassaan mietinnössä asettanut                maamme rautatieve-rkon nopeassa 1mhittä-
1421: kysymyksessäolevan radan uusista raken-                misessä ovat -olemassa nykyiseen tapaan,
1422: nettavista paikallisradoista toiselle sijalle,         yhinomaallt v·erova-roi:lla, olemime va.kuute-
1423: jonik:.a rakenlnusty.ö;t on a,ja,teltu aletta viks:i   tut siitä, että H.elsinki~Loimaa~Risteen
1424: v. 1912 9. Komitea on kuitenkin pitänyt
1425:        1
1426:                                                        radan rakentamisesta hyötyvä maaseutu ja
1427: mahdollisena, että m. m. tämän radan ra-               kaupunkiväestö kuin myöskin teolliset ja
1428: kentamis.een voitaisiin eräillä edellytyksillä         kaupalliset yhtymät sekä yksityiset ovat
1429: jo aikaisemminkin r;y~htyä. Sen mietinnössä            valmiit ponnistamaan kaikki voimansa yri-
1430: nim. luetaan: ,Komiteassa on esitetty sel-             tyksen rahoittamis,eksi sikätli kuin kulku-
1431: lainen ajatus, että E:telä-ISuomen väkirik-            laitoskomitean esittämä muoto kotimaisen
1432: kaiUen ja vamkasten seutuj-en läpi aiotut              obligatsionilainan ottamisesta tulisi kysy-
1433: radat voisivat ehkä saada :taloudellista               J:'ykseen juuri tämän radan nopeasti ai-
1434: kannatusta paikkakuntalaisten puolelta ja              kaansaamiseksi.
1435: siten tulla rakennetuiksi aikaisemmin, kuin               Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
1436: ne muuten, muiden ratojen kanssa kilpail-              anom.me,
1437: len voisivat yksinomaan valtion v-aroilla
1438: tulla rakennetuiksi. Voitaisiin sen vuoksi                       että eduskunta pyytäisi hallitusta
1439: mainittujen ratojen rakentamista varten                       valmistamaom esityksen normaali-
1440:  ositta.i·n, ottaa kotimaisia obligatsioniiai-                raiteisen rautatien rakentamisesta
1441: noja, mitkä tarjottaisiin merkittäviksi et-u-                 Helsingistä Vihdin, Pusulan, Somer-
1442: päässä niillä seuduilla, minne lainavaroilla                  niermen, Someron, Loimaan, Alasta-
1443: ai:dttaisiin ra·toja rakentaa. Tä:män merkin-                 ron, V ampulan ja Huittisten k~autta
1444: nän menestyminen ratkaisisi, olisiko syytä                    Risteen asemalle;
1445:                        II,u. -   Hiide111;hei.mo y. m.                          41
1446: 
1447:   että eduskunta kehoittaisi halli-             sesta Helsinki-Loimaa-Risteen ra-·
1448: tusta valmistamaan esityksen koti-              dan rakentamista varten.
1449: maisen obligatsionilainan ottami-
1450: 
1451: 
1452: 
1453: 
1454:       Artturi Hiidenheimo.                          Väinö Selander.
1455:       Juhani Arajärvi.                              Arthur af Forselles.
1456:       Mandi Hannula.                                Toivo Rintala.
1457:       August Ramsay.                                Edvard Hannula.
1458:       Artturi H. Wirkkunen.                         Erkki Kaila.
1459:       Oskari Mantere.                               K. Heinonen.
1460:                                  E. Huttunen.
1461: 
1462: 
1463: 
1464: 
1465:                                                                             6
1466:   42
1467: 
1468: I1,12. -   Anom. ehd. N :o 8.
1469: 
1470: 
1471: 
1472: 
1473:                                   Helo y. m.: Määrärahan myöntämisestä TuYun-Riihimäen
1474:                                      radan rakentamista varten.
1475: 
1476: 
1477: 
1478: 
1479:     Karbsoen .siihen mitä tärkermp.äiän merki-                 että Edwskunta päättäisi, että
1480: tykseen, joka; Tumn~Riih1mäen radalla tu-                   Tumn--RiJihimäen rataa, joka yh-
1481: lee olemaan maalle kauttakulkuliiffienteen                  tyisi rantarataan Paimion aseman
1482: vuoksi ja viitaten samall:a uusia, ratoja suun-             kohdalla, on viipymättä ryhdyttävä
1483: lllittelemaa,n asetetun :kuikulaitosk1om~tean               rakentamaan ja että mainittua rataa
1484: laus•untoon, saa1mme kunruiJoirtta.en ehdottaa,             varten otetaan määräraha ensi vuo-
1485:                                                             den tulo- ja menoarvioon.
1486: 
1487: 
1488: 
1489:            H.el1sringilssä, hu!htiikuwn 13 p :nä l!912il.
1490: 
1491: 
1492:                Johan Helo.                                           J. Kaskinen.
1493:                                                                                                         43
1494: 
1495: Il,t3, -    Anom. 'ehd. N:o 9.
1496: 
1497: 
1498: 
1499: 
1500:                                     Wiljanen y. m.: Rautatien rakentamisesta Epilän pysäkiltä
1501:                                       Seinäjoen asemalle.
1502: 
1503: 
1504: 
1505: 
1506:     :Valta•kuntammie rautati.everklwa laag:en-          menentenä, joh;å. m11 ehdJotettu Tampereen~
1507: nettaes:sa on se alue, jota r.ajoitta.vat Tampe-        Ikaa:Iisten-X;a.uha.joen rata., ja s•en rakenrta-
1508: ooeD!----'Barin ja Tampereen--'Haapa:mäen--             mirSajabi 1\a.sket.tu vuodet 1948...---.19•51.
1509: Kristii:narukaupurugin ra.uta:ti•et, jääm\)Tt var-          K·oski.en ensim.nälkii.n komiiiea.n ehdovtamia
1510: sin uruo:hdettuun asema.a.n. Kun kYis.ym;Jk-            •eri ratasruunt:ia, ol·em!me. ·siinä suJhteess.a. eri
1511: sess·äol:evaHa rulue:e1la. on, meren rannikkoa          mierltä komitean ka.nssa. Porin~Kankaan­
1512: lrukematta., sa,ll!~en vfuhäm y.Iei1seUe lii:ken-       p:ä.ä:n---iHa.apa.mäen m:taa pitää komi:te.a. tär-
1513: !toollie sopi.via. vesiistöjä, nliin voidaan liio.it-   k·eänä ens:Lnnä:k:i:n siitä syy:stä, että se a.vais·i
1514: :belemaibta sanoa, ef·te:i koko ma.assa, otta-          tä11keäm yhdJJs·tien lälhimipäiäln menis.artamaan
1515:  ma.tin huomioon Oulun läiän~n poh'ju·is1osia,          Keski- ja Pohjo~s.-ISuomelil:e ja olisi samalla
1516: olle seutuja, jotka. kul•kuneuVioihins.a ll!ähden       luoD.Jll.o:llisena jatkona. Raudu.s·ta Elisenvaa-
1517: .€ÖJviäJt olis·i sanottua aluetta. e•<lelliä. Siinä     ran kaut.t.a Ra.a1pamäJe.He kulk·evalle poikki-
1518: mtiietinnö.s·sä, jonilm v:1mnrua 119'17 asetettu        radaHe., jonka. kautta voidaan aja.tel,la V·e-
1519: kulkulailto1skomitea. ou äsk:ettäilin Valti:on:eu-      näljrulle ja Vrenäi.iälilä suuntautmva.n ka.utta-
1520:  vostol:le amta.nut, ei näJhdäksemme lll.YÖ•skäiiln     •kulkuli:ikenileen voiVJa.n osi•ttai.n kulkea..
1521: ole oltu tarrpeeksi oikeudenmukaisia kYISY-             l\futta kuten lmmå.tearn1 mietintöä seuraa~
1522: m.yks:esSiäol€1Vaa aluetta. kohtaan ei:kä myös-         v1a.s·s~ tois~e.siS 1 8J vastalaiu,sees~sal aivan oi-
1523: 1l:ä:äin oswttu oikeaa.n, mu•tä tul:ee s.a:maHe         kein huomautetaan, ei ole us!lio.ttavaa,
1524: alueelle raken1netta,vå.ksi ehd.ortettujen ra.t01je.n   että aå.nak•wa,n •s•iUoin kun nälhtäJViästi
1525: päfusrnuntilin ja n.:U:i:d.en keski.näiseen järje:s-    piakkoin rakennettava Riihimäen,.-Turnn
1526: tyks:een.                                               vä1linelll suora! mt.a. valmi.s·tuu.            Pieta.-
1527:     Kuten mui:stetta.noo, on kulikuliait.o.s1mmi-       r.i.st.a päin tuleva ja sinn1e menevä ta-
1528: tea ha.tim.a.arusra. ra;utatiemkelllnusten ylei-        varakauppa -              puhumattakaan heiJikilö-
1529:  soon ohjelmaa:n ensi sijaa.n asettanut viisi           Hikenteest'iil - entis•ten rrutojen; lisäJksi ta:r-
1530: jo rakenteilla olevaa rautatietä sekä niliiden          v:iJtsisi Porin-----1Ka!Jl1m:a.n·piään'---'Haapamäen
1531:  jälkeen pa.nnut, paitsi ka.hta j:o vakennetta-         radan, jonka k;auita ·siinä suht~s·sa saatai-
1532:  va:k:si päJäJtettyä ra.iiaa, kolme muuta rata-         siin arilkaa,n vai,n että ma,tka Pori·n ulkosa.ta-
1533: ehdotusta. Seuraavaksi el] ylhdenll!eksi•toista         ma.sta Män:tyluodolta. tullisi noin 10 kiliom1et-
1534:  järjestyksesrS.ä Olli sit1te.n a,s,etettu Borin~       riä lyhremmälklsi kuin mwtka Eris.tiinankaru-
1535:  KJalllka.a.rupiLäm.~-Hra.a.prumä:en rata, joka. on     pungista tai Ka.sk.iJs:Ls.ta Ha.a•pamäeH.e. Po-
1536: suunnliileltu ratkennetta.v{lksli vuosina. 1930---      vin-Ea.nk:aa.n1Jää:lli-Raa.pamäJen ra.ta. on
1537:  119.3:6. Se·n jällkooll! on kysymyks•ess:äol:eva       karnttakulkluliilkenteen takila. •siis airuakin
1538:  alue pää1ssyt ViUoroon vasta kahdent.enakym-           toi:staisreJksi jotenkin plieni.merk~tyksinen.
1539:   44                               Il,13. -   Epilän-Seinäjoen mta.
1540: 
1541: 
1542: 'l1 arkcastetta-essa, sitten PCl\hjois-\Sa,twkunnan     asuttu J alasjäirv.en pitä•jä imik·eti iku~siksi
1543: pa.]kallisia, olosuhteita, on ensinn'ä.kin huo-         ajoiksi osa.tt01ma.ksi rautatiestä, joka. kulku-
1544: wa<tta.va, että suur.imman osan sanottua                laitoskomi~ea.n ehdottamaan suuntaa.n kul-
1545: alue,tta kauppa.kanpunbna on T·a.mpere,                 kien oh j.autuisi harvaa.n a.sutuille ja karuille
1546:                                                                  1
1547: 
1548: 
1549: 
1550: mikä on luonnollista, lmska se on huomatta-             maiLle hal•ki harvaaruasu:tun Ka.rvian pitä-
1551: .va.sti suurempi ja, vilkkaampi Pori·a ja               jän ja. Ka,uhajoen pitäjä;n syrjä;kylien. Sen
1552: kaikki Pohj.ois-Satakunmn suuremmat a.su-               vuoksi on luon.n.ol'lista, ett.ä radan olisi kul-
1553: tus·kes•kukset, merenrar1lliikkoa lu'kuunott.a-         jet.ta.va suun•taan Ikaalineru--Parkano-----J a-
1554: ma.tta, ovat läihempänä Tamperetta kuin P·o-            la.s•järvi. Sen pä:äit-e1kohta, tulisi näin ollen
1555: ria. Porin-Ha.apa.mäJe,n ra.t:a. a~na,k·in sen          ol.emaan Seinäijoen asema tai •joku paikka
1556: suunta,i,s·ena kuin se on lmlkula.i,tosk·omiitean       sen lähellä. Seinä<joen--Kristii.na.nkaupun-
1557: mietintöön liitet.ys·sä kartassa, kul•kis.i, si-        gin rada11a.
1558: .vuuttaen useimmat asutuskeskuks;et, suu-                   •,Jo edeU.aviita·tut seikat osottava:t s·e}väs.ti .
1559: relta. osalt&an sydänmaitten läpi .sdJa.]stten          millä puheenaolevallia aluee'lila. kilpailevista
1560: seutujen kautta, joil.la. ei kesken.ääirukään 01le      rat•a.suunnista. on suurimmat edut puolel-
1561: ollut miitä:än sanotta.vaa liikemreyhteyttä.            laan. :Olemme tä:hän sa.a:kka kuitenki.n jät-
1562: Tärkeä s,e.i,klm niinikään on se, että. siksi           tä:ne-e't maini,ts:ema:bta, y<hden seikam, joka
1563: suuren kaupungin kuin Tampereen tarvit-                 suuresti kdhottaa Ta:mpereen.---Lkaalis•t.en,-
1564: S•ee välttämättä muon~tustaankin varten                 Seinäjoen ra.ta.suunn,a.n :merlkit1y.s•tä. Sen va:l-
1565: pääs·tä pa.re.mpaan kunkuyhteyteBn hyvin                mis•twt:tua. tuhsi näet matka T!a,mper.eel:ta
1566: .viljeltyj.en Ta.mpere·en luoteispuolella ole-          Seinäijott;lle ly1henemä1än noin· 7'0 ]ci;lomietrillä .
1567:  vien pi,täiji,eru ka'llSs·a puihumattakaa.n siiltä,    Kuinka suuri poUt.oaineen ja muid,en Jii-
1568: että T·ampeTe-en tehdaskaupunki on yhtä                 kennekuluj.en vällrentny:s tä:s·tä seuraisi, on
1569:  tärk-eä>bi kehittyvän halko:ka.upan luon.rwl-          brpeetonta. s.an<oa, puhuma,ttaJm.au siiJbiL, että
1570: li,nen m1yynhpaikka. Kaikki nännä s-e·iikat             ma:t:kaan Pohjanmaa.lta. E:telä-8uomoo•n ny-
1571:  O.'?<Oittava,t, että etusija täHe alueeUe raken-       kyisdlä pos:ti<junan vauhdirla kmluis~ kahta
1572:  netta.vista mdoi.sta ethdottomasti on panta.va         tuntia vä:h-emmä:n ai1ka.a, kuin ennen. T'älffi'ä
1573:  ra.CLalle, j.onka lä1htökohta. on Tampere tai           osotta,a, ~ttä puotltamaHamme r.a:tasuunn:a.lla
1574:  oikeastaa,n sen lä,hellä olfwa Epiliä. Mitä            on kauttwkul kuliik-enteen, kan1n1altakin pa l-
1575:                                                                          1
1576: 
1577: 
1578: 
1579:  s~tten tulee radan suunta:an on luonnoUi,sta,          jon suurem'pi m.e,rkilty's kuin Pmin-Kan-
1580: ·että sen on aluksi kul1j-eUava Ylöjärven pitä-         'ka.anlpääin--Ha.apamäen ra.daUa., koska. en-
1581:  jän halki Hä1meenkyrön pitä:jäs·sä ol.eva.He           siiksimati,nitusta, ra.dasta. tulisi niinmuodoin
1582:  Kyrös1kosrken huoma,ttava•lile t·ehtaa.llie ja         Pohja.n:m.aa.llle j!Ohtava emärata.             V·errat-
1583:  siitä IkaaJisten kauppahan, eli siis ku:t:en           ta.ess•a Tamper.eeair----lK•auhajoen ja 'T:a:ml])e-
1584: -kul'lmla.itoskomi,tea. on suunnitellut yllälma.i-      ree11!----Iikaalisten---l8einäljoen ra.tasuuntia toi-
1585:  nitun Tampereen-Kauhajoen ra.dan aluksi                 siins:a, rrutk<ai.s-e·e jo täimä s:ei'k!ka, Y.:l~sin1ä.är.
1586: kulkeva.n.         Mutta suunna.s:ta Ikaal~s:ista       asian vi•i'meks·isan1otun suunnan eduksi. Sillä
1587:  eteenpäiim emme voi yhtyä kulkulaitoskomi-             ensiksimaini'tullia. suunn:a:llruha.n ei oli•si
1588:  tean mietiru~:öön. Sen mukaan tulisi jo sel-           kau tta1kul1ku liilkentee·n paJ.vel uks.es.sa m~täiän
1589:  lain•en Poh!j.ois-ISata:kuntna,n ,keskus:pa.ikka       m:erkitySltä., koske,i, se lain1kaa.n lyhenltäJi:si
1590:  kuin Parkanon1 kirkonliylä usei:me l.äJheisyy-         ma.tkaa. S.einäjoe~T.a.m•pereen, väli.:llä.
1591:  CLess:ä ol-ev;ine koski:ooen jä:ä;mään syrj,äJän ra-       'Kulikulaitoskom:Utea,n mietintö ei myös-
1592:  dasta. Samoi1ru kävisi n~liden: la.aj•ujmr kruu-        kää.n tyyd:y·tä Pohj·oils-IS.at.a:kunna.n oiketuille:t~
1593:  nun ja muiden metsie·n, jotka. sijaitseva.t             tuja v•a.a.timuksi,a. .elhdotettujen ra,tojen ra-
1594:  Park.a.non pohjois- ja. Ja.lasjärven e,telä-           1r·entamis.a.ika.a.n n:äih!d•en. Sen m uka.anhan
1595:  oSJs.sa. Niinikä:i:i,n jäi1si va:ums ja tiheään         ra1\:enwettaisi·iln, enn•enkuin san.attu alue t:u-
1596:                                       II,1s. -   W.iljanen y. m.                                 45
1597: 
1598: ·lli.si vuoroon, paitsi jo ra1kenteilla olevia ra-    mikään lummolhs-es:ti estäisi samaan aiJman
1599: t,oja, joista a.inoastaan yks•i!, nimittäin Tu-       to.teuttamasta muitaikin ensi sijaan pan1tavi'l.
1600: run-Uudenkaupungin rata, on Länsi-Suo-                raiasuunn,it•elmi.a.
1601:  messa, Pohj·oi.s-Suomeen, ka:ksi rataa, nimit-          EdelläJesitetyn perustelun nojal·la ehdo-
1602:  täin Oulun-V aahn sekä Kontiomäen--                  tamme kunn.iro:iftaen E:dus•kunna,n päMettä-
1603: Nurmeksen ra.dat. Et-elä ->Suome·en rake n-           välksi:
1604: nettaisii,n niini,kään ai1kaisemmin ka:ksi ra-
1605: taa : Riilhimäe t~Turun ja Helsingi.n~Loi-                      ettii normaaliraiteinen rmdatie ra-
1606: maan radat, puhuma.ttakaan Itä-Suomesta,                     kennetaan Tampereen kaupungin lä-
1607:  jota. on erikois•esti suosittu raut.ateiidoen suh-          hellä olevalta Epiliin pysäkillä
1608:  teen. Mutta j•os ot·etaan huomioon, kute1~                  Kyröskosken       tehclasyhdyskunnan,
1609: ede1lä on viitattu, m:Uten 'huonos;sa. as·emas.s.a           Ikaalis,ten kauppalan, Parkanon ja
1610: Pohjois-Sa:ta,kurrta kulkuneuvojensa .suhteen                J alaBjärven pitäjien kautta Seinä-
1611:  on mnwhun Suome;:m: verraten ja mi.tä ·ed·el-               joen GBemalle tai johonkin paikkaan
1612:  lytyk'si:ä sillä oE.si vaura.s.tua, jos siinä koh-          sen läheisyydessä Seinäjoen-Kris-
1613:  den saataisiin ,pa.rannus ai1k•aan, olemme sitä             tiinanlkaupung•in radalla, sekä ettii
1614:  mi.eltä, että ehd.oMama.llamme rata·suunnalla               sanottu rata otetaan rakennettavaksi
1615:  on otiikeus tulla vuoroon heti kun viåcmeinen               niin pian kuin rakenteilla oleva
1616:  nykyään rak·ent·eilla olevista. ra.doi·sta eli.             Iisalmen-Yl-ivieskan rata on val-
1617: Iisa.lmen-Ylivi,eska.n rata on va.lmis.tunut.                mis, ja viimeistään vuonna 1926 sekä
1618: mikä kulkulaitoskomi•bea.n mi-etinnön mu-                    että tähän ta1·koitukseen osoitettai-
1619:  kaan tapahtuu vuonna 19'2•6. Kun nykyää.n                   siin tarvittavat varat.
1620:  rakenn1etaan useampi.a ratoja yhtaikaa. ei
1621: 
1622: 
1623:             Helsing;is.sä, 11 päivän,ä huhitikuuia 1921.
1624: 
1625: 
1626:                 Emil Wilj.anen.                                  J. A. Ihamuotila.
1627:                 K. Lanne.                                        Paavo Virklmnen.
1628:                 J. V. Virtanen.                                  K. I. Lnmio.
1629:                 Mikko J askari.                                  Ivar Alanen.
1630:                 P. Saarelainen.                                  Vilho Nikkanen.
1631:                 Jaakko Lookko.                                   Väinö ,Juustila.
1632:                 J,oonard Typpö.                                  ,J. Miemois.
1633:                                           W. Korhonen.
1634:   46
1635: 
1636: 11,14. -    Anom. ehd. N :o 10.
1637: 
1638: 
1639: 
1640: 
1641:                                    V~en y. m.: Suolahden-Haapajärven mutatien raken-
1642:                                         tamisesta.
1643: 
1644: 
1645:                                          E d u s k u n .n a ll e.
1646: 
1647:    'T.arkoitukoolla aruoa, että Eduskunta              Etelä.,Su~men suwroirrn.pa,in kruu:nurumetsä-
1648: päättä·i.si, että Kullkulaitoolwmittean ehdotta-       alue~de'll·,, jo·issa oleva valtioru .puutaV'ara on
1649: ma.stsa rautat•i•era.kentnU:SISuunnllitelmassa ma,i-   tätä rauta.tietäl käyttäen monin verroon en-
1650: nitim .rautatieyhdistelmä Riihimäki--J J'VlM-          tis·täi helpommilla. kustannuksillw kuletetta ..
1651: kylä,. Suolahti-"Ha.apa~älrvi .pä.ätettäå:siin 1ra-    vitssa maailman ma,rklki.noille ja niistä tärl:en
1652: ikemwttavaksi niinJ ·pia·.n kuiru ra.ke"nnustyöt       saataVIa korkeampi .hintta tulee valtiolle vär
1653: .rautatielinjalla Rriihimäki,-Tmku seru salili-        JittömäJksi1 ed!ulmffi tämäin rautatien ra1kenta-
1654: vat,, esitämme kunnioittaen ·s.euraa.va.a:             IY1 is-es ta.
1655: 
1656:    Ensinnäkim on ehdottamaHamme rauta tie-                  Viel.ä tpyydäJm1me 'Viitwt,a sanottuun mie-
1657: yhdis·telmällä suuri .merkity•s .sen takia, että       tillltöön liitettylll toåselll va.s:inla.u.seen •perusite-
1658: se tulee olem.a1an Pe,rä-Poih~olant ja. Etelä-         luihin,, jat.ka. mielestäimme ,paJrhaitelll osoitta-
1659: Suomen v.ä:lisen liikey.hte,yrrue'll y.hdyssiteeruä.   vat raiCUan1 tärkeyden.
1660: Perutstellaksemme läheimmin tätä väitet.täm-                Täimälll vuoktsi ehdotamme :k<unn~oittaen,
1661: me, ·pyydämme viitata ,Kulkularitos!komi-              eitä Eduslkunta pä:Mtä;isåJ:
1662: tean" Va1ltioneuvostolle a.ntama·ssa ja 2,4 päli-
1663: vänä mal'lroaskuut.a 1920 päiväJtyssä mietin-                     että rautatieyhdistelmä Riihimäki
1664: nössä tämän rautatieyhdistelmän :puolusta-                      -Jy·väskylä, Suolahti-Haapajärvi
1665: IT:iseksi esitettyilhin ,perusteluihin. Samoin                  rakennetaan niin pian kuin rakewnws-
1666: ;yhidym.me niihin ·perustelu~hirn, joita sano-                  työt r:(J)Utatielinjalla Riihimäki-
1667: tussa• miebinnlätssä on esitetty n.:s. Petsamon                 Twrku 81'ln sa~livat, s-Jten, että tämän
1668: mutatielinja,ru suuruna.ru puolesta. Sen li-                    yhdistelmän osa Suolahti-Haapa:..
1669: säksi on •Vlieläi mai.nitt,ava,. että ISuolahdenr--             järvi sen valtiolle 1SU'Uiren taloUdelli-
1670: HaR~pajä,rveru .rad•asta tulee valtioHekin ole-                 sen merkitylasen vu,oksi enlsin r·aken-
1671: m aa'n suurta ·suoranaista .hyötyä S'en kautta.,                ne~oo.
1672: että tuo rautatie kuH~ee halki Keski- ja
1673: 
1674: 
1675:             Helsingissä, 15 p :näi hu.Mikuuta 19t21.
1676: 
1677: 
1678:                 Vihtori Vestemnen.                                   Väinö Juustila.
1679:                 Heikki Taskinen.                                     Ari Pitkänen.
1680:                 Jaakko Loukko.                                       J. G. Ryynänen.
1681:                 Antti Kukkonen.                                      Artur Koskelin.
1682:                 Yrjö Pesonen.                                        Jaakko Loppi.
1683:                 Mikko Piitulainen.                                    Kustavi Elovaara.
1684:                 Launi Perälä.                                         Albin Manner.
1685:                                                                                           47
1686: 
1687: 11,15. -   Anom. ehd. N :o 11.
1688: 
1689: 
1690: 
1691: 
1692:                                 Kojonen y. m.: Määrärahan myöntämisestä Lahden-Hei-
1693:                                     nolan radan rakennustöiden alottamista varten.
1694: 
1695: 
1696:                                S u o m ·e n E >d u s k u n n a 11 e.
1697: 
1698:   Viitaten va,1tiopäJiviHä v. 119!19t jäliettyyn             että Eduskunta päättää aloitetta-
1699: anomusehdotwksoon N:o 30 saa.mme kun-                      viksi työt Lahden-Heinolan ra-
1700: nioittaen €ihl1ottaa,                                      dalla v ..1922 sekä osoittaa tarkoi-
1701:                                                            tukseen 2 milj. markan määrärahan.
1702: 
1703:            Hel:sinki 14. 4 1'921.
1704: 
1705: 
1706:                      Rope Kojonen.                          Olavi Poro.
1707:                      Heikki Niskanen.                       Mandi Hannula.
1708:    48
1709: 
1710: I1,16. -   Anom. ehd. N :o 12.
1711: 
1712: 
1713: 
1714: 
1715:                                   Taskinen, W. y. m.: Määrärahan myöntämisestä Mikkelin-
1716:                                      Savonlinnan radan suunnan tutkimista varten.
1717: 
1718: 
1719:                                 S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
1720: 
1721:     Suomen Senaatti asetti joulukuun 14               sinkiin ja Hankoon 75 km ja 'Turkuun 108
1722: p :nä 1917 kulkulaitoskomitean käsittele-            km. Viittaamme lisäksi kulkulaitoskomi-
1723: mään rautatieverkkomme kehittämistä koko             tean mietintöön sivuille :8-11, jossa mai-
1724: laajuudessaan sekä tekemään ehdotusta                 nitun rataehdotuksen suuri merkitys edel-
1725: vastaisten rautatierakennusten yleisestä oh-          lrlmainituissa suhteissa tarkemmin perus-
1726: jdmasta. T'ähän komiteaan päätti E.dus-              tellaan.
1727: kunta toukokuun 3 p:nä 19119, läJhettää                  On kuitenkin luonnollista, mainitun .ra-
1728: kaikki vuoden 1919 valtiopäiville annetut             dan pituuteen katsoen, ettei rataa voida
1729: kulkulaitosten ke:hittämistä tarkoittavat             päättää rakennettavaksi ja asettaa työn alle
1730: anomusehdotukset. Komitea on nyt suorit-              samalla kertaa koko pituudeltaan. Ensin
1731: tanut .työnsä j.a valmistanut mietinnön val-          on siis päätettävä rakennettavaksi se osa
1732: takunnan vastaisten rautateid-en yleisestä           radasta, joka, kaikki asiaanvaikuttava.t sei-
1733: o:hjelmasta..                                        kat huomioonottaen, kats·otaan tärkeim-
1734:     Huomattavalla .sijalla komitean mietin-          mäksi . .T o ensi silmäys kulkulaitoskomitean
1735: nössä kauttakulku- ja kotimaista kaukolii-           toimittamaan rautatiekarttaan osoiMaa,
1736: kermetta välittävien rataehdotusten joukos-          että rakentamalla 'Mi1kkeli--1Savonlinna
1737: sa on 'Turku--Riihimäki-Lahti-Heinola                osan radasta Matkaselkä--ITurku tulisi oi-
1738: ~Mikkeli~Savonlinna~-----<Matkaselkä rata,           kaistuksi terävin kulma sanotusta radasta.
1739: jonka rakentamista komitea pitää erittäin            Rakentamalla sanottu lyhyt osa Savonlin-
1740: tärkeänä. Mainittu rata tulisi välittämään           na---;Mikkeli, joka matka rautatievaliokun-
1741: kauttakulkuliikennettä Venäjältä Skandi-             nan mietinnön N :o 2 :n mukaan huhtik. 14
1742: r.a vian mai.hi·n, Keski- ja Läns,i-Euroo~p,paa,n    p:ltä 1905 on 1013.1 km, lyhenisi matka
1743: ja Ameriikkaan sekä päinvastoin, sekä :pal-          Ma,tkaselän asemalta Kotkaan, Helsinkiin,
1744: velemaan kotimaista kaukoliikennettä poik-           Hankoon ja Turkuun huomattavasti ja ko-
1745: kirata,na yhdiS'tä-en Itä- j.a Lä,nsi-!Suomen toi-   ko •rataa .Matkaselkä-Turku voisi heti tä-
1746: siinsa. Useilla koh•dillaan olisi mainitulla         män jälkeen käyttää kauttakulkuliikentee-
1747: radalla .suuri merkitys my·öskin maakunta-           seen Ve,näjäm· ja Skandlioovian väiliHä, S;eik'ä
1748: ja, paikallisratana. Tämän lisäksi olisi mai-        kauikoliikentees~en ltäJ- ja LäThsi-1Suomen
1749: nitulla radalla maamme tarkoituksenmu-               y:hdistävänä poikkirat.ana. Maakunta- ja
1750: kaisen puolustussuunnitelman kannalta                paika.llisratana>, olisi rataosalla Mikkeli-
1751: katsoen ensiluokkainen merkitys. Sitä-               Savonlinna ai:van arvaamaton merki.tys, se
1752: paitsi lyhenisi matka sanotun rrudan kautta          kun saattaisi väkirikkaat ja metsärikkaat
1753: Matkaselän asemalta Kotkaan 2,5 km, Hel-             .Tuvan ja iSulkavan kunnat ja osia Mikke-
1754:                                    H,16. -   T·asik·inen, W. y. m.                           49
1755: 
1756: 1in ja. Rantasalmen kunnista läheiseen rau-            Edellä esitetyn nojalla anomme kunni-
1757: tatieyhteyteen ja näiden kuntien runsaat            oittaen,
1758: -erilaiset maataloustuotteet sekä metsätuot-
1759: teet pääsisivät uuden radan kautta kulkeu-                     että Eduskunta päiittäisi kulku-
1760: tumaan kulutuspaikkoihin. Sanottu rata-                    laitoskomitean ehdottamasta Twrku
1761: .osa edistäisi suuressa määrässä mainittujen               -Riihimäki-Lahti-Heinola-Mik-
1762:  pitäjien taloudellista vaurastumista sekä                 keli-Savonlinna-Matkaselkä radas-
1763:  niiden runsaiden edellytysten hyväksikäyt-                ta Mikkeli-Savonlinna ratao8an ra-
1764: töä, joita luonto sanotuissa pitäjissä tarjoa.             kennettavaksi heti nyt rakenteellaan
1765: Viittaamme vielä anomusehdotuksiin N :ot                   olevien ratojen jälkeen; sekä
1766: .32, 36, 71 ja 73 joulukuulta 1904, joissa                     että Eduskunta myöntäisi rata-
1767:  Mikkeli-1Savonlinna     ra.dan merkitystä                 suunnan tutkimisleen ja fJ.öiilen alka-
1768:  maakunta- ja pai:kallisratana tarkemmin                   miseen sanotulla radalla 20,000,000
1769: ]Jerustellaan.                                             markan määrärahan.
1770: 
1771: 
1772:                Helsingissä, huhtikuun 14 p:nä 1921.
1773: 
1774: 
1775:         111.   W. 'l1askinen.         Kustaa Ruuskanen.              K. V. Wuokoski.
1776: 
1777: 
1778: 
1779: 
1780:                                                                                                7
1781: II,tr.- Anom. ehd. N:o 13.
1782: 
1783: 
1784: 
1785: 
1786:                                  Thtmeberg y. m.: Määrärahan myöntämisestä Viipurin--·
1787:                                     Koiviston radan rakennustöiden jatkamista varten.
1788: 
1789: 
1790:                                        E d u s k u n n a ll e.
1791: 
1792:     Vuoden 190>9 va1ti01piiJi·v>inä ra;kennetta-    kerutami.nen oru Ka,rjalan ja koko Itä-Suomen;
1793:  va;ksi päätetyn ja n<yt rakenteella olevan         liikeniteen    kanrual ta aivan välttäl!nätön.
1794: YiipuriDr---"Koivi.ston reuta:tien .rrukennru;-      Tän:näJ rata liittää sikäläJisen laajan, •l"aut.a-
1795:  töitä varten on vuoden 19.20 valtion m:eilllo-     tievel"kon kun:ruolEseen ja .syvääm. mer1sata-
1796: sääntöön o•tettu 2 milj . .markkaa. V ailtion       maam.
1797:  Kulkulaitosa~omitea .rn~etinnös1sruän, joka on         Ollen sitä mieltä, että! Kulkulaitos·komi-
1798:  valmistunut. marra.slku wn 24 p :niä 19 20, eh-     tean laatimaa .smmnit.elirnrua olisf ainrukin
1799: dottaa, että kysylffiyksessiä o:levan •rautatien    kysymylksessä. olevaa.n tärilleään rataan nälh-
1800:  rakent.amine:n lop.puulli suori tetta.isiin vuo-   .den nouJdatetta.va, anomme,
1801: sien 19,21-1923 kulues•s>a. Komi·tea on las-
1802: kienut, että rakennuskustannukset trullä ra-                   että Eduskunta ottaisi :vuoden.
1803: dalla, j:aruka pituus on 42 km., nou:sevat 38               1922 rah(l)Sääntöön Viipurin-Koi-
1804: .m ilj. ma[':kkaan.                                         viston radan rrtlkenrw;stöiden jatkn-
1805:     Viipurilli---'K·oiviJston radan pikain~n ra-            misba varten 15 milj. markkaa.
1806: 
1807: 
1808:            Hel:singissä, 14 ·p :nä, huib.t,ikuuta 1921.
1809: 
1810: 
1811:                 Paul Thuneberg.                                  Mikko V. Erich.
1812:                 M. Maunonen.                                     M. Kelli.
1813:                 Elias Siukko.                                    E. Huttunen.
1814:               · Matti V alkonen.                                 Osk. Reinikainen.
1815:                 Antti J nuti:lainen.                             Edvard Hannula.
1816:                 Th. Homen.                                       Tekla Hultin.
1817:                                                                                                 51
1818: 
1819: ll,1s. -   Anom. ehd. N:o 14.
1820: 
1821: 
1822: 
1823: 
1824:                                    Piitulainen y. m.: Rautatien rakentamis&ta Matkaselän-
1825:                                        Swojärven radalta Salmiin.
1826: 
1827: 
1828:                                          E :d u s k u n n a ll e.
1829: 
1830:    Viit:taamaUa 'Vuoden 19;19 va'J.:tio!Päiville       Sa.amme ·sns viitaten sam:otus.sa anomuk-
1831: jäJtet1Jyyn anKmmlkseen lms~eva nlormaalirai-          se&sa maini1ttui1lin perusteluihin kunnå:oit-
1832: teisen rautatien mkenta:mi:sta Sortavalan              taen eihdottaa::
1833: asemaorta Impi:lahiden-__jKoiri:nojan kautta
1834: Salmå.in, saaanJm.e kunnioitta:en1 uudi:staa a:no-               että E:dxwskunta päättäisi rakentaa
1835: mu:lnsteimme sikäli muuteUullla, et'tä rata nyt                n.ormaal~aiteisen  rautatien Leppä-
1836: lä.htå.si Ma1Jk!aselä:n____;Suojärven radalta Lep-             kosken asemalta 1mpilahden Koirin-
1837: päkos>l>!en as:emalta,. josta se yhtyisi twhän jo              ojan kautta Salmiin ja dsoitbaisi tätä
1838: 19Hi kesällru koneellisesti ja taloudelliJsesti                vm·ten tarpeellisen rahamäiilrän.
1839: tuHcittuun        Sortava,la....--~Salmin  E.nJa:an.
1840: 
1841: 
1842:             He1sinlgissä, 1:5 päJiJvänä huiJJ.t.ikuuta 1921.
1843: 
1844: 
1845:                 MiJruw Piitulainen.                                   Jaalkiko Loppi.
1846:   52
1847: 
1848: II,19. -   Anom. ehd. N :o 15.
1849: 
1850: 
1851: 
1852: 
1853:                                  Junes y. m.: Rautatien rakentamisesta Suomen-Ruotsin
1854:                                     yhdysradalta Tornion ulkosatamaan Röyttään.
1855: 
1856: 
1857:                               S u o m ·e n E d u s k u n n a. li l e.
1858: 
1859:     V'iita:ten ni:id.en anomusehdotusten perus-               että eduskunta päättäisi viipy-
1860: teluihin, jotka jätettii:n eduskunnalle vuo-               mähtä rakennettavaksi normaalirai-
1861: den 19;17 va1t1opäiviHe, anomuselhdotus N :o               teisen rautatien Suomen-Ruotsin
1862: 9>4, liitt.eet XI.2 siv. 61313-637 ja vuoden               yhdysradalta Tornion ulkosatamaan
1863: 19119 val'tiopäiville, anomusehdotus N:.o 2tl,             Röyttään ja
1864: l.iå.ttoot XI.13 siv. M4-Ml5 rohkenemme                       että tähän tarkoitukseen osoitettai-
1865: kunlllioi tltaen anoa.                                     siin taTvittavat varat.
1866: 
1867: 
1868: 
1869:            Helsi:ngi,ssä, huhrtikuun 8 päri·vänä 19121.
1870: 
1871: 
1872:                Antti Junes.                                             K. A. Lohi.
1873:                                       Edvard ruakkula.
1874:                                                                                                               53
1875: 
1876: I1,2o, -      Anom. ehd. N :o 16.
1877: 
1878: 
1879: 
1880: 
1881:                                          'l'llikkula y. m.: Rautatien rakentamiSesta Kontiomäeltä
1882:                                               Petsamoon.
1883: 
1884: 
1885:                                                 E d· u s k u n n a 11 e.
1886: 
1887:    Rau:tat:iev~rkilmmm:e la,ajeutami:nen niin,                  jestymisen 'vuobi Olli ehdoti:tomasti ,pidettävä
1888: että .s•e ikä:sittäJis·i myö.s ma,amme ha.rva~an­               .~ilmällä .maa.n rauta.tieverrkon laajerutamisna.
1889: asutun, mu'tta luonnostaan rik!kaan ja .san-                   .suunniteltaessa. Ka:nltiomäeTir---iSuomussal-
1890: gen ®ehirty.smahdoUi.sen •pohjoå.simman osan,                   ,rr en1 ja Oulum-..JKuusamon rruda•t• tulevat ole-
1891:  on sekä paiiJmHis·ten: etuja että koko v1alta-                lmaan milte~päJ erillisiä lisiä •rautatieverkos~
1892: kumnan ·voimistumisen kanrua:Ha. a:rvio]den                    ,samme. .Selli vuo!k;si tmlee niiden merkitys,
1893: jo saanut niin yleisen bmnu.stuikJse:n, et.tem-                 ,n,iin erittäin suuri kuin: se 'onkin paiika1l.li-
1894: m~ lmts\o täJss•ä aihetta. o!lev.aru a.sian täJmäin            ,sesti, rajoittuma.a.n etupäässä tä;hän. Ro·va-
1895:  puoil.en lavea~malle .sel vi'tte.ly lle. V a•rsin-            .niemell'--Petsam:on :rata taas el.'oaa. jo Ou-
1896: kin .sen jäLkeen kuiru val.ta:kunn:aru alue äsken               .ll~ssa .rau•tatiever'ktkomme va.r.sinaisesta J11h-
1897:  teh:dyllä rauilnnsopimulk1Sel1a. on laajentunut                 h:yd.estä, jää1den s•iis :sekin sen vuuk.si enempi
1898: aiUJa JääJmereen .saail>Jlua, on Polhjoi.s-.Suomen              erillli:seksi kuin, mit·ä, rautatieveikon yMe-
1899: .rau!tat,ei:den ratkemtamisen tärrkeys rpyrki-                  näiSJyylden !kannaHa oilisi suota.vaa. Sitä.-
1900: .myk.sellä ulotta.a .mutatieve:rkkomme Jää-                    ;pait.si 0111 sen as·ema sotilaallise•s.sa suhteessa
1901:  m•eren -rann]'knl!le tullut mitä :pätevimmin                  ;v al!'sinikin Oulun1--Kem~n välillä huomatta-
1902: .tunmustetu[{]si ja kok:o ·kysy;mys astunut uu-                 y.an epäedulli·nen. Tä:män vuoksi on syytä
1903:  teen vaiiheeseen, jossa on1 •a.sia.Hi.se.s·t~ ryhdyt-         ,harkita, eikö miillä, kus·tannu!Jrni1la, jotilm si-
1904: tävä ,pohti'ma.an etupäässä p01hjoisimpien                      sältyvät Ku.lkuilailtoskomiteau elhdo'turnseen,
1905:  n.mt.a't.eiden suun1nitelmaa ja rakentam!is-                   vioitaisi Sia.avutt.aia tässä1 .suUJresLS·a kysymyk-
1906: mahdolli.suuksia. Tässä; ta.rikoitU'kiS•essa roh-              sessä! tulosta, jos·sa nälmä puutteel~isuudet
1907: ken:emme esitt-ää s•euraava.a.:                                 olisivat vä.ltebyt.
1908:                                                                     Kulkul-aito.slktomitean eh1dotta1mat kysy-
1909:    :Po,hj,oisimma.nt Suomen vautateihin näih-                  .m.yksH!ssä oleV<a!t raUitatiet. ovat ,pituudeltaan
1910: .d€n esilttäJä valtion Kul1ku1aitoskom1tea tänä                ,;snht.eensä1 .805 !klm., ntilmittä;i•n: Knntromäiki
1911: vuon\Il!a julkaisemas•s·flla:n mietinnössä suun-               ~Suomuss.a.lmi 85 km., Oulu-Kuusamo
1912: .niteb:na.n, jonlka mukaani aikioinJaa:n tulisi r.a-           ;220 k!m. ja Rovaniemi-Pets.am10 500 'kim .
1913: kem•netltavalksi raui:ta.ti;e KontiomäJeltä Suo-               1Muuttama.1la suunnitelmaa niin, eitä Rova-
1914: .mussa:limeHe,, Oulusta, Kuuromoon ja Rova-                    ,niemen sruj•as'ta valita.an P.etsamoo raldan
1915: niemeltä! Pet•S'alilloon. 'Tarka:ste1le.ss•a Poh-              1äh tökohd,aksi Kontiomäki ja j•ohtlam.alla
1916: jo1s-iSuomen k.alrltaa tulee helpos•ti huomaa-                 rata siitä - maiuitabelmme vai·n täxkeilm-
1917: .maan, että niin raken•nlettJa.vilta ratdiffi,lJta :tu-        .mäit suuntapiiS•teet - Sudmussarr!men, Kemi-
1918: lee puuttumaan sitä! lkeskitysitä. ja yhteyttä,                jä;r.veni ja SOid·anky.}än kautta Pets•a.m'Onn,
1919:  jota. .lii1ke-nteen edulliselll ja !ka:nn~attav•a·Jlo jä.r-    sa·~.vutetaa.n kauklk·i ne edut. mitä: Kulku-
1920:    54                             II,2o. -    lf001t-iomäen---'Petsamon rat.a.
1921: 
1922: Jaitosmomi:tean ehduttamiUa -kysymyksessä                   mä1ttä suureksi eduk.s~ TIJäåd.en, ratojen kan-
1923: olevilla 1J;a:d0iilla. IJyritääm saavuttamaa.n,             natiJava.isuudelle, siir:tämäHä rautatieverk-
1924: vieläJpä voitetaan, kut.en alempa:nlli osoi-                kom·me p.o,hjoisimman solmulklohdan kamas
1925: tamme, etuja.,. joita. ehdo'tetuilhv raidoil1a ei           pohjoiseen. Samalla. saa se aiikaa.n sen, e·ttä
1926: ole, s.ekä ennren kaikkea vält.etään ne epäkoh-             Petsalll!on rata tulee olemaan erilliiSenä ili-
1927: dat,. joista edellä .huoma,utimme. T.ä:ten suun-            säinä -rautatieverko:ss•amme vastl!J Kem]j,är-
1928: Jl.it.eltu rautatie Kontiomäieltä Pet•sa;moon               vel,tä all'kaen.
1929:  olisi 720 km. p~tkä, .s:iis 8,5 km. lyhempi                   :Se 1tulee 1palve1emaan pailkallis1a liiken-
1930: kuin Kulkullaitoslkomitean .sa1maa. tarkoi-                 nettä: laajemmalla alueella kuin Kulkuiai-
1931: tlli'l'ta palvelema'llillJ ehdoHa.main ratain yh-           to.slmmiJtean suunnitellma·n mukainen järjes-
1932: .teinen 1pituus,. oUen mainit.semaå!m.me ·suun-             tely sekä sulkemaan 1piirii:nsä ,pohjoisimman
1933:  ta,pistei.den vä,lima.t!kat seuraavat: Kontio-             Suomen tä.rkeimmät asutuskeskukset.
1934:  mälki'-Suomussalmi 8.5 ·km., Suomussaimi                      Huoimiotta; ei myösikään voi jäittää sitä
1935: ----'Kemijä1rvi 240 km., Ke.mijärvi--1Soda,n-               me~rkityo.s•tä, miiiDäi ,s,iHäi tulisi ·o1emaan Vie-
1936: .kylä: 915 km. ja 'Sodaukyl~Pet.s,a;m.•o 300                r"a.n-.Kanjalan ja .Suounen välisel.le ·vuarovai-
1937: km. Näin ·raikennetta,va. vailta<v:a sel'käraiJa            kutu'kselle. Se 'sa.isi Vrenan...Karjah.n kau-
1938:  olisi helposti •yh1distettävissä rautatieverk-             -pan suun,'i:au'tumaan .suur.elta oo~alta• .Suomen
1939:  bomme nykyiseen ,P'ohjoi.simpaan ·pä•atekoh-               puolelle.
1940: .taan, rakenta:mallru pohjoisin yhdys1ra1ta Ro-                1Mi tä sitten 'i:.ulee tä!mä:n :radan ·ra•ken tamis-
1941: .varrieuneH:ä KemijälrveUe. Kun y:h-dys'roaid.an            ma,hdomisuuiksiin raihallisessa su.Jrt.eessa, niin
1942: .p:Utuu.s ·olis:U 9.5 km., tiebäis,i k1o'ko täimäin .suu-   nähdäkselDlme siinä: ei ·ole olemao.ssa V'Oitta-
1943: .ren suu'lllnriteQman toteuttaminen 815 •km .               mattomia esteitä, milkä,li ra1ke9-nu•styö jäirjes-
1944: .r:utta. l'aia.a, siis ikaiken kaikkiaan vain 10            teilääu .pitem:mäJn aja,n, esim. 1;5 vuoden, ku-
1945:  km. enemmä·n kuin •mitä sisältyy s.a;m.a1a.n               luessa suori.tettavak:Js,i.. Kun Konti.o:mäem--
1946:  ta.!'koit'Uklseen tä:ht.ääv'ä<äm, mutta huo.nom-           Petsamon •radan .pituus on,. kuten y.lempänä
1947: min sitä tyY'dyttäivään Kulkulaitoskomi-                     rra.inittiin, 7•20• 'km . , tulisi sen mke'llltrumi-
1948: tean ehdottamaan dä:rjestelyyn.                             nen       macksamaan, lasikien ikusta.nnukset
1949:      E.si ttäim:älläim:me Kontiomäeltä Suoun us-            900,000 mark.a:ksi ratakilometriä kohden,
1950:  salmen, Kem:igäJrven ja Saidankylän kautta                  648 milj-oonaa markkaa. L:iosoääanäJlä täihän,
1951:  Peto.s.amo'On' r.ake'lllneita•valla muif:atieHä, Ke-       samojen perusteid·en mukaan las'kettuina.
1952:  mijärven-----"Rov.a'lliemen välisellä _y~hCLysra­          Eemidärv~n-Rovaniemen YJhdysratdan kUIS-
1953:  daHa sitä tälJlldientäen, ovat seura•avat edut:            tannuk.set 85.5 miljoonaa ma.rkikaa, va;at•isi
1954:      18otilaal!lisesti se on asemansa vuoksi hy-            kok.o suunni•telman iJoteut.taminen 733.5
1955:  v~n tu:rvailtu. :Sen ohessa. lisää se •huomat-             miljoonaa eli tasai.sån luvuin 750 .miljoonaa
1956:  tavasti itäi~sen rajan ,puolustusmahdolli-                 ma,riklkaa. J akamal1a: t1yön 15 vuo:d,en osal'le,
1957:  suut't.a !poih!joi•sessa:.                                  olisi tähä·n :ta.rlmiiuk:seen 'käyte'ttä1vä ·vuosit-
1958:      !Se täylderrtää t.ehokkwa.lla tavalla nauta-           tain 50 miljoonaa markikaa. Näin oUen o1isi
1959:  tieve:r!kkoa:mme mundlosta.mallru 'Savon .ra{lan            raJhalHsen ,puolen j.äJrjestämi.neili tosin vai-
1960:  su01rana.isena jatlwmli su•orimm.a.n ja lyhim-             kea;ta, mu:tta ei suinlkaa:n ma.hJdotonta.
1961:  :mäm selkäraldan valtaJkun1nan •pohjo~sim­                     Ylläls·a!lloimn 1perust.eella •rohkenel.lLllle
1962:  m.•as•ta kJäJrjestäJ :SuamenLahden l'a.n'll•alle.           kunnioittaen ehdottaa,
1963:      ,Se sa.a:ttaa .Suomussa'lmelQe ja Kuusa.mO'on
1964:  suunnitel.lut pai'ka111&radat kiinteääilll yihtey-                    että Eduskunta päättäisi rakennet-
1965:  teen 'kesken-ään sekä samana yhif:enäiseko.s•i                      tavakm r;autatien Kontiomäeltä Pet-
1966:  <lSaksi muuhun rautatieve-&koon, epäJi_le-                          samoon; sekä
1967:                             II,2o. -   'IIakku1a y. m.                            55
1968: 
1969:    että Eduskunta päättäVsi kelwit-                töksestä johtuviin käytiimJnöllisiin
1970: taa Hallit'WSta ryhtymään tästä pää-               toimenpiteisiin.
1971: 
1972: 
1973: 
1974:    HelsiDJgiss:ä, .hu'hti'kuun 7 pä.ivän;ä 1921.
1975: 
1976: 
1977:             Edvard Takkula.                  Aanw Pesonen.
1978:             J. A. Heikkinen.                 Kusti Arffman.
1979:             P. Saarelainen.                  Edvard Hannula.
1980:             Väinö Juustila.                  Antti Juutilainen.
1981:                                  Yrjö Pesonen.
1982: "
1983: 
1984: 
1985: 
1986: 
1987:                              D.
1988: 
1989:     Määrärahojen myöntämistä taloudellisiin, sosialisiin,
1990:           sivistys- y. m. tarkoituksiin koskevia
1991:                     anomusehdotuksia.
1992:                                                                                                          59
1993: 
1994: 11,21. -    Anom. ehd. N:o 17.
1995: 
1996: 
1997: 
1998: 
1999:                                      Ryömä y. m.: Märi1·äraha:n myöntämisestä tttberrkulosin vas-
2000:                                         tustamista varten.
2001: 
2002: 
2003:                                           E d u s k u ll' lll a ll e.
2004: 
2005:    M·a.assamme kuolee vuosittain tubel'lkulo-            on mainitun tuberkulosin. vastus.tamisy;hdis-
2006: sitauteiihi,n n.. 9,01()0 helllkeä eli1k:kä kes·hmää-    tyhen johtokunnan j.äsenenä ja. j.on1ka t~eh1:ä­
2007: rin 218 henkeä 10,0010 a1suka.sta kohti. T1äiten         viin yleen1sä kuuluu t.uiberkul01sin vastusta-
2008: kuolee siis maassamme tuberkulosiin keski-               ruistyön johto ja valvconta. Va.ltio avusti
2009: määrin y.ksi henblö joka. tunti. Erällis·sä              viime vuonna toimintaa. 3 1 / 2 milj,oO'nalla
2010: osissa maa~ta, kuten ·esim. Etelä-Pohjan-                kruunulla. Myöskin tuherkulosipara.ntola-
2011: maalla ja Sata,kunnassa on tuherlmlos~kuo­               ja -hoitolajä:rjes,telmä on Norjassa pitkäHe
2012: le·va~ISuus mainittua keskia,rvoa vielä pa.J,j.on        kehiftyn-y:t; tuherlkulosilia. pot.evi.a varten on
2013: korkeampi,, kohoten aina 32 :een 10,000 asu-             s;reJlä nymy,äJäm n. 2,500 sairas8idH,a.. - Rwot-
2014: kas:ta, kohti. Nu•merot ovat sotaa a,ikaisem-            si.s,sa on tuberkulo~s,ihoi•tobitobi·s,s.a n. 5,000
2015: milta vuosilta, jotenka on hyvin todennä-                sairassijaa ja viime a.i:koi~na on s~dlä ke~t­
2016: köistä, eHä ne vallinneidien nälkäaikojen ja             tynyt hyvin voimakas dispansääri- el1i huol-
2017: emnäåsten kul~utautien vaikutuks·e&ta tule-              to1Rtoimi·nta, jooka tarkoitU:kiSena on järjes-
2018: vat vas,tais,uude·s,s,a. nmi,nituist,a. vie,lä pa.ljon   tää O'lot tube11kulo~s~isa<ir.ai•den kodeis's'a siten,
2019: kohoamaan. Vertauksen vuoks~i maini:t.ta-                että t~artulJJl1a'n leV'iärrninerr tuli.si est.etyksi,
2020: 1~o.on, eHä esim. N1orjassa on v~ws1t.aa va tuher-       varsinki,n lapsiin näihden. - 8amanta.pai-
2021: kulosilkuo,levaisuus 210, Ruo~sissa 16 ja                sesti ovat asiat myöskin Tanska.s.sa.
2022: Tanskas,sa 111. Suomi on täten n. s. skan-                   Meicl<äm, maws,sa.mme on, tuber·kulos,i.n vas-
2023: dinavisista mai,sta, joita meiUä yl~ensä pide-           tustaruistoiminta hyvin alus,saa~n. P.oliitti-
2024: tään l!ä.himpinä flsikuvina, tässä suhteessa             s•esti rii.ppuv'a asemamme ja jdkuva. risti-
2025: suuresti jälessä.                                        ri~ta viera.an ihallitusrvai];lan ja eduskunnan
2026:    ~Mainit'tu pienempi tuberkulosikuoleva.i-             välillä vaikutti aikaisemmin m. m. sen, ettei
2027: suus skandinavisissa ma,issa riippuu ecrJ<nen            niissä oloi,ssa voitu käyttää valti:onva.roja
2028: kaikkea siitä, e~ttä niis,sä on s·ekä va.pa,an           tälil:ai~se•en tarkoiituJkcse·en sama:ll a tavalla
2029: kans.a.laist~o~.minnan kautta että valtion toi-          kuin ma.inituissa vwpais.sa. ja muutenkin ke-
2030: mesta ry~dytty v~oima:kkaas•e>Em tubenkulo-              hittyneemmiJSsä maissa. Ja. valti;on raha-
2031: sin va,stus;tami.s.ty.ohön. Norjassa. es•im. toi-        a·siai:n kireä tila on jälleen vailikuttanut s.en,
2032: mii erikoinen tuberkulosin vastust.a.misyh-              ettei: uusissakaan oloissa oJ.e voitu va~l:t.ion
2033: distys, joilm m. m. jullkais•ee omaa aikakaus-           puolelta antaa sille .sellaista ta1oud·ell1sta tu-
2034: lehteä ja. johonka kuuluu 5315 kuntaa. ja                k€a kuin sen menestyminen olisi vaatinut.
2035: 5•9,1 yhd~~stys'tä, joi,ssa. on jäJseniä n. 80,00!0.     Ma.a:ssa:m•me toimii t01sin kak•si,ki,n tuibenkulo-
2036: Vuodesta 1911'4 on Niorja.ssa eri1tyinen va1tion         sin va.srtustwmrustyötä ,suorirttav,aa yhdistystä,
2037: virkamies, tu/ber:kulosiylillää:käri, joka m. m.         Tuberkuliosin v·a:stu:s:tami,sy'hdi,stys ja Ke-
2038:   60                             I1,21. -   Tu•bet•killosin vasrlmstami•nen.
2039: 
2040: räystoimikurut.a vä:hä1va.raist·en keu.hikohtutis-        sin va stustam[s.työ ole suinkaan pa.lja.s hu-
2041: ten hyväksi mutta varojen puutteessa on                   manit·eet,m:kys,ymy.s., vaan ennen kaikkea t.a.-
2042: niiden toimi•nta ol:lut suhteellisen pientä.              loudel1i.nen kysymys. Y•hdeksämrl:uha.n.nen
2043: Tulberkulosi•parantol10issa ol.~ aikaisemmin              henki:ön useimmis;sa. tap.auksiss.a pa.rhaim-
2044: kaikiaa.n n. 500 paikkaa ja nii,stäJkin v1ain             ma.ssa iäJssä ta,pahtuva kuolema merkitsee
2045: pieni määJro helppohint:aisiJa j•a. va.pa.i!ta· pa.ik-    vuosittain maaH-e useita satoja mi11joonia
2046: koja. Kuvaavama se~klkania mainittakoon,                  maJ1k,koja. Ei o.le S•envuoksi vii.sa.sta kidtää
2047: :.niten:l(ä rauhansopi.muks•es:sa sa·adus.sa Hali-        ecles jos·s,ai•n .mä:ärin riiHä.vää valtionavus-
2048: la.n pa.ranto·la.s.sa on jokainen pa.rktka het·i          tusta sella.i,s,el:ta toiminna,J:ta, jonka kaut,ta
2049: täytoei•ty.                                               mainituniainen t.a.pp~o saadaan vä:henemään.
2050:      On sekä talou:dellis·esti edullisempaa että          Pitäisimme tarkoitukseen tarv•ittta,vana mi-
2051: asiallisesti tulokselll~s•emp.a.a, j•os va:pa,a.ta        nimi.määränä ky.mme·ntä mi,lj'Oona.a ma:rk-
2052: ka.11salaisha.rra1Stu:sta saa.d:a.an UJhrautumaan         kaa, johon summaan myö.skin sisäl'tyi.sivät
2053: tuberkulosin vas.tustamisrtyöHe, jota vailfm.o            kahden edel1ä mainittun y:hdis.tyksen val-
2054: vain johtai.si ja rahallisesti tukisi. Tälmä              tionavut, joi•t.a. li·sä.tt.äisi.in si~nä määiräls.sä
2055: pitä:ä paikkansa sekä yleis·een va:listustoi-             kuin ne laa'jentai.sivat toim~nta.ansa. Mää-
2056: mintaa:n: et:tä .myöskin huoltola- ja paran-              r;iralha o],i,si sittemmi·n py.s•y.väisesti ot,ettaJVa
2057: t.J 1a toimintaan nä\hde,n. V a.rsinlki.n voi aja-        budjett:i.i,n.
2058: iel;a, e-ttä kun.tien yhtffi,se:s.ttä toimesta tai tar-       Esi ttämil1ämme perusrteiltLa. ehdo.tamme,
2059: koitusta va.r:ten peruste·ttavien y}ei,s,,hyödlyl-
2060: lis,ten yhtiöiden toimes•ta peruste·ttaisiin tu-                     että Eduskunta kehoittaisi Halli-
2061: berkulosli:parantoloita, j·oiS VJa.ltion puoLelta                 tusta ottamaan tulevan vuoden bud-
2062: seltla.i,sta toimintaa tehornka.as,ti tuettaisiin,                jettiin kymmenen miljoonan motr.kan
2063: tämän tullessa .kuitenkin valtiolle rahalli-                      suttruisen arviomää:rärahan Halli-
2064: sesci pal,j.on helpommaiksi kuin omie•n pa,mn··                   f;uksen käytettäväksi tuberkulosin
2065: tol.oitten raken<ta.minen ja ylläpitälmi:n:e:n.                   vastustam.is- ja hoitotarkoituksessa
2066: V a~p.aa.n va1istus- ja pa.rantolatoiminna.n v·al-                tapahtuvan, vapaaseen kansaluistoi-
2067: vomista va.rt€n olisi ehkä s.yytä. asettaa läiä-                  mintaan perustuvan valistus-, huol-
2068: tkin tö.haHi tuksen a.l ai·nen tu:berkulosita.:rlka.s-            tola- ja parantolatoiminnan am&Sta-
2069: iusläätkäri samaan ta•paa.n kuin Nmja.ssa.                        miseen ja johtarniseen.
2070:     ·Tahdomme huomauttaa, ett-ei tuberkulo-
2071: 
2072: 
2073:              HeLsingissä, huhtikuun 14 p.äivänä 19211.
2074: 
2075: 
2076:                                             Hannes Ryömä.
2077:                  Osk. Reini.Jr.ainen.                                     Paul Thuneberg.
2078:                                                                                                       61
2079: 
2080: I1,22. -    Anom. ehd. N :o 19.
2081: 
2082: 
2083: 
2084: 
2085:                                      Fränti: Määrärahan myöntämisestä sairaalan pemstamiseksi
2086:                                         Kittilään.
2087: 
2088: 
2089:                                   S u o m en       E td u s k u n n a 11 e.
2090: 
2091:    Tämä anomusehdotus ko•s•koee 'sairaalan               että sai,rM;,tu:mis·ia ta,pahtuu työläisten kes-
2092: perustamista Kittiläm kun~aan.                           kuudes·sa usein. Saira.sihoito ~lman sairaa-
2093:    Ki~tilän 'kunnan :PUO·les,ta oru jo useampia          laa, niin •puutteellisissa oloi•ssa kuin La,pissa,
2094:  vuosia sitten tehty a'lot.e sai•ra1alan sa,a:mi-        käy vaikeaksi, us.e:i.n malhdtottomaksikin.
2095:  sek~i kuntaan.         On a•si.assa teht.y anomus       K:i.tti.län kunlll·assa oleva metsätyöväes•tö sa-
2096: Hallitukselle, mutta ·se ei ole tä~hän asti j·o.h-       moin ·kuin 1paikoa1linen vakina•inen a.sujamis-
2097:  tanut tulokseen. Kui1enkin sa,iraalan1 ra-              te>kin tarvitsisivat sai.raalan. Mutta Kitti-
2098: kent•aminenl KittilääJn olisi tositarpeen vaa-           län kunta ei voi omalla, 'kust.annruk'S·eHaan
2099:  tima. Sen ovat a.s•ia,nomai.set viranlomaiset-          rallmnitaa ja, ylläipitääJ sairaalaa Kit,tiläissä.
2100: lkin sel vä•slt:i. todenneet. Kit;tilästä• lälhin sai-   A.s·iaan on valtion osa'11istutt.a va.
2101:  ra~la, j01hon orr kua'kuyhteys,, on nykyään                ·E·dellä sanottuun viitaten pyy.dän kun-
2102: .160 km. maamatkan ·pää!ssä Rovaniemellä.                nioittaen,
2103: 3 a täiliän S'airaalaan turvautuminen koäy
2104: .useinJkin mah.dto'ttomaJ.,Jsi, sillä saå..rassija t                ebtä Eduskunta ottarisi vuoden
2105: .ovat siel'lä .me.lkoe:in aina. vi,imeis•tä myöten               1922 valtion menosäämtöön 100,000
2106: .käytetyt ·oana1n kunna.n sai1ra~lla.                            markkaa sairaalJim peru.stamiseksi
2107:    ·Tieittyä on, että Kit.t:i.län kun1nan sisällä                Kittilän kuntaan ja
2108: sijaitsevat laalj.at kruununmets1rut. Niis.sä                       että sanotun ,sam'aVJlan rakent!armi-
2109:  vuosittain t•yöskentelee •suuri •työläisljoukko.                nen ta,pahtui.si valtion vinrnomJais-
2110:  Sen a.sunio-·olot., ravinto ja t:erveys1hoito ovat              ten toimesta.
2111:  melkein poikkeu!ksetta niin alkuperäiset.
2112: 
2113: 
2114:              Helisingissä, 13 päiv.ämä hu'Millkuuta 1'912il.
2115: 
2116: 
2117:                                                                                          A. Fränti.
2118:    62
2119: 
2120: Il,23, -    Anom. ehd. N :o 20.
2121: 
2122: 
2123: 
2124: 
2125:                                     Koivuranta y, m.: Määrärahan myöntämise8tä SfL<irastuvan
2126:                                        perusta1nista varten K uolajärven kuntaan.
2127: 
2128: 
2129:                                           E d u s k u n ll' a l ·l e.
2130: 
2131:     Miltei,pä ;poi•kk-euk.sett.a, vissien väliaiko-      mrussa. kun 'kunlllalta :puuttuu varoja n:iitten
2132: jen kulwttua, vuosikymmenien aitk!ana ·on sa-            pall'kkaamis~en.
2133: no;malehCLi.stsä uu:delleen ja uuldelleen juilis-             Y1htenäJ •painavanru syynä siihen, ettei
2134: tet·tu haettavaksi Kuolajärven alue1ääikärin-            Kruolajärven kuntaan ole saatu .lä:äJkäriru on
2135: virka. Yhtä: usein on s•anoma.1ehdissäi ollut             epäilemättä sairaalan pu~bte. Käyhän ·sai-
2136: uu'tinet111 siitä!, ettei mainittua, vir'ka:a ole ku-     rai,tten hoitaminen ·sieUä, !puutteellisissa
2137: ka.a.n ha•k-enut. - Kaamea tosiasia näiUe                 ol ois·s!l!, ·lääJkärille ·sangen tu.skallisek.soi ja
2138: kauka~sen S'Y·dä.nunaa.n, lukemaUomiellJ vai-            ylivoi1ma[,seksikin,, kun ei ole ma.hd<ollisuut;ta
2139: keuksien ke:skellä a.s.uvi.Ue asurkkailile.               hoitaa :saivaitoa 'oikealUa tava.Ua.
