<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
101 Käyttäjää paikalla!
0.0086758136749268
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922 1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1922_I | ASK_1922_III | ASK_1922_IV_V | HAK_1922 | Liite_1922 | PTK_1922_I | PTK_1922_II |
1: VALTIOPÄIVÄT
2: 1922
3:
4: LIITTEET
5: 1-X
6:
7:
8:
9:
10: HELSINKI, 1922
11: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
12: SISÅLLYSLUETTELO.
13:
14: 1. Perustuslakivaliokunta.
15: Erinäisiä eduskuntaesityksiä ja ano- Siv.
16: musehdotuksia. -Ehdotus Iarklsi Su01100n haUitu.nnuo-
17: Siv. don perusteista . . . . . . . ... .•. . . . . . . . 7
18: 1. Schauman, motion N ::o 17: Fö:nsilag 3. Ryömä, anom. ehd. N :o 1: Valtion
19: tili lag om titJLars och ordnart1 förlä- ja !ki:rtkon erosta . . . . . . . . . . . . . . . . 12
20: nande . ... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 4. Schauman, pet. försl. N :o 2: An,..
21: 1. Schauman, edusik. esit. N :o 17: Eh- .gående inr.ättandet .av ett lagråd . . 13
22: dot;us Iai~si arvonimien ja ritari- 4. Schauman, anom. ehd. N :o 2: Lain-
23: merkikien antamisesta . . . . . . . . . . . . 6 tarllrostusilrunnan perustamisesta 14
24: 2. Vainio, V. y. m., edusk. esit. N :o 7:
25:
26:
27: II. Valtiovarainvaliokunta.
28: A. Verotuslaitoksen uudistamista kos- Siv.
29: kevia eduskuntaesityksiä ja anomus- tus lai;ksi tUilcr- ja O<IJlaisuueverolain
30: ehdotuksia. eräiden pykälien muuttamisesta . . 38
31: Siv. 6. Huttunen, y. m., anom. ehd. N :o
32: 1. Pulkkinen, Y., edusik. eeit. N :o 1: 11: Kunnallisesta asuntoylelli.syys-
33: Ehdotus 'lai:klsi ulkomaalaisten -suori- verosta . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . 40
34: tettavan !korko- ja osin~ove:ron 1alk- 7. Huttunen, y. m., anom. ehd. N:o 12:
35: lkauttamitSieiSita . ·'. . . . . ... . . . . . . . . ... . 19 Piena-suntoyrityksiin s·ijoitetun pää-
36: ·2. Pulkkinen, Y., ed.usk. esit. N :o 2: oman toistaiseksi rverotuk.sesta rvta-
37: Ehdotus Iarksi 13 p :nä touikokuuta pauttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42
38: 1919 tupa!klkavalmisteve:rosta annte- 8. Vainio, V., y. m., aiLO'IIl. ehd. N :o 13:
39: tun l1ain 2, 4 ja 7 § :n muuttamisesta :Verotusuudistulksesta . . . . . . . . . . . . . . 44
40: toiiSin kuuluviksi . . . . . . . . . . . . . . . . 21
41: 3. H elenelund, m. fl., motion ·N :o 3:
42: Fö11s:lag tili lwg tangående tullavgift, 8. Rautateitä ja muita kulkulaitok-
43: som under år 1923 sikaH uppbäras å
44: sia koskevia anomusehdotuksia.
45: importen av sill . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 9. Pesonen, A. y. m., anom. ehd. N :o
46: 3. H elenelund, y. m., edusik. esit. N :o 3: 36: Määrärahan myöntämisestä Kon-
47: Ehdotus l•ailksi maahantuodusta sil- tiomäen~Kiehilmän rataosan raken-
48: listä vuoruna 1923 kannettavasta tul- tamista varten. (Laus. pyyd. lk:ulk.
49: ~lmaJksusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 v:lta) . . . . . . . . . . . . . .•. . . . . . . . . . . . 49
50: 4. Schauman, motion N :o 4: Förslag lO. Latvala, y. m., anom. ehd. N :o 37:
51: tili lag angående infö:rseltuJJ.en på :Määrärahan myöntämisestä Turun-
52: viss:a varor under år 1923 . . . . . . . . 32 Uudenkaupungin radan rakennustöi-
53: 4. Schauman, edusk. esit. N :o 4: Eh- den loppuunsaattamiseksi. (Laus.
54: dotus laiksi eräiden tavar.ain tuonti- rpyyd. kulk. v :lta) . . .. .. . . .. .. .. .. 51
55: tUillitsta vuonna 1923 . . . . . . . . . . .. . 35 11. Koivulahti-Lehto, y. m., anom, ehd.
56: 5. Itkonen, edusik. esit. N :o 5: Ehdo- N :o 39; M$ärä!'aihan myöntämisestä
57: IV
58:
59: Siv. Siv.
60: Jyvä.s!ky,län-Haa-pamäen radan muu- tautiparanltol,an perustamisekisi Perä-
61: tostöiden jatkrumista varten. (Lau>S. Pohjola·an. (Laus. pyyd. tal. v :lta) . . 81
62: rpyyd. kulk. v:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . 52 23. Setälä, y. m., anom. ehd. N :o 18:
63: 12. Hiidenheimo, y. m., anom. ehd. N :o Määrärahan myöntämisestä Suomen
64: 93: Rautatien rwkentrumisesta Hel- kansanrunouden julkaisemista var-
65: 'singistä Vihdin ja Huittisten kautta ten. (Laus. pyyd. siv. v:lta) . . . . . . 83
66: Ri,steen a·semalle. (Laus. pyyd. kulk.. 24. Lehtokoski, y. m., anom. ehd. N :o
67: v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 19: Määrärahan myöntämisestä kan-
68: 13. Härmä, y. m., ·anom. ehd. N :o 97: IS·alaissodan johdosta turva ttomiklsi
69: •N ormaaEraiteisen rautatien raikemta- joutuneiden avustamiseksi . . . . . . . . 87
70: misesta Porin kaupungista Kan:kaan-
71: 25. Latvala, y. m., anom. ehd. N :o 20:
72: pään kautta Haapamäen asemalle.
73: Määrärahan myöntämisestä opinto-
74: .(Laus. pyyd. kulik. v :lta) . . . . . . . . . . 56
75: piiritoiminnan tukemiseksi. (Laus.
76: 14. V en.nola, y. m., anom. ehd. N :o 8:
77: pyyd. siv. v:lta) .. ,. . . . . . . . . . . . . . . . 89
78: Määrärahan myöntämisestä Hangon
79: vapaasata;man valmii1ksi saattamista 26. Lehtokoski, y. m., anom. ehd. N :o
80: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . .. . 59 21: Määrärahan myöutämises•tä nuo-
81: 15. Pullinen, y. m., anom. ehd. N :o 38: risotutki.Jmuksen toimeenpanemista
82: Koiviston :sataman rakentamisesta. varten. (Laus. pyyd. s1v. v :<lta) . . 91
83: (Laus. pyyd. kulk. v :It.a) . . . . . . . . . . 61 27. Pesonen, M., anom. ehd. N :o 2'2:
84: 16. Aspelin, anom. ehd. N :o 40: Työ" Määrärahan myöntämisestä tyttö-
85: määrKrahan ... myöntämisrotä maan- koulutalon rakentamiseksi Kuopion
86: teitten rakentamista varten Lapin kaupulllkiin. (Laus. pyyd. siv. v:lta). 93
87: •kihlaikuntaan. (Laus. pyyd. kulk. 28. K ulenius, m. fl., pet. för,sl. N: o 23:
88: v:lta) ......................... ·. 64 tAng. beviljande av .ane.lag för inköp
89: 17. Pesonen, A. y. m., anom. ehd. N :o av Io:kal åt mellanskolan ·1 Gamla-
90: 41: Määrär,a.han myöntämisestä Ou- :karleby. (Laus. pyyd. s1v. v :lta) . . 95
91: <luru-----Kuus<amon maantien korjaus- 28. K ulenius, y. m., anom. ehd. N :o 23:
92: l]mstannuklsiin. (Laus. pyyd. kulk. Määrärahan myöntämi·sestä huoneis-
93: v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66 ton ostamisetksi Kokkolan keskikou-
94: lulle. (Laus. pyyd. ·siv. v :lta) . . . . . . 96
95: 2·9. Kuisma y. m., .anom. ehd. N :o 24:
96: C. Määrärahojen myöntämistä talou- Kälkisalmen yhteistkoulun. ottllimi-
97: dellisiin, sosialisiin, sivistys- y. m. ·sesta valtion huo&taan. (Lau-s. pyyd.
98: tarkoituksiin :koskevia anomu,sehdo- isiv. v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98
99: ·tuksia. 30. Honkavaara y. m., anom. ehd. N :o
100: 18. Huttunen, y. m., anQm. ehd. N:o 10: •25: Määriirahan myöntämisestä Vi:lk-
101: Määrärahan myöntäm1sestä valtion keen Kansanopi's,ton :Kann.atusyh-
102: asuntopoliittista toimintaa varten . . 71 distykselle. (Laus. pyyd. ·siv. v :lta). 100
103: 19. Ryömä, anom. ehd. N:o 14: Määrä- 31. Pesonen, A. y. m., an.om. ehd. N :o
104: rahan myönrt:ämise>Stä tuberkulosin 26: Määrärahan myöntämisestä Ka-
105: Vlastustamiseiksi. (Laus. pyyd. ta:l. jaanin. tkihlalkunna·ssa tehtävää lkan-
106: v :lta). . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . ... . . . 75 sanv<alistustoimintaa varten. (Laus.
107: pyyd. 1si<v. v:lta) .................... 102
108: 20. Junes, y. m., <anom. ehd. N :o 15:
109: 32. Eskola, anom. ehd. N :o 217: Määrä-
110: Määrärahan myöntämisestä saira<Stu- rahan myöntämisestä Suomen Työ-
111: tpien ja lääkärien asuntojen rakenta- väen Näyttämöiden Liitolle. (Laus.
112: mista varten Turtolan ja K uolajär- rpyyd ..siv. v:lta) ................ 104
113: ven ilrnntiin. (Laus. pyyd. tal. v :lta). 78 33. Eskola y. m., ·anom. ehd. N :o 2·8:
114: 21. Salo, y. m., anom. ehd. N :o 16: Mwä- Määrära,han lmyöntämi,sestä Suomen
115: räre:han myöntämisestä ·sairastuvan Työväen Musiilkikiliitolle r. y. (Laus.
116: rperustamista varten HyrylliSalmen pyyd. siv. v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105
117: pitäjruän. (Laus. pyyd. tal. v :lta) . . 79 34. Toivonen y. m., anQm. ehd. N :o 29:
118: 22. hZJsll§.1 ll: .W:.:, ·an{).m. ehd. N:o 17: ·Määrärahan :myöntämiiSestä tSosiali-
119: lMää·rärahan myöntämisestä keuhko- demokra<a ttiseille Työlä1snuorisolii-
120: V
121:
122: Siv. Siv.
123: rtolle kunnaUisen valistustyön har- tujen ma·aitaloudellisrta neuvontatyötä
124: tioittamiseen. (Laus. pyyd . .siv. v:lta). 1.06 varten. CLaus. pyyd. maat. v :lta) .. 130
125: 35. Wiik, 'Pet. f.örsl. N :o 30: Angående 43. Pilkka y. m., anom. ehd. N :o 44:
126: bevilj.ande av anslag för understöd- Määrärahan ;myöntämisestä uutisvil-
127: jande av Finlands SveiiJSika Arbetare- jE~ly~r.aivauiksia varten vuosiua 192.3
128: förbunds Bildnin~sutsikott. (Laus. -1.9•214. CLaus. pyyd. maat. v :lt.a) .. 13·2
129: :PtvYd..siv. v:lta) ............... . 1.08 44. Ikonen y. m., ,anom. ·ehd. N :o 4,5:
130: 35. Wiik, anom. ehd. N :o 30: Määrär.a~ Sähköinsinöörin viran perustami-
131: ihan myöntämi.~esrtä Suomen ru.ot,sa- -sesta ·Maa taloUishalli tUJk.seen. (La us.
132: olaisen työväenliiton ·si vi.sty;wali.okun- pyyd. maat. v:lta) ............... . 134
133: naLle. (Laus. pyyd. siv. v :lta) .... 1.09 45. Jaskari, A. y. m., anom. ehd. N:o 46:
134: 36. Ampuja, y. m., anom. ehd. N:o 31: :Määrär,ahan myöntämisestä Suomen
135: Määrärahan myöntämisestä Työväen Suovi,ljelysyhdisrtyk•selle suoviljelys-
136: Sivit'irtysEitolle työväen .o·petlllslai.toik- lkoeaseman perUI~tami•seksi .Sisä-Suo-
137: ·sen permsta;mi.sta v,arten. CLaus. :meen. CLaus. pyyd. maat. v :lta) ... 136
138: pyyd. siv. v :lta) ................. . 11.0 46. Pesonen, A. y. m., an:om. ehd. N :o
139: 37. Estlander, m. fl., pet. föDsl. N :o 32.: 47·: Määrärahan myöntäJmi,sestä suo-
140: Ang. bevilj.ande av ans.lag åt För- vilje·lysko-easeman perustamista v:aor-
141: eningen för Ö.slterbottens· hi.storiSika t!en Pohjois-Suomeen. CLaUis. pyyd.
142: muse=. (Larus. pyyd. siv. v:lta) .. 1.11. maat. v :lta) ..................· .. 138
143: 37. Estlander y, m., anom. ehd. N :o ~2: 47. Junes y. m., ,a.nom. ehd. N:o 48:
144: 'Määrärahan myöntämisestä Förenin- :Maaräraohan myöntämi.sestä suovilje-
145: gen för Ö.Sterbottens hi.storiska mu- [y•s1koea,seman perustamisekrSi Perä-
146: seum-nimi.selle yhd~~ty'kselile. CLaus. Pohjolaan CLaus. pyyd. maat. v :lta) 141
147: •pyyd. siv. v:lta) ................. . 113 48. Jaskari, A. y. m., anom. ehd. N:o 49:
148: 38. Anderson m. fl., ,pet. för.sl. N :o 3i3: Määrärahan mwöntäimisestä uusien
149: Ang. beviljande ,av .ans•lrug för restau- ik:as1vivi}ielyskoea•semien perus•tarmista
150: rering .ruv Åbo d01m1ky:rtka:. CLaus. v.arten (Laus. pyyd. ma,wt. v:lta) .. 142
151: pyyd. 1siv. v:lta) ................. . 1l5 49. Pullinen y. m., :anom. ehd. N :o 50:
152: 39. Osterholm m. fl., pet. försl. N :o 34: Määrärahan myöntämis•etstä lannan-
153: tAngå.ende bevi.lj.ande av ansla.g för ho-itokilpailujen toimeen panemiseen
154: underutö.dj.ande av den svensika litte- {Laus. pyyd. maat. v:,lta) ........ 145
155: •raturen i Finland. CLaUis. ·.pyyd. 50. Luostarinen y. m., 1anom. ehd. N :o
156: 1siv. v::Lta) .................... .. 1.21 51: Määräraharu myöntämi•~estii maa-
157: ta,loustuootannon edistämiseksi ,annet-
158: 39. Osterholm, y. m., ano:m. ehd. N:o 34: •tavia lainoja. varten CLaus. pyyd.
159: rMäärärahan 1myöntäJmise·stä Su01men maat. v:lta) ........ ,.... ,........ 148
160: ruotsala:is,en kirjallisuuden tu'kemi- 51.. Juutilainen y. m., anom. ehd .
161: .seiksi. CLaus. pyyd. siv. v :lta) .... 1'23 iN :o 52: Lisämäärärahan myöntämi-
162: 40. Furuhjelm, A. m. fl., pet. försl. N :o ~sestä MaataJoudan edistämi.sraha•s,tol-
163: 135: Ang. u:tgivande~ arv ett lån åt le CLaus. pyyd. maat. v:lta) ...... 150
164: 1Högvalla. A. B. till inlköp 11W en jord- 52 .. Pesonen, A. y. m., ,anom. ebld. N :.o
165: brukslägenihet. CLaus. pyyd. s.iv. r-·-,.....537'"w':Määrä~ahan myöntäimisestä Ka-
166: v:lta) ............................. . 125 jaani.n lkihialkunnan maatalouden ko-
167: 40. Furuhjelm, A. y. m., •anom. ehd. N :o hottami•sta vaDten (La:us. pyyd. maat.
168: 35: Lainan antamisesta Högvillllla v:Ha) ...................... ·'· .... 152
169: 0. Y :lle maanviljelystilan ostoa var- 5·3. Hiidenheimo y. m., anom. ehd.
170: rten. (LaUJs. tpyyd. si'V. rv:•l•ta) ..... . 127 N: o 54: M·ää:rä•rmhan varaamises<ta
171: 41. Pullinen y. m., .anom. ehd. N :o 42: Osuuslkas·oo:jen Keslkus1ainarahas•to-
172: Määrärahan :myöntämisestä Vuoksen o~alkeyhtiölle lainattav·aksi itsenäis-
173: Jaskemi:sta: varten. (Laru•s. <pyyd. tyneille pieniVilje~lidöille CLaus. pyyd.
174: maat. v :lta) ..................... . 129 lmaat. v:lta) .................. ·1·. 154
175: 42. Manmrer y. m., <aniOI!n. ehd. N:o 43: 54. Sandblom, pet-. försl. .N :o 55: Ang.
176: !Määräraha.n •myöntärrniBtestä raj·aseu- bevilj,an'de av ett IStat;slån åt Alktie-
177: VI
178:
179: Siv. Siv.
180: bolaget SvenSika Småbru!k och egDJa ihemmet vid Östra Nylands Småbru-
181: hem (Laus. pyyd. maat. v:lta) 156 kareskola (Laus. pyyd. maat. v:lta) 176
182: 54. Sandblom, anom. ehd. N :o 55: Vill!l- 64. Mickels y. m:., anom. ehd. iN:o 6:5:
183: tiolainan myöntämisestä Arktiebola- Määrärahan myöntÖJIIllisestä Östra
184: get SvenS1ka Småbruk och Egna N ylands rSmåbru!kareskola-niunisen
185: Hem-nimiselle yhdistyikselle (Laus. pien viljelysikoulun oppilaskodin ra-
186: pyyd. maat. v:lta) .............. ,.. 157 kenniUJStöiden loppuunslllattami,seksi
187: 55. Hirvensalo, ~J. G., :anom~\ ehd. lN :o (Laus. pyyd. maat. v:lta) ........ 178
188: 56: :Määrärahan myöntämisestä 65. Manner y. m., an·om. ehd..N :o 6,6:
189: uusien ma!I;IIIlieskoulujen perustamis- A'Vlustuksen .myöntämisest~ä ~pienvilje
190: ta varten (Laus. pyyd. maat. v:lta) Hi8 lijäin perUJstamil·le koneosuuskunnil-
191: 56. Makkonen, y. m., anom. ehd. N :o 57: le erilaisten ihmistyötä säästävien
192: ~Lisämäärärahan myöntiilmisestä yksi- !koneiden hanlklk~mista varten (Laus.
193: tyi,sJ.uontoisten maatalous- ja kotita- pyyd. maat. v:lta) ................. 180
194: lous!koulrtLjen opettajain park!lmusten 66. Junnila y. fTII., anom. eh<I;. N :o 67:
195: ;parant!I;IIIliseksi (Laus. pyyd. mlllat. Määrär,ahan myöntämisestä kanan-
196: v:lta) ........................... l1:60 hoidon edistämisebi (Laus. pyyd.
197: 57. Luostarinen y. m., anOIIIl. ehd. N :;o' maat. v:lta) ..................... 1:84
198: 58: :Määrä~ahan myöntämisestä m~a 67. Honkavaara y. m., anom. ehd. N:o
199: talousikoUJl ujen ralkenn UJSaV1ustu'ks~kisi 68: .Määrär.ahan my·ÖntäJmi,sest.ä 8uo-
200: (Laus. pyyd. maat. v:lta) .......... 163 men Siipiikarjanhoitajain Liitolle
201: 58. Junes y. m., 1anom. ehd. N:o 59: (Laus. pyyd. maat. v:lta) .......... 186
202: :Määrärahan myöntämisestä kiinteän 68. Kuisma y. m., ·amJOm. ehd. N :o .fi,9:
203: marumieskoulun perustamiseksi maan I:Määrära:han myöntämisestä aallon-
204: itäi,selle ja läntiselle raja1seudulle lmurtaj,an selkä kalwstus- ja hätäsata-
205: (Laus. pyyd. maat. v:lta) ........... 1!65 man raikentamise!ksi Pi.tkäniemen
206: 59. Ryynänen y. m., .anom. ehd. N :o 60: lahteen Laartokan rannikolla (Laus.
207: Mä,ärär.ahan myöntiilmisestä maata- pyyd. maat. v:Ita) .......... ,...... 188
208: loutta edistäville kouluille rruja,seu- 69. Bäck m. fl., pet. försl N :o 70: An-
209: duilla (Laus. pyyd. maat. v :lta) . . . . 167 gående bevi.Jjande av anSilag för upp-
210: 60. Ikonen y. m., .an.om. ehd. N :o 61: fö~ande av fislkefyr:ar i Österbotten
211: Määrära:han myöntämisestä ·malliiDies- (Laus. rpyyd. maat. v:>lta) ........ 189
212: ikoulun perustamiseksi Jää~ken kih- 69. Bäck y. m., anom. ethd. N :o 70:
213: lakuntaan (Laus. pyyd. maat. v:lta) :169 Määrärahan myöntÖJIIllisesrtä :kala's'
214: 61. Pullinen y. m., anom. ehd. :N :o 62: tajaloistojen r~entami1dsi Pohjan-
215: M:äiärä~ruhan myöntä:misestä Petäj-är- maalle( Laus. pyyd. maat. v:~ta) 19Z
216: ven emäntii,koUJluHe (Laus'. pyyd. 70. Pitkänen y. m., anom. ehd. N :o 71:
217: maat. v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 170 :Määrärahan myöntämisestä ikalastus-
218: 62. Mäkinen, V. y. m., ~anom. ehd. N :o elinikeinon tulkemiseiksi (Laus. pyyd.
219: 63: Määrärahan varaami,sesta Eli- maat. v ::lta) . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . 195
220: :senvaaraan S'ijoiltettavaa Viipurin 71. (Jsterholm m. fl., pet. föml. N :o 72:
221: läänin tietopuolisen !lmrjanhoitoikou- Amgående bevil,jande 'av anslag tiiH
222: lun raJkenDJUsten !ku:stannulksiin en lånefond för ~havsfisika~e (Laus.
223: 1
224:
225:
226:
227:
228: (Laus. pyyd. maat. v:lta) ........ >171 pyyd. maat. v :lta) ...... ,. . . . . . . . . . 197
229: 63. Nikkanen y. m., an.om. ehd. N :o 64: 71. (Jsterholm y. m., anom. ehd. N :o 72:
230: Määrärahan myöntÖJIIllises,tä lainaus- Määrärahan IIDyönrtämisestä merika-
231: ~ahaston perustamisemsi muukalai>s- lastajain lainarahast01a varten (Laus.
232: ten hallus~sa !Karjalan 'lmnnalksella pyyd. maat. v:lta) .............. 199
233: olevien maaomai:suuksien hanlkki- 72. Eskola, ,anom. ehd. N :o 73: Määrä-
234: mi>sta varten p.aiklkaikunnan väestOHe raillan myöntämi>sesrtä kotimaisten ~Bii
235: (Laus. pyyd. maat. v:lta) .......... 1'i4 toseläinten hanik:kirrni1se>ksi pienvilje-
236: 64. M ickels m. fl., pet. försi. N :o 65: lijöille (Laus. rpyyd. maat. v :Ita) . . 20f
237: Ang. beviljande av anslag ·till ,s}utfö- 73. Rytkönen y. m., .a.nom. ehd. N:o 74:
238: tr'andet av byggnadsarbetet å elev- Määrärahan myöntämisestä asunto-
239: VII
240:
241: Siv. Siv.
242: jen rakentamiseksi Perä-iP~hjolan 80. von Born m. fl., rpet. försl. N :o 6:
243: tlllk!ki- j~ uittotyömaiden työläisiHe LAn/gående ersäutning av de skador
244: (Laus. pyyd. työv. v:J,ta) ........... 202 irys<ka mili:tärmyndigheter förorsakat
245: 74. Paasivuori y. m., ~nom. ehd. N :o genom ·s!kogslhyggen och befästnings-
246: 7'5: Työnantajan vastuunwlaisuudes- arbeten s.wmt olaglig inkvartering . . 217
247: roo. työntekijää työssä lkohtaavast,a 80. VO'If, Born y. m., aJnom. ehd. N :o 6:
248: ruUJmiinvMiltlllast.a .5 päivänä joulu- iVenäiaisten 1sotiJIMviranomaisten
249: ikuu~ v. 1895 annetun Iain ~us metsänhaiklkuiden ja linnoitustöiden
250: teella myönnettyjen tapaturmatkor- selkä laittomien majoitUJSten aiheut-
251: vausten valtion varoilla :Jmrottwmi~ta tamain vahinkojen !korvaamisesta . . 218
252: ;(Laus. pyyd. työv. v:lta) ........ 204 81. Estlander m. fl., pet. försl. N :o 7:
253: 75. Heikinheimo y. m:, anoon. ahd. N :o Angående beviJjande aN ersärttning
254: r84: Rahaston muodostamiJSesta val- åt finS!k.a medborgare för deras till-
255: tiolainojen myön<tämise:kisi maaseu- godohavanden hos ryslka staten .... 2'19
256: dun ~säililköi,stämisyhty:millle (Laus. 81. Estlander y. m., anom. ehd. N :o 7:
257: pyyd. lalki- ja tal. :v :lta) .......... 206 Korvau'ksen myöntämisestä Suomen
258: 76. Paasivuori y. m., an,oon. ehd. N :o lkansalaisil[e heidän saatavistaan
259: ct16: Vrarojen myöntämi<sestä halli- Vrenäjän valtiolta ................. 220
260: rtu'ksen ikäyterttäväkls·i työttömyyden
261: torjumista varten (LaUB..pyyd. työv.
262: v:lta) ........................... 209 E. Eri aloja koskevia anomusehdo-
263: tuksia.
264: D. Suomalaisten saatavia Venäjän 82. Lehtokoski y. m., edusk. esit. N :o 6:
265: valtiolta koskevia anomusehdotuksia 'Ehdotus laiksi eläkkeistä kans.a'lais-
266: ~<od:all) johdosta tyokykynsä menettä-
267: 77. Kärki y. m., anom. ehd. N :o 3: Ve- neiUe Suomen !kansalaisille sEJkä
268: näläisten sotilasviranomaisten met- !kuolleitten Suomen lkansalaitsten per-
269: sänJI:akkuiden j,a linnoitustö]den sekä heenjäsenille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 223
270: laittomien majoitus,ten aiheuttamien 83. Sillanpää, R. y. m., edUt~k. esi:t. N :o
271: vahinkojen ikorvrarumirsesta . . . . . . . . ~13 8: Ehdotus lailksi luok'kasodas.sa kaa-
272: 78. Vainio, J., ,anom. ehd. N :o 4: Mää- tuneitten tai muuten työkyikyn.sä me-
273: rärahan myönrtfunises·tä venäJ.äirsten nettäneiden työläisten j,a lheiJdän les-
274: rvarustustöiden aiheut<twmien vahin- ik:iensä, sekä orvoik<si ta;i eiättäjää
275: \kojen lkorvawmise'ksi .. ,............ 2'14 vaille jääneiden lasten eläklkei,stä . . 225
276: 719. Ikonen y. m., ,arwm. ehid. N :o 5: 84. Sillanpää, M. y. m., <anoon. ehd. N :o
277: 1VenäläiJsten soti1as:viranoonaisten1 met- 9: Rautateillä vakituisesti työsiken-
278: sänhaJkikuiden ja linnoitustöiden sekä televien työläi<snaisten lUtkemisesta
279: laittomien majoitusten aiheuttamien rauta te1den valkin.aiseen henlkilölkun-
280: vrahin!kojen korvaamisesta ..... : . . 216 taan ............................ 228
281:
282:
283: 111. Lakivaliokunta.
284: A. Rikoslain muuttamista koskevia 3. ll!iilos y. m., edusk. es·it. N :o 11:
285: eduskuntaesityksiä. ,Ehdotus Jaiiklsi Rikoslain 16 luvun
286: Siv. ·214 § :n lk:umoamiSieSta . . . . . . . . . . . . ~41
287: 1. Wiik, mOition N :o 9: Förslag tiH Jrug
288: om av<skaHande av dödsstraffet .... 235
289: 1. Wiik, edUJsk. esit. N :o 9: Ehdotus B. Valtiollisista oloista johtuneita
290: Iailksi 1kuolemanran1gais:tuksen poista- e~skuntaesityksilä ja anomusehdo-
291: tmisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . 237 tus.
292: 2. Hakkila y. m., edusk. esi:t. N.:o 10: Siv.
293: iEhdotus l!!iilks.i Rikosl,ain 16 ~luvun 4. Hakkila y. m., edUJs.k. esit. N :o 1J2,:
294: 2<4 '§ :n kumowmisesta ............ 240 Ehdotus la11ksi vuoden 19<18 'kansa-
295: VIII
296:
297: Siv. Siv.
298: ~aiSISOtaan ooaruottaneiden henki·löi- ta 1!9!2!1, IIDumttami•sesta "Selkä •s·aman
299: den armahtlllllli•sesta .............. 245 lain 7 § :n ikumo!llmisesta . . . . . . . . . . 255
300: 5. Sillanpää, R. y. m., edusk. esit. N :o 9. TaTWVer y. m., anom. ehd. N ::o 79:
301: 37: Ehdotus la~ksi vuoden 1918 Valtiollista laatu.a olevista rikoffisi•sta
302: luok>lmsotaan o.s.aaottaneiden sekä sen viime vuosina tuom:Uttu:jen henkilöi-
303: •jälkeen polii·ttisi.sta syistä tuomittu- den armahtam~sesta ........ ,. . . . . . 257
304: jen henkilöiden a11mahtam~ses·ta ja
305: vireiLlä olevien tällaisten syytteiden
306: C. Eri aloja koskevia anomusehdo-
307: raulkeamaan jättrumisestä . . . . . . . . . . 247
308: tuksia.
309: 6. Aalto y. m., edusk. esit. N :o 14: Eh-
310: dotus laiksi valtiolli•sista syistä, hal- 10. Bengs m. fl., pet. försl. N :o 76:
311: Ennollista tai kurinpitotietä v. 1918 A:rug. etatSIVerlkets ansvarigili.et för
312: j>a 1919 erotettujen valtion virka- samtliga av dess tjänstemän uti
313: miesten ja palvelijain enti•siin toi- tjänsten mottagna e:rusiki1da medel . . 261
314: miinsa taikaisin ottamisesta . . . . . . 250 10. Bengs y. m., >anom. ehd. N :o 76:
315: 7. Hiilos y. m., eduslk. esit. N :o 15: Valtion vastuunalaisuudesta sen vir-
316: \Ehdotus laiiksi vuonna 1918 'käydyn kamiesten vir.assa vrustaanottamista
317: •lu(Jikika•sodan joihd(Jista sekä •sen jäl- yiksity.is·istä varoista ............... 262
318: ikeen V•alt<iollisista syistä erotettujen 11. Bengs m. fl., pet. förnl. N :o 77: Om
319: valtionpalvelijain ja ~vil"kailijain ändring av stadgandena angående
320: virkoihins•a ja entisiin <toimiinsa ,pa- •stäJmnings delgivning . . . . . . . . . . . . 2·63
321: lauttamisesta .................... 251 11. Bengs y. m., anom. ehd. N :o 77:
322: 8. Mäkinen, Hj. y. m., edusk. e•s.it. N :o ·Haasteen ;osananto.a lko!'Jkevain sään-
323: t1:6: Ehdotus •laiksi v:altiorikoso:Ukeuk- nösten muu1ltami.sesta .... ,. . . . . . . . 264
324: sien tuomitsemain rangai•stusten täy- 12. Mannerm!M, .anom. ethd. N :o 78:
325: täntöönpanosta 16 p :nä heinä!kuuta Suomen uJJko-puoleHa solmittujen
326: 1918 .annetun lain 6 § :n, sellaisena avioliittojen oikeudellisen .as.eman
327: ilruin ·oo on tlai•ss•a 21 p :Itä toukoikuu- därjestäJmisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 265
328:
329:
330:
331: IV. Talousvaliokunta.
332: Siv. Siv.
333: ·1. Koivisto y. m., edUlSik. esit. N :o 19: rande ·det mu gällande alkoholtotal-
334: Ehdotus laiksi 27 p :nä syyskuuta förbudets b.ibehållande eller upphä-
335: 1919 annetun EEnkeiuolain 22 § :n vande (Laus. pyyd. per.lakiv :lta) .. 272
336: muuttamisesta ................... •2169 3. Schauman, .anom. ehd. N :.o 81: Kan-
337: 2. Reinikainen y. m., anom. ehd. N :;o sanä•ä:nestyiksen toimi ttamisest.a voi-
338: 80: Aptee:kkien yhteiskunnalli•stutta- ma•ssaolevan a1koholitäJyskieUon !PY-
339: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .2f7:1 :syttämisestä ta.i kumo•amisesta (La us.
340: 3. Schauman, pet. försl. N :o 81: Ang. pyyd. per .lakiv :'lta) . . . . . . . . . . . . . . 27 4
341: ans·tälilande av en folkomröstning rö-
342:
343:
344:
345: V. Laki- ja Talousvaliokunta.
346: A. Kunnallislakien ja kunnallisvero- Siv.
347: tusta koskevien lakien muuttamista .2. Särkkä y. m., edus:k. esit. N :o 22:
348: tarkoittavia eduskuntaesityksiä. Ehdotukset la.~k,si 27 p :nä .marras-
349: Siv. rr.:uuta 1·9,17 .annetun maalaiskuntain
350: 1. Itlconen, edustk. esit. N :o 211: Ehdo- 1 rr.:unnalli.slain 8 j:a 89 § :n muuttami-
351: tukset laei1k•si 1kunnatllisverotusta kos- sesta, laitksi 27 p :nä marra•Sikuuta
352: kevien lakien muuttamisesta ....... 281 1917 annetun 1kaupunlk:ien 'k:unnallis-
353: IX
354:
355: Siv. Sivo
356: Jain ; 9 ja 55 § :n IIDuuttamisesta ja 60 Osterholm, motion N :o 23: Förslag
357: laiksi 27 p :nä marraskuuta 1917 an- till •1ag angående ändrad lydel•se av
358: netun kunnalliseu vaaElain 4 § :n 18 kapo Byggningabalken 0 0 o o 0 0o 0 o 301
359: muuttamisesta . o o o o o o o oo o o o•o o oo.o o 288 6o Osterholm, eduSiko esito N :o 23: Eh-
360: 3o von Born mo flo, a:rwtion N :o 24: dotus .lai:ksi Rakennuskaaren 18 lu-
361: Förslag till lag om ändring .av •kom- vun muuttamisesta toisin !kuulu-
362: o:nunala vallagen av den 27 novem- vaksi o o o o oo 0 o o o oo o o oo o o o o oo o o oo o ·303
363: ber 1917 o o . o o o o o. o o•o o o o o... o .. o o o 291 70 Lohi Yo mo, anomo ehdo N:o 82: Ison-
364: a. von Born Yo m., edusk. esit. N :o 24: jaon loppuunsaattamisesta maan poh-
365: iEhdotus laiksi marmsikuun 27 päi- joisissa kunnissa o o 00 0 0 o o 00 oo 0o o o o <810,5
366: vänä 1917 annetun kunnallisen vaali-
367: lain' muuttamisesta ...... o .. 0 0. 0 o o 29.2 ~~~!P- 00 ehdo N :o ~·3: Verolle-
368: panOISrta Ja ISOJaosta Inann, Enonte-
369: 40 Itkonen Yo m., edusk. esit. N :o 25:
370: kiön ja Utsjoen kunnissa o o o oo o0 o o o 306
371: Ehdotukset lae~ksi kunnallisl.akien
372: ja kunnrulli.sen vaalilain eräiden py- 90 Långström Yo mo, anomo ehdo N :o 85:
373: kälien muuttamisesta o o oo o o oo o o o o o 2193 EsityksP.n antamisesta laiksi huo-
374: neenvuokrasäännöstelystä o oo 0 0oo o o 30'i'
375: B. Eri aloja koskevia eduskuntaesi- ~0, anomo ehdo N:o
376: tyksiä ja anomusehdotuksia. '" 86: RajaseutuJen sivistyksellisten ja
377: taloudellisten olojen kohottamisesta 310
378: :5o Pullinen Yo mo, eduslk. esit. N :o 20:
379: Ehdotus laiksi •vankien kuletuklsesta.
380: (Laus. pyyd. valt.v·ar.v:lta o .. o. o0. 299
381:
382:
383:
384: VI. Sivistysvaliokunta.
385: Oppivelvollisuuslakia, seminaareja ja Si<Vo
386: kansakoululaitosta koskevia edus- 30 Kivilinna, anomo ehdo N :o 87: Suun-
387: kuntaesityksiä ja anomusehdotuksia. nitelman laatimisesta eri kypsyysaa-
388: teille sovelletuillle kursseille raken-
389: 1. Lahdensuo Yo mo, eduslk. es.ito N :o 126: tuvaa :kansakouluopettajaseminaari.a
390: Ehdotus laiksi oppivelvollisuudesta varten .. o o o o o olo oo o o oo o o. o o o o o o oo o o 325
391: 15 p :nä huhtikuuta 1921 annetun 40 Latva~a y o mo, anomo ehdo .N: o 88:
392: •lain 7 § :n muuttamisesta toisin kuu- Kansakoulun .asettamisesta yleiseksi
393: luvaksi 0 o 0 0 0 . 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0,0 0 0 o0 o 0 o•o o 319 pohjakouluksi 0 0o 0 0 0 0 0 0 oo oo0 0 00 0 0 0 328
394: 5o Hannula, Mo Yo mo, anomo ehdo N :o
395: 20 Virkkunen Yo mo, edusk. esito N :o 217: ·89: Ennen eloko 1 päivää 19-21 elä:k-
396: Ehdotus laiksi huillti.lkuun 15 p :nä ikeelle joutuneiden ikansa:koulunopet-
397: 1921 annetun oppivelvolli•s11uslain tajain eläke-eduista 0 0 00 o0 0 0 o; 0 0 0 oo 0 329
398: 7 §:n 3 momentin, 19 §:n 1 momen- 60 Virkkunen Yo mo, anomo ehdo N :o 90:
399: tin ja 20 § :n 3 mo.mentin muuttami- Kirkollisen a1ilmkoulun opettajien
400: sesta toisin kuuluviksi 0 0 o oo 0 0 00 0o o 312[1 eläkkeistä 'o 0 0 00 00 0o o 0 o0 0o o 0 0 0 00 00 o 3131
401:
402:
403:
404: VII. Kulkulaitosvaliokunta.
405: Rautateitten rakentamista koskevia
406: anomusehdotuksiao kirkonky·lien kautta Siilinjärven tai
407: Alapitkän asemalle 0 0o o o0 0 o 0o 0 0olo o .337
408: 10 Reinikka Yo mo, anomo ehdo N :o 9·1:
409: Rautrutien rakentamisesta J oensuus- 20 Estlander, peto fö:rslo N :o 92: An-
410: ta Tai!Paleen, Tuusniemen ja Kaavin gående byggande av järnväg från
411:
412: 2
413: X
414:
415: Siv. Siv.
416: Tammerfors öv,er Härrneenlkyrö m. fl. 8. Kares, anom. ehd. N:o 100: Rauta-
417: orter till Kristinestad ........... . tien rakentamisesta .Mi:kikeEstä Itä-
418: 2. Estlander, anom. ehd. N:o 92: Rau- Hämeen lävitse Päijänteen yli Tu-
419: tatien ra!kentamiaes,ta Tampereelta renkiin tai Riihimäelle .. •.........• 358
420: Hämeenkyrön y. m. paikk,a:kuntain 9. K.P,jvuranta y. m., anom. ehd. N :o
421: kautta Kristiinankaupunkiin ..... . ---101: Råutatien rakentarrnisesta Ro-
422: vaniemen kil1konikyJä,s,tä Kemijärvel-
423: 3. Estlander m. fl., pet. förSil. N :o 94:
424: le .............................. . 360
425: A.ngående byggande av järnväg från
426: 10. lnborr, pet. förSil. N :o 102:: An-
427: 1Björnebo·rg IVi,a ,RJ-i,stin,estad-Vasa
428: -Nykarleby till Bennäs station ... gående byggande av järnväg från
429: Suolahti station över Saarijärvi
430: 3. Estlander y. m., anom. ehd., N :o 94: m. fl. orter till Bennäs etation .....
431: Rautatien rakentamises,ta Porieta 10. lnborr, anom. ehd. N :o 102: Rauta-
432: Kristiinanlkaupungin-Na,a<san-Uu- tien ra1kentamisesta Suolahden ase-
433: denkaarlepyyn kautta Pännäi,sten malta Saarijärven y. m. paik!ka:kun-
434: asemalle ...... ·'· ................. . tain kautta Pännäisten asemalle ...
435: 4. Vesterinen y. m., anom. ehd. N :o 95: 11. Pesonen, A. y. m., anom. ehd. N :o
436: Rauta tieyhd1s,te1män Riihimäki- Jy- ._,-fl!T: Pohjoisimman Suomen rauta-
437: väskylä, Suolahti-Haapajärvi ra- teiden rakentamisesta ....... •..... . 363
438: kentamisesta .................... . 315<1 12. Vainio, J. y. m., anom. ehd. N :o
439: 5. J askari, A. y. m., anom. ehd. N :o 916: 104: Rautat.ien raikentamisesta Hel-
440: Rautatien ra!IDentamisesta Koikkolas·t,a 'singisrt.ä Po.rvoon j,a Haminan kautta
441: Suolahteen ..................... . Viipuriin ....................... . 366
442: 6. Pulkkinen, Y. y. m., anom. ehd. N :o 1;3. Manner y. m., anom. ehd. N :o 1015:
443: 98: Rautatien ra!kent.rumisesta Epi- Rautatien rakentamisesta Lappeen-
444: län pysäkiltä Seinäjoen asemalle ... 3154 rannasta Vuoksenni,skan-Rautjär-
445: 7. EsTeola y. m., anom. ehd. N :10 99: ven-Simpeleen kautta Eiisenvaar:m
446: Alustavien tutkimusten rtoimittami- tai ,Syväoron asemalle ........... .
447: sesta rautatien rakentfrmiseksi Vilp- 14. _.f.;JJl,Jd.,.~_!!L·, anom. ehd. N :o 106:
448: pulan asemalta Jämsänikosken teh- ~autatien:-· rrukentamises•ta Kontio-
449: taille ............................ . 3i57 mäeltä Kemijärvelle ............... .
450:
451:
452:
453: VIII. Maatalousvaliokunta.
454: A. Vuokra-alueiden ,}unastuslakia. ja Siv.
455: maanvuokraoloja koskevia edus- sista vuoikm-a1ueiden lunas·tamisesta
456: kuntaesityksiä. annettuun lakiin . . . . . . . . . . . . . . . . . 383:
457: Siv. 4. Åkerblom, motion ·N :o 31: FöriSlag
458: 1. H arvala y. m., eduS:k. esi1t. N :o 2:S: tiH l,ag innehållande särslkilda änd-
459: :Ehdotus l.ai1kisi eräiden lunastustoi- ringar till lagen av den 12 mam' 1909
460: mlnnan alaisena olevien vuoikra~aiu angående lega av torp, landbolägen-
461: eiden vuokran suorituksesta . . . . . . . 37·5 het och bakstuguområde ....... ·'. . 3,8'7
462: 2. Myllymäki y. m., edusik. esit. N :;o 4. Åkerblom, edusk. es,it. N :.o 31: Eh-
463: 29: Ehdotus lailksi l~kaikuun 1:5 dotus. 'laiksi erinäi•sistä muutolksista
464: p :nä 1918 vuokra-alueiden ·lunasta- ,maailisikuun 12 päivänä 1909 torpan.
465: mieesta annetun [ain 1 § :n muutta- lampuotitilan ja tmäkitupa-alueen
466: misesta toisin kuuluvaksi ........... 377 vuokrauksesta annettuun lakiin . . . . 39H
467: 3. Åkerblom, motion N :o 30: Förslag 5. H arvala y. m., anom. ehd. N :o 108:
468: till lag om tillägg och ändringar i Laitumen hankkimisesta maaiSeudun
469: [agen angående inlösen av legoområ- pieneläjille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 393
470: den .................•............. 3179 6. Marttila y. m., anom. ehd. N :o 109:
471: 3. Åkerblom, edusk. esit. N :o 30: Eh- Lisämaan antamisesta itsenäi,styneil-
472: dotus laiksi IisäY'kisistä Ja muutok- le pikkutorpille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 395
473: XI
474:
475: B. Asutustoiminnan edistämistä tar- Siv.
476: ~koittavia anonmsehdotu'ksia. uudismaitten rui&-, ohra- ja ikaura-
477: Siv. :s:adon ostamiseen vuosina 1923-
478: 7. Å~R~,i,J;r:~ m., anom. ehd. N :o 110: 19:215 .........................•.. 405
479: ~apin lkibirukunnassa sijaitsevien vir- ,_.... 10.""!,siiieFn, ,alij~~· ehd. N :? 111: Ma_a-
480: katalojen ti1lusten rperuut:tami:seeta !taJouskouiun perustamJJsesta Lap1n
481: valtiolle luovu tettavi1ksi til,a ttomalle kihlakuntaan .................... 4(}7
482: väestölle ........................ . 399 11. Åkerblom, pet. försl. N :o 1121: An-
483: 8. Hiidenheimo y. m., anom. ehd. N :o gåerrde åtgärder för fisikerinäringens
484: 113: Komitean a:settamisesta valmi:s- utvecMande och fi,sikeribefolknin:gens
485: ta:maan ehdotusta l:aiiksi asutustoi- tryggande . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 408
486: minnan kehittämiseksi ........... . 400
487: 11. Åkerblom, anom. ehd. N :o 112: Ka-
488: lastuselinkeinon kehittämistä ja ika-
489: C. Eri aloja koskevia anomusehdo- la.stajaväestön turv:arumista tar!koitta-
490: tuksia.. viin toimenpiteisiin ryhtymisestä .. 4:11
491: 9. Niukkanen y. m., anom. ehd. N :o
492: 107: Määrärahan myöntämisestä
493:
494:
495:
496:
497: IX. Työväenasiainvaliokunta.
498: .\. Työaikaa koskevia eduskuntaesi- Siv .
499: tyksiä ja anomusehdotuksia. .turmavakuutuk·sesta 1.8 pa1vana elo-
500: Siv. ikuuta 1917 annetun asetuksen 1 § :n
501: 1. Paasivuori y. m., edu:s'k. esit. N :o muuttamisesta .................. 438
502: 35: Ehdotus laiksi ikahdeiksan tunnin 8. Paasivuori y. m., anom. ehd. N :o
503: työajasta 14 ·päivänä eloikuuta 1918 123: Sairaus-, hautaus- ja äitiysva-
504: annetun lain muuttamisesta ....... 4'19 ikuutuksen ynnä työkyvyttömyys- ja
505: 2. Kankari y. m., edusk. esit. N:o 13: vanhuuselä:kkeiden ·säätämi:sestä .... 440
506: Ehdotus laiksi 1kahdeban tunnin
507: työaj·asta 217 [) :nä ma,rrasikuuta 1917
508: annetun lain 3, 9, 11 ja 12 §§ :n C. Työväen työ- ja palkkausoloja
509: muuttamisesta .................. . 421 koskevia anomusehdotuksia.
510: 3. Paasivuori y. m., eduslk. es:it. N :o 33:
511: Ehdotus la~ksi työajasta ma:a- ja :ko- 9. Paasivuori y. m., anom. ehd. N :o
512: titaloudessa ..................... . 4124 114: Komi'tean asettamisesta ~laati
513: 4. Kankari y. m., edusk. esit. N:o 36: maan la'kia palkkala:utakunnista, jot-
514: 1Ehdotus, laiksi lasten ja nuorten hen- ika s·aisivat määrätä alimmat palkat 449
515: kilöiden työajasta ............. ·' .. 427 10. Paa8ivuori y. m., anom. ehd. N ;.o
516: 5. Paasivuori y. m., anom. ehd. N :o 115: Valtion työläisten paH:;ka uso:l o-
517: 1.17: Esityben ·antrumisesta säännölli- jen työehtosopimuksilla järjestämi-
518: sen yötyön poistamisesta kirja- ja sestä ............................ 450
519: kivirpain:oammattidalta ........... . 432 11. Sillanpää, R. y. m., anom. ehd. N :o
520: 121: Esityksen. antamisesta laiksi,
521: jon1ka mukaan työntekijöille suku-
522: puoleen 'ka:tsomatta turvata,an samas-
523: B. Työväen vakuutusta koskevia
524: ta työstä sama palkka . . . . . . . . . . . . 451
525: eduskuntaesityksiä ja anomusehdotus.
526: 12. Paasivuori y. m., anom. ehd. N :o
527: 6. Paasivuori y. m., edusk. esit. N :o 118: Työriidoista aiheutuvien työ-
528: 32: Ehdotus laiksi vangin tapatur- väen :asunt,oepäikohtien poistamisesta 453
529: malkorvauksesta ................... 435 13. Wiik, pet. försl. N :o 124: Om för-
530: 7. Paasivuori y. m., edu:sk. esit. N :o ,slag ti'll lag angående ,sjömännens
531: 34: Ehdotus laiksi työväen tapa- arbet.sför:hå:llanden . . . . . . . . . ... . . . 454
532: XII
533:
534: Siv. Siv.
535: 13. Wiik, anoon. ehd. N :o 1124: :Meri- voimaanpanoa koskevan asetulksen
536: miesten työoloja 'koskevan lakiehdo- 6 § :n muuttami,sesta . . . . . . . . . . . . . . 461
537: tuksen antamisesta ........ ,...... 456 15. Aalto y. m., anom. ehd. N :o 120:
538: Ammattientarkastajain luvun li,sää-
539: a:nisestä ja ammattientar,kastuksen
540: D. Eri aloja koskevia anomusehdo- uudelleen järjestämisestä . . . . . . . . . . 462
541: tuksia. 16. Keto y. m., anom. ehd. N :o 122:
542: 14. Paasivuori y. m., ,anom. ehd. N :o Lii1keneu vostojärjestelmän toimeen-
543: H9: Työttömyyshssoista 2' päivänä panemisesta SuomesiSia . . . . . . . . . . . . 464
544: marraskuuta 1917· annetun .asetuksen
545:
546:
547:
548: X. Sotilasasiainvaliokunta.
549: 1. Långström y. m., eduslk. esit. N :o
550: 18: Ehdotus laiksi suojeluO"kuntajär-
551: jestön hajoittamisesta . . . . . . . . . . . . 469
552: •• ••
553:
554: VALTIOPAIVAT
555: 1922
556:
557: LIITTEET
558: 1
559:
560: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
561: EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUS~
562: EHDOTUKSET
563:
564:
565:
566:
567: HELSINKI, 1922
568: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
569: Erinäisiä eduskuntaesityksiä ja anomus . .
570: ehdotuksia.
571: 1,1. - llotion N :o 17.
572:
573:
574:
575:
576: Se.hauman: Förslag till lag om titlars och ordnars för-
577: länande.
578:
579:
580: Till Riksda.gen.
581:
582: Hänvisa.nde till ett a.v mig vid 1921 års 1921, Liit-teet, s. 113 o. ff.), får vördsamt
583: riksdag inlämnat motionsförslag, vilket jag ånyo föreslå, att Riksdagen ville an-
584: icke av lagutskottet hann behandlas (Vp. taga följande
585:
586:
587:
588: Lag
589: om mtlars ooh ordnars förlänande.
590:
591: I enlighet med Riksdagens beslut stadgas härmed:
592:
593: § 1. teeken för tapperheti fält utdelas åt finska
594: Förlänandet av titlar, som icke äro före- medborgare, enligt vad därom särskiltstad-
595: nade med ämbeten eller tjänster, upphör. gas.
596: Universitet eller annan högskola må fort- N y;a ordnar må icke stiftas.
597: farande utdela lärda grader i enlighet med
598: vad därom ar eller varder stadgat. § 3.
599: Denna lag träder i kraft den
600: § 2.
601: Ordensutmärkelser kunna förlänas en-
602: clast åt utlänningar. Dock må utmärkelse- Helsingfors, den 21 september 1922.
603:
604:
605: Georg Schauman.
606: 6
607:
608: 1,1. - Edusk. esit. N:o 17.
609:
610: Suomennos.
611:
612:
613:
614:
615: Schauman: Ehdotus laiksi arvonimien ja ritarimerkktien
616: antamisesta.
617:
618:
619: E .(11 u s k u n: n a 11 e.
620:
621: Viita,teru 1912'1 vuoden va1ltiQPäiviHä te·ke- tinyt käsitelilä, sataiJJ kunni.oitta;vasti uudes-
622: määni eduS'kuntae:sitykseen (Vp. 192'1, Liirt- taa.n ehdottaa, että Eduskunta. taht.oisi hy-
623: teet s. 11:3 ja ss. ), jota. la:kiiVa!liokunta ei eh- väksyä seuraa:va1n J,a;in:
624:
625:
626:
627: Laki
628: a.rvonimien ja ritarimerkkien antamisesta.
629:
630: Eduskunnan päiä:t~ksen mukaisesti säädetään täteru:
631:
632: 1 §. ulkomaa:laisille. Olkoon kuitenkin, srullittu
633: Virkoihin kuulumattomien arvonimien jakaa SuonHill karusa.laisille kunnilatme!'lk-
634: anta.minen lak:ka'a. kejä sodassa osoitetusta urhoollisuudesta,
635: Yliopisto tai muu kolfkl€\aikoulu &3!a edel- sen muka'an mi,tä siitä erikseeru säädetään.
636: leenkin a.nltaa oppia:rv•oja, sen mwkmm, mitä Uusia ritarikunti.a älkoön perust:ettak:o.
637: siit.ä on sä:ad•ett\Y tai sälooetäiän.
638: 3 §.
639: 2 §. Tä:mä laki. a!Stuu voimaa'n
640: Ritarimerkkejä v·ol!ifaan a•nta:a ainoastaan
641:
642:
643: Helsingissä, syyskuun :21 p~äivälnä 19:22.
644:
645: Georg Schauman.
646: 7
647:
648: I ,2. - Edusk. esit. N :o 7.
649:
650:
651:
652:
653: Vainio, V. y. m.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon
654: perusteista.
655:
656:
657: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
658:
659: Sinä aikana, jolloin Suomen nykyinen oikeudet kuin isännillä, että he voivat va-
660: hallitusmuoto samoin kuin siihen liittyvä paasti yhdistyä, pitää kokouksia, julkaista
661: valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki sekä muut sanomalehtiä ja kirjallisuutta j. n.e. Mutta
662: perustuslainluontoiset säädökset ovat olleet todellisuudessa tämä ei takaa mitään sa-
663: voimassa, on käynyt täysin riittävästi sel- manarvoisuutta, sillä työväenluokalla olisi
664: ville, että Suomen nykyään voimassa ole- tärkeintä omistaa ei ainoastaan paperilla
665: vat perustuslait ovat kelvottomat takaa- olevia oikeuksia vaan myöskin mahdolli-
666: maan sitä kehitysmahdollisuutta, joka Suo- suus niiden toteuttamiseen. Mutta juuri.
667: men kansalle ja varsinkin sen työtäteke- tätä mahdollisuutta ei työväestöllä ole,
668: välle väestölle on välttämätön. Sen vuoksi, niin kauan kuin kaikki taloudellinen valta
669: jos Eduskunta tahtoo valvoa Suomen kan- on porvariston kä:sissä. Työväestö jää
670: san parasta, olisi Eduskunnan hyväksyt- aina alakynteen kaikkiin välineisiin näh-
671: tävä maallemme uusi perustuslaki, joka ra- den, joita valtiollisessa toiminnassa tarvi-
672: kentuu nykyaikaisemmille periaatteille. taan ja ennen kaikkea ovat he heikommalla
673: Maamme nykyinen hallitusmuoto on puolella sen vuoksi, että kapitaali muodos-
674: menneen ajan hallitusmuotoja ja se tukee taa voimakkaan vallan ja houkutuksen,
675: sellaista tuotantotapaa, jonka historia on joka vetää puoleensa monesti alkuaan re-
676: jo tuominnut häviämään. Sitä sanotaan hellisenkin työläisen ja työväen luottamus-
677: kansanvaltaiseksi eli demokraattiseksi ja miehen. Tästäpä johtuu, että demokraat-
678: se onkin muodollisesti demokratian kan- tisimpienkin tasavaltojen parlamenteissa
679: nalla. Käytännössä tämä porvarillinen de- enemmistön muodostavat porvariston joko
680: mokratia ei kuitenkaan merkitse työläisille julkiset tai salaiset asiamiehet. Tässä
681: muuta kuin että he saavat kerran kolmessa toistuu poliittisella alalla sama näennäinen
682: vuodessa laskea uurnaan vaalilippunsa. ja ainoastaan näennäinen tasa-arvoisuus,
683: Kaikkein demokraattisimmissakaan tasaval- joka vallitsee taloudellisella alalla, työn-
684: loissa ei tämä valtiollisen oikeuden myön- antajan ja työntekijäin välillä työsopi-
685: täminen ole voinut vapauttaa työväestöä musta päätettäessä. Sopimusvapaus on
686: taloudellisesta orjuudesta. Porvarillisen olemassa, sillä työmiehellä on vapaus va-
687: demokratian työväestölle myöntämät oi- lita työnantajansa, mutta tämäkin vapaus
688: keudet ovat ainoastaan näennäisiä oikeuk- on vain paperilla. Todellisuudessa työn-
689: sia. Paperilla on, että työläiset voivat va- antajalla on vapaus ottaa tai olla ottamatta
690: lita edustaj'ansa eduskuntaan aivan va- työmies työhön, mutta työ;r:niehen on pakko
691: paasti, että heillä on aivan samanlaiset ruveta palvelukseen.
692: 8 1,2. - Hallitusmuodon perusteet.
693:
694: Toisin on asema yhteiskunnassa, jossa äänestys- ja vaalioikeus on kaikilla 18
695: kaikki poliittinen ja taloudellinen valta on vuotta täyttäneillä, paitsi erikoisesti mää-
696: työtätekevän väestön käsissä, jossa vallit- rätyillä tuottamattomilla tai muuten va-
697: see työväestön valta ja jossa työväestö hingollisilla yhteiskunnan jäsenillä. Jo-
698: käyttää tätä valtaansa valitsemiensa neu- kaisen neuvostoon valitun voivat hänen
699: vostojen kautta. Neuvostovalta toteuttaa valitsijansa kutsua koska hyvänsä takai-
700: uuden, paljon todellisemman demokratian sin ja lähettää hänen sijaansa toisen. N eu-
701: muodon, proletaarisen demokratian. Tä- vostovaltioissa työväenjoukot eivät ainoas-
702: män proletaarisen demokratian ytimen taan valitse, vaan ottavat myös osaa hal-
703: muodostaa se, että se perustuu tuotanto- lintoon siten, että tähän hallintoon vede-
704: välineiden siirtymiseen työläisten käsiin, tään osallisiksi kaikki työväenjärjestöt.
705: että yhteiskunnan hallinto tapahtuu työ- On selvää, että ensimäisenä askeleena so-
706: väenjärjestöjen avulla ja että kaikki ääni- sialistisen neuvostovaltion 1uomisessa on
707: ja vaalioikeus on kielletty yhteiskunnan oleva tuotantovälineiden kuten maan, met-
708: loiseläjiltä, joutilaalta ja tuottamattomalta sän, veden, kaivoksien ja muun tuotanto-
709: väestönosa! ta. pääoman julistaminen yhteiskunnan omai-
710: Tällaiseksi sosialistiseksi neu vostotasa- suudeksi, yksityispankkien lakkauttami-
711: vallaksi olisi Suomen tasavalta viipymättä nen, yleisen työvelvollisuuden maaraa-
712: julistettava. Oleellista neuvostovallalle on, minen ja porvarillisen sotalaitoksen ja
713: että paikalliset työväenneuvostot valitse- suojeluskuntain lakkauttaminen.
714: . vat koko maata käsittävän edustajakokouk- Esitetyillä perusteilla ehdotamme
715: sen, joka taas valitsee maan hallituksen.
716: Paikallisten neuvostojen vaalit tapahtu- Eduskunnan hyväksyttäväksi
717: vat kyläkunnittain tai työpaikoittain ja seuraavan lain:
718:
719:
720:
721: Laki
722: Suomen hallitusmuodon peoo!Steista.
723:
724: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 20 päivänä heinäkuuta
725: 1906 annetun valtiopäiväjärjestyksen 60 §:ssä määräämällä tavalla, säädetään täten:
726:
727: 1 §. korvausta, yhtäläisen maankäytön perus-
728: Asettaen päätehtäväkseen toisen ihmisen teilla;
729: toista vastaan harjoittaman kaikkinaisen b) Kaikki metsät, kaivokset, vesivoima
730: riistämisen lopettamisen, yhteiskunnan ja vesistöt, samaten kaikki tuotantotarkoi-
731: luokkajaon täydellisen poistamisen, yhteis- tuksiin kelpaava elollinen ja eloton irtai-
732: kunnan sosialistisen järjestyksen vakiin- misto ja maataloudelliset laitokset juliste-
733: nuttamisen ja sosialismin voiton saavutta- taan kansallisomaisuudeksi;
734: misen julistetaan täten: c) kaikki pankit siirretään Neuvostoval-
735: a) Toteuttaaksemme maan yhteiskun- lan omaisuudeksi;
736: nan haltuun ottamisen lakkautetaan yksi- d) yhteiskunnan loiskerrosten hävittä-
737: tyisomistus maahan ja koko maaomaisuus miseksi ja talouden järjestämistä varten
738: julistetaan yhteiskunnalliseksi omaisuu- saatetaan voimaan yleinen työvelvollisuus;
739: deksi ja luovutetaan se työtätekeville ilman e) työtätekevien joukkojen täydellisen
740: '!,2. - Vainio, V. y. m.
741:
742: vallan turvaamiseksi julistetaan entinen so- dellisen ja kaikin puolin maksuttoman ope-
743: talaitos sekä suojeluskunnat lakkautetuiksi. tuksen ja sivistyksen hankkimisen.
744:
745: 2 §. 7 §.
746: Suomi julistetaan täysivaltaiseksi sosia- Suomen Sosialistinen Neuvosto-Tasa-
747: listiseksi Neuvosto-Tasavallaksi. Kaikki valta tunnustaa työn kaikkien kansalaisten
748: valta Suomen Sosialistisen Neuvosto-Tasa- velvollisuudeksi ja julistaa tunnuslau-
749: vallan alueella kuuluu kaupunkien ja maa- seeksi: ,Joka ei työtä tee, hänen ei syö-
750: seudun Neuvostojen kautta yhteeenliitty- mänkään pidä".
751: neelle maan työväestölle.
752: 8 §.
753: Pitäen lähtökohtanaan kaikkien kansojen
754: 3 §.
755: työtätekevien solidaarisuutta Suomen Neu-
756: Työtätekevien todellisen omantunnon-
757: vosto-Tasavalta antaa kaikki Suomen kan-
758: vapauden turvaamiseksi eroitetaan kirkko
759: salaisten valtiolliset oikeudet ulkomaalai-
760: valtiosta ja koulu kirkosta, mutta uskon-
761: sille, jotka asuvat Suomen Neuvosto-Tasa-
762: nollisen ja uskonnon vastaisen aatteen le-
763: va;l:lan ~alueel:lta työtä rt:€,bJd~n ja kuuluvat
764: vittämisen vapaus tunnustetaan kaikille
765: työväenluokkaan tai vierasta työtä teke-
766: kansalaisille.
767: mättömään maalaisväestöön, ja antaa pai-
768: kallisille N euvostoille oikeuden myöntää
769: 4 §. tällaisille ulkomaalaisille ilman minkään-
770: Työtätekevien todellisen mielipiteen lau- laisia vaikenttavia asianhaaroja Suomen
771: sumisvapauden turvaamiseksi Suomen kansalaisoikeudet.
772: Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta hävittää
773: sanomalehdistön riippuvaisuuden paa- 9 §.
774: omasta ja antaa työväenluokan ja maalais- Korkein oikeus Suomen Sosialistisessa
775: köyhälistön käsiin kaikki teknilliset ja Neuvosto-Tasavallassa kuuluu Neuvostojen
776: aineelliset välineet sanomalehtien, lentoleh- Yleissuomalaiselle Edustajakokoukselle ja
777: tisten, kirjojen ja kaikkien muiden paino- kokouksen väliaikoina Yleissuomalaiselle
778: tuotteiden julkaisemista varten, sekä takaa Toimeenpanevalle Keskuskomitealle.
779: niiden vapaan levittämisen koko maassa.
780: 10 §.
781: 5 §. Neuvostojen Yleissuomalainen Edustaja-
782: Todellisen kokoontumisvapauden turvaa- kokous, jäsenluvultaan 200, kokoonpan-
783: miseksi työtätekeville Suomen Sosialistisen naan läänien neuvostojen edustajista ja ko-
784: Neuvosto-Tasavallan kansalaisille jättää koontuu kahdesti vuodessa, helmi- ja syys-
785: Suomen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta kuussa.
786: työväenluokan ja maalaisköyhälistön käy-
787: tettäväksi kaikki kansankokousten järjes- 11 §.
788: tämiseen soveliaat huoneustot kalustoineen, Edustajakokouksen välisenä aikana Ta-
789: valaistuksineen ja lämpöineen. savallan korkeimpana valtana on Yleissuo-
790: malainen Toimeenpaneva Keskuskomitea,
791: 6 §. jonka valitsee Neuvostojen Yleissuomalai-
792: ll'aatakseen työtätekeville todelliseen tie- nen Edustajakokous ja jonka jäsenmäärä
793: tämiseen pääsyn Suomen Sosialistinen Neu- on 50 henkeä. Yleissuomalainen Toimeen-
794: vosto-Tasavalta asettaa tehtäväkseen täy- paneva Keskuskomitea on toiminnassaan
795:
796: 2
797: 10 1,2. - Hallitusmuodon perusteet.
798:
799: vastuunalainen Neuvostojen Yleissuoma- 14 §.
800: laiselle Edustajakokoukselle. Edustajat Neuvostojen Yleissuomalaiseen
801: Edustajakokoukseen valitaan läänien neu-
802: 12 §. vostokokouksissa kokouksen jäsenistä.
803: Yleissuomalainen Toimeenpaneva Kes- Läänin neuvostokokoukseen, joka asettaa
804: kuskomitea asettaa jäsenistään Valtioneu- läänin hallintoa varten Läänin Toimeen-
805: voston' Suome~n 18osialistiJS>e~n N euV'osto-Ta- panevan Keskuskomitean, valitaan edusta-
806: savallan asioiden hallintoa varten. Val- jat kaupunki- ja maalaiskuntain edusta-
807: tioneuvoston jäsenet ovat eri ministeriöiden jain kokouksissa.
808: johtajina. Kunnan edustajain kokoukseen, joka
809: 13 §. asettaa kunnallishallintoa varten kunnan-
810: Neuvostojen Yleissuomalaisen Edustaja- valtuuston, valitaan jäsenet kunnan alueen
811: kokouksen ja Yleissuomalaisen Toimeenpa- kylä- ja tehdasneuvostojen kokouksien
812: nevan Keskuskomitean toimivaltaan kuulu- edustajista.
813: vat kaikki kysymykset, joilla on yleisval-
814: tiollinen merkitys, kuten: 15 §.
815: a) Suomen Sosialistisen Neuvosto-Tasa- Läänin Neuvostokokouksilla on oikeus
816: vallan lakien vahvistaminen, muuttaminen lakkauttaa edustajavaltuudet valitsemai-
817: ja kumoaminen; taan Yleissuomalaisen Edustajakokouksen
818: b) Suomen Sosialistisen Neuvosto-Tasa- edustajalta, joka toimii vastoin valitsijainsa
819: vallan koko sisä- ja ulkopolitiikan yleinen antamia määräyksiä tai joka muutoin kat-
820: ohjaaminen; sotaan edustajatoimeensa sopimattomaksi.
821: c) Suomen Sosialistisen Neuvosto-Tasa- Sama oikeus olkoon Kunnan Edustaja-
822: vallan rajojen määrääminen ja muuttami- kokouksilla valitsemiinsa Läänin Neuvos-
823: nen ja samaten maa-alueiden luovuttaminen tokokouksen edustajiin nähden sekä kylä-
824: tai sille kuuluvista oikeuksista luopuminen; ja t.ehidasneuvostojen kokouksilla valitse-
825: d) Neuvosto-Tasavallan uusien liittojä- miinsa kunnan edustajiin nähden.
826: senien ottaminen Suomen Sosialistisen
827: Neuvosto-Tasavallan yhteyteen ja sen eri 16 §.
828: osien Suomen Liitosta eroittaminen; Oikeutettuja valitsemaan edustajia N eu-
829: e) Suhteet ulkovaltoihin sekä sodan ju- vostoihin tai tulemaan valituiksi ovat
830: listaminen ja rauhan solmiaminen; kaikki Suomen Sosialistisen Neuvosto-Ta-
831: f) Koko kansantalouden ja sen eri haaro- savallan kansalaiset, jotka ennen vaalipäi-
832: jen yhteisen suunnitelman ja perusteiden vää ovat täyttäneet 18 vuotta, paitsi seu-
833: määrääminen Suomen Sosialistisen N eu- raavat:
834: vosto-Tasavallan alueella; a) henkilöt ,jotka käyttävät palkkatyö-
835: g) Suomen Sosialistisen Neuvosto-Tasa- voimaa voittoa saadakseen;
836: vallan tulo- ja menoarvion vahvistaminen; b) henkilöt, jotka elävät työtätekemättä
837: h) Verojen ja maksujen määrääminen; saaduilla tuloilla, kuten pääomankoroilla;,
838: i) Suomen Sosialistisen Neuvosto-Tasa- liiketuloilla, omaisuudesta saaduilla an-
839: vallan aseellisten voimien järjestämisperus- sioilla t. m. s.
840: teiden määrääminen; c) yksityiskauppiaat ja välittäjät;
841: j) Valtioneuvoston jäsenten nimittäminen d) entiset keskuspoliisin (ohranan) pal-
842: ja eroittaminen sekä puheenjohtajan mää- veluksessa olleet sekä suojeluskuntalaiset
843: rääminen; kymmenen vuoden kuluessa tämän lain
844: k) Armahtamisen oikeus. voimaan astumisesta;
845: 1,2. - Vainio, V. y. m. 11
846:
847: e) piispat ja papit; 17 §.
848: f) henkilöt, jotka säädetyssä järjestyk- Tämän lain täytäntöönpanoa koskevien
849: sessä ovat julistetut mielivikaisiksi tai hol- määräysten antaminen jätetään väliaikai-
850: houksen alaisiksi; selle Yleissuomalaiselle Toimeenpanevalle
851: g) henkilöt, jotka ovat tuomitut koron- Keskuskomitealle, jonka jäsenet, 50 luvul-
852: kiskomisesta tai keinottelusta tai törkeistä taan, Suomen Eduskunta nimittää Suo-
853: rikoksista, tuomion määräämän ajan ku- men Ammattijärjestön esittämistä henki-
854: luessa. löistä.
855:
856:
857:
858: Helsingissä, syyskuun 21 päivänä 1922.
859:
860:
861: VUlle V amio. Peklka Nurmiran1Ja.
862: August Rytkönen. Hilda Hannooen.
863: Laura !Numminen. Hj. Mäkinen.
864: E:lin Fagerholm. Rosa Sillanpää.
865: Väinö Hannula. J. Vesterlund.
866: Lempi 'l'uomi. Emmi Mälrelin.
867: Krlli8Jl'lo Lamp.inen. Kwle Kankmi.
868: Yrjö V alk:'lllma. J,aaJdro Enqvist.
869: Alberrt Kallio. T. Hj. Långström.
870: Toivo Aronen. Anrtti J. NahkJala.
871: Antti Kr~m~rne. Hannes Pulkkinen.
872: K.ane Toppinen. Frans Hölos.
873: Aug. Koivisto.
874: 12
875:
876: l,s. - A.nom. ehd. N :o 1.
877:
878:
879:
880:
881: Ryömä: Valtion Ja kirkon erosta.
882:
883:
884: E d u s k u n n a 11 e.
885:
886: Se uskonnonvapauslaki, joka yli vaalien mukaisesti toteuttaa nykyisen valtion ja
887: lepäämässä olleena tullee näillä valtiopäi- kirkon riippuvaisuussuhteen vallitessa, että
888: villä hyväksytyksi, merkitsee ratkaisevaa myöskin evankelis-luterilaisen kirkon oman
889: askelta omantunnon- ja uskonnonvapauden sisäisen vapaan kehityksen kannalta olisi
890: tiellä, se kun toteu'ttarsi hallitusmuodon näin ollen oleellisen tärkeätä toteuttaa
891: periaatteen, että kansalaiset voivat va- mahdollisimman pian valtion ja kirkon ero.
892: kaumustaan noudattaen joko kuulua johon- On kyllä tunnettua, että evankelisluterilai-
893: kin uskonnolliseen yhdyskuntaan tai olla sen kirkon jäsenten keskuudessa on paljon
894: kuulumatta mihinkään seUaiseen. Mutta s~l1aisia pimeitä voimia, jotka eivät kan-
895: mainittu laki voimaanastuneena tulisi saat- nata edes yleistä omantunnon- ja uskon-
896: tamaan jo nykyoloissakin tärkeän kysy- nonvapautta, saati että olisivat valmiita va-
897: myksen valtion ja kir'kon erosta vielä ak- pauttamaan valtion ja yhteiskunnan oman,
898: tualisemmaksi. Silloin tulisi nim. varsi- erikoisaseman saavuttaneen kirkkonsa hol-
899: nainen valtiokirkkomme, evarrkelis-luteri- houksenalaisuudesta. Mutta eduskunnan
900: lainen kirkko, toiselta puolelta nauttimaan ja hallituksen täytyy seisoa korkeammalla
901: suuria etuja valtiolta ja toiselta puolelta tasolla. Rohkenen näin ollen ehdottaa,
902: olemaan monissa suhteissa riippuvainen
903: valtiosta, jorrka kansalaisista entistä suu- että eduskunta päättäisi kehoittaa
904: rempi määrä olisi mainittuun kirkkoon hallitusta,
905: kuulumattomia. Samalla tulisi evankelis- että hallitus viipymättä valmis-
906: luterilaisen kirkon erikoisasema muihin us- taisi kysymyksen valtio'4 ja kirkon
907: kontokuntiin nähden entistä räikeäm- erosta ja antaisi eduskunnalle esi-
908: mäksi. Sekä yleisen uskonnonvapausperi- tykset laeiksi tämän eron toteutta-
909: aatt-een, jota ei voida käytännössä johdon- mista 1mrten.
910:
911:
912: Helsingissä, syyskuun 1"1 päivänä 1922.
913:
914:
915: Haooes Ryömä.
916: 13
917:
918: 1,4. - ,Pet. försil. N :o 2.
919:
920:
921:
922:
923: Schauman: .Angående inrättandet av ett lagråd.
924:
925:
926: Tila R :i k s d' a. ge n.
927:
928: Hänvisande till ett av mig vid 1920 års vars uppgift bleve att granska alla
929: riksdag inlämnat petitionsförsiag, vars be- viktigare lagförslag, innan de av
930: handling a v grundlagsutskottet icke vid Regeringen till Riksdagen överläm-
931: nyssnämnda eller vid 1921 års riksdag med- nas, ävensom angående härav föran-
932: hanns (Vp. 1920, Liitteet, s. 37 o. ff.), får ledda ändringar i Regeringsformen
933: vördsamt jag föreslå, av den 17 juli 1919 och lagarna om
934: högsta domstolen och högsta för-
935: att Riksdagen måtte uppmana Re- valtningsdomstolen av den 22 juli
936: geringen att avlåta proposition an- 1918.
937: gående inrättandet av ett lagråd,
938:
939: He•lsingfors den 21 september 1922.
940:
941:
942: Georg Schauman.
943: 14
944:
945: 1,4, - Anom. ehd. N :o 2. Suomennos.
946:
947:
948:
949:
950: Schauman: Laintarka.stuskunnan perustamisesta.
951:
952:
953: Ed u ~ k :U tn n a 11 e.
954:
955: Viit•aten 1:920 v111oden va.lt~opäJ1ville jät- tehtäväksi tulisi tarka.staa kaikki
956: rumääni a,oomusehc1otukseen, jota. perustus- tärkeämmät lakiehdotukset, ennen-
957: lc1ikiJVa1iakunta. ei äJsken.maitiJitui1la eilkä kuin hallitus jättää ne eduskunnalle,
958: 19211 vuoden va.lt.~o;päli:villä €ihitJinyt käsitel~ä sekä 17 päivänä heinäkuuta 1919
959: (Vp. 1•9·20, Liirtteet, s. 37 ja ss.), srualll kunr annettuun Hallitusmuotoon ja kor-
960: nioi.tt.aNasti ehdotta.a. keimmasta oikeudesta ja korkeim-
961: masta hallinto-oikeudesta 22 päivä-
962: että Eduskunta kehoittaisi halli- nä heinäkttuta 1918 annettuihin la-
963: tusta antamaan esityksen laintar- keihin tämän johdosta aiheutuvista
964: kastuskunnan perustamisesta, jonka tnuutoksista.
965:
966: Helsingicssä, 211 p :nä syyskuuta 1922.
967:
968:
969: Georg Schauman.
970: •• ••
971:
972: VALTIOPAIVAT
973: 1922
974:
975: LIITTEET
976: II
977:
978: VALTIOVARAINVALIOKU~TAAN LÄHETETYT
979: EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUS~
980: EHDOTUKSET
981:
982:
983:
984:
985: · HELSINKI, 1922
986: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
987: A.
988:
989: Verotuslaitoksen uudistamista koskevia eduskunta-
990: esityksiä ja anomusehdotuksia.
991:
992:
993:
994:
995: 3
996: 19
997:
998: ll,1. - EdroSk. esit. N:o 1.
999:
1000:
1001:
1002:
1003: Pu1klkinen, Y.: Ehdotus laiksi ulkomaalaisten suoritetta~
1004: van korko- ja osinkoveron lakkauttamisesta.
1005:
1006:
1007: S u o m e n E di u s 'k u n n a. ll e.
1008:
1009: Latki ulkoma,w}a,:iJsten suoritetta1vasta kor- vasta ~o1rko- ja osinkoverosta arvioi HaJli-
1010: ko- ja. osinkoverosta, 30 päiV'ältä joulukuuta tns verontuoton vuonna 1191212 n.ousevam 4
1011: 119211 asettaa ulkomaalaiis1et &eikä ulkomai- miljoona.a,n :ma1rkikaa·I1J, Va,ltiova,rainvaEo-
1012: scl yhteisöt, laitokset ja1 säätiöt eriJkoisaS€- ·kunnallll a~rvioid-essa1 veron tuotta,van samana
1013: maan siten, -että h~eiltä oteta:a\llJ erityinen vuunna. & ,IDJi.Jjo'onaal ma~kkaa. Mikäli tä-
1014: vHro niin hyvin niistä korkotuloista, jotk'a ~;.än saa:klka1 ika.rttuneist.a, veromä.ärist;ä . voi
1015: sa1a.daan ;pa.nkki- ja, muiJhin 11ahalaitoksiin pä:ättä:ä, ei ·korko- ja: osinkoveron kokonais-
1016: taHetetuista va:roista,, kuin myös,kin oscin- twotto vuodelta 19·212 ~uitenka:an tule teke-
1017: goista., joita kotimaiset yhtiöt maksavat mään ed!es 4 miljo.onaa ma;nkka:a. 8en:täh-
1018: ulkomaisille osa:kikeenomistajille. Tä;mä d~m HaHitus Eduskunnalle autamassaan
1019: vero, kahdeksan proS€nttia. ~orko- tai osin- i.ulo- ja, menoar-viossa vuodelle 1912·3 on'kin
1020: ikotulJOsta,, sruoritetaa\llJ siten, että se 1Jan,kJki. l asikenut kor1illo- ja. osinkoveron nousevan
1021: yhtiö nai laitos, jon:ka tkaiUtta .korko tai vailli 3,500,·000 markka.atn, ·koska, kuten
1022: osinko on maksettava, pidättää veron koron HwHit1ntksen seloDJt,eOSisa mainitaan, ,ulko-
1023: tai osingon mä;ärästä ja, suorittaa, sen läänin-. ma:alaiste•DJ stijoituJkset pa.nlkkeih~n ovat vä-
1024: rahastoon\. Hallitus asiassa1 Eduskunnalle henneet ja yhä vähenevät".
1025: anta<mas sa:a,n ~esity1kseSisä oli tosin ehdotta-
1026: 1 Ma,assa:mme on tosin varoja., muttai meiltä
1027: nut veron määräin 5 %:ksi, mutta kun va,l- puuttuu liikikuva,a eli irtainta .pääomaa.
1028: tiovar-ainvaEokunta:, jonka valmis·telta,vaksi Me olemme joutun-eet siihen tilanteeseen,
1029: esitys oli Iähetett;y, oli .esitt.änyt veron et:tä meillä ky Uä Ocrl• soliidi a1sema,, mutta
1030: 8 %:ksi ;Jro·rko- ja. osinkoverosta., hyväiks~i että m-e emme ole ],~kvi~diejä. Pälästä:k-
1031: Eduskunta viimeksimainitun korkemrum:a.n semme tästä vaikea;sta asema1s1t.a ja voida1k-
1032: vero:mä;ärän. s,emme hanikkia. lisää toiminbmalhi1olli-
1033: Eduskunnalssa, jo lausuttiin epäilyksiä, suutta, on maaha1mm-e ·sa.at,a.va: wiikomaalaista
1034: että .kysrym)'lksessäoleva,sta verosta. voisi oJ.1la pääomaa joko laimm muodossa, taikka: siten,
1035: ooura:uksena, -että ulkomaa~aiset alka1va.t että u!lk01maioon. •päruo.ma suoranaisesti liit-
1036: siiriJää maasta pois tä:nne tallettamia1an va.- tyy osailiseksi kotimaisiin yrityksiin. Mo-
1037: roja sekä ettäi he imlevat suhtautuma1an net lainsääd,äntötoim-enpiteet viime vuosilta;
1038: uusiiilJ ffijoitubiilll pidättyväisesti, miJkä va.litetta1vasti ·pelotta:vat ul1komaa.lais:ia. tänne
1039: mei•daDJ varkeiSS'8; rahaoloissamm-e ·Olisi sijoittamasta .pääJomia,, josta osa1ltaan' myös
1040: maalle epäedullista.. K·okemus on osoitta- riippuu, ·että täällä vaUitsee raihankireytt.ä
1041: rut I!Jämä: epäilyt oiJkeiks·i. Tehi1essäiän ja 1ka~kikia. 'kansalaisia sekä :k·otimaist,a. tuo-
1042: Eduskunnaille esitY'ksen 1ky.sym:yksessäole- tantoa ra.sittruv.a. 'korkea. korlwkanta. R:iJk-
1043: 20 11,1. - Ulkomaalaisten korko- ja osinkovero.
1044:
1045: kaammissa maissi!J ovat t!rullais,et lainsåä- 1koa, ovatko siirtolaiset säilryttäneet Suomen
1046: däntötoimenpiteet ehkä toisinaan olleet kansallisuuden tai siirtyneet vieraan va.llan
1047: o~koeutettuja. Mutta meidän maassamme sii- a:lamaisiksi. Lisäksi on otettava huomioon,
1048: hen ainBJka:an tällä eråä ei ole aihetta., ja ·sitä että tätä verola.kia niin helposti voidaan
1049: todistaa se tosiseikka. että, vaikika vaiuutta- kiertää - seikka, mikä osa.lta.a1n ehJrä mtyös
1050: suhteet ovat ulkomaalaisille olleet kylläki11 sdittää syy11 siihen, että veron tuotto on
1051: edullisia, he eivät IJääoman srijoituksillaan j-äänyt pieneksi. J.o v·eromääräysteru voi-
1052: ole avustaneet sitä maa:Th 1b~hitykselle tar- massa.olo on rpsyJroloogisesti esteenä pää-
1053: peellista. yritteliäisyyttä, joka ra,hanniuk- omien jatkuvaUe sijoittamiselle ja .pysy.mi-
1054: ·kuuden ta.kia viime vuosina ·on ollut la,- seUe .maassa:ID'me, ja1 ;määrä~ykset ilmeisesti
1055: massa. myös vähentävät ulkomaitten luottamusta
1056: On näinollen epäviisasta panrn.a erikoista ja harrastusta maata.m:me kolhtaan.
1057: veroa niiden ulkomaa:laiste11 ma1ksettava1ksi, Kun k~ysymyksoessäoleva vero ei tuota
1058: jotka tänne sijoitta.va.t pääomaa. Sitäpaitsi niitä tuloja, joita sen edellytettiin a;ntavatn,
1059: tuottaa lain .käytänruöllinen toimeenva.no ja hyöty tästä verolaista ilmeisesti on pie-
1060: srnuria va}kewksia niille :raha.lwitoksiUe, joi- nempi kuin se kansanta.loudellinen va.hiniko,
1061: den huolletta va1ksi v·eron ottaminen on jä- jo:n•ka se tuo mrukanaan, ehdotan 'kunruioit-
1062: tetty. Tämä koskee varsinkin n. s. siirto- taen
1063: laist-en talletuksia, asianomaiset raha:laitok- et:tä Eduskunta hyväksyisi näin
1064: -set kun ovat velvolliset myös otta:maan sel- kuuluvan lakiehdotuksen:
1065:
1066:
1067:
1068: Laki
1069: ul:komaala:isten suoritet1Jav,an korko- ja osinkoveron lakkauttamisesta.
1070:
1071: Eduskunnan •päätöksen mukaisesti säiädetään täten:
1072:
1073: Joulwkuun 3,0 päivä:nä 1'921 annettu lruki osinkoverosta lakkwa olemasta voimassa 1
1074: ulkomarulaisten suorit>ettavasta korko- ja. päivästä tammikrmt!ll 11923 lukieill.
1075:
1076:
1077: Helsingissä;, lt6 päivänä syyskuuta 192,2.
1078:
1079: Yrjö Pulkkinen.
1080: 21
1081:
1082: I1,2. - Edusk. esit. N :o 2.
1083:
1084:
1085:
1086:
1087: Ptrllkik~, Y.: Ehdotus laiksi 13 p:nä toukokuuta 1919'
1088: tupakkavalmisteverosta annetun lain 2, ..f. ja 7 §:n muut-
1089: tamisesta toisin kuuluviksi.
1090:
1091:
1092: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
1093:
1094: Toukokuun 13 päivänä 1919 tupakka- ja hallintokustannuksista, ehkäisevät koko-
1095: valmisteverosta annetun lain 2 §:ssä sää- naan suhteellisesti korkeammat verot, jot-
1096: detään, että veroa tupakkavalmisteista on ka kohtaavat saman luokan huokeampia
1097: suoritettava niiden vähittäismyyntihinnan valmisteita. Tämä varoituksen ilmeinen
1098: mukaan. Mainittua tarkoitusta varten ryh- epätasaisuus voidaan helposti korjata, jos
1099: mitetään tupakkavalmisteet eri veroluok- veroluokkien perusteella tapahtuva veron
1100: kiin, joiden rajoina on myyntihinnan mak- suorittaminen lakkautetaan ja jos laissa ve-
1101: simi ja minimi, ja kannetaan veroa yhtä ronlaskuperusteeksi määrätään vissi pro- .
1102: paljon kaikilta saman luokan valmisteilta, sentti kaikkien tupakkavalmisteiden vähit-
1103: eli 30 % maksimihinna.sta, vaikkakin val- täismyyntihinnasta.
1104: miste myydään veroluokan minimihintaan. Oikeus myydä sikareja kappaleittain
1105: Tämä laskuperuste on vaikuttanut vahin- avatusta laatikosta, mikä oikeus on myön-
1106: gollisesti maan tupakkateollisuuteen ja on. netty kaikissa maissa - myöskin niissä,
1107: osaltaan johtanut siihen ahdinkotilaan, jo- joissa tupakkamonopoli on käytännössä -
1108: hon liian raskas valtion verotus on saat· käy mahdottomaksi, kun edellämainitun
1109: tanut mainitun teollisuuden. lain 7 §:ssä on säädetty, että pakkaukset
1110: Jokaisen teollisen toiminnan alalla on on säilytettävä eheinä siihen asti, kun
1111: välttämätöntä, että se saa vapaasti mää- ne luovutetaan käyttäjälle. Mainittu mää-
1112: rätä myyntihintansa ja että sen tuotteet räys estää käyttäjää tarkastamasta tarjolla
1113: verotetaan tasaisesti. Siten ei ole laita tu- olevaa tavaraa sekä saamasta tietoa, onko
1114: pakkateollisuudessa. Kuten esitetystä käy tavara virheetön ja hänen makunsa mukai-
1115: ilmi, on esim. sikareista, jotka vähittäis- nen. Aivan yleisesti on sekä ostajien että
1116: kaupassa maksavat 4,001 markkaa tuhan- myyjien keskuudessa senvuoksi ilmennyt
1117: nelta kappaleelta, suoritettava yhtä suuri tyytymättömyyttä, varsinkin kun tätä laki-
1118: vero kuin sikareista, joiden hinta on 5,000 määräystä ei voida kyllin tehokkaasti val-
1119: markkaa, eli 1,500 markkaa (30 % maksi- voa nimenomaan ravintoloissa, joissa sika-
1120: mihinnasta), koska mainitun hintaiset si- reja yleisesti tarjotaan useista avatuista
1121: karit kuuluvat samaan veroluokkaan. Niin laatikoista.
1122: on myös asian laita mitä tulee muihin tu- Sama haitta koituu maalaisväestölle ky-
1123: pakkavalmisteihin. Hinnoittelun jousta- symyksessäolevasta määräyksestä nuuskan
1124: vuuden, joka johtuu huokeampaan hintaan ostamisessa. Ennen tupakkavalmistavero-
1125: ostetuista raaka-aineista, aiemmista käyttö- lain voimaanastumista osti maakauppias
1126: 22 11,2. - Tupakkavalmistevero.
1127:
1128: isomman tai pienemmän astian nuuskaa, massa runsaasti yli kolme vuotta. Äsken-
1129: josta hän myi kuluttajille näiden päiväksi mainitun päätöksen 30 ja 34 §:ään sisälty-
1130: tai viikon ajaksi tarvitsemat vähäiset mää- vää väliaikaista määräystä, jonka mukaan
1131: rät. 'fämä on nyttemmin käynyt mahdot- tehtaat, kunnes veronauhoja saadaan val-
1132: tomaksi, kun on säädetty, että tupakka- mistetuksi, oikeutetaan varustamaan teh-
1133: pakkauksien tulee olla eheät siihen asti, taasta liikkeeseen laskettavat valmisteet
1134: kun ne luovutetaan käyttäjälle. niiden omasta toimesta painaHamillansa
1135: Sen suuntaisesta tupakkavalmistevero- veronauhoilla sekä suorittamaan valmiste-
1136: lain muutoksesta, että sikareja saa kaupita vero kahdesti kuukaudessa lääninr~hastoon
1137: avatusta laatikosta tai nuuskaa avatusta tai asianomaiselle kruununkantovirano-
1138: as:tiaSita, ta,rv:innee tuskin l]JelM<ä haittoj,a maiselle tehtaassa pidettävän faktuurakir-
1139: syntyvän veronkannossa, koska verolain jan mukaan, on valmisteveron tultua käy-
1140: mukaan kunkin pakkauksen, joka tupakka- täntöön ilman hankaluutta sovellettu ja
1141: tehtaista lasketaan liikkeeseen, tulee olh osoittautunut erittäin tarkoituksenmukai-
1142: varustettu merkillä siitä, että tehdas on seksi. Tämän menettelyn laillistaisivat eh-
1143: suorittanut veroa siinä olevasta tupakka- dotetut muutokset.
1144: tavarasta. Kun valmistevero sinä aikana, jona sitä
1145: Kun edellämainittu tupakkavalmisteiden on kannettu, on osoittautunut liian kor-
1146: ryhmittely eri veroluokkiin poistetaan, saa- keaksi maan väestön ostokykyyn verrat-
1147: vutetaan se etu, että valtiovarasto pääsee tuna, minkä kautta sekä tupakkateollisuus
1148: ei ainoastaan niiden useihin satoihin nou- on saatettu vaikeaan asemaan että valtion
1149: .. sevien eri leimanauhojen painattamisesta,
1150: joilla tupakkapakkauksien tupakkavalmis-
1151: tulot mainitusta verosta ovat laskeneet, si-
1152: ten että sanotut tulot v. 1920 tuottivat 150
1153: teverolain mukaan tulee olla varustetut ja miljoonaa markkaa, v. 1921 126,5 miljoo-
1154: jotka valtioneuvoston päätöksen mukaan 21 naa markkaa tulo- ja menoarvioon otetuista
1155: p:ltä tou'lmllmuta m19, sisältä,vä. tark~m 170 miljoonasta markasta ja ne v:n 1923
1156: mat määräykset tupakkavalmisteverosta tulo- ja menoarviossa on otettu vain 110
1157: annetun lain täytäntöönpanosta ja sen nou- miljoonaksi markaksi, lienee mainitun ve-
1158: dattamisen valvomisesta, 11 §, on valtion ron alentaminen tarpeellinen, jotta siten
1159: leimakonttorin valmistettava ja joita tulli- saataisiin lisätyksi tai ainakin turvatuksi
1160: hallituksen on toimitettava tupakkateh- arvioidut tulot tupakasta, maan ehkä so-
1161: taille, vaan myöskin melkoisista kustan- pivimmasta verotusobjektista.
1162: nuksista leimanauhojen säilytyksessä ja ja- Edel1lä 'esit-ety,n noj,aHa l'ohlkenen kun-
1163: kelussa. Mutta ehdotettu muutos tuntuu nioittaen ehdottaa,
1164: myöskin sitä tarpeellisemmalta, koska val-
1165: tiovarasto ei vielä ole ryhtynyt toimiin lei- että Eduskunta hyväksyisi alem-
1166: manauhojen valmistamiseksi, vaikkakin pana olevan lakiehdotuksen.
1167: laki tupakkavalmisteverosta jo on ollut voi-
1168: II,2. - Pulkrkinen, Y. 23
1169:
1170: Laki
1171: 13 päivänä toukokuuta 1919 tupaiJlliav,almisteverosta annetun lain 2, 4 ja 7 §:n muut-
1172: tallllisesta toisin 'kuuluvnoo..
1173:
1174: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten 13 palVana toukokuuta 1919
1175: tupakkavalmisteverosta annetun lain 2, 4 ja 7 § näin kuuluviksi:
1176:
1177: 2 §. polttotupakan, suutupakan ja nuuskan pai-
1178: Veroa suoritetaan tupakkavalmisteista no, joka viedään valmistajan varastosta,
1179: niiden vähittäismyyntihinnan (hintaluette- jota paitsi vähittäismyyntihinta ja pois-
1180: lohinnan) mukaan siten, että kunkin tu- annettavien tupakkatuotteiden veromäärä
1181: pakkatuotteen vähittäismyyntihintaan tu- on sanottuun kirjaan erikseen merkittävä.
1182: lee sisältyä niin suuri vero, joka vastaa Tupakkatuotteita pidettäköön valtakun-
1183: 25 % sanotusta hinnasta, kuitenkin siten, nassa myytävinä ainoastaan alkuperäispak-
1184: että korkein veromäärä on kauksissa, joihin on merkittävä valmista-
1185: jan nimi, sikarien ja savukkeiden luku-
1186: sikareista 2,000 markkaa 1,000 kappaleelta määrä tai kuhunkin pakkaukseen sisälty-
1187: savukkeista 200 , , , vän polttotupakan, suutupakan ja nuuskan
1188: poHtotupakasta . . . . 150 markkaa kilolta nettopainomäärä grammoissa tai kilogram-
1189: suutupakasta . . . . . . 40 , , moissa, niin myös vähittäismyyntihinta.
1190: nuuskasta . . . . . . . . 8 , ,
1191: 7 §.
1192: Samojen perusteiden mukaan on määrät- Pakkaukset ovat säilytettävät eheinä sii-
1193: tävä tupakkavalmisteiden maahantuottajan hen asti, kun ne luovutetaan käyttäjälle.
1194: suoritettava tupakkawiro. Kuitenkin olkoon lupa myydä sikareja ja
1195: nuuskaa pienemmissä määrin avatusta pak-
1196: 4 §. kauksesta, jos siihen on merkitty sikarien
1197: Veron maksaa tupakkatehtailija faktuu- hinta kappaleelta ja nuuskan hinta gram-
1198: rakirjan mukaan, johon on otettava niiden malta.
1199: sikarien ja savukkeiden lukumäärä ja sen
1200:
1201:
1202: Helsingissä, 20 päivänä syyskuuta 1922.
1203:
1204:
1205: Ydö Pwlcldnen.
1206: 24
1207:
1208: Il,s. - Ioti:on N :o 3.
1209:
1210:
1211:
1212:
1213: Helenelund m. fl.: Förslag till lag angående tullavgift, som
1214: under år 1923 skall uppbäras å importen av sill.
1215:
1216:
1217: ~Till iRiksdagen.
1218:
1219: Strömninggfiskaren, såväl d'en svensk- moest framträdande. De flestru fisdrarhushåll,
1220: som deD! tinsktalande, genoonlever .för när- en doel besuttna som i synnerhet dle obe-
1221: v.ara•noo en ekonomis1r kris, vars Hke vi suttna., hav.a1 si:na huvudinkomster a.v ström-
1222: ti.digatt'le icke upplevat och 1ma'p'Past torde mingsfisket. Approximativt tord'e d-en år-
1223: dei finnaJS niågot annat närin:gsfång, där ut- liga, medela.V'ka,stningen a.v strÖIU!Iningsfis-
1224: kOimstmiöjligheterrua: äro så minimala som k-et kunna lberäkruas till c:a• 50 turrnor salt-
1225: vid ström:mings.fiSiket. Blott den i närheten strömming per fiskarlllllshåll, elhuro på flere
1226: av städ~ruru boende st~ömmings.fiskaren, som orter f'ångsten även rätt ofta understiger
1227: är i tillfällle att sälja ,sin fångst som .färsk, denma siffra och icke U!ppgår ti.ll mer än
1228: kan föra en någorlund8i dr:äglig tillva.ro, ]r5--40 tunnor. Om mede}priset för salt-
1229: median dlet stora flertrulet strömmingsfiskare, strömmirug berä~lla1s ·efter c :a, 200 mk. per
1230: vilkru loeva längre a.VTlägset :Lrån die s:t,ora kon- tunna skulle sålurudru fiskarfamiljen lh1wa
1231: su:mti.onsoontra oo'h äro tvungna, artt •salta en årli,g genomsnittsin,komst liiV 10,000 m!k.
1232: sin S!1:römmilllg, under nu råJdaJIJde ·dlyrtider brutto (undoer ogynlliSa:mma, år mindlre, ända
1233: ha att källlfla en hård kam:p för sin existens. :rued till 3,000 mk.), vil1ken inkomst måste
1234: Dessa bttiga fiskare, som tili stor del äro lbetecknas som rätt oa,n1S1enlig i bciraikta:rude
1235: o:besuttna, ha, lblott a,tt tryg;ga sig till, vad a,y a.tt fisket sysselsätter 2f---4 av fauniljeilJS
1236: s:trommings:figket giver, i1y- det li()na:nde medlemma.r. De medl fiskoet.s utöva1ndle före-
1237: fjällfisket i en sto[' del liiV skärgårds1vattnen na.de utgiftern.a kunn.a under året antas
1238: äir helt ooh hlålnet för1behåUet lägenhetsinne- stiga tili ungefär följmde oolopp:
1239: hruvarna. Antalet skärglård:shushåll, vilka i
1240: V'årt 'land id·ka fiske som hwvudlnläring, var
1241: För inköp av Sbrömming:s-
1242: vid ingången av d·etta: århurrdra,de föl~a·ndie:
1243: Besuttna Obesutt- De obesutt-
1244: Fmk 1,500:-
1245: na. nai 0 / 0 av För i'nlköp :av salt ....... . ·500:-
1246: hela antalet
1247: För inlköp av petrolerutm "
1248: Vri.borgs Iän .... 42!3 .2:83 40
1249: Nyllands [än .. 316:7 14!2 218 ·och motorolj.a ....... . 1,000:-
1250: För inik'öp av mwa ,sikötax "
1251: Åbo och Bjö:r:rue-
1252: lborgs Iän 1,,18191 6317 35 ,(rodskaps-slliilaget) 1,500:-
1253: Vasa [än ...... 47.8 3,9;4 45 För inköp av garn., tjära,
1254: Uleåborgs läin .. 118 1:61 ~s
1255: k!orrservering:slilledel för
1256: iSkötarna ............ . 500:-
1257: För underhå;1l av sk~~;nd "
1258: iSåsom synes är de obesutt~H1 fiskarhus-
1259: lhå!HeiliS a:ntal proportionellt s•törst i Öster- lbodM", båtar ooih moto-.
1260: bott-en, diär fattigdomen åven bla,nd den rer m. m. 1,500:-
1261: "
1262: mindre heme:d.ladle fiskarbe:Fol•knlingen är Summa lffimk .6,000:-
1263: Il,3. - Helenelund y. m. 25
1264:
1265: Ufun motor 1oom fiSlmren vi•sserilig~en Den väiseniJligaste orsaken till ström-
1266: ·komma :biill rä1ita, varigenoon .utgif'tema för ming.sfi:skarens nuvarantde brydsamma läge
1267: året :m.imSka:s med '1,000 mark, men för- står 'altt söka i aHt 1salltström.1mingsexporlen
1268: >iiTVSIID.öjlighefurna min·skas ä'VIen [ propor- till RyJssland, soon ikoniSUlmerade c :a 90 %
1269: tion härmed. E nlig;t d<en här framställda
1270: 1
1271: av a.l:l vålr e~porlfisk, och tiH Estland se-
1272: kalkylen Jmn sålund~a ifisflm,rihushållets net- dan kriget i häpnadiSväckande grad ned-
1273: toink~IlliSt beräJlmrus stiga till endrust c :a gått. Vårt land producerar nämiligen ~ångt
1274: 4,000 mk 01m årnt. cMed denna aniSpråms- störl'le mämgder strömming (årsfå:ng~sten en-
1275: lösa summa har sltrt)mmingslfiskar.en att lig't oon :officiella strutistiken c:a 10.5 milj.
1276: lromllta tilll rätta i· d€!Sisa dyrtider ooh att kg)) fun va;d som åiJgålr till 'la·ndet:s eget be-
1277: lilvnäm sig ooh sin. fam~lj, vå]ken ej säl- hov. Dävför måste en del1aN ,fångsten expor-
1278: lan räknar 6-8 personler. 'Något tiUfälle tera:s :i form av ISailtströmming. Denna salt-
1279: tiQl e:x;tra inikomstm- lhär ufu i lhavsoondet .srorömtm·ing;&export h'a.r un'der nOTmala .tider
1280: har ifiskaren va:naig'tvis :Uoke. 'Slår fi:sk~ (ål'len 1910~1913) uprpgått tilil c:a 3 rmilj.
1281: där.för 'fel eUer drabbas filskaren under kg,. men de ISenas'be åoon (1!H8-19',21) ~i11
1282: höstlstormarna av dlyck1an att förlOJ.'Ia, sina blot,t c:a 0.7 miiJ'. k,g (1se åtföilj.ande tabell).
1283: bl'lagder går dett mång;a år, in:ruan dten elko-
1284: :ruomiska jäJmn'Vikten i heDlimet ka'n åter-
1285: ställas.
1286: Saltströmmingsexporten.
1287:
1288: 1 Å' 1 1910 1 !911 1 1912 1 1913 1 1914 1 1915
1289:
1290:
1291: ; Kg. j 3,657,901 1 3,072,1191 2,526,4481 3,534,229 2,951,622 2,019,174
1292: Mk. 1 658,422 ! 552,981 1 555,8191 777 f>SO 649,357 807,670
1293:
1294:
1295: 1 År 1 1916 1 1917 1 1918 1 1919 1 1920 1 1921
1296:
1297: 1
1298: --:;.-li~,597,672
1299: Mk. 1597,672
1300: ··,:-1,402,621
1301: 1,683,145 ,
1302: 458,608 1
1303: 755,250 !
1304: 571,049
1305: 892,034
1306: 920,647
1307: 1,662,432
1308: 831,212
1309: 1,171,9021
1310: --~------~ _ _ _ _ -~L ____ -~~~ -----~-~---~-------~-~______._
1311: Det övel"Skott av saltstromlmimg, .som un- 1andet är större än doo nuv,ara:nde ·i·nhem-
1312: der förutsättning altt fångsten varit nor- ska. ko:nswmtionen och ut1ämdsika marknads-
1313: mail, bör !finnas inom law:1et och Ö·Ve~stiga pla.tser saJknas lför över1skotrte1t är deri med
1314: 2 milj. (kg, Slai~ar utlä!ndSk;a markn3Jdis- sal1tströmmingen konkur!I'eran:de rutländsik:a
1315: platser ooh förorsaika;r det för fiskaJ;en så sillen be1rugd med en jämf.Öirel1sevis låg tu11:
1316: kri;t,~Sika. läget m~d ·ovan:ligt låga pris på (1 mark per kg), som allt fortfarande
1317: strömmingsmavknaden. . möjliggör :iJmport av ISiQl i stor stil. (Se
1318: Oalktat lsa.Hstromming!Sp:ro!drukitionen i tabel.len å foljoa:rude s1da).
1319: 26 Il,3. - Sillistä 'kannettll!Va tulli.
1320:
1321:
1322: Saltsillimporten.
1323:
1324: År 1910 1911 1912 1913 1914 1915
1325: ' i
1326:
1327: Kg. 5.477,608 1
1328: 1 1
1329: 4,590,143 1 6,762.5341
1330: 1
1331: 6,374,965
1332: ! '
1333: i 3,084,709 !
1334: i 1,162,759 1
1335: 1
1336:
1337:
1338: Mk. 1,643.7921 1,377,6661 2,030,420 ,II 1,914,612 \ 92!cJ,6441 1,172,7141
1339:
1340:
1341:
1342: ~j 1916 -i ___.,.,_~ 1~9~1-8--!_·~·-+
1343: 1 1 1
1344:
1345:
1346:
1347: 192tl ~ 192-1--1
1348: 1
1349:
1350:
1351:
1352:
1353: Kg. 727,487
1354: 1
1355: 1· 2,027,2581 7,856.609 15,253,917 1 3,636,38t i' 5.475,141 1
1356: Mk. 1,454,974 5,270,871 1 22,017,133 33,861,0221_~-~878,~~:~~:i,02~l
1357:
1358: U r dens'a.mma fr.rumgår akt ilwrude't1s årliga på sill per kg c :1a 7 mk 1}0 p.,; på ström-
1359: siH~mpoTt Uinder iåren ,ftäre väDlidskriget mingen c:a 3 mk .8:6 p.) En. stor na,tio-
1360: (19110,_____...1913) uppgick till 5-7 milj. kg, nalekonomisk vinning 'ViOl'e rsåluruda för vårt
1361: men under JSjälva krigstaHen minskades la::rud, oml den u.tllän1ds!ka, dyra sillen eDsatt·
1362: rätt ansenlig,t (1911~19 1 17 i medeTtal 1.7 tes .av den ~nhemslka bi]ligaJre 1sa:l tström-
1363: mi:lj. kg), för att sedan år 1919 s.tiga tiH mingen. S01m belys:ande exempel tmå OI!Il-
1364: över 15 milj. kg. EJ'ter nä!mnda år ilu11r nämnas, a:tt den :stura tsi'Uimporten år 1919
1365: simm11orten h,elit naturligt Vlarit mindre, representerade e!tt. samlll!anlagt värde av
1366: så:länge de i lamdet befi<rut.lig·a, sillag:ren 33.s milj. mark. Jimporilen aJV sill mediför
1367: idkie ännu hu:nnit konsUimeras, men visar landet itverune aNsevärda olägenheter, den
1368: mdan år 19'2:1 en :tend,ens att åt,er :stiga. för ur landet be~tydande summor, samti-
1369: Den utlänruslka silleu v:Lsar sig sålunda åter- digt som den i ·hög grad u.ndergräver vår
1370: igen bliva ~en tfarlig konkunent til'l salt- egen 1flis>ka:rlbefol1lmings e>konomirska ställl-
1371: strömmingen und,er nu rådande svåra tider, mng.
1372: då vår st,römming.sJm.ndel lider av expor,t- En annan omständighet, ·som talar för
1373: svårigheter. den uffi.änd!slka sill:ens ersätt1anide med in-
1374: Krigs:ti·ruen med d1eru dåva11ande relati.VIt h:emsk 1Sall:tfislk, är ,aJttt vi f,rån f>.etsaimo,
1375: ringa sill~mporten har läil't oss tatt den ut- där ,siUen föl'ekommer syn:nerligen rilkligt,
1376: ländslm sillen i hushåJ11et gott kan er:sät- i fra:mtiden kun<na påräkna. a~t erhåilla en
1377: ta.s aJV : den ,inhems'lm saltströmmingen. ypperlig sill. Redan instundande höst rtord1e
1378: Sis!t:nämnda fisk är €ln av våra 'IDelst nä- den tfö'rsta skepp1slasten f>,eiJs:amosill ik.unrna
1379: rnnde fi,sks}ag och övertrrä:ffa,s .med avse- väntas till södra F~nlarud. För att göra
1380: endle å f,etJthallten enrast •av ålen, laxen, de ikostsamma .a:l!färs!företag, som arbet.a
1381: löja;n 'och spiggen. rSilllen är v]sserligem med smfi.sik!e i våra. lllyligen förväl'IVa:de
1382: något näringsrikal'e än strö.mlmingen (·1 00 nordliga va:bten renta blla och samtidigt för
1383: gr sililkött in:ruehåller 5.9 gr f.ett; 100 gr a'tJt gynna vår blivrunde i:nhemska shl.l-in-
1384: strömmi:ng 4.42 gram), men i stället här- dustri borde d1en u;tlä'llldska siHen beläggrus
1385: för beilingar sig :strÖilllmingen ett dubbe'lt med .en högr·e t.uH än för närva:rande.
1386: lägre pris. (enl. Socialstyr,elserus 1St!l!tistik Det nödläg·e, i vilket ruen skärgårdlsbe-
1387: för ltid,en maj-juli 1912!2: var medelpriset
1388: 1 folkrning, 1som 1ivnär si:g av stl'örrnmi'lllgsfi-
1389: 11,30 - He~enelund y. m. 27
1390:
1391: sk.e, d'ör närvamnde belfinner ·sig, är yt- obemen1de 'av s:prakgru:p:pe-r salmstämmigt
1392: terst kri1tiskt ,och :pålkallar oförtövat reso 0
1393: ljuder ~land:e;t il'Umt, bör medel's •e1feJkltiV'a
1394: luta åtgärdero De ,svårigheiber och moltgån- åtgä11t1er från lstatsmalktens 'Si,da i tid av-
1395: ga,r, ~m möta 'slkärgål'dsbon vid förybtram- läg~snruso Ett a,v de viik:<tigaiSte steg för
1396: det av ha;ns dyrt föl"värvade :produ!Mer, u:p:phjäl:pandet a~v ~strömmi:ngsfiskarens eko-
1397: hota ,att Tamsl'å och tilil:Vntet,göra ett a,v ,lan- nomiska ställning och åvä~abringandet wv
1398: dets äldsta och viJMigaste 'näringsfång, det 'tidigare rådande väilståndet i havsban-
1399: s'trömlmingsfislmto ,Red.an 'nu har en he- det och skärgårde1n vore a!tt höja tullen :på
1400: t;y;da:nde del wv vår fiskarbefolkning, '.sär- u~lämdsk sill. Einligt Strut,srådets beslut 'a:v
1401: skilt d~1 ;y;ngre, 'lämnat G1e.mmen i skäll'går- den 310 december 19!211 angående förhöj-
1402: den för bäJttr.e föl1vä,rv;s:möjlighe1ter i st.ä- ning av tuHavgift:erna för ;särslkilda varor,
1403: del"na: och utlandeto Den rådwnde :svåm vilka införas til landet und:er år 19212, är
1404: ekonomi~ska ikrisen har ,stäJllt mången den u;tlländska !Sillen, såväl1färs"k, sa:lta.d ~som
1405: fiskare inlför ifvestels,en atJt öv~ergi:va s]tt tor:mad, helagd med e~n im:pol1ttull av 1 mk
1406: ga;mla :hederliga yrke för nya mindre ihe- :per kg.
1407: derli~a, men mera in!bringande förvärvs- Då den:na tulla1vgift i sin nuvarande
1408: källoro Vi<dt~wgas inga 'åtigäirder till att f,ör- storlek 'för närvall"alnde ic!ke lka'n runses ef-
1409: bät!tra. strömmingsfitsikrumns exis:t~ensmöjllig 0
1410: fekbiV't sikyddBJ vår egen sa:1t,strömmingspro-
1411: heter är faram nära thll ihrunrus att a.llt fl<ere duJktion och land.ets iritl'essen i övrig:t, få
1412: s:kärgårdsbor 1svi'ka tsi,iJt ~rumla hederliga vi hO!s Riikisdagen 'hä11med fra;m[äggn för-
1413: yrlke. Den mi,sstäimnimg och förtvivlan, slag til[ :anta~arude ,av följande
1414: som gri:p:Ut landets strömmiin~sfiskave och
1415:
1416:
1417: Lag
1418: angående ,tJuUavgift, som under år 1923 sk a:H upp,bäras å impo:rrten av sill.
1419:
1420: I enlighet med Ribdrugens beslut stadgws thrurmed <SIO!ffi följer:
1421:
1422: 1 §0 2 §.
1423: Vid :ilmpo11t tili lallldet ~um1er år 19 2i3 av
1424: 1
1425: SttatiS'råde.t äger rätt att under förenäimn-
1426: si[l, färsk, rsailta•d eller -torka:d, sUmU m- da t:Ud höja..tullruvgifteTIIla å ,sådan vara som
1427: läggas tull efter 2 : 50 Fmk för 1 killo- i 1 § säges till ihögst fyrdubbla hellop:peto
1428: gmm salillt för sill, kryddad eUer rökt, icke
1429: i lhermetiSkt tilltslutna fölillrueikni,ngar, ef-
1430: ter 5: - ~mk för 1 kilogralffio
1431:
1432:
1433: Helsingfor,s, d:en 21 se:ptember 1912120
1434:
1435: Edv. Helenelund. M. J;J, Kulenius.
1436: JohlliDnes Bengos. ~J. A. Hästbacka.
1437: Ernst Estlander. J. Inborr.
1438: Oswar Jepp~son. John Österholm.
1439: •J. Im. näck. Johan Broända•
1440: Jnli'lJis J,,indberg. Annie Fluruhjelm.
1441: 28
1442:
1443: ll,s. - Edusk. esit. N:o 3.
1444: Suomennos.
1445:
1446:
1447:
1448:
1449: Helenelund y. m.: Ehdotus laJiksi macihantuodusta sillistii
1450: vuonna 1923 kam.nettavMta tulli-maksusta.
1451:
1452: E d u s k u n n a l l e.
1453:
1454: IRailirukalastaja., sekä ruotsin- että suo- Niinkuin näkyy, on tilatto:m.ain kalas-
1455: menkielinen, elää nykyjään sellaisessa ta.- tajatalouksien luku su,hteellisesti suurin
1456: loudellisessa ahdingossa, jonka kaltaista Pohjanmaalla, jossa. köyhyys myös vithä-
1457: emme ennen ole kokeneet, ja. tuskin~a lie- varaisen kala.stadaväestön keskuudessa. on
1458: nee toista elinikeinoa, jossa toimeentulomah- silmäänpistävin. Entimmät kalastajatalou-
1459: dollisuudet ova.t niin äärimmäisen pienet det, jotkut tilallis,et, mutta varsinkin tilat-
1460: kuin hailinkalastuksessa.. Ainoastaan kau- toma,t, saava.t päätulon:sa hailinka.la.stiuk-
1461: punkien läih.eisyydessä asuva hailinka.la.s- sesta.. Lähi pitäen voinee hailinkalastuk-
1462: taja, jolla. on tila[suus myydä saaliinsa tuo- sen keskiannin laskea. noin 50 tynnöriksi si-
1463: reena, voi viettää jotakuinkin siedettävää lakkaa kala.stajartaloutta. kcYhti, va.~kka. mo-
1464: elä:mää, mutta suurista kulutuskeskuksista nin paikoin saalis aika, usein jää tamän lu-
1465: kauempana, a.suvain hailinka.lastajain suuri vun alle eikä nouse enempään kuin 15-40
1466: enemmistö, jonkRJ on pakko suolata hailinsa, tynnöriin. Jos silakan keskihinnaksi laske-
1467: saa. nykyisenä kalliina aikana taistella. an- taan noin 200· matrkkaa. tynnöriltä, olisi siis
1468: karaa taistelua olemassa·olonsa puolesta. ikalast,ajapel'heelilä ilmskimäärin vuos~tu!loja
1469: Näiden köyhien, enimmästä päästä tilatto- 10,000 markkaa brutto (epäsuotuisina. vuo-
1470: main kalastajain, ainoana turvana on se, siTila väh~m'illän, aina, 3,000 ma.rkka.an a.sti),
1471: mitä hatilinkalastus antaa, sillä: tuottoisa joit<ai on pidettävä sang·en vähäisinä siihen
1472: suomuskalan ka.la.stus on suuressa. osa.s•sa katsoen, että kalastus vaatii 2;........;4 perheen-
1473: saaristovesiäi pidätetty yksistä:än tilanomis- jäsenen työn. Kalastamiseen liittyväin
1474: tajille. Sa.a.rist:olaistalouks~en luku, jotka kustannusten voi laskea. nousevan vuoden
1475: maassalillme harjoitta.va.t kalastusta. pääelin- kuluessa osapuilleen seura.aviin määriin:
1476: keinonaan, oli tämän vuosisadan alussa seu- Smk.
1477: raaV'a:
1478: Sila.kka-a1s1liain ostoon . . . . . . . . . 1,500:-
1479: ...o-~ Suolan ostoon . . . . . . . . . . . . . . . . 000: -
1480: ""~
1481: o~
1482: Poltto- ja mo:ottoriöljyn ostoon . . 1,000: -
1483: 'rilalli- Tilatto- E"s
1484: sia mia < .... Uusifm verkkojen ostoon (pyydys-
1485: ""'
1486: ~~
1487: ~~
1488: kulutus) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,500:-
1489: Viipurin läänissä 423 28C3 40 Lankojen, tervan, verkkojen säily-
1490: Uudenma~ltll 3167 142 2.8 tysaine1den ostoon . . . . . . . . . . 500:-
1491: '' 315 Ra,nta-aittaiTh, ven1eiden ja mootto-
1492: Turun ja Porin , 1,1819 637
1493: Vaasa1n , 478 3:914 45 rien kunll!Ossapitoon y. m. . . . . 1,500:-
1494: Oulun 118 1161 58 Yhteensä 6,000·:-
1495: "
1496: Il,3. - Helenelund y. m. 29
1497:
1498: Moottoritta.kin voi kalastaja. tosin tulla vuotta, €Jnnen•kuin kodilll taloudellinen tasa-
1499: toimeen, jolloin vuosimenot pienenevät 1,000 paino pa.lautuu.
1500: markalla, mutta a.nsioma:hdollisuudet vä- Olennaisin syy hailinkalastajan nykyi-
1501: henevät myös vastaavassa suhteessa.. Tässä seen tuka.laa.n tilanteeseen on haettavissa
1502: esitetyttyjen laskelmaO-n mukaan voi siis siitä, että suolatun silakan vienti Venäjälle,
1503: kala.staja.ta.louden puhtaa.ru tulon laskea joka kulutti n1oin 90 % koh kalanviennis-
1504: nousevan ainoastaan noin 4,000 ma.rkkaan täJmme, ja Viroon on hämmästyttävässä mää-
1505: vuodessa.. Tällä vaatimattomana summa.Ila rässä a.lentunut. Maa1ssamme saadaan ni-
1506: on hailinka.lastajan tulta.va toimeen nJäinä mittäin paljon enemmän haileja (vuotuinen
1507: kalliina aikoina, elätettävä itsensä ja per- saalis virallisen tilaston mukaan noin 10.5
1508: heensä, johon usein kuuluu 6~8 henkeä. milj. k.g.) kuin maan omiin tarpeisiin menee.
1509: Mitään tilaisuutta ylimääräisten tulojen Sen1vuoksi täytyy osa saa.liista viedä ulko-
1510: saantiin ei ka1astaja1la. täällä aavalll meren maille suolatun silakan muodossa. Tämä
1511: pa.rtaa.lla, tavallisesti ole. Ellei senvuoksi silakanvienti on normaalisina aikoina ( vuo·
1512: ka.lastus onnistu tahi jos kalastajaa kohtaa sina 1'9·lr~13) noussut noin 3 miljoonaan
1513: syysmyrskyissä se ·onnettomuus, että hän kiloon, mutta viime vuosina (1918-21)
1514: menettää pyydyksensä, niin kuluu monta ainoastaan noin 0.7 miljoonaan kiloon (ks.
1515: aJlaolevan taulukkoa).
1516:
1517:
1518: Suolatun silakan vienti.
1519:
1520: Vuonna 1910 1911 1912 1913 1914 1915
1521: 1 1
1522:
1523:
1524:
1525:
1526: Kg. 3,657,901 3,072,119 2,526,448 3,534,229 2,951,622 2,019,174
1527: Smk. 658,422 552,981 555,819 777,530 6!9,357 807,670
1528:
1529:
1530: Vuonna! 1916 1917 1918 19 l9 1
1531: 1920 1921
1532: 1 1 1 1 1
1533:
1534:
1535:
1536:
1537: Kg. 1,597,672 1,402,621 458,608 571,049 920,647 831,212
1538: Smk. 1,597,672 1,683,145 755,250 892,034 1,662,432 1,171,902
1539: 1
1540:
1541:
1542:
1543:
1544: Sillä suolatun silakan ylijäämällä, jonka suurempi eikä ulkomaisia markkinapaå.kkoja
1545: edellyttämällä saannin olleen normaalisen, ylijäämää varten ole, kannetaan kuitenkin
1546: pitää olla maassa ja nousta yli 2 {niljoonan silakan kanssa kilpailevasta ulkomaisesta
1547: kilon, ei ole ulkomaisia markkinapaikkoja, sillistä verraten a}haista tullimaksua (1
1548: mikä puute aiheuttaa ka1a.stajalle tuon markka kg:lta), joka yhä tekee suurien
1549: tukalan asem·aru tavattoman alhaisine si- siilimäärien maahantuonnin ma:hdolliseksi.
1550: lakkama:rkkinahinioineen. (Katso seuraavalla sivulla ole.vaa tauluk-
1551: iVaikka suolatun s•ilaka:n tuotanto maas- koa•).
1552: samme on nykyistä kotimaista kulutusta
1553: 30 II,3. - ,SilJ.istä kannettava tulli.
1554:
1555: Suolatun sillin tuonti.
1556:
1557: i Vuonna! 1910 1 1911 1912 1913 1914 1915
1558: ! 1 1 1
1559:
1560: 1
1561: 1 i
1562: 6,762,534 i
1563: 1
1564: Kg. i
1565: 5,477,608 1 4,590,143 : 6,374,965 3,084,709 1 1,162,759
1566: 1
1567: 1
1568: Smk.l 1,643,792 1 1,377,666 i 2,030,420 1 1,914,612 1 929,6441 1,172,714
1569: 1 1 1 1
1570: 1
1571: ! 1
1572: 1
1573:
1574:
1575: 1 Vuonna! 1916 1917 ! 1918 1919
1576: 1
1577: 1920 1
1578: 1921
1579: 1 1 1
1580:
1581: 1 1 !
1582: 1 Kg. 1
1583: 727,4871 2,027,258 ! 7,856,609 15,253,917 3,636,381 i 5,475,141
1584: Smkl
1585: 1
1586:
1587:
1588: 1,454,974 1 5,270,871 i 22,017,133 33,861,022 14,878,857 ! 19,694,022
1589: 1 1
1590: 1
1591: 1
1592: ------- -~-------------------------
1593: _____!______
1594:
1595: !Taulukosta käy selville, että maan vuo- noin 7 mk. 10 p.; hailin noin 3 mk. 816 p.)
1596: tuiruen sillinttuonti maailmansodJan edellä Olisi senvuoksi suuri kansantaloudellinen
1597: käyneiruä vuosina (19:10._13) n1ousi 5~7 voitto maallemme, jos ulkomainen, kallis
1598: miljoonaaru kiloo,ru, mutta itse sota-aikana silli korvattaisiin kotimaisella huokeam-
1599: aleni a~ika tunrtuvasti (19H-17 keskiluvuin malla sila!kalla. V.alai.sevana esimerkkinä
1600: 1. 7 miljoonaan kiloon) noustakseen sitten mainittakoon, -että }91'9 vuoden suuri sillin-
1601: vuorurua 19'1'9' yli 15 miljoonan kilon. Maini- tuoiJJt<i edusti yhteensä ,33.8 miljoonan :mar-
1602: tun vuoden jälkeen on sillintuonti aivan kan arvoa. Sillin .maaha,ntuonti ai,heuttaa
1603: luonnollisesti ollut pienempi, niin ka;uan ma.a.lle kaksi melkoista. haittaa: se vie maasta
1604: kuin maassa olleita sillivara.stoja ei vielä tuntuvat mä:ärM rahaa sama.lla kuin se suu-
1605: oltu ehditty kulutta1a, mutta. jo vuosi 11921 resti uurtaa oman kalastaja.väestömme ta-
1606: osoittaa noususuuntaa. Ulkomainen silli loud·ellisila a.semaa.
1607: nä:yttäyt,yy sci.is taaskin nykyisin vallitse- !Toinen seikka, joka p-ruhuu sen puolesta,
1608: vina tukalina aikoina, jolloin sila,kk.a.kaup- että ulkomaisen sillin asemesta olisi käy-
1609: pamme kärsii vienti vaikeuksista'. käyvän tert;tävä kotimaista suola'kalaa, on, että
1610: vaaralliseksi kilpailijaksi suolatulle sila- Petsamosta, jossa :sillejä on erinomaiSten vil-
1611: kalle. jalti, voimme laskea, tulevaisuudessa -saa-
1612: iSota-aika ja. ,sillin silloinen verraten vä- vamme mainioita sillejä. J.o täUJä syksynä
1613: häinen maahantuonti on opettanut meille, voitane-en ·odottaa ensimmäistä: laivalastia
1614: eti:iä ulkomåinen silli voidaan kotitaloud~essa petsamolaisia sillejä Etelä-Suomeen. Sa,at-
1615: hyvin korva,ta, kotimaisella suolatulla sila- taa.ksemme ne p·aljonmahava,t liikeyrityk-
1616: ka.lla. Viime'ks1imainittu krula on ra.vitse- set, jo·iden työ kohdistuu äskettäin hankki-
1617: vimpia ka.lalajejamme ja rasvapitoisuuden milla:mme pohjoisilla vesillä harjoitettuun
1618: puolesta sen voittavat ainoastaan ankerias, sillin1pyyntiiu, kannatta viksi ja samalla
1619: lohi, salakka ja rauta.kala. Silli on tosin suosiaksemme vastaista kotimaista, smi-
1620: ravintoarvoltaan hailia jonkun v-erran ar- teollisuuttamme, pitäis:i ulkomaisesta sillistä
1621: vokkaampi (100 g:r sillinlih.aa, sisältää 5.9 ruveta kantama.an nykyistä karkeampa.a
1622: gr rasvaa; 100 gr haileja 4.42 gr), mutta tullia.
1623: sen sijMn on hailin hinta puolta pienempi. A~dinkotila, jos,sa se saa.ristov~tö, joka
1624: (~Sosia:lihallituksen tilaston mukaan touko- elattää heUJkerusä ,hailin,kalastuksella, tätä
1625: heinäkuulta. 19 212, oli sillin keskihinta kg:lta
1626: 1
1627: n.ykyäi on, on ylen arveluttava. ja ,kaipaa
1628: Il,3. - Helenelund y. m. 31
1629:
1630: vitkastelematta päättäväisiä toimenpiteitä. tajat ja kieliryhmistä riippumatta yhtäpitä-
1631: V aihmdet ja vastuks-et, jotka saaristolais- västi on havaittavissa ympäri maata, on val-
1632: aE<ukasta kohtaavat hänen koettaessaan tiovallan tehokkailla toimenpiteillä ajoissa
1633: myydä kalliisti hankittuja tuotteitaan, uh- poistetta.va.. 'Tärkeimpiä keinoja. hailin~
1634: kaavat la,mautta.a ja tuhota. koko hailinka- ka.la.sbja.n taloud·ellisen aseman auttalmi-
1635: lastuksen, joka. on maamme vanhimpia. ja seksi ja aavan meren partaalla ja saaristos-
1636: tärkeimpiä elinkeinoja. Jo nyt on melkoi- sa aikaisemmin vallinneen hyvinvoinnin pa-
1637: I111m osa kala.stajaväestöämme, varsinkin nuo- lauttamiseksi olisi ulkomais,esta sillistä ka.n-
1638: rempi väki, jättänyt saaristokotinsa kau- netta.van tullimaksun koroittaminen. Val-
1639: pungeissa ja ulkomailla tarjautuvain parem- tioneuvoston 301 päivänä joulukuut:a 11921
1640: pain ansiomahdollisuuksien tähden. V aJllit- tekemä pä'ätö.s eräid·en vuonna 1'9221 maa-
1641: seva ankara taloudellinen ahdiruko oru aset- hantuotavain tavarain tullimaksujen koroit-
1642: tanut monen kalasta,ja.n kiusaukseen siirtyä tamrisesta. maaraa ulkomaisesta sillistä,
1643: vamihasta kunniallisesta ammatistaan uusiin tuoreesta., suolatusta ja kuivatusb, kanlllet-
1644: vähemmän kunniallisiin, mutta tuottoisam- tav:aksi tuontitullia. 1 marka'ru kilolta.
1645: piin ansaitsemiskeinoihin. Ellei mihinkään lK un tämän tullimaksun ei sen nykyisen
1646: toimenpiteisiin ryhd>ytä hailiwka1a:s.taj.ain pienuuden tähden tätä nykyä voi katsoa te-
1647: toimeentulomahdollisuuksien parantami- hokkaasti suojaavan omaa suolatun silakan
1648: seksi, on läJhellä vaa.ra, että yhru USieammat tuotantoamme eikä muutenkaan maan etu-
1649: saa:riSitolaiset .hylkä:ävät va:nihan kunnialli- ja, saamme täten esittää Eduskunnan hy-
1650: sen ammattinsa. Se apea mieliala ja epä- väksyttäväksi seuraavan lakiehdotuksen:
1651: toivo, mikä on valla;n,nut maan hailinka.las-
1652:
1653:
1654: Laki
1655: maahautuodusta siHistä vuonna 1923 kannettavasta tullimaksusta.
1656:
1657: Eduskun.nan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
1658:
1659: 1 §. 2 §.
1660: Vuonna 1912,3 maa.hantuodusta sillistä, V.altioneuvostolla ow oikeus ed-eUämaini-
1661: tuoreesta, suolatusta tai kuivatusta, on •suo- tun aja.n kuluessa: koroitta.a tullimaksuja
1662: ritettava tulli'a Smk. 2·: 50 1 kilogrammalta
1663: 1
1664: 1 § :ssä sanotusta. ta.va.rasta; enintään ·nelin-
1665: ja maustetusta tai sa,vustetusta sillistä, ei kertaisiksi.
1666: ilmampitä:västi suljetuissa pa.kkauksissa,
1667: Smk. 5:- 1' kilo~rammalta.
1668:
1669:
1670: Helsingissä, 211 p:nä s'Yyskuuta 19,212.
1671:
1672: Edrv. Helenelund. .M. E. Kulenius.
1673: Johannes Bengs. J. A. Hästbacka.
1674: Ernst Estlander. J. Inborr.
1675: Oskar Jeppson. John Österholm.
1676: J. Im. Bäck. Johan Broända.
1677: Julirus L.indberg. Annie Furuhjelm.
1678: 32
1679:
1680: 11,4. - Motion N:o 4.
1681:
1682:
1683:
1684:
1685: Schauman: Förslag tilllag angående införseltullen på vissa
1686: varor under år 1923.
1687:
1688:
1689: T i 11 R i k s 'd .a g e n.
1690:
1691: Genom den av Regeringen .den 26 mars skotla ic;ke ge rsig tiiTfreds, !förrän de lyc-
1692: 19•19 .fasts.tällda tlu:tltarif'fen infördes spann- katis av det a!llmänna få kompensation för
1693: målstullar i landet från och med 191210 ål'IS sina minsikade produktiO'lllsvinster. Det är
1694: ingång. Tumarna voro visserligen icke ic1m osannoiikt wtt de silmla förstå att
1695: höga; för omalen råg 8 p :i !för kg och för skruffa sig uDJderstöd äiven av jordbruka'r'e,
1696: rågmjöl 11 p :i och lför omalet vete 11 p :i vil:ka producera enda:st för eget hehov,
1697: ooh fö.r ·veilemjöl 14 p:i. iMen de ha :sedan ehuru dessa ic~e 'hava någon ·fördel av de
1698: dess bEvit aN R~ksdagen höjda, så 'att sed~n höjda tullarna.
1699: de~ta års ingång tullien för omalen råg ut- I denna fråg1a 'finne.s emellertid även
1700: gör ·215 Il :i för lkg och för rågmjöl 3,5 a 40 et't annat intl'lesse än .spamnmålspl'loducen-
1701: p :i ävelllsom för omale·t vete 75 p :i och för terna.s, nämlligen konsumenternas, och ,till
1702: vetJemjöl 915 Il :i a 1 tmik 20 Il :i. dem ·böra rälkna.s jämväl de småbrukare som
1703: Vid dessa höjningar har man utgåJUt icke producera ,spannmål tillräckEgt för
1704: från att hetraiMa, V"etetullen fräJmst ur syn- eget behov. I aJlla dessas intres.se ligger
1705: pulllkten av de in'lmmster lden tilHör s~a;ben att brödfödans prils bestälffilm.'es av läget på
1706: eller med andra ord rsom en finanstuiJ.l, me- väirld.s!llarkna,den och icke fördyras genom
1707: da,n .med rågtullen närma:st avset'ts wtt he- en beslka ttning till förmån för de rinhemsika
1708: reda ett, om ock rsvagt, ,gkydd åt ·den in- producenterna. Och vil~en oevhört viHig
1709: hemska produlctiO'nen. Tilli;lm har man, roll rågbrödet hos oss 1spelar i arihetarnas
1710: genom att aTIJsenligt vidga margi,nalen mel- och <med dem likiSitälldas husihållsbudget,
1711: lan den omarlade och den malade va:ranrs behöver ick1e närmare utläggas. Billigt
1712: tull, hereU den inhemiska ikvarnindus.trin bröd rut ifoll!ket ihar alltid och bör a:lltid
1713: ett starkt skydd, ISåsom även framgår där- vara eilt mål för 1en god 'OCh sund polbt:i:k .
1714: a.:v, att under detJta års åtta första månader .Enligt min åsi'kt bör utJvecklingen där-
1715: importen av omalen råg uppgick ttilll ormkr. för gå i den riktnring, att rågtullen i stäl-
1716: 80 % a1v hela rågimpm,ten. let tför .att höjas tvänt.om av,gkaiffas. Detta
1717: Den ·nuvarande rågtuHen beredei icke kan ske uta!n ltörfång iför ~atatsbudgeten.
1718: ett tillräckligt .skydd för ·d.en inhemska pro- U nder detta års åtta första må:na:der ut-
1719: du'ktionen, och de jmdlbmk.are som pi.'Iodu- gjorde iheila avkastningen av :tullen på oma-
1720: cera råg till avsalu 6kola där'för göra a;Ut len råg och råg1mjöl 16 miljoner. Om :iJm-
1721: för att .få tum.en .stavkt lhöjd, i synnel'lhet porten und1er följa:nde månader hål~er sig
1722: nu, då hög1lmnjunktur.en upphöTt och pri- på srum'ma höjd, 1s:kuUe vi så.looes ha a.tt
1723: s:et på råg på väl'lldsmarknaden fallit. De rälkna llll'ed en MalavkaSitning för årert; wv
1724: 11,4. - rSchauman. 83
1725:
1726: omkr. 1M miljoner - en summa ISOm f5r av denna tull, och då smugg1lingen av ika'ffe
1727: budgeten i dess helhet är a:v :föga betydelse .med :nuvarande tul[.satser fortfarande är
1728: och som rstaten, med hän:syn till denna tulls lönande, rsynes denna 1JUN böna 'sänka.s från
1729: orättvisa och förhatliga karalktär, bör und- 12-15 mk till 8--10 mk. Vad sockertul-
1730: vara. len berträffar, har der11' januari-augusti
1731: rAnnorlunda. rs'täUer sig fråg8Jn beträf- deltta år inbringat 5·2, miljoner och synes
1732: fande vetetullen. Hos <J'SS 'kan vetebrödet således ~omma art.t avkasta .för hela året
1733: alll1ses för en 1.1elaJti v överflöd·svara, ,som sta- ungefär vad Rilksdagen beräknat. De:nna
1734: ten i ,sitrt 1sökande efter lämpliga skatte- tull är eme1lerti.d i likhet med ikiffetullen
1735: objekt kan vara heräittiga.d ,a;tt högt be- aHdeies för hög:t uppdriven, •och då det är
1736: .skatta, ·så länge staten på grund av för- sannolikt att Riksdag-en kan nedbringa
1737: budslagen hindrrus tatt ålt.Jmmma den fö·r statsurtgiJ:Eterna i :förhål1ar11de till Regerin-
1738: beska ttning bäst egnade a'V alla överflöds- gens proposrition, syues ren sänlkning även
1739: VIaror, alko.holen och dära.v beredda av sock·ertullen kunna; företagas, dock icke
1740: drycJrrer. Dock synes den nruvarande tullen rstörl'e än tfrån '2 mk--12 m'k 3r0 p :i till 1 mk
1741: ;på vetemjöl - om8J1et V'ete i.mp-orteras en- 50 p :i-1 mk 80 p :i.
1742: dast ohetydligt - böra r11ågot kunna sän- ISlutlig-en bol'de för nedbringandet aN
1743: !kas från 95 p:i-1 mk 20 p:i till 75 p:i- arbe~tarnas <JIOh med dem likställdas ~ev
1744: 1 m:k. Å ven på dett~a säJtt ,sänkt, ilwmme nadslmstnader d.e i 1912121 års tulltar~Lf
1745: den, under antagande att importen förblir starkt förhöjda tulllarrn.a på fläsk och ister
1746: sl!Jdan den vari't under detta å11s åtta första även1som taJlg (för 'beredning av margarin),
1747: månader, att ,ge i det närmaste vad Riks- vilka icike spela någon nä!mnrvärd roll för
1748: dagen berälli:nat att den under 192~2 borde etall:.sinikornsterna, upphäv,as och desrsa va-
1749: avkasta eller 70 miljoner mar'k. ror fövklaros lt;ullfria.
1750: lEn direkt följd av det rådande allkohol-
1751: totalförbudet är att ISocker och ka;ffe be- 1Med stöd .a;v vad jag ovan anfört och
1752: sikattas så högt rsom enligt. 1922 års 't.ull- u:ncLer hänvi'Sning i övrig-t till av mig vid
1753: taTiff skett. Då emellertid kaffetullen un- 1919 å11s riksdag rtagna initiativ i sa;mma
1754: der årets första åMa månader avkastat äJmnen (Vp. 1919~, Liirtteet, s. 121 o. ff.),
1755: 114.8 miJjoner ,mark eller i det närmaste får jag vördsam't :fön~slå, a~:t Riksdag"en
1756: vad Riksdagen beräkMt hela årets ~ntrad måtte a,ntaga följrande
1757:
1758:
1759: Lag
1760: angående införseltullen på vi:ssa "Vlaror under år 1923.
1761:
1762: I en'ligbet med Rik.sdagens heslut stadgas härmed:
1763:
1764: § 1. och sikTätt, haVTemjol och !hruvregry·n, även-
1765: !Till in:försel fria skQla vara: ·f'läsk (icke
1766: 1
1767: som kornmjöll srumt koru; bovete- och hirs-
1768: i hermeltiskt titLslutna •förpaclminga;r), sal- gryn.
1769: tat eller rökt ävensom andr,a. slag; talg, 1§ 2.
1770: poomier jus och presstalg; ilster, flott, smält För malet Vlete smaU enläggas en :tmil av
1771: och oleomarga,rin; omalen råg, korn, bo~ 60 penni för 'kg, lför os:Umtat vetemjö'l en
1772: V'e'te och hirs sa:mt havre; rågmjöl, os:krätt tull av 75 penni för lkg och iför siktrat vebe-
1773:
1774: 5
1775: 34 II,4. - Eräiden tavarain tuontitulli.
1776:
1777: rndöl (även grranuilarmjö'l) eD: tull I8N 1 •a) Qlkrrossrut elllier ick~ pulveriserat, äiven
1778: marlk iför !kg. fl~ande ISalmt sirrup, 1 mamk 50 penni
1779: 1§ 3. tför ikg,
1780: För obrämt lkaff<e skall ,erläggrus en tulQ b) kros•srut el[•er pulve~iserat 1 !llllar!k 80
1781: av 8 llllialrk ·för kg, 'för lbränt (även :mrulet) penni för kg,
1782: en 'tul[ av 10 mar!k för 'kg samt för lkaffe- iför ra.ffinerat, alla slag, såsom bit-, kak-,
1783: surrogrut och -tiillsä&ingm· en tull a.v 8 kandi-, topp- samt krossat eller pulverise-
1784: miark för kg. rat, 1 mark 80 penni för kg.
1785: § 4. För melass, icloo !till.lblamdad, skall erläg-
1786: För sooker !Skolla erläggas föllja,nde tull- gas en tulll:wg~ft av 1 mark 50 prenni
1787: avgifter: för kg.
1788: för oralrfi,n:erat (:srund- och ikrist.a!ll-):
1789:
1790:
1791:
1792:
1793: Helsi.ng:Eo11s, •den 211 septemlber 1912•2.
1794:
1795:
1796: Georg Schauman.
1797: 35
1798:
1799: Il,4. - EdiUSk. esit. N :o 4. .'" 1
1800: Suomennos.
1801:
1802:
1803:
1804:
1805: Schauman: Ehdotus laiksi eräiden tavarain tuontituUista
1806: vuonna 1923.
1807:
1808:
1809: E d u s k u n n a 11 e.
1810:
1811: Ha.llituksen· ·216 päivänä maa-liskuuta. 19 19 1
1812: saadaksoo11 t,ullin suuresti koroitetuksi,
1813: vahvistaman tullitariffin nojalla ruvettiin varsinlkin nyt., jolloin konkea konjunktuuri
1814: maa·ssa vuoden 119 20 ailUJSta kantamaan
1815: 1
1816: on lakannut j.a ru'kiin hinta on maailma.n-
1817: viljatuUeja. oN e eivät tosin olleet korkeat.; ma.rkikinoina :lm:;kenut. •He eiv:ät tule ty•y-
1818: jaUJhaJma:ttomasta rukiista. 8 penni·ä kg:lta tyvälisiksi, ennenkuin heidän on onnistunut
1819: ja <ruisjaailll<>ista 11 :penJ:Liä ja jauihaan:artiJo- sa.ad.a yleisöltä k!orv:aus v:äJhenrtyneestäJ tuo-
1820: maiSta vcllnJästä IJ :penniä· ja vehnäjau- tallltov.oitostaa.n. Ei ole epätodoennäköistä,
1821: hoista 114 penniä. Mutta Eduskunta. on että he osna'Vat hankkia itselleen kanna.-
1822: nå.iiä <jälkeenpäin koroittanut, niin että tä- tusta myös ooHaisilta lmalanviljeli}öiU:ä, jotfk:a
1823: mäm vuoden· al,usta on ja:uihamattoman. ru- viljel~ät vain omiksi ta.rpeibeen, vaikikei
1824: kiin tulli ,25 penniä kg:lt.a ja ruisja.uhoj~11 näillä ole mitään etua koroitetuista tulleista.
1825: 35 a 40 r:pennåä: !Selkä jauii:JJaanwtiJoma.n veih_"' ,Tässä on lku1tenkin ky,symykoossä tois-
1826: wä.n 715 penniä ja, vehnäjauhojen 95 penniä. tenlkin kuin viljanviljelijäin etu, nimittäin
1827: a 1 mark'ka 12.5 penniä. lkuluttajain, j.a niihin on luetta1va ml)'ös ne
1828: Näissä tkoroitu\ks1ssa, on lähdetty .siitä, pienviljelijät, jotka eivä,t ka.sva,ta riittävästi
1829: että on katsottu vehnätullia etupäässä nii- viba1a omiin tarpoeisiinsa. Näid<en 'kaikkien
1830: den tulojen kannalta, joilka soe antaa val- edun mukaista on, oe:iltä 'leipä:ravinnon hin-
1831: tiolle, tahi toisin srunoen fina.nssitullina, na'n ;m:äälrää· a1se1ma. maailmamma.rtkkinoilla,
1832: kun taas ruistulliHa: on läihinnä ta,rkoitettu ja etiJei sitä kalliSJteta !kotimaisten tuottajain
1833: suojelun, joskin !heikon, hankkimista. koti- hyväksi ta:pahtuva.Ua, verotuksella. Ja mi-
1834: maiselle tuotannolle. Sa.malla. on, tuntu- ten tava1Jtoilllan tärkeä tekijä ruislffl;pä on
1835: vasti suurantamaHa jauhama.t.toma:n ja jan- me[llä t.yöl.äisten ja, heihin 'Verrattruvain tar
1836: het.un ta,ya,I'Ian tullin .emtusta, 'Varattu koti- loud>en !menoarviossa, .sitä ei tall"vitse tar-
1837: maliselle myllyteoHisuudelle vankka suo- kemmin selitel:lä. Huo'keaa. leipä!ä ka.nsalle,
1838: jelu, niinkuin käJy selville siiiJäkin, että se on ·a,~na. ollut ja sen tulee a,ina oUa hyvän
1839: kuluva11 vuodlen kahdeksan ensimmäisen ja. terveen politiikan päiä;mä!ärä.
1840: !kuuika.uden kulues•sa jaulhamattoman rukiin Minun lllielipitooni mukaa:n on ilmhitylk-
1841: tuonti DJOusi noin <80 %:ii11 rukiin koko sen sentähden mentävä siihen .suuntaan, että
1842: tuonnista. ruistulli, sen .sijaa.n että sitä koroitetaan,
1843: Nykyinoeu ruistulli ei anna: riittävälä suo- :päinvastloin po.ist.etaa.n. Se sa1a:ttaa. käydä
1844: jelua kotimaiselle tuotannolle, ja ne m·aan- päinsä teikelllättä haitta,a vaM.iollJ tulla- j'a
1845: viljelijät, jotka ·viljelevät ruista myytä- menoarviolle. T'äimän vul()lden lkafu.deksa.n
1846: väJksi, ovat senVJuoksi tekevät kaikkensa kuukauden kuluessa nousi jau'halillattoman
1847: 36 11,4. - Eräiden tavarain tnontitulli.
1848:
1849: rukiin ja ruisjauhojoen tullin tuotto 1:6 mil- miljoonaa markkaa eli liki pitäJen :mitä
1850: joon~aan. Jos tuonti muina kuukausina py- Eduskunta on laskenut tämän tullin anta-
1851: syy samansuuruisen!ll, v.oisimme siis la.skeru van 'kok·o vuonna., ja. !kun nyokyisten tulli-
1852: vuoden kokonaistuoton noin 2·4 milj.oona.ksi määräin voimassa ollessa kahvin salakulje-
1853: - sum:ma, joka koko tulo- ja menoarviossa. tus yhä on .kannattavaa, näyttää tätä tullia
1854: a:nerrkitsoo hyvin vähän ja jota ilman, :kat- olevaiL alennettava. 12-15 .markasta. 8-10
1855: soen tämän tullin vääryyteen ja viha tta- markkaan. ,Mitä sokeritulliin tuloo, on se
1856: vaan luontoon, valtion tulee olla. täJmän vuoden tammi-elo'kuulla tuottanut
1857: !Toisin on VJehnätulliaJ koskevaill kysy- 52 miljoonaa ja. näyttää siis a.ntavan koko
1858: myksen laita. V·ehnäle~pää voi meillä pi- vuodelta osapuilleen Eduskunnan J.askeman
1859: tää suhtoollisena. ylellisyystava.rana, jota määrän. Tämä tulli on kuitenkin samoin-
1860: valtio etsiessään sopivia veroesineitä saat- kuin kahvitulli nostettu ihan liian ·kor-
1861: taa olla oikeutettu runsaasti verotta.mwan, rkeaiksi, ja kun on. todennäköistä, että Edus-
1862: niin .kauan .kuin valtiota kieltolain ta:kia kunta voi pienentää valtion :menoja siitä,
1863: estetään pääsemäs.tä Ikäsiksi ylellisyys- miksi ne on hallituksen esity.ksessä otettu,
1864: tav;ruroista- verotukseen kaikista sopwim- niäyttää sokeritullinkin alentamiseen voita,-
1865: paan, alkoholiin ja siitä 'Valmistettuihin juo- van ryhtyä, ei kuitenka:a:n enempään: kuin•
1866: miin. Näyttää ·kuitenkin siltä, 'kuin pitäisi 2 tmarkasta-2 maTkasta 50 pennist:ä 1
1867: nykyistä vehnäjauhojen: tullia. - ja.uhamru- mankkaa:n. 50 penniinr-llllilarkkaan 80 pen...
1868: tonta vehnää tuodaan maahan vain ni- nun.
1869: meksi - voi·da jonkun verran alentaa 9·5 Lo·puksi }litäisi tyoöläisten ja heihin ver-
1870: pennistä - 1 markasta, 2·5 pennistä 75 rattavan våe·st·ön elinllmstannusten. a.len.ta.m:i.-
1871: penniin - 1 markkaarn1. Tällä tavoin seksi 1~9212 vuoden tullit.a.riffissa eräät koviDJ
1872: :a:lennettunakin se antaisi, olettamalla tuon- k.oroitetut tuUit, nillliittäin sianlihan ja ihran
1873: nin pysyvän sellaisena; rkuin se on. ollut samoinkuin ta'in (.margariinin valmistuk-
1874: tämän vuode11 kahdeksana enosimmäisenä seen ~äybettävän) tullit, joilla ei ole mainit-
1875: kuukaut-ena, liki pitä-en mitä Eduskunta on tavaa sijaa valtion tu:oissa, Jmmota ja nämä
1876: laskenut sen pitäJvän vuonna 1912,3 tuottaa. tavarat julistaa tullittomiksi.
1877: eli 70 miljoonaa markkaa.
1878: Suora seuraus nykyisestä alkoholintäys- Sen noja.lla, mitä edellä olen esittänyt,
1879: kioel1ostru on, että S{l>kerr ja kahvi on vero- ja. viitaten muuten 1919 vuoden valtiopäi-
1880: tettu niin Jwrkealle kuin 191212 vuoden tulli- vinä samasta, asiasta tek-emääni aloitt-eeseen
1881: tariffissa on tapa.htunut. Kun kuitenkin (V·p. 191•9, Liitteet, s. 121 ja ss.), saan kun-
1882: lka.hvitulli on vuod.en ;ka.hdeksan ensimmäi- nioittavasti ~h·dott.aa, että Eduskuruta hy-
1883: sen !kuukauden !kuluessa tuottanut 114.s väksyisi seuraavan l·akiehd.otuksen:
1884:
1885:
1886:
1887: Laki
1888: eräiden tavarain tuontitoilista vuonna 1923.
1889:
1890: ·Eduskunnan }lä:ätöksen mukaå.sesti säJä.doetään täten:
1891:
1892: 1 §. sissa), suolatturu tai sa:vustettu1w niin myös
1893: Maahan saa vapaasti tuoda: sian.lihaa muita lajeja; talia., premier jusia ja paino-
1894: (,paitsi ilmanpitävästi suljetuissa }l8Jkkank- talia; ihra.a, ras·vaa, sulat.ettua, ja. oleoa:nar-
1895: 11,4. - Schauman. 37
1896:
1897: g.arnma.; jauihrumaiJonlta ruista, ohraa;, tattlll- 4 ~§.
1898: ria ja hirssiä sekä kauraa; ruisjauhoja, lese- Sokerista on suoritettava seuraa.vat tulli-
1899: mätt.ö:miä ja lestyjä, ·kaumjauhoja ja kaura- maksut:
1900: ryynejä, niin myös ohrajauhoja ja ohra-, rpuJhdistamatiJoma.sta (hieta- ja bistaUi-):
1901: tattari- ja hirssiryynejä.
1902: a,) rouhilma:t.tomasta tai jaulhrumrarttomwsia,
1903: 2 §. myös juoksevasta., sekä siirapista. 1
1904: J auhetusta: 'vehn'ästä on suoritettava tul- :markka, 50 penniä kg:lta,
1905: lia 60 p€I!JUiä .kg:lta, senlomattomista vehnä- b) rouhitusta tai jauhetusta 1 markka
1906: jauhoista 75 penniä kg:lta ja seulotuista 80 :penniä :kg:lta;;
1907: vehnäjauihoista (myläs gJra.nularjaarhoistw) 1
1908: markka kg:lta. puhdistetusta, kaikenlaisesta, kuten pala-,
1909: 3 §. kakku-, kandi-, keko- sekä murskatusta tai
1910: Paaihta:ma:ttomasta kahvista. on suoritet- j&uhetusta, 1 markka 80 penniä kg:lta.
1911: tava tullia, 8 mark!kaa kg:lta, paahdetusta
1912: (myös jauhetusta) 10 markkaa kg:lta ja Melassista, sekoittamattomasta, on suo-
1913: kahvi!li sijais- ja lisäaineista 8 markkaa ritettava tullimaksua 1 markka 50 penniä
1914: k.g:lta. kg:lta,.
1915:
1916:
1917:
1918:
1919: Helsingissä, 211 päivänä syyskuuta 192·2.
1920:
1921: Georg Schauman.
1922: 8
1923:
1924: ,5. - Edusk. esit. N :o 5.
1925:
1926:
1927:
1928:
1929: Itkonen: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain eräiden
1930: pykälien muuttamisesta.
1931:
1932:
1933: E d u s k u n n a 11 e.
1934:
1935: Tulo- ja omaisuusverolaissa on, samoin- oikaista myöskin eräs toinen, joskin vähem-
1936: kuin meidän muissakin verolaeissamme, se pimerkityksellinen virhe tässä laissa. Ny-
1937: suuri virhe, että ne liian raskaasti pama- kyään verotetaan nimittäin aviopuolisoita,
1938: vat vähävaraisia kansankerroksia. Veroa jos heillä molemmilla on verotettavia tu-
1939: :aletaan periä liian pienistä tuloista ja ko- loja, sen verokannan mukaan, mikä heille
1940: hoaa veroasteikko pienten ja keskisuuruis- tulisi, jos heille määrättäisiin yhteinen ve-
1941: ten tulojen kohdalla liian nopeasti. Sitä ro. Täten joutuu tosiasiassa aivan mitätön
1942: Jlaitsi ovat verohuojennukset aivan mität- tulo verotetukai korkean veroprosentin mu-
1943: tömät ja suo laki näiden huojennusten teon kaan vain sen tähden, että tulon saaja on
1944: vain aivan pienimpien tulojen nauttijoille. aviopuoliso, kun taas samanlainen tulo
1945: Kun nyt jo on saavutettu kokemuksia sii- aviottoman tulonsaajan kädessä pääsee jopa
1946: tä, että käytännöllisistäkin syistä olisi kymmenen kertaakin pienemmällä verolla.
1947: }Jienten ja keskikokoisten tulojen verotaak- Edellä olevan perusteella ehdotan,
1948: kaa huojennettava, niin olisi tulo- ja omai-
1949: :Suusverolakia siihen suuntaan muutettava. että Eduskunta hyväksyisi näin
1950: Näiden puutteiden ohella lienee syytä kuuluvan lain:
1951:
1952:
1953:
1954: Laki
1955: tulo- ja omaisuusYerolain eräiden pykälien muuttanl!isesta.
1956:
1957: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tulo- ja omaisuusverolain 19, 20 ja
1958: 22 §§ näin kuuluviksi:
1959:
1960: 19 §. laskettava sen verokannan mukaan, joka
1961: V ero suoritetaan tulosta ja omaisuudesta olisi sovellettava, jos heille määrättäisiin
1962: alempana säädettyjen perusteiden mukaan. yhteinen vero.
1963: Jos verovelvollisen tulo nousee yli täysien 20 §.
1964: satain markkain tai omaisuus yli täysien Tulosta suoritettavasta verosta on vapaa
1965: tuhansien markkain, jätetään ylimenevä se, jonka tulo on alle kuudentuhannen mar-
1966: osa lukuunottamatta. kan.
1967: Milloin aviopuolisoita on erikseen vero- Veroa suoritetaan seuraavan asteikon
1968: tettava, on omaisuudesta suoritettava vero mukaan:
1969: Il,o. - Itkonen. 39
1970:
1971: Vero ala- Veron Vero alarajan
1972: Tuloluokka rajan kohdalla vakioerä yli menevästä
1973: markkaa: sadalta: markkaa: osasta sadalta:
1974: 6,000-10,000 1/s 20 1/2
1975: 10,000-15,000 2/5 40 1
1976: 15,000-21,000 s/5 90 5/6
1977: 21,000-:-25,000 2/3 140 3
1978: 2 /4
1979: 25,000-30,000 1 250 7
1980: 30,000-40,000 2 600 6
1981: 40,000-50,000 3 1,200 8
1982: 50,000-60,000 4 2,000 10
1983: . 60,000-75,000 5 3,000 10
1984: 75,000-100,000 6 4,500 10 4/5
1985: 100,000-120,000 8 7,200 16
1986: 120,000-240,000 10 12,000 18
1987: 240,000-360,000 14 33,600 20
1988: 360,000-600,000 16 57,600 21
1989: 600,000-1,000,000 18 108,000 23
1990: yli 1,000,000 20
1991:
1992: 22 §. verovelvollisen tuloa, jos se ei ole kahta-
1993: Suomen kansalaiselle, jolla täällä on py- kymm'entäviittätuhatta markkaa suurempi,
1994: syväinen asuntonsa, myönnettäköön veron enintään viidennellä osalla, milloin ja sen
1995: vähennystä tai vapautus verosta seuraa- mukaan kuin valtiovarainministeriö siitä
1996: vien perusteiden mukaan: enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan
1997: 1) Tuhatviisisataa markkaa jokaiselta määrää.
1998: lapselta, jota verovelvollinen elatusvelvol- 4) Kuolleen henkilön tulosta ja omaisuu-
1999: lisuutensa nojalla on elättänyt ja joka desta suoritettavaa veroa voidaan, milloin
2000: verotusvuoden päättyessä ei ole täyttänyt pesän säästö ei ole yli kolmenkymmenen-
2001: viittätoista vuotta. Lapsen osalta, jolla it- tuhannen markan, vähentää enintään tällä
2002: sellään on tuloa, saadaan vähennystä tehdä määrällä, jos vainajalta on jäänyt leski,
2003: ainoastaan sikäli, kuin lapsen tulo on tu- turvattomia lapsia tai muita perillisiä, joi-
2004: ha ttaviittäsa taa markkaa pienempi. den elatus on ollut hänen varassaan.
2005: 2) Milloin verovelvollisen veronmaksu- Milloin aviopuolisoita on erikseen vero-
2006: kyky muiden kuin edellisessä kohdassa tettava, on edellä 1, 2 ja 3 kohdassa mai-
2007: mainittujen läheisten elättämisen taikka nituista vähennyksistä päätettäessä tulona
2008: oman tai läheisen henkilön sairauden, tapa- pidettävä molempien tulot yhteenlaskettui-
2009: turman tai työttömyyden tähden on olen- na ja vähennykset jaettava aviopuolisoiden
2010: naisesti vähentynyt, voidaan tuloa, jos se kesken suhteellisesti kumpaisenkin tulon
2011: ei, edellä mainittujen vähennysten jälkeen, mukaan.
2012: ole kahtakymmentäviittätuhatta markkaa V ero on 1 momentin 1, 2 ja 3 kohdassa
2013: suurempi, vähentää enintään viidellätoista- mainituissa tapauksissa, milloin vähen-
2014: tuhannella markalla. nyksistä ei johdu verovapaus, määrättävä
2015: 3) Sellaisilla paikkakunnilla, joilla elan- vähennetystä tulosta säädetyn verokannan
2016: tokustannukset ovat tuntuvasti korkeam- mukaan.
2017: mat kuin yleensä maassa, vähennettäköön
2018:
2019: Helsingissä, syyskuun 21 päivänä 1922.
2020: iRieti lrtilronen.
2021: 40
2022:
2023: IJ,6. - Anom. ehd. N:o 11.
2024:
2025:
2026:
2027:
2028: Huttunen y. m.: Kunnallisesta asuntoylellisyysverosta.
2029:
2030:
2031: E dJ u s kun 111 alle.
2032:
2033: Kysymys valtion asuntopoliittisen toi- kansalliskokoukselle lakiehdotuksen, jossa
2034: minnan avustamisesta on tavallisesti herät- ehdotettiin kunnille myönnettäväksi oikeus
2035: tänyt myöskin kysymyksen siitä, mistä maaherran suostumuksella kantaa veroa ra-
2036: varat tähän tarkoitukseen olisivat saata- kennuksista tai rakennuksen osista niiden
2037: vissa. Kysymyksellä on sitä suurempi tarkoituksenmukaisuuden, tai käytön,
2038: merkitys kun ottaa huomioon, että kansan asuntojen lukumäärän, laadun, kerrosten
2039: veronkantokyky on rajoitettu, eikä helppo korkeuden j. m. s. seikkojen perusteella.
2040: ole löytää edes tarpeellisia varoja valtion Tätä suunnitelmaa vastaan syntyi kyllä
2041: vakinaistenkaan menojen peittämiseksi. voimakas vastarinta varakkaitten luokkien
2042: Sama koskee myöskin kuntia joitten talous taholta, mutta se päättyi kuitenkin tap-
2043: on maailmansodan aiheuttamien poikkeuk- pioon. Vuonna 1921 26 päivältä elokuuta
2044: sellisten ja epänormaalien olojen johdosta julkaistiin Preussissa laki kunnallisveron
2045: vieläkin sangen järkytetty ja vaikea. muuttamisesta, jonka 16 pykälän a) koh-
2046: Ulkomailla, jossa on ollut pakko tur- dassa säädettiin seuraavaa:
2047: vautua yhden toisensa jälkeen uusiin vero~
2048: 1) Kunnat ovat oikeutettuja asuntojen
2049: objekteihin, on kiinnitetty suurta huomiota
2050: rakentamistarkoituksessa asunnoista, jotka
2051: asuntoylellisyysverotukseen. Tämän veron
2052: asukkaitten lukumäärään ja tilavuuteensa
2053: on katsottu erinomaisesti soveltuvan pal-
2054: nähden ovat katsottavat liian suuriksi, kan-
2055: velemaan valtion ja kuntien sosialipoliit-
2056: tamaan erityisen veron (asuntoylellisyys-
2057: tista rakennustoiminta;a. Sen kautta voi-
2058: veron).
2059: daan hankkia varoja uusien asuntojen ra-
2060: kentamiseksi, samalla kun veron kautta, 2) Verosta ovat vapautetut virka- ja pal-
2061: riippuen veron tehokkuudesta, voidaan suu- velustoimiin sekä ammatin harjoittamiseen
2062: ressa määrin vaikuttaa asuntoylellisyyden käytetyt tai sellaiset huoneet, joita käyte-
2063: supistamiseksi. Perheiden, jotka asuvat tään yleisiin tarkoituksiin.
2064: liian ylellisesti ja pitävät huostassaan koh- 3) Vero ei saa huonetta kohti nousta yli
2065: tuuttoman paljon huoneita, on pakko, joko sen, mikä sen vuokraosuus on tai katsotaa-n
2066: maksaa raskasta ylellisyysveroa tai luopua olevan.
2067: ylellisyydestään, asettua asumaan vaati- Saksan valtakunnan laissa 26 päivältä
2068: mattomammin ja luovuttaa siten liikahuo- heinäkuuta 1921 säädetään pääasiallisesti
2069: neitaan asuntopulassa oleville henkilöille. samaa kuin Preussin kunnallislakien muu-
2070: Tällaisella verolla on siis sangen suuri so- toksessa. Valtakunnan lain johdosta jul-
2071: sialinen ja tasoittava vaikutus. kaisi valtakunnan neuvosto 15 päivänä
2072: Jo vuonna 1920 jätti Saksan työministeri joulukuuta 1921 asetuksen, jossa säädet-
2073: 11,6. - Huttunen, y. m. 41
2074:
2075: tiin yksityiskohdista tämän lain sovellut- arvoista kokemusta, mutta ilmeistä on, että
2076: tamisessa. Näiden säännösten mukaan 1) se tule ei ainoastaan kartut'tamaan rahas-
2077: vero ei saa koskea huonetta alle 10 neliö- toja yleishyödyllisen asuntorakennustoi-
2078: metrin lattiapintaalaa, 2) yhden henkilön minnan avustamiseksi vaan myöskin vä-
2079: enintäin kolmen huoneen huoneustoja, kah- hentämään asuntopulaa entisiin asuntoihin
2080: den henkilön enintäin 4 huoneen huoneus- nähden. Kun olisi suotavaa, että tällaiseen
2081: toja ja sitä suuremman perheen huoneustoa, lainsäädä tötoimenpi'teeseen ryhdyttäisiin
2082: mikäli huoneiden lukumäärä on oikeassa meidänkin maassamme, niin ehdotamme.
2083: suhteessa kutakin henkilöä kohti, 3) val-
2084: tion virkamiesten virkahuoneustoja tai huo- että Eduskunta päättäisi kehoittaa
2085: neustoja, joissa virkamiehet asuvat, viran- Hallitusta valmistamaan ja Edus-
2086: ominaisuudessa sekä 4) asuntoja, jotka on kunnalle kiireellisesti jättämään
2087: rakennettu jäkeen kesäkuun 1 päivän esityksen kunnallisesta asuntoylelli-
2088: vuonna 1918. syysverosta, josta kertyvät varat
2089: Kun 'tämä laki Saksassa on ollut voi- käytettäisiin asuntojen rakennustoi-
2090: massa vasta lyhyen ajan, niin ei sen vaiku- minnan edistämiseksi.
2091: tuksista vielä ole saavutettu mainitsemisen
2092:
2093: Helsingissä, syyskuun 18 p. 1922.
2094:
2095:
2096: Evert Huttunen. Rieti Itkonen.
2097: Artturi Aalto. Emil Sallila.
2098: J. F. Tolonen. Hilda ,Seppälä.
2099: Emil Saarinen. Aino Sommarberg.
2100:
2101:
2102: •
2103: 42
2104:
2105: II,1. - Anom. ehd. N:o 12.
2106:
2107:
2108:
2109:
2110: Huttunen y. m.: Pieoosuntoyrityksiin sijoitetun pääoman
2111: toistaiseksi verotuksesta rvapauttamisesta.
2112:
2113:
2114: S u o m: e n E' d u s k u n n a. 11 e.
2115:
2116: T·ehokkain keimo vallitsev.an. suuren asun- täs.sä suhtoos,s•a. olevan ta,parhtumassa. ·kruäinllle.
2117: topulan helpo,tta.miseksi on ·epäi1emätt.ä ra.- Y:k.sityinen ~a;kenlllust,uotarnto on el'py:mä.ssä,
2118: koonUJSt1lJOibamto ffii U1lJsiJen aJSuniJojen 'l'la!Jren- murtta toistaiseksi ·tapahtuu se niin hitaarsti,
2119: tacrninen. Säiä:nmöste:l.Yillä V<Jidla:an kyHä va:l- ettei se py.sty vielä pitkiin a.ikoihiln tyydyt-
2120: Jitrervi.a 18.1SUIDJtl()-IQ[oj a jälrje.s1Jeil1:ä, estö:ä !lminot- täanä:än vrullitsevata. a:suntotali.'V-etta. Valtion
2121: telua, IJrorkei.tten vuokrien kiskomista,, huo- ja, yhteiskunl!mcrJJ puolelta k.aivarta.atn sen
2122: neu-stojen tyhjälnä pitämistlä j. n. e., mutta V'uohi toimenpiteitä, jotka olisålvat oorua.:nSa
2123: se ei sellaiserua:an pysty poista:maa1n asunrbo- hel poitt·amaan pääioma:w sij,oittumista, ·ra~ke:n.
2124: pulaa. Aino!llstaarn yksityinen ra!kennus- nus·yri,tyk.siin. Tätä kysymy.st:ä on viime
2125: teollisuus. ja toiselta puolen varltiorn ja. kun- vuosrinru hall'kittu u;seissa .maissa ja. tul-tu sii-
2126: nan ib.arjoittarma yleishyö·dJ71llinren ra:kerunJus- hen 'käsitykseen, -että pa,rhain toimenpide
2127: toimiJn:ta on oma.rusra. poistama:arn ·ei amo•!iiS- tuon siirty:mri,Se~n alirka~a,nsaamiseksi IOIJl 100,
2128: taarn oota.vuosien kuluessa ·syntyneen .suuren että: asuinra.kelllllusyrityksiin sijoitettu pää-
2129: asuntovajauksen vra,am myöskin tyy.dyttä-• oma. va,pautetaa:n osaksi tai ·kokonaan vis-
2130: määin normaaJJ.isen väJestölisä:äntymise·n ja siksi mäiätä:a~ja1ksi ·erinJäilsi.stä veroista, jo.tlm
2131: a:su:rutojen ra1ppeutu:misen vuo.s.itta~n a:iheuit- 1sitä muuliJen m:s~trtaMrut. Tläimiä:n. p~ttoon
2132: truman uuffien asuinrakennusten t;a.r:poon. toteuttamilllen ei ·pitäisi olb va:stusteita-
2133: Kun kuitenkin v.al.tion ja ikuruna1n asu:ruto- vissa., sillä suohan V'oima.ssaoleva lainsää-
2134: poliittisen to~minrua1n edellytykset ovatt ra- dlä:rutö j.o. useiss.a tarpau:IDsissa: helpotuksia
2135: joitetut vallitsevien ahtaitten rahaolojen päiäioma•n verovelvoll~suuteen nähdlen, riip-
2136: ja iiärimmiHeen :kiristetyn verokuormarn puen kulloinkin siitä, mihin ja. missä tau--
2137: j.o'hdosta,, ·niin täytyy entistä suurempaa k·oibu'ksissa pääoma oru sijoitettu. Niirupä
2138: huomiota. kiinnittää yksityisreen yritteliäi- Saksrussa tu1overola.insä!ädärntlö 2r4 päivä.ltä
2139: syyteen rake·nnustuota.nillJon ala.Ua,. Eoke- maarliskuuta 1'9m säätää €Tin:wisiä !helpotuk-
2140: m:us• .kuitenkin viime vuosien aja~ta osoitta:a, sia työväen.asuima;kenn<uksiin tSijoitetuil!l·e
2141: että yksityinen yritteliäisyys puheenaole- pääomille. Tästä monirnutkati.sesta; lainsäiä-
2142: vrussa. suhteerssta ei ole 'kehittynyt kyll.Hn dänrnrö.stä mainitta1koon vain se, että .se pe-
2143: suureksi. Tähän cm monia: SJYitä, mutta rustuu ~sille pohjalle, että n. k. tuot:tamaton
2144: pääa!Sia.llisin lienee kuitenkin se, että pää- osa pääomaiSta ka:tsota.a.n verovapaaksl. Jos
2145: oma. -toistaiseksi o.ru -etsin~t .suotuisampia. si- esim. ib.uoneuston rarkenruns nJYi tulee maks8J-
2146: jolituksia. kuin .mitä rrukenruustuohmto ny:k~i maallll 200,000 mall'kka,a. ja sen. ra1un:a1naja,n
2147: sissä epäval!'moissa oloiss.a on voinut ta.rjota,, rakennuskustannuks,et ·olisiva.t all"VioitavaJt
2148: Kaikista merk·eistä päättäen näyttäJä nyt 18,000 ma.rka.ksi., niin trumä summa. 'kerrot-
2149: 11,7. - Huttunen, y. m. 43
2150:
2151: tuna 'kol<mella., -eli ;54,0()0. Rmk., krat:sota:a.n jossa: ovat paljon normaalisemrma1t olot kuilu
2152: tätä 'nykyrä ikanll!atta.valksi sijoi'tukseksi, vanhalla m.a.ntereella,, on ryhdytty tällaiseen
2153: josta ve~ro on suorite.tta,va, mutta jrul.elrl:ä 'LailliSä;äldrantöö.n. New-Yorkin v.a.'Ltåossa on
2154: oleva osa .sijoituksesta 1;46,,000 Rmk., katso- m. •m . .s·ääJdetty laki, :mirukä mukraan raken-
2155: taan sitävastoin verovarpaahi. Edielloon nu~:.teollisuuteen kiinnitetty pääoma, vis-
2156: s~tlääin J,aissa, eltitlä IOOIUaill!an verov,a,p~ruus seillä rajoituksilla on aina vuoteen 1932
2157: tulee v~aiiru s-ellaisen pääioma,ll! I{)ISruksi, joka on vapautettu verovelvollisuudesta.
2158: kiinni.tetty vuosien 1920'---23 välisellä Kun näyttää siltä, että meidiärukin ma.a.s-
2159: a.ja.Ila rakelllnettuihin rakennurosiin niin hy- srum'Illle :tämänsruuniUaånem. [rainJSääidärutö on
2160: vin !Illa·a;Ha kuin kaupungeissa.. taa:-peoo varatima, yksityisen rak·ennrustuo-
2161: Saksassa: ei tällainen 1ainsääidiäimtö ole tannon elvyttämisekrsi, niin oelhd-otamme,
2162: suinka:atn uusi. Jo Frerdrri:k Suuren a.ika:na
2163: myönnettiin s.amanla.a.truisessa. ta,paurksessa että Eduskunta päättäisi kehoittaa
2164: verova,pautta. Normaa1lioloissa., enlllen maail- Hallitusta valmistamaan ja Edus-
2165: mansotaa,,- jolloin ·päiäiomasijoituks~ ra:ken- kunn(]Jlle jättärn,ään esityksen pien-
2166: nus:yrityksissä olivat tuottoisia., ei tietysrti asuntorakennu,syrityksiin sijoitetun
2167: tällainen laintsäädäntö ollut. ta<rpoollinen, pääoman toistaiseksi, joko osiksi tai
2168: mutta nykyisissä poikkeuk,selHsissa oloissa kokonaan, vapauttamiseksi verotuk-
2169: se näyttää olevan rsnorarsta,an välttäimrä:tön. sesta.
2170: Ma.iruittakoon vairu, että Y,hdysvalJ,oissaikin,
2171:
2172: Hrelsin,gis.s.ä, ,syyskuun 118 päivänä 1191212.
2173:
2174:
2175: Evert Hurttunen. Rieti IItJronen.
2176: Arrtturi Aalto. Emil Salilla.
2177: J. F. Tolonen. Hilda Seppälä.
2178: Emil Saarinen. Aino Somm~berg.
2179: 44
2180:
2181: IJ,s. - Anom. ohd. N :o 13.
2182:
2183:
2184:
2185:
2186: Vainio, V. y. m.: Verotusuudistuksesta.
2187:
2188:
2189: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
2190:
2191: Viime vuosien yleisenä :ilmiönä on ollut elämä silloinkin ja tuntuvia korjauksia
2192: kaikenlaisten tarvikkeiden hintojen suunna- olisi hänen oloihinsa joka suhteessa
2193: ton kohoaminen. Sosialihallituksen laati- tarvittu. Mutta toivottujen parannusten
2194: mien tilastojen mukaan ovat tässä maassa sijasta onkin käynyt päinvastoin. Työläi-
2195: vaatetus- ja elintarpeet, sitten vuoden 1914, sen elämä on käynyt entistään tukalam-
2196: kohonneet noin 11-12 kertaisiksi. maksi. Uuvuttavasta työstä nauttimansa
2197: Tällainen ylein:en tarvikkeiden hintojen palkka riittää hädintuskin yksinkertaisen
2198: nouseminen, joka johtuu Suomen raha-ar- ravinnon hankintaan. Ravintoon, vaate-
2199: von alenemisesta, on saattanut maan työtä- tukseen ja käyttämiensä asumuksien laa-
2200: tekevän väestön mitä tukalimpaan taloudel- tuun nähden on työläinen nykyisin huo-
2201: liseen ahdinkotiiaan. Läheskään samassa nommassa asemassa kuin kymmenisen
2202: suhteessa kuin elintarpeiden y. m. välttä- vuotta sitten.
2203: mättömyystarpeiden hinnat eivät nimittäin Samaan aikaan kuin työväestön elintaso
2204: työläiset ole onnistuneet palkkojansa ko- on huikeasti alentunut, ovait alituisesti li-
2205: hottamaan. Virallisia tilastoja keskimää- sääntyneet valtion ja kuntien asettamat ve-
2206: räisestä työväestön palkkojen nousemisesta rot. Eivätpä ne edes ole pysähtyneet tar-
2207: v. 1914 jälkeen ei luultavasti ole laadittuna, vikkeiden kohonneiden hintojen kanssa suh-
2208: mutta sikäli kuin työväen ammatilliset teellisesti samalle asteelle. Puhumattakaan
2209: järjestöt ovat asiaa tutkineet, on havaittu n. s. välillisistä veroista, joiden kautta suh-
2210: työväestön palkkojen keskimäärin kohon- teettoman raskaasti rasitetaan maan vähä-
2211: neen kyseenalaisena kahdeksan vuoden ai- varaista väestöä, ovat välittömät verot vi-
2212: kana noin 7 eli 8 kertaisiksi. Kun nyt rallisen tilaston mukaan sitten vuoden 1914
2213: otamme huomioon, että välttämättömyys- kohonneet 19-20 kertaisiksi. Ettei tällai-
2214: tarpeiden hinnat sanottuna aikana ovat ko- nen suunnaton verojen kohoaminen ole seu-
2215: honneet lähes 12 kertaisiksi, niin joudum- rauksena vain Suomen markan valuutta-
2216: me toteamaan, että vajaan yhdeksän vuoden arvon alhaisuudesta on todistamattakin sel-
2217: kuluessa työtätekevän väestön elintaso on vää. Monia uusia veroja on viime vuosien
2218: nom y h d e 11 ä k o 1 m a n n e k s e 11 a kuluessa saatettu voimaan ja entiset verot
2219: huonontunut. Sanomattakin on sel- prosenteissa veronalaisiin tuloihin nähden
2220: vää miten kipeästi mainittu olosuhteiden ovat kasvaneet monenkertaisiksi. Kun-
2221: kurjistuminen koskee maan työväestön elä- nallisverotilasto Suomen kaupungeista v.
2222: mään, jonka olosuhteissa ei vuonna 1914 1912 esim. osoittaa veronalaisista tuloista
2223: ollut hiukkaakaan huonontamisen varaa. joudutun veroma suorittamaan prosen-
2224: Puutteenalaista raad:antaa oli työläisen teissa:
2225: II,s. - Vainio, V. y. m. 45
2226:
2227: 1 kaupungissa 1-2% sillä vain omien luokkakaartiensa avulla
2228: 11 2-3% on porvaristolle enää mahdollista nykyisen
2229: 17 " 3-4% sortoyhteiskunnan pystyssä pitäminen.
2230: 6
2231: " 4-5%
2232: " Mutta kansan laajoille kerroksille tämä
2233: 3 5-6% sensijaan on mitä suurimmassa määrässä
2234: "
2235: vahingollista. On suunnaton vääryys sen-
2236: Korkein vero oli siis 5-6 % välillä ja tähden vaatia· työtätekevää väestöä otta-
2237: keskimääräiseksi verotusprosentiksi voi- maan osaa, verotuksen kautta, porvariston
2238: tanee asettaa 3 1/2 %. luokkakaarteille ja -laitoksille luovutetta-
2239: Kun ryhdymme tarkastamaan maan kau- vien miljoonien suorittamiseen.
2240: punkien tämän vuoden kunnallisverosuh- Maan vähävarainen väestö on saatava
2241: teita, havaitsemme, että varsin useassa kau- veroista vapaaksi. Asian jouduttamiseksi
2242: pungissa verotus on noussut 11-12 %. pyydämme,
2243: Monissa maalaiskunnissa on verotus kohon- että Eduskunta kehoittaa hallitusta mitä
2244: nut vieläkin korkeampiin prosenttimääriin. nopeimmin jättämään Eduskunnalle esityk-
2245: Työtätekevän väestön elintason ollessa sen verotusuudistuksesta, jossa ensi SIJassa
2246: entisestään alhaisemman, on ymmärret- olisi huomioonotettuna seuraavat näkö-
2247: tävää mitenkä mahdotonta heidän on jat- kohdat:
2248: kaa yhäti kasvavien verojen suorittamista. 1) että kaikki elin- y. m. välttä-
2249: Palkkatyöläiseltä vievät kalliit verot mättömyystarpeet vapautetaan n. k.
2250: kaikki elämismahdollisuudet ja maaseudun välillisestä verotuksesta.
2251: pienviljelijäväestöitä verot nielevät vuosi- 2) että määrätään kohtuullinen
2252: kausien työn tulokset ja tekevät heille alin elinraja, johon saakka nouse-
2253: mahdottomaksi tilojensa kunnossapitämi- vista tuloista ei verotusta valtiolle
2254: sen. Ja mitään edellytyksiä, että vero- tai kunnille aseteta.
2255: taakka edes väliaikaisesti tulisi pienene- 3) että alimman elinrajan yläpuo-
2256: mään, ei ole olemassa. Päinvastoin on odo- lella olevat tulot asetetaan suhteel-
2257: tettavissa niiden jatkuva suureneminen. lisesti nousevan verotuksen alaisiksi.
2258: Porvaristo ei osoita pienintäkään pyrki- 4-) että alin elinraja määrätään
2259: mystä vähentää sotalaitoksen nielemien sa- veronalaisen, vuoden elämistarpei-
2260: tojen miljoonien määrää, virkakoneisto vaa- den keskihintaa silmälläpitäen.
2261: tii kymmeniä miljoonia enemmän kuin en- ~5) että omaisuusverosta vapaute-
2262: nen. Suojeluskunnat vaativat lisää miljoo- taan ne, joiden omaisuus ei kohoa
2263: neja ja ohranalaitoksen määrärahaa esittää yli 30,000 Smk. ja myös pienviljeli-
2264: hallitus entisestään korotettavaksi. jäin omistama maa-alue, joka ei
2265: Kaikki tämä on porvaristolle tarpeellista, alaltaan ole 30 hehtaaria suurempi.
2266:
2267: Helsingissä, syyskuun 20 p:nä 1922.
2268:
2269:
2270: V. Vainio. Fr. Hiilos.
2271: B.
2272:
2273: Rautateitä ja muita kulkulaitoksia koskevia anomus-
2274: ehdotuksia.
2275: 49
2276:
2277: Il,9, - Ånom. ehd. N :o 36.
2278:
2279:
2280:
2281:
2282: Pesonen, A. y. m.: Määrärahan myöntämisestä Kontiomäen
2283: -Kiehimän rataosan rakentamista varten.
2284:
2285:
2286:
2287:
2288: N~t.tääi .siltä, että v :n 1'91 7 toi:sHla va[~ ja: iha~maautumat l'eviä.väit YJli Ka-jaanin !ki.h-
2289: ·tiopäiviUä ,ra!IDennerlltavruksi pä:ätetyn Owlun lailmnna.n suurimman osan. 'Tälmäin ~äJrkeän
2290: -Vaal~am--Nurmeksen rautatien rakennus- vesi:stJö,n Y'li tulee ra:utrutielfuuja !kwlikemaan
2291: työt aij10rtrtaisiiru !ffiel~eyttää toistaiseksi siinä, mig,sä vesistö LKiehimä!ll! ikylässä las-
2292: sen jal'keen kuin mainit.tuun ~rataa!llJ liittyvä kee Oulujä:rveen, jot,en :siiJs 'rautatielin6a
2293: Kaja.anin-Kontiomäen rataosa tuQeva,na tässä ta.voittaa myös mai,nitun Pohjois-
2294: vu10runa sraarda:an ·va[miiiksi. HaiHituksen esi- Suomen laa.jiiiDlma:n ja taloudelliHesti mer-
2295: tyksessä rautatieraikennU:ksiS<ta vuosma kits,evi:Illlmän vesistön keskusjärven. Epäile-
2296: 1:92,3-19 2:7 ~hdot,etaan !keskeytys jatketta-
2297: 1
2298: mättä trulisi sekä ~eniki,lö- että tavaraEi-
2299: vaksi arina vuoteen 1'9126, joUo~n t,yöt jä1'- kenne, viimemainittu varsinikin puutavaran
2300: leen alo;hetta-ilsiin ra:ta,osa[rla Kontiom,äJki- kuljetuJksen muodoslsa, monin venoin ka,SJ--
2301: Nuirm€1s. Trullainen meoott·ely tulee ku:iten- vama.an nryrb va,lmi:strnvassa oleval[,a Kajaa-
2302: ki'n olema:an useass.a, suhteessa: vailtiolle epä-
2303: 1 ninr---J{:ontiomäJen ra:ta-osaHa ja sitä mukaa
2304: taloudelilinen ja :sillie marumme os·al,le, j,ota m,yös Savon ~radaHa lkoikona,isuudessa:am, jos
2305: asia lä!hinnlä koskee, Kajaanin 'ki'hla:kun- raikennus:tläitä ja.tlkett.aisiin nriin:, että rata
2306: naHre, on se wtrsin epäedu!Uinen. tulisi päät,tymään maii!Jitun Hy!iynsaJmen
2307: Ensinnäikin tmloo Kad·aanrinr---lKontiomäen vesistön •suuihun Orullujä:rven Kiehimän lky-
2308: rataosa, joika on :Savon radan pohjoinen Jässä. 'Trumä,n kautta sa,at.ai~siin vmrarttain
2309: jatko, pääitymään liibmteen muodostumi- väfuä]si[ilä ~lisäJkurst:anrnruksiHa Kadaranim-
2310: selle ai:vam marhdott,om,a,an seutuun. Jon- KontiomäJen ra:taos,an suUII'et kustannrukiset,
2311: kunverran paiik:al[ista. heniki[ö- ja tavara- yhteensä 27,5 :milj. 1mrurkikaa, tuloa tuotta-
2312: liikennettä tosin voi rafta,osaUa synt1yä, viksi, !kun ne sitä va.stoin, mirkäJli Sa'Vo.n
2313: muttru mit,ään :merki1sevärmpää yleistä lii- rarta järbetään päättymään Kontiomäen ky-
2314: kennettä ei paikbaikunna:n poiJkkeuksellis~en lään, jäävät miHei !kokonaan tu,OJt:tamatto-
2315: syrjäisen aseman vuoiiDsi voi muodostua. mi!ksi. Sa:ma:lla edis,tettä:i's,iin tun~tuvastri
2316: Vterrattain vähäisillä lisätöillä voitai~iin Kajaanin kiJhialkunna.n fa,loudel,lisb vau-
2317: asia kuitenkin saada rmuut.tumaan toiHeksi. rarstumista, vaJti:on mettsätalrouden mahdol-
2318: N on }6 kilometrin päässä Kont,io:mäen ky- lisuuik,sia :SekäJ m. m. .a:utetbilsiin Puolan-
2319: lästäJ lä~n~een ilwMaa Nurmeksem--Oulun ga,n rikkaiden karo·li:i:niesiintymäin pääse-
2320: ra:ut.atielirnj.a laaja'n ja uit:toväylänä hyvin mistä /hyötyä tu:oti:a'Vi!ksi. Lyhyydestä:ii;n
2321: tä&eä:n vesisrtön, nirrn. Oulujärrveen laske- lhuolumatt,a ·kyken,ee nimit;täin Kontiomäen
2322: van n. ik. Hyrynsallinen reitin, jonka la~ Kiehirrnän rata yiht<eylj;ensä 1kiautta, Hyryn-
2323: vat wlottuvat aina Vi,enan KarjaJara,n asti sa[men reitin ja OuludäJrven pohjoisranni-
2324:
2325: 7
2326: 50 Il,9. - Kontiomäen-Kiehimän rata.
2327:
2328: lkon ~nssa. ,sruruma:au vaikutU!spiiriinsä Pal- ll'lll1Satrvio kilometriä tlw'hti, 1 mi<lj. unarlkkaa,
2329: ta:mon, Puolangan, Ri;srtijärven, Hycynsall- miikäi nykyi·sen \hintatason mulkaa'n •lasket-
2330: meru j81 SuomussaliDieDJ kuruna.t l,aajorne val- tuna on iiDarbsottu ,rabraken~nusten k.eski-
2331: tiometsinooru. määlräiseiksi ikust.annrus,a.rvioksi. Koko työ
2332: !Töiden jälrjestäiiDinen täil1e ra.taosaUe käy vaa:bisi 1siis 16 m1Jlj. mai11klka;a,. Että Kajaa-
2333: erittä<i'I1 luonrtlevaksi ja 'sovelia,aJksi sen nilll---Kontiomä.en ,rartaos3Jn lkus1Janrm!kset ~a
2334: lka11tta, eiltä työv:oiana ja t.yölka~nsto tule- ky'SYilUY'ksessä olev;a, lku:sta:nnuserä .sa,rutai~·
2335: vana vuoruna jo aUmvnodesta Vlaparutuu sen siin maihldollisi:mma.n pian tu[oat tuottava,k-
2336: vähttömäJssä Ylhtey:dessä olevailta Kontio- si, ei •ra.kerunrustöitä olisi uil,otettava pitem-
2337: i!Uäienr--4Kajaanin raltaosa['ta. Marim:iltulla: ra- mäJ1le ajalle· !kuin lkah,deiiDsi vuod,eksi.
2338: ta.raikenn,ukseHa jo UJSOOIDipiru vuosia työs- Eontiomf.i,en---!Kiehianåin rarta:osam, raiken-
2339: kennelleen työväe,s1Jön vuolksi olisilkin rmitä t,aminen •osalta;aiDJ •ol~,si joudUJttama•ssa. Oulun
2340: suota:vinta, että se voisi edel[een saada -Wu11meksen mda.n aikaansaamista. 'Sillä
2341: työtä :pa~k!kalkunnaUa, j:01hon ,se jo on kotiu- on ikaxken1 !lisäksi tse ·eriiiDoinen etu, ettei sen
2342: tunut,. eiikä joUJtuisi .pakotetu:ksi :muutta- r.akentamiruen :miHään ta•voin sido enna.-
2343: maallll ,sieltä pois. 'Samoim olisi sen .prui:kaHi- ilmlta Oulunr---iN"!ul'melksen rada•n ralkennus-
2344: sen väiestön vuolklsi, joka ra:tarrakennuksella suunniteiLma:a' puoleen •tai toilseen, vaan :an
2345: on ilöiss:äJ oUut, !kuin myöslkin työttömyy- välitt,ötrränä a.puna raa~ennettalk·oontpa: Oulun
2346: den syntymisen 'estämiselksi erittäi<n tär- --;Nu<rmeksen ,raka minikä srurunnit,eliillan
2347: keaä, että töiden l·oputitua Korrtiomäem-Ka- muka,arn tahansa. ITästäJ hut()lmaut:taa lhaHi-
2348: jaanin rabosaUa niitä jartkettaisiin lä:hei- tus ·m,ainituss:a 'esityik,sessäiä:n nimen()IIDa,a:n,
2349: sellä RJonti()lmäie~Kiehimän rataos,aiJ.la. että 'KontiomäJen,--JKie:h:Umä'n ra:ta,os,a. on ra-
2350: Ralke,nnus'kustanlll!ukset Kiehimän-Kon~ ,kennettava va,lmi~ksi siimälkin tapauksessa,
2351: tiomäen väJlilläJ '8i'Vät :rue niin rsuuret, että e.Uä Oulun;--Nu.l'lmeksen rat.a,a, 'ry{h1d:ytään
2352: nii<d'8n vuoksi oli,si tämä1n lyhyen, mutta tm:kenta:mlaan Kontiomäe~Nurmeksen vä-
2353: Sllurimeikitylksedl:i:seu rataosan rakenltami- lillä ennenkuin Kontiomäen---'Oulun vä·
2354: se.sta nyt lnmvuttava;. Noin 10 kilometrin li'Rä.
2355: pituudelta :kulkee jo tutkittu •ja merkiili;0' ·Yllä.oleva.n perustee[la, 'rohkenemme kun-
2356: ·ratalinda OulUJjärvoen. hewpost.i rakenneita- n.ioittavoimm~n eihaottaa,
2357: vaa r.anta;tasa~n:koa ja a.vnoa,Sitaa,ru 6 kilom~t
2358: rin IJituude1t.a .epäta,sa,iJsta ~maata. Siltara- että Eduskunta päättäisi tulevan
2359: !k.erunulkset, m~lkä!li rata toistai•selksi jäJtettäi- vuoden menoarvioon ottaa 7 miljoo-
2360: siin IJäMt;y~mään Kieh~mä:joen itä1iseHe ran- nan markan työmäärärahan Kontio-
2361: nalle, tulevat olemruam aivan vähäiset. Näin mäen-Kiehimän rataosalla v. 1923
2362: ollen riittänee mtalosaalla 1hyvilru •S'8 kustan- toimitettavia rakennustöitä varten.
2363:
2364:
2365:
2366: ,.
2367: A:arno Pesonen. Sulo Salo.
2368: Antti Kukkonen. Hei1klci Nislmnen.
2369: 51
2370: "
2371: 1I,1o. - Anom. ehd. N:o 37.
2372:
2373:
2374:
2375:
2376: Latvla1a y. m.: Määrärahan myöntämisestä Turun-Uuden..
2377: kaupungin radan rakennustöiden loppwunsaättamiseksi.
2378:
2379:
2380: rS u ·O me n E' d u s k u n n a. ll e.
2381:
2382: Turun-----JUudenlkau:rn11ngin rautakien ra- vahin:lwja jo rsuoritetuiHe t:öiJle sekä tuottaa
2383: .kerunustyöt aloitettiin vuonna 19·18 ja on rakennu•stöitä varten :paikkakunnalle si-
2384: sitä varten mhäm a,sti myönnett~ 317 :mi1- j.oitturne.ellle työväestölle työnpuutetta ja
2385: jocmaa martffikaa. Raid.aru ra:kentarmti•nen, lisää elämisen va:iJ'IDeuk:sia.. 1\fyöskin seutu-
2386: joka a:likuaa'n a1oi'tettii<n mda·n koko :pi'tuu- kunnan vabnainen :a.sujamisito, joka jo
2387: ·delia, mikä r01n 7•2 !ki~ometriä, on lSitilemlmin kauarn on odottanut t:ämän, Lounais-Suomen
2388: täytynyt varoj·en :pwu1:JteeS1sa: su:piS1taa, ja tarloud:ellisen ja lii:k•e-eilämän e.Uisty.mioolle
2389: ryk!yä:än on työnalaisena. ainroastaa.n Tu- tär,keän rada,n val,m~s.tumista, :va•rmaa/Il tun-
2390: ru•n-M'ynti.Jmäen vä:Enen rata-osa ha,ara.- tee yih:ä lisää,ntyvää tyytymättömyyttä eh-
2391: ra.toineen Raisiosta Naan'tailiin -eli yihteensä dot•ettuun a.ikarmää,rää•n näJhd'en, sitälki·n snu-
2392: 37 kilomeltlriä. mmmalla :s-yyllä, kun, lkunnwt puolestaan
2393: Edusilmnmalle nyt j:!;LttäJmäis:sään esit:yik- ·ovat ant:aJn:eet aVJusim'k·sia rardan r.a•kenltrumi-
2394: sessä n :o 11:8, koslffie!Va :rruutat]era!kennUJksia :seen ja taloudelllinen elrä:mä ·ra.'k•ennetbavan
2395: vuosiJna 19l2r3'---<19\2r7, ehd.otta.a HallitU!s, ra:dan: varrella. y.l,e,ensiä on jo järjestynyt tä-
2396: joka; kyllä :pitää 'IIur:uTh-Uudenkaurpungin män :pilkaista, valmi~sturmista silrnäl.lä :pitäen.
2397: rada.n verrattain :pia.n varl•mistumista tär- Kun .sitä :p.ai:tsi ilm'kro Tadan alue j:o on :p.aik·
2398: keänä, töitä jatkettavaiksi tällä radalla kolun:astettu ja rakentamis•ee:n jo 'uhrattu
2399: niin, että .se valmistuisi vuonrua 1'912r5. Tä- melko~sia va•l'oga, olisi radan ralkentamis:t,a
2400: hän tarvitaan, jo,s Jrustanm11kset arvio·ida;an .si:Ls joudut:etta:va, ni:Un, eHä se v;u:oden 19:213
2401: nykyisen ihi:nt3!taS1on mukaa•n, vuoCLen 19:23 kuluessa va1misimirsi 1Jäyd.eHise·en liikekun-
2402: a1us.ta luki.eru vielå noi•n 3,5 mi<ljoona'a mark- toon.
2403: kaa. Ensi v,uonrna eihd:att.aa Hal1itus ikäy- Edelilä esittä:m~llä:rnme :perusteilla. aoom-
2404: tettäväJksi mda;n rruken:nustöilhin 1'0.5 mti-1- me kunni,oittaen,
2405: j·oonaa; ma;rk!kaa.
2406: HaHi:tuksen• e.h!dottama; ailka tuntuu kui- että Eduskunta päättäisi Turun-
2407: tenkilll. liian :pitkältä. Ra;dan tähänrarS1tiset U~tdenkaupungin radan rakennus-
2408: työt ja ra.lmll1nUJstarpeet, varsinlki.n ra.dan työt joudwtettaviksi loppuuu ja ra-
2409: va•rsi11e lmo.tu.t •suuret 'IJUUivawarsto~ r.ruken- dan avattavaksi liikenteelle vuoden
2410: Jrnstöitä var.ten 'S1a.attaN.at; 3 :.nkrn vuoden 1.923 kuluessa ja että Eduskunta tätä
2411: aikana :pahasti :pilautua. Jos nykyi,stä kes· varten myöntäisi ensi vuodeksi 35
2412: ke.y'tystila,nnetta jatkuu no•inkin :ka:uan, miljoonan markan 'määrärahan. 1
2413:
2414: ·aiheutJta:a trumä ilmeisesti> yhä: .suurempia
2415:
2416: HelsingiS!sä, :syy:S1kuun 2:0 :päivänä 19\212.
2417:
2418: J. W. Latvala. Aino Lehrokos:ki.
2419: 52
2420:
2421: IJ,11.- Anom. ehd. N:o 39.
2422:
2423:
2424:
2425:
2426: Koivulaihti-Lehto y. m.: Määrämhan myöntämisestä Jy-
2427: väskylän-Haapamäen radan muutostöiden jatkamista
2428: varten.
2429:
2430:
2431: Suo me 'n Ed u s k u .n nalle.
2432:
2433: J10 111seita vuosia taikaperin alotettiin sil- aineellisia tappioita. valtiQHe. Mielestämme
2434: loin välttämätt,ömäksi katS~o:ttu nummilostyö ei ;täUai•n<en asiain kullku ja valti01n varojen
2435: J yväislkylän~arupamäen ,raltaJosalla ta:vkoi- .hoi•to, ole edullista eiikä v•oitaoo puolustaa
2436: tlllffise,ssa saattaa mai•nittu rakao.s·a .se1:la:iiseen 1seUaista menettelyä, että uusia; rrutaraiken-
2437: par,emp.aan kuntoon, että ~se va:stais:i mell'ki- nuks1a alotetaan1 sa1m1aruru aikaan kun enti-
2438: ty,stääJn tärkeämä llliruuttakuilkutienä Pohja~ 'seft, jätetään ikesikenerä:Ls:iiksi jru niihin jo
2439: waa.n ja Itä-8uomen välillä. Muutostyöt käytetyt ,suu11et 'rruhas111mmat heilt:etäJän huik-
2440: saatettiinkin jo hyvä!Uä alulle ja jatkettiin kaa·IL me:nemäiän. Trumän vuorks:i ehdotamme
2441: ni~tä ,niin pitkälle, että niihin iKäyt<etl'tii;n· kunnioitt3Je n, että Eduskunta päättäisi ryh-
2442: 1
2443:
2444:
2445: va,ltio·n varoj.a suunnilleen •noin 17,000,000 tyä se1la:Lsi~11 toilmen:piteisim
2446: markkaa. Jliiutta silttemmin: keskeyt·ettii.n
2447: työt, josta ·oli seurauksena, paitsi ;siiä, el'ttä että jo alotetut muutostyöt J yväs-
2448: täimä.Jn täl'lkeän .muuto,s,työn päättruminen kylän-Haapamäen rataosalla kii-
2449: keskey~yi ja ·siirtyi epänn!ääräiseen tulevai- reimmiten saatettaisiin loppuun ja
2450: suuteen, myö.shn ·Se, että jo ,suoritet:rut krul- töiden suorittamiseen tarpeellinen
2451: liit rata- ja :siltara:Jmnnumse:t alkoivat rav- määräraha otettaisiin valtion tule-
2452: peutua tuottaRn silte:n var:s•m s'UJuna van vuoden tulo- ja menoarvioon.
2453:
2454:
2455:
2456:
2457: Hilma Koivulahti-Lehto. Toivo Lehto•
2458:
2459:
2460:
2461:
2462: •
2463: 53
2464:
2465: II,12. - Anom. ehd. N:o 93.
2466:
2467:
2468:
2469:
2470: Hiidenheimo y. m.: Rautatien rakentamisesta Helsingistä
2471: Vihdin ja Huittisten kautta Risteen asemalle.
2472:
2473:
2474: E d u s k u n n a ll e.
2475:
2476: 1Ky:symy.s suor.a.n ll"auiait•ielinja.n ralkenrta- yhtiö koneeHis:en tutk~mu'k·sen mda'n ra.ken-
2477: mises.ta :Re.Lsi•n!gistä lä1nt:iisen Uud·enmaan, tami.seksi j:w ·anoi :lupa·a sen rakent.amiseen.
2478: Etelä-Hämeen ja Länsi-:Suomen 'V"O>imaperäi- Tätäikään ;lupa.a. e·i mwönnett,y p:ää:3Jsia:Fli-
2479: sesti vililjeltyjen ja lmetsäriiklka.id·en .seutujen •Se·sti •edeHä:mainiJtuisi:a syistä. ja. 11isä"illsi sen
2480: yhteyte~en oru do yli .k.ahden vuosiikymmenen ,taik.ia., ,ettei suun1it:eltu, .pä.äkaup:ungiHe
2481: aikana oHut e:ri :mu.odoiJssa. •esil1l1ä: ISI8ikä sääty- välttäJmäJrt:ön el:Unt·rurv:e- ja. tu:o:t.amtorata aj.an
2482: valtiapäivi:lllä eHiä wlk:siikalmari1sessa edus- o·loon ka:pearwitetise:n;a, tyy:dytttä.iiS'i maan ja
2483: kun:na-ssa. Jo vuon;ua. 189'7 :a.lut•oivat säJäty- sen pääJkaupmn•gi'n 1kautp.rullloisia va·atimuksia.