2140:    <Kuolajärven kurunmssa. Oili tosiru silloin täl-          :Mainittu k'tmta on 'koet'ta.nut saa1da .pys-
2141: löin oHut 'lä·äkälr.i,. mwtta. vaikitui·sta ;paikka-      tyyn jonlki1Ila.i.sota 'tilapäi.ssairaalaa., mutta
2142: kunnalla asuvaa lääkäriä ei siellä nykyisin               on se sille omin avuin ylå.voimai'Sta s;yys•tä,
2143: ole ollut moniin vuosiin. LäJhilli lääkäri                että! kunn1an ta!lou·deHinen: asema on s>a!Illgen
2144: asuu KemijäJrvellä joh-on KuolajärveLtä on               heikko.
2145: rhatkaa 100>-----1·60 kilometriä! Sattuvissa                 •Eihän voi :kieltäiä etteikö lääikä.rin· saan-
2146: sairaus- jw ta1paturmatapau'ktsis.sa o'llaan siis        tiin o'lisi muitakin vaikeuks.ia v·oitetta,vana,
2147: huutavassa häldäs.sä; aivan a:vuttomina.                 kuteii kunruolli.s·en lää,kärinasunn1on puwte,
2148: Piiri1ä:äJkäJriw a·suirupai·kka lienee ain1a Rova-       main~tsema.tt.a. mui,ta., mut.ta olrsi 'S•ekin mie-
2149: niemellä sa.ak!ka jo•nne tulee matkaa. 180'----          lestäm\IDe ·pathait•eru järjestettävissä sairas-
2150: 240 kilometriä. Kuola~ärven kunrr1an asuikas-            tuvan ta.i ·sairaalan y:hteyteen. Taht,omatta
2151: luku o:n verrattain suuri,. ja tämän väesttön            .lähteä asiaa täm:än ~aajemmin selostamaan,
2152: hsaksi asu:sta.a sieUä suuret jopa tulha;tlukui-         ja ku1I mie1es:tämme ilman m'uut:a. on selvää
2153: set määrät ll'.'s. liikkuvaa väestMä, tukkityö-          ettäJ ny'kyises1sä •yhteiskunna•ss•a ei v·oida
2154: LLisiä, joitten 'keskuudessa, rii:ppuen almma:t-         ts,alli:a .näitten'kään kovaosaisten .seutujen
2155: tilnsa v•aarana1w1suudesta ovat ta1paturmat-             asiUlkkaokten j'äiäiv.äln vailUe ainakaan lääkärin-
2156: kin us·e~n samgen v:a;i:koeita. ja lu'kuisia. Niinpä     avuns•aantimahd<o11isuutta, ·rohtk-enemme, tä-
2157: terveydelliset olot kaiken .tämän e•rilaa tui.sen        hä:n ka:tsoen, jo e<leHälau·sutun perusteella
2158: väiestön keskuud•ess·a muOid'ostuvat.kin ym-             ~unnioitta.en ebidot•taa.,
2159: märrettävistä ·syitstä. •k'Ovin arveluttaviksi.
2160: On vielä! hu01miooi1Jotettav!l! että useinmai-                       että ensi vuoden twlo- ja m.erwar-
2161: nit,tu 'kunta •ra;janaavuruutensa ta.kia Venä-                    vioon otettai~iin riittävän suuri ·mää-
2162: jän Karjal:an kanssa on terveydellrsessä .sruh-                   räraha sairastwvan perustamiseksi ja
2163: teess•a erityisemmin Ulha:tus..sa asemas.sa.                      a:vaamwekl'>i K uolajär:ven kunnassa.
2164: Kier:tä.viä sairaan:hoitajia'kaan ei ole ole-
2165: 
2166: 
2167:             Helsingissä, 14 p.äivä.nä huhtikuuta 19121.
2168: 
2169:                 Janne Koivuranta.                                             Antti Junes.
2170:                                                                                               63
2171: 
2172: 11,24. -   Anom. ehd. N:o 22.
2173: 
2174: 
2175: 
2176: 
2177:                                   Hiidenheimo y. m.: Määriilrahan myöntämisestä Kansalais-
2178:                                      korkeakoulun Kannatus 0. Y:lle kunnalliskurssien avus-
2179:                                      tamista varten.
2180: 
2181: 
2182:                                         E d' u s k u n n a' ll e.
2183: 
2184:    Kun kuntien toiminta vnme aikoina on               toneuvoston :hyväksymän .suunnitelman
2185: suuresti vilkastun'ut, .suuntautuen myös              mukaan toimeenpanee pitempi- ja lyhempi-
2186: uusille urille ja kun samalla yleisen ääni-           aikaisia oppikursseja. Yhtiö, jonka toimin-
2187: oikeuden nojalla laajat kansankerrokset               ta tähän asti on ollut valmistelevaa laatua,
2188: ovat joutuneet oikeutetuiksi ja v:elvollisiksi        on ·Maalaiskuntain kunnallistoimiston joih-
2189: otbmaan osaa kunnalliselämään, on tällä               ta.vien henkilöiden kanssa neuvoteltuaan ai-
2190: ala.lla tarvitta!V'ien a1sia.llisten tieto~en' puu-   konut alottaa varsinaisen vaikutuksensa
2191: te alkanut yhä kipeämmin tuntua, ja sen               juuri järjestämällä suomenkieliset kunnal-
2192: seuraukset ovat myös kunnalliselämässä ol-            liskurssit, jotka pidettäisiin vuoden 1922
2193: leet monella tavoin havaittavissa. Kunna1-            alkupuoleila, noin 3 kuukauden aikana.
2194: liseläJmän kehittyessä tätä alaa koskevat             Pääasiallisina oppiaineina olisivat niissä
2195: ammattitiedot muodostuva.tkin YJhä enem-              kunnallislainsääJdäntö, yleinen ja kunnallis-
2196: män omaksi erikoiseksi tiedonalaksi, johon            hallinto sekä kunnallispolitiikka, kunnalli-
2197: tutustuminen ja perehtyminen edellyttää               nen kirjanpito, finanssioppi, kansantalone-
2198: erikoista opiskelua. Siihen ei meillä lmi-            tiede sekä ,talous- ja sosialipolitiikka; eri-
2199: tenkaan tähän asti ole ollut sanottavasti             koisluentoja pidettäisiin köyhäinhoidosta,
2200: tilaisuutta, kun kirjallisuutta on ollut ,·ä-         kunnallisesta       amma ttientarkastuksesta,
2201: hän eikä erikoista kunnallisasiain o,pe.tusta         yleisestä terveydenhoidosta, liikennekysy-
2202: ole ollut tarjona.                                    myksistä, asuntopolitiikasta, erilaisista va-
2203:    Tämän epäkohdan korjaamiseksi olisi                listuskysymyksistä y. m. kunnallispolitii-
2204: välttämättä saatava toimeen oppikursseja              kan ·tärkeimmistä erikoistehtävistä. Luen-
2205: erityisesti kunnallisia toimihenkilöitä var-          to-opetusta täydennettäisiin äidinkielen
2206: ten, samaan tapaan kuin ulkomaillakin on              suullisilla ja kirjallisilla harjoitu:ksilla,
2207: järjestetty, vaikkapa meidän ensi alussa              pääasiallisesti ikunnalliselämässä esiintyviä
2208: olisikin tyydy,ttävä verraten vaatimatto-             tehtäviä silmällä pitäen. Oppilaiden näkö-
2209: maan muotoon. 'T'ätä. asi~;~.a on ryhtynyt            piirin a vartamiseksi kunnallisen toiminnan
2210: Rjamaan Kausalaiskorkeokoulun Kannatus                eri puoliin nähden toimeenpantaisiin myös
2211: oy., sen tarkoituksena kun yhtiöjärjestyk-            retkeilyjä tältä kannalta huomattaviin ~ai­
2212: sen mukaan on yhteiskunnallisen ja valtiol-           toksiin. - Useimpiin opetustehtäviin on jo
2213: lisen sivistyksen levittämiseksi ja syventä-          tiedossa 'päteviä opettajavoimia, jotka asi-
2214: miseksi kansamme keskuudessa ylläpitää                antuntemuksenaan ja opettajakyvyllään
2215: kansalaiskorkeakoulua, joka yhtiön hallin-            kohotta"isivat nämä 'maan pääkaupungissa
2216:   64                                 Il,24. -   IHidelliheimo y. m.
2217: 
2218: pidettävät oppiJmrssi.t ver.raten: korkealle           tarv~t:a,a:n     •t!ä:h!äm twi'koi:tmk.s:oon välttämiäittä
2219: tasolle.                                               kannatusta yleisistä varoista; sittenkun
2220:     Nykyisenä kalliina aikana kohtaavat                kurssien hyöty tulee kuntien taholla sel-
2221: tätä :hanketta kuitenkin suuret taloudelliseL          väs·ti tunnetuksi, voitaneen ne tulevaisuu-
2222:  vaikeudet. Mainitun yhtiön osakepääom9.,              dessa järjestää niiden oman kannatuksen
2223:  200,000 mlk, ei pitkälle riitä, sittenkuin sen        varaan, mutta aluksi näyttää valtion avus-
2224:  varoilla on suoritettu tarpeellis~Bn kaluston,        tus ehruottomasti tarpeelliselta.
2225:  kirj.aston y. m. opetusvälineiden hankinnan               T.akeena siitä, että valtion varoja pu-
2226: .aiheuttamat kustannukset. Jo huoneiston               h eenail:aisii:Sis~a op piku11s:seis:sa tul tati:sliin tar-
2227:  vuokraan      menee Helsingin nykyisissä              koituksenmukaisesti käy.ttämäan, on se,
2228:  vuokra.oloissa tuntuva summa; juuri täällä            että hankkeen etunenässä on henkilöitä,
2229:  on puheenalaiset kurssit pidetitävä, jotta            jtrilka julkisella toiminnallaan ovat osoillta-
2230:  saataisiin mahdollisimman päiteviä opet-              neet olevansa täunän tehtävän t-a;salla. Ope-
2231:  tajavoimia ja luennoitsijoita. Niid-en ja             tusalalla ovat useat heistä saaneet käy·tän-
2232:  oppikurss[en johtajan• p:a,lkklioihin on las-         nöllistä kokemusta. Yhtiön johtokuntaan
2233:  kettu tarvittavan noin 45,000 mk, huoneis-            ovat kuuluneet m. m. Kansanvalistusseu-
2234:  ton vuokraan, l.fumm:i:ty.kJ.s,oon: j.a. valaistuk-   ran .sihteeri, ja Maalaiskuntien kunnallis-
2235:  seen y. m. noin 15,000 mk, vahtimestarin              toimiston johtaja sekä erinäisiä muita hen-
2236:  palkkioon, kansliamenoihin, ilmoituksiin y.           kilöitä, joiden toiminta tavalla tai toisella
2237:  m. sekalaisiin menoihin ehkä yhteensä                 on lahellä kunnalllskurssien työalaa.
2238:  10,0{)10 mk, joten menoarvio helposti saat-               Ylläolevaan viitaten ehdotamme,
2239:  taa nousta 70,{)100 markkaan, vaikkei vielä
2240:  oteta. 1nkuuiii o:P'pihil:le ja:ettwv•ia stipen-                   että Eduskunta päättäisi vuodeksi
2241:  dejä, jotka epäilemättä olisivat suuresti                       1922 vamta 60,000 markan suurui-
2242:  tarpeen vaatimia; niitä varten yhtiölle on                      sen määrärahan käytettäväksi Kan-
2243: jo lahjoitettu 50,000 mk. Oppilaiden luku-                       salaiskorkeaikoulun Kannatus oy:n
2244:  kausimaksuja ei voitane asettaa niin kor-                       •suttnnitte:len~ien kunrnalliskurssien
2245:  keiksi, että ne ltuntuvassa määrässä peit-                      ambSta;miseen.
2246:  tä.isivät oppikurssien menoja. Näin ollen
2247: 
2248: 
2249:              Helsingissä, huhtikuun 14 p :nä 19121.
2250: 
2251: 
2252:                  Arrtturi Hiidenheimo.                                  Hedvig Gebhard.
2253:                  Juho Torppa.                                           W. Taskinen.
2254:                  Mikko V. Erich.                                        Albin Manner.
2255:                  Väinö Voionmaa.                                        Edv. Helle.
2256:                  H. Törmä.                                             J. W. lieto.
2257:                  Rieti Itkonen.                                        P. V. Heikkinen.
2258: 11,25. -    Anom. ehd. N :o 23.
2259: 
2260: 
2261: 
2262: 
2263:                                       Ta.vastähti y. m.: Määrärahan myöntämisestä Suomen Eläin-
2264:                                          -suojelusy hdi!sty Kiselle.
2265: 
2266: 
2267:                                             Ed u Bl k: u n1 n a.ll e.
2268: 
2269:     Suomf}n EläinsuojeLusyhdistys on vuo-                   d:iJs1zyiksellä rpäläJkau:punJg.i;ssa oMut pal·vel·wk-
2270: "desta 1901 a~lkaen toimi,nut koko maailli llcli-           seS/Saan erityinen hem.:kilö.
2271: sittäNämä 'liirttona, j1o1la nyk)'lään •on yih-                 Ylhdistykisen lkannatettwva jia menestylk-
2272: teensä 710 haara·osastoa, ja. jnka kohdistaa                sellinen toim~nta 1on tällräm asti dlil!rut päJä-
2273:  työnsä varsinlkin IIDotieläinten til·an pa,ranta-          asi•a,ss·a yms~tyrisen uhrautuva.isuudoen va-
2274: nuseen.                                                     rassa, yhdistykseMä 'kun vasta 6 VUiod.en ai-
2275:     Ta,rkoituk,seil1sa toteuttamiseksi on yhdis-            kana. on ol'lurt va;li:li.oiarpu, j101ka viiline Vll'onna
2276: tys jU:lkai1ssut aJlaa :koskevia ikirjasia selkä            nousi 5;000 mai'kika,an.. NY:k~senä !ka;Hiina
2277: ha.rjolittamU/t laajaa. es:i!telmätoimintaa. Esi-           ai.ka:na ktäy toiminman jrutlkaminen täJllä ta.-
2278:  telmiä on pidetty mruaUJvildelys- ja maa.lais-             vo•iu kuitenkin :mahdottomalksi. Yhdistyk-
2279: se'll!rain kolkou:ksi,ssa, maatll!lou\8- ja ·karjan-        sen ,menot täntä •vtuonna, jos toimintaa j;a.t-
2280:  h'oito:kowluissa .seikiä lkansrunopistoissa. Aika-         ketaan entiseen tapaan ja. esitelmiätoimii va-
2281:  kawskirjaa E.llälnten' y,s,tiäJvä on levitetty             kiinnutetaan pallkika:amaJ:Ia,      sm       vartoo eri-
2282:  3,000 vwos~kertaa. PläJäJkauipungiss:a yHä-                tyinen 'henikilö, tiulevat nou'semoon. aina:kin
2283:  pitäi'.1 y;hdilstys elläJin,swojelustoimiSit,oa, joka      75,000 marl\Jka1a.n. Rohlkenemme sentälhden
2284:  harukki.i iha'lva.sta hinna1srta eläi:nten hoitoon         kwnnioittaen esiWiiä,
2285:  tarvitta,via lkaluj.a. Vielä on yhdistYtS edis-
2286:  tänyt eläin1ten ,säJä:livää kohtelua haJJ'klki-                       että Eduskunta myöntäisi Suomen
2287:  malTa tiet:oj!a. eläinräJäkikiäJy,starpa:ruksista. ja               Eläinsuojelusyhdistykselle sen toi-
2288: saattamalla e11äii!Ill'ääik'k:äJäti äJt edesrva,simuseen.            minnan edistämiseksi 50,000 markan
2289:  Eliii:inten ko,hte lun va:lvomist.a varten on yh-
2290:                    1
2291:                                                                      määrärahan.
2292: 
2293: 
2294: 
2295: 
2296:                   Elli 'l'avasmhti.                                    Artturi Hiidenheimo.
2297:                                                     A. Fränti.
2298: 
2299: 
2300: 
2301: 
2302:                                                                                                               9
2303: H,26. -    Anom. ehd. N:o 24.
2304: 
2305: 
2306: 
2307: 
2308:                                   Erich, M. y. m.: Määrärahan myöntämisestä Suomen Saf!W-
2309:                                      malehtimiehille ulkomaisia opinto'matkoja varten.
2310: 
2311: 
2312:                                         E d u s k Th n n a ll e.
2313: 
2314:    ·Kun Soomi on ny•ttemmirn sa,a,VIllttanut          aloja ja sama:lla oppivat arvosi.ele:maan
2315: itsenäisen valta!kunna.n ,aseman, on samrulla         asioiJta monipuo·lisemmin, tasa puolisemmin
2316: seili karikissa va.simtunalarisiissa toimissa työs-   ja yleisinhimillisemmin. Epäilemättä tutus-
2317: kentelevien kansrulai.sten edesvastuu ma.a-           turmineln ulkomaan Dloihin •olisi omiaan SiUU-
2318: tamn iko:htaan !tullut entvstä 'suuremmruksi.         ressa 1m:ää.rin !kohottamaan sa.uoma:lehtimies-
2319: Näin on varsinikin 3JSiatrlaita rmit.ä :kolman-       temme •siviJstysta,soa..
2320: teen valtiomaJMiin, !Suomen ;sa;noma.lehdis-             Tä:miän vuoksi ·olisi mielestämme Suomen
2321: i.öön, ja; .sen ernrustajiin., sanomaleihtimiehiin    sanomalehtiimie'Siten ulkomaisia •o:pirutoja
2322: tulee. Entistä enemimlä.n vaaditaan ny.t sa-          varten ensi ·vuo·den tulo- ja. menoa:r:vioon va-
2323: nomalehtimiflliiltä kyik;y~ä, .taitoa ja tieboa,      r.atta.va mat'kao:pin:t'oraih·oiksii seittsemänkym-
2324: jotta he voisivat kunnialkikaa.Ua ja maane            mentäviilsit'lllhatta (7 5,000) mlk. M'äärära-
2325: onnellis·ella bva:lla ho1taa julkis-en sanan          han ja:kamisesta sanomale'hiimiehille v10isi
2326: Ya.stuu:nalaii:sta t.ehtävä:ä ·s~kä si1sään- et.tä    sarwmaleMi:mie'syhdisty.sten :va.lit.sema. dele-
2327: ulospäin.                                             gatsi:oni tehdä ehd'OtuJ1ilsen, jos nJimittälin
2328:    Milltta jotta. sanoma:lehtimi<ehet voi.si_vat      hallitus kari:soisi itäHai1sen ehdotuksen teke-
2329: täihän .iiä;rkeruän t.ehtiWäänslä ibäysin va.lmis-    misen tarpeellise'ksi.
2330: tua, on heidän opintonsa järjestettä:vä ajan-            Ylläolevaan viitaten a1nomme kunnioit-
2331: mukaiselle lkannaMe. Erittäin tarpeellista            taen,
2332: on, että heillä ·on .tilai.suus !käydä ruliko-                    että Edusk-unta ensi 'Vuoden tulo-
2333: mailLa tutustumassa :siikä1'äisiin oloiihin,                   ja menom·vioon varaisi Suomen sa-
2334: ko~ka he 'steUä voi•vat saada se<kä varlti.olli-               nomalehtimiehille ulkomaisia opinto-
2335: sissa ja ylh'teis'kunna;llisissa että sivistylk-               matkoja varten seitsemänkymmentä-
2336: sellisis,sä lkysymyksiis:sä laajempia nälkö-                   viisituhatta (75,000) mk.
2337: 
2338: 
2339: 
2340:             HelsingiJsS!ä, :huhtilkuun 14 rpäivänä 1921.
2341: 
2342: 
2343:                Mikko V. Erich.                                     Artur Eklund.
2344:                Ari Pitkänen.                                       Antti Juutilainen.
2345:                K. A. Lohi.                                         M. Kekki.
2346:                Vilho Nikkanen.                                     J. 0. Leivo.
2347:                Aarno Pesonen.                                      Tatu Nissinea.
2348:                                                                                                   67
2349: 
2350: U,2r. -      Anom. ehd. N :o 25.
2351: 
2352: 
2353: 
2354: 
2355:                                    Soininen y. m.: Määrärahan myöntämisestä Kotikasvatus-
2356:                                         yhdistykselle.
2357: 
2358: 
2359:                                   S n o rn e n E c1 u s 'k n n n a l l e.
2360: 
2361:     Niicien järje~;;töjen joukossa, jotka läthinnä     mui,hin syrjäisiin lJaikkakun ti~·n, joissa (lP·
2362: kninnt~~na          murrosaikoina ova.t toimineet      kuunottamatta saarnami:ehiä) esiLehnänpitä-
2363: karF:unme ja c:.en kotien hyväksi, on ,Koti-           jiä harvoin j•os •kosooan on liikkunut, m. rm
2364: ka~vatvsyhc1istyksellä" ollut ai·van erityi-           u.seihi'n La.pi,nmaan kuntiin. 'I'oistakym
2365: ;,en a~->!:ma jo •sen työn lanjuuteen ja voima-        m-entä puhujaa, etupäässä kan.sa,koulunnpet-
2366: !''=r~~is;yyt.:::•en n8Jhd-en.                         tajia, on ollut näillä s€udurin liikk-oollä. Y1h-
2367:     Kotika.sv.atusyhdist;ys perustettiin li>ek;in-     teensä on viime kesä:nä näin pidetty 270 ko-
2368: "issii '2·7 pruivä.nä Jokakuuta 1907. V.ilimei-        kousta ja niissä 480 esitelmää noin 30,000
2369: senä yhdeksänii :vuonna, joiden aikana ,yh-            lmuli,ja.llP.
2370: distys on huoma,Ua.vammin to.Lminut, on se                 Ko·ti.kasvatusyhdistylmen työ on mY'öskiJJ
2371: ,iärjes·tän(Yt. n. 9,000 kokousta, ja.~s.sa. on ·pi-   ulottunut ulkupuolelle maamme rajoja. In-
2372: detty n. 19,000 esitelmää ja puhetta. mondk            keriss.ä on pid·etty esitelmiä ja levitetty lcir-
2373: sadalletuhanrwlle kuulijalle. Lä.hes puolet            joja.. samoin Amerikan suoma.laisten kes-
2374: näist,ä esitelmistä on ·pidetty nuorisoll€.,           kuudessa.
2375: u,:.c;in taik.aJyhdyrr avulla. ,Koti"-,]ieht-eä,           Kun Kotikasvatusyhdi.styksen työ kohdis-
2376: y ];distyk•s>en ään•enkann.attajaa, on viime           tuu kotien kasvatustapojen jaJosta.mis-een ja
2377: Ynosin,1 levinnyt keskimäärin n. 60,1000 vuo-          s.iten terveen kan1sanelämän perustuksii,n. ja
2378: ,,ikertaa (v. 19•20 65,•000).                          kun st;n laajaa toi.mintaa on mahdoton a.jar:
2379:     Yhdistyksen :kirjo.ja, joista ·os•a. iLme·styy     pitkään pi,tä.ä voimassa yksill'oma.an. yksityi-
2380: suora·staan nuoriso- ja kotiopintokirjoina, on         sesti kootuiEa va,roilla., rohike'l1iem.me lkun-
2381: levitetty .suuret määrät.           Maini•ttakoon      ni,oittavimmi.n anoa,
2382: ,,Isi-en iyöt", jota kahd.en vuoden aja,]]a le-
2383: visi yli 30,·000 kappa.letta.                                    että Eduskunta ottaisi vuoden
2384:     N uorisoJl.e on jä:rje,st.etty ·kntiopinuoita              1922 valtion menosääntöön 200,000
2385: kuutena vuoben.a, ja on tällä a.:Vka:a s•uoriteitu             markan suttmisen määrärahan koti-
2386: lmikkiaan yli 10,1000 tutkintoa.                               kasvat·usyhdistyksen toiminnan avus-
2387:     Viime •kesäl.lJä Kot1<kasva.tusyhdi,stys ulotti            tamiseksi.
2388: tni mintansa voima.perä.is·esti rajaseuduiHe ja
2389: 
2390: 
2391:              Helsingissä., 13 päivänä huhti,kuut.a 1912!1.
2392: 
2393:                 llikael Soininen.                                   Juho Torppa.
2394:                 Antti Kukkonen.                                     Paav9 Virkkunen.
2395:   68
2396: 
2397: II,2s. -     Anom. ehd. N :o 26.
2398: 
2399: 
2400: 
2401: 
2402:                                        Soininren y. m.: Määrärahan myöntämisestä Sumnen Espe-
2403:                                             ranto- I nstituutille.
2404: 
2405: 
2406:                                      S u: o me n Ed u s k ru n •n a ll e.
2407: 
2408:      VaLtion tulo- :ia menoarvion :yhteydessä                täneet e~erantoa kirjeenrvaliih.dOSISrurun, pro-
2409: 011     IDdusikiunta tä~si v:Thodek:si .myöntänyt            paga.nda•välineenä sekä luet.tel<Jissaan ja
2410: .m:ä:äräraJhan amns;ai•nrväijsen !kielen esperan-            miUils.sa julkaisu.issaan. Mainittalk{)(m ;vain
2411: ton ope•t.uls- ja, lw.~ttlälm~styöt!ä vrurten. V aliik-      Pariisin, Lyon~n, B:riisselin, Bruselin, ·Lei:p-
2412: ka:kin olemme vaikuutetut siitä, että HaHi-                  zigiln,, Frrunkfurlin, Dalllzigin, Pragin1 Rei-
2413: tuiks,Em tailrol,ia otetaan huomioon tämän                   chenlbergin, Pa.d/O!Va:ru ja Ba:rcelonmu messut.
2414: työn ja1tikJutvaistu.ud'en tar:peellusuu.s, pidti>m:me       U se:a t näistä, 1sa:moin kuiiJl Helsiingin me•Sisru t,
2415: kuitenkin :s1o•veliaana esi>ttäJä asi1ass.a Edus-            ova;t maininneet e'speram.Jton ])rul:velleoo heitli
2416: kunnalle •SEmraaiVaa.                                        yli odotnJJsten. - Smngen mon1et ik.auw3Jka-
2417:     Sen nmkaan :kui•n olemme .saaneet tietää,                marit ·ova1t aset.tuneet esrpera:ntoa suosivaJ:le
2418: on ka.nsainiV·äJlrrsen ikiielen liike viime aikoina          kannalUe - ni:i!tä on .maiinittu ikollffiatta
2419: edi'Stynyt 'Varsin lnuomaitaiVaiSIS<a maärässä.              kymmentä, eri osista maapa.~1oa. Viimeksi on
2420: V arsinai:set esperanto-organisa,tsionit, j•oltka            Pariisin ka:uppakamari tutkinut pminpoh-
2421:  monessai maa:s.sa oJi;yat keskey:ttäneet t,oi-              jaisesti kansainvälisen :kielen iky.symy.stä.
2422:  m~ntansa. sota-a.jalksi, orvat !kia~JikiaHa' jällee-n       pruättänyt. 1otba es:p·eranton orp'IJiairreeksi
2423: alkaneet toimia. Emme voi ajatellakaan                       ka~urpjpaoprstoons.a sekä iimlilausunut toivo-
2424: e:stilttäiä •tä:SIS•ä yfu.te;5ndessä minlk~änla:iJSita ti-   muksen, että e:spera,nit~orr •o}Jetrus 'levi:äi:si
2425: lasto·a niistä lru1remalttomis.ta IO,petiulslkurs-           ka:i~kien maitten kauptpailwu1n:ilhin. Esipe-
2426: sei.sta., joit,a eg.perantoyhdistylkset lGviikissa           ra:rutoa ·o<petetaa:n n.ykyiään jo 'l:ulkuisis,sa
2427:  maa:pallon osi•ssa ·o•vat viime aiikoina, pain-             kaiuprpaO'p'IJilaiito:ksissa, Englannis sa, Portu-
2428:                                                                                                       1
2429: 
2430: 
2431: 
2432: neet .toimeen ITyydym'me va~in mainiiJ:Ise-                  ga.lis.sa, Brasilia~ssa, Saiksassa y. m. Useat
2433: maa.n, elt,tä 81S1perantokå.eEsiä a1ilkakaus•lehtiä          kauppali~kkeet lkäy.ttäJvtä.t .ki:rjeemaihdoe-
2434: ilmestyy nyky:ään yTi neljäimy.rnmentä, ja                   saan e'S\peranrtoa; niin]Jä Olll· J a;panmss:a viilllle
2435: että Kansainvälisen Espera.ntoliiton (U n,i-                 a1ikJoina. pemst•et~u rpa ri tU'Oinrti- ja vi1entilii-
2436: vers,ala E.s.peran•to-Asocio) ,pä:iviHålinen ki,r-           kettä, jotka ::kJä,yktav!ä:t lkirjeenvailhdossruan
2437:  jeenvaihto, joka kai'klki trupahtuu ylrsistoon              yks:Ustlääm elsrper.antoa.
2438:  e.srperanrt•olk,sri, ik;ohoaa ihy;vän jouikorn toise1le         Tie,teen ah.lta ansrui.tsee mai.n:ilt·semista.
2439: sada,He Mutta erilkoi'sesti !talhdomme esittäJä              että BriisseliiJl· ,Kansatim..valisen Y'lliopisbon"
2440:  eräritä tietoda1, jotika osoitta.va•t sit'ä yleis.tä        Pnsimäisenä lukukautena viime syksynä
2441: harrastusta,, . miilllkä esineek1si eS'pera:ruto on          luennoitiin eräilslt!ä aineista. (lääJketveteoo ja
2442: tullut.                                                      fysi~kan a:lalta) es:perantoiksi.         Eräiät tir-
2443:      Ka1mpaJn alalita on mainitta·va, etta ybii              tee1'1iset liitot ri.a lk•ongressit orvaJt ry\htyneet
2444:  use31illma!t ikansruiruväliset messtlt orvat käyt-          käyttämään esper.antoa (IJissabonin ja Bra-
2445:                                            H,21l. -   Soininen y. m.                                              69
2446: 
2447: silliam maantieteelliset seurat, Britann!ia,n               kuulurvat Ka.nsainliiMo'Oll. Asiaa kiäsiitellyt
2448: iru9inöörilii:tto, Unkarin ja TEhekkos,lovaili:ian           va1liokunta ~puol,si ehdotettua; päätö.sllausel-
2449: tiedeaika.wm:iat y. m.).                                     maru, dota puheendoMaja ei umiten!k.wan päläJs-
2450:     Niistiä ikaThsainvaliisistä Eitoilsta ja k<m-           tänyt ruänes,tykseen, elhrdot:iJ.ruen käsittetlym
2451: g:resseista, jotka, viime aiko,ina ovat rpuolta-            1ykkiäJä:mistä 1siksi 'kunne!S a:s1iasta ehditään
2452: neet esperamtoa,, v:iJeläp'ä lkäyttäneetrrcin, sirt:ä,       saa,da y:ksity:i!skohtaisia, tietoja.
2453: main:ittakoon 1fus,sä Kansaiinväli:sten Y'hdils-                Mainrittatkoon täss1ä yhtey<dessJ. ett'ä Eng-
2454: zysten Kongressi (Brus'selissä syy!sk. 19·20),               la,nni,ssa on eräissä kiou'llwissa (Eccle,så.n lkan-
2455: Vapaa-ajattelija:kon1gressi (Pragissa syysk.                sakou:luissa, Aucldand:in tytt.öko·uluss,a y .
2456: 19121()1), Kristillinen Int:ernatsionale (beinä-            .m.) ·otettu eSiperan:t·o koeaimeek,si, tämän
2457: 1mussa 1'9,210 Bi'lfhove:nissa - pöytälkirjatilll           kielen 'ka1s'vatusopillisen arvon selviilleotta-
2458: pääikielii: esperanto). Katolilaii!lJen internat-           misefk,s:i. Tu1olkset ovat olleet t'aysin tyY-
2459: siouaJe, 1Ji/kakirjioitus:k:ongressi, na.isten ää-          clytt.äiViäit; nriinpä Olli esperrun;to ny.ttemmin
2460: niorkeookorugressi (Ge:nJo;va ja Lonto10),                  10tettu vakinaisek•si, paik'Ollise!k.si ,Oiplpliaa-
2461: y. m.                                                       neeksi maini\ttuihin, EcclCJsin ka,nsmlmu:lm-
2462:      Esperanton opetus on n(Y!kyäJä.n .virrullis-           hiu.
2463: tut't3ttu seuraa;vissa maissa.: BrasiEra:ssa                    A_;siarn olilessa <Vii:me:ksi eduslkunnassa
2464:  (esperanto oppiai'neena erittäJirn lUikuisi,ssa            esiHä esitettiin eräiltä taholta~, että llm.nna-
2465: kowluissa), Bulgariassa, U n:karissa, Tslhe!k-              tu:sba, olisi :myö'nnle,iJtJävä rrnyö:s lll.·s. ,iJdo" J,kie-
2466: :koslovakiassa,          ltäivrulJJrus.sa., Liettua:ssa,    len edistä:miseks~. E.dus1mnta tosin jo s·illoin
2467:  er'äissa SaJksan vrultioi'S'Sia. ja. SweiiJsi:n kan-       pääJtti täi!Jiän nälhJden auelteisesrti.              Truh-
2468: toneissa.        Sitä. paritsii ova:t eräät !kunna.t        do1mme kuitenili:in tässä vielä pai1uosta.a; sitä
2469: EnglanniSISa ja Italia1ssa j ä,rjestäneet espe-
2470:                                   1
2471:                                                            :viä!ltt:itmiäifJtö:myyttä,, että jos ka:n•saintväli1nen
2472:  ffilnlfjon :ope1mrsta ikrrunnarli:sii:n kouluihin.        kieli taihdotarun saattaa. lkäytäurtöön, näin on
2473:  Täimän 1isälksi on 'sa~punut rt:Uet,o:ja erinäi-          kannatettava vain yhtä täihän1 aiottua
2474:  sistä lkouluiJSia Ransika~ssa, Belgrrussa., Por-          !kieltä. Ja siinä .suhtteessa 'on ll'll!onll!<Ylli1sesti
2475: tugalissa,        Ylh.id:y.svalloi,ssa ja J apanci.ssa     kanll!a.tettava• sitä kieltä, jolla on, ennestä:än
2476: näiiSISä annetbvaslla esperanto-opetuili:sesta.            ·ka:nnatu•sta., koska. 'lerviräimine:n on rpruras' to-
2477: Emko:i!sesti mruinitt.aJkoon, että Hessen~n ja              distus smtä, että 'kö.,eli on OS'Ottautunut tar-
2478: BrlliUiiiiSdhweigin :ha~UlitUikset ,o;ya,t keihotta-       !k·oitustaaiJl! vastrua:vaJkisi. M[rt;ä :nyt tulee :iJdo-
2479: neet lkaiklkien ,kowlu3en johtajia järjesrtlä-             !kieleen, niin ei sitä tietäJäJksemme ®eteta
2480: mläiän ooperanton opetusta 'kouluissruau, ja                ainaJma1n viranomatisten t.ukemruna; :rnilss1iän
2481: cltä Geneven ;kantonin opet:usmini'SteriiO on              koulussa; tuskin voidaan mainita .muuta
2482: :mläiä!rä!lJThyt esperanton erusi syksystä prukol-         kuin joitalkulita ·ha:rvoga jlfksityi,siJä ildokurs-
2483: lisalwi •oppiaineeksi 1kaålk.'k!iin llransalkoUil,ni-      sej'a t-oimeenipannui'kiSi missäJäln, maa;ssa.
2484: hin n. IS. 1råydennysluo:krulle. :Sa.ksrussa ova.t         Yleensä ~do-lkwsymyksestä telhdJään pruHon
2485: lwulunjohtokull'lllat kai'kkia.Ua oikeutetut ot-           suurerm!Pi, Umin .m~iiä 1se itsessään on. :Silliä
2486: tamarun esperanton oppia:imee'ksi; tatlä ·oi-              mitään todellista ida-kielen k'ä'ytällltöä ei ole
2487: keut-ta on käyit.etty hyväJksi 'Srungen UJseissa           ensink!ään olem:russa.          Erit1Jä:Un truhdomme
2488: k{)lwlwi.SlS'a. M. :rn. on Ohemnitzrin ja Plaue-           ih1uomautt.aa siitä, ettlä edellä mruin:i1mssa
2489: nå.n eaperaill!to-qppila,irt;ten 1ru[kmm:äiäuä lkum-       Kansainvälisten Yhdistysten Maailmankon-
2490: mauikin ruoin 1,000 jaJ Breslaun 1,800, I_Jeip-            gressissa., jossa oli edwstet1mina toista sa-
2491: zigin y'li 500.                                            taa tieteellistä yhdistystä, ihyväksyttiin
2492:      Ka<11Samlii,ton kokoukseSS>a viime joulu-             esperanitoa suosittelev:a päältöslau.selma yksi-
2493: kuussa ~tehtiin ailote esperanltJon opettamisen            m:ielå:sesti, yhden aåruoan 'äänen kMlllliii.t-
2494: edistiilmiseksi \kaikissa nii'Ssä mai'Ssa, jotika          taesrsa rans'ka:n :kielen rva1l~1Jsemista kansain-
2495:    70                          H,2s. -     Mälirä.raha Esperanto-Instituutille.
2496: 
2497: väliseksi Ja. ·ruinoa.nlkoof!lJ sM.p111viJHruolijan          tmiksen j:ärje~Stärrnå.stä varten n~iHe ma:ruseu-
2498: puolustoos:sa muita a;pukieli<suUllinite1mia                 tula~SJiiHe o:pp:illaille,jotlka ottruvat osaa ikiT-
2499: :kuin etsperantoa; samalh lausuttiin erittäin                jeeUisoon O'petnskurssiin, sa:moin kmn o:pa:s-
2500: sa wirv>omus, että ha.jaanuulksen 1opettami-                  tus- ja es1telmätilaisuulksien. järjestärm:Ust.ä
2501: seiffisi lkla[.Jdki ikam.sa:iaw!älisen kielen iha,rra's-     'VIa.rten ikalliklkiin osiin, maaJa, y!hlteeiJJSä
2502: tajatt yhtyisivät 'kannattamaaru esperruntoa.                30,000 marlm.n :mäJäräraha. Ju:likaisultoi-
2503:     Kamsaintvä'lin~ru ,kieli on esperanton saa-              miinta.an n>iil'hden on ensiks~kiflll !huolehdi t-
2504: vutta.essa siJr,si huomartta,van, leviämisen,                 tava siitä, että es'Pemnton avuHa teM,,-
2505: }iuin edellä viitaltnt seilkatt ,iJodisbtvat, muo-           Suamen 'PI'Opaga:ndru VlOt jatkua.. Ehdo-
2506: dostumut y.hä tä.dmämmaksril ja ilme~sesti                    tamme ai:kaik•a!llJSilehden tukemiseksi 1'5,000.
2507: läh'lenee toteuttrumistaan. Se ·hyöty rmikä                      EdeHä mainilitut 1toi1minnan: !haarat ovat
2508: iästä on tuleva etenkin pienille kans,oille.                  yleelliSä ja a:l1wl1a. Tätä toclisttae. m. :m. se-
2509:  ei ole 'välhäinen. Eduskunta on jo tämän                     kin, että espera.ntokurssien oppi'la~S~mää<·ii
2510: tunnustanut, m:yvnbäessään arpuraihan es'Pe-                  iJmko maassa, jdka v. 19:19 oli noin tuha'.
2511:  ran:totyö'lle. Tämä arpura;ha oli tosin -vähäi-              on viime vuonna ollut H~'hes 2,000. Siiihen
2512:  nen., j•oMuen eräristä erpäilyksi•s,tä, joita. si l-         näJhc1em, että esperantoliikkeen täfh'än astiset
2513:  Joi,n lausutt:Uin etenikin: ika•rusainvälisen kic-          rtulokset ja. n~y[nen aS€1ma. mie1est.äfmme
2514: 1en fbJwrraiS'tajien ikeslken vaLlitsevan, haljaa n-          riittävät taikaamaan. että t>ä:stä 1iikkees1'ii
2515: mvksen johdosta,, Kun n1äi:hin erpäi!lyksiin                  koit~m1 .maan •sivi.st.ys- ja tailouseläimäJl]e
2516: mielestäJmme ei eiJiä:ä ole :syytå, niin oTisi                runsas,ta hyötyä, kun se vain eM:ill päästä
2517: ;-y.hdytLäivä teho;kikaaiSeen toiimenrpiteeseen               täyteen vauhtiinsa,, rahkenennme. Suomen
2518:  espera.nton         opetta.misen      y lei,s•tä;mi•seksi    Edusknn:naHe :kunnio.it.taen ehdottaa,
2519:  maamme oprpilaitoksi:ssa. TMä :varten olisi.
2520:  eritt.äin opettaliain ikasva.ttamista: vaTten,                          eltä Suomen E8pem1~to-lnstitun­
2521:  S1wmen. osperanto-'Opistolle ·myönnettäxvä                           tille t:arattaisiin 1Juodcn 1922 vol-
2522:  30,000 marka:n a'puralha He'lsingiEIS'ä järjes-                      tion menosääntöön 7 5,000 mm· kun
2523:  tettäviä 1rixrsseja varten. Sen lisäksi ·o]i,si                      s1wruinen rniiärämha. käytettänäksi
2524:  my.önnetbäJv:ä 1yhyt.a.i:kaisen snu'llisen ope-                      yllämainittuihin tarkoituksiin.
2525: 
2526: 
2527: 
2528: 
2529:                   JHkael Soininen.                                            Antti Kukkonen.
2530:                   Oskari Mantere.                                            Rope Kojonen.
2531:                                                                                                  71
2532: 
2533: Il,29. -   Pet. försl. N:o 27.
2534: 
2535: 
2536: 
2537: 
2538:                                    I~klund   m. fl.: Angående beviljande av anslag åt iiloföl'c-
2539:                                        ningar.
2540: 
2541: 
2542:                                  T i 11 F i n l a; n d s R i k s d a g.
2543: 
2544:     Till 19120 års riksdag inlämnades tre pe-        a.v detta beslut, vilja undertecknade :fram-
2545:  titioner med anhållan · om understöd ur             för allt däri se ett erkännande av själva
2546: statsmedel :åt arbetet för hjälpspråken. Sa-         hjälpspråksidens berättigande. Under s.:-1-
2547: ken hade tidigare förberetts genom tv-enne           dana förhållanden anse vi oss kunna hysa
2548: till regeringen ställda inlagor, av vilka den        förh01ppnilligar om e·n. forts·a tt beredvillighet
2549: ena gällde esperanto, den andra ido. Med             från riksdagens .sida att understöda hjälp-
2550: anle'dning av dessa hänvändelse.r tillsatte          språksrörelsen och .finna det sålunda icke
2551: regerill!gen en kommitte, bestående av pro-          nödvändigt att i detta sammanhang :fram-
2552: fessorerna Setelä, Ramstedt och W allen-             ·hålla dess betydelse. Vi inskränka oss där-
2553:  sköld, med uppdrag att av.ge utlåtande i            för till att i korthet angiva de skäl, som en-
2554:  frågan om hjälpspråken. Efter grundligt             ligt vår uppfattning göra hjälp.språket ido
2555:  övervägande uttalade sig kommitten i den            i särskild gra.d förtjänt av understöd.
2556:  riktning, att hjälpsprå;ksarbetet var för-             Eifter det esperanto år 1887 av sin upr-
2557:  tjänt att av staten understödas på bägge de         hovsman L. Zamenhof blivit offentliggjort,
2558:  ifrågavarande linjerna. Den fria konkur-            framträdde snart påifallande brister i det-
2559:  rensen skulle sedan, enligt utlåta.ndet., åda-      siJmma, och många för saken intresserade
2560:  galä·gga det ena eller det andra språkets           krävde vissa reformer inom språket i och
2561:  överlägsenhet.                                      för dessa bristers avhjälpande. Zamenhof
2562:     I tvenne av de nämnda petitionerna till          publicerade själv år 18'9'4 i tidskriften
2563:  1920 års riksdag hade anhål1its om under-           ,E.sperantisto" ett tämligen vittgående re-
2564:  stöd såväl för ido som för esperanto, i den         formförslag, som emellertid vid en inom
2565:  tredje endast ,för esperanto. I betraktande         tidningens läsekrets föranst.alt!lid omröst-
2566:  av den ståndpunkt, som de officiellt ut-            ning förkastades med 144 röster mot 109.
2567:  seuda experterna företrätt, syntes det själv-        Sedermera utvecklade sig förhålland·ena
2568:  fallet, att såvida överhuvud något anslag            därhän, att de ledande esperantisterna år
2569:  skulle bevilJ'a.s, detta på ett 01parti1skt sMt      190·5 fastställde Zamenhofs 1887 utkomna
2570:  skulle i'ördelas mellan de bägge språken.           lärobak ,Fundamento de Esperanto" jämte
2571:  Emellertid fann riksdagen lämpligt att vid           ordbok såsOIID för all ,framtid gällande
2572:  statsregleringen för år 19,~H låta den för           orubblig grun.dvarl för s•pråket. T.~ll och
2573:  ändamålet beviljade summan, 25;000 mark,             med uppenbara oriktighete:r ;i ordbokem
2574: ·enibart komma Esperantoför:bundet i Fin-             översättningar blevo fastslagna till efter-
2575: 1and till godo.                                       rättelse. Härmed hade enli:gt vår tanke
2576:      Ut,a.n att ingå på ett närmare bedöman.de        esperanrl:istema fört hjäJlpspråksrörelsen, för
2577:   72                        11,29. -   Määräraha idoyhdistyksille.
2578: 
2579: såvitt den representerades av dem, in på en      närslutna bilaga, utgörande avtryck av en
2580: al1deles orätt vä;g. Hjälps,pråksfrågan är       tidnin.gsuppsats.
2581: ieke enbart en propagandafråga, utan ock            Med stöd av åberopa1d·e omständigheter
2582: en vetenskaplig sådan, där uppgrften är att      få vi härmed vördsamt anhålla,
2583: med ledning av de rön den jämförande
2584: spl"åkforskningen erbjuder, frambringa en                 att riksdagern måtte i 1922 års ut-
2585: så ändamålsenlig språkform som möjligt.                 giftsstat reservera ett anslag på
2586: Ido är ett år 1908 av en grupp kompetenta               25,000 mark att på ansökan utgivas
2587: vetenskapsmän, representerande flere olika              som understöd dels åt i landet verk-
2588: områden, gjort rför.sök, att på basen av                samma idoföreningar, särskilt för
2589: e&peranto frambringa ett högre ansprok                  att främja deras strävan att utbilda
2590: fyllande hjälpspråk, som i motsats till det             kompetenta lärare i ido, dels åt läro-
2591: en glång för alla fastslagna esperanto är               anstalter, som på sitt program upp-
2592: förmöget av en småningom skeende utveck"                taga undervisning i nämnda hjälp-
2593: ling ·mot allt större fullkomning.                      språk, och åt enskilda personer, 9pm,
2594:    För närmare belysande av fråigan, vad                önska främja des:s studium genom
2595: SOill gjort ett ·Sådant försök nödvändigt och           utgivande av läroböcker och annat
2596: huru detsamma utfallit, få vi hänvisa till              undervisningsmaterinl.
2597: 
2598: 
2599:            Helsingfors, den 14 april 1921.
2600: 
2601: 
2602:               Artur Eklund.
2603:                                        Il,29. -   Eklund y. m.                                    73
2604: 
2605:                                                                                               Bilaga.
2606: 
2607: 
2608: 
2609: 
2610:                                  Ido och esperanto.
2611:                             Ett inlägg i hjälpspråksdebatten.
2612:     HjäJtpspråksfrågan har CLenna vinter åter        graferas. Ido aJJ:v,äJnd·er d·et latinska •alfa-
2613: kommit föl"e i d,ags.pressen i samiband med          betet utan några extra teck:en.
2614: drsdla!genrs hudgetreglering, vid vilket tiU-
2615: fä'lle 1do ooh esperanto ruppträidde som kon-
2616:                                                                  b. Esperanto är S'Vårlärt.
2617: kurl"enter om statsunderst:öd. Idisterna hade
2618: loja<lt anoollit om anslag för hjäipspråks-              Espera~nti.stema påst:å oft.a, att ido är
2619: arbetet över huvud, men esp.erantis.terna            svårare än espe.ran.i o och icke lika regelbun-
2620: la·de i siru ickeofficiella verkisamhet för sa-      det, detta p:å grund a;v att i.dos tonviktsoogeJ
2621: ken sior vikt viid a tt und1erst.ödet skull e ges    ick·e är lika enkel .som espera.n•tos och idOE
2622: enba:rt åt es.peraruto, och deras am,strängnin-      grammatik ha.r nlåigot flere grun,chegler
2623: gar krönt.es med framgång, i .det riksdagen          ävemsom änrlelser än esperant·os. Denna. svå-
2624: beV'iljade 2·5,000 mk åt Es1perantoförbundet         righets•ski.J.ln.ad till esperantoos förmån är
2625: aHena. DCS!s,ru händ·elser, som hiMa ett ty-         emel'lertid a vgjort s:kenbar. E.spera11t.os
2626: piskt faJl, loclm tiH ew jäJmlförarud'e värde-       ,·enrk<elhet" bestlår i mång·a fall i frånv'alron
2627: sättning av· de båda ,språk·en, val"v·id .som ut-    av bestämd:a re,gler, vilke.t .gör det svårt a!tt
2628: gårugspurukt erbjuder si:g det faktum, aH ~do        fi·nna det lä:mpligaste språl{lbruk:et. .,I strul-
2629: är ett reforme!'lllJt ~pera.nto, vari man sökt       let för att påtvinga s•pråket regler, höra vi
2630: r.•.vlhJMpa v~a brister, som gjort sig gäl-          llämt;a, s'wdana, ur ·detta självt, d.ä. ur ver.k
2631: Jandle i det ruldre språket. Har ett sådant          av dr Zamenthof och d·e bälsta estperan-
2632: r-cformarbete varit av behovret påkallat, och        tist.erma" .skri ver en bemä'rk:t esperan;tist.
2633: ha konstrnktörerwa av ido lyckat!S däri?             En genom~mitt.ses•pera;ntisL vars språk:bruk
2634: Den. följanrd·e fra.msmllruingen a v,ser att rätt-   ieke ta,ges till rättesnöre, miåste för ali.t för-
2635:  färdiga ett. jaika11de svar på bägge dessa frå-     v•ä.rva en aeceptabel .s•til S'budera Fruictiers
2636: gor.                                                 siatsllära på 75 sidor. Vart har enkelheten
2637:     OreaJmrna t.iU es'Peran'iios behov av för-       tagit v'ä,gen?
2638: bättring kun1Ili8. kor.t sammanfa,ttas i att det        Den största vegellösheten v·isa·r emCJHertid
2639:  är a.) opraktiskt, b) svårlä:rt, c) fult och d)     eBperantos ordavledning.
2640:  fattigt.                                                Gemensamt för bä;_g1ge språken. är, att ord
2641:                                                      med avled.d betyd>else bildas ur grun.dorden
2642:                                                      medels av,ledningsän,dels:er. Härvid är det
2643:          a. Esperamto är opraktiskt.
2644:                                                      n'aturligtv.is av v:ikit, att en bestämd för-
2645:    Emedan esperan1to för beteckn•ande a v            ärudring i grundord·ets hetyde}se motsvara:s
2646: viss•a •ljud har fem med ett. &älrskilt teeken       ay en bestämd av.Jed,n[n,g.s.änrd·else. I espe-
2647: överteckn<ade konSIOillanter, lmrr1 det ick:e utan   raruto anges d.ock sf\Jmma hetydJelsefömnd-
2648: förändring tryckas på van~iga tryckerier,            ring medelst flera ol~ka äJndelser. oc'h om-
2649: skrivas ,på. vo.nliga skrivmaskin~er eller tele-     väni atwä,ndes samrna ändelse för f,lera Oilika
2650:                                                                                                   10
2651:                                Il,29. -   Määrära.ha idoyhdistybille.
2652: 
2653: mlooda. betydelser. På detta s'ä.tt oregel-           käpte alla dessa häst.ar (il lmmpris omna. ca
2654: burndet bildade ord, vilka es;peraruto räknar         kaval}). Dessa exeropel äro ickoe e:rustaka
2655: i hundratal, måste in!lära.s v•a.rt odh ett s:är-     ,Jynd"; mlånga såda·na krunn:a. bildas, be-
2656: ski.lt, meda:n motsvarande ord i ido, S'Om har        roorude på aJtt en stor m:ängd av esperantos
2657: avledn.in.gslämn fu11komlig.t reglerad, .ge sig       allmän:nast€ ord innehåHa väsljud. Man
2658: av sig sjäilva.                                       ta.ge för öv·rigt i betraktamde viJ.ken espe-
2659:    Exempel. Olika än:delser för .sa:mma be-           ranltotext s.om he·lst och jäimföre den med en
2660: dydelser (förse med): sali (ido: s:al:iZar) =         i·dotext.
2661: salta, a.erumi (a.erizar) = väldra, a1kolho-
2662:                                                                  d. Espemnto är fatt-igt.
2663: ligi (alkoholizar) = förse med rulkohol, fu-
2664: rnajhi (fumizar) = röka, alunizi (aluniza,r)             .Stundom hör man esperanrti,ster aruföra .så-
2665:  = förse med alun, kupri eller kuprumi                som en fördel hos sibt sprok fraunom ido, a tt
2666: (kuprizar) = förlw•ppra. koiori eller kolo-           d·ess ordfö,rråd i•cke är så stort som idos och
2667: r1gi (lwloriza:r) = färga. Samma ändelse              språke.t dädör lä:tbre. Detta. må hl1r anteek-
2668: (i) för olika bctydelser: sali = salta (i.do:         nas utan vidaTe kommentarier. Faktum är.
2669: sa:lizar ), brooi = borst•a (brosagar: behandla       att es·pera.nto sakn.ar många ·ord, som ido har
2670:  med borste), magneii = ma.gruetis•era (mag-          fördel av att äga. I en del fall ä!r eSJle-
2671: netigar), flori = blomstra (florifar: al:stra         ranto rent av oförmöge'G a.tt (utan' vidlyftiga
2672: blommor), sani = vara fris•k (sa.nesar).              omskrivni·n,gar) utt.rycka. viktitga betyd.else-
2673:                                                       skiftruingar. De trerllllie idoorden da (beteck-
2674:              c. Espemnto är fnlt.                     nar den, a v vilken en hand:lin.g u tlö,res), dc
2675:                                                       (bet. ut1gångspunkten) och di (bet. ägarn)
2676:    De i esperan1o tahikt förekommande plu-            motsvaras i ·esperanto ewbar.t av de, varfi.ir
2677:  F«.lfor.mema på -aj, -oj, -uj äro fula i synner-     också cl.e fyra, id,osa.tsern.a;: ca1 objekti esas
2678: het i acksutiv:fm~m på -n: mi vidas la belajn         furtita da la fmto di mea ami·ko (dessa före-
2679: blankajn ·domojn = jag s-er de vackra vita            mål äro S'tulna av min brors Viätn) d :o ~a :o da
2680: hus-en (ido: me vida.s h bela, blanka do.mi).         la fra.to de mea amiko (. . . sttulna av bro-
2681: N:ästaru ännu mera störandie äro de ymnigt            clern fr.ån min v&n), d:o d:o de 'la frato da
2682: förek.ommand·e , v'äsljuden: rlm S'hi scias           mea. ami1m (. . . fråru bro.d. eTn arv min vän)
2683: .shtion? (uti'a·l: tsclm s:chi s•tsi-·as tsc:hi-on)   och cl:o d:o de la; fr. di mea auni.ko (från min
2684:  = vet hon allt? (kad el sa:vrus omno?), li           vä,nts bror) es,peran1to s·a.mmanfalla ti.H en
2685:  achetis chiujn tiu.jn c'hi chevalojn = han           enda.                                     Id,ist.
2686:                                                                                                      75
2687: 
2688: 11,2!1, -   Anom. ebd. N:o 27.
2689: 
2690: 
2691: 
2692:                                                                                              Suo-rnennos.
2693: 
2694: 
2695: 
2696:                                   Eklund y. m.: M äärämha.n myöntämisestä idoyhdistylvsille.
2697: 
2698: 
2699:                                   Su omen         E <d u s k u n n a ll e.
2700: 
2701:    1920 vuod·en vaHiopäiville jätetti,in kol-           tältä päätöstä tahtova.t allekirjoittaneet en-
2702: me anomusebdotu.sta, joissa pyy<detti~n val-             nen kaik:kea nä:hdä .s.iin.ä tunnustuksen it01e
2703: Lon.varoisb kannatusta apukielien hyväksi                apukieliaatteen oikeutukse.lle. Niin ollen
2704: tehtwvä.lle työiHe. Asiaa oli aikaisemmin                katsomme voivamme toivoa eduskunnan
2705: V'alm1steltu kahdoeHa haHituhelle osoih~­                puolelta ja.tlmva.a. auhutta a.puki.eliliiikke,eiJ
2706: tulla :kirjelmällä, joi;;:,ta toinen lr,oski e&pe-       tukemiseksi eikä meistä sen.tä;hden ole ta r-
2707: rant.oa, toinen i'2toa. NW:tden a.nomusten               peen k~iy.dä esittä.mäJän sen merkitys·tä. Ra-
2708: johdo&ta asetili hallitus komit,ean, j·o:hon            joitumme niinmuo.doin vain· lyhy€Jsti mai-
2709: kutsuttiiru professorit Setälä, Ramstedt ja             llits·emaan n1e syyt, j·otka meidän käsityk-
2710:  W.aHenskölld ja joka sai tehtäväkseen anba             semme mukaan tekevät ·i'd•oapukielen erik():-
2711: lausunnon apukidiky.symyksestä. Asiaa                   sessa .määrässä' avustuksen arvoiseksi.
2712: perusieelli,;;,e~,ti harkittuaan komitea <lausui            L. Za.menhofin vuonna 1887 julkaistua
2713: l:äsityk.sensä "-,i.ihen smmi.aan, että. a.p11kieli-.   keksimänsä esperanton esiintyi siinä jo
2714: tyfJ ansa·i·ts<ee valtion kanruatusta 'kumman-          pian si:määnpistäviä puutteita. ja monet
2715: kin kyseessäolevan k:ie.len 1hyv.äksi. Vapaa·           asiaan ~kiintyneet vaativat kieleen tehtii-
2716: kilpailu osoittaisi sitten. lausunnon mu-               v.ähi erinäisiä nud.i.stuksia. näiden ptmt.tei-
2717: kaan. j·ommankumman kielen •parem-                      .U.en poistamisek.s.i. Zamenilwf itse jutkaisi
2718: muuden.                                                 vuonna 189!4 ,Esperantisto" a.:ika.kausleh-
2719:    Ka!htd.essa ·mainitui.'Ota 1920 vailtiopäi-.         des.sä jokseenkin pitkä:Uemenevän uudistus-
2720: Yille jMetyistä. anomus•eh:d.otuksista anoi-·           e·hdoimksen, joka 1kuitenkin a,ikakauslehrlen
2721: tiin avustusta. ,sekä idolk että esperantoolle.         lukijakunnan keskuudessa toimitetussa
2722: kolmannessa ainoastaan espera:nlolle. Sii-              äänestykses·sä hy.lättiri:ru 144 ääMllä 10!)
2723: hen ka111:taan nähden, jota Viiralllisesi.i va1i-        vastaan. Sittemmin kehi.ttyivät {)Ilot siilhen.
2724: tut .asiantuutija t edustivat, .näytti i tses•täfln:    että, jolh tavat es,perantolaiset vn'On:na 1905
2725: selvältä, että jos ylimalkaan määrä.rahaa               vahvi1stivat Zamenhofin 1887 ilmestyneen
2726: myönnettäisiin, se olisi puolueettomasti                oppikirjan ,Fundrumen.to dle Esperanto"
2727: jaettava kumma.nkin kielen k<esken. Mut·ta              ynnä sanakirjan olemaan kaiket vastaiset
2728: eduskun.tapa havaitsi s·op~vaksi jrurjestäe.s-          aJat kielen järkytt.ämäittömänläi perustana.
2729: sään 1921 vuoden menusääntöäJ antaa. tar-               Y1ksin san.akirjaru kää.n,nök<Siffisä esiintyneet
2730: Imi1mkseen tmyönootyn erän, 25,000 mark-                ilmeiset v,ir,heetkin: vahvistettiin· nou:datet-
2731: kaa, yksistään Suomen Esperan.ioyhdis-                  tavaksi. Täten olivat mielestäim:me espe-
2732: tyk.S<eHe.                                              r.antolai.set vieneet apukielitiikkeen, unik~l;
2733:    Ryhtymättä bl'k.emmin 11rvostele.maan                he edustivat sitä, tykkänään väärälle .tielle.
2734:   76                         II,29. -   Määräraha idoyhdistyksiJle.
2735: 
2736: Apukielikysymys ei olle yksistään propa-           jälkipainos eräästä sanoma1lelhtibrjoituk·
2737: gandakysymys, vaan myös tieteeHinen ky-            sesta.
2738: symys, jossa tehtävänä o~n vertailevan kie-           l\fa:initoomai1mme s•eiklmin nojalla s:ruam-
2739: lentutkimuksen tarjooma~n tulosten joh-            me täten kunnioittavasti anoa.
2740: ci.olla saada syntymään DJiin tarlmituksen-
2741: mukain<en kielimuoto kuin sui,nkin. :Mo on                   että Eduskunta varaisi 1922 vuo-
2742: joukon pä:t.eviä tied€mi-ehiä, j~ot.ka edustivat          den menosääntöön 25,000 markan
2743: eri aloja, vunnna 119018 tekemä koe saada                 suuruisen määrärah:d:n an.nettavak'si
2744: aikaaru esperantoll! !pohjalla korkeampia vaa-            hakemuksen perusteella avustuksina
2745: timuksia vastaava: rupu<kieli, joka, vastoin              sekä maassa toimiville ido-yhdis-
2746: kerta kaikkiaan vahvistettua espera•n,toa,                tyksille, varsinkin niiden pyrkiessä
2747: pystyy vähitellen tapahtuvan kEfuityks~en                 kasvattamaan päteviä idon opetta-
2748: a.vuHa kohoamaa'n yhä <>nurempa,aUJ täydel-               jia, että oppilaitoksille, jotka ott(J!Vat
2749: lisyyt·een.                                               ohjelmaansan opetuksen antamisen
2750:    V.alaistaksemme ,tarkemmill! kysymystä,                mainitussa apukielessä, ja yksityi-
2751: mikiru IQn se:lla•isen kokeen tEfunyt tarpee.Ui-          sille Jwmkilöille, jotka haluavoit edis-
2752: seksi ja miten se on onnistunut, saamme                   tää sen opiskel1w julkaisemaUa optpi-
2753: v.iitata ()lheenpantuun, Iiitteeseen, joka on             kir.ioja ja rnuita opetru,svälineitä.
2754: 
2755: 
2756:        Helsingissä, 14 p:nä huhtikuuta 1921.
2757: 
2758: 
2759:                Artur Eklund.                                           Leo Hilden.
2760:                                          II,29. -   Eklund y. m.
2761: 
2762:                                                                                                   Liite.
2763: 
2764: 
2765: 
2766: 
2767:                                      Ido ja es'peranto.
2768:                                   Lisiä apukielikeskusteluun.
2769:       ~~pnkielikysymy.s on taas tänä taJvena            lysmerkillä me.rkitty.ä kon.sonanttia. ei .sitä
2770:  t.ullu t päivälehdissä pohdinnanalaiseksi              \"oi, muutoksitta pari.naa ta.vaHisiss.a kirja-
2771: oouskurman .tu:lo- ja menoarvion järjeste-              painoissa, ei kirjoittaa fa.vaillisi•lla kirjoi-
2772:  lyn yht!ey;dessä,. sii,niä tilaisuudess•a kun ido      tuskoneilla tai· sähköttää. Ldo käyttää lati-
2773: ja esp-era:n±o esirintyivM kilpaå..l!ijoi,na va.ltiom   nais'ta kirjaimistoa ilma'n mi•n:kaänla.isi.,
2774:  avustuksesta. Ldola,iset nlivat lo~aalis,esti          y hmääräisiä merkkejä.
2775:  anon:eet määrärahaa arpuhelityöl,le yleensä,
2776:  mutta esperantolai.set panivat asian.sa hy-
2777:  väksi tekermä.ssääilll epruvirallise:ssa työssä            b. Espemnto on vaikeastiopittavaa.
2778:  suurta 1parinoa siih~en, eMäJ avustus annettai-
2779: ,~iin ainoastaan espe•rantoHe, ja heidän pon-               Esp·erantola.1set vä.ittävät usein, eUä ido
2780:  nistuillsensa• men•estyi vätkin,. kun eduskunta        on vaikeamP(W kuin esperanto ei•kä ole
2781:  myönsi 25,000 markkaa• EsperantoliitoUe                yhtä säännörumukaista., .tämä sen perus-
2782:  yks.in. N.ämä sei•kat, jotka muo•dostavat               teella., että: llidon korkosään•tö ei ole yh<tä
2783:  tyypillisen tapauksen,. viekoittehwat ver.tai-         y ksinkertainen1 kuin esperanton ja että idon
2784:  levast.i arvioimaan kumpaakin kieltä, jol-             kieliopissa on jonkun verralll uslflampi·a .pe-
2785:  loin Ui;h.tökorhtdaksi ta.rjoutuu s1e to,siasia,       russääntöjä niin myös päätteitä kuin espe-
2786:  että! iid•o on parannettu esperanto, jossa on          rantossa. Tämä vaikeusero esperanton hy-
2787:  koetettu poistaa erinä.i.siä tuota van:hempaa          väksi on kui•tell'kin ehdottomasti näennäi-
2788:  kieltä vaivaavia ·puutteita. Onko sellainen            nen. Esperanton ,yksin•kertaisuus'' on
2789:  parannustyö ollut tarpeen vaatima ja ovatko            monessa tapauksessa siinä, e.ttä .siitä 1puut-
2790:  idon sepittäjät siinä onnistuneet? Seuraava            tuu <määrättyjä. .selviä sääntöjä, mikä tJekee
2791:  es•itys tarkoittaa näyHää näihin kysymyk-              s·opivimman kie:lenkäytöru löytämisen vai-
2792:  siin ann~etta van 1m_y•öntävän vastauksen              keaksi. ,.,'Selli si•jaa.n että kieleHe •pak·otei-
2793:  cikeaksi.                                              taisiin sä.än•tögä, tulee mei1dän ottaa. niitä
2794:       Syyt ·esp·emnton pa.ra.ntamis~m ta;rpeelli-       siitä itse.s;tää.n s. o. Zam-en,1wfin: ja• pa•rhai-
2795:  suuteen v·o:idaa.n lyhyesti ·lau.sua si·ten, että      den es·pe.rantolai,st~en teryksista", kirjoittaa
2796:  :.:-e on a) e•pä:käytrännöllistä, b) vai'k>e•a,sti-    muudanhuomattu espera:n:tolainen. Keski-
2797:  opitta•vaa, c) rumaa ja d) köy1hää.                    mittaisei1 esperantolai.sen, jo.n:ka kielenkä;yt-
2798:                                                         .töä ei oteta ojennusmuo.raksi, 'on, pakko
2799:      a, Esperanto on epäkäytäwnölli:.stä.               hankkiakseen itseH~een •hyväksyHävän tyy-
2800:                                                         lin· o.piskelb Fruictierin 75 ,sivun pituinen
2801:     Koska esperantossa on j·oidenkuiden ään-            lau.seoppi. .Mihin on y•ksilllkertaisuus hä-
2802:  teiden merkitsemiseksi vii,si erikoisella pääl-        vinnyt?