2484: va1tiopäivät ·luvan normaalti:ra.ite]se•n muta- Kun eE•ntarve- ja po.Lt.toruinepula v. 1917
2485: tien 11a.k1enta;miseen Kölklalhden aSI8maHa, uhkatsi Hel:sin:gin lkaurpunha j.a, kun huo-
2486: ranntilkllmrad~a~Ha., Vihdin k:Ur1wn !kautta Py- ma-ttavaa ty•örttömy:yt,t;ä myöslk:i:n il:ma·antui,
2487: häjärvelLe. Sa:ma.ssa yhteydeos:sä myönsivät k·elho.tti sililoi1ne·n ihatUi1tus Hel:si·r~gin kaupun-
2488: valtiopäivät :sekä valtion arvUJstu:ksen ett.ä kia työttömyyd:ent :poi:stalillise!ksi !ryiht.ymään
2489: huolke:alko'l1koils·en :l'ain.an rada:n ralke.nt.rumisten rautatien roken:tami:see:n Hels,rn:gis>tä V:i:h-
2490: avusta:miste.ksi. Tätä val:ti,opäivien päätöstä tiin:. Trussä ta.I4koituksessa. .suoritet1tii·nikin
2491: ei 1ha-HitsiQ.a .ku:itenkaa·n v·alhvistamut. Kie1- RautatiehaHitu!kisen toi!me!npiteesrtä tutki-
2492: t-ei:n~en' p.äJätös 1ienee ooiheut:unut si.ita, e:ttei mus rmain:Utu:lla .bnd,aUa, j•ota tutk,imus.ta
2493: katsottu valti1on edun muka1is.ek•si1 antwa sitte·n ·täy:d·ennet•t.i:in· v. 119119. Näin synty-
2494: yksityisten mken<t:aa rautateitä pääkaupun- neet a,sia•pa.pe,rit 'löy:tyvät mutati-elhal'li.tuik-
2495: gista !IDiaaS!endun välittömään yihiJeyteen, sessa. V<älii•n tu.Heet valtiO'lli.set t.apauik:set
2496: vrua;n että tälllais1et raUJtaltiet on jät:elttävä v. 191~8 a~heutrtiva:t jäliJ.ieen· sen, ettei .ra.dan
2497: vaitiJOin itsenisä m:kenn€itta:v:i~si. rak:ent.amis;e,ssa oile rpMJsty entistä pitemmäl-
2498: ~un valltå!on talho:lt.ru ·ei kuitenk31a.n r.adan le. TäJmä-n radan täi4ke~ttä ja mer!ki:ty·stä
2499: :ra,lkenrta;m:iseen :ole cylhdytty, vruiik:ka ·siitä osoittaa edeHee.nkin se, e:ttä vaH~ova;:rari·n
2500: uscita eri ,alo>tli:eriJt,UJ on edus:ku:nn:assaikin teh- valilollmn:ta. antoi puo:lt~wan ~}amsunnon: tä-
2501: ty, IDJUiO:d.o'stivart; Länsi-UudBnma.an maanvi:l- män kY'sy:my!ksien• esilläo[.l:essa 1>921 v. va,l-
2502: jelijät y:hd~e~ssä erää-n ,saksalai.s•en y;hlt.iön ti.o;p:äJi viHä ja e<ttä HwHitus an:taes•saan ehdo-
2503: J.mnssa muta1Jie·osa~ey:htiön llmperuraitei:s,en tuksen 19,22 v. va.ltiopäivil~e raut.ateideru ra-
2504: rwd:am: rruk~en.ta.m~seksi Helsingistä Vihdin kenrtalill~sesta s:eura;av,ana vi:is:Uvu:ot.isikau:tena
2505: \kawtta :BusUJlwn Hyönö1ääm,, :ta:rkoitlliksella on ika.tso,nut täJmän aaJ.IOiillUikSien muika:Usiin
2506: j.a~aa sitä Loimaa.lile asti. Yihti•ön osaike- toim:en:p~teisiin ryh:ty:m~stä. uu:sien ·rautatei-
2507: tpiää:Oilllalkin oH jo mer:ki:tJty :sekä ta.rvitta,vat den a~kaan:saarmi:SJelksi puo·lilett.ruvama.
2508: vamt olivrut tied:ossa. !Ni:iru:iikäiäm t!otimitti Helsi·n:gin .k:aurp·un:gin vuo'Sitta·in huomat-
2509: 54 Il,12. HelsingiD:--'Ris·teen ra;ta.
2510:
2511: ta vrustl: 'k.asvwva elcintampeiden rja ·polrtto- mairn~ttujen cra.tojen rarkentamista v.wr:ten
2512: 8irneiden trurve vaatii entistä, tlaajlempara t.uo- ·osittain •ott:aa lkotiJmaisia..oblri.gat.sion:iilainoja,
2513: ·tantoolootta ympä1riHeen•. T'ästä a.i:heurtuur- mitlkä tarjotbirsiiiJn merkititäNiiksi et!llpäiässä
2514: lk·in että •llliinlkrn välrtkrumMönltä elirnrta.rvetta niiHä oourdu:ilila, minne lai,na.v:a'l1oiUa ai~tt.ai
2515: !kuin rma,itoa., on Hels~ngrin tar!peebi ~urota siin rratoja ·r.alkent.rua. 'Tiä!mäJn :mer~kinnäm
2516: va yili 1.50 !km ;pituirseu rautratiiematika.n ta- menrestyrminen :ratlkaisisi, olis·ilk·o syytä ra-
2517: kaa·, vai\k!kJa. sii:Jä erffim. !ky.sjllm'yikJses•Säio}revan :J>.enttaa rata .a.ikaisemlmj,n va:i jättäJä ri'ie :myö-
2518: ra·dran v:a11relba sruaita.iS'iin V81Sita.avat määll"ärt hempään. Tamäln ehdotuksen .saa !komitea
2519: :puolta ,ltä.hem:påmiä ·o:levalt.a lillll!a.seudulta. puoltaten j.ätrtJäJä; v·ailtioneuv·o!Sitoru haTtkitta-
2520: Lisä!ksi tmarrnittrulwon, oeUäJ !kysy.myrbessä:- vH~krsi.''.
2521: l()ll:e·v.an. a~a.tarsuurnma;n rva:rre~l·a. do Vjlhd·istä lPulhumattaka,an :päälkaurpungi:s1:,a rmyötskin
2522: TtOi\j-a;lram~Turun radraiHe rp,äJin u1ottmvaUa maa-seutu, jota tämä re:ta rtm[~si koslkemaan,
2523: aluooHa 1on UISieita errirttäin met.säJrilk!kairta :pi- ·on jo prrurirn vuosikymmenen ailikana osoitta-
2524: täjiä, joist·a• ei esim. haHmja., kmrl1kurneuvojen nut puheenal'aisen radan: tarpleeHisuuden ja
2525: pull'Meessa, voirClra; :kuile.ttaa Htelts,rnlffiiin, vrai•k- se Olli rmylösk.in, ol~nrt t~ietoinen senr 'kanuatta-
2526: ka '])uuUe eir laskettarits.ilkawn !Illlitään ihintaa. vaisuudesrtf!!, jota rsten rai!krai,semmat Yil"'~tyk
2527: N':iiin Olli taJsiramlaita. 60 ikm etärirsyydelil!ä Hel- set, :pyr&iessään 1rataar itse rakentalrnoon,
2528: singistä, jrolhon IIDuirten!IDirn tuodaarn' lhal!koja osoittanevat. Että maaooutu edeHeenlkin
2529: ramtarteitse yil& 500 mm •etäti•Stjllj11de1fä. :pitää tämämr radan aikaa.nsa.am:Ustlli talou-
2530: lEidelaislfl;stä ik·ä!y,ne·e s.elrv.iHe, että Helsrn- de~11isema elineiht:o'na,alli, OS:OitiJanee IS€, ert,tä
2531: gir~r •l'älbJeirsressä .~m:päJI1is·tös.sä olevien, voima- mtasuunnam ·va.rrel~31 ollev,ien· lkaik!kien 'kun-
2532: tpe•ooisresti! virlgdilyljen da mcisäJrilkJka~den seu- tire·lll v:atltuu:rstot IHelsi,ngistä Rist.eeltle ·asti
2533: :tud:en .se!k'ä useidten sru:nrien teollirsuuslait.o.s- ova.t myönrbäneet jo :kaiiDsi vuo~t~a rs~toon TUU-
2534: lten ylhdirsrtä.mi.nten ,snQir.a;l:la il"•arta.ylhitey:deHä sa,rust·i vamja ~oiJIDitettwv.iia, tutlklirmuiksia va..r-
2535: pääJkaurpungin ja :mBr·~satruman yhteytoon on ten. ·NJäJmä ikurn•nart e:p.äilemäJttä, turlevrut
2536: S·8lkiäJ vra,lrt;a!ffiurnrnran päiäJka.upunginr että maa-- vastaamaan myöskin. ra·t&a, va•r.ten trurvitta-
2537: se.udurn 'terw'eerl:l:e ikeJhit.ytk:selrlle ennen piiikää vien maa-alueid,en •hw.v·nttamisesta.
2538: aivan väilttälmäitö•n. ITurnt]en me :mJhrul!Lisrcl vailklflrnrCLet, jotka
2539: Knllkull·aitos~omitea rotnlkin varlt~oneuvos maatmme ·rautrutievedwnr n.or:pea;ssa •methittä-
2540: tQIU.e am:tamassaant mi·etinnö.ssä a,settanrut ky- misleSisä ovat olemarSISiflJ nykyi.s,een tar:paan, yk-
2541: SY'myiksress.äo}evan ll"Wda.n :uusirsta rr·alkenn:et- sinromruan venoVIa;roirlla., olemme rvalkuuOOtut
2542: tav:Usta, :paiiiDaUisradroista toiselilre sijalle, jo:n- sirit~, cit'a Hel:sringin.-NiilhCLim--iRi,st.een ,ra-
2543: !ka Ntke.nnusty@t on a,jtatlfll1tu a!lettav--ilk.si v. dan rakenltarmitsesta ihW~öti;,yv.ä :mooseutn ja
2544: 1
2545:
2546:
2547:
2548: 1929. IEormitea .on ikui,ternlkin :pitänyt, :mafu- ka,u:punlkiväestö !kuri•n myö.s t:eo:lliset ja lkau-
2549: doH~sena, e.ttä m. m. tämrälll ·ra.dra,n m•kenta- palrl1set yiht.y;mät seilrä !yik,s.ityå.set rovat v-al-
2550: mirsre~en rvorrtar~siin: eräi!lllä edtelilytyikrs~1lä jo miit tpronrnrisrtama.an \krailiDlci v.oiilmanrsa y;rityk-
2551: arumais~mminkin rylhtbyä. Sen mietinnössä sen raihto~tta~miseksri sikäJliJ kuin ~U'1kulll!i
2552: nim. }uet.aa:n: ,IKromittBassar on esitetty sel- tO!s'komiteam esilttiimä mUJoto ikotilmll!i·sen
2553: •lrainBrn aj.aJtus, e·ttä Eteirä-i8uromren vä!kirrik- 01blrigats.ionila-irnran ottrum~sresta :lnrlisi kysy-
2554: lkaitteru ti.a 'V•a.ra:krast·en seutujen ~lä;:pi aiutut mylkseen juuri täJmän iNidam .oopeasti rui-
2555: mdat V1oisivart eblkä saada ,taliourdeHista ,k,a.n- kaansaamrse!ksi.
2556: r..at.ust~a :pailklka\kun:taJlH!~ste,n I]Juolelrt:.a ja si-· iEdeJllä re:sritet•jllll' ip&ustee1la !k·unnio~ttaen
2557: ten turllla naikenrnetuiiiDsi arilkaisemmin kuin anom'm•e,
2558: ne nmuten, muiden Jl"at.ojB•lll IIDanssa !k~l.pail
2559: len v.o~sivat yksinomaam: .v,a.ltioDJ varoilla että eduskunta pyytäisi hallitusta
2560: tuMa :l"a'kennetuiJksi. Vroi,ta:isi:~n sen vuoksi valmistamaan esityksen normaalirai-
2561: II,12.- Hiidenheimo, y. m. 65
2562:
2563: teisen rautatien raken"bamisesta Hel- että eduskunta kehoittaisi halli-
2564: singistä Vihtiin ja edelleen Toija- tusta valmistamaan esityksen koti-
2565: lan--Turun radan poikki Huittisten maisen obligatsionilainan ottamises-
2566: kautta Risteen asemalle; ta Helsinki-Risteen radan raken-
2567: tamista varten.
2568:
2569:
2570:
2571:
2572: Al'ltturi Hiidenheimo. Risto Ryti.
2573: Tawve Junnila. F. V. Härmä.
2574: Johannes Nyberg. Oskari Mantere.
2575: B. Westermarck.
2576: 56
2577:
2578: 1I,1s. - A~nom. ehd. N :o 97.
2579:
2580:
2581:
2582:
2583: Härmä y. m.: N ormaaliraiteisen rautatien rakentamisesta:
2584: Porin kaupungista Kankaanpään kautta Haapamäen
2585: asemalle.
2586:
2587:
2588: S u o m e n E ~dm s lk u .nJn aJ 11 e.
2589:
2590: tNi!imikuin ,tummettua on: ikYJSYJmys Poriln.i-- 19,112 rruu taltie'Vlallilolkunn~alnl mruom usm:ietin-
2591: Hmatpalllläen raiThW:iJeru railmnlttatrnisesta, vaiTh- 1111Össäi n1:o 1'.2' (:A,siaiki,rjalt vwlrt.ilopäiv;iltä 1912
2592: h:ilmpiJa våJreirllä oleviru rruut,aiJi,eJkysy!lllyjk- 5 :,s osru H wotm:. !Illilet. 1!2) esi'tetttyilhin pe-
2593: si:älmmle. .I<o vUJodesitru 181.916 a11kwen oru nti- rullit,elulilhilru ,selkäi V,a,lij;i,oru !K•ul,kJUJlaJiltJoskomi-
2594: miitltäin 1Poihtioi,s~Sattaikunmi8Jn, Poihtjo]s-Hä- tleallll miletitnitööru v,uodeltru 1191211, jo:ssa tämä
2595: meeJn jru K<esikit-/S,uiomen' ·asu'kikaiHm ollut· ralt,a als,ete1Ja,arn' toiselle si,ja!He täJr.ke~llen
2596: voilmJalkumamlaJ ihta,rrwstuiksen'BJ n'älJderu seutu- kalut•talkullku-· jru lkaJUilmJiilk,eruruerartJojen ryh-
2597: jen yhdi:stälrn ilnent rwuta;titellä 'Reposlaiwri-
2598: 1 rnä,ssä.
2599: Märutyluod,on' oiv,rullis~en meri- ja. blrviJs,wta~ iSyylt. mtilksi VailtiJon Kul!kulflliibo·sik'Dmitea
2600: mwalru. S~itäi rul!kaem on1 tä!lla.ilseru ra,utalti~n on· ·alsetitwniult Pori,n;_ffijaa,pamäen' radam
2601: aiikatalnsalalmrslesltru :tJeihty .wnlomUJsehdJOtulksia: nläiiDJ ihuomaltt,a,V1a1He 1si(jaHe mca:t lyhyesti
2602: kallikiJl,a ViaJti!o:piälitvillUäJ paJiltsi vutonruru HHO. seuralafValt:
2603: VUJodleru 1:9ili2t va,lltilopäii!villäi oli!kint Porim-- 1Ratta1 olisi! luJOnm.ioHi'nlen, jaitko ikruutt'a koko
2604: Halrupa,mruenl rautatile aliiVlaJn 1äJh1eltlä raltlkai'- ikeslk~sem Suo!rnlenl ik.u[.keJVIa!lle ra1daill·e ja' ly-
2605: snalani. Silläi si,laoim oli :täimä raita a;m101a, hen!täi:s,i tiJen ,sieltä ,ga,t.a.ma,an mloin 6<0 kilo-
2606: jota ~raiubtievailiidkurutw eihdrolttru raikenn~ettta~ metriillä, joka ,sa,tama, 'Män:tyluot,o-Repo-
2607: valksi. :Asi,a;a, e] :Eduslkunlbal lk:Uiill'milnikaam; sruairi, s~tälpali.lbs,j, on' !llla,amme pa1rh.w~mpia
2608: silllo~ll! vrultilorp1M\IIMIJJ., l·operbtia'milseru vuoiliJsi ta:lvåJSIBJtami,a.
2609: eMin~t ~orppuun krustit,el1ä: iSen jäilkee;n mat ,Maamme eteläisessä osassa ei ole toista
2610: eri syisltäi e11äiält muut ra1dait py:ribne,et rustu- IJIViiiJI SUUrit1a, a[lllletlta, j,oJra, Olli miin täyd~lli
2611: maialru erusi sigorul'liel,, !111. m. lkatiJklki Itä-/SuJO- sesti raiUitalte,ilden ja latiJv,ailml,kui,sten vesi>-
2612: mem stmt,eegiset. radat.. re]iJtilen pruutt,eessa ikui,nl on1 se ailue,. jonlka
2613: iBohjoils-ISwt.aiiDumlta,, lPohj1ori1s-Hä.me ja Kes- Pori!Ili--IRa!atpailn:ä!en ralutaft,iJe tulisi ha1llkaJi-
2614: kil-iSuomil ovalt s~1Jen1 vuosilli:YJm!mteruiä sa.a:neet sema1alll,, ,SiJtä:pa.itsiJ oVlait täJUä alueella lkoilro
2615: turhaan odottaa rataansa ja yhä vielä har- e!te1'äi serru :Slliolll'eill' suurimmalt vrullbion metsält,.
2616: 1
2617:
2618:
2619:
2620: talatst] ,oddttruvBJt,, ja' kuilt~erukim1 oru tälm!ä ra,ta- l16!4,416,S lha, miltei yiMeuäii1Sie.nä aluee:ua ja
2621: suUJnlnliilelmllli kalilklke,]m tälrike~m~piä mtaikysw- rikkaimmalt yksity]smeilsä.t, joidien a:rvo SJU:U-
2622: mylk,siä ma1a1ssam:riJJe. Kosikw ·eril nä!kö:kohttia r,est.] 1kohoa,isi, j1os tbälmäi ~alta tulisi raike~
2623: tämän ra.d~ ~puolesta jo on mont<a kertaa ntetUJksi. Tälmaru r.wutalt.]eiJJ kautt1a1 tulisi
2624: hyvå1111 ~eruslbeellilsestiJ ~esiJiJeltty, emme emäJä myö1s mawtailous, jokru niä:illlä seudu~n la;~
2625: r.~iltäJ ltäis•sä 'lmdeHeenl ikertwa. Vitiltitruam!llle joiilLru a1lueiHBJ lkullkun~euvodoo puutltren
2626: vain eJtemlkin VlWstirra 19017, :1909, l>9i12', 19,14 vuolksiJ 1()/ll! vile'läi a~v~an. rulJmp,eräi]Ste:Uä, lke-
2627: ja 19!17 rehtwj.en eduSikunta-aJnomusten sekä hitiymä:ttömMlä• rustee1la, momtru v·ertaar voi.-
2628: II,1s. - !Härmä, y. m. 57
2629:
2630: maJclmammaksi ja tuotta/vailJJD]ja.kffi. Tutki- jotJm vmratl; saJalbariJsi~ iUilkomaalta. Laii'IllU
2631: mulkoot iOlVat nillm. os~amreet, että! täällä oltt.almis.ta ja, Tamltatilelll roJkenitalmålsta vmrtren
2632: olisi iJalvmttomalllt hyvlli. edeillyftyiksiläJ srurä on jo .perus!telttm asalkeyhltå.ö ruimeltä Pori.lll-
2633: uwtiJSviijclY'ksiUe erl:rtJäJ muunt mmartalouden Haapamäffili Rautat:i.e-Osaikeyr'h tiö.. Tämäl1
2634: v(J'irrmaik!ka;a.Jlle nJOtlllsulll.e, !kuriillaar VlaLn srua- yh,tiöll! puo•J.esi.w Olli ,täJl[aåJsta laå!uala ar}lllSta-
2635: taisiin· tluodu'kisi 111äilile välttäJmMtömäit edell· VatSti lkuuluslt.eltu AJm:err:Ukaslta eikä tun:nru
2636: lytykret, joj]g~ru t.runkein1 juuri OJlJ mmta;tie. oliienJkruan, mairudtotJt.Oiill:aJtr3J sen sa~~tnrti Y·er-
2637: Radan p1iriin kuu1uvitssa s~mduissa ym- rartJtruiru fk;olhltuultli,s:iililru eh!do:iiLla·, muttru on
2638: m~iru ooa1n1 tätydtelli!sesti sen: rurvo. :nläi.Jsia a1lkulkeslkUtstelu~stw ellittämättö:mästi
2639: Ra.ui1Ja.t:iten1 ruilkaJairusa;a:miSie!ks:i ikiootetrua.m tehdä ik.äiylliyt ]Imi, e!tiJäJ laiin1a1n salamltri on aitvan
2640: ikaJilklki IV'OiltaJva jru tOIHatan v:ruLmiitt suoritt:a- maihdoton illma~!ll vailltiton: t,ailmut:a,. Jos sitä-
2641: maJalni melkociJsitm kusiJaiil!niuik·s~aJkiin siillnlä suh- v,atSitovn täJHailllleru ti311mu amlllleltmarn, oru mel-
2642: te:essru. N~inlpräJ' IJmnlti'eln ja' t01iminitm~en koi,siru maihtdro:J1irsuulksila olema,ssa ulikom31i-
2643: luollllllJOssa ·taiit ra1ha1ssa suorilteftta,vient~ wi- selll lalina\Ill jä:rjetsttälmise~k.si..
2644: m:a&Sa;dlevi:en laho alsåitO'Uim usdJen raJhatlli•sen iKulli tä!Uatilnlen j•äirje~ste1y ei mmllään ta-
2645: aTMm saJalttalru niylkywi!kanlla hyvimikilli latske,a VIa•lJa, tuBsi rmuutltamaam: hailtlit-ukse!ll• teke-
2646: 25 a 3r0 mtiJljOIOillialks] mamkalks:U. Laihtiatsitou- lllJtälä ehrCLoltu,sta .uusioot raltroj.en ralk·enrt,a:mr:i-
2647: muksiitn sis:äJlrJ;,yy !katitk/k] ra'utalti!e~'hen tarvit- seksiJ j.ru t,äJmäi raita tMrenr tuli<si ma1hdolli-
2648: tlliVIa yikJsirtyisiiJeni ja;, !kunrt.i.~en. omiStt.ama maa, seslti tt10t:eutretulks:i rici.ppUJmalttru nliirs'tä, jEV kun
2649: joka siis saa;daam, ]~mru.i!seksi, sekä lisäksi sre rs~tä:patit:si' j01ka tal];la!ulks,e'SISW Olli a:jateltu
2650: tuharus:ila' :UlmaliJsi,w h•ev:os- ja1 jalkalmi>es:päi<vlä- enmteJmm]ni ta::i myöihemm;itn raikellinte'it.tta,valksi,
2651: töitäJ,. kuiru myös raih·aiEV. iuntUiu stiltä, etltä olisi sritru 'Suurempi :syy
2652: E:U ole siiJs VJäili.]mmltsstälkää•n mätärässä nlä]llä teldtell(Y1tyiksirllä vaiHitorn ,t>aJkuuJl< katutta
2653: epäilys'JJä; tsiilt.äJ, et.tä Poritn/-JHata:pa:miten tehdä ylksiltyi:stä; tietä ;täJmä,n radan raiken-
2654: ra;ta; ehdoterlfuujoot ja, suunnti~e'Huj.en uu,sien taminen mahdolliseksi. Näin helpottuisi ja
2655: ra;utatteideru j01uik•OIS'S8J Olli ma1a1mme kaciikkei'n edi:st.y;i:si li1sälkrs~ Val'tilont KUtllkuhvito:skomi-
2656: tärke.iimp]ä ja ,sa1maMa1 t:a[oudeJli,seslti tuott-- teaiil!kJin su unln:iJt,elimal!lt ltoii:eut,tamrnletn..
2657: tois:itmJpia r.altoj.w, jo1m niäJiin: oll:en t,ot€utet- ·Porin'---illa.apalmäen Rautatie-Osa;keyh-
2658: tun~a~ tuioitoa:iJs] sruureHe osa:lle mata,t.armme tiöllä ·orn j.o ~a,ltion>euvostnn vaihvistama y:'h-
2659: er'ioolmJaålse.n !hyö:dyn, sektii1 vall,tirolle I'IUnrsaårt,;a tiöjäJl'j.esltys, jorssra 'edte:11ytetään:
2660: sekä väLittömiä että valilli's•iä /tuloja. tetti:äi hatlli!tus ont .erdustelttUI!lla yrhit]ön 'hallli-
2661: EdeLlä/OLevan· perUJsteeHa, anomme sii·s: tuksessa,,
2662: re tibäJ y:hitilöni nlikomataHa satrumatt Iaiooa:"a-
2663: että normaaliraiteinen rautatie hait tulevart; suora<a:ru raihamiimistteriölle ja
2664: Porin kaupungista Kankaanpiiiin vaisltaJ sir~H:ä yh~iölle,
2665: kautta Haapamäen asemalle niin ett,äJ iratU!taltite 'tJUilitsr olelillala,ru VJa:ltiJCJilla, va-
2666: pian kuin mahdollista valtion kus- ikuutenla:,
2667: tannuksella rakennettaisiin. et•tä mta l.opUtlli's·esti ;va[iJioLle kokonaan
2668: aåikallltataln hmV'u iletrua1111,
2669: 1Koslkru kuirtJerubn vo~ käyrdä niin, ettei että haiHiltUJs saru lopumsersti päJäi1Jtä.ä rra-
2670: va1Jtrollat rri~täJ monieleru vUJot,eerru va:roja tämän datn SUIUllllllalli kU111illl3rn rse VIaiin aJikala Porista
2671: täåeälnt Por.iJnJ----.iBJara:palmäteru ratd:a,nt r.aJkenta- ja; ikullkiere Kanlkatamlpäiä!lll lkwulttat Hwarpa-
2672: flllisooru, vatalnt 1yl]rikäiämtty,ils:iJ 1sen BJiika,allJJsaranti mäJel'lre.
2673: vaJl'IO~ puuttteessru Iiiam' 'kalllkais~en tulevai- IOsalldk,e:id!ent o:m]statiim~a. oru tamo<itiletltu ole-
2674: suuteen, nJiim1 Olli sillltä. varal.t.a. suunmit,eltu maJa.lll .raldwn rpiliits.sä olevat kUI!lllll3tt ja rusiaa
2675: sitäl myöskim MiiOO:lllllleiJt.a;valksi la~nwvami:ll&, ha11:1ra:stawalt ylksiltty.i,set heniki1ölt.
2676:
2677: 8
2678: 58 Il,13. - Porin~Haapamäen :rata.
2679:
2680:
2681: Anomme s:illis ylläolevan perusteellla: men Valtion puolesta antamaan ta-
2682: kuun sellaiselle, enintään 200 mil-
2683: että Eduskunta siinä tapauksessa, joonaa Suomen markkaa vastaavalle
2684: ettei Porin-Haapamäen rautatietä ulkomaiselle lainalle, joka sopivilla
2685: vielä voida valtion varoilla raken- ehdoilla voidaan saada Porin-Haa-
2686: taa, valtuuttaisi Hallituksen Suo- pamäen rootatien rakentamiseksi.
2687:
2688: HelsiinrgiJssä, ,syy.sllmrm1 1:4 p :ruä 1922.
2689:
2690:
2691: F. V. HiWmä. Lauil'i Ingman.
2692: Fanny Ahlfors. Taave Junnila.
2693: Oskari Heikinheimo. Wiljo Rantala.
2694: B. Westermarck. E. N. Setälä.
2695: J. 0. A.romaa. K. Kylänpää.
2696: Miina Sillanpää. Kalle Kirra.
2697: Aaro J askari. Mandi Hannula.
2698: 59
2699:
2700: Il,H, - A,nom. ehd. N :o 8.
2701:
2702:
2703:
2704: Vennola y. m.: Määrärdhan myöntämisestä Hangon vapaa-
2705: sataman valmiiksi saattamista varten.
2706:
2707:
2708: E d u s kun nalle.
2709:
2710: Viime aikoina ovat useimmat Itämereen Tämän tarkoitusperän oivaltaen onkin
2711: rajoittuvat valtiot pyrkineet järjestämään hallitus helmikuun 19 päivänä 1920 yh-
2712: satamaolojaan niitä 'taloudellisia mahdolli- tiölle luovuttanut vuokral1e satamaan tar-
2713: suuksia silmällä pitäen, mitä meren Mhei- vittavan maa-alueen, jolla on varattu riit-
2714: syys ja maan välittäjäasema idän ja län- tävästi tilaa sellaisille teoHisuuslaitoksille,
2715: nen välillä tarjoavat. Etenkin on vapaa- jotka menestyäkseen tarvitsevat vapaasata-
2716: satamien rakentamiseen ja kehittämiseen man tarjoamia etuja. Niinikään otti 1920
2717: kiinnitetty huomiota Itämeren niin hyvin vuoden eduskurrta viime vuoden menoar-
2718: itä- kuin länsipuolella olevissa valtioissa. vioon 6 miljoonan markan määrärahan an-
2719: Suomessa on tämä tapahtunut yhteistyössä nettavaksi vapaa'satamayhtiöHe lainana lai-
2720: yksityisen yritteliäisyyden ja valtion kes- turien y. m. tarvittavien laitteiden raken-
2721: ken Hangon vapaasataman perustamisessa tamiseen.
2722: ja kehittämisessä. Tämä laaja tehtävä on K'aikki yhtiön nvkentamat satamalaitteet
2723: kuitenkin vasta H:lullaan ja vaatii yhä edel- laukeavat vuokra-ajan kuluttua yhtiön ja
2724: leen huolenpitoa niin hyvin valtion kuin valtion kesken tehdyssä sopimuksessa tar-
2725: yksi tyistenkin puolelta. kemmin määritellyllä tavalla valtion
2726: Vuonna 1919 'perustivat eräät maamme omaisuudeksi.
2727: kaupallista kehitystä harrastavat yksityi- Tähän mennessä on vapaasatama-alueelle
2728: set henkilöt ja liikkeet osakeyhtiön nimeltä rakennettu 5 suurta varasrtomakasiinia, joi-
2729: 0. Y. Hangon Vapaasatama- Hangö Fri- den pinta-ala on noin 12,000 neliömetriä,
2730: hamn A. B., minkä yhtiön tarkoituksena raideverkko, jonka pituus on noin 5 kilo-
2731: on Hangon kaupungin läheisyyteen, Han- metriä, ja viime syksystä alkaen on yh-
2732: gonniemen uloimpaan Tulliniemi-nimiseen tiölle annetun valtioiainan avulla raken-
2733: osaan, rakentaa vapaasatama riittävine sa- teella varsinainen satama, johon yhtiön ot-
2734: tamalaitteineen ja varastosuojineen ei ai- tama urakoitsija vielä kuluvan vuoden ai-
2735: noastaan edistämään Suomen kautta tapah- kana on sitoutunut valmistamaan paitsi
2736: tuvaa kauttakuiJ.'kuliikennettä, vaan myös aallonmurtajaa sekä riittävän laajaa sata-
2737: poistamaan niitä hankaluuksia, joita Han- ma-aUasta, 150 metriä laituritilaa, jonka
2738: gon satamaHa ahtautensa vuoksi on trulvi- ääreen aina 8.5 metrin syvyydessä kulke-
2739: satamana. Yhtiön säännöt määräävät, että vat alukset voivat päästä.
2740: osakkaat korkeintaan saavat nostaa osinkoa Vaikkakin tämän kokoisellakin satamalla,
2741: 8 %, joka ei vastaa edes nykyistä korko- varsinkin kun se on ajanmukainen ja sen
2742: kantaa, joten tässä on tosiasiallisesti ky- paikka vapaasatamatarkoituksiin hyvin so-
2743: symyksessä yleishyödyllistä tarkoitusta piva, jo tulee olema,an suuri merkitys, ei
2744: varten perustettu järjestö, joka ajaa maalle siihen saatava 150 metrin laituritila vielä
2745: tärkeätä ja kannatuksenarvoista tarkoitus- ole riittävä saattamaan Hangon satama-
2746: perää. oloja tyydyttävään kuntoon.
2747: 60 II,14. - Hangon vapaasatama.
2748:
2749: Yhtiön tarkoituksena onkin vielä vuo- kemukset ovat mitä vakuuttavimmalla ta-
2750: den 1923 kuluessa raken'taa lisää laituria valla osoittaneet, että se on aivan riittä-
2751: 300 metriä, mikä }aituri välittömästi liit- mätön palvelemaan yhä kasvavaa talvilii-
2752: tyy jatkona nyt rakenteen alaiseen laitu- kennettä. Laskelmat näyttävät, että Han-
2753: riin. Vuoden 1923 lopussa olisi siis Tulli- gon liikennöimiskyvyn kehittäminen juuri
2754: niemellä käytettävissä syväkurlkuisia al uk- vapaasatamaa 1a,ajentamalla tulee kustan-
2755: sia varten 450 metrin pituinen laituri, jos- nuksiin nähden halvimmaksi, jota paitsi se
2756: ta voi katsoa Hangon liikenteelle olevan antaa mahdollisuuden työnjaolle Hangossa
2757: suurta huojennusta. Mainittakoon vielä, olevan valtion sataman ja vapaasataman
2758: että työt voidaan järjestää niin, että 300 kesken, mistä kummankin sataman liiken-
2759: metrin laituriosan rakentaminen ei tuota nöimiskyvylle on hyötyä.
2760: häiriötä tänä vuonna valmistuvalle 150 Vapaasataman laajentaminen voidaan,
2761: metrin laiturin käytölle.
2762: 1
2763: jos niin halutaan ja pidetään välttämättö-
2764: Tie- ja Vesirakennusten Ylihallituksen mänä, jakaa kahdenkin vuoden osalle, siten
2765: insinöörin Santeri Riianlinnan laskelmien että kumpanakin vuonna rakennetaan 150
2766: mukaan tulisi mainittu 300 metriä pitkä metriä laituria. Silloin olisivat kustan-
2767: laituri tehtynä rautabetonista ruoppauksi- mlkset arvioitavat 14 miljoonaan mark-
2768: neen, maatäytteineen, 2.4 kilometriä pitkine kaan, joista puo·let pitäisi ottaa huomioon
2769: raidesovituksineen, kaksine nosto-siirto- ensi vuoden menoarviossa.
2770: ranoineen ja kaksine kaksikerroksisine va- Koska valtiolla on vapaus valita, tah-
2771: rastomakasiineineen betonista (5,000 neliö- tooko se vastaisuudessa jatkaa Hangon va-
2772: metrin pohjapinta-ala'lla) maksamaan 13.5 paasataman kehittämistä yksinään tai yh-
2773: milj. markkaa. Jotta yhtiölle kävisi mah- teistoiminnassa äsken mainitun yhtiön
2774: dolliseksi kyseenalaisen 300 metriä pitkän kanssa, voi se menetellä edullisemmaksi
2775: laiturin rakentaminen, tarvitsee se sitä var- harkitsemaliaan tavalla. Mutta maan ta-
2776: ten 13.5 milj. markan suuruisen valtiolai- loudellisen elämän ja o~anottomme kan-
2777: nan kohtuullisella korolla ja sopivalla suo- nalta kansainväliseen 'Liikenteesen on tär-
2778: ritusajalla, esim. samoilla ehdoilla kuin keä, että Hangon vapaasataman rakenta-
2779: Eduskunnan sille jo myöntämä 6 mi'lj. mar- minen ei PY'Sähdy alkuunsa, vaan että sitä
2780: kan laina. kehitetään. Tähän katsoen saamme edellä
2781: Yhtiö on myöskin ilmoittanut, että jos snnottuun perustuen kunnioittavimmin esit-
2782: valtion puolesta niin halutaan, niin sillä ei tää, että Eduskunta päättäisi,
2783: puolestaan ole mitään sitä vastaan, että
2784: valtio itse ottaa suorittaakseen kyseenalai- että Hallitusta kehoitettaisiin huo-
2785: sen laiturin rakentamisen ja että se siis lehtimaan siitä, että Hangon vapaa-
2786: niinollen siinä tapauksessa alunpitäen jäisi satama mahdollisimman pian tulisi'
2787: valtion omaisuudeksi ja käytettäväksi. valmiiksi ja laajennetuksi käsittä-
2788: Käsittääksemme voitanee olla täysin yk- mään ainakin 450 metriä laituria, ja
2789: simielisiä siitä, että Hangon satamaoloja että tätä tarkoitusta varten varat-
2790: on, huolimatta ahtaasta raha-ajasta, kiireel- taisiin ensi vuoden menoarvioon
2791: lisesti kehitettävä, sillä viime taivien ko- tarpeellinen määräraha.
2792:
2793: Helsingissä, syyskuun 21 p:nä 1922.
2794:
2795: J. H. Vennola. Arthur Aspelin. Oskari Mantere.
2796: K. E. Linna. Antti Penttilä. Toivo Ikonen.
2797: W. K. Särkkä. Risto Ryti. Mandi Hannula.
2798: 61
2799:
2800: II,t5. - Anom. ehd. N:o 38.
2801:
2802:
2803:
2804:
2805: Pmllinen y. m.: Koiviston sataman rakentamisesta.
2806:
2807:
2808: Suom-en E dl u s kun n a, ll -e.
2809:
2810: Vuosikymmeniä on meillä sekä ·edus:kun-· kerutaminen ~kuitenkin saallJJUt siirtyä! vuo-
2811: nassa että hallitubess'a myönnetty, Bttä Itä-t desta: toiseen. Mytöskin Koivisto·ru s,a,tama,
2812: Suomen sata'ma;olot 'Ovat puutteelliset ja' huolimatta, siitä, ett.äl sinne ·on rakennettu
2813: kaipa.a,vat 1mrjaus ta. Kuiten1kin on aina>
2814: 1
2815: rantatie Terijoelta, on jäänyt liiffiekuntoo.n;
2816: korjraukwn tot:euttamiseHe selitetty esteek!s~ saattamatta. Vasta, viime vuonna, kun lii~
2817: vaJ"ojen vähyy,s. Seura.ulksen1a tästä on kenruöi1sijät :matkan pituudesta, 1luolimaUa,
2818: ollut, että 1puutavaraliike Ka,rja1assa ja ltä- ru:pes<ivat l.ähettämäJän Toerijore~n kantta, run-
2819: .Sa:vossa ei ole pää:S'S•yt va·paasii :ke!hittymäiä:ru saasti IJnutavaraa Koivistolle, tuli valtio
2820: ja metsän hinna,t siellä ov,a,t pys'Yneet huo-' pa:kotetuk,si väliaikaisesti korjaamaan siel'la·
2821: kea.m'pina ·kuin muua.lla Suome:ssa. NiinpäJ entuudestaan löytyvät kaksi la,hoomistila.ssa:
2822: kuuleekin puuliikkeen harjoittajain, jotika: olevaa, puista laituria. Eräs yksityinren
2823: harjoittava,t liikettä s·ekä Länsi- että Itä~ liike rakennutti myös viime vuonna, omara,
2824: Suomes·sa, sanovan, että ViipuriiJJ va::iikeiCten' ta.rvettaa.n varteru 3 puista laituria. Kun
2825: s•a,tamao'lojen vuo·ksi täytyy pwista, iKa:rja.-· satama,olot K.oivistolla tulivat täteru vahä,n
2826: lassa maksaa 10 a Jö % vähemmän kuiru ikorja,tuiksi, niin oli siitä seurankse1na:,. ·että
2827: muualla. Tätä samaa t1odistavat va,l't:ioile-· jo viime k·e:vä;änä olivat Koiviston ,sabmassa,
2828: kin vuotuisissa, metsähuutokaupoissa ta.rjo-· sekä asemaHa vaTtion. va,rastopaikat a.sema-
2829: tut hinnat, jotlm Karja,lassa melkein sääJUr pä,äillikön sanojen mukaa:n ,viimeistä: metriä
2830: nöllisesti ovat huokeammat !kuin Länsi~ myöten" vll!o,kra,tut ja pwuta.va.ra1a. täynnä:
2831: Suome1ssa. MJ11öskin se seikka, että Ka.rja.-· My;ö:shlli yksityisten mailla, ja teidlen var-
2832: la.n ra:daHa. viediään vuosittain suuret: mää-· .så.Ha oli suuria puuva.ras:toja.. Pit1kin kesää
2833: rä~t puuta,va,raa, muihin kauempa,ma, oieviin on .sitt-en puutava,ran tuonti Koivistolle ei
2834: satamiin, varsi~nkin Kotkaan, osoittaa, että! ainoastaan Karja.la,n, radaJta, va1an myrö,skin
2835: Viipurin satama ahtautensa j:a; matail,uutens·a Helsingin radalta: ain'a Pulsasta. saakka oHut
2836: vuoksi ei läheskään tyyd·ytä Karja,lan ja: hyvin vilkasta ja noussut päivitt.äin 50
2837: koko Itiä-iSuomen ta.rvetta.. Asian a.utt:ami-' vau11ulastiin, jopa siitä ylikin;. Puuta.VIa,ra,a
2838: seksi ja. epäikohd,a,n proista:miseksi eduskunila1 :astaa.ma,ss'a ·on Koivistolla, täihän menne:S!sä
2839: vuoden Ji9109 valtiopäivå.llä pä:ättikin, ettäJ kuluneen kesän aikana käynyt ,47 'suurem-
2840: Viipurista on rakennettava suora mutatie paa ulosmenevää laivaa ja syrksyn lkuluess'a
2841: Koivist~oUe, jotta Koiviston luonntollinen ja, od1otetaan vielä useita laivoja. sa,a,puviksi.
2842: syV'ä: .satama voitaisiin käyt:tää Viipuriru 1SaJ1ata vama on i:astaHu ulos 7,1'00 standad-
2843: sat,a:man ja .sen ulkosa:taman Uura.an a.vuksi. tia. ja. ·eräski11 liike aiko·o vi-elä saada, la,sta-
2844: Osalksi valtiollisista syistä ja osaksi ainai-· tuksi yli 10,000 .standrarttia. Ha,lkoja, prop-
2845: <S>esta. varojen puutteesta. Oili t:ämän rarua,n ra- sira ja pa,peripuita o~n, yihtefmsä lastattu ulos~
2846: 62 ll,l5. - Koiviston sataman rakent·aminen.
2847:
2848: vietäväilrsi "lä;hes 100·,000 m 3 • Myöskin, ovat vuoden kuluessa, niin trul0e käiymä:äJru niin,
2849: laiva:t tuo•DJeet jonkun v·erran tava.raa. ulkoa. että tav>arat saadaan kyllä rataa. myö:te:n.
2850: Koivistolle, mutta tuon.ti ·ei ole la.i.turien Koivistolle, mutta puuttuu riittäJviä laitteita
2851: pienurudten ja ta.va.rasuojien puutte.e.n vuoksi saa'd<a ne lastatu~ksi laivoi1hin ulosvietä'Viksi.
2852: rpäässyt kehitt:ym.ä:än. Varmaa, on 1kuitenkiru Olisi siis välttä:mä1:öntä, että ensi vuod1en
2853: että jos Koivis•ton sah.ma, s•aadaa.n ka,ikiru menoa.rvioon otettaisiin määrä~ralha. TiB- da
2854: J.moEIL ·kunt.oon, niin t.uontikin .sinne tuTee Vesirakennust.en Ylihalli tukSien ehd·otuksen
2855: nopBasti .ka,svama,an,, :sillä Koivisto·DJ 1sa:tama mukaisesti. Rakennettavi.en satamalaittei-
2856: on S•y!ksyllä sekä kevää,Uä useita viikkoja: d.en menoatrvion Jwkona.issumma'n oru sanot-
2857: kauemmin avona,isenra. kuin Viipuriru satama.. tu Yl•ihalHtus la:ske:nut 7 lillliljoonaksi ma:r-
2858: Erityisesti tulee Koivi.ston .sa.tamalla ole- kmksi j·a, ehdott.a:nut ensi vuoden menoar-
2859: maan suuri 1m€'Iikitys maa.nvi.ljel~kselle, vilo·on .ot-etta.vaksi 3 :miljoon1aa, jolla sum-
2860: sillä a,pu]a,nna.t kevätkyl viää va1rt~n v:oidwan marlla työt satacma:ssa en:si vuonma, voitaisiin
2861: Itä-tSuomeem ott,aa kevääJllä Koiviston panma hyväl'le alulle ja, lopettaa s•itten seu-
2862: kautta eikä ta,rvitse, kuten n1yt, ottaa ne mavana •vuonna. yhtä rin'ta,a, :vwutati€n val-
2863: joko sy.ks'Yllä va.m•stoon ta.hi mmksaa ke- mistumisen :kanssa. Näid1en toimeupiteid<en
2864: v ä;ä:ll ä ka lJ ii t rau ta,tiemhdit Hangosta t a<l1i kautta, 1korja:hbaisiin erutisi1ä laiminllyöntejä ja
2865: Helsingistä. tehtäisiin Ka,rjalaiHe oikeutta. Koi.viston sa-
2866: Ottamalla huomioon liikkBen run1saud:eru tama ra·toine•eru tu:lisi Viipurin ja. Uura.an.
2867: s·ekä vastaiset suur·et kehitysmahdomsuud•et a.puna hyö·d,y:ttäJmä;än Itä-Suomen liik€-elä-,
2868: onkin Tie- ja Vesirakennusten Ylihallitus mäJäJ, jo•nka, ke:hity.s aina,kin toist•aisekså. tu,
2869: KulkuJ.aitosminist.eri•ön mää,räylk.sestä viime lisi tyydytoetyksi ja turvatuksi. Jos kuiten-
2870: talvena. :suunnitellut Koiviston sataman laa- kin tämäin ohella ja. silmälläpitäen niitä
2871: jentamis'ba .sekä tkunn1ollisten lastauslaitu- suuria mahdollisuuksia, mitä. puutavaroidert
2872: rien ja ta.vara.suojien .ra.kBntamista.. Piirus- viennin lisä:änt•ymiwllä .Suojä1rven ra.dla.n,
2873: tuks-et s<ekä kustannusarviot ova,t haditut va:lmistuttua sekä varsinkin: seru jälkeen
2874: jo ,yhd~:Ssä Koiv:]st•on• rata•a v:a.rten tarvi•t•ta- kuin Laa.toklm tuloo suoralla ra.da.lla yhd~s
2875: van ma.a-alu€en pakkohwvut.uksen kanssa. te:t:y'ksi ViipuTiin, Itä-Suom€•ss1a: tule1e ol·e-
2876: On määrätty •pakk•oluovut.etta,va1ksi saita,ma.a maan, niin siinä .suhte-essa ansa.itsee kaik-
2877: vart-en lisoaksi ta.rvitta va maa- sekä vesialue, kea. huomiota: vireillä oleva. a.lote, .että Koi-
2878: joka pakkoluovutustoimeDJpiJde jo on V'ireillä. viston radalta raikenruettaisiin sivuraide
2879: I.JUOlliDJollista näin ollen olisi ollut, että 'haHi- Uura.a.seen. 'Tällä rada.lla oliså. va.r•sinkin
2880: tus olisi kuluvan, vuoden m€ILOa,rvioon va- rautati€n liikkuvan kalust·on tasaiseen
2881: m.nnut va.ro~a Koiviston sa.tama.a varten. käyttöön nä.hd•en merkityksensä. U uraa-
2882: Siihen olisi hallitusta ikäsittlääks€lli v·e•lvoit- se•Jll s-amoin :Jruin Koivistoliekin voitaisiin
2883: ta,nut sen itsen.sä rautateiden rakennusta valmiit puuta.va.rat pitkin ta.lvea kulettaa
2884: koskeva.n esitykse·nsä yhteJld<essä tekemä varastoihin ilman että t~arvitseis~ purjehdus-
2885: ehdotus, että Koi visto•n ra.dlan ra,ke:nta:minen, ·kuuka usin.a S'a:a.da koko vuoden varlmistus.-
2886: on aiot€Ha.va ens·i vuonna ja. sa.at.et.ta,va lop- määrä kuletetuksi l.ä1pi Viipurin a.htaan sa-
2887: .puun v. l 19~2i4. M.enoarvioehdotuksessa on tamalaiturin.. Kuluvana k:esä•nä on. tä;llä n. ~s.
2888: kuitenkin Koiviston sa.tamaa va.rt.en v>ara.ttu Kirklkosaaren lastauslaiturilla purettu a.ina,
2889: ainoa.sta.a.n 100,·000 markkaa. nykyisten van- 450 vau'llula.stia päiv:ä;ssä, joka. Eikenmöitsi-
2890: 'hojen <laiturien kunnossa;pitoa vart~n. J·os jäin sekä rautatiBn viranoiillaist.en ilmoitus-:
2891: nyt, kuten on oikein ja. Itä.-iSuomen Tiik.e- t:en 1muk·a;an on knr ke:in maihd1ollinen mä!ärä,
2892: elämänl lkehit.t:ymisellie väilitläJmätöntä, Koi- vaan jää;vät v>aunut, j·os liike vielä ny:kyi-,
2893: viston ra.ta :rakenn.erta.a:n ka.hden .se:uraa van sestään 'ka.svaa, Viipurin: ra:t:a.pihalle odotta-
2894: Il,15. - !Pullinen y. m. 63
2895:
2896: maa~n yuoroaa.n, joka seikka tulee vaatimruan että Eduskunt~ päättäisi Koivis-
2897: liikkuva.n kaluston lisäämistä ilman vasta.a.- ton sataman rakennettavaksi vWO:.
2898: vaa Wkeutoon lisäystä. sien 1923 ja 1924 kuluessa ja
2899: että ensi vuoiten menoarvioon tar-.
2900: YlTäJoievan noja:Ua. sa.a.mme kunnioitta- koitusta varten varattaisiin 3 miljoo-
2901: vimmin esi ttä:ä, naa marrkkaa.
2902:
2903: Helsingissä, sy·yskuun 20 .päivänä 19212.
2904:
2905:
2906: Erklti. Pullinen. J. H. Vennola.
2907: E. Kilpeläinen. Toivo Ikonen.
2908: Wäinö Mäkinen. Simson Pllk.k:a.
2909: Antfli Juutilainen.
2910: 64
2911:
2912: ll,1a.- Auom. ehd. N:o 40.
2913:
2914:
2915:
2916:
2917: AspeMn: Työmäärärahan myöntämisestä maanteitten M•
2918: kentamista varten Lapin kihlakuntaan.
2919:
2920:
2921: E d u s k u n n a 11 e.
2922:
2923: Kommunismin Laruja levenecrninen .ma;an:n~ tuloo varmastikin kipeästi :koskemaa.n La-
2924: me :pohjoisissa osissa on 1herättfun:yt :suurta ,pin kaniSa.a, j'Dilffi on toivonut, että se, sit-
2925: hUIOJestumista paikalliseSISa lai:nkuuliaisessa ·tenkun sille ,ffia,nnettavaksi on pa.ntu sa.ma
2926: väestössä ja uhkaavan vaaa·an torjUJmiseksi ra.slkas rve11otwaklka kuin Suomen kansalle
2927: <ln esitett:y erinäi!siä ::ffieinJoja. Näista ehoot- yleenJsä, tulisi saamaan maan vaHampitä-
2928: tomasE ·ensllimäinmJJ ja tänkein on, että jiltä suuremprua huomiota; osakseen kuin
2929: vii'IJ'ymättä ry1hdytä:än to:i:men:Pi,teis,iin, j'oit- tähärr saakka ja pääisisi edes osaksi nautti-
2930: ka tarikoittavat väe1stön ta.lo:u:delil]sen ruse- .maau niitä etuja., j1oita. muilla osilla maata
2931: man pamntrumista ja tila,ttomien kiinn,ittä- •on tarjolla. Toivon näin ollen, että Edu.s-
2932: mistä maalhan. kunia katsoisi maJJ.dolliseksi myöntää mää-
2933: La:p:i:n krhlwkunnan talouCLelliselle edis- räraihan töitten jatkamiseksi edelläma:ini-
2934: tykseille ja sen laa,jojen alueitten asruttrumi- tuilla, maamteillä.
2935: selle suuri:mpana :e~steenä ov:at perin puut- 'Kun on kysymys niin laajasta maantie-
2936: teeHiset ja riittä~mättömät lmlkuneuvot. v&ko:sta kuin La.pin kihlaffiuntaan raken-
2937: Niin löyty•y ikoJwnaisia pitäjiä, joissa. ei ·netta,vat: :maam1tiet muodostavat, olisi välttä-
2938: ole met.riäkä:än maant]etä, ja maantierverk- mätön1Jä laa;tia. ISi·tlä vrur.ten yleinen, yhte-
2939: lma olisi lisättävä kymme·nk.erta:isesti en- näinen suunn1itelma,. T'ä!llöin tulisivat maan-
2940: nenkuin ki:hlakunta. täJslsäkääiru suhteessa tiet rakennetuiksi eiinä järjestyksessäi ja
2941: päfusisi· muun, Suomen tasalle. Trumäm epä- sella]sina, kuin niitten tärkeys ja ltrurpool-
2942: kohdan korjaamiseksi onkin aikoinaan .liJsuus vaatii ja päästäisiin kärsimä;stä niitä
2943: useita maamteitä päätett.y mkenrnett.aviffisi .vahiniko,ja, jotk•a, :syntyvät siitä, että alo-
2944: ja juillaJkim, kuten har·im kirkonkyläin- tetut. työt, kuten esim. Inarin__~Kyrön
2945: Kyrön ja: S.odankylänr--Melt.aukisen. ma,a;n- maanitieLlä, keskeytetään pitkiksi ajoiksi.
2946: teillä, 01vat t:yöt jo useita vuo1sia .sitten Myö.slkin olisi täJUainen suunnitelma hyö-
2947: pa:ntu alkuun. Mutiia. tähän ova1tikin toimen- dyiksi niille, jotka pyrkiväJt uutisvilljeli-
2948: piteet supistuneet, ellei oteta huomioon jöiksi Lrup.piin.
2949: Inarin-Petsamon maamtietä, josta ikum- Ed·ellä esitetyn perusteella. anon kun-
2950: min:kim suurimmalle osalle Lappia ei tu:le nioittaen,
2951: talo!U!dellises'ti .oh~ma,an, moiitä.äin hyötyä.
2952: Vuoden 19i213 tulo- ja; men1oanvioon on että Eduskunta päättäisi 1923
2953: otettu ainoa1Staan 110,000 .ma,l'ka,IL määrä- vuoden tulo- ja menoarvioon varata
2954: ralha eräitten polkuteitten rakenbmiseksi 1 miljoonan markan suuruisen työ-
2955: Sodankylän ja. Inarin pitäjissä. Tieto tästä määrärahan maanteitten rakenta-
2956: 11,16.- Aspelin. 65
2957:
2958: mista varten Lapin kihlakuntaan, kunnalle jättämään yleisen suunni-
2959: sekä telman, jonka mukaan Lapin kihla-
2960: että Eduskunta päättäisi kehoittaa kunnan maantieverkkoa olisi laa-
2961: Hallitusta valmistuttamaan ja Edus- jennettava ja kehitettävä.
2962:
2963: Helsingissä, 18 päivänä syyskuuta l9!2J2.
2964:
2965:
2966: Arlh. Aspelin.
2967:
2968:
2969:
2970:
2971: 9
2972: 66
2973:
2974: II,11.- Anom. ehd. N:o 41.
2975:
2976:
2977:
2978:
2979: Pesonen, Å. y. m.: Määrärahan myöntämisestä Oulun-
2980: Kuusamon maantien korjauskustannuksiin.
2981:
2982:
2983:
2984:
2985: :Ei voi oUa maan etujen muikaista, että na!lla ·toi·sta:i,setksi ei siihen ole varoja, on
2986: itäin:en rajaseutu lilloko sillä noin rpuolet pakko ryhtyä muihin tehokkaisiin na:peasti
2987: maamme pituutta käs•ittävällä osana, joka t.oteu tettaviksi rn:ahdoUisiin toime:npitei-
2988: alkaa Oulun läänim eteläiseltä raöalta ja Slln.
2989: ulottuu aina Järumereen asti, on kunnollis- Niitä ·hatkitessa ikiimtyy huomio e:rusi
2990: ten kulkuneuvojen puutteessa :pakotettu ikädessä tsiiJhen mahdollisuuteen ,rmi:kä raja-
2991: elämään miltei eristettynä vaJ takunnan seudun ja rann~kka:radan välisen E~keyh
2992: muusta osasta. Tämän alueen ·tä11ke~mpiin teyd·en para.ntamisi8lle on automo:))iiEliilken-
2993: asutuskeskuksiim, puhumatta:kaan: Petsa- teessä. Sellaisen tehoikas järjestäminen ei
2994: mosta, on tavattoman rpit:k,ä!t, matkat lä:him- ole niin suurikustannuik::sinen, eUei si]hen,
2995: män rautatien niiltä kohd~lta, ·joista: liiike- kun kerran on kysYlmyksessä, kuten tässä,
2996: yMeyden yHäipito ny~kyään on otollisin. ylen tärkeän ei:kä väJhi:ten koko maan etua
2997: Niinpä on Rovaniemeltä Kuolajäirvelle ja pa:lvelevan toimenpiteen suorittaminen, va.l-
2998: Oulusta Kuusamoon martllma 240 ~sekä Ka- ·taiku:runalla, o:lisi tar.peelilisiill vamja käytet-
2999: jaani·sta Suomussalmelle 130: kilometriä. tävissä. Si~hen :kes•ke1seen asemaan ·nälh-
3000: Jo nämä •luvut osoittavat, :että liikehtimi- den, miikä on, :kuten yle~sesti tunnetaan
3001: nen rautati.en ja mainitun mja:seudun vä- tämän seudun kunta·in joukossa Kunsa-
3002: lillä on tuiki työlästä ja ta1rpeeffisi tehok- moUa, oli:si t.oimenpiJde aluksi kohdistettava
3003: kaan liikey1hteyden muodostuminen suo- Kuusamon suuntaa koskevaksi.
3004: :rastaa:n maihdot.onta.. Olevat. oiot. ja. sattu- Aikeen toteuttruminen ·O·n alotett:ava
3005: nee't tapaJhtumat tod-Lst,ava:tikin, että eläm'ä maantien saa:ttamit>:es:ta. siilhen kunto:On,.
3006: näillä syrjäisillä valtakuntamille .seu:duilla että knorma-,antoiiiJo:))ii:li:en kulkeminen käiY
3007: on erinomaisen vaikeaa, taloutdelli:sen toi- ma,hdolliseksi. Nykyään on Oulun-Kuusa-
3008: rninnan: edistyminen varsin radoitettua huo- Ifinn vä:linen ma:anrtie ihei!ko:n ratkenteensa
3009: limatta useinkin huoma1Uavan runsaisrta vuoksi eräiltä osiJ.taan siil1'en soveiltuma:ton,
3010: luonnon suomista edetllytyks~stä, vi:eläpä eivätkä ne J'lksiniO'm~a~n tien ·pintaa pa.ran-
3011: seudun yleinen turvaHisunskin mjan var- tanee:t korjaustyöt, jo.ib parina viime vuo-
3012: tioin:nin ku 'kunenvojen puutt:eesta johtuvan tena on tie- ja vesirakennusten yEhaUituk-
3013: ylivoimaisuuden vuok:si u:ha1ttua. Tehoik- sen t•oimesta yleiJs:iHä maa:nt~erahoilla suo-
3014: ikain keino tämän huolestuttavan a:seman ritettu, ole tie:n .rakennetta' vahvi:staneet.
3015: korjaarniseksi on epäilemättä tarfu!oituksen- Mainitus•sa ma.a:ntiessä on tosin kova,pohja:i-
3016: mukaisesti suunnitellun rautatien ra.lm.nrt.a- silla mailla olevia o,si:a, jotka voi:da:an saada
3017: minen seudun halki. Mutta kun vaJtakun~ autokululle riittävään Jmnlboon ainoastaan
3018: II,17. - Pesonen, A. y. m. 67
3019:
3020: tietä jon:kUJn verran leventiilmällä. Mutta väihentävän ,korjauskustannusten yleissum-
3021: peJ:Lmeäpohjaisilla: :mailla: 'Olevat trepaikat maa mainitusta määrästä. Korjaustöiden
3022: on uudelleen rakennettava ,sepelipohjauk- suo,rittaminen olisi sa,atava alull-e niin pian
3023: sella viertotien bpaam Niinikään :on :sil- k-uin m.aihdollista, ja oli:si tarkoitusta va:r-
3024: toja ja rUJIDpuja vahvilstettava. ten jo tulevan vuoden menoarvioon oteir
3025: Kokemus osoittaa, että nykyisen 'hinta- tava 2 :miljoonan :ma,rikan suuruinen työ-
3026: tason mukaan tu:lee maanti:en 'ralkentaminen määräraha.
3027: täysikuntoiseksi viertotielksi maksamaa,n Ylläolevan perusteella <rohkenemme kun-
3028: keskimäärin 100,000 mk. kilometriä kohti. nioittaen ehdottaa,
3029: Mikäli olisi tarpeellista täten rakentaa
3030: Kuusamon-.-;Oul'un väliner.. 240 kilometrin että Eduskunta päättäisi tulevan
3031: pii uinen maantie kokonaisuudessaan, nousi- · vuoden menoarvioon ottaa 2 milj.
3032: <sivat knstannukset siitä aina 24 ·mi,ljoonaan markan suuruisen työmäärärahan
3033: ma:,rkka.an. Mutta on, kuten ylempänä sa- Oulun-Kuusamon maantiellä teh-
3034: nottiin, maantiessä myös sellaisia osia, täviä, tien saattamiseksi automobii-
3035: jotka 'kestävät autolii:kenteen ilman perin- liliikenteelle soveliaaseen kuntoon
3036: pohjaist,aJ vaihvista.mista, ja. toimitettava tarpeellisia korjaus- ja uudistustöitä
3037: tutlkimus osoittanee näiden osien tuntuvasti varten.
3038:
3039: Helsingissä, syy.skuun 21 .päivänä 1922.
3040:
3041:
3042: Åarno Pesonen. Antti Junes.
3043: S. Salo.
3044: '
3045: c.
3046: Määrärahojen myöntämistä taloudellisiin, sosialisiin,
3047: sivistys- y. m. tarkoituksiin koskevia
3048: anomusehdotuksia.
3049: 71
3050:
3051: II,1s. - Anmn. ehd. N:o 10.
3052:
3053:
3054:
3055:
3056: Huttunen y. m.: Määrärahan myöntämisestä valtion asun-
3057: topoliittista toimintaa varten.
3058:
3059:
3060: S u o m e n E ,(Ii u s k u n n a ll e.
3061:
3062: Y leishyö d'yllisen rakennusto:i:minnam. johon rahastoon päätettiin siirrettäväJksi
3063: avustamista 'koSikeva. ky.symys., joka nyt Oili vuos·ittain, aina, vuoteen 1•9\21 saa1kka, huo-
3064: käynyt varsin polttava.ksi, on ollut päivä- mattavia, mää:riä valtion va.roja, joita lai-
3065: järjestJyksessä JO ennen maailmansotaa,. nata.a,n yleishyödyllist>en1 ja, pie·n1asuntojen
3066: Monissa. Europa.n maiss•a, ovat valtio ja, ra.kemta;miseksi. Lon,toon ·kaupumkikunta, on
3067: kunma.t avustaneet, paikotelilen t.ehokka:asti- rak€n:nuttalliut omia, a~suntoja, siinä; määrin,
3068: ikin, tyoväen rusuntojen .ra:k1ennust.oim~nta:a. että vuonna 1902 kurunan omistamissa asun'"
3069: Kunno•llisten asuntojen rakentamista j,a noiss:a a1sui jo 30,500 henkilöä. Kaupunki
3070: haU:khmri:srta työväestöl1le on ']lidett\Y siksi ei tavoitellut voittoa. näistä asunlloista; va>an
3071: tärkeänä yht-eiskunnallisena kysym,yk,s>enlä, oli a.sunttoj-en vuokra.t a1setettu vast•aamaan
3072: että hwolen pid1o11 siitä on katsottu kuulu- •korkoa, kuoletusta. ja. :hoitokusta.nmuksia.
3073: van myö·skin vaitiolle ja kunna:He. TäJlä asullitopolitiikaillaan vaikutti ·krunlta.
3074: Hyvää €'simerkkiä on tässä suht.eessa tervoollisellä tavalla, yksityiste11 lähistöllä
3075: oso1tta:n~t sw~ibsi, jossa kllinn'rut jo vuo- olevien asuntojen vuokra:hi,nt,oihiu. Olkoon
3076: desta 18.9~3 ailkaen1 ova.t my1öntärue.et tällai- :myöskin mainittu ne toimen:pitbeet, jo~hin
3077: s€en tarkoitukseen huoma.tta.via maara- Uudessa. Seela.nnissa, puheelllaolevassa, suh-
3078: rahoja. Olkoo.n va1in mainittu, e'ttä kerrot- tee,ssa on ryhdytty. Jo vuo,nn~a, 1>90:5 hyV'äik-
3079: tuna vuonna Bernin kaupunki ra:kennutti syiJt,iJin s•i,elJl!ä llruki, 1m1in:kä mukiaan jokaisella
3080: työväeHeen 100 ja seum>a.va:n:a vuonna vielä työläiseUä, jonka tulot~ eivät :nousseet yli
3081: . 83 a1s•untoa·. Belgiassa vuouna. 1818'9-1'900 5,,300 markan vuode's1sa, oli oiikeus saa•dla
3082: va.ltion avustu:ksdla rakenMttiin 1'4:0 t1yö- va.ltiolta a.vustuslaina oman kodin raken-
3083: väen a.suinrrukennush 37 miljoorua:n frangin nutt:amista varten. La,inaa sa,a•tt,öi s•ama
3084: pääomalla. VuO>Una> 190:8 myönsi Unkarin henikilö sa,a.da enintä,im 9,.500 markkaa, josta
3085: parlamentti 12 milj·oon.aa kruunua: tY'öväen oli suoritetta.va korkoa 5 % j,a .Jaina: ·kuole-
3086: asuntoj€n ra1ktmnuttamiooksi Buda1pestissa. tet:ta:va, 3·6 vuoden kuluessa. Väihäm aikai-
3087: Nämä asunnot, joita, on 6,000, ova•t kahden semmin oli hyväksytty laki V'a.ltion välittö-
3088: huon.e·en ja, k·eittiön s1uuruisia. V uo-tt:a, myö- mästä pielllt.eu alsuntojen raooennustoimin:-
3089: hemmin myönsi •kaupungin va:ltuusto 22 llia.Sta. Täten avautui suurelle osaHe tyiö-
3090: miljoonaa •kruunua, uusien asuntojen ra.ken- läisiä 't,ilatisu:us' oman asunnon ha:nlkkimi-
3091: tamis.een. Itävallaissa. jo:ulukuulla: 1910 hy- s-een.
3092: :väksytyn lain muka.a:n perustettiin erikoi- 'Samanlaisia esimerkkejä: voisi esittäJä laa,_
3093: nell: a.sun:to·huoltorahasto, j·oka on ollut j,em:ma:l>talkim ,aJLa;lta, mutlta Tiittänevät jo
3094: yleist.en t1öiden ministerin hoid€·ttaV'atn.a ja nä;mä :osoitilaa:Illalam, ciilä 'UJlkomatHa tY~öväen-
3095: 72 II,1s. - Valtion asuntopoliittinen toiminta.
3096:
3097: asuntojen ra:kennrustoimirut!L on' y,hteiskun- ilii:säJälk>i'n 'naJ:tihem ,surol1JiliSten lllll:meroi'tten !11'0-
3098: m:an PUJOlie1ila ISillJanru.t illS'eim hyvii:n3dn -r:un- ja:lila., että e~rääniL ,a,ifkana ,a,,suntokysyjäin
3099: sasta kanna,tusta. Ennen vallinimut kuntien lukumäärä iisään;tyi geometrisessä sarjassa
3100: ja valtio·n ,a,vustama. työväJenasunJtojen ra- 1-2>--4--8-16 j. n.e:., mutta, t.arjolla olleit-
3101: kennustloiminta: oru ollut vruhäis'tä, verraten ten ja. käyttöön: joutuneitten a:sunt1oj·en luku-
3102: siihen, mirukä la.ajuuden s.e s~Ravutti maail- mäiLrä aritmetisessä .sarjassa 1-2L--3~5
3103: ma:nsoda;n luomien poikkeuksellisten olojen j. n. e.,
3104: vrullitessa. Kuten tiettyä, seurasi maai1ma.n- .AJswn'hopul'a on o!Hut siik:si laa;ja:kan:toisesta
3105: sota.a, rakenmustoiminnlan seisahdus ei ai- yhteiskunnallisesta merkitykoostä, että val-
3106: no,astaan sotaa.käyvissä va.a1n1 osi'ttain, rpuo- lti~on j,a llmnllllmn on o1luit pakllm, v·a~kei:sta
3107: lueeUomissakin maissa. Miten tämä kehi- rahaoloista huolimatta, ryht:yä toimenpitei-
3108: tys ~ta.pahtui ·puolue.ettomissa ma,issa, osott- siin sen lievitt.ämis·eksi. Monia esimerkkejä
3109: taa ,sattuvasiti Tuk:holman ja, Helsingin ra- löytyy siitä, miten runsaasti yhteiskunnan
3110: kemmustila:sto sotavuosilta. Kun TUJkholman puo1lelt.a1 O'n tuettu yleishyödyllistä raken-
3111: kaupungissa rakenmet.tiin vuomma 19·14 nust:oiminba. Niin,pä Niirnihergin ka,upun-
3112: 4,3ill uuUa asuntoa:, niin supistui luku- gissa 8aks,a,s.sa, jos,sa asrul1topula on ollut
3113: määrä vuonm.a 1!9115 jo 3,21218 ja; vuonna, 1r911~6 tavattoman suuri, sodan jälkeen: on kiinrui-
3114: 2,636 wsuntoon. Helsin:gis.sä ·oli taas HLm- tetty uusiin rakennusyrityksiin 111 miljoo-
3115: mite,ttäviä hUJoneita ra.kemnettu vuonna, 19,14 naa: Rmk. Tästä määrärst.ä. tuli valtiorahas-
3116: ~.3 %, iV'UOilliiJia !1:915 1.3, mutta V11onma 19'1'6 ton ·o.saHe 2'4 miljoonaa,, Ba~i,jerin va,l tiotlle
3117: ainorustaan 0.2. 'Tii1anlll!e 'r.a;Jmn:nustuotan~toon 12:3 miljo1on1a'a, kunnan rorsailll~ 61 miljoonaa
3118: mälhden oli siis ·omassa ma,a:s,samme pa.ljon ja 'loput yksityisille. NäJillä vm·oilla ra-
3119: vaikea:mpi ku~n monessa muussa maa'ssa. kenn,ettiin 2,5,912 a,suntoa. Essenin kaupun-
3120: Lä.hempiä syitä, mistä se johtui, ei lien.e gin pormesta.ri on laatinut e,hdotu,ksen 111!1
3121: tässä yhteydessä .a:ihetta Lähemmin koske- miljoo,nan Rmk :n myörnltiilmisestä vuo-deksi
3122: teHa, riitMä, ·kun toteamme tämän tosi- 1'9~212. asuntojen rakentamiseksi. Vuosina
3123: asian. i1'911!9C-....il'9'20 o1n !kaupm1ki sa.anut v'a:ltiol'ta
3124: ViaHåctseV'a;n r3JsunJtl()p'UlaJn [oojuud.esta, avustusta samaa.n brkoitukseen 419 miljoo-
3125: minkä s-eikan selvittäminen lienee täs,sä naa Rmk. Valtion a.vustukseUa. on :kau-
3126: tkysymyrosessä tä:r'k,ffin, :pulhuVIa.t tilrustot Slan- ipuiJiki ,ra!kenmutiJrunnt 1mali!nitul11a ajalla 581
3127: gen surullist,a, ·heltä. Vuonnai 1920 la,skB!t- taloa., joissa o.n 1,0>8>0 a~sun:t01a ja toimeen-
3128: tiin asuntovajaus Y.hdysvalloi,ssa 1,000,000, pannut 4,326 asuntokorjausta. Valtakunta:
3129: Saksassa 800,000, Hollannissa, 60,000, Nor- 1srumoin 1kmilll •oon eni V'!L1:tllioi ovat osoivta:noot
3130: ja,ssa 1:8,000 ja, Suomes·sa. 20,000 huonee- a~suinrta1rk·oituksiin suuria .su·mmia viime
3131: seen. !Sabalainen !toiht. Bloffmrunn kuvrui:lJles- vuos1en kul ueSisa. Saksan vwltiopä:iV'ät
3132: saan Berliinissä v:allinneita. oloja huhti- myörmsivät, vuonna 1918 yleishyödylliserr
3133: syyskuun väJliseltä aja:lta vuonna 119-211, laru- ra:kennnstoiminna,n tukemiseksri 500 miljoo-
3134: !Suukim, että 'alSUllllll<Yn'kysyjistä ruiruoa;s'taan naa s~ekä syksyllä vuoll!llla. 19,1:9 1150 .mil<joo-
3135: :viildes osa ,saattoi 'tyydy,1Jtää 'ruSUnitOitaTpoon- lnla'a, .j,o~lJ!ll Jll!äJär'äil\a!hio]sllJa :tuli Pooussin
3136: sa ja jos ottaa huomioon ilmoituksensa lai- osaHe 3;91 miljoonaa. Rmk. Ralkenrruusa:ineit-
3137: lmin!lyölll~~t, ,niin itse !lliSiassa 'lukumää:rä SIU- ten :liallistumisen vuoksi :myönsivät valtio-
3138: ilistuu yjrifuoon prlosentt:iiin ~ruilci,sta kysyjis:tä. päivM 'lisäkorvausta. k~vääillä v. 119>20 2·0(!
3139: Asuntotoimistoilile joulukuulla 119'21 tehty- miljoo·llla.a. ja sa:mam• vuoden syksyllä.
3140: jen ilmoitus·ten mukarun oli Berliinissä f2 75 crrui:lj oonaa. 'Maini!ttuin:a vuosin,a oli
3141: 1!70,000 perhettä eli noin 500,000 henkilöä Preussi sijoittanut asuntojen rakentami-
3142: tvaillkt pyisyvälä ·asunitQa. Toh4lori Hoffnmnn seen 343~,173,000, valtakurunan rSJh.asto
3143: 11,18. - Huttunen, y. m. 73
3144:
3145: 6:84,9'67 ,000 eli yhteensä 1,0218,1\40,000 :banJd der \Voihn:umg;sflil1SOrgegeseUsCihru~t)
3146: Rmk. Jos tähäiru lisätäälllJ vielä kuntien tied:onannosta, jossa. lausutaan m. -m.: ,Vii-
3147: osuus, nci.in nousee mainittUJ aiVlUstus y;h- me vuosina arn rak.en.nustoimin:ta. suuresti
3148: toonlsä noin 1,400 miljoonaa.n Rmk :aan. käDsin'Yt sen johdosta., ettei kuntien ja; mara-
3149: J--oulukuuru 17 päivältä 1!919 myönsi Preussi kun'ti·en (Lä:nder) avustusmäärärahoja ole
3150: jäilleen 100 miljoonaa ja 6 päivä;nä touko- oikealla' wjarlla. järjeste·tty. Samanrlainen
3151: kuuta 1!9i2<0 hyväJksytyn lain •n1ojaUa v.äJlinpit:äimättömyJ"s näyttää va:llitseva.n
3152: 95,.5,80,000 Rm:k. Kun saman vuoden lisä- vuonna 119i22 my•öllln1ettävii111 mä:ä~rä:raihoihi.n
3153: JtalloUJS'alrvio·Sis:a :olli 0iso.i!t.ebtu :1;6·1;2'18,000
3154: 1
3155: kin nähde:n. Asunrtoihuo1toyhdistyksi€n va1-
3156: Rmk., niin ll!ousevat nä:mä mäiä:rära:hat yh- tarkunnarnliittro kään:t.yy .sren vuoksi ministe-
3157: teensä 31516,798,000 Rmk:a,an. Erikoisia ra- rien ja. pa.rla.mentin: puole-en päättävästi
3158: kemnuslain1oja. myönsi va.ltakunnamaha,st:o Vraa,tien a.vustusmää:rä.rahakysymy ks-e'n ra.t-
3159: vuo<1en 19:20 wi:kana 500 miboonaa. Myön- kai,semis:ta jo tammikuun: airka.na1 vuo.nlna
3160: nretyillrä varoilla on tullut ra,kenill!etuksi 192:2. Ottaen huomioon nykyisen rarharn a,r-
3161: 74,000 a:suntoa. vo•n,, ova.t rakennuskusrf:am.nuks.et sitten
3162: Vwltion virka.- ja. pa<lvelusmiest:en a.sunito- tvilime iklesräm. ta.vlattom:ruslti nmhonrneet.
3163: jen rakentamiseksi on Saksan valtio niin- 2:00,000 uude-n a,sunn:on: ra,kentamisehi
3164: ikään myöntänyt määrärahoja. Vuonna tuskin riittää 6 miljardia. Rmk., j-ota. valtio-
3165: 1921 oli tähän iairkoitukse€n -osoitettu 1100 fpiäirvililä !1Jal1ko.~tukseen on aja,trell'tu. JioiLei
3166: miJjo.on:a<a ja. sama,na. Vluonrna. yl-eis-hyödyl- twrvitta,via, varoja aikan:a:an saada,, niim
3167: listä rakennustoimi-ntaa va:rt•en kunn-ille ke-srk~luokkien ra.k~nn:ust-oiminrnan on pa:kko
3168: käytet'tävä:ksi 1,500 milj.o-on1a1a Rmk., jonka kokon1aran pysähtyä."
3169: lainan takaisin ma-ksamiseksi kunna,t oikeu- Mutta v.aik:kei kuluvaHe vuo·dielle vielä
3170: tettiin helmikuulla 1912·1 a.nnretun <lain; no- varoja. ol'tukwa.n: myJön:neUy, o-soittavat yllä-
3171: jalla 'ka•nt.a:maan jokaista, ka;nsa.laisita kohti esiteltyt numerot, dtä Saksasrsa onr kuitenkin
3172: 30 markan wron asuntora!ha:s-t-o-on. Sama.na va:lti,ovallaln taholta oivarlle:ttu kysymyk-
3173: vuonna ·tammikuun 14 päivänä tekemäJllään sessä ol-evan a1sian suuri t:ä:rkeys. Useissa
3174: päätöksellä :rpyön:siVlät Pr€us.sin va.ltiopäi- muiss•arkin mai:ssa O·n ·asuntota.rkoituk.siin
3175: vät' 400 miljoornla,a. arsuntoj-en rakenta:mi- myönnetty melkoisia yle1isiä va,ro:ja,. Vuo.nna
3176: sebi. Vailti,o on rakennuttan1ut Ruhrin kari- 1:9-19 myönsi Svei'tsin liittoneuvosto 10 mil-
3177: , v.o,styiölä.isille asuntoja ja. myörut<änyt 1'9120 jo.oniara, frrungi,a. (noin 100 miljo·onaa mk.)
3178: tähän ta·.rkoituks·e€n 4;76 miljoo1n1aa. Määrä- a,suntoj,en ra,k-entatmis€,en. Zurmhin kau-
3179: raihaa. myrohemmin korotett'iin niin että punki on käyttä,nyt samaan tarkoitukseen
3180: se vuo-nna 19'2'1 nouSii 71315 milj.oonaa.n 215.9 miljoonaa fr., joBta. valtion wvustus-
3181: Rmk:aan. Näillä varroilJa, mkemnettiin os:uus maTmskuun loppuun vuonna 1!9120
3182: 16,2!218 a~sunrtoa. V.a.ltion a.suniJopol:iJi:ttirsen n1ousi l4 miljo1orua.a:n fra.ngiin. BamamJlaisia
3183: rakerunust-oiminn1a,n: ra vusta.miseksi olisi ed~el esi.m-el1kkejä voisi esittää Ska,ndinra.viankin
3184: leen:kin -myönn•et~y huoma,tta.via. varoja,, maista:., lukuunottamatta, Ruotsia,, jo-ssa
3185: mutta se va<i:kea ra.ha:taloudellinen tila,nTie, a'Bunt.o·p:u:la, ei ol€ .ollut nliin suuri kuin
3186: milr!ä jrCJiht'U!u Qiilt:bolaillsiLlie suoriltettruv:asila ~muua;]la 'SieiJJ IV'UoikJsi, ~eifuä ,sier.IIä j.a !SOila~uo
3187: sotakorv:a.uksest,a. ja Rallliskan jäJllooma!ken:- \sirnJa lhrrudo~~tetltii.n mleilikJo]s,essa m'äämn ra:Jren-
3188: tamiskusta,nnuksista., -on vaikutta,nut sen, nustoimintaa. Niinpä Köpenhaminan kau-
3189: ettei kuluvaiHe vuod-elle vielä ole varoja [mniki :on k!äy:ttämwt ra:krennusrtJoiminlta;an 42
3190: myömnetty. Että kysymys on ollut €•ntis:tä miil j. :kruunua (.noirn 300 ·mn1joomaa m!k.)
3191: suurempien summien myöntäimi&e:stä tåhäJn: /Krilstilaml]a vuolden 1'9i20 lop~pi11!un mennessä
3192: tarkoitu·ksoon, ruä:kJ"y m. m. ,rA!sunltohuolto- 152 mi!l'j. ikrrwunua j. n. e.
3193: yhdlistyben va1takuntaJiiton" (Rei.chsver- Mirtä taas oma.an maahamme tulee, niin
3194: 10
3195: 74 II,1s. - Valtion as•nntopoliittinen toiminta.
3196:
3197: la..skettiin täällä Sosialihallit:ukse.n tietojen pottamis.eksoi .sa.a:t.tama,tta kuitenkaa.n v·aa-
3198: mukaan v:uorunru 19•20 a.suntovaja:ws noin J;a,a,ru v-al'tion ja, yhteiskUJrunan etua j:ru avaa-
3199: 2•0,00.0 huoneeseen. Jos raken.n:uskusta.n- ma:tta. portteja. a.sun1tok.ffinottelulle näissä
3200: nukset lask€e rulimpien• hintojen muka.an va.ltion a.vushik.sella rake:nnetuissa. asuinra-
3201: sääsilöra:kennustapaa. noudaJtta.en 210,000 kennuksiss:a. Laina,notta.jiin nähden olilsi
3202: ma.rkka.an tulisija.a; kohti, niiru lukuunott.a- se helpotus s•a:aiava. aika.a:n, että nykyinen
3203: ma11ta lain:kaa,n maa1pohljam hin1Jaa1, nousisi peruste laina•n saa nlnin ehtona, kaksi huo-
3204: 1
3205:
3206:
3207:
3208: ra1kerunustoiminta.an ta.rvitta1va pääoma: 400 \n~tba jra 1~81iJtitil.6, :oilllisi murute~t!llv,a J•attia:nne-
3209: miljooln:aan ma.r:IDka:an. Mutta varnkka yksi- ililöpin.tJa-ailalksi, m.iiklä :suo 1til1aa :suurremmrul\1 e
3210: tyinen ra.ken•n1usyritt:eliä~syys aikaå,semmin lii:ik:kumisvapaud:eU.e ra·kennusten. suunnitte-
3211: on ollut jOks100nkin. ta.rkoin s-eisahduks<iis:sa, lussa ja ihuoneitt.en järjestelyssä. Kuntie·n
3212: ei va•ltio kuitenika:a,ru ole tä!hälJI ta:rkoituk- asemaa tässä lainaustoimiruna.ssa olisi niin-
3213: seen myöntänyt kuci.n hyvin n~iuka:sti varoja. ikään helpo1tetta.va. Jos.kin mi:elestamme
3214: Valtion a·vustus on .supistunut vuonn1a 19120 edre:lleerukin oli.si paika.l.la.a.n kuntien wl-
3215: 210 milj·oona•an, vuonna, li9•2il 15 miljoon1a.a.n v.ollisuus rakennus:yrityks•en avusta:misesrta
3216: ja vuonln:a 1'92:2 }0 miljoonaan eli ,ylhte•Emsä 15 prosentilla., olisi kunnille ~uiten.kin
3217: 45 miljoonaan markkaan. Rii1ttämättömän myöln1nrettävä oikeus kantaa. suurempa.akin
3218: a:vustuks.en vuoksi onkin ra1ken:mustoi:minta kuin yhden .pennin vwokrahinba. n.eEö-
3219: pysyllly;t heikikon·a, eikä r.alrell!mwstuotrun1Jo metriltä niistä tonteista, joi:t•a ·kun.nat luo-
3220: lähimarinka.an ole pystym1yt tyydyttämään vuttava.t yksityisille ja. yhtymille a:sunto-
3221: uusi-en asuntojen kysyntää. To>Sin nyt jo tarkoituksiin.
3222: vilkka:ampi y.ksityinen ra:kelllnusotoiminlta on Näihin perus,teluihin viita•ten ~hdotamme,
3223: ipääls:sy·t v.imill1e, muiJta se •ei ikm~te:nk1aan
3224: j.a.ksa kri.100it:ben 1Da'hiaio'1oti·en, horjuvan v;aQuu- että Eduskunta päättäisi myöntää
3225: ta:n ja muitten seikkojen johdiorst.a vielä s.aa- valtion asuntopoliittista toimintaa
3226: vutta,a seHa.iS!ta, la.ajuutta. kuin o·lisi suota- varten vuodeksi 1923 100 miljoonan
3227: vaa. Asuntohätä kuit(mkin toise:tarpuolen markan suu~·uisen määrärahan käy-
3228: on niin suuri, että sen lieven1tä:minen on mitä tettäväksi hallituksen ennemmin
3229: suurimmassa. mrä:äräs.s.ä kolm. y'hteiskunm.an määräämien ehtojen perusteella sel-
3230: asia. Tämä ei ole puolue- eikä edes luokka- laisten pienasuntojen rakentamiseksi,
3231: kysymys, se koskee enemmän tai väib:em- joitten lattiapintaala on enintään,
3232: män, suoran:aisemmiu tai vä:lillisemmi.n, 100 neliömetrin suuruinen, .sekä
3233: kaikkia, yht.eis:kuntaluokkia, mutta, kipeim- että hallitusta kehoitettaisiin muut-
3234: min kuitenkin vähäväki:stä väestöä, jolta tamaan laina.nehtoja kuntien takuu-
3235: puuttuu taloudellisia kein.olj•a, omin: avuin sitoumuksiin kuin myöskin raken-
3236: selviytyä pul a.sta. mtstarkoituk.siin myönnettävien tont-
3237: .Sama1la ·kun va.ltion sosiahp.oliit.t~sta ra.- tien vtwkrahintaan nähden sillä ta-
3238: k·ennustoim~nlta.a, on .ed.elletmkin ja.tk.e.tta va•, voin, että avustuslainojen sijoittami-
3239: on toi.s:elta:puolen tehtävä kai1kki mi1kä on nen s~turemrnitta vaikeuksitta voisi
3240: mahdio>llista. tämän lain.a:uS!toimin.na.n hel- tapahtua.
3241:
3242: He:l sinrgissäi, s.yy s:kuu'nr 1'8 päti vänä 1:912 2.
3243:
3244: Evert Huttunen. Emil Saarinen.
3245: Emil SaUHa. Artturi Aalto.
3246: Hilda Seppälä. J. F. Tolonen.
3247: Aino Sommarberg.
3248: 75
3249:
3250: II,19. - Anom. ehd. N :o 14.
3251:
3252:
3253:
3254:
3255: Ryömä: Määrärahan myöntämisestä tuberkulosin vastus-
3256: tamiseksi.
3257:
3258:
3259: E d u s k u n n a 1i e.
3260:
3261: Päinva.stoin: kuin us·eiS'o'a muissa. sivistys- avus4ietun keuhkotautipa.ra.ntolan aika•isem-
3262: maissa, joissa tuberkulosikuolevaisuus on pala, toimintaa, aikoi varsin1ainen tyiäsken~
3263: tarmokkaan yleisen ja yksityisen vastustus- t.ely keuhkotaudin va.stu:Stwmiseffisi maas-
3264: toiminnan kautta saatu laskemaan verrat- samme vasta. 190/5--J06 vuosien vaiheilla,
3265: tain pieneen, rehoittaa se maassamme san- j·olloin kabikin <Jri yhdistystä, Tuberku'J.o-
3266: gen korkeana, osoittaapa vielä vain nousua. sin V astustamisyhdisty.s ja. Keräystoimi-
3267: Näin lasketaan maassamme vuosittain kuo- kunta vähäva,raisten keuhkotautisten hy-
3268: levan tuberkulositauteihin n. 9,000 henkeä, väksi, wloitti toimintan,sa. Kumpikin yh-
3269: tehden tämä kuolevaisuus keskimäärin 28 disbys .nautti toimin,twn:sa a:kuaikoina. va1l-
3270: henkeä li0,00() asukasta kohti, vastaavan . tion lka·nnatusta 200,000 mk. vuode,ssa:, josh
3271: luvun ollessa esim. Norjassa 2•0, Ruotsissa Sl8 va.~siuais•esti va1sta. kuluvana: vuonn>a nousi
3272: 16, Tanskassa 11 j. n. e. eduskunnan pä:ättrumän määrärahan korot-
3273: Siitä, mit-enkä tub<Jrkulosin vwstustamis- ta:mis·en ka.utta. Lisä:k,si .ovat ne s·a·wneet
3274: tY'ö muissa maisM on järjestetty, 1sopii meille varoja y1<Jisten ]mräys:te•n ja yksit.yis.ten 1a·h-
3275: esikuv·aksi Norja.. Tässä maassa on vastus- j,oitusten: kautta. Paitsi kä:yitöva1rojen puu-
3276: tustyötä joh'ta:m:assa. y•leinen tuberku~osin t<Jtta, on tu:berku1osin va.stusta.mistylän joh-
3277: valstusta.m~sylhdist,ys, jossa m. m ..on jäsen.in:ä d',onmukaisuutta. ja. tuloks>fiilli>suutta. häirin-
3278: suuri 'Osa kunmista. Va.ltio o1n a.vustanut nyt .se, että ,se on ·oHut lha~oitettu kalhd1en
3279: tämän yhdistyks·en: toimintaa, aina 3' 1 / 2 mi-l- yhd!istyksen. kä1siin, j-oista. tos~ru t,oinen, 'Tu-
3280: joonalla kruunull.a., mi:kä tekisi Suomen berkulosin Va.stustamisyhdJis'tys, o.n toimi-
3281: ma,rkois1sa. n. 28 miljoonaa. Lisäksi on Nor- nut etupäässä ·di,span.sääri- ja muu:ru varsi-
3282: jassa vuo-d·es>ta 1'9114 oFut ol·e:mas,sa erityinen naisen va,stu·stusltyön hyvä:ffisi ja toiMn, Ke-
3283: va.ltion virkamies, tuherkulosiylil.ääkäri, räystoimikun,t.a vähruvaraist,en keuhikota:u-
3284: jonka tehtäviin kuuluu tuherkulosirn vast:us- tistlen hyväksi, pi.en:i.en j:a helppohimrtaist-en
3285: ta:mistyön j,o'hto ja vai vont.a.. T.ä,llä tavalla parant.olain perusta:mis<Jksi ja. ylläpitämi-
3286: onkin Nio.rjass1a, t.oimima,ssa. hyviru järjes- seksi.
3287: tetty dispansääri- eli huoltolatoiminta, Jotta tällaine:n va:paa1s:een kansahishar-
3288: jon,ka ta,rkoituk·sena. on järj€1stää olot tuber- ra,stuks,een perustuva Jc-uberkul:osin, v.astu,sta-
3289: kulosisairaid<en ko<leissa ,siten, -että tartun-- mistyö mtJidänkinJ .maassamme tuottaisi sa-
3290: na;n 1•eviämi'llen tulisi est·etyks,i, varsinkin mat tulokset kulin on saa1vu1iettu esim. alussa
3291: lapsiin. nähdlen, ·S<ekä pa,rantol·oit.a n. 2,5()() ma:ini tuis'sa ·skan:dima.visissa mais1sa·, ·on
3292: tub<Jr kul osipo>tilaa1ll€. vältt.ämätörutä to·iselta puolen suurempi va,]-
3293: Lu:kuuno.Uama tta. ka.hd-en, valtion vairoilla tion avustus ja. toiselta puo[·en suurempi
3294: 76 Il,19. - Tuberkulosin vastustaminen.
3295:
3296: keskitys. Mitä ensiksikin jäilk:i:mäisoon puo- merk:iits·ee muuta:ma.n salda:ru miljoullla.n ma.r-
3297: le~m tulee, ·olis:i ehkä asia:nmukaisin!ta. jätt'tLä kan vuotui,sta. t arppiota. maaUe, jokia 'tra:ppio,
3298: 1
3299:
3300:
3301:
3302: disparusääri- y. m. varvsinais.en vastusta:mis- kuten muiden maiden: esimerikki osoitta.a.,
3303: iyön johto• Tuber·kulosin VastustamisyhCLis- voiCLaa.n ai:lllakin suurelta. osa.lta. kysymyk-
3304: tykselle ja. a.ntaa. .sille tehtävään riittävästi sessä 'Olevan toiminnan. ka.uttJa, poilstaa. Ny-
3305: va.:tioapua, sekä avustaa toista .mrain:i'tuista k.yinen tuberkulos~kuolevaisuus oru ·sitäpaitsi
3306: va.stus:trumiJsyhd]st;yksistä :silkäli, mikäli se omiaa.n a.ntamlaan ul•osp.äi11 ku1ttuuriolois-
3307: ylläpitää koulu- tai muita para.nt.oloita.. Ja tamme va.rsin huon:un käJsit:yksen, j·otta. sii-
3308: keskityksen tehokkaammaksi sa:amiseksi ·hen seikkaa,n olisi jo senkin vuoksi kiin:ni-
3309: oEsi Norjan esimerkin mukaisesti ,syytä tettävä erikoista huo:miota. Vaikk:a. sriis
3310: asettaa suora.staan :sisäministeriön alainen eduskunnaUa. lienee:kin vaikeuk:sia. tulo- ja
3311: tuberkulosiylilääkärin virka., jonka haltijan rmenoa,rvio.n menopu01len :pe~ttämise.ssä, ei
3312: velvollisuuksiin kuu~ uisi tuber kulosivastus- kuitenkaan ole luvallista harjoittaa. säästä-
3313: tamistyön yleinen jo.hto, oll~n hänellä oikeus väisyyttä tälla:i:sen, kansan ·elämää niin lä-
3314: o[la l.ä1snä kaikkie.n valtioa:pua nauttivien heilsesti koskevan asia.lll laiminlyömi.sessä.
3315: tu~rkulnsin va.stustamisen ta:i hoidon hy- EHä eduskunnan kuhwan vuod,en tulio-
3316: väksi työsken:tele·viJen yhdistysten tai mui- ja menoarvioon tarkoitukseen, hyväJksrymä 5
3317: den yhtymieru !hallintoelinten kokouksi:ss:a. miljoonan ma.rkan määrä oli ilmeisesti liian:
3318: Ha.lEtuks~m olisi en:si ti1assa asetettava pieni, osoittaa se, ettei se läh·eskään riittä-
3319: komitea näitä asioita järjestämään. nyt tyyl1yttäJmään :siitä rteMyjä avustus-
3320: E-dellä esitetyn lisäksi olisi valtio.n: rva.- pyy.rutoJa. Hall~tuksen esityksessä ylimäJä-
3321: roilla a vustettava sellaisia kun:tain k~ski!Siä räi:sekrsi tu] o- ja me.n,oarvioksi 'On tosin otettu
3322: tai muita paika:llisia, yrityksiä, joiden tar- .Satakunnan keuhkota:utipa.rarnrtolwa va·rte:n
3323: koituksena on parantoloiden perustaminen 1 1 / 2 miljoona.a marlkkaa. mu:tta ei tämä
3324: tuberkulosisairaille. TäHaisista yrityk:sistä su:m:ma suiruk·aan Vlieilä teki:si mahdolli,seksi
3325: on esimerkkinä mainittava. Satakunnan ryhtyä niihin sitoumuksiin, joihin paranto-
3326: Keuhkotautiparantola 0. Y., jo.nkla. päämää- lan ,n. 4 milj·oonau kus:ta:nnmsra,rvio •vaatisi,
3327: ränä on keuhkota:utiparan:tolan perustami- jot.enka. senvuoksi olisi vwkinailsen 1Juio- jru
3328: nen tuoorkulosin. erittäin ra:sitta:ma~an Sata- m~moa.rvion määrärahaa k·orotetta:v~a tämän
3329: kunnan, maakumtaan, ja sieltä käsin jlo hd·et-
3330: 1
3331: ja my•öhemmi.n todennäköisesti e,siintyvien
3332: tava yl·ei:sen tuherkulosiRJ vastusta.mistyön ;samallaistern tapaust.en vlara:l:ta:. Määrärahan
3333: ai'kaa.n:saanti täs:sä maakunnassa. Enn.en:- korottamin.en 5 miljoonasta: 10 miljorolllaan
3334: kaikkea olisi myöskin tuettava, yrityksiä on kaiken ·esitetyn perus·tukseHa. ka:tsotta.va;
3335: 1
3336:
3337:
3338: lasten tuberkulosiparantolain perusta:mise:ksi ainoastara:n k:aikkei·n välttäJmättömimmän
3339: ja kuntien kesäsiirtolaparantoloita tuberku- ta:rpeen tyydyttä'mi:seksi.
3340: losia potevia lapsia varten, kosk'a la:sten Rohkenen näi1lä perusteilla ehdlottaa,
3341: keskuudessa tapa.htuva tuherkulo.sin vastu~
3342: tamis- ja. para,n:i!olatoiminrta on erittäin tär- että Eduskunta korottaisi va:kinai-
3343: keä'tä. sen tulo- ja menoarvio~n vuodelle
3344: J\Ii tä tulee ·esitettyihin ta.rkoituksiin käy- 1923 menopuolen seitsemännen pää·
3345: tett.ävien valtiova,rain suuruuteen, on: muis- luok·an kolmannen luvun 4 7 mom~
3346: tettava, että tuherkdosin vas'tusta:mistyö ja tin määrärahan tuberkulosin vaiS-
3347: parant.ola.-a:sila on en:n:en ka.ik:kea. sangen tär- tustamiseksi 5,000,000 markasta
3348: keä tal10udellinen kysymys, s1llä 9,,000 kan:- 10,000,000 markkaan, joka summa
3349: s:a.laisen .suurimmaksi os:aksi parhaassa nuo- osoitettaisiin hallituksen käytettä-
3350: ruus- tai !keski-iässä ta.p:a.htuv.a kuolema väksi tuberkulosin vaiStustamis- ja
3351: 11,19. - Ryömä. 77
3352:
3353: hoitotarkoituksessa tapahtuvan, va- tusta perustamaan erikoisen tuber-
3354: paaseen kansalaistoimintaan perustu- kulosiylilääkärin viran, jonka halti-
3355: van valistus-, huoltola- ja parantola- jan tehtäviin kuuluisi tuberkulosin
3356: toiminnan avustamiseen ja johtami- vastustamistyön johtaminen ja valvo-
3357: seen; ja minen maassa.
3358: että Eduskunta kehoittaisi halli-
3359:
3360: Hel~Singissä, syyskuull! 21 päiväJn:ä 1922.
3361:
3362:
3363: Hannes Ryömä.
3364: 78
3365:
3366: II,2o. - Anom. ehd. N:o 15.
3367:
3368:
3369:
3370:
3371: Junes y. m.: Määrärahan myöntämisestä sairastupien ja
3372: lääkärien asuntojen rakentamista varten Turtolan ja
3373: K uolajärven kuntiin.
3374:
3375:
3376: E d u s k u n n a 11 e.
3377:
3378: Useilla edellisillä vaHiorpäivillä on edus- tarpeen va:atima. ja ehtona lääkärienkin
3379: tajain tahoilta jätetty anomusehdotuksia saantii.n ja viihtymiseen siellä niin tässä
3380: m. m. s.airaalain :perustamisesta Turtolan ja 'suhte>es.sa ol,isi ryhdyttävä eriH,äJin kiireel-
3381: Kudajärven :pitäjiin Oulun läänissä mutta lisiin toimenpit·eirsiin. Tilapäiset ja osit-
3382: näJmä alotteet, enempää eduskunnan kuin ta.iset avThstukos.et, :mi&äli niitä kumnille tai
3383: hallitulksenkaan taholta, eivät tähän asti yksityisille on jaettu tai aijota,an jakaa
3384: ole johta.n.eet tuloksiin. Syrjäisinä, erämai- eivät tehoa kuin hetkeksi eivätkä muuten-
3385: den takaisina< ja kesJkuksista kaukaisina kaan voine n•ous<ta niim suurik.si että pienet
3386: seutuin.a ovrut asu\kkarut tääHä !Saaneet ja vähävaraiset kunnat, apurahojen tur-
3387: odottaa vuoroaan, taisteJUes\Saan, kärsies- vi,ssa voi.sivat ryhtyä kysymyksena'laisiin
3388: sään ja. kuiht1uessaan kovaa luontoa ja sen ja tavallaan useam:piten kumtien tarvetta
3389: aiheuttrumia :puutteita vas.truan. Tatä sur- tyydyttäviin mke.n.nusyr~tyhtiin aika,na,
3390: keutta on .suuressa. määri·n lisännyt vielä jolloin heillä m. m. o:p:piv-elvomsuu.sla~n
3391: sekin eMei näille kovaosaisiHe :pa~kkakun velvoit.11kse't it.seUää.n ovat suori,teHa.vina..
3392: nillle ole lääkäreitäkääm tal1rdottu saada mil- Edeillisen nojailla ja viitaten jo 1911 vuo-
3393: lärun ehdolla vailkka :paikat ova,t, vuodesta delll valtio:päiviUe jätettyyru anomUJs·ehdo-
3394: vuote.en olleet avonai·sina ja haettavina. tukseen N :o 35, liitt. IV, 3 sivu 66-68 ja
3395: Näin1mu.od·oi:n .o:n vä.e:stö, väliin :pitkä.tkin viime vuoden valtiorpäiville jä1Je.ttyyn .all'o-
3396: ajat .saa1nut omin avuin tulla .t.oåimeen ·tai mu.s·ehdotukseen N :0' 20, liitteet I -VIII,
3397: Lääntyä tUiskiinsa. sivu .62, rohtk•enemme kunnioittaen anoa,
3398: Lääikärien saantia: on rf:aasen vaikeutta-
3399: nut se ettei heille val'tiou :puole.sta ole että edttsknnta kehoittaisi halli-
3400: täällä hankitim asuntoja si.t•en kun monille tltsta mahdollisimman pian ryhty-
3401: mu~lle .sikäJläisille vir<kamiehiUe ja lääkä- mään asianmukaisten sairastupien ja
3402: reiUekin toisilla :paik'ka1kunnilla, ja ettei lääkärien asuntojen rakentamiseen
3403: sellaisia muuten.kaan ole so:pivas.ti ollut Turtolan ja K uolajärven kuntiin ja
3404: saa.ta v~s;sa. että eduskttnta tulevan vuoden
3405: Kun a•suntojen saalllti lääkäreille ja sai- menoarvioon osoittaisi mainittuihin
3406: raalain tai saimstu:pien ylläpitäminen mai- tarkoituksiin tarvittavat 1mrat.
3407: ni tuitlla :p•aikkaknlllllliJlla on välttämättömän
3408: Helsingissä, syyslkuun 16 :p:nä 19•212.
3409:
3410: Antti J unes. Juho Kauniainen. J. L. Seppänen.
3411: 0. H. Jussila. Kustaa Hautamäki. Frans Kärki.
3412: Aarno Pesonen. Janne Koivuranta. Antti Juutilainen.
3413: 79
3414:
3415: 11,21. - Anom. ehd. N:o 16.
3416:
3417:
3418:
3419:
3420: Salo y. m.: Määrärahan myöntämisestä sairastuvan perus-
3421: tmmista varten Hyrynsalmen pitäjään.
3422: •
3423: E d u s k u n' n a 11' -e.
3424:
3425: Ainakin suuremmalle osatlle Suomen ka:n- Erittäiru a;vuttoma:SS'a tila;ssa tässä suh-
3426: saa. on tunnettua se ankara ja. usein< ylivoi- teessa o~va.t Kajaanin ,kihl'akun.rua'n' pohjoi-
3427: mainerrkin taistelu nlema.s.sanlosfa,, jota var- simmat kun,na.t: Puola.nka, Suomussalmi,
3428: sinkin itäraja,s·eutujen' a~sukkwa1t ;saavat ko- Hyryn,s.aJmi' ja Ristijärvi, eikä, vähit,en sen
3429: kea. sitä suuremmassa määrässä, mitä pO:h- vuoksi, eUä niidJen a,s,ema, Tarjan läheisyy-
3430: joisempana seutu on. Joskus hädän äärim- dessä tek'e·e ni~d-en väestön aH.tiiksi rajan
3431: mill€-en :kohotesssa,, raja.s,eud1m .kansa.n ol- ta.kaa u.sein leviäville ku:lkutaudeille. Tämä
3432: Ies·s~a. s~ortumaisillaan puutteisiin ja tautei- alue käsitt:ää noin 117,000 asukasta ja on
3433: hin, sa.a,puu sieltä Suomen pwmmpiosais~He pirrta.-ala.Jt.aaJJJ noin· 1,200 neJi,ökilomet,riä.
3434: viesti, joka 'kertoo jo kär.sityistä vamioista, Tästä ta:vattomasta J.aajuude.s:ta. huolimatta
3435: tai murtuneena pyytää avustusta. taistelun ei a.l ueella ole ainoa,ta,kaan sairaalaa' e~ikä
3436: he' pottamiseksi. Se viesti saa h·ere~lJ.e sen, aina: e·de;s llää:käriä. Lähin sairaaila on Ka-
3437: joka tuntee hiukanJkaa;n noita. oloja. Mutta jaa.nin kau pungis'Sa, jonne ma.tka, Puo1a.n-
3438: 1
3439:
3440:
3441:
3442: se, jo.ka ei ole .katsellut kotinur:kkiaan gan ja, Suomussaim.en ~täisimmiltä ;seu-
3443: kauemma,ksi, kohauttaa vä'inpitä;mättö- duilta on noin 118 peninkulmaa. Näin ollen
3444: mänä sille o]!kapäitään aja.tellen: ,Se on uud:is'tuukin sie:l:ä useasti se katkeran S'U-
3445: taas sitä nälkämaa.n lwu'lua". J.os on rau- rullinen tapaus, että metsätöissä loukkaan-
3446: tainen t-erve,ys, ke,stälä ·korven raja-asukas nuttuaan on pntila;s t:äJmmöis-ellä taipaleelh
3447: tätä kovaa kamppailua, ra<ivaten uusia. aloja kovassa pa,kka.s-essa kuollut ver-envuotoon
3448: sivistykselle ja viljelykselle. Muttru jos ja 'kylmään, ennen!kuin lääkärin luo•kse on
3449: terveys on heikko, taikka. se kulku ta udiu keritty. .Samoin k~y usein, ,muissa·kin S'ai-
3450: tai tapaturman kautta. pettää, on taiste'u raustapwuk.sissa.. 'Tilanne on pahenrrut yhä
3451: men,ete,tty, ja. s~Em, jonka, osall0 kohtal~o sen s<en :kautta, että suurenn,een teollisuuden ja
3452: soi, on pa,kko odottaa kärsimyksistä valpaut- s-iitä jo.htuva.n vä,est•ölisäyksen johdosta Ka-
3453: tmvaa loppua, vaikkarkin tietää, että useasti jaa,nis·sa ja s-en ympäryskuncissa on tilan-
3454: samanlaisessa, tapaturma- ta.i tautitarpauk- a:htaus Kajaa.n1in saimalaissa niin anka,ra,
3455: ooss'a parempiosaisella, seudulla potilas hoi- että ,vain harvoin pitempimat;ka,in-en< po.tilas
3456: toa saa,tuaan paranee. void:a,an sinne saada mahtumaan. Usein
3457: 'Tämä,n vuoksi olisikin muun Suomen joutuukin kaukaa tullut potilas ha,kemaan
3458: kiinnite,ttävä huomionsa, syrjäseutuj·m lai- sairastuspaikkaa, Kajaanin kaupungissa. ai-
3459: minlyötyyn sairas'hoito·on ja an,netbva van viera,iden a;sunnois·sa.
3460: tehokasta a.puaa;n sen parantamiseksi huo- :Tämän ohes-sa, on todennäköistä, että
3461: nommiJ.la raja,seuduilla. yllämain~tuita 'kuntia va,rten pa.remmin: .on-
3462: 80 II,21. - Sairastupa Hyrynsalmelle.
3463:
3464: nå.stuttaisiin saama:an aluelääJk.äri, kun Puolangan, Suomu.ssalmen, Hyryn-
3465: alueella olisi edes vaatimattmruarniJ:Ukin sai- salmen ja Ristijärven kuntia varten
3466: raa,la. Tätä nykyä on a1uelääikärin pysyt- valtion varoilla perustetaan ja yllä-
3467: tämin-en pallirkakunnalla. 01llut milt-ei mah- pidetään osairastupa Hyrynosalmen
3468: dotonta.. pitäjässä; sekä
3469: Yl!l.ä.olevaru perusteella saamme kunnioit- että tarkoitu.sta varten tulevan
3470: taen a:n10a, vuoden menoarvioon otetaan 150,000
3471: että Eduskunta päättäisi, eUä markan suuruinen arviomääräraha.
3472:
3473: (Hel,singi,ssä, syy.s,kuun 2il päivänä 1922. •
3474:
3475:
3476: S. Salo. Kustaa Hautamäiki.
3477: Aarno Pesonen. Antti Junes.
3478: Antti Juutilainen.
3479: 81
3480:
3481: U,22. - Aoom. ehd. N:o 17.
3482:
3483:
3484:
3485:
3486: Junes y. m.: Määrärahan myöntämisestil;, keuhkotautiparan-
3487: tolan perustamiseksi Perä-Pohjolaan.
3488:
3489:
3490:
3491:
3492: •Verrattain suurellla auliucliella ja kiitet- toteut:ta.maa.n, ellei Vial!tåo huomattavana ra-
3493: ~tävällä myötäJtunniO'lla 'On halliims ja edus- hrumä.ärällä ota os:rua laitoksen p·erustam1ils-
3494: kumta tähän rusti su:Mautunut pyl'lki!mryk- ja y1Jläpitokwstarnmuksiilll.
3495: siin, jotka, tarkoittaViaiJ; terveys- jru sairas- La:iJtoiksen :tarve on !k:uiltenlkin niin :tun-
3496: hoieLon edistämis1Jä mrurussa. Momn tavoin on tuVIll, etteti se :enää mitenkään sietläisi vii-
3497: tämä suhtautuminen esi!intynyt mr. m. tu- vytyrsltä eilkä epämäärä.~seen. rtuleva:Lsuutle,en
3498: perkel]ta.utien hoitoa ja ehkäi:semiS'ilä tar- Jyrkikäystä, ,s[iJtä 3Jntaa marukunnan sair8iurs-
3499: koittav]ssa toiJmenp1teissä j.a varain os·oit- ti1alsto valailsevrun iJmva;n ja rse bertämä:ttä
3500: iiam:isessa ·niihim. Ja itärssä. tJatikoituiiDsessa puhuu ihyvin vaJkava.a \kieLtä.
3501: on myö•skiin joiko haJllitukrs1en väJlittömä.stä !Kum ma1arss<a toimiva tuberkuloosin vals-
3502: toimesta. tai erityi;siä ylhdistybiä avustta- tustrum~syilliCListtYJS', elnem:mårn kuin muutkaam
3503: ma1la perUJstettu ja ylläpi<:Letty huo!lto. ja 'kroiko maata käJs:iJttävä.t, järj·estöt, joko ra-
3504: hoitolaitoksia keukhotautisia v.amten. Täl- ha!l!l'isista tai IDIUista .syirstä eå.vät vielä ole
3505: laisia lairtOikisd!a ei kuitenlkaan laadra.ssa tällä alal'la voimeet toilmiwtaansa u1otta:a
3506: Perä-\Pohjola;s,sa, ole viielä oosink'ää;n. Kun lky:Soo:na:la.ise.em maalku:n~aan, niin •rohkenem-
3507: mwak111n1nan, •to]s,]n p1aiJkoin vervattain harva me •toivoa,, elttä eduskunta vihdoinhn kii:n-
3508: asutus, .siellä valli.Vse'VIa kUJlkuneuvojen ,n~'ttää asi:aan .taxpeeillisrbru huo.mio,ta sekä
3509: puute, pitkät mrutka't ja osittainen Vlaratto- järjestäJä arsiat siten, että Berä-Pohjolan
3510: muuSiki'll vai1kerut:t.aa. ja ~sei:n :tekJe:e mruhdot- väestöä myöskin' llli1in rsuures:sa määrin jäy-
3511: t.omalms~k]n IS!a1i:rwsten pä~ä1sytn etelruisempi.m, :täväm vi~:saru:ksen ,t,ehoa <voita:iJsiin ,rusiammu-
3512: useiin myöskin ;f:\äy,sinlälLsiiln ja ti[aa vaina 'kaisten hoitolaitosten ruvuUa ihei:kentaä
3513: ol<eviim <hoitol3Jiib<)'ksilin, niin sellaisen pilkai- ma;hdolli:si'mman vähi:Un j'a että pai]kallisen
3514: sesrtJa toimeen 1saannista ja peTustrumis,eS:ta vä,estörn pyrikimykisiä, ·terveen ja elinVIoi-
3515: tuskim voidaan olla ·eri :rnilieltä. rq.aå,sen asujrumilslilon iilloihotta.m:Useen myö.sikin
3516: Mruimitun <epälkohd<an po~s·trumiJselksi on <ril.ttäivästi tuetta:iJsiiiil).
3517: ma.akunnmS~Sa toi:miv•a, :suolffila!lra,isen Na.iJsHi- IKaiik<en ed~lä ole!VIam noci·alHa roh:lmn:em-
3518: t·on ,osrusto .ryihtynyt aJus•taviin toimenpirteå.- me lmnnni:otitrtJaen ainoa
3519: .siin, Ul:~räämäUäJ :m. 1m. jo :use~na v•twsillla
3520: vaJ:~O'ja j.a par:haiUarun '[Hmhaten g.uuri<a ar- että eduskunta, Perä-Pohjolaan
3521: -pajaisia tark'oi,tlllksen .toteuttamiseiksi. Murtlta perustettavaa keuhkotautiparanto-
3522: luonmo'llisisba 1sycilstä on .sruruim tu1os niin vä- laa varten aluksi varaisi tulevan
3523: :hruini6!Il, retltei :sitä ~[,etä kertyväin vara]n tm- vuoden tulo- ja menoarvioon vähin-
3524: vissa vo~da. :pi:tikiin a:iikoihin ryh:tyläl ai:jetrha tään 500,000 markkaa, ja
3525:
3526: 11
3527: 82 II, 22. - Keuhkotautiparantola Perä-Pohjolaan.
3528:
3529: että hallittts oikeutettaisiin mai- kentamiseen tai avustamaan mainit-
3530: nitulla rahamäärällä joko ryhty- tua tarkoitusta varten paikkakun-
3531: mään aSianmukaisen parantolan ra- nalla toimivaa yhdistystä.
3532:
3533: Helsingnssä, syyskuun 20 p :nä 19212.
3534:
3535:
3536: Antti Junes. Juho K•anniainen.
3537: 0. n. Jussila. Ku,staa Hautamäki.
3538: F1.1ans Kärki. J. L. Seppänen.
3539: Aamo Pesonen. Antt4- J uutilainen.
3540: J·a.nne Koivura.nta.
3541: 83
3542:
3543: I1,2s, - Anom. ehd. N :o 18.
3544:
3545:
3546:
3547:
3548: Setälä: Määrärahan myöntämisestä Suomen kansanrunou-
3549: den julkaisemista varten.
3550:
3551:
3552: E d u tS k u: n n a 111 e.
3553:
3554: Eräässä kirjoituksessa, joka julkaistiin koitusperiä varten on aivan välttämätöntä
3555: 12 p. tammik. 1915, lausuttiin m. m. saada kansan laulamat runot käytettäväk-
3556: ,Merkittävin lisä, minkä Suomen kansa seen juuri siinä muodossa, jossa ne ovat
3557: tähän asti on voinut antaa ihmiskunnan si- laulajan huulilta lähteneet."
3558: vistykseen, kirjallisuuteen, on suomalainen ,Suomen kansan muinaisrunojen julkai-
3559: kansanrunous. Tähän asti on kuitenkin ai- semisen tärkeys on jo kauan ollut tunnettu
3560: noastaan pieni osa tullut maailman tie- - kohta saa puoli vuosisataa kuluneeksi
3561: toon. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran siitä kuin Otto Donner teki ehdotuksen n. s.
3562: hallussa on suomalaisen kansanrunouden Kalevalan toisintojen julkaisemisesta, ja jo
3563: kokoelmia, jotka sisältävat toista miljoo- on 65 vuotta kulunut siitä kuin M. A.
3564: naa runosäettä. Ei ole helppo muutamalla Castren tiettävästi ensimäisenä suunnit-
3565: sanaHa selittää niiden merkitystä, mutta teli Suomen kansan sekä eepillisten runo-
3566: sitä helpompi pitäisi olla se viittauksesta- jen että loitsujen painatusta. Mutta vielä
3567: kin ymmärtää. Jos nuo ainekset saatet- tälläkään hetkellä emme ole ehtineet sen
3568: taisiin julkisuuteen, niin siinä olisi meidän pitemmälle, kuin että kaksi eri yritystä on
3569: kirjailijoillamme ja taiteilijoillamme ehty- tehty Suomen kansan vanhojen runojen jul-
3570: mätön aiheiden lähde. Mutta yhtä tär- kaisemiseksi, mutta toisellakin yrityksellä
3571: keänä lähteenä nämä suunnattoman suuret on työ taaskin pysähdyksissä. Ja ny-
3572: ja laadu'ltaan ainoat kokoelmat ovat tieteel- kyään näyttää kaikki entistä pimeäm-
3573: liselle tutkimukselle. Ei siinä kyllin, että mältä: kokoelmien julkaiseminen sen suu-
3574: ne monipuolisesti valaisevat Suomen kansan ren suunnitelman mukaan, jota viimeksi
3575: muinaista ja sisällistä elämää, vaan ne ilmestyneessä dosentti Niemen julkaisussa
3576: ovat antaneet suomalaiselle tieteelle tilai- on noudatettu, vaatii erinomaisen paljon
3577: suuden huomattavassa määrässä saattaa työtä ja varoja, ennenkuin julkaisun käsi-
3578: sanansa kuuluville myös kansainvälisen kirjoitus on saatettu painokuntoon ja pai-
3579: tieteen työmaalla. Suomen kansan hyvä- natus suoritettu. Eivätkä Suomalaisen
3580: muistinen runotar on säilyttänyt aiheita, Kirjallisuuden Seuran rahavarat tällä het-
3581: jotka muua;lla ovat unohduksiin kadonneet, kellä mitenkään salli Seuran tarmokkaasti
3582: se voi antaa valoa naapurikansainkin hen- ryhtyä julkaisutyön toteuttamiseen. Ei
3583: kisen elämän historialle, ja 'Se voi ennen tarvitse olla mikään ennustaja sanoakseen,
3584: kaikkea vastata kysymyksiin, jotka koske- että samoinkuin eivät M. A. Castrenin tai
3585: vat kansanrunouden olemusta ja luonnetta paljoa vanhemmaksi eläneen Otto Donnerin
3586: yleensä. Ja tieteellisen tutkimuksen tar- silmät ole nähneet aikeen toteuttamista, sa-
3587: 84 Il,23. - 1Suomen kansanrunouden julkaiseminen.
3588:
3589: moin eivät myöskään nykyisellä menolla sivat tuhotuiksi? Kiertämättäkin suomalai-
3590: sitä tule näkemään kenenkään nykyään nen sivistys sellaisen milloinkaan korvaa-
3591: elävän silmät". mattoman onnettomuuden johdosta olisi
3592: ,Ja kuitenkin tulemme päivä päivältä tuntuvasti entistään köyhempi, ja syyUi-
3593: lähemmäksi sitä aikaa, jolloin voi sanoa ko- sinä seisoisimme siinä onnettomuutta valit-
3594: koelmain tilan pakoittavan suomalaisen tamassa me nykyinen polvi, jotka olimme
3595: kansanrunouden tutkimuksen keskeytymään antaneet entisten polvien joutua hä viöön."
3596: tai ainakin jäämään muutamien harvojen Tämän esityksen tarkoituksena oli kol-
3597: yksinoikeudeksi. Alkuperäiset käsikirjoi- kuttaa yksityisten kansalaisten sydämiin.
3598: tukset alkavat useissa tapauksissa käydä. Siinä kysyttiin, eikö Suomen kansa voisi
3599: niin huonoiksi, ettei niitä ilman mitä suu- - yksityisten rahastojen ja kansalaisten
3600: rinta vaaraa voida uskoa tutkijain käytettä- avustuksella - saada pystytetyksi vaskea
3601: väksi muuta kuin ehkä jonkun erityisen kestävämpää muistomerkkiä niille nimettö-
3602: asian tilapäistä tarkistusta varten; valitet- mille miehille ja naisille, jotka ovat tuot-
3603: tavasti ovat nyt jo muutamat alkuperäiset taneet ja säilyttäneet Suomen kansan mer-
3604: käsikirjoitukset, kenties tutkimukselle kor- killisimmän henkisen saavutuksen. Ja esi-
3605: vaamattomaksi vahingoksi, ennättäneet tys päättyi erittäinkin siihen ehdotukseen
3606: tulla perin vaikealukuisiksi. Kopioita on että hankittaisiin Suomen kansan vanhojen
3607: olemassa, mutta ne eivät o'le luotettavia ei- runojen julkaisulle noin 500 tilaajaa, jotka
3608: vätkä myöskään ole sillä tavoin järjestet- määrävuosina suorittaisivat 80-100 mark-
3609: tyjä, että ne mitenkään voisivat alkuperäi- kaa vuotuisesti.
3610: siä korvata. Suomen kansan runojen tut- Tämä onnistuikin silloin. Tarpeellinen
3611: kimus tuottaa sillekin, jolla on tilaisuus tilaajamäärä hankittiin ja Suomen kansan
3612: olla Helsingissä, miltei voittamattomia vai- vanhojen runojen julkaisu pantiin synk-
3613: keuksia, puhumattakaan siitä, että Helsin- känä sota-aikana uudelleen alulle, ja se on
3614: gin ulkopuolella on kaikki tutkimuksen jatkunut edelleen olojen yhä vaikeutuessa-
3615: mahdollisuus katkaistu. Kirjailijoille, ku- kin. Kokoelmaa on ilmestynyt kahdeksan
3616: vaama- ja säveltaiteilijoille ovat .Suomen nidosta, yhteensä 4,683 sivua (= 293 pai-
3617: kansan muinaisrunot tällä hetkellä seitse- noarkkia), jota paitsi on painettuna eteen-
3618: mällä sinetillä lukittuna aarteena." päin 28 painoarkkia. Julkaisematta on
3619: ,Sen vaaran lisäksi, joka vaanii näitä vielä kaksi kolmasosaa koko sarjasta eli 14
3620: kallisarvoisia kokoelmia vähitellen tapah- -15 nidosta. J ulkaistuna on ainoastaan
3621: tuvan rappeutumisen ja yksityisten ko- Vienan runot, osa Inkerin runoja sekä Hä-
3622: koelmavihkojen tai -osien häviämisen muo- meen runot. Sitä vastoin ovat esimerkiksi
3623: dossa (jotakin lienee jo hävinnytkin, vaikka Suomen Karjalan, Savon, Satakunnan,
3624: onneksi näihin asti odottamattoman vähän), Varsinais-Suomen, Pohjanmaan runot kaik-
3625: emme voi kieltää sen vaaran olemassaoloa, ki vielä julkaisematta. Julkaisemattomiakin
3626: että kaikki nuo vuosisataiset kokoelmat nidoksia varten on työtä suoritettu: käsi-
3627: saattaisivat suuren onnettomuuden johdosta kirjoitusta varten tarpeellista kopioimista
3628: joutua tuhotuiksi. Tämä mahdollisuus as- on jo suuri osa tehty jopa verrattuna alku-
3629: tui entistä selvemmin näkyviin nykyisen peräisiin.
3630: sodan alkaessa. Ja mitäpä me sanoisim- Mutta dlojen muututtua ei työtä enää
3631: me, jos entisten polvien perintö kansanru- mitenkään saada suoritetuksi tilausmak-
3632: nouden alalla - vuosisataisen keräystyön suilla. Sen sijaan että v. 1915 voitiin las-
3633: saaliit, jotka käsittävät useiden edellisten kea, että koko julkaisu saataisiin suorite-
3634: vuosisatojen tuottamat kansanrunot, joutui- tuksi noin 90-100,000 markalla, maksaa
3635: II,23. - 8etäJä y. m. 85
3636:
3637: nykyään yksi ainott nidos saman verran. sanmuistojen lajeja. Tähän asti on ilmes-
3638: Paperin ja painatuksen hinta on tavatto- tynyt viisi nidosta, 2712 sivua suurta ok-
3639: masti kohonnut, ja pitäisihän voida hiukan taavia. Ensimäisen osan kahdessa ensimäi-
3640: kohottaa toimituspalkkiotakin, jonka pie- sessä nidoksessa (I A 1-2) on täydellinen
3641: nuuden todistuksena voi mainita että vii- Suomen ruotsinkielisten tarujen referaatti-
3642: meksi ilmestyneistä Vienan runoista toi- kokoelma, ja saman osan toisessa aliosas-
3643: mittaja on tullut saamaan arkilta vaikeata tossa (I B 1-2) on valikoima laajempia
3644: toimitustyötä 156: 70. satuja. Täten ovat siis I osan molemmat
3645: Sanalla sanoen: ellei apua tule uhkaa aliosastot valmiit, ja näissä neljässä nidok-
3646: tämä julkaisu uudelleen keskeytyä. Tie- sessa on Suomen ruotsalainen saturunous
3647: demiehet olivat, silloin kuin se vielä oli täydellisesti julaistuna. Tähän asti ilmes-
3648: mahdollista, valmiit tekemään työtä miltei tynyt viides nidos sisältää VII kansanus-
3649: ilmaiseksi, mutta nälän ahdistaessa se on komuksia (,Folktro och trolldom") kä-
3650: mahdotonta, heidän on pakko ryhtyä mui- sittävän osan ensimäisen aliosaston esi-
3651: hin töihin. Ja julkaisun jatkaminen on tyksen ,yliluonnollisista olennaista".
3652: Suomen kansalle kunnian asia: tämä jul- Ilmestyneet osat ovat saavuttaneet ·erin-
3653: kaisu kuuluu sellaisiin, joille valtio kai- omaista kiitosta sekä kotimaassa että sen
3654: kissa maissa on antanut avustusta. ulkopuolella, ja sama kiitos on tullut teok-
3655: Jotta julkaisun valmistuminen ei !yk- sen suunnitelman osaksi yleensäkin. Teok-
3656: kääntyisi aivan etäiseen tulevaisuuteen, sen merkitys ei ole ainoastaan siinä, että
3657: pitäisi ainakin kaksi, mutta mahdollisuutta sen tarkoituksena on sisältää täydellinen
3658: myöten kolme nidosta vuosittain saada jul- maamme ruotsinkielisen vanhan kansan-
3659: kisuuteen. Suomalaisen Kirjallisuuden runouden ja kansantietouden aineskokoel-
3660: Seura katsoo mahdolliseksi, että työtä voi- ma, vaan huomattavassa määrässä myös
3661: taisiin tarpeellisella tarmolla jatkaa, jos siinä, ettei maamme suomalaisia ja ruot-
3662: tarkoitusta varten vastaisuudessa vuosittain salaisia . kansanmuistoja voida tutkia toi-
3663: myönnettäisiin 100,000 markan apuraha. sistaan riippumatta, vaan että ne eroa-
3664: Samansuuntaiset näkökohdat ovat sovel- mattomaila tavalla täydentävät toisiaan.
3665: lutettavat myös Suomen ruotsinkielisen Näiden kokoelmien yhteinen julkaiseminen
3666: kansanrunouden julkaisuun, joka on alka- on siis suurimerkityksellinen kansallinen
3667: nut iiJ.mestyä v:sta 1917 lähtien. Tämä tehtävä, jommoisen toteuttaminen kuuluu
3668: julkaisu on toisenlainen kuin Suomen kan- sivistyskansan velvollisuuksiin.
3669: san vanhojen runojen. Sen sijaan että vii- Ilman painatusapua tätä tarkoitusta var-
3670: meksimainittu valtava julkaisu sisältää ten täytyisi Suomen ruotsalaisen kansan-
3671: ainoastaan yhden osan, vanhaan runopu- runouden julkaisun Suomen Ruotsalaisen
3672: kuun puetun osan Suomen kansan henkistä Kirjallisuusseuran varoin käydä kovin hi-
3673: tuotantoa, on Suomen Ruotsalaisen Kirjal- taasti, minkä vuoksi sen valmistumisen
3674: lisuusseuran sarja ,Finlands svenska folk- täytyisi lykkäytyä kaukaiseen tulevaisuu-
3675: diktning" aiottu sisältlimään koko Suomen teen, ja seurauksena olisi, että täten ei ai-
3676: ruotsinkielisen kansanaineksen kansan- noastaan Suomen ruotsinkielisen, vaan
3677: omaisen tuotannon runon, tavan ja usko- myös sen suomenkielisen kansanrunouden
3678: musten alalta. Eri osat tulevat sisältä- tutkimus pitkiksi ajoiksi olennaisesti vai-
3679: mään kansansatuja, kansantarinoita, kan- keutuisi. Alttiita työvoimia tällä alalla
3680: sanlauluja (sävelmineen ja ilman niitä), on olemassa, ja huomattavat osat aineksia
3681: sananlaskuja ja arvoituksia, tansseja, kan- odottavat nyt jo vain painattamismahdolli-
3682: santapoja, leikkejä ja muita pienempiä kan- suutta. Olisi erittäin suotava, että voitai-
3683: 86 11,23. - !Suomen 'kansanrunouden julkaiseminen.
3684:
3685: siin julkaista nidos vuodessa ja että seu- julkaisemista varten myöntää
3686: raavina vuosina 'tä:tä varten otettaisiin 150,000 markan suuruisen apura-
3687: määräraha menosääntöön. Yhden osan han, josta 100,000 markkaa annet-
3688: avustukseksi tarvittaisiin 50,000 markan taisiin Suomalaisen Kirjallisuuden
3689: apuraha. Seuralle ,Suomen kansan vanhojen
3690: Edellä olevan perustuksella saamme kun- runoJen julkaisemiseksi, sekä
3691: nioittaen ehdottaa, 50,000 markkaa Suomen Ruotsalai-
3692: selle Kirjallisuusseuralle ,Finlands
3693: että Eduskunta päättäisi vuo- svenska folkdiktning" nimisen sar-
3694: deksi 1923 Suomen kansannmouden jan julkaisemista varten.
3695:
3696: Helsingissä, 21 p. syyskuuta 1922.
3697:
3698:
3699: E. N. Setälä. Gun1l!ar lJandtrnan.
3700: 87
3701:
3702: Il,24, - Anom. ehd. N :o 19.
3703:
3704:
3705:
3706:
3707: Lehtokos:ki y. m.: Määrärahan myöntämisestä kansalais-
3708: sodan johdosta turvattomiksi joutuneiden avustamiseksi.
3709:
3710:
3711: S u o m e n E d u s• k u n n a ll e.
3712:
3713: Ka,rus•arl ais.sodan ka.ame:ana. .seum uksena, sia:a:hharllituksen soborpo.-osasto vatrsin su-
3714: Dn ollut se, että tuhannet !kodit ovat .me- rullisia nnmeroitra. Avustus kiotihoidossa
3715: n,ettäneet lhuolta.jam.sa., joutuen asemaan (omakoti ja· sijaiskoti) on: k-es·kimlå:äri'n kuu-
3716: joka .k1aip:aa yhteiskunna,n puolelta tarmo- ka!utta ja, lasta kohti acin10a1staan 5r0 mk. 10
3717: ka:sta työtä sekä t.a,loud·ellista. a.pua. puut- penniä.. Laitoshoidossa taas va.stalaNa
3718: te.essar oleville. .s'umma on '2'3'5: 52 ·penniä kiuukaud:es,sa..
3719: Sosiaaliharlhtukseru keräJäJmien tietojen Kun .koteihin annettava aiVustus on nruin
3720: mulka.aru oli jälelle jää:neiden orproden luku pieni, niin on seurauksen.a oH·ut että .monien
3721: lähes '2•0,000 la:sta vuonna 1!n8. Nyt on la.s't,en äitie.n on täyty.nyt luo,pua 1a.ps-esta1a.n,
3722: orpojen luiku vähentyn:yt samoj-erru tiedo.n- rakkaimma,sta:a!UJ mska,in ka:tk-e,rin mieliru ja
3723: aruto·j.en .muk1a,a,n noin 114,000 la1p.seeru. Vä- a1nlta.a la.psensa muuaHe hoid:et:lJa.vaksi.
3724: h'enny,s on tapahtn1ut vuosien kuluessa siksi, Tä:mä menettely on herätt.äruyt 1oi>keutettu1a
3725: -etltä usea h-eistä on tayttänyt a.laikäisyysrar- tyytymMtö.myyt'tä ja !Se 'olisi kiireesti lope-
3726: ja.n ja tois:ek:si on va,nkilasta va:pautunut ·eri tettava. Ainoa. 'toimenpide millä tä:lla,iset
3727: a:mnestiahkien kautta monien >la,st-e>n ~säJt.. surulliset ta:panks,et voi<1aan estää on se •että
3728: Vaikkatkin orpoje>n lukumäärä on väherutly- 'koteihin annet:ta.va,a. avusrtust81 tuntuvasti
3729: nyt ei se silti voi antaa. yhteis.kun.naille o:i- lis>ätään ja ettei ketään jä:teta, ilma•n. Tä:ten
3730: keu:tta suhtauitua. v.äJ'inpitämäUömästi hei- void:a~a.n 'la,pset ja äidit 'P'elastaa. sortumrusta
3731: d1än hMääns>ä ja kärs:Umyksiintsä. 8ota.orpo- nä.Ikään ja: puutteisiin.
3732: j.en ja les:kien on .monissa paikoin ma1ata Va,ltion avustuksesta osa.ttomiksi on jää-
3733: suora:srtaan mahdotoin1 tulla to:Umeen nåi.Uä nyt kuntieru huol~marttomuudlen vuoksi
3734: a,vustuk·silla. joita. he täJhän asti ova.t saan-eet. 3,216 lasta. Kuntia, joissa on sotaorpoja, on
3735: Viellä va•ikeampaa on nird!en toimeentulo, 4115 ja niistä tä:hän mennessä on ainoastaan
3736: j,otlka. yleisistä .varoista. eivät ole mitään 1150 kunrtaa arvustus:ta, wnonut ja saanut.
3737: arvustusta rsaa:noot. Avustusta ol:Us:U .siis tun- Seumus on' ·ollut -että aii1Joasta1an 1<0,784 las-
3738: t,uva,sti kiohoitet.tava ja h'llo~ehditta:va, sci.itä, ta on tullut valtion avustuksesta osalli-
3739: että valti.on a,vustuks>esta ooatllisiksi tulisi- s~ksi j:a toiset orv:aJt koiktOU:a:8!n !i>l!Jnan ollen
3740: Via:t ~a1ikissa kunnisaru •liöytyv:ät rsotaorvot. us-eassa• .kunnrussa suora,sia.aln sä.äliHlävä.ssä
3741: Tämä on välttämättömästi tffutä'vä jos yh- a.s~emassa·.
3742:
3743: teiskunta ta1ht.oo va,pa.utua siitä ra.sika.a.sta Nykyisin jolloin asuntopUla on kcllltty-
3744: tuom:Uosta joka si1ä muut-en s€urala.. nyt suora,staa:ru kaia1meaksi ja, jollo:Un vähä-
3745: .A'VUJstuksen pi€nuudestla, sekä :a vustuk- va~raiJsten kansa:ruainest.en elämä ·OllJ muuten-
3746: sesta osa:ttomacin 1ukumä.äräsM: allJta.a So- ki•n sanomattornaru ra:ska.stru ovat meillä ku-
3747: 88 Il,24. - SotaJOrpojen avustam.inen.
3748:
3749: ten numerot edellä osoitta!vat tuha:runet soita- viedään vielä nämäkin oikeudet ja saate-
3750: vrvoi jätetty ilm1a,n mirukäärulaistw eläimi:Sien tatan täten mitä oikeudeHioiffiinpa.a;n rusoe-
3751: I!Ilalhruol'lisuutta.. Ainoa1staan sokm voi l()lla maan. Jotta ei enää tällainen Jmn,salais-
3752: niälkemättä tästä johtuvia, kau'heitf!J seura.uk- oikeuksien riisto krävisi mahdo1li'sl8!ksi olisi
3753: ISia. Aika; ·on vihdoinkin myöntää punais- sotaarvoille annettava avustus järjestettävä.
3754: ten .l<e,skieru ja ~arpojen avustamiseen ene'ill- köyh'äinhoidosta irra.Jliseksi.
3755: mäm varoja. kuin :t'ahän a·sti jo-tta: Sosiaali- E.deliä es,itetyn nod,alla a.noi!Illme ]mn-
3756: haJllitukseru sotaorpo-osasto, olisi tilaisuu- nioitta;en
3757: dessa 'kunnille tul,eva,a ,aV'ustus,ta' lisäämään että Eduskunta vuotta 1923 varr-
3758: ja jakamaan sitä kaikille sotaarvoille jokai- ten myöntäisi Smk. 12,000,000 So-
3759: se,s~sa kunnatssa. siaalihallituksen käyteUäväksi kan-
3760: Kun useis·sa, paikioissa. on riis~etty äicleil- salaissodan johdosta turvattomiksi
3761: t:ä, 'la'p.si,He annetun a.vustuksen se'll'I":a.uksena, joutuneille, avustuksina jaettavaksi
3762: kaikki ka:rus,a.laisoikeudet niin on oo herättä- ,kaikissa ktunnissa missä 8'0taJOrpoja
3763: nyt työvåestön ttaholla o.itkeutettua suuttu- on.
3764: mrusta. Muutelllkin tu!"Vattoma,Jta leskeltä
3765:
3766:
3767:
3768:
3769: Aino Lehtokoski. Iida Vihuri.
3770: Olga Leinonen. Anni Huotari.
3771: Miina .Sillanpää. Hilma Valjakka.
3772: F.anny Ahlfors. Anna Haverinen.
3773: Hilma Koivulahti·Lehto. Hilda Seppälä.
3774: Aino Sommarberg.
3775: 89
3776:
3777: H,25. - Anom. ehd. N :o 20.
3778:
3779:
3780:
3781:
3782: J,atv·aJ•a y. m.: Määrärahan myöntämisestä opintopiiritoi-
3783: minnan tukemiseksi.
3784:
3785:
3786:
3787:
3788: >Sama.lla kun ka.nsak.oulun oppimäärän tV asia malinitlm ro:pintopiirvtoiminta, va:iik-
3789: .suorittaminen on jo tehty mahd:oHiseksi j1a ka!kin vielä aivam, nuod, on jo osoittanut
3790: pa:kolli:seksikin• 'ka:UkiUe Jransam lapsille, on olevans.a .seHaine~n •vrulistu1s1työn muoto,
3791: yhä enemmän alet.tu tajuta, mikä suuri mer- jo:lla tulevaisuudessa. :varma.an on suuri
3792: kity.s on ja!tikuv.alla va1istus•työllä laajojen merkitys laajojen työtätekevien kansanker-
3793: lkam,santkerrosten lkookuude·s•sa, doiden kou- rO!sten ylcisen sivistysta.s,O!n, !kohottta1misessra.
3794: JUill. k·i1yn.ti, tilaiJSIUuruen .puuttees•sa,, rajoit- Trältä parhatiJten osoittaa :toiminna,n verrat-
3795: tuu joiko yksiMmaan .ta:hi ainrukin päJäasial- tain nopea .}eveneminen. Vuoruen 1921 •lo-
3796: lisesti kansakouluun. A:mmattikoulujen ja pussa oli opintopiirien, l1nku ainakin 570,
3797: kanJsan:opistojen to~milllta niin hyödyllistä ja d·oista 219'7 :U.e oli kuluneena vuonna jaettu
3798: tunnust.rus.ta ansaitse·va.a !kuin se onkin, on a 2101() ma,rka:n arvoisia kirja-a,vustuksia.
3799: enemmän tai ·v®hemmän :rajoitettua, edelli- ~ulu:va:na. vuonna on nirid:en: luiku lisään-
3800: sellJ llwh<l:Usimessa päärusiaillisesti käytännö~ tymä,SISä p.ar'aikaa vars~nilrin nyt s.yksyn
3801: listen tietojen ja:ka.miseen ja molempainkin tulilessa ainakin 130:1lä,, j·oten. lukumäärä
3802: •kOIIllumuotOijen ollessa sel.JJaisia, etteivät !laa- ensi vuoden alussa nousee vähintään 700 :aan
3803: jat !kansankerrokset pää:se niiden tuottamia Opintopiirien toiminta .tulee ka.i aikanaan
3804: etuja nllluiltimaan. suurunå:tellun1 ,:Vapaan va11is!tustyön Keskus-
3805: Y•hlteiskunn:an edun kannaJ]ta on sen järtimtön" yihteydessä ent.istlä suurem1ma1sSa
3806: vuoksi tärkeältä, että yleinen sivistystyö määrässä valtion !kannatuksesta oswlli:seksi.
3807: la:ajdjen väestöiJrerrrnsten ·kesikuuoossa saa Mulilta 'Silbi kunnes näin taiPahtuu, on erit-
3808: ihäiritsemättömiäJstQ 'j,atkua ja että sen aöa- täiin torvotta:vaa ja välttä.mätöntäJkin, että
3809: mi:sta lkai•kin •p•uoHn hel[l:oitetaan. Tätä va:1tio edf>!l[ee,nlkin :tukoo ja edistäJäi tätä toi-
3810: tt,yötä onkin 'Valtio \io ryhtynyt. tukemaan mintaa. 'Tätä vaclen on· ta!'Peellista ensin-
3811: ·ottamaJlla m. m. vuodl(lln, 19!210 meno-arvioon näkin IS'Uomnainen :kirja-ostojen a~vustus.
3812: 150,000 ma11kam mäJärär:a,ha.n lka.nsan:tajuis- Mutta iJälmän •()lhessa o1i·si va:ltion myös
3813: ten ltieteeH:Usten Luentojen jä,rjestäimistru V~ar a".mstettava op]n,topiirejä doihtadakul'ssien
3814: ten. !Myös n. s. opintorelllkaitteru eli -pii- järjeS't.ämises.s•ä;, annetta.va avustusta järjes-
3815: rien. t.oimintaa va.rten on 1Edusilnmta vuo- täjien ja neuvojien palkkaamiseksi näille
3816: siksi 19121:1 ja ,]9/212, myöntänyt 1100,000 mar- kul'sseille sekä samaten opintopiirien t.oi-
3817: kan mäJäräraatan, min1kä jaJka•minen on jä- minnam: vaJ'Vomista vartem.
3818: tetty silJe ,Juentolau taJmnna:lLe", jonka Vas1ta maillnårttu•ja j()lhtadakursse\ia varlen
3819: muodostava!t Kansa.n~valisitusseura, SveTIJska oli&i viäihintään 24,000 markan ,a;vu!Stus tar-
3820: Foliks{kolan•s Wänner, iTyöväen Sivistys- peen.
3821: liitto ja Finla.nds 1Svenska Arhetare•förbund. Opintoneuvo~ia .tulisi o1la •y,äihintään 4,
3822:
3823:
3824: 12
3825: 90 Il,25. - Opintopiiritoiminnan tnkeminen.
3826:
3827: illimitttiilin kaik.si S'llo.men- ja kaksi: ruotsin- täJhänkin rusti ja siksi 1kunnes suunniteltu
3828: kielistä, joista .toiset !työväen: ja ltois·elt por- , V apaam va,listustyön Keskusjärjestö" on
3829: variltli.så.a järjestöjä varte~n•. V a.ltioapu.a tlll- ehditty lopullis•e~sti järjes.tää, sopivimrn:in
3830: lisi nä:iJCLen saa:da vuosittain ·vähintään 6,000 jäJtttää rulwstsa; :main~tun luentolaut•akwn.nan
3831: markkaa palkkaa ja 3,000· markkaa matka- (Ka,nsam:vaaistusseumn, iSV'enska Folksiko~
3832: kustannuksia varten eli siis karikikia :neljää larus Vänner'in, 'Työvä:en .Sivistysliiton ja
3833: va.l'lten y!Meensäi 36,000. :ma.rkkaa.. S•V'enska Arbetareförbund'in) jaettava:illsi.
3834: iKirj.a:im haU:kkimitsita varten. tulisi orpinto~ EdeUäJ esitetyi:llä .peru\Siteillla 1se:kä muu-
3835: !Piirien saada avustus.ta. •vähintään 200 ten viittaamalla vuo!len 1920 va.ltiopäi:villä
3836: ma,rillka,a piiriä j•a. lukuvuotta kohti, jo· jätetl;yyn amomu.seh dotwkseen N :o 24 (Liite
3837: 1
3838:
3839:
3840:
3841: hon, jos piirien lluku lasketa:an tätä vuonna II, :2.2, siv. ·9,5-9•6) ja ,s;ama.n vuooon val-
3842: nousevan 700:aan, menisi 140,000 marlkkaa. tio p.äiv.äin Vrul t~ova.ra~n va•lioillunna:n mietin-
3843: Y.l:lämaimirt:tuje•n s.wmm:Utta.isten la.ske•lmien .töön N :o 33, siJV'. 2;9·-30 ynnä :siihen Hitet-
3844: mu:kaam kohoaisivalt näihin tarkoituksiin tyyn 1Sivitsty.s:valiokunnan l~a.usuntoon N :o
3845: <munnit<eillut menot 200,000:oon• markkaan . 4 (Liite 2), tsaamme rkunnioitt.aen eh:dottrua
3846: .A:vusb:t,sten kysyntä !PUheena olevia opin- E:dusikunmaJI1 päät!täimrään,
3847: topiirejä varten on ollut viime ,a.ikoin1a erit-
3848: täin vilkas, vrursinkin Työväen Siv:Ustysli:Uton että opintopiiritoiminnan tukemi-
3849: taholta, joilika vuoksi tähän a,sti lffiyöntnetty seksi vuodeksi 1923 myönnettäisiin
3850: 100,000 ma~kam rmääträraiha ·on, osoittruwtu- 200,000 markan määräraha jaetta-
3851: nut aivan ri]ttämättömäiksi. vaksi perusteluissa mainitulla ta-
3852: Myönnety.t lllpm:~aiha,t voiita:Usiin, kuten valla.
3853:
3854: Helsingissä, 'syyskuun 15 tP :nä 192'2.
3855:
3856:
3857: J. W. Latvala. W. Korhonen.
3858: Kalle Myllymäki. Otto Toivonen.
3859: 91
3860:
3861: ll,26. - Auom. ehd. N :o 21.
3862:
3863:
3864:
3865:
3866: L-ehtokoski y. m.: Määrärahan myöntämisestä nuorisotutki-
3867: muksen toimeenpanemista varten.
3868:
3869:
3870: S u ·O :m e n E d u s lk u :n. n a. l .~ e.
3871:
3872: Kapitalistisen järjes.telmän •kehittyessä ja tään· vuo!Si vuod<elt.a yhä suurempi maara
3873: koneteollisuuden .muod:ostuessa val tavaiksi la.psia ja nuoria kehittymässä olevia i!hmis·-
3874: tekijäksi eri mai.s.sa, oli sen ensimäinen va1a- taimia. Tämä !tapahtuu .siksi että kapitalis-
3875: timus, naisten, nuorison ja lasten työn raja- ntilla täten on parhain mahdollisuus tyydyt-
3876: ton riisto. Koska koneet tekivät varttu- tää yhä kasva.vaa voitonnälkäänsä. I·kää:n-
3877: neemman ihmistyövoiman tarpee<t:tomaik:si, kuin punaisen,a lankana koko viimea~kai
3878: muuttui se samana. keinoksi käyttää työssä sessa kehityksessä näemme että lasten työn
3879: U1seast.i pelkästään }a.psia., jo.tka ruumiinvoi- ri~s:toon l!;,artuta.a.n e•nt<istä ·enemmän ja. sitä
3880: miltaan e~vät ollee't vielä kehittyneet :mik- mukaa kuin aikuisia ovat suojaamassa työ-
3881: sikään rt.yönte'kijöiksi. Kun enneon perheen väensuojeluslait ja työehtoS>opimukset:. Tar-
3882: isä oli ykSiin ,t.yös1sä jfl! iJ:mnkki perheen tfOii- kastamalla työtilastollisia tutkimuksia ja
3883: meen:tulon niin teollisuuden kehittyessä vira!llisia: numeroita näiJ<tä aJo.il:ta. me huo-
3884: myi mies oman työvoimansa lisäksi, vai- maamme tämän hyvin.
3885: monsa, rsekä irustensra työ•n ,treollisuUiden u!h- !Suomi ikuuluu niihin maiihim jossa työ-
3886: rialttarille. Mitä enemmän tämä järjestel- väen .suojelus.lainsää:dä,nt.ö viime vuosiin
3887: mä ke:hittyi si!bä vaikeammaksi kaikista pon- saa!kka on ollut suuresti jälellä muis1ta n. s•.
3888: nisteluista huolimatta muodostui työväen sivistyneistä maista. Erikoi~se.sti on tämä to-
3889: a,s,ema. de~t!truva lrusteru ja nuorison suojeluksessa..
3890: !Niissä mrui·ssa, missä :suurteollisuus en- Voimas•sa oleva• la<insäädällltömme lwsben ja
3891: simäi,seksi kehittyi voimak'kruammaksi oli nuorten työntekijäin työajasta sisältyy pää-
3892: seurauksena hi:rveä kansan voimien tuhoa- asiassa niihin määräyksiin jotka tavataan
3893: aninen j.a oTosuhte~d.en kurjis,tu'minen. Teoil- maa.Eslkuun 311 päivänä v. 18719· annetussa
3894: lis.urus muutti monet maat suor'astaan mur- elinkei!noasetuik:SieSIS<a ja a·setuikJs,essa "beolli-
3895: hien ja kid:utusten kaa.meiksi t.yyssijoiksi. suusamma:teissa olevain työntekijäin suo-
3896: SeUJraukset olivat .las:ten työn rilirsto.siJa ni:in j~aa.mils·eslta. hulhtik. .15 p :ltä 18,89, .sekä ase-
3897: julma:t et1få eri maiden hallitusten täytyi, tu'ksessa :t(Yöstä teo.Uisuus- ja muissa am-
3898: jo omien •etujensakin vuoksi ryhtyä toimen- ma.teissa olevain työntekijäin suoj.aamåJseS<ta
3899: piteislil.n las·ten ja nuorten työn rajoitt:rumi- v. 19118 ja laissa 'kauppa-, konttmi- ja va-
3900: seks.i määraty~lle aloille. rastotyöntekijäin työaikalaista v. '19119.
3901: ']\fleiUä .sama:ten kuin muiS!sakin mai,s•sa on J okais.elle oloj ru rtuntevalle on selvää mi-
3902: •numte.n työv,oi:ma 1ml1ut er~ttäin halutuksi hin täJmä puutteelllimen Lains:ää;dä;nitö ja voi-
3903: tavaraksi. Teollisuuden, käsityöammattien massa olevrut vanhentun,ee!JJ wsetukset ny-
3904: ja .maanviljelyksen palvelukseen kiinnite- kyisten tuo>ta.n:nollisten olojen vallitessa Suo-
3905: 92 II,26. - N uor-isotutkimus .
3906:
3907: .men, työväen 1uokan nuorison vievät. Se va&taava; täyty~si lainlaatijan ta11kalleen
3908: kuihtuu ,sekä henJkises•ti etitä rruumiillisesti tieitää rue epäkohda,t, jotika ovat olemassa
3909: ja tuha.nnet vuosittain sortuvat enn:enai- työläisnuorison. taloudellisesrsa asemassa, sen
3910: lmiseen hautaan. yleisissä ,elinehdoissa, työskentelyn va~ku
3911: Täimän tuhoa .Siaattava·n järjesteLmän rpois- tuks.e.s,ta uumison henkisen ja TU·UJmiillisen
3912: tamli,s·ebi ei ,o:J,e muuta mahd1oUiS1Uutta kuin ta,son kehityksen .estämiseeu ammattitai-
3913: se e1;bä vrun:het1tumeåiden ja tar'lmirtustaan toon ja sivoolliseen ,tasoom rJ'ämän lisäksi
3914: va:struwma,tt01mie·n laikien ja a1setusten .sijarun oli.si tutkilmuiksesBa saatava selville myöls-
3915: saadaan amkaan nykyisiä tuotannollisia ja ki!ll', m~t:enkä nykyinen katastroofimainen
3916: krupital:Lsltise,slti kelhittyn:eitä oloja vastaavia asuntopula on vaikuttanut työläi:snuo:rison
3917: suojelusla:kej.a. Säätämällä kiireesti laki terveydeUiseen ja sivistykselliseen ta,soon.
3918: la,silen ja nuorten työajasta voitaisiin pelws- Tutkimus olisi lkohdistettava määrättyi'hin
3919: •taa tuharusra ikasvama:s•sa o1e.viw ih1m~staim:ia ikäkansiin 14-----'18 vuoteen ll!sti.
3920: ja estää perheideru pirstoutumin:en ja Jm1t~en iViuoCLen 19210 valtiopäiviNe jäte,ty·n aiot-
3921: ha.jnitns. teen pohjalla koskeva ,Nuorisotu:tkimuk-
3922: :Ikäraj'a lasten ja nuorten .työalilkalai:ssa ;s-en toimeenprunoa", o'll E'dusikunta y ksilllie-
3923: olisi .saaitava ainakin 17 vuoteen e'n'nenkuin lisesti rusian ~ärkeyden vuoksi päättänyt
3924: heitä voitai,siin ollenkaan käyttää työhön. kehoittaa halli:tusta ryhtyrmään .to:Umenrpi-
3925: Tämä 10111 1\Cäl,iJtä.mäköntä .så.k!s1i että meillä tei.siin tu!tikimuksen jäirjeS'i:ämiselksi peruste-
3926: nuoris·o kehitt-yy 1hitaanrumin ·kuin etelä1s.em- lui:s.s·a vii~.atulla tavalla. (Eida1skunnan pää-
3927: m~ssä maissa. Lehtori Ivar WilSlklman tut- tös H~lllliik. 3 p:ltä 1912:2).
3928: klelmaiSIS•aan ,Suomen koululliU!orison ruu- J out.a tämän nuorisotuiJkimuksen toimeen-
3929: miillisesta kehityksestä" (Suomen voimiste- pruno kärvisi mruhdolliseksi jo vuoden 19213
3930: luo-pettajain julkaisussa v.l9116) t:ulee siihen kuluessa: oliSii sitävarten myönnrettävä il;ar-
3931: käsitykseen ja tulokseen eittä suomalainen pe,eimnen määräraha. Kun a:sia :IDduskun-
3932: poika. kasVlaa ja Jmhitt.yy voimaikkawmmj,n na:ssa on ollut jo vuodesta 1917 läih:tien niin
3933: va•sita ·vanhemmalla ijällä. Mieleståmme asia,n 'tärkeyteen: ja kiirellisyytee.n nähden
3934: olisi jo yksin ruumiillisen kehi tyksenikin olisi inihilllillisten .suojeluslakieru aika:ansaa-
3935: vuoksi vapautettava työläisnuoriso ruumiil- mise!ksi tutkimus sa.atava alkuun..
3936: lisen työn tuottamasta ras:Ltukses<ta 1'7 ikä- 1Edell:ä olevrun peruste-elhl.a ja viitaten
3937: vuoteen 3.1sti. Henlkis-en tason kohottami- Edusikunuan pfuätöik!seen Helmiik. 3 päivältä
3938: nen •sekä ,Laki oppivelvollisuudesta" tätä 191212, Tohk·eMmme kunnio:Ltilaen ll!lliOa
3939: myöSkin elhdoititomasti vaativat. Nämä
3940: kaikki olisi uudessa laissa huomioon ote~t että Eduskunta vuoden 1923 me-
3941: tava. nosääntöön myöntäisi nttorisotutki-
3942: !Jotta tämän lU'ontoj,sen lain valmi;sltarrni- muksen toimeenpanoa varten Smk.
3943: nen olisi mahdollis:ta ja tulisi tarkoitustaan 100,000:-.
3944:
3945: !Helsingissä, syyskuun W p :nä 19122.
3946:
3947:
3948: .Mno Lehrokoski. Otto Toivonen.
3949: 93
3950:
3951: II,21. - Anom. ,ehd. iN :o 22.
3952:
3953:
3954:
3955:
3956: ~esonen, M.: Määrärahan myöntämisestä tyttökoulutalon
3957: rakentamiseksi Kuopion kaupunkiin.
3958:
3959:
3960: E d u1 s1 k u nl ,ru a; l1 lt e.
3961:
3962: iTunlllet:tlua; l~enee, että: useat va'Hu,on o:p- t,oaamJ Kuop:Uon tyttiäikourluar !ktohta,atn: - sen
3963: pilaito;kset, sellaisetkin, joilla, on ta,kanaan jåJtke.en kuitn silloåm:en' 'OIJet,usmitnitSiteri esit-
3964: pitkä ja ~unrncira!ka,s lffiiemrrue:itsyySI, yhä edel- ileli:jö,ilnee:n vitirne :bo:uko:kuusrsa vatrla'V'atstetn.
3965: le~etn ,ovralt omaa t~a:loa' Vla:iJlilta,. iViirruemainit- oli teJhm(Yt virka:martllm.n Kuorpioon, pidettiim
3966: tuja, on KuoiJi'on rtyttök,otnlu. Ttämä lmv,a- IJaikJka,kunn,aU,ru .arsia! ihatltlitukisten :puolelta
3967: ,os.ru:iJn,en ,y,a:ltionotpisto yl,e:mpä!äJ ruari,ssivis- m:tka,istnmJJ - kaåkestia t'äsrtäJ huolimatta
3968: tyS!tlä va,rt1en on. toriminru;t, y lti1 40 vuotta:, ja saa1pi ha,l:låJtuiklsten e1rusi VIUodellte arntamasta
3969: on sititnä täJHä h:eil~eHä 3~52, opiJil,a,sta: km.u- :men1oarviost1a: tur.htata:n e:tsti:ä tarpeellista
3970: della luokatlia,, ijoi,sta; luokatt I-IV on määJräraihata, uuden t~rulon r.alkeniamista '"wr-
3971: jarettu rtimrna:kkaristos,a.sJt;oliihim. Oppila,itolst on te.n Kuopito'n tyttökoulul,le.
3972: siits 'lu,oad~atl ukuunsa <riäihden ma,atmme snu- •Kun täit:ä; koulu•ba,loa varten jo aå:Jma, sit~
3973: rimpiJru. JSiitä hunl.i!mariJta, ruili:n,kuim s:it1iläikitn t.en 'Oill! ;sopiva' :pa,ikikru :kJrutsoltiruJruru, nå:mittäJin
3974: että: vuokratbmonteet tul,evatt; perim' kalliiksi va,ltion omislttama. ,to:ntJti Piis;pam:puist:on
3975: - ilätnä vuonna, y,ar1tlio ~sa:a Kuo,pion tyttrö- älänes:sä ja, kun ;piirustruks:etrk:itn jo oVJat val-
3976: 1mrulustta, ma:k,saa vuokra1a 44,200 mark- må.it, n1iim, ei 'voi ymmlärtää 'muut1a,, kui'n
3977: ka,ru - ov;at koulun• oppilta,aiiJ yhä: edel,le:en .et.M ha1l1u ltöytaiäJ täitä; välitämä:tö•:rutä', tra,rVtetltru
3978: ahdet:tuina epämukaviim, epätervteeHisiin ja varl,en ta:r:petelE:s,et. raharb on ollut Vterra:ten
3979: t'a,l'!ko,itusta;a'n Vlatstata!mlattt,om[,iJn Vlu•okratsuo- he@~ko. ,En t;aihrno 1sa:lata, että rp,i[rustuksiin
3980: Jlllll. liit·tyvä kust.amllliUJSa'flvio ,pääJtt,yy 5,436,800
3981: 'hempainrueuvoston, opett,a,jiston ja paikka- matrlk~ata:ru jra: ,e;ttä s[.:iJhen ei s.illoiJn sisälly
3982: kun:t:rul:ariiSten eri ,8Jikoi•nlaJ ibekem~stä1 uu dits.te- pienemmän johta,jattar'8n a,.suunoksi ta,rkoi-
3983: tuirstru haUr!emuiksi,sta, huol.i!maiJta sliiJtJä ett'ä tetun pumraikellllliUik:ts<em· tkustan•ruuks•elt, noin
3984: kouluthaMi1t.u1s eliäätsrsä t:ämäJn Vluoden aLuss,a 250,000 markkaa; mwtt,a, summa n~äyttää
3985: vpet,usminlistter irö]l,e ·esi,ttä:m:rus:s'ätärn su unnit,el- oleva1n1 se, mrinlkäi v;a:sta,ilstnudessa saamme
3986: matssa, jorka kos1ki ,s1täi järjestystä,. missä maikiSiata jokaris1estar ,s,uunemmasrtar Jmulum-
3987: 'll!Se~He ma;a:n. orppi;koulu:iHe olisi uusia kou- krenmtub•est•at - ,nrouisev,a,iJhaln' Relffill'gin tyt..
3988: 1utaloj,a rrukenm~eilta'"a taJ:iJ '"äH•tämä;tilö mi'ä tö ly;seon rakellillu s,kus:ta•nntuiffistert en1emrpääin
3989: lisäira!k.en,n,uk,sriru ha,nkit:ta:v,w, on ikymmenerstä 'kui'n 7,000,00(} 'miarkkaan.
3990: su nre:mmaJstru ~ouluraikenm:usha:nkkeesta rSå.t:ttenikurrr Relts,imrgissä,, Ta!m:pm'eeH!lJ ja
3991: aset:trunut 'Kluorpion tyttökouluni ensimäi•s,een PoniJssa, jo on_toi!IThestsa täly,(LeJJ.i,sert; ty.ttöly-
3992: ,s.ija,aln, 'huoEma,ttru :siitä e±:tiä n!ytt,emmiJn seot, ci I~en1e m:uut,a tkuirn .adatnikysymys,
3993: lii,amlkim us,err:n v,atihtuvis•t,a :m~nismerei1stä toi- mi11oi•n myiöStkim, Kuo'PiOilll mon,iop·pilaånen
3994: mm toi·S<Hll!Sial j1äilike8'n vakuutta,a; myötiätun.- tyttökoul,u on: S'eJUaiseiks~ lruajremnetta,va.
3995: 94 11,27. - Kuopion tyttö~oulutalon ralientamiuen.
3996:
3997: TäitJä my.ö.s 'ovat :pama'ku:mbala~sten ed.ellä- omistamalle tontille rakennettava
3998: maimlitUtt .ruruorm~set trurkoittanoot, ja tyttö- ajanmukainen talo paikkakunnan
3999: ly.s•eota, vail'telll OV'alt ID\YÖ,s Kuo:pi,oru tyttö- tyttökoululle, jolloin olisi varteen-
4000: kouluta!liOru pi.irustmlkset kiust,a.mnUtsarv:i.oi- otettava että taloon voidaan sijoittaa
4001: n,eeiiJJ va,l.mills·t.etru;t. täydellinen tyttölyseo,· ja
4002: 1Kosk8J :puheerua1laliista koulurakemiil:usihrun- •että Eduskunta tätä tarkoitusta
4003: ketta, e~ käy ~ykkä'åmi·neru 1JoistaåiSieik<si,, pyy- ·varten päättäisi ensi mtoden ylimää-
4004: dälll ,saad81 kunnåoittaJem esituää, räiseen menosääntöön ottaa 2,500,000
4005: markan suuruisen työmäärärahan.
4006: että Eduskunta päättäisi, että
4007: Kuopion kaupunkiin on valtion
4008:
4009: Hel.sing1i:ssä, 210 p. 'S'YYISkuuta 1922.
4010: 95
4011:
4012: 1I,2s. - Pet. förSil. N:o 23.
4013:
4014:
4015:
4016: Kulenius m. fl.: Ang. beviljande av anslag för inköp av
4017: lokal åt rnellanskolan i Garnlakarleby.
4018:
4019:
4020: Till Finda.nds Rilrs:dlag.
4021:
4022: Ar 1861 tgrundilad~ .staten en 4-klatss[g f.öro·riLat fasti,gheiens intk:öp till.l d€t a:,v tstads-
4023: hö,gre e'lementarskola i Gaml,ak:atrleby statd. fullmäktige förord.a:de priset, ansoond~ detta
4024: At d·enna. ,skolru ,som sed:ermem. ombildats va.ra skäJligt och köpet för sta:tsverlket för-
4025: till e·n 5~klassig .mellanskola., hyg~gdle sta- delakt~gt jäJmväil i betra:kta.nde ·diä:ra:v, att
4026: d:en egen lokal, viiken f.ortsättn.tingsvis dispo- ib~g1g11aderna. möjligtvis i en ,snar fra:mtid
4027: nerats a1v ifr1ågavarande sta~tsläroverk. komme att taga.s i a,nspråk :fö:r tiUgodto-
4028: Sko~tans 60-åriga: verksamhet och detS S 1 se·ende av sta,d·ens belwv av :folkskoHolm:ler
4029: S'tora. eleva,nt:a.l, som för llä:rva:ra:nde utgör a.ch mellanskola,n vid: :såda.nt förhållande
4030: ntära 200, däraiV 6:2 i tvenn:e pa:ralellklasser, bleve hemlöst.
4031: visa:r att skola11 fyUer e:tt ·verkligt :odh Vta.r- -Då .i:ämväl S'kolstyre:Isen :funnit ·det va,ra
4032: aikti.gt lbehov. med! s,ta:t:sverkets. och skola.ns fördtel mes't
4033: S:IDolkomplexen är cent,rarlt helä,gen å tom- fö·rdt8'lalkt1gt, att ifråga.v:a:rande sikolfastighet
4034: ten N :•o 19 i 1 :.srta. tst.a,d:sr1~1en, vilken tomt förvärva.s a.v ·sta:tsverket, ha.r Skolsttyr.els-en,
4035: 1
4036:
4037:
4038:
4039: har en a.real .av 2,9,70 m2 • iSkolrlUiset är arv som all1Ser .sko}komtplexen va:m ry;mlig, än,da,-
4040: 1
4041:
4042:
4043: trä i etn V1ånin1g, inn,ehållanoo lbön- och måls.en.lig och i go·tt .stånd,, föres'lagi,t, att
4044: f.estsal, stor, ändamåls.eru1 ig gym11astiksal, denswmma måtte inkö·pa.s tiH det uppgi:vna
4045: 6 klassrum, avk:äidiningsrum, lärarrum, k.atn- priset.
4046: slirum, rum för arkiv, tambur, korridor o:ch Via: de11 214 ,sistl:idne ma,j skedd föredrag-
4047: toilleH.rrum .med inarUes 110 eldstäde·r. Uti, en ning 1a:v detta ä:re11CLe ha;r und-ervisn.tingsmi-
4048: särskild byg,gnad finnes vatktmäJst:a.dolkwl nist.eri€11J, i :hetralktande a·v a.t't ntlligot ansla1g
4049: om 2 rum och kök •o:ch uti en uthuslbyg,gruad f.ö·r inlö,sen av ifrågav.arwn.d€ .sko·lhusr ioke
4050: t!vältiJstuga, vedlider och a,vträdten. finnes tå sta,t upptaget, lämnat frånga,n öp-
4051: :Se,dta:ll 1886 har för skolan beta.lats en yt- ,pen. tiHs .staltsrtådet 'beslut~t att i ett bli-
4052: terst ringa hyra,, som likväJl på .särskild va1lde sta.t.sf.örsla.g U'P·pt,aga. för 'ändiamålet
4053: aruhållan wv sbd,sfuUmäkti,ge fnåm ~n.neva erfooriLerli,gt a:nsila.g.
4054: mnde års början utgår medl 30,000 mark. M·ell dlå .ett ,såJiLant arnslag1 1ikväil iieke
4055: Sta,dlsfullmälk'tiges här ntä:mnda .an'hållan blivit upptta.get i 19123 års statsf.örs,la.g, få vi
4056: föranleiLde en förf!'låga,ru fl'lån SkolstyreiLse:n, IJå grund a,v va:d: ovan wnförts vörCLsannt
4057: huruvidta stta&en vore villi,g a:tt sälja skol- föreslå:
4058: ,gården åt .srtaten. Sedam .stadsfullmäMi,ge ,att Riksdagen viUe i nästa ctrs
4059: dä:rt~ll ,s.varat, att byggntade:ma. stode tili statsförslag upptaga ett belopp orn
4060: saolu f.ör 5:00,00·0 ma.rk, har Skolstyrelsen 500,000 rnark för inköp ·av lok.al åt
4061: inhäimtat utlåtand·e av skola:ns rekt.orr, som mellanskolan i Garnlakarleby.
4062:
4063: rHelsingfars, d•en 21 sept. 19212.
4064:
4065: M. E. Kulenius. J. E. Hästbacka.
4066: Johan Broända.
4067: 96
4068:
4069: II,2s. - Anom. ehd. :N :o 23. Suomennos.
4070:
4071:
4072:
4073:
4074: Kulenius y. m.: Määrärahan myöntämisestä huoneiston
4075: ostamiseksi Kokkolan keskikoululle.
4076:
4077:
4078:
4079:
4080: Vuonna 11861 perusti valtio Kokkolan K·auvun.gin.v;a.ltuuSiton va1stat:tua, et'tJä ra-
4081: kaupunkiin 4-luokkaisen ylä-alkeiskoulun. •kennukset 1ova;i; sa.ata,v]ssa 500,000 markas-
4082: Eou:lul•l>e, joka .sit'temmin 1IJJU•odosiJettii:n 5- 1·&, on ikoul,UJhalE!bns ha:nlk:kin111t koulun reh-
4083: lu.okka~s·eksi keskikouluksi, mken.si 'lmiU- torin, l.ruusu1nnon, jossa, !hiän puoltaa lkiin-
4084: punki :01man huoneist10n., jot:a ky;seessäJol.eva 1Jeimi:stön nst,amist.a ikaupunginv,altnU>S:fJon
4085: valt:Von oppi:l.ai1Jos. edeHee.nlkin käyt~,ää. mä:äräämäst:ä ::hinnrusta, p~trrue:n .sitä k.ohtu ul-
4086: 1Eoulun. 60-IVUot,imen rtJo,imi•nta. ja- sen op- lis,e:na, ja ikanprpaa vahi.olaithffis,e:Lle edulli-
4087: pila,smiäläivä;,, j1oilm tätä 'nry~ky:ä nou,see Hthes sena myös siihen katsoen, että kaupunki
4088: 200 :een, niistä 62 kahdella rinnakkais.luo- mahdloHisest:i ltäheise.ssä tulevra1rsuude,s,s.a ta,r-
4089: ka:l1a, os;o.ititaa,, erWi! koul,u tä.yttä.ä todi8Ui- vitsee rakehnukset kansakouluhuoneistoik-
4090: se.n ja py.s.yVläm. tarpeen. sc,en, jo:rl1oin kesk~k.oulu jä.~si kodittoma:k.si.
4091: Koulura:ke,nnrtlsryhmäl sida~t,s,ee iJmslooi- Kun kouluhaUituskin: on hav:ainnmt val-
4092: sesti rt!orntilla n:o 13 1 :ses~sä lmupungin- tiolaitokselle ja1 koululle eduLlisimmaksi,
4093: ,o,sassa,, ollen t:ontim. pin!ta-rala 2J)70 m 2 • Itse että kysymyksessä' o1eva: koulukiinteimis.W
4094: koul,utla,l;oi .o·nr yksikerDoillisinen, pumsta., ja ha·nkita,a:n va~tiolaitokseHe,. on kouluhaJlitus,
4095: 1Sis.ä1t.ää rukous-. jra, ju:hl>a.sali:n, ~son, tarr-koi- joka. Ji!a,tso1o, koul>uraJkennusryhlilllän olevan
4096: tuksenmuk,ai>sen v~oimisiJelusalin:, 6 !lutokka- tila,va,n, tarkoit:wksemuka.i:sen j,a hyvässä
4097: huonetta, päällysvaatehuoneen, opettajain kunnlossa,. eh,do:t:tanut., ·että se ost,ettaisiim
4098: huon1een,, lka.nsEahuoneen, ,a,rk~stohuon,een, tu os·t a ilrmo i.te,tusia- hin,n,a,sta..
4099: etei:se·n, lkäytäv>än ja lffiluka,vu:ITshwoneen, ITämäm, asi.a,n viime 'bO'U1koikuun· 2'4 päi-
4100: kaikkiaan W tulisijaa. Eri rakennuksess·t vänä ta,pahltune,e:SIS>a e,sitit:elyrs,s:ä: on opetus-
4101: on 2 huonetta ja keittiön käsittävä vahti- mi·n~sileriö,. 'siiihe.ru 11iruhden että mäiärä,rah:aa
4102: mesta.rin h:uoneisto· j.a ulkohuone,rakennu:k- .kysee.s:säoleva.n lkou!luitalbn o'Stoa. va:r'ten ei
4103: se.ssa on 'P8>sutup,a,, puu.liitmi ja, ikäymä:lält. ole menroa.rvioon ,o,tre!Utu, jät.täny!t ky,symyik-
4104: Vuo.des'ta, 18,86 läihitien, oru kiouLusta. mak- se.n avoimeik.si, kunnre,s> va.1tioneuv>osto on
4105: se,ttu veräJti pientä vuolkm:a,, j.ok,a lkuit!8rukim p.äMitämyt wrro- ja me.n:oa:r.vioon ottaa t,ar-
4106: lka.upunginvwl>tmuston, e,ri:koisest;a anomillk- koitU:ks,e:en tarvitta.va,n m äärär>ahan·.
4107: 1
4108:
4109:
4110:
4111: sesta 'Oll 'ilämän vuod,e,n1 a:lusta nosteMm Mutt~ lkun 1sarnottua mä:ä:rärahaa ei kui-
4112: 30,,000 ma.rkkaan. lKaupum.gin:v,aJl.!iJuusanies- tenkaa.n ole oile'tltu 11912,3 'V'Uoden tulo- ja
4113: ten mainiltltu an:omus ;anltoi kouluhallituk- meruoa,rVliJOion, sarunlillle edelläe11itety;n nojalla
4114: seHe ,a;iJJ.,etta tiedustellia,, eikö kaupunki oHs,i kunnioi!!Jtaen elhdolt;taa,,
4115: halukws myymälän: :]mulurta;l,oa. valtTio1le.
4116: 11,28. - Knlenius, y. m. 97
4117:
4118: että Eduskunta tahtoisi ensi vuo- rahan huoneiston ostamiseksi Kok-
4119: den tulo- ja menoarvioon ottaa kolan keskikoululle.
4120: 500,000 markan suttruisen määrä-
4121:
4122:
4123:
4124:
4125: M. E. Kulenius. Johan Broända. J. E. Hästbacka.
4126:
4127:
4128:
4129:
4130: 13
4131: IJ,2o, - Anom. ehd. N:o 24.
4132:
4133:
4134:
4135:
4136: lf,uisma y. m.: Käkisalmen yhteislroulun .otta;misesta valti<m
4137: huostaan.
4138:
4139:
4140:
4141:
4142: KansaHisen sivistyksen kohottamin·en eri- ansaitsee v.ll!ltiGn tukea s•ivristys•PYirkimylk-
4143: tyisesti raja.seuduiHa on .tunnUSitett:u kai- s:i!Heen yhiJäJläisesti kuin IIDUIU1Jk1n raöaseu-
4144: k;]ssa .ma.iss:a va.:lrtioiden, tärkeimpiin veil.v.ol- dut. Ja. e~t:tä :mainitulla seiUd'll!lJ<a •on sivis-
4145: lisuuksiin :kuulu•ro:ksi. SiJtJä ohjetta on ty.spy:rlcimyk:siä, sitä osoittaa m,. m. QPpi-
4146: meiHäkin :talhdottu noudattaa perusta;ma.Ra. lasmä:ärä: mruinitnn ,alu,oon aiino:a•ssa, Käki-
4147: m. m. keskikoulu :Sail:miin Raja-Ka:rjala.a sa;lmen kaupungin omistwmassa j.a jo 3;(}
4148: varten, otta!IDa;Ua. T•erijoen y;hteis:kou1 u vuoti'a' ylläpiMmäs·sä oppikoulussa, Käki-
4149: Karjalan ka,nnaks·eLta sa•moin kuin Tor- Balmen y:hteiskoulus,sa, m1ssa ilwl'mella
4150: n:io.n yMeiskoulu Ruotsin raja:lta lukio- a;limma>lla luokaUa. jo täytyy olla rinn.aU>:-
4151: luokkia 'ID)'Iöten v·a:ltiolle. Sa;moin on Ka- kal!sliuoikat. KiäildsaJlmen pienestä ikaupun-
4152: jaanin yhteiskoulu muutama V'uosi taka- gisb ei tule täyttä kon:m.atta osaa. koulun
4153: perin tullut valtion kouluksi. ~~inoa 28!8 oppila.a,sta. Ymrpärist.öpitäjät sen si-
4154: va:l:tion 'koulutta oleva rajakulma on t;äJtä Ja.a.n, kuten Pyhäjärvi, 1Saikko,l'a, Metsä-
4155: nykyä a.inoa.staa.n Karja,lan ka,nnaksen pirtti, Rautu, Hil!tola, viel!äpä Lem~paa~a
4156: Laatokan 1puolinen osa ja. La:a,t.okan ranta- ki!ll lnker~JJ. puolelta ovat kukin kymmen-
4157: maa. aina :Sorrtava[a.a:n sa.aikka. Tämä alue, lukuisina !dustettuina koulun orp.pi.lasmäiä-
4158: hyvin pienim, .poimkeuk:sin on kaut•t:a.a.ltaan räB,sä.
4159: ·vanhaa venäläisten her~ojen laJhjoitusma.a- T,äJst<ä oppilaiden kotipaika,sta myös joh-
4160: aluetta, missä vasta ens·imäinen miespolvi tuu, että suur.Vn osa o.ppilaista on maan.vil-
4161: kyntää omam ikonnUJn, kamama, on jotakuin- jdijöi:den ja eritoten •piemvi-ljelijöiden tahi
4162: kin tiheäiä·n a.suttua piemv.i!l~elijäseutua, heidlän veroistensa larps·ia. Koulu, jossa
4163: jossa karjalaisen heimon yr.itteliäisyy~ on n.äimä ikäY'Vlät, ei voi a.se1Jtaa ]:uikuikau,si-
4164: valloil:lioon 1pää,s:seenä, vajaan miesa:>o•l ven. maksujaan Y'htä kalllriiksi !kuin monet pä!ä-
4165: aikana. osoittanut erityisen huomatta.via asiassa varaJkmaa:mp~en vanhem11ien, •lapsien
4166: edistymisen merkkejä. Tähänastisten kul- tä.yttämät suurempien ka.uprmkiemme yih-
4167: kuteiden takia on :se m;eidiäru päiviimme asti te.i:skoulut, joilJa jo .Juku:kaus:iJmaksurilkin
4168: ta.loude1lises1:i liittynyt mel.Jooin,pä :lujem- ova.t hyvin huomattu tuloerä. - Tulojen
4169: mim !VenäjäJän kuin muuhun .Suomeen, pienuus .t~lmek:i:n, - h:uo1limatta valtion a:n-
4170: mutta kun tämä yhtey•s 1katke.s,i, on ky- ta:mrusta vnosittaiseslta avustumsesta - ny-
4171: sees•s'ä oleva tienoo 'ha.rvinais.e1la jousta.vuu- kyiiS1intä :kunnaale ylen raskaima. raha-ai-
4172: d-ella .muka.a,ntunut uus·i·im, o'loihin j•a kestä- ko:iJn,a Käkisaamen ka;u;pung·.iLl·e Vill!ilkeaksi
4173: nyt :muutoksen erinomaisesti. T:ämä 'seutu pirtää koko la.adaa maaikuutaa va.rten ikou-
4174: se11'\,uoiksi mielie·stämme selkä ta.rvit•see ettJä lna ylLä. KouliUJU omilstad·a.n 01n täytynylt
4175: II,29. - Kuisma, y. m. 99
4176:
4177: koettaa pienentää menoja, mtutta :siit·ä {)IV'at Eouluhaillitu:Skin mat a:siaa lkläJsitelloot ja
4178: seurauksena opettaijien vaihdoikset pa.'l!kam. ka:tJson'OOt erittäin s:uotava:ksi, että ky,sy-
4179: pienuuden tähden, ik:ouluvälineiden rpuut- myksessä oleva. Ylhrtciskou:lu mahd.ollisim-
4180: toolrlisuus, ja vählliiel:lem ·voi kowlmrukennUIS- man pian dtettaisiiru v.altion haiUuun. :M·utta
4181: kin ruveta ra.ppeutumatan. YmrmärtäJen ta- itse ratkaisua. ei ole kuitenkaan tapahtunut.
4182: va.'fltoma:n hyvin asiaru tärkeyden sekä nah- Katurpurugille ikäy oppil:a•srluvun nopean ik.as-
4183: den koulluru haJllussaan pitämisen käyvän it- vrumisen vuoksri yrhä va;rkealmlillaiksi koulun
4184: se!Llioon vruikea:ks·i, on karupuuiki tarjonrnut ha:J.lu:ssaan;pito ~a ikowl:un loailclraaminen olisi
4185: koulun vaLtiolle iria;mistoinoon .sekä nykyi- m&a:kunnarrrle :S·e11ainen e:h>~istysk1se1linenr va-
4186: set ikotulm:raJkennu.ikset ja tontin niinr klliuak:si
4187: 1 hinko, ettei :se 1saa t.ap.ahtua. :SenViUoksi eh-
4188: kuin •V!altio rpitää yhiteiskoulua taJhi muUlta dotamme •kumnio~tta'Viilllmin,
4189: korlke·rumpa:a oppiilaJitOISia näis·sä rakennuk-
4190: sissa:. Jrors valtio taih:toisi ralk·entaa ikoopun- että Käkisalmen 8-luokkainen yh-
4191: kiin uuden :koulura;kemn!Ulks:en antaisi kau- teiskoulu otettaisiin vaUion huostaan
4192: pUIII.ki s:irUoin maaumrtta tomtin ,sekä 150,000 syyslukukaudella 1923 sekä
4193: Smrk. mihaa, jol:loin nyikyinen koulut.allo että sitä varten sanotun vuoden
4194: jälisi ka:upunrg1l1le. valtion menosääntöön otettaisiin
4195: !Niin ihyvin edell~nen Edursk'll'DJta kuriin määräraha.
4196:
4197: Helsingilssä, 20 :p::ruä syyskuuta 192~2.
4198:
4199:
4200: Autti Kuisma. ÅnrtJti J uutilainen.
4201: J ooseprpi Kauranen. Pe"a Kopsa.
4202: Aarpo :Nuora. :M. Pitlränen.
4203: Wäinö Mäkinen. Simson Pilkka.
4204: 100
4205:
4206: II,so. - Anom. ehd. N :o 2o.
4207:
4208:
4209:
4210:
4211: Holllk.avaara y. m.: Määrärahan myöntämisestä Wilkkeen
4212: Kansanopiston Kannatusyhdistykselle.
4213:
4214:
4215: E d u .s k u n n a He.
4216:
4217: YTi seitsemänkymlllentä vuotta .sitten kotuHe as]a;miehelle H:r E. J. Bäck, joka
4218: kuollut kirjuri Adrum W~lkoe on jäiJt•älllyt wiimoeise.ru P:äärekningin tooh:tyälliSä ne jä-
4219: jäilkeensä testamentin, JOSsa muun muassa lelle jä:äJTheet ra:b.at, 10 a U,OOO R::a. Hop.
4220: sa<nota:a<n näin: eoombi tahi wähem'bi, täJäUä olewa:llen Suo-
4221: malaffisen Kirj.a1Tisuu.d>e<n SeuraJlJ Hrullituk-
4222: ,Minun vnme'lJilen tarchto ja Test.am en- sellen käsiin arutaa. N.ä:LHru ra.hoiHa, tarlooit-
4223: tirlli. t,aisin miruä ·perustaa Wiipurin taihi La;pp-
4224: J.os ,sen 1ka.ikkiwaldian J umahn ta,chtio weden (eli jos mariniUu Seura sen mukla:i-
4225: -olis miruun täJmän rey;kyiseiiJ tauwin, ·kmutta semma!ksi DJäke.e waikka jos johonkuhrun
4226: tJälsrtä wiheljästä eliumästä pois kutsu:a,, ta- muuhun näitä läh~mpääiru) pitäjään köyhän
4227: ;parchtukon HäJne•Ili truchtons ·nijn maassa kuin ka111!sa1n Koulu~Laitok.sen, jossa. paitsi muita
4228: T'aiwarissa! A:men. ka<nsa!lle hyö·dyllis~ä; tietoja m81a.nviljely<Stä-
4229: ·Minun jälelleiiJ j.ää,wästä o.ma1is·uuwest•a kin pitää opettaman. Mutt<a tuntein 'nä,idlen
4230: tachdbn oouraawalla ta!Wallln. ,sä.ädä., koska minul'ta mä;ärätyjen, wau.-ain wähyJ!den, ·ke-
4231: sen olen om1an a;hkoeruudeni ja: .säJästäwäisy;y- hoitan joikaista Suomalaista Mille Opis.ton-
4232: denli k1autta luwallisilla keinoilla: koonut: aJkeelle a:pua tekemään, Äitin kjelt:ä ja
4233: Isänimaan mänestys!tä edesrtyttlääkseru.sä.
4234: 5:i Eno wainaja;nri. Esaias LensuiiJ mykkä- Suomal. Kirja.llisund<e~n Seul'la vViipu:rissa
4235: kum'lo pojrullen niin ka1uwarn kuin hän elää on aina täJm:än laå<lokserr PäälhaJlitsija, tekee
4236: Lappwei1en ta:hi Wiipurin pi1täjäs.sä (Tu- siUen aikoinansa, ;sopiwaise.t Asetukset ja
4237: banruesta) Hop R:a lnt,ressi, joka pitäljän. ka:tsoo sen eri.noma!Lse.ksi hoitalmiseksii jäse-
4238: Kirk'koher!'laldJa, !hänen 'hioidajaHe.n ulos malk- nistän:sä Gomiten eli Loihikokurunan, jonka
4239: set,aan. Mutta hä)IIJen lkuoTdua: menkö ön Ca-
4240: 1 . Esimiehen:ä ja W.a['<a-Esimi~henä olkoo:t
4241: pitali sii,hen Opiston perusbmisek.si määrät- Wiipurin ja Lapprwed·en Seurakuntain Kir-
4242: tyyn pääsummwam·, j·osta viimeise·ssä pun- kaherrat wuoroUain, wuotensa Kumpainen-
4243: tissa. ta·rkemmin on sa,nottu. kin taikka jos Opi.s.to tulis m1nuhun s~m
4244: ra;kumtaan mruutettawalksi, s·enkin Seura-
4245: !Kun kaikki pjenemmät kulungit owat kunnan Kirk;oherm. wuororusa. yihden ym-
4246: Herrojen J. F. Hrucliman ja Albr. Kelda.nin märt:äwän talo111pojan ka111ssa, kummastakin
4247: kta,utta hywin rehellif'esti mabe<tut, teke- PitäjäJSitä eli ka.ppelista. Ta1eh:toni olis ett'ei
4248: wät he Rekrurng]n joll!gm.n antava:t kai<kkein Ga1pitaiia wäih•ennettäis, mutta Intressillä
4249: muii1en asi:a,an Umuluwalin paperieru ja. rahain waarn pyy;dettäisi aikoin tulla, niin myös
4250: ka·ns.sa minulta nrimiteby;lle Cura,toril'le, us- -että kumma,shkin eruellä ma,i·nitusta. '&ura-
4251: Il,3o. - Hon.kalv,aara, y. m. 101
4252:
4253: kunoosta ykrsi oppilainen köyhistä 'lmnmial- ylläp:Udetty WiiJpurissa. n. s. Ra.hv!l!arn kou-
4254: lisist3J waruhemmista, joruka Kirkoh€:l'Ta lua, jonka toimiDJ111an pä:ätyttyä ov,a.t vaLrat•
4255: ed'eSasetta,a, saisi tässä taxkoittetus,sa :KJorulu- oHoot taUetet,tuina j31 krusv~a.weet noirr puo<l<een
4256: laitokessa .paitsi ·oppi~, l{Qko opinaci.ikana milj·o·ona:an markkaan. MuutaiiDia •vutOsia•
4257: Laitok,sen waroi'lla ronvaali ja waa:tteet. sittew herätettiin ky,s,ymy.s, että näiHä varJ
4258: Muutoiru otetta<koon oppilaisia, jo:!Jka itsensä roilla p~erustettaå.siin Lappeen seuduiHel
4259: omiiiJWaroi·n ytöSipitäwät, kolm Su'Omoesta. kaiksiV!U.otinen kallisan:oiJisto, jnssa maat:a.J
4260: Kuuluk.o·on toki opistossa aina waatn .selwä lousa.in.eille vaJ:attaisiin malhdollisimm'a.ru
4261: Suomen .kljeli. huomattava sija.
4262: nfuutoin walwokoon mainittu Lohko- Asia.n eteenpäin viemise'kså. perustettiin'
4263: kunta - jiQka antaa SeuraHe wuotuisesti pa1ri vuotta sitten n. s. ~Tilkkeen Kansa[li-1
4264: tilinteon - Laitoksen hyrot:yä; pa•rasta tari- opiston Kanruatusyhdist•y.s, joka oti:i telhtäJ
4265: toa,nsa myöten. Kukin aillkta .nteuWO'n kelksit- vrukseeru varojen ·ha.n.kkimisen :mairuitun kan-'
4266: tfuä, sen täichden oru ole ta!Chtoruut ed:eltäkä- sa[]top:Uston p~rnstamista j:a voimassa:pit:O.a•
4267: sin asi<ain !haaroja, trurk:emmin mää:rätä. varten. Yhdåstys O·n s~aanut kootuksi varoja•
4268: Oll,si ehkä aJ:Lteeksi anotta,wa,, ett•ä olen iä!hän mennestsä lahjoituksina ja sitoumuk-
4269: rohennut täJmän m~nulta tatr<lwitetun kans<a- sina ruoin 300,000 ma!I'kkaa. Samoin on•
4270: koulnlll kaut~ lisätä pailkrutointa ily:ötä mo- saatu ostet.nksi opistoa va,rten W airuikka:lan•
4271: neUe ]jchmiseHe. Waa.n olen w:akuutet,tu il&eman vien~ltä ma,a.pa.lsta., pierui kyllä.,•
4272: siinä Slä-ädiy.ssä, jongan wa.listuksen ja, hy- mutta on toiveita. saada nstetuksi 1is.äJä., j~a1
4273: wään tachtoon olen pan.nut toiworui, aina to~menpidle on välttämä1töin matll1ta1loudlelli-•
4274: löytywän m~ehiä, jotKa., ka.nsaDJ walaistusta sen opetuksen antamista varten.
4275: j 31 Is,ärumaan 'hyötyä: t<a,rkoittruwia. yrityksiä, Käyt.että.vissä olevilla va,roilTa. ci lkum-'
4276: lämpimä:stä sydiätmestä lähteneitä wa,iktka mi·n'k'aa:n <Void;a rY'h!tyä •han,ketta. vierläkäänt
4277: wähiäkin, eiwät turhiksi eikä ruiiden täCJh- toteuttama:a.n, ruiin ta:rpoon vaaltirrna: tk11n •se'
4278: den itsellensä: karttuneita. waiwoja ra,sitta- on,kin. Eo'ko Lruppeen kibllakunta: on vaillat
4279: wi:ksi ~lue. Märuesty;köön ikaiklkinainen hywä o~pptlai tnsta. va:rttuneempaa, maail.aisnuori1soa
4280: työ, €!läköön Suomen kieli, wirki,styköon n,~ten~. Kansa kyU<ä harta:a1sti odottaa, että
4281: Suomem krurusw! mutta minun nimeni jalon lahjoittiajan toiv01mns viimeinki•n ilo-'
4282: - unohtukoon! !Sillä ei se mitiään ole joka teutuisi. Mutta 'kuten sanottu, se on kä:y-'
4283: istuttwa, ei•kä se joka. kastaa., wa:an Hän n~yt ylivoimaiseksi, ellei val'tiD'llt ta:lwlta•
4284: jalka kaswun a,ntaa. Åmen! ry:hdytä. ma:hd'ollis,imman auliisti ha~n:ketta•
4285: \Viip11erissa. 2i4:s p. Ma:aliskuuta. 118<47. tuk.emruan.
4286: Kaikki mitä yläpuolella kirjodeti:\u: on. Ecl,ellisen pen1steella anomme:
4287: minun ta.chton,i; jonga,n 10maHa, kätelläat1i ala•
4288: kirjoittanut ~ole111. että Edusk~mta vuoden 1923 me-'
4289: A; Wilke." noarvioon varaisi fVilkk,een Kan-'
4290: sanopis.ton Kannatusyhdistykselle,
4291: Xätti1 varoja on testamentin tekij.än taiJ kamanopiston rakentamista va:rten·
4292: vomuk:;en mukaisesti hoitanut Wiipurim Lappeen pitäjän W ainik,kalan ky-
4293: IZirja•lTisuud•en Seura. Aikoinaan on nil!llä• lään, vähintään .500,000 ma~·kkaa.
4294:
4295: Helsingissä, 211 p :niä syyskuuta 19122.
4296:
4297:
4298: Otto V. Hollika:vaara. J wko Vainio.
4299: Simron Pilkka. Vilkku Joukahainen.
4300: 102
4301:
4302: II,s1. - Anom. ehd. N :o 26.
4303:
4304:
4305:
4306:
4307: Pesonen, A. y. m.: Määrärahan myöntämisestä Kajaanin
4308: kihlakunnassa tehtävää kansanvalistustoimintaa varten.
4309:
4310:
4311: E .a ru: sr k u n n a, 11 e.
4312:
4313: Ei ainoa.sta.an a.s·iarllJOmaisen seudun oman, pa.~kkaikullltia, Jmssa valisrt:us:pyrkimyrkset
4314: va:arilt koom v.rul:ta:kurunrruu etru:jem: vuoks~ on ova,t koiko•naran l1amwssa g,e·n rvuoksli, ettei mi.i-
4315: raj~.seuJd.uDJ väJe.stölllJ :a,sremara.n ja o l.olihin de:rr viriäm]s;elle ole: oHut mii:lää;n' hierätteitä,
4316: ·kiin:niteiltiäiViä. itse,nJäis:tytnlee!Ssä ma,a,ssamme eipäJ ed:e~s ti;l;a:i;suutt:aika;am. N oiUe harv;aa,n-
4317: v.akava'ru huomiolba. !Raria,seudum v.ä.ers•tön a,sutuiHe .seuduiHe, jo:tka ovat 100--170 ikii-
4318: elrumärn: muikaaJn, joutuu r:ag:a1ntraikairm:m ruaa- lometrin .päässä ra.uta±iestä, on :postinku1ku
4319: purivläJestiÖ arrvost.elremrurun oloåallllme yleensä, a.ivarn hei~koa. Samomarlerh.tliä ei tule juuri
4320: ja ~ten .tuloo raåaseudUiDJ oloilla• olemaan ol:lenJra~an. Kouluja ei o}e eikä voida saada
4321: huoma.ttlava j•atbiDuv,a v.aikut.us. ulos.päi.n .. pe.rusrtebuiksi op:piv;eho llusuus.J,ruimikaa•n a;vul-
4322: Sisä:äJnplä:Un on nd,:iJltl1äi :SIUUri m~rkityks,erusä la sel'laisessar määrä,ssä, että edes koulu-
4323: een' kauilJta,, •että nillisfu sUJureil:tru os•a:lta riip- i:käJir.ste<n lwstren enemmistö 1kullakin kylä-
4324: puu se joko vä:limlpitlärrnältöm., v]eläpä nurja.- kunmraHa, ni~ssä voårsi· saa1da opetusta. Lu-
4325: m]el:Unrenlbn, tai m:ah·d:oU]sesti altis ja uh- kubupoia. ja ikirja,stocia. puut:tuu. Kaike:n li-
4326: r:a.uimva~ aö•artmcssuumli;m ja miite:1ira}a, miJka ra- säksi estää viäets1Mm. väJhruvami:suus, h:axva
4327: j,as,eudullJ väJesrtölliä on v·ailtaJkmnltaar kohtaan a:sutus ja. terndren puutre senr v;äiliäiselllkin vru-
4328: kokoruarnsuuCLessawn. VaJlite,ttuva:Siti ov:a•t r:a- li:stusharms<truiillsen· tuottJaJmmsta, tu~l1oksi:a,
4329: jruse:utud·emm.e olot m:Ul'tei potikkeuk,s€1tta sel- mitä vä·est<in' kes:Imud:es:sa mahdollisesti
4330: laålset, ette.iJväJt ne iku!Illlma1ssaikman suh·tooss:a siellä tä1älllä on ·päiäissyt v.~riämä:äm. Että
4331: V·oi troistari:seksi edr]srtä!ru val,tralkurunran voi- tä!llaJirs1ssa. ol.oi,ssa on ;0htei.sku:ntara' koMaa~n
4332: m~st:umiJsta. Tämäln vuoksi orn eriitäim• tä-r- vihamie:lrisci1lä, VJoimiN:a otoHia11eu m~:a.:perä,
4333: keältä, että v.a.ltrnon puol'elt,a ryhdy;täJä:m te- -on i±rs;estälä!n ,se]lvää. :Si:iotlä on· viime vuos~rua
4334: hokika,asoon' iJOiminrtJa.runl ratirusre!Udun· olojen .s:wwt.n i!l,;ä'VIiiä t{).d~st.e~ta 'm.. m. rr.Uide,n se:ik-
4335: korja,a:m]sreksi. Kun yht·elliäi mitä: vaikut- kojelll yh:bey,dessä., joita Su:om:urs\Salm;en ja
4336: ta:v~mp,a•na· t•ekiti;äJnä k·ailllsan' ikarnk~npuoii ~uhm1 onie:me:n permkoil!ta Oilli yl,ei!ses:ti tie-
4337: sessa v.oi:mi:simmises:sa. e:pitilemättä: on tielbo daks:i t;ullut, vieläpä Kuolajärvelle viime
4338: ja vwlisrt:UJs, ·~n to~mi,ruta yihtä:altä koihdirs- ta·Ivellla. t.eihdycr1 ryöstönet1kenkin kaJutrt:a, jo-
4339: tetta!Va juuri tälLe alarlle. Sella1~n1en rruja- hon talpaihtbumwam, oli huomaitrta;va,n rucrJ:-
4340: -seut.u, jossar erunen muita ·on kaiDJSialruvalist-us.- sa•ats:ti -Kaåafl!lllimr !k:ihlalmn.llla:n: nruorta v.äke:ä
4341: -toiminta<a,ru ryih:dyt;tJäJvä .sekä vä,eS~tön yloeis~en seka,arlllt.unrut. Karirk:en t.ä'mä'n vuqksi on
4342: va,lrilstwsta,son eU:iä s:en 01lllla~ valisimslha,rraJS- välttämätöntä, sekä kihlakunnan väestön
4343: tus1Ja va~kieut:tav;a:irrl ul:kon,a.i:st•eru olorsuhtlei- it.sen1sä että va:liJaik:unm\alm etujem tähdetn,
4344: deru va1aJtimania;,, on •a.im1arkim Kaciala:nllin kih- ryhi\Yiä tehok;!kara;see1n1 kanrsrunv:ali:st,ustoi:mi;n-
4345: Iaku:n,ta. :Sen itä~sessä osa;ss'a on useita taalli Ka(j:a;arlllim kihlil1'kurn;nam: syrjäå!sillä seu-
4346: Il,31. - Pesonen, A., y. m. 103
4347:
4348: -d.U!iilila. Tä!mä työ olisi uskoitilava pai'k:ka- kiJru sovdJiJa,art toimenvrit,eelt. Sella~iJsia. ylei-
4349: ku:nm'a'n 01Iillen valilstusjärjestöje:n tehtä- siä V1alisimsjärjesr1Jötjä, j.oitJka tässä e;tmp·äässä
4350: väksi. Paoommrum ku]n Jilllilkä:ä:n vOOTa1s ja tul,e:v:at ky,symykseen, ov:at kihlakunnassa
4351: oloili:im perehitymä1Jön eli'n V1oivat p!l!i•ka.lli- jo p.Ltem1m!äl!l aij•am t!Oiminleet Kmuruuum. nuo-
4352: set jiäde~ttöt s<a1aoda valistustyön maihd1olli- riJsoseurailn 'k,esikll!sseur.a ja, Ka!llisalll·vwl]stus-
4353: simmlam: ylieiJsesti: väest'öä ikä;sittäw•äklsi, kye- seuraln EajaaJJ~n· haaraosa~st!O. Ylläolevam
4354: ten ikoikJe:IIlJU'kSiellllsa j.a. paiJkallis;tunrtemuk- perusteella rohkenemme kunnioittaen esit-
4355: sensa: p.erust,eeUa arvioilimMn työlle sove- tää,
4356: lila'a't kylälkmmruart:. ja. t.yö!ll! rmJuodot, jollallisia että Edusk~mta v:n 1.923 meno-
4357: ey.äiliemäittäJ tul•e:vrat o}ema:atn lukutup]en pe- arviossa varaisi 35,000 mk. Kajaa-
4358: rustaminen~, l'uenJtoti]l,alisuUiksien ja v:aEISit,us- nin kihlakunnassa tehtävää kansan-
4359: kul'ssien järj~estämim~n, v:aratt,oma1irn aJVus- valist~tstoimintaa varten Kainuun
4360: trumirnlen ka·n~sanovisrtooill' ja ma,rumvilj.ely.s- mwrisoseuran keskusseuran ja Kan-
4361: ·kouluun, pailkalli1srUen lllruorisoseurain v3!lis- senvalistusseuran Kajaanin haara-
4362: turstyön tuikemin1en ja mialh:dolLi,sest,i muut- osaston yhteisesti käytettäväksi.
4363:
4364: RelsiriJJgi;ssä, 19 pä:ivämlä syyskuntai 1<922.
4365:
4366:
4367: Aarno Pesonen. Antti Kuisma.
4368: Wäinö Mäkinen. S. Salo-
4369: Antti Kukkonen. Kustaa Hautamäki.
4370: Väinö Kirvi1:inna. Vihtori Vesterinen.
4371: Heikki Niskanen.
4372: 104:
4373:
4374: 1I,a2. - Anom. ehd. iN :o 27.
4375:
4376:
4377:
4378:
4379: Eskola: Määrärahan myöntämisestä S'/JJOmen Työväen Näyt-
4380: tämöiden Liitolk.
4381:
4382:
4383: E d u s k u n n a: l ] e.
4384:
4385: Suomen' Työväen :Näyttännö:ilden Liitto ja 'kustannettu suormenll!olksi.a tunnettujen
4386: r. y. on saaniUit W~Jlti:oHa avustusta, mutta ulkolllla1alaå:sten kh·jailijain ruäyteLmistä.
4387: on ha;l[iful:s nyt ,syytä t:unt,emtatta jättänyt Kun liit<On ty;öskentetly työväestön valils-
4388: mainitun valtioo:ron po:ils vuoden 1912,3 tu1<J- tuksen ed~stäimiseksi näiytel.mä:rulaHa on
4389: ja menoa.rviosta. MeiUä ei tämän Y'Mey- mitä suurimerlkirtyik:JseilJ:ilsin niin se jo vel-
4390: clessä ole tillaisuutta ryhtyä yksityis;kohtai- voittaa, ef.uä to:ilmiiDJtlaa on yhteisill'ä va-
4391: ~mrmin luettelemJaan b~ niitä vrullis- roil1 aikiu tuettarva, johon nojaten kumnioit-
4392: tulksellisia t!IIIWoitusperiä, joihin mainittu taen anomme,
4393: liitto to:ilm~nrtansa avuJlla py;rkii. Mainit-
4394: samme vaam ~ettäJ liittoon ilicuulun seitsemän että Eduskunta ottaisi vuoden
4395: t.ootteria, jo:iil1a: on vakinaiset joht.aja:t j.a 1923 tulo- ja menoarvioon 75,000
4396: toi!siilila pal~attu henki[ökuntrukin, sEJkä kuu-- markan suuruisen summan avustuk-
4397: ;;:ikymmentä kuusi ma,aseutunäyttämöä, seksi Suomen Työväen Näyttämöi-
4398: joita varten liiton v.a,m:ina on julkaisrbu den Liitolle.