2803:     78                            Il,29. -   Määräraha idoyhdistybille.
2804: 
2805:       Suurinta sää.nnöttömyyttä 'O&aittaa kui-        vielä hi1iritsevämmät ovat runsaasti esiin-
2806:   tenkin espera.nton sanainjohto.                      tyvät suhuäänet: chu shi scia.s shion?
2807:        Yhteistä kummallekin kieldle on. että          !(äännet.ään: :ts:hu ~&bi stsi-as •tshi-om) ==
2808:   san.a.t, joilla Olli johdettu merkitys, muod{)&-     tietäälro ::hän kaikki? (kad el sa.vas .omno?).
2809:   i.'{)ta:m kanta-sanoi.sta johtopäättein. .SiiUJä    Jj ac:hetis clliujn tiu,}n C!hi chevaloju = hän
2810:   on tietysti tärkeää, että~ •määrättyä kanta-        osti kaikki nämä hevoset (il kompris omna
2811:   sanan merkityksen muutosta vastaa mää-              ca. kavali). Nämä <e.silillerkit eivä.t oile yk-
2812:   rätty johtopä.ärt:e. Esperantoosa .illmaistaan•     sityisiä ,ilöyrojä"; monta sa.manilaista voisi
2813:   l-:uitewkin .samaa merkityksen muuta:sta            muodostaa, jolttueru s.i.itä, että suuri joukko
2814:   l~seammilla erilaisi.Ua 1pää.tteillä, ja päin-      esperanrt:on yleisimpiä sa.noja sisältää suhu-
2815: • vastoin käytetään samaa päätettä useam-             ä.änteitä. Otettakoon muuten mikä espe-
2816:   missa erilaisissa johdetuissa merkityksissä.        -rant<J-·teksti taha•n.sa tarkastettavaksi ja
2817:   'J'ällä tavoin epäsää.n:nöllisest.i muodoste-       verraHa·kcon sitä vastaavaan ida-tekstiin.
2818:   i.ut sanat, joita espemntossa on satamääirin,
2819:   :iiytyy oppia jokainen erikseen, mutta vas-
2820:   taavat sanat iJdossa, jolla on täysin .säänW-                  d. Espera:nto on köyhää.
2821:   peräinen jolh to-op,pi, syntyvät itsestä.än.
2822:       Esimerkkejä. E-vi päätteitä samalle mer-            Välisti kuuiee esperantol:aisten mainitse-
2823:   kityksB~lle .(varnstaa joUa.kin): sa•li Gdo: sa-     va.n ki·elen.sä e•duksi idon rinnalla, että sen
2824:   hza.r) = suolata, a-erumi (aeri.za.r) = tuu-         sa•nava:rasto ei ole niin suuri kuin id-on ja
2825:   lettaa, alkoholigi ( alko1holiza•r) = vn rustaa     kieli .senvuoksi un helpo·mpaa. Merkittä-
2826:   alkoholilla, fumajhi (fumizar) = polttaa.,          köö.n se tässä ilman :mitään selityksiä. ''l'osi-
2827:   al rrnizi (alunizar) = varustaa alunaHa,             n.sia on, eUä esperan.iosta. puuttuu monta
2828:   kupri eli kuprwni (kuprizar) = kupa-                .sanaa, jotka i1dossa, .sen pa·rempi, on. .Tois-
2829:   rci(ta, ko1o.ri e;i kolorigi (kola.riza.r) = vär-   sakuissa. ta1pa uksi~sa. on es•pera.nto suoras-
2830:   jiWi. Sama pä.äite (i) eri 1merkityksille: sali     taan py.~tymätön (laajoi ti:a ·kierlelyitt.ä)
2831:   = suola ta. (ido: salizar), •hrosi = harja ta       ilmaisemaan tä.rkc.itä merkitysvi vahiduksia.
2832:   (Lrosagar: käsi•tellä iharja.lla), magneti =        Kolmea idon: sanaa da (merkitsee sitä, j.oka
2833:   magnetiso.ida (magnetigar), flori = kukois-         t0·kee jonkin teon), de (merkitsee lähtökoh-
2834:   taa (florifar: tuottaa kukkia), sani = olla         ·taa) ja. di (merkitsBe omistajaa) vastaa es-
2835:   1erve (sa.n~tsar).                                  ·pera.nt,assa yl"sistään de, jonkavuoksi seu-
2836:                                                       raa.viai neljää i1don lausetta: ca o·hjekti esas
2837:                                                       furtita da lla fra,i.ro di .mea. amiko (nämli
2838:              c.   Espetan.to on rU(fiUUt.             esineet ova;t vdjBni ystävän varastamat).
2839:                                                       $ :n1 s :n da la fraho de mea amiko ( .. ovat
2840: 
2841:      Es perantos.sa lukuisasti esiintyvät -aj-,
2842:          1                                            veljen va.rastama.t ystävälltäni), s :n ,s:n de
2843:   -cj-, -uj-lopopui.set monikkomuadot ovat ru-        la f:ratr.o da mea .arrniko ( .. -ovat ystäväni
2844:   mat varsin1kin -n-1oppuisessa akkusatiivi-          vara.stamat Y-eljelt.ä) ja ·s :n tS :n de Ja fra.tro
2845:   muodossa: m] vi•das la. ·belajn lYlankajn• ,do-     di mea amiko (ovat varastetut ystävämi vel-
2846:   mojn = näeiL kauniit valkeat talot (.ido:           jeltä) on esperantossa vastaamassa yksi
2847:   me v1das la 'hela blan•ka idomi). :Melkein          ajlJioa lause.
2848:                                                                                             ldolainen.
2849: Il,aQ, -    A.nom. ebd. N :o 28.
2850: 
2851: 
2852: 
2853: 
2854:                                     Ampuja y, m.: Määrärahan myöntämisestä Työväen Urhei-
2855:                                       luliitolle osanottoa varten Pragin olympialaisiin kisoi-
2856:                                       hin.
2857: 
2858: 
2859:                                   S u o :m e n    E d u s 'k u n n a ll e.
2860: 
2861:      Ur:heilulla      kansainvälisenä kulttuuri-        hettäminen on tälhän as·ti rajoittunut ainoas-
2862: ilmiönä on nr;y kyisin erinomaisen tär:keä mer-         taan ~painijain lä.hetM.miseen, 'koska1 vara.t
2863: kitys. Suuriss•a ka.n.sainväli.sissä urhei'lu-          eivät ole antaneet 1myöten useampain henki-
2864: ki.soi:s.sa on ma8Jmme it•s.enäJisenä valtiona          löiden osanoton jä:rjestämiseen.
2865: tullut lyhyellä! ajalla varsin edullisella ta-               En,si kesäkuussa ta>pahtuvat Pmgis·sa en-
2866: valla tunnetuksi. UDheilun ja ruumiiHis'en              simäiset työväeru Olympialaiset kisa:.t, jotka
2867:                                                          1
2868: kasvatuksen arvoa ovat tuollaiset kansain-              '1 yölä~rsurheilijain       Interna:tiona}e uskoi
2869:        • kilpailut omansa edistämään ;yhä
2870: '-iiiliset                                              Tsecko-S'lovakialais,ten              järje.steU.ävälcsi.
2871: l;:.aj-e:mmi.s>S•a kan.sankerro'ksis>sa. Eduskun-       '11 yöväen U rhei,luliitto ·on päättänyt Iäih-et-
2872: nan ja .hallituksen 'talholt.akin on tämä tun-          tää jäseniä.än P,ragiin työläisurheilijain kan-
2873: nustettu myöntämällä varoja erinäisten ur-              sain vä;lisiin kisoihin, mutta ,pi•enillä varoi1-
2874: lJei.lurientoj.en avustamiseksi.                        h.1.an ·si'lle •ei ole •ma:hdollis·ta lähettää monta-
2875:      Työväen U rl1eiluliito.Ua maassamme on             ka,an urhei,lijaa. Maamme tunn·etuksi tieke-
2876: nykyisin va;rsin huomattava as•ema kun sii-             miseksi ja urilieilun 81diBtämiseksi eritotren
2877: hen kuuluu .Y.li 2{).0 seuraa jo~den yhtein,en          (yöväenluokan keskuudessa oEsi maamme
2878: jäsenrluku nousoo yE 20,000. Liitossa ovat              edustus näissä kis·oissa saatava mahdo1li~
2879: nykyisin maamme •paThaimmat .pa:inijat                  simman hyvin järjestetyhi.
2880: jot.ka äskettäin .o.va.t u.se:i,ssa suurissa kil pai-       Ede1läesitetyn nojalla •e'•hldotamme,
2881: lv issa: Ruotsissa, Norjassa, Virossa., I_.~a,t­
2882: via.ssa ja. viimekrsi Saksa;ssa ·.suoriutunee:t                     että Eduskunta m.yöntäisi Työ-
2883: voi:ttadina ja sillä t.a valla. tehneet maa:tansa                väern Urheiluliitolle vuoden 1921
2884: tunnetuksi. Samoin kuuluu ·Työvä·en Ur-                          ajaksi 200,000 markan mäii:rärahan
2885: lTei'lulii•ttoon etev1ä vo:i;mist.elijoi:ta. :maamme             maamme osanoton järjestämiseksi
2886: pa.rhaimma.t hiihtäJjät., kest-äv;y;ysjuoksija:t ja              Pragin Olympialaisiin kisoihin ja
2887: e;;,a u:i:mareita. Kilpa·ilijain ulkomaille lä-                  muuhun n-lkomaiseen edustukseen.
2888: 
2889: 
2890:                 Helsingissä, 13 päiväJnä huhtikuuta 1921.
2891: 
2892: 
2893:                · Jl. Ampuja.                                                Rieti Itkonen.
2894:                 lohan Helo.                                                 J. Linna.
2895:   80
2896: 
2897: Il,:n. -   Anom. ebd. N :o 29.
2898: 
2899: 
2900: 
2901: 
2902:                                  Hämäläinen y. m.: Määrärahan myöntämisestä uusien vilje-
2903:                                    lystilojen muodostamiseksi ja maanviljelijäin liikeluotan
2904:                                    tukt1miseksi.
2905: 
2906: 
2907:                                       E d: u s k u: n n a ll e.
2908: 
2909:    It2enäin1en Suomi ilman itseikanm:1ttavaa        kunnan :päättäimäi tor,pparien ja. mäkitupa-
2910: taJ·outhan ei liene t-erve-elle pohjal'le ra·ken-   alueiden lurua·stamiwen niiden omista,jiiJ.le.
2911: nettu.      Enimmän huolestumisen aiiheen           lienee ka:l1iild:eru a.sutusku·stan'!l!u.sten ·kanssa
2912: meiUe a111taa vuo1de,sta ,vuoteellJ jatkuva elin-   ;ylhdessä vaikuttan1ut 1sen, että uutisa.sutusta
2913: ta11peittemme puut-e.                               t.ä,hän tapaan e~ nykyään ole olemassa a.i-
2914:    Elirutarvepulan voimme varm~mlmin .pois-         na.kaan suuremmassa määirässä.
2915: taa siten, ettäJ kaikiHe työ•kykyisiHe ja maa-          U utis•asutuk,sen alalla on meillä olemassa
2916: tPlousamma,ttiin ,pystyville va.rataallJ tilai-     erityinen vira,sto ,Asutus,hallitus", mi'k'ä on
2917: suus viljt!lmän saantiin.                           jt• muutamia, vuosia i:yö·s::lmnm.ellyt ja jon:ka
2918:     Myös'kin se halu, mikä ilmenee niiss·ä lu-      toiminnasta täNä alal1a on jo o'lemassa kou-
2919: kuisism ra1ha-anomuk'Sissa, joita Asutus-           rii,ntun:tuvia esimoDkkejä:.
2920: hallitukseen kurutien ja; yksityisten ·puol-esta        Voidaan siis e'CleHeen•kin uu tisasu tus:
2921: on viimei'Sinä kuukausina tullut, on omansa         ma:anthan:kinta, ts'en viljelyskunboon: saatta-
2922: ilmai1sema•a.n, että ehntarve.pulaa tahdotaan       minen ja rakennusten laittaminen,. jäittää
2923: r.äissäkin poistaa luomaHa uusia vil.felmiä         mainitum viraston lmoleksi, sillä siinä ·On
2924: ja. saattam.a'lla entisten viljelmä,in omistajat    olemassru valmis latu, jroia voidaan !hiihtää
2925: ra,hallisesti niin tuetuiiksi, että lisääntyvä       siihen ,päämää,rääll'. mi'kä milloirukin on
2926: elin•tarvetuotanto o·li,si llllahdollinen:.          asianmukai.sinta.
2927:     Samoiru Osuuska,ssojoen Keskuslaina,raha:s-         :Maatalouden liikoeiJ.uoUoa. on ollut anta-
2928: toota anotaan lisälämtyvä!sti .rahoja, mikä          ma'Ssa näilhin ai1koihin, ja jo vuosikymmenien
2929:  myöskin ilmaisee elintarvetuotannos•sa ole-         ajalla OsuuskassoJen Keskusla:i.nl3!raha.s:i o.
2930: vaa ra1hallista •puutetta.                           jonka. työ myös•kin O'lll omi•ansa io nyt nä.yt-
2931:     Edesmeml'einä. vuosina on oHut elintarve-        tt.mään suuriakin tulnksia ainakin pienvitlje-
2932:  tuotann!oru aaa.Ua huomattavana tekijänä            l;ys'seuduilla.
2933:  uutisasutu.s to.rp;pari- ja' yleerusä vuokraa-         Voitaisiin kyllä1kin ajatella uusiakin muo-
2934:  mismenetelmän mukaan, jolloin saatii,n nu-          toja uutisasutu'kis•en a[alla ja, liikeluottoa:lrum
2935:  tisasutuksia syntymään ybityisen pien-              tcisin järj'este1'lä, mutta täten myö,ski.n vie-
2936:  yrilttfujäm !Suurilla uhrauk,silla ja työkun-       täisiin ntäJmä tärkeäJt yMeiskunnalliset ky-
2937:  nolla. On,kin myönnet:tälvä, että tämän            symykset mahdol'Jtisoesti sellaisillekin :po-
2938:  kautta saatiin ·emti,sistä viljelmi.s'tä 'huu-      lville, mis,säJ niillä olisi vaa,ra saada. muo-
2939:  matt.u osa syntlymään ja myö,skin näin ollen        toja, jotka ·poikk>eaisi,vat asian al.kuperästä.
2940:  pik,emmå.ru tuota.n!to lisäämttymään. Edus-             On muutenkin turhaa luoda uusia muo-
2941:                                        Il,31. -   Häm.äiläinen y. m.                                 81
2942: 
2943: t.oja ja menetelmiä :sinne, mi·ssä entiset.kin           sen tilanteen, min1kä 1sirle suursota antoi
2944:  v~elä ovart elinvoiiD'ai.sia ja 'klehityhseen mruh-     muissakin maiss.a, on tU>r:haa meidän irtseäun-
2945: iCLo•l1isia .                                            me 'laihduttaa sillä tunteella, että •pian ti-
2946:     tMyös•lci>n se seikka, että sen luoton, mikä         lanne .pwlaa. entisoelleen. .Meidän on siis
2947:  annetaan uutisa.sutubeUe, t'älyty•y ol:la pi t-         koetettava s.aad<a a:siaJt niin, ·ettäJ elintar-
2948: käaikainen, vuosikymmeniksi varmasti ·taat-              peita .tuotamme omasta .ma.astamme ja yh-
2949: tua•, vaatii jo yks:is•toon, että valtion srijolit-      tenä iSelll atPuna on uus<ien vilJ'e}mä:in li:sää-
2950: taanaa luottoa tälytyy vwHion: oman vira,s-              miuen sekä. entisille vilj·elijöil'le .pikainen
2951: ton myöskin valvoa ja ta.rkas•taa sen oikeata            Ii ikel uot•on ha,nkikiminen.
2952: käyttöä.                                                     Ed~l1is€n ·perusteella anomme kunni'Oit-
2953:     O.n myöSilcim m.uisttJettaVJa, >että uutiosvlilje-   taen:
2954: lijä ·ei aluksi uhrau•ksist.aan s•aa. juuri nimek-
2955:  sikään satoa da moni hälnen vaivannäöi.stääm                        että Bduskunta varmsi vuoden
2956: tulee va•sta tulevien polv·ien eduksi. On •siis                  1922 menoanvioon kwudenkymmenen
2957:  nivanluonnollista ja as,iaan !kuuluvala, että                   miljOO'YI!lln {60,000,000) mar.kan mää-
2958:  yMeiskuruta. joka elääJ y'ksrityistäl yrittälj>ää               ri.imahan, josta Asut1.$hallituksen
2959: kauemmin, etwsigas.sa !huultaa t.ätä toimin-                     käyteMärväk~i annettaisiin viisikym-
2960:  taa, koo.k:a se täJten samalla..huoltaa omaa-                   mentä milj()(Yfi,(N.t ( 50,000,000) mark-
2961:  ki·n nyklyisyyttäan ja. tulevaisuuttaan.                        kaa ja OsuuskdJ,9sojen K:esk~laina­
2962:     Tietäes·sämme elintarvetuotannon rpienuu-                    rahastolle      kymmenen         miljoonaa
2963:  den, on m'ei!Hä its.eä;mme ja 'fuleviakin pdl-                  (10,000,000) ma:rkkaa UAJ;sien mjle-
2964:  viamme vllirten näiden aikojen y•htenäinen                      lystilojen mwodo.c;,tamiseksi ja maan-
2965: ja. suurin tunnuslause: enemmäln elintarv•e-                     viljelijäin liikeluoton tukemiseksi;
2966:  h<oilantoa; jll! se käypi suurelta osraHaan                     kumpikin rahaerä niillä ehdoilla,
2967:  \•ain päinsä 'siten, että uu·sia voimia sidota.an               mitä ennemminkin on tämän luon-
2968: ·elintalrvetnotanuon pal v.el ukls·een.                          toisille rahoille säädetty.
2969:     Ott.wma.lla ltl'ku un elinta:rve'tuotannos·sa
2970: 
2971: 
2972:              Helsingi.s.sä, :huhtikuun 12 p:nä 1921.
2973: 
2974: 
2975:                  Aug. Hämäläinen.                                           W. Taskinen.
2976:                  Matti V a~lkonen.                                          Juho Torppa.
2977: 
2978: 
2979: 
2980: 
2981:                                                                                                     11
2982:   82
2983: 
2984: JI,s2, -   Anom. ehd. N :o 30.
2985: 
2986: 
2987: 
2988: 
2989:                                   Junes y, m.: Määrärahan myöntämisestä Suoviljelyskoe~
2990:                                      aseman perustamiseksi Pe1·ä-Pohjolao!n .
2991: 
2992: 
2993:                                 .S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
2994: 
2995:    Suoviljelyksen voima- ja samalla järki-         tys, joka lähinnä vaalii maan suovilje.Jys-
2996: peräinen edistäminen on maassa.mme yleen-          harrastusten elpymisNi, kehittymistä ja
2997: sä ja toisin paikoin aivan erityisemmin ol-        vaurastumista saisi vihdoinkin tilaisuuden,
2998: lut suuren huomion esineenä. Varsinkin on          jo1la tulisi mahdolliseksi suoviljelyskoe-
2999: tämä tuntuvimmin ja määräperäisemmin               aseman perustaminen Perä-'Pohjolaan. min-
3000: ollut havaittavissa niillä seuduilla joissa        kä puuhassa sanottu yhdistys on jo pitem-
3001: yksityisten tai valtion järjestämäin koe-          män aikaa ollut, mutta käyttöva.rain puut-
3002: laitosten ja koetoiminnan kautta on saatu          teess•a täytynyt se aina lykMä.
3003: varma, luotettava suunta kullekin paikka-             Kun viimeaikaiset j.a yhä painostavam-
3004: kunnalle ja siellä oleville erinkaltaisille        maksi käyvät taloudelliset huolet alkavat
3005: maanlaaduille sopivista menettely- ja vil-         Pe.rä-Pohjolan nykyisiä ja epäilemättä
3006: jelystavois,ta sa.moin kuin ta1rvit1tavista        myöskin vasta siksi tulevia pikkuviljelijäi-
3007: maan parannus- ja lannoitusaineistakin. Ja         täkin kiinnittää entistä enemmän maanvil-
3008: täUaisia koelaitoksiahan on jo maan etelä-         jelyksen ja erinomattain juuri .suoviljelyk-
3009: ja länsiosissa muutamia vaikka perin har-          sen voimaperäisempään mahdollisuuteen
3010: voja. Maan pohjoisosa ja varsinkin n. s.           niin olisi sitä tuettava s-ellaisella koetoi-
3011: Perä-,Pohjola on tässä suhteessa kuitenkin         minnalla, joka vastaisi tarkoitustaan ja
3012: \ 1elä aiv1an1 tak·apajuHa. VaHiont kannatus>ta    olisi samalla luotettava, mutta johon kui-
3013: koetoiminnan järjestämiseksi sinne ei ole          tenkaan eivät yksityiset maanviljelijät ole
3014: riittänyt kun nimeksi ja yksityisten sa-           tilaisuudessa tahi eivät siihen pysty.
3015: moin kuin maam>vi1ljel:yss eurai:n puuhaih1 i
3016:                             1                         Että paikkakunnalla on verrattain suu-
3017: ovat tuon heikon valtion kannatuksen va-           ria edellytyksiä kannattavaankin suovilje-
3018: rassa jääneet melkein merkityksettömrksi.          1yks:ee:n, kunhan se vai11 osa.tta:isirin k€!hit-
3019: Siitä syystä ja jotta kysymyksenalaista            tää oikeaan ja määrättyyn suuntaan tar-
3020: maakuntaa niin monella muullakin alalla            vinnee tuskin korostaa, senhän todentavat
3021: l:ohdannut laimirulyön'ti tulisi edes tältä        jo meidän alkeisoppikirjammekin, puhu-
3022: osaltaan korjatuksi ja jotta suoviljelys ja        mattakaan monista. tieteellisistä ja muisk
3023: siihen kiinnitetty harrastus ;pääsisi jatku-       tutkielmista. Varsin huomattavan 1a~ti'nn­
3024: vasti ja my,öskin tuloksellisesti kehitty-         noru Pohjois-ISuomen ja, enittäin!kin Perä-
3025: mään olisi valtiovallan puolelta entistä           Pohjolan kruununmai11akin olevista ilSU-
3026: enemmän tuettava siihen tähtääviä pyrki-           tusmahdollisuuksista, niillä olevain so;den
3027: myksiä ja järjestettävä asiat siten, että se       laajuudesta ja viljelyskelpoisuudesta antaa
3028: järjesitö, nim. 1Suomen Su oviljelysyhdis-         tässä suhteessa n. s. Tilattoman väestön
3029:                                            11,32. -   Junes y. m.                                      83
3030: 
3031: Alakomitea, eri pitäjissä tekemäinsä tutki-                lyksen alalla." Ja sitten 'VarsinaiSISsa pe-
3032: n1usten tuloksina mietinnössä N :o 2, vuo-                 rusteluissaan siv. 304--305 jatkaa komitea:
3033: delta 1904. Verratessaan tässä .suhteessa                 ',Vaikein tehtävä käytännölliseen koetoi-
3034: eri maakuntain asemaa toisiinsa lausuu                     mintaan nähden on sen ensimäinen, perus-
3035: komit€a m. m. siv. 12·9: ,:Laajimmat ja                    tava järjestäminen.
3036: kenties myöskin parhaat viljelyskelpoiset                     Komitea on, kuten m.a.in,ittu, ka.tsonut
3037: maat kohtaamme kuitenkin Pohjanmaan                        käytännöllisen koetoiminnan erittäin tehok-
3038: laJmuden kruununrrnaiHa.. Etenkin Perä-Poh-                kaahi keinoksi tietoje:n levittämis,eksi maa-
3039: jolan äärettömät suomaat tarjoavat tosiaan                 taloudellisen tuotannon uusista saavutuk-
3040: suureromoisia näköaloja vastaiseen uudis-                  sista. Tällaiset toimenpiteet onkin jo kan-
3041: viljelyksoon katsoen, huolimatta siitä, että               van tunnustettu erittä.in kipeän tarpeen
3042: parhaat suomaat täälläkin yleensä jo ovat                  vaatimiksi."
3043: joutuneet yksityisille." Komitea jatkaa- sit-                 iSelos.tettuaan sitt.en ,e.rinäisrä a101ti<eita
3044: ten vielä loppupäätelmänään siv. 131:                      ja t01imen:piteitä eräissä yksityista,pa:uk-
3045: ,Kruun~tn metsämaat tarjoavat, varsinkin                   sissa jatkaa komitea: ,Monet seikat osat-
3046: Perä-PohjolasM runsaasti tilaisuutta käyt-                 tavat, että näitä pyrkimyksiä laajoissa pii-
3047: tämään suuriakin maa-aloja tarkoituksen-                   reissä pidetää.n varsin tä,rk·einå. U sea·t
3048: mukaiseen uudisasutukseen maanviljely k-                   maanviljelyss<mrat ovat järjestäneet erilai-
3049: scn perttsteella." 1 )                                     sia, kokeita, joiden suorittamirs•ta. on suu-
3050:      Kun uudisa.sutukisen e·distämisen ja ke-              resti v,a,ikeutft.anut' pMevän j·oh.don palk-
3051: hittämisen yhtenä tärkeimmistä tekijöistä                  kaamiseen ja muiden kustannusten suo-
3052: en juuri sopivain viljelysmenetelmien tun-                 rittamis;een tarvittavien ra!havarojen •puute.
3053: teminen ja käytäntöön .soveltaminen <heti                  Tämän lis,äiksi ovat erääit maaruvåijelys-
3054:  viljelystä järjestettäessä niin tuskin siihen             seurat ,pitä:n,eet yksinpä suoviljelyksen edis-
3055:  e;n tehokkaampaa ja vaikuttav.ampaa muu-                  tämi,siä. niin tärkeänä, et1tä ne ovat a,no-
3056:  takaan välillistä keinoa kuin esimerkillisen              rreet Suo:men Suovilj-elysyhdistyben myö-
3057: }wetoiminnan muodossa annettu ja paikal-                   täv.aikutusta omien ,paå'kaHis.ten k·oeas.emien
3058:  Esiin oloihin sovitettu käy1ännöllinen oh-                perustamisekS'i, jotka tehokkaammin lmin
3059:  jaus ja opastus.                                          Suoviljely.syhdistyksen etä,is.et a.semat. voi-
3060:      Koetoiminnan tärkeydestä ja tehokkuu-                 sivat edistää paik:kakunll!an suoviljelystä.
3061:  desta yleensä ja erittäinkin paikkakunnal-                   Paikallinen koetoiJminta, jota maanvilje-
3062:  li "'e>na virikkeenä ·esittälä ·koetoimintaa ja           lijät siis jo kauvan ovat halunneet järjes-
3063:  sen työn vastaista järjestämistä suunnitte-               tettäväksi, ei komitean vakaumuksen mu-
3064:  lemaan asetettu komitea mietinnössään                     kaan enään kauvemmin saa tulla syrjäy-
3065:  vuodelta 19116 monta erittäin valaisevaa ja               tetyksi."
3066:  icclistavaa lausuntoa. 'Mietinnön siinä osas-                Komitean ajatus koetoim{nnasta on siis
3067:  su, missä selostetaan Maanviljelysseurain ja              varsin selvä ja. täsmällinen.
3068:  yhdistyst,en suurrnitelmia ja toi:merupiteitä                 On otetta1va viel,ä, huomioon, että lukuun-
3069:  koetoimånn1a111 alaHa l.a.usuu komlJtl6a siv.             ottamatta P·er'ii-Pohjolan oma,a k:arjanhoidon
3070:                                                            l~säämismahdollisuutta suoviljelysten avul-
3071:  177 m . .m.: ,rMa•anvi.ljely:sseuroista ova.t Sa-
3072:   takunna.n, Hrumeen., Kes·ki-Suomen ja Pe·                la, seudulla tulee jatkuvasti käytettävärksi,
3073:  rä-Pohjol,an 2 ) ,sl8u!mt :näy't~.ä.ne;et 1ha['ras:ta·    tukkityömaiden hevosille melkoiset määrät
3074:  V8 n jErjestettyä     koetoimintaa kasvivilje-            et,elämp'ää kuletettuja ja suurie.n rahti-
3075:                                                            kustannusten vuoksi kalliiksi tulevia rehu-
3076:         Harvennus komite3n.                                ai.neita, ,ja että maakunnassa jo nykyisillä
3077:     , . Harvennus aiotteen tekijäin.                       maanviljelystiloilla olisi runsaasti ja pai-
3078:   84                   II,3:.l. -   SuQvi1jelyslweasema Perä-Pohjolaan.
3079: 
3080: koin aivan erinomaisia viljelyskelpoisia            Kaiken edellä lausutun nojalla rohke-
3081: soita joilta voitaisiin viimeksi mainittuun-      nemme kunnioittaen ehdottaa,
3082: kin tarpeeseen saada rajattomat määrät'
3083: rehuja, kunhan vaan maanviljelijöille, il-                    että eduStkunta päättäisi ensi vuo-
3084: man suuria, yksityisestä kokeilusta aiheu-                 den tulo- ja rnenoarvioon ottaa
3085: tuvia oppirahoja olisi saatu näytetyksi ja                 4-00,000 rnarkan suuruisen mäiirii-
3086: tvdistetuksi kullekin paikkakunnalle sopi-                 rahan, annettavaksi Suomen Suovil-
3087: vimmat ja kannattavimmat toimintrumuo-                     jelysyhdistyk'selle korottorn<ana lai-
3088: dot ja viljelystavat.                                      nana suoviljelyskoeaseman perusta-
3089:    Tällruisen s•uuremmaru bi pieruemmän pai-               miseksi Perä-Pohjolaan, ja
3090: kallisen koetoiminnan keskuksena ja. jär-                     että mainitun koeaseman ylläpito-
3091: jestäjänä tulisi komiteankin mielestä olla                 kustannuksiin annettaisiin 50,000
3092: n. s. piirikoeasema' Perä-Pdhjolaa varten.                 markan SW!l,rtdnen mtotuinen ap?t-
3093: aluksi vain toiseen paikkaan kuin komitea                  mha.
3094: näkyy suunnittelevan ja ra,joittaen kokeilut
3095: etupäässä suovilje1yksen alalle.
3096: 
3097: 
3098:           Helsingissä, huhtikuun 11 p :nä 1921.
3099: 
3100: 
3101:              Antti .lunes.                                     P. V. Heilkkinen.
3102:              Janne Koivuranta.                                 Kusti Arffman.
3103:              Fra.Bs Kärki.                                     Edvard TaJclmla.
3104:              A. Fränti.                                        K. Ruuskanen.
3105:              Juho Torppa.                                      Leonard Typpö.
3106:              Mikko V. Erich.                                   Yrjö Pesonen.
3107:              Jaakko Loppi.                                     P. Saal"elainen.
3108:              H. Peura.                                         Aarno Pesonen.
3109:                                              K. A. Lohi.
3110:                                                                                                           85
3111: 
3112: II.as. -     Anom. ehd. N :o 31.
3113: 
3114: 
3115: 
3116: 
3117:                                        Ruuskanen y. m.: Määrärahan myöntämise.<~tä ö'Uwoiljelys-
3118:                                            koease'ma:n perttstamista varten Sa-ooon.
3119: 
3120: 
3121:                                      S u o me n: E d u s k u n n a. lle.
3122: 
3123:      Viimeis-et vuodet ja .niiib.in liittyvä: elin,.        mia, sekä suovii:jelyskooasemia yJ,eisempää
3124: 'Larvepula ovat pätevästi osottanoot, .että val-            tai paikaJ:lis,ta koetoill!intaa varten. 1Ni1i-
3125: tiomme tärikeimpiä tehtäviä on maatalou-                    den avulla 'Oli pyritty ra·tkaisemaan kaii1ciki
3126: t.emrn.e k.oll'uttarninen k~aå~kissa suhteissa.             maa.nvi.ljelyksen suun:tak~s,ymykse~t, joiden
3127: 2.tiaatru1ous on saatava, ,si,lle kanoo1le, että s.e        ratkaiseminen yiksityi,selle maa.nvil:jeJiijä!lle
3128: pystyy tu-ottamaan katikki omassa maa.ssa                   olisi marhdQt.on.
3129: tarvittavat elintarpeet. Tämä käy mahdool-                     ·M.eidän maa.s·samme on piirikooa.oomia
3130: li!&eksi ainoastaan siten, että valtio vo.i:maJk-           koskeva suunnitelma vielä keskellleräinen.
3131: kruasti tukee maatalloutta llliin että s.e :pys-            Suovilj·elyskoea:sem:i:a. on taas arino·astaan
3132: tyy täysin käyttämään kaåJkkia niåtä mJa:h-                 Leteensu'oHa. ja Ilmarjodl·a.. Karjala•n ~suo­
3133:  clolli,s,uuksia, joita luonto meiHä, maamme                vi,Jjelys·ko-ea,semaa varten myönnettJiin var:at
3134: pdhjoisesta. asemasta huolimatta., ruTIJsaarsti             vuod-en 1912:1 tulo- ja. menoarvion yhtey-
3135: tarjoo. Sopivin muoto, joHa valti·o voi tU!lla              dessä. Sitä vastoin koko Sa.vo on vielä. variJlla
3136: maaiia.louden avruksi ·on maa.taloudelrlioon                omaa suoviljelyskoeasemaa. Suorviljelys-
3137: k'Oet.oiminnan avustami,nen. Koetoimi,n:nai1                ko·easeman tarve on. ,kuitenikin Sa.vossa v.ielä
3138: :nulla saadaan parhaiten sdviUe •mtinkäJai-                 suurempi kuin muua.Jrl·a maa,s.sammre. S.avo
3139: :<e.t maat ikussa.ki,n osassa. va.ltwkuntaa orvat           on <sulorilkkaimpia seutuja koko va.lialkun-
3140: ensi sijassa otettava.t viljelykseUe, minkä-                nassa ja ne suotutkimu:kset, jo1ta Suomen
3141:  laisia ojitus- ja muo~ka.u:stapoja sekä mitä               Suonvilge]iy,syhdistyksen toirmesta t.oi.mitet-
3142:  Lmnoitusa:ineita on käytettävä ja m~ssä .sruh-             tiin v. 191:9'----20 laajoina a:lueiHa. Suur-S.a-
3143:  t{~issa.; mirtkä v~lja- ja. IDIU'ut vi:ljre:lys•kas,vri-   von sni.lla., osoittivat, että tutkitui,sta. soista
3144:  laadut ovat parhaita. ja ·pa]kailli.si1n ol:oihin          noin r60-70 % oli vil'jelyskelpoi:si.a. ja että
3145: so,piv1m:pia. Lisäiksål voidaan koea.semarUa                ne laradultaan ja vi•l!jelysarvolta,a.n ovat Jihta
3146:  ja:lostrua, entisiä v1ljelyska·sv.]laa,tuja ja ke-         hyviä kuin muualla valtakunnassa. Sitä-
3147: hittää uusia. KoeaS<ema.t ja nii:ssä suoritettu             va.stoin ovat. pello1t Sav·oss:a m'ä1kisiä ja lri-
3148: koetoiminta ov:at ma·anviljelijäin pä.tevimpiä              visiä eivätkä tarjoa. yhtä hyviä vruld.elyoodel-
3149: neuvonautajoita 'ka,iJkiss'a maanviljelystä                 lytyksiä ilruin muua.lla ma:as:s:amme. Virlje-
3150: koskevi,s,sa, kysymy:ks1ssä. Koeasemat voi-                 lyksen täytyy siis Sa.voSIS:a suurremmars·s.a
3151:  va:t senvuoksi suuressa määrässä kohottaa                  mää~ä:ssä kuin muuall:a maassamme per:us-
3152:  ma.aiaJoustuotan:toa. Kaikissa edi sty•rue,em-             tua suoviltielyilrseen ja :suoviljelyM.Sremrulla
3153:  missä maissa onkin siitä ,syystä joko ko-                  on siis SavoossQ tavaNista suurempi menki-
3154: Jwnaan valtion varoiHa tai va'ltion a,vustuk-               tys. Maa.taioua.en j.a. koko va.ltakunn:an etu
3155: sella perUJstettu rii.ttäJvä määrä piirikoease-             1mit.enkin vaatii. että •Sa.von l.aa.jalt vil.jelys-
3156:   86                            II,33. -   Suov,:iJ1j·eJlyskoeasema Savoon.
3157: 
3158: 
3159: ke-1 pois:et suomaat otetaan viljely ksell€.            omaan yksityi·sillä v:aroi.Ua käy kuibenkin
3160: Näid-en riä:rkiperä:i:nen viljeleminen ei kui-          nykyisissä oloissa aivan maih:dotto:maksi.
3161: tenkaan ole mahdo.I,linen i•Lman omaa suavil-           Suomen Suoviljelysyhdi.s•t;)nkselläkään ei ole
3162: jel'yskoea.sema.a. Leh~en1sU'on ja :Hmajo•en            käyt.ettäNissä tähän tarvitta.via va.roda. Kun
3163: sno:viljetysko€as•emat •ovat Sa:voon nähden             aikaisemminkin perust.etrut suovil:je•lyskoe-
3164: liian kauka.na. Ilmanaia•, soiden laatu                 asema;t, vaikka s.ijaits€·v·atkin rikka•a.mmissa
3165: y. m. t.elkijä•t ovat silrsi er.iJa:Lsia, ettei nä.i-   osissa val'ta'kunta.a, ova.t p•erustetut, joko
3166: den iko€asemi•en tuloksia v;oida s•emmoise-             koknnaa1n tai suurimma1ksi osa'ksi, valtilon
3167: naan sovittaa savolarisiin ·oloi1hin. Ainoas--          varoilla, niin anomme kunnioittaen,
3168: taa.n Sa,voon perustetun su'ovilj.elys•kooase-
3169: ma.n wvulla voi;(liaan patevä~s•ti ratkaista                       että Eduskunta vuoden 1922 t~tln­
3170: mitkä .suoviljdyst.avat ja vil1jelys•kasvilala-                ja menoarviossa myöntäisi Savoon
3171: dut ·sovel•tuvat savoia.i•siin oloihin.                        perustettavaJa suoviljelyskoeasemaa
3172:     Asiaa •harrastavien maanvilj.elijäin Ja                    varten perustamiskuluihin 200,000
3173: maanJviljelysseuran toilmesta on Savoon pe-                    'lnarkkaa, sekä koroUornana lainanr1
3174: rust.etta.vaa ·suoviljelyskooa.s•emaa Yarten                    viiden 'Vuoden ajaksi ;')00,000 mark-
3175: koottu jo 'kymmeniätuhansia ja koota~w                         kaa.
3176: ede1leen. Ktoe.as·ema.n perustamin:en yksin-
3177: 
3178: 
3179: 
3180:              H-elsi.ngissä, huhtikuun 1'5 päivänä 19<2!..
3181: 
3182: 
3183:                     Kustaa Ruuskanen.                                 W. Taskinen.
3184:                     August Raatikainen.                               P. V. Heikkinen.
3185:                     •.ratu Nissinen.                                  Juho Snellman.
3186:                     Antti Junes.                                      K. V. Wuokoski.
3187:                     Heik!ld Nislmnen.                                 Mikael Soininen.
3188:                                              Mandi Hannula.
3189:                                                                                                       87
3190: 
3191: 11,34. -   Aoom. ehd. N :o 32.
3192: 
3193: 
3194: 
3195: 
3196:                                   Nikkanen y. m.: Määrärahan myöntämisestä kttoletuslai-
3197:                                      noiksi henkilöille, jotka voivat hawkkia vieraismaalais-
3198:                                      ten Karjalan kannaksella omistamia maa-alueita.
3199: 
3200: 
3201:                                  Suomen Ed u s kun n a, lle.
3202: 
3203:      Paika,lilisten asia.uha.rras·tajain ja. viime   tajat pää;snevät järje·s•te.lemä&n maaomai-
3204: ai,ko.i,na myöskin va:ltiova:Han ta:hol:ta on        suuksi.ensa myyn>tiä t.äällä Suomes,sa, ja. että
3205: kiimrnitetty huomiota maa.nomistUisololjen           edullisia. tilaisuuksia muutenkin eddleen
3206: epätyydyttä;vään ti~laa"n Karjalan kannak-           on tarjona, olisi ehdottomasti jot.a kin käy-
3207:                                                                                                 1
3208: 
3209: 
3210: 
3211: sella, erittäinkin v.enäJjäm rajaa. lähinnä ole-     tännöllistä toimi,ntaa. aitkaansaata.va siihen
3212:  villa aLueilla. Onha.n, niinkuin tunnettua,         suunrtaan, eti'ä .pai:k.aHinen asutus päärsisi
3213: al1kuperäinen talonpoikais-asutus Piertarista        näin avaantunei.ta mahdollisuuksia. hyväk-
3214: ylivoimasena suuntautune·en huvtitla-asutu~k­        s~een :kä.y.ttämään. Sillä n:iin paljon kuin tä-
3215: sen vaikutuksesta näillä seuduilla parhas.ti         hän saakka onk,i•n t€hty suunn:i,telmia. suo-
3216:  pirstoutunut. Lukemattomien palstarti,lojen         malai'sasutuhen edistämi,s,eksi ka.akkoisel 1a
3217:  hsäksi on myöskin itsenäisinä tiloi,nra huo-        ra.jaseuclulla, eivät ne ol€ johtarneet. maintit-
3218: matta.v>at alat maa-omaisuutta. joutunut vie-        tavi·in tuloksiin. Os:a,ksi täJmä j·orhtunee
3219: ra.smaalais;ten käsiin.                              suunnitt€luj,en moni:mutka.isuudesta, selvi'en
3220:     'Se taloudellinen rappioti.!la, johon omis-      menettelytapojen pwutt€e.sta, kuntien puut-
3221: tava luokka Venäjällä on joutunut, ja                tuvaS'.ta asianharratuksesta ja osaksi myös-
3222: ~saksi 'myöskin se seikka, e~ttä Su·omi on           kin: vaJtiovaUan ,pu:u:ttuva:s,ta huolenpidosrta
3223: ollut Venäjåstä eristetty, on saa.nut aikaan         näitä kovaosaisia rajamaita. kohtaan. Tun-
3224: sen. et:tä ma,hdollis:uus nä~den jo a;iniaa'ksi      tuu omituiselta, että vaikka hallituksena on
3225: menetetyiksi JUJuitujen maa-,al'uei.den takai-       oHut eri,koises.ti ta.rkOitubeen aijottuj,a. va-
3226:  sin saamiseksi on tuHut hY'vrinkin suu:ooksi.       roja käy,teW:i;vämä, mitään näkyvää toimi,n-
3227:  Parin viime vuoden ·kuluessa. on luku~isia          taa ei ole tähäm moo:n~e~S•s.ä aikaaniS'aatu. Jos
3228:  vierasmaalai.s~ten omistamia hloja raja..seu-       toiv~ot.tuja tuloksia a,iij·ot.a,an •saarvutta.a, olisi
3229: .dulla siirtynyt suomalaisten kä:silin. V a-         mielestä:mme menelttelytava,t yks•inker.taistu-
3230: hin1ko vaan, ·ettei paikatHinen a.sujami.sto         tetta.va ·siten, että yksi,tyisiHe, paikaHiseen
3231:  pääomien puutteessa. ol€ voim1t taQ'peelli-         {!Sujamistoonl kuuluville henkilöille valmis-
3232:  sessa määrässä kruyt.tää näin syntynyttä ti-        te:ttaisiin valtion väliintulon kautta mahdol-
3233:  lai.suutta hyväkseen, vaan on merkittärvin          lisuus ryhty'ä: hat11kkimaan vierasmaalaisten
3234: ·Osa tiloli~ta siirtynyt suuri,en puuta.va.rayh-     omitsta.mia maa,-alueita, etup·ääiSISä luonnolli-
3235: iiöidien !kä;siin.                                   s·esti v.LljelyS'tiloja i,tselloon.        Päåi(Jmien
3236:      Ottaen huomi'oon sen .seikan, että rauhal-      puute on t.äJssä s,uhtooSIS,a a.i'noana esteenä.
3237:  li.sten suhtei!len aJettua Suomen ja Veniilj,än     A.sia.nharrastuS'ta paikaHiseSS8! väestössä
3238: väli:Hä lukuisat venäläiset omaisuuden omis-         olisi ·kY'lläki'n olt€'massa. Kun voimakkaan
3239:                       Il,34. -   U~komaa1laisten tilat   K!arjalan kanualks~Ua.
3240: 
3241: suomrulaå<sasutuksen luominen ikaakJwiseHe                    väksi huokeakarkoisten ktwletuslai-
3242: rrujaseudulle olisi suuri kansa.nta1loudel1ilruen             nojen     myöt'l!tämiseksi henkilöille,
3243: kysym(Ys, jolla olisi myös oma, valtiollioon                  jotka ovat tilaisuudessa hankkimaan
3244: ja 'lra.nsallinen merkity.k>sensä., rohkenemme                itselleen vierasmaJalaisten omistwmia
3245: ehdottaa,                                                     maa-alueita Karjalan kannaksella
3246:                                                               joko lisämaana ennen omdstwmiensa:
3247:           että Eduskunta myöntäin 5 miljoo-                   maiden laa,ientmniseksi tai Uitsina fli-·
3248:         nan m.arkan määräraihan käytettä-                     knna.
3249: 
3250: 
3251: 
3252:            Helsi.ngis&ä, 14 päi vä:nä h uhti'ku uta 191211.
3253: 
3254: 
3255:                Vilho Nikkanen.                                       :M. Iannonen.
3256:                Simson Pilkka.                                         Matti W alkonen.
3257:                J. P. Kokiko.                                         :M·ikko V. Erich.
3258:                 Iatti Oja.                                           Elias Sinkko.
3259:                Edvard Ta:kilrnla.                                    Paul Thuneberg.
3260:                A.arno PesoDen.                                        Väinö Juustila.
3261:                Georg Schauman.                                       Juho Sn~llman.
3262:                                                                                                              89
3263: 
3264: Il,a5, -     Anom. ehd. N :o 33.
3265: 
3266: 
3267: 
3268: 
3269:                                          Jyske y.m.: Määrärahan myöntämisestä u/udisviljelys-
3270:                                             avu.stuksia varten.
3271: 
3272: 
3273:                                              Ed u s kunnalle.
3274: 
3275:      Eduskunta otti v. HJ,20 val,tion tulo- ja              neille, jos mieliitään pit:ää kiinni niistä jako-
3276: menoarvioon 30 milj mk:n ,määJrämaihan joot-                perusteis.ta, jotka Eduskunta a.vustwksen
3277: t,a,Y.aksi avu;s;tu'ksioo ntii.l!le viljelijö:i:He, jotka   m:yQntäes.sää:n hyväiks·yi. Kustamlllus !ha
3278: ottavat uutta maata viljelyksoon. Ehtoihi·n                 kohti on yl·eensä noussut Umam.a.tta.vas.ti ytli
3279: kuului, että reå·va.rus ·on alettu aikai.sintaarr           2,000 mk, joten a.vus•tus .säämnöl,lises~ti on
3280: keväiallä 191'9 ja valmi•S<fuu vi~mei,stään ke-             olev.a."eri suuruusluokiss:ao 1,000, 800 ja 600
3281: vätkylvöilhin v. 19~1. Eduslkunta samalla                   mk ha, kohti. Ei V'oi ajatelLa. myöskään
3282: määräsi, 1e'ttä avustus on oleva pienvliljeli-              malhdolliseksi sitä, e.Hä nre avustukse.na,llJO-
3283: jä:lle 1,000 mk, kes:kivi,ljelijäJllle 800 mk ja            jat, joiden uudismaa v.almåstuu vasta. ke-
3284: suurviLjelijälle 600 mk raivattua ha kohti                  vää:llä 11912'1, jätettäi!srrin i,Ima;n avustus'ta, jos
3285: edellyttäien, että raivarus·kusta,n:nus. ha kohti           he kerra.n työn kumnolli:s·esti ova.t suori:tta.-
3286: kohoaa väJMntääln .2,000 mk:aan. E'Uei rai-                 neet, koska mäåTäaika. pää:t:tyy wt;sta täl-
3287: vauskusta:nnus ·k·ohoa täJhän, on avustus-                  löi,n. Tulemme näin ollen siihen, että Edus-
3288: summa. oleva 50 % eli puol.et rai·vauskus-                  kunnan v·elvol.Iisuus an lisätä a.vns·tuksoon
3289: ta'nnukJsesta.                                              käytettävää määrärahaa niin pa.]jon, että
3290:     Kun tä.mä raivaustyö vielä on kesken, ei-               annettu lupa.us voidaan 'lroikormisuudessaam
3291: void-a t-äydellä varmuudell'a. sa.noa•, ·kui'lllka          täyttälä.
3292: paljon lopullisesti suunlliitellusta alasta                    Niiden €Una.kkolasclmlmien perusteella,
3293: tulee valmistumaan. LäJhim.a:i:n s•e·n kui;ten-             joita on tehty, arvioimme tarvitt.a.va.n lfusä-
3294: kin voi arvivi,da ·niiden ti-etoj•en perusteella,           määräraha•n 12,000,000 mk :ksi. J:os las-
3295: mitä 'Dll •kerättiy .maanvilje1ysseurotilta.                kemme, dtä a.vustuksen a.noja.t eri suuruus-
3296: Tiedl8.tään, että syy.skesää'!l 1'920 menrn.essä            luokissa saavat va:lmijlksi tul·evakisi .arnoi-
3297: oli määräajan s1sällä avustusta. wnone:i:den                dus·ta 43,000 ha :,sta vaJmiiksi samassa suh-
3298: talouksilssa valmistunut uutta peltoa ·n.                   teessa kuin he al:kua,an .swunnitteliva.t {yh-
3299: 24,000 ha. Paikan päällä tehtyjen arviolas-                 teensä n. 81,000), tuEsi,va.t pien.vi'ljeli~ät
3300: kelmioo mukaan va.Lmi.stuu kevrä!äillä '•l!9i21             ra.ivanneiksi n. 30,800 ha, keshviljelritjät n.
3301: vielä n. 19r000 ha, josta huomdtaiv'a osa oE                10,.300 ha ja. suurviljelijät n. 1,~9100 !00.
3302: jo v. 1920 puolivrulmiina•. Näti.n aHeru tulee              Tämä edellyttäisi a.vusi-usta. 1,{)()1(), 800 ja
3303: suunnit-ellusta a.Iasta. valmistuma.run arviolta            600 m'k:n mukaan ha. kohti yhrtoo.lllsä '!l.
3304: n. 43,1000 ha.                                              10,000,000 mlk. Jos a,rvioriimme, että tästä
3305:     ,N<y;t on ilmeistä, oettä Eduskunn•a.n ta.rko-          43,000 ha :sta valmistuu eri s:uuruusiuolrissa
3306: tuksoon myöntämät avus:tuk•oot eivä:t :råitä                siinä suhteessa Jmim eri suuruusluo:ki,ssa, <>li
3307: kRiki,Ne määräJa,j~m si,;;ällä avustusta a.no-              a\·ustuksenano•.iiR, tulisi eri ·suuruusluokmsa
3308:                                                                                                            12
3309:   90                     II,:35. -   Määräraha uudis,vN:jelysavus.tuksia varten.
3310: 
3311: raivatukJS i n. 3~6,900, 5,,800 ja 300 ha, jol-
3312:              1                                          avustussumma nousee kaikha.a.n 4l2,000,•000
3313: loin, las!lcien avustu:kse:t ed.eHeen 1,000, 800        mk:aa.n. Kun EiduSikum:ta jo a:ilka.iSiemmin
3314: ja 600 mk ha. kohti, tarvi,Ua.isi~~n a,vustu:sta        on tarkotuks.e('m myöntänyt 30,000,{)()() mk.
3315: n. 41,7 20,000 mk. Kun kuitentki,n on to<d~en­
3316:         1
3317:                                                         on puuttuva tsumma n. 1i2I,OOO,OOO mk
3318: näköistä, että pienvitljelilijöilM valmistuu              'Tä:män nojalla ehdotamme kunni,oitta,c·tt.
3319: suunnitellusta alasta. suhiJe.eHi,sesti rurusa.allll-
3320: min kuå.n muillia ja kun on ma.hdoH1sta, että                     että Edusku,n.ta piiJättäisi valtion
3321: edellä arvioitu 43,0{)10 ha on pieruemlJi kuin                 vuoden 19.22 tulo- ja menoarvioon
3322: todeHisuud<e·ssa tulee va1millstumaalll, 'kat-                 ottaa 12,000,000 mk uudisvidjelys-
3323: somme todennäJköiseksi, että tarvitta.va                       avustu,ksia cvarten.
3324: 
3325: 
3326: 
3327:             Helsingissä, huhtik. 14 .p. 19>2:1.
3328: 
3329: 
3330:                   J. Jyske.                                     Tatu Nissinen.
3331:                   A. Fränti.                                    August Raatikainen.
3332:                   Heikki Kääriäinen.                            Antti Meriläinen.
3333:                   Juho Kananen.                                 Väinö Juustila.
3334:                   J. A. Ihamuotila.                             Pekka Soorelainen.
3335:                                            J{. Ruuskanen.
3336:                                                                                                91
3337: 
3338: II,a6. -   Anom. ebd. N :o a4.
3339: 
3340: 
3341: 
3342: 
3343:                                  Kärki y, m.: Määtt·ärahan myöntämisestä Stmpohjan maa-
3344:                                     mieskoulun rakennttsamustukseksi.
3345: 
3346: 
3347:                               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
3348: 
3349:     Suomen maatalouden kehitys on vielä           jonka ohjelma on siihen nä:hclen sovitettu,
3350: varsin alhaisella >a.st,eella. Yhtenä vaikutta-   rakennukset ja maa-alue ovat kuitenkin
3351: vimmista syistä tähän on varsinkin talon-         tulleet maksamaan jo yli 450,000 markan,
3352: poikais- ja pienviljelyks-en keskuudessa ol-      joten lainaa on täytynyt tehdä n. 3<50,000
3353: lut ammattitietojen puute. Varsin ,harvat         mk. Jotta koulu voisi tarkoitustaan vastaa-
3354: pienviljelijöistä ovat voineet saada amma-        vasti toimia, olisi välttämättömästi raken-
3355: tissaan minkäänlais<ta opetusta. Yhä edel-        nettava eräitä rakennuksia, joista yksi on
3356: leenkin on maataloudellisia oppilaitoksia         alulla, mutta varojen puutteen tä·hden k-es-
3357:  liian. vähän ja nekin, mitä on, kaipaavat        keneräinen. Kun koulu on yksityisestä luo-
3358: laajentamista ei ainoastaan opetusohjel-          tosta riippuva, joutuu sen asema a.rvelutta-
3359: maan vaan myöskin rak-ennuksiin ja opet-          v.aksi ja toimintn siten heikoksi. Valtiolta
3360: taja voi:miinkin nähden.                          saatu vuotuinen apuraha on kokonaan men-
3361:     Etelä~Po,hjanmaftlla     on tosin viljelys    nyt, opdtajien pal:k!kaamiseen! ja muut vuo-
3362: huomattavast-i laajentunut, mutta sen tuo-        tuiset meno,t on tä~yty,nryt koulun kamnatlt.a-
3363: tanto ei ole pinta-alaa kohden läheskään          ji,en ja ystävien hank,kia. Kun maata-lous-
3364: tyydyttävä. Tämän huomatessaan ja tun-            tuotannon kohottamrinen n.äinä mur.roskau-
3365: tien, että maatalouden menestymisen eh-           sina. otlisi yhteiskunnallisestikin va.r.sin t'ä,r-
3366: tona on sen kehittäminen monipuolisem-            keäå ja k~um· maatalouden: op€1tustyö olisi s:a.a-
3367: maksi ja voimakkaammaks[ voidakseen               tava y.ht.eiskunlna,n tukemana riittävästi laa-
3368: ;:mada kohonn1oot kustan1rruk!set peitetyiksi,    jenema.an j.a voimis·tum.a.an, roh'kenen kun-
3369: on Etelä-'Pohjarumaan pienviljelijäväestö         n.ioittaen ehdottaa,
3370: ryhtynyt alotteeseen saadak&een ammatti-
3371: opetusta. Siinä tarkoituksessa on se perus-                  että Eduskunta päättäisi ensi
3372: ta.nut KauhajoelLe maa,mies,koulun, m-                    vuoden me'YI)()arvioon ottaa Smk.
3373: meltä Suupohjan Maamieskoulu, jonka pe-
3374:        1
3375:                                                           425,000:-      maatalousministeriön
3376: rustamiseen se on kerännyt omia varoja yli                lähemmin mä&räämillä eluloilla käy-
3377: 100,000 mk. Koulun, joka on pisnviljelyk-                 tettäväksi Suupohjan Maamieskou-
3378: &en tarpeita ja oloja varten tarkoitettu ja               lun rakennusavustul.;sena.
3379: 
3380: 
3381:            Helsingissä, H p :nä huhtikuuta 19121.
3382: 
3383: 
3384:               F1·ans Kärki.                                     Frans Hanhisalo.
3385:               Jaakko Loukko.                                    Heikki Peura.
3386:               I1auri Perälä.                                    Matti Latvala.
3387:   92
3388: 
3389: H,ar.- Anom. ebd. N:o 18.
3390: 
3391: 
3392: 
3393: 
3394:                                   Kaskinen y.m.: Valtioavun myöntämisestä sahateollisw;,s-
3395:                                      k,oulun perwstairnista vtarten.
3396: 
3397: 
3398:                                 S u o m e n E d u s k u n n a 1 l e.
3399: 
3400:      8a1hateollisuus oru maamme vanhin teol-         olisi vaatinut. Mitään erikoista sahaustek-
3401: lisuuden ha:ara ja. yhä edel,Jieen on se,            niikkaa ei maamme ole kehittänyt eikä ver-
3402: tärkeimpiä, ellBi tärkein teollisuu:den ala,         tailu kilpailevien maiden kanssa aina lan-
3403: jonka tuotteilla kauppavaihdossamille ulko-          kea sen eduksi. Onhan kumminkin ihuOtlllat-
3404: maiden kanssa on erityisen ,suuri, miltei            tava, että rtämä teollisuus vuosittain kulut-
3405: r:atkaiseva merkitys'. Siitä huolimatta että         taa kymmeniä miljooneja maamme metsien
3406: sahat;eollilisuus toden111~kiöis.e:sti kauan on      parhaita puita, sen kallisarvoisinta raaka-
3407: tå.$ä a~semass•aan 1pysyv1ä, o(Jin, s-en lkeh~t­     ainetta, ja että maamme talouden kannalta
3408: tyminen ja eteenpäin vienti ollut kokonaan           katsoen on mitä suuriarvoisinta, että tämä
3409: riippu.vainen yksityisten sahaliikkeiden .sii-       jalostus saadaan ~huippuunsa ke):litetyksi ei
3410: hen kiinnittämästä huomiosta ja niistä ko-           ainoastaan valmistettavan tavaran laatuun
3411: k<~muksista, joita aikojen kuluessa ,on saatu.       vaan myöskin raaka-aineen mahdollisim-
3412: Valtion puolel.ta ei tämän teollisuudenhaa-          man tarkkaan :käyttämiseen nä:hden. Kuta
3413: ran edistämiseksi liene uhrattu mitään. Ei           pienemmällä voiman- ja raaka-aineen kulu-
3414: ole olemassa m~tään oppilaitosta, jossa tätä         tuksella sahateollisuu:temm€ voi valmistaa
3415: teollisuudBn:haaraa erityi.senä ammattiai-           mruai,lmanmark:kinoilla ,ha:luHua •sa,hatava-
3416: neena opetettaisiin, ei ainakaan s.ellaista,         raa, kuta pitemmälle se voi sen jalostaa ja
3417: jossa sille muiden aineiden joukossa uhrat-          kuta korkeammalle se voi tavaransa laadun
3418: taisiin sanottavampaa aikaa. Tämä välin-             kohottaa, sitä .suurempi ja moninaisempi
3419: pitämättömyys j.ohtuu osittain siitä käsi-           hyöty maallemme siitä on. Tällaista ke-
3420: tyksestä, että sah'ateollisuus on ala, joka          11itystä on lmmminkin turha odottaa, jos
3421: on siinä määrin yksinkertainen, että sen             sahateollisuus jätetään sellaisten henkilöi-
3422: kehittämisoon ei ol.e kannattanut uhrata             d-en käsiin, jotka, kuten näihin ast.i, puh-
3423: suure.mpaa huomiota, osittain .siitä, että on        taasti kokemustietä ovat ammattiinsa val-
3424: totuttu ,sitä pitämään alana, joka on tullut         mistautuneet, ja joilla ei ole ollut niitä p01h-
3425: toimeen ilman, että sitä varten olisi kou-           jatietoja, .)oita päämaalistaan selvä ammat-
3426: lutettu erityistä ammattikuntaa, vaan joka           tiopetus yksin voi antaa. Eten·kin kaivataan
3427: i:t.se on ·pystynyt haill:ikmnaallJ itselleen pMe-   koulutettuja työnjohtajia. joita on syste-
3428: vän jo:hdon. ;Maamme sa:hateollisuus ei              maattisesti kasvatettu sahateollisuutta var-
3429: kumminkaan ole kehittynyt niin kuin .se              ten ja jotka osaavat järjestää raaka-ainei-
3430: olisi voinut eikä joka suhteessa ole noussut         den korjuun ja kuljetuksen taloudellisesti
3431: sille tasolle kuin sen menestyksellinen kil-         edullisimmal.la tavalla ja pystyvät niitä
3432: pailu muiden sahateollisuusmaiden 'kanssa            parhaiten jalostamaan. On tunnettua. että
3433:                                      Il,37.- Kaskinen y. m.                                 93
3434: 
3435: maatalousmiestemme taholla on parast'ai-           joi'tuksen korkovaroilla tulla toimeen, vaan
3436: kaa käynnissä suurisuuntainen yritys Met-          tarvitsisi vielä noin 170,000 \Smk. suuruis-
3437: säkeskus Osakeyhtiön nimellä, jonka tar-           ta vuotuista avustusta, voidakseen alottaa
3438: koituksena     järkiperäisen metsänpitelyn         toimintansa. Koska nyt Suomen valtiolla
3439: ohella tiettävästi on jä!jestää toimintaan         e: ainoastaan välillisesti sen hyödyn kaut-
3440: myöskin o!Illia sahalaitoksia. On selvää, että     ta, jonka maamme kokonaisuudessaan saisi
3441: senkin yrityksen taholla tultaisiin .kipeästi      osakseen sahateollisuuden kehittymisestä,
3442: tarvitsemaan hyviä koulutettuja metsä- ja          vaan myöskin suoranaisesti suurena met-
3443: sahanpää<llysmiehiä.                               sien omistajana ja sahateollisuuden harjoit-
3444:    Teollisuuspiireissä on kauan oltu tästä         tajana, olisi erittäin suurta intressiä suun-
3445: selvillä ja varkka hallitus yksityisestä alot-     niteLlun koulun perustamisesta, niin rohke-
3446: teesta vuonna 1913 asetti komitean valmis-         nemme esti<ttää,
3447: tamaa.n;    ehd>otusta sahateoHisuusilwulua
3448: varten,    Ja· ma.in;ittu komitea' vuonrua                   että valtio sahaJteollis·uuskOIUlttn
3449: 1915 valmistuTheess·a .mietinnössä ,ehdotJti              aikaa:nJSaamista     varten myöntäisi
3450: metsä- j.a sahai;:;·knilli3·Cll koulun perus-             kerta kaikkiaan perustarniskUIStan-
3451: tamista, ei t.ä.l,laista app~laå:tosta {)le               nuklsiin mak'Se#avOJna eriimä 50,000
3452: saatu pystyyn. Yksity~sestr on sen p.e-                   markkaa; ,s,ekä:
3453: rusta.mista varten äsht.täin ;te.My 300,000                  että valtio -myön1täisi 170,000 mar-
3454: lli~Vrkan .suurui:nen lalhJoitus, muttta. koulu,          kan suu.ruisen vuotuisen apurahan
3455: jolm; toimisi karosiosaisena, roasv.attoon                sahateollisuu$k()!!Ulua varten, joka
3456: nn.u hyvin metsä- tkuin1 sa!hanpä.Wlly.s-                 yksityisestä alatteosta lähteneenä
3457: mreh>ilä, ja joka tar~its.ee vähi:utiilin                 alkaisi toimintansa ,io ensi rsyksynä.
3458: kaksi almmattiopettajaa, ei voi tämän lah-
3459: 
3460: 
3461: 
3462: 
3463:                J. Kaskinen.                K. V. Holma.              Arvi KoDtu.
3464:   94
3465: 
3466: Il,3s. -       Pet. försl. N :o 42.
3467: 
3468: 
3469: 
3470:                                                                                                                                        .
3471:                                                   Åkerblom: Angående statsunderstöd åt och inrättande a11
3472:                                                      slöjdskolor på landet.
3473: 
3474: 
3475:                                                  'l' i l l F i n l a n d s R i k s d a g.
3476: 
3477:     För yTkesutbildn[ngen bla.m1 stä.de:rnas                                                            ligen angående ,,;för beredande yrkessikolDr",
3478: unga.om ha. nyligen ombbtanrue förbälttrin-                                                             ,.aUmän.na yrkoesskO!lorr", ,y.rk•eselev:skolor"
3479: gar vidtagrts. Två kommitteer ~a. på upp-                                                               och ,'V'erkiDiä,sta,rskolor".
3480: dra.g a;v regerilng.en täti efter WJ.,f.alllJdra arhe-                                                     Genotm dessa åtg'ä:r.der lkomma städerna
3481: ta:t för en pla.nlilläs~Siga:re yrke'Su1ib~ldning.                                                      att erhå!Ha så stort antal yrkes·slwlor av
3482: Den ena. komm:i·tteen a vga,v si11Jt betänka.nde                                                        oliika :slag, att a.ll nngdom i städerna, ;som
3483: härom li9>1;2. oclh (i.en andrra., som år 19!17 t~ll­                                                   har berho•v a1v yr.kesutlbildning, får till±iäJlle
3484: sa.ttes aM. granska d•en förms :Dörslag, avga v                                                         a.tt :besöllm rsålda.na s:kolor oeh ibli utrtl'sta.de
3485: sit.t betämka.rude år 19 1.8. Dessa kommitteer
3486:                             1
3487:                                                                                                         m>8<d v.ärdefull yrkesskicklighet. Stä:derna
3488: föreslogo inrä.ttand.e a.v tre nya. t.yper arv yr-                                                      ha: nämligcm redan nu ,ganska v:äl sörjt {ör
3489: kes.skolor jäms~des me.d de bittiHs1 ,a,J>lmänna                                                        yr'kesntbilldni•ngen.
3490: ha.ntv•erks- och yrkesskolorna ..                                                                          År 191!6 fun.nro.s i Firnllands st'ätder för
3491:     På gru:nd arv dessa lkomm~·ttehetärukanden                                                          stadsnärinwanna följa.nde .s!kolm till deL an-
3492: faststäHde rpre•sidente.n den 2 man; 19120 :för-                                                        tal och med •Nilrare. ele:ver sa:mt sta:tsu.nder-
3493: ordui.nrga.r O'ID ;fyra :slagrs. yrlkes-slmlor:, näm-                                                   stö\'1, sorm föber:
3494:     Antal                            Skolornas art                                                                            Antal        Antal    Statsanslag.
3495:     skolor                                                                                                                    lärare       elever      Fmk.
3496:        110     lhJögre oclh förberedande yrlkersrSikolor ........                                                              90            749     136,071
3497:        212     'hö!gre J1 a.nrtver:kssko lror ..................                                                              1·55         1,466      69,88•1
3498:        219     1ägre                                           ••      0   •••      0   ••••••••                     0   ••     54           77'5     21,770
3499:                                    "
3500:        2i1     .s~öjdskolor förla~d.a i ·stä1derna.                                         0   •••••••••                       2,9          609      68,450
3501:        15      !harnrd.elsbi:tr'äruessiko:l'or                 •   0   •••      0   ••      0   •••••••••                      81            6·94     3'6,572
3502:         6      hande.lsinstitUit         0   •••       0   0   ••••••••••                           0   •••••            0.     7'1          518     164,360•
3503:        13      ha.ndel:sslkolor  •   0   •••       0   •••••••••••                              0   ••••••••                  109          1,001     2179,948
3504:          2!    ha:ndelsrhö;gskro lor             ••    0   ••••••               0   •••••••••••                           0    31            101      211,,200
3505:          8      industriskolor   •••         0    ••••••••••••••                                    0   ••••••            0
3506:                                                                                                                                 9r4,         456     357,093
3507:          6      navigations.skorlor              ••    0   •••••••••••••                                    0   •••••           50            57     109,048
3508:          :2\    teknirsika lärove1ik             ••••••••••                         0   0   ••••••••••                         31            130      31,700
3509:      1'34                                                                                                                     795          6,5;)6   1,r269.093
3510: 
3511:     På la.ndsibygd€n            funnos samma år föl jande .skol:or för nrä:ni.ngarna:
3512:     Antal                            Skolornas art                                                                            Antal        Antal    Statsanslag.
3513:     skolor                                                                                                                    lärare       elever      Fmk.
3514:        5·      skogva.Marslkolnr             •••••             0   ••••••               0   ••••            0   0   ••••        10           144     146,749
3515:     117        lanltibru:kslärov·el'k            ••••••••                   0   •••         0.      0   0   ••••••            m6           3,164     958,0114
3516:      9!1       s:löjdrskoJ.or förlag.da på landslbygden .....                                                                 113r9        2,630     126,668
3517:      2113                                                                                                                     465          5,9>38   1,2131,431
3518:                                            ll,3s. -     Åkerblom.                                       95
3519: 
3520:     Själ'V!fallet SJtå :städemas skolor öppna            undervi,sning.smaterial årligen ertt .belopp
3521: ockis:å för landslbygdens :ung.dom oeh sko-              som ·rniotsva.rar >fem procen.t av slrolaDJS
3522: lurna på •landSibygden för st,äJdenms rurug-             st,ats•ansl ag.
3523: dom, men :på •gr:urud a1v a.vståndet till tSko-             .Staten bidrager sålun!da i 1stor omfatt-
3524: lorna •och de höga Jevnads:kostnader,na på               ning ooh med en stor anpart. tiU inr!ättande
3525: en fräJmmande •ort, llwmma sikolorna i stä-              odh UiP[lrättihållande av skolor för yrkesut-,
3526: derna a1tt thurvudsaikliga.st besökas av ung-            biMning i •S'tiäJderrna. Landslbygden ha:r Hli-
3527: dom fran tSkolort.e.n och li1kaså sikaloma JPå           vi•t lårugt eftrer i denna. ut:veclkJing. Då det
3528: landsbygden så gott .sum uteslutarude av                 nu finnes i :medelta;l över 2 yrik€1s.- och
3529: ungdom rfrån landet. De åtg'ärd•er som •vid-             slöj·d·skolor i v1arje rsrtad, så finnes på lands-
3530: ta:gits a.v .st.aten för inaiättande a;v ytkessko-       hy.gden endast en i var .sjette lkommU!ll. Odh
3531: lor i stiäderna iäro därrför otillräc.kEga. för          då :st1aten 1916 rgav .i omedelta•l 3,6,10 mk. till
3532: landslbygdens lbehov. Behov,et av yr:k.esut-             varje 1dylik ,s'kola i städerna gaiv ·de:n .sram-
3533: bi.JJdning är ju minst lika stort på lands-              t,idigt erudast 1,390 mk. tili varje slöjdsilwlla
3534: bygden isynnerihet. rhos den obesuttna be-               på :Janclet. Det målstc sålunda. aJl·ses .hålde
3535: folkn~ngen.        Ar 19~16 funnos i :städerna           rätt odh !b~lihgt, att staten s.krider till liik-
3536: 5211,,2,08 odh på •landslbygden 2,8013,795 in-           nande å1Jgärrder för landsbyggden.
3537: våna.re. Den ·Oibesuttna .beföikning"'en iJorde              Aren 1906-08 v>ar en 1Silöjdk101nmit.te tå.H-
3538: på 1am1sbygden vara omkring 45 ooh i stä-                satt a.t.t göm upp ·planer för hemslöjdens
3539: derna; 5•0 [Jnocen.t av hel,a beofol!kningen. Då         frä:mjande. .1\fen. .ele ön.skemiål oQh för.slalg
3540: i stäidevna firrma·s omkring 2160;000 ,'dbe-             denna 'Komtmitte fr.ams•tlällcre, i s.itt betäm-
3541: sruttna", finnas på Jandsibygruen o:mikring              kande, :sorm utkom 1908, ha -enda1st i vissa
3542: ] ,2160,0100. Arv dessa fyli]a årligen 17 år             delar blivit förverk'ligade. Ed .heller ha.,
3543: olTIJkrinJg 4,,560 .per1sonier i stäJderna ocJh          så vitt det, cär kä:rut, de förslag ti!Jl författ-
3544: 2 2,300 .på JanCLsibygden. Dessa tal visa,
3545:  1
3546:                                                          ningar angålen<de lhem:slöjCLssk:olorna llwm-
3547: hum 1stort :heh•ovet av yrkes·wbbildni,ng är             mitten Uipp;g1jorde bhvit 1av re.geringe•n god-
3548: hlanid den .he;foillkning, so01m i ·fnämsta rum-         kända.
3549: met 'både i stf!Jd odh ,på lamdet är hänvisad                Statsanslag utgives1 ,för slöjdsko·lorna. t~ll
3550: t·iU !Yrikesarlbete. Men ·slöjdsk,olorna på lan-         så stort lbelop,p, 1att det rmotsrvara.r t.re ifjär-
3551: ruet beih'ö>va,s odlkså •foö:r höndernas ba.rn. Hit-     cleCLelar av ]ä,ra.rens ]ön odh anslag kan till-
3552: tiHs ha •dessa a1'l'm!ännare än den o'heswt.tna          fälli1gtvis fås .s•om hiodn11g för verktygsan-
3553: ungdomen· besokt s:löj:ds'lwlorna.                       skaffande. I ,fall reda.n såJdana statsumder-
3554:     I ~de rrä.mnrda ;fömrdninga.rna a.v den 2            stöd vor·e att ,påräkna. i va1~e k'ommun, där
3555: mal'ls 1!1·210 stadga:s, a1t1t ·v·erlmnä•starskolorna    man vill'e i·mätta •8!1.1 srlöjds,kola., vore inga
3556: äro statss'kol'Or som gr:undas och •npl])rätt-           vi'dar'e åt1gärder ~behöv1iga. Men man enfar
3557: hålla,s a.v staten, at.t år,hgt. sbatsunderst.öd         at.t •det är yt.ter:srt sv:årt, an:t få stats'hidrag
3558: utgår åt y;rrkes•s'~olor llled minst hiäld]ten och       till någon ny ·slöjds::lwla. .l'\{·an vri.H i äm-
3559: högst iyra fe:mtlede.lar a;v samtli.ga omkost-           hetsverken för nuvamnd·e icke v,eta av nå-
3560: na'der för året, åt a.llmänna yrkes:sko1or ·Så           go.n ewentli,g utvedklinrg 11å s.Iögd,skoleom-
3561: stort att det mots,va:rar hiäHte.n aiV förest.ån-        rådet.
3562:  darcns och llärarnas löner roch åt ,föl4bere-               SåJdana ut.fästelser om a:nslag, som sbad-
3563:  dande yr'kessko1or .mi111st hä.lften oeh hög;srt        ,ga.ts i 19120 å1:s förf alttni•nga:r å t yr:kiesslko-
3564: tre •f1jä:rdiedela1r av :samtliga omkostnader            Jorna, lböra. läven gi•vas fö'r slöjdskoilorna·på
3565:  för året. Dä<rutö.ver utgives en gån1g för              lanruet. U tv·ecklingen a1v slöjdslkdlorna I}Jiå
3566:  aHa. ,för •ver:ksM1rue:r•s inrätta.nde staLsunder-      Jandet hör sgälvfaillet fräJmjas minst 1så
3567:  stöd eft.er pr1~vning och för anska.ffandr~ av          Jång.t, att en manli1g oe:h en kvi.nnlig slöjd-
3568:    96                             II,38. -   Kotiteollil>uuskouhtt.
3569: 
3570:   silm}a. få,s inrätta.d i vrurJe ikommun med               omkostnader och med fem procent
3571:   4;000 invånare, rutt dessa: skolor erhåJllla              av skolans statsanslag för anskaf-
3572:   egna slöjdlobler och förSie:s med 'beihövliga             fande av undervisningsmaterial satmt
3573:   veriktyg oc.h unt:lervisningsmaterial, samt               statsunderstöd en gång för alla för
3574:   aibt en och an:nan :slöjdskola får utvid1gas,             slöjdlokalers inrättande uppgående
3575: , så artt den kan ut.bilda slöjld!rärare. Stats-            till tjugu procent av byggnadskost-
3576:   verket äger en särskild slöjdiforucl, v:arur              naderna, varjämte amoteringslån av
3577:   byggnatdslån kunele giva1s, men därutöver                 staten beviljas uppgående till minst
3578:   böra såJsom för yrkesskolorna. givas något                trettio procent av byggnadskostna-
3579:   byggnadsbidrag exempelvis 20 % a:v bygg-                  derna;
3580:   nat:lskostna;derna.                                          att staten helt och hållet överta·
3581:       Inrättoo.>det av nya :slöjdsikolor bör dock           ger sådan slöjdskola, som utbildar
3582:   sik<e stegvis. LäJmpliga.st vore kansk<e, att             slöjdlärare; samt
3583:   erudaSit en ny slöjdskola fin:ge årligen in-                 att Regeringen berättigas årligen
3584:   räiltas inom v:a.rt oclt ett arv d.e nu varande           låta inrätta åtminstone en ny slöjd-
3585:   lantbrukSISällskatpens eller d~ssa .motsva-               skola inom va,rje lantbrukssäUskaps
3586:   ramde hemslöjdstfören,ingars verk·sarnhets-               eller motsvamnde hemslöjdsföre-
3587:   områden. Varje sådan förening omfattar                    nings verksamhetsområde ända till
3588:   som :känt flera tiotal kom:muner.                         dess att det finnes en manlig och en
3589:       På gTund av det fra:mhållna ber jag                   kvinnlig slöjdskola i varje kom-
3590:   vördsamt få föres1lå, abt Riiksdagen mMte                 mun, som har under 4,000 invånare
3591:   besh1ta:                                                  och två av 11art slag i kommunm·
3592:                                                             med 4,000-8,000 samt tre av vart
3593:            att det åt·liga stats~mderstödet åt              slag i komm~meT med 8,000-12,000
3594:         slöjdskoloma på landet utgår med                    invårwre.
3595:         trefjärdedelar av skolans samtliga
3596: 
3597: 
3598:             Hel·singfors, den 8 a;pril 19t2].
3599: 
3600: 
3601:                                                                          K. Y. Åkerblom.
3602:                                                                                                      9'1
3603: 
3604: U,ss. -    Anom. ehd. N:o 42.
3605:                                                                                             Suomennos.
3606: 
3607: 
3608: 
3609: 
3610:                                        Åkerblom: Kotiteollisuf4SkoulujeK                   perustamisesta
3611:                                            moalle ja niiden ooltioavwsta.
3612: 
3613: 
3614:                                  Suomen         E d u s k u n1 n a il i e.
3615: 
3616:     Kau.punkilaisnuGrison: ammattikasva tuk-             v~sta kouluista/', ,,,yleisistä ammattilaiskou-
3617: .seru ·hyväksi on wskettwin ryhdytty laajoi-              luista",     ,.,,amma\ttioppilaskoruluis·ta"  ja
3618: ihin, parannuksiin. Kaks~ komiteaa on' hal-               ,työnjolhtajakouluista".
3619:  lituksen toimena.nnon johdosta peräkanaa                    Näiden toimenpi:teidell! johdosta tulevat
3620:  työskennellyt suunnitelmalliseunman am-                  kaupungi,t sa.amaall! niin suuren lukumää-
3621:  ma.ttikasvatuksen: aikaansaamis'eksi. Toi-               rän erilaisia ammattikouluja, että koko se
3622:  nen komitea. a.ntoi mietirutönsä asiasta                 kau•punk·ien nuoDis,o, joka .tarvitsee a,mmat-
3623:  Villlon,na 11916~ ja toritnen, jo:ka vuonna. 19:17       tikasva.tusta., saa. tilaisunden käydä seHaåsta
3624:  asetettiin tarkastamaan edellisen: ehdotuk-              koulua ja hankkia itsel<leen a:rvokasta am-
3625:  sia, vuonna 1918. NäJmä komiteat ehdotti-                mattita.~toa.     Kau,pungeissa on nimittäin
3626:  vat .perustettavaksi kolmea uutta lajia am-              jo nykyisin hyvin huo[ehdittu ammatti-
3627:  mattikouluja tähänastisten yleisten käsi-                kasvatuksesta.
3628:  työ- ja ammattikoulujoen rinnalle.                          Vuonna 1916 oli Suomen kaupungeissa
3629:      Näiden kom.iteanmietintöjen perusteella              kaupunkielinkeinoja varten kouluja sekä
3630:  vahvisti presrndent·ti 2 päiivänä maa:Iiskuuta           nå.issä opettajia ja .oppilaita seU!raava,t mää-
3631:  1920 asetukset neljän[aisi.sta ammattikou-               rät ynnä n:iillä valtioapua:
3632:  luista, nimittäin ,ammatteihin valmista-
3633: 
3634:                                                                    Op~tta-   Oppi-     Valtioapu
3635:                                     Kouluja                                  laita       Smk.
3636:                                                                       Jia
3637:           10 ylempää ja valmistavaa; amma tt.ikoulua                  90       749      136,071
3638:           22 ylempä-ä käsityökoulua         •••••   0   ••••••••     155     1,466       69,881
3639:           29 alempaa käsityökoulua ...............                    54       775       21,770
3640:           2!1 ik,atU[)umikeihin såjoibettua tkottiteotlE.suu:s-
3641:               ikiOtUlUia ............................                 29        609       <68,4.10
3642:           15 kau ppa-a.pulaiskoul ua ' ...............                81       694       36,572
3643:             6 kauppao•pistoa ......................                   71       51i8     164,3·60
3644:           13 kau,ppakou;lua. ......................                  109     1,001      279,948
3645:             2 kauppak.orkeakoulua ................                    31       101       21,200
3646:             8 .teotllisuuskoulua ....................                 94       456      357,,093
3647:             6 merilwulua ........................                     50         57     109,048
3648:             2 teknillistä! .oppilaitosta ...............              31       130        31.700
3649:           134                                                        795     6,5.5,() 1.!269,093
3650:                                                                                                      13
3651:                                                  11,38. -    Kcotiteollisuuskotdut.
3652: 
3653:           Maaseudulla oli samaan aikaan seura ava,t koulut elinkeirroja va.rten:
3654:                                                                                                  Op~tta-    Oppi- Valtioapu
3655:                                            Kouluja                                                          laita
3656:                                                                                                    Jia              Smk.
3657:               5 •metsänvartijakoul ua.                ••••••••••••                     0   •••    10         144   146,749
3658:           117 maanviljelysoppilaitosta                      •••   0   0   ••••••••               316       3,164   958,014
3659:            :91: maaS~euiruuLle IS!i>j,O'itettrua             lkiotite,olil1suuiS-
3660:                 lkiou1Iua.   ••   0   ••   0   ••••••••••••••             0   ••   0   ••••       1'39     2,630   1'26,668
3661:            213                                                                                    465      5,938 1,231,431
3662: 
3663:    Tietenkin ·ova.t kau1punkikoU:lut avoinna                                   luiUe vahintäänr puolet ja enintään neljä
3664: mlll!ase.UJdiunlkfun I!IuOtl'liJsolile. ja <InJaaseurbmlmUJLut                 viiderl;.täJosa'a ik·o·uiliUJn ikloilmnad'S·VIUOSMIUISLan -·
3665: kaupunkien nuo•riso'lle, mutta: pitkän koulu-                                  nuksista, yleisiUe ammattilaiskouluille niin
3666: matkan ja vieraa.lla paikkakunnalla. kal-                                      paljon, että .se vastaa puolta. johtajan ja
3667: liiksi koituvain <eErukusta.nnusten takia tu-                                  opettajain• p.allkoista, ja amma ttei.hin. val-
3668: h'e kampunkikoulu.i1ssa käymään pääasialli-                                    mi:stavill<e kouluille välhint:ään puolet ja   1
3669: 
3670: 
3671: sesti koulupaikka.kumvan nuorisoa. ja sa-                                      enintään kolme neljäsosaa koulun kokonais-
3672: moin maaseutukouluissa miltei yksinomaan                                       vuosikustan<nuksista. Tämän dhella anne-
3673: rr.aaQaisnuoris.oa. Ne toi.merupiteet, joihin                                  taan kerta kaikkiaan työpajojen :Perustami-
3674: vaUtio ·On ryhtynyt ammaH-ikoulujen perus-                                     seen valtio:n ,avustusta ha.rkinnan mukaan
3675: tamiseksi kaupunkeihin, ovat sentähden                                         ja opetusvälineiruen hankkitiDiseen vuosit-
3676: riittämättömät maaseudun .tarpeita tyydyt-                                     tain määrä, joka vasta.a, viittä prosenttia·
3677: tämään. Arrnma.ttikasvatukserr tarv~han on                                     kouluUe myönnetystä valtio81vusta.
3678: ainakin ylhtä suuri ma.a.s<eu1du1la, varsinkin                                     Valtio avustaa :siis lawja.sosa mitassa ja
3679: tibttoman vä€lStön keskuudessa. Vuonna                                         suure]la .o.suud<ella· amma,ttikasva tuskoulu-
3680: 1'916 oli kau,pungeissa 521,.208 ja. maaseu-                                   jen perustamista. ja yilläJpitämistä kau:pun-
3681: dulla 2,803,.795 asukasta. 'Tilatonta väes-                                    gei.ssa. Ma.a.seutu on jäänyt paljon jäljelle
3682: töä lien.ee maa.senduHa noin 45 % ja. kau-                                     tässä kehityksessä. Kun nykyisin on kes-
3683: pungeissa 50 % koko väestöstä. Kun kaiU-                                       kiluvuin yli 2 ammaH.i- ja kutiteollisuus-
3684: pungeissa onr ,noinr 260,000 ,tilatonta", on                                   ko.ulua jokaisess'a ka.upurugissa, niin: on maa-
3685: niitä mafllSeudulla noinr 1,.260,000. Näistä                                   seudulla. vain yksi joka kuudlen:n,ess.a
3686: täyttää vuosittain 17 vuotta noin 4,560                                        kunnassa. Ja kun valtio vuonna 1916 an-
3687: henkiLöä kaupungeis.sa ja 22,.300 maaseu-                                       toi kes,ki1uvuiru 3,&10 markkaa. kutakin sel-
3688: dulla. NäJmä .numerot osoittavat, miten                                         laista k.aupunkikoulua ko:hti, se a.n:toi sa-
3689: suuri on amma·t•tikasvatuks<en taTve sen                                        ma:an aikaan va:in 1,390 markk.aa kutakin
3690: väestön keskuudessa, jonka sekä kaupun-                                         maa.s<ervdu]la toimivaa kotiteollisuuskou;lua
3691: geissa että ,maa,seudullla tullee turvautua                                     l\Johti. On siis p:ildettävä .oikeana ja ko>h-
3692: etupäässä ammattityölhön. Mutta kotiteol-                                       tuullisena, että valtio ryhtyy •samanl,aisiin
3693: 'lisuuskouluja tarv,ita.an maa:lla myös talol-                                  toimenpiteisiin maaseudullakin.
3694: listen lapsille. Tähän asti ovat näJmä ylei-                                       !Vuosina 1906--08 oli asetettuna koti-
3695: semmin kuin tilaton nuoriso käyne•et koti-                                      teollisuusk.omitea h.aJimaan suunniteltiDia
3696:  i<eollisuuskoul ua.                                                            l:otiteollisuud.en ·edistämiseksi. Mutta tä-
3697:      Mainituissa 2 [läivänä maaliskuuta 1920                                    män komitean 1908 ilmestyrue'essä mietin-
3698:  annetu]ssa. asetuksissa säädetään, että työn-                                  nössä esittä.miä t-oiv.omubia ja ehdotuksia
3699: johtajakoulut ·ovat valltion oppilaitoksia,                                     on ainoastaan; erinäisissä kohdin toteutettu.
3700:  jotka valltio perustaa ja ylläpitää, että vuo-                                 Ei myöskään, mikäli on tum1ettu, komitean
3701: tuista VlalltioaipU!a. ma:kset.aan rummai!Jt:~roou-                             la,atimia ehd.otu•ksia, koti.teo:nisuuskouluja
3702:                                            II,ss. -     ..ikMblom.                                     99
3703: 
3704: koskeviksi asetuksiksi halllitus ole !hyväk-             ly.sseman tai miitä va•staavairu kotit~eoilli­
3705: synyt.                                                   suusyhdistysteiJJ toiminta-alueelle. Kukin
3706:     Valtioa.pua annetaan kotiteolli•suuskou-             sellainen yhdistys. käsittää, kuten tietty,
3707: luille niin suuri määrä, että s'e v.asta:a kolme         useita kymmeniä kuntia.
3708: I•€'ljrusosaa opettadan •palka.sta, ja määa.-ä-             Esi tet.yn pe1rusteelb pyy.d.än kunnioitta-
3709: rahaa voi ,tila.päi.sesti saada työkalujen               vasti s.aa1d.a elhdotta;a., että E;duskun·ta ta:h-
3710: ha.nkkimisen avustukseksi. Jos tuollaista                toisi P'äättää,
3711: vaJtioapua: oli,si .saatavissa joka kuntaan,
3712: n:ihin haluttaisiin: ,perustaa kot.iteoUisuus-                           että        kotiteolM~uuskouluille
3713: 1wulu, ei muihin toimenpiteisiin tarvitsisi                          maalla nu11ksetaan vuotuista :val-
3714: ryhtyä. Mutta: kuulee, että on •erinomaisen                           tioapua k'olime neljä.so~a koulun
3715: vaikeata saada va[tioapua miUekään uu-                               kaikista menoista ja, vii'Si prosent-
3716: delle kotiteolli.suuskou.luHe. Tätä nykyä ei                          tia koululle mak!Set1i,sta lv'altio-
3717: vi:mst.Qiissa tahdota tietää mistään v.a.rsinai-                     avu;~ta ope,tusvälineid.en hankki-
3718: .sesta      ke~hityksestä     koti.teollisuuskoulu-                   miseen sekä 1Jaltioapua k'erta kailJ-
3719: a1al1a.                                                              kiaan kotiteollisuush~wneistojen pe-
3720:     Sellaisia: lupauksia määrä.rwhain myöntä-                        rustarniseen kaksikymmentä pro-
3721: mise.stä, kuin sää1detään 1920 vuoden as.e-                          senttia      mkennuskustannuksista,
3722: tuk.sissa ammat.tikouluille, tulee antaa                             minkä ohessa valtio myöntää kuo-
3723: myös maall•la to•imiviUe kotiteollisuuskou-                          letuslainoja, jotka nousevat vähin-
3724: luille.      •Kotiteollisuuskoulujen kehitystä                       tään kolmeenkymmeneen prosent-
3725: maalla on tietenkin edistettävä ainakin niin                         tiin rakennuskustannuksista;
3726: pitkälle, että yl{!si mies- ja yksi naiskoti-                            että valti;o ottaa kokomaan hwos-
3727: teollisuuskouiu saadaan .perustetuksi jokai-                         taaJn>sa sellaisen kotiteollisu1J!Skott-
3728: seen kunt.a.an, jassa: on 4,000 asukasta, että                        lwn, joka valmiJstaa kotiteolll'sutt,S-
3729: näm:ä. k.oulut saavat nm.at huoneistonsa ja                          qpettajia; sekä
3730: r.iihoia]l :hankitaan tar;pe~elliset työkalut ja                         että H all~tuJs oiket~tetawn salli-
3731: opetusvä.liuoeet sekä että yhtä ja toi·sta kou-                      maan vähintään yhden uuden ko-
3732: lua käJy il.aajentaminen niin, e.W1,se voi kas-                      titeollisuuskoulun perustettavaksi
3733: v3!tt.a.8J kotit.oolllisuusopettajia:.. V altiolai-                  kztnkin ·.'nVaJan\viljelys<Seuran tai
3734: tok.s•ella. oru .erityinen kotiteollisu:usrruha.s:to,                vmstaavan kotiteolli.suusyhdistyk-
3735: jos.ta v·o[taisiin antaa mkennuslainoda,                             sen toiminta-alueelle, kunnes yksi
3736: mutta sitäpaitsi .tu1ee S•a.moinkuin ammatti-                        mies- ja yksi naiskotiteollis:uus-
3737: kouluiUe a.n:taa. Jonkun verr.a.n rakennus-                          koulu on kussakin kunnassa,
3738: avustusta:, esimerkiksi 20 % ra.kennuskus-                           jossa on vähemmän kuin .4,000
3739: tannuksista.                                                         OJSuka'Sta, ja kald$i kumpaaldn l.a-
3740:      Uusi en k.oti teollismrs·koul ujen perusta,mi-                  jia kunnissa, jmden iVäkiluku nou-
3741: ~en .tulee kuitenkin tapahtua askel~ttain.                           see 4-,000-B,OOO:ee.n, ~.ekä kolme
3742:  So.piv.inta .olis.i ehkä,. et.tä ainoastaan yksi                    kuqn;,paakin lajia kMnnisia, joV.ssa
3743: u us1 koti teorlli.suusko.ulu sa.a.taisiin vuosi t-                  on ~ukkaita 8,000-12,000:een.
3744:  tain: perustaa kunkin nykyisen ma.a.nvilje-
3745: 
3746: 
3747:       Helsinrgissä, 8 päivänä ;huhtikuuta 1921.
3748: 
3749:                                                                                 K. V. Åkerblom.
3750:   100
3751: 
3752: ll,s9, -    Anom. ehd. N :o 35.
3753: 
3754: 
3755: 
3756: 
3757:                                     Halme y. m.: Varojen myöntämisestä hallituksen käytettä-
3758:                                        väksi työttömyyden torjumista varten.
3759: 
3760: 
3761:                                           E d u s k u n n a 11 .e.
3762: 
3763:     Nykyisen tuotantojärj-estelmän ai1ka:rua            ryhdyttävä se11aisiin toimerupitei·sii·n, että
3764: tulee aina esiintymään työttömyyttä m~lloin             työttömyydestä johtuva puute tulisi ·Heven-
3765:  suurellllma.ssa milloin :pi·enemmässä mää-             nety k.si. Vaikka valtio on itse teett'änyt ja
3766:  rässä, rii•ppuen työttömyyd1en laajuus oeri            tulee ti~tysti ed-e.Ueenkin teet~ämä:än erilaisia
3767: aikoin1a erilaisis~a syistä. Se ka.n:san osa            töitä, niin ei kuitenkaan kaikilla työttömillä
3768:  joka: joutuu kärsimään työttömyydestä, jou-            ol.e tilalis'Uutta päästä valtion töihin, joten
3769:  tuu samalla myös taloudellis·esti ruiin puut-          kum1ti•en on heilljj ha,nkitt.a,va työa1nsiota.
3770: teellis·een asemaan, ett'ä y,hteiskunn.an puo-          J·a. kunnilla olisikin mahdpllisuubia teettää
3771: lelta on ryhdyttävä heitä auttamaan hank-               hyödyllisiä, tuottavia.kin töitä, jos vaan
3772: lk:imaill'a heille toimeentuloaan vas.taav:a'a          olisi varoja. Kun yksit,yisiltä lainarumioon
3773: työa.nsiota. tai erittäin säälittävissä tapauk-         ei täl'laisiin ta.rkoituksiin ole kunnil,le mah-
3774: sissa annettava suora.naisi.a •a.vustuksiakin.          dolEs,t.a, niin on valtion silloin 1ann~etta.va
3775: Luonnollisdta, tuntuisi, että kunnat <etu-              tarv~ttavat varat lainaksi, ja katsoen asian
3776: päiä.ssä huolehtisivat jäsentensä turvaamise.s-         yhteiskunnallis~oon pu'oleen, oEsi nämä lai-
3777: ta työttömyysaikoi:na, järjes,tämällä heille            nat annettava :ilma.n konkoa. Eri.ttäin vatrat-
3778: ansiomahdollisuuksia tai a.ntamalla avus.tuk-           tomilJJe .kunnille olisi ha1llituksen harkinnan
3779:  sia.. Ja myöntää täytyy, että useat kunnat             mukaan annetta.v.a suoranaisci.,a a,vustuksia-
3780:  ova,tkin koettaneet, kellities eräät voi,tavansa-      kin hyödyllisten töi.d·en teettäJmistä, ja
3781: kin toimia työttömien jäsentensä hyväksi.               e:räissä ta pa'Uksis,sa suoranaisten avustuk-
3782: Mutta kun lukuisat kunnat ovat vara.ttomia,             sien jakamista varten.
3783: eivätkä kyk·ene kyllin tehokkaasti vaikutta-                MainitsemiiiD'me s·eikkoihin viitaten eh-
3784: maan työtiömyyd0n torjumis·eksi alueel-                 dotamme,.
3785: Ja.an., ni.i'n on v1aHion velv10llisuu.s s.illoin tu-                että edtt,Skunta myöntäisi hallituk-
3786: kea va.rattomi.a kuntia. Kun nykyiset epä-                       sen käytettäväksi 75 miljoonaa
3787: varmat olot työmarkkinoiUa ·eivät näytä                          markkaa, josta annettaisiin korotto-
3788: vakaantuvan, joten työttömyys, joka ny-                          mia lainoja niille kunnille jotka jär-
3789: kyä!änlkin on jo huomattavan ~suuri, ei näytä                    jestävät työttömyyden torjumista
3790: välhenevän, vaan on syytä olettaa,, dtä                          varten hyödyllisiä töitä ja hallituk-
3791: työttömyys syksyn tullen ja. ensi talven rui-                    sen harkinnan mukaan :suoranaiisia
3792: kana voi lisääntyä, miin on valtion puolelta                     avustuksiakin.
3793: 
3794: 
3795:             'Helsingissä, 1'2 päivä,nä huhtikuuta 19'2'1.
3796: 
3797:                 A. Halme.                                            A.rtturi Aalto.
3798:                 Matti Paasivuori.                                    Osk. Reinikainen.
3799:                 J. Virtanen.                                         M. E. Lehtinen.
3800:                                           Lyydia Saarikivi.
3801:                                                                                                   101
3802: 
3803: II.•o. -   Anom. ehd. N :o 21.
3804: 
3805: 
3806: 
3807: 
3808:                                    Koivuranta y. m.: Määrärahan myöntämisestä puhelinlai-
3809:                                       toksen aikaansaamista varten Perä-Pohjolaan ja Lappiin.
3810: 
3811: 
3812:                                  Suomen ·Eduskururua.lile.
3813: 
3814:     'l'uskin missärulll olisi puhelirulaitaksen ike- suurista ·puutavarailla:nJri,nnloi,sta. Oli! myös
3815: hiJttruminen niin VJrul ttäJmäJtöniä kuin har- huomi:oon otettava metsähoidolliset ja -haJ-
3816: vaana:su:tuissa, s€uduissa., jDissa välima:t'kat Ennolliset seikat ja erity:isseti läntisen ra-
3817: ovat pitkiä j:a kul·kuyhteys hwonoa, kunnol- jamme vartioiminell! miten puutt.eellis€ksi
3818: lisia tei:t.ä kun useinkaan e1 ole ·olemassa. se muodostuu kuru rajavartiosto1la ei ole
3819: Toisarulta harvaanasutut Sleudut ovat siinä k'äytettäv~ssään .no·peaat ja helppoa yhteyttä
3820: onnettoma.ssa a.s•ernass•a €ttä a.sukka.a:t olo- keskenä'än taistell>es:saan suurta salakulje-
3821: suhteitten luomain vaåewksi:en painamana, tusta vastaan. Kuinka vaikeaa jopa 'ko-
3822: taloudellisesti ahtaissa oloissa eläen, ffilvät konaan ma.hJ.otonta:l~in on nykyåsin saada
3823: jaksa yksin aikaansaada kunll!olEsta. puhe- :a.i'ka,an teihoisaa työnvälitystä laajoil.Ja
3824: liny Meyttä, ei vätl~ä saa :siltä s•ellaisena,an tukki- y .. m. työaloi:lla. tuslci:n: V'Oi ar-
3825: taloud.elliS€·sti kannart,tava:bi:.                   vioi.da. T>ehoisa työnväilitys kuitenJcin juuri
3826:     P€rä-'Pdhjola ja Lappi ma:a.ssamme ovat Perä-Pohjolan ja Lapin laajoilla useiiDJmi-
3827: siinä onll!ettomass:a a1sema:ssa ettei siellä mo- ten sa.ngen kaukarua toilsistaan sidaitseviHa
3828: nista yrityksis:tä hu'olimatta ole saatu ai- ja aina paikasta toiseen siirlyviHä työmail'la
3829: kaa.n tarvetta va.sta.a.va:a pu:hdinVlel'lkkoa. ol~si mitä välttamäittömin toimenpid:e, sillä
3830: Tämä jDhtuu juuri välim:a.tlkoj,en pituu- pitki€11 välima.tkoj€11 kulke:rruimen turhan-
3831: desta, asutU:ksen Hpäitas:a::Usesta ryhmirttely,stä aika.i.sesti tuottaa suunn:ailonta. aja.nihukkaa
3832: ja väestön taloudel1lisen aseman heikkou- yh:teisku:rmal1e, pettymyksiä ja epäto~voa
3833: desta.                                               t;yönhakijoille. Postiy'hteys näiert on sangen
3834:     Kuitenkin Perä-J>olh~olassa 'ja La:pis·sa pwutteeHinen ja :eihäm si:täikää.n ole !kaåikåm-
3835: olisi ei ainoastaaru paikallisen v.äestön tar- paikoin käytettävissä.
3836: vetta huomioonottaeru, mutta myösJkin 1va.l-            Niinpä ollaankin pien:irenkin asiain toi-
3837: tion suorana~sia Htuja 'Siilmäil:läpitäJe·n ~un­ milttamiseksi 'P a~ate ttuij.a 'l'ähettäimäiän :kai~
3838: n:ollin:en ;puhelinverillko välttämäitötll!.         liisti paJ!m.ttuja miehiä toimit.ta.m:a.an asioita,
3839:    Sijaits:evatha:n Berä-Pohj.ola.ss.a ja Lapissa joita muutoin puhelimen a.vulla :sa.ataisiin
3840: va1ti'on suuret m~ts·limaa-alu.eet. :Siellä pa.n- toimeen jos s€ olåisri olema:ss:a.
3841: naan vuosittain toimeen monenlaisia v:a.l-              Miten suuress.a määrin virkamilesten toi-
3842: tiJOn töit-ä: teithen ra.kentamisia, va.~tiiOn minta, lkävisi he,].pommaksi ja halvtemmaiksi
3843: metsänhakkuita, tukkien ja ha:lkoj.en haik- jos h€idän ikäytettä,vis:sää:n 'Olisi: puhelin, ja
3844: kuiia, rruetsä:nhoidoll1s:ia töitä s€kä suuria kuinka sunriarvois·ta helpotusta s:iitä olisi
3845: u ittotöi täl, pUihumattakaan ylk.sityi,st€:n se'k:ä vaike}ssa tapaturma- ja sa.irausta:pauksissa
3846: kotimaist€n että ulkomaa.lai,sten yhtiö~tten ]ä,äkrurinavun saamiseksi, tuskin voi ar-
3847:   102                        11,40. -   Pnheliinllaåtos Perä-Pohjo:laam.
3848: 
3849: vioid131. .Tästsä e] ole lainmaan .huomioon-              Miten val'tioa,vustus olisi parhai•ten jär-
3850: otettu strateegisia ruäJkökohtia, jotka oolcin       jes.teHävissä, siitä voitanoo esittäJä useam-
3851: rpä.ilffinättäJ ovat sarugen huomattavat.            piakin ehdotu'ksia. Perä-.Pohjola.ssa on hil-
3852:     Vaikka ei tässä yMeyd.essä Eenmään               dattain •erään kunnan talholta tehty alote
3853: v äJlttämäJtönt,äJ rythty'ä perin:pohjin suunnit-    kuntain väl·isen puhel.rnosuuskUtnnan p·erus-
3854: telema.a.n Perä-Pohjolan ja. Lapin puhelin-          tamiseksi. 'Tähän osuuskurutaan voi·v.ai yksi-
3855: ver.kon järjestelyä l.älhemmin, emme voi !lmi-       tyisetkin ja yhteisöt tulla jäJs,enimsi.
3856: i'8Il;kaan jättää main~!tsematta muutamia, tär-          ITällaå.s•een yhtymään voisi myöskin va1-
3857: keimpiä linjoja., jotka jo suuressa määJrin          ti1o liittyä mukaan. SiUoinha.n v·altioU.a
3858:  poistais~va.t niitä epäJkohtia, joihin ed>ellä      olisi ma.lhd<olli.suus jatkuvasti ja vä:littömäJsti
3859: on viitattu. Olis'i ,siis mielestämme eooi si-       valvoa ja myötäva.ikuti.aa y'htymän toimin-
3860: jassa .seuraavat paikka.kuntnat, !jotka cpuh.e-      nassa sekä .antaa s•ille ta:tv~tta,ess.a t,aioudel-
3861: En01"Meydessä eivät vielä oile, .siå.hen saa-        lista ja.tkuvaa;kin ka:nnatusta. 'Tällaisia toi-
3862:  tava.t.                                              mintamuotoa voi,taneekin pitää onnistuncim-
3863:      1. •Puda.sjärvi-Ra.nua--'Rovaniemi-             pana. Olisihan siinä ta,keita,että va.ltiovarat
3864: Turtola. (PeUo).                                     ja vaHti1one:du·t tulevat .parhaiten huomioO!DJ-
3865:     '2. Tmnio-Ylitornio--''l'urtola.-Muonio           ot:etuiksi ja kä.ytetyiksi.
3866: ----<Enonttekiiö.                                         Kajoama.t.ta •lainkaan tä:män eneml>ää
3867:   1
3868:      3. Kolari-Kittilä--Soda.nkyl:ä.                 asian käytännölliseen järjestelyyn, rohke-
3869:      4. KemtijärVi-Pdkosenniemir-Sa.vu-               nemme jo tämän: sekä kaimen ylern:p.änä mai-
3870: koski.                                               '!Jii:tun perust-eella .kunnioittruen .ehdo~tta,a,
3871: 
3872:    Kun val:tiolla., niinkuin edel!l.ä on lyhy·esti              että ensi vuoden menoarvioon otet-
3873: viitattu, on suoranaitSta etu:a; ,pU'helinv.erkon            taisiin 600 t·uhannen markan suurui-
3874: aikaansaamis<esta ja ktJhittä:mis·estä usein-                nen määräraha puhelinlaitoksen ai-
3875: mainituilla. alueilla, niin •olisi mtiJel>estäJmme           kaansaamista ja kehittämistä varten
3876: valtion käytä1vä täJtä tarkoitusta mha,lHsesti               Perä-Pohjolassa ja Lapissa.
3877: avustamaan.
3878: 
3879:             H~lsingissä, 13 päivänä huhtikuuta 1:9121.
3880: 
3881: 
3882: 
3883:                Janne Koivuranta. ·                                 A. Fränti.
3884:                Antti J unes.                                       K. A. Lohi.
3885:                Väinö Selander.                                     J. A. Heikkinen.
3886:                W. Nikkanen.                                        Yrjö Pesonen.
3887:                Matti Valkonen.                                     Väinö Juustila.
3888:                W. Taskinen.                                        Aarno Peson!'n.
3889:                Kusti Adfman.                                       H. Peura.
3890:                  E.
3891: 
3892: Muita aloja koskevia anomusehdotuksia.
3893:                     j
3894:                     j
3895:                 j
3896:                 j
3897:             j
3898:             j
3899:         j
3900:         j
3901:     j
3902:     j
3903: j
3904: j
3905:                                                                                              105
3906: 
3907: II,u. -     Anom. ehd. N :o 40.
3908: 
3909: 
3910: 
3911: 
3912:                                   Jyske y. m.: Eläinlääkätriopetuksen järjestämisestä.
3913: 
3914: 
3915:                                        E d u s k: u n n a• 11 e.
3916: 
3917:   Ehdotamme ·kunn.ioittaeru, että Ed'UJS:kunta       tumatta jäi •hanke silloinkin. V. 189,1 lau-
3918: pyytäisi Hallitusta :                                sui Suomen Lääkäriseura julki :toivomuk-
3919:                                                      sen, että eläinlääkäriopetus kotimaassa jär-
3920:                                                      jestettäisiin. V. 1r897 teki iLääkintähalli-
3921:              1) valmistuttamaan Eduskunnal-          tuksen ylitirehtööri vastaavanlaisen esityk-
3922:           le annettavaksi esityksen eläinlääkä-      sen, jota LääJkintähallitus kannatti. Yhdek-
3923:           riopetuksen pikaisek.si järjestämiseksi
3924:                                                      sän vuotta .myöhemmin asetti .senaatti ko-
3925:           maahamme, sekä                             mitean ,tekemään eh'dotus·ta perustettavan
3926:              2) ryhtymään        toimenpiteisiin,
3927:                                                      eläinlääkäriopetuksen järjestamisl!lluodoksi
3928:           jotta suomalaiset op-Vskelijat saisi-      ja kustannusarvioksi. Komitean mietintö
3929:           vat riittävässä määrässä tilaisuuden       valmistui vielä samana vuonna (1906) ja
3930:           opiskella ulkomaisissa eläinlääkätri-
3931:                                                      sisälsi se seikkaperäisen ehdotuksen eläin-
3932:           opistoissa, kunnes oma eläinlääkäri-
3933:                                                      lääkäriopetuksen järjestämiseksi. Syksyllä
3934:           opetus on saatu järjestetyksi.
3935:                                                      19·06 käsitteli Suomen lEläinlääkä.riyhdis-
3936:                                                      tys kysymystä ja asettui sille. kannalle,
3937:    An.omukoomme perusteluksi esitäJmme               että eläinlääkäriopetus olisi maassamme
3938: seuraavaa. Kysymys 'Offilan eläiruJläJä.käri-        kiireimmiten       järjestettävä.   Kysymystä
3939: opetuksen järjestälmis•estä maa:hlllmme on al-       pohti myöskin v. 1908 asetettu komitea,
3940: lut vireillä jo kaua.n. Jo 1700-·luvun loppu-        jt•ka \tutki kysymystä, olisiko korkein maa-
3941: puoleNa tehtiin yrity:ksiä täJ'hän ISUIUnitaan.      talous-, fllletsän'hoito-, maanmittaus- ja
3942: Tehtiinpä jo v. 17•87 ehdotus eläinlääkäri-          eläinlääkäriopetus yhdistettävä erityisessä
3943: koulun perusta~misesta . .Samanlainen Phdo-          taloudellisessa korkeakoulussa annetta.
3944: tus tehtiin v. 1822. Ehdotuksentekijä oli            vaksi.
3945: silloisen Collegium Medicumin (vast. nyk.                Suomen Maatalousseurojen Keskusliiton
3946: Lääkintä:hallitusta) puheenjohtaj::t. Colle-         IV ja XLV määräaikaisissa kokouksissa
3947: gium Medicum puolsi ehdotusta. V arojcn              vuosina 19'10 ,ja 1920 on !kysymys ollut
3948: puutteessa jä.i ehdotus toteutta.matta. V.           esillä ja on niissä molemmissa asetuttu
3949: 18512 teki silloisen Lääkintälaitoksen pääl-          sille kannalle, että eläinlääkärien opetus
3950: likkö uuden aiotteen eläinlääkärikoulun ,pe-         olisi maassamme pikaisesti järjestettävä.
3951: rustamiseksi. Tulosta .ei alotteesta nytkään         Vielä ovat erinäisten kaupunkien valtuus-
3952: tullut.                                              tot (Lahden, 'Tampereen) y . .m. tehneet esi-
3953:    V. 1863 senaatin määräyksestä laadit-              tykSiiä eläin] ää:käriopiston perustamisesta..
3954: tiin suunnitelma ja kustannusarvio perus-                Vaikka .siis pitkän ajan kuluessa ja eri
3955: tettavaa eläinlääkärikoulua varten. T.oteu-           tahoilta on tuotu esiin vaatimus, että eläin-
3956:                                                                                               14
3957:   106                             II,41. -   Eläinlääikäriopetus.
3958: 
3959: lääkäri-en opetus omassa maassa olisi kii-             Osottaaksemme, mitä kysymyksen en-
3960: reimmiten järjestettävä, ei sitä kuitenkaan         koistuntijat asia.sta arvelevat ja siitä, mi-
3961: ole vielä toteutettu. y,hä olemme siinä ase-        ten ulkoanainen eläinlääkäriopetus vastaa
3962: massa, että alan opiskelijat saavat suorittaa       meidän olojamme, otamme tähän otteen
3963: opintonsa ulkomailla. Valtion varojen ei            tohtori V. Kankaanpään asiaa koskevasta
3964: koskaan ole katsottu riittävän oman eläin-          alustuks-esta 1Suomen Maatalousseurojen
3965: lääkäriopetuks-en järjestämiseen. Muuta-            Keskusliiton edustajakokonkesessa v. 1;920:
3966: mien kymmenien tuhansien markkojen uh-                  ,Eläinlääkintäopetuksen menestymisen
3967: raamisella vuosittain stipendeiksi ulkomai-         pääedellytykset ovat etevät opettajavoimat,
3968: sissa eläinlääkärikorkeakouluissa opiskeli-         runsas ja vaihteleva opetusaines, ajanmu-
3969: jcille on katsottu voitavan päästä koko ky-         kaiset ja monipuolisilla opetusvälineillä va-
3970: symyksestä.                                         rustetut oppilaitokset sekä suunnitelmalli-
3971:     Seuraukset ovat näkyvissä. Kun sodan            nen, käytännöllisiä oloja vastaava opetus-
3972: aikana eläinlääkärien pääsy ulkomaisiin             ohjelma.
3973: opistoihin lakkasi, joten eläinlääkärien val-          Mitä ensinnäkin opettajavoimiin tulee,
3974: mistumilllerr s·eisahtui, ja, kun armeij,a., maan   niin ovat nämä luonnollisesti ulkomaaalai-
3975: itsenäiseksi tultua, sitoi huomattavan mää-         sissa opistoissa yleensä ansiokkaammat
3976: rän e,läinlääkäreitä, on eläinlääkäripuute          kuin mitä kotimaassa aluksi voitaisiin saa-
3977: käynyt ilmeiseksi. Eikä ole syytä epäillä,          da. Mutta tämähän on vain aikakysymys,
3978: etteikö eläinlääkäripuute yhä lisääntyisi,          sillä ei mikään estä kotimaisia voimia ai-
3979: kun esim. lihantarkastus·olot maassamme             kaa voittaen saamasta samaa valmiutta
3980: järjestyvät, sitoen eläinlääkäreitä palveluk-       alallaan kuin ulkomaalaisillakin on, kun-
3981: seensa. Eläinlääkärien luvun lisääntymi-            han !heille vain annetaan tilaisuutta siihen.
3982: sen tarve on ilmeinen. Kotieläimistömme                Mitä taas opetnsainekseen tulee, on sitä
3983: muodostaa siksi suuren osan kansallisvaral-         ulkomaiden        suunssa asutuskeskuksissa
3984: lisuudestamme, sen tuotanto siksi huomat-           yleensä verrattain runsaasti saatavana,
3985: tavan osan tuotannostamme, ettei suinkaan           mutta monipuolisuuteen nähden jättää se
3986: ole yhdentekevää, miten sen tuottavana ja           1:seimmiten paljon toivomisen varaa. Pää-
3987: terveenä pitämisestä pidetään huolta.               a,sialEsimpana aineksen.a tulevat esiin hevo-
3988:     :Meistä tuntuu siltä, että saadaksemm-e         set ja. k·oirat. N auta.eläi,lllliä, sikoja, •lampruita
3989: riittävästi päteviä eläinlääkäreitä, on oma         j. n. e. saadaan tarkotuksee.n vain poikkeus-
3990: eläinlääkäriOIPetus järjestettävä. J,os jo tä-      tapauksissa. Viirrneksimainittujen eläinten,
3991:  hänkin asti on ollut vaikeuksia opiskeli-          etenkin nautojen tautien tunt,eminen ja hoi-
3992: jain pääsylle ulkomaisiin eläinlääkärikor-          tC> on meidän maassamme kuitenkin tuiki
3993:  ktea;kouJuihi:n, näyttävät vaikeudet yhä li-       välttämätön, joten ulkomaista opetusta. täs-
3994:  sääntyvän. Eläinlääkärimme ovat tähän              sä •suhteessa on useimmissa tapauksissa :pi-
3995: asti valmistuneet pääasiassa Saksassa. Hil-         dettävä aivan puutteellisena. Mitä omassa
3996:  jattain on ,Deutsche veterinärmedizinische         maassa ehkä opetusaineksen runsauteen
3997: :F'achgruppe", joka edustaa kaikkia 1Saksan         nähden puuttuisi, korvautuisi se epäilemät-
3998: eläinlääkärioppilaita, ehdottanut, että oppi-       tä täysin sillä, että se olisi sellaista, jonka
3999: lasmäärä eläinlääkärikorkeakouluissa olisi          tuntemista tässä maa~ssa tarvitaan.
4000:  rajoitettava. Ehdotuksen toteutuessa vai-             Opistorakennukset ja opetusvälineet ovat
4001: keutuu ennen muuta ulkomaalaisten pääsy             taas uhrauksilla hel'Posti saatavissa täysin
4002:  niihin, kuten jo näyttää osin tapahtuneen-         ulkomaalaisia vastaaviksi.
4003: kin. Helppoa ei li-ene opiskelijoittemme               Mitä sitten tulee opetusohjelmaan ulko-
4004: väästä muittenkaan maiden opistoihin.                maisissa eläinlääkärioppilaitoksissa ja sen
4005:                                      11,41. -     .Jyslke y. m.                                107
4006: 
4007: sopivaisunteen meikäläisiä oloja varten             sin tietoisia siitä, mihin tukalaan asemaan
4008: kasvatettaville eläinlääkäreille, niin on           he toiminnassaan joutuvat, jos kyseessä.ole-
4009: huomattava, että ainakin Saksassa, jossa            vain aineiden opetus heiltä laiminlyödään.
4010: meidän eläinlääkärimme pääasiassa opiske-           'Tämän on myöskin jokainen ulkomailla
4011: levat, on opiskelujärjestystä vastaan tehty         vastavalmistunut suomalainen eläinlääkäri
4012: varsin huomattavia muistutuksia. Hiljat-             saanut toilmintansa alussa ·kyllin kokea, si-
4013: tain on edellämainittu saksalainen järjestö         täkin enemmän, kun sekin oppi, mitä ovat
4014: jättänyt :hallitukselle esityksen opetussuun-        mainituista &ei,ko~ista. saaneet, on peräisin
4015: nitelman uusimiseksi eläinlääketieteen alal-        meille tuiki oudoista oloista.
4016: la. Paitsi muita uudistuksia esitetään siinä            Jos edelläesitetyissä kohdissa ulkomaa-
4017: opetuksen huomattavaa laajentamista, joka            laista eläinlääkintäopetusta on pidettävä
4018: tulisi m. m. tuntuvasti koskemaan eläin-             vaillinai:sena, on se taas toisissa suhteissa
4019: lääkinnän käytännöllistä puolta. Kunnolli-           meikäläisille ehkä liiankin laajaa, ~s. o. siitä
4020: nen maataloussivistys on eläinlääkärille             on meille vain :puhtaasti teoreettista hyö-
4021: välttämätön, sanotaan esityksessä, mutta            tyä. iMitä esim. käytännössä hyödyttää
4022: vaikka meidän nykyinen opintojärjestyk-              meitä tuntea laaja ja monipuolinen ulko-
4023: sEmme on perustettu maatalouspohjalle, ei            maalainen taloudellinen, kuten tarttuvia
4024: sitä useimmissa tapauksissa kuitenkaan ole          kotieläintauteja, eläinkauppaa, lihantarkas-
4025: olemassa. Eläinlääkärin täytyy, sanotaan            tusta y. m. koskeva lainsäädäntö, sillä ai-
4026: esityksessä edelleen, välttämättä tuntea            kaa kun kotimainen useimmiten jää tunte-
4027: maatalouJellisen ja ammatillisen karjan-             mattomaksi tai ei ainakaan saa minkään-
4028: hoidon tärkeimmät menettelytavat. Hänen              laisia neuvoja ja ohjeitai sen käytäntöön sn-
4029: täytyy olla perillä eläinten hoidossa, ruo-          vittamisessa. Sama on laita monien tau-
4030: kinnassa, kasvatuksessa y. m. seikoissa.             tien. Ne jotka kyseenalaisessa maassa ovat
4031: Tähän perehtymistä varten pitävät esittä-            yleisiä tulevat tarkan s-elostuksen alais~ksi,
4032: jät vähintään kolmen kuukauden 'harjoitte-           jota vastoin .sellaiset, joista meille olisi hyö-
4033: luaikaa maatalousoloissa tarpeellisena (lo-          tyä, joutuvat ehkä vain pintapuolisen, teo-
4034: ma-aikoina). Täydennykseksi tälle on maa-            reettisen käsittelyn alaisiksi.
4035: taloudellisia luentoja pidettävä ja, missä              Suurimpana ~haittana ulkomaalaisesta
4036: niitä jo on, on niitä laajennettava. Luen-          eläinlääkintäopetuksesta onkin juuri pidet-
4037: toja vaaditaan 1maatilan hoito-opissa, maa-          tävä sitä, että tässä opetuks-essa jää pois
4038: talousteknologiassa, rehuaineopissa, teo-            niin tavattoman paljon sellaista, mikä mei-
4039: reettisessa ruokinta-apissa ja talouden jär-         käläisille eläinlääkäreille olisi tuiki vält-
4040: jestelyssä .sekä näiden yhteydessä yleispiir-        tämätöntä ja toiselta puolen täytyy aikaa
4041: tein kansantaloudessa, rahataloudessa, po-           ja vaivaa kuluttaa sellaiseen, josta ei ole
4042:  liittisessa ekonomiassa ja statistiikassa. Li-      sanottavaa käytännöllistä etua. Minkään-
4043: säksi pidetään eläinsiitosopin orp.etuksen           laista parannusta tähän ei voida ajatella-
4044:  laajentamista tuiki välttämättömänä ja kai-         kaan niin kauvan kuin eläinlääkärien on
4045:  vataan opetusta teura:;tuslaitosopissa, eläin-      opiskeltava ulkomaalaisissa orppilaitoksissa.
4046:  vakuutustoiminnassa j. n. e.                        Vasta kotimainen opetus voi asian järjes-
4047:     Meidän ei tämän y<hteydessä tarvitse             tää suotuisaan suuntaan".
4048:  käydä arvostelemaan esityksen yksityis-                Samalla kun pidämme välttämättömänä,
4049:  kohtia. Sen suuntaa on kuitenkin epäile-            että kotimainen eläinlääkäriopetus ensi ti-
4050:  mättä prdettävä oikeana. Saksan eläinlää-           lassa järjestetään, ja järjestetään erityiseen
4051:  kärioppilaat, joiden taholta, kuten mainit-         maataloudelliseen korkeakouluun yhdessä
4052:  tiin, huomautukset ovat lähtöisin, ovat täy-        korkeimman anaataloudellisen, metsänhoito-
4053:   100                             11,41.- Eläinlääkäriopetus.
4054: 
4055: j8 maanmittausopetuksen kanssa, olisi mie-      alan opetus saidaan järjestetyksi. Tarko-
4056: lestämme kuitenkin pidettävä huolta siitä,      tamme tällä yhtäältä, että Hallitus di'Plo-
4057: kuten yllä toisessa ponnessa ehdotamme,         maattista tietä koettaisi vaikuttaa asian
4058: että opiskelijain pääsy ulkomaisiin korkea-     hyväksi, toisaalta, että opiskelijoille varat-
4059: kouluihålll helpponisi sii!hen asti, 'kun oma   taisiin riittäviä stipendejä.
4060: 
4061: 
4062:           Helsingissä, huhtikuun 12 päivänä 19211.
4063: 
4064: 
4065:               J. Jysloo.                                 Heik!ki Kääriäinen.
4066:               A. Fränti.                                 Antti Meriläinen.
4067:               Tatu Nissinen.                             Väinö Juustila.
4068:               K. Ruuskanen.                              .Janne Koivuranta.
4069:               Elias Sinkko.                              J. 0. Leivo.
4070:               J. A. Ihamuotila.                          August Raatikainen.
4071:                                         J. Miemois.
4072:                                                                                                       109
4073: 
4074: II,~2. -   Aoom. ehd. N :o 45.
4075: 
4076: 
4077: 
4078: 
4079:                                    Sillanpää y.m.: Rautlatiellä vakituisesti työskentelevien
4080:                                        työläisnaisten asettamisesta rautatien vakina~een hen-
4081:                                        kilökuntaan kuuluviksi.
4082: 
4083: 
4084:                                         'E d u s k u DJ n a. ll e.
4085: 
4086:    Suomen va;ltion rautmteilla on noin 500            'korotuJksen tka~nssa noin 1,0150 mlk. :kiU!ulkau-
4087: nruistyaläis'häi jtoiden a~Sema ei ole :mitenkään      dessa ja Iapsi avus1mista 150 :mk. jcikaista.
4088: 'turva.ttu. Naisia käytetäiän eriilaisissa töis-      lrusta ~oil:rtil, ni:in 11Ilakseta.an naisizyölä]sille
4089: sä, kuten siivooj~na, vaunujen lämmittäjinä,           Heiis~ngi.n asemalla 650 rrnk. ja 'l31psiavug..
4090: po.rtiuva.rtijo~na y. m. V a1unujen,. asemaihuo-      tusta vain 50 mk. kiahta lasta kohden, jos
4091: neiden, lhwllintohUJoneiden, truv·aratoi.Jmisto-       on kolme tai us,eamiPia Qrupsi.a on lrupsiaVUIS-
4092: jen ·siivous V'aatii lukuisan työntek~lj·ä~ou­         tus 100 ~mlk. yili.tteenrsä ka:ikille la,psiUe. Kor-
4093: lkon, ja on heidlän työnsä varsinilci.n vilkrus-       kein IJaJtklk,a. ~minkä HeLsingin rusemalla työ,g..
4094: liikkeisilLä asemiHa samaten vaunujen sii-            kentelevä nainen voi saavutta,a onr 7 50 mk.
4095: vous p'ääteasemilla ,sekä ,raskasta että .e,pä;ter-    kuUikaiUdessa 'O'likoon hJä:n sitten ollut vaikka
4096: veellistäJ jo,pa va:ara.llistakin. Am:mruttitaudit     20 vuotta 'valtion pru11veluk.sessa. J okaill€n
4097: ikluten tartunnat ja i!ruottumat OIVat hyvin           ajatte~eva i'hminen käsittälälkinr !kyllä ektä
4098: tavaiflisia heidän keskuudessaan. PaitiSi              r.uainen joLla on usearmpihenkineu perhe .elä-
4099: s]itvtonstöi·ssä on viime aikoina naiså.tru ru-        tettäJväniääu ei voi tulla toi'meeu 750 mk.
4100: ve!ttu \käyttälmJäJäm myöskin vaUlllUjen lälm-        kuuikatusipal'kaHa. Ja niin onikin tapahtu-
4101: mittäjimä, jossa enn1eu pidettiin mriestyöläi-         nut että isorm\PåJperhei:set raiUtattieHä tpalve-
4102: silä. Hel,si,ngi.Jslsä työ:skentelee 30 nai:sta       levista työläisnaisisb ovart; olleet pakotet-
4103: vruuniUJen ltäJlllmittäjinlä, 10 naista tomi\IDl-     tucia a.ruorrna1am köyih'äinhoi,dolta avustusta
4104: imiöiäkoneen k 1äJytttäjinä, he telkevät mieihen      lapsiaan varten. Useimmissa ta;paJUJksissa
4105:  työn, saadten 'noin koltma,sosan vähemmäm             on ;kröyhäinihoito avustu'ksen Jcielltrunyt,
4106: pa1likika.a.                                          koska ih:erukilöllä on va1kituinen toimi val-
4107:     Useat raut,wteillä työslkentelevistä nai-         tiionrautat.iellä.
4108: sista ovat olleet ja.tkuV'as1ti mutateillä 10-            .Kun naiset anov,art p~:l!lka,nikororl;usta vas-
4109: 20 vuotta, pysyen aina tilapäistyöruttetkijäin         tataan iheille ert~tä ikorotulkset eiviät koske
4110: asemassa, jäJä,den palkrkaussnhteessa osatta-          nai,sia, ihe lkun eivät kuulu rmi:hinlkäiän IJalk-
4111: miksi nriislli eduista mitä vaikituiste.n rau-        ka~ttslu•oklkaan,      ei.Jvat edes ytirrnäärläisiilll,
4112: btieläiste;n osalksi on tJUTlut. iNaisten 'Pal-       vaan ovat he tilapäis,tyMäis]ä. Täimä seli-
4113: ka.t vakituisessa. toimessa vaihtelevat 400-          tys on ku~tenkin räilkeässä ristiriidaJssa
4114: 650 m'k. välillä kuukaudessa. nriciJsSiälkin rurn-    käy;tännön lkanss'w siltlä nraå.styölräå.set ovat
4115:  matei!Sisa missä nainen tekee mielhen työn.          kuulli:wu:siiJatlrrralla ja on mon~t ihei,stä jatku-
4116:                                                       1
4117: 
4118: 
4119: Kun ylim!älär'äisille miehiHe j,otka ovat o'l-        vasti olleet rautatien toimessa: ~10--20
4120: 1eet vuoden toimess,ar :ma.ksetaan vi:umeisen          vuotta (josta illmenoo ettei työ ole kovinkaan
4121:   110
4122: 
4123: tilajpällshJiontoista. Ramrt.a·tien haH'itUis jät-         taisiinllm heidät sovelluttaa joihontkin jo ole-
4124: täe.s.sään nais.työläis,et ulkopuolelle sääntö.            vista palk·kmusluokisrta. Raut,atiel:lä toimi-
4125: mälärällstä työ- ja pailik:kaciärjestelm'aä, ENää          vien työläisnausten ase:mata. järjestettäooSiä.
4126: naisi1tru oikeuden ,paits•i palkan korotubiin,             oililsi OlteUava ihwomio10n se wika minkä työ-
4127: myöskin sairrusavustuJrseen ja vanhuuden                   läisnaiset ovat rauta,tieUä työsikennelleet,
4128: eläkkees<een joka on muulle rautatien hen-                 sekä että vuoden iValkitui,se.na työSik:enneHyt
4129: kilö1runnal1e taa.tt.u.                                    siirrettäisiin vakitui1seksi.
4130:     On ~ermssaan väärin jättää niäinikin huo-                  E.deUä esitetyn perus·teella ehd·oia.Jn Edus-
4131: mattavan sUJuri ja. vä1ttärrniätön työlä~s­                kunnan ,pääitämälän,
4132: ryhmä kuin ovat na.:Ustyöläise.t rautatiellä,
4133: edelleen !kaiken palkkaUisciärjestel:män u<llw-                       että rautatiellä vakituisessa toi-
4134: puoleJ.le, vaan olllisi heidält ensi rt;ila<ss,a asetet-           messa olevat työläisnaiset asetettai-
4135: tava vakituis.eeru a.semaallll. T•ä:män johdosta                   siin rautatien vakituiseen henkilö-
4136: Ed.uskunnarn ·o·lisi kehoitetta.va mutatien.-                      kuntaan kuuluviksi; sekä
4137: hallitus<ta ensi tilassa va,lmistama<an ehdo-                         että heille turvattaisiin samat
4138:  tus sriitä millä ;tava!Ha ra.utatieHä työsken-                    edut palkkaan ja eläkkeeseen nähden
4139:  televå.en .nai.styöläisten, rus·e:mru oEsi! vakiin-               kuin on rautatien vakituisella henki-
4140:  niUrtcitalva, oliJSiko j)erustetta,va erillroinen                 lökunnalla.
4141:  paJ,kkauslu:okka naistyöläisiä varten. ta~ voi-
4142: 
4143:              Helsi,lllgi,ssä, lr5 :p'äi•vänä huhtikuut.a 192!1.
4144: 
4145: 
4146:                   Miina Sillanpää.                                       Anna Toivari.
4147:                   Fanny Ahlfors.                                         Hilma Va)jak:ka.
4148:                   Olga Leinonen.                                         Aino Lehtokoski.
4149:                   Lyydia Saariltivi.                                     Anni Rytkönen.
4150:                                          Hilma KoivU!lahti-IJChto.
4151:                           ..        ...
4152: VALTIOPAIVAT
4153:                1921                       •
4154: 
4155: 
4156: 
4157:          LIITTEET
4158:               111.
4159:  LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETTY
4160:   EDUSKUNTAESITYS JA ANOMUS~
4161:            EHDOTUS
4162: 
4163: 
4164: 
4165: 
4166:             HELSINKI. 1921
4167:        VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
4168: •
4169: 
4170: 
4171: 
4172: 
4173:     •
4174:                                                                                                                 113
4175: 
4176: II1,1. -    M.otion N :o 8.