4399: näytelrmäa:1aa: ikrusititelevää aikakauslehteä
4400:
4401: Helsingissä, 20 päivänä syysikuuta 192·2.
4402:
4403:
4404: Vatfdd Eskola. Otto Marttila.
4405: Emil E. Raearo.
4406: 105
4407:
4408: II,33. - Anom. ehd. N :o 28.
4409:
4410:
4411:
4412:
4413: EsJrola y. m.: Määrärahan rnyöntärnisestä Suomen Työväen
4414: Musi~k·kiliitolle r. y.
4415:
4416:
4417: E d u <S 'k u n n a. ll e.
4418:
4419: Kuten tunDJettua, haa!mutuvat .ty!Öväesoonr , 'Dytön iSäv·el" nimistä a]kakauslehte,ä myös-·
4420: keskuudessa si vistyspyrkimyk:set nYJky-· tkin Ja.trlmrihk!on sekaJkuoroille, seka julisia-·
4421: a,ikana• useoiHe eri aloille. Yksi näist·ä! niut 'kilpailut ma:amme säveH,aiteilija:in kes-
4422: aloista on työväestön soitannollisten ja! ken, josta. t:ulooksena on ollut 57 uutta, Slä-
4423: yJeensä musika.a[is<ten pyllicimy.sten ~hittä vellysrtä. Tämän ohella o.n liitto järjestäinyt
4424: minen j.a; kohottami.ruen. T~ssä tarkoitulk-' koko ma1afa käsittävät la:ulu- j-a .soit!toju'h-·
4425: sessa on työvä~stö keskuudessaan eri .pai-• la,t heinä:kmuUa 19 21. Juhlat, jotka toi-
4426: 1
4427:
4428:
4429:
4430: koilla maata pernsbnut laulukuoroja, tor-' meenpantilli Tam:perooJ.la, olivat maamme·
4431: visoittokuntia ja jouhiorkesteJ:>eitia, joista! musiikkHaidetta edustavruin heoolötidell'
4432: usoo.t ovat •kohonneet taiteellisessa suhteessa• lausuntojen mukaan taiteellisessa, suhteessa:
4433: huomattavaa•n as·emaan. hyvin onnristuneet.
4434: Vuosieno 'kuluessa ja toiminnan laajetessa! Kun liiton tniminta edeHeen menestyäk-
4435: tl!llivat työväen laulu- ja soitt.okunrualt huo-' seen va:a.tii pa1veluksoonsa mus:Uka.a.Iisestr
4436: maa1maa•n, että sruureJnpien tulosten s. o. kor-' sivistyneitä henkilöitä, joidJen palkka.ruminen:
4437: koeamman taiteellisen taiSon saa,yutt1l!miseksi• samoin kuin särvcllkilpailujenkin toimeen-·
4438: on vä:lttäimätöint.ä ryhtyä Y!ht.eistoimintaan' panio va.art.ii huomatilava·t mäiäriät varojaJ joita:
4439: kaikkien maassrumme Iöytyvien työväen' ei voida yksin jäsenmaksuina seuroilta.
4440: laulu- ja soitlt01kunti.ten k-esken. Tässä tar-· saada, niin ·on turvaud,utt.ruva, valtion a.puun
4441: ikoituksessa perustettiin Tampereella, l19l20 jos mielitäiän ty:öväiesbön keskuudiess.a. täl-
4442: Suomen Työväen Musiikkiliitto, johon jä-' laista ,sivistyksellisrtä toriminta1a. ylläJp.itää.
4443: senseuroina kuuluu 119 sekaJmoroa·, 7 mies-' Ediellä oleva.n perusteella. kunmioittaen'
4444: kuoroa, 4 naiskuoroa ja, J,5 soittiO'kuntaa,' anomme,
4445: nousten Y'hteinen jä;senmäärä 1, 700 heniki-·
4446: löön, joka n:ykyisiru nriin seuroihin kuin •hen-' että Eduskunta ottaisi vuoden·
4447: kilömäär:ää;n .nä!hden lienee koko joukonr 1923 tulo- ja menoarvioon 75,000
4448: suurempi. markan suu.ru.isen surnman Suomen
4449: Ly!hyellä toiminta-aja1laa,n on liitto toi- Työväen Musiikkiliiton r. y. tmmin-
4450: mittanut ja: kustant•anut paitsi musikaoailista• nan tukendseksi.
4451:
4452: Hcl.singissä, syyskuun 20 ]J :nä Hl12:2.
4453:
4454:
4455: VaJfrid Eskola. Jussi Ra:po.
4456: Emil Saarinen. Yrjö Komu.
4457: 14
4458: 106
4459:
4460: ll,a4, - Anom. ehd. N :o 29.
4461:
4462:
4463:
4464:
4465: Toivonen y. m.: Määt·ärahan myöntämisestä Sosialidemo-
4466: kraattiselle Työliiisnuorrisoliitolle kunn!Jl!isen valistw>-
4467: työn harjoittamiseen.
4468:
4469:
4470: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
4471:
4472: 1Sumena haittana yhtei:skunrta:eiläJmäimme rig,oliitto, perustettu 19·21, tJoruJlwkuussa.
4473: maihdollisirrnman tä:ydellisel1e lkelhittymiselle Säämbödensä mukaan työskentelee Hitto
4474: ja yhtei,slkwnnaHisten asiain hoidon lkun- Suomen työläi:snmJOTison ylhte]skunnrullisten.
4475: noHi!s,elle jä.rj·est~~~seJl1e, on .se, että Laajat pyrinrtöjen tu;kemis~si, jota työtä varlen
4476: <ka:DJsa;nkerroil~set maassamme ovart vielä suu- silliä on paikallisia osa,stoja yli maan. Täl-
4477: reg,sa määrin lky:psymäitltömiä y;b't<eis,]mnta:- ilaisen yihteis!kUJnnan:i,seru valistustyl{)n tuke-
4478: elämää.n, sellaisena, ~un: sitä: yhteiskunnan mine'n tä!Yiyy lkuu~ua myös yhteiskunnalle
4479: komonai:sertu ja. kanJsan tarpeet edellyttäväit. kokonaåsundessaan: ja1 .sellaisena,an tulisi sitä
4480: Tä1män epä;moih,dan poistamisen väilt.t.ämä,ttö- yht:eiskuunaru t.alhollta a'i:neellisesti tukea,
4481: myys on ~erikoisesti työväestön .pi~rei.ssä sitäkin suureiDIIllalla syyllä, että jum:i ai-
4482: ihuomattu jo avka:isin ja .ryhdytty lkäytetfu- nee1li:sta tUJkea liiton V8Jli.stusty·ö eri!rooisesti
4483: vissäJ olevilla Vlomil[a ja ke:i:noiJl:la asiaa kaipaa.
4484: auttamaan. Liiton, oon pi:brJ.därjestöjen ja osa1stojen
4485: Kun kuitenlkin yillteiskunnaiHiseen elä- toimesta: on v3.ime aikoina. J:lJ~ritty kiinniHä,.
4486: mäiän p.erElhtyminen on ,niissä lkanJsa[a]s- mään ~ilkoista ill:UIO!Illiota kunnaUisen toi-
4487: piireissä:, jois,sa: tuo tarve räilke~mlmin esiin- minnaln ja ik111nnallisten kysymysten selvirt.
4488: tyy, suoritettava melik·ein yksinomaan itse- tämis,een työläisiDJuor:i:solle, jalka: työ jos mi-
4489: kas~atugj;wön ja vaJ:laaDJ v,alistustyön kaut- kää.n on koituva y(hteiskunna.n hyväksi si-
4490: ta, koulutietä tied!on sa:amis·en jäädessä ai- ten, eitä nuoriooslta nousee kunalli1seen ell·ä-
4491: van pnutt.eeUiselbi, on ~työ täHöim ain1ru koh- mäJäm ja -!kysymyksiin ,syventy,n€itä, toi-
4492: dannut ta.l'Owd~hl]sia v.ailkeuik!sia, jotka ovat minrtaalll; innostuneita 'henkilöitä, ~oita juuri
4493: estä.neet .toiwllttuilhin tu1Joksiin päiäsem:Usen. kunnallinen elämämme ikaiprua..
4494: tMain:iJt,seanatta ~erikois,esti' niistä 1ukema:t- Luottaen siihen, että arv. Eduskunta
4495: tomista työväendäirjestöjen toirrnerupitei,stä enemmittä seilostulksitt,a oivaltaa ky,seessä
4496: YJht.e]sikunn,ail:is:en t.ietioisUlllden syventäJmi- oleva1n Työläisnuorisoliiton suuren valis-
4497: seksi mala!Ill!Ille työvätestön keskuudessa, tah- tuksellisen merkityksen ja sellaisena tulee
4498: domme ki~nn.ittää arvoJ,srun E·duslkunnan sitä kohrtarun oso:Uttama1an. ilmomiota sa!Illrussa
4499: huomiota yhteen seUaiseen työväen järjes- su.hteessa ikun toisiUekin vastaava~ laatui-
4500: töön, joka päätehtäNä&seen omaksuu juuri sille vali,stUJSjärjestiöi:lle, an1omme:
4501: vaili,SJ!;us- ja: ,sivistystyön työväiestön ikeskuu-
4502: dessa. Sellainen, kolko maata kä.sit:tävä jär- että Eduskunta päättäisi vuoden
4503: jestö on1 Sosialrdlemokraattin:en Työl'äisnuo- 1923 tulo- ja menoarvioon ottaa
4504: 11,34. - Toivonen, y. m. 107
4505:
4506: .50,000 markan suuruisen maarara- tettäväksi kunnallisen valistustyön
4507: han myönnettäväksi Sosialidemo- harjoittamiseen maan työläisnuori-
4508: kraattisen Työläisnuorisoliiton käy- son keskuudessa.
4509:
4510: Helsingissä, 21 päivänä ·syyskuuta. 19-22.
4511:
4512:
4513: Otto Toivonen. Toivo Halonen.
4514: Arvi Louhelainen. Wiljo Ranrtal•a.
4515: Aino Lehtokoski.
4516: 108
4517:
4518: Il,srs. - Pet. försl. N :o 30.
4519:
4520:
4521:
4522:
4523: Wiik: Angående beviljande av anslag för understödjmu.le
4524: av Finlands Svenska Arbetareförbttnds Bildningsutskott.
4525:
4526:
4527: T i 1:1 R i k s d a g en.
4528:
4529: U n.der hela sin 212-·åriga till varo ha:r Fine- cir'IDl:ar ver:ldligen fingos t~ll stiLnd. U nder
4530: landls .sveruska. Acrbetareförbunrdl ·bedrivit äJven ~nneva11ande år har bildninmsutsilwttet med
4531: b~ldmå:ngsrerfksarrnihet bla:nd den ·sverusima av ,S•v~nska För~Lälsningsbyr.ån" till dii.s-
4532: a.rbetarkla.ssen. Däl'Vid ill.av;a ibl. a. en del position stäUda sta.tsmedel för understö-
4533: a.r'bett<en 'lltgivits, populärveterusampliga :före- darude av den ;popUJ1ärveten:skaptlig.a föreläs-
4534: <lra,gs:kurser a'nordn:ais samt studieci.rklar nings<ver.ksamhrelten föranstaMat föredra•g:s-
4535: blliiLats. För a~.t göm de B·ilstnämnda.s verk- kurser v,å 1amdsbYJg1den.
4536: san:nJhet mera eff~ktivt, a•nordnades i sep- Det som mer älll annat försvbar b.ild-
4537: tember 1919 en kurs för ·utbildni.!llg av stu- nimgsutiS>kottets a;Tibete är br:Usten }lå egna
4538: diielooa•re ·ooh utgavs sam:ma å.r en. ,.mudie- med(il, v;i:llket gör altt utsk.Oibtet i :sitt orga-
4539: cil1kelha.ndbdk". De :sedan 1919 ibety;d·Ligt n~sationsa;rOOt.e urtes:luta.nde •ä;r ihäm.v:i:sat iJLli
4540: :t"örsäun.raCLe ekooo:miska fö·rhå'Lliandena i 'loo- att anilirt:a 'frivi~1liga., oavlöna•de krafter.
4541: dm h:ava emel<lertid i :hög grad försvårat Därig1eill:om hlir OOt hl. a.. omöljligt att ut-
4542: bildmimgBa•rbetet :på SJv~nskt hå.ll ooh sär- sända en studiliecirk!elins:trulktör, ;yi,l1ket roore
4543: sk]lt har bildniug,sverksa:mlheten il:l'land de nödvän:dilig1t, artt emältta mldmingsutskottets
4544: &veniSika ar~ta.rna lidit därav. För att Slå sek:reteril!re .för ned1ag;t arbete samt även att
4545: vi:tt möjl:igt råda. bot IJ:l.ärpå ombil.dades det utgiva ibehöv•l[ga studieprogra:m för cirklar-
4546: 1'9117 tillsatta ,Studtiecirklarnas Centmlut- nM a;nbete.
4547: skott" rhöstem 1912i1 t:i:H ,Finlands Svenska På gmn:d a v ovanstålende anhåller under-
4548: Arbetareförbunds Bildruingsuiiskott' med tooknad,
4549: öhde beifogen(h,eter samt med ett utvidga.t att Rik"Bdagen viZle i 1923 års bud-
4550: progra;m, .som omfa:ttar det f·ria bildnings- get för Finlands Svenska Arbetare-
4551: arbetets a,l'la g.renar. B.il:<lnå:nmsll!tSikot.tet förbunds Bildningsutskott upptaga
4552: engageraode samma. :hös:t för en måln3Jds trid ett anslag om tiotusen (10,000) mark
4553: en s:tudiecirkeliinrst•ru[dör med det resultat, för understödjande av sagda ut"Skotts
4554: att inom ·de if.les:t.a. a.v :honom hesökta aroo- bildningsverksamhet bland de svensk-
4555: ta.rfören~nga.r oc:h ungdomsk1ubbar :Situdie- talande arbetarna i Finland. · ·
4556:
4557:
4558:
4559:
4560: Karl H. Wiik.
4561: 109
4562:
4563: Il,35. - Anom. ehd. :N :o 30.
4564: Suomennos.
4565:
4566:
4567:
4568:
4569: W:irik: Määrärahan myöntiifmis,elstä Suomen ruotsalaisen työ-
4570: väenliiton sivi-Stysvaliokunnan koonattmmiseksi.
4571:
4572:
4573: E d u s k u n n a ll e.
4574:
4575: Koko 2r2-vuotis-en olemassa1olonsa. a.jra1n on Kuluvana vuonna. on sivisty,sv;aliokunrha
4576: Finlarudis !Svenska Mbet.areför:bund (Suomen ruotsalaiselta l uenrtotoimistolta (Svenska
4577: ruotsa.l,ainen työvoonliitto) ha:rjoittanut Börelä:sningS1by11ån) k~ytettävi&si salllJIDil-
4578: myös sivistystoimintaa ruotsalaisen työväen- la:an,. kansantaj.uistietoollisen Juentotoimin-
4579: luo:Jra,n keskuudessa.. Sitä tehden se on m. m. nan ,oorjOtittamilseen myönnetyillä valtion-
4580: juLkaisseet useita teoks:iar, järjestämyt kan- va.roill.BI pannut t.oimeen esitel~mäkursseja
4581: sarutaljuistitlteell:isiä esitelmäJkurs.seja ja maaseuduUa.
4582: muod<ostanut opintokerhoja. Ttilidäksoon E·nemmän kuin mikäiän muu vaikeuttaa
4583: viimeksimainittujen toiminnan telhok:kara.m- sivistysvaliokunnan t,yötä omain v.a.rain
4584: rmaksi se jäJrjesti syyskuussa ·lin9, kurssin puute, mistä johtuu, että va.l.iokunnan on
4585: opinnonjohtaja.in kouluttam~sta. varten ja jä,rjestötyössäämr turvautuminen y;ksinomruan
4586: julkaisi samana vuonna: ,opintokel'lhokäsi- va!paaehtroisiin, pallmttomirin voimiin. Niin
4587: kirjan". Vuoden 119119 jälkeen maaSISa. tun- ollen käy m. m. m!alhCLottomaksi läihettä.ä
4588: tuvasti huonontuneet taloudelliset olot ovat liikkeelle opintokerhoneuvojaa, niinkuin
4589: kuiten1kin ruotsalaliseHa tarholla. vaikeutta- tarvitsisi, korvata sivistysvaliokunnan sih-
4590: n-eet sivistystyötä ja: eritoten on ruotsalais- teerin suorittamaa työtä ja julkaista tar-
4591: t-en työläåsten keskuudressa te:hty sivistys- peellisia opinto-ohjelmia kerhojen työtä
4592: työ käJrsinyt S!iitä. Mikäli malhdollista, tä- varten.
4593: mäm as·:iaintilan pa.rantamiseksi muodostet- Y·Häolevan nojallia, anoo allekirjoittanut,
4594: tiin vuonna, 1:9,17 asetettu .,Opintokerhojen
4595: 1\:eskusva.liokunta" syksyUä 192~1 ,Suomen että Eduskunta tahtoisi ottaa 1923
4596: ruotsalaisen työväenliiton .sivistysvaliokun- vuoden tulo- ja menoa.rvioon Suomen
4597: naksi", jolle annettiin lisää toimivaltaa ja Rwotsalaisen Työväenliiton Siv·istys-
4598: laajempi dh,jelma, joka käsittää vapaan si- valiokuntaa (Finlands Svenska
4599: vistySit,y,ön kruikkil hia,arat. Sivistysvaliokunta Arbeta;reförbunds Bildningsutskott)
4600: otti .sam,a,na .syk:synäi .pallvelukseensa kuu- varten kymmenentuhannen (10,000)
4601: kauden ajruksi opinioJrel'lhonel:wojan, mistä markan suuruisen määrärahan sano-
4602: oli se tulos, että useimmissru työväenyihdis- tun valiokunnan sivistystoiminnan
4603: tyksissä j,a nuorisoseuroissa, missä hän kävi, kann(J),ttamisek!Si Suomen ruotsia-
4604: opintokroilioja to.Siiarankin saatiin syntymään. puhuvain työläisten keskuudessa.
4605:
4606: II.e1sinrgissä, 2:1 päivä:nä syyskuuta 1:9>22.
4607:
4608: Karl H. Wii!k.
4609: 110
4610:
4611: II,sa. - Anom. ehd. N :o 31.
4612:
4613:
4614:
4615:
4616: Ampuja y. m.: Määrärahan myöntämisestä Työväen Sivis-
4617: tysliitolle työväen opetuslaitoksen perustamista varten.
4618:
4619:
4620:
4621:
4622: ffivi,SityksenJ !kalirpuu t:yöväeSIOOn kesikuu- pääiSityräämi voisivat meoostlyik:seJ!liJSielsti har-
4623: dessru esiintyy nwkyääru emm]SJtä 'V'OimaJr- joittara itse-IOpi,ntoja ookä saaiV'llttaisitvat tai-
4624: kaampa.nar. Ne laitokset, jotka t!ä'lläJ tarvetta don O!hjatar Q\I)Mopfuit.y·ötä. Laåt<Jiksen
4625: tyydyttäViat, ovat opintohaluis,ten lukumää- opinto-ohj.elman on mainrittu Liitto suuruni-
4626: rMLDI katso~n alivain :riittämättömät. V arrsiln teHrut jä:de~Si~Jettäivälksi v.altio!l kailltSanop~sto
4627: poltiJM"a on ooHaiJsoo 1ai1Jo.ksen ta~e, joSSia. lmmm~e~aJil laratiJmaiilJ :kaDJsamiOpisiJojen op~nrbo
4628: työllä.iJs.nUJOriso v.ornsi sarada perlliSibeemsem- ohjelma,n yhtei.skunnaHisen l:imjan muikai-
4629: pa,a opetrusta ihumalnistisissa, yhteiskun- rseksi.
4630: 111al11silsisa jrru t:allowsop~llisrussru tieteiJssä. Tällilaisen opintolairtoksen p'e'rustaminen
4631: Maalssarm!Ine ilos1mi on Iukuis]a, krun.sa,nropi:s- on lmittrenili:mt yhvoinoo.iooru y;ksit:yisteru työ-
4632: tojru, jotka opi,n.tajäJrjestelyniSä pu:o:le!Sta jos- lä:irsten t,ai t\Yövåenrjärjestöjen' varoililla,, jo-
4633: sailcimi mräJärin VI3JstaaNat tätä ta['vem, mutta te!l yhte~silmilJI1Jaiil tlaihol1!ru oHsi s]t~ tuett.a,va.
4634: n:ii:deru opiruto-.ohjelma ~,a, enneru kaikkea Edellä; esit,etiyn perusteella, esitämme:
4635: nliilssäi vra:Llii!Jsev.a' hemki estää cy~ölä·isruuori
4636: soa ruiitssä: opislkel,emlars:tar. että Eduskunta valtion tulo- ja
4637: fryöiViiJenr SiviJstys'Liit.to on jo v;uoden menosääntöön vuotta • 1923 varten
4638: rujan .suunnitellut erityisen, 'kansanopiston päättäisi ottaa 300,000 markan suu-
4639: t3!pa,an järdestetyru työväen op,etuslalirtoben ruisen määrärahan Työväen Sivis-
4640: perustamista, joss1a t!yöläisnuori1s·o yhden tysliitolle kansanopistojen tapaan
4641: ta.1vikauden opiskelulla vms1 saarvut'taia järjestetyn työväen opetuslaitoksen
4642: vankalu tietopuoliJsen1 pohjarlli yhfu]skulllilJa,l- perusta.mista varten.
4643: låJsi-ssa ~kysymykrsissä, jocbiJa, he opistO'srba
4644:
4645: Helrsinrgissä:, syy,skuun: 21 p :nä 1922.
4646:
4647:
4648: :M"iikko Ampuja. 0. Reinikainen.
4649: 111
4650:
4651: II.••. - Pet. försl. N:o 3~.
4652:
4653:
4654:
4655:
4656: Es1Jl:ander m. fl.: Ang. beviljande av anslag åt Föreningett
4657: för Osterbottens historiska museum.
4658:
4659:
4660:
4661:
4662: Insa:mla.ndet ooh bev.ar:a,nd:et av h:Lstoriska: atlt dessa samlinga.r på ibästa sätt skOill!l
4663: ooh etnogra.fiska f1öremål .representera oett komma ·a:llmänheten till g,otdo ävensom un-;
4664: betyda.rnde nationellt in;tresse; d:et ~a,r i vårt da.mka.gas ,dJe fairor och va,nskl]glwtm, som
4665: land tiHgodosetts ej allenast genom statens,· äro ·fiörknippadre med privarta elleT ·proviso.-,
4666: hela landiet omfa,tta.nde samlingar, uta,n har risika frörva,ringsstäillen. I sådia.nt s.yft.e ha:r.
4667: även givit upphov åt museer för olika ;pro-· en byg,gnardisfond av något mer än en mil-,
4668: vinser el'ler j:ämväl eruskilda by~der. jon ma.nk :hopbra,gts, och ha:r därjämte, soe-
4669: I Öst,erboUen har dJetta kulturaxbete se-· da.n Wa.sa sua,d för ändamålet upplåtit tomt-.
4670: da,n .mer än ett fjärdedel:s .sekel up·phurits a:v pl•ats, tävling utlysts om ritninga!r till
4671: ,Föreningen föx Ö.sterbottoeus historiska mu-· hYJg1gnadien.. Emell€rlid ha·r förebaget beräk-
4672: seum" i Wasa. Denna medborgerliga sam-· nat.s d,rag.a en kostnad av omkring två mil-.
4673: maiLSlutnillig, .viltken atllenast ruv W a,sa stad jooor marl>:.
4674: få,tt mottaga. undierstöd, hax a11a.redan åsta,dJ-· Ull'(lertecknarde vilja härmed vördsa:mt,
4675: kDIDJlnit. en samling a:v omkring 5,0010 hemställa hurusom detta a,v en va.ken
4676: nummer. Härförutom ha.r emeUertid en en-· fosterläll!dsk a:Hmäll!anda påbörjadie, för kä,lJJ-;
4677: .skild mans forskmi.ng1s- och samlarnit från; nedomen om hoeb landets kultur och histo-,
4678: samma tkuiturområdie hopbrakt en icke hlo·t·t rira värsoeui:'liga: företarg fbor<1e ocksrå av sta-
4679: enligt landiets förhållanden utomord€ntligt ten undlerstödias, så att int01m nä:r:ma.st-e tid
4680: rik, utan ±lör vilket stamhäUe srom häls~ :i:nusreet ~kundoe :fär<1ig1bygga.s. Ett sådant un-.
4681: ytterst värdiefuTl ska;tt a:v histor.iska. O'ch derst:ö:d måste a.nses vma ej Mott i och för.
4682: konstföremål. Det torde ä:ven vara j:älmfö~ sig väJl gnmda.t, utan även natiUrligt och,
4683: relsevis allmänt k.änt att dienna samling äl'\ billilgt vidr ta.nke på jämfö:rliga under.stöd,
4684: 1
4685:
4686:
4687:
4688: a1vsedd att öv·erlämna,s åt €tt blivandie mu-' som sta:ten givit museiföretag i an1dra. delar,
4689: seum för Österbot,tens folk. Enär den avt av landoet, exempelvis genom upplåta.ndle for:
4690: föreningen egdia samlingen huvudsakligen ändamålet av utrymme i !historiska: bygg~
4691: bes1Jår a1v ra.llmogeslöjd, medta,lJJ ·dien sell!are nader.
4692: förnämliga:st i.hänför sig t]ll ståndsrpersons-; lc'ke mins·t skulle st,a±ell!s understöd åt
4693: klassen, komple:ttera die va.rand!ra på ett härrifråga,va.rande företag innehära. •ell! rätt-,
4694: 1yck1igt ,sätt och utgöra t.illsa:mma:oo ett vis gärd arv erkämrnandie åt eu Tandrsdd, vil-,
4695: re.presentativt museibesilånd. lien undier framfarrna ·d:a,gar, sråv.äJl i 'längst
4696: ,F·örenill!gen för Österbottens historiSJka, förflutna som a:lltjämt nämligganrdre tider
4697: museum" hrur 1även inrriktart si:n strävan ~~~ sikänkt landet verksamma, fost-erlands-,
4698: åstadkom:ma.ntdret a v en musei'by.ggnard för, älskande med:borga.re, av viJk,as verk och
4699: 112 II,a7. - Pohjanmaan lhistori.alllinen mnseo.
4700:
4701: ~ärning ·«let nuvararuoo sa;mhä:llcl velat slag om 500,00 mark åt Färeningen
4702: saiill.b ooh beva,ra må.nruet. för Osterbo.ttens historiska musewm
4703: Vi hemstä:lla förty, såsom bidmg till uppförandet i W usa.
4704: stad av en museibyggnad.
4705: att R~ksdagen måtte besluta i.
4706: budgeten för år 1923 upptaga ett an·.
4707:
4708: Helsingfors, (lien 19 &eptember 119212.
4709:
4710:
4711: Ernst Estlander. Oskar Jeppson.
4712: Johannes Bengs. Levi Jern.
4713: Edv. Helenelund. K. V. Åkerblom.
4714: Oeorg Sc.hauman. J. Im. Bäck.
4715: 113
4716:
4717: ]],a7. - Anom. ehd. N:o 32. Suomennos.
4718:
4719:
4720:
4721:
4722: Estlander y. m.: Määrärahan myöntämisestä Föreningen
4723: för Osterbottens historiska museum-nimiselle yhdistyk-
4724: selle.
4725:
4726:
4727:
4728: .
4729: Ed u s ~ u n1n alle .
4730:
4731: Hi>storiaillisten ja Umnsatiet.eellis'ten esi- museum" on .myö,s suunna,nn:ut .pyrkimyk-
4732: neiden ikeräärrnisellä ja sämyttäJmis•ellä on sensä muse.orakennUJksen ai.ikaansaantiin,
4733: .melkoinen Jransa!llimen ·,tärkeys; sitä ei ole jotta nämä, lkokoelma:t parhaalla ,tavalla tu-
4734: meidän maassamme valvottu ainoastaan lisivat y!J.eisön hyväksi ja myös ,turvaan
4735: va,Hion, 1koko maa•n ikä.si t:tä villä :kOikoelmi.l- niil:täi vaa,ro~Ha ja eyävalkaisnnlk:sil.ta, joiden
4736: la, vaan •se on <sym11yttänyrt maakuntamu- alai1sina ne y1ksityis:Ussä tai tilapäisissä .säi-
4737: seoita ja .myös erityisiä pailka1lirsmuseoita. lytyspailkoi<ssra ovat. Siinä tarllwituksessa
4738: •PohjanmaaHa on tätä sivis<tystyMä yli on ikeräJtty alUJn ,toiselle miljoonalle nou.seva
4739: m~ljännesvuosisarda,n suorittanwt ,,Förenin- ra,kennuSirahas'to ja sen ohessa on, sitten-
4740: gen för ÖsteJ'bo·t·tens ,historislka :mu:seum" kuin Vaasan araupunlki on tarkoitusta. var-
4741: (Polhj.anmaan lhi•srtor:iallisren .museon hy.väiksi ten luovuttanut t.ontt.ipailkan, ju:li,ste.H,u kil-
4742: toilmi.va mulseo,) Vaasassa. T·älmä ikansalais· pailu :ralkennu•spiiruS'tUJsten ha.nkkimiseksi.
4743: ten yMymä, ddka on saanut vastaa,nottaa Yrityksen on kuitenkin la,skett.u :tulevan
4744: avustusta vain Vaasan kau,pungilta, ·on jo malksamaan noin k.aksirrniljoonaa ma·rlclma.
4745: ,saanut ailkaa'n noin ,5,000 numeroa käsittä- Alle'k,:Erjoi<ilta.neet tahtovat täJten IJmnn·i-
4746: vän :koikoellma·n. :Siitäpait,sri on yiksityisen oit,tavasii esitiJää, 'kuinlka, ;tätä val veu'tuneen
4747: :miehen tutikilmus- ja keräysuu:tteruus ·Sa- isänma:al1isen yleiSihengen al!kuun,panema.a,
4748: malta sivistysalueelta koonnut ·ei vain maan kdko maan sivisi,Y'ksen ja; !historian tunte-
4749: ·olojen mukaan erinomairsen ri1kasta, vaa:n mukselle olennaisen merkityksellistä yri-
4750: myös mille yhte:iskunnal'le tahansa perin tystä valtion pitäisi tukea, niin että museo
4751: arvoik!kaa'n aall'teen hi<sto,riallisia ja taide- voitaisi<in 'raike·n:taa lä:hia]kana valmiiksi.
4752: esirneitä. Lienee myö,s venraten yleises·ti Tällaitsta: kannatusta tä;ytyy pitää ei vain
4753: tunnettua, e•Wi tämä rkdlwelima on aiot.t.u sinänsä hyvin aiheellilsena, vaan myö's luon-
4754: iluovult~ta•a ,va<S'tali:s·elle Pdhjammaan !kansan nolii,sena ja lkO:h'tuulrlisena, lkun muistaa nii-
4755: •.museolle. IKoslka. yihdist.yksen omi,stama ko- tä tähän veDratttav:i·a a.vustuk<sia, dotka val-
4756: koelma käisittäJä, rpäiäa1s:ia!llise.sti rahvaan iko- tio on antanut museohankkeille muissa
4757: t:itetollisuust:öitä, mu:t,ta jä1lkimmä<inen :koh- osissa maa:ta, esim.er:kiik'sil luovurttamalrra
4758: rdiS'tuu etupäässä sä,ä:tyiärrsluoik'kaan, tä;y- tarkoi•tUJffta vall'ten tilaa historialli!sista: ra
4759: deUJ'täväit ne to.isiaan onnelli<S'ella tavalla ja kennuiiDsista.
4760: muodosta,vat yhtenä edustava•n .museoaineis- Vähimmän ei se kannatus, jonka valtio
4761: .ton. kyseessäolevalle yritykselle myöntäisi, mer-
4762: ,Föreuin,gen för Ost.e.rbottens histori•ska kitsisi oikeudenmukaista tunnustusta niille
4763:
4764: 15
4765: 114: li,37. - Pohjanmaan historiallinen museo.
4766:
4767: paikkakunnille, jotka ova,t menneinä päi- että Eduskunta päättäisi ottaa·
4768: vinä, sekä wmmoin sitt-en häipyneinä että 1923 vuoden tulo- ja menoarvioon
4769: vielä läheisimä aikoi11a, lahjoit'ta.neet maaale 500,000 markan suuruisen määrära-
4770: toimeliaita, isänmaata,rakastavia kansalai- han Föreningen för Osterbottens
4771: sia, joiden teoistw ja: toimista nykyinen yh- historiska mttseum-nimiselle yhdis-
4772: teiskunta on halunnut koota ja säilyttää tykselle avustuksena museoraken-
4773: muiston. nuksen rakentamiseksi Vaasan kau-
4774: Esitämme niinmuodoin, punkiin.
4775:
4776: Helsi:ngi:s'sä, 19 p :nä syyskuuta 19122.
4777:
4778:
4779: Ernst 'Estlander. Oskar J eppson.
4780: Johannes Bengs. Levi Jern.
4781: Edv. Helenelund. K. V. Åkerblom.
4782: Georg Schauman. J. Im. Bäck.
4783: 115
4784:
4785: Il,&s. - Pet. försl. N :o 33.
4786:
4787:
4788:
4789:
4790: Anderson m. fl.: Ang. beviljande av anslag för restaure-
4791: ring av A bo domkyrka.
4792:
4793:
4794: T i ll F i ,ru 1 a ii.li d s R iJ k sr d a g.
4795:
4796: iLämge, allttför l:äm'ge har Åbo domkyrka, sa:tiJe regerin~g,en den 31 oktober 1894 en
4797: vårt la'nids iclke fblott mest a,nmärknings- :Wommit:OO fiör uppgöraOC!Ide <llV et.t projekt
4798: värda nch värdiga fornminn€ uban: på för reruovartiJ01n i hel~ar dess rv,idd av kyrlra.n
4799: sa:mJma gårug räwmr vårt folks dyvbara:ste, ooh deu 18 mars 1'896 .öVJerlämn:ad3 ,[enna
4800: sekelgallllla; kulturminlll18JlllS helged'om t.ill kommitrtl8 ti!ll neg"lerri~ngen siltt betänlkalllde, i
4801: följd av ibrist på :rn.edel och vård }ä;mnrats :viliket deru framsrtäUde, utorm siilll åsikt om
4802: rutt förfalllta ,tiH det sorgl~ga tillstårud, som kyrkarns ibyggna1dsöde!ll, och de ormrstä:ndig.
4803: dei sju:n1kande golvet, rue <tJv rök ooli sot heter, viilika ~n!Verka,t på desamma, ä:vren et:::
4804: svärt.a~de mura~rua ooh ,d.en med hela kyr- utförligu projekt för domkyrk.anrs rernovra-
4805: kruoo fö11störelse v.iJl'IDen S!Vurud sorm hel,st ho- t]on jäJ:nte detrsamma belyrsa:n,d<e rit.nin1gar
4806: taooe, ·omöjliga uppvär:mnj,rugsinlrättnin:gen och kost.n,adsfönsla.g. Sooan drettat p,.,oj(•kt
4807: i detta nu uppvisra.. Då det frigjorda ,bHvirt ibedömb p>å olika. Mll och regeri,nrgren
4808: finska folkets hederskänsla rknappasrt mera till följd av dessru fbedömamdoo och de i.
4809: t:hl~åter .artlt OOS!S forntid!s värd.i,gaste min- i fö11enrin:g med dem f11amställda ändrinrgs-
4810: nesmäidm, des's dyr;bara,ste na>tionaUu~lge försrla.gen i tSkrivel~ a:v den 5 april 1900
4811: dom, för varrs lbeV'arrra:Illde Fi:rJila,nds regerinrg infordralt komm:Ltrt,ens förklrarinrg, a;V'gav
4812: · är ,allJSrvarig, läingre frörbEr i ett såJdarnrt till- kommitt:erm,. eftrer •aitt h.a>'va, gjort Elilll rersa> till
4813: stånld, få vi för Finla1nrus Riksdag vörd- Östersjölänrdrerna,, ett ny:Ut utlåtamide, viliket
4814: sruill!lllla:srt fömslå att silartS!makten, måtte läimnarde:s til1 regerimgern1 den 11 a,pril 1901.
4815: Marga ·sig befrämjaillldet oc,h be,tryggandert I itett1a ut,lråta:nrite :vidfbHr kommit.ten i hu-
4816: av frugaJl! ·Om reno:vatioJl! av Aho do:mkyrka vudlsaik ,sin tirdigare ståndpunikt, men äm-
4817: och få vi med a:nledruiJng häm,v fra:mhålla dra,r sirtt försla:g r ·särJskilda. derta:ljer och
4818: följa:nrde: fra1mlägger åmryo sitri:. poojekt. försertt rned i
4819: Det ~bristfälliga srkirck, i vi:lrket Åbo dom- gips utf.örda· ut,kast och ett de:taljeralt. kost-
4820: kyrilmr eftrer denr s1Jom hrrum1ern 1827 och naidlsför.sl·ag.
4821: oon därav :Dö,rons:arkafd.e förstörelrsen rakade, !Bå denalJa st:åndpunkt förblrev sedatn sa-
4822: haJr redailll för liå.nrg tid rti11Jbailr:a .väckt frå- ken en lamrg tid frarnåt hll dess regeriilllgen,
4823: garn om kyrkws grllillrdliga reruo:vation. t~ll följd rav art:Jt eri' del! teckenr .på ett, be-
4824: Efter det på 1'8r60~taJl~ert en1 enskild org"lani- täniklig;t f,örfaJI rvisa:!J sig i dormkyrkarn·, i
4825: sation 'hade alt'fbeilet för s:ailoon, vrlik>eilll ! ~k slutet av år 1r9,1r7 tHlrsai!Jt,e en treman:na-
4826: väL riikilart siJn verk!samlhert huvudsa;kligast kammit.te f,ör a,nJsrbälla~rude arv en aUsidig un-
4827: på återställan:a:et av :kyrlmtn's enslki1dhe:ter dersökn~ng av ruomrkyrkam ooh ha.r denmra
4828: i ertrt rueraiS värde motsvaraJnJde sikick. till- urudersökn~nrg, - vhlken', såsom ur de be-
4829: 116 II,ss. - 'rurun tuomiokirkon kuntoonsaattaminen.
4830:
4831: rätt.e>lser, a.ngåJend·e swn verks,amhet kom- den fortfan:n:d:e hefinm:or sig i ett lika hrist-
4832: mitt.een uruder de f,örflutna. åren avgivit, till fäJLE,gt, snara1re <år för år allt. mer förfaHet
4833: regerin;gen och vilka ä ven varit puibhoorwde odh ne·dsotat ,sa:m't ä:ven wnnars :o.m otiHräe.k-
4834: i :tid,ningalr:na. tord·e fralmgå, försiggått hu- lig v1ård v~t.tnamde ti11s~åm'd hnl1idra. år efter
4835: vudsaikEgrust åren 191210, 1912'1 och f·ortfa.ran- olyckan, i s:ynnerhet sBd:an vårt lamd råkat
4836: de under inneva•rarude år, fått en i ett anlllart: J)<oktlimt läge. Om man1 tager
4837: lova1nde börja.n. M€n de medlel: år i betrakta.nd·e att kyrk.a:n roke aUemmst på
4838: 1!9~210 €ndast några tusen, å•r 1·9;21 om- gi"IUillid a:v sin ])larils blial:nd Vlåra. kyrk•or, utam
4839: kring 1t00,000 mark, allt priva:ta. :medel äv·ern Slom ett kulimrarv fr:ån förgåm•gna: år-
4840: detta. år 13·0,·000 m~a:rk, vara.v regeT1ingen hnmdraden' och som et:t hilst.or,iskt och arki-
4841: hevilja:t 60,000 •o•ch atv Billiskilda don1erarts tektonislkt minrresmär'ke iir fmastående på
4842: 70,000. - havat var.rt och hota i sy.nruerhet samJma: gån1g CLen. är viktig o:ch dynbar för
4843: artt bhva fuU1okm1ligt otillräJckliga. för ett 1<1ordi~.s'k v;e~·el1isk!alp, är de:s:s hevalrmnCLe, i des1s
4844: så S!t•oJ.'Is,laget f.öreta;g, s.om ~fråg~ruva;ra.nde är, väirde :mro.ts.vm:a:nde ski·ck vår oundgä,ngliga
4845: då deru enskil.da off.ervilligheten i d:e nu va- plikt.
4846: rande ekonomiskt. svåra• tiderna a:v.starmar. Frålg,an. om Åbo domkyr:kas renovation
4847: :Till földd av at.t: aUa. des•sa1 ors·aiker, vilka må'ste dä:r.för på grund av ound:viikJlti'ghetellls
4848: -latmsllå aribet.et, äro I"låJdrulllde, ha:r domkyr- kmv ålllyo up,pt:a~gals på daigortdmci;ng~en. Härr-
4849: 'kamts bel8Jgeruhet :im~a1unda förhättrats. med är ~cke sngt a,tt 1~1å;~ot av d:e för:sla.g,
4850: Tvärtom. Förutom a.tt eLe efte·r hran1d.e,n som tbö:rlja·:n,dJe friå1n1 WO!l harva v~l·att. borde
4851: så:so;m ha,l•vfärdiga. M:mn~a1de de:ta1ljer.na fort- såsom slåCLainlt :kom!ma; t:i.Jil förve.:rkliga•nde.
4852: falrru:nlrue vän1t1a, plå Hi:n koiiliPlett.eri•ng :så t. Ko.mmilt.t;eem från 1894 föl1jd:e vis.serligen
4853: ex. finnes golv i orCLets eg.e:ntli•ga hemär- den grurruds·altsen' atrt ikyr:ka,n. å. den komma!lll-
4854: kelse 'fmda•st p'å g~ångarntal; sö:ntdriga p•or.ta- de mnovati:m1:e11: .skul1e än,dms o1ch t.illlbyg-
4855: ler, f•ön1stmns, pela,rna.s: ooh v;alvellls pl'ofi- ga's så Jit;et .solffi möjlig.t, men förmodl]gem
4856: Ier åro gömda i tkaHllhruk, eement eller skuUe n1u:tide·n icke go&käm!na ens alla de
4857: täickam:de ol j.efärg, för a.tt irck.e bla. om
4858: 1
4859: förä!llldr~:nig1a'r 01cih nybygg:ntruder, vilka. prro-
4860: a'll'dra de1Jailjer, - ha1va1 t:iden oeh a;n•Viämld- grammet '{lå up.ptog. .Svårt skuHe äiVen• a:n-
4861: n]ll!gen f.örortsailmt n1ya: 'brrusrt:er, t. o. m. di- ska'ffand!et a:v medel för så stora arheten
4862: rekt fama, för kynkan,s .be\11rura:111de. Srud:mn för~ef·alla,, v~l1ka un1ruer de da rådamde pri,sen ·
4863: faxa hOitrur i syn;n~rhet frtåm. kyrkans ·full- fömföUo ligg.a. iruorm mö:jlighet.en1s gränser.
4864: 1mmligt odngli:ga ka!mJi,niu'ppvä;ranruiTIIg, vii- För !lliär,va,ranid'e skulle sälke:rt: för det, S'Om
4865: kelli i1ek·e ens g18l110!m mpa!fation kam. f.å:s i år 1'9'01 kunn1aJt ultiförats frör 87 5,000 ma•rtk,
4866: WlliVIäillld halft iSiki!cik.
4867: 1
4868: ~cke ~n1s en summa. om 10 mHjoner :riäJcik:a
4869: 1Öd1slirg och övergi1Ven1 kva~rstud domkyr- till. Men om ma:n: ~nsrkrämliller sig tiH a;t<t
4870: kaml ,eft:er de I"epalratjlonter., SIOim em:lrust- ibe- tiill en börja:ru repa.rera, oeh k!omplett•era, v.a,d
4871: röra1nde de svåra1ste av storib!1runden föror- t~di1ga:re läJmnrait:s: ibri,s:tfä:ll:igt: o1ch h'al:vfär-
4872: .salkaJde ,s:k,atdornla v.erms:iläilldes niågra: och digt, rut1t 'k·omiHerverai och 'bringa i da:gen
4873: tjugu år eft.er Fill'ska kniget och ä'Vleill' an~ ~årrgna. ål'hUJn1dradens ·ko·nst•ru:kt~oner och
4874: n1a.I"s urude:r svåra· f.örha11amJden, s1a;mt iiJJär- prJildna~ruer siå .vi,trt:: de lb81V1Wl'a1Js :så vä1l a1t.t
4875: mrust elllda1st :a1vsågo at.t. ån:yo göra' kyrka;n an1g1åerude ·deras. :J.stålnrusläJtrt,arud·e i!cke niågot
4876: a:n1väm:dibar. Mten om .a,ennru r·edan1 i srudant .tviv;e1 uippstiår, at:t uppv.ärmningen och be-
4877: tillstånd avspeglalde fattigdmn och bris:L l.ys•l111ngem böflja, mo:t1sV!a:ra S':i!bt ä,nda~mlål och
4878: vi!Jka. ·ell' imruerl:i.g strä:va1n: att åt:er.stä!Ua, delt domky.rma ns. värdighe.t :samt artt dtessa och
4879: 1
4880:
4881:
4882: dyrtbarru arVlet r tiilig.are sk~ck iome för- a;nldm •()IU'llldlgänlgli1gru a;rthetem! utföra.s moo
4883: m:ådlde övervinn,a, &å är det oförkllarligt a:tt ia•kt:tru~ande av domkyflk'aill!S byggnald,Sihi,s-
4884: II,38. - Anderson, y. m. 117
4885:
4886: toria1s utred'll1in1g ä ven på. .så sä:tt., att de karllls r•ern1ova1t'ion, emeda.ru nK:id:vändighebmJ a,v
4887: •s:kildal peri10denn:a i kyrllmrns ibyggnwdshi•s- en stor, 'kiarnrske .s1tömta, drelen a'v arflhet~ena
4888: t.oriskw utv,eckErnlg, siå IV.~tt· möjli1g.t: ä:r, äv·en frarmgår :f:iör,st Uinder CLert re•lliOVlart:Uon·en på-
4889: kunm1a ilalktt:a1ga1s i själva dlen renoverade går, är e>nligt vtår. menitng det enda möjliga
4890: byggnad:en, så t10rdie maln ko.mma• till d1en tilhälga~å.endet för artJt få re:pralrationerrua
4891: omfa:trtnårn~g· a.v .fleiDIOVa!tinn:, clär ingen yt,ter- tili stånd det, att RiksCLagem1 ÖVierlänmar åt
4892: ligare .~nskränikn:i!ng är möjLig och viil;ken regeri:n1g1eru ut,föralnldert a•v a["ibetert och arpp-
4893: mamr srkullle .tr.o ·bonde M1'a a<llia tider.s be- r.oxitm:altivdJ .wmv::iJsa•r 'me>del härfö.r. Enligt
4894: döma,nld€. Det är iiCke vår a•vsi!kt .att här v>ard os1s äir heka111t om dormkyrka'niS 111Uvar
4895: bönja, deia:lje:ra:t prercisera ett progra:m för ra.ILd:e tiHs~tiårnd, 'omfa:t:tn!i·lllgeru arv rern.ova:tiio-
4896: r·eparation,sa.rbet•ena: i kyrka:n; farstställan- n>e.n; och de erfar>emih.et.er, vililm d·e prar sista
4897: det a1v CLe>ts.a:mma li:k,wm rsd•äl.va. utföra:nde:t åren vrum>mits t. ex. gernlom fralllllskalffa·nde
4898: a!V a!I'ibetet mlå vaTa negeringe.ns omls1org. ooh koi!Ise•rvering a.v mede!lti:da· ka,]lklll'åJ,nin-
4899: Rär är ·CLet n1og art:rl: falsilst;ä.Jlla a;tt mede:l ä.ro gaw, synes oss atmimrstome 3,000,000 fimska
4900: nröd.viämrd:iga, vilillka. Riksdalgen äger amiVisa marrlk i di!s>positoiiomrsmerdel va•rar för ända.-
4901: för artt a1v r·egerinlgem. anvämidlaiS för detta mål~t oUJnd~änrgliga.
4902: änirna'mlåJl'. lBå rgrund aiv CLet ovarn:am,förCLa tilliåta s1ig
4903: Vå'r doilllikyrlka omnämnes, såvitt vi h.a.v·a Ul]derbecknad·e a~t:t fönes.J:å a,tt, Riksdagem
4904: os:s ibeka1mt, för f•örstf:,a, giång"~en i hist10rirsika skuElie be,slut~a:
4905: käillor lår 1'2\219. }\tfalll ha:r s•käcl a,trt; föru.t-
4906: sM:ta a:t1t >byggnaCLsmrlbet>ema. på kyrka1n på- 1) att anvisa till Regeringens för-
4907: ibörjaits v:ild d·emna tid, emeCLam1 kyrk.an. 1,edan fogande 3,000,000 finska mark i di-
4908: på 112·50-iilalret: om:nJämn,es såsom a!nfViä;nd för spositionsmedel för återställanle av
4909: gudlstjä:nst. 'Efter sju år blir den gålunda Åbo domkyrka i ett dcss betydelse
4910: 700 år ga:m.ma1l, vi:lrken hä;mdeilise man. ,krnarp- motsvarande skick sålttnda att i 1.923
4911: p:rust kam unid'8rl!å1Ja a,t,t högtidhghålJa på års statsförslag upptages för detta
4912: mtgot sätt. Det vore ot,vivda.!ldigt eru rs:kam. ändamål 3,000,000 finska mark att
4913: om d:en111a. fest skuHe äiga ru'm medam ikyr- såsom arbetsanslag användas under
4914: ka.n än111u är i eH .sådarut .skick sorm det, å1· 1923 och de två därpå följande
4915: va,ri den f.ör ruälrVlaJr:amle befinrnrer sig. Det åren; samt
4916: fin11001s slåJliUJnJda. 'fl>8m o:r<satker för 8itt sky111d- 2) att åt Regeringen ~tppdrages
4917: sallllt a!V,göramrde arv frlå;g,aJlll. Då vi allliSe' dci att utföra nämnda reparationsarbete
4918: omöj1]gt a~t;t, åsta,dlkomma. nlågort s>lags bin- och att skrida till alla de åtgärder,
4919: da~nde det:aJ~,erart tkost·111ad!Sförsla:g för kyr- vilka sakens förverkligande påkalla.
4920:
4921:
4922:
4923:
4924: Amos Anderson. Ooorg Schauman.
4925: S. WHh. Roos. M. E. KUilenius.
4926: Rafael C«jlliander. .Johannes Bengs.
4927: Julius Lindberg. Oskar J ep.pson.
4928: J..evi J.ern. K. V. Akerblom.
4929: Gun111ar Landtman. Gusilaf Mickels.
4930: Annie Furul]jelm. F. A. Sandblom.
4931: Heikki Renvall. Eino Tulenheimo.
4932: J. Im. Bäck.
4933: 118 II,38. - 'l'urun tuomiokirkon kuntoonsaattaminen.
4934:
4935:
4936:
4937:
4938: Suo me :ru Ed u s :kun n a' ll e.
4939:
4940: Ka:U!\'a.n, liia111 lmuvamJ on, Tumm..1;uo.mio- ha1llitukse1le mi,etimliJÖID,sä, jossa se esitti,
4941: iki~kko, mruammle mu:UruaiJSTaiken;nuksis1Ja, ei :par~t~slli k.rusirtystmn kirikon: rakenlll!UJsvarr'he:ilst;l
4942: va~n mertkittävin ja. atrvokkairu, vaa,n samalla ja niih~n :valiikutta1nei:sta ·a'sj,aJiihaa,rorsta..,
4943: myös 1koko :kamiS'almlme ka!Nisa;rvoi!sim:pi,e.n~ myö.s seik'kaperäisen .suunnitelman tuOillio-
4944: vuosiisartJa,i,s:ten kul t.tu urirrn'lli,s:boj~n ilmsikei sin kirkon uusimiseik,si sitä valarusevin.e :pi>inus-
4945: :py,hä.kmö va,roj,en ja· hoidol!l: :puutltees:sa jä- tuksineen j,a ku!StaiiliiTnslrusilre1m:Uruoon. Kun
4946: tetty raippeutiumista:run ra:piJ'ent:umalairu siiJhen täimä suuruni:tielima' oli sarrulllut eri trulroilta
4947: surkea,an tilaan, mitä sen \~a,ipu:va lattia, a~rvos:tehm :osaik;seen• ja ha:llitus näiden a:r-
4948: s.en savun j:a noerr peittämät muurit ja sen vo:srtelujen! ja 111i~den yhrbeyc1essä esi;bettyjen
4949: mi1nä hletikeniäJ tahalll:sa. :k,olko kirkolll: tuhoa muutosehdutustern joh,dlo;stw ·olii• kirrjellllliäJssä
4950: uhilma:va: ma1hdoton lämm:irtys1RJi\f;os tlänlä hu:htikwun 5 p :ttJä 11900 vatartimut komitealil
4951: he:t,kenäi todista::vat. Kun irts:enläii.syytemsä lausu:nrboa, an,tJoi komitte:a,, t'ehtyääu s~ä
4952: sa1a:vntt:amreea:1 Suomen: karrusa:n kull!nri,a:nltunbo enJnlem tuiJkimusmaltkaml Itämeren marrhiLn
4953: tuski,n eniäläc myön\tälllle,e memne:ilsyytensä a:r- wsia1ssa, uuden mietJ~nm,ön, jolm jätettii~n hrul-
4954: v·olk:lmimman muistomerkriu. ka~Jlisarvoisim lritubelle huhtikuun 11 p :nlä 1901. Twssä
4955: ma'DJ lmJlllsailE~&pyhM•tiörusä, jonika sä:il;ymå.- muetinmiÖS!säJ 'PYSYY komi:iJeru ;pä!ä:RJsia!ssa; en-
4956: sestä ja. ·kunnosta: Su·omen valtio on va.s- tisellä, ~ka:nna.Jla;an, mutta. muuHaar luonnolk-
4957: tnUJssa:, pir!Jemm1Htä jä'äNiän täihäin tiJoo11, sia:wn •eTi.nlä~,s~ssä yksiJtyiS1kohdilssa,, ja esit-
4958: :pyy,dJäimmJe rSuomem1 :Eduskunna1He: knnn,ioirt- tää jäUeoo suunn·itelmrunsa myös k·i::ps.iin
4959: ta:vimmin ~hdottara Tur,UJn tnomidkil'kon t·ehkyin!ä luonm:ok1Siina: sekä yksit.yilskohta~
4960: korja,a,miskysymylk:sen ott1amista va,1tio!Va,l- sill'la, krustalllm'US'aJrv.iroilla VJrurust,ettuna.
4961: lan' edistetrtä.välkisi ja: tuet'ta-v1aksi ja saamme Tl~iJl.le a;st:eelle asia sit•temlmin jäiikin :pi.t-
4962: si~Tiiä tau.-1witruikse!ssa kiihremmin esii,n:t.uoda käJks] ,aåJ]ma, kun~nes harUitus muutamien
4963: seura1arva1a. tuomiokirkossa esiin't:yneiclen a:rvel uttavan
4964: Se :puutterellilnen tila, johonka Turun tuo- ra<:p:peutumrise1n :mernkkien johdostra· :vuoden
4965: mi>oikiTkko j·o·ntui 1182·7 vuoden suur:pa1orn ja 19•17 l,o,pulla asetti kolmimWhisen komi-
4966: sen ~1:m,oittalllain hävm\Y'ksea1 jrulkeen, Olll jo 1Jeall1i tuo:m~oikirlkron> ·ka~rken~puolislta tutikri-
4967: ka:uvan si~teTh herättänyt kysymyksen ikir- musta 1Joim:i!t<tamaa.n, ja om tämä> tutlk:ilmus,
4968: lmmJ :peri>nipohijaå.,sesta uUrsimises'oa. Sen1 jäJl- kut~en komit,emn haUituk1selle vi:imre vn·osina
4969: keen kun jo 11860-!JJuvul'ta' Hiihtien :muuan anta:mi:srta jru sam,omailiehrd::ilssäkrn julikais-
4970: yksit.y.]nen, jrurj:estö oli toimli:mnt a1sian hy- tuilstlar to:iJmliilltaikertomuksista: lieTIJele selvin-
4971: v1iikslli, ko:hdi:siale1n, kuitenikim toillllimltansa nlyt, suoritertltuna päiäJrusiaJUi.srest.i v :na 19'20,
4972: etu:päJä;ssä rmruutaliDi,en ikirikolll eri:]mj,sosien 19,211 se!kä1 ec1eHoolll kul'uVain'a. vuomma,, saialtru
4973: a:rvons:a :muka:.i,seen kunto.on saamiseksi, lup.ruRJvra,am: a1vkuun. Mut:t:a: ne va,rat, v:rua
4974: asetti hal1litus 311 p:nä lokakuuta 18·94 ko- 1!9'20 vain muuta1ma1 :tuha.t, v. 192;1 noin
4975: mitean laa,tima·aln suunnitelma..a. kirkon 100,000 mk., ka1~1ki yksi!tyis~ä va·roja., tänä
4976: uudistamits.eksi moka hajundessaan ja maa- vuorullla 130,000 mik., jo.st.a haillit:uksen
4977: liskuun 18 p:nä H3916, jättikin tämä k'omitea my·öntämi:nlä 60·;000 sekä ~ks~tyisten l>ah-
4978: II,ss. - Anderson, y. m. 119
4979:
4980: joittamiJillw 7r0,000 .:rruk., ovd oUeet j.a var- tärkeä j·ru a;l'V'Oka1s, on; sen s•äåJI.y.tbäJmi'Ilen ar-
4981: simkiJill uhJ.ma!V,att: kä;)"dä yik,sityiJS,en uhrautu- V'OtaJa,n va,struarva.ssa' kunmiOISsa. V'älrtrl:.ämäiön
4982: vaiooude:n, n.ykyisiruä t!ll1oud:e1l:Usesr!Ji alhtaina Vle!VIol.Lrsuutemme.
4983: a1ikoma, cbyreih.tyessä, kokonaan riliittäimättö~ Turnm1 t'uomåoikirkon korj ruam>llskysymyk-
4984: miksi niin suurisuuntaiseen yrity.kseen kuin sen on. SlrLS' vtäd·ttämä'tJtömyyd:en pakosta1 jäil-
4985: ky!s~essäloleva: on. leen tulta1va ipäliväjäirjestyikseen,. Tällä ei
4986: 1Ka!iikkien näli!den .työtä 1ama,a:vi.Jen seiik- oloe sa:Illot1m, etltä jon'kun Mstä summitel.-
4987: k·oj,en va:UiteSIS!ll .ei .1;uomillokinkon. tila suin- m]Sitlai, jotka; vuodeSJtw 190!1 lruhtiern ovam ol-
4988: kaa:n ole patrantunut. Päinvastoin. Paitsi loot IepäämläJssä, pitäisi seHa:isena,an tulla
4989: sitä, että pa;}on ja]ikoon ikes~eJJJeräisiksi jäJä- t•oteute,t'U!ksri. Vuo<1en 1894:.ru komitea tosin
4990: noot y!ks,ityi:skoihd:a,t ·edel1em11 odottavrut Väy- mmdalttå. ~silbä IJteriwalt~t:ta, etlt'ä k.ii'kon va,s-
4991: .(terut.ä>mi!siläläm: nlliin esinn. on laittiata salll.an taioossa uusi1mossa1 oli muutettava ja ra-
4992: va·r;si<n.ta~seSISru mel'lkityksessiä va:in käytä- kelllmleltta!Va; LisäJäi niilll' Viä.:häm kuirr1 mahdol-
4993: villä, rikk:imiäffis:i,JiJsi k:äymeet portaa:lit, iliku- list-a:, mutta luulta!V!asti ei n'Yky.a•iika hy-
4994: nain, pilarien ja kaarien profiilit piilo- välkisy.]s] edes 'kailk:kia. ruiiJtä muutoksia ja
4995: 1
4996:
4997:
4998:
4999: tetuiJ ik:rulikkrlaJa,SitJ:Uimi, sementltii.n tai peittä- uutuubia., joita SiUUJillnrutelmatt. siUoim silisäl-
5000: vään 'ölijyvcäriin, mui.ta yksityislwMia: mai- siViäJt. V aåkerult:a, näy,iJtäisi myö,skin, vaJ:o-
5001: nriibSielllllattta., - •on aika ja liäy,tälnrilö tuollJut jen sa,anti niin suuriin tDi'hin, jotka sillois-
5002: esiin uusrua• puutt·ei141, jopa•. SUior.alnlaå_,sta va.a- te~ h[ini1Jogeru vani.tessa; näytil:i'Vät. olevam
5003: rata. 'kii'kon1 säily:m.iselle. TäHaisb uhka1a maih!dioUisruu!ksioo· 'Piirissä. Ny:kyään ffiihen,
5004: eriltyi.se8ti kirkon' kokonalan kelvco,ton ka- mri.n1kä v. 1;90!1 •olils:U suorilttarrmt 87·5,i()00:Ua
5005: miimlämmirbys, josta ei korjaaanru1lakaan mk :Ua, ei! vru~maa:nikaa\Ill 1·0 milj :n mankalll
5006: o1e käyt,etitläväa .sarutruvi.SISa. summa rii·t~lälisri. Mrutta, jos •s:u.pi!Situta,a:n
5007: 1Ko]kobi ja a1u:tilolisi jäi tuomio1kii'l&o siålhen, etltä erusikså!kin• korjaltaaill' j.a· t.äy:den-
5008: sen vai•n täJrkeimrpiin. seilkkoilhi•n kohdi,stetun neiJäiäln se mikä aillemmin· on< jäJämy.t v;a:iJlli-
5009: kor,jaluik,soo jä:l.el.t,ä, jolm. kolma,ttaJkymmeilltä ~narriseksi jru kesken~:räiiSeksi, kon1serV'Didarun
5010: vuotrt:a :Suomen so<1am. jä.tlkoon ja IDiu:ut·oilnikin seikäJ sawteta~n nälkyvi!ksi entisten vuosllisa-
5011: va.iike:Us:s•a. oloossat •suori<ttetttuna läihinmä ta.r- tairu laiidnkoot ja1 kom'S'toot, sikäl.i kun ov.rut
5012: i}wirtlti v!l!iiJl ikirkon j:ä:lleen käytet:bärväksi säilyneet nm h'Yvin, että nrrid'ellt kunt,oon,..
5013: saamista. Mutta~ jos se jo t:ä,ssä ktmnossa panemisessa ei mitään epäilyiksiä esiinny,
5014: siol1oiJn. IDU!VaJst:U köyhyyti!ä ja! puutetta, jota elttäJ llälmmlityrs j.a y,aJa.i:sims 1ml~vat tamkoii~
5015: harl'la'S pynkinny,s k.ru]lli~m' perinnön en:ti!rel- tusta.am v.a:struruvikså. ja. <tuomiokii'koru arvon
5016: loon :Sialalm~setms·i ei! vo:iJnut V'0·1tt~Ra;, nrim Olll mukwi.si.iksi seikäJ et~tä nä:mä. ja muut VJäilrttä-
5017: ·sen ylbitfu puu:t;t:eellist:a,, jopa. ·vuosi vuodelta miättöm:ät työt suoritetaan tuomiokirkon
5018: yhäl ra:pp,eut,uvruilllpara, ja: noikoontuvaa selkä raikenlllushi•stor1a~n seliVrilty:stä silmäill.äipitä-
5019: muutenrkin hoi<1on heikkoudesta t;odistavaa mM1äJ silläikin ta;vrullw, että. tälmä jää ikuvas-
5020: asua sarba: vuotta. onnettomuuden jälkeen· ja .tm:ma.a:n maihdoLHsUJUitta. my;öten itse raik.en.-
5021: VWI'is~nik1n ma1me joudut.tua to1soon val- Illlllksesta, niim oltrunoo siinä lOOJjuu:dessa.,
5022: tio1Li:s:een alseillla,amlkin maihdoton seHttälä j.osta ei supirSitirumilsen v.a-ma enää ole ja
5023: entälä t1Htä kamlll:a:lrba. J.os ottaa huomioon., jon!ka luuEsi kestä'Väin karukkien ai:Uloojelll ar-
5024: että kirliko ,eiJ arnnoals1>aaln alsemarnsa. puollesta voste1u·n. E~ ole tarikoiitiUksemme t'äJS'ru ru-
5025: kir.k:kojemune joukossa, vaaln' my6skin oot:Us- veta Y'ksityiskohtaisemmin määrittdemään
5026: t<en vuo.s:isalbvi:n kUJUtmuriperimt,önä sekä hls- ·ki:rik:on korjaJu:srJjyön ohjeLmaa, sen' määräJä-
5027: toriamsena d·a rakennustait>eellisena muis- mrnlen samo]n kuilu it100 työn toohtäiDJinen
5028: tomerkkinä 'on me:Ullä aillnutla.aftuinen sa- jääkoon ha;l:liltuksoo, huoleksi. Riittää tässä
5029: mana kun se on pohj'Oå.smaiselle ti~teeHe tote·alll1:i:nen varojen. tarve, jo'tka. Eduskun.nan
5030: 120 II,3S. - Turun tuomio·kirkon kuntoousaattaminen.
5031:
5032: oli!si hrulLit:uks:e,n1 ikä:ytett"ä väiksi tähän tar- tunruemme tuom:i:o<kil'lkO'n: nykyistä tlicla.a,, s-en
5033: koi:t!ukseen: osot~eMiava. uusi:rni,s•en la.adarperaisyytrt!ä j.a. niiltä kolw-
5034: Tuomiokirkkomme mainit,aa'n tietää:ksem- mu~sial, joi:i;a; paocin1a. viime vwo·nillla. on srruaJtu
5035: me ensi .llierram1 hirstor·iaill:i!så:s•sat läilltei,srsläJ v.
5036: 1
5037: e:s~m. se:n kesbaå:kruirstem ka1kkima.abusten
5038: 12,29. Onpa syytä oLeiJta,a, että kirkon ra- esiJ!leot•1Jami1s~esta: j,ru konse:rv·o~mi:sers.t.a, näyrt-
5039: kennustyö on' truhäm, aiiilmwn1 pa.ntu aiulG,e, M!ä mcistä ai!nalk::iJn: 3,0010,000:- Sllllk:n
5040: kosika1 sitä jo ll2r50.-luvulla, mai:nita!a•n juma.- miääträraha, tarrkoitubeeru välttämättömältä.
5041: la,nipa[ivduks-irin käJytetyn:. Seitsemän vuo- Edel1äesitet·tyym' ka:ts'ore:n: ralhkem,eva;t rulle-
5042: deTIJ perätst,äJ tllul,ee kil'lkko .siri~s 700 vuoti,seksi, kirjoititam~e-et ethdnt1taa, eti:lä Eduskunta
5043: jotru merlmkiit:atpalusrbv ei· v~oiitane olla jollakim päJä.ttäiJS'i:
5044: tavoin viettäm'ättä. Olisi ,kieltämättä ihäpeä, 1) osottaa Hallituksen käytettä-
5045: jos tuo ju:hJa olisi> vietettävä· kirkom oHessa väksi 3,000,000:- Smk:n sttttruisen
5046: si:Uruä t~h:ssa, mÖJssä: 'Se n(Ykyään on·. Olll siis määrärahan T~trun tuomiokirkon ar-
5047: use.ampiJalkim sy.iJilä ky:s(Y'mykse~n mt!kari:sua vonsa mukaiseen kuntoon saattami-
5048: joudUitta!IlllaJssa. Katb~olfm maihdottomaksi seksi, siten että v:n 1923:n meno-
5049: jorukunla~seTIJ s·!rtlOivan Y'ksityi,skohta!isen kus- säännössä varataan tarkoitukseen
5050: tamiDJrusa;rv~on a:ika!ruTI!Sa!aan~siha.J kirkon km- 3,000,000:- Smk. käytettäväksi
5051: jru8JlllliJsesrt:ru, k-o:sika' s'uuri ehlkä suuri•ru o·sa työmäärärahana vuosina 1923, 1924
5052: töi,Siiläi va1sta i:tse ty•ön aJikmrua :iJl.rnaalllrtJUvart; ja 1925. •
5053: f,ehtäJv;~ksiJ, Olli mreles:tJäJmme WlliOa Illla!hd:ol1i- 2) että Hallitus saa tehtäväkseen
5054: lll8'll' menerbel'mä ko.rja,uksen ari:kaaTIJsa·rumi- toimeenpanna mainitun kcwjaustyön
5055: sek,si se, että Edusk-unlta' all1taa' hrullitu!kseUe ja ryhtyä kaikkiin niihin toimenpi-
5056: tehtäJväk!si i:\Y'ön toimeelllipaiTIJoni ja' o.sO>ttma teisiin, jotka asian toteuttamisesta
5057: siihen valrart a'proxima!tMlvilsesti. Siikäi-i> ikuirn aiheutuvat.
5058:
5059: Helsingissä, syysikuun li4 p:nä H)-~2.
5060:
5061:
5062: Heikki Renvall. Eino Tulenheimo.
5063: Amos Anderson. Georg Schauman.
5064: S. Wilh. Roos. M. E. Kulenius.
5065: Rafael Colliander. Johannes Bengs.
5066: Julius Lindbm•g. Oskar J ep.pson.
5067: Levi Jern. K. V. Åkerblom.
5068: Gunnar Landtman. Gustaf Mickels.
5069: Annie Furuhjelm. F. A. Sand!blom.
5070: J. Im. Bäck.
5071: 121
5072:
5073: II,s9. - Pet. försl. N :o 34.
5074:
5075:
5076:
5077:
5078: Österholm m. fl.: Angående beviljande av anslag för under-
5079: stödande av den svenska litteraturen i Finland.
5080:
5081:
5082: T i ll R i k s d a g e n.
5083:
5084: Innan den t>•tora skilllnaden. i kmsvärde bäms a:v des,sa. De.t har berä.knats, a1tt po-
5085: mellan svernAAa •kronor och •vårt mynt gjol'de P'UJlärvetensiJrap.liga: arbe~ten på •svenska
5086: sig gälrJ:a.nde, kunc1e ihos orss den sv•enska S•prråket i F.i•nland ha !E\n spridn:ing, som i
5087: be:f.olknimg'lens b€hov av rli·tt.era:tur på mo- hästa :Laill uppg·år 6H 1/3 a:v .nml!sva.ra;n,c1e
5088: dersmåle<t i aJViSBVlärid: grad ti.llgo:doses :rrue- uppla.gor <på fins'ka. Ett a.nmärkningsvärt
5089: delst] iSv"B'rige 1ui.ilwmna: a.rfuet,e:n·. Denrn•a an- faktum, f.rån vi1lket ma:n rieke heHer f. n.
5090: vändm.ing atV' rikssvensk litie:mrt,ur i Finland kau ];:omana, ä:r aJt1t IPOpulärvebem.slka.p.Jiga
5091: har för den stora. rullmä:nihetens •vidkom- al'lbeten, :som rtrycka,s på svooska. i Fin:land,
5092: mande praiktiJskt taget upp!hört, sed~ I!Jill em,da:st sältlan :kunna r•älkna. ,på någ01n större
5093: följd a.v dcen höga. koronkmsen l'ik!ssvenska a.vsäiltning i ISVterige. An.ledningen härtiU
5094: bö&er oot·inga. sig s•ådana pris, a:tt deras. är den, att ·v·åra förfa.tta.re överh!Uvud icke
5095: spridmå:rug rnäJsta.n fullstläindigt omöjrr:ig.gj.ol'lts äro tilhäckligt kämda Mand den stora. a/111-
5096: h10s oss. Den stora• ma1ssan wv cLen sven:ska mä•nlheten i Sverige, artt pamllell-ar.bert;en
5097: oofolikningen har h!äJl'igenO'ill försa tts i ett ioke :säillam, :Li•nna:s i Sverige, vilka ute<stänga.
5098: a.IH:var•samt 1äge, cLå tiLI 'fölrjd av t~dsförhål kon•lmrrensen, ooh a:tt även. po-pulärveten-
5099: land!E\na möj1igheterma: för densarmma. a.tt s:ka.p:liga. arbeten dock st.äJruse bära en viss.
5100: ·kamma i besirttn.ing a v ny;ttig ooh ihiil.dande .pnä.lg€'1 a:V' 'le ~S•pecifi'ka fö·l'lhåH:a,nruena i det
5101: <J,itteratur i hög grad blivi!t i:m;tkräJnkta. land, där de tirH:kom.ma, va,riigrenom dera.s
5102: Dessa s•Vtårighet-er gö,r·a sig märmba:ra inom anvä:ndharhet i det wn,dlla. Jia.nde:t minskas.
5103: alila 1kret.sa.r av denna befolkning, och .sär- Det visa.r sig ookså, artt förlagen i Sv·eri.ge
5104: skilt har ·i doo s·vensrka. arbeta.rpresrsen fra:m- icke ·i a.Umän1het •ku'llina. intre:ssera 'sig för
5105: fört:s •ffilagomåJl' över ihuru kännbart marn. utgiv.n~·niglenr a,v :sådan·a. v'el'lk, som säJrski[t
5106: erfa.r hr.istenr .på socia.l Ertterartur sa•m t a v- röra F<inlaud:, :huru V'iJMi~t det äm, vore att
5107: :Sik:~lruhe<teu från d€ rstora kulhHströmnri:n- dyE.ka k·umde utgiva:s på s•VtenSik·a.
5108: ga:rna! rlllt•e ir vä.dlen. I ett mycket vikitigt a.v<seende frarmstår
5109: Det är artt mär.ka, att ioke m.el1er de in- · den sVen1Ska: litte:r.atrurens nödi}älge i Finllamd
5110: hemska. sveruslka förlagen . .kUtn\lliW tillgod·ose f. n., då ·det erfa.res, huru urståndsa.tt de~nrn.·a
5111: det hrefintrJ,{ga hehovet aN arbeten i p·opu- litt:eraimr ofta. uog ä.r artt i fo.rm av över-
5112: lärvet•enrskarp[liga ooh socia;Ja ämnen. Fäor sättnirngar med sig inifödiva ihetydel,sefuHa
5113: hithöranc1e litlt·eratur kunna de svenska f.ör- a.rhet'8n, s.om se dagen på finska ooh v~likas
5114: lag!E\n iho,s OO•S Ö•v1erhuvud räJkna. meru ·Så be- sp.ridn]ng bland 'svenska. läJsa.re imom och
5115: gJ.'Wll!SaJrue upp.Jag1()r, att ·de rnu uto:mordenrt- utnm Jandet V'ore arv< .stönsta v•i:krt. Vå.ra
5116: Jigt lhöga trycknings·kostna.derna. icke kumma svensika förlag :ha ·på grund a.v d·en ekolllo-
5117:
5118: Hi
5119: 122 Il,39. - Suomen ruotsalaisen kirjallisuuden tukeminen.
5120:
5121: miskRJ .risken icke kunnat utgi<va svensika :~äJ.Ia. rö.rande 'det morts,varmnde aus1laget :för
5122: upplago•r av rt. ex. J. R. Damoolsson-lKja,l- den .fiMka [itteratrurens främjande, ·och derl;
5123: mari's rmon·umem.ta;llt anla,~da .senm~t.e histo- synes oss lämpiligt, alit fördelnimgen .siknlle
5124: xl:ska arbetem, av •T,ankiainens Kivi-hiograf·i ha,ndha1va:s aN e.n Illälm:nd: heståell!de av en
5125: <6Her ens a.v ,([.et stora. s·arrnmei verket röra:nde re:presenblllt för ·envar av förslag:s.vis fö'l-
5126: Finilanå, •v<a,rs ::rinska förlä:ggare är Ota.va. ja,nde .s:wmmans1hLtninga.r: !Svenska littera-
5127: Icke minst med avsee;n,de på kännedomen om tursäJUska,pm, Fimla,nds :svenska a.rootarför-
5128: så,dana a:ri"ooten i iSverig1e vore dera.s utlmm- bund, F•irulands svenSika förfalttarförenin.g,
5129: mande .på svens1ka d•ireiM ibetydel,sefulltt. :Sv·enSika: .folkskola!lB vänner, :smmfundet för
5130: Det synes oss na:turligt, .att .srt:aten, som Fo[khälsan 'i svenska F•.iJnla.nd samt Ekono-
5131: för främ~a,ndet av .den fi:nstka littera.turen miska sa.mfundet i Finla:n,d.
5132: under ,ae senlflste aren anslag1irt 150,000 I ans1lut:n.iJng: ltiH vad vi ovrun haft äran
5133: mark, även ba:rde herukta den filllbndssven- fra:mihalla, få •v<i :vö1.1dsrumt föreslå, att Ri.Jr:s-.
5134: ska lirtt•era:turews nuvanaiJJde t:riångmi'H och för dagen v·iUe be:slu:ta,
5135: dess h.Uspringa,n:de lbevi:l•jm fönslag1svis 50,000
5136: ma1nk :l!ö.r iår W/213, rut:t utg1å fnäJmst som u.n- att i statsförslaget för år 1923
5137: derstödi för såJdan1 nw.ttig lit'temtur, viiken upptaga ett anslag om 50,000 mark
5138: aJl!IIJars ~Clke skulle lkunna. ut:komma·. Önslkligt för understödjande av den svenska
5139: vme artt fr:amd·eles en ·såda,n: p·ost bleV!e U1Jp- litteraturen i Finland att åtnjutas
5140: tag.em iJ reger1nlg1ens årl]ga. .sta.tsfönslaig. Hit- enligt enahanda grunder som de fiYr
5141: hörande anllsla.g skulle am,viäindas med iaiktta- understödjande av den finska littera-
5142: gande av ltillämpliga delar av de regler, 'SO'ID turen gällande.
5143:
5144:
5145:
5146:
5147: John Österholm. Georg Schauman.
5148: ~arl H. Wiik. Gunnar Landtman.
5149: 123
5150:
5151: II,s9.- Anom. ehd. N:o 34.
5152: Suomennos. -
5153:
5154:
5155:
5156:
5157: österholm y. m.: Määrärahan myöntämisestä Suomen ruotsa-
5158: laisen kirjallisuuden tukemiseksi.
5159:
5160:
5161:
5162:
5163: Ennenkuin :nylkyinen suuri kurssia:rvon laskettu, et>tä ruotsinlkoolrsten kanrsantajuis-
5164: ero Ruotsin iroruunuden ja meidän ll'ahamme tieteellisten teosten lev:ilkki :Suomessa nou-
5165: välillä pä.äJsi va[taan, 'voi ruo:tsalainen väes- see parhaa,ssa tapauksessa 1 / 3 :een vastaa-
5166: tö .tyydyttää äidinkielisen rkirjall]suuden- vista ,suomenk:iJeHsistä •painoksista.. Huomau-
5167: t.a.r'lpeensa melikoisessa määrässä. Ruotsissa t;uiksen arvoinen tosiasia, josb ei ,nwö•skä:än
5168: il.meSityneillä tedks]l,la. Tämä ruotsinmaa- tätä nykyäJ 1päästä, on, et.tä lkansantajuis-
5169: laisen !kirjallisuuden käyttö :Suomes•sa o:n, tieteelliset teokse1t, jotika painetaan ruotsilk&i
5170: mitä 'ooureen yleisöön t.u:lee, ikä!Y'tännölli- Suomessa, vain ha[l'voin voivat saada !mai-
5171: sesti sanoen lakannut, senjälkeenkuin kruu- nittavaa menekkiä Ruotl:sissa. Syy tähän
5172: nun ikorkean kurssin johdosta ruotsinmaa- on se, että meidän kirjailijamme eivät ole
5173: laiset. !kirjat ova.t nou·sseet hi.nnalta.an niin kyllin .trunnetrl;uja Ruotsin •suuren yleisön
5174: 'kalliibi, että ni:iJden meneJ.rlki on meillä keslkundessa, että Ruotsissa on UJsein rin-
5175: käynyt melkein ma:h<dottomarksi. Ruotsalai- nakkaisteoksia, jotka sulkevat kilpailun
5176: sen väestön laajat kerroikset o.va:t tMen jou- pois, ja että kansantajuistieteellisissäkin
5177: tuneet vaka.vaan alsemaan, !kun ajan olojen teoksissa on kuitenkin aina jokin vissi sen
5178: täihden sen rrnaihdolli·suudet päästä omista- maan erikoisten olojen leima, missä ne syn-
5179: maan hyö.dylEstiä ja. sivistävää !k.i:rjallisuut- tyvät, minkä johdosta niiden käytettäväi-
5180: ta ovrut •suuresti supistuneet. Nämä vaikeu- syys toisessa maassa vähentyy. Näyttäy-
5181: det käyvät näkyrviin 1Jmilkirssa tämäm väes- tyy myöskin, että ruotsinmaalaiset kustan-
5182: tön piireis:sä, ja erito.ten on ruotiSalaisis•sa tajat eivät yleensä voi tuntea mielenkiintoa
5183: tJ~Qvä:enlehdissä ·kuulunut valitUJksia siitä, sellaisten teosten julkaisemiseen, jotka eri-
5184: miten tuntuva on yhteiskunnallisen lki:rjal- tyisesti koskevat Suomea, niin tärkeää kuin
5185: lisuuden puute ja eriSitynei!syys maailman olisikin, että sellaisia teoksia voitaisiin jul-
5186: suuri•Sita •sivist.ysviDtau:kJsista. kaista ruotsiksi.
5187: On :mel'kittävä, et~eivät ikotimaisetkaan Eräässä hyvin tärllmä:s.sä kSJtsannossa
5188: motsalai,set kustantajat voi tyydyttää sitä esiintyy se hätätiLa, jossa ·ruotsalainen kir-
5189: kansan tajuiSitieteellisiä ja yh tei·Sikunnallisia jallisuus Suomessa. tätä nykyä on, kun tie-
5190: aineita lkäsittelev!äin rteost.en tarvetta, jolm tää, miten maihdoton~a tamän lkirjall1isuuden
5191: on olema1ssa. 'Tämän alan ikirjaiJJisuudesta useirukin on saada käännösten :muodossa
5192: voivat meikäläi,set rnots.alailset !kustantajat tuotteisiinsa liitetyksi suomeksi-ilmestynei-
5193: ylipäänsä .olttaa ni•in rajoHettu\ia. pa.rnobia, tä merlkittäviä teoiksia, joiden leviämioon
5194: että nykyiset erinomaisen !korkeat pa.ina.tus- ruot•sala:iJsten lukijain !keskuuteen selkä
5195: lknsta:nnu.kset eivät tuJe ikorvatuirksi. On omaa,n maaihan että uJJko.maille olisi mitä
5196: 124 Il,39. - Suomen ruotsalaisen kirjallisuuden tukeminen.
5197:
5198: tärkeintä. Ueidä.n ruotsalaiset lkustanta- tä]s·iin ottamalla var'teen so·veltuvat kohdat
5199: jFJID.me eivält dle taloudelliseJl: tappionvaamn niistä ohjeista, joita noudatetaan vastaavan
5200: vuoksi ,voineet julkai,s,ta ruotsalaista, pai- suomalaisen kirjallisuuden edistämiseiksi
5201: no•sta esim. J. R. Danielson-iKa,lmarin mo- myönnett\)'yn .määiräira,ha,an nä:hden, ja meis-
5202: numenttaaliseksi suunnitelluista viimeisistä tä llläy.t,tää sopivalta, etttä jaon t.oiJmittaisi
5203: histo1riallisista .teotksis,ta, Ta:rlkiaisen Kiven lanbkunta, jossa. ohsi yksi edustaja. esi-
5204: elä.mäili:errrusrta eivätkä edes siitä suures·ta merkiksi kustakin seura:a:vasta yhtymästä:
5205: Suomea käsittelevästä kokoelmateoksesta, Ruotsalaisesta kirjallisuusseurasta, .Suo-
5206: jonka. suomalainen !kustantaja on Otava•. Ei' men ruo:tsalaisesta työväen,liitosh. Suo-
5207: vähimmän silmällä pitäen sitä seikkaa, että men ruotsalai·sesta kirjailijayhdistyksestä,
5208: tällaiset teoi1rset tulisi!vat tunnetuillrsi Ruot- Ruotsalaisen kansakoulun ystävistä, yhdis-
5209: ·sissa, ollisi niiden 1ruo.t·s~ksi ju~kailseminen tyksi•Btä ,.Samfunde:t för Folk:häls.an i Sven-
5210: •suomstaan täih:dellis'tä. sika Finland" ja ,Eikono:mi·s[m Samfundet
5211: Meis·tä näy,ttää luo.nndliselta, että val- i Finland".
5212: tion,. jolka, suoma.laisen 1kirjallisuuden edi·s- Siilhen nälhden, mitä meillä on ollut kun-
5213: tämiselksi on viime vu01sina käybtänyi: nia edaUä huomauttaa, •sa,a:mme ikunn:io~tta
5214: 150,000 ma,rkikaa, pitäisi ottaa !huomioon vasti eh do:ttaa, että Eduskunta tah:toi•si
5215: myös .S.uoonen ruotsalaisen ;kirjallisuuden pä,ättää
5216: a!hdirruko:tila ja; sen a:vus:trumi•seen myöntää
5217: esimerkik.si 50,,000 ma,I'kikaa vuodeksi 19·23 ottaa 1923 vuoden tulo- ja meno-
5218: annet.tav.a~si etupä.äissä sellai·se·n hyödylli- aTvioon 50,000 markan su~tt·uisen
5219: sen kirjaiLlisuuden •kannat.tamise.ksi, jota ei määrärahan Suomen ruotsalaisen kiT-
5220: muuten voitaisi jullkai:Sta. Toi voitavaa oli- jallismtden kannattamiseksi, käytet-
5221: si, että vast'edes sellainen erä merkittäisiin täväksi samojen perusteiden mukaan
5222: hallihlkse.n vuotu~Been tulo- ja menoar- kuin mitä noudatetaan suomalaisen
5223: vwon. 'TälhänUnmluva<t mää,rä,mhat lkäytet- kirjallisuuden kannattamisessa.
5224:
5225: He.lsingi:Bsäi, 2·1 p:nä syyskuuta 19·22.
5226:
5227:
5228: ,J nlm Ul'iterhtJlm. Georg Schauman.
5229: Ji:arl H. '\YHk. Cmmar Lmfltman.
5230: 125
5231:
5232: li,4o. - Pet. försl. N:o 35.
5233:
5234:
5235:
5236:
5237: :F~uhjelm, A. m. fl.: Ang. utgivande av ett lån åt Hög-
5238: valla A. B. till inköp av en jordbrukslägenhet.
5239:
5240:
5241: T i 11 R i k s d a g -e n.
5242:
5243: Den l.äng-e på d•a:gordning.en .stå.ende frå-. ·och trä.dgårdssko•lorna,s behov fyUd-e d~en en
5244: ga:n o.m ett tids-enligt finskspråbgt. .semina- vikti.g uppgift. Tillströmn~ngen a,v elever
5245: rium för ut'bild!a.nde a.v lärarinnor i huslig va.r god!, skola>n va,r .sta1dd i €'11 lu1gn •och
5246: 0~onomi håller på a:tt fö.rver1kligas. Sec11an jämn utveckling till 191:5 då en s,v,år olyeka.
5247: 1
5248:
5249:
5250: rrksda,gen anvi.sat för rea.lisemnde a V dJe för d'ra.bbad-e densamma genom att skollbyg;gna-
5251: detta. änc1amå1 ll!ödiga medlen, kommerr lära- d,en: nedbmnn till grunden. I en proviso-
5252: rinooutbilclningen ·på :hithöra.m1e för hem- risk loikal fort.sa.ttes v•e!'ks.amhet-en tilT l'911i6,
5253: huslhållntingen så viktiga område att för-. men ·dlå upphörd'e .sko,la.n på grund a•v den
5254: sig.gå i ett sta tslärover k ·01ch sålulllda srtå p.å d'å börja,n1de dyrtiden och 'bristen på li v.s-
5255: en säker grunc1. mediel. Mot .slutet a,v 119il.8 vakna;die plå
5256: Den .svenskspråkig.a kvinliga un.gdlomen, manga håll t·an,ken ·på önskvärclheten att
5257: som tidigare i stor utsträ!ckllling sö kt sinut-.
5258: 1
5259: åt.er få skolan i g:ång. Då skolans .grund-
5260: bildning i Sverige, däir framståend!e fack- lä:gga:rionm.a a.nsåg sig .s1akna såväl 'kmft€r
5261: sk·olor för huslig ·ekonomi vädmt undier en som med:el wtt •ånyo up.pbga, verksamheten,
5262: följd a.v åJr, ka:n .nu på •grund av valut•a,-, fattadies illiom för saken intresserade kret,sa.r
5263: sv.årighder ej mera. a,nlit.a d~e:runa ut.väg. Nu- !beslut om att få till s:tånd en EJkolllomisk
5264: mhera se-d!an Biö,gva:lla trädgå:Dds- o(lh lms-. s·ammanslutning för att möjliggöra, -ett .åter-
5265: hållsskola a:v la,ntb:ruksstyrelsen ombet:rotts. upp.t,a,gande a.v slmla,ns verksamlhet. Bes~u
5266: med utbiMnrngen av lära:rinnor för svens1k-. tet l·edde t;ill :handlling, och d1å det a,n.sågs
5267: spDåkiga skolor, har ·d•o.ck ett ,stort .ste_g1 ba.- at1t företag1et lbäst skulle betjäna.s ge<Itom att
5268: gits i rätlt ri:ktning för tillfredsstä:lla,nde s'kolan overta;ges av et.t aktieholag, stiftades
5269: av behovet av utbildade lära.rinnor för sk·o- Högvalla ~A._/B med ett ka;pita,l a:v 100,000
5270: lorna. i •F:inla.nd!s S V•eruska. bygd€r.
5271: 1 m!k., :.so;m kan ohöjas .m€1d 50,000 mk. I bo-
5272: Om ovannä;mnd!a läroinräitning förtjän:ar lagsord:ningen sta.dga.s en;l. § 5 a,t.t .·en even-
5273: f.ra.mhållas att d·en grundla.d•es 1-9 018 av frö-
5274: 1
5275: tuell vins•tutdlellllin:g ick€ får överstiga. 6 %
5276: b:m Fanny SundstDöm under na.mn av Hög- å a.ktiern,as nominella. väl'd,e. 'Niågon divi-
5277: va:lla träldlgårds- och hushållsskola. De:s's dend har icke utdela.ts. Fröken .Sundlstr.öm
5278: upp:g.ift var a:tt höja akt.ningen för husliga överlät åt 'bola,get en pa•mell å 3.5 ha, oo del
5279: sysslor och krop.psa~bete samt a,t.t s·pr:id!a invent.a,rier samt n1å;gra mindre ·ekO'nomie-
5280: kunslkarp om ra:t:io'n.ella .a.rhetsmetod•er på byggna.der ä.v.ensom en på a:rren:dejord belä-
5281: området. Genom att medldela pmktisk un-
5282: 1 gen byggn.ad! i viJ:ken skola.n ·eftier bra.nd~n
5283: dervisning åt blivand.e husmödra.r ;även,som va:rit inlo.gemd. U nder fDöken Srundströms
5284: ge111om a.tt utbi1da in,strutktriser för hrushå:lls- livstid ihar ho1aget .att hädör erlä•gga en viss
5285: 126 11,40. - Laina Högvalla 0. Y :lle maanviljelystilan ostoa varten.
5286:
5287: faststä:lld ränta. För skolans räkn~llig ihar tekn:iska framåltskridandets och de a.rbets-
5288: av Karis kommun anenderats ·circa, 8 ha bespa,ra.ndie metodemas t~d. Men ett villkofl
5289: 1
5290: åkerjordJ gränsaiJJde till paJ"oollen. Eommu- för att Högvalla skola ska.ll driva, fra.m dem
5291: lllen är icke villig att s.älja ,d,enna: jord. Av eg-entliga. la,nthushål'lningsunCLervisningen är
5292: aktiekapita:let har en del använts tili inköp att dien kommer i bes,ittning av en mindT€!
5293: av inventa.rier, rest8n till repa.ration och in- jordbruffislägenhet där husdjursskötsel,
5294: red·ning a;v skolbyggna.den. Ar 191119 upptog mjö'lkhus'hållnin;g m. m. kan praJktiskt inlä-<
5295: skolan åny·o sin verksamhet oc'h har se.drun ra,s och sålunda intresset för lanthtLshåll-<
5296: deSIS besökts a,v samma,ntlagt 1:33 elever, ning väicka,s hos d:8n ung.diom so.m besökefl
5297: dtärav 4:2' rpå läm,rinnea,vdelningen. Det slwla,n. För att möjliggöra d:enna, nöd:Yä:no~
5298: överV'öga,nde anble't äro dött.mr till lant- dligbefunna, utvid.gmn:g ä~r HögvaHa. :skolaru
5299: bruka.re. Av 19 utdimmitteradle lärarinnre- i behorv av ett sta,tslån stort 400,000 mk.
5300: elever ha 114 antrugit pla,tser wd olika prak- Då s!kO'lan för närvamnde 'hetaJa,r 11,.300•
5301: tis'J.a skolor, 2 utbiMa. sig vida,re i utaan:dlet mk. i år,shyra, samt fö:r v8d 113,200 m1k. var-'
5302: i träJd_g1årdssk,ötsel. De flesta elevema wdi jä:mte årHgeru virke till bytggna:dernas un-<
5303: husmoCLerskur:sema, ha återgått till hemmen. derhåll måste köpas ,ä;vensom :mjöl och mjölk,,
5304: Ett stort 'antal int·rä:dess6ka,llld'e :måste årli~ utgöra alla. dessa utgifter S'aJmmall'lagiJ
5305: g.eu a vvisa1s. Då endast 8 av skolans övel" ci11ca. 4JO,OOO mk och tordie det dlärför icke
5306: 30 elever kunna, lbo i skolhuset, har .det visa,tJ va.ra alltför optimistiskt att ut:g.å frfån aU
5307: sig svårt at.t a.lllska.ffa lllåJg.orlunCLa 'beboel~gal skola•n:s ekonomi skull8 tillå:ta erlägg,a,nde a;v
5308: rum i skoh,rrs grannskap. en låg ränta f,ör ifråga.varrande siJa,tsllån.
5309: HögvaHa skolan åtn.juter ett sta:tsa-nsla,_gl Då KuUurutsrkottet i sitt betän1kandle N:a
5310: stort 40,000 mk. ooh har såsom J'edant 6 (1919) m8d anledning av ett petitionsför-'
5311: nlämnts ombertrotts med 1ärarinnflutbildnino~ sh.g a1ngående inrättande av ett institut för
5312: .gen för dle svenska skolorna:s behov. Det.t.ru lämre i huslig ekonomi, sy.nes ha omfattrut'
5313: ställer i alla. a.vse8nden: öka,de anspvåk påJ dten av 811 kom:mitte till ·ordn,an:de a,v :hus-
5314: ruenna. läroinrä.ttuing. Skola,ns l8dln,ing ooh :hållsunruervisningen för ·kvinnor utarbet,ade
5315: sty,relse ä:ro 8me1lertid fullt P'å .dlet Uda,ra1 försla.get (om vilket ved:erbörande myndig-'
5316: med att dessa, ansp1~åk ej kunna fyllas medl . heter jäimväl förenat si!g) att lä:rarinneut-<
5317: de blygsamma ekonomiska resuns-er skola,n bil:dn1i.ng8n för d8 svenska. skolmna, fö11del-<
5318: förfoga,r >över. De av heho·vet påka;llade a1ktiga:st skulle arrordnas vid, någon pri vat
5319: utvidlgningsplanmna kräva: att srtaten trä,-1 hushåHs- och trä:dgård,sskola och Högvallru
5320: dler hjälpande em8llan. skola i aHa, avseenden ibevisat sig 1ämpl:Lg
5321: ~Rrksdagen hiar på oHka sätt främja,t ~ant-< för änd'amålet, våga undertecknade V'örd!-'
5322: hus,hållningens intr8ssen. Den åsikten vin-1 samt föres.rå,
5323: ner alltmer ut!bredning att 811 kulturellt
5324: högtståendie jordbruka.rb8folknin1g utgör etb att riksdagen i statsförslaget fm'
5325: liv;sviHkor för vårt landi. Dugande, in1sikts- 1923 upptager ett belopp av 400,00()
5326: fulla. husmödrar med vaken iblick för de vä,r-< mk., att utgivas som lån ·mot låg
5327: dlen vårt jordlbruk frama:Lstmr och med till-< ränta åt Högvalla A/B till inköp av
5328: räickliga kunsikaper f1ör att omsät:ta. och till-< en jordbrukslägenhet för skolans be-'
5329: vara.ta,ga des&a värd:en beihövas i v~år, det hov.
5330:
5331: Helsingfors, dlen 211 september 1192:2.
5332:
5333: Annie Fumhjelm. Julius Lindberg.
5334: J. Im. Bäck. Oskar J eppson.
5335: Johannes Bengs. Edv. Helenelund.
5336: Rafael Colliander.
5337: 127
5338:
5339: ll,4oo, - Anom. ehd. N:o 35.
5340: Suomennos.
5341:
5342:
5343:
5344:
5345: Furuhjelm, A. y, m.: Lainan antamisesta Högvalla Oy:lle
5346: maanvi~jelystilan ostoon.
5347:
5348:
5349:
5350:
5351: Päiväjälrjestyksessä ikauan oHut ikysymys keän Whtävän. QvpihstuJva oli suun,
5352: ajarumukaisesta ikotitalousopeutajattaria val- koulu kehittyi tyy.nest:iJ ja {.asaisestil vuo-
5353: mistava;sta suomenikieliisestä seminaari<sta teen 19:15 asti, jolloin 'kova onnettomuus
5354: on toteutumaisiJlaan. E:dusikunnan osoitei- kohtasi sitä, koulurakennus ikun ,paloi rpah-
5355: tua tarlkoitu!kseen twpeellilset vamt, tulea jla myöten. Välia:iikaisessa huone:iJstossa
5356: opetitajarttMien kou1utus tälhänikuulu!Valla j,a;tikettiin toimimtaa vuoteen 1916,. mutta
5357: kotitaloude'lle niin :tärkeällä alalla iapahtu- s:iJtten koulu lakkasi silloin alkaneen kal-
5358: maan valtion oppilaitoksessa ja sirs ole- liin ajan, ja elin:tarpe~den puutteen tälhden.
5359: maan varmaHa p.ohjalla. LopuUa vuotta 1918 heräsi monella tahoUa
5360: Ruotsinkielinen naisnuori:so, j.oika ai!kai- ajartus saada ikroulu ~äynt.iin taas. K'lEl
5361: sem:min suurin määrin halki koulutustaalll koulun :peru:s,truja. !katsoi, ettei hä:nellä oHut
5362: Ruots~sta, jossa eteviä kotilt.alousruiilJlllwtti- voimia eilkäJ va.roja, toiminnan aloitta;miseen
5363: kou1uja on ollut va;vkutt.amassa. monet vuo- uudelleen, teihtirin asiaraharrastavi,ss:a pii-
5364: sikaudet, ei enää voi valuuttavaiikeu!ksien rei,ssä; päätös saa1da a:iJkaan talondellinen
5365: tähden tu~rVautua täihän keinoon. Nyttem- yhtJIImä, tioika ilwet.taisi ,tehdä ikorulun toi-
5366: min, sittenJkuin maanviJjelyshallitus on minnan aloittamisen mahdalliseksr. Pää-
5367: antanut ruotsinikielist.en opett.adatta.rien val- töksestä käY'tiin toimeen j,a..kun !katsottiin
5368: mistu!k'Sen HögvaUan ,puutarha:- ja talous- koululle olevan edullisinta, jos sen ottaisi
5369: koulun huoleiksi, on ikuitenikin otettu pitkä huost.a,!llnsa osakeyht~ö, perustettiin Hög-
5370: a1skel o]keaan suuntaan sen ilmulu:t€ttujen v:alla A. B. 1·00,000 mar'kan .osakepää-
5371: opettaja,ttarien tarpeen .t,yydyttämiseksi., omalla, jota voidaan korroittaa· 50,000 rrnar-
5372: joka Suomen ruots·alaisseuduilla v:a1Et,see. :kalla. Yili.tiöjärjestyiksessä säädetään, sen
5373: Yllännainitusta. o·ppi:laitoiksesta ansaitsee 5 § :ss'ä, että mahdomnen voitrto-osiniko ei
5374: huomauttaa, että sen perU'sti 'VUonna 1908 saa nousta yli 6 % m osalkkeiden nim€1llis-
5375: neiti Fanny Sundström Högvallan puutar- arvosta. Mitään osinkoa ei ole jaettu. Neiti
5376: ha- ja talouskoulun nilmisenä. tSen tehtä- Sundström luovut,ti yhtiölle 3,5 ha:n la:a-
5377: vänä oli kohottaa kunnioitusta talousaska- ju:Usen palstan, osan kalustoa, joitaikuita
5378: reita ja. ru1lllllii1liSita: työtä koh.taan ja levit- pienempiä taloussuodia ja vuokiramoolla si-
5379: tää tietoja ,tällä aJlaUa esiint,yvi:stä järkipe- jaitsevan rakennuksen, johon koulu palon
5380: räisistä työtavoista. Antamalla käytännöl- jä.1keen ·oli majoiterM.una. Neiti Sundst,römin
5381: listä opetusta va~sta:iJsille emä:nnrnlle samoiu elinaikana on yhtiön suoritettava tästä mää-
5382: kuin !kouluttamalla naisneuvojia taloU's- ja rätty kmlko. Koulua varten on Earja;n
5383: puuta.rhaJkowlujen t~U"peiksi ' Se Hilytti tär- kunnalta vuokTattu noin 8 'ha paJsta:an ra-
5384: 128 :II,40. - Laina Högv.alla 0. Y :Ue maaviljelystilan ostoa va.rten.
5385:
5386: jo1t.tuvaa. peltomaata. Kunt.a ei olle haluka;s menettely:ta,pain aiikana. Mutta. ehto, j-otta
5387: myymään tätä .maata. Osak~pääJoma:sta on HögvaHan !koulu voi rponn:eUa agaa varrsi-
5388: osa !kä.ytetty kalustoll! os.toon, loput. Gr.or- naist'a :maatalousorpetusta, on. että se saa
5389: jauksiin ja. \koulurakennuksen sisus•t.UJkseen. haltuunsa pien:ehikön maanviljelyst~lan,
5390: Vuo~na 1919 ryht.yi koulu jälleen toirrni- missä kotieläinten hoitoa, .ma.itotaloutta
5391: maan. Senjälkeen on siinä :ollut yMeen:sä y . .m. voiCLaa•n lkä,ytännöllisesti o•pettaa: ja
5392: 133 op:pilasta, joista 44 orpeHaja•.ta.rosastolla. siten herättää ha:lua rmaa.tll!louteen <siinä
5393: Suurin o:sa on ollut rma.anviljelijäin t;yttä- nuoriJsossa,. joka. koulua käy. Trumä:n tar-
5394: riä. 19 :stä päästätodistuksen saaneesta opet- peelli•seiksi havaitun laajennulksen toteut:ta-
5395: tajataroppilaasta on 1'4 ottanut toimen käy- mi!s·eksi ta:rvitsee Högvallan !koulu va[tio-
5396: tännöillisis•sä ·kouluissa, 2 jatkaa. opislke- lainaa 400,000 markka-a. Kun IJwulu tätä
5397: luaan 1puubrhan'hoidossa ulkoma.-i<lla. Emän- nykyä maksrua vuosivuokraa 11,300 ma~I'Ik
5398: täkurssien enimmät o·ppilaa.t ovat palanneet kaa ja haloista 13,200 ma1rklka:a, :minkä li-
5399: kotii•nsa. :Suuri jou'kko haikijoita ·on joJra saksi rakennuspuita. on ra.kennust:en lkun-
5400: vuosi .täytyn:yt :käännyttää pois. Kun nossapitoa varten joka vuosi ostettava, niin
5401: ainoastaan 8 koulun alun neljä,nnellekym- IDY'Ö.s jawhoja. ja maitoa, nouseva:t nämä
5402: mene1le nousevaBta oppilaasta voi asua menot yhteensä noin 40,000 marklkaan. Ei
5403: koulutalossa, on osoittautunut v.a~kealksi senvuoksi liene Ei,an toivehika.sta. lähteä
5404: hankkia jotalkuinlkin asuttavia huoneita siitä, et:tä 'koulun taloudellinen asema sa~
5405: koulun läJhei:syyde:st.ä. lisi mak-saa alhaisen koron kysymyksessä-
5406: Högvalllan koulu nau•t.tii 4.0,000 markan oleva st•a valltiolain:a,sta.
5407: 1
5408:
5409:
5410:
5411: SUU!ruista valtioapua ja siille on uskottu, Kun sivistysvaHo'kunta. mietinnössään
5412: kuten jo mainittiin, opettadartbr~e:n val- n:o 6 (1919) kotitalousopettajaopiston pe-
5413: mistaminen ruotsalaisia kouluja varten. rustamista koskeva.n anomusehdotulksen j.oh-
5414: Tämä se~krka a:settaa joka rsuhtees1Sa .suu- dosta nä:yttää .omaksuneen sen naisten ta-
5415: remmat vaatimukset oppilaitokselle. Kou- lou's-opetu:sta j:äJrje•stä:mään asetetun !komi-
5416: lun j.ohto ja haJiitus ovat kuitenkin tiäy:sin tean -ehdotuksen (joho.n myö•s a;sianomaiset
5417: selvillä ,siitä, •ettei näitä: vaa:ti.muiksia voida vimn01maiset ·olivat yhtyneet), että :ruotsin-
5418: täJllttääJ koulun !käytettävissä o:levil~a ,perin kielisten -o,pett.tajain valmi,stami!nen Qli:si
5419: vähäisililä apulälhteillä. Tarpeellis•elksi lkäy- edulli;s~mmin jäll'jest.ettävi,ssä: johonkin y:k-
5420: neet laajennus•suunnit:elmat vaativat val- sityiseen· lkotiiailous- ja puutarhalkouhmn ja
5421: tiota as:turrnatan au.ttaen: väJliin. kun Biögv;allan ·koulu on kai:k:im rpuolin
5422: Edwskunrta on :monella eri t.lJNalla edis- osoittautunut si:i:hen sopivalksi, rohkenevat
5423: tänyt maa,ta[ouden etuja. Se mielilpi:de aUekivjoitt.anoot :kunnioi:Uava:st·i ehdottaa,
5424: voit.taa yhä enemmän alaa., että siv]st;iyk-
5425: stHisesti korkealla. oleV1a tmaaniVilje.lysväes- että Eduskunta ottaa 1923 vuoden
5426: tö on :m:aamme elinehto. Pystyviä, t,iedol- tulo- ja menoarvioon 400,000 mar-
5427: lisia emä:nltiä, joiLla. on avoin ,k.B.Jtse nä!ke- kan suuruisen rnäärän annettavaksi
5428: mä.äm ·ne arvot,. mitkä .maa,n:vi,}j:ely:msemme huokeakorkoisena lainana Högvalla
5429: luo, ja ri:it.tävä:t -tiedot käyttämään: ja: otta- A. B:lle koululle tarpeellisen maan-
5430: maan talteen nämä arvot, tarvitaan tänä viljeystilan ostoon.
5431: teknil~]sen edistymisen ja, ty,öbäsäärstä.väin
5432:
5433: Helsingissä, 21 p :•nä S;yysJkuuta 19:2,2.
5434: Annie l,urubjelllll. Julius Lindberg.
5435: J. Im. Bäck. Oskar Jeppson.
5436: Johannes Boogs. Edv. Helene1und.
5437: Raf.ael Colliander.
5438: 129
5439:
5440: :II,H. - Anom. ehd. N :o 42.
5441:
5442:
5443:
5444:
5445: Pullinen y. m.: Määrärahan myöntämisestä Vuoksen las-
5446: kemista vart.en.
5447:
5448:
5449: Suomen Ed· u s kun n a.ll e.
5450:
5451: 1Kysymy:s Vuoksen ved·en~innan laskemi-. varninkin AyräJpään järv-oen ra.nJI.oilla ovat:
5452: sesta Kiviniemen 1k oskea perkaama,lJa on sateisen kesäm vuoksi olleet veden va:llaSJSia,
5453: ·Ollut vireillä yli 110 vuotta. Vuonna. 1\9111 ja sato niiltä jäänyt .suureksi osatksi ikorjaa-<
5454: toirrnitti 1tallituiiDsen asettama komitea maan-. matta. Jos Ki vin~emen koski olisi pera:tiu1
5455: viljelysinsiDJÖÖri StåMeD.t jobidiolla tutk~muk niin olisivat vahingot kulruvana1k in vu·onna1
5456: sen laskun kannattavaisuudesta. Huolimatta va.rma.sti olleet ranruaHa asujille ·pienemmät.
5457: siitä, että yritys tässä tutkimuksessa osot- Samantapaisiin laskuyrityksiin vara.taaru
5458: tarntui erityisen kannattav·aiksi, ei sitä ole meillä vuosittain usein miljoonia, mutta!
5459: sen pitemll'älle saatettu. tulevat rue useimmiten käytetyi.ksi muissa
5460: Komitean laskelmien mukaan kuivuisi ·osissa 1Suomea - etupä:ässru Pohja,nmaaUa.
5461: yhden metrin la.skuD.t kautt:a nykyisiä liete- N;yi olisi asetettava. Karjala etuvuorooD.t ja
5462: maita viljelyskelpoisiksi 6~<Y81 m ja uusia ne varra.t, mitkä tänä vuonna voidaan kysy-
5463: lietteitä sa.ata.isiin 5,4'16 ha. Sa;oon lisäyk- myksessä- oloeva.n laatuisiin, tarkoituksiin'
5464: sen las'kee ikomitea silloist-en arvojen mu- va.rata; !käyttää Vuoksen ll.askemisoon. Puoli-
5465: ikallln vuotuisesti 91&5,4018 marka:kJSi ja kai- vuosisataa sitten toimit-ettu Vuoksen ensi-'
5466: vauskulut t{)isaalta ovat arvioidut 3 miljoo- mruinen laskem:imen teki Vuoksen laaksosta,
5467: naksi m8Jrkaksi. ed!istyneen paikkakunnan.. Täihän koke~
5468: Kun tiheään asutussa V uoiksen laaksossa, mukseen lu-ottaen olisi edistrkstelle ja vau-
5469: viljelysmaas:ta on suuri puute ja kun kysy-, rastumiselle .nyt ava.tta.va uusia mahdolli-
5470: ml)"kseSsä oleva lasku tulisi ooå.stämään ei suuksia.
5471: cainoastaan ra.nnalla asuvien pienviljelijäin Ylläolevan nojalla ehd,otamme
5472: vaurastumista va·an myös koko kaakkois:en
5473: raljaeeudun kehittymistä, niin olisi tä:rkeält:ä, että Eduskunta päättäisi Kivinie-
5474: että valtiovallan taholta. ryhdyttäisiin toi- men koskea perkamnalla laskea
5475: menpiteisiin yritytksen. piikaiseksi toteutta.- V uoksea 1 .metrin ja että ensi vuodefb
5476: mitseksi. Erityisen velvoittavaa tässä suh- menoarvioon tarkoitusta varten va-
5477: teessa ovat kuluvan vuodlen ikävät koke- rattaisiin 2 miljoonaa markkoo.
5478: mu.'k&e-t, siliä lietemaat Vuoksen varsilla ja.
5479:
5480:
5481:
5482:
5483: Erkki Pullinen. Toivo Ikonen.
5484:
5485:
5486: 17
5487: 130
5488:
5489: II,u. - ÅIWIIl. ehd. N :o 43.
5490:
5491:
5492:
5493:
5494: llanner y. m.: Määrärahan myöntämisestä mjaseutujen
5495: maataloudellista neuvontatyötä varten.
5496:
5497:
5498: E d u s k u n n a ll e.
5499:
5500: Rajaseutuoloihimme on, Suomen tultua lyksestä. Yhteiskunt.akin saa suurempaa
5501: itsenäiseksi, entistä enemmän kiinnitetty varmuutta ja turvaa silloin kun rajaa var-
5502: yleistä huomiota ja periaatteessa tunnus- tioivat omavaraista maataloutta harjoitta-
5503: tettu näiden seutujen taloudellisen tilan ja vat vakavaraiset kansalaiset, kuin jos ra-
5504: henkisen tason kohottaminen yhteiskunnan jaseutu saa asukkaikseen muista enempi
5505: auttavan käden avulla suoritettavaksi. epävarm'emmista ammateista toimeentulon-
5506: Mutta tämä myötätunto yhteiskunnan ta- sa saavia kansalaisia. Epävarma toimeen-
5507: holta ei ole, ainakaan vielä, johtanut mi- tulo on näet omiansa -v'iekottelemaan raja-
5508: hinkään huomattavampaan toimenpitee-. seudun asukkaita salakuljetukseen, tulli-
5509: seen, vaan on jäänyt miltei yksinomaan kavallukseen ja muuhunkin epäilyttävään
5510: hurskaaksi toivomukseksi ja tunnustuk- kanssakäymiseen rajan takana asuvam
5511: seksi asian oikeudesta sekä tarpeellisuu- kanssa.
5512: desta. Maatalous on rajaseuduillamme kuiten-
5513: .Tokainen oloja tunt.eva tietää miten poik- kin heikossa asemassa. Vaikka maas-
5514: keuksellisessa asemassa rajaseutujen asuk- samme onkin paljon tehty työtä viljelyk-
5515: kaat maamme muuhun asujamistoon rräh- sen voimaperäistyttämiseksi, ammattitaidon
5516: den elävät. Ainainen epävarmuuden tunne korottamiseksi ja maatalouden edistämi-
5517: ja tukala taloudellinen asema, jotka raja- seksi muillakin tavoilla, ei tämä ilahdut-
5518: seuduille ovat ominaisia, eivät suinkaan tava kehitys ole siinä määrin kantanut he-
5519: nostata rajarahvaan mieltä eteenpäin pyr- delmiä rajaseudulla, kuin muualla.
5520: kimään, jos ne oman onnensa nojaan jäte- Rajaseudun maatalouden kohottamis-
5521: tään, vaan päinvastoin. ,Ja kuitenkin saa työssä on mielestämme pariin seikkaan en-
5522: koko muu Suomi nauttia suurempana hy- nen muuta huomiota kiinnitettävä. Ensin-
5523: vinvointina ne tulokset, jotka rajaseutu- näkin on ammattitaito rajaseutujemme
5524: laiset kärsimyksillään ovat ansainneet. pienviljelijäpiireissä Karjalan kannaksella,
5525: Kaikkien kansalaisten isänmaallinen vel- Pohjois- ja Itä-Karjalassa, Tornionjoki-
5526: vollisuus siis on uhrautua rajaseudun hy- laaksossa ja Kainuussa vielä alkeellista ja
5527: väksi. heikkoa. Kohottamalla ammattitaitoa
5528: Parhaiten saavutetaan rajaseudun oloi- näillä seuduilla voitaisiin sikäläisen väes-
5529: hin parannus pyrkimällä korottamaan hei- tön hyvinvointia runsaasti lisätä ja maa-
5530: dän taloudellista asemaansa. taloustuotantoa korottaa.
5531: Vakavimman j:a varmimman toimeentu- Toinen seikka, johon rajaseudun maa-
5532: lon saa rajaseudunkin asukas maanvilje- taloustuotannon kohottamistyössä on myös-
5533: •
5534: 11,42. - Manner, y. m. 131
5535:
5536: kin entista runsaampaa huomiota kiinni- että Eduskunta rajaseutujemme
5537: tettävä, on osuustoiminta. Sen avulla voi- maataloudellista neuvontatyötä var-
5538: vat rajaseutujen vähäväkiset pienviljelijät ten varms~ maatalousministeriön •
5539: tehokkaimmin toisiansa auttaa luoton han- käytettäväksi vuoden 1923 tulo- ja
5540: kinnassa osuuskassojen välityksellä: konei- menoarvioon niiden määrärahojen
5541: den hankinnassa osuuskuntia sitä varten lisäksi, joita Hallituksen esityksessä
5542: perustamalla, maataloustuotteita myymällä jo on ehdotettu, 500,000 markkaa; ja
5543: myyntiosuuskuntien kautta, jolloin voitto että neuvontatyössä tehostetaan
5544: kokonaan jää tuottajan omaksi hyödyksi osuuskassojen, koneosuuskuntien ja
5545: j. n. e. osto- ja myyntiosuuskuntien perus-
5546: Kaikkeen tähän nähden ehdotamme tamista rajaseudulle.
5547: Eduskunnalle,
5548:
5549: Helsingissä, syyskuun 20 päivänä 1922.
5550:
5551:
5552: Albin Manner. J. G. .Ryynänen.
5553: Antti Junes. Wäinö Mäkinen.
5554: Antti Kukkonen. 11. Pitkänen.
5555: Antti Juutilainen. Antti Sallinen.
5556: Jooseppi Kauranen. Vilkku Joukahainen.
5557: 132
5558:
5559: ll,4s, - Aaom. ehd. N :o 44.
5560:
5561:
5562:
5563:
5564: Pillkika y. m.: Määrärahan myöntämisestä uutisviljelysrai-
5565: vau.ksia varten vuosina 1923-1924.
5566:
5567:
5568: Eduskunnalle.
5569:
5570: ·Maall!viljelysol{)t ovat :valtakunta;m:me paljon hyviä viljeiyskelpoisia maita ja suu-·
5571: ra.jaseuduiHa vielä verrattain kehittärrnättö-<~ ria ensiluokkaisiakin wljelyssoita. Jo.s ne>
5572: mällä alkuperäisenä kanll!alla. Niiden k.ehi-< saataisiin raivatuksi viljelykselle, ~in s]l-
5573: tys muuhun SuotrrH>tm verraten 011 kulkenut loin olisi raiiaseudunkin väestön tulevaisuus
5574: lhyvin hitain ,askelin. Harvalukuisia ovartJ tullVattu ja silloin vasta, voisi s1e väestö pal-
5575: .rajaseuduilla noe viljelijät, jotka tulevat jon suuremmalla, me.nestyk,sellä j•a, 1kulliniaJ1a~
5576: ympäri vuoden omineen toimeen, puhu-1 suorittaa t~ehtävänJSä rajavartiossa seistes-
5577: ma,ttakaan sellaisista viljelijöistä, jotkru sään. Silloin sitä ei voi raja.nta.kainen, kul-·
5578: voisivat jotakin iuovuttaa yleiseen \kulutuk- ta:p'11ssi sel·äss'ään 1mllen, 'lwmot:a.
5579: seen. Näin ollen ovat raja.seutumme suu-1 Tä:ssä tll!rvittaisiin 11yt vaitiiQIV~Ua.n rpuo-
5580: remmassa mä.tärin ku:in: muu Suomi riippu-1 lelta ripeää toimintaa. Rajaseudun maa.n...
5581: v'<lisia ullromaisesta viljantuotannasta. Raja.-; vilj€'lystä olisi nyt kohotettava, sillä tuskin
5582: seutuvä-estö joutuu ensimäisenä kär:simään• sHhen tarjoutuu toisten niin soveliasta
5583: ulkomaisen viljatuO.IlJnin lrukkaa,misesta.. aikaa, rv·arsinkin itäiseen rajaamme näihden.
5584: Tämä oli selvästi nähtävissä vuosina li9'17--~ Vaikka onkin mielihyvällä todettava,, €itä
5585: 18. Silloioon elintaxvepula., joka yritti tun-< valtiovarllan puolelta on viime vuosien !ku-
5586: keutua maamme keskuksiirukin, oli rajaseu-r luessa UJh:ra:t,tu jo melkoisia. summia maan-
5587: duiHa aivan hirvittävä. llimisra.vi·runokslli viljelyksen kohottamiseksi maa:ssamme ja
5588: käytettiin jäJkä:läiä, sammalia, heiniä ·Y· m. <SJ rajaserudutkin ovat tulloot tästä a.vusta.
5589: pitkät aja,t sen jälkoon kun keskuksiin saa~ osail'lisiksi, mi.in täytyy kumminkin sanoa.,
5590: t·iin jo jaeltuksi lk:otima:Usta ja tuotetwksi että rajaseutuoloihin nähden tämä avustus
5591: uLkomaista ,vilj:ara. Maamme sisäosien aS!Uik- ei ole ollut 'läheskään riitrbävä. Se on ollut
5592: kaat olivat 'Paljon paJ"emmin turvrutut ja va"'i a.lk:u, jota nyt olisi ripeästi ja. t.ehokkaasti
5593: rust.e1mt tällaista puut.etta. va.staan. EikäJ jatkettava.
5594: ihmekään. sillä onha.n maanviljelys sisä-: Suuri osa tästä väestöstä elää nykyäJän
5595: maassa saa:nut vuosisatojen kuluessa raru-1 sellaisessa ta.loudellisessa. ahdiTig~osrsa, ettei
5596: Illassa kehittyä siHoinJkin kun ra'llJka,t raja- se fuy,ke.ne yksinään omin voimin niin ri-
5597: seu'tumme ovat olloot 1laistelutantereen:a, vi- peästi maanviljelys'ilään kohottamaan, kuin
5598: 1
5599:
5600:
5601: hollisen taJlattaiVarua ja hiLvitettävänä. Ei mitä va.ltakuntamme menestylksellisen tule-
5602: voi ihmetellä jos tällaisissa olioiss& onkilll vaisundien luamiruen edeHyttää.
5603: maalll!viljelyks:en' kehitys jäänyt jälelle. Ke- Kun rajaserutuväestö ou suurimmaksi
5604: hitysmahdollisuudet olisivat !kummirukiru oSJatksi vähävaraista ja: osaksi velkaantunut-
5605: hyvät raja.seudruillakin, sillä sie11ä löytyY! takin, :niin ei mielestämme yksinäiä:n maan-
5606: II,43. - Pilkka, y. m. 133
5607:
5608: viljelyslaillJOilla piiiästä toi vottuihin tulok- EdielläJolevan nojrulla rohkenemme kun-
5609: siin peltoalan lisäyffisessä ja voima,p~räis nioittaen ehdottaa
5610: tyttämioosS"ä. :Siinä tarvittaisiin suoranaisia
5611: avustuksia. Se kokemus, joka on sruatu että Edusk,unta päättäisi valtion
5612: V'Bltion uutisvil1jelysa.vustuksien tehosta, ke- ensi vu-oden menoarvioon otettavaksi
5613: hottaa ja.tkrumaa.n sitä aina,kin raja.seuduilla, 5,000,000 markan siirtomäärärahan
5614: ,.;illlä siellä sitä ennen kaikkea tarvitalflu. käytettäväksi mjaseuduil.la 1923-
5615: A cvustusta olisi Iilyt j aetita·va v. l;912'il--- 1924- su.oritettavien uutiJsviljelysrai-
5616: li924 suoritetuista uutisviljelysTai vaulksista vausten kustannuksiin V altiontnt.vos-
5617: samoilla perustei.Jla kuin v. 1t91lhll9t211 ton liiJI,emmin määrättäviUä ehdoilla.
5618: suoritetuista uutisviljelysraivauksista avus-
5619: tmsta jaettiin.
5620: •
5621:
5622: Helsingissä, .syyskuurn 211 päivämlä 1002.
5623:
5624:
5625: Simson Pilkka. Antti Junes.
5626: Villclm Joukahainen. Antti Juutilainen.
5627: J. G. Ryynänen. Antti Kukkonen.
5628: Jaakko V ailllio. Wäinö Mäkinen.
5629: Albin Manner. M. Pitkänen.
5630: Jooseppi Kauranen. Antti Kuisma. ' .
5631: 134
5632:
5633: 11,44. - Ånom. ehd. N :o 45.
5634:
5635:
5636:
5637:
5638: Ikonen y. m.: Sähköinsinöörin viran perustamisesta Maa-
5639: taloushallitukseen.
5640:
5641:
5642: Suo rm en Ed u s 'kun Th a 11 e.
5643:
5644: 'Maaseudun sälhllooistäminen on viirrneisten Sä:h~ön ottaminen paJve1emaan maaseu-
5645: vuosien kuluessa ~tullU>t yhä enemlillän yh- dun vo~a:-, vaiLo- ja läun:pötal}leirta vaatii
5646: tei,skunnallisesti tä:rkeäiksi !kysymykseksi. aiua aJsia.ntuntemUJSta sähköalalla. 1V:o:Uma-
5647: Sillä, sikäli !kun sälhköä opitaan ikäyt.tä- laitolksen perust<ruminen tai johtoverkkojen
5648: mää:n ma,ataloUJden voima-, valo- ja lä;mpö- raikentalllioon edellyttää tarkkaa suunnitel-
5649: tarpe~siin, 1llietää ISe samana maa,seudun maa: ja la·skelimia. ennen:kuri,n yrityksen on-
5650: edmt;ymistä miOnetHa alalla. nistuminen on vail'lilla.
5651: KoiUevo:Uman käytös,sä :i!hmis- ja eläinv'0i- Jos säihkölaitost.a. tai johtoverkkoja ra-
5652: man asemmsb, jossa ~teoJE1suudessa on kentama,a.n ryhtyy esim. usea:mpia kuntia
5653: päästy vemattain pitkä:lle, on maataloUJs käsittävä yihtiö, voi" tämä kyillä pal!Jrata
5654: asemansaJ t:a3ria jäiä:nyh jälelle. Maaseudulla a'si:mtuntevan insmoonn paJ.veluJkseensa.
5655: yleisimmin käytetyt höy,ryvo~akoneet T1oista on yhtä kuntaa tai j.oita!hn kyliä
5656: ovat na.slkaan ralkenltoonsa puolesta väihi:m- käsititävän yhtymän ilm.nssa,. Kää:ntym:Unen
5657: min sopivia vaJrsinikin p:Uenviljeliöä.in käy- a,siantuntij:a.n p.u1oloon tä!Illlllöisissä tll!pauik-
5658: tettäväksi. Vasta säJhikön tultua käytän- sissa ja, pätevän :puolueettoman lausunnon
5659: ·roön voidaJa.n mahdolJ.simman monet. maa- hanikkimin,en malksaa t:uhansissa ja. kymme-
5660: ta1oudessa esiintyväit voimaa t.arvitsevaJt ni.ssätuha:niSissa macrkoilssa, ja j.ärtet.ää:nkin
5661: työt suoritta'a konevo~al1a. Nykya:llka:i- usein säästäväisyyssyistä rtekemättä. EreJh-
5662: sista voimakoneista orr sähkömoottori yksin- dy:k.set, joita rakenrtaessa telhd'ään, voivai·
5663: kert:aisin, muka:vin ja, helppohoit~oisin. Ke- tällöin tulla varsi:n suuriksi. Tällainen,
5664: vyen ra'kente~a iJa:kiRJ voidaa,n se aina ikunnallinen, osailmyihtiö- ta:i osuuskunta-
5665: mukavasti siirtää sinne, missä sitä milloin· muotoinen yhtymä oru•pakotettu useimma8sa
5666: kin tarvita,an, joka maa:taloU>dessa on kaik- tapauksessa ~luottamaan~ sii,hen. mitä s:äih!kö-
5667: kein täirikeimpiä pU!olia. MyiÖslkäiän se ei ja koneliikkeiden edustajat sanov.at. Tä!l-
5668: vaa1di :koneen!käyt.täijää, v&an voi ikwka ta- 'löin voi o1!la. taa-jona vaaJra, että koko eh-
5669: hansa panna seu lkäynti:Un. dotettu jä-rjestelmä o~ paika.Jlisiin oloihin
5670: Säihikön käytili maaseudun valo- ja Hiun- sop~aton ja -tmotta:a tyydy:t,y,stä: ainorustaan
5671: pötaTkoituiksiin on myös ritrmrustettava voi- asianollla:iselle sä!hlköliikikeeHe, joka. saa sitä
5672: mankäytön kanssa. Keinotekoisista, va,lais- lajia. olevan tavaransa ikau paksi.
5673: tubista on säihlro epäi[emättä muikavin ja Kun ma:a1seuduHe suunnitelban 'nykyään
5674: huolkein. .Sälhtkö voi ,wvlaista" maaseutua paljon .säihlkölaitoiksia ~selkä läillivuosina
5675: myös n~rin, että ikaupun'keilhin siirtymrinen Imatran vo~81laitdksen vallllistuttua tuil-
5676: jossain määTin välhenisi. laan johtoverikkoja. entistä enemrrnän raken-
5677: II,u. - Ikonen, y. ·m.
5678:
5679: ·tamaarn, olisi vailtion tailiolta: prullmt·tava Yl1ä olevaa.n vii,taten !kunnioittaen ehd.o-
5680: asiamtuDJteva ,aliDliilattimiJeS' aiVustama.an ta:mme,
5681: ma·aseudun sälhkölaitteita suumniteltaessa. että Eduskunta kehoittaisi Halli-
5682: Mielestä!Imme voisi 10 päiväl·tä joulukuuta tusta tulevan vuoden alusta Maa-
5683: 1917 Maatailouslha:llituksesta annetussa ase- taloushallitukseen perustamaan säh-
5684: tu'ksessa mäiälrätyn m.aata:llomskon:e- ja. säJh- köinsinöörin viran tai myöntämään
5685: 1uökonsulentin toimen jalkaa: kaihdelle viran- Suomen Maatalousseurojen Keskus-
5686: haJ.tijaJ.le, iolloin toinen tuolisi olemaan liitolle määrärahan sanotunlaisen
5687: säh!köinsinöörin virka. Vielälkin joustavam- toimen perustamista vm·ten, ja
5688: mabi voi toimen !hoito tulla, jos valtion että Eduskunta ottaisi vuoden
5689: vaff'oist.a annettaisiin Suom€u Maatalouss€lu- 1923 menosääntöön tarkoitusta var-
5690: ·rojen Keskusliitolle avustusta saDJotunlaisen ten 75,000 markan määrärahan.
5691: virlkai1ijan palkka,rumiseksi.
5692:
5693: He:lsingi,ssä, syy.skuun 15 päivänä 1922.
5694:
5695:
5696: Toivo Ikonen. EN!ki Pu11Unen.
5697: 136
5698:
5699: 11.45. - Anom. ehd. N;o 46.
5700:
5701:
5702:
5703:
5704: Jaskari, A., y. m.: Määrärahan myöntämisestä SuotnUM
5705: Suoviljelysyhdistykselle suoviljelyskoeasmnaK pertt.Sta·-
5706: miseksi Sisä-Suomeen.
5707:
5708:
5709: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
5710:
5711: Yksi ika:ik!kein 1lll.rkeimmistä toiminta- Ku-ten tunnettua, on suoviljelyskoetoi--
5712: muodoista, millä va:ltiovaJlta voi tulla kan- minta vrusta. <1l ulla. V alltion kuiklkaron haJ-
5713: san pääelinkeinon mawtalouden avuksi, on tija on aivan lii.an kitsaa.sti huolehtinut
5714: koetoimin'ta. maan väestölle nriin tär!keästä avustustoi-
5715: Hyvin )ärdestetty, tieteellisesti ohjattu meiliPit~:ä. Ne pa.ri koLme suoviljelys-
5716: koetoimituta voi tarjota. e:rioomaista apuaa<n koeasema.a, jotka Suomen Suoviljelysyhdis-
5717: lllJ!l,'anJviljelykseUe, sillä sen avulla saMII!all tys valtion avusfu,m.ana on S'aainut ixl-imi-
5718: pa.I1ha.iten selville minlkäla.iset maat kussa- ma.an, ovaJt maan etelä-, lämsi- ja itäosissa..-
5719: kin osassa val takuDJtaa ovat ensi sijassa ja on varsinikin k:ahldeiili edellisen seudun
5720: otettavrut viljelykselle, minkälaiset ojitus-, koe&Semain tulokset jo tä,yit:"tä tunnustusta
5721: mu~'kaus- ja la11Itoiltusitava.t, mitkä vilja- amsaibsevaJ.la ta.valla ennättäneet avaamaa;n
5722: ja; muut ikaJsviviljelyglruadut pa.cl!.aiten sopi- uusia suuntl:ia ja uutta U:Skoa ym-päristöjen-
5723: va;t paikallisiin oloihin klLSISakin osassa sä suoviljelystuotant.oon.
5724: mrutta. Voidaanpa aroorusemalla jalostaa Maa.n sisäosissa, ossä peltomaat ovat
5725: entisiä viljelyskasvilaatuja ja ristey,ttäen mäkiset, kiviset ja peltolkaavien vil~elyyn
5726: kehitltää uusia. P"åitevin ja luotettavin oh- monin paiikoin ha.llanaraJt, on suoviljelyk-
5727: jalll\ia :tllOO!ll! kyn1tajälle epäilemättä siis on seen täytynyt kiinnittää eriltyistä huomiota
5728: oikeilli suoritettu lkoetoimirutJa;. Voidaan to. ja. toiveirtla.
5729: deta sen oleva.n omansa suuresti ikoh~t.a S~sä-Suomen äärettömissä soissa lepää
5730: maan 'kiOiko maataloustuotantoa. twvatto.mat luonnoncilk'ka'll!det, mutta Sisä-
5731: Huolimrutta !karusta moonlaadustamme SuQIJD.en suoniJmokkija ei kykene omine
5732: ja koleWs.ta ilmaiStostamnne ~arjoo meidän apuineen kaivamaan suonsa aarteita tuo-
5733: maa.mme meilLe ,ruDJSa.a.sti ttwtantomahdolli- ta:ntollmstanmu~ksiaatll vasta,a.vaan viljelyyn
5734: suuksia, jos V81an viljelY!ksemme perustuu maan karjataloustudtann'On kohottarrn:iJseklsi.
5735: tieto- ja kokemusperäisyyteen. Tiedämme Tämän ovat Sisä-Suomen ma.ataloudelli-
5736: kuitenlkin, e-t!J;ä vain pienempi osa, varsin- scl v.rulistusjärjestöt, marunviljelyssenmt,
5737: kin rpienviljelijöistä'mme ovaJt voineet saada samoinkuin ybi:tyiset m~mnviljelijät jou-
5738: ammatissaan minkäänlaista 01)etusita. Siksi tuooet ltoteamaruu.
5739: onkin ma.aDIViljelylla;es,sämme vielä valitet- ':Darvita.an siris valtion avustavaa käittä.
5740: tavan runsaa.sti toivomisen varaa, mutta Keski-Suomen, Mikkelin j·a ·Kuopion lää-
5741: vaikein tehtävä :käyltännölliseen koetoimin- nien maaDIViljelysseura.t I(Wat jo aikaisem-
5742: taan näillden on sen e~imäinen Pffi"1l·stava min kanta.neet huolensa ma.a.n EduslkunnaJt
5743: jäTje:~t.äm~nen. ia Hallituiksen eteen, arrwmalla Suomen Suo-
5744: Jl,45. - .Jaska.ri, A., y. m; 137
5745:
5746: viijelysyhdisty:kselle avustusta suoviljelys- viljelysilmeruseman ta.rpeellisuudest.a rohke~
5747: koeaseiillan ·~rnsta.m~sta varten Silsä.-.Suo- nemme kuDIIlioittoon ehdottaa,
5748: meen J y:väskylä--Pie.k:sämäen seutu:ville.
5749: Anomuksen tnelksi on esiteiitiy se, että IID.aa8- että Eduskunta päättäisi ensi vuo-
5750: samme erinomaisen vaihtelevatin maanlaatu- den tulo- ja menoarvioon ottaa
5751: ja ilma&tosuhteiden ita!kia ei jo perustettu- 250,000 markan suuruisen miiärära-
5752: jen suoviljelyskooasemain tulolksia suuritta han annettavaksi Suomen Suovilje-
5753: erehdyk.sittä ja tappioitta voida soveLta.a lysyhdistykselle avustusrahana, sekä
5754: Si<sä-Suomen oloihim Kohtuudella ei voi- 4-00,000 markkaa korottomaksi lai-
5755: da odtotta.a Si..<:lä-Suomen monilukuiselta itse- naksi 10 vuoden ajaksi, muuttuen
5756: n.äistyneeltä pienviljelijärväJestöltä yksityi- sen jälkeen seuraavaksi 10 v·uodeksi.
5757: sen ll)ieDJeläljän; !kokeilusta a~heutuvrua: oppi- kuoletuslainaksi, suoviljelyskoease-
5758: rahain menetystä. Kuiltenk]n ta.rvitaan man perustamiseksi Sisä-Suomeen, ja
5759: n.äillekin ma.akunnålle s01pivamm:a.t ja lkan:- että mainitun koeaseman ylläpi-
5760: natta.vamma.t toimllnltaimuodot ja viljelysta- tokustannuksiin Suomen Suovil-
5761: vat. jelysyhdistykselle myönnettäisiin
5762: rKaillki.stw €dellä main~tuista asioist.a tietoi- 50,000 markan suuruinen vuotuine'lt
5763: siilla oV'Oiftin M)a.a'tJailoushallitus ja Suomen apuraha sekä
5764: Suoviljel;ysyhdisiJys jo suori:ttam.eet Vla1mis- että koeaseman paikan lopulline'llf
5765: i;avi.a. tutJkimuksia ja suunn·i·telmia lkyseen~ määrääminen saisi jäädä Maatalous-
5766: ala.i.sen koeaseman perustamista varten. hallituksen ja Suomen Suoviljelys-
5767: Syvästi vaJruutettuina edellä esitetyn suo- yhdistyksen asiaksi.
5768:
5769: Helsingissä, syyskuun 1J6 p:nä 10012.
5770:
5771:
5772: Aaro JiiiSkari. .A!IJO 0. Luostarinen.
5773: A.. Pulkkinen. Jlandi Hannula.
5774: W. 'K. Särtkkä. Antti Pentti!lä.
5775: År!th. ·A.spelin. Toim Ikonen.
5776: J. G. Hirvensalo. &kki ·Pullinen.
5777: L. 0. Hirvensalo. Oskari MaD'tere.
5778: K. ·E. :Linna. Lauri Perälä.
5779: Oskari Heikinheimo. Iatti MakkOOOD.
5780:
5781:
5782:
5783:
5784: 1$
5785: 138
5786:
5787: 11,46, - Aoom. ehd. N:o 47.
5788:
5789:
5790:
5791:
5792: Peso11100, A. y, m.: Määrärahan myöntämisestä suoviljelys-
5793: keaseman perustamista varten Pohjois-Suomeen.
5794:
5795:
5796: E d u s k u n n a ll e.
5797:
5798: KlliTIJsamme py;rkiessä ikoihti taloudellista pitää val"'llana, että hyvin jo.hdettu ikoe-
5799: riippumatt01muutta on vaikavrusti. k.ii:nnri.· toimi:nta ·on se rvälinle, joka näyttää var-
5800: tettävä huomioota kaikkiin ni1hi>n keinoihin, mimmin vievän maataloustuQtantomme ko-
5801: joidoo avulla. saad3J3Jn tuotantoelämämme hottami<se.en. 'Dästä on erin101maisena esi-
5802: monipuolistumaan ja laajentumaan pääs- merkkinä pieni, rurusastuotrtx>inen Tll!ru\1ka,
5803: täksemme niin suureen ka;nsantaloud.el1i- missä n~kyisin toirrnii toistakymmentä kii'D.~
5804: .seen omavara:Usuuteen: kui'll mruhdollista. teää koeasemaa ja tu!ha:rusia paikallislkoe-
5805: Puhuttaessa mwksutaS'auksmn!me epäedu~li kenttiä. Ja ovathan iffilyös meiHä Suomessa-
5806: suudesta, arvosteltaessa sen jatkuvaiJSuu- kin koeasemilta saruvutetut . satotuh>bet
5807: den ISy:litä, on; liiam uHein unoh!dettu sen usein 5 j:O'pa lO:kin ikerta.a ylei.siä heikJroja
5808: johtuminen lwtimai•sen tuotannon rii:ttäa:nät~ keskilsa.ttojamune suuremmat. Kautta maan
5809: tömyydestä ja. maan truotantdky:vyn heiJk- oiike~n järj.esterttynä tulee koe<toimintlll jolhta-
5810: koudesta, mikä var:Sinlkin elinJta:rvetuotam.- maan rmaataloustU'otamill,on li>Sä&misen oi ·
5811: non alaHa om selvimmin tullut näkyviin. kealle pohjruHe.
5812: Unohtwmatta. silti sitä paina.vaa osuutta, On näin ollen tärkeätä, että koeto:Umin.taa
5813: m.Jili.:a teollisuudella ja lkampalla on maamme meillä seka kiinteiden koeasemien että
5814: taloodessa, on näim ollen eriotyisesti huo- paikallis1kokeitt<en m1wdossa tun,tuvasti val-
5815: mattava, että toise1ta. puolen kehittynyt ja tion tu!kerrn.a,na laacie,nnmaan. Erittäinkin
5816: voimaperäinen. maatalous on väil ttämättö- olisi Pohj·ois~Pohj.anrmaa, sen nykyiseen
5817: mämä edellytyksenä ·teollisuud·en, iJmupan heiikikoon vi.ljelystasoon Jllähden sekä ottoon
5818: ja liikenteen 1lmikoistukJselle. Mrua.ssa, jossa hU'omioon sen ra:jatto.mat viljely.SIIIlaihdolli-
5819: n. 6:6 .% koko V'äesti)Htä saa to:Umoontulonsa suudet, maataloUJden edun kannalta katsoen,
5820: maataloudeSita, ei voi adatellaika3Jn mu1illa kipeianJmin tutkivan ja ·opasta.v.an kootoi-
5821: taloUidellisen to:liminnan aloilla hyvinvoin · mimnan tarpeessa.
5822: tia, joo ma.atwlous viettää kj.tuvaa eilfum!ää. Kreltfumättä myrnkoon kiinteän maan
5823: Ma.ataloutta on s·en nykyi.seltä asteelta näin koeasemll!n merkitystä. Poihjo]s-Pohj.anmaan
5824: ollen fk.dhotettava, ja yksi kailk'kein suori:m- maataloudelle, pidä.mrrne kuitenkin, peros-
5825: mista ja tel"Veemsimmistä •keioo]sta maata- tuen seuraaviin n!:ilkökohtiim·, suovilljelys-
5826: loutemme a.utitrumiseksi 011 hehta.a;ri:satojem- koewsmrum peru,stalmista ensi kädessä ajan
5827: me kohottaminen. v.aati!man~a:
5828: Ottaen huom~on selkä kehittyneissä a.) Valtaliset suoalueet ovat sijoittuneet
5829: maatalousmaiJSisa että os~ttaia! rrniyös meillä Poihjois-PohjalllmaaUe. Yksinomaan Oulun
5830: Suomessa saavutetun Umkemu::&sen voidaan läänin Talousseura,n a.lueella löytyy 'koko-
5831: II,46. - \Pesonen, A.., y. m. 139
5832:
5833: naisia, ikunitia. v.a.rsinaisilla suoalueilla. On metsie.a niukkuuden ja :kaukaisurnCLen takia
5834: selväiä mikä merkitys näiden maamme ete- olisi arvaaJmattomia mahdollisuuksia rmo-
5835: läis~,mJpiin soihiru verraten muod.astuksel- nien tehtaitten ja vallankin lukuisien mei-
5836: roan edlaist.en suoalueitten viljelyslkelpoi- jerien polttopuun !korvaaja,rua. ISealJ käytön
5837: wuden tutkiJmi:s.ella, ja; sopivien järkipe- tunnetuksi tekijänä ja yleis.täjämä tulee !koe-
5838: räisten viljelysmenet,e1mien määräämitsellä asemalla, epäilemättä olemaan arvaama~tto
5839: on suoviljelyksen elpy.miselle ja .sitä tietä man laaja työaLa.
5840: maat-aloustuot~Vnnon koho<:t1miselle. Yllrumainittu·i:hin näkökohtiin nojaten on
5841: b) Pohj•ois.JPohjarumaalla on p.aljon soita, a.sianha:rra:staj>nin aJotrioosta ja Oulun lää-
5842: joiCLen viljeilys:lmlpoi:suutta suuresti epäil- nin Tiwlousseuran toimenpi:toostä rythdytty
5843: lään. Kooase'IDan twholta johdetut paika;l- puuiharumaan p~kaisesti su:oviljelyskooo.se-
5844: lisilwkeet olisiva:t ra.tkari,s€1vana tekijä.ruä nii- maa Pohj·ois-Suome·en ja. toivoen vailtion
5845: den käytön mäaräämisessä. puolesta hanklkeelle myötälmielisryyttä on
5846: c) Ottaen huomioon i1ma•ston ja rnoo:nlaa- asiassa jo käänn~y maa!kunna:n maata-
5847: .dun (suuret 1suo- ja niittya.lu.e;et) voi käsit- lousväestön: puoleen.
5848: tää, mitkä erin01maise:t edellytykset niissä Maakunnan ikail11oo tus koeasemalLe on
5849: uinuv;a:t v;oima!fukaa:lle ikarjatiallondelle, kun- tilillä hetkellä ra.ha.ssa n. 100,000 .markkaa.
5850: h<i:n jämlri:peräisiä menetelmiä käyttäen rnre Näistä on tosin vain :60;000 ;ma:rklkaa tä-
5851: paikotetoo.n tuottruma•an mon~puolista voi- hän, aisti eihdoi>tta l1ahjoitettuja, .mult.ta ottaen
5852: maka:sta relhuru setkä raivataan reheviksi lai- huomioon', että läJhes saman verran on eh-
5853: tumiksi. 'TaJillän· t.o.teuttamisessa, rehuka:S- do1Jisia, koearseman pailk.rusrta riippuvia, ja
5854: vivillj.elY'ksen ja laidun,t!vlo.uden O'P'astuk- että ehdolliset lahjoitukset ovat tehdyt var-
5855: sessa olisi koeasemaila karjata.louteen näh- sinJaisilta suoa1ueilita, voidaa.n pitää mainit-
5856: den aivan perus.t.usta hwcva työ. tua 100,000 markrun su1mmaa varma,na.
5857: d) .Srumalla kun soitten cviljelyks.elle saat- Keräystä vielä ja,tketaan. Tämä:n lisäiksi
5858: taminen antaa, tilaisuuden' karjakannan li- cm jätetty selll,r,aavat koeas81llaipaikJmtar-
5859: säämiseen ja karjatalou;s:tuotannon ~ohotta jouikst?<t: Ou:laisten Jr.unta luocvuttaa. 50 vuo-
5860: m~seen, vruilkuttaa se välillisesti myöskin deksi iLman vudkraa Nik'karinevan suon,
5861: movien ma:itten villjelyJSten paranemiseen pinta-alaltaan noin 100 ha. Vihanuin
5862: sen rruD·sa:amma'n Jantamäärän takia, j.oka kunta Jallijroit.ta.a kunnan omistaillan Ala-
5863: siten saadaan maataloudesta. ~äin ollen kantkarun tilan, (5 lkim. a.s€1malta), käJsittäen
5864: on suoviljelysikysymys myös erittäin tär- väJhiDJtään 100 ha .suota, 10 ha kovaa, maata
5865: keä Ia.nnoitusk._vsymyksen ratka1sussa. ja metsää r:akennuksiin sekä lisäksi 10,000
5866: e) Soitten viljelemisen '!mutta poi.stettai- m:artkkaa raha<:t. Ylivieskan kUii!Ita jO:ko
5867: siin .myös :h:a:llaDJarkuutta. Onihan totta, la:hjoituks.ena ta:i cväJhäis.tiä /korvausta va.s-
5868: että 'SUurten suoalu·eiden vilj.eleminJen edel- ta,a.n tilaltaan kalhd~staJcin paika;st.a tarvit-
5869: lyttää -suuria ja kalliita kuivatustoimenpi- truvan alueen joko tehtyä tai teikemätönrtä
5870: teitä, mutta toi:selta puolen on varmaa, että suota ja lisäksi kovrua rmaata. La.pin Maarn-
5871: sumiljelysinniostu'ks.en vauhtiin päästyä on miesseura (Paa:volass:a) lailijoittaa 3 kJID To-
5872: pohja1lainen maancviljelijä löytävä keinoja :piu py.sfu'kJltä olevan 40 ha käsittäcvän suo-
5873: niiden cvoittailliseksi. USkon ja irunostruk- alueen ,tai 3.00 markalla hadta 2 ken Lapin
5874: sen· herättäjänä suoviljelykseen on koease · a,semalta 100 ha. käsittävän suoalueen.
5875: maila paljon merkitsecvä tehtävänsä. Paarvolan kunta laihjoittaa noin 300 :ha
5876: f) Turvepe:hilmn käyttäminen kuivi:kkee- suota. Tämäm, l:isä!ksi on taa:jottu suoalueita
5877: na on Pohjois-J>ohjarumaa.lla välhän tunnet- Li,mi.n,grusta ja; !Tymäv.ältlä. Ottaen huomioon,
5878: tua, mutta toiselta. 'P'UoJen p;oltroturpoolla että näillä tarjoukset ovat tehd:yt vw-sin.ai-
5879: 140 Il,46. - Su.oviljelyskooa.sema Pohjois-Suomeen.
5880:
5881: silta suoalueiiLta, on suuri mruhdoHisuus jala,n suoviljely.skoe.rusemanlk:aan, jota var...
5882: juuri alkavan paiik!katutkimuksen löytää ten Eduskunta myönsi korkeintoon 500,000
5883: sopiva koeasemapaikka yllämainituista tar- markkaa tilan ostoa varten - vaikka siitä
5884: jouksista. Ja. var.maa:ha;n on, että näin val- sitt-en e~ •käytetty{käiän enremp'iiiä ikuin 300,00()
5885: taisiHa suoalueilta täytyy yloon.sälkin löy- martk!kaa - sekä 200,000 markkaa koeaJSe-
5886: tyä koeasemalksi sopiva alue. _ man perustamista varten {)Stetulle tilallle.
5887: Yllämainåt1mun suunnitelmaan suhtautuu Milkäli oleo:nme saan-eet tietää, on viimeksi
5888: Su<>>men Suovi:ljelysyhidistys myönteisesti ja ma1'lliittu s'UJmma kuitenilrin ikä;ynyt varsin
5889: katsoo yhdistys suoviljetyskoeasema.n pe- ui;ukaksi tarpeellisten raikennus- ja. U!Utis-
5890: rustrumisen Oulun läänin Talousseuran viljelystöiden suocittrumi:seen.
5891: alueelle varsin tärkeäksi. Yhdist:yk!sen t-un- Koska ei ole todoonäköistä, että niinilrään
5892: nettuna suunnite1mana on MkaalliSaada sa- hyvin rakennettua• tilaa, kuin KaT'jalassa
5893: manJruisia koe!llSemila !kuin sillä jo on Etelä- saaltiin tähän tarkoitulh;een, tääJllä on sa;a,..
5894: Suomessa, Ewlä-<Pohja:rumaalla ja Ka.rja- tavissa, jota vastoirrl maat ehkä voilda:am
5895: la:ssa, myöskin Pohjois-Suottneen ja Savoo.n. hankikia haiveunnnrulla, on., ottrumalila huo-
5896: Suovilje~ysy.b:distys on suunnite!l1tut koo- mioon ;y1lämai•nitut lafuj.oitulksci, laskettu,
5897: asemam. sijoittaim~sta. Oulun läänin Tllllous- että 2>50,000 markkaa riittäisi koetilan ostoa
5898: seuran alueelle, eli Oulun seuduille, koslka •-.arten sekä että sama määrä olisi tl!U'Jl'Ben
5899: olot l'äänin polhjoisiJSsa osissa vielä ovat ke- •kooaseo:nan peru:stllimista vrurten hrunkitu.lle
5900: hittymättömät, joten siellä ybi!Dlkertaisia tilaHe. Olemme hall'kinneet sopivianmaiksi,
5901: koekenttiä ja neurvontatoimintaa pid~tään että •Suoviljelysy{h,dis·tykse1le täihän tarkoi-
5902: riittävinä. Täilä työtä katsotaan toistai- tukseen myönnettäisiicrl koetilan ostoa var-
5903: seksi parhaiten voitavan tyydyttaä pienre.m· ten 2150,000 markam •korotom valtidlai.DJa 10
5904: mäll:ä haaraJmet~la;lla tai koekentällä. vuodeiksi, jonka aja.n kuluttua. laina olisi
5905: Kun SuO'viljelysyhdistys menestyksellä 10 VUI()OOSSSl takaisin suoritettava 1 / 10 osa.Ua
5906: on järjestänyt ja hoitanut entiset kooase- v-uJOd-essa, sekä että Suoviljelyeyhdistyk:selhl
5907: manJSa. ikuten muunkin toiminnan suovilje- koeruseman pe.mstannista varten näin hanilri-
5908: lyksen rulalla,, luuli:si:mme olevan onnelli- tulle tilallle ool!lettai.siin 250,000 markan
5909: sinta, että tä'IlllänJkin koeaseman j.rurjestänni· mälär!ä.rruha, ja toivoisimme, että nämä laina-
5910: nen ja hoito luovutet.taisi~n Suoviljelysyh- ja määrärahat otettaisiin ensi vuoden val-
5911: distykse1le. Ell!l1enkuin koorusemllln paiklka tiobu.idjettii:n.
5912: on määrätty ei voida tehda lopullista kus- Ylläolevan perusteena rohkenemme kun-
5913: t8JIJ'nusarviota, jOka. t-ietenkin suuresti tu- nioittaien ehdottaa,
5914: lee riippuma.llill paikallisista oloista ja var-
5915: sinkin .siit·ä, .saa~].laa·nJro taTkoiim:kseen val- · että Eduskunta päättäisi suovilje-
5916: mis talo raJkennuksineen osteturksi vai lyskoeaseman perustamista vartettt
5917: ovattlro ikaiklki tarrvittruvat rakennukset iker- Pohjois-Suomeen ensi vuoden tulo~
5918: rallarun n.yt rakennettavat. ja menosäiintöön ottaa 500,000 mark-
5919: Joka taipia.uksessa ei voida aj.atella lai- kaa.
5920: ~ksen :perustrumista 1lrulvam:malla kuin Kar-
5921:
5922:
5923: He1sirug'issä, syyskuun 211 'Päivänä 1<922.
5924:
5925: A·amo Pesonen. J. E. Sunila
5926: L. MustaJmllio. Kustaa Hautamäki.
5927: :K. Arifman. lleikki Nis.kooea.
5928: Juho Niuklkanen.
5929: Ul
5930:
5931: II.H.- Anom. ehd. N:o 48.
5932:
5933:
5934:
5935:
5936: Jotlffi y. m.: Määrärahan myöntämisestä suoviljelyskoefwJ-
5937: man perustamiseksi Perä-Pohjolaan.
5938:
5939:
5940: EduskuniiD!a;lle.
5941:
5942: Vii1ruilen 11!~211 ;vuoden va;lti'opäiviUe jäte:t- 4-00,000 markan suut-uisen maarm·a-
5943: tyyn aiDIOiilllliSeh:dotuksoon n~:o 30, l:iiJtt.eet han, annettavaksi Soomen Suovil-
5944: I -VIII, siv;u &2 sekä Mrurutrulousva:l!iokum,.. jelysyhdistykselle korottomana lai-
5945: lJJ3IDI siitä; V'llllti'OVaraillnrvaJlioknnma1le 28/9-,21, nana suoviljelyskoeaseman perusta-
5946: n, :o 1;5 aiilltaJm,aJaJn la!UJsunrtJoon' saa~mrrrue kun- miseksi Perä-Pohjolaan, ja
5947: n1oålttaen 81Il'oa., että mainitun koeaseman ylläpi-
5948: tokustannuksiin varattaisiin 50,000
5949: että eduskunta päättäisi ensi vuo- markan suuruinen vuotuinen apu-
5950: den tulo- ja menoarvioon ottaa raha.
5951:
5952: HeltSiirugtissä, syyskuun, 14 p :m 19!22.
5953:
5954:
5955: Antti Junes. 0. H. JUSISila.
5956: .Juho Kauniainen. 0. V. HoJllkavaam.
5957: F1rans Kär,Jd. J. L. Seppänen.
5958: Antti Juutilaioon. Kustaa Hautamäki.
5959: Janoo KoivManta.
5960: 142
5961:
5962: II,4s. - Anom. ehd. N:o 49.
5963:
5964:
5965:
5966:
5967: Jaskari, Å., y. m.: Määrärahan myöntämisestä uusien kas-
5968: viviljelyskoeasemien perustamista varten.
5969:
5970:
5971: Ed u s k u n n •a 11 e.
5972:
5973: Eräs suu:rirrnmiJsta m'aat1JaJloutemme kehi- ole ;mruussa S'U!omessa otettavilissa villjely;k-
5974: :ty:stä ehkäisev.iJsltä puu:titee'l1isuuiksista on \Seen ilma;n 'P.a~ka]hs:ia ko·keiba. Niiiden
5975: se, etiJä mailla ma!a'baJlould€1mseen koetoi- suoriJttallDlitn:en eri :puJolillla mrua(ta eda'Llryt-
5976: :min"bai3ln ei ol~ kiånnilteltty sitä huomiota tää, ertitä piilrilk101etasemå:a on riJittlä!vän ti-
5977: iku:iJn ma~atall011rum tarve eueVly:iJtäJisi. Sa- :heäJssä.
5978: !maoo.i~aiiSiesti kuin m111~ssa Pohj.oi·smailssa Useart pi!ivillooea,semat ovalt fur!kie.Ltä,
5979: mruailiaJiorude ]liseen ikoetoi!rn:i'Il't<ruam on käy-
5980: 1
5981: jotta niiJS181ä VJoåJdJa;8Jn .t:iJetJeel!lilseJlJlä <bar'k!kuu-
5982: ·tänmJössä ryhdyt'ty, to:~s:~s,sa ma.1issa varr:sin !d·e:lil•a päitevän jolhii10'll ja vailVOillHian .ru}aisena
5983: la:aj.assa mitta:kalavla,slsa, on me]Hä a.sllialsta isuon~tta;a erill·a~sia: 1ko;e8/Sierooteihtiäviä, ja ne
5984: .vain :p'llihurt;tu ja ikm:ruirbaoita :iJs:tutelttu. ICYv:att väl"btäJmä1Jböm~ä yhdessä maanrvilj~ely,s
5985: iMwtha tu1o,s! V,aJJJti,ollla on ikaik!Sii •ffilaa;l;ail.ou- seur.ojen kam.SI.Sa jävj,estäunJään jta 'Valvomi3Jan
5986: dellista koea:sema:a, toinen J:olkillni~eme:ssä :pailk·aJllis.ra tlmlkeilta, jotka yhiää'litä a:nltmat
5987: H~1~ngiJn pi1JäJjässä, jota Rel•silngin yli- llDlalatn'"illjelåd•ö<i!lle tos~olo.ilh~n peru:srlmv.i'a ti:e-
5988: opiSiton lopei:lt.atjien ·piltä]si j1oMaa, j.a toimen ,toja; j1a :saa;ttavat h1eidäJt omakohtaillseen iJroe-
5989: Otaivassa Mikikelåm }äh~'Llä, jonka 1Jariko- :tloiJinJi;n'Daam. I{;aJt.somme mia!a'haJlkl!UideHiJsen
5990: 1:trksenm~kai:suudesta ·S81a;f;tia:a ol!La !II11o:ruillll8l- lkoeto1minnam mmkiltyiiDsen j1a väJ11ifuännä1itö-
5991: IS~ ep~äilyi}llsm. ,myy,den :mala'tailo'U!ruell:ise~sti eilee!ll,pläin ;pyr-
5992: RUJn :mwassa, j1olkru on 3.813,500 knun 2 tkiväissä ma:ruSisa siksi <SeJl:välkisi, että emme
5993: lia;a.juinen, jonika 'P'i:tuus on 1,1160 \km ja suu- rpidä ta;rpeeil~~sena sitä pirl:fflll!mälti tämän
5994: rim l~eV~ey.s yli 600 •km, on val't<iol!]ia VJruin 2 J!!hrbeydessä se1-vil1fuä:ä. Se on lyhyt(:lsti ehto
5995: kaSIV·iviljel.y:sik:ooa,semrua, on ilma•n muuta ISUoma:la:i;s,en ·.maiai:lll!liCJIUidien ·llOUJS1UJUill. Sen-
5996: selväJä, että asema lwetoi.minnan alalla on .vuoiksi pidäJmm:e välltlitämättömäJnä, et!tä ilä-
5997: rsuorrusrtJrua:n 'S'li'rUJliL~nen. Iil•mrustol;L.iJset Oilo- ·hteisessä rtuleva.~su~dessa })emsie'ba;an maa-
5998: fSIUh~t •,Iniaa1mme eri osissa ovat ;siksi eri- Jmmme riittävä määrä p.iiriil.weasemia,
5999: qa:iJoot, ·elt.tä cieliäiJsi!mm;äJssä Suomessa ol'e- 1ma:hdJoiLliJS'11uruen m'U!IDruan yhldi,stettyjä iiDrusv i-
6000: :v;rusta 1mea;sem8/Siha ei l]~eoo SaJiliottava.sti \"mj,elys- ja ISUuvllljlellY~Sikoeruserrnia. Pidämme
6001: hyötyä ;Sisä-, Pohjois- ja lbä-Suomen vilj-eli- :trurlreä'll'ä, ,ffi>iJä EruuSiku!llba, ma!am illarpoon
6002: jälle. Se Gra,'lvilaai:u, d-oka meMstyy Etelä- .tmnrllren, [yö 1rulkik:Joon y~l,eiJsen ohjelma:n koe-
6003: Suomessa r>Ja;aitujen kokie.iJd'B.n m'llkia.aJn, rei la,oom~en perustamista V~ar'ten ~äihei!Sii.nä vuo-
6004: 11,48. - .Jaskari, A., y. m. 143
6005:
6006: sina. Silllioin arrn'lllllllttilhaillitus voi sen mu- rnsbettali.siåon ilooili!dri:SISia 3) j,a 8) mainilltu:t
6007: dm:an y ..kJSirt;yåslroihtaiiSiet suU/IlJni~lmansa teh- :koerusema.t, v. 19124 perUJS:t~ttaiJsiin :kohdilissa
6008: dä ja ne toiheiu~ara. 2) ja 7) ma1iJniiibut lkooaoom'at se'k:ä v. 19!21)
6009: Käsiltyk.se/Illlme mulkaran .tulisi mrua- kohdissa 1) ja 4) mainitut koeasemat.
6010: harmme saa:da ruimalkiu 8 m11'a:i!st•a piimilli::oo- Pffi'UJSitami:Sikust.a;n:uus lk<ooaseiill'a.a !ko!h!bi on
6011: aoomrua, jotva illiistä ·Qil]si ~hyöt·yä anruam eri rii,prpuv•ainen siitä, saadoaa.nk<o koearsemati-
6012: osien maJata.hmdieilrrie. Lä!hlt·ien pohjoisesta llaiksi v:aillt~o.n omistama til1a, vai on:'klo t~l·a
6013: j•a merilciten aJl uee.t m.aJaiD:v~ltiel:ys- ja :hallous-
6014: 1 :eriksoon osbeiJtav,a. Mi!ssä ta:vkiotru:kseen SIO-
6015: iseU!OO,",an aJl1l0011Jtruin, tulisi lko:easemioa o1lia: 'VIel!tuvia v:altilo·n omistlllnlia t1~Loja on, o'lisi
6016: miirtä lkiäyltettä'VIä. Ktäs~tylksemme m'lllka·an ei
6017: 1) Lapin :Ma:aJta,lJousseur'an alrueeUa,
6018: ikuiten:kaam SiääJs'häiVäiisyy!snälkö>kohta saa
6019: 2) Berä-~Pob:j10lan .MaaJUrvi'ljel~lWIJil,
6020: men1nä nii.n pitlkiä!He, että j•ol]m t.a,p18iulk,sessa
6021: Oulun läänin Talousseuran ja Keski-Boh-
6022: ikäy!t~ttäits:ivn VJalltiton omli•stamia tiloja tar-
6023: j.amumam Mia;a,mnlljeJlysseull:"~au ~:luooHa,
6024: tkotmikisoon, vruilktka 'Il!e a!Sierrn:a.nsa ja muiden
6025: 3) EiJellli -Bothj:runmaam Mruan!VIi1jeliJ"sseu-
6026: edetl:]y,tylk,siJen.sä vuoksi eivät kooa:semiiksi
6027: ran, ÖsterbottenJs Sven!Sk·a Lantbruks-
6028: sovelft:,u~silk3Jan. A<rv1elemme, e!flä yhden
6029: ~ll&tap.im j•a K~ski..:Suoonen :MaJamriJlj~lys
6030: lkiorooom.an perusba1Jlliiisfk111stanm~set voit'a.i-
6031: ISeUT'a;n ahmel!La,
6032: si;i1n aJr:v]oiJda 7.50,000 mk :kSii. Näino1loo
6033: 4) SataliDurun1an, lHrumeen-S.a>taikunaJJam ja
6034: tbuJ],iJsi läJh1eisin:ä k01lmena vuo'ten:Jia kuuaJkin
6035: HämoonlääJnin Mta:s.nvilj.e]y,sseurojoo a~u
6036: ·vara.tJtav•rurosi koeaJSieiinli!em p~rustam.iJSkus
6037: oollia,
6038: tanmuiksiJim 1,500,00:0: - , kaiken kaikikiJaan
6039: 5) Loum~~ils~Suomen Ma:anvil'jelysseura.n,
6040: s.ns vuosim 19123-11925 yht.eensä
6041: Suomen Ta.lousserura;n, U udenma13n läänin
6042: 4~500,000: -. Tämän :lillsälksi tulisi kuna-
6043: Maan'V'i~jelysseunam j.a Nyl!ands o. T :hus
6044: !kim Vlll!Oll'na vuode.sta 19124 Iä::ht·ien v•aJI1atta-
6045: ili:LDJS Jjantbruimssru11Jsikrup.im 'alluooHia.
6046: v.a!kisi t,a;rp,eelhne.n mäJärärailla näi!den lkoe-
6047: 6) Illi-Hämoon, Länlt. Viipurin läJäuin ja
6048: atsem~en vll!oltuisi.a menoj1a varteln.
6049: Milklkelin läJäuin Ma'anviljelysseurojen alu-
6050: Kmtn 'käisitrylkselffiime mu'kiaan k,es.mä pit-
6051: ool.La,
6052: rkän 'ajaJil ennenikuin 'sa,ada•an ma.a!talon-
6053: 7) Kiurop:ion ja :K!ruj,a;aillin M:atam:vil~elys
6054: rddl~sessa ikioetiQ]m~nnaiSiSa miltaän hu'OOTIJat-
6055: muooj.en aJluooUa,
6056: 'tavrump'rua aiik:ma:n, jos ei E'd•uskwnua [yö
6057: .8) :Bdhdois-IKiarjdan, l'tä...I~arj.allan ja
6058: .Jukikoon mä:äiräifuyä :p•eiriaJa'he·tta ikloea,semien
6059: Viilpurin läänin Maanviljelysseurojen alu-
6060: pierust1rumi!sessa, ja ikun täJmä p.ailkalil!a:a;n
6061: !Elei11a.
6062: :seisominen mruellelstä!mme on maal~e ja klan-
6063: N'äilist.ä ovat jo olema:ssa ~hdillssa 5) ja sa•Ue ,suurekis'i v;a,hing"~ok·si, e!Sit:äimme kun-
6064: 6) m.aimå.tmt /k,ooaserrn:art. Muwt olisi :peros- n ioilttaten
6065: tte'tta'VIa. Eiillme tah:dlo me~nnä 1tarkemmin
6066: es!i.rfJfJäJmii.ä:n, mJ~SISä j'ä!rj,estyksessä muut 6 että Eduskunta päättäisi toistai-
6067: lkoorusema.a olisi per:wstetJtJava.. Ll\.mmartti- seksi perustettavaksi maahan ny-
6068: iba]lJ1iJus tumtiem ,a].o:suhteet ja t31r:p•eet maan kyisten koe-asemien lisäksi 6 kastJi-
6069: eri pu'OE'Ha 'VIOLsi !tehdä tsilitä ylksiltyllislroM.ai- viljelyskoeasemaa, joilla mahdolli-
6070: sen suunm.itelman. Itse asiassa ei suuria suuksien mukaan tehtäisiin myöskin
6071: >meT'ki'Use!käiäm, mikä ikloe:as'em'a m~nä:kin suoviljelyskokeita;
6072: "ViUOniDJa perUistJeibalan, ~~uil1harn lkaiiikikri' poeiiUS- että näitä koeasemia perustetaan
6073: ~ \laihtiv:uosima, ;saniokaam1llle seurara- v. 1923 kaksi, seuraavana vuonna
6074: vien 3 VIU!OOOO !kuluessa. Vloilsi lken:ties a:ja- kaksi ja sitä seuraavana vuonna
6075: te!na. ~itä m~Jlh:d:oallisuut.a, että v. 19&:3 pe- kaksi;
6076: 144 11,48. - Kasviviijelyskoeasemien pel'ustaminen.
6077:
6078: että vuoden 1923 valtion talous- että lähemmät toimenpiteet aW!s-
6079: arviossa varataan tarkotusta varten sa jätetään Maataloushallit'Mksen
6080: 1,500,000 mkn miiim'äraha; suoritettavaksi.
6081:
6082: Helsingi!Ssä, syySikuun 15 p :nä 1922.
6083:
6084:
6085: Aaro Jaskari. L. 0. Hirvensa:lo.
6086: Johannftö! Nyberg. A]Jpo 0. Luostarinen.
6087: A. Pulklkinen. Erkki: Pul:lmen.
6088: Antti Penttilä. Oskari M,anrere.
6089: AJith. Aspelin. Mandi Hannma.
6090: K. E. Linna. J. H. Weiinola.
6091: Juho Rannikko. Toivo Ikonen.
6092: B. West:ermarck. Antti Juutil!81inen.
6093: Osk!ar Jeppson. Gustaf Miekels.
6094: Johannes Bengs. Edv. Helenelund.
6095: 1likko J askari. Taa;ve Junnila.
6096: W. Korhonen. E. M. Tarkkanen.
6097: J·a:lo Lahdensuo. J·aalkko Vainio.
6098: Antti J unes. Taneli Ty.ppö.
6099: 145
6100:
6101: Il,49. - Anom. ehd. N :o 50.
6102:
6103:
6104:
6105:
6106: Pullinen y. m.: Määrä:rahan rwyöntärmisestä lannanhoito-
6107: kilpailujen toimeenpanemiseen.
6108:
6109:
6110: E d u s k u u, n a: ll e.
6111:
6112: Ma.atailou1;emme heikoimpia puolia on: niissä. Kun n~uo tiedot, jofJm eivät anna
6113: larnnJ8.!1lhoidon, ailiku:peräiiSiyys. Awaamalttlo- va1lo:Usa~a :ku'"aru lranrt:<a,ta:loudes1lalmime, ovrut
6114: man ,suureksi oru a,rvåJo]t~:va se kansa,nia~lou julika~stut tois,en 'illa1atalousviikon julkai-
6115: de1linlelll• t.a!p.:p]o, joka, synrtyy siitä, että lam- sussa 119 21, viittalalilliille kirjoitukseen.
6116: 1
6117:
6118:
6119:
6120: nalll, tail:t:eeill!obtaillli!ruen ei ole maat8.1loudessa !Ma:art'a,loudel'l]set lkou:lut: ja maamrv~ilj->~ys
6121: j,ärj,est.etty nliimikUiirn: ·ta:vkoiitrukstmilllu:kai1;uus- s:eurojen' :neuvomtatyö ova,t saarneet mon•alla
6122: syyrt va1artllsivart.. Ea~anil:widon menmessiä seud:ullar huolilla:ti:alvia ja nä;ky.Wä tuloksia
6123: ete~n:päin: IQvat. lain,ta>n'aJvleta;t hävinllleet. tässä: suhte,esrsa: aliikaJa:ruJ Maa:ta:loudellisten
6124: KuDJ saillla/Thajkaillse:sti ei ole hl~inm,itet.ty huo- 'koulujen oppih,at ovat kot:i>s,euduilloon palat-
6125: mi!ot!al ll>Ju:nm:o<U~stel); lanltrulaåm v<a:lmi,stami- tuaan levittäneet oikeita tietoja ja menet-
6126: seell! ja 1a.nnam h!OiiJt,almi'seern. n~i!stsä:, on ikä(y- tel,yta,poja,. Ma:arruvil~e:lysseur:ojen rakennut>-
6127: 'llly.t nii:n, että lamrbat.a:loos on mun~e~ssa ta,.. IllJestarrien ja muirden oouV'ojie:n suunnlitel-
6128: pauks,essa 'huonontunut siitä, missä se a:ikaå- mien mukaran on t€ihty nioniin ta:louksiin
6129: semmi:ru oli. Karjatailo·uderu muodostaes'sa kun:nrollioot: lanltaihuon·eet ja1 saatu aikaAalll
6130: maiarUruloude,ssa j.ru katJJ.Isamil;a,loudes:sa niilll turv·epehikmv ja, ,suomudla.n kä~t:tö. Maaiillies-
6131: twkeärn osa1n kuin se me:UUä mrnodost1aa,, ei seura:t ·ovat jär:jrestänoo:t vuosien kuluessa
6132: luonnolllisesti voida ajat€ililaHman, että palat- 5,atoja, la•nn,a,nhoi:tohl~1la,iluja,, ~s:a•mo[!ll maan-
6133: tai•si,i>n lamtanavett,a-<aliika•ka•ut,een ja laill!nan- viljelyssreurat. Nä!mliL ei,vät' suinikaa.ll' ole
6134: !hoitoa 'pyritiJä:i,siin pa:r.antam8.ian, karjata.lou- talpalhtuneet jälkiä j'ä:ttäm:äittä. Myöskin on
6135: ·dell! kustanm'llikis·ella. T'ämä. ei ole taf1Peel- jwjeste:bty v:asta: viime, v:uo:s,ina' lmko suo-
6136: 1i,Sit.alka,alll, k:o,sk:ru la!n~JJanl tarkotuksenmukrui- •mlentki,elilsen osain mlarata, k'ä1sitt!ä:vä yleirn,en
6137: n~enl talHeenlott:ailllin:elll: ja' hoit.amirnen on. hy- lan:nlillnhio,:iltokillpar:i'lu. !Suomen: Ma,ata1ows-
6138: virlll järjestett:ävi:ssä Tuo'nlt,irnlaiVett.ain yh•tey- 'Se:mroje,n Ke:skUJs]iit.to sai lllim. v. 19119 va1-
6139: desstä ole:v]ssar lam!ta:lois1sa, nci:imikuin oo mo- ti:oltru Sm:k :n '200,000: - arvustu:ik,sen, jär-
6140: 1
6141:
6142:
6143: nessa: tarlondeJSsa: 'onlkin· jäJrjes,trett\Y. Kun- j~estäläJkseen y lei:s1et: lamlna,nho1t,olkil:pailrut.
6144: nollirs'et lanrt:alalt jHJ :tarrlkotusenlilluika:imren Ee.skusliit,to jäirjest~kim, kilpailut., jotlka
6145: lamrn~amihoilto ov:at vaå.n sa1aJtarvart. yleistymääm,. kesMvät 2 vuotta, :niirm. vuodet 1:9'191 j.a
6146: 1Maatarl,cm.s1mot8.1lltrokomiterun torimesta, ke- 1920. ~A1laol:eva tarulukko Olsotta;a kil:pa@:i-
6147: rätltm!llr viilill'e vuonrna, 8 kunna!lll a,luoollta j,ain luvun ja. palkin.tojen jaka.a.nt,u:mis<en
6148: ma:a,n eri :puol:iltw n. 150 ta:loude,sfa tamk- eri m.a.8.1llrvi[jelysseuroienl aluema.
6149: koja: iJila!Sitotieltoda lamtaJtruloudenr tilaiSita
6150:
6151:
6152:
6153: 19
6154: 146 Il,49. - Määräraha lannanhoitokilpailuja varten.
6155:
6156: Osanottajat Ja, palkinnot yl. lannanlhoitokilpruiluSJSa vv. 119119-1!9~0.
6157:
6158: Seura. I p. II p. JII p. Yht.
6159: Eueliä-IPohj.amlmaiMli M Yli. 6128 . . . . . . . . . . ·8 67i 1117 100'
6160: Häimeen tläJänin ,, 219 . . . . . . . . . . r1 ~1 3[) 157
6161: Hä:meeni-\Saltakunmaill , 76 . . . . . . . . . . 6 i]2· 00 36
6162: Iffi.-iHiilmoon 812.......... 7 H llS
6163: "
6164: ltä-iKaJrjalatn 810 . . . . . • . • • . ·5 [r1 il&
6165: Kajruwiriln
6166: " 2133 . . . . . . . . . . 9 37 66 il.OI2
6167: Eeski-.P>ohja•nlilliaam!
6168: " 1104 .. • • .. • • . • >} J20 ;29 60
6169: Keski-Suomen , 9·6 . . . . . . . . . . 5 .m· ,214 40
6170: Kuopion 287 . . . . . . . . . . 3 176 811 160
6171: LapiiiJJ "
6172: iMtLs. 80 ........•• 2 3 7 ,1J2
6173: Lounai&~Suomenl iMvs. 95.......... 6 12t2 ,27 M
6174: Lämtt. Viipuritn!l. ,, 2M . . . . . . . . . . J2 t33 &8 113,
6175: MikiDelin läämri:n ,, ,3170 . . . . . . . . . . 11 30 ,72 lW
6176: Pel'ä-'Bolhrjol.an , 300 . . . . . . . . . . 3 1211 12.2 46
6177: Pohjois.!Ea!rjalwn , HO . . . . . . . . . . J 1112 75 88
6178: Oulun läJämJim: .'1'1s. 654 . . . . . . . . . . 7· ·20 2i5 52
6179: Sataikun'Ilia'n lM~s. 107 . . . . . . . . . . 11 40 32 83
6180: Uu<lenJmrua:n 'l!äJäni~Ill ,, 18 7 . . . . . . . . . . 6 12i1 3'9 !(),();
6181: Virpuriln1 lälämin: , 1:7 5 . . . . . . . . . . 10 00 45 87
6182: ------------------------------------------------------------
6183: 3,843 92 490 806 !1.,378
6184:
6185: I1meilstä on, ettJä täJ1äiki,n kil:paci.}ulla oli että .sengä~koon on tullut ittsenläills:ben viLjeli-
6186: merkirtystä. tMirutlt:ru rbo]se1ta puo~en om otet- jäirn• jou:k:koonJ momia· :tiulhansia en:t:iJsiä torp-
6187: ta:vru huorrni'oon, -etuäi kili1pati1u satttu~ aikruatno par·e~ta., joiden pyrkimys t:a,loutell!SIBJ ilwilwt-
6188: j•ol1o:i:n oli hyviDJ vaik.eruta, sai3J<1a, semen:1Jtiä tamiseksi on tm~p.pien itsenäi,stymisen jäl-
6189: ja mikäili :sitä; ISaJrutiiDJ, oli se hyvin kalliista.. keen hiUJOiffi'lllt,tavasi] Hsääinltynlyt. iRallren-
6190: Tätäl vali!kutti sen, ettiäi pemstav;airuluOOJJtJoi- nustarpeiden .sa'ainti nY:kyisin .on paljon hel-
6191: sia toilmelll1prteitä, ikuten uUJsien larn·taJ.ain pompaa. kuin1 aålkaå:semmiln. Ylcilsesrllä l<aiTh--
6192: mlkenltamisi<ru ja v.a,nihojen lrunrlmilai:n• semrewt- nalnili!oitoki>lpaållustia koiltuiiSi v.arma,an• hoo-
6193: tipohj.]a .e] ·suo~iilettu s~imJä !IIJiäiäTiäJssä IDuin mattawa<a ka:nsan~tailoudlelli'sta hyötyä, s·itä
6194: oli,si ta.pahtunut, jos serrnenti:nsaa1nlbi olisi suurempa1a1, mtä entemmän tSiihen sa.rutaJisiin
6195: oHut h~lpomp.aiBJ. ottatiDIBJaln osa'a vaT!sirnaillsi:at :P:ienvilljelijöi·tä,
6196: IEum. miel~stäJill/IIlle laati am .al1ueern' ~äisit jo~delli luku on suur] ja. joiden 1runtai!Ja:l10us
6197: tävä ki·1pailu la.nta,ta.louden palra,ntalffiisek.si 1ie'lllee hllmllioimmalla: k3JlltDJal1a.
6198: v~o~si tu01tt3J3J hiuoma:ttavrru tulolk:si>a j.a pa- ~mme .e~päci.le, ettei!väitlkö Va.Jsta\ll!vartJ järjes-
6199: rainlD.IUJstru kipeään k<ohtarun, pitläi!siimme töt olisi: ryhtyneertJ öä'!'j.estämään uutta
6200: er.itttätiln ,suota:v;a:mt', että uuSii! tJäill8.1LnJelli kil- yle~stlä il•a:nnanb!oitoilciltpaililua,, j'os nå.il:lä
6201: rpailu järjestettä1siin. Huomauta,mme siitä oli~Si ollu:t :käJy,teJtililv·inläläm. ta'rlkoitt:u:kseoo
6202: seikrusta,, että o1osuihtoot rtäil.la~ISe\Ill kilp.ailun taJrpe>~UimJoo m:äläiro va•roja.. iVa,roje:n puutte
6203: järj,es1JälmiseHe nyikyilsirn! ovat prultion suo- on i]mirtJe:nik~n esilä.nwt .tä.lrnän. Erm. a:sia. on
6204: tui!sammart; kuiiiJJ v. 1•9/1>9. Myösiki:n: siinä t]wtko kalllisalkunrnaJllle hwwn t'ärtke.äi ja kun
6205: suhteessa ovat ·kiLpailun >ediellytykiset nyt on nykyisin mahdotonta. s3J3Jda täillaisoon
6206: pa.oommat ~u·in ooel~rumati:nittuoo. aikana, brkoitukseen yiksityisiä 1ruhdoituikJsia, :ooh-
6207: II,49. - Pullinen, y. m. 147
6208:
6209: keilleiJlliiDe es:iirl;ä;ä, etrlJä EduskuJJ.Iiia. vaorar]si Milkä:li s:a1a:ma.mme tiedot ovat oi~keat, on
6210: tällaista! yle:irsbä ]arnm<a.n!hoitokil~pailua. va:r- ha.lli~sen asettrum>~JJssa maat.a:lroustu!Ota!n'OO-
6211: telll oos:iJ V'Uoden mellloarv.ioon miJtiJälvämJ mää- ko:m.itearssa. o1l,u:t yleinen1 LacrmiB.illlhoitokil-
6212: rärahaln. Erduskunrta, on ikaJrten~r viime paillru: j.ossalkin1 yhteydessäJ puheenariheenla ja
6213: vuoten.a my!Önrt:!äm.ryt p]entviljelri:jäin opint<r lirenoo maat~loustuotamrt:(Jkomiteassa se kä-
6214: retilreily;jä vartelll k:nmpa:nla!k:Vn Smk. sirtys vaJllrulla, että; ki·Lpailu OllJ hyödy ll:iJnoo
6215: 300,000:-. Samalla. kun pi•däim:me 1uom,. ja: että rsellainen uudistettum. olisi ruikaan
6216: nolJirselllru, että .iJälhänr tati.'lwrtulkseeiJJ edelleen smata~a..
6217: my:ön.IThertläiäln. vardja., p1täils:i!mme 1Jrurtp.oo1li'- iKun on1 etrukäitoolll va.~kea mrenl'l!ä saJilJO-
6218: sem•, eirtJäJ myö.skim ylcilsen la:nrnanlhoitdlciJl.- an;a;run, kuinilmi 1suumk.si osanotto kilpailuun
6219: pail11llll j·ä;rjestäiinistä v.a:r:ten, rpiäläasirussa tulisi, ei: V"oidru niä:iJn1 etuk:ältoon määritellrå
6220: piem;viljreEjäin tkesk'UJwdessoa, v.rurattaisiim pa;,lli,niboralhoje,n; tarrV!eltlta'. Kailkessa. tapauk-
6221: varoja. 1Kirlrpai·lun 1ähleiilmM ohjeet 'V'Oi.si sessa: ·enti!sen' kokemuksen, p€rnsteclla voi-
6222: la1rutm. 'Maata;1cmsha:Uitus yhdessä khlpatilut daan .sa,noa., että ainaikin 1/4 miljoonaa
6223: järjrerstäivläln j:äJrjesiJöru krullls:saJ, joten tässä mll!Tkkaiai siillhen ta.rvitailllil. Trum:ä;n muilrnan
6224: Y'hileydessä ei ole trurrpree1l~sta siih.en• pUIO- arn10mme kum1mioit<ta1en~
6225: leeru rusi1assa Hilhemmin: kago.ta. Kuitenkin
6226: ka;tJsois·irmlffile, eii.ä tkilpa.~l·ussa: oHsir ~aiha:pal että Eduskunta päättäisi ottaa
6227: ilcimtoja jaettaAvru piäiäialsilrussa. piwvilj,eli~iUe, vuoden 1923 talousarvioon Smk:n
6228: .seHadisillle, joidelll v:ilje1y,spilllt.a-.rula onr kor- 250,000:- määrärahan käytettä-
6229: keintaa-n 15 ha. Mutrta tois·elt.a puolen pi- väksi yleisten 2-3 V?totta kestä-
6230: täilsim:me ta:rrpoolEsem., että my;ösoo keski- vien lannanhoitokilpailujen toimeen-
6231: ja •suurvil3el!]jät. V"oisiivrut rottaa1 kriJlipruiluun panemiseen, jättäen kilpailujen jär-
6232: oswa., murtm VJoitatisiricnl vi•irrneksilmain.ituille jestämisen Maataloushallituksen an-
6233: ja!kaa. prullkintoja yksiiiJJomruau palkinltoto~ tamien ohjeiden mukaan maanvilje-
6234: dis1mksiJa, ja. vilrjeli~oolle, joiden peltop.int.a- lysseuroille ja niiden Keskusliitolle.
6235: a.l.a: on• 115--:215 iha•, va,i'nl eili.lk'ä 25 % ma:h-
6236: doHiJSiesti :myönnle'ttiäv:irs1Jä val'loista.
6237:
6238: 1Helsi:ngj;ssä, syyskuun 16 p :nä 1922.
6239:
6240:
6241: Erkki Pullinen. Toivo Iikonen.
6242: Ta:tve junnila. K. E. Linna.
6243: L. 0. HirrvensaJo. B. Westermarck.
6244: 148
6245:
6246: II,5o. - Anom. ehd. N:o 51.
6247:
6248:
6249:
6250:
6251: Luostarinen y. m.: Mäii1·ärahan myöntämisestä maatalous-
6252: ttwtannon edistämiseksi annettavia lainoja varten.
6253:
6254:
6255: E d u s k u n n a ll e.
6256:
6257: Kaikissa piireissä on opittu yhä enem- Kuntien käytettävissä olevat maanviljelys-
6258: män ymmärtämään, että kotimainen tuo- lainausrahastot ovat ainoastaan muutamia
6259: tanto on saatava kohotetuksi kulutusta satojatuhansia markkoja, joten ne pienuu-
6260: vastaavaksi. Parhaat mahdollisuudet, jot- teensa ja hoitoonsa nähden ovat vähemmän
6261: ka tuntuvammin tätä asiaa edistävät, avau- merkitseviä. Viime eduskunta on tosin
6262: tuu maatalousala;Ua, jos vaan valtiovalta kuluvan vuoden menosääntöön ottanut 30
6263: kyllin riittävästi varaa varoja valtion tulo- miljoonaa n. s. maatalouden edistämisra-
6264: ja menoarviossa tämän tuotantohaaran edis- hastoksi, josta saa lainoja maatalouden eri
6265: tämiseksi. Tunnettuaharr on, että maa ta- haarojen edistämiseksi. Tämänkin rahas-
6266: loustuotantomme on perin heikko pinta- ton varat ovat osoittautuneet aivan riittä-
6267: alayksikköä kohden, joten senkin kohotta- mättömiksi kysyntään nähden niissä osissa
6268: minen varsinkin pikkuviljelijäin keskuu- maata, missä lainausta kunnat ja osuus-
6269: dessa vaatii valtiovallan tukea, vaan vielä kassat ovat alkaneet toimeenpanna. Tämän
6270: suuremmassa määrässä tällaisena rahan ar- tähden tarvittaisiin huomattava ma,atalou-
6271: von alhaisena olevana aikana, jolloin myös den edistämisrahasto koko maata varten
6272: lähitulevaisuudessa on pelättävissä JIU~;a tai esim. Keskuslainarahaston pääomia tu-
6273: taloustuotteiden hintain ha;lpeneminen, jo- lisi tätä tarkoitusta varten tuntuvasti li-
6274: ten tarvitaan rohkaisevaa apua valtion ta- sätä, kuitenkin ottaen huomioon sen, että
6275: holta uudisviljelystoiminnan edistämiseksi. tällaista uudisviljelystoimintaa varten va-
6276: Nykyisinhän tulee uudisviljelysten raivaus ratut varat olisi 'lainattava mahdollisim-
6277: kalliiksi, joten moneltakin maanviljelijältä man pitkäaikaisina kuoletuslainoina ja
6278: ja varsinkin uudisviljelystilojen perusta- että niistä kannettava korko olisi talletus-
6279: jalta puuttuu pääomaa uudisviljelysten korkoa alhaisempi. Tätä varten olisi mie-
6280: raivaamiseen, joten heidän alkava talou- lestämme varattava samaan tapaan kuin
6281: tensa jo ensi asteessa jää kituvaan asemaan viime vuonnakin yleensä maatalouden edis-
6282: ja monetkin hyvinkin suurimerkitykselli- tämiseksi 30 miljoonaa mk., ottaen huo-
6283: set uudisviljelyssuunnitelmat jäävät toi- mioon, että lainoja saavat myöHkin ne
6284: meenpaneroatta. maanviljelijät, joiden viljelty pinta-ala on
6285: Ne rahalaitokset, jotka pienviljelijäin korkeintaan esim. 50 ha, ja 30 miljoonaa
6286: luotantarvetta tyydyttävät, esim. osuus- mk. uudisviljelys:tainoina etupäässä aika-
6287: kassat, ovat siksi pienissä varoissa, että ne ville uudisviljelijöille ja entisten viljel-
6288: eivät pääoman puutteessa tällä hetkellä mien haltijoille, joilla oloihin nähden enti-
6289: riittävästi pysty tätä asiaa edistämään. set viljelykset ovat hyvässä kunnossa. Tä-
6290: li,50. - LUI()IStarinen, y. m. 149
6291:
6292: mä edellyttäen, että seuraavina vuosina lisimpia muotoja saada lisätyksi yritteliäi-
6293: 'tarpeen mukaan tätä rahastoa kartutetaan. syyttä ja maantuotantoa sekä siten kartut-
6294: Tämän toimenpiteen kautta lievennettäi- taa kansallisvarallisuuttamme.
6295: siin pääoman puutetta eteenpäin pyrkivien Edellä esitetyn perusteella rohkenemme
6296: uudis- ja muidenkin viljelijäin keskuudes- Eduskunnalle ehdottaa,
6297: sa, kun samalla varattaisiin enemmän mah-
6298: dollisuutta ihmisille toimia maaseudulla että se vama ensi vuoden meno-
6299: tuotannon lisäämiseksi, jossa tehty työ on sääntöön 60 miljoonaa markkaa
6300: monin verroin siunauksellisempaa, kuin maataloustnotannon edistämiseksi
6301: sulloutua tiheihin asutuskeskuksiin valitta- .annettavia lainoja varten, josta 30
6302: maan asuntojen ja työn puutetta. Tämä miljoonaa markkaa käytetään uudis-
6303: toimenpide, jolla valtio antaisi luottoa itse viljelyslainoina.
6304: siitä suuresti kärsimättä, olisi ehkä onnel-
6305:
6306: Helsingissä 20 p:nä syyskuuta 1922.
6307:
6308:
6309: Al'PO 0. liuostarinen. W. K. Särkkä.
6310: Toivo J.konoo. K. E. Linna.
6311: Oskm:'i Mantere. Antti Pell'tlt:Uä •
6312:
6313:
6314:
6315:
6316: •
6317: 150
6318:
6319: ll,51. - Anom. ehd. N :o 52.
6320:
6321:
6322:
6323:
6324: Juutilaineo y. m.: Lisämäärärahan myöntämisestä Maa-
6325: talotulen edistärnisrahastoUe.
6326:
6327:
6328: Suomen Ed u s :kunnalle.
6329:
6330: Kallir!kialla. pien- ja. uutisviljelijäpiireissä ollen lwinaha~kemusten •raha~määrä nousee
6331: on .ot~ttu rSU:urelila .tYYidy:tyk.seHtäl vastaan ennen pitrk'ää: yli 100 milj. mk:n.
6332: ne Eduskunnan ·pää:toklset, joiJ,la heidän luo- 'Seltalisia vilj~lmiä, jotka. valrtioneuv;ost·o:n:
6333: tmr ja pääoma-n saantia. on ihelpvtettu. päätöksen mukaan 28 :P :lttä huJht.ikuwta
6334: "\0al1sinkin •V'i~me Edu,sJrunnan :pääiö~S•, joLla. 1922 ,ov;at oikeutetut •1\fuwtalouden eCL~stä
6335: ipterustettiin 30 millj. markan suuruinen misra;hastosta lainoja· haaremtaaril! ja saa-
6336: Maa•ta.louden e.distämisra.hasto, on tullut maan, on maaJS!Stam:me ika:ikkiaan 2t16,9'27,
6337: yleisen huomion alaiseksi, koska se Edus- j.oittten v:Uljely.Siten IJiuta-ala YJMoonsäi tekee
6338: kulllna.n puolelta~kin viittaa terveeseen ta.- 945,303 ha. Nä·in oHen myönnetysrbä 30
6339: 1ouselämääm ;pyrlkimystä. milj. :marikan rahastost.a ffi riittäisi kuin
6340: .E•M:ä päiäb:rnan .puute on maatruloudessa, llloin 1140 mk. lkuHe'kin lainansatautiin oikeu-
6341: va.rsimhl'll •pioovilj'8lijö.iden .lmskuudessa ny- tetuNe. !Tosin eiv;ält kaikki nälmä trarrvme
6342: kyään aivan y·l~inen, osottaa. pa.1.1haruten se. tiiLrva:utua luo1ton han.kriJn.ta;an. puheeno:le-
6343: etiJä CJ.\!Ia,ata:louden edistämisrahrustolle on 'VIasta raiha;stosta, mutta joka ta.pauk,sess•a
6344: n1yt jätetty kai<kikiaan 7•915 eri laina-a no- on lain.a.usroaha.sto ·aliva~n riitttäimätön, kos:ka
6345: musta, joista on kuntien a<nomuks.ia 77 ja. nyt jo haetut lainarmäläräit uousevat lähes
6346: osuus.kassojen 7'1)8. kolmenikertaiseksi ra1ha,ston varo~h]n verra-
6347: J.Mettyjeu Ja:inahaJkemus:t-en rahamäärä ten.
6348: nyt jo .norusee 77,411,•000 :mal1k1karun. Edu:sikunnalle on tunnettua että uykyään
6349: ·Rmn mainittu miha•sto on v•ain 30 milj. ka~ki:ma..ptuol,il<la; :maatamme ii:Latlutit.a]siim p.a-
6350: markan suuruinen tulevat enemmän kuin ran.taa viilljeil·yk,si:ru, lisiäitä ka.rjaa, hanlkkia
6351: puolet laina.hake:mu'ksista. ;hylätyiksi taikka ajalllJmulkais[a ikonei·t.a, perust-aa ikonev.oima-
6352: truytyy myönltä~ä :vain. ;pieni osa :kull~'kin ha- yhtym[ä maatalouden palvelukseen sekä
6353: kijalle anomastaan määrästä ja silloin on rakentaa ·asuin- että ulkoraken.nuksia, jos
6354: heidä;n va~kea niiHii! rahoå.lla tyy.dyttää vain ikäyttöpätäomaa olisi .s•aa•tavissa.. Useim-
6355: kunta,}wisiaan ta.i osuuskassojen jäseniä. massa rta:P·au•ksess.a ·O!ll eCLelläJma•inittu pyrilri-
6356: Täimän ~li.säiksi on maamme 491 :•stä krm- mys aivmr1 v•älttälmätön monivuotisen täHä-
6357: nasta poossYit lalinara•haston osallisuuteen kin ailaHa' valEnllleen rysä:hdystilan jäl·keen
6358: valin 21816: kuntaa. joko kuntien omien ·ano- niin m.aarnvil.jeliti,äJin ,p@hei.tten !hoillloontu-
6359: musten tai ruiitten aineella toimivielll osuus- lon !kuin y.leirS,en tuotannon lisä;äm]sen lkan-
6360: ik:a.ssojen kautta. Viime viikkoina Olli aHra- nalta ·ka~;soen.
6361: nut saapua runsaasti lalina-·anomuksia jä- lN"yky:inen a.ilka,, niin myös Eduslkunnan
6362: lellä; olevista kunnista, joita on 19,5·. Ntäin toimenpitoot, on a•setta.ruut ja ·edeJ.loon aset-
6363: Il,51. - JuutUainen, y. m. 151
6364:
6365: 1a.a .pienvilj.el'ylkse:stäJkin .toåmeenrtiuil.lonsa m:IJSen aik8Jansa.amises~Sa, j,a •kum :l,uoton
6366: ha.nkkiville ntiin paljon uusia :menoja ja ra- saanti on ·siinä ensimäisiä ehrtoja,,, ll.'·ohke-
6367: situksia, että ne voidaa'ru kest'ää vain sillä! nerrnJme !kunruioittoon anoo.
6368: :ainoa11a ehruoUa,. ett:ä ma.at:aif.•ous tulee tuot-
6369: ta;varrnmaksi nyJkyllisestään. EdeUoon maa- että Eduskunta myöntäisi v. 1922
6370: tail>ouden edi:stym..illlen ti~täJäJ >lisää ;työnsaam- perustettuun Maatalouden edistä-
6371: tia maa,Sie!lld'urn työväes.tö1lae ja e•iten 'lnon- misrahastoon viisikymmentä mil-
6372: nol:liseil~·a taevaiLla hel:p:otta;a ll!Sunt'o~oloj•en joona (50,000,000) markkaa aikai-
6373: .seik1äl j1dilla •V'Uosi uusiurt;uvan cyöt:tömyys- semmin myönnetyn 30 .milj. markan
6374: kysymy!k:soo järjestelyä!, JOtika ovat vaati- lisäksi ja
6375: neet ·Eduskunnam huo:miota moneMa .tavalla. että anomamme 50 mUj. markkaa
6376: .Niinikä:än maan ulkom:aisoon ,kaupalli- merkittäisiin v. 1923 tulo- ja meno-
6377: seen rusemaan on :marattaloudessa. a.Elr.annt arvioon käytettäväksi samoilla eh-
6378: nou:su edul'l:i!sesrl;] v•aiku ttan\llt. Om.a maa.- doilla kuin mitä aikaisemmin myön-
6379: talous on noot a!likanut ,pääas.ia:ltlis•esti tuot- nety'istä varoista on Valtioneuvos-
6380: taa tarm:btEwan v.ilJan ja kal'ljrun sekä sen ton hyväksymässä, edellä m•ainihtn
6381: tuotte1doo vienti on ol!l:ut :illastvamaam päin. rahaston johtosäännössä 28 p.
6382: J"otta p~oovilj.elyJskm •roisi eruemeen Oilla huhtik. 1922, voimassa.
6383: muilmna ilmnsrumme 1:a~'orwd~Hitsen v:au~astu-
6384:
6385: · Helsing1i·ssäJ, syY~Silmun 20 päiivänliL 1922.
6386:
6387:
6388: Antti J uuti!lalinen. Jaalclro Loukko.
6389: Simson Pilk:ka. M. Pitkänen.
6390: P·ekka Kopsa. Eero Hahl.
6391: J. G. Ryynänen. Aarno Pesonen.
6392: Väinö Kivilinna. Heikki Niskanen.
6393: Antti Juoos. Albin Manner.
6394: FraiJJS Kärki. L. 0. Hirvensalo.
6395: Antti Kuisma. Jookko Vainio.
6396: 0. V. HoJIIka'Viaara. M. Makkonen.
6397: V·i)!Jiiku Joukahainen.
6398:
6399:
6400:
6401:
6402: \
6403: 152
6404:
6405: 11,62. - Anom. ehd. N :o 53.
6406:
6407:
6408:
6409:
6410: PesoDJen, A. y. •m.: Määrärahan rnyöntäraisestä Kajaanifll.
6411: kihlakunt1;l1n maatalOttUlen kohottamista varten.
6412:
6413:
6414: E d· u rs !k u m m a 11 e.
6415:
6416: rRaj.aseudwn t.alloudellisen elälmän kohot- 'k~1MaiiDunlllan 'h·ruja1il.a•an 8JSU'V•an väestön kes-
6417: taminen on viime .arikoina. tsrua.vurttanruf laJaJ- kuudessa, jolka omasta .puolesta,an ikyllälkin
6418: jaJl' j.a. lkiinrteän huomion. Onp.ar täJssä suh- on osoittautunut erikoisen 'ha.rta.aiksi ja
6419: teessa: jo nooty vä:lttärrnältlromäik.si ryhtyä vasta1anottavaiseksi tälssä sutht,eessa. Kun
6420: valtionilci:n :pruolelta •erilkoisii:n: toilmen1?iteir valitet;tavasti on .t,osirusia, että Kaja.runin
6421: si.in. K'U'l'll'Van .vu01den menoarviossa on eri- kiMal.kuDJna:n ·rautar!Jeiden tarv·e täytyty vält-
6422: tyinen IIUääräraha '~arjabn lkrunna.ksen ja tä,mättömywoden palkosta1 jää,(liä. vielä ehkä
6423: Raj,a·~Ka,rjaJan maata~oruden ikohlottrumi.såsi pitkä:ks]kin ,aikai81 l.kilhi.hllimn:nan etujen mu-
6424: ja on tätä työtä ohjarumaan a.setettu erit.yi- kaisesti rtyy.dyttämättä, on välttäJmä<tönttä,
6425: nen !henlkilö. että 'kihlailmn111an talouselämän !kohottami-
6426: TulJevrun vuoden menorurvios•sa ethidotetaan seksi ryb!d·ytä!än muiihiDJ ta:rkoitwksenmukai-
6427: tätä työtäi va:rten l~sätty .määiräralha rsa- siin ja ·tehol.kka.Xsiin toilmirin. :Sellaisia on
6428: mailla kun esitetääin työ ulotett~!N.ruks•i lrua- ja .aiva'n ensi käd·essäJ ;sen epäJkohda1n pois-
6429: je.mm,aJtalkin raja,seutua 1käJsittävä:kJsi, koska taminen, joka johtuu varojen puutteesta
6430: on hruvai:trtu, ett'ä vaJltakumJllialll etu v.ruatii maata,Ionden !kohottamista tacr.-!koittavassa
6431: telho~msrta toimimlt,aJa tässä suhteessa:. toilminnwssa. Täiliän on valtiolliru ·ei ainorus-
6432: Oman eriilmisen .aJueen:sa itäis·tä radaiseu- ta.run .~hetta ntlliden yileitstfflll näJkökoihtain
6433: turumme muodosta:a KadaaaJ.tin lk~Malkunta. vuoksi, jotka vaativat erikoisia toimenpi-
6434: Ed~H~ tuotto:UsaUe maanvrljo~lykseUe teitä rajaserudu1n •elämän kohiattwm:i:seksi,
6435: siellä! ova,t hyvält da 1onkin seudun ma,a- va·a111 llli1yös!ki:n paå.nwa vei vollisuus sen
6436: t.aious pa:rina viimeisen·ä; ·vuos>]kytmmenenä edun vu.oks>i, m~äJ valtio1la on :Kadaanin
6437: ollurt ]l.aihduttavassa menos•sa et.eenpäin. kihLrukunnan la,agoisrt:a, valtiometsistä:. Hy-
6438: Mutta ,seud'llil syxgäinen aserrna, rautatei- vältä osail1Ja, Juuri n:ämä valtion ollli]stam.at
6439: de>n puute, !harva a:sutus ja, malata.loudellri- laati·alt ail.ueet, doilsta ik:ihl,alkumnalle ei oile
6440: sen tiadon, valitstwksen ja .yrit!teliä.isyyden miltään suorrun.aista oimaJkohitaista hyötyä,
6441: heikkous ovart; toista]seffisi vielä: vaikavana ovat sy<ynä ~seudun harvaan a•sutukseen ja;
6442: esteenäi .seudun taloudeHi:selle vaurastu- siit'äJ jothtuvaa:n ;boillliinJtav:oilman j1a -:mah-
6443: misel['e ,siinä :mäiä.l'äJssä 'kwin seDJ luootaiset dollisuuden iheikkouteen, ;SailliaJlla kun ne
6444: ede!llylwiiDset sail.Hsivat. ViiJme :maå.n~ttuun v-uosilka;svrullaan tuntuvasti tuova;t lh;yö.tyä
6445: seudun vaJUra1stumiJsen ·asteeseen, maa.talou- va1tioUe. ·Mitä:äDJ uutta jäJrjestöru ohjaamaan
6446: del,lisern tiedon, 'Valistuksen ja J~ritteliäisyy va;l'tioavun turvissa ikihlrukunna111 talouselä-
6447: den purutteeseen, on .huoma;iJta;valta osalta mäl:n: Jri()lhottrum]sta ei o[e ta~rpeellista luoda,
6448: syynä! se, ettei varojen rpurutteessa ole voitu sillä seuduUa on jo seHa~nen vaniharstaan
6449: tehdä tampeektsi tehoka;sta työt.äi täl·lä ailailla olemassa:. !M•!!!ata,loudellisen edisrtystoilmin-
6450: II,52. -Pesonen, A., y. m. 153
6451:
6452: nan johtaj.runa ja innos1;atia,na: on .siellä! ollut 1aJmnn.an ma8Jta,loutSeläJmä:n k,ohottaJIDist.a
6453: ja edelleenkin on Kaja:anin kiMallmnnan tarkoittavaa, työtä ,on ;te;hltävä. Että tätä
6454: ma:alliViild-ely.sseura,. joka siellä: on 'sa:avutta- ei ,acinoasrta1an Kaja:an.in kihlalkunnan, vaan
6455: nut iha:rvinai:sen il'Unswan1 rsuosion ja luotta- kolko mruan, jonik.a raja1sellidun yh:tenä huo-
6456: muksen väesuön <puolelta. Kun tällä er~koi ma.ttavruua tämkeä·nä osana ikihbkunta. on,
6457: sesti ~ihlru1mnruan oloihin e.liäyty.noo]lä jär- etua ,t.ankoitta:V'wru rboimint~m voit.aisi:in toi,s-
6458: jestöNä: - sen jäJsenet ovarlJ !kawtta:alta,a:n taiseksi t·ehokka,a,s·ti suorittaa, on trurpeel-
6459: pienv:iild·elijöitä :ruiinikuin 'seudun •maatalous- lista, että vail.tion v.a!'lo:ista m.y;önnetää:n Ka:-
6460: väestö llmkonailisurudoessa:ankiln - ei ole ol- jarunrin lkiM•aikmrman. rma,anvilj·elys,seurrulle
6461: lut t;?ö•ru laaj;uultta valstarwvia va.roj.a, kä:ytet- vuositialin rii·ttävä: erit.yi,nen .avustus tarkoi-
6462: täväinään, on sen täiy!tynyt m!aa,ta:loudelli- tukseen •kä,ytettä:välksi ja että stellainen mää.-
6463: ·sessa vail.istusrto1mirunwssa, ~sityiskohtai räraha. jo tulevan vuoden menoarv~oan s:i-
6464: sessa neuvont,artyössä ja yritte1iäi:s\YYden sällyt•etään.
6465: herättiiml'.i:stä t.a,rlw:LtJtavissa to:imeUipit.eissä YJ'läolevrun perusteella rohikenffillrne kun-
6466: rajo:i,ttua vä!he:mpää:n kuim t.mrpeen1 ja väes- nioittavimmin ehdottaa..
6467: tön au,li:i<n va;st.mamott.avaisuuden vaatimaa
6468: olisi ollut, vielä;pä on täytynyt v:iillmeisinä että Eduskunta päättäisi v. 1923
6469: vaikeirua vuos~na luopua: eräistä' varemm:ista menoarviossa myöntää 75,000 mar-
6470: toirrnilintrumuodo]st:aa1l!k.in m. 1m. l~kautta kan suuruisen erityisen määrärahan
6471: ma.Jlla klliillalkuruna:n kiert.ävän lmaamci,eskou- Kajaanin kihlakunnan maataloude'tf,
6472: lnn. Oru :illme:Ustä, ett.ä seudun oma maa- kohottamista varten Kajaanin kih-
6473: ta.loudel:linen jäJrjestö pitikäari:kaisen koke- lakunnan maanviljelysseuran käy-
6474: m'Ulkserusa' ~pe·rusteella ~pa.rlhariten nälkee ja tettäväksi.
6475: tietää millä: a]lo:illa ja missä muodossa ·kim-
6476:
6477: Helsing:i.ssä, sy(}nskuun 19• päivänä 1922.
6478:
6479:
6480: Aamo Pesonen. Autti Kruisma.
6481: Wäinö Mäkinen. S. SaJo.
6482: Antti K uJclmnen. Kustaa Hautamäki.
6483: Väinö Kivilinna. Yrihtori VesteJrinen.
6484: Heikki Niskanen.
6485:
6486:
6487:
6488:
6489: 20
6490: 154
6491:
6492: II ,5a. - Anom. ehd. N:o 54.
6493:
6494:
6495:
6496:
6497: lliidenheimo y. m.: Määrärahan varaamisesta Osuuskasso-
6498: jen Keskuslainarahasto-Osakeyhtiölle lainattavaksi itse-
6499: näistyneille pienviljelijöille.
6500:
6501:
6502: E d u s k u DJ DJ a. 11 e.
6503:
6504: Suomen osuuska.ssaliike on viime aikoihin osuusk,a1ssoja tai pyrilrimään jäJsen~ksi jo en-
6505: saakka kehittynyt verrattain hitaasti, jopa .nen perustettuihin. Voipipa sanoa, että suu-
6506: niin hitaasti että · syrjässä,olevien silmissä rin osa Suomen 'Osuuskassojen uusista. jäse-
6507: on näyttänyt ,siltä! kuin lkoko osuuskassa,- nis'tä on juuTi entisiä torppareita, jotka, ovat
6508: aalte :muk,a olisi meidän oloihimme sopima.- päiässeet tilansa omista6iksi. Myös on päiä-
6509: ton·. Olot ova:t tässä suhtoossa. kuiterukin omie·n ·tarvetta tuntu va.sti lisännyt rahamme
6510: viime aillmia:~.!ai täyde:llloon. [ll!Uuttunoot. En- a,rvon a1leneminen ja tyapa.lkkojeu kohoa.mi-
6511: siksikin on uusia osuuskassoja syntynyt en- oon. Se näiky,y siitä, että hehtaa.rin .maan
6512: tistä pa,lj.oa runsaammin: ,sen sija;an et:täJ raivaamisesta, pelloks~ ma!ks-ettiin ·ennen :So-
6513: Keskuslaina,raha.sto oli til<aisuud~ssaJ myön- taa 300 mk., nyt 3,000'-----5,000 mk., että
6514: tämää.n luottoa v. 19!18 vain 7 :He uudelle p:äii vät,yöstä maksetaan nyt 40 mk. sama1la
6515: osuuska.ssaUe, v. 1.9119 taas vain 7 :lle ja. v. pari·mka:kunnalla, missä se ennen maksoi 3
6516: 1!9120 112dle, on se v. 1912:1 myöntänyt 42:Ue mk. ja ettäi ta.vaUinen 1ypsyle,hmä, jonka
6517: ja. tämä vuo.nna tähän mennessä jo 1016 :He, ennen ,sotaa sai 1'00___;200:lla markalla,
6518: -eli usea:mma1le kuin yhtenäikäälru vuonna maksaa nyt :2,,000---3,000 mk. Että osuus-
6519: va:remmin. :Sitä'·pait.si on jo varemmin toi- ka.ssojen ·käyttöva,ra.t eivä.t ole voineet kas-
6520: mensa alotta,neihin kassoibin pyvk:inyt vaa samassa suhte·essa näihdiään siitä, että
6521: uusia jäseniä vilkkaammin kuri.n 'koskaan n~inä oTi Keskuslain!Vra:haston myöntämää
6522: ennen, näin että osuuska:ssojen jäsenmäärä, luottoa v. 1i9·115 ainoast,aa'n: 248' markkaa !ku-
6523: jo·ka viime vuoden lopulla. oli 3,6,000, voi- takin j;äsentä koMi, v. 19119 40,7 mk. ja v.
6524: dlaan nyt arvioid:a. aina!kin 50,0100:een. 19!2:1 900 markkaa. Että täJllaisillru pää-
6525: Us·eimma,t kassat ovat lisäksi ilmoittaneet, omilla ei voi :paljoakaan toimia., ymmärtää
6526: että .py[lbjöitä olisi ollut paljon enemmän- helposti.
6527: hn, j,o,s vain kassoiHa olisi ollut va.roja Sitä että ·osuuskas,sat todeUa nyt ovat
6528: laina.ta 'h~ine. suuressa luoton tarpeessa, osoittanevat seu-
6529: Osuuskassojen pääomanta.rve ei ole kui- raava,t tiedot :
6530: tenkaan kasva,nut a.inoa.staa:lll siitä, että on Keskuslainarahastol ta o.n tänä vuonna
6531: syntynyt uusia kassoja ja että entisiin 1ka:S- 578 ikassa1a hakenut 45.6 milj. ma:rka,n luot-
6532: soihin on liittynyt paljon uusia jäseniä. toa., mutta siitä se ~on voinut <IDJ'Iöntää ai-
6533: Tätä tarvetta on lisän:nyt myöskin, entisrtä noastaan 414:1le 1ka.ssalle yhteensä 34.9
6534: vilJ&aam'pi uutisvilj·elysha.rra:S.tus ja varsin- milj. markkaa. LisäJksi on tänä vuonna 7121
6535: kin se, ·että itserräistyneet toTp;pa.rit ovat nyt osuuBka.ssaa hakenut Maataloustuota.nnon
6536: ruvenneet pa1rantamaian viljelyksiään ja ed~stäimisraha.sto.sta 71.9 milj. ma.rkkaa lai-
6537: railrennuksia·an ja senvuoksi perusta.maan, ooj~a, mutta toistaiseksi on vain 6116 kassaa
6538: Il,53. - Hiidenheimo, y. m. 155
6539:
6540: saanut 1t5 miljoona,a markkaa. 'Täimälli jä'l- v.äiksi huokeakol'koisiin pienviljely.slainoi-
6541: koolli on vielä e. m. 61'6 kassasta 383 hake- hin, mit'kä varrat m1 annettu korotta, ja epä-
6542: nut sanotusta rahastosta lisälainaa Y'h- mäiä:räiseksi ajaksi, niin t:äimä summa: muo-
6543: toonsä läihes 115 miljoonaa ;ma,rkkaa. dosta,a: vakuusra,haston Keskuslai'n.arahaston
6544: Trumän lisäksi oru vielä perustettu aina.- taHetuksille ja, muille lainoille. On. luonnol-
6545: .hn noin WO s.ellaista uutta kassaaa, jotka lista, että vaHio ei voi enää suurempia sum-
6546: eivät ole ehtineet niin va1miiksi, että ne mia arntaa. tlä:llai:silla. ehdloilla ja että Keskus-
6547: olisivat voineet ·hakea. luottoa Keskus:la.ina- laina,raha:sto ei voi ka.ikkia tarpeitaa.n saadla,
6548: ra.ha:st·olta, tai lainaa Maataloustuotannon valtion kautta, tyyd·ytet:yksi. Kos:ka e. m.
6549: edistämismha.stosta. Näiden luotantarve jo pienviljelyslainra.:m.hat :kuitenkin nryt ova,t
6550: tä:nä vuonna. on a.rvioita va ain.a:kin iopusrsa ja. suuri mäiärä uusia, osuuskassoja
6551: 10,000,000:ksi markaksi. on syntynyt. itsen;äistyneitt<e·n torpparien
6552: Jo näist.ä eri:stä •syntyw noin 912 miljoo- arlUJeille, olisi kuit-enkin ,syytä, että vielä
6553: naan ma.rkkaa.n nouseva sumlma, jota vaille täillä kertaa. ann-ett.aisiin kohtuullinen määrä
6554: osuuslkassat tän:ä vwonna jäiävält, ·ellei K~es tällaistakin, la.ina.a. ja ehdoUaisimme sen
6555: kuslaina.ra!ha•sto voi saa:da l.i:säva:volja ja vuoksi H miljoonaa anmetta.va,ksi samoilla
6556: luonnolli:sta on, et,tä tarpeet ensi vuonna ehruoil:la :kuinr lähinnä vi1meiset vaHiolainat,
6557: yhä va:an krusvruvat. jotta. tälla,isten lainojen yhteissum:ma täten
6558: Perustuen tällaisiin tosiasioihin on Kes- tasoitettaisiin 40:bi miljoonaksi markaksi.
6559: kuslainaralhasto aiik:anaan anonu·t lli.aUituk- ·Tämän li,sä:ksi ehdottaisimme 'Ke.skuslai-
6560: selta, että se v.ara~si osuusk·a1ssogen :pää- na,raihastoU.e a,runett.avaksi 40 :miljooll!aa.
6561: omanta:rpeen tyy:dyttämis:eiksi vwltion ensi markk3Ja 4 1 i2:n 9; :n korolla, ja 1 / 2 :n% :n
6562: vuoden tulo- ja men:oarv:iossa 50:n miljoo- ;kuoletukseUa, kuitenkin niin että 1kuoletus
6563: n3Jn ma.rkan lain:a:n, mutta ha:llitus ei ole alkaisi varsta. 10::n vuod:en kuluttua.
6564: katsonut voivansa ollen:kaa.n ottaa tamän Ed1elläesitetyn perusteella rohkenemme
6565: ta:rpeen tyydy.ttämistä huomioon. Koke- ' siis ehd:ottaa,
6566: mus vaoom:m:ilta ajoiitba, wina, vuodest·a 1913
6567: sa.alkka., on kuitenkin se, että Eduskunta. on että V aUion ensi vuoden tu~o- ja
6568: a.in:a. löytänyt va,roja. tähän maamme tuotan- menoarvioon otettaisiin 11 :n miljoo-
6569: >wa. var:masti lisäävääm ja ma•a.seudun yh- nan markan erä, myönnettäväksi lai-
6570: teiskull!ta-oloja. parantavaa.n tarkoitukseen, nana Osuuskassojen Kes.kusla.ina-
6571: siitä huolimatta, että maan !ha:llrtuk.set rahasto-Osakeyhtiölle, tämän lainat-
6572: joko eivät ole ehdiottaneet mitään t,a,i vain tavaksi varat osuuskassojen välityk-
6573: pienempiä mäiä:riä. 8en vuoksi olemme täHä sellä etupiiässä itsenäistyneille pien-
6574: anomuks:ellamme kääntyneet Ed wskunn:a:n viljelijöille, samoilla ehdoilla kuin
6575: puoleen·, luotta,en, siihen, €!ttä Eduskunta lähinnä edelliset valtiolainat; sekä
6576: tälläkin kertaa. V'oipi auttaa tMä maamme että lisäksi myönnettäisiin Kes-
6577: edJistY'miselle tärkeätä: asiaa. TäihäJn saa•kka kuslainarahastolle 4-0:n miljoonan
6578: on v•aHio Ed:us:kull!nran, ehdotuksesta, eri vuo- markan korkoakamtava kuoletuslaina
6579: sin,a vninut 'illJ"Ö·ntää K~skuslaiura["a,hasiJolle maatalouden kohottamista varten.
6580: yhteensä 29 mirljoon:aa. markkaa lkäytettä-
6581:
6582: Helsingissä, SJ"y,skuun 20 p:n:ä 19i2:2.
6583:
6584: Arttwi Hiidenhcimo. M. Pitkänen. J. G. Ryynänen.
6585: Juho Rannikko. J. G. Hi.rV!ellsailo. Juho NiukJmnen.
6586: Jalo Lahdensuo. K. A. Lohi. L. 0. Hirvensalo.
6587: Kusti Arffman. Tuomas w~anha.la. Tyko Reinikika.
6588: Albin Manner.
6589: 156
6590:
6591: 11,54. - Pet. försl. N :o 55.
6592:
6593:
6594:
6595:
6596: Sandblom: Ang. beviljarule av ett statslån åt Aktiebolaget
6597: Svenska Småb1·1..tk och egna hem.
6598:
6599:
6600: Till Riksdage.n.
6601:
6602: I egenskap av representant för srnåbru- alltid strävat att till småbrukare välja per-
6603: karna i Nylandslän får jag till Riksdagens soner, som äga nödiga förutsättningar för
6604: beaktande vördsarnt frarnställa följande för- att bliva dugliga i facket.
6605: slag: Emellertid har bolaget på senare tider
6606: Aktiebolaget Svenska srnåbruk och Egna varit nödsakat att anlita bankkredit för att
6607: hern har sorn bekant riktat sin verksamhet kunna tillfredsställa behovet av lån åt små-
6608: på parcellering av egendomar samt för- brukare. Detta har i hög grad fördyrat
6609: säljning av småbruk på avbetalning, varvid bolagets verksamhet och vore detsamma
6610: som enda säkerhet för de sålunda beviljade därför i trängande behov av penningemedel
6611: lånen tagits inteckning. De tidigare lå- på billigare villk;r.
6612: nen åt småbrukare ha !J.öpt rned 6 % ränta, . På grund av vad ·ovan framhållits och
6613: på senare tider med 8 % ränta, men sanno- för att bo'laget måtte bliva i tillfälle att
6614: likt måste även denna räntesats inom kort föryttra parceller på förrnånliga villkor,
6615: höjas. Åt sina aktieägare utbetalar bola- vågar jag därför anhålla om Riksdagens
6616: get en dividend av 'högst 6 % och är bola- åtgärd därhän
6617: gets aktiekapital 1 rniljon mark.
6618: Bolaget, som sålunda bedriver en all- att åt Aktiebolaget Svenska Små-
6619: männyttig kolqnisationsverksamhet, har bruk och Egna Hem måtte beviljas
6620: hittills utövat sin verksamhet i N ylands ett statslån om 10 miljoner mark på
6621: län men har rätt att' arbeta även utom detta enahanda villkor, som tillämpas vid
6622: län, men har rätt att arbeta även utom detta de kommunala obesuttnas låne-
6623: 1909 och har numera vunnit stor erfaren- kassor.
6624: het i kolonisationsarbetet. Sålunda har det
6625:
6626: Helsingfors, den 21 september 1922.
6627:
6628:
6629: F. A. Sandblom.
6630: 157
6631:
6632: II, 54. - Anom. ehd. N :o 5ö.
6633: Suomennos.
6634:
6635:
6636:
6637:
6638: Sandblom: Valtiolainan myöntämisestä ,Aktiebolaget Sven-
6639: ska Småbruk och Egna Hem" -nimiselle osakeyhtiölle.
6640:
6641:
6642: Ed u s k! u n nai 1 e.
6643:
6644: U ud~enmaan :läänin pienrviljeli.Jjäå:ru edusta- kokemuksen a1sutustyössä. Niinpä se on
6645: jana ,saan 'Eduskunnan hUJOtmioon kunn:i:oi:t- aina :pY'I"k:iny,t valii,Selllllfian pienviljelijöiksi
6646: tavasti esittää seuraarvan elhi1otuksen: henikilöitä, joilla on tarpeelliset edellytyk-
6647: set tullla; ikelvollis:ilksi täH1ä alalla.
6648: Osakeyhitiö ,Aktiebolaget Svenska Sma- Ylhtiön on kuitenkin ollut viime aikoina
6649: bruk >Oeih E,gna Rem" on, lkut,en tummettua, pak!ko turvautua pankkiluottoon voidaks,een
6650: kohdi1stannt toiminbnsa maat:ill,ain palst.oit- tyyil,ylttää ~pienviljelijäin 'lainanbrvetta.. Se
6651: ta.m:Lseen ja ~pientilain myyntiin lyhennys- taas on suur~sti ~k·allistuttanut yihtiön toi-
6652: ma!ksu~la, jolloin aino,aksi va!kuude<'ksi täten mintaa, ja yhtiön tarvitsisi senvuoksi ki-
6653: myönnetyistä lainoista on otettu ikiinnitys. poä,sti 1saada raiha;varoja huokeammiUa. eh-
6654: Ai'kaisellllllllin pienviljelijöil,le annetut lainat doilla.
6655: ovat juosseet 6 %:n, vii.Jme ai.!koina 8 %:n YJläesite.t.yn nodalla ja jotta yhtiö saisi
6656: 'k<orko:Usina, mutta todennälköisesti on tätäkin tilaisuuden myYidä rpalstoja edwllisiUa ~h
6657: korkomä:äJrää ennen •pitkää lkor.oitettava. doi:lla rohkenen 'anoa, erttä EdUiSiknnta ryih-
6658: OsakkeenomistadiUeen yJhtiö maksaa enin- tyisi sellaisiin toimenpiteisiin,
6659: tä,än 6 % osinikoa ja on yh:tiön osakepää-
6660: oma 1 IID.iljoona. markikaa. että Aktiebolaget Svenska Små-
6661: ·Ylhtiö, joka siten lha,rjoittaa yleishyödyl- bruk och Egna llem-nimiselle yh-
6662: listä asutusto~IID.intaa, on iä:hän 'asti ,toimi- tiölle myönnettäisiin 18 miljoonan
6663: nut Uudenmaan 'läänissä, mutta ·sillä on oi- markan suuruinen valtiolaina sa-
6664: keus työ.sikennellä myös t~ä:män läämin ul1ko- manlaisilla ehdoilla, joita sovelletaan
6665: puolella. Ylhtiö aloitti toi.Jminta:n·sa vuonna kuntain tilattoman väestön laina-
6666: 1:91()!} ja on nyt.t.ellllimin saavut:tanut. suuren kassaikin nähden.
6667:
6668: Helsingissä, 2\} päivä1nä SYY'Skuuta 192'2.
6669:
6670: F. A. Sandblom.
6671: 158
6672:
6673: 11,55, - Anom. ehd. N :o 56.
6674:
6675:
6676:
6677:
6678: Hmvensalo, J. G. y. m.: Määrärahan myöntämisestä uusien
6679: maamieskoulujen perustamista varten.
6680:
6681:
6682: E d u s· k u n ·nl a ll e.
6683:
6684: lMaata}oustuota,lhllJon kohottrumisoessa on sa t.oimivat 8 maarnviljelyskoulua ja 2· maa-
6685: pemstava,a. laatua oleva merkity·s .silläJ sei- miesopisto•a., j·otka. pääa.sia:llisesti valmista-
6686: ka,Jla,, että malld:oUisimman us-ea ma,ata;lou'- vat työnjohtajia ja. neuvojia sekä 3' kier-
6687: d·en harjoittaj'a on aikanaan saa.nut ruauttia. t>äJv,äJäi maamieskoulua, supistuu .sittenkin
6688: maata.loudellista. alkeisoiJetust:a. Trullä kei- maata:lousopetusta saa.vieru luku vuosittain
6689: ruoin saa maalll:vilj.elijä Jräsiinsä a.vaimet, Illoin 1,000 :e>en. Niinpä! .orukin ,pyrkijöitä:
6690: joilla hJäJrueHe ta["joutuu ma.hruollisuus avata. kyseessä oleviin kouluiihiru ollut viimeisinä
6691: luomnon suuren :a.arreaitian. ovia. M€1idJäJrukin vuo·sina, rpa.ljoa..ememmän kuin !koulut voiva.t
6692: maassamme on träJmä totuus. huomattu j:a, tä- v·astaa•n ottaa j·a laaja.t, Väikirikkaat aJuoot
6693: män mrukatisesti pemstettu useita: maa.ta;lous- kaipaav.at eCLelleen •keskuuteensa· maamies-
6694: kouluja, joista va.r.sinkin viime vuOtsikym- kouluja. 1Tiällarisia seutuja. ovat ennen muita
6695: :meooll:ä toiminta.nsa arlkaneet ov:a;t järjeste- Vuoksenlaa~ks'O, [ärutin~m Savo ja. suomalai-
6696: t:yt silmällä pitäJen eriikoise:sti pienrviljelijä- nen U us,imaa. Myöskin Keski-lPohja.n-
6697: väJes>t,ö·n tarpeita ja koulunkäyntimahdolli- maaHa ja La1pissa •on yleinen: to~v·omrus, että
6698: suukstia, sen sijaan ·ettäJ a.~kais:em:ma,t maa- sikäJläis,et kiertävät maamieskoulut muutet-
6699: ilalouskoulut pitivät pää:pyrkimyk:senään taisiin kiiruteiksi maa:mieskouluiksi. Koulu-
6700: vaJmista:a amma.ttitaitoista, vä1keä kesk:i'ko- jen p·erustaminen, lukuunotta.ma.tta. ~afkelll
6701: koistern ja suurten viljelijäin paheluksoon. nuskustann:uksia, tuloo koulU'a Jwhti maksa-
6702: Ea:ikkiaau toimii ma:a,ssa:mme .ruy~kyisin 1 maran nyt noin 30,000 markka,a. Jotta .Jmu-
6703: pienviljelijäopisto ja '2i4 maamieskoulua, lut •pääJsisiviäJt, toimintaa1ru syksyUä 19·~3
6704: jota mlilirää on pid1ettävä aivan liian. väihäh- olisi ed·elleen trurpeen 111äille vara.tll! ensi vuo-
6705: selllä maanviljelijäin suureen lrukualläJärään den menosääntöön 4 kuukauden työsken-
6706: ja maamtme laajuuteen näJh'd!en. Kun ky- telyä varten 10,000 markkaa koulua kohti.
6707: .S€€ssä oleviin kouluihin ny1ky_i.s1m voidaan Edellä olevan perusteella kunnioitta:en
6708: ottala keskimäätrin n. 30 oppibsta. vuoruessa, a.nomme,
6709: on siis mahdollisuus va.in ruoin 7·50 nuorella
6710: ma,a,nviljelijä:llä 1kuruakin vuonna. saad!a
6711: maamieskouluissa säännöllisesti .alkeisop·e- että Eduskunta ensi vucxkn meno-
6712: tms:ta ammatissaa.n. J.a: lukuurnottaen maas- sääntöön päättäisi ottaa 5 uuden
6713: II,55. - Hirvensalo, J. G., y. m. 159
6714:
6715: maamieskoulun perustamiskusta:n- toimintaa varten 4 kuukauden ai-
6716: nuk8iin 150,000 markkaa ja kQ/Ulujen kana 40,000 •marrkkaa.
6717:
6718: Helsingissä, 14 p:n;ä syy,skuuta. 1922.
6719:
6720:
6721: J. G. Hirvensalo. Oskari Mantere.
6722: Aipo 0. Luostarinen. L. 0. Hirvensalo.
6723: W. K. Särkkä. An'tlti Juutilainen.
6724: Å!lltti Penttilä. Jalmari Viljanen.
6725: Arth. Aspelin. Matti Pesonen.
6726: Risto Ryti. K. Kylänpää.
6727: A. Pulkkinen. Tuom~ Wanhala.
6728: K. E. Linna. Juho Niukikanen.
6729: J. H. Vennola. Johannes Peltonen.
6730: Toivo Ikonen. Mikko Ja:skari.
6731: Mandi Hannula. F. V. Härmä.
6732: Aa.ro J askari. Juho Rannik,Jro.
6733: Erkki Pullinen. Herman Pojanluoma.
6734: 160
6735:
6736: Il,56,- Anom. ehd. N:o 57.
6737:
6738:
6739:
6740:
6741: Ma!klkonen y. m.: Lisämäärärahan myöntämisestä yksityis-
6742: luontoisten maatalous- ja kotitakmskoulujen opettajain
6743: palkkausten parantamiseksi.
6744:
6745:
6746: E d u s ik u n n a 11 e.
6747:
6748: 'Tmrtka,sta~S!SlLan sitä. .m~noa:rvioos:i!ty;Sitä rMlä ,säJästämista,vailllwrun i!lruma IIllB.Jaimme
6749: vuod~He 19,2,3,, m~nlkä ma,arrrume hal:l~tUB, on p!ääeli:n:k<einoo arv.oikkruaHa tavaJ}rl,a, ~tukevat
6750: äskettäJ~n Bsit:täm,yt eCLrus:Jmnnaill :hyväJkswrl;- laitoktset sekä. ~wiikoo edelleen edisttä!ä s:itbä
6751: täväkS~i, tuntee suomalainen .JIJJf!!amie:s :suur- jroukik01srrirty;.mistä, mikä on viime •v~o~na
6752: ta •huolestumista sen j,ohdosta., että haHiltus ollut huoma.ttavis1sa 1kun kyvyrkikä~mmM.
6753: on 'perin 'kylmälk~ISiko]oosti ,suht-autunut nii- opettaga.v~orima t :maamme maa•ta:loUJsotppå.ilati-
6754: den opettrujm .pailkikaukseen, jotka jouli:u- to&sista ovat leipähuoEe,n paikoittam.ina
6755: :vwt rp1arha;am. ajan elä:mälstäätn whr.a.ama,an siirty1neet muille a.loiHe. J,a ttärmärn a.:i!lmo
6756: .Yksityis}ruontoisten maa,ta,lorusoppila~itosten ha!Llitu:s te<hdä ~sii:bakin huol:Umattat, että
6757: .p:all<velukoossa. mälUwiJsria. ·op;p:i!lJa,i:to:fus,iaiha.n näJiden ikonluje:n toiJmin't·aa. v·a,}.vova ikeskus-
6758: on rrna,a:ssa;mme jo h twm.attav·an useita: 22 vimsto, ma.alta~lou,s,ha:Hitu:s, on :ha·lEii:ukselle
6759: maamies:k:oulua, 4 ;maanvilgely,sikoulua., 214 tehnyt €61it.yk1sen näi.de,n koul:wjen opetta.jien
6760: 1
6761:
6762:
6763:
6764: Urarj<a,nhoito- j·a meij.erilkoul1ua .,,eikä 40 lk,o:ti- pa,l:kka,usoloje·n ,para.ni:a.miseksi, joten näJi-
6765: twlouskoiUJLua ja kaikiss'a näilis,sä ·opp~laitOik den ma,a.ta.lousah:lil,a ,g,angen i:'äil"keän ja .rrus-
6766: S'issa anmetaaru ma,atalousopetusta, aivan sa- karan ,päi'Vätyön suoritli:.a•V!ien virkalllliest>en
6767: mojen tlukusuunnili:e1ffi~Wn muk,a:am 'kuin '\~as huono rta.loudellinen a.sema on varmasti
6768: ta,av•issa va[t:ion om,j,g,talmis~s,a maa<t~alous:kou o1tlut v~i·rkamå.eshatl.}.i,tuk:sellemme aivan r.iit-
6769: luissaikrin. H:uotlima:tta 1siitä että nä!iden täväslti tunncitu D,a nä,in ·01Hen on suoma.lari-
6770: oppilaitosten osoitt,a;malt työsaavutukset seiLla marrumiehel:lär ollut oikeus odotJtaa rusiaa.
6771: ill•äy!t.täv:ät y;loonsä ol,eva:n mwa:mme maa- valtioneuvosto,s.sa käsiteltä.essä aJ.va·n toi-
6772: talousv!äiestön tatrperta vrus·taavia ja. huoli- senlaista :l,o,ppntulosta. kuin mihin hwllitus
6773: mali:ta .siili:,äJ, että .tä[[ai,sren ikowluj~n yHäl- loprultlise,sti on tulluli:. Onhan mwinritsemas-
6774: ;pit.o ja tavwstwminem t.u.loo ·valtioHe ,paljon sa:Illime ma,a.ta[oushaiUitulksen esityksessä lto-
6775: ih:a1·~ammalk:s:i kuin \CaJrsinaiisten va1l:tion dettu, et.tä maarmi,eskoulun johtajan k-eski-
6776: omisrtrumien ikouluj•en yHälpito, ,sekä huoli- mäiiilräinen .p:allkilmus nykyisin, Irukuunotta-
6777: matta 1siitäikin etltä tällaisten llmUJlujeu ·O[llet- mailta vapa,a:t.a. arsuntoa ja 80 .markka•a las;t.a
6778: taJ,at eJälkikeiden rsa:a.n:t:iåm nälhden y. m. suh- kohti ikuuka,udessru noursrev:aa .p,er,hooHisyy:&-
6779: toossa ovat lia.ps:ipuolen a'sema,ssra vaiJ:tion avustusta, on 1,400~1,500 markkaa kuussa,
6780: ikorrulujm opetta:jiin verrali:truna, aikoo halli- joten 1kai1kk:i pa;llklkaedut !huomioonottaen
6781: tus nähtävärs:t:i tta,p;paJa E·iB.Jlli!S~lla: ja. <VäJä- iffiaamieskoulun joiMaja., jolla on keskiko-
6782: II,56. - M181kkonen, y. m. 161
6783:
6784: 1koinen :perhe, osaa. :JreskmläJäräJin ·noin 2,000 nommin pa1lm.tut. Niinpä on o.peil;t:aja1la
6785: m:rurkka,a llrnms:sa•, j.01~a ny!ky]Sien ihimtrutason nä:ilss•ä) Jwuluissa. ara,ilken ikaillklkioon 1,100 a
6786: 'Va.ll1tessa ilmeisesti on aivan •riittäJmätöin 1,•200 ma['IIDkaa kuussa, ja. tätäkin tuntuvasti
6787: vaat:irrnattom]mpaa.nkin toiiffieentwl.oon, eten- huonoiffivå. .on ope.tta:jieln p·alikkaUJs koti-
6788: ~in jos lllså.amomainen twhttoo han·~ki:a ,],al)- twlo'lliSikoului:ssa.. E1 ole mäin ·OlJen llluulila
6789: ::rhl:loon ·op.pikoulUJsiviostystä. 'Tietop'U!oli:siss,a ilmim ·kohtuTI!Llinen vaail;]mus, että nyilryiset
6790: ilmrja:nihoå.lto- lja. llleijerilkouluissa ova.t ope.t- pe·rin niuJmt ykså.t.yisluontoisten ma.a.taloUJS-
6791: ta.jatoimet, jotka :på!tevy.y.toon näihden edel- koulujen op~ttajien Vl!lo.så.palk1a.t koroi.t.ettai-
6792: lyttävät a:gron:Oiiffiiarimtlkinnon, vieläkin htro- siin seu11aa.villa su'ID.!Illå.Ua:
6793:
6794: Maanviljelyskoulut:
6795: 8 johtajaa. jra. opettajaa. a 8,000: - 64,000:-
6796: 4 käJsi1;wö[lopet,1Ja~aa a 4,000:- ....... . 16,000:- 80,000:-
6797:
6798: Maamieskoulut:
6799: 57 joht.a;j,8Ja j·a opettaJaa a 8,000:-
6800: 1
6801: 456,000:-
6802: 26 •käsityönopettajaa a 4,000: - . . . . . . . . 104,000:- 5160,000: -
6803:
6804: Karjanhoito- ja meijerikoulut:
6805: 315 opettajaa, ja johta.jaa• tie.topuolisissa.
6806: ko:ull:uissa a ·8,000:,- . . . . . . . . . . . . . . . . 2t80,000: -
6807: 11() i()·pettajata: käytåm,nöllistietopuolisi!ssa.
6808: kouluiss•a. a 4,000:- . . . . . . . . . . . . . . . . 40,000:- 320,000:-
6809:
6810: Högre svenska landtbruksläroverket i Abo:
6811: 5 opetta;j.a;a a 10,000:- . . . . . . . . . . . . . . 50,000:- 50,000:-
6812:
6813: Kotitalouskoulut:
6814: 105 op&ttajaJ8J a .3,000:- 315,000:- 315,{)00:-
6815: Yhtoon:säJ IBm:k. 1,245,000:-
6816:
6817:
6818: Edel.ilä esitetyn [:opputulotksena mamiiltu clinklei:non tlmhtOittaJmiseksi ja lkansa.n syvien
6819: rruha.erä iSIIllk. 1,2·45,•000:- {)ln :sellaisenaan civiem 'ViaJlistamiseks'i rsa:a.va:t :suorittaa, niim
6820: ik:yUäJkin huomattava J~s'ä vaJtion lille.noar- pitefillllllittä .perusileluitta 'selviäJä;, miten pe-
6821: viossa, mu~~ta i:IDum ot:t.aa huomioon, ettiL .sen rin Vla.a.timaton, muilt•a ilmmiffiinJdn .tillki
6822: kautta sa.ad.aan yksityisluontoisten maata- ta•rpooL]inen avoot!UJs tfus:tä !koituu maa-
6823: lousikoulujen opettajien 1Jalkat osa:puilloon talous- ja ikoiflitalouskoulujemme ihei:kosti
6824: sam:amJ.arisilksi ~uin va;st·a:a.vis,sa. va.lt:ion op:pi- pa:ltkatuille ope.ttajilJe j•a :rohkeOOiillme y~Uä
6825: laitoksiSiSia:kin 1pruliV'elevil~e QpettajiNe on oleva.am •wita.ten anoa
6826: esitetty ja että rse summa on daetta!Va
6827: 2:30:lle opettajalle ja kun edelleen ottaa1
6828: huoiffiioon .sen ISUllll'iarvo~sen työn, :minkä etta Eduskunta ottaisi vuodtm
6829: maataloosikoulujen opet:t.aj.at ma•rum:me .pää- 1923 tulo- ja menoarvioon 1,245,000
6830:
6831: 21
6832: 162 Il,56. - lt:aatail..us- ja kotitalousopettajain palkkaus.
6833:
6834: mk. suuruisen lisämäärärahan yksi- talouskoulujen opettajien palkkauk-
6835: tyisluontoisten maatalous- ja koti- sen pm·antamiseksi.
6836:
6837: Heil.sing,issä, 20 cpäivänä syyskuuta 1922.
6838:
6839:
6840: M'atti Makkonen. Wäinö Mäkinen.
6841: Albin Manner. Antti Sallinen.
6842: J. G. Ryynänen. Antti Kukkonen.
6843: Kustaa HautamäJki. S. Salo.
6844: Tyko Reinikka. 0. H. Jussila.
6845: Otto Thuneberg. Jalmari Viljanen.
6846: Mikko J,askari. Aarpo Nuora.
6847: Tuomas Wanhala. Artturi Hiidooheimo.
6848: Taave Junnila. Heikki Niskanen.
6849: 163
6850:
6851: II,57.- Anom. ehd. N:o 58.
6852:
6853:
6854:
6855:
6856: LuOSit:a:rinen y. m.: Määrärahan myöntämisestä maatalous-
6857: koulujen rakennusavustuksiksi.
6858:
6859:
6860: E d u s ik u n •n a 111 e.
6861:
6862: Ta11kastruess[l. y;ks]ty:isten om~st:aund:l:le ti- ikou'lut saanoot raik•ennusavustuS<iJa, mutta
6863: ·loil1e :Stijoillte:tiJuj;a: maa<~1loustlmuJuj.a, joitten viimei.s:imä vuosma ei ·budjettiin ole mer-
6864: omisilaciina ov•at ervkoiset kann.atusyihdi.s- kirttr;y täihän tarrkorilt:wkseen v.arod•a. iN!Uin-
6865: tykset lj•a j.ä!1je:stört, hav.aliot.%e ·puheena;Iail\s- ikään on kansanopistoille samoihin tarkoi-
6866: t·en Jm'll!lujen ralkennuksis:sa suuoria. [puut- tuks:iin myönnetty arV'us.tusta ollen meno-
6867: teellisuuksia. Niill'pä .monis1t.a puuttuu riit- s:äiännön 10 Pl IV luvun 2 mom. kO:hdwlle
6868: tälvän rtril:avi.a ja tarko]t;rd~senmukaisia kou- varattu jo 'Uiseama V1uonna. 2100,000 markan
6869: lusaleja ja opetusvälinehuoneita; se:k!ä opet- mä1älräraJha.
6870: :taj,ien että OPtpriilailltten asu!ll!llot ov•a.t useissa 1\f:a,a.tialoUiskoU'luille amu:ett1wien a.vustns-
6871: ikoutlu:Ussa niin~käitn •aM.awt ja. .sopimatto- ten suu•rnus 1voisi mie!OOsrtäJm:liJ,e v;aihodeJUl,a
6872: mat s1ekä :muutoilllkin huonossa kun.nossa; 20,000 .ja; 50,000 maa-'kan vällillä j.a o:lisi
6873: kouluiLle on va:ikea Järjestää 1samoin til·an näåtten saan•t•ia varten l:a.adittava tta.rkem-
6874: puutoteen t•aJria osuusl'luoilm.1oita, jo]ss,a opll[- ma:t oihj.oot, Joissa m. m. määrMä•ä:n, ei'tlä
6875: la.at lkoMuuuHisellra hinna;J:La, •\'loisivat saada koulun, 'V'oida•k1see.n sa,ada. avustusrta ~raiken
6876: ruokaa. nuikisialan var.ten, 1tuloo 1siöa.ita Qmru]ila ton-
6877: Edel[ä majmitut ep!älkohd:a.t tl'llOilllliollisesti tilla.. miihän tark.oituikseeen •ollisi rmieles-
6878: moneJl'a .ta;paa va~kutta.vat •koulujen toimlin- tä:mme tärkeläiä ViUJOsittai!n varata. 2·50,000
6879: taan. Nriinpä ei täUaisissa kouluissa kun- marlkkaa, j.oista siten ruttäJis.i noin 5--ilO
6880: ndlilis:et j,a var.sinika·an .pel'lheeliliset opetta- konluUe •kuu:alkin vuo:n·na raikoenunsavus-
6881: ja.t viihdy, va:an opettaja,voima:t ust>in vaih- tnsta.
6882: tuva.t ihaitalksi ikoul:utyön :sälälnnölliseme loo-
6883: hii:JtymiseLle. Opp]l;aisrnärur>ää on trila.naih- Kun nämä a;vus•tumset Umitenkim ovat
6884: ta'llden vuok·si ISupistBttava., •V'ai;k•ka·kin Otpet- mitä.ttÖIID!äln rp·ieniä niilssä ta~pa;u;ks,i:slsa, j.ol-
6885: tajavo·imiim nä;hden voita1isiin antaa o·petusta loin uusia iko'lllnja J;Jerustetaa.n rtai jo ole-
6886: lukuisammille oppi:lari:lile ja siten ikustan- massa oleviin on saa.tava llisäl'a:kelllll.'U!k•sia.,
6887: nulkselt op·pila:sta. ,kohti pysyvät lkorkei1na. olisi ·edelileen tarpooHista va.rata; yl:Umäiträi-
6888: Kouluja kamna,tta;vien yh·distysien ja jä;r- sooh menooääntöön hu.om~atta,ro,mpåJ .raiha-
6889: jestöjen •on nykyisenä ikatllliina aikana. mil- sumlma a:nnett,avamså. ''p.iten:l'piru~k.a.isima lko-
6890: tei ma;hdoton );loistaa !Jl'älitä J;JUutteeLlisuuk- rotto:min·a :DailmnmJUs~a!inoti·na ma,a;tailiorruSJkou-
6891: sia va.r.oijen .p111111tteen vuoiksi. :Mi€Jlestäm:me lui:lle. La•skelmi·em:me mU!ka.a.n i:arvittaisiilll
6892: on va,J.tion vel•roH!isuuiJena, ta.rjoiJa. täs•sä ttällän lähiiulev.aisuudessa 2 milj. mar~kJra:a,
6893: a:puaa.n myöntälmä:llä osittain a.vustus:ta ja rm1iliDä olwsi s!Oipivinta [ltsetta.a ls!iirltioonää1rä-
6894: osittain ra,kennusl.ainoj.a tarkoitetuilile, iPää- .rwhwk:si.
6895: el!inikfflm.omme :ed]stäJmri:stä {lij.a.ville koU'luille. Ed18>lil•ä oleva.n pernsteellLa, sa:aunme kJUn-
6896: A~1kaisemmim onikin vaLtion va.roista. eräält mioittaen· anoa, että Eduskunt.a. päättä-isi
6897: 164 II,57. - Maatalouskoulujen rakennuswvustukset.
6898:
6899: 1) merkitä ensi vuoden meno- tomana siirtomäärärahana, mikä an-
6900: sääntöön 250,000 markan määrära- nettaisiin pitkäaikaisina rakennus-
6901: han annettavaksi maatalouskouluille lainoina maataloudellisia kouluja
6902: rakennusavustuksina, sekä kannattaville järjestöille ja yhdis-
6903: 2) ylimääräiseen menosääntöön tyksille.
6904: otettavaksi 2 milj. mar,kkaa rajat-
6905:
6906: H€1h>:i!ngiiSISä, 1Syy<skuun 14 .p:nä 192.2.
6907:
6908:
6909: Alpo 0. Luostarinen. Herman Pojanluoma.
6910: W. K. Särkkä. J.aJmari Viljanen.
6911: Antti Penttilä. Juho Rannikko.
6912: Arth. Aspelin. 0. H. Jussila.
6913: J. H. Vennola. Mikko J askari.
6914: Toivo Ikonen. Taave J unni1la.
6915: Mandi Hannula. L. 0. Hirv,en:salo.
6916: A~~tro J askari. 0. V. Honkavoora.
6917: Erkki Pullinen. Juho Niukkanen.
6918: A. Pulkkinen. Antti J uutilainen.
6919: K. E. Linna. Tuomas Wanhala.
6920: Oskari Mantere. Otto Thuneberg.
6921: J. G. Hirvensalo. Aapo Nuora.
6922: A~rtturi Hiidenheimo.
6923: II,rss. - Anom. ehd. N :o 59.
6924:
6925:
6926:
6927:
6928: Junes y. m.: Määrärahan myöntämisestä kiinteän maa-
6929: mieskoulun perustamiseksi maan itäiselle ja läntiselle
6930: rajaseudulle.
6931:
6932:
6933:
6934:
6935: N~kyaikaisessa, yhteiskunrrm.ssa, jolw it~ toista, tilarpä.isistä luerunoist<a tai kursseista
6936: oonäl.sesti tai epäitsenäisestikin jotakiru elin>- taikka sitten vanhojen, isiltä perittyjen ja
6937: keinoa tai ammattia harjoittavan ika.nsa1ai- aina nouda.tettujeru työtapain harjoituksessa
6938: sen välttämättömiin meruestyksen edellytyk- ja soveha.mis-essa.. Varsinkin on ma1an itäi-
6939: siin epäilemättä kuuluu, että asi,a,nomairuen nen, 'koillioolll ja 1uoteinen •rada,seutu tässä
6940: henkilö tuntee työaJansa mahdollisimman suhteessa silmiin pistäv]mpiä, toisin satnoen
6941: perirrpdhjaisesti, tuntee sen sisäisen keskei- kokonaan osa,ttomia kiinteistä maamies·knu-
6942: syyden ja tuntee tarkoin sen mnnipuoliset ~uista ja nåin ollen kaipaa,vat ennen muuta
6943: vaatimukset. Näitä ~edellyt~ksiä tatrvitsoo 1pikaista ·olojen para;nnusta.
6944: epäilemättä myöskin jokainen maabloudien Radas•eutukiusausten ja eruemmäin tai vä-
6945: :harjoittaja ja. sitä enemmäJn, jos hän elin>- hemmän 'sopimat·toma:ion oelinkeinomiU!oto~en
6946: keinoaaru joutuu harjoittama:a.n epäedulli- väliltäimiseksi ovat patikalTiset maiamviljelys-
6947: .sess'a maastos,sa tai ilmastossa. Senvuoksi seurat, sikäli kun nci.i·den rajoitetut voimat
6948: onkin kaikissa mais•sa pyritty, maatalous- ja v:ara,t 01vat; myöten antarueet, pyrkineet
6949: elinkeinon hatrjoittajillekin a[Ltrumaan mah-. kiirunittamä:äru väes'tön harrastuksia ja huo-
6950: dollisimman monipuolista sekä kä~ä:ruoo1- miota maata1louteen, ova.t. knetta.noot tehdlä
6951: 1ista että tietnpuolista opetusta, järjestä- heille ,selväksi maatalous:rurnJma.ttiopetuksen
6952: rn'äHä ensimäisiä herätteitä ja tilapäistar- ja -taidon tärkeyttä j.a ova,t 1koettaneet m~o.
6953: peita VJa.rten €1I'ilaatuisia luen,toja, ohdaus._ kin uudestaan ja yhä uudestaa,ru erinäisillä
6954: kur.ssej.a sekä va~11sinaista ammattiopetusta anomukJsilla ja. ehd·otwksilla kiinn:ittäJä hal-
6955: varteru tarpeen vaa,timiin ja tavkoitukseen litukoonkin huomiota rajaseutuTa,isteru ta:r-
6956: sove.ltuviin :paikkoihin perustetimja maan~ peisiin ja toivomuksiin maamieskoulukysy-
6957: vilje:lys- ja ma1a,nmieskouluja., malli1Jaloja:, myksis,sä. Sen!Vuoksi pitäisi DJyt vihdioinki·n
6958: koelaitoksi•a y. m. sentapaisia oppilaitoksia. :oo.ja1seutujen :paikalliselle, elinVloimais'elle
6959: Tällä alaHa on meilläkin, maan etel.äi- ja -·haluiselle nuorelle väJesoolle valtion toi-
6960: sissä, keskisis1sä ja läntisissä osissa; ehditty mesta järjestää tilaisuulksia., mahdlollisim-
6961: jo melkoisen ·pitkälle, muttlll syrjäseudlut ja man ;}äihelle ja, maakunnan omiin ilmas1Jol-
6962: varsinkin la1ajat ja pitkät rajasem]ut. ovat 1isiin y. m. va,atimuksiin sove1tuvissa kiin>-
6963: toistaiseJrsi melkein kokonaa!IIJ jääneet osat.. teiss'ä ma~amiesikouluiss,a, opetuksen ja oh-
6964: tomiksi ja jäl.elle kaikesta muust8J maat~ jauksen sa!antiin niiden tehtäväin kunnolli-
6965: loudellisesta a:mmattiopetuiksesta kuin siitä sessa, järkiperäises.sä ja taloudiellisesti oi-
6966: mitä joku mahdollisesti on saa,nut kirjas- keiru jäirjestety,ssä sumitukses.sa johon kukin
6967: 166 II,5S. -Maamieskoulu itäiselLe ja läntiselle rajaseudulle.
6968:
6969: asianosainen aikoo autautua ja jo.ho:IJJ muu- Kaiken ylläolevan noja.lla. rohkeneffilme
6970: ten ntii:IJJ monelle .kuin suinkin ·pit.ä1isi .myös- kunnri.oitta,en wnoa,
6971: kin va.lmi.sta,a tilaisuutta.
6972: Ra.ja,seudun· väiestö odotilaa .maa•n halli- että eduskunta päättäisi maan itäi-
6973: tukselta. ja ~d1uskun.nalta täJHäikin .nriin.kuin selle ja läntiselle rajaseudulle perus-
6974: n:iin monella muullalkin, taloudellisten e1in- taa kumpaankin kiinteän maamies-
6975: ehtojen,sa ja. -maih!dJollisuuksien paranta- koulun, tarkoitukseen soveltuville
6976: mrista ta.r koi ttavilla. ja. vmremmin lailiminr paikoille ja
6977: lyödoriD.ä a.loilla oioihinsa. km-jausta sekä pi- että hallituksen käytettäväksi sitä
6978: kaista pa.ranntus·ta ja. senvuo·ksi .se toivoon varten varattaisiin tulevan vuoden
6979: luotltaa, että eduskuntakin ky.seenala,isella tulo- ja menoarvioon jo aluksi vähin-
6980: ala.lla takoo voita1va.ntsw ja :kiiruruittäiä siihen tään 500,000 markkaa.
6981: a.niS·aå.ttua• ja o:Uke•UJCLe:IJJmukaista huo1miota.
6982:
6983: Hel.singissä, syyskuun 20 pä~vänä 19·212.
6984:
6985:
6986: ADJtti J'lmes. Juho Kauniainen.
6987: 0. H. JUJSsila. .Mbin M·anner.
6988: F·rans Kärki. Kustaa Hautamä]d.
6989: Antti Juutilainen. J. G. Ryynänen.
6990: Aarno P·esonen. J·anne Koivuranta.
6991: 167
6992:
6993: IJ,59. - Anom. ehd. N:o 60.
6994:
6995:
6996:
6997:
6998: Ryynänen y. m.: Määrärahan myöntämisestii maataloutta
6999: edistäville kouluille rajaseudulla.
7000:
7001:
7002: iE d u s ik u n n a. B e.
7003:
7004: Tark,a;siJa,e's'sla. ·alioj•a Torn:ioro.j;olklil.a:rukso:~a ra~<a•s'e·uduHa. as'U'ma.am j.o'U'tuvat kansalaiset
7005: kiinnittäJäl snOimalla,]s,en må.elträ .sikälä]så.ssä tuntisiva,1J •voiih.tyvänsä oman maamme
7006: .oloiSI31a ennen muuta rse, ett.ä ta.loudeHå.seJ.le oloissa, oman va1takuntaiffime ja. ka.rusal-
7007: ja h•enilds~lle hY'V'inv.own]lJe uhutaan l!äln- lisuuterrnme :suoj.russa.. Meilidän velv~ollisuu
7008: tiseHä puolelil•a. 'Tomionj.okea .paljoa enempi temme on vrura.ta tälle viihtymylkseUe ta-
7009: 'kuin mritä on wsia.nlla,i_t,a 'Tornionjoen. itäi- lou!lelli<sia j.a ,siv~styfk,sel.Eså.ä e.del:lytyksiä.
7010: Stjl[ä 1s. o. iSuorruen ,puoleHa. LäJmsi-Po!hjan Mit.äJ ma.aiffime it:äisoon rajaa.n ,1Julee, acrtrta-
7011: ky.sy;mykseUe on läntinen ,n,a:a:purimaarmme vat dl.osnhteet 1siellä ainaikin yhtä suuressa
7012: löytä:n.y:t ruotsalaiseLLe lka.nsall:isrtmdel[e sno- rrnää:räs:sä hno'l,estnmiseen syytä. Joskin
7013: pean ratkaisun sen kautta, että ruotsalai- it,äJi:sen rariaseutumme asukka,aJt nauttivaJt
7014: sen ra,jas1eU:dun ta.loud,ellisia ja. .sivistykse1li- :suurem1p:a:a .ta:lolll!dellista da ili.enkistä hyvin-
7015: siä oloja on valtion toimesta kehitetty suu- vointia, kuin rajantakais,et, ovat he mom~ssa
7016: remmassa määrässä kuin kenties missään 'smht.ee:ssa. j!älellä muun Suomen a.suk:ka.ista.
7017: muussa osassa, Ruotsin va,lta~unnan alu- Ja. he sa.avalt monella, tav;aJ~a. oUa muun
7018: -ett,a. 'T,ail:ouoo1l:isen 1ja !hen.k:isem. [hy.vin- 1Suomen a1s~kaiden etuvartij.oita. Heitä
7019: voinnin, 'Vieläpä IJUOl'UJstus:kunto~suuruenilcin viholli:sruuks:ien sattuessa vawra; ensin uhkaa.
7020: <edistäiffiiseks.i on uh.raltt,u varoja :suMoollå.- Heitä viera,an lka·n1salliS!Uuden kaikenhinen
7021: <S~sti mo·nta. verta.a ·enemmäJn kuåm. :Suoiffien painos~tu.s eniten msittaa.
7022: puolella. Kwn:sa,n; sivi,s•täJmiselle ja kansa- Miie:lestämme on raj.aseudun hyväksi ryh-
7023: laiskasvatukselle on Ruotsin puoleisilla dyttävä entistä twrmokilmampa1an työhörr ja,
7024: ra;jla-;asuiffik.aå.lla rvnltion lkustaillllUklsella, ,sa.n- entistä :suurempiin uhrauksiiin. :Se on itse-
7025: geill •suuri .tilaisuus, jo:sk·in kaikiki tämä :ta.- näisen maa.mme kun.nia.vel1ka•, joika on mak-
7026: pailituu Tuotsa1aisen natsiona1is:min voimis·- 'settava.
7027: tuttaiffiis€ik,si, vieläpä niin p·it<källe, että Trarkoi.tUJksenmuka.i:sin toimrint,a t1äJm:än
7028: RuotJsin IJnoliell1La. asrucvat eiVIäJt edoo nskon- pääJmäJä.rän hyv!älksi :ta:pahtum, millelestämme
7029: nos•sa saa. opetrusta. ·äJidinkieleUänsä. sit,en, että rajaseudun a.suikkaå>Ue va.rataan
7030: Tä:m!äi se:iJklm on oHut luoillnoUisesti omi- ma:h!lnllisuus :suuremman ilffi,n!Sala.iskasovoa-
7031: aUJsa synny:tt.ämään katkeruutta suomaJ1ai- <tulk,seln .sa,a:misoon j.a ila:aJjerrnpain ammatti-
7032: sen ra~:aDa;h•v·aan ikooikuudessa. Oman maan tietojen ja taitojen hankikimisoo.n kuin mi-
7033: oloj·a nureksuialan, naa,purimaan oloja ihalil- hw he ny.t ova:t tNI!liisuuruessa.. Truhitomatta
7034: la.an. Eikä ·tämä tapahdu - i:käJv:ä sanoa ny,t :klliinn:ittää ili_.uomllio:t.a. mu~hin ikielltä-
7035: - ilmrun: a,ihetta. Kuitenkin on tunnustet- .mättä tärike,isiin ·raja1seutuolotioo järjesiJäuni-
7036: ta;v.a. maa:n .it,SCilläis:y,y,d~stä; j10htuva:n itar- sestä joih.tuviin $Tkkoiliin, tehnsta:mme eri-
7037: poon i»t,äJä huo[ta ,s,iitä, etJtä suoma:la.is~Ua koisesti Suomessalkin n10uclatettavaiksi sitä
7038: 168 Il,59. - M81atal()utta edistävät kowut.
7039:
7040: ta:prua, jo"ha men~selQä on :noudate'btu l,a:istiet!o:n:sa: J.a amma,ttitai tons'a ~älyttäisi
7041: mron~ssa. mui:ssa marns.sa, 1m. m. Ruotsissa, k:otipaiJkkakun:talllsa· :hyvä:msi. Mahdoton ei
7042: nimirttä.in et·täi •r.a(j.a.seuitujoo wsukk;a.at saa~ m~lestäimme olris·i ~Harinen&a,an va,atimlliS,
7043: vailJ ap]nt.o.apur:ah.olja ik.alll!sanO[)istoihin ja että n~iltä, dotka ovat opintoapurahoja sa,a-
7044: amma:ttiJwuluillrin •void.a.kseen .koti[>a:hlm:l- neet, •.,a;ad<itiaisiin mä.äl1äa.ja:illsi velvollilsuus
7045: ]am~S~a Mjaseutu:jen .rusuhl:a]den keskuudessa as'llla ja .työ,skentnellä •mja.seudui[!a.
7046: levittää !h:arrwstUJsta :nå!iihm a·sioihin, joista Näia1lä :pemste:iclla am.omme ,kunn~oitli~Ven
7047: he ovat Qaa:,iem.pia ttietoja :saaneet .
7048: .A!mmruttiilwuluina !Pitäisi mielestäJm:me että Eduskunta 1923 vuoden tulo-
7049: ennen muuta 'tnrlila kYISY'my;ksoon rrna,amies- ja menoarvioon vmraisi viidensadan-
7050: ja ma:anvhljelyslmuiLut, ikarj.anhoitokoulut. tuhannen (500,000) mmrkan määrä-
7051: mets:ämihoitiokoulut ja .mahdollisesti muut- rahan maatalousministeriön käytet-
7052: ikrin 'amm,arttitarndon :k!oholtt,awsta maaila- täväksi kansanopistoille ja maata-
7053: [.OIUJdes:sa ja .s:en sivuelinkeinoissa tarkoitta- loutta sekä sen sivuelinkeinoja edis-
7054: vat oppilaitokset. Tä:mä sen'V'Uoksi, ettäJ täville kouluille ja oppilaitoksille,
7055: :ratia.se'UiduiJhmme 'on marunviljely{kt:;·oon ja jaettavaksi opintoapurahoina raja-
7056: sen sivuelink:eino~hin suu1.1et mwhdollisuu- seudun asukkaille maatalousminis-
7057: d<et j,a elttä maat:llJvQiljel·evä v.äestö, il>:iinterusti teriön ohjeiden ja määräysten mu-
7058: ikotip.a,iJm,J,]aam a,suvana, ~isläämtyneet lmns,a- kaan.
7059:
7060: Helsingissä, 21 p :nä syyskuuta 1'9i2i2.
7061:
7062:
7063: J. G. Ryynänen. Simson Pilkka.
7064: Antti J unes. Albin Manner.
7065: Antti Kukkonen. Wäinö Mäikineu.
7066: Antti Juutilainen. M. Pitkänen.
7067: Vilkku Joul\la.hainen. Antti 'Sallinen.
7068: Jooseppi Kauranen.
7069: 169
7070:
7071: II,6o. - Anom. ehd. N :o 61.
7072:
7073:
7074:
7075:
7076: Ikonen y. m.: Määrärahan myöntämisestä maamieskoulun
7077: perustamiseksi J ääsken kihlakuntaan.
7078:
7079:
7080: S u o m e n E d, u s k u ru ·n a. 11 e.
7081:
7082: Ammattitietojen ·puute pienvilj-elijäin perustetuksi. Sopivia huoneustoj,a olisi ta.r-
7083: keskuudessa pitää .ma,amme maataloutta koituikJsoon: sa.atavis,sa. ostamalla. Myöskin
7084: va:rsin ·rulhaiLseUa a,stoolla. Ybitalvisia maa1- omis,t:a.a vaHio välillisesti Kostiala,n 'ka.rta-
7085: mieskurs1seja, jotka pieneläjine ova:t mel- non JäJäskessä, jonka. päärakenruus sopisi
7086: keiru ainoat, joissa taloudelliset olot ed<ell<yt,. koTjailtunla. tarlwitukseen kä:ytettäJV!äJksi.
7087: tävät käymään, on p·eräti harvoissa p·a,i- Ta~vittaisiin siis. joko vacroja rakenruus-
7088: koissa siihen ka,tsoen, että ma.at.a:louden ha:r- a vuksi tai vaJtion taholta craken:llJUffisen luo-
7089: , joittruminen on ·päJäelinkeiruo ma,a,ssamme. vutt~~Jmi.sta kJouiua va,rten eruneTIJkuin 'aisia!ssa
7090: Yihtenä laajana. alueena, josta ko:konaa,n ,päästäisiin alkuun. A'lkuun pärästyä ovat
7091: puuttuu maa,taloudelliset amma,ttikoulut, 'on seudun maa,nviljelijä!t ja kun1n1at kyllä tun-
7092: V uoksenlaaikso. Vaikka ma:a.perär ·edieHyt- tevat koulun omakseen ja sitä m'Y'ös tailou-
7093: täisi r:uniS'aiti.en'kin t1ulosten saavuttamisen, dell:i:s·esti tukevat.
7094: pysyy tuotanto ,ammattitietojen puutteess'a E·dellä olevan peruste,eHa. kuncr:cioittaen
7095: va~sin alhai,sena. Ma.a.mieslwulun trurve ehd!otamme,
7096: paJikkakunnalla onkin jo ·kauan ollut va:rsin
7097: tuntuva. Asiasta on maamiesseurojen ja että Eduskunta päättäiJsi ensi
7098: Viipurin läänin }!a,aruviljely.sseumn sekä vwoden menoarvioon ottaa Smk.
7099: kuntieru tahoHa pa,ljon .puhuttu s~k.ä tehty 300,000: - maatalousministeriön lä-
7100: esityksiä a,sia,nomaisiin paikkoilhin, joskin hemmin määräämillä ehaoilla käy-
7101: menestyksettä. Kuntien puolelta on lu- tettäväksi J ääsken kihl(J)kunnan
7102: va,ttu kannatusta. kouluHe, jos se saa,diaan maamieskoulun perustamiskuluihin.
7103:
7104: Helsingis,sä, syyskuun 20 päivänä 19!212.
7105:
7106:
7107: Toivo Ikonen. Erkkri Pullinen.
7108: 170
7109:
7110: U,61. - Anom. ehd. N :o 62.
7111:
7112:
7113:
7114:
7115: Pu:llinen y. m.: Määrärahan myöntämisestä Petäjärven
7116: emäntäkoUlulle.
7117:
7118:
7119: S u o m e n E d' u s k u n n ,a 1 l e.
7120:
7121: ,Lahjuitusma,at~loja 10 vuotta sitten Kar- on viime OOJkioina suunit.eltu a[,ort:tleit,a raja-
7122: 1
7123:
7124:
7125:
7126:
7127: jalan ka~nn:aksella tilattomille ja:eUaessa seudun väestön fk:olhottrum]såsi ja fk:un iKiaak-
7128: Viipurrn lä:änin maanviljelysseuran a,no- kois-Ka,rjala mitä !kipeimmin kaipaa oppi-
7129: muksesta erotettiin Petäjärven hovikanta- J,aitosta, juuri naisten amma~:titaidon ~ohO't
7130: tila Sakkola1ssa maa,trulouddlista koulua tam]se'ksi, niin olisi jo aika, toteutta1a W
7131: varten ,ja: käskettiin: maanviljelyss'eura:a laa- vuotta. vireillä ollut Peträjärv~m kouluhanke
7132: tiimaan .suurunci.telma oloihirr soveltuvaa kou- - sit.ä yleinien mielipide paikkakunmaJla"'
7133: lua, \liarten. Vuonna 19;1:3 jättilkin Viipurin kin vaa,timalila vaatii. Koulun opetusoh-
7134: läänin maa:nviljely,sseura senaattiin vaa.di- jelma se:kä ra:ken:nusten meno,arvi'O ov,at
7135: tun suunnitelman ehd1o,ttae.ru Petäjärvelle iLsket,täin olleet maanviljel·y.s:seuran ja, maa-
7136: 1perustett:ava1ksi emäntäkoulun pioe.nviljeli- taJousha1llituksen: yhteisen tarkistuksen
7137: jäin emäntie'n: ammattisivistyksen kohotita,- a1ai,sen~a: ja. ovat uud!i·stetut ehdotukset niistä
7138: mista. varten. Suunnitelmaa. s-eurasi m-eno- jätetyt 'haMirtu1kseen.
7139: arvio koulua va,rten s·ekä myöskin kallllta- Kun ei, huolimatta. t!wst.ä k,ai~esta, ensi
7140: tila·n rakenmustoen korjaamiseksi. V a,ikJka vuoCLen moenoa.rvioehdotulksessa. nle varattu
7141: :Maata.1ou:s~a1litus tätä suunnitelmaa. ja. koko ky,sy:myffisessä olevaa;n tarkoitukse-en varoja,
7142: koulu~ommaa: mitä parhaiten puol,si, niin ~nliin saamme kunnioi tta.vimmin a1noa,
7143: ei a1srua ole twl1lut ratlkia~:suun eiväJiikä .siihen
7144: nle j:oihltlaJllieet alit.uiset ma.anv,illjelys,seuran että Eduskunta varaisi ensi vwo-
7145: asia[}) tärlk>eyde.stä tekemät h:uomaurtukset- den menoarvioon Petäjärven emäntä-
7146: kaam. Ainoa,SJtaan on myö,nnetty jonikun koulua varten rakennusten kuntoon-
7147: vermn varoja- viimefk:si ~ulruvana vnonna panemiseksi 150,000 markkaa, kou-
7148: 50,000 mariMma - t~i!lanrakie,nnust,en kun- lttn perustamiskuluiksi 4-0,000 mrork-
7149: norss:alpiito'On ja. välttäJm!Mitömriin: korjawbiin. kaa sekä vuotuiseksi avustukseksi
7150: Kun :s~ekä Jm,lEtukses!s:a että ;mdtm~kunnas:sa 36,000 markkaa.
7151:
7152: Hoelsirugissä, 1210 päiväinä syyskuuta. l!91212.
7153:
7154:
7155: Erkki Pullinen. Toi'vo Ikonen.
7156: Antti Ju.utilainen.
7157: 171
7158:
7159: Il,62, - Anom. ehd. N :o 63.
7160:
7161:
7162:
7163:
7164: Mäkinen, Y. y. m.: Määrärahan varaamisesta Elisenvaa-
7165: raan sijoitettavan Viipurin läänin tietopuolisen km'jan-
7166: hoitokoulun rakennttsten kustannuksiin.
7167:
7168:
7169: Ed u s lk u n n a 1 ~ e.
7170:
7171: ,Tunnettu tosia,sia ·On, että Karja.laill k.am.- :pa.i:k!kaa 12r5 ,h,Emk~llöä, jot1ka. muutama.a.
7172: san ta;loudellitJ,en aseman 'k!Yhottaminen on ·poikkens:ta lukuumottamartta. oliva,t, ,pienvil-
7173: tällä: haavaa 1:tsen'äJi:sen v~a:lta:kuntaiiiTme jelijäi'Il, t;yttäri,ä; tänä,kin sylksynä oli hwki-
7174: eHnkys~myiksiä: <j:a er~lwruses.ti tärkeää on joita ~pa[jon enemmän :kuin mi:tä rrnyöhem-
7175: sa:a:da: ne ta:louden iha.amt 'kehit•etyik:si, m~n ma.initta•v~wst'ru ISYJ'Istä voritiilll harjoit-
7176: mitk1äi erv~ät toteutt atialtaan Vala,di V.UOSi-
7177: 1 telijoiksi ottaa.. Kun ki-eltäimättä juuri
7178: kYJmmeniä ennooikuin niistä alkaa. /lupaavia ikarj<a,ta,l,ou:S< ,t:äJnä: ahtaaua, aiJmna. onnel:litlim.-
7179: tu:loksl!a tuillla: e~SiUe. T:äHatinen :ta.l~ou<len mallia 1t:a,v:aUia johtwa. Kar1ja1la:n ta:lonpoj.a.n
7180: haa.ra on ka.rj<a,t.a:l,ows, mut<ta va.at,ii :sen 'k~e elämän o.i:kea:an, omav~a,na:istalouden uomaaaJJ
7181: hiti<äll!inen J:rarjoittajaJ.taan ermen kaikikea, ja. kun :hän itse tun,tee suurta harrastusta
7182: ammattitie.to~a ria -taitoa. täJtä elinke~nonha~RJra,a kohtaan, pitäisi 'h!ä-
7183: ,I\;a,rja,la,isen pien:viUeiHjän - ja. s~e.l:J:a,i,sia nen sa:a,da. t~hisuutta si:inä edi:s:t,yä.
7184: on V'iipurin lääni:ssäJ väJestön enemmistö - Mutta. va1i:keudet ovat rsuuret. Olemme
7185: on ollut näihin sa,akka pa.ffiko hankkia va,- j,o ~uoma:uttaneet, mriieiL suurelle mää~älle
7186: ·roja m:hata:rpeitten~S:a tyydwttä:misek1s'i suu- na.ispu-oJ·i:st:a, nuorrirsoa. tie on 1nous:sut pYJs-
7187: relta ,01salta var:sinaisen ·arrnma,ttinsa ul1ko- tyyn jo al!kutaipaledla. Niin o.n käynyt
7188: pno:lelta. Nyttemmin on llmitenkin väestö :sen vuo:ksri, että Viiipuriu l:äJä,nin tätä nykyä
7189: itse herännyt huorrna.amaam ne hwitat, joita ainoa., Iharla,a;n s,ij,oi,tettu ·tie:t~o~'llol:inen kar-
7190: tälstä a:siaim,til:a1sta ,a,iheutuu, ja. :k1älsiJt:tänyt, janiboit,o:koulu, joka. aloitti toiminta.n:sa s:yk-
7191: että iLa~m~nlyöty ik.arj:a.talloiUIS, .rummattitie- syillä 1921, ei tila.npuutteen :taik]a,, !koska
7192: don ja -ta,idon a:vulla, jäl'kiperäisesti kehi- :se:k.ä :kourluhuoneirst,o: että oppi},a:Salsunnot
7193: rl:>ettynä, rparha.ii!en tuottaa talloss'a tar~vitta. ovat r~j,ttämättö:mät, ,py:sty .orttama,an enem-
7194: vat r,ah,a:V!arat,, vieläiJ!ä luo poihjau rv.i:lj:anvil- ,pää kuin ,noiu 30 op;piJ<a,sta; Cll'äi:siä •On 24-
7195: jelykseniill:iJn lrirsä&umilseHe. Erity~sersti on 2,6 oi:lurt lt!ä:-Karjalan unaanvi:löe:ly,s,seuran
7196: ika.rja.ta:louden ~tila: :ailkuperäirnen. maarkunnan alueelta,. ~fiJ]kkie'n 1m uiden on täytynyt
7197: itäisimmissä ra:ja:seuduissa., mutta on siellä- joiko anba. 'P'Y~kimys:iJensä raueta ta.i haJkea.
7198: kin ib.~a.vaitta.virssa. voimalim:s,ta [pyr:kimy:stä p1ä:äJsy·ä mara:ll! !mu1hiu. tietopuolisii,n karjan-
7199: sa.norim1n :tailoudelllhwa.mn ikohotta:miseen. hoitokouluihin. Kun näitäkin rrusit~taa ti-
7200: Ylhlten1äl :todiJstoona. tästä, ha,rrastwk.sesta lan ahtaus, eivätkä Viipurin läänin vähä-
7201: mainittarlwon, että Itä~Karja.larn Maa·nvilje- va:raiset pienviljelijät jaksa la,a.jeml!na.ssa. mi-
7202: lysseuran arluoolla. :hlaiki v.i~me vuonna 214 tassa krtrstantaa nuo1'iso1loon karrjanhoito-
7203: ta.I'!joHa olevaa ikMjam.hoirtoha.rjoittelijan opetu,si!a ~kaukaisi12sa 1koulnis:,s.a, ika.t1somrrne
7204: 172 II,62. - Viipurin läänin tietopuolinen karj.anhoit~koulu.
7205:
7206: olevam pems.t.el:tua :syYJtä esittää Ihalam kar- mus suuristra. hyvinva.ruiStetuista kouLu.iiS!ta,
7207: jamJhoitokoul:un .si!irt:äm:Lst.ä Elisenvaaraan joissa on useita. opettajia ja runsaasti oppi-
7208: jia uu1sien, tiilmv-ien ralkennu1sten ;ha~nk:ki laita, om ehdottomasti par.em:pi .kuin rpie-
7209: mista -sille. ni:stä kou:lu:ista. !Mitä tulee :trummöis•en kes-
7210: Asiaa onJcin jo alusiJa:va.sti va:lmisteltu. kuskoulun vuotuisiin menoihin ei niitä
7211: Sem pani vireil~e ltä-K.arja:lan Maanvilje- ·vrarten tarrvittaisi mitää.n lisää siihen m:i!kä
7212: Jy.sseura, joruka •aJottoosta kouJl·u rpe.rnstet- V:i:i·pul'lin l'älrunrissä :kaihta tietop'll:olilsta lwu-
7213: tiin. lua varten meno.säJännö.srsä jo t:u:loo olemaa.n-
7214: iSen johdosta. että on OISottra:uturuut va.i- Sirttfuv.arstoin edeHyttäisri !k:ou1lum .sijoiilt;ami-
7215: ikealbi rSI,3Ja1da LLtäi-iKiarjalhill tietopuolli:sta 'Illen Eli.Jsenva:ara:an uusien lk o u 1 ura-
7216: karja:nhoitoikou'lua v:artten sopiv•aa sitioiturs- k e m n u :s t e n r a ik e n t aJ m ~ s: t a. KOIU-
7217: .pa:irkil~aa. yksit:yi.JseliläJ tilaHa, on mainitun lun IS~joit'U'ksoo Elillsenvaararn t~il·aHe on rMa,a~
7218: seurau joMolkunta; J\fa.a:taLousih:allitukselle ta.lowsh:ail1itus a~~ateJ.[ut si:t:en järjestettä-
7219: esit:t.älnyt, että :sanottu !JwiUJlu niin rpia.n kuin vä,ksi, että koulua. va:rten erotettaisiin .sopi-
7220: s:Uiihen oru tilaisuutta., sijoitretta.isiin va.Jltiolll 'Va:ss.a rp1airka:ssa. Farrkka'l•aa.n menevän tien
7221: omistaman E;lise;nrvaaa.~an <tillam Y'hteyi;een. va:vreU.a .v:äJh'äJn mratrlma koulutilan rraiken-
7222: Siihen nrälhden, eti;ä sa:notun :koulun nykyi- nusryhm:äJstä, noin 3 ha .S!uuruinen m.a:a.-ala,
7223: lllen s!ijoitusv:ali.k:ka Ka.ivomoon ·tHa Ja:aik- johorn :raikennettta•is!iin !lwu:lumkenn'UJS ja
7224: kiman Ihalassa niinkuin yllä on mainittu a:s:uinmikemnws ·opettajia. •V'rurten siten sovi-
7225: ei iJHan t,ailouden e.iikä mkennursten rpuroJesta tet1iuna, ettäJ kwmrpraan:kin rsa:aila~siin huo-
7226: o le ttäy:sm rsorpiva., on 1\tara,taJoushalrlitusikin
7227: 1 1
7228: neita :y'hteensläi 45 oppila.al:le. ~oUilum ta-
7229: puolestaan aja,tellut :koulun sijoitusta: ny- lous on ajrateltu •prdettäväbi koikonaan eril-
7230: kydsee.n •pail&aamtsa vä[iaiika::Lse.sti •jra mä;y"t- lään El]senvara.ra:n ,tiJl,a.n jo :tilaJllre sig.oitetun
7231: t'ää vrar.sin tarlwituk:senmuka,ioolt:a , että ma1arnviljelyrs•koulun talloO;udesta ja. käytet-
7232: mruinittu :koulu tulisi Erlisenva.a11an kowlu- täisiin E 1i s e n v a a r a n k a r j a t a-
7233: tiJl•run yMeyteen. 'l'!äJUöiJn rotl·ils:iJ krusityksemme 1 o u t t ra eri rsopimuiiDsen peru,stoolla o •P· e-
7234: mukaan mahdollisuus järjestää niin, että t u s -k 'ffi r j a. t a [1 o n a.
7235: koulu Eliffienva.arassa muod·ostu~si [ms:ku.s- Erd:eHrumairuitun suunnitelmalll toteu:tta-
7236: kou:lruksi koko Viip,urin lääniä varten 'siten, milsen ed~lrlyrttäiiniä ratk·ennulksia va.rten on
7237: että :siilllen yJlJJoostErl;täis:iriJn Itä-ISu·o!ID!oon pe- :Ma:atalousrharHituksen arkkitehti jo l.aailinut
7238: r.ustettavaiksi pälältett.y u:uis~ tietopuo!li:nen rpiirus.twsluonnotksetikrin. N<i:is.sä esitetyn
7239: lmrjanrhoitdkoulu, j•ot;a vart.en kuluvan vuo- kahden rra:kennukrsen lisäiksi .tarvittaisiin
7240: den menos:äännösts!äi on m.äJä,väraih:a jra jonka ulikohuonemlkennurs. Maat•all ou·shaH~tubem
7241: siljorirttarrmis~sta 1\fa.ata.lou:shallitus on ol·lut arkkit~hdtin :llaati:mran summittaisen ilmstan-
7242: ne.u v otteluissa: Viipurin läJäuin maan vi lje- ,nu:sarv~on mu:karan tulevat kustannulkset
7243: ly:sseumn johtokunnan kanssa. Täten y h- tä.ten ta.rv·irt:t.a:vilist~a vaikennuksilsta olema:am:
7244: d i :s t et t Y• n ä vrori,si ikoulu hyvin tyydyt-
7245: tää koko Vii':Purim 1ään!im ta.:rpeen, edel:lyt- k·o'll'l umkentnus . . . . . .. . 400,000 mk
7246: täen, että koulu olisi 'siten varustettu, että ra:suinraikerunu,s ....... . 140,000 ,
7247: siihen voita,:iJsiin ottaa 45--;50 oppilasta., ulkO'huonera:kem,n:us 20,000 "
7248: jo:Hoin o,pretus oli.Jsi dädestetty rin.naikka:ris- Yrht. 5r60,000 mik.
7249: !k·urs,ooiHe. .AJsema:nsa vuo:lestra o~isi Elri,sen-
7250: va:acr:a,, sijariten mainitun kahden ma:a:nvil- Tämä kustannuserä on tosin melkoinen,
7251: jelys;seur.an rr.aja;n :l;äJheU:ä:, .tämmö·isen kes- mu:tta siihen niälhden, että .sen avuLla sa:a-
7252: Jmsikoulun ,pailikaiksi eri:ttäJin soiJriva. Tä!l- tailisiin koko Viipurin Iäänrilssä :lml1jan:h.oit:o-
7253: Jai!St>a järjestelyä :pu6lrta.a. :sekin, että koke- opetus huoooust,oon n:äillrdien pysyvälsti tur-
7254: II,62. - Mäkinen, V., y. m. 173
7255:
7256: vatuksi, joka, ei rlman täHaista. uhrausta saa:da; aika:an erittäin t,a~peellinen lisä ikier-
7257: valtion puol~lta näytä mahdohliselta ja kun tä vie.n tka.rjaikikojen ikeihittämisest:;ä sekä
7258: Qn kysymYiS qppiJa:iJtohesta, johon tuli:siv;a.t ilmnkin !ka.rjaikon 1sänrliälväem taloudes.sa.
7259: kaLt'ja.nhoritoharjo11Jtelijat koiko Viipurån Ma;a.ta,loush:a;lHtUIS on ·yUäioJ.evan meno-
7260: l:itänistä, joiden [,uJku tulee ollemaam lähes erän esitrtJän,yt otett:avalksi v. 19'23 meno-
7261: -50, ei: mieles1Jälmme ratkennuskrustannusten :sääntöölll, mutta ha1llitu:s. valit,ettav:a,sti on
7262: su1uruu:s p•itäisi olta. esteenä edeLlä e•sitetyn sen j•ättän\)'".t k-oikona:alll hrtwmioonottamatta.
7263: suurmi:telma.n rtoteutta;m:i:selle, dokia käJsityik- Jotta. ta.p.aMunut eooh(Ly:s tu1lisi ok.ocr."j.atumsi,
7264: semme mUika.a~n tulisi olem.a.a;n erittäin täJr- ehdottavat a.Hekirjoit:taneet:
7265: tkeä aslkel karjataJouden ja tka.rj,amQ.ailostuk-
7266: sen ikeihitiJämistyössä. · että Eduskunta ottaisi v. 1923 yli-
7267: Ky:symyk!&e;ssä o:lev~mn Elisenvaaran määräis.een men.osääw.töön 560,000
7268: ka.rjanihoitakou1luun V•oitai:si:Un 1lisä:bi, j.os se markan suuruisen määrärahan Eli-
7269: järje&tettärsiin kuten edellä: on esitetty, senvaaraan sijmtettavan Viipurin
7270: vars]n V'äih1äiisill!äi Ii:säme•noiHa. ISO•V'ittaa. el"li- läänin tietopuolisen k a r j a n h o i-
7271: tyiseB~ti •ka.rj;alkoi[!l•e ta.11kotet.tu ik o t i t a- t o k o u l u n r-akennusten kustan-
7272: lou:t•ta j.ru ki•aLsV'iJta,rihan•ho,rtoa nuksiin.
7273: k ä; S i t t ä V a k! e Sl ä 1k U r S• S i ja siten
7274:
7275: He1&in~ssäl, 'Syyskuun 19 p:lllä 1922.
7276:
7277:
7278: Wäinö Mäkinen. L. 0. Hirvensalo.
7279: Antti Kukkonen. J. Kankkunen.
7280: Simson Pil:kika. Ja:rukko Vainio.
7281: 0. V. Honkavaara. Toivo Ikonen.
7282: Autti Sallinen. M. Pitkänen.
7283: Antti J uutilarinen. S. Sa:lo.
7284: Antti Kuisma. Antti Junes.
7285: Pekka Kopsa. Tyko Reinikka.
7286: Åarno Pesonen. Jooseppi Kauranen.
7287: 174
7288:
7289: II,63.- Anom. ehd. N:o 64.
7290:
7291:
7292:
7293:
7294: Nikik<anen y. m.: Määrärahan myöntämisestä lainausrahas-
7295: ton perustamiseksi muukalaisten hallussa Karjalan kan-
7296: naksella olevien maaomaisuttksien hankkimista varten
7297: paikkakunnan väestölle.
7298:
7299:
7300: S u o m -e n E d: u s k u n n ·a 1 l e.
7301:
7302: Vuoden 119:21 rvaltiopäivien alkaessa luonteen on tämä kansa,ms:elta kanrn:a,lta
7303: tekivät ·allekirjoitta,noot eräiden toisten edus- ilahruuttava ilmiö .sa:a:nut. Ikäväillä on :kum-
7304: tajiml ka,nssa anomusJeJhdotuksen 5 milj. mintkin paikalEsia oloja tunrt'Elvacru henlkilön
7305: markan määräraha:n vara.aillises•ta, v. 1912:2 täytynyt todte!ta:, ettäJ ainoasta,a:n pikkuinen
7306: tulo~ ja, menoarvio·oru ra.ha:stoksi, josta: olisi murto-osa näistä muuka.laisten myy:mistä
7307: voitu myöntää huokeakorkoisia 1airuoja Kar- rma:aoma,isuuksis:ta on siirtynyt paikallisen
7308: jala·n ka,lllnakooru väestölle, silloin lkun ·00 maanrviljelijä<luoka.n käsliin, vaan että tilat
7309: olisi fålaisuudle·s:sa, ha:nkkimaan vieraa:rumaar ov•alt miltei poikkeuksetta joutuneet metsä-
7310: laisten om:Usialmia ma:a:kiiruteistöjä its·elleen. 'Y. m. keinottelun esin:eiksi. Paika.llinen
7311: :Anomuks<essa, jonka eduskulllta. jätti huo- väestö ei vara.ttomana ja luotonsaa:rutimruh-
7312: mioon oti>amatta, !huomautettiin siitä, miten dollisuuksia vailla olevana. ole s:ill·s voinut
7313: V.eruäjältä lährimmalle raja.seu!lulle sumriJa:u- käyttää suotuisia tila•isuuksia :hyväiks€en
7314: tunut huvila-asutu.s ja viera:sma:ailainen viljelysma,hruollisuuksien:sa la.ajentalmiseen,
7315: m?,a:nvaltaustoiminta on vuosikymmenien vaan on .se mieBkarvaud€kseen saam:ut
7316: kulues•sa siellä särkenyt entisen talon;poi- näh•diä mite:n €'päii:erve tila;n,n:e ma.anom~stus
7317: :k.aisasutuksen •perusteet j.a mitenkä itsekan,_ olojen a.lalla rajas€uduUa, edelleenkin j,at-
7318: nati>a:va maanviljelys la:ajemmas:sa mitta- •kuu.
7319: kaavassa on siellä, tilojen pirstoutu:mis:en Senj,ä:lkeen kun meiUä aleta:am: ka,]kis,sa
7320: johdosta mitättömi ksi käiäp:iötiloiksi, käy-
7321: 1
7322: piireissä tun:niUsta.a. mäJä,rä:perällis-en rajaseutu-
7323: nyt mahdottoma:ksi. Muukalais,asutuksen politiika,n ajamisen välttämälttömyys, josta
7324: laajuutta ja suurta ka,n:s•arn:talouruellista, mer- ensimäisenä seuraa, että ta!ka•pa.juHe jää-
7325: kitystä todista:a m. m. se että ,k,a:hdiessa neiden rajaseutuj€n a<ineellisen ja. henkisen
7326: ainoassa raja pitäjäss1ä U ud:ellakirkolla ja tatson kohottamiseksi on ryhdytt:ä:vä voimak-
7327: Kivennava:lla omistiva,t vie!rasma.alais·et v. Imasti työskent:elemäiäru, te:kisi mieli uskoa
7328: 1'911'9 la:aditun tilaston muka:ain 3i7 ,820 ha että edusOmnta, ,kiinnittärsi esitt1äJmiini
7329: maa:ta, josta ~ksin viljel:ysmaata 3,'03!5 ha. seikkoihin sitä ihu01miota., jota ne eh-
7330: Viime vuosina ova.t muukahiset ;maan- diottoma,sti a,nsaitsevat. Viitaten v. 1191211
7331: omistajat muutturueiden olojen vaikutuk- valtiopäivillä tehtyyn samansuuntaiseen
7332: sesta olleet pa•kotettuja: myymään näitä. maa- a,lottoosoon rohlkenemme kunniorttaen ehdot-
7333: 0Ill8!isuuksia.an. Ja m]käli yhteys Venäjän ta:a':
7334: kanssa on para.ntun:ut, sitiä yleisemmäln että Eduskttnta päättäisi v. 1923
7335: 11,63. -Nikkanen, y. m. 175
7336:
7337: tulo- ja menoarvioon va:rata 5 milj. lussa K,arjalan kannaksella olevien
7338: markan määrärahan lainarahaston maaomaisuuksien hankkimiseksi pai-
7339: perustamiseksi muukalaisten hal- kallisen väestön hallintoon.
7340:
7341: Helsingissä, 20 päivänä syyskuuta 119\212.
7342:
7343:
7344: Vilho iNik!k!anen. Å'apo Nnora.
7345: Tuomas Wanhala. E. Kilpeläinen.
7346: Te1da Hultin. Simson Pilkka.
7347: 176
7348:
7349: Il,64, - Pet. försl. N :o 65.
7350:
7351:
7352:
7353:
7354: Mickels m. fl.: Ang. beviljande av anslag till slutförandet
7355: av byggnadsarbetet å elevhemmet vid Ostra N ylands
7356: Småbrukareskola.
7357:
7358:
7359: ' 1T i ll R i k s d a. g e n.
7360:
7361: Ulllruer de senast förflutrua, åreru 'har m- vema. ibibrilllga;s sålunda, icke där d:eili teore-
7362: tresset för småibrukets utveckling oeh tiska. och praktiska färdig'het som medl sär-
7363: fraJIDåtsmridianldle ~lädja,rude nog vunnit en sfmild hänrs•yn till smålbruket krä;v•es.
7364: allt srflörre spridning och u:ppmuntran såväl I .sistnäimndru a.vseend~e föreli~ger således
7365: fmnJ .enJSIIDiMe,s som friålll myn·digheter:·na.s ett vidsträ.ckt arhetsfält för såväl enskildia
7366: sidaJ. De1s hava :pr]valta :pe!'lsoner och bolag som sa;mhäillet i dess helhet genom inrät-
7367: I>å fr.iJv]llightetem's' 'VIä:g vä11kstä!Ut pa!Ticellerin- ta!nde och upprätthåHallldle a,v s·. k. småbru-
7368: gelll arv ,storgodis .tilli sm:åJbruk och ibostad·sva.r- k:a,IIesko.lor, vaTiest el.evel'IIlW lbli'\Cal i tillHälle
7369: celler, a~ls hava g€lll0ill l·agstiftningsåtgär- att iruhämta de ruödiga. såJväl teoretislka. som
7370: d~r torpare och backstugus·ittare för eru jäm- praktciska •kunslm.pe!rna. Att omedelhart
7371: förelsevis billig liö.sesrumma beikommit full' grunCLa flel'e sådana skolo·r torde emellertid
7372: äganderätt till sina lägenheter. Grundv]H- d:en fina,nsiella stälTninrgen icke medgiv•a.,
7373: 'koret för en små:bruma:reklass, e,gen jol'ld', vadör läJm:pli~ast v.are att understödia reOJarn
7374: förefin1oos aNt1så redan i ga.nska stor ut- existerande läroanstalter på detta område,
7375: sträck·nilllg, men ofta. ruog har d et ändå för-
7376: 1
7377: •så att ~detra.s verksamihet arv peknllliäJra orsa-
7378: spo,rts missnöje blarud småbrukare,na, ·över ,ker i1cke äiventyrrus. lEn· ,srubn Läroa,nstalt är
7379: .a:tt utkomstmöjligheterna, å dlylika småJhruk iSmlåfurl1llka,l"esikolan· :iJ Ösrtra; N ylan~d, vilrken
7380: stäilla sig ganska svåm, va.rför målllgen redlan kan uppvisa rä:tt god'a, resultat frlån
7381: {)ckså sträivar till att förstora sitt jovdbruk sin tioåriga, verksrumhet. 'Bkolan ifråga harr
7382: gen·om inköp oc!h ,samma.lliSla,gnin:g a.v flere un1der denna tid bes·ökts av 208 elever ftån
7383: minldre }ä:genheter. För att förebyg1ga ett såvä;l Nyland som Österbotte·Ill, däribtamid
7384: dyl:Ukt miss•n1öje och blarud smlåhruka•re sprida .äiven kvinnliga. elever. U nder skolans första
7385: kun1skap om jorderus aJstrilllgsförmruga, ge- verksamih.ebsår anrS1ka:ffa,des åt eleverna ho-
7386: nJom intensiv ·d:rift och n:oggrant utnyttjaclllde stad hos priva.tf.amiljer i skolans närhet,
7387: av aJla omständighete1r m'åste ·d!ärför, jäJm- men dett'a förrfarand:e ha,r icke kunnat f.ort-
7388: sides med jordens fö11delning ibland obe- sättars, enär el<ev·e'rnas urudervis~ruing ·därige-
7389: suttma, äJV.en en aRsidigare upplysni•rugs- nom blivit lidande och stom svårligheter
7390: vä.rksa:mhet äJn vad1 härinrtills varit faHet be- dessut.orm up:pståt.t att erhå;lla nödiga. bosnä-
7391: d•rivas. I la.rudet finnas visserligeru j•ord- drer. Till följd 'h:ära.v vä!Cktes fråga. om u:pp-
7392: bruks:skolor och lantmanna.skolor, men dlessa f,öra,rudiet a.v ett elevhem för skol:an, oc'h fick
7393: äro i regel'n förlagda. tå ruågo•n större jord- dien!llla, tra,nke a1lmän1:' medhåll av bygdeDJs
7394: lägenlhet, vars d:rift.s- •och od!lin:gsmöjligheter ·befolknin.g. Genom gratisleverans av cirka
7395: icke kururua jämföra.s med småbruk, ooh ele- 1,000 st. stock och 25,000 mall'k ko·ntanta
7396: II,64. - .Mic:kcls, y. m. 17'i
7397:
7398: medel lä:mna.des a v a.il mämillet~n err grund'- liga.re medel utöver die a.v aUmäruheten re-
7399: plåt till hyg1,.,rnet, som sedaru p·å;börj.adles som- dlan lämn:a;de många. by:g1gn:a.dsun:dlerstiödlen,
7400: mail'~n 19:20. Dessa -och a.ndra. föil' äJruda- tord:e dlet icke kun:na anses oskäJligt be.gärt.
7401: målert; insamla:d:e meiliel kurude d:ook sjä.J.v- a.tt även stia:toen i n:å:g:on: mlån skulle med.verka
7402: fallet i<Cke förslå, aHdenstund de:t för a:rbetet tili byggnadsfö·retag-ets s1utförande.
7403: .år 119120 uppgjorda lmstnwdsfövslaget slutlwd:e \På grund a.v vad ovaiY fra.mhållits tir:Iåta
7404: på i det närma.s.te 212:0,000 .mark och a.rbets- si,g und:erteckn:a:de a.ll tså till Riksdagen
7405: lönerna dessutom s~dan des•s a.vsevärt sti,git. vördsa1mt hemställa:
7406: A byggna.den ifrålga, a.vsed:d för 23 elds·tä-
7407: der, är numerr-a. botterwåning-en f.ärdig, var- att Riksdagen viUe uti 1923 års
7408: emot vind:snummen ·äm.nu äro Ql:inTed:d:a•. budget observera ett anslag stort nit-
7409: EmeHeTtid haT skolan nu en 'byg.gma:d.sskuld tiot·usen (90,000) finska mark ;Såsom
7410: .st.or 86, 7•00 mM'ik och umgefär lika m;y'l(~ket bidrag till slutförande av byggnads-
7411: erlord•ras ä·nlliu f•ör att sätta. d~n i funt fär- arbetet å elevhemmet vid Ostra Ny-
7412: digt skioek. Då s.VIårigheter likvä:l yp:pat sig lands Småbrukareskola.
7413: at:t gen:om frivilliga. bidrag :hophringa ytter-
7414:
7415: Helsingfors, den 21 sept-emoor 19212.
7416:
7417:
7418: Gustaf Mickels. Ernst von Born.
7419: F. A. Sandblom. •John ÖSterholm.
7420:
7421:
7422:
7423:
7424: 23
7425: 178
7426:
7427: II,64, - Anom. ehd. N :o 65. Suomennos ..
7428:
7429:
7430:
7431:
7432: Mickels y. m.: Määrärahan myöntämisestä Ostra Nylands·
7433: Småbruakreskola-nimisen pienviljelijäkoulun oppilasko-
7434: din rakennustöiden loppuunsaattamiseksi.
7435:
7436:
7437: E d u s k u n n a ll e.
7438:
7439: Viime vuosina on pienviljel;yksen kehit- viljelyma.hdollisuuiksia ei vo•i v-errata •pien--
7440: tämis.en ja edistämisen harrastus, ilal:udiut- vilj-elykseen, eivätkä senvuoksi oppilaat
7441: tavaa kyllä, levinnyt yhä enemmä'n ja. saa- siellä saavuta sitä tietopuolista eikä käy-
7442: vuttanut tukea sekä yksityisteru että vira.n- tämnöllistä tait•avuutta., joka erikoisesti pien-
7443: omaisten taholta. Toiselta puolen ovat yksi- viljelystä varten on ta·rpeen.
7444: tyiset 'henkilöt ja yihtiöt va.paaehtoisuudlen iViimoeksimain.itussa suhteessa löytävät
7445: tietä palstoittaneet suurtiloja. •pienviljel- niinmuodoin sekä yksityiset että ko·ko yh-
7446: miksi ja a.sunto:Palstoj:ksi, toiselta puolen teiskunta la.aja.n työkentän ryhtymällä p-e-
7447: ova.t torppa:rit ja mäkitupalaiset saaneet rustamaan ja ylläpitämään n. s. ·pienvilje-
7448: lainsäädäntötoimenpiteiden avulla V1e:rraten lijäkouJuja, joissa. oppilailla on tilaisuus
7449: huokea.sta lunastushinllla.sta täyden omistus- tarpeellisten tietopuolisten ja käytännöllis-
7450: oikeuden tiluksiin·sa. Pienviljelijäluokan ten tietojen saantiin. Raha.-asiain tila ei
7451: olemassaolon •perusehto, oma ma.a., ·on ·siis kuitenkacan salline .perustaa. samaan me-
7452: olemassa ja sangen laajassa mitassa, mutta. no·on useampia tällaisia kouluja, jonka-
7453: usein kyHähn on yhtä kaikki kuulunut vuoksi olisi sopivinta kannattaa tällä alalla
7454: pienviljelijäiru parista. tyytymättömyyttä jo olevia oppikouluja, niin että niiden toi-
7455: siitä, että toimeentulomahdollisuudet tuol- minta ei rahallisista syistä joutuisi vaaran-
7456: laisilla piemviljelmillä käyvät varsin vai- alaiseksi. Y'ksi mainitunl.ainen appilaitos
7457: k·ei'illsi, jonka vuok1si monet p:yrkivä<t:kin suu- on ltä-:U udenmaan pienvilj-elijäkoulu (Små-
7458: rentamaan maanviljelystäoän ostamalla ja 'br~kareskolan i Östra Nyland), joka jo vo·i
7459: yhdistämällä useampia. pienempiä tiloja. osoittaa aika h·yviä tuloksia kymmenvuoti-
7460: Tämän tyytymättömyyden estämiseksi ja sesta toiminnastaan. Kyseessäolevassa kou--
7461: tieto•jen levitt.älffiisoeksi ·pienviljelijäin kes- lussa on mainitun ajan kuluessa käynyt
7462: kuuteen maan tuotantokyvystä .sitä voima- ;208 oppilasta., jotka ova.t olleet kotoisin
7463: peräisesti viljeltäessä ja kaikkia seikkoja Uudeltamaalta ja Pohjanmaalta, niistä myös
7464: hyväksi 'käytettäessä on senvuo.ksi, samalla naiso[lpi<laita. K:oo1lun ensimäisen toi-
7465: kuin maata. tilattomille ja.etaan, harjoitet- mintavuoden aikana hankittiin oppilaille
7466: ta.va my.ös kaikinpuolisempaa valistustoi- asunto yksityisperheissä läheltä koulua,
7467: mintaa kuin tilihän ·asti. Maassa on tosin mutta täitä: menettelyä ei ole voitu ja.tkaa,
7468: maanviljelyskouluja ja m.aamieskouluja, kun oppilaitten opetus on joutunut siitä.
7469: mutta ne on tavallisesti sijoitettu jollekin kärsimää:n ja suuria vaikeuksia on sitä,paitsi
7470: ;SuurehkoHe maatilalle, jonka käyttö- ja syntynyt tarpeellisten asunt·ojen saannissa.
7471: II,64. - )[ickels, y. m. 179
7472:
7473: 'l'ämän johdosta nostettiin kysymys oppi- ta.miseks:i täysin valmu::oon kuntoon. Kun
7474: laskodin ra.kenta:misesta koulua. varten, ja kuitenbn on käynyt vaikeaksi ·saa.d·a kmä-
7475: tämä ajatus herätti yleistä vasbkaikua tyksi kokoon lisää varoja yli yleisön jo
7476: paikkaumlllllan vcäestössä. TuomaHa ilmai- anbmain monien ra.kennusavustusten, ei
7477: seksi trwin 1,000 hirttä ja. 1uovuttama1la. vo·ita,llie katsoa kohtuuttomia pyydettävän,
7478: 215,000 markka:a :käteistä rahaa laski yleisö jos valtiokin jossa:kin mäJärin auttaisi ra-
7479: pohjan mkeunustyölle, joka aloitettiin ke- kennusyrityksen loppuurrsaattamista.
7480: sällä 119120. Niäiillä ja muut tarkoitusta var- Sen nojalla, mitä yHä on esitetty, rohke-
7481: ten kerätyt varat eivät tietenkään voinoot nevat siis a.llekirjoittaneet kunnioittavasti
7482: riittää, sillä työstä vuonna. 119'20 laailittu Eduskunna.lle -esittää,
7483: kustannusarvio päättyi lwhes 220,000 mark-
7484: kaan, jota paitsi työpa'1Gl_at ov:at S>e·n jälkeen että Eduskunta t(J)htoisi 1923 vuo-
7485: tun1uvast:i nou:Siseet. :KysymY'kS>ess.ä: olevasta den tulo- ja menoarvioon ottaa yh-
7486: rakennuksesta, johon on tarkoitus laittaa deksänkymmenentuhannen (90,000)
7487: 213 tulisijaa., on nyttemmin pohjakerros vai- Stwmen markan suuruisen määrä-
7488: miina, mutta, wnnihuoneet ovat viel,ä: Si1SIU8- raha;n Ostra Nylands Småbrukare-
7489: ta.matta. Koululla on nyt kuit,enikin 86,700 skola-nimisen pienviljelyskoulun op-
7490: markkaa rakennusvelkaa ja suunnilleen pilaskodin rakennustöiden loppuun-
7491: yhtä pa.l.jon ta.rvitaan vielä varoja sen saat- saattamista vm-ten.
7492:
7493: Helsingissä, '21 päivänä syyskuuta m212.
7494:
7495:
7496: Gustaf Mickels. Ernst von Born.
7497: F. A. Sandblom. John ÖSterholm.
7498: 180
7499:
7500: Il,65. - Anom. ehd. N :o 66.
7501:
7502:
7503:
7504:
7505: 1\fauner y. m.: Amtstuksen myöntäm.isestä pienviljelijäin
7506: perltstmnille koneosuuskunnille erilaisten ihmistyötä
7507: siiästiivien kone·iden hankkimista varten.
7508:
7509:
7510: E d u s kun n a ll ~-
7511:
7512: R;yhdyttäe~sä hakemam1 keinoja, joilla, voimasta. näe:t seuraavat kohtuuttoman suu-
7513: ka:nsa,llitaloudellinren tuoba.ntD'mme voitaisi:in ret tuot.run,tokm;ta:nnukset. Kun. ma1at·a,11ous-
7514: nykyisestäiän lkohott.a:a, ko·rkea hintatasom- tuotantomme on kohdistettu etu.pä,äJssä €:Iin-
7515: me a.lenrtaa., ra.ha1mme a.rvo vakii_.n,nuttala ja tarpeitten tuottamiseen, seuraa kalleista
7516: tätä tietä pä.ä1stä V'akavampiin ta,loudteHisiin tuotantukustannuksista, että tuotileetkin, ·
7517: oloihin, kiinty,y huomio en,n.en muita siihen, elintarpeet, ova.t sam1as.s~a suhteessa, ka:Uiita.
7518: evtä vain harva.t e1in:keinlohaara.t ova.t pysty- Ja juuri täJmä s€ikka, kalliit e1irutarpe:i,1Jten
7519: ne€t tuotanno·ssa. toteutf.a•maa.n kaikki rue ·hinna•t, ne: ·pitä.vät suu.remmas·sa, .mä·äJräs·sä
7520: edut, joita. viime aikain.en teknillillle:n e!lis- kuin k·enties milkään .muu s•eikka. hinbta-
7521: tys runsa•a,sti tarjoaa, työtehon lisäämiseksi snamme korkeam.a., rahamme m·voa a:lhai-
7522: ja jalomman voiman, iilvnliis'Voima,n, va- sen:a ja. kansantaloudellista. tuloamme pie-
7523: pauttamiseksi anlka.roista ruumiillisista pon- nenä.
7524: nistuks~sta, tehork1kaa~mpiin järkeä j:a taitoa Nuori vaHiomme, joka on juuri ta1ous-
7525: enempi ky:syvitin teht:ä;viin. e.läimässä pakoitettu näinä aikoiula kamp-
7526: Yleen6ä void'a.an sa.nloa, ·että teollisuus pail•emaan olema,ssa-oronsa pnole,stla., ei voi
7527: niin mei_.dä·n maassamme, kuin muuallakin, suhtautua. täJhäJlll olotilaan )iht·äikaikkisesti.
7528: on omannut sellaiset ed.ellyty1ks:et, n:imittäin Maa.ta1ouden kehittä;misellä tiulee n:ä.et ole-
7529: suur>emma.n ammattitaidon tlyöt:ehos•sa ja ma'an 1k ansa.nrtaloutoon ja valtion va.kalva:rari-
7530: 1
7531:
7532:
7533: tekniikassa ja paremmat .mahdioUisunoot suuteen mon,talkin hyvää ja ·kaua;ska.nta.vaa
7534: lilikepä.äoman saa.ntiin, kuin jotkin muut seurausta, j·oista useita: on jo julkisuudessa
7535: elinkein,othaarat, esim. mwa:ta.lous. 'T•eo.lli- esitetty ja tark·oitutksen1mukaisih.i havaittu.
7536: suudessa on koneitten' avulla tyläsken:tdemi- 'Tahdomme kuitenkin .kiimmi:ttää huomiota
7537: nen kehitetty huippuuns·a· ja. kallis'Ua i!h:mis- vielä m~ääs<etm seikkwa.n, jo·lla. .mielestämme
7538: työvoimaa käytetään ma.hdollisimman S•äläis- on aiva:n ratkaisevai merkitys.
7539: t.eliäästi. V asta:kohdaJksi täille se1kaUe val- Kun maamme tuota•n:toa nyt olisi lisät-
7540: litsee maata:loudessa pa.ljoa a.lk:eellisemma t iäv&, j·osta seilmsta kaikki tietysti ovat
7541: olot. Siellä sangen, monissa• bpaukS!issa yksimielisiä, on ],ä.JhdeHävä s•uunmite.lmia ra-
7542: käytetään lkalli.st.ru ilhmis- ja hevostyövoilma.a kenta.maa.n .siitä tosia,sia:sta, eUä maamme
7543: sielläkin, missä konevoima olisi mon.ta ver- tuota.ntoma:hdoHisuuksien ke,hittämisoon voi-
7544: taa. ta1~koituksenmuka.isempaa ja ha.l v.empa.a.. daa:n käyttää vain hyvin rajoitettu määrä
7545: TäJllä epä·ohd'a:Ua on kanlsa!llta,lond·elle salll- ihmisvoimaa. Taloud·ellises•sa elämässä käly-
7546: gen suuri merkitys. Maata,loudessa. koh- dään joka päivä eri elrnlmino;haarod•Em. vä-
7547: tuuttoman runsaa,sti kä!ytetystä ihmistyö- lillä tuimaa ta:istelua siitä, mikä elinkein,o-
7548: H,65. - Manner, y. m. 181
7549:
7550: haa,ra tuon ra:joitetun ihmistyövoiman pys- vi•1jelysmuoto on mon-ella tavoin t<Odlistettu
7551: tyy itselleen valtaamaan.. S. t. s. mikä ·elin- sellaiseksi, että .se meikäläisissä ·olosuhteiss1a
7552: keinorharura. pystyy käyittämälllieeDJ työvloi- pa:rha,iten vastaa tarkoituksenfSa..
7553: maUe maksamaan korkeimman palkan ja •Mutta suurin os·a pien:viljelijöistämme
7554: tal'lj.oama.an enJiten elämän vriiihdytystä. Si:l- elää seUaisissa talouruelhsissa. ja, ammatilli-
7555: loin kun teollisuuden .edJeHytykset ovat sissa olosuhteissa,, e,ttei se voi konevoima1a
7556: muitten elinkeinonhaarojffil ·edeUytyksiä vilj.ely.k•sis,sä.usä ilman muurta käyttiä:ä. P.ien-
7557: suuremmat, saa se voiton ja toiset jäävält viljelijät eivät omista sellaisia pääomia,,
7558: vähemmä:lle työvoimaHe. Tästä Olli tietysti joi:Hai ·he voi,sivat tarkoit.ulksenmukaisia ko-
7559: seura·u'ksena teollisuuden tuotanruon kohoal- rveita, its-ellens•ä ha.n,kkia. Luotto-olot ma•a-
7560: miruen ja toisten e}im:ke>i<ruojmr m. m. mmata- t.a,loud·essamme ·ovat sella~set, että .niis1Jäkä:ä:n
7561: lou!(lein· tuota,nmon a:lem)•minlen. Mutta Sla· ei täUä kolhda.lla oTe sa1not.ta.vaa. atpua.
7562: ma!Ha k()lhoavat maataJoustuott•eitten, valr- Jos olosuhteet tälläälnr jatkuvat, tulee
7563: sinkin sellai.sten, joita ei ulikomailta void1a kuluma1an pitkä aika en;ne·n:kuin a.s.iain· tila
7564: tä:ntne tuoda, hiit,na:t. Ja teollisuuden työ•n- ]}a:rmne e.
7565: tekijäjoukon asema va:staa.vats•sa :määrässä 1 Miel·estämme ollsl pa•rannus ilman. eri-
7566: hUJononee. T·ällä ta,valla. ova!t olosuhteet tois- koi,semmitta, u'hrauksitta vaation puolelta
7567: turueet pitkän a!ik•aa, sillä seurauksella, että nopea.stikin aikaa.m sa:a.tavissa. v;a.lti.on pi-
7568: ffi.nt.ataso a:i·na o,n nous'Sut ja >S€ ·etu, jonka tälisi astua. väliin ja. a.ntaa piomvildelijöille
7569: teollisuus on voinut työntekijöilleenJ ta["jota, mahdollisuuksia. entistä suuremma,ssa mää-
7570: on j•ääm1yt us~iru Wa.pä.iseksi ta.i näennäis·eks·i. rä:ss•ä tehdä ty.ötä yhteiseksi hyvälksi. Täimä
7571: Aivan toisenlaiseksi muo{liostuisi ·asiai1n kävisi mielesMmme päinsä siten, että pien-
7572: ti;la, jos asiat tämän kilpa.iiun estäimiseksi viljel.ijöille varataan ma.hdollis.uus sa1a.dJa
7573: järjestettäisiin niin, että maa:twloustuotaru- päteviä takeita vastaan konoons•a vmltion
7574: t.o8i lisättäisiin siten, että koneitten käyttöä toimesta velaksi. Tähän tarvittavia varoja
7575: maataloud:essa. lisänäJäin. Siitä seuraisi, jos ei va:lt~on ta,rvits·eisi .Iainikaan veroilla koota.
7576: tyydlytään nyk•yis'8·en mälälrään kotimaista Ne voitaisiin sa.mda valtioHekin la.imaamalla:
7577: eli:nlta:rpeitten tuotanltoa., •että kä;sivarsia va- ja. korot jäisivät kohtuu.llis·elta osa1lta1an
7578: pautui.s.i. J.os taa.seru 'konerttell! a1vulla va.- niitten maksettaviks.i, jot1ka kon.eitt-eru käly-
7579: pautunffill.a ihmisvoitmilla lisättäisiin eilin:- tästä ensi käJrues:sä hyötyä sa.ava,t.
7580: ta:npeitten ·tuotantoa., o1is:i siitä l uonnolliserua 'Åsia,a käytännölli.ses,ti järj.esbetitäe•ssä voi-
7581: s•eurauksena sanottujen tuotteitten hintojen taisiin vielä kiinnittää huomiota muutamiin
7582: hal pen~eminen. kon'8kau pan ala~lla v>allitseviim, epälkohtiin..
7583: Mwa.n1viljelijöill-e itseiloon olisi viimeksi EräJs sdlatinen epäkohta. on, että ma:amvillje-
7584: mainitus•ta ·seikasta monenlaista hy>ötyä. iHe liå·öi!He myydää.n paljon epäkelpoga. ja koet-
7585: t.ulisiva:t va.pa1utuneen aj.a,n va1rma•st.ikin telema.ttomia koneit.a.. Va•lt.ion siis olisi,
7586: käyttä:m.älän tavalla, j·oka tuot1antomahdol1l•i- ryhtyessäiän lrnolehtima.an siitä, eUä varoj1a
7587: suuksia laajentaisi. U uti1sviljelytstä ralivat- Olli saa:ta:vissa. koneid·en ostoon, hwolehdH-
7588: taisiin, voima:per:äisempiä vilj-elysta~poja taJva siitäkin että la.ina.tuilla varoilla oste-
7589: käytet.tä·isiin,, va·pa.ub.meena. aikaUla •hanikittu taaln koeteltua, kunnollista ja ta.rkoitusban
7590: ammattitaito n:äJihin edellytyksi~n liit-ettyinä vasta:a:vaa tava:raa. V.a:ltion ·koe:torminta
7591: lisäJisi elintarvetuotamtoa, hal ventaisi '·hintac- olisi täm'än mukais·esti kehitettävä niintkuin
7592: ta,soa, kohottaisi ja va,kiinnuttaisi ra'ham.me aikoinalan jo onlkin tehty.
7593: arvoa. j. n. e. Myöskin olisi kiin1nitettävä huomiota. sii-
7594: :Suurimma:n osan maata1oustu.otanruos- hen, että koneita ei luovutett.aisi seHaiså:Ile
7595: tamme sa.avat aika'an pienviljelijät. T,äJmä yksiby.isille henlkilöiHe, j.otka ilma.n valtron
7596: 182 II,65. - Pienviljelijäin koneosuu;okuntien avustaminen.
7597:
7598: välitystäkin ovat tilaisuudessa. nititä itsel·- nati:1oma.t mää:r~ärt ihmistyövoimaa varpaiU-
7599: l-een hankkimaan. Pääasiarss.a olis·i koneita tuisi ja .ma,almme kam1s·arutarloustuotant.o ja
7600: tahi ra[hoja niide.n haJtkkimista varten luo- siii:.ä seuraa.vat taloud-elliset -e,dJut suuresti
7601: vutettava· lai111aksi pieJllviljelijäin muodosta- lisäJytyi,si vät.
7602: mme osuusku111nille. Kussa:kin ta;parwkses.sa Lienee vielä syytä huoma~uttaa, etiiäi prur-
7603: olisi rkoetetta•va muod<ostaa: osuuskuntien haitren täUaisina osuus·kuntie•n ikoneina
7604: toiminta-a.lueet s.ellaisiksi, -että toiminta. kä- pieruviljtJlij,äJpiireissä hyötyä tuotta.isivat
7605: visi tarkoituksenmukaiserksi j1a että tkoneit- k.oneet selilariset, kuin höyrypuimarko.neet,
7606: teru kä!Yttämisestä lähtevä ain-eeLlinen etu, viljarn riviinrkylVlökoneet, p-erunainnosto-
7607: ajan säästö y. m. ta·lourd<elliset edmt tulisivat konreet, oja1-aurat, smmma.leen hienonnllUsko-
7608: ma~hoCLollisimman runsacicksi. Osuuskurruta.- noot, katkaisusirkke:li t jar pärrehöJ71lält, jros•kin
7609: muoclolla. ·olisi katnrsarlaå.ska.svatuksen ka.nc- koueosuUJs•kurnnille v·oitais,iin monen muun-
7610: nraltia tällaisissa komeosuuskunn~ssa suuri krin laatuisia toimintatmu:ot.oja. suu111nitelrla.
7611: merkitys. Edelläolevilla, perusteilla pyydläJmme
7612: Luonnollioselta tuntuisi, että kon-eitten kunnioittaen -eduskunnra.He ehdiotta-a
7613: hinrnroistar ko-etettaisiinr soaadar säJästymääm
7614: lmi:IDki rkohtuuttoma1t \kauppavoitOit, tuHi- että valtion toimesia varattaisiin
7615: maksut ja muut hyvirtykset. Tälla.isesta;kin edelliimainituU.a tavalla muodostetta-
7616: a:lennmksesta johtuva hinn,an ·a.lenmus ta- ville pienviljelijäin perustamille ko-
7617: kaisi, -e-ttä se määrä koneita•, joka. täJHä ta- neosunskunnille va.lmistuskustan-
7618: voin voitaisiin vwltion puolesta järjesrtää nuksista, ilman kanppavoittoja ja
7619: pienviljelijäin kä:ytettä.vä:ksi, voitaisiin nKJ- tullimraksuja viidenkymmenen mil-
7620: peasi:u, ilmaln kil'pailua. ja:kara. joonan (50,000,000) markan arvosta
7621: Koneid:en jraka.mimen ta:a.s voitaisiin j.äa."- erilaisia ihmistyötä säästärviä ja
7622: j·estä'ä tarkoituks-emnukaisesti niin, -että ku- maata~oustuotantoa edistäviä koneita,
7623: hunkiru lään.iin järjesi:eitäli.siin esim. yhden joitten koneitten hi-nta osuuskuntain
7624: vuod:en ajaksi päi:Jevär ammattimi-es, jonlka on vaUiol~e kohtuullisine korkoineen
7625: parlkkaarninern ja to~minna.m j·ä•rjestä.iminen takaisin m'aksettava vährimtäin viiden
7626: jäisi esim. OsmLs,ka·ssojoen keskus>lainara;ha.s- ja enintäin kymmenen vuoden ku-
7627: toru toimeksi ja jonka. •pra.lkanl valtio s:uorii:- luessa;
7628: tarisi. Tämä toimimi-es .s.a.isi tehtä:väksi pai- että va:rat tähän ta:rk!oitukseen
7629: 'kallisten osuuskunt.aåm, kuntain toimih~nrki hankittaisiin kotimaisella lainalla
7630: löitten -ta,i ma,ai:alloud-ellis.t.eru järjestöjen j·a ja niistä otettaisiin toinen puoli
7631: seurarin asirunt•un~~emusrf:a .hyväks-een käyt- 1.923 vuoden ja toinen ptwli 1924
7632: täen, jakaJa .kun,nrari: eri osuuskuntia va.rt.en vuoden tn.lo- .ia menoarvioon;
7633: piirerihin. Ntäimä rpiirit voisi>vait .sii:tenr joko että Osttuskassojen Keskuslaina-
7634: ikunta,in, osuus·kmssoj.en ta:i osuuskauppojen rahastolZe myönnettäisiin 1923 vuo-
7635: maksutonta väJlitystä: kä:ytt,äJen muodost;aa den tulo- ja menoarviossa sadan-
7636: osuuskunna•ru ja osuruskunrna:ru pitäisi ffitten tuhannen (100,000) mark.an SWttrtti-
7637: samarin järjestöj-en ja yhteisöjen ma,ksutto- nen määräraha, joka KeskttElaina-
7638: ma!Ua väilitykseHä hankkia ko'nleoet srltä ra}wston on käytettävä ohjeiden ja
7639: liikkeeltä tari }a.itoh;e.Ha, jo.Ue va;ltio olisi s·uunnitelmien z,aaltimiseksi sanottuja
7640: koneitten ma,aihaurtuonni•n tari ja;kehm usko- koneosuuskuntia varten ja kierttäväin
7641: niUt. toim,{henkilöiden palkkaamiseksi
7642: Näin menetellen saataisiin aikaa:n, että avustamaan asianomaisia osuus-
7643: koneitten käyttö nopeasti Ji.säytyisi, suuru- kuntia perustettaessa;
7644: Il,65. - Manner, y. m. 183
7645:
7646: että koneitten maahantuonti ja ja- musta käytettävissä, ja että maata-
7647: kelu uskottaisiin maatalousministe- lousministerin tehtäväksi annettaisiin
7648: riön valvonnalla sellaiseUe osuustoi- la,inausehtojen, takaisin maksuajan,
7649: minnalliselle keskusliikkeelle, jolla koron y. m. seikkojen määrääminen.
7650: .tähän tarkoitukseen on asiantunte-
7651:
7652: Helsångi,ssä, 1'8 päivänä s\)'yskuuta 191212.
7653:
7654:
7655: Albin M'anner. Jalo Lahdensuo.
7656: J1aaikko V'ainio. Autti Kukkonen.
7657: Wäinö Mäkinen. Si.mson Pilkika.
7658: AaTno ,Pesonen. lh11tti Makkonen.
7659: 0. V. Honkavaara. :M. Pitkänen.
7660: .Juho Kanniainen. Antti Kuisma •
7661: Antti Sallinen. • Kustaa Hnurtamä:ki.
7662: Tyko Reinikka. Heikki Niskanen.
7663: Lauri Perälä. Viikim Joukahainen.
7664: Viljami Kft,tliokoski. Juho Niukkanen.
7665: Jaak:ko Lou:JWo. Antti JuUJtilainen.
7666: J. G. Ryynänen . Vihtori Vesterinen.
7667:
7668:
7669:
7670:
7671: •
7672: 184
7673:
7674: Il,66, - Aoom. ehd. N:o 67.
7675:
7676:
7677:
7678:
7679: Junnila y. m.: Määrärahan Tnyöntämisestä kananhoidon
7680: edistämiseksi.
7681:
7682:
7683: E d u s k u ~ n a 11 e.
7684:
7685: :Kuilemt tnnnteiltua on meillä ka.ruanlhoito mestynooSJtäl teokses~a ,lPien.v>iltielys Pah-
7686: huomattav;asti elpy.nyt maa~lmamsoda~ joh- jo~sma.iiSisa'' 'llåhdoon ikuånka bvattoman
7687: dosta. !Sen tsijwa~, että tmllla,h,amume tuotiin p·lllljon enemmäln .selLaisi,ssaik~n mallissa kuin
7688: ennoo sota.a vuosittain 'keskimäärin 'TiaiD31k.a,ss.a. ja Ruot:s•issa yMeiskurm.am .puo-
7689: 35,000,000 munaa eilkJä viety. tkot~maå·sita le]lt.a u!hralta.am ja toimitaan ikan1atnh1oido.n
7690: m11uma juuri oHemik•llla.n, on mawh~ tuonti ed~stämiseksi, vai!lclm niissä munatuotanto
7691: tätä nytkyä .rui!~an •välhälpäJtöimen, jota vas- jo on llwrkeaJ:le ikeh~tty.nyt. Niiden esimerk-
7692: toin meiltä on viety munia ulkomaille: kiä noudta.ttaen on suunniteltu meille perus-
7693: v. 1920 taa erityinen keskusjärjestö,, joka. ottaisi
7694: 10,700,000 erik o•:iJstehtäväJktse€1Il ka.na~hoiruon edti.stän:ui-
7695: '' 1921
7696: 3!,300,000 sen ja. koett.ai!Si koota kwi:kki asianharrasta-
7697: " 1922 Gtammrik.----<eLOik.) ....
7698: ja.t yMeisvoimim ja järjeste~lmäll.is.e.sti sii-
7699: Erityisesti on harrastus amnanh·oritoon ol- hen ottamaan oswa .
7700: lut lka1SVJ8;mll/Ssa tänä vuonna srittenkuin ka- .&i!lwmiUJs olisti •saada m.ahdoLlisimm,an
7701: mmhoitajain ·osuustoiminnaJllinoo munain- pian pystyyn suurempi siitoskanala, jolla
7702: vrientili~ke llJlo:iJtti toimå,ntansa, koska se ky- myöSJkin voitai:s.iin harjoitta,a. m:a;amme t·ar-
7703: kenee vuoden pitkäJäin maksaJIDa·a~ ptllJOOilldl'ia peitten IID:ll'kta,ista koet.oti.mintaa ikanamhoidon
7704: hintoja ·kuin yksityiset tliilkikeet. ail•aHa.. Tämäa ·l·isäJk1si olisi ailko:mrus tehdä
7705: Kuitenkin täytyy ,sanoa., että rtä/Sis:ä suh- sopimuksia yksti·tyi,stem etevien kanalan-
7706: teeas:a oHaan .orttwma:ssa va.st:a: eusi lllSke- omiJslt,aJain ikall'Ssa .pi:enem:pien · siitoska,ua.-
7707: leita ja et:Uä ;kehitys •tlii1ee olema.an \b.~vim lailnl jäiljestämiSJestä, jotta, :slllatai,sitin ny.kyi-
7708: h~da,SJta ja :puutteelil~sta., eUe•i yhte:iJSJkunnan nen :swngen tllllltuv·a puute ,siittoBmun~sta j:a
7709: tmolelta: ryhdytä vonrtev:a:mipiin ltoimenpitei- sititoselä]mistä .poistetuiksi. Myö,stkin on
7710: s•iin jä11kiperäisen ka:nanhoidon a~kaam,swa su unniif;,eltu \b.nokea.htintallista ja. luotettavien
7711: mti.se)IDsi ja ler~i·ttämiseksi matwhaJIDIIDe. Onpa. siiliiosmuni.en hrunkint8ia pienvti.ltieli!jöhlle~
7712: vielä peiljäJttäv>issä, että nyk~nen Jupaava .pienVlilö>elij:äJ:Un hyvin !hoidetil;ujen k8inalain
7713: aJku v.oipi tulmehtua, ellei siltä .saada :sywlm- palkitsemista, kananhoitokurssien, lentoleh-
7714: miln junrtuma8Jn mawhamme ja kelhiiletyks.i tisiten ja kirjoj.en a.i'kalllll'Saamista pienvi!lj.eli-
7715: sekä teikiui!J..l]sessä että lkaupwUisessa suh- jöine, j. n. '8. 'TäJhän t.arvittaisiin a:rviolta:
7716: iieeslsa nti.in eteväbi, että se vy,styy ki:}Jl81ile-
7717: ma.an y,enäläli:sem mun1altuotanm:m :ka.nssa •sil- siit•otsk,an:alan :ailkaansaa-
7718: lo:i!n kllln olot Vemäjä;lJä tekevät :sen uudel- miseen ............. .S:mik. 100,000:-
7719: leen elpymisen mlllhdoillitseksi. Äsken ia- sen yliläpilioon . . . . . . . . , 12,000: -
7720: •
7721:
7722:
7723: II,66. - Junnila, y. m. 185
7724:
7725: koosulentin pa~~i Edellisen perustuktseHa sarumme !kunnioit-
7726: :seen ja ~a:iJknihin .. Sm!k. taen anoa
7727: h UJOikeruhinilaisten munien
7728: rlevittämiseen ....... . 30,000:- että jos syntyy sellainen keskus-
7729: prioenviljelij,äin ikanaila.i.n
7730: "
7731: järjestö, joka pystyy todella luovaan
7732: paJk~tsemisoon . . . . . . 2:0,000:-
7733: " työhön kananhoidon edistämiseksi,
7734: kurss,ien, lentolehtisten sille m.yönnettäisiin ensi vuodeksi
7735: y. m. kustam1trum:Useen 40,000:- 250,000:n markan suuruinen valtio-
7736: "
7737: apu.
7738:
7739:
7740:
7741:
7742: Taave Juilillli:La. A·rtturi ffiidenheimo.
7743: Antti Junes. V!ill:ho N:hldranen.
7744: :mkiko J·askari. Antti Sallinen.
7745: Tuomas Wanhala. Juho Rannikko.
7746: Johannes Nyberg. Aapo Nuora.
7747:
7748:
7749:
7750:
7751: 24-
7752: •
7753:
7754:
7755: 186
7756:
7757: Il,67,- Anom. ehd. N:o 68.
7758:
7759:
7760:
7761:
7762: Holllkavoora y. m.: Määrärahan myöntämisestä Suomen
7763: Siipikarjanhoitajain Liitolle.
7764:
7765:
7766:
7767: E d' u s k u n, nr a> l 1 e.
7768:
7769: rTunn-ettu tosiarsia: on, että sota.vuoCLet t.äy- Suom1m Siipikarja.nhoita:jrain Liitolle
7770: u·elleen lama.uttivat siipirkarj!liTh, b.nojen jra 1 ammarttitaitoisen pätevän sih-
7771: mehiläisten krohoomistil!llssa oleva1n hoito- teerin parlkkaiUkseen ja. mat-
7772: harrwstuksen, mutta nykyisin oru ha1vaittu kro:ihin ................. · 25,000:-
7773: näitten pien,viljely.selirukeiniojen rientäJväJ11 3 n~euvojan pa1lkkau·been ja
7774: :l'ipein a·skelin etoonpäJin,, Varsirukin on, itse- matkoihrin a 1'6,rOOO:- .... 48,000:-
7775: näistyneiden pienviljelrijäin keskuudessa rko- Siitoska.nala,in ja harjoitteiu-
7776: b.ormJUt suuri hra:rmstus tk,ana.n:hoi<ion aiikaan- rla:itostenr avustuksiin ..... . 50,000:-
7777: saia•miseenr. S. S. Liitolle sraa:puu siitoseläin- Toimistohuoneislton vuokraaiU
7778: ten ja siit~srmuni-en, samoin kuin neuvojien ja ko nrtto,rita,rrpeisiiiL 112,,000:-
7779: ja. kanarlarwk-enn.uss•uunnitdmariiL kyselyjä Ka!lllalkarntaJkirjatyö'hön 5,,000:-
7780: joka. päivä kasvavassa. määJräJssä. Am.mattikirjaJlå.surudreiU levittä-
7781: Nykyise:ll.ä 2r5,000 markwn suuruisella ffiolSOOl1 • • • • • • . . • • • • • • • • • • 10,000:-
7782: va:ltioavulla 'käy Liitolle ehdottomarsti liia,n Smk. HiO,OOO:-
7783: ylrivoimais·eksi täyttää suurtru rueuvoja[n ja
7784: kwna.nhroitokurssilen kysynrtää, sekä ohja.ta
7785: tätä va:lta;vaa kehii..J'shacrrastustra oikeaan, S. Mehi:läishoitajain Liitollre:
7786: ajan vaatimuksia vrustaav;a.an suuntaan. 1 s1ihteeri·n palkkruus ja matkar-
7787: ISa.mara on sarruottarva. Suomen mehiläis- ·kulut ....... · · · · · · · · · · · · 21(),:000: -
7788: ~oidon nykyisestä tilan,teesta.
7789: 1 vakina.isen neuv.ojen palk-
7790: kaukseen ............... . 1i6,000:-
7791: Trä:stä kaikesta a.i<heutuu, että jos ruruma 1 kesäneuvoja111 pa<lkkaukseen lr0,000:-
7792: prienelintkeinrot tarhdota.an kohotiala sille kMlJ- ToimitushuoneiS'ton vuoikr,a,. jru
7793: nrarlle, että ne v·oisi tukea, maala:iS'väJestörmrne, konttor!ta,rp,eisiin ........ . 6,000:-
7794: .atenki1n lisää!rutyvän pienviljelijäjoukon ny- &mmattikirjarJrlisuud·en levittä:-
7795: kyää'n heikkoa' ta,loud18llista, asemaa, on Suo- m1seen ................ 8,000:-
7796: men .Siipika.rjainihoitajain Liiton j.a .Suomen
7797: Mehiläitsih'Oilita:jain L:irit.on vuotuista a.pura!haa Smk. 60,,000:-
7798: myönnettävä v·ähintäin ,seuraarvia välttä-
7799: mättömirä menoeriä siliDläJllä pitäen: •Edrellisen perusteella. rohkenemme anoa,
7800: II,67. - Honk·a,vaara, y. m. 187
7801:
7802: että Eduskunta vuoden 1923 me- Suomen M ehiläishoitajain Liitolle
7803: noarvioon va:raisi Suomen Siipikar- Smk. 60,000: - .
7804: janhoitajain Liitolle Smk. 150,000 ja
7805:
7806: Helsingissä, 211 p. syysku,uta. 1192.2.
7807:
7808: Otto V. Honk~woora. · Heilkki Niskanen.
7809: M. Makkonen. Antti Juutilainen.
7810: Simson Pilkka.
7811: 188
7812:
7813: II,6s, - Anom. ehd. N :o 69.
7814:
7815:
7816:
7817:
7818: linisma y, m.: Määrärahan myöntämisestä aallonmurtajan
7819: sekä kalastus- ja hätäsataman rakentamiseksi Pitkän-
7820: nieJnen lahteen Laatokan rannikolla.
7821:
7822:
7823:
7824:
7825: Eräät Laatoka1n '~ounwisranniJwn ka1asta.- t.uotta.vuuteen n.ähd•en, :mi1kä •aa.J:lon:murta-
7826: j.at oVJat 9 päivänä eLokuuta 1920 pä.U.vä- jaUa ja .seikä .k.aJa.stus- ett'ä hläitäJsatama.l'la
7827: tyssä kidelmässä amollleet vwltionenvostoJ ta, olis·i Daa.tok'an ralllinikon •ka:la,staj•a•V'äestöl!le.
7828: että. 'WlJlticm 'puoliesta toimitet1talisiim tutki- E:dusikrmnallile ja~tu:s·sa ensi ·vuodoo tulo- ja
7829: mus ·k.a,l,a,stmJ- ja hätäs•ataAm.am raikentami- menoa,rvioe~Sity;kise~Ssä ei sa.nottua .summ·aa
7830: seksi ~älk,usa.lmen :pirt.rujä'n Vuohell!sa.lon !ky- nle .menoarvioOill otettu siitä huolima.tta
7831: län kohda:He La:atokan rannwlila, perustel- että Kaillas•tus.hail:l.i.t~U:S oli nilrn ehdottamut,
7832: len ano>mus,taan si:l\lä, et,tä :kallas1tu:ksen j.otem näy;Hää Sliltä, että v-aJtion puolesta ei
7833: harj·oitta.mi1nen sanotulla mnni:kolla olisi vielä •ensi vuoden ajrulla. r(Yhdyttäisi han-
7834: erit.täin tuottava1a, jos o1E1si so·piva. j1a. m.yns- k.eUa toteut.ta>mwa.n·. iKu.n; lhanikkeen toteult-
7835: ky;iltä raulhoi.t.e~Uu sama:t.a,paiikka .selli har- ta.millllen kuitenkin ocr~.1 .eri,ttäi:nl tä;rlmä ja
7836: joitltamiseen. A'nomiUfk,sen johdoiS:ta on vall- sen v·iiV'äJstymiinen va~. tuottaa ·suurila V•a-
7837: tio,neuvosito pyytänyt .l,ausuntocia eri•näffi:il.tä h.ill'k•oill• kalaiSta.ja,V'ä€1Stö.n •etl•i[!]Jke,iJnon ha.rjoirt-
7838: viranoma.isil:ta, m. m. Kala,stushaHituk- .tamiselile 5•a. toimoon:tuloMe Y'leeUJS•ä, niin
7839: selta, ja on Kalwstushallirtus, todeten Laa.- ol:emme me .a:J.l.elkirj,oittameet sitä mie.ltä,
7840: toka.n il•o:una~smnnikon kaJl,a.stukSie<ll erittäJin että jo e.ns,i ·vuoden menoa.rvioon oli•si ot.et-
7841: arv·okk.aaik~Si, Tämpim1 ä1s,t·i lkanna:tta:nut ha:nk- tava edelTäJma.illl'it.tu sUJmlillla, joka teHsi
7842: k·een t.oteurttamisrta, •j:a puoltavia la.usuntoja mla,hdollisek,si tö.iden a.iLotta.mi:sen j,a myös-
7843: on saa.tu myöskin muilta ·Vii.ranomaiså.lt.a.. kin niiden loppuunlsa,atitamis•etn. Tämän
7844: Niin.pä valti'O.neuvo,sto onikin t•oimituttanuit v:uok:si pyydämme kunnioitta.vi~illlmin eh-
7845: paiikalll .päällä tut1kimu:boo, jos:sa on ha- dotta.a,
7846: vaittu blevan sopivinta rakentaa aallonmur- että Eduskunta päättå'isi ottaa
7847: taja Pitkä:nn,iJe:men laiMeen Kä,kisalmen' pi- vuoden 1923 tulo- ja metwarvioon
7848: täjän Vuohensa:lOIU ky.lä's'sä. Ha.nketta va;r- 1,250,000 markan suuruisen määrä-
7849: ten on jo laa.di'ttu ta.:r1ka:t :kartat ja yksityis- rahan aallonmurtajan sekä kalastus-
7850: koMaimoo ikus.tannnrsa.rvio, j.oka päättyy ja hätäsataman rakentamiseksi Pit-
7851: 1 ,2•50,000 ma.I'Ikam :summaan. Tämä. summa, känniemen lahteen Laa.tokan ranni-
7852: vaikikru se onkUn melkoimen, on kuite.kin iPi- kolla Käkisalmen pitäjän Vuohen-
7853: flettävä verra.t.taå.n, pienenä siihen tetuun ·ja salon kylässä.
7854:
7855: Hel:sing:]sS!äJ,. 15 ·piälivänä syysk:lliUJta 19•22.
7856:
7857: Antti Kuisma. Väinö Mä:kinen.
7858: Antti Juuti:lainen. Albin Manner.
7859: 189
7860:
7861: Il,69. - Pet. försl. N :o 70.
7862:
7863:
7864:
7865:
7866: Bäck m. fl.: Angående beviljm1de m; onslag för ·u.ppförande
7867: av fiskefyrar i Osterbotten.
7868:
7869:
7870: T i ll F i n l a. n d s R i k s d a g.
7871:
7872: lLång:s den öst~rbottniska kusten är niska kuslten är näml.igen lå,glänt och flack
7873: strömming.sfisket runlt om de talrika ut- och sakntar naturliga 'kännemärken, som
7874: .skärsgrunden och ute i havet av syruner- kunna vä!gleda fiskarena. in och ut t:il1 lfis-
7875: ligen stor naitionaJ.elmnomisik bety.delse. kepla,tserna. Därtill äro v.a.Unen här myc-
7876: FDånset:t ,d,e jordega:nde, vilka. även de i ket. grunda oc;h uppf'Yllda. av st:enar och
7877: stor uitsträidkning idtka strömmingslfiske, undervatlt.ensgrund, på vilka iiN-en, de med
7878: bebos 'denna Landsdel av en ,talriik kustbe- t.ra:kten er:farne fiskarena. Iä:tt kunma råka
7879: folknling, va.r,s huvudinkomst häJmta,s ur i höstmörkret. U nder sådana förhållan~
7880: fisket. Arutalet såJda:na fis'karhushåll up.p- den är fisk;elts utö,v.ande utanlför de111 grun-
7881: gidk här vi·d det tjugonde 'seklets början da, flacllia. ku:s.ten synnerligen ri.skaibeli och
7882: tiil 7·9il. Den mängd strömming, som en- mån:g:en gå:ng .fören:8Jt med fara till liv och
7883: bart utanför nämnda kust årli,gen bärgas egendom, vi.l'ket ver<khg!helten även mfta vi-
7884: · ur hav~'t., ikan med stöd a,v den förefint- saJt. Ån flere vore oly.ckorna och heillJsö-
7885: liga., vi:sserligen rätt otilTförlittl.iga sitatis- kelserma om ic•ke fislka.ren v.arut sig att. iakt-
7886: i;iken urpp,slkattas t~ll inemo1t 3,000,000 kg taga. lförsilktighet. .och hellre stannar hem
7887: v.artill ytterligare kommer lfjällifisk c:a ma än ha;n riskera.r bmg'lder och liv i höst-
7888: 350,0100 kg. En ;stor del av fån1gsterna mörkreit. Men genom att han sålunda hrind-
7889: undgår likväl den ofificiella st'atist~ken, ras a:tt 1fri1:it utö,v'a si!t.t näringsfång, ibliver
7890: v,a,vför årsav;kasltnt~lllgen ifråru ·ha,v.s- och kust- fisiket mimdre intensivt oclh de nat.ur.liga. ri-
7891: fislket i verkligheten torde vara ansenlig~t kedomar ha.vet bjuder :på, när strömmin-
7892: större. Huru betyda.nde s·trömmingspro- gen i massor .stige.r upp mot kusterna. för
7893: duiktionen i des•sa. trakter är f.ra.mgår av a.tlt leka., b1iva endwst del.vis ulb111yt!ttjade. I
7894: att talrika. andelslag och affärsföretag an- Osterlbott•en inff,aller den viktiiga,ste ström-
7895: l agt sal1terier vid 'kust.en, ltMave än a.nn:or- mingshslkeperioden om hösten, i augusti
7896: stäJdes i vårt l,a.nd. GI 1Sridehy 3 1sa1terier, ooh september, då mörkret be~·nner in-
7897: i Kaskö '21, i Närpes '5, i >Korsn'äs 6, i träda och hwvet ·blir oroligt. Under denna
7898: Replot 2, i Berg:ö ,1 o. s. v.). tid käniner sig tfis.ka.ren fög'a :t.rygg unde.r
7899: Kna:ppas:t någonstä<1es i vånt lanid a<rb~ta.r sittt a:rbete ute på hav,et och lhar oak·ta,t all
7900: strömmingslfiskaren under svårare yrt:.tre :för- sin }o'kalkärrnedom yiJter:slt s1vårt aJtt vid in-
7901: hållanden än här. Här ligg:a fiskepl.at- trä!±1fande mörke.r oeh oväde~r manövrera
7902: serna oft.a långt ute i hav.e/t, vilfk,elt lik- mellan. de :fa,rliga. gruruden, då f,arlederna
7903: so.m kust.valt:tnen är rätt svår;ttrafi:ka.belt, icke äro belJCsta och ~;ydlrig.a landmärken
7904: isynnerhet i höstmörkret. Den österbott- sa1kna.s. För a.tlt sä:ker:t kunna taga. sig
7905: 190 II,69 .. - Kwlastajaloistojen rakentaminen Pohjanmaalle.
7906:
7907: fram tlill 1sky<ldrude ihamoo'r vore fiskaven Harrström c :a ,3 mil ut till hm,s. Dessa
7908: vid den ös!t<erbottniska kusteru dämför i trän- vatten iLro av vårt lamd's a:llr:a mest giva,nde
7909: gande behov av 1editym~r å de svårast tra- strömmi:ngsrfiskepla>t.ser. Inom s,ocknen
7910: fik3lbla platserna. vore iiialles tre 1fyrar nödvändiga..
7911: Den av fiskarbelfolknin1gen i Öste:rboilten .3,) Fyren å Södra Björkön (ruorr.a udden)
7912: vid: tah~ka möten utiilala,de önsikan altt sta- vore synnerligen 'V·rkt:ig 'för de ta:lrika
7913: ten måtte bistå dem v~d upp:förande av 'fis- fiskare, som artbeita ute på havet. mell&n
7914: kefyrrur i skärgården och hruvslbandet är Sltovkallegrund och kusten, men i synner ·
7915: vä:l värd Rilksrua.gens uppmälfu:samhet och het för rfislkarema. i Ha.rrst.r.öm, viJlka utan
7916: frågans reaJl.iserande målste lbetedknas så Je,dJfyr hava y.tter.s~t svårt att ta.ga. sig fram
7917: som en 3N de allra vikltig1ruste åtgä~der tili i de a.v stenar och kladmr uppfyllda vatt-
7918: höjandet av fiJsket ooh fiskeri!näringeru i nen.
7919: Österboltten. Inalles vore kuststräckan här ,4) Fyren å Lillgrynnan, belä:gen c :a Vz
7920: i behov av minst 10 fiskeryrar placemde mil utanlför KoJ;snäs lku:sten, vore vikltig föl'
7921: i tföljande ltr:alk.ter: at:t väJgleda socknelliS och s~pecieUt !kyrk-
7922: 1) Sideby socken: Fyren å Domarkobb, byns ;fislkare.
7923: en bergslk1ack c :,a, 1 IIlllil lfrån kns'ten ute 5) Fyren å Svettgrund, beliLgeru c:·a 1
7924: i ihwvet. rStrömmingsfilsket är i tJ~.akten m~l uta,ruför Moikipää, vore ytterst nödvän-
7925: my0ket beityldruwde. Det viktigas,te vår- och digt för nä.mnda bys fiska.re, vilka idka
7926: somma:rfisket idkws' väsiter om Domarkobb; fislke 2~ mil utamlför kusten. I betrak-
7927: det 'sy~nmer]igen irubensiva sensommar- och tamde av a;~t ikusten utamför KorsnäJs hör
7928: höstfi~et med d.rivg.am (ltill slutet av sep- till de allra s\"åmslt trafika1bla vattnen i
7929: temlber) i haveb utanför llmsten samt på vårt l.and äro. de här föfles·lagrua. tre :fymrna
7930: 1-1 Y2 mils av,stånd från denna å Raika- ett nö1dvänidig·t villkor tför strömmings-
7931: bollgrunden. fiskets framtida utveckling.
7932: 2) N ärpes socken, N.ä;m:puä,s by: Fyren Replot socken. Sit.römmin!gsfiJsket iLr om
7933: å Märigrund. .S.trömmingslfislket är bety- våren, 1men i synnerhet om somma.ren och
7934: da,nJde odh idlms inom socknen a,v ända till bösten (juli____cseiptemiber) betyd,ande och id-
7935: ett hurudratal båtlrug, huvudsaikEgast om kas huvudsakligaslt långt ute i ihaV<et väsrber
7936: sommarelli och hösiten med drivgarn å de un- och nordvii1st om Rerplotlan1det, förmämli-
7937: dervaUensbanlkar, som ligga 1-2 mil från ga,st runt.om N orrskär, V alsöarna och Stor-
7938: kusten. A det ,från Märigrund belägna kallan. För a~t i höstmörlkret vägleda
7939: Röv,argrullldet hava fiskarena redan ifö,r fis:Jmrena in till .~kydda.de ha.rnnar borde
7940: c :a 20 år sedan upp:fört en min:dre fiske- här inrättas 4 fiskefymr eller tvenne p.ar
7941: fyr, som de själva underhålla. DenilJa fyr ledlf,yrar närnLigen:
7942: är likvä:l icke nog iför va,ttrwn, vil'ka äro 16) Fyren å Storkallan, belägen c:a 1.5
7943: yt'terst 1farliga att trafiker.a i höstmörk.ret. mil utaniför Rep1otland,elt 'samt
7944: .Korsnäs socken. Strö.mmingsfiSkeJt är 17) Fyren å Klubbhällm·na belägllia c:a 8
7945: här ,synnerligen betydande och antalelt båt- km öster om denma.
7946: bg inom sockneru ~stiger till inemot 100. Dessa båda fyra.r äro av,seddia ~a:tt place-
7947: Vårfiske idkas av Har11strömbor kring ms så att de angiva en linje, längs vilken
7948: södr,a, Björlkö·lli, av kyrkbyn1s fis1kare kring fiska.ren obehindmt kan styra fra;m mellan
7949: gruruden ända tiLI 3 mil uta,nJför Lillgryn- grurrden'.
7950: nam. Allra. vi:kt:igas,t är hösHisket, som be- 8) Fyren å Lappören (norra udden).
7951: drives utanlför knsJten å de trulrika under- 9) Fymn å Björkölandet (,nlord~ästra
7952: vattensgrund, som stTäcka sig utaJnför udden). Aven d<essa äro a.vsedda. att an-
7953: 11,69. - Bäck, y. m. 191
7954:
7955: giva en lintie, [ängls vilken de ruorrifrån kostnaderna för uppförande av oomnda
7956: kommande 1fiskar·ena kunna, t.aga sig fram. fiskefyrar aiJt stiga t.ill c :'a 200,000 mark
7957: 1Munsala soeiken: eller i medelta.l till 210,000 .marlk per styck.
7958: :10:) Fyren å Svartön belägen c:a 4 km I bmrakbrude ·av ~att. fis'kareus och speciellt
7959: utanför Monäs. :8trömmin~slfis'ke idkrus här strömmimgsfi:skarerus eikonomiska ställning
7960: i räit betydanlde utsträckruing, vå:r!fis:ke är rätt hekymmersrum och ha;rus inkomster
7961: kring Svartön och Stubbens lotsrplats .m. fl. på sin höjd rförslår tiH att nödltorftig,t för-
7962: 1
7963:
7964:
7965:
7966: stäHen, sa:mmar- och höstifiske vid Michels- sörja bmiljen, är de,t otärukhrurt aitt tfiska-
7967: öarna och långt ute i havet äinda ltill ·3--4 ren med egna medel kurude igångsätta så
7968: mil 'från lkusten å grunden ikring H elsing- kostsamma ooh arhetsdryga företag som
7969: kallan. byggan:det a.v .:tiske.fyrar.
7970: Behov.et av ifiskefyrar i de svårttrafi- lPå grund a.v det ovan sagda. lfå vi där-
7971: k.wbla tfarvattnen utaJnför den ös'terbott- för anhålla:
7972: n]ska kust,eUJ är synnerligen 'kännlbart och
7973: frågan har fleribl.diga gånger dry,ftails vid att Riksdagen i och för uppföran-
7974: fiskaDgillenJas möten och även ådragit de av fiskefyrar i Osterbotten i bud-
7975: sig fis!k,erimyndigfu:eternas uppmärksamhet. geten för år 1923 måtte upptagas·
7976: EnEgt av.proximativa beräkn:ingar !IDomme ett anslag av 200,000 ma:rk.
7977:
7978: Helsingfors, den 19 septem!ber 1922 .
7979:
7980:
7981: •T. Jim. Bäck. F. A. Sandblom.
7982: OskaJr J eppson. Julius ~Lindberg.
7983: Johannes Beng~S. ErllSit VlOn Born.
7984: Johan Broända. J. E. Hästbacka.
7985: Johannes Miemois. John Österholm.
7986: Ernst Estlander. Rafael Colliander.
7987: Edv. Uelenelund. J. Inborr.
7988: 192
7989:
7990: Il,69. - Anom. ehd. N :o 70. Suomennos .
7991: •
7992:
7993:
7994: Bäck y. m.: Mäiirärahan myöntäJmisestä kalastajaloistojen
7995: mkentamiseksi Pohj(linmoolle.
7996:
7997:
7998: Suomen Edu,skunnaHe.
7999:
8000: ,Pitkin Pohjanmaan rannikkoa on hailin- janma1an rannikko Otn. n<imittäin atla·vaa ja
8001: kalastuksella, juta. h.a.rjoitetaa1n lukuisain aukeaa eikä siinä ole luonnollisia tunto-
8002: ulkosaariS'tokarien yJmpärillä ja aavalla me- merkkejä, jotka voisivat olla. krulast.ajille
8003: rellä, e,rinomaisen suuri ·kansanta:loudell:i.nen viittoinal maihin tullessa. ja ulos !ka!lastus-
8004: merkity<S. Lukuunot~talllatt.a maataomi,Sita- parukoille mennessä. Lis.ä.ksi ovat silkäJlläi,set
8005: via hen'kilöitäJ, jotka. nekin suuressa maä- vedet hyvin matalia ja täynnä kiviä ja ve-
8006: rä:sSiä harjoittavat hailinlkrulast.Uis.ta., saa dena.laisia kareja, jorh~n paikantun•tMartJkin
8007: näille paikoin lukuisa rannikkoväestö päiä- ka!la.staj.a,t sara1ttavat helposti ajaa. syyspi-
8008: tulonsa .kalia.si1m•be.sta. Tällaisten kala.struja- m~ässiä. Niin olle:n on ikalmstuks,Em rha.rjoit-
8009: talouros~en 'lukumläJärä .nousi 20:nnen vuo.Sii- taminren tuon mata:la.n, au·kean ra.nnitkon
8010: sardlan alussa. 9t711 :een. Se hailin paljous, edusta.lla ffi'!i·ttälin uskallettua ja, monesti on
8011: joka yksistään mainitun ranni>kon edusta.lta uhk.ara.ma's,s.a h€,n<gen ja. omaisuud·en vaa,ra,
8012: vuosittain ·korjataan merestäi, voidaan kerä- niiThkuin todellisuus on usein osoittanUJt.
8013: tyn, tosin aika, epäiluotett.avan tilastOtn mu- Yhä lukuisarmmiksi kävisivät. onnetto.muu-
8014: kaan a.rvioidru liki 3,,000,000' k:g:ksi, mihin dtet ja koettelemukset, ellei kabstada olisi
8015: tUllee 1is1älä suomns:kalaa Illoin 3'50,000 kg. oppinut varovaiseksi ja mieluummin jää lw-
8016: Sumi osa ,s.aalii.stru ei kuitenkaan joudu vi- tiin kuin1 'saattaa· syyspimeässä va.arwan
8017: raJlliseen :ti•l1a1st:oon, jonlka, täihden meri- ja pyydyksensä j.at henkensä. Mutta kun hlä.n
8018: rannikkokalastuksen vuosituotto t•oddlisuu- täJten on estet:t,y va.paa1sti harjoittamasta
8019: dessa, Hemee melkoista suurempi. ·Miten elinkeinoaa,n. jää lka:la.stus vähemmän voi-
8020: huomattava hai1insaali.s niäilla seulduilla. on, maiJeräisebi, ja. niis,tä luonnon riik~auk
8021: käly ilmi siitä, että monet osuUiskunnat j•a sist,8J, mitä meri t·arjoa;a, ku:n .h81~li·parvet
8022: liikeyrityk,set ovalt ·perusta.neet rann~kollte noUJsevat rannikolle kutemaan, koituiU hyö-
8023: suolaamojru, tiheä'mipään kuin on muualla tyä vain osa.ksi. Pohjanmaalla 1sa:ttuu tär-
8024: maa,s,samme.. (Sii py,yssä 3 suolaamoa, kein hai.lin'kalastusk·ausi sybyllä, elo- ja
8025: Kaskisi,ssa 21, Närpiössä 5, Korsnä'ä'sris,sä '6, syyskuussa, jolloin a:lkaa tulla pimEJä ja
8026: :Raippaluodossa 2, Bergässä 1 j. n. e.). meri kä1y levo:t.tomaksi. T·ähän aikaan .ffi
8027: •Tuskin missäiän muualla maa·s,samme kalalst.a.ja. tunne oleva.ns•a. turvaHinen työs-
8028: työskenteJ.oo hailinkala-staja ·tukalam:missa säiän me,rellä ja kaike,sta. paika.llistunrtemuk-
8029: ulkom,a,isissa. oloissa kuin t.ääJllä. TäiäilläJ o~vat sestaa,ru huolimatta hänen on perin vaitkoea
8030: kalastuspaik.a,t usein •kau.ka,na; merellä, jossa pillleän ja; pa1ha1n sään tullen ohja:ta ven:het-
8031: samoin:kuin ranilJikkovesillä on sangeilJ vai- täJän noiden V1a.a1ra:llist.en karien lomi.ts.e, kun
8032: kea. liikkua, vwrsintkin syyspimeäss•ä. Poh- väylM eivrut ole va.laistut ja selviä maamerk-
8033: 11,69. - Bäck, y. m. 193
8034:
8035: kej.ä puiUttuu. V oidaheen varmasti päästä Ea~kkein tJärkeirutJä on syyskala.stus, jota
8036: suojaa:viin sa~ta:miin 1krula1Staja. se.nrtä.hd.en harj,oå.tetaa.n 11a•nni'kon edustalla niil'lä mo-
8037: tarvibsisi Pohjanmaan ra.nnikolla viälrl:•tämät- nilla vedena!laisnlw ikareilla., jotka: ulottuvrut
8038: :tömäJs,ti joihtoloistoja vaik~eakuLkuisimm]lle Ha,rrst~ömin kohJd.alla •noin 3 penikulman
8039: paikoi'lle. päähän merelle. Nämä! v·edet ova't maamme
8040: Pohjarumaan kalasta.ja,väiestön lukuisO.,ssa kaikkein antoisimpia hailin pyyntipaikkoj.a.
8041: kokouksissa lausuma toivomus, että valti•o Pitäjään' ltarvittari1siin hikkiaa:n kolme lois-
8042: a:uttailsi. heitä ralkewtamaan 'kalasii:aja,loistoj,a toa..
8043: saaristoon ja avoimelle merelle, on kai Edus- 3) Loisto Etelä-Björkössä (pohjoiskär-
8044: kunnan huomion arvoinen, ja .a1sia•n toteut- jessä) olisi erinomaiSifln tärkeä niille monme
8045: talilli,sb on pid1ettäväJt kaikkffin tärkeim'.pinä kalasta.jille, jotka työs·kentelevät ulkoilla
8046: toimenpitein:ä Pohjanmaan ka.lastuben ja merellä Stu:rtkallegrundin ja rannikon vä-
8047: kailaSJtuselinkeinon ,kohottamiseksi. J\:ailk- lilliä, mutta varsinkin Ha.rrströmin ka,Iasta.-
8048: kiaan ta,rvitsisi sikiHäinen rannikkoseutu jille, joiden on johtoloistott.a .periru vaikea
8049: väihillntään 10 kahstajaloistoa, ISeu.ma:vnn osata. kulk•ea. näis,sä kiviä ja kalliolllllyppy-
8050: pa:imkoihin sijoitettuiwa.: löitä tä:yrunäJ olev1ssa vesissä.
8051: '1) Siipyyn pitäjässä: loiston Domarkob- 4) Loisto Lillgrynnanissa, joka ,sijait.OOI€
8052: 1
8053: biin, joka, nn kallionnyppylä noin 1: peni- noin / 2 p-enikulmam päässä Korsnlääsin ran-
8054:
8055: kulmaw pläässä ralll•DJas't'a: ul,kona met~ellä. nåosta, .olisi tärkeä ti-enviitta pitäjän ja
8056: Ha.ilinkalastus on .nJi.,iHä tiewoin hyvin anta- v·a,rsinkim 'kirkonkylän ka.lastajille.
8057: va:a. Tärkeinrt'ä kevät- ja kesälka1astusta 5) Loisto Svettgrundiss.a, noin 1 p.enikul-
8058: hwrjoiiletaan Doma,rkohbin län1sipuolella; ma~n päiäs.sä Moikipäästä, olisi erittäin tar-
8059: erittäin: voimaperäistä loppukesäJ- ja ·syys- peellinen mainitun kylän kalastaji:lle, jo~ka
8060: kalas,tusta. (syysJmun loppuun) meressä ran- harjoit:tava.t kalastusta. 2'-3 penikulman
8061: nikolllt edustaHa sekä 1,_1 1/ 2 ·penikulma,n 'päässä rannikosta.. Siihen ka·tsoen, että
8062: päässä siitä Rakaboll-ma.talikolla. KorSJniääsin ra.nnri,kiko kuuluu maamme kaik-
8063: 2) Närpiön pitäjässä, Nämpnäsin kyl:äissa: kein vaikea,kulkuisimpiin vesiin, ovat täissä
8064: loiston Märigrundiin. Hailin:pyyn:ti on mel- ehdotetut kolme loistna väiltt.äJmätön ehto
8065: koista. j·a..sitä harjoittaa pitäjä.ssä jopa srut:a hailinlk,a.lwstlllksen va,staisel'le kehi,tyksel 1· e.
8066: venl81kunrl:.a.a., pä:äasiaU:iJsesti kesäisin ja1 s•yk- Raippaluodon pitäjä. Hailinpyynti on ke-
8067: syism a<jov·erkoilla niiss'ä vedena1laisissa väisin, mutta v•ars.inhn kesäisin ja .syksyi-
8068: matalikoissa., jotika ova,t }---2• ·pe.nikulman siru (h-einäkuun-syyskuun) melkoista ja
8069: päässä mnmilmsta. Märigrundist.a sijaitse- sitä ha.rjoitetaa.n pääasiaHisesti ka·ukana
8070: vaille RövaligrunJd,etille ovat kala1stadat jo me·rel1ä Raippaluodon l,änsi- ja. luodepuolel-
8071: noin .·20 vuotta: ~s~tten ,ra.kentaml8·et pienen la, enimmäs.tä päästä N orrskärin, Vals-
8072: hlasta:ja'.loiston, jota its-e y,Jläpitävät. Täimä öarna-s:aa:rien . ja St01rkallanin ympärillä.
8073: loisto ei kuitenkaa.n ole riittävä vesille, Syyspimeässä viitoittamaam ka.Ia.stajille
8074: jotka ov,art erittäiru va.alt'alliset kulk·e:a syys- ti-etä suojaa,viin: .satamiin pitäisi tänne ra-
8075: pimeässä. ken.taa 4 1kaJastajaloistoa tai kaksi paria
8076: Korsnääsin pitäjä. Haå.lin1pyynti on: tälälla johtoloistoja., nimittäin:
8077: erulnomaisen huomattavaa ja pitäjän venhe- 6) loisto Storkallaniin, joka on .noin l.o
8078: kuntain luku n.ous ee lähes sa.taan. KeväJt.. :pe:nilkulman ·päässä Ra.ippaluodost:a, sekä
8079: 1
8080:
8081:
8082: ka,la.stusta harjoitta.vat Harrströmin 'asuk- 7) loist:o Klubbhällarna-luodoiUe, jotka
8083: kaat eteläi,sen Björkön YJm~äril,lä, ikir:Jmn- sija•itsevat noin 8 ikm:n päässä edellisen itä-
8084: kylän ka,lastajart; karien ympärillä aina 3 puolella.
8085: penikulman 1päässä Lillgrynn•a.nin tite~noilla. Nämä mol€1illlll:at lotiJst,ot on tark·oitettu
8086:
8087: 25
8088: 194 11,69. - KalastajaJoisrojen rakentaminen Pohjanmaalle.
8089:
8090: sijoitettaVJa.ksi niin, että ne viitoitta.va.t lin- ja oo on v.etäruy't ffi\)"Ös :kalastusviranomais-
8091: ja.n, jota. pitkin kalastad·a. oe&teettömästi löy- too huomtiota, :puoleensa.. LiJki:määräisten
8092: tää ka:rien välit.s~. laskelmain mulkaa.n nousisivat eddläma.i-
8093: .8) loisto Lappöreniin (pohjoiskäDkeen). nittujen kaila·stajaloistojen rakennuskustan-
8094: :9) lo~sto Björkölandetiin (lu:oteiskrurkeen). ruukset noin 20:0,000 markkaan eli keski-
8095: Nälmäkin on ta,Jikoitettu viitoitta:maan 'lilll- määrin 2•0,000 ma.r;kkaan kavpaleelta.. Sii-
8096: ja•a,, jota myöte.ru pohjoise:st•a; päiru tuleva.t hen fkatsoen, että ka1astaja.in ja erirtoten
8097: ka.lastajat v·oivat .löytäJä tien. hailinrkala.stajarin ta:loude:ll:i·nen a.soemru on
8098: rMUJnsalaru pitäjä: aika ihuolestuttav3J ja heidän tulonsa, •enin-
8099: 10) loisto Sva:rtörniin, joka, si'jaitooe noin tääin riittävät perheen vältt:ämMtömimpääin
8100: 4 km :ru päruss'ä ~fontäsistä. Hai.lirukala.stusta ela~tukseetn, ei ole ajateltavissa, etträ kalasta.-
8101: ha.rjoiteta•a.n tälällä varsin huomatta•vasti, ja:t omiUru varoillaan voisivrut pan.n:a :käyn-
8102: keväJtpy.yn'tiä Svartörnin ja Stubbenin luot- tiin nrii•n ·pa.lj·on ma•ksa vira ja..suuritöisiä yri-
8103: sipai'kan ympärillä y. m. pa~koissa., kesä- ja. tytksiä .kuin kalastajaloistojen rakentami-
8104: syyspyyntiä Michelsöarna-saarten luona ja. nen on.
8105: kauka:na merellä airua 3-4 penikulman Ylläsam·otun nojalla saamm-e SeiJNuo•ksi
8106: päässä rannikosta H elsing kallanin ympä- anoa,,
8107: rillä•. että Eduskwnta kalastajaloistojen
8108: Kallastajalois•tojen .tarpeeHisuus Pothjan- rakentam•iseen Pohjanmaalle ottaisi
8109: maau vaikea1kulkuisi.U3J ra.nmik.kovesillä on 1923 vuoden ,tulo- ja menoarvioon
8110: erittäin kipea ja. kysymystä on monet ker- 200,000 markan suuruisen mäi.irä-
8111: rat pohdlittu kailastaja.seur.ain kokouksissa rahan.
8112:
8113: Helsingissä, 1·9' päivänä syyskuuta 1'91212·.
8114:
8115:
8116: J. Im. Bäck. F. Å. Sandblom.
8117: Oskar J,eppson. Julius Lindberg.
8118: Johannes Bengs. Ernst 'Vlon Born.
8119: Johan Broända. J. E. Hästbacka.
8120: Johannes Miemois. John n.sterholm.
8121: Ernst Estlander. Raf·ael Colliander.
8122: Edv. Helenelund. J. Inborr.
8123: 195
8124:
8125: Il,7o, - Anom. ehd. N:o 71.
8126:
8127:
8128:
8129:
8130: Pitkänen y. m.: Määrärahan myöntä1nisestä kalastuselin-
8131: keinon ft~kemiseksi.
8132:
8133:
8134: Ed u ·sik u n n;,rul il' e.
8135:
8136: .M,e,I'Ien m1nn~lro~Uan:n!me, lDa;a;t.o!katbl!a ja iK!aJllrusJbaJj•aJVJäiels!!Jön, jlollm a~kJaisemrn.åln oIi
8137: muutrumilssa .SilliUII'IeillJUllilss:a sils11Ljärvmsä, hiaT- verrattain hyvinvaipan ja tyoteliäsilä, pai~
8138: joiiJJelbtm lkal~asltus on erurWllll' nJ71kyiJs.iä pru:l~a ilwi11la.am •pytsytvälä ja ika;likim. P'll!Ol.iln lkclvol~
8139: 'VUOIS~a ,an:hauxwt ,1Joli,Ill1eenttnlion .swnrillulkui- 1lista väeSiböä, a~S~ema on ni:i!i:noHen mnwetu·
8140: ISteille 1lmil,rusibaj:ruväeslböUe ja oLlru.t [rnsälks~ hrtliO- llllut :meHimimrpä ~ui:v:ot;tomalksi, ja on su:uri
8141: Imla'tt,ruwJ;rua itJeikidrunä IVien,t~lmwp:aJSisa:mttne. 'VlaJara trarjo·rua, ·että tännä voäes!tö rullkiaa si.Jix-
8142: iNykyiltälll lli'UJiitenikin 'I1äry,tltää :kia[~asltuksem ltytä sei1J.ailseikJsi ,muJhall~srt:a twötä ja k!o'Vem-
8143: a.serna Vlerr.altrtJa:lin tohnoltltiO'Ill'altta. .S~unmQiJ.,a :pia pon:nillstu'kisila VlaaJtiVIaa 'toinni.Jn:twa 'VIiero-
8144: kun kalan hinta on noussut vain 4-5 ker- ·VIalkisi i.J:rltol}aisväJeSitölkisi, j1o!kia OIIl a:Ltits run-
8145: ltaillseikiSti., lolll !k'aJ1aiSitms·väil~iruei,dJen hrnntla llw- lta:utuma.an 'SaJl!aJm:lj,etuikJse\en ja mUiihi.Jn hä-
8146: ilmnrull!t ta1lin1a: !21{) km'iba;]sekJSi, jonkia oihella märäJperäisiin teihtäviin ranui'koimamme
8147: lk:abrust,aj,aJin elå.llllkusltrun:nUISrhe'n no·usu on oil- tia •rruja,seuCLui11lla. Kailrrui:lta.j!aVJäesltömme toi-
8148: illut n:oiin 110 kel'ltlainen. Ntäils'tä syi!stä eivält moontulo.Ua, j.a kala.stuseli,nlminomme tur-
8149: ikrulaiSrta.j:at olle vlo·~nee!t ptiitlää pyyJdyiksiiä'älll ,y,a,8Jillisell~a on 'näi•n:o,rliEm, rp.aibsti sa:noltun
8150: lkurun101ssa 1e~kä m!Yiöslkään h1runlkkila uusia el·inlloo~nom 8Jlltia.ffilala ltrul101Udelil.itsiJa tu1,01sta,
8151: iillul<u:neidem :ta:i ibwp,a.tur,nmlis.e;sitli ::nerue'W~ty ih.yv:in ltär:IDeä merkilt~s Taci,aseutilupo11i:tii-
8152: jen ,t;i.[:allile. On silis o[:lu:t 1uO[l'noHilsena ik•a'SSia'mme. V·wrsi:nildtn kun ika;l,oovr1enti
8153: seumu'k,s~:ma s.e, elt1tä kw1a,stulksen. tuolttio on lrna;rust.aiilllillle on rajo.i:heltit:u, on a,s:]a!lla eri-
8154: rtmrut:uVJwsrtJi arlelnJtunUit j.a niinv'ä krulan Jlwti.nen ltäJr'ke~eMä.
8155: vienti vliellä vti.,iJme VUJOn1nalki,n telki ai:ruOias- Vertau/k,seJkJs,i. ll!JainiliJbakoon, eltttä Nlo,rj:a:s-
8156: taan 5 / 8 lo,sa!l! ruotr:maaliviennistä ennen IS!a, jol[a 'viime VIUJOIS,ima!kim on o1lu,t yihtä
8157: sotJa,vuosia.. Lisälks] on kaia.statiaväJe.s.tö hyvät vi·e·IlltimrurudoUirsuudet ikuin aikai-
8158: 's·aran1ut :k,ruruCLen viime!lisen v11wd•e1I1 kulues,sa ,g,emmin'k•iu, va'lltito[l ltalh•Oillta l()lll ilelhty hyvin
8159: 1:mär.siä su:ur~ .y,aJhinilmga my['slkyn j!a ik:.aJl,ars- v•altjlon /k.a,lMtuselinilreiniOin hyväiksi. Niin-
8160: trukJs,eille ,epäeidiUlll~sben j:ä;äJsulh:te~iidlem ih!l!kia, tpä vaJti1o on jlä!rje,sitäJnyi l!!iillloj,a •esim. ka-
8161: nousten nämä va'hi•ngot amlmella er~ ka- il,a:s,tu,smo,o<t'tor.iJ€1n j.a -1aJlU1siteln rruk1enta:må.soon
8162: lastusalueella, Vironlahden fsossa-Kalas- !selkä uu.dlisrtiamisee[l, jiä;ä:rudytY'Sil,ai:to,sten ;pe-
8163: !l!aj:russta, Ha;ngoin s~udulilra ja; Laa:tollmlla, tru siJaimLSI€1el.ll, lkJaltalsltiUS:tuoif:I1Jffiden. j·aJ1oSitarrni-
8164: (jolli~.a 01n s,a,rutiU tieido,t) a:illlJa 1 n:it~lj,oorrmlan /soe:en j,a pyyifyst,en hanikikim~seen. Awan
8165: !mJamkikrua:n. Milkä IO!ll]s,ifira,an vruhin:Imden iäls1mi,så.nä VUIOISill!a t,rurikoliitllllkiSIOOru \ffiiyönne-
8166: sumlm~a jos o}ilsi Jmot'tm toooot edes lm~Hlta ~ryt v1alit~on varalt •nOUISeVJalt yli 10 mi'ljoo-
8167: [lålliHa ikaJla.s.tuspraikoi.llta, j:ori.Js!sa harj,<Jite- lnalll ik:Tuu·nUJll, milkä .summa eå. NoTj:runika.aiil
8168: tba.a;n kaillllis,tJusta V'M/S~'nJaisena eilinlkeilliO'na? lb..l•as.tiUISOil,o~ssa o[e me,vkityk,se~töitl.
8169: 196 II, 70. - Kalastuselinkeinon tukeminen.
8170:
8171: CK~al>astush<arli1~1ms on, tarlkoin ,1JunrtiessaJan @tlusilmmiba rtulee V'a:r'a.rum'arun .mJääJDäJDah<a,n
8172: lkall:rusitu!kJSi8!llliilJ!e me"tkl~tyimsen j,3J Im'lastaja- ed~l;l<ä !koslketreltuilhin ~a1.1kcoiturk.siin.
8173: lväerstö;mme 1ny!kyisen raJSI81TIJJan, f•elhnyrt IDUU- lKun mielestämme ei enää uutta rahastoa
8174: IIJaimia. al1d~1Jei:1Ja: rasiam ;hyvälksi, mcu!bta näi- maassa, jossa niitä ennen jo lukuisasti
8175: ldren ·aliottei~ruen jo'hdlotslt:a ei v~el'ä ro<le ryh- (lröytyy, tälUä iJa:rlkoitnrsta v.ar.ten ol1isi prerus-
8176: dy~ty m~hilnikiääm uh.mrukJsiim rusirun 'hyväiksi. lbatrtrav.a, niiJn olisi hm./1-.i'!Jta;\na rrn:illrä en.tinen
8177: Niinpä 1lm.lrrustushraJl[itus ehruolJti rruilkanruan, järjesrt.ö nre ta.rkorituksenmukais~mmin voisi
8178: rebtä ·ku,luv,a;n V1Uodan iturlo- ja men,nrurv~oon .kalastajille erri puolilUe maa.ta ja erri-
8179: Jol~si rrn(Yönneilty .5,00,000 lill!ar~kara se'Hai- 11a'isilin !heidän ellinrneirnoruan rediJstäviin ,tar-
8180: .ookisi rah3isboksi, jOISta :ollillsi a;wnrertitu ikrulras- lkor~tuJksi]n jra1ka1a. Kum t:Uedorssamme on,
8181: taj.~l:lre :lainoja pä;äJaJS'LaJSISia rllJioo,t1lorien OiSIVoon 1~trl;ä mara1ssra1mme ·ni:in tmer~en kuin La•ato-
8182: ja ~dell<e<an kal:asbuslhtaJlliJtus on aniJamut kanr ja rsisäjärvien mnnlori.lla, on jo lurkui-
8183: \tänä v•uonna. hiaJUi1mikjSJeilJlre p·arwstrai:Lu:n e!h- rsra:sti osuurslk<russod'a, jotka., jrdmo y:ksinomaan
8184: dotu:ksen 2,500,000 lilllar1mn v.ail''rurumisers'ta lbai oooma1titraV'a:llta rO\sallta, :Oivart juuri ikra:}as-
8185: !Lruinrarr.alhrustorrosri kiaJlrrusWse linJk.einran ttUike- tlj.jain trarpreita silmälläJpitäJen prerust,et.ut ja
8186: JkemiJsba ja tu·vVlaaaniJs!ta V'ar~. Erduslkun- tior~tra rmulkrruvru::~bi 'Si~kä nopreasiti V'O~ruaan pe-
8187: lrua'll~e arnrnetltuu'n hraJlrl~1m'mseln ~lro- j.a meno- lrusltaa ikaikkiralilre, missä täl.lla~sren ·lruoto:n
8188: arvi,oesrity~sreen ei kuiteruk.ruarnJ ole otettu ctarvetlta relsmnibyy, rnii·n allisi . rrnile1esuäJmme
8189: bnii!ään mäJäräJmlhrua rsa:noiltu11'n ltarkioituk- ,nä;mJä r.aihalt jätEittäv:ä Osuu,skruSISojren Kes-
8190: !Selen ,kJäyteHtäJväklsri, j1oten näyrt:tää .sillitä, kus.la.inarwhasto.Ue osuuskassojen väaityksel-
8191: !kuin ra;silali1a rei V'iel!ä ;kcat.so.tlJa~si olreviaJll sitlä lr:ä m.Uitä rtJa:r:vitsev]l'lre jraetibav:a!IDsi.
8192: lmierkiitw-Sibä; joka rsi:I:lä kuitenrkin todel[,]SIIl:u- E~ruerH<äsanmn perus;ooe!11a 1ehdro:tamme
8193: k1essa ron. Sii!hren nrä:hrruen, <E!htä toliJmoopi- lkcunrniroi:tibaren
8194: lbee't llml!ars'uuksrellla elävän ·väiesltön ·a;Sieman
8195: tullrrermilselklsi jo rOVIa!t myöhräJstynreet ja eittä että Ednskunta ottaisi vnoden
8196: ln:iide,n ~·yikkäälm.<ill!en ,toi~ar~serksi sarat;baa 1923 tnlo- ja menoarvioon 2,500,000
8197: imuodo~tua edHtäi<n tuhroiJsa!kJsi, :oilisi meildän markan määrärahan, kalastuselin-
8198: ikäsiillJtääJrosemme Erdruskcum,nra,n ~nsi vruoiruen keinon tukemiseksi ja kohottami-
8199: ltwlo- jra lmeno!!Jrv:iioita rl,ruatilessara;n rkiimni- seksi ja että tämä rahasto annet-
8200: Mtävä rarsi:ruam rer]~oirsba ihru101mioba, jra taisiin lainana Osunskassojen K'es-
8201: b[emme rsiiJä rrnr]elrtä, etltä asi:run JmiJki•n puo- kuslainarrihastolle sen toimesta
8202: [rinen ,tur!Jkiminrem i()lfi jrohtaJVia si:iJ'hien, t•ttä osnuskassojen välityksellä lainatta-
8203: vaksi.
8204:
8205:
8206:
8207:
8208: M. Pitkänen. Antti Juutilarmen. JUSISi Rapo.
8209: Antti Kuisma. Pekka Kopsa. Wäinö Mäikinen.
8210: Simson Pilkka.
8211: 197
8212:
8213: II, 71, - iPet. försl. tN :o 72.
8214:
8215:
8216:
8217:
8218: Österholm m. fl.: Angående beviljande av anslag till en
8219: lånefond för havsfiskare.
8220:
8221:
8222: T i 11 R i k s d a g en:
8223:
8224: Den obesuttna fiskarbefolkningen har ningen en handräckning och, i likhet med
8225: genom förändrade ekonomiska och poli- vad fallet i de flesta andra Iänder vid
8226: tiska förhållanden råkat i ett allvarligt Östersjöns och N ordsjöns kuster, ställer
8227: nödläge. Sedan den ryska marknaden, som till förfogande lån för inköp av fiskbrag-
8228: förr upptog 50 % av hela vår fiskexport, der. Huru omöjligt det är för fiskaren att
8229: stängts och vårt land efter krigsårens livs- reda sig på egen hand i detta avseende,
8230: medelsvårigheter återgått till en fri folk- framgår därav, att fiskbragderna kosta
8231: försörjning, är havsfisket icke mera lönan- nästan 20 gånger mera, medan strömmings-
8232: de. Saltad strömming exporterades senaste priset är endast 4 a 5 gånger högre än före
8233: år endast 831,212 kg, medan utförseln av kriget.
8234: denna vara under normala förhållanden Den obesuttna fiskarbefolkningen vän-
8235: uppgick till 2,5-3,5 milj. kg. Under år tar, att Riksdagen skall behjärta dess nÖd-
8236: 1921 importerades till landet icke mindre läge och anvisa medel för en lånefond, ur
8237: än 5,475,141 kg saltad sill. Dessa siffror vilken havsfiskare kunde erhålla lån för
8238: ådagalägga utan vidare förklaringar hela ovannämnt ändamål. Så länge inga förut-
8239: vidden av det ekonomiska trångmål, i vil- sättningar finnas för en nämnvärd ström-
8240: ket havsfisket befinner sig. Det är ej mer mingsexport, kan det ej komma ifråga att
8241: en näring, som föder sina utövare. U nder genom understödsåtgärder söka uppehålla
8242: sådana förhållanden ha många yrkesfiska- havsfisket i hela dess förra omfattning.
8243: re övergivit sitt fäderneärvda yrke och an- Men de fiskare, som blivit sitt yrke trogna
8244: tingen sökt sin utkomst på andra områden och icke hava andra utkomstmöjligheter än
8245: eller fallit för frestelsen att ägna sig åt fisket, borde beredas utväg att därav finna
8246: olagliga näringsfång, som locka med rika sin bärgning och detta skulle kunna ske
8247: förtjänstmöjligheter. genom att staten skulle skänka dem möj-
8248: De fiskare, som trots alla svårigheter lighet att erhålla lån.
8249: hålla fast vid sitt hederliga yrke, hava för För att bedöma behovet av kapital för
8250: länge sedan förbrukat sina besparingar. De en statens lånefond för fiskare böra föl-
8251: äro därför icke i stånd att förnya förrådet jande omständigheter beaktas.
8252: av fiskredskap, som ständigt är utsatt för U nder stormarna senaste år och till följd
8253: stark förslitning och årligen decimeras ge- av havsisens rörelser förlorade fiskare i
8254: nom förluster under höststormarna och V ederlaks, Hangö och på Ladoga bragder
8255: isens rörelser. Fiskbragderna äro i stort till ett värde av ca 560,000 mark. Värdet
8256: sett i ett mycket dåligt skick och fiskarna av förlorade fiskbragder långs hela vår
8257: hava inga utsikter att kunna skaffa sig kust, varöver inga uppgifter finnas, är på-
8258: nya, därest icke staten giver fiskarbefolk- tagligen mycket stort och kan för de två
8259: 198 11,71. - ,Merikalastajain lainwrahasto.
8260:
8261: senaste åren uppskattas till minst 1 miljon ga dess befolkning på fötter, måste fisket
8262: mark. Till lån för inköp av nya bragder upphjälpas och stödas. Därför bör befolk-
8263: i stället för de sålunda förlorade borde ningen erhålla lån för anskaffande av bå-
8264: därför anvisas minst 500,000 mark. tar och fiskbragder. För Petsamofiskets
8265: För komplettering av bragdförrådet, som främjande borde anslås minst 600,000 mark
8266: i regeln är helt och hållet uppslitet, och att utgivas som lån åt fiskarbefolkningen
8267: för anskaffning av motorer, utan vilka vid Ishavskusten.
8268: havsfisket i våra dagar knappast kan reda Sammanlagt utgöra de ovan föreslagna
8269: sig, borde beviljas lån, vilkas medelstorlek beloppen 2,5 milj. mark.
8270: icke borde beräknas lägre än 5,000 mark. I en framställning till regeringen har
8271: Under förutsättning att endast 200 lån fiskeristyrelsen för kort tid sedan föresla-
8272: skulle beviljas, borde för detta ändamål git, att förenämnda belopp borde upptagas
8273: anslås 1 miljon mark. i statsförslaget för år 1923 för att över-
8274: Under senare år hava fiskarne grundat föras till en lånefond för havsfiskare och
8275: andelslag för att bringa ordning i fisk- användas huvudsakligen på sådant sätt som
8276: handeln och erhålla ett bättre pris för sin ovan framhållits. Då emellertid denna
8277: vara. Några av dem ha misslyckats på framställning icke vunnit beaktande, våga
8278: grund av kapitalbrist och de som lyckats undertecknade påkalla Riksdagens upp-
8279: hålla sig uppe ha kämpat med stora svårig- märksamhet för denna viktiga angelägen-
8280: heter på grund av att de ej haft rörelse- het.
8281: kapital. Andelsverksamheten borde därför Det vittnar icke om framsynthet och
8282: stödas genom statslån åt fiskeriandelslag omvårdnad om landets ekonomiska intres-
8283: oc'b. för detta ändamål borde anslås ett be- sen, att fiskerinäringen, som dock spelar
8284: lopp, som icke borde beräknas lägre än en stor roll i vårt folks försörjning och
8285: 400,000 mark. nationalhushållning, under alla tider i
8286: Slutligen bör icke förgätas, att fisket mycket ringa grad fått röna understöd av
8287: vid Ishavskusten är i behov av understöds- statsverket. Ej heller har fiskarbefolknin-
8288: åtgärder från statsverkets sida, om utveck- gen vederfarits rättvisa, då den nödgats
8289: lingsmöjligheterna skola bliva tillvaratag- utöva sitt yrke och framleva sitt liv ensam
8290: na och befolkninegn i någon mån komma och förgäten, medan andra yrkesklasser
8291: sig upp ur de primitiva förhållanden, i fått erfara stöd och uppmuntran sedan
8292: vilka den lever. Fisktillgången är där uppe långa tider tillbaka samt hugnats med alle-
8293: nästan obegränsad ,men befolkningen kan handa förmåner till befordrande av deras
8294: icke skaffa sig båtar och fiskbragder. En intellektuella och materiella förkovran.
8295: sjögående motorbåt för havsfiske i Petsa- På grund av vad ovan framhållits få vi
8296: mova ttnen. betingar sig ett pris a v 30,000 härmed värdsamt föreslå,
8297: -50,000 mark. Vidare äro fiskbragderna
8298: i mycket dåligt skick och borde ersättas av att Riksdagen måtte besluta att i
8299: nya för att fisket med framgång skall statsförslaget för år 1923 skall upp-
8300: kunna utövas. Om vårt land över huvud tagas ett anslag av 2,5 milj. mark
8301: önskar göra Petsamo till en faktor av be- till en lånefond för havsfiskare.
8302: tydelse i vår nationalhushållning och brin-
8303:
8304: Helsingfors, den 20 september 1922.
8305:
8306: John Österholm. Gunnar Landtman.
8307: 199
8308:
8309: IJ,n.- Anom. ehd. N:o 72.
8310: Suomennos.
8311:
8312:
8313:
8314:
8315: Österholm y. m.: Määrärahan myöntämis.estä merikalasta-
8316: jain lainarahastoa varten .
8317:
8318:
8319: .]) dl u s k u n n a 11 e.
8320:
8321: T'ilaton ka.lastajaväes.tö on muuttuneiden väJestölle a.vustusta ja, samoin kuin on lmi.ta
8322: taloudellisteru ja valtiollisten olojen jo'hdosta useimmissa muissa ltäJmeren ja: Bohjaumeren
8323: joutunurt va:kavaan hätätilaa:n. Sen jälkeen ranni.kkomaissa, aseta käytettäväksi laill!oja
8324: kuin Venäjän markkinat, jotka. kuluttivat kalanpyydysten ostamiseksi. Miten ma;hdo-
8325: 50 % koko 1lmlanviennistämme, ov·at sul- tonta. ka.last.ajan on selviytyä omin oouv-oin
8326: keutuneet ja kansamme on sotavuosien elin- täJssä .suhteessa, käy selville siitä, •että pyy-
8327: ta.rvepulien ohimentyä pala.nnut vapaaseen dykset maksavat l~hes 20 ·kertaa ·enemmän,
8328: itsensäela tukseen, ei merikalastus ole enää mutta ,sila,kallJ hinta on; ainoastaallJ 4L---o5
8329: kannattavaa. .Suolarttuj.a silakoita vietiin kertaa korkeammaila 'kuiru ennen sotaa.
8330: maasta viime vuonna ainoastaan 831,2·112 Tilaton ka.l.a.stajaväestö odottaa, että
8331: ·kg tämälll ta.va.rau viennin ollessru norma:ali- E·duskuntru ottaa, huom~oon sellJ hätäitilan,
8332: sissa oloissa 2:.5-3.5 miljoonaa kg. Vuo.nna jossa se Olli, ja osoittaa varoja lainarahastoa
8333: 119i2·1 tuotiin maaihan kokonaista 5,•4'7 5,14il varten, josta merikalastajat voivat sa.adla
8334: kg suola:ttuja. sillejä. Nämä numerot osoit- lainraja yUäJmaimi.ttnun tarkoitukseen. Niin
8335: tavat pitemmittä selityk.sittä s•ern taloudelli- kanan ku;in -ei ole edellytyksiä mainiHavalle
8336: sen ahdingon· ;koko laajuuden, jossa meri- si1a:kanvien:niHe, ei voi tulla· kysymykse-en
8337: kalastus on. Se ei ·!mäJä ole elinkeino, joka pyrkiä a,vustusto,imeThpiteillä 'ylläpitamää.n
8338: elättää harjoittajansa. Näissä oloissa. ovat merikalastusta. ·koko sen entiS>essä laajuu-
8339: monet ammattikal·a,stajat hylänneet i·silt:äJ- dessa. Mutta niille kala.stajille, jotka ovat
8340: 'P'erityn ammattins~. ja jolko etsine.et toi- pysyneet ammatilleen us:kollisinra ja joilla
8341: meen·tuloansa muilta a.loilta ta.hi eivät ole ei ole muita: toimeen.tuloiillruhdollisuuksi1a.
8342: voineet vastustaa kiusausta antautua. laitto•- kuiru k.ala.stus, pitäisi varata keino sa.ada
8343: miin elatuskeinoihin, jotka vie'koittelevat siitä oehtuksensa, ja täiillä voisi ta palhtua
8344: .runsailla. ansaitsemismahdollisuu:ksillaan. siten, että valtio a.n,taisi heille malhdoUisuu-
8345: Ne kalastajat, jotka: kaikista vaikeuk- denr saa1da, lainroja. .
8346: s]sta huolima:tta pysytteleväJt entisessä ITuollaiseru ka,last.aji'lle tarkoitetun valtion.
8347: kunnriallis.e:ssa ammatissaan, ovat aikoja sit- la~nrarahaston' rpääoma.ialrpeen suuruuden ar-
8348: ten i]mluttruneet :sä.äJstönsä 1o:pipuun. H•e eivät vio·imi.seksi tulee reura.a.vat seikat ottaa
8349: sentähden jalksa uudti.staa pyydysva.mstoaan, huomioon.
8350: j·oka alinomaa kuluu ja vuosittain, pienen- Viimesyksyisi.ssä myrskyissä ja merijäJän
8351: tyy syysmyrskyjen ja jäiden liikkumisen liikehtimisen johdosta. menettivät Virola.h-
8352: aiheuttarmain vahinlkojen johdosta. Pyy- den, Hangon ja Laatokan .kalastajat pyy-
8353: drykset ovat yleensä sang·ell; huonossa kun- dlyksiä moin 500,000 ma.Tkan arvosta. Pit-
8354: nossa -eikä 'kalastajilla ole mitäJän toiveita kin •koko ra.nnikkoa:mm.e menetettyjen ka-
8355: uus.iten saanrnista, ellei va.ltio anna kalastaja.- la:npyydlysteru arvo, josta. ei ole minkään-
8356: 200 II,71. - 'Merika:lastajain lainaxahasto.
8357:
8358: la~sia numerotietoja, on a.rvatenkin hyvin maamme ylima.lkaan tahtoo tehdä Petsa-
8359: suuri ja sen voi kahdd·ta viime vuodelta ar- mosta merkitsevän tekijän ka.nsarut-a,l.ou-
8360: vioida vähintään 1 miljoonaksi ma1rk.aksi. dessamme ja saattaa selli asuja;mriston jar
8361: Lairuoihin uusien pyydyksien osta,mista Joille-en, on 1ka;lastusta kohotetta:va ja, tuet-
8362: varten tällä tavoin menetettyjen sijaan pi- ta.:va. Senvuoksi pitää väestön sff!ada la,i-
8363: täisi senvuoksi osoittaa vähintäiän 5·00,0()10 noja venheiden ja pyydtysten hankkimi·seen.
8364: ma,rkkaa. Petsamon kala:stuks-e·n edistämiseksi ·pitäisi
8365: iP.yydysvatraston täyd·entä:miseksi, joka mäJärät<ä väihintään ·600,000 markkaa. ann·et-
8366: ylipään1sä on tykkänäiän kulunut, ja. llloot- tava,ksi lainoina Jäämeren ratnnikon ka1a.s-
8367: torieru hankkimiseksi, joita ilman merika- ta.ja.väes.Mlle•.
8368: lastus meidän päivin;ämme tuski11 suoriu- Yhteell!s.ä n10useva.t y lläoehdot•eturt erät
8369: tuu, 'Pitäisi my,öntää lainoja, joiden keski- 2.5 miljooruaan markkaan.
8370: suuruutta ei olisi laskettava 5,000 markkaa Joku aih sitten haHitukselle tekemäs-
8371: pienemmäksi. Edellyttämällä, eitä ainoas- säJän esityksessä ika1astusha.llitus on ehdot-
8372: taaii!: :200 lai11aa myönnettäisiin, pitäJisi tä- taruut, että edellämaå.nittu mä!ärä olisi otet-
8373: h'äru ta,rkoituksool1 varata, 1 miljoonaa tava vuoden 11912.3 valtion~ tulo- ja' menoar-
8374: ma:rkkaa. vioon siirrettäväksi merikatla.stajain laina-
8375: !Viime vu.osina kalastajat o.va.t perusta.- ra'hastoksi ja. käytettäväksi pääasiallisesti
8376: neet osuuskuntia sa.a·d!llkseen järjestystä sillä ta.voin kuin yllä on huomautettu. Kun
8377: kahkauppaa.n ja. paremman hinnan ta.va- tätä esitystä ei kuitenka,an ole otettu var-
8378: mstaan·. J.otkut niistä ·ovat epäonnistuneet teen, rohkenevat alle,kirjoittaneet kiinnittää
8379: pääomanpuutteen täh,d·en ja n•e, joideru on Eduskunnan huomiota. tähän t<ii;rkeään
8380: onnistunut pysy·ä pysty,ssä, ovat taistelleet asiaan.
8381: suuria v·ailkeuiksia 'Wl!Sitaan, kun iheiHä ei ole Ei to·dista. h1ukoU1äköisyyttä eikä ;huolen-
8382: ollut liikepääomaa. Osuustoimintaa olisi pitoa maan taloudellisista eduista, että ka-
8383: senvuoksi tuetta1va antamalla kalastus- lastuse1inkeino, jolla kuitenkin on tärkeä
8384: osuus,kunnille vailtiola.inoja, ja. tähäru ta.rkoi- :merk1ity:s ka:nsamme el-a,tuksessff! ja. kansan-
8385: tukseen olisi o.s.oitetta.va. mäiärä, jota ffi pi- taloude,ssa, ·on kailrkina. aik·oima •s:aanut
8386: täisi arvioida 400,000 ma.rkkaa pielllem- hyvin vähäistä. kannatusta, valtiolait,okselta.
8387: mäksi. Ei liioin ole Jrala·staja väestöä kohban me-
8388: 1Vihd:oin ei ole unohdettava, että Jäiä:me- netelty oikein, kun sen on ·ollut ·pakko har-
8389: ren kalastus ta;rvitsee a.vustustoimenpiteitä joitta.a ammattiaan ja !Ellää elämäänsä yk-
8390: va.lti·o,laitoksen puolelta, jos :mi-eli valvoa sikseen ja. uno:hdettuna, .sill' aikaa 'kuin
8391: k~hitysmahdollisuuksia. ja. väestön päästä muut amma1ttiluo'kat o~vat ;sa:aneet osakseen
8392: jonkun verratn kohoamaan niistä alkup·eräi- tukea. ja rohkaisua: jo pitkät ajat sekä 'kai-
8393: sistä oloista., missä se elätä. Kaloja on kenlaisia etuja äilyllisen ja, aimeellisen e<iis-
8394: siell:ä · ylhä:ällä miltei rajattomasti saa:ta- tymisensä auttamiseksi.
8395: vissa, mutta. väiestö ·ei ja,ks.a. han,kkia ven]hei- Sen nojalla., lllitä edeHä on .lausuttu,
8396: tä eikä: pyydyks~ä. Merikel:poinen mootto- saa;mme täten kunnioittav.asti ehdottaa,
8397: rivenihe Petsamon vesillä harjoitetta.vaa. me-
8398: rikalastustat varten ma,ksaa noin .30,000'-- \(}ttä Eduskunta päättäisi vuoden
8399: 50,,000 1markka1a. Sitä1paitsi ovat kalanpyy- 1923 tulo- ja menoarvioon ottaa 2.5
8400: dykset hyvin huonossa kunnossa ja ni~dlen miljoonan mar.kan suuruisen määrä-
8401: sijaan o·lisi hankittava. uusia,, jos mieli har- rahan merikalastajain lainarahastoa
8402: joittaa ka'lastusta. menestyksellä. Jos varten.
8403: !Helsingissä, 20 p :nä syyskuuta 19'212.
8404:
8405: John Österholm. GunnM Landtm81Il.
8406: 2Ul
8407:
8408: II, 12. - Ånom. ehd. N :o 73.
8409:
8410:
8411:
8412:
8413: Eskola: Määrärahan myöntämisestä kotimaisten siitoseläin-
8414: ten hankkimiseksi pienviljelijöille.
8415:
8416:
8417: S u o lill e n E d u ,s k u n n a l ~ e.
8418:
8419: Pientila:lli1sien ta,loudellinen a,s,ema yleen- huomio kiin.nitettäivä juur,i karjata1louden
8420: sä ja v:den 1918 Vuo:kra-alueidien lunaiStus- parantamiseen: hankkimarHa pient:ilanisten
8421: lain karutta muoclostuneid:en palsta.tilaUis.ten kalrja.s:toihiru kunnollisia ·siitoseläimiä.
8422: olot eriko~s,esti ovat niin huo1n101t ja toimeen- Kun kysym~s sama1lia. koskee yleel!JSä
8423: tul'o niin epävarmaa., ·ett.ä tähän se[kka,a.n ka.i'kkia, muitakin kotieläimiä niin anon
8424: on ajoissa. kiinni1tettävä suurempi huomio. kunnioi tta.en,
8425: Mielestämme olisi nopein keino se, että kii-
8426: l'eimmiten ryhdylttäisiin a;vustamaan pien- että Eduskunta päättäisi varata
8427: tila.llisten ta.loud~ellisen dä.män elpymi1stä v:den 1923 Tulo- ja menoarvioon vä-
8428: koska siitä .olisi sa1mailla, ,hyöt,y kolw yhteis- hintäin yhden miljoonam (1,000,000)
8429: kunnalle. markan suuruisen summan kotimais-
8430: ·Jfun kysymyksessä olevan piemtilaJlis- ten siitoseläinten hankkimiseksi
8431: lnmka:n pää-elinkeinona on maa;nvilj'{)lys, niille pienviljelijöille j01tka v. 1918
8432: - mi,källi siihen ansiotyöltä aikaa .riittää! - annetun lain mukaisessa järjestyk-
8433: j,a. ,saatu taloudellilllelli tul'os riippuu koko- sessä ovat tilansa lunastaneet, :tai
8434: naa;n taas karjata;loud,est'a j.o,ssru y{ksilöt ovat muuten samallais.essa taloudel-
8435: määrääivät tuotannon niin olisi p:Uka:isin lisessa asemassa.
8436:
8437: He1lsim:ki, 18 p :mä syyskuuta 192'2.
8438:
8439:
8440: Vrufcid Eskola.
8441:
8442:
8443:
8444:
8445: 26
8446: 202
8447:
8448: II, 73. - Anom. ehd. N :o 74.
8449:
8450:
8451:
8452:
8453: Rytkönen y. m.: Määrärahan myöntämisestä asuntojen ra-
8454: kentamiseksi Perä-Pohjolan tukki- ja uittotyömaiden
8455: työläisille.
8456:
8457:
8458: S u o m ~ n E d u •S k u n n a 11 e.
8459:
8460: P·erä-IPohjolan tukkit.yöTäi.sten talouldeHi- Sivistysolot:
8461: nen rusema, ihei·däinl aTkoolJ:iseliD.piaikin inhi- kansakoulun käyneitä ...... . 1'2L-13%
8462: millisiä vrurutimuksila. va.st•aamatltolllla.t rusun- kansalkoulun 1osaksi käyneitä .. 17---12131 %
8463: to-olorusa, .sama.ten ku~n ravinto'kJ'Isymys- luku- ja; kirjoitust.ruirto:irsia. . .. . 515'---65 %
8464: kin, ovart seik.kod·a; joi:hin valtiovallan ta- aino1aisba1n lwkutai:toisi.a .... . 13'-16 %
8465: holt!llkin on kartsottu oLevan pakko puut- luili:·wtruridottomia ........... . 1---'2' %
8466: tua, pyl"ki·en ilmitenlkin 'näunä vielä koko-
8467: naan .suururui,tt.elun alaisena olevat valtio- ITyöaiika .metsiätröi,ssä on ta.lrvisin pal-
8468: v.a.J.la,n rtoiimenpit1eet ilmt•en luonnollista on, vän lyhyyden tähden 7---18 tu•ntia. Uitt.o-
8469: kdlmnaan toisiin ·päiimääri]n, 1kuin työ- Missä sitävrusttOiln uitt01kautena 14-19 tun-
8470: väestön. ti•a.
8471: Se :rm:u tteelllilllen ti[asilo miikii äskettäå.tn r:ryöpaJlkart. talvena 19122• olivaiJ 'hakkuu-
8472: komitea.n t.oimesta, joka Hal'li•tutksen aset- töi•ssäJ k·eskimäärin 181m:k. 40:- päivältä,
8473: tamanai on tukkit,yö1äisten 1oloja tutkinut, uittotms•säJ samana. vuoniJia 3>---4 mk. tun-
8474: saa:tettiin julkisuuteen, on om~aan osotta- nå.lta.
8475: ma.an, ·että ·pääoma•n väJlit.ttömään orjuuteen iS.aJmra,a.n aciJka:an olivat II'IUIOikrutarpeid-en
8476: ah,stettujen' ilhuni.sten :lrukumäiärä:n yhä kas- hinnat:
8477: V3!essa, ka.svaa• myöskin tal·oudellinen ja so- ruisleipä tuol"e a 8 •m•k kilo
8478: siaa1inen ikurjuus täih1än asemwa.n •painet- kuiva a 12
8479: tujen ma:tajain ke:Sikuudes,s•a. "
8480: läski a 2.5 " '~"
8481: Ma.iniitun tila1ston mukaan muod·ostaa tuk- VOl a 50 "
8482: kityöläisten ·aiillimat:iJkunn:aru väestöai·rues joika " "
8483: jatka1an~tuUJ s•euraa;va•sti:
8484: Penh.esuhteiden, torörajrun.-, pa~ilmn- ja elin-
8485: tarpeiden hint.od·en vrerl.ailllussa on vielä tär-
8486: taloTlri,siru ja hiei,dän ~~oilki:ara•n 33% keältä ottaa huomioon asunto-ol1ot koska
8487: kruum'tlnt.oDppai"eitar ............ . 28% sillä yl1eis,een elinta•soon on suihteeHisen
8488: t;i1rutomta väestöä ............... . suu['] merkitys.
8489: 39%
8490: 'Tut1k:iJmuikrsia suo['itta:neen 1komitean tila:s-
8491: to UI mlllka.an rasui :
8492: Perhesuhteet: hsänsuklkaina t&loi.ssa . . . . . . . 3-9 %
8493: ajOliD.ie'his:tä naimisissa olevia 69,9% ,Ru11Jkin pirteiStSä" . . . . . . . . . 14-19 %
8494: ha:kkuumiehitStä , , 42 % a;josaunoissa . . . . . . . . . . . . . . . 78-83 %
8495: II, 73. - Rytkönen, y. m.
8496:
8497: Saattaisi ·olettaa, •että :ffioska tl1Ekityö1äi- V atrsinJa:llsiHa uittotyöllärisilläi '8i rus
8498: sistäJ 3,3 % ont tilatstossa ma~nittu tilalhsina oLe minikäänlai.sia. Lumen vielä ike·
8499: nämä olisivat ti•Latisuwdes,sa 8.isumaa.n omissa. maassa ollessa ja kylmien tuulien pu:h
8500: asun:noissaam. 'N[in ei o!l·e kuiterukaam asian essa,, joutuvat uittotyöläiset vi·ettäJmään
8501: laita, v.a.atn atsuvat lhe muli1ta ,pa,iJrkaumnnilt.a muutaJIDia tuntia lkä,sittävät lomahetikensä
8502: a;jomielhiiksli ,sa.a.pwnci.na n. s. ajosaunoissa. märki,nä ja väsyneinä pittkillä asunnotto-
8503: Nä>iJs,säi tuikikiylhti:öiUen !tilapäisiksi raJmn- miLlru joikivarsiHa, pa•rha,immissru tapauk-
8504: nuttam:iJssa saunoissru asuu metsMyöläi>siä sissa thavuti,sta ikyilrätyissä tkatoksiss·a.