4177: 
4178: 
4179: 
4180: 
4181:                                      Schauman: Förslag till lag om titlars och ordnat·s förlä-
4182:                                         nande.
4183: 
4184: 
4185:                                                                                             •
4186:      D:\ ,den nuvarande regeringsformen stif-            med stor frikostighet, i form av dessa
4187: tades ooh det republikanska sta:tsskicket de-            stjärnregn, som vi känna från Ty.ska tiden
4188:  firuitivt infördes, av.ska>ffa,des bl. a. fö:rilänan-   cch från vissa ,främmande monrurkier. En-
4189: ·det av u.delskap. För att tillmötesgå den               ligt uppgifter, som benäget meddelats mig
4190:  monarkistiska oppositionen ooh öka utsik-               från sagda ordens kansli, 1ha utdeiat·s:
4191:  terna för regeringsformens antagande i
4192: brådskancle ordning stadgas däremot intet
4193:  angå.ende förlänandett av titlar och ordnar,                                                                1919Jlw.JO/
4194:  ehuru från början en stor majoritet ;inom                                                                         1     .
4195:  riksdagen varit för ett samtidigt •·wskaf-               Storkors, åt finska medborgare. . . . . .           11        71
4196:  fande av jämväl titel- och ordensväsendet.                     •   åt utlänningar . . . . . . . . . . . .    22       221
4197:      Till denna utgång av [l'ågan bidrog i sin             I kl. kommendörsteck.,åtfinskamedb.                29        9i
4198:  mån uppfattningen, att utdelandet av titlar                                      åt utlänningar 44 1                  231
4199: ·och ordnar mecl republi'kens införande. prak-            II kl.                  åt finska medb. 117 721
4200:  tiskt t,rugftt skulle upphöra, åtminstone he-                                    åt utlänningar 64 531
4201:  träffande landets egna medbon_gja.re. För-
4202: hå:llandena under den tid som gåH sedan
4203:                                                            I kl. riddartecken, åt finska medb ... 141                  521
4204:                                                                                åt utlänningar . . 138 64 i
4205:  regerings:formens träd.a·nde i kr.a.ft ha emel-          II kl                åt finska medb.. . 180 50 f
4206:  lertid jävat clenna uppfattning.                                              åt utlänningar .. 1 26·                 341
4207:      Titlar, vissa t. o. m. av rys<kt upphov, ut-
4208: ·delas s.åsom under den ryska tiden. Sedan                  Dessutom ha utdelats, ·huvudsakligen åt
4209:  titlarna avska;ffats i Tyska riket och Öster-           finska med!borgare, s. <k. ,fört.jänsUecken 78
4210:  rike, för att icke nämna Rysslancl, torde               år 19119 och 29, år 19.20 ävensom I kl. me-
4211: Finland innehava reknrdet på detta omr:åde,              daljer 1:55 år 1919 och 91 år 1~20 samt
4212:  åtminst:one i fråga om m'ångfalden av titlar.           II kl. medaljer 3619 år 19!1'9' och 1'20 år
4213:      Vad orrdnar heträffar, så ha vi, !Sedan ut-         1920.
4214:  :;tröend·et av F,rihetskor.set upphört, endast             Får det fortg:å som .det börjat, så ha vi
4215:  en orden, cien i början av 1919 instiftade              inom tio år nått 'det stadium, dJå ,utmärrkel-
4216: Finlands Vita Ros, och vi kunna således                  sen" a.tt erhålla Vita Rosen fö:rlora.t v,arje
4217: icke i detta avseencle tävla med de existe-              betydelse som sådan och det, Slåsom det be-
4218:  rande ga.mla monarkierna. Men förlänanclet              träffancle en svensk orden srugts, iblir för
4219: av Finlands Vita Ros har i dess ställe skett             en tili överklassen ooh särskilt till ämhets-
4220:                                                                                                                 15
4221:   114                          III,1. -   Arvonimet ja citarimerkit.
4222: 
4223:  mannak1assen hörande med!borgare genant            förmögen av samma självbehärskning som
4224:  både att ha den och att vara utan den.             konungariket Norges, då vidare ·.för det
4225:  Oc1så i utlandet itorrde man icke komma att        övervägande flertah:~t av landets medrbor-
4226:  sätta stort pris på idenna ·dekoration, om         gare förlänandet av ordnar ter :sig icke som
4227:  den fortfarande :blir utdelad liJr.a y,mnigt       ett utmärlmnde av den verkliga förtjänsten,
4228:  som hituills -- enhgt stats'kalenderru ha          utan blott som ett framhävande av en viss
4229:  t. o. m. amerikanska medborgare ihågkom-           samhällsställnin1g, och då slutlilgen ordens-
4230:  mits, ehuru .de enligt sin konstitution ieke       väsendet över huvud avskafifats i de nya
4231: ,<ha. rätt att mottaga av främmande· stater         rc.puhliker s•om u,ppstått i Euro•pa (t. ex.
4232:  utmärke1ser eller gåvor, varför 'förlänandet       Portugal, de tyska staterna oclr Tyska ri-
4233:  av sådana åt dem icke kan anses såsom en           ket, Österrike, Polen) och aldrig exist.erat
4234:  internationell, 'h~vlighet,       utan snarare     i t. ex. Schweiz och Förenta Staterna, &å
4235:  tvtirlom.                                          synes även i vårt demokratiska land, där
4236:      Det är visserligen sant, att enligt den        ordensväsen1det dessutom .sa1knar alla natio-
4237:  ovan publicemde statistiken under året             nella traditioner, samma förifarande rätte-
4238:   1920 en viss återhållsamhet gjort sig gäl·        ligen böra ia:kttagas. Men av vissa hänsyn,
4239:  lande i •fråga om u1Jde1andet a.v ordnar och       på vill~a jag ej vill in,gå, torde dock ut.de-
4240:  medalj.er, sä.rskilt åt landets egna medbor-       landet av Finlands Vita Ros åt utlännin,gar
4241:  gare. ·Men en jämförelse med t. ex N" 011ge        tills vidare :kunna fortbestå.
4242:  visar .huru mycket spar.::>ammare man i               I fn1ga o.m avskaffa.n1d•et av titlarll!a.
4243:   detta konungarike utdelar ordenstecken.           som för övrigt icke plägat givas åt utlän-
4244:  Enligt Norges statskalender ha av S:t Olavs        ningar, böra inga'he1änkligheter kunna fin-
4245:   orden, Norges .enda. orden, u:tdelats åt norr-    nas. De akademiska graderna skulle natur-
4246:  män ett storkors 'år 19•19 och ett år 19·20,       ligtvis icke beröras a v titlarnas avskruf-
4247:  5 I kl. 'kommendörstecken år 1919 ooh 3            1ande, i li:k:het med vad i •dlen nya tyska
4248:   år 1·9:20, cit II kl. kommendör.st·ecken år       riksrförfat1tningen ut.tryckligen stadgas.
4249:   1919· och et.t år 1'92•0, 17 I kl. riddartecken      På .grund av clet ovan anföi'd·a får vörd-
4250:   år 19tl'9 och 16 år 1192:0 ·samt int·et II kl.    :oamt ja.g föres1å, att Rikscbgen ville antaga
4251:   riddartecken år 11919 och ett år 19)20.           följande
4252:      Då idet av allt att döma är föga sanno-
4253:   likt, att .republiken Finlands rege·ring blir
4254: 
4255: 
4256: 
4257: 
4258:                                                Lag
4259:                                om titlars och ordnars förlänande.
4260: 
4261: 
4262:       I enli,ghet med Riksdagens beslut stadgas härmed:
4263: 
4264:                     § 1.                              Universitet -eller annan högslkola må fort-
4265:    Förlänandet av titlar, som ieke äro före-        farande utdela lärda grader i enlighet med
4266:  nade med ämbeten eller t.jänster, upphör.          vad därom är eller va.rder stadgat.
4267:                                     III,1. - Schauman.                           116
4268: 
4269:                     § 2.                        Nya ordnar må icke in.stiftas.
4270:    Ordensutmärkelser kunna förlänas en-
4271: dast åt utlänningar. Dock må utmärkelse-                         § 3.
4272: tecken för tapperhet i fält utdelas åt finska   Denna lag träder i kra.ft den
4273: medborgare, enligt vad därom särskilt stad-
4274: gas.
4275: 
4276: 
4277: 
4278:            Helsingfors, den 15 a.pril 1921.
4279: 
4280: 
4281: 
4282:                                                                   Georg Schauman.
4283:    llö
4284: 
4285: III, 1. -       Edusk. esit. N :o 8.
4286:                                                                                                         · Suomennos.
4287: 
4288: 
4289: 
4290: 
4291:                                            Schauman: Ehdotus laiksi arvonimien Ja ritari1nerkkiJPn
4292:                                              antamisesta.
4293: 
4294: 
4295:                                                E d u " k u n u a 1 l e.
4296: 
4297:      Kun nykyinen hallitusmuoto sääidettiiu Ruusua on sen sij3Jan annettu hyvin .auliisti,
4298: ja tasav:a1lt,a~ne:n rvall,ti,o.miUIOtlo il·oiP'UJlilisesti tuollaisten tå:htisateiden muodossa, jot1ra
4299:  oma.ksut+iin, poistettiin m. m. a·at,eli~arrv·oon tunnemme Vienäjän 1ajalt.a ja. erinäisistä vie-
4300: koroittaminen. Monarkisen oppositsioonin raista monar·kioista, :Mainitun rita.r~kU!l­
4301:  mi-eliksi ja jotta toirv€et s~aada hallitusmuoto nan :kanS'liasta saamien~ tiet.ojen muka·a·n ot1
4302: kiire-ellisenä hyvä!ks•ytyksi paranisi vat, ei j.a.ettu:
4303:  sitävast.oin säädetty mitään arvonimien ja                                                                  !9Hl. l9'd0.
4304: rit.arilllerkkien .antamis·esta. vaik:l~Ja. ·edus- Suurristej·ä, Suomen kansalai-
4305: kun:na,n suuri enemmistö oli arlusta a.lka,en                 iSille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  11        7
4306: sillä lmnnaHa, että myös a~rv<onimi- ja rita.ri- Suurristejä ulkomaalaisille . .                              212     22
4307: kuntalaitos oli samalla pois:tett.a:va. ·                   I l. komentajamerkkejä Suo-
4308:     'TäJllais e•en kysymy'ks,Em pä.ä:ttymis,een vai-
4309:             1                                                  men ka:ns·alaisiUe . . . . . . . .             29       9
4310: kutti oS'altaan kä.sitys, että maan tultua I 1. komentajamer.kkejä uJko-
4311: tas:avaHaksi arvonimien ja :ri'tarimerkkien                   maailaisiHe . . . . . . . . . . . . . .         44      23
4312: ja.kelu, ,ainakin omiHe ka:nsalaisil'le, 1iäJy- II 1. komlentajamerkkejä Suo-
4313: tänn61'lisesti katso<en laklmisi. RaHitusmuo-                  men kansalaisi'lle . . . . . . . . 117                 72
4314: don voimaanastumisen jälkeisen ajan ol,ot II l. komentajamerkkejä u1ko-
4315: ova:t :kuitenkin osoittane,et rtä1män käsityksen               maalaisille . . . . . . . . . . . . . .        64      53
4316: väärä.ksi.                                                  I l. ritarimerkkejä Suome•n
4317:     Arvnn:m:iä, ,Jopa joitakuita venälJäis(.ä;                'kansalaisille . . . . . . . . . . . .          41      52
4318: a.lkup?vrää ·ol,evia, on ja,e•ttu kuten V €näjän            I 1.  rita.rimerkkejä       ulkomaalai-
4319: vallan aika.na. Sen jälkeen kuin arvonimet                       ·n • . • . . • .•• • . . • • • • . • . • 138
4320:                                                                Sl.>€                                                  64
4321: poist·eUiin Saksan valtalmnna·ssa ja Itä:val'- II 1. rit•arimerkkejä .Suome.n
4322: iJ'assa, Venä.jälä mainitsernratta:kaan, lienee               ka.ns.a,]aiisine ........... . 180
4323: Suom•eHa. ennältys ltiäl:l.ä: ailail],a, ainalkin ar· II 1. ·rita•rimerkk,ejä ulkomaa-
4324: vonimien palj.outeen katSO'en.                                 lai,sille     ............... .
4325:     Mitä rita.rimerkkeihin tulee, on meillä,
4326: sittenkuin Vapaud·enristiä on laikattu siro't-                Sitäpaitsi on annettu, pääasiallisesti Suo·
4327: telema·sta, vain yksi ritarikunta, 1919 vuo- men ,ka,nsa:laisille, n. s. ansi'oillle•rkk·ejä 78
4328: den a'lussa perustettu Suomen Valkoinen vuonnia 19,19 j.a 2!9 vuonna 19:210, I luok.a:c
4329: Ruusu, emmekä siis voi tässä suhte•ef'.s.a ki~­ mitaleja 155 vuonna 19:19 ja 91 vuon:na 19•20
4330: paiUa vielä dlemas.s.a.olevain vca.hhain mo- s~e~rä II ]uo'kau mitaleja. 3•69 vuonna 1919 ja
4331: nar'kiaiu ka,ns~a. Niutt~ Suomen Valkoista' 120 vuonna 1920.
4332:                                             III,1. -     Schauman.                                          117
4333: 
4334:      Jos saa jatkua niinkuin on alkanut, niin              vuonna HH9 ja. 16 vnonna 19120, ei yhtään
4335:  olemme 'kymmenen vuoden kuluttua. pääs-                  II luokan ritarimerkkiä vuonna 1919 ja
4336:  ·"'-~t sille asteeHe, jolloin V alkoisen Ruusun            yksi vuonna 1920.
4337:  sa·annin ,kunnia" cm menettänyt kaiken                        1Kun kaikesta päätt,ä:Jen ei o'le juuri toden-
4338:  merkityksensä sellaisenaan ja, kuten 'On                   näköistä, että ;Suomen ta.s:a,val1an harllitu"'
4339:  sattuvasti -eräästä Ruotsin ritarimerkistä                ja;kSia.a sa.a.vutt.a.a sama:n itsehillinnän kuin
4340: sa·nottu, yläluokkaan ja -eritoten virka~mies­             N orj:m kuningaskunnan, :kun edelleen maan
4341: lnokikaa.n ·ku:u:iuvrulil~e- Jransa1ais.eUe lk;ä,y no-     ;kansai]aisten ,s:nure•n en:e•mJill•istön mielesbä
4342:  ;oksi selkä saada se etilä oUa i1man sitä.                rit.a.ri!lnerrkllci•en antam:inen ei k·ohdisbu rt'ode:l-
4343: Ei:kä ulkomaaUa.kaa.n ruvcitane panemarun                  ,l~·seen a-nsio:o.n, 1vaa.n tietää ainoastaan jorukin
4344:  suurta arvoa •tähän kori.stukS>oo:tl, jos sitä            yihte]s:kumna,lili-s~en .a.semaiJJ :merikitsemislä, ja
4345: €c1'eUeen jaeskeHaan yhtä runsa:asti kuin tä-              kun vihdoin rit.arikunta1iaitos on ylipäiänsä
4346: hli!n asti - va.ltioka.nlenterin mukaan on                 poist~e'ttu niissä uusissa. tasavaUoissa., jotka
4347: muistettu yksin Amerikankin ka.nsalaisia.                  ovat syntyneet Eurooppa!an (esim. Bortuga-
4348:  vaikkei heillä heidän va.ltiosäämtönsä mu-                l.issa, Saiksan valtioissa ja .Saksa.n V'a.ltakun-
4349: km;n ole oikeutta ottaa. va1staan kunnia,n-                nass•a, ItävalJa,s~a, Puolassa) eikä sritä ole
4350:  o.s·oitu'ksia tai la<hjoja vierailta va.ltioilta.         koskaan oflut esim. SVJeitsiss:ä j>a. Yhdys-
4351: jonka vuoksi niiden antamista. h-eille ei voi              valloissa., niin näyttää meidänkin ·kan-san-
4352: katsoa ka.nsain vä.lis·eksi kohtdiaisuudeksi,              valtaises,sa. maassa, jossa ritari!lmntalaitiQk-
4353:  vaa.n pikemmin päinva,stoin.                              selta sitäpaitsi tykkänään puuttuu kans,a.lli-
4354:      On kyl'lä totta, että ylläjulkaistun tilaston         nen perinmiäispohja, sel väsii olevan no11da-
4355: mukaan on vuonna l9i20 huomarttacviss<a. jon-              tettav•a. sama;n men,ettelyä. Mutta erinäi-
4356: kinlaista pidättyvä:isyyttä ritarimerkkejä ja              sistä .syistä, joihin en tahdo puuttua., voita-
4357: mit~1eja, varsinkin maan omiHe 'kansalai-                 ,n>ee,n kui,iJen!kån to.ista~s>eik,s•i SUJom>en V a.l-
4358: silie jaettaessa. Mutta v>C<rtai1u esim. Nor-             fkioista Ruusu·a ~lln·ta.a ul.komraalaisil<le.
4359: jawn osoittaa, kuinka p.a:ljon säästeliä.äinJmin               ll.fitä tulee arvonimien poista.misoon, joita
4360: sanotussa kuningaskurrna.ssa a.nnetaa.n ri-                mu:at·en ei ole oHut ta.pana a,nt.a'a uL'koma.a-
4361: i<trimerkikejä. Norja.n vaHioka.lenterin mu-              J.aisriJle, ei siinä kohdin voitan-e a<rvoelutta.-
4362: kaan on }'yhän Olavin, Norjan ainoan ri-                   vuuksia e·sittää. A 1kateemisia oppiarvoja ei
4363: tarikunnan, rita.rimerkkejä ·annettu norja1ai-            tietysti arvonimien .poistaminen koskisi, sa-
4364: sille yksi . suurristi vuonna 19119· ja yksi              moinkuin Sa.ksa:n valtakunnan val'tio<sään-
4365: \·uonn.a 1920, 5 I 1~Uokan lk'Oiffilen·taijamel1kJkjä     nössä on nimenomaa;n säiädetty.
4366: nwnna 19,19 ja 3 vuonna. 19i20, yksi II luo-                   Ylläesitetyn perusteella saan kunnioitta-
4367: kan komentajamerkki vuonna 1>91191 ja ~ksi                vasill ehdo1ttaa, että E·duskunrta tahtoisi hy-
4368: Ynonna. 1920. 17 I luokan rita.rimerk.kiä.                väksyä seuraavan lain:
4369: 
4370: 
4371: 
4372:                                                  Laki
4373:                             arvonimien ja ritarimerkkien antamisesta.
4374: 
4375:   Eduskunnan pälätökSren mukaisesti siiläldietääm täten:
4376: 
4377:                    rl §.                                     Yliopisto tai muu korkea.koulu saa ediel-
4378:   Virkoihin kuulumattomien             arvonim.ien        loonkin antaa oppiarvoja .sen mukawn, må.tä
4379: antaminen la.kkaa.                                        siitä on sää.detty tai säädetään.
4380:   118                            III,1. -   ArvQnimet ja ritarimet~kit.
4381: 
4382:                       2 §.                                              3 §.
4383:    Ritarimerkkejä voitlaa:n a.niaa ainoa,sta.am.        Tämä laki astuu voimaan
4384: u1koma,a1aisiHe. Olkoon kuitenkin sallittu
4385: jakaa Suomen kansalaisille kunniamerk-
4386: ke-jä 1sodassa (Jlsotetmtsta, 1111rlhoollisu111desta,
4387: sen mukaan kuin siitä erikseen ,säädetään.
4388:    Uusia ritarikuntia älköön perustettako.
4389: 
4390: 
4391:             Holsingissä, 15 päri.vämä huhtikuuta 192'1.
4392: 
4393: 
4394:                                                                           Georg &ha•ntaa.
4395:                                                                                           119
4396: 
4397: 
4398: 
4399: 
4400:                                  Kotonen: Ehdotus laiksi säästökassaliikkeen antaman V(IJS-
4401:                                     takirjan kuolettamisesta.
4402: 
4403: 
4404:                                S u o m e n E d u s kun n a ll e.
4405: 
4406:    Yhä useammat maassamme toimivat                 säädetty menettely on kuitenkin siksi mo-
4407: osuuskunnat ovat viime aikoina ryhtyneet           nimutkainen ja tulee niin kallii<ksi, ettei
4408: asianomaisella luvalla harjoittamaan n. k.         siihen, kysymyksen ollessa pienemmistä
4409: säästökassaliikettä. Niiden henkilöiden lu-        rahamääri.stä,   jollaisiksi puheenaolevat
4410: kumäärä, jotka ovat näi,hin osuustoimin-           sKästöönpanot etupäässä vähävaraisten kan-
4411: nallisiin raihalaitoksiin varojaan tall eM,a-      sanainesten tekeminä miltei kauttaaltaan
4412: neet, nousee jo nykyään noin kymmeneen             jäävät, ollenkaan kannata ryhtyä. Yhden-
4413: tuhanteen ja kasvaa päivä päivältä. Kun            mukaisesti sen kanssa, mitä 18 p:nä loka-
4414: sääst.öönpanoista annettujen vastakirjojen         kuuta 1918 annetussa laissa säästöpankeista
4415: lukumäärä luonnollisesti on jotensakin yhtä        on säädetty sää.stöpankin vastakirjan kuo-
4416: suuri kuin sääst.öönpanijainkin, sattuu ta-        lettamisesta, ehdotan kunnio~ttaen siis,
4417: van taikaa, että sellairuen asiakirja syystä tai
4418: toisesta joutuu hukkaan ja olisi siis kuole-                että Eduskunta hyväksyisi seu-
4419: tettava. Asiakirjain kuolettamisesta 14 p :nä             raavan lakiehdotuksen:
4420: elokuuta 1901 annetussa laissa sitä varten
4421: 
4422: 
4423:                                              Laki
4424:                 säästö'kassaliikkeen antaman Viastakirjan kuolettamisesta.
4425: 
4426:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
4427: 
4428:   Jos osuuskunnan harjoittaman säästö-             kustannuksella julkaistava k€rran maan
4429: ka-ssaliikkeen antama vastakirja on joutu-         virallisis,sa sanomalehdissä. Jos vastakirjaa
4430: nut hukkaan, tulee vastakirjan omistajan           ei ole löydetty kuudessa kuukaudessa sen
4431: antaa osuuskunnan hallitukselle tai johto-         jälkeen, kun ilmoittaminen on tapahtunut,
4432: kunnalle siitä ti€to ja samalla ilmoittaa,         on vastakirjan omistaja oi,keutettu peri-
4433: milloin ja miten vasta:kirja on kwdonnut.          mään saamisensa; ei1kä vastaikirjalla ole
4434: Hallituksen tai johtO'kunnan pitää sitten          voimaa osuus:kuUJtaa vastaan sen perästä.
4435: vastakirjan katoamisesta kuuluttaa ilmoi-          kun rahat on maksettu.
4436: tuksella. joka on vasta.kirjan omistajan
4437: 
4438: 
4439:            Helsingissä, 13 p :nä huhtikuuta 1921.
4440: 
4441:                                                                           Anton Kotonen.
4442:                          ..        ~·
4443: 
4444: 
4445: VALTIOPAIVAT
4446:                1921
4447: 
4448: 
4449:          LIITTEET
4450:                  IV.
4451: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETTY
4452:   EDUSKUNTAESITYS JA ANOMUS-
4453:            EHDOTUS
4454: 
4455: 
4456: 
4457: 
4458:            HELSINKI. 1921
4459:       VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
4460:                                         16
4461: •
4462:                                                                                            123
4463: 
4464: IY,t. -   F.Aiusk. esit. N:o 10.
4465: 
4466: 
4467: 
4468: 
4469:                                    WiUanen y. m.: Ehdotus laiksi lahjoitusmaa-kruununpuis-
4470:                                      tojen luovuttamista koskevan Senaatin päätöksen ku-
4471:                                      moamisesta.
4472: 
4473: 
4474:                                        E d u s k u n n a' 11 e.
4475: 
4476:    Viime Eduskunnassa oli käsi.t·eltävänä           valtiolle mitään, joten valtiolle koituu mel-
4477: m. m. kysymys Viipurin läänissä olevien             koinen vahinko. Kun kruununpuiston Iuo-
4478: Ia'hjoitusmaa-kruununpuistojen luovuttami-          vuttamiseen ei ole ollut tt·odellista tarvetta,
4479: sesta sikäläisille lampuodeille ybteismetsik-       sikäläiset lampuodit kun ovat saa.neet ai-
4480: si. Talousvaliokunnan asia:ta koskevassa            kaisemmin .tarpeeksi kotitarvemetsiä ja kun
4481: mietinnössä ehdotettiin ryhdyttäväksi .toi-         tällä päätöksellä ennakkopäätöksenä on
4482: menpiteisiin toukokuun 6 p :nä 1887 anne-           varsin laajakanttoiset seuraukse-t, on Edus-
4483: tun Senaatin kruununpuist.ojen luovutta-            kunnan syytä :kiinnittää asiaan lhuomiota.
4484: mista koskevan lupauksen peruuttami.seksi           Siten !tulee valtion hallussa olevia kruu-
4485: erinäisillä ehdoilla. Yhden äänen enemmis-          nunpuistoja luovutettavaksi varmasti lam-
4486: töllä jäi kuitenkin asia entiselleen eli riip-      puodeille 27,!3914.62 ha:n suuruinen ala, jol-
4487: puvaiksi .lampuotj.en alotteesta ja mainitusta      la alueella kasvaa yli 2 miljoonaa tukki-
4488: Senaatin lupauksesta. Nyttemmin on Hal-             puuta ja jonka arvo metsineen on noin 80
4489: litus päät.tänyt Veikkolan-Valkeanmatkan            miljoonaa markkaa. Tämän lisäksi on mwh-
4490: lahjoitusmaan       lampuotien anomuksestta         ·dollista, :että lnovut.ettavaksi tulev<at myös
4491: luovuttaa lampuodeille yhteismetsäksi ~ur-          ne lruhjoitusmaa-:kruununpuistoiJ:., jotka on
4492: mijärven ikruununpuiston, joka pintta-~.lal­        julistettu kruununpuistoiksi ennen touko-
4493: ttaan on 12,060.41 ha . .Jo 1911 oliva,t lampuo-    kuun 6 pfuivää 1887 vaik:1m ne eivät
4494: dit anoneet kruununpuistoa luovutettavaksi          muodollises.ti olekaan luovutuslupauksen .
4495: ja olikin senaatti toukokuun H, p:nä 1913           alaisia, sillä täJlainen luovuttus, jos se ker-
4496: siihen suostunut, mutta sittemmin loka-             ran katsotaan tarpeelliseksi, ei voi toisten
4497: kuun 10 p:nä 19·16 sen peruuttanut. Ky-             1ampuotien etuja polkematta tapahtua y];:-
4498: seessä olevassa kruununpuistossa on Val-            sinomaan silmälläpit.äen mainittua päivä-
4499: tion iMetsäkomitean mietinnön mukaan ar-            maaraa. .Jos mainitunlaisetkin ,kruunun-
4500: vopu~ta yhteensä 264,968 ikpl. ja koko puu-         puistot luovutettaisiin, tulisi valtion met-
4501: varasto on yhteensä 24 7,486 m. 3 (kiinteätä        siä siirtymään yk:sityisien kä:siin 181.195.04
4502: mittaa) ·eli 1:27 m. 3 1ha. kohti. Arvoli:aan       ha. Koska lahjoitusmaametsien erottami-
4503: on se nykyään noin 6 miljoonaa markkaa.             nen vaHiolle on aikoinaan ollut lampuotien
4504: Vuoden 19 13 lopussa arvioitiin sen lnovu-
4505:             1
4506:                                                     etua silmälläpitäen vält·tämätöntä ja toi-
4507: tushinta :24!5,:9189 markaJksi 212 penniksi,        sena syynä niiden erotlt:.amiseen on ollut
4508:  mutta sen jälkeen on metsästä luultava.sti         pyrkimys saada metsät säilytetyiksi ja pa-
4509: myyty valtion laskuun puuta ·si:ksi paljon,         remman !käsittelyn alaisiksi kuin lampuo-
4510: että lampuodit eivät joudu siitä maksamaan          tien ha11ussa, on erottamistoimenpidettä
4511:   124                        IY,l. -   Lahjoitusmua-kruununpuistot.
4512: 
4513: varsinkin kun valtio Ja,hjoi,tusmaiden osta-      tiotaloudessa olisi mitä suurinta säästäväi-
4514: jana ja niiden todellisena. omistajana oli        syyt-tä noudai-ettava, täytyisi luovutukseen
4515: oikeutettu lampuodeille tarpeettomat metsti-      olla erinomaisen painavia syitä. Kun tällai-
4516: maat lohkaisemaan yksityistiluksista eril-        sia ei ole vaan päinvastoin toimenpide, jon-
4517: lecm pidett'fuvä valtion metsätalouden ja         ka kautta Viipurin läänin vrdtionmcrtsä:t
4518: kansantalouden etua silmälläi>itäen tarkoi-       rr.iltei kokonaan siirtyisivät ybirtyisten 1~ä­
4519: tuksenmukaisena. Hal1iturksen menettelyn          siin, on omiaan saamaan aikaan sangen ar-
4520: ova.t valtiopäivät myös monasti hyv1i.ksy-        velutta~ia seurauksia, olisi yHä mainittu
4521: neet. Kun lahjoitusmaa-kruununpuistojen           Sena:atin päätös ]mmottava. Kun hallitus
4522: luovuttaminen lampuodeille tietäisi siksi         ei sitä ol·e tehnyt, ehdotamme, että Edus-
4523: suurta kansantaloudellista ja valtiolle ra-       kunta .hyväksyisi seuraavan lain:
4524: hallista tappiota, vieläpä aikana jolloin val-
4525: 
4526: 
4527:                                             Laki
4528:  lahjoitusmaa-kruunull}mistoien luovuttamista koskevan             Senaatin päätöksen ku-
4529:                                     moamisesta.
4530: 
4531:         Eduskunna,n päätöksen mukaisesti säädetään seuraavaa:
4532: 
4533:    Senaatin päätös toukokuun 6 päivältä           jr:,n luovutt~1-mis.ta yksityisille kumotaan tä-
4534: ] 887 koskeva Lah.ioitusmaa-'kruununpuisto-       ten.
4535: 
4536: 
4537:             Helsingissä, huhti:kuun 9 Il :nä 1'921.
4538:                          1
4539: 
4540: 
4541: 
4542: 
4543:                                          Emil Wi]janen.
4544: 
4545:                A. Lehikoinen.                                         J. 0. Leivo.
4546:                                                                                                 12ö
4547: 
4548: IV,2.- Pet. försl. N:o 37.
4549: 
4550: 
4551: 
4552: 
4553:                                   Schauman: .A.ng. verkställande av utredning av den s. k.
4554:                                      förbudslagens verkningar.
4555: 
4556: 
4557:                                       T i ll R i k .s d a. g e n.
4558: 
4559:     Förord,ning.en a.ngå;ende tillver.knå.ng, iv-    därav fra.rnka:Ilad dryckenslkap icke ens med
4560: försel, försälijmung, forsling oeh upplag av         lagens skärpta .sbdgand~m kunma, förh:im-
4561: alkoho1ha1tiga. ämnen, given i Petrog:md             dras". Att utskottets l'agförslag, ·erter att
4562: den 16/29 marj 19 1·7, tradde i kraft den 1
4563:                      1
4564:                                                      ha unldergått först.a, läsningen i riksdagen.
4565: jumi. 19i1r9. Det är sål,edes icke :ännu två års     sedermera ~icke bli vit a.v stora utskottet
4566: erbrenhet vi hava •OID ver'kningarna av              upptag€t tiM heha.ncU~ng, torde även få an-
4567: denna förordning, gemenligen ka.llad f'ör-           s.es bero på samma. tveksamhet.
4568: buds.l:agem. 1\-fen denna tid har varit til:-           Till denna o,sä:kra. hål.lning har säke!l'.t i
4569: Tli!ckligt Iå,ng för att bringa. aH.a medhor-        h!ög grad bidragit bristen på •en utred:ning :av
4570: gare, oberoenclc a.v vil:ken mening d•e hysa         förbuds1a,gens verkningar. De•n enquete,
4571: om a.lkoho·l'prohlemets lösning, tilil in:sikt       som socialmini<steriets wy:kterhetsavdelning
4572: dä,rom a~tt det nnvara.nde tiUs.tå!md,et är långi.   förans:taHarde våren 19120, var för tidig, ty
4573: ifrån tillfn~dssalla.nde. Förbud:svä.n•nerna         verkninga.ma. av luren'drejeriet ·söderi•från
4574: söika hot i en ·e:ffektivare kontroH av llagens      hade icke då ännu hunnit bliva kännbara.
4575: efterlevnad och ytterligare skärpning a.v de         och fråg.estä:llningen var ori:ktig, i d·et a.tt
4576: delvtis rec1an tidi~are, genom l.a.gen a,v den       krigsårens. re'gim utan vidare likställidoes
4577: 16 augus.ti 19119, skärpta straffbestä:mmeL          med den normala. för:buds.regimen. E.nque-
4578: sema för brott mot l.a.gen. Andra åter se i          ten, som dessntom icJke förebragte någon
4579: ett upphäva.nde a,v tota,]iföDbudet den enda         verklig utredning a:v srpörsmålet, har nu-
4580: möjiigheten att komm!a ur ·det råd'ande lä-          mma lma.ppast n.ågo•t världe. A~nnat är för-
4581: get.                                                 håilla,ndet med den utredning, som ny.ligen
4582:     Av •det hetänka.nd€ ekmwmiutskottet vicl         offentliggjordes av antiförbud.sföremingen,
4583: 1920 å!rs ri,ksdag avgivå.t rörande ett mo-          men d~et ligger i s;akens ·natur att fråJgan
4584: tions.föxslag, åsyftande främst .s.kärpning          här ses i vis,s mån €ns.idigt - sålunrua u!·
4585: av straffbestämr.nels;orna i förbud,s,lagen,         redas t. ex. alls icke v•erkningarna. av d-en
4586: fra.mgår aH reda1n i oktoher 1'9.20, då b€-          genom förbudslagen försvåra.d.e åJtko.msten
4587: tänkand.et avfattades, CLetta utskott, som           a,v sprit och spritdrycker på arbetarhefolk-
4588: iorde kunna anses avspegla. opinionerna, i           n[:ngens ekonomi m. m.
4589: riksdag,en, stoid tveksamt inför den vä'g som           Va:d wm hehöve,s, och ·detta så fort .sig
4590: bond-e heträidas. ,.,I aill sy,nnerhet", yttrar      göra lå.ter - innran riksdag.en beslut.er sig
4591: uts.kotte·t, ,har lurendre~·eriet under s.enare      för alt gå vi·dare på de skärpta stra:ffbe-
4592: t.Ud nått en så;d,an omfattning aH, såvida           stämmel sern.a's väg -- är en allsidig och
4593: def.sa,mma icke kan stä.vjas. smy;gha.ndel och       opartisk officieH utre.dninrg av förbum<;la-
4594:  126                    IV,2. -    Tutkimus kieltolain vajjkutnksista.
4595: 
4596: gens verkningar, 1rämst på fol!knykterhe-         domstillstånd, så måste naturligtvi,s lä.ka-
4597: ten, m~ även i ekonomi.skt, moraEskt.             ren-lagsticftaren im,krida med tjä.nliga me-
4598: stat.sfinaneiell t och ha,nrueJ,spoE tiskt a v-   del, men vi1ka, des.sa medel borde vara,
4599: seende. Ett förslag härom framställdes            skulle ;bero på utreldningens resulta.t ·och
4600: visserligen av mig red:an un:der beha,ndlin-      kunde först efteråt avgiöra,s. Det är i käThS-
4601: gen a:v innev~a.rande års b11dget och hJ.ev då    lan av ;ynkand·e'ts beräffig.ande och frågans
4602: med stor majoritet fö:rjkast.a,t. A~böja.ndet     vi:kt som jag tillåJter mig att nu fömya det-
4603: berodde emeHe,rti:d, s:tsom ·d:et synes främst    sa.mma, i d~et jag vördsamt anhäller
4604: därpå a.tt förhudsvännerna quand meme j                     att Ridsdagen ville uppmana Re-
4605: försl'aget vä.drade ~ett ma1skerat försök till           geringen att med det första låta ge-
4606: upphäva,nde av tota.Hörbuldet. Men yrkan-                nom härför utsedda sakkunniga
4607: det åsyftade i själva, verket endast erhål-              verkstäUa en allsidig och opartisk
4608: liandet aJV en riktig bild a,v det nuvara.nde            utredning av den s. k. förbudslagens
4609: tillståmldet.; hefunnes dtetta vara ett sjuk-            verkningar.
4610: 
4611: 
4612:            Helsingfors, den 14 april 19m.
4613: 
4614: 
4615:                                                                          Georg Schauman.
4616:                                                                                                        127
4617: 
4618: IY,2.- Anom. ehd. N:o 37.
4619:                                                                                                   Suomen'IWS.
4620: 
4621: 
4622: 
4623: 
4624:                                     Schauman: Tutkimuksen toimittamisesta n. s. kieltolain
4625:                                        vaikutuksista.
4626: 
4627: 
4628:                                   S u omen       Ji_:j d u s k u n n a. 1<1 e.
4629: 
4630: 
4631:     AsetUJS alkohohpitoisten aineiden vwl-              siitä johtuva•a Juopottelua oei. voida lain ko-
4632: mistu.kses1Ja, maahan<bonnista, myynnistä,              veunetuiHa määräyksJ.lläkään eo'ltää." Kun
4633: kuljetuksesta ja vara~Sttossapidosta, anll!ettu         valiokunna•n latlciehd!otust.a., sittenkuin sen
4634: Pietarissa 1!6/29 päivä;nä -toukokuuta 1917,            ens·imäinen lukeminen .eduskunnassa. oli
4635: astui voimrua.ru 1 päivä;nä ·ke-säkuuta 1919.           .suoritettu, ei O:l.e otettu käsiteltäväksi suu-
4636: Ei sllis ole vielä kahdenkaa.n vuoden koke-             ressa va:liokunnaJs:s-a,. n:iin saanee senkin sei-
4637: musta tä.'moo tavallisesti (kietliJolain n~me.llä       kan kats.oru joMurueeru ,sa:matsta ·epäröirrni.stä.
4638: kulkevaill asetuksen va·ikutuksista. Mutta                   Tähän epävar:maaru manta.aln .Olli varmaan
4639: tällllä ailm 10Th oLlut kyllin pitkä saattamheen        suureSisa määrin va.ikut.tall!Ut selv:iJty.ksen
4640: kailkille :]milliSalaisiHe, siitä rii:p.pumatta,        puute kieltollain vai.kutuksistru. Se kierto-
4641: mitä millel tä .he ·allmholikysymyksen ra tkai-         kysely, jonka s·osialiministeriön raittius-
4642: ·susta ova.t, selväksi, että nykyinen tilanne            o.~asto pani 'k!evääJlä 1920 toimeen, oli liia.n
4643: ei ole ,Jikima,in,kalan :tyydyttä;vlä. Ki;e11on          aikainen, si:llä etelästä :IDäsiu ta.pa:htuvan
4644: ystävät ha:kevat paramniuS'ta lain nouda tta-            saola1kuljetuksen vaikutuks-et eivät vielä sil-
4645: misen tehokkaammast•a valv•on.nas•ta ja :sii:tä,         loin olleet ,ffiäyneet tuntuvik·si, ja kY'symyk-
4646:  että laitru rilkk,omisesta .asitt;a,in j•o aikaisem-    sen asettelu ·oli väärä·. ,kun sota vuosien ·olo-
4647:                                                                                               1
4648: 
4649: 
4650:  min, 1.5 päivänä elQikuuta 1919 anJJ.oeturNa            ti:Ia parutiliiJl muitta mutkiiJta normaalisen
4651: laiHa, k.ovenm1ettuja ra·ngai.stuslffiä:ärä,yksiä        kieltolakil'k!oon. ennon kanssa sa:manla,iseksi.
4652:  yhä kovenll!ettaisiin. Toiset taas näkevät              Kyselyl.lä, j.ok.a sitäpaitsi ei tuonut mitään
4653:  iäJ7'81i:kiellon ikUimoaani•sessa ainoan ma.hd•olli-    todellista selvit:y.stäJ a•s,iaa•n, .on nyttemmin
4654:  suuden poostä pois wvllitsevasta. tilasta.              tuskin mitään> arvoa. 'Toisillli .on sen tutki-
4655:     ,MietinJnöstä, j;onka 1920 vuoden valtio-            muksen la.ita, jonka. :t.äysikieUonvas'fusta-
4656:  päivien ta~lousvalilokunta amtoi eduskunta-             rr:isy.hdistys äskettäin julkai,si, mutta itses-
4657:  esi.tyksestä, J.ok,a etupä!äissä tarkoitti kielto-      tään seuraa., eitiä siinä .katsellaa'n as•ia•a jos-
4658:  laim rangaistusmäfuräy,st•en :koventami•sta,            sakin määrin: yksitpu01li1sesti- niinpä ei esi-
4659:  käy selville, että jo !1oka'k!uussa 1920. j,o•l-        merkiksi selvitdä ·ensiJJ.kään: niitä; vailkurtuk-
4660:  lo]n mietintö ]a.a.dittiin, mainittu vaJi.o,kurrta.     sia, mitä kieliolail[a vaikeuttaessaan väki-
4661:  jonka s·aaiJtanee .katsoa. kuvastava.n edus-            viinan ja juovutusjuomaiill sa1a;nti'a on ·oHut
4662:  kunnassa vallitsevia mielipiteitä, epäröi sitä          t;yöläisväles·tön talouteen y.:m.
4663:  betä, jdle 10lis]; 'lähdettä:v:ä. ~,Varsinkin               Mitä ·ta.rv~tarun:,. ja tarvitaan ntiin pian kuin
4664:  s.alakulj~tus"' latusuu vruliokunta., ,.,on v<iime      suimin - ennen.kuiru ·edU'skunta päättää
4665:  alli!oi,na saanut sella]sen laajuuden, ·että j,dJ-      lähteä edelleen .kulkemaan kovenin,ettujen
4666:  lei sitä sa,adta ~hkäi&tyksi, ;s:atla:km;tpprua ja      ra.ngai:stusmää,rä.y·sten ti.et.ä - . niin kailken-
4667:   128                       lY,~.   -   Tutkimus kieltolain     va.~kutnk!rista.
4668: 
4669: 
4670: puolista ja puolueetonta viralli·sta tutki-              kärin-1ainsäärtä!jän ry.Myä soplVnn paran-
4671: musta kieltolain vaikutuksista, ensi sijas·sa            nu.skeinoihin,. mutta minkälaisia näiden kei-
4672: kansan raittiuteen kats.oen, mutta myös                  noj.en tulis] olla, se riippuisi tutlkimuksen
4673: taloudelli.s·essa, siveeil.li•ses•sä, va.ltion rfl!ha-   tuloksis•ta ja olisi vasta jälkeenpäin ratkais-
4674: taloudenise·ssa ja kauppapoliittisessa suh-              taviS'Sia. Mieles-säni turuto vaatimuk:seni oi-
4675: tee\Ssa. ~rätä tarkoittavan ehdotuksen minä              keutukses-ta ja kysymyksen tärkeydesLi
4676: tosin tBin jo •kuluvan vuoden tulo- ja meno-             "ta.r1 vapaud:en nyt uudistaa ·.sen ehdotuk-
4677: arv1ota kä-siteltäessä, mutta se hylättiin ·suu-         seni ja kunni·oiHavasti anoa,
4678: rella ääntenenemmistöllä.             Hylkääminen
4679: johtui kuit·en1kin, niinkuin näyttää, etu-                         että Ed1u;kunta tahtoisi kehoittaa
4680: pää.ssä sii•tä. että kiel·lon ys-tä vält vainusiva 1            Hallit'USta toimitu:ttarnaan niin pian
4681: jo eh.dotnksessa sinänsä naami.oitua yritystä                   kuin suinki.n sitä va1rten valituitla
4682: tä,'ysikiellvn kum.oamiseksi. Mutta se ta.r-                    asiantttntijoilla kaikinpuolisen jo
4683: koitti it•se a·s'i·a'Ssa vain oikean kuvan sa·an-               puolueettoman tutkirwuk)sen n.s. kiel-
4684: tia. nykyisestä tihsta; jOIS sen havai·ctaisiin                 tolain vaikutuks-6sta.
4685: olevan sairaustitla. niin pitäisi tiety'Sti lää-
4686: 
4687: 
4688:         Helsingis·sä. H päivänä huh'tikuuta 1921.
4689: 
4690:                                                                                Georg SchaumaJl.
4691:                           ..        ..
4692: VALTIOPAIVAT
4693:                 1921
4694: 
4695: 
4696:          LIITTEET
4697:                   V.
4698: SiviSTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETIY
4699:    EDUSKUNTAESITYS jA ANOMUS..
4700:            EHDOTUKSET
4701: 
4702: 
4703: 
4704: 
4705:             HELSINKI. 1921
4706:        VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
4707:                                          17
4708:                                                                                               131
4709: 
4710: V,1. -   Edusk. esit. N:o H.
4711: 
4712: 
4713: 
4714: 
4715:                                 Nikkanen y. m.: Ehdotukset a) laiksi 27 §:n muuttamisesta
4716:                                    15 p:nä huhtikuuta 1921 annetussa laissa oppivelvolli-
4717:                                    suudesta ja b) laiksi 31 §:n muuttamisesta 15 p:nä huh-
4718:                                    tikuuta 1921 annetussa laissa, joka ko$<kee kansakm,Zzt-
4719:                                    laitoksen kustannuksia.
4720: 
4721: 
4722:                               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
4723: 
4724:    Huolestuneina siitä rahallisesta ahdinko-      vat todelliset menot eivät ole tulleet enem-
4725: tilasta, johon niin hyvin maamme valtio-          pää valtion kuin kunnallisten viranomais-
4726: kuin kunnallistalouskin on nykyisenä mur-         tenkaan taholta riittävästi •harkituiksi ja
4727: ros- ja pulakautena ainakin tilapäisesti jou-     ihuomioonOiteiuiksi sekä ettei toiselta pu0-
4728: tunut, olemme kansanedustajina tulleet pa-        len itse asialle olisi koitunut mitään huo-
4729: Iwtetuiksi harkitsemaan kaikkia mahdolli-         mattavaa haittaa vaan pikemmin päinvas-
4730: sia keinoja, joitten avulla voitaisin yleisten    toin, jos tuollainen talou<d•ellinen harkinta
4731: rasitusten iaakkaa edes jonkun verran huo-        olisi toimitettu !.kaikella huolella eikä tyy-
4732: jentaa.. Yhden sel:laisen olemme ~uuUeet          dytty etupäässä vain toteamaan, että oppi-
4733: lö;yiäneemme Oll,1livel vollisuuslain toimeen-    velvollisuuden toimeenpano on köyhänä:kin
4734: panon lykkäämisessä.                               aika:Illa ,para.s såijoitu!s•, min1mä .katnsakunta
4735:     Tämä laki on vahvistettu voimaanastu-         voi tehdä. Siinä tarkoituksessa, etteivät
4736: vaksi 1 p :nä ensi elokuuta. Sekä niissä kes-     voitettavat taloudelliset vaikeudet yleensä
4737: kusteluissa, joita Eduskunnassa suoritettiin      j< nyt Jwskelttelemamme asian ~akia ja joh-
4738: puheenalaista ~akia. laadittaessa, että kulu-     dosta erittäin kasvaisi suuremmiksi kuin
4739:  massa olevan vuoden tulo- ja menoarviota         että ne kohtuudella. kantaa jakseta.an, roh-
4740: valmisteltaessa havaittiin, että oppivelvol-      kenemme 1kunnioittaen ehdottaa,
4741:  lisuuslain hyvä.ffis·ymise.stä aiheutuvat käy-
4742:  tännölliset toimenpiteet ja niistä koituvat,               . että Eduskunta hyväksyisi seu-
4743: kuhunkin toimeenp:a.novuoteeen kohdistu-                  raa'oat lakiehdotukset:
4744: 
4745: 
4746:                                             Laki
4747:    27 §:n muuttamisesta 15 p:nä huhtikuuta 1921 annetussa laissa oppivelvollisuu-
4748:                                       desta.
4749:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten että 27 § 15 p:nä .huhtikuuta
4750:   19211 annetussa. laissa koskeva iJppivelvollisuuden täytäntöönpanoa muutetaan näin
4751:   kuuluvaksi:
4752:                  27 §.                            varten tarpeellisiin valmistaviin toimenpi-
4753:   Tämä laki astuu voimaan 11 päivänä elo-         teisiin ryhdyttävä iheti, kun Iaki on vah-
4754: kuuta 1923, mutta on sen sovelluttamista          vistettu.
4755:   132                      V,1. -   Muu1lo.ks.ia oppivclv~H.isuusll3.kiin.
4756: 
4757: 
4758: 
4759:                                             r.a ki
4760:  31 §:n muuttamisesta 15 p:nä huhtikuuta 1921 annetussa laissa, j~oska koskee kansa-
4761:                                 koululaitoksen kustannuksia.
4762: 
4763:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään !täten, että 31 § 15 päivänä huhtikuuta
4764:  1921 annetussa laissa, joka koskee kansakoululaitoksen kustannuksia, muutetaan
4765:  näin kuuluvaksi:
4766: 
4767:                       s.
4768:                     3'1                            semmin annetut asetukset ja määräykset,
4769:   Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä 'tllo-         mikäli ne ovat vastoin tämän lain sään-
4770: ikuuta 1'9123. !Sen ka.utta kumotaan aikai-        n{jksiä.
4771: 
4772: 
4773:           Helsingis,sä, 1,5 p:nä huhtikuuta 1921.
4774: 
4775: 
4776:              Vilho Nikkanen.                                       :Mikko J askari.
4777:              J. A. Ihamuotila.                                     K. Lanne.
4778:              A. Koivisto.                                          Väinö Juustila.
4779:              Aug. Hämäläinen.                                      Juhani Arajäni.
4780:              Albin :Mann'er.                                       Edv. Takkula.
4781:              Heikki Taskinen.                                      K. A. Lohi. ,.
4782:                                            Ivar Alanen.
4783:                                                                                                133
4784: 
4785: V ,2. -   Anom. ehd. N :o 39.
4786: 
4787: 
4788: 
4789:                                  Kojonen y. m.: Kaupunkien kamakouluntarkastajanvir-
4790:                                     kain uudelleen järjestämisestä.
4791: 
4792:                                 S u o m e n E d u s k u n n a l J e.
4793: 
4794:    Maamme kaupunkikuntien itsehallinto-            kyetäkseen jatkuvasti pysymään tehtävän-
4795: piiriin kuuluu ,m. m. oikeus ja velvollisuus       sä tasalla.
4796:  asettaa ka.nsakoulubit,os,tansa va,rten oma          Kun kansakoulun työ oppivelvollisuuden
4797: tarkastaja. Toisissa kaupu~geissa oman             mukana. rt;u:lee entis:täl tärkeälllJilläksi ja ar-
4798: kansakouluntarkastajan asettaminen pide-           vokkaammaksi, mikä arvokkuus lisääntyy
4799: tään arvokkaana oikeutena ja tehokkaana            vielä, kun ehkä JJiankin saadaan kansa-
4800: tekijänä kansakoululaitoksen toiminnassa.          koulu pohjakouluksi, niin olisi tarkastajan
4801: Sellaisissa kaupungeissa tämä toimi täyte-         toimi saatava kaikissa kaupunkikunnissa
4802: tään mahdollisimman pätevällä henkilöllä,          tarkoituksenmukaisesti . 'hoidetuksi. Täm-
4803: jolle myöskin suoritetaan hänen työstään           möisoon asia.ntilaan pyrkimis,een kehoittaa
4804: riittävä palkka. Näin on asianlaita ei ai-         sekin, että ka.usa.koulu on ,kaikissakin kau-
4805: noastaan isommissa kaupungeissa, joissa            pun!kiJmnniss:a varsin huomattavia kus,tan-
4806: toimi vaatii hoitajansa kaiken aja.n, vaan         nuks,ia, vaativa laitos. Näi,n ollen ei ole
4807: myöskin era1ssa sellaisissa pienemmissä            asianmuka,isrta, että kansa~Jr.ouluka,svatuk­
4808: kaupunkikunnissa, joissa sitä on hoidetta-         sen yksi tärkeä tekijä 1pid,etä'än telhot-
4809: Ya sivutoimena. Toisissa kaupungeissa taas         tomana, joka seikka vruiimttam enem-
4810: tiimä itsehallintoasia näytään käsitettävän        mrun tai v.ähemmän epäedullis·esti kau-
4811: välttämättömänä velvollisuutena, joka täy-         punkikunnan koko kansakoululaitokseen.
4812: tetään mahdollisimman pintapuolisesti. Vi-            Tässä esitetyn, kaupunkikuntien kansa-
4813: ran 'hoitajana saattaa olla esim. kaupungin-       kouluntarkastajan viran hoitoa koskevan
4814: lääkäri, pankinjohtaja, seurakunnan pas-           epäkohdan korjaamiseen on juuri nyt erit-
4815: tori, vaikka päteviäkin henkilöitä on ny-          täin sopiva ajankohta, kun oppivelvollisuus
4816: kyisin jokaisessa kaupungissa saatavissa.          aiheuttaa kaikissa kaupungeissa kansakou-
4817: - Useissa kaupungeissa puuttuu myöskin             lun ohjessäännön uudistamisen.
4818: ohjesääntö, jossa tarkastajan toiminta olisi          Kaikkeen edelliseen viitaten anon kun-
4819: tarkoituksenmukaisesti määritelty. Mutta           nioittaen,
4820: monesti on asianlaita :myöskin niin, että                     että Eduskunta kehoittaisi Halli-
4821: vaikka toimessa on pätevä henkilö, niin hän                tusta kiireellisiin toimenpiteisiin,
4822: ei voi hoitaa sitä kunnollisesti, koska palk-              jotta kaupunkikunnissa kansakou-
4823: ka on aivan mitätön. Tällaisissa tapauk-                   luntarkastajain pätevyys, ohjesääntö
4824: sissa tarkastajan on rajoitettava toimin-                  ja palkkaedut määritellään sellai-
4825: tansa /kaikkein välttämättömimpään !puhu-                  siksi, että nämä toimet tulisivat kai-
4826: mattakaan siitä, että hän voisi hankkia ja                 kissa kauptmgeissa tarkoituksenmu-
4827: seurata alaansa kuuluvaa kirjallisuutta                    kaisesti hoidetuiksi.
4828: 
4829: 
4830:            Helsinki, 14 p :nä huhtikuuta 192<1.
4831: 
4832:               R.ope J{ojonen.                                      Eelis Rantanen.
4833:   134
4834: 
4835: V ,a. -    A.nom. ehd. N :o 41.
4836: 
4837: 
4838: 
4839: 
4840:                                       Schauman: Evankelisluterilaisten twomiokapitulien ja seu-
4841:                                          rakuntien arkistoissa dlevan katolisaikaisen ja uskonpuh-
4842:                                          distuksen jälkeisen liturgisen kirjallisuuden luovuttami-
4843:                                          sesta Helsingin Yliopiston kirjastolle.
4844: 
4845: 
4846:                                              Edu sk un·nad le.
4847: 
4848:     .Maamme ev.a.nikelisluiherilais.ten seura-              ki.n saada. aritkaau. maihdollsimmalllJ täydelli-
4849: ·kuntien 1kuin myös tuomiokaipi,tul<i.en arkis-              nen ja moruipuolinen koknelma liturgista
4850: tmssta llöy·tyy m. m. ka!toE;laisaikaista. ja us-           ·kirjallisuutta,. Muissa. maissa., esimerkiksi
4851: konpuhdistu.hen 1jäiltkeis.tä liturgista kirja1-            'Tianskassa tjia Ruotsissa, •on samarnsuuntai-
4852: lisuuttru, sekä painettua että kästi.nkitrj.oritet-          ne•n järjestä:mrilstyö do loppUJunsuoritettu.
4853: tua, j·oHa on suuri arvo sivistj-18- ja etenikin               !Näi.Uä .lyhy·es;ti •esiintuom:LU.a.rui ·perus-
4854: m usiikkihistorialliseUe tutkimub•eLle. Työ-                 teilla saan kunnioittaeru ehdottaa,
4855: met.oodin tolllessa. ·v·ertailevaa> •la~a:tua,, •käy tä-
4856: .mäm .tut:IDumUJmsen harra.staljil,le vtaikeaksi,                     että Eduskun•ta päättäiJsi kehoit-
4857: jopa mHtei .ni!ah!dottomaksi, itse tutkimus-                        taa HaUitusta antam.aan esityksen
4858: työn suorittaminen, kun arinehis,ton piiliiosa,                     laik'Si, jonka ·kautta evankelisluteri-
4859: joka si1sä:ltää ail allaa.n ainoa.nlaatuis!iakin
4860:                       1
4861:                                                                     laiset tuomiokapitulit ja seurakunnat
4862: teoksia., on Helsingin Y·Hopiston kirja,si)()lssa.                  v•elvoitettaisiin luovuttamaan H el-
4863: mtUun osan ollessa >hau•OO.tettuua ymipälri                         singin Yliopiston kirjastolle, tai ai-
4864: mruatta seucr.-akunta- y. m . .aJ."tk:i<stoihin. Seru li-           nakin siellä tallettamtmn, S\en katoli-
4865: säksi eå. Vliimemai,mittuja. Vloi 'lälheskäätn                      laisaikaJiJsen ja uskonpuhdistuksen
4866:  aim:a pitä1ä s·äilytyspaHdwina tä1y·sin tyy.d'Yt-                  jälkeisen liturgisen kirjallisuuden,
4867: tävinä. Yhdistämällä ·sitä:pa:i:tsi kok10 .ainie-                   jofla säilytetään tuomiokapituliett ja
4868:  histon yhteen pai'luklaa,n, Vloitaisiin tmeillä-                   seurakuntien arkistoissa.
4869: 
4870: 
4871:               Helsingissä, JnrhJti.Jruu.n 15 päivänä 19'21.
4872: 
4873: 
4874:                                                                                     Georg Schauman.
4875:                            ..        ..
4876: VALTIOPAIVAT
4877:                 1921
4878: 
4879: 
4880:           LIITTEET
4881:                    VI.
4882: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETElYf
4883:        EDUSKUNTAESITYKSET
4884: 
4885: 
4886: 
4887: 
4888:              HELSINKI, 1921
4889:         VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
4890:      '
4891: 
4892: 
4893: 
4894: 
4895:                                  j
4896:                                 j
4897:                                j
4898:                               j
4899: 
4900:                           i
4901:                           j
4902:                          j
4903: 
4904:                      i
4905:      "'             jj
4906:                    j
4907:                   j
4908:                  j
4909:                 j
4910:                j
4911:               j
4912:              j
4913:             j
4914:            j
4915:           j
4916:          j
4917:         j
4918:        j
4919:       j
4920:      j
4921:     j
4922:    j
4923:   j
4924:  j
4925: j
4926:                                                                                            137
4927: 
4928: Vl,1. -   Ed.uk:. ftdt. N:o 12.
4929: 
4930: 
4931: 
4932: 
4933:                                   Wi]janen y. m.: Ehdotus laiksi eräiden valtior/hl'l,ai.den asu-
4934:                                      tusta koskevien säädösten ktnnoamisesta.
4935: 
4936: 
4937:                                        E d u s k u n n a l e.
4938: 
4939:    Valtion metsämaiden asutusta koSJkevat          edellyttämässä järjestyksessä. Tähän toi-
4940: lakimääräykset ovat pera1sm vanhoilta              menpiteeseen, johon aikaisemmat hallituk-
4941: ajoilta asti. Niinpä ovat ne mää.räykset, joi-     set -eivät ole ryhtyneet syystä että on odo-
4942: hin kruununmetsätorppajärjes:telmä perus-          tettu 1892-vuoden asetuksen kumoamis1ta,
4943: tuu, annetut jo 1860- ja. 1870-!luvuiUa, jos       lienee ollut :aiheena se, että tarkoituksen-
4944: kohtakin eräitä niitä täyrdentä.viä, vähäpä-       mukaisempaa lainsäädäntöä ei ole tällä het-
4945: töisempiä määräyksiä on annettu myöhem-            kellä ajateltu mahdolliseksi aikaansa.ada.
4946: minlkin. Samoin ovat uudistalojen perusta-         Koska tässä kuitenkin on kysymys suuren
4947: mista koskevat lakimääräykset jo vanhen-           valtion maaomaisuuden luovuttamises.ta
4948: tuneet, sillä ne sisältyvät 1886-vuodeu            yksityisille tavalla, joka ei vastaa nyky-
4949: metsälakiin. Niin~kään on aikansa voimas-          ajan käsityskantaa ja vaatimuksia, ja kos-
4950: saolleeks•i katsottava wsetus tammikuun 2·5        ka hallitus ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin
4951: päivältä 18·92, jonka mukaan eräitä valtion        kyseessäolevan asetuksen kumoamiseksi lie-
4952: maita. voidaan perintMalon oikeudella yksi-        nee paikallaan lähemmin tarkastella, mitä
4953: tyisille myydä tai poikkeustapauksissa             ne valtion komiteatkin, joita on asetettu
4954: maksutta luovuttaa. Kah:den viimeksimai-           laatimaan ehdotuksia valtion metsämaiden
4955: nitun lain edellyttämä hallinnollinen ase-         asuttamisesta, ovat kyseessäolevasta 1892-
4956: tus on lokakuun 13 päivältä 189·2, ja sisäl-       vuoden uudistaloasetubes:ta lausuneet.
4957: tää se ne lähemmät määräykset, joiden mu-              Kruunrunmetsäkornitea vuodelta 1900 piti
4958: kaan valtionmaille on itsenäisiä tiloja pe-        189>2-vuoden asetu•ksen edelly:ttämää uwdis-
4959: rustettu. Tämä asetus, jota aina ilmestymi-        taloasutus•ta ~s·ekä Ruutsi.ssa. että; omassa
4960: s10stään asti on pidetty t.af'koitustaan vas-      maassa saadun kokemuksen perusteella yh-
4961: taamattomana, on Valtion-euvoston •kesä-           tEiskunnalle va.hingollisena asutusmuotonat
4962: kuun 125 päivänä 1920 tekemän päätöksen            joka jahti m. m. metsäkeinotteluun. Tilat-
4963: johdosta saanut aivan erikoisen merkityk-          toman väestön alakomitea vuodelrt:a 1904
4964: sen. Ma.initun päätöksen mukaan on nimit-          pitää samoin 189'2-vuoden uudistaloasetus-
4965: täin kai:kki viljelyskelpoisiksi tutkitut ja       tc:, sen ma.hdolliseksi tekemän metsäkeinot-
4966: viljelystä varten aikanaan erotetut, mutta         telun vuoksi epätarkoituksenmukaisena.
4967: tuistaiseksi n. s. käyttämättöminä valtiou-        Pu.u,tavarayhtiöiden maiden hankintaa tut-
4968: maina pysytettävi'ksi määrätyt maat, pin-          kimaan asetettu komitea vuodelta 1905 yh-
4969: ta-alaltaan noin 130,000 iha, maaherrojen          tyy edellämainitun komitean tehdotuksiil".
4970: toime·sta uudistaloitksi luovutettavat loka-       Suojametsäkomitea vuodelta. 1907 hylkää
4971:  kuun 13 päivänä 11892 annetun asetuksen           kokonaan uudistaJaasutuksen ja ehdottaa
4972:                                                                                            18
4973:   138                           VI,1. -    V a:ltionmaiden asutus.
4974: 
4975: perustettav8iksi asuntotiloja tai asuntotilo-      omistamien maalajien Juovuttamisesta yk-
4976: jen ja maanviljelystilojen välimuotoja.            sityisille menettää merkityksensä, olisi se-
4977: Asutuskomitea vuodelta. 1920 pitää. uudis-         kin kumottava; ja koska Metsälain 2 §:sså
4978: taloasetusta niinikään epätarkoituksenmu-          säädetään uudistalojen ja kruununtorppien
4979: kaisena samaten kuin valtion metsäkomitea-         perustamisesta, olisi se kumottava a,sninsta
4980: kin samalta vuodelta. On näinollen olemas-         koskevalta osaltaan. Täten loppuisi tähän
4981: s~ lukuisia komiteamietintöjä, joissa selvi-       a~ti harjoitettu ,hallinnollinen ja epätarkoi-
4982: tellään lokakuun 13 päivänä 18912 annetur,         tuksenmukaiseksi osoittautunut asutuspoli-
4983: asetwksen puutteita ja pilletään sitä ylei-        tiikka ja Eduskunta saisi tilaisuuden päät-
4984: sesti asiantuntevissa piireissä sellaisena ase-    tää myöskin valtionmaita koskevasta asu-
4985:  tnksena, joka ensi tilassa olisi IJmmottava.      tu stoiminnasta.
4986:    Koska mainitun asetuksen kumoamisestc1
4987: seuraa, että myöskin tammikuun '25 pälvä-            Edelläolevan perusteella esitämlille Edus-
4988: nä 1892 annettu asetus eräi,den valtion            kunna.n hyväksyttäväksi ·s.euraavrun lain:
4989: 
4990: 
4991:                                              Laki
4992:          eräiden valtionmaiden asutusta koskevien säädösten kumoamisesta.
4993: 
4994:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään seuraavaa:
4995: 
4996:   . Asetus eräiden kruunun omistamien maa-         uudistalojen perustamiseksi lakakuun 13
4997: lajien luovuttamisesta yksityisille henki-         päivältä 189 2 ja syyskuun 3 p:nä 1886 an-
4998:                                                                 1
4999: 
5000: 
5001: 
5002: löille tammikuun 215 päivältä 18'92, asetus        netun Metsälain 2 §:n 1 momentti kumo-
5003: kruununmaan antamisesta viljeltäväksi ja           ban täten.
5004: 
5005: 
5006: 
5007:            Helsingissä, huhtikuun 9 päivänä 19f.H.
5008: 
5009: 
5010:                                           Emil WD,iaoon.
5011:                A. Lehikoinen.                                         1. 0. Leh"o.
5012:                                                                                                                    139
5013: 
5014: Vl,2. -     Hoti.on N :o 13.
5015: 
5016: 
5017: 
5018: 
5019:                                         Åkerblom: Förslag till lag om ändrad lydelse av 25 § i Za-
5020:                                             gen angående inlösen av legoområden.
5021: 
5022: 
5023:                                      T i Jil F i u l a• n d' ·s R i k s d a g.        .
5024: 
5025:      I SiådaiTha de:Iar av laudlet, där S'börl'le by-         st:rtälcJka1s t<ill l<egota,gar11e prå ikiron10bo&täHen.