8505: tilruston m wkaruru 7t8'---48/31 %.
8506: Ajosa,urua:t tvat .ratkeruruetut tavaUisim- EdeHäi oleva.n perusteeil1at ano'ID!Ine,
8507: min kuutdelle ihevoskunnaiHe (ybi hevos-
8508: kuiJJt'a lkåsittää ,3 mi·estä) johon kuuluu 18 että Eduskunta kehoittaisi Halli-
8509: miestä. La.ttiapint8.Hatla. ISauntoissa; on kes- tusta ryhtymään kiireellisiin toi-
8510: kimäärin 4!0 m2 ja korkeus 190 om. menpiteisiin kunnollisten asuntojen
8511: ,Bermatntoa ·ei ikuit:enik.aan ole ikuin har- rakennuttamiseksi Perä-Pohjolan
8512: voi,ssa t8tparuiksissa, eitkä myöskään vesi- tukki- ja uittotyömailla työskentele-
8513: kattoa. Lämmityslaitteerua. on piisli tai ikiua;s. vien työläisten asuttavaksi ja että
8514: Kwn myöskin .n. s. ,.Ruukin pirteissä" ensi vuoden meno- ja tuloarvioon va-
8515: asunto~olot ovat ·e<1eUisee'Il! v.ermt1tavissa· tar- rattaisiin tätä varten riittävän suuri
8516: vi'Il!nee tuskin :ma.intita, että. moi,set ,asun- määräraha.
8517: not" ovat ka;ik,k.ea !muuta ·va,an ·ei ihmisten
8518: atsurrnasijoja.
8519:
8520:
8521:
8522:
8523: ÅugtUSt Rytkönen. Aug. Koivisto.
8524: Kaarlo JJampinen. Autti J. Nahkala.
8525: J·aa~ko Enqvist.
8526: 204
8527:
8528: 11,74, - Anom. ehd. N:o 75.
8529:
8530:
8531:
8532:
8533: Paasivuori y. m.: Työnanta.jan vastuunalaisuudesta työn-
8534: teki.jää työssä kohtaavasta ruumiinvammasta 5 päivänä
8535: joulukuuta v. 1895 annetun lain perustee!la myönnetty-
8536: jen tapaturmakorvausten valtion varoilla korottamisesta.
8537:
8538:
8539:
8540:
8541: Kun uutta työV'äenJtapa:tm;ma,vailmutus- ~anom:ukseS.Sia ma.imi'ttujem ruinikol'lkojen. lw-
8542: asetusta edu:sJmnn:assa vuosina 1910, 1911 rottaan.Usta. V:altioneuvosto pyys•i v. 1919
8543: ja 1912 käJsiteJtiin, tD.oo sosiwl,id~oikraat a1sirus:ta sos~al,iha.Uitulksen l:ausuntoa. Amta-
8544: tileln tahoLta samalla teihtii'n .womus, jossa ma.s.saa·n la usun.nossa ;so.sia1ihaUitus eih-
8545: amo,t.tii,n, että halLitus ·a:nta,]si ,eduskunnal!le ·c1otti, että 111iiden ihoo'kilöiden elinkorko,
8546: esityksen 'sellaiseksi laiksi, joHa uuden työ- joitten :työkyky o1i rta.p·rutu11ma1U johdosta
8547: väoorta paturma,valku utus,a:s~etuksen lffiääräy k- vähentynyt vähintään 30 % :lla. :korotettai-
8548: siä .sovellletta,]sriin myöskin entisen lain voi- IS1Wlli 50 % :Ua ja että 'ta.pa.turmaisesti kuol-
8549: mass;a. oHoosw ,sattune]si]n ,tH.paturmatapauk- leen le1skeHe :sekä 15 vuotta nuoremm:Ul!le
8550: siin :siten, että sen nmkaalll. :ma.kB:eMavak!si ,l,rupsilJe :mak,s,ettavaksi määrätyt elälkkoot
8551: määräityt elinkorot ilwrotettaisiilll uuden korotettaisiin 200: %:llra. HaH.Utus ehdotti
8552: lain ~vaa.t·imru!ksria va.sta,avilk;si. Täimän ano- v. 19120 v.rultion menosäälnltöön otettavaksi
8553: muk:sen johdosta silloinen edusikulllnaill t~ö 'VIail:hion .töissl:ii ,sattuneiden lia;pa,tul1mien ilwr-
8554: V:äienas~a.invaliokulllta eh,(Lotti, ,e.ttlä eruus- vaamiseks:i 1,990,000 markkaa ja v. 19!2:2
8555: kunta kehotbisi iha1lil:Utusta ottwm:aalll tut- men01sä:ällltöön 1,2,75,000 marikmata, josta
8556: kitt1avrukseen, missä 1määr~:ru j~a. mi:llä ehdoUa summasta osa menee yksityisille vakuutus-
8557: uutta työväntapatul1mava.lmutusla:kia voilsi ~htiöiHe. Tästä ei tietenkään olisi mu·uta
8558: v,aJ'tion ra,ha.Jl:Usella vähintulolila sove.lta1a swnotta.va.a kuin ih.yvää, el:leivä1t clle koro-
8559: määrätyn ajan r.rujoissa, .e:runen lain vtoimaan- tu,kset olis] a~van r·iittämät,tölffiiä.
8560: a,stumista sarttuneisiin j·a. ilmikkiin ·samam Vuoden 1B9;5 tlain mUikaan vuo,tuinen
8561: lain piiriin kuu[uviin tapaturmiin". Täanän ko·rv•aus täydellii.:se,stä :tyokyvyttö,myydestä
8562: eduskunta '\'. 1911 ih,y,v'iilksy~. Keväällä v. on vä!hintään 1'80 ja ~en~ntään 43!2' markkaa
8563: 1917 muodostettu ha:Uitu:s, j.a]m toimitti vaJh:iJn,goittuneeHe ~itseNe. T~apatu11maisesti
8564: m. 1m. työväJenta:p:aturma.v,akuutusa,setukseu kuolleen 'Vaimolle on korv.a'UJsta vähintään
8565: vaJhv,i•stetU:ksi, ,asetti erityi;sen ikomitean 60 ja ~mintään 144 ma,rkikaa ja l1a.pse-lle v.ä-
8566: mainitun asetuksen täytäntöönpanoa kos- hii!rtää!n 30 j'a enintään 72 ma.rk:lma ,sekä
8567: kevien 11säasetusten Ta.ati~s,ta. varten. Sa- lko!ko perheel:le, jossa ~o:n vai.:mo j.a useita 15
8568: ma k,o,mitew 1sai myöskin hal'lki,taks~en edel- vuot.ta nuorempia :l:apsia, vähintä:än 120 ja
8569: lämainitun eduskunn;an hyväksymän an;o- ecllintäiäln 288 markkaa vuodessa. Nyttem-
8570: mUiksen, j01ka komitea 1s•iitä a,nt.wma.ssaan min on !lw['vams va.l tion vruroilla lwrotet-
8571: mietinnöSISiäl rp:uol:s] rad·oi tetu,ssa muod0€1Sa tu:rua. v.ruhingoitJtuneelle itsel:leelll enintään
8572: 11,74. - Paas.ivuori, y. m. 205
8573:
8574: 64!8 llllarklkaa ij1lli :koko v-erheelle enintään 1,000 % :Ua, jolloin tapa:tuQ1ma,s.sa ikuoLl·oon
8575: 86·4 :markikaa vuode•ssa.. V. 1917 annetun vainajan (puoliso v.oisi sa,a.da 1,440 ma.r,klkaa
8576: työväenta pat.urmavakuu tusasetukJse.n (lain) se~kä 15 vuotta. nuorempi 'l·mpsti 720 ma.rk-
8577: mwkaarn on :momeSSI!li tapauksessa .v.aih-ingoi:t- ka.a ja •koko (perhe, joss'a on v.aimo ja useita
8578: 1
8579:
8580:
8581:
8582: ·tunut itse saanut 4,000 ma.rkka.a., jopa. y.li- aila.i!k~siä lapsia, 1sa.~i e.niutään 2,880 !mark-
8583: Jcin; lesiki ja 'l•a,ps,et ovat eräissä •ilapauiksti,s,sa kaa vuodessa.. Nämä elä,kikoot nylkyisenä
8584: saaneet yli ·6,000 maTikkaakin, ja li1säksi hau- ka.lliina aikana nämkin korote.tturua eivät
8585: tausa.vu,s·tU~S1lla llll'iehen ikuolles:sa tapatunma.i- •V'ielä kuitooika:a,n olisi riitt!ävät.
8586: sesti 1/15 vaunajrun työnrunsiosta,. mikä t€- Edellläoil·eva.n 1perustee:lila ehc1otaimme 1kun-
8587: kee 1,000 maflkkaa, jopa •enemmänik•in. Jos nioittoon:
8588: nyt ver,ta;a. näitä elinkorkoja. t•oisiiDJsa, niin 1) että Eduskunta päättäisi nii-
8589: ne, j·otka .saavat v. >1917 lain. 1mulkaan ~apa. den henkilöiden tapaturmavakuu-
8590: turma,eHnkol"lkoja.,. 0va:t f)a,ljon e·doullisem-
8591: 1 tuksesta tulevat elinkorot, jotka
8592: ma,Sii'Sa 'as.ammssa kui.n. ne, jotka niitä 1saav·at si~ä nauttivat janlukuun 5 päivänä
8593: v. 1895 lain mukaan, vielä ,Sielllkin jälkeen, 1895 työnantajan vastuunalaisutt-
8594: ikrm niitä on 50 % :,llla ·vahingoittune~He desta työntekijää kohtaavasta rtttt-
8595: itselle 1sekä lesikelle ja ila.ps·eHe 200 % ::Uta miinvammasta annetttn lain perus-
8596: korotettu. teella, korottaa vahingoittuneelle it-
8597: T ämän .ep1älkohd<an pois:tallllisek.sti ei .liene
8598: 1
8599: selle 800 prosentilla ja tapaturmai-
8600: muuta (@ei.noa, kuin että 1nå:itä korvauksia sesti kuolleen henkilön puolisolle
8601: jotka •vo. 1895 Gai.n mll'kaan nauttivat ~lim sekä 15 vnotta nuoremmille lapsille
8602: k.o:rkoa., V'a1l:tionva11o~Ha trm,tuvasti korote- 1,000 prosentilla; ja
8603: taan: •v&hingoittunoolle å.tselle 800 % :lla, 2) että valtion menosaannossa
8604: jolloin ,se, j.on.ka >e~link.orko .alkuaan o1n ,oU ut1
8605: vuodelle 1923 mainittnun tarkoitttk-
8606: 432 markkaa, 'sa.isi 3,456 ma.rikkaa j1!li että seen varatt1t määräraha riittävästi
8607: lesken tia Japsoo eläkkeet •korotettaisi>in korotettaisiin.
8608:
8609: Hel&ng]s,sä, 'syyskuun 20 'Piälivänä. v. 19·22.
8610:
8611:
8612: Matti Pa~asivuori. Jussi Rapo.
8613: Artturi Aalto.
8614: 206
8615:
8616: II, 15. - Anom. ehd. N:o 84.
8617:
8618:
8619:
8620:
8621: Heilkinhedmo y. m.: Rahaston muodostamisesta valtiolai-
8622: nojen myöntämiseksi maaseudun sähköistämisyhtymille.
8623:
8624:
8625: iS u o 1m e n E d u s k u n n a 11 e.
8626:
8627: Sitä suuresti ·ed1stäJvää vaikutusta, mi,kä malli v.esllivoiiiD'alaiitoiksen vamsi.naisesti maa-
8628: sä.hikövoi:marn sa,arnntiUa maaseudun talou- seudun t-a:rvettw tyydyttämruäru.
8629: delliseen elärrnä1än on, e] ole tarrpool'lisrta pe- !Maaseudnm; suu11piiri,eisemmän .sälhiköis-
8630: rusteelliseilllmin rselviteHä. 'Tarvitsee vain täm~sen vo:i laskea Suomessa; alkaneeksi
8631: viitata ,siiihen, miten 1säihkövoima, sopivim- ikuitenJldn varsta v. 1918. 'Keväällä 1'918
8632: pana .ma,aseudun k.onool'lisena voilmana, vä-- levinnyt tieto, ettei maassa ollut juuri ollen-
8633: hentää elävän työvoiman käyttämisen ta:r- kaan vabi:stuslälrjyä, herätti näet va1k:avaa
8634: vetJta maata~oud·essa, miten se harlventa:a huolestumista maaseutuväestössäJ ja se suo~
8635: tuot<Hntokustanrnuk·sia ja teho:srtaa ajan: käyt- mstaa'ru rpaikotti .mala,seu,dun :asukkaa1t k.oet-
8636: töä,. v~clä.pä redistyneempään käyttöön tul- tamaa.n ·sa,ada .säihkövaloa. Sadoittain uusia
8637: lren :lisää maarpinrtar-alan tuotantoa. Aiva1n S'ruhlköy;rity!ksiä sari siJlloin alkurusru jra suu-
8638: yhtäJ ·suuri:merkit,ylksellistä on säihikövoiman ria raJha:mäJäiriä uihr:alttiin tähä.n tarr.koi:tuk-
8639: saanti maa,seudun pienteollisuudeUe, käsi- 'seen. Jo v. 1918 ·lopulla ja vansi,nikin ke-
8640: ja ]wtiteollisuudeJle. Myösk1n valaistusky- sällä v. }9'19 sa,aJti~n' 111akemnJnstyö alkuun
8641: symys tulee 1sen kautta ,käytän,nöUisesti ja u&earu suur.emma,n maaseutusäihköy.htiön
8642: edulli:ses1ti mtka:istuibi. Ma,a:seudun säJh- toimilnt,a,-,a•lneiHa. V. 11911:9, valmistui suu-
8643: iköistämirsihana,stuksret :avatikin sen vuoksi ,r.emmustrru ,gäJh,köy:rityksistä Tuusu'l'an kunr-
8644: viime vuosina, ainaki,n ma•an viljavi.m- nan 1Sähiköjohtoverikkn, Halikon ja' Sallilan
8645: missa osissa, nousseet voimakkaimpien ta- ISähkö OY :n [aajat verkot ,sekä osia OY.
8646: l,ondellisten haa-rastusten joukikoon. Hämeen Sähkö ja Kymen~aabon Säihkö
8647: Noin 10 vuotta :sitten al.oitet.tiin Suo- Oy :n verikoisb, muita pien,empiä mruinits•e-
8648: messa ,ajaonmukainen ma1a.seudun ,sälhiköistä- mattaka:an,. V. 11912'0' ja1t.kui sälh•köistäJminen
8649: minen. V. 1912 perustettiin 'Turun seu- samana nopeudeHa. Tällöin ra!kerunerttiin
8650: dulla kaik.si useampia. pitädiä kä:sittävää m. m .. Vihdin Sähkö Oy :n, Lassilan Säh:k:ö
8651: maaseutusäJhköyhtiötä,. 1Srumaan ariilman .säh- Oy:n Noomna;rkm~sa selkä Qy. Korpelan
8652: köi,stettiinJ Porin jru Rau:ma'n sreuduilla Voiman, Keskr-.Polhjan:ma,alla, vol!ma-ase-
8653: usei:mpien ,pitäjien ,parha,at ~osat. Samoin mat ja; jo.htoverik.ot. ISeura.ava1na vuonna
8654: lr.ake,nrnutti :Seinäjoen 1ounais~mo'lella. ole- ta,pahtunrut rarha:mme arvon .Ja,sku, t.arvike-
8655: vitSsa ·parissru kolmessa Ete·lä-,Polhja•nmaan ihinrt:ojen kolh10aminen ,sekä ,s~'Hoin jo kiris-
8656: ikunna,ssru muodostettu yfhtilö samoihin ai- tynyt ra.ha,-a.sriain tilrumre va,iikwttivat luon-
8657: koihin ma,amme erusimäJisen ihuomattavam- nollisesti ainakin osittaista ilrumaann,usta
8658: 11,75. - Heikinheimo, y. m. 207
8659:
8660: kehityksessfu. iKa~keSJta h uolim·a:tb raken- Vuoden 19·211orppuun m~:mne_ssä on maar
8661: nettiin siHo:iukin Oulun JSeuduHa 6· .kunta.a s-eudun säfuiköistys Hri lääne~ssä sruanut
8662: käislittäväi ~ohtoverkko. su'll!nnliHeen seura•~JJva.n ·laa.juu:den:
8663:
8664: UUJdenma.an läänri:n 39:·stä kunnasta on rsälhköistetty 2'5 e1r~ 64 %
8665: Turun j:aJ Porin ,,, 109 , , 612 .57 ,
8666: Häimeen: 51 n " " "
8667: ·29· , 57 ,
8668: v'aa:sa:n
8669: "
8670: 8<8 , ," ," ," 2r6r , 30 ,
8671: "
8672: Oulun , 73 , ,. , 1.91 , '2 6
8673: 1
8674:
8675:
8676:
8677: Kuopion , 40 , ," ,, , 7 , 18 ,"
8678: Mikikelin ·2·7 , ,, , 4 , 15
8679: .Viipuriin
8680: '', 615 ," ,. , 10 , 15
8681: ",
8682: "
8683: Koko llllllJarn 4-92 :rstä kun'll~JJSt.a iQD sähiköisrtetty lr82 eli 3:5,25 %
8684:
8685: Äsken toirrn:Ltetun lwskelmarn mukaan on s•ä!hköyhizyrrnäm järsenet :rnies:Jmhtaisesti, jos-
8686: Suomen viljelt.y pinta-ala 2,015,000 ha. kus• taas kunrnrat. Kii:uTIJi:ty,s- ja ikuoletus-
8687: 'Tä,stä on nyt suun:niJ•le·en 1.'200,000 ha di la.inat ovat :olleet ha:rvin.aisia. ja on silloin
8688: 60 % säihkö~srt.ebty. Suomen mara.laiskun- n. s. teoslainaikii1n:nityksen rrnuotoa käy-
8689: talin maa.-·a•la on 3e,,22·7 ,1'90 ha.. Sälhköis- tetty.
8690: tettyjen kuntain yMeinen pinta-aJa, taa:s on Useimmat ma.a:seudun säihköyrity.ksistä
8691: 6,,7.52,0010 iha eli 20,3 %. · ovat osakeyhtiöitä. On yhtiöitä, joissa ku~
8692: Kuten luonnoU~sta ·on, ow11t vain !harvat nilla 01n osake-•enemmistö, toisia taas, joissa
8693: rkunnat niin ,:;~ä.h!kö~stetyt, että meLkein kunnat ovrut memkinneet hyv~n huomatta-
8694: kaikki a:su:kkaat olisivwt tilaisuud.essa säh- van määrän osalkkeita. Kun'll,aHisia ma•a-
8695: köä käyttämään. EdelJä onikin o•tettu lu- seutusälh.:kö:la~t.o!ksia, on myö~in, joskin vä·-
8696: kuun ikarukki ne ikunnart, j.oista pä,äJasiallisin hemmä:n. Monet pieuemm~stä yritybistä
8697: osa •on rsähiköistetty. ovat osuustoimin'111aHisia. Jokunen suurem-
8698: !Suurin usa maalilllme maa•seudun säJhköis- pikin, ikuusi kunt:aHJ käiSittävä, alue on säh-
8699: tyrsE<ilkkeistä on m:kennuttannt 01man voima- köist.etty osuustoiminnallisellia, pohjalla.
8700: aseman. HuOOlllruttava:n rrnoni on ,kuit.enki•n - 'Kun joka:isen tulevan vi•rmnkwluttajan
8701: onmilstunut •Sa•amaan til·arirsuu:den ostaa va.l- or pitänyt rrnuodossa tai toirs,essa olla yh-
8702: rrnistru sälhrköenevgi.ma. Pääikohtaisersti a.rvioi- tymän rahoittamisessa osallisena, joko vas-
8703: ,d·en oli v. 19121 ·l·opuil.la maarseutusä!hkölali- tai:sen vir.rankuluttarmismääräJn tai hänen
8704: toste:n voima-.a.semissa j,ru joihtoverkoisrsa ra- omisbma:nsa viljellyn pintar-alan suuruu-
8705: haa; rsijoit.ett:una välhäJn yli 2•00 mi1lj. mik.; den mukaan, on eroitus sälhklöyrit.ysten ju-
8706: minkä ohessa k10tipii:rin sähiköj.ohto:Lhin ja ridisessru jäJrjeste'liY's:sä laadultaan pääa1sial-
8707: ikäytt:ölaitteisiin on :sidottu yhteensä noin hsesti: va.in muodolli:nen..
8708: 80 milj. mar.kka.a. Nämä varat on saatu Kuten .edellisestä: Slelviää, •o,n sms selkä
8709: siten, että ensiksi mai'n~ttuihiu on, ikäJytetty maassa:mrme jo toimivieu maaseudurn :säfu-
8710: kuluttajien ,suorittama.t a:i:itt\Ymismaksut, köistysyrit.y.st•en bajuus: että niihin sijoi-
8711: yhtiöiden o,sa:kepääoma ja lainav.aro:j·a,; jäl- t,ettujen 'päruomien runsaus :sangen huomat,-
8712: kimäilset ova.t kulluttaja,t itse sumittaueet. tava. Näin siitä! huoEmatta, ·että tä.!llai:nen
8713: Lai'll,a•t ova1t olleet säastö- tai Jmu~pa•pau sijoitus pä•ruoma1sij·o:it:uksren•a. yleensä ei ole
8714: keista tai henikivrukuuus- y. IID. s. r8Jha- tuottava. Päinvastoin saa:vat maaseutusliih-
8715: larit.o.ksil ta j,a ovat ne •enimmäkseen olleet köistägä!t sa:n1gen usea•ssa. t.a.pauksesa ·tyytyä
8716: lyhytaikaisia. Taika•arjik:s~ ovat sitoutuneet var.sin vaatimatitomiin osiniko:Lhin, j.oskws
8717: 208 11,75. - Rahasto maaseudun sähköistämisyhtymille.
8718:
8719: jopa niim, että hädin tuskin voivrut pitää määrält on huomattu Eia'n ,pielliiiksi, on tä-
8720: varansa näihin yriJtyksiin :Sijoitettuina. män vuoden valltiopäiviJlä tehty anO!ffiU'ksia
8721: V wrsinkin silloin kun kunnat ovat yrityk- näiden lai•nojen .suuren:i:a:miseksi.. Kuu 'lllaa-
8722: sissä osana, kuuluu ll~'l:nittäin maaseutu- seu:dun sähköistäJmisen Ruotsissa on las-
8723: ,säJhköi:S.tyben johtaviin :periaattei:Siin saada kett-u tulleen maksamaan tälhän asti noin
8724: sähköistäJminen mathdollisilffima>n laajaksi ja 255 ·milj. hu11mua, si,sädohtojen ja sälhkön-
8725: monipuoliseksi, mikä: edellyttää säJhkön-- käyttölaitt~eiden hinrtaa ·lukuun•otta.matta,
8726: myyntiili.iDJtoJen pitäJmis:tä: mahtdomsimman näin käy sellville, et:tä vaMio siellä jo tä-
8727: alhaisina,. ihän asti on varsin avuliaasti tnik€nut maa-
8728: Kun otta:a huomioon mwaseutusählköis- J.aisten sähik·öyrity.ksiä.
8729: !tyksen välttämättö:myy.den ja ·swma:lla nä:i- Edellä esitetyi'Hä perust<eilla saamme
8730: den yri:tysten heikot fin:am:ssioimisedelly- ikun:nioitta.en ·ehdottaa, että Eduskunta yh-
8731: t,ykset, käy sel väiksi, että ytksityisva11ojen tyisi anomukseemme,
8732: sijoitus suuremmassa määrin tällaisiin tar-
8733: koituksiin e:U ole malh:dolli,sta eiJikä suota- että 1924- vuoden tulo- ja meno-
8734: vaaJma<n ja että; näin ollen yth<beiskunna:n on arvioon otettaisiin 10,000,000 mar-
8735: ojennettava auttava kärtensä m.yösili:in tä- kan määräraha tarkoituksella muo-
8736: hän ta.rkoitukseen. Niin onkin useassa .si- dostaa siitä rahasto, josta Valtio-
8737: vistysmaaStSa tehty. M. m. Ruotsissa on neuvosto myöntäisi pitempiaikaisia,
8738: va,ltio nyt jo :lainoina auttanut 11 :milj, halvempikorkoisia valtiolainoja tar-
8739: kruunua: maaseutu:sähköEnjoj·en ra!k:enta- koituksenmukaiset edellytykset täyt-
8740: mi:sta varten ja 6 milj. kr. voima-,a:semia täville maaseudun sähköistämisyh-
8741: varten. Edellis:et ovat •20-, jä1k:Umäis·et 43- tymille.
8742: vuot]sia ilmoletuslainoja. Kun nälmäkin
8743:
8744: Helsin:g~ssäJ, ,syy,skuun 18 päivänä 1922.
8745:
8746:
8747: Oskari Heikinheimo. B. Westermarck.
8748: J.alo Lahdensuo. Anrtti Tulenheimo.
8749: Johan Broända. Artturi Hiidenheimo.
8750: Oskari Manrtere. Ernst von Born.
8751: Väinö Kivilinna. K. E. Linna.
8752: 209
8753:
8754: II,76. - ADIOIIl. ehd. N:o 116.
8755:
8756:
8757:
8758:
8759: Paasivuori y. m.: Varojen myöntämisestä hallituksen käy-
8760: tettäväksi työttömyyden torjumista varten.
8761:
8762:
8763: S u o m e n1 E d u s k u n 11 a r 1 e.
8764:
8765: Viit·ateru vuoden 191211 valtiopäi'vill!äi i:teh- käytettäväksi 75 miljoonaa markkaa,
8766: dyn alllomusehdotubel1 N:o 35 perustelui- josta annettaisiin korottomia lainoja
8767: ihin, jofka löytyvät valtiopäiväasiakirjojen niille kunnille jotka järjestävät työt-
8768: liitteessä II D, sivulla; WO, ehdotamme, tömyyden torjumista varten hyödyl-
8769: lisiä töitä, ja hallituksen harkinnan
8770: erttä Eduskunta vuoden 1923 me- mukaan suoranaisia avustuksiakin.
8771: noarviossa myöntäisi hallituksen
8772:
8773: Helsingissä, 12 päivälllä syyskuuta 1912t2.
8774: 1
8775:
8776:
8777:
8778:
8779: :Matti Paasivuori. Al'ltturi Aalto.
8780:
8781:
8782:
8783:
8784: 27
8785: 1
8786: 1
8787: 1
8788: 1
8789: 1
8790: 1
8791: 1
8792: 1
8793: 1
8794: 1
8795: 1
8796: 1
8797: 1
8798: 1
8799: 1
8800: 1
8801: 1
8802: 1
8803: 1
8804: 1
8805: 1
8806: 1
8807: 1
8808: 1
8809: 1
8810: D.
8811:
8812: Suomalaisten saatavia Venäjän valtiolta koskevia
8813: anomusehdotuksia.
8814: 213
8815:
8816: U,77, - Anom. ehd. N:o 3.
8817:
8818:
8819:
8820:
8821: Kärki y. m.: Venäläisten sotilasviranomaisten metsänhak-
8822: kuiden ja linnoitustöiden sekä laittomien majoitusten ai-
8823: hettttamien vahinkojen korvaamisesta.
8824:
8825:
8826: E d u s k u n n a ll e.
8827:
8828: Viitaten ed. Torpan y. m. v. 1921 te- mään toimenpiteisiin venäläisten so-
8829: kemään anomusehdotukseen N :o 4 pyy- tilasviranomaisten metsänhakkuiden
8830: dämme kunnioittaen ehdottaa, ja linnoitustöiden sekä laittomien
8831: majotusten aiheuttamien vahinkojen
8832: että Eduskunta päättäisi kehoit- korvaamiseksi.
8833: taa Hallitusta kiireellisesti ryhty-
8834:
8835: Helsingissä, 20 p:nä syysk. 1922.
8836:
8837:
8838: Frans Kärki. M. Pitkänen.
8839: .Jalo Lahdensuo. Antti Kuisma.
8840: 0. V. Honkavaarn. Antti Sallinen.
8841: Antti Jun€18. Simson Pilkka.
8842: Juho Kanniainen. Lauri Perälä.
8843: 214
8844:
8845: Il,7s. - Anom. ehd. N:o 4.
8846:
8847:
8848:
8849:
8850: Viainio, J.: Määrärahan myöntämisestä venäläisten varus-
8851: tustöiden aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi.
8852:
8853:
8854: S u o m tl n ]) d u s <k: u '111 ru a. l l e.
8855:
8856: KunrSuomen vapaussod'a.n jälkis-elvittelyt Säkkijärven, Viipurin pitäjän, Lemin ja
8857: 'lllyttemmin voicraa.n katsoru suurin piirtein Luumäeru kunnissa. on yhteensä yli •60(). t18J-
8858: loppuunsuoritetuiksi ja tS.uomi on saanut lonJ?oikaa, jotka ovat joutuneet näistä vau-
8859: itseruäisyytensä, joskin kalliilla uihrauksilla, rioista !kärsimään, ken suuremma.ssa, ken
8860: lienee aika, että Eduskunta~ kiim1nittää tar- pien-emmässä määräs,sä. Useimmilta. on rais-
8861: pee1lista huomiota erääseoo <Suomen kuulu- ka.ttu metsä joko koko·naan tai suurimmaJksi
8862: misesta Venäjä'I1 va.llan arlaisuuteen johtu- osaksi, sa·ngen monelta turmeltu viljelys-
8863: neeaseen vääryylteen, josila eräs, e~kä aivam maa kaivama.Ua niihin juoksuhautoja ristim
8864: väh!äiinten ryhmä Suomen ka.rus,aJaisia on jou- rastiin, j. :n1. •e. Näisbä vaurioi.sta johtuu,
8865: twnut ra,skaa,sti :kärsimään ilma1n omaa. syy- oe;ttä S•angen lukuisa, joukko Kaakkois-Suo-
8866: tään. 'Tarkoitamme niitä:, etupäJässä Kaatk- men pienviljelijöitä, joid1en to1imeentulo
8867: Jwis~Suomes.sa ·olevia. talonpoikia ja; tila1li- muutelllkin oru ·ain,a. ollut va,ikea, on nyttem-
8868: .sia, jotka. vuosina 1!9·114---,19117 ta:pa.htun,ei- min joutunut s,iihen asemaan, e.Uä tila. ei
8869: den venä1läisten varustustöid·en vuoksi me- entaä <elätä viljelijä.änsä kun hyiötymaat on
8870: :nettivät korvauks-etta. metsäns·ä joko kokQ·- t:urmeltu, ·ei,kä metsääJ o1e myytäväksi !kun
8871: 'I!laa,n tai osittain tai joiden maille ikaivettiin metsä oru varustusiJöiden vuoksi raiskattu.
8872: juoksuhautoja taikka rakennettiin muita s•el- Monet ovat 'korvauks·en saannin toivo·ssa
8873: laisia varustuksia, jotka olivat omia1an tur- ottaneet la.inta,a:, mutta 'kun korvauksia ei ole
8874: melema.a•n tilojen ihyötymaitru tari. tek·emäiän saatukaan, on kok·o· tila jorutnma.ssa veloista
8875: :niiid:en ~hyödyksikäytön hankalamma.ksi. ja korois:ta pakkovaisaran alle.
8876: Näis·tä tällaisista va,rustustöi.stä ova;t suu- Vahinkoja 'kärsineet näin ol·len ikävällä
8877: timmrussaJ määrin jout,uneet kärsimään Säik- od,ott.a,vat korvausta.. Sellais:en korvauksen
8878: .kijärven, Luumäien, Lemin, Viipurin pitär ovat jo melkein 'kaikki muut ta.valla tai toi-
8879: jän, J.oha~nneksen, Koiviston, Uud·erukirkon, s,ella vapaussod:a.sta kärsimääm joutuneet.
8880: KuoJ.emajä.rven, Terijoen, KivennaJv,an ja sa,a:n.eetkin aina kapinatllisia. myöten. Venä-
8881: Metsäpirtin kuntien ta:lolllpoja:t, sekä jossain läisten varustust<iiden ailli.eu:iJtamat vahingot
8882: määrin useiden muidenkin Kaak:kois-Suo- ovat vairu korvaa.ma t:ta:. Vahingot on tosin
8883: men, Laatokan läintsirannilwn ja Saimaan aikallla.a,n arvioitu ja korvausta luvattu,
8884: ympäristö.n pitäjien ma.anomistajat, sama,lla mutta tälhän asti ei haillitus, enempää kuin
8885: kun· sama,rularisia vaurioita. on tapa.htunut eruus.kurrtla.kaalll ole täyttämeet vahinkoa-
8886: useilla muiHakin s·euduilla; maatamme. kärsineiden toivomuksia tässä; suhteessa.
8887: Että näJmä vauriot eivät todlellakaan ole Ja •ntyt selitetään eräillä ta.hoilla, että kor-
8888: viähä:pät.öiset, •scl viää siitä, •että yksistääJn vamsten suoritus llläis·tä va:hingoista. on Neu-
8889: II,7S. - Vainio, J. 215
8890:
8891: vosto-Ven:äj.än a1sia, mutta kun~ 'Ta.rton rau- omistajille", kuten on ta!hdottu VJäittää,
8892: hansopimukseen ei ole otet:tu määräystä vruan täysin oikeudenmukaisen korvauksen
8893: näiden korvausten suorittamisesta, on kor- suorittalffiisesta miiUe, jotka ilman omaa
8894: vaiU's muka menetetty. Tällainen asiain syytään ova't joutuneet käl'simää:n .suuria
8895: tulkinta ei <knitenkaaliL voi olla oikea. Suo- va,hinkoja sen vuoks·i, että vieras vruHoittaja
8896: men ta1lO'npojat ova.t joutuneet kärsimään on raiska.nnut ja. hävittänyt heidän :kotinsa
8897: se1n vuo:ksi, että Suomi .kuului Venäjän V1a1- ja kontunsa ja tehnyt heidän toimeentulonsa
8898: lan·rulaisuutoon, josta. seikasta myöskin puna- konnuillaan va.ikeaksi tai kokooo•a:n mah-
8899: kapin,a ja vapaussota ensi kädessä aih~mtui, dlotto.ma.ksi, a.nomme,
8900: ja sen aiheutta.m:a,t vauriot on melkein kai-
8901: kille vahinkoa kärsineille korv:aUu, miksi että Eduskunta päättäisi korv•ata
8902: siis varns.tustöistä kärsimään joutuooet ka:ikki venäläisten varustustöiden
8903: pikkutilall1set os:otettaisiin Verräjän neu- aiheuttamat vahingot tehtyjen ar-
8904: vostohaUitukselta. korvausta alno:maan, jo•ka vioiden mukaisesti, ja
8905: merkitseisri. sitä, että: n;äitä vahinkoda kärsi- että tätä tarkoitusta varten v.
8906: mään joutuneet eLvät ikoskaa:n saisi :mitään 1923 vaUion tu'lo- ja menoarvioon
8907: korvausta. 'l)arattaisiin riittävän suuri määrä-
8908: Koska tässä ei .suinikaan ole kysymys raha.
8909: mistään ,aiheettomasta la.hjasta suur-ma:a,n-
8910:
8911: He1Sii1ng;issä, 15 p. syyskuuta. !,91212.
8912:
8913:
8914: Jaakko Vainio.
8915: 216
8916:
8917: Il,79, - Anom. ehd. N:o 5.
8918:
8919:
8920:
8921:
8922: IkoDJen y. m.: V.enäläisten sotilasviranomaisten metsänhak-
8923: kuiden ja linnoitustöiden sekä laittomien majoitusten ai-
8924: heuttamien vahinkojen korvaamisesta.
8925:
8926:
8927: Edru.skunnall'e.
8928:
8929: Kosk'a !,YihtEi1skunnalllt .<taililollta: ffi v]elä rtJoi,s- että Eduskunta päättäisi kehoittaa
8930: truisekisi ole annettu :mi:i:Jääm !lmrva.usta IIliil- Hallitusta kiireellisesti ryhtymään
8931: le. joille v.enäilä:i,set sotiJa:sviraD!omai,set met- tarpeellisiin toimenpiteisiin venä-
8932: ~änihaik·karu!IDsen ja: Jilnno:iJtustöiden k·autta läisten sotilasviranomaisten metsän-
8933: ovat tuottaneet va:hinikoa, niin viitaten val- hakkuiden ja linnoitustöiden sekä
8934: tiopäiv~llä v. 19121' jätettyyn anomusehdo- laittomien majoitusten aiheuttamien
8935: tukseen N ::o 4 sarumme Umnnå.oittaen e!h- vahinkojen korvaamiseksi.
8936: dOitta:a,
8937:
8938: HelsingiiSISä, syyskuun 20 p :nä 1922.
8939:
8940:
8941: Toivo Ikonen. W. K. !Särkkä.
8942: Alpo 0. Luostarinen. K. E. Linllla.
8943: Osimri Mantere. Evlrki Pullinen.
8944: 217
8945:
8946: II,so. - Pet. försl. N :o 6.
8947:
8948:
8949:
8950:
8951: von Born m. fl.: Angående ersättning av de skadm· ryska
8952: militärmyndigheter förorsakat genom skogshyggen och
8953: befästningsarbeten samt olaglig inkvar'tering.
8954:
8955:
8956: T i ll R i k s d a g e n.
8957:
8958: nen: 201 juni 19118 besilöt Finlaruds 8enat Det syn.es uppe,niba.l1t, mtt ifrågavarande
8959: bemynrdig!li guvernöre!1n!li i srumrtliga. de Iän, skador böra ersättas av det aB:männa. Då
8960: där ryskru rrn:Vlitärmyndiigheter genom skogs- regeringen likvä:l icke hm: virdta,git ytter-
8961: h;y'lggen ,ooh befäJstningsai'Ibeien tiHtsikyn:dat iiga:re åtrgä,rder i• ,s:åJ(lianrt; sylfte, tillåta vi
8962: agalre av jord ·och bw-oonadter ska!dor, att ass vö[1dsamt föresllå,
8963: tilTisät1ta näJmn!der för UJlJlSikattning av be-
8964: 1
8965:
8966:
8967: rörda Skador äiVeniStOIID skad1or f,ö.ra.nledda att Riksdagen måtte besluta an-
8968: av ola,glig in®varlerin.g. hålla, det regeringen snarast möj-
8969: Enlirgt de.ssa U]Jpskrutimingalr ut:gjorde Ugt ville vidtaga nödiga åtgärder
8970: skadorna i: för ersättningen av de skador ryska
8971: militärmyndigheter förorsakat ge-
8972: Nylands ·läm: Fmik 1;8,i630,f.l~3: 0!8 nom skogshyggen och befästnings-
8973: Aho o. Björn~boligs , , 3,282,004: 018 arbeten samt olaglig inkvartering.
8974: 'l'avastehus , , 2·,,6,()16,718: 76
8975: Viibor,gs , , 12,20·5,828: 215
8976: SL Micheils , 915,787:99
8977: Kuopio ", , 1,124,7M: 50
8978: Va,sa ~'
8979: 1,,5218,1,21: M
8980: "
8981: UleåJborgs ,, 3M,.781: 91
8982: Åiands , ," 2,108,894:-
8983: Summru Fmk. 42,75·7,174: 14
8984:
8985: Helsingfors, den 18 'september 1922.
8986:
8987:
8988: Ernst von Born. Ernst Estlander.
8989:
8990:
8991:
8992:
8993: 28
8994: 218
8995:
8996: II,so. - Aoom. ehd. N :o 6. Suomennos.
8997:
8998:
8999:
9000:
9001: von Born y. m.: VenälJiisten sotilasviranO'fYI;<aisten mef}sän-
9002: ha.kkuiden j~ linnoitustöiden sekä laittomain majoitws-
9003: ten a.iheuttwmain vahinkojen korvaamisesta.
9004:
9005:
9006: ID ·d· u s k u n n a .l 1e.
9007:
9008: Kesäikuun 20 päivänä 1!918 piäätti Suo- Oulun läänissä :Sm1k. 3514,.7·81 : 91
9009: men Senaatti valtuutta.a kuvernöö,rit 'kai- A'hvena.nmaan 2,108,894:-
9010: k~ssa miissä lä1äneissä, joissa venäläiset soti-
9011: " "
9012: Yhteensä Smk. 42,757,174: li4
9013: la:sviranomais·et metsänhakkausten ja. lin-
9014: noituSitöi.den •kautta olivat tuottan•eet vahin,. •Näyttä:ä ilmeis•eltä, etM lky.seess'äollevat
9015: k01a 1ma.an ja rakennusten omistajille, asetta- vahingot on korvatta'Via yleisistä varoista.
9016: maan arviolautakunnat arvinima.aru sanotut Kun lli.allitus ei :kuiten:kaan ole siinä tarkoi-
9017: vahingot niin .myöskin vahinkoja, jotka jo•h- tuksess•a, ryhtynyt sen enempiin toimenpi-
9018: tuvat laittoma,sta majoitulksesta. teisiin, mhkene.mme kunnioittavasti eh-
9019: 1Näi.(l;en .a:rvioid~n mukaan olivat va- dottaa,
9020: hingot: .ofAtä Eduskunta päättäisi anoa,
9021: että hallitus mahdollisimman pian
9022: Uudenmaan läänissä Smk. 118,6·30,2143: 08 .tahtoisi ryhtyä tarpeellisiin toimen-
9023: Turun. ja Porin 3,2·812,,004: {):81 piteisiin venäläisten sotilasviran-
9024: Hämeen
9025: " " 2,606, 718: 76 omaisten metsänhakkuiden ja linnoi-
9026: Viipurin " " 112,205,·828: 215 tustöiden sekä laittomain majoitus-
9027: Mikkelin " " 91.5,787:99 ten aiheuttamain vahinkojen korvaa-
9028: Kuoipi'Dn
9029: "
9030: ,., " 1,1214,794: 50 miseksi.
9031: Vaasan ,., " 1,5•2;8,1'21: 57
9032: "
9033: Helsin,gis.sä, 1'8 p :nä syyS/kuuta 19i212.
9034:
9035:
9036: Ern:st von Born. Ernst Estla~tder.
9037: 219
9038:
9039: II,s1. - Pet. försl. N:o 7.
9040:
9041:
9042:
9043:
9044: Estlander m. fl.: Angående beviljande av ersättning åt
9045: finska medborgare för deras tiUgodohavanden hos ryska
9046: staten.
9047:
9048:
9049:
9050:
9051: Vid Riksd·rugen år 192,1 p·ettitio·ruera'dt> nyvalen. De: för'hiåHanden, vilka dläri brffi..
9052: underteckn.a.d· Estlander på atnfönla skäl om g.a,s i åtanke, bestå aUt.jämt och d:e •atnsprå.k
9053: att Ri;k,sda,gen måtte anmod!!lJ Re- på åtgärder från firuska statens sida, vHka
9054: geringen att låta utatbeta och t]ll diet gällt ,att tillgod:ose, ha1va alltjä;mt sitt
9055: Rvksdia.geru överlämn,ru proposition 'berättiga.ndte. Det måst.e i a,nlted'ning lhärruv
9056: jrumte lagförslag om heviljandie a.v framoollas, hurusom även .det ekontomiska
9057: ersättruing ur ail.lmämna mediel M läiget .gestaltat sti.gi i 'hög gra.d svårt och
9058: finska. medlborga;re s1a.mt bolmg ooh o.gynnsamt för dem, vilka blivit <lidande i
9059: samfun.d medi hemorttsrätt i •Finland sin rätt genom det d11öjsmål som fått ega
9060: för dera,s i Ryssla,nd kvarblivrua rum.
9061: egendom ä;verusom deras fordringar Då vi iicke kuruna amnat firurua ;äm, att det
9062: hos salill't skadestånds- ooh •övriga. a1n~ både för Riksd;ag och Regering är en oa.v-
9063: S'Pråk genltemot ryska stateru eller vislig skyldi.ghet att åt hä;rberörd:a, förhål-
9064: diess statsinrät.tn1ingar (Pet. ·fiörsl. landien egna' sin upp.märiksa:mhet samt skrida
9065: N:·o 3). till nödiga åtgärdier, hava vi ansett os•s blöra
9066: h:ärme·u återupprepa ·ovana:nfördia: petitions-
9067: Den•na· petition blev •e:mellertid! iJcke före- yrkandie.
9068: mål för slutli;gt ruvgfjraJI:die :i; Riksdia.gen f·öire
9069:
9070: H1€ilshrgfors., den 24 september Wi212.
9071:
9072:
9073: Ernst .:Estlander. Brnst von Bom.
9074: 220
9075:
9076: ~l,s1. - Anom. ehd. iN :o 7. Suom.ennos.
9077:
9078:
9079:
9080:
9081: Estlander y. m.: Korvl(mksen m•yötvtärmisestä Suomen kansa-
9082: lci!sille heidän saatavwtaan Venäjän valtiolta.
9083:
9084:
9085: E d u s k u n n a 11 e.
9086:
9087: l!912il vuoden valtiopäivillä: allekirjoitta- E•duskunnassa lopullisesti ratkaistuksi en-
9088: nut :Estland-er .esittämiUään perusteilla nen uusia. va•a.leja.. Olosuhteet, jotka siinä
9089: amm, suljet.a.an huomioon, •ovat ylrä: ole<ma,ssa ja
9090: ett.ä Eduskunta •kehoittaisi haUi- py.yntö, <että •Suom-en valtion on puolestaan
9091: tusta vaimistuttamaan• ja. Eduskun- ryhdyttä:vä vaatimuksia tyy,dyttäviin toi-
9092: na.lle jätHilmä!än ~sitykseru ja la.kieh- menpiteisiin, on yhä edelleen oikeutettu.
9093: dotutksen yleisistä varoista makset- Tämän joth.dosta täytyy vielä huomauttaa,
9094: tavan korvauksen myöntämises·tä mite,n myös taloudellinen tilanne on muo-
9095: Suomen ·kansalaisiLle sekä Suom.essa do.stunut suuress•a, määrin vai!kea.ksi ja epä-
9096: kotipaikkaoikeutta. nauttiville yh- suotuisaksi niiHe, joiden oik-eus ·on joutu-
9097: tiöille ja yll!dy.skunnille heidän :Ve- DJeet kärsimMn sen viivyty ksen tähden,
9098: näjälle jääneestä omaisuudestaan joka on saanut t.a:pahtua.
9099: kuin myös Venäjän VJaltiota tai sen Kun em:me saata. ha,vaita muuta kuin ·että
9100: valtiolaito1ksia vastaan kohdistuvista on •sekä Eduslkunnan että hallituksten kiis-
9101: saamisistaan sekä vahingonkorv;aus- tä.Jmät.ön velvollisuus •kääntää lhuomiotansa
9102: ja muista vaatimuksi•staan. (.Arrom. tässä kos'keteltuihin olo~hin ja ryhtyä: tar-
9103: e<hd. N:o 3.) peel:lisiin toimenlPit.eisiin, ol-emme lmtso-
9104: noot, että meidä:n o·n uudistettava yHäesi-
9105: Wäimä anomus ei kuiten,kaan joutunut tetty ano.mus,y;aatimus.
9106:
9107: :Helsingissä, 214 :p :nä syy•skuuta 191212.
9108:
9109:
9110: Ernst Estlander. Ernst von Born.
9111: E.
9112:
9113: Eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
9114: 1
9115:
9116: 1
9117:
9118:
9119:
9120:
9121: 1
9122:
9123: 1
9124:
9125:
9126:
9127:
9128: 1
9129:
9130: 1
9131:
9132:
9133:
9134:
9135: 1
9136: 223
9137:
9138: II.s2. - EdliSk. oot. N :o 6.
9139:
9140:
9141:
9142:
9143: Lehtokoski y. m.: Ehdotus laiksi eläkkeistä kansalaissodan
9144: johdosta työkykynsä menettäneille Suomen kansalaisille
9145: sekä kuolleitten Suomen kaMalaisten perheenjäsenille.
9146:
9147:
9148: Su omen E d u s k u n n a 11 e.
9149:
9150: Suurin onnettomuus mikä jollekin kan- kodin, oman äidin hoidon. Lasten sijoitus
9151: salle voi tapahtua on kansalaissota. Erit- on myös tapahtunut useasti puoluenäkö-
9152: täin tuhoisaksi muodostuvat seuraukset kohtia silmällä pitäen siksi, että lapset
9153: silloin kun voittaja menettelee niin jul- voitaisiin kasvattaa toisenlaisen maailman-
9154: masti kuin meillä 1918. Työläisiä teloitet- krutsomuksen omaaviksi kun heidän äideil-
9155: tiin ilman mitään tuomioita tuhansittain, lään on. Tällaisesta nurinkurisesta ja vää-
9156: jota paitsi vankiloihin nälkään ja kurjuu- rästä jätrjestelmästä ei vo.i oUa muuta1 seu-
9157: teen kuoli toistakymmentä tuhatta työläis- rauksena kuin se, että se kasvattaa katke-
9158: tä. Leskien ja orpojen lukumäärä noiden ruutta sekä äidin että lasten mieliin entis-
9159: hirmutekojen seurauksena nousi tavatto- tä enemmän. Tätä paitsi on kaikki avus-
9160: man suureksi. tus niin pientä kuin se tähän asti on ollut-
9161: Jos yhteiskunta tahtoo päästä terveisiin kin väärin järjestetty, kuten edellä mainit-
9162: oloihin, on sen velvollisuus taata kaikille tiin.
9163: kansalaissodan uhreille kunnollinen toi- Laki eläkkeistä ,vapaussodassa" haa-
9164: meentulo. Sovittavaa ja rakentavaa vai- voittuneille sotureille sekä kaatuneitten ja
9165: kutusta ei suinkaan voi olla sillä menette- sairauden johdosta kuolleiden soturien per-
9166: lyllä, että toisen taistelevan puolen uhreil- heenjäsenille Helmik. 24 päivältä 1919
9167: le myönnetään valtion puolesta eläkkeet, turvaa valkoiset lesket ja orvot ja antaa
9168: mutta työväen luokan raajarikot, turvatto- heille tästä huolimatta kaikki kansalais-
9169: mat ja orvot jätetään vaille avustusta tai oikeudet ilman rajoitusta. Punaiset lesket
9170: annetaan hyvin pienet avustukset köyhäin- ja orvot sitävastoin nauttivat mitätöntä
9171: hoidon kautta. Täten jaetaan turvattomat ,vaivaisavustusta" ja menettävät senkin
9172: ja orvot kahteen eri luokkaan josta ei var- seurauksena useasti kaikki kansalaisoikeu-
9173: mastikaan ole hyviä seurauksia. tensa. Sanottakoon kansalaissodasta mitä
9174: Se avustusmuoto, mikä tähän saakka on tahansa, niin äidit ja lapset on kumminkin
9175: ollut vallalla työväen luokan sotaleskien ja pelastettava puutteeseen sortumasta. Tu-
9176: orpojen avustamiseksi, on ollut kokonaan hannet perheenisät menettivät henkensä
9177: tarkoitustaan vastaamaton ja väärä. Lap- yksinomaan siitä syystä, että he kuului-
9178: set on pakoitettu eroamaan äideistään sil- vat johonkin työväenjärjestötoimintaan.
9179: loinkin kun nämä ainakin samalla määrä- Tämänkin jo luulisi velvoittavan yhteis-
9180: rahalla mitä laitoshoito on tullut maksa- kuntaa menettelemään heidän jälkeenjättä-
9181: maan, olisivat voineet heille tarjota oman miään kohtaan toisella tavalla kuin tä-
9182: 224 II,s2. - K<ansalaissodasta kärsineitten eläkkeet.
9183:
9184: 'hiän asti. Tämä järjestelmä! ei voi heitä vea niistä tuhansista pienokaisista, joiden
9185: kohtaan pitemmälle jatkua vaan on avus- isät kansalaissodan onnettomuksiin tu-
9186: tus järjestettävä toisella tavalla. Sen on hottiin. Tämä on paraiten toteutettavissa
9187: yhteiskunta ennen kaikkea heille velkaa. siten, että kaikille kansalaissodan uhreiksi
9188: Tämän lisäksi on huomattava sekin ikävä joutuneille Suomen kansalaisille ja heidän
9189: puoli, että lasten äidit ovat kokonaan jää- perheilleen myönnetään avustusta valtion
9190: neet avustusta vaille; samaten rintamilla varoista samojen perusteiden mukaan puo-
9191: haavottuneille ja raajarikoksi tulleille työ- lueisiin katsomatta.
9192: läisille ei ole liioin mitään avustuksia Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
9193: myönnetty. kunnioittaen,
9194: Nopeat ja oi~eudenmukaiset toimenpiteet
9195: kansalaissodan johdosta kärsimään joutu- että Eduskunta hyväksyisi seu-
9196: neiden avustamiseksi ovat välttämättömät raavan lain:
9197: jos tahdotaan kasvattaa tervettä sukupol-
9198:
9199:
9200:
9201: Laki
9202: eläkkcistä k:ansaJlaissodau johdosta työky:kynsä menettänffiille Suomen kansaladsille
9203: sekä kuolleitten Suomen kansalaisten per heenjäsenlille.
9204:
9205: Eduskunna.n päätöksen mukaisesti säädetään täten:
9206:
9207: 1 §. mik. 1919 annetussa Laissa eläkkeistä va-
9208: Kansalaissodan johdosta työkykynsä me- paussodassa haavoittuneille sotureille sekä
9209: nettäneille Suomen kansalaisille tai kuol- kaatuneitten ja sairauden johdosta kuollei-
9210: leiden Suomen kansalaisten perheenjäsenil- den soturien perheenjäsenille säädetään
9211: le myönnetään eläkettä yleisistä varoista. miehistöön kuuluvista eläkkeistä.
9212: Eläkeanomukset käsitellään ja eläkkeitä
9213: 2 §. suoritetaan siinä järjestyksessä kuin ensi-
9214: Eläkkeiden suuruus määrätään samojen mäisessä momentissa mainitussa laissa sää-
9215: perusteiden mukaan kuin 24 päivältä Hel- detään.
9216:
9217:
9218:
9219: Helsingissä, syyskuun 13 päivänä 1922.
9220:
9221:
9222: Aino Lehrtokoski. Aino 1Sommarberg.
9223: Anui Huotari. Olga Leinonen.
9224: Fanny Ahlfors. Hilma Valjakka.
9225: Hilma Koi"V'ulahti-Lehto. Anna HaNerineu.
9226: Hilda Seppälä.
9227: 22ö
9228:
9229: II,sB. - Edusk. esit. N:o 8.
9230:
9231:
9232:
9233:
9234: Siillaupää, R. y. m.: Ehdotus laiksi luokkasodassa kaatu-
9235: neitten tai muuten työkykynsä menettäneiden työläis-
9236: ten ja heidän leskiensä, sekä orvoiksi tai elättäjää vaille
9237: jääneiden lasten eläkkeistä.
9238:
9239:
9240: Su om en E d u s k u n n a ll e.
9241:
9242: Lapsiin, vanhuksiin ja yleensä ansioky- voin taloudellisesti toimeentulemattomiksi.
9243: vyttömiin henkilöihin kohdistettu yhteis· Lasten keski-ikä on 7 vuotta. Enemmistö
9244: kunnallinen huolto maassamme on näihin polveutuu perheistä, joissa on ollut lapsia
9245: asti ollut verrattain alkuperäisellä kannal- yli kolme ja suurin osa lapsista on kotoi-
9246: la. Lasten: huoltamisessa ovat valtio ja sin kulutus- ja teollisuuskeskuksista, joissa
9247: kunnat miltei kokonaan laiminlyöneet vel- elintarvetuotanto on suhteellisesti vähäi-
9248: vollisuutensa ja on se, mikäli sitä on har- nen.
9249: joitettu, perustunut miltei kokonaan yksi- Mitä on yhteiskunnan taholta tehty näi-
9250: tyiseen hyväntekeväisyyteen ja armeliai- den onnettomien huoltamiseksi?
9251: f'uuteen. Senaatin v. 1918 asettama komitea päät-
9252: Vuoden 1918 luokkasota ja sitä seuran- ti heti alussa, että ·,kapinallisten kansa-
9253: nut valkoinen terrori lisäsivät suuressa laisten" lasten aineellinen huolto on jätet-
9254: määrin hoitoa ja turvaa vailla olevien las- tävä köyhäinhoidon huostaan, ja että ,lain-
9255: ten lukumäärää. Sosialihallituksen viimeis- kuuliaisten kansalaisten" lapsille on avus-
9256: ten tilastojen mukaan on n. s. sotaorpoja tus annettava muuta tietä. Valkoisille,
9257: maassamme noin 20,000. Mainitussa tilas- kansahiss·oda,n a•iheuttamille arvoille ja les-
9258: tossa mainitaan m. m. seuraavaa: kille myönsikin tynkäeduskunta 1918, eri-
9259: Suurin osa orvoista on kapinallisten lap- koisella lainsäädännöllä, valtion eläkkeen,
9260: sia, 13,000 oli kaatuneitten, ammuttujen, mutta suuri enemmistö sotaorvoista on jää-
9261: murhattujen ja kadonneitten lapsia, 12,000 nyt tämän ulkopuolelle. Sosialihallituksen
9262: pitempiaikaiseen vapausrangaistukseen tuo- ilmoituksen mukaan 20,000 sotaorvosta on
9263: mittujen työläisten lapsia. Täydellisten 13,000 köyhäinhoidon varassa.
9264: orpojen luku, joiden äitikin on joko kuol- Kunkin kunnan viranomaisista on riip-
9265: lut, tai kadonnut, tai työkyvytön, lähen- punut, kuinka suuresti näitä lapsia on
9266: telee 6,000. Suurin osa on varattomista ja avustettu, ja on se muutamissa kunnissa
9267: vähävaraisista perheistä. 10,000 kuului rajoittunut 20-30 markkaan lasta kohti
9268: maalaistyöväen perheisiin, 3,000 käsityö- kuukaudessa.
9269: läisten, 3,000 kaupunki- ja teollisuustyö- Niistä muutamista miljoonista, joita
9270: väen, 1,200 torppariperheisiin, 17,400 kuu- eduskunta on vuosittain myöntänyt sota-
9271: luu palkalla eläjien koteihin. Punaisten orpojen avustamiseen, kuntien köyhäin-
9272: lapsista on noin 75 % ilmoitettu omin neu- hoitoviranomaisten jaettavaksi, on amoas-
9273:
9274: 29
9275: t
9276:
9277:
9278:
9279:
9280: 226 II,s3. - Kansalaissodasta kä:rsineitten eläkkeet.
9281:
9282: taan 138 kuntaa anonut avustusta, vaik- meentulonsa oikeudenmukaisella tavalla.
9283: kakin sotaorpoja on ilmoitettu löytyvän Samoin ovat eläkkeeseen oikeutettuja ne,
9284: 415 kunassa. 15,000 köyhäinhoidon avus- jotka ovat luokkasodassa menettäneet työ-
9285: tusta nauttivasta sotaorvosta on valtion kykynsä, sekä myös luokkasodan johdosta
9286: avustusta anottu ainoastaan 11,608:lle. vankiloissa olleiden tai vielä olevien henki-
9287: Kun valtion ja kuntain avustus on siis löiden vaimot ja lapset siltä ajalta, kun
9288: ollut näin vähäinen, ettei sitä voida edes perheen huoltajat ovat vankilassa.
9289: avustukseksi mainitakaan, on punaisten Kaikkein alhaisimmankin laskelman
9290: orpolapsien ja leskien asema ollut mitä mukaan olisi tällaisen eläkkeen suuruus
9291: kurjin. Omistavan luokan heihin kohdis- määrättävä vähintään 30 markaksi päivää
9292: tama. luo!kkawha on estän;ynt he~tä turvautu- kohti leskelle, 15 markaksi päivältä jokais-
9293: masta varakkaiden ja parempiosaisten ta alaikäistä lasta kohti, kunnes he voivat
9294: mahdollisiin almuihin, ja tehnyt heidän itsensä elättää. Saman perusteen mukaan
9295: kärsimyksistä rikkaan elämänsä vieläkin olisi suoritettava eläkkeet luokkasodasta
9296: katkerammaksi. Sitäpaitsi on punaisten työkykynsä menettäneille, samoin kuin
9297: leskien varsinkin ensi alussa ollut miltei luokkasodan johdosta vankilassa olevien
9298: mahdoton saada työtä, ja milloin heille on perheille. Milloin eläkkeeseen oikeutetun
9299: sitä kuntien taholta järjestettykin, on se lapsen äitikin on kuollut, olisi lapselle tu-
9300: ollut mitä kehnoimmin palkattua. Äärim- leva eläke korotettava kaksinkertaiseksi.
9301: mäinen puute ja kurjuus onkin ollut näi- Tällaisen eläk:Keen suorituksen tulisi alkaa
9302: den onnettomien ainaisena vieraana. toukokuun 1 päivästä 1918, jolloin suurin
9303: Kukaan ei kuitenkaan voine väittää, osa perheen huoltajia heti alussa menetti-
9304: että he itse olisivat millään tavalla syylli- vät henkensä. Että eläkkeen saanti kävisi
9305: siä onnettomaan asemaansa, mutta ,valkoi- mahdollisimman mutkattomaksi, olisi kun-
9306: nen" Suomi tuntee olevansa syyllinen näi- nallislautakunnan esimiehen, milloin eläk-
9307: den tuhansien orpo jen turvan menettämi- keeseen oikeutettu haluaa, lähetettävä se
9308: seen. Vallassa oleva luokka, vaikka se hänelle.
9309: tahtoisikin, ei voi ,pestä käsiään" siitä Valtioneuvoston asiana olisi antaa tar-
9310: velvollisuudesta, mikä sillä on näitä orpoja kempia määräyksiä lain sovelluttamisesta.
9311: ja leskiä kohtaan. Sen vuoksi on eduskun- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
9312: nan vihdoinkin kiinnitettävä mitä suurinta
9313: huomiota näiden orpojen ja leskien ase- että eduskunta hyväksyisi seuraa-
9314: maan, ja turvattava heidän aineellinen toi- van lakiehdotuksen:
9315:
9316:
9317:
9318: Laki
9319: luokkasod.assa lmatuneirtten tai muuten ty6ky.kynsä menettäneiden työläisten ja
9320: heidän leskiensä, sekä Ol'Voiksi t;ai elättäj ää mille jääneiden lasten elålklooistä.
9321:
9322: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9323:
9324: 1 §. haavottuneena menettänyt, joko kokonaan
9325: Luokkasodan aikana punaisten puolella tai osaksi työkykynsä, tai luokkasodan
9326: taistelleen henkilön, joka on taistelun ai- johdosta vankilassa ollessaan menettänyt
9327: kana kaatunut, tai tullut murhatuksi, tai henkensä, perheen jäsenille, vaimolle ja
9328: II,ss. - Sillanpää, R., y. m. 227
9329:
9330: alaikäisille lapsille on valtion varoista suo- 4 §.
9331: ritettava eläkettä 2 § :ssä mainittujen pe- Henkilö, joka on oikeutettu eläkkeeseen,
9332: rusteiden mukaan,; on oikeutettu nostamaan sen asianomaisen
9333: kotikuntansa kunnallislautakunnalta, jolle
9334: 2 §. valtio korvaa näin suoritetut eläkkeet ta-
9335: Jos perheen huoltajana ollut mies on kaisin neljännesvuosittain, kalenterivuoden
9336: kuollut, on leskelle suoritettava eläkettä alusta lukien.
9337: vähintään 30 markkaa päivältä, sekä jo- 5 §.
9338: kaiselle alaikäiselle lapselle vähintään 15 Eläke on suoritettava etukäteen neljän-
9339: markkaa päivältä, kunnes he voivat itsensä nesvuosittain, ja on se, milloin eläkkeen
9340: elättää. saaja, tai jos hän on alaikäinen, hänen hol-
9341: Jos ensimäisessä momentissa mainittu hoojansa niin haluaa, lähetettävä hänelle
9342: perheen huoltaja on menettänyt työkykyn- postiosoituksena ilmoittamallaan osoit-
9343: sä vähintään puoleksi, saakoon hänkin teella.
9344: ens1ma1sessä momentissa mainitun eläk- 6 §.
9345: keen. Saman perustaen mukaan maksetta- Eläkettä haluavan on ilmoitettava eläke-·
9346: koon luokkasodan johdosta vankilassa ole- vaatimuksensa asianomaisen kotikuntansa
9347: vien henkilöiden perheille eläkettä siltä kunnallislautakunnan puheenjohtajalle, jon-
9348: ajalta kun perheen huoltaja on ollut, tai ka tulee ryhtyä toimenpiteisiin eläkkeen
9349: on vankilassa. maksamiseksi viimeistään 30 päivän ku-
9350: Jos eläkkeeseen oikeutetun lapsen äiti- luessa eläkeilmoituksen tekemisestä, ilmoi-
9351: kin on kuollut, maksetaan lapselle kaksin- tuspäivä lukuunotettuna.
9352: kertainen eläke, ensimäisessä momentissa
9353: mainitusta määrästä. 7 §.
9354: • Valtioneuvoston asiana on antaa tar-
9355: 3 §. kempia määräyksiä tämän lain sovellutta-
9356: Eläkettä on, eläkkeeseen oikeutetulle, misessa.
9357: maksettava toukokuun 1 päivästä 1918 8 §.
9358: alkaen. Tämä laki astuu voimaan heti.
9359:
9360:
9361:
9362: Helsingissä, syyskuun 21 päivänä 1922.
9363:
9364:
9365: Rosa Sillanpää. Lempi Tuomi.
9366: Toivo Aronen.
9367: '228
9368:
9369: II,s4. - Anom. ehd. N :o 9.
9370:
9371:
9372:
9373:
9374: Sillanpää, M. y. m.: Rautateillä vakituisesti työskentele-
9375: vien työläisnaisten Zu.kemisesta rautateiden vakinaiseen
9376: henkilökuntaan.
9377:
9378:
9379: E d u s k u n n a iJl e.
9380:
9381: Vili.me •vuosien, t.arpahtuma,t •ovat ikävänä nä.i•S>tä naitsista ovat pa[velleet rautatiellä
9382: todisteena. siitä ylimielisyydestä, mil.lä hal- vuosikymmeniä ;pääsemättä vakituisen hen-
9383: litusviranomaiset ova.t 'katsonoot voivansa kilökunnan as>emaan. Heidät <lasketaan
9384: esiintyä työläJisten •taloudellisten pyrkimys- yhä rti,l.apäis•työläisiin, joiden pa•likkaus
9385: t€n .sorta.jina, Y·leisenä ptiirteenä vn ollut, r:iippuu 1pää.llyrstön rm,i.el·i·y;aHa.sta. He jää-
9386: että palka.t ei·V'ät ole ja.ksaneet kohota elin- vät osatto:miks>i yileirs.istä ,pa.lka.nkorotuk-
9387: kustannusten tasolle; lja 1kun vielä haH:i:tus- sis,ta., sairasavustuksista, eivätkä voi .pääs•tä
9388: viranomaisten toimest-a. ja suostumuksellia on henkilö1krmnan eläkekassaan osallisiksi.
9389: taloudellisest'i he~kompien ty-öläisryhmien Kun naiset .anovat pa,l,ka.n /korotusta, vas-
9390: palkkoja ·su:ht.eettomasti a.le·nnettu, samalla ta-taan heil:le, e:ttä korotukset eiv,äit lkos·ke
9391: kun heidän työvehonisuuksiaan on tuntu- na.isia, he ·kun eivät •kuulu mtihinkäJän pa.lk-
9392: vasti :lisätty, ei se ole voinut oHa synnyttä.- ka.luokikaa.n, eivät ·edes 'y:limää!räisten ase-
9393: mM.tä oik•eutettua lka.tkeruutta hajois,sa työ- maan, he .ovat •v<ain - tilapäistyöläi:siä.
9394: läis,piireissä. Valtion rauta tiellä vakitui- Tämä väite on kuitenkin räJi,keäsrsä ris.tirii-
9395: sessa. toimessa ole:va.t ruaistyöläisoet olivat dass•a, it,se käJyt.ännön lkan:ssa,, siUä n.aistyö-
9396: .ennen kansalais,sotaa .samassa .palkkatasossa läiset •OVat UmU'kausipal1ka1la., ja monet
9397: kuin ylimääräise't a.semamiehet. Kun rau- heistä ovat vuosilkymmeniä jatkuvasti toi-
9398: tatielä.~set sa.ivat pwlkankorotus.ta., tuli sama minoot 'samassa t·oimessa..
9399: kor·otus naistyö.]äisten osa.lle. Virkamiespalkkojen järjestelyssä mL per-
9400: Mutta 'kansa.lai•ssodan jälkoeen, jolloin heellisyysperiaate otett;u ikä.ytäntöön n. s.
9401: rautatiehalli>tus ryhtyi kuuluis·iin .rankaisu- lapsiavustuksen :muodossa. Sillä on tah-
9402: toimenpiteisiin ·rautatiellä toimi•via. työläi- dottu t·oodeta., rettä yhteisikunta on velvol1i
9403: siä kohLaan, joutuivat; ruaistyö:iäis-et eri.koi- n.en ottamaan o·sa.a lapsien ylläpitoon joa
9404: korsen .rä~keän bloudellisen sorron ala.i- horitoon. V~·imeaikainen lapsiavustus on
9405: .siksi. N ais'cen pal:ka.t alennettiin tuntu- ol.lut 150 m:k !kuukautta ga. 1a:s.ta. iko1hti; oli
9406: vasti samalla kun työvelvollisuutta lisät- lapsia kuinka :monta talhansa., maksettiin
9407: tiin. N Y'kyään on na,istyöläisten palika.t 'ka:iJkista la.psia.vustusta. Mutta •naistyöläi-
9408: noin 200-300 mk. kuukautta koMi pie- set ova1t 1siinäJkin jätoet;>nt la.psipuolen ase-
9409: nemmät kui.n a·lempipalkkaisten miestyö- maa.n, rh.eill'le [run rm.1aikse;tawn [ap•s±avustusta
9410: Jäisten. .keskimäär·i.n 25 mk. kuU'kaudes:sa .lasta :koh-
9411: ValtionrautateiHä: työs,kentelee Jukulisa den; nimittäin ,siten, ettäJ jos on y:ksi ta.i
9412: joukko na>i,styöläisiä, .sekä siivoojina että kaksi larsta,, a.runetaan 50 mk.; jos on kolme
9413: vaunuJen ilä;mmi,ttäjinä a-s-emilla. Useat tai siitä y:li, maksetaan 100 :mk.. mikä on
9414: II,s4. - Si>llanpää, M., y. m. 229
9415:
9416: korkein a.vustus, mitä maksetaan naistyö- hensä jälkeen pienen elä:kikeen, ja ettei muka
9417: ,Jiruisrl~e. Tälll•aime.n järj•es.tel.y tuntuu sitä- voisi •Samaan a.ikaa:n ase·Maa henkilöä val-
9418: kin suuremmalta. ·~ääryydeltä, kun naiset tion v.akituiseen toimeenr. Tämä väite on
9419: joiden joukossa. on entisien rauta:tieläisten kuitenkin te-ennäinen, sillä rauta t·ie>läisten
9420: leskiä, me~likrein p.omdmwksetta ylkisin elät- elä:keka·ssasta. ei makseta valtion eläkettä,
9421: tävät perheensä. Pitä,isihän joika.iselle oHa va.a.n rautatielläisten smne ·malksama.a
9422: sel'vää, että naistyöläisten lapset tarvitse- osuutta valtion avustamana. Eläke on
9423: :V'at yihtä !hyV'i'll h1oiltoa ja lffia.tsVJwtusta ikuin 'useimmiJten niin pieni, ettei se nykyoloissa
9424: larpset yleensä. iPalj.o.a'ka.am. merrlcitJse. Ne ha1rv·at, jrotka saa-
9425: V:apa.alippujen ikäyttöoi·keudessa ovat •voat va•ltion eläkkeen, nii·den takia ei olla oi-
9426: nais.työläioot myösikin eri asemassa. Nai- keutettuja jä.ttämään kolko joukkoa alvutto-
9427: siHe wnnetaan 4 v·a·paalip(pu.a. vuodress.a., maan asemaan.
9428: mutrta n~itä ne eivät rsaa ·luovuttaa edes lap- Yrliläloil•evan prerUJSterel!la eili.ld10iJJamrme Edus-
9429: siHeen. 1Sii.tävwstoin va1kituisessa. toimessa kunnan kehoitta:ma,an raut.atiehallitusta. ai-
9430: olevat S·aa:va.t antaa va•paailippujaa:n sekä van en,si tilassa valmistamaan eh<lotulksen
9431: ,VJaimlo'llleen etitä [:arpisillilleen. siitä, mil:lä ,t,avalla •ra utatiellä työskentele-
9432: ViiliJmei.sen !IDomtuik!selll j:ällilmen on lll•ruissii- vien työlä.isnaisten .asema olisi vakiinnutet-
9433: vooj.airru kork-ein pa.llkka, 800 mk. kuussa. ta.va, olisiko perustettava heitä varten eri-
9434: Mutta rmakuuvaunusiivooja;t, jotka aina. J\.oinen IP·alklkalu·okka, tai voitaisiiruko heidät
9435: <>va.t ma.tkalla, saa.vat vain ·600 mk., virsta- sovelluttaa 'johonkin jo olevista palkkaus-
9436: raili..oja sa.a•v'at ihe noin 80 mk. !kuussa.. Ma- luok~sta:. >N ais•ten työoloda järjestettäessä
9437: ikuuvaunusiivooljain pie.nilä [palk·koda on ·puo- olisi otett.ava. huomioorn se aika, minkä työ-
9438: :lustettu siLlä, että !he •Saavat juomara.h<>ja. ~ä~snaiset ovwt rautatiellä työsikennelloot.
9439: Lä:ki työsopimu:ksis:t.a, joika viime heinä- :EdeLlräJ esitetyn perusteeMa. esitäm Edus.
9440: kuussa astui voimaan, kieHää juoma.raha- kunnan :pä.ät.tämään:
9441: järjlesltreh])läJä lilläytt.rumiäis.tä op•ailJklkojen ljlrerurs-
9442: terena, ja ariDJalkin valtioru rpi täisi noudrattaa että rautatiellä vakit~tisessa toi-
9443: lakia omia työrläisiään :kohtaan. Makuu- messa olevat työläisnaiset asetet-
9444: vaunusiivoojart ova:t siis asetetta•v,at sama:n- taisiin rautatien vakituiseen henkilö-
9445: laisoon pa;}kikaulkseen kuin asemasiivoojat. kuntaan kuuluviksi; sekä
9446: N a•isten asetta1miJst.a vakituiseen .pa.l•krka- että heille turvattaisiin samat edut
9447: luoik:kaan on vastustettu sillä tekosyyHä, palkkaan ja eläkkeeseen nähden,
9448: et.tä jot•kut rautatiellä työskentelevistä nai- kuin on rautatien vakituisella henki-
9449: sista o•voat rauta:tieläist'81n lesJ\.iä, j.olf:,ka. voii- lökunnalla.
9450: 'Vlali saaod'a muta'ti~liäis.ten eilaJke[m,ssa,sta mie-
9451:
9452: Helsill!grissräl, .SYY'Skuun 20 1> :nä .19·22.
9453:
9454:
9455: Miina Sillanpää. Anni Huotari.
9456: Hilma W'alja~kka. Anna Haverinen.
9457: Fanny Ahlfors. Iida Yihuri.
9458: Aino J,.ehtokoski. Olga I,einonen.
9459: Hilma Koivw1ahti-Lehto. Hilda 1Seppälä.
9460: Aino Sommarberg.
9461: 1
9462: 1
9463: 1
9464: 1
9465: 1
9466: 1
9467: 1
9468: 1
9469: 1
9470: 1
9471: 1
9472: 1
9473: 1
9474: 1
9475: 1
9476: 1
9477: 1
9478: 1
9479: 1
9480: 1
9481: 1
9482: 1
9483: 1
9484: 1
9485: 1
9486: 1
9487: 1
9488: 1
9489: 1
9490: 1
9491: 1
9492: 1
9493: •• ••
9494: VALTIOPAIVAT
9495: 1922
9496:
9497: LIITTEET
9498: Ill
9499:
9500: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTA~
9501: ESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
9502:
9503:
9504:
9505:
9506: HELSINKI 1922
9507: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
9508: A.
9509:
9510: Rikoslain muuttamista koskevia eduskuntaesityksiä.
9511:
9512:
9513:
9514:
9515: 30
9516: 235
9517:
9518: lll,t. - Motion N :o 9.
9519:
9520:
9521:
9522: Wri:ilk: Förslag till lag om avskaffande av dödsstraffet.
9523:
9524: T i ll R i k s d a g e n.
9525:
9526: Finlands folkrepresentation har under Wrede, varnade för att låta ,reaktiont'ns
9527: årtionden av sin tilivaro hyst önskan att mörka ande" driva sitt spel, bkedde d!:!tta
9528: få från vårt lands strafflagstiftning av- sistnämnda med den framgång. att döds-
9529: lägsna de kvarlevor av en gången tids bar- straffet fick i den nya strafflagen den be-
9530: bariska rättsuppfattning, som stadgandena tydande ställning detsamma haT'. Och un-
9531: om dödsstraff i densamma utgöra. Främ- der de årtionden, som gått sedan dess, har
9532: mande makter ha hindrat vårt lands lag- vid många tillfällen och ända in i Sf:nast,j
9533: stiftare att utföra sitt ädla uppsåt. tid dödsdomar blivit fällda, men lyckligt-
9534: Då år 1863 efter lantdagsinstitutionens vis städse blivit mildrade i högre rätt.
9535: å.teruplivande lantdagen för första gången De år som gått ha på intet snH å.daga-
9536: trädde samman, enades ständerna om att lagt, att lantdagen haft orätt, då den an-
9537: besluta dödsstraffets avskaffande. Talrika, sett dödsstraffet både kunna och böra und-
9538: av varm hänförelse och framsynthet burna varas. Fastmer har denna uppfattning,
9539: yttranden ,som avgåvos under behandlin- som sedan halvtannat sekel tillbaka delats
9540: gen av sagda ärende, vittna om huru djupt av en så lysande rad av tänkare, rättslärde,
9541: övertygade dåtidens lagstiftare voro där- statsmän och härskare, vunnit bekräftelse
9542: om, att här gällde ett framsteg i kultur, och erkännande. Man har blivit mer och
9543: vilket väl lämpade sig för denna tid av na- mer benägen att i brottslingen se en olyck-
9544: tionell pånyttfödelse. Men lantdagens be- lig varelse, ofta ett offer för ogynnsamma
9545: slut vägrades stadfästelse. Då ärendet vid yttre förhållanden, viiken bör genom lämp-
9546: följande lantdag .kom före ånyo, ansåg sig lig behandling förbättras och återvinnas
9547: lagutskottet böra så till vida giva efter, att för samhällslivet. Redan våra vördnads-
9548: dödsstraff skulle stadgas för våldsgärning värda Domarregler förklara ju i sin 25
9549: mot person, tillhörande den kejserliga fa- punkt, att ,allt straff bör vara till för-
9550: miljen. Men en del av stånden misströsta- bättring" - men just detta krav är döds-
9551: de om möjligheten att ens i denna form få straffet oförmöget att uppfylla. Det av-
9552: reformen igenom, och slutet blev att tili klipper varje möjlighet till förbättring.
9553: de brott, för vilka dödsstraff finge ådömas, Dess förekomst i en strafflag lägger i en
9554: lades yttermera bärande av avog sköld enskild människas hand en makt över an-
9555: emot riket. I denna form stadfästes lagen, nans liv, som ej borde tillkomma någon
9556: men utfärdades icke. 1734 års lag med människa.
9557: dess stadganden om dödsstraff för 68 olika Ej heller har erfarenheten visat, att
9558: brott förblev gällande. dödsstraffets bibehållande vore av nöden
9559: När förslaget till ny strafflag kom före för hävdande av samhällets intressen. Det
9560: vid 1888 års lantdag, hade flere uppgivit har, såsom herr Julius Grotenfelt i 1888
9561: hoppet. Ännu fanns en mycket stark opi- års lantdag framhöll, icke kunnat visas,
9562: nion. som krävde hävdande av lantdagens att dödsstraffet vore av nöden för upprätt-
9563: gamla, vidsynta åskådningssUtt. Men trots hållande av laglig ordning. Förhållandena
9564: att dessa förkämpar bland dem t. ex. R. A. ha ej gestaltat sig sämre i de talrika län-
9565: 236 111,1. - Kuolemanrangaistuksen poistaminen.
9566:
9567: der, där dödsstraffet redan i årtionden va- sallihällslager, är en av de lliest kultur-
9568: rit avskaffat, ej heller bättre där det bibe- fientliga och för frallitiden lliest olycksbå-
9569: hållits, eller kan en sådan försälliring eller dande påföljder värMskriget haft.
9570: förbättring olliöjligen visas vara frukten av Det gäller för lliänskligheten i dess hel-
9571: strafflagens stadganden i belliälda hänseen- het och för vart och ett folk att söka ar-
9572: de. Den råhet från sallihällets sida, solli beta sig ut ur denna psykos. Det gäller att
9573: bibehållandet av dödsstraffet innebär, ver- kollillia till insikt bland annat därolli, att
9574: kar förråande på det alllliänna åskådnings- det ej är genolli avlivande - vare sig det
9575: sättet, ity att känslan för lliänniskolivets sker i forlli av sillipla lliord eller genolli
9576: helgd avtrubbas. Vad beträffar dödsstraff legal avrättning, viiken sistnällinda ofta är
9577: för politiska brott, kunde en talare redan till sin llioraliska halt llied förenällinda lik-
9578: vid 1867 års lantdag fastslå, att i hela Eu- värdig - solli det nya bäst bygges eller
9579: ropa, vid juristdagar och alla övriga re- det gallila hålles vid lliakt, där det så för-
9580: presentantlliöten, erkänts den grundsatsen, tjänar.
9581: att för ett politiskt brott dödsstraff aldrig För Finland, varest ännu nyss döds-
9582: kunde kollillia i fråga. Sedan dess har vis- straff i stor utsträckning exekverats, vore
9583: serligen i några Iänder och enkannerligen det särskilt hedrande, Olli dödsstraffet här,
9584: i Ryssland, såväl det tsaristiska solli det såsolli nyss skedde jälliväl i vårt västra
9585: bolsjevitiska, dödsstraff även för politiska grannland, skulle avskaffas. Det skulle
9586: brott förekollilliit i stor utsträckning, llien visa, att vårt folk för sin del vill bekällipa
9587: Olli därllied avsetts att utrota de för lliyn- den ,lliörka ande", solli världskrigets lliån-
9588: digheterna lliisshagliga opinionerna, så kan ga blodiga år släppt lös. En sådan gärning
9589: det frågas Olli icke snarare lliotsatsen blivit av lagstiftaren skulle verka på vårt eget
9590: följden. folk llioraliskt läkande och upphöjande
9591: Den insikt Olli dödsstraffets obehövlighet sallit förvisso ingiva utlandet i någon lliån
9592: och .skadlighet, solli den bildade opinionen ökat förtroende och aktning för Finlands
9593: redan tycktes ha vunnit, har genolli världs- folk.
9594: kriget och dess följdföreteelser i någon lliån På grund av det ovan sagda och llied
9595: fördunklats. Världskriget har i oanad grad hänvisning jälliväl till den lliotion i sallillia
9596: ingivit förakt för livet sallit en nära nog älline jag till 1911 åDs lantdag inlällinat
9597: vidskeplig tro på lliöjligheten av att llied (Liitteet III, pag. 109-116), föreslår jag
9598: användande av de råaste våldslliedel nå de vördsallit,
9599: största resultat. Denna villfarelse, solli i att Riksdagen måtte antaga föl-
9600: stor utsträckning förefinnes inolli alla olika jande lagförslag:
9601:
9602:
9603: Lag
9604: om ,avskaffande av dödsstraffet.
9605:
9606: Genolli beslut av Riksdagen stadgas solli följer:
9607:
9608: 1 §. 2 §.
9609: Dödsstraffet är avskaffat. I de fall, där dödsstraff hittills varit
9610: stadgat, vare straffet tukthus på livstid
9611: eller i lliinst åtta och högst tolv år.
9612:
9613:
9614: Helsingfors, den 21 septelliber 1922.
9615: Karl H. Wiik.
9616: 237
9617:
9618: 111,1. - Edusk. esit. N :o 9.
9619: Suomennos.
9620:
9621:
9622:
9623:
9624: Wiik: Ehdotus laiksi kuolemanrangaistuksen poistamisesta.
9625:
9626:
9627: E d u s ik u n n a 1 1 e.
9628:
9629: Suomen ik1a.'ll.sa,oodiusikurunassru on el'änyt 1734 vuoden laki ja sen säännökset kuole-
9630: pitkin ,seru olema.ssaO:llon vuosikymmeniä manra.ngaistukse,sta 68 eri tapauksen va-
9631: toive saada 1poistetuksi marumme rikosla,in- ralta jäi,vät voimaan.
9632: säädäunö.s:tä ne me.nnele.n ·!lli,an lbarbaa.r1sen Kun ·ehdotus uudek.si rilkoslaiksi tuli
9633: 1
9634:
9635:
9636: oikeuskäsi;tykselli jMtoot, joina kuo}eman- esille 1888 vuoden valtio1)äivillä, olivat
9637: ra.n·gaistussä:ännök.se,t siinä ,o,va;t. Vieraat monet luopuneet t,oiV'eista.an. Vielä oli ole-
9638: voimat ova:t estänee:t ma,a:mme lainsäätäjiä massa ,sangen voimaJk.as mielilpide, joka
9639: suorittamasta jaloa aiett,aan. vaa,ti pysy.ttäväksi <va.ltio}läiväin van'han,
9640: Kun vuonna 1863 val'tiopäi.välai,tok.sen 1aaja!katseisen lkat.so.mustav,an kannaUa.
9641: elvyt.tyä vaHiopäivät ensi kerran k.ok•oon- ·Mutta siitä ,h,uoEmatta, että nämä esitaist·e-
9642: tuivat, yhtyivät :Säädyt päätölk.soon, että lijat, niiden j.ouik.os.sa e.sim. R. A. Wrede,
9643: kunlemanra.ngaistus -cm •poistetta,va. Lukui- varoittivat antamasta ,:taa.ntumuksen .syn-
9644: sat, lämpimän i·nnostuksen j·a 'kau!konäiköi- hän hengen" pitätä peliään, kävi kuitenlkin
9645: syyden kanna·t.tama.t l:ausunn.o·t., joita pidet- niin, vieläpä ,sillä me·n1estyks•eHä, •että !kuole-
9646: tiin sa.n:ottua a.siaa• tkäsiteLtäiessä, ·todistavat, manrangaistus .sai uudessa rikoslai,ssa .sen
9647: miten syvästi vwkuutetut s•en wjan lainsää- tuntuvan .sijan, mi:kä .sillä o•n. Ja niinä
9648: täj.ä;t •olivat siitä, että ·tä,ssä oli :kysymyk- vuosikymmeninä, jotk·a ovat siitä pitäen
9649: s>essä .sivi·styksen edi,stysaslkel, joka hyvin !kuluneet, on moniss•a ,t.i1aisuubissa ja iha-
9650: sopi täHe 'ka.nsal'Esen uudestisyntymisen maan viime a~k·oihin asti knol~mantuo
9651: ajalile. Mutta vaH~o,päiväin päätölk.se.Jtä mioita ;langetettu, mutta ne on ·kaikeksi on-
9652: evä.Uiin vwhvistus. Kun a,sia ·seuraavi.lla ne'ksi y h:lmmässä oikeudessa aina lieven-
9653: valti•Oipälivi:rlä ,tuli uud>es1taan e.sille, katsoi netty.
9654: la;kivaliiQikunta, että ·sen 1oE .ann-ettavru myö- Men:ne>et vuo,det eivät ol:e mil'lään tavoin
9655: ten sikäli, etit:ä keisarilliseen pel'lhee,seen osoit.taneet valtio.päiväin olleen väärässä
9656: kuuluvaa .henlkilöä vastaa.n tl8lhdystä välki- ika.tsoessaan, että voidaan ja tulee olla i·lma.n
9657: valla.nt-eos.ta säädeMäi,siin kuolema.mangais- 1kuol•emrunrangaistusta. Päinvastoin on tämä
9658: tus. Mutta j·otkut sää,dyt eivät :luottan.eet lkäsity.s, jon'ka jo :puolentoista vuosisa•dan
9659: ma:hd.oiltlisuuteen saada uudistus ·edes tässä- varrella on omaksunut niin l,ois1ava s·arj'a
9660: kään mu:ocJ,o,s·sa läpi, ja .Iopuk.si 1kä v.i niin, ajattelijoit.a, oikeusoppineita, valtiomielhiä
9661: et.tä n[~hin rik.oksiin, joista lkuolema.nran- ja halilit.sijoita, saavuttanut vahvistusta ja
9662: gaistu!ksen saisi tuomita, .pantiin vielä li.sää tunnustusta. On tul•tu yhä taipuvaisem-
9663: nurja,n kilveu •kantaminen IVRil'takuntaa vas- mi~ksi näkemään rikollå.sessa onneton olento,
9664: taan. iSiinä muodos·sa laki vahvistettiin, u,sein e.päsuotuisain ulkonaisten olojen uhri,
9665: mutta ·sitä ei julkaistu >noudat.eHavaksi. joka on .sopivaNa k01htelulla par<annettava
9666: 238 111,1. - Kuolemanrangaistuksen poistaminen.
9667:
9668: ja ;palamtettava taJkaisin ·yhteiskuiLD.alle. :Tieto lkuOJllerrnauran·gai,stulksen il:al'lpeetto-
9669: Jo'ha;n kunnianalwoisa't Tuomarinohjeemme mruudesta j•a 'Vahin:gollisuudesta, jo·nka si-
9670: 'lau:suvarl; julU>.i ·25 :nne.Bsä ko.hd·as•saan, että vistynyt mielipide j.o näyttää saavuttaneen,
9671: ,r;angaistus pitää olla ([larannukse&si" - :on ma·ailmansoda.n j'a se·n seuraamusi.lmiöi-
9672: mutta juuri si.tä va>a•timusta ei kuo1eman- ~en johdo.sta joss·akin määrin ;hLmment.y.nyt'.
9673: ·rangaistus py.sty täy.t.tämääJn. Se !katkai- Maa~lmanso•ta on aavistamatt.omalla tavaHa
9674: see U>.ai;k;ki parannusmalhdolllisUJUJd•et. Sen herättänyt h>al,ve.ksumista elämää kohtaan
9675: 'Olo rilko.slaissa panee yhden yk.sityisen ih- ja sitä miltei taikauskoista luottamusta,
9676: mioon !käsiin sellaisen vaU~n to>isen 'hengen että on maihd01llista Ui.äy.ttämällä mitä
9677: yli, jo.ta ei pitäisi olla lkene:lläkään irumi- maim.pia väJkivaltaik·einoja. päästä suurLm-
9678: :sellä. lliin tul.olksii,n. Tä,m>ä erehdys, dota on Ia.a.-
9679: Ei myöskääJn ikolkemus >0 le osoitta;nu·t,
9680: 1
9681: j•a.lti k>ai'k•issa eri ikan,sanlkerroksissa, on si-
9682: että lkuole:man:rangaistuk.s·en pysyttäminen vistystä vastu.stavimpia j.a tulevaisuuteen
9683: olisi taPpeen yhteiskunnan etujen voimas·sa- 11ähden pahaenteisiiiDpiä seuraamuksia mitä
9684: rpysyttä~mig.elk,soi, Ei ole, niinkuin herra J u- :maailman;soda:Sta on ollut.
9685: 'lius Grotenf•elt 1888 vuode.n valtiopäivi'llä !Koko i'hmi,skun,nan ja itsåunikin kansan
9686: huomap.;t.ti, 'Voitu näyttää, että kuoleman- a.siana: on koettaa pyrkiä pois tästä sielulli-
9687: rangaistusta tarvittaisiin• ~lailli,se.n järjestyk- s>esta harha.sta. Tulee päästä oivaltamaa11
9688: sen ylläJJitämiselksi.. Olot eivät olte mUJodos- m. lffi. se, ettei surmaamaHa - .tapah'tu-
9689: tuneet huonommi!ksi niis•sä monis·sa maissa, ikoon .g.e s>elvien murihien muodossa tai Iai'l-
9690: jo>issa kuolemamrangaistu:s on jo vuosikym- EseHa teiloitu:ks>eilla, j>Oika usein 101n .siveelli-
9691: menet I()Uut .poistettu, eivätkä liioin rparem- seltä .sisälly&se.ltään ensinmainitun veroi-
9692: miksi niissä, missä se on pysy;tetty, ja niin nen - ~mitää:n uutta .parhaiten rakenneta
9693: ikään mahdo•touta on osoittaa tuollaisen huo- tahi van1ha~a pidetä voimas,sa, milloin .se sen
9694: '11•onnuksen tai parannuksen ·Oilevan rikoslain a.nsaitsee.
9695: mainittujen säämnösten \hedelmä. Se yhteis- !Suomelle, jos.s·a vie;liä; äJsikett.äin ,suurin mi-
9696: kunnan puo1esta irmautuva raakuus, jo.nka
9697: 1 toin lkuo.lemanrangaistuksia. ·p>a,ntiin toi-
9698: kuolema,nrangai.stu!ksen pysyttäminen sisäl- meen, oliJsi erittäin 'kunniaikasta, jos kuole-
9699: tää, vaikut.taa raaistu ttavasti yleiseen ka;t- :manrang.a.istus täällä, .niinkui.n hiljakkoin
9700: iSomUJst18!paan, ·sil'lä tunne ihmis>eilä;män ,py- t.a,pahtui myö,s .läntisessä ,naa purimaass•am-
9701: hyyttä k.ohtaa.n turtuu. iMitä ,tulee ,poliit- :me, poistettaisiin. S.e os·oittaisi, että !kan-
9702: tis~sta ri'k01ksista lang>etettui,hin !kuoleman- samme !haluaa omasta pwolest.aan taistella
9703: tra·n,gaistuksiin, saatt10i eräs puhuja jo 1867 1sitä ,,synU>.eää henkeä" va,staan, jonka ma;a-
9704:
9705: vuoden valtio.päivillä todeta, että !koko Eu- il ma,n:sod·a>n mo.net ~Veriset vuodet ovwt pä:äs-
9706: il'oopassa., lakimiespäivillä ja lk•a-i!ki&s'a muis- täneet irr:a.lleen. Sellainen }ain~&äätäjä.n teko
9707: sa ·edustaja'kokouksLss.a, on se periaate tun- vaikut,taisi omaam kansaamme siveellisesti,
9708: nustettu, eiltä vaJtiol\lisesta rikoksesta ei 'lääJkit,seväJsti ja lk.oihottavasti s~elkä va.mnaan
9709: :kuolemanrangaistus k.Otslkaam voi t.u:llla ky- 'he•rättä.Ji,si <u}komail:la j,os;s·alkin .määrin enem-
9710: :symylksoon. ,Sen jälkeen ·on tosin muuta- m'än liu·ott'<l!musta j.a. kunnioitusta Suomen
9711: missa mais,sa j.a nim<emomattain Venäjällä, lkans•aa koihtaan.
9712: sekä tsaarin että bolshevikkien, kuoleman,.. Yilläs,anotun nloja:Ha. ja viittaamalla myö.s
9713: tuomioita la-ngetettu la1aj-alti myös va1tiolli- samasta .a.s•iasta 19M vuoden valtioTJäivillä
9714: :sista rikOik,sLsta, mutta jos niil:lä on tarko·i- t€ikemääni eduskuntaesitykseen (Liitteet
9715: tettu viranomaisille epämieluisaiDJ lffiielipi- '!II, S>S. 109-116) ehdotan kun.ni·oiHava.sti,
9716: teiden voisjuu:rruttami,sta., niin <laa.ttaa •ky-
9717: syä, eikö ip>ikemminkiru vastaikohta ole tul- että Eduskunta hyväksyisi seu-
9718: 'lurl; seura:uk<leksi. raavan lakiehdotuksen:
9719: 111,1. - Wiik, y. m. 239
9720:
9721:
9722:
9723: Laki
9724: kuolemanrangaistuksen poistamisesta.
9725:
9726: EduSkunnan päätölkseUä .säädetään täten:
9727:
9728: 1 §. gaistus iälbän asti on olilut sä:ädetty, oLkoon
9729: Kruol€1llam,an,gaistus on pomtettu. mngaistus 'kuritusbuonetta el>inkaudeksi ta-
9730: ihi väbirutään krubdeJr,san ja enintään kaksi-
9731: 2 §.. toista vuotta.
9732: :Niissä ta:paruksms.a, joissa Jmoleman.ra.n-
9733:
9734:
9735:
9736: Helsin,gi:SJS'ä, 21 ll :nä syyskuuta 19'22.
9737:
9738: Kad H. Wiik.
9739: 240
9740:
9741: 111,2. - Edusk. esit. N :o 10.
9742:
9743:
9744:
9745:
9746: Hakkila y. m.: Ehdotus laiksi Rikoslain 16 luvun 2..f. §:n
9747: kumoamisesta.
9748:
9749:
9750: S u omen E d u s k u n n a ll e.
9751:
9752: Vuoden 1919 valtiopäivillä tekivät laki- seuraavillakaan valtiopäivillä tulla lop-
9753: tieteen tohtori A. 0. Arho y.m. esityksen puun käsitellyksi. Viitaten mainitun edus-
9754: Rikoslain 16 luvun 24 §:n kumoamisesta, kuntaesityksen perusteluihin saamme kun-
9755: mikä esitys on painettu v. 1919 valtiopäi- nioittaen ehdottaa:
9756: vien Liitteiden sivulla 276. Asiasta antoi
9757: lakivaliokunta mietinnön, mutta asia ei että Eduskunta päättäisi hyväk-
9758: kuitenkaan kerinnyt niillä enempää kuin syä seuraavan lakiehdotuksen:
9759:
9760:
9761:
9762: Laki
9763: Rikoslain 16 luvun 24 §:n ,kumoamisesta.
9764:
9765: Eduskunnan päätöksen mukaan kumotaan täten Rikoslain 16 luvun 24 §.
9766:
9767:
9768: Helsingissä, syyskuun 15 päivänä 1922.
9769:
9770:
9771: Väinö H:akkila. Jussi Rapo.
9772: Matti Puiltltinen. Albin Koponoo.
9773: Yrjö Welling.
9774: 241
9775:
9776: III,a. - Edusk. esit. N:o 11.
9777:
9778:
9779:
9780:
9781: Hiilos y. m.: Ehdotus laiksi Rikoslain 16 luvun 2..f. §:n
9782: kumoamisesta.
9783:
9784:
9785: S u o m •e n E d u s k u n n a 11 e.
9786:
9787: N. s. tynkäeduskunta hyvärnsyi lain li- 1lehtiä vwstata:n, on :sarmalSita ikirjoitlllk:sesta
9788: säyksestä Rikoslain 1>6 lulkuun. Tämä li- toiseNa pa:irk:kakunnalla tll'Oimittu monen-
9789: säys on jul:kai,stu .Alsetusko:koeilmassa vuon- kertaisesti ankarammin kuin to1sella paik-
9790: na 19;19 ta1mmilkuun 4 päivänä ja .tunne- kakunnalla, jopa vapautettukin. Niin on
9791: iJa,an y1een,sä sosiali•stipykälän n1meBä. es•im. Kajaanin ·kaupungin raastuvanoikeus
9792: Tälmän hsäyksen tarpeeHis.uutta on pe- tullut yli maa,n 'kuuJlulks,i a:nkaroista tuo-
9793: rusrt:.eltu siU'lä, että sen avulla poiste.ta.an mioistaan ja 1sa;nomalehtien lakkaut:tami-
9794: enna:kkosensuuri, jonka avuna aikais•emmin sis'ta tämän § :n perusteena. Noin ikahden
9795: ehlkäi,stiin painokirjoiltuksilla tehdyt rilrok- vuoden aikana on mainitussa kaupungissa
9796: set julkista. vi:r:amomaista ja y!leistä järjes- lak,kau'tettu iSIOSialistisia sanomaltehtiä 8
9797: tystä vastaan, mu'tta että, ennakkosentsuu- kertaa, ja nrii.den vastaaville .'boimittajille
9798: xi:n lop•atettua, tässä § :sslä !kerrotun!laisista tuomi:brt vaniilleu:s- ja kumtushuonetuomiot
9799: rikioksista ei enä:ä v;o:itu mm:ka ketään saa:t- nous'ev~t y.hteerusä lä!hes 10 vn'o·teen. Sa-
9800: taa syytteeseen, m~kä seikka tynkäJedrus- mrunh:i:sia ·esimerkk·ejä oli,si esitettävänä
9801: kunna:n miele,stä saattoi olla y{h~eis'kunna1le myösk:im Kuopiosta ja eräistä toisista kau-
9802: ja yleiJselile jäirjesty1ksel1e -erirbtäin va;arall- pungteislta. Sa,maan aikaan ei toisia so-
9803: lista. LakivaJl:i:okunta, joka lisäyksen laa.ti, siaHstiSJia sanomalehtiä o~'e laJkkautetitu lä-
9804: ei vO'iruu.t :tarkamiiDin perusteLla lisäyksen heskään niin userusti, eikä va~srtaaville toi-
9805: tarpeellisuurt;ta. Vaikka. se !lwskett.elikin miirl:ajil:le tuom]ttu niin pitkäaikaisia vwn-
9806: ainoastaan painOikirjoituksen kautta tapah- keusrangaristuksia.
9807: tuvaa pruill'OIVapauden väärinkäyi!tämistä, Porv'a'ripuoilueiden san,ounaleih11Jiin ei mai-
9808: on tse sliitä hu:o,limatta miertiunössään, erit- nittu §:ä näytä yl~i;yrvän oHenkaa:n. Ne
9809: täin. selvittäimättä § :.ssä mainittuja muita saavat vapaaisti kirjoittaa !kuinka räikeitä
9810: rik()shjeja, rinn:rus~·anut nämä samanarwi- ja kiihottavia ikirjoituksia tahansa, joutu-
9811: s:i:ksi sa;no1Jun painovapauden väärinkäytJtä- :mrutta niistä v'rus'taamaan.
9812: IIllllisen ilmussa. Ly:hyesti sam.ort:tuna ;puut- Kun mainiiitu pykälä näin ollen käy'tän-
9813: tuu valiokunn<allta slitovia, vakuuttavia pe- :nössä ·on kokonaa.n lmhdisiettu sosiaListi-
9814: rusteluita § m tarpoolli:suuidesta. rsia sa.nomrulehtiä rvas:taan, p:arvaripuol1uei-
9815: KäytäJnnössä onkin tämä lisäys osotta:u- den sanomalehtien jäädessä :IDoikonaam sen
9816: bllimu't kerr&ssaan epäonJ:J.is:tuneetk:si. Tätä ul:illopuolell:e, on siitä tullut räikeä luokka-
9817: osot.taa yksin jo sekin seikka, että eri tuo- laki:, jota hallli'tseva luokka oikeuslai'toksen
9818: mioistu:Umet ov8ft tu11kiuneet sitä koVIin eri- a.vulla käyiitää vastustajainsa va:hingoksi.
9819: laistesti. San,otun § :n niOjalla nostelbuissa Ryhtymättä tä.ssä täimän lähemmin tuo-
9820: :painokrunnejuituism, sosiali,stisia sanOIIDa- maan esimerkkejä niistlä oikeustapauksista,
9821:
9822: 31
9823: 242 111,3. - Rikoslain 16 luvun 24 §.
9824:
9825: joi'ta on satttunut rtämä:n § m oojall.a noste- Ylläolevilla :perusbeiHa sa.llimme Edus-
9826: tui·ss.a oilreusjutuissa ltoterum.me, että lyhyt- ·kunnalle ehCLottaa,
9827: aikainenkin 'kokenms tässä •suhteessa jo
9828: osottaa sen voimassa :pysyttämisen olevan että Eduskunta päiiJttäisi hyväk-
9829: mitä räikeintä luokkasovtoa työväen 'sano- syä seuraavan lakiehdotuksen:
9830: malehtiä kio:h'taan, joten § :ä olisi :pilk.aisesti
9831: klllmoft,a,va.
9832:
9833:
9834: Laki
9835: Rikosla:in 16 luvun 24 §:n kumoamisesta.
9836:
9837: Eduskunna:n päiätöksen muka,an :kumotaan täten Rikoslair1116 luvun 24 §.
9838:
9839:
9840: He1singissä, syYiskuun 15 :päivänä 19212.
9841:
9842:
9843: Frans Hiilos. P. Kem:ppi.
9844: Hilda Hannunen. T. Hj. Långström.
9845: V. V:ainio.
9846: B.
9847:
9848: Valtiollisista oloista johtuneita eduskuntaesityksiä .ia ·
9849: anomusehdotus.
9850: 246
9851:
9852: 111,4. - Edosk. esit. N :o 12.
9853:
9854:
9855:
9856:
9857: Halddla y. m.: Ehdotus laiksi vuoden 1918 kansalaisso-
9858: taan osaaottaneiden henkilöiden armahtamisesta.
9859:
9860:
9861: E d u s k u n n a ll e.
9862:
9863: Kansalaissodasta vankeuteen tuomitiu- mässä olevat vangit ovat jo kärsineet suu-
9864: jen ja vankilassa edelleen olevien työväen- rimman osan rangaistuksestaan, samalla
9865: luokan jäsenten armahdusasia odottaa edel- kun erittäin törkeisiinkin rikoksiin syypäät
9866: leen lopullista ratkaisuaan ja olisi mitä valkoisen puolen rikolliset ainekset ovat
9867: pikimmin saatava vihdoinkin pois päivä- vapautuneet kaikesta rangaistuksesta, niin
9868: järjestyksestä. Huolimatta useista aikai- on vihdoinkin aika ulottaa armahdus kos-
9869: semmista armahduksista ovat siitä kuiten- kemaan kaikkia kansalaissotaan osaaotta-
9870: kin jääneet osattomiksi useat puhtaasti po- neita. Vielä vankilassa oleville on annet-
9871: liittiset vangit niin myös ne vangit, jotka tava vapaus ja kansalaisoikeudet, jotka
9872: surumittaisen tuomion perusteella on mieli- niinikään on palautettava niille jo aikai-
9873: valtaisesti luettu yksityisrikollisten jouk- semmin vapautuneille, jotka ovat sitä vail-
9874: koon, vaikka he ilmeisesti ovat puhtaasti la. Samalla on myös luovuttava vireelle-
9875: poliittisia vankeja, jotka turhaan ovat saa- panemasta uusia syytteitä vuoden 1918
9876: neet anoa itselleen oikeutta saada asiansa kansalaissotaan osaaottaneita henkilöitä
9877: säännöllisessä tuomioistuimessa tarkaste- vastaan. Ehdotamme senvuoksi:
9878: tuiksi. Kun he ovat vuosikausia turhaan
9879: odottaneet tällaista oikeutta itselleen ja että Eduskunta hyväksyisi näin
9880: kun yksityisluontoisista rikoksista kärsi- kuuluvan lain:
9881:
9882:
9883: Laki
9884: vuoden 1918 kansalaissotaan osaaottaneiden henkilöiden armahta.misM'ta.
9885:
9886: Eduskunnan päätöksen mukaan säädetään täten:
9887:
9888: 1 §. la kansalaisluottamus ja muut lisärangais-
9889: Kaikki ne henkilöt, jotka valtiorikosoi- tuksella riistetyt oikeudet.
9890: keuksissa tai niiden lakkauttamisen jälkeen
9891: säännöllisissä tuomioistuimissa ovat tuomi-
9892: tut vuonna 1918 käydyn kansalaissodan 2 §.
9893: aikana tai sitä ennen tapahtuneista teoista Ne henkilöt, jotka 1 §:ssä mainitusta
9894: rangaistukseen, vapautetaan heti kärsimäs- syystä tuomittuina ovat päässeet ehdon-
9895: tä rangaistusta ja palautetaan heille samal- alaiseen vapauteen kärsittyään siitä osan
9896: 246 III,4. - Valtiollisten van•kien armahtaminen.
9897:
9898: tai tultuaan armahdetuiksi, mutta ovat 3 §.
9899: edelleen kansalaisluottamusta vailla, saavat Niistä teoista, jotka mainitaan tämän
9900: niinikään heti kansalaisluottamuksen ja lain 1 §:ssä, vireille pannut syytteet rau-
9901: muut lisärangaistuksella menetetyt oikeu- keavat eikä uusia syytteitä sellaisesta teos-
9902: det takaisin. ta enää voida nostaa.
9903:
9904:
9905: Helsingissä, syyskuun 21 päivänä 1922.
9906:
9907:
9908: Väinö Hakkila. !liina Sillanpää.
9909: J. 0. Aromaa. Artturi Aalto.
9910: Emil Saarinen. Emil .E. Raearo.
9911: Fanny Ahlfors. Tuomas Bryggari.
9912: Juho Korhonen. Anna Haverinen.
9913: Kalle Myllymäki. Albin Koponen.
9914: J. F. Tolonen. Toivo Lehto.
9915: Otto Marttila. Yrjö Welling.
9916: Hilda Seppälä. Yrjö Komu.
9917: R. Swentorzetski. Aino Sommarberg.
9918: J. W. J,atvala. Matti Puitiinen.
9919: Arvi I~ouhelainen. v,alfrid Eskola.
9920: Olga Leinonen. Rieti Itkonen.
9921: Jussi Rapo. Anni Huotari.
9922: Antti I~hikoinen. ila:tti Baasivuori.
9923: Toivo Halonen.
9924: 247
9925:
9926: 111,5, - Edusk. esit. N:o 37.
9927:
9928:
9929:
9930:
9931: Sillanpää, R. y. m.: Ehdotus laiksi vuoden 1918 luokka-
9932: sotaan osaaottaneiden sekä sen jälkeen poliittisista
9933: syistä tuomittujen henkilöiden armahtamisesta ja vireillä
9934: olevien tällaisten syytteiden raukeamaan jättämisestä.
9935:
9936:
9937: S u o m e n E d u s k u 111 n a H e.
9938:
9939: Kun kev·äällä 119!118 porvari.s.t'omme ai- man la.aj.e;mpaa. perusteina selvillä s·e, min!kä-
9940: ka.a.lllsaama luokkasota päättyi työväenluo- laisia. tuomioita. näissä ,tuomioistuimiss·a",
9941: kan tappioon, joutui suuri joukko työläisiä •syntyi. Tuhansia työläisiä tuomittiin
9942: voittajan vangiksi. Tämän kohtalor1 a!lai- dinka udreksikin kuri tush uonemngaistuksiin
9943: seksi joutuivat lukuisat s-ellaisetkiru työläi- vaan sen v1wksi, että ·olivat rohjenneet as•e
9944: s-et, jotka· eivä:t oll~et otta.neet osa-a, luo•klka- kädessä puolust-aa itsensä ja perheensä elä-
9945: soit:aan vähimmässäkään määrässä. Virallis- misoikeutta. Mutta. ltuomittiinpa. myös suuri
9946: t-en ilmoitusten mukaan joutui täHä ta voin joukko sellaisiakin, jotka. eivät lainkaan
9947: vangituiksi noin 80,000 työ~äistä ei a•inoas- olloe,et oHaneet osa-a luokkas•ota.a.n. Heidät
9948: taan miehiä ja nais·ia, vaan jopa. la,psiakin. tuomittiin vain sen nojalla, että olivat toi-
9949: Nämä vangitsemiset tapahtuivat i'1maru mi- :mine-et työvä.enjärje·stöjen toimitsijoina tai
9950: tään johdonmukaism;ttta, määräten voittajan luottamushenkilöinä ja täten jou:tuneet por-
9951: menettelyn sokea koston:tunrue tappiolle jou- variston vihawmiksi. Tä:l 1 aisen epäinhimil-
9952: tunutta. vastustajaa-nsa kohtaan. Tosin l•as- lisen menette:yn porvaristomme ta,holta te-
9953: kettiin näistä vangituista t•yöläisistä ensi- rk€e vielä rumemmaksi se, oett.ei silliä bholla
9954: mäis·Leru kuulustelujen tapa.hduttua va·paaksi tyydytty tuomitsemaran valtiollista vastus-
9955: noin 8,000. JäJ.elle jääneistä laskettiin vie•lä tajaa yksinomaa.n n. s. poliittisena rikolli-
9956: va pa•a.ksi joku määrä , vähemmän vaara.lli- ~sena., vaan koetti porva.risto keinoilla. millä
9957: sia", mutta suurin osa joutui porvarien tahansa tehdä mahdollisimma.n monista työ-
9958: muod·ostamien valtiorikosoikeuksoien tuomit- väenluokan jäsenistä yksityisrik·ollisi·a.
9959: taviksi. Näissä voitt.ajan muodostamissa Tämä onnistuikin heille useassa tapauk-
9960: ,,tuomioistuimissa'', j otill:a oli vrut ikokoonpan- sessa suojeluskuntien anrtamien väärien to-
9961: nut yksinomaan porvarillisten luokkien jä- distuste.n nojaHa. Kun sitten porvariston
9962: senistä langetettiin .ne surullis.en kuuluisat ensi kostoh]ihkon ohitse m:entyä, alettiin
9963: va.ltiorikostuomiot, jotka tulevat kaikkina jonkun verran korjata. tuon järjettömän tuo-
9964: a.ikoina. ·olema:aru todistetma porvaristomme mits:emisraivon seurauksia, an•t.armalla, n. s.
9965: menettelystä valtiollista va.stustaja.a.nsa amnesrtioita poliittisille vangeille, jäivät
9966: kohtaa-n•. Kun nämä- va.l tiorikosoikeuksissa nämä yksityisrikollisiksi leirmatut miltei
9967: anmotut tuomiot kaiken lisäksi olivat vielä kokonaan ullkopuoleUe näi.C1en. amnestiain.
9968: älskettäin ase kädessä meitä vastaa.n tais- Va.ikka emme ta:hdo ·kieltää näidenrkään
9969: teUeiden suojeluskuntain esikunt.ien räikei- amnestiain, merkitystä. vangittuina olleille
9970: i1Em. ja vahvasti vääJristeltyjen todistusten luokk·amme jäsenille. nirin täytyy to-deta.
9971: perusteeHa. a.Thnettuja, niin on jokaiselle il- ehtä näitäkin täytänitöön pantaessa on mene-
9972: 248 111,5. - Valtiollisten vankien annahtaminen.
9973:
9974: ielty monessa suhte-essa. mielivailtaisesti. 8a.~ maa:n vanudloissa; .säilytettäväit n. s. ,uuden
9975: maa. on .saootta:va niistä yksityis!llrma~duk ka:pina.n valmistajat", joita. tuomioistuinten
9976: sista, joita haUituks.en toimesta on annettu. päältöksilllä on viimeisinä vuosiUia. tehty
9977: Sen lisäksi on, useita ialpauksia., jollo:im: al- useLta sa.toja., sekä myös R. L. 116· luvun 8
9978: kuaa.n puhta:asti poliittisesta rikoksesta. tuo- ja 2~ •§ :än noja:lla tuomitut.
9979: mittu va1nki on suojeluskuruta1aisten anta- Poliittisesti toisin ajattelevien va~ilaan
9980: mien la111sun:bojen• perusteella myöhemmin sullli:€mioon on tässä marassa viime a·ikai.rua
9981: siirretty n. s. yiksityisrikolliisten joukkoo.n. sa:avutta.nrut m:elkein huippukohtaJ:Lsa. T'amä
9982: Tässä ·suhteessa vallitsevat epäikohda•t voi- ei saa, enä:ä jatkua. On to:åaan jo amka aset-
9983: daan poista:a ainoa:s:fala,n yleisellä, ka,ikkiin taa sulku tuolla:iseUe va:ltioHisen vastusta~
9984: v. 1918 luokk·asotaan osaaottanreisiin koh- jan vainoamiselle. Ensimäinen askel tä-
9985: distuvarlla amnestialla. Luokkasota oli hän suuntara.n voidaan ottaa va'P'a.uttama.1la
9986: yleiJsmaailmallis:esta tilanfte.esta ja taJoudelli- kaikki poliittisista. syistä vang,itu,t ja ran·-
9987: sista, olosuhtJ6:ista johtunut ta.paMuma, j·onka gaistusta:aal kärsimässä oleva.t. Samoin on
9988: syttyminen tai oestä:minen ei suintkaa.n o:lut välttämätiöntä pa.1auttaa heil} e täydet ka.m-
9989: työväenluoka.n vallassa, jon:ka vuoksi luok- salaisoikeudeit. Trumä on väliJtämätönrtäJ jo
9990: kasotaan osaa,ottaneita työväenluoka.r1; jäse- sen:kin takia, että on kaik-en, oikeusj.ärj•estyk-
9991: niä olisikin ollut arvosteltava sen mukaan. sen ja järjen, vastaista .ra.nga~sta henkil:öä
9992: tSitä.pa.itsi ·eivät ne, jot:ka porvaristo o.n rwngaistus:seuraumuksell:a., jollainen kansa-
9993: leimannut ylksityisrikoJ.lisiksi, ·o1e rikollisia laisluottarmuksen me.nettäminen on, vaikka
9994: se.n sa,na.n varsin.a.is.essa me•rkityk.soessä. J{)s- v•arsin,ainen mlllgaristus nn ka.tsottu voirta van
9995: kin heistä usea,t joutuivat tekemääru tekoja, antaa anteeksi. Borvariston tarkoituks.enra
9996: jotka normaa:lioloiss'a voitaisiin tulkita. yksi- tällaisella, työväestön paa.rias:uoka.n: aiSie-
9997: tyisluont.oisiksi, ei niitä mitenkäällJ void·a pi- maan saattamisella, nntkin e·stää työv-äestöä
9998: tä.ä yksityisluontoisina v. 1:918 keväällä käyttämä!stä yhteis!kun.na1lisia ja. valtiollisia
9999: vaHii1Jneissa olosuhteissa tapalhtunein:a. Ta- oikeuksiansa, vnidakseen sirbä helpommin
10000: kavarikoimiset y. m. sellaiset teot, jotka puolustaa. luokkayhteiskunnan heille suomia
10001: porva['isto on leimannut ryöstöik&i, eivät etuja työväJenluokka.a va.staan. Tällaimm
10002: olloot yksityis·eksi edruk,si telhtyjä ja useim- memettely vanassaolevan luotka.n taholta,
10003: miten ol·ivatrkin nä~den tiekojen tekijät vaia sorretussa a:semassa olevia, yhteiskunnan
10004: ylempielli pääillikköjensä määräysten tä''Ytän- jäseniä koht1ruan, on häpeällistä. Jokaiselle
10005: töön panijoita. On sii1s väärin, -että heitä y hieiskunnan jäsen:eHe on taratta.va täissä
10006: kohdellaan 'Yksityisrikollisinra.. suhteessa samanlaiset oikeudlet sii tä,kin
10007: Vi·elä on: van.kiioissa. useita sa:toja sellai- huolimatta., että he oli1siva.t po1 iittioosti toi-
10008: siar henkilöitä, jotka. varhaisempien amnes- sin ajattelevia kuin vaHassaiol-eva. luokka.
10009: tiain oojaUa ovait päässeet elhdonalwiseen Si1lä !kaikissa. tapauksissa 0111 varmaa, ettei
10010: va:pauteen, mutta. useimmiten vira,n•omaisten moisilla porvariston nykyään käyttäJmiHä
10011: liia1>lisen vir kaintoisuudlen takia menettä- keinoilla,: vankiloilla, yhtämittais~llru va~
10012: neet sen. Heille ei ole a.nntettu ed-es min- gitsemisilla ja kansa;laiso..i:keuksit•ll riistämi-
10013: käänlaisto, puolustautumismahdollisuutlta sil1ä voida estää työväen;luo1kan valtaan
10014: asias.saan. Kun joku nåJmism~es vangitsee pääs:yä •silloin, kun s:e kä.y h:i!storiallise:ksi
10015: tällaisen ehd·on•a.laisen ja lä!hettä:ä r·aportin vä:lttämätt.ömyy,deksi. Edelläoleva;an viita-
10016: maaherralle, on useimm~ssa ta.paniksissa ten eh dota.mme'kin,
10017: 1
10018:
10019:
10020:
10021: varmaa, että ehdonarla.inen vapa:us on mene-
10022: tetty. että Edusktmta hy~'äksyisi näin
10023: Oman, erikoisen ryhmänsä muodostavat kuuluvan lain:
10024: III,ö. - Sillanpää, R., y. m. 249
10025:
10026:
10027:
10028: Laki
10029: vuoden 1918 luo:Jmasotaan osaoottaneiden, sekä sen jälkeen poliittisista syistä tuo-
10030: mittujen henkilöiden armahtamisesta ja vireillä olevien tällaisten syytteiden rau-
10031: keamaan jättämisestä.
10032:
10033: Edluskunnan pääiläksoo muilr.aåsesti sää;detä;än täten:
10034:
10035: 1 §. 3 §.
10036: Kaikki rue henkilöt, jotka: valtiori:kosjut- EnsimäLsessä pykälässä mainitu~s:ta
10037: tuja, käsittel-emään asetetut oikeudet ovat syistä vireillä oleva·t syytteet jätettäköön
10038: vuonna 1918 käyd!yn luokka:sodan aikana, raukeamaa.n,, älköönkä sy~rtettä sellaisista
10039: tahi sitä enne.n ta•pwhtuneista te·oista tuo- enää nostettako.
10040: minneet vapausrangaistukseen, tai kuole-
10041: manra.n•.gaistukseen, tai ovat ehdollisen va- 4 §.
10042: pautensa menettäneinlä rangaistusta.an kärsi- Kaikki ne v. 1r9:18 jälkeen uuden kapinan
10043: mässä, ovat heti vapa utetta:vat ja. pa.laute- valmistamise·st·a, vai tiopetoksesta ynnä
10044: taan heille .samalla kansalaisluottamus, sekä muusta poloilittisesta syystä, samoin myös
10045: muut täydelliset kansalaisoikeudet ja -va- R. L. 16 luvun 8 ja. 2r4 §:än noja.lla tuomitut
10046: paudet. henlki:öt, jotka ovat rangaistustaan kärsi-
10047: 2 §. mässä tai näistä syistä vaillgittuina, ovat
10048: Ne hen:,kilöt, jotka. ova.t ~hd:oni•sesti tuo- heti varpautetta.vat ra.ngaistusrtaan kärsi-
10049: mitut 1 § :ssä mainituista teroista., tai jotka mästä ja on heille palautettava kansalais-
10050: ovat joko kokonara.n nai osaksi armahdetut luottamus sekä muut ka.nsalaisoikeudet ja
10051: heille tuomituista rangaistuksista, mutta -vapaudet.
10052: ovat vailla ka.nsalaisluottamusta., pa1aute- Näistä syistä vireillä oleva:t .syytteet jä-
10053: taaru täten t.äys>i:in :IDarusarlaisoi:keuksiin. ja tettä.köön raukea:maarn ja älkö·ön niistä tä-
10054: -va:pauksiin,. män jälkeen syytettä nostettak•o.
10055:
10056: Helsingissä, syyskuun 18 päivänä li9!22.
10057:
10058:
10059: &sa Sillanpää. Antti Ka:arne.
10060: Väinö Hannula.
10061:
10062:
10063:
10064:
10065: 32
10066: 250
10067:
10068: 111,6.- Edusk:. ~it. N:o 14.
10069:
10070:
10071:
10072:
10073: Aalto y. m.: Ehdotus laiksi valtiollisista syistä, hallinnol-
10074: lista tai kurinpitotietä, v. 1918 ja 1919 erotettujen val-
10075: tion virkamiesten ja palvelijain entisiin toimiinsa takai-
10076: sin ottamisesta.
10077:
10078:
10079: E d u s k u n n a 11 e.
10080:
10081: Kansalaissodan päätyttyä vuosina 19118 Jinnollis,ta 'ta.i kurin:pid1oillista tietä, erote-
10082: ja 1919 eroitetiJiin suuri joukko vaMion .tuille valtion virka- ja :palv~luskuntaan
10083: laito'ksi·en :palveluksessa olev;ia virkamiehiä kuuluville viipymättä tilaisuus :palalta en-
10084: ja palveluskuntaan kuuluvi'a :henkilöitä tisiJin toimiinsa. Näin ·ei tkuii:ienkaa.n vielä
10085: erinä:Usistä vrultionlaitoms.is>ta, joko ilman 10le tapahtunut kuin ainoastaan pienelle
10086: minkäänlaista oi•keudellista tutkintoa ja os.a[le erotetuista, ja oikeudenloukkaus
10087: tuomiota tai n. s. kurin:pitotuomioistuimien ,siis yhä ·on korja.a;mat,ta, vaiktka kansalais-
10088: jPää töksien :perus't,eella. ,s.odasta on jo kulounu't yli neljä vuotta.
10089: Kun ei ketään näin ·erot;e't:tua ole voitu 1Kansan ter•ve oi\keuskäsite voaatii ilmiten-
10090: flllinkään oikeuden päätöks·en kautta päte- ;kin, että tällai·n:en oikeudenloukkaus mitä
10091: västi todis,taa syylliseksi mihinkä.än ran- pikimmin korjataan ja täten ·eorotetuilJ.e pa-
10092: gaistavaan rikokseen rei y:leis.tä lamia eikä laUite'taan :heille kuuluvrut oikeudet.
10093: asianomaisen lai'tok,sen jäöesty•ssään:töjä Ed.elläesi't.etyn perusteella ehCLot,rumme
10094: varstaa1n, on täten ta.paMunut oikeuden- kunnioittaen,
10095: lou:kkaUJs, joka o~keus.vaHiJos:sa oliJsi ollut
10096: kiireimmiten ikorjatta va ja :pois1tettava, että Eduskunta hyväksyisi näin
10097: varaarrnaHa näin valtiollisista syistä, hal- kuuluvan lain:
10098:
10099: Laki
10100: valtiollisista syistä, hallinnollista tai kru:rinpi'~'otietä, v. 1918 ja 191B erotettujen
10101: valtion virkamiesten ja palvelliain ootisiin toimiinsa talm:isin ottamisesta.
10102:
10103: Eduskunnan :päätöksen ml]lka.isesti 'säädeltään täten:
10104:
10105: 1 §. ryhtyä entis~in tai niitä vastaaviin tolimiin,
10106: Kaik·i'lle v. 1918 ja 1919 vaHioUisista säillyttä~n heille ka.iJkki entisen virkansa
10107: syiiSitä, ha1lin:nollis'ta t:ai kurin:pitotietä, tai palvelulks.ensa perurste~lla tulevat edut
10108: erotetuille valtion vil'lkamiehi1le ja :pahneli- ja oi!keudet.
10109: joille vara ttalk·oon viipJllmättä tilaisuus
10110: 251
10111:
10112: 111,1. - IEdusk. esit. N :o 15.
10113:
10114:
10115:
10116:
10117: Hiilos y. m.: Ehdotus laiksi vuonna 1918 käydyn luokkaso-
10118: dan johdosta sekä sen jälkeen valtiollisista syistä erotet-
10119: tujen valtionpalvelijain ja -virkailijain virkoihinsa ja en-
10120: tisiin toimiinsa palau.ttamisesta.
10121:
10122:
10123: S u omen E d u s k u n n a 11 e.
10124:
10125: Kuten tunnettua, joutui suuri määrä ettei työväestö lähiaikoina kykene vera-
10126: luokkasotaan v. 1918 ja n. k. marraskuun mään sitä tilille laittomuuksistaan. Olihan
10127: lakkoon 1917 osaaottaneita valtion palve- luokkasota todennut voiman olevan porva-
10128: lus- ja virkamiehiä, mainitun luokkasodan riston puolella, joten siis ,oikeutta". jad-
10129: jälkeen, eroitetuksi toimistaan, joko siten, tiin sen mukaan. Voittanut porvaristo, läh-
10130: että vangittuina pakkotyölaitoksissa ja tiessään tuomitsemaan työväenluokan jäse-
10131: valtiorikosoikeuksissa tuomittuina olivat niä, ei ottanut huomioon niitä yhteiskun-
10132: estettyinä toimiaan hoitamasta, tai toimis- nallisia tekijöitä, jotka olivat syynä luok-
10133: taan pidätettyinä kurinpidollisesti eroitet- kasotaan. Se ei myöskään tuomiaitaan ja-
10134: tiin valtion palveluksesta. Myönnettiinhän kaessaan noudattanut minkäänlaista joh-
10135: yleisesti työväestön olotilan, niin taloudel- donmukaisuutta tapahtuneisiin ,rikoksiin"
10136: lisessa kuin oikeudellisessa suhteessa, ol- nähden, ellei pidetä sitä johdonmukaisuu-
10137: leen kurjan ja esimerkkiä vailla tämän tena, että tuomiot ;yleisesti olivat liian an-
10138: maan historiassa, vailla kaikkia niitä al- karat ja epäoikeutetut. Siinä tuomiotavas-
10139: keellisia oikeuksia, mitkä tämän maan oi- sa, jota porvaristo käytti tuomioita langet-
10140: keusjärjestys jokaiselle kansalaiselle takaa. taessaan, käytettiin vielä erikoista luokit-
10141: Luokkasotaan osaaottaneisiin ryhmiin näh- telua eri kansalaisryhmiin nähden, joika
10142: den joutuivat kaikkein kurjimpaan oikeu- tavalla tai toisella olivat joutuneet luokka-
10143: delliseen asemaan valtion palvelus- ja vir- sodan pyörteisiin. Kaikista ankarimmin
10144: kamiehet. Niitä vähäisiäkään oikeusjärjes- joutuivat tuomittaviksi erinäisten valtion-
10145: tyksemme muotoja, joita valtiorikosoikeu- laitosten palvelus- ja virkamiehet, vaikka-
10146: det noudattivat, ei kurinpidollisesti erotet- kin heidän aktiivinen osuutensa punaisten
10147: tuihin nähden noudatettu. Täydellinen mie- puolella oli vähäisestä merkityksestä. Hei-
10148: livalta ja persoonalliset näkökohdat olivat dän osakseen tullut rangaistus on myön-
10149: ,tuomioiden" pohjana. Mutta onhan maam- netty jo porvaristonkin taholta kohtuutto-
10150: me valtionlaitosten ylempi virkakunta aina maksi. Ei ainoastaan rangaistuksen suu-
10151: osottanut olevansa virkavaltaista, menetel- ruus, mutta yleensä koko rankaiseminen on
10152: len kaikessa mielivaltaisesti palveluskun- ollut perusteita vailla porvarillisenkin oi-
10153: taa kohtaan. Nyt kun työväestö järjestöi- keuden mittapuun mukaan. Heidän ran-
10154: n~en oli lyöty maahan sai virkavalta mene- gaistukseensa ei ainoastaan sisältynyt se,
10155: tellä mielensä mukaisesti, tietoisena siitä, että kymmeniä vuosia valtionlaitosta pal-
10156: 252 III, 7. - Erotettujen vailtionpalvelijain viTkoihinsa palauttaminen.
10157:
10158: veHeina. menettivät toimipaikkansa, vaan Nämä tosiasiat todistavat minkälaista rau-
10159: sen lisäksi oikeutensa valtioneläkkeeseen. tatieläisten tuomitseminen oli. Valtioneu-
10160: Myös omiin eläkelaitoksiinsa maksamat voston erotettujen rautatieläisten asiaa tut-
10161: tuntuvat ,rahaerät joutuivat tällöin J:J.uk- kimaan asettama erikoiskomiteakin on tul-
10162: kaan. lut siihen tulokseen, etteivät oikeudelliset
10163: Rautatielaitoksen johtosäännön mukaan näkökohdat ole tulleet riittävästi huomioon
10164: perustettiin v. 1918 erikoinen kurinpitotuo- otettua mainitun kurinpitotuomioistuimen
10165: mioistuin tuomitsemaan niitä rautatieläi- tehdessä erottamispäätöksiään, joten siis
10166: siä, joiden väitettiin jollain tavoin sekaan- tapahtunut laittomuus on mitä pikimmin
10167: tuneen luokkasotaan tai marraskuun lak- korjattava. Muista valtionlaitoksista eroi-
10168: koon ja joiden ,rikos" ei ollut niin suuri, tettiin kurinpidollista tietä: postilaitoksen
10169: että olisivat joutuneet valtiorikosoikeuksien palveluksesta 186 vakinaista ja 38 ylimää-
10170: tuomittaviksi. Mainittu kurinpitotuomio- räistä posteljoonia; Vankeinhoitolaitoksen
10171: istuin erotti kaikkiaan 881, alensi toimessa palveluksesta 65 vartijaa ja Lennätinlai-
10172: 24, antoi varoituksen 802 ja vapautti syyt- toksen palveluksesta muutamia virkailijoi-
10173: teestä 583 rautatieläistä. Tähän lukuun ei- ta. Sen lisäksi eroitettiin Rautateiden ko-
10174: vät sisälly ne rautatieläiset, jotka heti nepajasta joukko työläisiä ja työnjohtajia.
10175: luokkasodan jälkeen tulivat ·. ammutuiksi, Lähtien sitten tutkimaan niitä seikkoja,
10176: ja jo~den luku kohoaa yli 100, eikä myös- jotka luokkasodan synnyttivät, tullaan eh-
10177: kään suurta ylimääräisten joukkoa, jotka dottomasti siihen tulokseen, ettei sitä voitu
10178: luokkasodan johdosta eroitettiin rautatieltä. välttää, joten porvariston olisi tullut ottaa
10179: Tämän kurinpitotuomioistuimen menettely- yhteiskunnalliset tekijät huomioon tuomi-
10180: tapojen yksi omituisuus oli se, että syyte- tessaan tappiolle joutunutta taistelupuolta.
10181: tyllä ei ollut minkäänlaista oikeutta itseään Voittanut porvaristo lähti siitä väärästä
10182: puolustaa, joten tuomiot perustuivat koko- katsomuksesta, että syy luokkasotaamme
10183: naan tehtyihin ilmiantoihin, jotka suurim- oli joidenkin työväenjohtajien kiihotuksen
10184: malta osaltaan perustuivat persoonakos- tulosta. Tämä käsitys on kuitenkin siksi
10185: toon. Rautatielaitoksen palveluksesta jou- pintapuolinen, ettei se nykyisin enää saa
10186: tui myös pois suuri joukko henkilöitä, joita tukea edes porvaristonkaan taholta. Olihan
10187: vastaan ei normaalisen oikeudenkäytön no- taloudellinen kurjuus tässä maassa ennen
10188: jalla olisi voitu mitään syytöstä esittää- luokkasotaa siksi huutava, ettei luokkien-
10189: kään. Räikeänä epäkohtana sanotun kurin- välistä kamppailua voitu välttää. Siihen
10190: pitotuomioistuimen toiminnasta voidaan voi todistukseksi mainita m.m. silloisen
10191: myös mainita, että kahdesta samanlaisessa Elintarvehallituksen viralliset ilmoitukset,
10192: toimessa olleesta henkilöstä toinen eroitet- miten ihmisiä suoranaisesti kuoli nälkään
10193: tiin, kun sen sijaan toinen sai pitää toi- ravinnon puutteessa. Tunnustaen siis yh-
10194: mensa. Suurinta osaa luokkasodan aikana teiskunnalliset epäkohdat luokkasotamme
10195: toimes•sa oE'eita virka:mi€hiä ei ra.ngaistu synnyttäjiksi, olisi tuomioita annettaessa
10196: laisinkaan, vaikka olisi luullut, että heitä ollut noudatettava toisenlaista menetelmää
10197: kohtaa kovempi rangaistus, kuin palvelus- kuin mitä käytännössä noudatettiin. Olisi
10198: kuntaan kuuluvia, sillä olihan heidän käy- täytynyt ottaa huomioon ne yhteiskunnal-
10199: töksensä esimerkkinä alemmille siitä, mi- liset syyt, jotka olivat ratkaisevina teki-
10200: ten oli meneteltävä. Löytyy myöskin esi- jöinä luokkasotaan. Kun nykyisin jo voi-
10201: merkkejä siitä, miten ylemmissäkin toi- daan katsoa tässä kysymyksessä tilannetta
10202: missa luokkasodan aikana olleita ei ole normaaliseksi, on yhteiskunnan velvolli-
10203: eroitettu, vaan edelleenk]n ovat toimissaan. suus korjata tapahtuneet vääryydet ja
10204: III,7.- Hiilos, y. m. 253
10205:
10206: myös jollain tavoin korvata kärsityt talou- taa hallituksen ottamaan eroitetut takaisin
10207: delliset vahingot. toimiinsa. Samoin olisi viroissaan alenne-
10208: Ottaen lisäksi huomioon sen, että valtion tut ja muistutuksen saaneet palautettavat
10209: toimenhoitajat joutuivat menettämään elä- oikeuksiinsa. Koska käsittääksemme on
10210: keoikeutensa sekä valtioneläkkeeseen, että tärkeätä, että väärää tulkintaa lain suh-
10211: omiin eläkelaitoksiinsa, joutuivat he saa- teen ei saisi syntyä ja tuntien valtionlai-
10212: maan suhteellisesti ankaramman rangais- tosten hallintojen halun rettelöimiseen mis-
10213: tuksen kuin muut yhteiskuntaryhmät, mit- sä se suinkin on mahdollista, olisi asetet-
10214: kä luokkasotaan osaaottivat Yksistään Val- tava jokin määräaika, jonka kuluessa kaik-
10215: tion Rautatieläisten Eläkelaitokseen kuu- kien pyrkivien olisi päästävä toimeensa ta-
10216: luvien erotettujen rautatieläisten suoritetut kaisin. Yhden vuoden määräaikaa emme
10217: eläkemaksut kohoavat satoihin tuhansiin, katso liian pieneksi, joten sen ajan sisällä
10218: jotka he nyt eroitetuiksi tultuaan menetti- olisi kaikille toimiinsa takaisin pyrkiville
10219: vät. Kun kuitenkin mainittua eläkelaitosta varattava tilaisuus päästä entiseen tehtä-
10220: on pidettävä vakuutuslaitoksena, eikä voi- vaansä. Eroitetuille ylimääräisille palve-
10221: da pitää oikeudenmukaisena, että asiano- lus- ja virkamiehille olisi annettava etuoi-
10222: maisten sinne suoritetut maksuerät heiltä keus uusien pyrkijäiden edellä. Samanlai-
10223: riistettäisiin pois, on tapahtunut epäkohta nen oikeus olisi myönnettävä konepajoista
10224: korjattava siten, että erotetut eläkelaitok- erotetuille työläisille ja työnjohtajille, kos-
10225: sen osakkaat saisivat kassan jäseninä nau- ka näiden viimeksi mainittujen ryhmien
10226: tinto-oikeutensa takaisin. Tämä puoli asi- yksilöt eroitettiin vieläkin löyhemmillä
10227: assa järjestyy tavallaan itsestään, kun ero- syillä kuin vakinaiset toimenhoitajat. Sa-
10228: tetuille palautetaan oikeus entisiin toimiin- moin olisi palautettava entisiin toimiinsa
10229: sa. Kaikkien erotettujen virkoihinsa pa- ne, jotka luokkasodan jälkeen ovat poliit-
10230: lauttaminen ei käytännössä tuota tosiasial- tisista syistä eroitetut.
10231: lista haittaa, sillä kaikkien niiden laitosten Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
10232: palvelukseen, joista tässä on kysymys, ote-
10233: taan vuosittain tuntuvasti lisää virkamie- Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
10234: hiä, joten asia voidaan hyvin järjestää, raavan lakiehdotuksen:
10235: kunhan saadaan aikaan laki, joka velvoit-
10236:
10237:
10238:
10239: Laki
10240: vuonna 1918 käydyn luokkasodan johdosta sekä sen jälkeen V!altioHi-
10241: sista ,syistä erotettujen V'altionpabelijain ja -mkailijain virkoi-
10242: mnsa ja entisiin toimiinsa palauif:Jbamisesta.
10243: Eduskunnan päätöksellä säädetään täten:
10244:
10245: 1 §. lus- tai virkamiehet, joille tätä ennen ei
10246: Kaikki v. 1918 luokkasodan johdosta ole palvelus- tai virkaetujaan takaisin pa-
10247: valtiorikosoikeuksissa tuomitut, tai kurin- lautettu, palautetaan entisiin oikeuksiinsa,
10248: pidollisesti eroitetut tahi muuten rangais- mitkä heillä oli ennen eroitetuksi tulemis-
10249: tukseen tuomitut kuin myös sen jälkeen taan.
10250: valtiollisista syistä eroitetut valtion palve- Ne eroitetut, tahi palvelus- tai virkapai-
10251: 254 III,7. - Erotettujan valtionpalvelijain virJmiJhinsa palauttaminen.
10252:
10253: kastaan alennetut, jotka ennen tämän lain 4 §.
10254: voimaanastumista ovat jälleen valtion pal- Ne kansalaissotaan osanoton johdosta
10255: velukseen otetut, palautetaan niinikään en- eroitetut, jotka eivät tahdo tulla takaisin
10256: tisiin oikeuksiinsa. toimiinsa viimeistään vuoden kuluessa tä-
10257: Niiden suhteen, joille luokkasodan joh- män lain voimaan astumisesta, ovat oikeu-
10258: dosta on kurinpidollisesti annettu varoitus, tetut siihen valtioneläkkeeseen, joka heille,
10259: on tämä varoitus poistettava. palvelusvuosiensa perusteella, olisi, heidän
10260: vapaaehtoisesti erotessaan, ollut tuleva sinä
10261: 2 §. hetkenä, jolloin tämä laki astuu voimaan.
10262: Kaikille luokkasodan johdosta eroitetuil-
10263: la ylimääräisillä palvelus- tai virkamie- 5 §.
10264: hillä olkoon oikeus, elleivät voimassaole- Kurinpidollisesti tai muuten tätä ennen
10265: vien ohjesääntöjen mukaan ole yli-ikäisiä, tapahtuneen toimestaan erottamisen jälkeen
10266: saada etuoikeus, ylimääräisiä palvelus- tai kuolleiden palvelus- ja virkamiesten leskil-
10267: virkamiehiä otettaessa niihin toimiin, JOIS- le ja lapsille myönnetään ne eläkeoikeudet,
10268: sa aikaisemmin ovat olleet. jotka heille olisivat kuuluneet siinä ta-
10269: pauksessa, että heidän miehensä tai isänsä
10270: 3 §. olisivat kuolleet palvelus- tai virkatoimensa
10271: Kaikki Valtion Rautateiden konepa- haltijana.
10272: joista kansalaissodan johdosta eroitetut työ-
10273: läiset, tai työnjohtajat nauttikoot mainit- 6 §.
10274: tuihin toimiin henkiläjä otettaessa etuoi- Valtioneuvoston tulee antaa tarkempia
10275: keutta. määräyksiä tämän lain sovelluttamisesta.
10276:
10277:
10278: Helsingissä, syyskuun 18 päivänä 1922.
10279:
10280:
10281: Frans Hillos. Aug. Koivisto.
10282: K. P. Toppinen. Bj. Mäkinen.
10283: 255
10284:
10285: III,s. - Edusk. esit. N :o 16.
10286:
10287:
10288:
10289:
10290: Mäkinen Hj. y. m.: Ehdotus lai'csi valtiorikosoikeuksien
10291: tuomitsemain rangaistusten täytääntöönpanosta 16 p:nä
10292: heinäkuuta 1918 annetttn lain 6 §:n, sellaisena kuin se
10293: on laissa 21 p:ltä toukokuuta 1921, muuttamisesta sekä
10294: saman lain 7 §:n kumoamisesta.
10295:
10296:
10297: ISwo:men Eduskunnalle:
10298:
10299: Toukoikuun 21 p:nä 1:9:21 aJnnetulla lailla hänen va,pa18Jksr .pääsyänsä: puoltavat. Jos
10300: on Eduskunta muuttanut valt~orikosoikeu!k ne ,syy:stä tai t,oiseSJta ,tath:tov,at iha;rjoittaa
10301: sien tuomit,se:main rangaj.stusten täytän- mielivalltam tä:ssä suhteessa mikä, ikä.vä
10302: nöönpanosta 16 päivänä heinälkuuta 1918 kyllä, ta,paihtuu liiankin rusei'n poliittisia
10303: annetun lain 6 ja 7 § :t sellaisiksi, että vankej.a ,ffiolhtaa,n, ovat ,hänen vapaa.k:sipää-
10304: va:n!ki, joka on: pal>\"ellut .puolet !hänelle sytoriwenrsa :tuT~hia, vai!kka 1häJn 1o.nkin pal-
10305: tuomitusia 11angaistusa.ja:sta:, kuitenkin velllllt :puolet r:an.gaiJstusajastaan tai yEkin
10306: väJhintäin yh1den vuoden, tai eilinkaudelk- siitä. 'T'älStä voitaisiin e,siUää l>wkuisia esi-
10307: seen tuomittu väfurntä:in kahCLe!ksan ~vuoHa, merkkejä. J8J 'ku~tenkii:J.. pitäisi valhorilkos"
10308: voiCLaan saiilloin edeHytyksin >ja: ehdoim oikeulksi:en <tuom~tse:mia: po,~i.J]t,tisi'ru van-
10309: kuin vap·ausmngaistuikseen tuomit,tu, pääs- keja kothd:eUa Mssä s'UJM:eessa inihimillisem~
10310: tää ehdona:Jai&een V'aJpa wteen, .ra,n,gais- min, kun ltieCLetään miten ihatm·illa perus-
10311: t,uksell!S8J loppuajaksi a:seitaa valvonnan teilla miltei poikfkewksetta lhe ovat rangais-
10312: a,Ja1s,eksi vaukeuslaitolks:en ulkopuolelle. tubeen: 11U:olillitut. Usreilll!milben :iilman pie-
10313: Tällainen mruntos s1a:not.tuun lakiin oli nintäkään: Jailllist:a. to·dis,t:usta, ainoastaan
10314: kyllä tarpeen vaatima, mutta menettää se vast:ustadan ilmi,antojen tpemsbeella. Olisi
10315: suu11essa: lilläärässä. merikilt:ystän,sä ~sen kaut- siis ;t.osiaan jo ailka edes .pienimmä.ssä: mää-
10316: ta, että siihen on sisäUy:bet:ty säädös, että rässä rkorja<tru ,poli,i·ttiisi:ru va.nikeda lkoht.a.a:n
10317: voidaan samoin edellytyksin ja ehdoin harjoirtettua, oilkeuCLet:tolilluutta, ,l,a,skemalla
10318: j. n. e. YlhdelläJ aå.noaUa sanatHa on tehtw heidät, pois pwolet paJv.clleina irllilla:n. että
10319: tehottoma!ksi lain tarkoit.ws. Kun vangin tamä va.paalksi l.a:skemimen jät,etään van-
10320: vapaalksi: bsikeminen: jliltetåän, kut,en sano- kila~ ja ihallit.us1vimnarnaisten hrurkinnasta
10321: tussa; ,lai,s,sa tehdään, vira.nomaist:en m~eli riippuvaksi j:a i[man :että hei:hin nä:hden
10322: val1asta ri~p;puvalkså, niin on se :parannws noudlat.ettaisii'n rangaistusten täytä:nMönpa-
10323: mitä sa,natulla ,lai[la on tarkoitettu aikaan lllosta anneit.u:n aset:ulksen 12 Juvun 13 ja 14
10324: saada jään(Yt v·errattain vähäa:rvoiseksi. § :n mä:äJräyiksiä. Oikeudenlillukaista ei
10325: iV an'ki, jalka on >paJliV'ellwt puolet mngais- myö.skään ole :se, että pomttinen va'llki eih-
10326: tnsajasban, voi päästä ·sanotun lai:n suo- donalai,suusa.ilka:na.a;n asetet.aan samoj·en ra-
10327: masta edusta :osalliseil~si ainoastaan siinä joitltavien määräysten a1laiseksi rkuin ta-
10328: tapauksessa, että vanlkilan ,v.~l1an·amariset vallilnen rikosvanlki, vaam olisi hän:eu kat-
10329: 286 III,s. - ValtiorikOtroikeuksien tuomitsenmt rangaistukset.
10330:
10331: sottlava su01ri1Jtanoon ~augallistuksensa ikun tuomiltun, muilta ehdonalaisoon vrupauteen
10332: ehdonalaisuusaika on :lop-pU<Un kulunut. la.sketun vangin ehdlonalaisuUiS !kestää kaik-
10333: Ja olisi hänet vaipaute.ttava niiden ~ajoi silky:mrrnent.ä vuotta. Mielestämme olisi
10334: tusten alaisuudesta, joita ehdonalaisessa. tässä ,suht•eessa säädoelttruvä, että ehdonalai-
10335: vapaudessa olev,aan rikosvan'kiin näillden on seen vapauteen •laskelt.un vrungin on lkats·ot-
10336: VIO:ionassa, sillä tosiasia on, Elit.tä viranomais- tawru ikä~sineeu ik01ko rrangaistulksellJSia sil-
10337: ten tahoilta alhdistetaan eihdonrulaisessa va-- loin, kun hä:n Jas:keia<a;n elhdonalaiseen va-
10338: paudessa: olevia poliittisia vankeja paljon paruteen. Kaiken edelläsanotun perusteella
10339: anlkarammin kuin ,gamalla,isessa asemassa ehdotrumme,
10340: olevia rikosvanlkeja. Koh!tuuton on myös että Eduskunta hyväksyisi seu-
10341: se •Slllnotm:n llain .säädös, •että elin.kau:dek.si raavan lakiehdotuksen:
10342:
10343:
10344: Laki
10345: valtiorikosoikeuksien tuomirtsemain rangaistusten täytäntöönpanosta 16 p:nä hei-
10346: näkuuta 1918 annetun lain 6 §:n, seJlaisena kuin se on laissa 21 päi-
10347: vältä •toukokuuta 1921 muuttamisesta, sekä saman lain 7 §
10348: kumoamisesfu.
10349:
10350: Eduskunnan .päätöksen mukaisesti lkum ortaa:n tälten valtiorikosoikeuksien tuomitse-
10351: rawin :r:angaistus·ten täytäntöönpa:nosta 16 näivänä heinälkuurta 1,918 a:nnetun lain
10352: 7 §, sekä muutetaan .san10t~n lain 6 § s~llrui,sena kuin se ·on laissa ~21 päivältä
10353: touJkoilmuta 192·1, seu.r:aaJVruksi:
10354:
10355: ·6 §. Jos tMen elhdona.lruiseen v.apautoon las-
10356: Vanki, joka on kärsinylt puolet ra.nga]s- 'kettu vHnilri jowtuu vil~a:pääksi uuteen var-
10357: tusajastaan, !kuitenkin 'Vähintään Y'hd-en sinais:een rikokseen, älköön häntä sen täh-
10358: vuoden, .tai elin.kaudeks~ tuomittu vruhi.n- den iuomitrtalko ehdona.laiSita vavauJttansa
10359: tain kahdeks,an •vuotta, on :lwg)r~ttava ran- menettäJmään, ällköönkä ronga]stuslaitok-
10360: gaistuksensa loppuajaksi ehdonalaiseen va- sessa rp:i!dettäkö pääUe sen lllitä hänelle var-
10361: pauteen. Jos vaHiJori.Jko.soilkeuden <tuomit- sinaisesta ,rikok.sesta on tUJom]ttu.
10362: sema ramgaistus on yihdistett,y jonkun Ehdonalaiseen vapauteen ltärben ·la1skettu
10363: muun tuomioistuimen, vanainaisesta rikok- vaniki on lkrutsottavru kärsineeksi ikokonaan
10364: sesta tuomitsemoon Taruga~stU'kseen, ol,koon rangaistuksensa. kun hän !J.rusketaan ehdon-
10365: sama llaiki. alaiseen va,pauteen.
10366:
10367:
10368:
10369: Helsirrugi·ssä, syyslkuun 21 päivämä }922.
10370:
10371:
10372: Jlj. Mäkinen. Pekkia 'Nurmiranta.
10373: J. V esterlund. Elin Fagerholm.
10374: Lempi Tuomi.
10375: 257
10376:
10377: III,9, - Anom. ehd. N :o 79.
10378:
10379:
10380:
10381:
10382: 'l'anner: Valtiollista laatua olevista rikoksista viime vuosina
10383: tuomittujen henkilöiden armahtamisesta.
10384:
10385:
10386: ~ d u s :k u n n a lJ e.
10387:
10388:
10389: Sisäpoliittinen tilann-e maa:ssamme on tisen puolueen perusta,va kokous, jossa ei
10390: viime vuosina monessa suhteessa jäitänyt mitään: la.in:vasta,]s,t.a ta.parhtnnut, hajoitet-
10391: toivomiseUe sijaa.. Paitsi si:tä, että vunden t.iin, ja. tämän kokouksen jäs·en:istä useita
10392: 1'918 ka.n:sa;lwis:sodan jäljet eivät vielåkääm vangittiin ja. pidet1ään yhä e·drellieen vangit-
10393: - en.emmäm kuin 4 vuoden kulru.t;tma sen tuina. - Erään julistulkse'n johdosta:, jossa,,
10394: päättymisestä- ole iulloot umpeeruluoduik- joskin epäonnistun;eressa muod:o·ss.a, IJnhut-
10395: si, •mirukiä kautta. ja.tku V'a.sti ylläipid:etään tiin rauhan säilyttämisen puolesta, on kom-
10396: ka.tkernuUa, on va:rsinkin viime ailkoina: ha:l- mulnrustisen puol-ueen jäseniä asetettu rsyyt-
10397: litusva.Han uusien toim.enpiteid>e:n :kautta ai- t-e.esee.u ja tuomittu. - Ed-elleen t:a,pathtuu
10398: kaan,s:a!aiu mielt.enkuohua.. 'T•aJ.>koitamme miltei viikottain, että kommunistise·n puo-
10399: halllitusvailla,n suhtautumista kommunist~ lueen jäsen:iä: van·gitaan tarva.llis-esti sa.ngen
10400: soon ;puoluoo.seen ja oon yksityisiin jäs'lmiin. löyhillä perusteilla, syytetään ,uuderu kapi-
10401: Osittain ova.t kommunistisen pu·olueen jä- na.n" valmisteluista ja tuomit•aan ra.skaristi,in
10402: s:elllet itse aith€utta,noot sen vatinon, joka hei- mngaistuksiin. Nämä hen:kiiöt ovatt bvarl-
10403: hin on ko.hdistunut. Ajaessa:aru o:hjel!ma•a lis~sti :Levittäooet salai:sta ki.rjaMisuut~ta
10404: ja ruouda,tt.ruessaan menetwlytarpoja., jotka taå:IDka ova;t he muuten puuh.a.il1eet .kommu.
10405: ovat vi-eraita ja va.stenmi-elisiä täimän kan- nistisen IJuolueem hyväksi ,etap:piEnjoiHa."
10406: sau suurdle enemm1stölle, ova,t he nostatta- J· n. e.
10407: neet vastaa:nsa. suurta viha:mielisyyttä. :Suurin osa t:Men syytteentalais-eksi jout•u-
10408: T·äm'ä vihamielisy.ys pukeutuu vuol'Oistaan neiSita treo~sta on ollut verrarttatin 1a.psellista
10409: muotoi1hin, jo1Jka ovat enemmän turhan her- puuha.ilua. Ainoarstaan maa:ssa v:a.llitseva
10410: mostun·eisuud.en kuin asia.llisen harkinna1n hermost;u.n:eisuus saatta.a selittliä sen, etliä
10411: tuloks~a.. Va.rsin.kin se t:aipa, iolla ha:Hitus- ntiid,en jorhd:osta on ka.tsottu tall'vitt.a.van ryh-
10412: valta: on ,ookaa:ntuoot tähäu ®ommunistiseen tyä vatkM71ampiin toimenrpiteisiin. PUJhu-
10413: puuhailuun, on omiaan vain pai,suttatma:an matta:kaan va!ltiollis~sta poliis1sta,, jonika ai-
10414: liian suurimerkitykselliseksi Jmmmunisi5- noan:a t'8htä.V1änä nä,kyry olevan; keiksiä täJm-
10415: sen puolueen toiminna:u ja to.iselta puolen möisiä juttuja., eivät ·edes tu·omioistuimet ole
10416: osoittama:an, etteivät yleiset {lmnsalais- voin'8et objektiivisesti suht.atutuar arSi,a~an,
10417: oikeud:et ole sama:nlalliia karikil'le :kamsail a]- va:wnt ·ovat a.ll!ta~neet varltiollisille varis.toilt]e.en
10418: sille. vailan.
10419: Muutamat esimerkit anta:n1evat ,kä.sityk- ~un näiden tuomioiden täytyy ka:tsoa
10420: sen siitä, mit·en nurinkurisesti tässä suih- syntyn•ee:Th va.ltiollis:en kiihkon ja epäuor-
10421: teessa menetellään:. maa.lisen :ajan tuotteina, ja. kun .si.säisen rau-
10422: Pari vuotta t:akarperin ·pid~t:tty kommunis- han pa.lauttaminen maathan vaatisi, että
10423:
10424: 33
10425: 258 11!,9. - Valtiollisteu vankien arm.ahtaminen.
10426:
10427: tämän ta.paiset lev'ottomuuden aiheet .saa- että eduskunta kääntyisi hallituk-
10428: taisiin :poistetuiksi, olisi eduskunnan vel- sen puoleen kehoittaen hallitusta
10429: vollisuuten.ta ryhtyä toimenpiteisiin a.set- ryhtymään toimenpiteisiin niiden
10430: taakseen sul1un jatkuville tarpe·ettomille henkilöiden armahtamiseksi, jotka
10431: vainoille ja poistaa,kseen jo a1runetut rangais- viime vuosina ovat tulleet tuomi-
10432: tukset. tuiksi valtiollista laatua olevista ri-
10433: Eh«lotamme tämän vuoksi kunnioittaelll, koksista.
10434:
10435: 'Helsingissä, ·21 päiväruä ,syyskuut& r9'22.
10436:
10437:
10438: Väinö Tanner. Emil Sallila.
10439: J. F. Tolonen. Hannes Ryömä.
10440: c.
10441: Eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
10442: 261
10443:
10444: III,lo, - Pet. försl. iN :o 76.
10445:
10446:
10447:
10448:
10449: Bengs m. fl.: Ang. statsverkets ansvarighet för samtliga av
10450: dess tjänstemän uti tjänsten mottagna enskilda medel.
10451:
10452:
10453:
10454:
10455: Yed JJ.änvisning tili petitiondörslaget regering anhålla mn åtgärd till sådan
10456: N:o 5 ingivet tilll917 års a.ndra; lantdag få lagstiftning att statsverket ansvararr
10457: vi vördsamt föresl.å, för samtliga av dess tjänstemän uti
10458: tjänsten rmottagna enskilda medel.
10459: att Riksdagen måtte hos landets
10460:
10461: Helsirugfors, ·den 20 september 1922.
10462:
10463:
10464: Johannes Bengs. J. E. Hästbacka.
10465: Johan Broända. M. E. Kulenius.
10466: Edv. Helenelund. J. Im. Bäck.
10467: Oskar Jeppson. J. Inborr.
10468: 262
10469:
10470: lll,to, - Anom. ehd. N :o 76. Suomennos.
10471:
10472:
10473:
10474:
10475: Bengs y. m.: Valtion vastuunalaisuudesta sen virkamiesten
10476: virassa vastaanottamista yksityisistä varoista.
10477:
10478:
10479: E d u s ik. u n 'n a U e.
10480:
10481: Viita,ten 1917 'VUoden toisilla valtiopäi- hallitus ryhtyisi toimiin sellaisen
10482: villä tehtyyn anomusehdotukseen n:o 5 lainsäädännön aikaansaamiseksi, että
10483: saamme kunnioittavasti ehdottaa, valtiolaitos vastaa kaikista sen vir-
10484: kamiesten virassa vastaanottamista
10485: että Eduskunta anoisi, että maan yksityisistä varoista.
10486:
10487: LHelsingrssä, 20 p :nä syyskuut81 W22.
10488:
10489:
10490: Johannes Bengs. J. E. Hästbacka.
10491: Johan Droända. M. E. Kulenius.
10492: Edv. Helenelund. J. Im. Bäck.
10493: Oskar J eppson. J. Inborr.
10494: 263
10495:
10496: III,u. - iPet. försl. N :o 77.
10497:
10498:
10499:
10500:
10501: Bengs m. fl.: Om ändring av stadgandena angående stäm-
10502: nings delgivning.
10503:
10504:
10505: Till Riksdia•gen.
10506:
10507: Med hänvisning tiLI petitionsförslaget gående stämnings delgivning samt
10508: N :o 7 ingivet till 1917 år.s andra lantdag angående följderna av parts förfallo-
10509: våga~ vi vördsa:rnt föreslå: lösa utevaro ftån domstol bleve ut-
10510: sträckta att gälla även för brottmål
10511: att Riksdagen måtte hos landets eller åtminstone till mål angående
10512: regering anhålla om åstadkommande utbekommande av skadestånd för be-
10513: av sådan lagändring, att beträffande gångna brott.
10514: civila mål gällande stadganden an-
10515:
10516: Helsingfors, dren 20 ,g,eptern'ber 11922.
10517:
10518:
10519: Johannes Bengs. J. E. Hästbacka.
10520: Johan Broända. M. E. Kulenius.
10521: Oskar Jeppson. J. Im. Bäck.
10522: Edv. Helenelund. J. Inborr.
10523: 264
10524:
10525: lU,n. - Anom. ehd. N :o 77. Suomennos~
10526:
10527:
10528:
10529:
10530: Bengs y. m.: Haasteen osanantaa koskevain säännösten
10531: muttttamis:esta.
10532:
10533:
10534: ]1J d u s ik u n n a 1 1 e.
10535:
10536: ViitJtaamalla 1917 vuoden toisilla valtio- asianosaisen esteettämän oikeudesta
10537: päivillä :tehtyyn anomuselhdotukseen n :o 7 poisjäämisen seuraamuksista voimas-
10538: rohken emme kunnioi ttava,sti e.hdot:taa, saolevat säännökset ttlotettaisiin ole-
10539: maan voimassa mJ!Ös rikas.futtttihin
10540: että Eduskunta anoisi maan hal- tahi ainakin niihin juttuihin nähden,.
10541: litukselta sellaisen lainrmtutoksen ai- jotka koskevat vahingonkorvauksen
10542: kaansaamista, että siviilijuttuihin saantia tehdyistij rikoksistn.
10543: nähden haasteen osanannosta .ia
10544:
10545: Hel,si:ngi•ssä, 20 p:nä syyskuuta 1922.
10546:
10547:
10548: Johannes llengs. J. E. Hälstbacka.
10549: Johan Broända. M. E. Kulenius.
10550: Oska.r Jeppson. J. Im. Bäclr.
10551: Edv. Helenelund. J. Inborr.
10552: 265
10553:
10554: III,12. - Anom. ehd. N :o 78.
10555:
10556:
10557:
10558:
10559: ~Iannermaa: Suomen ulkopuolella solmittujen avioliittojen
10560: oikeude,llisen aseman järjestämisestä.
10561:
10562:
10563: Ed u s k u m n ru l 'l e .
10564: •
10565: Eduskunta. päätti 1'9!13 vuocLen vwltiopäi- tulevat takaisin Suom€en. Heiile Olli arVliO-
10566: • villä asetuksen· Suomen ulkopuolella so'·mit- liittonsa, laittamuus piina,i,Jineru a.s.ia, eivätkä
10567: tujen avioEittoj@ pätevyyd•estä. Kahd·e'k- he hyvin ymmärrettävistä syistä ole haJuik-
10568: sannelle, vuouua 191.8 pidetylle yleiselle kaita av~oEiiJtoa.rusa uudellee.n solmiamaan
10569: kirkolliskokouksel',e S.erm,at,in oikeuS:toimi- Suomessa. Myös on se omi.a.aru a:ntamaan
10570: tuskunta ilmoitti, että, kosJm täJtä asetus- aihetta va.Fattomuuteen, kun avioliit.ot,
10571: ehdotustai .muuttun•eid·en vaHiollisten o 1 oje~n~ jotka. on solmittu ulkomailla, eivät ole: l ail""
10572: 1
10573:
10574:
10575:
10576: kaa;n vuoksi tuskin voitaisiin V'a.hvistaa, on lisia eikä kirjoå~hin vietyjä Suomessa.
10577: varlmistettu uusi la,kiehdotus asiassa. Tästä Mitään larillista. tietä puheenolevie·ru a.vio-
10578: lakiehdotuksesta pyydettiin ·sa,notun kiåo1- liittojen J.a,jlJistuttami.seen -ei Suomessa, n1yt
10579: lislkokouksoe'n lall:Lsnn:to, ja. ol.i lausunto pää- o\: kun ei ha.l!ituskaan en.ä:ä ota., ni,inkuin
10580: asia,ssa: hyvä:ksyvä. Esitystä eduskunnaHe atikaisemmin jonakin a,i•k'ana otti, tutkiak-
10581: ei a:siassa kuit.rmka.an tähän saa.kka. ole a.n,.. seen sitä tarkoittavia anomuksia.
10582: nettu. Epäkohta on tuntuva: varsin ]a.aj·o,iHa
10583: Suomen ulkopuolella. solmittuj·eru wvioliit- aloiJlla .maassamme, eifk:ä estettä li,erue lain-
10584: t.ojen lain ulkopuolella oleva a.sema1 on mo- säädännö·lle asiassa,, semminkin kun on jo
10585: nessa .suht.eessa. va:rsin va;hingollinen. Ni- a·ilkoja, ,sitt-en suo,ritettu esitY'öt.
10586: menromaa:n Ameri,kassa solmivat ka:nstt1ni- Anon ktmnioittavimmin:
10587: semme, j.oita sti,ellä on monta sataa tuha:tta,
10588: yhä avioliittoja. 'Kun nämä avioliitot eivät että Edusk·unta pyytäisi Hallituk-
10589: ole la1illisia., on se oman1sa tuotta1maan se- selta esitystä laiksi Suomen ulkopuo~
10590: kaannusta: muun muassa. perillltöasioissa lella solmittujen avioliittojen oikeu-
10591: mitä Suomess·a ol>eviin poerintöilhin tulee; dellisen aseman järjestämisestä, malt-
10592: näin siinakin ta1pauksessa,, että a.sia.nomaiset dollisimman pian, jos suinkin jo
10593: jäJävät Amerikaan. Seka.tannUJs jo vaikeudet näille valtiopäiville.
10594: lisääntyvät, kun. he niinkuin yhä tatpalhtuu,
10595:
10596: Helsinki, &yysk. 21 p. 1 91'2·2.
10597: 1
10598:
10599:
10600:
10601:
10602: J. A. Mannermaa.
10603:
10604:
10605:
10606:
10607: 34
10608: •
10609:
10610:
10611:
10612:
10613: j
10614:
10615: j
10616: • j
10617: j
10618: j
10619:
10620: j
10621: j
10622: j
10623: j
10624: j
10625:
10626: j
10627: j
10628: j
10629: •• ••
10630:
10631: VALTIOPAIVAT
10632: 1922
10633:
10634: LIITTEET
10635: IV
10636: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTA~
10637: ESITYS- JA ANOMUSEHDOTUKSET
10638:
10639:
10640:
10641:
10642: HELSINKI 1922
10643: VALTlONEUVOSTON KIRJAPAINO
10644: 269
10645:
10646: IV,1. - ~Edusk. esit. N :o 19.
10647:
10648:
10649:
10650:
10651: Koivisto y, m.: Ehdotus laiksi 27 p:nä syyskuuta 1919
10652: annetun Elinkeinolain 22 §:n muuttamisesta.
10653:
10654: S u o 'm <e n E d u s k u n n a 11 e.
10655:
10656: Nyt voi•ma.ssa o<leva.n e:linlkeinolain IV taan oikeus antaa la;usun<tlonsa hänen e<lin-
10657: luV!u:n t2'2r § ::ssä määribeillääm, että lampun- ehdosta!lJn määrättäes:sä. T'äJmä virkavaHai-
10658: giSISa on maci:strruatin tahi järj-estyso1k.fmden llien 'sekaa:nJtu minen järjestysvira.rwmaisten
10659: asia sekä mawseudun suihteen lääninhalli- taholta onikin synny:ttänyt suul'tra ja oikeu-
10660: tuksen rusia, a~sianomaista !kunna.lhs:vira:n- tettua 'katJmruutta niilssä aan!matJtiryhmilssä,
10661: omais't.a kuu[usteltua, ajomiehen, vu:ökra- joi:ta ikyrsymyksessä o1eva py,kälä enin kos·
10662: a,jurin, prul!kikasout<ajra]n cia :muiden .sema.]sta keie, kuten kau;pun'kien ~kuorma- ja pi:ka-
10663: k·ulkuEikettä wuttavain ammattien to.i:miJt- ajureita. NrumäJt matt <UJsearrnmissa edustaja-
10664: taJjiUe, kuin <myös nuohoojille, miJtta:veille, kokouksissa •sen ju!llkituonee;t j.a vaatineet
10665: paJk:kaveille ja muille <samanlaisillie rt.yöry:h. ky·sy:mykserssä oleva.n la,inlkohdan korjaa-
10666: miHe yleisen turva~li.suuden hyväksi säätää mista.
10667: tariffia,sim:smääräyksiä, sekä vahvistaa !tak- lK:un ky:symyk,sessä ol.eva elinlkei:nolain
10668: soja ja järj.es't~~ssäiänltöjä ynnä myörs ulh!ka- IV <luvun 2'2 §:n iSä!ä!ntiö vaikeuttaa 'kuorma-
10669: sakkoj,a :niiden riikkomisesta. ja plika.-ajurien ynnä .mui:de·n siinä ~lue1Jeltu
10670: Py!kälän mukaan laatii :siis ,mais·traa.tti ja jen toimialojen työläisten rellin!keinonsa har-
10671: malliseuduilla lääninhallitus sa:massa pykä- joitt,ami:sota, niin ehd-otamme,
10672: lässä luetelluiiHe rummatinharj.oitrl:ajille tak-
10673: soja ja järjestys,sääntöjä aivan mielivalt-ai- että Eduskunta hyväksyisi seu-
10674: sesti. Am:mat1Jien lharjoit.t.aji.J!la on :a.ino•as- raavan lain:
10675:
10676:
10677:
10678: Laki
10679: 27 p:nä syyskuuta 1919 annetun I<J1inkeino1ain 22 §:n muuttamisesta.
10680:
10681: Eiduskrurunan pää'toksen mukaiset muu tetJaan 27 p :nä syyslkuu't.a 1'!)!19 arunetun
10682: El:i·nlkeirnolai:n 22 § näin !kuu•lu~alksi:
10683:
10684: ~.2 §. lausunnon anta1miseen, kuorma- ja pi'ka-aju-
10685: K&up.ungissa on mai,straatiJn .sekä maalla l'eilllie, mroottO'l"liiHa, Via.ruste!Jmm, 18.\i oneu'V on tkul-
10686: mrua1hei'ira.n a;sia, ikuu]tua•am as~anomaista .iettajiUe, palkkasoutajine, kau'punginlähe-
10687: lkunnanhsvivanomai,sta ja sittenkun kuJ- teille ja. mui'den ooHaisfun lmlkulii:kettä
10688: loinkin puheenaolevan ammattilaisryhmän Rvustavain ammattien t:oimittajille, niin
10689: edustajille myöskin on a,nneftu tila,isuus myös nuohoojaliik;keen harjottajille. IDl'ittaa-
10690: 270 IV,t. - Elinkeinolain 22 § :n muuttaminen.
10691:
10692: jilile, rpakkaajille ja. muil'l'e .seHaisHle, asian- asianomaisten ammattiryhmien edustajain
10693: omaisten ammattiryhmäin oman ehdotuk- yhdessä kunnallisviranomaisten ase~tamien
10694: sen mukaan vahvistaa järjestyssääntöjä ja valtuu'tettujen kautta.
10695: taksoja, 'Sekä valvoa. niiden noudattamista
10696:
10697:
10698: !Helsingissä, 19 p:nä syyskuuta 192~.
10699:
10700:
10701: Aug. Koivisto. Toivo Arooen.
10702: Juho VMterlund. Jaakko Enqvist.
10703: 271
10704:
10705: IV ,2. - Anom. ehd. N :o 80.
10706:
10707:
10708:
10709:
10710: Reinikainen y. m.: Apteekkien yhteiskunnallistuttamisesta.
10711:
10712:
10713: E d u s k u n n a ll e.
10714:
10715: Jo lähes sata vuotta on kysymys apteek- on kahta laatua, nim. a) sellaisia, joiden
10716: kiolojen uudelleen järjestämisestä ollut päi- oikeudet on annettu ennen lokakuun 9 päi-
10717: väjärjesty ksessä. Erinäiset apteekkialalla vää 1883 ja jotka ovat myytäviä vuoteen
10718: ilmenneet epäkohdat ovat pakoittaneet hal- 1925 asti, luvultaan 58; b) sellaisia, joiden
10719: lituksen kiinnittämään asiaan huomiota. erikoisoikeus on annettu myöhemmin ja
10720: On asetettu komiteoita useampaan eri ker- joita ei saa myydä, vaan jotka lakkaavat
10721: taan kysymystä pohtimaan ja valtiopäivil- omistajan kuoltua. Tällöin uudet oikeudet
10722: lä on annettu alotteita asian ratkaisemi- annetaan hakemuksen perusteella toiselle.
10723: seksi. Viimeksi jätettiin vuoden 1920 val- Nämäkin ovat voimassa vuoteen 1925 asti,
10724: tiopäiville kaksi eri aloitetta apteekkiky- luvultaan 178.
10725: symyksestä, nim. eduskuntaesitys, jossa Käsityksemme mukaan ei mikään näistä
10726: ehdotettiin apteekkilaitoksen ottamista val- apteekeisb vastaa niitä vaatimuksia, jotka
10727: tion huostaan ja anomus apteekkien kun- ovat apteekkilaitokselle asetettavat, nim.
10728: nalli.stuttamisesta. Talousvaliokunta, jo- vakuutta siitä että lääkkeet ovat laadul-
10729: hon asia lähetettiin, antoi asiasta mietinnön taan hyviä ja halpoja sekä että lääkkeitä
10730: jossa se piti kysymystä erittäin kiireelli- on helposti saatavissa apteekkien tarkoi-
10731: senä ja kehoitti hallitusta antamaan esi- tuksenmukaisen sijoittelun kautta. Nämä
10732: tyksen apteekkilaitoksen vastaisesta järjes- seikat tulevat huomioon otetuiksi jos ap-
10733: tämisestä henkilökohtaisen toimilupajärjes- teekit otetaan valtion haltuun. Viittaam-
10734: telmän perusteella. Asia jäi eduskunnassa me edustaja Ailion y. m. vuoden 1920 val-
10735: tälläkin kertaa käsittelemättä. tiopäivillä eduskunnalle jätetyn eduskunta-
10736: Eri vuosien kuluessa on apteekkilaitos esityksen n:o 17 perusteluihin.
10737: menettänyt yhtenäisyytensä ja meillä on Ylläolevan perusteella saamme kunnioit-
10738: muodostunut kolmea eri lajia apteekkeja. taen ehdottaa,
10739: 1. Ennen v. 1837 perustetut myytävät
10740: ja perittävät realioikeuksia nauttivat eli että Eduskunta kehoittaisi halli-
10741: n. s. kanta-apteekit luvultaan 34. tusta ensi tilassa antamaan Edus-
10742: 2. Vuoden 1837 jälkeen perustetut eli kunnalle esityksen laiksi apteekkien
10743: henkilökohtaisia oikeuksia nauttivat, joita y hteiskunnallistuttamisesta.
10744:
10745: Helsingissä, 20 p:nä syyskuuta 1922.
10746:
10747: Osk. Reinikainen. Antti Lehikoinen.
10748: Hannes Ryömä. Otto Marttila.
10749: Matti Puittinen. J. W. Latvala.
10750: W. Korhonen. Artturi Aalto.
10751: Rieti Itlronen. Taneli Typpö.
10752: IY,s. - Pet. försl. N:o 81.
10753:
10754:
10755:
10756:
10757: Schauman: Ang. anställande av en folkomröstning rörande
10758: det nu gällande alkoholtotalförbudets bibehållande eUer
10759: upphävande.
10760:
10761:
10762: Till Riks·da.gen.
10763:
10764: Den 1;7 mars imrevaraneLe år beslöt Riks- bud~t blir bety•oolselöst och l:agen .därom en
10765: dagen uppmal!l;a regeringen a.tt MJta verk- la.g p:å pa.pperet.
10766: stäUa en utredning a.v .a.lko>holkoniSu'mti()- Att d·en skä:rpta förbud.s1a.gen a.v Riks-
10767: nen:s och .den ·CLen.sa;mma: herörandle la:gstift- ·d:agen .antogs medJ ei!J majoritet, som upp-
10768: nringerrs socialru verknin:gar :i: vårt land. Kort gick tiH 60 ~lo, siiJger ännu intet direkt om
10769: dlärpå, den 7 april, antog Riksdlagen dte.n folkiets mening i fråga:n. I Sverige ega för-
10770: ny.a, skä.rpt.a. förbudslagen:, viliken doen 1 bndsvänm.ema. en bet.ydande majoritet i riks-
10771: S'is,1Jlid:ne juni trät.t i baft. Det riktiga: iha.de dagelliS andtra, :kamma:m, men folkomröstlllin,_
10772: natul"l:igtvis varit att för:st avva.Ha utred- gen i fråga.n gav ett resulrta.t mot. förbudlet.
10773: n:ingen a v törlmds,lmgens vel'lknirugar 01Ch se- Härav, och aiV talrika ex·empel från .Schweiz
10774: d:a.n bes•luta si1g a.ntinge:n för la,gens skfur- 11örande resultaten av refel'endum där, frtam-
10775: pande eller ock för de.s.s ·ersätta.nde medi oen går a:tt bakom dien lagsrtiftand>e f:örsam'lin-
10776: på -and:m prin:ciper än tota.lförbudet grn.n- gens flertal i ens.kiMa. .frågo:r lårugtifrån
10777: dad lrug. Men va1d som är gj.ort. kan icke antid står folket, härom ti1Ifnåg.a,t.
10778: göras om. ·Med -d€11 varsamhet och den ·blick f:ör .(Let
10779: Regoeringe.n, har sedermoera tillsatt ·en kmn- reella, som kännetookn.ar politislkt högt-
10780: mitte i d~t av Riksda,goen angivna syft.et. stå!en<doe nationer, ibesl:öt s:venska. fo1ket att
10781: Det är a.tt •antwga rutt kommitten skaH utan låta av~örandet i fötbudlsfrågan föreglås av
10782: d:röjsmål uH·öra CLen del av sitt uppdrag, en folkomröstruing. Hos oss måste tyvärr
10783: som 'ha;r pra:ktisk betydoels.e, nämligen utred:.. folilwm:röstninge.n följa, efter l:a.gs.tiftnri.ngs-
10784: nringen av fötbudslagens verkruinga.r. Och experi.men.ttet. Detta, är otvivelakrt:iigt en olä-
10785: man är berättiga:d att hoppas, a.tt .a.enna ut.. genihet, men ä;ven en dylik vwd'ja.n till fol-
10786: rednin1g skaH föreligga f.ärdig un1der loppet k;ei; bör dock iha sin bety.delse.
10787: av 119'2,4, då .sålunda, även voerkn:ill!garna. .a1v Vlår konstitution känner icke till f·olk-
10788: de sen:ast vid:ta.gna skärpningarna kunnia omröstnings- •eller .referen:d•um.- institutet.
10789: öV'erbl:ickas. La:gstiftnings- Dch .aniLra, praktis·k·a. å'ugär-
10790: På .grun•dvale.I!J av ifråiga.varandie utred- ~r må:st.e -d·ärför i god tid .vidtaga.s, om en
10791: ning borde en1igt min tall'ke folket bered,as folkomoostning slka.U kunna. arustäHas om
10792: billfäUe att uttah sig för eller emot tot.a.l- förbudd·. Det äir vid sådant förhållalllde av
10793: förbudet. Även de sam äl'o a:nihänga.re .a:v v:iJkt att, även om denna. omrös.truing, sås'Om
10794: förbudet måste m>edgiva, a!tt uta:n: ett dli.rekt ja.g tänkt mi.g 1saken, s1kuHe ha.va. blott kon-
10795: och tillrä<\kligt stöd i folikopini•onllm fur- sultativ natur oCJh ega rnm först i •Slutet. a.v
10796: IV,s. - Schauman. 273
10797:
10798: å,r 191214 eU.er i börja.n' aiV år Li9125, ett initia.- en folkomröstning röarnde det nu
10799: tiv redan nu tages i s.aken. gällande alkoltoltotalförbudets bibe-
10800: På grund av det ova:u aiiJförrla får jag hållande eller upphävande, viiken
10801: vör:dsamt föreslå, omröstning borde ega rum efter det
10802: den av Riksdagen begärda utrednin-
10803: att Riksdagen ville uppmana Re- gen om förbudslagens verkningar
10804: geringen ratt avlåta proposition till offentliggjorts.
10805: 1923 års riksdag om anställande av
10806:
10807: Hel!Singfors, den 20 september 1'92.2.
10808:
10809:
10810: Georg Schauman.
10811: 214
10812:
10813: IV,s. - Anom. ehd. N:o 81.
10814:
10815: Suomennos.
10816:
10817:
10818:
10819:
10820: Schauman: Kansanäänestyksen toimittamisesta voimassa-
10821: olevan alkoholintäyskiellon pysyttämisest~ tahi kumoa-
10822: misesta.
10823:
10824:
10825: Eduskunnadle.
10826:
10827: Maaliskuun 17 päivänä tänä vuonna tömäksi ja sitä tarkoittalva la,ki jää laiksi,
10828: ;päätti Eduskunta kehoittaa hallitusta toi- joka on vain paperilla.
10829: mituttamaan tutkimuksen alkoholinkäytön Se seikka, että kovennettu kieltolaki hy-
10830: ja sitä koskevan lainsäädännön yht.eiskun- väksyttiin· Eduskunnassa äänt.enenemmis'-
10831: ·natllisista vaikutuksista. ma.assamme. Vä.hän töllä, joka nousi 60 %:iin, ei vielä ilmaise
10832: sen jä:keen, huhtikuun 7 päivänä, hyväksyi mitään suoranaista kansan mielipiteestä
10833: Eduskunta uuden, kovennetun kieltolain, asiassa. Ruotsis.sa on kieHon ystävillä huo-
10834: joka viime kesäkuun 1 päivänä astui voi- mattava en•emmistö valtiopäivien toisessa
10835: maan. Oikea menettely olisi luonnollisesti kamarissa, mutta kansanäänestyksen anta-
10836: ollut ensin odottaa selvitystä kieltolain vai- ma tulos oli kieltoa vastaan. Tästä, ja
10837: kutuksista ja sitten päättää joko koventaa useista Sveitsin esimerkeistä, jotka .koske-
10838: määräyksiä tahi panna sijaan toisiin pe- va·t sikäläisten kansanäänestysten tuloksia,
10839: riaatteisiin kuin täyskieltoon perustuva käy ilmi, että la,kia·sääiävän kokouksen
10840: la.ki. Mutta mikä on tehty, se on te,hty. enemmistön takana ei läheskään aina ole
10841: Haritus on sitten asettanut komitean kansa, kun sen mielipidettä on kysytty.
10842: mainitussa Eduskunnan päättämässä tar- Sillä varovaisuudel 1a, ja todellisuusta-
10843: ·koituhessa.. On otaksuttavaa, että komitea julla., jo.ka on p.oliittisesti korkeana tasolla
10844: viipymättä suorittaa sen osan tehtäväs- olevien kansojen. tunnusmerkkinä, päätti
10845: tään, jolla on käytänn•öllistä merkitystä, ni- Ruotsin kansa, että ennen kieltolakikysy-
10846: mittäin :hankkii selvityksen kieltolain vai- myks-en ratkaisua on toimitettava kansan-
10847: kutuksist.a. Ja on oikeus toivoa, että tämä äänestys. Meillä täytyy valitettavasti kan-
10848: selvitys valmi·stuu vuo.den 1924 ku!uessa, S•anää•n•estyksen tapahtua lainsäädäntöko-
10849: jolloin niinmuodoin voidaan saada yleissil- keen jälkeen. Tämä on epäilemättä epä-
10850: mäys viimeksitehtyjen kovennusten vaiku- ·kohta, mutta sellaisellakin kansaanvetoo-
10851: tuksista. muksella täytyy olla merkityksensä.
10852: Kysymy ksessäo 1 evan sevity ks·en perus- 1V al tiosään tömme ei tunne ,kansan'ääne.s-
10853: teella pitäisi minun mielestäni kansalle tys- eli ref.erendum 1ait.osta. Lainsäädäntö-
10854: valmistaa tilaisuus lausua mi•e'ipiteensä ja muihin, käytännöllisiin toimenpiteisiin
10855: joko täyskiellon puolesta tahi sitä vastaan. on senvuoksi ,hyvissä ajoin ryhdyttävä,
10856: Kiellon ystä vienkin täytyy myöntää, että jos mieli voida to.imitta'a kansanäänestys
10857: ilman kan.san•mie' ipiteen suora.naista ja riit- kieli:olaista. Asiain näin ollen on tärkeää,
10858: tävää kannatusta tulee kielto merkitykset- että vaikkakin tällä 'äänestyksellä, kuten
10859: IV,s. - Schauman. 275
10860:
10861: olen ajatellut, olisi vain neuvoa·antava eduskunnalle esityksen kansanäänes-
10862: luonn-e ja vaikka se pantaisiin toimeen vasta tyksen toimittamisesta voimassaole-
10863: vuoden 1924 lopulla tai vuod-en 19·25 alussa, van täyskiellon pysyftämiseslä tahi
10864: jo nyt tehdään a·siassa aloite. kumoamisesta, joka äänestys olisi
10865: Ylläesitetyn perusteella saan kunnioit- toimeenpantava sen jälkeen kuin
10866: ta.en ehdotta,a,, Eduskunnan pyytämä selvitys kiel-
10867: tolain vaikutuksista on julkaistu.
10868: että Eduskunta ·tahtoisi kehoiltaa
10869: hallitusta antamaan vuoden 1923
10870:
10871: Helsingissä, 20 p:riä syyskuuta 1922.
10872:
10873: Georg Schauman.
10874: •• ••
10875: VALTIOPAIVAT
10876: 1922
10877:
10878: LIITTEET
10879: V
10880:
10881: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
10882: EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
10883:
10884:
10885:
10886:
10887: HELSINKI 1922
10888: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
10889: 1
10890: 1
10891: 1
10892: 1
10893: 1
10894: 1
10895: 1
10896: 1
10897: 1
10898: 1
10899: 1
10900: 1
10901: 1
10902: 1
10903: 1
10904: 1
10905: 1
10906: 1
10907: 1
10908: 1
10909: 1
10910: A.
10911:
10912: Kunnallislakien ja kunnallisverotusta koskevien
10913: lakien muuttamista tarkoittavia eduskunta-
10914: esityksiä.
10915: 281
10916:
10917: V,1. - Edusk. esit. N:o 21.
10918:
10919:
10920:
10921:
10922: Itkonen: Ehdotukset laeiksi kurmallisverotusta koskevien
10923: lakien muuttamisesta.
10924:
10925: E d u s k u n n ru 11 e.
10926:
10927: Yl,eensä on tunnettua, .etfu kunnallinen tuumset verohelpotukset ja: jos rahan arvo
10928: ve~orrusitU!S rmaaiJmansodan aikana ja sen h uomattavammin paranee, rh el,p,otuiksia sitä
10929: jälkeenkin on siirtymistään siirtynyt vähä- mukaa SU pistetaan.
10930: 1
10931:
10932:
10933: vamisien kan:s,anluokfkien kannettavaksi ja Samalla kuin viimeisessä !kunnallisvero-
10934: että näillle kansanluokHle ai1kaisemmassa lainsäädännön muutoksessa teM.iin vähäva:-
10935: 'kunnallisverolainsaädännö,ssä varatut vero- l'!aisille tällaista lkohtuuitomuutta, pääsi la-
10936: hei poi,uikset häJvisivät rahan arv,on alene- kiin pujahtamaan muiltarkin epämuodostu-
10937: misen iäihden merkitybettömiiksi. Tämän mia. ja sellarsia verohelpoiutksia, joihin ei
10938: tähden o~i ,eduskunnan paffiko viime vuoden o[e mitään !kohtuullisia syitä. Tällaisista
10939: lopussa sääkää joitaJ.rin helpotuks:i,a. väJhä- mainittakoon vain metsän myynnin ja !käy-
10940: vaTaisten veroiaruk!kaan. Nämä 'helpotuik- tön verottaminen sekä edustajan y. m. palk-
10941: set eivät ikuirtenikaan vastaa edes niiiä hel- kio~den ikokonaan verosta. vavauttaminen.
10942: potwksia, joita aikaisempi, viime vuo;si·sa- iNämä epäkohdat ovat sellaisia, että mi-
10943: dalta peräisin: oleVia kunnallLsverolainsää- kään arvostaan vähänikään välittävä ;lain-
10944: däntö myönlsi. Suurempia v.erCJIVapauksia säädän:tö,laitos ei :voi sallia nii,den jatkuvan.
10945: on vastustettw etu päässä! sillä, ebtä rahan Ne oHsi saratava lkorjatuiksi jo niin pian,
10946: arvon ,parantuessa suuremmat verohelpo- eitä korja·ulksia voitai·siin noudattaa jo ensi
10947: tukset muodostuiJSivat lkoMuurbtomifks]. En- vuoden al ussar toimirt.etrtava.ssa kunnal1i.s-
10948: sik!siikin näyttää raihan arvon ,para;neminen talksoi tubessa.
10949: sangen lkyseenala]selta ja; t()iseksi: ,pitääkö Ehdotan ·siis,
10950: vähävaraisen kansanluokan nåäncyä vero-
10951: kuorman alle ralhan arvon ,gan~gen ikyseen- että Eduskunta hyväksyisi seu-
10952: a,laiSI!:.a: nousua. odotellessa? Luonnomsin raavat lakiehdotukset:
10953: keino on fka~ se, että nyt myönnetääm koh-
10954:
10955: Laki
10956: taDl!IWkuun 20 päirvänä 1922 annetun, kunnallisverotnsta 1kosk:ev,ien säännöksien
10957: muuttamista tarkoittavan lain muuttamisesta.
10958:
10959: tEdwsku'llman ,päätöksen mutkaisesti muutetaan rt:.ammilkuun ·20 päivänä 1~2'2 jul-
10960: kaistun, maalaiskunta.in ku,nnalliSihaJiinnosta annetun asetulksEmJ muuttamista tar'koit-
10961: ta van lai'll 82 § näin kuullulvalk:s:i:
10962:
10963: 82 §. 1) MaataJouskii'llltei.,gtöstä saartull!a tulona
10964: Veroteitarvaa >tuloa talksoit.ettamsa on on pidettävä sitä puhdasta iluottoa., jonka
10965: noudatettava seu11aavia säännölksiä: ~manla:aiuisten kiillltei-stöjen !kunnassa ax-
10966: 36
10967: 282 V,1. - Muutoksia kunnalli&v·erotusta koskeviin lakeihin.
10968:
10969: vioidaan edellisenä vuonna keskimäärin an- valitukset. ri'äihän pääJtökseen ei ole vaLta
10970: taneen, huomioonottaen paikikaikunnaHa ta- muut.osta hakea.
10971: valliset käyttö- ja .kunnosa,pitokustannuk- 3) Sittenkun ne perusteet, joiden mu-
10972: set, työpalkat sekä lk.ohtuulli,set ary;onvä- kaan :maataJ.ou:skiinteiSitöstä saadut tulot
10973: hennykset. ovrut arvioitavat, on la.invoi:mai'sella. pää-
10974: 2) ·Taksoituslautakunnan, jOka on va- töksellä määrät.ty, tulee ilaksoituslautalk.un-
10975: liHu seuraavan vuoden ta1ksoi:tus1ta toimit- nan, 80 § :.ssä säädcltynä aikana, näiden pe-
10976: tamaan, on ennen lokakuun lo;ppua tehtävä rusteiden mulkaan, verovelvolliselta saaitu-
10977: päätös ;siitä, m~hin määrin arvioidaan vil- jen tai ta.ksoituslautakunnan muulla tavoin
10978: j&llyn :maan ja luonnoniiiyn puhdas tuotto hankkimien tietojen p01hjalla, määrätä kun-
10979: hehtaaria kohti, luokitettuna erikiseen maa;n kin mB'.atalousikiintemtön puhdas tulo. Jos
10980: laadun ynnä rtilus,ten sij.oirtwksen ja, mLl- kiint.eistön tuo,tto on vähentynyt ha:llan,
10981: loin se ta.rpeelliseksi lk.atsotaa·n, erikseen tul va.ved.en, raesateen tai muun sellaisen
10982: kiinrt.eistön aseman mukaa.n Eike- ja kulu- kautta, on tämä kohtuullisesti okeHava
10983: tuspaikkoihin, sekä milhin määrin arvioi- huomioon ;tuloa arvioitaessa. Tuloksi on
10984: daan erillaisen ja eri osissa kuntaa si,jaLtse- li:sälks] lasket.tava. puutal'lhasta:, ka1avedestä,
10985: van metsämaan tuotto hehtaaria kohti. laidun- ja. meltsä;stysmaasta ynnä muista
10986: Taksoitu.slaukakunna·n tJää tö.s taksoituiksen näihin v·erraUa.vist.a etuuksi•st.a saa•tu puh-
10987: pHus•teista on asetet.tava soveliaassa pai- das tulo sekä: verovei vollisen maatalouden
10988: kassa •kunnan alueella verovelvollisten näh- hyväksi tekemä, rahaksi arvioitu työ. Sa-
10989: täväksi neljäntoiSJta päivän ailk..ana .siitä moin on vel'ot.ettavaiksi tuloksi ,luettava se
10990: lukien, jolloin a'Sia•sta on ilmoitettu sillä puh·das tulo, jok1a edelil~senäJ vuonn•a on saatu
10991: tavoin kuin kunn.alllisista ,tiedonannoilsta on metsän ja metsäntuotteiden myynnistä tai
10992: säädetty, sitä päivää lukuunotta:matka. Ve- käytöstä. Metsän ja :metsäntuottei,den
10993: rovelvollisel1a, joka ei tyydy taksoituslau- myynn~stä tai: käytöstä sa1adusta puhtaas·ta
10994: takunnan päätökseen, on valta valittaa siitä tulosta ~~a:adaan· kuitenkin vähentää se
10995: maaherra.lle valituskirjalla, jolka on ka,h- määrä, josta tämän· tain mu,llman jo 1on suo-
10996: denkymmenenyhden päivän kuluessa siitä ritettu veroa vuotui:sen rpu!Maan twot,on pe-
10997: päiväs·tä, jona päätös on pantu verovelvol- rusteella.
10998: listen nähtäville, tätä päivää lukuunotta- 4) MaataQouslkiinteist.önä on taksoituk-
10999: matta., annettava taksoiiuslautakunnan pu- sessa pidetäJvä tila tai ·sen o·sa, oma tai
11000: beenjolhtajalle; kuitenikin saata.tkoon vali- vuokrattu, jossa lharjoiteta;an maatalonM.a
11001: tu,slkirja. myös lälhettäjän vastuulla: määrä- tai metsänhoitoa.. Jos kiinteistön jollalkin
11002: ajan kuluessa toimittaa talksoirtus11autakun- osalla 1harjoite.taan jotakin muuta elinkei-
11003: nan ,pU'heenjohtajaHe maksetussa kirj-eessä noa, ei täitä QSaa luet!!! ma,atalouskiinteis-
11004: yleisen postin välityksellä. Puheenjohta- tö.ksi. Maartalouskiint.eistöksi ei myöskään
11005: jan tulee valitwsikirjaa•n merlkitä, miUoin se lueta sellaista tila•a. joka luont.eeltJaan on
11006: ()ll ihäneUe annettu tai saa.punut. sekä 'kii- asuntoti·la.
11007: reellisesti toimittaa se maaherralle, liittäen 5) Muunlaista ikuin maa.talouskiinteis-
11008: samalla mulkaan taiksoi·tuslautaJkunnan an- tö.stä :sa,a.tna .tuloa talk.soitettaessa pidetään
11009: taman lausunnon valituksen johdosta sekä tulona sitä ,säästöä, jo~a syntyy, kun ve-
11010: selviiyksen .siitä, .milloin taksoitu·slauta- roveT;yol:l,isen !kiinteän tai irlaimen P'~äoman,
11011: kunnan päältös on asetettu näihtäJville. M~Ra viran, liilkkeen :tai ltyöto]men taikka hänen
11012: berran on tutiki<ttava jru päät.ettävä, onko nauttimansa eläklkeen, eläkeraihan, armo-
11013: valibtajaUa katso.ttavru olevan T>UJhevaMa vuoden tai muun sellaisfln etuuden rahaksi
11014: asiassa, sekä viipymättä ratikaistava teh.dyt arvioi1dusta hrot.osta seikä siitä määrästä,
11015: V.l. - Itkonen. 283
11016:
11017: minikä V·erran hänen omaisuutensa muuten ja. henkiverot. :Sitävastoin ei saa lukea pois
11018: on Esääntynyt. [ahja.n, perinnön, testamen- verovelvol1i1sen ja .hänen perheensä elanto-
11019: tin,. säästö,perinnön ynnä muun sellaisen kustannuksia, joihin myös luetaan asurunon
11020: kaut.ta, luetaan ·pois tarpeelliset vuotuiset vuokra se.kä verovelvollisen its·eään va11ten
11021: kunnosswpito- ja ikäyt;takusta.nnulkset, työ- pitämän pa.lvelusväen palkka.llJS ja elatus
11022: pllllkat. ja; koMuuJliset arvon-vähennykset. ynn,ä mitä muuta on niihin verratta.vaa.
11023: Verosta vapaa on lkuitenlkin, mitä on saatu Älköön luetta1ko pois sitäkä:äu., mitä vero-
11024: naimaosana, huomenla/hjana tai ·etnosana velvollinen on sijoittanut uU'I:1lisrakennuksiin
11025: jakamaM,o;masta pesästä tai myötäjäisinä, ja uud1s.viljelyksiin tai liikkeensä ~laajenta
11026: niin myös Ja,hja, pe:rintö, !testamentti, tahi miseksi 1koneisiin yn11ä muuhun sellai-
11027: sääntöperintö, joka on tullut puolisolle s~en.
11028:
11029: tahi .suoraan ylenevää tai alenevaa po1vea 8) V.erotetta:vana tulona ei ole pid:e·ttävä
11030: olevalle perillis·eUe. Tuloksi on kat,sottava stipendiä tali matka-apurahaa, joka. on an-
11031: IDYJÖS, mitä veravelvollinen on osinkana nettu tieteellisiä tai taiteellisiä opintoja tai
11032: saanut osakeyhtiöstä ta:hi 'Osumikunnasta, tieteellisiä tutkimu·ksia. varten, eikä sitä,
11033: vaikk,a sille osaikeyMiöUe tai osuusikun- mitä va.ltio twi muu julkinen yhdyskunta
11034: name olisikin pantU! ikurun!J!1:1iisvero,a, sekä on myöntänyt tilapäisest·ä tehtävästä joh-
11035: satunnaiset voitot, niihin J.uettuma sellaisen tuvien erityisten .kustannusten peiUä:mi-
11036: kiinteän tai< irtaimen 1omaisnuden tilrupäi- seksi. Jos verovelvollisen henkilön tulee toi-
11037: sestä myyillni.s,tä saatu voi.tto, joUJka myyjä mensa ta,i luottamustehtävänsä vuoksi oles-
11038: oli saa,nut osta;malla tai vaihtamalla, jos kella 1kotipaikkakuntansa ulkopuolella tai
11039: omaisuu1s ·on ,ol/lut. myyjä•n haHUissa, kiinteä jos hänelle toimestaan tai l•woHamusteMä-
11040: kymmentä ja irtai:n viittä vu,otta lythyem- västään muuten aiheutuu erilkoisia: lisä-
11041: män ajan, muista sama·n:lai,sista lu.ovutulk- menoja ,saadaan tällaiset lisäme:ruot kohtuu-
11042: siiSta syntyneet tap,piot lkuitenlkin voitosta den :mu,ka1an vähentää verotetta.vasta tu-
11043: vähelllnetty.nä. losta.
11044: 6) V erov·elvo[li•s·en tuloksi on Jisä:ksi ]as- 9,) Jos verovelvollisen henkil,ön tulo
11045: ketta~a se ra1haksi arvioitu ·etu, jolka hä- ed-ellämainittuj·en vähennysten jälkeen ei
11046: nelle on ,t,U.Uut. omaan ja cperlheensä tarpee- ole yli kahd.en·kymmenenkuuden tu'hann-en
11047: seen lkäy:tetkYStä omas·ta tai va:pruasta a.sun- ma,rkan, teMä·köön siitä viel:äJ seuraava vä-
11048: nosta. henmys:
11049: 7) Tuloista on v<ikeus vä;hentää yksityi,s- 1k un tulo ei ole yli kahdeksantuhannen
11050: maa~sta suoritetut vuokramaksut, kiinnit.tä- markan, vähintään kaksituhatta tai enin~
11051: mättiömäin velkflin korot, kiinmitettyj·en tään kuusituhatta markkaa sen mukaa,n
11052: velkain koroista> enintään tuhatviisisataa kuin 1knnnanvaltu usto kunwkin vuonna. td.i-
11053: markkaa, kunnalle ja 'kirkolle meruevät ve- mitettavaa. taksoitusta varten rpäätt.ää sekä
11054: rot, mm myös valtiolle suoritettavat maa- ·kun tulo ·on
11055:
11056: yli 8,000, vaan e1 yli 10,000 marka,n, 9/10
11057: 10,000 , 1:2,000 8/10 .,
11058: "
11059: 12,000 ,. 14,000
11060: " 7/10
11061: " " 16,000 "
11062: ., 14,0:00 6/10
11063: " 1.8,000 "
11064: , 16,000 ,. ~'
11065: 5/10
11066: " "
11067: , 18,000 20,000 4/10
11068: , 20,000
11069: "
11070: 2t2,000
11071: " 3/10
11072: ~'
11073: 22,000
11074: "
11075: ", 24,000 2{.10
11076: '~
11077: " 24,0:00 ,. ,. 26,000 1/10
11078: " " "
11079: 284 V ,1. - Muutoksia kunnallisverotusta koskeviin lakeihin.
11080:
11081: Hl) V~rovelvollisen: henkillön tulosta on ja kotipaikka. Milloin vähennys on riippu-
11082: vielä vähennettävä, s~n mukaan :kuin ku~ vainen tulon .suuruud<esta, on, jos verovel-
11083: nanvaltuusto .kutakin vuotta varten päät- vollisella on tuloja. kahdessa tai us~a.mmas
11084: tää, vähintäin viisisataa ja enintäin tuhat- sa kun.nassa, tuloksi katsottava eri kunnissa
11085: viisisataa .markkaa. jokaiselta lapselta, jota Slaadut tulot yhteenlaskettuina.
11086: hän elatusvelvollisuutensa •uojaUa on elät- 12) Osuus•kunta., jonka tarkoituksena on
11087: tänyt ja joka verovuoden päättyessä ei ole jäsentensä ·kulutustarpeiden tyydiyttäminen
11088: täyttänyt viittätoista vuotta. Lapsen tai heidän maa•taloutensa, ·ka.lastuksensa,
11089: osalta, jolla itseUään ·on tuloa, saadaan vä- käsityönsä tai muun niihin verrattava.n tuo-
11090: hennystä tehdä ainoastaan sikäli kuin la•p- tannollisen ammattinsa edistäminen, saa ve-
11091: s'f tulo. on valtuuston ~~ättämää .n:-äärää rotettavasta tulosta vähentää puolet, jos
11092: p1e·nemp1. Jos verovelvolnsen henkilön ve- osuuskunnan jäs-enille sen .sääntöjen; mukaan
11093: ronma,ksukYJky muuten läheisten omaisten sa.ad:aan jakaa enintään kuuden prosentin
11094: elättämisen tahi oman tai läheisen \h-enkilön osinko ja, jos osuuskunnan :käyttäjät voiva•t
11095: sairauden, tapaturman, työttömyyden tai päästä siihen jäseni•ksi. Saman vähennyk-
11096: muun sellaisen syyn tähd-en on olennais·esti sen saa tehdä edellämainitussa tarkoituk-
11097: vähentynyt, voidaan tulosta, jos se edellä.- sessa. toimivioe·n osuuskunti•m keskusliike,
11098: mainittujen vähennysten jälkeen ei ole kah- mm myös koes·kinäinen vakuutuslaito.s.
11099: takymmentäviittätuhatta markkaa. suurem- Tässä momoen.tissa ma·inittua vähennystä
11100: pi, vähentää enintään viisitoistatuhatta älköön kuitenkaan tehtäkö tulosta, joka. on
11101: markkaa. Kuolleen henkilön tu1osta voi- saatu anaatalouskiinteistöstä taikka. te·olli-
11102: daan harkinna1n mukaan vähentää enintään suustuotteiruen valmistuoksesta• tai jalosta.mi-
11103: kolmekymmentätuhatta. markkaa., jos pes1än sesta.
11104: säästö ei nous•e yli sanotun määrän ja vai- 13) Jos elinkeinosta, liikkeestä tai
11105: naja.lta on jäänyt leski, turvattomia lapsia muusta ·kiinteistöstä kuin maa.ta.louskiin-
11106: tai muita p-erillisiä, joiden elatus on ollut teistöstä säälstyneen ·tulon arvio o.n pääJtty-
11107: ·hänen vaJ:"assaan. nyt niin, että säästöä on syntynyt välhän
11108: 11) Jos verovelvollisella on tuloja tai ei ollenkaan, mutta sellaista arviota ve-
11109: useammasta kuin yhdestä tulolähtees:tä, on ronalaisen liikkeen laatuun ja laajuutoon
11110: •kunkin eri kiinteistön, liikkeen, elinkeinon nähden ei •katsota voita,vall: hyv:ä~syä kun-
11111: ja ammatin tuottamasta tulosta väJhennet- nallisveron suor~tta.misen pernste·eksi, tulee
11112: tävä samaan tulolähteeseen 'kohdistuvat, taksoituslauta.kunn•an, huolellisesti tutkit-
11113: tässä laissa vähennett:äviksi 1saHitut :kus- tuaan kai•kkia niitä asianha.aroj.a., joiden
11114: tannukset, työpaikat, maanvuokramaksut, tulee olla johtona asian a.rvostelemisessa,
11115: a.rvonvähennykset, korot ja. verot. Omai- 'harkinuan mukaa.11 arvioida. se ·kohtuullinen
11116: suuden til>apäisestä myynnistä syntyn~t .määrä, josta sellaiselle v·erovel Y·olliooHe on
11117: tappio on vähennettävä sama.nlaat.uisen pa:nta va veroäyrejä.
11118: myynnin tuottamasta voitosta. Muut edel- 14) Jos veroäyrin osia syni;yly, on se
11119: lämainitut vähennykset on te'htävä verovel- määrä tulosta, joka ei vastaa kokonaista
11120: vollisen tulojen kokonaismäärästä suna veroäyriä, jät-ettävä pois laskuista
11121: kunnassa, jossa verovelvollisella on asunto
11122: V,l. - Itkonen. 285
11123:
11124:
11125: r..a kl
11126: tammikuun 22 päivänä 1922 annetun, kunnallisverotusta koskevien säännöksien
11127: muuttamista tarkoittavan lain muuttamisesta.
11128:
11129: Eduskunnan pä:ätöksen mukaisoesti muutetaan 2!2 päivän·ä 192;2 annetun, asetusta
11130: Jmn,nalllishaUitulksesta ikaupungislsa muuttavan lain 5>5 § näin kuuluvaksi:
11131:
11132: 55 §. voitto, jonka myyjä oli saanrut osbmalla tai
11133: Verotettavaa tuloa bksoitettaessa on vaihtama.lla., jos omaisuus on ollut myyjän
11134: niQuda.tettava seuraavia säännöksiä: hallussa., kiirut.eä kymmentä ja irtain viittä
11135: 1) Tulona pidetään sitä säästöä, joka vuotta lyhyemmän ajan, muista sa.man~ai
11136: syntyy, kun verovelvollisen ·kiinteän tahi sista lruovutuksista syntyneet tappiot kui-
11137: irtaimen pääoman, viran, liikkeen tai työ- ten·kin voitosta. vähennettynä. Tuloista ei
11138: toimen taikka hänen nauttiman.sa, eläkkeen, saa luk-ea 1_Jois v-erov-elvollisen ja hänen per-
11139: eläkemhan, armovuoden tai muun sellaisen heensä elantokustannuksia, joihin myös
11140: etuuden nvhaksi arvioidusta tuotosta sekä luetaan asunnon vuokra. sekä verovelvolli-
11141: siitä määrästä, minkä verran hänen omai- sen itseään varten pitämän palvelusväen
11142: suutensa ,muuten r0n 1lisääntynyt l8Jhjan, pe- palkkaus ja elatus ynnä mitiä muuta on nii-
11143: rinnön, testamentin, sääntöperinnön ynnä hin v-errattavaa. Ålk·ö·ön luettako pois sitä-
11144: muun sellaisen kautta, luetaan pois tarpeel- kään, mitä v-erovelvollinen on sijoittanut
11145: liset vuotuiset kunnossa:pito- ja käyttökus- uudisrabnnuksiin ja uudisviljelyksiin tai
11146: tannukset, työpaikat, kohtuulliset arvon liikkeensä laajentamiseksi koneisiin ynnä
11147: väillennykset, k3IUIIJUDgin- tav yksityis- muuhun sellaiseem
11148: maasta suoritetut vu'()kramalksut, ikiinnittä- '2) Verotetta vana tulona. ei ole pid~ttävä
11149: mät1Jömäin ve1kain korot, kiinnitettyjoen vel- stiperudiä tai matka-a·purahaa, joka on. an•
11150: kain koroista enintään tuhatviisisataa noettu tiet-eellisiä tai taiteellisia opintoja tai
11151: markka,a, .kunnalle tai kirkolle menevät ve- tieteellisiä tutki.murksia varten, eikä sitä
11152: rot, niin myös varltiolle suorit-ettavat maa- mitä valtio tai muu julkinen yhdyskunta
11153: ja henkilöverot. v.erosta vaiJaa on ~miten~ on myöntänyt tila.päisestä tehtävästä joih-
11154: kin mitä on saatu naimaosana, huom-enla.h- tuvien erityisteru kustannust-en peittämi-
11155: jana tai etuosan8J jakamattomasta pesästä seksi. Jos verovei vollisen henkilön tulee
11156: tai myötäj'äisioo, niin myös lahja., perintö, toimensa tai luottamustehtävänsä vuoksi
11157: testamentti tahi säänt.öperintö, joka orn tul- oleskella kotipaikkakuntans8J ulkopuolella
11158: lut puolisolle tahi suoraan .ylenevää tai arle- tai jos hänellä toimestaan tai luotta.musteh-
11159: nrevaa. polvea olevaU.e P'erilliselle. Tulobi tävästääru mrmten aiheutuu erikoisia lis~
11160: on luettava my·ös se raha:ksi arvioitu etu, menoja, saadaan tällaiset lisämenot ko'h·
11161: joka verovelvollisella on ollut oman ja per- tuud:en mukaa,n vähentää verot-ettavasta tu-
11162: heensä ta,rpeeseen kälytetystä omast8J tai va- losta.
11163: paa:Sita asunnoS'ta, niinikääru, mitä v-erovel- 3) Jos verovelvollisen henkilön tulo edoei-
11164: volliruen on osinkona saanut osakeyhtiöstä lämainittuj.en vähennysten jälkeen ei ole
11165: tahi osuuskunna.sta, vaikka sille osakeyh- yli kahdoenkymmeruenrkahde.ksan tuhannen
11166: trolrle tai osuuskunnalle olisikin pantu ku:nr- markam, on lisäksi tehtävä seuraava vähen-
11167: nallisveroa, sekä sa,tunnaiset voitot, niihin nys:
11168: luettuna rsellaisen kiinteän tai irtaimen Kun tulo ei ole yli kymmenentuhannen
11169: omaå.suuden tilap.äises·tä myyruillistä saatu markan, vihllintään neljätuhatta tai enin-
11170: 286 V,t.- Muutoksia kunnallisverotusta koskeviin lakeihin.
11171:
11172: tään b:hdeksan tuhatta mark,kaa, sen mu- vuonn.a toimitettavaa taksoitusta varten
11173: kaan kuin kau purugin valtuUJsto kunakin ·päättää, sekä, kun tulo on
11174:
11175: yli 10,000, vaan e1 yli 1'2,000 ma,Dka,n, 91jl!O päätet.ystä vahe-nnysmäärästä,
11176: ,12,000 , 14,000 8/110
11177: " 14,000 " " 116,000 " 7/10 " "
11178: " 1<6,000 " ", " 1:8,000 ", 6/10
11179: " "
11180: " 18.000 " " 210,000 5/10
11181: " "
11182: " 210,000 " ", ", 22,000 "
11183: 4/10
11184: "
11185: ., "
11186: " " " "
11187: ·22,000 , , 2•4,000 3/10
11188: " 24,000 " , 26,000 2/10
11189: " "
11190: " 2:6,000 " " 28,000 " 1/10
11191: "
11192: , ,"
11193: " " " " "
11194: 4) V wovel voUisen henikiQön tulosta on set, tyävalka.t, maanvuokramaksut, arvon-
11195: vielä väihen.nettävä, sen mukaan !kuin kau- väJhennykseli:, kaTot jru verot. Omaisuuden
11196: punginvaltuusto kutakiru vuotta varten tilapäise-stä myynnistä syntyn~yt ta,ppio on
11197: ;päättää, väih:Lnkään viisisataa ja enintään vähennettäJvä srumanlaatuisen lffiyynnin
11198: tuha tfka!ksisa taa markkaa jalkaiselta la.p- tuottalma.sta voitosta. Muut edellämainitut
11199: selba, jota lhä:n elatusvehno1lisuuten.sa •no- vämenny!kset •on tehtävä verovelvollisen
11200: jaUa on elättänY't ja joka verovuoden päät- tulojen :kokonaismäärä,stä siinä lku:nnassa.
11201: ,tyessä ei oHut täyttänyt viittätoista vuot- jossa verovelvollisella on asunto ja koti-
11202: ta. La.psen osalta, joUa itselllää·n .on tuloa, .paikika. .Mi.lloin vähennys on :riippuvainen
11203: saadaan vähennystä te1hdä ainoastaan sikä.li tulon suuruudesta, on, jos verovelvoQlisella
11204: !kuin lapsen tulo .on valtuuston päättäiiDää on tuloja kahdesta tai useaffilmast:a kun~
11205: määrää pienempi. Jos verorv·e'lvolli,sen hen- n.asta, tuloksi Jmt.sott.ava eri kunnissa saa-
11206: kilön ver.onmaiksukyky muuten läheisten dut tu~ot y;hteenlaskettui·na.
11207: omaisten elättämisen <tahi oman tai Jäiheis•en ,6) Osuuskunta, j,onlkru tarkoiiuk,sena on
11208: !henihlön sai:vauden, tavaturman, työttö- jäsenten,säJ !kulutUistarpei,de-n tyydyttäminen
11209: myyden tai muun ·S·el'laisen syyn tähden tai heidän maartaloutensa, ikalastu'ksensa,
11210: on olennaisesti välhentyny,t, voidaan ·tulosta, käsityönsä tai muun niihin verrattavan tuo-
11211: jo.s se edellämainittujen väihennY'st•en jäl- ,tann1o1lisen amma.tJinsa, edistruminen, saa
11212: keen ei nle kahtaiky.manentävii:ttätuh:atta veroteotta.va.st:a tulosta vähentää ,puolet, jos
11213: marklkaa •suur·empi, väihentää enintää'n vii- a>tuuslkunnan jäs,eniUe sen sääntöjen mu-
11214: si1,oi•sta ·tuhatta IIDarkJka•a. Kuolleen heruki- kaa•n .saadaan jakaa enQntään kuuden pro-
11215: lön .tulosiaJ voidaan ha,rlkinna•n 1mu'kaan vä- sentin osinko ja jos osuuslkunna.n käyttäjät
11216: hentää enintään !lwlmelkY'mmen1tä;tulhatta voivat päästä sii:hen jäsenibi. Saman vä-
11217: ma:r!kka.a, jos pesän säästö ei nouse y'li sa- ihennyk,sen saa tehdä edeHämainitussa tar-
11218: notun määrän ja varinajaita on jäänyt leski, koituksessa toimi,vien osuuskunHen keskus-
11219: turvat•tomia Japsia tai muili:a perillisiä, jo~ liike, niin myös !keskinäinen vakuutusQaitos.
11220: den eilatus nn o·l'lut :hänen •varass!l!an. Tässä momentissa 1mainit.tua vähennystä äl-
11221: :5) Jos verovelvollisella on tuloja useam- !köön !kuitenkaan tehtä!kö tu1osta, j.oka on
11222: matst.a ikuin ylhdestä ltuloläJhteestä, on kun- saatu maatalouskiinteistöstä taikka teolli-
11223: kin eri kiinteistön, lii,kJkeen, elinkeinon ja suustuotteiden valmistuksesta tai jalosta-
11224: ammatin tuottarrnasta tu1nsta väJhenneHävä mi,sesta.
11225: samaan tuloläJhteese,en kohdistuvaJt tässä 7) Jos ikiinteistöstä, elinkeinosta tai liik-
11226: ~ai:ssa vähennett.äviks] sallitut ikustannuk- keestä säästyneen tulon .arvio on vä_ättynyt
11227: V,l. - Itkonen. 287
11228:
11229: niin, eutäJ sä;ästöäJ Olli syntynyt -välhän tahi jjolhtona a:sran :arvostelemisessa, haåinnan
11230: ei ollenkaan, IIDUtt.a semmo1sta arviota ve- mukaan arvioida 1se kohtuullinen mää.rä
11231: rona~a~sen lii,J,~keen b.atuun ja ·laajuuteeen Josta sellaiselle verovelvo-lliselle _on pantava
11232: nähden ei katsota voitavan !hyväksyä kun- veroäyrejä.
11233: nalrrisveron suorittamisen perusteeksi, tulee 8) Jos veroäyrin osia syntyy, on se
11234: t.aksoituslaut.akunnan, !huolellisesti rtutkit- määrä ·tulosta, joka ei vastaa ,kokonaista
11235: tuaan lkaik,ki asi.frnharur.at, joiden tulee olla veroäyriä, jätettävä pois laslkuista.
11236:
11237:
11238: HellsiDJgi>ssä, syy$uun 21 päivänä 1922.
11239:
11240:
11241: Rieti Itkonen.
11242: 288
11243:
11244: V,2. - Edusk. Mit. N:o 22.
11245:
11246:
11247:
11248:
11249: Särkkä y. m.: Ehdotukset laiksi 27 p:nä marraskuuta 1917
11250: annetun maalaiskuntain kunnallislain 8 ja 89 §:n muut-
11251: tamisesta, laiksi 27 p:nä marraskuuta 1917 annetun
11252: kaupunkien kunnallislain 9 ja 55 § :n muuttamisesta ja
11253: laiksi 27 p:nä marraskuuta 1917 annetun kunnallisen
11254: vaalilain 4 §:n muuttamisesta.
11255:
11256:
11257: ,S u o .m e n; E d u s k u n n a 11 e.
11258:
11259: Marra.sk. 27 p. 11917 annetun maalaiskun- edus'kunta.vaa.J.Jeissa, sillä jokaisoon uuteen
11260: iain kunnallislain mukaan vaJitaan kunnan- eduskuntaa•n on aina va.littu joukko entisiä
11261: valtuutetut ja varajäsenet kolmeksi vuo- edustajia, eiJrä ole mitään syytäl olettaa~
11262: ·deksi, mutta eroaa. valituista vuosittain kol- ett:ä kunnallisvaaleissa tulisi Jräy:mään toi-
11263: mannes siin1ä järjestyksessä kuin kunnaHi- sin. Onpa siitä, että valtuutetut vaihtuvat
11264: sessa vaalilaissa on säädetty. ·Tilintarkas- vuosittain, ollut 1la.vaitta.vissa myöskin
11265: tajat valitaan kahdeksi vuodeksi 'kerrallaan lhaittoja. Viipyy nimittäin ainia. jonkun
11266: ja eroaa valituista vuosittain kaiksi.. Samoin aikaa, ennenkuin uudet tulokkaat tottuvrut
11267: .eroaa. 27 p. marrask. 191·7 runnetun kaupun- tehtäviinsä, joll'aikaa he vaikuttavat häi-
11268: kien kunnallislain mukaan lkaupunginval- ritsevästi va1tuuston töihin, mikä nykyisten
11269: tuutetuista ja. niid'en va.rajäJsenistä, Jotka la,kien voimassa ollessa uusiintuu joka
11270: niinikään va.litaan kolmeksi vuodeksi, kol- y;uosi. Sitävastoin vaa1leista, jolloin useam-
11271: mannes vuosittain siinä järjestyJrsessä kuin pia edustajia valitaan yht'ai.kaa, on se etu,
11272: kunnallisessa vaalilaissa on säädetty. Sitä- että suhteellisuus niissä tulee paremmin
11273: vastoin on valtuUJSton asia kaupungeissa vaa.-teen otetuksi kuin lha.rvempia edustajia
11274: päättää tilintarkastajain luvusta sekä hei- valittaessa, varsinkin pienemmissä ku:n~
11275: ·dän eroamisjärjestyks~stänsä. nissa, joissa on valittava va1n: mUJU.taania
11276: Näin säädetyt vuotuiset Jrunn"clJTh. ja. ikau- valtuutettuja.
11277: ·punginvaltuutettujen ja tilintarkastajain Allekirjoittaneet ova,t sentähden sitä
11278: vaalit ovat osottautunoot liian ra:Sittaviksi. mieltä, että !kunnallisla.it olisivat rmuutetta-
11279: Vaalioi•ktmtetut ovat väsyneet niihin ja, voi vat niin, että k.unrua!nvaltuutetut ja Jrau-
11280: sen johdosta sattua yllätyksiä. J okavuoti- pungiUJva.ltuutetut sekä tilintarkastajat ja
11281: sista vaaleista aiheutuu myöskin liikoja niiden vaJ"amiehet olisivat va,littavat kol-
11282: kustannuksia. ilman vastaa.vaa hyoötyä. On meksi vuodeksi kerra.llaa•n, niin että !kaik-
11283: tosin väitetty, että jatku:vaisuuden sä1lyttä- kien toimiaika loppuisi yht'aikaa, joten
11284: miseksi valtuustojen kokoonpanossa nj'lkyi- vaalit toimitettaisiin ainoa.sta.a.n joka kol-
11285: nen vuotuinen vaalitapa olisi tarpeen. mas vuosi. T•äimä muutos aiheuttaisi myJös-
11286: Mutta se ei ole osoittautunut tarpeelliseksi k.in 217 p . .maa-ra.s!k 119tl7 a,IJJllietun ja vii-
11287: V,2. - Särkkä, y. m. 289
11288:
11289: meksi 1:5 p. elok. H)1H} muutetun umnnal- että Eduskunta hyväksyisi seu-
11290: lisen vaatltilain 4 § :n muuttamisen toisin raavat lakiehdotukset:
11291: kuuluvatksi. E'hdtota:mme siis kunnioittaen
11292:
11293:
11294:
11295: Laki
11296: 27 päivänä marraskuutfla 1917 annetun maalaiSiruntam kulm'allislain 8 ja 89 §:n
11297: muuttamisesta.
11298:
11299: Edusikunnan päätöksen mukaisesti muutetaan '2·7 päivänä ma~mskuuta annetun maa-
11300: laiskuntain kunnaJlislain 8 ·§ ja saman lain 89 §, sellaisena kuin se on 2.7 päivänä
11301: maaliskuuta 11919 annetussta laissa•, näti·n kuuluviksi:
11302:
11303: 8 §. 89 §.
11304: K'tL'Thna:nvaltuutetut jlli tilintar:ka.stajat !Tiäimä laki tulee voå.m&an 1 päivänä te.m-
11305: sekä niidlen varajäsenet va.IitaJ'm kolmeksi mitkuuta 19:23. Sitä ennen valitut kunnan-
11306: vuodeksi. valtuutetut ja tilintarkastajat sekä niiden
11307: varajäsenet ·pysyvät toimissaan, 11mnnes
11308: vaalit ova.t tämän lain muka:a.n: toimitetut.
11309:
11310:
11311:
11312:
11313: Laki
11314: 27 päiirvänä 111iM'mSlmuta. 1917 annetun kaupunkien kmmalllislain 9 ja 55 §:n
11315: muuttami.sesta.
11316:
11317: ·Eduskunnan •päätöksen mukaioosti muutetaan 27 päivänä ma.rraskuuta 1'917 anne-
11318: tun kaupunkien kunna,Jlislain ·9 § ja sa.man la.in 5·5 §, sellaisena. 'kuin oo on 2.7 päivänä
11319: 1
11320:
11321:
11322:
11323: maalis•kuuta. 1:919 annetussa laissa,, ·näin kuuluviksi:
11324:
11325: 9 §. vät kuuluvat tästedes kaupunginvaltuus-
11326: Kaupunginva1tuutetut ja varajäJseruet va- tollie ja noudatetta1koon kuuluttamisesta. ja
11327: litaan kolmaksi vuod•eksi. ,ya.ltuuston ilmoitu•ksista täm:än lain määräJyksiä; sekä
11328: as1a.na on päättää tilinta.fikastajairu luvusta. olkoon taksoitus- ja, tutkija.lautakuuna,n jä-
11329: senet poissa.olostaan kokouksissa s•ent seu-
11330: M §. raamuksen alaiset, joka. tämän lain 19 §:ssä
11331: Tämä la•ki kumoaa. kunna.llis•hallinnosta kaupunginvaltuusmiehi]e on säädetty.
11332: ka.upuiJJgissa joulukuun 8 päivänä 1873 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
11333: annetun a.setukoon 1, 2, 3, 4 ja 6 luvun S€·kä mikuuta, 19•23. Sitä ennen valitut kaupun,-
11334: ikaikki muut tämäm lain kanssa ristiriidassa ginvaltuut.etut ja tilintarkastajat sekä nii-
11335: oleva:t sä:ännökset. Sanotun asetuksen 5 lu- den vaJ:ajäsenet pys·yvät toimissaan, .kunnes
11336: vussa mainitut raastuvan kokouksen tehtä- vaalit ovat tämän lain .mukaan toimitetut.
11337:
11338:
11339:
11340: 37
11341: 290 V,2. - ~luutoksia. kunna.llislakeibin.
11342:
11343:
11344: Laki
11345: 27 päivänä 1ll!allTaslmu1Ja 1917 annetun kuwa~liJisen v.oolillruin 4 §:n
11346: muruttamisesta.
11347:
11348: EduSikunna.n päiätöb,en muka,iSiesti muutetaan 27 päivänä marra.s•kuuta 1!91117 anne-
11349: tun •kunna111sen vaalilain 4 §, sellai,sena, kuin se o·n 1.5 p·älivän:ä .elO'kuuta li9ilt91 a.n:rue-
11350: tussa laissa, näin kuuluva.ksi:
11351:
11352: 4 §. lisen vaa.liluette.lon •kullekin ä:änesrtys-
11353: Vaaliluet.telon kullekin ää,nestysalueell>e aluool'le.
11354: tehköön alueen va.a.lila:utakunta. eldkuun Asiam.omaisen :herukiikirjoittadan on ennen
11355: kulues,s.a. sinä vuonna, jama. va.aJit ova.t toi- elokuun a.lkua sinä vuonna, jona vaa.lit ova,t
11356: mitetrt.a:va,t. Vaaliluetteloon on ·otetta:va sen toimitetta.va.t, vaalilauJta,kunnaUe toim:itle,t-
11357: vuoden henikikirjan muka,a.n kaikki ne tavru sää:dettyä ma:ksua, vasta:a.n luetrtelo •kai-
11358: äånes,tysa.lueelrla a.suva.t kunnan jäsenet, kista kuluvan vuoden htenkikirja.n mukaan
11359: jotka enn.en !kuluvan vuoden alkua ovat ääntestysalueella, asuvis-ta henkilöistä, jot,ka
11360: täyttäneet 'kalksikymmtmtäyksi vuotta. Jos ovat täyttäneet kaksikymmentä yksi
11361: sella,inen: syy OllJ tietty, jonka. vuoks!i jolla.- v·uo.tta. Lnet<tel'o kirjoitet.aau kaavaJklkeille.
11362: kulla luebteloon merkityllä henkilöllä .ei ole jot1ka Va.ltioneuvos.t.o vahvistaa.
11363: vaa1lioikeutta., on se merkit.t:ävä luetteloon Asia·nomainen papis,to ja. s~eurakuntain
11364: hän,e:n nimelllsä kohdlalle. Vaalilauta.kunta jolhtaja.t sekä henki·kirjoitta.ja, lkru:ulllunni-
11365: a.llekirjoittakoon vaaliluettelon. mismies ja, ka.upungin.viska.ali ova.t velvolli-
11366: Kaupungiss·a t.ehköön maistra.atti ta,vpeel- S·et antamaan vaalilautak'Unmalle ta:vpeelli-
11367: set tiedot.
11368:
11369:
11370: Hels,ingi.s,sä, Jr4 rp miä iSryy:skuuta 1922.
11371:
11372:
11373: W. K. rSärkkä. Erkki Pullinen.
11374: Arth. Aspelin. A. Pulkkinen.
11375: Antlti Penttilä. Toivo Ikonen.
11376: Alpo 0. Luostarinen. Risto Ryti.
11377: Aaro J.askari. J. H. Vennola.
11378: Mandi Hannula. K. E. Lillfllla.
11379: 291
11380:
11381: V,3. - Motion N:o 24.
11382:
11383:
11384:
11385:
11386: von Born m. fl.: Förslag tilllag om ändring av kommunala
11387: vallagen av den 27 november 1917.
11388:
11389:
11390: T i l l R i k s d a gt .e n.
11391:
11392: !Hänvisande till vår vid 19120 år.s ri'ksdag riksd1agen s·lutb'eharrdlas, ~tillåta. vi oss här-
11393: inJlämnade motion (N :.o 2•2) a.ngående ämd- med vördsamt föres1å:
11394: ring av kommunala vallagen av den 217 no-
11395: vember 19117, viiken moition icke ha,nn av att Riksdagen måtte antaga ett
11396: sålydande förslag till
11397:
11398:
11399: Lag
11400: om änddng av kommunala Viallagen av den 27 november 1917.
11401:
11402: I enlighet med rikSidagens ibeslut Vlarder hänmed stwdgat, att till 1:2 § i kommunala
11403: va:ltlagen av d1en 27 uovember 19il7 skall fogas eltt .såly.dainde f•emte lffioment:
11404:
11405: Har inom utsatt tid ·endast •en kandidat- ning försiggäir, förklara de föl'eslagna 'ka:n-
11406: liosta för val a'V fullimäktige odh en för val dida1:Jerna valda. i de•n ordning de upptagits
11407: av revisorer till centralnäJmnden inlälmnats, på li•stan •och tiill det antal, so1m vid valet
11408: äger centralnämnd1en, utan rutt valförräJtt- skall utses.
11409:
11410:
11411: Helsingfors, d:en 2·1 ooptember 19212.
11412:
11413:
11414: Ernst von Born. Ernst Estlander.
11415: John Usoorholm.
11416: 292
11417:
11418: V,s. - ·Edusk. esit. N:o 24.
11419:
11420: Suomennos.
11421:
11422:
11423:
11424:
11425: von Born, y. m.: Ehdotus laiksi marraskuun 27 päivänä
11426: 1917 annetun kunnallisen vaalilain muuttamisesta.
11427:
11428:
11429: Ed< u s· kun n a: 11 e.
11430:
11431: Viita,ten 1920 'VUodien vamorpäivillä tek<fl- telHL loppuun,, nohkenemme täten lmnnioit-
11432: mää:mme eduskuntaesitykseen (n :o 22:) mar- tavasti ehd<o,ttaa,,
11433: nskuun 2.7 päi1vänä 1917 a1nnetun lkunnaHi-
11434: sen vaalilain muuttamis-esta., jota eduskun- että Eduskunta hyväksyisi näin-
11435: taesitystä va.lii<opäJi,vät eivät ehtineet käsi- kuuluvan lakiehdotuksen:
11436:
11437:
11438: Laki
11439: marraskuun 27 päivänä 1917 anootun kunnallisen voolilain muuttamisesta.
11440:
11441: EduSikunn.an päätöksen mu'kaisesti sääde- tilintar.k,as•tadain >na!a.lia, vaden on k-eskus-
11442: täJän täten, €ttä marraskuun 2'7 päivänä la:utakuunaHe jätett\f, on keskuslauta.kun-
11443: 1917 a.nrnetun [mnrualliseru vaalilain 12 § :ään nalla, vaalitoimitusta suorittamatta., oikeus
11444: liitetään näin kuuluva viides momentti: julistaa. ehdot.etut ehdokka1at v.a<lituiksi siinä
11445: järjestyksessä k•uin ne on ehdokaslistaa.n
11446: Jos m'äJärä:ajan kulues.sa a.inoa·staan yksi otettu ja leistä niin monta kuin vaalissa on
11447: ehdokasclista lkunillJanva.ltuutettujen ja yksi val1ii!tava.
11448:
11449:
11450: Helsingissä, syyskuun 2'1 päivänä 1'922.
11451:
11452:
11453: Ernst von Born. Ernst Estlander.
11454: John Österholm.
11455: 293
11456:
11457: V,4o. - Edusk. esit. N:o 25.
11458:
11459:
11460:
11461:
11462: Itkonen Y• m.: Ehdotukset laeiksi kunnallislakien ja kun-
11463: nallisen vaalilain eräiden pykälien muuttamisesta.
11464:
11465:
11466: E d u s k u n n a 11 e.
11467:
11468: Vuosikymmeniä saatiin meidän maas- eduskunnan enemmistössä silloin vielä val-
11469: samme taistella kunnallisen kansanvallan litsi, aiheutti kuitenkin sen, että tässä suh-
11470: toteuttamiseksi. V. 1917 toteutui viimein- teessa jäätiin puolitiehen. M. m. jäi kun-
11471: kin uusien kunnallislakien voimaantulemi- nallinen vaalioikeus veronmaksusta riipu-
11472: sen kautta kansan valtavan enemmistön vaiseksi, jolta kannalta eduskunta myö-
11473: tahto ja toivomus. Vaikka nämä lait tie- hemmin esim. uutta, nyt yli vaalien lepää-
11474: sivätkin suurta edistysaskelta kunnallista mässä ollutta valtiopäiväjärjestystä säätä-
11475: kansanvaltaa kohti, niin jäi niihinkin tässä essä:äln on jo 1luo:punut. ja rusetltunut sille
11476: suhteessa vielä varaa toivomuksille ja vas- oikealle kannalle, että vaalioikeus on oleva
11477: taiselle kehitykselle. Vuoden 1918 heinä- veronmaksusta riippumaton.
11478: kuun 1 päivänä jätti silloinen hallitus Niinikään jäivät säädökset määräenem-
11479: eduskunnalle esityksen näiden lakien muut- mistöistä valtuuston päätettävissä asioissa
11480: tamisesta ja osittain kumoamisesta, ei kui- edelleenkin vajalukuisen eduskunnan päät-
11481: tenkaan kansanvallan kehittämisen, vaan tämään muotoon. Nämä säädökset, joissa
11482: sen vastustamisen ja supistamisen mer- m. m. määrätään, että kaikki uudet ja en-
11483: keissä. Vajalukuinen eduskunta kiirehti- tisestään korotetut määrärahat sekä kaikki
11484: km vielä viimeisinä aikaansaann:oksin~an lainat on päätettävä kahden kolmanneksen
11485: muuttamaan näitä lakeja hallituksen esittä- enemmistöllä, ovat siksi käytäntöön sovel-
11486: mään suuntaan. Sen ajan poikkeukselliset tumattomat ja hankalat, puhumattakaan
11487: olot ja työväenluokan väkivaltainen syr- niiden epäkansanvaltaisuudesta, että niitä
11488: jässäpitäminen eduskunnasta selittää sen, tuskin voidaan asiallisesti puolustaa.
11489: että tällainen menettely kävi mahdolliseksi. Valtion viranomaisten vahvistettavissa
11490: Vuoden 1919 eduskunnassa tehtiin so- ·ku:runamJV!altuuston pää:töksissä on myäiskin
11491: sialidemokraattisten edustajien toimesta supistettu sitä kuntain itsehallinto-oikeutta,
11492: alote kaupunkien kunna'llislain, maalais- joka vuoden 1917 laeissa oli jo verrattain
11493: kuntain kunnallislain, kunna!llisen vaali- laajasti tunnustettu.
11494: lain sekä lain kansanäänestyksestä palaut- Näin perustellen ehdotamme,
11495: tamiseksi v. 1917 hyväksyttyyn muotoon.
11496: Tämä alote johtikin osittaisiin tuloksiin, että Eduskunta hyväksyisi seu-
11497: mutta se taantumuksellinen henki, joka raavat lakiehdotukset:
11498: 294 V,4. - Muutoksia kunnallislakeihin.
11499:
11500:
11501: Laki
11502: maalaiSkullftain kunnaUisllain eräiden pykäHen muuttamisesta.
11503:
11504: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallislain 9, 16,
11505: 69, 70 ja 75 §§ näin kuuluviksi:
11506:
11507: 9 §. kaksi kolmannesta valtuuston saapuvilla
11508: Oikeus valita valtuutettuja ja ti:lintar- olevis'ta jäsenistä sitä kannattaa.
11509: kastajia on jokaisella maalaiskunnan jäse-
11510: nellä, sekä miehellä että naisella, jolla on 69 §.
11511: Suomen kansalaisoikeus ja joka ennen vaa- Kunnanvaltuuston päätös on, päästäk-
11512: livuoden alkua on täyttänyt kaksikym- sensä voim~aan, alistettava valtioneuvoston
11513: mentä vuotta ja joka viimeksi toimitetussa tarkastettavaksi ja vahvistettavaksi, kun
11514: henkikirjoituksessa on kunnassa hengille päätös koskee uusia maksuja yleisestä liik-
11515: kirjoitettu. keestä, kuten tie-, silta-, satama- ja lautta-
11516: Vaalioikeutta vaiHa on kuitenkin: rahoja tai muutoksia entisiin. Sellainen
11517: alistus on lähetettävä läänin maaherran
11518: 1) se, joka lain voiman voittaneen oi- virastoon valtioneuvostoon toimitettavaksi.
11519: keuden päätöksen mukaan on holhouksen
11520: alaisena; 70 §.
11521: 2) se, joka l'ain voimaisen tuomion no- Kunnanvaltuuston päätöksestä on tieto
11522: jalla on kansalaisluottamusta vailla taikka toimitettava valtioneuvostolle kun päätös
11523: on kelvoton maan palvelukseen tai toisen
11524: . . .
11525: as1aa a,Jamaan; Ja
11526: koskee sellaisen kiinteän omaisuuden tahi
11527: oikeuden myymistä, panttaamista tahi
11528: 3) se, joka on todistettu syypääksi sii- vaihtamista, joka lahjan tahi testamentin
11529: hen, että on kunnallisissa vaaleissa ostanut kautta on tullut kunnan omaksi ja on mää-
11530: tai myynyt ääniä, aina kolmannen kalen- rätty käytettäväksi sen yhteiseksi hyö-
11531: terivuoden loppuun siitä lukien kuin lo- dyksi jotakin erityistä tarkoitusta varten,
11532: pullinen tuomio asiassa annettiin. niin myös kun se koskee sellaista välipu-
11533: hetta tahi sopimusta, joka vaikuttaisi sen
11534: 16 §. oikeuden muuttamista tahi supistamista,
11535: V1altuus:tollia on 0ikJeus, JOS Se hav,a:~tsee
11536: 1
11537: mikä kunnalla on sellaiseen kiinteistöön
11538: syytä olevan: tahi etuun.
11539: 1) lainan ottamiseen kunnalle; Valtioneuvosilolle toimitettava tieto lähe-
11540: 2) kiinteän omaisuuden ostamiseen kun- tettäköön läänin mruaherran kautta.
11541: nalle; sekä
11542: 3) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden 75 §.
11543: myymiseen, panttaamiseen tahi vaihtami- Sellaiset tässä luvussa mainitut valituk-
11544: seen, joka lahjan, testamentin tahi muun set, jotka kohdistuvat kunnanvaltuuston
11545: laillisen saannon kautta on tullut kunnan tekemiin päätöksiin, ottakoon tässä laissa
11546: omaksi. tarkoitettu ylempi viranomainen tutkitta-
11547: Kolmannessa kohdassa mainittujen pää- viksi ja ratkaistaviksi ainoastaan siltä
11548: tösten tekoon vaaditaan, että vähintään osalta, mikä koskee päätöksen laillisuutta.
11549: V,4. - ltkQnen, y. m. 295
11550:
11551: Laki
11552: kaupun:ki~n kunnallislain eräiden pykälien muutta.misestla.
11553:
11554: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kaupunkien kunnallislain 10, 22, 41,
11555: 42, ja 47 §§ näin kuuluviksi:
11556:
11557: 10 §. tämän lain mukaan vaaditaan maaraenem-
11558: Oikeus valita valtuutettuja ja tilintar- mistö. Äänten jakautuessa tasan tulee se
11559: kastajia on jokaisella kaupunkikunnan mielipide päätökseksi, johon puheenjohtaja
11560: jäsenellä, sekä miehellä että naisella, jolla yhtyy.
11561: on Suomen kansalaisoikeus ja joka ennen Kun valtuuston on päätettävä sellaisen
11562: vaalivuoden wlkua on täyttänyt kaksikym- kiinteistön tahi oikeuden myymisestä,
11563: mentä vuotta sekä on viimeksi toimitetussa panttaamisesta tahi vaihtamisesta, joka
11564: henkikirjoituksessa kaupungissa hengilltl- lahjan, tes~amentin tahi muun laillisen
11565: kirjoitettu. saannon kautta on tullut kunnan omaksi,
11566: Vaalioikeutta v1ailla on kuitenkin: vaaditaan päätöksen tekoon, että vähin-
11567: 1) se, joka lain voiman voittaneen paa- tään kaksikolmannesta valtuuston saapu-
11568: töksen mukaan on holhouksen alainen; villa olevista jäsenistä sitä kannattaa.
11569: 2) se, joka lainvoimaisen tuomion no- Kun äänestyksen tulos on saatu selville,
11570: jalla on kansalaisluottamusta vailla taikka julistakoon puheenjohtaja päätöksen.
11571: on kelvoton maan palvelukseen tai toisen
11572: asiaa ajamaan; ja
11573: 3) se, joka on todistettu syypääksi sii- 41 §.
11574: hen että hän kunnallisissa vaaleissa on os- Kaupunginvaltuuston päätöksestä on tie-'
11575: tanut tai myynyt ääniä, aina kolmannen to toimitettava valtioneuvostolle, kun pää-
11576: kalenterivuoden loppuun siitä lukien, kun tös koskee sellaisen kiinteän omaisuuden
11577: lopullinen tuomio asiasta annettiin. tahi oikeuden myymistä, panttaamista tahi
11578: vaihtamista, joka lahjan tahi testamentin
11579: 22 §. lmutta on tullut kunnan omaksi ja on mää-
11580: Sittenkun asiasta on valtuuston kokouk- rätty käytettäväksi sen yhteiseksi hyö-
11581: sessa keskusteltu ja puheenjohtaja julista- dyksi jotakin erityistä tarkoitusta varten,
11582: nut keskustelun päättyneeksi, tehköön hän niin myös kun se koskee sellaista välipu-
11583: semmoisen äänestysesityksen, että vastaus hetta tahi sopimusta, joka .vaikuttaisi sen
11584: ,jaa" taikka ,ei" ilmaisee valtuuston pää- oikeuden muuttamista tahi supistamista,
11585: töksen. mikä kunnalla on sellaiseen kiinteistöön
11586: Kun vastaus on annettu, ilmoittakoon tahi etuun.
11587: puheenjohtaja, mikä hänen käsityksensä Päätökset, jotka koskevat uusia maksuja
11588: mukaan on tu:llut päätökseksi, ja vahvista- yleisestä liikkeestä,· kuten tie-, silta-, sa-
11589: koon sen, ellei muuta äänestystä vaadita, tama- ja lauttarahoja, tai muutoksia enti-
11590: vasaranlyönnillä. Jos äänestystä vaadi- siin, ovat voimaan päästäkseen alistettavat
11591: taan, toimitettakoon se julkisesti ja nimen- valtioneuvoston vahvistettaviksi.
11592: huudolla. Sellaiset ilmoitukset ja alistukset ovat
11593: Se mielipide, jon:ka puolesta enimmät lähetettävät maistraatin kautta läänin maa-
11594: äänet on annettu, tulkoon valtuuston pää- herran virastoon, jonka tulee toimittaa ne
11595: tökseksi, paitsi milloin päätöksen tekoon valtioneuvostolle.
11596: 296 V,4. - Muutoksia kunnaHislakeihin.
11597:
11598: 42 §. 47 §.
11599: Maaherran vahvistettavaksi on alistet- Sellaiset tässä luvussa mainitut valituk-
11600: tava ne päätökset, jotka koskevat yleisiä set, jotka kohdistuvat kaupunginvaltuuston
11601: määräyksiä siveellisyyden, raittiuden, ter- tekemiin päätöksiin, ottakoon tässä laissa
11602: veydenhoidon sekä järjestyksen ja turvalli- tarkoitettu valtion viranomainen tutkitta-
11603: t:muden edistämiseksi kaupungissa. viksi ja ratkaistaviksi ainoastaan siltä
11604: Tällaiset määräykset ovat saatattavat osalta, mikä koskee päätöksen laillisuutta.
11605: yleisön tietoon sillä tavalla kun kunnallis-
11606: ten ilmoitusten tiedoksiantamisesta on voi-
11607: massa.
11608:
11609:
11610:
11611:
11612: ta kl
11613: lmnnallisen V18iiliila:in 4 §:n muuttamisestJa.
11614:
11615: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallisen vaalilain 4 § näin kuu-
11616: luvaksi:
11617:
11618: 4 §. peellisen vaaliluettelon kullekin äänestys-
11619: Vaaliluettelon kullekin äänestysalueelle alueelle.
11620: tehköön alueen vaalilautakunta elokuun Asianomaisen henkikirjoittajan on kuna-
11621: kuluessa. Vaaliluetteloon on otettava sen kin vuonna ennen elokuun alkua vaalilau-
11622: vuoden henkikirjan mukaan kaikki ne takunnalle toimitettava säädettyä maksua
11623: äänestysalueella asuvat kunnan jäsenet, vastaan luettelo kaikista kuluvan vuoden
11624: jotka ennen kuluvan vuoden alkua ovat henkikirjan mukaan äänestysalueella asu-
11625: täyttäneet kaksikymmentä vuotta. Jos vista henkilöistä, jotka vuoden alkaessa
11626: sellainen syy on tietty, jonka vuoksi jolla- ovat täyttäneet kaksikymmentä vuotta.
11627: kulla luetteloon merkityllä henkilöllä ei ole Luettelo kirjoitetaan kaavakkeille, jotka
11628: vaalioikeutta, on se merkittävä luetteloon valtioneuvosto sitä varten vahvistaa.
11629: hänen nimensä kohdalle. Vaalilautakunta Asianomainen papisto ja seurakuntain
11630: allekirjoittakoon vaaliluettelon. johtajat sekä kruununnimismies ja kaupun-
11631: Kaupungissa · tehköön maistraatti tar- ginviskaali ovat velvolliset antamaan vaali-
11632: lautakunnalle tarpeelliset tiedot.
11633:
11634:
11635: Helsingissä syyskuun 21 päivänä 1922.
11636:
11637:
11638: Kaarlo Harmia.
11639: B.
11640:
11641: Eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä ja
11642: anomusehdotuksia.
11643:
11644:
11645:
11646:
11647: 38
11648: 299
11649:
11650: Y,5. - Edusk. esit. N :o 20.
11651:
11652:
11653:
11654:
11655: Pullinen y. m.: Ehdotus laiksi vankien kuletuksesta.
11656:
11657:
11658:
11659: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
11660:
11661: Vanhoista ajoista asti on vankien kule- varsin epätasainen eri kunnissa riippuen
11662: tus meillä katsottu sellaiseksi kruunun- siitä, ovatko kunnat lähellä tai kaukana
11663: kyyditykseksi, jota manttaaliin pannun liikekeskuksista ja rautateistä. Kun li-
11664: maan omistajat ovat velvolliset ilmaiseksi säksi ottaa huomioon, ettei ole mitään oi-
11665: suorittamaan. Tämän yleisen rasituksen keutettua syytä pitää tätä rasitusta enem-
11666: poistamisesta ovat maanomistajat eri aikoi- män kuin yleistä kyyditysrasitustakaan,
11667: na tehneet valituksia ja anomuksia ja onkjn joka jo onkin otettu valtion hoitoon, yhden
11668: niiden johdosta tehty ehdotuksia, että van- kansanluokan kannettavana, olisi kiireim-
11669: kien kuletus olisi toimitettava valtion kus- miten järjestettävä siten, että maanomista-
11670: tannuksella. Niinpä Lainvalmistelukunta jat vapautettaisiin yksin kantlllmasta tätä
11671: teki mietinnössään 13 p. kesäkuuta 1902 muutamilla paikkakunnilla hyvin tuntu-
11672: sen suuntaisen ehdotuksen. Viimeksi on vaa rasitusta. Myöskin vankeinhoidon
11673: :tätä kysymystbä :poihtiDJut n. 1s. va:nik,einhoito- kannalta yleensä olisi, kuten mainittu
11674: komitea, joka 1920 antamassaan yleensä vankeinhoitokomiteakin lausuu, tarpeen
11675: vankeinhoidon parantamista koskevassa saada nykyiseen kuletusjärjestelmään pa-
11676: mietinnössään on vankien kuletukseen näh- rannuksia jra nämäkin onnistuisivat par-
11677: den myöskin asettunut sille kannalle, että haiten silloin kun kuletus olisi valtion hoi-
11678: se on saatava valtion toimitettavaksi. Huo- dossa. Olisi siis lailla määrättävä, että
11679: limatta kaikista näistä ehdotuksista ovat valtio ottaa vankien kuletuksen huolekseen.
11680: vankien ku'letusolot pääasiassa entisellä Hallituksen tehtäväksi olisi samalla jätet-
11681: kannallaan; osittainen muutos on tosin ta- tävä muutoksista aiheutuvien käytännöllis-
11682: pahtunut sen kautta, että 3 p. lokak. 1889 ten toimenpiteiden järjestäminen.
11683: annetun asetuksen mukaan rautateitse ta- Ylläolevaan nojaten esitämme siis, että
11684: pahtuva kuletus toimitetaan valtion kus-
11685: tannuksella. Eduskunta hyväksyisi näin kuu-
11686: Nykyi~ellään on vankien kuletusrasitus luvan lakiehdohtksen:
11687: 300 V,5. - Laki vankien kuletukses·ta.
11688:
11689:
11690: Laki
11691: ~nkien 'kuletu:bestla.
11692:
11693: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädet.älän täten:
11694:
11695: 1 §. 2 §.
11696: Vankien kuletus lakkaa vastedes ole- Tarkemmat määräykset lain käytäntöön
11697: masta yleisenä rasituksena ja ottaa valtio saattamisesta annetaan asetuksella.
11698: sen huolekseen.
11699:
11700:
11701:
11702: HelsiBgissä syyskuun 21 p. 1922.
11703:
11704:
11705: Erkki Pullinen. K. E. Unna.
11706: Antti Juutilainen. A. Pulkkinen.
11707: Albin Manner. K. A. Lohi.
11708: Aaro Jaskari. J. G. Ryynänen.
11709: Taave Junnila.
11710: 301
11711:
11712: V,6. - Motion N :o 23.
11713:
11714:
11715:
11716:
11717: Österholm: Förslag till lag angående ändrad lydelse av
11718: 18 kap. Byggningabalken.
11719:
11720:
11721: T i 11 R i k s d a we n.
11722:
11723: Vid 1920 års Roillrsd,ag inläimtnade under- varan'de tid, då havsfi:skelt b~finner sig i
11724: teckna;d en motion innehållande förslag till ett synnerligen allvarligt trångmål. På
11725: lag angående ändrad lydeilse av 18 kap. grunld härav får jag, hänvisande ~il'1 [öre-
11726: Byggninga,balken, viiken dock icke be>hand- näimnda m01tion, sQm ingår som 1n:o 12 bland
11727: lades av Riksdagen 'Och sålunda förfallilt. 192·0 års RiJksdags motioner, vöro:srumt före-
11728: Den ifråga:varand,e motionen av,ser att s1å,
11729: åvägabri,nga ~en utvidgning av den obe,sutt- att Riksdagen måtte besluta an-
11730: na hefolkningens ;fiskeratt. En sådan åt- taga följande förslag till
11731: gärd vor,e a.v stor betydelse, särskilt i när-
11732:
11733:
11734:
11735: Lag
11736: angående ändrad lydelse av 18 kap. Byggningabalken.
11737:
11738: I enlighet med Rik~sdagens be.slut st!lldg81s härmed, a:tt 18 ka,p. ByggningaJba;lkeu
11739: skall erhålla följaude lydelse:
11740:
11741: 18 kap. ner:na. för fi•sikets bedrivande antaga s'tad-
11742: Om kronans enskilda fisken samt allmänt grur med utsättande a:v vite,, hög:st två-
11743: fiske. hundra mal'k, iför dera's överträdande.
11744: Stadgarna skola underställas Statsrådets
11745: 1 §. prövning och lfa,stställel,se.
11746: :Kronans enskilda. fisken ~ saJlt,sjön, äl·
11747: var, shömmar, åa.r och iusjöar förbliva kro- 3 §.
11748: nau förbehåJllna, dä:r de a;v alde'r varit ooh I sa[tsjön utom by.s va'tiJen må envar lan-
11749: fortf.ar!llnde innehavas. deus invånare idka aut slags fi&me, dock
11750: icke inom fem ki1ometer 'lltanlför eller åt
11751: någ:ollldera sidan av laxförande älv e1ler å.
11752: 2 §. iSådan rätt ltill .fi:ske, som i 1 mom. sä-
11753: I insjöfjärd u1Jom bya!fågång äge varje in- ges, äg:e 'Ock rnm vid hona:n tillhöriga havs-
11754: nebyggare i de kommuner, som tHl fjär- stränder srumt sådama skär och holmar i salt-
11755: den stöta, idka fiske; och skola ko:rnmu- sjön, .som visst hemlman icke tillyda e1Jler
11756: 302 V,6. - Rakennusik:aaren 18 luvun muuttaminen.
11757:
11758: under särskildru villlkor imneh,avas. utollll där 8 §.
11759: vis,st fi,s:Jrestalle är ~e!ller varder undantaget. Fi,skei'dkar,e vare berättigad att på !koo-
11760: Inom felill kilometer från Tytärskär, La- nans skäJr ocll holiiDar, varom i 3 § 21 m.oon.
11761: va~nsaari, P:eni1 saruri och ,S,eits:krär utöar mrå sagts, i mån av tillgång utan avgilft få
11762: dock, medan hav,et är isbela.gt, fiske bedri- mal'k åt 1sig upplMen för uppförande av
11763: vas ~endast av innebyggarrue å d~es:sa öor. bonings,hus, bodar och beredni:ngshws, som
11764: för fi!skets bedrivande erfol'dras; och anvise
11765: 4 §. landshövdingen för sådiant äJndamål nödigt
11766: I hav.sbandet va.re figke med kroilmedsika,p område.
11767: enva1r landets inuebygga11e ti1llåtet. F[,skeiJdkarle må ä ven, då sådant för fis-
11768: I yttne skärgård~en IIDå i:n01m bys vatten kets utövande är av nö'den, hegagna sig av
11769: envar, S'Oiffi ino1m byalaget bor, idka mete, ens'bld tillhörig strand, utom pla.ts, som i
11770: så ~ock 'fiske lm.ied långrev, minst etthiundm 17 'kap. 16 § 1 m01m. säges, fö1r landfäste
11771: meter från land. samt tillfällig uppdragnimg a,v bå't och tork-
11772: V ad 10vam sagts, gäille o:beroende dä:mN, ni,ng av redska1p, där S'ådam't ikan ~ske utam
11773: om vruttruet är samfällit eller 'skifta:t. olägerrhet för ägar.en; svare dock för all
11774: ~Mete, varom i ,2' nw:m. :tala:s, in:nefattar s1ka:da.
11775: iclm svirve1mete, ej he!ller slantning. A ill1<Ylmar i havsbandert, varre ~fiskei!dkare
11776: tillåtet att U'ppföra byggnad under villkor
11777: 5 §. och förut:sattningar, 1Som i 17 lka:p. 16 1§ 1
11778: Fåmgst av strörmlming m<ed nät må i yttr~e m01m. säges .
11779: .skäirgården och ha.vsband,et i'dka1s av en:var,
11780: som inom lä:net har sitt bo och ihemvist, 9 §.
11781: dock blolt;t under ltiJden ,från den 1 juli t>ill Uppr~ensar någon härelfter ny,tlt, notva!rp i
11782: den 3,1 ma,rs; och gälle härvid även bestälill- salt,sjön utom bys vatten, äge nciut~a det,srum-
11783: ningen i 4 § 3 mom. ma tillgo,d,o umder tjugm år.
11784: 6 §.
11785: AlLmänt fi~lw, varom ~sä:g~es i 4 och 5 §§, 10 §.
11786: må ej så ibedrivas, wtt no>tdrälkt och rysiSrje- Va,d här owm och i 17 kap. är stadgat,
11787: fis:k!e därig,eUIOm h~ndras eHer förS'våras. skall, ~fråga om älv elLer å, ~som utgör gräns
11788: mot annat land, samt dess trillflöden och
11789: 7 §. sailtsjön utan'för des:s mynning tilläm:pas
11790: A StatsråJdet an:Jmmmelf att, på :förslag endruSit för så vitt icke är eHer varder an-
11791: av :f1skeristyl'el,sen, r.fa,st,stäUa gräns,ti,njen norlunda lföreslkdve:t.
11792: meUan rinre odh yttoo .s:kärgårde:n srumt ut-
11793: fäJI'da härlför nödiga blestäJmningar. 11 §.
11794: :Efiber det sådan gräilliS' biivit slurhligen T~llämpningen av denna lag vidtager den
11795: fastställid, VJare den beståndand~e.
11796:
11797:
11798: Relsimgfors d~en :20 septeiiil!ber 19:212.
11799:
11800:
11801: John Österholm.
11802: 303
11803:
11804: V,6. - Edosk. esit. N:o 23.
11805: SuomennOIS.
11806:
11807:
11808:
11809:
11810: österhohn: Ehdotus z.aiksi Rakewnuskaa:ren 18 lumun muut-
11811: tmnisesta toisinku~tluvaksi.
11812:
11813:
11814: E d u s k u n n •!lJ 1 1 e.
11815:
11816: 119210 vuoden V'aHiopäivillä teki aUekir- aikana, jolloin merikalastus on erittäin va-
11817: joittanut ~duskuntaesityksen, joka sisälsi kavassa ahdinkotilassa. !Tämän nojalla
11818: ehdotuksen la~ksi Rak·e1nnuskaareu 1i8 lu- saan, viitaten edellämainittuun eduskunta-
11819: vun muuttamisesta toisinkuuluvaksi, mutta esitykseen, joka on n:o 12:ntena 1920
11820: Edusk11nt•a ei .sitä klilsitelliyt, jonka vuoksi vuod.en va:v1J~01päiväin ed us!lmnila•eS'ityks1i1ssä,
11821: s·e raukesi:. kunnioittavasti ehdottaa,
11822: Kyseessäoleva €tduskuntaesitys tarkoittaa
11823: saada tilaUoman väestön kalastusoikeus että Eduskunta päättäisi hyväk-
11824: laajennetuksi. Sellaisella toimenpiteellä syä seuraavan lakiehdotuksen:
11825: olisi suuri merkitys, varsinkin nykyisenä
11826:
11827:
11828: Laki
11829: RaJlmnnuskaaren 18 luwn muuttamisesta roisin:k:uuluvaksi.
11830: Eduskunna.n päiätöks•en mukaisesti säädetään t•äten1, että Ra.kenmLskaaren 118 luku
11831: saa seuraa.v•a•n .sa•na.mwndoTh:
11832:
11833: 118 Luku. varten hyVJäk,syä säJännöt, joissa oru määirät-
11834: Kruunun yksityisistä kalastuksista Ja täväJ srukko, korkeintaa,n kaksisataa, ma.rk-
11835: yleisestä ka:lastuksesta. ka.a., n:iiden rikkomi.sesta.
11836: ISä•ärunöt on a,listettava v.a.ltilone.uvoston
11837: 1 §. ta..nka.stettava,ksi ja va.hvistetta.vaksi.
11838: Kruunun yksityiset kalastukset meressä,
11839: ky.m±ssä, vi.rroissa,, joissa ja järvis•s·ä pysy- 3 §.
11840: tetääm <kruun111lla missä ne Vlanhastaa:n ovat J olmisella ma:a.n a.suja.mella olkoon o~ke·us
11841: olleet ja edelleen ovat s•en ha1lussa.. ha.rjoitt,a,a, meT.essä kyJ:änrajan ulkopuolellru
11842: kaikenlaatuista kalastusta, ei kuitenkaan
11843: 2 §. viittä kilometriä lähempänä lohipitoiseru
11844: J.ärV'enselällä .ky.länra,jan ulkopuolella kJ71men tahi joen suun edustalla taå. .sen
11845: olkoon kukiTh si1hen ulottuva:n kuruna.n a•su- kummaUa.ban puolella.
11846: ja.iru oikeutettu ha,rjoittama.a.n ka,la,stust.a.; ja S.ellaista oiikeut-ta kala,s.fallll~seen, josta 1
11847: tulee kuntain ka.la.stuksen ha.rjoittamista momentissa, on puhe, saah1koon .myös lmyt-
11848: 304 V,6. - Rakennuskaaren 18 luvun muuttaminen.
11849:
11850: tää kruunulle kuuluvilla merfmrannloilla. sisäsaariston rajalinja ja antaa sitä varten
11851: sekä sellaisten meren luotojen ja saarien ta.rvitta.vart mälilräykset.
11852: luona, jotka eivät ole minkään tilan omia Kun tällainen raja on lopullisesti vahvis-
11853: eivätkä erityisillä ehdoilla, kenenkään hal- tettu, olkoon se py.syväisesti noud:a,tetta-
11854: lussa., paitsi missä johonkuhun kalastus- vana.
11855: paikkaan !llähden on tehty tai vast'eldes te,h,.
11856: dään poikkeus. 8 §.
11857: !Viittä kilometriä lähempänä; Tytärsa1a~ Ka1a.stukse~n harjoittaja.lla. olkioon oikeus
11858: ren, La,vans.aarenl, Penisaaren ja Seiskarin 3 §:n 2 momentissa. mainituilla~ !kruunun
11859: ulkosaa1ria .älkööt !kumminkaan, meren luodoilla. ja saarilla maksutta saada, mikäli
11860: .ollessa jääs'Siä, muut iharjoitbko kalastusta riittää, 1maata käytettäväksensä k.alastaJmi-
11861: kuin näiden ulkosaarien .asukkaat. seen ta:rvittavain asuinhuoneiden, aitta.in
11862: ja valmistushuoneid<en ra.kentamista. va.rten;
11863: 4 §. ja osoittakoon maaherra sitä varten tarpeel-
11864: !Meren rinteessä olkoon jokaisella maan liset a,la.t.
11865: a.suja.mella va.lta. bla.staa koukkupyydyk- Kala.stuksen harjoitta:ja saakoon myös,
11866: sellä. kun se on välttä.mätöntä kalastukseUe,
11867: Jokaisella, joka kylässä asuu, ·olkoon1 käyttää yksityiselle kuuluvaa paitsi 17 lu-
11868: lupa ulkosaaristossa kylän vesialueelia vun 16 § :n 1 momentissa mainitulla alueella
11869: harjoittaa. ·onkimista 5ekä vähintään sa.dan olevaa rantaa, maa!kiinnikkeenä sek!ä tila-
11870: metrilli pä.ässä: maasta kalastusta pitkä.ll.ä- päisenä veneen ma.allevet~ ja pyydysten
11871: siilmalla. kuivauspa:i,kkana., kun. se käy 1päinsä tuiQtta-
11872: !Se, .mitä ylempänä on sanottu, ol,koon ma.tta haittaa, omista.ja.He; mutta vastatkoon
11873: voimassa niin yhteisiin kuin joottuihinbn kumminokin. kaikesta V•ahin•gost.a.
11874: vesiin nähden. Meren rin.teessä oleville saarille on .kalas-
11875: Onkimiseen, jo1sta 2 momentiss!lJ puhu- tuksen ha.rjoittaja.lla. lupa ra.kentaa suoja
11876: taan, ei sisälly kala,npyynti kela- eikä 17 luvun 16 §:'ll 1 momentissa mainituilla
11877: heitto-ongella. ehdoilla, ja edellytyksillä.
11878: 5 §,
11879: Hailinpyyntiä verkoll.a saakoon ulkosaa- 9· ·§.
11880: ristossa ja meren rinteessä ha1rjoittaa. jo- Jos joku tälmän jälkeen perka.a. uuden
11881: k.a.inen, jolla on ·läänissä asunto j!lJ koti- nuotta-apajan !mereen kylänrajan ulkopuo-
11882: paikka., kuitenkin ainoastaan heinäkuun 1 lelle, saa.koon nauttia sitä 'hyvänä:än kak.si-
11883: päivästä maaliskuun loppuun; ja olkoon t~ ky.mmentä vuotta.
11884: hänkin kalastuks•een nähden ,voima,ssa. 4 § :n
11885: 3 m:amentissa oleva sää.n:nös. m §.
11886: !Mitä tässä edellä ja 17 luvussa on sää,.,
11887: 6 §. dletty slovelletta.koon sellaiseen ;Jrymeen tahi
11888: 4 ja. 5 § :ssä mainittua yleistä ka,la,stusta jokeen, joka on tois•en maan rajana, sekä
11889: älköön harjoitettako niin, että nuotanveto sen lisäjokiin ja s·en suun ul.kopuoleUa ole-
11890: tai rysäpyynti estyy tai häiriintyy. vaan mereen ainoastaan mikäli ei toisin ole
11891: määrätty tahi vast'edes määrätä.
11892: 7 §.
11893: tVa.ltioneu voston asiana on, kala.strusha.lli- 11 §.
11894: tuksen ehdotuksesta, va.hvista:a, ulko- ja· :Tämä asetus astuu voJJm.aan
11895:
11896: iHelsingissä, 20 p:l1lä syyskuuta 1002.
11897: John Österholm.
11898: 306
11899:
11900: V,7. - Anom. ehd. N:o 82.
11901:
11902:
11903: Lohi y. m.: Isojaon loppuunsaattamisesta maan pohjoisissa
11904: kunnissa.
11905:
11906: E d UJ s !k UJ n n a 11 e.
11907:
11908: Kaiken taloudellisen toim~nnan ensimäi- miselle. Maanviljelyksen edistämistä ja
11909: nen ja tärkein elinehto on omistusoikeus, laajentamista e~ kukaan halua, eikä liioin
11910: niin •hyvin tuotamtovälineisiin kuin myöskin uskalla toimeenpanna, kun ei ole varmuutta
11911: työn tuloksiin Lä,htien tästä periaatteesta, siitä, tuleeko se maa, johon hän uhrauksia
11912: onikin vwltiovalta, et.enikin vii.me arkoina tekee, lopultakaan hänen omakseen.
11913: yhä enemmän pyrkinyt lisääimään myöskin Metsäm järkiperäisestä hoidosta ja käyt-
11914: maahwmistavaa ·kansanJuokkaa. Tässä tar- tämisestä .ei luonnollisesti kukaan vä·litä,
11915: koituksessa on säädetty torpparien va.pau- kun ei ole ti.etoa m~kä kappale kenenkin
11916: tuslaii, kruununmaiden asutuslait y. m. omaksi lo1puHa tu•lee. Kaikki yritteliäisyy•s
11917: Sitä :merkillisemmältä tuntuu että vielä taloudellisen elämän alalla pysyy la;mas.sa.
11918: tälläkin h.,etkellä on maassamme verrattain Tämän .huutavan epäkohdan korjaami-
11919: laajoja alueita, joissa omistusoikeus maa- seen olisi mielestämme valtiovallan syytä
11920: han nähden, val Hon ja asukkaiden välillä kiinnittää aivan eri,koi,sta huomiota sekä
11921: lopullisesti on järjestäimättä. ryhtyä kaik,ki in hallituksen käytettä 'lissä
11922: Kun isojako suurimmassa osaiS.sa maa- oleviin toimenpiteisiin että asia kiireelli-
11923: tamme jo edellisten sukupolvien aikana on senä saataisiin lopulli.sesti jä·rjestet.y'ksi.
11924: toimeenpantu, tuntuu .kerrassaan ihmeelli- Olisi myönnettävä lisäkorvausta niille
11925: seltä, että tätä ·ei vieläikään ole saatu to- maanmittareille, jotka suostuvat tääl'lä
11926: teutetuksi kaikkialla. Isojalkatyöt Kuusa- syrjäseuduilla työskenteJemään. Asukkaat
11927: mon, Kemijärven ja Kuolajärven y. m. puolestaan luultavasti olisivat valmiit ot-
11928: pohjoisimmissa !kunnissa on a1ul1epa•ntu jo tamaan kannettavakseen tilanteesta j-ohtu-
11929: vuosi,kymmeniä sitten, mutta niitä ei ·ole via suurempia,kin uhrauksia, saadakseen
11930: loppuunsaatettu. Viiime aikoina• nämä työt tämän välttäimättömän maatalouden elm-
11931: ovat olleet aivan keskeytyneenä, huolimatta eh don mah,dollisimman pian lopulEsesti to-
11932: siitä, että asiaa on asukkaiden puolesta teutumaan.
11933: koetettu 1kaikin keinoin kiirehtiä. Eihdotamme siis kunnioitben
11934: Suurimpana syynä keskeytymis,een lie-
11935: nee se S'6ikka, ettei maanmittareita nykyi- että edusktmta kehoittaisi Halli-
11936: sillä palikkaeihdoi1lla tänne tsyrjäseutuihin, tusta ryhtymään kaikilla käytettä-
11937: jossa elintaso on ·kulkuneuvojen puutteen ta- vissä olevilla keinoilla jouduttomaan
11938: kia. verrattain ika.Jlis, ole ollut saatavissa. zsoJaon loppuunsaattamista maan
11939: On helposti ymmärrettävissä, kuinka pohjoisissa kunnissa, joissa se vielä
11940: suurta haittaa tämä asiantila tuottaa näi- on keskeneräisenä.
11941: den paik:kakuntain ta·loudelHselle edisty-
11942: Helsingissä, 20 päivänä syyskuuta 1922.
11943: K. A. Lohi. Juho Kanniainen.
11944: Antti Junes. Janne Koivuranta.
11945: Aarno Pesonen. 39
11946: S06
11947:
11948: V,s. - Anom. ehd. N:o 83.
11949:
11950:
11951:
11952:
11953: Aspelin: Verollepanosta ja isojaosta Inarin, Enontekiön ja
11954: Utsjoen kunnissa.
11955:
11956:
11957: E d u s k u n n .a ll ·e.
11958:
11959: Jo vuonna 1911 alotettiin verollepanot Utsjoen kuntain verollepanojen ja isjaiko-
11960: ja i.sojaot maamme .pohjoisimmis:sa osissa, jen yhteyd·essä olevia asiQita tutkimaan ase-
11961: mutta tähän päivään mennessä ·ei uiit.ä o1le tettu komisioni on antanut lausuntonsa jo
11962: saatu loppuunsuoritetuiksi. Kun tälla~nen 10 päivänä touikokuuta 1921, kulllllioitta·en
11963: i&ojakojen keskeyttämisestä ja viivyttäJmi- anoa,
11964: ses:tä j()lhtunut tilanne ja varsinkin täydelli- että Eduskunta päättäisi kehoil-
11965: nen epätietoisuus siitä, miten ja milloin sa- taa Hallitusta kiireellisesti valmis- ·
11966: notut verollepanot ja isojaot lo·pU:ltakin toi- tultamaan ja Eduskunnalle jättä-
11967: mit·etaan, vaikuttaa erittäin haitallisesti mään esityksen siitä, millä tavalla
11968: paikal'liseen metsänikäyttöö·n, maa.ta,louteen verollepanot ja isojaot Inarin, Enon-
11969: ja toimeentuloon ylle.ensä, sa,an täten, huo- tekiön ja Utsjoen kunnissa ovat toi-
11970: mioonottama,lla, että Inarin, Enrontekilön ja mitettavat.
11971:
11972: Helsingissä, 18 päiväinä syyskuuta 19122.
11973:
11974:
11975: Arth. Aspelin.
11976: 307
11977:
11978: V ,9. - Anom. ehd. N :o 85.
11979:
11980:
11981:
11982:
11983: Långström y. m.: Esityksen antamisesta laiksi huonee,._.
11984: vuokrasäännöstelystä.
11985:
11986:
11987: E d u s Ur u n n a i 1 e.
11988:
11989: Kun eduskunta, viime ke.väänä !kumosi sii- so·rto. Tunnottom:alt keini0tte 1 ijat ja vuok-
11990: hen asti vo~ma.ssa olleen vuokrasäJännöste,ly- rankiskurit ovat järjestän€-et asiat niin, että
11991: lain, puolustettiin toimenpidettä sillä, että vuokra.lais.et joutuiva.t 'kokonaan 'heidän ar-
11992: on jo palaud·uttu n. k. säännö'lisiin ol-oihin, moiEeen. Tuha.n•nJet ·pell'heet, joi:lla. ei ole
11993: jolloin vuokrasäännöstely on :tarpeetonta ja riittänyt varoj.a luorrMttoma.n korkeiden
11994: ettei.vä:t talonomistajat tule ha.rjoi•ttamaa.n vuokrien suorittamisl8err rahassa, tai muun
11995: vuotkrilla kiskontwa. Vielä väitettiin• niid·en hyvikkeem muodossa, ovat armntta joutuneet
11996: taiholta, jotka s:äännölste1yn'. lopeitta.mista ka.duHe häädetyiiksi. Kasarmeiss.a, ke1la-
11997: puolustivat, että suurempaa asuntopulaa ei reiss,a,, ulla,koi:lla, talleissa, navetois'Sa ja
11998: ole uhkaa;massa., ja että ·rw p1ermmmät epä- vieläpä metsissä pa.lja,aru taivaan aHa, ova.t
11999: kohd,at, joita säännöstd:yn lopettalllisen joh- häädetyt, useinkin piellliä la·psia ja sairaita
12000: dosta .syn~tyy, järjestyvät itsestään. Vnok- käsittävät •perheet, saa.neet vi·ettää öitään
12001: rasä:ännöshe 'yn kumoamispääbäis on käytän·- kuuka1usimääriä.
12002: nössä saatujen• k·okemusten perusteella. :kui- Esimerkkinä a1suntokurjuu.d€n laajuu-
12003: te.n·kin osoittautunut onnettomaks,i ja. :seu- d'e!Sta. mainittakoon', että Helsirrgiss.ä on
12004: rauks.iltailln tuhoisalksi päätökseksi, ja. ovart raa.s.tuva.noikeudessa. ja .maistraatissa sään-
12005: tunuottoonain twl.onomistaja:in mielivallan nlöstelyn 1op€ttamisaja.st·a syy.sk. 10 p :ään
12006: alais:e.ksi joutun€et vuokrahiset saaneet mennessä vireåJle pantu noin 1,50<0 häätö-
12007: mitä kouraantuntuvimmalla tavalla kokea juttua., johon lukuun eivät ikuit·e.nka,an si-
12008: säännöstelyn lopettamisen ·seuraukset. Ei säJlly kaikki ne, jotka ovat ~äätökäskyn
12009: myöskään vuokrakeinoHei ula:ki, joka1 sää~ sa1a:neet., sillä. suur] joukko hä.ä.d,ettyjä on
12010: nöste 1 yä vastaamaan sää,dettiin:, ole va:sta.rr- muuttaillut pois ilman viranista. häätöä.
12011: ll!ut sitä, mitä sillä tarkoitettiin; se orr var- Vuo.kra.n tarrikkailu1auta,kunnan kirjoissa oli
12012: sin vähäisessä määlrässä voinut estää talon- syysk. 1;6 p :nä, 1, 77•0 asumnottomaksi iT-
12013: omiiStajia ja, asun.noilla :keinottelijoita har- moittautunutta petrhettä, joiden yhteinl8n jä-
12014: joittamasta lakiin ja• ihmisy.ybeen perusta- senluku on 6,470. .Samaan aikaan asuu ih-
12015: maton:ta. a,suntohuijausta.. misiä sellaisissa~ asunnoissa• kuirr venheis·s.ä,
12016: iHeti vuokrasäännöstelyn lakattua ole- joihin on :kankaasta tehty katto, pakki1a·a-
12017: masta voimassa ryhtyivät ta.lon.omistaja.t ja tikoista ja paperipa:lasista• kokoonky'hä-
12018: vuokra.na:ntaja.t. laajroihin häätötoimenpi,tei- tyissä kopeissa, vaj·oissa· y. m. Kuvaa1vana
12019: siirr, joita ta.pahtui poikkeu1ksetta !kaikissa esimerkkinä v·oi<:Laan lisä.ksi mainita., että
12020: maan ka•upungeis'Sa. ja ta:ajaväkisissä yhdys- kun Va.llila.a•n valmistuvia. 'kunnallisia asun-
12021: kunnissa, joissa sitten on a1sunto-oloihin toja, joissra oli yhtoon:sä 45 hwo.nei.stoa, ryh-
12022: nähden ollut seurauksen:a truydellin.en se,ka- dyttiin vuokraamaan, ilmaa:ntui asuntoihin
12023: 308 V,9. - Huoneenvuokrasäännöstely.
12024:
12025: asumaa,n pyrkijöitä .niin paljon, että 'Pai- kasvanut ja. lisääntynyt, että sen pitäisi ai-
12026: kalle, jossa vuokraaminen tapahtui, kerään~ heuttaa näin katarstroofimaista asuntopulaa
12027: tyi satoja ihmisiä hsittä:vä jono, jossa toi- kuin edellä on todettu maa,ssa olevan, 10n
12028: set janottamisesta pyörtyi vät. Kun jonotta- syyt asuntojen puutteeseen, etsittävä muual-
12029: jain luku yhä lisääntyi ja heille järjestett1in ta. Sanomalehtien taka.sivuilla, havaitaan-
12030: numero'iput, saatiin liput jakaa noin 600 kin jatkuvasti vuokrailmoituksia, joissa tar-
12031: asun1oihin. pyrkivän perheen edusttaja.lle. jotaan huoneita vuokraUe, kuin konsanaan
12032: Turussa on a<Suntopulat myös suuri. Kau- aikana, jolloin -ei huonepulasta ole tietoa-
12033: pungin omis•tamien vuokratalojen isännöit- kaan. Mutta. tarkemmin lukema.lla on il-
12034: sijäUe on syyskuun 8 päivään mennessä il- moituksissa ·havaittu sellaisiakin peräka-
12035: moittautunut 1'90 asunnonottajaa., joille ei neetteja kuin: ,Vuoden v11okra. etukäteen",
12036: ole v.oitu antaa huoneistoa.. Kokonaan asu~ ,Laki ei tule ·kysymykseen." j. n. e. Ne
12037: toa vaira Dn rueljäsata.a i·hmistä, joista monat vuokranantajat, jot•ka. eivät o'e olleet niin
12038: saa.vat asustaa paljaa1n taivaan. a.lla. julkeita ,kuin edelliset, että olisivat julki-
12039: suudessa jo et·ukäteen ilmoittaneet karvan-
12040: Tampereella on sosialilautakunnan anta- sa, ova.t. kyllä kahden ·keskeistä sopimusta
12041: mien tietojen mukaan yli 300 perhettä, joi- vuokrananotajan ja vu·okralaisen välil:å teh-
12042: den yh!einen jäs·enmäärä on' noin 1,5·00, il- täessä osa.nneet valvoa etunsa, sillä säädet~
12043: man a:Suntoa. Häät.öj.ä on tnimeen.pantu tyyn vuok~a:an ovat ainoastaan harvat
12044: syyskuun alkupäiviin mennessä 160. vuokranantajat tyyt.yne-et. Jotta ei, jos
12045: Oulussa asuu usoei,ta sa.toja ihmisiä ·kella- syyte kohtuuttoman vuokran ottamis-esta
12046: reissa, tal'leissa, ränsistyneissä vara.stova~ nostetta~siin, .olisi todisteita., oru käytetty
12047: joissa y. m. samaeaisissa paikoissa. Varak- vuokraa vastaanotettaessa tapaa, että kui,t-
12048: lkaat pitävät hallussaan suuria. huoneistoja., tiin, joka maksun todisteeksi on annettu, on
12049: joten työ:äisperheiden, etenkin sellaisteru, merkitty matksettua pienempi summa tai on
12050: joil'a on lapsia, 'On mahdoton saa.da asunr kuiHiin ainoastaan merkitty, että vuokra
12051: t.oja. mä.ärätyltä aja' ta on suoritettu eikä sum-
12052: Tilanne muissa maan Jmupungeissa ja maa, mainita 'lainkaan. Samat.:n on ennen
12053: asutuskeskuksissa. on suhteellisesti sama huoneen luovutusta vaadittu huikeita sum-
12054: kuin ed·eJ.lämai.nituis·sa.. Paitsi ennenmaini,t~ mia., joista ei todisteeksi ole minkäänlaista
12055: tuja, epäkohtia, ihmisten joutumista asu- kuittia annettu, joten siis sellaiset luovu-
12056: maan näin alkuperäisiin asuntoihin, on hää- tu,spalkkiot eivät ol.e tulleet merkityiksi kir-
12057: böjen serura·amuksena o'llut tavattoman suuri joihin eikä kansiin.
12058: liika-asutus. Työläisp·erhe.en' joutuessa hää- Kaikkeen tällais-een alistumaan .ovalt
12059: detyksi a:Sumwstaan, on sen usein otkanut vuokralaiset joukkohäätötoimenpiteel'ä suo-
12060: asuntoonsa toinen työläisperhe, vaikka ranaisesti provosoitu. Si]'].ä kun huonevuok-
12061: asun~·o on· jo ennestään ·ollut ahdas omalie- rasäännöstelyn loputtua toimeenpantiin
12062: kin perheel'e. Säälistä ko.vaosaisia. kohtaan yht'aikaa tuhansia irtisan:omisia yh!lellä
12063: on näin tapahtunut, ja. 10n tällä tavoin. jou- paikkakunna.lla esim. Helsingissä ja. uhart-
12064: tunut kolm€lkin perhettä asuma,a.n yhteen tiin hää.döii:ä s€ikä ·pidättäy·d.yttiin vuokra,_
12065: pien·een huoneeseen suHoutuneen:a., jolloin sopimuksia tekemästä, niin syntyi sellainen
12066: huoneoosa asuvain henkilöluku on •kohonnut paniikki, että hätäääntynoeet vuokralaiset,
12067: 14, jopa kuut-eenkintoista. ne, jotka rahal'is.esti vain pystyivät, olivaJt
12068: Kun tiedetään, että asukkaiden hiku maan pakotettuja alistumaa•n rminkä'lai•siin ehtoi-
12069: kaupun.geissa ja asutuskeskuksissa. -ei ole 'hin tahansa ,täysin laitt.omiinlkin, pelossa
12070: yhtäkkiä niin suunnattomas•sa. määräS'Sä jäädä kokonaan a.sunnotto.matksi.
12071: V,9. - Långström, y. m. 309
12072:
12073: Väestön yht'äkkinen lisäänltyminen ei kuntalaisille, huomioonottaen perheen suu-
12074: siis ole aiheuttanut vallit&evaa. tavattoman ruuden ja, muut 'sellaiset st>ikat. Mutta
12075: laaja asuntopulaa,, joka i:menoo etupäässä koska sen suuntainen esi,tys tuskin saavut-
12076: pienempäin. huommstojen, 1 huoneen, huoO- tanree eduskunnan porvarillisen enemmistön
12077: neen ja keittiön, ky.syntään nähden, siis vä- hyväksymistä vaikka hätä asunnon tarvit..
12078: häva,raisempain. keskuudessa, vaan ·On siihen sijain keskuudessa .onkin :suun:narton ja IlJO-
12079: päätekijänä ollut edel'ämainitut seikat, peaa ratkaisua vaativa., niin jää näin·ollen
12080: määrätön kiskon.nan halu vuokri'lla. ja laaj!ll- tällä ·kertaa, ainoaksi mahdolliseksi rat-
12081: perä.inen asunnoilla keinottelu. kaisu·keinoksi vuokra.in säännöstelyyn pa-
12082: Voimassa ·oleva vuokrakeinottelu'aki on laaminen.
12083: varsin vähäisessä määrin voinut, kuten •Säänn·östelyru alaiseksi olisi saa ta:va
12084: edellä on selostettu, es.tää keinotte'un tapah- kaikki :seJlaiset huoneusto.t joissa on vuok-
12085: tumista, ja on edelläselostettujen seirkkojen rattavia huon·eita. Huoneustoja jotka. ovat
12086: lisäksi siihen ol'lut suurena tekijänä tehok- suurempia: kuin mitä asukas itse tarvitsee rei
12087: karan lain valvonnan puute ja viranomaisten saisi pitää vuokraamattomanra,. Myös olisi
12088: täyCLellinen vä:inpitäJmättömyys si·ilhenr näh- määrättävä korkei11: sallittu vuokranmaksu,
12089: den, On:pa. saM.unut tapauksia esim. Hel- samoin- pitäisi määrätä että huon.eustot,
12090: singist.sä, että poliisiviranomainen. on esiin- jotka vuokrataan asuttava:ksi on pantava
12091: tynyt h.äätäjänä, ja sitten vain lisännyt kunnollisen a:Sut.tavaan kuntoon. Huoneen-
12092: asunnottomien l ukulll, sensijaan, että oJi.si vuokra.lauta'kunitien kokoonpanossa olisi
12093: pyrkinut sitä rajoittamaan. Kun siis vuok- huomioon otettava. se, että vuokra.'alise!t oli-
12094: ra~keinottelulaki ei olre täytilänyt niitä toi- sivat niissä riittävästi edustettuina. Myös
12095: veitä, 1mitä siihen asetettiin sil'loin, kun se olisi määrättävä, ettei huoneuston oonistaja
12096: oli ednskunnaStsa. käsiteltävänä; se hyvä- saisi millään tekosyyllä tai nimellä kantaa
12097: uskoisuus, j:oka eduskunnan enemmistöllä korotettuja vuokria. Samoin riittävän kor-
12098: oli taiono.mi.stajista. ja huoneenvuokraajista, 'keilla rangaistusmääräyksillä pako1tettava
12099: on osoittarntunut kokonaan erheellise.ksi ja huoneuston omistaja:t noudattaJmaan vuok-
12100: vaariin olettamruksiin p·e•rustuvaksi, on ra.säännöstelylakia:, Myös muita, asia·n yh-
12101: syytä <Jtta.a. kysymys uudelleen käsittelyn teydessä olevia, seikkoja., olisi, vuokra:sääru-
12102: alaiseksi. nöstelylaissa. huomioon otettava..
12103: Lyhin ja selvin ratkaisutie asun:tokysy- Edellä esit~tyillä perusteilla ehdotamme:
12104: mykseen nähden <Jlisi se, että eduskunta
12105: päättäisi ju'lista.a ka.nsan omaisuud€!ksi että Eduskunta päättäisi kehoittaa
12106: ka,ikki maass3J olevat vuokratalot ja, huoO- hallitusta mitä kiireellisimmin anta-
12107: neis.tot, j·oitii· kaupunkien ja kunJtain val- maan Eduskunnalle esityksen laiksi
12108: tuustot hoitaisiva,t asettamiensa. lautaikun- huoneenvuokrasäännöstelystä, jossa
12109: tain 'kautta, vuokraa•ma.lJa niitä kohtuulli- laissa olisi huomioon otettu anomuk-
12110: seksi katsottua rma.ksua vastaan ja t.a.sapuo- semme perusteluissa esiin tuodut nä-
12111: lis·urutta n<Juda.ttaen asuntoa. brvitseville kökohdat.
12112:
12113: Helsingissä, syyskuun '2rl p :nä n:l2f2. ·
12114:
12115:
12116: T. Hj. Långström. Elin Fagerholm.
12117: Pekka Nurmiranta. A ug. Koivisto.
12118: Väinö Hannula. Lempi Tuomi.
12119: Kaarlo Lampinen.
12120: 310
12121:
12122: .V,,1o,- Anom. ehd. N:o 86.
12123:
12124:
12125:
12126:
12127: Mannermaa y. m.: Rajaseutujen sivistyksellisten ja talou-
12128: dellisten olojen kohottamisesta.
12129:
12130:
12131: El d u1 s ik u n u a ll e.
12132:
12133: :Sivistysmaissa on yleensä val tio,vallan Karjalan kannaksen erikoista.rpeis'ta on
12134: talholta !kiinnitetty erikoista hu01miota mainittava suomalainen asutustoiminta
12135: valtakunnan rajaseutuihin, niiden kaiken- Kannaksen pienviljelijäluokan tukemiseksi.
12136: puoJ~seen kohottamiseen ja vaurastutta- sen pienille maa tiloille ,soveltuvan agraa-
12137: miseen. Meillä on valitettavasti asianlaita ripolitiikan ajaminen, maanviljelysteknii-
12138: ollut toisin. Niin sivistybeUisessä kuin kan ja ammattitaidon kohottaminen, jopa
12139: taloudellisessakin suhteessa ta.kapajulle jää- osittain uusien viljelysmuotojen käytän-
12140: neet, suurelta osalta kovia kokene.et raja- töönsaattaminen, muukalaisesta ma.a:noiffii<o-
12141: seudut eivät meillä ole saaneet osakseen tuksesta johtuvien oikeussuhteiden selvit-
12142: sitä :huolenpitoa, jota niiden erikoinen tely, laajan huvila-asutuskysymyksen rat-
12143: asema v·aatii. ik·aisu ja sen vastainen järjestely, ulkomaa-
12144: !Sen :vuoksi ovai!kin melkein 'kaikkien laisten :Suomessa olevan hoid.otta jätetyn
12145: meidän rajaseutujemme olot, alkaen Kar- omaisuuden hoitaminen, Kannaksen kalas·
12146: jala,n Jramnakselta, jatkuen 'Pibkin itäistä ra- taja:väen a,seman korjaamin·en, satamaolo-
12147: jaa ja päättyen Norjan ja Ruotsin valta- jen järjestely, luv,allisen liihyhteyden ai-
12148: kuntiin 'lännessä, sellaiset, että ne vaativat kaansaaminen rajan toisella puolella asu-
12149: pikaåsia ja ponte.via toimenpiteitä valtio- vien 'kanssa sekä monet muut pienemmät
12150: v,aHan taholta, jos truhdotaan kohottaa ra- kysymykset. Erikoista huomiota kiinnit-
12151: jaseudut samalle tasolle ikuin muu Suomi. tää Kannaksella edelleen yhteismetsakysy-
12152: Kailkilla rajaseuduilla ovat huomattavissa lmys, joka odottaa hallituksen ja eduskun-
12153: pääasiallisesti samat korjauksia vaativat nan toiiffienpiteitä. Mutta ;n:äiden lisäksi
12154: epäkohdat, nimittäin sivistyksellinen ja ta- o:n vielä laaja sivistysohjelma, joka odot-
12155: 1oudell~ruen a,vutt.omuus, josta on vaaraa ei :taa tot,euttamistaan.
12156: ainoastaan asianomaisen ra,jas·eudun kehi- Varsin laajat ovat myöskin ne tehtävät.
12157: tykselle, vaan koko valtakunnalleikin. jotka vaativat valtiovallan tukea. n. s.
12158: Mutta ,samalla ovat kunkin rajaseudun Raja-Karjalassa sekä siihen rajoittuvassa
12159: erikoistarpeet niin moninaiset, että niistä osassa Pohjanmaata. Näiden syrjäisten
12160: huolehtiminen vaatii valtiovallan puolelta seutuj·en kO'hottaminen vaatii ennen kaikkea
12161: aivan erikoisia ponn~stUJksia, ja -uihrauksi,a.. väestön taloudellisen aseman kohottrumista,
12162: Ei tarvit'se rrnuuta kuin lY'hy.esti viitata liikenneoloj,en järjestelyä, voima,peraisen
12163: •näihin eri rajaseutujen 'eriilloistarpeisiin sivistystyön tekemistä, varsinkin alempain
12164: sen todistamise:ksi, että meillä tarvitaan koulujen ·perustamista, :pät,evien opettaja-
12165: järjestelmällistä ja suunnitelman mu.kaista voimien valmista.mista, korkeamman kan-
12166: rajaseutupolitiiJkkaa. saruopetuksen toimeen:paruoa, v:apaan valis·
12167: V,to. - Mannermaa, y. m. 311
12168:
12169: tustyön tukemista, rajaseudun ovettajain kenteese.en tulee, on aS'lan tila jo sellai-
12170: ja vill'kamiesten aseman pamnta•mista; sa- nem.
12171: naU.a sanoen: rajaseudun läJhentämistä ~Polhjo.inen ja koillin~:m rajaseutu, suun-
12172: muuhun valtakuntaan ja koihottrumista :sen nattoman suuri erämaa-alue Venäjän ra-
12173: ta~salle. jalla, taas on venäläiselle vaikutukselle
12174: ,Mitä Karjalan :kannalksen ja varsinaisen altis. Siellä tuskin paljoakaan tunnetaau
12175: Raja-Karjalan sekä m 1s. Kainuun kul- oltavan muun Suomen yhteydessä. Tun-
12176: ;mMl olo~hin tulee, ovat ne eri kerroilla ja nusmerkillinen irmiö näille seuduille on
12177: eri muodoissa saatetut valtiovallan tienoon. tuhansiin, jopa. kymmen~een tuhanteen nou-
12178: Tahdomme tässä vain yleisesti viitata näi- seva talvella tukkitöissä, :kesällä uittoväy-
12179: hin ~esityksiin ja alatteihin sisältyvään sel- lillä toimiva työläisjoukko, joka kaukana
12180: vittelyyn. Viranomaisten :sitä koskevista kotiseudustaan, kodin jalostavan vaikutu!k-
12181: uusimmista esityksistä on tässä erikoisesti seni ulkopuolella ja sivistyksellisiä hoivaa
12182: mainittava Kuopion läänin maaherran kir- vailla on alttiina henkiselle, jopa ruumiil-
12183: jelmä valtioneuvostolle 21 p :ilitä syyskuuta li,sellekin rappeuturrniselle, jota se myös le-
12184: Wl2il, j1oka nyt lienee vi,rast.ojen käs,iteLtä- viMää ympärilleen. Ilmiöt sellaiset, kuin
12185: vänä ja joka sisältää yksityiskohtaisia, hy- vi]metalviset mellruka.t, ovat omiaan. verso-
12186: vin fh.arkittuja ehd·otuksia tämän, rajaseu- maan seUaisessa maaperässä.
12187: dun oloj,en kohottamiseksi sanotussa lää- Lapin kankainen alue oru taloudellisesti
12188: ni,s:sä, sekä kai,kki ne alotteet, joihin Kar- riippuvainen Norjasta, jonka satamat ovat
12189: jalan kuntain edustajisto tähän saakka pu- suhteellisesti lähellä sitä. Norjasta on se
12190: 'heenaolevan tarkoituksen .saavuttamiseksi ollut rpakoitettu tuomaan elintarpeensa ja
12191: on ryhtynyt; samoin Kajaauin kihlakun- hädän tullen ovat a.suja:miston katseet kään-
12192: nan taloudellisten olojen tutkimista varten tyneet !ennemmin Norja.an kuin Suomeen.
12193: asetetun ik~omitean ehdotukset. ~uten edellisestä selviää, ovat Karjalan
12194: Kun silmää Pohjois-Suomen rajaseutui- kannaksen ja Itä~Karja1an puutteet ja tar-
12195: hin, erottautuu koLme ~eri kuvaa: Suomen peet jo useiden vuosien kuluessa saaneet
12196: länsirajalla oleva Tornio,jokila.akso, laajat osakseen sekä viranomaisten että ikansa-
12197: erämaaseudut koillise:ssa V:enäjää vasten laisjärjestöjelli huomiota, ja niistä .orukin
12198: ja Lapin tunturia1ue. olemassa la.ajojakin selon:tekoja, joten voim-
12199: 'T.orniojoikilaakso on vastapäätä maara- me pitää ne aina,kin pää!kohdiltaan tunnet-
12200: tietoisesti j.a hyvin hoidettua. Ruotsin suo- tuina. Sitä vastoin ovat IJohjoiset rajaseu-
12201: ma1aisseutua, missä valtio on whrannut ja dut ja niiden puutteelliset olot jo.kseenkin
12202: uhraa paljon varoja ja huolta asujamiston tuntemattomat muille ikuin niiden omille
12203: olojen paran:tamiHeksi sekä ohja,amiseksi asukkai!lle, ja pidämtp.e SlentäJhden !tarpeel-
12204: suuntaan, jota Ruotsin valtio,vallan taholta lisena kosketella niitä jonkun verran yk-
12205: pid,etään suotavana. Siellä ~on rautatie sityiskohtaisemmin. IAjatelless·amme mah-
12206: Haaparannalta Matarengiin Aavasaksa:n dollisuuksia näiden pohjoisten seutujen olo-
12207: ~ko,hdalle, ja jatkettaneeru sitä aina Paja- jen para:nt.amiseksi, olemme tulleet sii'hen
12208: laan asti. Ruotsiru suomalaisseudulla on tulokseen että seuraavat alat vaativat kii-
12209: valtion toimesta rakennettu puihelinrverkko, reellisiä toimenpiteitä.
12210: jok~a ulottuu jo1ka :kylään. Siellä raken- ·1. Yhdysliikenne. Maantiet olisi saa-
12211: netaan kouluja, sa.iraaJoita j. n. e. On tav.a. 1kaikkiin La,pin kirkonkyliin, myös-
12212: vaara Suomen rajasentulaisilla jo1utua ruot- kin PeLkosenniemen ja Savukosken perus-
12213: sinpuolelaisista taloudelliS<esti ja S<ivistyk- tettaviksi määrättyjen seurakuntien kes-
12214: g.elliHesti riippuvaisiksi. Mitä yihdyslii- kuspaikkoihin. ~Maantiet olisi korjattava
12215: 312 V,10. - Rajaseutujen olojen kohottaminen.
12216:
12217: autoteiksi, jotta Eikenne muusta Suomesta on lainsäädäntötietä saatu aikaan. Silloin
12218: sinne ja sieltä Suomeen lyhyen kesäkau- on pidettävä huolta siitä, että uudet a.su-
12219: den aikana voisi tyydyttää niiden tarpeet tustilat tulevat .tiluksiltaan ja metsämail-
12220: ja siten sanotut seudut vapautuisivat ra- taan niin riittäviksi, että ne elättävät asuk-
12221: janta.kaisten maiden taloudellisesta vai.ku- kaansa. Maanomistus- ja viljelysoloille
12222: tuksesta. Postin kulku olisi saatettav•a no- tuottaa nykyään suurta haittaa se että iso-
12223: pealllmåsi ja postiasemia perustettava jako on keskeneräinen, minkä johdosta sitä
12224: maaseu tuky liin. olisi kaikin keinoin joudutettava.
12225: 1
12226:
12227:
12228:
12229: Puhelinlinjoja, j.oid·en tarp•eellisuuden puo- 4. Poronhoito, kalastus ja metsästys
12230: lesta puhuvat sekä taloudelliset että soti- ovat suuressa osassa. Lapinmaata pääelin~
12231: laalliset :näkökohdat, olisi lisää rakennet- keinot ja koko Lapinmaassa ainakin san-
12232: tava. Torniojokivarren linjaa olisi jatket- gen tärkeät sivuelinkeinot.. Poronhoito
12233: tava Enontekiöön, Rovaniemen-Sodanky- sekä itsessään että suMeessaan maata-
12234: län._Ivalon linjaa edelleen Inariin, Pudas· louteen on nykyään monien vaikeuksien
12235: järveltä olisi saatava :uusi linja Ranuan alainen ja V'aikeudet osalta kasvavat, mi-
12236: kautta Rovaniemeen ja mahdollisuuden käli vi~jelys edistyy. Niillä aloiUa, tar-
12237: mukaan myös Kajaanista Puolangan vittaisiin lainsäädäntötoimenpiteitä, jo.tka
12238: kautta P.udasjärvelle. Yksityisiä puhelin- eivät ole mahdolliset ilman tarkkaa Lapin
12239: yrhtiöitä olisi tuettava. olojen tuntemusta. Myös kalastukseen ja
12240: Paitsi ehdotettua Karungin-Turtolan metsästylkseen nähden on maan pohjoisim-
12241: -Pellon rataa olisi rautatietä jatkettava missa osissa käsitys se, että näissä asioissa
12242: Rovaniemeltä eteenpäin niin pian' kun pai- tarvitsisi paljon enemmän, kuin yleensä
12243: kallisliikenteelle maan tieverlkkoa kehi ttä- asian laita on ollut, ottaa lainsäändännössä
12244: mällä on luotu tarpeellinen pohja. huomioon Lapin ja Perä·:Pohjan aivan eri-
12245: 12. Viljelyksen edistäminen. Koska kaislaa t.uiset olot.
12246: näillä pohjoisilla rajaseuduilla epäämättö- ·5. V alistttstoiminta. Lapin harvaan
12247: mästi on mahdollisuuksia maanviljelyksen asutuissa seuduissa kansakoulu tuskin me-
12248: harjoittamiseen, mutta puuttuu sekä taitoa nestyy sellaisena kuin muualla Suomessa.
12249: ja harrastusta että vrurojakin siihen, on vil- Ainoastaan rakentamalla asuntolat kansa-
12250: jelyksen edistämisen ensimäisenä ·ehtona, koulujen yht·eyteen ne enimmissä seu-
12251: että paikkakunnan oloihiru soveltuvaa duissa voivat täyttää tarkoituksensa. Al-
12252: maanviljelysopetusta annetaan sikäläiselle ku:koulumuotona mielestäJmme on pitkien
12253: asujamistolle. Etupäässä olisi siis maanvil- matkojen ja harvan asutuksen t.aJria tar-
12254: jelyskouluja ,varten perustettava tämän koitusta vastaava.mpi kiertävä .koulu. Ny-
12255: tarkoituksen saavuttamiseksi niin hyvin kyisiä katekeettakouluja siis tulisi kehit-
12256: Torniojokilaaksoon !kuin jollekin muulle tää enemmän aJlakansakouluja. vastaaviksi
12257: sopivaksi katsotulle idemmälle paikka- jailka.malla opetusaikaa kussakin paikassa
12258: kunnalle, jossa edellytyksiä siihen !katso- riittävän pitkäksi. V aatimruttomia op-etus-
12259: taan olevan, minkä ohessa maataloudellista huoneita olisi niillåin ra.kennettava, sillä
12260: osuustoimintaa kaikin tavoin olisi herä- niiden puutteesta koulut kärsivät. Aina-
12261: tettävä ja kehitettä.vä. Käytännöllinen kin Torniojokilaaksoon olisi perustettava
12262: n1euvontatyö, jota paikalliset maanviljelys- ka.nsanopisto, jota. johdeiJtaisii'n sellaisessa
12263: seurat nyt jo harjoittavat, on saatava kehi- hengessä, että väestö saataisiin siihen nuo-
12264: tetyksi. risonsa luottrumuksella lälhettämään. Val-
12265: 3. Asutustoimintaa valtion mailla olisi tion tukinhakkuumailla ja uitt.opaikoissa
12266: jatkuvasti kehitettävä siHe poihjal1e, joka j,o tulisi järjestää määräperäistä jatkuvaa va-
12267: V,1o. - Mannermaa, y. m. 313
12268:
12269: listustyötä. VaHion olisi myös asetettava On mielihyvällä rm.ainittav>a., että valtio-
12270: ehdoksi tukkiyhtiöille lisenssejä annet- valta on monella muotoa jo osoittanut ta-
12271: taessa, että yhtiöiden puolelta on huoleh- juavansa ylläesitettyjä illäkökohtia ja ryh-
12272: dittava yhteiskunnallisestä, sivistykselli- tynyt niistä monia t.oteuttamaankin. Niinpä
12273: sestä ja uskonnollisesta valistustoimesta Karj-alan' maatalous on jo hallituksen suo-
12274: metsä- ja uittomailla. Samat ,foivomukset pean huolenpidon esineenä, sen hoito ja
12275: kohdistuvat .myös Itä-Suomessa sijaitse- edistäminen kun on annettu erän Karjalan
12276: VIIn metsätyöalueihin. parasta harrastavan ammattimiehen päte-
12277: viin !käsiin. Edelleen on tunnustettava,
12278: 6. Terveydenhoito. Lääkärejä on val-
12279: että pohjoisetkin mjaseudut ovat aivan
12280: tio koettanut saada rajaseutuihin, mutta
12281: viime aikoina entistä enemmän saaneet
12282: ei ole siinä aina vnnistunut. Sitäkin suu-
12283: osakseen hallituksen ja viranomaisten huo-
12284: remmalla syyllä on perustettava sairastu-
12285: miota, mirkä huomio iLmenee 1m. m. Edus-
12286: pia valtion varoilla ja palkattava diakonis-
12287: kunnalle äsken annetun ensi vuoden tulo-
12288: .
12289: SOJa tai tottuneita sairaanihoitaji,a.
12290: ja menosäännön ehdotuksen määrärahoissa
12291: 7. On joudutettava Pohjois-ISuomen teid.en rakentamiseen j.a työväestön henkis-
12292: alueellista järjestämistä ottaen huomioon ten tarpeiden tyydyttämiseen. Mutta toi-
12293: yhteiskunnalliset ja sivistykselliset näkö- selta puolen on pelättävä, että hyvääkin
12294: kohdat. Varsinkin koillisilla rajaseuduilla tarkoittavat. yksinäiset toimenpiteet voi-
12295: kunnat ovat niin suuret, että kaukaiset syr- vat osua ha11haan, ellei niiden toimeen<pano
12296: jäkulmat jäävät yiliteiskunnallisten har- perustu yhtenäiseen, kiinteään ja kauas
12297: rastuspiirien ul!kopuolelle. Räikeänä esi- vastaisuuteen tähtäävään vhjelmaan, ja
12298: merkkinä tästä on Sodankylän seurakunta, tällainen ·ohjelma on välttäunätta aikaan-
12299: jonka. alue on välhää vaiHe 20,00<0 1km 2 , siis saatava määrätietoisen rajamaa.politiikan
12300: suurempi kuin kolme maamme lääneistä. pohjalle, jota ei saisi jättää satunnaisista
12301: Tämä seurakunta tosin on <päätetty jaetta- ja vaihtuvista valtiollisista 'Virtauksista
12302: vruksi kolmeen eri .osaan, tmuttru ja<ko on riippuvaiseksi. Olisi siis pyrittäNä siihen,
12303: toistaiseksi varojen puutteessa täytäntöön- että lkoko rajaseutupolitiikan johto saatai-
12304: panematta. KysymY1ksena.Iaisena tosin jo siin keskitetyksi johonkin ·valba:kunnan
12305: on Jwko maamme uusi aluepiirien järjes- hallintojärjestelmään kuuluvaan laitoikseen,
12306: täminen. Mielestämme pohjoisimpien seu · jossa olisi edustettuna toiselta puolen täysi
12307: tujen aluejakoa olisi kuitenkin erikoisesti tieto puheenaolevan politiikan perusteista
12308: kiirehdittärvä. ja hyvä talhto sen läpiajamiseen, toiselta
12309: Sen uuden 'll)Seman j.o.h'dosta, johon maam- puolen trua,s rajaseuduilla vallitsevain eri-
12310: me itsenäiseksi valtakunnaksi tultuaan on koisalojen tuntemus ja läheinen kosketus
12311: joutunut, ovat rajaseutukysymykset. saa- rajaseutujen asujamiston kanssa..
12312: nwt entistä laajemman. .merkityksen. Ne :Trumän päämäärän saavuttam]seksi voi-
12313: eivät enää ole paikallisia erikoiskysymyk- taisiin ajatella erilaisia keinoja. Niinpä
12314: siä, vaan ne ovat koiko v•a,l trukun taa koske- voisi •a.jatella erityisen valtion 'keskusvi-
12315: via elinkysymyksiä. Niiden ratkaisusta raston asettamista rajaseutuasioita huolta-
12316: nuori valtaku:nta.mme ei voi vetäytyä pois. maan, ja niinikään voitaisiin ajatella näi-
12317: Kansamme osoittaisi !kansallisen ja valtiol- den asiain keskittämistä jonkun ministe-
12318: lisen tajunnan puutetta., ellei se käsittäisi riön yhteyteen perustettavaan erityisosas-
12319: rajaseutukysymysten suurta merkitystä ja toon. Parhaiten kuitenkin nfuhdäksemme
12320: ellei se pyrkisi ratkaisemaan niita kaikkein olisi tarkoitus ehkä saavutettavissa siten.
12321: kiireellisimpien kysymysten joukossa. että valtioneuvostoo.n kuuJ.uvaUe salkutto-
12322:
12323: 40
12324: 314 V,1o. - Rajaseutujen olojen kohottaminen.
12325:
12326: malle ministerille, jonka siinä tapauksessa tyydyttämiseksi olemme katsoneet voivam-
12327: pitäisi olla rajaseutuasioita tunteva ja joka me ne tässä ikolkonaan .sivuuttaa.
12328: tapauksessa rajaseudun parasta harras- Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
12329: tava henkilö, annettaisiin erikoistehtäväksi nioittaen,
12330: rajaseudun asiain valvominen sekä niitä
12331: ko~kevien alatteiden teko valtioneuvostossa että Eduskunta päättäisi halU-
12332: tätä tarkoitusta varten n:Umenomaan asetet- tukselta anoa:
12333: tavan esittelijän avustamana, joka esitte- että Eduskunnalle annettaisiin
12334: lijä olkoonpa vakina~nen trui ylimääräinen, sellainen esitys, joka tarkoittaa val-
12335: samalla velvoitettaisiiru valmistelemaan taktmnan rajaseutuja koskevain toi-
12336: rajaseutuasioita tahi avustamaan niiden menpiteiden järjestämistä yhtenäi-
12337: valmistamisessa ministeriöön katsomatta.. seksi määräperäiseksi rajaseutupoli-
12338: E,delleen olisi yhteys rajaseutujen asuja. tiikaksi näiden seutujen sivistyksel-
12339: miston ·kanssa aikaansaatava sillä tavoin, liseksi ja taloudelliseksi kohottami-
12340: että rajaseutuasiain vastuunalainen hoi- seksi, minkä rajaseutupolitiikan
12341: taja voisi tarpeen tullen neurvotella alaan johto edellä esitettyjä näkökohtia
12342: kuuluvista asioista muutamien rajaseutu- seuraten keskitettäisiin sopivalla ta-
12343: jen edustajain kansS'a,, j.otka valtioneuvos.to valla jonkun maamme hallituslai-
12344: kutsuisi toimiinsa asujamiston toivomuk- toksen yhteyteen, sekä
12345: sia. noudattaen. että Eduskunta mikäli mahdol-
12346: Tuntien sen toiminnan, mikä on vireillä lista jo näillä valtiopäivillä saisi
12347: valtakunnan uuden rajaseudun Petsamon vastaanottaa tätä tarkoittavan esi-
12348: sivis.tyksellisten ja taloudellisten tarpeiden tyksen.
12349:
12350: Helsin.gis•sä, '2:1 päivänä syyskuuta 1922.
12351:
12352:
12353: J. Mannennwa. E. N. Setälä.
12354: 1
12355:
12356:
12357: Tekla Hultin. 0. H. Jussila.
12358: Paavo Virkkunen. E. Kilpeläinen.
12359: Vilho Nikkanen. Aapo Nuora.
12360: W. K. Simelius.
12361: •• ••
12362: VALTIOPAIVAT
12363: 1922
12364:
12365: LIITTEET
12366: VI
12367: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTA-
12368: ESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
12369:
12370:
12371:
12372:
12373: HELSINKI 1922
12374: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
12375: Oppivelvollisuuslakia, seminaareja ja kansakoulu-
12376: laitosta koskevia eduskuntaesityksiä ja
12377: anomusehdotuksia.
12378: 319
12379:
12380: VI,1. - :Edusk. esit. N :o 26.
12381:
12382:
12383:
12384:
12385: Lahdensuo y. m.: Ehdotus laiksi oppivelvollisuudesta
12386: 15 p:nä huhtikuuta 1921 annetun lain 7 §:n muuttami-
12387: sesta toisin kuuluvaksi.
12388:
12389:
12390: E d u s k u n n a l [. e.
12391:
12392: iHuhtiilmun 15 p :nä 19•21 oppivelvollisuu- misnuminen on 'tavallista. myöhäi:se~mpilkin,
12393: desta annetun lain 7 § :·ssä säiildetään m. m. tyytymättöanyys ja vali,ttelu kansakoulu-
12394: entä yläkansakoulun ·eppiaika on .k•olme- työn aikaisen alkamisen takia. aiv•an ylei-
12395: kymmentä•kuusi viikkoa vuodessa.. Samana nen, ja tie.toja on olema.ssa runsaasti et:tä
12396: päivänä amnetun, oprpivelvolli•suuden täy· koulut o;va.t päässe·ei alkamaan hyvin va-
12397: täntöön:panoa koskevan as·etuksen 5 § :ssä janaisilla oppila.smäärillä. On osoit!tamat-
12398: määrätään, että yläkansakoulun lu,kuvuoden takin selvää, mikä haitta siitä johtuu kou-
12399: työ alkaa maalla viimeistään •syyskuun 1 lutyöUe.. Kun a•siain tila on tällainen, o:n
12400: päivänä ja ett-ä lukuvuoden tulee jakaa kah- ilmeistä että siihen ta~rvitaan korjausta.
12401: tia vähintään kolmen V'iikon joululoma. Mikäli korjauksen .saaminen ylläkoskete[-
12402: Tä:tä noudattaen tulee yläkansakoulun lu- tuun asiaan la.insääJtäjrustä riippuu, olisi op-
12403: kuvuosi, kun koulutyö jatkuu yhtämittaa, piaikaa ainakin kahdella ylemmällä vuo-
12404: malhdolliset IupapäiväJt vain poislue;ttuina, siluokalla lyhennettävä ehlkä kolmeenkym-
12405: päättymään toukokuun !lopussa. menee·nkahteen viikkoon vuodessa. Jos li-
12406: iSe lyhyt aika, jonka oppivelvollisuuslalki säksi joululoma lyhennettäisiin yhdellä vii-
12407: on vo]massa ollut, on jo kuitenkin ehtinyt kolla, mikä hyvin käy päinsä, saa,vutettai-
12408: o•s:o~tt.aa, että lukuvuoden alkaminen nfin ai- siin niilll suuri oppiajan lyhennys, että koulu
12409: kaisin kuin syysikuun 1 päi·vänä ja sen jat- voi·si alkaa vasta syy;skuun v:i]meisellä vii-
12410: kuminen aina toukokuun loppuun, että sää- lmll.a tai lokakuun alussa. ja loppua vastaa.-
12411: d·eilty vi]kikJomäärä saavutettaisiin, tuottaa vas'ti toukokuun puolivälis,sä .tai vii!mei-
12412: maataloustöille suurta. haittaa ainakin sel- sellä viikolla riippuen .siitä rmiten paikalli-
12413: laisina pikkuviljelyss.euduiUa kuin ;Etelä- set, 'Olosuh'beet :vaatirvat. Lukuvuoden a:lka-
12414: ja Ke.slki-Pohjammaalla se.kä Karjala·ssa, mispäivää ei olisi kiinteästi määrättävä,
12415: mutta tod!Emnä!köis•esti myös muuaUakin. On vaan jät•e1itävä siinä ikmnsa•koulun jo·htokun-
12416: nimi'ttäin vallam ylei•stä eHä kun muuta työ- n,alle suurempi vapaus toimia siten kuin
12417: voimaa ei ole saatavissa maanvilje.lyksestä pa.ilkalliset olosuht·eet, s:arlon j·ourt,umi.n:en
12418: toimeentulonsa saavien perheiden kansa- syksyllä y. m. seikat ;määräävät.
12419: kouluijässäkin olevat laps•et tarvitaan ja Ed<ellä ·esitetyn perus•tuksella ehddt.amme
12420: täytyy 1käyttää vuoden kiireimpinä aikoina
12421: maa,taloos:töissä: ·syksyllä sad•onkorjuussa ja että Eduskunta hyväksyisi seu-
12422: keväällä ikylvönteos:sa. Niinpä on erityi- raavan lakiesityksen:
12423: sesti tänä vuonna, joUoin vuoden sadon val-
12424: 320 Vl,l. - Muutoksia oppivelvollisuuslakiln.
12425:
12426:
12427: Laki
12428: oppivelvollisuudesta 15 p:nä huhtikuuta 1921 annetun ·lain 7 §:n muuttamisesta
12429: toisin >kuuluvaksi.
12430:
12431: lEduSkunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12432:
12433: 7 §. Yläkansa;koulu on aina kiinrheä. Sen op-
12434: Kansakoulu !l:oå.mii joko täydellisenä kan- piailka on kahdella ylemmällä vuosiluokaJla
12435: salkouluna, joka jakau~uu ala- ja yläkansa- kolme'kymmentäkabi ja kahdella alemmalla
12436: kouluun, tai .supistettuna ikansakouluna. kolmeikY'mmentäkuu.si viikkoa vuodessa.
12437: !Täydellisessä kansakoulussa ·on kuusi ·,_AJlakansakoulu on j·oko kiinteä, jossa ta-
12438: vuosiluokkaa, j.oista kaiksi alinta muodostaa pauksessa opettaja toimii joko yhde-ssä rtai
12439: ala- ja neljä ylempää vu01siluokkaa yläkan- myös vuoroin ka,hd.essa piirissä, taikka kier-
12440: sakoulun. Sekä ala- että yläkansakoulu tävä, jolloin opettaja toimii vuoroin kah-
12441: toimii kumpikin omien opettajiensa varassa. dessa paikaSISa ko~lupiirin sisällä. Oppi-
12442: Supistetussa kantSakoulussa on samoin aika on kolmekymmentäkuusi viikkoa, jos
12443: kuusi vuosiluoikkaa, mutta •se toimii yhden, ope·ttaja toimii yhdessä opetuspaikassa, sekä
12444: yläkansa.kouluun ·vir.kakelpoisen vpettajan kahdeksantoista vii'kkoa, jos sama opettaja
12445: varas:sa siten, että osa opetusajasta käyte- toimii kahdessa opduspai'kassa.
12446: tään kahden alemman ja toinen osa nel- ,Supistettu kansakoulu on aina kiinteä.
12447: jän ylemmän v;uosiluokan opetta.miseen. Sen opetusaika on 40 viikkoa.
12448:
12449:
12450: Helsingissä, 19 p. syy:Sikuuta 19·22.
12451:
12452:
12453: Jalo Lahdensuo. Kalle Kirra.
12454: Frans Kärki. J. L. Seppänen.
12455: Simson P~a. Albin Manner.
12456: E. M. Tarkkanen.
12457: 321
12458:
12459: VI,2. - Edusk. esit. N:o 27.
12460:
12461:
12462:
12463:
12464: Virkkunen y. m.: Ehdotus laiksi huhtikuun 15 p:nä 1921
12465: annetun oppivelvollisuuslain 7 §:n 3 momentin, 19 §:n
12466: 1 momentin ja 20 § :n 3 momentin muuttamisesta toisin
12467: kuuluviksi.
12468:
12469:
12470: E d u: s k u n1 n a 1il e.
12471:
12472: Huhtikuun 15 päivänä 1921 annetun op- ran yläkansakoulun muiden oppilaiden
12473: pivelvollisuuslain erinäiset määräykset työvuosi siinä tapauksessa lyhenee.
12474: näyttävät jo nyt, vaikka aikaa on kulunut Määräys, että yläkansakoulun tulee ko-
12475: vasta vähän enemmän kuin vuosi lain voi- konaisuudessaan alottaa työnsä viimeistään
12476: maanastumisesta, olevan muutosten tar- syyskuun 1 p:nä, on poikkeus aikaisem-
12477: peessa.. Hallitus on näille valtiopäiville masta läpi vuosikymmenien harjoitetusta
12478: antanut esityksen puheenaolevan lain 6 §:n käytännöstä, jonka mukaan ainoastaan en-
12479: muuttamisesta. On syytä samassa yhtey- simäinen vuosiluokka on opiskellut syys-
12480: dessä, missä tätä Hallituksen esitystä käsi- kuun aikana, mutta ylemmät luokat ovat
12481: tellään, kiinnittää huomiota kahteen muu- tavallisesti alottaneet koulunkäyntinsä
12482: hun, kipeimmin muutosta kaipaavaan koh- syyskuun lopussa tahi lokakuun 1 p:nä.
12483: taan oppivelvollisuuslaissa. Uudet määräykset joutuvat vakavaan risti-
12484: Tämän lain 7 §:n 3 momentti määrää riitaan maaseutujen maanviljelijäkotien
12485: yläkansakoulun oppiajaksi kolmekymmen- omien välttämättömien tarpeitten kanssa
12486: täkuusi viikkoa vuodessa. Laki kuitenkin kiireimpänä sadonkorjuunaikana syksyisin.
12487: myöntää, että kahden ylemmän vuosiluo- Varsinkin vähävaraisten pienviljelijäko-
12488: kan oppilaat voidaan, jos johtokunta niin tien, jollaisia maaseuduillamme yhä lukui-
12489: päättää, vapauttaa koulunkäynnistä enin- sammassa määrässä muodostuu, on välttä-
12490: tään viikoksi kiireimpänä maatöiden aika- mätöntä saada pidättää kehittyneemmät
12491: na. Oppivelvollisuuslain täytäntöönpanos- lapsensa maatöissään niin kauan kun syys-
12492: ta huhtik. 15 p:nä 1921 annettu asetus kuun aikana elon- ja muuta sadonkorjuuta
12493: määrää 5 §:ssään, että yläkansakoulun lu- kestää. Työkustannusten ja -palkkojen
12494: kuvuoden työ alkaa maalla viimeistään yhäti kohotessa ei ole vähäinen asia näille
12495: syyskuun 1 p:nä. Lisäyksenä määrätään kodeille saada käyttää hyväkseen heidän
12496: samassa pykälässä näin: Kunnes alakansa- lastensa tarjoamaa työvoimaa. Yritykset
12497: koulu on oppivelvollisuuslain 21 §:ssä mai- saada kansakoulun yläosastojenkin oppi-
12498: nitun suunnitelman mukaisesti piiriin pe- laat alottamaan säännöllinen koulunkäyn-
12499: rustettu, pidettäköön yksiopettajaisissa ylä- tinsä ,viimeistään syyskuun 1 p:nä", ku-
12500: kansakouluissa ensimäisen vuosiluokan op- ten täytäntöönpanoasetus nykyisin määrää,
12501: pilaat syyslukukauden alussa yksin kou- ovat jo osottautuneet, kun niitä kaksi ker-
12502: lussa korkeintaan neljä viikkoa, jonka ver- taa on yritetty sovelluttaa, laajoissa osissa
12503:
12504: 41
12505: 322 VI,2. - Muutoksia oppivelvollisuuslakiin.
12506:
12507: maatamme mahdottomiksi noudattaa. Näis- siitä, missä järjestyksessä ja millä aJOID
12508: tä syistä olisi tärkeätä saada edelleenkin täytäntöönpanokauden kuluessa kansakou-
12509: jatkaa tähänastista, kotien suosimaa käy- luja on perustettava, opettajien lukua li-
12510: täntöä, että ainoastaan yläkansakoulun en- sättävä sekä oppivelvollisuus saatava voi-
12511: simäisen vuosiluokan lukeminen säännölli- maan, on yleensä tultu havaitsemaan, että
12512: sesti alkaa syyskuun alussa tahi jo elo- oppivelvollisuuslain täytäntöönpano lain
12513: kuun lopussa, kuten myöskin on monin määräämässä ajassa on oleva mahdot1~o
12514: seuduin ollut tapana, mutta ylemmät vuo- muus. Kustannukset sekä uusien ylä- et~ä
12515: siluokat ovat saaneet viipyä kodeissaan ennestään olemattomien, lukuisten alakan-
12516: neljän viikon aikana syyskuussa. Ei ole sakoulujen perustamisesta tulevat sekä
12517: ilmaantunut tästä järjestelystä mitään eri- kunnille että valtiolle niin suuriksi, että ne
12518: tyisiä haittoja oppimäärien ennättämiselle välttämättä ovat jaettavat pitemmälle ajalle
12519: säädetyn oppiajan kuluessa. Ei ole näin ol- kuin minkä nykyinen oppivelvollisuuslaki
12520: len ollut riittävää syytä oppivelvollisuus- sallii. Tuntuu kohtuulliselta, että maalais-
12521: laissa poiketa vanhasta käytännöstä, joka kunnille varataan kymmenen vuotta pitem-
12522: on tyydyttänyt maaseutukotien välttämät- pi aika eli siis kuusikolmatta vuotta sen
12523: tömiä tarpeita. suunn~t·ellffian mukaisen l()hjelman !SUoritta-
12524: Esittämistämme syistä olisi oppivelvolli- miseen, minkä oppivelvollisuuslain täytän-
12525: suuslain 7 §:n 3 momentti muutettava ta- töönpano vaatii. Kun maaseutukunnat par-
12526: valla, johon olemme viitanneet, ja vastaa- aikaa ovat valmistamassa puheenaolevaa
12527: va muutos tehtävä täytäntöönpanolainkin suunnitelmaansa ja nämä ovat saatavat val-
12528: 5 §:ään. miiksi huhtikuun 15 päivään 1923 mennes-
12529: sä, olisi ehdottamamme pidennys säädettä-
12530: Toinen muutettava kohta koskee oppi-
12531: vä nykyisen istuntokauden aikana ehtiäk-
12532: velvollisuuden täytäntöönpanon aikaa maa-
12533: seen tulla vaikuttamaan suunnitelmien val-
12534: laiskunnissa. Oppivelvollisuuslain 18 §
12535: mistamiseen varattuna aikana.
12536: määrää, että ,jokainen maalaiskunta on
12537: Asianomaisen valiokunnan, joka tulee
12538: velvollinen niin järjestämään kansakoub1-
12539: näitä esitysehdotuksiamme käsittelemään,
12540: opetuksen alueellaan, että se tämän lain
12541: tulisi myöskin ottaa harkittavakseen, olisi-
12542: mukaan on täytäntöön pantu kuudentoista
12543: ko ja missä määrin syytä pidentää oppi-
12544: vuoden kuluessa lain voimaanastumisesta".
12545: velvollisuuden täytäntöönpanoaikaa myös-
12546: Oppivelvollisuuslakia säädettäessä esiin-
12547: kin kaupunkikunnissa.
12548: tyi eduskunnassa se mielipide, että kuuden-
12549: Näiden ehdotustamme hyväksymisestä
12550: toista vuoden täytäntöönpanoaika oli liian
12551: ovat vastaavat muutokset tarpeelliset oppi-
12552: lyhyt, jonka takia ehdotettiinkin tätä aikaa velvollisuuslain 20 § :ään. '
12553: pidennettäväksi. Tätä ehdotusta eduskunta
12554: Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen eh-
12555: ei hyväksynyt, mutta jo näin pian jälkeen- dotamme,
12556: päin se kuitenkin on osoittautunut perus-
12557: telluksi. Sen jälkeen kun maaseutukunnat että Eduskunta hyväksyisi seu-
12558: ovat ryhtyneet valmistamaan oppivelvolli- raavat muutokset voimassaolevaan
12559: suuslain 21 §:n määräämää suunnitelmaa oppivelvollisuuslakiin:
12560: VI,2. - Virkkunen, y. m. 323
12561:
12562: Laki
12563: huhtikuun 15 p:nä 1921 annetun oppivei voHisuuslain 7 §:n 3 momentin, 19 §:n
12564: 1 momeutin ja 20 §:n 3 momentin muuttamisesta toisin kuuluviksi.
12565:
12566: Eduskunnan päätöksellä säädetään täten, että huhtikuun 15 p:nä 1921 annetun
12567: oppivelvollisuuslain 7 §:n 3 momentti, 19 §:n 1 momentti ja 20 §:n 3 momentti on
12568: näin kuuluva:
12569:
12570: 7 §. niin järjestämään kansakouluopetuksen
12571: Kansa'koulu toimii joko täydellisenä alueellansa, että se tämän lain mukaan on
12572: kansakouluna, joka jakautuu ala- ja ylä- täytäntöön pantu kuudenkolmatta vuoden
12573: kansakouluun, tai supistettuna kansakou- kuluessa lain voimaanastumisesta.
12574: luna. Erityisestä hakemuksesta voi valtioneu-
12575: Täydellisessä kansakoulussa on kuusi vosto kuitenkin harvaan asutuilla tai
12576: vuosiluokkaa, joista kaksi alinta muodos- maantieteellisesti epäedullisessa asemassa
12577: taa ala- ja neljä ylempää vuosiluokkaa oleville kunnille myöntää lykkäystä oppi-
12578: yläkansakoulun. Sekä ala- että yläkansa- velvollisuuden toimeenpanemisessa, ei kui-
12579: koulu toimii kumpikin omien opettajiensa tenkaan pitemmäksi ajaksi kuin viideksi
12580: varassa. Supistetussa kansakoulussa on sa- vuodeksi.
12581: moin kuusi vuosiluokkaa, mutta se toimii Kaupunkikunnissa on oppivelvollisuus
12582: yhden, yläka:ns8!kcoulun virkakelpoisen tämän lain mukaan pantava täytäntöön
12583: opettajan varassa siten, että osa opetus- viiden vuoden kuluessa lain voimaanastu-
12584: ajasta käytetään kahden alemman ja toi- misesta.
12585: nen osa neljän ylemmän vuosiluokan opet-
12586: tamiseen. 20 §.
12587: Yläkansakoulu on aina kiinteä. Sen op- Maalaiskunnissa on tämän lain mukai-
12588: piaika on kolmekymmentäkuusi viikkoa nen oppivelvollisuus 19 §:ssä · säädetyn
12589: vuodessa; kuitenkin voidaan kolmen ylem- ajan kuluessa pantava toimeen asteittain
12590: män vuosiluokan oppilaat, jos johtokunta seuraavassa järjestyksessä:
12591: niin päättää, vapauttaa koulunkäynnistä Sen vuoden syyslukukauden alusta, jol-
12592: enintään neljäksi viikoksi kiireimpänä loin laki astuu voimaan, ovat oppivelvolli-
12593: maatöiden aikana. sina ne kunkin piirin kouluikäiset lapset,
12594: Alakansakoulu on joko kiinteä, jossa ta- j.oiden matka toimessa oleva.am kansakou-
12595: pauksessa opettaja toimii joko yhdessä tai luun ei ole kolmea kilometriä pitempi.
12596: myös vuoroin kahdessa piirissä, taikka Jollei koulussa vapaaehtoisesti ilmoittautu-
12597: kiertävä, jolloin opettaja toimii vuoroin neiden oppilaiden ohella ole kaikille tilaa,
12598: kahdessa paikassa koulupiirin sisällä. Op- ovat ensi sijassa oppivelvollisia ne lapset,
12599: piaika on kolmekymmentä kuusi viikkoa, jotka asuvat lähempänä koulua. Oppivel-
12600: jos opettaja toimii yhdessä opetuspaikassa, vollisuus käypi yleiseksi piirin kaikille
12601: sekä kahdeksantoista viikkoa, jos sama oppivelvollisille lapsille, sikäli kuin kun-
12602: opettaja toimii kahdessa opetuspaikassa. nan kansakoululaitos järjestyy 21 §:ssä
12603: Supistettu kansakoulu on aina kiinteä. mainitun suunnitelman mukaisesti.
12604: Sen opetusaika on neljäkymmentä viikkoa. Kymmenen vuoden kuluessa tämän lain
12605: voimaanastumisesta on perustettava suun-
12606: 19 §. nilleen kolmasosa, seuraavan kahdeksan
12607: Jokainen maalaiskunta on velvollinen vuoden kuluessa toinen kolmasosa ja vii-
12608: 324 Vl,2. - 'Muutoksia oppivelvoHisuuslakiin.
12609:
12610: meisinä kahdeksana vuotena loput lisäksi Kunnalla olkoon kumminkin oikeus ly-
12611: tarvittavista kansakouluista ja opettaja- hyemmässäkin ajassa panna oppivelvolli-
12612: paikoista. suus täytäntöön.
12613:
12614:
12615: Helsingissä, syyskuun 20 p:nä 1922.
12616:
12617:
12618: Paavo Virkkunen. 0. H. Jussila.
12619: Å. Taottu. K. Kylänpää.
12620: Eino Tulenheimo. Herman Pojanluoma.
12621: Mikko J askari. Aapo Nuora.
12622: Vald. Bergroth. E. Kilpeläinen.
12623: Juho Rannikko. Tuomas Wanhala.
12624: Taave Junnila. Erkki Kaila.
12625: J. A. Mannermaa. Jalmari Viljanen.
12626: 326
12627:
12628: VI,s. - Anom. ehd. N :o 87.
12629:
12630:
12631:
12632:
12633: Kivilinna: Suunnitelman laatimisesta eri kypsyysasteille
12634: sovelletuille kursseille rakentuvaa kansakouluopettaja-
12635: seminaaria varten.
12636:
12637:
12638:
12639:
12640: Rinnan muiden koulumuotojen lkanssa tajain vieromista. opettaja1paikkoja. täytet-
12641: ovat kall!Saikouluopettajaseminaarimmekin täessä, eristäen ·sitäpaitsi erila:iset opiskeli-
12642: olle€t muutosten alaisia. Venäjänki:e:en pa.- ja.t eri laitoksiin. .Äsken työnsä päättäneen
12643: kotta,minen oppiaineeksi niihin aiheutti ai- seminaarikomitean ehCLotukset eivät ole
12644: koinaan niiden muuttamisen 4-luokkaisista omiaan tätä a.sia:in~Hlaa muuttamaan. Nii-
12645: 5-luokkais~ksi. Tämä järjestely säilytettiin, d~en mukaan tulisi edelleen o1'6iillaan
12646: kun venäjänkie1i si:ttemmin p·oiSitettiin ope- paitsi al8Jkansalkouluseminaareja
12647: tussuunnitelmasta.. Joitakin vuosia sitten 6-luokkaisia :Jra.nsa:koululle, 4-luoffikaisia
12648: järjestettiin 5-l uokkaåsten, kan1sakoul u1kurs- keskikoululle ja 2-luokka:isia ylioppilastut..
12649: sille perustuvien rinnaUe 3-luokka.isia, kes- kinnol.le tai lukiokurssille perustuvia, semi-
12650: kikoulukurssille perustuvia seminaareja. naareja.
12651: Vanhastaan on ylioppilaillru ja jatko-opis- Lähivuosina tulee opettajatarve luonnol-
12652: ton käyneillä ollut •tilaisuus yhdessä vuo- lisista syistä lhuoma.ttavasti lisääntymään.
12653: dessa vaLmistua ka.DJSak.ou1unopoettaji'ksi, jo- Tähänastisilla väliaikaisilla t.oimenpiteillä
12654: hon tulevat lisäiksi varsinkin viime .a~koina ei selvästikään: voida, tätä ta!l'vetta. ajan mit-
12655: sa.rugen lukuiisat n:. s. erivapautuksen nojalla taan täyttää. Siksipä onkin mainittu semi-
12656: opiskeLev111t. Jotkut alaka.nsakoulu.semi- n.a.a.rikomitea ehd.ottanrut usea;mpi:a uusia se-
12657: naa.rin ·kurssin suorittaneet ovat myöskin minaareja perus•tetta vilksi, joiden1 aiheutta-
12658: viime aikoina pyll'kine€t jatkaiilla:an opinto- ma.t lisämenot eivät liene niinkään pieniksi
12659: jaan yläkansakoulun opettajanvirka:a var- arva:ttavat.
12660: ten tarvittavan pätevyyden saavuttaiilli- Li.eooe kummirukin aja.telta.vissa, sellai-
12661: seksi, va.i'kka. ei heiltä vaadittavien jatko- nenkin tapa ka.nsakouluopettajasemin:aa-
12662: opintojen laajuutta vielä ole vahvistettu. riemme uudista,miseiksi, joka en1sinnä:kin
12663: Kansa,kouluopetta.jain valmistus, sama~ mahdollisuuksien rajoissa; yht.enäistyttäis:i.
12664: ilen kuin opettajiston koko·onpa.no, on näin kansakouluopettajain valmistuksen j.a toi-
12665: ollen muod.ostunut verrattain kirjava:ksi, sekseen pystyisi tyydyttämään lisääntyvän
12666: mikä ei liene eCLuksi kansakoulula:itokselle opettajatarpeen ilman sanotta,via. lisämenoja
12667: ja sen a.nta:ma.lle opetukselle ja. mikä lisäksi valtiolle. Tämän• ohies.sa voisi tämä uusi jä:r-
12668: on omiaan synnyttämään Mäviä ha.nka uksia j.estelmä joustavammin mukautua sekä se-
12669: eri tavoilla valmistuneiden opettajain kes- min,a·areihin. ,pyrkivien esitiet.ojen että hei-
12670: ken, Slllllallru kun se voi aiheuttaa ta- dän luontaisten kykyjensä IIllulkaa.n. Sa-.
12671: valla tai toisella v.alrnistuneiden opet- malla tietäisi se nykyajan kansanvaltaisten
12672: 326 Vl,3. - Uusi seminaarisuunnitelma.
12673:
12674: näkökohtien sovenuttamista opetuslaitok- sivat kaikki oppilaat opiskelemaa.n samassa.
12675: semme järjestelyyn, t€hden oppilaille mah-- 1aitoks€1ssa, joskin eri a,Siteill:a. Kaikkir:m
12676: dolliseksi päästä Qpin tiellä ete·enp<åillJ :lm- ·opinnot johtaisivat samaan loppututkintoon
12677: killJ voimiensa mukaan, jonka. ohella. se ko- ja näin tämä järjestelmä mahd{)llisuuden
12678: koaisi eri tahoilta t~ulleet oppilasainekset mukaan yhtenäistyttäisi ·eri tahoilta tulloot
12679: samoihin laitoksiin, terveelliseen vuonovai- .oppila.saineks,et saa,ttaen heid'ät samalla
12680: kutukseen kes·k~nään. vuorovaikutukseen keskenään. S€mina:ariin
12681: Tämän uuden järjestelmän ydin olisi pääsyä va,rten ·ei enää tarvitsisi ed€llyttää
12682: siinä, ettei oppilaita seminaariin ,tultua,an .mitään, kutakin eri tyyppiä vaden määrät-
12683: enää ryhmitettäisi luokkiillJ, joihin kuuluvat tyä kouhikurssia, joskin luonn10llisesti olisi
12684: oppilaat määrävuodet lukevat kaikkia ai- vaadittava mä:arätyt minimi:tied<ot - a:rva~
12685: n'8ita rin,lllan. Sen sijaan saisivat op1Jila!ll t terukin juuri kansakoulukull'ssi - lkuSisakin
12686: ryhmitettyinä eri lt,ypsyysasteelle sovite- a:inees1sa jokaiselta. semill!a,a.riin rpyr'kijältä.
12687: tuille kursseille, kunakin vuonna kes.kittää Seminaarin loppu tu bkinnon suori ttamisoon
12688: opintonsa. määrättyihin aineisiin. Opetus ja tarvittava aika muodostuisi luonn101Hsesti
12689: opiskelu eivät tällöillJ pirstoutuisi vitempien esitiet-ojen muk.aa.n €ri oppilaille eri piltkäJk!Si.
12690: väliaikojen per1Lstä uusiutuviin yksityisiin Vallankin jos voitaisiin valmistaa lallijaik-
12691: tunteihin, vaan muodostuisivai ne ylhtä- kaammill€ ja tarmokkaammille oppilaille ti-
12692: jaksoisemmibi, ,sen tmukaan keskit·etym- laisuus, joko lUkemalla tavallista useampia
12693: miksi ja siten sekä opettajan että oppilai- kurss·eja rinn1a.n tai ehkä suoritta:malla !kurs-
12694: den, taholta tehokkaamm8!ksi työksi. Kai- sinsa joissakin aineissa tava.llis.ta nopeam-
12695: ken tod,ennäköisyyde'n mukaan voitaisiin min, voisi todellakin täJmän järjest.elmän
12696: näissä oloissa samrut orppimäärät kuin nYJt- puitteissa ha.rukkia !kunkin oppilaan t.a.r-
12697: kin läpikäydä suhteellisesti lyhemmässä molle ja ,kyvylle v€rrattain vapaa,t liikku-
12698: ajassa, mikä voisi tehdä op~skeluajan, aina- mismahdollisuud\et.
12699: kin lahja.Jrkaammille 'nppilaiUe, [Y'hem- Uud€n tässä ehdotetun jä.rjestelmäru .mu-
12700: mäksi kuin mitä tavallinen luok1kaluku kaa!n tulisi, kuten ilman muuta on .selvää,
12701: tekee .mahdQlliseksi. •kukin opettaja seminaarissa kerrallaa.n opet-
12702: Edelleen tulisi suunnitellun uuden jär- tamaan vain osan laitoksen ko'ko oppilas-
12703: jestelmän mukaan ·valmistaa oppilaill€ mah- tmääräst.ä. Kun kumminkin kukin op€ttaja
12704: dollisuus jatkaa opintojaan niiden esitieto- voi, ainaikin vaa.dittaessa, edelleenkin antaa
12705: jen edellyttämältä asteelta, joita heillä si- opetusta. yhtä suurelle oppilasmäärälle sa-
12706: säänpääsytutkinnossa on havaittu olevan. malla. tunnilla kuin nyt'kin, johtuu täs,tä,
12707: Yksityisissä aineissa suoritettavat !kurssit että samas:,·a seminaarissa voitaisiin tämän
12708: mu.od.ostuisivat näin ollen eri oppilaille laa- uuden järj€stelmän .mukaan samalla opetta-
12709: juudeltaan erila,isiksi. Luonnollisena seu- jamäiirällä antaa opetusta tuntuvasti suu-
12710: rauksena ,fästä tulisi olemaan,, että op:pila,at remmalle oppila,smäärälle, ellei €hkä katsota
12711: Dpiskelisivat kuta,kin .eri ain·et•ta hieman eri tarkotuksen mukaisemma.ksi rajoittaa oppi-
12712: lailla ryhmitettyinä. Opetusta voitaisiin lasmäärän lisäämistä ainakin joihinkin koh-
12713: siitä huolimatta allJtaa - ja olisi luultavasti tuullisiin rajoihin ja. sen sijaan tehdå ope-
12714: yleensä a,nnetta vakin - kussakin· a·ineess1a tusta - vallankin oppilaidien ·Omavaraisen
12715: roavalli!sen tuntiop€tuksen muodossa kuulus- työskenttelyn muodossa. a•nnettua. opetusta,
12716: teluineen ja läksyineen. mrkä ehdot.t.omasti ed€llyttää ven·attain pie-
12717: IT'.älmä jrurj€stelmä tekisi luonnollis•esti eri- nåä oppilasry.hmiä kerrallaan,saman .opetta-
12718: laiset seminM.rityypit twrpeettomiksi. Ai- jan hoidossa- yhä t.ehokika.ammaksi vähen-
12719: kaisemmista .opirul!Jnista.an riippumatta tuli- tä:mällä .samalla, kertaa opetta vien kurssi-
12720: VI,s. - Kivilinna. 327
12721:
12722: ryhmien suuruutta. Suurempien .oppila·s- helposti - tai vaikea.sti - muutettavissa
12723: mäJäxien O'petta:miseen tarvittavien huoneus- tässä esitetyn järjestelmän mu>kaisiksi kuin
12724: tojen puutetta. .ei yleensä tarvitsisi pelätä. n\)"kyisetkin. U usieru semina.arien perusta-
12725: Aina:kin useissa ,seminaareissa on nykyisin miseen sen sijaan ei olisi syytä ryhtyä ei
12726: monet huoneisrl:a käytä.nnössä vain jonkun ainakaan: sellaisten, jotka va.a tisiva.t uusia
12727: harvan tun.nin päivässä. Joka tapauksessa ra;kenn uksia, va:llankin uusille paikkakun-
12728: päästäisiin verrattain pienillä lisä:ra:kennus- nille, ja uusia va:kin1aisia opetta.javirkoja.,
12729: :menoilla, verrattuina niihin, mitkä uusien: niin kau8in kuin on mahdollusuus olemassa,
12730: semina.a1rien a:-a:kentaminen ja va.rust.ami.noen että niistä aiheutuva:t suuret lisämenot ovaJt
12731: aiheuttaisi, ja. jotka tämä uusi järjest-eLmä tässä ehdotetun uuden järjestelmän kautta
12732: tekisi ta.rpeettomiksi. Muut mahdollisesti vä1tettävissä.
12733: tarvitta,vat lisätmäärärahat nykyisten semi- Vedoten trussä: •esittämiini nä.kökohti~n
12734: naarien vuosimenoihin olisivat nekin aivan sekä sen ohella vielä lyhyesti viita.ten siihen
12735: mitättömiä verrattuina uusien semirua,aden uusia. näköaloja. avaavaan mel.'lkitykseen,
12736: v'aa.timiin. - Ryhtymättä sitä mahdolli- mikä ehdottamallani selvityksellä voisi oHa
12737: suutta lähemmilll ta'rlka,st.amaan, lienee kum- koko muuhunkin :koululai.to.kseemme näh-
12738: minkin syytä muistaa sitäkin, ettiä e!hdo- den, mhkeoon siis ikunnioittae.n ehdotta8!:
12739: 1lettu järjestely ehkä tekisi mahdolliseksi
12740: aJakarusakoul use:minaarienkin yh<1istiLmisen että Eduskunta kehoittaisi halli-
12741: y lrukansakouluse.minaa.reihin, josta. siitä:kin tusta pystyvillä ja asiaan myötä-
12742: aiheutuisi huomattava säästö. tuntoisesti suhtautuvilla henkilöillä
12743: Tässä aivan pääphl.rte~ttäilll h8ihmote1tu valmistuttamaan yksityiskohtaisen
12744: uusi järjestelmä kaipaa luonnollisesti keihit- suunnitelman tässä esitettyjen pe-
12745: tämistä, enneUJkuin se on .so.vellettavissa käy- riaatteiden mukaisesti eri kypsyys-
12746: täntöön. Tämä ikeb.ittäminen ja. tatrkemma.n, asteilla sovdletuille kursseille raken-
12747: yksityisk.ohtaisen suunnite;man laatiminen tuvaa kansakouluopettajaseminaaria
12748: nyt esitettyjen ajatusten pohja.lle, voi kum- varten, sekä, mikäli tämän suunnitel-
12749: millikin hyvin tapa'htua, ilman että soeu tar- man havaitaan antavan siihen ai-
12750: vitsisi estää tai edes viivyttää jo to~mivien hetta, ennenkuin ryhdytään perusta-
12751: semi.naarien uudistamista esim. seminaari- maan uusia seminaareja, kokeeksi
12752: komitean.ehd.otusten mukaan, jos niin tahdo- järjestämään jonkun jo toimivista
12753: taa.n. MainitullJ komitean ehdotuksen mu- seminaareista tällä pohjalla toimi-
12754: kaiset seminaa.rityypit ovat nimittäin yhtä vaksi laitokseksi.
12755:
12756: Hels,ingissä, syyskuun 120 päivänä 19122.
12757:
12758:
12759: Väinö Kivilinna.
12760: 328
12761:
12762: Vl,4. - Anom. ehd. iN :o 88.
12763:
12764:
12765:
12766:
12767: Latvala y. m.: Kansakoulun asettamisesta yleiseksi pohja-
12768: kouluksi.
12769:
12770:
12771: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
12772:
12773: Viitaten vuoden 1919 valtiopäivillä jä- että Eduskunta pyytäisi Halli-
12774: tettyyn anomusehdotukseen N :o 95 (Liite tusta mahdollisimman pian anta-
12775: VI, 2, siv. 5.()0), ehdotamme kunnioittaen, maan esityksen kansakoulun asetta-
12776: misesta yleiseksi pohjakouluksi.
12777:
12778: Helsingissä, syyskuun 15 päivänä 1922.
12779:
12780:
12781: J. W. Latvåla. W. Korhonen.
12782: Kalle Myllymäki. Otto Toivonen.
12783: 329
12784:
12785: Vl,5, - Anom. ehd. N:o 89.
12786:
12787:
12788:
12789:
12790: Hannula, M., y, m.: Ennen elok. 1 p:vää 1921 eläkkeelle
12791: joutuneiden kansakoulunopettajain eläke-eduista.
12792:
12793:
12794: Suomen Edusikunna.lle.
12795:
12796: Kun Eduskunta. vuoden 1920 valtiopäi- ruus ja saanti ou riippuvainen niistä hen-
12797: viJ:lä sääti lain oppivelvollisuudesta. ja. sii- rkilöistä, jotka kulloinkin asian valmistavat
12798: .hen läJheisesti Jiittyvän lain ikansaikoulru- ja ratkaisevat. Ennen 1 / 8 19t21 eläikkeelle
12799: laitoksen kustannuksista, järjesti se sa- siirtyneet opettajavanlhuk:set joutuvat sen-
12800: massa y!hteydessä .kansakoulunopettajain tähden elämääm ainaisessa epävarmuuden
12801: eläke-edut uudelleen. Silloin säädetyssä tila.ssa vastaisesta t,oitmeentulostansa. Hei-
12802: kansakoulun lkusta1nnuksia. !koskevassa dän asemansa on näin ollen paljon huo-
12803: lai•ssa määrättiin täysinpalvelleelle kansa- nompi kuin niiden opettajain, jotika siirty-
12804: koulunopettajalle vuotuista eläkettä 4,800 vät eläkkeelle oppivelvollisuuslain voimaan--
12805: mk. Se oli melkoinen parannus kan.sakou- tulon jälkeen.
12806: lunopettajain ai:kaisempiin eläkeolo:Uhin. Meidän mielestämme ei kuitenkaan ole
12807: Mutta parannuiS oli sittenkin vain puoli- oikein, että yhteiskunta jättää juuri nämä
12808: nainen. Uudet määräykset koskevat uimit- vai·keissa oloissa eläunäntyönsä .suorittaneet
12809: täin ainoastaan niitä opettajia, j.otika ~pi uTanruurt.ajat huonOtmmaHe .osaUe kuin ne
12810: velvo.J.lisuruslain VIOimaantulon jälkeen siir,. heidän toverinsa, jotika saavat ·t·oimia pal-
12811: i.zy'vät elä®keelJ.e. Sen sijaan ka..i.klki .ne å·on edullisemmissa oloissa. Eiikä lainsäätä-
12812: orrettajavll!n!hukset, jotka sitä ennen olivat jän tarkoitus ollutkaan näin menetellä.
12813: joutuneet eläkkeelle, jäivät vanhojen mää- Oppivelvollisuuslain ja kan:srukoululaitok-
12814: räysten va.raa.n. Heidän vuotuinen, asetuk- sen kustannus>lain ollessa esillä eduskun-
12815: sen määräämä eläkkeensä on edelleenkin nassa nimenOtmaan ikaikilta tahoilta vakuu-
12816: naispettajai•n 750 mlk. ja: miesopettajain tctiin, että .asia vaatii järjestelyä. ·Muita
12817: 1,000 mk. vuodessa. eduskunnan enemmistön mielestä ei kansa-
12818: Tosin kyllä tulo- ja menoarvion yhtey- koululaitoksen :Jmstannuslaki - jossa si-
12819: dessä on myönnetty pieni ikalliinajan •ko- vistysvaliokunta oli ehdottanut ~sian järjes-
12820: l'loitus näithin raihanarvon alentumisen joh- tettäväksi - ollut se paikka, jossa se oli
12821: dosta: aivan riittämät:tömiksi kä,yneisiiu tapahtuva. Sanottiin, että siitä asiasta on
12822: määJriin. Niinpä nyt kulumassa ·o.levan:a säädettävä erikseen ja toisessa Y'hteydessä.
12823: vuonna nousee vanhojen opettajain eläke- N,yt ,an !kuitenkin kulunut aiika~a lä·hes
12824: edut kalliinajanlisäysten kalliSsa naisopet- puolitoista vuotta, mutta ennen 1 / 8 1921
12825: tajan 3,600 marikka.arn ja miesopettajan eläkkeelle joutuneiden !kansakoulunopetta-
12826: 4,800 markkaan. Mutta tällaiset tilapäiset jain eläikeolot ovat yhä sa:malla epäval"'llnu-
12827: lisäy·kset ovat luonteeltaan enemmän tai den ikannaUa ja järjestä:mättä. Turhassa
12828: vähemrrnän epävarmoja, koska. niiden suu- odotuksessa oDJ opettajavanhusten mieli kat-
12829:
12830: 42
12831: 330 VI,rs. - Kansakoulun()pettajain e.Iäkkeet.
12832:
12833: ikeroitunut samalla kun toirrneentul1ohuolet saJtaa. Rahallisesti tässä on siis kyseessä
12834: ovat käyneet Y'hä raskaammiksi. Tällai- perin vaatimaJton summa.
12835: nell! asiaintila ei mielestämme ·enää saisi Edelliseen viitaten1 pyydärrnrrne shl8 kun~
12836: jatkua. Yhteiskunta on velkaa noille va~ nioittaen .eh,dott.aa:
12837: lhoille palvelijoiHensa vahintään sen, että
12838: heillä on tiedossa joskin niukka, niin sen- että Eduskunta päättäisi kehoit-
12839: Itään va11masti saatavissa oleva ja sama ta-a Hallitusta aivan ensi tilassa
12840: vanlhuudenturva kuin iheidän myöhemmin valmistuttumaan ja Eduskunnalle
12841: pa1 velleilla tovereiHans:akin. antamaan ehdotuksen laiksi, jolla
12842: V altaikunnan taloUJdellistakaan asema•a ei ennen 1 päivää elok. 1921 eläkkeelle
12843: täSISä voi esittää esteeksi, sillä kouluhalli- joutuneille kansakoulunopettajille
12844: tuksesta; saadun tiedon mllikaan on ennen vakuutetaan samat eläke-edut kuin
12845: 1
12846: /s 1921 eläkkeelle joutuneita ka.n:sakoulun- niillekin opettajille, jotka sanotun
12847: opettaJia nykyisin elossa vain noin nelisen- päivän jälkeen siirtyvät eläkkeelle.
12848:
12849: Helsi'lllg]ssä, 1:5 :päivämä syyskuuta 192·2.
12850:
12851:
12852: Mandi Hannula. Aapo Nuora.
12853: Paavo Virkkunen. Oskari Mantere.
12854: Aino Sommarberg. Aaro J askari.
12855: K. V. Åkerblom. W. Korhonen.
12856: J. W. Latvala. Lauri Perälä.
12857: K. H. Wiik.
12858: 331
12859:
12860: Vl,6. - Anom. ehd. N :o 90.
12861:
12862:
12863:
12864:
12865: Virkkunen y. ·m.: Kirkollisen alkukoulun opettajien eläk-
12866: keistä.
12867:
12868:
12869: Edu s:k u n n a,lle.
12870:
12871: 'Alakansakoulun tultua oppivelvollisuu- dieossa viimemainitussa tapauksessa, on ikui-
12872: den toianeen,paniemis€'11 yht-eydessä nläinä t-en.kin se, että opetta.ja, on käynyt yksivuo-
12873: vuosina järjestet~ksi YJIDPäri ma.rumme, tu- tisen seminaarin taikka omistaa Kouluha.lli-
12874: lee kirkollinen a;lkukoulu la,kokaamaaru ja tuiksen lokak. 31 p:nä 19·19 päivätyn kierto-
12875: kysymys tämän :koulun opettajien va,stai- kirjeeru mukaisen kelpoisuud-en. On tiilmän
12876: sesta kohta:lostllJ astuu •päiv·äjä:rjestykseen. ohella. mainittava, että kansa,koulujen johto-
12877: Kirkollisen a.lku1koulun palveluksess.a las- kunnat eivät kaikkiaHa, kun heillä ei ole
12878: kettiin joku vuosi olleeru lähes 1,500 opetta~ siihen pa:kkoa., valitse vanhenevia op€ttajia
12879: jaa. Näistä on nyt noin 400 opBttaja.a hank- alabnsakouluihin, joten näunä !hel1posti voi-
12880: kinut alalka.ll!Sakoulujen .opettajain kelpoi- vat joutua koko.naa:nl vaille toimeentuloa.
12881: suudesta heinäk. H3 p :nä 1921 annetun ase- Edell'ä esitettyjen laskelmien perustuk-
12882: tuksen e<lellyttämillä täydennyskursseilla sella. voidaan todeta, että kirkollisen aliku-
12883: tahi muulla tavalla pätevyyden ala-kanslii- koulun palveluksessa. on n'J:kyään 200--250
12884: koulun opettajavirkoihin. Viime !keväänä sellaista opettajaa, jotka eivät voi päästä
12885: taas pyrki täydiennyskursseille: yli 700 opBt- täyd.ennyskursseille taikka eivät enää ikärusä
12886: tajaa., joiden näin olle.n voi katsoa. olevan puolesta pysty antautumaa.n ala.kansakoU>-
12887: sellaisissa. voimissa, että /he toivovat jaksa- lun pa:lvelukseen t.a.hi ovat sairaud'8ln· tähdten
12888: vansa täydennyslkmrssit suoritta-a ja seru jäl- tuilleet työhön kykenemättömiksi..
12889: keen siirtyä alakansa.kouluru o1pettajiksi. Kun heillä ei ole mitään eläkeo:ilreutta
12890: Tämän lisäksi on ole:massa joku •mää:rä .opet- tahi muuta vanhuuden turvaa eivätkä myös-
12891: tajia, jotka ovat olleet kunnallisen koulun kään voi pää:stä .osallis~ksi alakarusa.koulun
12892: palveluksessa ennen vuotta 1.900 ja sen ta- tuottamasta eläikeoikeudesta., on !heidän
12893: kia ovat oikeutettuja. ilman lisäkelpoisuutta loppue:lämänsä k.ohta.lo sää.littävä. Heidän
12894: pääsemään vakinaisiksi alakansakoulun niukat palkkansa: eivä.t ole tehneet mahdolli-
12895: opettajiksi, sekä sellaisia, joi:b, opetustoi- seksi .säästöjeD.; tekemis>en vanhuuden päi-
12896: mensa ovat alottaneet ennen äskerumainit- vien va.ra:lle. Toisaalta ovat nämä vanhat
12897: tua vuotta ja jotka uekin v.oi.daan ed-ellä- op·ettajat vuo.sikymmenien ikuluessa tehneet
12898: mainitun asetuksen mukaa.n •suorastaan va- uskollista, arvokasta työtä vaatimattomilla
12899: lita opettajiksi saman kunnan ala:kansaikou- opettajapaikoillaan ja ansaitsevat täysin
12900: luihin, missä :he ovat toimineet kirkollisen sen, että heidän va.nhnutensa• päivistä pide-
12901: kouluru paheluksessa. Edellytyksenä ala- t'ään huolta, niin ettei heidän tarvitse n:ähdä
12902: kansaJroulun opettajaksi p·ääsemise.ksi ka,h- edessään mier.on tietä. He ·ovat aikanaa,n
12903: 332 VI,a. - Kirkollisen alkukoulun opettajien eläkkeet.
12904:
12905: antaneet parhaat voima·n•sa kansakunnan suuri, jotta valtio voisi jättää heitä oman
12906: hyväksi, kaDJSaumnman puolestaan on pidet- o.n:nensa nojaan.
12907: tävä huolta heidän van.huuspäivistään. Edellä esitetyn .nojalla anomme knnmioit-
12908: On piclettävä aivan kohtuullisena, että taen,
12909: nämä opettajat oikeutetaan saamaan samat että Eduskunta kehoittaisi Halli-
12910: eläke-edut, mitkä laki turvaa. a.Ia.kansakou- tusta ryhtymään sellaisiin toimenpi-
12911: lun täysinpalvelleille op:eUajille. Näiden teisiin, että kirkollisen alkukoulun
12912: opettajien lukumäärä ei ole suuri, jotta opettajille myönnettäisiin samanlai-
12913: heistä huolehtiminen merkitsisi paljoakaan nen eläke ja yhtäläisillä perusteilla
12914: valtion ralhataloudessa, mutta se on kyllin kuin alakansakoulujen opettajille.
12915:
12916: Helsingissä, syyskuun 20. p,äivä;nä 1!91212.
12917:
12918:
12919: Paavo Virklmnen. K. R. Kares.
12920: Tuomas Wanhala. Juho Rannikko.
12921: Wald. Bergroth. J. A. Mannermaa.
12922: E. Kilpeläinen. 0. H. Jussila.
12923: Erkki Kaila. K. Kylänpää.
12924: •• ••
12925: VALTIOPAIVAT
12926: 1922
12927:
12928: LIITTEET
12929: VII
12930:
12931: KULKULAITOSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
12932: ANOMUSEHDOTUKSET
12933:
12934:
12935:
12936:
12937: HELSINKI 1922
12938: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
12939: Rautateitten rakentamista koskevia anomus-
12940: ehdotuksia.
12941: 337
12942:
12943: VI1,1. - Anom. ehd. N :o 91.
12944:
12945:
12946:
12947:
12948: R'"'ni:kka y. m.: Rautatien rakentamises.ta Joemtu'l.'sta Tai-
12949: paleen, Tuusniemen ja Kaavin kirkon.kylien kautta Sii-
12950: linjärven tai Alapitkän asemalle.
12951:
12952:
12953: S u o TIH~ ·n E d u s ik: u n n a He.
12954:
12955: Kysymys Sa.v·on ja Karja.la•n radan välli- namät R!n101muksoet eiväJt •ole johtaneet mihi~
12956: sestä poikkiradasta Joensuun 'kaupulllgista kaau tuloksiim, ka,tsomme vä:lttärmättömäksi
12957: Savon rada.'le Siilinjärven tahi Alapitkän kysymyksen uudelleen es~lleottamis~n ed.us-
12958: asemaHe on jo useita kertoja ol~ut aikai- kunma,ssa, sitä.kin enemmäJn, kun olojen ke-
12959: sempien säätyva.ltiopäivieru käsiteltävänä. hitys ja osittain uudet oLosuhtJe.et entistä
12960: J otPnkin seikka peräisen valaistukseru sa1a voimakk•aa:mmin puhuvat rmainitun ra.d:a.n
12961: tämä ratasuunnitelma Hallituksen v. 1908 tarpeellliSIUudes.ta.
12962: asettaman suuren rauta:tiekomitean .mietin~ Niiden näkökohtien hsäksi ja. tä'y.dlenltä-
12963: nössä N :o 2, joka komitea myöntää ·poikki- miseksi, j·ot'ka v. 190.8 ra:utatiekom~tea. esit-
12964: ra:dan tarpee:lisuuden ja as·ettuen eri ehdo- tää mainitun poikkiradan pu.olesta,, tahtoi-
12965: tetuista ratasuunnåsta lkannattamaa·n juuri silmme erity~sesti painostaa. seuraavia~ se:ik-
12966: •nyt ky.sees·säo•levaa pohjoista suuntaa, teki kojoa:
12967: ehdotuksen, että valtiopäivät päättäisivät Kysymys si~tä, mikä kahdesta eihdote-
12968: taloudellisen ja osittaisen konoo 'rlisen tut- tus.ta poikikra.tas:uunrrasta .Savon- ja. Ka,rja-
12969: kimuksen toimeenrpa.nemisen :mainitusta tra- lan ra.tojen välillä, J oon.suun-Kuopion ja
12970: ta.suunn•asta, jonka. ehdotuksen ·v. 1909', Iisalmen välinen ra.ta.osa vaiko Joensuu-
12971: Eduskunta oivaltaeru radan wureu merki- V:arkaus on otettava huomioon, on jo pe-
12972: tyksen hyväksyi ja Ha,llitukselta anoi, ,että ria,atteessa ratkaistu Iisa1mell'-Yli vieska.n
12973: ythdysrata Sa•von ja. Karjalan ratoj~en väliHä radan rakenJtamisen kautta.. Jo pikainen sill-
12974: annettaisiin ta.loudellises,ti ja., jos tarve mäys ka.rttaan osottaa, että luon:nollisen•a
12975: vaatii, paikoiMain konteellisesti tutkia. läht& ja,tkona tä:lle pia.n vrnl:mistuva1lle ratar-osalle
12976: väksi sopiva,lta paika.lta. Kuopiom-Iisal- on juuri nyt kys.ee.ssä o1eva, pohjoisempi
12977: men r!l!dalta ja J ua.ntehtaa.n lähitse Tuusnie- rata.suunta., j.ota ei ta.loudellisistlrn eikä tek-
12978: men pitäjän kaut,ta Ohtaansalm~n poikki nillisistä syistä. voida toteuttaa muuta. kuin
12979: Taipa.lt>·en ki•rkonkylään ja. ·siel·tä Joensuun edellä mainitun v. 119{)19 Edus.kunn,a.nkin
12980: kaupunkiin, ja että armol'linlen esitys sano- hyvfuksymää suunlta.a. Ja vasta sitlten Jmn
12981: tun radan rakentamisesta an1nettaisiiru ensi täJmä jälkimäinen osa Pohja.nmaran ja Kar-
12982: tilassa edusikunnaJle". ja.lan y hdysrataa saaåaan a,-a,kenndmk.si,
12983: Sittemmin on vielä usei-lle vaJltiJopäiville, tu 1ee Iisa1lm€!n!--Yli vwskan rata saa.vu tta-
12984: viim:elksi vuoden 19,1'9 v•a'tiopäiville, jätetlty maa:n taloud·e'llista merki•tystä m:uuoo:kin
12985: anomusehdotus, että eduskunta päättäisi kuin paikallisratana.
12986: ede.Uäs.anotun radan ra.kenruettavakså.. Kun Mutta erityisesti puhuvat poiklki;rat!a-
12987: 338 VII,1. - .Joensuun-Siilinjärven rata.
12988:
12989: suunn!lln puo1est8t ta.loudelliset näk.Oka.nnat ma'lmin :käyttöä niillakini sel'luloosatehtail'la,.
12990: ja malhdoHisuudet. Ratasuunnan varrella jotka ovat Saimaan vesistön varrella.
12991: on jo nykyään kaksi erittä1n huomattavala Edelleen on ratasuunnan läheisyydessä
12992: teollisuuslaitosta, joiruen mer:kitys vastai- vie'ä rakentamattomia. vesivoimia ja metsiä,
12993: selle rad!IIHe ttulee olemaan erittäin huomat- jotka telkevät uusienkin teollisuuslaitosten
12994: tava., n~m. J uantlehruas o/y :n tehdaslaitokset synltymisen rada:n va:.rteen todennäköi.sleksi
12995: ja Outokummun kuparikaivos. Ensimai- ja joka tapaukseSS'a tulee puutavarakuletus.
12996: Imtulla on puumassa- ja kart.onkite.hda•s, ·ko- uudella raruaHa hyvin hu01mattavaksi, koska
12997: nepaja ja saha., joista. jo yksin puumassa- rata .sivuuttaisi seutuja, joista puuta.varalla
12998: tehta!lln tuotanto tekee 17,000 'tonnia rvuo- ei ny;kyää.n ole uittomahdollisuuksia.
12999: dessa. Outokummun kuparikttivdksen Jm- Vielä on huomattava, että raltasuun~a
13000: pmrituota.n.to ei vielä tä'lä kertaa ole kuin tulee kulkemaan seutujen läpi, jotka 'tarjoa-
13001: 400 tonnia, mutta kun .g.en malm]ssa löy- vat ~hkä sulll"empia mahdollisuuksia vuori-
13002: (yvää ·ri'kkiä käytetään Lappeenrannan rik- työlle kuin mitkään muut seudut maa:s-
13003: kihappotehtaalla ja useilla selluloosa!Veh- samme. Paitsi Outokummun kaivosta teh-
13004: tailla, joilta malmijäännös jälleen kule- dään tyot•ä .m. m. Ni:siän 1asihie!kkakaivok-
13005: tetaa'll teh-baa.lle takaisin ja.lostebtavaksi, te- silla. Joka pitäjästä radan varrella 'Du tehty
13006: kee Outokummun tuotte~den vuotuiuen kule- kuparima.lmilöY'töjä ja muitakin mineraa.li-
13007: tus jo nyt yli 20,:000 .tonnia tehtaalta j.a noin löyt•öjä, joiden .käyttäminen ei kuitenkaan
13008: 1•6,000 torunia .sinne .takaisin. Piakkoin to- sielläkään .mis:sä ne mahdollisesti ovat huo-
13009: teutettavan laaj.emnussuunnitelmrun mukaan mattavampia,kin voi .tapahtua ilma:n kule--
13010: kohoaisi :kuljetus seura:a va:sti: tusmabdollisuuk.sia.. M. m. Nilsiän ·kvall"tsii-
13011: malmia Outokwmmul.ta. . . . . . . . . 70,000 t. tista tulisi radan kautta huomattava v~enrti
13012: kiisujätteitä OutQikummulle . . . . 56,000 , taiva•ra ra.kennuskivenä.
13013: kupar~ Outokummul:ta . . . . . . . . ·2.,400 ,
13014: On muistettava., että rata. tuloo ·ka:ikkialla
13015: .muita tarv~kkeita . . . . . . . . . . . . . 100 , kulkemaan väkiri!kkaid<El!n seutujen kautta,
13016: siis yhteensä 1'218,5·00 t. vuodessa. joissa. nyt ma.a1Ja1ous- ja. karjataJous takaar-
13017: vat rau:ta.tielle ihiUomatt!!Jvan ltarv!llran~kule- -
13018: Kun. myöskin marumme pohjoisosi:ssa ole- tuksen, puhrumattakaan m!lltkustajaliiken-
13019: vat ja sinne rakennettavat selluloosa.tehtaa,t teestä. Useissa kolhdin sivuuttaa r!llta 1aiva-
13020: tulevat ta.rvitsemaan ma.1 mia, jota rtietitä- kuluUe so·pivia vesistöjä, joilla ei ole yh·
13021: väst;i ei ainakaan toistaiseksi muua:lta sa:ada teyttä tSai.mruan vesistööru ja tuli!sivat ne
13022: riittävästi, tU'lisi tehtaan louhinta. vielä ruo- llläin keräämään li~enn'lllttä pailjon laajem-
13023: peag~Li .kasvamaan rautwtien saa.tua ja siten malta alueelta kui,n meillä yleensä rautatei-
13024: ·suuresti v:ai•klllttamaan uuden r!lluta.ltien den ·Säännöllinen varkutu•saLu.e on. Radan
13025: kannatt.avaisuuteen. Radalla. tulisi näin, vaiklutusalue tulisi näi1n todennä!köisesti ikä-
13026: :kun se tekisi maa!mme selluloosatehtaat riip- sitULmään noin 70,000 :suuruisen väkiluvun
13027: pumattomiksi ulkomaisesta rikistä olemaali luJkuunottamatba :rada.n päätepisteitten y;m-
13028: suuri kansantaloude:Jinltm merkirtys ma1al- päristöjen väestöä.
13029: lemme. Kummallrukaan rnyt mainitulla Ra.da;lla. olisi epäilemättä IDY'ÖS huoma.it-
13030: toollisuuslaitoksell!ll ei ole suorarraista lai- ta.va strateeginen merkitys sen kautta, että
13031: vaJih'teyttä edes Saimaan vesist.öön, joten .se tarjoa uuden y!h.dyssiteen rajaseudun ja
13032: niiden tuottei'd.en kule;tus tulee ,kaJlliiksi ja K:eski- ja. Lämsi-'Suomen välillä, S!llmoin
13033: on mahdollinen vain osa.n :vuotta, joka kuin sillä olisi suuri sivistyksellinen vaiku-
13034: seikka .suuresiti vaikeuttaa Outokwmmun tus ·rajaseutuihin.
13035: VII,t. - Reinikka, y. m. 339
13036:
13037: Ed·eUä esit-etyn perusteella. saamme knn.- Joensuun asemaUa Taipaleen, Tuus-
13038: nioittaen anoa, niemen ja Kaavin kirkonkylien
13039: kautta Siilinjärven tahi Alapitkän
13040: että eduskunta päättäisi vastais- asemien seuduille,
13041: ten rautatierakennusten ohjelmaan että radan rakentamiseen ryhdyt-
13042: otettavaksi rautatien rakentamisen täisiin ensi tilaisuudessa.
13043:
13044: Helsingissä, 1J8 •p:nä syyskuuta. 192:2.
13045:
13046:
13047: Tyko Reinikka. Antti Kukkonen.
13048: M. • .Makkonen. Heikki Niskanen.
13049: Antti Sallinen. E. M. Tarkkanen.
13050: 0. V. Honkava:ara. Jooseppi Kauranen.
13051: llatti Pesonen. Vihtori Vesterinen.
13052: Antti Juutilainen. Albin Manner.
13053: L. Mustakallio. Väinö Mäkinen.
13054: J. G. Hirvensalo. A. Pulkkinen.
13055: H. Pitkänen. J. G. Ryynänen.
13056: Rieti Itkonen. Arvi J. .ouhelainen.
13057: .Antti Lehikoinen. .Matti Puittinen.
13058: 340
13059:
13060: VI1,2. - Pet. först N :o 92.
13061:
13062:
13063:
13064:
13065: Estlander: Angående byggande av järnväg från Tammer-
13066: fors över Hämeenkyrö m. fl. orter till Kristinestad.
13067:
13068:
13069: T i ll R i !k: s dJ a: g en.
13070:
13071: ;Statens kommunika1t~onskÖilllite Jw.tr för färdtsel tjäruliga, vattendlra:g, vilka i an'd,ra
13072: roke länge seda,lli framlagt !Siilt förslag till delrur a,v larudet i avsevärd gra,<f ersätta
13073: utveålirug a,v landets järruvägssysrtem. Då bris'ten på jämvägar. Områdets utrvec!k-
13074: regeringens proposition N :o 18, om järn- lingsmöJlLgheter hevis'3<r dDck deru omstän-
13075: välgsbyg.gnaCLer under åren 1!9:2'3H2'7 i lhu- digihleten, att där likväJl uppstått en siådan
13076: vudsak ausluter sig tiH försla>g1et oo1r ldletta indust,rianiä.ggning .som Kyrätskoski .träsli-
13077: sålunda nu hlir föremål fö,r Ri!ksda,gens peri ooh ett såd:anlt bosä·ttnå.ngscentmm ~som
13078: prö:vning, fö~fin,nes anleidnirug a.tlt göra gäl- ]ka,lis köping. Om .dessa :redan nu tätt
13079: lan,de även såJd,wn'a' banlsträJc1mr, som i1cke a,v oobyg'gda. och väl odlade trakter skul'le
13080: lwmiten underkrustas p,rövning eller varit erhålla järnvrug, är det ä,v.en säkert, att de
13081: s'tällda under deba,tt. •där l~gga.nde utomordentligt vi'disträckta
13082: Vid d!en snabba utveckling landets järn~ odlingsha,ra IIDOssa:r ooh IÖV·riga, markler er-
13083: v:ägsnrät uppvisa,t hade d!et 'Vidsträokta ,Oiill- ibjöde ri~a. inllwmstkäUor och hleve de syn-
13084: r.åde, 'Som <begrärusas a1v V a.sa- TaiiDmerfors nerligen lämpliga för kolonis:a.tion, en fråga,
13085: och Tammerfors--Bjömebongs bamo,rrua, som ju nu s!t:år på dagordutingen:. ~Geoom
13086: lällb01e blivit bortglömt. 8eda,n :Seiruä:joki- anlägga:nde·t av en järnrväg ~skulle dessutom
13087: Kristinestad'-----;Kaskö järnväg Mev färdig ej blott .statEms utan även ens~kildes vid-
13088: hava väJ förhållrand~eua i någon mlån förhä/tt- sträJckta. ,och väl hevuxnw ,s!kog.s:markler er-
13089: rats, men däremot är hela ~en ~söder om sist- hålla sitt fulla värdie och möjli,gheter yppa
13090: niä/ml1!(:1a. lba:rua belägn,a. oc1r 'såledres siJö'rS'ba sig a.tt fullt utnyttja område't:s. forsa:r, vilka
13091: delen a,v ova1n .sa,gda, område fortfarandle i representera överr- 10;000 hästkrafter. För
13092: arvsaknad av de stom och n:u för ~tidlen slå att detta vä:ldiga områdie verkligen skaH
13093: goH sam {)umbärHga förmåner, vilb ten ibli va betjänat på ett tillfredsställande sätt
13094: järnvägsf'ÖrbinCLelse med det övriga la,ndcl av nya järruvägar, är ~dlet emeHert]ldi aiV
13095: medföra. Den mo1t d€runla: Ja,nd:sdietl be- ytternta IVikt at,t området lhärvid uppCLelas i
13096: g.ångna, ·orättviJsan äx så mycket större, ldlå urugefär lika s:tora: dela:r och att rma,n vid
13097: man 'betämlker, att densalillma bebo'SI av i runt hanmnas sbräckning ikan hålla .sig rtill 'lin-
13098: t,aJ 450,000 innevåna,re· eUer sålecres av IIDera jer, villm se;dan gamla ti,dler 1tiUbaka utvi.sa
13099: än en åttondeCLel av ::hela, larud~ets iruruevånrure- strå.kivä~arna för hand,eln emel'lan kusten
13100: antaL Ann1u rmera. fra:mträd:a.nde bllir delta och inlandet. Elli sådan stråkväg ka:n' 'På-
13101: la111dsdelens f,örsummade läge i förhållarud:e visalS emellan Kristines,tad och ·Tammerfors.
13102: tiN diet övriga1 Finland, d:å man ohservrera:r, Om därför Tammerfors stadi med dless stora
13103: a1tt inl()m om11åde:t finnias ytterst få fö:r sam- indlustriföretag bleve den ena ändpunkten
13104: VII,2. -:- ~s~lander, y. ~· 34:1
13105:
13106: fö~r bana.ru, .så ä!r det uppenibalft, a11Jt betydiel~ nerligen väl lämpa sig för 1Jran~sitotra.f'~k på
13107: sen av banaru bleve så my.ckiet sittörre, då ju RysiSland.
13108: detta affärsc.entrum aiJ1lt eHer som diet ut- Då det reda.n vis:a.t sig att .demna, tra:ll!Sito-
13109: vookla.r sig blir tvunget. att söka. tillförsel •trafik över Finla.UJru ä.r i stiga.n1de oa:k'ta,t
13110: a.v livsförlliödenihder och bräns1e friån all't förhå:l:1a:nde.n.a i Ryssland .ä,ro min1st sag1;
13111: vids,b;äckt,are områden. Tillf:ö,rseil a:v ·dletlta oordnade, har Finland! all a.wledning att be;
13112: sla.g stod e ä.ven till buds just från de tra:He.r,
13113: 1
13114: reda, sig för en u.t.vid,ga,d transi.totra:fik "Och
13115: som herördes av en sådan ba.n,sträcknling. med kri.gsårens <"rrfa.ren!he>t.er i mirunlet lbör.
13116: Att man såsom andra ä.nd•punkt för ban:an ·en a'nhopnin.g a.v import- och exportgod!s i
13117: måst.e tä.nka sig s.jöstad,en Kri,stines!tad ä'r oogra. få rhamnar icke a1nS€:S iÖllSkv•ärdJ, utan
13118: sjä!l:vfa:l.let, oemedan 'ba.na:n dtå bleve a.v 'b\elty- är ·det tvärtorrn såväil för undvi!ka•nde a:v.
13119: d.else i,ck·e endiast f·ör .den aillmänna. sa.mfä!I"d- onödigt förstora.nde a v hamna,n!läggllling1arna,
13120: seln inom omr1ådet utan äv·en :Dör oexp.orten å die1ssa, orter so1m även för att åsta,d'komma.
13121: odh im'po.rt.en. en jämnare iJra.fikering a1v järmvä,g;ama. nö-
13122: Främst bör v:id tillgodoseend:et a!V om~ dliJgt att imporben och expnrten s:a.m< tra.n-
13123: rtåd.ets hehov stälbs en' Ihana, SI(J'ID strä~ker Jsitotmfiken fö.r'delas ·på så många hamnar
13124: sig från Tammerfors över Hämeenk'yl"ö, som möjligt.
13125: Kyröskoski, Ika.lis, Jämijärvi, Honkajoki, I d~etta avs.oonlde är Kris.tines'ta:ds hamn
13126: Isojoki och Lappfjä:rd tili Kri:s·tinesta,d samt synner:igeu läJmpligt belägen i det deru lig-
13127: bleve 15,4 kilometer lålllg. Om 1man från,_ :ger sö.der om K va,rken OQh ra1kt mitt emot
13128: rä.kllirur folkm'ängdellJ i de båJda städerna, Sundsva!ll i 8verige, varöv,er t1r:afiken från,
13129: uppgår innevåna.renals all'ta,] i ovanuppräk- Norge med förrdel kunde 'dragws just til•l
13130: na.de oeh i med dem i omedeliba.r närhet va- Kristinestad. T•a.g.er ma.n i betrakta.nde en-.
13131: ran.d.e :kommuner tilil cirka. 9'0,0.00 ·personer d·ast .doen fis.k, som från N o11ge un1der mor-
13132: och ar det därfö~r -en billig 'hegäran av .dessa. marla tid:er expor't·ems ti:ll Rys•sla:llld, inser
13133: kommuners imvånare a,tt er'hålla t~rusenljga. ma.n vi1liken betyd:else :ba.na.n kolilllme a.tt
13134: komm unikati oruer. haiVa älven förr sådan ,t,ra:fi!k.
13135: Vid mlöte av repres.ell!ta.nter f•ör intres'se- U nlder tidi.ga.re tider rubgjo,rde Krist.ime-
13136: mdle såvrul ]a,ud:s:- som sota.dskommuner, tlill. .sltad i:mportortoen för Tammerfors och tralli-
13137: .eiJt a.nta.l a.v 16, vilket dtm 2'5 maå 19i2iQ a,v-1 .sportera.dres råvaror, t. ex. ·rå IJJomuU i stoll"a
13138: höUs i 'Tammerfo:r;s, utta:lades en:häHigt den partietr dit med 'hälst, till ·d:ess Åbo, Ra:u.mo
13139: åsikten, att en ba•na från Tammerfoll'ls ti.l'l ooh Björnoeborgsbanoma blevo färdiga., var-
13140: wågon punkit piå Seinäjoiki.--Kristinesta,ds, efter nödiga. val'or in1tagits :per järnväg.
13141: hanan sa:mt dä:rif,rån norrut till VaSia vore Men .s:kulJ.e oen ba,na: Kri.stinestad--'Ta.mmer-
13142: ett li v1svilJ.kor för denna 1'an;disruel samt artlt. fnrs hyggas, rkan ·dJe,t med sä.kerhet a.ntagaiS,
13143: en sådan hana. med det snnra.stoe bor.doe byg-, att en .del va,roJ.', s:ärski[t, från Sverige,
13144: ga1s. Repres~m!tanterrua föJ.' d.en kommulll~ komlme artt tilil T·amlllJell'fors införas ÖV'8'1'
13145: Isojoki, vilken vä,ckt för.sla•get, önJskade ba- Kristi.nesta>d.
13146: na.nls ·d·mga:nde til1 K~ristinestald: och Mevo, :E'ör ISådan tra.fik äro äv,em isförhJålla.nd:ena
13147: hä.rvid understöddia från flere håll. Ma.n, i Kristinesta,di gynn,samma., i det artt enliglt
13148: enades om .aitt ti:H regeringen inlämna a1n-, a.nJteckninga:r förda, å .staden•s t·uHkammare
13149: sökan om a.t1t en såda.n ibaniSträckning hlieve. för ä.ren 188'3'-119121 ha.m.ruen varit isfri i
13150: bela1g1d me.d undersökn:ing. medeolta!l 7 månardeT aiv året. N.ågon isbry-
13151: Red·an tid1g.are har fråJga vwckts om ·byg- tare haJ' ej uör sjöfartens underlätta.nde vår
13152: ga•n.d.e± av en ba.n.a. Kristi.ues1:.a,d...._,TacrnJmer- eUer lhöst a:rwän1:.s.
13153: fors~Laihtis och skuHe en såda:n hana synr Kristinesta.d har n1edlagt st.ora ,;u!illmm på
13154: 342 VI1,2. - Tampereen-Kristiinankaupungin rata.
13155:
13156: hrumnanl'äggnin.gar och måste man a.nse att Kristinestad hleVlEl hlott l60 kilometer. För-
13157: ili.är finnas möj''i,ghet.er fö.r en betydande delarna hO\S de hä.r ovan: f()reslagna~ banorna.
13158: i.mport och export . f.ramför Mäntyl-uoto-Kankaanpäär-Haa-
13159: .Fa.rleden förbi Härkmeri utanför staden ilamä!ki och Tammerfors--Seinäjoki projek-
13160: belägn,a. båk är fördjupad till 6.5 meters ten eller järruväl den av komitten förordade
13161: djup un<1er na1lnivån och dessutom är fa.r- sträckan ö'ver Kauhajoki ligger däri, a.tt de
13162: leden uträtadt si att krökningsradieill för förra., <räknBJt mellan änd'pulliktern.a, bliva
13163: mittellinjen är på d,e tvänne ofördelakti- de kortaste och att det ovan omtalad'e stora
13164: ga,t·e punkt.erna. vid Härkmeri båk 500 me- om.rådet bleve uppdelat i trenne nästan 'lika
13165: t.u och vid grunde·t Korsryggen 550 meter. !Stora delar, varigenom goda. trafikmöjlig,..
13166: I inre hamnen har upp:förts en 250 meter :heter be:reddes !hela området. Vid en hlick
13167: ;}fång stenkaj och i fortsättll!ing med denna på kartan kan, man icke undgå a.tt erkänn.a
13168: norrut en 74 meter lån.g pålkaj. Längre in att en s:ådan uppdelning av området vare
13169: i ha.m.nen finn.es den ga:mla ångbåtsbron den naturligaste sam.t. •att Kristinestad av
13170: byggd dels på pål.ar odh dels på kistor och naturen är utsedd till ha.mnstad för Jyväs-
13171: med en längd av 85 meter. ~ylä.
13172: Ovanför den nya. sternkajen ligger 1stade:n.s Under åberopande a.v det ova.n anförda
13173: nya tuli- och packhus ;med en sammanlagd anhålla. undertecknade om att få f,öreslå,
13174: golvyta a.v 1,875 m 2 • att Riksdagen rville besluta,
13175: A sten.kajen·s södra ända. finnes en lyft-
13176: krun med kranvåg. att en normalspårig bana skaU
13177: Järnvägsstationen med d€ss område iär byggas från Tammerfors över Hä-
13178: belä.gen omedelbart intibl hamnen. meenkyrö, Kyröskoski, Ika.lis, J ämi-
13179: Förutom den nu föresla:gna hanan Kristi- järvi, Honkajoki, Isojoki och Lapp-
13180: ne&tad-Tammerfors horde emellertid fram- fjärd till Kristinestad, samt
13181: deles f.rån Isojoki en annan hana dragas via att denna bana skall upptagas på
13182: Karvia, My!lymäki, Virrat och Jokela tiU arbetsprogrammet fär åren 1923-
13183: HaapamäJki, varigenom J yväsky;ä stad på 27; ävensom
13184: närmaste håll förhundes med havet. Man har att genom Regeringens försorg en
13185: rvisserligen tänkt sig en hana Haapamäki- undersökning skall föranstaltas an-
13186: Kankaan.pää-Mänty luoto, viiken likväl gående den lämpligaste sträckningen
13187: komme att hliva cirka 185 lkilomelter lång, av en banlinje Isojoki-Karvia-
13188: då .däremot en hana Haapa!mälki-Isojoki- Virrat-Ha.apamäki.
13189:
13190: \Helsingfors, den 20 sept.emrer 1:9:22.
13191:
13192:
13193: Ernst Estlander. Oskar Jeppson.
13194: 343
13195:
13196: VIT,2. - Aoom. ebd. N :o 92. Suomennos.
13197:
13198:
13199:
13200:
13201: Estlander: Rautatien rakentamisesta Tampereelta Hämeen-·
13202: kyrön y. m. paikkaku,ntain kawtta Kristiinankaupunkiin.
13203:
13204:
13205: E d u s k u n n a; 11 e.
13206:
13207: •Ei kauan sitten julkaisi valtion kulku- suU:ksia todistaa. kuitenkin se s-eikka., että
13208: laitoskomitea. ehdotukseiiisa maa.u: rautati~ sinn-e on yhtä kaikki syntynyt sellainen
13209: v.erkon •kehittämis-estä. Kun hallituksen esi- teollisuuslaitos kuin Kyröskosken puu-
13210: tys N :o 1>8, Tautatierakennuksis·ta vuoisina hiomo ja asutuskeskus sellainen kuin Ikaa~
13211: 1·923~27, pääasiassa. yhtyy sanottuun eh- listen kauppala. Jos nämä jo nyt tih-eään,_
13212: dotukseen ja se siten tulee Eduskunnan rakeiLnetut ja hyvin vi:j-ellyt seudut sais-ivat
13213: harkitta.va.ks1, on aihetta ·ottaa puheiksi rautatien, on myös varmaa, että sie:loä ta.-
13214: myös jotkut sellaiset ratasuui!Jnat, joita vattavat ·laajat viljelysk-elpoiset suot ja
13215: komitea. ei ole harhnnut tai joita ei ole aose- muut maat tarjoaisivat runsaita, tuloläh-,
13216: tettu kesku:ste: unalaiseksi. teitä ja tulisivat erittäin sopiviksi asutu'k-
13217: /Maan rautatieverkon nopeassa kehityk- soon, kysymys, jo•k1a, kuten tietty, nyt on
13218: sessä jäi se .laaja ,a,lue, joka rajoittuu Vaa- päiväjäJrjestyksessä. Rakentamalla rauta-
13219: saTh--Taiillpereen j.a Tamper-een~PoriiL ra- tien eivät sitäpaitsi pä•äsisi vain va.ltion,
13220: to:Uhin, pitkäksi aikaa unohdubiin. Seinä- vaan pääsisivät myös yksityisten laajat
13221: jo·en,-Kristiinalllka u punginf-KaskisteiL ·ra- ja hyväkasvuiset metsämaat täyteen ar-
13222: dan valmistuttua ovat olot tosin j'oiLkun ver- voonsa, ja. mahdollisuuksia iJ;maa.ntuisi ottaa
13223: ran parantuneet, mutta .sitävast.oin on koko täyd•e1 leen käytäntöön alueen yli 100,000
13224: viimeksimainitun radan eteHLpuolella' s-ijait- hevosvoimaa edustavat kosket. Jotta. 'tä:mä
13225: s-eva ja siis suurin osa ylläsanoUtua aluetta valtava alue tod-ella. pääsisi tyydyttävällä
13226: yhä vailla niitä suuria ja nykypäivin miltei tava!lla nauttimaan uusien rautateiden tuot-
13227: välttrumättömiä etuja, jotka rautatieyhteys tamaa. hyötyä, on kuitenkin mitä tävk-eintru,
13228: muun maan .kanssa tuo. Näitä tienoita -että a.lue tässä suhteessa jaetaan osapuilleen
13229: ~ahtaan tehty vääryys on sitoä ·suurempi, yhtä suuriin osiin ja eMä ratoja. suunnat-
13230: kun :muistaa, että siel:lä asuu pyöreiiL luvuin taessa voidaan Iwjautua linjoihin, jotka jo
13231: 450,000 asukasta -eli siis enemmän kuin vanhoina. aikoina ovat oUeoet rannikon ja
13232: kahdeksasosa maan koko asukasluvusta. siämaan vä1 iUä käy.dyru kaupan valtateinä.
13233: Vielä silnnä:änpistävrummä•ksi käy ,näiden Yksi sellaineru va'lta.tie ·voidaan näyttää
13234: tienoiden laiminlyöty asema, muuhun Su·o- Kristiinankaupungin ja Tampereen välLllä..
13235: meen verraten, kun ottaa lukuun, että sillä Jos senvuoksi Tampereen kaupunki suu~
13236: a.luee:lla on perin vähän yh'dysliikenteeseen rine teollisuusyrityksin.een tulisi rodan toiG
13237: sopivia vesistöjä, jotka muissa· osissa maata seksi päätlepistee'ksi, niin on ilmeistä, että
13238: huomattavassa määrr-ässä korvaavat rauta- radan merkitys kävisi sitä suuremmaksi,
13239: teiden puutetta.. A.'lueen kehitysmahdolli- tä!man liikoekesrkuksen kun on pakko pyrkiä
13240: 344 VI1,2. - Tampereen-Jfristiinankaupungin rata.
13241:
13242: hankkimaan elintarpeensa ja polttoaineensa tautua. enentyvän k.auttakulkulii·kent>een
13243: yhä la.ajem.miha a:lueilta. Mainiticuje.n ta:r- va.rallle, j.a. kun muistaa sotavuosien kok€-
13244: vikkeiden tuonti kävisi päin.sä juuri niiltä mrukset, ni·in ei tuonti- jra vientita.va:rain ka-
13245: tienoilta., jo•ita. puheenaoleva. ratasuunta saarn·tumista. muutamiin ha.rvoihin satamiin
13246: koslrett.aa. On itsestään sehää, että toiseksi tule pitää toi.votta.va.na, vaan päinrvwstroin
13247: p.wätepis'te·e·ks.i Oll! ajateltava. •merikaupunki on sekä näi.d·en paikkakuutien •sata.malaitos-
13248: Krilstiinankaupunki, koska ra.ta saisi merki- ten t.a.rpeettomran suurentamis-en estämis.dksi
13249: .tystä a.i ainoastaan alueen y'eiselle yhdy.s- että myös tasaisemman rautati'6liikent-een
13250: liikenteelle, vaan myös viennille ja tuon- ai•kaansaamiseksi ta.rpeen, eHä tuonti, vien1ti
13251: nille. ja, kauttakulkuliikenne jakaa.ntuvat niin
13252: ~Alueen tarpeita tyydytettäessä tulee ensi monen sat,ama.n osal'.e kuin ma.hdol.lriJsta.
13253: sija1an as•ettaa rata, joka kul1kee Tampereelta iTäJssä 'suht.eessa sijaitsee Krist.iina.nkau-
13254: Hämeenkyrön, Kyröskosken, Ikaalisten, pungin satama erittäin sopivasti, se kun
13255: J•äJmij.äorv•en, Hon.kajoen, Isojoen ja. Laipp- on Merenkurkun eteläpuolella ja suoraan
13256: vää;rtin kautta Kristiinankaupunkiin ja tu- vastapäätä ruotsinpuoleista Sundsvallin
13257: loisi 154 :ki'ometrin pituinm11. Ellei ota, lu- kaupunkia, jornk.a. ·k,autta Norjasta, käsin
13258: kuun näiden kahden kaupungin väkilukua, tuleva liikenne voitaisiin vetää juuri Kris-
13259: nousee ed·ellä,lueteltujen ja niiden välittö- tiin.ankaupun'kiin. J O·s ·ottaa lukuun vain
13260: mälssä Jä,h>eisyy.dessä ·olevain kuntain asu- S'6n 'kala.ta.vam.n, jo·ka, N orja.sta. normaa:li-
13261: kasluku noin 90,000 hen1ke€n, ja sen•vuoksi sina aikoina viedään Venäjälle, huomaa,
13262: on näid,e.n. kunta.in asuk;kaid-en pyyntö saada minkä merkityk.sen rata tulisi saa.maa.n
13263: ajanmuk,ais•et. kulkuneuvot koMuullinen. myös silJ.e Jiikent,e:ell-e.
13264: IAsia.aha,rra.st,a.vain sekä ma.al ais- että rVa.rhrempina aikoina oli Kristiinankau-
13265: kaupunkikuntain, luvultaan 16 :n, edusta- punki Tampereen tuontikaupunkina ja kul-
13266: jain kokouksessa,, jo•k•a, pid.e;ttiin T•amperoo1la jetettiin sinne llie·vosel.la raa,ka.t.avarroita,
13267: 215 p:nä toukokuuta, 19'20, lausuttiiru yksi- esim. raa·kaa prrmpulia,, suuret määrät, kulll-
13268: mi•e]i,s:e!sti se mi'6lipide, että Tamp.ereel'ta nes Turun, Rauman ja Porin ra•dat •va.lmis-
13269: johonkin paikkaan .Seinäjoen-<Kristiinan- tuiw.at, minkä jälkeen ta.rvittavat ta.v>arat
13270: kaupungin radalle ja sieltä pohjoseen, V aa- on tuotu rautateitse. Mutta j.os ra.kennet-
13271: saan, suunnattu rata ·On elinehto nä~Ue bisiin rata Eri:stiinanka.upun:gista Tampe-
13272: p>aikka:kunnil:le, ja, että se rata on mitä pi- reellie, voi 'Varmasti ota:hua., ·etf<ä joit>akuita.
13273: kim:min rakenn-etta.v.a.. Sen kunn.an:, edusta- tavaroita, v,a.rsinkin: Ru·otsista tule:via, ru-
13274: ja.t, j'o•ka oli ehdo1tuksen h>erä.ttänyt, Iso- vet.taisiin :kuljettamaan ·Tampereeh~ KTis-
13275: joren, toivoiva.t r.a,CLa.n v,edeHäväiksi Kristii- tiin,a:nkaupungin. kautta.
13276: nra.JJJkaupunlkiin ja saivat siin:ä suhteessa
13277: kannatusta. usea.lt>a taholta. Yhdyttiin t€:ke- Sellais1€1le .liiken1t.eeU.e ovat my·öskin Kris-
13278: mä;än haJ:litukseJle aJllomus, että mainittu tiinankaupun,gin jä:äsuhteet suotuisa,t, kau-
13279: ra.ta.suunta. otetta,isiin tutkitta.vaksi. pungin tullikamarissa vuosina 18,83-1'9121
13280: Jo aikaisemmin on nostettu kysymys ra- tehtyj·en mui'stiinp.anoj•en mukaa.n kun sa-
13281: dalll ra.kentam]sesta Kristiinalllkaupungista tama on 'ol:lut jä,äJtymät.ti:Y.mänä keskimä:äll"in
13282: Tampereen kaurtt.a Lahteenr. Se sov·eltuisi 7 rkuukautt.a. vuold·essa. Jäänmurtajaa -ei
13283: erinomaiSien hyvin Venäjälle rSuuntautuvaan laivakulun helpottamiseksi ole käytetty
13284: kautta;kulkuliikenteeseen. keVläisin eikä sy:ksyisin.
13285: lKun jo nyt 0111 osoitta~utun1ut, että ttäimä Kristiinankaupunki ·on kiinnittänyt ·suu-
13286: kauttakulkul·iikenne on kas.vama:ss>a, vai-kka ret summat satamalaitoksiinsa, ja täytyy
13287: Venäjän aiot oova.t lievimmin sa.nne'n järjes- katsoa siellä olevan suuret mahdollisuudet
13288: tymättömät, ·on Suomella täysi aihe vrulmis- tuntuvalle tuonnille ja viennille.
13289: VI1,2. - Estlander, y. m. 345
13290:
13291: Kaupungin edustalla sijaitsevan Härkme- Edellä ehdotettujen ra.tojeru edut Mänty.luo-
13292: ren maja.kau ohi kulk€va väylä on syv-en- don-iKankaa.rupääm--Haapaimäen ja. Tam-
13293: netty 6.5 metrin syvyiseksi nollapinnasta pereen--Seinäijoen ehdotusten tai myös 'ko-
13294: lukien ja sitäpaitsi on väy:ä :mori,si-ebtu niin, mit-ean puolt.aman Kauha,joen kaUJtta kulke-
13295: että keskilinjan kaartamissäde on kahdessa van 'linjan rinnalla ova,t siinä, että .edelaiset,
13296: epäedullisimmassa kohdassa. Härkmeren päät.episteiden välit laskien, tuleva.t lyhyim-
13297: majak,an luona. 500 metriä ja, KO"rsry,ggenin mät ja että yl,Jä:mainci.ttu suuri alue jwkau-
13298: karin luona. 5510 metriä;. tui,si kolmeen mel·kein yhtä suureen osaan,
13299: Sisäsatamaa.n on rak~n1nettu 2·50 metrin joten koko alueelle varattaisiin hyvät lii-
13300: pituinen kivilaituri ja sen jatkoksi pohjo- kennemahdollisuudet. Luodessa katsauksen
13301: se.en. 7-4 ,metrin ·pit.uin<en paalu 1 aituri. Si- karttaan ei voi olla tunnustamatta, että
13302: sempänä satamassa. oru va.nha höyrylaiva- tmoll'ainen a'ue·en ja.ko olisi luonnollisin ja
13303: silta,, joka. on rakennettu osaksi paaluiUe, että luonto on valinnut Kristiinankaupun-
13304: osaksi arkuille, ja, •on 85 metrin pi.tuinen. gin Jyväskylän satamakaupungilrsi.
13305: U mdien kivilaiturin kohdalla on kaupun- Vedoten ylläsano;ttuun pyytä:v.ät aHeikir-
13306: giru uusi twlli- ja pa:k,k.a·huon-e, jon1ka. lat:tia- joittaneet sa:ada €hdiottaa, että. Edu.skuuta
13307: pinta-a.'a. on yhteensä 1,875 m2 • tahtoisi pä:ätMä,
13308: Kivilaiturin et·e1äpää·ssä on nostokurki
13309: kurki vaakoineen.. että normaaliraiteinen rata raken-
13310: Rautali•ea,sema alueineen ,sijaitse·e aivan netaan Tampereelta Hämeenkyrön,
13311: sa twman ääressä. Kyröskosken, Ikaalisten, Jämijär-
13312: Paitsi nyt .ehdotettua Kristiina:n\kaUJpun- ven, Honkajoen, Isojoen ja Lapp-
13313: gi!lJ----!Tampereen ra.taa pitäisi kui1Je.nkin väärtin kautta Kristiinankaupunkiin,
13314: tulevaisuudessa. Isojoelta vetää t.oine.n rata Ja
13315: Karvian, Myllymä•en, Virtain ja J okelaru että mta otetaan m.wsina.1923-27
13316: kaut.ia HaapamäBlle, joUa Jyväskylän kau- työohjelma:an, sekä
13317: punki yhdistettäisiin suorinta. tietä mereen. että hallituksen toim.esta toimite-
13318: Tosin on ajwt'Bltu rataa Haapamäki-Kan- taan tutkimus Isojoen-Karvian-
13319: ka.anpää---<Mänty~uoto, j·oka kuitenikin tulisi Virtain-Haapamäen kautta kulke-
13320: noiru 185 kilom.etriru pituiseksi, kun. sitävas- van ratalinjan sopivitmmasta suun-
13321: toin Haapamäen-Isoj·oen~----<Kristiinankau nasta.
13322: pungin ·rata, tulisi noin 160 kilomet,riä pitk•ä.
13323:
13324: H-elsingissä, 20 päivänä syyskuuta 19212.
13325:
13326: Ernst Estlander. Oskar Jep-pson.
13327: 346
13328:
13329: VII,s. - Pet. försl. N:o 94.
13330:
13331:
13332:
13333:
13334: Estlander m. fl.: Angående byggande av järnväg från
13335: Björneborg via K ristinestad-V asa-N y karleby till
13336: Bennäs station.
13337:
13338:
13339: T i ll R i k s d a g e n.
13340:
13341: Riksdagama. år 1919 ooh 192r0 beslöto föreslagna järnvägssträc'knimgen från Björ-
13342: överlämna samtliga petitioner om järnvägs- neborg över Kristinestad, Vasa och Nykar-
13343: byggnader att av statens kommunikations- leby till Bennäs station å stambanan, :med
13344: kommitte prövas. Sedan kommitten nu- de modifikationer, som nedan angivas. I
13345: mera avgivit sitt utlåtande, har det blivit princip ense ,med kommitten om att jäm-
13346: möjligt överskåda i vad mån de inom Riks- vägssträckningarnas fastställande i detalj
13347: dagen: rfra.mförd·a önskningsmål ooh förslag kunde åt regeringen överlämnas, lfinna vi
13348: beaktats. Anledning finns sålunda för emellertid anledning lfra.ffilhålla hurusom
13349: Riksdagen att i srumband med Regeringens ifrågavarnde bana lämpligen borde för till-
13350: proposition N :o 18 angående järnvägs- godoseende av de lokala tra.fildörhållan-
13351: byggnader under åren 1923---,27 granska dena dragas genom Lappfjärd och Tjöck
13352: såväl den: alLmänna plan iför utvedklingen samt vidare norrut jrurn!förelsevis nära kus-
13353: av kommunikationsväsendet i landet, av ten genom Närpes kommuns byar, utmed
13354: viiken sagda proposition utgör en del och gränsen mellan Korsnäs, Petalaks och Ma-
13355: som bygger på kommitt.Ems förslag, som lax väster om Hinjärvi ·sjö å ena sidan,
13356: ock förslaget till jämvägsbyggllladSI>TO- sa:mt Övermark och Pörtom å den andra.
13357: gram för den närmaste tiden. Vasar-Ö.stermyr,a. linjen skulle skäras in:vid
13358: U nder dessa förhållanden 1ha,r det synis Korsholm ( Gamla-Vasa) och sträokningen
13359: berättigat ooh naturligt, att sådana peti- därefter vidare norråt geno'ID!löpa strand-
13360: tioner ånyo framMllas som i kommittens komffi!Unern:a. 1Söderut från Björneborg
13361: betänkande och jämväJl i propositionen borde !hanan i sinom tid utsträckas till
13362: icke kommit till sin rätt. Anledning att Nystads eller Åbo-banorna.
13363: på detta sätt uprpfatta Ri'ksdagens u:ppgift Till motivering av lföreståend.e petition
13364: för närvarande har jämväl givits, då .ett bedja vi få anlföra följande:
13365: särskilt kommunikationsutskot.t a:v Riksda- Vid up11görande •a.v byggnadsprogram för
13366: gen: beslutits. ko.mmunikationerna bör uteslutande vikt
13367: U ndertecknade finna sig förty föran- icke tillmätas en:dast rent ekonomiska och
13368: låtna att göra framställning angående byg- statsfinansiella intressen oCJh på grund a:v
13369: gande av en bana i huvudsaklig övereDJS- dessa vissa delar av landet ensidigt gyn~
13370: stämmelse med den vid Riksdagen år 19>19 nas. Fastmera 1måste rättvis hälliSyn ta-
13371: VII,a. - Estlander, y. m. 347
13372:
13373: ga.s till be'f.olkningens i de olika ~andsde icke uppanärksammats, får detta måill.ända
13374: larna tra:fikbehov. Oc.'h detta inga1unda tillskrivas den uppfattming, vilken före-
13375: .enbart sålunda att främst avlägsna trrukter funnits ooh måhända allt ännu utövat sin
13376: gynnas, vilkas ankntytande tili riket i öv- inverkaDJ inom kommitten att nämligen
13377: rigt kan påkalla åtgärder. Ty FinJ·and denna del av landet vore tillfyHes betjä-
13378: befinner sig redan länge i ett sådant till- nad av sjö•kommunikationen. Detta är
13379: .stårud av ,framskridelli 'k.urtur, att det bör emellertid så långt ifrån fallet, att denna
13380: ·el'lkännas vara en berättigad fordran för kuststräcka ·fastmer även i sådant hänse-
13381: varje landsdel, att dess inbyggares kommu· ende måste betecknas såsom vanlottad i
13382: nilmtionsbehov av staten tillfredsställes bredd med Finlands södra och sydvästra
13383: genom byggandet av järnvägar. 'Synner- landskap. På grund av strandbildningen
13384: ligast gäller detta landets gamla odJings- och därav beroende hamruförhållanden äro
13385: byggder, av vilka lflere etmellertid just i sjöförbindelsen och kustfarten uti Bott-
13386: berörda avseende .fått stå tillba:ka, ja, ännu niska viken icke av samma betydelse som
13387: icke en:s rönt erkännande av sina anspråk. i landets södra delar ens under den tid f1V
13388: Sådant !har förhållandet varit och är allt- året, då segla.tion ka.n försiggå.