5026: srum'hiäUen föreiiDOOllJillla, fltrur of,ha {)II!J män gld
5027:                                                        1
5028:                                                               LiJka,så hall" !IDJarn med l'a.g förtbjud:it avhYJS-
5029: obesuJttm 1p8il"S10ll~ fåbt oosäit:ha sig på dle              lliing ·på filstkeitoop och i ·samib.ällren metd sam-
5030: manklflr, ISIOm v:i!d siho11sikiftena ieke iblivit            IDIBIIlrt'r,äJllgd ·beLolikning. Mien de obesuittma
5031: tiHsk:i:ftrud<e •ensk·ilda ih'eanman. Då ,det 'V'all'it       på <bya<:I"'ll,rus g1elmensalffilllla m:a:rlker bl!i glomida
5032: gemen~Sa~m bySimairlk, lha lher:llllma:nsägarna               odh lrumnadie srkyddsrlv'sa:. Denna ~grThpp av
5033: me~d s]tt ilys:ta. s1amltycke 11Ji!l1åtit de :Oibe-           den obesru!trtrua be'fiol!knållllgen äJr doök 1Siå siJor,
5034: swtrllua artlt bOISä'bta. 1s<i:g på ideniD:a, :Vsynoortheit   atJt :staterr bör :ägna rwppiilllämkJsamihet ålt dl811.
5035: som bym, ioroe iha..fit behov av mrurk~ för                   I så rgott rSJom varj'8' by i Österbotwn f:i:ll!ll,as
5036: andra länlda1må;l. Dessa, hadkstu,gmJsitt.arl'le iha          fl<em. ti!ouol ,såJda:n'a ;hursJJ!åJH. Jia, i wssa. ibYJa·r
5037: d-äJrför ic:IDe ibehöft gätm a:vltai 'ffiled ·hYJn eli~       bo rde 1allrru flesrta obes:uitiii8J rpå by:smm:lk.
5038: :ll'ågon eruskild jo11dä~arn om le~a. Ej ihell€11'            De ihru, 'sålslom 111eda,n ,f:rarmhåll!irts, i'n!OOt skydid
5039: har ma;n forora1t legoavgiftJer av •OOm. De                   varre ,g[,g ,a,y legol,argen eller av inl:ösen}rugen,
5040: iha bebcmt sim om11åd~en ·på sallllun:w Slätrt SIOIIll        när ,beh6v aN ett 1srrudia[L't uptpsrbåJr.
5041: a.n/d11a ibacmsimgusitbtall'e. Ofrba n:og 1ha die in-              Då lllii3in genom l:a;gst:iftmilll!genJ ikloonl1ll!irt
5042: vi:d s[na bost111d'samnåld<en räid!j,!l!t :Uipp oibrn-        i:håg så got!t IS'om a;li}la ~wdTa obesuii!bna mied
5043: t.en :maTik iiilll •odliiilrga1r.                             hjäl1p el1er sky1ddsåltg~ä!l'!drer, .böra äwn dessa
5044:      .A<Ut ~eftersom ny,a slttormften' bli g<EmJOIID-         obeswtlbna. på byisma,rlk€1Im'a givas liroadalll
5045: föroa i bya·ma, T~a des&a hru1IDa1re på bys-                  ~hjäilp. Ftör startien blilr dert båilre läitt&11e odh
5046: ma.r!lrer i ett 'Säl'silcilt svifurtt läJge. Den mail'!k      biUiJga::oo 'att bringa 'h:jiäil:p ålt dess[l; ,geruoon
5047: <!e bebo, blk va,nl~gen !b]11skif1Jaid: en,sflci.ilda         att tiUenroäJnna: \:lretm '11äJtrlJe:n. artt [rnl:ösaJ sina
5048: h-emJIDJaln ooh 'h€1lllma:neltis ,äJ~rul1e lha.r då riiitit   on111åtdren, än 1om d~n ,srkaU Slölka, f1örnhjä1ipa
5049: ait avlhysa dem. De iha. mmligen ing•en                       deun ltill 'Elgna ihem på Il(Y>a boplartlsier. Doona
5050: möjligh~ attt tfå l'EligoaiV'tal uppl'läitlta,t, i ihän-      åtgwd: - ,arti;. !bevilllja: dletm i:nlösningsräJtt -
5051: de}se joodläigalfleru vä.grn:r ,dletta. Oeh die Jm            rooimmer idme ,altt ikäJnn1aJS sårsom IJl.ålgot egent-
5052: irrgen ,räJtt •      1ösa in sina om~å1d1en, efrter-          ligt ·.imtrr!åm1g i joT!däiga'1.1nas 'rtältt, srå lälngte in-
5053:  som d•e i&l(l ,er1ägg~a :n!ågon le~a. De bli                 geu eruslk~1d: jonlägare förfl()~a;r över d~
5054: sålul!lda .mtJtJsUösa ooh ,s/kyld:dslösa, ehum de             marå :dresrsa; 101besuttna be!bo, ooh idiå de i,fll'å-
5055:  .~ lång ttid hoilt på silälll€1t ocfu kans:ke ås'tad-        ga.va.!1a,nldte områilrena 'Piå lbysma>rlmma i ·:re-
5056: \k'()lmrmit /beltJ'Immde fmra.rlklförrbältitri'ngar -ge-      geln i,c;ke iä'ro s:åldanra, lll:tit by:sam>hläillet behö-
5057:  nom rräidjuinogs- 10ch •odE,ngsarr-'belben.                  ver d'em för ;s:irtit ailLmdiln!Jl!a äsd~mlå;l, nrtan de
5058:      StartJen ghner nu obesuttnn. piå skattejomd,             bli, 'som sa;gt, of1ta:srt tiUskif1bade ensk:iloo
5059:  präistbost!ä:11en roeh slbadsjond räJtt altt l1ösa. iln      hremtm:al!l vild :ny;stkif!J:e. D<en löse~Ellcillinrg
5060: ·Sina l•egoam.TåJd<en och SI81IDIID.a rärlJt srroa;ll ut-     ~dressa {)lbesutrlma ·komme att erläJgga flör sina
5061:      140                VI,2. ;;- Muwto'ksi<a vuokra~alueiden h1nastusl:ailciin.
5062: 
5063: ommen, bör sjäilvfallet iliUfaHa bysa,mJhäil-                   den 15 oktober 1918 sådant tillägg,
5064: let.                                                            att löserätten ut~träck,es även till de
5065:    tPå :gu-uaud av det fr.a1rn1håHna iber jag vörd-             obesuttna som äro bosatta på bya:F-
5066: sa.mlt få föreslå,                                              nas gemensannma marker, i vilket
5067:                                                                 avseende 25 § borde erhälla f öljande
5068:              att Riksdagen besluter införa i                    lydelse:
5069:            Zagen om. inlösen av legoom,råden a'l.!
5070: 
5071: 
5072:                                                   Lag
5073:             om ändlrad lyde~ av 25 § i lagen angående inlösen av legoområden.
5074: 
5075:    JämliM Finlands Riksda,gs bes,lwt, f,attatt i ~överensstäJmmelse IIJJed <sta.dig1a:noo i 60 §
5076:  1 LaruMa.gS'O'rdningen aw <de~n 20 'juli '1906, stad.gas atlt 25 § i la:gen ~angålerudle irulooon
5077:  av }egoområden S'kaH -erhålla följande ändrad lydelsre:
5078: 
5079:                          215 §.                             l.Jegofö•rhiållande s:lmll a:nses föreligga
5080:    Va1d i 1 iO~ch 2 §1§ sta~digas l()llll torp, gälle   jäunvM i dert fall, att ibrukal!'en lbebor by-
5081: även ha<CWSitwgUJomraJd:e, S'o.m ·ruv ·d~n' bl'!llr     ·Samlhalles •gemensam<ma ma:rk och e.v denna
5082: kirure, vilkien 1påyrka1r inlösen, i'nnehaft,s          OT'Siaik ej oohöVTt 'U!pprätta såid,anrt lflgOaVTtal
5083: under ,mi·IllS't fem 'å:rs tiid. Lösningsrätt gäJlQe    med bym :ell€r enskild jor~dläiga:re, a;bt han
5084: dock idlm efter ået }egoräitJt frångått .dJen           börijait er1ä;gga legoavgift.er 'f1ör si1ttt omDåJdle.
5085: brukare, som ibes,itter området vid tiden för           8ålda1n brU!ka:re Viail'e i frå!ga' orn lösni:n<gs-
5086: denna lags t11äld~m·de i ikraf>t, eUer 'ha:ns           rä.ilt!fln Hlks:t:älM 'Ill'~d baakstugusi•tta.re och
5087: brös:ba·rvi'nlgar, ej :ooHe1r därest inlösen ickie      ha:VTe I1ältt till irnlösen', i :häinddse han be-
5088: påyrka:ts iunan, !d1en l·egotid ultgåt:t, 'som vi1d     bodld€ orn[<ooet d<en 25 ·Oikt.oiber 1918 ocih iha.n
5089: denna 1ags· t:r@d;a:nld:e i 1.rraft ·va:r gäUandle.     eUe'r ihmns brösta.rvingaw f:ortf.arande inne-
5090: Li:Jmså må .i:dke Jlosta.dsornrr!å:de, vn:r1s b:riU-    har ,d:eltlta samt erl:ä!gg.e ti!ll bysamhället
5091: ]mre äger bos'ta,dstomt arunoTSitiäJdles enligt         lö,s<es:killingen för c".it områ:de.
5092: denn1a lag :1nlösas.
5093: 
5094: 
5095:               Helsin,gfors, den 4 april 1921.
5096: 
5097: 
5098:                                                                                   K. V. Åkerblom.
5099:                                                                                                             141
5100: 
5101: VI12. -     Edusk:. esii. N :o 13.
5102:                                                                                                      Stwmenrws.
5103: 
5104: 
5105: 
5106: 
5107:                                         Akerblom: Ehdotus laiksi vuokra-alueiden lunastamuesta
5108:                                            annetun lain 25 § :n mt,uUa.misesta toisin kuultwak.si.
5109: 
5110: 
5111:                                       S u o m e n E d u s k u n n a 1 l e.
5112: 
5113:      Sal1ai!S•MS!a {).SisSia m:aatam:Illle, joi.Jssa. on       talon ja kruu:pun,ginmaallla asuville tilatto-
5114: suurempia. kyläyhd·y•sk•untia,, 'On usein                      m~lle oikeuden luna.sta.a. vu{)kra-a.lueensa ja
5115:  joukko tilattom•ia: hen•k•ilö1tä saanut a.settua             sama ·oi.keus tulee ulotettavwksi krUJUn:nn-
5116:  niille .m~aille, JoitaJ isossaja.oss•a ei ole aatnettu        v.ir.kJat.allojen vuokramiehiin. 'Samoin <>n
5117: yksityisiilile taloille. Kun maa .on ollut ~y­                lflilla ki,elletty ihäiätäJmiLstä kalaJS,tadMorpasta
5118:  län yhteistä maata,, ovat tallolli.Jset älänettö-            ja tMjaV'äJki.sistäJ J71hd<y.skuntnista. Mutta
5119:  m>å:l'lä myönltymybellä sallineet tila.t.to.main             kylien yhiteisilläJ .ma~lla asuvat tillattomat
5120:  ao'lettua s.iihell', semminkin kun kylä ei ·ole               unlo!hdetaan jRJ jä<tetä'än turva.ttom.iksi. Täimä
5121:  tarvi.nuut maata muuthun . ta11<kortukiS·een.                 ryhmä. t:Ulatoota väestöä on :kuitienki:n siksi
5122:  Näid•en m®kitupa.laisten ei senvuokisi .ole tar-              suuri, että: vatlti.io.n tulee kiinnittätä huo.miota
5123:  vinnut tehdä vuo:kra•sopimusta kylän tai                      siihen. Miltei jokaisessa tkylässä on· Pohdan-
5124:  ken:en1kä.äJIJJ     yiksityisen       •maanomist.adan         moolla ,kym•menittälin tSe]lai•si.a ·talouhia.
5125:  kan•ssa.. Heiltä/ ei ole myöskäJä.n vaa:ditt'u                Niin, erimili!isissäJ ky1is,sä asuvat, ka,ikkiein
5126:  vuokraJmak..s-uja. He •ovat as·uneet aluei•ta•a.n             useimmat ·tilat.tomat             k07län yhteisellä
5127:  sam•alla taV'oin kui.n muut mäJkitupalaiset.                  maailla. ReiHä ei •ole, niinkuin j:o hu(llmau-
5128:   Use•irnki.n .he 10vat asuntoa.lue~denosa vierestä            tettiin, mitäilon turvaa, ei vuokralaista eikä
5129:  raiV!anneet maata. villjelylks·een.                           Junasrtmslai·sta,. milloi1n1 ·turV!an t&rve tulee.
5130:      Sitä myöteru kuin uu.si,a isoja.j.atkoja toimi-              Kun 1-aillliSäiädtä.ntö on muistanut llikipitäen
5131:  tet,at&n kylissä,. jou1Ju1Vat nämä :kyl:äJn yhteis-          'kai:k:kia. muu ta tila ttomiaJ antamalla apua tai
5132:  ten .maiden viljelijät erikoisen vai:keaa.ru Me-              sudjelut.oimenpiteitä, pitää: näillekin kylän
5133:  maatn. LELeidän asuma.ilJsa .mwa annetaan                     yhteis•ten .ma:~den ·tillattomille myön.too '&11-
5134: jaossl3! ·tJ~wa•lllisest] yksiltyirsille taloille j·a· ta,-    ma.nlai•sta a.pua. Valtiolle tulee sekä hel-
5135:  lollio'lella ono •s·illoin oikeus häätää! heidät.             pommaksi että .huokeammaksri antaa• apua
5136:  Heillä ei n.i.miMäin o~e minkäiämhista ·mah-                  myöntwmäJllä. heiJ]le oik.eus lunastaa 'a,su-
5137: ·d'Oll.isuutta. saarua tehdyksi v•uokrasopimusta,              ma.nsa alue kuin jios se ryhtyi·si autta:maa.n
5138: jos ma;anomista,ja sen epää. Eitkä heillä ole                  heitä päJäsemä.älll omaan kot<ii.n, jokat on toi-
5139:  mitää:n ·oikeutta luna;sta•a alueitaan, k10s'kapa            s.essa a.sui·npaikwssa. 'Tä:mä toimenpid·e -
5140:  he eivät suorita vuokraa. He jtä.äväJt siis                   lun,astwsoikeuden illliYÖ·llltäminen heille - ei
5141: ~iroeudettomilnsi ~a turV'a.tt{)mibi, vailktka                 tule tuntu.maam. minäJä;n vars,inaisen.a sekU~an­
5142:  ovat p~tkäm a.:Uka,a rus·Ullleet paik•allla da rai-          tumiiSena maallllomistajain oikeuteen, uiin
5143:  "ailffi- ja vi1ljelystöillä:ä:n kenties aikaans•aa-          kauan kuin. kukR~alll yksityinelll maanomis-
5144:  neet tuntuvi1a •maanp:aran•nuksia.                           1.Ja,ja ei ha.Ui,tse tä'tä! näiden tilattomain asu-
5145:      V aitio a.ruta.a. nyt v•eromaaJ.la., papiruvirka-         maa .maruta, ja kuin kysees•Siäiolevat kylän
5146:   142                   Vl,2. -     Muutobia vuokra-alueiden '1unastus1a!JruJn.
5147: 
5148: maiden alueet eivä:t tavaH1sesti oie sellaisia,                      että Ed14Skunta päättää vu,okr'a-
5149: että kyläyhdjllskunta tarVlit,see nii;tä yhtei--                  alueiden lunastamisasta 15 päivänä
5150: siin tarkoituksilinsa,, va1a.n ne, kuten sanottu,                 lokakuuta 1918 annettuun lakiin
5151: uudessa jaossa1 use1mmiten annetaan yiksi-                        tehdä sella:isen lisäyksen, että lunas-
5152: tyi.s·iJlle taloille. Lunastushinta,, jonka: nämä                 twsoikeus ulotetaliln myös niihin ti-
5153: tilattomat tulisivat aluei!Struanlsuoritta.maan,                  lattomiin, jotka ~tAvat kylien yhtei-
5154: lamkeaa tietysti kyläyihdy.skuruna:l,le.                          sillä mailla, mlssä suht~~a 25 § :n
5155:     Yllä:esitetyn nojalla pyydäJn kunnioitta-                     pitäisi saada seu11aava sanamuoto:
5156: "'asti saada ehtdottrua,
5157: 
5158:                                                     Laki
5159: vuokra-alueiden luna.sta.misesta annetun lain 25 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi..
5160: 
5161:        IS110IDien EduskUJnoon päätöksen mukaisesti,, joka on tehty 20 .päJivä:nä heinäkuuta
5162:  1.906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 60 1§ :n määroom:äJssä 6rurjestyksessä, säädetään
5163:  täten, että vud.kra-aJueiden lun,lliStamilsta kos·kevrun lain 2,5 § saa seuraa.van muute-
5164:  tunJ sanamuodion:.
5165: 
5166:                         215 .§.                               •Vuokra·suhteen       ka;bs,otaan :vallitseV1an:
5167:   !Mitä 1. ja 2 '§ :s!Sä säädetään ·tor.paista, ol-        myös siinäl ta.pauksessa, että vuokrrumies
5168: koon myös voimassa lmä.kitupru~alueest'a, jota             a:suu kylälylhdyskun.n:an yhtei.s·e11äi maalla
5169: oo vuokra:m:ies, joka lururustu:sb vaatii, .on             eikä hänen ole siitä 1SYY'stä trurvi.nnut .tehdä
5170: vählintä.äln viis·i, vuotta halllirunut. Lunastus-         sel.laisi1a vuokrasop:i:musta kylän tai yksi-
5171: oikeus :äJlkööru kuitenikiaan ,olko voimmssa sen           tyi,sen ma,anomis,tajanl ka;DISs•a, että oru alka-
5172: jäLkeen kui.ru vuokra:o~keus on siå:rtynyt pois            nut suoriitaa vuokrama.ksua. a:lueestaan.
5173: siltä vuokl"a.mielheltä, joka aluetta t,äJmäln             Sellainen vuok:rami!es o1Lkoon lunastusoikeu-
5174: lairu voimaan astues•sa hrullinsee, rtrui hänen            toon .Illäihden •sama.s.sa aiS:emassa kuin m!äki-
5175: rintap.eri,lliseltfuä.n, eikä 'myö,skään, ellei sitå       tupala:inen, cia iolknon häuellä lunastus-
5176:  ole VlaJadittu ·ennen kuin tämän lain voimwn              oikeus, j.os lhäm asui alueella 15 ,pä:i.välnä
5177:  astuessa voillm:ass'a oleva vuorora.-aika on              lokakuuta 1.918 ja jos m,äJn rtai hä:n!en ri:ruta-
5178: päättynyt. Ä1köö:n täm:äru Ja,in mukaan                    perillliseDISä ed>elleen haUitsevat sitä, sekä
5179:  myöskään lunastet:tako a!Slullliio-~l'luertta.,. jonlka   maksaikoon kylayhdyskurunal1e 'lunastushin-
5180: vuo:kramiehelläJ        on     oma•     asuntotontti       na.n a.lueesta!lln.
5181:  muuaUa.
5182: 
5183: 
5184: 
5185:         Helsingiesä, 4 ,päilvänä. huhtikuuta 1921..
5186: 
5187:                                                                                      K. V. Åkerblom.
5188:                                 ••         ••
5189: 
5190:   VALTIOPAIVAT
5191:                    1921
5192: 
5193: 
5194:              LIITTEET
5195:                     VII.
5196: TYÖVÅENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
5197:     EDUSKUNTAESITYKSET jA ANOMUS-
5198:              EHDOTUKSET
5199: 
5200: 
5201: 
5202: 
5203:                                        •
5204: 
5205: 
5206:                HELSINKI. 1921
5207:           VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
5208: "
5209: Työneuvostoja, palkkalautakuntia, työaikaa, työttö-
5210:  myyttä ja työriitoja koskevia eduskuntaesityksiä
5211:               ja anomusehdotuksia.
5212: 
5213: 
5214: 
5215: 
5216:                                                       19
5217:                             j
5218: 
5219:                         j
5220: 
5221:                         j
5222: 
5223:                     j
5224: 
5225:                     j
5226: 
5227:                 j
5228: 
5229:                 j
5230: 
5231:             j
5232: 
5233:             j
5234: 
5235:         j
5236: 
5237:         j
5238: 
5239:     j
5240: 
5241:     j
5242: 
5243: j
5244: 
5245: j
5246:                                                                                                                     147
5247: 
5248: VII,1. -       Motion N:o 14.
5249: 
5250: 
5251: 
5252: 
5253:                                            Palmgren m. fl.: Förslag till lag angående ändring av lagen
5254:                                               om åtta timmars arbetstid av den 27 noveornberr 1917.
5255: 
5256: 
5257:                                          'P i l r]• F i n 1 a: IT <di 'S R i k s d a g.
5258: 
5259:      Sfusarn ofta f~atmhållits, lh:acr- l1ageru 01m                    a.) 8 t:iJmma:r ,i dygmlf'lt oc>h
5260: it Lt<l tirruma1r;s a1r;be!1Jstid av td>en 27 :Illov€lm-              1b) 96 timma.r ,UiDJder ·tViå 'V'€cJkor.
5261: 1Y.;r 1917 tillilmmmi:t i revohl't~onsyDaJDi ooh                  När ma.n läs1er des1sa duibbla. besuämnnel-
5262: undier i<rutryalmt a,v de 'd!å :rrudwnde abnorma                  ser, frålga.r man 'Si:g oviJ1lk.arli:gen ti11 va1d
5263: fli<rhåll:wruden1a ~sa:mt ~utJan aJVt va1re sig oerf1or-          dell! ·sena•&be a1Hs 11jänrut. Om dm entgårug för
5264: c].,d~g :ubredlni:n:g f1öreb:na.gts :ell€·r mam ens               alla fa,st:slås, at:t <a'rbetstmd•en icke få!r V'a.na
5265: gjont .s~g !llöda:n a·v a:H urtron:a, :huiJ:mvida för-            lärug:re 1äm 8 6mmar i dygn€11:, så s'kuHe däir-
5266: 1. i11l~mdena verldigen ;k wruruatt med .ens ge-                  av ju u1tan :vida,re 'red:a1n följ.a. det, ·som {~•mel­
5267:  J•omgå .en ~såda'n för,äJrudiring, a:bt [la;ndens nä-            lertiJd 1utsäges i 1den .smm:ve s<tipiulattio<nen.
5268: ria;g.sli'v skulle ilmnna bära ook:så den bönda                   Ma1n ka;n ieike :förrkla.ra s,aiken amlllodunda
5269: en såida1n lag i sjä,l v:a •vlf'JI'IID~ in:neba.r. Följ-          än att menintgen v.a,rit ailt fa.s,tsuäHa et-t .
5270: ck·n blev, sås01m man' bort fiörruitste, :att be--                 maximiatnft,al ail:·ibett!sti1m.tmta:r .för 2 Vlec:l"or
5271: röroa lag <aJdrig <knrude i sin ·urs:prnngliga                    sa<mt arl:Jt läm:na. V<etd<erbömnJd.e åtmimstone
5272: fo rm ti!lläJmpas. Genom en ·I<a:g a:v dten 14                     någo,n m:öjli:ghet a1:t i'nlOm ·ra;men dläJrf.ör för-
5273: a ugns,tci 1918 v]drf:iogos d·e nöd Vläindiga,&te                 dela arbe<tStt:iJderu på dle lskildia dia:g.arna. -
5274: Tätte1serrua ,dävi. Kto:vt :d:äirpå u·ppdrog ·OOge-               E.n s•rud:a<rr fu-nike !k!om :ock!så iillil 1\lltJtr~k vid
5275:  rin<ge.rr odkså åt ~en kommitte att utarbelt.a                    d<en 1 :stia imt<e,rnattioruella anbeittslmnferensen
5276: försla:g ~tili €11 nödigbefun,nen, fullstärudig                   i \Vashim1gton i .Oiffitober-nov€:mbetr 1919. I
5277:  revils:]on; .a:v ]a·~n ·om atrbe tsttid,em m. m. Då
5278:                                      1
5279:                                                                   2 § b. mom. iW 'd:et d:rurvid tiUkomna för-
5280:  det ~meHertid 11orde dTöja llirugon ·tid, irunan                 s<la.~t till .a1rbetstitdslmmnention :fas,tställes
5281:  kommiibt<'m ·h]nnJer slultf1ö·m si11Jil u1ppdrrug odh            a:nbetsti'd'en. ·tiH 8 t.;IIll!mar :p€:r rdag •ooh 48
5282:  prapOSI~ticm föneltltggeJs tl'iikisdatgen, må ld1et              i]mmar •per :vecka, .men !S·1L_g1es tlilli~a <amt, om
5283:  tillåJ1Ja,s wtt :niUJ redau he'mstäHa om en yttt.er-             a.rbettstiden 3,rusk'l'län1k-es under en ellter fl.ere
5284:  ligalfle pa,vbwH än1d1rintg i meraruämruda la1g                  :vec1mtda,ga:r, ~etn ökming fålr 'liiga .mm å övriga
5285:  i såldan ri!Mnitng, •att det <bl<eV'e möjli1gtt a:tlt,           •da1g:a.r, 1docJk ej ut<åv€11' 9 tilffilma;r per :dag.
5286: -- u:tan ,arlJt <må.nsk1a- ~de fa,si1Jställidla 48 a-rbeiJs-      Den i Svterige d.en 17 1o1ktober 1919 teiD!aJDie-
5287:  timmrurna; ;i veckan, - fbe:ved:a a.rbeltaTna                    ra'd'e l.a,g:<m 1om ambetstmd,ens begvans1ning tilrr-
5288:  ti ll fiäJNie <alt!t all t fr:alffilgJent ,hwVia ilmr1Ja,re      1åitl€1r ~ocks1 å (4 §) .atit a~r~Msti:d~ undier
5289:  arbe1lstid på lö,ndagnl'llla.                                    V'eckams 5 'f1ö,rsta S·ödke,ndl.a:g:a.r uilsttcr-ädkes <tili
5290:       I '2 § 1 mom. 1av J;aJ~n om 8-lbi'IIlmaTIS                  8 l)z tilmm:a•r, if1a.ll bltott besrtä:mtnim~en om
5291:   a.r:betstid< f rusts'täJUes' a.rbetsttilden f.ö,r :de :d:äiri    48 timlm<a:r:s <arbetsvoolm ieke Jövers1:IDriJdes.
5292:  a vse!dtda rö:relserna ooh .fö,reta•gffll' ;tili icke             G.eDJom -d'essa' ibestlämiDli:n•~,r bli,r d:e:t mJöjli~gt
5293:   längre än                                                       a:tt å läl1drng:a~Tna iha,va tem kor'tru11e a•:ribetsti:d,
5294:    148                                   VII,1. -    Ka:bdeksan tunmn työaikalaki.
5295: 
5296: men det ,o;alkbat .ge:wom:föTa en eff~ktå:v a;r-           1danlt f·ärfa,m,nde. Då 11egerin.gen eiiD!ell.eTti<d
5297: betstild av 48 :timmar i vooktWD..                         i juni 1920 avs1ag ·de flesta ans,akningar om
5298:    I ·vårt land hltev ·demna frå:ga, Slå<som               räi!t 1arbt 'äiV'en efte,r 1dfln 1 jTI'li 19120 hav•a 5,2
5299: känt, a1kim~ell :d.Jen 1 j•u<li 19120. I 'S•töd ruv        vedk•01timmars all'belt•e, tll"äd,de 1ag·e:n ·O:m ålbta
5300: 1<2 § 1i la.gen 10!m 8-trumlffiall'S al'bet•stid !b.ad'e   tiJmmars ·ruvbets:b]d i gä:lla•ndt: k•raft. Niäu
5301: regeringen •nnCLer 'lros•ten 1918 f.ö,r särSJkih:1a        a1rbetsgivama, ,si·n \La.gliga. r!äitt likmäti,gt,
5302: indus•tr]g!'enar för .ett •tk fra:rnåit tiHå.tit en        ön1slk1rude im.föra 8 ·tilffilmars a11:iootsti:d o{jkså
5303: 3if00UstiJd 1aV 5.2 tiJIDIIUiall" r V!eC)mm d. V. S.       på l·örda1ga1rn:a, .förspordes <Lä:röver från
5304: 9 timmrur u,nder 5 druga•r odh 7 tilmmar för               :arbeball':sllidrun iho:glju:bt missnöje.
5305: l'Örda,garna. Den.n:a ,besltämning fö.vläimgoos                J)å f1rålg1aln •om l.ö·I'da1gs:a,rbet.et 1s:åluntd'a. hM'
5306: und~r 1919 f·ör illliden iTIJtillalem 1 jruli 19,20.       myCJket s1Jo1r bå.d.e pmktisk •och 1winci1pi•ell
5307: Niä!r a~r'betsvookan fa1sttstäl1d~s till 5'2 ·tilm~        hetyidiels,e samt ä.ven är a v brådsikan1de TIJa-
5308: ma·r, utgicik ma:n fråm a:l!t d1et un1der åra:taJl         iJur, :hems,jjälles völ'ldsaunt
5309: för die ·flest~a irudUJSihrigrenall" va.rit :se1d a<t!t
5310: hav:a korba·l'e arootsrt.:iJd ;på l'öl'da.gama      om                 att riksdagen behagade för sin del
5311: aiJt a.r:belt3Jrna enständi•gt :håJllit på ebt s;å-                  antaga en lag av föl]ande lydelse.·
5312: 
5313:                                                       Lag
5314:    angående ändring av ]iagen om åtta timmars arbetstid av d·en 27 november 1917.
5315: 
5316:     ·E·rul::Ugt Rikisrua.~e·ns beslut sitalru~as härig.ervom •rut.t 2 § i lagen om åJtlta tim!IDJa:r.s aJrbetlc-
5317: t:Ud sikall erhåNia fö1jande lyd:else:
5318: 
5319:                            2 §.                                I :rördse ·och f•ö·retag, ~som a:v,s;e Ult!d:l'iv-
5320:     AcrbBta,re 'ID'å i 1dle i 1 P'unikt 1 mum. 1 §         ning och f1otlimin1g ·av via_'lke etl€1r l:aistbn!img
5321: nämm]a ·rö~lsm 'Ooh ,fiöreta.g, med nEld.an i              och :lossnin:g 1av varor, ,s,alm!t vid llmnlbO!r<sa,r-
5322: d1eJ11JJJa .pa:r.a•gmf nfumruda m:.dantag, icke an-        beben .c>CJh t :IDielj.erioe.r läverus1om vid de Tlörel-
5323: vän,da·s i r·e"gelbu·ndet a.r~1te 1wn1g:r:e ä1n åtJt,a     s.er och fötretag, vil<ka dmnämnas i 2) pum:kt
5324: timmrur ri dygmet och rie.ke l:ä!n:gre än nitti,o-         1 mom. 1 §, 1J111å a,Jibt:t:a,r.e idroe sy<s•s:elsiäit'tas i
5325: .sex t1i:m:mar •under tVlå v.edkior. Likväl må,            regelbunld<et. •a•rbete l•ä:ugre ä:n ihlö,gslt cllt-
5326: därest nyssnämnda begränsning av arbets-                   hnnidm,n~ut!iotN'å t]mmar umid,er fY'l'a wckor.
5327: tiden förr vecka icke därigenoon översk:rides,                 Vid gr:uv- oCJh ibergs•imld'Uisrtri inibooälkna1s
5328: den normala arbetstiden under veckans fem                  i aTbet,sti•dlan: neds1t:igamret i ·odh Ulppistiga,n-
5329: fi5rsta söckendagar utsträcluts, dock icke                 ,de~t ur gr.u;va.; 'Så 100k ·] a'n:ruart ·rurbebe :törflytrl:-
5330: till1nera än 9 timmar om dagen.                            nin;g fråm ~n 1av ~a~rbemigiv~a,ren llH>:s,täJmld u:t-
5331:    Dä.r a:11bete·bs wkniSika .beslka11!f.enhet •eller      gångsplalt,s till 1dem e.gentli,ga :a.I1bets1plaltoon
5332: anmam tvingande omstä:ndi,ghet såldanlt påkal-             samt ålberVlä,rud•rull'die !dlälri.f!'lån, t:iH .d.en be-
5333: lar, :må ,a:rlbetal'le sys,selsäibilas· läng;re äm åtta    stämda ·ut.gångs,plaboon.
5334: timmar i d'y.gntet, dock :så ati; vtecko:tilliDJmar-
5335: nalS run.Ual ~~ärig;emom :Ucke (}k:as.
5336: 
5337: 
5338: 
5339: 
5340:                                                 Axel Pa~lmg:ren.
5341: 
5342:                  J. E. Hästbacka.                                           Annie Flurubjelm.
5343:                                                                                                           149
5344: 
5345: VII,t, -    Edusk. esit. N:o 14.
5346: 
5347: 
5348: 
5349: 
5350:                                     Palmgren y. m.: Ehdotus laiksi kahdeksan t·unnin työ-
5351:                                        ajasta 27 päivänä miafrrasku~tta 1917 atnnetun lain muut-
5352:                                        tamisesta.
5353: 
5354: 
5355:                                  S u •o m e n    E d u ·s k u :n n a 11 e.
5356: 
5357:      Kuten on wse]n huomautettu, on ~ahdek­                  a) 8 tunniksi vuoroka.ud•es·s;a. ja
5358:  :,;a.n tunnin iyölajasta. ma•rraiSkuun 27 päi-              b) .96 tun11il{l,o:~ kaihde.ssa viitkossa.
5359:  v~too 1917 arunettu laki syntynyt vaHan-
5360:  lmmousihumussa ja silloi·sten ep.ti!nCtrmaalis-            Näitä J~aks·inkeriraisia määräyksiä lu-
5361:  ien olojen va.i:kutuks,en alaisena ·sekä lmn•k-        kiessa tulee ehdottomasti ky,syneoeksi, mirtä
5362:  kJma:tta' t'arpeelli-sta selvitys'tä fai ilman että    varten jä,lkimäinen määräw.s ensin.bään on
5363:  edes vaivauduHiin tutbmaan, VJO'itai•siilliko          olema•srsa. Jos kerta kaikkiaa•n sä:ädetä:än,
5364:  to.siaawkin yhdellä is,kulla muuttaa o:loja            että työ1 i ka. ei1 sa.a. .olla 8 t~uwtia. pi·d·empi
5365:  silliä taV'oin, että maan elinkeinoelämä j'ak-         vuorokaude.;;.;sa,. niin •seurai.sihan j·o sii,tä il-
5366: .sai.si J.mnrta,a :myös seru taakan, jo:ta sellainen    man muuta se, mikä y.htä kaik1ki sanotaan
5367: 1ln.ki    itse teossa ·tietää. Seuraus oli,             jälkimäisessä mä,wri telmässä. Asiaa. ei voi
5368:  niinkuiru       olisi   pirtä:ny:t JO ennakollta       seil.iittää omuut~n kuirn että, tarkoitus •o·n ollut
5369:  nähdä, .ettei maåmittua: larba v.oitu al-              sää•tää kahden viirkon ylin• työtun:timä:ärä
5370: kuperäi,se:Sisä muodo.ssa.an ensinkään s·o-             ja jMiää a:sianomaisillle ainakin jnkin mah-
5371:  veltaa. Lai·tla ·elokuun H päiväiJ.t:ä 1918            dollisuus jakaa nii•Eisrä .puitteissa. työaika eri
5372:  tehtiin siihen kaå.kkein väiltiämättömim-              päitv:iä kohti. - Sellain<811 •adatus pää.s,:Ubn
5373:  mät ,korjauksert. Välhäm sen jälkeen a·n-             kuuluvine lokakuus.sa-:marra.skuussa 1919
5374:  toikin .haJlitws komitealle rt:.oimeksi la.a-         '\Vashin!gtoni,s·sa pidetyssä ensimäise·s·sä kan-
5375:  i:ia ehdotuksen työaikalain tarpeeliliseksi           .sa.~nrväE·s,es,sä työ·konferenssissa. Siellä laa-
5376: hruvaitusta,        täydellisesUi tarkasi.uksesta      ditun työaikas.opim u·Stehdotu lf.sen 2 § :n b
5377:  :;·.m. Kun ku~tenkin keS!tän:ee jonkun.a.ika.a.        momenti'ssa määrätä.äm t.;yö.airka. 8 tun•n~ksi
5378:  cll!ruenkuin tkomi•tea ehtii! saada suoriieotu~•si     pä.i•vä:s·sä jta 48 tunniksi viikossa, mu•t·ta S'a-
5379:  tc. htävänsä ~a. ha.llitus j.wttämeeksi esityk-       nota.a·n s'amalla, että j•os työaikaa supis:te-
5380:  seru;ä eduskunnalle, •saHittak,o·on jo nyi            taan yhtenä tai us,eampan•a viikon. päiväiruä.
5381:  tehdä ehdotus sensuunt,aiseksi ·s>anotun lai•n         sitä voi·dwnn lisätä muina päivinä,. ei Jmiten-
5382:  o·sittaiseksi Esämuutolilseksi, etltä ,k•ävi•si       kaan 9 tuntia pid.emmäik!si 1päirvässä. Ruot-
5383:  mahrlolEsekJsi, väiheni.ämä:ttä määrä·ttyjä 48        sissa lokakuun 17 päiväaJJä 1919 juilka.istn
5384:  vi]kkot;yötuntia, va.lmistaa työnt.ekijöille ti-      laki t.yöaja.n rajoi·Hamisesta salliikilll (4 §)
5385:  laisuu:s olla lauantai•sin työs·sä !lyhyemmän         työa.ik•aa pi•denn•ettävä:ksi' viikon viit.e[lä en-
5386:  a.oiJkaa nåinkuin tähän asti.                         simäi•senä päivälllä 8 1 / 2 tull'tiin, kunha.n V'ain
5387:      Kahdeksan ·tunnin: työ•a.ikala.in 2 § :n 1        määräys1.ä. että työviikko on oleva 48-
5388:  momentiss·a mää:rätiäiäJn siinä :ma.inittujen         tuntinen, ei ylitetu. Näiden .mää,räysten tur-
5389:  lii~keiden ja, yritys·t.en työai•ka enimlään           vin kliy mabdollisebi lyhentäii työai1kaa
5390:   150                        VII,1. -   K.ruhdebmn tmnnrin tyOOå'kalaki.
5391: 
5392: la,uaruta1sriii,. ·IlliUtta siitä ihuolimatta pitää   kui1te.niki<n hiaJl.litus kesäkuussa. 1920 hylikäsi
5393: 48 viiklmtunnin pi:tuisiJa tehoka.sta työ-            us•eimma.t hakemukset :saada: oikeus h.einä-
5394: aikaa.                                                kuun 1 päivän jällkeelllki<n 19·20 pysyttää 52
5395:    iMeidän mamssamme tUJli trumä kysymys,             viirokotunnin: työ, astu:iJ kahdeiksaru tunnin
5396: kuten tunnettu,, .polottava.ksi heinäkuun 1           työaikalaki voima•an. Kun ·työn:anltajat, lail-
5397: päivänä 1920. Kahrueiksa·I1 tunnun työatiikJa-        li.seen ·oiikeuteen\Sa ruojautuen, tahtoivat at-
5398: lain 12 §:n• nojalla. •oli ha1litu.s syksyUä          taa käyffin,töö.nl 8~tunti1Sen työaäan myös.
5399: 1918 :sallin1ut •eri•närs:ten teolQisuushaaraim       la•ua:nta:iJs·~n., kuului työntekidä.i1n puolellta
5400: teetitää työbä vuoruen eteenpäin 52 tuntia            äänekästä ·tyytymälttömyyttä.
5401: viikossru s.o. 9 ·tuntia 5 päivänä ja. 7 tuntia           Kun lauantaityötä lms•kevalla kysymyk-
5402: ~auan~taisin. 'Tämä! määräys •piden·nehtiin           :seUä s•i:iJs on sang.en suuri sek;ä käytännölli-
5403: vuonna 1919 •olemaan voimassa. heinäkuun              nem että periaa,tt.eelliruen merkitys ja kun se
5404: 1 päivään a<'lti( 19•20. Krun työviikko sää-          myös on kiiree1listä •la:atua, ·ehdotetaan knn-
5405: detiiin 52-tunltiseksi, rrähdettiin siitä, •että      nåJoitta.va.s<ti•,
5406: u·seimmissa teolli•suustlmaroissa oli ollut
5407: vuoslikaude't ta.pa.rua -pi·tää laua.U'haisin Qy-               että Eduskunta tahtoisi pool~taan
5408: hyeiDjpää työaikaa >ja että työntekijät olitvat               hyväksyä näinkwulwoan lain:
5409: vakaasti vaatineet seUaista menettelyä. Kun
5410: 
5411: 
5412:                                                Laki
5413:          kahdeksan tunnin työajasta 27 päivänä marraskuuta 1917 annetun lain
5414:                                     muuttamisesta.
5415: 
5416:        Eduskunnan päMöks.en :mukaisesti säädetään täten. että kahodekG<an tun•n·in t.yö-
5417:  a.ikR a kosikevrun lailll 2! § saa. seuraa:va.ru ·sana muoruon:
5418: 
5419:                         2 §.                              Liikkeissä ja yrityksissä, jotka tarkoitla-
5420:     TyöllJtehj.ää ei ·sa•a 1 § 1 momen1t~n 1)         va't puuta.varalli 1a.joa, lauttausta, ja uittoa tai
5421: kohdas•sa mainituiss<a liikkeiss1ä ja yrityk-         tav•aran llas:tausta ja purkami•sta., sekä kont-
5422: s~ssä allemtpana tässä pykälässä mainituin            tori.töissä ja :meid·erei1ssä kuin myös n:iissä
5423: poik:keU:bin pitää; sä:ännöllise<'lsi1 ~yössä         lii•kikeiss.ä ja, laitoksissa, jotka mainitaan 1
5424: enempää .kuilll •kaihdeksa·n tuntia vuorokau-         § :n 1 :momenltill' 2) k•ohd:assa,, älköön työn-
5425: d-es,sru eikä enem·pwä, kui,lll yhdeksäwkymmen-       tehjää pidett,äkö sää:nnöllis<es'Sä työssä
5426: Nikuus~ tUin~ia kahdessa viik•oss•a. Kuiten-          r,nempää kuin sa:tayhdeksän•kyiD.Imen:täkak.si
5427: kin sa.a, ellei iJJskoomaiJnvttwa viikkotyiJ.ajan     tunt:i•a nelljätn viikon aikalliR.
5428: mjoit'!M'ta ylitetä, notrmoolista työaikaa pi-            R!aiv•os- ja vuorit·eollisuuruessa lasketaan
5429: dentää viikon viitenä .en!simäi.senä mrkipäi-         kaivokseen las<keutumin<en ja kaivokse.sta
5430: vänä, ei kuitenkamn enemmäm kuin 9 tu.rn-             nousemrin1en        työ·arikaa·n1;   sa.moin myö·s
5431: niksi päivässä.                                       muussa työ.s<sä ,kulkemillien työnantajan
5432:    Milloin työn tekniQli.nen· laatu tai muut          ~,äJäJräämästä        l•äMöpalikast.a. varsinaiseen
5433: Jm,kott.av<at s.ei,kat ~niin v.aativat, saa työn-     työoouori1tusp•ai<kka.ain sekä sieH:ä määrät-
5434: tekijää 11itää ·työ,ssäi enemmän kuin ka<hd·ek-       tyyn 1äihtöpa.i•kikaan .pa[aa.m,inen.
5435: sa.n tun:tia vuorokaudessa, vii~kotulllti•en ·lu-
5436: kua siten kuit.enik•aan E-säätmäbt~.
5437: 
5438:          HelsimgisLSä, 4 pä>ivii1lllä huihtikuwta. 1921.
5439: 
5440:                                           Axel Palmgren.
5441:                   J. K llä.stbacka.                                Annie Furuhjelm.
5442:                                                                                              151
5443: 
5444: VH,2. -    Edusk. esit. N :o 16.
5445: 
5446: 
5447: 
5448: 
5449:                                  llelo y. m.: Ehdotus laiksi työnc1.twstoista.
5450: 
5451: 
5452:                                       E d u s k u n n a· l l e.
5453: 
5454:     Jälkeen vuoden 191•7 on maamme työ-             t;yölruisjou'kkojen J·uku yhä lislääntynyt sen
5455:  väenlainsäädännössä tapahtunut pysähdys            johdosta, että osa keskiluokkaa on tänä ai-
5456:  ja vieläpä ilmeinen taantumus. Se kehitys,         kana proletarisoitunu:t. Tuotantokehityksen
5457: jonka alaiseksi mainittu lainsäädäntö joutui        ohella ovat järjestelmän heikkoudet tulleet
5458:  lähimpinä vuosina ennen kansa.laissotaa,           räikeästi esille. Tuotannon alalla on anar-
5459:  tuka.hutettiin alkuunsa ja ryhdyttiinpä li-        kia kasvamistaan kasvanut ja profiittijär-
5460:  sä.ksi p.eruuttamaa.lli huomattavimpia niistä      jestelmä on aiheuttanut kuluttajien mitä
5461:  saavutuksista, joita ennen oli työväenluo-         tunnottominta nylkemistä. Yhteiskunnan
5462:  kan 1hyväksi saavutettu.                           etu toisaalta ja IJienen tuotantovälineet
5463:      Samaan aikaan on kysymyksen käsittely          omistavan luokan etu toisaalta käyvät ris-
5464:  ulkomailla ta.pahtunut aivan päinvas.taises-       tiin siinä määrin, että hallitusvalta useasti
5465: .sa hengessä. Työväenkysymyksestä on siel-          on ollut pakoitettu sekaan:tumaan tuotanto-
5466:  lä muO'dostunut yksi kaikkein tärkeimpiä           elämän sisäisiin kysymyksiin. Täten saadut
5467:  kysymyksiä. 1Se on tullut etualalle ei ai-         kokemukset varsinkin sotaakäyvissä maissa
5468:  noastaan yleisessä poliittisessa elämässä          ovat osoittaneet, että tuotannon järjestämi-
5469:  vaan myöskin lainsäädännössä. Useiden              nen suunnitelman mukaisesti ja ilman tuo-
5470:  maiden parlamenteissa on kysymys ollut             i.antovälineitten omistajia on ma.Jhdollista,
5471:  ef'illä ja sen ratkaisemiseksi on esitetty kei-    ja siten kumonneet ne ·ennakkoluulot, j.oita
5472:  noja, jotka tietävät perinpohjaista muutos-        tässä suhteessa on olemassa.
5473:  ta siihen nruhden, miten kysymystä ennen              Tärkeimpänä syynä siihen muutokseen,
5474:  aijottiin ratkaista. Kun ennen koeteUiin           joka on tapruhtunut työväenkysymyksen kä-
5475:  tyydyitää työväestöä pienillä taloudellisilla      sittelyssä, on kuitenkin työväki itse. 'Tais-
5476:  myönnytyksillä pysymällä jyrkästi olemas-          telu työn ja pääoman, työntekijäin ja tuo-
5477:  saolevan ·tuotantojärjeste.Jmän ]lohjalla. on      tantovälineitten omistajien välillä on joutu-
5478:  ny:t kysymyksen ratkaisemiseksi osoittau-          nu:t uuteen vaiheeseen. Sota-ajan ta.pahtu-
5479:  tunut olevan välttämätöntä tehdä muutok-           mat eivät ole ainoastaan osoittaneet nykyi-
5480:  sia itse tuotantojärjestelmän perusteisiin.        sen tuotantojärjestelmän heikkoudet vaan
5481:      Maailma.n sota ja sen jälkeinen aika on        myöskin samalla työväen voiman ja merki-
5482:  antanut voimakkaan sysäyksen tuotantovä-           tyksen. Työväen luottamus omiin voimiin-
5483:   lineitten yksityisomistukseen perustuvan          sa on kasvanut siinä määrin, ettei sit,ä enää
5484:  tuotantojärjestelmän kehitykselle. Samalla         iyydytä toisarvoisemmat myönnytykset ny-
5485:   kun taloudellinen valta on yhä enemmän            kyisen järjestelmän puitteissa, vaan on sen
5486:  keskittynyt ja muutamien harvojen käsiill          py,r.kimykseik!si tullut .vihdoonlkin v.iedä pe-
5487:   on keräytynyt s<nnnmattoma,t oma:isuudet, on      rille taistelu siHi taloudellista sortoa ja
5488:   152                        VII,2. -   Laikiehdotus työneuvostoista.
5489: 
5490: anarkiaa vastaan, jota tuotantovälineitten         asetettava neuvosto, jossa. on edustettuna
5491: yksityisomistus tietää. Työväki ei enää            sekä varsinainen työväki että virkailijat.
5492: alistu olemaan pelkkänä välikappaleena. yli-       kumpikin lukumääränsä perusteella. Li-
5493: arvon tuottamiseksi tuotantovälineitten            säksi kuuluu siihen itseoikeutettuna jäsene-
5494: omistajille, vaan pyrkii se saattamaan tuo-        nä liikkeen toimeenpaneva johtaja.. Neu-
5495: tantovälineet nykyisiltä omistajilta yhteis-       vosto on velvoHinen huolehtimaan työnte-
5496: kunnan haltuun.                                    kijäin eduista työnantajaa vastaan ja on
5497:     Näistä syistä on kysymys yhteiskunnal-         sillä täss·ä tarkoituJus,essa oikeus käJSite1lä
5498: listuttamis·esta saanut sen kantavan merki-        karkkia liikkeen sisäisessä elämässä esille
5499: tyksen, joka sillä on ulkomailla. Paitsi           tulevia kysymyksiä. Mikäli jossain kysy-
5500: aseellisia yrityksiä •kysymyksen ratkaise-         myksessä ei päästä yksimielisyyteen työn-
5501: miseksi on se joutunut laajan 'käsittelyn ja       antajan kanssa on asia lykä:ttä vä sovinto-
5502: vieläpä lainsäädännöllisen toiminnan alai-         oikeuden ratkaistavaksi. SaadaJkseen sel-
5503: seksi useissa maissa, kuten :Saksassa, Itä-        vän kuvan liikkeen tilasta on neuvostoUa
5504: vallassa, Italiassa, Englannissa ja vieläpä        C)ikeus perehtyä kaikkiin liikettä koskeviin
5505: Amerikassakin. Tosin ei ole vidä ryhdytty          asioihin ja on sille tässä tarkoituksessa esi-
5506: ratkaiseviin t.oimenpiteisiin yhteiskunnal-        tettävä liikkeen kirjanpito, kirjeenvaihto ja
5507: listuttamisen toteuttamiseksi, mutta luotta-       muut lii:kettä koskevat asiapaperit. Alem-
5508: mus entiseen tuotantojärjestelmään on kui-         pien liikikeenjohtajien .nirnictämiseen ,tarvi-
5509: l'<mkin ihorjunu:t siinä määrin, että ollaan       taan neuvoston suostumus. Neuvoston jäse-
5510: oltu 11akoitett.uja tekemään työväestölle          net turvataan työnantajieiJI mahdollista mie-
5511: myönnytyksiä, jotka itse asiassa koskevat          livaltaa vastaan eikä niitä voida eroitt-aa
5512: entisen järjestelmän perusteita. Työväestö         toimestaan ilman neuvoston suostumusta.
5513: on saanut tilaisuuden vaiku;ttaa tuotanto-         I~ain kautta ei kuitenkaan missään suhtees-
5514: prosessin jdhtoon, joka. tähän asti on ollut       sa vähennetä niiden ammatillisten ;v:hty-
5515: työnantajan yksinomaisena oikeutena sekä           rnäin toimivaltaa, jotka työntekijät ovat
5516: muulla tavoin valvoa työnt.ekijäin oikeuksia       perustaneet etujensa ajamista varten.
5517: ·työnantajia vastaan. Lisäksi on se saanut             Ylläoleva lakiehdotus neuvostojärjestel-
5518:  oikeuden kontrolloida tuotantoliikkeitä ja        mäksi kaipaa vielä täydentämistä siinä swh-
5519: siten valvoa koko yhteiskunnan etua tun-           t-eessa, että maini:ttujen neuvostojen yläpuo-
5520: notonta 1kiskomista vastaan. Näi·den oikeuk-       Jalle asetetaan kokonaisia tuotantoaloj" ja
5521: sien käyttämistä varten on ollut perustet-         laajempia tuotantopiirejä edustavia neuvos-
5522: tava uusi elin, neuvosto, jonka työväestö          toja, jotka käsittelevät yleisemr1iä hwtanto-
5523: kussakin liikkeessä valitsee. Tällainen            elämää koskevia kysymyksiä. Tämä täy-
5524: neuvostojär.festelAnä• on l ainsäädännöllisesti    ,dentä.minen ei lkohiaa suurempia vaikeuk-
5525: .ic- vahvistettu Saksassa, Itävallassa ja N or-    sia, kun järjeste1m1illr on ensiksi laskettu
5526: Jassa.                                             perustus ehdotettu.ien neuvostojen muo-
5527:      AllekirjoiiJtaneiden mielestä on iäll ainen   dossa.
5528: ne11,vostojärjeste~mä toimeen1)antava mei-             Neuvostojärjestelmä ei vielä tiedä yhteis-
5529:  dänkin maassamme ja ehdotetaan sentähden          lnmnallistuttamista. Se on kuitenkin tär-
5530: Eduskunnan hyväksyttäväksi lakiehdotus             keä askel yhteiskunnallistut-ta.misen valmis-
5531: tätä tarkoitusta varten. Lakiehdotuksen            tajana. Se antaa työntekijöille tilaisuuden
5532:  pääkohdat ovat seuraavat:                         tutustua liikkeen käytän11ölliseen johtoon ja
5533:      Kaikissa liiJ{!keissä, oli ne yksityisten.    tekee ne siten päteviksi siihen tuotantoelä-
5534:  :vhtymäin, kuntien :t.ai valtion ja hrrrjoitet-    män itsehallintoon, jota yhteiskunnallistut-
5535: takoon niissä mitä tnotantoa hyvänsä, on            t.aminen tietää. Samalla luo se sen uuden
5536:                                       VII,2.- Helo y. m.                                       153
5537: 
5538: tuotantokoneiston, joka YJht.eiskunnallistut-        YUäolevilla perusteilla ehdotamme kun-
5539: tamisen toimeenpanemiseksi on välttämä-            nioittaen,
5540: tön. Tässä kohden on e'hdotetulla neuvos-                     että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5541: tojärjestelmällä mitä tärkein merkitys.                    ~:an Vakiehdotuksen:
5542: 
5543: 
5544: 
5545:                                              Laki
5546:                                         työneuvostoista.
5547: 
5548:     Eduskunnan päätöksen mukaa.n säädetään täten:
5549: 
5550:                         1 §.                                  Neuvoston kokoonpano.
5551:    Työntekijäin etujen •huolehtimiseksi työn-
5552: antajia vastaan sekä valmistamaan siirty-                                 5 §.
5553: mistä sellaiseen tuotantojärjestelmään, jos-           Neuvostossa on paitsi li~kllmen tali 2 §:n
5554: sa tuotantovälineet kuuluvat yhteiskunnal-         2 mo.m:s.s:a: :mainiLtussa tapauksers,g.a tä.rkeim-
5555: le, on tässä laissa tarkoitettu:Uhin liikkeisiin   män liikkeen toimeenpanevaa johtajaa, joka
5556: asetettava työntekijäin neuvosto, siten Jmin       kuuluu neuvostoon itseoikeutettuna jäsene-
5557: edem pämä .slJJä.det.äiäm.                         Jllä jä.sen~ä seuraaMa.st.i:
5558:                                                        Jos liikkeessä on korkeintaan 2·5 työn:te-
5559:                                                    kijää, 3 jäsentä;
5560:                       ·2 •§.                           Jos liikkeessä .on enemmän kuin 2r5, mut-
5561:     Neuvosto on asetettava jokaisessa liik-        ta ei yli 50 työntekijää, 4 jäsentä;
5562: keessä, jossa tavallisesti työskentelee vähin-         Jos liikkeessä on yli 50,· mutta ei yli 100
5563: täin 10 työntekijää.                               työnt~kijää, 5 jäsentä.
5564:     Sellaisia liikkeitä varten, joissa tavalli-        Jos työntekijäin lukumäärä kasvaa yli
5565: sesti tyciskentelee vähemmän kuin 10 työn-         sn dan, nousee jäsenten lukumäärä yhdellä
5566: t€kijää, on a.setettava yhteinen neuvosto jo-      kutakin :täyttä 100 työntekijää kohden, ja
5567: kaista 100-110 samalla seudulla ja pää-                jos työntekijäin lukumäärä kasvaa yli
5568: asiassa. samalla liikealalla toimivaa ttyön-       tuhannen, nousee jäsenten luku yhdellä ku-
5569: f;e kijää kohden.                                  takin Nilytt:äJ 200 työntekidää kohrderu kui-
5570:                                                    tenkin llliin, ettei valittujen jä;senten luku
5571:                                                    saa n·ousta. 20 .suuremmaks•i.
5572:                      3 §.                              Lisä:ksi valitaan riittävä määrä varajä-
5573:    Milloin samalla omistajalla on useampia         seniä, jotka. tarpeen vaatiessa astuvat va-
5574: samantapaisia tai muuten :keskenään lähei-         kinaisten jäsenten tilalle.
5575: sessä yhteydessä olevia liikkeitä, on näitä
5576: Jiilkkeitä varten edellisessä. pykälässä sää-
5577: (tettyjen erikoisneuvostojen lisäksi asetetta-                           6 §.
5578: v3. yhteinen neuvosto.                                Jos työntekijöinä on sekä työläisiä että
5579:                                                    virkailijoita., on kumpa:ankin ryhmään kuu-
5580:                                                    luvi.a jäseniä valittava neuvostoon ryhmään
5581:                       4 §.                         kuuluvien työntekijäin lukumäärän perus-
5582:    Liikkeellä tässä laissa tarkoitetaan kaik-      teella, kuitenkin miin, että: joo neuvostossa
5583: kia yksityisten henkilöiden, ylhtymäin, kun-       on vä;hintäin neljä va]ittavaa jäsentä, on vä-
5584: tain ja va,ltion liikkeitä ja liikeyrityksiä.      hintäin yksi niistä oleva virlmilija, mikäli
5585:                                                                                                20
5586:   154                        VII,2. -   La!kiethdotus työneuvostois•ta.
5587: 
5588: virkailijoita on liikkeessä vähintäin 5 hen-       tokunnan jäseniä eikä niitä liikkeen j•ohta-
5589: keä.                                               jia, joilla on oikeus kirjoittaa prokura tai
5590:                      7 §.                          jotka tantie.mia nauttien ;l;a;i muulla taval-
5591:    Milloin liikkeen äänioikeutettujen työn-        la ovat osallisia liikkeen voitosta.
5592: tr:kijäin enemmistö niin päättää, voi neuvos-
5593: ton kokoonpano eri ryhmiin nä'hde·n ta,pah-                           1'2 §.
5594: tua toisin kuin edellisessä pykälässä on sää-         Neuvoston jäsenen valinta katsotaan pe-
5595: detty.                                             ruutetuksi milloin liikkeen äänioi:keutet:tu-
5596:                      8 §.                          jen työntekijäin enemmistö niin päättää.
5597:    Neuvoston jäsenet valitaan vuodeksi ker-        Uusi jäsen on viipymättä va-littava.
5598: rallaan yksinkertaisella enemmistöllä liik-           Milloin neuvoston jäsenluku yhdessä va-
5599: keen työntekijäin yhteisessä kokouksessa.          rajäsenten kanssa tulee pienemmäksi kuin
5600: Vaali on välitön ja salainen.                      m1tä 5 §:ssä on säädetty, on neuvosto ko-
5601:                                                    konaisuudessaan uudelleen valittava. En-
5602:                       \t §.                        tiset jäsenet pysyvät toimessaan, kun noes
5603:    Äänioikeutettu on · jo.kaiuen• liiikkeessä      uusi neuvosto on valittu.
5604: työskentelevä työnte'kijä, joka on täyttänyt
5605: 18 vuott•a.                                                           13 §.
5606:    V aa.likelpoineu on jokainen äänioikeutet-         Yhteisen neuvoston, jossa jäsell'ten luku-
5607: tu liikkeessä !työskentelevä työntekijä, joka.     määrä on kuten 5 §:ssä on säadetty, va~it­
5608: on täyttänyt 20 vuotta ja joka vähintäin           sevat asianomaiset erikoisneuvostot keskuu-
5609: 3 kuukautta on ollut. kysymyksenalaisessa          destaan yksinkertaisella ääntenenmmistöllä.
5610: liikkeessä.                                           Yhteisneuvoston jäsenen samoin kuin
5611:    Milloin jossa;k{n ryhmässä ei lö•ydy vaali-     koko neuvoston va.linnan voi erikoisneuvos-
5612: kelpoisia vä'hintäin 2 lkertaa niin paljon         tojen jäsenten enemmistö milloin hyvän8ä
5613: kui.n rylhmä:stä• on ueuv·cstooru va1itta.va va-   peruuttaa.
5614: kinaisia, jäseniä, on vaalikelpoinen jokainen         Jos yhteisneuvoston jäsen menettää jä-
5615: ryhmään kuuluva työntekijä, joka on täyt-          senyytensä erikoisneuvostossa, katsotaan
5616: tänyt :20 vuotta. Jos vaalikelpoisten luku         hän samalla eronneeksi yhteisneuvostosta.
5617: ei vieläkään ole noussut niin suureksi kuin           Mitä muuten on säädetty erikoisneuvos-
5618: edellisessä on mainittu, on jo:kainen ry h-        tosta., pitää Hopivalta koihdin pa.ikkanea
5619: mään kuuluva äänioikeutettu myöskin vaa-           myöskin yleisneuvostoon nähden.
5620: likel poinen.
5621:                      1'0 §.                                Asiain käsittely neuvostossa.
5622:    Työläisillä :tässä laissa tarkoiteta:am toi-
5623: sen palveluksessa palkkaa. vast.aan toimi-                             14 '§.
5624: via työntek\j.öitä, mikäli ne eivät ole vir-          Neuvosto on pii!ät.ösvalt.ainen jos vähin-
5625: kailijoiksi katsottavat.                           täin puolet valituista jäBenistä on saapovil-
5626:                                                    la. Päätökset tehdään yksinkertaisella ään-
5627:                     11 ·§.                         tenenemmistöllä. Jos äänet menevät tasan
5628:    VirkailijailJa tässä laisS<a tarkoitetaan       mtkaisee puheenjohtajan ääni.
5629: j(Jihtavassa asemassa liikkeessä olevia henki-
5630: löitä, työnjohtajia, mestareita, konttoris-                           15 §.
5631: teja, ·kauppa-apulaisia ynnä muita vastaa-           Neuvosto valitsee keskuudestaan puheen-
5632: vassa asemassa toimivia :työntekijöitä.            johtajan j,a varapuheenjohtajan.
5633:    Työntekijöiksi ei kuitenkaan katsota joh-         Jos neuvostossa on enemmän kuin 10 jJ.-
5634:                                        VII,2. -      Heloo y. m.                               155
5635: 
5636: ;;entä, a.sett.aa se keskuudestaan 5-henkisen         sien koneiden ja :työtapojen käytäntöön ot-
5637: työja.oston.                                          tamista sekä muita. tämän tapaisia tuotan-
5638:                       16 §.                           non kohottamista tarkoittavia teknillisiä
5639:    Neuvoston istunnot pidetään, mikäli                kysymyksiä;
5640: mahdollista, lirkkeen työaikana. Se aikä,                5) Ottaa selkoa kaikista liikettä ja sen
5641: joka kuluu neuvoston toimintaan, on nett-             hoitoa koskevista seikoista. Tässä tarkoi-
5642: voston jäsenille laskettava suoritetuksi työ-         tuksessa voi neuvosto antaa. yhdelle tai
5643: aja:ksi.                                              useammaJle jäsenelle tehtäväksi perehtyä
5644:                       17 §.                           johonkin liikettä koskevaan erikoisseik-
5645:    Neuvoston kokouksissa on pidettävä pö;v-           kaan.
5646: täkirjaa, johon merkitään tehdyrt päätökset                                  2~1 §.
5647: sekä äänestyksissä annetut äänimäär-ät                   Jos työnantaja ei yihdy neuvoston paar
5648: PöytäJkirjru 001' pu!heenJ,o!htajan ja jonkun         tökseen edellisen pykälän ensimäisessä, toi-
5649:  neuvoston jäsenen allekirjoitettava.                 sessa tai kolmannessa kohdassa mainitussa
5650:                                                       asiassa, on kyS'ymys lykättävä sovinto-oi-
5651:                     18 §.                             keuden ratkaistavaksi, johon neuvosto ja
5652:   N~mvostolla   on oikeus. milloin se katsoo          työnantaja valitsevat kumpikin y:htä monta
5653: tarpeelliseksi, kutsua liikkeen työntekijät           jäsentä ja nämä yhdessä itselleen puheen-
5654: yleiseen kokoukseen. Kokous on my·öskin               johtajan.
5655: pidettävä, milloin vähintäin neljäsosa liik-                                 22 §.
5656: keen työntekijöistä niin vaatii.                         Jos kysymys työntekijän irtisanomisesta
5657:                                                       on joutunut sovinto-oikeuden ratkaistavak-
5658:                    19 §.                              si, katsota.a·n irti.sanomimen· tapaMuneeksi
5659:   Neuvoston on ainakin kerran kuukaudes-              vasta siitä hetkestä, kun sovinto-oikeus on
5660: sa tehtävä selkoa toiminnastaan liikkeen              sijhen yhtynyt ja tieto siitä on asianomai-
5661: työntekijäin yleisessä kokouksessa.                   i'elle työntekijälle toimitettu.
5662: 
5663:      N euroston tehtävät ja oikeudet.                                    23 §.
5664:                                                          Työnjohtajien ja muiden alemmassa joh-
5665:                       20 §.                           tavassa asemassa ja työntekijäin kanssa vä-
5666:    Neuvoston tehtävänä. on:                           littömään !kosketukseen joutuvien henkilöi-
5667:    1) Valvoa ja ;huolehtia, eWi kaikki liik-          den ottaminen liikkeen palvelukseen tapah-
5668: keessä työntekijäin hyväksi tehdyt sopi-              tuu vain neuvoston suostumuksella.
5669: mukset ja määrä.ykset tarkoin täytetään;
5670:    2) Yhdessä työnantajan kanssa rakkaista                                 24 §.
5671: palkka- ja työehtosopimuksia, työntekijäin               Neuvostolla on oikeus saada tietoja kai-
5672: erottamista ja siirtämistä ja työhönottamis-          kista liikettä koskevista seikoista. Samoin
5673: ta. sekä muita tämän tapaisia asioita kos-            on sille esitettävä liikkeen kirjanpit.okirjat,
5674: kevat .kysymykset;                                    erikoisesti bilanssitili ja voitto- ja. tappio-
5675:    3) Valvoa ja pitää !huolta siitä, että laissa      tili kaikkine niihin kuuluvine liitteineen,
5676: <Jlevat määräykset työntekijäin suojelemi-            sekä liikkeen kirjeenvaihto ja. muut liikettä
5677: sesta ammattivaaroå.l•ta ja muita työv:äien           Ja sen tilaa koskevat asiapaperit.
5678: suojeluk.ses•ta' annettuja mää!'äyksiä t.ark•as.ti
5679: noudatetaan;                                                            2:5 §.