13389: jämt mejl det vidsträckta 'kustlandskapet 1Slutligen må här ock utöver det redan
13390: från Björneborg norrut ända till N ykar- anförda uppmärksa.mmas hurusom den av
13391: leby, å vilken sträc'ka samfärdselsmöjlig- oss lförordade bansträckan bleve av icke
13392: heterna i landelJs längdriktnling äro i hög ringa betydelse såsom sammall!bindnings-
13393: grad försummade. Därmed har även följt bana mellan redau lförefintliga grenar av
13394: att förlbindelsen med sådana söderut be- järnvägsnätet och därigenom skulle till-
13395: lägna centra för alffärsverksam:heten och skynda dr1ften beaktansvärda fördelar ge-
13396: in:dustrin samt sjötrwfiken, som Björueborg nom att underlätta den rullande materie-
13397: och Åbo, vilka åmt om eller åtminstone len:s ratianelia utnyttjande samt även så-
13398: under största deleru av året förmedla lan- lu'nda. förbättra det ekono.miska utbytet av
13399: {}ets exp.ort och import, blivit försvårad och tra.fiken å de äldre banorna.
13400: fördyrad för vidsträckta landsorter. Av- Det omedelbara byggandet av den järn-
13401: stånden mellan huvudorter i norra och vägssträcka petitionsmemorialet åsyftar ut-
13402: södra dela'rna av larudet bleve genom denna gör ett klart medvetet och sedan långa ti-
13403: förbindelseled både iför person- och varu- der bestämt uttalat önskningsmål hos be-
13404: trafvk i betydande mån förkortade; exem· :folkningen i de tra:kter som av ba:nan när-
13405: pelvis mellan Aho ·och Björneborg med mer mast beröres och som i dess realiserande
13406: än ihärften•, .mellan Bjömeborg och V asa ser ett av de :förnämsta. medlen tili befor(L..
13407: desslikes, mellan Björneborg ooh Kristine- rande av trakternas vidare förko.vran:.
13408: stad till en ,fjärdedel. .Mellan: Aho och Vi hemställa lförty att Rik<sdagen ville
13409: UJeåborg skulle järnvägssträckan nedbrin- besluta:
13410: gas med .mer än 2.00 kilometer, mellan
13411: Vasa och Uleåborg med nära 100 kilome- att i byggnadsprogrammet för
13412: ter. o. s. v. åren
13413: A tt en kustbana, såda:n den av under- 1923-1927 upptaga en normal-
13414: tecknade 1föresl'agna, som genomlöper till spårig järnväg från Björneborg med
13415: .en rstor del synnerligen bördiga, och välod- anslutning till Kristinestad, V asa
13416: lade trakter, ko.mme aht uppbäras av en och Nykarleby, och med ändpunkt
13417: livlig trafik, torde 'icke kunna dragas i vid Bennäs station å stambanan,·
13418: tvivelsmål. Då denna fbana det oaktat ävens01m
13419: 348 VII,3. - Porin-Plinnäisten rata.
13420:
13421: att giva i uppdrag åt Regeringen titionen angivna sträckningen även-
13422: att fastställa banlinjen i huvudsak- som utarbeta kostnadsförslag.
13423: lig överensstämmelse med den i pe-
13424:
13425: Helsingfors, den 18 september 1922.
13426:
13427:
13428: Ernst Estlander. Rafael Colliander.
13429: Oskar Jeppson. Gustaf Mickels.
13430: Joban· Broäuda. J. Im. Bäck.
13431: Edv. Helenclund. Johannes Miemois.
13432: Johannes B'engs. Levi Jern.
13433: M. E. Kulenius. J. Inborr.
13434: Julius Lindberg. J. E. Ilästbacka.
13435: Georg Sc.ha:uman. K. V. Åkerblom.
13436: Ernst von Born. F. A. Sandblom.
13437: 349
13438:
13439: VII,s. - Anom. ehd. N:o 94:. Suom~.
13440:
13441:
13442:
13443:
13444: Estlander y. m.: Rautatien r«kentmnisesta Porista Kristii-
13445: nankaupungin-Vaasan-Utulenkaa:rlepyyn k{Jrutta Piihl-
13446: niiisten asemalle.
13447:
13448:
13449: E ·d u s k u n n a. l l e.
13450:
13451: Vuosien 1919· ja. 1!9•20 va~ltiopäivät päätti- sityiskoh.tain.en mäJärääunioon voitaisiin jät-
13452: vät jättä.ä kaikki •rautatierakennuksia, kos- tää halitukselle, mutta meidän; mielestämme
13453: kevat ano.musehdotukset vailtion kulkulai- on aihetta ·huomauttaa, kuinka kyseess·ä-
13454: toskomitean ha.rkittavaksi. Komitean nyt- oleva rata olisi soveliaa,sti paika1listen lii-
13455: temmin annettua lausuntorus'a. on käynyt kenn·eo'ojen tyydyttämiseksi vedettävä
13456: ma·hd.ol· iseksi sa.a da yleiska.tsaus siitä, Lappväärtin ja Tjöckin kautta ja siitä edel-
13457: missä määrin eduskunnassa, julkituo(l.ut toi- leen pohjoseen verraten läheltä rannikkoa
13458: vomukset ja ehdotukset ovat tulleet huo- Närpiöu pitäjän kyli-en läpi, Hinj•ärv-en län-
13459: mioonotetuiksi. Eduskunnalla siis on ai- sipuolitse pitkin KorSlllääsin, Peta1la.hden ja.
13460: hetta ·ha.llituks·en muta.ti.erakennuksista Maalahden toisaalta sekä toisaalta Ylimar-
13461: vuosina. 19:2·3.__27 antaman esityksen n :o 18 kun ja Pirttikylän välistä rajaa. Rata leik-
13462: johdosta. tarka1staa sekä maan kulkulaito.s- kaisi Vaa.san-18einäjoen linjan Korsho1man
13463: ten yleis-eksi kehittämiseksi laadittua. suun- (Vanhan Va,a,san) kohdalla ja. kulkisi edel-
13464: citelmaa, josta sanottu esitys on osa ja joka leen pohjosta kohti rantapitäjäin läpi. Porin
13465: rakentuu komitean ehdotukselle, että myös eteläpuolella olisi rah aikanaa.n; ulotettava
13466: ehdotusta lähiajan rautatierakennusohjel- U ude.nkau pun:gin tahi 'Turun rataan.
13467: ma,ksi. Ylläoleva'n anomuksen tueksi pyydämme
13468: Näin ollen on näyttänyt oikeutetulta. ja• saada -esittää seuraa1vaa.:
13469: luonnolliselta, että sellaisia anomuksia tuo- Kulkuneuvojen rakennusohjelmaa laa.dit-
13470: daan esille, jotka eivät komitean mietin- taessa ei o1 e yksinomaa pantava painoa vain
13471: n.össä eivätkä liioin esityksessä ole päässeet puhtaasti taloudellisiin ja valtion raha-
13472: oikeaan arvoonsa.. Aihetta käsittä:ä tällä ta- asiairu etuilhin eikä nirdte•n ruoja1Ha. yksipuoli-
13473: voin eduskunnam nykyinen tehtävä on myös sesti suosittava vissejä osia maata. Pikem-
13474: ilmennyt, kun eduskunta on päättän~t aset- min on oikea.mielisesti suhtauduttava. maan
13475: taa. erityi.sen kulhulaitosva.liokunnan. eri os,ain lii'kent.een ta.rpeeseen. Eikä: suin-
13476: Alle.kirjoittanoeet ntäkeyät sentä:hden ole- ka,a.n ainoastaan siten, oettä. suositaan etu-
13477: van syytä esittää ra.kenn•ettava.ksi pääasial- päJässä kaukaisia seutuja., joiden liittäminen
13478: lisesti sen suunnan mukaisen radan kuin valtakuntaan muuten sa,a.ttaa airheuttaa toi-
13479: 1'91'9• vuodoen valtiopäivil'ä e.hruotettiin, ni- me.npit·eitä.. Sillä Suomi on jo kauan ollut
13480: mittäin Parista. Kristiinankaupungin, Vaa,- sellaisessa. edistyneen sivistyksen tilaiSsa,
13481: san ja. Uudenkaarlepyyn kautta pääradan että tulee tunnustaa maaru jokaisen osan ole-
13482: va.rrella. sija.itsevaUe Pännäisten asemalle, van oikeutetun vaatimaan, että valtio raken·
13483: kuitenkiru aiempana. mainå.tta.vin muodoste- tamalla rautateitä tyydyttää sen asujainten
13484: luin. Ol·emme periaa,tteel'isesti yhtä mieltä liikenteentaDp·een. Erittäin1kiln koskee tämä
13485: komitea.n kanssa siitä, että ratasuuntien yk- maan vanlhoja viljelysseut:uja., joista kui-
13486: 350 VII,s. - Porin-Pännäisten rata.
13487:
13488: tenkin useiiD!mat ovat juuri kosketellussa kemmin1 siinäkin: suiliteessa merkittävä Suo-
13489: suhteessa saaneet jääodä takapajulle, eivätpä men eteläisten ja lounaisten maakuntain rin-
13490: ole edes sa.anret tunnustusta va.atimuksil- na.lla lapsipuolen .asemassa olevaksi. Ran-
13491: leen. Sellainen on laita ollut ja on yhä edel- tamuodostuksen ja siitä riippuvain satama-
13492: leen sillä laajalla Parista pohjoseen aina olojen tähden ei meriyhteydellä ja Po.hjan-
13493: U uteenkaarepyyhyn ~lottuvalla rannikko- lah.den rannikkolaiv.akululla ole .samaa, mer-
13494: maakunnalla, missä liikeyhteysmahdolli- kitystä kuin maan: eteläosissa edes sinä ai-
13495: suudet maan pituussuuntaan ovat suuresti kana vuotta, jolloin purj.ehdus on mahdolli-
13496: laiminlyöd~t. :Siitä on myöskin seurannut nen.
13497: se, että yhteys sellaisiin etelässä o1 eviin Vihdoin kiinnitettäköön tässä lis:äksi huo-
13498: lijketoiminnan, teollisuudelli ja merenkulun miota siihen, miten meidän puoltama L
13499: keskuksiin kuin Pori ja Turku, jotka kautta lamme rataosalla tulisi olemaan melkoinen
13500: vuoden tai ain~kin suurimma.n osan vuotta merkitys rautatieverkon jo olevain haarain
13501: välittävät maan vientiä ja. tuon.tia, on vai- välisenä yhdysratana ja miten se siten
13502: keutunut ja käynyt kalliiksi laajoille osille tuottaisi liiikenteelle huomiota. ansaitsevia
13503: maata. Matkat maan po·hjois- ja eteläosissa etuja helpottaessaan liikkuvan kaluston
13504: sijaitsevain pääpaikkojen välillä lyhenisi- järkiperäistä käyttöä ja siis myös pa.ranta-
13505: vät melkoisessa. määrässä tämän yhdystien ma.lla vanhempain ratairu liikenteen an-
13506: kautta sekä henkilö- että tavaraliikenteelle; tamaa talowdoellist.a. tuottoa.
13507: esimerkiksi Turun ja Porin välimatka enem- Toivomuksen an:omusehdotuksen tarkoit-
13508: mällä kuin puolella, Porin ja V .aa.s.an vä- taman ra,utatierad·an hetimmittäisestä ral-
13509: limatka samaten, Porin ja Kristiinankau- kentamisesta on selvätietoisesti ja aikoja
13510: pungin väli ne'jänteenosa.an. Turun ja sitten jyrkästi lausun:ut radan läheisten seu-
13511: Oulun välinen rautatiematka lyhenisi enem- tujen väestö, joka sen toteuttamisessa näkee
13512: män kuin 200 kilometriä, iVaasan ja Oulun keinon, joka on kaikkein parhaita näiden
13513: lähes ltOO kilometriä j. n. e. seutujen edistymisen tukemiseksi.
13514: Ei voita:ne a.settaa epäilyksen .alaiseksi, Ehdotamme siis, että Eduskunta ta,htoisi
13515: että rannikkoradalla, sellaisella kuin alle- päättää
13516: kirjoittaneiden ehCLottamalla, joka kulkee ottaa 1923-1927 vuosien raken-
13517: suurelta. osalta erittäin viljavain ja hyvin- nusohjelmaan Porista Kristiinankau-
13518: viljeltyjen seutujen läpi, tulisi vallitsemaan punkiin, Vaasaan ja Uuteenkaarle-
13519: vilka,s liikenne. Kun siitä huolimatta tätä pyyhyn kulkevan rautatien, jonka
13520: rataa ei ole otettu huomioon, saa selli seikan päätekohdaksi tulisi pääradan var-
13521: kenties lukea sen käsityksen aiheutta1maksi, rella oleva Pännäisten asema; sekä
13522: joka on ollut vallalla. ja, ehkä yhä vie 1 äkin antaa Hallitukselle toimeksi mää-
13523: on ollut komiteassa vaikuttamassa., että ni- rätä ratalinjan pääasiallisesti ano-
13524: . mittäin tämän ma,anäären tarpeet tyydyt- musehdotuksessa mainitun suunnan
13525: tää merenkulku. Niin ei kuitenkaan ole li- mukaiseksi ja laatia ku.stannusar-
13526: kikäiän laita, vaan tämä rannå.kkoalue on pi- vion.
13527:
13528: Helsingissä, 118 päivä.niä syyskuuta 1922.
13529:
13530: Ernst Estlander. Julius Lindberg. Johannes Miemois.
13531: Oskar J eppson. Georg Schauman. Levi Jern.
13532: Johan Broända. Ernst von Born. J. lnb8rr.
13533: Edv. Helenelund. Rafael Colliander. J. E. Hästbacka.
13534: Johannes Bengs. Gustaf Mickels. K. V. Åkerblom.
13535: M. E. Kulenius. J. lm. Bäck. F. A. Sandblom.
13536: 351
13537:
13538: Vll,4. - Anom. ehd. N :o 96.
13539:
13540:
13541:
13542:
13543: Vesterinen y. m.: Rautatieyhdistelmän Riihimäki-Jyväs-
13544: kylä, Suolahti~Haapajärvi rakentamisesta.
13545:
13546:
13547:
13548:
13549: iTru~koittU'ksella aruoa., €1lkäi 'Edusikuruta sen: ikau'IJta,,, ettt,ä tuo ra.utati:e lkul'k·ele halki
13550: :p'äläJt'täilsi, että Kullkularnt~Sikomiltea:n ehdot- Keski- ja: E.telä~Suamen: suurimpain kruu-
13551: tama:ssa: raubtilera!lmniD:lllssuunln1telma,ssa D!UmmJelbsä:aluei,d•e:n: joi,ssai olevru vatHion puu-
13552: maimittu rrruutaJt.lleyhdi,stelmä Riihimälki- taiVam on ~'ätä: muta1tietä !käyttäen monin
13553: Jyv.fus!kylä, Suo-la~hrtJi-~Ha,apajäxvi päätet- v'erl'loiiru ~emb1stä h~l:pommHla kustann:uk-
13554: ltäiJSiin ra,kenmciltav.a:ks1 nlmn pia;n: kuill! ra- sillaJ kuletetitaiVi•ssa ma.ruilmanl markkiruoille
13555: lkenm•uSityölt rruutaltielimda[lw Ri:ihilmälki- ja ruii,stä tältlen1 ,saart:aiVlll! ik{)'nkealm:pi hinta
13556: Turku .seru sa11i1Vai, esitämme kunniLoit.taoo :tulea va1Wolle välliittömäJks1 eduksi tämän
13557: seura1a:va,a1: ra uta:tien: ralkooltami•seslta1.
13558: LEns,innäikin oru oodot4ta~maJl:Irumme rauta- !Vielä pyydämm'e vriltatru sa:n10tltmlllll mi~
13559: tieyhdistelmällä suur] .merkitj;ys sen talkia., tiJnrlloon lili,uet.yn, lboisellll va1stala,useen perus-
13560: että se ttuloo olerrna~a.ru Pel'lä-!P'Dhjolam ja :tel uiMn:, j.otika, mrelestä1mme pa1rh:aiteru osoit-
13561: :Etelä-iSuOIIneJlJ fVlälisen liliikeyihooyden yhdys- tavat radan tärkeyden.
13562: si1Joonlä. iP€l'ustella;bem.me l'äiherrnmin tMä ITä.mä'lll vu10ksi ehd~alilllrne kun:ruioiftaiell.,
13563: vä.itettärrnme, pyydäJilllme v11tata ,,Kulkulai- elttäi Edu1S'kunita1 poottäiJSi:
13564: liioSkOIInilteailli" V rul'troneuvosrolle a:mtamaJSSa
13565: ja '2·4 päi,väm ma'ITa:~lmuta 1:!}'20 pärvä'l:yssä että rautatieyhdistelmä Riihi-
13566: m.lleltinlllössru ~ätmäm1 mutalbieyhdi'Stelmän mäki-Jyväskylä, Suolahti-Haapa-
13567: puo1 UJ~Statmiselks~ esi:tettyi!hi!ru pernst>ell uihin. järvi rakennetaan niin pian kuin ra-
13568: Samoiru Yihdymme niiihm ~rustelillihin, kennustyöt rautatielinjalla Riihi-
13569: joita saml()tussru mileltilmruössfu on esitool:y n. s. mäki-Turku sen sallivat, siten, että
13570: Petsamon' r&uta.tielåmdruru ~suun!Illatn puolesta. tämän yhdistelmän osa Suolahtfr:-
13571: Sen lis:ä!ksi on vielä mai•nultta:va,, että Suo- Haapajärvi sen valtiolle suuren ta-
13572: laihden~Haaipaljälrv·en ra,da.sta tu:loo valtiol- loudellisen merkityksen vuoksi ensin
13573: Iekin olemaa'Dl 'SIUUI'ta su'Dra!ll:a;ista. hyötyä rakennetaan.
13574:
13575:
13576:
13577:
13578: Vihtori Vesterinen. Jaakko Loukko.
13579: Antti Kukkonen. 1. G. Ryynänen.
13580: Tyko Reinikka. Albin ]lanner.
13581: Heikki Niskanen. Antti Junes.
13582: 352
13583:
13584: VII,cs. - Anom. ehd. 'N :o 96.
13585:
13586:
13587:
13588:
13589: Jaskari, Å., y. m.: Rautatien rakentamisesta Kokkolasta
13590: Suo lahteen.
13591:
13592:
13593: E d u s ik u n n a 11 e.
13594:
13595: J-o 2<5 vuolt:ta <s~tt<en tehtiin a.nomus rau- Huo.mautet'ta!lwon vielä että tämä s•ama
13596: tllltiien rakeultamiseksi Suolahden asemaHa rata ·lyhyintä tietä yhdistäi:si Luoteis- ja
13597: Kokkolan kaupunikiin. Sen. jälkeen on 'Kaakkois-Suomen, mikä, sekä kauppaan,
13598: useita kertoja, sekä maamme eduskunnalle,- että Suomen nykyiseen tilaan itsenäisenä
13599: että hall1tukselle uudistetitu näitä anomuk- valttakun'tana olisi arvaama;ttoman suuresta
13600: s1a. merkityksestä. Tällä radalla olisi merki-
13601: Anomuiksien tueksi on esiintuntu joukko ty<ksensä selkä k,a,UJtlt.akulilm- että kaukolii-
13602: painavia syitä, joista tässä lyhyesti ma.i- keniiera:tana.
13603: nits·emme ainoastaatii tärkeimmät. Huomioon on otetta.va myöskin ne run-
13604: Rawta,tie ISuolahdesta Koikkolaan tulisi saalt maanviljelysma.hdollisuudet, mi>t'kä
13605: kulkemaan metsäisiä seutuja suurten ikruu- suunnitellu'll radan läiheisyyde~sä uinuvat
13606: mm metsämaitten . läpi. VaHion metsä- luonnontil,a,ssa kulkun.€uvojen puutteessa.
13607: maita tulisi tämän rrudta.n va.rsille n. 1313,500 Tämä ra.ta olisi an:aa.mm.e :r<a.ut,a.tieraikennus-
13608: ha, ,joista. 'kruunllln'Pu~stoja. yli 7<6,000 ha. ohj,e.lmassa tärkeä ,siitä syy.Sit.ä, että pu-
13609: Ky,symyiksenalaineu raita tulisi sivuut- heenaoleva;t seudut, joissa ku~kuyhteydet
13610: tama,an vointaikkaita koskia, joitienka ve- ovat huonot, ovat pääasiassa. trustä syystä
13611: sivoimaa voitaisii,n käyttää maan teollisuu- keJhityksessä dääneet taika~uUe maa.n va.u-
13612: den edistämiseksi. !Se yhdistäisi maamme raa.m.mista seuduista, mutJta v<a.rsiruktn sen
13613: rikkaan keskiosan likimmän merisatao:nan .vuoksi, että ·näissä ~osissa maa<ta piilevät
13614: kan.ssa. Sen päätekoh/talna ·oHsi Ykspihla- käy;ttäJmättömriuä srmret. iuonn:onrikkau-
13615: j.au satama, jo'ka kieltämättä on pa~hain det osaksi kaskissa ja yksityisten omista-
13616: Pohjarumaan satamista, ja voi vas'bata suu- missa metsissä, osaksi myöskin valtion
13617: riaikin vwa,timuksia, ja jonka ·sata,maolojen omistamissa meltsissä, joiden tuotteita. pit-
13618: parantamis'€1ksi, silmämääränä Kokkola- kiien ve-simatkojen. ja epäedullisten uitto-
13619: Suolahden raulta,tie, Kokk.olaru kaupungin väylien vuoksi ei ole vni,tu 'käyttää hyväksi
13620: valtuusto on ryhtynyt toimenpiteisiin, jotka sillä tavoin !kuin suotava olisi ollut. Rau-
13621: vaati'nevat monien miljoonain markka~n blitien m.kennuttua nämä seudut varm.aa,n
13622: nhm,uksia. Tämä.n kautta tulee tämä sa- olisuva,t omalli'la .suuressa määrin lisää-
13623: tama vielä pa.remmrin voimaan ityydyUää maan mruamme elinta.rvetuotamltoa, siten
13624: la.aj,an sisämaa.n tarpeita., jos sille Kokkola hel'Pottaen rannikkoasutuskes:kuksien yhä
13625: --.'Suolahden mu1an kautta palautetaan va1ilkeutuvaa. .elintarpeiden ja poliHtoainei-
13626: vrunha kauppareitti, jalka •kävi ,sa:maa suun- de.n 'ha!nkinta.a. Lisäksi on huomioon1 <>tet-
13627: taa. Savoon s!lAakka. t.ava, etltä esitetty ratasuuuJba, joka ku!ten
13628: VII,s. - .Jaskari, A., y. m. 353
13629:
13630: valtion toimesta suori'te'ttu koneellinen tut- Edelläolevaan nojaten ja viitaten rata-
13631: kimuskin osoilttaa, on nwn.sarusii puoliväliin suuntaa koskevaan tutkimukseen ja aikai-
13632: pohjoisesta päästä aiv:an1 /tasaista. maalta, semmissa anomuksissa esitettyihin perus-
13633: jassa ei tulisi kysymykseen! m~tkään leik- teluihin pyydäa:nme kunnioittaen,
13634: kaukset,. eikä lffiyöskään sanottaviru jokia
13635: eilkä ensinikään järviä, joiden yli rata tulisi. että Eduskunta päättäi.ri et1.:~i ti-
13636: raJkennetta.vruksi, miltkä seikat helpoittavat lassa rakentaa normaaliraiteisen
13637: raikennuskustannuksia suul'essa määrässä. rautatien Kokkolasta Suolahteen
13638: Merkityksensä täytyy olla myöskin sillä, hallituksen tutkimaa ratasuuntaa
13639: että radan v.ars~Lla olevat kunnat ovat si- Karstulasta Kivijärven eteläpäähän
13640: toutuneet uskomattoman suuriin: uhrauk- johtavan sivuradan kanssa, alottaen
13641: si~ru raultatien rakerutamiskustannuksien työt radan eteläpäästä Suolahdelta
13642: .avustamiseksi. Saarijärvelle, ja;
13643: Jos tältä mdal ta vielä rakennettaisiin että Eduskunta osoittaisi tarkoi-
13644: lyhyt sivuraita Kivijärven .eteläpäähän, tu- tusta varten tarvittavat varat.
13645: lisivat tämän pitkän järven ranni'kkoseudut
13646: rautatieliikenteen eduista osall~silksi.
13647:
13648: Jielsimgissä, syyskuun 14 p:ID.ä 1922.
13649:
13650:
13651: Aaro Jaskari. F. V. Härmä.
13652: J. E. Hästbacka. M.. E. Kulenius.
13653: ViUami Kalliokoski Johan Broända.
13654:
13655:
13656:
13657:
13658: 45
13659: 354
13660:
13661: VII,6. - Anom. ehd. N :o 98.
13662:
13663:
13664:
13665:
13666: Pulkkinen, Y., y. m.: Rautatien rakentamisesta Epilän py-
13667: säkiltä Seinäjoen asemalle.
13668:
13669:
13670: Ed u s kun nl·a ll e.
13671:
13672: V rult.a:kunilamlme rau tatieverkkoa' laajen- pereen-Ikaa1is\te.U1--Eruuhajoen rata., ja sen
13673: nettaessa on1 se al!ue, jo•t3i rajoitta,vat Tampe- rakentamisajaksi laskettu vuodet 1948--
13674: reen-Porin ja. 'Ta.mpe!leen-Haa.pamäen- 1951.
13675: Kristiina,nkaupungin rauta,tiet jäänyt var- /Mitä tulee >ensin;näJkin kormiitean eihdotta-
13676: sin unoilid·ettuun ase:maan. Kun kysymyk- miim., mtasuurutiin, olemme siinä suhrtee,ssa eri
13677: ses.säo1evalla, al<ueeUa. on, meren ra.nnikkoa mieHä :komitean kanstsa;,. Porin-Ka:I1kaa;n-
13678: lukematta, sa,ngen vähän 'Yleiselle li~ken päärr-Ha,a.pwmäen rataa pitää komitea tär-
13679: t·eeUe sopivia vesistöjä. niin~ voi(l.a,a.n liioit- keänä ensinnäikin siitä syystä, ett.ä se a,vaisi
13680: belematta sanoa, ·ettei koko ma.a:ssa, ·otta,- tärkeän yhdyst]en läh:UmiJään meris•atama1a,n
13681: matta huomioon Oul•unJ •läänin pohjo:i:so,sia., Ke·ski- ja. Pohj.o.is-!Suomelle ja: o1isi samallla.
13682: ole seutuja, jot.ka kulkuneuvoihinsa n~ähden luonnollisena datkona Raudusta, Elisen-
13683: eivät olisi sanottua a1uetta. edellä. 'Siinä vaaran kautta. Ha:a.pamäel1e kulkeva!lil•e
13684: mietinnössä, jonka, :vuonna 19'17 .a,setettn poikkiradaHe, jonka kautta vcoci.daan ajateUa.
13685: :JmJlkulait.ostkomitea oll: vuoden 19'20 lQlpulla Venäjälle ja VenläjäHä suuntautuvan kauttar
13686: 1
13687:
13688:
13689:
13690: Valtion,euv.ostolle anltanJUt ·ei nähdäksemme kulkuliikenteen vmva.n osittain kulkea..
13691: myöskään ole oltu ta.rpee>ks.i oikeu·den~mu Mutta kuten komitean mietintöä seu:raa-
13692: ka.i'Sia ky;s!ymyksessäoJ.evaa al uetta kohtaan vas.sa toisessa vatsblaus,eessa' aivaru o•i:k<ein
13693: 1
13694:
13695:
13696:
13697: eikä myöskään osuttu oilkea•a,n mitä tulee •hunmautetaa•n, ei ole uskottav·aa, etitä a.ina-
13698: sa.mall:e a,l ueelle ra.kenJnletta:viksi ehdot1ettu- kaan silloin kuin 'piaikkoin todelllläJköise.sti
13699: jen ratojen pääsuuntiin ja niidien keskinäi- ra.kennettava, Riihimämli--Turun väiLinen
13700: seen järjestykseen. suora rab on valmistu11ut, Pietaris,ta päin
13701: Kuten muistettane,e, on kulkulaitosko.mi- tuleva ja. •sirune lilllenevä tav.a,ra.kauppa,- pu-
13702: tea. Laatimaansa. rautat1erakennnsten~ ylei- :J:mmatta,kaan ~eruki1öliik·enitleestä - entis-
13703: seen ohjelmaan e,nsi .sijaan a,setta:DJUt viisi ten ratoijen lisäksi tarvitsisi Porrin-Kan'-
13704: jo rakenteilla:, olevaa ·rauta:tietä sekä niiden 'kaanpä,ä;n~Haalpamäen .mlrla,n, jon,ka' kautta
13705: 1
13706:
13707:
13708:
13709: jä]keen pannut paitsi kaihta jo rrakennetta- siinä suhtooss.a, saataisiin aika.a,n; vain, että
13710: vaksi päätettyä rataa: kolme muuta, mta:- matka: Po~in ulkosatama,sta• MäntylUJo·ruolJta
13711: ehdntJusta.. iSeura,a:vaksi eli yhdenlneksi- tulisi noin 10 kilometriä lyhemmäks!i kuin
13712: toista järjes~yksessä on ,sitten asetettu Po- !matka Kristiinankaupull!gista tai Kaiski-
13713: rin--'Kankaaupään--'Haa.pamäJen rata, joka sista. Haaprumäelle.. Porim-_,Ka,nJm.a:npään
13714: on suunniteltu rakennettavaksi vuosina -Ha,a.pa:mruei1 mta on kauttakulkuliiJmn-
13715: 1930-!19136. 1Sen1 jälkeen on kysymyksessä- toon vuoksi ;siis .ain,aikin toistaisek,si jotenkin
13716: o~eva alue paäs1syt vu o1roon vasta ikruhden-
13717: 1 pien:iJmerkityksine:m Tarkrustettaessa sitten
13718: ten.akymmen.entenä, jdrosi on ~ehdotettu Trum- Po hjois-1Sabkunna,1J: pa:ika1lisia olio suhteita,
13719: VII,6. - Pulkkinen, Y., y. m. 355
13720:
13721: .on ensinmäkinJ huomattava, että :suurimman tean ehdiottamaan swuntaa:n kulkien ohja.u-
13722: osa1n sa.Illottua a;luetta ika,ruppaJmupurukina. tuisi jot·enkin ha,rva:an asutui'lle ja. karuille
13723: on 'Tampel'le, mikä on luonnollista:, koska •s1e maille harlki ha.rva,a,nasutun K.a;rvia.n: pitä-
13724: on huomatta,vasti rsuurempi ja violokkaa:mpi jän ja Kauhajoen .pitäjän syrjäkylien. Sen
13725: Poria: ja kaik!ki P~hjois-Sa.talkunruan su:u- vuohi on luonnollista, että ·radan o]li_.s,i kul-
13726: rimma.t asutuslmslkukset, merenramn.&lwa jettava suuntaan Ikaa,linenc___,pa.rka,no-.Ja,_
13727: lukuunottamatta, ovat lähempänä Taimpe- lasjä.rvi !Sen päätelkolhrta tuli.s:i ·näiJn, o1l1en
13728: retta kuin P-oria. Porim--Ula~a:palilläeru ·ra.ta olemaa.n Seinäjoen as-ema. tai doku pa.1kka
13729: aina.kin sen suuntais·ena kuin se on .kul:k'u- sen lähel:Lä Seinäjoen---Kristiinaruka.npulli-
13730: laitos:komitean rmietintöön liitetyssä ]mcr:- gi'n: rad.alla..
13731: ta.ssa, ku:lki.s.i ,sivuuttaen useiJmJmat a:sutus- Jo ed;e:Jläviita,tut seikat osotta,vat selvästi,
13732: k,eskuks~t etupäässä .syd!änmalitten l'älpi sel- miUä IJuheenaol,evaHa, a:lwooHa .Hlpailevista
13733: lalis.ten seutujen !kautta, j.oiHia. e:i Jms.keniäällJ- ra.tasunnll!iosrbm on su·nrimrmat edut puo•lei-
13734: kään ole ollut tuskin mitään Eikenneyh- laan. Olemme täthä:ll! saakkai kuitenkin jät-
13735: teyttä. Tänkeä •s,eilika, nJii.nikääru on se, ·että täneet mainritsem:atta y,hderlli seillmn1, joka
13736: siksi ·suurelli kaupungin ·kuin Tampffl'een .suuresti ~oho<ttaa 'Tampereen~Ikaa.listeru--
13737: tia.rvit,soo välttämättä muonJitustaarukin var- ISerrnäjoen mtasuunna.n merkit:ystä. !Sen val-
13738: ten pää:s•tä parempaan :kulkuyMeyteen hy- mistuttua. tulisi mäet mattk,a 'Tampereelta
13739: vin vil'jeltyjen Tampereen lm:oteispuoJ:ella SeinäjoeHe lyhelllemään noin 70 kilometrillä.
13740: olevien pitäjien: kaniSsa, ·puhumattakaan Kuimka. suuri polttoaineen ja: mu[,den l:i:i-
13741: siitä, että Tampere 1Jehd.alskaJupurukina on kenllleku1'ujen vähennys tästä seuraisi, on
13742: y'hä täJrkeäimmäksi ik:ehittyV'än. ha.l!k:okaupan tm~peetonta sanoa: puhumattakaall! siitä, että;
13743: luonnol1linen myynti'Paikka. Kaikki nämä ma:tkaan Pohjanma.a1ta Etelä-Suomeen ma.t-
13744: seikat osoittarva1t, että etusija, ehdo.ttomasti kus.ta.jajunan n:ykyisB•Mä vauhdilla .kuluisi
13745: on pa.nta,va radaUe, jonka läthtö·k,oMa: on ka:hta tuntia, vä:hemmän: a:i.kaa kuin ennen.
13746: Ta,mpecr:e tai oike,a.staan s~eru läiheUä .olev;a T:ämä osott.aa, että puoltaimiallamme ,rata-
13747: Epilän a.sema. Mitä ,SJ.i,tten tui,ee raruan sunn!ll1aHa on kauttaikulkwliikenteen !k:a.nl-
13748: suunta,a.n on luonnol:lista, että 1sen on: a,luks·i nalta,kin paljon suuvempi llllerkitYJs kuin
13749: kuljettava. YlöjäJrven pitäjän ha[ki Hämeen~ Porim--'Kan.kaanp.wäm--Haapamäen; ra.d:a.llla,
13750: kYTön pitäjässä o}evallle Kyröskosik:en huo- koska. 'Siitä nJiinmuodoin tulisi Pohjan-
13751: mattavwHe tehtaalle ttrui .sen läfueHe ja, siitä maaNe johta.va. 'emäJra1t.a. Vevrattae•S!S'a T·a.m-
13752: Ikaa,li.sten kauppal'aa,n, 'eli siis kuten !k:ulku- pereen~-Ka.uhajoen Jw Ta:mpereern.-Ika.aE:s-
13753: laitoskomi-bea on suunmitellut YJlläimari.nitun ten-SBilllä;ioen ra.tas:uun:tia to1siins,3!, r·a.tkai-
13754: Tamperee·n'----iKauhajoen ra,a::a.n alubi 'kul,ke- see jo tämä seikka1 yksinään asian viimeksi-
13755: rvan. Mutta. suunlna,st.a, Ika131lisis1ta eteenpäi.n s:a,n.ohm suummn ·eduk!s:i.. Sillä ensiksimai-
13756: emme voi y,htyä kulkuJaitoskomå:tearu mie- nitu·1la. :suuruna.ll.a:ha.n ei oEsi .kautta:kulku-
13757: tintö:ön. Seru mu1kaa.n tulisi j.o sellainen liikentloon 'palveluksessa; mitäJä:ru menkit;>ns.tä:,
13758: Pohj,oi,s-SatakurlJlllan keskuspaikka. kuin Par- koska se ei J,a.i.nilma,n Ji~hen.täis!i., matk31a
13759: 1mnon kivkonkylä useine Mlhelisyyd,ess:ä .ole- Seinäjoew-Tampereen v:älillä.
13760: vine kos:kineen jääJmään sy:rjään ralda.sta,. Näille va!ltiorpäiville jätetyss:äJ Ha,llituk-
13761: Samoin kaviosi niiden: ·l:aajojen kruunun ja sen ·esitvkse,s,sä "
13762: rauta:ti·er.akennuksisrta
13763: . vuo-
13764: muiden metsien, jotka. rsijaitsevat Park31ruon 'sina 19123-19'2'7, Ha.llitu:s e:hdotta.a E-dus-
13765: pohjois- da J a:l.31sjärven etelälosi.ssa.. Niin- kunna.ru 'Sanottujen vuosi·en ra utatioeraken-
13766: ikään jäisi vauras ja, tiheään asuttu J a1las'" ;mssuUJilini.telma.alll! nähd~en1 päätettäväksi,
13767: järven IJi.täjä :ka:iketi ikuisiksi ajoiksi osat- että ,rakenteilla olevista viides·tä •radasta
13768: tomaksi rauta,tie:stä, jokw ikulkulaitoskomi- neljä, Jllimittäin Matka,selän>-Suojä.rven,
13769:
13770:
13771:
13772:
13773: .
13774: 356 VII,6. - Tampereen--8einäj()en rata.
13775:
13776: Viipurin-Koiviston, Tu'rum-...,Uud.enkau- Kun HarHituksen esrity,ks.essä ·ehdoilet8Jan.,
13777: pungin ja Hsa.lmeii!---Ylivieskan, 'mlkerunet- että kahrum siinä mainitun uud-em rautatie-
13778: taisiin 'Va,lmiiksi vuoden 1926 loppuun men- rakennuksen ooid•en a.lottamisen ehdoksi a.se-
13779: nessä, •mutta että viides Oulum----Na.alan- tetaa.n, että asianomaålset kun1nat sli.toutuvat
13780: iNuriiDieksen rata ralkenrnet,taisiiru siten, että edleltäpäin 'Vlastaatma.alll rautatietä varren
13781: Kaja.a.ntilli---Konltiomäieru ·osa, 'Va,lmistuis.i tarvitta1van1 maa- ja vesiruh1een kQilwaarksesta,
13782: vuonna, 119'213, OOkä ettäi Nu!r:meksen~Eon huomautettakoon tässä, että usea.t kunnat,
13783: tiomäen .o.san raikenbminen alotetta,isiin joiden alueen1 ·läpi ehdlotettu rata. tulisi kull-
13784: vuonna 1'9•2,6, mutta< ettäi muu osa. rataa, jäl- lkema.an, .ovat jo sti.toutunoot sellai&oon vas-
13785: tett:äisiin toistai·s,ek.si rrukenl1;ama.tta.. Lisäiksi tuuseen menemään ja1 että varlmaa on, että
13786: ehdott.aa Hallitus, että vuonna 19i21& a:let.aan muutkin: asianomaiset ;kun:na.t ovat v·aTmiit
13787: mkenta.a, Viipuriru-Paakkolalll-------iSartarulah- s·el1l'aisen sitoumuksen: atntatmaan, jos 'Päätö.s
13788: den rautatietä ja. vuonna 1912i7 Ra,rurugin- rak>entanris.esta 1Jehdälän. Usewt Giunn.at ovat
13789: PeUon ·ra.ta.a.. Luonn.ol:lista on, •että esityk- antane-et muitakin avusttussitoumuksia,
13790: sen .suhtoon, mikäli oo ikoskee .rakenteil'la joista ta,rkem'pi rel1ko esitetään asia.nomai-
13791: 'Olevia ratoja:, <ei V'oi olla muistutta,mista. :s·essa v.atliokunnatssa., jolle myös •voidaan esit-
13792: Mutta ikuru otetaa1n huomioon, kuten e.dellä tää kertomus ra.tasuun:na.n s.ilmäJm.ääl'äi•sestä
13793: on .selvitet:ty, miten iliuoruorssa, a'sema1ssa Poh- tutkimuksesta, joka viime ke:säm.ä on. toimi-
13794: jois-Sa,takunta. 'kulkuneuvojensa. suht<eem ·on t-ettu asianomaisten kuntien as-ettruma.n rau-
13795: muuhun Suomeen verr.a.teDJ ja mitä ed.lelty- ta:tiekomitea.ru a'lottiOOS·ta..
13796: tylksiä siUäi olisi vamrastua, jos siintä kohden Edelloositetyn; perusteilun .nioja~la ehdo-
13797: saataisiin rpa.ra'n'n!Us aikaa:n, ole~mme sitä futm:me kunnioittaen Edruskunnan päätettä-
13798: mieltä, ·että ehdlott.amallammie ra.tarsuunna.Ua. vä.ksi:
13799: on oikeus tulla vuol'oon .ainakin het~ kuin että normaaliraiteinen rautatie ra-
13800: Hallituksen e.sitykoossä mainittu 'VU·oibuinen- kennetaam Tampereen kaup·ungin lä-
13801: rautatiemkenmusteru määrär.alh.a riittääi 'Yli hellä olevalta Epilän pysakiltä
13802: •ruiid~en :määrien, jotka kuluv:a.t rakenteilla. Kyröskosken tehdasyhdyskunnan,
13803: ol'eviinJ ratoihin srumotun esityksen mukaan, Ikaalisten kauppalan, Parkanon ja
13804: mi•kä tapahtuu vnon:na Wi2ö. Kun Halli- Jalasjärven pitäjien k·auttec Seinäjoen
13805: tuksen esitys edelltyttäiä, että e.d-eHoonkiru, asemalle tai johonkin paikkaan sen
13806: kuten tähänkin saa.k!lra, :mk-eruneta,an u&eam- läheisyydessä Seinäjoen-Kristiinan-
13807: piru •ratoja yhtiä atilkaa., ei mikään luonnolli- kaupungin radalle sekä että sanottu
13808: sesti estäisi 'samaan aikaa.n rake.nrtrumasta rata otetaan rakennettavaksi Viimeis-
13809: muitakin ensi sijaan' pa:nrta,via nai1:1oja.. täiin vuonna 1925.
13810:
13811: HelsinJgi,ssä, syyskuun 1'9· päiväruäi 11900..
13812:
13813:
13814: Yrjö Pul:kikinen. Paavo Virkkunen.
13815: Otto Thuneberg. Herman Pojanluoma.
13816: K. rE. Linna. Johannes Peltonen.
13817: Emil Saarinen. H~nnes Ryömä..
13818: W. Korhonen. lida Wihuri.
13819: Anni Huotari.
13820: 357
13821:
13822: VH.7. - Anom. ehd. N :o 99.
13823:
13824:
13825:
13826:
13827: Eskola y. m.: Alustavien tutkimusten toimittamisesta rauta-
13828: tien rakentamiseks·i Vilppulan asemalta Jämsänkosken
13829: tehtaille.
13830:
13831:
13832: S u omen E d u s k u n n a 11 e.
13833:
13834: Aikaisemmin tehdyt anomukset alusta- pata liikenneyhteyttä maan länsi- ja poh-
13835: vain tutkimusten toimeenpanemisesta rau- joisosien sekä Päijänteen vesistön välille.
13836: tatien aikaan saamiseksi Oriveden-Vilp- Matka Vilppulan asemalta Jämsänkos-
13837: pulan väliseltä rataosalta Päijänteelle ovat ken tehtaille on lyhyt, ainoastaan noin kol-
13838: syystä tai toisesta jääneet tuloksettomiksi. mekymmentä kilometriä tasaista kangas-
13839: Kun kuitenkin Päijänteen luoteisosassa si- maata, jonka kunnat ja yksityiset maan-
13840: jaitsevat pitäjät Jämsä, Korpilahti, Kuh- omistajat luultavasti sitoutuisivat tarpeen
13841: moinen ja Kuorevesi y. m. ovat välittö- tullen luovuttamaan ilmaiseksi sekä rauta-
13842: mässä kauppa- ja liikenneyhteydessä maan tien rakennuskustannuksiin muullakin ta-
13843: pohjoisten kaupunkien kanssa, joista var- valla osaa ottamaan. Vielä mainittakoon
13844: sinkin Tampereen kaupunki jo nyt, sekä että sanottu rataosa imuratana Vaasan ra-
13845: monet Pohjanlahden rantasatamat vastai- dalle Päijänteen laivaliikenteen tukemana
13846: suudessa ovat tärkeitä kauppapaikkoja, tulisi taloudellisesti kannattavaksi.
13847: niin Päijänteen vesistön yhä lisääntyvä Edellä esitetyn nojalla anomme kunni-
13848: liikenne pakoittaa entistä suuremmassa oittaen,
13849: määrässä järjestämään kulkuneuvoja lii- että Edusktmta soisi kannatuk-
13850: kenteen edelleen kehittämiseksi siihen sensa alustavien tutkimusten toi-
13851: suuntaan, että tuotteiden vienti ja tuonti meenpanolle valtion puolelta rauta-
13852: nopeasti voi tapahtua, mikä ei mielestäm- tatien aikaansaamiseksi Vilppulan
13853: me ole mahdollista ellei järjestetä suorem- asemalta J ämsänkosken tehtaille.
13854:
13855: Helsingissä, syyskuun 15 päivänä 1922.
13856:
13857:
13858: Valfrid Eskola. Emil Saarinen.
13859: 358
13860:
13861: VII,s. - Anom. ehd. N :o 100.
13862:
13863:
13864:
13865:
13866: Kares: Rautatien rakentamisesta Mikkelistä Itä-Härneen lä-
13867: vitse Päijänteen yli Turenkiin tai Riihimäelle.
13868:
13869:
13870: S u o m ·e n E d u s k u n n a ll e.
13871:
13872: 8uunniteltaess,a Suomen mntatievelikkoa maurks.en :vähemmin viljavilla seuduilla
13873: on silmämääränä pidetty pääa·siallisesti sekä palvelisi .pienen kaupun:gin liikenne-
13874: sitä, et1tä saatailsiin koko maan y'hdyslii- tarvetta. Että: rautatiekomitea, on tähä'n
13875: kenteen· tarpeet tyydytetyiksi ja liike suun- suuntaan kiint~nW't eikä ole tässä yhtey-
13876: nlatuiksi sunrinta tietä määrättyihin kes- dessä ottanut huomioon ,suurten ja. truotan-
13877: krm;t,o,iJhint ja, vientisa,tamiitn. Tätä silmäHä torikasten Itä-Hämeen kuntien t.arrpeita ja
13878: pitäen on m. m. viimeikJs,i toiiiDinut, rauta- radall.e antamaa lii!kettä .se johtunee etu-
13879: tiekomitea ajatellut suurt,a, poik:kirataa, käJdessä 19109 vuoden valtiopäivien koko
13880: joka lähtien Suomen rajalta., Suoijärveltä, larlla harkitsemattomas,ta ja !k:omp.ro.missin
13881: kuLKisi poikki !Karjalan1 radan Savonlin- synnyttämästä :päät1öksestä rakenrt3Ja rata
13882: naan, ,sieltä Mikikeliin ja, Mitkkelistä yhdys- Lahdesta Heinolaan. Jos ra:ta vietäisiin
13883: rrudailla Ri!ih,imäen kaut~a Tmkuun. kormitean ehdottamaan 'suuntaan tulisi ra-
13884: 'Tämä rata onkin pide.ttävä sekä oman taosa sekä 'kannattama,ttomaksi että maa-
13885: maan y·leisen liikenteen etltä kauttakwl'ku- kunnan tar.:peita tyydyttämättömä'ksi.
13886: liikenteen ka,nnalta aivan .ensiar'V'oisena, !Tois~ksi muuttuu asia, jos, :kysymyksessä
13887: johon olisi ikaikinpuoleista huomiota <kiinni- oleva po.ilrlrirata Mikkelistä tai jostakin
13888: tettävä. sen lähia,semaUa s:uunnaltt.ais·im hallki Itä-
13889: ,Mutta vaitkka tämän ratasuun'nan yleis- Hämeen siihen ainoaan' paikkaan,, mistä
13890: tar'kotusta onkini tarkasti pidettävä silmäl- poikkirata iLman mitiääin 'Suurempia vai-
13891: lä, niin ei saa kuite~n:lman jä:t,tää huomioon keuksia voi !kulkea Päijänteen ylitse,
13892: ottamatta 'sitäkään, että ratasuunta ka~kilt.a Acsi'kkalas.sa, olevaan Pulkkilan harjuun, ja
13893: yksit,yisiltru osiltaan sekä palvelisi niin sieltä Lrummin y. m. !kautta joko 'Durenkiin
13894: suurten maakunt,ain paikallis,ta liikerune- tai suom,staan RiiihilllläeHe. Itäisel'tä osal-
13895: tarvetta,, kuin .maihldoH'tst:a on, että llll\YÖS taan tulisi tämä rata li:iikennepiiriinsä
13896: suunnataan sellaisten seutujen kautta, sul'lmmaa:n Sysmän ja. Hartolan viljav,at ja
13897: joilla rata tulisti ikamJna,t.tavaiksi:. Tätä sil- tuotantorikkaat kummt - kulkisi kautta
13898: mällälpitäessä ei voi pitää rautatiekof!litean As~kkalan, Kosken. Lammin1 j. n. e. j,a
13899: täll'e pääJlincial:Le ehd>o,ttama.a suumrtaa Mik- tu1isi siitä näin ollen koko viljavan Hä-
13900: kelistä länteen päin onnristun.eena. Suunni- meen suun liikennevalt3Jsuoni. Heinola
13901: telman mukaan vedet.t,ynä Mikkelistä iHei- voitaisiin haararadalla. sopivasti yhdistää
13902: nola.n kautta Lahteen tulisi se !kulkemaan tä:h·ä:n rataan, ellei Heinolaa-n !katsottais:i
13903: jot"en!kin teräväkulmaioosti S.fJkä !Savon ra- edukkaimmruksi raken>tJa,a kapearataista ra-
13904: dan et.tä rataosan La,hti--JK·ouvola kanssa taa Loviisrun~alhden radan ja:tllwna;. Po~k
13905: ja täten. leilikaisi vain, peräti pienen kul- kira.da,n yleista.rkotusta: palvelisi tämä rata
13906: VII,s. - Kares. 359
13907:
13908: ·a:UV!an yhtä :hryvin, 1kuin Lahden kautta kul- että Eduskunta niiden ratojen
13909: k.evakin. Uutta rataa tulee tämän suunni- joukkoon, jotka se katsoo tulevan
13910: telman mukaan tosi11< rakennettavaksi pi- otettaviksi lähitulevaisuudessa to-
13911: tem:mältä kuin rataosana Mikkeli-Heinola teutettavaan rautatierakennusohjel-
13912: -Lahti, llllutt8! korvaisi radan llmnnatta- maan, ottaisi ratasuunnan, joka
13913: vaisuus epäileiiD'ättä enemmän kuin run- alkaen Mikkelistä tai jostakin sen
13914: saasti iJfustä johtuvat raJkenn'll'skustaunuk- lähiasemalta kulkisi sopivista koh-
13915: se<t. din Itä-Hämeen lävitse Pulkkilan
13916: Ylempänä ma.initun perusteella anon harjua myöten Päijänteen ylitse
13917: .kun·nioittavimmiru joko Turenkiin tai Riihimäelle .
13918:
13919: !Helsingissä, 19' 'P :nä syyskuuta 1922.
13920:
13921: K. R. Karss.
13922: 360
13923:
13924: VII,9. - Anom. ehd. N:o 101.
13925:
13926:
13927:
13928:
13929: Koivuranta y. m.: Rautatien rakentamisesta Rovanieme~
13930: kirkonkylästä Kemijärvelle.
13931:
13932:
13933: Eduskunnalle.
13934:
13935: Viitaten niiden anomusehdotusten perus- kylästä Kemijärvelle on hallitukse~
13936: t-eluihin, jotka. jätettiin eduskunnalle vuo- toimesta mahdollisimman pian pan-
13937: den 1909 ,toisilla valtiopäivillä Liit. VII, tava alulle, ja
13938: sivut 82-83 ja. 84-----86, rohkenemme !kun- että eduskunta tarkoituksen to-
13939: nioittaen pyytää eduskuntaa. :päättämäälll, teuttamiseksi osoittaisi siihen tar--
13940: vittavat varat.
13941: että normaaliraiteisen rautatien
13942: rakennustyöt Rovaniemen kirkon-
13943:
13944: Helsirugissä, 16 päivänä syyskuuta 19~.
13945:
13946:
13947: Janne Koivuranta. Antti Junes.
13948: S. Salo. Juho Kauniainen.
13949: 361
13950:
13951: VI1,1o. - Pet. försl. N :o 102.
13952:
13953:
13954:
13955:
13956: Inborr: A.ngående byggande av järnväg från Suolahti sta-
13957: tion över Saarijärvi m. fl. orter till Bennäs station.
13958:
13959:
13960: T i ll R i k .s d a g e n.
13961:
13962: Hänrvisa•nde till den motiv.erirug., .s.om in- Suolahtibanan över Saarijärvi ock
13963: går i en till senare l>antdagen 11909 inlämnadl Karstula till Vintala, norrom Lappa-
13964: petition i äJreilldet (se Tois•et Val,tiopäiv.ät järvi sjö genom Lappajärvi, Kortes-
13965: 1909, Liitteet VII, 23 sidd. 5<6.-5.7) även- järvi, Evijärvi .till Purmo, Esse och
13966: som ett tHl riksda;gen 19119 iwlamna,t peti- Pedersöre samt förenande sig vid
13967: tionsf·örsla:g i sa,mma ärenlde (se Liitt.eB~t Bennäs station med järnvägslinjen
13968: II, i20 si!d. 1517 V•altiopäiv:ät 19119) anhåller till Uleåborg och bibanan till Jakob-
13969: underteckna•d vtöJ:"dsamt stad, ävens.om
13970: aft giva i uppdrag åt regering{YYfr
13971: att Riksda:gen ville besluta, att i att fastställa banlinjen i överens-
13972: byggnadsprogrmmmet för 1923- stämmelse med den i petitionerna an-
13973: 1927 upptaga byggandet av en n/Or- givna sträckning.en ävensum utarbeta
13974: malspårig järnväg utgående från kostnadsförslag.
13975: Suolahti station vid Jyväskylä-
13976:
13977: Helsingfors, den 20 se;pt;ember 19:2!2.
13978:
13979:
13980: J. Inborr.
13981:
13982:
13983:
13984:
13985: 4&
13986: 362
13987:
13988: 'VI1,10.- Anom. ehd. N:o 102.
13989: Suomennos.
13990:
13991:
13992:
13993:
13994: Inborr: Rautatien rakentamisesta Suolahden asemalta Saari-
13995: järven y. m. paikkakuntain kautta Pännäisten asemalle.
13996:
13997:
13998: Ed u s kun n a: ll e.
13999:
14000: Viitaten nii'hin perusteluihin, jdtka sisäl- Swolahden asemulta Saarijärven ja
14001: tyvät 1909 vuo~den toisilla. valtiopäivillä~ Karstulan kautta V impeliin, Lappa-
14002: ~.sia.sta tehtyyn anomusehdotuks~oon ('Toiset järven pohjoispuolitse samannimisen
14003: Valtiopäivät 19109, Liitteet Vli.23, ss. -516- pitäjän, Kortesjärven ja Evijärven
14004: .57) ja lf9il9 vuoden valtiopäivillä samasta k.a:utta Purmoon, Ähtäväiin ja Pie-
14005: ~siasta tehtyyn anomusehdotukseen (Val- tarsaaren pitäjän läpi Oulun rauta.
14006: tiopäiväJt 191.9, Liitteet II.2o, ss. 1.5'7-1519), tielinjalla ja Pietarsaaren haara-
14007: anoo allekirjoittanut kunnioitta,en, radalla olevalle Pännäisten asemalle,
14008: sekä
14009: että Eduskunta tahtoisi pää,ttää antaa hallitukselle toimeksi vah-
14010: ottaa 1923-1927 vuosien rakennus- vistaa ratalinjan anomuksissa esite-
14011: ohjelmaan normaaliraiteisen rauta- tyn suunnan mukaiseksi ja laatia
14012: tien rakentamisen Jyväskylä-Suo- kustannusa.rvion.
14013: la,hden radan varrella olevalta
14014:
14015: Helsingissä, 120 päivänä syyskuuta 11922.
14016:
14017: J. lnborr.
14018: 363
14019:
14020: VII,n. - Anom. ehd. N :o 103.
14021:
14022:
14023:
14024:
14025: Pesonen, A., y. m.: Pohjoisimman Suomen rautateiden ra-
14026: kentamisesta.
14027:
14028:
14029: E d u; s Iki u n1 n;.a; ll e.
14030:
14031: IRa.uiflatrimner.kkomme hvajenta1mriruen ntiin, lkenrt.a~miseslta., eihtdiOiteltma, jo:ssa' asi:am hax-
14032: ·ciiJäl se ikä.si!tlt.äi!siJ tmYJös ma.aiill'Illie halrvaan- kitsemimlen lwkon:a,i.sruuclen :kanm,alta on: k.o-
14033: a:sutwn, ;mut•ta lnocrJ.InloS<tata:m riikkaailll ja. S!a.n... 'kon:aalnt j:äränryt. .si<vnulll ja, .mrwub v:äihmnmän
14034: gen lmhitystmahCLoU.~s;en po::hjoisimma.n osa:n, tärkeält ntälroökohda1t rpäläJs,seet vai:kutttamaan
14035: on seikläJ pallika[lislteru •et:uj1en ·ettru ikoJm v.atl- sen :mno·dos~u:mriseem. Sellatimlen. on n,. k.
14036: taiiDutmnaml voimi:sltum1sen' katnllllalltai a;rrvioi- ~~uliiDulal]t,oskomiteatn :mie:tinltö v:·lltw 192•1
14037: den jo ,gafa,ruut yl·e~sem tumm.utstt·nksen puolel- si:liJäi os,all:ttaaru, jossa se rkäJs.ilt,iJele.e :pohjorisiiill-
14038: leen. Vams[,nikin .sen jälkeen !kuin valta- malru tSuo!lllen ja, ~et•sa1mon• ra.ut:aJt:itel~nti·ocia.
14039: klllnntalllJ atl llle on; la'ad•enltunruit alinai ,J,äälme<reen IPIQihJjoiisilm'matnt :Suiotmeru crauta!teisltä esit-
14040: s.aaiklka., <OJJJ •Prohj;o~s~Suomeru ra,utartJeh1en ra,- tälä LKu:lkwla,iltosl!mmilbea. a,iikoimatatn ralken..
14041: kenttaimri>senl ,t,äa'ikeys,, .pynkilm;yjkselläJ ulotlta1a n1e!iJtaiVIilksit mru~a.tret. 1K:on!tiJomäeltä Suomus-
14042: :naru,ta,t]everkk·olmfm·e J,äJäimeoolli ra.runtilkolle, sa·~meUe, Ou~usit,a Kuusaimaun ja: Rovanrie-
14043: tullut yle,]seru lh'womi'O'n esin~~eksi, ja koko mel<bäJ Pets:a:rn:oon. Tai&a!stt,eHtessa' Pohjo:Us-
14044: kyrSYJmiys atstunu~ uralteen varih,eeseeru, jossa Suomen karllta:a, tulee heip·Qisti huoma;a,..
14045: on ais:Ualll:its•esti :r~yih>dylt~ärvtäi iJJohtiimaam• poh- maa;n., ett,äJ :ntili.ru ralketlltllletitatvilta. radori<lt·a' tu-
14046: jois:Umv'i.eru rarutalteirdellll ralkenlt.atmi!smalhruoHi- l~e :rmuttmlmara:n s~M; ilmsiki!tysttä ja yhlt.eyt.tä,
14047: s•uuksia. jota 1i'ilkenlholetnl'edullirstenl j.rul]mnmra.tt:a,vatn jär-
14048: [Erusimäilstenlä telhtä:väntä. t,äJmtäm, ;}a,ati aika:n- j.esrtym:iis:enl \l"llioikså.! on1 eh,dJottolma;siti pidet-
14049: to:Usen ja1 :tä,rlkeäln ikytS;y!my}ksent lkäisitt.telyssä t:äV:äi .silmäiUäi tillialani rautrutiev·erikon latadem-
14050: ·on yM.eruä~sen; suunnit:elman 1aat.iminten ta,r- ta~mis·ta: iSUJUilltllli!bel!taletssa,. Konit:Lo:mäelli--
14051: 1ko~tusitru v:rurt,en. Ilmamt h1lloltell]s,e's't!iJ tehtyä Sutomussailtmen, ja, .Oulu:m-tKuusrumon ra·ruat
14052: suunmllit,elmaat j,olliduttrua.n,. mahdtollistesti pa.i- tulev,a:t olema!allll :milit.eiirpäi rerillillsiä li:så!ä rau-
14053: kaiJJi•st.en, 'kokonaisu·wtta sivu:ulttavilen ja, sa- tartJ~eVIelfuOiS'Salilllill'e. !Sen: vuoik:s] tuloo lliii-
14054: :turnlllta~ste;ru ruälköikohltatim: rperust,eeUa atsilan den mer'k~ltYJS, lrlliilllJ eritlJä,:Ln suuri kuin se
14055: t;O!teu iJt:amis.een ryihdylttläessä', telkerrnt.äiä.m vi r- 1 onlkilll patiik:a1lli:se,.s:ti1, rajoitlimmaam etnpää·ssä
14056: heilt<äJ, jo1ika1 jäJä~ä!t pys.yv:äJ:ilseslti raisittama,atn tähtäin. Ro:vamåietmrem--il?et,samo'n rata tta.as
14057: 'fl,lru•eetllJ •ramtalt,eitdle•nl te!l:volkkuuttta, ja suoritt- eroaa~ jo Ou1·nssa' rautbattite:ve:rlkkomme va:rsi-
14058: t.alma:a\lll kus~ammllltk.si•al,. j'OiiH[I,J to~sim1 ikäryt1e·t- ll!al~ses'ta yiMeyde;stä, jääJd,en si1~s se'kin sen
14059: tyruä olits] vo::iJtu :päläJstiäJ paldonlki:n pa.vempiin vuolksi ·enletmpi< ·elfiUirs·elksi' kuri1n mitä rau:ta.-
14060: tuloksiimt. !Tällatista, ylh\teruäist,ä; suunnrit>el- :tiie\l"erkoru yhtenäåJs.yydenrlkann1a.lta olisi suo-
14061: mraru ei vi'e,}äi ·Pohjo:Us-IS11ieimen I1aJu~arHmnerk t.arv:mru. Siltälpa.iltsi on1 •Sen a:stema. sotiila:alli-
14062: korn v:aJr'teru •ole. 18ent tsijrua·m ton1 olemassa., sessa suhteessa' -vanstimiki'n Oululli----Kemin
14063: seru palhelillrp.:U, 'osiit:tati:nlent ,ehdlotelrrna e:räi.den väilil:l:äJ 'huolma:tltarv:arn epäiedu!llinlen. Tämäcrl
14064: _po'hJo]s,.jSuo:rnen tärlkmem rau,tatl:Jeide.n ra- vnoiksi Iom rsyyltä! m. m. hmr'lrilta,, ei!kö ntiillä
14065: 364 VII,ll. - Pohjoisimman Su~men rautatiet.
14066:
14067: kuJstamll1llliiDsiil.ila.,, j Oltik.a; s~sä;l tycvält Kulkulai- IlletltavaJUa: r.amtrutieUäJ, Kemiljäl"Ve!l>----!Rovac-
14068: tos]mm:i;beaillJ oodotulk!Sele'lll, cvoita~si 'Sa aVUJt-
14069: 1 ciemeDJ Vtä:lisellä yhdysrrudaHa silitä täydellc--
14070: taa tässä suuressa, !ky.symyks•elssä tulosta, näenl, OV1a/t SleUJralaVlrut. edut1:
14071: Jossa: n1ämä .:puUJtlteeU.isuudert oli:sw•B.Jt väl- i8otmrualliseSitil on1 .se a~selm:aJn1sa: V.U101R!si hy-
14072: tciyt. cvin lturvaffltu. /Sen ohe1ssa. lisä:äJ se huomat-
14073: iKuLkulailltoslkomit.eam oodlottaiiDa•t ky·sy- bvalstill itäJisen racian1 ;pilWlUJStusmahdolli-
14074: m;ylkse,ssä olecv.rut rauita'ti1e't ovat :piltuud:el- suutta poihjoilses.sal.
14075: taa.Ill yht,oonsäJ r805 !km. nrilmitt:äJ~n1: Konltio- !Se tätyderut1äJä teho.kka1rullm taiVailla rauta-
14076: mälk~Suomussa,]mi: 85 ikim1., Ou'lu--,Kuu- ti.evevklmaanme wuodost.ama1lla SaNoiL ra•d:an
14077: samo '2:2·0 km., ja1 Rocvamruetm:i'----'Pelts.almo 500 suom:n:aise!llaJ jaJtkan'lll ,suorirrruma'n' jm lyh~m
14078: km, •Miuutrt.almail~w swun1miltelmrua: nri'm, että mäm: 'sellkäJraJda,n vatlltalkunlnimru :pohjoilsimma:s-
14079: Rov;a'n'rem·en si;jwstru cva.l'itwa.nl Petsa:mom rac- ta lkäJrj•esiläJ !Suomren[:aili·denl ra1nm1aHe.
14080: daiDI läJ:I:Mkoh,dmksi Konlt~omäiki j.a johta·- ISe sa.altt.a,a tSuollllwssa]meHe• ja. Kuusaa:n:oon
14081: ma.lla raita s~iitä - m:ari,nlitwks,ellll:me cvaoiJn suururuittellU!t rpa1ilkalllisradart kiinlteään yht.ey-
14082: tärlkeimlmiärlJ suunitaJpisteet - Suomussrul- teeDJ k,es!ken@än: s:elkäJ 'samaJlla yhtenJäi,seksi
14083: men, Kemiojäl"Vell! ja: '8oldan1kylän kautta osalks] muuhumt ra111ta:tieveriiDkooru, ep.äJ~le
14084: Pelt·sarrruoon1, sa1mvuitet.aarm kailki1d Die e·dut, iilliäUäJ suu:re~si eduiksil .nläi~den' r:aJtojeu kanc-
14085: mitä KulkularutoskOIIll~trealm ·ehdotta:m~lla. ky- ruaJtt.a,vw]su udelle,. smrt,ä'J:näilliä; !1aulta.tieverk-
14086: symyiksessä ,ol-evilla radoilla: ;pyriitä:än sai8J- JiJOIIDme ;pohjoi!simma:m ·sollmUJmOihdam·, kB.Juas-
14087: cvui!talmalallll viJel1äpäJ rv:oitetaan1, :kuten aJem- ;pohjoi,seeu. JS,ammlla; .salru se ati!1ma;ru sen,, että
14088: pa;DJru oso~telta:run, ·eltugru joi'iJa; ,eJhdort:etu~llru ra;- P.eltsrum.o!ru •raita, Jtu}ee olemarun1 eri:ll:Use:nä li-
14089: doilla ei o1le sekä en1n.en ka,ikkea vältetään. ne säniäl ra.utalt~ev,erlkos.saiiDJme vrusta. KemijäJr-
14090: e:päikohdalt, j.o~stru e~doelläJ huo~maute·ttiin. veltä aJl!kal€111.
14091: Täb:m ,suull!D~itelotu raJUJtraltiJe Ko,nlti•omrueltä ISe tul,ee. :palvte.leuna;a,ru .:patiika;llis.ta liiken•
14092: PetsamOOilll olilsiJ 7•210 km. :piltkä, sii•s. 85 ikm. netJtä laiadeiDJma.llai ra.lueellru kuiJn Kulikulai-
14093: lyihYiem:pi .km:~lll Kulku}a,i'tois'kom~tem salma.a tos'komilteamJ suiUJnmllitelmaru muka1~Dlellli järjes--
14094: ta1r'k·oitust'a :paJVIeilemala•nl e(hdotWJilllain ralta.in tely sekäJ sullkema1a!ll• :pi~rririDisä :pohjoisilrruman
14095: yhteiJnlem rpituus, oiHen1 ma1~nliJtt.ujen1 su.unita- Suomeru tärlke]mm.ät aJsult.us!lmSikuikset ja vaJ-
14096: :piste·id.em ViäJlimat1kart seura.avalt: Komt~o tiolll met;säaluoot.
14097: mäJkiySuomussailmi 85 ikm., SuO'mussrulmi IHuomoo'tt•ru ei myöskäJäml rv:oå. j'ältJtää siitä
14098: --!:K;emiljä:rviJ 240 km., il{.emiJjäJrvi'-'Sodan- merkitY'stä\, m~äl s]Uä< ltulitsi olema,atn• ;vie-
14099: kyiLä 915 km. ja Sodanlk:ylä'----iPetsamo 300 illlan-1KmrjaJam jm 1Suomem V:äJliselle vuoro--
14100: km. !NäJin: ralk:emruetitaiv'a: vml'truv.a 'selkäJralt·a v.a.~kutrukse.Ue... Se sruiis.i Vienal!lH:Kiatrjalam.
14101: olis~ helpost~ ylrurusrt:,eJtrtäv:iiss'äJ ra:utaltieve:nk- kaupan suuntauimmaan ISIUU['elta osalta
14102: kOIID'me nryikyri:soon; :po!hjois•iJmipmalL :pälä.tekoh- Su:omen :puolelLe.
14103: talruDI, raikemltamaHru pcilijoiJsilin, yhdysrarta· Ro- Jo täs sä maimiJtUJt seikat riittäisivät osoit-
14104: 1
14105:
14106:
14107:
14108: vamieiiDtelt.äJ Keuni'j•äJrvelle. Kun yhdysradam t.atma.an:, mit.ei!J vailk·ea ~hle teh,d:ruänJ, j.os
14109: :pituus oHsi 915 k'Illl., ltietäis'r .koko· tämän suu- j.o•takin• ehdote1m]sta :pohjoiiS~mJmwm Suomen
14110: l'ellll suiUinln!i\iJelmaru to'lJeu'ttalminen 815 km. -tä'rlke[-sitäl ,ratdo:~sia;, PertJs,atmiOru r:arta siithen,
14111: uult·tru rat!Wa., si:Us :kai1ken, kaå!kkia:a1nl va.iJn 10 •luet.turuaJ,, ry:hdy~tään: täililällli ·alstill olervainl eh-
14112: km., .enemmälnl ku~n: !mitä s:Usä:l,tyy salinaan dot.elmalin mulkman ralmenltaiiD.aaiili. Ei tosin:
14113: ta:x!kioitu'kseem täihtäJäV:äJäini,, :mutta huoniOIIll- nå1i,deru ·ralkenlt:a.milseelll ole •maJh,dollrisuut·ta ai-
14114: milm 1sii::fu t:yy·dly.t:tläJViäläru Kul/k.uJari,iJoslko.må.- vwn l:äihila.ilkoinJ3.>. Mutta! e] a:ilnloaJsi.alaiill Poh-
14115: team, ,ehido~aJmaaru jäJr:jeSiteilyyn. jois-ISuomen, va:au iillo·~o Vlalta:kunnan; edun
14116: KorutroiiD<äieiliJäJ 8u0111l'lllssa}men, Kemidär- vuolksi on väJl.ttäJmäJtö.nltäi yr~~s,en toteurttac--
14117: ven; ja ISod:aJJlky;lälTh kruuitt.a iPeltsa:IIDoon ra:iken~o mitseenJ a~ilkoin~a1aru ryhtyä. Sekä Kulkulai-
14118: VII,ll. - Pesonen, A., y. m. 365
14119:
14120: fuskom•ilberu etrtä. Hallitus !bäm.lä syksynä yJ,em:päilläi huoma1utet.tmn, tulevat monet
14121: iEduskun,aille jMtäJmiälsSäJä:ru esityksessä lähi- m'UIUt tärlkeält seilkat si:inä h.uomioon otetta-
14122: vuosien :vamit.rutåeraikeruniUs-ohjelmruksi h;uo- viksi.. 'Työn huolelHniEm> ja ta:rkoitUJSta•an
14123: mallltta~Tat, s:liirtä, ;elttä Petsamon ra.dan ra- vastaa:vru suorit.tamiruen vaatii sern vuoksi
14124: kentamim~en on airv~oita.VIll; ja :päJihbetrtärvä erH- t.unltuva,stii !llikala,. !Sen tälhdern. on• ta["{leel-
14125: lä!äru m uu•sta1 rruu1t:a:t:ile:raiken,n(I]Jsohje•lma1sta. list.a. jo n(Yit lkäy,diä: t:o,]m~en~piteisiin &elli to-
14126: Srumru lmslkoo lkollw :pohjoi'S~mlffiiallll Suomen t.e utt:ami,seiiDsi.
14127: rautaltioe'Vlerikkoa; seikä SIUurleru ikustann<usrt.en- 1Yl1äJoleva1n1 p;e!1usteella; mhlke:memme ikun-
14128: &a että mui,dem leri!koils'V'ruartim<ustelliSa, m. m. ntioitta,e:DJ ehdotltaa,
14129: !koilli,sen ;mgas,eudun: turv3Jam~steru ja muun
14130: Suomeni välittroölllliiJmipääiU1 yihteytee.n amrtta- että Eduskunta päättäisi kehoittaa
14131: m:ils:eml v:äJl ttJäJm:äJttölmyydoo vuoksi Että ll allitusta valmistamaan ja aikoi-
14132: Itäitä suurta, työtä v:o~taå1siiln a~Umi,ma,run• ryh- naan Eduskunalle jättämään suun-
14133: tyäJ koko .mruan, ja1 pal:kalli1steru etujen; mu- nitelman pohjoisimman Suomen,
14134: ikailsestil lt10rtoeu:tilamruan,, on VJäJlttäJmätön!tä siihen yhdistettynä myös Petsamon
14135: vaillmi,sta'!ll sitä va;riten tJru:riJwituks:emU:kai•OOIIl rata, rautateiden rakentamisesta.
14136: suullilliitellma. J>.aJiitsi rnlititäJ Ulälkö'lwhtå al, joista
14137: 1
14138:
14139:
14140:
14141:
14142: iff.elswgtSSiä, syy,s!Jmunl 210 pä~värnä 1922.
14143:
14144:
14145: Ålllrno Pesonen. Kusti Arffman.
14146: 366
14147:
14148: VI1,1z. - Auom. ehd. N :o 104.
14149:
14150:
14151:
14152:
14153: V~aini.o, J. y. m.: Rautatien rakentamisesta Helsingistä Por-
14154: voon ja Haminan kautta Viipuriin.
14155:
14156:
14157: 'S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
14158:
14159: 1Sitten1kun ,Suomen Senaatti on 14 p. laitoskomiilea meitinnössään, samoin kuin
14160: joulukuuta 19'1.7 pääBtänyt asettaa erikoi- hallitus e.sity:kses,sään !Qll jättäruyt .koko-
14161: sen komitean, jonka tehtäväksi ttuli antaa naan !huomiotta jo kauaru :vireillä olleen ja
14162: la:usuntonsa a.s~oissa, jo.tka koskevat uusien Eduskunnassakin ailkanaan esille tulleen,
14163: rautateitten, kanavien! ja maanteitten ra- mm:tta huomiotta jääneelli rha:nikkeen Helsin-
14164: kentamista ja laivaliikenteen parantamista, gin-Viipurin rannikkoradan aikaansaa-
14165: ja t!Lmä komitea;, tunnettu nimellä Kulku- misesta.
14166: laitoskomitea, on1 ,saanut val'miiksi ens,imäi- 'Tämä rata, joka on suunnåteltu kulke-
14167: sen mietintönsä v. 19,211, on halli'tus maini- :vaksi Helsi'ngistä lahtien' pitkin 8uomen-
14168: tun komitean mietinnön mukaisesti jättä- la:hd.en ranlli~kkoa. Porvoon ja Haminan
14169: lliyt v:n 1912,2 Eduskuntnalle esityksen irau-
14170: 1 kaupunkien kautta Viipuriin, tulisi lyhen-
14171: tatierakennuksista vuosina 191213--;192 7. 1 tämään Hel'Singin-Niipurin välistä yh-
14172: Puheenalaisen komitean m]etinmössä se:kä teyttä noin i60-6r5 kilometriä, joka. I~hen
14173: ma,initussa 'hallituksen esity,ksessä on kui- llY'S on ka;tg.ottava sa,nge,n suurimerkityksel-
14174: tenkin käsityksemme mukaan kohtia, jotk,a. liseksi ikauttakulkuliiken1t,eell! kannalta.
14175: ansaitsevat tmlla ~harkitui,ksi muiltakin Ranni.kkoradan puolesta ;puhnvat myöskin
14176: kuin niiltä ll!äkökann10ilta, jotka Kulkulai- seuraa.vat, tärkeäarvoiset näkökohdat:
14177: toskomitea mietinnössään ja hallitus tätä !Taloudellisen kehitwberu kautJta, tapah-
14178: asiaa1 lkoskeVlassa esityksessään Olli huo- tuvan liiken~een :vilkastuE)s,sa ja, etenkin
14179: mioansa ottanut. 'TäJhän harkinltaan onkin ka.nsairuvälisen' kautta,kulkuliiken'teen pääs-
14180: käsityksemme mukaan v:n 19122 valtiopäi- tessä jälleen alkamaan ei nykyillien Hel-
14181: vien aikana. sekä aihetta että sopiva. tilai- singistä rRiihilffiäen ja Kouvola,n !kautta
14182: suus, kun Eduskunta ou 'asettanut erikoi- Vii,puriin joMava pääm.ta, mitenikään ky-
14183: sen Kulkulaitosvalio1mnnan, joka, todennä- kenre :vastaamaan 'SUUI~en liikenteen edellyt-
14184: köisesti tulee batimaan täydellisen ehdo- tämiä :vaatimuksia, etenkin sen1 jälkeen
14185: tuksen lähivuosina noudatettwva'ksi hyväk- kun suunruiteltu 'Turun--Riihimäen rata
14186: syttä~ästä ja vahvisrbettavasta val'tion rau- tulee ra:kerullietutksi, jol'loin 'Turun kautta
14187: tatierakennusohjelmas,ta. ,Ja tällöin olisi itään johtava :suora liikellineyht,eys aikatan-
14188: luonnollise.sti :huomioonoteltta:va kaiikki ne saatdaa,n. 'Tosin on cpuheell!aoleva. 'Päärata
14189: se]kat, jotka nyt ja imle:vaisuudessa puhu- suunniteltu :vastaisuudessa rakennettavaksi
14190: vat laadittavan rautatierakennusohjelman 4-raiteisektsi, mutt1a tämä toimenpide tuskin
14191: eri kohtien puolesta tai ,niitä vastaan. on :jm;nnattavan rauta:t,iepolitiikan kannalta
14192: Tarkoituksemme on kiinnittää Eduskun- edullista. Pa;,ljon eduHi<Bempaa ikäsittääk-
14193: nan huomiota siihen seikkaan, e~tä Kulku- semme Qlisi rakentaa eteläm:pää kulkeva
14194: VII,12. - V,ainio, J., y. m. 367
14195:
14196: rarunhlrkom,ta, joka, paitsi sitä, että se huo- Mutta tämä työ, sekä lisäsatamalaitteiden
14197: matrt.a,~.rusti lyihentäisi Helsingin~Viipurin ra.kentamimen Viipurin ikaupunikiin ,siinä
14198: välistä liikenney{b.'teyttä, tu1isi kulkemaan laajuudessa; 'kuin puutruvaran ulosvi1enti
14199: Suomenlahden ranni'.mon vilja:vien ja tihe- vaatisi, tulisi maksamaan valtion osalta
14200: ään asuttujen seutujen kautta, jotka seu- nti1n suuria summia, ettei se mitenikään
14201: dut tätell! saatetta1siin rautatieverkon yh- vastaa tarkoi·tustaan.. T.otinen suunnitelma
14202: teyteen ja mainittu rannil&orata siten IIImo- edellyttää ha,araradan aikaansaamista ra-
14203: dostuisi varmaa111kin 'taloudellisesti hyvin kenmitta vaksi päätetyHä Viipurin----li{oi-
14204: karnnattavaksi, samalla kun Suomenlahden viston radalta K~aisla.lrdent aseman paik-
14205: rantakaupunlkien lill'a·hdollisuudet tämän ra· kei1ta Uuraaseen. Mutta tämä rata oHsi
14206: dan ~uoksi suuresti pamnisiv.at. pakko Johtaa U uraassa niin epäed:ulliseen
14207: Rannikkoradan rakerrtam~sen puolesta pai'rnkaan, ettei sille ,kohtaa :mitenkään
14208: puhuu vielä eräs ltä-1Suomen puutavara- voida ra'k'entaa :viittävän laa,jojru sabma-
14209: viennin kannalta erittäin tärkeä sei·kka. laittei'ta ja bstausa1ueita, tai tul]sivat ne
14210: Kuten tunnettua, .on Uuras Bohjoismaiden ylivoilmaisen kaUiiiksi.
14211: toiseksi suurin puutavam.in ulosvienti- Paras rat:kaisu Itä-Suomen puutruvar.an
14212: pai'klm, nå.in etrt.ä sanotun lastauspaikan ulosviennille on ~hdottomasti hrua.raradan
14213: kautta rrormaalioloi•ssa ,vuosi:tbin ~ulosvie rakentaminen Viipurin lahden länsipwolitse,
14214: dään noin 200,000 stan1derttia puutavama.
14215: 1 Tienlhaaran asemalta joko Uuraan lä;hellä
14216: Puutavaran ulos,vienti Uuraan kautta on olevaa,nr Ko~ivusaareen tai johonlkin muuhun
14217: nykyisin ~kuitenkin sangen hankala, syystä, sopivaan kohtraa,n Viirpurin rp:i,tä,jän länti-
14218: että kun valtamerialukset eivät Viipurin- selllä tai Sä~kigärrven rannik•olla. Täten tu-
14219: Uuraa,n välisen vä\)Tlän mataluuden takia lisi sama1l'la kertaa rai:Jkaistuksi syväsata-
14220: pääse Viipurin, satamaan, täytyy rauta- markysymys iSuomenla;;hdenl koillrsosrussa,
14221: teitse Viipuriin saa:puva rpuuta.vara uudel- samalla kun tämä sa:tramarata olisi alkuna
14222: leen lastata pieniin aluksiin Kirkkosaaren Helsingin-Viipurin rannikkoradalle.
14223: laituri,ss1a, Viipurissa ja kuljettaa tuo 8 kilo- rNäJmä seika,t huom:i!oon: ottaen, ja kun
14224: metrin t.a:ival' U uraaseeu, jossa kuitenkin KuTkulaitoskomiteakiru on !katsonut tar-
14225: lastausalueet ovltt. sangen ahtaa,t ja kuulu- peeniseksi He1singiru--Viipurin välisen lii-
14226: vat pääasiassa pa,rille pitkäaikaisen vuokra- kenn,eyhteyden lyhentämisen, ehdottamaUa
14227: oilmudenl saa,neelle puutava:raylhtiölle. rakenlnettavaksi radan Helsingistä Porvoon
14228: Näin ollen on suurin o1sa Uuraaseen tuo- l>!a.utta, 'Korian .a•semalle, joka rata lyhen-
14229: duista puutav:aroista vielä ikuletettava pa- täisi Helsingin--Viipurin: vä.liä vain' 44
14230: rin kilo1metrin päässä olevaa,n Koivusaa- kilometrillä, eik'ä mielestämme ole paikal·
14231: reen, jossa last.aus valtamerialuksiin vasta lisliikenteerukään kannalta n1m tärkeä
14232: voi tapa!hitua, mutta jossa, ei ole mitään sa- kuin monasti mainittu rannikkorata, ehdo-
14233: tamalaitteita eiJkä 'liioin ~arastoalueita. tamme,,
14234: Näistä 'haitoista johtuukin, että puutava-
14235: ran kulj1etus Viipurista ulkoredille maksaa että Eduskunta jättäisi tällä ker-
14236: väJhin1tään 100 mk. standertilta ja, koko lai~ taa huomioonottamatta K ulkulai-
14237: vaus sanoitulta matkalta kesässä noin toskomitean ehdotuksen Helsingistä
14238: 13,0010,000 mk enemmän kuin mitä se mak- Porvoon kautta Korialle kulkevan
14239: saisi rautateitse. radan rakentamisesta, ja siihen si-
14240: iOn kyllä olemassa sen suuntaisia suun- Jaan päättäisi toimitettavaksi talou-
14241: nitelmia, että U uraan--Viipurin välistä dellisen tutkimuksen Helsingistä
14242: laivaväylää nykyisestään syvennettäisiin. Porvoon ja Haminan kmtpunkien,
14243: 368 VI1,12. - Helsingin-Porvoon-Viipurin rata.
14244:
14245: sekä Koivusaareen aiotun syväsata- nettavaksi heti kun työt Viipurin-
14246: man ja Tienhaaran aseman kautta Koiviston radalla ovat loppuunsaa-
14247: Viipuriin kulkevan rannikkoradan tetut; ja
14248: rakentamisesta; että eduskunta näihin tarkoituk-
14249: että rataosa Tienhaara-Koivu- siin aikanaan osottaisi tarpeelliset
14250: saari--Hamina päätettäisiin raken- määrärahat.
14251:
14252: Helsingilssä, 210 'P· syyskuuta 1~2.
14253:
14254:
14255: Jaak:ko Vainio. 0. V. Honkavaara.
14256: Albin Manner. Antti Juutilainen.
14257: 369
14258:
14259: YII,1a. - Anom. ehd. N :o 105.
14260:
14261:
14262:
14263:
14264: lUanner y. m.: Rantatien rakentamisesta Lappeenrannasta
14265: V uoksenniskan-Rautjärven-Simpeleen kautta Elisen-
14266: vaaran trli Syväoran asemalle.
14267:
14268:
14269: E d u s ik u n n a 1\ 1 oe.
14270:
14271: Tarkoituksella a,noa, että eduskun:ta, päät- tussa anomusehdutukse•ssa esitetyil1ä perllls-
14272: täisi rautatien ralkenta1mista va,rten La.p- teilla kunnioittaen:
14273: peenrannan kaupungista Vuoks.enmiskam--
14274: Rautjä,rvem---Simpeleen ·kautta. E!isrenvaar- että <eduskunta päättäisi taloudelli-
14275: ran tai Syväoran asemalle talouclellisenr ja; sen ja koneellisen tutkimuksen toi-
14276: k'On•eellisen tut·kimuksen toimitettava.ksi, mitettavaksi normaaliraiteisen rauta-
14277: viittaamme rsiihen mitä ed·ellämainittua, tar- tien rakenfa,mista varten Lappeen-
14278: koitusta varten tehdyssä a•nomu.s·ehdotuk- rannasta V uoksenniskan-Rautjär-
14279: sessa 1919 vuo·den rva'tiopäi,viHe (Liite ja, ven-Simpeleen kautta Elisenvaaran
14280: lisäliite I-X 1919 v. va>ltiopäivat sivut tai Syväoran asemalle; ja.
14281: 181-188) on esitetty; ja anomme lillaini- että tarpeelliset rahavarat tätä
14282: varten osotettaisiin.
14283:
14284: Helrsringissä, 15 päivänä syyskuuta 192:2.
14285:
14286:
14287: Albin Manner. Otto Åkesson.
14288: Antti Juutilainen. Antti Kukkonen.
14289: Juho Niukkanen.
14290:
14291:
14292:
14293:
14294: 47
14295: 370
14296:
14297: VII,u. - Anom. ehd. N :o 106.
14298:
14299:
14300:
14301: Lohi y. m.: Rautatien rakentamisesta Kontiomäeltä Kem·i-
14302: järvelle.
14303:
14304: E d u s k u n n ru ·11 e.
14305:
14306: Jo lyhyt si.lmäys IIDaamme rautatie'V'erk- nitelmaa. Mikäli julkisuudlessa. on tietoja
14307: koon osoittaa tkuimka Pohjois-1Suomi, ja eri.t... näkynyt, on Hallituksen to1mesta Professori
14308: täinkin sen itäin-en osa .on tässä suhteessa J. Castren toimittan!Ut tut:kimuksia. rata-
14309: jäänyt la:psipuolen asemaan. Niinpä nykyi- suunnalla Rovaniemi-Petsamo, ja. lienee
14310: selle eduskunnal-le a:nnettu Hallituksen esi- tutkimus osoittan11t että Kemijärvi on se
14311: tys, joka koskee rautateiden ra.kent.a.milsta yksi Jmskipiste, jon'ka. kautta ra.ta olisi ra-
14312: lähivuosina., ei esitä mitään ehdotusta. näi- kennettava.; Kuitenkin lienee vielä aivan
14313: den ·ha,rvaan a,suttujen mutta luonnonrikkai- tutkimatta suunnitel'ma rataosalle Kontw-
14314: d·en seutujen rauta.tieta<rpeen tyydyttämi- mäki-Kemijärvi. 'Tämä osa juuri onikin
14315: seksi. mielestäJmme kaikkein tärkein ja kiiree1li-
14316: N. s. K11lkulaitoskomitea. IIDietinnössään sin, joten se olisi heti kaikin puolin tutkit-
14317: v. 19'21 on tehnyt ehdotuksia. tämänkin tava. Ensimäinen poikkira.ta tästä selkä-
14318: maa11os,an vastaisiJsta rauta.tiesuunnåte'IIDista. radasta. olisi luonnollisesti Kemijärvi-
14319: Tämä suunnite·lma, joka esittää radat Kon- Rovaniemi, joka yhdistäisi sel!kära.dan Poh-
14320: tiomäki-Suomussalmi, Oulu-KuUJsamo- ianlahteen.
14321: Rovaniemi-Petsamo, e!i ole IIDielestämme Mitä suuutl(la ra.ta olisi Konltiomä:eltä
14322: onnistun,ut. Kemijärvelle johdettava. eduHisimmin., sen
14323: ,Silmäillessä rautatiekarttaa ja. tehdessä tuleva tutkimus lähemmin os.oittan-ee. Kui-
14324: suunnitelmia Pohjois-1Suomen rauta.tietar-< tenkaan ei voitane rataa johtaa. Suomussrul-
14325: peen tyydyttämiJseksi, täytyy eilinen kaik- men. kautta:, syystä että se tulisi kul'kemaa.n
14326: kia pitää silmällä sitä, että valtakuntamme liian lähe:tä itäistä raj•aa. ja kovin vähän
14327: uusii osa, Petsamo, tulisi yhdistetyksi asuttuja erä:maita., eikä ollenkaan auttaisi
14328: maamme raut.atieverikkoon sillä tavaHa. että a:sutumpia Puola.n.gan, Pudasjärven ja Ra-
14329: yhteys tämän jäistä vapaan sataman ja. nnan seutuja.. Sitäpaitsi tekn·illiset vaikeu-
14330: muun SUJomen välillä tulisi mahdollisim-• d-et lähel.lä itäistä rajaa, on verrattain .suuret
14331: ma.n parhaiten järjestetyksi. korkeain vuorten: takia.
14332: Tätä .sHmällä pitäen näyttää aivan luon- E.hdotamme s.iis:
14333: nolliseHa •että Savo11 •radan jatkaminen
14334: Kemijärven kauttl9.. PetsBJmo·on on kaik'kein että Eduskunta kehoittaisi halli-
14335: onnistunein, tusta toimittamaan tutkimuksen rau-
14336: Muutama vuosi ta1mperin ·käJvi näid·en tatien rakentamista varten Kontio-
14337: p.ohjoisten seutuje11 eri 'kuntien edustajista mäeltä Kemijärvelle sekä,
14338: kokoon'Pantu läihetystö HaUitUJksen ja edus- antamaan Eduskunnalle aikanaan
14339: kuntaryhmilen l11ona esittämäs·sä tätä suun- esityksen sen rakentamisesta.
14340:
14341: Helsimgissä, s.yyskuun 2r1 päivänä l\9122r.
14342:
14343: K. A. Lohi. S. Salo. J. Kauniainen.
14344: •• ••
14345: VALTIOPAIVAT
14346: 1922
14347:
14348: LIITTEET
14349: VIII
14350:
14351: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUS-
14352: KUNTAESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
14353:
14354:
14355:
14356:
14357: HELSINKI 1922
14358: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
14359: A.
14360:
14361: Vuokra-alueiden lunastuslakia ja maanvuokraoloja
14362: koskevia eduskuntaesityksiä.
14363: 375
14364:
14365: VIII,1. - Ednsk. esit. N :o 28.
14366:
14367:
14368:
14369:
14370: Harvala y. m.: Ehdotus laiksi eräiden lunastustoiminnan
14371: alaisena olevien vuokra-alueiden vuokran suorituksesta.
14372:
14373:
14374: E d u s k u n; n· alle.
14375:
14376: Vuokra-alueiden lunastamisesta annetun keet ovat täydelliset. Monet vuokramiehet
14377: lain 77 §:n mukaan oikeutettiin Senaatti tekivät lunastusilmoituksensa kysymyk-
14378: antamaan lain täytäntöönpanosta tarkem- sessä olevilla kaavakkeilla niitä miten-
14379: mat ohjeet. Tämän lain.paikau nojalla kään muuttamatta ja lopettivat vuokran
14380: Valtioneuvosto, paitsi muuta, julkaisi suorituksen lain määräämän ajan kuluttua.
14381: myöskin erinäisiä kaavakkeita, jotka oli Vasta kun maanomistaja vaati vuokran
14382: tarkoitettu ohjeiksi vuokramiehille näiden jatkamista, selvisi asia ja siten joutui
14383: aloittaessa vuokra-alueittensa itsenäistyttä- moni, joka oli aikonut vuokrasta vapautua,
14384: mistoimenpiteet. Kaavake n:o 1 oli tar- suorittamaan, paitsi ehkä ennen asian sel-
14385: koitettu näyttämään, missä muodossa il- viämistä syntyneet rästit, säännöllisen
14386: moitus lunastusvaatimuksesta oli maan- vuokran niin kauan kun lunastamisesta ai-
14387: omistajalle tehtävä ja kaavake n:o 2 oh- heutuvat toimet on kullakin paikalla lop-
14388: jeeksi vuokralautakunnalle tehtävää ilmoi- puun suoritettu. Näin tuli vuokramies es-
14389: tusta varten. Maanomistajalle osoitettu tettyä käyttämästä kaikki työvoimansa
14390: sisälsi lunastusvaatimuksen, mutta vuokra- omien tilustensa hyväksi, ollen pakoitettu
14391: lautakunnalle osoitettu lunastusvaatimuk- yhä jatkamaan vuokran suoritusta. Onpa
14392: sen lisäksi myöskin ilmoituksen siitä, että ollut lisäksi havaittavissa, että sellaisten
14393: vuokramies haluaa saada vuokran maksa- vuokra-alueiden, joista vuokraa yhä suori-
14394: misen lopetetuksi sen marraskuun 1 päi- tetaan, lunastuksesta on aiheutunut muita-
14395: västä alkaen, joka vuoden kuluttua ilmoi- kin riitoja, jotka viivyttävät lunastuksen
14396: tuksen tekemisestä ensinnä seuraa, mikä loppuun saattamista ja jatkavat tarpeetto-
14397: oikeus vuokramiehelle oli lunastamislain masti vuokran suorittamisaikaa.
14398: 63 §:ssä myönnetty. Näiden kaavakkeiden Tämän asiantilan korjaamiseksi ehdo-
14399: sanamuoto aiheutti vuokramiesten keskuu- tamme kunnioittaen,
14400: dessa lukuisia erehdyksiä. Luultiin, että
14401: vuokranmaksu lakkaa, kun siitä Vuokra- että Eduskunta hyväksyisi seu-
14402: lautakunnalle ilmoitetaan, eli että kaavak- raavan lain:
14403: 376 VIII,l. · - Muutaksia vuoba-:alueiden lunastusla,kiin.
14404:
14405:
14406: La kl
14407: eräiden lunastustoi:minlllan alaisena olevien vuokra-alueiden vuokran
14408: suodtruksesta.
14409:
14410: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaan säädetään täten:
14411:
14412: 1 §. maan siitä korvauksen siten, kun Vuokra-
14413: Vuokramies, joka Vuokra-alueiden Lu- alueiden Lunastamisesta annetun lain 63
14414: nastamisesta lokakuun 15 p:nä 1918 anne- § :ssä säädetään.
14415: tun lain 33 §:n mukaan on tehnyt il-
14416: moituksen vuokra-alueensa lunastamisesta 2 §.
14417: omakseen sanotun lain nojalla ja samalla Oikeudenkäynti, joka 1 §:ssä mainitusta
14418: joko maanomistajalle tai Vuokralautakun- asiasta on vireillä tämän lain voimaanastu-
14419: nalle ilmoittanut haluavansa luopua vuok- essa, keskeytettäköön ja olkoon vuokramies
14420: ran suorittamisesta siitä . marraskuun 1 oikeutettu suorittamaan vuokrasta kor-
14421: p:stä, joka vuoden kuluttua ensiksi seuraa vausta niinkuin 1 §:ssä on sanottu siihen
14422: lunastusilmoituksen tekemisestä, olkoon oi- asti kun hän alkaa aluettaan uusilla eh-
14423: keutettu lopettamaan vuokran ja suoritta-. doilla hallita.
14424:
14425:
14426: Helsingissä, syyskuun 20 p:nä 1922.
14427:
14428:
14429: Kaal'lo Harvala. J. F. Tolonen.
14430: Otto M·aflttila. Jussi Rapo.
14431: 377
14432:
14433: VIII,2. - Edusk. esit. N :o 29.
14434:
14435:
14436:
14437:
14438: Myllymäki y. m.: Ehdotus laiksi lokakuun 15 p:nä 1918
14439: vuokra-alueiden lunastamisesta annetun lain 1 § :n
14440: muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
14441:
14442:
14443: E d u s k u n1 n a 111, e.
14444:
14445: Vuokra-alueiden lunastamisesta lokakuun seudulla y1läpitävät huoneistoja kansalais-
14446: 15 päivänä 1918 annettu laki myöntää lu- ten yhteistoimintaa varten, ovat nykyolois-
14447: nastusoikeuden torpan, lampuotitilan ja sa katsottavat erittäin tarpeellisiksi, olisi
14448: mäkitupa-alueiden haltijoille. Minkäänlai- näille myönnettävä oikeus täydestä hinnas-
14449: sen muun vuokra-alueen haltijalla ei lunas- ta lunastaa omakseen se tontti, tai muu
14450: tusoikeutta ole. Niinpä ovat lunastusoike- maa-alue, jota vuokrasopimuksen perusteel-
14451: utta vailla kaikki yleishyödylliset yhteisöt, la hallitsevat tai jolla toimitalonsa sijaitsee.
14452: yhtymät ja yhdistykset, jotka vuokraa- Tässä tarkoituksessa olisi vuokra-alueiden
14453: malla ovat hankkineet itselleen tontin ja lunastamisesta annetun lain eräitä kohtia
14454: siihen rakentaneet toimitalon tai juhlahuo- muutettava. Ehdotamme sen vuoksi kun-
14455: neiston. Vuokra-ajan päättyessä odottaa nioittaen,
14456: näitä usein häätö, mistä niiden toiminnalle
14457: on suurta haittaa. että Eduskunta hyväksyisi seu-
14458: Kun puheenalaiset järjestöt, jotka maa- raavan lain:
14459:
14460:
14461:
14462:
14463: Laki
14464: loklaJkuun 15 päivänä 1918 vuora_,a,lueiden lnnastam:isesta annetun lain 1 § muut-
14465: tamisesta ,toisin kuuluvaksi.
14466:
14467: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaan, joka on tehty 20 päivänä heinäkuuta 1906
14468: annetun valtiopäiväjärjestyksen 60 §:ssä määrätyllä tavalla, muutetaan lokakuun
14469: 15 päivänä 1918 vuokra-alueiden lunastamisesta annetun lain 1 § näin kuuluvaksi:
14470:
14471: 1 §. mistä sitä vaatii tai jos se tässä laissa
14472: Torppa, josta vuokrasuhde oli olemassa muuten määrätään lunastettavaksi.
14473: 25 päivänä lokakuuta 1918, lunastettakoon Mitä tässä laissa säädetään torpasta ja
14474: kaikkineen mitä siihen kuuluu, tämän lain torpparista, olkoon myös voimassa lam-
14475: mukaan torpparin omaksi, jos jompikumpi puotiWasta ja lampuodista.
14476: asianomainen ennen vuokrasuhteen päätty- Tässä pykälässä säädetty lunastusoikeus
14477: t
14478:
14479: 48
14480: 378 VIII,2. - ~luntoksia vuokm-alueiden lunastuslakiin.
14481:
14482: olkoon myöskin kiinteimistön omistamiseen kuin korkeintaan 1 ha, ja josta on makset-
14483: oikeutetuilla yhdistyksillä, yhteisöillä ja tava paikkakunnalla kulloinkin käypä
14484: yhtymillä, jotka vuokraoikeuden perus- hinta, erotettakoon maatilojen osituksesta
14485: teella hallitsevat maata, . kuitenkin niin, säädetyssä järjestyksessä.
14486: että niiden maa, joka ei saa olla suurempi
14487:
14488:
14489: Helsingissä, 16 p:nä syyskuuta 1922.
14490:
14491:
14492: Kalile Myllymäki. J. w. Latvaila.
14493: Otto Toivonen.
14494:
14495:
14496:
14497:
14498: ..
14499: 379
14500:
14501: VIII,a. - M:otion N :o 30.
14502:
14503:
14504:
14505:
14506: Åkerblom: Förslag till lag om tillägg och ändringar i lagen
14507: angående inlösen av legoområden.
14508:
14509:
14510: T i II F i n I a n d s R i k s d a g.
14511:
14512: I en tili 1921 års riksdag inlämnad mo- avtal. Ett tillägg därom föresiås i 27 §
14513: tion n:o 13, viiken av riksdagen icke hann 1 mom.
14514: behandlas, har undertecknad framställt för-
14515: slag tili tillägg tili 25 § i Iagen av den 15
14516: oktober 1918 angående iniösen av Iegoom- Då Iagen angående in1ösen av legoområ-
14517: råden, varigenom backstugusittare, som den antogs av 1917 års senare Iantdag den
14518: be bo byarnas gemensamma mar ker, ä ven 5 augusti 1918, besiöt Iantdagen samtidigt
14519: finge rätt att Iösa in sina backstuguområ- uppmana regeringen att bl. a. snarast möj-
14520: den. Tili stöd för det önskade tiliägget ligt låta utarbeta och tili lantdagen över-
14521: hänvisas tili motiveringen i nämnda mo- lämna proposition om reglering av lego-
14522: tion (Valtiopäivät 1921 Liitteet VI, 2 sid. områden å stadsjord. Lantdagen uttalade,
14523: 139). att även sådana legoområden, som äro be-
14524: Vid inlösenlagens tillämpning på back- Iägna på stadsjord och vars brukare icke
14525: stugusittarnes Iegoområden har ofta inträf- genom den då antagna lagen komme att
14526: fat, att backstugusittare vägrats rätten att erhålla lösningsrätt, böra regleras enligt
14527: lösa in odiingsjord eller annan mark, som samma principer, på vilka den antagna la-
14528: de ha arrenderad från en annan lägenhet gen var byggd, d. v. s. beviljas Iösnings-
14529: än den, av viiken de ha bostadsplatsen ar-
14530: •
14531: rätt för deras brukare. En dyiik proposi-
14532: renderad, nämligen i de fall, då all deras tion biev dock icke behöviig sedan 1919
14533: "arrendejord icke ingår i ett legoavtal utan års Iantdag antagit en motion rörande sär-
14534: i flera skilda. skilda ändringar i Iagen av den 15 okto-
14535: Backstugusittare, som hittills kunnat få ber 1918 angående iniösen av legoområden
14536: en betydande del av sin näring genom så- och därvid bl. a. även utsträckt lösnings-
14537: dana arrendeområden, vilka de ofta själva rätten tili legotagare på städerna under-
14538: upprödjat och bringat i kultur, råka nu i lydande Iegoområden. Agrarutskottet ut-
14539: en nödställd beiägenhet, emedan det är taiade nämiigen i sitt betänkande n:o 5
14540: svårt att vidare få arrendera samma jord sid. 5-6 beträffande 59 § 2 mom., som
14541: eller annan jord i stället. Iniöseniagen rör legoområden på stadsjord:
14542: bör därför utsträckas så att backstugusit- ,Många städer äga, förutom med de-
14543: tare få iniösa all den jord de inneha på ar- samma allaredan förenade jordområden,
14544: rende antingen av en eller av flera jord- jämväi sådana av brukare bebodda områ-
14545: ägare eller på grund av .ett eller fiera Iego- den, som ännu ej äro förenade med stä-
14546: 380 VIII,3. - Muutoksia vuokra-alueiden lunastuslakiin.
14547:
14548: derna. Då enligt uskottets mening lagen staclen förenacle (i svenska lagtexten ,un-
14549: angående inlösen av legoområden borde ut- cler staden avhysta"). Med stöcl av denna
14550: sträckas till så många grupper av brukare sats vägras i en del städer brukare inlös-
14551: som möjligt, såvitt ej andra samhällsin- ningsrätt, även om de bo så avlägset från
14552: tr~ssen därav röna intrång, har u:tskottet staden, att deras områclen icke behövas för
14553: utsträckt det i 59 § 2 momentet ingående stadens utveckling.
14554: stadgandet till att omfatta även de områ- Stäclernas behov av utrymme för sin ut-
14555: den av nämnda slag, vilka med hänsyn till veckling blev tillräckligt beaktat genom
14556: städernas naturliga utveckling icke är stadganclet, att inlösenlagen får tillämpas
14557: oundgängligt att med desamma införliva. enclast på sådana stacl tillhöriga områden,
14558: Skulle likväl utvecklingen framdeles vilka det med hänsyn till stadens naturliga
14559: visa, att sålunda inlösta jordområden bliva utveckling icke är ounclgängligt att dem
14560: för städerna nödvändiga, så kunna dessa densamma införliva. Då stäclernas vitala
14561: anlita tvångsexpropria tionsförfarande". intressen genom detta stadgande äro fullt
14562: Av detta uttalande, som godkändes av tillgoclosedda, kunna orden ,vilka icke bli-
14563: riksdagen 1919, framgår, att lösningsrätten vit under staden 'avhysta" uteslutas utan
14564: nu blev utsträckt till alla legoområden på att lagen får vidsträcktare omfattning än
14565: städernas jord ntom st,adsplanerna, obero- 1919 års riskclag avsett. Oklarheten, som
14566: ende av om de befinna sig på donerad jord giver anledning till tvister, blir därigenom
14567: cller jord, som ej mera bebos av bönder och undanröjcl.
14568: är mantalssatt. Lsöningsrätten utsträck- Osäkerhet har också rått clärom, vilket
14569: tes sål unda till alla städcrna tillhöriga le- organ som äger rätt att handlägga ärenden
14570: goområden, vilka ännu äro bebodda av om inlösen av legoområden på stäclernas
14571: brukare. Såsom förenad med städerna eller jorcl utom stadsplanen. Statsrådet har
14572: avhyst under dessa betraktade agrarutskot- hänvisa t legotagare till legonmänden i den
14573: tet sådan jord invid städernas plan, som lanclskommun, inom vilken staden är belä-
14574: blivit tagen i bruk för städernas rörelse gen. Städerna äro nämligen enligt 1909
14575: och icke länge är upplåten för jordbruk. års legolag icke pliktiga att tillsätta lego-
14576: Emellertid kom lagtexten i 59 § 2 mom. nämnder. Denna osäkerhet bör likaså un-
14577: att behålla delvis sin förra lydelse, varige- danrödjas genom ett tillägg till 59 § i in-
14578: nom oklarhet uppstått vid inlösningsären- lösenlagen, att legonämnden i clen lands-
14579: denas behandling rörande iagens omfatt- kommun, inom vilken staden är belägen,
14580: ning. Sålunda ha brukare, även i ele fall äger, intill cless särskild legonämncl till-
14581: clåe ele bebo legoområclen belägna många satts i staden, hancllägga ärenden rörande •
14582: kilometer från stadens plan, vägrats lös- inlösen av legoområden på stäclerna tillhö-
14583: ningsrätt på clen gruncl, att lagtexten an- rancle jordområclen.
14584: setts fråntaga alla legotagare lösningsrätt, På grund av clet framhållna får jag
14585: vilka bo på s. k. avhyst jorcl, cl. v. s. hem- vörclsamt föres'lå,
14586: man som ej mera äro beboclcla av böncler
14587: och såluncla icke mera finnrus införda i att riksdagen måtte antaga föl-
14588: jordregistret som mantalsatta lägenheter. jande tillägg och ändringar beträf-
14589: I lagtexten ingår nämligen fortfarancle fande 25, 27 och 59 §§ i lagen av
14590: satsen ,jorclområclen ,vilka icke blivit med den 15 oktober 1918:
14591: VIII,3. - Åke·rhlom. 381
14592:
14593: Lag
14594: angående sämilda ändringar, tillägg och ändringail' i ·lagen angående inlösen
14595: av legoområden.
14596:
14597: Jämlikt Finlands Riksdags beslut, fattat i överensstämmelse med stadgandet i 60
14598: § i Lantdagsordningen av den 20 juli 1906, stadgas, att 25, 27 och 59 §§ i lagen av
14599: den 15 oktober 1918 angående inlösen av legoområden skall erhålla följande lydelse:
14600:
14601: 25 §. av ett eller flera legoavtal. Finnes det än-
14602: Vad i 1 och 2 §§ stadgas om torp, gälle damålsenligt a tt öka eller minska området,
14603: även backstuguområde, som av den bru- vare detta medgivet, likväl så att detsam-
14604: kare, viiken påyrkar inlösen, innehafts un- ma ej ökas utöver två hektar odlad och od-
14605: der minst fem års tid. Lösningsrätt gälle lingsbar jord.
14606: dock icke efter det legorätt frångått den Då flere i närheten av varandra befint-
14607: brukare, som besitter området vid tiden liga backstuguområden inlösas, gälle be-
14608: för denna lags trädande i kraft, eller. hans träffande inlösen av mark, som erfordras
14609: bröstarvingar, ej heller därest inlösen icke för deras förenande med varandra, vad här
14610: påyrkats, innan den legotid utgått, som stadgats angående inlösen av ägor, hörande
14611: vid denna lags trädande i kraft var gäl- till backstuguområden.
14612: lande. Likaså må icke bostadsområde, vars
14613: brukare äger bostadstomt annortädes enligt 59 §.
14614: denna lag inlösas. V ad i denna lag stadgas, gälle jämväl
14615: Legoförhållande skall anses föreligga sådana legoområden, som utgivits på lega
14616: jiirnväl i det fall, att brukare bebor bysarn- den tid lägenheteten bestod såsom krono-
14617: hälles gernensarnma mark och av denna or- hemman, därest lägenheten före denna
14618: sak ej behövt ~tpprätta sådant legoavtal lags trädande i kraft blivit köpt utan av-
14619: med byn eller enskild jordiigare, att han seende därpå, om skatteköpet skett efter
14620: börjat erlägga legoavgifter för sitt område. det förordningen av d~n 12 mars 1909 an-
14621: Sådan brukare vare i fråga om lösnings- gående lega av torp, landbolägenhet och
14622: rätten likställd med backstugusittare och hackstuguområde trätt i kraft.
14623: have rätt till inlösen, i händelse han be- Jämväl må denna lags stadganden til-
14624: bodde området den 25 oktober 1918 och han lämpas å legoområden underlydande så-
14625: eller hans bröstarvingar fortfarande inne- dana stad tillhöriga områden (utesl.), vilka
14626: har detta samt erlägge till bysamhället det med hänsyn till stadens naturliga ut-
14627: löseskillingen för sitt område. veckling icke är oundgängligt att med den-
14628: samma införliva.
14629: 27 §. Ärenden rörande inlösen av legoområ-
14630: Till backstuguområde, som på grund av den på städerna tillhöriga områden må, in-
14631: stadgandena i denna lag inlöses, skola hän- till dess legonämnder tillsatts i städerna,
14632: föras därtill hörande tomt samt odlade och handläggas av legonämnden i den lands-
14633: odlingsbara ägor eller desamma; motsva- kommun, inom vilken staden är belägen.
14634: rande område. 1nlösas får sålunda alla de Denna lag gälle icke legoområde, vilket
14635: odlade eller odlingsbara ägor brukare ligger å sådant samhälles område, som av-
14636: innehar på arrende, även om de tillhöra ses i förordningen av den 15 juni 1898 an-
14637: skilda lägenheter och innehavas på grund gående ordnandet av samhällen på lands-
14638: 382 VIII,a. - Muutoksia vuokra-alueiden lunastusla:k.iin.
14639:
14640: byggden med sammanträngd befolkning, ej grund av bosättningens täthet därmed jäm-
14641: heller sådant som ligger inom ett i enlig- förbart bosättningsområde.
14642: het med byggnadsplan reglerat eller på
14643:
14644:
14645: Helsingfors, den 8 sept. 1922.
14646:
14647:
14648: K. V. Åkerblom.
14649: 383
14650:
14651: VIIT,a. - Edusk. esit. N:o 30. Suomennos.
14652:
14653:
14654:
14655:
14656: Åkerblom: Ehdotus ldksi lisäyksistä ja muutoksista
14657: vuokra-alueiden lunastamisesta annettuun lakiin.
14658:
14659:
14660: S u o m en E d u s ik u ru n a 11 e.
14661:
14662: 11921 vuoden 'Vla1tiopäi'V11le jälj;trumässäni ,ja:lt:a ·tahi yhden 'tai useamllli8iru vuokrasopi-
14663: eduskuntaesityksessä n :·o 113, jota eduskun- muksen noj.alla. Tätä tarkoittava lisäys
14664: ,ta ei ehtinyt aräsiiellä, olen esittänyt eh- ehdotetrua.n 217 § :n 1 .momenttiin.
14665: dotuksen 1isäykseksi lokakuun 15 p,äivä:nä
14666: 1918 vuokra-alueiden lunr&Stamisesta a.n-
14667: ;IH:tun lain 25 § :ään, jonka kautta mäild- <Kun vmokra-1aJmcide.n lunrustrum~ta loos-
14668: .tupalaisetlkin, j•ot!ka a.suv.a.t kyläin yhtei- ikeva laki .hyväksyttiin 19·17 vuoden myö-
14669: sillä m.aiHa, saisivat oikeuden lunastaa ·hemminä vaititopäivillä elokuun 5 päivänä
14670: a::tälkitup.a-alueen.sa. Halua.mani lisäyksen 1918, päät'ti eduskunta Ba.maHa kehoittaa
14671: .tueksi vii•tlta.an mainitun eduskuntaesityk- hallitust•a. m. m. niin pia.n kuin suillJkin val-
14672: sen perustel<u~hin (Valtiopäivät 19.2,1, Liit- :mistamaan ja eduskunna,Lle antamaan esi-
14673: ,iJeet VI, 2 s. 1.3•9). ;tyksen !kaupunkien maana olevain. vuokra-
14674: Lunastuslakia s<ovelletta!eS•S!a. makitupa- alueiden järjestelystä. •Eduskunta lausui,
14675: lai!Sten vwokra-a;lueisiiru on usein sattunut, .että se.blais·etlkin vuokra-aluoot, joilka. <YVat
14676: että mäJki·tupa.laisiMa on eväilty oike-us lu- 1kaupungin maalla. j.a joiden viljelijäJt eivät
14677: .na.st.aa. it.sell·een viljelys- tai muu maa., ,siJl.oin. hyvärosyi;yn [ain 1noja.llta tulisi saa-
14678: jonka he ovat vuohanneet toisesta tHama 1maan luna.stusoikeutta, Oill. järJestettävä sa-
14679: kuin siitä, josta. heiHä on asuntopa.iikka manlai<Jten periaa.tteiden rmukaan, joilUe hy-
14680: ;vuokrattuna, nimittäin niis·sä tapa.uks~ssa, <väksytty ·1,8Jki <oli rruke.nnettu, s. o. niiden
14681: jolloin heidän. <koko vuokramaansa ei si- ,viljelijöiUe oli myönnetmävä 'lun.a.stusoikeus.
14682: sälly yhteen, vaaru useihi'll eri vuokra.sopi- .Hallituksen esitYIS asiasta :kävi kuiten\kin
14683: •muk.siin. tarpeettomatksi, s·enjälkeen 1kuin 1919 vuo-
14684: Mäkitupalaiset, jot:k:a täJh<än asti ovat tden va.l.tiiOpäJivät hyväik.syivät edu.skunta-
14685: voineet saa.da melkoisen os•an elatuksestaa.n •esityiksen erinä~sistä Hsäyksi•stä lokakuun
14686: sellaisista vuokra-alueista, jotka he usein- lf· pä]vänä 1918 vuokra-alueiden luna.sta-
14687: kin itse <(l<V8JU •raivan.neet j:a saattanee·t vilje- mi.sest.a a.n.nettuun a.set;ukseen ja. siinä m. m.
14688: lykseen, joutuvat nyt hädänalaiseen ase- rulotti<vat Iuna,stusoikeuden ka.urpunikeihin
14689: maan, ko.ska. on vaikea saada edeHeen vcuok- kuul<u.vain vuokra-alueiden vuofkr.amiehiim.
14690: rata sainJa maa· tai mruuta maata sijaan. J\faat.alouS'Valiokunta. l·aUisui nilmittäin mi.e-
14691: •Luna.stusla~i pi1tää senvuoksi ulottaa sell.ai- tinnö.ssään n:o 1 .s. 5_.6 59 §:n 2 momen-
14692: ISE:iksi, ethä Jmäikitrurpa1aise•t saav.at lunastAA tista, joka koskee ka:upun!kien maalla o1e-
14693: kaiken. sen maa,n, mikä heillä on vuokraUa ,vm ~uOJkr.a.-al ueit.a:
14694: joko yhdeltä tai useamma:lta maanom1sta- ,;U.seiilla. lka.upungeilla.mme on, pruitsi nii-
14695: 384 VIII,3. - Muutoksia vuokra-alueiden lunastusla~k.iin.
14696:
14697: hi'n j,o yhd:ilstett1yjä., my.ö.s: .seHaisia, vuo:IDra- talonpoikain a,sumia. eilvä.~kä siis enrä:ä ole
14698: tiDiestlen asum]a, ma,a.-~a,}ueit.a, j.oi·ta ei ol·e maarekisterissä ma,n:tta.aEin pantuina ti-
14699: Jraupun:keihrn Y'hdistet.ty. Kun Valiotkun- 1oin.a. Lakiterkstissä esiintyy nimittäin yhä
14700: nan mielestä luna.stusl,ain a1lais~ksi olisi saa- ,sanonta ,maa-aluoot, jotka. eivät ole kau-
14701: ,t,ava, niin, lukuisat vu01kramies3:yh.mät kuin punkiin yhdist:etyt" (ruotsalais,ess'a tekstis-
14702: tiDaihdollis:i:Ja, yhtteirskunnan muita etuja. louik- 'Sii ,u11der staden avhysta"). T.ämän sa-
14703: kaa.ma.tta, on V aTidkunta Ia,aj·entaiiLUt esillä- n•on.nau noj,allla. 'evätä,än toisi,ssa. ka.upun-
14704: olevan 5.9 § :n '2 mOJmellltin• sää·dökseu kä- ge.issa vuokrami·ehiltä l:unastusoi.keus, vaik-
14705: sittä.mruä'n lffilyäts· niitä viimeksimain,ittt.ua ka,pa he ·a.Su'V'a't niin ka.uka.na lkaupun.gist.a,
14706: la,a.tu:a, olevia maita,, joita tka,upuruki.en luon- ettei se kehittyessään tarvitse heidän aluer-
14707: mollist,a kehitystä silmälllä:pitäen ei ole vällt.- taan,.
14708: :tämätöntä niihin yhdisMä. Jos kehitys !Kaupunkien tilantarve niiden kehit-
14709: kuit,enkitn vatst·edes os,oit.t.aisi' t.ä,ten lwovu- tyessä tuli !l'iitltävä,s.ti otetuksi huomioon
14710: tettujml maiden tk ä,yvän 1kaurpung'eine vält-
14711: 1
14712: säätnuötksessä, ·että l,una.stuslakia, saa sovel-
14713: .tämätbömiksi, vtorva't nä'mä turvautua pak- taa ainoastaan sellaisiin kaupunkiin kuulu-
14714: kol un:a,stust,oimenpitei,siin." .viin alueisiin, joita, kaupungin luonnollista
14715: :T.äs:tä lansunos·ta, jon1ka 1'9-19 vuotde.n k€'hit(Y.sM silmälllä pitäen ei ole välttämä-
14716: .va·ltiopäivä:t hy.väiks·yi'V'ä.t, kä,y .se1villle, e,ttä töntä, ,sithen yhdisltää. Kun 'kaupun.kie.n
14717: Juna.stu1soike.us ulo:tettiin nyt ~kaikkiin kau- eline.dut ovat tällä sälä·nn·ökseUä tuUeet täy-
14718: ;pun:kien ma.a.Ha. asemalkaa;vain ul,kopuolel'la sin turvatuiksi, voidaan sanat ,jotka eivät
14719: oleviin vuokr.a-taluei,siin, riirppumatta: siitä, ole lkau,punkiin yhd~st,etyt" jättää pois. lain
14720: dW•a•tko ne J:ahjo.iltetullta, maa:lla vai setl'l,ai- tulemrui:itra ulottumaan :laajemmatlle ikuin
14721: sf:lla maatUa, jlota. tal,oni]J•Od•a:t eivä!t e,nää asu 1919 vno•den val·~iopäivält tal'lkoittivat. Epä-
14722: ja jtoka. on pantu mantrt:aaliin. Luna.stus- selvyys, jok.a ,a,ntaa a~hetta riit.oihin, tulee
14723: oikeus ulotettiin niinmuodoin kaikkiin kau- siten pois:tetuks.i,
14724: pungei:l:lte kuuluviin vu01kra~a.l ueisiin, jnt1ka rEpäva,rmuutta ont olLut, llllyösrkin siitä,
14725: vie1ä ovd vuo,kramiesten asumat. Kau- rrnillä elimiHä on oikeus käsi:telltä kaupun-
14726: punkeilhin yihdi.st.et.ylksil kalt:soi maatalous- Een maalla a.semaka.a.vatU ullkopuol.ella ole-
14727: valiokunta sellaista kaupunkien asemakaa- va.in vuokra-alueiden ~11mrustamista. koske-
14728: .van vier:ess,ä sija,itls.evta,a maata, joka. on via ,as]o~ta. Valt.iJonenv·o,stiO •Oin O'so~t.ta,nut
14729: ,otettu kä1ytäJn~;öön kaupunkien t.a.rpeihin 'VtuO:krami,ell:et kää:ntymä;äJn. s-en maahiskun-
14730: eikä enää 101le ma.an;vilje,lykseen luovut,et- na.n vuokralaut,a;kunnanl puoleen. jossa lkau-
14731: <tuna. pnnki sijaitsee. Kaupungit eivät nimittäin
14732: rLaikit,etks•tim 59 § :n '2 m:ome,nrtti, tuli ikui- ol.e 1909 vuoden vuo1kralain mukaan vel-
14733: ,te.nlkil1 osaiksi s:ä~lyttä:mä.än entisen sana.- v,ol'lis,et aseUama1an vuotkm.l<a,ut.a,kuntia. Tä-
14734: mUJotonrs,a,, mill1kä johdosta, 'la:i:n l.a,ajuuteen mä epävarmuus on s•ekin poi·stet.t.av.a t,eke-
14735: nähden onr ~synt.y.nyt epäsehyyttä lunastus- mä.llä },una,stulaim 59 § :ään lisä.ys, että sen
14736: !&.Sioit•a käsit,e!l täe.ssä. .Niin'P'ä on IV'll'o~ra rrnaalai.s'kunn,a.n, .vuokra.la:u ta.kunna.n, jossa
14737: miehiltbä, ,s,~Hodin kun he asuvat monen kaupunki sijaitsee, tulee siihen asti, kuin
14738: kil:omet:rin pä,ästsä kaupungin. a,semaJma,- •illaupungissa, on erityinruen vu01kralauta~
14739: ;va:sta, sij.aitsevia vuokra.-,alueita,, kieUetit,y 'kunta a,s:eletJt.u, lkälsit:ellä. kaupunlkeihin kuu-
14740: hmasrtusoikeUis si:llä perusteena, että. laki- luviltl.a, maa.-alureiUa ole·vaj,n, 'V!l.1()1kra-a[ueil-
14741: tekstin on katsottu riistävän lunastusoikeu- den }una,stustta ~o,sil~e,Vla'b a.siat.•
14742: den 1kajjkilta vuoikra!IDiehil:bä, jotka asuvat iSen nojalla, mitä ol18n ·esi:btä.ny't, saan
14743: n. :s. yhdistäJmärtiJ!ömäUäi ma,aUa, (,avhys't kunniJoitrta,vasti ehdot:t.aa.,
14744: jord") s. .o. til.oJ:Ua, jot~a, eivät en.ää ole
14745: VIII,a. - ÅkeribJom. 385
14746:
14747: että Eduskunta hyväksyisi seu- pawana lokakuuta 1918 annetun
14748: raavat lisäykset ja muutokset 15 lain 25, 27 ja 59 §:iin:
14749:
14750:
14751: Laki
14752: eräilstä muutoksista ja lisäyksilstä vuokra-alueiden lunastamisesta
14753: annettuun lakiin•
14754:
14755: .SUJomen Edu1skunruan päätöks:en mu1lm.isesti, j•oka. 1on ~~ehlty '20 paivämJä heinäkuuta
14756: 1906 .aooetun V,a;l<t~opäiVIäjä·rjestyben 60 § :n säännöksessä määrätyllä tavalla, sääde-
14757: tään, että 1i5 päivänä lokakuuta 19.18 vuokra-alueiden lunastamisesta annetun
14758: lain 2•5, 217 ja 5'9' §:t saavat seuraavan sanamuodon: •
14759:
14760: 2!5 1§. kaan ·1urua:sileta,an vuollmrumieihe:n omaksi,
14761: !Mitä 1 ja 2 1§ :,ss:ä säJä:detäJäm torpa1sta,, ol- lueit!iJa:koo:n siihe;n kuuluVla't tontti sekä vm-
14762: ilwon my,ö.s voima:s1s,a, mäk~tupa-Ja,Lueestba, jel.ly:t ja vi!]Jjrel,y!S:kelpoiset ti:lu:k,set tai m:iitä
14763: jota. ·s·e VlUO'kra:r:ruiJes, jo'ka, luna:s'tusta vaatii, va,staaiVla all:ue. Lunastaa saa niinmuodoin
14764: on vä:hintäiäin viisi vuo:tt1a haJllinnut. Lu- kaikki ne viljellyt tai viljelyskelpoiset ti-
14765: nrustusoikews ä<liköön !kuit.e,nka.aJL o~iko VlOi- lukset, jotka vuokramiehellä on vuokralla,
14766: ma,ssa. ,,s.en: jläilimeen kuim vuoikTaoilkeus on myöskin jos ne kuuluvat eri tiloihin ja hän
14767: si1rt:ynyit Il<O~'s sil'tä v.ulokn111n.ileheHä, joka hallitsee niitä yhden tai useamman vuokra-
14768: alu€tta, tämän lain VlOLma•ain .astuessa. hal- sopimuksen nojalla. J.os ah1een lisäämi1nen:
14769: 1i!tsee, 'tai hä1neru rinltla,per:iilliseltä,äm, e:Wrä iaå v;älhenit!äminem: ka1tsotaan: t.ark>oit:uksen-
14770: my.ös[kJäJäJn: eUei si't!ä. ole Vlaa,dilt:tu en'n'W kuin mukaise'ksi, oilumon ~siiihre,n: oikeus, ikuit€illikin
14771: tämräin 1aiin voima,a.n aJstuessa, voima,ssa. oleva niin, ~ttei 1si!tä I:aaj•en,nerta y1ii kahdetn heh-
14772: vuokra-1aillm on ·päJä.t,tynyt. Alkö'ön tä1m~m taarin vi:l'jelty,ä tai vilti·el.y.s:kelpoistta ma.a:t:a..
14773: lain mukaan myöskään lunastettako asun- iKun useampia toistensa läheisyydessä
14774: toaluetta, jonka vuokramiehellä on om~1 al·evia mäJkiitiupa,-ra.luei'ta luna:st,e,t.a:an, olimoon
14775: asunto;to,ntiti muua:l:l.a. nii:d~n yhdistrumise,en 1nrp€·elEseill' maan l·u-
14776: Vuokrasuhde katsotaan olevan myös na.~tamisesta> voima,s;s,a,, mitrru täJssä niläiki-
14777: siinä tapauksessa, että vuokramies asuu '1mpa~a:lue]siin: ·kuuluvien t.iluslten Irunast:a-
14778: kyläkunnan yhteisellä maalla eikä hänen misest:a säJäCLetäiän.
14779: siitä syystä ole tarvinnut tehdä sellaista
14780: vuokravälipuhetta kylän tai yksityisen 5191 i§.
14781: maanomistajan kanssa, että on alkanut suo- IMit'ä :trus,S'ä la:isrsa: on .siä:äid:et.ty olkoon
14782: rittaa vuokmmaksuja alueestaan. Sellainen my:ö1s voiJmas:sa, ,seUa,isiJsta, v:uoikra.-:alueista.,
14783: vuokramies olkoon lunastamisoikeuteen jot~a ov:art; am1netmt vu'O:kimliJ.e tilan ol:le.ssa
14784: nähden samanarvoinen kuin mäkitupalai- kruununt:HaTIJa, j:o:s ti'La OTh en1nm tämän l.a.in
14785: nen ja olkoon hänellä lunastusoikeus, jos voimaa,na,stumi:st'a ro.steltitu p€rinnöksi, si]tlä
14786: asui alueella 25 päivänä lokakuuta 1918 ja huiO'lli:m:at,t.a, elttä p:erin:n:öks.Lo,st:o on. ta,pahtu-
14787: hän tahi hänen rintaperillisensä edelleenkin n ut sen j.äJlik,een ik<uin, 1:2, päiVIäl!Jä maalis-
14788: sitä hallitsee, sekä suorittakoon kyläkun- !kuuta. 11190:9 ~run1ne~1Uu arse'tl:us torpan, Lamvuo-
14789: nalle lunastushinnan alueestaan. t.itilra:ru j.a .mä'kiltwpa-.aJiueeru v;uakmu'ffis,esliJa
14790: wstui 'Vloim.a:a:n.
14791: 217 i§. 1Myös soVJeUeiitalkoon iJäJmäln l,ajn säännök-
14792: l\1iäJki~1Upa-1alueese 1 en, jolkl!l. tläimäm lain mu- set sella,i·siUa, lkam.purugi'n omis:t<8Jmilil:a alueil-
14793:
14794: 49
14795: 386 VIII,3. - Muutoksia vuokra-alueiden lunastuslakiin.
14796:
14797: la ol·e~iin vuora-a.l<ue~sim ( poist.), joilba \IDau- 1Laiki ei koske vuoikm-<aluetta, jdka sijait-
14798: :pulllgin hwn:allista ikehiwstä silmä.Hiä :pitäen see se]lais'8l!l, <taagaväikisen maaJ.ails:yhdys-
14799: ei o1e välimåJmlält:önr!Jä siihen yhdisltää. kunm,a:n alu,e,eUa.,. j•olta ta,rkoiWtaa.ll! tälLais-
14800: Kaupungeille kuultwilla alueilla olevain ten Y'hdy.sikunt,ain jäJrje,stiälm~:seslt.ä am.net.ussa
14801: vuokra-alueiden lunasta.mista koskevat aBet:ulm~essa 1t5 :p:äivältä kesäikuuta 1898,
14802: asiat käsitelköön, kunnes kaupungeissa on eikä. .se1l,ais>ta., jOilm on1 a1sem:akaavan mu-
14803: asetettu vuokralautakunnat, sen maalais- :ka,an j:äTjeste:ty,ssä tai asutustiili.eyd·eltiään
14804: kunnan vuokralautakunta, jossa kaupunki sellaiseen verrattavassa asumusryhmässä.
14805: sijaitsee.
14806:
14807:
14808: •
14809: ,Relsi1n,gissä., 8 :päivänä syysilmuta 191212.
14810:
14811:
14812:
14813: K. V. Ålml'lblom .
14814:
14815:
14816:
14817:
14818: •
14819: 387
14820:
14821: VIII,4, - Motion N :o 31.
14822:
14823:
14824:
14825:
14826: Åkerblom: Förslag till lag innehållande särskilda ändrin-
14827: gar till lagen av den 12 mars 1909 angående lega av
14828: torp, landbolägenhet och backstuguområde.
14829:
14830:
14831: T i ll F i n 1 a n d s R i k s d a g.
14832:
14833: Hänvisande till motiverimgeu till den att Riksdagen måtte besluta vid-
14834: motion undertecknad framställt vid. 19r20 taga sådana ändringar i lagen av
14835: års riksdag (Valtiopäivät 19'20 Liitteet den 12 mars 1909 och den 13 maj
14836: VIII, 7 sid. 3112-315) :Lår ja,g V'ördsamt 1919 angående lega av jord, så att
14837: föreslå, 1, 7, 57 och 79 §§ bliva sålydande:
14838:
14839: Lag
14840: innehållande särskilda ändringar tili lagen av den 12 ma'l.'s 1919 angående
14841: lega av torp, landbolägenhet och backstuguområde.
14842:
14843: Jämlikt Finlands Riksdags 'beslut stadgas att 1, 7, 59 och 7'9 §§ i l.a.gen rarv d~en
14844: 12 mars 1909 a.nrgående lega av torp, landbolägenhet och backstuguområde, skola
14845: erhålla f~ölja.nde lydel:se:
14846:
14847: 1 Karp. J ord, som, underlyder stad och är belägen
14848: Om Zegoavtalet och legovederlaget. utom stadens plan, kan upplåtas på lega till
14849: odling eller bostadstomt och skall därvid le-
14850: 1 §. goavtalet ingås såsom i denna lag stadgas.
14851: Såsom 'borp skall anses visst område av
14852: jordlä,genhet, som på leg.a upplåtes för be- 7 §.
14853: drivanCLe av jordlbruk och är för sådant än- Har någon på grund av muntligt a.vtal
14854: damål bebyggt eller avsett att bebyggas. eller legokontrakt, vilket ej undergått den i
14855: Med landboiäg·enhet förstås sådwn på lega 6 § föreskrivna prövninrg, begynt emot lega
14856: upplåten, för jordbruk avs>edd i mantal satt bruka. a,nnan tillihörig jord eller därå upp-
14857: lägenihet, som med hänsikt till förvaltnin- föra 'by,ggna,d, äge ibruka.ren, 'På stämning
14858: gen underlyder någon .huvudgård. å legogivaren, vid häradsratten eller rådstu-
14859: Bwc;kstuguområde är jordstycke, vilket på vurätten yrka, a:tt avtalet skall fastställas.
14860: lega. u·pplåtes till bostadstomt åt sådan per- Rätten uppt,age i protokollet vad enligt pa.r-
14861: son eller familj, som hör till jordbruks- eller ternas uppgifter eller annan tillgänglig ut-
14862: industriarbeta.rb-efolkningen eEer är med redning dem emella.n överenskommits, s·amt
14863: denna i ekonomiskt a vseende likställd. höre i ärendet legonämnden, om sådant a,nr-
14864: 388 VIII,4. - Muutoksia~ maauvuokralakiin.
14865:
14866:
14867: ses ruödigt. Vinrues utr-ednilllg, om dt\t om- 6 Kap.
14868: I'Iåidies gräntse<r, va.rs uHegauCLe överens·kom- Om legonämnd.
14869: me1sen: avs•er, samt om legov-edoerlaget, och
14870: finnn~r rätten Iegovillkoren -ej va.m för 57 §.
14871: bruka.reru obilli,ga., faststtälle avtalet att In10m va.rje lands- och stadskommun skall
14872: gälla partern.a ·Bmellan, vatrvid i fråga, om finna.s en legonämnd. Finnas två el1€r
14873: letgotiden ,skatll heatkta.s vad i .2 § stadgas. flera legonäJmndler vara. oun.dgänglig-en av
14874: Såluntd.a fastställt 1-ego•atvta.l äge ·enah•antdla ntöden, äge kommuna.lfnllmäiktige på la.ntdet
14875: gil:tighet •som la.gligteliJI a.v1slutart skJriftligt och stadsfullmäktige i stad bes•luta, att kom-
14876: legoa:vtal. munen i s~da.nt a.vS€-endte :s1kal·l indela,s i
14877: Har någon und:er minst fem år bott på distrikt; och bör anmälan hämm ske hios
14878: byniS gemensamm.a mark och darig·enom ej la.n1dshövdingen i Iänet och d·omha.va,n.d:en
14879: komm11t att med någon viss lägenhetsinne- på orhen.
14880: hamare träffa muntligt eller skriftligt lego- Förutnm .de .gö:r•omål, viJl:ka. förut i den:na
14881: a:vtal och arrendea.vgift av denna orsak ej fö·rord:ning äro omfö·rm.äM!a., •an:kommer å
14882: krävts av honom, vare iiJven ha.n berättigad legonämllJ(:l:en a.tt vid: s·h-idigfueter :mellan
14883: att, såsovrn i 1 mo,m. säges, erhålla avta1l om legogiva.:mn och bru ka·r-en, som a.v legoför-
14884: 1
14885:
14886:
14887: lega av det område han bebor och odlar. h:ålla,rudlet .härflyta, ·på b€1gä.ran a:v någon-
14888: Dylik lega må a<nses gällande från och med d:era. parten uppt.a.ga tvistefråga:n till be-
14889: det år bosättningen utredes ha skea, men ha.ntdling i bä.g;g.e pa.rterna.s ellter dera.s l,a:g-
14890: legan begynna erläggas det år avtalet upp- ligen ihefullmäktigad•e omi))ud:s närva.ro S·a>mt
14891: räiltas. därvid söka få tvisten lbila,gd.
14892: U nda.nrruager sig brukare a.tt ·på a.n- iHa,r förlikm,ing fåtts till .stårud, s:ka:ll där-
14893: fordran atv legogivatre uppratta. skriftEgt öve•r upprätta.s skriftlig ha,ndling, so.m un-
14894: legoavta.l, och ha.r ha.n ej heller inom s·ex derbeckna.s av va.rdera, part-en. Om verk-
14895: måruader därefter anlhängiggjort såJrua.n rät- ställighet a.v sådlatn förlikn~ng gäUe vad i
14896: t•egång, som i 1 mom. säges, hav·e legogiva.- ut•söknimgsla,gen sta:d,gas om S'kiljedlo:m.
14897: r€n rätt att honom upps•äga,. Parrt, som -ej htörsamma.t le:gontäJmruds ·kwl-
14898: Om f1ör' älllgning i särskilda fa.ll a:v loego- ldse a.tt infinn,a, sig till sa,kens behamdlintg
14899: avtaJ €fter l·egotidens utgång .stadgats i 44 § och ej visat laga, förfall, varde på yrka.nd~e
14900: 3 'illOill. av :aillmämna. åkla.gawm a:v häm:d!srätt·en,
14901: Legoavtal, som i stad ingåtts utan altt de om han tillhör lands.kommun, oc:h atv råd-
14902: däri föreskrivna arrendevillkoren blivit stuvurätten, om han tillhör sttad, s.tmffad
14903: prövade och godkända av legonämnd, vari med böter högst tr·ehumdm. ma,rk. Lag
14904: legotagare och legogivare varit företräJdda, samma. vare, där palTt vid sa,kens behand-
14905: må, om legotagaren sådant påyrkar, över- E,ng i legonämnd·en a.vlä1g snar sig ut•an lego-
14906: lämnas till granskning och stadfästelse av nämndens tills.tå;nd .därtill eller utan altt
14907: stadens legonämnd, så snart sådan tillsatts för s•ig st·ä:ll:a, la,gl:Ugt ombud•.
14908: i enlighet med denna lag. LegonäJmnden A l'8:gonäJmmde:n a.nkommerr äN•elll att på
14909: äge därvid tillse, att legoavtalet i fråga om a.nfo·r-d'ran åt ved·erböran:d€ .st.ats'- eller kom-
14910: legotiden, vederlaget m. m. bringas i över- muna.la. mynd~·gh€·t·er av.giva, utl:åtanden nch
14911: ensstäJmmelse med denna lag, innan det stad- statistiska uppgifter samt att åt e:nS'kilrua
14912: fästes. personer med,dda råd' uti leg·oärenden.
14913: VIII,4. - Åke·rblom. 389
14914:
14915: 79 §. g.en, oeUer på leg.a a,v hus, även om i såda;n
14916: (1 mom. uteslutet.) lega, ingår tomtplats, oej heller på le,ga, av
14917: Denna förordnring må ej ti:llä:mpas på le.ga jordområdie hlömnde till sådant landssam-
14918: av sådan.a läigenlhetsQielar elle·r jord'områd-en, hälle me·dl sa.mma.nträngd: hefolkning, som
14919: som av staten dler komm.un f\örvärvats för a,vs-es, i förord'nin.gen aiV den li5 juni 118918'.
14920: d·elning emella,n den ohesuttna befolk,nin-
14921:
14922:
14923: Helsingfors, den 9 sept. 119,22.
14924:
14925:
14926: K. V. Åkerblom.
14927: 390
14928:
14929: VIII,4. - .Edusk. esit. N :o 31.
14930: Suomennos.
14931:
14932:
14933:
14934:
14935: i\kerblom: Ehdottts laiksi erinäisistä muutoksista maalis-
14936: kuun 12 päivänä 1909 torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-
14937: alueen vuokrauksesta annettuun lakiin.
14938:
14939:
14940: S u 'o m e n E d u s k u n .n a' ll e.
14941:
14942: !Viitaten 1920 vuoden vaLtiopäivillä teke- päivänä 1909 ja toukokuun 1[) päi-
14943: mam eld uskunlta:esit.y~sen permstel urhin vänä 1919 maanvuokrauksesta an-
14944: (Valti.opäivM 1920, Liitteet, VIII, 7, ss. nettuun lakiin, että 1, 7, 57 ja 79 §:t
14945: 3112~31<5) saan kmrn.]o.~ttava.sti ehdottwa, tulisivat näin kuuluviksi:
14946:
14947: että Eduskunta päättäisi tehdä
14948: sellaiset muutokset maalisku1tn 12
14949:
14950:
14951:
14952: r. a k 1
14953: erinäisistä muutoksista maalislmun 12 päivänä 1909 torpan, :J,ampuotitilan ja
14954: mäki·tupa-aluoon vuokmu.ksesta annettuun laldin.
14955:
14956: Suom~n Eduskunnan päätöksen mukaisesti säätdetä:än, ·että maa•liskuun 1'2• pm-
14957: vänä 1909 torpau, l.ampuotitilan. ja. mäkitulla,-a.lueen vuokmukses.ta a:nnetun lain. 1,
14958: 7, 519 Ja. 79· §:t saavat seuraavaru sa.namuodon:
14959:
14960: iMäJkitucpa~alu•eel:Ia. ta:rikJoit,etaan. maa-alaa,
14961: 1 Luku. joka, amn•etaa·II vuok.mUe ma,a.n,viljelys- tai
14962: Vuokrasopimuksesta ja vuokramaksusta. teollisu:usty:övä•estöö.n kuuluvan taik:ka ta-
14963: loud,elhs:esti sama,n:vel'ta.i,sen hen:kilö.n tai
14964: .1 §. perheen asun:to·al ueeksi.
14965: mol'ip.pa.n,a, on. llidettä'V'äJ märå'Dätty maati- Kaupungin alainen, asemakaavan ulko-
14966: Lalll alue, jo'ka. lilla,arrwiljelyksen. harjoitta.- puolella sijaitseva maa voidaan antaa vuok-
14967: mi,sta valften v;uokralle an,n,eta.an ja, on va- ralle viljelykseen tai asuntoalueeksi ja on
14968: rustettu .siihe!ll ta,r,JmitetuiHa. mkennuksilla· tällöin vuokrasopimus tehtävä niinkuin
14969: iai aiottu .niilliä vanuste.ttavaiksi. tässä laissa säädetään.
14970: tLamJluotit~l:a.ks•i sa,n'o,ta,an !Semmoista
14971: vuokralla, oleva:a, ma1anvild·elykseen käytet- 7 §.
14972: tävälksi aiottua lillanrbtaaliin :pantua til~aa, ,Jos joku' suullisetn v:älipuhee'IJJ tati sella.i-
14973: joka lhallintons.a puolesta on1 päät:a,lon alai- sen vuokmkirjan• .no.jallia, jota ei ole 6 § :.ssä
14974: nen. mäJärä;t.yssä järjestylkses,s•iL tutkittu, Vluokra-
14975: VIII,4. - Åkerlblom. 391
14976:
14977: maiksu:a vasta.a111 on ·rulikanut viljeUä to]sen siinä määrätyt vuokraehdot, jätettäköön,
14978: rrnaatru ilai sii:hen mlkoo.taa ra1kenn111sta, saa- jos vuokramies vaatii, kaupungin vuokra-
14979: koon vno~ra1mries, vuO"kmnantajalle tJoimit- lautakunnan tarkastettavaksi ja vahvistet-
14980: t.a:m:a.nsa. harusteen ruojaUa',, krhlaikunnruno:i- tavaksi, niin pian kuin mainittu lautakunta
14981: keudes,sa tai raastuvanoikeudessa vaatia on tämän lain mukaisesti asetettu. Vuokra-
14982: väl~puhet.ta vaih vci.stettavmk,si. Oikeus mer- lautakttnnan on silloin katsottava, että
14983: kitköön ,pörytälkirjaan, mitä asianosaisten il- vuokrasopimus vuokra-ajan, maksun y. m.
14984: moitUisten tai mUtun sruatatvilssa oleva.n sel- puolesta tehdään tämän lain mukaiseksi,
14985: vityks•e•n mukaan. heildäJn; ke·slkens'ä on sotvit- ennenkuin se vahvistetaan.
14986: t.u, sekä !kuulrustako.on ~si·a,sta v:uoikralauta-
14987: kuntaa, jos •katsoo sen ta.rpe·el:liseksi. Jos 6 LLutku.
14988: saa1daan selvitys sen alueen rajoista, jonka V uokralautakunnasta.
14989: VIUornraami stm .so:r>imns !koskee, sek'ä vuOtkra-
14990: 1
14991:
14992:
14993:
14994: IIlla.ksusta, ja, oikeus [hwvarits·ee, että v:uokra- 5:7 1§.
14995: erhdot eivät ole vuo!kramieiheHe kohtuutto- J.olkaise.ssa maalais- ja kat~punkz'kunnass,'l
14996: mrut, vahvista~oon .sopilmuiksen olemaan voi- pi·tää olla vuok.ralaubkunta. J.os katsotaan
14997: marssa asianosaisten kesken1, huiomuoonoHa- välWiimälttömästi ta:rvitt~avan kamsi tai use-
14998: maHa v>uokra~arkamn n:ähiden, rmitä 2 § :.ssä ampia vuokralau taiku:ntia, p'äättäkröön kun-
14999: sä.äd:etään. ·Tätten, vahvistettu vuokra,so;pi- nanvaltuusto maalla ja kaupunginvaltuusto
15000: mus olkoon y!htä !pätevä kuin laill:Lsesti teh- kaupungissa, että ikunta on sitä varten jaet-
15001: ty 1kirja.llinen IViUOkrats:opilmus. tafVllli .piireihin:; ja an tästä ilmoitettava lää-
15002: Jos joku on vähintään viisi vuotta asunut nin ma:aih•err.aille ja, palirkk•a1klllnnam tuoma-
15003: kylän yhteisellä maalla eikä sentähden ole riHe.
15004: t~~llut kenenkään määrätyn tilanomistajan :NiiJden teMävrr.en HsäJksi, jotka ylempänä
15005: kanssa tehneeksi suullista tai kirjallista tässä asetuiksessa on säädett,y, tulee vuokra-
15006: vuokravälip~thetta eikä häneltä tästä syystä la.utaku:n.nan vuokra.su:hlde,tta koskevien rii-
15007: ole vuokramaksua vaadittu, olkoon hänkin taisuuksien vuoik•ranrantajan ja vuokramie-
15008: oikeutettu, niinkuin 1 momentissa sanotaan, hen välillä syntyessä jommankUJilllman
15009: saamaan sopimuksen asumansa ja viljele- asianosa.]sen pyynnöstä ottaa riitaikysyrrnys
15010: mänsä alueen mtokrauksesta. Tällainen molempien riitapuolt.en tai heidän lailli-
15011: vuokrmts katsottakaan voimassa olevaksi sesti vailtuutettujen asiamiestensä saapuvrl-
15012: siitä vuodesta lähtien, jolloin as1ttuksen sel- la ollessa ikäsiteltä:välksi sekä koett>aa saada
15013: vitetään tapahtuneen, mutta m~okraa ole- riita sovitetulksi.
15014: van alettava maksaa siitä vuodesta, jolloin ,Jos sovinto sa1a,daan aikaanr, tehtäköön
15015: sopimus tehdään. siitä 'kirja,, j:oka on ik:u!IllJmanJkin asianomai-
15016: ,Jos vuokramiles vuolkrmnantajan kreihoi- sen allekiJrjoii:ettwvm. Selliarisen s·winmon
15017: t;uksesb hu1olimat.ta .ei tee kirjallista :vuok- t'äiyt,äJllltölö:n;panosta olkm:m v>oirma•ssw mitä
15018: rasop]illlnst.a, j.a jos hän kuuden kuukauden ulosrottola.issa. välit,y.stuomiosta, .saäidetään.
15019: kUJluessa sen jälkeen ei .ole myöskään pan- Asianosainen, jokru ei olie n.ouaatt.anut
15020: nut v•ii18iHe :semmorsta oikeudenkä(yntiä vuolkralauta~unnan1 kutsumusta s1arapum.aan
15021: kuin 1 lmiOimentissa: sanota.a1n·, ol,koom vurOik- tällaisen asian kä;sittelyyn, eikä näyttänyt
15022: ranantaj:aHa. oikeus irtisalllloa: h'äinet. laiHista e1s•tettä, ragaistakoo:n kihl.aikunnan-
15023: Vttokrasopimus, joka kaupungissa on oi:lmu:dessa,. jos hän kuuluu maalaiskuntaan,
15024: .tehty, ilman että vuokralautakunta, jossa ja raastuvanoikeudessa, jos hän kuuluu kau-
15025: 'cuokramies ja vuokranantaja ovat olleet punkiin, virallisen syyttäjän ika:nteesta
15026: edustettuina, on tutkinut ja hyväksynyt en.int,äiän kolmenrswdan lmall"ka.n sakolla.
15027: 392 VIII,4. - Muutoksia ma.auvuokrala.kiin.
15028:
15029: Saunru ,olikoon l.alki, jos asianosrainen. as,iat:a, Allk:öö:n t:ä:tä asetus:t.a• soveUeitako vrult.ion
15030: vuoikra:lautarkun:n'aiss•a lkrusitte~ltäJessä läJhtee bi !kunnan tilattomalle väestöl'le ositta-
15031: p.oi:s siihen vuro:kro.1aut.akunna:lt.a. lupaa. saa- mi:sta 'V'arten ihanJrlkima.in tila.nosien tai
15032: matta tra.i:kka la~llista rusiamiestä asetta- maa-alojen vuokraukseen, älköönkä huo-
15033: matta. nee,nrvuokrarun., vaikka1 ton.ttimta,a• sisäl•tyykin
15034: :V UJokralautakunn~a.n tulee m~ös vaadi:t- sellaiseen rvuolkraan... ä!lklöönkä my-ö.s:kä!äm
15035: taessa a:nt.aa vaLtion ja. ikunnamr vi,rrunoma~ seUaris·een, taajawälki.seen maalai.syhdyskun-
15036: sille la.usu:ntoja ja, tila.s:toUi•s.ia tietoga sekä: taa.n knuluv;an maa-.a•lueen vuokraukseen,
15037: yksityisille hen:ki'lö:rHe neuvoja vuokra- jot,ru tarlkroitetaan asetulkses.sa. 15 päiv•ältä
15038: aS'JJOissa. 'lmsäikuurta 1r89r8.
15039: 7t9> §.
15040: (1 momentti p.ois:tettru.)
15041:
15042:
15043: Hel•singissä., 9 p :nä .syyskuuta 19t22.
15044:
15045: K. V. Åkerblom.
15046: 393
15047:
15048: VIII,5, - Anom. ehd. N :o 108.
15049:
15050:
15051:
15052:
15053: Harvala y. m.: Laitumen hankkimisesta maaseudun pienelä-
15054: jille.
15055:
15056:
15057: E d Ud> lk u .nm a; l l e.
15058:
15059: 1Pa1rin1 vi,ime~se:ru ~ruodem a,ilkrun1a; on pilen- t.äihäin a1s,ti' ,o,vait. ~oine:et tyydyM:äJä, maito-
15060: el.ä\iile1n la1iJtUJmen srua:Illti ma,ruseudrulb suu- ta:rpeems:a. omws:t;alt.a!lma, tä\Ytyy läiliiaikoina
15061: l''e~ti: valilkeut:unJUt. Yhtenlä! swyruä si·~hen on laitumen1 puulf;:1Jees:s'a: lhäJvilbtä:äJ leh.mäJn1sä,
15062: o]l}ut se,, ·ettläJ m~lrt,ei' 1lmiiklkitm vU!o:krrumves- el:ä:m~s,ehdoft, sulures,iJi: vaåik1eutuvat'; nykyään·-
15063: ten, torpp1rur~eu. niinkuiru mäkitupalalis:ten.- kin ·on maaseudulla monin paikoin karjata-
15064: lki:n, on: o:Uut pa,kilm lunla,staw vuJotkrw-la,lueen- loUJstuoitt.e~denl sa:mmti val~lmatmpaa. ikuim, kaiu-
15065: sa ~~ilse,nläis,elks:i, 1koska vudkrrusuhile~m, joka pUJng]ssa,,, pu1h1umatta:ka.a,m siitä aiSiaintl:ihs.ta,
15066: us.ea~mrm.a,s,s:a: tarpaukse,ssal on ollut ol:ema,ssa j·o!lm muodO'Situi,sil siltten, ''kun 'se osa tuota:n<-
15067: vaåm, n:. 's. ta:ainmte!hti:vam: a:s,eturksen. va~arssa, JJIO'st:a., Joka: puheenlaloltevite.nl pien1eläji:e.n leh-
15068: pä•äJty,tJt,yä:, ohsilvalt jou:tun1e1et hilli:!Jöva,all'an a:näJsttä saa1da1amt,. lkokona1a1n lorppu:ilsi, tai: a,j._
15069: a•laitsilksi. !Vuolmralmi.elhJeruäJ olless:arau, oli naikiJn, ihuoma:tit.a;v;wst~ viäilien:ilsi
15070: h~e~lläJ o~ke11s 1käiY(ttälä:, lehmänisiä lailtumeHa JOloj.e,n: :k,ehitt.ymiinle'ru ike1mottuun sUJU'll>-
15071: vU!olkra,nrurutaja:nf rmeltsäima:a:Ua,, mutta lwna:s- .ta:a,n olistikin, etstettäväJ ryhtymällä toimen-
15072: tettua:a,ru vuolkra1tilla:n1sa ilts.emiä~selksi ei se piteisiin laidun1maan hankkimis1ek•si selLai-
15073: eniäJä,nl :käy p:ärniSä. lLa.idum1 on siten loppu- sille rm.a:a,s,eudun: p:iJerue'läJjme, jotlka, 'VOWa1t ja
15074: nut, lkaU/killta: rilt,senJälilsityne~lltäJ mälkitup:a.la:i- ha:lua,va1b !kot:i,tal:rp,e:etlllsa t.yy1d:y.tibäim:iJstä var-
15075: silta ja s,uuri o·sa ent]sisltä torppare1sltak]n ten •pitä1ä jo~n yhden! ta:i useallllpi:m lehmiä.
15076: oJli joutUiruut pulata:nl .sen'Vnoiills,iJ, että lrun.aiS'ta.- He:iJlie .olli'sn jifuti,e:s:t.elttiäJ'Vläi 'lailruuruta: •sella:iJsilla
15077: ma,rurusa ti•lma.ru on1 t11llut; ntiiln Viäihän :lllletsä- :met:sämai:lla:,. joiHa la:ildu1n1tamimte.n illiäJy
15078: mwa,tal, lei1Jtei se aa.i,tumeksi ri<itä, eikä; mo- :pä~nlsä :mle:tsä,nlkats·vua. va'h~nl~oi!tJbam:a:t.ta. ja
15079: nella; ole t1I.a:ilsuu1tb pe:UoUeikaan !ka.rjan joillllll .siitä! ·al~rua: viiiimet alilkoiih~m a.sti 01n1 har-
15080: :s.yölllniÖ'Simaalta jäJrjesitälä.. Täss,ä: suih:teess•a j.o:iJte:ttulkin:. Kun, a1si1a:a; ei ku:1tenkaa,n v~oiOO
15081: onkilln 'V1Uokralm:i!e,sttlem it,sen:äils,tymimen 1 va,r- järjes,t:ää muulteni lkuitnJ .erity]s,em lalilru !kautta,
15082: simlkiru tmlälkiltuJpallruiist.en ke:skundetssa, ollut josita HalliJtu!kSielll! o•hs.i rmitiJäJ pikimmin am-
15083: om:]a:a;n, ihuon:nn!t,almaa,n! <täihärua:stilsta. toi- netta;va, Eduslk1urunrullie esit.ys, ehdtolt.a:mme
15084: me,enltU'loa,, 'l:aå.lt,UJmen :puute kun1 uhfka.a1 tehdä !kUJnruiloiltta:vJiJmmiml:
15085: ld1'mäm1pidioru maihdd1Jt.oma!ksi. MonåUe maa.-
15086: se:u'dun p]emelä;j~äJpe:rh:eiU.e on. kuit,en!kin yh- että Eduskunta viipymättä anoisi
15087: desitälkim lehmästä sa.a:t.a'Va särpilm:ema:pu H allitHkselta esitystä sellaiseksi
15088: tuiib tarpeen. Alha:i.set 'Paikat, ,h,iJdaJs :ra- laiksi, jolla niille maaseudun pien-
15089: halli kiiertOikulku: ja; piitlk,iilt ma1tka:t a.:iiheuiilta- eläjille, jotka vuokra-alueiden lunas-
15090: va;t lisäks:i, ·että, jos monri.en niistä, jotka tustoiminnan kautta ovat menettä-
15091:
15092: 50
15093: 394 VIII,5. - Laitumen hankkiminen pieneläjille.
15094:
15095: neet laidunoikeutensa tai muuten varten pidettävän karjan laidunta-
15096: ovat sen puutteessa, järjestettäsiin mista varten.
15097: laidunmaata oman perheen tarvetta
15098:
15099: IHelsinlg:issiäJ, s:yys\kluu~· 20 :päiv.ämä 19:22.
15100:
15101:
15102: Kaarlo Harvala. Jussi Rapo.
15103: J. F. Tolonen. Otto Marttila.
15104: Antti Lehikoinen.
15105: 395
15106:
15107: VIII,6. - Anom. ehd. N :o 109.
15108:
15109:
15110:
15111:
15112: Marttila y. m.: Lisämaan antamisesta itsenäistyneille pikku-
15113: torpille.
15114:
15115:
15116: E d• u s: k u n ma. 1 l e.
15117:
15118: Laiki vuokra-aiueid:en l unastarm~se·sta: 115 joita, 1maaha.n luod·aan, tehdään sellaisia., että
15119: päivältä loJmkuuta· 19:18 hävitti .mellmin nre muodosta.va:t itsensä ka,nnattavia. viijtelys-
15120: perinju u.rin: yksityisma.aHa. yh t·eiskunnalli- tiloja, kuin että luodaanr .suunna·ton joukko
15121: sesti tur:miollirse·n ja nykyisiä ta.loudelili.sia kää:piötiloja, jotka jäävät viettäJmää:n kitu-
15122: oloja, vastaamattoman t.orpparilaitoksen ja vaa -elämlää ja, muo.do,st-a:vat uuden maalais-
15123: loi kymimenliä tuha.nsia. itsenäis•iä pienviljeli- köyhä:lristlöluo,kan. Voidaa.n ,senvuoksi hy-
15124: jöitä ma•a:hamme. Tästä ei olisi ti.etysti vällä syylilä väittää toimenpiteitä maan
15125: muuta. ku:in hyvää sanottava, jos kaåJ&i han·kkim1seksi tilattormaile vräestölle, ikuten
15126: nuo pi.kkut~lat olisivat tulleet niin suuria., onr esimerkiksi Lex KaNion suhteen 'Väi-
15127: että voisivat elättä:ä yhden :perheen omatMa tetty, liian aika.isi.ksi, ennrenkuin oru pidetty
15128: maanviljelyks.eHä. Mutta nriin ei vali,tetta:- huolta siitä, etträ nyt jo olemarssa. .oleva,t
15129: vasti useissa ta.pauksissa ole laita. Useat pik:kuttil:a.t saadaan seHais.iksi, että niiH:ä
15130: entisistä torpista. olivat nimittäin niin •pie- Lts~mäinen ma:anvilj-elys• todellakin menes-
15131: niä, että ne it•senräisinä t.ilointa. ei,vät tule toi- ty~y. Onhan sitäpa·~tsi paljon! hel pompaa ja
15132: 1
15133:
15134:
15135:
15136: meen, varsinkin sen jäiken kun ne ikadott~ vaa-mempaa •saada. e·ntisistä torprpwreista
15137: va.t :kaiken o:i:keudien varpa.aseen la.:Lt:1untamri- vakinaisia ja. tilaUa,an pysyviä maa:nviljeli-
15138: s·een talon 'llllaaJla, joka, kaikiH:a. pientillä tor- jöitä, j.os heille vaan anrn:etaan siihen ede1!ly-
15139: pi:lla poikkeuksetta, oli ollut. TämälllJ lari- tykset, kuin •lruo<fa tunrtemattomist:a ja usein-
15140: dunoikeuden noja.lla, he voivat pitää useam- kin maanviljelyks€€n •perehty,mättömistä ti-
15141: pia. le:hmiä, sillä siten säästyi rehua ta,l- lattomista maanviljelijäi uokkaa.
15142: veksi. LaitumeHra. he voiva:t, IDJ'IÖis'kin kas- On myönlllettäivä, että lris.ämaa:n hanlkki-
15143: vattaa pa,ri vasikkaa syksyksi, :saaden siten minien itsenäistyneiUe torppa.reille on pa:l-
15144: tal veksi talouteensar 1hyvän ruuan atvun.
15145: 1
15146: jon vaike·ampaa ;kuin rmitä se oEsi ollut, jos
15147: Useat pikkutorpa.t ovatkin tämän laidnnr- la,insäätäjä alusta a:J:kra.en .olisi tahtonut
15148: oikeuden. uneuettämisen täht:1eDJ joutuneet luoda rmuodostuvat p~kJnlJ'tila:t suufiemm.iksi.
15149: emtistä huoniOmpaa.n a,semaa,n ja on •l!llkema.t- Mutb mitään voittarmattomia: v;arkeuksia
15150: tomia. tapauksi•a, jolloin torppari ei oll:en- toimenpide ei nrytkään koihdaDJne. Kun kui.-
15151: kaan olisi tahtonut •lunastaa torppaa.n:sa itis·e- tenkin täydiellistä tilastoa its.eniäistyneistä
15152: näiseksi, vaan isännän vaa.timu'ksest.ar on torppa•reista :vi-elä ei o·le, lienee pa.ras,, että
15153: ollut siihen: 'pa.kotettu. Oli e•päilemättä ereh- hallitus va.lmistaa es:i'f:yk.soen asiatsta kerättä-
15154: dys la[usää:tläjältä, että isä,nrnrä:Ilekin •animet- vän t[laston per.usteeLla. Mitä itse111sä kan-
15155: tiin .oikeus vawtia, to.rppa ·lunast~etta.v~si. n:attarvan tilan suu•ruuteen tulee, niin Olli se
15156: Terv€€·n ta.loudeHi.sen kehityksen ·a~kaarntsaa: tietysti oleva eri suu.ri eri osissa. maata.
15157: miseksi on tärk.eäunpää, ett.ä ne pikkuWat, Etelä-Suomess·a lienee kannra.tta,va.n' maa,n,..
15158: 396 VIII,6. - U.siilmaata itsenäistyneille pik·kutorpille.
15159:
15160: viljelystilan ,suumuus vähintäiän noin 15 ha., että Hallitus antaisi EduskunnaUe
15161: K·es1ki- ja Pohjoi•s-iSunmess.a tietysti ko!lm esityksen laiksi, joUa Vtsenäistyneet
15162: joukon suurempi. Luna.stetta;va,n li:säaluoon pikkutorpat oikeutettaisiin saamaan
15163: hinta olisi ol<eva sama kuin jo lunastetusta lisämaata niin paljon, että heidän ti-
15164: al uoosta, on ,sovittu. lansa tulisivat itsensä kannattaviksi.
15165: Edellä s•an1otun ruoja!l<la. ll'ohlkenemme kun-
15166: nioittaen ehdotta,a, että Edus1kunta. a.noisi,
15167:
15168: iHetls•ing~ssä, syYiskuun 21 päiivänä 192\2.
15169:
15170:
15171: Otto Marttj!la. 0. Eronen.
15172: Valfrid Eskola. J. F. Tolonen.
15173: Hilma Koivulahti-Lehto.
15174:
15175:
15176:
15177:
15178: •
15179: 8.
15180:
15181: Asutustoiminnan edistämistä koskevia anomus-
15182: ehdotuksia.
15183: 399
15184:
15185: VIII, 1. - Anom. ehd. N :o 110.
15186:
15187:
15188:
15189:
15190: Aspelin: Lapirt kihlakunnassa sijaitsevien virkatalojen u..
15191: lusten pentuttamisesta valtiolle luovutettaviksi tilatto-
15192: malle väestölle.
15193:
15194:
15195: E d u s k u n n a 11 e.
15196:
15197: Kun virkataloja laajoine tiluksineen ai- Virkatalojen tiluksien luovuttaminen tilat-
15198: koinaan Lapin kihlakuntaan perustettiin tomille poistaisi tämän täysin oikeutetun
15199: ja täällä palveleville valtion virkamiehille tyytymättömyyden ja olisi muutenkin so-
15200: asuttaviksi ja viljeltäviksi luovutettiin, ta- pusoinnussa sen ohjelman kanssa, jota
15201: pahtui se etupäässä siitä syystä, että tällä maanomistusoloja järjestettäessä viime ai-
15202: tavalla toivottiin voitavan hankkia virka- koina on noudatettu ja vastaisuudessakin
15203: miehille ei ainoastaan kelvollisia asuntoja olisi noudatettava.
15204: vaan myöskin parantaa heidän taloudel- Kysymyksessä olevia virkataloja voitai-
15205: lista asemaansa. Näitä tarkoituperiä ei siin myöskin erittäin edullisesti käyttää
15206: kuitenkaan ole saavutettu. Epäkäytännöl- Lapin kihlakuntaan toivottavasti aivan
15207: listen talojen hoitoa koskevain lakimää- läheisessä tulevaisuudessa perustettavien
15208: räysten takia ja erinäisistä muista syistä maamieskoulujen tarpeisiin.
15209: ovat nimittäin virkatalot joutuneet tahi Näin ollen ja kun valtiolle ei voi olla
15210: ovat joutumaisillaan sellaiseen kuntoon, eduksi, että sen virkamiehiä pakoitetaan
15211: ettei niitä voida asuntoina käyttää, ja kun harjoittamaan elinkeinoa, josta ehdotto-
15212: virkamiehiltä melkeinpä poikkeuksetta masti on haittaa viran hoidolle, rohkenen
15213: puuttuu tilan viljelemisessä tarvittavia esittää,
15214: pääomia, tietoja, kokemusta, aikaa ja har-
15215: rastusta, niin ovat he useimmiten jättäneet että Eduskunta päättäisi kehoil-
15216: tilansa viljelemättä, joten tulotkin virka- taa Hallitusta ensi tilassa jättä-
15217: taloista ovat supistuneet hyvin vähiin. mään sille esityksen, jonka kautta
15218: Pohjois-Suomessa asuu lukuisa tilaton Lapin kihlakunnassa sijaitsevien
15219: väestö, joka katkeruudella katsoo, kuinka virkatalojen tilukset peruutetaan
15220: virkatalojen tilukset, useinkin laatuunsa ja valtiolle, luovutettaviksi, mikäli
15221: asemaansa nähden paikkakunnan paraat, niitä valtion omiin tarpeisiin ei
15222: jätetään viljelemättä, ja kiihkeästi odottaa välttämättömästi tarvita, tilatto-
15223: pääsevänsä oman maatilkun omistajaksi. malle väestölle.
15224:
15225: Helsingissä, 18 päivänä syyskuuta 1922.
15226:
15227:
15228: Arth. Aspelin.
15229: 400
15230:
15231: VIII,s. - Anom. ehd. N :o 113.
15232:
15233:
15234:
15235:
15236: Hiidenheimo y. m.: Komitean asettamisesta va~mistamaan
15237: ehdotusta laiksi asutustoiminnan kehittämiseksi.
15238:
15239:
15240: Eduskunnalle.
15241:
15242: Näillä v:aJlti,opäiviHä 1tulee Eruusikunn'a·n taci:atp·iire'i:ssä yli lk;oko ma81n iheräitrtäm.yt sy-
15243: 1o'Purltli,sesti \ffiä,sitel!täväJksi ll~ptäiäim:äätn jätet,ty vrääi \huole:stumi,sta; j'a: irou~benJki,n ol,~si tä-
15244: esit,ys ,l!ailk,s~i maa'n lha,nlkikimises.ta asutusltar- mämtapa:is.e,ss,a ta.s~a<ss·a lkoete,tt.ruvw löytää Tat-
15245: iffioi't:uiksiin. iN[~t'äi ttall:~koiius,periäi, j.oilhi,n ·sa- ka.isu, j~ota, maJhd1oHis.:Umma:n monet vo]s,ivat
15246: n:a.t.tu .1alkielhdo'hl!s ,py:r1ki,i, me täy:s~n määlrin y,h t.yä lka.nnaM,a:maa.n.
15247: ikamna.t,amme. Ol;emme' lkuite,nlkin eiltä miel- !Meidän lkäsitylks,emme muka:alllJ on !kei-
15248: tä, e,ttä 'asutus:kysymyts e,s,~tylksen e'sittämä:l- noja, joiden avu,na 1asnltuslkiy;srym;y·s vloitdaan
15249: 1ä tatvall.a e:~ ole, lk!Yip!SIYUY't 'lopu:ltlri.,s,een fl1at- ra:tik.ai.srt•a ~:lma,n' 'ni,itä, ih1a;it:toja, j·o,ilhin ed~llä
15250: !k.aisuun. E:ipä tedes l:alkilelhdt01tulkseu lka:ntta- m1 viit3!ttu, j.a hsälksi tava:lila, .j,olka. suuflem-
15251: vuutta ja sen .käytäntööu soveltamiseu vai- mrul:la V!3il1m uudJell;a, IJmi'n mai.n.ittu lakieh-
15252: lkutust.a vo~rua. rvie1ä. ii:äy,sin :ar,vosteHa, en- dotus, j,otht.a<a. ;py.r~tty.rhin rp:ääimäärii:n.
15253: n·enfk,uim. sitä täiYJOOntäNät V'nilma,atnpanoa.se- Ensi;nnälkin on me•i11rä 'V']elä, runsalasti
15254: 1
15255:
15256:
15257:
15258: tuikset., j'O'i,den tlaaJtimiuen ed€'1'1Yit't'ää a'sian- saalt.av:an'a. ma,at·a: a'su:tust·a.rikoitwksiin rva.pla,a-
15259: tun't•evi,sta lhenlkil'öistä ::illoikoonrpannun 'komi- ehtoisessa ika,upa;s.s.a lk:Oihtuullisifl!a. hi,nno:UHa.
15260: tean v:a:lmi.stelev:aa, tyMä, ov•at ,näJMävinä. Sikäli kuin yhi:~Biskunta, hankkir riittävästi
15261: Ne kBin·otJka,a>n, jo:iHa. [:rukiethdotus nylkyi- v•araj,a t1älhiäJn ~t.a;rik·oi,tukseen; j.a; 'asutustoimin-
15262: sessä muodiOISSia•an ·P'3Crikii ,s[ihen, että t.~laton taa j•olhde,taa.n asianymmärtäJm~ksellä, on
15263: väe1stö, l<aajem'm:a<s,sa määräissä; lffimun •t.äihän
15264: 1 viel.ä; maJhd,oiM,ist·a, ma,a.t,a;,lout;emme mit.en-
15265: saaikOm, 1s·a,art:a.is1iin omlan ma.a<n IOimist,aj,alksi kään' lkeh:Utty<mMtä vää11ä,äu s·nuntaan, edis-
15266: ja hyvin'V·o·ipta,am, ty~y!tyvläiisle,en 'a's,emaa,n, ei- tää :asurlrt:ts·to:imi:n.t,a.a ,siten, etkäJ v~lt]o IO'Staa
15267: vät lmi,etl,es:täJmme ole ·onnristnruei,ta. Se,nli- suur:Ua :t,i loj.a j.a. jtalk.a,a. ne il]l,attoma;He !Väe.s-
15268: 1
15269:
15270:
15271:
15272: stäik,si mo:nia1a;t. sen :säiän.nlölkset ta,seiJta.v•a:t ny- töl:le, py<syttäJmiäl]~ä .ti1ojien :päävilj~e~lylkset
15273: ky.ise•IJJ mia:aniVildel ,YIStlulotamm;otn eip:ä;v·a.rm u u- edeUee'n •SIUJU!rempina. vi:lj,elmimä, missä se
15274: den ·t~lrua:n ja :t.ul'ee .se ,siitä syystä :a.ihetu'tta- taDkoriltu/kserum ulkati.s~ltta 'näJyttä'~· E.simeflk-
15275: ma,an ma3!ta:luudeilie huomatt3Jv:iJa haitto,ja. krnä .siitä, miten !hyvin täHainen asultustoi-
15276: Myö.slkin •on ,s,iimä !k·ajo1ttu omi,stusoikeuden milllta;, .saatt,a.a menestyä., on Jolkio~soon ma<i-
15277: peri.a;a:tteeseen ,t:aval;l:a, j,oka e•i oHsi ~oHut ei- den as:uttruminen. rrläJmänta;ptai,sta asutus-
15278: 'k:ä ole ta:rpeelil;]sta, tsa;atilldm 1Väil Wilmlå:töntä
15279: 1
15280: ·to:]m~TIJllJaln lill'U'otoa vo~tais,ii.n ~edelil~n kehit-
15281: ti1at>i;loma:n ,v,äe·stön' .a;surt.uski;y'sytm,y~kosen l'lat- tää mY'öslk~n. tsiten, että! \k.oetett,a;isiin srua-da
15282: 'ka]semiSielksi meidäm maJa,s;samme. La:kieh- syntY'm'ään vrupa.a>ehto~sia y leishyödiy llisiä
15283: dotus :seH:aJisl8na iku1n se on lepääimäJän jä-
15284: 1 asutusjlruröe;stajiä., joita. vrul:ti,o ,sopivrultl:a ta-
15285: tetty, tonlkin senvnoiksi illa,aj.o,]s,sa m:aa.nolmis- vaJHa a,v,usta.isri rj·a j1oiden tiJa,:r1ffioitUI'lliHena olisi
15286: VIII,s. - Hi.idenlheimo y. m. 401
15287:
15288: yarpa.aethttoisuudoo t.iJetä 'ha:nik:ki:ru moota a.su- vaksi siitä, kuinkw suuri vi.ljelys:kelpoisen
15289: tusta:rkoituksiin ja yleen.sä ohjata asutus- viljelem'ättömtän maaJL tarve lkullointkin on,
15290: i;,orimi·ntaru. toisin satnoon sriits sil.imäiHäJpitaOO ,siltä, että
15291: Mutta myöslk·rn •seillla;]sen a.sutustorim1nna.n todeHru .win;a riå.ttä'Vä.sti täUaisen ma;au tar-
15292: aikJa,wswamis~k.si, johon edelllämainiturt toi- jl()lntaa on oltm1a.ssa, :k'ävi.si llllaan :prukllw-tOitto
15293: !llllen'Pitoot civält Tiirt;rtä.isi, on1 löYJd~rtäYiissä tar,poobtoonalkså:. PaJrlk.ohiJovutulksen tarpeel-
15294: ik-ei1l!o.ja, ~oiJka telkievät IID.Ia3n il:tanll&itmi·sen Hsuu.s tuJli.s] i~Mikittavalmsi IIDruilmintain v·ain
15295: ~lkO-ICJJtoHru tar,poorttomalkisi, ,]]sä'äimäillä IVii- •siånä ila,p>3JU/ksessa, että :luovulbettavalksi tar-
15296: jelyskelpoisen, vieltä viljelemiilttömän ma'a:n }ortu.n maJan: ~vällittitömä.ssä yhteydessä; olisi
15297: trurjontaa ci:iJiftäJvä/n ·allh.allisri]n hirutoilhin. 'O'lem818Sa. viljelySke!Lpoista V'tljelemätontä
15298: 'I'ällarinen: kei:no .oli:si mielestämme olemas- maalta, j·ota omistaja ei ole .iJLmo~htanut •luo-
15299: sa siinä, ett:ä säJ1hliettäisiin erityinen v-ero 'vutetta'V,alks.i, v·aan mS~ksaa ·siitä 'V'eroa,
15300: viljelyslkeJ.poosesta IV~ljell•emättlömiilsta maas- mutta. joka. tarkoittuksenJmukaisenJ a.sutustoi-
15301: ta, j·ota rrntaam.omi,staja ·ei rtaJrviihse .oman met- l:mrnnaru toteuttwmitselksi ol'itsi välttämätönltä.
15302: sä- tai laidiunmaata;rpeensa tyydytrtJäimi•sehi · :EdeLläimain:iJtuiil'lia~sen :vemn säätäminen
15303: ja j•oika ei sopivarumin ·o•le lmet•SJäiha.lout•een tosin 'edleltlyrl;tiilä, että ne maat, joiJsta veroa
15304: käJytettävissä, milkä v·el1o ei tuE•si iJwhltaa- olisi ma!kseltt.ruva, ensi·n a;!1Vioidaan ja mää-
15305: ma~n •sellaiSii::a moot·a, jonlka omi.sta;jta a.su- rätäiful. Kun mooomaisuuksien arvioumi.sia
15306: !tusvi:ranlomaisåJ.ile oru i:Lmroi.tbatnu1t ol'ewt'll$a ·nyiky:ätäin jo ;)'li ~oilw maan ltoimiltetaaru kun-
15307: va.lmis, t•aiJ."[>een •vootiessta, tl>aissa eri:ty]sesti uaHisverotu.sta. varten ja siinä jo ·Olli saatu
15308: rrnäiälrät.yil[ä eihd•ori.Ha liuo•vulttaJmaan a.sutu:s- melko~sta tottUJmu.sta;, vo~t,aisiin mieles-·
15309: tarlk·orituiksiitn. J{JiS vilrie~ly.slillelpoi·seilla maal- .tämme my•ös tärrnäi a.rvioimlbi }lalliila ·toimeen
15310: la edeHoonlkin t·a;rlkoibeU.a;is]in va-in sellaista ilman suureiDipiia tvaflik1eulks:ia ;pa.ikwl'listen
15311: m.wata, jo't·a lkatsot:a.atn rpailka;llå!si·a ·ol.oja s:iJ- toimfilhen/IDiilöide'!l wvu:Ha, gtäirjelsltam:älilä heiUe
15312: mälläp:iiNien kan~uattavan viljellä:; jo•s se kos- taTVeeUise,nt •olh~,auikseu j,a 'V'al,VIonnan. J.a
15313: lkisi vain. alueita,, jotika tidko .ylk,sinälliS!ä tai v.a.i!klka ·a.rvio~minen veisilkin j·onlkun aikaa,
15314: yhdessä n.a;apuciti:loon ikuulutWl!n maa- on ihflliomattava, ettei myosill:äläin 'llepäämärun
15315: .rulueen :kanssa muodosrtatv·at uuden vil~e1mäl!l jät·etyn ,Ja;kiehdotuik,sen .mukai:nen menett.ely
15316: perusta.m:Lseen .sotp]vam tmaa-talue~n; jos ve- voisi vaHam nto•peasti viedä ltul'Oiklsi~n, ikosill:·a
15317: Doa ei~ wl•o•t€1ttai.si •sel'la;i.seen !Illla~lhan, j.oJm ·on vira,rwmaålsi:a senkääln täytä:nt•ö;önpa.ruoon ei
15318: om~stajaru oman t:iJl,an t·a.r11wiltulksenmulkai- usooan tvlu.olt~en o,J,e ritittliä'väJsti soota'Vana.
15319: s:een v~lj>elemi.seoo ja. sen villje[ysten aaajten- iKun ed>eHisen ;mulkarun vemn: malksa.mi-
15320: itamisoon tar;peeiJ.i,ne'n tai •jonika hiOvutt~ nen., ma,an v1lje>l(Y/klseen ottwminen tai sen
15321: mrnen Tilklkois:i rti!.an ialueeJ:lis•e•n ylli_tenäisyy- ta11joaminen asutuSitar/kloituiksii·n va-i'Moeh-
15322: (len; selkä vilh1doin, jos .v•e:ronallaiselksi dourtu- toioos,t•i olilsi maanomistada.n i.tSiensä va-
15323: vaa maata mätäiräffitiiles•sä lkiinmå•tettäitsiin ,paasti pääte·tt.äV'i·ssä, rv·oiltaisiin maapohj·an
15324: huomiota o:losuthteisiiru eri ·osissa. m'aat.a ja lunrustushint·a [a.i,Sisa mätäirätä, esim. sti.;ten
15325: erilkorisiJila t:iJloil'la, 'Vielrä[l'ä omis.ta;ja:n tpeflhe- ilmi'n iletptäiämä'iiln jät•etysSiäi :hvkiehdotuksessa
15326: suhteisiin, ei vero tuli,si haittaamaa.n tril·o- maailli h.a:nllclbmi>se•sta ta.sutUJstar4koituJks.iin on
15327: jen ·ny:kiy:iJs,ten IOm~st.aJj.ien jlilrlk·i:perruistä mäfurätll;ty. Mutta ilmn emme ,pidä! oike·a.na,
15328: ma;a:nlvilcrely.stä, mrutta wikaJansaillsi, srumalla että tila-ttornaru viilestön asuttatm:i:sesta ai-
15329: !kun se tuot.taisi vrultiloHe v;ar.oja, j-oita voi- iheut.u.v,at ik·ust.amnuikset ase•teta,an y!k:sin-
15330: truisii'Ili lkäyrt;tälä uusi•eru viltielmlietn pernSii:•a- omaan maaJlllomislt·aijien 'kannett.a;v,a/ksti, a.su-
15331: imiseen, 'ai,varu tVrurma,sti viiljlelwslke1poisen t.us'ky.sym~sem. raiJkaisu fk!un on \koko yh-
15332: rrna~m furj01nt•rua. Kun veron sututruus 'Vas- tei,skuntaa mitä >l1ä/herusimmin •koslkeva, otli'si
15333: iiai:sina ajanjalk.soilllia .ol1i,si asete:trl:•a'Va rirp,pru- l unasltu.s!hinnan 1Suoritta:mi1nen, milkäili suin-
15334:
15335: 51
15336: 402 VII_I,s. - Asutustoiminnan kehittäminen.
15337:
15338: lkin rmalhidol[ista, ·t·a.paJhtuva rofua:ssa. J,os Myös.ki•n rsii\hen ·on siis ikiinn:i.t·ettävä lmo-
15339: olisi paiklko ,turvautua. !Valil~on ·oiblrigatsionei- miota. Mei:dläin mielestäimme tälhän ta:rlrooi-
15340: lhin, olisi nå.istä suoritbettlvva kä,y;pä ilw!l'1lm ja tukseen rsopiva.s1ti voitaisiin käyttää; ulko-
15341: lunastusaika :määräittävä enirutäJän ky:mme- maala:]sia. ilain-oj•a, !kuten eräiissä muissaJkin
15342: ·nof!ks~ 'Vluodei:illsi. l&un toioollta vuolien tilat- mais.sa: 'Olli teihty.
15343: tomaan .~äiastöön ilmuluvi!He ihemikiJlOi'Lle, Niiden rper:iaaitteirtten yk:~tryi.slwhtainen
15344: joti:illa h•a:luavat l1unasta;a. :i:t.selleen uutistri·l'aln, ikehittäJminen, joi:ta edeHisessä oleomme esit-
15345: ·v·altion puolelta olisi .tawttwva. :lailn()lja lie- täneet, jru nillid€in käY~t.iiJnnöLlinen toteuttami-
15346: v.emminä eihdoi'Ha, olisi llmlko yhteiskunnan nen l·ainsääiOOnn.ö:ssa vaatii luonnol:l·isesti
15347: SO'P'i•val~a ta.vaiHa IV•a:slt.attava siitä llwriko- erittäin ta:dkikaa harlkiult·aa, j:os.sa olosuhteet
15348: erOISit•a, j·oka :näin symty~si. er:i osissa maata •ovat huomiroonr otettavat.
15349: 1Mutta t~l:attomaa•n :väJe•st-öön: ikuw1uvia Meidän mielestäimme ·O:lisi selllVruolksi välttä-
15350: henlro~l·öitä ei olisi, .autettava vain it•se maa- mättömästi a.setett.a:va pätevistä asiantunti-
15351: ;p·ohjam ;hanlkkmi·se•ssa, v:aa;n tulisi !Va.ltvon joilista lk:olkoonpll!ntu lk·Oillilte•a ~aatimaan nii-
15352: wvustaa heitä la[m,oilla myös viljely.sten.sä den1 mukaisesti eh·dot•usta. •laiksi, öossa. asu-
15353: lkunJtoo':P.ipanemise:s·sa. My·öskm •Oilisi uutis- tustow.intaolhjel:ma llw!IDo ]laajuudessaan., siis
15354: •asukilmita ·avustettava s:liben, et:tä !heiLle, mi- m:yöskin mikäE ko.slroee n. lk. :a:su.ntot~l,oja,
15355: ikälti. mahdoUista,, rkrruummmetsistä wlennet- tuli,si vahvis~tuik'si. :Vasta. tällilä t·avoin voi-
15356: tuun !hintaan Tuovutelt•t·a~siin. .r.alkennuSitar- taisiin täimäl :illolko ikwn·sa.Jilemme eri!koisen
15357: [leirta. •E,ilkä ylhteiSI'ffiUIIlna·n 1puol,el:ta -i·apaih- suurimerlkitiY'kselloi.n1en lkysryrmy,s saada -on-
15358: tu~an. avun :P•itäisi mjoittua •v·a1n a~nooHi nell:isest•i :ratlkails:tulk•si.
15359: ISieen vuoleen, •va;a:n o1isi rtmtilsviljel:ijöitä E:deHä esittäimilliäJlllme perusteilrla, ja
15360: tue1Jt.ava crny·ömn .neuvonltll!tyoHä. EdeUä- edelilyt·täien, et,tei ehd-otus l•ailksi maan ihank-
15361: mll!i:il.itut ylieishyöd:yililiS~et ll!su;tusy:htymät k!imisesta. asutusta;rik•oitulksiin n•ylkyisessä
15362: voi.si•vat tä:ssä ar.oib.:de.n, öos se niiden veilvo·l- muo:doss·aan ,tule lh~väl:illsyt>y:k•si, esikäm.me
15363: rlisuudelk·s:i: valmoavustulk:sem. saamisen eh- kunnioittaen, •että Eduslkwntw ylhtyisi ano-
15364: tona mäiärättäisiin, !tehdä rsuu•vime.rikitw\ksel- m uiiDseemme,
15365: li.Sitä; tY~ötä. että ensi tilassa asetettaisiin ko-
15366: tMiten rtarv:~ttavat v·am•t asutustoimintaa mitea valmistamaan ehdotusta laiksi,
15367: varten ikorr..o hva~uudes:saan ol~sivat h.anlkit- joka, rakentuen edellä esitetyille
15368: t.aViat, lkuru~u:u: miellestämme a:ivatn oloolli- periaatteille, määräisi millä tavoirr
15369: sellia osana :si~hen dhjelmaan., jonlka mulkra.an asutustoimintaa maassamme edelleen
15370: a.sutusitoimintrua on 1edieiJ.l:eenr 'loolh•itetiJävä. on kehitettävä.
15371:
15372:
15373:
15374:
15375: Arttuti Hiidenheimo. Taave Junnila.
15376: Johannes Nyberg. Pekikla !Pennanen.
15377: Lauri lng~man. Antti Tul~enhelimo.
15378: Pawvo Virkkunen. E. N. Setälä.
15379: Aapo Nuora, JaJmari Vi'ijanen.
15380: Juho Rannikko.
15381: c.
15382: Eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
15383: 405
15384:
15385: VIII,9. - Anom. ehd. N:o 107.
15386:
15387:
15388:
15389:
15390: Niukkanen y. m.: Määrärahan myöntämisestä uudismaitten
15391: ruis-, ohra- ja kaurasadon ostamiseen vuosina 1923-
15392: 1925.
15393:
15394:
15395: E :d u sk u n n 'a 11 e.
15396:
15397: ·Py11kimys omavaraistaloutteen on yksi maT'lrik:~noillamme vaHinneiden ikorkeiden
15398: kansaamme tulevaisuuden perusedellyt;Vk- hint,ojen vuoksi, 'eivä:t wvikurttarrmet maa;n-
15399: sistä, sillä viime a:iikoima trus:sä ,suhteessa viljelijöiden uudisviljely ksistänsä !saamiin
15400: tapahtuneesta ilarhduttavasta kehity:ksestä tuloksiin eivM:kä tu'l,l>eet valt:i.olleka:an mi-
15401: huolimatta, tuoda1an maaihrumme edeJ.leen tään maJks,amaa,n, ovat. ne, samoin kuin
15402: satojen miljoon:~en arvo:sta seHaisiakin eJ.in- u'rudisviljely,st.en rahallinen a VU:staminenkin
15403: tarpeitta y. lill. !kulutus- ja tarvetaval'oita, olleet lhuomllJtt.a:vana kiihottrimenru uud:iis-
15404: joita me itse voisilillme aiva,n hyviru tuottaa. raiva:uksiin,. m1kä taa:sen on vaiikuttavrusti
15405: Ottarmalla huom~oon että viljan tuonti Hsännyt. ik:,otimaista vilj antuobn tollJ ja. väe-
15406: muodostaa vielä <ny'kyää:nkin 20-25 % hentänryt uJ.kolai1sen vilja:n: t,uonti,a, kuten
15407: ko:lm tuontim:me arvosta, on kotimaisen tuontitila.sto osoitaa. Vuonna 19'13 oli nii-
15408: viljanrtuotamm10n lisäämisellä lkat:sot:tava ole- mittäiln vilja·llJt:uo,ntimme yhteensä 411'7 mil-
15409: van maamme ta:loudellisen tilan j.a ra- joona:a, !kilo-a, !lmn se .seru sija!an v. 19121 oli
15410: hamme ,amvon va:kiin:nu M:a:mi,spyrkimyksessä va~n 146,5 milj. kiloa, :o.Ueru s<i~s tuonnin
15411: aivan ra:1Jka.iseva :merkity:s. Viljantuobnnon vä,henny:s vuoteen li9•13 verrat:eru kokonaista
15412: noperu lisä;älminen on ta:a,sen pam:iten aiJman 270,5 millj. ikilo<a. Kun ·ed~elläJmairuittu vä-
15413: saarta,vissa, paitsi voimaperäJis,emmän vi'lge- hennys viime vu10den tuonti:a:rvoru lillukaan
15414: ly:ksen, varsinkin uudisraivauiksen kautta. mel1kit,see yE 1,()00 mi:ljoonan mal'kan ka:n-
15415: - Ilolla voidaankin todB'bru, ,että ma'assam- sa:nta,loud>eHista .sä:ä:stöä, on selväJäi että ne
15416: me, ciossa uudisraivaukselle ov,mt olemassa vähäiset cr-alha:mäiä:räJt, joita valtio on suo-
15417: melkeinpä :ragattomat edellytykset, o·n tämä rittanut ,kotimais·en viiljan tuotannon lisääJ-
15418: työ aJkanut saa yhä yleisempää huomiota miselksi, ovat sijoit.etut edulli:sella: tavalla.
15419: osakseen. Niinpä 10I11 V 1ailtiovalt:akin ryhty- Uudi,sra:ivaus, kuten tunnettua1, vaatii
15420: nyt viime vuosina uudis11a1iva.uksen edistä- ku;m:minkin :ny~yään !Silk:si suuria taloudel-
15421: mistä ,iJlllrkoit.taviin toilmenpiteisiin. Vuonna lis]a, uhraiWksia: etteivät ma.anrviljeEjät, var-
15422: 1918 taka1si s~Uoineru senaatti m~nimiihin sinkin sen jäJlkeen :kun vi'lja.n: hinnat ovat
15423: nan vuon:n:a '19'2<0 korjatta.valle sekä u:udis-· &lkaneet nopeasti la,skea,, ilman mi:n:kä.än-
15424: vilj>elyksistä vv. 19'2'1 ja 1912\2 kD'l.·jattavaHe laisia takeita siitä että uudisraivaus ~edes
15425: sadolle, jru vuosina 19'20'------1>9122 on valtion- osa,puilleeru tu,ott.aisi takaå.siln ,si:ilhen pan-
15426: varoista jaettu yhteensä 4,5 miljoonaa marik- nut suuret ikustanuukset, uSkalla suurem-
15427: k,aa avustwk,serua, uudisviljely:sten raivaajille. ma:ssa: määräs:sä: tällaisiin yrity~ksiin ryih-
15428: Joska,an v. 19,1:8 taatwt minimihinn.at, 'Vilj.a-- tyäi. ValtiovaJ.lan olisi sen vuoks~ uudi,s-
15429: 406 VIII,9. - Määräraha uudismaitte·n viljasadon ostamista varten.
15430:
15431: viljelysten ra~vawjille, no]'l'lre valrtimiJkin ka.n- taisi se joka ta.pau1ksessa tarrpeellista V1TI-
15432: naha kat:S'Oen erinomaisen hyödyllisen työn ket.tä tä:lläi kertaa: lllellke1n pysäihdyks.issä
15433: suorirttajiJ..le, täilla1i:set ta1keet annettava. olevalle uudi.svi:ljelysteu raiV'au!kseUe. Yllä
15434: Mainittrakoon täs:sä, että vaHiovwlta on sanottuun rnojaten sriis· kunniroiiiltaen esi-
15435: kai~kinra ailk·oina kaJt.sonut täT~keruksi, riit- tämm•e :
15436: täväin tullisurojeluksen y. lill. trukelliden .muo-
15437: dossa,, tlliiDea 'lmtiima,ist<a: teo'liLisuutttra, kun että Eduskunta kehoittaisi halli-
15438: sitä vairu oru vä.ihäiilsessäJkäJäm mä:ä:rä:ssä 'V'o'iltu tusta ryhtymään toimenpiteeseen,
15439: kat,soa ilmnswnrillli1ourdellisesti rpuol UJSitetta- jolla valtio sitoutuisi tarjottaessa
15440: va:ksL ostamaan uudismaahan vuosina 1928
15441: 8ellraisten :balmilden allltaiillin~en !lla.anv.iJ.- -1925 kylvetyn ruis-, ohra- ja kou-
15442: jel:i,jöillle, jotik!a olisivat •o.mita.aJ:l! heitä ke- rasadon ja määräisi minimihinnaksi
15443: h.oitt.alllaarn uurdilsrailvaulksiin, ilrävisi, .paitsi 1J. 1923 kylvetylle rukiille 4, ohralle
15444:
15445: riittävä:ä tullisuoj eJ:usta:, .tairikoitubell!ID'u ~ 3 ia kauralle 2 markkaa kilolta, 1J.
15446: ka~silmmin päinsä n. s. lll.imim.ihint.ojen muo- 1924 kylvetylle rukiille 3: 50, oh-
15447: dossa, eli siten että vaHio sitoutuilsi ta.r- ralle 2: 50 ja kauralle 1: 50 kilolta
15448: jottaessru rOist.a.maJan ed.eltäpälin määräty.stä sekä v. 1925 kylvetylle rukiille
15449: hinrnast·a uwdi.smai1ta ·lälhivuosina lmtjatta- 3:-, ohralle 2:- ja kauralle 1:25
15450: v:an ru]s-, oihr:a- j,a ikarrurasa.do>n. Jos viljan kilolta, sekäi
15451: hinta pysyisi suiM•eell.iJse•sti k:ol'lkea:lh ei että Eduskunta päättäisi ottaa
15452: t.äJmä talk:uu, saiilloin :kuin v. 1918 annettu- tästä mahdollisesti aiheutuvat menot
15453: kaan, tuottai•si valtiolle men10j·a: mutta a.n- aikanaan huomioon menoarviossa.
15454:
15455: Hels.in1gi.ssä, syyskuun 115 päirvänä 1922.
15456:
15457:
15458: Juho Niukkanen. Al'bin Manner.
15459: Vrilkku Joukahainen. Antti J uutilainen.
15460: J. E. ·Sunila. Väinö Kivilinna.
15461: B. Westermarck. AaJrno ~esonen.
15462: K. A. Lohi. Toivo Ikonen.
15463: K. E. Linna. Alpo 0. Luostarinen.
15464: Antti Penlttilä. Aaro J askari.
15465: 407
15466:
15467: -"VIII,to. - Anom. ehd. N:o 111.
15468:
15469:
15470:
15471:
15472: Aspelin: Maatalouskoulun perustamisesta Lapin kihlaknn-
15473: taan.
15474:
15475:
15476: E dl UI s ik u ;n1 n1 a; l:l e.
15477:
15478: JM<aamme pohrj.oisiJmm:a.ru osrun, väestö elää nreet ikommunirsmri'lll lalatia:n J.revenlemis.em. täläl-
15479: vielä kokonaan satunnaisten työansiotten lä malhidlolL:ilseiksi. :Näi:ru olilen1 ()llis~ e:rin-
15480: vamssar. Kuinika va1arrallim~en1 täillai1lleiL t~ omaliselll! tärkeää;,. eifrl:äl viälestii'ssä hrerältetitäi-
15481: larune oru huomattiin sel väsbi viime talvena, silil!lJ mi~elrenilcilinlt'Orar ma1a.11Jalourtoonr ja. u,siJwa
15482: j.olloi:n a;n1siomaihidollisuudclr supilstwi:vrut hy- se:nr rka1ooltltruvali1Suutooru kUJilll myöSikin, etiJä
15483: viJJI väihi:Lm. Köyhimm~1läJ p.a.iikkakunmiHa se olisi tilaisuudessa o.ma.lla. paikkakuu-
15484: tä';Yityi Vlä,estöm jo tUJrva.ut~ua yksit.yistem. ar- n rulla1a111 s:aalllLaiallll tielt oja 't:älilloän. el i:nikein:o,n
15485: mreliairsuwteen. J·os työnlpuurte1Jt,a ilmstM1si moru~IDiutikar~seUru :a:laJllla.. ilGin(too maiat:alous-
15486: pi!temmän1 a1jarn1, on1 vrancma1, e1Jt.effi edes maalta ik·oulu llllallitlalloineenl ja1 !koea1sem.~ne·en saisi
15487: viJljre}evru v.iies~ilö, puhu/IDiwttrukaaiill tilatto- varma1stiikin1 t<äls'Sä rswh!JJeess.a: suuri.a: a.]ka:an.
15488: mi,sta,, voilsi tulla; .toilmeen ilrman v.a;ltioiL ja Kunr vi.Jel:äJ oteltaJainl •huomroom1, etlt'äJ tää.llä ei,
15489: y ksiJtryisten tuntbuvaia aiVUstustta. Tällarinen kwt.enr muua1Ha1 mwruss•armme, orl~e ammatiJlli-
15490: va.a1rru oliJs~ aiika1Il13Jailll t:orjurttava.. seslti si.JV'iiSitynleit•äJ ma:am!Wll~.eligö1tä,, jotika voi-
15491: !ViiJme,iJset VitHJisi'kymmeDJelt ovalt osoit.ta~ sivat va:ikutta:a kehiUävästi ympäristöönsä,
15492: IliOOt, että ma,alt:a[oudleUar maraJmme poihjoi- niin. l 1ienee srelvä, e:ttei ma1a.talouskouluj.en
15493: siillJID:iJssaikinr orsirssa onr suuret merruestym:iJsen ta.rP'e,ellis:uus ole missään suurempi kuin
15494: malhidollisuwdelt ,srekäJ erttäJ :se o.n1 aillloar elin,. Lapinmlll!aJS!sa.. Nrä1n ollelll eihdortam kum.-
15495: lkeålllio, joka v;oi: pyrsyväillsesti ta1artla tä:allä ;n,ioitt·aen,
15496: a1srruva:n väles!tön1 t1oimeenltuloru. Täihrämiarsti- että Eduskunta päättäisi perustaa
15497: set pruillwll:iJs,eJt .e!linikei:nrot, porO'llihoi:to, met- maatalouskoulun Lapin kihlakun-
15498: .säJsty.s, ika:lrusrtus, mih:diniVIB'to ja, emruen kaik- taan ja kehoiltaa Hallitusta an-
15499: kea metsät:yöt, ·ovat kuitenkin vieroitta.neet ·tamaan Eduskunnalle esityksen
15500: väersron mararsta j a1 kehiJtlt:.äJ:liee!t siimJä Olllli- asiassa.
15501: miJsuuiks:ila,. jrotika. .muulll mua.s·s.a· O'vat teih-
15502:
15503: tHelsin1gissä, 1,8 päivä:r:uäJ syysilmwta 19122.
15504:
15505: A1'th. Aspelin.
15506: 408
15507:
15508: VIII,u. - :Pet. förSI. N :o H2.
15509:
15510:
15511:
15512:
15513: Åkerblom: Angående åtgärder för fiskerinäringens utveck-
15514: lande och fiskarbefolkningens tryggande.
15515:
15516:
15517:
15518:
15519: Ar 1'910 cu:tkoon ett hetämkande a.v -en komc- ·storma1r el'ler ai11drr-a tiUdra.gels:er råka i
15520: mit.te, som med aruledn~ng av en a.nJhållan ruv olycka: .elJ!er mista sina. fiskredskap och bå-
15521: 1la:ntCLagen 11907 hlrvit tillsa:tt 1i908 med ta1r ·och måste .s'kaffa !s.ig nya sådana.
15522: u:ppgi.ft att fiöreslå hehö,vliga. ändringa.r i Det är särslkilt i dess.a avse.en:d:en .fiska-
15523: författnrin1grur rörarud~ fisket; föres.rå åt_g1är- rena 'begära. ·å;tgärder av staten. Den
15524: der för tiHgodos·eende a.v .(ien obesuttna: lbe- n.älmnda fis.ke,rikommitten ha~ odkiså .a.nvi'sa;t
15525: folkni.ngens behov a,v fiskeva.tten; utred:a; äuda:målsenEga låtgärde:r härtill.