5680:    4) Yhdessä liikkeen johdon kanssa käsi-               Jos lii~keessä on johtokunta, valitsee
5681: tellä tuotantoa ·koskevia kysymyksiä, uu-              neuvosto keskuudestaan yihden jäsenen sii-
5682:   156                           VII,2. -   Laikielhdotus t<yönllillvostois·ta.
5683: 
5684: hen. Sama koskee liikkeen hallintoneuvos-                  Sama olkoon rangaist.us, jos työnantaja
5685: t,oa, mikäli sellainen on olemassa.                     kieltäytyy antamasta neuvostolle 24 § :ssä
5686:                                                         mainittua selvitystä tai jos !hän tieten antaa
5687:               Muita mäiiräyksiä.                        vääriä tietoja.
5688:                                                                             .28 §.
5689:                  26 §. 1
5690:                                                            Työnantajana ei ole oikeutta erottaa. neu-
5691:   Kaikki neuvoston toiminnasta johtuvat                 voston jäsentä liikkeen -palveluksesta eikä
5692: kulut laukeavat työnantajan suoritetta-                 siirtää toiseen e-päedullisempaan toimeen
5693: Yaksi.                                                  man neuvoston suostumusta.
5694: 
5695:                           27 §.                                             29 §.
5696:    Jos työnantajan toimesta häiritään tai                  Tämän lain kautta ei missään suhteessa
5697: estetään työntekijää •käyttämästä hänelle               rajoiteta ni~den yhdistysten toimivaltaa,
5698: ia.ss'ä laiss!a' sää1dert·tyä ää.uioikeutta neuVlo:s-   jotka työntekijät ovat perustaneet tai perus-
5699: ton vaaliss,a, käyttämäs,tä jäiSen:yyttä neu-           tavat etujensa turvaamista varten.
5700: vostossa tai muuten käy.ttäunäiStä hyväkseen
5701: hän.elle tässä lai1s:sa sälädettyj:äJ oik.euksia,                       30 §.
5702: rangaistakoen sakolla korkeintaan 50,000                  Tämä laki astuu Yoimaan ...... kuun
5703: markkaa tai vankeudella.                                .. p:nä 192 ...
5704: 
5705: 
5706:             Helsingissä, H3 -päivänä huhtikuuta 1921.
5707: 
5708: 
5709:                                                 Johan Helo.
5710:                 0. V. Elfving.                                         Osk. Reinikainen.
5711:                 M. Ampuja.                                             Juho Rapo.
5712:                 J. Linna.                                              A. Kåuppinen.
5713:                                                                                           157
5714: 
5715: \'II,a. -   Edusk. esit. N:o 16.
5716: 
5717: 
5718: 
5719: 
5720:                                Paasivuoriy. m.: Ehdotuslaiksi työttömyyskoJssoista 2 p:nä
5721:                                   marrMkuuta 1917 annetun asetuksen 22 §:n kumoami-
5722:                                   sesta.
5723: 
5724: 
5725:                               S u o m e n E d u s k u n n a l } e.
5726: 
5727:      Työttömyyskassoista 2 pa1vana marras-       van vähäinen. Todistusten hankkiminen
5728: kuuta 19117 annetun asetuksen 212 § kuuluu       pitkien matkojen päästä on vaivaloista ja
5729: seuraavasti:                                     saattaa kirjevaihdon avulla useissa tapauk-
5730:      ,Kun työttömyyskassalle on 17 § :n mu-      sissa, käydä suorastaan tuloksettomaksikin.
5731: kaan yleisistä varoista maksettu apurahaa,       Ja kun kaikki jäsenet eivät aina itse•kään
5732:  suorittakoon siitä valtiolle puolet se kunta,   ti.edä, mi•ssä kunn,a.ss;a, heiHä kuHoinkin on
5733:  missä a,vustuksen saaneelia osakkaalla hä-      kotipaikkaoikeus s. t. s. oikeus saada vai-
5734:  nelle avustusta annettaissa oli kotipaikka-     vaisapua, niin aiheuttaa se laajaa ja usein
5735: oikeus vaivaishoitoon nähden. Siten kun-         hyödytörutä kirjeeJlJvaihtoa kun~tain vå.ran-
5736: nan suoritettavaksi tulevat apurahan osuu-       omaisten kanssa. Kunnan viranomaiset
5737: det 'ova;t kerran vuodessa asianomaisen ku-      vielä lisäksi voivat kieltää henkilöltä koti-
5738:  vernöörin (maaherran) vaatimuksesta [ää-        paikkaoikeuden, jos asianomainen henkilö
5739:  ninrahastoon toimi tettavat.                    ei ole tullut kunnassa 'hengille ikirjoitetuksi,
5740:      Jos kunta väittää, ettei avustuksen saa-    mutta ei ole myöskään missään muussa'kaan
5741:  neelia ole kotipaikkaoikeutta siinä kun-        kunnassa hengille kirjoitettu. Tässä ta-
5742:  nassa, ra;f!kaiskoon kuvernööri (maa:herra)     pauksessa on asianomaisen maaherran rat-
5743: :as1an niinkuin vaivaishoitoa koskevista         kaistava, missä kunnassa henkilöllä on sa-
5744:  aSiioå.<;;ta. on s!ä:ädetty."                   notunlainen kotipaikkaoikeus. Kaikki nuo
5745:      Kun työHömyiYskassat ovat koko maata-       useat kymmenet eri kunnat ovat velvolli-
5746: käsittävien ammattiliittojen yhteydessä,         set asianomaisen maaherran vaatimuksesta
5747: joihin kuuluu jäseniä useista kymmenistä         lääninrahastoon suorittamaan osuutensa sen
5748: eeri kunnista, niin työttömyysavustusta jä-      mukaan, kuinka monta kunnassa kotipaik-
5749: senille annettaessa ovat kassan halhtukset       kaoikeutta omaavaa on työttömyyskassasta
5750:  pakotettuja 'hankkimaan todistuksia jäsen-      saa,nut avustusta. 'Tä1stlä järjesrtelmästä on
5751: tensä kotipaikkaoikeudesta lukuisista eri        paljon turhaa kirjeenvaihtoa,. Ne apurahan
5752:  kunnista. Useissa tapauksissa saattaa tä1-      osuudet minkä yleisis•tä varoista iyöttö-
5753:  la isen :todistuksen hankk imiskustannukset     myysapukassoille on viime vuosina varattu,
5754:  nousta ythtä suureksi kun valtion maksetta-     ovat tehneet vain muutaman kymmenisen
5755:  vaksi tuleva osuus kokonaisuudessaan, ai-       tuhatta markkaa. Menoa,rviossa v. l\9'20---
5756:  nakin silloin kun on maksettava avustusta       19,2!1 on tähän tarkoitukseen varattu 50,000
5757:  muutamista päivistä ja alimmassa mwksu-         mk., eikä se missään tapau•ksessa voine kos-
5758:  1uokassa jolloin ma;ksetbva avustus on ai-      kaan nousta niin suureksi, ettei valtio yksi-
5759:   158                  VII,3. -- Muutoksia työttömyyskassa-asetuikseen.
5760: 
5761: nälän voi& sitä suo~ittaa. Järjestelmäkin            Ylläotlevan johdosta ehdotamme,
5762: siten tulee selv·emmäiks] ja ytb:Lnikiertaisem-              että Eduskunta hyväksyisi sett-
5763: maksi.                                                    raavan lain:
5764: 
5765: 
5766: 
5767:                                            Laki
5768:  työttömyyskassoista 2 päivänä 100rraskuulta 1917 annetun asetuksen 22 §:n kmnoa-
5769:                                             :nrisesta.
5770: 
5771:      Eduskunna:n pääJtöksellJ muka.ises:tu säädetäläin seuraaVJaa:
5772: 
5773:      Työttömyyskassoista 2 ·päivänä .marra:s
5774: kuuta 1.917 annetun asetuk.selll 22 § kumo-
5775: taan täteTh.
5776: 
5777: 
5778:            Helsilllgi.Bsä, 8 päåvänä huhtikuuta 1921.
5779: 
5780: 
5781:                                        Matti Paasivuo:ri.
5782: 
5783:                A. Hailme.                                            Artturi Aalto.
5784:                                                                                                             159'
5785: 
5786: VII.4.- Aam. ehd. N:o 4:3.
5787: 
5788: 
5789: 
5790: 
5791:                                      Paashnori y. m.: Komitean asettamisesta laatimoon lakia
5792:                                         palkkalautaktmnista ja alimmista palkoista.
5793: 
5794: 
5795:                                    S u o.rnen      Ed us!k u n'n a H-e.
5796: 
5797:     Jo :pitemm:ä,n aika.a Qll järjes,tylllelen työ-       yksikin kiin,alainen työ,lOO.nen on työssä.
5798: väen taholta; esitetty seUa;i.sia va.atimu;ks,ia,        sf;lkä lisälbi jokaista, työhuon:etta.. jossa
5799: että; olisi Säädettävä laki joHa .alimmat \pal-           palka,ttujen apulaisten aJV'Ulla valmiste-
5800: kat mliäräJttälisiin.. Mutta ;palkkoj-ell! suu-           ta,an huoneklarl,uja. taikk.a ,leipää. Enffi-
5801: ruuden 'lailla: .mä.älräännin.en on erittäin ·vai-        mäisessä työhuonelai.ssa alim.malmi •pal-
5802: kea ja, monitmu1Jkaill!en tehtävä. Eri amma-              kaksi määrättiin: 2 shiHing~ä 6 pen-
5803: t·eissa näet vaaditaan eri suuria pa,l1kkoj.a: ja         nyiä päivältä. Twmä alin palkka osot-
5804: sa.mass.a.kin a.mma,tissa: eri .paikkakunnilla           tautui !kuitenkin ;pi1an riittärrnäM·ömäksi
5805: vHaldihaan• !17risuuruisia pa1ktkoja, .rii,ppuen          Australia.n kalliissa oloiSJS.a, joten sillä tuli
5806: elintarpeitten hinnoista. Ku-lntu.si:a~1~peiden           ainoas.ta.an OIJl!Pilaitten .paLkat mäJärä1tyi'ks·i,
5807: hiwtojen n;operu nousu ja •la.sku tek.ee sen, et-        kun laiki .esti oppilait{i; pitä<mä.stä työssä
5808: tei a:lim,pia 1padkkoja voida piie:mmäiksi               ilma:n ,paU.,Jkaa. YHtyö,siä mää.räJSi l•aki mak-
5809: aJaksi et~rupäin sama.lla 'kertaa mä'ä'rätä.              setta:valksi 50 % :.lla k·orotetun .pa,lkan ja E-
5810: Näistä V'aiilreruksista. onkin johtunut, ettei           sä,ksi toorahan. Tähän lakii:n sitten myö-
5811:                                                                                           1
5812: 
5813: 
5814: 
5815: rr.is.sälän Europan •ma,assa ·ole säädetty sel-          hemmin ~tehtiin sel:la.inen 1lis.äys, ett.ä jos jois-
5816: laiJSta lakia, dolla a'limmat ;palkat olisi mää-          sakin amma:teiss.a työ·olot tai ipwl<ffiat olivat
5817: rätt.y, vaam .missä :palkka1akeja on sääd-etty,          epätyydyttävä!t, v.oi.tiin näiden jä,rjestämi-
5818: C1J1 palikikoj·en m&ii<rääminen •annet·tu tasapuo-       seks~ asettaa. valtuuskuntia,, joidenika .pää·
5819: li.sesti ko'koollJP•runnuil,le valtuuskunni>He ·eli      töksillä oli lainvoima. Twlla:isiin valtuus-
5820: palkka.lau.tallmllllllil.le, jotka voivat 3----'6 kuu-   kun,tiin tuli valita Y'htä monta. byö'lllte.kijäin
5821: ka,uden 'kuluttua kokoontua tarkistamaan                 ja työnalll!tajain eidu.stajaa. Valtuu.skunnrut
5822: Ii' äärättyjä: palkkoja j.a ihm,ki.ntlalllsa ,perus-
5823:               1                                          s~aiva.t itse valita ,puh1eenjohta.jll!nsa. Näil.lä
5824: hella joko nosta1a taikka. la.s:kea niitä.               'Va1ltuuskunniUa oli .myösiki:m oikerus sä:äitä.ä
5825:      Tässiä on ollut edellälkävijämä Wictorian           laki pisi.mmästä s:aUitu.sb .työwja.sta ja ra-
5826: valtio Australiassa, jossa jo v. 1830 tehtiin            joittaa y lityö·tuntien lukua,, mä:i:iorMä OPJpi-
5827: ensi'lllä.i:nen koe lain k1autta .alimpain palk-         laitten 1uku, ynnä, ailim.mat tunti- ja ka,p-
5828:                                                                      1
5829: 
5830: 
5831: 
5832: kojen mooräämwestä. Mutta käytännölli-                   pa.lepalkat.
5833: siil11 tuloksiiru .päästiin .siellä vasta v. 1890,           Va:ltuuSJkunna:n. pääitösten rikkomisesta oli
5834: jolloin todella sii<ädet.toi~n la1ki ali.mmista p3!1-    st>ur.a.uk.s·ena. saikkoja,, enint·ää1n 100 !puntaa ja
5835: 1zoista. 'Tälmä lruki 'llluutettiin, i.äydeun,ettiin     pahimmissa tapauksissa voi:t1iJI1J työnll!llltadan
5836: ja uudli.stettiilll vuosina 1892, 18r9·6 ja 1903.        liiike .s!Th1kiea;. Sen1 lisäksi .sääJd.ettiin,..ett,ä jos
5837: \Victoria, valtion tehdms- ja ·työhuone-                 työnte!kijä.lle maksettiin .vähemmän palkkaa
5838: laki koskee jokaista työhuonetta. jossa                  kuin oli aili.Jmma!ksi ,pa;}kaks'i :Illä.äirätty, oli
5839: on väh·in:tään 4 työntekijälä tai joSISa                 työnt.ekijä'lläi oiikeus va;atia uutta. laiss:a
5840: nn koneellista käytrt:{)vnimaa taikka joss'a             määrMtyä ~täyttä .pa1kikaa, ottama;tt.a lai~
5841:   160                        VII,4. -      Laki~hdo.tus    palkik3ilautaJkwnn,ista.
5842: 
5843: 'ka,aru 'huomioon sitä,. mitäl ,hä;n aikaisemmin           tunt:i[paJk,koja. Täs1tä epälmä:äräJisyyde.stä on
5844:  oli :palkastaan vastaa:nottanut.                          aihreutuniUrt riit:oja työntelkijäin ja työnrunta-
5845:      r.A.luksi valtuuskuntien a!S.ettamista vafllti-       ja~n vMiUä.       Työ111teikijäin oik:euk:si.en tur-
5846:  vfl!t mies.tenl 1pukujen ja alusv:aa.tteiden teki~        v:ara.miseksi on .sä,äde;Jity, että rpdk'kariitoja
5847:  jä.t,. naist.en ,päMlys- ja alus,va,atteiden om,pe-       oikeudessl!l. ,kä.sit.eltä,essä :todi:staiillisvelvo1li-
5848:  lij!at, huonekalupuus8Jpät, jalik:ine.työntelki-          suus on työnruntaljaUa. HUJonelkalupuusep-
5849:  jät ja leipurit. Näå.s:sä: ka~kissa oli l&ajassa          :päin ltyöalalb työhuonelaili:ien soveltarrninen
5850:  mitassa :kä1ytännössä n.s·. kotityö. Ailussa siis         OJ] my•öski,nr 1kohd.ann:mt vaikeuksia, syystä,
5851: 
5852:  as.etettiin, 6 valtuuskullltaa. Miesten va.a.t-           että .tä!llä alaUa on 1pa.ljon khlnala,isia sekä
5853:  tei.ta: tilauiks•eSita: valmist:a,varin :pa!lkat olivat   E.iikkeenharjoittajirua.      ~että    työntekijöinä.
5854:  jv •e.Il'nestäwn .kohtuulliset, ette~ valtuus-            Liikkeis.siä, joiiSsa oE europa;la.inen työ-
5855:  kunta näiden ·olois,sa suurtakaan paranlliUsta            väe,s,tö, työhuone- j!l.l palrkikaJa;it /heti toteu-
5856:  aiikaan sa·amut .. CMutta vailimiit<a, vaatteita ·va-     tettiin, krun1 si:täJ vastoiru k~inalaiset tekivät
5857:  rastoon va.lmisrta~ai·n ,palka.t ja .työol01t olivat      lakon niitä, vastaa.n, mutta tai,puivat kui-
5858:  kurjat jaJ näild·en ·työolot uusien lakien jroh-          terukin ,pian 'nouda,tta.;.naan lakia. V.'l.stus-
5859:  closta: ~korja:arntui vrut. rTuntipaJikko jen 'korot-     tuksen ma.init.wa'll do,Munieen sii:tä, että ·prul,k-
5860:  tamisesta on kuitenkin ollut seurauksena,                 ka.in ,]mrotta.miSien johldoslta, vanhat, sairaat
5861:  t-ttä va.nh&t, sairaat ja. väh,emmäJlll :työkykyi-        ja työky.vyttö:mäJt .erote,ttiin t>yöst.ä., dotka sit-
5862:  set työläiset ova·t erotetut, työs:tä. Ja Jwr-            ten joutruiva:t ikiilllalaist,en: järj.estön rasituik-
5863:  kea,t. k3lppail.eprulkat o.valt edistäineet koneitten     Sf'ksi. Työ.1mon.ela:kien noudatlta:mista varl-
5864:  yhä suur·emm:a,ssa mä,ä:rin lräytäntöön otta-             vova~t tavkastaljat kuitenkin a•rveliva.t, eitil
5865:  mista, MieSJten Einava·att.eirden ·va!lmi•s,ia-           työnantaj·ain ja. kiilllalaisten työläisten vä-
5866:  jille ei kuitenkaan ole voitu s•en 'korkeampia            lirllä olisi tehty salainen sopimus pienMn-
5867:  k!l.jppa,l,eprulkkoja: mää·rä;tä., rkuin ~et:tä rue on    mistä palkoista, kuin mitä :laki määlrä.ä.
5868:  ka,t.s,ottu va1stawvan sääid.ettyjäJ ali•mlpia: tunti-    MutJta se {)li niin: ovelasti jä.rjlestet,ty, .ettei
5869:   paLkkoja. Kotity·ö Q!lllkin :tärlläJ atlaHa s·äily-      sitä ole voitu ~toteen näyttä:ä. Kiilllalaiset
5870:   wyt. Konkeat karPJpal·epalkat. on ko·tityön              ovat muu t•enkin ;kiertäneet Iwki,a jäJrj·esUi-
5871:   kokonarun hä,vittä'll!y,t monilta muilta ~wloata.        mäillä kotityötä sit;en, että työläå.selt omaan
5872:  N aist.en :liinavaa:t:tffi.d,en valmistus oli mel-        bskuurusa. tekevät ~koto·naa'n huonetk,arluja.
5873:  'kein kokonaan Jmtit'Yönt,ekijättä:rien tehtä-            Raarka-aineet otte.t!J..an h uone'ka1 ukaUjppiaal,ta
5874:   vämräJ,, j·a näJmäJ oliva't ~kolkonaan jä,rjestymät-     velaksi j·a valmiit tuo·tteet myy<dää,n samalle
5875:  tömiä. V altuusrkunna'n a.settamioon .tällä               kau1p.piaaHe. Mutlta. tälstä: huolimatta, suu-
5876:   slaUa oli erittäån vaik,ea,. .syyos·tä, etteivät         rin piirtein kaltS'OiHuna on europalaiJSien työ-
5877:   työläiset it:se puole,sta:an ,pysrl:yneet e(l.es esit-   vä,en asema näiden tlakien vookuturrrse.s.ta
5878:  träJmään ehdokkai·taan valtuuskuntaan, vaan               melrkoises,ti pal!'an:tunut. Euro,pala.is.et liik-
5879:  oli •ha1li.tuksen oman hm::kinrtamsa mu:kaam              keeruha,rjoittajait vaEUa:vat kiini!lila.isten kil-
5880:   ne nimi:tettäiVä. Kohtuunisien :arlimpain                pailua, j{)tka .kie1r!tätmä!Hä lakia ovat edulli-
5881:  p:ailkk,ai.n määräiäJminen tä,llä rulaJla. olikin         semmassa' asemassa. Mutta amma:Ui.enta.r-
5882:  erittäin' va~kea. Tyärt olivat näet miin moni-            kastajwt ovat la usnrlllnois:sall!w esittäneet, ·ettei
5883:  na:iset ja ihinna,t muot,ien varihtelui:sta. riip-        työhuonelait ol.e vai1kut-taneet varhingolli-
5884:  puvaiset, !'ltt.ei alimpia urll!kkalpa>lilclwja voitu     sest] ~·eollisuut€/en.
5885:  ensinkään' mä:äJrältä. Ka,ptp.alepallclroj•en mäJä-           Kuten mainiHu, a;luiksi asetettiin vrultuus-
5886:  räämin:en täytori antaa, työnantajille, kuilten-          kurutia 6 ammattiin. rMutta. v. lj)OO oli niitä
5887:  kin si1llä ehdoHa, ·että kaip!pailetyössäJ ()llev.alle    as€Jtettu jo 3,6 ammattia varten. T'yöläisiHe
5888:  työ,läiselle oli jolk'lli ta.p.auk:s,essa ma;ksettava     en näåstäi työhuonela·eista ·epäilemättä ollut
5889:   ruiin suuri ·palkka, etrtä se va:Stasi aEIIIjpia         SUU1rta hyötyä, V'aikka. rmonlelll laatuista. :}a-
5890:                                          VII,4. -Paasivuo~i y. m.                                       161
5891: 
5892: kien kiertämistä .sekä työnantaJain että                   pi•teet eli ,päätökset ovat kuitenkin alis:tet.ta-
5893: myöskin ·oswklsi työlä:istJen ta-holta 01n .ollut          va.t p8ir1amentin vaihvistetbvilksi.
5894: havaittavissa, jota uusilla laJki:mä,äräiyksillä               KaUippaministeri asettaa joko y:hd1en tai
5895: en knet.e1Jtu .ehkäistä. (Katso: ,Kotiteoni-               useampia pa1kilmlautwkuntia koko ,ma.a,ta
5896: suus:kysymys      ulkomaiUa",      'kirjoittanut           va.rten. J ota'ki.DJ määJrättyä ammattia tai
5897: Hilma Johansson. Kust1antanut Helsingin                   [iik.eha.a.raa val"ten: asetetun (palk!kalautwkun-
5898: Työväen Sanomalehtio.sa1keyhtiö v. 1908.)                 '!llaDJ on' viranomai~t·en .py,ynoostä am.ne.tta.v'a
5899:                                                            tietoja -a;sianomaises:sa ammatissa t.yö1läisten
5900:                                                            pallkoista.
5901:                                                                Pal•kkalauta.kunnis.sa on jäsenenä yhtä
5902:      Yllälkerr01bun 1aatui:sja, ,pa\lkka:lwkeja on         monta .työllltekijää ja. työnallltajaa. Osan
5903: Euro,passa sätäJdetty ainoa1Staan Englannissa,             näistä! jäseJl!istä 'valitsevmt mai•nitut eturyh-
5904: jos.Sia v. 19091hyvä,ksybtiin •laki Palkkalauta-           mäit it.s'e ja •osan nimi,t:tää :ha.llitus. Palkka-
5905: lcunnista ja alimmista palkoista, nimel tä•ä.n:           •lautakunt.a voi ars.ettaa, paikallisia palkka-
5906:  ,Tmde Boards Act 1909". Tätä .lakia so-                   komitcoja, j·oiiSs•a osa jäs:eni.stä on .pal'kka-
5907:  veH€,taan eräiisliin liik,eha.a.roi,hin, jot,ka ov.at     lautalkunn<an dä1sen~stä, ·osa taas .paikallisista
5908:  lain liitteessä ni.m1eltää·n mainitut .s•ekä li-          työnantajis:ta ja työn.t·eki>jöistä. Nä.mä !ko-
5909:  saks,i jokais.een 1muuhun j•ohon ·kaup:paminis-           miteat ova.t ·velvolliset antrumaan l,ausuntoja
5910:  teriö eri ipäJäitöksellä 1päättää sitä soveltaa.          pa<lkka•lautrukrun1nalle, kun ne sel.laisi.a 'niiltä
5911:  I~a.in !liitteessä ma1initaan s<euraava.t liikkeet        pyytäJvrut. Palkkalauta.kun,ta voi myöskin
5912: ja amma.tit:                                               osan päMäsvaHastaan luovuttaa ·pa~kalli­
5913:      1) Rruätälin:liike, jossa sekä tilauiksesta           sdle komite-ane, mu.Ua ei oikeutta määll'iiitä
5914:  että .muutoin .valmistetaan vaa:tteita ja jo-             alimmat :,pal'ka,t jossaikin ammatissa:, ta,i.k'ka
5915:  k!aiwen muu .vaatetusiliike, jonka. kaup,pwmi-           ·ruä:ä,rätä yleiset alimmat tumt.i;- tai lka:p,pal·e-
5916:  nist.eriö ikrutsoo sellais·eksi, etiäi la.kia on sii-     rpallmt. Komiteoilla ·on oikeus pa1rkkaQauta-
5917:  heru ISovelletta va;                                      kunmille t.ehdä .ehdotuksia.. PalkkaJauta-
5918:      ,2) >li~kkeet,. joissa ooi,t:ta,in tai kokonaan       kunlta ei myöskään saa ali1mpia ;pal•kkoja
5919:  pa;pe:ris,ta, 1pa.hvist.a tai las:tui,sta y.m.s.          määrät•ä, .ennenkui•n paikalli·oot komiteat
5920:  raaka-aineista valmiste.taaw ra.sioita tai nii-           ovat saane·et niistä a,nta,a, 1ausu·ntonsa. .T os
5921:  den osia;                                                 pa.l'kilmlau.ta;kunta ~kats,oo, että d·ooS~swkin am-
5922:      3) liikkeet, joiss<a: ikoneel~a ·kudotaan pi;t-       matiss•a. o.n:,mah.doton :määJrätä• a.limpi.a. tunti-
5923:  siä, venkkoja. taikka ,paikataan .ja pa•rsih.an           tai ka•ppa.18ipa.lkkoja, voi ikau,p1pamini.steriö
5924:  pitsiverhoja;                                             sen va.paurttaa. tä.s<tä .velvoHisuudresta. Pallk-
5925:       4) lii1i'kteet, joissa t1ailwma.Ua ,tai nii.ttaa-    kal!llutmkunlt•a. ei sa-a• rvahvistaa alimpia. ipalk-
5926:   maHa valm~stet.a:an ketjuja.                             koj,a. enn.enikuiu se.nl .ehdotukset ovat 3 'kuu-
5927:       Boards of Trade (kta!Uppaministeriö) voi             kawtta oHeet asianomaisten työntekijäin ja
5928:   harkintansa murkaan mää.rätä sov.ellet,ta-               työnantadain tiedossa ja lautakunta. on ·vel-
5929:   va•ksi •väliai!kais.esti ~ätä hiba sellaisiin liik-      vollinren s-en ada.n ikulueSis·a. ottamaan v1a.st.aan
5930:  keisiin,. ~oiss·a työolot ovat sen.lala.tuiset, .että     n.uistutu'ks<ia sekä lharikitsemaan niitä. PaJk-
5931:  k•rutsotaaln tarpeelli!S·eksi a.s·etJtaa •palkka[auta-    kalautakunnaru •päältölks·et ovat aina jul<kais-
5932:   kunta .mää;ritt.elemään niis!Sä <alimmat .pal-           tfllva.t ja s:i,ten sa.rutettava.t yleisön ·tiedoksi.
5933:   1-:at. Ja .krnn taas havai,taa.n .olojen niin            Pal'kka,lautaikunta 'voi omasta .aliOtt.ee~staan ja
5934:   muutt:unJeen, ·ettei ·pa.lklkalautakunltaa ·enää         myöski.n 1kawp,paministeriön määräJyksestä
5935:   työvlLen ISuoje~lwksen ka.nnalt.a kat:so.en ta.r-        ottaa undeiHoon ha.rkitaik.seen .määTää;mäDtsä
5936:   vi:t.a, v·oida.an lii~e lain alaisuudestru Vll!Paut-     aliJmmat IP'a.lkat, .muwttaa tailkika 'kumota ne,
5937:  taa.. KaUfPtpruminlisteriön väliai,kaiset toimen-         vaik!kei asianomais·t.en .työwtekijäin ta:i työn-
5938:                                                                                                          21
5939:    162                         VII,4. -     LaJkieihdotus paUcltalautwkunnista.
5940: 
5941:  an1bvjain .talholta ,olis-ikaan s'ellaista anottu. kään ole tehnY't työrlä.is-ten ka;russa salaista
5942:  Paillclmllliutillkunnan ·tu1oo myöslkin työnan- sopimusta •pien-ammistä q>a[.koilst•a. Palkka-
5943:  tajan anamuksesta ,määrätä alimmat •ka·p- la u tarkunrnan sää.täimät ,palkat ovat maksetta-
5944:  !Ja.le,palka•t, niille työ·läisille doihin näihden vat vaikkei llmurPipaminist.eriö olisikaan nilitä
5945:  kyllä yleistä a[intru tun1tipalkba voidaan vielä .mää;rä.nn~t pakollisiksi, seumavisrsa ta-
5946:  sov·eltaa, mwtta .ei yleis•tä ika.ppal~palkkaa. paUJksis·sa:
5947:       Kun ,palkkalautalkunt,a on määrännyt                         1) :niissä liikkoeiss!ä, doiJSM· alinta 1pa.lkkaa
5948:  ahmmwt ,prulkat ja julaissut ne yLeisön tie- olis•i ma.ks.et.tava etkä työ.nanrtajan ja työn-
5949:  do'ks,i, on ne 6 kuukruud<en kuluttua sen jä1- tekijän vähllä ole tehty kirjallista. SOjpi-
5950:  keen ·s,aat.ettava •patkolliJs.esti noudat.etta;viksi musta. -pa.ltkois.t.a, jotka ·orli·sivat alempia •kuin
5951:  niissä tlliffimat.eissa, jois,sa' niitä on .pä·ätetty palkka[a.ut.akunnan määiräämät. Tä.ssä ta-
5952:  soveltaa. Kalljpipaminist,eri.ö 'kuitentkin voi pamkses·sa. on työ.ntekijällä Qik,eus vaatia
5953:  ha vkint.a.rus.a •m ukaa:n lyikäkä <pail<klka;mä.ä•räys- lautaJmnnan maäiräämiäi palkkoja maksetta-
5954:  ten voimaan astumisen toista.is.eksi. · Ja vaiksi;
5955:  paQ<kkrulauta.kunta voi taas 6 kuukauden ku-                      2) jos. t.yölllant.aj.a on· la:utakunnraUe kirjal-
5956:  luttua kauppalffiinisteriö.Uä anoa, ·että sen lisesti ilmoittanut ma.k.savansa. :määrättyjä
5957:  säätämät \PalkJm;määräyhet saa.bettai.siin pa:l•kkoja, on hän velvollirne.ru myöslki>ll käy-
5958:  nouda;tettavi:k.si. Kau.ppruministeriö ·voi nyt tämlll<össä ruiitä maksamaan. Mutt<a jos hän
5959:  uud·es•taan lylkätä, ta.~kika kumota me 1mko- maksa.a. rvähemmän on siitä s31ma ra.nga~stus
5960:  naan tai Dsa!ksi .tali.lkkaJ määrätä ne nloudatet- kuin josr nre oJ.[,s:ivat jo olleet p31kollisiksi
5961:  taviks~. Jos kauppaminis.teriö kumoaa ,palk-                  määrätyt;
5962:  kalauta:kunnlan ,mä.äräfumlLt palk!ll.t, o.n, siitä               3) haHitusdrepartementti tai pa:UkaUinen
5963:  3 kuukautta .ennemmin t.ehtä•vä ilmoitUJS viranamain1en, ei :sa.a a.ntaa mitään työtä suo-
5964:  palikka;la;utalkunnrulle.                                     rittettavalkisi s·ellaiselle työllla•n,taj•aUe, joka ei
5965:       Jos .työnauta~a :maksaa työnteki·i1Hle pie- ole rpa1klkalautakunJnalle tehnyt kirrjalli.stta
5966:  n•empää .pa.Hrura!ll, !kuin mitä on a1immaJcsi i:lmoitus·ta .sii.tä, että :hän su·ostuu maksa-
5967:  palka.k.soi lffiä.ärä.tty, on s~i~tä l!'angais·tu.s· s ak- maan ,pall"kalautraikunnan määräämiä ·pa,lk-
5968:  koa 20 ·purutaa j.a. enin<täJäJn 5 punha>a jokai- koja. Täissä ta;pau:k.sressa. 'VOi lkau~pa.miuis­
5969:  sf:lta päivältä, kuin •rik'kom~sta on k.es.tä.n1yt. teri ikwite.narin 1kum01ta tämän mäJäll'äyksen ja
5970:  Sama•l~a. voi tuomioistuin tuomita työna.nta-                mruärätä muut: ·työ·ehdot.
5971:  ja•n mak.sa1maan 1Jyönte1kijälle lain mu!k.aisen                  P.atkka.lauta.lrunrrm.n on 1p~dettä.vä edetlä
5972:  palkan.                                                      mainitui·s.t.a ilmo:Utu'ksist.a. lUJette1oa ja ee. !Pi-
5973:       Palk~aJautakunta voi s.ellais.en .työnteki-             tää olla makisut.ta yleis·Ölll näihtävl1nä ja se on
5974:  jiilll, joka v<alllhuuden tai s-a~auden ·vuoksi ei           todiSitubena ilmoitetuista, ·työeihiCLoist.a. Jo.s
5975:  voi ·vahvistetuihl.a. tu:nt~p.alkoilla. !Saada työtä on ·vahvistettu alin .tuntipal-kka, mut.ta ei
5976:  ja jota .ei vo}da järj.estää työsilmnlt.elemään a.lint.a :kmp1pa.lf1pal:klkaa. ja. työntekijä tekee
5977:  ka1ppale.paltkalla,, ha;r'kintarus.a. mulma.n ·va- sellaista ka.ppaletyötä•, josba hän' ei ans.a.iltse
5978:  pauttaa v·elv~!J.isuud·esta vaatia' :säädettyä alinta tuntipalrkkaa, ka.tsota.a.n työnantajan
5979:  tunt~palkkaa. Ja jos .työnantaja. mabaa                     ma.ksa.nee.n piienempää .pa~k'lmia 'kuin on ali:m-
5980:  vä1hemmän, .ei häntä trus.sä tapauksessa ole maiksi q>ailka.ksi mä>rurätty. J·os· alin ka1ppale-
5981:  ranga:ista.va.                                               palkka..on sä.äidetty, .mut:ta ;työnantaja> mak-
5982:      Työnantajaa vastllian toehdyssä syytt.ee~ssä saa .pienempiä 1palk'koja., kUJts•otaa,n hänen
5983:  pa.lkk13.la.kien ri'kkomisesta, .on hän it.s.e ,vel- ri'kkonreen l·akia.
5984: vollinen 1pa.lkkausluetteloilla todistamarun,                     J o.s ·ka11J)Ipias tai .myymä.län omis1tada a.n-
5985:  ettei hän ole 1rilaksa.nut pielllempä.ä -parl:k.kaa        . ia1a   sellaffie1le työntekijälle suoritettavaksi
5986: 'keruellek:ä:än, :kuin .lalki. määrää eikä myös- jonkun työn, jalle olisi va.rsinaisen .työnanta-
5987:                                        VII,4. -    Paasivuori y. m.                                   163
5988: 
5989: ja.n mabettava särud.ettyä. alinrl:18. ·pa1kka.a, on     haHinnolli.sta tietä ilman .1aimsä•äidäntöäkin
5990: .se säästö mikä. jää,. kThn ,ensin ovat raaka-           asettaa, jos Valtioneuvostolla ja as,ianomai-
5991: aineen hinta ja muut .kusta~mUJkse.t pois [a,s-          siUa, .kuten: Rauta.tieha.lli,tu'ksella., Tie- ja
5992: 'ketut,, katsotbv.a ,työ1palkak.si. TyöJllteikijä        Vesirakennusten y.lihrullitukseHa, Metsähal-
5993: tai hänen va1tuuUamail!Sa ihen:kilö voi •behdä           lituk.sella, y. :m .•nö.illä hallitukisilla, jotka
5994: kantel un,.pal·kika.lauta.kunnalle, ,milloin laikia      järjestävät; ja joht.av.at ;valtiontöitä, oli:s] hy-
5995:  on .rikottu. PalkkaLautakuThta voi työ.ntetkit-         vää. tahtoa la>atia .työväen jälrjeSitöj.en kanssa
5996:  jän :puolesta työruamtajaa v•astaa.n nosta:a            ty·öehto- ja 1pal:kikas.O!Pimuksia, joiss.8J ·olisi
5997: kanteen ·oi1keudessa, mutta .en:nen.kun se tä-           järjestett,y n. s. liikkuva palkka-asteikko ja
5998:  hän ryhtyy, on palkkalautakunnan siitä                  tasapuolisesti kokoonpannut palkkalauta-
5999: työnantajalle ilmoitett.a1va ja 'koetetta,va             kunnat. Kun 1ruki IPalkkala.utakuntnista ja
6000:  saada a:sia ,muuten sovitetuksi.                        ali.mmista palkoista. •va•a1ti.il perinpohjaisem-
6001:                                                                                           1
6002: 
6003: 
6004:     'Täitä lakia .ei En~l!linni,s.sa ole sovellettu      paa valmis,telua ikuin IIDiihin ybityisillä
6005:  e:rusinkäiäru suurt•eolli·suutoon, vaan ainoas-         edustajilla oru til:aisuutta,. ·niin .ehdo•tamlffie.
6006:  ta.an sellaisiin käsityörumma:ttei,hiln, joissa         että Edusku.ntBJ hyväks.yisi s•euraravat ,pon-
6007:  kotityö on Iaadas.sa .mitassa ikäytänn:&ssä ja          net:
6008:  joissa aiiD.matiLlinen jrurjes~t,yrm.inen oO'll niin                1) että hallitus asettaisi asiantun-
6009:  heikkoa, ettei ·sill'ru nii.s'siä ole sanottavasti               tevista henkilöistä kokoonpannun ko-
6010:  sa·atu kul"jia ,työ-.oloja, ·etupä.äss1ru :pallkkaus-            mitean harkitsemaan kysymystä,
6011:  oloja 'ko.rjatuiksi.                                             voitaisiinko meillä ja missä laajuu-
6012:                                                                   dessa säiitää laki palkkalautakun-
6013:                                                                   nista ja alimmista palkoista, ja
6014:    Muurula.a.tuiJsta lakia alimmis·ta !paQ,koista                    2) että komitea harkintansa pe-
6015: ei Euwpassa, eikä yleensä muua,llakaaru ole.                      rusteella laatisi lakiehdotuksen, joka
6016: Voima.kkaat työruteikijäinJärj•estö't, j·a s•amoin               .sitten mahdollisimman pian hallituk-
6017: työnantaJainjä,rdestöt, 'vastustavat li:ä.män                     sen esityksenä esitettäisiin eduskun-
6018: laatuista palikk:auSil,a.kia, vaikika toiselta puo-               nan käsiteltäväksi.
6019: len onk:in myönnetltävä, että etenkin Wic-
6020: tmian va.ltiossa Austral,iassa, on työläisille
6021: ollut suwrtakin hyötyä pal'kkaQautaklhlltaö.,n              Kos'ka ,valti,on omissa töissä ·void•aan s1ekä
6022: sootäJmist.ä työhuonelaeist.a. Mutta tämän-              alimmat tunti- sekä ura•kkrupalkat p8iraiten
6023: laatuiset toimenpiteet ,a.liJll!pain 'palrokojen         säännöstellä <työväewjärjes·töjen kanssa teh-
6024: määräämis.eks,] joka ta·pauksessa ova.t raken-           dyillä työelhto- ja .pailkikasolpiiiD.uksiUa, niin
6025: netut ,pysyvälle (kompromi.s•si-) eli stovi•nto-         kehoitamme Edu.skun~aa hy,väk.symään seu-
6026: oi,kJeusperiaa,tteelle.                                  raavat .ponnat:
6027:    Eräiden työväenJäirjestöjen tahoLta on
6028: meilläikin .esitetty vaatimuksia, että Edus-                        1} Eduskunta kehoittaa hallitusta
6029: :kunnas•sa säädettäisiin .ta;kii .pa1kka1auta-                   heti ryhtymään sellaisiin toimenpi-
6030: kunnist.a ja alimiiD.ista IP'a,l:koitsta. Suomen                 teisiin, että ne ylihallitukset, jotka
6031: Tie- ja V esiratkennustyö.läis.ten liitoru taihaita              järjestävät ja johtavat valtion töitä,
6032: on SosialidemokraattiseHe Eduskunta.r;y~h­                       mahdollisimman pian ryhtyisivät
6033: r>lälle lähetetty lakiehdotus, jolla valtion                     työväenjärjestöjen kanssa neuvotte-
6034: töissä olevain työläisten alimmat pa.Th.at                       luihin työehtosopimusten aikaansaa-
6035: pa.lkkala.u.takulllta.in a1vulla määrättäi·siim.                 misesta, joissa sopimu"M,sissa alimmat
6036: Mitä sitteru tulee vaiLtioru töissä oleviin <työ-                tunti- sekä urakkapalkat määritel-
6037: l&.isiin, niin pa!lkka.lauta.kunnat voittaisiin                  täisiin, ottamalla huomioon kullakin
6038: 164                   VII,4. -    La,kiehdotus palkika:1autalkunnista.
6039: 
6040:       paikkakunnalla vallitsevat elinkus-                 3) että työehtosopimuksiin otetaan
6041:       tannukset;     _                                 säännös palkkalautakunnasta, johon
6042:          2) että alimpia palkkoja määrät-              asianomaiset ylihallitukset ja työn-
6043:       täessä, noudatettaisiin n.s. liukuvaa            johto valitse.1Jat yhteem;ä yhtä monta
6044:       palkka-asteikkoa, seuraamalla siinä              jäsentä, kuin sopimuksen alaiset työ-
6045:       Sosialihallituk~Ben laskemia indeksi-            väenjärjeiStötkin, ja että näin valitut
6046:       lukuja, kuitenkin niin, että jos elin-           lautakuntain jäsenet itse valitsevat
6047:       tarpeiden hinnat ovat laskeneet 10               puheenjohtajansa. Mutta elleivät ne
6048:        %, palkkoja lasketaan ainoastaan 8              sovi puheenjohtajista, määrätköön
6049:        %. Mutta jos elintarpeitten hinnat              ne Sosialihallitus.
6050:       ovat nousseet 10 %, nous'evat pal-
6051:       katkin samalla pro~nttimäärällä;
6052: 
6053: 
6054:        Hels,ing1ssä. 13 p:nä thuhtil:. 1921.
6055: 
6056: 
6057:              Matti Pa:asivuori.                                      A. Halme.
6058:                                                                                                      165
6059: 
6060: VII,5. -    Anom. ehd. N :o 44.
6061: 
6062: 
6063: 
6064: 
6065:                                    Paasivuori y. m.: Työttömyyskassoista 2 p:nä marrask.
6066:                                        1917 annetun asetuksen voimaanpanoo koskenan asetuk-
6067:                                        sen 6 §:n muuttwrnisesta.
6068: 
6069: 
6070:                                   Suomen Edusili:unna,lle.
6071: 
6072:    'l'yöttömyyskassoja koske.va,n rusefurkse.n             Tällä 1hatlilrnno1l~sella a,setnksella on ai-
6073: voilmaan1panoa- ja sove}Juttamista, koslmvan           vrun ilmeisesti ikumoi!tu ·eidellä mainittu
6074: a.setulksen 6 § on ilmeitsesti ristiriidassa, itse     Eduskunnan ·hyväiksymän työttömyyska.s-
6075: päJä-asetuksen 1'8 §:n 'kan,sts'a. Viimeksi mai-       soja mostkevan a,setuk,sen 18 §, mikäli se kos-
6076: nittu § kuwltuu seuraa.vrusti: ,,Ml:liloin työt-       kee .sti:tä sei·kkca,a, milloin ,k,assa, itse tahi se
6077: töimyyskassa nn myöntämyt avustusta osak-              ;; hdisty.s taildka yhdis:bysten: EiJt1to, jonka yh-
6078: kwalle, j.oka asuu paiklkatkunnalJa,, tmissä on        teyteen ka,ssa1 on ~perustettu, omia j'fuseniää:n
6079: kunna.llinen työruvätlitySitoimisto tai aiSia-         varten oru 'jär<jestiä:nyt ma®sutt:oman työn-
6080: mies tai,k'ka milloin kassa itse tahi se yh-           v.älityksen, että tälmlä;n .antama todistus on
6081: distys tai yhdistysliitto, jonka yhteyteen             yhtä pä:tevä kuin kunnallisenkin työnväli-
6082: kassa on perustettu, omia jäseniään varten             tystoimiston a.ntama, et.tei apua• ,sa,aneelle
6083: on järjestänyt työnvälityksen, maksetaan               smä a:ikana jolta ruvus,tusta on maks·ettu,, ole
6084: kassalle apurahaa yleisistä varoista ainoas-           v,oitru hankkia asetuiksen :mU'kai,sta työtä.
6085: taan, jos se näyttää, ettei tällaisella työn-          Edus!kUJlllnan 'hyvälksym!än asetu!ksen :mu-
6086: välityksellä ole voitu sinä aikana, jo1~ea             kaan on massan itsensä 1Jatit yhdistyksen
6087: avustusta on maksettu, hankkia avustuksen              ta.iJkka yhdistysten liiton, joka tyött·ömyys-
6088: saaneelle kykyänsä ja ammattitaitoansa                 kassan omistaa,. ja, joka omia jäJS,eniään var-
6089: vastaavaa, työlakosta ja työsulusta vapaata            ten on järjestänyt työ•nväEtystto:imisto,n, an~
6090: työtä, josta olisi maksettu tariffisopimuksen          tamaUa todis,turkseUa .sama .pätevyys, kuin
6091: mukainen tahi ellei tariffisopimttsta ole,             ktum:naUis•eniktin työnväli tystoim:iJston alfi.ta-
6092: avustuksen saaneen työssä paikkakunnalla               ma,l,la todistu:kse1la.. 1\:Jun tässä tapauksessa
6093: tavallinen palkka".                                    hrullinruol!lris:eUa asetuk.serla on ilmeisesti
6094:    Voimaantpano'a- ja soveltamista koskeva,n           muutettu eduskunnan :hyväiros'ymää la·kiru eli
6095: asetu!ks,en 6 § ko]mantnen <kdhdan kol:ma;n-           aseltrusta,, nri~n ,efu.dotiamme.,
6096: ruessa kappa,l,eessa, Slanotaan:
6097:     ,Jos ,k,a.ssaJl toiminta-a,lrue,eNa on sekä                  että Eduskunta kehottaisi halli-
6098: kUJnntallinen ett:ä .yk;sityi,nen t.yönv!älityselin,           tusta mahdollisimman pian ottamaan
6099: on edeliläiDai·nittu todistus, (~ijpura.han s·aan-             tarkastettamakseen: asetus 2 päivänä
6100: tiru varten), hankii,ttJava ·kunnaUiselta eli-                 marraskuuta 1917 työttömyyskas-
6101: melrtä".                                                       soista, joilla on oikeus saada apura-
6102: 166                    VII,5. -      Muurt01ksia työttömyyskas•sa-asetUJkseeu.
6103: 
6104:       haa yleisistä varoista, annetun ase-                   se olisi yhtäpitävä ensimainitun
6105:       tuksen voimaanpanosta ja soveltami-                    työttömyysapukassoja koskevan ase-
6106:       sesta 28{12 1917 annetun asetuksen                     tuksen 18 §:n kanssa.
6107:       6 §:n ja muuttamaan sitä niin, että
6108: 
6109: 
6110: 
6111:          Helsllin~gisslä., 8   p :n~ä ih;uMikuruiJJa 1921.
6112: 
6113: 
6114:                                            Matti Paasivuori.
6115:              A.. Halme.                                               A.rtturi Aalto.
6116:                                                                ..
6117: 
6118: 
6119:                                                                                                        167
6120: 
6121: VII,6. -    Pet. försl. N :o 46.
6122: 
6123: 
6124: 
6125: 
6126:                                     Åkerblom och Schauman: Angående verkställande av ut-
6127:                                        redning om möjlig heten att avskaffa det regelbundna
6128:                                        nattarbetet på bokindustrin.'l område.
6129: 
6130: 
6131: 
6132: 
6133:    Som känt kU!lLna d:e s. k. morgontid·nin-            är fri från d-a~ens a.rlbete, bl!ir de•t t:iJd a tt
6134: g.arrnla :utkomma. så ti1digt, ldärigenom att de        se på tid·mimga.rna. Moen då tage·r man till
6135: sä;ttas och kyekas på nätterna. De flesta               eft.ermi:ddagtidn~ngen, emedan den innehål-
6136: läsa,re, stom glädjra. sig över att få ticln~·ng-en     ler de färs:kaste nyhetern.a.. :Morgontidn[n-
6137: ~å tidigt til.lhatnd:a, g1ömrma, att en sltor           g'en förblir b1o·tt fly:ktigt betraJrta,d. E'än-
6138: mängd männ~s1kor, både a;n!dens. och handem             ner a.nnonsöreru till dessa soedoer och v1a.nor
6139: arbe·tare, nöldigas uppoffra nattens vila för           hos dem ha ru vä:n,dier sig t-i!ll., •Så ins.er han,
6140: a.tt få tidnllingen tryflkt. Och man vi'll lkar:-       a.tt han horcl•e lfå sina. annons.er för aHmän-
6141: ske ej, om fråga väcke·s clärom, w~ta wv                hetens ögom på eftermi dda.gatl'na..
6142:                                                                                       1
6143: 
6144: 
6145: 
6146: nå!gon .ä;n(dring i clenna -onarturliga ordning.
6147:                      1                                      Tryckeriernas ägare 'ha naturligtvås
6148: Maru förb1ir obe,rörd. även om ldd frAm'hål-            härom en meni,ng, som lbl:i•r tungt väga•nde.
6149: les, a:tt tryckeriarhetet är ett så häl-sofar-          För dem ätr huvudfråg'a,n, v·ad s.orm bär sig
6150: ligt yrke, ait död1ighets•procenten inom bok-           ibäst. De framhåJlla, ra.tt hwcke-rierna numera
6151: imdustrin är i mec1,eltal högre än inom andm            biöl'jat arlbeta m~d så dyl'a. ma,s•kiner, att
6152: yrken-, vilket n.aturligtv•i,s i vä-sentlig mån         dessa hehöva thåilla.s i verksatlll!het a11a tim-
6153: härrör a.v dlet ·regelbundna. n.wttarlYetet.            mar Timde-r drygnds lopp för a.tt inbringa
6154:     Huvudf.råga.n ä.r d:e,n, om morg<ontidni.n-         s•rudan i,nrkomst, •altt d<e hetala sig. Den:rua
6155: g:arna. kunmn. uncuva,ras e~l'ler ej. Behöver           åis.ikt ä·r dock ick•e enhläl.lig blanc1 dem. Vi
6156: kamske annon·slören få kungjo-rt om sin vara            ha tryckerier, som låta. lffia,sk:i-ne-rna. s1tå på
6157: just på mmgonen? Kans.ke tror han 1det.                 nä;tterna, och •ele kunna ,]i,kväl try-cka lika
6158: men frågar han ef·ter, nätr folk harr tild att          lbilliga tidmingar och bö·cJk•er sam a:ndra.
6159: läisa. tidningar, så finner han, att. morg.on,en        Nu mås.te ju IOnefönhojmi.nga.r ut.giva's för
6160: är -oflörmånlig :eör antn.omseri;ng. S<ta.ds!be-         nattarlbet:e. DesSJa finge i-ndmgas, om det
6161: :!iolkni,ng.en är länge wppe på kvälltarn.a. och        a;vstka.f1fades, 100h lde •lwmme att i •någon m'ån
6162: sover så my:cket län.gre på morgnarrna.. För            :uppvärga förlusten a.v ailt mas;ki-nerna stå
6163: dem, Slo-m måiste ut til.l affärer och kontor,          någm timmar. En närma•r•e utrednång skulle
6164: Mi,r d.e-t lit;en eller ing1en ti:d att lä!sa mor-      behöva.s härom för att :man. •siku1le kunna
6165: gcmti•dningar. Ma.n ögna,r blott genom dem              bec1öma, i va.d m'ån nattla.rbetets av.skafbnd~
6166: som hastigasrt fö,r a.tt se över nyhetsmateria-         i tryokerin.erna skUJlle fördya."a •t.i,d,ningar
6167:  let, men får ofta nog e•j ro .att göra -ens            och höelmr.
6168: dietta. a v lfrukt.an att !kommla. för sentt till s~n       Om de·t i.cke anses öllls:kv•iilrt, att tidlllingar
6169: a,ffär. Först när man kommer hem i•gen oo11              ntkomana på morgna.rna eUer ens på för-
6170:   168                            VII,6. -    Yöty6 JrlrjateollisurnSiaila.JJa.
6171: 
6172: mi<ddagen, så .finrn.as i1n:ga s.a:m hä:Higa. intre·s-
6173:                                     1
6174:                                                          naUens l1opp. ·Meda.n. de nuvMaude morgon-
6175: S<en, som kräiVla. nattarbete i tryckeriernra.           tidningarna komma Jäisama ili.llha,ndla ikl. 8
6176: Det blir då enrdla,st rfråga d;äJ.'om, huruvilda         på morgonen, sku,l[e enligt denna nya .an-
6177: try.ckeridr.if,t-en blir ekonomisM lönande, i            ord:n~rug     läsarrna ikun,na1t t~llfrädsställa.s.
6178: fa1H ma"jkinerna må;s.te srtå •på natten 8 tim-          blott ett pa.r 'timmar sen,are ·eHer sen:a,s·t före
6179: maT €Her lk,ortare tiJd.                                 kl. 1'0 förm~dd<a.gen.
6180:     'T<e~niskt miöjligt sikuUe d:et nog vara a.tt            Na,ttanbeta.rnla. bli i rtegeJ.n ej i tillblle atr.
6181: få ut tidm1ingarna på ftörmid<dagarna, även               vam 1med om d~t kulturella upplysningsar-
6182: selda'n na.ttar<bet•et a1vska.ffats, ·Oirn så sku1le     lbetet, eme:da•n. detta va.nligen för.si.ggår på
6183: önska,s. Red.a,ru nu hm· ju i utlaudlet all-             kväl'larna. 'Tidningsutdelarna, vilka1s file·r-
6184: män:het€ns kra:v gåitt s.å ;]\ån<gt, atrt; man i~cke     ta.l lhelfin:na s.ig i en ti.dig utvecklingsålder,
6185: nöjer sig m~d morgonit·ildniing;ar>lan utan               skulle ä.ven dle Mi förunnade vil.a. under de·
6186: fordrar :att lfå del av n1yheterDJa und€r da-            tidiga mo,rgontimmarnla.
6187: gens lopp. Därför utgive.s swmma hdning                      Fråga.n om lagstadg;a,t avskaffand€ av
6188: två e.lJe·r tre, j.a, t~ll och med f'l.e:ra gånger       a:tbrlbetet i tryckerierna. ha,r var.it föremål
6189:                                                                          1
6190: 
6191: 
6192: Olill dag;en. E'j heller hos os•s är det lä:ngre         för behandling ·också i de skandin1aviska
6193: omöjligt att ovdna. sa.ken på detta säM. Ar-             ländema.s rilksdag;ar. I Sv•erge arbe:tar för
6194: betsreds.Im.ptm fönhin·dm. icke €n s.ådan an-             näirvara.nde en statskommå:,tte med uppgift
6195:  or!dning, ty de äl'o lJJos oss i Finland lrika           att ·bl. a. wtarbeta lagförs]a,g rörandle .a·.v-
6196: förstkla.ssiga. som i •de s.tora .kuHurländerna.         skaiffande a1v nattarhetet och a,nordna.ndet
6197:     Låt oss t. 1ex. antaga, :a;tt norrnalaribets-        a v sommmrferier åt bolkindustrins ,a:rlbet.a,re·.
6198: dagen infölle melilan ·kl. 6< på ·mnrgonen och               Med an1·ed,ni.ng av dd fra.mhåUna få vi
6199: kl. 6 på e. m. och s.kiftesa·rbletet vid sätnma-          vördsamt amhål.Ja:
6200: skinerna lfrån sa.rpma. tid <på morgonen till
6201: kl. 11 på ikvä],Jruma. Genom en såda.n anord-                       att Riksdagen ville besluta upp-
6202: ning slkul:J.e morgontid<ni.nga~rna €j behöva                     mana Regeringen att verkställa ut-
6203: ind•raga.s, utan bleve de utgivna i mindl'e                       redning om möjligheten att avskaffa
6204: forma,t, tinnehåUan:de i huvud·sak de nyhe-                       det regelbundna nattarbetet på bok-
6205: ter, sorn 1ngått föliegående kväJJl och under                     industrins område.
6206: 
6207: 
6208: 
6209: 
6210:           K. V. Åkerblom.                                                        Georg Schauman.
6211:                                                                                                  169
6212: 
6213: VII,G. -    Anom. ehd. N :o 46.
6214:                                                                                           Suomennos.
6215: 
6216: 
6217: 
6218:                                   Åkerblom ja Schauman: Selvityksen hankkimisesta kirja-
6219:                                      teollisuuden alalla vallitsevan säännöllisen yötyön pois-
6220:                                      tamisen mahdollisuuksista.
6221: 
6222: 
6223:                                 Suomen E'duskunnalle.
6224: 
6225:    Ku.ten tunnettu, voivart n. s. aamulehdet          liikkeeseensä. Vasta kun ·pää:sevä.t k~otiilll'la
6226: ilmesiyä niin aika~si.n, kuin ilmes,tyvät, sen        ja ova,t vapaat päivän työstä, jää heiHe ai-
6227: vuoksi, että ne Ja,d·otaan ja paine,taa,n yä'l1ä.     lma lmtsella leihtiä. Mu1tta siUoirn 'he otta-
6228: Useimmat lukijat, jotka ovat mielissään saa-          vat käteen:sä iltapäivälehden. sillä se sisäil-
6229: derssa,nsa lehden näin varhain käs·iinsä.             tää tuoreimma,t uutiset. Aamulehteä us,eim-
6230: unohtavrut, ett.ä suuren joukon ihmisiä, sekä         rn at vain hätäis1esti virl~mis,evat. Jos ilmo~t­
6231: käden että hengen työtä teke,-iä, ·on pa'ldko         iaja tuntefl 'nämä niitlen tavat, joid,en ,puo-
6232: uhrata, yönsä lepo, jo.tia lehti s~aataisi,:n pai-    leen hän kä:äln1tyy, niin hän hav,aits~ee, että
6233: netuksi. Eikä k>en.iies tahd,ota. jos semmoi-        hänen pitäisi saada ilmoituksensa yleisön
6234: nen kysymys heräteHMsiin, mitään tieH1ä              silmäin eleen ilt.apä,iv~ä,isin.
6235: muutoksen tekemisestä tahän luonuotio-                   Kirjapainoden omistajilla on tästä ti~e­
6236: maan jä.rjestylise-en. I 1hmirsiä ei liikuta.        tysti mielipilde, j~oka t~ulee sa:n,gen paina-
6237: vaikka, huomautetaan, että kirja,parinotyö on         vaksi. Heis1tä on ~pääasia, mikä kannattaa
6238: Iiiin terv,eyidelle vaarallinen ammatti, että        parha:i.t,en. He huomau,ttavat, että kirja.-
6239: kuolleisuusproserutti kirja teollisuu,dessa on       painot ovat nyttemmin alkan,eet k,älyttä!'å
6240: keskiluvuin s.uurempi kui·n muissa amma-             työss'äiän niin kalliih koneita, että ne pitää
6241: teissa, mikä tieteh1kin oleellisessa, mää,rä.s~s!ä   pitä1ä käynntssä vuoro:Imuden joka. tuntina
6242: johtuu säänn:ö'ilisesil:ä yötyösitä.                 tu.ottaaffiseen. rseHais~et t~ulot, .että maksavat
6243:    J>äiäkysymys on, voidaanko olla ilman             il,senrs'ä. T'äiiDäi mielipid·e ei kuj,tenlman ole
6244: aa.mulehtiä vai ei. 'l'a.ryi>i1seeko kenties il-     yksimiehnen heidän keskuud~essaan. On
6245: moit.tajan saada tiedoitetuk,si tavarastaan          k1irjapainoja, jotka antavat koneiden s~eisoa
6246: juuri a~amuis:im? Kenti,es hän niin nskoo.           öisin, mutta voivat kuitenkin painaa yhtä
6247: mutta jos hän rupeaa tiedustelemaan, mil-            huoke:i.ta sanom:11lehitiiäJ ja kirjoja kuin muut.
6248: loin ihmisillä on ai1ma. lukea lehtiä, niin          Ja täJyty3nhän yötyoäs,tä ma..kJsaa, pwlkwnko-
6249: hän huomaa, eittä aamu ei ol,e edullinen il-         roitusta. :JI.'IuJ,ta jos yötyö poisiettaisiin.
6250: moittamisaika. KaupunkiJai,sV'ä.estö on yl-          päiä<stäisiin kmoituksista ja se taas korvaisi
6251: häälLä i1ltais·in kauemmin ja, nu1{1k1uu sitä        jossamin, määrin koneiden muwta.man tunti-
6252: y.itempään aamuis·in. Niille, joiden täytyy          sesta seisomis·esta. koituVJaa vahinkoa. Jotta
6253: lähteä Hiklkeisiin ja, kont.torei,hin, jää vain      voisi arvostella, missä määrin yötyön pois-
6254: vähän ailma, jos sitä1kä.ä.n, aamulehtien lu-        taminen, lårja~painoista. ~allisbuM.a.isi sano-
6255: kemiseen. He silmäilevät rue lälpi pikim-            malehtiä ja ffiirjoja, oEsi tarpeen tarkempi
6256: mältään n'oodä:kseen uutiset, mutta eivå:t           selvitY's tä,stä a,sia,sta.
6257: useinkiaan ehdi rauhassa tehdä ed·es sitä,             1 E1lei katsota toiv1otbava.ksi, että lehdet
6258: koska saa:vat varoa tulemasta liian myöhään          ilmestyvät aamuilgin tai edes aamup'äiväi-
6259:   170                           VII,6. -   Yötyö kirjateoltisuuSialaUa.
6260: 
6261: sin, niin eivät m:itkä'äm yhteilsku:nnalliset          aamulehidret tulevat ,lukijalle klo 8 aamulla,
6262: edut vaadi yötyön tekemistä kirjapainoissa.            tyy.dytettäJisiin uuden järjestely·n vallitesiSa
6263: On siHoin vain> ktysym.ys siitä!, tule-eko kir-        luk·idat vain Jlari<a tuntia myöhemmin eli
6264: ja,painotliike taloudellises~ti kann,a,ttavaksi,       viimeistään ennen: klo 10 aa,mupäiV'ällä.
6265: jo" kon,eiden täytyy öisin s~eisoru 8 tuntia               Yötyön tekijäJt e~väJt tavatllisooti: saa ti-
6266: tai 1yhyemmän aikaa.                                   laisuutta ol!la mukana sivist'yksellisessä va-
6267:    Teknillisest~i kyllä olisi mahdollista saada        listus:työ:s.sä, koska se suoriteban etJup'äiässä
6268: leh,det ilmestymään aamu;päiväisin sitten-             irltai,sin. Myös sanomalehtien jakelijoille,
6269: kin kuim, yötyö oEsi poistettu, jos niin ha-           joiden enemmis~tö on varharisessa ke.hitys-
6270: luttaisiin. Ovatihan jo .nyt u~lkomaiUa ylei-          iassa, rsuotaiiSiin l•epoa •aikaisina. aamu-
6271: sön vaa1timubet menueet niin: pifkälle. ettei          tunteina.
6272: ty,ydytä: a.amuleMiin, vaan vaaditaan luert-               Kysymy.s yötyön lainsä:ädännöllise!Stä
6273: tavaksi uutisia pitkin päiv'ää. Senvuoksi              poisrtamisoota. kirja,painois>ta on ollut krusi,t-
6274: ilmestyy sama lehti kamsi tai kolme, jopa              telyn alaisena myösr Skand:ina<avian maiden
6275: useampiakin kertoja päi;väs•s.ä. Meillä.kään           valtiopäivillä. Ruotsissa istuu t>ätä nykyä
6276: ei enää ole maJhuotontru järjestää asioita tällä       va.ltion komirtea, jonka, teMärv<äniä on m. m.
6277: ta.pa.a. Työvälineet ei1vä1t -esrtä srellaista j'är-   laa.t.ia lakiehdotus yötyön poistamisesta
6278: jes.t,elyä,, siillä ne ovat meiillä Suomessa yhtä      hrjateolli>suu.d.en alaHa ja kes'äiloman hank-
6279: ensiluokkaiset lmi•n suurissa, sivistysmaissra.        kimisesta. kirja teoHisu ustyöläisille.
6280:    Otaksukraamme ·esimrerki:kisi, että nmmaa-              Ylläes.i:t.etyn nojalla saamme kunnioiMa-
6281: lityöpäi v,äJ olii klo 6 :n välriHä aamuisin ja        vas:ti an'Oa,
6282: kllo 6 :n v~älrllä iltai1sirn ja vuorot,yö latrorma-
6283: koneis:sa samas·ta ajasta, aamuisin Mo 11 :een                    että Eduskunta bahto'Mi päättää
6284: illalla. SeNais,en järj-estelyn va.llitessa ei                 kehoittaa Hallitusta hankkim'f;tan sel-
6285: aamulehtiä itarvitsi.si lakkauttaa, v~aan ne                   vityk,sen kirjateolU~uden alalla val-
6286: voitaisiin julkaista pienemmärn koo~sa ja. si-                 litsevan säännöllisen yötyön poista-
6287: sältäen pääasiraHisesti edellis•en illan ja yön                misen mahdolliswuk'SV!tta.
6288: kU!luessa .saa.puneet uutls:et. Ku~n nykyi.set
6289: 
6290:             Helsingissä. 11 p :n>ä huhtikuuta 1921.
6291: 
6292: 
6293:                 K. V. Åkerblom.                                      Georg Schauman.
6294:                                                                                                      171
6295: 
6296: VII,7.- Anom. ebd. N:o 47.
6297: 
6298: 
6299: 
6300: 
6301:                                    Paasivuori y. m.: Työriidoista aiheutuvien työväen asunto-
6302:                                       epäkohtain poistamisesta.
6303: 
6304: 
6305:                                  S u o m en E ,(l u s k u n n a ll e.