15526: möjlighetei!I at:t åstaldkomma fö11säkring a v ,Ett verksamt medel för fis:k€r~n,äJringerus
15527: fis,heds.ka'p och fis!kebåtwr, sallllt :fiöTeslå höjanlde är inrättalllde av YJI'k€1sskolor, där
15528: övriga änldallllålseuliga åtgän1er för fiskeri- fiskaa.-ena, :kumna 'er'h'å:l:la ltnidrervisn[ng i
15529: nä:rirugens fräJmjande. fisikevård, fiskodling, konsea:-ve,ring av fisk,
15530: :Kommitteu fuUgjorde d:ess:a. uppd:ra;g och båiJhy:_g1gna1d, skötande a.v båtmottorer, till-
15531: hwr fra:mstäiHt flera: förslag tiH änldamål:s- verkninrg av fislkredskwp, ra:tioneUa: :metoder
15532: eDJliga. åtgäird:er samt uppgjo,rt ielk-e mindre för fisktångst m. fl. fisket rö,ra:nid'e äJmneru",
15533: än el v:a :fiörfatt.nill!gsfö11sla1g röran:d:e fisket. föfl'kla,rar lko'llllmitten (sid. 11212') och föres1lår
15534: Det allra, mesta a.v fiskeriikommittens fiör- på grunld av sin ~ännedo1m om fisk€,riuudler-
15535: s.la,g väntar ännu på fömerkl:i.gand:e av ,ooge- visningen i N.arge., Danma.rk .och Sverige,
15536: rin:!Slen. Vid 19114 års la:niJda,g framfördes en a.tt alillibulatoriska. fiska,rs:kolor i,nrä:tta,s, med
15537: del a:v kollllmittens förslag i motioner, men en vin:ter- oc.h en somma.r:års.k:urs på va.rje
15538: dies.sa blevo ej lbehandlla,de. Förs1la~n :ha ej ort. På ·d'ett.a område haa:- visserlilgen: ~en hö,r-
15539: vidare upptagits :vi<d de följandle riks- ja;lll blivit1 gjord. En fast fi•skarsko.la har in,_
15540: da:ga!Tna,. rattats i östra. Nyland. Men a.ndra, la:n:ds-
15541: Laud.ets talrih fis:Imrbefolkning f,11åga.r delar ha icke möjli.gheter att alJmä:rut wnlita
15542: med nndm.n:, vaT'för så ~ittet göres 'för aitt denna. Vi lb~höy;a flera sådana, t. ex. en
15543: hjä:lipa u pp fiskerin>äringen. Denna; f:råga skild: fiskarsko·lJa1 f:ör :s.venska. Österbo,tten,
15544: hör iillau främst från d~en del a:v fiskar- en för s1ydväst.ra: Finland o. s. v. La.n:dets
15545: befolkningen, s:om icke har möjE,ghet at:t kusttralktea:- lbö·ra ind:ela1s i fiskarrskoldistrikt
15546: jämsides med fisket livnära, sig iill:e:dl la:nlt- och åtgälrder vidtaga•s av fisilwrist1yrelsen:, så
15547: !bruk, utwn äJr helt och hållet hemend e wv a,tt fiska.ns.kolor småningom imättas i varje
15548: 1
15549:
15550:
15551:
15552: fi·sket odh därför .snart 11åJlmrr i ekonomtisJd dlis1trrkt.
15553: betryc'k, när fisket är mindre givande i de- Erf.arrenheten ha,r d:enna somma1r åter
15554: ras vatten; när a.vsattningen1 på fis::ken äJr JVisa,t, huru o:säJkerl fis·ket, äa:- s.om näiring,, d å 1
15555:
15556:
15557:
15558: dålig; när svårigheter upp:stå att få a,rren- aUtför litcl är gjort för a:tt underl1ätta
15559: dera fiskevatt:en; ,Qich nä;r fiskarre genoiill tra,nsporlen wv fisk till fabrikscentra, i ·dci
15560: VIII,u. - Åkerbloni, y. m. 409
15561:
15562: irure la:ndlet ~el!ler till utl:a.ndet, utan fiskaren dem hlliva fritt för envar. Kom:mi,tten 'OO-
15563: ä.r endast beroende a:v fislkåtgången i nä:r- irättar vi.da!re, att i N orge ooh Dan:mark är
15564: ma:ste stad. \Siå t. ex. inrhräffade i Vasa i år fisket i saltsjölliiÖVIerhuvud tillåtet för envar.
15565: under försommaren, arbt fiska;re icke hl€1Vo En arl11illämJ strommirugsfiskerätt hord'e i en
15566: av med sin fisk, eh'UJru die sto!lo flera ~dagBJr eHer a:llillla,n form stadgaJs,, ,a;nser kommitten.
15567: med den på torget, så artt ~oo slutligeru måsrhe De tili militi'ef- och civilsta,tell!S bostäJHen
15568: skänka bort den och kasta bort d'em Det ;fröra.rud'e fiskervattnen horde lika,så, sedan dre
15569: inkäfffar ofta, vårtid, då fisket äfr mest g[- nuvarrarude inneha~arrua's beså.ttningstrid ut-
15570: va,nde, att ,(Le närmas:Ue aVIsättningsorterJJJa glått med! 11912131, arvskiljas f1.1ån bastäHlena ooh
15571: bli så överfuUa med f:Us:k, a:tt den ej fås rsåld upplåta.s åt obesuttrua~ yTtk,esfiskall'e. Srusolill
15572: till ett pris, ,som ens nämmelsevis skuHe mot- e'n utv,äg för trll!godoseellld!e aJv den olbesuttna
15573: svarTal idess v·ä:r!le. Och dJå fiskeru JöDes i befolrkningell!s fiskeräJtt föresllår kammitten
15574: h,andleln färsk, slkämme.s den läM, emedacr11 ytt.erligargare befogenhet fiör kommunerna
15575: f,rysinrät:tninga.r saknas. att :fiörväiuVIa, frsken ~och har kommitteru u pp-
15576: För arv<hjälpand:e av dessa srv:årigheter gjort ett särs:kilt 'lag:f:örslarg ~d!ärt:Ull.
15577: föresliår fis,keri.'kommitten (sid .12,4), att Sedan fiskerilkormlillitUm 1'9:10 framJa1d e 1
15578:
15579:
15580:
15581:
15582: postt.ågen fråni Tornerå ~och Vasa: samt Aho sina, för:slag, hacr ;sä~slkilt fisketo,rpfråJgam
15583: tiU 'Tammerfors och Petersburg måtte åt- blivit föremål för ut11€ldniD1g. Men åtgärder
15584: mirustorue tVIå a t["€ gånger i vecka,n åtföljaiS höra. vidtagas för artt hela den olbesuttna
15585: av k;>nlvargna,r för fisktmns,po•rt, 01ch a,tt fiska.rbefolkningen blir ihågkommen samti-
15586: färsk fisk finge med eller uta'IL is sorm ilgods di:Ugt som fiHketol'lplagen stift:ats.
15587: trans~po!'ltera,s merd JWStilåJg mot frakt,gods- Fiskarbefolkningen behöver även tryggas
15588: avgift, samt sådan va,ra. få inlämnras t~Ll mot f!ö,rlust~er ,genom :sto.rmar orch a:ndra
15589: hefordran änll!u en timme före tågets av- oiY'cksfa.ll. Fis1kerikommitten förerslår, att
15590: gåll!g. Sråd a'llla åtgär~der vänb äll!nu, rså vitt
15591: 1
15592: salmmanslutnå.Jl'galr lblamtd fis,ka.re skulle för
15593: vi veta, på för:verkligamde. Li!kaså hehöva hopbrinrga.nde av en reservfornd: såsom iallet
15594: fiska,renra bistånd för ås.tadkomma,nde av är med de tyska för,säkrirugsföreminga.rna, få
15595: frysimättninrgar i .srtäder, som liggar näira påräkna, urrd€,rstöd a,v aUmiämna, medel, vil-
15596: till orter:, !lär fis:k,erinäfrirugen bedrives i he- ket rhelst bord~ utgå i ett frör alilt mred
15597: tydliga,re utstrräJckning. Fiskerikommi tten exempelvis 10 % av anmälQ!a: försäkringar.
15598: föreslår, att andelslag arv fiska,re errhölle rlån U tgi vandet a,v ~dly lilkt umdel'stöd anrs:er 'korm~
15599: av a:lflmän:ILa me:d:el för uppföranrd.e arv frys- miJttEm va.m ihos oss så m;>ncket mera, pålka[-
15600: ihus. lat, .som vårt la~nrds yukesfiska.re ännu slå
15601: Utveclkl:ingen fortslkr~<klr mer orch mer länge lev~w und~err tryrckta, e~kro.nomiska för-
15602: därlhän, att d,en twlmika. lbefolkmingsgrupp, hålland:en orch dä:rfö·r kn!llppast för:må :dläir-
15603: som ej är jord:ägare och dlärmed ick'B heller förutan sät!tai i gång en sådan försäJkrinrgs-
15604: f·is·k~vattensii@a•re, mka,r i fara att förlora v~erksamhet.
15605: grund'vaien fiör srin ekolliomiska. existens i Då risrken fiör olycksfaH är myck,et s1Jor
15606: den måDJ det blir svårare för denna ,att få :vid fis.ket, v·o·re en försäJkring för fis,ka,re
15607: hega.gnra fiskeva.tt.nren. Fiske,rikommitten mot ska,dra, til'l följd a;v olycksfaH nöd,vän-
15608: har .framrlagt i 119,10 års betäruka1nrde 'Bll ut- dig. På ,d,etta område harr maru i :Sverge
15609: 111edrn1ing am den ohesuttrua lbefolkning'8ns be- vid'ta.git åtgä,rder 'genom en föl'oDdning :den
15610: hov av fiskerätt. 8å t. ex. an1oor k,ommitten, 111 juni 119118 a:gnående en särskil<l f.ör fiskBJ-
15611: att ·d!e honrofisken, vid vilk,a strörmmings- re avsedld frörsälkrin,g mot skada tiH följd av
15612: ,fåDJgsten u\,oXir 1det huvud.sa!kliga.ste fisket, ol:ycksfa:ll. Föror,dJruinrgen, herättiga:r €nvar,
15613: icke vå'dare horde utarr:relllderas utan fisket i s:om idkar fiske som yl'ke, att geno.m för-
15614:
15615: 52
15616: 410 VII1,11. - Kalastuselinkeinon kehittäminen.
15617:
15618: sä:kring i riksJ1örslä!kringsamJst:al ten. berodia styrelsen enligt fi:irordningen om ·denna av
15619: sig ersättn~ng för olyJcksfall i arbete. den 119• jwl1i 19tli8 ha!l' a.tt ,skridla tili från
15620: Jäimsides med dessa. :åtgärder bö~a. även statens si,dla .nodigru åtgäirder för denoo nä-
15621: storm:va,rningar a'nordna:s vid vål!'a kuster rinlgs förkov:ran ä.v·enJs:om att fllil'beta för
15622: fö·r fiska!l'e och sjöfa.ra,nde. På detta. OIM"åde höjandiet och tryggmdlet a,v fiskarbefolknin-
15623: har !Sverge 1hunrrit långt f.örbi Vlå;rt la.nd. gens ekolllomis,Jm: stälilnå.ng", böra de här
15624: Längs. Sverges västra., s1öd~a ooh östra frwmlhål1na, åtg1ärdern1a ,genl()lm fiskeristy.rel-
15625: kust.er firuna,s lliUiffioera. iJcke mindre än 11QiQ sens försorg fås f.örverkligade.
15626: stormva:rningssta·iJi·oner till vil,ka meteoro- J'å grund a.v det frallllihiMlna, få vi vörd-
15627: logiska centralan1staHen telegra.ferar storm- samt f.öresl,å,
15628: varnriruga~r, ll'är så,da.na, anses behiöv lrr1ga. Se-
15629: 1
15630:
15631:
15632: da'n DJUme:m telefo.nled·ninJga.r finn1es till att Rikswagen ville besluta an-
15633: m:åm,ga 'lotspla.tser och fyrail', hör det icke hålla, att regeringen skrider till föl-
15634: möta. särskilt stora 1sfvarigheter attt f.å storm- jande åtgärder för fiskerinäringens
15635: varningail' utsäinda. till .dessa. ·Men även till utvecklande och fiskarbefolkningens
15636: fi:slkeliägen, ,d,är man ej ·kan betjäna si,g ,a,v tryggande:
15637: va.rnim1ga,rn1a vid lots- och fyrplmtser, ibö.ra 1} indelatr larndets kusttrakter · i
15638: st.o;rmv.arrnringar me.(Ldela.s. fiskarskoldistrikt och planlägger in-
15639: Ä ven särskil!dia, filslkef.yrar ·behövaJs i rättande av ambulerande fiskarsko-
15640: trakter, där !malli ej hrur ledrunig a:v andra. lor i dessa;
15641: fyra.r. Ett petitionsförs,l!a,g .härom var före- 2) låter inrätta kylragnatr att åt-
15642: mlål för beiham1dling vidl 1'9210 ,åJrs riksdag. följa posttågen för fisktransport från
15643: Odh överlämna,d.es åt vederbö:mnde centtrala kuststäderna till inlandet samt be-
15644: ämlbetsverk att i förslagen tiH utgiftsstat viljar lån för byggande av fryshus
15645: uplpta,ga. nödigt a:nslag härf.ör, i hänldelse för förvaring av fisk;
15646: sådam;a fyrar fås inrättade med så :små •kost- 3) beaktar .hela den obesuttna
15647: na.dler som petitionär.erna. berä;kn1a.t (stalils- fiskarbefolkningens b.ihov av fiske-
15648: utsk. het. 119!21(). sid. 613). Två ,d,ylika fYifar vatten vid uppgörande av propositio-
15649: finnas red.a1n vid Finska vi.Irens kust, m.en nen om inlösen av fisketorp;
15650: hehovet av sådlarna är särskilt ·stort 'Vid 4) beviljar statsunderstöd till re-
15651: Bottni,ska vikens kust. Då, såsom oft<a servfonder för understödsföreningar
15652: n'äimnts, de åtgärd.e.r, som häir f.ra1mhål:las för försäkring av fiskredskap och
15653: som behövliga för fiskarbefolkningen, redan farkoster; sami
15654: p}anlalgts som heihlövHga. f,ö'r fisJka!l'befolik- 5) anomnatr stormvarningar vid lots-
15655: ningen, .reda.n ph111la1gt:s a.v -fis'k·erikom- och fyrplatser samt fiskelägen även-
15656: mitteer, hörai dle antydida åtgärderna, 1l:unna som särskilda fiskefyrar i trakter där
15657: fås för'Verkli~a1de utan ytterli!gare utred- befolkningen ej har ledning av andra
15658: nin:gair och förslag häl'lom. Ooh då fiskeri- fyrar.
15659:
15660: iRelsingfors, den: 14 september !1912:2.
15661:
15662:
15663: K. V. Merb1om. Levi Jern.
15664: M. E. Kulenius. Georg 'Schauman.
15665: 411
15666:
15667: VIII,11. - Anom. ebd. 112.
15668: Suomennos
15669:
15670:
15671:
15672:
15673: Akerblom y. m.: Kalastuselinkeinon kehittämistä ja kalas-
15674: tajaväestön turvaamista tarkoittaviin toimenpiteisiin
15675: ryhtymisestä.
15676:
15677:
15678: Suomen Erd Th s ik u n nalle.
15679:
15680: Vuonna 19•10 julkaisi mietintönsä se ko- tus ·On vä•hemmän antoisaa sen V'es1ssa, JO·S
15681: mitea:, joka 1907 vuoden valtiopäiväin a~n.o kalanrmeneklki on huono, jos syntyy vai-
15682: mu!ks:esta aset•erttiin vuonna 1'908 ja j:oika sai ikewksia kala:ve·si:en vuokraUesaannissa, tai
15683: tehtäväkseen ehdottaa tarpeellisia muutok- >milloin kalast.aja.t myrsky:jen tai :muiden
15684: sia ka:la•stusta koskev~in asetuksiin; ·ehdot- twpahrtumain tähden joutuvat onnetiomuu-
15685: taa torvmenpiteitä tilat.toman väe,stön kala- t.een tai menettävät p.yy:d.yrksensä ja ve-
15686: vedentarpeen tyydyttämi:seksi; antaa selvi- neensä ja heidän ~on ihankitta:va uudet nii-
15687: tyksen lkalanpy,yd.y·sien ja lkalastusveneiden den :sijaan.
15688: vaku utu:ksen aikaansaamisen mahdollisu u- Va.rsinkin nmssa suhteissa kalastajat
15689: desta, sekä erhruottaa muita ta.rkoituben- pyytä.vät vaHi·ota ryh>tymään toimenpitei-
15690: mukaisia toimenpiteitä; kabstus•elmlkeinon :siin. Mai:nittu kalastuskomi·tea onkin osoit-
15691: edistämiseiksi. tanut ta:rlkoituksenmukai,sia. t.ovmenpiteiHi.
15692: Komitea suoritti tehtävänsä ja esitti siinä suhteesrsa.
15693: useita ehdotuksia tar:koitukselllmulkaisiin ,!Tehorka.s !keino kala,stus.elinkeinon :edis-
15694: toimenpibeisriin •ryihtyrmiseksi sekä teki ko- tämiseksi on amrmatrt,ikou:lujen perustami-
15695: konaista ylks•i·toi>sta /kalastusta rkoskevaa nen, missä kalastajat voivat saada opetusta
15696: a,s,etuse~hdot.UJsta. Enrirmmät kalastuskomi- kahtstushoidossa., ka.lan~viljelyksessä, ka:J.an-
15697: tean ·ehdotukset o.doH.avat yihä tot,euttrumis- säilyttämisessä, veneenrakentamisessa, ve-
15698: taan. W14 vuoden valtiopäivillä~ tuotiin nt'moottorien hoidossa, kalanpyydysten val-
15699: esille eduskuntae,sit.ysten muodossa joita- mrst.armisessa, järkiperäisi:stä ikalas•ta;mis-
15700: ikuit.a komitean eh<lotuksia, muttta niitä ei t&voi~sta y. rm. ka:Ja,stusta koskevi>sta sei-
15701: lkäsit•elty. .Sa:nottuja eh:dotUJksia ei ole seu- koista", lausuu komii€a (si:v. 1,2,7) ja eh-
15702: raaviHa va;ltiopäivillä enää uudiSite.ttu. dottaa; Norjan, T,anslkan ja Ruotsin kalas-
15703: :Maan lukuisa kalastajaväestö kysyy ih- t.uk,senorpetuiksest.a sa.amansa tuntemuksen
15704: metellen, miksi niin vilihän tehdMn kalas- nojaHa, että: ,pemsteta.an !kiertäviä kala:sta-
15705: tuselinkeinon rkohottamisebi. Tämän ky- ja1wuluja, joissa opetusta .annet•aa:n talvi-
15706: sy;mylk:s:en ilmulee etupäärssä :sen kalastaja- ja kesäkursseilla kullakin paikkakunnalla.
15707: väestön osan tahoilta, jolla ei ol:e mahdolli- ·TäLlä! alalla: on tosin ·päästy alkuun. Kiin-
15708: :suutta ka:lastulk.sen ohella ~eläJHälfu itseään teä kalastajakoulu on perustettu Itä-U ude1-
15709: maanviljelyksell'ä, v:aan joka on koikonaan lemaalle. Mutta muilla maan paikkakun-
15710: Tii1ppuva lkalastUiksesta ja senvuoksi .pian nilla ·ei ole maihruoll:i:suntta Ylleisesti käyt-
15711: joutuu taloudelliseen ahdinkoon, jos kalas- tää tätä koulua. Tarvitsemme userumpia sel-
15712: 412 VIII,11. - Kalastuselinkeinon kehittäminen.
15713:
15714: laisia ikoulll\ia, es~m. eri ika1~a,stajrukoulun nolja yleisistä varoista jääJ:J.,dytyslaitosten
15715: ruotsinkieliseHe Pohjanmaalle, toisen Lou- perustamista varten.
15716: nais-iSuomeen j. n. e. !Ma;an 1:annikilwseudut ,Eehity.s ~mlkoo yhä enemmä;n ja enem-
15717: on jruettava lkalastadakoUJlupiire:iJhin ja ka- män siihen ·suuntaan, ·että se lukuisa vä,es-
15718: la,stushallituksen ryhdyttävä toilimenpitei- tönryhmä,, jotka ei omista maata eikä niin
15719: siin, niin että. ikala,s.tajrukonluja vähi'tellen ol'len myöskään :kala,vettä, joutuu ta[ouc11el-
15720: perostetaan jokaiseen 'Piiriin. lisen .olemassao~onsa ,perustuJk,sen menettä-
15721: Kokemus on tänä kesänä taas osoittanut, misen vaaraan si,tä mrukaa kuin tsen käy
15722: miten epävarmaa kalastus elinlminona on, vaikeaksi saada käyttää ikalavesiä. Kalas-
15723: kun on 'liian vä.htän tehty kalain kuljetta- tuskomit·ea on 19110 vu·oden mietinnö,s,sään
15724: misen hyväksi sisämaassa oleviin tehdas- antanut selvityksen tilattoman väestön ka-
15725: ke,slkulksiin tai ulkomaiHe, vaan kalastaja: lavedentarpeesta. tNiin esim. katsoo komi-
15726: on ri~ppuvainen ainoastaan 'kalanmenekistä tea, et•tei 'niitä kruunun:fkalavesiä, joi-ssa hai-
15727: lä,hilmmätssä kaupungi,ssa. Niin esim. ta- Tinpyynti on pääasiallisin katlastustapa,
15728: pahtui Vaa:sa,ssa tänä vuonna, a1kukesä,stä, enää. pitäisi vuoikr.ata, vaan kalastuksen
15729: että fka,lastajat te<iNät :saaneet lkaloja.an kau- tuli,si olla va.paa_ jokaiselle. Komitea. ker-
15730: paksi, va,i:kka. seisoivat monta päivä t.oa.-illa too ~edetlleen, että N orja,ssa. ja. 'Tanskassa on
15731: niitä tarjoamassa, niin että heidän täytyi ylipäänsä jokaisen lupa kalastaa suolai-
15732: vihdoi:n laihjoittaa ja heittää ne pois. Sat· sessa vedessä. y,leinen hallilinikala.stusoikeus
15733: tuu usein kevä·taikaa.n, jolloin lkala,stus on olisi muodoStsa tai toisessa :säädettävä, ar-
15734: antoisint.a, e1ttä1 Elkrmmät myyntipa~ka,t tu- velee 'komitea.. .S.otila·s- ja, siviiEvi,rkakun-
15735: levat niin täpö tä,yteen kaloja., ettei niitä nan virkataloihi-n kuuluvat rkala.ved·et pi-
15736: saada my,y1dy.ksi sellaiseen hintaan, jO:ka täisi, sittenkuin nylkyisten !haltijain hal-
15737: edes läihimatin vastaisi niitden ,a,rvoa. Ja kun hnta-ai]m on lo1ppunut vuoden 1923 umpeen
15738: kaLat tuodaan kau:ppaa,n tuoreena, pilaan- :mennessä, erottaa vi~kataloista a~nnetta
15739: tuvat ne helposti, jää:hdytysla:itok.sia lkun vaksi vuo,kmlle tilaktom]Ue ammattikala:s-
15740: ei ole. tajille. Yihtenä !keinona ti:lattoma:n väestön
15741: Näitden epälkoMain poistamiseksi ehdot- kalastuso.ikeuden tyydyt<tämiseiksi k~omitea
15742: taa lkalastu:s,lwmitea (siv. 128), että 'Tor- edelleen ehdottaa kunnille annettav.ruksi oi-
15743: nion--.V aa,san ja ·Turun~Tamper·een~Pie k:euden hankkia kalavesiä,, ja on komitea
15744: tarin postijunia ainakin kahdesti tai kol- va:l.mistanut siitä erityisen l.akiehdotu\ksen.
15745: mesti viikossa seuraisi jäähdytysvaunuja 'Stmj.älkeen 'kuin ka.s:la.stukomitea vuonna
15746: kalankuljetusta. vacr"ten, ja tuoretta kalaa, 1910 jutl,kaisi ehdotuksensa, on v'arsinkin
15747: jäässä tai ilman jäMä, saa:taisiin pilkatava- kalastajatorppakysymys joutunut selvitel-
15748: nma kuljettaa postijunissa rahtitavaramak- täväksi. MU'bta toimenpiteisiin on ryhdyt-
15749: sust.a sekä että :seHaista :tavaraa 'saisi jät- täv1ä siinä suhteessa, että koko ti-latonta
15750: tää kuljetettavaksi vielä tuntia ennen ju- lmlastajaväiest6ä. muiste.taan, :samalla kuin
15751: nan iläihtöä.. Tällais·et t.oimenpiteet odo-tta-
15752: 1
15753: ikalastaj atorppalaiki säädetään.
15754: vat yhä, mikäli tiedämme, toteutumista. Kalastajavä,estö kaipaa. myös turvaamista
15755: Ni•in ikään ika.lastaj.at tarvitseva't apua myrslkyjen ja muide·n ta,patulimain aiheui:-
15756: järuhdytJ"slaitosten ailkaansaamiseksi sellai- bmilta va1hingoilta. 'Ka,lastuslkomi:tea eh-
15757: siin kau:punkeiihin, jottka sijaitsevat läheHä dottaa, että kalasta:jain muodosbmiUe yh-
15758: niitä pa.ikkoja, missä kalastuselinkeinoa ty.mil:le olisi varamihaston a.~kaansa:amiseksi,
15759: harjoitetaan huomattava:mmassa määrässä. samoin kuin on laita saksalaisten vakuutus-
15760: Kalastuskomit:ea; ehdottaa, että kalastajain yhdistysten, annettava avustusta yleisistä
15761: 1kesken 1pemstetut osuuskUJnnat saisivat 1ai- varo~:sta, mikä avustus mieluimmin olisi
15762: VIII,u. - Åkel"blom, y. m. 413
15763:
15764: myönn·ettäväl kerta tkailiok.iaan myöntäimällä täil.laisia. loistoja s•aa rakennetuksi, niin pie-
15765: esimerkiksi 10% ilmoitetuista vakuutuk- ninä kustannuks~ll:ru •kuin anomuksen teki-
15766: sista. Tälla~sen avustUiksen l!ll~öntälminen jät olivat laskeneet !('Valtiovarainvaliokun-
15767: näyttää fkom~tean 11nielestä mBil:lä ·sitäkin nan miet. 19,20, .s. 61), Kalksi rtäJllaist.a lois-
15768: enemmän tarpeen vaatimalta, !kun maamme toa on jo 1Suomenlahrden rannikolla, :mut•ta
15769: ammattikalastajat vielä nykyjään ovat huo .. niiden tarve on eriko~sen suuri Pohjanlah-
15770: nossa taloudellisessa asemassa ja senvuoksi den rannikolla. Kun, kuten monesti on
15771: tuskin voivat avustuksetta saada aikaan mainittu, :kala,stns~omitea on jo ~suunnitel
15772: puheenaolevaa vakuutustointa. lut ne toimenpiteet, jotka rtässä esitetään
15773: tKun ta;paturman vaara ·on 1kalastuksessa t~mpeellisik!si, }litä:ä ne void•a saada t-oimeen
15774: hyvin .suuri, oli•si kalastajain vakuuttami- enemmittä :selvityksittä ja ebJdotubit~ta. Ja
15775: nf:n t.apaihturman a~heut:taman vahingon kun ikalastnsihallitUJksen asi·ana ·on 19 p :nä
15776: v·aralta •tal'lpeellinen. Tällä alalla on Ruot- heinäkuuta, 1!9:1,8 anmetu'n asetuksen .mu-
15777: ~ssa ry1hdytty toirrnenpiteisi:i.n 11 ·päivänä kaa,n ,ryhtyä niilhin a:loiHeisiin, joita sano-
15778: kesälkuuta 119-18 annetulla asetukselila, joka tun elin:k,eirnon ·edistäminen valt1on •puol,elta
15779: koskee erityirstä, kalastajain .va;kuutusta ta- vaatii, sekä toimia !kalasta,javäestön tailou-
15780: paturman aiheuttaman vahingon voaralta. dellisen aseman kohot.tamise!ksi ja turvaa-
15781: Asetus oikeuttaa jokaisen, jalka \harjoittaa mis•elksi," rpitää nämä edellrumainJitu t toi-
15782: kalastusta ammattinaan, v;aJkuuttamalla. it- menpiteet saa:d.a :kalastushallrtuksen toi-
15783: s-ensä valtion vakuutuslai·toiksessa. varaa- mesta tot•eut.etU'ksi.
15784: maan .itselleen korvauksen työssä sattu- ,Ylläesitetyn noj·aHa saamme kunnioi:btaen
15785: neesta bpaturmasta. ehdottaa,
15786: ·Näiden t.oimenpite~den ohella pitää myös
15787: myrskyvaroituksia jäcr.-jestää Tannikoilla,m- että Eduskunta tahtoisi päättää
15788: me kalarstajia. ja merenikulrkijoita varten. anoa, että hallitus ryhtyy sewaa-
15789: ['äJllä alalla on Ruot,si· ehtinyt pa[jon mei- viin toimenpiteisiin kalastuselinkei-
15790: dän maamme -olhi. •Pitkin Ruotsin länsi-, non kehittämiseksi ja kalastajaväes-
15791: etelä- j.a: itä,rannikkoa on nyttemmin koko- tön turvaamiseksi:
15792: naista 100 myrskyvaroitusasemaa, joihin 1) jakaa maan rannikkoseudut
15793: meteorologinen keskuslaitos sähköttää kalastajakoulupiireihin ja tekee
15794: myrskyvaroituksia, milloin niitä katsotaan suunnitelman kiertäväin kalastaja-
15795: ta.rv:i.ttavan. Kun n:)"k,yisin j·o on puhelin- koulujen perustamiseksi niihin;
15796: johto 1moniin lllotsipai:kk.oihin ja majakkoi- 2) kalojen kuljettamiseksi rannik-
15797: hin, ei ·pitä~si olla edkoisen v.a:ikeaa saada kokaupungeista sisämaahan laitat-
15798: myrskyvaroituksia niihin lähetetyksi. Mut- taa jäähdytysvaunuja seuraamaan
15799: ta myös kaolastuspaikkoihin, joissa luotsi- postijztnia, sekä myöntää lainoja
15800: ja maj.akk3Jpaikkoihin ilälhet.ettyjä varoituk- kalain säilyttämiseen soveltuvain
15801: sia ei voida käyttää hyväksi, pitää myrsky- jäähdyttämöjen mkentamiseksi;
15802: varoituksia antaa. 3) ottaa huomioon koko tilaUo-
15803: Niin i-kään tarvitaan er~tyisiä kallastaja- man kalastajaväestön k~alavedentar
15804: loist.oj.a :seuduille, missä ei o1le muiden lois- peen valmistuessaan ehdotusta ka-
15805: tojen joh·dat11sta. fl'ätä koskeva anOimuseh- lastajatorppain lunastamisesta;
15806: dotus oli kä.sittelynalaisena 19:20 vuoden
15807: 1 4) myöntää valtioapua kalanpyy-
15808: valtiopäJi.villä. A'sianomaisen keskusviras- dysten ja alusten vakuuttamista
15809: ton asiaksi jätettii:n ott.aa menoarvioesityk- tarkoittavain kannatusyhdistysten
15810: seen brpeel:linen määräraiha tätä val'ten, jos vararahastoihin; sekä
15811: 414 VIII,ll. - Kalastuselinkein~n kehittäminen.
15812:
15813: 1) järjestää myrskyvaroituksia tyisiä kalastajaloistoja niille tienoin,
15814: luotsi- ja majakka- ynnä kalastus- missä väestöllä ei ole johdatusta
15815: paikkoihin niin myös rakentaa eri- muista loistoista.
15816:
15817: !Helsingissä, 14 p :nä 1sy,yskuut.a 192~.
15818:
15819:
15820: K. V. Åkerblom. Levi Jern.
15821: M. E. Kul,enius. Georg Schauman.
15822: •• ••
15823:
15824: VALTIOPAIVAT
15825: 1922
15826:
15827: LIITTEET
15828: IX
15829:
15830: TYÖVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
15831: EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
15832:
15833:
15834:
15835:
15836: HELSINKI 1922
15837: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
15838: ;
15839:
15840:
15841:
15842:
15843: A.
15844:
15845: Työaikaa koskevia eduskuntaesityksiä ja
15846: anomusehdotuksia.
15847:
15848:
15849:
15850:
15851: 53
15852: ..
15853: 4!9
15854:
15855: IX,t. - Edrusk. esit. N :o 35.
15856:
15857:
15858:
15859:
15860: Paasivuori y. m.: Ehdotus laiksi kahdeksan tunnin työ-
15861: ajasta U päivänä elokuuta 1918 annetun lain muutta-
15862: misesta.
15863:
15864:
15865: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
15866:
15867: Viitaten vuoden 1919 valtiopäivillä että Eduskunta hyväksyisi näin.
15868: Eduskunnalle esitetyn eduskuntaesityksen kuuluvan lain:
15869: perusteluihin, (jotka löytyvät valtiopäivä-
15870: asiakirjain liitteissä VIII A, sivuilla 831
15871: -838), ehdotamme:
15872:
15873:
15874:
15875: Laki
15876: kiahd~ksan ~tunnin työaj.asta 14 päivänä elokuuta 1918 annetun lain
15877: muuttamisesta rtoisin kuuluvaksi:
15878:
15879: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
15880:
15881: 3 §. 11 §.
15882: Sen työajan lisäksi, mikä 1 §:n momen- Jos työnantaja tai hänen edustajansa
15883: tissa mainitaan sallittakoon työntekijää yksityisessä liikkeessä, yrityksessä tai lai-
15884: hänen suostumuksellaan pitää ylityössä toksessa, rikkoo tämän lain työaikaa kos-
15885: enintään kymmenen tuntia viikossa ja 2 kevia säännöksiä, rangaistakoon vähintääru
15886: § :n 3 momentis'sa mainitun työajan lisäksi kahdella ja enintään kymmenellä päiväsa-
15887: neljäkymmentä tuntia neljän viikon ai- kolla jokaista työntekijää kohti, jota hän
15888: kana, ei kuitenkaan kummassakaan tapauk- on vastoin tätä lakia pitänyt työssä, ja
15889: sessa enempää kuin sataviisikymmentä tun- kutakin vuorokantta kohti, jona työnteki-
15890: tia vuodessa, sekä sitäpaitsi tarkastus- jää on lainvastaisesti pidetty työssä, ei kui-
15891: viranomaisen luvalla, milloin työn sään- tenkaan enemmällä kuin kaikkiaan 200 päi-·
15892: nöllinen jatkuminen välttämättä niin vaa- väsakolla. Jos rikos on tapahtunut tar-
15893: tii, lisäksi korkeintaan sata tuntia vuo- kastusviranomaisen kiellosta huolimatta,
15894: dessa. taikka jos rikos uusitaan, olkoon sakko·
15895: Ylityöstä, mikä tehdään päivittäisen vähintään viidellä ja enintään kahdellakym-
15896: työajan lisäksi, maksetaan kahdelta ensi- menellä päiväsakolla kutakin työntekijäät
15897: mäiseltä tunnilta vähintään viidelläkym- ja vuorokautta kohti, ei kuitenkaan kaik-
15898: menellä prosentilla ja sen jälkeen vähin- kiaan enempää kuin 300 päiväsakolla.
15899: tään sadalla prosentilla korotettu palkka. Työnantajaa tai hänen edustajaansa, joka.
15900: 420 IX,1. - Muutoksi,a kahdeksan tunnin työaika1laikiin.
15901:
15902: muuten rikkoo tämän lain määräyksiä, määrätä poikkeuksia tämän lain mukaisen
15903: rangaistakoon vähintään kahden ja enin- työn järjestelyyn enintään yhdeksi vuo-
15904: tään 300 päivän sakolla. deksi kerrallaan.
15905: Milloin työnantajana on valtio, kunta Tämä laki astuu voimaan kuun
15906: tai seurakunta, rangaistakoon sitä virka- päivänä.
15907: miestä, joka on vastuunalainen lain nou-
15908: dattamisesta, siten kuin edellisissä momen-
15909: teissa on työnantajasta ja hänen edusta- Jos eduskunta hyväksyy ylläesitetyn
15910: jastaan sanottu. lain muutoksen, niin samalla ehdotamme,
15911: 12 §.
15912: Tarkempia määräyksiä tämän lain so'Vel- että Valtioneuvoston päätökset
15913: tamisesta antaa Valtioneuvosto. jmduk. 23 p:ltä 1920, jotka sisältä-
15914: Mil'loin lain käytäntöön soveltaminen 1 vät eräitä poikkeuksia 8-tunnin työ-
15915: §:n 1 momenti.n 2) kohdassa mainituilla ajasta 27 päivänä marraskuuta 1917
15916: aloilla työn teknillisen laadun, vuodenajan annetun lain säännöksestä, kumot-
15917: tai muiden pakottavain seikkain vuoksi ei taisiin ja ,että kaikki muut eri ano-
15918: ole mahdollinen on V al ti.oneuvostolla, tar- muksista ' myönnetyt poikkeukset
15919: kastusviranomaisen sitä puoltaessa, valta la,kkautettaisiin voimassa olemasta.
15920:
15921: Helsingissä, 12 päivänä syyskuuta 1922.
15922:
15923:
15924: Matti Praasivuori. Artturi A'alto.
15925: 421
15926:
15927: IX,2. - Edusk. esit. N :o 13.
15928:
15929:
15930:
15931:
15932: Kankari y. m.: Ehdotus laiksi kahdeksan tunnin työajasta
15933: 27 p:nä marraskuuta 1917 annetun lain 3, 9, 11 ja 12
15934: §§:n muuttamisesta.
15935:
15936:
15937: ,S u o m e n E• d u s 'k u n n: a ll ·e.
15938:
15939: Kahdeksan tunnin työajasta 27 päivältä tajan tai hänen edustajansa liikkeessä, yri-
15940: marraskuuta 1917 annetun lain 3, 11 ja 12 tyksessä tai laitoksessa yhteensä useampaa
15941: §:t ovat tuUeet muutetui.ksi edustajiltaan ylityötuntia, mitä laissa on säädetty kor-
15942: vajalukuisen Eduskunnan päätöksellä 14 keimmaksi sallituksi työajaksi saman työn-
15943: päivänä elokuuta 1918 annetulla lailla. antajan työssä. Vaikka 1 päivänä heinä-
15944: Nämä muutokset eivät ole olleet työ- kuuta 1922 voimaan tulleen Työsopimus-
15945: väenluokan tahto.a edustavia, vaan ovat ne Ia,in 1•6 § :n muka1an ei työntekijä voi
15946: etuoikeutetun luokan, porvariston poik- työnantajan luvatta toiselle työhön sitou-
15947: keuksellisena aikana päätökseen saattamat. tua, ei epäkohta ole tälläkään poistettu.
15948: Eduskunta mainitussa kokoonpanossaan ei Sillä työnantajain pyrkimykset työnteki-
15949: edustanut lainkaan työntekijöitä, sillä Jamsä työpalkkain alentamiseen, johtaa
15950: työväen edustajat olivat väkivaltaisesti. heitä omassa työpaikassa vallitsevan työ-
15951: estetyt ottamasta osaa Eduskunnan työs- ajan lisäksi, myöntämään työntekijälle oi-
15952: kentelyyn, joten työväenluokka ei ole voi- keuden tehdä työtä muuna vuorokauden
15953: nut sanottuja päätöksiä hyväksyä. Sitä aikana toiselle työnantajalle. Työnantajia
15954: to.dristavat ne lu.kuis•et työntekijäin amma- ei liikuta se, jos työläinen menettää työky-
15955: tillisten keskus•järjestöjen, edustajakokousten kynsä, sillä työkykynsä menettäneen työn-
15956: ja yleisten työntekijäin kokousten päätök- tekijän tilalle on aina saatavana uutta työ-
15957: set, joissa vaaditaan palautettavaksi voi- voimaa. Työntekijän työskennellessä useam-
15958: maan kahdeksan tunnin työajasta 27 päi- malla työnantajalla, alenee hänen tunti-
15959: vänä marraskuuta 1917 annettu laki. palkkansa. Kun työnantajien yleisenä
15960: Näin ollen on Eduskunnan otettava muu- pyrkimyksenä on alentaa työntekijäin työ-
15961: tokset käsiteltäväksi ja tehtävä kahdeksan palkkaa, niin tarjoaa tämä työskentelytapa
15962: tunnin työaikalakiin tarpeelliset parannuk- heidän pyrkimykselleen suotuisan menes-
15963: set. Lain 11 ja. 1'2, §:.t ovat muute.ttava.t tymismahdollisuuden. Työskentely sa-
15964: sellaisiksi kuin ne olivat 27 päivänä mar- mana vuorokautena useammalle työnanta-
15965: raskuuta 1917 annetussa laissa. Kuitenkin jalle tulee työväelle teollisuuden laskukau-
15966: on 3 ja. 9 § :ää:n tehtävä lisäys, joka. selven- sina suureksi turmioksi. Suuremman työn-
15967: tää lain tulkintaa. Voimassa olevassa laissa tekijämäärän jouduttua työttömäksi, ovat
15968: enempää kuin sen täytäntöönpanoasetuk- työssä olevat työläiset täydellisesti työn-
15969: sessakaan ei aseteta esteitä, ettei työn- antajien mielivallan alaisuudessa. Silloin
15970: tekijä voisi työskennellä useamman työnan- joutuvat työttömät työläiset alentamaan
15971: 422 IX,2. - Muutoksia kahdeksan tunnin työaikaJa,kiin.
15972:
15973: työssä olevien työntekijäin työ palkkoja. Ja tapausten sattuessa ei ole voitu asettaa
15974: työpalkkain alentuessa alle elämiskustan- työnantajaa tai hänen edustajaansa vas-
15975: nusten, on työntekijäin etsittävä keinoja tuuseen.
15976: voidakseen elää. Yksi näistä keinoista on, Nämä lain kiertämiseen johtavat epäkoh-
15977: etsiä lepohetkinä suoritettavaa työtä toi- dat ovat osin lievennettävissä siten, että
15978: selta työnantajalta. Tällainen toimenpide lain 3 §:ään lisätään kohta, jolla vaaditaan
15979: lisää osaltaan työttömyyttä. Laki kahdek- että työntekijän vaihtaessa työpaikkaa on
15980: san tuunjll! työna.jasta. ei myös aseta estettä otettava huomioon se ylityötuntimäärä,
15981: siihen, etteikö työntekijä työnantajaa vaih- mitä työntekijä saman kalenterivuoden ai-
15982: taessaan joutuisi tekemään yli lain salliman kana on tehnyt edellisillä työnantajilla
15983: korkeimman ylityötuntimäärän. Löytyy sekä 9 § :ään liEtättävä kohta, jolla kiell~e
15984: useita teollisuus- ja muita aloja, joilla tään työnantajan antamasta työtä saman
15985: työntekijät joutuvat samana vuonna työs- vuorokauden aikana toisella työnantajalla
15986: kentelemään useammalla työnantajalla. täyden työtuntimäärän suorittaneelle työn-
15987: Näillä aloilla kukin työnantaja vaatii tekijälle. Myöskin on huomioon otettava,
15988: työntekijää työskentelemään lain sailiman ettei saman vuorokauden aikana useamman
15989: korkeimman ylityötuntimäärän. Laki to- työnantajan työssä olevan työntekijän työ-
15990: sin myöntää ylityön vapaaehtoiseksi, mutta tuntimäärä yhteensä nouse yli kahdeksan
15991: käytäntö on osottanut, että jos työntekijä tunnin ja siihen liittyvän mahdollisen yli-
15992: kieltäytyy ylityöstä, tietää se hänelle työ- työtuntimäärän.
15993: paikan menettämistä. Säännöllisestikin
15994: toimivilla teollisuusaloilla on työnanta- Sen nojalla, mitä edellä on esitetty,
15995: jana tilaisuus useamman kerran vuodessa saamme kunnioittaen ehdottaa,
15996: vaihtaa työntekijöitä, jolloin kukin työn-
15997: antaja voi vaatia työntekijäitä täyden yli- että Eduskunta hyväksyy seuraa-
15998: työtuntimäärän. Tällaisten lain kiertämis- van lakiehdotuksen:
15999:
16000:
16001:
16002: Laki
16003: kahdeksan tu.nmn työajasta 27 p:nä marraskuuta 1917 'annetun Lain 3, 9, 11 ja
16004: 12 §§:n mulllttlamisesta ·toisin kuuluvaksi.
16005:
16006: Muuttaen kahdeksan tunnin työajasta 27 päivänä marraskuuta 1917 annetun lain 3,
16007: 11 ja 18 §§, sellaisina kuin ne ovat 14 päivänä elokuuta 1918 annetussa laissa, sekä
16008: saman lain 9 §, säädetään Eduskunnan päätöksen mukaisesti täten, että mainitut
16009: pykälät tulevat olemaan näin kuuluvia:
16010:
16011: 3 §. enempää kuin sataviisikymmentä tuntia
16012: Sen työajan lisäksi, mikä 2 §:n 1 mo- vuodessa, sekä sitäpaitsi tarkastusviran-
16013: mentissa mainitaan, sallittakoon työnteki- omaisen luvalla, milloin työn säännöllinen
16014: jää hänen suostumuksellaan pitää ylityössä jatkuminen välttämättä niin vaatii, lisäksi
16015: enintään kymmenen tuntia viikossa ja 2 korkeintaan sata tuntia vuodessa.
16016: §:n 3 momentissa mainitun työajan lisäksi Jos työntekijä kalenterivuoden aikana
16017: neljäkymmentä tuntia neljän viikon aikana, vaihtaa työnantajaa. joko yhden tai useam-
16018: ei kuitenkaan kummassakaan tapauksessa ma.IlJ ke:rran1, on >Cd;ellisen iyönaiJJtaj,an tai
16019: IX,2. - Kanlmri, y. m. 423
16020:
16021: hänen edustajansa liikkeessä, yrityksessä 11 §.
16022: laitoksessa tehty ylityötuntimäärä otettava .Jas työnantaja tai hänen edustajansa yk-
16023: huomioon. Älköön ylityötä sallittako tehdä sityisessä liikkeessä yrityksessä tai laitok-
16024: yhteensä enempää kuin mitä tässä laissa sessa rikkoo tämän lain työaikaa koskevia
16025: on säädetty. säädöksiä, rangaistakoon vähintään 100 tai
16026: Ylityöstä, mikä tehdään päivittäisen työ- enintään 1,000 markan sakolla jokaista
16027: ajam }1isäksri, maksetwa,n kahdeUa ensimäi- työntekijää kohti, jota hän on vastoin tätä
16028: seltä tunnilta vähistään viidelläkymme- lakia pitänyt työssä, ja kutakin vuoro-
16029: nellä prosentilla ja sen jälkeen vähintään kautta kohti, jona työntekijää on lainvas-
16030: sadalla prosentilla korotettu palkka. taisesti pidetty työssä.
16031:
16032: 12 §.
16033: 9 §. Tarkempia määräyksiä tämän lain sovel-
16034: Työnantaja olkoon kielletty pitentämästä luttamisesta antaa Valtioneuvosto.
16035: tässä laissa säädettyjä työaikoja antamalla Milloin tämän lain käytäntöön sovelta-
16036: työtä työntekijälle, joka samalla vuorokau- minen 1 § :n 1 momentin 2 kohdassa mai-
16037: della on työskennellyt täyden työajan toi- nituilla aloilla työn teknillisen laadun, vuo-
16038: sella työosastolla tai työnantajana tai hä- denajan ta.i muid,eru pakottavain s;erikkain
16039: nen edustajansa liikkeessä, yrityksessä tai vuoksi ei ole mahdollista, on Valtioneuvos-
16040: laitoksessa. tolla, tarkastusviranomaisen sitä puol-
16041: Työnantaja olkoon kiellei;ty pitentämästä taessa, valta määrätä poikkeuksia tämän
16042: tässä laissa säädettyjä työaikoja antamalla lain mukaiseen työn järjestelyyn enintään
16043: työtä kotona suoritettavaksi. yhdeksi vuodeksi kerrallaan.
16044:
16045:
16046:
16047:
16048: Helsingissä, syyskuun 18 p:nä 1922.
16049:
16050:
16051: Kalle Auilmsti Koolmri. Hj. Mäkinen.
16052: August Rytkönen. K. P. Topp.inen.
16053: Rosa Sillanpää.
16054: 424
16055:
16056: IX,a. - Edusk. esit. N:o 33.
16057:
16058:
16059:
16060:
16061: Plaasivuori y, m.: Ehdotus laiksi työaja~ta maa- ja koti-
16062: taloudessa.
16063:
16064:
16065: tSuo•m•en Edu:.skurum.al·le.
16066:
16067: Viitaten v. 1<917 toisil1la rvaiti<opäivillä liitteissä IX B, sivuiil.Ja 848'---i857), ehdo--
16068: eclus'kunuane esitetyn eduskunbes.i.tyksen tamme:
16069: pemsh~luihin (jotka löytyvrut :vsialldrj,ojen että Eduskunta hyväksyisi näin
16070: kuuluvan lain:
16071:
16072: r.a k i
16073: •työajasta maa- ja :kotitaloudessa.
16074:
16075: Edusikunnan pääiölksen :mukaoa:n .sä.äJdetään tate'll:
16076:
16077: 1 §. rTäJmän •lain säännökse•t eivät koske per-
16078: Tärrnäm <lain alaisia ovat alempana mai- :heessä ,s,attuva.in .syun(Ytys-,, sairaus- ja ikuo-
16079: nitut työrulat, .mikruli ni•issä, luilmunotta- lemallltrupaust.en välittömä•sti aiheuttalillaa
16080: martta isännöit.sijöitä, emännöit,sijöitä jr.., työtä.,
16081: muita s·eHaisia työnjohitadia, jotka eivät· Laiki ei myöskäJän !koske Pohjois-ISuo-
16082: säännöllisesti o.ta. osaa ruumiillis·een työhön, messa harjoiilettavara poronlhoitoa.
16083: käyt-etään par1kkatyöläisiä,:
16084: 1) \illaa.nrviljeilys; 2 §.
16085: 2) kotieläinten !hoito; ·Työntekijää ei saa. 1 § :n momenitin 1).,
16086: 3) ilmsV'i- ja1 puutarhanhoito; 3)-, 4) ja 5)-koohda.ssa :mainituil.la. sekä nii-
16087: 4) meisänlhooito; hin ·verra:ht:vvilla tyläa!loilla pi•tää säännölli-
16088: 5) ede1lä lllaå,ni.t:tujen elinkeinojen yh- sessä t·yösrsä en•em pää kuin keskimäJärin kahr
16089: tey.dessä lilapaili:tuva; deksan turrutia vuorokaUJdessa. Kuitenkin
16090: a) lilloaat:vlous... , •puutarha- ja metsäntuot- sa:a. tylöaik•a vnodenaikairu mu1ka:an vaih-
16091: teiden ja.lO'stus; della seUJraavaHa tarvallaJ:
16092: b) konei1d·en ja ty•ö·vä[~nei1den va.Lmistus, joUJlu- ja tam:mrkuulla 7 trmrtå.a rpäivä·ssä,
16093: ikorjaus ja !hoito; ja ei kuitenrka.a:n1 enempää kuin 42 i:'untia vii-
16094: c) ra.kennUJsten, teiden ja si.U:vin raikenta- lkossa;
16095: lllinen ja lkunnossa.pito; helmi- ja; maJl"l'arslkuuUa 7 1 / 2 tumtra päi-
16096: 6) kotitalous; sekä vässä., ei 'kuitenika:an enempää kuin 45 tun-
16097: 7) lilluut tryöalat, jotJka ovat ylilärrnainit- tia vi~rkossa.;
16098: tujen vero:lisia.
16099: IX,a. - PaasirvuOil'i, y. m. 425
16100:
16101: maali<s'- ja lokakuulla 8 tuntia päivrussä, § :ssä sääJdett,yjä työai!koja, mikäli nuo sei-
16102: e~ kuåtelllkaan enempää !kuin 48 tuntia vii- ikat vaativa.t, JiJohtuuilli·sesti rpiden:tää, ei
16103: lkossa; kuiten1kaan ikauemmin !kuin ikaihden viiikon
16104: huhti- ja 'syyskurulla; 8 1 / 2 tuntia päi- ailkana. Selllaista hätätyötä e~ [ueta 3 § :ssä
16105: vässä, ei ku.]t,enlkaan .en·empäru kuin 48 tun- mai,nittuulll yJit)Y'Öa.ilman.
16106: ti,a viikossa; Miltä 3 § ;,n 2 ·ja 3 momenti,ssa on sää-
16107: touko- ja kesäikuulla 9 tuntia päivä:s.sä, ei dletty yMyös1tä ma:ksettwvasta ·palkasta, so-
16108: kuitenlkaan enempää ikwin 51 tuntia vii- veHettalmon myös tä1laiJseen ih.Mä:työlhön.
16109: kossa;
16110: !heimä- ja eilo:kuuHa g, 1 / 2 tuntia. ,päivässä, ·5· §.
16111: ei ikuitenikaalll enempää kuim 54 tuntia vii- ;Sulllnun,tain ajaksi tai muuJks~ vii.kon päi-
16112: vä:ksi on työnt'ekijälle annettava vähintään
16113: kossa.
16114: Työnte,kijä!ä saa 1 § :n 1 momentin 2:) ja kolmeik;ymlm.entä tuntiJa kestävä yhtäja.ksoi-
16115: 6) koihda:ss·a mainitui1lla selkä niilhin vermt- ne:n vapartJIS työstä, ipaå..tsi 4 .§ :ssä mai,ni-
16116: taiViJ.la t.yöaloliJ,Ja, pi<tääJ säännölli,sesä työssä tuilssa ta·paulks~:ssa..
16117: kesikimääri(IJJ 8 tuntia ;pä~vässä, ei lkuiten- Niissä ,tö:Dssä, joissa ei voilda täyddiistä
16118: kaaln yhtee,nsä >e'nlempä,ä; kuin ,54 tun.tia vii- ythtäjalk.soistw vapautta. anrtaa., on va;paa-
16119: kossa, sunnuntai,n ja jwhtlapäirvät muikaan päiv.ämo osaJle tuJeva työaika ikorvattav'a
16120: luettuna. vastaa,v,aaia työvapa.UJdeilla1 l!wrkeinrtaan kaih-
16121: Kun työpa,i<kalle on kuljett~a.va, :työna.n- tena viikon päivänä.
16122: taöan :määJrärumä1stä läihtöpailkasta, suori,te- 6 §.
16123: taan mat!ka t,yöajaHa. Jos t0'öaiik,a vuorokaudessa on kuusi tun-
16124: Mitä tämän ipyJkälä,n 1 ja. 3 momentissa tia tai pit1empi, on työ vMillä a:in:a,kin ker-
16125: on sääJdetty, ikos-koee .ffiJ'ÖS verotyöpäiväJn ran ruokailu- tai lepohetkiä varten kesikey-
16126: suorittadaa. te:ttäJvä väJhinrtääm puofebi: tunn:iJksi.
16127: 3 §. RuolkaiJu- ja le:poh,etkiä äliköön ~luettako
16128: Sen t:yöari,an []säiksi, mikä 2' §:ssä maini- työad abi.
16129: taan., saUittalkoon väJt,täJmMtömä'n' ta.rpeen 7 §.
16130: niin vruaH'es1sa työnt,ekidää hänen suostu- :Tehdyistä yli- ja. hätätöistä sekä näJis,tä
16131: muiksel,laan, pitää y<lityössä enintään kuus'i ma,ksetuista palkoista, on työnantaja. velvol-
16132: tunrbia viikossa, ei kuitenlka.an· enempää linen pitämä,än luetteloa, joka. va:a1dittaessa
16133: kui:n sataneljrukymmentä ~tumtia vuodessa. on näytettävä tämän lain noudattamista
16134: Ylityöstä, mikä te!l:vdään päivittäis,en työ- vai vovalle viranomaiselle.
16135: ajan Esälksi, malkseta,an !kahdelta ensimäi-
16136: seltä tunnitlt.a vähi~nrtään viidelläkymme- 8 §.
16137: ne[lä ja 1s.en. jä[estä vä!hintä'än sadalla pro- Poikkeuksia tässä laissa. säädietystä työ-
16138: sentiUa 1wrotettu pa,lkka.. ajasta sallitaan :karjan keskuud1essa sa.ttu-
16139: Ytlityöpalkan ,perustetta mää·rättäessä: on vain tapaturma-, synn,ytys-, sairallls- da
16140: myös luonnossa' suoritettavat ,palldmedut kuolemanta pa1usten aihoeu tta.ma.ssa tYJössä
16141: otet,tava luikuun. sekä työntekijän suostumuksella ja kun1 ·pa.-
16142: 4 §. kotta,vat syyt niin vaativat:
16143: Kun Juomlonta:pa!htUJma, tapaturma tai a) tila päisillä matkoilla;
16144: mnu vaara uhkaa ta:h~ on keslkeyttänyt b) kauempa.na. olevilta ulkopaht.oilta ta-
16145: tcyön tailkka milloin tylön keskeyttruminoen pa'htuvissa ajotöis.sä;
16146: aiheuttaisi ta:varan ·tai ra1aka.-aineen pila.a,n'- ·c) kauempwna. ulkopalst.oilla kesän ai-
16147: tumisen twi hwkkaanlilliiDis•en, saa 2' ja 3 ka'lla moritettavassa kotieläinten hoidossa.
16148:
16149: 54
16150: 426 IX,3. - Työaika maataloudessa.
16151:
16152: 9 §. aiitaja truhi hänen sid,a.isensa muulla tav·oin
16153: TyönunJtajalll! rboirrnesta on tä:mä laiki j,a rikikoo tämän lain määräyksiä, .ran.gaista-
16154: tiedonanto käytännössä .oJeva1sta työtunti- koon väJhintään kahdella ja enintään sa-
16155: järjestelmä.stä p~dettävä .sOIPivalla pa.~kaHa daHa. päivä:sa.kolla.
16156: nälhtävänä.
16157: 10 §.. 12 §.
16158: Täimän rrain noudattamista valvovat jär- Tarkoon.pia määräyksiä tämän la,m sovel-
16159: jestySIViranomaiset ja kunman vmlitsemat tamisesta ja noudattam:Usen valvonnasta
16160: aJID!IDarbtienta,rkastajrut. antaa vaJtioneuvosto.
16161:
16162: 11 :§. 13 §.
16163: :Tylönantaja:a tai hänen sijaisiaan, joka Täillä lailla kUJmotaan torpan, ~rum[Juoti
16164: rilrkoo tämän ,lain työailk.aa ikoskevia mää- tilan, ja mäJkitupa-aaueen vuokrauiksesta 12
16165: räyksiä, ranga:Ust.akoon vähintään vi::Ud·ellä päivänä maalislkuuta H)t09 ,annetun asetuk-
16166: tai enintään sadalla päiväisa~olla. Jos sen 19 § :n 2 momen:tti.
16167: asia,nihaarat ovat erittäin ras.kauttav,at vä-
16168: hintäin ·viidellälkymmenellä ja enintään 14 §.
16169: kolmella saJdalla, [Jäliväsrukollla. Jos iyön- TäJIDä Jaiki astuu voiJIDaan
16170:
16171:
16172: Helsin1gvssä, 12 rpäirvänä syyskuuta 19,22.
16173:
16174:
16175: M·a.tti. P318Sivuori. Artturi Aalto.
16176: 427
16177:
16178: IX,4, - rEdusk. esit. N :o 36.
16179:
16180:
16181:
16182:
16183: Kan]{lari y. m.: Ehdotus laiksi lasten ja nuorten henkilöiden
16184: työajasta.
16185:
16186:
16187: S u ·o :m e n E d u s k u !ll n a ] :1 e.
16188:
16189: Kapitalistisen tuotamrt:.ojät"je,stelmän ai- dlosta, tuotettu elämään, varustcltun1ru hei-
16190: kana ta['vitaan tehoka,sta: n1uorisosuojelusta.. kommina: fyyS1i1lisil1lä elämis-, kehittymis-
16191: Missä sitä ei sa,a,da. mikaan, si-ellä katpita.- ja kestämi,sediellytyksil'l ä kuin tähäna,stiset
16192: 1ismi tekee .korvaamatonta tuhoa tule.va,i- nuorisopolvet. Nämät tosiseikat tulevoart
16193: suuddle. Sakeassa riistämisvimma.s.saa•n ka~ meillä räikeämmin esille niiden teurastusten
16194: pitalismi pyrtkii käyttämään va1in Ta,sten ja ja, vanrgitsemisten johdosta,, joita. valkoisen
16195: n/Uorten työntekijäin työtä, voatikka täyska.s- .Suomen porvariluokan jäsenet harjoittivat
16196: vuis·et mi·espuolis€tkin työnrtekijät saava:t vuonna 19118, jolloin tuhansia työmiehiä,
16197: olla toimetoin1na, työttömyydessä.. :S~tä to- perheen isiä, tuli ammutuksi tai vanikilei-
16198: dista•vat nekin va.ll/hentunoot ja, puutteelliset rillä kuolivat nälikään, kymme,n;iä tuhans]a.
16199: teolhsuustila•stot, joita. meiUä löytyy lasten vrunlkilo~hin ,teljetylksi ja tU!hann~t oli pa-
16200: ja nuorten työntekijäiru teollisuus- ja käsi- koitettu etsimään pakopa.ikkllla maanrajojen
16201: työamma·,teissa työskentelystä. Niiden mu- ulkopuolelta. Heidän lapsensa jäivät huol-
16202: kaan on; j,a,iJkuvasti 18 vuoll:ita nuorempien tajaa VJaille. Joilta nuoriso voisi kehittyä
16203: lasten ja. nuorten työnt·ekijäin Tuku vunsi edes samalla tava:lla kuin varhaisemmat
16204: vuodelta lisääntynyt, joskin kuluva·n vuosi- suu!'emmillla keh]tty:mås- ja 'kestämisedelly-
16205: sa,dia:n arl111s·s:a. oli :havaittavissa su'ht.ee1lista tyksillä elämään tuoteitut nuorisopolvet, tar-
16206: pie!llenemistä. Mutta ma:ailma:nsoda,n lcika,na vitaan sen hyväksi tehokkaita nuorisosuoje-
16207: ja' eritoten viimeisimä vuosina on lasten ja lustoimell!pite1tä. ITämän raikaa;TIJsaamiseksi
16208: nuorten työn1tekijäin suhde muuhun; työ- tarvitarun erikoissäädöiksiä erilaisia teolli-
16209: väkeen; suuresti. lisääntynyt suus-, mkenne-, y. m. toimi- ja <työskellltely-
16210: Nykyisen ma~ailma•nlka.tastrofin luoma1t tapoja va;rt.en ja en1nen 'kai:kkea ma:ataloudel-
16211: aiosuhteet vooiva,t suures·sa. mää.r.ässä a.nba 1ista tuotaniloelämää ja sen sivuelinrkein:oja
16212: tul~wa,isuudessa k.rupitalismille kiihottim:Ua VJa.l'ten. Ei riitä sekääin, että kiinniteitään
16213: pyrkimään mitä häikäilemäittömimp.äiän huomiota nousevan po}ven fyySiillisen kehi-
16214: niUorisoriistoon ja tuleva.n ihmispolven tu- tyk.s·en turvaamiseen, va:aill on t.rurvatta•v•a
16215: hoamiseen. Jo tulevaisuuden ka.nna.l ta. ·ka,t- heidän henkisen ja. siv-eeUilsen kehitykS~ensä
16216: soenkin on1 tuonaiselle pyrkimykselle alse- edellytykset.
16217: tettava näin pa.lion .esteitä kuin ma.hd·ollista.. YMenä tärkeänä toimenpiheeruä on pic1et-
16218: Tämä on jo ,s,enkin vuoksi tarpoonista,, koska täivä l.a,sten ja nuorten työnitekijäin työaja!ll
16219: tulevaisuuden nuoriso, joka, sota- ja sen jal- lailla sään:ruösteleminen. To·silll tähän:k.in
16220: keisinä pula·vuosina n11 niäihnyt päivän!Valolll, a•sti on lain,sää:dänniällistä menetelmää käyt-
16221: on isiensä ja .äitiensä kärsimän l~ikalrasituk täen säJännöstelty erinäisillä te·ollisuusa:l;oi1lla
16222: sen, puutt.eellisen ra,vinuon, asuntoikurjuu- la,sten ja .nunrt.en työ.aika·a,, mutta, ·suuret
16223: den ja muiden rappeuttavien seikkojen joJJ.- määrät ovat olleeit kokonaan lainsäädännö;l-
16224: 428 IX,4. - Lasten j•a nuorten henkilöiden työaika.
16225:
16226: listä säämillöste1yä vama, kuten maanvilje- ISunnuntairuja.ksi oHs~ nuorelle työruteiki-
16227: lys-, kotitalous- ja uiideru såvuelinkeiruojen jäUe .annett8Jva väJhintään llle1 jäkymmenltä-
16228: a1loilla työs.kente1-evät n1uor-et työntekijä't. n~eljä tunt.ia. kestävä yhtäj.aiksoin,eiL vapaus
16229: Kun m-eillä 1Suomessa 8-tunn,in ty,öa]kar t'Yöstä. Kesä-, heinoä- tai elokuun a,ikana
16230: lain säät.ämisdlä jo on -e·roitettu täysi-ilkäis- olisi nuiD'relle henknöMe an,nettava vähinr
16231: ten työa.j.a.n säännöstdy eril:l-eeru muusta työ- tään neljä viikkoa kestävä yhtäjalk.soinen
16232: väen suoj-elusla,insääuänruöstä, niin siitä joh- loma t!äiysin pa:lkkaeduin, p·aitsi maa.nvilje-
16233: tuu, että nuorisol,ainsäädäntökin on jaetta1v.a: lyksessä ja: sen sivuelin.keinojen· a·loilJa,,
16234: kahtia: erotettavar eril.l-een lasten ja nuorten joissa. loma. voitais,iiru järjestää muina, vno·
16235: henh'öjen työajan säärunröstely muusta: la,s- denaikoina. Sa,moin on työnrtekijrulle työ-
16236: ten ja nuorten työ.rutekijäin .suojeluk,s,est·a. aikana alllnettava atinwkin yksi s.äärun1Öllin€lll
16237: Niinpä olemmekiiL syistä, jotka johtivat v:ähintään tulllntiu !kestävä l.epohetki sa:ma.a:n
16238: kahdeksan tunnin työaikalain säätämiseen ai.han, kuin yleensä muiHeokin täys,i-ikäi-
16239: täysi-ikäisill-e, ryhty.n-eet aJotteen tekoon, si1le työntekij·öille.
16240: että lasten ja nuorten henkilöj-e•n työaika Oppi'.a,a.lle ja. oooreJl.e herukilölle on työ-
16241: sa.rud>aa:n erikoisella, laiHa säännös.t.ellY'ksi. ajailla, an.llletta•va tilaisuus opetuksen saami-
16242: Ed·ellä sanoma,stamme j·oMuukin se, että seen. Työ.nanltaj.aHa. ei· ole oikeutta, väJhenr
16243: esittämä:mme lakiehd·otus larsten ja, nuort-en tää op"Pilaan eikä n111oren työntekijän palik-
16244: työntekijäin työajas.ta yleensä oru muod·os- kwa siltä os•al.ta työaikaa' ·alina. kuuteen tunr
16245: tettu yhdtenmukaise!ksi laån kahd>eksantun- tiin S!a.a:kka: viikossa., jon,ka oppiJ.a,s tai nuori
16246: n:in työaja.sta j·a, lwkiehdiotuksemme työ- hJenikilö on koulunlkäyn1tiin käyttänyt.
16247: ajasta maanvilj•elys- ja lkolti.taloudesta. Työna.ntaja, olko·on kiellet:ty a.ntama,slta
16248: J ott~a puheena oleva, laki tulisi tarkoitus- kotona työtä suoritettavaksi; samoin olkoon
16249: ta,an v3Jstaava:ksi, on se saaltava koskemaan kielletty •anJtrumasta ltyöntE!kijälLe, j oma sa-
16250: prulkkatyöläisiä kaikill.a a1loilla ja. voidaan man vuor·okaud1en a,ika:na. on .suor.itt.aniUt
16251: poikkeuksåa. sallia, ainoastaan erikoisen kuusi tuntia. työtä joko yhCLeru tai us:eamman
16252: paå.na.vissa ja välttämättömissä ta.pa·uksissa•. työlllantajan työssä.
16253: Lakiehd;otuksemme ·olemme la.a1tineet .siJlle Lain. noudruttamista vrulvoma,a.n on mi<eles-
16254: perusteelle, että aUe ikuuc1ent.oista. vuoti.ailta tä;millle sopivin amm.a,ttientarkastus, kun-
16255: niin mies- kuin n:a.ispuolisilta la1psilta, on n.e•s maailaisikuntiin ·on a:s.etettu erikoinen
16256: työskentely palkkatyössä kieUeitoävä. Vero- työneuvosto, joHe l~ainvahonta. tulisi siirty-
16257: työpäivien suorituksessa ma•a.seuduilla on mään.
16258: kiellettävä käyttämästä nuorta 'henhloöä, !Sen johd'oosta, että l.ast·en j.a. nuort.en työllll-
16259: joka ei ole täyttän'Yt 18 vuotta. :Samoin tekiljäin riisto on ka,p!i.ta.lismin erilkoinen
16260: olkoo:ru ki-elletty kä,yttämäs•tä nai.sta, joka, ei piirre, olemme olleet velvollise:t ehdotuk-
16261: ole täyttänyt 20 vuotta huoneen, sa.ta.ma~u, s-essamme es.ittämä:ä:lll kohtuuLli.s.ta. ra:n.gais-
16262: mtain, si1tain, teiden ja muiden kullkulai- tusmäärää.
16263: to.st-en rakennu•stöissä, sukellus- ja pelastus- Ta,rke.mmat määräykset J:a!in soveltami-
16264: toimessa, saunois,s.a ja. kylpylöissä, m-e•tS"äJn- sesta on jätettävä valtioneuvoston: an·netta-
16265: ja ha.lonhakikuussa, puuta.varaiL lauttauk- vaksi.
16266: sessa. ja uitossa, t8Jvara:n 1a.stankse:ssru ja 1S.en noja.lla, mitä e,U.eJ.lä on esit€itty, eSl-
16267: purkaamises1sa. t.äJm:me e-dus:kunn,a.n. pä.ätetitäväJksi:
16268: KahCLeksa.ntoi.sta vuotta. oooremmille
16269: niin mi<es- kuin naispuolisille nuorille heruki- että eduskunta hyväksyisi seuraa-
16270: löille on työa•j·aksi säiäCLettäJvä. kuuden tun- van lakiehdotuksen:
16271: nin ma.ksimityöpäivä.
16272: IX,4. - Kankari, y. m. 429
16273:
16274: Laki
16275: lasten ja nuorten henkilöiden työajasta.
16276:
16277: ;EduskunnlaiTh päätöksen .mukaan säädletäJäill tä'lien:
16278:
16279: 1 §. b) kaTjata1ous, si>kala.t ja: .muut niihin
16280: 'TäJmän lain a>laå.såia ovat: verrattavat;
16281: 1. a.lempa.rua mainitut -liikkeet ja yrityk- c) metsä- ja maa,ta:lous- ,sekä puutarha-
16282: set, sikäli •kuin niissä käyt-etään tyiänlteki- tuntteid•en ja~lostus maa·nviljely ksen ja sen
16283: j.ämlä muita. kuin rpuolisoa. ja omia lapsia: sivuelinkeinojen yhteydessä;
16284: a) käsityö- ja. tehdasliikkeet sekä muut d) metsän hoito j.a; luke,minen sekä per-
16285: teollisuusamma:tit; kaus-, raivaus- ja puhdistust'Yöt yiksityis-
16286: b) rakennusten, sekä ·sa:bmieTh ja vatairu, taJ.outta va,rten;
16287: siltain, teidoen ja .muid>en kulkul•aitosten ra- e) metsäs.ty,s ja b.lastus;
16288: ikeruta.minen, knrjaus ja, kunn.ossa.pito; f) maan, metsän:, ka,laveden ja karja,]a,i-
16289: c) sukellus- ja, pelastus:toiomi; tumen vuokra,uksest.a, johtuvat vero- ja. a.pu-
16290: d) sauna.t ja. kylpylät; päJivätyröt;
16291: e) raivaus-, perkwus-, kuivaus.- Jal pu'h- g) ·maran.viljelyskollleiden ja työvälineiden
16292: ta:ana pitotyöt; va.lmistus:-, korjaus- ja. hoitotyöt .maablou-
16293: f) metsä- ja ha.lonhaikkuu; doen ja sen sivuelink-einojen yhteydlessä; sekä
16294: g) puutava.ra.n ajo, Ja,uttaus ja, ui1tt:o; i) muut liike-, toimi- jo tYJöa.l;at, jotka
16295: h) tavara:n ]a,staus ja purkalffiilllen; ova.t pidiettävät edellämainittujen veroisina.
16296: i) kau:p:pa-, kontilori- ja varastoliik'keeJt; Mitä tässä l•a.iSisa .säädetään, koskee myös
16297: k) Davintola-, hotelli- ja k.a.hvila.l,ii.kJkoot; sella:i,s.ta liikettä ja yritystä, jota. V1a.ltio,
16298: YI1TIIä
16299: kunrta, s:eurakunta, Jihdistys ta.i laitos pitää,
16300: l) li~keet ja yritykset, jotka ovwt :pidet- vaik·ka .sitä oei ha:rjoi teta oeli.lllkeå.lllooo:.
16301: tävät edellämai:n•ittnjen veroisiirua.;
16302: 12 §.
16303: 12. alempa.oo. mainit.ut Ji,ikkeet ja !laitok- Laps·eHa tartkoiteta·a.n tässä laå.ssa .sitä,
16304: set, mikä,Ji niissä käYJtclääll! •pa.l velus- ja joka ei ole täyttä.nyt }6 vuotta j.w nuoreHa
16305: työväkeä: työ.llltekijällä .nuo·ruk·aista ja nuorta na:ista,
16306: -a) rautatie- ja. ];a:itioliikel1Ile, posti-, tulli- joh on täyttänyt 16 mutta ei 1,8 vuotta.
16307: ja. :puhelinl·aitokset ynnä ka.n~a.vat;
16308: ib) aut·o- ja ajuriliiken:ne; 8 §.
16309: c) vira.s.tot, koul:ut, saicr.'iaalat ja va.nkilalt; TäJmän lain alai,sissa· tehtävis>sä ja: toi-
16310: selkä missa ei saa käytt-ää ·o•ppila.ana eikä työn
16311: d) liikkeet ja laitok.s>et, jotka ov-at pidiet- :suorittaja.na lasta, joka ei ole täyttän(Yt 16
16312: täJv.ät edellämailllittujen veroisin:a,, sekä vuotta.
16313: Enrså.mäiis·en rpykä.l.än enså.mäisen momen-
16314: 3. aiempana mainitut liike-, t.oimi- ja tin 3) kohdassa~ ma.inituisrsa veropäivätöisS'ä
16315: tyoöalalt, mikäli niissä käytetään us·ealffi pi.a oei saa käyttää nruorta henkilöä, joka e] .oloe
16316: työläisiä kuin yksi, lukuunottamatta, puoli- täyttänyt 18 vuotta!.
16317: soa ja, omia vaja.va.ltaisia la.psia: Ens.Fmäis·en pykälän ensimäisen :mome:n-
16318: a,) ma.aruvilje1ys, kotita.lous ja ruiihin ver- tin 1) kohdan b), c), d), f), g) ja h) ka,:ppa.-
16319: ~altta.vain aiput:yöläi,sten työt; leissa mainituilla työa,loilla ei saa käyttää
16320: 430 IX,4. - Lasten ja nuorten henkilöiden työa:ika.
16321:
16322: 20 vuotta. nuorempaa naispuolista työn- sen si vuelinkeinodelll a'loilla, joissa. järjestet-
16323: tekijää. täköön loma muuna sopivana vuodenaikana.
16324: 4 §.
16325: 7 §.
16326: Jos oensimäisen pykäLän ensi momenrtin
16327: Nuorelle !työntekijälle on työai'kana run-
16328: 1) ja 2,) kohdissa m1ainituissa liikikeis.sä ja
16329: ne~btla:va ainakin yksi säännöll1nen: tunnin
16330: yrrtyksissä !käytetään työssä nuorta heruki-
16331: kestäJvä lerr;~ohetki samaan aikaa11JJ kuin 18
16332: löä, joka on täyttänyt 116 mutta ei 118 vuotta,
16333: vuotta täyttän,eillekin työnt.ekijöiHe ja saa-
16334: älköön häntä piruettäkö säänn:öllisessä työssä
16335: koon hä:n sen a1ikana esteettömäis,ti poistua.
16336: enoem•päJä kuin kuusi tuntia vuorokaud!essa
16337: työpaika.lta.
16338: eikä en•nren keHo seitsemän aamulla, eikä
16339: Lepohetkeä t1ai ruolmiluaiJr.aa älköön
16340: jä:llreen kello kuuden illaHa•, eikä enempää
16341: luettako työaikaa:n, milloin työnitekijä saa
16342: kuin 3'6 tuntia viikosrs,a.
16343: esteettömäslti ni~den aikana poistua t:yö'Pai-
16344: Liilkkeissä ja. yrityk:sissä, jotka ta.rkoiUa-
16345: kalta.
16346: vat puutav.aran ajoa., lauttaus.ta ja uittoa.
16347: 8 §.
16348: tai ta,varan lastausta ja. purkamista, s1ekä
16349: Luetteloista, joita työnantaja: on vel~o1li
16350: konttoritöissä, kuin myös n:iissä liikk.ffi.ssä
16351: nen pitä!mään tehdy,ist.ä yli- ja hätätöistä
16352: ja laitoks,issa, jotka :m.ali.nitaan 1 § :n 1 mo-
16353: nliidell! vaad:ittaess•a näyttämistä va.rten tar-
16354: mentin 2) ko·hd·a,ss:a, älköö·n nuorta työnteki-
16355: ka.stusvirauomaisille, tai työn,tekijäilll va:l,_
16356: jää. pid\ettäkö säänntölli.sessä työssä enempää
16357: tuutetuille, olkoon voimassa nuoriin työn,_
16358: kuin s,ata.ll!eljakymmen:tä tuntia rueljän vii-
16359: t·ekij·öihin: nä1hden, mitä tästä on s.ä1äd:etty
16360: kon: aika.ll!a.
16361: lais.s.a kahdeksantunnin työaja.st.a..
16362: 5 §.
16363: 9 §.
16364: iEnsimäise.n 'PYkälän 1 momerutin 3) Jo·kaisessa. tämän l•a<in a1aisessa, liikkeess,äJ,
16365: kohdassa mainlituil>la Eiket-oimi-, ja työ- työhuonleessa tai varsinaisessa työpaikassa,
16366: aloilla älköön nuorta. henkilöä p~d·ebtäkö tai taloud-es.sa Olli työnantajan toimes,ta tämä
16367: säänuö11isessä ty·ös.sä enempää kuin kuusi lalki ja tieruonanto käytäUinässä olevasta. tY'ö-
16368: tuntia vuorokaudes,sa eikä eruempää kuin 3,6 tunltijärjestelmästä pidettävä sopivana. pai-
16369: tuntia viikoss•a. kalla nruhtävänä.
16370: iKun varsinaiseen työrusuodtus:pai~kaa.n Työtuntijärjestelmästä on teMävä maih-
16371: on kuljettava työnantajan määräämästä dollisimman p1a.n ilmoitus ta,rkastusvi11a~
16372: l'ähtöP'a,ikasta., la,sketaa,n matka työaik.aa.n. omaiselle.
16373: 10 § .
16374: .6 §. Jos täimän lain alais.es·sa liikkeessä, työ-
16375: ·Sun:nruntruiru aja.ks,i ·on nuorelle työnteki- huoneessa, työpa.ika.s.sa. tai taloud,essa, käy-
16376: jälle ann:ett1:a;va vä'hinrtään neljäkymmentä- tetään op•pila.ana, ta,i työn1suorittajana ~
16377: rue·ljä tuntia- kestävä yhtäjaksoilllen: vapaus män lain a·laista. nuorta työnt1ekijää sellai-
16378: työstä. Ellei tämä ole mahdollista, a.nnetta~ sella paikkakunnalla, jolla on tä:män lain
16379: koon vastaava. ·vapaus muina viikon aikoina. alaisten työa.lojen oppila,ita ja nuort.en työ~
16380: }Iillnin nuori työntekijä on s'ama.na. ka- tekijäin ammattikasvatuksen täydentämi-
16381: lelllterivuoltena t~amm~kuulll ensimäisen päi- S·een .soveltuva, julkisen va•lvonnan a.l.ainen
16382: vän jälkeen, ollut työna.ntajan työssä, on häJ- ammattioppi' aitos., ja tkokwsvatus '.aitos, trui
16383: nelle kesä-, hieinä- tai elo:kuun aikana anll!et- y leisså visty ksellisessä tarkoituksessa; toi-
16384: tava neljä viikkoa, yh.tä;j.a.ksoista lomaa. täy- miva opetus:laitos, tulee työnantajan vaTa.ta
16385: sin pa•lkkaeduin., paitsi ma.anviljel>yks.en ja tämän lain aila.iselle oppila.a.lle ja, nuorerle
16386: IX,4.- Kankari, y. m. 431
16387:
16388: työllltekijä,lle 4 ja 5 §§ 1 momentissa maini- ti., jota hän on1 v:astoill! tätä Ia'kia pitänyt
16389: tun työajan sisäPä aikaa ·opetuksen saami- työssä ja kutakin· vuoroka.utta kohti, jona
16390: seen sellaisessa op:pi.lait.oksessa. työn·tekijää on lainvastaisesti työssä pidetty.
16391: Työllla,ntajalla ei o·le oikeutta väihentäiä Jos rikkom ns •on tapahtunut tarlkastusviraru-
16392: oppila'an eikä nuoren työntekijän palkkaa omaisen kiellosta huolimatta, taikka- jos ri-
16393: siltä os.alta työaikaa a.illla kuuteen tuntiin kos uusitaan, olkoon sakko enintään viisi-
16394: saakka viikossa, jonka ·oppilas tai nuori sataa markka1a kutakin työntekijää j.a. vuoro-
16395: työntekijä on koulun .käyntiin käyttänyt. kautta kohti.
16396: IT'yönantajaa tai hänen edustajaansa, joka
16397: 1'1 §. muuten rikkoo tämän lain mä:äräyksiä, ran-
16398: '·Työoorntaja olkoon kielletty antama·sta gaistaikoon vähintään s.ad:a,n ja enintään vii-
16399: työtä työntekijälle, joka S1a1illan vuorotkau- den tuhan1nen marka:n sa,kolla.. Milloin
16400: den aikana on suorittanut kuusi työtuntia, työnantaja on valtio, kunta, tai seurakunta,
16401: joko yhden ta:i useamman työna.ntaja·n ·rangaistakoon .sitä virka1miestä, joka on vrus-
16402: työssä. tuunalainen lain noudattamisesta, vähintään
16403: ·Työnantaja. o:.koon kielletty piten't.äJmästä sadan ja enintään viiden tuhannen markan
16404: tässä laiss:a sääi1ettyjä työaikoja., antamrulla sakolla, taikka, jos rikos uusita,an, enintään
16405: työtä kotona tehtäväksi. kymmenen tuhannen markan sakoHa.
16406:
16407: 12 §. 14 §.
16408: Tämän lain nioudattamista valvoo a.m- Ta:rkempia määräiyksiä täJmän lain sovel-
16409: mattita.rkastus, tai va.lvotaa.IJJ sitä sillä ta- tamisest•a allltaa· va.ltioneuvosto.
16410: valla kuin siitä -erittä:in säädetään.
16411: 15 §.
16412: 13 §. Tämä l'ak:U a•stuu voimaan kuuden kuu-
16413: Jos työnantaja tai hänen edustaja.lllsa lkauden kuluttua sen vahvistamisesila.
16414: yksityisessä liikkeessä, yrityksessä ta'i l·ai- 'Tällä lailla kumotaan tai muutetaarn llle
16415: toksess•a, rikkoo tämän lain työaikaa !koske- voimassa olevat lain sää.nnökset ja muut
16416: via sääd;öksiä, rangaista.koon vähintään vii- määräykset., j,otka ova.t ristirii:i1assa tämän
16417: de1läkymmen€'llä ja entintään yhd.en sadan 'lain kanssa..
16418: ma.rkarn sakoUa jokruist.a. työ.ntekijää koh-
16419:
16420: Helsingissä, syyskuun 21 päivänä 1'9'22.
16421: 1
16422:
16423:
16424:
16425:
16426: Kalle Kankari. Laura Numminen.
16427: Hilda Hannunen. J wakko Enqvist.
16428: 432
16429:
16430: IX,5, - Anom. ehd. N :o 117.
16431:
16432:
16433:
16434:
16435: Paasivuori y. m.: Esityksen antamisesta säännöllisen yötyön
16436: poistamisesta kirja- ja kivipainoammattialaUa.
16437:
16438:
16439: S u o m e nl E d u s k u n ,n a 111 e.
16440:
16441: Viita.ten vuoden 1'9i20 valtiopäivillä teh- Eduskunta kehoittaa haUitusta
16442: dyn anomusehdotuksen N :o 70 ·perustelui- ensi tilassa valmistuttamaan ja
16443: 'hin, jotka 1öytyvät valtiopäi väa:siakirjoj.en Eduskunnalle antamaan esityksen
16444: IX .sivui11la. 3319'-3•40, saamme kunnioittaen laik,si säännöllisen yötyön poistami-
16445: ehdlott.aa. että E-duskunta :hyväksyisi seuraa- osesta kirja- ja kivipainoammatti-
16446: van a.nomu·ksen: alalta.
16447:
16448: Helsin1gissä, 112 päivänä syyskuuta. lt922.
16449:
16450:
16451: Matti Paasivuori. A1'1Jtu:l'i Aalto.
16452: B.
16453:
16454: 'Työväenvakuutusta koskevia eduskuntaesityksiä ja
16455: anomusehdotus. ·
16456:
16457:
16458:
16459:
16460: 55
16461: •
16462: 435
16463:
16464: IX,6, - Edmk. esrit. N :o 32.
16465:
16466:
16467:
16468:
16469: Paashuori y, m.: Ehdotus laiksi vangin tapaturmakor-
16470: vauksesta.
16471:
16472:
16473:
16474:
16475: Vuoden 1'92!1 vwlti01p.äivi!llä Hallit11:s an- pä:UviHä runrtJarrnassatan miet:Unnössä N :o 10
16476: toi Ed11:slmlllnalJ.e es~tyksen la~ksi vangit- ehdotti. Kuii:ren.fkin on siihen terhtly ne muu-
16477: tutien t.wpatturma.Jrorvau:ksesta,. jorukw Tyiö- tokseit, joita sa:uot.tuun mietillntöön liitet,yssä
16478: väena,siiainvaQioikunta rsanotuiUa valtiopäi- varstalaruseess'a' validkum~an sosial:iJdemo-
16479: villä käså.tteli ja: eräillä välhäilisil[ä muutok- lkraattiselt jäsenret ehd10ttirvat, jru Jisälksi te-
16480: silLa hyvälk.syi. Mubt.a1 :rnain:it,tu [aikiehdotus ikemrullä Jain nllimillrkeeseen s~en muut,Qiksen,
16481: silloin jäi eCLuskunnan Suuressa. valiokulli- että •sana: ,.,-WJJlllgittUijen" on muutettu sa-
16482: na:ssa loppuun lkäsitte1errnättä, joten se si- na.ksi: vangin ta:paturmakorvauksesta.
16483: ten traulkesi. K!oska ei ole ti€1toa antaako Viita.ten siihen, mitä edrellä on sanottu,
16484: HaQliturs näiQ!läJ valti:i!01päJi'Villä E.du,sik:unnaHe jw sen lirsäiksi vuoden .1921 V>altiopäiviHä
16485: esittystäJ la:iikslli va:ngitt.uj·en: tapwturmakor- Eduskunnaille a.nrretuu Raillitwksen esityk-
16486: va;uJijse,SJtia, niin olelmme katsoneet tarpeelli- sen N :o 53 perusrt,eluihin,, ehd·ota.mme,
16487: seksi esi·ttääJ Edusikunnall,1e 'asiasrt.a Edu&-
16488: kunt.aesitylksren, joklll ·sisältää lakiehdotuk- että Eduskunta hyväksyisi seu-
16489: sen me~:kein siinä muo<lossa, lkuiim Työväen- raavan lain:
16490: asiai·nvaHollmnta edeHä sanot,uiHru val t~o-
16491:
16492:
16493:
16494: Laki
16495: Vlan~in taJpa1Jurmaikorvauiksesta.
16496:
16497:
16498:
16499:
16500: 1 § .. Sama oikeus kuin va:rugituilla on kaikilla
16501: Vangitim, jota kohtaa ta.paturma, .sem- virrunomaisten toin:nempiteestä rpidäte·t.yiUä,
16502: moisessa; ,t.yössä., dossa voin:natssa.olevan lain- tutJri:nttorvrulllgeil1a, yleiseen t~·ö\hön tuomi-
16503: säädännön mulkrua:n airheutu,neest<a ta[patur- tuilla s•ekä julkiseen työ-, parannus~ tali kats-
16504: masta v,aihing;onlkorvaursiJa mullllto~nr olisi vat.ruslwitolkseen otetuilla.
16505: suo•rit€Jtrtruva, on oiJk.eutettu y,l.eisistäJ varoista
16506: sa;acrnaan y,aJhin~gonikorva'UJsta tapaturman ~ §.
16507: aiheuttaun:aaJ. rnumirinvamma:n seurau:ksista. Vaih:Un~gonlkorvauilffienru sUiOritclaan jos ta-
16508: pat.urma. on airheui:!tanrut:
16509: 2136 IX,6. - Vangin tapåturma:korvaus.
16510:
16511: a.) ohimenevän työikyv;yttömyyden: dessa yli kahdteksankymmenen pr.os·entin
16512: v.anlkilaviracrJ:Oiilla:Lst•en to~mest.a tarvitbva va;inajan ail'vioiduista. vuo·situloista., on elin-
16513: sariil'aa<nlho:i:to [ää:kkeineen,, kodmda väJhennettävä suihrteehl~sest:i kuQlekin
16514: ib) PIYSyvän työlkyv,yri;tÖ!myJ71den: elinlkorkoon oilkeutetulle tulevan määrän
16515: Elinkoikoa, va,paa1ksi päiäBemisen j.äJlkoon, mulkaa1n.
16516: 1:Jö:kyvyttiömyy:den ollessa täydeLlinen, ka.k- Pruitsi edellä täJssä :pykälässä mainittua
16517: .sikolma;nnesta va.hingoittuneen 6 § :•n mu- vathingonlwrva.usta maksettakoon ikerta
16518: Tima;n ail'Vioidusta vuosityö.a•nsi<ostru ja työ- kailkikiaan vainrujan lälheisiUe •haultausapuna
16519: kyvyttömy;yden ·ollessa osritt.ainen, sitä vas- vi~destoi!staosa vainajan a•rvio~dusta VUJosi-
16520: ta8JVa; osa. elinlkoron rmääräistä. tytäans~osta, tkruiltenfki;n väihincl::äiän sata
16521: S:a~manhoiltoon lkuuJ.u vrut tarpeell~set markkaa.
16522: 1äJäJkkeet, puhdistusaineet ja sid:etaJrpoot Jos elinlkorkoon oikeutettu leski menee
16523: sekä muut työkyvyn lis•ruäimiseksi tarvit- uuteen .avioliittoon, menettä>ä lh:än elinikm-
16524: te.'vat aipll'neuvot, kut.en rt.avallis1et telwdäse- konsa, mruJt.ta, oJ.koon sil[oin oikeutettu ikerta
16525: net ja, -silmä1, :s~lmä•l<asit y. m. s. kawikiaan saa!maJaJn kaihden vuoden elin-
16526: koron tmäärää vastaavan 'Pääoman.
16527: 3 §.
16528: Jos rtaprutu~rma:n seura~·sena on vaihin- 4 §.
16529: goittuneen tkruolema, .su.orit·etaam .korv:awk- ValhingoniffiorvaUJSta; vo:Uda1a.n eväJt.ä 'suorit-
16530: oona ,siitä a;jamlkohda:sta. a·Lkaen, jolloin van- tamasta: osalksi tai lko'k!onata,n, millloi1n va:Umo
16531: gitltu, jos ihäJn oJ:iJsi elänyt, olisi ,päätssyt va.- illman laiUisb~ syytä välhintään y~hden vuo-
16532: pauteen, den aö.a:n, ennenikuin mies menetti vapau-
16533: ·elinkor'koa.: tensa, on {)llut. ,poissa kot,oa' ja elMltänytt
16534: .a) lesikE!lQe, n~in kauwlln kuin hän elää itseä:än ilman miehen avustusta .
16535: na::UmaMomanJa., neljälkymmen:tä prosenlttia 5 §.
16536: vaintrujan arno:iJdusta vuositu:losta. Jos v:ahing:oittunut tarpaturman johdosta.
16537: b) ikulleki:n avioliitossa tai sen ulkopuo- on <tullut niin a.vultltoma'an tillvan, ettei 'hän
16538: lella syntyneelJe lapselle täyteiltyyn lkuu- voi tu1la, to~meen i!lmam toå.tsen henkilön
16539: denit.oista vuoden ilkään ikaiks<iik!Y'mmenrtä hoitoa, ·on lhanen ·elin'lwrkonsa :siJ.täJ ajalta,
16540: prosenttia va.inadan arvioidusrt.a vuos~työan kuin selllaista avutrtomull117ta kestää ja hän
16541: siostru, j'os jompikumpi vanlhelffilmista; eilää, on oillr<eut·etrt:u elinlkorlwa sa,ruma,an, korotet-
16542: mutka neljäkymmentä prosenttia., jos mo- tava~ ka!ksinlkerta.iselksii.
16543: lemmat vamihemm:at. .ovat knoneet, sekä,
16544: ellei va~naj.a; jätä jMk·eensäJ leskeål tai larp- <6 §.
16545: si.a, n~i[[e ihenlkilö]lle, joita> ihän oli elättä- :Vuosi·työansiona pildetään ,sen päivä,p.al-
16546: nyt k·okona:a:n 1ta~ suuremmiaksi osaksi tai kan kalksi,saJtalkerta.i.st.a määrää, :minlkä
16547: ollut velvioUinen elättämään, vakuutusneu- van,gilttuu;n verrattaJVJa, sama:Ssa rumtmatissa
16548: vogton haa:"kimnrun mukaan !kohtuullinen osa työskente}evä työntekijä tavaUisesti ansait-
16549: y llämainitwst'a vafuim.g.onlkorva~sesta. see tapruturman. sattumisaikruna sillä :paik-
16550: ISamoj·en pell'lUst.ei,den mmllma:n kuin les- ka,kunnail.ila., jossa vangittu ol•eskeli en:im-
16551: kivaimoi!Jle ISUoritett.ailwon leskirrnieheHelk~n män ruj.an vuoldeslta ennten vangiksi joutu-
16552: vahingo<nlkmVIausta, jos va~mo rrnie~hen työ- mista.an. Ehlei sellailsta .palliJka!kuntaa
16553: kyvyttömyyden takia. on '()liluit tätmän .pää- voida määräJtä, asetetaan1 valhirugonkorVJauk-
16554: asiamsena elätrtäjänä. sen Qa,skemi!se'll! .peru1s:teelksi alin taval.Hnen
16555: Jos leslkelle j.a la1psiUe suloritet:taJVien elin- päivä:pa!l\klka, sillä. paiklkaiknnrualla, missä
16556: korkojen ylhtoonlaslketrtu määrä nous:Usi VUJo- vanlkrla sijaitsee.
16557: IX,6. - Paasivu&ri, y. m. 437
16558:
16559: 7 §. seen on menetetty, eHei ilmo~tu:sta siitä ole·
16560: Va~in,~onilmrvausta ei suoriteta, jos va~ 8 § :ssä mainituUa tavalla teJhty tai hake-
16561: hingoittulliUrt rtahaJ.lisesti on aiheu<ttamut tlll- mUJsrtru 1siitä jätetty va:lt~on :tatpaturmalau-
16562: parturman. Jos vahingoittunutlta on koh- taikunn:alle ika!hden vuoden kuiluessa tapa-
16563: dannut rtapatul'ma hänen ollessaan rikolli- turma:n 'Sarttwmi!sen jäilikeen.
16564: sessa teos,sa tailkka menetellessää'n tav.alla, Jos ta:patu11man seuraus, j~.a tämä:n lain
16565: mitä on :prudettäJväi järjest\)'sssääntö~en tör- mu:kaan aih,euttaa vaihingonikorvaruksen,
16566: koonä louJdrau!ksena, voidaan iki'elltär,ytyä ko- esiinltyy vrupaaiksi tulemisen jälkeen, lue-
16567: konaa~n tilli osruksi suorittamasta vahinl~on taan va!hingnnkorvauksen lhafkemi'sen ailka;
16568: korvausrta lta:iikika, jos !hänellä on SuOIIDessa
16569: 1
16570: seumuiksen_, esiinflymi,sestä.
16571: läheisiä, joiista 3 §:.ssä pullmta.an jlll joil!l.e
16572: hänen kuolemansa: j!Llkeen olisi SU{)Il'iwttava 10 §.
16573: elinJkovlwa., va,hingonlkorvauts osaksi tai ko- Ell[ei vahln!gonkorvarusta tai muutosta
16574: konatan heille siirlää. valtion' tapruturma:lautaikunna:n pääJtökseen
16575: ole haettu määräatj,russa, ~arikitkoon vaikuu-
16576: 8 §.
16577: t11sneuvos.bo :kaikfkiru esifin_,tyviä seilklkoja rtar-
16578: VamgituHe aiheu tuneesta rtapa.tumnasta
16579: koin :pun,nitttuarun, onlko täillainen m:yohws-
16580: on vankil<aviranomaiSiten viipytmä'Uä teh-
16581: tynyt ha:k:emu:s otettava tu:tkitt,ruvaik's~.
16582: tävä vahvistetun kaa,va:n ~mu!kainen ilmoitus
16583: vauikeinh:oitohalllit~selle, jon:kru rtulee pitäJä
16584: 11 §.
16585: huoli a:sia:n edeiHeen il~moittrumisesta valtion
16586: Tässä la]ssa ta.Vkoitetun :elinlkoron laske-
16587: tapaAtummala11t:akunn:rulle. Jos tapatuvman
16588: misen' ;perusteeksi a:setett.avan a:rvioildun
16589: seurau:s esriintyy vasta siltten, kun vangittu
16590: vuosit1yöansion osa,a nräärättäes'sä samoin-
16591: on päässyt va:pauteen, on vahi,ngonJkorvaus-
16592: kuin mu.]ssa ,kmvau,sas,ioiss:a, noUJdateiJaan
16593: hailH~mws tehtä:väi .suoraan va,lhon t!llpatur-
16594: sovelturvissa: kOihrdissa sitä, :mitä tY'öväen
16595: mailaut•allmnnalle.
16596: ta,paturtmavrukuut.u:ksesta ffi.okuun 18 päi-
16597: Valtion ta.patul!'lma~ruurtallmnta ja vakruu-
16598: väilta 19 17 annetussa a:setuiksres:sa sefkä se-
16599: 1
16600:
16601: tusneuvosto ovat oikeutettuja trupa,tUJvmrusta
16602: naa.t.in päiä1iöksessä va:ltion töis:sä sattu-
16603: iJiedon saatuaan 1ryihtymään omasta :alolt-
16604: neista tapaturmi!sta jou1uikuun 28 päiliväHä
16605: t,eesrtaan brvittavan sairraamilioidon lhanlldri-
16606: 1917 ynnä nii'hi:n lkuuluvi,ssa lisäJasetuksissa
16607: miseen vahintgoittuneelle ja vahintgonlkor-
16608: san,ot.aa,n.
16609: vaUiksen m:yöntäJmiseen.
16610: 9 §. 12 §.
16611: Oikeus täJmä:n lain muikallisoon korvauik- Tämä laiki astuu voimaan
16612:
16613:
16614: Heilsingissä, 12 päi:vänä syyskuuta }922.
16615:
16616:
16617: M:atti Pa.asifVillori. Arbtlmi Aalto.
16618: 438
16619:
16620: IX, 7. - Edusk. esit. N :o 34.
16621:
16622:
16623:
16624:
16625: Paasivuori y. m.: Ehdotus laiksi työväen tapaturma-
16626: vakuutuksesta 18 päivänä elokuuta 1917 annetun ase-
16627: tuksen 1 § :n muuttamisesta.
16628:
16629:
16630: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
16631:
16632: Viitaten vuoden 1919 valtiopäivillä teh- että Eduskunta hyväksyisi seu,-
16633: dyn eduskuntaesityksen n:o 37 perustelui- mavan lain:
16634: hin, jotka löytyvät Liitteissä VIII C, si-
16635: vuilla 916-919, ehdotamme,
16636:
16637:
16638:
16639: Laki,
16640: jo~a sisältää muu:tJoksia työväen tapaturma;mmutu:ksesta 18 päivänä elokuuta
16641: 1917 annetun aset«Juren 1 §:ään.
16642:
16643: Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työväen tapaturmavakuu-
16644: tuksen 18 päivänä elokuuta 1917 annettu asetus näin kuuluvaksi:
16645:
16646: 1 §. mis- ja kunnossapitotyöt sekä maanteiden
16647: Tämän asetuksen määräysten alaisia ja siltojen rakentamis- ja kunnossapito-
16648: ovat alempana mainitut ammattiliikkeet ja työt;
16649: yritykset, sikäli kuin niissä käytetään työ- 6) kaikki rakentamis- Ja niihin verrat-
16650: apulaisina muita kuin puolisoa tai omia tavat kunnossapitotyöt;
16651: vajavaltaisia lapsia:
16652: 1) tehdas- ja käsityöliikkeet sekä muut 7) sähkö-, kaasu- ja puhelinjohtojen sekä
16653: teollisuusliikkeet tai -yritykset tahi -am- yleisten vesijohtojen ja viemärien rakenta-
16654: matit kaupungissa, kauppalassa ja maalla, mis- ja niihin verrattavat kunnossapito-
16655: niin myös kaivokset, kivilouhimot, -hak- työt;
16656: kaamot ja -hiomot sekä lautatarhat; 8) liikkeet, jotka harjoittavat kauppaa,
16657: 2) maanviljelys, kotieläinten hoito, met- tavarain purkamista, lastaamista ja varas-
16658: sänhoito ja muut maanviljelyksen yhtey- tosså pitämistä sekä pelastus- ja sukellus-
16659: dessä suoritettavat työt; tointa;
16660: 3) ammattina harjoitettu kalastus; 9) liikenteen ylläpitäminen rautateillä,
16661: 4) liikkeet, jotka harjoittavat metsänhak- raitioteillä, ilmaradalla ja kanavassa, hen-
16662: kuuta ja -ajoa ynnä puutavaran uittoa; kilöhissin ja sähkölaitoksen käynnissäpito
16663: 5) kulkulaitosten, kulkuväylien, sata- sekä ajuri- ja automobiililiikkeet; mm
16664: mien, majakkain ja johtoloistojen rakenta- myös
16665: IX,7. - Paasivuori, y. m. 439
16666:
16667: 10) liikkeet, jotka harjoittavat matkusta- Asianomaisen Maaherran esityksestä
16668: jain ja tavarain kuljettamista sellaisilla määrää V aitioneuvosto missä maalaiskun-
16669: aluksilla, joilla ei tarvitse pitää tutkinnon nassa ylempänä mainitut käsityöliikkeet,
16670: suorittanutta päällikköä. Muiden laivan- maanviljelys-, kotieläintenhoito-, kalastus-
16671: isäntäin velvollisuuudesta vakuuttaa lai- työt sekä maanteiden rakennustyöt ynnä
16672: vansa yli- ja alipäällystöön, miehistöön tai yksityisten asuin- ja talousrakennuksien
16673: laivassa työskentelevään ravintola- ynnä rakentamis- ja kunnossapitotyöt eivät tois-
16674: muuhun palvelijakuntaan kuuluvat henki- taiseksi ole täJmän lain määräysten alai-
16675: löt tapaturman varalle on erikseen sää- set, ja voidaan tämä vapaus myöntää
16676: detty. ainoastaan, jos kunnasta on lähimpään
16677: Teollisuusammateilla ymmärretään tässä kaupunkiin tai kauppalaan taikka lääkä-
16678: laissa myöskin pesu-, silitys- ja ikkunain- rin asuntoon enemmän kuin kolmen tun-
16679: puhdistusliikkeitä, sauna- ja kylpylaitok- nin rautatiematka tahi enemmän kuin kol-
16680: sia, teurastus- ja nuohoojaliikkeitä sekä menkymmenen kilometrin hevos- tahi vene-
16681: muita näihin verrattavia liikkeitä ja yri- matka, taikka, milloin eri kulkuneuvoj~ on
16682: tyksiä. käytettävä, yhteensä vastaava matka, jol-
16683: Milloin ammatin aiheuttaJma tapaturma- loin kymmenen kilometrin hevos- tahi ve-
16684: vaara on erittäin pieni, on Valtioneuvosto nematkan katsotaan vastaavan yhden tun-
16685: -oikeutettu erinäisille teollisuusammateille nin rautatiematkaa.
16686: ja vakuutusneuvosto yksityisille liikkeille
16687: tai yrityksille toistaiseksi myöntämään va-
16688: pautusta tämän lain noudattamisesta.
16689:
16690: Helsingissä, 12 päivänä syyskuuta 1922.
16691:
16692:
16693: Matti P<8i8Sivruori. A.:rtturi Aalto.
16694: 440
16695:
16696: IX,s. - Anom. ebd. N :o 123.
16697:
16698:
16699:
16700:
16701: P.aasivuori y. m.: Sairaus-, hautaus- ja äitiysvakuutuksen·
16702: ynnä työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeiden säätämi-
16703: sestä.
16704:
16705:
16706: E d u slk u llln'aill ·e.
16707:
16708: iTylövä:en a<:pUlklliSsa.'t, j10irl:la1 tarkoitetaan .ta<am ·pitäimälän huoltlll ·sm:tiä, etftä. kaåJklkill hä-
16709: ~yövfuen sarira,us-, <haiUJtruus- ja; elä!kekrnssoja., ·Dieru 'työssään! tali! •pallVIeluks:essa;a,n; ol<evat.
16710: toilm~vru!J IIll!eåll1äJ 'v:lliparnehtois,uuden! pe:r<iarut- henkilöt, joid<en vuotuinen työa:.nsio on viss•in
16711: teilla,. ja, oru ruiiden /toiminta järjestetty hal- ,sääd<etyn ra.irun rularpuoilella., .tulevmt valkuu-
16712: linallolliisess81 lalinsäätämisjä:rj.estyksessä 2 tetuiksi se.käi :siten sairaud<e:n s•attuessa sai-
16713: pärvämä swyskuuta; 1897 amm,et:ulla a1setuk- rausavustukseent oi.keutetuiiksi, samoin k~in
16714: sella. ·Mrui.niittut lkassa,t ei;väJt srua. vail.tiol.ta kuolemantarpam:ksessa kuoUeen oma:iiSet ha.u-
16715: <E:iikä 'kumm~lta a;ineemsta ikalllna:t:.usta., IIDUtiiaJ ,tausarpuu:m o~keu>'t.etuiks~. Va.kuuttusmaik-
16716: toå:milva.'t vrult]on itmrkrustulksen· ala;isena.. .suj.ru suori!tta:vlllt useitrrumilssa; mail:ssa. sekä
16717: !Ma,i·nlli1Hmg<en; ka1ssojen luvusta esitelbtä1:IDöön .työiilamltaj rut <ett:ä tlyiönrtJe'k.ijäit, ja. eräi,ssä
16718: tässä •s<euraatvilal tiiatoja;: V. 19<19: toimi~ ma,i'ssa: lli1saksriJ va:1'b1o ja. lkunita>.
16719: ma<assa.mme 1211 sairaiUJs-· j:31 h81Ut'8JUSB!:PU- Åiltiys- elir ,synniylty,svalkuutus, milssä sel-
16720: ka,ssaia, joistat li04 oli! perustettu t~hda,slai lai:II!eru oru palkollinen,, on1 yhdiJs:tetlt.y useilm-
16721: tosteDJ y~eytoon,., Yht.ei:nen jä:senh1ku oli milssa ma.iss:ai :palkolliseen sa,iJra:sva!kuu't:utk-
16722: näissä Jrassoissa 49,.200. Vuoden kuluessa rseeru .sekä ma®setaa.nl synm(Yiystaipa.u'ksi:ssa.
16723: maJksoivart; JiämläJ kas<Sialti saira.usa<:pur:alhoi:n,a ,alvns1mstru 6~8 rvi~koltru syDJnty:t.ylksoo jäJl-
16724: rahassa S3 6,2100 markkaa:; lääikärinhoidon
16725: 1
16726: keen srnmruru verrrun ,pä;ilv'äJltäi ku~n s8Jilra:us-
16727: ja lää:kke:Uden mu10dossa, 507,100 markik8Ja tapauksissakin. Pakolliseen va:kuutuks<een
16728: sekä tilapäisma.ksuina, hautausmaksuina y. liittyy tavaH:ilsersti va:pa.a1eh'toinen vakuutus
16729: m. ;84,000 m8JrikJka,ru <eli y;hteensä 1 1427,300 Jlli]iltä :VIälhäJv:am~sil!l, !kan1srulaisi8J varten,, jotlka
16730: <ma~rkka<a.. 1Tuiloista trlkilvät 1ka.ssoje•IIl osak- ,eivät ;tj11öso:pilmu:kseU8J ole sitoutun1oot iloi-
16731: ka~deDJ malksult 1,14812,100 :mlk. ja ~,y;öna.nt<!li ,selle, se on,. työnrunttatiatHe työihöii! palik:ka.a
16732: ja,~DJ slliorittamat a;pumaiks~ 3:019,·2100 mark- eli :korvausita. valsta;a.n,, murtita jotka. taJlou-
16733: ilma. Kasso;ieru rruhrustoit oliiVirut v. 1919 d<ellisdta a1semaJl:ta1an, ovrut verDruttav8Jt pa:lik-
16734: pä;fut!t;y,essäJ 4,2,03}000 mrurk'kaia. TäJm1än li- kruty;öl:äJi,s:Uim.
16735: sä:ksi oli j.O:ku mäiäJräJ n. s. h.autruusa~:puMil 1PaJwll:i\ses:ta sa:iraiWs- jw !b.:a.utausvaikuu-
16736: kaålta:, joiden raha:stot yllooiliSä ovmt pienet, .tulksesta oru sääJruetty aJiualkiii! seur8Ja'Vilssa.
16737: ~oska. lllliilssä menJOt peiifutääJnl jäisen~ä talk- ,v.a.lti:oiss8i 1la:it: Sa>ksa<s'sa 15/6 1S8er, jota; 1111-
16738: ooilttammlla,. kiia on myöh.emmim1 us,eima ikertoja, muultettu
16739: Useimmissru s~vmstiYfSmaå:ssa. on sailiraus-· ja ja ·täydenlnetrliy; Itäva<llrnssao sätäJd,ettii:n nii'Ill-
16740: hwtausrv:a:lmutus jälrjestehty vakuuims:paik- ikäiäinJ 1mki :p·aiko!Hsesta saålrrusvakuutulk~a.
16741: koperiaatteell<e, j·~ssa työnantajaa velvoite- jo v. 1:888; Unlkar~ssa. v. 181911 erä.itä työ-
16742: IX,s. - Pa>asivuori, y. m. 441
16743:
16744: .a:loja; va:r:teru j.w yleisempii laik~ v. 119107; Holl- töä: ja1 täJmäJ komitea .swi teMö.väkseen m. m .
16745: larrnissa 5/6 1i91m; Luxemburgissa 31/7 1:9()1 sai:raus-, äiit.iws-' j,a, ha'UJtausvalkuutuksesta
16746: ja <Olli se päJäJrus.i:russa' Saiksrun: va:s.trua.vam laJi,n .ehidotukselll lwaitilmrise•n. ~omit,ea: anltoi ha:l-
16747: .mu!kaineru; E,nigla;nlllJi,ssw 16/1<2 19:11, johon. litumselle asia:sta mietintönsä v. 1'9'11. Siinä
16748: myöskiru liitt1yviät sä!äumökset työkyvyiJtö- lwm:iJtl8a .ehdott] .säiäidJetiJäJvälb:iJ 1ruilll prukolli-
16749: ,myy~akUIThtllibes•ta' (ei vanhwuseläiklkei!stäJ); ,sies,ta sa.rmus-1, älitiys-· ja ih81Uta'Uisvaiku:utuk-
16750: Norjrussa :118i}9: l!9t019, jota, lalki:ru on IDJUutelttu ~esta. jot,en:k~nr ·saiksa:la:~sen. va:sltwa,va'n' lailn
16751: ja ttäy,d<eminletty v•v. 1!);111 jaJ 119'115; Ruma- ;malliin, j'o\kru ilaJki erä.illlä rajoitu:ksil'la olilsi
16752: ,:n;i:rus·sa. 2,7 j:lr 11911!2; 8erlbi,russa 2r9if6 1'9.1110; V~e lwsikenJU!t me]k,e.i'lll !ka;ilklki'a, rpa.likka.ty,ölläilsilä.
16753: n<äJjä.1lä 6/7 119112', jdta' ,nli,inik,äJän, v. 1917 on 1'I\älhäJ111 liJilt,tyi; klui'tenlkin my<äs eihCLo<tUJs Vla·-
16754: 1
16755:
16756: muurtett.u jw ,iJäydellillleilty; Blelgi,a.ssa: 8/5 :pa.aeMoiJsesta, vailmutulksesta, Jl!ni,tä. väih.äv.a-
16757: 1!H4-----l19!l'8 ja. Pu:o,lassru v. 19118. Sv·eilt- 1raisi<a; v.a.vte111,. jo!fJka: eivält. ole• toisen työssä
16758: .s]ssä, ·Ra.ruslkaJssa, 1Ruo'ts1ssa., TanJS!ka1ssa, Ita- ityö.sop]muksel1a,. Ha!Hitus e:i ikumenka:an
16759: iiass'a ja Espanja:s·sa sitä va,stoin on sairaus- 1Jälffiiälll! el:udotu:kselll johdosta, ryhtynty't mi-
16760: valkuutus vwpa.aiehrboinen. ]ta:lia:s,s:a on äi- hirukääm ,tJaimeThpilte:i'siim
16761: ti:ysv:a.kuutus pa1lwrli.menl. Bveiiis.ilssä, T31llis- IV. 1191114 rv·amorp.äi:vi:lle jätettiim. eräiilden
16762: ,kassa. ja. Ruorfi_si1ssru Vlailtt:~o am!ta.a h,uo;maltta- ,edustaja~nr ta1h.olb edelläma.illliltuTh komitea.n
16763: :varu :raha11Li1sta kalllllla:tusta va,pa.aehioi:sille 1miletirunöTh perusteeala: la,ad~'tu e~duskun!t.a
16764: saira,s!kass,oiHe, ja ovalt niärnJäJ ei:,elll'k~n Tarus- ,esiitys. 1
16765: IE d:wsikw111rua.n, työvä:ena<siainrva%o-
16766: ,ka:ssa: ja; Sve~tsålssäi hyv.m edisty.llleelt. Mwt.ta, kunt.a ehti silloin käsitellä mainittua
16767: ;kutelll sa.n:ottu, usero:nmilss:a: maå1s1sa: on asiat ,esitystä ain1oa,st.aan1 :kwhruessal lu:ke.misessa,
16768: järj.e.stielt/jzy .sUbell!, että on, säiäide•tt.y laiJmja jdt,en se ra.ulk,esi.
16769: :paikolli:s;eslta saill'a:us-, äii:i:y,s- jru ha.utaJUsva- iTy.ölkyvyttömyys.- ja• 'Vanlhuusva:kuutus-
16770: kuwtulkseslta. ·kysy.mys on IDJIIöskin melkein yht1ä kauan
16771: iSwomessa:kin on la:aidilttu useit'a' ehtdotu:k- kui1n SaJhlansva!kuu:tuskimr ollut va!l,t]orpäiiväån
16772: sia paL!ml.L~sesta, srui:musvailmutuksesta. Säiär ja ·hmllituks,en arseittamailll komirteai<n v.a:l-
16773: tyjen v. 1:8818 v·altio·_päivillä tekemä.ll! ano- .m~stelta;v:a:n~a., mUitta Selli ·pitjjemmäUe ei
16774: (llliulksen johdosta: aseftlti haJlliltus v. 118189· ko- a,sias·sa oleka:am1 päirusty. V. 1:88,9· as'etet1m
16775: 1miteam' käisitit:e'lemäJäml ~työviäJelllva•kuutusky ,komirt<ea' pwols.il v. 1i89i2' antwmrussa>an mie-
16776: .sy,mys.täJ Jwko laajuudes1saan. T•ärrnä komi- tilllnössäJ va;pruaieh1Joisuuden: p:a:hjailila toimi-
16777: tea aillltoi ha:ll!ituhelle mietintönsä sai:raus- vien työväe111 eläJkelkassojen _perustamista.
16778: vaGmutulkseslta: v. 18912., ehdotben· vrupaa-
16779: 1 ,V. 1!89,7 sääJtyva;lii;i,Oip:äiiville teJLt,iiln: anomus
16780: ehtoirstelll ,salilraJUis- ja iha,u'ta:usapulmssoj,e'Il, .P ako'lliisen< vamrhu usvalku uimlksen a.ika:ansa.a-
16781: iP81I'UJslta:mi.sta., jo~ll<e. valHJio ja, kunOOit. a.n!J;aJi.. misesta. Ja:. v. :NHJIO: a.n:o]va;t saätyval:tilo-
16782: sirvalt raha:Il.i<sta, avus•tUJsta:. KomiJt.eaiiL Vlä- pä!ilvä't ikolmi'tieam, a:set:t<am]st,a hanJk!lrimaan
16783: ,h;emmri:stlö sitäi Vl!l!stoirn elhdiotti! säJädettäJvälksi selvirty,st'äJ s1iitä tma,sta, milten: parhailten
16784: Ja;i,ru pailml:li'sesiJa, saira1us~ jru äti:t.irys'VaJmu- voita:isi:iJn edisltäiäi t:yö,kyvyi)tJömilen eliooh:t·o-
16785: tuksesila.,, jossa ,p:äJä!asilas·sa: vaik:uUitrusvelv,olli- jelll turva1a•m~sta. Halililtus a;set.tilkiln rv. 1910t4
16786: ,surus olilsiJ ulloltetltUi suul"teolli<suuden parlVIe- koimit,eailll laaltirmaan' eh:do;t,usta työkyvyttö-
16787: Ju'ksessa: olevruarlll ;työväestöö·n,. Ha1l:itus a.n- ..myy;s- ja: vrunilluu:srvalkuutu!ksesta., jo1ka ko-
16788: ,t.o;ilki.ru 21 päiv<äJn.lfu syys!kuuta; Ji89:7 asetulk- .mlitea a:nltoi m[ie'iJimlbönsä v. 1908 h.rulli:tuk-
16789: sen: ty,öväJena:pu:kaisso.i<sta., ~onk!l! muika,a;n selle, es,]ttäJe:lll sii,nä saksailaismanisen: työ-
16790: krussodenl jäsen:yy,s onr 'V'arpa:a<e:Moilnen, eiväJt~ kyvyttöimyy,s- ja. vaJlllhuulsvalkuwt,Uiksen jär-
16791: kä kassat saa! vaJ't~olli:,a; eilkä !kunm.i:lrt.a ralha:l- jesltJärrn~stäi. M;v<öherrn:min on ,a;srrust.a teh:ty
16792: Hsltl!li llmnlllaltustw. ;v. 11906 .!!JSeltti hrulliitus useilla: vwltiopä1ivil1ä allloilllll!ks]a mutta vruin
16793: .kolmitearn .ta:Iikwstamarun t.yöV'ä:ellilai'ni&ääd:ä;n~ am:illml'valt n.i1sltä dVait tul'Ieeru edus'kunnia.ssa
16794:
16795: 56
16796: 442 IX,s. - Työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutus.
16797:
16798: lopprmn ikäsit-eHy.iksi. V. 1910 'hyväiksyi .valkuJUtusma!kSiun; lka1nltails.iJvmt va.lt:iJo,n verolll-
16799: edus'kunta1 amomuikseru, jossa; run1ottiffin, ha1li- kan!bovi:na.nlo!maliset. <S:ellrui•stem cpa1klkaltY'ö-
16800: tukselt,a ~sity.stä Laiks'i työkyvyttömyys'- läiste:ru, jloilde:n, työaniSio eil lllous·e :kuuka,u-
16801: ja ~a,nhuusvailmutuksesta, joka o'lisi ollut d<elta: yli 3,000 ma.:rfu:ruru, ViakuutmSimalk.sun
16802: laadilttava, pä:äJa,siassa €'dellämainitun komi- ,suorittaisn ty,Önla,nlta.jal ja olis~ se 3 ro :pal-
16803: tean ehdotuksen mukaan, mutta täJmiä- 1kaista.. ·T;snö;n,mnJtaja sa>i1sli lkuiten!kin siten
16804: kääru amlomus ei johtaniUt mihin:käJäJn: tulolk- ,ma.ksaman:sa• 'ValkuutuSIIlllaksum vähenitiili
16805: si~n. Ha'lliitus ase:tti j,äJlteen 7 :påiväniä jou- ,työnt:eikiti,äml raih:a;pa1lka,srta (ei 1uonlta,ilsedu~s
16806: 1ukuu:ta 1191117 1"Womitean,, jo'ka sa~ toim~ksteen t:a). ·Muitta t:ässäikin tarpamiksessa lopullioon
16807: ta,:rkrusta:a. ikumlmamiiDitn ,edelläJm:ainitun ko- va1kuutus1malksun1 suuruu:s määtr'ätt•äJ~sirnn
16808: mi11Jea:n. mi,etimlnöt, jotkru siSiällsiväl1:: toine.n .va.s.ta: Viem:tusrvimnomaå:sten• toimesta: 'Va.l-
16809: ehruo~ulkse.m ilaiksi ,gaira;us,, ä:itiys- ja hau- .tion tulo- ja, oma.ilsuu~·el'loi'lmoituksen :pe-
16810: tausva!kuutua~sesta. j.a torllll:~n ehdotuk.sen liUSite'eHa.. Vmkuut:u1sma!ksujru olis'1 j·oka.isen
16811: työkyvyttöiDiyys- ja: vanhuusvakuutuksesta. 16 vuotJta, täyttäJneelll (~ei yE 6,5 v·uoltta. vrun~
16812: Elruus,lmnta on !Sittemmin v. wm hyväk- hojen) !Suomen kansalaisen se.kä myös1kin
16813: syn~ erääm. anomuiksen, jonika. perusteluissa mala's1sa. rusuva1n ja tfuä:Uä. tul1oja n~auttiw.an
16814: lausutaan hallitukselle toivomus, että hal- ul!kormlaJalalilsem ,gu1orirt·ettava. V alkuutusmaik-
16815: litus kiirehtisi sosialivakuutuskomitean su va:ifhiteil:iisriJ 2f----J4% :n vuos,itulosta: 2,000
16816: työn va1m~sturrnisrta, ja. jos mahdol'l:i!sta, :ma:r'kan v,uo;siltuloslta 2' % e!li 40 mk. vuo-
16817: jo ensi valtiopäiville (seuma,ville) antais[ ,dess,a;; 4,000 lm[cm 'VUIOsit'ITl:o,s:ha. 3 % eli
16818: esityJhen laiksi työkyvyttömyys- ja, van- ,1'20 mk. V!UOidiessa'; 1100,()00 markam V!nosi-
16819: 1mu~a.kuutuksen tot.euttamisesta. Mainittu bu:l'osta: 4 % .elu 4,000 mik. vuod,essa; mil'joo-
16820: sosialivakuutus'komitean mietintö asia,sta nan ma.rkanr vuositulosta o'lisi sa:ma. 4 % eli
16821: on jo v,iime vuoden marraskuusta! l'äb:tien 40,>000 mlk. vuiOdless,w. Siltä!, jonika :vmosi-
16822: ollut hallitukse'lla,, mutta vieläkään ei tulo.t eivät nous~si 2,000 markkaan, ei
16823: ha.lhtus ole antamut asiasta eduskun1naUe vakuutusmaksuja vaadittaisi, mutta hä-
16824: esitystä. nen puolest.aa1n kunta: suorittaisi vakuu-
16825: 1
16826:
16827:
16828:
16829: 1SosiaHva:kuultuskomitean e'hdotus .sisäl- :twsma:ksunma 40· mlk. vuodes'sa. Yhtiöt,
16830: täJä: IE!hidlotulksen 1ailks] saLirams-, ä.itiy.s-, t,yö- osuuiSkunnat ja· s&ätiöt (s. o. juriidiset per-
16831: kyvylttömy.y,s~ tja: vanhurnSivaikuutmksesta, 'SOOIJJart) ma~sa,isi,vatt. w:tikiuutusvtel'loa, joka
16832: mutta 'ei ha'Utau,svaikuutulk,sesta.. EhdotUIS o'Hsi 2• 1 / 2 % vralW'oiii.IViel'loltuben. rula.isesta tu-
16833: s]s,ältälä pa!kollismudren; periJarutiteiUe lruaditun ~ostru. Tältä Vieroa olilsi rrnyös sBHa:rsten: riik-
16834: suunlnlitelmmn lkalmsrunwaikumtulk:Siesta., jota kailt~en pecitiä:i.ln~ myiÖskiDJ Hi vuotta1 'llUO-
16835: siriniäl lruajuudlessa: lkui•m 'komitea ehdottaa, ei rerrn/paÖ.ni laste!.L ja päiäJoim:Mnl omåJstaja1m mak-
16836: ole v,i~e~l:ä miss.ä;ä;n, muussa 'lal:ti:ossa. l_k,äJy:täln· :sett,a!V!a., jotlka ovat 615 VUJotb ·va.ruhem:pia ja
16837: DJösSiäJ ltoteuilJet'bu. 1Sen1 sove ltuvai,suutta,
16838: 1
16839: j•oil'la •onl vemtulllisen a1aisia, tuloja·, mutta
16840: ffiMikin ,srui!raus:-· jw ä:irtiysvakuutulkseen, 'loi jo:tlka. eivrut muwte,nJ olisi vailmutusmalbU!Vel-
16841: v:aika1viHru syillä; :epäiilllä. Ka!nsa,nw.allmutus- vomsi,a.
16842: per~aartteell.e .:paJkomSien ~a:kuut:uksemJ jäa"j.es- !Komilteaat las!kelmarun muka~an saa.ta.i,silin
16843: täminelll ei ole muuten IDiahdolli!OOn: kuåm :tä!l~äi it.Mno~n v1wsiittar:Un' niyiky:ilslt,errl! tu:losulh-
16844: että vakuutusmaksujen periminen ei-palkka- telirtlte·n mu1hJruam n'oinl 117'5 miljloon,a<ru mark-
16845: t.yöl:äi,sillt:äJ jwrjes:tJetä!än V1altion1 veronlkarn- kaa vakuutuslaitokselle tuloja,. Aviopuoli-
16846: nonl yih:teydressä toimite\ttavaiksi. Ehrdot.ulk- !sojren. v:alkuuituSIIDia!ksurt ositle'tiiruisi:imr s·~ten,
16847: sessm eg;Jt,etään, vruikuutusma1ksu mäJärruttä- ·,eiJiJäJ sen: hW'YäJksi', joika tu'lot ha.mkkii, la,s-
16848: välks~ IM'iläl:r'ärp['os:elllteiiksil a.si•aoomaisen' v,a- kettaisiin 2 / 3 ja, sen osalle, joka ei mitlään
16849: lk:nUitetnru m~rtiolllveroma;latiJsesiJa tulosta ja tuloja hanki, 1 / 3 • A viopuoliset nauttisivart
16850: IX,s. - P.aasivuori, y. m. 443
16851:
16852: .sa•ma,ssa, suhteessa' etud•a: vaikuutuJi:s,esta.. kaa1m verotulkse.n ahi.ruem V a.nh uuselälli:-
16853: J,os mi1e:s: !Olli hemikkiwwt :Pffl'he,en tulot, o'l:i,si keen saåJsiva1t taa,s .tuloihi'n' <'lmtsomaiiJta kaik-
16854: vai1miO,n elällm 1/ 3 ja' lllliehen: 2 / 3 • Vaikuutus- ki sii•he'lll oilk~mtletut.
16855: maks,u,:iJsta 1J5,8 lm~lljoo,na,sta' marlkasit,ru m:en,~si ISa,ilrasvakuutuks,esta, turlev!lit ~ruurt oilisi-
16856: 7,9 mi:lj. ma.rikJ'lm,a, saliiratus- ja äi,tiy.svaikuu- va,t •Sa[ra:shoito sekä oikeus .saada, ik•orvaus
16857: tu!ks:en hyv:ä:ksi sleikäJ samfl!n Vlerram tyoky- }ä,älkäJriinili.:nidosrta ja, 1äälkäri,nl lllläiäJriiJämistä
16858: vytuömyys-, ja, vanlhuusvaiku:uimikse,n hy- läJäkiJ,milstä, ,:puhd:ilstUJsaimrei•sta. selkä! sid~etar
16859: VJälksiJ. V ara:rahwst,oom me.nllisi vakuutusv,erro, ,:Pei:sta sairwsltJUJm::iJs:p!äJir~ä.s'tä: a.llka.elll. Näiltä
16860: jota: on 1a.s!ffiettu s.aarhavallll 1:2 1 / 2 rmi.lj. mairk- eiluj~~ a1 nlnlet1Ja,ils.iliim tanviltltae,ssa: 120 :päivältä
16861: ika,ru vuodes:sa se®äl tälmä:n1 Esälksi W % var vuodessa, ei ikwitenllman, s'ellaisl8lle· :perhe~t
16862: Jmutusm,alksu:iJsta: eli 1i7 1 / 2 milj. ma1r!kkaa, MmäJHe, j,onJka vuositulot s1eikä 1/ 20 Ollll·llii-
16863: yhteensä: si:is vrum11aiha1stoon 30 milj. mar!k- suuJdleru a.rvos;fJa. rtJe'låsi.Yä:t; enemmäJn, kuin
16864: ikruai vuodessa. V.amfuuus!elä/k'k,e•en saa:mi,sen 4,8>00 ma,J:1kkaa,, eikä jos hänellä on elätettä-
16865: ,ehJt.orua: va.a,dirbtarusruin täytetrty 65 vuode<n väinä ;}'lksi ta] u;s•earm:pia 16 vu,ot1Ja n;uorerm-
16866: j•kä. ISuuråJm saillittu· va,nlh'Uiusel:ake olisi pia la,psia ja. jos1 :h:ämen tu'l'Onlsa ja. ormaisUJu-
16867: ,1,!20!0 ,mlk. 'V'Uodlessa ja: pi€1llrrln 360, mk. vuo-
16868: 1 tens,ru Olli suuremrpi rlmi1n1 '8:,000: mk.. Sa1m.at
16869: dessa:. :Tä1yden Vlanlhuusel.älkkeen saa:mi1soon rwj·oit,ulbet ikos'klsi:vwt, myös aiVilo:pruolisojen
16870: vaa,d'itJtari,si:iJn, et:tä on; •SUiOJribta.nlut vaikuu:tus- yihtei1s]a 1mloja ja o.ma:r.suutta. Näiltä rojoli·-
16871: ,m;a,ksuj•a 310 Vluotta.. Se, joika: va•s,ta, 55 vuo- t<u•sanv.ojw 'V,o1iJ v:al'tion~euvosito kuiJtielllkin var
16872: den' i'käi~se1ll1ä ,turri:si vrukuurtetulksi ja, suori,t- lkuutushallituk:sern·. esit;y!illsestru kJomtta:a, koi-
16873: ,taJils:iJ rsili:s< mwk.s:uja: ain1ows•1Ja,a:n1 10 VlUJort,ta,, ei meiksi! 'Vuoruelksi !lmrraaarun seHa,i1s.~l'la :pa.ik-
16874: sa'isil ,elllsi.nJkäiäJn va,nihltms:el:älke•t,tä. kalkumnlilla,, joi:tt;en ruSIU.j,amiisto oli,si :pää.-
16875: iTyöik::ytv,ytltömy;}'lseläJk1lm'e'n voi vaikuutettu a,si•wssa ra:ha;pa•l'karm •lllaruttiti,o~ta. va,lti,oneu-
16876: saa,da o'ltuaam: 4 vu~otta. VlailnmteMuna. Jos v;osto vaJlVist,a,a; läJäikäden1 taiksat,. ja lääik-
16877: vaikuutusmaik'sulja, eil o'lisi suori,tettu ~neljäilitä 'keils:täJ selkä 'SidJeta.rlp.eålsta, ikorvattaistitin' 2 / 3
16878: yuodeHJa, välhenineittäisitin eläikikeest'ä se.n .nri·ilden hi.mna1srta1. iNiäJi!tä, .etuja, saisivat
16879: vernan, lkuiln valknutiUJSmalksuis.ta. :puuttuisi. kai:lkik:i väihätttu•loi!simrrua:t vaku ut:ertut, muitta
16880: Jos ,e] ,oliis1i suorili~ettu malksuja kahd:e1lta BlirVJät nle, j.o]dien ~tulot lliOiU,sevalt yl~ edeil1ä-
16881: vtwdlelta, e] työikyvyttjtöimyyseMJmttä e•ns,iln- mainittujen ra:ja-a:rvojen . .Sairam::avu'Ill'saan-
16882: käJäm• väih•ellllllet.tyruäkäam malks•etit,aisil. Työ- tia. rajoit:tava:t samat t.ulo- ja omaisuuden
16883: kyVYitVömyyseläJklkeem, saallllisen ehltona t.u- rajat :kuiru työ!kyvylttörmyy.sdäJklJwe~n saal!l-
16884: l:iJsi olemaan,, että, on meruettäaJJyt työikyvys- tiaiki,nl 1eB 115,000'---'215,000 marlkkaa. Sai-
16885: täläm 6·6 % ja, eti1lei :plerheelttömäm. vuositulot :raiUsraU!a, 01Hsi: 2/ 3 ikeskillllääl'äilse•stw :p'äJi,vä-
16886: .s'eikäi .cYma·~suuCLen aJI1VIostw 1 / 20 reikisi yh- tul,ostru (eii pa:l!ffia:s'ta1) ja1 silloritetta]s,iiml sitä
16887: iJeenlsäJ ;enempää kuirn' 115.,000 ma:rk:ka1a. Jos vähenrtymättä 4 pä:iviän. karenssiadan jälketn
16888: .elä:t.elttJätviä oru ylksi tai UJs,eaml:p~ 16 vuotta U6 :pätirviätl:täi vuodlessa. Jos saimutta j1at-
16889: n1uoremrpia, la1psliia:, salilsi! ede1lä:ma,i111ittu sum- kuu .sen1 j:ä.lik:e~enlkin~,. nii1m suoriJtietaail! 1 / 3
16890: mw ruowstw ;215r,OOO marrlkkaa.n. Eläkkeen ·en•in1tään 1120 :päimltäi vuod,essa. Tämä
16891: saa !IDY'ÖS jos va,kuut.etun ja hänen· a vio- :maikse't:ta.ilsil]n, ;pi:ilrirvaikutuS1latiltokseii1 ikas-
16892: JlUolisonlsa Y,hitJeiset ltnloJt, setkäJ 1 / 20 omais•utu- sa,sb ,kJermm viilko,s~w. iKeskiimäJäräi>nen
16893: delll •a'rvosta ei o['e. suurempi 25,000 mlk., :pläiilvämt 1nrlo olis~ 'V'älhinltä,änl 1: 50 ja: enin-
16894: samoin jos vwnihlemrpi;eill vuosittUJlo ja 1 / 20 täläiru 112: mrall'IID'Jda,a. Sa:ilransra.ha olisi siis
16895: !(Jmaåisuudien rur'\Oosta ei !lliOUse yli :maini:tun vä:himltäiämi 1 :n1k. ja enlimtäfäm, 8 mlk. :päti-
16896: ,25,000 ma,rkam,. T'rnloUa1 j,ru oma,i:suudella väliä:. ITälmä: ilwr!kein: määrä saavutetta:isiiJm
16897: ta;rtkOO,teta'an slilbäi tuloa ja, omaiS~Uultta, joka 4,00:0 lffiarlkain• t,Y'ötuloislta, jot'em suurilll osa
16898: 10n valtion tuilo- ja, Olllla.i,suusveoo'lain mu- vailmuJtletu1ilstw tulrs] &aJ8.1ffi'aalll' tuon 8 mlk.
16899: 444 IX,s. - Työkyvyttömyys- ja vanlmusvakuutus.
16900:
16901: pairvä!ltäl, jos he rtuloj.ensa vuOik,s] si!ill muu- nissa. iSa:moim sairoarusnaiham: ja ä:iltiY'Sil'Wha·n:·
16902: teDJ en.sinlkäiäJlll sa;isivat. Prerh€'e•n, huoli:Jajan1 y. m. ra•joriitukset. iN,iJin tä11'lreäJ avustus
16903: oHessa •sariraa;lassa malksetta.isiim. saioc-ausra- lk!un hautausavustUis on, lienee komitea:n
16904: ha:st.Dsta1 puo'lci.1soUe 2 / 5 ,. ]6 vuotta. nlll.orr-em- rmilelestä lkolk:orua1a,n, ta1r:p•ootoru, koslka llm-
16905: maiUe lwp•selle 1 / 5 j,a, ikdko rpierh•eelle, jossa m]1Jea eil o~·e . siitä teihnwt oHten1kaa.ni ·ehdlo-
16906: on puolnso· ja usei:ta ]J6 V!uott.a n111orempia tus:ta. 'Balkollimen sa,~mus-, ä:Ut]ys- ja hau-
16907: la:psri:a .ta.i muiltaJ '81läJtetbälviJä, 4 / 5 siiJt,äi, mitä tausvakuutus on helpommin toteutettavissa
16908: va,){1uutetmUe ,:iJtseHe olisoi maiksetta.va, jos sit'e•n, ·että Sle ulotetaan 'p:aJw.llisena. a.in•oa.s-
16909: häntä hoidettaisiin kotona. taanr toisen! työssä' ta[< palveluksessa olmraoa
16910: 1.Ä:itiy.s'v•a,ku Uiilulksesta., joka: läiheillsesti iJ.iilt- työvä!est.öä koslkevaiksiJ, jolloin ty.~ö·na:nrl:aja.t
16911: tyy saina,Uisva:kurutuks•een, am.nettailsiiJn, syD.J- voi:darun1 v~lv:oiJt1ta1a suori~.tallllJaa.n vaikuui:Jus-
16912: nytystapauksissa.•korVlaus laäJrärin- ja käti- malksuj,a omien ty:ö~ä:iisten1sä :puolesta.. S:Ul-
16913: lönho~dosta:, 'lä;äJkilmilstä, puhdi,stns-· ja. s<Ut1e- lo~Ilt •ei ta.rvits·e tilatpräJirsavustuks:en h:anlkiki-
16914: a.illl1ei·sta sekä; täii:tilys- ja ]m~ettälmisraha. miselksi !kalllJta.a: Via\kuurtJu<sma\ksuja. valtion
16915: Äitiysrahaa maksettaisiin ehdotuksen mu- VJenoikaJJln'()ln. yhteY'ruessä,. Tä:h1än1 :p.alkoHrilseren
16916: [k,a,a•Ilt S<ili!hJen oilkeutetull:e 2 / 3 llmskipälivätu- vakuutukseen voidaan sitten yhdistää va-
16917: losta, 8llli:nJtäi&n ,s, :mik. IJäiiV'ä.ltä. 6 v•ilikolta paaehtoinen vakuutus niitä vähävaraisia
16918: eullienl ja 6 viilkdl1Ja jiiJl1keen1 syn1uytylksen, kansalaisia varten, jotka eivät ole työsopi-
16919: väJhi.nltäiäiJ:]J lrOOr ja oellli:nrtä.läin 3160 mlk. Imet- muksilla toisen työssä, mutta jotka talou-
16920: rl;.äJmisra'ha. o•l.isi: 1 mk. päåväiltä ja mruksoet- dellisen asemansa vuoksi ovat verrattavat
16921: tai~?iinl ·se ä1idiUe, joka, iltse ]mettää last•a.aJn palkkatyöläisiin. Näiden vapaaehtoisten va-
16922: 6 vårikon1 a:jailta., lk'ui;rtenikiru enlimMLän silltä :kuu'tiettujen' ol:isi s,uorit•etia'Vla :puoolet vaikuu-
16923: •ajalta: kuin ilmleltt:iumi·stä on rt:.rupalhtuniUt. tusmaikgusta. jollo~n va:lt]o selkä; ilmnlta yh-
16924: ImettäJmi:smhaa te] rma:kseta• sille äidiolle, t·ee,nsä suor:it:ta,~s'iV'at tois•en' puolen,.
16925: jonlka. lälälkärio on1 lkiellt:änyt lastaan imet,t.ä- iM.itä .sitten komitean· ISIUunntittelemaallli työ-
16926: mäst.ä. kyvJTttömys- ja. vanhuus.va1kuutukseen tulee ..
16927: iRa'll·tausavrustusta e~, kwten· edeHä o~ .niin sil~niäl vorsi ,adatel1a. komitlealli SiUUI11IJJirllel-
16928: rm,a,~n:ilttu, malksetJta<i'si ehdotulk,oon: mulk,aa;n analll t•ot.euttami,stta. iMuttru lffileidäm: mileles-
16929: elllsi~n!käiän. hi!mme o1is~ lkuilt·enbn: yrksimikertaisin ta;:pa
16930: iTMäi ;lwaja:a, avust;us:t.oi:milnlta:a: ha.rjo~t.tai.si se, jonka. mukaan eräissä Austra1ian val-
16931: v-a.ltiolll v~alku1Utus1a:ilios, seru valkuultushalli'- ttiJossa j,a, 1En1gl!ann~ssa ,on välhav.atraisten
16932: tus ja pa.ika.lliset piirivakuutus'laitokset, joi- el:älkelky.symyrs jäJrjlest•et,t.y ja jota1 kmnittea
16933: ta vll\]meiksima~lliituja. ol:i:s~ :v·emstle·ttaiVla ari- miletilnnössäläinl sivu:lla 214 lkwtsuUi ika·llisa;laå.s-
16934: lllakin y'ksi j'oka.iseelll kwnta:an.. Kunta o1isi huolt,oj ärjest1ellmälksi. IE~lälkkei.Jsiånl tarntta-
16935: velvollinleru a:ntam1l!allli ihUJOllleust.on :piiriva- va.t va.rat ha.nkitaan sii'hen, kuten .kaikkiin
16936: 1a:vutu.slafi.ltoikselk :V,aikuu!turslailtolksen j·oh- mui:hi.Jn va;ltion juokseviin menoihin, ylei-
16937: ta.jan j1a. ha;llrittuiksen, jäseoot. asetiai'Si vir_, s·ef:lä. vemtuksella. j1a: v·alt.ila.n1 anenosäiän:toon
16938: lkaa;lllsa ta:sa:vallalll pres~dlenltti:, ,ga:mo:Lnlkuim, lkurualkim: vuonnra: ty;öläl.sten ja muittten välhläJ-
16939: piirivakuutuslaitoksen johta.jat. Vakuutus- varaisten kansalaisten -elä.kkeitä va.rten ote-
16940: laitoksen hallituksen toimintaa valvoisivat taa,n; riit,täv;äJ miä!älräiraiha.. !Himrl:atarson1 lko-
16941: ehdort.wksen mU'ma.a;nl edustkunnan1 va:lilbsre:mart ,hotessa. tai a:letes•sa voi>daa.n -el-äkkeitä ko-
16942: 6 VJwltuwsmiestä. l~ottaa: .tmi wlemtaa ja: sitä va•rt•en: vaJ"aJta
16943: IEO!mi:tean1 .ehdotus ·ei d}e sa.~rwus- j.a rui- varoja, ta.rpoon mukaan. Näitä -elälkkeitä ei
16944: tiysvalkuutuks·een niäJh,dJenr ontn:Usrbunut. Siil..tä tarvitse anltrua nå.i:l~'e kanrsalaiilsi<Ue, joilla;
16945: ovat ·ilodi.simlksellia oo rrnKJ!nJet rajoitukset sai- ijälstääln huolim!ll1Jta, ·on r:iå!ttäväst~ omai.•
16946: rashoird0111, läälkärinlavu•n ja. läJälklkeitdten saa!Th- SIUUJtta toilmoonrtuloaa1n vaa;ten..
16947: IX,s.- Paasivuori, y. m. 445
16948:
16949: :TäiHaåJruen elällmlllllki l()tru lyhry.t, y:ffisinlker- tettaisiin ainoastaan sellaisiin toisen
16950: i:aimen ja stelväJ. Varuhuuseläikkeeru sa.rumisb työssä tai palveltcksessa oleviin työ-
16951: variJen varudita,aillt .siiln,ä ha1kijrulta a,~mlas,tatan läisiin, joiden työansio ei nouse yli
16952: todilstuikoot ~jäJstt.ä, t!;,uloilsta j'a ollllaisuudesta.. 3,000 markkaa kttttka:udelta;
16953: 'TYI~k;y1vyttömyy.selälkkeem satamista. varteru 3) että työnantajat vdvoitetaan
16954: vaaJdirta1alru toldilstutkset työikyvy·n. vä\henJemir työläistensä puolesta suorittamaan
16955: ~sestäi sekä tuloista. ja, omaisuuCLes,t<a• ettei tästä johtuvat vakuutusmakS'ltt;
16956: ·htaiki•j,a saa m:ruualta, elälkettä tai avustusta. 4) että tähän vakuuttckseen yhdis-
16957: Hall•låJtus voisi oryhit.y.ä 'h!eti toimelllpiJte]siin tetään vapaaehtoinen sairmts- äitiys-
16958: elälkreikyJsrymyiksetn järjtestäimisetksi ka:n·sa- ja hautausvakutttus niitä vähävarai-
16959: lailshtuoltoj,äJrjestelmäl!l, pteriaattte]d,em mu- sia ja vähättcloisia kansalaisia var-
16960: ka:a.n. rSi:imtä voisi• tulJ,a myöslkin :kysymyk- ten, jotka eivät ole työsopimuksella
16961: seen seru tyiö:kyvyttöim\)Ty,s- ja va,nlhuusva- korvausta vastaan sitoutuneet toi-
16962: \km:utusrahtaston lkäiyttö, mitkffi varatt ova.t selle, se on, työnantajalle työhön,
16963: yli: 40 milj. •m.arlkikat3J, jok•ru raihasto· perus- mutta jotka taloudelliselta asemal-
16964: tettiim •ed!uskunn.am päiärt:lä~se]lä v. 11917, ja taan ovat verrattavat paZkkaustyö.
16965: ·milhin .ra;ha,st,ootn v;oidl!lan muista va,ltionva.- läisiin;
16966: roist8J siirtäJä; siksi ·paljon varoja, että ne 5) että tässä vakuutuksessa va-
16967: riittä~sivält ·wi.ihälvara~st.en ika.ntsa1.aitsrt€'n työ- ·kuutettu itse suorittaa vakuuttts-
16968: kyvyttöimyys-· ja iVanilmu's'e~äJlrlke:Lsiiru. Jos maksuista puolet ja asianomainen
16969: kokemuts sitten osottaisi, etlte,i valtiolla oliffi kunta ynnä valtio yhteisesti toisen
16970: .samrottmm tankoituhteen• riittäJvästi: varoja,. puolen; selkä
16971: v·oå!t.aåtsi:in säJä:t,ätä: erirtyiruen tulo- ja omai>- 6) että hallitus tästä asiasta an-
16972: :suusv•emlalki. j.oilat ha.nikitt~isiint t.a,rkoiiusta taisi jo ensi istuntokaudella esityksen
16973: va,l1ttelli lisä;-v~:r:oja. {!Komitean! vakuutuseh- eduskunnalle.
16974: Jotus on myösikin eräiäinlaåJnem Vier:olalki).
16975: 'Tä]lä twv;oilll h'amikirttai.sitinl nte v·aimt,. jotka ISatmalla. mhikelllellll'me ·lrnntn<iloittal€1n esilt-
16976: vuosilttain brvitta.a'n' vä!häJvarai1sten' ja, väJhä- täJä,
16977: ltulociJstelll työikyvyttJölffij,eri, ja va.nh,usten
16978: <-eläikkeisi:in. että Eduskunta kehottaisi halli-
16979: tE·d!elliätolevan rperustee'Ha rohfkenemme tusta valmistuttamaan ja ensi istun-
16980: •0kwnnioitta€n eh!dottaa.: tokaudella eduskunnalle esittämään
16981: lakiehdotuksen vähävaraisten ja
16982: 1) Että Eduskunta kehottaisi hal- vähätuloisten työkyvyttömäin ja
16983: litust,a heti ryhtymään toimenpitei- vanhusten eläkkeistä, joka olisi laa-
16984: siin valmistuttaakseen ehdotuksen dittava kansalaishuoltojärjestelmän
16985: laiksi sairarus-, äitiys- ja hautausva- periaat:teilZe, ja jossa eläk.keisiin
16986: .kuutuksesta; oikeutetuilta ei kannettaisi mitään
16987: 2) että pakollinen vakuutus ulo- vakuutusmaksuja.
16988:
16989:
16990:
16991:
16992: Matti Paasivuori. Aritulli Aalto.
16993: c.
16994: Työväen työ- ja palkkausoloja koskevia
16995: anomusehdotuksia.
16996: 449
16997:
16998: IX,9. - Anom. ehd. N:o 114.
16999:
17000:
17001:
17002:
17003: Paasivuori y. m.: Komitean asettamisesta laatimaan lakia
17004: palkkalautakunnista, jotka saisivat määrätä alimmat
17005: palkat.
17006:
17007:
17008: Suomen EdiuskunnaHe.
17009:
17010: ;viitaten vu.oden 1921 valtiopäivillä teh- mitean harkitsemaan kysymystä,
17011: dyn an·omusehdotuksen N :o 43 perustelui- voitaisiinko meillä ja missä laajuu-
17012: hin, jotka löytyvät valtiopäiväasiakirjojen dessa säätää laki palkkalautakun-
17013: liitteessä VII, sivuilla 159-16'2, saamme nista ja alimmista palkoista, ja
17014: kunnioittaen ehdottaa että Eduskunta hy- 2) että komitea harkintansa pe-
17015: väksyisi seuraavan a.nomuksen: r'U!Steella laatisi ~a.kiehdotuksen, joka
17016: sitten mahdollisimman pian hallituk-
17017: 1) että hallitus asettaisi asiantun- sen esityksenä esitettäisiin eduskun-
17018: tevista henkilöistä kokoonpannun ko- nan käsiteltäväksi.
17019:
17020: Helsingissä, 12 päivän:ä syyskuuta 1912.2.
17021:
17022:
17023: Matti Paasivuori. Artturi Aalto.
17024:
17025:
17026:
17027:
17028: 57
17029: 450
17030:
17031: IX,1o. - Anom. ehd. N:o 115.
17032:
17033:
17034:
17035:
17036: PaasiVllori y. m.: Valtion työläisten palkkausolojen työehto-
17037: sopimuksilla järjestämisestä.
17038:
17039:
17040: S u o m e n' E d u s k u n n a 11 oe.
17041:
17042: Viitaten vuode.n 1'921 va>ltioJläiviH!ä t€h- täessä, noudatettaisiin n. s. liukuvaa
17043: .dyn anomusehdotuksen N :o 43 perustelui- palkka-asteikkoa, seuraamalla siinä
17044: hin ,jotka. löytyvät valtiopäiväa,siaki.rjojen Sosialihallituksen laskemia indeksi-
17045: liitteessä VII, ·sivuilla 163-1·64, saamme lukuja, kuitenkin niin, että jos elin-
17046: kunnioittaen ehdottaa,, tarpeiden hinnat ovat laskeneet
17047: 10 %, palkkoja lasketaan ainoastaan
17048: 1} Eduskunta kehoittaa hallitusta 8 %. Mutta jos elintarpeiden hinnat
17049: heti ryhtymään sellaisiin toimenpi- ovat nousseet 10 %, nousevat pal-
17050: teisiin, että ne ylihallitukset, jotka katkin samalla prosenttimäärä?lä;
17051: järjestävät ja johtavat valtion töitä, 3) että työehtosopimuksiin otetaan
17052: mahdollisimman pian ryhtyisivät säännös palkkalautakunnista, joihin
17053: työväenjärjestöjen kanssa neuvotte- asianomaiset ylihallitukset ja työn-
17054: luihin työehtosopimusten aikaansaa- johto valitsevat yhteensä yhtä monta
17055: misesta, joissa sopimuksissa alimmat jäsentä, kuin sopimuksen alaiset työ-
17056: tunti- sekä urakkapalkat määritel- väenjärjestötkin, ja että näin valitut
17057: täisiin, ottamalla huomioon kullakin lautakuntain jäsenet itse valitsevat
17058: paikkakunna.lla vallitsevat elinkus- rpuheenjohtajansa. Mutta elleivät he
17059: tannukset; sovi puheenjohtajista, määrätköön
17060: 2) että alimpia palkkoja määrät- ne Sosialihallitus.
17061:
17062: Helsingissä, 112 päivänä syys!kuuta 192,2·.
17063:
17064:
17065: Matti Paasivuori. Artturi Aalto.
17066: 451
17067:
17068: IX,11. - Anom. ehd. N :o 121.
17069:
17070:
17071:
17072:
17073: Sillanpää, R. y. m.: Esityksen antamisesta laiksi, jonka mu-
17074: kaan työntekijöille sukupuoleen katsonudta turvataan sa
17075: mw;ta työstä sama palkka.
17076:
17077:
17078: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
17079:
17080: Naisen työvoiman käyttö yhteiskunnan huonoimmin palkattuja ainoastaan sellai-
17081: ja tuotannon eri aloilla on Suomessakin silla aloilla, joissa he suorittavat helpom-
17082: tullut yhä yleisemmäksi. Yhä useammille paa ja kevyempää työtä, vaan myös sellai-
17083: työaloille on otettu naisia työhön ja ovat- sissakin töissä ja toimissa, missä he suorit-
17084: kin he osoittautuneet kykeneviksi suorit- tavat täydellisesti saman työn kuin mie-
17085: tamaan erilaisia tehtäviä yhtä hyvin kuin hetkin, esitämme muutamia numeroita eri
17086: miehetkin. työaloilla vallitsevista palkkasuhteista.
17087: Mutta työnriistäjillä on ollut naistyö- Noin sadassa, eri puolilla maata sijait-
17088: voiman käyttämisessä myös omat määrä- sevassa sahalaitoksessa, JOissa samoissa
17089: tyt tarkoitusperänsä. Heille se on ollut töissä työskentelee sekä naisia, että mie-
17090: 'huoma.ttavasti edurisempaa, etenkin siitä hiä, ovat tuntipalkat keskimäärin seuraa-
17091: syystä, että naista on voinut käyttää työs- vat:
17092: sä paljon alhaisemmalla työpalkalla kuin miehillä 3 mk. 37 penniä
17093: miestä ja toiseksi siitä syystä, että .naiset naisilla 2 , 03 ,
17094: vähemmän tietoisina ja huonommin järjes- Kaikkein alimmat tuntipalkat:
17095: tyneinä ollen, ovat heikompia puolusta- miehillä 2 mk. 70 penniä
17096: maan etujansa kapitalistien yhä lisäänty- naisilla 1 40
17097: vää riistoa vastaan. " "
17098: N aistyövoiman käyttö on siis muodostu- Rullateollisuudessa
17099: nut yhdeksi, työnriistäjien parhaimmista miehillä 2: 50-3:- mk. tunnilta
17100: riistoläh teistä. naisilla 1: 60-2: 25 ,
17101: Tästä on ollutkin seurauksena, että nais- "
17102: ten työvoiman käyHämin,en kaikilla aloil- Metalliteollisuudessa
17103: la on vuosi vuodelta suuresti lisääntynyt, ammattitaitoisilla miehillä 5: 20 tun-
17104: vaikuttaen huomattavasti palkkojen alene- nilta
17105: miseen. Tästä johtuneena täytyy pitää ulko- ja aputyössä, miehillä 4: - tun-
17106: myös meilläkin yhä yleisemmäksi käynyt- nilta
17107: tä ilmiötä, että perheen äitikin on pakoi- naisilla 3: 25 tunnilta
17108: tettu lähtemään ansiotyöhön kodin ulko- eli siis keskimäärin 25 % alhaisemmat
17109: puolelle, joka on välttämätöntä silloin kun kuin aputyöläisillä.
17110: miehen, perheen elättäjän tulot eivät riitä
17111: perheen välttämätbmimpiin tarpeisiin. Paperiteollisuustyöntekijäin liiton ilmoi-
17112: Todisteeksi siitä, että naiset eivät ole tuksen mukaan olivat naisten palkat
17113: 452 IX,11. Naisten palkat.
17114:
17115: Paperiteollisuusalalla la ovat naisten kuukausipalkat noin 200
17116: noin 2/3 miestyöläisten palkoista. mk. alhaisemmat miesten palkkoja.
17117: Ainoastaan Räätäli- ja Kirjapainotyön-
17118: Leipurialalla tekijäin ammateissa maksetaan sama palk-
17119: Opinkäyneelle työntekijälle maksetaan ka samasta työstä niin nais- kuin mies-
17120: keskimäärin: puolisillekin työläisille.
17121: Suomen Valtion rautateillä esim. Helsin-
17122: Helsingissä miehelle 330: - ja naiselle gissä ovat ylimääräisten työntekijäin pal-
17123: 213: - viikossa kat
17124: Tampereella miehelle 330:- ja naiselle miehillä 935 mk. kuukaudessa
17125: 230: - viikossa naisilla 800 , ,
17126: Oulussa miehelle 345: - ja naiselle
17127: 285: - viikossa .Ja kuten sanottu on naistyö esim. teolli-
17128: Kajaanissa miehelle 400: - ja naiselle suuden alalla huomattavasti • kasvamassa.
17129: 27 5: - viikossa. Voisi ·esitt:ää kuvaa.via numeroita tässäkin
17130: suhteessa. Naisia työskenteli teollisuu-
17131: Liike- ja Ravintolatyöntekijäin työalal- dessa
17132: V. 1886-1890 keskimäärin 19,8% kaikista työntekijöistä
17133: 1891-1895 , 23,8 , , ,
17134: ," 1896-1900 , 21,8 , , ,
17135: , 1901-1905 , 23,6 , , ,
17136: , 1906 24,6 , , ,
17137: , 1907 ," 23,6 , , ,
17138: , 1908 , 24,3 " ,
17139: "
17140: Myöhäisempinä vuosina on lisäys ollut Kun meillä siis yhä suuremmassa maa-
17141: vielä huomattavampi. rässä on lisääntynyt sellaisten naisten lu-
17142: Kutomateollisuudessa on naispuolisen kumäärä, jotka ovat pakoitetut itse huolta-
17143: työvoiman käyttö huomattavasti suurempi maan perhettänsä ja näin ollen ovat pa-
17144: kuin miespuolisen. Esim. v. 1918 oli sano- koitetut etsimään sellaista ansiotyötä,
17145: tulla työalalla työskenteleviä miehiä 3,600 josta voisi ansaita mahdollisimman paljon,
17146: ja naisia 10,803, paperiteollisuudessa vas- on välttämätöntä kiinnittää huomiota sii-
17147: taavien lukujen ollessa 6,116 miestä ja hen, että naistyöläisiä kohtaan tähän asti
17148: 4,660 naista. Samoin on huomattava osa niin suuressa määrin harjoitettu vääryys
17149: naispuolisia työntekijöitä tulitikkutehtaissa, poistetaan ja että lailla turvattaisiin työn-
17150: tupakkatehtaissa, paita- ja hattutehtaissa, tekijöille samasta työstä sama palkka, su-
17151: pesulaitoksissa, y. m. y. m. Viime aikoina kupuoleen katsomatta.
17152: on naispuolisen työvoiman käyttö tullut Ylläolevan perusteella ehdotammekin:
17153: huomattavaksi sellaisillakin voimia kysy-
17154: villä työaloilla kuin sahateollisuudessa, että eduskunta päättäisi kehoit-
17155: sekä kivi-, savi-, lasi-, hiili ja turveteolli- taa hallitusta antamaan eduskun-
17156: suudessa, ollen näillä viimeksi mainituilla nalle ensi tilassa esityksen laiksi,
17157: työaloilla v. 1918 miehiä 4,940 ja naisia jonka mukaan työntekijöille suku-
17158: 2,006. puoleen katsomatta turvataan sa-
17159: masta työstä sama palkka.
17160: Helsingissä, syyskuun 20 p:nä 1922.
17161:
17162: Rosa Sillanpää. Kalle Tmlpinen. Lempi Tuomi.
17163: 453
17164:
17165: IX,12. - Anom. ehd. N :o 118.
17166:
17167:
17168:
17169:
17170: P.aasivuori y. m.: Työriidoista aiheutuvien työväen asunto-
17171: epäkohtain poistamisesta.
17172:
17173:
17174: S u o m e n E d u s k u n ru a 11 e.
17175:
17176: Viitaten 'V'Uoderu 19121 va1ltiopäivillä uelh,.. maan EduskunnaUe esityksen sellai-
17177: dyn anomus-ehdotuksen N :o 47 perustelui- seksi laiksi, jolla työnantajain oi-
17178: hin, jotka löytyvät v:altiopäiväasi.alkirjojen keutt.a työriitain johdosta taikka nii-
17179: liitte.essä VII sivulla 1'71, kehoitamme den aikana häätää työläiset työn-
17180: Eduskuntaa hyväksymään seuraa!VaDJ ano- antajain sekä yhtiöitten että yk'Si-
17181: m.ukseru: tyisten omistamista asunnoista estet-
17182: &äisiin .
17183: .että Eduskunta kehoittaisi halli-
17184: tusta mahdollisimman pian anta-
17185:
17186: Helsingissä, 12 päivänä syyskuuta 192;2..
17187:
17188:
17189: Matti P.aasivuori. Artturi Aalto.
17190: 454
17191:
17192: IX,1s. - Pet. försl. N :o 124.
17193:
17194:
17195:
17196:
17197: Wiik: Om förslag till lag angående sjömännens arbetsför-
17198: hållanden.
17199:
17200:
17201: Till Riksdagen.
17202:
17203: Under årtiondens lopp, medan arbetarna kunnigt och sjövant folk försett fartyg,
17204: inom industrin fått genom skyddslagar å vilket ett fortsatt kvarblivande kan sätta
17205: sina arbetsförhållanden förbättrade, ha ha- sjömannens liv i den största fara.
17206: vets arbetare förblivit i den ställning, vari Följden av de rådande missförhållande-
17207: de försatts genom gällande, längesedan na har varit, att sjömän i stor utsträckning
17208: föråldrade sjölag. Då denna lag tillkom- lämnat de finländska fartygen för att an-
17209: mit på en tid, då den arbetande klassen taga tjänst på utländska. Ty i utlandet
17210: saknade möjlighet att göra sin röst hörd har man merendels insett, vilken ofantlig
17211: inom folkrepresentationen och då ej ens en betydelse det har för ett land a tt äga en
17212: arbetarrörelse fanns, är det förklarligt att sjömanskår, som står på höjden av sin
17213: sagda lag icke i närmelsevis önsklig måtto uppgift och åt viiken i sådant syfte med-
17214: tillvaratager sjöfolkets intressen, och är givits människovärdiga arbetsförhållan-
17215: den redan i detta a vseende storligen i be- den.
17216: hov av reformering. Det tarvas stadgan- Också Finland, som till stor del väntar
17217: den om skälig begränsning av sjöfolkets sin ekonomiska uppblomstring av utrikes-
17218: arbetstid, på det att sjöfolket må skyddas handeln, måste se till att den talrika ar-
17219: mot en så för det självt som för den trafi- betargrupp, vars verksamhet härvidlag är
17220: kerande allmänheten vådlig överansträng- av så stor betydelse, icke, blottställes, så-
17221: ning; det behöves stadganden om sjöfol- som härintills, för mindre samvetsgranna
17222: kets föda och bostäder, om skydd för dess arbetsgivares kortsynta snikenhet. Lagen
17223: hälsa m. m. måste träda emellan och trygga åt havets
17224: Tillfredsställande stadganden av sådant arbetare en gynnsammare tillvaro.
17225: innehåll saknas i nu gällande lag. Där- Redan länge har dryftats frågan om en
17226: emot innehåller denna upprörande, för att reform av sjölagen bland annat såvitt den
17227: ej säga barbariska stadganden om hårda gäller sjöfolkets arbetsförhållanden. En-
17228: straff för förseelser eller överträdelser, ligt vad undertecknad erfarit, har jämväl
17229: vartill någon av manskapet gjort sig skyl- av regeringen utarbetats en proposition,
17230: dig, varvid ej nödig hänsyn tages till de avsedd att föreläggas riksdagen, men har
17231: omständigheter, som framkallat dessa denna allaredan färdiga proposition av
17232: överträdelser. Så t. ex. är rymning ofta någon okänd anledning ånyo utsänts till
17233: för s'jömanmen den enda möjligheten att diverse ämbetsverk i och för införskaffan-
17234: undandraga sig de olidliga förhållandena de av utlåtanden. Då sålunda ärendets
17235: på ett illa utrustat, knappast sjödugligt behandling och avgörande oskäligen för-
17236: eller icke i nödig utsträckning med yrkes- dröjes och något dröjsmål i denna sak dock
17237: IX,1a. - Wiik. 455
17238:
17239: ej alls vidare borde förekomma, föreslår måtte fordersammast till Riksda-
17240: jag vördsamt, gen överlämna förslag till lag an-
17241: gående sjömännens arbetsförhållan-
17242: att Riksdagen måtte hos Rege- den.
17243: ringen anhålla om, att densamma
17244:
17245: Helsingfors, den 21 september 1922.
17246:
17247:
17248: Karl H. Wiik.
17249: 456
17250:
17251: IX,13. - Anom. ehd. N :o 124.
17252: Suomennos.
17253:
17254:
17255:
17256:
17257: Wiik: Merimiesten työoloja koskevan lakiehdotuksen anta-
17258: misesta.
17259:
17260:
17261: rE !d u s k UI nJill a; 11 e.
17262:
17263: Vuosikymmenien kuluessa, sillä aikaa kuin sessa määrässä ammattitaitoisella ja meril-
17264: teollisuustyöläiset ovat suojelulakien kautta le tottuneena väe.llä varustetun laivar: sietä-
17265: saaneet työolonsa parantumaa.n, ovat meren mättömist.ä oloista, joihin jääminen saattaa
17266: työmiehet jääneet siihen asemaan, johon voi- panna hänen henkens.ä mitä suurimpaan
17267: massaoleva, aikoj,a sitten vanhentunut me- vaaraan.
17268: rilakimrme o.n heidät saattanut. Kos'ka mai- Seuraus vallitsevista epäkohdista on
17269: nittu la,ki .synrtyi aikana, jolloin työtäteke- ollut, että merimiehiä 'On sangen paljon
17270: ·vällä luoka;lla. ei ollut mahdo 1lisuuUa, saada Hihtenyt tiehensä suomalaisista laivoista
17271: ääntään kuuluville kansaneduskunnassa ja otta.a,kseen toimen ulkomaisissa. Sillä ul-
17272: j.olloiru ei edes työväJenliikettä ollut ole- Jwmailla on enimmäkseen ~tultu ymmärtä-
17273: massa, niin on ymmärrettävää, ettei sa.nottu rmaan, miten suunnattomasti merkitsee
17274: >la;,ki liki pitäenkään toivattavassa määräJSsä maaUe se, että sillä on merimieskunta., joka
17275: vailvo rmeriväen etuja. ja se on jo tässä suh- on tehtävänsä tasalla ja jolle on sen saa-
17276: teessa :kovasti uudistamisen tarpeessa. Tar- vuttamise'bi myönn~etty ihmisarvoiset tyD-
17277: vitaan säänn,öksiä meriväen työajan koh- olot
17278: tuullisesta rajoittamisesta, jotta se saisi Myöskin Suomen, joka taloudellista ku-
17279: suojelua sekä sille itselleen että liikennöi- koistustaan odottaa suureksi osakrsi ulko-
17280: välle yleisölle vaaralliselta liikarasituk- maankaupasta, tulee katsoa., että sitä lukui-
17281: selta,, tarvitaan säänruoksiä meriväen ravin- saa työläisryhmää, jonka toiminnalla on
17282: nosta. jar asunnoista, sen terveyden suoje- tässä suhteess•a. niin tähdellin€n mer,kitys,
17283: 1usta y. m. · ei jätetä .altiiksi, niinrkui.n tähän a~sti, vä-
17284: Tyydyttäviä tä:mä:n sisältöisiä säännöksiä hemmän tunnollisten työnantajain lyhyt·
17285: ei ole voimassaolevassa laiss,a. Si,tävastoin näköiseUe ahneu1delle. Lain täytyy tulla
17286: se sisältää. mieltä kuohuttavia, ettei sanoi:>i siinä väliin ja turvarta meren työmiehille
17287: barbaarisia säännöksiä kovista ran,gaistuk- suotuisa:mpi olo.
17288: sista, jotka tuomitaan hairahduksista tai Jo kauan on pohdittu kysymystä meri-
17289: rikkomuksista, joihin jo,ku miehistöstä on lain uu;dista:mis€sta muun muassa mikäli
17290: tehnyt itsensä vik.arpääksi, eikä tällöin arat- se kohdistuu meriväe·n työ,oloihin. Sen
17291: sota, niinkuin pitäisi, mitkä asianhaarat mukaan mitä all€kirjoittanut on saanut
17292: ovat mämä ri~komukset aiheuttaneet. Niin tietää, onkin hallitus valmistanut valtio-
17293: esim. on karkaaminen usein merimiehelle päiville jätettäväksi esityksen, mutta tämä
17294: ainoa mahdlollisuus päästä huonosti varuste- jo valmis esitys on jostakin tuntemat-
17295: tun, tuskin merikuntoiseru tahi ei tarpeelli- tomasta syystä uudestaarn lähetetty eriruäi-
17296: IX,1s. - Wiik. 467
17297:
17298: sille virastoille laiiLSuntojen samnå.st111 vall"- että Eduskunta anoisi hallituk-
17299: ten. Kun ,asian käsittely ja ratkaisu täten selta, että se antaisi hetimmiten
17300: kohtuuttomasti viivästyy, mutta tässä Eduskunnalle lakiehdotuhsen meri-
17301: asiassa ei kuitenkaa.n enää saisi viivyty.stä miesten työoloista.
17302: ta,pahtua, ehd·otan kunnioittavasti,
17303:
17304: Helsirugis.sä, 211 p :nä syyskuuta 19'22.
17305: 1
17306:
17307:
17308:
17309:
17310: Kad H. Wiik.
17311:
17312:
17313:
17314:
17315: 58
17316: \
17317: D.
17318:
17319: Eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
17320: 461
17321:
17322: IX,a. - Anom. ehd. 119.
17323:
17324:
17325:
17326:
17327: Paasivuori y. m.: Työttömyyskassoista 2 päivänä marras-
17328: kuuta 1917 annetun asetuksen voimaanpanoa koskevat~
17329: asetuksen 6 § :n muuttamisesta.
17330:
17331:
17332: Suomen Edus!k.unnall,e.
17333:
17334: Viitaten vund€n 1921 valtiopäivillä teh- soista, joilla on oikeus saada apura-
17335: dyn anomus·ehdotuksen N :o 44 perustelui- haa yleisistä varoista, annetun ase-
17336: ;bin, jotka löytyvät valtiopäiväasiakirjojen tuksen voimaanpanosta ja soveltami-
17337: ' liitteessä VII, sivulla 165, ehdotamme, sesta 28/12 1917 annetun asetuksen
17338: 6 §:n ja muuttamaan sitä niin, että
17339: että Eduskunta kehottaisi halli- se olisi yhtäpitävä ensimainitun
17340: tusta mahdollisimman pian ottamaan työttömyysapukassoja koskevan ase-
17341: tarkastettavakseen: asetus 2 päivänä tuksen 18 §:n kanssa.
17342: marraskuuta 1917 työttömyyskas-
17343:
17344: Helsingissä, 12 päivänlä syyskuuta 192.2.
17345:
17346:
17347: .Matti Paasivuori. Artturi Aairo.
17348:
17349:
17350:
17351:
17352: •
17353: 462
17354:
17355: IX,15. - Anom. ehd. N :o 120.
17356:
17357:
17358:
17359:
17360: Aalto y. m.: Ammattientarkastajain luvun lisäämisestä ja
17361: ammattientarkastuksen uudelleen järjestämisestä.
17362:
17363:
17364: E d UJ s ik u ;n, n a;ll e.
17365:
17366: Ammattientarkastus on järjestetty ase- muksista., josta hallitus on antanut esl-
17367: tuksella 18 päivältä elokuuta 1917 ja. kun- tyksen eduskunnalle, niin lisääntyy si-
17368: nallinen ammattientarkastus lailla 9 päi- ten ammattientarkastajain työ yhä enem-
17369: vältä syYiskuUita, 1918. Åm:mat.tienrtarkas- män. .Seurauksena, on, että monet tar-
17370: taj.ain: t.eh'tävänä on va;lv,oa, että voimassa- kastuksen alaiset työpaikat jäävät vuo-
17371: olevia erinäisiä työväen,suojelus-, työaika-, ;sittain tall'ikastama.tt.a, ja. työväe.nsuoj.el us-
17372: ialpat,urmaivaJmutus-, ity·ös:fuäntö-, kau].)pa- la,kien rikkominen s}ten käy yhä elllemmän
17373: ja konttori- y. m. lakeja noudatetaan. Tätä 1mahdo1Ji.s-e1ksi. Laki kauppa.-, konttori- ja
17374: :v:a.11ten on mawssarrnmoe 8 mi·espuolist.a, piiri- ·Va,mstoliilrkei,den työoloi.st.a. lisäsi tuntu-
17375: ammattienta.rkastaja.a., 10 ammattientarkas- va:sti amma:tti,emtarkastajain, varsinikin kun-
17376: tajain työlä.isapulaista, 4 naispuolista piiri- naJlisten tark81staja,i.n t'ehtäv~ä. Tästä joh-
17377: ammattioenta.rkastajaa sekä ammattien yli- tuva:n epäilmhda.n poista.mi,s.eksi ei liene
17378: rt:amkastaja. Lisäksi pi1täisi: jalkaisessa, kun- muuta 'kein•oa. ikuim piiriatmmattientar'kasta.-
17379: nassa. olla kunnallin-en amma ttientar kastaja, ja:in luvun lisääminen, !kahdeksasta kahteen-
17380: jos kun:nassa. on. ammattientarkastus,alaan toista ja..työläisapulatitsten luvun l~sääminen
17381: kuuluvien erinäisten työväensuoje:usJakien vähintään 12 :een.
17382: ·a,laisia työ- ja, l1ikeydtyksiä. Mitä sit,ten tulee ikunnailliseen 8Jmmattien-
17383: Asetuksessa. ammat.t~entarka,stuksesta. sää- tarkastuks-een., niin siinä on suuria -epäkoh-
17384: deM:än, et1täJ tarkastus on• toimrte·t,tava., mi- tia 10lemassa,, Lai:n, mukaan on jokainen
17385: ,käli mahdo 1lista vähintään kerran vuodessa ,kun1ta,, j,os•sa. on työväen.suojeluslainsäädän--
17386: jokaisella, työväensuoj·elusta koske·vain ase- ,ruön atlais~a liikkeitä> ja· yrityksiä, velv.olli.-
17387: tusten alaisella työpaikalla. Nämä ammat- n,en .ta:rpeen mukatam asettamaa,n kunnalli-
17388: ti-entarka.stajat, jotka nyt ovat ol-emassa, sia atmmaltti,entarkasrtadi:a.. Monet kunnat
17389: eivät kuiten'kaan ehdi edes kerran vuo·de:::sa ovat ·kuitenkin laiminlyöneet velvollisuu-
17390: käymäJän kaikissa hei<län piiriinsä kuulu- ,t.ensa ta~kka, ws·ettallleet sellaisia ta:rkastajia,,
17391: vissa työpai,koi•ssa tarkastamassa. Ja kun joilla ei ole aav~stustalman siirt:ä IID~iä hei-
17392: teollisuus- ja. muiden työpaik,kojen, luku, Idän vil1ka>velvollitsuUiksiinsa. ikuulu,u. Ja. val-
17393: jotka kuuluvat työväelllsuoj·eluslakien alai- :tion. vimmoma.1s.et ·ova;t, nykyi,st.en, laikien
17394: suuteen, vuosittain vi•elä lisäläntyy, käy nii- ,oHessa vo~massa, voillll81ttomia: pakottamaan
17395: den tarka.sta.minen nykyisellä ammattien- 1kunna.t bäy'ttätmlään vehollisuutemsa. En-
17396: ta.rkastajain lukumäärällä yhä ma.hdotto- .r,lenikuin, se on1 mahdollista, on saa.t.ava, lakia
17397: mamma1ksi. Kun vie'ä säädetään uusia työ- 1siinä kohderu muutetuksi. Kunna.llis1lle
17398: väensuojeluslakeja., esim. la.ki oppilassopi- ,t81rkastajiUe on myöskiln se:lllaatint päätök-
17399: IX,15. - Aalto, y. m. 463
17400:
17401: 1sel1ä S'Y'Ys!kuun\ 9· p·äivältru 1918 a:nnettu ammattient1a.rkastajalle ·kuuluu ainoa.staan
17402: liian paljon tehtävi•ä. Kunnalliseen alllmaf- ,ter'Veydenhoildosta a1nnetttujen laikimääräys-
17403: ,tientarka.stuspilliriin kuuluvat n~mittäin seu- t<en ja <työväJeniSinojelusla.eistaJ ain·oastaan
17404: \l'aa.va,t 'työa.lat: 1) 'kali1kiki 'käsit.yöliilkkeet ja a•setuksen alillma!ilinvatalr:arlta, ·suoj-elerrnis-esta
17405: ,pienlteomsu111s; 2) maanviljelys ja sen sivu- ·noudruttam~ent vrulvomi,m~.n" Tärrnä käisitys
17406: ,eli.nlke~no.t; 3) ·tiJa,päistyöt; 4) kauppa~-, iOll kuite·nlkirv väärä;, silll:ä .,ka[ikkit m;uut!kin
17407: ikombtori- jru vamastolii!k.meet; 5) ravin,tola-, li;yövruensuojdusaatit, sikäli kuin1 ·ne kos:ke-
17408: ,hotelli" ja, ik.ruhrv.illaliik'ke-et; s•ekä 6) kaiikki )Va.t niiltäJ :työa,loja., j.otika, O!Vart oona.a,tin' v.
17409: ,työt, li>i!kike1et. ja, la1irbo:k.set, jotlka työväen- ,191:8 an.tama.lla: päJäJWksellä sii'ITietyt !kuu,..
17410: •Suojeilulks.e.n' ika,n.na,llta O'Va:t pi,dettruvä.t edellär- ·na;ll]sten almma/tltlitemt.an-kas'tajain purnn,
17411: Jma.i.nilt.i.mj.en iV'eroiJsin:a. J,:u ui uvrut lkunma,llrSiten attnmatt]enrta:rlkast.8;1-
17412: 1Kunnallise.n ammattientarkastajan tulisi ~ain teihrtäJvi~m Kun V~Wlrtion' amm.altt~e.nta.r
17413: tunteru ika1ilkiki ltyö'Vruensuojdust.a j31 't·a'Pa- ikrusltukseUe kuuluviSita tehtruvilstäi on mie-
17414: t.urmavakuutusta !lwskevaJt la~t ja: a,setuk- JeSitäJmme liilan1 palljon1 siirretty kunnallisten
17415: ,set, sillä usei1m1m1at ruiiJSitä ko,skeva;t jossallin a.mmattienta.rkastajain suoritettavaksi, olisi
17416: llläärin heiidän toilffiiJn:ta.-ala.ansa.. }faalai·s- ,osa> niistä si1rreittävä 'Va1ltion alllma·tJtientar-
17417: ikunlna.ssa toilmitu kun1n1UJlli.ruen' amma.tt1entar- ,ka,staja:i!n tehi:iäVJiJin,, silliä siUom tulisi m1e-
17418: ika,staja. valtion• •miespuoli1sen pii,ritar'kasiJa- lestämme ammattientarkastus paremmin
17419: ja.n ja. lkaupun,gei,s-sa. selkä ili;sen,äisi,ssä kamp- vastarumaaa:u sille rusetle'ttuja, v:a.atimuksia;.
17420: valoilssll! nais'Puoli•s•em rpi,irita.rkastajan val- IEdelläde!Van perusteellru pyydämme kuu,..
17421: v·onna.n. a.lais•ena. Kunnallisen a.mma ttientar- nå1oittaen ehruot:taiW:
17422: ikats'ta.jan, toimiva!Huudet ovrut myös ikovin
17423: 1ra.joi,t.etut. ,Hrunellä ei ole oikeutta it,se päät- 1} Että Eduskunta kehoittaisi
17424: .tää si~t,ä;, olllko työ'Vä>enlsuo.jelufk,sen ka.nnaHa hallitusta mahdollisimman pian ot-
17425: brpe1en run1t.a'a' 't\Yöna,nlta.ja.Ue käsky ryhtyä tamaan harkittavakseen kysymyk-
17426: teriruäi,sillin to·ilillenrpi,tei•siim. ta] olisiika työn- sen, eikö ammattientarkastajain lu-
17427: ,amta.jaa• va,st'a.atnl na.stetta!Val syyt•e työv:äen'- kua olisi tuntuvasti lisättävä;
17428: ,suoj.eluslwkienl riikkomi:seSit.a. K un.nrullisen 2) että hallitus mahdollisimman
17429: ta.r.ka,stla.jan on näi,stä; t•eihtä!Vä ilmoiltus pian antaisi Eduskunnalle esityksen
17430: ,a,sia.nloma,ioselle va!l t.ion ·piiJr]t,arka.stajaHe, ttudeksi laiksi kunnallisesta mnmat-
17431: joka. .sitten päättää, onko ryhdyttävä joihin- tientarkastuksesta; ja
17432: ;kin ·toimen,pilteilsriilm ja1 mimlkäila.isiim. Sen 3) että Suomen senaatin päätös 9
17433: Jisälksi on. kunn·aJlin,e,n ,a,mm.attilen,ta.rlka,st.aja päivältä syyskuuta 1918, joka si-
17434: terveydenlhoitola.nt.alkun.nant alaå,nen, missä sältää tarkempia määräyksiä kun-
17435: ,sella~nten on, ·tai• 'krunna:lhsla utarkunntain' käis- nallisen ammattientarkastuksen jär-
17436: rkyjen j.a vailvonm,atn alainen. Hän voi jestämisestä ja kunnallisten ammat-
17437: (Saa,d.a; tervceydenihoi,tolau,talkunn<a,lta. tati kun- tientarkastajoin toiminnasta, otettai-
17438: •na1lisla<ut,aikunnla.l't.w toise.nlat]s]a määräyksiä siin mahdollisimman pian tarkastuk-
17439: tku:in .mi·tä valtion almmarttienbrka,s•t.aja. hä- sen ja ha.rkinnan alaiseksi, .ia että osa
17440: illlelle a,nrt:,a,a.. Tämä va1i1keutta.a. suUirest.i kum- kunnallisten ammattientarkastajain
17441: iL.amsen am:ma,tt;i.enitalrika.slt.ada.n ~eMä•viä. tehtävistä siirrettäisiin valtion am-
17442: Erä,ät terv;ey•d•enihoi!tolalll!t•aikunnat ovat la.u- mattientarkastuksen alaan kuulu-
17443: sunee!t lkäisi,tykseniäiä:n, ebt:ä ikunnal'hselle viksi.
17444:
17445: IHelsin1giss:ä, 1;5 pä]vämiäJ syyskuuta 1922.
17446:
17447: Artturi Aalto. Matti Paas:ivuor:i.
17448: 464
17449:
17450: IX,16. - Anom. ehd. N :o 122.
17451:
17452:
17453:
17454:
17455: Keto y. m.: Liikeneuvostojärjestelmän toimeenpanemisesta
17456: Suomessa.
17457:
17458:
17459: S u o IIlll e n E d u s ~ u n n a 11 e.
17460:
17461: iViime v1wsi•na useiJmmissa. niistä: maista, tava oikeutta valita kaikkia liikeneuvoston
17462: joissa on olema•ssa. kehittynyt teollisuus, jäseniä, vaaru olisi varruttav.a, työntekijäin
17463: on varsinkin tämän teollisuuden työväen rummattiyhdistyksille oikeus nimittää mistä
17464: taholta esitetty vaatimu's n. s. taloudelli- esim. :puolet. - Liikeneuvostojen tehtävät
17465: sen kansanvallan voimaansaattamisesta. ja valtuudet on työväen' taholtakinc läht3-
17466: !Tällä käsitteenä ymmärretään järjeste- neissä eri ehdoltuksissa aja'teltu jonikun ver-
17467: lyä, joDJka mukaan niillä, jotka ofVlat talou- ran erilaisiksi. Missä on ajateltu myöskin
17468: delliiten yritysten, :palveluk•sessa joiko ruu- liikJkeiden johdolle Vlarattavaksi oikeus va-
17469: miillista tai henikistä suorittavaa työtä lita edustajansa liikeneuvostoon, siellä on
17470: telkemä•ssä, tulee olla .suora.n·aista määrää- liikeneuvostolle edellytetty myönnettäväksi
17471: misvaltaa encsi:ksi:kin omien työolojensa jär- mitä laajin ratkaisuvalta yrityksen asioissa.
17472: jestäJm:iseen ja toisekseen myöskin koko Mutta .siell:äJkin, missä ne ovat yritysten
17473: yrityksen h!aaliiisemiseen! ja johtoon, siis työläisten ja virkailijain edustuslaitoksia,
17474: myötävasibuuna1'aisuutta myöskin tuotan- on työväen ta•holta lähtenceissä ehdotuksissa
17475: non <jatkumisesta ja menestyksestä. Tä· edellytetty niille annettavaksi sangen huo-
17476: män määräämisva1lan haDJkkiminen talou- matt.ava myötävaikutus monien asiain r.at-
17477: demsten yritysten työläisille j.a virkaili- kailsuun, jotka tähän saakka on käsitetty
17478: joille on käytännössä ajateltu tapahtuvaksi kuuluviksi työnantajain yksin päätettä-
17479: n. s. liikeneuvostojärjestelmän avnll•a. viin. Niille edellytehyt teh'täväJt owt luon-
17480: Liikeneuv·ostot ovat ta.loud·ellisten ·yritys- teeltaan suurin :piirtein katsoen kaksinai-
17481: ten työnteikijäin ja virkailijain \keikuudes- sia. Toiselta puolen ne ovat ammattiyh-
17482: t.aan valitoomist;a luottamushenkilöistä ko- disty,ksiä otäydenctäviä eliJmiä ja sellaisina
17483: koon:pa.ntuga intressiedustuslaitoksia·. Mai- vanJhan luoiltamusmiesjärjesltelmänJ :perilli-
17484: nitut cyh:mät voivat valita liikeneuvoston siä. !T.oiselta :puolen tulee niiden olla liik-
17485: jäsenet joko yihteisesti taikk:a. erikseen. :Jreen johdon tukena. Niiden tulee ensin-
17486: Onipa es·iintyll(yt myöskin ehdotuksia !ku- näkill! käsiteUä !kysymyksiä, jotka koske-
17487: ten Norjan, v. 19118 asetetun: virallisen vat työehtosopimusten soveltamista, .sekä
17488: ,työväenikomitean" laatima, joiden mukaan :pallkkoja ja muita työehltoja. Tältä varten
17489: liikkeiden taJ.oudellisen johdon tulisi olla ede!llytetää;n niillä olevan oikeus saada
17490: li~keneuvostoiss:a. edlustettuna, missä ta- tieto palklli:alistoista ja muista työehtoso-
17491: pauksessa IJ.iikeneuvostot eivät enää olisi- p]musten soveltamista koskevista. a:siakir-
17492: karun puhtaita. työntekijäin intre•ssiedus- j.oista srumoinkuiu yrityst:en tase- ja voitto-
17493: tuslaitoiksia. Eräiden ehdotusten mumaan ja tappiotileistä. - Yhdeksi liikeneuvosto-
17494: taasen yritiy:sten työlä~ille ei oHsi annd- jen tärke~IIllpiä tehtäJviä on yleensä edelly-
17495: IX,16. -Keto, y. m. 465
17496:
17497: tetty vissi osallisuus työläisten ja virka.i- raikaa 1komitoo, tutkimassa kysymystä ta-
17498: lij.ain toimeensa ottamiseen ja toimesta loudellisesta kansalliVallasta.
17499: erottamiseen. Ennen kai:ktkea tulee niiden Liikeneuvosltolaitoksen toteutt~~Jmisen t.a-
17500: valvoa., että jotakuta hen!kilöä ei eroteta ·ka;na Olli käJsitys, että aivan kuten yksin-
17501: toimesta hänen poliititiSiten 'tai muitten mie- valtaisen hallitsijan on ti1ytynyt j<ailraa val-
17502: lipiteidensä rflakia. - 'Toi·seltru puolen on tansa kansaneduskunnan kanssa, samaten
17503: liikeneuvostoille .edellytetty myönnettä- tulee yksityisen yrityksen isännänkin ja-
17504: väksi kurinpidollisia oikeuksia, s. o. oikeu's kaa valtansa. ltyöläistenlsä ja ·virkailijainsa
17505: valvoa yrityiksen1 järjestyssääntöj•en U()lll- kanssa.. Työläi•set j.a virkailijat eivät voi
17506: da~t:amiSita ja 'tärlöin määrätä. rvissejä ~ku enää meidän päivioomme t;yytyä olemaan
17507: rinpidollrsia rangaistuksia;.· - Edelleen on pelkkiä isännistön tuotannonrvälikappalei ta,
17508: liikeneuvostojen edellytetty saavan huo- he vaativat oikeutta päästä osallisiksi liik-
17509: maUa'Via tehtäviä tuotantotekniikan alalla. keen olojen järjestelyyn.
17510: Niiden tulisi näet työskennellä liikkeen 1l'ähälllast:inen<, tooin lyhyttaikainen1 koke-
17511: johdon apuna iteknilli.Sten1 ja organisatoo- mus näyttää osoittavan, että liikeneuvosto-
17512: risten para;nnusten aikaan1saamiseksi yri- laitos on koiko yhteiskunnan kannalta hyö-
17513: tyksessä. - Lopu1ksi mainittakoon, että dylliuelll. Lähinnä se tietenkin on1 omalliSR
17514: liikeneuvostojen on edell:ytetty saavan jou- kohottamaan työväen ta1oudelHs-ta sivis-
17515: kon sosiaalipoliittisia tehtäviä: työväensuo- tystä, ikoska lisääntynyt valta kasvatta~
17516: jeluslalkien määräysten valvomi•sen, n. s. myöskin taitoa, ja vastuunalaisuutta. Missä
17517: meneSityslaitosten hoidon j. ·n. e. - 'Työ- liikeneuvostolaitos on ol·emassa, siellä :työ-
17518: väen taholta on yleensä vaadittu, että lii- väenjärjestöt ovat järjestäneet monenla.a-
17519: keneuvostot tehtäviensä kuunolliseksi täyt- tuisia !kursseja ja kouluja liikeneuvosto-
17520: tämiseksi oikeute~taisiin olemaan edustet- jen Jäsewten perehdyttämiseksi tehtäviinsä.
17521: tuina liikkeen hallintoelimissäkin. Mutta liiken~euvof'rl;olaito.ksella on epäile-
17522: Liikeneuvostot on lainsäädänniillä jär- mättä Qllut hyödyllinen vaikutus <myöskin
17523: jestetty usea<ssa maassa, m. m. Itävallassa. yhteiskunnan iJmTuttaJain· et.ujen kannalta
17524: Saksas~a ja Tsekko-Slovakiassa. Niissä on katsoen, koska ·ne ovat edistäneet työtehon
17525: liiken•euvosto.ule laissa annettu yllä luetel- ja tuottavaisuuden ·kasvamista. On voitu
17526: lun ta.paisia oikeuksia ja tehtwviä. Tieten- todeta, että lihlreneuvostolaitoksen voi-
17527: kin niid<en valtuudet eri maissa, työväen- maansaattamisen jälkeen liikeneuvostojen
17528: puolueiden vaikUJtnsvallasta ja 'työnanta- välitylksellä työläisten tånilliset keksinrr5t
17529: jain vastustuksen voimasta riippuen, ovat paljon enemmän kuin. ennen tulevat hyväk-
17530: melkoisesti erilaiset, varsinikiru mitä tulee si ·kä.ytetyiksi. Niillä: on1 ollut terveellin-en
17531: liikeneuvostojen oikeuteen lähettää edusta- vaikutus myöskin työkuriin. Toiselta puo-
17532: jansa johtoelimiin ja nriiden osallisuuteen len on osoittautunut, ·että työnantajain ta-
17533: työläisiä j.a virkailijoita toimeensa otet- holta on melkoisesti liioiteltu niitä hait-
17534: taessa ja toimesta erotet.taessa. Liikeneu · toja., joita; työkuriin ja tuott.a.vaisuuteen
17535: vostolaito:ksen 'VOimaansaattaminen on ollut väitettiin esim. liikeneuvostojen edustusoi-
17536: kysymyksessä muualla.kin.. Mainittakoon keuden j01htoeHmissä ja oikeuden olla osal-
17537: vain Engl.annrin Wihitleyn ikomitean ehdo- li·sena toimeen offi:amisessa ja siitä erotta-
17538: tukset tehd·as- ja työpa!jakomiteoiSita, joissa misessa tuQttavaru.
17539: selkä työrrtekijät että työnantajat olisivat Ylläkuvatun tapaiset liikeneuvosftot to-
17540: edustettuina; samoin ·edelläJmainitltu iil'Or- teutbvat n. •s. ,perustuslaillisen tehtaa.n".
17541: jalaisen ~omitean ehdotus. Myöskin naa- Tämän laitoksen luomiselta, ei ole kuiten-
17542: purimaassamme Ruotsissa työskentelee pa- kaan vielä toteutettu ,taloudellisen ka.n-
17543:
17544: 59
17545: 466 IX,l6. - Liikeneu~ostojärjestelmä Suomeen.
17546:
17547: sanrvallan" ko'ko ohjelmaa. Eri maissa on 1Meidän marussamme ei ole kysymys lii·
17548: laaditftu useita suunniilelmia siitä, millä ta· keneuvostojärjestelmästä ollut huo.matta-
17549: valla työläiset voisivat vaikuttaa ei vain vamman huomion esineenä. Jonikun v•ermn
17550: yksi1tyisten yritysten, vaaw koko kansan- sentään on sitä meillälkin käsitelty. Eräs
17551: talouden kulkuun. On ehdotettu tätä va•r- Suomen Ammailtijärjesltön komitea on laa-
17552: ten luotavaksi liikeneuvostojen aluejärjes- tinut ehdotuksen eräänlaisesta liikeneuvos-
17553: töjä usearm'Pia asteita. Tällaisia ehdotuk- toihin 'Perustuvasta ,työväJen kontrollista",
17554: FJia on olemassa •hyvin erisisaltöisiä. Tun- ja vi~me vuoden valtiopäiville jättivät ed.
17555: netuin on se Saksan uuden valtiosäännön Helo y. .m. v•almiin lakiehdotuksen lii-
17556: kohta., jossa edellytetään työläisten liike- keneuvostoista, mutta. viime mainittU'kaan
17557: neuvostojen lisäksi järjestettäväksi 'Piiri- aloite ·ei tullut edes käsiteltäväksi työväoen-
17558: työvälenneuvostoja. ja valtakunn·an työ- asiain;va.liokunnassa, jonne se lähetettiin\.
17559: väJenneuvosto, jotka ·sitten yhdessä vastaa- AUekirjoittaneiden mielestä kysymys ta-
17560: vien työnantajajärjestöjen 'ka.nS'Sa muod<JIS- londeJilisesta kansanrvallasta olisi ·knitenlkin
17561: ta[sivat 'Piirien talousjärjestöjä ja valtakun · meilläJkin saaJtettava päiväjärjestykseen ja
17562: nan talousneuvosto.ru. Tätä suunnitelmaa myöskin onneUiseffil ratknisuun. ·Meistä
17563: liikeneuvostojen ylärakennrulkseksi ei ole näyttäisi asian edistämiseksi tarkoituksen-
17564: ku:iJtenkaan vielä käytännössä toteutettu. mukaisimmalta, että hallitus asettaisi ,asiata
17565: On ·luonnollista, että edelläkuvatun ta- valmistelemaan komitean, jossa. tulisi olla
17566: paista. liilkeneuvo·stojärj.est.elmää ·yleensä ri~ttävästi myöskin työvwen eri järjestöjen
17567: kannattavat eri maiden työväempuolueet ja edustaji<a., ja tämä ;komitea valmistaisi edus-
17568: nimenomaa1n ·sosialistiset työväenpuolueet, kunnalle anne'btava:ksi lakiesityksen liike-
17569: jotka näkeväit liikeneuvostoissa välikappa- neuvostojärj.estelmän voimaan.saattamisesta
17570: leen, jonka avulla työväki jo nykyisen ta- meillä.
17571: lousjärjesiJelmän puitteissa kouliintuu v•as- Ehdotamme näin ollen,
17572: ta.isundessa mewestyksellä olemaan osalii-
17573: sena yhteiskunnalJ.istettujen tuota.ntolaitos- että Eduskunta kehoittaisi halli-
17574: ten ja ltuotanttwnJha.arain 'hoidossa. Mutta tusta valmistuttumaan ja mf1hdolli-
17575: taloudellisen kans•anva.llan yllä hahmoi- simman pian Eduskunnalle jättä-
17576: teltua järjesteLmää ovat !kannattaneet ja mään esityksen ja lakiehdotuksen
17577: puoltaneet monet sellaisetkin 'POliittiset ryh- n. s. liikeneuvostojärjestelmän toi-
17578: mät, jot!ka eivält usko sosialistisen talous- meenpanemisesta Suomessa.
17579: järjestyksen toteutumiseen.
17580:
17581: Helsingissä, syyskuun 2.1 päivänä 1922.
17582:
17583:
17584: J. W. Keto. J. 0. Aromaa.
17585: Matti Paasivuori. Otto Toivonen.
17586: Karl H. Wiik. Osk. Reinikainen.
17587: •• ••
17588:
17589: VALTIOPAIVAT
17590: 1922
17591:
17592: LIITTEET
17593: X
17594:
17595: SOTILASASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTY
17596: EDUSKUNTAESITYS
17597:
17598:
17599:
17600:
17601: HELSINKI 1922
17602: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
17603: 469
17604:
17605: X,1. - Edusk. esit. N :o 18.
17606:
17607:
17608:
17609:
17610: Långström y. m.: Ehdotus laiksi suojeluskuntajärjestön
17611: hajoittamisesta . .
17612:
17613: S u o m e n E ·d' u s k u ·n ·n ad 1 e.
17614:
17615: Asetuskokoelmassa vuonna 11911:9 N :o '22 nut useita laikkoja murretuksi, siten pa~ot
17616: on julkaistu Asetus Suojeluskunnista, aln- tae:ru t~öläiset hyväksymään työnautajain
17617: nettu Helsingissä, helmikuun 14 ·päivänä asettamat työväestölle epäedulliset työehdot.
17618: 119<19>, jontka, a.setuksen perusteella suojelus- Nim ta.pahtui Va["'kaudess:a ja Perä-iPohjo-
17619: kunnat ovat tähän saa;kka toiminoot. Tä- lassa tänä kesä:nä käydyissä työläisten pa.lk-
17620: män asetuksen 2 § :ssä määritellään tarkoin ka.taisteluissa ja niin tulee käymään vastai-
17621: tkuka pääsee suojeluslmn.taa.n jäseneksi ja suudessakin, ellei ryhdytä asiain vaatimiin
17622: minkälaisilla ehdoilla. J.o nämä ehdot ovat toimenpiteisiin.
17623: sellaisia, että suuri osa 'kansasta., s. o. työ- Räikeitä esimerkkejä olisi esitettävänä
17624: väestä, ei v·oi niitä hyväksyä, siLlä hyväksy- myöskin siitä, kuinka .suojeluskuntalaiset
17625: mäUä ne joutuisi se toimimaan vastoin omia ovat estän1eet työväen järjestöjen toimintaa.,
17626: etujaan. Vaikka sanl{)tussa Asetu.ksessa häiritsemällä ~iiden ilta1ma- ja ju!hlatilai-
17627: suojelUJskuntain teMäV'älksi määritellää!IL tur- suuksia, sekä kuinka suojeluskunt.a1aiset
17628: vata laillista. yhteiskuntajärjestystä, on nii- ovat ·käytelleet ampuma-aseitaan rauhallis-
17629: den tehtävät käytännössä osottautuneet ole._ ten ihmisten pel<>ttelemiseksi. Yksityis-
17630: van toisen laatuisia. Niiden toiminta on kohtainen esimer.kkien maininta on täs,sä
17631: pääasiassa. kohdistettu työväestöä ja sen py- kuitenkin tarpeetonta, sillä jokainen on
17632: rintöjä vastaan. Niistä: on tiilydellisesti .selv~Ilä: siitä, että •asia .todellakin näin on.
17633: muodostunut aseellinen järjestö, joka asei- [Kun sujeluskunt.ajärjestö ei ,ny.kyään
17634: siin perustuvaa. voimaansa :käyttää yksin- vä:himmässäkään määrässä vastaa niitä tar-
17635: omaan ythden lkansan[uokan vaHa-asema.n ·koituksia, joita sille sitä pemstettae.ssa mää-
17636: turvaamiseksi. Näin tapahtuu poliittiseLla rättiin, edes porvarillisel takaan näkökan-
17637: alalla. Myöskin taloudiellisella. alalla ovat nalta •katsottuna,, on aika tullut sen hajoit-
17638: suojeluskunnat ryhtyneet moitittavaiB.n toi- tamiseen. Täruän toimenpiteeseen ·pakottaa
17639: mintaan, .ookaantumalla puhtaasti ta:loudtel- jo yiksinomaan sekin seikka, että näin mah-
17640: llista laatua oleviin työväen ja ty,önantajien ta,va aseellinen järjesnö on erittäin vaaral-
17641: välisiin ta.ist-eluihin:. On perustettu oikein linen olemassa nykyisin voima.ssa olevalle
17642: eri•koinen la:konmurtajan järjestö, eli työ- hallitusjärjestelmälle. Se voi näet aseisiin
17643: ryhmäkunta suojeluskuntalaisista., joiden perustuvan voimansa noja.lla esittää hyväk-
17644: johtaja,na on toiminut ja. yhä edelleenikin syttäväksi mielipiteensä 'tärkeistä valtiol-
17645: tl{)imii eräs Martti Pi·hkala., J yväs.ky lästä. lisista krysymyksistä, ·häiriten t,äten ra.u-
17646: Tämän Pihkala.n johd~lla toimiva suojelus- ~allist3! ta.sapainotilaa.
17647: kunta.laisjouk•ko, jonka avuksi on vie~ä ke-
17648: rätty kaik·enkal.ta1sta riJwllista ainesta, on Ylläesitetyillä perusteilla p•yydämme
17649: viime vuosien 'kuluesSJa' toiminnallaan saa- Eduskuntaa yhtymään lakiehdotukseen:
17650: 470 X,L - Ehdotus suojeluskuntajirjestön hajoittamisesta.
17651:
17652:
17653: Laki
17654: Suojeluskuurtajirjestön haJoitltlam:iae6ta..
17655:
17656: Eduskunnan päätöksen mukaise2ti säädetään tät,en:
17657:
17658: 1 §. järjestölle ·kuuluva,t !IIS<Wt ovat heti luovu~
17659: Maa,ssa nylkyään toimiva aJseeUi.nen .yh- tettavat haUitubelle.
17660: tymä Suoj·eluskuntajärjestö on heti hajoi-
17661: tettava älköönkä sillä olko oikeutta. tämän 3 §.
17662: jälkeen jatkaa toimintaansa. iVa.ltioneuvoston. asiana on antaa ta.rkem-
17663: pia määrä:y:ksiä tämän lain sovelluttami~
17664: 2 §. sesta..
17665: Kailkki Suojeluskuntajärjestön haHussa. 4 §.
17666: oleva omaisuus, olkoonpa se minkä nimel- Tämä laki astuu voimaan tammikuun 1
17667: listä taha.nsa, on luovutettava, maan !ha1li- p :nä 19;23 ja kumotaan täten kaikki tämän
17668: tuks>e1le. Samoin suojelus,kumnan yksityis- lain ka:nssa ristiriidassa, olevat lait ja. ase-
17669: ten jäs,enien hallussa oleva.t Suojelu<Jkunta- twkset.
17670:
17671:
17672:
17673: Helsingissä, s~yskuun 18 p:nä 119!2)2.
17674:
17675:
17676: T. Hj. Långström. Antti Kaame.
17677: P. Kemppi. Kalle Aukll.iti Kan:kiari.
17678:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025