6306:                  •
6307:     Kuten tunnettua asuu työl'äisiä suuri              1901, jolloin Hämeenlinnlas1ta tu<Jtetu t sota-
6308: jooa-Jko sekä maa.lla että ikruupumgeissa teh-         miehet hilli.tivät la;IDkolaiset 24 a,steen park-
6309: dasyhtiöiden omistrumi·ssa asuntnoissa.. 'I1ämä        kaseen, jossru a1r.moa ei .annettu saimille eikä
6310: useå..nJdn, jolhtuu siitiä, et:tä rrnonilla paikka-    lap.sirikJmille perheillekään. Samoin me-
6311: kunnilla Blteutkin maaseuduiHa on työ:lä1sten          netteli Var,kamden telht,a:an omistaja Bau1
6312: va1koo, milteipä ,mahdotonta ,saa.da a.sunrt.oa.,      W ahl & Kumppani v. 1903-1904 joHoin
6313: ellei tehd'a,sythtiiöt niitnä raikenna ja. anna        mainittu yhtiö toimeenpani työsulu.n sriten
6314: työläis,tensä a.suttaviksi. Nämä asunnot               estaäkseen ,t'Yölläistensä liitt.yiillästä Varka.u-
6315: annetaan truvallisesti osana työpa:l,kasta.            dern työväenyh,dii:sty!k:seen. Taällä:ki.n t.yö-
6316: Jossajn pa.ikassa. on työläist.en suoritetta;va        läiset kruunurn n~imismiehen a.vu:Ila häiädet-
6317: pu:ista, valosta. ja wsunn.osta p~eni maksu.           tii.n joulltullmmn jru tatmilllikuun pa;k:ka,si~n.
6318: Tämä on ka~'kJri tietenkin hyvä. Mutta                 Monet hääldetyistä olivat 1mainitussn teh-
6319: tällä j'ärjeste.vmäJlliä on suuret va.rjopuolensa,     taassa tryöskennelleet 3~0 vuotta. Nämä
6320: lms!ka n:äliUä asumntoå!lla työl:äjse.t tulevat si-    samat ilmiöt ovat viaULkin uudis·mmeet, we-
6321: dotn1ksi työnamtajiinsa.          Työläiset usein      lä,p.ä maa,n pää<ka;upungitssa<kin, jossa eräät
6322: kieJ1etlään tillarumasta ja lukemasta sellaisia        yhtiöt ovat rakentaneet työväeHeen asun~
6323: srunomalehtiä, joitta työnantajat ellivät :h(Y-        toda. Työriitaiin sattuessa näi:llä asunnoiUa
6324: viäJmsy. Ja jos sitten sattuu työriita, sulku          ha.rjoit,et~an pa,irnos,tfuSita työläisiin j,o,tka
6325: tai latkk'o jolloin työläiserl; sanoutuvat työstä       vaikea.n asuntO[lulan vuotksi ovat pa!lmi:bet-
6326: irti taitkka sanotaan n-e t:yöna.ntajan tatholta       tuja a.listumaan työrna,ntJajalin ehto:ilhin.
6327: irti, niin s'amalla. työl'iiliset kitstketä,än muut-   'I1äimä epäJkorhta. vaatii pika;isi'a I!Joimentpiteitä
6328: tamaan pois tehtaa'n asunnoista. Kun asun-             edusilmn.nan ja hallifu'tksern IJ'U101lelta.
6329: tojBJ oru vatikea saada muualta, niin :hett'i              YlläJoievan jo,hdosb elhdotamme.
6330:  muuttamisesta ei t1ule mitäJän. Työlälitsteu
6331:  on jomo :hyvaksytrtlä.vä työnantadan työehdO't                   että eduskunta yhtyisi hallituk-
6332:  ta:ikka imlmrut rusumnoistaan hiä:ädetyiiks.i.                selta anomaan esitystä laiksi, jolla
6333:  Työnantajat ta.valaits€st'i ha.n'k!kivat mmalh,               työnantajain oikeutta työriitain joh-
6334: kun tyäläisilleen <hirätökr&s·kyn antava:t, maa-               dosta tai niiden aikana häätää työ-
6335:  herranviralstosta. hoo:tötuomion. Näin me-                    läiset työnantajain sekä yhtiöitten
6336:  nettel1 Ko,1Jkassa HaJla.yihtiö v. 1897, ·samoin              että yksityisten asunnoista estettäi-
6337:  Hyvinikää<n lrntomot;8!h1Jaam Qmtistaja;t v.                  siin.
6338: 
6339: 
6340:             Helsingissä, 8 'P :nä huhtilmuta. 1921.
6341: 
6342:                  Matti Paasivuori.           A. Halme.                     A.rtturi Aalto.
6343: •
6344: 
6345: 
6346: 
6347: 
6348:     ..
6349:                                   ..   ..
6350:  VALTIOPAIVAT
6351:                     1921
6352: 
6353: 
6354:             LIITTEET
6355:                      VIII.
6356: VALIOKUNTAAN LÄHETTÄMÄTTÄ jÄTETYT
6357:         ANOMUSEHDOTUKSET
6358: 
6359: 
6360: 
6361: 
6362:              •
6363: 
6364:                  HELSINKI, 1921
6365:    •     VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
6366: •
6367:                                                                                                   175
6368: 
6369: VII1,1. -   Pet. försl. N :o 36.
6370: 
6371: 
6372: 
6373: 
6374:                                    Österholm m. fl.: Ang. framläggande a.v proposition till en
6375:                                       restriktiv alkohollagstiftning.
6376: 
6377: 
6378:                                       T i l 1 R i :k s .d a g e n.
6379: 
6380:    När Ja,gen om tillverkni.ng, införsel, för-       från Es.tland, därifrån sprit av hög alko-
6381: säljning och transpott av alkoholhaltiga             holhalt begynte illnföm:s i stora mängder,
6382: ämnen av lantda.gen år 1'9109· a.ntogs, upp-         synnerligast a.v         skärgåndsbefolk.ningen.
6383: baJ's dess ideinnehåll, det fullständiga alko-       Denna ola~liga import har eft-er hand ökats
6384: hoHörbudet, uta.n tvivel av .den överV'ägande        i mycket hög gm,d trots myndigheternas
6385: delen av vårt folk, och när la,gen tio år            försök att stäJvja dens·amma. Särsk1lt uti
6386: seoo.re träd,d·e i kra.ft, ägde den s•tödet av       kus.ttra.kterna i s1ödra. ·dielarna, av l.a.ndet har
6387: en opimon, som alltjämt v.a.r s~tarkare än           denna illega1la trafik blivit -ett s•amhälls-
6388: d€n meningsriktning, som ·önskade lösa al-           ont, varS' följder visa:t sig rent av ödes-
6389: koholfrågan på ett anna.t säJtt än genom en          digra. I bygder, där befolkni•ngen sed1a11
6390: förbudslag. Den tid a.v något mer än ett             gammalt varit kä:nd för .sin redbarhet och
6391: och ett haHt år, som gått .seda.n förbudsla-         laglydna.d och ,s,om med hä:nsyn till sin all-
6392: gen blev gälla.nde, ha.r emellerti.d givit eu        männa. bil.(!.ningsnivå hört tili de fräJmsta
6393: mängd erfaJ"enheter om förbudets verknin-            i landet, ha1va förhållandena undergått en
6394: gar, vil-ka varit ägrua.de att i vida krets.a.r av   bedrövlig förvandling. Den Viin.stgiva:nde
6395: vårt folk i grund rubba till:tron til.l möj-         smugglingen haJ' lockat vidsträ:ckta lager ..tV
6396: ligheterna a.tt effektivt upprätthålla denna         befolknillngen bort från hederliga. yrken ooh
6397: lag och befästa. övertygelsen, att det tota.la       sysselsättningar. En hei hefolkningsiklass
6398: förbudet icke varit det meruel, genom vilket         ha,r upp.stått, som gjort d.en. ola.gliga ms-
6399: folknykterheten bäst främjades.                      drycksha.nteringen tiLI ett yrke och som nu-
6400:    Under in~lyha,nde a,v ett målmedvetet             mera lever blott på d'enn,a, ofta. skapa.nde
6401: n;y kterhets,arbete, stött. av lagstiftning ooh      sig .stora förmögenheter, till väls1ignelse
6402: administm.tiva åitgärder i s.yHe att inskrän-         lika litet för sig själv som för någon an-
6403: ka tillverkning, förs.äljning och förtäring av       nan. Samtidigt hlar hmke·t av rusdrycker j
6404: rusdry'Cker, hde vårt folk vi.d mden för              oroväc:kan:de gra.d tilltagit och spni1tt sig, i
6405: förbudslagens ikra.ftträdand,e gjort storu           s.ynnerhet bland ungdomen, såväl den
6406: framsteg i .nykterhet. Nu äro förhållan-             kvinnliga som ·den m:anliga, för viiken
6407: dena i hög grad fönändrade och vinnin-               sJälva. förbud~Ct tycJms inmebära en lockelse.
6408: garna. av det tidigare nylkterhetsa,rbetet på        En direkt följd av denna .sorgliga utveck-
6409: väg a.tt helt gå förlora.de. Omedelbart efter         ling hall' varit den. mängd: grorva brott, som
6410: det infö,rsel och försäljning av a[koholhal-          på s-en~me ti<Ler aUt oftal!'e begynnt före-
6411: tiga .drycker totalt förbjöds, vidtog en ille-        komma., såsom stölder, sllagsmål, drå;p, rån
6412: gal import av Slådana från utland-et, främst          och mord. Och tillika har folkhälsan i be-
6413:   176                       VIII,l. -   Rajoittava ,alJkohol:ilaiDJsäädäntö.
6414: 
6415:  i.änkEg gmd börja't J.:i!da ,g-enom d-et över-        titlar, nppgående till lw,sev·ärda belorpp.
6416:  drivna f,örtärand-et a,v ~rusdry,cker i starka        Nu vittnar emeHertid brottsmålssta:tistiken
6417:  och allehand.a farliga blandlllingar. Om              och äJven erfarenheten ,i övrigt oförty,dbart
6418:  förhålland:ena på detba sätt fortfara, är be-         därom, a,tt förseelse·rna mot förbudslagen
6419:  fo1kningen i dessa trakter dömd a,tt sm•t-            alltjämi ö:kas och a.tt folknyHerheten i
6420:  niingom :såväl kropp.sligen .som andligen             st.ället Jö,r att förkovra.s., åtminstone i stora
6421:  duka, nnder. Den, s:om något ~ä,nn-er våra            del:ar a1v l.arudet gMt tilJ.baka. Då alHså för-
6422:  kus:ttrakter och deras geografis::ka ooskaf-          bulcl,et i så stor utsträckning öv<erträde.s, in-
6423:  fenhet, il1se:r också, a,tt myndigheterna. icke       n.elbär deUa olaglighetsti li] stånd en fara för
6424:  skola lyckas stävlja. dl()n där be,driv:{la smugg-    samhällsmoralen, ty CLet ska.par ringa.ktning
6425: lingen och rusdryckshandeln, äv,en om .kus.t-          för gälllwncle lag i al,Jmänhet och fostrar
6426: bevakn~ngen ök!a.d:es vida ut.öv,er de:s,s nuva-       tänkesätt, som icke böm få v:inna. utbred-
6427: mnde omfattning. Alla förebyggande och                 ning i ett ordnat S'amhälle. Och då, så.smn
6428: strafbnde åtgär:der komma därvid städse                a v d~et sagd,a. framgår, n.å,gra möj.ligheter
6429: att vis1a sig mer eller mindre vanmälktiga.           ickf) lol'de fördinnas aH effektivt ge.nom-
6430: Huruvifla åter på öve:rtygelsens och uppl'ys-          föra förbude,t och bringa CLetsamma till ef-
6431: ningens väg i d~etta avs,eende några var-             terlevnad, syne:s clet oss ound'gänghgen vara
6432: aktiga resultat stode att vin:llla, äJr uvi,vel        av nöden, att e.n re,vis~on arv gällan,de a,lko-
6433: underka.stat, då ju den yrke,smäs.siga smugg-         hollags·tiftning med det förs,ta kommer till
6434: lin,o-en erbjuder stora virustmöjligheter, som        stårud, varigeDJom förbudtS1agen bleve ersatt
6435: innebära ofta övermäktiga. .freste,]ser, och           med en strängt restriktiv aJkohoJ,Jagstift-
6436: den därmed förenade ri,s,ken i varje fall är           mn,g.
6437: relativt ringa. Det är fa.stmer sa,nnolikt, .att          Även ur ekonomisk synpunkt äro de nu-
6438: den illegah rusdrycksimporten efter hiand              vara.ncle ,förhållandena ogynn1samma för
6439: skall taga a.llt större d~mensiuner, och att          landet. Förbudsla,gens övervaka,nde kostar
6440: spritflod<en, .som hittills huvudsaklig1en flö-       stat.sverket flere miljoner å11ligen, medan
6441: dat över kusHra:kterna, småningom ska.E               al'kohol<konsumti,onen helt och hållet går fri
6442: därifrån breda ut sig över allt s.törre d,elar        från bes·kattning, liks•om ock i regel de .stora
6443: av vårt land och a.l,l:estäldes föm .med sig          vinster, .som den ola:gliga rusdryokshante-
6444: samma djupt soJ:glign fö,retoolser.                   ringen lämn·a.r, undandr.a,ga.s a.ll ·ooskatt-
6445:     Även lönnhränningen, som föroe förbuds-           ning. Under närvara.nde tid, då sta.tsv<er-
6446: lagens :i!kra,ftträldand:e hadoe blivit e.n täm-      kets fina.nser befinna sig i ett synn,erl~gen
6447: 1igen slä.Hs,ynt företeelse, har ·på senare ti-       beträJngt läJge, ä.r det så mycket mind,re stkäl
6448: der vunnit en allt större uthredning. Därom           att UiVistå från att utnyttja ett så na,turligt
6449: vittnar chm mängd hes1la.g a,v lönnbränne-            sl1mtteobjekt ,som rus.drycbhaJJ.,teringen.
6450: rier, som göres måmgenstäd:es i landet.                   Slutl~gen hör i1ck,e läJmnas obeakta:t, a.tt
6451:     :M:en ook,så på andra sätt överträ.des för-       förbudstla.gen i hög gra.d försvåra.r v,a,ruut-
6452: bude:t. För utbekommand,e wv alkoho~l från            bytet med flere länder, i vilka Finland
6453: a.poteken förfal.s~as 1älklarrecept, i hemmen         ha.r a.vsä:ttning för si11 ex·port, och med vilka
6454: framstMles a.lkohol genom jäsnåmg av soc-             det vore av nöd<en att få tiU stånd tra,kta,ter
6455: kerhaltiga, 'bä.rsaHier o. s. v.                      för handdtsförbind,elserna,s befordra.nt1e, siär-
6456:     AUt detta s,ker trots de exeptionella åt-         s.kilt nödvändiga i en tid då landoets va-
6457: gärdier, som vidtagits för att. bringa. folket        luta, hefinJJ.,er sig i ett til,J,stå!1d av s.våJr de.
6458: att resvektem gällanlde Jag. För upprätt-             pression.
6459: hålJ,a,nde arv förbud:slagen hlar Riks.dagen i            Såsom represoenta.ntoer för de a,v den olag-
6460: bndg<et~n in,tagit anslag undler f1ere huvud-         liga spritimporten mest hemsökta trakterna
6461:                                 Vlll,l. -     Östel'!holm y. m.                              177
6462: 
6463: i vårt la,nd ha.va. underteckna.de känt sig          Hänvisanide ti1l va!d {)Van fr.amhålli:ts
6464: manade att för Riks.dagen frambära de aill-       tillåta vi oss ,vördsamt fö.resiå:
6465: varliga be.ky.mmer vi för framtiden hy,sa,
6466: i händelw de nuvar.anJde förhållanderra på                  att Riksdagen ville besluta upp-
6467: rusdryckslags.tiftning,es område få fort.be-             mana Regeringen att fram.lägga pro-
6468: stå, och emotse vi, att Riks-dagen - obe-                position till lag om införsel, tillverk-
6469: roende a.v alla förutfattade meningar -                  ning och försäljning av alkoholhal-
6470: skaU ägoo detba grannlaga och betydelse-                 tiga ämnen, av sådant innehåll, att
6471: fulla spörsmål d~t be•a.ktande och CLen sorg-            det nu gällande totala förbudet bleve
6472: fälliga prövning, som ä11endets a.Jlvarliga              ersatt med en strängt restriktiv al-
6473: natur .oavvisligen kräver.                               kohollagstiftning.
6474: 
6475: 
6476:            Helsingfors, den 15 a]Jril 1921.
6477: 
6478: 
6479:               John Österholm.                                     Ernst von Born.
6480: 
6481: 
6482: 
6483: 
6484:                                                                                         23
6485:     178
6486: 
6487:   VIII,2, -    Pet. försl. N :o 38.
6488: 
6489: 
6490: 
6491: 
6492:                                     Palmgren: Ang. reformering av gällanile allrohollagstift-
6493:                                        ning.
6494: 
6495: 
6496:                                   T i 1l F i n 1 a. n <L s R i k s d ag.
6497: 
6498:       Den 4 innevaranlde april ha.r Frankrike             närmaste två år hafva förf,lutit s.e<Lan för-
6499:    öka.t sina tullsats.er på trävMm och papper           lbnds:lagen trädde i gätllande 'kraft och höra
6500:    af olika slag, rned nnda.ntag d tidnings-             .sål1Un1da urrder d.enna ti,drymd gjorda erf.a-
6501:    och tids.kriftspapper, så at.t de vidkornmande         renheter kunna. läggas1 till gnmd för hedö-
6502:    Finland utgå med 1,,80t0,. 1,.2100 och 2,400           mandle aif ±1örbuds:l.agens förutsattnin.gar att
6503:    francs per ton för pa.pperstfalbrikat samt för        infria de förhoppn.ingar, ås.tadkomma.nde af
6504:   .såga.de trävaror med 100 francs per sban-             allmän nykterhett j. la.n·deL som vid dess an-
6505:    dard, medan tullsatserna för exernpelvis              tagande knötos vid densam.rna.
6506:    sve.nska en•aha.nda. va:ror herä.kna.s enltigt            Före förhudshgen dre.fs i Fi:nlanid nyk-
6507:    450, 3100 och 600 francs per ton och 25               terhetsarhetet på öfvertygelsens väg med
6508:   'francs per standard. Då det är a.tt be{ara            ova.nlig framgång och nyMerhetsförhrulla.n-
6509:   att jä.rnvtäl a.ndra läruder lwmrna att fö.lja         dena utveckl.ades .sta,digt i p.ositi v riktn.in:g.
6510:  'Fra.nkritkes exempel och denrua tullpoliti.k,          Tack vare eit målmedvetet och oegenn\)'"ttigt
6511:   som urgör ett hårt s1ag fö,r vår pappers- och          a,rbete tilil fromma för nykterh:eten och en
6512:  trävamex·po.rt, är €n direkt följd af i Fin-           i restriktiv riktn.ing gruende lagstifitni,n:g,
6513: land gälland·e 'totalförbud å alkoholhaltiga             s·orn motsvarade tidens kralf och upplba,rs af
6514: ·drycker, ka.n rnan i<cke vidal'e undgå att              rättsmedvetandet, hatde förhrullanden:a. s.må-
6515: t.a..ga i öfvervägande huruvida d·e genorn den           n:ingorn utveckla:ts därhän att Fin:lta.nd un-
6516: af la.ndtdagen år 1910i9 antagn,a. och seder-           der åren fiöre världts:kriget va:r det nyktra,S'te
6517:  mera. till fö.lljd a{ det pol:i:t.iska läget, våren    landet i Europa och öfverträ.ffa.rues, ·för så
6518:  1917 .stadfäs<ta Lagen a.ngåe.rude :lJörbud för        vidt .statist'iska uppgifter föreligga, härut~n­
6519: tillv·erkning, försälj.ning och införsel af al-         n.a,n icke häller af någon bland Aiffieri-
6520: koholhaltiga ärnnen med mer än två volym-               ka.nslka. kontinenten<s. stater. Totalkons.um-
6521: procents etyl'alkoholhal.t för antdra än medi-          tiollle.n :föret,edde en kontinuerligt fort.gåe.nJcle
6522: ciUJs.ka., teknis.ka och vetenskapliga behof            netdg.ång samt €Th minskad förbrukning a:f
6523: vunna fördelarna matsvara däraf följande                starlmre rusdry,cker. Också aU.männa. opi-
6524: nackdelar. Uti satgda lag har den sträfvan              nionen va:r starkt påverkad i ny.Her.hets-
6525: inom nykte.rh€hrörelsen, som an.ser al,kohol-           vänl:ig ri,ktning. Rustdryckema hade förl,o-
6526: frå~an kunna lösa.s genom totalförbud å                rat den betydelse desamma tidigare tillde-
6527: rusdry•oker, vunnci.1t uttryck. TotaHörbudet           ht.s och förut aHmänt företkommande öfver-
6528: skall .med ett s.Iag göra ·slut på a:lkoho1miss-·      'dri,ft-er i 'bruket af rusdryc:ker, hvi,lka be-
6529: bruket rned a,ll,a. dess fördär~fbringande följ-       traktats med stor to lerans, eHerträd:des ruf
6530: der samt tvinga fo]ket till ny,kterhet. I d-et         en sedemas :fiörfining samt måttlighet ocb
6531:                                                                                                         179
6532: 
6533:    delvis a,bs.olutism.        Lönnbränning samt grad ökak Ena.handa. är förhåUanclet med
6534:   olag1ig import och försälj.ning a.f ru:sdrycke: brottmålen, hv~lka icke visa någon afta-
6535:   ha1de så godt so.m upphö·rt. Samhället rea- ga.nde tendens., såsom ma.n1 iföre förbudsl.a.-
6536:   gerade bestämt mot hvarje missbruk af gens. inlföra.nde .vän:ta.t. BraHen mot för-
6537:   rus.drr-yok>er, och öfverträdels>er af •gälland<:: budslagen äro i s.tarkt sttiganlde. Dagliga
6538:   rusdrycksförord•IJiiln~a.r      ibetrakt.atdes   som uppgift>er om upp.täckta lön,nbränneri>er och
6539:   brotJt, på hvilka boride föl'ja. laga. ansvar.        beslag å ti.l,l land:et in:smuggla,de stora
6540:      Denna utv>eckling, som sålUinida u·ppvi- mängder sprit och ru.sdrycker af allehalllda
6541:   sa.de gynns.a.mma resulta.t, skuU.e genom för- slag vidhandengifva att den olofliga a.lllw-
6542:   budslag>en !fullh&rdas. Tyvärr mot.svara~ holha.ncltering·e.r1 florera.r i stor utsträck-
6543:  €rfarenhete•n aJ fiörbudslag€n:s verkninga.r ning. Ett aJ:lmänt kän~ fa:Hum ä.r, aM t.o-
6544:   icme de förväntlllingar som stä:llt·s på den- ta.Jif.örbudet gi1fvit uppho•f åt ta.Jrika kapita.l-
6545:   sa.mma. Förbudslagen har i all &ess sträng- starka organisationer                     för     s.ys.tematis~;:
6546:  het och trots energiska åtgärder fö'r CLen- smugg11ng och förf'äljni:ng af rusrdrycker,
6547:  eammas .tillämipllling· icke förmMt förhinldra hvi1ka trots förekommanCLe beslag hereda
6548:  åt.komst och 1försäljning af sprit ooh rus- sin.a förebga.re stor ekonomisk vins.t. I
6549:  d,ryckor, utan är tillgången på dyiika. obe- synnerhet i våra kusttra·kter har sprit-
6550:  gränsnxl och ·knn <'n:hvar mml lätt<het ska:ffa smugglingen blifvit ett utomord·entligt in-
6551:  sig <änskrude mängder. Efter förbudslagens bringamde yrke och har en del af vår ti-
6552:  t.räda.nide i kraft har 'icke blott bruket, utan digare idoga ·och n1yktra s.kärgårdsbe,fo.Jk-
6553:  fra.m:för a,ltl t mis.s•brUike.t, af ru:sd.ryclker i ning lä:mnat sin ·egentliga. n;äring för a.tt
6554:  oroväcka.nde grad tiU:tagit, och a·lkoholen oegna sig åt den mera lUJkra.tiva •smugg-
6555:  spela.r elll större roU i vårt s.amhäll>e än Engen.
6556:  !förut Detta. gä.Ll>er icke någo11 skild s.am-            Efter förbuds.l.agens. in:förande ha.r i1ntres-
6557:  häUskla,ss, uta•n alla sa.mhä1l'Silager såNäi: i set för det målmed!V>e,tna nyHerhets.arbetet
6558:  städerna s•o.m på >lanldsbyggden. P·erson:er, bet;y1dligt afta.git. Arbete för u•pplysning
6559:  hvilka före förbuc1sliagens. tillkomst, aMrig oeh fri,vi:J:lig a\fhålls,a.mhet från rusd!I'ycker
6560:  s.makaid·e almo•hoUllaltiga .d:rycker och som har f6rsumma.ts samt öfvergått tiU agit.ation
6561:  af öfv>ertygels.e voro nykt.eris•ter, draga sig för förhuds.lageru såsom sjMvändamål och
6562:  nu ioke för att förtära sålda.n.a. Detta. gäller 1nprä,g1a.nde aU förbudslagen lbör, då den 'Cm
6563: i rätt stor utsträckning ookså u·en 'kvånnlliga gång iblifvit sta.dfäst, efterlefva.s. De vin-
6564: delen a:f be,folkn~ngen, som ,f'tort sett kund-e ningar för land och folk, som genom tidi-
6565: ibetra.kta1s såsom helnykter.              Alkohols.e- g1!l•re fruikt.brin:gaude verks.amhet vunnits, gå
6566:  derna half~a åter förråats och p'åm:i-nna :. såJl ullid'a förlo·ra.d>e.
6567:  mycket om forna tic1ers. förhåHanden. De                  Dess1a: .sorgliga föJ:eteelser verka. upplö-
6568: drycker som .nu förtä:ras äro dyJ.·are, s.tar- sa1nlde på sa:mhifiilltsmora,len och rulbha la.gem;
6569: ikare och för häls1an v>id·a fra.rligare iLn förut. atr1dorit-et. Saiillhä.l:l>ets r•e:aktion mot ialko-
6570: Huf~udsa.kliga.st brännvin och sprit finnas            holmi•s,sibruk har förs.]rappat:s. Lönnibrännin-
6571: a bt ti.llgå saffiit •fra:mka:tla förtärd:a i ota.liga gen, den olofiiga. impor.ten: 0 ch försäljnin-
6572:                                                                                              1
6573: 
6574: 
6575: 
6576: blandningar och tillsatta med sumogater d"' gen icke blott tol-ereras, uta.n fin.na un:der-
6577: råaste fördeeJ.s.er af fylJ.eri, sjukdom och stöd och uppmuntm.n alf vii'da kretsar af
6578: till oc'h med död.                                     bef.olkn'ingen. Öfvertrrude.l:s>eJ.>na. af förllmds-
6579:     V~d jämförelse :a:f ele oHiciella. uppgif-         lagen betrakta:s1 på måmga, håll icke sås,om
6580: terna om fyileriförseelse:ma i lanldet före mrgot brotts.ligt elle·r otillå'tet. Då förbuds-
6581: och efter förhudslagens intföra.nd·e fra.mgår, lagen icke är uttryck för folkets rättsåskåd-
6582: att dessa förseelser i·cke aftagit utam, i hög ning, saknar förbudslagen det stöd i rätts-
6583:   180                    VIII,2. -   Alkubolilainsäädäunön wndistalmilnen.
6584: 
6585: medv·eta.nld•et, som lbör tii.llkomma hvarje             Utgifterna f().r den af ,sta'ten hedrifna al-
6586: 1a.g. Härigen:om förbytes a.ktningen för för-        koholrörelsen åter äro i statsförsla.get be-
6587: bUJdslagen till trots och kan förbudslagen           rä.Jma•de tiU 3:5,835,680 mark. Till denna
6588: icke vinma. auiktor'itet, utan önsilmr man för       summa bör emellertid läggas den i '6xtra
6589: densam!mas tillämpming och upprätthål-               ·nrdinarie statsförSil:aget uppta.gna pos:ten på
6590: 1a,ll'de tilllgripa skäJrpta straffbestämmelser.     1,278,600 mark utgöra.nd•e ka.s,tna.d:er för
6591: hvilka icke stå i någon proportion till sam-         iståndsättande af a1ktieho1a.get Torn1ators
6592: hällets reaktion mot a1koholförs.ee.l,serna,         sulfitfabrik ,för hvars is,tånldsättande redan
6593: sami förkastliga. med€1 såsom s•pioneri och          under år 1912() utanordnats 1,5,21,400 mark.
6594: angifveri.                                           V"idare upptager extra o~dinarie startsför-
6595:     Utöfver des•sa sociala if.öljder och m•ora.-     slaget en post på 7,8,7'9,900 mark så;som
6596: lis.ka nackdelarr har förbwdslagen haft en           ,jrsättning åt särskilda holag för uppföre,nde
6597: djupgående in.verkan •på Iandets eko-                a:f fabriksanläggningar for tillverkning af
6598: nomi. 'Totalfö·rbudets tnföra.nde, liks.om            sulfit.sprit. Undoer år 1'9120 ha,de för samma
6599: d<ess upprätthå;lla,nJde har åsam:kat staten          än,da.må;l utb~twlas 3,5'511,300 mark.
6600: betyda.nde direkta ·kostnadBr, hvilka visa en            Dessa utgif•ter mo•tsvaras visserliogen af
6601: kontinuerl.igt stig.ande ienJdens. Sålun.d.a          en pos;t på 47 .miljoner såsom inkomst från
6602: äro .enbart i den ti,U riksdagen: inlämnade          staten:s alkohokörels•e. Detta ibelopp kan
6603: budgetpropositi'onen för år 19121 kostna-            :emellert'id ernås endast därig'Elnom att sta-
6604: d•erna för föribulds,la,gens öifvervalkandre s.amt   t·en hänsynslöst utnyttja.r ·sin moDtapo.l-
6605: n:ykterh€tsarbetets understödjande upptagnn           ställning oberoenlde af att den på detta s.ätt
6606: iill ett belopp a.f 1,145·,600 mark. Hä.rtill
6607: komma, ~ ordina,rie statsförslaget uppt.agna.
6608:                                                       lederar vri.ktiga. lega.la. int,ress.en och behof.
6609:                                                       Läkemedlen fördyr.a•s tiM nackdel för den
6610:                                                                                                                 '
6611: 3,077,000 ma,rk fö·r aflönande a.f extm or-           fattiga befol'kningen och h!äls:ovå11den Hder
6612: din.a.rie personai vid tuUJmmrarna, hvilken          afbräck. Statens monopol har framkallat
6613: pers.Önal ansetts •erforde:vlåJg för hå.n•drande      upprepa•t stegrade pris på alkohol, medan
6614: af spritsmuggling.en, sa.mt i extra. o:vdin.arie      vara.ns kvali,tet försäJmra!ts. Statsfabriker-
6615: statsförs·laget a.nsl,a.get på 3,000,000 illlark      na.s monopo.l:stäl!l·n:ing och deras tiUgång
6616: för anskaffarnde a,f sna.bbgående mo•torfar-          till m'ångf.a:llt biUigare s.prit samt möjli!g-
6617: tyg tför •tulliverkets behov. Til:l aJlöning af       het a:tt vid såJdant rförhål•lande åsätta sina
6618: erforderligt manskap på dessa farty.g uppta-          falbrilka,t. vida bil.ligare pri.s led.er til.l un:der-
6619: ger sta.tsförslaget 1',4 7•5,3100 mark och be-        try•ckand-e af blomstrande grrenar af den ;ke-
6620: räkruas uniderhålls- och drift'kostoo,dema            miska. industrin sa.mt hindra.r, häJm1mar och
6621: för des•s•a fartyg t:iU c. 1,800,000 mark.           försvårar jämte prisstegringen på alkohoi
6622: Emellerti1d komme <en effe·ktiv tullbeva.k-           äfv.en anrdra för landets ekoniOmii :betY'delise-
6623: ning för hindrande alf spritsm1uggling att            ful.la irrdu:striers verksallllhet. Sulfitspriten
6624: odra.ga vida större kost·nader. Sålunda har          iiHva.ratages enda•slt på sta.tens fabrik, me-
6625: en kommitte beräknat att fö•r detta ändamål           da:n doen å öfriga sulfitcellu:losa faibriker
6626: skulle rerfordr.as icke minldre än 60 mti.lj.o-       ~cke tillgodogöres. Härigelllom tiUspilllogif-
6627: ner mark för kustbev,akningen s•amt 3>0 .mil-         ves årli.gen vä:vden tilil omkring 10 milljo-
6628:  joner i' år.liga. omkostnader. Til[ kostna-          ner mank. Då d:e.n på förd:e1aiktiga vtiUkor
6629: derna. f,ör f.ö~udslagens öf,verva:ka.nlde böra       ingångn:a öfv€renskomme.l,sen med priVIata
6630:  ytt.erligare hän:fönas de öka.de utgitfterna f()r    fabriker a.ngåen:de fna.mstäl•lning af sulfit-
6631: förstäirkn.Ung af polisstyrka,n i landet,             sprit rygga.des, tillint-etgjordes en in:dustri,
6632: hvil'ka Jrostna.tder represeruter.a ett ansenli.gt    SJom kunnait få myoket stor na:tion:a.leJmn:o-
6633: belopp.                                               mislk hetydelse, och staten å:samka.d,es en •di-
6634:                                             VIII,2. -      Palmgren.                                       181
6635: 
6636: rekt förlust uppgåerude till c. 8 mi:ljon:er               dan!de j·obba,re och smugg]Jare oerhörd·a icke
6637: ma.rk.                                                     s:kattlbara vtinster.
6638:    De dryga k•ostnad<erna för förbuC1sla.gens                 Slutligen får icke heller förbi:ses att upp-
6639: vtidmaktha1lande och de dire,kta förlustema                göranruet af handelstraktater med en del af
6640: genom totalförbudet matsvara icke närmel-                  de Iänder, hvilka tidigar·e hit exportera.t vi-
6641: sevis de möjliga. fö-rddax, s.om af förbudsla-             ner och andra a1koholhaltiga drycker, up-
6642: gen uppruåt~-s. .M,Em vida öfv·ersti•ga.nd:e               penbarlig.en kom'mer at.t väs.entligen f'örsvå-
6643: d·ess·a kos,tnader och förlus,ter är den förlust           ras ,iJaU vårt land p'å grund af för'budsla-
6644: staten lider genom a.tt a~lkohols·ka tten och              gen utestänger dessa varor.
6645: tuHin:tra1dern.as 'j)å alkolmlhaltiga. dryc'ker               Med hänvisning till oha.nstrueude få vi
6646: u'teblifva. Ök.a!de utgi:ftoer och rådandoe dyr-           vördsamt för·es.]å att Riksdagfm ville an-
6647: tid hafva. bra.gt s'ta.t.en i såida.n:t e,kon.omiskt       hål.la
6648: trångmål a.tt den sett si:g .tvung<:m att i vid:-                       att Regeringen, om möjligt till in-
6649: strä.ktaste mån utnyttja alla möjltiga och                          nevarande Riksdag, ville lämna pro-
6650: omöjliga. o1bjekt för d<en indirekta beskat•t-                      position till reformering af gällande
6651: ning.en samt gå i direkt !he Sika ttningsväig så                   alkohol"lagstiftning i sådan riktning,
6652: långt aH d:en k~ommer bristningsgrä.nsen                            att totalförbudet upphäf?Jes och er-
6653: nära. Moen den naturliga och Hilmpliga. skat-                      sättes med en ändamålsenlig, nykter-
6654: tekäJ,Ja, S'OID arlkoholen utgör ]ämnas out-                        heten befräm.fande restriktiv rus-
6655: nyttjad, medan import oeh handel af spri1t                          dryckslag, samt att rikets ekO'fl.o-
6656: och alk'oho.]haltiga d·rycker pågår utan be-                       miska intressen jämväl därvid blifva
6657: gränsning och reglerande kontroll, bere-                            tillbörligen beaktade.
6658: 
6659:              Helsingfo,rs, den 2 a.pril li912'1.
6660:                                                                                        Axel Palmgren.
6661: 
6662: 
6663:                                     Suomen Ed'uskunna•lle.
6664: 
6665:     Kuluvan huhJtikuun 4 pä:ivämä on Ranska                €nää oU:a. ottamat:ta harkibta.vakså, vastaa-
6666: 'korotta.nut 'tullimääri•ään puutavaro.i,Jle ja            v~a.tko eduskunnan vuonna. 191(}9 hyväksy-
6667: -eri p:aperi.Jajeille, sanoma.ld1ti- ja aikaka.us-         män ja sittemmin va:ltiollrils,en a.sema•n
6668: kil'jalpaperia lukuunottamatta, niin että llle             vuoks·i !keväällä 119i1'7 vahvisbetun enemmän
6669: nyt Suomeen nähden ovat 1',800, 1,200 ja                   kuin kiaksi volymipmsenttia oety lia·lkoholi'a
6670:  2,400 if·rangia tonmi•lta pa.periJ.le ja sa.ha.tulle      sisältävien alkoholipitoisten aineiden val-
6671: puuta.varaNe 1'00 fra.ngia sltaUJd:ert.iUa., kun           mistuksen, myynnin j1a maahan:tuonn~n
6672: tulliiiDäärä esiiiDerk'iik.si saiiD.a.nlai,ffille ru:ot-    muissa kuin liäakeopiUisissa, teknillisissä ja
6673: salaisille \tavaroille lasketaan 45'0, 300 ja              t.il8t€e,JliS1is!Sä ta.rkoituksis.s>a kieltoa. koskevan
6674:  6100 frangin m1ukam}j tonnilta j1a, \215 frangia           lain ka1utta "\'oitetult ·edut sii-tä seuraa·via.
6675: stanruertil.ta. Kun on 'P~läJutä:-w.ssä, että              h:aittoja. Täis•sä lais1sa on se pyTkimys rai't-
6676: muutlkirr maa.t t'ulevat noud:atta:maan Ra.ns-             tiusliikkeessä, jolka katsoo, .että alkoholiky-
6677: ka.n esi:ID'C'rkkiä, ja kun täiDiä tull~poli.tiikka,       symy.s voridoa,an ratkaista v:äkijuomtien täy-
6678: joka antaa kovan iskun paperi- ja lmutava-                 dellise.n kiellon avulh, saa•nut :Ulmaisumuo-
6679: rateoli}isuuldel1emme, on suoranaisena SB'll-              don. Täysikielto on yhdellä iskulla tekevä
6680: ra uksenJa. Suomessa voima!S•saoleva:sta a1ko-             lio'Pun a1koholin väärinkäy,tö.stä kaikkine
6681: b:olipitoistoen juomioen taysikiell:osta·, ei voi          sen turmiotatuott.avine soeura.uk.sricrwen sekä
6682:     182                       Vlll,z. -       Alkoholilainsäädännön uudist:t,mlirneu.
6683: 
6684:    pakoitta;v,a. ·kansan ratittiut.een. Lä:hes kaksi           t,eistä s>en ruoudattamis.eksi, ol€ kyennyt es-
6685:    vuoUa ·on ,kulunut s,iå_:tä, ·kuru kiel.tol:a:ki a,s,tui     tämään väk'i viin:an ja päihdytt.ävien juo-
6686:     voimaan ja niin muodoin täytyy tärm'än a,jan                mi€n sa.anti.a. ja. myyllltiä, vaan on nii·d·en
6687:    kulues·s.a saadut ko:kemukset voi·da. panna                  saanti raria.ton ~a voi joka,i.nen helposti
6688:    verustaksi arvosteltaessa kieltolain edelly-                ha.nkkia itS€1leen hial'uama,nsa määrät. IGel-
6689:    tyksiä täyttää ne toiveet, yleisen raittiu-                  tolain astuttua voimaa.n €i ole ka1sv:anut ai-
6690:     den aika,a.nlsaa.miill•en maassa, j:oita ~åihen             noa.s.taa,n väkiju'omien käyttö, vaan enn.en-
6691:    sitä hyväJksyttäessä kiin,nitettiin.                        kai:kkea väärinkäyttö huolest·ut~tava.s,sa mää-
6692:        Ennen kieltolakia ajettilin Suomess·a rait-             rässä, ,}a a.Hwholin mer'kity's on yht€iskun-
6693:    tiusasiaa vakaumuksen t.i,etä harvinaisella                  nas•samme nykyääm suurempi kuin ·ennen.
6694:    menes:tyksel.lä ja raittius,olot kf~hittyivM va-            Tämä ei koslke mitään erityis•tä yhteis.kun-
6695:    ka.vasti positiviseen suunt.a,a,n.. PäämäJäräs-             ta1uokka:a:, .vaan. kaikkia kan:s.a.nkerroksia
6696:    tääntietois.en ja e•pruitsekkää:n ra!iJttuJS•työn           ni,in kaupungei.ssa. kuin ma.asewduUa. Hen-
6697:    sekä rajoittav.aa1n, suuntaan käY'v·äJn lain-               kilöt, jotka eivät ennen kielt,olain vaimaan-
6698:    sää.d'ännön johldios'ta,, j.o!ka v•as.ta.si• ajan vaa-     .a.s:tumis:ta miHo•irrkaa,n. maistanee1t alkoholi-
6699:    timuksia ja. jota. oikeu1stajunta. kallnJa•tti,             pitoisia juomi1a ja jotka. olivat va:ka.umuk-
6700:    olivat olO:t vähitel!len kehittyneet sellais[ksi,           s,esta ra:ittiita., oeiväJt nyt pidä:t.y n1ii.d·en naut-
6701:   että Suomi oli 1111a.ailman.soda,n ed'Elllis.inä.            timisesta. Tämä. 1kos.keD varsin suures.sa
6702:    vuosina Europan ra~.tt.iin maa eikä s.itä tassä             määrin myöskin· naispunliSJta v.ä;estönosaa,
6703:   suhteessa, sikä,li kutin til.astolli,s1i1a tie1t.oja on      jota ennen voitiin yleensä pitää täy's1in
6704:   käytettävissä, voitta.nrut mikää'n Ameri,ka.n-               rait.tii1na. Alkoholin käyttötavat ova.t taa&
6705:   kaan mantereen valtioista. ]{iokonlaliskulu-                 raa•is•tuneet ja muis.tubtava:t monessa, suh-
6706:    tus os.oitti sää,nnölEs·e•sti •j.a,tkuvaa a,lene-           teessa entisten a:i1kojen ol,oja. Ne junmat,.
6707:   mi,sta. ja. vahv·empi1en vä,kijuomti€.11 käy·tön             joita nyt nautitaan, ova,t .ka,Hiimpia, väJke-
6708:    vähent.ymistä. Myö.s,kin yleinen mielipid·e                 vämpiä ja terveyde·1:1.e pa.lijon: v.a.hin'~ol1i­
6709:   ikaUistui luj'alsti rai't:t,iusys.tä,vä:llis·e~m suun-       sempia kuin en1ne:n. S.a.a1ta.vi·s.sa. ·On piLä:a.s.ias-
6710:   ta.a,,nl. VäJkij·uomat o1ivat menettäneet. ni!iJlä           sa paloviinaa. ja s.prii,tä, ja. n.älmä a:i.h€uH.a-
6711:   aikaisemmrn olleen merkityksen ja väkijuo-                  vat lukema ttomina. sekotuksina. j:a. vasltik-
6712:   mien: käytös.sä e.n:nl:ln y lei·se.sti ilmenneitä            keill.a. lisättynä mitä raaimpia päihtymY'si:l-
6713:   liiallisuuks~a, :j,oihin •suhtaudutti•in varsin             miöitä, saira:uUa. vidäpä kuoleman.ta.pa,uk-
6714:   su'va·it.seva.sti, .s,eoJ:tras'i' tapojen hienostuminen      sia.k·in.
6715:   ja ko'htuullisuus sekä ositta1in ehdottomuus.                   VerraHae·ssa virallisia t.i~C,iJoja. päih'tymys-
6716:   Sala p.o1,tto ja. vä:kijuomien 1ain va~tain.en ·
6717:                                           1
6718:                                                               rikkomuks.isfa 'ma.a.ssa en•nen ja jäl1keen kiel-
6719:   maahantuonti ja myynti oli melkein ;yystin                  tdain voimaanastumisen käy selville, ettei-
6720:   loppunut. YM·eis,kun:ta, oli j1yrkäs.ti kaikiker.           vät n:ämä rikkomukset ol€ vähentyneet va,an
6721:   väkijuomien väärinkäyttöä v:asta.an ja. voi-                ·suuressa määl'in lisääntyne>et. Samoin on
6722:   massaoleVJien väkijuoma,-·a·s:etustren 11i1kko-             rikos·a,sioid·en },aita, jo:tka eivrut osui ta mitään
6723:   mista pidettiin ri:koks.ena,, jota laiUis·Em                taipumust.a vähentymis€en kute.n ennen
6724: · edesvastuun tul:i seumta.                                   kieltolain voimaana,stll'miJS·ell odotetti1in. Ri-
6725:       T:äJmä kehitys, joka nriinlmruodoin osoitti             koks€t kieltola:kia vastaan ova.t va.hva.sti li-
6726:   su•otutisia. tuloks[a, oli sraa,tetta.v•a: täydrelli-       sääntymässä. Päivit.tä:iset ti€dot löydc,-
6727:   seksi kieU-olai·n •avul.la. V:a.li:tetta·vasti kyll:i.      tyistä si'ala pol ttimois:ta ja. sala.kuljetustilietä
6728:   ei kieltolain vaikut.uksist.a saaltu kokemus                maaha,J.ltuotujen s.prii- ja väJkijuomamää-
6729:   va,staa niitä toiveita, jo,ita. .siihen oli kiin-           rien ta·ka·va,ri1koin1111is.ta QS.oittavat, €liitJä lu-
6730:   nitetty. Kieltohki ei •kaikessa anikaruu-                   vaton väkijuoma.liike ·kukoi,sta.a. suuressa
6731:   de·ssaan, huolimatta ilarmoi.kkaiiSta. toimenpi-            laaduudes:sa. Yleioos.bi tunn:ettu tosiasia on,
6732:                                              VIII,2. -   p,aJmgr:en.                                 183
6733: 
6734: -että täJysi<kielto ·On s.ynn:yttiilnyt luku]sia s€kä hyljättäviin hinoihin kuten urkkimi-
6735:   pääo.mavahvoja. viiikijuomien jrurjestelmäl- s.een ja ilmiantoon.
6736:   listä sala.kulljetus.ta. ja myyntiä harjoitt.avia         Pariltsi noita yMffi:Skunna.Hi,sia seurauksia
6737:  yhtymiä, jotka. huoJ.ima.tt:a Stattll!vista ta.ka· ja moraralisia. varjopuolia on kieltolailla
6738:   varikoimisi.sta t.uotta v.at jä.seniMeen suuren ollut. syväUekäypä v·aikutus va,l tion ta.l·ou-
6739:                                                                                                1
6740: 
6741: 
6742: 
6743:   taloudellisen voiton•. Etenkin m.nnikkoseu- teen. IGeJt,olain v.oimaansaa.ttami•niEm sa-
6744:  .duilla on väk:i!viinan salakuljetus mm,odos- moinJmrin sen. voima.ss.a,pitäJminen on aiheut-
6745:  tunut ta;v;:-ttornan tnotta:v-a.ksi amm:a:tiik!s.i, ja twnut vaHiolJ.e melrkorisia. sUtoran.aisia kus-
6746:   on osa aikaisem'min ahkeraa ja mitista sa,a- tanmuksia:, jotka. osoi•ttavat ja:tkuvcaa taå<pu-
6747:   rist'Ola•is.väestöämme jä:ttänyt varsinaisen musta nous.emise<en. Siten on yksinomaan
6748:  elii:n!keinonsa a.ntautuah,een tuotiavam<paatn eduskunnaHe jMetysrsä vuod•eru 19;2,1 tulo-
6749:  sala1kuljetukseen.                                      ja menoarvi,oehdotuks<e.s,sa. 1kustannuks·et
6750:      K·ieltola:in voimaa.nas.tumiR.en jälkeen on kieltolain vml vomi,sesta ja raittus.työn tn:ke-
6751:  päämäärästään tietoisen raittiustyön harras- misesta la.s1rettu 1,.1'45,000 marka;ks,i. Tä-
6752:  tus meJilwisesti vä,hentynyt. Va:l~stuks.oo,n hän tulee lisäksi vakinaiseen rahasääntöön
6753:  ja va1paaehtois-een väkijnomis,ta pidättäJyty- otettu 3,077,000 markan erä yl1~määräisen
6754:   mise;en kohdistuva työ on la:imi.nlyöty ja henkiliilkunnan palkk1aamiseksi ·tullika!ma-
6755:  muuttu'nm;t agitatsioniksi, jonka tarkoitu:k- reihin, jo:ka. hen:kirJ.ökunta. on kats.o,ttu ta.r-
6756:  sena on kie Hola.ki s.i,nänsä, ja. s.en s·eilkan pee1E seksi vä;kiviinlatn saJ.a:ku}jetU'ksm1 e5tä-
6757:  teroittamiseksi, että beUol.a.kia, kun se on mise.ksi sekä ylimää.räisoeen raha.sääntoön
6758:  kerra.n vahvistettu, on myös.kin noud:atet- ot.eHu 3,101()1(),,000 markan summa. n1op€a:ku)-
6759:  ta,va.. A'ikaisemman hedelmällis<en työn saa- kuisuen moottoriveneiden ha.nkkimis,ek·>i
6760:  vutukset maan ja ka.nls,an hyväksi menevät tullilai.toben tarpeisici.n. Näihin a1uksiin
6761:   täten huklka.a,n.                                      tarvi tta:vran mie:hi,sron paJ.kkaukseen si.säl tää
6762:      Nämä surulliset ilmiöt vaikuttavat ha- tulo- ja. menoarvio 1,47:5,,300 marrkkaa. ja
6763:  joittava.sti y.hteiskunta.moraaliin ja horjut- 1a.s:ke t.a.an näid<e:lli alust,en y llä;pi.to- j.a käyt-
6764:   inva;t lain a,rv,ov•altaa. Salapolttoa., luvil- tökusta.n•n.ukset n. 1,8!00,000 ma.!'lka.ksi. Kui-
6765:  l.onta maahantuontia ja myyntiä ei ainoas- tenkin tulisi tehokas tu],Jiivarti.ointi vMriv~i ..
6766:  taan suvaita, vaan kannatetaan j.a suo•sih.an nan salakuljetuksen estämiseksi vaa:timaan
6767:  vä•est•ön la:a,joissa ·piireissä. Ki·elltolain rik- paljon suurempia. lmstarnnuksia. Niinpä on
6768: 1komuksia ei IllionleHa. tahol1a pi•d.et.ä minäiän eräs komi,tea laskenut, että tä,hän tarkoituk-
6769:  rikolEsina ta.hi luvattomin,a. Kun kielto- seen tarvittaisiin ei vähempää kuin 60 mil-
6770:  laki ei ole kan1san o~keuskäs.ity:ksen ilma.isu, j.oona~a. ma.rkka'a ranni'kon varti·ointtii,n ja
6771:   vraan leimaa nuMeetHomia. ja. ve1vollis,uu- 30 miljoonaa. vuotuisiin kus:tannu1ks~in.
6772: d.entunto,isia. ma.lllsal,ais.ia rikollis.i:ksi teoista, Kieltola·in valvomisesta johtuvii.n kus1tan-
6773: joid-en he eivät voi hava.ita its.es,sään sisä~­ 11uksiin on vi€lä las.kettav:a maa.n poliis.i-
6774:  tävä.n mitään pa,haa, ei kieltolailla ol.e sitä voim.an li<säämisestä aiheutuva.t menot.
6775: tukea. o~keustarj'lmn:a.ssa, mikä j olka:isella jotka. edustavat melkoista summaa..
6776:                                          1
6777: 
6778: 
6779: lailla tulee <Olla. Tämän kautta muuttuu                   V aUion harjoi.ttama.n arlkoholiliikkoon
6780: lmnn:oitus kie:ltolatkia kohtaa,n uhmaksi menot on taas. tnllo- ja men,oarviossa las-
6781: eikä ki:eltola:ki voi saavuttaa a.rvovalta:a, kettu 35,835,680 markaksi. Tähän sum-
6782: vaan tahd,ot.a.a.n sen s.oveliluttamis€ksi ja maan on kuitenkin lisättävä ylimäärä:isoon
6783: voimassa.pitämiseksi turvautua kovenneMUti- r.ahasään<tliöru otettu 1,278,600 markan erä
6784: hin rangaistusmääräyksiin, jotka eivät ole Osak€yhtiö Tomatorin sul:f:ii:tite<htaan kun-
6785:  oihas,sa. suhteesssa siihen ta pa.an jolla yh- t.oontpa E·emi>e-h·i, johon tarkoitukSteen jo
6786: lf'isik'un:ta a.rvostelee ki-eltola.in rikkumuks[,a. vuonna 19121{) määrättiin 1,52'1,400 ma.rkka:a.
6787:   184                       VIII,2. -   Alkoholilainsäädännön uudistaminen.
6788: 
6789: LisäJks~   sisäl.tää ylimääräinen tul,o- ja. me-     kaa,n vastaa ne .edut, joita kieltolain kautta
6790: noarV'io 7,8<79 ,000 markka.a korva uksena.          on saavutettu. Mutta, näitä kus•tamuuksia ja
6791: erinäisiUe y.ht.öille tehrua.sla[tosten ramenta-     häviöitä pal'jon suurempi on tappio, jonka
6792: miEesta suHitivrukiviinan valmis.tusta var-          valtio kärsii ~sen johdosta, että alkoholivero
6793: ten. Vuonna 19•20 makseUiin samoihin tar-            ja alk•Oiholi,pitois.ten juomien tullimaksut
6794: ko,ituksiin 3,•Mi1,3100 markkaa..                    jääJvä;t pois. Lisääntyneet menot ja vaHit-
6795:     Näitä menioja v.astaama.s•sa on tosin 47         seva 'kaHis aika. ovat SJaattaneet va:l,tion sel-
6796: mriJjoon.an markan erä tulona va.lti·on a.l:ko-      laiseen ta,loudelEs,een aihdinikotilaan, että se
6797: holiliikke·est.ä. Täiillä määrä <Saa.vut.eta,an      on katsonut olev•a,nsa pakoitettu mitä lala-
6798: kuitenkin vain siben, että va.Jtio käyttää häi-      jimmas.sa määrin käyttämään kaikkia. mah-
6799: käilemättömästi monopoliasemaansa huoli-             do.Ui,s•iJa ja mahdottomia väHUisen verotuk-
6800: matta siitä, että soe täten loukkaa tärkeitä         sen esi•neitä sekä kulkema1an välitoomän ve-
6801: laillisia etuja ja tarpeita. (Lääkeaine et kallis-   rotuksen tietä niin pitkäHe, .että voeron'mak-
6802: tuvat varalttoman väestön vahingoksi ja. ter-        sukyky horjuu. MuHa se luonnollinen ja
6803: veydenhoito kärsii vaurioita. Valtion mo-            s1opi.va vero1ähde, jo.nka alkoholi muodostaa.,
6804: rropoli on aiheuttanut uuldisrLuneita, rulkoho-      jätetään käyttämättä, sama.Ua :kuin vä•kivii-
6805: linhinnan koroit.uks.ia sa.ma.ll.a. kui•n ta.varan   na.n ja, a:lkoho1ipitoi,sten juomien maahan-
6806: laatu on huonJnnrtunut. V.aHion teMaidl8n            tunn:ti ja, kauppa jatkuu rad10i>Hama~ta ja il-
6807: monopoliasema ja monin verroin halvemman             man säännösoolevää valvontaa. valmistaen
6808: väkiviinan saan.ti sekä mahidolEsuus näissä          k€inottelijoi.He ja salakuljettajille kuUihl-
6809: oloissa myydä va.lmisteensa paljon ba!lvem-          mat.tomia, v1ero~tamattomia vo•ittoja:.
6810: piin hintoihi·n johtaa. 1kukoistavien. kemial-          Vihdoin ei my.öskääm saa olla ottamatta
6811: lis·en teollisuuden haarojen tukahduttami-           huomioon, että kauppasopimuksien ieko
6812: seen, sekä estää, ehkäisee ja. vaikeutta•a' al-      muutami:en, :aikaisemmiu tänne viinejä ja
6813: koholinhinto•jen nousun yhteyd•essä myös<kin         a.lkoho.Jipitoisia juomia tuoneid€n ma:i1den
6814: muiden maan taloudelle tärkeiden t.eolE-             ka.ns.s.a tulee ilmeisesti kä~mään Vla,rsin vai-
6815: suudenhaarojen toimintaa. Sul,fitiväkiviina          kea:ksi, j01s meidän maammle kieltolain jio·h-
6816: otetaa:n talte.en ainoastaa1n vaHinn teht.aass.a,    d.nsta sulkee pääsyn näiltä tavaroi:lrta.
6817: kun sitä taas mui,ssa. sulfitisellulos.ateh-            Yllä,olevaaln v[itaten saamme 'kunnioitta-
6818: taissa €i käytetä. Tät.en heitetään vuolsit-         Vlmrmm ehdottaa että Eduskunta tahtoisi
6819: tain hukkaan arvoja ll'O•in 10 miljoomw              pyytää
6820: markan €destä. Kun yk<sityisten tehtaiden                          että Hallitus jättäsi, jos mahdol-
6821:  kanss•a edullisilla. ehdo<i,Ua, tehty S·opimus                 lista nykyisille VaWopäiville, ehdo-
6822: sulfi ti väkiviinan va,lmist.a.misesta puret-                   tukis&n voimwsaolevan alkoholilain-
6823:  tiin, tehtiin tyhjäks~ teollisuus,, jo1ka. olisi               säädännön uudistamisesta siihen
6824: voinut saalda hyvin suuren ka.nsanta:loudel-                    suuntaan, että täysikielto kumotaan
6825: lisen merkityksen ja va1tioUe aiheutettiin n.                   ja korvataan tarkoituksenmukai-
6826: 8 miljoonaan ma.rkkaan nouseva. suoranali-                      sella, mittiutta edistävällä säännös-
6827: nen tappi•o.                                                    televällä väkijuomalailla, sekä että
6828:     Kieltolain voima.ssapitämis€stä johtuvia                    tällöin rnyöskin valtakunnan talou-
6829: <Suuria kustatnnuksia ja täysikiellon aibeut-                   delliset edut otet~aisiin asianmulwi-
6830: tMllia suo11anaisia tapp~oita eivät lähimain-                   sesti huomioon.
6831: 
6832: 
6833:             Helsingissä, huhtikuun 21 päivänä 191211.
6834:                                                                              Axel Pal:mgren.
6835:                             ••        ••
6836: 
6837:   VALTIOPAIVAT
6838:                  19 21
6839: 
6840: 
6841:             LIITTEET
6842:              ·LISALIITE
6843: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN MYÖHEMMIN
6844:           LÄHETETTY ALOTE
6845: 
6846: 
6847: 
6848: 
6849:               HELSINKI, 1921
6850:          VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
6851:                                                                                                          187
6852: 
6853: II,u. -      Anom. ehd. N :o 48.
6854: 
6855: 
6856: 
6857: 
6858:                                           Huttunen, :E.: Erinäisten määrärahain .myöntämisestä
6859:                                        työttömyyden torjumiseksi.
6860: 
6861: 
6862:                                             E dl u s ik. 11 n n 81 lJ 1 e.
6863: 
6864:       Työoloista eri puolilta maata julkisuu-                nissäl pitämisekisi ent]sessä laajuudessaan·.
6865:   dessakin esitetyt tiedot osoittavat, että työn             Tämän tuntien sosialidemokraattinen edus-
6866:   puutetta IQinl rrnel'lroisesti ol€1IIJ.assa. Kaupull!-     kuntaryhmä muiden työmaäT'ärail:mjen lisää-
6867:   llcioo tyänvläilitysiloirrn]Sitoiihin ilmoittautu-         mis:täi koskevien esitystensäi ohella ehdotti,
6868: . neita työnihakijoita on viime a.iilm:iJlla ollut           että Turmr~UudenlmJUpungin rautatiera-
6869:   lähes 3,500. Työttömien lukumää;rä koko                    kennuksen työmääiräraha. 'koroitettaisiin
6870:   maassa on kuitenkin paljon suurempi. Vai-                  haLlituksen elhdo·ttaiiD!asta 5!m},ljoonasta mar-
6871:   keillliillaksi: näyttääi työttömyys muodlosrtu-            ikasta W ,miljoonaan ma.nkkaan. 'Samaten
6872:    noon Perä-Bohjolassa ja Pohjois-Karjalassa,               sosialidemo!kraa;ttinoo edJUskuntarylhmä eh-
6873:   mutta ih11oonatilav111ssa määrin näyttää työt-             dotti, että :maäräraha va.lti'Onrautateiden
6874:   töm.'yyttä olevam1 myös ma.an muilla. .sen-                liikkuvan kaluston lisäärrniseksi koroitettai-
6875:   druil'la. Varsin valitettava on, että valtio               siin hamtuksen ehdottamasta 15 milj.oo-
6876:   on ollut osal1isena va:hlmttamassa työttö-                 nrusta markasta 20 mi-ljoonaan marka.an.
6877:    myydeilli syntymilseen. Sa,a;miemme tietojen              Näitä ehdotuksia ei kuitenkaan edUiSkunta
6878:    mukaan on esian. Turun'--Uudenkaupungin                   hyväik•synyt. ITapaht.umat nyttemmin osoit-
6879:    rautatierakennillik.sella töiden väili.emt.ämisen         tavat että nä:iden ehdot~sien hyväiksymi-
6880:    takia sanottu töistä irti n.oin 100 työläistä.            sellä olisi pe,la;srtuitu 1siitä tilanteesta, johon
6881:    Kun muitakaan töitäl ei seutukunnalla ole                 työLäiset mai,nirtu:issa työpaikoissa ovat j-ou-
6882:    saatavis1sa, jiO'lltU;Viat nålmä !työntekijät, jiOis-     tuneet.
6883:    ta 'll$i!ID'mat ovat perheelHsiä, vailkeaan a.s~              !Tulo- ja :menoarvion 1msittelyn aikana
6884:    maan. ValtiomautateiiLen ikonepajoissa il-                näytti myös sehältäJ, etteivät erikseen mää-
6885:    moitetaan työnteettoa vä:hetn>netyn siten,                rättyihin töihin osoitetut riitt'åvätkään
6886:    et'täi työläåoot :saa;vaJt ol1a töilssä ruiJnaa;staam     määrärahat ik:ykeni1si kokonaa.ru es:tälmään
6887:    4 a 5 päivää viikossa. ;Tämäikin on raskas                työttömyydlen syntymistä maan eri serudiuil-
6888:    isku pienipa.lkaisille työlai.sille.                      la. Täbän katsoen sosialidJemokra.attinen
6889:        :Miru erikoi.Jsesti tulee työntootto10n Turun         edJUskU'ntar:yhmä ehdotti, että kuluvan vuo-
6890:    -UudienikaUipungin r.a~utatierakennuksella                den tulo- ja menoarvioon otettaisiin valtio-
6891:    sclrä valti!onrauta.te:i:den konepajoissa, oli jo          neuvoston käytettävälk,si erityinen 20 mil-
6892:    .silloin :krm v. 1922· tulo- ja menoarviota               joonan markan määrä:raha, jota /käytettäi-
6893:    eduskunnassa :käJsiteltiin, tunnettua, ettäl ne            siin yleisten rtöi1den teeettäJmisemsi eri puo-
6894:    määlrä'rahat, jotka eduskunta näitä työpaik-              lilla maata. Tätäkwä'n esitystä ei edusmunta
6895:    koja varten ha.Uituksen esityksestä otti tu-              hyväksynyt, osaksi sillä 'Perusteella, että
6896:    lo- ja menoarvioon, eiv.rut riitäl töiden käyn-           hallitukselta 'Oli odotettavissa esity,s 1:ioi-
6897:   188                            II,43. - Työttömyyden torjuminen.
6898: 
6899: menpitei.stä ty;öttömy.yd:en torjumå.tseksi.                 1) 5 miljoonan markan lisämäärä-
6900: TäiUaista oesitys1Jä ei hallitus kuitenkaan               rahan myöntämisestä vuodeksi 1922
6901: ole eduskunnalle amrtanut.                                Turun-Uudenkaupungin rautatie-
6902:    Kun meLkoi1set työläisjou:kot j:o nyt kär-             rakennusta varten;
6903: sivät työttömyy.dest:äl eri puolilla maata,                  2} 5 miljoonan markan lisätmäärä-
6904: ja knn on iJmeitstä, että työttömYYIS talven              rahan myöntämisestä vuodeksi 1922
6905: kU'luessa yhä: lisäiämtyy, oo välttämätöntä,              töiden teettämiseksi valtionrautatei-
6906: että valtio ryhtyy .tälmäJn tilant.een arh.eut-           den konepajoissa;
6907: ta.miin toimenpå.t,eisii,n. On ens:Uk·siJrin vaa-            3) 5 miljoonan markan lisämäärä-
6908: dittava, etua kaiJkkia tuTo- ja !menoarv]oon              rahan myöntämisestä vuodeksi 1922
6909: otettuja työmäläJr.ämhoiia cyhdtyt'äiän pibi-             uutisrakennustöihin valmiilla ra-
6910: sesti käyttätm:ään tarkoituksii-nsa j,a että              doilla etupäässä huonerakennuksia
6911: niitä työmäiäJrär!llhoja, jot<k·a eå.vät riiltä töi-      varten; ja
6912: den tootrtam~s·een ibarpoolliJooss'a bajuud:ess,a,           4} 40 miljoonan markan suuruisen
6913: Es!ätään. iSaffi,aoon on .ta.r.peeUista, että             määrärahan myöntämisestä vuodeksi
6914: työttömyyden torjumiseksri osoitetaa.n eri-               1922 valtioneuvoston käytettäväksi
6915: tyinen niääiäJraiha, 'jolla valt1o tee!ttaä ylei-         joko yleisten töiden teettämistä var-
6916: siä töi.tä tai josta kunniille annetaan kor.ot-           ten valtion toimesta tai k,orottomien
6917: tomia lainoja työttömyydeiL torjumiseksi                  lainojen myöntämiseksi kunnille
6918: av,a:ttavia töitä varten.                                 työttömyyden torjumiseksi.
6919:    Edel'llä esitetyiL nojaHa eihd!otamme, että
6920: edUJskunta anoi:si ha.Hituik,serta esi.ty;stä:
6921: 
6922:             Hei:singissä, helmikuun 2 päivä:nä 1922.
6923: 
6924: 
6925:           E. Huttunen.                      Olavi Puro.               Väinö Tanner.
6926:           Artur Koskelin.                   Heikki Törmä.             A. Emil Leino.
6927:           Pekka Touteri.                    Väinö Voionmaa.           Leo Hilden.
6928:           Väinö Lehtonen.                   Antti Lehikoinen.         V,äinö Ha:Jrudla.
6929:           Matti Puittinen.                  Osk. Reinikainen.         Leander Sirola.
6930:           Hannes Ryömä.                     Matti Laukkonen.          A. E Lehtinen.
6931:           Toivo Rintala.                    0. V. Korhonen.           T. Pöyhönen.
6932:           Emil Willanen.                    A. Halme.                 0. V. Elfving.
6933:                                             Olga Leinonen.
6934: